Vapaa-ajan Kalastaja 1/2020

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JÄRVIKUHAA pilkillä Vetouisteluveneen VARUSTELU Moppiperhot Kirjolohen herkkupalat Värinäpilkki nirsolle ahvenelle 9,90 € 1 • 2020 KALASTUKSEN PUOLESTA Pilkkijän REPUT Kalapaikkana Båtsfjord
37 Kirjat 38 Tutkittua 40 Vavan varressa Jarmo Niitynperä 44 Vuoden kalastusseura: Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät 50 Lukijalta 52 Nuorten tärpit 61 Suurkalavuosi 2020 alkaa 42 Perhonurkka Moppiperhot 62 SM-pilkki pilkitään Kallavedellä 5 Pääkirjoitus 6 Pärskeitä 16 Värinäpilkki herättää nirson ahvenen 19 Henkilöuutinen 20 Kalaherkut Ahvenwokki tuo talveen kesäisen tuulahduksen 24 Tärpit vetouisteluveneen varusteluun 30 Yhtenäisluvat kiinnostavat kalastajia 32 Uutuudet 34 Lääkärin määräyksestä Pilkkijän reput 36 Historian havinaa TAMMIKUU 2020 Sisällys 46 Kalapaikka Båtsfjord 8 Järvikuha haastaa ja palkitsee pilkkijän VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 3 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 3
Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. TILAUKSET Vapaa-ajan KalastajaVanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 0400 946 968. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 45 € kotimaassa, Pohjoismaat 51 €, muut maat 58 €. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A K u va : Ja an a V et ik k o 4 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA :JA AN A VE TIK KO AIK AK AU SL EH TIE N LII TO N JÄ SE N JA KE LU NO IN 35 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 050 525 7806 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto, Markku Nieminen ja Vesa Vaarama. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 525 7806. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 577 4656 JUHLAKOORDINAATTORI – SVK 20 vuotta Johanna Antila (Velkua), puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 576 3302. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Sorkkalantie 394, 33980 Pirkkala, Timo Lepistö puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 573 9332 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52 63100 Kuortane, puh
Juhlavuotena juhlistamme paitsi järjestömme taivalta myös suomalaista vapaa-ajankalastusta, sen tuomaa iloa ja hyvinvointia, puhdasta luontoa ja monipuolisia kalastusmahdollisuuksia laajoine jokamiesoikeuksineen sekä sitä suurta aktiivisten toimijoiden joukkoa, joka vuodesta toiseen vie harrastuksemme ilosanomaa uusille sukupolville ja uusille harrastusta aloittaville. Juhlavuoden myötä lehtemme ulkoasu on uudistunut. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 5. Tule sinäkin mukaan! Mahdollisuuksia on monia: tarjoudu avuksi tapahtumajärjestelyihin tai järjestä oma kalastustapahtuma, nappaa mukaan perhe, naapurit tai ystävät ja tutustuta heidät harrastuksen saloihin, hanki seuraasi tai järjestöön uusia jäseniä, osallistu juhlavuotemme varainhankintaan hankkimalla vaikkapa tavaralahjoitus nuorten kalakerholle ja/tai levitä harrastuksen ilosanomaa sosiaalisessa mediassa. Keväällä vuorossa on luontosuhteen esille nostaminen sekä Suomi onkii ja Suomi silakkalitkaa -tapahtumat 23. tapahtumissamme, jotka löydät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi. Kuva: Vesa Vaarama. V uoden ja vuosikymmenen vaihduttua Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on ohittanut teini-iän ja viettää kaksikymppisiään. Silloin nostetaan maljat kaikille talkoolaisillemme ja kaikille harrastajille. Tämä onnistuu vain määrätietoisella ja yhteen hiileen puhaltavalla yhteistyöllä. Juhlavuotemme tavoitteena on saada mahdollisimman moni suomalainen kalastamaan tai edes kokeilemaan kalastusta kaikissa Suomi-neidon kolkissa ja kurveissa. Juhlavuotemme teemoiksi olemme valinneet neljä harrastuksemme keskeistä kulmakiveä. ja Suomi pilkkii 14.3. Juhlavuosi näkyy lisäksi lehden sisällössä paitsi tapahtumien myös muun muassa mielenkiintoisten järjestömme toimijoiden haastattelujen muodossa. Kesällä keskitymme harrastuksemme vastuullisuuteen sen moninaisine puolineen sekä kannustamme koko kansaa osallistumaan Suomi virvelöi -kampanjaamme. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä tuomme esiin vapaa-ajankalastuksen elämyksellisyyttä muun muassa Suomi madepilkkii 8.2. -tapahtumiemme kautta, joita järjestetään eri puolilla maatamme yhteistyössä vapaa-ajankalastajapiirien ja seurojen kanssa. Tehdään yhdessä hieno juhlavuosi! TEHDÄÄN YHDESSÄ JUHLAVUOSI Pääkirjoitus TAMMIKUU 2020 JAANA VETIKKO MATEEN PILKINNÄN elämyksellisyyteen pääsee tutustumaan 8.2. toukokuuta. Uudistuksella halutaan raikastaa lehden ilmettä ja tehdä siitä entistä helppolukuisempi. Vuoden lopulla on aika juhlia sekä keskittyä yhteisöllisyyteen ja kavereihin, joita kalastusharrastuksen kautta saa helposti
Lisäksi erityinen voimannäyttö suunnataan kalavesien ennallistamiseen luonnonlisääntymisen vahvistamiseksi. Vaikka kaikki on siltä osin vasta alussa, on matkaa tähän pisteeseen mukava muistella. Niistä merkityksellisimmästä ilmoitti kesäkuussa 2013 Ilkka, kertoessaan saamastani työpaikasta Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä. Niistä innostuneena oli aika hankkia oma vene. Vuoden vaihtuminen toi mukanaan suuren muutoksen aloittaessani järjestön toiminnanjohtajana. Se on suomalaista kalastushulluutta. Ja että vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategia ei tuona aikana muutu. Järjestön uuden vuoden ja vuosikymmenen lupauksina kirjoitettakoon, että määrätietoinen työ kalastusharrastusmahdollisuuksien edistämiseksi jatkuu ja että oikeus monenkirjavaan kalastamiseen ja niistä nauttimiseen säilyy. Se on vapaa-ajankalastusta. Muuttaako Itämeren rehevöityminen Saaristomeren ja Suomenlahden särkikalatehtaiksi. Tässä on kalastuksellisia lupauksiani tuleville vuosille. Tutustun lähivesien kalastusmahdollisuuksiin. Siirtyykö pilkintä kokonaan sisävesiharrastukseksi tuona aikana. Mitä se on, kun samalla jännityksellä vuodesta toiseen kokee tutun karikon kupeeseen laskettua pyydystä. Ja aion myös ostaa taikka pyytää ruokalautaselle enenevissä määrin muikkua, silakkaa ja särkikaloja. Äitini ja edesmennyt isäni yrittivät parhaansa mukaan viedä kalaan, mutta nälkä vain kasvoi. Järjestö näyttää kestävillä valinnoilla ja teoilla mallia kalastajien osuudesta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja kasvavan roskaongelman hillitsemiseksi. Tahdostamme riippumatta, tulee monia suuria ja pieniä kalastukseen liittyviä asioita tapahtumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se on virkistäytymistä. Murtuvatko padot. Elämyspainotteisesta kalastusharrastuksestani huolimatta aion syödä enemmän kalaa. Vaarilta ja papalta peritty palo kalastukseen kuului jo ensimmäisissä sanoissa ja ilmeni kyltymättömänä onginnan tarpeena. Sitä on 20-vuotiaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminta. OLLI SAARI toiminnanjohtaja Pärskeitä Kireitä siimoja ja rentoa mieltä kalavesien äärelle kaikille vapaa-ajankalastajille koko vuosikymmeneksi! 6 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Innostuksen johdatuksella matka vei opiskelemaan kalabiologiaa ja avasi ovet moniin uusiin työhaasteisiin. Kalamiestaidot ja elektroniikka, kummin päin jaetaan rengin ja isännän roolit. Saako joku yli 20 kiloisen hauen tai kolmekiloisen ahvenen. Lisäoppia sain Peteriltä, jonka alaisuudessa myös tein ensimmäiset kalastusalan työni. Lahjoitan tarpeettomia vieheitä ja vapoja niitä tarvitseville. Se on suomalaista eräperinnettä. Nuoruusvuosien päättömään virvelöintiin tuli kaivattua ajatusta, kiitos kalakaverini Akin isän Karin opastuksien. Se on itse pyydettyä kalaa. Osallistun virtavesikunnostuksiin. Moottoriveneestä en luovu, mutta teknologian niin salliessa aion harkita vaihtoehtoisien voimanlähteiden käyttöönottoa. Miltä näyttää sinun listasi. UUSI VUOSIKYMMEN, JOTAIN UUTTA JA JOTAIN PYSYVÄÄ M itä se on, kun istuu keskellä yötä ja ydintalvea järven jäällä vain avantoon sukeltava siimanpätkä toivonaan ja kuu valonlähteenään. Ajanlaskussa on juuri käynnistynyt uusi vuosikymmen. Kuulemani mukaan Helsingin rannoilta voi saada yli kolmekymmentä eri kalalajia. Katoavatko uhanalaisimmat kalalajimme kokonaan vai tehoaako suojelutyö. Mitä se on, kun raskas rinkka ja vavat selässään käy läpi koivikon ja varvikon, nousee tunturiin ja antaa palasia itsestään hyönteisten valtakunnalle. Mitä se on, kun tuntitolkulla tuijottaa aalloilla keinuvaa ongenkohoa. Niiden varaan on vapaa-ajankalastuksen hyvä tukeutua. Ainoana lähes kiveen kirjoitettuna voidaan pitää sitä, että suomalaisten verenperintöinen kaipuu kalavesille säilyy
TESTIVOITTAJA 2018 HYVÄ OSTOS 2018
KESKIMÄÄRIN makean veden kuhat ovat selvästi isompia. PILKINTÄ 8 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. JÄRVIKUHA TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN RANNIKOLLA mitan täyttävät kuhat ovat peräti harvinaisia. haastaa ja palkitsee pilkkijän KUORETTA jäljittelevä, tasapainomaisesti uiva jigipilkki on ollut tehokas niin kuhille kuin ahvenillekin
Kuhalla menee tällä hetkellä hyvin. Näin sanovat tutkijat, ja saman vahvistavat monet kalastajat, joiden saaliit ovat kohentuneet viimeisten vuosikymmenien aikana niin pyydyksissä kuin siimojen päissäkin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 9. JÄRVIKUHA KUHAN nappaaminen pilkillä ei ole yhtä helppoa kuin kesävesillä. KUHA liikkuu ja ruokailee jossain määrin läpi talven
Aina voi lähteä etsimään uusia ottireikiä, jos jokin kohta tuntuu tyhjiin ”hakatulta”. Alkutalvessa on se hyvä puoli, että valoisa aika on suhteellisen lyhyt ja kuha voi intoutua syömään oikeastaan mihin aikaan päivästä hyvänsä. Senkin vuoksi niiden hakeminen voi tuntua työläältä, kun syvyyskartastakaan ei erityisempiä viitteitä irtoa. Keskimäärin kuitenkin parempaa kuhanpilkintää pääsee kokemaan alkuja lopputalvella. OTTIPAIKAT Kuha viihtyy syvällä Kuhien löytäminen on tietenkin kaiken onnistumisen lähtökohta. ALKUTALVELLA VALOISA AIKA ON SUHTEELLISEN LYHYT JA KUHA VOI INTOUTUA SYÖMÄÄN OIKEASTAAN MIHIN AIKAAN PÄIVÄSTÄ HYVÄNSÄ. Tällaisen kalan selviäminen vapautuksensa jälkeen on kyseenalaista. Varsinkin sen jälkeen, kun kuhan alamitta nostettiin 37 sentistä 42 senttiin. Niissä järvissä, joissa itse olen pilkkinyt, on tavallinen pilkintäsyvyys ollut 10-15 metriä. MITTAKUHA on mieluisa saalis. Kuha tuntuu myös viehättyvän hieman erilaisista pohjamuodoista kuin ahven. Mutta jos lauha sääjakso sattuu puhdistamaan jään pinnan tähän vuodenaikaan, kuten toki aika usein tapahtuu, kuha voi riehaantua oikein aktiiviselle syönnille. Voidaan siis sanoa, että normaaleista ahvensyvyyksistä ja -paikoista kuhia ei juuri saa, ja toisaalta ahvenpaikkoina kuhasyvyydet eivät enää ole kovin potentiaalisia. Usein parhaat saaliit saakin sellaisista paikoista, jonne kukaan ei ole vielä älynnyt pilkkiään tiputtaa. Seurauksena on ollut populaation keskikoon raju pieneneminen ja mitantäyttävien kuhien muuttuminen peräti harvinaisiksi. 10 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tuolloin kuhia voi löytää esimerkiksi 3-7 metrin syvyydestä. Helposti vika on voinut olla samanaikaisesti näissä kaikissa, mutta yksikin väärä valinta riittää pilaamaan mahdollisuudet. KUHA viihtyy hyvin erilaisissa paikoissa kuin ahven. Kuha liikkuu ja ruokailee jossain määrin läpi talven, joten periaatteessa hyvä syönti voi sattua kohdalle niin alku-, keskikuin lopputalvellakin. Ja vaikka järvien kuhasaaliit eivät lukumääräisesti yleensä pärjääkään rannikkoreissujen poteille, ainakin itse olen tyytyväisempi yhteen kunnon mittakalaan kuin sataan alamittaiseen. Sitä paitsi kuhille ei ole järin terveellistäkään, että niitä nostellaan ylös syvästä vedestä, jolloin uimarakko pullahtaa paineenvaihdoksen johdosta suuhun kuin purkkapallo. JÄRVILTÄ ISOMPIA Koska mitallisten eli mukaan otettavien kuhien saaminen rannikkovesistä on muuttunut monilla seuduilla lähes ylivoimaisen vaikeaksi, pilkkijät ovat suunnanneet katseensa enenevässä määrin järvien suuntaan. S amanaikaisesti kuhan pyyntipaine on kasvanut. Huolestuttavaa kehitystä on koettu esimerkiksi etelärannikolla, jossa lukemattomat pyydykset poimivat vähänkin kookkaammat yksilöt pois muonavahvuudesta aivan liian tehokkaasti. KEVÄÄLLÄ AKTIIVINEN AAMULLA JA ILLALLA Kevättalvella aktiivijaksot painottuvat selvästi aamuun ja iltaan. Tämän vuoksi kuhia löytyy ahvenenpilkkijöiden saalispusseista varsin harvoin. Toki sisävesilläkin kärsitään paikoin samasta ongelmasta, mutta keskimäärin makeanveden kasvatit ovat vielä selvästi isompia. Keskitalvessa on sekin hyvä puoli, että silloin kuhanpilkkijöitä liikkuu pelipaikoilla tavallista vähemmän, joten kalat ovat saaneet olla häiriöttä kenties jopa viikkojen ajan. Korkkaajan etu on tässäkin lajissa varsin oleellinen. Yleensä kuitenkin kuhan aktiivisuutta rajoittaa paksu jäällä oleva hanki, jollainen lepää vesien katteena varmimmin ehkä tammi-helmikuussa. Ahvenille tyypillisiä ottipaikkoja ovat penkkojen rinteet, syvän keskellä kohoavat matalikot ja muut vaihtelevat maastomuodot, kun taas kuhat etsivät varsin ilmeettömiä tasapohjia. Kuhien uisteleminen ja jigaaminen saattavat olla hyvinkin tuottoisia ajanvietteitä kesäisellä järvellä, mutta pilkillä niiden narraaminen ei välttämättä olekaan yhtä helppoa. PILKITTÄVISSÄ LÄPI TALVEN Aloittakaamme ajankohdasta. Epäonnistumisen syitä pitää etsiä lähinnä seuraavilta neljältä osa-alueelta. Pois lukien tietysti sellaiset järvet tai järvenosat, joissa ei niin syvää vettä edes ole. Yleisesti tiedetään niiden talvehtivan ”montuissa” eli suhteellisen syvässä vedessä. On etsitty vääristä paikoista, pilkitty väärällä tekniikalla, vääränlaisilla pilkeillä ja vieläpä satuttu tekemään reissu ajankohtana, jolloin kuhat ovat olleet passiivisimmillaan. Moni lienee yrittänyt, mutta kun tulosta ei ole alkanut tulla kohtuuajassa, usko on loppunut ja on palattu takaisin ahventen pariin kuin huomaamatta. Aamusyönnille ehtiäkseen pilkkijän tulisi olla jäällä jo ennen auringon nousua, mikä tarkoittaa ainakin pitkämatkalaiselle lähes epäinhimillisen aikaista herätystä. Laajoissa tasangoissa on kuitenkin se etu, että tilaa riittää isommallekin pilkkijäjoukolle. ” KUHAN aktiivisuutta rajoittaa paksu jäällä oleva hanki
” PARHAAT saaliit löytyvät yleensä paikoilta, joita ei ole hetkeen pilkitty. LUMETON JÄÄ ON YLEENSÄ EDUKSI KUHAN PILKKIMISELLE. AAMUSYÖNNILLE ehtiäkseen pilkkijän tulisi olla jäällä jo ennen auringon nousua. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 11
Pilkkijä pudottaa siis vieheensä pohjalle ja ottaa siitä parin kammenkierroksen verran siimaa sisälle, jolloin houkutin jää roikkumaan plusmiinus puolen metrin päähän pohjasta. Vain pientä värinää, ehkä pilkin nostamista hitaasti ylöspäin, jopa pysäyttämistä aivan paikoilleen. Tässä monet ahvenkoreografian selkäytimeensä iskostaneet menevät metsään. Ellei jaksa notkua avannon äärellä koko päivää, kannattaa kevätreissu ajoittaa siten, että edes toinen syöntihetkistä tulee kalastettua tehokkaasti. Itse suosittelen erityisesti aamua, siksikin, kun mahdolliset yöpakkaset ovat kovettaneet jään sekä parkkipaikalle johtavat hiekkatiet helpommin kuljettavaan kuntoon. Varsinkin kirkkailla säillä kuhan ruokahalut saattavat romahtaa pitkän keskipäivän aikana lähes nollille. Lukemattomia kertoja olen voinut kaikuluotaimesta havaita, että voimakkaampi uittaminen vain karkottaa kuhat kaikukeilasta. Välillä pilkkiä nostetaan verkkaisesti hieman ylemmäs, välillä lasketaan alemmas. Vaikka kiilusilmä nousee kesäiltoina mielellään jopa pinnan tuntumaan saalistamaan, talvella se pysyttelee ainakin päiväaikaan tiiviisti pohjan lähellä. ” KUHAPAIKAT OVAT HARVEMMIN RANTOJEN TUNTUMASSA, JOTEN KÄVELEMISEEN PITÄÄ VARAUTUA. Verkkomiesten puheet yläpaulan tuntumaan tarttuneista kuhista kuitenkin kertovat, että jonkinlaista pystysuuntaista liikehdintääkin esiintyy. KUHAA pilkitään pääsääntöisesti korkeintaan metrin päässä pohjasta. Heti onginnan alussa voi vetäistä pari kolme rauhallista kuulutusvetoa, mutta siitä eteenpäin homma jatkuu pienellä värisyttämisellä. KUHAPILKKIÄ ei koskaan kannata uittaa vauhdikkaasti lennättäen. Sitten alkaa tärkeä vaihe eli kuhan narraaminen iskuun. VÄRINÄÄ PILKKEIHIN Kuhaa pilkitään käytännössä aina pohjan tuntumasta, korkeintaan metrin päässä siitä. Mitä yöllä tapahtuu, sitä en tiedä, koska silloin en ole koskaan pilkillä ollut. Varsinkaan siinä vaiheessa, kun kala nousee pilkkiä katsomaan, ei sitä pidä häiritä vauhtiuitolla. 12 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nimittäin kuhapilkkiä ei juuri koskaan kannata uittaa siten kuin ahvenia narratessa eli vauhdikkaasti lennättäen. Eikä ole niin väliä, pilkittiinkö pystyllä, tasapainolla vai jigillä, sama taktiikka toimii kaikilla. Luultavasti juuri yöllä. Ja ehkä pari kertaa minuutissa voi vetäistä myös yhden reilumman houkutusliikkeen. Toisaalta kun iltasyönti alkaa ehkä vasta vähän ennen auringon painumista mailleen, tulee pilkkipäivästä näännyttävän pitkä, jos sen haluaa hoidella kunniakkaasti loppuun saakka. Sitten äkkiä isku tulee, eikä se ole mitään nypistelyä, vaan veret seisauttava runttaus! KEVÄTTALVELLA PÄIVÄ KANNATTAA ALOITTAA VARHAIN JA LOPETTAA VASTA AURINGON PAINUTTUA MAILLEEN. Useimmiten reiästä tulee vain yksi kuha, mutta tässä tapauksessa on päästy tuplaamaan. VÄRINÄTYYLISSÄ PIENI LIIKE Värinätyylissä vavan kärki tekee pientä parin sentin korkuista liikettä melko tiheällä frekvenssillä (esimerkiksi 2 kertaa sekunnissa), eli ihan kuin mormyskaa uitettaisiin. ” OTTIPAIKKA on löytynyt
Koukun koko riippuu tietenkin suuresti pilkistä, mutta koukku saisi olla mielellään isohko eli kokoa 6-10. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 13. PASURIN silmillä maustettu Jasu koitui tämän liki kaksikiloisen kohtaloksi. KUHAPILKKI ei välttämättä vaadi syöttiä. Pienemmälläkin vavalla onkiminen onnistuu, mutta siiman kelaaminen on jo turhan hidasta. Kuhapilkki ei välttämättä vaadi syöttiä, mutta joissain nihkeän syönnin tilanteissa siitä on ollut selvästi hyötyä. Nippu kärpäsentoukkia, ahvenen, kiisken tai pasurin silmä ja pala kuoretta, siinäpä oivallisia koukun mausteita. Sen vuoksi avannolta ei kannata kiirehtiä kovin nopeasti pois, kymmenkunta minuuttia olisi hyvä malttaa ainakin. Tällaiset hetket ovat kuitenkin harvinaisia, joten yleensä kuhanpilkkijän kannattaa varautua tapahtumien niukkuuteen. Keskija lopputalven kone on ollut jigipilkki , jossa painopäänä on maalaamaton MA Jiggeri ja pyrstönä Lunker City Fin-S -pystyjigi pituudeltaan kuusi senttiä. Perinteisiä tasapainoja en ole viime aikoina juuri käyttänyt, mutta tavalliset Nilsut, Rapalat, Karismaxit ja kumppanit pelittäisivät varmasti. Itse olen vaihdellut pilkkejä viime aikoina varsin säästeliäästi, koska seuraavilla kahdella kuhia on tullut riittämiin: Pystypilkeistä ykköstykkini on Jasu varsinkin pienempänä eli kuuden sentin ja alumiinin värisenä versiona. Kaksi rengasta antaa koukulle vapaamman liikkuvuuden ja pitää kalan paremmin kiinni, kun ”kampeamismahdollisuus” vähenee. ” Mitä sitten pilkkisiiman päähän. Lusikoistakin löytyy kokeilemisen väärtejä vaihtoehtoja, esimerkiksi viiden sentin Räsänen on toiminut itselläni takavuosina mainiosti. Myös haukia ja ahvenia on Jasusta saanut päästellä. JOS TUNNIN PARIN TYHJÄNPYYTÄMINEN TUNTUU YLIVOIMAISELTA, KUHAN PILKINTÄ EI OLE SINUN LAJISI. Tämä jigipilkki jäljittelee kuoretta niin kokonsa kuin värinsä puolesta aika hyvin, antaapa myös oheistuotteena isoja ahvenia. Pystyjä, tasureita ja jigejä PILKIT RAUHALLISEMPI JA HARKITSEVAMPI KUIN AHVEN Kuha on luonteeltaan paljon rauhallisempi ja harkitsevampi kuin ahven, joka saattaa nousta pilkin kimppuun kauaskin pohjasta. Jos tunnin parin tyhjänpyytäminen tuntuu ylivoimaiselta, kuhan pilkintä ei ole sinun lajisi. Esimerkiksi punainen, oranssi tai papukaija väritippa antaa kuhalle paremman syyn losauttaa kiinni. Tämä kalan hahmoinen alumiinilätkä on toiminut parhaiten alkutalvella, mutta tuottanut hyviä osumia keväämmälläkin. Yksi merkittävä perusparannus niihin kannattaa kuitenkin tehdä: Koukun vahvistus! Pystypilkin alla usein roikkuva ketju yksihaarakoukkuineen joutaa narikkaan ja tilalle vaihdetaan kolmihaarainen värikoukku, joka ripustetaan suoraan pilkin alle joko yhdellä tai mieluiten kahdella uistinrenkaalla. Värikoukku toimii paremmin kuin väritön. KUHAHOMMIIN riittää perusvapa, jossa puolanhalkaisija on noin seitsemän senttiä. Oleellinen yksityiskohta on ollut jigin kuoreväri, koska norssi on yksi kuhan tärkeistä ravintokohteista omilla kalavesilläni. MONOFIILIA PUOLALLE Yksinkertaisimmillaan kuhahommiin riittää muutaman euron jäykkäkärkinen perusvapa, jossa puolanhalkaisija on mielellään noin seitsemän senttiä. Puustjärven klassikot Hopeasiipi, Nautilus ja Valio ovat monen konkarin mielestä varmoja valintoja myös kuhalle, kunhan vakiokoukku vaihdetaan. Toki hyviä kuhapilkkejä löytyy paljon muitakin. Joskus kuhan ollessa oikein hyvällä syönnillä voi ronskimpikin pilkkitekniikka toimia ja kala iskeä kiinni heti pilkin tipahdettua alas. Monenlaista sopii kokeilla, jopa tavallisia ahvenpilkkejä. Kuhan nousut ovat yleensä hitaita ja loivia ja voivat toistua useitakin kertoja, ennen kuin tärppi tulee tai – mikä tavallisinta – kala kyllästyy ja häviää kokonaan
Latausaika n. Kuhanpilkkijän käytössä luotaimesta on erityisen paljon iloa, enkä itse lähtisi ainakaan tuntemattomille vesille kuhajahtiin ilman tätä laitetta. Kampanjahinnat voimassa 31.03.2020 saakka. Keskipiikin ansiosta reikiä voidaan porata lähekkäin ja tehdä nopeasti esim. Siimanpaksuutena käytän pilkistä riippuen vahvuuksia 0,200,30 milliä. KAIKULUOTAIN auttaa suuresti kalojen hakemisessa erityisesti syvissä vesissä. Suurin hyöty luotaimesta tulee varmasti siinä, että se antaa uskoa kalojen läsnäoloon, vaikkei tärppiä välttämättä tulisikaan. . Ja kaira saa olla ainakin kuusituumainen. 499,alv 24 % Reikiä syntyy yhdellä akulla jopa yli 70 kpl 40-50 senttiseen jäähän! 02/ 201 9 VA RO ITU S! Kai raa saa käy ttää ain oas taa n kon ees sa, jos sa on apu kah va! Katso video: 14 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 14 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Toisaalta joustavuus mielestäni parantaa kalan kiinnipysymistä ylös nostettaessa ja antaa niille paremman mahdollisuuden saada koukku kunnolla suuhunsa, kun vastaiskua ei tule tempaistua liian nopeasti. Syvästä vedestä pilkittäessä pinnan ja pohjan väliin jää paljon vettä, jossa saattaa piipahtaa mielenkiintoista elämää, mutta josta luotaimeton kalastaja ei tiedä mitään. MONOFIILISIIMAN joustavuus parantaa kalan kiinnipysymistä ylös nostettaessa. Mukana yksi 5,0 Ah akku, latauslaite DC18SD ja laukku. 329,Kairassa on myös uusi teräkruunu sahalaitaisilla terälapuilla ja keskiterällä. En kuitenkaan puhu mistään muutaman kympin rimpuloista, vaan kunnollisista laitteista, joista voi seurata pienenkin pilkin ja kaikenkokoisten kalojen edesottamuksia tarvitsematta arpoa, mitä pikselihässäkässä oikeasti tapahtuu. Paksu keltainen juova välivedessä ei yleensä indikoi kuhaa vaan haukea, isoa ahventa tai kenties jopa taimenta, jota toki kannattaa pilkillä härnätä. Vaikka luotain hieman hidastaakin pilkkimisen tempoa, tuo oman vaivansa kuljettamiseen ja saattaa auttaa kalaa karkaamaan avannossa lilluvan anturin ansiosta, se kuitenkin lisää pilkkimisen mielenkiintoa erityisesti huonosyöntisinä päivinä niin paljon, ettei jäältä malta lähteä pois liian aikaisin. 329,alv 24 % Kairan kierreosa on kevyttä elastista komposiittia, joka joustavan rakenteensa ansiosta kestää hyvin pakkasta sekä konekairausta. ” Sakea kuoreparvi on aina hyvä merkki ja antaa aiheen olettaa, että petojakin häärää lähistöllä. 50 senttiselle jäälle. Itse olen saanut useita komeita kaloja nostamalla pilkin nopeasti samalle tasolle välivesijuovan kanssa. Mukana yksi 5,0 Ah akku, Katso lisätiedot ja Makita-jälleenmyyjät www.makita. KAIKUA seuraavaa pilkkijää tärpit eivät yllätä housut kintuissa. Keskipiikin ansiosta reikiä voidaan porata lähekkäin ja tehdä nopeasti esim. Ilman luotainta ne olisivat tietenkin menneet menojaan. 45 min. Kun luotainta harjaantuu muutamien käyttötuntien jälkeen lukemaan, voi jo kohtuullisella todennäköisyydellä arvata, milloin pilkkiä katselee kuha, ahven tai joku muu kala, ja minkä kokoinen. Tai jos kaloja ei ruudulla näy, ei tule turhanpäiten juututtua tyhjälle reiälle. Kaira on 25 % kevyempi kuin teräskaira ja soveltuu hyvin maks. apukahva, 54/30 Nm. Kairassa on myös uusi teräkruunu sahalaitaisilla terälapuilla ja keskiterällä. KORVAAMATON KAIKULUOTAIN Edellä tuli jo mainittua sana kaikuluotain. KESKITY OLEELLISEEN ANNA MAKITAN KAIRATA! KAIRAPAKETTI LIGHT UUTUUS! 18V Akkuporakone DDF484STX5 + Light-kaira Kevyt Light-kaira 155 mm ja voimakas hiiliharjaton kone, jossa mukana pitkä apukahva, 54/30 Nm. 80 cm jäälle. KAIKUA SEURAAVAA TÄRPPI EI YLLÄTÄ Kun lisäksi puhutaan melko harvatärppisestä pilkkimisen lajista, luotaimeton kalastaja on usein enemmän tai vähemmän ”pihalla” tärpin vihdoin tärähtäessä. HAUKIKIN SAATTAA HAUKATA KUHANPILKINNÄN SIVUTUOTTEENA. Hinnat suosituskampanjahintoja. Tuotteita rajoitetusti! Osa tuotteista tilaustavaraa. verkonlaskuavanto. KAIRAPAKETTI HEAVY DUTY 18V Akkuporakone DDF481RTJ + Kaira Kaira 155 mm ja erittäin vahva hiiliharjaton kone todella raskaaseen poraukseen ja ruuvaukseen, 115/60 Nm. Silloin voi kokeilla erilaisia pilkkejä ja uittotekniikoita, joihin kala mahdollisesti reagoi. 110 min. Koska kuhaa pilkitään suhteellisen syvältä, monet käyttävät niin sanottuja pilkkivirveleitä eli pienellä haspeli-, hyrrätai onkikelalla varustettuja vapoja. Mukana kaksi 5,0 Ah akkua ja latauslaite DC18RC sekä naskalit. Soveltuu hyvin maks. Latausaika n. verkonlaskuavanto. Makpac laukussa. Siimana käytän monofiilia, vaikka se onkin kuitusiimaa paljon tunnottomampi vaihtoehto. Sen sijaan kaikua seuraavaa tärpit eivät yllätä housut kintussa, vaan niihin pystyy varautumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Isompaa kalaa väsytettäessä kelojen jarruista on iloa, eikä siimaa tarvitse lappaa jäälle sotkeutumaan. Kaira on 25 % kevyempi kuin teräskaira ja soveltuu hyvin maks. Niiden etuna on, että siima voidaan ottaa nopeasti sisään paikkaa vaihdettaessa
. 499,alv 24 % Reikiä syntyy yhdellä akulla jopa yli 70 kpl 40-50 senttiseen jäähän! 02/ 201 9 VA RO ITU S! Kai raa saa käy ttää ain oas taa n kon ees sa, jos sa on apu kah va! Katso video: SILAKKA SILAKOIDEN dioksiinipitoisuudet ovat edelleen vähentyneet Itämereltä pyydetyt silakat sisältävät yhä vähemmän ympäristömyrkyiksi määriteltyjä dioksiineja ja PCB-yhdisteitä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mittaustuloksista. Soveltuu hyvin maks. Mukana yksi 5,0 Ah akku, Katso lisätiedot ja Makita-jälleenmyyjät www.makita. Näyttää lisäksi, että muutaman vuoden kuluttua myös alle 21-senttinen silakka olisi vientikelpoista. verkonlaskuavanto. ”Kalastonhoitomaksun mahdollistama viehekalastus kohdistuu selvästi alueille, joilla asuu paljon työikäisiä kalastuksen harrastajia ja joilla on runsaasti vesialueita ja hyvinä tunnettuja kalavesiä. Suomessa on 118 kalatalousaluetta, jotka on muodostettu vuoden 2016 alussa voimaan tulleeseen kalastuslakiin liittyvänä uudistuksena. apukahva, 54/30 Nm. Hinnat suosituskampanjahintoja. ”Tämä on merkittävä muutos, koska nyt yli 17 sentin mittainen silakka on EU lainsäädännössä dioksiinien takia vientiin kelpaamatonta. KESKITY OLEELLISEEN ANNA MAKITAN KAIRATA! KAIRAPAKETTI LIGHT UUTUUS! 18V Akkuporakone DDF484STX5 + Light-kaira Kevyt Light-kaira 155 mm ja voimakas hiiliharjaton kone, jossa mukana pitkä apukahva, 54/30 Nm. Kaira on 25 % kevyempi kuin teräskaira ja soveltuu hyvin maks. 329,Kairassa on myös uusi teräkruunu sahalaitaisilla terälapuilla ja keskiterällä. Pienet ja nuoret silakat sisältävät vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin suuret ja vanhat. Latausaika n. Keskipiikin ansiosta reikiä voidaan porata lähekkäin ja tehdä nopeasti esim. Pitoisuudet ovat pienentyneet jopa 80 prosenttia viimeisten 40 vuoden aikana. verkonlaskuavanto. Raportista selviää myös, että kalastusharrastus on Suomessa monipuolista. Latausaika n. Tällä hetkellä alle 19-senttinen silakka alittaa EU:n sisämarkkinoille asettamat raja-arvot ja kelpaisi siten vientiin. Kalan syöminen ehkäisee muun muassa sydänja verisuonitauteja”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta. 80 cm jäälle. Kampanjahinnat voimassa 31.03.2020 saakka. Myös seuduilla, joilla on paljon vapaa-ajanasuntoja, on useimmiten paljon viehekalastusta”, tutkija Päivi Eskelinen sanoo. 50 senttiselle jäälle. Makpac laukussa. Tuotteita rajoitetusti! Osa tuotteista tilaustavaraa. Keskipiikin ansiosta reikiä voidaan porata lähekkäin ja tehdä nopeasti esim. Tämä tarkoittaa yli 30 prosenttia Selkämeren silakkasaaliista”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Panu Rantakokko. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 15. Mukana kaksi 5,0 Ah akkua ja latauslaite DC18RC sekä naskalit. Kairassa on myös uusi teräkruunu sahalaitaisilla terälapuilla ja keskiterällä. KAIRAPAKETTI HEAVY DUTY 18V Akkuporakone DDF481RTJ + Kaira Kaira 155 mm ja erittäin vahva hiiliharjaton kone todella raskaaseen poraukseen ja ruuvaukseen, 115/60 Nm. Mukana yksi 5,0 Ah akku, latauslaite DC18SD ja laukku. Kalastonhoitomaksun maksaneista 80 prosenttia käytti maksuun sisältyvää oikeutta viehekalastukseen. Maksaneista 42 prosenttia käytti seisovia pyydyksiä, kuten verkkoja ja katiskoita, ja 12 prosenttia vain niitä. Kaira on 25 % kevyempi kuin teräskaira ja soveltuu hyvin maks. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Runsaimmin viehekalastuspäiviä oli Helsinki-Espoon, Airisto-Velkuan, Tammisaari-Pohjan, Porvoo-Sipoon, Suur-Saimaan, Karjaanjoen, Kirkkonummi-Siuntion, Näsijärven, Pohjois-Päijänteen, Kokemäenjoen yläosan ja Inarin kalatalousalueilla, joille kullekin arvioitiin osuvan yli 100 000 viehekalastuspäivää vuoden aikana. Kalatalousalueiden toiminta on päässyt vauhtiin vuoden 2019 alussa. Tieto perustuu yli 20 000:lle kalastonhoitomaksun maksaneelle suomalaiselle tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin viehekalastuksen määrää kalatalousaluekohtaisesti. 329,alv 24 % Kairan kierreosa on kevyttä elastista komposiittia, joka joustavan rakenteensa ansiosta kestää hyvin pakkasta sekä konekairausta. 45 min. 110 min. Vaikka Itämeren silakat yhä sisältävät pieniä määriä dioksiineja, ne ovat kuitenkin terveellistä ruokaa. VIEHEKALASTUS YHTEENSÄ 6,3 miljoonaa viehekalastuspäivää Suomen kalatalousalueilla vuoden aikana Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportista selviää, että omistajakorvausten perusteena olevia viehekalastuspäiviä yhdellä vavalla ja vieheellä oli yhteensä 6,3 miljoonaa aikavälillä 1.9.2017-31.8.2018. ”Ruokaviraston suosituksia noudattaen kotimaista kalaa voi syödä turvallisesti
Lopulta onnistuin kuin onnistuinkin varmistamaan kolme kappaletta itselleni, kaikki eripituisia. T alvisin sitä voidaan pitää jopa oikukkaana ja pilkkijä voi tarvita läjän erilaisia salaisia aseita saaliin varmistamiseen. HERÄTYSLIIKE Sopivan vaikea kalapäivä valkeni heti seuraavana viikonloppuna. Raitapaitoja löytää melkein mistä vaan ihan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Vaikkei se kovin salainen enää olekaan. Mikähän avuksi. Tuttujen apajien kiertely kaverin kanssa ei parin ensimVELI PÖYSTIN TEKEMIÄ VÄRINÄPILKKEJÄ KEHUTTIIN ERITYISESTI VAIKEIDEN PÄIVIEN PELASTAJAKSI. Yksi näistä on niin kutsuttu värinäpilkki. Avovesiaikana se on hieman mystinen kala, jonka päähänpistoista ei ota aina selvää. Kisattomina viikonloppuina kävin aina treenaamassa ja Vaasan lähivedet alkoivat käydä tutuiksi. Pilkkijän salainen ase PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM VÄRINÄPILKKI herättää nirson ahvenen Ahven on monen kalastajan ykköskala muun muassa runsautensa ansiosta. ” 16 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 16 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Elettiin 1990-luvun keskivaiheen jälkipuoliskoa ja kilpapilkintäintoni oli kovimmillaan. Törmäsin epäsäännöllisin välein kaikille pilkkijöille äärimmäisen tuttuun tilanteeseen kala ei vaan syö. Tasapainopilkkiä heiluttaneet kaverit jäivät saaliitta, mutta en minäkään siinä vaiheessa jo vannoutuneena värikoukkumiehenä saanut repun pohjalle mitään. Artikkelista innostuneena alkoi pilkkien metsästys saman tien, mutta Pöystejä oli tuohon aikaan huonosti saatavilla. PÖYSTISTÄ TULI PÄIVÄN PELASTAJA Pelastus löytyi erään kalastuslehden artikkelista, jossa käsiteltiin Veli Pöystin tekemiä niin kutsuttuja värinäpilkkejä ja niiden käyttöä. Tapsimiehiä en ole koskaan ollut, joten varustin pilkkikalleudet suhteellisen pitkillä ketjuilla yksihaarakoukkuineen ja voilà! Kalakoneet olivat valmiina koitokseen. Kyseistä pilkkiä kehuttiin erityisesti vaikeiden päivien pelastajaksi
Vavan vaihto, pari punaista kärpäsentoukkaa omatekoiseen papukaijaväriseen ketjukoukkuun ja ei kun koko komistus avantoon. – Värinällä. Nyt ahvenet taisivat kylläisinä vain tuijottaa heiluvia ja pyöriviä antimiamme. – Millä tuli. Kaverin repussa oli läjä tasurivapoja ja tyhjä termospullo. Muut kalat Kokeile värinäpilkkiä muillekin kaloille Värinäpilkki ei tietenkään ole mikään universaalinen lääke haluttomille kaloille. Muutama pitkä veto, että pilkki sai keinahdella ihan ajan kanssa ja perään vielä pari pienempää ”hyppyä”. Nopea vastaisku ja kala oli kiinni. Kalalta niska nurin ja äkkiä pilkki takaisin avantoon. Värinä maistuu myös ahvenen serkulle eli kuhalle. Siitä kielivät alueen lukemattomat ja uudestaan umpeen jäätyneet reiät. Myös särjensukuiset kalat kiinnostuvat helposti tästä värisevästä namupalasta, erityisesti jos se on tapsimorrilla varustettu. Vaihtamalla isompaan pilkkiin ja erityisesti koukkuun, uskoisin kuhapilkkijän pääsevän yllättämään kaveripiirinsä tasuritutut pahemman kerran. VÄRINÄPILKIN TOIMINTAPERIAATE Värinäpilkin toimintaperiaate on yksinkertainen: Vapaassa pudotuksessa se heittäytyy kyljelleen ja värisee mallista riippuen joko nopeasti tai hitaasti kapeahkossa ”putkessa” alaspäin. Kun yhdeltä pettää hermot ja se iskee kiinni, iskurefleksi tarttuu toivon mukaan muihinkin ringissä ”seisoskeleviin”. Värinäpilkin tehot näkyvät nimenomaan niinä päivinä, kun kaikki ylimääräinen liike on pahasta. Sen verran monta kertaa se on kuitenkin pelastanut minut munat pataan -päiviltä, etten mielelläni lähde jäälle ilman vähintään yhtä valmiiksi ladattua vapaa. ASTETTA isompi värinäpilkki maistuu myös kuhalle avovesiaikaankin. Pilkki ei painotuksensa ansiosta koskaan pyöri oman akselinsa ympäri. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 17 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 17. Syötti toimii pilkin jarruna ja saa aikaan värinäpilkin tavaramerkkisen kylkikeikahduksen, joka parhaimmassa tapauksessa yllyttää puoliuneliaat raitapaidat raivokkaaseen syöntihurmokseen. Tässä vaiheessa kaverini huomasi kalantulon ja siirtyi heti lähemmäksi. Kuva: Juha Ojaharju. Hyvänä esimerkkinä jälkimmäisestä on vaikkapa Rialinnan Syväri. – Millä?. Kuvassa (vasemmalta oikealle) pari Rutilusta, kaksi Tinkaa sekä kolme vanhaa Pöystiä. Kuva: Minna Wikström. Koin värinäpilkin näytön paikan tulleen. Päivä osoittautui yhdeksi kauden vaikeimmista ja kotimatkalla minulla oli kymmenkunta ahventa repussani. ?. Hyvänkokoinen appura sieltä nousi. Jotta pilkki toimisi toivotulla tavalla, on siinä oltava tapsi tai ketju koukkuineen. Siima ehti juuri suoristua, kun tunsin pienen nyppäyksen. Lisäksi koukussa tulee olla syötti tai syötin kaltainen kumipala tms. Pari lyhyttä vetoa ja lopuksi pieni tärisyttäminen. Samanlainen minitärppi ja noin varttikiloinen raitapaita repun pohjalle. Toimivuutta voidaan testata vaikkapa kylpyammeessa. Haukilyönneiltäkään ei voida välttyä, sillä pitkänokat eivät jää kauaa tuijottamaan tämän kaltaista ”pikkukalan” pelleilyä. PILKINTÄTEKNIIKKA Värinäpilkintään voidaan soveltaa erilaisia syöntiä buustaavia kikkoja. Aloitan yleensä koputtamalla pilkillä pohjaa, minkä jälkeen vedän ?. VÄRINÄPILKKEJÄ on nykyään tarjolla monenlaisia. Samoilta apajilta olivat tutut kalamiehet saaneet hyvänkokoista kalaa vain pari päivää aikaisemmin. . KEIKAHTELEVAN JA KIMALTELEVAN PILKIN YMPÄRILLE ON TARKOITUS SAADA AHVENRINKI PAIKALLE. ALKUVAIHEEN jälkeen kannattaa pilkin antaa pysähtyä jokaisen vedon jälkeen. Värinäpilkki on erityisesti matalien vesien erikoispilkki, joskin syvempiin vesiin on kehitetty omat mallinsa. – Jaaha, joku hel…n värikoukkuhommeli taas… ?. Hän jatkoi tasurin heiluttamista entistä tiiviimmin. mäisen tunnin aikana tuottanut tärppiäkään. – Värinällä. Alas keikahtelevan ja kimaltelevan pilkin ympärille on tarkoitus saada ahvenrinki paikalle ja siten herättää ahvenen niin kuuluisa kateus. Etelä-Suomen merialueilla näitä hämäräpäivien messinkikylkisiä hiiviskelijöitä on tullut ahvenenpilkinnän sivusaaliina huomattavan usein
Tässä vaiheessa en vielä anna raitapaidoille tilaisuutta iskeä, vaan vedot tehdään tauotta. Ketju saa olla ohuinta mitä kaupasta löytyy. Hieman syvemmissä vesissä kuidun tunnokkuus vie kuitenkin omasta mielestäni voiton. Leikataan sopiva pätkä ketjua, mutta muista, että ketjulenkkien määrän tulee aina olla pariton, jotta itse koukku kääntyy oikeaan suuntaan pilkkiin nähden. Muutama esimerkki tunnetuimmasta päästä lienevät Pöystin lisäksi Ini, Syväri, Tinka, Rutilus, Värinä ja Saukko. Perholukon silmukkaa lämmitetään sytkärillä ja avataan sitten pienillä pihdeillä. Toisissa malleissa liike on elävämpi ja sivuhakuakin esiintyy, toisissa värinä on hillitympää ja pilkki liikkuu erittäin kapeassa ”putkessa”. Ensimmäisen kalan jälkeen saattaa iskukynnys ylittyä toisellakin ja syönti alkaa. Vapa saa olla kevyt, mutta kuitenkin jämäkkä, jotta tärpit välittyisivät käteen asti. Itse käytän lähinnä jälkimmäistä vaihtoehtoa. pari kolme pitkää vetoa ja heti perään viisi tai kuusi lyhyempää. Teen niistä yleensä aavistuksen pilkkiä lyhyempiä, etteivät ne vapaassa pudotuksessa takertuisi kovin helposti pääsiimaan. Pystysuorassa ja kyljellään välkähtelevä pilkki kerää haluttomat ahvenet ympärilleen ja lopulta – toivon mukaan – jonkun raitapaidan hermot pettävät. Kuitusiima leikkaa veden paremmin ja jarruttaa pilkkiä siten ehkä hivenen monofiilia huonommin. Sitten sama operaatio koukun kanssa. Joka veto on käytännössä edeltäjäänsä lyhyempi. Merkkejä ja malleja on nykyään melko paljon tarjolla erityisesti, jos mukaan lasketaan paikallisia valmistajia. Pilkit toimivat sekä tapsien että ketjujen kanssa. Alkuvaiheen jälkeen hiljennän tahtia ja annan pilkin pysähtyä jokaisen vedon jälkeen. Nyrkkisääntönä on, että mitä heikompi syönti, sitä kapeampaa putkiuintia tarvitaan. RUNSAASTI MERKKEJÄ JA MALLEJA Markkinoilla on nykyisin runsaasti värinäpilkkejä ja suurin osa lienee kotimaista tuotantoa. Vedessä tämän kaltainen mesoaminen näkyy ja kuuluu kauaksi herättäen kalojen mielenkiinnon. ” Ketjukoukkujen valmistus Ketjukoukkuja on tarjolla melko runsaasti nykyään, mutta värinäpilkille tarkoitetut ”ylipitkät” versiot joutuu yleensä tekemään itse. Lopuksi voi koukkuun tehdä värijauheesta ja kaksikomponenttiliimasta mieluisan väriyhdistelmän. ” 18 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Itse kuitenkin suosin edelleen perinteistä versiota. MUU VARUSTUS Moni käyttää värinäpilkin kanssa kehimisvapaa. Tämän jälkeen se pujotetaan nopeasti ketjupätkän päätylenkkiin ja käännetään taas silmukka kiinni. KEHIMISVAPA YHDISTETTYNÄ VÄRINÄPILKKIIN TAPSIMORREINEEN ON ERITYISESTI KILPAPILKKIJÖIDEN SUOSIOSSA. Silloin voi tarvittaessa vaihtaa tilalle nopeamman ja elävämmän pilkin. Nyt ketju on valmis. Tekemiseen tarvitaan ohutta ketjua, perholukkoja sekä yksihaarakoukkuja. Kuitutai monofiilisiima on makuasia, molemmat toimivat. Ketjukoukut VAPA SAA OLLA KEVYT, MUTTA JÄMÄKKÄ, JOTTA TÄRPIT VÄLITTYISIVÄT KÄTEEN ASTI. Mieltymykseni juuret löytynevät värikoukkupilkinnästä, jossa tämän tyyppisiä vapoja näkee enemmänkin
Kari on toisen kauden kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen ja Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Sirén on kauppatieteiden maisteri ja Kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja. Eskelinen on eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan jäsen. HENKILÖUUTISET VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 19. Sirén on toiminut hyvin aktiivisesti vapaa-ajankalastusta edistävissä asioissa ja vaikuttanut esimerkiksi Suomen vanhentuneen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian päivittämiseen, joka saatiin valmiiksi maaja metsätalousministeriössä lokakuussa 2019. Suomen suurin pilkkitapahtuma keskellä kaupunkia! HUIKEASSA ARVONNASSA PALKINTOINA VIISI UUTTA AUTOA! Neljä VW Poloa sekä upea Volkswagen T-Cross. Pilkkikilpailussa UPEAT TAVARAPALKINNOT kaikkina päivinä sijoitusten mukaan! HUIPPUESIINTYJIÄ JOKA PÄIVÄ pe-su! 20 € Seuraa ilmoitteluamme facebookissa! Katso pilkkiarpojen/-korttien myyntipaikat osoitteesta tai osta netistä www.pilkkikorttirinki.fi Ju o n t aja n a M iss H els in ki Ro s an na K ul j u PILKKIARPA /pilkkikortti suurpilkit.fi SVK:N puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Saara-Sofia Sirén Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) syyskokouksessa marraskuussa valittiin vuosiksi 2019-2021 järjestön puheenjohtajaksi kansanedustaja Saara-Sofia Sirén ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Seppo Eskelinen. SVK:n toisena varapuheenjohtajana jatkaa filosofian maisteri Emma Kari (Vihr.) Helsingin vaalipiiristä. Varsinais-Suomen vaalipiiristä oleva Saara-Sofia Sirén toimi aiemmin vuodesta 2017 lähtien SVK:n varapuheenjohtajana. Toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen on sosialidemokraattien ensimmäisen kauden kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä. SEPPO Eskelinen. Hän on eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen. SAARA-SOFIA Sirén
Ahvenen kokoon ei kuitenkaan kannata kiinnittää liikaa huomiota, sillä pikkuahvenet maistuvat vähintään yhtä maukkailta kuin kookkaammat sisaruksensa. 20 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Piri piri -mausteseoksen keskeinen ainesosa eli pippurimainen kuivattu ja hienonnettu piri-chili antaa ahvenwokille lempeäntulisen, mutta kaikki maut yhteen kietovan loppusilauksen. Alle kymmenen sentin pituisista ahvenista ei välttämättä tarvitse poistaa kuin kidukset ja sisälmykset, sillä niiden pannulla kypsennyksen aikana kuivumista estävä suomupeite on helppo poistaa kalan päältä ruokalautasella. Muurikkaan kannattaa ensin laittaa hitaammin kypsyvät porkkanat ja paprikat ja vasta hetken kuluttua loput kasvikset. Runsaasti värikkäitä kasviksia sisältävä wokki tuo kesäisen tuulahduksen talviseen ruokapöytään. Onneksi lopputulos on vaivan arvoinen. Suikaloi porkkana, paprika ja kesäkurpitsa. Tuore persiljasilppu kruunaa wokin. Ripottele päälle koristeeksi tuoretta persiljasilppua ja tarjoa heti. Pienet ahvenfileet voi kypsentää muurikassa tai isolla paistipannulla kokonaisina. Paista kaikki kasvikset makuusi sopiviksi. Porkkana, paprika, kesäkurpitsa ja sipulit kuuluvat wokkiruokien peruskasviksiin, mutta kumkvatti ei ole aivan jokapäiväinen ainesosa, ainakaan kalaruoissa. Tosin parin ”kukkoahvenkilon” käsittely pannuvalmiiksi vaatii paljon työtä. ERIKOKOISET AHVENET SOPIVAT SAMAAN PANNUUN Ahvenwokkiin voi käyttää erikokoisia ja eri tavoin käsiteltyjä pieniä tai isoja pilkkiahvenia. Porkkanasuikaleet saavat olla erittäin ohuita. Mausta kasvisseos Piri piri -mausteseoksella sekä halutessasi suolalla ja kääntele varovasti ahvenfileet joukkoon. Kookkaat fileet voi leikata pitkittäin puoliksi ja samalla fileen lihasruotorivi voidaan viiltää irti siitä fileen puolikkaasta, mihin se on puolitettaessa jäänyt. 600 g nahattomia ahvenfileitä 100 g tuoreita herkkusieniä 3 porkkanaa 3 kumkvattia 1 suippopaprika 1 sipuli ½ pientä kesäkurpitsaa suolaa Piri piri -mausteseosta tuoretta persiljasilppua ruokaöljyä paistamiseen Suolaa ahvenfileet. TE K S TIT JA K U V A T K AR I N YB ER G JA JA AN A VE TIK K O KALAHERKUT AH VE N WOK K I M U UR IKAS SA AHVENWOKKI tuo talveen kesäisen tuulahduksen Leudon alkutalven vuoksi pilkkikauden alku on lykkääntynyt etenkin Etelä-Suomen vesillä. 20 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA AHVENFILEET käännellään varovasti kasvisten joukkoon. Vaikka pilkkiminen pienvesissä on mukavaa ajanvietettä ja ajoittain hyvinkin antoisaa, saaliiksi saa turhan usein ainoastaan alle viidentoista sentin pituisia pikkuahvenia. Kuitenkin jo Salpausselän pohjoispuolella sijaitseville pienvesille on päässyt ahvenia narraamaan marraskuun lyhyen pakkasjakson ansiosta. Jos ahvenwokkia aiotaan tarjota lapsille tai ruotoja pelkääville kalanystäville, ahvenet kannattaa fileoida ruodottomiksi. Leikkaa herkkusienet ja kumkvatit kuorineen siivuiksi sekä sipuli karkeaksi hakkeeksi. n. Paista ahvenfileet muurikassa tilkassa ruokaöljyä kauniin ruskeiksi ja siirrä ne sivuun odottamaan. Jos näkee pikkuahventen suomustamisen tai nylkemisen vaivan ennen kypsentämistä, niiden rapean nahan tai paistinpinnan voi nauttia ilman suomujen kaivamista hampaiden välistä. Kumkvatti on appelsiinia maultaan muistuttava, mutta kooltaan ainoastaan ison peukalon kokoinen sitrushedelmä, jonka hedelmäliha ja etenkin oranssinvärinen kuorikerros antavat kalaa sisältävään wokkiruokaan pirteää hapokkuutta runsaasti paistinöljyä itseensä imevien tuoreiden herkkusienten vastapainoksi
050 369 7667 vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi Myös muita SUOMI MADEPILKKII ja SUOMI PILKKII -TAPAHTUMIA ympäri Suomen – tule mukaan omalla alueellasi! VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 21. 044 9100 910 vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi Lisätiedot: Kainuun vapaa-ajankalastajat, Matti Kulju ?. SVK:n juhlavuoden TAPAHTUMIA 8.2.2020 KLO 16.30-22 SUOMI MADEPILKKII -PÄÄTAPAHTUMA Petäys Resort, Tyrväntö, Häme vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi Madepilkintää Vanajaveden rannalla. mahdollisuus kokeilla ohjatusti madepilkintää, kalankäsittelynäytöksiä, madetietoutta, väline-esittelyä, MadeHUKassa-kilpailu. Ohjelmaa koko perheelle! Ilmaistapahtumassa mm. (03) 673 310 14.3.2020 SUOMI PILKKII -PÄÄTAPAHTUMA Iso-Ruuhijärvi, Kajaani, Kainuu Ilmainen kirjolohen ja muun kalan pilkkitapahtuma koko perheelle Iso-Ruuhijärven maise missa. Tuo vanha madeharasi tapahtumaan – saat vaihdossa vastuullisen SVK:n juhlamademorrin! Ilmainen kuljetus madebussin kyydissä Hämeenlinna – Petäys Resort – Hämeenlinna. Lisätiedot: Hämeen vapaa-ajankalastajat, Ilkka Keinänen . MAJOITUSTARJOUS 2 hh 8.-9.2 koodilla ”Made”, 80 €/2hh, 70 €/1hh, myynti@petays.fi p
TENOLLA pikkulohien osuus nousijoista poikkeuksellisen pieni lohikantojen heikkouteen ei ole tiedossa, mutta se liittynee mereen vaeltaneiden poikasten eloonjääntiin merivaelluksen aikana. #suomionkii ja #suomisilakkalitkaa. Tule mukaan, nappaa matkaan myös perhe tai kaverit! Talven aikana #suomimadepilkkii 8.2. ”Esimerkiksi Tenon pääuoman kaikuluotausseurannassa alle 65-senttisten lohien osuus lohimäärästä oli vuonna 2019 vain 35 prosenttia, kun vuotta aiemmin niiden osuus oli lähes 65 prosenttia. Pääuoman lisäksi merkittäväksi meritaimenen lisääntymisalueeksi paljastui Karijoki ja aivan erityisesti sen sivujoki Metsäjoki. Joen pääuoman kaikuluotauslaskennan ja Norjan puoleisen Ala-Tenon saalistietojen perusteella luotauspaikan ohitti vähintään 4 500 kyttyrälohta. Kevään ja syksyn 2019 aikana Isojoella merkittiin radiolähettimillä kaikkiaan seitsemänkymmentä aikuista meritaimenta ja seurattiin niiden vaellusta ja levittäytymistä Lapväärtin-Isojoessa. VAIKKA pieniä lohia nousi Tenojokeen kesällä 2019 poikkeuksellisen vähän, suurempaa kalaa saatiin saaliiksikin asti. TENOJOKI Luonnonvarakeskuksen (Luke) kaikuluotausseurantojen perusteella Tenoon nousi kaudella 2019 heikosti lohia. Merkittävin havainto on, että taimen nousee taas vuosikymmenien tauon jälkeen kutemaan joen latvaosiin asti. Lisäksi kalalaskuritietojen perusteella vähintäänkin useita kymmeniä merkitsemättömiä taimenia nousi joen yläosiin kutemaan. Esimerkiksi tämä 5,2 kilon lohi otti vieheeseen kesäkuun viimeisenä päivänä. Vuoden 2017 tapaan kyttyrälohia esiintyi Tenolla jälleen runsaasti kesällä 2019. Tenojoen pääuoman kaikuluotauksessa nousulohien määrä jäi 21 000:een, kun niitä edellisvuonna laskettiin yli 32 500. Merkittäviä nousuvaelluksen hidasteita ovat joessa olevat padot, joiden ohi taimenten on vaikea päästä varsinkin vähällä vedellä. Pienten lohien vähäisyys havaittiin myös Tenon muissa lohilaskennoissa (pintasukellukset, videoseurannat) vesistön eri osissa. Radiotaimenia hakeutui verraten runsaasti myös Heikkilänjokeen yläjuoksua myöden. Organisaatioita kannustamme osallistumaan juhlavuoteen tukemalla vapaa-ajankalastusta liittymällä SVK:n yhteisöjäseneksi (500 e/vuosi) tai tarvikelahjoituksin suoraan tapahtumiin tai jäsenseuroihimme. Kaikuluotauslaskennan ja siihen kytkeytyvän videoseurannan perusteella Inarijoen laskentapaikan ohi arvioitiin uineen 350 kyttyrälohta. Syy pikkuIsojoella tehtyjen vesistökunnostusten seuranta osoittaa, että Villamon padon purkamisella ja purojen kunnostuksilla on saavutettu parannuksia meritaimenen elinolosuhteisiin. ja #suomipilkkii 14.3. Tenoja Inarijoen kaikuluotausseurannoissa havaittu heikko lohimäärä johtui erityisesti pienten, yhden vuoden meressä viettäneiden lohien vähäisyydestä. Lisätiedot: SVK, Johanna Antila, p. TAIMEN nousee jälleen Isojoen latvoille kutemaan ISOJOKI SVK OSALLISTU SVK:n juhlavuoteen #suomikalastaa2020 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön täyttäessä 20 vuotta kutsumme kaikki lukijamme mukaan rakentamaan kanssamme kalastuksen juhlaa ja toteuttamaan yhteistä tavoitetta, jossa vuonna 2020 Suomi kalastaa näkyvästi, ilolla ja hyvinvointia tuoden. Löydät kaikki tapahtumat ja tietoa juhlavuodesta osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi. Uutta tietoa saatiin myös Isojoen eri osien merkityksestä taimenien kutualueena. Vuoden aikana järjestetään muun muassa eri puolilla Suomea kaikille avoimia kalastustapahtumia yhteistyössä vapaa-ajankalastajapiirien ja paikallisten kalastusseurojen kanssa. 22 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 22 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kun pienet lohet muodostavat tavallisesti selvästi suurimman osan Tenojokeen nousevista lohista, vuonna 2019 niiden osuus ja määrä jäivät poikkeuksellisen pieneksi. Kuva: Janne Rautanen. Seurantatulosten perusteella Isojoen taimenien nousuvaellus on pitkälti riippuvainen sateista ja niiden aiheuttamista virtaamapiikeistä. Myös isompien lohien määrä jäi melko vähäiseksi”, kertoo Luken tutkija Panu Orell. 050 573 9332, johanna.antila@vapaa-ajankalastaja.fi. Merkityistä taimenista neljä nousi kutemaan Isojoen latvoille asti. Vastaavasti Inarijoen pääuoman laskennassa nousulohien määrä laski vuoden 2018 tasosta lähes viisikymmentä prosenttia ja jäi vajaaseen 1600 lohiyksilöön. Kevään koittaessa 23.5
Tiheys nousi reilun kolmanneksen edellisvuodesta. Keskimäärin poikastiheydet ovat olleet kasvussa. Vaelluspoikasten koepyynnin perusteella Tornionjoesta lähti keväällä 2019 mereen noin kaksi miljoonaa lohen vaelluspoikasta. Ulkomaisista kaloista eniten kului kasvatettua lohta, jota suomalainen söi 3,5 kiloa. Tuontikalaa käytettiin hieman yli yhdeksän kiloa. Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä keskitiheydet olivat kuitenkin vieläkin suurempia. Simojoella kevään 2019 vaelluspoikasia on alustavan arvion mukaan noin 20 000 yksilöä. Simojoella kosseja havaittiin tavanomaista vähemmän eli seitsemän prosenttia nousulohista. K o u k u t a k l a s s i k o i l l a ! TORNIONJA SIMOJOET NOUSULOHIEN määrät Tornionja Simojoella seurantahistorian suurimpia Nousulohimäärät olivat viime vuonna Tornionjoella seurantahistorian kolmanneksi ja Simojoella toiseksi suurimmat. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua, haukea, ahventa, kuhaa, silakkaa ja siikaa. KALAN KULUTUS KALAN kulutus väheni Suomessa osasyynä pienentyneet saaliit Suomalaiset kuluttivat vuonna 2018 asukasta kohti kotimaista kalaa kolme ja puoli kiloa fileepainoksi laskettuna. Tiheys nousi kolmanneksen vuodesta 2018 ja oli Simojoen seurantahistorian suurin. Kaikuluotausseurannassa havaittiin viime kesänä Tornionjoella 65 520 ja Simojoella 4 039 lohta. ”Kotimaisen kalan kulutuksen vähenemistä selittää aikaisempaa pienempi vapaa-ajankalastajien saama saalis sekä edellisvuodesta pienentynyt kaupallisen kalastuksen muikkusaalis”, arvioi yliaktuaari Pentti Moilanen Lukesta. Kotimaisista kaloista eniten eli 1,2 kiloa asukasta kohti syötiin kirjolohta. Vaellus oli yksi runsaimmista 1980-luvulta lähtien tehtyjen seurantojen aikana. Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista kalatuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja -valmisteita, kasvatettua kirjolohta, sillisäilykkeitä, pakastettua seitiä sekä katkarapuja ja katkaraputuotteita. Tuontilohen kulutus väheni edellisvuoteen verrattuna kolmetoista prosenttia. Sen jälkeen lohimäärät pienenivät varsinkin vuonna 2017. Suurimmillaan määrät olivat vuosikymmenen puolivälissä, jolloin Tornionjoella havaittiin 100 000 ja Simojoella 5400 lohta. Simojoella poikastiheyksissä on ollut huomattavaa vuosittaista vaihtelua ilman selkeää syytä. Simojoella lohen kesänvanhojen poikasten keskitiheys oli 46 poikasta aarilla. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta. Myös syntyneiden lohenpoikasten ja vaellukselle lähteneiden poikasten määrät olivat melko runsaita. Viime kesän nousulohista tavallista suurempi osuus, noin kaksikymmentä prosenttia, oli Tornionjoella yhden merivuoden pikkulohia eli kosseja. Kalan kokonaiskulutus pieneni edellisvuodesta kuusi ja puoli prosenttia. Määrä on selvästi pienempi kuin poikastiheyksien perusteella voisi odottaa. Tornionjoen koekalastusalueilla lohen kesänvanhojen poikasten keskitiheys oli viime vuonna noin 25 poikasta aarilla eli 100 neliömetrillä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 23
VETOUISTELU TEKSTI JYRI KUUSISALO KUVAT KALASTAJAN KANAVA Tärpit VETOUISTELUVENEEN varusteluun . Jos heittokalastajat haluavat yhä enenevissä määrin panostaa ja suunnitella venekalustoaan omaan harrastukseensa sopivaksi, niin aktiiviset vetouistelijat ovat usein vielä pykälän verran tarkempia. Aktiiviharrastajille vene on tärkeä työkalu, johon moni suhtautuu intohimoisesti. UISTELUVENEEN välineet pitää olla sijoitettu niin, että tuplatärpistä selvitään kunnialla. 24 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. AVOVENE on suosituin vaihtoehto uisteluveneeksi. Kuva: Kristian Ahlgren. VETOUISTELUVENEET voi jakaa kahteen eri kategoriaan
Tosin niiden välimuotona pidettävää ”ympärikäveltävää” walkaround-venettä moni pitää parhaana vaihtoehtona. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 25. Useimmiten tämä raskaampi kalusto on suunnattu nimenomaan merilohen uisteluun. VAPAPUTKET sijoitettuna suoraan laitakaiteeseen. Usealla aktiiviuistelijalla on kuitenkin veneessään katettua ja jopa lämmitettyä sisätilaa, mikä on monella avovenekalastajalla varmasti salaisena haaveena. Uisteluveneenä voi toimia soutuvene tai sitten toisessa ääripäässä jopa yli neljännesmiljoonan maksava ja lähes 10-metrinen vene, jossa on otettu huomioon kaikki käyttäjän pienimmätkin tarpeet. Seuraavasta selviää, mitä asioita on otettava huomioon varusteltaessa vetouisteluvenettä. Itselläni oli aikoinaan irrotettava targakaari, jonka sai veneestä pois heittokalastushomVAPAPUTKET takakaiteessa. Jos kepit ovat väärässä paikassa tai vaikeasti hallittavissa, alkaa se syödä jo heti ensimmäisestä kosketuksesta alkaen. OLISIHAN MUKAVA ODOTELLA TÄRPPIÄ PUHALTIMEN LÄMMITTÄMÄSSÄ KOPISSA. On makuasia, haluaako vavat targakaareen vai pitääkö vapaputkia tai -telineitä laitakaiteissa. KUINKA MONELLA VAVALLA UISTELLAAN JA MITÄ. ” . Kuitenkin riippumatta veneen koosta, on aktiivisilla uistelijoilla yhtenäinen tarve saada paketti toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla juuri itselle ja omaan kalastukseen. Vapojen määrä ja sijoittelu on yksi tärkeimmistä veneen varustelun askelista. Veneen ja varustelun lähtökohtana toimivat luonnollisesti kalastettavat kalalajit, vesistöjen koko sekä olosuhteet, veneen trailerointi-tarpeet, kuinka moni veneessä kalastaa, harrastetaanko veneellä muutakin kuin kalastusta tai muitakin kalastusmuotoja jne. AVOJA HYTTIVENEET Vetouisteluveneet voisi karrikoidusti jakaa kahteen eri kategoriaan eli avoja hyttiveneisiin. VAPAPUTKET voi sijoittaa myös targakaareen. VAPOJEN määrä ja sijoittelu on yksi tärkeimmistä varustelun askelista. V etouistelua voi harrastaa kovin monella tavalla. Kaiken pitää olla mietittyä ja oikealla paikallaan. Olisihan kylminä loppukauden järvilohen uistelupäivinä mukava odotella tärppiä puhaltimen lämmittämässä kopissa. Ei olekaan harvinaista, että uudessa veneessä vapaputket/-telineet vaihtavat moneen otteeseen paikkaa ensimmäisten reissujen jälkeen ja hienosäätöä tehdään vielä myöhemminkin. Avovene tarjoaa jo pienessä koossa paljon avointa sekä esteetöntä tilaa ja on varmasti suosituin vaihtoehto uisteluveneeksi. Tarpeita voi olla lukuisia, ja kun puhutaan itselle valmiiksi varustellusta uisteluveneestä, on siinä otettu huomioon lukuisia asioita sekä tehty mahdollisimman vähän kompromisseja omaa uisteluharrastusta silmällä pitäen
Plaanarivedossa vapatelineiden painopiste on veneen keskivaiheilla ja vavat on usein aseteltu targakaareen tai suhteellisen pystysuoraan kaiteessa, jotta niiden ohi pääsee helposti liikkumaan. Lisäksi plaanarinarun kulku veneestä kelkkaan on tärkeää suunnitella siten, että se ei ole tekemisen tiellä. Moni vannoo isojen kelkkojen nimeen, mutta on taas kokeneita uistelijoita, jotka ovat luopuneet niistä täysin. ?. PLAANARIVEDOSSA vapatelineiden painopiste on keskivaiheilla.. miin, mutta lopulta kyllästyin irrottelemaan sitä ja vaihdoin laitaputkiin. PIKKUPLAANARIT VAI ISOT KELKAT Plaanariuistelussa on ollut trendivaihtelua. Vaikka käytössä olisi autopilotti, on koko vapa-arsenaalin oltava hallittavissa nopeasti ja vaivattomasti ns. Monella laukaisijat ovatkin pienessä korissa kaiteessa plaanarikelojen lähellä. Yksinuistelija joutuu miettimään vapojen asettelua tarkemmin kuin muut. Usein targakaariveneissä kelkkaplaanarinarujen rissat ovat targan moSÄIPPÄUISTELUSSA vapa-arsenaalin painopiste on keulassa. Myös plaanarilaukaisijoiden olisi syytä olla korkeintaan kurkotusetäisyydellä. PLAANARIKELKOISSA on kova veto, joka asettaa vaatimuksia kiinnityksiin. Markkinoille on tullut laadukkaita, kovaan keliin sopivia pikkuplaanareita, jotka toimivat erinomaisesti jopa merilohen uistelussa. SOUTUVENEESSÄ varusteiden sijoittelu on tehtävä erityisen tarkasti. 26 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ?. Kun veneessä on useampi kaveri, vapaputkien tai -telineiden asettelu on oikeastaan kiinni harrastettavasta lajista ja omista mieltymyksistä. Tällöin niistä on hyötyä kuljetusputkina heittokalastuksessakin. ”komentokeskuksesta”. Lisäksi monella on siirtymäajoa varten vapaputket myös takakaiteessa, jotta niiden mahdollinen putoamisriski targakaaresta kovassa kelissä on minimoitu. Säippäuistelussa vapa-arsenaalin painopiste on keulassa ja telineiltä vaaditaan pitkien vapojen sekä pohjatärppien takia tukevuutta. Jos käytetään kelkkaplaanareita, on plaanarikelojen sijoittelu kuskin ulottuville tärkeää
Kone ajaa varsin tarkasti, jos vaan keli sen sallii. Syvätakila on tietyissä uistelumuodoissa ehdoton apuväline. Aaltojen repivyyttä kannattaa tasata joustimella. TAKILAT Takilat vai ei TAKILAT sijoitettuna takakulmaan, kuten monet tekevät. ” PLAANARIKELKOISSA on usein todella raju veto. Lisäksi voi merkitä karttapisteitä. Perinteisesti ”turvallisinta” on sijoittaa takilat veneen takakulmiin, mutta silloin ne ovat tiellä kalaa haavittaessa ja vieheitä laskettaessa. Kuitenkin mitä lähempänä veden pintaa rissa on, sitä paremmin ulommaiset ja sisimmäiset vieheet uivat samassa korossa. Tänä päivänä monessa veneessä onkin käytössä ns. Plaanarikelkat ovat myös kooltaan melkoiset ja venettä varustellessa on hyvä miettiä, miten isot kelkat sijoitetaan siirtymien aikana. Sen voi tehdä helposti esimerkiksi metritavarana saatavasta kymmenen millin joustoköydestä, joka on laitettu nippuun kaksin kerroin nippusiteillä sekä kutistesukalla. LIVELUOTAIN ON UUSINTA UUTTA Vaihtoehtoisesti varustelistalta löytyy jopa luotainmarkkinoiden kuumimpaa uutta: Live-luotain, jolla näkee kaiken reaaliaikaisesti ja jopa kymmeniä metrejä eteenpäin. Jos kohdekala on syvällä, on takila helpoin tapa varmistua siitä, että vieheet uivat juuri halutussa syvyydessä. Esimerkiksi penkkalinjojen ja matalikoiden reunojen tarkka ajo on paperikartan kanssa aika lailla tekemätön paikka, kun taas plotterilla homma sujuu helposti. Luotainpuolella uistelijalle riittää usein laadukas peruskaiku, josta näkee syvyyden, saaliskalat, pohjan muodot sekä kovuuden ja laadukkailla antureilla pääsee auttavasti erottamaan jopa kalalajin. Lisäksi tärppien havaitseminen on helpompaa matalan vetopisteen myötä. On makuasia, haluaako kaikuluotaimeen viistokaiun kalaparvien hakemiseen ja seuraamiseen tai vaikka piilokivikoiden reunojen etsimiseen. Sen kartalta näkee ajolinjat ja koko ajan, missä kuljetaan. Pikkuplaanareiden kanssa tätä ongelmaa ei ole, koska ne kulkevat veneeseen ja pois vaikka ämpärissä. Autopilotti on uistelijan paras kaveri. Karttaplotteri on tätä nykyä myös lähes perusvaruste uisteluveneessä. lemmin puolin ylhäällä. MITÄ ELEKTRONIIKKAA. Se vapauttaa käsiä yksinuistelijalle, mutta ihan yhtä lailla se ajaa venettä, vaikka mukana olisi useampikin kaveri. Tämä vapauttaa tilaa toimia veneen takaosassa, mutta kasvattaa toki riskejä takilavaijerin ajautumisesta potkuriin vaikkapa kuulan juuttuessa pohjaan. Takiloiden sijoittelu veneessä on jälleen yksi juttu, joka vaihtelee. Kieltämättä on houkutteleva ajatus suunnata liveanturi UISTELUVENEESSÄ EI KOSKAAN OLE LIIKAA TILAA. Takilan sijoittelussa on tärkeää ottaa huomioon kiinnityksen tukevuus ja kestävyys, koska siinä on iso vastus, kun useiden kilojen kuula on vedessä hyvinkin syvällä. alasvetonaru, jonka kautta plaanarinaru kulkee kelkalle läheltä veneen laitakorkeutta. Jos heittokalastusveneissä useammat näytöt ja keulakoneet ovat lisääntyneet, niin vetouisteluveneen elektroniikka kestää vertailun. TAKILAT on turvallisinta sijoittaa veneen takakulmiin. Karttaplotteri liitettynä autopilottiin mahdollistaa myös reittien suunnittelun sekä ajamisen ilman, että kuskin tarvitsee koko ajan veivata rattia. On myös koulukunta (johon itsekin kuulun), joka sijoittaa takilat selkeästi keskemmälle veneen laitaan, kauemmas takakulmista. Jos venettä ajetaan takapenkiltä, ei takiloita voi asentaa muualle kuin takakulmiin ja yleensä toimivasti vain toiseen, ellei vene satu olemaan keskipulpettimalli. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 27. Pitkillä lohenuistelusiirtymillä pilotista on apua jopa siirtymäajossa. Useissa plaanarikelkoissa on todella raju veto ja tämä asettaa vaatimuksia plaanarikelojen venekiinnityksessä kelkkoihin asti
Nykypäivän nelitahtimoottoreista löytyy useimmista lisäksi hieno lisävaruste, uistelunopeuden säädin, jonka avulla nappia painamalla voidaan moottorin kierroslukua pudottaa tai nostaa pienin askelin. VIEHEET JA MUUT VARUSTEET Entä minne vieheet, työkalut, etäpainot, perukkeet, raksitapsit, haavi, kylmälaukku jne. Ulkomerellä mobiiliverkon kuuluvuus ei ole ollenkaan varmaa, ja jos laitteessa on DCS, niin hätätilanteessa avunpyynnön sijaintitietoineen saa välitettyä VAUHTI Vauhdin säätelyn keinot Uisteluveneen moottori on suositeltavaa valita moottorisuositusten ylärajalta. Markkinoilta kuitenkin löytyy nykyään koneeseen kiinnitettäviä jarrulevyjä, jotka leikkaavat potkurin työntövoimaa. takilan kuulan takana kulkevaan vieheeseen ja nähdä mahdolliset saaliskalojen reaktiot reaaliaikaisesti. on syytä vähintäänkin tarkkailla akun varaustilaa sekä varautua lataamaan akkua/akkuja uistelusessioiden välissä. Tällöin paketissa riittää yleensä virtaa, eikä ongelmia tule. Kahvasta sen sijaan kierroksia on vaikeaa säätää vähän kerrallaan. Mikäli laitteita on todella paljon, ei lisäakkuna ns. Tänä päivänä useimmat yhdistelmälaitteet on varustettu myös wifillä, jolloin niiden näytön peilaaminen onnistuu vesitiiviissä kotelossa olevalle tabletille. Veneen takakaide on monella uistelijalla pyhitetty kuljetusputkien ohella myös mahdolKAIKULUOTAIMELLA NÄKEE KALOJEN LISÄKSI MUUN MUASSA TAKILOIDEN SYVYYDEN TARKKAAN. 28 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Toinen hyvin suosittu tapa hallita uistelunopeutta ovat jarrupussit. Ne kiinnitetään veneen etuknaapeista molemmille puolin venettä keskilinjan kohdille, jotta ne eivät ole kalastuksen tiellä. Kylmissä keleissä uistellessa koneelle on parempi käydä hieman korkeammilla kierrosluvuilla. Tehoreservi on enemmän kuin tärkeää ja tervetullutta, jos joudutaan huonoihin olosuhteisiin. yhdellä napin painalluksella. Lisäksi joihinkin laitteisiin saa appeja, joilla muun muassa autopilottia voi käyttää etänä tabletin ruudulta. Joskin, jos veneen varustelee useammalla näytöllä, pilotilla jne. ”hupiakku” ole yhtään liioittelua. Elektroniikka tuo tullessaan myös virrantarvetta. Tästä on hyötyä takakaiteeseen asennettuna takilanpyörittäjälle. VETOUISTELUVENEEN elektroniikkaa: kaikuluotain, karttaplotteri, autopilotti, tutka ja moottoridata. Eikä isosta koneesta ole haittaa muutenkaan, jos veneessä on reilummin kuormaa ja varusteita. Riskinä on vaan juuttua tuijottamaan ruutua. Tehokkaamman koneen ongelmaksi mielletään polttoaineen kulutus, huoltokustannukset sekä erityisesti uisteluvauhdin säätely. ?. MOOTTORI on suositeltava valita moottorisuositusten ylärajalta. Jarrupusseista on lisäksi hyötyä esimerkiksi yksinuistelijalle kevytkeulaisissa veneissä, koska ne vetävät venettä pidemmälle vesilinjalle ja parantavat täten sen ohjattavuutta. Se antaa tietoa muista vesillä havaituista kohteista sumussa tai hämärissä tai huonoissa olosuhteissa ja se auttaa myös verkonmerkkien havaitsemisessa pimeillä kuhavesillä. Toisin kuin heittokalastusveneissä, uisteluveneessä pääkone käy yleensä jatkuvasti ja tämä tarkoittaa myös koneen laturin tekemää työtä. ” ISOILLA VESILLÄ KULJETTAESSA TUTKA PARANTAA VENEEN TURVALLISUUTTA. Turvavarusteista myös tutka on isoilla vesillä liikkuessa erinomainen lisävaruste vetouistelijalle. VHF-laitteiden käyttö on luvanvaraista eli mikäli sellaisen veneeseen asentaa, on käytävä suorittamassa aiheeseen liittyvä tutkinto. ” AVOMERIUISTELIJAN on syytä harkita vielä VHF-puhelinta AIS-vastaanottimella. Myös tämän jarrupussit mahdollistavat. VHF-PUHELINTA KANNATTAA HARKITA Avomeriuistelijan on hyvä harkita vielä yhtä tärkeää turvavarustetta: VHF-puhelinta AIS-vastaanottimella. AIS tuo karttaplotterin ruudulle isommat laivat suuntineen ja nopeuksineen, joten niihin pystyy ajoissa reagoimaan ja välttämään ajolinjojen risteämiset. Laitteessa on syytä ottaa huomioon myös riittävän pitkä antenni kuuluvuuden varmistamiseksi
Iso uisteluhaavi tarvitsee tilaa ja sen osal?. Kun sitten ollaan rannassa, pressu vaan pois ja vesille. JOKAINEN ylimääräinen kurotus tarkoittaa pahimmillaan kalan menetystä. Uisteluveneessä on suunnilleen samat työkalut kuin heittokalastajalla – pihdit, sivuleikkurit, pappi, kidanavaajat, koukkuviilat, koukunvaihtopihdit jne. Joillain vieheet roikkuvat peräpeiliin liimatussa telttapatjassa tarjoten samalla jännittäviä hetkiä vapaana heiluvien koukkujen muodossa. HAAVIN sijoittaminen veneessä on aina haastavaa. Eli todellinen monitoimilaatikko. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 29. Arvokas elektroniikka, välineet ja muut varusteet voi näin laittaa paikalleen jo kotipihassa. Uistelija joutuu ajamaan venettä samalla, kun väsyttää kalaa (jos autopilottia ei ole). VAPAASTI roikkuvat vieheet ovat turvallisuusriski veneessä. RIITTÄVÄN ISO HAAVI Ja se ”ikuisuusriesa”, eli riittävän kokoinen haavi. Luonnollisesti uisteluveneessä on myös vieheitä ja niiden sijoittelu on aina oma haasteensa. . Raksiuistelijoilla ei tätä murhetta ole, mutta esimerkiksi kymmenellä vavalla tuplavieheillä uistellessa kulkee mukana jo useita vieherasioita. Saalin toivossa, uistelijoiden tärkeä varuste on laadukas kylmälaukku ja ainakin lohihommissa niiden koot ovat melkoisia. PIMEÄLLÄ UISTELLESSA ON MYÖS VENEEN VALAISTUS POHDITTAVA. Nyt suunnittelemaan ja venettä varustelemaan. Uistelussa on kuitenkin olennaista pohtia työkalujen paikkaa tarkemmin kuin heittoveneessä. lisimman isolle tarvikelaatikolle, jossa säilytetään etäpainoja, mahdollisesti raksihommissa tapsirullia, hammastikkuja, työkaluja jne. Monella pienempi kylmälaukku mahtuu vaikkapa moottorikaivoon, mutta joillakin kylmälaukku on keulassa pois jaloista, kuskin penkin alla tai toimii apukuskin istuimena. VIEHEIDEN ja muiden tavaroiden säilytys veneessä on mietittävä niin, etteivät ne ole tiellä esimerkiksi kalaa haavittaessa. Tällöin jokainen ylimääräinen kurotus tarkoittaa pahimmillaan kalan menetystä. Turvallisempia vaihtoehtoja lienevät muun muassa kaiteisiin kiinnitettävät rasiatelineet, erilaiset laatikot sekä ihan perinteinen juuri sopivan kokoinen viehelaukku sopivassa paikassa veneessä. VENEEN takaosa pitää jäädä tyhjäksi uisteluveneessä. Traileriveneilyssä harkittavan arvoista on myös teettää veneelle kunnon kuljetuspeite. ?. Tärppitilanteessa vene liikkuu edelleen ja vedessä on monta viehettä. Moni pitää haavia keulan puolella, koska siellä ei uistellessa ”tapahdu mitään”, mutta on tärkeää miettiä haaville sellainen paikka, josta sen saa nopeasti käsiinsä avattuna sekä toimintavalmiina ja missä se pysyy kelissä kuin kelissä paikoillaan. ?. VENEEN sähköt on syytä tehdä huolella ja vesitiiviisti. ta on nähty todella nerokkaita innovaatioita. ” ?. Riittävän koon ohella haavin on syytä olla riittävän pitkällä varrella varustettu, jotta veneen takakulmasta sillä yltää haavimaan kalan vaivattomasti kyytiin. Tukeva pressu, joka voi olla veneen päällä, kun sitä siirretään autolla paikasta toiseen
Yhtenäisluvat kuntoon -hankkeen tarkoituksena oli selvittää vapaa-ajankalastajien tarpeet ja kiinnostus uusien yhtenäislupa-alueiden perustamiselle ottaen huomioon myös kalastustavat, jotka eivät aikaisemmin ole kuuluneet yhteislupa-alueiden piiriin. TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN kiinnostavat kalastajia . Kyselyn toteutuksesta ja tulosten koostamisesta vastasi Mediatum Oy. KYSELYTUTKIMUKSEEN SAATIIN YHTEENSÄ 7770 VASTAUSTA. YHTENÄISLUVAT A sia selviää Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toteuttamasta Yhtenäisluvat kuntoon -selvityksestä, joka tuotettiin osana maaja metsätalousministeriön rahoittamaa Yhtenäisluvat kuntoon -hanketta. Siian onginta tapahtuu paikoiltaan, joten yhtenäislupa-alueen ei tarvitse välttämättä olla yhtenäinen, vaan alue voi koostua erillään olevista siian ongintaan sopivista alueista. Lisäksi tutkimukseen kutsuttiin vastaamaan kalastusaiheisissa Facebook-ryhmissä. Verkkokalastus (28%) oli suosituin kalastusmuoto passiivisin kalastusvälinein. Mukana oli kysymyksiä myös asiakkaiden harrastustaustojen sekä maksuhalukkuuden selvittämiseksi. Hankkeessa tuotettiin kalatalousalueille opas yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi. Kyselyyn vastanneista suurin osa harrasti eri vapakalastusmuotoja heittokalastuksen (83%) ja vetouistelun (60%) ollessa yleisimmät pyyntitavat. Tutkimuskutsut lähetettiin valtion kalastonhoitomaksun vuonna 2018 maksaneiden sähköpostiosoitteisiin (114 000) sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (10 615) jäsenistölle. Kyselytutkimukseen saatiin yhteensä 7770 vastausta, ja jokaiselta kalatalousalueelta tuli vähintään kymmeniä vastauksia. Moni onkija haluaisi lunastaa luvan lisävavalle. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA KESKEISIÄ TULOKSIA Kyselytutkimus toteutettiin kesällä 2019. SIIAN onginta on viime vuosina yleistynyt ja varsin suosittu kalastusmuoto. ” SVK 30 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Tutkimuksesta tehty julkaisu löytyy osoitteesta: vapaa-ajankalastaja.fi > Kirjasto VELVOITE Kyselyyn vastanneista 38 prosenttia ilmoitti ostaneensa aiemmin yhtenäislupia, ja yhtenäislupiin he olivat käyttäneet rahaa keskimäärin 62 euroa vuodessa. Siellä missä lupia oli jo saatavilla, niihin oltiin varsin tyytyväisiä. Lohikalapitoisissa istutuksin tuetuissa vesistöissä maksuhalukkuus oli suurempi kuin luonnonkalavesistöissä. Toisaalta halutaan, että varmistetaan kestävä kalastus muun muassa riittävän valvonnan avulla. Kalastuskilpailuiden järjestäjille suunnatuissa kysymyksissä paljastui, että kalatalousaluekohtaisille kilpailuluville olisi suuri kysyntä, ja vastaajista 73 prosenttia toivoi kalatalousKalatalousalueen velvollisuus Kalatalousalueen tulee kalastuslain 24§:n velvoittamana laatia käyttöja hoitosuunnitelma, toimeenpanna hyväksytty suunnitelma sekä seurata sen vaikutuksia. LUPIEN KÄYTÖN JA OSTAMISEN HELPPOUS ON TÄRKEÄÄ Lupajärjestelmältä toivottiin erityisesti alueen riittävän suurta kokoa ja selkeyttä rajojen suhteen. Yhtenäislupia toivottiin erityisesti vapakalastukseen, vetouistelun (72%) ollessa toivotuin, ja toiseksi toivotuimpana oli koskikalastus (39%). Tärkeimpänä yksittäisenä toiveena on kuitenkin yhtenäislupa-alueiden lisääminen aktiivisin ja määrätietoisin toimin”. Yhtenäislupajärjestelmät ovat nykyisin kehittyneimpiä Järvi-Suomessa ja eniten kehitettävää asiassa on maamme rannikkoalueella. aluekohtaisia kilpailulupia. Selvitys osoittaa, että toimiva yhtenäislupajärjestelmä on erinomainen keino rahoittaa kalatalousalueen toimintaa, mukaan lukien lohikalojen tuki-istutukset sekä kalastuksen valvonta. 2080 €/v.). Myös luvan ostamisen helppous nousi vastaajien toiveissa esille. Lupaa lisävieheelle tai lisävavalle tarvitsi 30 prosenttia vastaajista. YHTENÄISLUPIEN KEHITTÄMINEN KOETAAN TODELLA TÄRKEÄKSI. ” . Liikkuvan kalastusmuodon harjoittamiseen toivotaan yhtenäisiä ja laajoja lupa-alueita. Avovastauksissa suuren suosion sai lupajärjestelmä, jossa myydään lupayksikköjä vapakalastukseen erittelemättä pyyntitapaa. Kalastuslain 36§:n 2 momentin mukaan suunnitelmaan tulee sisällyttää suunnitelma kalastuksen kehittämisja edistämistoimenpiteiksi ja näitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajan kalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi. Luvista oltiin valmiita maksamaan kohtuullinen korvaus riippuen vapamäärästä (ka. Kalastuskohteena selkeästi kiinnostavin oli Lappi. Sanallisten vastausten analyysin mukaan: ”Kalatalousalueilta toivotaan aktiivista ja monipuolista otetta vapaa-ajankalastuksen esteiden poistamiseksi. Yhtenäisluvista kiinnostuneita oli peräti 71 prosenttia vastaajista ja lupien kehittämistä tärkeänä tai melko tärkeänä piti 82 prosenttia. Lupia toivottiin myyntiin valtakunnalliseen verkkopalveluun tai kalastonhoitomaksun yhteyteen. VETOUISTELUSSA on edelleen suurin tarve yhtenäisluville. O% 10% 20% 30% 40% 50% 60% TÄRKEÄÄ MELKO TÄRKEÄÄ HIEMAN TÄRKÄÄ EI LAINKAAN TÄRKEÄÄ EN OSAA SANOA 56% 26% 8% 3% 7% VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 31
Se sopii käytettäväksi moottorivääntimien sekä vahvojen akkuporakoneiden kanssa. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Paketti sisältää pitkän ja tukevan apukahvan, jonka ansiosta koneesta saa jämäkän otteen kaksin käsin, mikä tekee sen käyttämisestä turvallista. Se ei tee siimaan kierrettä, mistä on erityisesti etua pieniä vieheitä käytettäessä. Paketti sisältää Light-kairan lisäksi akkuporakoneen, jolla voi kairata jopa 70 reikää yhdellä latauksella. Makitan kairapaketin sisältö: Akkuporakone 18V, Light-kaira 155 mm, apukahva, akku 5,0 Ah, latauslaite DC18SD ja laukku. Kairan teräkruunussa on akkukairaamiseen soveltuvat vaihdettavat hammastetut teräpalat. Kairaa ei saakaan turvallisuussyistä käyttää ilman apukahvallista porakonetta. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 2/2020 (ilmestyy 27.3.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 4.2. Vavassa on litteä komposiittiaihio, joka antaa hyvän tuntuman vieheeseen ja taipuu rasitettuna juuri oikein. Tehokas porakone soveltuu kairaamisen lisäksi erinomaisesti myös rakentamiseen ja remontointiin. Rapala Flatstick Spinning Combo -jääkalastussarja koostuu Rapala Flatstick 500 Spinning -avokelasta ja Flatstick-vavasta. Tämä pienentää takapotkun mahdollisuutta. Kairaussyvyys: 73 senttiä. Hiiliharjattomalla moottorilla varustetussa akkuporakoneessa riittää tehoa pidemmillekin pilkkireissuille. Sen mukana tulee akkupora-adapteri, mutta kairan saa kytkettyä suoraan myös polttomoottoritai sähkövääntimeen. Kairan kierreosa on kevyttä elastista komposiittia, joka kestää hyvin pakkasta ja konekairausta. 32 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kairaamisen turvallisuutta parantaa myös kairan terässä oleva ns. Rapalan Jyväskylän kairatehdas on tuonut markkinoille aktiivikalastajille suunnitellun StrikeMaster Lite-Flite Lazer -moottoriväänninkairan, jonka kierteen pituutta voi säätää omien mieltymysten ja tarpeiden mukaiseksi. Paino: 2,2 tai 2,6 kiloa. Rapala Flatstick RT -pilkkivapa sopii reilun kokoisten ahventen, kuhien, kirjolohien ja haukien talvikalastukseen. kantapää, joka ehkäisee jääkielekkeen syntymistä kairan puhkaistessa kairausreiän auki. Näin ollen kairan avulla voi tehdä nopeasti esimerkiksi verkonlaskuavannon. Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Lisäksi kairassa on keskipiikki, jonka ansiosta reikiä voidaan porata myös lähekkäin. Kelassa on Sufixin 0,28 millin kirkas monofiilisiima kalastusvalmiiksi puolattuna. Uutuuskaira on kevyt ja se toimii kaikissa jääolosuhteissa. Rapala Flatstick -kela on suunniteltu talvikalastukseen. Yhdellä 110 minuutin latauksella voi kairata jopa 70 reikää 30-50-senttiseen jäähän. Saatavana 6ja 8-tuumaisena mallina. Kairapaketti painaa kokonaisuudessaan vain 3,9 kiloa. Apukahvan ansiosta laite on jämäkkä ja turvallinen. Lisätietoja: www.makita.fi Makitan kairapaketilla on painoa yhteensä vain 3,9 kiloa. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Komposiittikierteeseen kertyy myös vähemmän jäätä kuin teräskierteiseen kairaan ja kertyvä jää on helposti irrotettavissa kierrettä hieman taivuttamalla. Litteä muoto mahdollistaa ”tärppikärjen” integroinnin itse aihioon. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi uutta Makitan kevyt kairapaketti on turvallinen käyttää Rapalan uutuuksia talvikalastukseen Makitan uutuus on kevyt kairapaketti, jota pilkkijän on helppo kantaa mukanaan talvisilla kalareissuilla. Sen välitys on 1:1 ja kätisyys vaihdettavissa. Kelassa on grafiittirunko ja -puola. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki
Rapala Flatstick Spinning Combo -jääkalastussarja. Sitä kannattaa uittaa pienellä liikkeellä vavalla värisyttäen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 33. Malluaisen voi laittaa siimaan sellaisenaan tai sen voi maustaa kärpäsentoukalla tai surviaisella. Unyl Winter Braid X8 -uutuussiima tarjoaa hyvän tuntuman pilkkiin ja vastaiskun tekeminen onnistuu sillä mainiosti. Kalastuskolmiolta kalastusvalmis Master Higashi -madesetti Kalastuskolmion talven uutuuksiin kuuluu muun muassa kalastusvalmis Master Higashi -madesetti, jossa vapana on kevyt Higashi-pilkkivapa. Malluainen kuuluu Kuusamon Uistimen Kirppu-mormuskoihin, jotka on valettu terävän ja kestävän koukun ympärille. Lisätietoja: www.normark.fi/talvikalastus2019. Helix Ice -kaikuluotaimessa on lisäksi älykäs 5-tasoinen CHIRP IR -häiriösuodatin. Tunnokkuutensa ansiosta vapa sopii mainiosti madepilkinnän ohella myös tasapainopilkkien uittamiseen. Siitä löytyy kuusi kalastavaa väriä, jotka maistuvat erityisesti ahvenelle, siialle, harjukselle ja kirjolohelle. Ne on valmistettu merinovillasta ja muista ihoa ärsyttämättömistä raaka-aineista. Kätevään ja kestävään kantolaukkuun pakattuun luotaimeen on saatavana lisävarusteena venekäyttöön sopivat anturit. Kokovaihtoehdot ovat 40-42, 43-45 ja 46-48. Väriltään morri on fluorikeltainen. Luotaimessa on erittäin tarkka Dual Spectrum -pilkkianturi ja karttaplotteri. Kuusamon Uistimelta uusi Kirppu-morri Humminbird Helix ICE 5 DS Chirp GPS on erityisesti pilkkikäyttöön räätälöity kaikuluotain. Tällä vesiluteelta piirteitä lainanneella morrilla on sivuillaan ”jalat”, jotka kiinnittävät kalan huomion välähdyksillään. Settiin kuuluvat lisäksi 0,30-millinen kuitusiima sekä Master Baby -matikkamorri, joka on 6 senttimetriä pitkä ja painaa 40 grammaa. Väriltään keltaisena se erottuu hyvin lumella ja jäällä. Humminbird Helix Ice -kaikuluotain. Painoa tällä ”vesikirpulla” on vain yksi gramma ja pituutta 20 millimetriä. Lisätehoa pilkkimiseen saa, kun pysäyttää liikkeen pienin väliajoin. Vavassa on jäykkä kahvan perälle saakka ulottuva lasikuitukärki, mikä tekee siitä todella vahvan. Sen avulla laite havaitsee ja poistaa muiden luotainten aiheuttamat virheelliset kaiut näkymästään. Rapala Flatstick -kela. Rapala Flatstick RT -pilkkivapa. Pilkkijän jalkoja lämmittävät ja pitävät kuivina Pro Master -sukat Myräkkä, Räntä ja Viima. Siinä on myös AutoChart-kartoitus, jonka avulla pilkkijä voi tehdä omat syvyyskartat jäällä ollessaan. Siima kestää isojenkin saaliskalojen rimpuilut, sillä ohuimman 0,08 millimetrin vahvuisen siiman vetolujuudeksi ilmoitetaan 4,50 kilogrammaa ja paksuimman, 0,23-millisen, peräti 17,10 kiloa. Juuri ”jalkojen” ansiosta Malluaisen uinti on viipyilevää, mutta silti eloisaa. Pro Master -sukissa on joko pitkät tai puolipitkät varret ja joustoneulos, joka pitää sukan paikoillaan, sekä 4-kerrosrakenne. Näiden materiaalien hyviin puoliin kuuluu myös, että ne vievät mennessään kosteuden tunteen ja pitävät jalat siten lämpiminä
Tukevalla reppujakkaralla on myös mukava istua avannolla. Retki Ice Fishing Simo Maksimainen 34 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tietysti myös keveys on plussaa. Jaana harrastaa kalastusta ympäri vuoden. Kilpailee/ei kilpaile : Aktiivista kilpapilkintää on nyt takana noin 15 vuotta. Miinusta : Saalisastian kansiremmin solki meni hajalle jo ensimmäisen kauden aikana, ja kansi halkesi parin vuoden käytön jälkeen. Pilkkiharrastuksen kesto : Koko ikänsä. Omat säädöt : Kannen reunaan Atte on askarrellut pehmikettä, jotta kantaminen tuntuisi mukavammalta. Miinusta : Ei ole. Jos saan pilkkireissulla kaloja, kuljetan ne ahkiossa. Repussa on lisäksi hyvät, pehmustetut olkahihnat. Jaana Jekkonen Atte Mustalahti Pilkkijän lääkärin määräyksestä TE K S TI MAR C US W IKS T RÖ M REPUT Hyvä pilkkireppu on yhtä tärkeä varuste kuin käteen istuva pilkkivapa tai hyvin uiva pilkki tai ainakin melkein. Omat säädöt : Ei ole. Se on pitkälti makuasia ja riippuu toki siitäkin, millaiseen käyttöön reppua tarvitaan. Kilpailee/ei kilpaile : Ei kilpaile. Kalastan pääasiassa kehivavoilla ja säilytän onget repussa, joten tilaa pitää olla riittävästi. Plussaa : Plussaa suuresta kala-astiasta (ahventa mahtuu n. com/. Atte pitää yllä omaa kilpailupiireissä arvostettua kilpapilkintäblogia: pilkkikilpailut.blogspot. Millaisia reppuja kannattaa sitten katsoa. Suosittelut : Repussa on paljon erilaisia säilytyslokeroita ja soveltuu siksi erityisesti pilkkijöille, joilla kulkee paljon varusteita ja tarvikkeita mukana. Reppuvalinta : Nelisen vuotta on nyt käytössä ollut Simo Maksimaisen suunnittelema pilkkireppu. Hintalaatusuhde on ollut mainio, eikä mikään osa ole rikkoontunut. Asuinpaikka : Kuopio. Asuinpaikka : Nokia. Kuka : Jaana Jekkonen, kalastukseen hurahtanut 38-vuotias nainen. 26 kg), leveistä kantoremmeistä, nopeakäyttöisistä tarrataskuista, sopivan kokoisesta saalisaukosta ja ylipäätään sopivasta koosta. Kuka : Atte Mustalahti, 30-vuotias fysioterapeutti. Päätimme antaa suunvuoron neljälle kokeneelle pilkkijälle, jotka paljastavat omat reppusuosikkinsa valintakriteereineen. Nyt käytössä on uusi ja kestävämpi kansi, joka tosin painaa enemmän. Pilkkiharrastuksen kesto : Noin 30 vuotta. Valintakriteerit : Kriteereitä repun valinnalle oli kestävyys, yksinkertaisuus (ei mitään ylimääräistä mihin siima voi sotkeutua), riittävät vapataskut, kannettavuus (selässä ja käsin) ja riittävän suuri astia kaloille. Suosittelut : Reppu soveltuu erityisesti kilpapilkkijöille ja myös muille pilkinnän aktiiviharrastajille, jotka kaipaavat reilusti saalistilaa. Reppu on suunniteltu pilkkijän tarpeisiin, eikä Jaana keksi siitä mitään huonoa sanottavaa. Reppuvalinta : Retki Ice Fishing reppujakkara. Reppu on siis vain kalastustarvikkeita, termospulloa ja eväitä varten. Plussaa : Reppu on ollut aktiivisessa käytössä jo kolme vuotta ja on edelleen hyvässä kunnossa. Valintakriteerit : Tärkein kriteeri repun valinnassa oli säilytystilan määrä. Eli repulle miinusta remmin soljen ja kannen kestävyydestä sekä kantomukavuudesta lyhyillä matkoilla. Kala-astian pohjaan kannattaa myös itse laittaa jotain pehmikettä, jotta se ei hankaa repun pohjaa niin nopeasti rikki. Kalastusharrastuksen siivittämänä Jaana loi vuonna 2014 kalastusblogin Fish Me Luck, johon voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.fishmeluck.fi/. Lievän miinuksen saa myös taskut, jotka voisivat olla hieman tilavammat
Lisäksi Raine on varustanut reppua parilla isolla muovipöntöllä, jotta kalaja vapatilat pysyvät erillään. Miinusta : Aainoaksi heikkoudeksi Tiina mainitsee repun aluksi liian heppoisen eli ohuen pilkkipöntön kannen. Kuka : Tiina Karhunen, erityisesti pilkkimiseen erikoistunut kalanainen. Reppu on Tiinan mukaan ollut hänellä käytössä viimeiset 15 vuotta, ellei kauemminkin. Reppuvalinta : Tiinan pilkkireppu on Simo Maksimaisen pienempi reppu, jota ei ole vuosiin enää valmistettu. Asuinpaikka : Joensuu. Pilkkiharrastuksen kesto : 34 vuotta. Plussaa : Konttisen paras ominaisuus on erittäin hyvä tuulensuoja. Reppu soveltuu erittäin hyvin kisatilanteiden aktiiviseen pilkkityyliin. Molempien reppujen materiaali on sellaista, johon ei tartu koukku kovin helposti kiinni. Mikko Toiviaisen kehittämästä ja ylläpitämästä Pilkkiranking-listauksessa voi itse todeta miehen edesottamuksia, lista löytyy osoitteesta: www.vapaa-ajankalastaja.fi/pilkkiranking/. Tiinan mielestä pienempi reppu on hänelle oiva valinta yksinkertaisesti siitä syystä, että hänen kisakalansa mahtuvat mainiosti kyseiseen reppuun. Kilpailee/ei kilpaile : Harrastanut kilpapilkintää noin 33 vuotta. Molemmat istuimet ovat tilavia ja niissä on paljon taskuja, joten niihin mahtuu paljon vapoja ja tarvittaessa kalojakin. Nykyinen kansi on valmistettu lasikuidusta ja hän tilasi sen varta vasten erikseen. Plussaa : Hyvä rakenne, kestää painavammankin pilkkijän. Konttisen polyuretaanisen korokkeen myötä reppujakkaran raudat eivät paina jalkoihin ja korotetulla muotoillulla istuimella on mukava istua myös esimerkiksi laiturikisoissa, joissa istutaan joskus hyvinkin pitkä tovi samassa paikassa liikkumatta. Tiina Karhunen Simo Maksimainen Konttinen Simo Maksimainen VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 35. Reppuvalinta : Raine käyttää kahta eri pilkki-istuinta tilanteesta ja kisasta riippuen. Raine Kortet Kuka : Raine Kortet on vesiekologian professorina Itä-Suomen yliopistossa. Kilpailee/ei kilpaile : Kilpailee ja ensimmäinen pilkkikilpailu oli vuoden 2001 SM-pilkit Kerimäellä. Raine on aktiivinen kilpapilkkijä, joka lisäksi toimii Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön pilkkijaoston puheenjohtajana. Suosittelut : Molemmat istuimet toimivat aktiiviseen pilkkitoimintaan, ja ne soveltuvat erityisesti kilpapilkkijälle. Toinen istuin on 20 vuotta sitten Jyväskylästä ostettu Konttisen isompi reppujakkara, jonka valmistus ilmeisesti on lopetettu jo aikoja sitten. Maksimaisen pönttö on rakenteeltaan yksinkertainen ja sitä on helppo kantaa avannolta toiselle. Pilkkiharrastuksen kesto : Pilkintää ja kilpapilkintää Tiina on harrastanut vuodesta 2001. Toinen istuin on Maksimaisen Simon perusmallinen pönttö, joita on jo neljäs yksilö menossa. Asuinpaikka : Sonkajärvi. Tätä pilkki-istuinta Raine on itse korottanut ja säätänyt. Sen jälkeen Tiina on käynyt jokaisessa SM-pilkissä, omin sanoin vaihtelevalla menestyksellä. Suosittelut : Tiina suosittelee reppua kaikille hieman pienempää reppua etsiville. Erittäin hyvä istua. Omat säädöt : Konttiseen Raine on tehnyt polyuretaanista ja telttapatjasta korokkeen, ja istuin on jonkin verran korkeampi kuin Maksimaisen pönttö. Miinusta : Maksimaisen pöntössä tuulensuojavaikutus ei ole kovin hyvä, sillä istuessa sivuviistossakin istuva kilpakaveri huomaa, vaikka kuinka yrittäisi vetää saaliskaloja saapasvartta pitkin. Valintakriteerit : Reppu on näppärän kokoinen, Tiinan mielestä omalle ruumiinrakenteelle sopiva ja sopivan korkuinen, jolloin siinä on hyvä istua. Kisoissa Tiina edustaa Suonenjoen Talvionkijoita ja hän toimii myös Pohjois-Savon Vapaa-ajankalastajapiirin sihteerinä sekä hallituksen ja kilpailutoimikunnan jäsenenä. Maksimaisen pönttö on myös kätevä vaikkapa sienija marjaretkillä. Korkealta istuimelta on nopeampi liikahtaa eteenpäin, jos kala ei heti nappaakaan. Omat säädöt : Alkuperäinen heikohko kansi on vaihdettu lasikuituiseen versioon. Valintakriteerit : Molemmat istuimet ovat riittävän korkeita, joten ne sopivat hyvin pitkäkoipiselle ja kankealle miehelle
Vuoden 2018 työmiehen tuntipalkka oli 17,36 euroa eli 12,90 euroon riitti kolmen vartin työ. 10 mtr. Mainosteksti kehuu laitetta monipuolisesti, mutta hintaluettelosta herää kysymys – onko laitteen 36 markan hinta kallis vai halpa. Rahamuseon rahanarvolaskuri kertoo, että silloinen 36 markan hinta vastaa nykyään 12,90 euroa. hälyyttäjä, joka äänekkäästi ilmaittaa jos uistin tarttuu vedenalaiseen liekoon tai kiveen ja jättää soutajalle riittävästi aikaa veneen pysäyttämiseen sillä laitteessa on rullalla n. Uistimen vartioimislaitetta käyttämällä vapautuu kalastaja kokonaan uistimen siiman kiinnipitämisestä uistamisen aikana, koska laite veneen laitaan kiinnitettynä koko ajan automaattisesti valvoo uistimen toimintaa. Uistimen vartioimislaite. Uistimella kalastaminen lienee hauskin kalastuksen muoto. Laskurin hintavertailussa vuoden 1937 työmies saisi paiskia liki 4,5 tuntia 8,15 markan tuntipalkalla laitteen hintaan. varasiimaa, joten vene sillä aikaa hyvin voidaan pysähdyttää. 36 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Smk 36:Seikkaperäinen käyttöohje myötäseuraa. Uistimen vartiointi on kuitenkin tehtävä hyvinkin huolellisesti. Jos uistimeen tarttuu ruohoa tai jotain muuta joka jää siihen kiinni, näyttää laite sen mekaanisella tarkkuudella. LÄHDE: Suomen kalakirjaston arkisto. Ehkäpä tämän päivän vannoutuneet kalastajat uhraisivat saman 4,5 tunnin työpanoksen eli noin 80 euroa vastaavan modernin laitteen hankintaan. Laitteessa on n.s. OY Schröder AB:n 1937 hintaluettelosta löytyi metka uutuus, vuonna 1936 patentin saanut uistimen vartioimislaite. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Vartioimislaite olisi rahanarvolaskurin mukaan halpa. Laite voidaan silmänräpäyksessä kiinnittää veneen laitaan ja poistaa siitä. Laite valmistetaan etupäässä ruostumattomasta metallista. Laite on kestävä eikä ota suurta tilaa
Tässä Renttu ja reppumies -kirjassaan Matikainen kertoo elämästään värikkäästi ja koskettavasti, mutta kaiken matkaa huumorilla höystettynä. Tunnetuimpina malleina mm. Tästä Renttu ja reppumies -kirjasta esimerkiksi selviää, kuinka Pielisjoella mato-ongella käyneestä polvihousuisesta pojasta kasvaa maailmanmatkaaja, joka aikuisena kalastaa itseään paljon isompia kaloja. Kirjasta selviää myös se, etteivät Matikaisen eräharrastukset jää pelkkään kalastukseen, vaan hän on myös aktiivinen metsästäjä. Meiltä laaja valikoima pilkin, mormuskan ja vaapun valmistustarvikkeita. 8,Täydellinen RIALINNA ISMETE -täkyongintasetti PATU ISMETE -vapa 59,Laaja valikoima RIALINNA-LIUKUPILKKEJÄ WOLFRAM-mormuskat 3, 4, 5 mm . 10 kpl / 17,• 19 eri väriä, myös kulta • Hayabusa-koukku GARMIN STRIKER 4 -pilkkiluotainpaketti Tunnetulla kultaseppä-laadulla. Viima, Pyry, Juurus, Mestari Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Toki hän on kalastanut paljon ja monin eri tavoin myös kotimaassa ja odotetusti lohensoutu Tenojoella saa muistelmissa runsaasti huomiota. Matikaisen muistelmat eivät sentään sisällä pelkästään vain aikajärjestykseen laitettuja kalastusja metsästystarinoita, vaan hän kuvaa myös ns. Paketti sis. RIALINNA-PILKIT TOIMITUS € ennakkomaksulla! Liuku-Viima LIUKUPILKKI 5 cm /12,6,5 cm/13,Täydellinen paketti pilkintään ja veneilyyn. Varsinkin hirvimetsällä käynti oman koiran kanssa on tullut hänelle vähitellen yhä tärkeämmäksi osaksi elämää. Hän kertoo esimerkiksi naissuhteistaan, perheen perustamisesta ja ensin isäksi sekä myöhemmin isoisäksi tulemisesta. Laaja valikoima CABja CREATEX -kynäruiskumaaleja. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa. Eikä renttuiluakaan unohdeta, sillä sitäkin on Matikaisen taipaleelle mahtunut vähintäänkin riittävästi. • Striker 4 -luotain/GPS • GT8HW-IF-pilkkianturi • Dual Beam -peräpeilianturi • laukku • akku • laturi 299,RENTTU JA REPPUMIES MUISTELEE Kirjat TE KST I IS M O MA L I N Kala-Harrina tunnettu Harri Matikainen täytti viime vuonna kuusikymmentä vuotta ja julkaisi sen kunniaksi muistelmansa. Myös sairauksistaan ja elämänkolhujen aiheuttamista vammoistaan, joita hänellä on ympäri kehoa, hän kertoo sangen avoimesti. Aihiot, foliot, teipit, vaappusilmät, koukut ym. Kaukaisiin maihin suuntautuneista kalastusmatkoista riittääkin kirjassa tarinoita, sillä Matikainen on käynyt kalassa muun muassa Malediiveilla, Alaskassa, Kap Verdellä, Tobagossa, Myanmarissa ja Thaimaassa. Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi SUOMEN LAAJIN VALIKOIMA alkuperäisiä Rialinna pystypilkkejä. Myös raudunpilkintä kuuluu hänen lempipuuhiinsa. tosielämäänsä eli varttumistaan pojasta mieheksi. Tarjolla on siis mielenkiintoinen lukukokemus. ISBN 978-952-81-0739-2 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 37. Renttu ja reppumies – tosielämää pojasta mieheksi Harri Matikainen Mediapinta 2019, 267 s.
Seuraavat neljä päivää käytettiin samanlaista, mutta valkoista jigiä, ja viimeiseksi neljäksi päiväksi vaihdettiin Meppsin lippa. Keinotekoisella pilkillä todennäköisyys kuhan vaikeaan ja syvään koukuttamiseen oli selvästi pienempi (9,3 %) kuin syöttikalalla (50,4 %). Tutkimuksessa 260:sta 6-12 metrin syvyydeltä pyydetystä valkosilmäkuhasta 6,9 prosenttia kuoli sumpussa 24 tunnin sisällä pyynnistä. Kahta lammista kalastettiin kahdentoista päivän ajan (saaliina 30 eri bassia), minkä jälkeen kaikkiin neljään lampeen lisättiin säilytyslammesta 38 kalastusta kokematonta bassia. Tiedetään, että vain osa kaloista on kulloinkin alttiita vapakalastukselle. Liian pienet ja suuret kalat voi siis hyvin päästää takaisin. toisen erän kaloja isompaan säilytyslampeen. Ensimmäiset neljä päivää käytettiin samaa vihreää jigiä kuin alun treenivaiheessa. Pahasti kiinni olleilla kaloilla kuolleisuus oli suurempaa (14,8 %) kuin kevyesti koukutetuilla kaloilla (3,0 %). Valkosilmäkuha eli walleye on pohjoisamerikkalainen vastine eurooppalaiselle kuhalle. Erityisen mielenkiintoista kalastuksen kannalta on, jos kalat voivat oppia myös toistensa kokemuksista ns. (2018) tutkivat, miten valkosilmäkuha selviää vapautuksesta ja riippuen siitä, oliko kala pyydetty passiivisesti syöttikalaa käyttäen vai aktiivisesti keinotekoisella vieheellä pilkkien. Alamittaisen tai syötäväksi liian ison pilkkikuhan vapauttamiselle ei siis tutkimuksen mukaan ole mitään estettä, vaan kuhien voi olettaa selviävän kesään verrattavasti myös talviaikaan. Tutkimuksen perusteella valkosilmäkuhat selvisivät vapauttamisesta hyvin. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Esimerkiksi lohella on myös todettu, että kerran vapautettu kala on helpompi saada uudestaan uudentyyppisellä vieheellä. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Pilkkikalat K alojen kykyä oppia välttämään kalastusta on vasta hiljan alettu tutkia. KALASTUSAIKAAN SUHTEUTETTU SAALIS LASKI NOPEASTI Jos bassit oppisivat vieheiden välttelyä toisiltaan, olisi kokemattomien bassien saaliin pitänyt olla pienempi lammissa, joiden kaloja oli kalastettu jo aiemmin verrattuna ei-kalastamattomiin lampiin. Louison ym. Kuolleisuus ei lopulta riippunut tilastollisesti pyyntimenetelmästä (pilkkimällä 2,8 % ja passiivikoukuilla 9,8 %), koukun tyypistä, ilman lämpötilasta tai mahdollisista painevaihtelun (syvältä pyynnin) aiheuttamista vaurioista. Lähde: https://doi.org/10.1002/nafm.10009. sosiaalisen oppimisen välityksellä. Kaikkia neljää lampea kalastettiin toiset kaksitoista päivää. TUTKIMUSTEN mukaan vapautetut kalat selviävät talvella yhtä hyvin kuin kesälläkin. (2019) tutkivat isobasseilla, miten vieheen vaihtaminen ja kalastuksen kohteeksi jo aiemmin joutuneiden bassien läsnäolo vaikuttivat kalan alttiuteen tulla pyydetyksi. Twardek ym. Kalastusaikaan suhteutettu bassisaalis laski nopeasti ajan kuluessa, eikä jigin värin vaihtaTUTKIMUKSIA kalojen oppimiskyvystä on vielä vähän Tutkittua 38 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tutkijat jakoivat ensin 160 laitoskasvatettua bassia neljään 0,04 hehtaarin maalampeen ja Vapautettujen pilkkikalojen selviytymisestä Vapautettujen pilkkikalojen selviämisestä on toistaiseksi huonosti tietoa. Alttiuteen vaikuttavat niin kalojen yleinen aktiivisuus, kalojen käyttäytymispiirteiden jakauma kuin aikaisempi kokemus kalastusvälineistä: kertaalleen vapautetut kalat ovat tutkitusti vaikeampia pyytää uudestaan. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja
minen vihreästä valkoiseen auttanut. Vähintään kahdesti saadusta 137 bassista 78 tuli useamman kerran samalla vieheellä, kun taas eri vieheellä saatiin 59. ISOBASSI OPPII HUONOSTI Harvassa kalakannassa vapautetut kalat voivat tutkimuksen perusteella oppia välttämään vieheitä, joihin ne ovat haksahtaneet niin, että saaliin saaminen vaikeutuu. Jos kokeneet kalat vain jättävät vieheet huomiotta, passiivisuus ei riitä estämään kokemattomia kaloja kokeilemasta vieheen kelpaamista ruoaksi. Isobassi osoittautui huonosti oppivaksi kalalajiksi, ja tuloksia tarvitaan vielä muiltakin lajeilta, jotta tiedetään miten hyviä tai huonoja eri kalat yleisesti ottaen ovat oppimaan. SOSIAALISTA OPPIMISTA EI HAVAITTU Sosiaalista oppimista ei ilmennyt: 129 kalaa saatiin altaista, joiden kaloilla ei ollut ennakkokokemusta kalastuksesta ja 132 kalaa altaista, joissa oli neljäkymmentä kokeen alussa kalastettua kalaa. Lähde: https://doi.org/10.1111/fme.12372. Tutkijat spekuloivat, että viehe ei muodosta kaloille samanlaista uhkaa kuin esimerkiksi petokala, jonka suhteen sosiaalista oppimista on todettu. Yllättäen myöskään alun perin kalastetut ”opettajakalat” eivät eronneet kalastusalttiuden suhteen naiiveista opettajakaloista. Kaiken kaikkiaan bassi saatiin saaliiksi 495 kertaa. Kaloista 90 ei ottanut kertaakaan, noin 80 bassia saatiin kerran, noin 60 kalaa kahdesti ja yksi erityisen pyydettävä kala peräti seitsemän kertaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 39. Molempien ryhmien kaloja tuli saaliiksi tasaisesti koko kokeen ajan, minkä tutkijat arvelivat johtuneen kesken kokeen kasvaneesta kalojen tiheydestä. Kuitenkin lippauistimella saatiin heti siihen vaihdon jälkeen paremmin kalaa kuin jigeillä. Tutkimuksen mukaan tiheässä kalakannassa on aina harvaa enemmän ottihalukkaita kaloja, joten saalismäärä kertoo kalakannan tilasta riippumatta aiemmasta kalastushistoriasta
JARMO NIITYNPERÄ S uomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hallituksen jäsenelle Jarmo Niitynperälle kilpailutoiminta pilkkija onkikisojen muodossa on oleellinen osa kalastusharrastusta. 40 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SVK:ta myös kuunnellaan tarkasti vapaa-ajankalastukseen liittyvissä asioissa”, Niitynperä toteaa. ”Porukalla olemmekin mielestäni puolustaneet hyvin laajoja yleiskalastusoikeuksia ja saaneet hieman käännettyä kalakantojen hoitoa luontaisten lisääntymisedellytysten parantamisen suuntaan. Kuva: Olli Saari. Siitä huolimatta hänestä SVK:n pitäisi uudistaa toimintaansa esimerkiksi niin, että kilpailujen lisäksi korostettaisiin aiempaa enemmän kalastuksen yhteisöllistä merkitystä. Vuodesta 2013 järjestön hallitukseen kuuluneen Niitynperän mielestä SVK on onnistunut lunastamaan paikkansa vapaa-ajankalastuksen edunvalvojana suhteessa eri viranomaisiin ja muihin alan toimijoihin. Vavan varressa T E KSTI ISMO M A LIN toivoo SVK:lta uskallusta panostaa kalastuksen yhteisöllisyyteen RAUHALLINEN hetki kalastuksen lomassa. Se perustuu hänen mukaansa muun muassa siihen, että sekä järjestön luottamushenkilöillä että työntekijöillä on valtava asiantuntemus vapaa-ajankalastusta koskevissa asioissa
Myös menestystä on tullut jopa mitalien muodossa niin piirikuin SM-tason kisoissa. Innokas kalaja järjestömies Raision kaupungin henkilöstöpäällikkönä työskentelevä Jarmo Niitynperä on itsekin innokas kalamies, jolle varsinkin onkija pilkkikilpailut ovat olennainen osa harrastusta. LISÄÄ VUOROPUHELUA TOIMIKUNTIEN KANSSA Niitynperän mukaan järjestön hallituksen tehtävä on määrittää SVK:n linja eri asioihin ja toimisto sekä työntekijät hoitavat käytännön toteutuksen näiden linjausten mukaisesti. Laitanpa joskus myös verkot tai pitkänsiiman veteen. ”Hallituksella ei mielestäni ole tarvetta puuttua kaikkiin täytäntöönpanoon liittyviin asioihin”, hän arvioi. Toki hän kalastaa muutenkin kuin kilpailuissa tavoitellen erityisesti mielikalojaan ahventa ja kuhaa mökkivesillään Kustavissa. On monia asioita, joita on hyvä hoitaa yhteistyössä, kuten esimerkiksi nuorisotoiminta tai suurempien kilpailujen järjestäminen. Ylempien toimielimien tärkeimpiä tehtäviä hänen mielestään onkin varmistaa seurojen mahdollisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kilpailujen osalta muutaman vuoden ajan järjestetyt Street Fishing -tapahtumat urbaaneissa ympäristöissä ovat hänen mielestään askel oikeaan suuntaan. Niitynperä on lisäksi toiminut Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastapiirin taloudenhoitajana ja puheenjohtajana. Toimikunnat taas ovat oman sektorinsa asiantuntijoita ja tekevät esityksiä hallitukselle sekä valmistelevat toimialueeseensa kuuluvat asiat. TULEVAISUUDESSA ENEMMÄN YHTEISÖLLISTÄ KALASTUSTA Niitynperä kertoo toivovansa, että SVK järjestönä uskaltaa katsoa eteenpäin ja uudistaa toimintaansa tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. ”On myös hyvä, että tuodaan esiin kaupunkien tarjoamia kalastusmahdollisuuksia, kun ihmiset yhä enemmän joka tapauksessa keskittyvät niihin”, hän sanoo. Vuodesta 2013 hän on ollut myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hallituksen jäsen. Niiden sijaan voitaisiin korostaa vaikkapa yhteisöllistä kalastamista ilman kilpailuja ja olla täten strategiamme mukaisesti edelläkävijä vapaa-ajankalastuksen kehittämisessä”, Niitynperä pohtii. ”Esimerkiksi kilpailutoimikunnan kanssa on keskusteltu hyvässä hengessä siitä, miten kilpailujen sääntöjä voitaisiin muuttaa niin, että nuoretkin saataisiin kiinnostumaan niistä nykyistä enemmän”, Niitynperä mainitsee. ”On monia asioita, joita on hyvä hoitaa yhteistyössä, kuten esimerkiksi nuorisotoiminta tai suurempien kilpailujen järjestäminen. Vastaavasti toimikuntien KUKA. ”Vaikka meille vanhemmille ihmisille kilpailut ovat tärkeitä, niin toimintaa pitäisi saada enemmän ei-kilpailulliseen suuntaan, sillä nuorempi sukupolvi ei ole kiinnostunut ainakaan perinteisistä kilpailutapahtumista. SEURAT OVAT KAIKEN TOIMINNAN PERUSTA Vapaa-ajankalastajapiirit ovat Niitynperän mielestä erittäin tärkeitä alueensa seurojen yhteistyöelimiä. Itse asiassa hallituksen ja toimikuntien välistä keskustelua olisi hänen mielestään hyvä lisätä nykyisestä ja keinoja sen toteuttamiseksi on jo mietittykin. Piirit myös vievät alueiden viestiä järjestön päättäviin elimiin”, hän korostaa. ”Jigikalastus on tällä hetkellä minulle kalastusmuodoista ykkönen, mutta harrastan myös muunlaista heittokalastusta. Hän oli esimerkiksi mukana vuonna 1984 perustamassa Kiskon Kalakerhoa, jonka sihteerinä hän ennätti olla jonkin aikaa. Raisioon muutettuaan Niitynperä oli perustamassa kaupungin henkilökunnan ja perheenjäsenten seuraa Killin Kalakerhoa, jonka puheenjohtaja hän on ollut koko seuran toiminnan ajan. ”Vuoropuhelua on kaavailtu lisättäväksi esimerkiksi siten, että hallituksen puheenjohtaja osallistuisi toimikuntien kokouksiin ainakin joskus. Silloin tietojen ja näkemysten vaihdossa ei oltaisi pelkästään papereiden varassa”, Niitynperä selvittää. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että on seurattava kalastuksen uusia tuulia ja pysyttävä ajan tasalla niiden kanssa. Jo kalastaminen sinänsä vie suuren osan hänen vapaa-ajastaan, mutta lisäksi Niitynperä on ollut aktiivinen kalastusseura ja -järjestöihminen jo 1980-luvun alkupuolelta asti. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 41. Seurat ovat Niitynperän mukaan kuitenkin kaiken toiminnan perusta, josta koko järjestön aktiivisuus lähtee. ”Kaikki lähtee tietenkin rahasta, mutta sen lisäksi olisi tarjottava seuroille muitakin välineitä, kuten koulutusta ja henkilöresursseja, niiden toiminnan tukemiseksi”, hän sanoo. Muuten ei uusia jäseniä, eikä varsinkaan nuoria saada houkuteltua mukaan järjestön ja sen seurojen toimintaan. Kalastukseeni liittyy myös olennaisesti kalan käsittely ja valmistaminen ruoaksi”, Niitynperä kertoo. ” puheenjohtajia olisi välillä mukana hallituksen kokouksessa. Pääasiassa yhteistyö hallituksen ja eri toimikuntien kesken sujuu hyvin, vaikka toki keskusteluja eri asioista väliin käydäänkin. ”Kalastuksen ja kalastusasioiden hoitamisen lisäksi aikaa jää sentään jonkin verran lenkkeilyyn ja mökkeilyyn, joka pitää sisällään kaikenlaista muutakin puuhaamista kuin kalastamista”, mainitsee Niitynperä, joka on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri
Sopivaa materiaalia moppiperhoihin voi etsiä vaikkapa sekatavarakauppojen autonhoitotarvikkeiden osastoilta. Niissä kaupataan muutamalla eurolla autonpesukintaita, jotka ovat täynnä moppiperhoihin sopivia ulokkeita. MOPPIPERHOT JOKIKALASTUKSESSA Joella moppiperhoilla voi kalastaa kirjolohta samalla kalastustyylillä kuin liitTÄMÄKIN lampikirjolohi hairahtui oranssiin moppiperhoon. Moppiperhoja voi uittaa joella vaikka liitsilitkan seassa myös poikkija ylävirtaan. Perhojen etäisyys indikaattorista haetaan paikkaja päiväkohtaisesti, mutta usein perhot kalastavat parhaiten 0,5-2 metrin syvyydessä indikaattorin alla. Bungitekniikoilla kalastetaan indikaattorina toimivan ison pintaperhon tai vaikkapa thingamabobber-indikaattorin alla vapaasti paikallaan roikkuvilla perhoilla. MOPPIPERHOT kirjolohen herkkupaloja Viime vuosina perhokalastajien ihmeteltäväksi on ilmestynyt uusia innovatiivisia perhoja, jotka ovat venyttäneet käsitystä perinteisistä perhomalleista. Joella käytän mopeissa yleensä 3,5 millin volframikuulaa, joka edesauttaa perhon uppoamista virrassa ja antaa moppiperholle mukavan nykivän liikkeen. seilläkin. Perhot heitetään kalojen oletettujen olinpaikkojen tuntumaan ja kun indikaattori sukeltaa, tehdään vastaisku. MOPPIPERHOT JÄRVIKALASTUKSESSA Omassa käytössäni moppiperhot ovat olleet tehokkaimmillaan kirjolohen järvikalastuksessa. Bungikalastuksessa perhot ovat hyvin kevyesti painotettuja, jolloin ne uppoavat hitaas42 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 42 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Moppeja voi uittaa liitsien tapaan perinteisesti siimaa strippaamalla, mutta erityisen toimivia ne ovat olleet bungitekniikoilla kalastettuna. Erityisesti alavirtakalastuksessa moppiperhot toimivat tehokkaasti. Ainakin oranssi, pinkki, chartreuse sekä ruskea ovat oivallisia värejä kirjolohille maistuvien moppiperhojen sidontaan. Samaan kategoriaan menevät mikrokuitumopeista sidotut moppiperhot, jotka ovat oikeissa olosuhteissa erittäin tehokkaita perhoja erityisesti kirjolohelle. Silikonista valmistetut matoperhot ovat sekä ihastuttaneet että vihastuttaneet. Mikrokuidusta valmistetusta mopista leikataan yksi uloke pois, sidotaan se kiinni kuulalla varustettuun koukkuun ja lisätään mahdollisesti kuulan taakse hieman tummaa ice dubbingia. Moppimateriaali elää vedessä hyvin ja siitä sidotut perhot ovat varsinkin kirjolohien mieleen. Jos onni on myötä, näitä kintaita löytyy vielä useissa eri väreissä. Muodoltaan moppiperho on jostain leechin ja blobin välimaastosta. perhonurkka TE KS TI JA KU V AT PI E T A RI SI P PO N E N M oppiperhon idea on hyvin yksinkertainen. Perhoja voi pitää paikallaan alavirrassa oletetun ottipaikan kohdalla ja stripata niitä hiljalleen itseään kohti
Pilkkimoppi. Moppiperhot kirjolohen pilkinnässä Totuuden nimissä on sanottava, etten ole testannut moppimateriaalia vielä kirjolohen pilkinnässä. Pilkkituntuman parantamiseksi myös hieman syvemmältä kannattaa pilkkimoppiin laittaa painoksi hieman kookkaampi volframikuula, esimerkiksi 5,5-millinen. Yläperhon voi toisinaan jättää kokonaan painottamatta ja alaperhossakin riittää 2,5 millin volframikuula. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 43 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 43. Tekniikka on ajoittain todella tehokas, erityisesti silloin kun kalat eivät reagoi aktiivisesti uitettuihin perhoihin toivotulla tavalla. Suosin bungiperhoissa kohtuullisen pieniä koukkuja, jottei kookas koukku häiritsisi kalaa, kun se mutustaa perhoa suuhunsa. Bungilitkassa alaperhona roikkuva 2,5 millin volframikuulalla varustettu moppiperho on ollut itselläni selvästi tehokkain bungiperho. Pilkintä Perhot Järvimoppi Koukku : #14-16 Hanak Superb Runko ja pyrstö : Mikrokuitumopin uloke halutussa värissä Eturunko : Musta Ice Dubbing Kuula : 2,5 mm volframikuula Jokimoppi Koukku : #10-12 Hanak Superb Runko ja pyrstö : Mikrokuitumopin uloke halutussa värissä Eturunko : Musta Ice Dubbing Kuula : 3,5 mm volframikuula Pilkkimoppi Koukku : #10 Hanak Superb Runko ja pyrstö : Mikrokuitumopin uloke halutussa värissä Eturunko : Musta Ice Dubbing Kuula : 5,5 mm volframikuula Järvimoppi. Parhaat yleisvärit ovat olleet oranssi ja pinkki. Jokimoppi. En silti epäile hetkeäkään, etteivätkö mopista sidotut pilkkiperhot olisi tehokkaita. Samaan tyyliin sidotut pilkkiliitsit maistuvat kirjolohelle, joten kannustan kokeilemaan moppejakin kirjolohen pilkinnässä. ti leijuen
Lisäksi kerhoillat ja kalastusleirit pyritään suunnittelemaan nuorten kanssa yhdessä, jotta niistä tulisi sisällöltään heidän toiveidensa mukaisia. yleisseura, jonka kerhoja leiritapahtumissa esitellään kaikkia kalastusmuotoja. VUODEN 2019 kalastusseuran, Lahden Seudun Nuorten Pyytäjien puheenjohtaja Timo Ellonen näyttämässä nuorille kalankäsittelyn mallia. esimerkiksi tasapainopilkkejä tai jigipäitä ja -pyrstöjä sekä sidotaan perhoja tai valmistetaan vaappuja. Nuorisoseurojen jatkuvana haasteena on, että jäseniä jää pois toiminnasta nuorten varttuessa täysi-ikäisiksi. NUORET ITSE MUKANA PÄÄTÖKSENTEOSSA Nuoret ovat itse merkittävästi mukana vuoden kalastusseuran päätöksenteossa, sillä vähintään yksi johtokunnan jäsen on aina joku seuran 15-18-vuotias nuori. Joka tapauksessa jatkamme työtämme entiseen malliin, jotta saisimme houkuteltua lisää junioreita, niin tyttöjä kuin poikiakin, kalastuksen pariin ja ihan seuraankin asti”, Ellonen sanoo. NUORET JA AIKUISET TEKEVÄT JA PÄÄTTÄVÄT ASIOISTA YHDESSÄ LAHDEN SEUDUN NUORISSA PYYTÄJISSÄ. LAHDEN Seudun Nuorten Pyytäjien puheenjohtaja Timo Ellonen vastaanotti kunniakirjan SVK:n hallituksen puheenjohtajalta Stina Koivistolta syyskokouksessa. VALINTA NOTEERATTU LAHDEN SEUDULLA Puheenjohtaja Timo Ellosen mukaan valintaa vuoden kalastusseuraksi arvostetaan Nuorissa Pyytäjissä todella paljon. Tämä konsepti on saatu toimimaan vuodesta 2011 eli seuran perustamisesta saakka. ?. Vapakalastus on keskeisessä asemassa ja kerhoilloissa tehdään vuoden mittaan ?. Valinta perustuu pitkälti seuran uraauurtavaan työhön lasten ja nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi. Hänestä on ollut myös hienoa huomata, että Lahden seudulla niin kalastusalan ihmiset kuin muutkin ovat asian noteeranneet ja onnitteluja on tullut monelta eri taholta. Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät on nuorille suunnattu kalastusseura, jonka toiminnan mahdollistavat kannatusjäsenenä toimivat aikuiset. Nuoret pyytäjät on ns. TEKSTI ISMO MALIN S uomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) palkitsi syyskokouksessaan Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät ry:n vuoden 2019 kalastusseurana. Kuva: Jaana Vetikko. Kuva: Veikko Karinkanta. ” LAHDEN SEUDUN NUORET PYYTÄJÄT valittiin vuoden kalastusseuraksi SVK 44 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Valinnan tuoma julkisuus tekee toimintaamme entistä tunnetummaksi ja lisää toivottavasti niin nuorten, aikuisten kuin sponsoreittenkin kiinnostusta sitä kohtaan. Nuoret pyytäjät on aktiivisella toiminnallaan, johon kuuluvat muun muassa kerhoillat ja kalastusleirit, onnistunut jatkuvasti houkuttelemaan uusia nuoria ikärajan ylittäneiden tilalle. Nuorille opetetaan myös erilaisia kalastustapoja ja -tekniikoita sekä vastuullisuutta. ”Vähitellen myös muualla maassa on uskaltauduttu perustamaan nuorille omia kalastusseuroja Nuorten pyytäjien muokkaaman mallin mukaisesti”, vuoden kalastusseuran nimennyt SVK:n viestintätoimikunta totesi valintaperusteluissaan
Toisaalta varmasti lähes jokainen haluaisi myös vaikkapa lenkkeillä enemmän, koska tietää sen olevan terveellistä”, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen arvioi pohtiessaan, miksi kalan syönnin lisääminen niin monella jää haluamisen tasolle. Suomalainen kuluttaja ostaa kalansa mieluiten samasta päivittäistavarakaupasta kuin muutkin ruokaostoksensa. Maailmalla myös villikalaa hyödynnetään kalanrehuna, mikä on johtanut maailman kalakantojen romahtamiseen”, Korpinen sanoo. MonoCell-hankkeessa kehitetyssä prosessissa sahanpurun sisältämät sokerit pilkotaan, jotta yksisoluorganismi hiiva voi hyödyntää sokeria ravintonaan. Kalateollisuudelta puuttuu kestävä kotimainen vaihtoehto. Projektia johtava Risto Korpinen Lukesta kertoo, että puupohjaista proteiinia voitaisiin hyödyntää kalanrehuna, johon tarvitaan runsaasti hyvälaatuista proteiinia. ”Ihmiset ovat tietoisia siitä, että kalaa olisi hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa. Ostopäätökseen vaikuttavat eniten kalan laatu ja tuoreus. Kyselyyn vastanneista 59 prosenttia kertoo syövänsä kalaa useimmiten kotona, eikä esimerkiksi lounaspaikassa tai ravintolassa. Opas palvelee toiminnanharjoittajia ja viranomaisia. Opas kertoo vuotojen ja sammutusjätevesien hallinnan periaatteista sekä menettelytavoista, joilla voidaan saavuttaa yleiset turvallisuusvaatimukset. Oppaassa esitetyt rakenneratkaisut perustuvat lainsäädäntöön, standardeihin, viranomaisohjeisiin ja yleisiin hyviin käytäntöihin. Yksisoluproteiinin tuotanto olisi mahdollista integroida osaksi esimerkiksi sellutehtaan toimintaa. Silti vain kolmannes vastaajista kertoi syövänsä kalaa suositusten mukaan eli vähintään kaksi kertaa viikossa. Oppaassa kuvaillaan rakenneratkaisuja, joiden avulla voidaan estää mahdollisten vuotojen tai kemikaalien pilaamien sammutusjätevesien pääsy maaperään, vesiin tai viemäriin. Innovaatio parantaisi rehun proteiiniomavaraisuutta, ja samalla vähenisi tarve käyttää peltopinta-alaa kalanrehun tuotantoon. Suomen sahat tuottavat vuosittain 3,3 miljoonaa kuutiometriä sahanpurua. Palvelutiski on kuluttajapakkausta mieluisempi vaihtoehto 49 prosentille. Vastaajista 39 prosenttia kertookin, että ostaisi kalaa useammin, mikäli valikoima olisi nykyistä laajempi tai mikäli kalaa olisi paremmin saatavilla. Kauppojen valikoimalla on siis suuri merkitys siinä, mitä kalaa syödään ja miten uusia kalatuotteita päätyy kuluttajien lautasille. Kemikaalivuotojen ja sammutusjätevesien hallinta -opas löytyy Tukesin verkkosivuilta osoitteesta tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kemikaalivuodot-ja-sammutusjatevedet-hallintaan-uuden-oppaan-avulla OPAS MONOCELL-projektissa on onnistuttu tuottamaan yksisoluproteiinia sahanpurusta. NELJÄ viidestä suomalaisesta haluaisi syödä enemmän kalaa Pro Kala ry:n teettämän kuluttajakyselyn mukaan 94 prosentilla suomalaisista kala kuuluu ruokavalioon. Suuri osa purusta käytetään sellun ja energian tuotantoon, mutta merkittävä määrä jää myös käyttämättä. Heistä kuitenkin jopa kahdeksankymmentä prosenttia haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän. Proteiinia ei suunnitella käytettäväksi suoraan ihmisravintona, mutta se on hyödynnettävissä esimerkiksi kalanrehuna. Toisaalta 37 prosentille vastaajista molemmat vaihtoehdot ovat yhtä mieluisia. Opas on laadittu viranomaisten yhteistyönä. Sahapurussa oleva ligniini ei kelpaa proteiininvalmistukseen, mutta sitäkin voitaisiin hyödyntää prosessin tarvitseman energian tuottamiseen. Opas on tarkoitettu kaikille nestemäisiä vaarallisia kemikaaleja käsitteleville ja varastoiville teollisuuslaitoksille ja muille toimijoille, esimerkiksi maatiloille, työmaille ja kasvihuoneille. Hämeen ELY-keskuksen lisäksi valmistelutyössä ovat olleet mukana Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes), Pirkanmaan pelastuslaitoksen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston sekä Lahden ja Lohjan kaupunkien edustajat. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 45. SAHANPURUSTA tuotettua proteiinia voidaan hyödyntää kalanrehuna Luonnonvarakeskuksen (Luke) MonoCell-projektissa on onnistuttu tuottamaan yksisoluproteiinia sahanpurusta. Luultavasti osin tästä syystä niin moni haluaisi syödä vielä enemmän. Olosuhteita on säädetty siten, että lopputuotteena syntyy pääasiassa proteiinimassaa etanolin sijaan. Kemikaalivuotojen ja sammutusjätevesien hallintaan on laadittu uusi opas, jonka valmistelussa Hämeen ELY-keskus on ollut mukana. ”Suomessa kalanrehussa käytetään paljon ulkomailta tuotavaa täydennysproteiinia, kuten soijaa. KALANREHU KALAN KULUTUS UUSI opas kemikaalivuotojen ja sammutusjätevesien hallintaan Laitoksista ja varastoista voi valua ympäristöön kemikaaleja tai sammutusjätevesiä, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai riskejä ihmiselle tai ympäristölle. Sahanpuru on muodostunut monilla sahoilla lähes ongelmajätteeksi
Tie numero 890 lähtee Tana Brusta muuttuen loppumatkasta tieksi numero 891 ja päätyen Båtsfjordin kylään. Perille Båtsfjordiin olisi mahdollista päästä autolla lyhyessä letkassa aura-auton perässä vasta muutaman tunnin päästä. Pitkän odottelun jälkeen puolet seurueemme autoista pääsee letkaan mukaan muun porukan jäädessä yöpymään laakson puolelle lumiketjuja kesärenkaisiin etsimään. BÅTSFJORD TEKSTI JA KUVAT ARI LAINE KALAPAIKKA Kaloja, valaita ja kuningasrapuja L oputtomalta tuntuva ajomatka pääkaupunkiseudulta itäiseen Finnmarkiin Pohjois-Norjaan alkaa olla loppusuoralla – tai niin me kuvittelemme. Pääelinkeinoina ovat kalastus ja kalateollisuus. Myös luonnosta kiinnostuneille löytyy paljon nähtävää, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueella sijaitseva tunturi, jossa voi bongata paljon erilaisia lintulajeja. Huoneistostamme löytyvät nukkumapaikat viidelle kalastajalle, tilava olo46 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 46 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Båtsfjordin kunta rajoittuu pohjoisessa Jäämereen, idässä Vuoreijaan, etelässä Vesisaareen ja lännessä Berlevågiin. Båtsfjordin kunta sijaitsee Finnmarkin läänissä pohjoisessa Norjassa. Pysähdyksen syytä ihmetellessämme saamme kuulla, että ylempänä tunturissa raivoaa lumimyrsky ja tie on nyt poikki. Useiden tuntien jälkeen saavumme viimein perille Båtsfjordin kalastajakylään. Ja silloinkin vain, jos autossa on nastatai kitkarenkaat tai lumiketjut. UUSI KOHDE KALATURISTEILLE Perillä majoitumme Båtsfjord Bryggeen, kalastajille ja turisteille hiljattain rakennettuun keskukseen, jossa tarjolla on muun muassa majoitusta, veneiden vuokrausta sekä ravintolapalveluita. Ajelemme autoletkassa aura-auton vanavedessä liki kävelyvauhtia näkyvyyden kadotessa tunturin laella lumimyrskyssä miltei kokonaan. Asukkaita kunnassa on reilut pari tuhatta. Matkanteko tyssää kuitenkin äkisti pitkän autoletkan päähän ennen tunturiylängölle nousua
Koska paikka on hiljattain valmistunut, kaikki on erittäin siistiä, laadukastakin. Skabergrunnenin matalikko itäpuolella vuonoa oli merkattu kalaisaksi paikaksi. Syvyyskäyrät alueella vaihKUNINGASRAPU on Norjan pikkukylien pelastus, sillä ravunpyynti on noussut tärkeäksi elinkeinoksi turskan pyynnin ohella. Ennen reissuun lähtöä olemme kotimaassa tutustuneet kalastuspaikkoihin tutkimalla alueen merikortteja ja printtaamalla sekä laminoimalla niitä mukaan veneisiimme. ENNAKKOTIETOA PAIKASTA LÖYTYI MELKO NIHKEÄSTI, SILLÄ KOHDE TUNTUU OLEVAN MELKO UUSI AINAKIN KALASTAVILLE TURISTEILLE. Veneiden varustukseen kuuluvat myös kartta-plotteri sekä vhf-radio. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 47 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 47. huone, moderni keittiö, erilliset suihkutilat ja wc. KALAPAIKKOJA RIITTÄMIIN Lupaavimmat kohteet löytyvät merikorttia tutkittaessa matalikoilta, jotka sijoittuvat syvän veden reunamille. TUPLATURSKIEN kanssa saa vääntää tosissaan. Vuokraveneinä löytyy 21-jalkaisia ”Smartlinereita” varustettuina Yamahan 80 hevosvoiman nelitahtimoottoreilla. Ennakkotietoa paikasta löytyi internetistä melko nihkeästi, sillä kohde tuntuu olevan melko uusi ainakin kalastaville turisteille
Suuret kalat eivät olleet vielä vuonossa, koska niiden saaliskalatkin pysyttelivät vielä syvemmissä vesissä. Niinpä keskityimmekin kalojen juksaamiseen. Selkeästi paras ottipeli oli Kaimaani-pilkki, jolla nousi valtaosa omista kaloistamme. ” KAIMAANI-mustekalajigi-yhdistelmällä nostettiin useita turska-tuplia. Kylmä alkukesä lumimyrskyineen oli asia, johon emme osanneet varautua, mutta toki kalaakin tuli, jopa hyvin. KAIMAANI-PILKKI OTTIPELINÄ Parhaat ottipaikat löysimme Båtsfjordin vuonon itäiseltä reunalta noin viidenkymmenen metrin vedestä. Parven kohdalle osuessa oli tavallista, että sekä pohjapilkissä että jigeissä roikkuivat kaikissa samankokoiset pikkuseitit. televat 20-30 metrin välillä, kun miltei heti vierestä löytyy jo 60100 metrin syvyyksiä. INFO Tietoa Båtsfjordista Netissä kuvia ja lisätietoja: www.batsfjorbrygge.com. Omatoimi-matkailijoilla tuontiraja on 15 kiloa kalafileetä. Paikan päälle on mahdollista tulla myös lentämällä, jollei halua ajaa (kentältä voi sopia kuljetuksen tai vuokrata auton). Turskaa nousi hyvin ottisyvyyksien vaihdellessa 20-60 metrin välillä. Lisätietoa kalareissuista kohteeseen: Pauli Gröhn puh. Oli siis, mistä valita. Myös pikku seitiä saatiin riittävästi suurempien puuttuessa kokonaan. Kesä oli pari viikkoa myöhässä lämpötilojen suhteen, ja vuonon vesi oli isäntämme mukaan vielä liian kylmää kesäkuun alkuun ajoitetulla kalareissullamme. Samoilta paikoilta nousi monenlaista kalaa: turskaa, seitiä, kissakalaa sekä poikkeuksellisesti myös puna-ahventa. Majoituksessa kaikki perusmukavuudet. Lähin lentokenttä on Berlevåg, 36,5 kilometrin päässä. Kalaa saa kotimaahan tuoda seuraavasti Norjasta: Järjestäytyneeltä majoitusta/veneitä vuokraavalta yritykseltä ostetut palvelut oikeuttavat tuomaan Suomeen 20 kiloa kalafileetä. Se kun on alueen ainut iso lahti, jossa on pallaksen kalastukseen soveltuvat syvyydet (15-25 m), jotka sijaitsevat syvien vesien reunamilla. Kaimaani-mustekalajigi-yhdistelmällä taas nostettiin useita turska-tuplia, noin 5-7 kilon kaloja. 0500 811 890. VETOUISTELU VAIHTUI JUKSAAMISEEN Viiden kalastuspäivämme aikana etukäteen mietityt ”nuottimme” osoittautuvat puutteellisiksi. Siis selvä turskaja seipaikka. Myös painavat pystypilkit ryyditettyinä muutaman jigin litkalla antoivat saalista. Yhteystiedot: www.batsfjordbrygge.com Monica Brandtzaeg puh. Myös puna-ahvenia ja kissakaloja nousi aina silloin BÅSTFJORD BRYGGE on kalastajille hiljattain rakennettu palvelukeskus. Kokeilimme aktiivisesti myös eri syvyysvyöhykkeitä aina kymmenestä metristä 150 metriin asti, mutta laihoin tuloksin. KESKUKSEN uudet majoitustilat ovat siistit ja laadukkaat. Vetouistelu kylmässä vedessä osoittautui kuitenkin toimimattomaksi menetelmäksi ja vetovaaput saivat uida rauhassa kalojen häiritsemättä. Syvänteistä ei juurikaan ottihaluista kalaa löytynyt, vaikka parvia kaikuluotaimen näytössä välillä vilahtelikin. Båtsfjordin vuonosta puolisen tuntia itään päin ajettaessa löytyi merikortista Makkaurin-lahti, joka suorastaan ”haisi” ruijanpallakselle. Myös länsipuolelta löysimme useita lupaavan näköisisiä paikkoja Kungsfjordin nurkilta. VETOVAAPUT SAIVAT UIDA RAUHASSA KALOJEN HÄIRITSEMÄTTÄ. Kesän 2019 hintoja kalastajalle: ”Smartliner” etuhytillinen vene ja 80-hv moottori ja majoitus meren äärellä ”hytte”-majoituksessa (4-henk.) heinäkuussa yhteensä 2900 €/4 hlö. 789 83 283/0400 01 352. 48 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 48 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Kuningasravun koipia grillattuna Kuningasravusta syödään vain koivet. tällöin. Ravun lihan voiteluun grillissä tehdään mausteseos: oliiviöljyä sulatettua voita puristettuja valkosipulin kynsiä ruohosipulia pippurimyllystä rouhittua mustapippuria hyppysellinen suolaa Kermaviili-dippikastike ravulle tehdään sekoittamalla kermaviiliin puristettua valkosipulia, suolaa, rouhittua mustapippuria, basilikaa ja minttua. Ruijanpallasta emme kovasta yrityksestä huolimatta tavoittaneet vetouistelulla, emmekä jigaamalla. Puolisen tuntia tyhjää vetouistelua ja kaiussa ei jälkeäkään pallaksista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 49 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 49. Kuningasravun koivet ovat erittäin arvostettua herkkua ja niitä kannattaa ehdottomasti tuoda kotimaahan. Paikka on helppo löytää merikorttia lukemalla, koska se on ainoa selkeä ottialue itäpuolella syvyyskäyriensä puolesta. Toki rapuja voi yrittää itsekin pyytää. KALASTUS VAIHTUI VALASSAFARIKSI Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja kevyt länsituuli puhalsi, kun saavuimme pallaspaikoille Makkaurin-lahteen. SIMPPU on mieluinen saaliskala kuningasravulle. Kuumenna grilli ja grillaa koipia 5-10 minuuttia (kuoriosa alaspäin). Virittelimme isot Karikot uimaan parinkymmenen metrin siimoihin ja käänsin HERKKU VUONON itäiseltä reunalta nousi muun muassa puna-ahventa. Kuningasrapu onkin ollut monien pohjoisen Norjan pikkukylien pelastus, sillä ravunpyynti on noussut tärkeäksi elinkeinoksi turskan pyynnin ohella. Veneemme tuntui äkkiä kovin pieneltä, kun merten jättiläiset ilmestyivät pinnalle aivan veneemme vierellä. Ensin veneen keulan edessä pärskähti pintaan kookas lahtivalas. ” ”Smartlinerin” keulan seuraamaan oletettuja ottisyvyyksiä. Kypsä ravunliha muuttuu läpikuultavaksi. Erikoista oli se, että kaikki kalat löytyivät samoilta alueilta muutamaa syvältä juksattua puna-ahventa lukuun ottamatta. Porukkamme nuorin kalamies, Kassu, onnistui pyytämään kuningasravun venelaiturilta siimahässäkällä simppujen pyynnin ohessa. Tehokkain keino on käyttää painolla ryyditettyä verkon palasta tai siimahässäkkää. MYÖS SUURIA KUNINGASRAPUJA Alueella on myös paljon suuria kuningasrapuja, joita pyydetään ammattimaisesti. Kalastus vaihtui nopeasti valassafariksi. VENEEMME TUNTUI ÄKKIÄ KOVIN PIENELTÄ, KUN MERTEN JÄTTILÄISET ILMESTYIVÄT PINNALLE AIVAN VENEEMME VIERELLÄ. Safarilla asiakas pääsee päiväksi rapualuksen mukana kokemaan rapumertoja sekä syömään kapteenin valmistamia herkullisia kuningasravun koipia. Myös rapusafarit ovat erittäin suosittuja turistien keskuudessa. Tullessaan ruokailemaan kuningasrapu sotkeutuu koivistaan verkkoon, jolloin se kelataan veneen viereen ja nostetaan isolla haavilla ylös. Niiden sisälle koukutetaan muutama pieni kalanpala, jotka rapu havaitsee hajuaistillaan. Aloita valmistus leikkaamalla kalasaksilla toinen puoli koiven kuoresta pois. Yhtäkkiä alkoi tapahtua. Suoraan kalastajalta saa tuoreita ravun koipia noin 15 eurolla kilo, kun kotimaassa saman herkun kilohinta on keskimäärin 80 euroa. Seuraavat pari tuntia tarkkailimme upeita valaita niiden omassa ympäristössä. Upeita valaita liikkui lahdella ilmeisesti saaliskalojen perässä. Sitten toinen parinkymmenen metrin päässä veneen oikealla sivulla. Lisukkeeksi sopivat yrttileivät sekä lasillinen hyvää valkoviiniä
Mitä siihen kotitarvikekalastamiseen tulee, niin mitä se sitten on, jos ei vapaa-ajankalastusta tai kaupallista kalastusta. Huono jäätalvikin sai sapiskansa, kun ei mönkijällä tai edes moottorikelkalla pääse kunnolla jäälle, eikä kalastamisesta kuulemma muuten tule mitään. Minä olin pilkkiahkioni kanssa sinne päässyt, vaikka jään päällä oli vettä ja sitten pieni jääkuori, jonka päällä taas lunta. Kaikki oli etukäteen pedattu vanhoille kalastusalueen hallituksen jäsenille. Onko sillä sitten jotenkin parempi oikeutus näihin meidän yhteisiin kalavaroihimme. Ensimmäisessä oli hyvä keskusteluilmapiiri, ja minä sekä eräs toinen vapakalastaja pääsimme hallitukseen. Vapaa-ajankalastajien osallistumisesta käytiin paljon keskustelua ja halusimme kalatalousalueiden hallituksiin. Itse kävin kahden kalatalousalueen perustavassa kokouksessa, jotka olivat kuin kahdesta eri maailmasta. Sitten haukuttiin kahdeksan verkon rajoitus jäänrakoon. 50 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 50 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. On tietenkin erikoista, että yhden kilpailun kimppuun käydään, kun käytännössä ketään muuta ei pystytä velvoittamaan Haukea on Etelä-Lapissakin aina arvostettu ruokakalana. Olihan se raskaampaa kahlata parinkymmenen sentin vedessä jääkuorta rikkoen ja vetäen ahkiota, jonka pohja jäätyi, mutta kyllä pilkkimisestä sentään jotain tuli. KALAA JA KALATALOUTTA LUKIJALTA N yt on kulunut vuosi siitä, kun kalastusalueita alettiin muuttamaan kalatalousalueiksi. Kun kokoukset alkoivat, minulle soitti eräs niin seurakuin osakaskuntatoimijanakin tunnettu henkilö. Hän kertoi harmistuneena, että heidän alueellaan ei kukaan vapakalastaja päässyt hallitukseen. Sen jälkeen alkoi sääntökeskustelu, jossa haukuttiin Kalatalouden Keskusliiton lakimiesten laatimia mallisääntöjä. Kuva: Anssi Vainikka. Pääsimme sentään äänestämään, mutta kalatalousalueen hallitukseksi tuli vanha kalastusalueen hallitus lisättynä yhdellä paikalla, joka meni ammattikalastajalle. He kuulemma ovat kotitarvikekalastajia ja halusivat sen sääntöihin. Kerran vielä on kirjoitettava pakkotaposta. Alkuperäinen idea, jonka mukaan uudet alueet tulisivat olemaan huomattavan paljon suurempia kuin vanhat ja niitä olisi vähemmän, ei toteutunut täysin. Toisessa toistui sama, mitä olin jo kuullut muualla tapahtuneen: Vanhat hallituksen jäsenet esitettiin kolmen nipuissa selvästi ennakkokaavailuiden mukaan
Matkailija kysyi lapinmieheltä lähellä olevan järven kalakannoista. ”Jo vain sieltä ennen saatiin hyvin kalaa… Mekin verkoilla nostimme kerralla jopa kolmesataa kiloa kalaa. Toisaalta on kohtuutonta, jos julkisuuskuvamme ja maineemme kärsivät käytännöllisesti katsoen yhden kilpailun takia. KALASTAJAN TASKUTIETO Vuoden 2020 kalenterista löydät tietoa mm. pakkotappoon. Sitten huumoria. Halveksuntaa on alueilla, missä on ollut paljon lohikaloja. Aika kaukaa haettu, sillä Elintarvikevirasto kyllä pitää huolen, että kaikkia ”ammattimaisia” pyyntimuotoja suositaan. 11 € ns. Toisaalta järjestödemokratiaa on myös kunnioitettava ja säännöt ovat mitä ovat. Sitä paitsi kyllä Etelä-Lapissa haukea on aina arvostettu ruokakalana. Jotkut uskovat olevansa niin älykkäitä, että pystyvät järkeilemällä ratkaisemaan kaikki asiat. Nyt ei enää saa, kun turistit on onkineet kaikki.” Se oli tietenkin vitsi, mutta tässä maassa vitseillä on taipumus toteutua. l särkikalojen tunnistuksesta l haukijigien rigauksesta l koukkujen vaihtamisesta l haukitehtaista l ennätyskaloista l siimoista ja solmuista l kalojen ottipäivistä l kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 11 €. Vastasivat, että ei. Perusteluna käytettiin myös maalaisjärjen soveltamista. Hän oli auttanut erästä poromiestä kalastuksessa ja yhtenä päivänä he olivat saaneet kolme ja puoli sataa kiloa ahvenia ja kaksisataa kiloa haukia. 050 597 4933 Hintoihin lisätään toimituskulut. JARI JAMALAINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 51. Sillä alueella, mistä juttu ja kuvat olivat, ei ole yhtään suurta järveä. Itsekin joskus pilkkasin armeijan ohjesääntöjä järjen korvikkeeksi. Viimeisimmässä kirjoittelussa perusteluita nykymenolle oli: ”Miten ne menevät kaupaksi, jos niitä on murjottu.” Ei pilkkikaloja tarvitse saappaalla survoa, enkä tiedä ketään, joka niitä elävänä söisi. Minulle lähetti eräs kalatalousaluetoimija sähköpostia, jossa hän kehui, että nyt Lapissakin menee hauet ja ahvenet kaupaksi. Kuitenkin kaikki ihmisen aiheuttamat katastrofit ovat aiheutuneet siitä, että joku on jossain vaiheessa oikonut tehtyjä sääntöjä ottamalla maalaisjärjen käyttöön. Maalaisjärki on hyvä, jos pyritään saamaan jotain yksilölle, mutta yhteisen hyvän rakentamiseen tai jonkun arvokkaan säästämiseen se ei oikein sovellu. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA TILAUKSET: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö S-POSTI jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi puh. Niihin tarvitaan sääntöjä. Verkkokalastuksen vaikeutumista esitettiin myös syyksi, jos pilkkikilpailuihin tulee pakkotappo. Otin asian esille siksi, että en pidä asian perusteluista. Jaoin jutun parille kalastustoimijalle kysyen, onko tämä mielestänne kestävän kalastuksen periaatteen mukaista. Kyllä olisi pienemmän riesan tie muuttaa sääntöjä. Sanotaanhan, että Lapin jälleenrakennusta ei olisi pystytty tekemään ilman hyviä kalakantoja, mikä tarkoittanee, myös ettei ilman haukikantoja. Postin yhteydessä oli myös kuva, jossa vene oli miltei laitoja myöten täynnä kalaa. Kun ne oli toimitettu ”kauppaan”, niin ei kun vielä samana päivänä homma uusiksi. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 9 €/kalenteri
Edellä mainittujen lisäksi Hämeen piirissä toimii useita loistavia kalastuskerhoja, jotka ovat hyvin matalalla kynnyksellä kaikkien tavoitettavissa ja miltei ilmaiseksi. V: Suosittelen kerhoa aivan kaikille, koska kalastus on paras harrastus. K: PARAS MUISTO KALAKERHOSTA. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Oskarin kalastusmietteitä 14-vuotias Oskari Teppola on harrastanut kalastusta siitä saakka, kun on oppinut kävelemään. Vuodesta 2016 olen toiminut alueella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalastusohjaajana ja työnkuvaani kuuluu kaiken kattava nuorisotyö. Ohjaajan opissa 52 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 52 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. K: KENELLE SUOSITTELET KALASTUSKERHOA. V: Kalastuskerhossa saa apua kysymyksiin ja ongelmiin, jotka liittyvät omaan kalastukseeni. Näistä saadut kokemukset ovat mittaamattoman arvokkaita, kun on kalastuksesta innostunut. V: Paras muistoni on kalakerhon retkeltä kesältä 2019, jolloin sain ensimmäisen suutarini Pahalammesta. Vapaa-ajan Kalastaja NUORTEN TÄRPIT Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Lisäksi autan SVK:n alaisia seuroja nuorisotyön luomisessa, suunnittelussa, tapahtumien järjestämisessä ja myös välillä kalastuskilpailujen luomisessa. Kerhoilloissa, kalastusleireillä ja -kilpailuissa opitaan kalastusta teoriassa ja käytännössä Nuoret Nuorille riittää KALASTUSTARJONTAA HÄMEESSÄ TEKSTI JYRI HAAPANEN H ämeen piiri on tunnetusti Suomen suurin vapaa-ajankalastajapiiri. Innokas sekä taitava kalamies on kehittynyt Fisuun Tampere ry:n kerhossa jo moniosaajaksi ja vieläpä äärettömän taitavaksi sellaiseksi! K: MIKÄ KALASTUSKERHOSSA ON PARASTA. Työtä on ollut ja kehitystä tapahtunut hurjasti kolmen vuoden aikana. MAHTAVIA KALASTUSLEIREJÄ, TAPAHTUMIA JA KILPAILUJA Alueellamme järjestetään nuorille ja perheille mahtavia kalastusleirejä, tapahtumia sekä kilpailuja. Lisäksi kerhossa olen oppinut paljon uusia kalastusmuotoja ja tietysti kerhosta saa myös uusia kavereita. Suurin alue sekä hurja määrä vesistöjä luovat oivan mahdollisuuden harrastaa kalastusta. Hämeen piiri onkin ollut nuorisotyön kärjessä jo useamman vuoden, jos otetaan puhtaasti huomioon erilaisissa tilaisuuksissa kohdatut lapset ja nuoret
Lasten kyky imeä tietoa on hurja varsinkin ns. Oriveden Onkijat ja Längelmäveden Uistelijat pitävät kerhoa Orivedellä kalaretkiä sekä teoriaa opiskellen. Toimin itse kyseisen kerhon vetäjänä ja voin ylpeästi mainita, että meillä menee hyvin. Myös retkiä, teoriaa, kilpailuja sekä välineiden rakentelua on hurjasti tarjolla ympäri vuoden. Nooan äiti Rebekka otti yhteyttä seuran Facebook-sivujen kautta ja kyseli mahdollisuutta osallistua toimintaan. Toiminta ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja auttaa hurjasti kehittämään sosiaalisia taitoja. Kun on kalastus harrastuksena, on mahdollisuus kehittää itseään useammalla elämän osa-alueella. Oppimisen lisäksi kerhoista yleensä löytyy huikeita kalakavereita ja seuraa vapaa-ajallekin. Kerhon vetäjät ja jopa muut kerhon nuoret ovat häkeltyneitä Nooan tietotaidon tasosta, mutta tämä selittynee aika hyvin sillä, mitä hänelle luetaan iltasaduiksi. Siitä se sitten lähti. V: Kuha taikka ahven, koska ne ovat todella hyvänmakuisia. Nooa on nuorin tulokas Fisuun Tampere ry:n nuorin tulokas on kuusivuotias Nooa Nieminen. V: En vielä ole kokeillut tasapainopilkintää, mutta sitä odotan kovasti. V: Kalojen tunnistaminen on parasta. K: MIKÄ ON LEMPIKALASTUSMUOTOSI JA MIKSI. Hervannan-Kaukajärven Kalakerhossa on myös hurjan pitkät perinteet nuorisotyön saralla ja nykyään heillä toimii kerho yleensä kerran viikossa. Teemme paljon kalastusretkiä, rakennamme välineitä ja opettelemme myös kalastusta teoriassa. Kaiken lisäksi kalastaminen on äärettömän hauskaa. ”Nooahan siis kuuntelee iltasaduksi vain kalastusaiheisia kirjoja”, Rebekka-äiti naurahtaa. PIIRIN AKTIIVISET NUORISOSEURAT Seuraavaksi muutama aktiivinen kalastusseura, joihin tutustumista ehdottomasti suosittelen eritoten lapsille ja perheille. Ikähaarukka niissä on aina esikouluikäisestä täysi-ikäisyyteen asti. Välillä myös tietysti rakennellaan välineitä ja järjestetään kilpailuja. Siellä tarjoutuu mahdollisuus oppia harrastusta huippuvetäjien avustuksella. Kun rakennetaan välineitä ja käydään kalassa, lapsi oppii myös kädentaitoja sekä käsittelemään pettymystä, kun kalaa ei aina tulekaan. Valkeakosken Kalaveikoilla on pitkät perinteet nuorisotyössä, johon tietysti kuuluu myös kalakerhoiltojen järjestäminen. Kari Järvilehmus on kerhon nykyinen vastuuvetäjä ja hänet palkittiinkin vuonna 2019 piirin parhaana nuorisotyöntekijänä. Kerho toimii aivan Tampereen ytimessä tai paikallisten vesien äärellä. Mukana on esimerkiksi maajoukkueonkijoita ja -pilkkijöitä, nykyaikaisia kilpakalastajia sekä perinteisempien kalastusmuotojen moniosaajia. Tule mukaan! Ottakaa rohkeasti yhteyttä vaikkapa allekirjoittaneeseen tai suoraan alla oleviin yhteystietoihin. Fisuun Orivesi -kalakerho on kahden mahtavan seuran yhteisprojekti. Kerhokertoja on välillä jopa kaksi kertaa viikossa, mutta pääsääntöisesti vain yksi. Sen lisäksi tarjolla on vaappukerhoa ja värikoukkukerhoa. Vuonna 2016 perustettu Fisuun Tampere on nuorille ja perheille tarkoitettu oma kalastusseura. Tasapainopilkillä voi saada kuhan! K: LEMPIKALALAJISI. KALAKERHOISSA HARRASTAJISTA ALAN HUIPPUJA Kerhoissa vierailee usein tai on auttavana kätenä joku kalastusalan huippuammattilainen. K: MIKÄ ON PARASTA KALAKERHOSSA. Kari Järvilehmus, kari.jarvilehmus@gmail.com FISUUN TAMPERE Facebook-sivut jyri.haapanen@vapaa-ajankalastaja.fi Ohjaajan opissa VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 53 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 53. Vuonna 2020 toimintaan saadaan vielä lisää uusia erilaisia aiheita. Yhteystietoja Kerhoissa tehdään kalastusretkiä, rakennetaan välineitä ja välillä myös opetellaan hiukan teoriaa sekä annetaan valmennusta kalastuskilpailuihin. Näillä pääsette alkuun ja ehkäpä saatte kalastuksesta koko elämän mittaisen kokemuksen sekä harrastuksen. herkkyysvaiheessa ja sen jälkeenkin. VALKEAKOSKEN KALAVEIKOT Facebook-sivut sekä www.valkeakoskenkalaveikot.com ORIVEDEN ONKIJAT Fisuun Orivesi Facebook–sivut Sirpa Vuohelainen, sirpa.vuohelainen@gmail.com HEKA Internet-sivut hekary.fi Hervannan-Kaukajärven kalakerhon Facebook-sivut
Leirillä saatiin sellaisiakin lajeja, joita ohjaajatkaan eivät olleet aiemmin nähneet. SIIKA RATKAISI VOITON AATULLE Vanhempien sarjan voittanut Aatu Koliini kertoo erityisesti onkimisen ja lirkkimisen olevan tehokkaimpia kalastusmuotoja fongausta ajatellen, mutta joitain lajeja hän sai myös virvelöimällä ja perhokalastamalla. Kristiinankaupungissa järjestetyllä leirillä oli erinomaiset olosuhteet erilaisten särkikalojen, piikkikalojen, sekä tokkojen saamiseen. Aluksi hän ei edes tavoitellut voittoa, vaan ajatteli, että olisi mukava opetella tuntemaan uusia kalalajeja ja erilaisia kalastusmuotoja. Nuoria riitti kahteen sarjaan nuorten tärpit 54 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ensimmäisen kerran kyseinen kilpailu järjestettiin vuonna 2018 ja se kesti helmikuusta heinäkuun loppuun. OSALLISTUJIA RIITTI KAHTEEN SARJAAN Kilpailun saaman positiivisen palautteen myötä päätettiin piirissä järjestää samantyyppinen kilpailu myös viime vuonna. Vain vapavälinein koukutetut kalat hyväksytään kilpailuun. Kuva: Juha Koliini. Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä ja erityisesti loppua kohden hän kertoo kysyneensä tutuilta vinkkejä, mistä voisi saada uusia kalalajeja. Yhteensä siis 27 kilpailijaa yhdeksästä eri seurasta. Uskon, että tämä leirikokemus kannusti nuoria haastamaan itseään uusien lajien löytämisessä ja erityisesti uusien kalastusmuotojen kokeilemisessa. Lopulta voiton ratkaisi viimeise?. FONGAUKSESSA onki avaa mahdollisuudet pikkuruistenkin saalislajien pyytämiseen. ONGELLA voi tavoittaa myös suutarin. Vanhempien sarja voitettiin 25 lajilla ja nuorempien sarja 12 lajilla. Pohjanmaalla FONGATTIIN innokkaasti TEKSTI HEIDI PERNU P ohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirissä järjestettiin lasten ja nuorten oma fongauskilpailu jo toista kertaa, ja jatkoa seuraa! Kilpailussa osallistujien tulee kalastaa mahdollisimman monta eri kalalajia ja ilmoittaa ne ohjeiden mukaisen kuvan kera yhteiseen Whatsapp -ryhmään. Kuva: Juha Koliini. KARPPI on haastavampi laji löytää ongen päähän. Kuvasta tulee ilmoittaa kalan laji, päivämäärä sekä mistä ja millä välineellä kala oli saatu. Kuva: Heidi Pernu. ?. Ja mikä hienointa, reippaasti yli puolet edelliseen kilpailuun osallistuneista oli mukana myös tällä kertaa! Vaikka kisa-aika oli vuoden 2019 kilpailussa lyhyempi eli toukokuun alusta heinäkuun loppuun, ylitti saatujen kalalajien määrä järjestäjien odotukset täysin. Nuorempien sarjassa oli yhteensä 10 ja vanhempien sarjassa 17 osallistujaa. ?. Nyt kilpailussa osallistujia olikin jo sen verran enemmän, että heidät saatiin jaettua iän mukaan kahteen eri sarjaan, alle 10-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin. Silloin kilpailuun osallistui yhdeksäntoista nuorta seitsemästä eri seurasta ja se päättyi lopulta mitalisijojen osalta tasapeliin, kun kolmella parhaalla osallistujalla oli kaikilla kolmetoista kalalajia. Esimerkiksi mustatokko oli täysin uusi tuttavuus ja sen tunnistamiseen saatiin onneksi apua asiantuntijoilta. Kilpailu tiukkeni loppua kohden, ja Aatu oli toiseksi tulleen Jeren kanssa monta kertaa tasatilanteessa. KESÄLEIRILTÄ INNOITUSTA Yhdeksi tärkeimmäksi innoittajaksi näin suureen lajimäärän nousi piirin järjestämä kesäleiri, jossa saatiin saaliiksi kolmetoista eri kalalajia ja monet pääsivät kokeilemaan muun muassa lirkkimistä ensi kertaa
VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 55. KILPAILUSTA KOKO VUODEN MITTAINEN Kisan päätyttyä järjestäjille satoi jälleen paljon positiivista palautetta osallistujilta ja heidän vanhemmiltaan: “Kiitos tästä mahtavasta kilpailusta. mennessä fisuun.fi-sivujen ilmoittautumislomakkeen kautta. Fongaus on aktivoinut lapsia kalastamaan niin, ettei Playstationiakaan ole avattu koko kesän aikana.” Kilpailu onkin muodostunut lasten ja vanhempien yhteiseksi harrastukseksi jopa niin, että perheen yhteisillä kesälomamatkoilla on metsästetty uusia kalalajeja. Vuonna 2020 kilpailu onkin koko vuoden mittainen, joten se tarjoaa mahdollisuuden myös kalastamiseen pilkkimällä. He toivoivat koko vuoden kestävää kilpailua. Monet kalastusretkistään Aatu kertoo tehneensä ystävänsä Juhon kanssa, joka sijoittui lopulta kisassa vanhempien sarjassa kolmanneksi. Hollolan leiri on jo täynnä, mutta Puruvedellä 20.-22.3. Kuinkahan monella lajilla tämän vuoden kisa voitetaankaan. Yhteyshenkilö: JANNE RAUTANEN, janne.rautanen@ vapaa-ajankalastaja.fi, 0400 946 968. nä kilpailupäivänä Aatun saama siika. SUOSITTU pilkkivapapäivä saa jatkoa. Leirin hinta on SVK:n jäsenseurojen jäsenille 20 € ja ulkopuolisille 30 €. järjestettävällä leirillä on vielä tilaa, joten kaikki innokkaat pilkkimisestä kiinnostuneet junnut ilmoittautumaan leirille. Leirin järjestävät yhteistyössä Puruveden Kala-Harrit, Punkaharjun KalaVeikot ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Leirillä kalastetaan pääasiassa pilkkien Puruveden Sammalselällä. MIKKELIN VALKEA , keskiviikkona 26.2. Leiriläisillä on myös mahdollisuus talviverkkojen kokemiseen, talviseen täkyongintaan sekä harrastemerkkien suorittamiseen. Järjestäjä tarjoaa nuorille mehut ja kuumat makkarat. kello 9-15. Oman kortensa kekoon kantoi myös Aatun isä, joka jaksoi toimia kuskina poikien kalastusretkillä. LISÄTIETOJA tapahtumista www.fisuun.fi > tapahtumat ja Facebook > vapapäivä. kello 9-15 Yhteyshenkilö: JUHA OJAHARJU, juha.ojaharju@ vapaa-ajankalastaja.fi, 045 113 3050 KUHMO , Syväjärvi tiistaina 3.3. Yhteyshenkilö: JANNE TARKIAINEN, janne.tarkiainen@ vapaa-ajankalastaja.fi, 044 547 9116 KINNULA , Heikinlampi lauantaina 22.2. Yksi nuorten antamista palautteista nousi ylitse muiden. Kalastaa voi omilla välineillä, mutta järjestäjällä on myös lainavapoja rajoitetusti. kello 9-15. kello 9-15. TEIJO , Matildanjärvi lauantaina 22.2. kello 9-15. Yhteyshenkilö: PETTER NISSEN, petter.nissen@ vapaa-ajankalastaja.fi, 0500 440 923 PilkkiVapapäivää vietetään hiihtolomaviikoilla Valtakunnalliset pilkkileirit Valtakunnallisia pilkkileirejä järjestetään tänä vuonna kaksi. Tapahtumissa kalastus on nuorille ilmaista ja aikuiset voivat ostaa itselleen kalastusluvan normaalin käytännön mukaisesti. PilkkiVapapäivän kohteet ovat: LAMMI (Evo), Niemisjärvet lauantaina 22.2. Toivottavasti se tuo mukanaan uusia kalalajeja. Paikalla on vapaa-ajankalastajien kalakummeja opastamassa nuoria pilkinnän saloihin. SVK järjestää yhteistyössä Metsähallituksen kanssa hiihtolomaviikoilla kuusi pilkkitapahtumaa kaikille alle 18-vuotiaille. Aatu aikoo osallistua fongauskilpailuun jatkossakin ja uusina lajeina hän yrittää saada ainakin pilkillä mateen ja kuoreen. Mukaan pääsee 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Kuva: Janne Rautanen. kello 9-15. SIEVI , Maasydänjärvi lauantaina 7.3. Ilmoittautumiset 2.3
”Monien virtavesien ikonisten lajien kuten jokihelmisimpukan ja taimenen lisääntymiseen liittyvät ongelmat kytkeytyvät vahvasti virtavesien pohjien liettymiseen”, tutkija Jarno Turunen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa katsauksen perusteella. ”Saaristomeren alueen lahnasaaliita voitaisiin nykyisen kaltaisella kalastuksella kasvattaa viime vuosien tasosta, noin 350 tonnia vuodessa, lahnakantojen kestävyyttä vaarantamatta, sillä mitään merkkejä tehostetun kalastuksen vaikutuksista lahnakantoihin ei tutkimuksessa havaittu. Toimen sisällyttäminen osaksi maatalouden vesiensuojelua ja sen laaja käyttöönotto Itämeren alueella olisi merkittävä askel Itämeren suojelukomission ravinnekuormituksen vähentämistä koskevien tavoitteiden kannalta. Lahnasaaliita voitaisiin jopa kasvattaa nykyisestä. ITÄMERI SÄRKIKALAT SÄRKIKALOJEN tehostettu pyynti Saaristomerellä kestävällä pohjalla Saaristomerellä on lähes kymmenen vuoden ajan tehostettu särkikalojen pyyntiä sekä etsitty särkikalasaaliille uusia käyttötapoja ja -muotoja. Taimenen mäti kehittyy virtavesien sorapohjien sisällä kutupesässä talven yli. Kipsipilotti toteutetaan yhdessä valtioissa, jolla on hyvät valmiudet ja suuri potentiaali kuormituksen vähentämiselle. Valuma-alueelta huuhtoutuvan kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio ovat keskeisiä virtavesien luonnonprosesseja. Soraikoiden liettyminen hienolla kiintoaineella vähentää veden virtausta niiden sisään. VIRTAVEDET VIRTAVESIEN liettymisestä merkittävästi haittaa taimenen ja raakun lisääntymiselle Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tutkijoiden laatima kirjallisuuskatsaus selvitti kiintoaineen eroosiota ja sedimentoitumista luonnollisena virtavesien ilmiönä. Tehostetun pyynnin käynnistyttyä vuosina 20112012 särjen kokonaissaaliit Saaristomerellä vähintään kolminkertaistuivat usean vuoden ajaksi. ”Niinpä mätimunat voivat tuhoutua hapen puutteeseen. TUTKIMUSHANKE selvittää kipsin käyttöä pelloilla Itämeren vesiensuojelukeinona Ympäristöministeriö on aloittanut tutkimusja kehittämishankkeen, jolla edistetään peltojen kipsikäsittelyä Itämeren maissa. Nykyinen maankäyttö kuitenkin lisää virtavesien kiintoainekuormitusta, pohjien liettymistä ja aiheuttaa muutoksia virtavesien eliöyhteisöissä. Hanke toimii Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Tutkimushankkeen toteuttaa John Nurmisen säätiö Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen osaston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa vuosina 2019-2021. Samalla lisätään maatalouden ympäristönsuojelun toimijoiden yhteistyötä sekä tietoa Itämeren suojelusta. 56 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pieniä viitteitä kalastuksen lisääntymisen vaikutuksesta alueen särkikantoihin havaittiin vuoteen 2018 kestäneessä seurannassa. Tämä luo edellytyksiä sille, että kipsin käyttö olisi tunnistettu rehevöitymistä vähentävänä keinona Itämeren suojelukomission (HELCOM) Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ja Itämeren alueen ravinnekierrätysstrategiassa. Sen sijaan särjen viimeaikainen saalistaso, yli 400 tonnia vuodessa, on ollut lähellä maksimaalista kestävää saalistasoa, eikä pyynnin tehostaminen enää olisi ainakaan taloudellisesti järkevää”, kertoo Luken erikoistutkija Antti Lappalainen. Kiintoainekuormituksen vesistöhaitat ovat toki olleet aiemminkin tiedostettuja, mutta kuormituksen seuranta on keskittynyt enemmän vedenlaatuun. Särkikalojen tehostettu pyynti rannikolla käynnistyi vuosina 2011–2012, minkä jälkeen kaupallisille kalastajille on Saaristomerellä maksettu ympäristöpalkkiota särkikalojen pyynnistä kahdesta eri hankkeesta. ”Kiintoaineen sedimentoitumista ja siitä aiheutuvaa pohjien liettymistä ei käytännössä seurata, vaikka juuri se todennäköisimmin aiheuttaa suurimmat ekologiset haittavaikutukset virtavesissä”, Turunen kertoo. Lisäksi eloperäinen kiintoaines lisää hajotessaan kutupesän hapenkulutusta. Hanke tuottaa tietoa kipsin käytön mahdollisuuksista maatalouden vesiensuojelukeinona Itämeren rantavaltioissa. Enimmillään kaupalliset kalastajat pyysivät Saaristomereltä särkikalaa vuosittain reilusti yli 500 tonnia, joka on viisinkertainen määrä vuosituhannen alun kaupalliseen saalistasoon verrattuna. Hankkeessa tuotetaan tietoa eri maiden viljelijöiden valmiudesta käyttää kipsiä pelloillaan, potentiaalisista levityspinta-aloista, toimintatavoista ja logistiikasta kipsin laajamittaista peltokäyttöä varten. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan alueen särkikalakantoihin kohdistuva kalastus on tehostamisesta huolimatta kestävällä tasolla. Tavoitteena on vähentää maatalouden ravinnehuuhtoutumia ja parantaa Itämeren tilaa. Samoin raakun poikaset kasvavat ensimmäiset elinvuotensa soraikoiden sisään kaivautuneina, jolloin pohjien liettyminen vaikeuttaa raakun elinkiertoa”, Turunen selvittää. Samalla tarkasteltiin liiallisen kiintoainekuormituksen haittoja virtavesissä. Peltojen kipsikäsittely on kustannustehokas keino vähentää maatalouden fosforikuormitusta. Alueen maaperä, geologia, maastonmuodot ja ilmastotekijät vaikuttavat suuresti siihen, kuinka paljon virtavedet kuljettavat kiintoainetta ja millaiseksi niiden uomarakenne muovautuu
040 5212 046 / pilkkisyotit@kopteri.net OTA OTTIPAIKKA ONKEESI! p. l Kotimaiset kärpäsentoukat, surviaiset, l hollantilaiset madot NÄSIVIEHE P.Koskinen puh. 050 538 0714 info@haukka-pilkki.fi HAUKKA-PILKKI OY OTTIPAIKKA Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. 0400 450 045 www.toukka-koskinen.fi Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. Hollantilaiset onkimadot ympäri vuoden Puh. TOUKKAKASVATTAMO PENTTI KOSKINEN . 040 505 2225 https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille KILPAPILKKIJÖIDEN SUOSIMAT pilkit ja morrit. 2 minuutin ajomatka (Riihimäki eteläinen liittymä). 8–17, la 9–13. TUKKUJA VÄHITTÄISMYYNTI. 03-7525 696 – Tervetuloa www.era-lindroos.fi www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 019-724700 Hki-Tre moottoritieltä n. Kärpäsentoukat suoraan kasvattajalta . Ilmaiset isot parkkipaikat. www.haukka-pilkki.fi puh. Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 57. Avoinna ark. Kotimaiset surviaiset . 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. ERÄ-LINDROOS Kalastuksen ja retkeilyn tavaratalo Launeenkatu 84 – LAHTI p. HUOM! Siimauutuus SLR-FLUOROCARBON. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi MEILTÄ PILKINTÄÄN: syötit, morrit, pilkit, koukut, wolframit, tapsit, siimat jne
Suunnittelu valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja väylän rakentamisajankohta selviää myöhemmin. Useat tutkimukset osoittavat, että smolttien vaellus hidastuu ja osin pysähtyy voimalaitoksilla. Ohjausaidan avulla smoltit ohjataan entiselle tukinuittoaukolle. Pelkästään kirjolohen osalta maksaa kertyy vuosittain noin yli 200 000 kiloa. Ohjausaita ja alasvaellusväylä muodostavat yhdessä alasvaellusreitin, joka voi toimia smolttien lisäksi myös kudulta palaavien lohikalojen ja muiden kalojen vaelluksen apuna. Maksa sisältää runsaasti proteiineja ja terveellisiä monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja ja vähän tyydyttyneitä rasvoja. VESIPUITEDIREKTIIVI KALANMAKSA KOTIMAINEN kalanmaksa kannattaisi hyödyntää elintarvikkeena Tutkimuksissa kalanmaksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui erinomaiseksi. Tuomme hankkeeseen vahvaa osaamista ja kokemusta hyödyntämällä kansainvälistä asiantuntijaverkostoamme”, kertoo suunnittelusta vastaava projektipäällikkö Tuomo Tourula Swecolta. Tutkittavina olivat kadmium, lyijy, elohopea ja polyklooratut bifenyylit. EUROOPAN komissio: Vesipuitedirektiivi pantava täytäntöön täysimääräisenä Euroopan komission arvion mukaan EU:n vesilainsäädäntö eli vesipuitedirektiivi on tarkoitukseensa sopiva, eikä sitä ole tarpeen muuttaa tai heikentää. 58 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 58 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalanmaksan hyötykäyttömahdollisuuksia selvitettiin Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksen Maksaa vaivan -hankkeessa. Käyttö myös luo uutta terveellistä ruokakulttuuria. Jyväskylän yliopiston tiedotteen mukaan kirjolohen ja siian maksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui analyyseissä erinomaiseksi. Lisäksi osa smolteista vammautuu tai kuolee uidessaan turbiinien läpi. ”Jotta direktiiville tehdyn ”terveystarkastuksen” positiivinen tulos ei jäisi vain puolustusvoitoksi, odotamme EU komissiolta tiukempaa otetta lain täytäntöönpanon ohjauksessa”, Vilhunen peräänkuuluttaa. ”Väylän suunnittelu vaatii innovatiivista otetta, sillä vastaavaa rakennetta ei Suomessa ole aiemmin toteutettu. Vesipuitedirektiivillä on sekä kansalaisten että tutkijoiden vankka tuki: Viime vuoden keväällä lähes 400 000 kansalaista eri puolilta Eurooppaa allekirjoitti EU:n vesilainsäädännön heikentämistä vastustavan vetoomuksen. Aiemmin täysin hyödyntämättä jääneet viljellyn siian ja kirjolohen maksat soveltuvat hyvin käytettäväksi niin joukkoruokailussa kuin ravintoloissa monin tavoin. NUOLET kuvaavat smolttien toivottua kulkureittiä. Kalanmaksan käyttö elintarvikkeena on ympäristöystävällistä ja voi lisätä kalanviljelyn tuottavuutta. Komission suoraselkäinen johtopäätös on ennen kaikkea järjen voitto”, iloitsee WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen. Komission tekemässä uudelleenarvioinnissa todetaan, että vesipuitedirektiivin tavoitteiden saavuttamisen viivästyminen johtuu suurelta osin muun muassa riittämättömästä rahoituksesta ja hitaasta täytäntöönpanosta, ei lainsäädännön puutteista. Oikeanpuoleisen nuolen pää osoittaa kohdan, josta alasvaellusväylä aikanaan alkaa ja johtaa alakanavaan. IIJOKI IIJOEN Haapakoskelle suunnitellaan smolttien alasvaellusväylää Iijoen Haapakoskelle suunnitellaan alasvaeltavien lohenja taimenenpoikasten eli smolttien alasvaellusväylää. Haapakoskelle asennettiin kesällä 2019 Suomen ensimmäinen smolttien ohjausaita. ”Teollisuus ja osa jäsenvaltioista lobbasivat äänekkäästi lainsäädännön vaatimusten keventämisen puolesta. Vesipuitedirektiivi on yksi EU:n kunnianhimoisimmista ympäristölainsäädännöistä, mutta sen tavoitteita ei ole saavutettu. Maksojen käyttökelpoisuuden ja maukkauden ovat todenneet myös maistelijat kuluttajaraadeissa sekä ravintola-alan ammattilaiset. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liitto. ”Kotimaisen viljellyn kirjolohen ja siian maksat ovat terveellistä raaka-ainetta käytettäväksi niin joukkoruokailussa esimerkiksi jauhemaksapihvien muodossa kuin ravintoloissa fine dining -annosten raaka-aineena”, toteaa tutkija Tuula Väänänen Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitokselta. Komissio perusteli kantaansa sillä, että lain tavoitteet ovat yhtä merkityksellisiä nyt kuin ne olivat sen hyväksymisajankohtana ja että laki on jo nyt johtanut vesistöjen aiempaa parempaan suojeluun sekä tulvariskien hallintaan. Suunnittelusta vastaa Sweco yhteistyössä Iijoen vaelluskalakärkihankkeen asiantuntijaryhmän kanssa. Keski-Suomen keittiömestareiden yhdistyksen syyskokouksessa kalanmaksa sai myönteisen vastaanoton. Tällä hetkellä maksat päätyvät muun teurastusjätteen mukana muun muassa turkistarhoille, biodieselin raaka-aineeksi tai jäävät kokonaan hyödyntämättä. Komission mielestä EU:n jäsenmaiden tulisi noudattaa vesipuitedirektiiviä sellaisenaan ja panna se täytäntöön täysimääräisenä. Alasvaellusväylän on tarkoitus alkaa samasta kohdasta. Maksojen rasvahappokoostumus on ihanteellinen suhteessa nykyisiin ravitsemussuosituksiin, eivätkä kasvatetun kalan maksan vierasainepitoisuudet vaaranna elintarviketurvallisuutta. Haapakosken rakenteiden toimivuutta tutkitaan tarkoin lähivuosina. Lohikalojen alasvaelluksen turvaaminen on tärkeää rakennetuilla jokialueilla. Väylän rakentamiseen haetaan hallituksen vaelluskalarahoitusta. Viime joulukuussa puolestaan yli 5500 tutkijaa ympäri Euroopan liittyi vesipuitedirektiiviä puolustavien joukkoon. Kirjolohta ja siikaa viljellään Suomessa vuosittain noin neljätoista miljoonaa kiloa
Ilmoittautumiset viimeistään 13.3. Antoisia siikavesiä on tarjolla useita ja joissakin kohteissa on myös taimenta. Kalastus kohteessa on omatoimista ja itselle sopivan aikataulun mukaan. ALUEELLA ON KYMMENIÄ JÄRVIÄ, JOISTA ON MAHDOLLISUUS PILKKIÄ LOHIKALOJA. Hintaan ei sisälly ruokailuja, kalastuslupia, kuljetuksia, henkilökohtaista kalastusopasta ja matkoja kohteeseen. 0500 440 923 tai petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. Matka on omatoiminen. mennessä: Jaana Piskonen puh. mennessä: Jaana Piskonen puh. Nyt mukaan reissuun kalakaverin tai pikkuporukan kanssa! VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 59. LISÄTIEDOT: Petter Nissén puh. Päiväretkellä Jäämerelle voi harrastaa myös merikalastusta. Matkalle mahtuu 16-20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Mökeissä on yhteiset sosiaalitilat, minikeittiö ja jääkaappi. Pihalta löytyy kota, jossa on tulipaikka ja savustusmahdollisuus, sekä näköala Saana-tunturille. Helposti saavutettavia huippukohteita ovat muun muassa suurharjusten Könkämäeno ja pienen patikkamatkan päässä tieltä sijaitseva Ailakkajärvi. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Mielellään parillinen määrä lähtijöitä per kalaporukka. MATKAN TUKIKOHTA ON TASOKASTA MAJOITUSTA TARJOAVA SAIVAARAMÖKIT KILPISJÄRVEN KESKUSTAN TUNTUMASSA LÄHELLÄ PALVELUJA. Lisätietoja mökkikylän palveluista Neiden Fjellstuen kotisivuilta neidenfjellstue.com . Kilpisjärvestä voi tavoitella kookasta rautua tai patikoida Saanajärvelle raudunpyyntiin rantakalastuksen merkeissä. Fjellstuen asiakkaina suomalaisillakin on pääsy pilkille Finnmarkin muutoin rajoitetuille kalavesille. Matkalla on mukana paikalliset kalavedet tunteva matkanvetäjä, jolta saa vinkkejä kalastukseen ennen matkaa ja kohteessa. Vapaa-ajan Kalastaja -lehden LUKIJAMATKAT NORJAAN NÄÄTÄMÖÖN MA 13. Wc:t ja suihkut erillisessä rakennuksessa. Matkalle mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Kohde sijaitsee lähellä Suomen rajaa, perille pääsee henkilöautolla. Kokemus talvisissa eräolosuhteissa liikkumisesta ja kalastamisesta on hyväksi. Ilmoittautumiset viimeistään 15.5. Paikalliset kalastusluvat voi hankkia paikan päältä. LISÄTIEDOT: Petter Nissén puh. Hintaan ei sisälly ruokailuja, kalastuslupia ja välineiden desinfiointia, kuljetuksia, henkilökohtaista kalastusopasta ja matkoja kohteeseen. Majoituspaikka on Kilpisjärven kylän palveluiden, kaupan, huoltoaseman ja ravintoloiden läheisyydessä. Hintaan sisältyy majoitus 4-6 hengen tasokkaissa mökeissä, joissa on oma sauna joka mökissä, kodinkoneet, täysi keittiövarustus, jääkaappi pakastinlokerolla, TV ja wifi-yhteys. Muutama vene löytyy eri kohteissa mökkien asiakkaille vuokralle. Alueella on mahdollista kalastaa harjusta, rautua ja siikaa tunturivesillä. Matkalla on tarjolla monipuoliset palvelut ja autolla pääsee pihaan. 0500 440 923 tai petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. Majapaikan kotisivuilta voit tutustua mökkeihin ja puitteisiin www.saivaaramokit.fi. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä alkaen 195 euroa/ hlö/4 vrk (ei jäsenet 215 euroa). Mahdollisuus omatoimiseen ruokailuun tai ravintolan palveluihin. Norjassa ei ole valtion kalastuksenhoitomaksua pilkinnässä. Hintaan sisältyy majoitus 2-4 hengen mökissä, sauna joka ilta, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikan päällä. KILPISJÄRVELLE MA 27.– PE 31.7.2020 MATKALLA KALASTETAAN TUNTURIMAISEMISSA KILPISJÄRVEN YMPÄRISTÖSSÄ MONIPUOLISILLA KALAVESILLÄ. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@ vapaa-ajankalastaja.fi. Majoituspaikkana on Näätämöjoen rannalla sijaitseva Neiden Fjellstue -mökkikylä. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä alkaen 135 euroa/hlö/4 vrk (ei jäsenet 155 euroa). Mökkikylässä on ruokaravintola A-oikeuksin. Paikalla on mahdollisuus liikkua kalaretkillä suksilla tai omalla moottorikelkalla (ei reittimaksuja). – PE 17.4.2020 MATKALLA PILKITÄÄN RAUTUA JA MUITA LOHIKALOJA NORJAN LAPISSA NÄÄTÄMÖN ALUEELLA
. Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Ku va : Ma rcu s W iks trö m VAIN 40 € VUOSI SV K :N JÄSENE N Ä Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja! 60 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi): Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: www.vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Tutustu: www.vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa. LIITY SVK:n JÄSENEKSI LIITTYMISLAHJANA l erikoisvärinen Jesse-vaappu l jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Viking Lineltä alennukset ryhmäja vapaa-ajanmatkoista l paljon muita etuja mm
Vuoden Suurkalastajaksi julistetaan se, joka on vuoden aikana saanut eniten pisteitä. Lisäksi keräämme ilmoituksia saaduista suurkaloista suurkalarekisteriin, johon voi ilmoittaa tällä vuosituhannella saatuja suurkaloja. KILPAILUUN OSALLISTUMINEN Kilpailuun voi osallistua, jos onnistuu saamaan vuoden 2020 aikana SVK:n suurkalarajan ylittävän kalan. SÄHKÖINEN KALAILMOITUS Kaikki SVK:n nettisivujen kautta tehtävät suurkalailmoitukset kannattaa tehdä kirjautuneena. Vapautussarjassa käytetään lohikalojen ryhmässä B vertailuarvona kalan pituutta. Titteliä voivat tavoitella kaikki SVK.n jäsennumeron omaavat henkilöt, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa kyseisenä vuonna. Jokaisesta saa yhden pisteen, eli yhdestä lajista voi saada kokoon maksimissaan kolme pistettä. Vuoden ansioitunein suurkalojen pyytäjä palkitaan Vuoden Suurkalastaja -tittelillä. Lisäksi vuonna 2020 palkitsemme kaikki kaksikymmentä pistettä tai enemmän keränneet henkilöt erikoispalkinnolla, joka ilmoitetaan keväällä. SUURKALAN ILMOITTAMINEN SÄHKÖISESTI: vapaa-ajankalastaja.fi/kalailmoitus TULOSTETTAVA ILMOITUSLOMAKE: vapaa-ajankalastaja.fi/ tulostettava-suurkalan-ilmoituslomake/ REKISTERÖITYMISJA KIRJAUTUMISOHJE: vapaa-ajankalastaja.fi/ extranetohje/ Sinustako Vuoden Suurkalastaja. Suhteellinen suuruus lasketaan siitä, kuinka monella prosentilla kalan koko ylittää suurkalastajan ansiomerkkiin oikeuttavan vähimmäisrajan. Ryhmät ovat: petokalat (A), lohikalat (B), särkikalat (C) ja muut kalat (D). Suurkalastaja VUODEN 2018 vapautussarjan suurin lohikala, upea taimen, nappasi Tomislav Kukuljin perhoon. SVK VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 61 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 61. Sivuille kirjautuneena avautuu kalailmoituslomakkeen ensimmäinen osio valmiiksi täytettynä, mikä nopeuttaa ilmoituksen tekoa ja säästää turhaa vaivaa. Ilmoitus kalasta tulee tehdä yhden (1) kuukauden kuluessa pyyntihetkestä, tai viimeistään seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. K ilpailussa palkitaan suhteellisesti suurimpien kalojen saajat kussakin eri kalaryhmässä. Kalailmoitus TEKSTI JUHA OJAHARJU Suurkalavuosi 2020 alkaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö järjestää taas vuonna 2020 suurkalakilpailun. Lopputulokseen lasketaan kolme suurkalaa per laji kalastajaa kohden. Kilpailussa on kolme kategoriaa: vapavälineet, muut välineet ja vapautussarja. Lisäksi Vuoden Suurkalastaja -kisan pisteitä voi kerätä vain, kun ilmoittaja on ensin kirjautunut sivuille. Kala tulee olla saatu Suomesta ja se tulee olla pyydystetty laillisilla välineillä ja menetelmillä. Palkinnoista kerrotaan seuraavassa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden numerossa. Kriteerinä toimii SVK:n suurkalakilpailuun vuoden aikana sähköisesti ja sivuille sisäänkirjautuneena ilmoitettujen vapautettujen suurkalojen lukumäärä
Läpivirtaama on järvessä 161 m 2 /s, minkä vuoksi humuspitoisuus näkyy vedessä. Raviradalta on matkaa 450 metriä lähtöja maalialueelle, jossa kilpailukalat myös punnitaan. helmikuuta. Lähdöstä kilpailualueen kaukaisimpaan nurkkaan on hieman yli kuusi kilometriä. Ennen kaikkea kesäisin, mutta myös talvisin näkyy lisääntyvin määrin kalastajia jahtaamassa kookkaita kuhia ja ahvenia saaliiksi. SM-mitaleista pilkitään KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT AARNE KEURULAINEN KALLAVEDELLÄ 21 vuoden tauon jälkeen Pilkinnän Suomen mestaruuksista kilpaillaan lauantaina 28. Haukia, kuhia ja särkikaloja kuuluu runsaasti järven kalastoon. AHVENTEN koko on kasvanut edellisestä SM-pilkistä selkeästi. AHVENTEN KOKO KASVANUT EDELLISKERRASTA Kallaveden hyvä muikkuja kuorekanta mahdollistavat petokalojen nopean kasvun. Ahventen koko on kasvanut edellisestä SM-pilkistä selkeästi. 62 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Särjet tulevat olemaan ”riesana” varsinaisen kisan aikana. Pilkkijöiden haasteena treeneissä on löytää puhtaita ahvenKALAISA Kallavesi toimii SM-pilkin kisa-areenana tänä vuonna. KILPAILUKESKUS sijaitsee Sorsasalon raviradalla. maaliskuuta Kallavedellä Kuopion pohjoispuolella. Näkösyvyys on 2,5 metriä. Tosin maaliskuun lopussa ladut ja jäätiet ovat jo huonokuntoisia tai eivät ole enää käytössä. Kallaveden pinta-ala on 478 neliökilometriä ja rantaviivaa 1699 kilometriä. LATUPOHJIEN LÄHELLE EI KAIRATA REIKIÄ Kisa-alueella risteilee lisäksi yleisiä latuja ja jääteitä. Kilpailujärvenä Kallavesi on mielenkiintoinen moninaisten pohjanmuotojen ja saarten rikkoma vesialue. Alue levittäytyy lähdöstä joka suuntaan, joten myös kalapaikkoja löytyy useasta suunnasta. Viimeksi Kallaveden jäällä on SM-pilkkimitaleista kisattu 21 vuotta sitten. Järvi on 82 metriä merenpinnan yläpuolella keskisyvyyden ollessa 9,5 metriä. Latupohjilla kävely ja reikien kairaaminen kahtakymmentä metriä lähemmäs niitä on kuitenkin kielletty. K ilpailukeskus sijaitsee Sorsasalon raviradalla, josta löytyvät ilmoittautumispisteen lisäksi myyntipaikat, parkit, vessat sekä ravintolapalvelut. Bonuskalojen osuus saattaa olla ratkaiseva mitalisijoja ratkottaessa. Esikisa käydään karkauspäivänä 29. Reikiä ei saa myöskään kairata viittäkymmentä metriä lähemmäs jäätietä
Kisa-alueella on runsaasti penkkoja niin mantereen kuin saartenkin rannoilla, joten kaikille löytyy omaa rauhaa niin halutessaan. KALAT VIIHTYVÄT 2-4 METRIN SYVYYDESSÄ Kallaveden ahventen onkisyvyydet vaihtelevat kauden mittaan, mutta pääasiassa kalat viihtyvät 2-4 metrin syvyydessä. Morrin runkojen väreinä toimivimpia ovat olleet messinki, kupari ja kulta. ?. SM-pilkin järjestää Pohjois-Savon Vapaaajankalastajapiiri yhdessä piirin seurojen kanssa. Kisa käytiin tulevalla pilkkiareenalla. Esimerkiksi Paasisalon ja Tomperin ympäristö ovat kalaisaa aluetta, jonka ainoa huono puoli on sen sijainti lähellä lähtöpaikkaa, mistä voi olla seurauksena ”ylikansoittuminen”. TERVETULOA RUNSAIN JOUKOIN KISAAMAAN MITALEISTA. Syötteinä toimivat kärpäsentoukka ja surviainen. Heistä kumpikin teki tuloksensa värikoukulla, joten sitäkään ei pidä sulkea pois varteen otettavasta välineistöstä. ” KALLAVEDEN kalat viihtyvät pääasiassa 2-4 metrin syvyydessä. VÄRIKOUKULLA on saatu hyviä tuloksia Kallavedelläkin. KALAISIA PAIKKOJA RIITTÄÄ Kilpailualueelta löytyy useita kalaisia paikkoja. Tästä on kokemuksia MM-mormuskasta 2015 toisen päivän ja useiden muiden kisojen osalta. Järvellä järjestettyjen kisojen voittosaalit ovat vaihdelleet 5-10 kilon välillä. Suurempia ahvenia narratessa kannattaa kokeilla pelkkää mormuskaa useista eri syvyyksistä. Lumen poistuessa jäältä ahventen syöntihalukkuus voi loppua jopa viikon ajaksi. OTTIVÄLINEITÄ tulevaan SM-pilkkiin. Kisan aikana jopa parin kilometrin siirtymä korkkaamattomalle paikalle saattaa olla järkevä peliliike. Suurin haaste voi kalasaaliin suhteen tulla äkillisestä valon määrän lisääntymisestä. Pilkki saa olla melko hakeva ja tapsin pituus noin kymmenen senttiä. Unohtaa ei pidä vuoden 1999 SM-pilkin pelipaikkojakaan, joihin kaikille ei kylläkään pääse nyt kisa-alueen pienenemisen vuoksi. parvia, joskin sekaparvistakin voi kasata hyvän tuloksen oikeilla välineillä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 63. PM-pilkissä 2013 kisan kovin tulos oli naisten sarjan 7,710 kiloa ja miesten voittoon riitti 6,6 kiloa. Myös Kehvonsalon lähellä vaihtelevat pohjanmuodot keräävät keväisin kalaa paikalle niin, että siellä pilkkivällä on hyvät mahdollisuudet menestyä. Surviaista ei kylläkään tarvitse syönnin ollessa kohdillaan. VÄLINEET Pystypilkkiä mormuskalla Yleisimmin toimivana kalustona käytetään pystypilkkiä höystettynä mormuskalla
ITÄMEREEN laskevien Suomen jokien kuljettama hiilen määrä on kohonnut reilusti viimeisten vuosikymmenien aikana. Taustalla ilmastonmuutos Ilmiön taustalla on ennen kaikkea ilmastonmuutos ja sen kohottamat sademäärät ja lämpötilat. Oulainen Pyhäjoki .........................14.6. Kaustinen Perhonjoki .....................6.6. Ylöjärvi Julkujärvi (kellurengas) ....30.5. Espoo Sulalampi ...........................21.5. Kohonnut hiilipitoisuus samentaa vesiä ja pienentää näkösyvyyttä. Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut kesällä 2020 Teijo Matildanjärvi (vene) ................9.5. Vekaranjärvi Ahvenlampi (vene) ..24.5. Yhdistettynä samaan aikaan muuttumattomiin tai jopa kohonneisiin virtaamiin, hiilen ainevirtaamat Itämereen ovat kohonneet runsaasti. 040 704 8906 pkj@vapaa-ajankalastaja.fi. Suuri vuosien välinen vaihtelu on vaikeuttanut pitkäaikaisten trendien havaitsemista, mutta nyt moderneilla mittausmenetelmillä kerättyä aineistoa on kertynyt riittävästi viime vuosikymmeniltä luotettavien arvioiden tekemiseksi. Lieto Nautelankoski .......................16.5. Oulu Mustalampi ...........................16.5. Vähiten ojitetuilla alueilla pitoisuuden nousu oli kahdenkymmenen prosentin luokkaa, kun eniten ojitetuilla alueilla keskimääräinen nousu oli kaksinkertainen”, kommentoi vanhempi tutkija Antti Räike Suomen ympäristökeskuksesta. Vekaranjärvi Risulampi .................23.5. Ilmiön taustalla ovat ennen muuta ilmastonmuutoksen kohottamat sademäärät ja lämpötilat. Espoo Vantaanjoki ..........................7.6. Utajärvi Valkeisjärvi (vene) .............4.7. ”Kaiken kaikkiaan Itämereen päätyvän hiilen vaikutukset rannikkoekosysteemiin ovat vielä huonosti tunnettuja”, Asmala toteaa. Tutkijat selvittivät hiilen määrän muutoksen 25 vuotta kattavasta kolmenkymmenen joen vedenlaatuseuranta-aineistosta, jonka perusteella hiiltä virtaa Itämereen Suomen jokien kuljettamana nykyisin 280 000 tonnia vuodessa enemmän kuin 1990-luvun alussa. Keuruu Valkeisjärvi (vene) ............10.5. Tutkimuksessa havaittiin, että hiilipitoisuudet ovat kohonneet lähes jokaisessa joessa 1990-luvun alusta. Iisalmi Pitkäkoski ..........................31.5. Kuusamo Petäjälampi (vene) .......13.6. Hakuohjeet karsintakilpailuihin SVK:n kotisivuilla www.vapaa-ajankalastaja.fi kohdassa Kilpailutoiminta > SM-kutsut > SM-perho 2020. Isojoki Kangasjärvi (kellurengas)..18.7. (kellurengas) Koski Paimionjoki ..........................27.6. SUOMEN joet kuljettavat Itämereen hiiltä kiihtyvällä vauhdilla Itämereen laskevien Suomen jokien kuljettaman hiilen määrä on kohonnut reilusti viimeisten vuosikymmenien aikana, ilmenee Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisestä tutkimuksesta. Maankäytöllä oli myös vaikutusta hiilipitoisuuksien kasvuun. Tutkimuksessa havaittiin, että hiilen pitoisuuksien nousun selittää puolessa tapauksista muutokset virtaamassa, joka puolestaan on seurausta sademäärien muutoksista. ”Hiilen ainevirtaaman lisäys on lähes viisikymmentä prosenttia vuoden 1993 tasosta”, kertoo tutkijatohtori Eero Asmala Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Nurmijärvi Nukarinkoski .................6.6. 0500 440 923 petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi tai Ilkka Pirinen puh. Lisätiedot Petter Nissén puh. Vekaranjärvi Ahvenlampi ..............27.6. Ikaalinen Teerilampi ......................10.5. Hollola Hammonjoki ......................13.6. Kuva: Pirjo Ferrin. Lisäksi kohonnut eloperäisen aineksen kuorma nostaa hapettomien pohja-alueiden muodostumisen riskiä. Kivijärvi Heikinlampi .....................13.6. JOET 64 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Karkkila Karjaanjoki ........................7.6. ”Mitä suurempi osa valuma-alueesta on ojitettu, sitä suurempi oli hiilipitoisuuden nousu. Ylöjärvi Julkujärvi ............................9.5. Jo aiemmin on saatu selville, että jokien Itämereen kuljettama kuormitus on vahvasti kytköksissä sademääriin, ja kuivina vuosina kuormitus voi olla jopa alle puolet sateisen vuoden kuormituksesta. Virrat Koskelankoski .....................28.6. Lisäksi kohonnut lämpötila ja vähentynyt happamuus vaikuttivat lisäävästi havaittuihin hiilipitoisuuksiin joillakin alueilla
SM-pilkin esikilpailu la 29.2. Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. Viehekalastuksen SM, Puruvesi 27.6. Kilpailualueena Keitelejärven Muikunlahti ja kisakeskuksena toimii Aikon Kartano, os. päätapahtuma Iso-Ruuhijärvi, Kajaani, Kainuu, Matti Kulju, p. SM-soutu-uistelu, Kilpijärvi, Iisalmi 27.6. ............................................................................. Ilmoittautuminen kisakansliassa la 18.4. KILPAILUKALENTERI 2020 22.2. Suomi pilkkii -tapahtumat eri piireissä, Johanna Antila ................................. MM-morrin loppukarsinnat vuodelle 2021, Lestijärvi 21.3. Ilmoittautuminen klo 7.00-8.30 välisenä aikana. Pilkkivapapäivät, Janne Rautanen ............................................................. Rantasalmen Hakojärvellä. ..............Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Saimaan kanava 12.-14.6. l Kalatalousalue-edustajien koulutus .................................................... 31.1.-1.2. .............................................................. ............................................ SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi 19.4. 044 281 3307 l. Ilmoittautuminen kilpailutoimistossa kilpailupäivän aamuna klo 9.00 mennessä. ................................Nuorten SM-toimintakilpailu, Kalajärvi, Seinäjoki ?. .............................SM-perho naiset, Vekaranjärvi, Ahvenlampi ja Risulampi 1.-2.8. .................................................................. Kalatalousalue-edustajien koulutus .................................................. .................................................SM-laituripilkki, Suomenoja, Espoo 19.9.............................................. ....................................................................SM-tuulastus, Hankasalmi, aika auki ?. SM-pilkki, Sorsasalo, Kuopio 29.3. mennessä osoitteeseen smsarkivts@ gmail.com. klo 7.009.00. SM-pilkki la 28.3. SM-särkipilkki la 4.4. Ilmoittautuminen kilpailupaikalla kello 10.00 alkaen. sillanpaa@metsagroup.com. MM-tuulastus, Hankasalmi, aika auki ?. klo 18.00-21.00 tai su 19.4., kilpailupaikalla klo 7.00 alkaen. Kilpailukeskus on kilpailupaikan välittömässä läheisyydessä, Sorsasalon raviradalla. ................................Perhokalastuksen SM-joukkuekisa, aika ja paikka auki 13.9. SM-perho nuoret, Ylöjärvi, Julkujärvi 26.-27.9. Kilpailukeskus sijaitsee Lapland Hotels Luostotunturi Ametistikylpylässä (osoite: Luostontie 1, 99555 Luosto). Tampere, Varalan urheiluopisto, Janne Rautanen l. ............................Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta, paikka salainen (kokoontumispaikka: Tiiriön ABC klo 7.00 alkaen) 29.2. .......................................................................... ....................................................................SM-lohipilkki, Ahvenlampi, Luosto 23.-24.5. .........................SM-perho masters, Vekaranjärvi, Ahvenlampi ja Risulampi 8.8. 27.3.-29.3. Rokua, Healt & Spa hotel, Janne Rautanen l. Luoston Ahvenlammella (Sodankylä). ilmoittaudutaan 23.3. .......................Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Kyläsaari/Arabianranta Missä SVK menee. .......................................................................SM-särkipilkki, Keitele, Viitasaari 18.4. 28.2.-1.3. ......................................................SVK:n mestaruusvetouistelu, Oravainen 1.-2.8. Vetelissä Räyringin järvellä. Jälki-ilmoittautuminen kilpailutoimistossa vielä pe 27.3. SM-morri la 21.3. Kilpailukeskus: Tunnelinlavantie 42, Tuusmäki. Kilpailukeskus osoitteessa Palokankaantie 30, 69820 Räyrinki. 14.3. Valtakunnallinen pilkkileiri ................................................................... SM-kiiskipilkki su 29.3. ................................... ............................ SM-kilpaonki, Uljuan tekoallas, P-Pohjanmaa 4.7. SM-perhonsidontakilpailu, Ruka, Kuusamo 29.-30.8. mennessä erillisellä ilmoittautumislomakkeella sivulla vapavarkaus.net. 7.2.-16.2. mennessä osoitteeseen antti. smpilkki2020.fi. Suomi madepilkkii -tapahtumat eri piireissä, Johanna Antila ......................... 044 910 0910 l. SM-lohipilkki su 19.4. 14.2.-15.2. 20.3.-22.3. Kuopiossa. l. Tulevia pilkkikilpailuja Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta la 22.2.2020. ..............................................................................SM-kiiskipilkki, Rantasalmi 4.4. Ilmoittautuminen ennakkoon 23.3. ................................................. l. 050 369 7667 l. Ilmoittautuminen etukäteen 13.3. SM-pilkin esikisa, Sorsasalo, Kuopio 14.-15.3. ..........................................................SM-mormuskointi, Räyringinjärvi, Veteli 28.3. ..............................................................................SM-heittouistelu, Oravainen 5.7. Osoite on: Puikkarintie 41, Sorsasalo, 70420 Kuopio. .....................................................Epävir. Valtakunnallinen pilkkileiri, Hollola, Janne Tarkiainen ........................... Puruvesi, Mika Huoman, p. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 65. Ilmoittautuminen verkkosivujen lomakkeella; www. ..................................................................................... MM-morrin joukkuekarsinta vuodelle 2021 Lestijärvellä 14.-15.3.2020. ..........................................................................SM-onki, Kalajärvi, Peräseinäjoki ?. Kuopiossa. Jälki-ilmoittautuminen kisa-aamuna klo 8.00-9.00. SM-perho kelluntarengas, Vekaranjärvi, Ahvenlampi 11.-12.7. päätapahtuma Petäys Resort, Tyrväntö, Häme, Ilkka Keinänen, p. 22.2.-7.3. Kirjallinen ennakkoilmoittautuminen 8.3.2020 mennessä osoitteeseen petriah_@hotmail.com. 8.2. Perhokalastuksen SM-finaali, aika ja paikka auki 15.8. Venemessut, Helsinki, Marcus Wikström ..................................................... Kokoontumispaikka on Tiiriön ABC, Paroistentie 1, 13600 Hämeenlinna. l. Mökki & Meri -messut, Turku, Jaana Vetikko........................ klo 15.0020.00 ja la 28.3. ............................................................. Muikunlahdentie 165, 44500 Viitasaari. ........................................... klo 12.0016.00 Inarin Tuulispääjärvellä. SM-Veneonki, Joroinen 15.8. SM-rautupilkki la 18.4. Kokoontuminen kalasatamassa; Rantatie, 69440 Lestijärvi
Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 1.9. 3. 19.5. 29.9. 2 27.3. 6 13.10. 28.7. 24.1. MAKSAMINEN 1. 3 29.5. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi 66 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA 66 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 4 16.6. 7.7. 4 14.8. 21.4. 4.12. 27.3. 3.11. 14.7. 18.2. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Sorkkalantie 394, 33980 Pirkkala Timo Lepistö puh. VAPAA-AJAN KALASTAJAN 2020 AIKATAULUT Ilmestyminen, toimituksellinen aineisto ja työaikataulu 2020: lehti aineistopäivä taittoon vedos painoon ilmestymispäivä 1 3.12.-19 27.12.-19 7.1. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. 17.3. 14.8. 27.10. Mediakorttiin aikataulut 2020: lehti Ilmestyy Ilmoitusvaraukset Aineistopäivä Aineistopäivä Ladottavat Valmiit 1 24.1. 5 9.10. 4.8. 25.2. 25.2. 18.2. Koskihauen pyynti Koskitaidot kuntoon Kalapaikkana Joroisten Huutokoski Koillismaan harjusperhoja Kuva: Jaana Vetikko. 14.7. 24.11. 29.5. 17.12.-19 17.12.-19 27.12-19 2 27.3. 22.9. 1.9. 27.3. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. 8.9. 5 18.8. 8.9. 27.10. LEHDET 2020 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 4 14.8. 3 29.5. 10.3. 6 4.12. 6 4.12. KALASTONHOITOMAKSU 2020 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 24.1. 9.10. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 17.11. 28.4. 28.4. 21.4. 12.5. 3.11. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 2 / 2020 ilmestyy 27.3. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 28.1. 14.1. 2. 2 28.1. 7.7. 5 9.10. 3 7.4
VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2020 67
VKO. 117,80 €) tai vaihtoehtoisesti täydellisellä pilkkikalastussarjalla, joka sisältää pilkkianturin lisäksi akun, laturin sekä kellukkeen pakattuna kestävään laukkuun (241,80 €). y/pilkkisarja ja raymarine.. /element-series/element-hv YLIVOIMAINEN PILKKIKALASTUSKAIKULUOTAIN Pilkkijäiden tullessa varusta Raymarine Dragon. /dragon. y tai Element HV pelkällä pilkkianturilla (sh. 19-2915-MAR Ice Fishing Advert (Finland) Q-Type 220 x 280.indd 1 12/12/2019 09:13 6 414886 500440 20010 PAL. y tai Element HV -kaikuluotaimesi pilkkianturilla ja koet aivan uuden ulottuvuuden, jännityksen joka vie sinut kalaan uudestaan ja uudestaan! Täydennä Dragon. 2020 – 13 650044 – 2001 68 1 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lisätietoja raymarine.