Vapaa-ajan Kalastaja 1/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 • 2021 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € AHVENENPILKKIMISEN aakkoset VÄRIKOUKKUPILKKIJÄN ottipilkit Ilmastonmuutoksen vaikutus kalakantoihin Erilaiset OTTIPERHOT Kotkaan uusi HAUKITEHDAS Mateen pilkintää KELLUNTARENKAASTA
24 Ilmastonmuutoksen vaikutus kalakantoihin 50 Nuorten tärpit 58 Valkeakosken Kalaveikot valittiin vuoden kalaseuraksi 60 Juhlavuoden palkitut 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä 16 Mateen pilkintää kelluntarenkaasta 30 Uutuudet 34 Lääkärin määräyksesta Värikoukkupilkkien sixpäkki 36 Kalaherkut Kuivatut sienet kruunaavat ahvenfileet 37 Kirjat 38 Tutkittua Kalat kasvavat talvella enemmän kuin on luultu 40 Vavan varressa Anssi Vainikka 44 Kotkan Mussaloon uusi haukitehdas TAMMIKUU 2021 Sisällys 8 Ahvenenpilkkimisen aakkoset 62 Suurkalavuosi 2021 alkaa 46 Perhonurkka Erilaiset ottiperhot 48 Kevennettyjä tasapainopilkkejä Savon sydämestä 56 Historian havinaa VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 3
Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 0400 946 968. K u va : Ja an a V et ik k o Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO AIK AK AU SL EH TIE N LII TO N JÄ SE N JA KE LU NO IN 34 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 050 525 7806 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 573 9332 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 050 576 3302. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto, Markku Nieminen ja Vesa Vaarama. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh
Lapsiperheiden kannattaa suunnata vapaa-ajankalastajien ja Metsähallituksen järjestämiin suosittuihin koko perheen Pilkkivapapäivätapahtumiin. Niissä kaikki alle 18-vuotiaat voivat kalastaa ilmaiseksi erikoiskalakohteilla Hämeenlinnan Evolla, Kinnulan Heikinlammella, Mikkelin Valkeassa, Kuhmon Syväjärvellä ja Sievin Maasydänjärvellä. Kokeneempikin kalastaja saattaa toisinaan eksyä lupaviidakkoon tai sotkeutua lainsäädännön määritelmiin. Suomen Vapaa-ajankalastajat julkaisi tammikuun alussa nettiin kalastuslupajärjestelmää ja säädöksiä avaavan oppaan Matkailijat kalassa – Luvat kunnossa, joka avaa tiiviissä paketissa kalastuslupasokkelot ja -määritelmät sekä sopii myös matkailun neuvontapisteiden ja kalastuslupien myyjien tietopankiksi. Niistä löytyy kätevästi tietoa muun muassa Suomen Vapaa-ajankalastajien nettisivuilta, jossa on julkaistu luokitellut Laatuapajat. Kotimaastamme löytyy tuhansia järviä ja mielenkiintoisia jokikohteita, meren kalapaikoista puhumattakaan. Oppaan löydät Suomen Vapaa-ajankalastajien nettisivujen (vapaa-ajankalastaja.fi) kirjastosta. Myös kalastuslupien hankkiminen uudelle kalastuskaudelle on vuoden vaihduttua ajankohtaista. Onneksi apua on saatavissa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 5. Lisäksi lomareissujen kalastusmatkoilla kuljetaan usein naapurimaiden kalavesille tai kaukomaiden suurkaloja narraamaan. Vallitsevasta epidemiatilanteesta johtuen tällä hetkellä ulkomaille suunnattavat kalastusmatkat on syytä unohtaa ja sen sijaan tutustua vaikkapa uusiin kotimaan kohteisiin. Lähestyvät hiihtolomat antavat myös oivan mahdollisuuden kokea elämyksiä talvikalastuksen parissa. Eri kalalajien sallitut pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat on tunnettava. Kalastaja on itse velvollinen selvittämään kalastuksensa luvanvaraisuuden ja hankkimaan tarvittavat luvat ennen kalastamista, sekä esittämään ne kysyttäessä viranomaiselle tai kalastuksenvalvojalle. Kalastuksen riemua! Pääkirjoitus TAMMIKUU 2021 JAANA VETIKKO KALASTUKSEN RIEMUA KOTIMAAN KOHTEISSA K alastus vie harrastajansa usein monenlaisille kalavesille. Hiihtolomilla Pilkkivapapäivän kohteilla on paikalla ohjaajia, jotka opastavat lapsia ja nuoria pilkille
Heinolan Jääporatehdas esittelee ylpeänä 2020 mallistonsa! Jääporien tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat Heinola Jääporien toimivuuden peruskivet. Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu -tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä. Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta Heinola Jääporat ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! Muista myös Laxström Jääsahat Pilkkikausi lähestyy, suosi Suomalaista! Muista myös Jääkairojen vaihtoteräpalvelu! Made in Finland by www.laxstrom.com
Viestinnän panokset laitettiin monikanavaiseen kampanjointiin siinä hienosti onnistuen. Jos seuran toiminnan liekki on päässyt hiipumaan, raapaistaan tikkua yhdessä! Haastamme myös kaikki pohtimaan omalta osaltaan, miten minä voisin osallistua. SEURAA TARJOLLA! M uistan, kun liityin oman paikkakuntani kalastusseuraan. On meidän kaikkien yhteiseksi hyödyksi, että kalastusseuratoiminta elää, kehittyy ja voi hyvin myös tulevaisuudessa. Ja matokin menee koukkuun jo ihan sutjakasti. Saimme juhlavuoden aikana huomata, että kalastusharrastus elää suomalaisissa vahvana. Kalastus kyllä oli sydäntä lähellä, mutta tunnustettava on: madot lipsuivat sormissa, lajin kaikki termit eivät lainkaan olleet tuttuja ja oma roolini tuohon aikaan lapsiperheen kalastusharrastuksessa oli enemmänkin mahdollistaa toisen osapuolen harrastaminen. Mutta hyvin nopeasti sain havaita, että osaamista tarvitaan kalastusseuratoiminnassakin monenlaista. Minäkin löysin. Yksistään Suomi madepilkkii ja Suomi onkii -tapahtumissa tehtiin reilusti yli 1300 talkootuntia. Nyt alkanut vuosi on monessa mielessä järjestössämme seuratoiminnan vuosi. Useissa tapauksissa henkilöt ovat vuosikymmeniä mukana olleita ”grand old man’eja ja woman’eja”, joiden työpanos on yhä merkittävä. Tapahtumia suunniteltiin, pidettiin ja peruutettiin, uudelleen suunniteltiin ja vietiin digitaalisiin kanaviin. Paitsi kalastuksen osaajia, myös tuiki tärkeitä talkookäsiä, perinteen kertojia, innostajia ja innovoijia, verkostojen rakentajia ja toiminnasta viestijöitä. Seurakenttä toimi keskeisessä osassa juhlavuotemme tapahtumien toteuttamisessa. Ja yhteistyössä jokaisen osaaminen niistäkin asioista, joita ei alkuun hallitse, kehittyy. lastonhoitomaksukertymät paukkuivat ennätyksiään, laiturit saivat uusia onkijoita, pilkkijäät pilkkijöitä. Kalastuksen antama ilo, elämyksellisyys ja hyvinvoinnin vaikutukset lähivesillä ja mökeillä, yksin, kaveriporukassa ja perheen kanssa alkoivat avautua monille. Innostuneena, mutta samalla hieman epävarmana siitä, mitä voisin toimintaan antaa. Mutta tukea he monin paikoin kaipaisivat. Vuoden aikana sai kuitenkin havaita myös sen tosiasian, että yhä useampi talkootyötunti kasaantuu yhä harvalukuisemmalle joukolle toimijoita. Tapahtumissa saimme nähdä perheitä, joita mahdollisuus kalastaa ohjattuna houkutti asian äärelle oppimiskärki edellä. Viime vuonna järjestömme 20-vuotisjuhlavuotta vietettiin ilolla, mutta pandemian sävyttämissä merkeissä. KaPärskeitä JOHANNA ANTILA VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 7. Juhlavuotta seuraavat järjestökoulutukset jalkautuvat piireihin ja seuroihin ja uudenlaista aikuisille suunnattua toimintaa kehitetään yhdessä seurojen kanssa. Kaikesta huolimatta jo heti maaliskuussa näimme avautuneen oven ja se ovi johti mahdollisuuteen kannustaa pyörremyrskyn lailla ihmisiä omatoimiseen kalastusharrastukseen. Myös kalakummitoimintaa uudistetaan. Ja mikä upeinta: osallistumalla voi löytää elämäänsä uusia kalakavereita, jopa ystäviä. Tämä jos jokin on ison kiitoksen arvoinen esimerkki seurojen tekemästä työstä kalastusharrastuksen eteen
?. Ahvenenpilkkimisen AAKKOSET TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN Jään alta soppalautaselle ?. ALOITTELEVAN pilkkijän kannattaa kiinnittää ensimmäisenä huomiota säätilaan. ENSIJÄIDEN aikaan kalakin liikkuu aktiivisemmin. Oikea vaatetus pitää toimintakunnon yllä. PARHAAT ahvenpaikat ovat usein selkävesillä, jossa pilkkijä joutuu säiden armoille. Tässä vaiheessa on syytä jo osata lopetella. PILKINTÄ 8 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. YKSIKIN avanto saattaa hyvään paikkaan osuessaan antaa kelpo soppatarpeet
J os olet pilkkimisessä enempi aloittelija, suosittelen kiinnittämään huomiota reissun ajankohtaan eli vallitsevaan säätilaan. Siksi väitän, että pilkinvalintaakin tärkeämpää on kiinnittää huomiota oikeanlaiseen pukeutumiseen. Erityisen maukkaan sopasta saa, kun pyytää raaka-aineet itse. TUULISELLA säällä suojaisilla metsälammilla ei viima pahemmin tunnu. Suojaiset metsälammet sekä isoilla vesillä saarten ja rantojen suojasivustot voivat pelastaa paljolta harmilta, kuten styroksisen pilkki-istuimen tai hanskojen häviämiseltä horisonttiin viidentoista metrin sekuntivauhdilla. PUKEUDU VIISAASTI Suuri osa pilkkimisen tehoista saavutetaan sillä, että itsellä on mukava olla. Jos lämpömittari viihtyy reilusti nollaviivan alapuolella ja siihen liittyy napakka tuuli, reissua kannattaa ilman muuta lykätä. Silloin kalakin liikkuu keskimääräistä aktiivisemmin. Mikään ei voita höyryävää ahvensoppaa kylmänä talvipäivänä. Tyypillisimmin tällaisia säitä tapaa kevättalvella, mutta myös ensijäiden aika voi tarjota mainiot pilkkiolosuhteet. Tuulipäivänäkin pilkkiminen onnistuu, kunhan valitsee sellaisen kohteen, missä viima ei pahemmin tunnu. Siihen ei tarvita suurta ammattiosaamista, mutta muutamien perusasioiden hallitsemista kylläkin. Jos pilkkipaikoille joutuu rämpimään paksussa lumessa ja sen alla humpsahtelevassa vesisohjossa, kaikenkasteleva hiki vyöryy ylle menomatkalla, ja sitten paikalla kyhjötettäessä iskee viimainen vilu. Olosuhteet ovat suositeltavimmillaan, kun jäällä kävelee kuin auratulla asfaltilla, eikä ilma ole liian kylmä, sateinen eikä varsinkaan tuulinen. Silloinkaan ei itse asiaan pysty keskittymään. Niskan ja korvat suojaava lämpöpäähine, riittävän lämmin, väljä ja vettä sekä tuulta pitävä pilkkihaalari, sormenpäistä avoimet kynsikkäät ja niiden päälle vedettävät VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 9. Vaatetta ei saa olla liikaa, muttei varsinkaan liian vähän. PILKINVALINTAAKIN tärkeämpää on valita oikeanlainen vaatetus
Ei ole ihan vähin sormin laskettavissa se ex-pilkkijäkaarti, jonka ensireissu on johtanut vilustumiseen. Ne riippuvat siitä, mitä ja millä kalastetaan. Omaksi istuimekseni on vakiintunut tilava, olkahihnoilla varustettu Artekno Repakki -styroksipönttö, jonka sisätila on karsinoitu tavaroiden järjestyksen ylläpitämiseksi. Tämä astuu palvelukseen, kun ahvenet ovat ronkelilla syöntituulella ja oleilevat matalassa vedessä. Muista, että avoimilla jäälakeuksilla paikallaan kyhjötettäessä vilu iskee huomattavasti herkemmin kuin keskiverto ulkoilulenkillä. Sitä tarjoaa myös termospullollinen lämmintä juomaa. Pystypilkit puolestaan kelpaavat vähän kaikenlaisissa olosuhteissa. MYÖS KAIRAAMISEEN MUKAVUUTTA Kaira on tärkeä pilkkimukavuuden tai -epämukavuuden lähde. Ratkaisun avain on ahkio, jossa istuin, kaira ja mahdollinen saalis siirtyvät sujuvasti. Osa vaatteista voi olla repussa matkanteon aikana hikoilun välttämiseksi ja vedetään ylle vasta pilkkimisen saavuttaessa asentovaiheen. Erityisen miellyttävältä vaikuttaa uusi komposiittikierteinen Mora Ice Ultra Light, joka on kymmeniä prosentteja perinteisiä metallikierrekairoja kevyempi, eikä kerää jäätäkään ylleen yhtä herkästi. Palelemaan taipuvaisille on olemassa kemiallisia lämpöpusseja sekä akkukäyttöisiä saappaita, rukkasia ja muita lämpövaatteita, jotka tarjoavat ainakin hetkellistä helpotusta kovilla keleillä. Alle lisätään sitten tekstiilejä säätilan vaatimuksen mukaisesti, esimerkiksi merinovilla-alusasua, fleecepuseroita, villasukkia ynnä muita lämmönlähteitä. Silloin olisi varavavasta suurta iloa. heittokalastuksessa, mutta perusasioiden toki pitää olla kunnossa. rukkaset sekä tarpeeksi tilavat lämpösaappaat, tässä uloin vaatetus lyhykäisyydessään. Ainakin kaksi vapaa kannattaa hankkia. Aniharvoin käy sellaista tuuria, että osuu kerrasta reiälle, joka antaa kalaa läpi päivän. Koska itse viehe ei paina kuin gramman pari korkeintaan, sen uittamiseen ja tärppien lukemiseen on hennosta muovisuikaleesta valmistettu filmikärki paras. VARAVAVASTA ILOA SIIMASOTKUN SATTUESSA Kaksi vapaa on melkoinen minimivarustus jo siksikin, että tottumattomalla saattaa pasmat sotkeva siimasoppa yllättää juuri pahimmalla hetkellä eli syönnin ollessa päällä. Koska ENSIJÄILLÄ PILKKIMINEN TARJOAA PARASTAAN, SILLÄ JÄILLÄ KULKEMINEN JA KAIRAAMINEN ON HELPPOA. TAVAROIDEN KANSSA matkaamista helpottaa huomattavasti korkealaitainen ahkio. Tiiviissä pöntössä kameran tapaiset kastumisarat esineet pysyvät kuivana, toisin kuin useimmissa reppujakkaroissa, jotka päästävät vettä läpi esimerkiksi märällä jäällä seistessään. ” 10 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MUKAVUUTTA MATKANTEKOON Jäällä liikkuminen on hyvällä kelillä suorastaan vetävää ja matka taittuu itsestään, varsinkin jos tavaroiden kuljetuspulmat on ratkaistu. Hätätilassa lasten lelupulkkakin kelpaa, mutta kalastustarvikeliikkeistä löytyy ”oikeita” korkealaitaisia pilkkityökaluja muutamalla kympillä. Huonoteräinen näverrin imee mehut käsistä nopeasti, ja jos uusia avantoja ei viitsi puhkoa, saalis romahtaa. Toiseksi kättäpidemmäksi valitaan jäykähköllä lasitai hiilikuitukärjellä ja kunnon kädensijalla varustettu perusvapa, jossa puolan halkaisija on 5-7-senttinen ja monofiilisiiman paksuus 0,20-0,24 milliä. Mutta perinteisellä hauiskäyttöiselläkin pärjää. Tällä vavalla uitetaan tasapainoja pystypilkkejä, joista varsinkin ensin mainitut ovat parhaimmillaan silloin, kun ahvenilla on ajo päällä. AHVENEN pillkijälle riittää 4-5-tuumainen kaira mainiosti. Nykyään kohistaan akkuporakonekairoista, ja ne ovatkin parhaimmillaan tosi näppäriä voimansäästäjiä. Ahvenen pilkkijälle viisitai jopa nelituumainen riittää mainiosti. Toinen niistä saa olla herkkäkärkinen mormyskavapa esimerkiksi 0,14-millisellä monofiilisiimalla. Pilkkivarusteet eli onget, sohjokauha, pilkkirasiat, puukko, saalispussi, eväät ja mahdolliset varavaatteet pakataan tilavaan reppujakkaraan tai pilkkipönttöön, joka ahkion ohella kulkee tarvittaessa myös selässä. PARIN VAVAN TAKTIIKKA Pilkkimisessä vavan ja kelan ominaisuuksilla on paljon vähemmän merkitystä kuin AHKIO on kätevä kalastustarvikkeiden kuljettaja varsinkin silloin, kun jäällä ei ole paljon lunta
AAVALLA SELÄLLÄ KÖKKIVÄ PILKKIJÄ EI PYSTY MITENKÄÄN PIILOUTUMAAN EIKÄ PEITTÄMÄÄN JÄLKIÄÄN. Näitä suosivat erityisesti kilpapilkkijät, sillä kehivavalla kalan nostaminen tapahtuu samalla varsin huomaamattomasti. Kalapaikan löytäminen on tärkein askel kohti höyryävää ahvensoppaa. Sujuva käyttäminen vaatii kuitenkin hienoista harjoittelua, joten aloittelija selvinnee helpommin perinteisellä helikopterityylillä eli lappamalla siiman jäälle. Lumitalvina parkkipaikan keksiminen ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, mutta jos rannoilta löytyy esimerkiksi venesatamia tai uimapaikkoja, sellaisissa on aina myös parkkitilaa. Tapoja on monia. HERKKÄKÄRKINEN mormyskavapa sopii ronkeleille ahvenille matalassa vedessä. Harjoittelu kannattaakin aloittaa melko matalasta vedestä, sillä useiden siimametrien levittäminen tuulen riepoteltavaksi päättyy kaaokseen yleensä ennemmin kuin myöhemmin. MINNE PILKILLE. Vielä huomiota herättävämpi on useista pilkkijöistä koostuRUOVIKON reuna voi olla keväällä hyvä ahvenpaikka, mutta ainakin hauki viihtyy tässä. Aavalla selällä kökkivä pilkkijä ei pysty mitenkään piiloutumaan eikä peittämään jälkiään. Jos olet onnekas, saat kokeneemman kaverin matkaasi näyttämään ottipaikkoja ja opastamaan onkimisessa. va rypäs, joka mitä ilmeisimmin on saostunut ottipaikan äärelle. Edellyttäen, että tie on aurattu, eikä sitä ole suljettu puomilla. Ellei tällaista oikotietä ole, simppeli mutta erittäin toimiva taktiikka on pitää silmät auki vesistöjen ohi ajeltaessa ja jäällä liikuttaessa. Harvat kuitenkaan haluavat paljastaa apajiaan kovin tarkasti, joten hienosäätö jää sitten omaksi päänvaivaksi. Paikka mieleen ja kokeilemaan! SOMESTAKIN SAA PAIKKAVINKKEJÄ Nykyisin moni pitää tärkeimpänä tietolähteenään sosiaalista mediaa, ja sitä kautta kysyvä voikin saada käyttökelpoisia vinkkejä kotipaikkansa lähikohteista. KEHIVAVAN käyttö ennaltaehkäisee siimasotkujen syntymistä. Sotkuja voi ennaltaehkäistä niin sanotuilla kehivavoilla, joissa siima pyöritetään kahden haarukan ympärille. Kun lupaava kohde on päätetty, kannattaa kuitenkin ennen liikekannallepanoa pohtia kartan äärellä sen saavutettavuutta. perusvapojen hinta jää alle kymmenen euron, eivät taloudelliset realiteetitkaan liene hankinnan esteenä. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 11. Joskus soppa-ainekset irtoavat lähimmästä rannasta, mutta usein niitä joutuu hakemaan hieman kauempaa
Joskus ahvenaarre piileksii jopa 10-20 metrin syvyydessä. Aloita rantojen tuntumasta. kaatuneen puun ympäristö ja muu vaihtelevuus saattavat luoda ahventa kiinnostavia maisemia myös pinnan alle. Toisaalta ruskeatai sameavetisessä järvessä, missä näkösyvyys jää metriin tai alle, otollisin pilkkimisvyöhyke löytyy harvemmin muutamaa metriä syvemmältä. PIENIKIN rouhaisu kiveen pilaa kairan purennan. Sama pätee uveavantoihin ja muihin syystä tai toisesta syntyneisiin laikkukohtiin. Kelpo suunnistuskohteita ovat myös ulompana häämöttävät karikot, luodot ja saaret. Kartan tai syvyystietojen puute ei tietenkään ole menestyksekkään pilkkipäivän este. Matalan rajoilla kairailtaessa pitää tietenkin varoa posauttamasta kairalla pohjaan. Niitä nakertaa luonto itsekin: Jos lumiseen jäähän on revennyt railo, josta kihonnut vesi on syönyt lumen ympäriltä pois, saattaa huippuluokan ahvenpaikka olla tosiasia. Esimerkiksi niemen kärjet, lahdenpoukamat, kalliorannan vaihtuminen ruovikoksi, veteen LUONTO on halkaissut jäähän railon, josta valo pääsee alakertaan ympäristöä paremmin. Se puolestaan houkuttelee alle planktonia, pikkukaloja ja niitä saalistavia ahvenia. Vesistöstä ja vuodenajasta riippuu, mikä milloinkin on paras pilkkimissyvyys, mutta mitä kirkkaampi ja puhtaampi vesi, sitä syvemmältä ahvenia voi ja kannattaa hakea. Kevättalven kirkkaudessa apajapaikka voi olla siinä, missä lumi vielä viivyttelee. Silloin pitää vaan haku tehdä kuten aikoina entisinä, paljain ja avoimin silmin. Pienikin rouhaisu kiveen pilaa purennan melkoisella todennäköisyydellä ja reissu on sitten siinä, ellei varaterää tullut mukaan. Ottipaikka Ottipaikan tunnusmerkit Jos ottipaikat pitää löytää omin avuin, syvyyskartasta on huimasti hyötyä: Perinteinen paperikartta tai johonkin navigointivälineeseen ladattu syvyyskarttaohjelma, mikä on verraton vaihtoehto niin kauan kuin aparaatissa virtaa riittää. 12 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Navigaattorin avulla on helppo etsiä vedenalaisia harjanteita, kumpareita ja poteroita, joiden reunat keräävät ahvenia. Ellei maastoviitteitä löydy eikä jäässä näy muiden pilkkimisestä kieliviä todisteita, reittivesillä reimarit ovat käteviä ottipaikkaindikaattoreita. SYVYYSKARTASTA on huima apu ottipaikkaa haettaessa
KOKEMATTOMAN pilkkijän ykköspyyntiväline lienee tapsipilkki. Esimerkiksi kevättalvella kutupaikoilleen matalaan suunnistavat ahvenet ovat tyypillistä morririistaa, eivätkä ne isoista pilkeistä oikein välitäkään. Sitä homma toki osin onkin. MYÖS mormyska kelpaa monille kalalajeille. Pystypilkki antaa paketille painon eli uppoamisnopeuden, näkyvyyden ja houkuttelevan liikkeen, mormyska puolestaan poimii kalat kyytiinsä. Väriksi tummaan veteen esimerkiksi kupari, oranssi tai punainen, kirkkaaseen hopea, kulta tai musta. Kuinka kirjoittaa pilkin valinnasta lyhyesti, kun aiheesta voisi helposti naputella kirjan. Pisaran malli lienee suosituin. Niin mukavia kuin syrjäiset metsälammet ovatkin, juuri näistä syistä sellaisia on lumiaikaan hyvä välttää ja pysytellä väljemmillä vesillä. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 13. Mormyska pääsee oikeuksiinsa huonon syönnin aikaan ja vedessä, jonka syvyys on maksimissaan kolme metriä. Tapsipilkki kelpaa kaikenkokoisille ahvenille, särkikaloille sekä lohikaloista esimerkiksi harjukselle, siialle ja raudulle. Mormyskaa peliin huonolla syönnillä Kalat ovat uhattuna, kun pilkkijä laittaa peliin toisen salaisen aseensa eli mormyskan ja kärpäsentoukan ilman pystypilkkiä. PILKIT LIIKKEESEEN Aiheesta juurikaan mitään tietämättömän käsitys pilkkimisestä on käden rytmikäs heiluttelu ylös alas. Veto antaa pilkille uintiliikkeen, jonka tarkoituksena on houkutella kala iskemään tai tulemaan lähemmäs. Termillä tarkoitetaan pystypilkkiä, jonka alla roikkuu noin 10-15-senttisen ja 0,20-millisen monofiilitapsin päässä pieni mormysMormyska ka. VAIKKEI tapsipilkin alla roikkuva mormyska ole paljon nuppineulan päätä suurempi, antaa se silti isojakin ahvenia. Merkkejä on lukemattomia ja värikirjoakin löytyy, mutta suosituimpia ovat puhtaat metallivärit, kuten kupari-hopea tai messinki-hopea. Pilkin malli on useimmiten solakka ja ainakin toiselta kyljeltään harjamainen, koko luokkaa 5-8 senttiä ja 6-12 grammaa. Sitä paitsi lampikalat tuppaavat heittäytymään passiivisiksi pimeimmän kaamoksen ajaksi. MITÄ SIIMAN PÄÄHÄN. Syötiksi kirppu saakoon kärpästoukan tai pari, jotka pujotetaan koukkuun paksummasta päästään. Niin pieni, ettei sen käyttäminen ilman pilkin apua onnistuisi. Mormyska kelpaa tapsipilkin tapaan monille kalalajeille. KEVÄTTALVELLA KUTUPAIKOILLEEN MATALAAN SUUNNISTAVAT AHVENET OVAT TYYPILLISTÄ MORRIRIISTAA. Tässä tapauksessa mormyskan tulee olla hiukan suurempi ja mielellään raskaasta volframista valmistettu upotakseen tehokkaammin. Kokemattoman pilkkijän ykköspyyntivälineeksi saalisvarmin lienee tapsipilkkki
Ruokahaluton kala saattaa menettää vähänkin kiinnostuksensa makupalaan, jos se singahtelee kovin levottomasti. ?. Sitten mitataankin pilkkijän kanttia, lopettaako teurastus kesken vai jatkaako ja ajaa itsensä luksusongelmiin. Hyvän liikkeen voi antaa vaikka etusormella naputtelemalla. Tapsipilkkiä uitetaan siten, että uudelle reiälle tultaessa pilkki saatetaan kunnon vauhtiin parilla kolmella kuulutusvedolla, minkä jälkeen sen annetaan rauhoittua paikoilleen. Monesti ahven on sen verran ronkelilla syönnillä, että avanto antaa yhden tai muutaman ja sitten ”ehtyy”. Viitseliäs keittää kalaliemen itse, mutta minä olen käyttänyt oikopolkua. Ahvenparvea haettaessa ei kannata viipyä kovin pitkään tärpittömällä avannolla. Turha jäädä silloin kyttäämään paikalle, vaan porataan uusi reikä, ehkä vain muutaman metrin päähän edelMORMYSKAN uittaminen tapahtuu värisyttäen. Samalla pilkkiä voi nostaa hissukseen ylöspäin. 50 g), kantarellisulatejuustoa (kolmasosa 200 g pakkauksesta), ripaus jauhettua mustapippuria ja reilusti tuoretta tilliä. ” 14 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Näin käy helposti jäykkäkärkistä vapaa käytettäessä. Jos hyvin käy, samasta avannosta saattaa nousta kymmeniä, jopa kolmenumeroinen määrä ahvenia. Tähän kuluu yleensä reilu 10 minuuttia. AHVENET syövät aamupalansa auringon noustessa. VÄHÄN TAKTIIKASTA Yleensä pilkki pudotetaan pohjalle ja nostetaan siitä muutaman puolanpyöräytyksen verran ylöspäin, jolloin se jää roikkumaan noin puolen metrin päähän pohjasta. Kattilaan vettä sen verran, että ainekset peittyvät kunnolla. Paras uittotyyli selviää kokeilemalla, mutta harvoin tämä ”klassinen” koreografia on ainakaan tapsipilkille toimivin. Paljon toki riippuu myös vallitsevasta säätilasta ja monista muista tekijöistä, joilla pilkkijät tapaavat spekuloida epäonnistumisensa syitä. lisestä ja mielellään samalle syvyysvyöhykkeelle. Kuoritaan ja paloitellaan noin 5 keskikokoista perunaa ja laitetaan kattilaan yhdessä jäisten keittojuuresten (200 g pussi) sekä kalaliemikuution kera. Joskus saatan lisätä perään vielä lorauksen kermaakin. Pari minuuttia riittää, sitten eteenpäin. Väristyksen lomaan sopii silloin tällöin vetäisty houkutusveto, mikä toimii samalla vastaiskuna, jos ahven on onnistunut imaisemaan syötin huomaamatta suuhunsa. Jos kalojen kokokin mitataan kolmenumeroisella grammamäärällä, saalista kertyy nopeasti yli omien tarpeiden. Varsinainen kalastusuittaminen tapahtuu sitten pienellä kärjen väristyksellä, jonka voi synnyttää vaikkapa vapaan käden etusormella kärjen tyveä naputellen. ?. Seuraavaksi sekaan kipataan ahvenfileet, nokare voita (n. VÄRISTYKSEN lomaan voi silloin tällöin tehdä houkutusvedon. Ainekset hämmennetään ja soppa kiehautetaan, minkä jälkeen se on valmis nautittavaksi. Valitettavasti liike voi myös pelottaa. Välillä morri kannattaa seisauttaa ihan paikalleenkin. Ja kuten tiedetään, vuorokaudessa on hyviä ja huonoja ottiaikoja. ?. Suosittelemme ensimmäistä vaihtoehtoa. Veden annetaan kiehua, kunnes perunat ja vihannekset ovat sopivasti pehmeitä. Jos ei kalojen fileointia lasketa, aikaa valmistukseen kuluu reilusti alle puoli tuntia. Ahvensoppa AHVENKEITTO KRUUNAA PILKKIPÄIVÄN. Vaikka kaloja löytää myös välivedestä, tämä on aloittelijalle varmin taktiikka. Sitten sopankeittoon! Ahvenesta saa maistuvaa muonaa tavalla jos toisellakin, mutta minun versioni 4-5 henkilön ahvenkeitosta syntyy seuraavasti: ?. Alkutalven pimeään aikaan syönti painottuu keskipäivän valoisaan, kun taas kevään kirkkaudessa aamu ja ilta saattavat antaa parhaiten. ?. Myös pohjalla pompottelu ja sieltä hidas nousu toimii toisinaan. Joskus ahvenet tuntuvat olevan tarkkoja oleskelusyvyydestään. Pelkällä mormyskalla pyydettäessä ei houkutusvetoja juurikaan harrasteta, vaan pilkitään alusta loppuun värisyttämällä ja hitaasti nostamalla, noston jälkeen suoraan alas pudottamalla. Ahvenet fileoidaan ruodottomiksi, 400-500 grammaa fileetä riittää
Metsähallituksen vapalupa Hossa 5502 vaaditaan edelleen viehekalastukseen Umpi-Valkeaisessa, Iso-Valkeaisessa, kansallispuiston virtavesissä sekä puiston ulkopuolella sijaitsevissa Huosilammessa, Keihäslammessa ja Hossanjoessa. Makpac laukussa. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse suorittaa, mikäli on alle 18-vuotias, yli 65-vuotias tai onkii tai pilkkii. . KESKITY OLEELLISEEN ANNA MAKITAN KAIRATA! KAIRAPAKETTI LIGHT UUTUUS! 18V Akkuporakone DDF484STX5 + Light-kaira Kevyt Light-kaira 155 mm ja voimakas hiiliharjaton kone, jossa mukana pitkä apukahva, 54/30 Nm. Kaira on 25 % kevyempi kuin teräskaira ja soveltuu hyvin maks. Vuodenvaihteessa voimaan astunut muutos kirjattiin lakiin kansallispuiston perustamisvaiheessa. KAIRAPAKETTI HEAVY DUTY 18V Akkuporakone DDF481RTJ + Kaira Kaira 155 mm ja erittäin vahva hiiliharjaton kone todella raskaaseen poraukseen ja ruuvaukseen, 115/60 Nm. 110 min. verkonapukahva, 54/30 Nm. Mukana yksi 5,0 Ah akku, Katso lisätiedot ja Makita-jälleenmyyjät www.makita. Niissä kalastamiseen ei siis enää vaadita Metsähallituksen vapalupaa. Keskipiikin ansiosta reikiä voidaan porata lähekkäin ja tehdä nopeasti esim. YLEISKALASTUSOIKEUDET laajenivat Hossan kansallispuiston alueella vuoden 2021 alusta alkaen.. Hinnat suosituskampanjahintoja. Kaira on 25 % kevyempi kuin teräskaira ja soveltuu hyvin maks. Tällöin kalastaminen on kokonaan maksutonta. Mukana kaksi 5,0 Ah akkua ja latauslaite DC18RC sekä naskalit. Kampanjahinnat voimassa 28.2.2021 saakka. Vastaavat, kalastuslain mukaiset yleiskalastusoikeudet ovat voimassa myös muilla Hossan kansallispuiston lammilla ja järvillä, jotka eivät kuulu Metsähallituksen vapalupa-alueeseen. Kun kohteet poistuivat vapaluvan piiristä, myös kalanistutukset niihin päättyivät. 329,ja tehdä nopeasti esim. Laki Hossan kansallispuistosta säätelee kalastamista kansallispuiston alueella vesistökohtaisesti. 50 senttiselle jäälle. 329,alv 24 % Kairan kierreosa on kevyttä elastista komposiittia, joka joustavan rakenteensa ansiosta kestää hyvin pakkasta sekä konekairausta. 499,alv 24 % Reikiä syntyy yhdellä akulla jopa yli 70 kpl 40-50 senttiseen jäähän! 02/ 201 9 VA RO ITU S! Kai raa saa käy ttää ain oas taa n kon ees sa, jos sa on apu kah va! Katso video: HOSSA YLEISKALASTUSOIKEUDET laajenivat Hossan kansallispuistossa Metsähallituksen vapalupa-alueeseen Hossa 5502 kuuluneet Ala-Valkeainen, Keski-Valkeainen, Pitkä-Hoilua-Kokalmus ja Kirkasvetinen siirtyivät vuoden 2021 alusta alkaen yleiskalastusoikeuksien piiriin. Kalanistutuksia kansallispuiston alueelle tehdään jatkossa vain Umpija Iso-Valkeaiseen, joihin istutetaan taimenen ja harjuksen poikasia. Mukana yksi 5,0 Ah akku, latauslaite DC18SD ja laukku. 45 min. Soveltuu hyvin maks. Muutos vaikuttaa sallittujen vapojen määrään, sillä kalastonhoitomaksu oikeuttaa ainoastaan yhden vavan käyttämiseen. Kansallispuiston ulkopuolella sijaitseviin Huosija Keihäslampeen istutetaan pyyntikokoista kirjolohta läpi vuoden. Vuodenvaihteen jälkeen viehekalastukseen mainituilla järvillä vaaditaan kuitenkin edelleen valtion kalastonhoitomaksu. Latausaika n. Kairassa on myös uusi teräkruunu sahalaitaisilla terälapuilla ja keskiterällä. Latausaika n. 80 cm jäälle. Hossanjokeen istutetaan kesäisin pyyntimitan täyttävää taimenta. Tuotteita rajoitetettu erä! Osa tuotteista tilaustavaraa. verkonlaskuavanto
PILKINTÄ TEKSTI JANNE ANTILA • KUVAT JANNE ANTILA JA PEKKA LINDHOLM TUTUSTUKAA välineiden käyttöön turvallisissa olosuhteissa. 16 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VIRTA vie miestä ja pieniä jäälauttoja. Mateita kylläkin. Nyt vain tärppiä odottaen. Pelastautumispuku, kelluntaliivit ja naskalit ovat päällä. HELMIKUISESSA sulassa ei ole ruuhkaa. Haavi on selässä, pilkkivapa oikeassa kädessä ja ankkuri on pikahaalla tiputusvalmiudessa vasemman ponttonin tarvikelenkissä
KAIRALLA saa myös ankkuroitua tuulen mukaan lähteviä tavaroita sileällä jäällä. Talvi olikin leuto ja ottipaikat olivat avoinna, kun olisi pitänyt päästä matikoita narraamaan – harmitti. Ottipaikat olivat virtaavissa salmissa, mutta silti oli jääkantta kairattavaksi. Mateenpilkintäni koki tuolloin melkoisen muodonmuutoksen, eikä ole sen koommin palannut vanhaan muottiinsa. KAIRALLA saa tehtyä reiät jäähän nousuköysien kiinnitystä varten. Vaan miten sitten kävikään. VETEEN MENO JA SIELTÄ POISTUMINEN Olin juuri istahtamassa kelluntarenkaaseen ensimmäistä kertaa eläessäni. Laskin madekuumettani etsimällä kaloja seisovammasta vedestä, alueilta, joilta tiesin mateita saadun. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 17. Ainoa kelluntarengas oli noin seitsemän metrin korkeudessa pylväässä roikkuva näytekappale. Pienten suostutteluiden, tikapuiden hakemisten ja myyjien kiipeilysuoritusten jälkeen minulla oli kuin olikin kelluntarengas! Seuraavana iltana se pääsi tositoimiin ja samainen kapistus palvelee minua edelleen tässä hommassa. Kun seuraavanakin talvena ottipaikoista puuttui jää, kasvoi harmitus jo lähes ahdistukseksi. Tuolloin ensimmäisellä kerrallani sula ylettyi sentään MATEENPILKINTÄNI KOKI TUOLLOIN MELKOISEN MUODONMUUTOKSEN, EIKÄ OLE SEN KOOMMIN PALANNUT VANHAAN MUOTTIINSA. Myyjää huvitti, kun kysyin kelluntarengasta pilkkihommiin keskellä helmikuuta. Kaveristakaan tuskin on reissussa haittaa. Olin yksin, pimeässä, vesi oli jääkylmää ja virtasi kovaa, kera jäälauttojen – voin myöntää, että jännitti todella. Suosittelen, että tutustutte välineidenne käyttöön turvallisissa olosuhteissa ja vasta homman ollessa hallussa haastatte itsenne mateiden perään, jos on pakko. Mateen pilkintää KELLUNTARENKAASTA Extreme-kalastusta elämyshaluisille M uutin Saaristomerelle noin vuosikymmen sitten ja löysin heti alkuun muutaman antoisan madepilkkipaikan. Etsivä tietysti löytää ja välillä pääsinkin madesopan makuun, mutta koska tiesin paremmasta, ei tuo homma oikein tyydyttänyt kaikkia aistejani. Kuten pelkäsin, ei helmikuu ole kelluntarenkaiden kuuminta myyntisesonkia ja varastotilanne näytti nollaa. Eräänä iltana ajaessani jälleen kohti keskinkertaisia madepilkkipaikkoja päätin yhtäkkiä, että hommaan tulee muutos ja käänsinkin auton kohti Motonettiä
Syypää on aina ollut venttiiliruuvin tiivisteen väliin jäänyt lanka tms., vaikka olen pyrkinyt huolellisuuteen. HELMIKUISEEN VIRTAPAIKKAAN KANNATTAAA LASKEUTUA JO ENNEN PIMEÄÄ. Koska kelluntarenkaissa ja niissä istuvissa kalastajissa on suuria fyysisiä eroja, eivät kaikki yhdistelmät välttämättä nouse jään reunalle tällä tekniikalla. Kapulan päätyyn kiinnitetystä ohuesta narunpätkästä on reissun päätteeksi helppo vetää kapula pois avannosta kastelematta käsiä. Tällöin ankkuri pitää vaihtaa isompaan. Varsinkin sisälahtiin johtavissa salmissa virtauksen suunnat ja voimakkuudet kuitenkin vaihtelevat vähän väliä ja tilannetta seuraamalla avautuu lopulta ikkuna takaisin pääsemiseksi. Veden virratessa rajallisen kokoiseen lahteen, lahti jossain kohtaa ”täyttyy”, virtaus heikkenee, pysähtyy ja usein lähtee lopulta toiseen suuntaan. Rannalta laskeutumisen ollessa mahdollista homma on useimpien toteutettavissa. Testaa siis kykenevyytesi varmistetuissa olosuhteissa, ennen kuin lähdet yksin tarzanoimaan. JOS joudut laskeutumaan sulaan heikolta jäänreunalta, on jäähän paras virittää nousuköydet. yhdessä kohdassa rantaan saakka ja veteen meno ja sieltä poistuminen olivat sitä kautta helpompia. Nykyään suosin itse kehittelemääni ”madenapsua”, jossa paino tärpin jälkeen liukuu irti kalan suussa olevasta koukusta tai sitten ihan yksikertaisesti jigipäätä – molemmat toimivat mainiosti. Sulassa seilaavia jäälauttoja on kovan virran aikana syytä silmäillä. Itse aloitin nämä hommat monikoukkuisten madeharojen valtakaudella ja pari kertaa haran koukut olivat kalan riuhtomisen seurauksena ponttonin suojakankaassa pystyssä. Virtaus voi joskus olla niin voimakas, että se estää pääsemästä räpylävoimin takaisin lähtörantaan. ” NOUSUKÖYDET on hyvä kiinnittää jään alle poikittaisen kapulan avulla. Köysien avulla pääset helpommin pois sulasta. YKSIKOUKKUISIA PYYTÖJÄ KANNATTAA SUOSIA Kalastusvälineissä kannattaa ehdottomasti suosia yksikoukkuisia vaihtoehtoja jo siksikin, että ne ovat turvallisempia. Pumppua ei parane jättää lähtörantaan, sillä nopea rantaan palaaminen ei ole aina mahdollista virtausten takia. Nykyäänhän, vuodesta 2016 lähtien, harojen ja muiden ulkoatartuttavien vieheiden käyttö on laissa kielletty ja täytyy sanoa, että oma mateenkalastukseni on tämän muutoksen myötä vain parantunut, myös jäältä kalastettaessa. Joitakin kertoja vesillä ollessa on käynyt niin, että toinen ponttoni onkin hyvin hitaasti vuotanut ilmaa. JÄÄHÄN viritettyjen narujen avulla on mahdollista vetää itsensä jään reunalle samalla, kun antaa räpylöillä potkaisten vauhtia. Lukuisilla koukuilla varustetun pyydön kanssa joutui myös sydän syrjällään varomaan kalliin pelastautumispuvun puhkomista ja kalastus oli sen myötä turhan hankalaa. Sittemmin on tullut paljon harjoiteltua heikon jään reunalta laskeutumista ja takaisin jäälle nousemista renkaan kanssa – se on hieman haastavampaa. Onneksi itse ponttoni ei puhjennut. 18 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Mikäli kuitenkin joudut laskeutumaan sulaan heikolta jääreunalta, on jäähän paras virittää nousuköydet valmiiksi ennen laskeutumista. Tällöin pumppu on ollut hyvä olla mukana – reissua ei ole tarvinnut keskeyttää, vaan olen voinut lisätä hieman ilmaa vaikka tunnin välein. VIRTAUKSIA ON SYYTÄ SEURATA Meriveden korkeuden muutokset, tuulet ja ilmanpaineenvaihtelut saavat aikaan virtauksia Saaristomeren salmipaikoissa. Jo parin-kolmen KALASTUSVÄLINEISTÄ yksikoukkuiset vaihtoehdot ovat turvallisempia. Pieni 1,5 kilon ankkuri on hyvä valinta kelluntarenkaaseen normaaleissa olosuhteissa, mutta jos tuulet tai ilmanpaineen vaihtelut ovat kovat, on kovia virtauksiakin odotettavissa
Varusteet HELMIKUINEN kuutamo auttaa näkemään, mutta syöttiä laittaessa otsalamppu on silti hyödyksi. Haavikin siis kannattaa ehdottomasti ottaa varustukseen mukaan. Etualalla nousuköydet, joiden avulla renkaalla pääsee helpommin jäälle itse sen kyydistä nousematta ” MADE ON USKOMATTOMAN LIUKAS JA NOTKEA KAVERI, JOS SEN NOSTAA SUORILTAAN VEDESTÄ SYLIIN. Näin tarkenen lilluskella nelisen tuntia ennen kuin rupeaa tulemaan vilu. Made on uskomattoman liukas ja notkea kaveri luikertelemaan karkuun, jos sen koittaa nostaa suoriltaan vedestä syliin. Vaillinaisen räpyläpotkun kanssa voi kuitenkin elää paljon paremmin kuin kylmien varpaiden kanssa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 19. Turvallisuuteen syytä satsata Renkaan lisäksi tarvittavat varusteet, joita ilman ei kannata veteen laskeutumista edes harkita ovat kunnon pelastautumispuku, kelluntaliivit (huom! ei paukkuliivejä), naskalit, puhelin vesitiiviisti pakattuna ja paljon lämmintä kerrosta pelastautumispuvun alle, varsinkin jalkoihin. Lisäksi renkaassa on hyvä olla mukana ankkuri, pumppu ilman lisäämiseksi tarvittaessa, otsalamppu ja tietysti valitsemasi kalastusvälineet ja -tarvikkeet. Lämpösaapas vastaan kylmät varpaat Pelastautumispuvuista sen verran, että niitä saa joko kiinteillä kesätai lämpösaappailla tai neopreenisukilla varustettuina. Sanoisin, että lämpösaappaalla varustettu, ainakin jos jalkasi koko ei ole kovin suuri. PELASTAUTUMISPUVUKSI kannattaa valita lämpösaappaalla varustettu versio. Allekirjoittaneen jalalla on kokoa numeron 47 verran ja kun siihen ympärille pistetään massiivinen lämpösaapas, on lopputuloksena niin kolossaalinen möykky, että siihen mahtuvat räpylät ovat kovin harvassa. Lämpösaapasversio on kuitenkin kaikkein lämpimin, joskin haittapuolena on nilkan jäykkyys, minkä vuoksi räpyläpotkut eivät ole optimaalisia. Itse puen yhteensä kuudet housut pelastautumispuvun alle, eikä se ole lainkaan liikaa. SULASSA seilaavat jäälautat voivat olla kellujalle vaarallisia. TÄSSÄ KALASTUSMUODOSSA KANNATTAA EHDOTTOMASTI VARUSTAUTUA HAAVILLA. Mikä sitten kannattaa valita, jos madepilkkikelluskelut ovat mielessä. Sen voi laittaa vaikkapa selkään, perhokalastuksesta tuttuun tapaan
Hyvin rauhallinen, 5-15 senttiä sekunnissa pilkkijää vievä virta on optimaalinen mateiden etsintään. Lyhyen köyden perässä laahaavaa ankkuria voi tietysti käyttää vauhdin hidastajana, ellei pohja ole liian kivinen. kijä ei yleensä altaan mateita nappaa. Väistämisteoriaa tukee myös ainoa pelipaikoille veneellä ja keulasähkömoottorilla toteuttamani madepilkkireissu, jolloin kyydissä oli viisi pilkkijää. Jos laahaava ankkuri ei tule kyseeseen, voi ankkuroitua ns. Keulasta tai veneen puolivälistä ei saatu mitään. Tällöin kelluntarenkaasta pilkkivä voi jalkojen syvyyttä muuttamalla vaikuttaa vauhtiin ja jopa muuttaa omaa kulkusuuntaa tai haluttaessa pysyä lähes paikallaan vain tuulenpuuskien mukaan jalkoja syvemmälle tai pinnempaan laittamalla. Toisinaan lautat kuitenkin nousevat kiintojäähän törmätessään pystyyn ja lopulta painuvat rytisten jääkannen alle ja jatkavat matkaansa poispäin, kunnes virta taas vaihtaa suuntaa. JALKOJEN asennolla vaikutetaan siihen, miten paljon virtauksen annetaan vaikuttaa vauhtiin. Näiden kiinteän jään alta yhtäkkiä ilmestyvien jäälauttojen mahdollisuus kannattaa tiedostaa veteen mennessä, vaikka sulassa ei juuri silloin näkyisi jäälauttoja. Kokemuksen myötä olen kuitenkin havainnut, että räpylöitään virrassa sotkeva pilkMADE ei ota kiinni kovassa vauhdissa. Kohtalaisen tuulen ja miedon virran käydessä toisiaan vastaan, ovat kaikki taivaankappaleet kohdillaan. Perinteisen ankkurin kanssa pelaaminen tai jään reunaan kiinnittyminen jäävät siis madetta mielivän vaihtoehdoiksi kovassa virrassa kelluessa. Syötitettyä mademorria tai jigipäätä pomputetaan pohjaan, kuten jäältäkin tehtäisiin, mutta paikka vaihtuu koko ajan automaattisesti. Koko illan ajan kaikki kalatapahtumat tulivat veneen perästä, viiden metrin päässä keulamoottorista. Jos sentin ohuella jäälautalla on kokoa vaikka aarin verran, se painaa jo liki tonnin ja sillä on kokolailla pelottavasti liike-energiaa – tällöin ei sovi jäädä jalkoineen liikkuvan jäälautan ja kiinteän jään väliin. Joskus jäälautat pysähtyvät sulan reunaan törmätessään ja seilaavat näin virtojen mukana edestakaisin sulan päästä päähän. RÄPYLÖITÄÄN VIRRASSA SOTKEVA PILKKIJÄ EI YLEENSÄ ALTAAN MATEITA NAPPAA. VAUHDIN HIDASTAMISESTA Kun tuulesta ei ole avuksi ja virta vie vauhdilla, tulee ensimmäisenä mieleen lisätä painoa pilkkiin pohjatuntuman säilyttämiseksi. Tämä kannattaa kuitenkin heti unohtaa, sillä valitettavasti made ei ota kovassa vauhdissa, olen sen testannut niin monen monituista kertaa. Silloin kun virtaus kuljettaa pilkkijää aivan jään reunaa myöten, kannattaa tärpin tullessa lyödä ankkurin yksi sakara pehmeään jäähän ja näin pysähtyä suoraan hot-spotille. metrin kokoinen jäälautta kovan virran tuomana voi aiheuttaa väistöliikkeitä ja hankalia tilanteita. VIRTAUKSISTA ON MYÖS HYÖTYÄ Vaan on virtauksista hyötyäkin. Toisena vaihtoehtona tulee mieleen hidastaa vauhtia räpylöillä vastavirtaan potkien. Kalat ilmeisesti väistävät alta hieman sivummalle, vaikka syvyyttä olisi 3-4 metriäkin. Kovan virtauksen aikana madetta on tullut parhaiten kaloille suojaa antavista kohdista, kuten pohjassa olevien harjanteiden tai isojen kivien takaa. kunnolla ja liikkua linjaa pikkuhiljaa edestakaisin pidentämällä tai lyhentämällä ankkuriköyttä toisella kädellä. Kala löytyy tällä lailla etenemällä yleensä nopeasti. SULAN REUNAA PITKIN LIPUESSA ON VARSIN HELPPO PARKKEERATA OTTIPAIKALLE, KUN LYÖ ANKKURIN SAKARAN KEVYESTI JÄÄSTÄ LÄPI. Tärpin tultua voi laskea ankkurin ja pysähtyä tärppikohtaan. Illan parhaat syöntipiikit tulevat kuitenkin lähes poikkeuksetta hitaan virtauksen aikoina, kun virta hidastuu, pysähtyy ja lähtee hitaasti toiseen suuntaan. Jalkojen asennolla siis vaikutetaan siihen, miten paljon pinta-alaa virtaukselle halutaan antaa tartuttavaksi. ” ” 20 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Usein paikasta saa useamman kuin yhden kalan tai tapahtuman
Erään illan vertasin tuoreen ja jo hieman härskiintyneen silakkafileen toimivuutta syöttinä. Muutenkin olen huomannut, että liian paiSopiva uitto Jigipään pomputtaminen pohjassa ei varsinaisesti ole rakettitiedettä, mutta koska olen nähnyt sitä tehtävän varsin huonostikin, voi tähänkin yhden toimivan perusvinkin antaa. Nykyään merellä pilkkiessäni suosin syöttinä silakkaa ja vieläpä fileinä, joista leikkaan sopivat palat. Helmikuun puolivälissä kannattaa etelärannikolla pilkki tiputtaa veteen jo puoli kuuden, kuuden maissa. Täällä olenkin silloin tällöin kelluntarenkaassa istuessani pitänyt madevapoja molemmissa käsissä yhtä aikaa ja tehnyt oppimismielessä erinäisiä vertailuja. Virran mukana liikuttaessa pohjan syvyys vaihtelee jatkuvasti, joten monille vertikaalijigauksesta tuttu, yhdellä kädellä operoitava hyrräkela voisi olla kätevä myös tässä touhussa. Syötti kannattaa vaihtaa puolen tunnin välein uuteen, muutoin teho (haju) hiipuu huomattavasti. Muinoin haralla kalastettaessa sopiva uitto oli sitä, että hara makasi pohjassa siima kireällä ja sekunnin, parin välein tehtiin pieni nosto. Eräässä salmipaikassa minulla on vesialueen omistajalta lupa useamman vavan käyttöön. Molemmat olivat omatekoisia ja lähes samaa mallia. Toinen painoi 40 grammaa ja toinen noin 160 grammaa. ” HYVÄ SYÖTTI Olen vuosien saatossa pilkkinyt madetta hyvällä menestyksellä useilla erilaisilla kalasyöteillä, mutta niiden paremmuudessa on silti eroja. Silakan haju ja rasvapitoisuus ovat ylivoimaiset verrattuna vaikkapa yleisesti suosittuun kuoreeseen. AHVENtai särkisyötistä kannattaa poistaa nahka. TÄMÄ made nappasi silakkafileen palalla höystettyyn jigipäähän jo ennen voimakasta hämärtymistä. Isoon tullutta yhtä tökkäystä lukuun ottamatta kaikki tapahtumat olivat pienemmässä ja kevyemmässä. Vapaa-ajan Kalastaja -lehden verkkosivuilta löydät videon, jossa näytän, miten silakkafileen pala on hyvä kiinnittää jigikoukkuun. Jos käytät syöttinä vaikkapa ahvenen tai särjen palaa, suosittelen poistamaan sen nahkaa niin, että lihaa näkyy kunnolla. PILKKIVAVAKSI käy mikä vain, kunhan se on lyhyt ja jämäkkä, eikä puola lähde vastaiskussa heti pyörimään tyhjää. Ei tarvinnut suorittaa tilastotieteellisiä testejä sillä tässä ei jäänyt mitään epäselvää eikä jossiteltavaa: 100-0 tuoreen eduksi. Morrilla tai jigipäällä pilkittäessä homma toimii paremmin toisin päin eli vakioasento pilkille on 2-3 senttiä pohjan yläpuolella, josta sitä käytetään pohjassa tömähtämässä sekunnin-parin välein. Isomman mörssärin olin tehnyt hurjimpia virtausoloja silmällä pitäen. NYKYÄÄN MERELLÄ PILKKIESSÄNI SUOSIN SILAKKAA JA VIELÄPÄ FILEINÄ. ILLAN parhaat syöntipiikit tulevat hitaan virtauksen aikaan. Kaloja ja tärppejä kertyi testi-illan aikana oikein mukavasti, mutta hieman pistävän hajuiseksi eltaantuneeseen syöttiin ei purrut kertaakaan. Tekniikka VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 21. Tällä tavoin pomputettaessa syötti on suuremman osa ajasta hieman irti pohjasta, jolloin made saa alaleukansa sen alle ja pilkin helpommin suuhunsa. SOPIVASTI KEVEYTTÄ Toisen illan vertasin kahta erikokoista ja painoista pilkkiä. Ohut filee myös ”hulmuaa” koukussa houkuttelevasti, mutta hajuvanan maksimointi oli tärkein syy, kun siirryin kalanpaloista fileenpaloihin ja juuri silakkaan
nava ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Jigipäät ovat siitä kiitollisia, että niitä saa edullisesti ja eripainoisina. MATEEN tärpit ovat usein varovaisia. Kesälämpimillä tai reiluilla pakkasilla sitä ei voi hyödyntää elävien kalojen sumppuna, mutta leudoilla keleillä madepilkillä kelluessa voi. PIENIMMÄT KARSITAAN JA PROSENTIT YLÖS Kun hylkäsin harat ja vaihdoin välineet vain suusta tartuttaviksi, havaitsin saaliin kokojakaumassa selkeän muutoksen. Kenties joku niistä on sittemmin tuottanut elämyksiä itselleni tai jollekulle muulle pilkkijälle paremman kokoisena. ?. Vaikka pienimmät sintit ovat jääneet pois, ei saatujen kalojen lukumäärä ole mainittavasti laskenut. Kalat pysyvät virkeinä vedessä ja kylmä, hapekas vesi vaihtuu pohjaverkon läpi. Mateen tärpit ovat useimmiten varovaisia, vaikkakin joskus se voi tällätä kovaa. Tavallinen yksikoukkuinen jigipääkin toimii erittäin hyvin, eikä vaadi ylimääräistä askartelua. Tartutuksen yhteydessä suussa oleva koukku liukuu irti painosta, eikä kala saa ns. Taaperomateet siis jäivät saaliista pois, minkä näen puhtaasti hyvänä asiana. Suustaan tarttuvat kalat tulevat näet paremmalla prosentilla ylös ja kyljistään revenneitä karkulaisia ei enää tarvitse harmitella. VAVAN KEVENTÄMINEN TUO LISÄHERKKYYTTÄ, MUTTA TÄRKEÄMPÄÄ ON POHJASSA POMPPIVAN PILKIN PAINO. Tämä mahdollistaa kalan vapauttamisen hyväkuntoisena vielä kalastuksen lopuksi, jos vaikka kyytiin tuli otettua yksi made liikaa. Kaiken kaikkiaan kelluntarenkaan valjastaminen madepilkintään on tuonut runsaasti hienoja ja uusia elämyksiä pimeisiin talvi-iltoihin, eikä kotiin ole yleensä tarvinnut tyhjin käsin tulla. vipuvartta itsensä irrottamiseksi. . SUUSTA tartuttavilla välineillä kalastaessa on saaliin keskikoko isompi. Pienokaisia edelleen vedessä ui, mutta ne lienevät niitä varovaisimpia pieniä tökkäisyjä, jotka eivät koskaan realisoidu kunnon tärpiksi taikka kalaksi. Olosuhteista riippuen homma on välillä vähän extremeä, mutta elämyshaluisille voin suositella lämpimästi. 30 grammaa on hyvä, jos ei virtaa liikaa. MUUTA KUIN VIRTAUSASIAA Kelluntarenkaita on erilaisia, mutta ainakin omassani on istuimen selkänojan takana verkkopohjalla varustettu osasto. Juuri varovaisten tärppien ylös saanti helpottuu kovasti, kun morri tai jigipää ei paina liikaa. Kummassakin päässä kaksihaaraisissa koukuissa syöttifileen palaset pysyvät hyvin kiinni ja vieläpä lähellä koukkujen kärkiä. Varovaiset tärpit tuntee usein pienenä lisäpainona tai jonain epämääräisenä pilkkiä hieman nostaessa. Tällä kertaa nämä kolme valikoituivat otettaviksi ruokakaloiksi. ?. Koko 1/0 on passeli. KUN kelluntarengas on vedessä ja pilkkijä istuu kyydissä, säilyvät kalat virkeinä selkänojan takana olevassa verkkopohjaisessa osastossa. Vavan keventäminenkin tuo toki hieman lisäherkkyyttä hommaan, mutta sitä tärkeämpää on pohjassa pomppivan pilkin oikea paino. Kaikkein pienimmät ”sisiliskot” jäivät pois ja sitä myötä saaliin keskikoko on parempi. Painoa päällä tulisi olla sen verran, että on hyvä tuntuma pohjaan, eikä virta vie siimaa kovin pahasti sivulle, mutta ei enempää. ” 22 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. CATHERINE-painosta kehittelemäni ”madenapsu”
Vuonna 2017 voimaantulleen Tenon kalastussäännön tarkoitus oli pienentää Tenojoen Suomen ja Norjan yhteisen rajajokialueen kalastusmatkailupainetta kolmanneksella, mutta se vähentyi noin 50 prosenttia. PUNAMUSTA ONNITTELEE Suomen Vapaa-ajan Kalastajia www.punamusta.com HENKILÖUUTISET PRESIDENTTI myönsi neuvoksen arvonimen kahdelle kalastusalan toimijalle Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi viime vuonna neuvoksen arvonimen kahdelle ansioituneelle kalastusalan toimijalle. Samalla hänet nimitettiin vuoden 2015 kalastusvirkamieheksi. Suuret kerrannaisvaikutukset olivat seurausta siitä, että kalastusmatkailijat käyttivät paljon paikallisia palveluita”, kertoo erikoistutkija Marja Knuuttila Lukesta. Hän työskenteli vuodesta 1984 lähtien alueellisen kalataloushallinnon suunnitteluja johtamistehtävissä toimien muun muassa ELY-keskuksen kalatalouspäällikkönä Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimialueilla. Kyselyssä esitetyt uudet aktiviteetit, kuten päiväretket tai luontokurssit kalastuksen oheen eivät herättäneet suurta kiinnostusta kalastusmatkailijoissa. Ensimmäisenä arvonimi myönnettiin Viljo Orpanalle vuonna 1985. Suomen puolelta Teno-Inarijoen pääuomasta saadun noin 18 tonnin lohisaaliin arvo Itämeren lohen kalastajahinnalla oli lähes 95 000 euroa. Suomen puolella Tenon kalastusmatkailijoiden määrä vähentyi kuitenkin noin 65 prosenttia säädösmuutosta edeltävistä vuosista. Kyselyn perusteella valtaosalle vastanneista Tenon kalastusmatkalla oli tärkeintä luonnonvaraisen lohen kalastaminen ja luonnon rauhasta nauttiminen. Tutkimus perustui Suomen lupakaupasta kalastuskaudelle 2018 Tenojoen lohenkalastusluvan hankkineille 2 594 kalastusmatkailijalle lähetettyyn kyselyyn, jonka vastausprosentti oli 71. Tulosten perusteella palvelumyynti kuitenkin kasvattaisi tuloja alueella. Kalatalouden Keskusliitto nimesi Ranta-ahon vuonna 2015 kalataloudessa ansioituneeksi henkilöksi. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle keväällä 2020. Kalatalousneuvos Heikki Oksman. Vuonna 2015 Ranta-aho valittiin Rannikko-Suomen kalatalouspäälliköksi. KALASTUSMATKAILIJOILLE tehdyssä kyselyssä tärkeimmiksi syiksi Tenon matkalle nousivat luonnonvaraisen lohen kalastaminen ja luonnon rauhasta nauttiminen. Oksman toimi työuransa aikana myös tutkijana sekä kalataloussuunnittelijana. KALASTUSMATKAILU KALASTUSMATKAILUN vaikutus Utsjoen paikallistaloudessa yli neljä miljoonaa euroa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan vuonna 2018 Tenon kalastusmatkailijat käyttivät kauppatavaraja palveluhankintoihin Utsjoella noin 2,6 miljoonaa euroa, josta paikallistalouteen jäi 1,6 milj. Kuva: Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto. Kuva: Janne Rautanen. euroa. Kuopiolainen Heikki Oksman on toinen pohjoissavolainen kalatalousneuvoksen arvonimen saanut. ”Kyseessä on kalastusmatkailijoiden ja paikallisten yhteenlaskettu lohisaalis ja sen arvo”, Knuuttila sanoo. Jos kalastusmatkailijoiden rahankäytön oletetaan vähentyneen Suomessa samassa suhteessa, lohenkalastuksesta syntyvät kokonaisvaikutukset ovat vähentyneet kalastusvuorokausien kiintiöinnin seurauksena yli viisi miljoonaa euroa. Kun lisäksi otetaan huomioon kalastuslupamaksut ja muut tulot sekä kerrannaisvaikutukset, Tenon lohen vaikutus Utsjoen paikallistaloudessa oli yli neljä miljoonaa euroa. Paraisilta kotoisin oleva Kari Ranta-aho on koulutukseltaan filosofian maisteri. ”Matkailijoiden rahankäyttö Utsjoella jakautui puoliksi kauppatavaroihin ja puoliksi palveluihin. Heistä eläkkeellä oleva ylitarkastaja Heikki Oksman nimitettiin kalatalousneuvokseksi ja kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho kalastusneuvokseksi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 23. Hänellä on ollut myös useita kalatalouden sekä vesiensuojelun maakunnallisia ja valtakunnallisia työryhmäja luottamustehtäviä. Heikki Oksman on syntynyt Tervossa ja on koulutukseltaan kalatalousteknikko. Hän on eläkkeellä ylitarkastajan virasta Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Tutkimusaineistona käytettiin myös Luken ja Lapin ELY-keskuksen tilastoja sekä eri verkkopyydyksiä käyttäneiltä paikalliskalastajilta ja yrittäjiltä kerättyä tietoa. Kalastusneuvos Kari Ranta-aho
Pieni lämpeneminen ja rehevöityminen parantavat kalakantojen tuottavuutta varsinkin pohjoisessa. Varjopuolet näkyvät Pielisen kaltaisilla entisillä kirkasvetisillä lohikalajärvillä, joista on tullut tummia kuhajärviä. Miten käy kylmän veden lajien ja syökö kuha entiset arvolajit suihinsa. AVOVESIKAUSI PITENEE Kalastajan kannalta avovesikausi pitenee ja talvikalastuksesta tulee hankalampaa, kun jääpeitteinen aika yleisesti lyhenee ja olosuhteet jäällä muuttuvat hankaliksi. P ääpiirteissään ilmastonmuutos on kuten rehevöityminen. ILMASTO muuttuu Miten käy lohikalaja ahvenkannoille kuhan runsastuessa. Perämeren ahvenkannat ovat runsastuneet niin, että aiemmin etelästä kuuluneet huhut huikeista pilkkisaaliista kantautuvat nyt Saaristomeren sijaan Hailuodon ja Kemin edustan vesiltä. Avovesikauden ennustetaan pidentyvän peräti kuukaudella 20-50 vuoden sisällä, ja muutos on jo ollut merkittävä varsinkin Etelä-Suomessa. TEKSTI JA KUVAT ANSSI VAINIKKA Ilmastonmuutos ei ole vain lehdistä luettava pelottelun aihe, vaan se näkyy myös suomalaisten järvien lämpötilaja jääpeiteaikasarjoissa. Enää ei ole itsestäänselvyys, että itsenäisyyspäivänä pääsisi pilkille tai aina edes pääsiäisenä. Alkutalven paljaita teräsjäitä tavataan nykyään harvoin ja sohjoa jäällä riittää keskitalvellakin. Nieriä hävisi Pielisestä jo sata vuotta sitten, ja vielä sinnittelevää harjusta uhkaa nieriän kohtalo lähivuosina. Talviaikainen tuulisuus on lisääntynyt ja samoin sadanta: madetta saa tätä nykyä pilkkiä usein vaakasuorassa vesisateessa. Kylmän veden kalojen kannalta haitallisinta on ilmastonmuutokseen liittyvä happipitoisuuden väheneminen syvännealueilla. KUHAN VAIKUTUKSET VOIVAT OLLA ARVAAMATTOMIA Kuhaa uutena lajina istutettaessa ei ole useinkaan mietitty, millaisia vaikutuksia kuhalla on istutusvesien luontaiseen kalastoon. Siinä missä kuhasaaliit olivat kuhaistutusten alkuvuosi24 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lohikaloista uhkaa tulla Etelä-Suomessa harvinaisuuksia, ja koskivesillä alkaa olla arkipäivää lopettaa kalastus helteiden ajaksi
?. ALKUTALVEN paljaita teräsjäitä tavataan nykyään harvoin. . KUHA kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 25
Oulujärvi on tunnetuin esimerkki siian ja kuhan huonosta yhteiselosta. Kirkasvetisillä järvillä taas isot hauet voivat syödä vielä mitallisiakin kuhia ja lajit säilyvät tasavahvoissa voimasuhteissa. Odotettavaa kuitenkin on, että tulevina vuosikymmeninä kuha runsastuu ja kylmään veteen sopeutunut hauki vähenee varsinkin Etelä-Suomessa. Vaikka runsas kuhakanta voi toivotusti vähentää särkikalojen määrää, syö kuha myös itsessään arvokkaita kaloja, kuten ahvenia, muikkuja ja siikoja. Kun Oulujärvestä saatiin parhaimmillaan 1990-luvun alussa yli sata tonnia siikaa vuodessa, saadaan sieltä nyt sata tonnia kuhaa ja vain muutama tuhat kiloa siikoja. TULEVINA vuosikymmeninä saattaa kylmään veteen sopeutunut hauki vähentyä varsinkin Etelä-Suomessa. HÄVITTÄÄKÖ KUHA SIIAN. ?. ?. Pieni muikku voi olla siikaa parempi ravintokilpailussa, ja siika kärsii näin välillisesti kuhan runsaudesta. Kuha kilpailee myös hauen kanssa, ja voi syrjäyttää hauen tärkeimpänä petokalana savisameiden järvien ulappavesillä. na istutusten varassa, ovat kannat sittemmin runsastuneet kenties ennakoitua enemmän, kun lämpimät kesät ovat mahdollistaneet kuhan luontaisen lisääntymisen. AHVEN kasvaa parhaiten kirkkaissa vesissä. 26 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ilmastonmuutos on pohjoisilla leveysasteilla selvästi nopeampaa kuin etelämpänä. Kuitenkaan ei ole varmaa, että kuha olisi nimenomaan syönyt siiat. Kuhakanta kuluttaa valtavia määriä muikkua – Oulujärvessä jopa miljoona kiloa vuodessa – aiheuttaen muikkukannassa kompensatorisen vasteen, jonka myötä muikun kanta tihenee mutta kalojen keskikoko laskee. Harveneva ahvenkanta ei ole ainakaan pilkkijöiden mieleen, vaikka harvassa kannassa ahventen keskikoko voikin nousta
Suomen tuottavimpiin kuhajärviin kuuluva Höytiäinen on kuuluisa myös hyvin tuottavista lohikalaistutuksista, ja järvessä on myös vahva siikaja harjuskanta. Kun järvien jäätyminen syksyllä viivästyy, jatkuu syksyinen täyskierto aiempaa pidempään. Järviveden lämpötila voi tammikuussa jäiden tullessa olla nollan tuntumassa pinnasta pohjaan, kunnes pohjanläheinen vesi kevättä kohden vähitellen lämpenee kohti neljää astetta. Isokokoinen vaellusiika kärsii jokirakentamisesta ja ylikalastuksesta, ja karisiika rehevöitymisestä. LÄMPÖTILADYNAMIIKKA MUUTTUU VESISSÄ Viime vuosina syksyt ovat tyypillisesti olleet lämpimiä ja jäiden tulo on viivästynyt aina joulutai tammikuulle asti Keski-Suomen korkeuksilla. Ilmastonmuutoksen vaikutus kalojen sukukypsymiseen Sukukypsyys Kenties ikävin ilmastonmuutoksen seuraus liittyy kalojen sukukypsymiseen. Kun myös kalojen keskimääräinen elinikä voi laskea, tarkoittavat nämä tekijät yhdessä, että huolimatta kalojen nopeutuneesta kasvusta, monien lajien maksimikoko jää entistä pienemmäksi. Viileän veden lajeilla, kuten taimenella ja mateella, kuumin kesäkausi on monin paikoin jo liian lämmintä kasvuun, mikä näkyy pitkällä aikavälillä kantojen tuottavuuden heikentymisenä, vaikka lajit sinänsä vielä muuten säilyisivät. Muikkua Höytiäisessä ei kuitenkaan juuri ole, ja kuhan saalistus on kohdistunut etenkin kuoreeseen ja ahveneen. VoiKUUMIN kesäkausi on monin paikoin jo liian lämmintä mateen kasvuun. Talviaikaan poikkeukVAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 27. Kun kesäaikainen keskimääräinen veden lämpötila nousee, monet kalat saavuttavat sukukypsyysiän aiemmin kuin normaalisti. Osin havaitut muutokset järvien kalayhteisöissä selittyvät kuhan saalistuksella, mutta osaltaan ne heijastelevat pitkäaikaisia ilmastosta ja rehevöitymisestä johtuvia muutoksia vesiekosysteemeissä. MAHDOLLISESTI VAIKUTUKSIA KALOJEN LISÄÄNTYMISEEN Vesien normaalien lämpötilavaihteluiden muutoksilla voi olla vaikutuksia myös kalojen lisääntymiseen. Voi olla lajija järvikohtaista, hidastaako loppusyksyinen veden kylmeneminen kalojen kasvua enemmän kuin mitä lämmennyt kesäaika ja pidentynyt syksy voi sitä nopeuttaa. Vaihtolämpöisinä eläiminä kalojen energiankulutusja tarve vähenevät tämän takia, ja ilmastonmuutos voi näkyä kalastajan kannalta kalojen passiivisuutena ja aiempaa heikompina saaliina alkutalven viikkoina. makkaasti kalastetut petokalakannat eivät tyypillisesti pysty säätelemään ravintokalojen kantoja, vaan niiden määrä heijastelee muutoksia ravinnetaseissa, perustuotannossa ja lisääntymisalueilla. Lämpimien syksyvesien epäillään lisäävän vesihomeongelmia varsinkin kalanviljelylaitoksissa, mutta osuutta lämpenemisellä voi olla myös jokivesissä havaituissa lohikalojen tautitapauksissa. ?. SIIAN onginta kuuluu keväisiin harrastuksiin. Lämpimässä vedessä kalojen kasvu nopeutuu vain, jos ravintoa on runsaasti kattamaan kasvaneen aineenvaihduntanopeuden kustannukset. Tästä syystä ennätyskalojen kalastus painottunee tulevaisuudessa entistä enemmän pohjoisiin vesiin, joissa kalat kasvavat hitaammin, mutta saavuttavat pitkän iän myötä lopulta suuremman koon
KÄSIVARREN Lapissa siika kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin, ja nieriä sen häviäjiin. ?. Vesien tummuminen johtuu liuenneiden orgaanisten aineiden ja raudan määrän lisääntymisestä. Pahimmillaan tummuminen johtaa pienissä metsäjärvissä ja -lammissa noidankehään, jossa veden valon läpäisevyyden heikentyminen lopettaa pohjanläheisen yhteyttämisen, mikä yhdessä voimistuvan veden lämpötilakerrostuneisuuden myötä johtaa hapettomiin pohjiin. Kuha ja särkikalat siitä voivat puolestaan jopa hyötyä. Liian lämpimiksi ve?. 28 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pahimmillaan tummumisen laukaisema rehevöitymiskehitys hävittää pienestä lammesta kaikki kalat happikatojen myötä. SIIRRY, SOPEUDU TAI HÄVIÄ Kun ympäristö muuttuu, jää kaloille käytännössä kolme vaihtoehtoa: sietää muutosta, levitä sopivia vesireittejä pitkin paremmin soveltuville alueille tai sopeutua muuttuneeseen ympäristöön perinnöllisen vaihtelun avulla. Hapettomasta pohjasta vapautuu puolestaan fosforia, joka edelleen estää tilannetta korjaantumasta. KESÄLLÄ 2018 koskivesien kalat olivat hätää kärsimässä ja monet kosket jouduttiin sulkemaan kalastukselta. Hapekasta ja viileää vettä vaativat myös kuore ja muikku, jotka ovat petokalojen tärkeimpiä ravintokaloja. VESIEN TUMMUMINEN VAHVISTAA VAIKUTUKSIA Ilmastonmuutos ja vesien rehevöityminen liittyvät toisiinsa, koska lisääntyvä sadanta, leudot talvet ja äärimmäiset sadejaksot lisäävät huuhtoumaa maaja metsätalouden vaikutuksen alaisilta mailta ja soilta. Hapettomilta pohjilta kuolevat pohjaeläimet, ja kaloille on siten tarjolla entistä vähemmän sopivaa ravintoa. Lämmin pintavesi ei sinänsä ole lohikaloille ongelma niin kauan kuin niille on tarjolla hapekasta viileää alusvettä. Turhan nopeasti lämpenevä vesi keväällä tai alkukesän myrskyjen myötä nopeasti viilenevä vesi voi olla kohtalokasta myös kevätkutuisten kalojen poikasille, jotka ovat riippuvaisia eläinplanktonin runsaasta esiintymisestä. Kuvassa taimenen nollikas Lentuankoskella Kuhmossa. Vesien tummuminen puolestaan vahvistaa edelleen lämpötilamuutosten vaikutuksia, sillä tummeneva vesi lämpenee nopeammin ja kerrostuu voimakkaasti kesäkuukausina. PELASTAUTUMISPUKU on hyvä sijoitus ilmastonmuutostalvina. Nopeasti lämpenevässä vedessä vastakuoriutuneiden poikasten ruskuaispussi kuluu nopeasti ja jos ravintoa ei ole tarjolla riittävästi nopean aineenvaihdunnan tarpeisiin, uhkaa poikasia nälkäkuolema tai hitaan kasvun entisestään kasvattama saalistusriski. sellisen lämmin vesi saa esimerkiksi taimenen mätimunat kuoriutumaan liian aikaisin. Kerrostuminen taas tarkoittaa, että happea ei pääse kulkeutumaan syvänteisiin ja sen vuoksi made, isot hauet ja lohikalat menettävät viileän suojapaikkansa pahimmilta helteiltä. haukea ja ahventa. SUURTEN JÄRVIEN TUMMUMINEN UUTTA Suurten järvien kohdalla tummuminen on kuitenkin uusi ilmiö, josta ollaan ja on syytä olla huolissaan. Jotta eläinplanktonia olisi runsaasti kuoriutuville poikasille, täytyy kasviplanktonin tuotantopiikin ehtiä toteutua ennen veden voimakasta lämpenemistä. Tummuminen haittaa erityisesti näön varassa saalistavia lajeja, kuten ?. Reittivesiä pitkin kalat voivat Suomessa jossain määrin levittäytyä pohjoista kohden, ja lämpötilaan liittyvää sopeutumistakin tapahtuu ainakin kalakannoilla, joilla luontainen geneettinen monimuotoisuus on säilynyt istutuksista huolimatta. Toisaalta monien metsäjärvien kirkastuminen 1960-1980-luvuilla oli osin happosateiden sisältämien typen ja rikin oksidien aiheuttamaa, ja happamien järvien nykyinen tummuminen on osittain tilanteen palautumista kohti alkuperäistä veden väriä
VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 29. Ahvenia alkaa lämpimän kesän jälkeen saamaan pilkillä jo seuraavana talvena, mutta fileekalakoon ne saavuttavat kutakuinkin samaan aikaan kuin kuhat saavuttavat pyyntikoon eli 5-7 vuotta lämpimän kesän jälkeen. Haluttiin tai ei, niin lopulta myös kalastus muuttuu luonnon mukana: tulevaisuudessa Suomessa kalastetaan entistä enemmän ahvenkaloja avovedestä, kun taas lohikalojen ja hauen kalastus painottuu Lappiin. Jos kalat joutuvat heikon happitilanteen takia talvisin hakeutumaan matalaan, ne tyypillisesti joutuvat tällöin myös kylmempään veteen, mikä voi näkyä niiden aktiivisuudessa ja kasvussa. HOSSASSA ei humus värjää vesiä. Taimen sietää korkeampia lämpötiloja kuin rautu, ja taimen voi kilpailullisesti syrjäyttää tunturialueen rautukantoja. Muuttuvaan tilanteeseen on joka tapauksessa sopeuduttava, ja varsinkin rehevöitymiskehitykseen voidaan vaikuttaa vesiensuojelutoimin. Vaihtelevat olosuhteet lisäävät ennustamattomuutta ja voimistavat todennäköisesti myös kalakantojen luontaista vaihtelua. Myös kalojen siirtyminen normaalia matalammille alueille voi kieliä haitallisista muutoksista. Luokittelu det käyvät ensimmäisenä helposti lämpenevien eteläisten jokivesien taimenille ja Lapissa raudulle. Erityisesti syyskutuisten lajien osalta pitäisi huolestua, jos hiekkaja kivikkorannat alkavat normaalia enemmän limoittua tai peittyä humukseen. Perustuen Kanadassa tehtyihin laskelmiin, esimerkiksi pohjoisten siikakantojen tuottavuuden voidaan ennustaa nousevan jopa kilolla hehtaaria kohti. Pienten jokien lämpötiloja pystytään pitämään aisoissa, kun rannat pidetään puustoisina, ja jokien virtaamia voidaan tasata ojitettuja soita entisöimällä. Ekologinen tilaluokittelu ei ota huomioon kaikkia muutoksia Vesipuitedirektiiviin pohjautuva vesien ekologisen tilan luokittelu perustuu pääpiirteissään tiettyjen eliöryhmien lajikoostumuksen vertaamiseen tutkittavien ja häiriintymättömäksi tulkittujen vertailukohteiden välillä. Kalat kaikkoavat ensimmäisenä vähähappisista syvänteistä, joiden pohjaeläintuotanto voi olla heikentynyttä. Itse ilmastonmuutosta tuskin pystytään pysäyttämään, mutta myös suomalaisen vesiluonnon ja kalastuksen takia kaikkia mahdollisia toimia on yritettävä. Lämpeneminen vaikuttaa kalakantojen rakenteeseen eniten poikasvaiheen välityksellä. Lopulta tyydyttävässä ja hyvässä tilassa olevat vesistöt voivat poiketa varsin paljon luonnontilasta. Lämpimän veden lajien menestyminen on tyypillisesti riippuvaista kesän keskimääräisestä veden lämpötilasta, sillä mitä isommiksi poikaset ehtivät ensimmäisen kesän aikana, sitä todennäköisemmin ne selviävät ensimmäisestä talvesta. On kuitenkin odotettavaa, ettei ilmastonmuutos yksiselitteisesti paranna edes lämpimään veteen sopeutuneiden kalojen lisääntymismenestystä. ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET VAIHTELEVAT Siinä missä kuha todennäköisesti ilmastomuutoksen edesauttamana syrjäyttää viileän veden lajeja Etelä-Suomessa, voivat etelässä ahtaalle joutuvat lajit hyötyä muutoksista pohjoisessa. Luokitteluasteikko on jokseenkin karkea, ja esimerkiksi veden väri voi tummua jokseenkin paljon, ennen kuin se heijastuu luokittelussa käytettävien eliöryhmien lajikoostumukseen ja siten itse tilaluokkaan. Toisaalta niin sanotut tavanomaiset kalat voivat levitä entistä pohjoisemmaksi ja heikentää pohjoisia lohikalakantoja
Syvyysnäytön vaihteluväli on 0,5-25 metriä. Vedenpitävä hiporakalvo ja thermal-lämpöeriste pitävät kädet kuivina ja lämpiminä. Värivaihtoehdot sininen, oranssi ja musta. Niistä Fish ID toimii apuvälineenä kaloja tunnistettaessa ja Flasher-tilassa voidaan tarkkailla viehettä sekä lähestyvää kalaa reaaliaikaisesti. Snowrock’s Ice -kalvorukkasen pintakangas on kestävää keinokuitua. Tiedustelut Asseri Thermo+ -asuista, Snowrock’s Ice -kalvorukkasesta ja Praktik 6M -kalakaiusta: Myyntipalvelu J. Anturikaapelin pituus on 2 metriä. Materiaali oli käteen oikein miellyttävää ja pehmeää ja lämpö säilyi hyvin. Toimitus kokeili alusasua lenkillä pikkupakkasessa. Käsineen kauluksessa olevat magneetit mahdollistavat rukkasen säilytyksen ja kuivatuksen kätevästi tilanteessa kuin tilanteessa. Lukkari Ky, puh. Asusteiden ulkopinta koostuu 80-prosenttisesti merinovillasta ja lisäksi polyamidista. Puku tuntui miellyttävän pehmeältä päällä ja piti käyttäjänsä erittäin hyvin lämpimänä. 30 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Aluspuvun paidan helma on riittävän pitkä ja pysyy hyvin paikoillaan liikkeessäkin. Nahkavahvikkeet kämmenessä puolestaan mahdollistavat kovankin käytön ja pitävän otteen vaikkapa pilkkivavasta. Merinovillan ansiosta puku pitää käyttäjänsä lämpimänä ja polyesteri auttaa pysymään kuivana poistamalla esimerkiksi hikoilun aiheuttamaa kosteutta. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi uutta TEKSTI I S MO MAL IN Asseri Thermo+ -alusasut aktiiviseen elämäntapaan Asseri Thermo+ -alusasusteet soveltuvat aktiiviseen elämäntapaan niin kesällä kuin talvellakin. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Se on valmistettu kaksikerrostekniikalla, joka lisää käyttömukavuutta ja tuo valmistusmateriaalien parhaat puolet esiin. Se sietää käyttöä aina 20 pakkasasteesta +60 celsiusteen lämpötilaan asti. Praktik-kaikuluotain talvija kesäkalastukseen Praktik 6M -kalakaiku toimii sekä talvella että kesällä, sillä se voidaan säätää sekä talviettä kesätilaan. 044 777 1201, sähköposti: jouni@arctixsport.com. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Magneetit olivat käytännöllinen ja tervetullut lisäys rukkasten säilytykseen. Pehmeä ja kevyt puku kestää hyvin jopa extreme-ulkoilulajien vaatimukset, koska Asseri-polyesteri on kehitetty pitämään hyvin pintansa hankausta vastaan ja on siten erittäin kestävää kangasta. Sisäkerros taas on 100-prosenttista polyesteriä. Syvyysmittari puolestaan näyttää syvyyden lisäksi pohjan varjon tarkat lukemat. PRAKTIK 6M -kalakaiku ja SnowRock’s Ice -kalvorukkanen. Jos aikoo käyttää pilkkijöiden suosimia kynsikkäitä rukkasten alla, kannattaa ostaa numeroa suuremmat rukkaset, muuten peukalon tyven tila saattaa käydä ahtaaksi. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 2/2021 (ilmestyy 25.3.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 5.2. Toki Thermo+ -asusteet sopivat mainiosti kaikenlaisiin ulkoilumuotoihin, kuten muun muassa pilkkimiseen ja muuhun kalastukseen sekä metsästykseen. Luotaimen graafisen näkymän tarkkuus on 128 x 64 pikseliä. Lenkin edetessä se ei kuitenkaan tuntunut liian kuumalta ja siirsi myös kohtuullisesti kosteutta iholta pois. Toimitus kokeili rukkasia pikkupakkasessa. Erityiskiitos puvun mitoitukselle. Pukukokonaisuus koostuu paidasta ja housuista. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Koot S-2XL. Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Laitteen mitat ovat 107 x 70 x 28 mm ja painoa sillä on vain 225 grammaa. Tietojen esitystiloja on yhteensä seitsemän. Naisten koot: XS-XL, Miesten koot: S-3XL. Asseri Thermo+ -paitaa ja -housuja myydään myös erikseen ja niistä löytyy naisten ja miesten mallit. Rukkasen suu ylsi riittävän ylös, jotta se pysyi hyvin paikoillaan
Lisäksi se näyttää reitin tai liikkeet sijaintien välillä. Kuusamon Uistimen tuttua X-Pro-tasapainoa on nyt saatavana myös kevennettynä. Räsäsen tavoin erinomaisena kirjolohipilkkinä tunnetusta Lätkästä on tehty uusi 70-millinen ja 6-grammainen versio, jonka liike on elävää, viipyilevää ja hyvin tehokasta. Parhaiten uudet ominaisuudet toimivat Element-pilkkikalastussarjan avulla, joka on suunniteltu erityisesti 7-tuumaiselle Raymarinen Element HV -kaikuluotain-/GPS-näytölle. Kevennetty tasuri toimii ahvenelle ja kuhalle sekä hauelle. ”Tarjoa uutta Räsästä tai Lätkää kirjolohelle sellaisenaan tai lisää alle kirppu ja houkuttele sillä tavalla myös siiat ja ahvenet iskemään”, Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua kehottaa. Kevyt alumiinirunko tehostaa uistimen elävää liikettä ja herättää kalojen mielenkiinnon avannon alla. Nopealla vavan nykäyksellä tasuri singahtaa vesipatsaassa kohti pintaa, jonka jälkeen se kääntyy hetkeksi selkä alaspäin liukuen samalla sivulle. Värivaihtoehtoja on kolme kappaletta. RAYMARINEN Element HV -kaikuluotain kulkee kätevästi pilkkireissulle Elementpilkkikalastussarjan vesitiiviissä kassissa. Todella kannustavia palautteita on kantautunut Porvoonjoelta, jossa testitiimiläiset ovat pilkkineet kuhaa. UUSI alumiinista valmistettu Kuusamon Uistimen Räsänen. Vesitiiviillä kassilla ja tukevalla alustalla varustettuna se kestää hyvin rankat talviolosuhteet. Kevennettyä X-Pro-tasapainoa valmistetaan kahdessa koossa: 75 mm/8 g ja 50 mm/4 g. Element-pilkkisarja sisältää ladattavan 12 V:n/7 Ah:n akun, laturin ja korkeataajuisen CHIRP CPT-S -pilkkikaikuanturin, joka havaitsee syötin ja kalat aina 270 metriin asti, sekä kellukkeen. Kevyen ulkokuoren sisällä on älykäs runkopaino, jonka ansiosta tasuri käyttäytyy vedessä poikkeuksellisen houkuttelevasti. A-Scope-näkymä näyttää samat olennaiset tosiaikaiset tiedot toisella tavalla esittäen kaikuluotauskohteiden (kalojen ja syötin) syvyyden ja sijainnin sekä kaikukeilan tarkan leveyden pohjassa ja sen suhteellisen leveyden koko vesipylväässä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 31. KEVENNETTY Kuusamon Uistimen X-Pro-tasapainopilkki. Myös Räsästä ja Lätkää kevennettiin Myös 50-millisestä Räsäsestä on tehty aiempaa kevyempi 4-grammainen alumiininen versio. Traileli karttanäkymät puolestaan paljastavat kalastajalle hänen tarkan sijaintinsa suhteessa syvyyskäyriin, vedenalaisiin rakenteisiin ja suojiin, kulkuväyliin ja käytettävän karttakortin esittämiin muihin yksityiskohtiin. Sekä alumiinisesta Räsäsestä että Lätkästä on tarjolla kuusi värivaihtoehtoa. ?. Kevennyksen ansiosta pilkin liikkeet ovat hitaita ja niin kutsuttu uintiviipymä on tavallista tasapainoa huomattavasti pidempi. Pilkkiominaisuudet ovat lisättävissä päivityksen jälkeen Element-kaikuluotain-/GPS-näyttöön. LightHouse Sport -käyttöjärjestelmä päivitettävissä osoitteessa www.raymarine.eu/service-and-support/software-updates/element-series/lighthouse-sport-os.html. Kassin täyskokoiset säilytystaskut tarjoavat runsaasti tilaa välineille ja integroidut vavanpidikkeet tekevät tarvikkeiden kuljettamisesta ja järjestyksessä pitämisestä helppoa pilkkijöille. HAUKI Special on Kuusamon Uistimen vuosiuistin 2021. Vajoamisen loppuvaiheessa se oikaisee itsensä takaisin oikeaan asentoon. Se sisältää kaiken tarpeellisen, jotta Elementin tehokkaita ominaisuuksia voi käyttää jäällä tai missä tahansa muualla, kun tarvitaan täysin kannettava kaikuluotain-/ GPS-ratkaisu. Kuusamon Uistimelta kevennetty X-Pro-tasapaino Raymarine Element HV -kaikuluotain muunnettavissa kannettavaksi pilkkikaiuksi LightHouse Sport -käyttöjärjestelmän uusin päivitys tuo uusia tehokkaita pilkkikalastusominaisuuksia Raymarine Element HV -kaikuluotaimeen. ?. Näin kalastajat voivat säätää syötin syvyyttä ja liikettä houkutellakseen kalat tarttumaan siihen. Vuosiuistin 2021 suunniteltu erityisesti suurille petokaloille Kuusamon Uistimen vuoden 2021 vuosiuistin Hauki Special on suunniteltu erityisesti suurille petokaloille. Pikku Räsänen leijailee avannossa viekoittelevan hitaasti antaen kaloille lisää aikaa iskeä. A-Scope auttaa erityisesti määrittämään, ovatko kalat suoraan reiän alla vai sen sivulla. Kevennetyssä mallissa on myös X-Prosta tuttu epäkesko pyrstölevy, mikä saa tasurin keinuttamaan kylkiään uinnin aikana. Aidolla 24 karaatin kullalla päällystetystä Hauki Special -uistimesta löytyy kolme eri kalastavaa väriä: sininen, vihreä ja punainen. ?. Pilkkiominaisuuksien lisäämisen jälkeen kaiun radiaalinen näyttö tarjoaa kalastajille tosiaikaisen näkymän koko vesipylväästä mukaan lukien pohjan, kalastajan vieheen tai syötin tarkan syvyyden sekä kalojen tarkan syvyyden niiden uidessa kaikukeilan poikki. Tämän ansiosta kalalla on paljon aikaa tarkkailla tasurin uintia ja ärsyyntyä siitä. Pituutta uistimella on 80 millimetriä. Vieheen erikoinen pintakuviointi saa aikaan houkuttelevan heijastuksen ja erikoiset värit houkuttelevat kalat iskemään
Haarukkakärkien ansiosta kala voidaan nostaa huomaamatta. Kesällä ajatusta jatkojalostettiin saunassa ja nyt ensimmäiset Pilkkihutit on saatu markkinoille”, Muhonen selvittää. Vavat ovat todella herkkiä ja ne välittävät kalastajan käteen varovaisimmatkin kalat tärpit ja tökkäykset. Puusta ja muovista valmistetut haarukkamalliset vavat painavat vain 25 grammaa. Värivaihtoehdoista tarjolla ovat perinteiset metallivärit: hopea, kupari, messinki, kupari-hopea, kupari-messinki, messinki-kupari ja tompakki-hopea. Saku-pilkit ovat hyväuintisia ja hakevia liukupilkkejä, jotka houkuttelevat kaloja kauempaakin. Lamppu on irrotettavissa ja se voidaan ladata virtajohdolla pistorasiasta. Hutin vakiovarusteisiin kuuluu muun muassa Powerbank-lamppu, jolla voi ladata esimerkiksi puhelimen. PUUSTA ja muovista valmistetut Sakuvavat painavat vain 25 grammaa. Pilkkihutissa tarkenee pilkkiä paukkupakkasessakin Pilkkihutti on suksellisen reen päälle rakennettu lämpöeristetty alumiinirunkoinen koppi, jossa on sisällä valmiina pilkkireiät. Kevyemmissä Luikuri-malleissa tuo ruoto on vain toisella puolella ja pilkin toinen puoli on sileä. ”Vakiovarusteisiin kuuluva vetoaisa on irrotettava, jottei hutti lähde kenenkään ohikulkijan matkaan, jos se on jätetty jäälle pelipaikoille palaamista odottamaan”, Muhonen kertoo. ikkunat, pilkkipenkit, penkinpehmusteet, pöytätaso, naulakko ja kalamitta. Pilkeissä ei ole kiinteitä tapseja, vaan pilkki kiinnitetään siimassa liukuviin silikoniputkiin, jotka lukitsevat pilkin paikalleen. Pilkkihutti on sekä myytävänä että ainakin Pohjois-Karjalassa myös vuokrattavana. ”Kun pysytellään kaiken aikaa plusasteiden puolella, saadut kalat eivät pakkasen vuoksi vahingoitu esimerkiksi silmien jäätymisen vuoksi ja ne voidaan mahdollisen kuvaamisen jälkeen vapauttaa, kuten ismetessä usein tapahtuu”, hän sanoo. Himmeimmällä valoteholla Powerbankissa riittää virtaa yhdellä latauksella 240 tunniksi. Painoa niillä on vastaavasti noin 500 ja 250 kiloa, joten niiden liikuttamiseen jäällä tarvitaan käytännössä lumikelkka, mönkijä tai auto. 040 681 1888. Pilkkihutin kehittäjiä ovat kalakaverukset Juha-Matti Muhonen ja Brian Savolainen Pohjois-Karjalasta. Saku-pilkkejä ja -pilkkivapoja myydään Väre-pilkin verkkokaupan kautta osoitteessa varepilkki.fi. Hän uskoo, että Pilkkihutti kiinnostaa erityisesti kalastusmatkailuyrittäjiä, jotka haluavat tarjota asiakkailleen kalastuselämyksiä myös talvella. ”Tapsin pituutta vaihdellaan kalan aktiivisuuden mukaan. ”Saku-pilkit ovat lähes legendaarisessa maineessa ja olen innoissani, että nyt näitä pyytäviä pilkkejä pääsevät taas käyttämään kaikki alan harrastajat”, itsekin kovana pilkkijänä tuotteensa läpikotaisin tunteva Purmonen kertoo. Huonolla syönnillä tapsia saa taas pidentää, että alla oleva mormyska leijailee liun jälkeen hiljalleen paikalleen ja houkuttelee kaloja”, itse jopa 20-senttisiä tapseja käyttävä Purmonen opastaa. uutta Saku-pilkeille ja -vavoille löytyi uusi valmistaja – nyt niitä taas saa Kilpaja aktiivipilkkijöiden suosimia Saku-liukupilkkejä ja -pilkkivapoja on nyt taas saatavilla, kun Väre-pilkki osti syksyllä Saku-tuotteiden valmistuksen, myynnin ja markkinoinnin tuotteet kehittäneeltä Sakari Haloselta, joka jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle. Erona näissä on, että painavammassa Liukurissa on niin sanottu keskiruoto molemmilla puolilla pilkkiä. Samalla pilkkien valmistus siirtyi Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan Väre-pilkkiä pyörittävälle Päivi Purmoselle. Vavan käsiosa on karhennettu hyvän pidon saamiseksi. Lattiassa olevien valmiiden pilkkireikien ansiosta hutti sopii Muhosen mukaan pilkkimisen lisäksi mainiosti myös esimerkiksi ismetekalastukseen (täkyonginta talvella). Vapojen ergonomia on suunniteltu tarkkaan ja siksi vavasta on olemassa omat mallinsa oikeaja vasenkätisille. 32 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Saku-pilkkejä valmistetaan neljässä eri pituudessa: 35, 53, 77 ja 87 millimetriä. Hyvällä syönnillä pilkkiminen on nopeampaa lyhyellä tapsilla. Yleisimmin Saku-pilkkien kanssa käytetään erilaisia mormyskoja. Kevyt ja tunnokas vapa Saku-vavat on suunniteltu nopeaan aktiivipilkintään. Jokaisesta pituudesta on tarjolla painavampi Liukuri-malli sekä kevyempi Luikuri-malli. ”Idea tähän saatiin Brianin kotimaasta Kanadasta, jossa on ihan tavallista, että pilkkimistä harrastetaan säältä suojaavissa kopeissa eli huteissa. Sen sisällä voi pilkkiä lämpimissä ja mukavissa olosuhteissa, vaikka ulkona olisi kova pakkanen tai räntäsade. Näin pilkin alle jäävän tapsin pituutta voidaan säätää helposti ja pilkin alle tulevan koukkumallin voi jokainen valita mieleisekseen. SAKU-pilkit tunnetaan hyväuintisina liukupilkkeinä, jotka houkuttelevat kaloja kauempaakin. Pilkkihutin isompi versio on mitoiltaan 2 x 3 metriä ja pienempi 1,5 x 2 metriä. Saku-pilkkien liukuominaisuuksia voi lisäksi säätää mieleisekseen taivuttamalla pilkin runkoa varovasti. Pilkkuhutti on suhteellisen helposti muunnettavissa myös saunaksi, jonka kiuas täytetään ulkoa päin. Pilkkihutin vakiovarusteisiin kuuluvat myös mm. Pilkkeihin on jo valmistuksen yhteydessä säädetty ottava perusuinti. Lisätiedot: www.musavo.fi ja puh
STRIKEMaster Lite-Flite Champion -jääkaira. STRIKEMaster Sport -jääkaira. 13 Fishing Black Betty Free Fall Ghost Ice Combo -jääkalastussarja. painon, tyypin ja tilanteen mukaan. Värivaihtoehtoina ovat punainen, valkoinen, vaaleanpunainen, harmaa/musta, AY vaaleanruskea ja limevihreä. . Kairan hyötysuhde on huippuoluokkaa, sillä jäykät Hexacon-runkoputki ja putkiveivi välittävät koko hartiapankista lähtevän energian teräpaloille. Rapala Ice Combo Locker Bag -vapalaukussa pilkkivälineet kulkevat kätevästi kalareissuilla ja pysyvät kalastusja käyttövalmiina. Lil’ Creature on käyttövalmis syötti talvipilkintään ja heikon syönnin ottiviehe jigireissulla. Teräpalat voi vaihtaa vaikkapa kisa-aamuna eikä kairan teroittamisesta ole huolta. Yhtiö on USA:n markkinajohtaja jääkalastuskeloissa ja -vavoissa. Laukku on varustettu kantohihnalla ja täyspitkällä vetoketjulla ja sen isällä kiinnikkeet vavoille. ArcTec-polymeerista valmistettu kierre ei jäädy niin herkästi kuin metallinen kierre. Väsytysjarrun tiukkuus säädetään tähtipyörästä. Tässä kotimaassa valmistetussa kairassa on suorat rouhivat teräpalat, laakeroidut kahvat ja 48-senttinen kierre. Blue Foxin mikrojigit sopivat myös pilkintään Blue Fox Lil’ Creature -mikrojigit soveltuvat jigaamisen lisäksi myös pilkkimiseen ja onkimiseen. Sarjan Black Betty -kelassa on mukana kaikki nykyaikaisen kalastajan tarvitsemat ominaisuudet herkästä laakeroidusta koneistosta aina FreeFall-liipasimeen ja vieheen putoamisnopeuden säätöön asti. Yksi esimerkki amerikkalaisesta osaamisesta on 13 Fishing Black Betty Free Fall Ghost Ice Combo -jääkalastussarja. Tarvittaessa jään voi irroittaa yksinkertaisesti taivuttamalla kierrettä. LIL’ Creature Mayfly Big Nymph. Kairan pituus on säädettävissä ja sitä on saatavana 4ja 6-tuumaisena mallina. Lil’ Creature -jigeistä löytyy kolme eri mallia, jotka ovat Spike Tail, Dragonfly Nymph ja Mayfly Big Nymph. Laukun pehmustettu rakenne suojaa vapoja kolhuilta. ?. Jigiä myydään 10 (Mayfly Big Nymph sekä Spike Tail) ja kuuden kappaleen paketeissa. Koska kelan koneisto on laakeroitu, kevyenkin vieheen pudottaminen onnistuu halutulla ja säädettävällä nopeudella Free Fall Drop Lever -liipasinta painettaessa. Vavan maksimipituus 32”/81 cm. 13 Fishingin tuotteita Suomeen Rapala on aloittanut yhdysvaltalaisen 13 Fishingin kalastusvälineiden maahantuonnin. Rapalan uutuuksia talvikalastukseen Uutuuskaira StrikeMaster Sport sopii hyvin harrastekäyttöön. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 33. Patentoitu ja kevyt ArcTec Fibre -kruunu Expert-teräpaloineen leikkaa jäästä tasapaksua siivua kaikissa olosuhteissa. Kilpakalastajille suunniteltu 4-tuumainen StrikeMaster Lite-Flite Champion -kaira on kevyt, tehokas ja muuntuva. Hajusteita on tarjolla neljä erilaista ja niistä rapu on tarkoitettu ahvenelle, surviainen taimenelle, valkosipuli kirjolohelle ja juusto raudulle. RAPALA Ice Combo Locker Bag -vapalaukku. Laukun sisällä on omat paikkansa neljälle jääkalastussarjalle. Vieheen nostaminen käy rivakasti, sotkuttomasti ja aikaa säästäen kelan koneiston välityksen avustamana myös syvemmästä vedestä. Kun liipasimen vapauttaa etusormen alta, kela on välittömästi käyttövalmis vieheen uittoon tai kalan tartuttamiseen ja taltuttamiseen. Erittäin kevyen Lite Flite -kierteen ansiosta kairan kannettavuus ja tasapaino ovat erinomaisia, koska kalastaja voi itse säätää kierteen pituutta omien mieltymyksiensä ja jääolosuhteen mukaisesti. Niiden houkutusteho perustuu muotoon, erittäin herkkään liikkeeseen, väriin sekä hajuun. LIL’ Creature Dragonfly Nymph. . Vapa puolestaan on valittu niin, että se sopii sekä tasapainoilla että jigeillä pilkkimiseen. Drop Speed Control -ominaisuuden avulla vieheen putoamisnopeutta voidaan säätää vieheen . Kela on takaliikkeetön, joten tartutus onnistuu täsmällisesti. Ne maistuvat ja mahtuvat niin suuren kuin pienenkin kalan suuhun. . LIL’ Creature Spike Tail
Koot: 40 mm ja 50 mm. Tuolloin koukussa oli iso fosforimöykky ja niitä käytettiin vain ensimmäisen silmäkalan onkimiseen, jotta päästiin oikeasti pilkkimään. FIG Utti Ehdoton oma suosikki, toimii luotettavasti kaikkialla, yleispilkki. N ykyisin kaikki tietävät mitä tarkoittaa värikoukkupilkkiminen. Kuvassa 50 mm yksilö 1980-luvulta, alkuperäisellä koukulla. Tuo on kuitenkin vain yksi osa värikoukkupilkkimistä. ProPete. Uttia on saatavana: figsportfiske.se. Tai jokaisella on ainakin oma mielikuvansa siitä. Ui takuuvarmasti kenen vaan kädessä, uittotyylillä ei ole mitään väliä. Hopeiset versiot ovat pronssisia vilkkaampia uimaan. Mihin vaan pilkkiin voi tökätä värikoukun, ja saada sillä kalaa. 34 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Koot: 35, 40 ja 50 mm. Nykyään todellisen värikoukkupuristin pilkkiarsenaaliin ei kuulu muuta kuin pystypilkkejä ja kolmihaarakoukkuja. Erityisen hyvä kokoamaan kalaa laajemmalta alueelta, kun joka suuntaan tasaiset viistopinnat välkehtivät etäälle. Kuvassa vanhempi 50 mm Kyy, alkuperäisellä koukulla. Meriittinä Pohjoismaiden Mestaruus 2004. Mutta varta vasten värikoukkupilkintään tehtyjä pilkkejä on myös olemassa, ja tässä niistä muutama. Useimmin keskustelu pilkkikilpailun jälkeen alkaa: millä värillä ja koukulla tuli tällä kertaa. Saatavissa netistä, kts. Vähintään yhtä suuri osa onnistumista on myös oikean pilkin valinta. Valmistetaan sekä pronssista että hopeasta valamalla. Itse tutustuin värikoukkupilkintään jo 1970-luvun alussa. Pilkki ja koukku muodostavat kokonaisuuden, jonka täytyy olla tasapainossa. Vaikealle kalalle, vaikeissa olosuhteissa. Materiaalina on teräksen lisäksi myös alumiini, josta valmistettuna Utti on matalan veden erityishidas pilkki. lääkärin määräyksestä TE K S T I J A KUVA T KIMM O KO IVI S TO PILKKIEN SIXPÄKKI veteraanivärikoukkupilkkijän silmin Pete Mannisen Kyy Kun muut pilkit eivät anna kalaa, kaivetaan Kyyt esiin. Uusin tulokas, 35 mm Kyy on ehdoton ensijäiden ykköstykki, kun kalat ovat välinpitämättöminä matalassa
Niihin tilanteisiin on olemassa voimakkaasti leijaava ruotsalainen Steve, joka on ohut ja erittäin teräväreunainen. Tällä tavalla saadaan kalat kiinnostumaan ja syönnin alettua voidaan vaihtaa taas tavallisempaan pilkkiin, kun Steveen alkaa tulla huteja liian voimakkaan uinnin takia. Kirvelevää kyllä, menetin silloin tuon setin takia useita todella suuria ahvenia, kun siima ei kestänytkään. Koko: 35 mm. Kuvassa 40 mm Steve, koukkuna kirjoittajan oma ”tummanmusta”. Se houkuttelee kaloja erityisesti korkeissa pudotuksissa, joissa se lepattelee alas. Valitettavasti näitä saa vain satunnaisesti Huutonetistä tai Torilta. Uinti on kalaa häiritsemätön puikkaus, pilkki on sopivan pieni arallekin kalalle, kokonaisuudessa aina suuren roolin saa oikean värinen koukku. Kapean pilkin uinti ei ole valtavan laajaa ja käsialan merkitys on suuri. On pienen kokonsa ansiosta hyvä kaikenkokoiselle kalalle, mutta isompikin kala osoittaa tähän välillä kiitettävää kiinnostusta. Velho Värikoukkupilkeistä puhuttaessa yksi suurista on kiistämättä Reima Oksasen Velho. Kuvassa 3 gramman Fakir, kehnon alkuperäisen koukkunsa kanssa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 35. Joskus sillä ei saa tärppiäkään, mutta kun kalan ottihalu ja uittajan taito kohtaavat oikean koukun kanssa, on kahdenkymmenen kilon ahvensäkki mahdollinen. Ja tulokset ovat myös samanlaisia. Valmistettu monessa koossa, mutta saatavuus on olematon. Noita näkee myytävän satunnaisesti Traderassa ja eBayssa, muissa maissa sitä myytiin nimellä Felix. Ja samalla menetin myös monta Fakiria. Uinti on vilkasta ja poimuilevaa tai sitten herkkää ja keinahtelevaa, riippuen hyvin suuresti uittajasta ja pilkin materiaalista. Tässä tavassa on välttämätöntä käyttää väkäsettömiä koukkuja. Valitettavasti Fakiria ei ole myyty Suomessa pitkään aikaan. Kuvassa alkuaikojen 40 mm Velho-leimattu jo eläkkeelle päässyt pronssivalu, koukkuna Reiman ”sinipiika”. EV1 Erkki Virolaisen legendaarinen EV1 on selkeä on/off-pilkki. Ne suuret ahvenet, joita sain pienellä Fakirilla ja 10 grammaa painavalla tappivavalla Seurasaaren selältä 1970-luvun lopulla johtivat parantumattomaan tautiin. Kuvassa normi EV1, alkuperäisellä koukulla. ABU Fakir Pilkki, joka lopullisesti sai minut värikoukkupilkintäkoukkuun, on ABU Fakir. Kun pilkitään lyhyellä siimalla, pieni Velho on peruskone. Steve Joskus kala ei kiinnostu tarpeeksi tavallisen pilkin uinnista. Koot: 35 mm ja 50 mm, myydään Motoneteissä. Tähän luottavat kaikki värikoukkupilkkijät. Sitä tehtiin kolmessa koossa: 3, 7 ja 10 grammaa ja monessa värissä. Sujahtaa helposti kämmenen läpi, kun pilkitään yhden vedon taktiikalla
Kun pakkanen tekee sisämaamme pienvesiin ensijääpeitteen, moni pilkkijä lähtee kokeilemaan onneaan liukkaille ahventen narraamisessa sekä jäänpinnalla pysymisessä. Levitä paneerausseos matalalle lautaselle tai voipaperin palalle ja pyöritä ahvenfileitä rouheessa niin, että ne peittyvät tasaisesti. Sekoita hapankorppuja sienirouheet. Tämän kertainen kalaherkkujen ruokaohje auttaa tekemään tilaa kuivattujen sienten varastoihin, sillä se on niin upeanmakuinen ja helppotekoinen, että sitä tulee valmistettua usein. KALAHERKUT TE K S TI T JA K U V A T K AR I N YB ER G JA JA AN A VE TI K K O S I EN IK UO RR UTE TUT RUK I I SE T AH VE N FI LE ET Kuivatut sienet kruunaavat AHVENFILEET V iime syksynä kuivan kesän jälkeen taivaan vesihanat aukesivat kunnolla ja kauan kuivassa kärvistelleet sienirihmastot kasvoivat antoisaksi sienisadoksi. Tee sama kuivatuille sienille. Kalaonneen emme voi vaikuttaa, mutta muistutamme, että ohuen jään pinnalla pysyttelemisessä auttavat jäänaskalit sekä pelastuspuku tai -liivit. (4 annosta) 600 g nahattomia ja ruodottomia ahvenfileitä 2 rkl murskattuja hapankorppuja 1 rkl murskattuja kuivattuja suppilovahveroita tai mustatorvisieniä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria myllystä ruokaöljyä ja/tai voita paistamiseen NAUTI ahvenfileet mieluisilla lisukkeilla tai vaikka sellaisenaan naposteluruokana. Eli juuri sen verran kuin sienikuorrutettujen rukiisten ahvenfileiden valmistamiseen tarvitaan. Eikä muuta kuin tuumasta toimeen. 36 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Valmista ahvenfileiden paneerausseos. Paloittele hapankorput suoraan mortteliin tai taitetun voipaperin väliin ja hienonna ne. Mausta seos suolalla ja mustapippurilla. Lisää pannulle voita sekä öljyä yhtä paljon ja paista ahvenfileet kauniin ruskeiksi molemmilta puolilta. Kuumenna muurikka tai paistinpannu melko kuumaksi. Moni vapaa-ajankalastaja keräsi kalareissujensa ohessa pakastimensa täyteen suppilovahveroita, mustatorvisieniä, kantarelleja sekä lukemattomia muita herkullisia ruokasieniä. Tarjoa ahvenfileet vaikkapa suppilovahverotai mustatorvisienikastikkeen ja suosimiesi lisukkeiden kera. Jos kalajumalat ovat suosiollisia ja onnekas pilkkijä nostaa jäälle parin kilon verran ahvenia, niistä saa leikattua ahvenfileitä noin 600 grammaa. Ja ne, jotka eivät osanneet lopettaa sienien keräilyä ajoissa, kuivasivat niitä vielä purkeittain ruokakaapin hyllylle käyttöä odottamaan
Lähijaksoja noin 2–3 pv/kk (2–3 iltaa sekä viikonloppupäiviä). Siitä löytyy erityisesti vinkkejä Tenon vieheja perhovalintaan eri olosuhteissa. Aluksi mies ei tosin perhoa juuri lohenkalastuksessa käyttänyt, mutta huomattuaan puolisonsa sidosten olevan ottipelejä hän yhä useammin sitaisi sellaisen siimaansa. 050 372 3173 aira.lintunen@riveria.fi p. Vaikka kalastus ja kalan saaminen olikin heille tärkeää, niin merkityksellisiä heille tuntuvat olleen myös Lapin upeat maisemat ja luonnonilmiöt, kuten revontulet. Tuomilaakso kertoo kalastuksen olleen pariskunnalle todellinen intohimo ja rakas yhteinen harrastus vuosikymmenien ajan. Koulutus antaa myös hyviä valmiuksia ohjelmapalveluyrityksissä toimimiseen. Kirjan tarinoista välittyy myös kirjoittajan ja hänen matkatoverinsa suuri rakkaus luontoa kohtaan. Teos kertoo kalastusseikkailuista, jotka hän koki edesmenneen miehensä Tapion kanssa Lapin järvillä, puroilla ja lohijoista erityisesti Tenolla. 8,Täydellinen RIALINNA ISMETE -täkyongintasetti PATU ISMETE -vapa 59,GARMIN STRIKER PLUS 4 Paketti sisältää: • Striker Plus 4 -luotain • pilkkianturi • akku • laturi • laukku Harjus • Juurus • Viima • Pyry • Nilakka 299,UUTUUS! BADGER 360-7 -kynäruiskusarja Badger-kynäruiskut • Made in USA 139,Laaja valikoima vieheidenvalmistustarvikkeita! RIVERIA.FI Sinustako kalastusopas. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa. Sen myös huomaa kirjaa lukiessa vaikkapa siitä, kuinka saumattomaksi heidän yhteistyönsä vuosien mittaan muotoutui. Kirjat TE KST I IS M O MA L I N VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 37. Kirja tarjoaa myös mielenkiintoista tietoa pohjoisessa liikkuville kalastuksen harrastajille. Katso lisätietoja ja hae koulutukseen: riveria.fi/kalastusopas Harrastuksesta ammatti Kalastusoppaana voit toimia mm. Esimerkiksi Tenolla työnjako oli selvä, kun mies souti ja vaimo väsytteli kalat sekä sitoi perhot. harri.laukkanen@riveria.fi, p. Periaatteena oli, ettei turhaa kärsimystä saanut aiheuttaa eli se, mikä kalastetaan, pitää myös hyödyntää. Kirjailija tiivistää itse kokemuksensa niin, että luonto tarjosi kauneutta ja runsautta sekä opetti kunnioitusta kaikkia luontokappaleita – siis myös kaloja – kohtaan. Viehesuositusten lisäksi teos sisältää muun muassa toistakymmentä ohjetta siihen, miten saaliskaloista valmistetaan maukasta syötävää. Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi RIALINNAN ALKUPERÄISET PYSTYPILKIT MESTAREIDEN VALINTA JO VUOSIEN AJAN! Rialinna-pilkit – toimitus € ennakkomaksulla! Pystypilkit Liukupilkit Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. > Aloitus 19.3.2021 Joensuussa, kesto noin 1,5 vuotta > Voit suorittaa koulutuksen monimuoto-opiskeluna työn ohessa. ISBN 978-952-5940-83-1 EVÄKKÄISTÄ ELÄMÄÄ Kalastus intohimona ja rakkaana yhteisenä harrastuksena Marita Tuomilaakso on eläkkeellä oleva toimittaja, joka julkaisi viime vuonna muistelukirjan Eväkkäistä elämää. 050 590 5977 Kysy lisää Eväkkäistä elämää – Kalaseikkailuita lohijoilta ja verkkovesiltä Marita Tuomilaakso Warelia 2020, 201 s. Tämä koski yhtä hyvin lohikaloja kuin myös vaikkapa mateita ja haukia. matkailupalvelualan yrityksissä tai käynnistää omaa yritystoimintaa
Kelta-ahvenen rasvapitoisuus oli korkeimmillaan heinäkuussa ja alimmillaan maaliskuussa. Toki parhaiten talvisin pärjäävät lajit, jotka ovat sopeutuneet viileisiin olosuhteisiin. Heikkoa kasvua helmikuussa selitti vähäinen ravinnonkäyttö ja heinäkuussa nopea aineenvaihdunta suhteessa ravinnon niukkaan saatavuuteen. Kelta-ahventen nettokasvu oli nopeinta keväällä ja syksyllä, ja heikointa helmikuussa ja heinäkuussa. (2020) vertasivat lämpimään sopeutuneiden aurinkoahventen ja ahvenen Pohjois-Amerikan serkun, kelta-ahvenen eroja ruokailuaktiivisuudessa ja ravinnon monipuolisuudessa järviolosuhteissa. Kuitenkin kasvua tapahtui ympäri vuoden. Tyypillisesti lämpimän veden kaloiksi lasketaan kalat, joiden optimikasvu tapahtuu yli KALAT kasvavat talvellakin, jos valoa riittää. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Talvella valoa on niukemmin tarjolla ja planktonin määrä vähenee, mutta syömättä ja kasvamatta kalat eivät ole talvellakaan. Aurinkoahventen ravinnonkäyttö oli kesällä 10,6-17,8 kertaa suurempaa kuin talvella. Lämpimän veden kaloilla vuodenaikojen välinen vaihtelu oli siis suurempaa kuin viileän veden kelta-ahvenella. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. T E K S T I J A KU VA ANSS I V A I NI K KA Tutkittua Kalat kasvavat talvella ENEMMÄN KUIN ON LUULTU P erinteisesti on ajateltu, että talvi on vesieläimille hankalaa aikaa, ja vain avovesikaudesta on puhuttu kasvukautena. Kaikilta lajeilta löydettiin vatsasta saaliseläimiä kaikkina vuodenaikoina, mutta vähemmän syksyllä ja talvella kuin keväällä ja kesällä. Kelta-ahvenen ravinnonkäyttö oli kuusi kertaa ja aineenvaihdunnan nopeus 5,3 kertaa suurempaa kesällä kuin talvella. UUSIA TULOKSIA KELTA-AHVENELTA Benjamin Block ym. 38 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Kylmään sopeutuneet kalat eivät talvesta piittaa Esimerkiksi rautu, taimen ja siika ovat talvella aktiivisia. Mateen pilkinnän yhteydessä tehdyt kaikuluotainhavainnot viittaisivat, että myös kotimainen ahven voi nousta talviöinä irti pohjasta. SOPEUTUNEET +25 asteen lämpötiloissa. Onkin hyvin tunnettua, että kesähelteillä kuhat iskevät ahnaasti jigeihin, kun taas talvella kuhan otti ei ole itsestäänselvyys, vaikka kaloja löytyisikin. Heermannin ym. Mielenkiintoisesti ahventen havaittiin tekevän talviaikaan vuorokausivaelluksia niin, että ne nousivat öisin pintaa kohden jopa 25 metLue lisää: https://doi.org/10.1007/s10750-020-04428-2 • https://www.jstor.org/stable/i23734861 • https://doi.org/10.1111/j.1600-0633.2009.00371.x riä pohjasta. Näin käy etenkin keskitalvella, jos järven jäätyminen on syksyllä kestänyt pitkään ja vesi on pohjan lähelläkin lähes nolla-asteista. KULUTUSKIN ON PIENTÄ TALVELLA Kun vesi on kylmää, vaihtolämpöisten kalojen aineenvaihdunta hidastuu. Tämän arveltiin olevan keino välttää mateen saalistusta. TALVI KARSII HIDASKASVUISET Tehokas ravinnonkäyttö kesän aikana johtaa hyviin rasvavarastoihin ja vuosiluokan muita kaloja suurempaan kokoon. Jos ja kun osa kasvunopeuden vaihtelusta on perinnöllistä, talvi ja pedot luontaisesti varmistavat, että kalat kasvavat nopeasti ja tuottavat tehokkaasti pyydettävää. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 39. Pilkkijöiden harmiksi tämä tarkoittaa, että kalojen syöntiaktiivisuus vaihtelee paljon päivien ja kellonaikojen välillä, ja toisinaan ahvenet tuntuvat vaan makaavan pohjalla kiinnostumatta minkäänlaisesta tarjonnasta. Tämä vähentää energian tarvetta ja siten myös syömisen tarvetta. Samoin siika pystyy vielä kudun jälkeen kasvattamaan rasvapitoisuuttaan, ja käyttämään tehokkaasti pohjaeläimiä kesäisen eläinplanktonravinnon sijaan. Made puolestaan on ääriesimerkki talviaktiivisesta petokalasta, joka puolestaan voi passivoitua ja kasvaa hyvin heikosti kesähelteillä. Eckmann ja Imbrock (1996) havaitsivat Bodenjärvellä (Lake Constance), että ahvenet painuivat talvella jopa 40-70 metrin syvyyksiin, josta ne nousivat rantoja kohti neljännesmetrin päivässä aina kutua kohden. Suomalaisista kaloista tällaisia on esimerkiksi kuha. Raudun ja taimenen tiedetään vaihtavan kesäiset pintahyönteiset talvisiin pohjaeläimiin, ja ainakin raudut täydentävät talvista ruokavaliotaan eläinplanktonilla. YDINTALVI on kaloille synkkää aikaa, mutta ahvenet voivat silti olla yllättävän aktiivisia kirkkaissa vesissä. (2009) mukaan iso koko auttaa talvesta selviämisestä monellakin tapaa: hyvien rasvavarastojen avulla heikkoa ravintotilannetta voi sietää pidempään, ison koon myötä aineenvaihdunta on hitaampaa kuin pienemmällä, isompi kala voi syödä useamman kokoisia ravintoeläimiä kuin pieni ja lopulta iso koko suojaa myös saalistukselta, kun harvempi peto pystyy syömään ison kuin pienen saaliin. Kaiken kaikkiaan talven ja luontaisten petojen aiheuttama kuolleisuus kyllä harventaa vuosiluokkaa, mutta samalla suosii nopeakasvuisia kaloja
Tohtoriksi kalabiologiasta ja kalataloudesta väitelleenä hän sopii erinomaisesti myös Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kalaja ympäristötoimikunnan puheenjohtajaksi. Vavan varressa T E K S T I IS M O M A L IN • KUVAT ANS SI VA IN IK A N AR K I S T O SVK:n kalaja ympäristötoimikuntaa vetävä ANSSI VAINIKKA ”Käytännön edunvalvontatyö tehdään kalatalousalueilla” P rofessori Anssi Vainikka pitää työkseen muun muassa kalastusbiologiaan ja vesien ekologisen tilan luokitteluun liittyviä kursseja Itä-Suomen yliopistossa. Ennen lähtöään töiden perässä Joensuuhun vuonna 2012 hän ennätti olla OEK:n kalastusjaoston vetäjä ja vapaa-ajankalastajapiirin varapuheenjohtaja sekä kilpailujaoston puheenjohtaja. Professorina hän on mielestään unelma-ammatissaan, vaikka joskus työpäivän jälkeen tuntuukin, että olisi rentouttavampaa lähteä kuvaamaan lintuja kuin kalaan. ” 40 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Kelluntarenkaalla järvessä kelluessa tuntuu kuitenkin kivalta, kun voi yhdistää omia havaintojaan teoreettiseen tietoon. Ouluun muutettuaan hän pääsi mukaan Oulun Eräja Kennelkerhon (OEK) sekä Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin toimintaan. TALVELLA ANSSI VAINIKKA VIIHTYY AHVENPILKILLÄ. Kalaja ympäristötoimikuntaan pääsin alun perin Pohjois-Pohjanmaalta, mutta myöhemmin toimikuntapaikkaani ovat tukeneet myös Lappeenrannan Pilkkijät, johon kuulun kannatuksen vuoksi, sekä Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri”, kahdeksan vuotta toimikunnan puheenjohtajana toiminut Vainikka kertoo. MUKAAN SVK:N TOIMINTAAN SEURATYÖN KAUTTA Vainikka kuului jo 1990-luvulla Lappeenrannassa sittemmin toimintansa lopettaneeseen Willinmiehen Koukku -kalastusseuraan. si tulosten julkaisemista nettisivuilla ja kokeilimme hieman uusia sääntöjä sekä uusia kilpailupaikkoja. ”Oulussa oli todella hyvä porukka kilpailutoiminnassa ja kehitimme esimerkikHAUENPYYNTIKIN kuuluu nuoresta asti kalastaneen Anssi Vainikan vapaa-ajanviettoon. Opiskelupaikkakunnallaan Jyväskylässä hän toimi Kalaja Kulaus -opiskelijakalastusseurassa, tovin myös puheenjohtajana. SAALISKALOJEN vapauttaminen on osa vastuullista kalastusharrastusta. KÄYTÄNNÖN EDUNVALVONTATYÖ TEHDÄÄN KALATALOUSALUEILLA Vainikan mukaan kalaja ympäristötoimikunnan työn keskiössä on kalastuslain muutoksen jälkeen ja varsinkin parin viime vuoKuva: Heikki Laitala. Vainikka kertoo olleensa aina kiinnostunut luonnosta, etenkin vesistä, ja kalastanutkin hän on sangen monipuolisesti jo nuoresta pojasta asti. Minusta on tärkeää, että myös tutkijat liikkuvat itse maastossa ja säilyttävät oman käden kontaktin tutkimiinsa asioihin, välttäen kuitenkin omasta harrastamisesta johtuvan sokeutumisen”, Vainikka korostaa
Näihin asioihin on hänen mielestään syytäkin panostaa. Lisäksi sen maaja metsätalousministeriön rahoittamaan toimintaan kuuluu keskeisesti neuvontatyö. den ollut SVK:n kalatalousedustajien kouluttaminen ja heidän toimintansa suunnittelu. Tämän toteuttaminen vaatisi kuitenkin muutoksia järjestön sääntöihin”, Vainikka toteaa. Siksi olisi toivottavaa, että kaikki edes hiukan kalakannoista ja kalastuksesta kiinnostuneet vapaa-ajankalastajat järjestäytyisivät toimintaan mukaan joko jonkin seuran tai suorajäsenyyden kautta”, Vainikka korostaa. Tavoitteena tulee hänen mielestään olla kalojen luontaisen lisääntySVK ajaa kaikkien vapaa-ajankalastajien etua Vainikka korostaa SVK:n olevan sekä etuettä neuvontajärjestö, mikä vapaa-ajankalastajapiireissä joskus unohdetaan, ja ajatellaan sen vastaavan pelkästään kilpailutoiminnan järjestämisestä. ”SVK:n edustajien on tärkeää varmistaa, ettei suunnitelmaluonnoksissa ehdoteta esimerkiksi alle 45 senttimetrin alamittaa kuhalle tai selkeästi vapaa-ajankalastukselle haitallisia ja kalastuksen sosiaalisen kestävyyden kannalta epäreiluja kalastusrajoituksia”, Vainikka painottaa. Hänen mukaansa SVK kuitenkin ajaa laajasti myös järjestöön kuulumattomien vapaa-ajankalastajien etua. KAIKKIEN JÄRJESTÖ VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 41. ”Vapaa-ajankalastuksen edunvalvonnan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että SVK:n kalatalousalue-edustajat eri kalatalousalueilla todella ajavat järjestön yhteisiä tavoitteita, joihin kuuluvat helppo kalaan pääsy, kalastusta tukevat rakenteet ja kalastussäännöt, jotka takaavat laadukkaan ja kestävän kalastuksen”, Vainikka painottaa. Tällä hetkellä toimikunnassa odotellaan kuumeisesti kommentoitavaksi kalatalousalueiden uusia käyttöja hoitosuunnitelmia, jotka tulee saada valmiiksi vuoden 2021 loppuun mennessä. ”SVK on kansallisesti ainut merkittävä vapaa-ajankalastuksen edunvalvoja ja sen painoarvo valtakunnan politiikassa on suoraan verrannollinen jäsenmäärään. ”Jossain vaiheessa tullee myös mietittäväksi, miten sosiaalisen median kautta syntyneet uudet vapaa-ajankalastusyhteisöt ja muut yhdistykset, joiden toiminta ei rajoitu tietyn piirin alueelle, voitaisiin ottaa SVK:n toimintaan mukaan
TOIMIKUNNAN TYÖLLÄ ON OLLUT HYVIN VAIKUTTAVUUTTA Omasta roolistaan kalaja ympäristötoimikunnassa Vainikka mainitsee sen, että hän on ollut puheenjohtajana kirjoittamassa lukuisia toimikunnan kirjoituksia, jotka löytyvät järjestön nettisivuilta osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/kala-ja-ymparistotoimikunnalta/. ”Kalakantojen turvaamiseksi tarvitaan sekä virtavesien kunnostustoimia että merkittävästi nykyistä parempaa malttia järvikalastuksessa”, hän tähdentää. Tarvittaisiin myös pelkästään vapakalastukseen varattuja vesiä, joilla ei saisi käyttää minkäänlaisia seisovia pyydyksiä ja toisaalta jotkin vedet voitaisiin strategisesti ohjata kaupallisen kalastuksen tarpeisiin”, hän ehdottaa. Vainikan mukaan Suomessa on vallalla liian yksipuolinen tapa järjestää kalastus joka paikassa samalla tavalla. Kuva: Pyry Pihlasvaara. ”Kaikista järvistä ei voida saada lohikalajärviä tai suurhaukiparatiiseja. ”Meillä on toimikunnassa huomattavaa asiantuntemusta, jota järjestön toiminnan tueksi voitaisiin käyttää enemmänkin. Käytännön edunvalvontatyö tehdään nimenomaan kalatalousalueilla”, Vainikka muistuttaa. JÄRVIKALASTUS KELLUNTARENKAASTA kalastaen voi Anssi Vainikan mukaan yhdistää omia havaintoja teoreettiseen tietoon. Vainikan terveiset lukijoille Yritetään välttää tuomitsemasta toisten saaliita väärin kalastetuiksi ja muistaa, että kaikessa kalastuksessa sääntöjen ja rajoitusten taustalla on yhteinen tavoite voida jatkaa laadukasta kalastusta tulevaisuudessakin. misen vahvistaminen sekä kalastusmahdollisuuksien parantaminen esimerkiksi parkkipaikkoja ja veneramppeja rakentamalla sen sijaan, että rahoja käytetään tuottamattomiin istutuksiin. Myönteinen kehitys on joskus hidasta, mutta sataa lopulta kaikkien laariin. Tällä hetkellä Suomessa on hienoja kalavesiä harvaan asutuilla seuduilla niille, jotka ne jaksavat etsiä, mutta Vainikan mukaan tarvetta olisi luoda lisää tasokkaita kalapaikkoja myös aktiivisen kalastuksen säätelyn avulla. Keskeisessä osassa tässä on toimikunnan nykyinen sihteeri Janne Rautanen, joka työn puolesta hoitaa yhteydenpitoa kalatalousalue-edustajiin”, Vainikka arvioi. Kunnostuksia ja malttia järvikalastukseen Vainikka pitää tietoon perustumatonta istutustoimintaa ja ristiriitoja vesivoimatuotannon kanssa suurina ongelmina Suomessa. SVK:n toimikuntatyön suuri haaste Vainikan mukaan on se, miten saada kiireiset ihmiset käyttämään aikaansa vapaaehtoistyöhön. ”Vaarana on, että kalastusoikeuksien omistajat yrittävät saada käyttöja hoitosuunnitelmat eteenpäin omista lähtökohdistaan ilman, että vesien suurimman käyttäjäryhmän, vapaa-ajankalastajien mielipidettä otetaan huomioon. ”Lähikalastuspaikoissa voisimme ottaa mallia Ruotsista, jossa on säätelyllä saatu aikaan esimerkiksi hyviä kuhavesiä”, hän mainitsee. 42 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ja muistetaan, että jos joku tappaa saamansa pilkkiahvenen heti tai vapauttaa saamansa taimenen, se ei ole keltään pois. ”Ottaen huomioon, että meillä on suoraa toimintaa vain kahden kokouksen verran vuodessa, on toimillamme ollut mielestäni hyvin vaikuttavuutta. Uudet tehtävänannot voisivat liittyä esimerkiksi SVK:n kannanottoihin, jotka koskevat kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmatyötä”, hän ehdottaa. ”Olemme lisäksi toimikuntana tehneet ehdotuksia SVK:n hallitukselle liittyen muun muassa seuratoiminnan kehittämiseen ja järjestön viestintään.” Toisaalta hallitus voisi Vainikan mukaan hyödyntää alaisuudessaan toimivien toimikuntien osaamista nykyistä enemmän. Uhanalaiset vaelluskalakannat on saatava hänen mielestään lisääntymään pikaisesti luonnossa tai ne menetetään lopullisesti
”Lähes kaikilla tutkituilla yhden merivuoden lohilla oli hyvin pieni todennäköisyys olla peräisin yläjuoksuilta. Merialuesuunnitelma ei kuulu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. KALASTAJAN TASKUTIETO TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 43. Perimän lisäksi vaellusajankohta ja merellä vietetty aika erottavat yläja alajuoksujen lohet. ”Suurimmat yksilöt tuottavat kudulle selvitessään eniten poikasia. Merialuesuunnitelmat tehdään jokaisessa merellisessä EU-maassa. Tällaisten erityispiirteiden säilyttäminen on tärkeää Itämeren lohen suurimman luonnonkannan tulevaisuuden kannalta”, Miettinen korostaa. Viime vuoden joulukuussa julkaistu merialuesuunnitelma on muodoltaan kartallinen esitys. Suunnitelma päivitetään vähintään kymmenen vuoden välein. • pilkkipaikan valinnasta • perhokalastuksen alkeista • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 11 euroa. Se kattaa kaikki Suomen merialueet Suomenlahdelta aina Perämerelle asti. ”Suomen merialue on haarukoitu läpi, ja käsissämme on työkalu, joka auttaa sovittamaan yhteen erilaisia merellisiä intressejä. Lisäksi löysimme vain pari kappaletta yhden merivuoden lohia, jotka vaikuttaisivat olevan yläjuoksuilta lähtöisin”, Miettinen selvittää. Tietoja voivat hyödyntää myös eri toimialat. Siinä tunnistetaan yleispiirteisesti esimerkiksi merkittäviä ja potentiaalisia vedenalaisten luontoja kulttuuriarvojen, energiantuotannon, kalastuksen, vesiviljelyn, merenkulun ja matkailun alueita. 11 € MERI LOHI SUOMEN ensimmäinen merialuesuunnitelma valmistui Suomen merialueelle on laadittu ensimmäistä kertaa kattava merialuesuunnitelma eri toimijoiden laajana yhteistyönä. Vanhat ja kookkaat lohet ovat Miettisen mukaan erityisen haluttuja saaliskaloja ja lisäksi tärkeitä kantojen hyvinvoinnille. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 9 euroa/ kalenteri. Suunnitelma tarjoaa tietoa tarkempien alueellisten suunnitelmien, kuten maakuntakaavojen sekä aluekehitystyön ja lupamenettelyiden taustaksi. Tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimialojen tarpeita ja näin parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamista ja meriympäristön tilaa. TORNIONja Kalixjoella monen merivuoden lohet yleensä lähtöisin jokien yläjuoksuilta Viime vuoden lopulla julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että Tornionjoen ja Kalixjoen yläjuoksuilta lähtöisin olevat lohet eroavat geneettisesti alajuoksujen yksilöistä. Sen takia kannattaa pitää silmällä, miten alkukauden kalastus vaikuttaa Tornionjoen latvavesien lohikantoihin”, tutkija Antti Miettinen Helsingin yliopistosta toteaa. Lisäksi selvisi, että yläjuoksuilta lähtöisin olevat lohet viettivät lähes aina vähintään kaksi vuotta merellä ennen kutuvaellustaan jokeen. Myös tämä havainto on tärkeä Tornionjoen lohikannan kalastuksen kannalta, sillä lohi kasvaa jatkuvasti kokoa merellä ollessaan. Meren käytön perustana tulee olla hyvinvoiva meri ja saaristo sekä ainutlaatuisten luontoarvojen säilyminen, kuten merialuesuunnitelmassa tunnistetaan”, ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Vuoden 2021 kalenterista löydät tietoa mm. Itämeren maiden tavoitteena on, että suunnitelmilla voidaan sovittaa yhteen myös valtioiden merirajat ylittäviä hankkeita ja toimia, turvata ekologisia yhteyksiä ja parantaa meriympäristön tilaa. Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimuksessa ilmeni, että Tornionjoen latvoilta lähtöisin olevat lohet palasivat jokeen aiemmin kesällä kuin alajuoksujen yksilöt. Suunnitelman laativat yhteistyössä kahdeksan rannikon maakunnan liittoa. ”Jokeen aikaisimmin kesällä palanneet lohet olivat pääosin matkalla yläjuoksuille. Kalenteri ilmestyy lokakuussa. Työhön osallistuvat myös alueelliset viranomaiset, eri sidosryhmät ja tutkimuslaitokset
Tämän kehityksen oli omin silmin todistanut paikallinen kala-aktiivi Toni Valkonen, joka otti Haukitehdas-hankkeeseen yhteyttä ja kertoi kohteesta sekä alustavista ajatuksista sen tilan auttamiseksi. Paikalla oli niittoyrittäjä työhön suunnitellun koneen kanssa sekä useita vapaaehtoisia käsipareja. HAUILLE NOIN 6000 NELIÖMETRIÄ UUTTA KUTUPINTA-ALAA Marraskuussa aloitettiin käytännön kunnostustyöt. Kotkan Mussaloon UUSI HAUKITEHDAS H aukilahden perukka on kosteikkomainen alue Kotkan Mussalossa. Se on muinoin toiminut tärkeänä kalojen kutualueena, mutta viime vuosikymmenien kuluessa alue on mataloitunut ja ruovikoitunut vahvasti umpeen, eikä se ole enää voinut tuottaa mainittavia määriä kalanpoikasia. TALVEN aikana kaatunut ruovikko muodostaa nilkkamatalaan kosteikkoon paksun ja emokaloille läpitunkemattoman maton, joka lisäksi kuluttaa vedestä runsaasti happea lahotessaan aiheuttaen seisovissa vesissä joskus jopa täydellistä hapettomuutta. Liiallinen ruokomassa myös mataloittaa aluetta nopeasti. NIITTOKONE niittää ja kuskaa enimmät ruokomassat läjityspaikalle samalla, kun käsivoimin autetaan pienipiirteisemmässä viimeistelyssä ja kivien ympäristöissä. ?. 44 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lahjoituksilla saatiin paljon hyvää aikaan! TEKSTI JA KUVAT JANNE ANTILA ?. Siitä se sitten lähti! Keskustelut, karttasulkeiset ja maastokäynti osoittivat, että alueessa olisi kunnostettuna selkeästi potentiaalia haukien lisääntymiskosteikoksi ja Haukitehdas-hanke lähti prosessiin isommin mukaan. Alueella niitettiin ruovikkoa ja kerättiin sitä pois lahoavan ruokomassan poistamiseksi
Muun ajan vuodesta luontainen vedenkorkeusvaihtelu (tulvadynamiikka hidastaa umpeenkasvua ja säännöllinen kuivuminen estää liettymistä, levittymistä ja mädinsyöjien kolonisaatiota) Nopeasti noussut ja pitkään ylhäällä pysytellyt merivesi siirsi seuraavaa työvaihetta, mosaiikkikaivuuta, kuukaudella eteenpäin. Emokalat mahtuvat uimaan niittomassan poiskeräys . Ennen kevättä kohteelle toteutetaan vielä vedensäätelyratkaisu, jolla nostetaan ja taataan alueen vesipinta sopivalle tasolle keväisin, kun hauet kutevat ja mäti ja pienpoikaset kehittyvät. VÄLITTÖMÄSTI NIITTOURAKAN JÄLKEEN: Niittäen kaadettu ja myös edellisvuoden pohjalla kaatuneena maannut ruokomatto on kerätty mahdollisimman hyvin pois ja alue on jo kovin paljon otollisemman näköinen hauen kutua ajatellen. Lopulta joulukuussa, meriveden laskettua sopivasti, kaivettiin kosteikkoon pienellä kaivinkoneella mosaiikkimaisia käytäviä, jotka lisäävät kasvillisuuden ja avoveden rajapintaa. Näin tehtiin kaloille parempia kulkuväyliä ja pakopaikkoja matalaan ja muutoinkin luotiin monimuotoisempi elinympäristö monille eliöille. MITÄ TEHTIIN MIKSI Tiheän ruovikon niitto ja . Harventaa tulevien vuosien ruokokasvustoa Mosaiikkikäytävien kaivuu . LAHJOITUKSISTA OLI ISO APU Haukitehdas-hankkeen saamilla lahjoituksilla hankittiin talkoita varten iso kasa työkaluja (erilaisia viikatteita, lapioita, haravia ym.), jotka tulevat palvelemaan vielä pitkään ja monilla tulevillakin kunnostuskohteilla. Jos haaveilet haukitehdasta johonkin tietämääsi paikkaan, ota yhteyttä: www.haukitehdas.fi. Kunnostuksen ansiosta on hauille tarjolla ensi keväänä noin 6 000 neliömetriä uutta, oivallista kutupinta-alaa. Kiitos ja kumarrus myös kaikille talkoissa ahertaneille! Kotkan haukitehdas VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 45. Jos kaikki toimii odotetusti, ui tästä uudesta haukitehtaasta kevään ja kesän taitteessa tuhansia hauenpoikasia merelle kasvamaan. ALUE ENNEN NIITTOA: Kesän aikana kasvanut ruovikko oli yli kaksi metriä korkeaa. Paremmat kulkuväylät ja pakopaikat kaloille eri tilanteissa . Lahoava ruokomassa ei kuluta happea loppuun . Mahdollistaa kosteikon tyhjäyksen alkukesällä (ravinnon vähetessä ja kannibalismin lisääntyessä kosteikon puolella päästetään hauet meren puolelle kasvamaan) . Mahdollistaa sopivan vesipinnan takaamisen keväisin tierumpuun (hauen mädin ja ruskuaispussipoikasten selviytyminen on riippuvainen vedenpinnan säilymisestä) . Lisää kasvillisuuden ja avoveden rajapintaa sekä alueen monimuotoisuutta . Myös osa konetyön kustannuksista katettiin lahjoituksin. ?. Hidastaa alueen mataloitumista . Suuri kiitos kaikille Haukitehdas-hankkeelle varoja lahjoittaneille, jäsenmaksuaan kohdentaneille sekä syksyn 2019 Hauenkalastajat Open -kisan järjestäjille ja osallistujille! Lahjoituksenne tuottavat nyt rannikkohaukia Kotkassa. Lisää elinympäristöä vesilinnuille ja alueella tavatulle uhanalaiselle täplälampikorennolle Vedensäätelyratkaisu . ?
Nykyään kalastustekniikka sanelee, laitanko perhoon kultaisen kuulan vai en. Sidoin aikanaan malliltaan identtisen, mutta erivärisen perhon. Punanen Tämä perho sai alkunsa oikeastaan vahingossa. . Koukku: 16 pitkävartinen jos on kuula, muuten lyhytvartinen Kuula: kultainen Pyrstö: hailakkaan kirkkaankeltainen villalangan tupsu (ei pääsiäisen keltainen) Runko: riikinkukon siikasia jokunen kierrettynä Häkilä: musta kukko tai kana . muskrat 46 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perhoa piti kokeilla, koska se näytti lehdessä hyvältä ja on ilmeisesti jonkinlainen klassikkoperho. Keltaperse Ensimmäinen perho on myös yksi vanhimpia ottiperhojani. Alkuperäisessä perhossa ei ollut pyrstönä keltaista tupsua, vaan perään oli koukun varrelle mutkaan kiedottu keltaista lankaa. Jotkut ovat myös siitä erilaisia luottopelejä, että joka reissulla niitä pitää jossain vaiheessa tai tilanteessa kokeilla, josko vanha taika olisi sillä hetkellä tallella. Jotenkin tuntuu, että sitojalla on helposti vääristynyt mielikuva, että uusi versio tai perho on aina parempi kuin vanha, vaikka näin ei ehkä useimmiten ole asian laita. Hanhen sulasta kierretty runko näytti silmääni hyvältä, joten teki mieli sitoa samaa mallia muillakin väreillä. Nämä perhot ovat todistaneet pyytävyytensä, mutta jäävät helposti liian vähälle käytölle. Vuosia myöhemmin laiskuuttani korvasin sen keltaisella villalangan tupsulla, joka on huomattavasti helpompi ja nopeampi sitoa. Koukku: 16 pitkävartinen Kuula: hopea Pyrstö: mustia häkilähöyhenen siikasia Runko: kirkkaanpunaisia hanhen siikasia jokunen kierrettynä Kierre: kirkkaanhopea wire Thorax: pehmeää mustaa karvaa, esim. Aina ei ole perhon vika, että se syrjäytetään ottiperhon asemasta. Silloin minulla ei ollut montaa eri hanhensulkaa varastossa, joten sidoin kaikista löytyvistä väreistä malliperhot, joista kirkkaanpunainen oli yksi versioista. Tällä perholla on tullut kalaa Kuusamosta monella eri tekniikalla. Ilmeisesti “punanen” tuli huudettua joskus kohtuu monta kertaa. Tämä ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, vaan perho päätyi vasta hyvän tovin kuluttua siiman päähän lähinnä, koska sellainen nyt oli tullut sidottua. Molemmilla versioilla tulee kalaa. . Kuvien perhot on noukittu omista rasioistani ja ne on sidottu kalastamista, ei kuvaamista varten. Välillä jotkut unohtuvat aikojen saatossa ja toiset palautuvat myöhemmin uudestaan rasian luottovehkeiksi. Joskus kauan sitten näin perhomallin esi-isän muistaakseni Perhokalastus-lehdessä. . Melkein saman tien perholla alkoi tulla kalaa varsin hyvin. Perhon nimi vakiintui, kun huutelin kalakaverille kalojen välissä, minkä värisellä perholla kalan sain. Listaan tähän perhoja, jotka ovat olleet tai ovat yhä ottiperhoja, ja joilla on hieman erilaiset tarinat takanaan. Alkujaan sidoin tämän ilman painotusta, sillä silloin ei tainnut olla kuulia edes saatavilla. perhonurkka T EK S T I JA KU VAT K AI K AL L IO JA MA RI A T UO M IN E N ERILAISET ottiperhot O ttiperhoja syntyy monin eri tavoin ja niiden ottiperhostatus kestää vaihtelevan ajanjakson
Tarkoitus oli testata perhon rakenteen merkitystä ottavuuteen eli pyrin karsimaan perhosta pois kaikki hyvät ominaisuudet ja korvata ne huonoilla. Viime kesänä kokeilin perhoa muutaman kerran Suomessakin ja kyllä sillä jokunen harjus tuli. No, totuuden nimissä runko ei ole kania, vaan ilmeisesti sekoitus kettua ja oravaa, koska minulla oli sellaista duppinkia jostain tullut ja se näytti sopivan karvaiselta dupattuna. Mielestäni silakka on oikein maukasta ruokaa ja mielelläni syön niitä paistettuna. Väreiksi valitsin ottivärit, mutta mallin piti olla mahdollisimman huono. Koukku: 14 tai 12 jigikoukku Kuula: kultainen tai pinkki Painotus: lyjiylankaa runkoon Pyrstö: oranssia lankaa tupsu Runko: Orvis natural blended fur dubbing fox squirrel tai sopivaa tummempaa pupua Kierre: kultainen wire Häkilä: peltopyy Thorax: spectra dubbing peacock brown tai vastaava Tämä perho on siitä erikoinen, että alkujaan se kehitettiin nimenomaan huonoksi perhoksi. Vihreäriku . Päällystetään pikaliimalla, jotta kestää käyttöä. Kyseisellä silakkaperholla on nyt päästy nauttimaan maukkaista silakoista useamman kerran. Pyrstö on orangetagista, häkilä peltopyytä, runko kanista ja edessä mustaa duppinkia kauluksena. Koukku: 16 uppoperhokoukku Kuula: 2,5 mm pinkki Perä: kirkkaanoranssia sidontalankaa, vain koukun suoralle osalle Runko: tummanvihreää sidontalankaa, alkuperäisessä muistaakseni sheerin lankaa. Toisaalta ei sellaisilla perhoilla ollut tullut hirveästi kalastettuakaan. En oikein osaa sanoa, miksi kalastus keskittyi lähinnä talveen, enkä sitä pahemmin kesällä käyttänyt. Uteliaisuuttani päätin yhdistää useamman ottiperhon ominaisuudet samaan pakettiin ja katsoa mitä siitä tulee. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 47. Muilla väreillä en oikein saanut mitään. Tässä perhossa sallitaan väkäsen käyttö, muissa ei. Runko lakataan kirkkaalla kynsilakalla. Kuula ja lyijyä piti perhoon myös heti laittaa, jotta sen saa kalojen luo lähelle pohjaa. En kuitenkaan halunnut ostaa tätä varten hopeanvärisiä koukkuja, joten päätin tehdä oman silakkapyydön. . Orangetagpupu En ollut koskaan oikein saanut hyvin kalaa kanirunkoisella perholla. Toinen yllätys oli, että alkuperäinen väritys on selvästi paras. Silakkaperho Seuraavaksi esittelen hieman kerettiläiseen tarkoitukseen tehdyn “perhon”. Odotin, että saan kyllä perholla kaloja, mutta yllätyksekseni perho oli paras talviperho, kun kalastin Connecticutissa. Tosi perhokalastaja varmaan käyttää tätä perhosiiman kanssa, mutta itse käytän näitä ihan perinteisellä tavalla lyijypainon kera. Koukku: jokin vanha väkäsellinen koukku Siipi: ohutta hopeafläsää 8 suikaletta koukun alle, suikaleet voi rypistää ruttuun Pää: punainen sidontalanka, jolla on kiinnitetty hopeafläsät. . Tämän vuoksi niitä piti pyytää itse ja sitä varten tehdä silakkalitka. En varmasti ole ainoa, joka kyseisen perhon on “kehittänyt”, mutta välillä tällä perholla tulee kalaa, enkä ole reseptiä mistään kopioinut
Menestystä ovat siivittäneet kalastajien onnistumiset. Harvassa ovat kuitenkin ne käsityöpilkit, jotka ovat päässeet isojen jälleenmyyjien valikoimiin. Hänen yrityksensä Kaweri-Viehe valmistaa kevennettyjä tasapainopilkkejä sekä vaappuja Saimaan sydämessä. Lyijyn saa hänen mukaansa korvattua yllättävän helposti. ”Vuosien varrella on kehitetty paljon pienvalmistukseen soveltuvaa tuotantotekniikkaa. EU:n lyijykielto ei huoleta EU on lähitulevaisuudessa rajoittamassa lyijynkäyttöä kalastusvälineissä. Hän on kehittänyt itse tasureiden valmistustekniikoita ja rakentanut välineet jokaiseen valmistusvaiheeseen, sillä valmiita koneita tai välineitä ei markkinoilla ole tarjolla. Kaweri-Vieheen kevennetyt tasapainopilkit löytyvät kuitenkin niin Motonetin hyllystä kuin esimerkiksi Ruotsissa Söder Sportfiskestä. ”Kun aloituksen jälkeen nähtiin, että kysyntä olikin kova, se innosti jatkamaan, tekemään lisää ja kehittämään tuotteita sekä valmistustekniikkaa”, Savolainen summaa. TEKSTI JA KUVAT KALASTAJAN KANAVA P ilkkien valmistus on kotimaista käsityöperinnettä parhaimmillaan. Yrityksen vieheet valmistuvat aitona suomalaisena käsityönä ja innovatiivisilla valmistustekniikoilla pienessä verstaassa Savonlinnan kupeessa, Anttolassa. ”Ei se mikään katastrofi olisi, onhan lyijy Yhdysvalloissa jo kielletty.” LYIJYKIELTO KAWEREITA kuivumassa. Se on valmistusaineena vain hieman kevyempää. Myös jigaamisen saloihin mies on perehtynyt viime vuosina. Kokenut kalamies hallitsee niin vetouistelun, pilkkimisen, venepilkinnän, tikkuravustuksen kuin heittokalastuksenkin. Hän ottikin tavoitteekseen valmistaa toimivia kevennettyjä tasapainopilkkejä itselleen edullisemmin, mutta mahdollisesti myös markkinoille kilpailukykyiseen hintaan. VIEHEITÄ KÄSITYÖNÄ SAVON SYDÄMESTÄ Tasapainopilkkien valmistamisesta Savolaisella on myös lähes kymmenen vuoden kokemus. 48 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Visiitti Kaweri-tasapainojen pajalle Kevennettyjä tasapainopilkkejä SAVON SYDÄMESTÄ INNOVATIIVINEN JA PEDANTTI VIEHEVALMISTAJA Savolainen on varsin innovatiivinen ja pedantti vieheenvalmistaja. Muutaman tuhannen tasurin tuotantoon on jo pitänyt kehittää toimivia ratkaisuja, jotta kustannukset pysyvät kohtuullisena. Tasureiden valmistaminen lähti Savolaisen mukaan siitä, kun hän aktiivisena pilkkijänä totesi kaupallisten kevennettyjen tasapainopilkkien olevan toimivia, mutta suhteettoman kalliita perinteisiin lyijypuntareihin verrattuna. Myös tasuriin käytettäviä valmistusmateriaaleja on testattu paljon ja etsitty parhaita vaihtoehtoja”, hän jatkaa. Tasurimestari Savolainen on kalastanut koko ikänsä. Yrityksen ja erehdyksen kautta syntyi kevennetty tasapainopilkki Kaweri. Pilkinvalmistajaa kielto ei pelota. ”On näillä pilkeillä saatu ainakin pari kahden kilon ylitystä ja satoja kilon ahvenia”, Kaweri-Vieheen Marko Savolainen kertoo. Ainut muutos olisi, että muottia pitäisi muokata aineen painoeron takia”, Savolainen sanoo leppoisasti. ”Esimerkiksi sinkkiä pystyy käyttämään lyijyn sijaan
”Pari vuotta sitten tuli monta uutta jälleenmyyjää, kun pilkkibuumi oli parhaimmillaan. Tasurin keventäminen tuo siis valmistusprosessiin lisää työvaiheita. Pajaan tutustumispäivänä Savolaisella on hyllyillä ja telineissä valmistumassa ja valmiina useampi tuhat tasuria. Tällä hetkellä jälleenmyyjiä on vajaa sata, johon lukeutuu pienempiä ja isompia tekijöitä”, Savolainen kertoo ja lisää, että moni kuitenkin haluaa hankkia tuotteet suoraan valmistajalta. Vesillä tuotekehittely on luontaista, kun koko ajan herää uusia ideoita, eikä asiakkaiden palautetta tietenkään myöskään unohdeta. Uusia suunnitelmia on myös pilkkeihin liittyen: ”Kevennettyjä pystypilkkejä olisi kiva lähteä kokeilemaan.” Savolaisella on tuotekehityksessä puolellaan iso etu – hän kalastaa paljon läpi vuoden. lakkaus . Seuraavaksi lyijyn ympärille valetaan kevenne. VÄREIHIN VAIKUTTAVAT OMAT IDEAT JA ASIAKKAAN TOIVEET Savolaisen omia lempivärejä ovat luonnonmukaiset sävyt. maalaus ?. Tällaiset määrät eivät ehkä ole aivan tyypillisiä kotimaisille käsityövieheiden valmistajille. Ajatuksissa on kehittää eteenpäin kesäkalastuksen puolta, jotta markkinat laajenevat”, hän kaavailee. Valamisen jälkeen pilkkiin laitetaan valittu folio, jolla saadaan aikaan kyljen kuvio. lyijyn valaminen ?. ”Yleensä teen tasureita noin 1 800 kappaleen erissä, sillä isot erät ovat paljon tehokkaampia valmistaa”, Savolainen tarkentaa. Tämän jälkeen pilkki menee maalaukseen. LAAJA JÄLLEENMYYJÄVERKKO JA OMA VERKKOKAUPPA Suosiota yritykselle on tuonut tietenkin myös se, että vieheillä tulee isoja kaloja. Molemmat ovat tärkeitä tuotekehityksessä. Kaweri-tasurin työvaiheet ?. runkolangan vääntäminen ?. Sitten on enää jäljellä tasurin puhdistus, koukutus ja paketointi, ja näin on kaunis käsityönä valmistettu tasapainopilkki valmis. koukutus . ”Saamme sekä kalastuksen harrastajilta että jälleenmyyjiltä runsaasti palautetta siitä, mikä väri on toiminut minkälaisessa vesistössä”, Savolainen selventää. UUTTA KEHITETÄÄN KAIKEN AIKAA Pilkinvalmistamisen lisäksi Savolaisella on suunnitelmissa kehittää muita vieheitä. Tämän jälkeen väännetään runkolanka, johon tehdään silmukka vatsakoukkua ja selän viehelenkkiä varten. Puskaradio toimii pilkkijöiden keskuudessa ja kun vieheillä on tullut isoja kaloja, kysyntää riittää. Viehe maalataan kynäruiskulla halutun väriseksi. paketointi TYÖVAIHEET VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 49. Kaweri-Vieheen tasureiden valmistamisessa piilee myös omat ammattisalaisuutensa, jotka tekevät niistä ainutlaatuisia ja niitä valmistaja ei luonnollisestikaan halua avata tarkemmin. Kaweri-Vieheen tasapainot ovat jekuttaneet ainakin kaksi yli kahden kilon ahventa ja satoja kilon ahvenia. Perinteinen tapa valmistaa tasapainopilkki on tehdä se ilman kyseistä kevennettä. Vieheen runkona on taivuteltu metallilanka. TEKSTI JA KUVAT KALASTAJAN KANAVA Visiitti Kaweri-tasapainojen pajalle Kevennettyjä tasapainopilkkejä SAVON SYDÄMESTÄ PILKIT VALMISTETAAN OSIN SALAISIN TEKNIIKOIN Kaweri-Vieheen kevennettyjen tasapainopilkkien valmistamisessa on kahdeksan päävaihetta. Värivalikoimaa kehitetään toisin sanoen omien ideoiden lisäksi myös asiakastoiveiden mukaan. Tätä varten Kaweri-Vieheellä on myös oma verkkokauppa. UUSIA tuotteita kehitetään olemassa olevien rinnalle. kyljen kuviointi . ”Yleensä pyrin maalaamaan useita kappaleita samalla värillä kerrallaan”, tasurimestari toteaa. Runkolanka valetaan lyijyn sisään. Kun myös valmistuslaitteet on pääsääntöisesti itse rakennettu, korostuu näissä vieheissä käsityötaidon merkitys erityisesti. Maalauksen jälkeen viehe menee lakattavaksi. Ensiaskeleena koukut taivutetaan, jotta ne soveltuvat tasurin päätykoukuiksi. Hänen omat kokemuksensa ja saaliit Puruvedeltä todistavat, että luomuvärit, kuten muikku, kuore ja savukala, toimivat erinomaisesti kirkkaissa vesissä ahvenelle. ”Viime kesänä saimme myyntiin lippoja ja muitakin vieheitä on suunnitelmissa. keventeen valaminen ?. Nykyisellään valikoimassa on noin neljäkymmentä eri vakioväriä
Yksi pahimmista huolenaiheista on, mitä jos itselle sattuu jotakin. Pidin tärkeänä, että Juskalla on siirtymällä hyvät kengät ja kevyt reppu. Kävin myös maastoa kartoista läpi ja yritin valita helppokulkuisen reitin, tai ainakin helpoimman. 50 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tämä mielessä valitsin meille sopivan kohteen. Samalla tarkisKYLLÄ kannatti kävellä. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Nyt oli aika esikoiseni Juskan lähteä mukaan erämaahan ensimmäistä kertaa. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Olin kertonut pojilleni huikeita tarinoita Norjasta saamistani miltei kaksikiloisista harjuksista. He ovat kulkeneet luonnossa ja kalassa mukanani päiväretkillä. Esikoisen ensimmäinen ERÄMAASEIKKAILU Tunturikalastusta lapsen ehdoilla J äin hoitovapaalle Pirkanmaan pelastuslaitokselta palomiehen tehtävistä ja sain mahdollisuuden viettää unelmakesän vaimoni ja kolmen poikani (1, 7 ja 9 v.) kanssa. Yksi kesän 2020 matkoista nousi ylitse muiden: koko perheen Lapin reissu. TEKSTI JARMO NIEMINEN • KUVAT JARMO NIEMINEN JA JUSKA NIEMINEN VARAUTUMISTA MONEEN ASIAAN Kalareissu tunturiin lapsen kanssa vaatii varautumista moneen asiaan. Kohteeksi valikoitui tarinoideni synnyinsija Kautokeinon alue. Juskan reppuun pakkasimme lähinnä kuivamuonat ja makuupussin. Reppu näytti kalavaakaan lukemat 5,5 kiloa. Kävelyä tulisi autolta 5-6 kilometriä. Ennätysharjusta tultiin Juskalle hakemaan ja se myös saatiin. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Pienemmät pojat sen sijaan saivat vielä tyytyä äidin kanssa ulkoiluun Muonion maisemissa. Miten lapsi osaa toimia ja selviytyä. Lisäksi pitäisimme mahdollisimman monta taukoa matkalla ja mukaan varaisimme kylliksi juotavaa ja terveelliset, energiapitoiset eväät
Heti alkumatkasta kohtasimme kaksi suomalaista miestä, jotka antoivat vinkin harjuspaikasta. Juska alkoikin toivoa, josko saisimme myös haukia. VÄLILLÄ laitetaan vavat sivuun ja ihmetellään muutakin luontoa. Ehkä mukana ollut kalamiehenalku vaikutti asiaan. Usean tauon jälkeen olimme jo edenneet kuusi kilometriä ja ehdotin leirin pystytystä. Beten Lotto-lipat siimoissamme aloitimme rannalta heittelyn. Harjukset olivat noin 40 sentin mittaisia ja isoimmat hauet parikiloisia. Nyt ainakin tiesimme, että niitäkin löytyi järvestä. Vaikka olimme olleet kolme päivää tunturissa ja puolet ajasta oli ollut tuulta ja vesisadetta, sain silti esikoiseni ihastumaan tunturikalastukseen. Sää oli kääntynyt huonompaan suuntaan, ja aamulla heräsimme kovaan myrskyyn. Moni harjus oli hauen merkkaama, niin tämä isoinkin. Juskan toinen heitto ja.... Leiriä siivotessa ja tavaroita pakatessa Juska toivoi, että ensi kesänä oltaisiin viikko. Pari metukkaleipää myöhemmin lähdimme kävelemään isot harrit mielessä kohti määränpäätämme. Seuraavan kolmen tunnin ajan sama ilotulitus jatkui ja molemmat saimme useita harjuksia. Otimme harjuksista ruokakalat, koska haukea voitaisiin syödä myöhemminkin. Yksi niistä, tämän reissun isoin, 51-senttinen osui minulle. Olimmehan menneet lapseni ehdoilla. timme vaa’an patterit ennätyskalojen varalle. Illan aikana saimme parikymmentä harjusta ja muutaman hauen. Kaiken lisäksi aurinkokin lämmitti edelleen kasvoja. Sää hiukan ohjasi kalastusmuodon valintaa ja näin ollen molemmat lähdimme virveleillä suurharjusjahtiin. Jatkoimme kävelyä, olihan kohteeseen matkaa lähemmäs kymmenen kilometriä. Kooltaan kalat olivat 40-45-senttisiä. Näin siis teimme ja saavuttuamme tunturijärven rantaan pystytimme leirin, söimme ja aloimme virittää kalastuskamppeita. Onnistuneen haavimisen ja mittauksen jälkeen saimme todeta Juskan ennätysharrin olevan nykyään 43 senttimetrin kokoinen. Iso kiitos heille tästä epäsuomalaisesta tavasta jakaa kalapaikkatieto tuntemattomalle. Olihan järvessä jäljellä monta kohtaa, joita emme olleet heitelleet. Minulta kuitenkin vaadittiin lupaus, ettei nukkumaan vielä tarvitsisi mennä. Pam! Iso harri kiinni. Tavoite oli päästä myös perhostelemaan, jos tuuli laantuisi hiukan. Lyhyen lumikinoksiin tutustumisen jälkeen palasimme märkinä teltan suojaan ja aloimme paistaa harjusfileitä lounaaksi. Juska maistoi ensimmäistä kertaa harjusta ja julisti sen lempikalaruoakseen. JOKAINEN kantaa omat aarteensa. Päivä sujui korttia pelaten ja makuupusseissa löhöillen. Olihan se molempien lempikala. KALASTUS HARJUSTEN ILOTULITUSTA Vihdoin pääsimme aloittamaan kalastuksen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 51. Välillä tutkittiin poronsarvia tai sammakoita, sitten laskettiin pyllymäkeä lumikinoksissa. ESIKOINEN IHASTUI TUNTURIKALASTUKSEEN Kiersimme järven suojaisemmalle puolelle ja löysimme sopivia rantoja heittelyyn. Teltan tilava absidi oli paikallaan juuri näitä hetkiä varten. Kevyillä virveleillä väsyteltyinä hauet tarjosivat ilon kiljahduksia molemmille kalamiehille, onhan toisella meistä hauki tatuoituna pohkeeseenkin. HARJUSFILEITÄ LOUNAAKSI Yöllä tuuli paukutti telttaa ja vettä satoi. Muutaman tunnin ajon jälkeen pysähdyimme syrjäisen hiekkatien varteen. Illan tullen keli rauhoittui ja lähdimme kalaan. Onnistuimme koukuttamaan jälleen komeita harjuksia. Alue ei ollut sama, jossa olin aikaisemmin isoja harreja perhostellut, joten hyvä vinkki oli tervetullut. Saimme sen suojassa aamupalan tehtyä. Ruokatauon jälkeen siirryimme hiukan syvempään reunaan. Kun syönti alkuillasta hiukan hiljeni, sain juniorin suostuteltua lähtemään leiriin syömään. KOHTI KAUTOKEINOA Vihdoin koitti aamu, jolloin Juskan kanssa suuntasimme auton nokan Muoniosta kohti Kautokeinoa. Minun 65-litrainen rinkkani laitettiin kulkemaan äärirajoilla, eikä kalavaakamme olisi enää siitä tulosta saanutkaan. Tosin näissä olosuhteissa ruodoton haukifilee olisi voinut olla maistamisen arvoinen. Jouduin harmikseni toteamaan Juskalle, että täytyy varmaan iltaan asti odottaa kalalle menoa. Juska oli kuitenkin ehdoton ja vaati, että jatkaisimme matkaa ja tekisimme leirin vasta vinkkipaikan lähettyville. Kuuluuhan se kotonakin ruokapöytäämme
klo 10-15 Yhteyshenkilö: Juha Ojaharju, juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi, puh. Viikonlopun aikana pääset kokemaan kalastuksen riemua osaavien ohjaajien opastuksella. kello 10-15. klo 15. Yhteensä nousi seitsemän haukea, joista tämä 69 senttiä pitkä oli tällä kertaa suurin. Ikaalisissa Koivikon leirikeskuksessa pidettävälle leirille mahtuu mukaan 33 junnua iältään 9-18 v. Tule leirille tai vaikkapa molemmille, yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Leiri alkaa pe 19.2. kello 10-15. Kohteissa lämpiävät myös grillitulet, joissa voi lämmitellä tai grillata makkaraa! PilkkiVapapäivän kohteet ovat: Evo, Niemisjärvet (Hämeenlinna), lauantai 27.2. Yhteyshenkilö: Janne Tarkiainen, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi, puh. Suomen Vapaa-ajankalastajat yhteistyössä Metsähallituksen kanssa järjestää hiihtolomaviikoilla kuusi kalastustapahtumaa alle 18-vuotiaille.Tapahtumissa kalastus on nuorille ilmaista ja aikuiset voivat ostaa itselleen kalastusluvan normaalin käytännön mukaisesti. Hintaan sisältyy majoitus, ruokailut, askartelutarvikkeet ja ohjattu opastus. Hauki laitettiin ruodottomina fileinä pakastimeen odottamaan jouluaattoa. Oli paljon sumua, eikä kala purrut. Silloin saatiin hienoja kalapullia! EDVIN IZARRA 10 V. Paikalla on vapaa-ajankalastajien kalakummeja opastamassa nuoria pilkinnän saloihin. Edvinin kalapäivä P äivä alkoi aikaisin marraskuun aamuna. Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.fisuun.fi > Tapahtumat, leirit. Keskellä päivää hauet heräsivät ja kaikki veneessä saivat kalaa. PilkkiVapapäivää vietetään hiihtolomaviikoilla Talven riemukkaimmat PilkkiVapapäivä-tempaukset järjestetään jälleen. Valtakunnalliset pilkkileirit Talven kovimmat pilkkireissut tehdään tänä talvena Ikaalisiin ja Outokumpuun, joissa järjestetään nuorten valtakunnalliset pilkkileirit koronatilanteen salliessa. Sievi, Maasydänjärvi lauantai 13.3. klo 17 ja päättyy su 21.2. nuorten tärpit 52 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. kello 10-15. Parhaiten toimi silakkaväri, mutta tämä iski pinkkiin. 0400 946 968. klo 17 ja päättyy su 28.3. 0500 440 923 Katso lisätietoja tapahtumasta www.fisuun.fi > tapahtumat ja Facebook > vapapäivä. Yhteyshenkilö: Petter Nissen, petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi, puh. Outokummussa Kolmikannan leirikeskuksessa pidettävälle leirille mahtuu mukaan 25 junnua iältään 10-16 v. Leirimaksu molemmille leireille on ainoastaan 40 € jäsenille, 60 € ei jäsenille. Leiri alkaa pe 26.3. klo 10-15. Mikkelin Valkea keskiviikko 3.3. Teijo, Matildanjärvi (Salo), keskiviikko 3.3. klo 15. Leirien pääpaino on kalan narraus jään alta perinteisesti ja täkykalan avulla, mutta paljon muutakin leireillä tehdään ja mm. kello 10-15 Yhteyshenkilö: Janne Rautanen, janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 045 113 3050 Kuhmon Syväjärvi tiistai 9.3. 044 547 9116 Kinnula, Heikinlampi lauantai 6.3. välinehuolto, askartelu sekä leikkimielinen kisailu kuuluu molempien leirien ohjelmaan. Kalastaa voi omilla välineillä, mutta järjestäjällä on myös lainavapoja rajoitetusti
Nuorilla oli kova kiire päästä tutuille Ahveroisen ja Syväjärven kalavesille. Tulopäivä aloitettiin lounaalla ja varusteiden tarkastuksella ja rakentelulla. Konkarikalastaja Hiskin kalapussi reilun kolmen tunnin kalastuksen jälkeen punnittiin. Mukana kolmipäiväisellä leirillä oli kuusitoista 10-15-vuotiasta nuorta, joista kolme uutta leiriläistä. Järvien sijainti on erinomainen, sillä ne ovat lyhyen kävelymatkan päässä Kylätalolta. Puolen metrin jää ja 5-10 senttimetrin pehmeä lumi eivät pahemmin häirinneet varsinkaan, kun ohjaajilla oli akkukairat kymmenien reikien kairaamiseen. Jatkosta pudonneet kannustivat kilpailijoita kiihkeästi. TASAPAINO HOUKUTTELI KALOJA PARHAITEN Jääja lumitilanne oli harvinaisen hyvä. Tasapaino oli selvästi kaloja eniten houkutteleva pilkki. Tasatuloksen sattuessa jatkopaikka ratkaistiin kivi-sakset-paperi-menetelmällä. Kokeneimmilla kävijöillä taas kyseessä oli jo kahdeksas pilkkitai onkileiri. Kamerasta näki, miten kalat käyttäytyivät erilaisia pilkkejä uitettaessa, vaikka eivät ehkä valojen takia tarttuneetlumisateen jälkeen nuoskaisena saaden kalat hurjaan syöntiin. Saaliskalat olivat kummallakin järvellä pieniä ahvenia ja särkiä. KNOCK Out -kisan voittaja Paavo. PÄÄASIA, ETTÄ KALAA TULEE Kaksi ensimmäistä leiripäivää olivat kauniita pakkaspäiviä, mutta kolmas valkeni Päätöspäivän nuoskainen keli sai kalat hurjaan syöntiin VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 53. Kisa käytiin Knock Out -kisana, jossa arvotut parit pilkkivät kaksi minuuttia. Kotiin vietäväksi madesesonkiin leiriläiset saivat mukaansa kunnon madepilkkivälineet. Leiriläisiltä kysyttäessä mikä on parasta leirillä, on vastaus ollut aina sama. TEKSTI JA KUVAT JUHA SYVÄRINEN Pohjois-Pohjanmaan nuorilla ONNISTUNUT PILKKILEIRI P ohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajien pilkkileiri viime talvena järjestettiin perinteisesti hiihtolomaviikolla Vaalan Neittävän Kylätalolla. kaan syöttiin. Pääasia kuitenkin, että kalaa tulee, vaikka aina nuorella ei kärsivällisyyttä liiaksi olekaan. Ruoka! Kiitos emännille jaksamisesta. Toisena päivänä saatiin vieraaksi Ahti Sipola mukanaan vedenalainen kamera valolaitteineen. Kylmyyden tai muun syyn takia voi lähteä halutessaan lämmittelemään ja sisäpeleihin. Lisäksi paikalla oli viisi leiriläisten ruokahuollosta vastaavaa ja neljä pilkinnän ohjaajaa. Leirit ovat leirejä, mutta yksi asia ei ole muuttunut miksikään vuosien saatossa. Voittajaksi selvisi kokenut leiriläinen Paavo. KNOCK Out -kisailijoita. PAAVO KNOCK OUT -PILKKISAN VOITTAJAKSI Mitä leiri ilman pilkkikilpailua. Ohjaaja Elisa näytti leiriläisille huippupilkkijän nopeuden ja taidon merkityksen pilkkimisessä, jossa myös välineet ratkaisevat. Kiitos myös Tapio Ojalalle ja Pekka Kurttilalle valmistamistaan kalastusvälineistä nuorille jaettavaksi. Vaaka pysähtyi 8,6 kilon kohdalle
Apukinoksia tehtiin 168, kun tarkoituksena oli kolata yli 300 kinosta. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kannan tasainen kasvu osoittaa, että saimaannorpan suojeluun on löydetty toimivia ratkaisuja. Saimaa jäätyi hyvin myöhään osin tammikuulla ja normaaleja pesimäkinoksia syntyi vähän. Ruunaalla kunnostetaan kolme koskea ja Livojoella viisi. Olemme jo aloittaneet lähes miljoonan euron valuma-aluehankkeen, jolla kunnostetaan kokonaisia valuma-alueita”, erätalousjohtaja Jukka Bisi iloitsee. "Nyt pystymme kohdistamaan urakoita lisäksi erillisiin virtavesiin. SAIMAANNORPPA HUONOSTA lumitalvesta huolimatta saimaannorppakanta vahvistui hiukan Karkea arvio talven 2020 saimaannorppakannan koosta on noin 420-430 norppaa. VIRTAVESIEN kunnostuksiin saatiin 1,4 miljoonan euron lisäraha HELIKOPTERI pudottaa kutusoraa koskeen Viitasaarella. Perämeren norppakanta on keskenään vertailukelpoisten laskentatulosten perusteella kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa. Oletus perustuu vuoden 2019 kuolleisuusja syntyvyystietoihin sekä kannan aiempaan kehitykseen viimeisen kolmen vuoden ajalta. Suurimmat urakat ovat Lieksassa Ruunaalla sekä Posiolla Livojoella. Metsähallitus lisää virtavesien kunnostuksia tänä vuonna merkittävästi aiempaan verrattuna. Kunnostukset tarkoittavat esimerkiksi lohikalojen kutuja pienpoikasalueiden kunnostuksia. Muitakin kohteita on suunnitteilla muun muassa Lappiin. Eduskunnan myöntämällä 1,4 miljoonan euron lisärahoituksella voidaan kunnostaa jopa 20 koskialuetta kymmenellä eri joella. Sen takia kanta tulisi saada mahdollisimman nopeaan kasvuun, ja kaikista ihmisen aiheuttamista norppakuolemista pitäisi päästä eroon. Suomen merialueen halleista vajaat 90 prosenttia oli laskentahetkellä lounaisessa ulkosaaristossamme. Aikoinaan uittoa varten perattuja koskia palautetaan vastaamaan luonnontilaa. ”Pesälaskennan aika jäi jäiden nopean sulamisen vuoksi lyhyeksi, ja vaikeiden olosuhteiden takia läheskään kaikkia norpan pesäpaikkoja ei löydetty”, kertoo suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta. Tehokkain toimi on jatkaa keväistä verkkokalastuskieltoa heinäkuun loppuun, sillä kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on selvästi siirtynyt heinäkuulle”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen korostaa. Vuodesta 2003 lähtien Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa. Tarkkaa arviota ei pystytty tekemään, sillä huono lumija jäätalvi haittasi pesälaskentoja. Valtaosa halleista tavataan keväisin karvanvaihtoaikaisen levinneisyyden ydinalueella Lounais-Suomen, Keski-Ruotsin ja Viron merialueilla. Tämän vuoden laskentatulos, noin 13 300 norppaa Perämerellä, on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna (noin 12 600), mutta puolestaan selkeästi suurempi kuin vuonna 2018 (noin 9 900). HYLJE ITÄMEREN hyljekannat jatkoivat tasaista kasvuaan Vuonna 2020 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 40 000 harmaahyljettä eli hallia. Myös kalojen vaellusesteitä poistetaan. Etenkin laajentuneet verkkokalastuksen rajoitukset ja viime vuosina myös apukinosten kolaaminen ovat auttaneet norppaa. ”Ilmaston lämpeneminen on tällä hetkellä suuri ja nopeasti kasvava uhka saimaannorpille. Apukinokset auttoivat talvehtimista, mutta niitäkään ei lumen puuteen vuoksi saatu riittävästi kasattua ja ne sulivat ennen aikojaan. ”Tämä on merkittävä lisä kalojen elinympäristöjen kunnostuksiin. Kasvu on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan voimakkainta eteläisellä Itämerellä, mikä johtuu pääosin muilta alueilta siirtyvistä halleista. Laskentatulosten vaihtelut eivät kerro norppamäärien äkillisistä muutoksista, vaan muutoksista laskentaolosuhteissa. Laskennoissa nähtyjen hallien määrä pysyi vuosia noin 30 000 yksilössä, mutta nyt tulos on jo toisena vuonna peräkkäin ollut noin 40 000 hallia. Niihin tuodaan soraa ja kiveä. Sijoitus niihin on mitä parhain tulevaisuusinvestointi", hän toteaa. Kuva: Markku Pirttimaa. Vastaavia operaatioita on luvassa tänä vuonna kymmenillä koskilla ja jopa kymmenellä eri joella. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin noin 13 300 yksilöä. Näistä Suomen merialueella oli vajaat 17 000 eli noin 2500 yksilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hallit kuvataan lentolaskennoissa ulkoluodoilta karvanvaihdon aikaan touko-kesäkuun vaihteessa, ja yksilömäärät lasketaan kuvista. ”Suunta on oikea, mutta silti saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen”, järjestö muistuttaa. Laskentatulos edustaa hallien minimimäärää, ja hieman vaihteleva osa yksilöistä on aina laskennan tavoittamattomissa. KUNNOSTUKSET 54 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vaikka tarkkaa talvikannan kokoa ei kenttähavaintojen avulla pystytty arvioimaan, oletetaan norppakannan kasvaneen noin 15-20 yksilöllä talvesta 2019. Määrä on noin 15-20 yksilöä suurempi kuin vuotta aiemmin. Etenkin virtaisilla alueilla sekä Savonlinnan eteläpuolisella Saimaalla suuri osa norpista talvehti ilman pesää
(03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. Kärpäsentoukat suoraan kasvattajalta . 045 138 8888 Uusi iso myymälä Auki Ti Pe 10-18 (muut ajat sopim. 040 5212 046 / pilkkisyotit@kopteri.net MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. 0400 450 045 www.toukka-koskinen.fi https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. TOUKKAKASVATTAMO PENTTI KOSKINEN . Hollantilaiset onkimadot ympäri vuoden Puh. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 040 505 2225 KILPAPILKKIJÖIDEN SUOSIMAT pilkit ja morrit. 045 138 8888 JIG, Just in Gross (Onkitukku) Tiilipojanlenkki 2, Vantaa (Petikossa St1:n pihalla) Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. Kotimaiset surviaiset . ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi ARPPEENLAMPI NYT RUNSAASTI ISOA TAIMENTA, KIRJOLOHTA, HARJUSTA JA SIIKAA! Luvat ja info: www.arppeenlampi.fi Kalastuslupia myydään vain ison Kodan ja Mökkien vuokraajille! Meillä vuokrattavana myös 9 erilaista matkailuautoa Kysy tarjousta! Jukka Toivanen p. Yli 1000 uutta tuotetta netissä Onkitukku ROD Oy Tiilipojanlenkki 4, Vantaa (Petikko) puh. l Kotimaiset kärpäsentoukat, surviaiset, l hollantilaiset madot NÄSIVIEHE P.Koskinen puh. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Ota Ottipaikka onkeesi! p. mukaan) Puh. 0400 693 846 jukka.toivanen1@gmail.com www.keminmaanautokeskus.fi Hox! VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 55
LÄHDE: Suomen kalakirjaston arkisto 56 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Kalakoreissa on saattanut olla taskuja tai kannessa pieni lokero kalastajan tarvikkeille. K alakoria on käytetty aikoinaan useimmiten perhokalastuksessa kalan pitämiseen säilössä, kun kalastaja samalla kahlaa tai liikkuu kalastaessaan. Helsingissä ilmestynyt ruotsinkielinen Sporten-lehti esitteli 1891 Hardyn kalakorin hienojen ohjekuvien kera, kuinka olalla roikkuva kori kannattaa myös haavin ja vapauttaa kalastajan kädet. Schröderin luettelossa 1926 oli myytävän kolmea eri koon kalakoria, nykyään kalakorit ovat lähinnä koriste-esineitä
Mahdollisuus omatoimiseen ruokailuun tai ravintolan palveluihin. 0500 440 923 tai petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. Matkalle mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Wc:t ja suihkut erillisessä rakennuksessa. Kokemus talvisissa eräolosuhteissa liikkumisesta ja kalastamisesta on hyväksi. ALUEELLA ON KYMMENIÄ JÄRVIÄ, JOISTA ON MAHDOLLISUUS PILKKIÄ LOHIKALOJA. Majoituspaikkana on Näätämöjoen rannalla sijaitseva Neiden Fjellstue-mökkikylä. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@ vapaa-ajankalastaja.fi. Matkalla on tarjolla monipuoliset palvelut ja autolla pääsee pihaan. Nyt mukaan reissuun kalakaverin tai pikkuporukan kanssa! LISÄTIEDOT Petter Nissén puh. Antoisia siikavesiä on tarjolla useita ja joissakin kohteissa myös taimenta. Majoituspaikka on Kilpisjärven kylän palveluiden kaupan, huoltoaseman ja ravintoloiden läheisyydessä. Muutama vene löytyy eri kohteissa mökkien asiakkaille vuokralle. MATKALLA PILKITÄÄN RAUTUA JA MUITA LOHIKALOJA NORJAN LAPISSA NÄÄTÄMÖN ALUEELLA. 050 5974933 tai jaana.piskonen@ vapaa-ajankalastaja.fi. Kohde sijaitsee lähellä Suomen rajaa, perille pääsee henkilöautolla. Hintaan ei sisälly ruokailuja, kalastuslupia ja välineiden desinfiointia, kuljetuksia, henkilökohtaista kalastusopasta ja matkoja kohteeseen. MATKALLA KALASTETAAN TUNTURIMAISEMISSA KILPISJÄRVEN YMPÄRISTÖSSÄ MONIPUOLISILLA KALAVESILLÄ. Ilmoittautumiset viimeistään 15.5. Matkalle mahtuu 16-20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Alueella on mahdollista kalastaa harjusta, rautua, siikaa tunturivesillä ja päiväretkellä Jäämerelle voi harrastaa myös merikalastusta. Matka on omatoiminen. Hintaan ei sisälly ruokailuja, kalastuslupia, kuljetuksia, henkilökohtaista kalastusopasta ja matkoja kohteeseen. Mökkikylässä on ruokaravintola A-oikeuksin. 0500 440 923 tai petter.nissen@ vapaa-ajankalastaja.fi. Pihalta löytyy kota, jossa on tulipaikka ja savustusmahdollisuus sekä näköala Saanatunturille. mennessä Jaana Piskonen puh. Vapaa-ajan Kalastaja -lehden LUKIJAMATKAT NORJAAN NÄÄTÄMÖÖN MA 12. MATKAN TUKIKOHTA ON TASOKASTA MAJOITUSTA TARJOAVA SAIVAARAMÖKIT KILPISJÄRVEN KESKUSTAN TUNTUMASSA LÄHELLÄ PALVELUJA. Majapaikan kotisivuilta voit tutustua mökkeihin ja puitteisiin: saivaaramokit.fi Lisätietoja mökkikylän palveluista neidenfjellstue.com VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 57. Paikalliset kalastusluvat voi hankkia paikan päältä. Paikalla on mahdollisuus liikkua kalaretkillä suksilla tai omalla moottorikelkalla (ei reittimaksuja). Mökeissä on yhteiset sosiaalitilat, minikeittiö ja jääkaappi. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä alkaen 135 €/hlö/4 vrk (ei jäsenet 155 €). Norjassa ei ole valtion kalastuksenhoitomaksua pilkinnässä. Kilpisjärvestä voi tavoitella kookasta rautua tai patikoida Saanajärvelle raudunpyyntiin rantakalastuksen merkeissä. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä alkaen 195 €/ hlö/4 vrk (ei jäsenet 215 €). LISÄTIEDOT Petter Nissén puh. Ilmoittautumiset viimeistään 13.3. Fjellstuen asiakkaina suomalaisillakin on pääsy pilkille Finnmarkin muutoin rajoitetuille kalavesille. Mielellään parillinen määrä lähtijöitä per kalaporukka. Matkalla on mukana paikalliset kalavedet tunteva matkanvetäjä, jolta saa vinkkejä kalastukseen ennen matkaa ja kohteessa. Hintaan sisältyy majoitus 3-4 hengen mökissä, sauna joka ilta, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikan päällä. mennessä Jaana Piskonen puh. KILPISJÄRVELLE MA 26.– PE 30.7. – PE 16.4. Kalastus kohteessa on omatoimista ja itselle sopivan aikataulun mukaan. Hintaan sisältyy majoitus 4-6 hengen tasokkaissa mökeissä, joissa on oma sauna joka mökissä, kodinkoneet, täysi keittiövarustus, jääkaappi pakastinlokerolla, TV ja wifi-yhteys. Lisätietoja mökkikylän palveluista Neiden Fjellstuen kotisivuilta neidenfjellstue.com. Helposti saavutettavia huippukohteita ovat muun muassa suurharjusten Könkämäeno ja pienen patikkamatkan päässä tieltä sijaitseva Ailakkajärvi
VALKEAKOSKEN KALAVEIKOT valittiin vuoden kalaseuraksi TEKSTI ISMO MALIN • KUVAT JUSSI ALANKO VALKEAKOSKEN Kalaveikkojen kesäleirillä nuoret pääsevät muun muassa jigaamaan kuhaa. Perinteisen kilpailutoiminnan ohella Kalaveikot on tunnettu esimerkiksi Apianvirran heittokalastusalueen hoitamisesta ja kalaveneiden vuokraustoiminnastaan. Valinta kohdistui tällä kertaa Valkeakosken Kalaveikkoihin, joka on yksi maamme suurimmista kalastusseuroista lähes 800 jäsenellään. Kuva: Timo Pohjalainen. Seuran puheenjohtaja Jussi Alanko pitää hänkin Kalaveikkojen merkittävänä vahvuutena monipuolista toimintaa, joka hänen mielestään mahdollistaa sen, että jäsenmäärä pysyy korkeana. Jos keskitytään vain yhteen asiaan, ei se houkuta suuria määriä jäseniä”, Alanko muistuttaa. ”Pitkän perinteen omaavalla Tappajahauki-uistelukilpailulla on myös laaja sponsori-, talkooja kilpailijajoukko, joka pitää seuran tuntosarvet herkkinä oman seuran toiminnan ulkopuolellekin”, viestintätoimikunta toteaa valintaperusteluissaan. Kun on osaajia lähes joka lähtöön, löytyy aina joku, jonka puoleen kääntyä. TAPPAJAHAUKI-UISTELU JOUDUTTIIN PERUMAAN Vuonna 1952 perustetussa seurassa toiminnan monipuolisuus on taattu myös siten, että eri kalastusmuotojen eli perhokalastuksen, 58 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Runsas ja monipuolinen toiminta valtteina Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT S uomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) palkitsi syyskokouksessaan vuoden 2020 kalaseuran. Valinnan tehneen SVK:n viestintätoimikunnan mukaan Valkeakosken Kalaveikot on osoittanut, että runsaalla ja monipuolisella toiminnalla voidaan välttää suuren kalastusseuran näivettyminen. Tästä voisivat hänen mukaansa ottaa oppia muutkin kalaseurat, jotka tähtäävät jäsenmääränsä lisäämiseen tai sen pitämiseen suurena. KAIKENIKÄISET JÄSENET YKSI VAHVUUS Valkeakosken Kalaveikkojen sihteeri Simo Suihko nostaa Valkeakosken Kalaveikkojen vahvuudeksi myös sen, että seurassa on kaikenikäisiä jäseniä. ”Löytyy isovanhempia ja heidän lapsiaan sekä lapsenlapsiaan. ”Pitää olla tarjolla vähän kaikkea monipuolisesti. Valkeakosken Kalaveikkojen puheenjohtaja Jussi Alangon mukaan valinnasta vuoden kalaseuraksi voi olla hyötyä esimerkiksi kilpailuilmoitusten myynnissä. Näin kokeneita konkareita riittää opastamaan kalastusharrastuksensa alussa olevia nuoria”, Suihko kertoo
VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 59. Olemmekin näillä näkymin lisäämässä Apianvirran kirjolohi-istutuksia”, Alanko kertoo. Joiltain seuroilta kuitenkin sanottiin irti kaikki sopimukset", Alanko mainitsee. Vuosi 2020 oli Alangon mukaan kuitenkin koronapandemian takia poikkeuksellinen, sillä moni tapahtuma, kuten esimerkiksi Tappajahauki-uistelu jouduttiin perumaan. VALINNASTA VUODEN KALASEURAKSI OLLAAN TYYTYVÄISÄ Valinta vuoden kalaseurassa otettiin – totta kai – Kalaveikoissa tyytyväisenä vastaan. TAPPAJAHAUKI-uistelu on Valkeakosken Kalaveikkojen suurin ja tunnetuin vuosittainen tapahtuma. uistelun, onkimisen ja pilkkimisen toimintaa pyörittävät omat jaostonsa. Yksi paikan valtti on, että se pysyy talvellakin sulana ja on siten kalastettavissa ympäri vuoden. Siellä viihtyvät niin seuran omat jäsenet, muut kaupunkilaiset kuin kauempaakin tulevat. Myös kilpailut ovat merkittävä osa Kalaveikkojen toimintaa. Seuran tavoitteena on ollut vuokravesialueiden laajentaminen, mutta uusien kalatalousalueiden aloitettua toimintansa suunnitelmiin tuli mutkia matkaan. Tulokseen on myös oltu tyytyväisiä”, Alanko toteaa. VALKEAKOSKEN Kalaveikkojen hoidossa oleva Apianvirta on suosittu kalapaikka aivan Valkeakosken keskustan tuntumassa. Oppaat ohjasivat jigausta ja oma porukka vetouistelua”, Alanko selvittää. Eikä unohtaa sovi, että seura on mukana myös aivan Valkeakosken keskustan tuntumassa sijaitsevan Apianvirran heittokalastusalueen kalastusjärjestelyissä. Viime vuonna kilpailu jouduttiin kuitenkin perumaan koronapandemian takia. ”Olemme päätelleet saamastamme tunnustuksesta, että jotain olemme tehneet hyvin ja oikein”, puheenjohtaja Alanko sanoo. Aika näyttää”, hän pohtii. Esimerkiksi viime vuonna saimme omalla porukalla tehtyä aivan kaupungin keskustassa sijaitsevien kerhotilojemme remontin valmiiksi. ”Apianvirralla kävijämäärissä on ollut kasvua ja sinne tulee kävijöitä pidemmänkin matkan takaa. Kisoista tunnetuin on vuosittain järjestettävä Tappajahauki-uistelu, joka on myös Häme cupin osakilpailu. Apianvirran suosio kasvussa Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Kalaveikot tarjoaa jäsenistölleen kalastusmahdollisuuksia vuokravesialueillaan, joita löytyy niin Vanajavedeltä kuin Mallasvedeltäkin. Apianvirta ”Saimme sentään pidettyä kesäisen nuorten leirin tautitilanteen ollessa parempi. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi kilpailuilmoitusten myynnissä ja toisaalta jäsenistöön päin. ”Asia on ollut ainakin somessa ja Valkeakosken Sanomissa esillä. Oman väen lisäksi vetäjinä oli ammattioppaitakin, kuten esimerkiksi Toni Pohjalainen. "Me pääsimme sentään jatkamaan vanhoilla ehdoilla ja yritämme neuvotella lisäalueita, kunhan kalatalousalueet saavat suunnitelmansa valmiiksi. KERHOTILOJEN REMONTTI SAATIIN VALMIIKSI Vaikka Valkeakosken Kalaveikot on jäsenmäärällä mitaten suuri seura, niin todellisia aktiiveja, joiden varassa toiminta pyörii, on tarpeeseen nähden vähän. ”Se on niin huonossa kunnossa, että olemme jo jonkin aikaa joutuneet pitämään nuorten kesäleirit Toijalan Seudun Kalamiesten mökillä Vanajaveden Otonsaaressa”, Alanko kertoo. Mallasvedellä sijaitsevan seuran kalamökin remontti on hänen mukaansa seuraava suurempi talkookohde. ”Talkooväkeä kuitenkin yleensä saadaan liikkeelle, kun tarve vaatii
Vesiluonnon, kalakantojen ja vapaa-ajankalastuksen väsymätön puolestapuhuja. Kaikessa mukana ja aina valmis talkoolaiseksi. SVK:n toiminnanjohtaja), Jyväskylä. Tanhuanpää on Lounais-Suomen monitoiminainen. Piirin varapuheenjohtaja, valistustoimikunnan vetäjä ja toimintakalenterin tekijä. 60 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. . HANNU ROUTIO (Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri), Helsinki. Niitynperä on Killin Kalakerhon ja Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin pitkäaikainen puheenjohtaja. Palkitut Kunniamerkit ?. KAIJA TANHUANPÄÄ (Lounais-Suomi), Eura. ILKKA SAILO (ent. Aiemmin Satakunnan Kalamiespiirin aktiivi ja Kauttuan tehtaiden Urheilukalastajien puheenjohtaja. ILKKA MÄKELÄ (ent. Aina talkoolaisena alueen tapahtumissa. Uranuurtaja (yli 30 vuotta) kalastusharrastuksen edunvalvonnan etulinjassa. Juhlavuonna palkittiin ansioituneita toimijoita, seuroja ja yhteistyökumppaneita TEKSTI JAANA VETIKKO S uomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vietti viime vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Marttisella on yli 30 vuoden ura kalataloushallinnossa, joista merkittävin rooli Uudenmaan Ely-keskuksen kalatalouspäällikkönä. SVK:N syyskokouksessa palkittiin kunniamerkein vapaa-ajankalastajapiirien toimijoita, jotka ovat poikkeuksellisen ansiokkaasti toimineet vapaa-ajankalastuksen hyväksi. ?. Kuva: Johanna Antila. MARKKU MARTTINEN (ent. Suomen Kalamiesten Keskusliiton tiedottaja), Kauniainen. Sailo on toiminut yli 30 vuotta SKK:n palveluksessa tiedottajana ja Kalamies-lehden toimitussihteerinä. Lisäksi SVK palkitsi kunniaviireillä vapaa-ajankalastajapiireittäin ansioituneita kalastusseuroja osoituksena aktiivisesta, monipuolisesta ja esimerkillisestä seuratoiminnasta. Mäkelä on toiminut SVK:n toiminnanjohtajana sen perustamisesta vuoteen 2016 asti. Routio on entinen Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin ja Helsingin Kalamiespiirin pitkäaikainen puheenjohtaja, SKK:n hallituksen puheenjohtaja ja SVK:n hallituksen jäsen. Elyn kalatalouspäällikkö), Helsinki. Routio on yhä monitoimimies piirissään niin nuorisotapahtumissa, kilpailuissa kuin muissakin tapahtumissa. Sailo omaa pitkän uran kalastusharrastuksen edunvalvonnan etulinjassa. Sen kunniaksi järjestö palkitsi syyskokouksessaan kunniamerkein ja kultaisin ansiomerkein henkilöitä ja vapaa-ajankalastajapiirien toimijoita, jotka ovat poikkeuksellisen ansiokkaasti toimineet vapaa-ajankalastuksen hyväksi. 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A JARMO NIITYNPERÄ (Lounais-Suomi), Raisio. Tätä ennen hän toimi Suomen Metsästäjäja Kalastajaliiton toiminnanjohtajana. Hän toimii myös SVK:n hallituksen jäsenenä ja on erityisen aktiivinen piirin hallinnossa (aiemmin rahastonhoitaja) sekä kilpailutoiminnassa. SVK:n yhteistyökumppaneita kiitettiin kunniaviirein menestyksellisestä toiminnastaan
JAAKKO KNAAPILA (Pohjanmaa), Louko. Kunniaviirit kalastusseuroille: Tuusulanjärven Urheilukalastajat (Etelä-Suomi), Naantalin seudun Urheilukalastajat ja Huittisten Kalakerho (Lounais-Suomi), Hervannan-Kaukajärven Kalakerho (Häme), Seinäjoen seudun Onkijat (Pohjanmaa), Iin Kalamiehet (Pohjois-Pohjanmaa), Veitsiluodon Kalamiehet ja Sodankylän Perhokalastajat (Lappi), Kajaanin Perhokerho (Kainuu), Lesnan Naputtajat (Pohjois-Karjala), Puijon Pilkki (Pohjois-Savo), Puruveden Kala-Harrit (Etelä-Savo), Lappeenrannan Urheilukalastajat (Etelä-Karjala), Loviisan seudun Eränkävijät ja Lahden Kalaveikot (Kaakkois-Suomi) ja Viitasaaren Kalakaverit (Keski-Suomi). Pitkän linjan toimija niin SKK:ssa kuin SVK:ssa, pitkäaikainen aiempi puheenjohtaja niin Pohjanmaan piirissä kuin myös seurassaan Seinäjoen seudun Onkijoissa. Hän on aiemmin toiminut vahvasti kalamiespiirissä ja SKK:ssa, vaikuttanut kalastusaluetoiminnassa sekä toiminut Pohjois-Karjalan alueella erilaisissa vesienhoitohankkeissa. Lisäksi hän on aktiivinen toimija omissa seuroissaan Lahden Perhokalastajissa (seuran perustajajäsen) ja Lahden Seudun Nuorissa Pyytäjissä. Kultainen ansiomerkki: MIKKO PELTOLA (toimittaja). Hirvonen on Keski-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin ja seuransa Ylä-Keiteleen Koukun pitkän linjan aktiiveja. 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A TAPANI KURKI (Etelä-Savo), Varkaus. Hän on myös SVK:n hallituksen varajäsen, ja on ollut vahvasti mukana kalaja ympäristötoimikunnan toiminnassa. Turunen on Etelä-Karjalan piirin pitkäaikainen sihteeri ja Lappeenrannan Urheilukalastajien puheenjohtaja. Aktiivinen toimija myös nuorisotapahtumissa. Ollut aktiivisesti mukana myös seurojen ja piirin nuorisotoiminnassa. Turusen sydäntä lähinnä on erityisesti kilpailutoiminta, mutta aktiivisuutta löytyy silti moneen kalastusharrastusta edistävään asiaan. Hän on toiminut takavuosina myös kalamiespiirin toiminnanohjaajana. Kurki on toiminut aiemmin SVK:n pilkkijaostossa ja kilpailutoimikunnassa. Kajaanin Perhokerhon aktiivinen toimija, myös edustajana kalatalousaluetoiminnassa. Kaskela on ollut mukana em. Kauppinen oli Pohjois-Savon monitoimimies, joka oli kaikessa mukana, oli kyse sitten nuorisoleirin, muiden kalastustapahtumien tai kilpailujen järjestämisestä. Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtaja ja SVK:n lasten ja nuorten kalastusohjaaja. HEMMO HIRVONEN (Keski-Suomi), Vaajakoski. Hän toimi Pohjois-Savon piirin puheenjohtajana kuolemaansa saakka keväällä 2020. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 61. Pohjois-Pohjanmaan piirin sekä kalamiespiirin entinen pitkäaikainen sihteeri. Knaapila on ollut vahvasti mukana kalastusalueja kilpailutoiminnassa. Kunniaviirit yhteistyökumppaneille: Metsähallitus, Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin ja Eduskunnan kalakerho. Kaskela on pitkän linjan toimija niin SKK:ssa kuin SVK:ssa, Hämeen piirissä ja Valkeakosken Kalaveikoissa. Meriiteistä löytyy niin seurojen puheenjohtajuuksia kuin kilpailuvastaavan tehtäviä. kestävän verkkokalastuksen hanketta. Väisänen on Kainuun piirin sekä kalamiespiirin pitkäaikainen puheenjohtaja. Erityisesti nuorisotoiminta on Hirvosen sydäntä lähellä. Hartikainen on Pohjois-Karjalan monitoimimies, piirin puheenjohtaja ja mukana SVK:n hallituksessa. JUHA VÄISÄNEN (Kainuu), Kajaani. Kurki on erityisesti kilpailujen järjestämisen moniottelija: useita SM-kilpailuja ja viimeisimpänä vuonna 2020 kolmen viikon varoitusajalla MM-morrin pääjärjestäjän rooli. PEKKA KASKELA (Häme), Valkeakoski. JUHA SYVÄRINEN (Pohjois-Pohjanmaa), Oulu. MERJA KEKKI (Lappi), Sodankylä. ANITA TÖRMÄNEN (Pohjois-Pohjanmaa), Raahe. Törmänen on edelleen mukana piirihallituksessa sekä vahvasti mukana piirin alueen nuorisotoiminnassa ja apuna myös muissa tapahtumatalkoissa. järjestöjen kalaja ympäristötoimikunnissa, edistänyt erityisesti järjestöjen kalastusaluetoimintaa sekä ollut mukana kehittelemässä mm. Kauppinen oli aina valmiina talkoisiin ja otti usein myös vetovastuun. EERO KOKKARINEN (Pohjois-Savo), Siilinjärvi. Edesmennyt KYÖSTI KAUPPINEN (Pohjois-Savo). Kekki on piirin nuorisotapahtumien aktiivi. VEIKKO KARINKANTA (Kaakkois-Suomi), Lahti. PEKKA TURUNEN (Etelä-Karjala), Lappeenranta. TIMO HARTIKAINEN (Pohjois-Karjala), Lieksa. Karinkanta on pitkän linjan nuorisotoimija. Kekki on Lapin piirin luottonainen SVK:ssa, hän toimii sekä piirin sihteerinä että SVK:n hallituksen jäsenenä. Kokkarinen on pitkän linjan kalakummi ja kilpailutoimija niin kalamieskuin vapaa-ajankalastajapiirissä. Syvärinen on ollut vahvasti mukana seuraja piiritoiminnassa jo 70-luvulta saakka. Nyt Pohjois-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja ja kilpailuvastaava
Lisäksi palkinto lähtee eniten ryhmän C suurkalakoon lajeja saaneelle ja ne vapauttaneelle henkilölle. Suhteellinen suuruus lasketaan siitä, kuinka monella prosentilla kalan koko ylittää suurkalastajan ansiomerkkiin oikeuttavan vähimmäisrajan. Uusi raja on 50 senttimetriä, jonka katsottiin paremmin vastaavan harjuksen yhden kilon painorajaa. Silli Lures palkitsee suurimman ahvenen vapauttajan legendaarisella Sillin kevennetyllä tasapainopilkillä. Kilpailussa on kolme kategoriaa: vapavälineet, muut välineet ja vapautussarja. KILPAILUUN OSALLISTUMINEN Suurkalakilpailuun voit osallistua lähettämällä kuvalla varustetun ilmoituksen saamastasi suurkalasta. Kiitos kaikille kalansa ilmoittaneille ja onnittelut suurkalojen saajille. Harjuksen suurkalarajaa on muutettu vuodelle 2021 pituuden osalta. . Muutoksen vahvisti SVK:n hallitus. CWC palkitsee suurimman hauen vapauttaneen solmuttomalla kumihavaksella varustetulla haukikoon haavilla sekä lajitelmalla haukiuistimia. Ikinä aikaisemmin emme ole vastaanottaneet yhtä paljon suurkalailmoituksia. . Ilmoitus tulee lähettää yhden (1) kuukauden kuluessa kalan saantihetkestä, tai viimeistään seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. SUURIMPIA KALOJA PALKITAAN Kilpailussa palkitaan eri kalaryhmien suhteellisesti suurimpien kalojen saajia. Vision palkitsee pisimmän lohen vapauttajan Hero Salmon -perhokelalla ja pisimmän harjuksen vapauttajan Hero Nymph & Dry -perhokelalla. . Kalan tulee ylittää kyseisen lajin suurkalaraja ja sen tulee olla saatu Suomesta. Palkintoina on Starfish/Tubertini tuotteita, arvo noin 50 euroa. TEKSTI JUHA OJAHARJU Suurkalavuosi 2021 alkaa V uosi 2020 on ollut suurkalojen vuosi, ainakin jos kriteerinä käytetään SVK:lle ilmoitettujen suurkalojen määrää. Vapautussarjassa käytetään lohikalojen ryhmässä B vertailuarvona kalan pituutta. Vapautussarjan palkinnot . Gofish.fi palkitsee suurimman vapautetun lahnan, särjen ja säyneen saajat. Ryhmät ovat: petokalat (A), lohikalat (B), särkikalat (C) ja muut kalat (D). Ruoto palkitsee pisimmän taimenen vapauttajan 100 euron lahjakortilla. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 62 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. . SÄHKÖINEN KALAILMOITUS Kaikki SVK:n nettisivujen kautta tehtävät suurkalailmoitukset kannattaa tehdä kirjautuneena. Sivuille kirjautuneena avautuu kalailmoituslomakkeen ensimmäinen osio valmiiksi täytettynä, mikä nopeuttaa ilmoituksen tekoa ja säästää turhaa vaivaa. Pauli Varsila hienon karpin kanssa. Kuva: Pauli Varsila. Vuoden vaihtuessa alkaa myös uusi suurkalakilpailu, johon voit osallistua lähettämällä meille ilmoituksen saamastasi suurkalasta
VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2021 63. K u va : O la vi K u ja n en . (Palkintoa ei voi siirtää toiselle.) 2. Arvonta suoritetaan 22.3. Paikan vapaavalintaiselle Vapaa-ajan Kalastajan lukijamatkalle, arvo 300 euroa. 5. Vielä pidempiaikainen tämä elämys tai muisto on, kun se taltioidaan videolle ja kuviin. Suurkalavideo löytyy Youtubesta Urpoerämies-kanavalta, sekä SVK:n omalta Kalastusvideot-kanavalta. Yllätyssetti kalastusvälineitä, arvo 80 euroa. Aikaa ja vaivaa tuli nähtyä paljon, mutta se palkittiin monilla ennätyskaloilla, ja vielä sitäkin useammalla suurkalalla! Toivomme että dokumentti herättää kiinnostusta sekä ennen kaikkea arvostusta niin suurkaloja, kuin harvinaisempiakin lajeja kohtaan. Suurkalasta on tullut legenda.” SUURKALAN ILMOITTAMINEN SÄHKÖISESTI: vapaa-ajankalastaja.fi/kalailmoitus TULOSTETTAVA ILMOITUSLOMAKE: vapaa-ajankalastaja.fi/tulostettava-suurkalan-ilmoituslomake/ KALAREKISTERI: vapaa-ajankalastaja.fi/kalarekisteri/ Nyt kannattaa olla jäsen USEAMMASSA SEURASSA Vapaa-ajankalastajien arvonta monijäsenille Suomen Vapaa-ajankalastajat arvostaa kaikkia jäseniään ja haluaa palkita muutaman heistä. Tiedossa olisi ympäri Suomea toistaan ikimuistoisempia reissuja eri lajien suurkalojen perässä, ja tämä kaikki tulisi vielä videolle muistoksi, sekä muille ihailtavaksi. Suomi ja sen vesistöt ovat todellinen aarreaitta kalastajalle! Lainaten videon loppusanoja: ’Koko suomalainen lajikirjo ja niiden suuret yksilöt odottavat onkijaansa. Jos kuulut useampaan kalastusseuraan tai olet seurajäsenyytesi lisäksi SVK:n henkilöjäsen sekä maksat vuoden 2021 jäsenmaksusi eräpäivään mennessä, olet mukana arvonnassa. kuluvan vuoden jäsenmaksun useampaan seuraan (tai seuraan ja henkilöjäsenyyden) maksaneiden kesken ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Heidän nimensä julkaistaan myös järjestön somekanavissa ja lehdessä. Jani Laitinen Urpoerämies-teamista kertoo videon teosta näin: ”Meille kalastuksen tärkein puoli on yhdessä koetut elämykset, joihin usein liittyy mahdollisimman isot kalat, tai ainakin niiden tavoittelu. Katso uusi suurkalavideo SVK on tuottanut yhteistyössä Urpoerämies Productions kanssa suurkaloista ja niiden kalastamisesta kertovan videon. 3. Kun meille tuli mahdollisuus tuottaa kalastusaiheinen dokumentti suurkaloista, ei tarvinnut montaa hetkeä miettiä. Yllätyssetti kalastusvälineitä, arvo 50 euroa. Yllätyssetti kalastusvälineitä, arvo 100 euroa. 4. Kalankäsittelyvälinesetti (fileointiveitsi, kalapiikki, teroituspuikko), arvo 60 euroa. Lisäksi voit ottaa kaverisi mukaan puoleen hintaan. Vapaa-ajankalastajat arpovat: 1. Videota katsomalla virittäydyt takuuvarmasti hyviin suurkalatunnelmiin
. . . Hintoihin lisätään toimituskulut. . . . . . . . . 2021 17.4. . . . . . . . . 2021 20.2. . . . . . ”SM-pilkin esikisa”, Kallavesi, Kuopio 6.3. . . . . . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Saimaan kanava 18.-20.6. . SM-perho naiset, Vekaranjärvi, Risulampi ja Ahvenlampi 28.-29.8. Pilkkimaajoukkueiden loppukarsintaa ei järjestetä v. . . . . . . . SM-kiiskipilkki, Rantasalmi 20.3. . Virrat, Koskelankoski 3.7. . . . LEGENDAARINEN lusikkauistin Vapaa-ajankalastajan KAUPPA JK-UISTIN Kevennetty lusikka, joka on suunniteltu erityisesti lohikalojen pyyntiin, toimii muillekkin petokaloille. Kilpailupaikasta on julkaistu kattava juttu Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä 1/2020. . . . . Muurame, Muuramenjoki 3.7. Karkkila, Karjaanjoki 19.6. . SM-tuulastus, aika ja paikka auki 19.9. . . . . . . . . . Ylöjärvi, Julkujärvi 13.5. . . . . . . Lisätiedot Petter Nissén puh. Virrat, Yläinen Toriseva 15.5. . . . . MM-tuulastus, aika ja paikka auki ?. . SM-särkipilkki, Keitele, Viitasaari MM-morrikarsintaa ei järjestetä v. . . . . . . . . . . . Teijo, Matildanjärvi (vene) 9.5. . SM-Veneonki, Piipsjärvi, P-Pohjanmaa 28.-29.8. SM-onki, Kalajärvi, Peräseinäjoki (alustava aika) 7.8. . Viehekalastuksen SM, Puruvesi 3.7. . . . . . . . . . . . . . . Kaustinen, Perhonjoki. Ylöjärvi, Julkujärvi (kelluntarengas) 5.6 . . . . . . . . . SM-lohipilkki, Ahvenlampi, Luosto (alustava aika) 22.-23.5. . . . . Nuorten SM-perho, Muurame Muuramenjoki 14.8. . . . 12 € kpl Värisee herkullisesti 64 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SM-heittouistelu, Oravainen 4.7. . Iijoki, Kipinänkoski 20.6. . . . . . . Lieto, Nautelankoski 29.5 . . . . SM-pilkki, Sorsasalo, Kuopio 7.3. . . . . . . . . SM-laituripilkki, Salo 25.-26.9. . . . . 5.6. SM-perho kelluntarengas, Isojoki Kangasjärvi 31.7.-1.8. Espoo, Vantaanjoki 6.6. . . . . . Vaajakoski, Liekkilampi 16.5. Isojoki, Kangasjärvi (kelluntarengas) Hakuohjeet karsintakilpailuihin SVK:n kotisivuilla www.vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailutoiminta > SM-kutsut > SM-perho 2021. Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut kesällä 2021 2.5. . . . . . . . . . . . SM-soutu-uistelu, Kilpijärvi (P-Savo) 10.-11.7. SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi (alustava aika) 18.4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . SM-perho (finaali), Taivalkoski Iijoki Kostonjoki 7.8. . 0500 440 923 petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. . . . . . 2021 pidettäviksi. . . . . . . . Vekaranjärvi, Ahvenlampi (kelluntarengas) 4.7. . . . Vekaranjärvi, Risulampi 15.5. Keuruu, Valkeisjärvi (vene) 22.5. . . . Ruotsinpyhtää, Kukuljärvi (vene) 8.5. . . . . . . SVK:n mestaruusvetouistelu, Oravainen 10.-11.7. Vekaranjärvi, Ahvenlampi (vene) 16.5. . . Utajärvi, Valkeisjärvi (vene) 24.7. . Nuorten SM-toimintakilpailu, Isosaari, Alavus 28.-29.8. . . . . . . . . . Oikeastihan lammen nimi on Pikiruukin lampi. . . . SM-perho Masters, Vekaranjärvi, Risulampi ja Ahvenlampi ?. . . . . . OIKAISU KOKKOLASSA uiskentelee karppeja Pikiruukin lammessa Vapaa-ajan Kalastajan numerossa 6/2020 oli seuraesittelyssä Specimen Finland ry. . . TILAUKSET: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa. . . . . . Kolme eri väriä. . . . . . . Samassa yhteydessä kerrottiin myös Kokkolan karppilammesta, jonka nimeksi oli jutussa virheellisesti mainittu Pikiruukun lampi. . . . SM-Feeder, Kyläsaari, Helsinki (alustava, jos kisa saadaan valmiiksi) SM-pilkki 2021 SM-pilkki kilpaillaan koronapandemian niin salliessa 6.3. Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Kyläsaari/Arabianranta 9.-10.10. . . . . . . . . Epävir. . Oulu, Mustalampi 22.5. . . . . . . Kuopion Sorsasalossa. . . Kilpailukutsu löytyy osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/ kilpailukutsut. . . . SM-kilpaonki, paikka auki 10.7. . . . . Kilpailukalenteri 2021 Huom! Vuoden 2020 peruutetut kilpailut siirtyvät suurimmalta osin v. Toimitus pahoittelee virhettään. . . SM-perho joukkuekilpailu, Kaustinen, Perhonjoki 24.7. SM-mormuskointi, Räyringinjärvi, Veteli 27.3. . . . . . . . . . . . . . .
SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ SVK on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa. Ku va : M ar cu s W iks trö m SV K :N JÄSENE N Ä Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja! l erikoisvärinen viehe l jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Viking Lineltä alennukset ryhmäja vapaa-ajanmatkoista l paljon muita etuja mm. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi): Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen. LIITTYMISLAHJANA VAIN 40 € VUOSI Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SVK:n jäseneksi Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys.
2. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi 66 1 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 2 25.3. KALASTONHOITOMAKSU 2021 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 28.1. 3. 6 2.12. 3 3.6. MAKSAMINEN 1. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 4 12.8. Heittokalastusveneen varustelu Suurkalatulokset 2020 Ahventa liveluotaimella Reittivesien suurhauet Ku va : Te em u Ko sk i. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 1.2. 5 7.10. 25.3. LEHDET 2021 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 2 / 2021 ilmestyy 25.3. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16
2021 – 12 650044 – 2101 Lisätietoja raymarine.. y tai Element HV -kaikuluotaimesi pilkkianturilla ja koet aivan uuden ulottuvuuden, jännityksen joka vie sinut kalaan uudestaan ja uudestaan! Täydennä Dragon. 19-2915-MAR Ice Fishing Advert (Finland) Q-Type 220 x 280.indd 1 12/12/2019 09:13. /element-series/element-hv YLIVOIMAINEN PILKKIKALASTUSKAIKULUOTAIN Pilkkijäiden tullessa varusta Raymarine Dragon. /dragon. 6 414886 500440 21001 PAL. y tai Element HV pelkällä pilkkianturilla (sh. y/pilkkisarja ja raymarine.. VKO. 117,80 €) tai vaihtoehtoisesti täydellisellä pilkkikalastussarjalla, joka sisältää pilkkianturin lisäksi akun, laturin sekä kellukkeen pakattuna kestävään laukkuun (241,80 €)