Vapaa-ajan Kalastaja 1/2022

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 • 2022 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € UNIIKKI kalareissu Kanadaan Mateenpilkintäresepti Makupaloja madesesonkiin Kalaherkkuja TAPSAN TAPAAN Perhonsidonnan hyödyntäminen pilkillä Särkikalojen pilkintä
56 Vuoden kalastusseura Stadin Kalajunnut 66 Lukijalta 70 72 Suurkalojen uudet tuulet 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä TAMMIKUU 2022 Sisällys 44 Kalaherkut ”Tapsan tapaan” 8 Särkikalojen pilkkiminen 58 Kalapaikkana Brittiläinen Kolumbia, Kanada 40 Vavan varressa Tintti Drake 42 Historian havinaa 46 Kalaherkut Hapanimelä kalapata 48 Nuorten tärpit 54 Perhonurkka Perhonsidonnan hyödyntäminen pilkkikalastuksessa 16 Mateenpilkintäresepti 22 Hyppää rekeen ja lähde Arton kanssa kalaan! 24 Älä jätä ahvenia tai muita kaloja jäälle 25 Henkilöuutinen 26 SVK:n uusi toimintastrategia 30 Kalapaikkana Malediivit 36 Uutuudet 38 Lääkärin määräyksestä Makupaloja madesesonkiin 52 Tutkittua Jättääkö teknologia kalalle enää mahdollisuuksia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 3
050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : AN SS I VA IN IKK A AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 32 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 0400 946 968. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Ku va : Jaa na Ve tik ko Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 576 3302
Tietenkin etusijalla on kalastus, johon käytetään keskimäärin 30 vuorokautta vuodessa. Iso asia oli myös lehden pitäminen tallessa. Kalastuskilpailuissa kävi 13 prosenttia vastaajista. Mukana on myös harrastajia, jotka viihtyvät vesillä reilusti yli sata päivää. Valtavan iso kiitos jokaiselle heistä. Moni toivoi odotetusti lisää juuri omaan kalastustapaansa liittyviä juttuja. Tämä lämmitti kovasti sydäntäni. Myös perhokalastus on suosittua, sillä 26 prosenttia kertoi kalastavansa myös perhovälineillä. Sitä harrastaa 53 prosenttia vastaajista. Vastaajamäärä osoittaa, että lukijat ovat kiinnostuneita lehdestämme ja sen kehittämisestä entistä paremmaksi. Heittokalastuksen eri muodot nousivat suosituimmiksi tavoiksi nauttia kalastuksesta. Siihen vastasi 1 388 lukijaamme. Yli puolet vastaajista omistaa moottoriveneen ja lähes puolet soutuveneen. Lehtemme lukijat ovat innokkaita luontoharrastajia. Lisäksi ollaan tyytyväisiä lehden monipuoliseen sisältöön. Lehdet säilytetään ja niitä luetaan useampaan kertaan. Heittokalastuksen osalta erityispiirteeksi nousi jigikalastuksen kasvava suosio. Lukijoidemme vastauksista näkyy edelleen kasvava into aktiiviseen kalastukseen. Tutkimuksen mukaan lukijamme ovat edelleen tiukasti kiinni lehdessä. Lehdestä saa mieluusti antaa palautetta myös lukijatutkimuksien ulkopuolella vaikkapa sähköpostitse tai soittamalla. Erityisesti toivottiin lisää erilaista hyötytietoa. Luontoharrastukseen liittynee myös se, että puolet vastaajista kertoi omistavansa loma-asunnon. Kireitä siimoja alkaneelle vuodelle! T VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 5. Suuri osa vastaajista harrastaa lisäksi veneilyä, retkeilyä, patikointia ja metsästystä. Pilkintää harrastaa myös lähes 60 prosenttia ja vetouistelua yli puolet vastaajista. Mielenkiinnolla odotan, saadaanko tätä lukua keikautettua naisten suuntaan Mimmit kalastaa! -hankkeemme avulla. Lähes puolet lukee sen kokonaan ja yleensä lehdessä on jokin juttu, joka kiinnostaa erityisesti. Venettä pidetään tärkeänä kalastuksen kannalta. Pääkirjoitus TAMMIKUU 2022 JAANA VETIKKO 1388 KERTAA KIITOS eetimme loppuvuodesta lehdestämme lukijatutkimuksen kuuden vuoden tauon jälkeen. Lukijatutkimuksen mukaan lehteämme pidetään hyvänä ja ulkoasun uudistaminen sai kiitosta. Yli puolet vastaajista oli iältään 30-60-vuotiaita ja 90 prosenttia oli miehiä. Paneudumme lehden toimituksessa lukijatutkimuksen tuloksiin vielä paremmin sekä herkällä korvalla toiveita kuunnellen ja pyrimme parhaan taitomme mukaan kehittämään lehteä entistä paremmaksi
Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu -tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä. Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta Heinola Jääporat ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! Muista myös Laxström Jääsahat Muista Jääkairojen vaihtoteräpalvelu! Made in Finland by www.laxstrom.com. Jääporien tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat Heinola Jääporien toimivuuden peruskivet
Arvot jäävät vain sanoiksi ja pöytälaatikon uumeniin, elleivät ne on tule näkyväksi käytännön toiminnassa. Ne tulevat ohjaamaan ja määrittämään toimintaamme tästä vuodesta alkaen. Strategian esipuheen omia sanojani lainaten, on aika ammentaa rikkaan kalastuskulttuurimme perinteistä, mutta myös uudistua rohkeasti. Työhön osallistuu niin henkilökuntaa kuin merkittävä joukko järjestäytynyttä jäsenkuntaamme esimerkiksi kalatalousaluetoimintaan osallistumisen kautta. Ne on päivitetty ja ensi kertaa myös auki kirjoitettu järjestön uudessa toimintastrategiassa. Pärskeitä OLLI SAARI toiminnanjohtaja Menestyksekästä toimintavuotta kaikille! VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 7. Arjen keskusteluissa ja sosiaalisessa mediassa löydämme itsemme silti samanmielisten kuppikunnista, joissa muiden tekemisestä löytyy aina vikaa. Tuleville jäsenille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille ne kirkastavat käsitystä 2020-luvun Suomen Vapaa-ajankalastajien kalastusperheestä. Erilaisten toimintatapojen arvottaminen ja arvostelu on tuiki tavallista, ja kepeällä mielellä tehtynä kenties hauskaakin. Tätä tekstiä kirjoittaessa vuosi 2021 on juuri päättymässä. Käytänteiden toteutumiseksi järjestön toiminnassa on silti tarpeen tarkistaa neuvontaja koulutusmateriaalit sekä kilpailusäännöt ajan tasalle. Näin tulevat sukupolvetkin löytävät kalastusharrastuksen ja toimintamme. Vastuullisuutemme on puntarissa myös valmisteilla olevan eläinten hyvinvointilain kanssa. Esimerkiksi yleiskalastusoikeudet ja kalavesien kunto ovat sellaisia suurta joukkoa yhdistäviä teemoja, joiden puolustamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Ne antavat meille nykyisille toimijoille raameja käytännön tekemiseen ja vahvistavat identiteettiämme. Ja että hyväksymme erilaisuutemme. Varjopuolena ne voivat ajattaa tuomitsemaan toisten tekemiset ja tavat jyrkästi, jolloin yhdessä tekemiselle on hauraat lähtökohdat. Kun seura-, piiritai keskusjärjestötoimijana ylläpidämme yhdistyksien rutiinitoimintaa ja järjestämme ikään katsomatta uusille harrastajille mahdollisuuksia kalastusharrastukseen tutustumiseen, on pohjimmiltaan kyse ovien avaamisesta unohtumattomien elämysten maailmaan. Kantava voima kaikessa tekemisessä ja vaikuttamisessa on yhteisöllisyys. Upean kalastusharrastukseen kannustavan perustoiminnan ohella tarvitaan paljon asiantuntemusta vaativaa työtä harrastuksen puitteiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Yleisesti on helppo olla samaa mieltä esimerkiksi siitä, että pyyntimuodosta riippumatta ei kaloja jätetä elävänä kuivan puolelle tai rapujen keittämisessä pihistellä lämmön kanssa ja että vapautettavia kaloja käsitellään mahdollisimman varoen. Näytetään itsellemme ja muille toimintamme olevan arvojemme mukaista, eli asiantuntevaa, vastuullista, yhteisöllistä ja elämyksellistä. Koko järjestön tietoja ja taitoja on myös pidettävä yllä säännöllisin koulutuksin ja viestintää vahvistaen, jotta vahvana pidetty luottamus asiantuntijuutemme säilyy. Vastuullisuutta osoittaaksemme voimme ja meidän tulee puhua kalojen ja koskiluonnon puolesta, sillä ne luovat pohjan harrastuksemme tulevaisuudelle. Kuka muukaan niiden suotuisaa tulevaisuutta varjelisi. Sen tunteen löytämisen edellytyksenä on, että keskitymme meitä monen kirjavia kalastajia yhdistäviin asioihin. Arvomme auttavat ohjaamaan toimintaamme niin pienissä kuin suurissa asioissa. Hämmästelen, että tietyn kalareissun, saadun (tai karkuutetun) kalan, kalaruoan tai leirinuotion kokemukset voi palauttaa kirkkaana mieliin vuosikymmentenkin takaa. ARVOISTAMME toimintaa T iedätkö, mitkä ovat meidän Suomen Vapaa-ajankalastajien arvot. Kuluvaa vuotta muistellessa mieleen palaa elämyksiä myös pidemmältä ajalta. Meidän äänemme voi olla käsillä olevaa murrosta vauhdittava voima, jolla isotkin virrat vihdoin avautuvat. Voimayhtiöiden vuosikymmeniä jatkunut vastuun väistely padottujen virtojen palauttamisesta vaeltavien kalojen käyttöön on häpeällistä. Näin en kuitenkaan usko tapahtuvan, sillä strategia laadittiin hyvässä yhteistyössä koko järjestön voimin ja tunnetuksi teko on alkanut jo hyvän matkaa viime vuoden puolella
SÄRKIKALOJEN ARVO ON YMMÄRRETTY Särkikalojen suosion kasvu johtuu lajikalastuksen yleistymisestä ja siitä, että on laajemmin ymmärretty särkikalojen arvo ekologisena ja ravintoarvoltaan korkealaatuisena lähiruokana. KALASTA SIELLÄ, MISSÄ KALAT KULLOINKIN OVAT Särkikaloja saadaan saaliiksi monentyyppisistä vesistä, useimmiten ahvenen ja siian pilkinnän sivutuotteina. Avovesikaudella laiturilta tai veneestä pilkkivä kalamies voi joissain eteläisemmissä vesissä kohtalaisella todennäköisyydellä saada saaliikseen myös sorvan, suutarin, ruutanan tai vimpan. Toisaalta osa kalastajista voi tavoitella laituripilkkireissuillaan vain salakoita tuoreena pakastettavaksi täkyraksisyöteiksi vetouisteluun. Tässä artikkelissa käsitellään särkikalojen pilkintää enemmän hupipilkkijän näkökulmasta, mutta jutun tietoa voi sääntöjen puitteissa soveltaa myös niissä Suomen Vapaa-ajankalastajien pilkkikilpailuissa, joissa särkikalat hyväksytään saaliskaloiksi. PILKINTÄ SUOMESTA tavataan parisenkymmentä särkikalojen heimon lajia. Morria kannattaa huonolla syönnillä värisyttää hyvin vähän tai ei ollenkaan. Kylmän veden aikaan kalastetut särkikalat ovat mitä parhainta elintarviketta vaikkapa purkkikalaksi jalostettuina. Särkikaloja varta vasten tavoittelevat pilkkijät ovat Suomes8 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KIINNOSTUS kotimaisten särkikalojen kalastusta kohtaan on lisääntynyt. . ALKUTALVEN ohuet ja lumettomat jäät soveltuvat myös särkikalojen pilkintään, sillä valon määrä jään alla on vielä kohtalainen. S uomen alueella tavataan parisenkymmentä särkikalojen heimon lajia, joista monen pilkkijän kohtuullisen helposti tavoitettavissa ovat ainakin särki, lahna, pasuri, säyne, seipi ja salakka. . TEKSTI JA KUVAT RAINE KORTET SÄRKIKALOJEN pilkkiminen on mukavaa puuhaa Viime aikojen suuntaukset vapaa-ajankalastuksessa ovat lisänneet harrastajien kiinnostusta kotimaisiin särkikaloihin. NIRSOLLA syönnillä oleville särkikaloille kelpaa toisinaan vain hyvin ohuen siiman varassa tarjottu surviaissääsken toukka ja pieni volframimorri. Pilkkiminen on helppo, tehokas ja hauska tapa pyytää särkikaloja
VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 9. MONET särkikalalajit ovat helposti pilkkijän tavoitettavissa. SÄRKIKALA on ekologista ja ravintoarvoltaan korkealaatuista lähiruokaa
Jos esimerkiksi laituri sattuu sijaitsemaan alueella, jossa särkikalat viihtyvät syksyisin, voi laituripilkkijä saada saaliikseen särkikaloja runsain mitoin. Ruotsalaisten tekemät tutkimukset viittaisivat siihen, että särkikalojen syysvaelluksissa on kyse niitä syövien petojen aiheuttaman saalistuspaineen, ja toisaalta särkikalojen oman ravinnonkäytön ja energiankulutuksen, välisestä kompromissitilanteesta, mikä vaihtelee vesistöstä riippuen. Punasilmäinen särki on monelle pilkkijälle se ensimmäinen saaliskala. Itä-Euroopassa ja Venäjän Aasian puoleisilla alueilla särkikaloja on kuitenkin arvostettu aina, ja ne ovat siellä olleet pilkkijöiden ensisijaisesti tavoittelema saaliskalaryhmä. Syksyn edetessä ja vesien viiletessä särkikalaparvet usein tiivistyvät ja iso osa kaloista siirtyy talvehtimispaikoilleen, jotka, toki vesistöstä riippuen, vaihtelevat keskikokoisten järvien hieman syvemmistä montuista aina isompien jokien suvantoihin. Särjen pilkinnässä välineet on syytä valita kohdekalan koon mukaan. SÄRKI on Suomen vesien kolmanneksi yleisin kalalaji. Keskeisin lopputulokseen vaikuttava tekijä kalastuksessa on kalastaa siellä, missä kohdekalat kulloinkin ovat. Enontekiön Hetan korkeudella särkeä esiintyy kuitenkin vielä runsaslukuisena Ounasjärveen laskevissa vesissä ja sitä on tavattu myös Palojoesta. Tämä pätee myös särkikaloihin. KALA VOI OLLA HYVIN AKTIIVISTA VIELÄ LYHYEN AIKAA HETI ENSIMMÄISTEN JÄIDEN TULTUA. Siiman paksuudet vaihtelevat saaliskalan koon mukaisesti. ” SÄRKIÄ tulee saaliiksi usein ahvenenpilkinnän sivutuotteena. Joissain vesistöissä osan särkikaloista tiedetään kuitenkin vaeltavan isommista järvistä pienempiin erillisiin sisäosiin ja jopa ojiin. Tapsipilkissä tapsin sopiva paksuus voi olla 0,12 milliä pääsiiman ollessa 0,14 tai 0,16 milliä. Jos vesistön särkien tiedetään olevan pienikokoisia (10-50 g), koukkujen on syytä olla numeroa 16 tai 18. Särjen voi tavoittaa pilkkiinsä lähes kaikkialla Suomesta ihan pohjoisinta Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Särki 10 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Särkeä pidetäänkin Suomen vesien kolmanneksi yleisimpänä kalalajina heti ahvenen ja hauen jälkeen. Särkeä esiintyi Raskin ym. Kylmän veden aikaan kalojen energiankulutus ja ravinnonkäyttö on vähäisempää kuin kesällä. JOISSAIN vesistöissä särkikalat vaeltavat syksyisin isommista vesistöistä pienempiin. vuonna 2000 julkaisemassa analyysissä 61,8 prosentissa suomalaisia tutkimusvesiä. Toisaalta, jos vesistön särjet ovat isoja (200-500 g), voi koukkua huoletta kasvattaa numeroon 14 tai 12. Pienemmälle särjelle kannattaa tarjota pelkkää pientä, halkaisijaltaan 2,2–3,0 millin volframimormuskaa 0,08–0,10 milliä paksuisella siimalla, kun taas isomman kaliiperin särjelle morri saa olla isompi ja siiman paksuuskin voi huoletta olla 0,11–0,14 milliä. sa ainakin tähän asti olleet vähemmistönä. Monet mormuskointitekniikat ja -välineet on naapurimaassamme kehitetty nimenomaan särkikaloja varten. Alkutalvesta ja keskitalvesta särkikaloja kannattaa monissa vesissä pilkkiä syvänteiden reunoilta ja vedenalaisten ”vuonojen” pussinpohjista. LOPPUKEVÄÄSTÄ SAALISVARMUUS ON KORKEIMMILLAAN Särkikalojen tiheys kalastettavalla alueella korreloi niitä tavoittelevan pilkkijän saaliin kanssa silloin, kun muut muuttujat on vakioitu. Kala voi olla hyvin aktiivista vielä lyhyen aikaa heti ensimmäisten jäiden tultua
11. Eri kalalajeille on kehitetty omia mäskisekoituksia, ja lahnaa tavoittelevan pilkkijän kannattaakin ostaa pussi, jonka kyljestä löytyy lahnan kuva. Säyne SÄRKIKALOJA tavoittelevan pilkkijän kannattaa valita kalastuspaikkansa pohjanmuotojen perusteella. On kuitenkin syytä huomata, että kylmän veden aikaan kalat pääsääntöisesti vieroksuvat hyvin voimakkaita hajuja, ja monessa pilkkikilpailutilanteessa ”naturel” syötti ilman muita hajuja on osoittautunut ylivoimaisesti parhaaksi valinnaksi. Monissa vesistöissä säynettä tavoittelevan pilkkijän kannattaa varautua kuuden tuuman kairalla. Säyne on suurikokoinen ja vahva saaliskala, minkä vuoksi säynettä tavoittelevan pilkkijän välineiden ja syöttien on syytä olla mitoitettu kohdekalan mukaan. Siiman paksuus saa olla 0,14– 0,20 milliä. Kuvassa keskellä on mormuskointikilpailuissa käytettäviä syöttösuppiloita, joiden avulla houkuttimet voidaan viedä haluttuun vesikerrokseen. Esimerkiksi syvänteiden reunat ja vedenalaisten ”vuonojen” pussinpohjat saattavat keskitalvella olla hyviä ottipaikkoja. KALOJEN mieltymyksissä hajuihin ja makuihin on vesistökohtaisia eroja. Syöttejä voi hajustaa kaupallisilla tai luonnollisilla hajuaineilla, joista särjelle tehonsa ovat osoittaneet ainakin vaniljan ja aniksen vivahteiset hajut. Lahnalle ja säyneelle toimivat esimerkiksi toffeemaisen pehmeät tuoksut. Houkuttelu hajusteilla Koukkusyöttien ja pilkkien tehoa voi koettaa lisätä hajusteiden avulla. Se mihin oman kotivesistön särkikalat ovat mieltyneet, selviää parhaiten vain yrityksen, erehdyksen, onnistumisen ja toistojen kautta. Kalojen mieltymyksissä hajuihin ja makuihin näyttäisi olevan myös vesistökohtaisia eroja. ERI särkikalalajeille on kehitetty kaupallisia mäskejä, mausteita ja hajusteita, joista osa toimii hyvin kylmän veden olosuhteissa. Houkuttelu Kalojen houkuttelu syöttämällä Melkein kaikkia kaloja voidaan tehokkaasti aktivoida syöttämällä ja särkikaloja voi houkutella siirtymään pitkiäkin matkoja mäskin avulla. Nestemäisiä hajusteita on saatavilla myös pienissä suihkepulloissa. Mahdollinen mäskin kalavesiä rehevöittävä vaikutus kompensoituu, jos saaliiksi otetaan vesistöjen sisäistä kiertoa ylläpitävää särkikalabiomassaa. Koukkusyötteinä särkikalojen pilkinnässä käytetään yleisimmin kärpäsentoukkia, surviaissääsken toukkia ja matoja. Mormuskoinnissa syöttäminen kisan aikana on sallittu, ja laji pohjautuu kalojen aktivoimiseen avantoon pudotettavien syöttien ja houkutinaineiden avulla. Syöttäminen onnistuu helpoiten erillisen syöttösuppilon avulla tai ihan vaan avannosta syöttejä ja pieniä mäskipalleroita pudottelemalla. Särkikaloja voi aktivoida esimerkiksi kaupallisen mäskin, eriväristen kärpäsentoukkien, madonpalojen, surviaissääsken toukkien ja minikokoisten jokeri-surviaissääskentoukkien avulla. Isoja säyneitä voi tulla pilkkijän saaliiksi yllättävänkin tummista humuspitoisista ja rehevöityneistä vesistä, kuten Kiurujärvestä, mutta toisaalta säyne viihtyy hyvin esimerkiksi merialueella ja Kuusamon alueen kirkkaissa vesissä. Tämän vuoksi useimpien pilkkikilpailuiden sääntöihin on lisätty rauhoitusajat ja niissä on ankarasti kielletty syöttäminen ja kalojen ennakkohoukuttelu kilpailualueella. KEVENNETYT tasurit voivat olla ratkaisu matalissa vesissä pilkittäessä. Isohko mato on säyneelle hyvä syötti ja sen tehoa voi lisätä pujottamalla koukkuun vaikka hajustetun kärpäsentoukan. Myös omalla ajallaan hupina särkikaloja tavoitteleva voi halutessaan maksimoida reissunsa lopputuloksen kevyellä ruokinnalla, sillä se säästää aikaa ja tuo tehoa kalastukseen
Särkikalat, kuten monet muutkin kalat, pelkäävät helposti kairaamisen ääntä ja muuta ratinaa. VANHAT avannot antavat hyvin kalaa. SÄRKIKALOILLE SOPIVAT VÄLINEET JA PILKKITYYLIN RAUHALLISUUS Satunnaisia isompia särkikaloja voi tulla jopa pienellä tasapainolla tai jigillä, mutta tehokkaimmat välineet särkikalojen narraamiseen ovat hakeva ja rauhallisesti uiva, SÄRJEN pilkkimisessä rauhallisuus on valttia. Kompostimadon pala on kohtalaisen hyvä yleissyötti kaikille särkikaloille. Kukaan ei estä särkikaloja omaksi ilokseen tavoittelevaa hupipilkkijää hyödyntämästä myös esimerkiksi isojen ahventen narraamisessa viime aikoina yleistynyttä nykyaikaista kaikuluotaintekniikkaa. Pasuri syö ahnaasti, jos sille päälle sattuu ja pilkkikilpailuissa pasurisaaliiden tiedetään tietyissä vesissä olevan huomattavan suuria. Pilkkikilpailuissa usein pyrkimyksenä on päästä särkikalaparven ”ytimeen” ja silloin aktiiviselta kairaamiselta ei oikein voi välttyä. Särkiä voi tavoitella pilkkivälinein erittäin menestyksekkäästi ihan kaikkina vuodenaikoina, mutta loppukeväästä päivän pidentymisen ja lumikerroksen ohentumisen myötä saalisvarmuus on korkeimmillaan. Hyvä taktiikka on viipyä jokaisella avannolla vähän pidempään ja kierrellä rauhalliseen tahtiin vanhoja jo aiemmin kairattuja avantoja. Lue lisää ja ilmoittaudu: vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12 PASURI on hyväksynyt matosyötillä höystetyn mormuskan. Matalissa järvissä ainakin yksittäisiä särkiä löytyy myös melkein aina rehevistä lahdista ja ruohikoiden lähettyviltä. Liiallinen valo voi olla haitaksikin, ja jos jäällä on vähän lunta niin särkikalaparvi saattaa toisinaan löytyä niiden jäljellä olevien paksumpien lumilaikkujen alta. SÄRJEN tavoittaa varmimmin loppukeväästä. VANHAT AVANNOT ANTAVAT HYVIN KALAA Jäältä pilkkiessä vanhat avannot antavat valovaikutuksen vuoksi hyvin kalaa. Samoja avantoja kannattaa kokea useammankin kerran. Talven edetessä pidemmälle ja viimein kevään koittaessa särkikalamassat siirtyvät lähemmäs kutualueitaan ja aktivoituvat muutenkin. Pasuria tavataan Suomessa hyvinkin runsaslukuisena noin Oulun korkeudelle asti ja sen pilkkimisessä välineet ja syötit voivat olla hyvin pitkälle samantyyppisiä kuin särjen pilkinnässä käytetyt. Pasuri on hämäräaktiivinen kala, joka liikkuu tiiviissä parvissa pääosin pohjan lähettyvillä. Likokärpäsen toukka on hyvä syötti pasurille. Särkikalat, kuten monet muutkin kalat, pelkäävät useimmiten myös kairaamisen ääntä, ja siksi hyvä tekniikka voi olla kairata heti alkuun useampi avanto, jättää ne rauhoittumaan ja kokea ne avannot myöhemmin saman päivän aikana. Valon tiedetään aktivoivan särkikaloja, ja paksun lumen ja jään aikaan jäälle syntynyt laikku voi houkutella alleen suurenkin kalaparven. Pasuri 12 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Isoksi kasvava lahna on pilkkijälle tavoittelemisen arvoinen saaliskala. Lue lisää ja ilmoittaudu: vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12 PILKKIKUU Lähde kisaamaan helmikuussa Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT PALKINNOISTA! . Salakan pilkinnässä pieni ohutlankaisella numeron 16-20 koukulla varustettu mormuska ohuen siiman päässä on ehkä kaikkein tehokkain väline. Lahnasyöttinä monet luottavat matoon. Jäältä lahnaa narraavan pilkkijän tulee varustautua vähintään kuuden tuuman kairalla ja mielellään nostokoukulla, jotta muistoksi tutustumisesta isohkon lahnan kanssa ei jäisi ainoastaan pilkkijän painajaisunissa toistuva katkennut siima. Pieni valkea kärpäsentoukka on salakalle hyvä syötti. Etenkin kevättalvella salakoita voi yrittää pilkkiä jäältä, ja niitä on pilkkikilpailuissa toisinaan havaittu särkiparvien lähettyviltä. Ne ruokailevat pinnan lähettyvillä ja niiden pilkinnässä tehokkain taktiikka usein onkin pilkkiä pintakerroksesta. SALAKKA on monelle laituripilkkijälle se tavallinen ja mieluinen saaliskala. Lahna ruokailee tyypillisesti pohjasta, mutta hyväksyy toisinaan myös ylempääkin rauhallisella laskulla tarjotun syötin. Moni uistelija pilkkii itse täkyraksiin päätyvät salakkansa. . Salakat viihtyvät suurissa parvissa käyttäen ravinnokseen pääasiassa eläinplanktonia, vesihyönteisiä ja hajoavaa kasviainesta. Salakat viihtyvät usein alle metrin syvyydessä ja ruokailevat lähellä veden pintaa. Särkikalojen pilkkimisessä kädet ja sormikkaat kastuvat enemmän kuin ahventen pilkkimisessä. Myös jäällä liikkuminen on passiivisempaa ahvenen pilkkimiseen verrattuna. Lahna Salakka. Kuvanottohetkellä pakkasta oli 32 astetta. Keskitalven kovilla pakkasilla särkien pilkkiminen koettelee sormien ja varpaiden verenkiertoa ja vaatii lämmintä vaatetusta. SÄRKIÄ voi tavoitella kaikkina vuodenaikoina. Lahnan pilkinnässä välineet voivat olla kaliiperia rotevampia kuin särjelle tarkoitettu kalusto, mutta toisaalta etenkin kirkkaissa vesissä hennot välineet usein antavat paremman lopputuloksen. Salakka on laituripilkkijälle usein kaikkein runsaslukuisin saaliskala, jolla on voitettu monet laiturikilpailut. Salakoita saa toisinaan myös pienillä tapsipilkeillä. Lahnan pilkinnässä tapsin pituus kannattaa säätää pidemmäksi kuin normaalissa särjen pilkinnässä
VärimorSeipiä voi menestyksekkäästi pilkkiä esimerkiksi tietyistä suurista järvistä, kuten Oulujärvestä ja Saimaan Pyhäselästä, mutta myös jokivesistä, kuten Oulujoesta ja Kemijoesta. Särkikalojen hupipilkintä on leppoisaa ja mukavaa puuhaa. Seipi on sopeutunut ruokailemaan pohjan tuntumassa ja se iskee ahnaasti pilkkiin. Pelkkä koukkukin tapsin päässä voi joskus olla tehokas peli, etenkin lahnan pilkinnässä. Seipi reista taas särjelle ja pasurille tehokkaita tiedetään olevan oranssit, keltaiset ja vihreät herkkupalat. SÄRKIKALOILLE sopivia morreja kirjoittajan omasta pilkkikukkarosta. Tunnettuja särkikaloille erittäin hyvin toimivia ja rauhallisesti uivia pilkkejä ovat esimerkiksi Haukka-pilkin pieni Tuulihaukka, Ellu-pilkit ja Saku-liukupilkit. Myös pieni ketjupilkki voi joissain tilanteissa toimia ainakin särjelle, pasurille ja lahnalle. ESIMERKKEJÄ särkikaloja erittäin tehokkaasti houkuttelevista hakevista tapsipilkeistä. Huonolla syönnillä rauhallisemmin uiva reikämorri voi olla viisas valinta. Osa särkikaloja narraavista kilpapilkkijöistä suosii lenkkimorreja, joilla koukun irrotus särjen ja pasurin suusta voi olla hieman helpompaa. Itse käytän särjen pilkinnässä usein tavallisen keltakullan väristä mormuskaa. Särkikalojen pilkinnässä avainsana on rauhallisuus, jota tulee noudattaa kaikissa liikkeissä ja pilkin uittamisessa. Särkikaloille on perinteisesti suosittu kirkkaanhopeista pilkkiä, mutta tummemmatkin pilkit pelaavat etenkin kirkkaissa vesissä. ?. Tapsimorreista särjelle kelpaavat ainakin hopean, nikkelin, kullan ja kuparin väriset pienehköt painokoukut. 14 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Morrin koko ja koukun paksuus kannattaa optimoida saaliskalan lajin ja koon mukaan. Koukkukoot vaihtelevat välillä 12-18. noin 20 senttiä pitkällä tapsilla varustettu, tapsipilkki, sekä ohuehkon siiman varassa tarjottu pelkkä volframimormuska. Samat värit pelaavat myös morrin koukun juuressa iskupisteinä. Vasemmalta oikealle Pieni Tuulihaukka -pilkkejä, Särki-Ellu 75 mm, Särki-Ellu 65 mm, Sakkeus, Puolikas, itse tuunattu EV-Särmänneula sekä kaksi Huhtaniemen Eskon valmistamaa monimetallipilkkiä. Suurimman mormuskan halkaisija on 6 mm ja pienimmän 2 mm. Ylärivissä volframimormuskoita ja alarivissä keveämmistä metalleista valmistettuja tapsimorreja. Merialueella, esimerkiksi Iijoen suistossa, on seipiä pilkitty huomattavia määriä, pilkkikisojen kärkitulosten ollessa jopa 20-28 kilon suuruusluokkaa. TUMMEMMAT pilkit pelaavat etenkin kirkkaissa vesissä. SÄRKIKALOJA pilkittäessä pitää pilkin liikkeiden olla rauhallisia. ?. Kilpailutilanteessa pilkkijä optimoi välineensä ja liikkumisensa esimerkiksi kalojen koon, syöntihalukkuuden, pilkkisyvyyden ja lumen määrän perusteella. Seipiä tulee saaliiksi tyypillisesti muun pilkinnän oheistuotteena särkiparvien liepeiltä, ja särjelle tarkoitetut välineet toimivat sille hyvin
DKT360Z Kätevä akkukäyttöinen vedenkeitin Kahdella LXT® 18V akulla toimiva vedenkeitin, jonka voit napata mukaan, vaikka työmaalle, päiväretkille, telttailuun leirintäalueilla yms. Lämpimän lounaan ja välipalan avulla jaksat harrastella taas virkeänä! 8 8 3 8 1 7 4 8 8 9 6 MERILUONTO MERILUONNON kartoitus tuotti iloisia yllätyksiä pääkaupunkiseudulla Meriluonnon kartoittajat kokivat viime kesänä ja syksynä monta iloista yllätystä, sillä aivan pääkaupunkiseudun edustalta löytyi Itämeren arvokkaita lajeja, kuten meriajokasta, rakkohaurua ja näkinpartaisleviä. Tuote on runkoversio eli laite toimitetaan ilman akkuja ja latauslaitetta. Valitettavasti sekä Helsingin että Espoon sisäsaaristot ovat hyvin rehevöityneitä, ja varsinkin matalat laguunit olivat huonossa kunnossa. Lajin vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin ei vielä tunneta, mutta levitessään vieraslajit voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja. Kuva: Joonas Hoikkala.. Samoin löytyi merkkejä rehevöitymisen aiheuttamasta pohjien happikadosta. Myös Itämeren avainlajia rakkohaurua löytyi muun muassa Helsingistä Lauttasaaren edustalta. Tahvonlahdenniemeltä taas löytyi näkinpartaisleviä, joiden muodostamat kasvustot tarjoavat suotuisan elinympäristön monille lajeille. 149,120,16 alv % KÄTEVÄ AKKUKÄYTTÖINEN VEDENKEITIN DKT360Z Kätevä akkukäyttöinen vedenkeitin Kahdella LXT® 18V akulla toimiva vedenkeitin, jonka voit napata mukaan, vaikka työmaalle, päiväretkille, telttailuun leirintäalueilla yms. Tuote on runkoversio eli laite toimitetaan ilman akkuja ja latauslaitetta. ITÄMEREN avainlajeihin kuuluvaa rakkohaurua tavattiin Helsingissä muun muassa Lauttasaaren edustalta. Laji on todennäköisesti peräisin Meksikonlahdelta, josta se on levinnyt Eurooppaan laivojen painolastivesien mukana tai runkoon kiinnittymällä. KÄTEVÄ AKKUKÄYTTÖINEN VEDENKEITIN DKT360Z Kätevä akkukäyttöinen vedenkeitin Kahdella LXT® 18V akulla toimiva vedenkeitin, jonka voit napata mukaan, vaikka työmaalle, päiväretkille, telttailuun leirintäalueilla yms. Kartoituksissa havaittiin toisaalta myös rehevöitymisen ja muiden ihmispaineiden vaikutuksia sekä vieraslaji valesinisimpukkaa. Tuote on runkoversio eli laite toimitetaan ilman akkuja ja latauslaitetta. Meriajokas on monin paikoin kadonnut Suomen merialueilta, ja se on Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Kätevä kantokahva. Suojaisat näkinpartaispohjat on Suomessa arvioitu vaarantuneiksi. Säiliötilavuus 0,8 L ja kahdella 6,0 Ah LXT® akulla vettä keittää optimiolosuhteissa pari pannullista. 149,120,16 alv % KÄTEVÄ AKKUKÄYTTÖINEN VEDENKEITIN OLETKO SINÄKIN KYLLÄSTYNYT KYLMIIN LOUNAISIIN KYLMIIN LOUNAISIIN KYLMIIN LOUNAISIIN KYLMIIN LOUNAISIIN KYLMIIN LOUNAISIIN Hanki maailman ensimmäinen sähkötyökalun akulla toimiva vedenkeitin ja nauti ”lisää vain vesi” aterioista. Esimerkiksi Granholmin saaren tuntumassa Espoossa löydettiin aiempaa enemmän rehevöitymisestä kertovaa suolilevää. Helsingin Isossa Huopalahdessa, Laajalahdessa ja Kirkkonummen Långvikissä sekä Morsfjärdenissä havaittiin myös vieraslaji valesinisimpukkaa. Meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista, sillä sen muodostamat laajat ja tiheät meriniityt tarjoavat ravintoa ja suojaa kymmenille muille lajeille. Espoossa Kytön saaren pohjoispuolen hiekkapohjalta löytyi uusi meriajokasesiintymä. Säiliötilavuus 0,8 L ja kahdella 6,0 Ah LXT® akulla vettä keittää optimiolosuhteissa pari pannullista. Kätevä kantokahva. Kirkkonummen Morsfjärdeniltä löytyi runsaasti punanäkinpartaa ja merinäkinruohoa, jotka ovat lajiston monimuotoisuuden kannalta tärkeitä lajeja. Säiliötilavuus 0,8 L ja kahdella 6,0 Ah LXT® akulla vettä keittää optimiolosuhteissa pari pannullista. Kätevä kantokahva. 149,120,16 alv % 8 8 3 8 1 7 4 8 8 9 6 Katso Makita jälleenmyyjät www.makita
MATEITA voi saada muulloinkin kuin helmikuun iltahämärissä. MADE on kaunis kala, kun oikein silmiin katsoo. PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT ANSSI VAINIKKA MATEENPILKINTÄRESEPTI keittoainesten hankintaan Vuosi 2015 toi merkittävän muutoksen: kalojen tavoitteellinen ulkoapäin tartuttaminen kiellettiin. Päin vastoin, mateenpilkkikausi on pidentynyt ja muuttunut kalastuksellisesti mielekkäämmäksi. MADE on puhtaiden ja kylmien vesien kala. Vaikka madeharojen ja -ryöstäjien käytön kielto aiheutti poruakin, ei mateenpilkintä ole loppunut. 16 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
UUSIA NÄKÖKULMIA POHJOIS-AMERIKASTA Siinä missä helmikuisia kutumateita perinteisesti revittiin ryöstäjin ruovikon laidasta pimeällä tai korkeintaan syötitetyin haroin iltahämärän aikaan, on Pohjois-Amerikassa pilkitty mateita jo vuosikausia aivan erilaisin opein. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että madepilkin pitää kuulua ja haista, kun taas värillä ei ole pahemmin väliä. MADEMORRI on jälleen toiminut. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 17. Koska nykypilkintä perustuu mateen käyttämään ravintoon, on syytä tuntea mateen saalistustavat. MADE SAALISTAA HÄMÄRÄSSÄ Made, kuten muutkin kalat, voi syönnöstää mihin vuorokaudenaikaan tahansa, mutta koska made luottaa pääasiassa muihin aisteihinsa kuin näköönsä, saa se saaliskaloihin nähden etua saalistamalla pimeässä. Mateen tapa liikkua pohjalla ei sido madetta pohjaan, ja se voi napata syöttiin myös reilusti pohjan yläpuolelta. Vapakalastajalle made on perinteisesti ollut tavoitettavissa kutuaikaan, jolloin se hakeutuu vuodesta toiseen samoille matalille kutupaikoille. Senkin vuoksi olisi toivottavaa, että made kiinnostaisi yhä useampia ja madekantojen tilaa seurattaisiin myös kalastuksen keinoin. Näistä opeista tärkein on ennakkoluulottomuus: mateita voi saada keskellä päivää, yllättävän syvältä ja mitä ihmeellisimmillä pilkkivirityksillä. MADE luottaa saalistaessaan pääasiassa muihin aisteihinsa kuin näköönsä. Made on kuitenkin helppo perata ja ruokakalana erinomainen ympäri vuoden, kunhan kalan muiden petokalojen tapaan lapamatovaaran vuoksi joko ensin pakastaa tai kypsentää hyvin. Made on puhtaiden ja kylmien vesien kala, jota uhkaavat monet ympäristömuutokset, kuten rehevöityminen ja ilmastonmuutos. Made on suhteellisen hidas uimari ja ravinnonkäytöltään melko monipuolinen: sille kelpaavat pikkukalojen ohessa hyönteiset, ravut ja jopa sammakot. Reittivesissä made käyttäneekin ravintonaan pääosin kuoretta ja muikkua, kun taas pienvesissä ahven voi olla ruokalistan kärkipäässä. MADE on hidas uimari. Samalla, kun perimätieto mateen kutupaikoista on vaarassa hävitä, tarvitaan uutta ymmärrystä mateiden löytämiseksi ennen ja jälkeen kutuajan. M adetta, Lota lota, ei oikein ole tunnettu lajina. Vanha kansa piti kesämatikoita matoisina, eivätkä mateen lopulta varsin kaunis ulkomuoto ja väritys ole nykyäänkään kaikkien mieleen
Pohjan laatu on ratkaisevan tärkeää. Paras paikka voi olla juuri siinä, jossa tasainen kivipohja vaihtuu louhikoksi. ” 18 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oleellista on, että kutumatalikon läheisyydessä 100300 metrin päässä on syvempää vettä, jossa made käy kutuaikanakin toisinaan saalistamassa. Kutupaikat ovat useimmiten pohjoisrannoilla ILOINEN SAAMAMIES JA TAMMIKUUN MATEET. Alkuillasta kalat voivat olla syvänteiden laidoilla ja siirtyä illan mittaan välikarikoiden kautta aivan kuturuovikoiden laidoille hyvinkin matalaan. POHJAN laatu on ratkaisevan tärkeää mateen etsiessä kutupaikkaansa. Pehmeäpohjaisilla rehevillä järvillä pohjan on oltava vähintään kovaa hiekkatai savipohjaa. Kutupaikat MADE on pääsääntöisesti syönnillä heti ensijäistä alkaen. Liikkuminen selittäisi myös sitä, miksi made tuntuu syövän jaksoittain: aina kohdalle osuvat pienet parvet tuottavat tärppejä, kunnes ne taas jatkavat matkaa. Karuilla järvillä sopiva pohja on usein kivikkoista: vaikka syvyys tuntuu vaihtelevan avannosta toiseen, ovat kivikkoiset paikat monesti niitä parhaita. Mateen vastakuoriutuneet poikaset ajelehtivat virtausten mukana ulapalle, joten on loogista, että kutupaikat sijaitsevat niin, että kuoriutuville poikasille on sekä ruokaa että reitti ulapalle. Tämän vuoksi kutupaikat ovat keväällä ensimmäiseksi lämpiäviä ja siten usein etelään päin aukeavia lahtia tai virtapaikkoja, joista poikaset tehokkaasti kulkeutuvat virran mukaan. Vaikuttaisi, että mateet voivat illan aikana liikkua satoja metrejä
KUDUN jälkeen mateet kaikkoavat syvempiin vesiin. KUTUAIKAAN MATEET VOIDAAN JAKAA NELJÄÄN RYHMÄÄN: 1) KUTEMATTOMIIN, 2) KUTEVIIN, 3) KUTENEISIIN JA 4) KUDUN VÄLIIN JÄTTÄVIIN. Keskimäärin kaloja ei kannata etsiä suurilta selkävesiltä, rehevistä lahdista tai pehmeäpohjaisilta alueilta. Toisaalta esimerkiksi Päijänteellä kutu vaikuttaisi tapahtuvan selvästi myöhemmin, yleensä vasta helmi-maaliskuun taitteessa. Kuva: Niilo Valkonen VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 19. Mateen kutuun käyttämä energiamäärä on varsin suuri, eikä made kude joka vuosi. Monesti paras mateen aktiivisuusaika osuu kuitenkin auringonlaskuun, jonka aikana useimmat joutuvat vielä kärvistelemään työpaikalla ainakin tammi-helmikuussa. Luotettavin ja samalla pilkkijän kannalta vaarallisin keino on etsiä mateita virtapaikkojen ääreltä. KIRJOITTAJAN ennätysmade, kutenut reilu 70-senttinen helmikuulta. Muu ei sitten välttämättä olekaan varmaa, minkä takia niin sanotusti omien paikkojen etsiminen ei useimmiten ole helppoa. ” LUMITUISKU ON YLEENSÄ HUONOIN MAHDOLLINEN MADEKELI. Syvälle myöhään kuteminen on melko yleistä Pohjois-Amerikassa, mutta Suomessa syväkutuiset madekannat tunnetaan huonosti. Alkukausi on parasta aikaa isojen mateiden tavoittamiseen, ja muutenkin kudulle saapuva kannanosa yleensä harvenee kalastuksen myötä sesongin kuluessa. Vastoin vanhoja uskomuksia mateita on kuitenkin mahdollista saada myös valoisassa, joskin silloin mateet ovat yleensä eri paikassa kuin pimeällä. Kaloja kannattaa kuitenkin edelleen etsiä kutupaikkojen lähistöllä olevista penkoista ja syvän veden laidoilta aina jäidenlähtöön asti. MADE ei kude joka vuosi. Mateen kutu alkaa matalissa rantavesissä yleensä viimeistään helmikuun puolivälin tienoilla ja on ohi maaliskuun puoliväliin mennessä.Konnevedestä on löytynyt myös madekanta, joka kutee varsin syvälle vasta PARAS PILKKIAIKA ON TAMMI-HELMIKUUN VAIHTEESSA Viime vuosina paras syöntiajankohta on Itä-Suomessa osunut tammi-helmikuun vaihteeseen, ja esimerkiksi viime talvena kalat hävisivät tutuilta paikoilta jo helmikuun alussa. MADEKAUSI ALKAA HETI, KUN JÄÄT VAAN KESTÄVÄT Mateen käyttäytymisessä ja kutuajassa on eroja järvien välillä, mutta pääsääntöisesti made on aktiivisesti ravinnonhaussa heti ensijäistä alkaen. Lähtökohtaisesti tapa kalastaa madetta öisin perustuu lähinnä perinteeseen ja siihen, että päivätöistä on helpompi ehtiä jäille vasta illalla. Ehdottomasti vaikein elementti mateen pilkkimisessä on kalojen löytäminen, ja yleisesti tunnetuilla madepaikoilla harrastuksen aloittaminen on varminta. Kudun jälkeen syönti paranee, mutta kalat kaikkoavat syvempiin vesiin melko nopeasti. Mateita on todistetusti mahdollista saada myös aamuyöstä, jos virkeyttä riittää lähteä jäille jo ennen työpäivää. Pieliseltäkin kaloja on tullut vielä maaliskuussa. Mateella voi esiintyä jonkin tasoista mätirosvojen häätämistä, joten kutupuuhissa oleva made voinee ottaa syöttiin samoin perustein kuin kutupesää vahtiva kuhakin. Maalis-huhtikuussa auringonlasku on jo varsin myöhään, ja pilkille ehtii vähäisemmälläkin kiireellä. Kutuaikaan mateet voidaan jakaa neljään ryhmään: 1) kutemattomiin, 2) kuteviin, 3) kuteneisiin ja 4) kudun väliin jättäviin. Saadaanhan mateita loppusyksystä myös kalasyöttiä käyttäen kelaonkimalla virtapaikoista. MISTÄ MATEEN LÖYTÄÄ. ” maalis-huhtikuussa matalakutuisten mateiden jo lopetettua kudun. Made nousee kudulle moniin jokiin ja jokisuut ovat lähes aina madepaikkoja, jos vesistössä ylipäätään esiintyy maMADE on ainut sisävesiin sopeutunut turskakala. Kudun väliin jättävät kalat ovat pyydettävissä läpi kauden, kun taas juuri kudulla olevalle kalalle syöminen voi olla toisarvoista
Kun kaloja selvästi on, mutta ne eivät ole syömäpäällä, on parempi pakata kamppeet ja tulla seuraavana päivänä uudestaan. Tämä mateen oikukkuus ei helpota myöskään uusien paikkojen etsimistä: kertanollareissu ei yleensä ole vielä minkään tae. On kuitenkin muistettava, että virrassa jäihin pudotessa on olemassa jään alle ajautumisen vaara, joten pelastautumispuku ja naskalitkaan eivät takaa turvaa. detta. Kaikuluotaimesta on huomattava apu Matalasta vedestä huolimatta matalalle taajuudelle säädetty kaikuluotain kertoo, onko paikalla kaloja ja miten ne reagoivat syöttiin. Hankalana iltana kevyt morri ja pieni syötti voivat kuitenkin pelastaa reissun. MADETTA ei löydy selkävesiltä, rehevistä lahdista tai pehmeäpohjaisilta alueilta. Pääsääntöisesti morria pomputellaan jatkuvasti pohjalla kevyin liikkein, jotta made huomaa sen ja nostetaan välillä hieman ylemmäksi, jotta morrin huomannut made nappaa syötin. Jos syöttejä ei tahdo ehtiä pilkkimään tai saada kaupoistakaan, myös katkarapu soveltuu ja pelastaa tilanteen. MADE liikkuu usein pienissä ryhmissä. USEIN VÄLINEIDEN KEVENTÄMINEN AUTTAA Monet kaupallisista mademorreista ovat liian painavia ja usein myös liian isokoukkuisia. Melkein mikä vain särjen palasta ja ahvenen fileestä kokonaisiin muikkuihin kelpaa syötiksi. Kaikuluotain kertoo kalojen aktiivisuudesta. Made liikkuu usein pienissä ryhmissä. Halutessaan kaloja voisi valikoida ruokakaloiksi jo kaikuhavaintojen perusteella. ELY-keskus on myöntänyt alueella tapahtuvaan pilkkimiseen poikkeusluvan. Luotain kertoo luotettavasti myös syöttiä hitaasti lähestyvän kalan koon. Vavasta on siis syytä säilyttää vahva ote koko ajan. Pieni ja kevyt morri kalastaa paremmin, mutta sen haittapuolena on heikko havaittavuus. Selvärajaiset virran penkat ja muutenkin virran rajat ovat selkeimpiä mateen oleskelupaikkoja. Tärppiin reagoidaan tukevalla vastaiskulla ja ripeähköllä kalan nostamisella jään kuivalle puolelle. Siiman ei tarvitse olla millistä nylonnarua ja vapana nykyiset pilkkivirvelit tai katkenneesta kesäkalastusvavasta rakennetut kevyet OULUJOKISUUN Hartaanselkä on tunnettu madepaikka, jossa on syytä liikkua varovasti. Usein made käy vain katsomassa ja kenties näykkäämässä syöttiä. PERUSTEKNIIKKA JA VÄLINEET Mateenpilkinnän uusi standardi on tätä nykyä suhteellisen painava, valkoinen mademorri, joka syötitetään kalan palalla tai kokonaisella kalalla. Made on syytä ensin houkutella paikalle jollakin kuuluvammalla konstilla. Toisaalta hyvällä syönnillä ja isojen kalojen mahdollisuuden ollessa realistinen tukevat välineet ja 4/0-6/0-koukut voivat puolustaa paikkaansa. Kokemus on opettanut, että peräkkäisetkin päivät voivat olla täysin erilaisia. Hyvällä syönnillä tärppi taas tulee usein samalla hetkellä, kun kala ensimmäisen kerran näkyy näytössä. Tuoreiden syöttien on syytä olla samasta vesistöstä, jottei syöttikalojen mukana leviä tahattomasti kalatai raputauteja. Lattapohjaiset satagrammaiset yksikoukkuiset harat ja edelleen myytävät ryöstäjävariaatiot on syytä jättää kauppoihin. Kaikuluotain 20 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ajankohdasta riippuen ryhmät voivat koostua vain yhden sukupuolen kaloista tai isoa kutupaikkaa hakevaa naaraskalaa voi seurata useampia pieniä koiraita. Paikoin nahkiainen tai kuore ovat parhaita. Tyypilliselle 1-2 kilon mateelle sopiva koukkukoko on 1/0-2/0, ja itse morrin on tarpeellista viedä suhteellisen iso syötti tehokkaasti pohjaan, mutta 60-80 gramman painosta on vain haittaa mateen iskiessä syöttiin. Hyviä kaupallisia morreja ovat esimerkiksi Väinö ja MA. Kun jostain avannosta saa kalan, kannattaa vähintään lähistöllä viettää vielä tovi
Pakkaslumessa pyörinyt kala on kolkattava ja verestettävä, sillä pakkasella kalan limakerros ja silmät jäätyvät nopeasti. Ainoastaan kova lumipyry tuntuisi vastoin perinteisiä uskomuksia olevan toivoton. Kutuaikaan made ei syö: kutuaikanakin aina osa mateista syö. Kuva: Kerkko Kivistö. Suojakelillä vapautusmatto voi olla hyvä apu, ja kovalla pakkasella voi varautua kalan käsittelyyn vesiastialla. Made on tylsä saaliskala: mateen tärppi on raju ja kala on vahva. Madekannat kestävät loputonta pyyntiä: myös madekannat ovat rajallisia. 10 mademyyttiä murskaksi ?. ?. Ison kalan mittaamiseen soveltuvat välineet on syytä olla mukana, jos iso kala on tarkoitus vapauttaa. KELILLÄ EI OLE VÄLIÄ TAI SITTEN ON Itä-Suomessa lukuisia useampikiloisia mateita koukuttaneen Kerkko Kivistön mukaan säätilalla tai ilmanpaineella ei ole mateen syönnin kannalta väliä siinä määrin kuin muiden kalojen pilkinnässä, mutta lämmin keli on kalastuksen kannalta käytännössä helpompi, koska syöttien sulana pitämiseksi ei tarvita erikoisjärjestelyjä. . ?. . Kutuajan jälkeen myös järvisyvänteistä. Jos pilkkipaikalla on paljon väkeä ja varsinkin moottorikelkkoja, voi paras kalastusaika alkaa vasta, kun suurin osa väestä on lähtenyt nukkumaan. ?. Kairan on isojen kalojen mahdollisuuden takia kuitenkin syytä olla vähintään kuusituumainen. TOLKKU MUKANA PILKILLÄKIN Mateenpilkintä on perinteisesti ollut mahdollisimman ahnasta ruokakalojen kolkkaamista, mutta mallia on syytä ottaa kesäkalastuksesta: liian pienet ja isot mateet voidaan hyvin vapauttaa. Myytit PIENIKIN MADE ON PUHTAIDEN VESIEN INDIKAATTORI. 0,5-1,5-KILOISET mateet ovat turvallista syötävää. Mateita saa vain haralla: mateita saa hyvin morrilla ja vaikka pystypilkillä. Mateita saa vain pimeässä: mateita saa parhaiten auringonlaskun aikaan. LIIAN pienet mateet on paras vapauttaa kasvamaan. . Tilanteen rauhoituttua hiljaiselta vaikuttanut kalapaikka voi herätä uudestaan henkiin, kun kalat palaavat alueelle. Made pitää nylkeä ja käyttää kalakeittoon: mateen voi myös fileoida ja fileet sopivat monenlaisiin kalaruokiin. Tilanne rauhoittuu yleensä vasta parin kolmen tunnin jälkeen, joten mateen pilkkimisessä voi joko yrittää kairailla uusia alueita ja kokeilla uudet avannot heti tai kairata kerralla 20-30 avantoa, joita kierrellään pitkin iltaa tilanteen rauhoituttua. ?. Mateet syövät läpi yön, jos kalastaja vain jaksaa valvoa. Mateita saa vain läheltä rantaa: mateita saa sopivilta pohjilta myös kaukaa rannasta. MADE ON ARKA Tyypillisesti paikalla olevan mateen saa ottamaan pian uuden avannon kairauksen jälkeen. Useimmiten mateita saa sillä kelillä, jolla vain lähtee jäälle. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 21. ” HUONOLLA syönnillä ja pienille mateille tarvitaan pienempi morri, jollaisen asiaa tavallinen jigipää ajaa hyvin. Madepilkillä kaikuluotaimesta ei ole iloa: kaikuluotain on paras keksintö mateenpilkintään. Itse olen usein yhdistänyt kirkkaan pakkaskelin ja kuun paisteen hyvään mateen syöntiin, mutta kokenut myös melkoisen syöntinäytöksen vaakasuorassa vesisateessa. Mateita saa vain matalasta: mateita voi saada hyvin 4-10 metrin vedestä. Mateita saa vain kutuaikaan: mateita saa pilkillä koko talven. Ylimääräkalat ovat aina parhaimmassa säilössä vesistössä. Samasta avannosta voi tulla vielä toinenkin, mutta mateet tuntuisivat häiriintyvän valoisuuden muutoksista sekä kaikenlaisesta liikehdinnästä. ?. ja jäykät viritykset toimivat usein paremmin kuin hara-ajalta tutut harjanvarret ja muut tunnottomat kalikat. ?. MATEELLE kelpaa vaikka katkarapu syötiksi. Iso made on voinut taajamien ja teollisuuslaitosten läheisillä kalapaikoilla kerätä itseensä siinä määrin paljon erilaisia ympäristömyrkkyjä, että 0,5-1,5-kiloiset mateet ovat tässäkin mielessä turvallisimpia ruokakaloja. Vaikka kerran talvessa sitten sattuisi se kaikkien aikojen röytöilta, ei kaloja kannata ottaa niin paljoa, että madekeitto tulee jo nenästä ja korvistakin ulos viimeistään elokuussa. VAPAUTUSMATTO on oiva apu ison kalan mittaamiseen ja käsittelyyn. Pohjois-Amerikassa mateen pilkinnässä käytetään myös erilaisia jigivirityksiä
Upea on talvinen joki näin huhtikuun alussa. Järville talvikalaan Ylä-Lapin järville haluavan on syytä ottaa selvää ennen kalamatkaa, pääseekö kalapaikalle kelkkareittiä pitkin. Kivisaarijärvelle ei ole kelkkareittiä, joten kuljetus sinne ja vastaaville järville on tilattava paikalliselta oppaalta kuten Artolta. ARTO Tarkiainen toimii kalastusoppaana läpi vuoden. Hän käynnistää kelkan ja jatkaa matkaansa alas jokivarteen. Harjukset viihtyvät näin huhtikuussa alle metrin vedessä”, Tarkiainen selvittää. Jos pääsee, niin oman kelkan uralupa on hankittava eraluvat.fi-sivuston ohjeiden mukaisesti. Kohteenamme on kaukana Näätämöjoen takana sijaitseva Kivisaarijärvi. Perillä huomaamme, että emme saa olla erämaajärvellä yksin. INFO PORONTALJALLA maaten naamapilkintä onnistuu kätevästi! 22 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oppaani katselee tarkasti jään pintaa. TEKSTI JA KUVAT HANNU KOSTILAINEN Hyppää rekeen ja lähde ARTON KANSSA KALAAN! A rto Tarkiainen pysäyttää moottorikelkkansa Näätämöjoen korkealle törmälle ja katselee komeaa pohjoisen maisemaa. Kokeilemme ensin tästä ja teemme sitten uusia reikiä lähemmäs rantaa. Kelkka perärekineen kulkee helposti kevätauringon ja yöpakkasen kovettamaa uraa. Lue lisää: inarisaariselka.fi/fi/tietoa-alueesta/ naatamo-ja-sevettijarvi. AJO KESTÄÄ VAJAAN TUNNIN Ajo Näätämöstä Kivisaarijärvelle kestää vajaan tunnin. Suuntaamme hieman syrjään kalastajista. . ”Yleensä aloitan asiakkaiden kanssa kalastuksen tuolta, missä nuo toiset kalastavat. Istun peräreessä herroiksi ja nautin Lapin luonnosta. Tässä näkyy verta jäällä, joten tästä on saatu kaloja päivä, kaksi sitten. Poroaidan kulkuaukon luona on pakko seisahtua ja työntää ranteen paksuiset rangat sivulle. Muutaman kerran Arto pysähtyy vielä ihailemaan upean lumista maisemaa. Hyvä on tämäkin paikka aloittaa. Sitten kelkkaa ja rekeä muutama metri eteen päin, uusi pysähdys ja rangat takaisin kulkuaukkoa tukkimaan, etteivät porot pääse Norjan puolelle. ”Alangon Seppo näyttää olevan kalassa veljensä Joukon ja tämän vaimon Tarjan kanssa”, Arto tietää. Pari kelkkaa näkyy lähellämme ja muutama kalastaja pilkkii Arton parhaalla kalapaikalla. Yhtäkkiä hän huomaa vanhoja kairanreikiä ja pysähtyy. Kairalle vaarallisia kiviä tässä kohtaa ei ole. Eteläinen osa järveä kuuluu Suomelle, pohjoisin puolisko on naapuri-Norjaa
Kokeilen ne ensin. Arto jatkoi vaimonsa Marja-Liisan kanssa isänsä jalanjälkiä tutussa kaupassa. Olemme puurajan yläpuolella, joten järven rannoilla ei ole tarjolla polttopuita. Otamme harjuksista ruokakaloiksi vain yli nelikymmensenttiset. Opastamme matkailijoita ja viemme heitä kalaan Kivisaarijärven lisäksi muillekin järville. Vieheet ja syötit kiinnostavat. ?. RUOKALOIKSI VAIN YLI 40-SENTTISET Komea on pohjoisen maisema. Asiakkaat pääsevät heidän mukanaan ihailemaan pohjoisen lumista talvea revontulineen ja nauttimaan keväthangista, kesän yöttömästä yöstä sekä syksyn väriloistosta. Tässä alla on vettä alle metrin ja kala nappaa tosi matalasta”, Tarja kertoo. TISKIN TAKAA LUONTOON Arto kertoo asuneensa Näätämössä yli neljäkymmentä vuotta. Kanssamme pääsee turvallisesti nauttimaan ja ihailemaan Lapin kaunista luontoa. Pakko meidän on pitää taukoa ja käydä katsomassa, millaista saalista he ovat saaneet. Joukon vaimo Tarja ei ole ensi kertaa talvikalassa Kivisaarijärvellä. Pian on tauon vuoro. HARJUSTA, AHVENTA JA HAUKEA Aiemmin tulleet kalastajat kalastavat seisoen. ”En osannut olla jouten, joten perustimme poikani Pekan ja Wesslinin Laurin kanssa matkailualan yrityksen Lap Adventures Oy:n. Niin siinä kävi, että aviopari teki pitkän uran kauppiaina. Sitten on kotimatkan vuoro. Myös muutama ahven on tullut. ”Hyvin on harjus napannut. Hänen isänsä toimi ennen häntä Näätämön kylän K-kauppiaana. ”Tässä alkaa olla vettä enää vajaa metri ja nimensä mukaisesti tämä on kivinen järvi. Tervetuloa pohjoiseen”, Arto Tarkiainen vielä jatkaa! . Arto nostaa kyydistä jätkänkynttilän ja keittää sen tulessa meille päiväkahvit. Saamme Arton kanssa muutaman komean harjuksen ja oppaani päättää tehdä reikiä lähemmäs rantaa. Kohta olemme jo heidän luonaan. Olemme saaneet jo hyvän kokoiset keittokalat. Olemme saaneet harjuksia ja ahvenia, mutta järvessä on myös isoja haukia”, haukiputaalainen Jouko Alanko kehuu ja esittelee Artolle ottipeliänsä. Kala on syönnillä, sillä vähän väliä joku heistä nostaa kalan jäälle. Pohjoisen päivä on näin keväällä toLUE LISÄÄ: inarisaariselka.fi/fi/tietoa-alueesta/naatamo-ja-sevettijarvi VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 23. Tällaiseen rautulätkään ja tapsin päässä olevaan morriin ne ovat iskeneet. Arto kertoo liikkuneensa nuorempana paljon luonnossa ja myös ollessaan kaupasta vapaalla veri veti aina häntä järville ja jokivarsille. si pitkä ja kalastamme iltaan asti. Pilkkijakkaroita heillä ei näy olevan. Tuossa lähellä näyttää olevan puolisen tusinaa vanhoja reikiä. Kaukana näkyvä kalastaja on nipin napin Suomen puolella. HARJUKSEN ottipelit. Eläkkeelle hän jäi kesällä 2014. Haluamme tarjota asiakkaillemme laadukasta ja hyvää palvelua. ”Myös minä olen saanut komeita harjuksia. PUOLET Kivisaarijärvestä kuuluu Norjaan. Tarjoamme myös majoitusta Näätämössä ja tarvittaessa ruokapuolikin järjestyy”, Arto kertoo. Opasreissuja he tekevät myös Pohjois-Norjan puolelle Jäämerelle. ”Paikkakunnalla kasvaneen oppaan avulla on turvallista liikkua Lapin luonnossa. Sitten paistamme pari makkaraa mieheen ja jatkamme kalastusta. Kirkkaalla ilmalla täällä näkee Norjan puolelle niin pitkälle kuin silmä kantaa. Niitä kertyy meille päivän aikana puolisen tusinaa molemmille. Ne on tuotava mukana reessä. Samoilla tulilla Artolta olisi onnistunut myös kalatai porokeiton laitto. Aloita sinä tästä hieman syvempää ja siirry perässäni rannan suuntaan”, Arto käskee. Hänen, Pekan ja Laurin toiminta-alueena on Ylä-Lapin erämaa eli muun muassa Näätämön ja Sevettijärven alueet sekä Inarijärvi ja kauemmatkin kohteet
Ilmeisesti joillakuilla pilkkijöillä on käsitys, että pieniä ahvenia poistamalla luotaisiin jäljelle jääville ahvenille paremmat kasvuedellytykset. AHVEN menossa kasvamaan entistä isommaksi. YLLÄ olevat kuvat kuvaavat ahventen yksilöllistä kasvua Vaasan ja Raippaluodon merialueilla. Jäälle jätettyjen kalojen mukana leviää loisia niitä syöviin lintuihin ja nisäkkäisiin, ja pahimmillaan Itä-Suomessa ne totuttavat jopa ahmat kulkemaan pilkkijöiden jäljillä. Pienten ahventen tappaminen pienentää osaltaan vesistön ahvenkantaa ja on saalistuoton kannalta pelkästään haitallista. Merialueella ahvenille on yhä enemmän ottajia. Kuva: Juha Ojaharju. Lintujen talviruokinta ei ole kalastajien tehtävä, eikä esimerkiksi merikotka ole enää uhanalainen. Eli kun ahventen annetaan kasvaa, ne kyllä kasvavat. KALAT JÄÄLLÄ OVAT HUONOA MAINOSTA Jäälle jätetyt kalat ovat muutenkin huonoa mainosta kalastukselle, ja ahven on vain yksi esimerkki. Mustissa metsälammissa lammen viimeinenkään ahven ei yleensä pystyisi kasvamaan sen nopeammin, koska ravintoa yksinkertaisesti vain on harvassa. Uutena ahvenkantojen verottajana on merimetso. Parasta on siis laittaa pienet ahvenet saman tien takaisin kasvamaan, jos niille ei ole käyttöä. Jos kalastaja ei syönnin heikkenemisen pelossa halua palauttaa pikkuahventa samaan reikään, voi kalat vapauttaa lähistöllä olevaan avantoon tai hetken vesiämpärissä säilyttämisen jälkeen avantoa vaihtaessa alkuperäiseen pyyntipaikkaan. TEKSTI JUHA OJAHARJU JA ANSSI VAINIKKA ÄLÄ JÄTÄ ahvenia tai muita kaloja jäälle M erellä ja suurilla järvillä kulkiessa näkee silloin tällöin, että pilkkireikien viereen on jätetty pieniä ahvenia. Joskus on kuulunut jopa ajatuksia, että pienet ahvenet olisivat sisäsiittoisia ja sen takia ne kuuluisi poistaa. Pilkkijä ei kuitenkaan voi tietää pienen ahvenen hylätessään, onko kyseessä naaras vai koiras. Toisaalta koirasahvenet ovat kudun lähestyessä verrattomasti parempia ruokakaloja kuin ohutnahkaiset mädistä pullistuneet naaraat. Lähde: Olin & Veneranta 2020, https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546516. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 300 250 200 150 100 50 300 250 200 150 100 50 IKÄ (V.) PI TU US (m m ) PI TU US (m m ) IKÄ (V.) VAASA RAIPPALUOTO 24 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Myös sukupuoli vaikuttaa; koirasahvenet ovat hidaskasvuisempia kuin naaraat. Pienenä tapetusta ahvenesta ei sitä vastoin koskaan tule kunnon saaliskalaa, vaan potentiaalista saalista menetetään. tyyppisisiä järviä, joilla kalaa syövä ahven ei ole harvinaisuus ja joiden petokalakannat ovat terveitä. Myöskään vesistöjen äärellä yleiset haitalliset vieraslajit minkki ja supikoira eivät tarvitse lisäruokintaa. KANTA Ahvenkannan koko Ahvenkannan kokoon vaikuttavat pääasiassa lisääntymisen onnistuminen ja kalastuspaine. Suuri pikkuahventen tiheys hidastaa kasvua merkittävästi vain järvillä, joilla petokalojen pyynti on liian voimakasta ja pikkukalaravintoa olisi muuten hyvin tarjolla 15 sentin koon ylittäneille ahvenille. Edellä esitetyistä väitteistä ensimmäinen voi pitää paikkansa hyvätuottoisissa järvissä, joissa lisääntymisalueita on ahvenille enemmän kuin ravintoa ja siten kasvumahdollisuuksia. Suurilla järvillä tarkoitetaan tässä yhteydessä, kirkasvetisiä Saimaan, Puruveden, Konneveden yms. Kuvista näkyy, että ahventen kasvu jatkuu iän karttuessa lähes suoraviivaisesti. Moni kaupallinen kalastaja on siirtynyt hylkeiden takia siianpyynnistä ahvenen kalastukseen. Merellä ja suurilla järvillä pienilläkään ahvenilla ei kuitenkaan ole pulaa ravinnosta, vaan kalan koko riippuu siitä, miten pitkään ahven onnistuu pysymään hengissä. KASVUNOPEUS VAIHTELEE Ahventen kasvunopeuksissa on eroja eri kantojen välillä, ja veden lämpötila, elinympäristö ja ravinto vaikuttavat kasvuun. Pilkkireikien lisäksi jäälle jätettyjä kaloja näkyy hyvin usein verkkoavantojen äärellä
Hän on kolmannen kauden kansanedustaja ja maaja metsätalousvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan jäsen. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Janne Heikkinen. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa. Savo-Karjalan vaalipiiristä tuleva toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen on sosialidemokraattien ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän on sosialidemokraattien ensimmäisen kauden kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä ja toiminut aiemmin järjestön varapuheenjohtajana. Heikkinen on intohimoinen perhokalastaja, jota kalastus on kuljettanut ympäri Suomen. Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Katso lisätietoja: riveria.fi/kalastusopas Joensuussa KANSANEDUSTAJA Seppo Eskelinen Suomen Vapaa-ajankalastajien puheenjohtajaksi, uudeksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Janne Heikkinen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) syyskokouksessa valittiin vuosiksi 2022-2024 järjestön puheenjohtajaksi kansanedustaja Seppo Eskelinen tehtävästä väistyneen Saara-Sofia Sirénin tilalle. Olen myös edistänyt monia vaelluskalakantojen elvytyshankkeita toteutukseen saakka. SVK:n toisena varapuheenjohtajana jatkaa yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja Heli Järvinen (vihr.) Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Hän on maaja metsätalousvaliokunnan sekä liikenneja viestintävaliokunnan jäsen. Oulun vaalipiiristä oleva viestinnän suunnittelija Janne Heikkinen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja. Eskelinen on toiminut aiemmin Vapaa-ajankalastajien varapuheenjohtajana. > Aloitus 8.4.2022 > Monimuotokoulutus > voit opiskella myös työn ohessa > Myös oppisopimuksella Hae koulutukseen 11.2.2022 mennessä. ”On upeaa toimia eduskunnassa yhdessä paremman kalastuksen puolesta muun muassa edistämällä vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaa”, toteaa puheenjohtajisto. HENKILÖUUTISET VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 25. Kalatalouden ammattitutkinto (150 osp) Koulutus soveltuu sinulle, jolla on jo monipuolista kokemusta kalastusharrastuksesta, mutta haluat kehittää ammattitaitoasi opastuksen, erilaisten kalastusmuotojen sekä yritystoiminnan (mm. Nyt tarvitaan vain lisää resursseja neuvontaan ja opastukseen”, toteaa uusi puheenjohtaja. Vapaa-ajankalastuksen näkymät ovat hyvät kasvavan harrastajamäärän myötä. ”On ollut hienoa olla osa tätä joukkuetta ja tehdä aktiivista yhteistyötä edunvalvonnassa. Hän on eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan sekä liikenneja viestintävaliokunnan jäsen. markkinointi, tuotteistaminen) saralla. Kalastajan verkkokauppa WWW.RIALINNA.FI GARMIN PILKKILUOTAIMET Laaja valikoima! UUTUUS! Rialinna Liuku 2.0 liukupilkkisarja MESTAREIDEN VALINTA JO VUOSIEN AJAN! Rialinna-pilkit – toimitus € ennakkomaksulla! Juurus 6,5 cm Nilakka 5 cm Syväri 6 cm Viima 5 cm Viima 6,5 cm Nilakka 6,5 cm Pystypilkit Harjus • Juurus • Viima • Pyry • Nilakka Katso luotain-tarjoukset www.rialinna.fi RIVERIA.FI Sinustako kalastusopas. SEPPO Eskelinen on toiminut SVK:n puheenjohtajana tämän vuoden alusta alkaen
Uusi toimintastrategia tulee antamaan suunnan SVK:n vuosittaisille toimintasuunnitelmille. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että oikeus monipuoliseen kalastamiseen ja siitä nauttimiseen säilyy myös tulevaisuudessa. Onkin aika ammentaa rikkaan kalastuskulttuurimme perinteistä, mutta myös uudistua rohkeasti. Lisäksi tiivistettynä on nostettu esille strategisten painopisteiden tavoitteet sekä esimerkinomaisesti keinoja, miten itse kukin voimme toteuttaa strategian henkeä jäsenenä tai seura-aktiivina. PILK Kings ja Vaasan Urheilukalastajat järjestivät yhdessä polkupyörillä tehdyn Kaupungin parhaat kalapaikat -kierroksen, jonka aikana tutustuttiin myös eri kalastustapoihin. Entä miten me kaikki voisimme osallistua strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Uusi toimintastrategia kirkastaa SVK:n tehtävän, tulevaisuuden tavoitteen, arvot sekä keskeiset strategiset painopisteet, joilla suuntaamme kohti alkanutta toimintakautta. Seuraja piiritasolla toimintastrategian voi halutessaan ottaa vaikkapa hallituksen kokouksen asialistalle, käydä sen kohtia keskustellen läpi ja pohtia, mitä ajatuksia se herättää oman toiminnan näkökulmasta. On aika toimia YHDESSÄ PAREMMAN KALASTUKSEN PUOLESTA TEKSTI JA KUVAT Koonnut SVK:n toimintastrategian pohjalta JOHANNA ANTILA S uomen Vapaa-ajankalastajien kevätkokous hyväksyi huhtikuussa 2021 toimintastrategian ”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta 2022-2026”. On hyvä muistaa, että muutos tarjoaa paljon myös mahdollisuuksia. 26 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Mistä uudessa toimintastrategiassa on kyse. Näin tulevatkin sukupolvet löytävät kalastusharrastuksen ja toimintamme, joka tuottaa harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. Toiveenamme ja tavoitteenamme on, että strategian arvopohja ja tavoitteet sekä niiden saavuttamiseksi tehdyt valinnat olisivat meidän kaikkien kannattamia. Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa ja muutoksia tapahtuu niin hallinnon, yhteiskunnan, ympäristön kuin järjestötoiminnankin tasolla. Strategia ohjaa keskusjärjestön toimintaa tulevana viisivuotiskautena, jonka lisäksi sen toivotaan antavan eväitä meidän kaikkien – vapaa-ajankalastajapiirien, kalastusseurojen ja yksittäistenkin jäsenten toimintaan. Tässä koosteessa on nostettu esille strategian määrittelemä järjestömme missio eli tarkoitus, arvot eli toimintaa ohjaavat periaatteet sekä visio, johon tähtäämme. Kaikki nämä haastavat tapaamme toimia ja asettavat muutospainetta
Tarjoamme yhteisön, josta löytää kavereita ja johon on helppo liittyä. SVK:n toimintastrategia ”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta 2022-2026” on kokonaisuudessaan luettavissa SVK:n verkkosivuilla vapaa-ajankalastaja. Teemme valintoja, jotka suojelevat vesistöjen tilaa ja ympäristöä sekä vahvistavat kalakantoja. Strateginen painopiste 1 Katso lisää: vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen ASIANTUNTEVA VAIKUTTAJA TAVOITE Pidämme huolta siitä, että Suomessa on jatkossa maailmanluokan puitteet vapaa-ajankalastukselle niin saavutettavuudeltaan kuin laadultaan. MISSIO eli tehtävämme Vapaa-ajankalastus tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. Toimet arjessa voivat olla esimerkiksi seuraavia: ei roskata vesistöjä, kohdennetaan kalastusta ei-uhanalaisiin lajeihin ja vapautetaan isot yksilöt jatkamaan sukua. Edistämme kestävää kalastusta. Erityisen tärkeää on toimiminen kalatalousalueissa vapaa-ajankalastuksen etua ajaen ja toimintastrategian hengen mukaisesti. YHTEISÖLLISYYS Teemme asioita yhdessä ja toivotamme uudet harrastajat mukaan toimintaamme. ELÄMYKSET Vapaa-ajankalastus tarjoaa luontosuhdetta vahvistavia, aitoja elämyksiä. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta. Tunnistamme, että elämys tuntuu, maistuu, tuoksuu ja kuuluu. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 27. Näin varmistamme harrastuksen jatkuvuuden muuttuvassa maailmassa. Ammennamme perinteistä, mutta uudistumme rohkeasti, jotta tuleva sukupolvikin löytää vapaa-ajankalastuksen. KAVERIT Toimintamme kulmakivenä on harrastajien kohtaaminen kaikissa elämänvaiheissa. Kehitämme jäsenistömme osaamista viestinnän ja koulutuksen avulla. Muistamme, että elämyksiä on mahdollista löytää myös läheltä. Moninainen harrastajakunta on vahvuutemme ja kunnioitamme toisiamme. VISIO eli päämäärämme Suomen vaikuttavin kalastusperhe – yhdessä paremman kalastuksen puolesta ARVOT eli toimintaamme ohjaavat periaatteet ASIANTUNTEMUS Monipuoliseen asiantuntemukseemme luotetaan. Tapahtumat, kilpailut, kerhot, kohtaamiset ja myös omatoimiseen kalastamiseen kannustaminen toimivat elämysten alustana. ILO Monimuotoinen vapaa-ajankalastus tuottaa harrastajalleen iloa. Edistämme toiminnallamme kansanterveyttä. Toteutamme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Jokainen meistä voi toimia kalastusharrastusta edistävän viestin viejänä oman kunnan virkamiehille ja valtuutetuille. ELÄMYKSELLISYYS Mahdollistamme elämyksiä ja elämänmittaisia muistoja. TERVEYS Vapaa-ajankalastus on luontoliikuntaharrastus, joka luo ympärilleen sosiaalista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Haluamme olla kaikkien kalastajien yhteinen järjestö. Puhaltamalla yhteen hiileen voimme nostaa kalastusharrastuksen merkitystä esille ja vaikuttaa sen tulevaisuuteen. Huolehdimme laajasta osaamisestamme ja sen kehittymisestä. VASTUULLISUUS Vastuullinen toiminta luo pohjan harrastuksemme tulevaisuudelle. Elinvoimainen seurakenttä on toimintamme perusta. Toimimalla aloitteellisesti ja aktiivisesti omalla alueellamme voimme vaikuttaa myös vaikkapa lähikalastuspaikkojen syntymiseen tai kalojen elinympäristökunnostuksiin. Osallistumme ja osallistamme kalakantojen ja kalavesien hoitoon. NÄIN VOIT OSALLISTUA Vaikka tämän painopisteen toteutus koskee erityisesti keskusjärjestötasoa, voi jokainen meistä vaikuttaa omalla, vastuullisella käyttäytymisellään ympäristöön, jossa kalastamme. Mieleenpainuva elämys voi rakentua muun muassa onnistumisen, hyvän kohtaamisen tai oppimisen ympärille. fi/svkn-toimintastrategia-2022-2026. Tunnistamme, että valinnoillamme on merkitystä. Ilo syntyy myös osaamisesta ja sen kehittymisestä sekä vastuullisista ja kestävistä toimintatavoista
Omaa toiminta-aluetta kannattaa tarkkailla avoimin silmin. Tiivistämmekin kannustimemme sinulle, arvon lukija, seuraavasti tulevalle järjestömme toimintakaudelle: vaikuta, uudista, osallista, jaa tietoa ja tule mukaan! 28 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Merkitsemällä sosiaalisessa mediassa tunnisteen #vapaa_ajankalastajat olet mukana jakamassa yhteistä järjestömme sanomaa. Myös sinä voit vaikuttaa. Löytyykö uusia kohderyhmiä, joille resurssit huomioon ottaen toimintamme voisi tarjota merkityksellistä sisältöä. Pohtia voi myös jäsenyyden arvoa: miten jäsen kokisi entistäkin arvokkaampana jäsenyyden merkityksen. Aikuisille suunnatun toiminnan kehittämiseksi ideoita voi saada vaikkapa SVK:n aikuistoiminnan seurapiloteista, joita on toteutettu viime vuoden aikana. Strateginen painopiste 2 NÄIN VOIT OSALLISTUA VAHVA YHTEISÖ TAVOITE Entistä vahvempi vapaa-ajankalastajien yhteisö, joka luo ympärilleen me-henkeä. Järjestötoiminnan perusta on jäsenyhteisömme ja sitä pyrimme tulevalla strategiakaudella vahvistamaan entisestään. Pidetään yhdessä huolta siitä, että iloa tuottava kalastusharrastus näkyy ja kuuluu. Jäsenlehti on alansa johtava julkaisu. Kutsumalla paikallistoimittajia tapahtumiin ja osallistumalla yhteiseen järjestömme kampanjointiin, esimerkkinä vaikkapa Mimmit kalastaa! -vuosi. Seuraamalla SVK:n sosiaalisen median kanavia tai tilaamalla kuukausittain ilmestyvän sähköisen uutiskirjeen sähköpostiisi pysyt ajan tasalla ajankohtaisista aiheista. Toimintamme on kysyttyä silloin, kun se vastaa tarpeeseen. perinteiseen, fyysiseen kokoustamiseen, osallistu. Jos tuntuu, että vaikkapa vuosia samankaltaisena jatkunut seuratoiminta ei enää houkuttele uusia osallistujia, kannattaa rohkeasti pohtia toiminnan uudistamista. Muistetaan myös palkita aktiivisia tekijöitä, vapaaehtoisia ja jäseniä. AKTIIVINEN, OSUVA, OSALLISTAVA VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Strateginen painopiste 4 Strateginen painopiste 3 TAVOITE Viestimme tavoittaa kohderyhmänsä entistä paremmin. Otetaan yhdessä haltuun viestinnän sähköiset ja somekanavat. Osa arvostaa suoria rahallisia etuja, osa arvottaa korkeimmalle yhteistä hyvää tekevän merkityksen. Tuemme seurojen elinvoimaa, huolehdimme vapaaehtoisista tekijöistä, luottamushenkilöistä ja henkilöstöstä. Puhua toreilla tai rakentamalla omaa sometarinaa, kuvaamalla parhaita kalastusreissuja ja jakamalla fiiliksiä. Kehittämällä yhdessä uusia kevytosallistumisen tapoja niin vaikuttamiseen kuin käytännön toimintaankin voimme osallistaa heitäkin, jotka eivät ns. NÄIN VOIT OSALLISTUA Kuulumalla seuratai henkilöjäsenenä Suomen Vapaa-ajankalastajiin, olet jo mukana toteuttamassa tätä painopistettä: olemalla jäsen. NÄIN VOIT OSALLISTUA Jokainen meistä voi viestiä kalastusharrastuksen iloa ja hyvinvointia tuovan merkityksen puolesta. Toimitaan yhdessä paremman kalastuksen puolesta Suomen vaikuttavimpana kalastusperheenä. Onkin hyvä, että kysymme: millaista toimintaa tavoittelemamme kohderyhmät toivoisivat järjestettävän. KOKONAISVALTAINEN JÄSENKOKEMUS ONKIN MONIMUOTOINEN TIMANTTI JA SYNTYY MUUN MUASSA TÄSTÄ KAIKESTA: Tilaa ilmainen uutiskirje: vapaa-ajankalastaja.fi/uutiskirje Katso koulutustarjonta: vapaa-ajankalastaja.fi/koulutukset Katso lisää: vapaa-ajankalastaja.fi/aikuistoiminta ja mimmitkalastaa.fi KYSYTYT PALVELUT JA NEUVONTA HARRASTAJILLE TAVOITE Toimintamme kautta kasvaa kestävän kalastuksen tiedot ja taidot omaavia vapaa-ajankalastajia ja kalastusperheemme jäseniä. Hyödynnämme kasvavasti sähköisen viestinnän työkaluja ja liikkuvaa kuvaa. Uudistamisen ei tarvitse merkitä kaiken olemassa olevan hylkäämistä, vaan pienimuotoisellakin uudella toiminnalla tai olemassa olevan uudistamisella voi olla kokonaisuutta elävöittävä vaikutus. Kannusta tulemaan mukaan tapahtumiin, seuratoimintaan tai liittymään jäseneksi. SVK:n järjestämiin koulutuksiin osallistumalla voit päivittää ja vahvistaa osaamistasi muun muassa tapahtumien järjestämiseen, kalatalousaluetoimintaan, nuorisotoimintaan tai hyvään yhdistyshallintoon liittyen. Toimintaamme ohjaavista arvoista, vapaa-ajankalastajien monimuotoisesta tarinasta, tarjoamistamme palveluista ja neuvonnasta sekä toimijoiden yhteisöllisyydestä. Siten uudetkin harrastajat löytävät sen pariin. Tiedätkö tutun tai kaverin, joka on kalastuksesta kiinnostunut tai haluaisi oppia lisää. Kehittämällä yhdessä entistä vetovoimaisempia tapahtumia sekä kysyntää omaavia palveluita lapsille, nuorille ja aikuisille kalastusharrastuksen edistämiseksi voimme samalla löytää uutta virtaa toimintaamme. Etäosallistumisen ja kevytosallistumisen muodoilla saamme myös osallistuvaan ikärakenteeseen moninaisuutta
Pelkät Metsähallituksen toimenpiteet eivät yksin riitä alueiden vetovoiman ja käyntimäärien kasvattamiseen, vaan tarvitaan myös kuntien ja yritysten panosta”, korostaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Kestävä ja turvallinen metsästys ja kalastus tulevat jatkossakin olemaan keskeinen osa Evon retkeilyalueen virkistyskäyttöä”, Leppä toteaa. Smolttien alasvaellusväylä ja kiinniottolaite koostuvat voimalaitoksen yläkanavan puolelle ulottuvasta suppilosta, suppiloon sijoitetuista välppärakenteista, pylväskääntönosturista, kahdesta kiinniottohäkistä sekä kahdesta putkesta. Jos Haapakosken laitteisto osoittautuu toimivaksi ja riittävän tehokkaaksi, on vastaavat rakenteet tarkoitus rakentaa muille padoille. Väylän toimivuudesta saatava tieto auttaa vastaavien rakenteiden valmistelussa ja rakentamisessa muissakin Suomen rakennetuissa joissa”, painottaa erityisasiantuntija Jouni Tammi maaja metsätalousministeriöstä. ”Valtion retkeilyalueiden kehittäminen monipuolisen luontoliikunnan alueiksi edellyttää reittiverkoston, palveluvarustuksen ja liiketoimintarakennusten hyvää tasoa sekä ennakoitavaa toimintaympäristöä myös matkailuyritysten näkökulmasta. Väylän yhteyteen rakennettiin myös kalojen kiinniottolaitteisto. Osana hanketta järjestämme väylään myös kameraseurannan”, kertoo Iijoen vaelluskalahankkeen 2020– 2022 projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Työryhmän tehtävänä on toimeenpanna Evolle viime vuonna vahvistettua matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa niin, että kehitystyössä otetaan korostetusti huomioon Natura-verkostoon kuuluvat alueet sekä tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet. IIJOKI SUOMEN ensimmäinen smolttien alasvaellusväylä otetaan käyttöön kesällä Iijoen Haapakoskella Noin vuoden kestänyt lohikalojen vaelluspoikasten eli smolttien alasvaellusväylän rakennusurakka valmistui viime vuoden marraskuussa Iijoen ylimmällä voimalaitoksella, Haapakoskella. ”Väylään johdettiin vettä testiajona marraskuun alkupuolella ja kaikki vaikutti toimivan teknisesti, kuten on suunniteltu. MINISTERIÖ asetti työryhmän kehittämään Evoa malliksi muille valtion retkeilyalueille Maaja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän kehittämään Evon retkeilyalueen matkailu-, virkistys-, tutkimusja opetuskäyttöä. Väylän valmistuminen on iso askel Iijoen vaelluskalakokonaisuuden kannalta”, kertoo toimitusjohtaja Jani Pulli PVO-Vesivoima Oy:stä. ”Hanke on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä, jolla on saatu aikaan konkreettisia toimenpiteitä Iijoella. Hanke on merkittävä, sillä kyseessä on Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä. RETKEILYALUE SMOLTIT päätyvät alasvaellusväylää pitkin Iijoen Haapakosken voimalaitoksen alakanavaan. Myös alueen kunnat ja paikalliset toimijat osallistuvat kehittämistyöhön. Rakenteen lopulliset kustannukset ovat noin 1,75 miljoonaa euroa. Evosta halutaan mallialue, josta muut valtion retkeilyalueet voivat ottaa jatkossa oppia. Alkuvuosina smoltteja on tarkoitus siirtää kuorma-autokuljetuksilla alimman voimalaitoksen, Raasakan alapuolelle. ”Haapakosken ratkaisu on erittäin tärkeä valtakunnallisesti. Näin mahdollistetaan kalojen vaellus Iijoen yläjuoksulta merelle asti. Kuva: Maarit Vaahteranoksa. EVO-TYÖRYHMÄN tehtävänä on toimeenpanna Evolle viime vuonna vahvistettua matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa. ”Etelä-Suomen Erähelmeksikin kutsuttu Evo on merkittävä erämatkailukohde ja erittäin suosittu metsästysja kalastusharrastajien keskuudessa. Varsinaiseen testiin rakenne pääsee kalojen kanssa ensi kesänä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 29. Työ tulee toimeksiannon mukaan saada valmiiksi 30.6.2022 mennessä, ja siitä saatuja kokemuksia on tarkoitus sen jälkeen hyödyntää myös muiden valtion retkeilyalueiden kehittämisessä sekä mahdollisten uusien retkeilyalueiden suunnittelussa
Malediiveilla meri onkin läsnä kaikkialla. Majatalon omistaja Ahmed kertoi, että paras kalastusaika oli jo ohi ja siksi puolen päivän kalastus maksoi nyt 80 $. Tämä häämatkalaisten luksuskohteena tunnettu saarivaltio on kuuluisa henkeäsalpaavista maisemistaan ja ylellisistä veden päälle rakennetuista huviloistaan. Hieman yllättäen ongelman ratkaisuksi löytyi kalliin kohteen maineessa olevat paratiisisaaret Intian valtameressä – Malediivit. Muutama päivä meni silti hyvin kuumaan ilmastoon totutellessa ja snorklatessa. Samalla tajusimme tulleemme paikkaan, jossa meitä ympäröi miellyttävä lämpö, lähes autiot kadut, rennonletkeä tunnelma ja ranta, joka oli kuin suoraan postikortista. MALEDIIVIT Halvalla petokalojen valtakuntaan ULKOMAAT TEKSTI JA KUVAT JARNO TOLVANEN AAMUN AVAUSVÄRIT OLIVAT SINIPINKKI JA SINIVALKOINEN. Siirryimme paikallislautalla seuraavalle atollille, reilun tunnin matkan päässä olevaan Fulidhoon. Vuonna 2009 Malediivien presidentti onneksi avasi edulliset paikallissaaret turismille. 30 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oli aika lopettaa unelmointi ja siirtyä vavan varteen. Kun lottovoittoa ei kohdalle osunut, piti etsiä kohde, jossa pärjäisi pienemmällä budjetilla. Hinta kuulosti minusta erittäin sopivalta ja varasin heti kaksi kalastuskertaa. Siiman päässä tempoi arviolta neljän kilon tonnikala, mutta koska kalastusvälineissä HAIT ovat Malediiveilla suojeltuja ja niiden vahingoittamisesta seuraa sakkorangaistus. Aamun avausvärit olivat sinipinkki ja sinivalkoinen. EDULLINEN MUUTAMAN DOLLARIN SAARIHYPPY Lautalla saarelta toiselle siirtyminen maksaa vain muutaman dollarin ja Fulidhon satamassa La Perla -majatalon iloinen henkilökunta oli meitä satamassa vastassa ja vapautti hartiamme painavista rinkoista. PERINTEINEN dhoni-alus. AIKA SIIRTYÄ VAVAN VARTEEN Vajaan tunnin ehdimme ihastella oranssina nousevaa aurinkoa, kun ensimmäinen vapa taipui tärpin merkiksi ja jarru rääkäisi vihaisesti. Aloin pumpata kalaa kohti venettä. Se ei kuitenkaan ollut meiltä mikään paras ratkaisu, sillä paikka on todella suosittu, eikä mikään kalastajien saari. Ensimmäisenä kalastuspäivänä kävelimme aamun pimeydessä satamaan ja kiipesimme perinteisen dhoni-aluksen kyytiin. ” O ngelmana vain oli, että monissa kohteissa kalastus on todella kallista. MALEDIIVEILLA MERI ON KAIKKIALLA LÄSNÄ Jo pelkästään saapuminen toukokuussa 2017 saarivaltion ilmatilaan oli vaimolleni ja minulle ikimuistoinen kokemus, sillä lentokoneen ikkunasta näkyvä valkoreunaisten saarien helminauha ja niitä ympäröivä meri kaikissa sinisen eri sävyissä saa suupielet nousemaan hymyyn. Tämän ansiosta tavallinenkin ihminen voi vierailla saarivaltiossa ilman, että loppuvuosi pitää elää pelkällä hernekeitolla ja näkkileivällä. Viiden päivän kuluttua päätimme kuitenkin jättää Maafushin hulinan taaksemme. Kentältä siirryimme lautalla Maafushin saarelle, aivan kuten moni muukin ensikertalainen. Kapteeni Nasid ajoi ison aluksen pois matalikon päältä ja perään laskettiin mustekalajäljitelmät
TAVALLINENKIN IHMINEN VOI VIERAILLA MALEDIIVEILLA ILMAN, ETTÄ LOPPUVUOSI PITÄÄ ELÄÄ PELKÄLLÄ HERNEKEITOLLA JA NÄKKILEIVÄLLÄ. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 31. Silloin mieleeni putkahtivat lämpimät vedet ja niiden isot petokalat. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, kalastukseen voi myös kyllästyä! Itse kolusin läpi kotimaan vesistöjä, kunnes tuli tunne, että jotain uuttakin voisi nyt keksiä
Olimme sopineet, että vaimoni väsyttäisi seuraavan kalan ja pian toinenkin pulska tonnikala oli kyydissämme. . 35 €/yö (sis. UUSI MATKA JA UUDET SAARET Satuin näkemään luontodokumentin, jossa giant trevally -kalat raivokkaasti hyökkäsivät veden päällä liitävien lintujen kimppuun ja menetin täysin sydämeni. . . Sitten jysähti kunnolla, jarru alkoi soida ja vapa oli reilulla mutkalla. Kuitusiima 0,35 mm, perukesiima vetolujuudelta alk. Uistelu: Rapala X-Rap Magnum, Yo-Zuri Sashimi Magnum. . Valuutan vaihto onnistuu lentokentällä, Bank of Maledives -tiskillä. ILLALLA KÄSISIIMALLA Illalla päätimme kokeilla kalastusta perinteisellä malediivilaisella tavalla eli käsisiimalla. Ruoka ravintolassa alk 3 $. 1 $, julkinen pikavene alk. Vahva vapa, jossa viehesuositus 60-200 grammaa. Kuljetukset saarille: lautta alk. Poppereita, stickbaiteja ja uisteluvaappuja väreissä sininen, pinkki, vihreä, punapää ja hopea. 50 kiloa. Infoa Malediiveille (hinnat paikallissaarille) . Stickbait: Rapala Subwalk 15 cm, Atoll Hunter, Rapala X-Rap long cast shallow. Varaa riittävästi käteistä, sillä saarilla ei ole automaatteja, eikä kortti kelpaa joka paikassa. Samalla veneen takana roiskahti ja Nasid huusi, että nyt meillä on wahoo kiinni. Kalastus 60-100 $, puoli päivää. Hetken päästä toiseen syöttiin tarttui uusi tonnikala. Välineistö: laadukas haspelikela, vähintään kokoluokassa 6500 ja jarruvoimaa olisi hyvä olla noin 15 kiloa. Kaikki tekstissä nimeltä mainitut retkenjärjestäjät ovat luotettavia ja hyväksi havaittuja. 25 $. 25 $. . Paksussa siimassa on iso paino ja koukku, jossa syöttinä on mustekalaa tai kalanpala. Iso pullo vettä 1 $. aamiainen ja ilmastointi) . Mutta wahoo päättikin hypätä uudestaan ja siinä samassa siima löystyi, kala oli irti! Harmittelimme karkuutusta, sillä kala oli todella kookas, ehkä jopa 1,5 metriä pitkä. Hotellihuone kahdelle alk. Hyviä vieheitä esim: popperit: Halco Roosta Popper 160, Atoll Boom. Aamu alkoi vauhdikkaasti, mutta meri oli aivan tyyni ja kalantulo loppui siihen. Seuraava aamu oli tuulisempi ja alkoi tutulla tavalla, sillä ensimmäinen isku tuli nopeasti ja osoittautui taas tonnikalaksi. Paras kalastuskausi: marraskuu-maaliskuu. . Lauttaja pikaveneaikataulut löytyvät osoitteesta: www.atolltransfer.com. Lennot alkaen 620 €, seuraa tarjouksia. Säilytä kuitti, sillä vain sitä vastaan voit vaihtaa ylijääneet rufiyat takaisin euroiksi. Tartuin vapaan. Kaikkiin vieheisiin on syytä vaihtaa vahvemmat koukut jo kotimaassa. . riitti potkua selvästi vahvemmille kaloille, oli helppo työ kelata siima Nasidin käden ulottuville ja kohta tonnikala sätki veneen kannella. . Snorklausretki alk. ESIMERKIKSI popperit ja stickbaitit toimivat hyvin Malediiveilla petokalojen pyynnissä. Pohjan läheltä saimme paljon eri riuttakaloja ja mukana ollut brittiläinen mies voitti turistien välisen kisan kahdella nelikiloisella punanapsijalla. Majatalon väki kokkasi meille tonnikalacurrya ja sashimia, jotka maistuivat taivaallisen hyvältä kynttilänvalossa, tähtitaivaan alla. PUNABASSIT tarjoavat kovan vastuksen. Päätin, Tietoja 32 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Virallinen valuutta on rufiyaa, mutta myös dollarit kelpaavat.
Ankaran taiston jälkeen kala antautui ja sain tuulettaa yhden unelmani toteutuessa. Se olikin tarpeen, sillä seuraava tärppi ei jättänyt epäilyksiä saaliista. Oppaana mukana oleva Kentey sai riutan reunasta hurjan tärpin, kun aivan pinnasta popperiin pärskäytti kiinni iso GT ja pääsin näkemään vierestä tämän vihaisen pedon voiman. Viimeinen kohteemme Feridhoo oli rauhallisin saari tähän mennessä ja pari päivää snorklasimme saaren riutalla aivan kaksin värikkäiden kalojen seassa. Majatalomme Asaa View järjesti meille kalastusretken, jonka muistaisin vielä pitkään… VIHDOIN GT! Aamuhämärässä aloitin Atoll Hunter -nimisen stickbaitin heittelyn ja hyvin nopeasti sen hotkaisi iso punabassi. Kapteeni totesi kalan olevan aivan varmasti GT. Keväällä 2018 istuimme pikaveneessä matkalla pohjoisen Ari-atollin Ukulhas-saarelle, josta olin löytänyt lupaavan kalastusfirman. Pitelin vapaa kaksin käsin tyytyväisenä, sillä juuri tämän taistelun olin halunnutkin kokea. Nopean valokuvauksen jälkeen sain kunnian vapauttaa kalani ja kalastus jatkui. Tämän kalan kanssa vääntäessä sain hyvät lämmöt päälle. ” MALEDIIVEILTA LÖYTYY RANTOJA, JOTKA OVAT KUIN POSTIKORTISTA. Kohta sain uuden bluefinin ja heti perään oli vaimon vuoro taltuttaa nätti punabassi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 33. Vapa oli mutkalla ja jarru kireällä, mutta silti voimakas kala rynni kohti pohjaa kovalla vauhdilla. ” haikin kävi uistimia hätyyttämässä. Myös tämä kala vapautettiin Atoll Fisherin tapojen mukaan. Saaren lähellä oli monta hyvää riuttaa ja Atoll Fisher -firman omistaja Ibrahim Shifaz neuvoi meitä ensikertalaisia popperin ja stickbaitin heitossa. Hait ovat Malediiveilla suojeltuja ja niiden vahingoittamisesta seuraa sakkorangaistus. Toisella kalastuspaikalla sain vihaisen tärpin ja komea bluefin trevally tarjosi voimakkaan vastuksen siiman toisessa päässä. TYYTYVÄINEN kalamies ja komea punabassi. Haitärppejä kannattaa siis välttää keinolla millä hyvänsä, koska niiden vapautuskin on vaarallista puuhaa. Siitä alkaneen syönnin aikana saimme useita kaloja ja muutama KALASTUSTA PAIKALLISEN KANSSA Seuraavalla saarella Mathiverissa pääsin kokeilemaan eri kalastusmuotoja paikallisen kalamiehen kanssa. Siimaa kiskottiin kilpaa, kun kala veti sitä ulos kelalta, minkä jaksoi ja minä vedin takaisin. Lopulta kala lopetti syöksynsä ja aloitin pumppauksen. Eikä syönti siihen loppunut, vaan sain vieHAITÄRPPEJÄ KANNATTAA VÄLTTÄÄ KEINOLLA MILLÄ HYVÄNSÄ. että tämä vahva ja aggressiivinen peto olisi seuraava tavoitteeni ja nopeasti varasimme uuden matkan. Hauskinta oli jigaus sekä matalassa laguunissa heittely, jossa oli haastavaa saada arat kalat iskemään vieheisiin
” 34 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Käyttämäni uistin oli Rapala Long Cast Shallow ja värinä uv-pinnoitettu wahoo. Ensimmäisellä reissulla karannut wahoo oli vielä tuoreessa muistissa ja toivoinkin, että täällä saisin uuden mahdollisuuden ottaa kunnon erän tämän nopean ja vahvan uimarin kanssa. SE TEMPAISI HETI ALKAJAISIKSI SELLAISEN SYÖKSYN SUORAAN ALAS NIIN, ETTÄ 9-JALKAINEN MATKAVAPANI TAIPUI KAHVAA MYÖTEN. Totesin hävinneeni jälleen wahoolle ja aloitin heittokalastuksen. Saarilla ei juuri kalastusvälineitä ole myynnissä, vaan kaikki erikoisemmat tavarat pitää hakea pääkaupungista Malesta. Paikallislautta kuljetti taas meidät seuraavaan kohteeseemme Dhigurah-saarelle. Siinä olisi syömistä hetkeksi aikaa myös muille turisteille. Seuraava kohteemme oli atollin länsireunalla sijaitseva Mandhoo, johon olin etukäteen varannut kolme kalastuskertaa. Sain melkein peräkkäin kaksi grouperia, joka oppaamme mukaan on erittäin hyvänmakuinen ja arvostettu saalis. Unihiekat karisivat silmistä, mutta siinä samassa vapa oikeni ja kala oli poissa. Seuraava aamu alkoi taas kiivaalla syönnillä, ja hiki valui kaloja väsyttäessä. lä kaksi punabassia ja bluefin trevallyn, joten päivä oli ikimuistoinen ja parempi kuin olisin ikinä edes uskaltanut toivoa. Päädyimme taas Malediiveihin ja eteläiseen Ari-atolliin. Kauaa emme olleet aamuhämärässä uistelleet, kun vapani tempaistiin mutkalle ja kela rääkäisi äkäisesti. LAUTAT ovat edullinen vaihtoehto siirtyä saarelta toiselle. PUNABASSEJA AAMUHÄMÄRISSÄ Majapaikkamme Mandhoo Dive & Guesthouse tarjosi kalastusta 80 $ hintaan ja heti ensimmäinen aamu oli uskomaton. Loppuvaiheessa retkeä menetin ison trevallyn, joka veti koukut suoriksi. Lähdimme liikkeelle pimeässä ja jo ennen auringonnousua olin käynyt hikiset taistot kolmen punabassin kanssa, joista isoin painoi noin kuusi kiloa. Tämä uistin oli tappavan tehokas aamuhämärässä, mutta auringon noustua ja valon lisääntyessä se ei enää kelvannnut kaloille yhtä hyvin. Siellä on pitkät ja kauniit hiekkarannat ja saaren päässä aivan upea hiekkasärkkä, jossa saa mahtavat lomakuvat. BLUEFIN trevally nousee veneeseen väsytyksen jälkeen. Hetkeä myöhemmin sama toistui vavan niiatessa telineessä syvään, mutta kala ei tarttunut. KOLMAS KERTA TODEN SANOO Keväällä 2019 etsimme kohdetta perhelomailuun, sillä nyt matkalle otettiin mukaan lapsetkin. Tällä saarella en kalastanut, sillä tyttäreni oppi snorklaamaan ja aikamme kului kaloja bongatessa. Kaikkiin vieheisiin onkin syytä vaihtaa riittävän vahvat koukut jo kotimaassa. Saarikierroksemme aloitimme lentokentältä reilun tunnin venematkan päässä olevalta Dhangethilta, jossa uistelimme wahoota. Kalastuksen päättyessä koko saalis, viisi punabassia ja kaksi bluefin trevallya, kärrättiin perattavaksi majataloon
Tämä on loistava paikka tehdä viime hetken hankinnat, sillä siellä monien tuotteiden hinnat ovat alle puolet Suomen hintatasosta. Fulhadhoossa aloitimme ensimmäisen kalastusaamun uistelulla saaren lähivesillä, joilla oppaamme Mannun mukaan olisi hyvä mahdollisuus saada ikuisuusprojektini ”wahoo valokuvaksi” päätökseen. Se tempaisi heti alkajaisiksi sellaisen syöksyn suoraan alas niin, että 9-jalkainen matkavapani taipui kahvaa myöten ensimmäisen ja viimeisen kerran. Parin terävän vastaiskun jälkeen kala tuntui kerrankin pysyvän kiinni, joten uskalsin aloittaa pumppauksen. Maahantulomuodollisuuksien jälkeen ostin ensin lipun kaupunkilauttaan, jolla pääsin Maleen. Seuraavaksi menetin jonkun paremman kokoisen kalan kesken väsytyksen ja hetken päästä pitelin selvästi isointa kalaani Malediivien vesistä. Hetken päästä meren pinta rikkoutui ja popperia seuraava vana saavutti uistimen. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 35. Kun sain vielä väsytettyä kaksi punavalkoiseen Rapala Subwalkiin iskenyttä GT:tä veneeseen asti, oli helppo lopettaa kalastus ja siirtyä majataloon herkullisten kalaruokien pariin. Tämän reissun viimeinen saari oli Omandhoo, jossa kalastus oli niin huonoa, ettei siitä jäänyt jälkikasvulle kerrottavaa. Oli todettava, että ei muuta kuin leuka rintaan ja satamaan. Lisäksi retki loppui aiemmin kuin piti. Pienen hässäkän jälkeen Mannu piti vavankappaleita käsissään ja pelkkää kelaa veVIHDOINKIN wahoo! tämällä pumppaisin kalaa ylöspäin, mutta vahva kala syöksyi uudelleen pohjaan katkaisten perukesiiman, joten olin yhtä vapaa ja jigiä köyhempi. Ehkä taas ensi kerralla kaikki sujuu paremmin… DHONI-ALUS OLI VARATTU YÖKALAAN VAIN MEILLE JA OLIKIN JÄNNÄÄ KALASTAA TASKULAMPUN VALOSSA. En kuitenkaan saanut vedettyä kalaa pintaan, vaan matalassa vedessä se katkaisi perukkeeni koralliin. VIHDOINKIN WAHOO! Seuraavan aamun aloitimme jälleen uistelemalla wahoota ja nyt tulikin isku, jolla kala tarttui kiinni. ATOLLI BAALLA JARRU PARAHTAA Syksyllä 2019 löysin lennot Malediiveille niin halvalla, etten pystynyt vastustamaan kiusausta. Sitten pamahti, kun GT iski raivolla kiinni ja kelani jarru aloitti parkumisen. Siima pakeni kelalta huimaa kyytiä, ja vaikka kiristin jarrua vielä lisää, ei kalan vauhti edes hidastunut. Hetken aikaa vedettiin kilpaa ja taistelun lopuksi Mannu koukkasi komean kalan veneen reunan oikealle puolelle. Pian olin taas rinkkoineni Malediivien lämmössä. Wahoo terävine hampaineen oli taas vienyt voiton. PERHEEN VOIMIN YÖKALASSA Illalla lähdimme vielä koko perheen voimin yökalaan, jotta lapsetkin pääsisivät näkemään, millaisia kaloja syvyyksissä asui. Mannu lainasi jigivapaansa minulle ja kohta sain pumpata luulot pois kauniin punaiselta rubiininapsijalta, joka hotkaisi jigin kitaansa yli sadan metrin syvyydestä. Pitkän syöksyn lopuksi se irtosi. Mannun siima kuitenkin purtiin poikki, eikä kala tarttunut minunkaan syvänne-Rapalaani. Hiljalleen elämäni ensimmäinen wahoo lähestyi venettä ja uskalsin jo toivoa, että tämä kala saataisiin ylös asti. Ensin sain uistelemalla hyvän kokoisen tonnikalan ja sen jälkeen aivan väsytyksen loppumetreillä irtosi jälleen wahoo. Mannu tarjosi kalalle koukkua ja jännitys vaihtui riemuun, vihdoinkin wahoo. Loppuhuipennuksena huonolle tuurilleni iski popperiini iso GT, joka olisi ollut selvästi ennätykseni. Vajaan puolen tunnin vedon jälkeen tärähti ensin Mannun vapaan ja heti perään myös omaani. FEHENDHOOLLA RUNSAASTI EPÄONNEA Viereinen saari Fehendhoo tarjosi tällä kertaa runsaasti epäonnea. Kielivaikeuksien takia kalastustapa selvisi vasta satamassa ja ison Dhonin kuski ei uskaltanut ajaa laivaa tarpeeksi lähelle riuttaa. Palaset lentelivät ja kala jatkoi menoaan. VAVAN PALAT LENTELIVÄT Aloitimme jigauksen, kun vettä oli alla 150 metriä, jolloin jigiini iski joku iso peto. Aivan pikavenelaiturin ja kalatorin vieressä on Sonee Hardware -kauppa, jossa kaverini Ismail työskentelee kalastusosaston vastaavana. Vaihdoimme tutumpaan lajiin ja pian popperit pommittivat kilpaa riutan reunustaa. Koko iso dhoni-alus oli varattu vain meille ja olikin jännää kalastaa taskulampun valossa käsisiimalla ja arvailla, minkä näköinen kala nousisi pimeästä kannen valoon
Kun tähän yhdistyy metallisen pienen lipan hienovarainen välke ja helinä, saadaan aikaan uintiliike, joka erityisesti aktivoi passiivista petokalaa. Koneen ja kairan välissä on planeettavaihteisto, jolla on hidastettu pyörimisnopeutta ja nostettu vääntöä. Välitys on 4.8:1 ja kela on varustettu viidellä ruostumattomalla kuulalaakerilla. Vääntimen kapasiteetti yhdellä akun latauksella, kun jäänpaksuus on 40 cm: 150 mm/6”: 65 reikää ja 200 mm /8”: 50 reikää. VMC Tumbler Spoon -pilkkejä. Myös kelan voiteluaineet on valittu jääkalastusta ajatellen. Etujarrullisen kelan siimakapasiteetti on 0,20 mm/110 m (monofiili). 050 525 7806 • Ismo Malin puh. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Laite on varustettu myös suunnanvaihdolla, mikä parantaa käytettävyyttä, koska vääntimellä voi tarvittaessa ”peruuttaa”, tyhjentää reiän sohjosta jään alle ja ottaa kairan ulos avannosta minimoiden veden alle kuuluvaa ääntä. Jäältä kalastamiseen suunniteltua 13 Fishing Wicked Ice -avokelaa voi käyttää vaikka paksut käsineet kädessä sen pitkän kelajalan ja pitävän kammennupin ansiosta. 13 Fishing Wicked Ice -vapa. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Lithium 24V -akun alin käyttölämpötila -25 astetta. Kahvoista saa tukevan otteen ja väännin on suunniteltu tappokytkimellä, eli jos päästät irti kahvasta, väännin ei pyöri. 13 Fishing Wicked Ice -avokela. Premium-luokan 13 Fishing Wicked Ice -vavoissa käytetään laadukkaita materiaaleja, joiden ansiosta ne ovat kevyitä, mutta samalla tunnokkaita ja tartutuskyvyltään korkeatasoisia. Tätä kylmemmässä kone sammuttaa automaattisesti itsensä akkua säästääkseen. Toimii niin jäällä kuin avovedessäkin. Vääntimen rakenne on erittäin jämäkkä ja turvallinen. UUSI StrikeMaster Lithium 24V -sähköväännin yhdistettynä pari vuotta sitten markkinoille tulleeseen StrikeMaster Lite-Flite Lazer -kairaan. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 2/2022 (ilmestyy 24.3.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 7.2. Tumbler Spoon -pilkkiä myydään kolmen kappaleen pakkauksissa. VMC Tumbler Spoon -pilkin taivutettu runko ui piehtaroivalla uintiliikkeellä. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Myös ulkonäöltään nykyaikaisesti muotoillut Wicked Ice -sarjan vavat poikkeavat massasta. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Rapala VMC:n uutuuksia talvikalastukseen Talvikäyttöön suunnitellussa StrikeMaster Lithium 24V -sähkövääntimessä on nykyaikainen hiiliharjaton sähkömoottori. Wicked Ice -vavoissa on japanilaisesta EVA-materiaalista valmistettu soft touch -kahva, umpinaisesta hiilikuidusta valmistettu aihio ja Evolve Performance -vaparenkaat. Tässä kestävässä ja vain 147 gramman painoisessa haspelikelassa on komposiittirunko ja -roottori, alumiinikampi, jossa soft touch -nuppi, sekä alumiinipuola. 36 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Uutuusveneessä on suojaisa avotila, erinomaiset ajo-ominaisuudet ja hyvät säilytystilat. Lisävarusteena on saatavana mm. Lisätietoja: nordicsports.fi. Veneessä on vakiona 64 litran kiinteä polttoainesäiliö. ”Yamarin 50 Bow Rider on todellinen kesämökkien moniottelija: vajaan viiden metrin pituisena ja kuudelle henkilölle mitoitettuna se soveltuu hyvien säilytystilojensa kanssa erinomaisesti yhteysveneeksi. Uusi Yamarin 50 Bow Rider – kesämökkien moniottelija Uusi Yamarin 50 Bow Rider on yleisvene, joka soveltuu niin yhteysveneeksi, kalastukseen kuin veneretkeilyynkin. Istuimet on varustettu sivutaskuilla. TONAR -pilkki-istuin. Tonar pilkki-istuimessa on säädettävät olkahihnat ja pohjassa pinnoitus, joka estää liukumisen jäällä. Irtosäiliön puuttuessa takaistuimen alla on suuri säilytystila ja säilytystiloja on sijoitettu myös keulan avotilan istuinten alle. Taloudellisella 22 solmun matkavauhdilla veneen toimintasäde on noin 120 merimailia yhdellä tankillisella. ALL in one -pilkkisetti. väliovi tuulilasin alla, takapenkin tyynyt sekä offshore-istuimet. Istuinosassa on PU-vaahdosta valmistettu lämpöä eristävä ja kosteutta hylkivä pehmuste. Tekniset tiedot: Pituus: 4,86 m, leveys: 1,96 m, henkilömäärä: 6, paino: noin 535 kg, moottorisuositus: 40-69 hv. Lisää turvallisuutta tuo pitävä Softdeck-lattiamateriaali (lisävaruste). Myös siima on puolattu käyttövalmiiksi. peräkuomu ja 10-tuumainen Yamarin Q -älynäyttö). Vakiovarusteita ovat mm. Yamahan 60 hevosvoiman moottorilla varustettuna vene saavuttaa yli 30 solmun huippunopeuden. Avotila on käytännöllinen ja turvallinen: suurten ja selkeiden astinpintojen ansiosta veneeseen on vaivatonta nousta ja avotilassa helppo liikkua. Istuimen kansi on kaksiosainen, joista toinen sisältää säilytystilaa sekä lokeroita. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 37. Siihen kuuluu vavan ja kelan lisäksi kolme erilaista pilkkikärkeä sekä yksi pystyja tasapainopilkki. Kantavuus: 19 litraa/130 kg, 10 litraa/120 kg, Mitat: 19 litraa: 50 x 39,5 x 23,5 cm; 10 litraa: 43,2 x 40,45 x 23 cm. Ice-Tricker-pilkkikela on suunniteltu moderniin pilkintään. Istuimet on helppo pestä ja niihin ei tartu hajua. Se taipuu myös harrastuksiin, kuten esimerkiksi kalastukseen, veneretkeilyyn ja kauppareissuille”, kertoo Yamarinin markkinointipäällikkö Johan Finnberg. Nordic Sportsilta uutuuksia pilkkijöille Nordic Sports Finlandin pilkkisetti All in one sisältää aloittelevalle pilkkijälle kaiken tarvittavan. Kalastaminen sujuu sillä yhtä hyvin niin tasapainopilkillä kuin vertikaalijigilläkin. Vankka tuplakuorirakenne tuo vakautta ja hallittavuutta veneeseen, joka nousee 40 hevosvoiman moottorilla kevyesti plaaniin ja kulkee kahden henkilön kuormalla jopa 25 solmun vauhtia. Suojaavan tuulilasin ympärillä on tyylikkäät ja tukevat mustat kaiteet, mikä tuo lisää turvallisuutta ja viimeistelee yleisilmeen. ICE -Tricker-pilkkikela. Kymmenen litran versiossa on kalaluukku, johon saaliin voi laittaa nousematta istuimelta. Kela on varustettu säädettävällä taistelujarrulla sekä puolan vapauttavalla liipaisimella (vasenkätinen)
Lusikkaan vaihdetaan vakiokoukun tilalle triplaleikari, jonka toiseen päähän kiinnitetään uistinrenkaalla pienehkö kolmihaarakoukku (itse yleisimmin käytän kokoa #6). Särki ja erityisesti särjen pyrstö on suosikkisyöttini, mutta sellaista kalaa en ole vielä löytänyt, joka ei mateille olisi maistunut. Koukkuun laitan syötiksi kalan palan. Valio-pystypilkki Puustjärven 11-senttinen Valio-pystypilkki, jonka alla on reilun kymmenen sentin siimatapsin päässä isohko (1/0-3/0) yksihaarakoukku. Kaikki markkinoilla olevat mademorrit toimivat varmaan yhtä hyvin, mutta suosikikseni on valikoitunut Master sen hyvän saatavuuden ansiosta. ”Oma mateenpilkintäni keskittyy yleensä kutuajan molemmille puolille sekä myös itse kutuaikaan. Jak-lusikkauistin . Syöttinä suosin yleensä saman päivän aikana madepaikkojen läheltä pilkittyjä kaloja. lääkärin määräyksestä TE K S T I JA K U V A T J ANI H AK K ARAIN EN J A M I KA J AA K O Janin kolme suosikkivi ehettä mateelle Makupaloja MADESESONKIIN M ateenpilkinnän sesonki on juuri nyt parhaimmillaan suuressa osassa Suomea. Voi siis sanoa, että syötillä kun pilkkii, löytyy madepaikoilta yleensä aina ottihaluisia kaloja, oli kutu päällä tai ei.” ?. Sen kunniaksi Vapaa-ajan Kalastaja -lehti kysyi kahdelta kokeneelta ja taitavalta mateenpilkkijältä ja muutenkin kovalta pilkkimieheltä heidän suosikkivieheitään mateen pyytämiseen. Master Mademorri. Kuva: Anssi Vainikka 38 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tässä Janin kolme suosikkia. Reilun kokoinen lusikkauistin, kuten esimerkiksi Kuusamon Räsänen 28-grammaisena tai 33 gramman JAK (kuvassa). Siinäkin syöttinä kalan pala. Lajikalastajanakin tunnettu Ruskosta kotoisin oleva Jani Hakkarainen pyytää madetta niin pystypilkillä, lusikkauistimella kuin mademorillakin. Koukkuun taas syötiksi kalan pala. Master Mademorri . Käytän eri pilkkimalleja melko tasaisesti läpi koko kauden
2. Sen voi tehdä vaikkapa luudanvarresta, kuten itsekin olen joskus tehnyt. Morrit kovalle syönnille Makupaloja MADESESONKIIN Mika Jaakon MM-MADEMORRIT E llu-vieheiden valmistajana ja MM-Mademorreistaan tunnettu Mika Jaako pilkkii mateita lähinnä Perämereen laskevien jokien alajuoksuilta. Myös tämä viehe on parhaimmillaan kalojen ruokaillessa aktiivisesti. Yllätyssetti kalastusvälineitä, arvo 80 euroa. Madepilkkilpailuissa välineiden pitää kuitenkin olla herkemmät ja silloin suosin pitkäkärkistä aika jäykkää vapaa lyhyellä kädensijalla. Keltainen toimii todella hyvin, kun made on kovalla syönnillä. Vavan maksimipituus on 30 senttiä. Jos kuulut useampaan kalastusseuraan tai olet seurajäsenyytesi lisäksi SVK:n henkilöjäsen sekä maksat vuoden 2022 jäsenmaksusi eräpäivään mennessä, olet mukana arvonnassa. Pääasia kuitenkin on, että syöttikalat ovat tuoreita.” Mika Jaakon välineniksejä VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 39. Palkintoa ei voi siirtää toiselle. Nyt kannattaa olla jäsen USEAMMASSA SEURASSA Vapaa-ajankalastajien arvonta monijäsenille Suomen Vapaa-ajankalastajat arvostaa kaikkia jäseniään ja haluaa palkita muutaman heistä. Mateelle kelpaavatkin syötiksi monet kalalajit. Yllätyssetti kalastusvälineitä, arvo 50 euroa. Valkoinen ja keltainen MM-Mademorri, 80 grammaa . Kärki saa mielellään olla noin kolmekymmentä senttiä pitkä, jolloin säilyy hyvä tuntuma morriin. Messupaketti vapaavalintaisesti Riihimäen erämessuille tai Pohjois-Suomen erämessuille Ouluun (pääsyliput kahdelle, matka-, majoitusja ruokailukuluja palkinnon arvon mukaan), arvo 300 euroa. Tätä morria kun lampulla valaisee, niin varmasti näkyy vedessä ja pyytää mateita. Kisasiimana käytän 0,45-millistä monofiiliä. Vapaa-ajankalastajat arpovat: 1. Särki on kuitenkin toiminut itselläni hyvin. Messupaketti vapaavalintaisesti Riihimäen erämessuille tai Pohjois-Suomen erämessuille Ouluun (pääsyliput kahdelle, matkaja ruokailukuluja palkinnon arvon mukaan), arvo 100 euroa. Siimaksi sopii vähintään 0,45 millin monofiili, mutta jopa 1,0 milliä paksu käy. 5. Kalankäsittelyvälinesetti (fileointiveitsi, kalapiikki, teroituspuikko), arvo 60 euroa. kuluvan vuoden jäsenmaksun useampaan seuraan (tai seuraan ja henkilöjäsenyyden) maksaneiden kesken ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Valkoinen on parhaita mateenpilkintävärejä ja sen teho perustuu mateen kutuasuun, johon valkoinen vatsa kuuluu. Syötti vaihtelee vesistökohtaisesti, ja jotkut suosivat esimerkiksi kiiskeä. ”Mielestäni madevavan on oltava täysin jäykkä eli se ei saa antaa yhtään periksi. Käytössä ovat totta kai hänen omat mademorrinsa. Pimeässä hohtava MM-Mademorri . Hänen suosikkipaikkansa on Kemijokisuun alue Isohaaran voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella. 4. Arvonta suoritetaan 25.3. Heidän nimensä julkaistaan myös järjestön somekanavissa ja lehdessä. Sen sijaan huonon syönnin aikana sitä ei kannata käyttää, vaan vaihtaa harmaansävyisiin morreihin. Tämä väri näkyy myös hyvin pimeässä. 3. Palkintoa ei voi siirtää toiselle
Siitä kertoo myös se, että hän ”joutuu” pitämään koko ajan tietokoneen auki, kun uusia ajatuksia tulee jatkuvasti. ”Tunsin ilmoituksen luettuni heti, että paikka on kuin minua varten tehty. ”Isä oli aktiivinen lohen ja taimenen kalastaja ja näiden kalojen perässä kierrettiin pitkin Suomea ja Norjaa, ja kun ei kierretty koskilla, uisteltiin lähivesillä, kuten Keiteleellä”, hän mainitsee. Kesäisin veri vetää hänet nykyisin Norjaan kalastamaan merellä, koska ei ole mitään parempaa kuin tuore sei pannulla voin kaverina. Lisäksi hän osallistuu SVK:n nuorisoja perhetoiminnan, aikuistoiminnan sekä vastuullisen kalastustoiminnan viestintään ja markkinointiin. Vähitellen harrastus laajeni pilkkimiseen ja heittokalastukseen virvelillä. Ei saatu laiturilta pois edes kaatosateella Tintin oma kalastajan ura alkoi isän opissa mato-ongen kera, eikä häntä ole sen jälkeen saatu pois kalavesiltä aina edes väkisin. Isä oli siihen todennut, että sopii herran yrittää”, Tintti kertoo. Onki olikin hänellä pikku tyttönä kädessä kesäisin joka päivä. Hänen työuraansa puolestaan kuuluu muun muassa vuosien kokemus erityisesti digitaalisten markkinointipalveluiden tuottajana. ?. VIITASAAREN kosket tarjoavat Tintin mukaan upeita kalastuselämyksiä. En yksinkertaisesti voinut olla hakematta tähän työhön”, kertoo Tintti, jolla on AMK/BBA-tradenomin koulutus. Hän vastaa järjestön Mimmit Kalastaa! -hankkeesta, jolla pyritään innostamaan lisää naisia kalastusharrastuksen pariin. Mimmit Kalastaa! -hankkeen vetäjä TINTTI DRAKE Tehdään Suomesta naiskalastajien kuningatarkunta! V iitasaarelainen Tintti Drake aloitti työt Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) viestintäkoordinaattorina viime lokakuussa. Itsekin kalastusta pikkutytöstä asti harrastanut Tintti kertoo, ettei hän ollut varsinaisesti edes hakemassa töitä. Pääosin Tintti kalastaa kuitenkin Viitasaaren lähikoskilla, jotka ovat hänen mielestään kerrassaan upeita. ”Isä aina muistelee hetkeä, kun naapuri oli tullut koputtamaan ovelle ja kysynyt, että eikö teidän pitäisi hakea tuo lapsi pois laiturilta, kun istuu kolmatta tuntia kaatosateessa ongella. VÄLIIN RUOATKIN PALAVAT POHJAAN Nyt jonkin aikaa viestintäkoordinaattorina työskenneltyään Tintti kiittää tehtäviään äärimmäisen mielenkiintoisiksi. Jo nuoruudesta tutut Keiteleen vedet puolestaan tarjoavat melko varmoja ottipaikkoja niin ahvenelle, kuhalle kuin hauellekin. Esimerkiksi viime talvena hän auttoi yli kymmentä yritystä digipalveluiden kehittämisessä. SVK:n ilmoitus avoimesta viestintäkoordinaattorin paikasta sai hänet kuitenkin toisiin ajatuksiin. Vaatimukset täsmäsivät kaikilta osin parhaaseen osaamiseeni, ja kun aiheena oli kalastus, meinasivat jalat lähteä alta. Tunnen myös vähän väliä huonoa omaatuntoa siitä, kun voin työaikana vaikkapa lukea kalastusaiheisia artikkeleita, ja aihe tuntuu enemmän harrastukselta kuin työltä”, hän naurahtaa. Oma harrastus Vavan varressa TEKSTI ISMO MALIN KUVAT TINTTI DRAKEN ARKISTO 40 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Olen jopa polttanut ruoat pari kertaa pohjaan, kun on pitänyt kesken ruoanlaitonkin juosta koneelle kirjaamaan ideoita ylös
Sitä saattaa hänen mukaansa olla jopa liian paljon ja se voi olla myös turhan monipuolista aloittelijan tarpeisiin. Tilanteen tasapainottamiseen hänen mukaansa on monia hyviä edellytyksiä: Esimerkiksi se, että naisten kiinnostus kalastusta kohtaan, samoin kuin innostus sen aloittamiseen ovat kasvussa. ”Tällä hetkellä Suomessa miehistä kalastaa 40 ja naisista 20 prosenttia, joten tässähän on selvästi petrattavaa meillä naisilla”, Tintti sanoo. Vaikka ennakkoluuloja kalastuksesta vain miehille sopivana harrastuksena ei enää juurikaan ole, niin sen imago on Tintin mukaan edelleen sangen miehinen. Tintin mielestä Mimmit Kalastaa! -hankkeessa on hyvä työskennellä, koska se on erittäin hyvin suunniteltu ja pohjustettu. Ei tosin sentään niin innokkaasti kuin äitinsä, vaan pikemmin vaihtelevasti. On myös tarkoitus tuoda esiin kalastus kokonaisvaltaisena harrastuksena, johon liittyy myös ulkoilua, hyvinvointia, ruonvalmistusta ja perheenä harrastamista”, hän luettelee. Hienoa on myös, että pääsen tällä kertaa toimimaan yhdessä hyvän tiimin kanssa, sillä hanketyö on usein sangen yksinäistä”, Tintti kiittelee. KYNNYS KALASTAMISEN ALOITTAMISEEN OSIN KORKEALLA Mimmit Kalastaa! -hanke on saanut alkunsa siitä, että useissa SVK:n, vapaa-ajankalastajapiirien ja kalastusseurojen tapahtumissa tajuttiin, kuinka suuri tarve on tuottaa täsmällisesti naisille suunnattua kalastusaiheista sisältöä. ”Minua moiset puheet eivät juurikaan haitanneet, vaan lisäsivät näyttämisenhalua vain entisestään. ALOITUSKYNNYSTÄ MADALLETAAN ERI TAVOIN Tintin mukaan isoja haasteita ovat, että kynnys kalastaa on naisille vielä osin melko korkealla, ja ettei kalastusharrastuksesta kiinnostuneille aloitteleville naisille löydy tarpeeksi tarttumapintaa. Tehdään Suomesta naiskalastajien kuningatarkunta TINTTI on kokeillut myös tonnikalan pyyntiä Thaimaassa. ”Nostan asiasta somessa meteliä ja ihmettelen, miksi niiden roskikseen vieminen tuntuu olevan joillekin lähes mahdotonta”, kuntosalilla käyntiä, lenkkeilyä ja moottorikelkkailua sekä inspiraation iskiessä myös akryylimaalausta ja pronssivalua harrastava Tintti sanoo. Itse sen sijaan kannustan kalastavia ”pikkulikkoja” ja ”pikkukundeja”, koska he ovat valinneet itselleen hienon harrastuksen.” ROSKAT POIS RANNOILTA! Tintti iloitsee siitä, että myös hänen 11-vuotias tyttärensä harrastaa kalastusta. ”Lisäksi on iso joukko niitä eri-ikäisiä naisia, joille laji on täysin vieras, vaikka he harrastavat esimerkiksi vaellusta ja retkeilyä, joihin kalastuksen voisi luontevasti yhdistää. ”Nyt on upeaa tälle pohjalle rakentaa sisältöä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 41. Saattoipa joskus käydä niinkin, että pikkutytön kalansaalis toimi hyvänä vastineena näille höpinöille. Silloin hän aika usein törmäsi esimerkiksi kommentteihin, joissa hänen kalastamisensa kuitattiin ”pikkulikan puuhasteluksi”. Tehdään Suomesta naiskalastajien kuningatarkunta! ” Tintti kertoo huomanneensa, että esimerkiksi onkimisesta löytyy paljon tietoa netistä. Suunnattomasti häntä taas harmittavat roskat, jotka ihmiset jättävät rannoille. ”Lantsarit jalassa ja mökkilaiturilta onkimaan -periaatteella toteutetut julkaisut voisivatkin toisinaan tehokkaammin innostaa vasta-alkajaa kalastusharrastuksen pariin”, Tintti arvelee. Myös heidät pyritään tavoittamaan hankkeen kautta”, Tintti selvittää. Haaste lukijoille KATSO LISÄÄ: mimmitkalastaa.fi ”Haastan kaikki lukijat viemään tämän vuoden aikana vähintään yhden mimmin kalaan ja laittamaan siitä todisteeksi #mimmitkalastaa-hästägillä kuvan sosiaaliseen mediaan. ”Hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa onkin tarkoitus rohkaista useissa eri kanavissa naisia kalastusharrastuksen pariin ja näyttää esimerkein ja erilaisin sisällöin, kuinka hieno harrastus on kyseessä. TINTTI Drake ja hänen 13,9 kilon ennätyslohensa Tenolta. Myös tähän pyrimme hankkeella vaikuttamaan tasapainottamalla kalastusharrastuskuvaston sukupuolijakoa eri somekanavissa ja tietysti hankkeen omilla sivuilla”, Tintti kertoo. Näitä kuvia nostetaan jatkossa myös Mimmit kalastaa! -medioiden kautta seuraajien näkyville SVK:n kanavissa. ”Harrastushan on itsessään sisällöltään täysin tasa-arvoinen, mutta näyttäytyy toki edelleen enemmän miehisenä. PIKKULIKAT JA -POJAT VALINNEET HYVÄN HARRASTUKSEN Tintti kertoo itse kohdanneensa ennakkoluuloja sukupuolensa takia lähinnä nuorempana
NYKYÄÄN myös omasta kuvasta voi teettää Omakuvapostimerkin, esimerkkinä luonnos kilon ahven -merkistä. Omakuvapostimerkkiin haluttujen kuvien tulee sopia suomalaisten postimerkkien kuvamaailmaan. Yksi postimerkeistä kertoo ravusta ja ravustuksesta. Lähes 170 vuoden aikana Suomessa ei monia kalastusaiheisia postimerkkejä ole julkaistu. Vuonna 1991 julkaistiin Kalamiesten keskusliiton 100-vuotisjuhlamerkkisarja/vihko, joista oli lyhyesti mainittu Kalastaja 2/1991 -lehdessä, joka on luettavissa ohessa. Hyvä vinkki vaikka tutuille tai sukulaisille lähetettävästä tervehdyskortista tai kirjeestä, johon saa kivan yllätyksen esimerkiksi omasta iloa tuottaneesta saaliista postimerkin muodossa. Vihkon, postimerkit, ensipäivänkuoren ja ensipäivänleiman on suunnitellut graafinen suunnittelija Heikki Nuutinen. Julkaistavassa viiden merkin sarjassa on myös kaksi vapaa-ajankalastukseen liittyvää kuvaa. Toisessa lohikala iskee perhoon ja toisessa kuvataan ahvenen ongintaa. MARKKA-AIKAAN 30 vuotta sitten postimaksu oli 2,10 mk, rahamuseon rahanarvolaskurilla nykypäivään muutettuna 0,54 euroa. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Kalatalouden POSTIMERKKISARJA Lähdeja lisätietoja: suomenkalakirjasto.fi, posti.fi > kirjeet ja postipalvelut. 42 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. päivänä 1991 ilmestyi kalastusaiheinen postimerkkivihko, jossa on viisi 2,10 markan postimerkkiä. Ammattikalastusaiheinen postimerkki kuvaa silakan troolausta, joka on Suomessa tärkein ammattikalastuksen muoto. Suomen ensimmäiset postimerkit julkaistiin 1856. Kirjeen postimaksu on nykyään 1,85 euroa. Postimerkkejä saa tosin nykyään jopa omista kuvista. P ostimerkit ovat ehkä tulevaisuudessa katoavaa kansanperinnettä, kirjeiden ja korttien lähetys on vähentynyt internetin ja sosiaalisen median myötä ja koneelta tulostettavat viivakooditarramerkit valtaavat alaa perinteisiltä postimerkeiltä. Suomen kalakirjaston nettisivuilla on ”Kalat postimerkeissä” -otsikon alle kasattu hieman perustietoa meillä ja muualla julkaistuista kalastusaiheisista postimerkeistä. (Kalastaja 2/1991, huhtikuu) Postimerkkisarja kalataloudesta Maaliskuun 20. Vihko julkaistiin Kalatalouden Keskusliiton 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Kotimaan lähetysten Omakuvapostimerkki maksaa 29,00 euroa 10 kappaleen arkilta ja useammasta arkista saa hieman alennusta. Postin verkkokaupasta on mahdollisuus ladata ”Postimerkki omasta kuvasta”. Viides merkki esittää siikojen istuttamista
SAIMAALLA liikkujille ohjeet saimaannorpan huomioon ottamiseksi Uuteen ”Rauhaa rakastava saimaannorppa ” -esitteeseen on koottu tietoa ja ohjeita, jotka auttavat Saimaan jäillä tai vesillä liikkuvia ottamaan huomioon uhanalaisen saimaannorpan. Esimerkiksi itämerennorppa, monet merilinnuista ja useat pohjan elinympäristöt ovat heikossa tilassa. Eniten uusia toimenpiteitä on ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi, roskaantumisen vähentämiseksi sekä meriluonnon suojelun edistämiseksi. Pesimäaika talvella ja karvanvaihtoaika keväällä ovat saimaannorpan elämässä keskeisiä ajankohtia, joina ihminen voi tahtomattaan tulla häirinneeksi tätä arkaa eläintä. Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty uusia ja entistä laajemmalle alueelle ulottuvia toimia, joita tarvitaan jo pitkään tehdyn vesiensuojelutyön lisäksi vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. VESIENHOITOSUUNNITELMAT MEREN ja vesien tilan hyväksi runsaasti toimia uusissa hoitosuunnitelmissa Valtioneuvosto teki viime vuoden joulukuussa päätökset merenhoitosuunnitelmasta sekä seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022-2027. Erityisesti helmi-huhtikuussa norpalle aiheutuneet häiriöt voivat vaikeuttaa kuuttien selviytymistä ensimmäisestä elinvuodestaan. Lisäksi merenhoitosuunnitelmassa esitetään uusia toimia muun muassa alusten jätevesipäästöjen sekä saariston ja rannikkoalueiden erikoiskasvintuotannon ja turkistuotannon hajakuormituksen vähentämiseksi. 050 597 4933 Vuoden 2022 kalenterista löydät tietoa mm. Meriluonnon monimuotoisuuden tila on heikko varsinkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä. SAIMAANNORPPA VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 43. Meren rehevöitymistä torjutaan vähentämällä kuormitusta maalla toimilla, jotka on esitetty vesienhoitosuunnitelmissa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri. Niissä esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila. KALASTAJAN TASKUTIETO TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. Esitteen on koonnut ja julkaissut Etelä-Savon ELY-keskus. 12 € + toimituskulut. Suunnitelman toimet vähentävät ihmisen toiminnasta aiheutuvia haittoja, kuten ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, vedenalaista melua, meressä olevien roskien määrää sekä meriympäristöön kohdistuvia onnettomuusriskejä. Suomen kaikki merialueet ovat rehevöityneitä ja ilmastonmuutos uhkaa pahentaa tilannetta. Ohjeita noudattamalla voidaan vähentää kansallismaisemissa elävälle norpalle aiheutuvaa häiriötä ja auttaa turvaamaan sen tulevaisuutta. Esite on tuotettu EU-rahoitteisen Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hankkeen yhteydessä. Ankeriaan tilanne on hyvin huolestuttava, ja meritaimenkannat eivät ole elpyneet riittävästi. • heittokalastajan paikkavalinnasta • kalalajien fongauksesta • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Toimenpiteillä esimerkiksi vähennetään maaja metsätalouden hajakuormitusta, parannetaan happamien sulfaattimaiden vesienhallintaa ja yhdyskuntien jätevesien käsittelyä sekä kunnostetaan vesistöjä. Etelä-Esite on suomen-, englannin-, saksanja venäjänkielisenä Etelä-Savon ELY-keskuksen verkkosivuilla (ely-keskus.fi/etela-savo > Ympäristö > Luonnonsuojelu). Lisäksi paperisia esitteitä on saatavilla norppa-alueiden kirjastoissa alkuvuodesta 2022 alkaen, ja niitä toimitetaan myös alueiden matkailuyrittäjille
1970-luvun alussa Tapsa kuljetti iltaisin ja viikonloppuisin kontulalaisen K-market Kotikonnun pakettiautolla asiakkaiden ostoksia kotiovelle. Sinne tultiin jopa pitkän matkan päästä kalanhakureissulle. KALATISKILLE TULTIIN PITKIENKIN MATKOJEN TAKAA Ahkeran työn ja esilletuonnin seurauksena Kotikonnun kalatiskistä tulikin silloisella mittapuulla Helsingin kuuluisimpia kalanostopaikkoja. TAPSA kehitti K-market Kotikonnun kalatiskistä maankuulun. Kuten monen muun samalta paikkakunnalta kotoisin olevan ja ikäisen, myös Tapsan matka suuntautui parikymppisenä pois kotiseudultaan. Kalaherkkuja ”TAPSAN TAPAAN” T armo Tapio Paavola eli Tapsa oli alun perin Pohjanmaan poikia ja syntyisin Reisjärveltä. Apuani siis selvästi kaivattiin. Tapsan kuuluisat veitsenteroitustaidot olivat perua tältä ajalta. Samalla reissulla suuntasimme takaisin Kotikonnun kalaosastolle, jossa noin 50-metrinen asiakasjono odotteli kärsivällisesti vuoroaan saadakseen oman osuutensa tarjouksessa olevista silakoista. Tapsa osallistui arvostetuimpaan sekä vaativimpana pidettyyn tuore-elintarvikesarjan alkukilpailuun ja eteni askel askeleelta finaaliin saakka. Hänen työpanoksensa oli kaupallemme suuri lisäapu muun muassa kesäisin hedelmäosastolla, kun sesonkiaikaan marjoja myytiin valtavia määriä. ?. Kävimme ensin henkilöstöpäällikön kanssa ostamassa naapurikaupasta minulle työpaidan. Kovin paljon en muista kuulleeni Tapsan reissuista tai työhistoriasta, mutta hän kertoi työskennelleensä vaimonsa Eilan kanssa jonkin aikaa Ruotsissa ja sen jälkeen Helsingin Sörnäisissä kaupungin teurastajan apulaisena. Minä tulin Tapsan apulaiseksi Kotikonnun kalaosastolle suoraan ylioppilaskokeista keväällä 1979. Kaupparyhmä Kesko järjesti 1980-luvun alkupuolella myymälöidensä henkilökunnalle paitsi iltaisin ja viikonloppuisin täydennyskoulutusta Espoon Siikarannan koulutuskeskuksessa, myös omatoimista opiskelua Mestarimyyjä-kilpailun ohessa. MESTARIMYYJÄ 44 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Myymälän eri osastoilla hankittu kokemus eri elintarvikkeista ja intohimo oppia kaikki mahdollinen ”kaikesta syötävästä” toivat hänelle kunnioitetun ja himoitun koko Keskon parhaimman Mestarimyyjä-tittelin. Marketin silloinen kauppias Sulo Suihkola oli innokas kalamies ja kotimaisen kalan puolestapuhuja. Hän rekrytoi Tapsan kehittämään Kotikonnun kalatiskistä maankuulun. Kuhatäytteiset kuharullat kuuluivat Tapsan bravuureihin. TEKSTI KARI NYBERG Tapsan tapaan KALAHERKUT Tapsa n tapa an Tapsasta Keskon Mestarimyyjä Tapsa avusti usein myös muilla kauppamme palveluosastoilla, koska hän halusi oppia kaiken mahdollisen eri osastojen tuotteista ja toimintamalleista. Kuva: Jaana Vetikko
Vähitellen Tapsan maine kiiri kauas ja suosionsa huipulla hän oli 1990-luvun loppupuolelta aina pitkälti 2000-luvulle asti. Itse olin 1990-luvun alussa Kontumarketissa suurten juhlapyhien aikana auttamassa kaikenlaisten kalaruokien ja -valmisteiden tekemisessä. Kun arkisin keskipäivällä kaupankäynti oli hiljaista, harjoittelin Tapsan kanssa muun muassa turskan ja särjen fileointia. Tapsalla oli koko kalakonsulttiuransa aikana pitkäaikainen unelma perustaa Tomin kanssa oma ja itsenäinen kalakauppa Kontulan ostoskeskukseen. Yrityksen perustaminen oli hyvin lähellä, mutta se jäi toteutumatta, koska ostarilla ei juuri silloin ollut tarjolla kalakaupaksi sopivaa myyntihuoneistoa. Hän myi alkuviikosta vakioasiakkaidensa tilausten lisäksi suurille myymälöille ne tuoreet kalat ja kalavalmisteet, joita hän tarvitsi tehdessään viikonloppuna niissä omaa myyntikeikkaansa. Jotta myös kaikki Vapaa-ajan Kalastaja -lehden lukijat voisivat nauttia Tapsan kehittämistä kalaherkuista sekä myös itse valmistaa niitä, lehtemme vuoden kaikissa numeroissa esitellään Kalaherkkuja-palstalla Tapsan kalatiskien suosituimpien kalaruokien reseptejä sekä niiden valmistusohjeita – Tapsan tapaan. Samalla opin lähes kaikkien hänen kehittelemiensä kalatuotteiden reseptit sekä valmistusohjeet. Tämä savustetuista silakoista valmistettu kevyt ja raikas vihanneskalasalaatti ei VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 45. HERKKUJA KALATISKISSÄ MYYTÄVÄKSI ”TAPSAN TAPAAN” Kaiken muun ohessa Tapsa alkoi kehitellä kalaruokareseptejään, joiden mukaan hän myös valmisti herkkuja kalatiskissä myytäväksi. Tapsa oli löytänyt jostain smetanasillin reseptin ja hän arveli, että se voisi tehdä kauppansa uusien perunoiden kanssa. Myyntityönsä huipulla Tapsa kuitenkin menehtyi äkillisesti 28.8.2005. Etenkin keskikesän helteillä ja talven pakkasten aikana, kun tuoretta kalaa oli vaikea saada ostettua kalatukkujen kautta, Tapsa osti kalaa myös suoraan tutuilta ja luotettavilta kalastajilta. KALANKÄSITTELYÄ HARJOITELTIIN AHKERASTI Kotikonnun kalaosastolla harjoiteltiin ahkerasti myös kalankäsittelyä. Tuolloin hänen myydyimmät kalavalmisteensa olivat savulohisalaatti, kiinalainen hapanimelä kalapata, kuhatäytteiset lohirullat, sherrymarinoidut lohimedaljongit sekä Tapsan kalakotletit. Yhden suosituimmista resepteistään, ”Reimarinkiertäjän salaatin”, Tapsa lähetti ruokatehdas Jalostajan tuotekehittelijälle koevalmistusta varten. SMETANASILLISTÄ TULI HITTITUOTE Uusien perunoiden tullessa markkinoille kesän alussa ensimmäiset ja arvokkaimmat perunat otettiin aina myyntiin kalatiskiin, jossa niiden ohessa asiakkaille kaupattiin silliä monessa muodossa. TAPSAN TAPAAN -KALAHERKKUJA VAPAA-AJAN KALASTAJASSA KOKO VUOSI Tapsa kiersi 2000-luvun alkuvuosina ahkerasti myyntikeikoillaan yhä useamman kaupan kalatiskeillä esittelemässä ja myymässä monenlaisia kalaruokiaan. Tapsa n tapa an ikävä kyllä soveltunut ruokatehtaan silloiseen konseptiin. KONTUMARKETIN KALAPÄIVÄ OLI ODOTETTU Tapsa odotti aina malttamattomana K-market Kontumarketin kalapäivää päästäkseen myymään kalaruokaa vanhoille tutuille asiakkailleen. Maustesillifileestä, uudesta sipulista, tuoreesta tillistä ja smetanasta valmistetusta smetanasillistä tuli todellinen hittituote, jota myytiin päivittäin kymmeniä kiloja. PIRKKAlehden juttu kalankäsittelyn Suomen mestarista. Siksi hänen nuorempi poikansa Tomi kiersi usein hänen mukanaan kalanmyyntikeikoilla. Aluksi asiakkailla maistatettiin syöntivalmiita kalasalaatteja, jotka etenkin kesäisin helleaikaan tekivät kauppansa. Hän oli kuullut ensimmäisistä kalankäsittelyn Suomen mestaruuskisoista, joissa piti fileoinnin lisäksi perata muikkuja. PITKÄAIKAINEN UNELMA JÄI TOTEUTUMATTA Myytävien kalavalmisteiden määrät kasvoivat vähitellen niin suuriksi, ettei hän enää yksin ehtinyt valmistella niitä riittävästi aamutuimaan koko päivän tarpeiksi. . Valmistelin edellisenä päivänä kalat ja kastikkeet Tapsan myyntipäiviä varten. UUDELLE URALLE KALAKONSULTIKSI K-market Kotikontu muutti 1990-luvun alussa Helsingin rautatieaseman Asematunneliin, ja parin vuoden kuluttua Tapsa siirtyi kalaliike Chips Oy:n palvelukseen Helsingin Kalasatamaan toimien kalojen ja kalavalmisteiden myyjänä sekä myyntikonsulenttina Helsingin seudun suurissa ruokamarketeissa. Asiakkaat ostivat mielellään leikkaamiamme kalafileitä, koska kalaa ei ollut muualla tarjolla yhtä runsaasti. Kalakonsulttiuransa alkuvaiheissa Tapsa tutustui kunnolla vierailemiensa kauppojen tiloihin, asiakkaisiin sekä kullakin alueella parhaiten myyviin kalavalmisteisiin. Näin hän samalla edisti työnantajansa myymäläkohtaista kokonaismyyntiä. Ei ollutkaan mikään yllätys, että Tapsa voitti vuonna 1986 ensimmäiset ”Puruveden muikku” -tapahtuman yhteydessä järjestetyt kalankäsittelyn SM-kisat. Kaikkien valmistamiensa kalasalaattien vierelle Tapsa laittoi mainoskyltin, johon hän aina lisäsi tuotteen nimen ja hinnan lisäksi tunnusmerkkinsä ”Tapsan tapaan”. Suomen mestaruutensa hän uusi 1987. Vaikka nykyinen sukupolvi ei enää muistakaan myyntitiskin takana iloisesti hymyilevää Tapsaa, hänen kalaherkkureseptinsä puhuvat edelleen puolestaan. Lisäksi Tapsa harjoitteli perkaamaan käsin muikkuja nopeasti. Tietenkin sana levisi ja monet myymälät kehittivät oman kalatiskinsä smetanasillireseptin
46 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Muistan Tapsan herkuttelun yhteydessä ihailleen kastikkeen happamuuden, suolaisuuden sekä makeuden harmonista leikittelyä makunystyröillään sekä maininneen, että tätä reseptiä täytyisi jossain vaiheessa kokeilla myös kalalle. Reseptin syntymisestä en ole täysin varma, mutta uskon sen kehittelyn alkaneen muutamia vuosia aikaisemmin myymälämme henkilökunnan kanssa kiinalaiseen ravintolaan tekemämme vierailun jälkeen. TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O Tapsan tapaan KALAHERKUT Ravintolan kana-annos antoi idean HAPANIMELÄÄN KALAPATAAN K iinalainen hapanimelä kalapata on ensimmäisiä Tapsan kehittelemiä kalaruokia, joita hän alkoi myydä konsulttitiskinsä takana eri puolilla Uudenmaan suuria ruokamarketteja. Annoksen voi viimeistellä persiljalla. Tapsa ihastui vielä 1980-luvun alussa Suomessa vähemmän tunnettuihin kolmen pienen annoksen ruokiin, joista häntä erityisesti miellytti kana á la Chop-suey eli kanaa hapanimelässä kastikkeessa. Ja niinpä hän teki. Valmistelutöihin meni luonKIINALAINEN hapanimelä kalapata maistuu loistavasti myös riisin kera. RUOKA VALMISTETTIIN EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ Kuten yleensä kaikkien esittelytiskillään myymien kalaruokiensa yhteydessä, myös hapanimelä kalapata valmistettiin jo edellisen päivän aikana, jotta sen maut ehtivät tasaantua
Kypsennä kalapata tilavassa kattilassa (5 litraa). Kiinalainen hapanimeläpata oli tosi hyvää jo sellaisenaan, mutta jossain vaiheessa olin sitä mieltä, että kastikkeessa käytetty kaupan valmisketsuppi oli turhan mietoa. Santa Maria) 2 rkl tuoretta ruohosipulia (tai 1 rkl kuivattua) (1 dl punaviiniä) Lisää hapanimelään kastikkeeseen soijakastike, yrttipippuriseos sekä ruohosipuli ja sekoita koostumukseltaan kiinteäksi kastikkeeksi. KATKARAVUT tuovat kalapataan lisää merellisiä makuja. Kun nälkäiset asiakkaat tulivat töistä kotiin kaupan kautta, monikaan heistä ei voinut olla ostamatta maistiaisen jälkeen kalaherkkuja myös kotona valmistettavaksi. kirjolohi tai lohi) 1 purkki hillosipuleita (noin 100 g) 1 purkki kokonaisia pieniä herkkusieniä (noin 100 g) 100 g kuorittuja katkarapuja 2 dl tuoretta ruohosipulia (tai 1 dl kuivattua) 2 dl kuohukermaa Valmista hapanimelä tomaattikastike mielellään jo 1 vrk ennen kalapadan kypsentämistä. K O TI TE K OIN E N TO M AATTIK E TS U P PI (1 annos) 280 g tomaattipyreetä (4 x 70 g peltipurkkia) 75 g siirappia tai tummaa sokeria 1,5 dl ruokaöljyä ½ dl punaviinietikkaa 1 tl hienoa suolaa Sekoita tomaattipyree, siirappi, ruokaöljy ja suola keskenään. Samalla opin kaikkien kalaruokien reseptit ”Tapsan tapaan”, joista suosituimpia esittelemme kuluvan vuoden aikana Kalaherkkuja-palstallamme. Kiireisen myyntipäivän jälkeen Tapsa ihmetteli, kuinka asiakkaat olivat kehuneet kalapataa tavallistakin maukkaammaksi ja kehui sitä myös minulle. Lämmitä se höyryävän kuumaksi, mutta älä anna sen kiehua. Hapanimelän tomaattikastikkeen resepti on esitetty erikseen siksi, että sitä voi kokeilla kalapadassa valmiin tomaattiketsupin asemesta tai aivan muissa kalaruoissa, kuten uunissa kypsennettyjen silakoiden tai muikkujen haudutuskastikkeena. Olin oppinut valmistamaan kotitekoista tomaattiketsuppia ja päätin seuraavalla kerralla tehdä Tapsalle källin valmistamalla hapanimelän kalapadan tomaattikastikkeen alusta saakka itse. Kaada kuoritut katkaravut, hillosipulit ja herkkusienet (ilman lientä) kastikkeen sekaan. Lisää seokseen punaviinietikka ja vatkaa kotiketsuppi paksun kiinteäksi. Tapsa n tapa an VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 47. Ruokajuomana täyteläinen punaviini korostaa sen makua, mutta sitä sopii nauttia aivan hyvin vaikka raikas kivennäisvesi kyytipoikanaan. Myyntikeikkojen lisääntyessä ja myytyjen kalamäärien kasvaessa Tapsan nuorempi poika Tomi kulki hänen mukanaan esivalmisteluja myyntikeikoilla. Lisää vaaleaja punalihaiset kalakuutiot kastikkeen sekaan riittävän tilavaan astiaan ja sekoita tasaisesti niin, että kuutiot peittyvät kunnolla. KI I N AL AI NE N HAPAN I MEL Ä K ALA P AT A (Ainekset 5-6 ruokailijalle) 1 annos hapanimelää tomaattikastiketta 500 g vaalealihaisia kalakuutioita (esim. RESEPTIEN MUOKKAUSTA Tapsalla oli myymälässä oman myyntitiskinsä reunalla pieni keittolevy, jolla hän kypsensi asiakkaille maistiaisia. Kiinalainen hapanimelä kalapata maistuu parhaimmalta jauhoisten kuorimattomien, keitettyjen ja haarukalla hieman lautaselle litistettyjen perunoiden peittämänä suolakurkkuviipaleiden ja tuoresalaatin kanssa. Jos kastike tuntuu turhan paksulta, ohenna sitä punaviinitilkalla. H AP A N IM ELÄ TO M AATTIK A STI KE (1 annos) 1 annos kotitekoista tomaattiketsuppia tai noin 500 g valmista tomaattiketsuppia 1 dl soijakastiketta 2 rkl yrttipippuriseosta (esim. Kun kastike alkaa höyrytä ja kalapalat kypsyä, lisää kuohukerma ja kuumenna vielä. Siksi Tapsa kävi tavallisesti edellisen päivän aikana valmistelemassa seuraavan päivän myytävät kalaherkut jokaisessa myymälässä. Lisäksi kotitekoinen ketsuppi säilyy jääkaapissa kannellisessa astiassa useita viikkoja, joten sitä voi käyttää myös tavallisen ketsupin tapaan. Koska olin tuntenut Tapsan pitkään, tapanamme oli tehdä pieniä jäyniä toisillemme tai tehdä pieniä muutoksia resepteihin. Koska asun Helsingin Kontulassa ja minulla oli aikaa satunnaisille työkeikoille, kävin useamman kerran valmistelemassa K-market Kontumarketin tiloissa Tapsan seuraavan päivän kalatuotteet. Vasta myöhemmin kerroin Tapsalle oman tomaattikastikkeeni reseptistä, sillä hän ei oikein tykännyt, jos hänen reseptejään tuunailtiin. nollisesti paljon aikaa ja se vaati työvoimaa. hauki tai kuha) 500 g punalihaisia kalakuutioita (esim
Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Marssilla tarkisteltiin sijaintia ja valittuja linjoja. Kaikilta löytyi vähintään jonkin verran vaelluskokemusta ja leiriytymisestä vielä enemmän. Kaikki veneet kokoontuivat ensin kohtauspaikalle, josta jatkettiin loppumatka yhdessä. Myös askeleen korkeutta olisi syytä paikoin korostaa. Pienenä, kevyenä annoksena alkuun ja kenties täysimittaisena Lapin vaelluksena tulevina kesinä. Hän otti veneillä saareen kiikutetut vaeltajat haltuunsa rannassa ja selvitti alkuun leiriläisten kokemuspohjan. Luontoleiriytyjänä täysin ummikkoja emme olleet siis onnistuneet houkuttelemaan reissuun ollenkaan. H alusimme tarjota nuorille mahdollisuuden kokeilla. Askeleitaan olisi syytä myös seurata tarkkaan: syksyinen metsä voi olla vaarallisen liukas kivien pinnoilta ja puiden juurilta. syyskuuta, jolloin neljä urheaa nuorta ja heistä yhden vanhemmat tarttuivat erämaan kutsuun kokonaiseksi viikonlopuksi. VAELLUS aloitettiin venekyydeillä kohdesaareen. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Patikoida erämaassa ja hankkia särpimensä vapavälinein siinä sivussa. Matka ei tässä erämaaelämän kesytetyssä versiossa olisi hirmu pitkä, mutta maasto poluton, soinen, metsäinen sekä kallioinen, joten reitti olisi syytä linjata järkevästi ja demokraattisesti. 48 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Netin karttapalveluilla ei mentäisi, vaan perinteisin paperikartoin, joita Mauri oli laminoinut taipaleelle joka iikalle. Uusi leirikonsepti pääsi näkemään päivänvalon Kustavissa 4.–5. RETKEN isoin ahven pääsi oikeutetusti kuvattavaksi. Pyrittiin ennakoimaan, ettei reitti johda suolle tai muille turhan tylyille kääntöpisteille. Nuorimmilla vaeltajilla oli koko elämässään kokemusta vain yhdentoista vuoden verran ja kantamuksinaan varsin tuhdit rinkat, vaikka taakka oli ennakko-ohjeistuksin karsittu minimiin. Ennen patikalle käymistä tarkistettiin pakkaukset: ovatko rinkkojen kantohihnat ja lannevyöt oikeissa säädöissä, eivätkä ne paina eikä hierrä. VAELLUSOPETUKSET HETI ALKUUN Kokenut vaeltaja, kalastusohjaaja Mauri Suojanen oli saapunut leirille kaukaa Loviisasta saakka. Onnistunut nuorten vaellusleiri KUSTAVISSA TEKSTI MIKAEL JAAKKOLA KUVAT MAURI SUOJANEN Myös kalaa tuli kiitettävästi Suomen nuori: miltä tuntuisi vaeltaa. Pitäisikö keksiä jotain vielä kesympää alkajaisiksi. Vaikka rinkka tuntuisi painavan, on kätevämpää pysyä pystyssä, sillä kompastumisen jälkeen rinkka vasta painaakin. . Millaista olisi päästä kulkemaan omia polkujaan ja koskettamaan lähes neitseellistä erämaata. Sitten karttojen kimppuun. Viiden tähden hotelleina toimivat teltat ja jopa riippumatto.
Grillin ritilälle päätyi lauantain päivällisiksi iso kasa ahvenfileitä vartaassa proteiineiksi, ja hiilareiksi nuudeleita Lämmin Kuppi-mausteliemessä vaeltajan tapaan. Onko järkevää mennä suorinta tietä yli vai kiertää säästellen energiaa. Muikean kokoisia ahvenia saatiinkin kivasti sekä lauantain päivällisvartaisiin että kotiin viemisiksi sunnuntaina. Gasellimaisinkin temperamentti tapaa hyytyä vaelluksilla ennemmin tai myöhemmin. Leiriohjelma koettiin tasapainoiseksi ja vaelluksen pituus sopivaksi, tai että olisi se voinut olla vaativampikin. Toivotaan että saadaan lisää osallistujia mukaan! VAELLUS leirikohteeseen on juuri alkanut. Opittiin, kuinka paljon raskaampaa vaeltaminen on poluttomassa maastossa ja kuinka harva jaksaa sellaisessa puoliakaan niistä päiväetapeista mitä polkuisessa maastossa. Samoin kuin tietysti vettä, jota maastossa kulkiessa kuluu runsaasti. LEIRIELÄMÄ OLI SYÖMISTÄ JA NUKKUMISTA Leirielämä oli yhtä syömistä ja nukkumista. Eikä kylmyyttäkään kukaan valitellut, vaikka Lounais-Suomessa skrapattiin monin paikoin sunnuntaiaamuna autoista ikkunoita! PALAUTE OLI KANNUSTAVAA Palaute leiriläisiltä oli kannustavaa. Sitä siis kiiteltiin erikseen. Ja kyllä, syksyinen saaristo tarjoili parastaan ja erityisesti sunnuntain aamu valkeni tyynen, aurinkoisen meren äärellä niin kauniina kuin kustavilainen saaristo vain voi olla. Parhaiten kala napsi pienehköjä jigejä “häntyrissä” (Kiinteä fluorocarbon-tapsi päärynäpainon perässä ja tapsissa painoton koukku ja jigi). Telttalaaksossa kävi yön pimeydessä karjumassa kauris ja aamulla sai herätä kosmisen kuuloisiin ääniaaltoihin, joista vastasi leirirannan rasvatyynessä aamussa pyörivä laulujoutsen. Leiriläiset osallistuivat myös ruoan tekoon, tässä tehdään ahvenfileistä grillivartaita. Unenpöpperössä tuntui aivan kuin olisi heräillyt kapteeni Nemon saarelta. LEIRIKOHTEESEEN saavuttua ensimmäinen toimenpide oli telttaleirin pystytys. Yön ja aamun äänimaisema on telttamajoituksessa jotain muuta kuin hotellissa tai mökin seinien sisällä. REITTISUUNNITTELU ON TÄRKEÄÄ Reittisuunnittelussa käytiin läpi myös, kuinka kannattaa miettiä suhtautumistaan mäkiin. Ennen lähtöä tutkittiin kartasta suuntimat ja sopivin reitti kohteeseen. LEIRIPAIKKA OLI KESKELLÄ KALAPAIKKOJA Kalastus alkoi heti, kun leiri oli pystyssä ja kuvut ravittu pikaisin hodarilounain. Mitä nyt nuorisoteltoissa pulina jonkin aikaa jatkui. Leiriruoka sai hyvät tähdet myös (ja olihan se aika micheliniä!), samoin ystävällinen henkilökunta ja sopivaksi koettu ennakko-ohjeistus. Seurustelu jäi näin yksinomaan ateriakattausten ääreen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 49. Mutta myös: “kaunis luonto ja hyvät sienimetsät”. Ja sitten kun jaksaminen alkaa hiipua, on hyvä olla vaikkapa suklaata käden ulottuvilla energian antajana. Kun vatsat olivat piukeina, takit olivat niin tyhjät, että yöpuu kutsui. Leiri sijaitsi suurehkolla lahtialueella, joka päättyi molemmista päistään salmiin. Osoittautui, että yhtään merta edemmäs ei kannattanut mennä, sillä leiripaikka oli puolivahingossa aseteltu keskelle kalapaikkoja! Kalastusta edistämään oli värvätty liuta kippareita veneineen: Palatsi Fishing Teamin osaavat vetäjät Lassi ja Markus sekä paikalliset vedet kuin omat taskunsa tunteva Timo läheiseltä mökiltään. Tästä on hyvä jatkaa. Kuhia oli toivottu salmeen leiriajankohdaksi, mutta niitä ei oikein löytynyt, mitallisia varsinkaan. Energian säilyttäminen on vaelluksella avainasioita ja reitillä havainnollistettiin myös, kuinka raskaaksi käy, jos askeleensa asettelee vaikeimman kautta, kuten kampeillen puun runkojen tai korkeiden kivien yli jatkuvalla syötöllä. Muuta ei oikein ehditty, kun leirinuotiotakaan ei voinut avaraan luontoon laittaa. Leiripaikasta pidettiin yksimielisesti, eikä varmaan vähiten, koska kalaa tuli kiitettävästi. SAALISTA saatiin hyvin
Kyyditysapua antoivat osallistujien vanhemmat sekä isovanhemmat. Yhdestä asiasta osallistujat ovat kuitenkin samaa mieltä, kalastus on leirien ykkösjuttu. . lokakuuta kouluikäisten päiväleiritoimintaa. Leireille on mahdollista päästä myös ohjaajaksi SVK järjestää seurojen ja piirien kanssa yhteistyössä vuosittain useita lapsille, nuorille tai perheille tarkoitettua leirejä. . Käytännön toimintaa oli järjestämässä olivat SVK:n nuorten kalastusohjaajia sekä kalastusseura-aktiiveja. Apuohjaaja ?. TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN FISUUN-PÄIVÄLEIRI tarjosi ohjelmaa syyslomalle S yyslomaa voi viettää monella tapaa. Vuosittain useampi sata lasta ja nuorta pääsee tutustumaan kalastuksen saloihin heille järjestettyjen viikonloppuleirien kautta. . Tämä jakaa osallistujien mielipiteet. OSALLISTUJAT tykkäsivät kätkökilpailusta. Koulutuksesta sekä osallistumisesta nuorten tapahtumiin saa todistuksen, joka voi hyödyttää muun muassa töitä hakiessa. Kolmipäiväisellä leirillä kokoonnuttiin joka päivä eri kohteissa. ALEKSI Kuitusen lippaan nappasi hauki. PÄIVÄLEIRILLÄ AKKUJA LADATAAN KOTONA Päiväleireillä ohjelmaa järjestetään niin sanottuun virka-aikaan. Ensimmäinen SVK:n järjestämä päiväleiri sai hyvää palautetta osallistujilta ja vanhemmilta, joten jatkoa seuraa. Mikäli olet iältäsi 14–18-vuotias ja kiinnostunut toimimaan leirillä apuohjaajana, osallistu keväällä järjestettävään Apuohjaaja-koulutukseen, niin saat lisätietoa tulevasta toiminnasta ja mahdollisuuden päästä apuohjaajaksi. MUIKUN paistoa Kaihun kodalla. Hyväksi havaitun toimintamuodon rinnalle uudeksi toimintamuodoksi pilotoitiin 25.– 27. Osa tykkää mennä yöksi kotiin, osa kannattaa leirien pitoa perinteiseen yön yli tapaan. Kaksitoista nuorta valitsi lomanviettotavaksi kolmepäiväisen Fisuun päiväleirin Etelä-Savossa. 50 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LEIRIN toisena päivänä tehtiin retki Kyyvedelle, jossa osallistujat pääsivät pilkkimään veneistä ahventa, myös laiturilta pilkkimistä testattiin. Leiri loppuu klo 16, minkä jälkeen ohjaajat ja leiriläiset lähtevät kotiin lataamaan akkuja seuraavan päivän koitoksiin. Vaikka keli ei ollut kaikista suotuisin, oli osallistujien asenne kohdillaan ja saalistakin nousi
Meiltä löydät tuoreet syötit. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi l Kotimaiset kärpäsentoukat, surviaiset, l hollantilaiset madot NÄSIVIEHE P. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. 0400 450 045 MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Ota Ottipaikka onkeesi! p. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. Koskinen puh. Tuotevalikoima laajenee. Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 51. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark
(2019) mukaan esimerkiksi Höytiäisen kuhat liikkuvat vuoden mittaan eri puolella järveä sopivia kutuja talvehtimisalueita hakien. Hannu Huuskosen ym. Luonnollisesti tällöin nousee huoli siitä, saadaanko kalat pyydettyä liian vähiin tai niin vähiin, että ilman viimeisintä tekniikkaa saaliin saaminen muuttuu lähes mahdottomaksi. Se kuvaa saadun saaliin määrää suhteessa pyyntiponnistukseen ja kalakannan kokoon. Kaikenlaisiin alueellisiin rajoituksiin on toistaiseksi suhtauduttu hyvin negatiivisesti, mutta tulevaisuudessa niitä tarvitaan epäilemättä nykyistä enemmän jo pelkästään kokonaiskalastuspaineen hallitsemiseksi. Jokaiselle aktiiviselle vapakalastajalle lienee selviö, että kalastuksen teho on viimeisimmän 10-15 vuoden aikana kasvaSÄÄTELY ISOJEN ahventen ja siikojen pilkinnässä luotain on verraton apu. PYYDYSTETTÄVYYS PARANEE Kalastuksen säätelyssä pyydystettävyys on keskeinen määre. Uusia säätelykeinoja tarvitaan Teknisten laitteiden käytön kielto vaikuttaisi monien mielestä kalastuksen mielekkyyteen, joten lähtökohtaisesti vastuullisen saaliin ottamisen lisäksi tarvitaan muunlaista kalastuksen säätelyä. Tuoreiden tutkimustulosten myötä on ymmärretty, että kalat liikkuvat paljon enemmän kuin kenties perinteisesti on ajateltu. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua JÄTTÄÄKÖ TEKNOLOGIA kalalle enää mahdollisuuksia. Parantaako teknologia kalastuksen tehoa niin paljon, että kohta viimeinenkin kala löydetään. Tämän vuoksi alueelliset rajoitukset ovat tehokkaita rajoittamaan kokonaiskalastuspainetta, mutta pienet rauhoitusalueet eivät odotusarvoisesti toimi kalojen lisääntymiskeskuksina, joista tapahtuisi muuttoa pelkästään ulospäin. Kaikki lienevät yksimielisiä siitä, että kaloja ei saada pumpulilankaverkoilla ja rannalta heittämällä pyydettyä loppuun, mutta viekö tekninen kilpavarustelu kalat merestäkin. K alastustekniikat ja varsinkin kalastusteknologia kehittyvät koko ajan. 52 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kotimainen tutkimus ja sitä myöden kalastuksen säätely on jäänyt pahasti ajasta jälkeen, mutta muualla tilannetta seurataan. Kun pyydystettävyys nousee, samassa ajassa voidaan saada entinen saalismäärä yhä pienemmästä kalakannasta
Andrea Sylvia ym. Nopea liikkuminen ja luotain tehostavat kalojen löytämistä kuitenkin vain vähän, Lue lisää: https://doi.org/10.1002/tafs.10216 https://doi.org/10.1111/fme.12448 https://doi.org/10.1111/eff.12495 https://doi.org/10.1007/s11160-021-09643-1 https://doi.org/10.1002/fsh.10427 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 53. Omakohtaisten kokemusten mukaan kaikuluotain parantaa ahvensaalista huonolla syönnillä, mutta kalojen ollessa aktiivisia luotaimen käyttö saattaa vain hidastaa liikkumista. VAPAA-AJANKALASTUS MUUTTUU KOKONAISUUTENA Steven Cooken ym. Yleisesti kilpakalastajat olivat tehokkaita löytämään bassit, vaikka kalastajat siirtyivät kesän mittaan syvemmälle kuin itse kalat, jotka tutkimusjärvessä poikkeuksellisesti löysivät tarvitsemaansa suojaa myös matalilta alueilta. Jo pelkästään älypuhelimet auttavat kalastuksessa tarjoamalla karttatietoa sekä reaaliaikaisen yhteyden kanssakalastajiin. Itse asiassa useassa tutkimusjärvessä kalakanta heikkeni samaan aikaan, kun kalastusaikaan suhteutettu saalismäärä kasvoi. Ero selittyi pitkälti sillä, että Amerikassa haukea ja valkosilmäkuhaa kalastetaan usein ootto-ongilla, joiden kanssa aktiivisia kalojen houkuttelutoimia ei tarvita, eikä kaikuluotain ole talvisin erityisen hyvä väline kalojen etsintään. Siinä missä paikallistuntemus kalojen suosimista paikoista menneinä vuosikymmeninä syntyi vuosien kokemuksen myötä, voi teknologia-avusteinen kalastaja tunnistaa järven parhaat kalapaikat jo yhden viikonlopun aikana. nyt kalastajien taitoja ja kykyä paikallistaa kaloja. Tietämyksen lisääntyminen voi tehdä kalastuksesta yhä mielekkäämpää samalla, kun omaehtoinen vastuu kalakantojen säilyttämisestä kasvaa. tutkimuksessa pystyttiin vertaamaan kilpailusaalista kalakannan kehitykseen, joten kyse ei ollut saalismäärien yleisestä kasvusta, vaan nimenomaan parantuneesta kyvystä saada tehokkaammin kaloja. Toimiva säätelyjärjestelmä ottaisi huomioon uudet kalastustavat siinä vaiheessa, kun ne ensimmäisenä ilmaantuvat, jotta säätely olisi käytössä jo ennen kuin enemmistö omaksuu uudet kalastustavat. (2020) osoittivat tämän myös tutkimuksen keinoin: aikavälillä 2005-2015 isobassiin keskittyneiden kilpakalastajien pyyntiteho vähintään kolminkertaistui. Ilmiön vuoksi pelkkiä saalistilastoja ei koskaan voi käyttää kalakannan kehityksen mittarina. KALASTAJAT TUNTEVAT KALOJEN KÄYTTÄYTYMISTÄ Kalojen käyttäytymisen tuntemusta ei korvaa tekniikkakaan, mutta toisaalta kalojen olinpaikkoja ja liikkumista oppii tekniikan avulla tuntemaan nopeammin kuin umpimähkään etsimällä. (2020) tutkivat pilkkijöiden saaliita suhteessa kaikuluotainten ja vedenalaisten kameroiden käyttöön Wisconsinissa Yhdysvalloissa. (2021) mukaan kalastuksen tehostuminen ei rajoitu kalastusteknologiaan: myös nykyaikainen tiedonvaihto esimerkiksi sosiaalisen median kanavien ja erilaisten kalastussovellusten myötä on lisänPALJON pientä kalaa, aika jatkaa matkaa. Ikävä kyllä kotimaassa keskustelua käydään edelleen enemmän verkkojen silmäkoosta kuin esimerkiksi järkevistä keinoista harrastaa eläinsuojelullisesti ja ekologisesti kestävää valikoivaa kalastusta uuden luotainteknologian aikakaudella. Teknologian avulla voidaan toimia sekä vastuullisesti että vastuuttomasti. Teknologian käyttö kalastaessa paransi isoaurinkoahventen, mustapilkkuahventen ja kelta-ahventen saalista, mutta teknologiasta ei ollut hyötyä hauen ja valkosilmäkuhan kalastuksessa. KAIKULUOTAIMESTA ON APUA MYÖS PILKKIJÄILLÄ Zachary Feiner ym. Liian pienet tai suuret kalat voidaan jättää jo luotainhavaintojen perusteella rauhaan, kun taas pahimmillaan liveluotaimen avulla voidaan jahdata syöntihalutonta kalaa kohtuuttoman pitkään. Keulamoottoreilla taas voidaan pysyä kalojen lähistöllä tehokkaammin kuin kaloja säikyttelevien ankkureiden kanssa. Isobassin ominaisuudet, kuten koko, elinpiirin koko, liikkumisaktiivisuus tai eri syvyyksien käyttö, eivät selittäneet pyydetyksi joutumista. (2020) osoittivat sekä kaloja että kalastajia GPS-perustaisesti seuraamalla, että bassinkalastuskilpailuissa saalista saavat parhaiten kilpailijat, jotka löytävät kalat ja osaavat kalastaa oikealta syvyydeltä. nut merkittävästi. Perinteinen kaikuluotain paljastaa kalat kalastajan sijainnin lähiympäristöstä, viistokaikuluotain hyvinkin kaukaa veneen sivuilta, liveluotain halutusta suunnasta ja tehokkaat moottorikulkuneuvot nopeuttavat paikkojen läpikäyntiä. 13,5 % kuuluu uusien tekniikoiden ensimmäisiin käyttäjiin, 34 % enemmistöön, joka ensimmäisenä ottaa uudet tavat käyttöön, toinen 34 % enemmistöön, joka viimeisenä omaksuu muutokset ja 16 % niihin, jotka tulevat jälkijunassa tai pysyvät siellä omasta tahdostaan. Cooken mukaan terävin 2,5 % kärki kalastajista kuuluu niihin, jotka aktiivisesti innovoivat uusia kalastustekniikoita. Detmerin ym. jos kalastaja etsii kaloja umpimähkäisesti. Thomas Detmer ym. KALOJEN LÖYTÄMINEN VAATII LUONNON TUNTEMUSTA Koska kalat eivät jakaudu vesistöissä pinta-alan suhteen tasaisesti, pyydystettävyys paranee keskeisesti, kun kalastaja tehostaa kalojen etsintää. Kun GPS-pohjaisista karttasovelluksista näkee syvyysvaihtelut reaaliaikaisesti ja luotain paljastaa kalojen läsnäolon, tehostuu kalastus väistämättä. Kaikuluotainteknologian myötä kalastajat ovat oppineet ymmärtämään myös kalojen käyttäytymistä ennennäkemättömällä tavalla
Esittelenkin nyt muutamia hyvin toimivia pilkkiperhoja. perhonurkka T EK STI JA K U V A T OL L I TOI VO NE N I tse olen harrastanut perhoja pilkkikalastusta aktiivisesti 2000-luvun alusta saakka. VALKOINEN TOUKKA SIIALLE Yksi jännittävimmistä pilkintämuodoista on siian näköpilkintä kevätjäillä. Kalamiehen perusluonteeseen kuuluu usein se, että spekuloidaan ja mietitään, kuinka sen kalan saisi saaliiksi hieman varmemmin ja tehokkaammin. Itse olen kokeillut pilkinnässä perhonsidonnan hyötyjä monille kalalajeille. Sivutapsissa oleva perho ei kalasta yhtä hyvin syvemmältä sokkona käytettynä. Kun lumet sulavat jäiltä, nousevat siiat monissa järvissä syömään muun muassa eläinplanktonia aivan jääkannen alle. Itse olen tässä kalastusmuodossa käyttänyt 0,12-0,14 millin paksuista monofiilisiimaa. Tämä perusPUNAVALKOINEN pilkkiliitsi on jälleen toiminut. Perhonsidonnan yhdistäminen pilkkikalastukseen on antanut lisämahdollisuuksia viritellä vieheitä paremmin toimivaan suuntaan. Kultakoukkuun sidottu valkoinen toukka viritetään sivutapsin avulla morrin yläpuolelle noin 15 sentin päähän. Pääsääntöisesti olen pilkkinyt siikoja jääkannen alta syötitetyn morrin avulla, mutta joillakin reissuilla tämä perho on antanut lähes kaikki kalat ja morri on jäänyt sivustakatsojan rooliin. Jos kalastetaan pitkällä sivutapsilla, tuntuma tärppiin heikkenee ja koukun tarttumiset jään alareunaan lisääntyvät. Sivutapsin tulee olla kohtalaisen lyhyt, 3-4 senttiä, jotta perho ei roiku kovin sivulla pääsiimasta. Selvää hyötyä olen mielestäni löytänyt ainakin siian ja kirjolohen pilkkimisessä. Perhonsidonnan hyödyntäminen PILKKI kalastuksessa 54 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
LUMETON kevätjää on nostanut siiat jääkannen alle ja valkoinen toukka on antanut saalista. ?. Runko dubataan valkoisesta dubbingista ja rungon päälle kiinnitetään läpinäkyvä, mutta helmiäisenä kimalteleva selkäkilpi esimerkiksi Scud Back-selkäkilpimateriaalista. Tärppiin vastataan vastaiskulla ja siika nostetaan jään kuivemmalle puolelle. Toukka sidotaan kultakoukkuun koossa 12-14. Ohuilla siimoilla ei kaloja kuitenkaan voi nostaa suoraan tärpistä ylös, vaan kalojen jännittävät väsytystaistelut kuuluvat kuvaan. Kevyitä liitsejä uitan 0,16 millin siimalla ja painavampia voi uittaa 0,20 millin siimalla. RAUHALLISTA POMPUTTAMISTA JA VÄLILLÄ TAUKOJA Näköpilkinnässä jään alta ei kuitenkaan käytetä tärpinilmaisimia, vaan esimerkiksi telttapatjalla makaava ja avantoon katsova kalastaja näkee, kun siika tulee syötille ja ottaa perhon suuhunsa. Välillä tehdään pidempiä houkutusvetoja ja välillä pientä pompottelua ja väristelyä. tuu todennäköisesti siihen, että sivutapsissa oleva perho ei välitä siian hentoja tärppejä kalastajalle asti. Sopivaa morria tai jigipäätä valittaessa koukun laatua tulee tarkkailla, sillä saaliskalat voivat painaa useita kiloja. Siiman päässä venkoileva kirjolohi laittaa koukun koetukselle ainakin pidemmällä aikavälillä. Sopivia VMC:n päitä pilkkiliitseihin ja valkoinen toukka kultakoukussa. Sitä omaa suosikkiväriä ei välttämättä ole kaupallisena tuotteena tarjolla, mutta erilaisiin mormuskoihin ja pieniin jigipäihin on helppo tehdä pyrstöt Marabou-höyhenistä ja lisätä hieman kimaltavaa tinseliä lisämausteeksi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 55. ERILAISET LIITSIT KIRJOLOHELLE Monilla kirjolohta järviltä kalastavilla on usein omat suosikkivärinsä niille järville, joilla on tottunut käymään. Pilkin pitäminen paikallaan useita sekunteja uittamisen välissä on tärkeää. ORANSSIMUSTA pilkkiliitsi sidottuna neljän millin oranssiin morriin. Omat pilkkiliitsini painavat 1-4 gramman välillä. Marabou-höyhenten elävyys ja houkuttelevuus on erinomaista, ja tähän elävyyteen myös liitsien toimivuus pääosin perustuu. Selkäkilpi kiinnitetään kierteellä, joka voi olla 0,14 milliä kirkas monofiiilisiima. Samat värit tuntuvat toimivan myös talvella jäältä kalastettaessa. Koukun riittävästä terävyydestä tulee huolehtia, jotta tärpit saadaan myös tarttumaan. Erityisesti varovaisella syönnillä olevat kalat ottavat mielellään paikallaan olevaan perhoon. OHUET SIIMAT UITTAVAT PAREMMIN Ohuet siimat uittavat kevyitä pilkkiperhoja herkemmin ja pyytävämmin. Perhon uittaminen jääkannen alla on yksikertaista: noin 1-2 sentin tasaista rauhallista pomputtamista ylös-alas ja välillä pieniä taukoja. Perhon etäisyys jääkanteen on vain noin 10-30 senttiä. Pilkkiliitsien uittaminen on sekoitus tasapainopilkin ja mormuskan väliltä.
”Samoin venekalastuksessa aina varmistetaan ensiksi, että kaikki halukkaat lapset pääsevät veneeseen ja sitten vasta aikuiset. Se jouduttiin kuitenkin koronapandemian takia perumaan. Tähän on pyritty esimerkiksi miettimällä, mikä kalastuksessa on tällä hetkellä pinnalla ja mikä lapsia voisi kiinnostaa. ”Eivät junnut ilman vanhempiaan kalastamaan lähde” S uomen Vapaa-ajan Kalastajat (SVK) valitsi vuoden 2021 kalastusseuraksi Stadin Kalajunnut, joka on vain viidessä vuodessa vakiinnuttanut asemansa pääkaupunkiseudun nuorten ja perheiden omana seurana. Tästä kertoo esimerkiksi se, että sillä on jo lähemmäs 200 jäsentä. He voivat esimerkiksi kalastaa lastensa kanssa tai grillailla eväitä ja hörppiä kahvia nuotiolla muiden vanhempien kanssa. Olemme myös miettineet, minkälaista toimintaa tarjoavaan kalastusseuraan itse haluaisimme kuulua, ja tietenkin kuunnelleet lasten omia toiveita ja järjestäneet niiden mukaisia tapahtumia.” TAVOITTEET SAAVUTETTU TODELLA HYVIN Ratisen mielestä Kalajunnujen toiminta on ollut tähän asti onnistunutta ja asetetut tavoitteet on saavutettu erittäin hyvin. Jäsenistä noin 135 on junioreita ja jotain seuran onnistumisesta kertoo sekin, että Kalajunnut kasvoi viime vuonna yli 70 uudella jäsenellä. Jäsenmäärän reippaan kasvun Ratinen laittaa ensisijaisesti aktiivisen ja hyvän seuratoiminnan piikkiin. ”Olemme sitä mieltä, että koko perhe pitää saada mukaan toimintaan, sillä eivät lapset ilman vanhempiaan kalastamaan lähde. Käytännössä tämä näkyy Ratisen mukaan niin, että jos käytössä on esimerkiksi seuran onkia tai virveleitä, ensisijaisesti lapset kalastavat niillä. ”Kun tekee asiat hyvin, niin sana kiirii ja se ruokkii itseään.” Myös se, että Kalajunnujen toiminta on vain viidessä vuodessa saatu hyvin monipuoliseksi, on ollut yllätys. ”Aluksi lähinnä ongitimme lapsia, mutta sittemmin mukaan on tullut heittokalastus eri muotoineen ja jopa siian lippoaminen. Kannustamme heitä myös liittymään jäseniksemme”, Ratinen sanoo. Seuran puheenjohtaja Markus Ratinen kertoo, että Stadin Kalajunnut perustettiin kesällä 2016, koska ohjatulle lasten kalastustoiminnalle oli pääkaupunkiseudulla huutava tarve. JUNNUT MENEVÄT AINA AIKUISTEN EDELLE Lapsija nuorisojäsenet menevät kuitenkin aina Kalajunnujen tapahtumissa aikuisten edelle ja junnuille ne on nimenomaan suunnattukin. Siksi meillä on aina tapahtumissamme jotain tarjolla myös aikuisille. ”Olemme jopa tämänhetkisestä noin 180 jäsenen määrästä vähän yllättyneitä itsekin”, hän myöntää. Kalajunnuilta ei ole myöskään puuttunut kunnianhimoa, sillä se on Ratisen mukaan alusta asti yrittänyt rakentaa Suomen suurinta ja toimivinta junioreiden kalastusseuraa erityisesti lasten näkökulmasta. KORONAPANDEMIA RAJOITTANUT TOIMINTAA Keväällä 2020 Kalajunnujen oli tarkoitus järjestää oma kalankäsittelyyn keskittyvä päivän mittainen tapahtuma. Toisaalta vaikka seuran toiminnan keskiössä ovat alusta asti olleet nuoret, ei vanhempiakaan ole missään vaiheessa unohdettu. ”Toki esimerkiksi Honkaluodon kalastusretkillä aina perkaamme ja savustamme kalat, mutta kokonainen kalankäsittelyyn keskittynyt päivä olisi ollut omiaan erityisesti vanhemmille. Lisäksi vaikkapa askartelut, vieheiden rakentelut ja perhojen sitomiset on suunnattu vain lapsille ja nuorille”, hän selvittää. Kerhoilloissa taas on välineiden rakentelun ja huollon lisäksi ollut tarjolla kovien kalastusasiantuntijoiden, kuten Markku Tiusasen ja Mika ”Hauki-Koira” Vornasen, esityksiä eri kalastustavoista”, Ratinen mainitsee. ”Näitä asioita olemme sitten lisänneet perinteisen kalastusseuratoiminnan rinnalle. Lisäksi varsinaisia sisällä pidettäviä kerhoiltoja emme voineet viime talvena koronan takia järjestää VUODEN KALASTUSSEURA STADIN KALAJUNNUT satsaa koko perheeseen TEKSTI ISMO MALIN 56 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Meillä on kuitenkin seurassa hyvä meininki ja haluamme jatkaa yhdessä eteenpäin”, Ratinen korostaa. ”Tähänkin meillä alkaa hiljalleen muotoutua jonkinlainen suunnitelma ja uskoisin, että kun muutamat palaverit on istuttu ja kerätty ideat yhteen, sekä kuultu, miRatisen vinkkejä kalastusseuroille: Aktiivisesti mukaan ja näkymään ?. ”Piirit ovat pieniä ja joku tuntee aina jonkun. Ratinen kehottaa seuroja aktiivisuuteen ja tilaisuuden tullen menemään mukaan erilaisiin tapahtumiin ja median haastateltavaksi näkyvyyttä saamaan. ”Junnuilla on Facebookja Instagram-sivut, joille päivitämme kuvia ja tarinoita tapahtumista ja kannustamme myös vanhempia liittymään jäseniksi.” ?. NUORTEN KATSEET HEITTOKALASTUKSESSA Jos jäsenkadosta ja ikääntymisestä kärsivä seura haluaa uusia jäseniä ja toiminnalleen jatkuvuutta, sen olisi Ratisen mielestä ruvettava miettimään, mitä se pystyy jäsenille tarjoamaan ja olisiko tarvetta uudistua. ”Eivät junnut ilman vanhempiaan kalastamaan lähde” tä lapset haluavat isoina seuralta, niin vain taivas on rajana”, Ratinen uskoo. ”Kalastusta sisältävät tapahtumat ovat useimmiten olleet Honkaluodossa ja Vanhankaupungin suvannolla, mutta joskus jossain muuallakin sen mukaan, mikä on ollut kohdekala ja kalastusmuoto. Mainita kannattaa myös, että kuulumme Suomen Vapaa-ajankalastajien lisäksi SKES ry:hyn, minkä ansiosta pääsemme käyttämään Honkaluodon tukikohtaa ilmaiseksi.” SEURAAVAKSI LISÄÄ TOIMINTAA MYÖS AIKUISILLE Kun Kalajunnut on saanut junioritoiminnan pyörimään jo melko hyvin, niin seuraavaksi se alkaa rakentaa toimintaa entistä enemmän myös aikuisille. ”Tosiasia vaan on, että kilpaonginta ja -pilkintä nykymuodossaan ei ole nuorempien sukupolvien ensisijainen kilpailumuoto kalastuksessa, vaan kyllä heidän katseensa ovat heittokalastuksessa. . SYKSYLLÄ Kalajunnut kävivät myös lippoamassa siikaa Vanhankaupunginsuvannolla. ”Emme ole vielä ehtineet miettiä, miten sen toteutamme. Sen vastaanotti Stadin Kalajunnujen puheenjohtaja Markus Ratinen Olli Saarelta ja Stina Koivistolta. . Myös verkostoituminen kuuluu kalastukseen. ollenkaan. Kuva: Jaana Vetikko. Voihan jopa olla, että juuri tästä syystä seuratoiminta on menettänyt suosiotaan ja tilalle ovat tulleet erilaiset kalastusjoukkueet ja venekunnat”, Ratinen arvioi. Tietenkin täytyy olla mukana somemaailmassa. Aluksi Kalajunnut piti kerhoiltansa Vanhankaupunginkoskella Meri-infon tiloissa, mutta jäsenmäärän kasvettua ja uusien mahdollisuuksien auettua kerhoiltoja on järjestetty Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseuran (SKES ry) tiloissa Honkaluodossa ja Laajasalon kirjaston vuokratilassa. Jotain muutakin pitää pystyä tarjoamaan, vaikka sitten edes opastusta kalastuksen perusasioihin”, hän tähdentää. Sen sijaan kävimme rajoitusten aikana pilkillä niin, että järjestimme kolme eri kokoontumista pienemmille ryhmille ja pysyimme jäällä omissa porukoissa”, Ratinen selvittää. Kuva: Markus Ratinen. Rannat ja kalastusvälineliikkeet ovat Ratisen mukaan hyviä paikkoja tavoittaa lapsia vanhempineen. ”Me olemme olleet mukana Lapsimessuilla, Koskipäivässä, Helsinki päivässä, Satakolkyt-projektissa Ylen Aamu-ohjelmassa ja lehtihaastatteluissa”, hän luettelee. Hän kertoo Kalajunnujen päättäneen lähteä mukaan myös Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Mimmit Kalastaa! -hankkeeseen. Kuva: Jukka Vetikko. ”Aina kun näkee lapsen kalassa tai kaupassa uistimia ihailemassa, kannattaa mennä jututtamaan lasta ja hänen vanhempiaan ja kertoa seurasta.” ?. ”Esimerkiksi kilpailutoimintaan uudistumisen ei tarvitse vaikuttaa, mutta pelkällä onkija pilkkikilpailutoiminnalla ei nuorempia sukupolvia mukaan houkutella. KUN Stadin Kalajunnut ei voinut talvella 2020 kokoontua sisätiloihin, kerhoillat korvattiin pilkkimisellä pienissä erillisissä ryhmissä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 57. Kyselkää, voisiko joku tuoda toimintaanne lisäarvoa, ja jos teiltä pyydetään apua jonkun tapahtuman toteuttamiseen, niin lähtekää mukaan, jos mahdollista.” Vinkit . VUODEN kalastusseuran tunnustus luovutettiin SVK:n syyskokouksessa. ?
KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT DAN JA KALERVO TOLPPANEN 58 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
KALASTUSREISSUN tukikohtana toimi Joe’s Salmon Lodge. Kyseessä on uiva lomakylä, joka sijaitsee Hakai Pass -saaristossa. . Hintaan kuuluu lähes kaikki lentokentältä lodgelle ja takaisin. Nämä matkat onnistuivat oikein hyvin. KALASTAJAN juhlahetki: Dan ja juuri väsytetty 26-paunainen kingi eli kuningaslohi. Sinne on matkaa noin neljäsataa kilometriä Vancouverista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 59. Saatavilla on neljän tai viiden päivän kalamatka kesä-syyskuun aikana. Suurta mielihyvää tuotti minulle se, että poikani halusi lähteä mukaan kaverikseni. Alkoholi ja tipit on maksettava erikseen. UIVA LOMAKYLÄ BRITTILÄISESSÄ KOLUMBIASSA Kohde oli Joe’s Salmon Lodge Kanadassa, Brittiläisessä Kolumbiassa. UNIIKKI kalareissu KANADAAN ?. Niinpä kun täytin 70 vuonna 2017, toivoin lahjaksi tukea uudelle matkalle. O lin ollut Kanadassa kalassa kaksi kertaa parikymmentä vuotta aikaisemmin kalaja työkaverieni kanssa. Niinpä siirsimme matkaa vuodella. Poikani Dan lahjoitti lennot ja muulta suvulta ja ystäviltä sain matkarahaa. Tykkään käydä jo ennestään tutuissa paikoissa ja halusin samaan kohteeseen, jossa olin ollut aikaisemmin. Tarkoitus oli lähteä jo kesällä 2017, mutta pojan työasioiden ja kalastusmatkayrittäjän aikataulujen sovittaminen ei onnistunut. Kohde on todella suosittu, joten varaus pitäisi tehdä mahdollisimman ajoissa
Meitä matkustajia oli kaikkiaan kolmisenkymmentä. Majoituksen kahden hengen huoneessa täysihoidolla. MYÖS Kalervo Tolppanen sai Gapin salmesta komean kuningaslohen. Air Tindin lento nousi klo 14 aurinkoisessa säässä kohti Bella Bellaa. Olimme pari päivää turistina Vancouverissa ja kävimme muun muassa lohenkasvatuslaitoksessa ja tutustuimme kaupunkiin. Alkoholijuomat, esim. . Hinta 60 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Muutama paikka oli vapaana. Miespuolinen lentoisäntä jakoi pientä purtavaa matkan aikana. Mukana piti olla paperikopio, koska otettu kala piti kuivamustekynällä merkitä siihen. Nautittuamme runsaan aamiaisen kirjauduimme ulos hotellista ja ajoimme taksilla lentokentälle. JOE’S Salmon Lodgella on oma matto lentoterminaalitiskin edessä, joten oikeaa paikka lähtöselvityksen tekemiseen löytyi helposti. Kalamatka 2500 € Sisältää: . Lennot Vancouver-Bella Bella-Vancouver. . . ?. . Sieltä jatkoimme kahdeksan tuntia Vancouveriin saman yhtiön koneella. Kanadan dollarin arvo vaihtelee 1 € = 1,4-1,5 CAD ?. Lennolle sai ottaa vain 20 paunaa (vajaa 10 kg) varusteita, jotta kaloille olisi palatessa tilaa. . . Kalojen perkauksen ja pakastamisen. Viimeiseksi yöksi ennen kalamatkaa majoituimme Pacific Gateway -hotelliin, jolta oli Shuttle-taksiyhteys läheiselle lentokentälle. Uisteluja pohjaongintavälineet. Seuraavasta osoitteesta voi ostaa kalastusluvan.https://recfish-pechesportive.dfo-mpo.gc.ca/ nrls-sndpp/index-eng.cfm . kerroksessa upea kulmahuone, josta oli näköala kaupunkiin ja satamaan. Lähestyessämme Bella Bellaa todella musta pilvi tuli eteemme, mutta hienosti lentäjät kiersivät sen. Kanadaan tarvitaan passi ja ETAmatkustusasiakirja, jonka voi hoitaa netissä, jossa se liitetään passiin. Lentokenttämuodollisuuksien jälkeen ajoimme taksilla keskustaan hotelli Blue Horizoniin. Lentoliput 1600 € Halusimme lennot yhdellä välilaskulla, jolloin ne ovat kalliimmat. . Veneen Boston Whealer, 50 hv moottori, polttoaineet. Kentälle laskeutuessa sää oli puolipilvistä ja huomattavasti viileämpää kuin Vancouverissa. PARI PÄIVÄÄ TURISTINA VANCOUVERISSA Helteisenä heinäkuun päivänä lensimme Icelanderin koneella ensin kolme tuntia Keflavikiin Islantiin, jossa oli koneen vaihto. Kalastusluvat, 30 €, hinta on tosi halpa, ja oli kätevää ostaa ne verkosta. . Palvelurahat, 200 €, ne oli määritelty yrittäjän puolesta henkilökunnalle yhteiseksi, mutta tippasimme erikseen meidän opastamme ja muutamaa muuta, joilta olimme saaneet erityispalvelua. ?. Venekuljetukset lodgelle ja takaisin. Siellä meillä oli 30. Muuten tarkastuksessa voi tulla iso sakko. olut 4 €. Kalastusopas, hinta oli 20 €/tunti, joka on mielestäni edullinen. Aikaisempi lippujen varaus olisi säästänyt myös rahaa. Se on hyvä tilata ajoissa. . Tarpeellinen määrä sillisyöttejä. Matkan kustannukset/henkilö ?. Jätimme ylimääräiset tavarat hotellin säilytykseen. . Ei sisälly:
Opastettavia oli aika vähän, sillä useimmat kanssakalastajat olivat vakiokävijöitä Kanadasta ja USA:sta. Lodgen isäntä Doug Stoffo oli vastassa ja toivotti meidät veneessä tervetulleiksi. Taksilla siirryimme satamaan, jossa lastattiin meidät lodgelle vievää venettä. Pari tuntia kalastettiin lähistöllä, . Mukana oli paljon vakiokävijöitä, jotka saivat liikkua vapaammin. He kertoivat kalaa tulleen heikosti, kun sää oli ollut liian kaunis. Hieman se pani mieltä kaihertamaan, mutta kalamies on positiivinen. KARIKOITA, KAPEITA SALMIA JA SAARIA RIITTI Kalastusalue oli hyvin rikkonaista, oli karikoita, kapeita salmia ja saaria lukemattomasti. HE KERTOIVAT KALAA TULLEEN HEIKOSTI, KUN SÄÄ OLI OLLUT LIIAN KAUNIS. Minut oli otettu huomioon hienosti, sillä olin ilmoittanut ruokavalioni olevan gluteeniton. tarvitaan isolle porukalle melkoisesti. Ensin kerrottiin veneen varustuksesta ja sitten kalastusvälineistä. Ihmetytti, että ruoka oli lihapitoista, vaikka olimme melkein kalaparatiisissa. tervetulleiksi. Vanhasta muistista tiesin, että täällä oli vain kaksi asentoa kaasussa: nolla ja täysi. KOLME kovaa kalamiestä vasemmalta: Kalervo Tolppanen, kalastusopas Mike Meagher ja Dan Tolppanen. ” HUOLESTUTTAVA UUTINEN: KALAA OLI TULLUT HEIKOSTI Bella Bellan lentoterminaalissa pois lähdössä olleet matkustajat olivat odottamassa omaa lentoaan. Kun vene rantautui lodgen laituriin, oli koko henkilökunta jonossa vastaanottamassa kätellen meidät VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 61. Tällä lodgella kalastettiin sillisyötillä, ja Mike näytti läheltä, miten silli katkaistiin vinosti etuevien takaa ja kaksi koukkua kiinnitettiin syöttiin. Vedessä saattoi kellua ajopuita, joita piti seurata. Kumpikaan meistä ei halunnut ottaa vastuulleen moottoriveneen käyttöä. MIKE LUPAUTUI OPPAAKSEMME Melko pian ruokailun jälkeen alkoi kalastusopastus, jonka hoiti fishmaster Mike Meagher. Iloksemme ongelma ratkesi niin, että Mike lupasi ottaa meidät veneeseensä seuraavana aamuna. Lisäksi vuorovesi aiheuttaa oman ongelmansa. Monet olivat tykästyneet paikkaan niin, että olivat mukana jo toistakymmenettä kertaa. Lodgen lähellä oli merkitty joitain kiviä, jotka olivat nousuveden aikaan piilossa. Se oli jäänyt henkilökunnalta lukematta. Meitä oli 26 vierasta ja henkilökuntaa 13. Illan kalastuksen pelastukseksi tuli vapaalla ollut Gerald, joka lähti meille venemieheksi. Viimein olivat kaikki osallistujat kyydissä ja tavarat lastattu. Sen jälkeen ilmeni, ettei meillä ei ollutkaan opasta, vaikka olimme sellaisen varanneet sähköpostilla. Ruoka oli heti odottamassa ja se oli tuhtia. Normaalisti hän oli yksin ja muut veneet olivat joko näkötai radioyhteydessä. Ruokaa yms. Matka sujui mukavasti ja vauhdilla saaristomaisessa maisemassa
Koska vene liikkui tosi hitaasti, eivät syötit olleet kovin syvällä. MEDUUSA ON MYÖS IHMISELLE MYRKYLLINEN JA SE PITI VAROVASTI IRROTELLA POIS. Niitä oli rannoilla isoja lauttoja ja joku aina lähti kellumaan veden pinnalla. Termospulloihin saimme mukaan evääksi kahvia ja muutaman voileivän. Niinpä meillä oli syötit esimerkiksi 9, 13, 17 ja 21 vedon syvyydessä. Annoin Danin hoitaa ensimmäisen väsytyksen. Kaikki oli syötitetty katkaistuilla silleillä. NELJÄ VAPAA PYYNTIIN ERI SYVYYKSILLE Gapin salmesta aukeaa avomeri ja siihen aallot murtuvat voimalla. Olihan se pettymys, mutta väkäsettömät koukut antavat kalalle mahdollisuuden paeta, kun se kääntyy oikeaan asentoon. Pienen saaren ranta putoaa pystysuorasti mereen ja uistella voi aivan rantaa hipoen. Myös syötti oli vaihdettava ajoittain tuoreeseen. Niinpä tärpin odottelu ei ollut mitään laiskottelua, vaan piti seurata veden pintaa ja tarvittaessa ottaa vapa käteen ja väistää este. Yksi siiman veto oli lähes metri. Meduusa on myös ihmiselle myrkyllinen ja se piti varovasti irrotella pois. TÄRPIN ODOTTELU EI OLLUT LAISKOTTELUA Kun vavat olivat kunnossa, aloimme pyöriä hiljaisella vauhdilla alueella. Mike yritti väistellä niitä mahdollisuuksien mukaan. Hapekkaassa vedessä viihtyvät lohien saaliskalat ja niinpä paikka on pysynyt vuosikymmeniä ottipaikkana. Osa puista oli kelottunut ja niiden latvoissa oli valkopäämerikotkien mukava tähyillä saalistaan. Salmessa laitoimme neljä vapaa pyytämään eri syvyyksille. Päivällä oli mahdollista tulla myös lounaalle, jos ei jaksanut odottaa klo 17 päivällistä. Vapa taipui ja siimaa alkoi juosta kelalta. kuten enin osa muistakin veneistä. Saaliksi saimme lisää opastusta ja katsella naapurin väsyttävän lohta. PUOLI KYMMENELTÄ ALKOI TAPAHTUA Kierrellen salmen suussa odottelimme jännittäen, koska vapa taipuu tai vain hieman värähtää. Muutama vene lähti peräämme ja vauhdilla mentiin. Sitten kalavaatteet päälle ja menoksi merelle. Suunta oli kohti Gappia, alueen parasta lohipaikkaa. Pitkään emme saaneet olla toimettomina, sillä kymmenen maissa alkoi taas Danin ja JOE’S Salmon Lodgen veneet rivissä asiakkaita odottamassa. Sikäläistä taikauskoa oli se, että kun kelalta vedettiin siimaa, niin viimeisen vedon tuli olla pariton. Hetken päästä alkoi toinen kela valittaa ja minä kävin siihen käsiksi. Saarien puusto oli tosi tiheää ja koostui enimmäkseen havupuista. Näin lohi saattoi vielä iskeä uudestaan. Klo 6.15 Miken kanssa lähdimme kalaonneamme koettamaan. Silloin piti vetäistä pari vetoa siimaa löysälle. Aamutoimien jälkeen oli tukevan aamiaisen aika. Hän huolehti myös, että syötti tarkistettiin melko usein, koska meduusa saattoi ajautua syöttiin ja silloin lohi pysytteli loitolla. Vedessä oli runsaasti meduusoita ja jotain pallokasveja. Puoli kymmenen maissa alkoi tapahtua. Vene lipui kauniissa saaristossa salmien ja karikoiden lomassa. Seuraavana aamuna koputus oveen herätti meidät jo klo 5.30. Taistelin kalan kanssa useita minuutteja, kunnes yhtäkkiä se oli irti. Hyvin hän toimikin, kaikki sujui hienosti ja pian oli ensimmäinen lohi (coho) veneessä. Huomasin, että nyt on iso kala, sillä se veti siimaa kymmeniä metrejä. ” 62 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Ei ollut miehessä vika, vaan vieheessä. Mikä mukavinta, musiikkikappale, joka soi koko ajan, oli suomalaisen Daruden Sandstorm. Otimme kuusi suurinta 1-2-kiloista ja lahjoitimme ne keittiöön. Saimme lisäksi yhden cohon, mutta sitten alue hiljeni. Kala oli kuningaslohi ja meidän reissumme suurin painaen 26 paunaa laiturin puntarin mukaan. KUNINGASLOHI VÄSYI VIIMEIN Kaikkia vapoja en ehtinyt kelata ylös, joten lohi sotki siiman toiseen siimaan. Mike ratkaisi ongelman katkaisemalla siiman. Tuulen heiluttaessa venettä aloimme taas kalastaa. Mike ihmetteli, kun emme olleet kiinnostuneet ottamaan niitä kaikkia mukaan. AHVENEN NÄKÖISET KALAT ISKIVÄT RAJUSTI PILKKIIN Mike ehdotti pohjaongintaa ja sehän meille sopi. Välillä ne kävivät näkyvissä, mutta useita kertoja kala teki vielä syöksyjä. Hopea oli ylivoimaisesti parempi väri näille kaloille. Niitä nousi kiinnijääneen kalan kanssa näköetäisyydelle. Viitosia siinä läiskittiin hurraa-huutojen kera. Viimein lohi väsyi, näytti kylkeään ja Mike haavi sen veneeseen. Kala tuntui olevan iso, joten panin videokameran päälle. Sitten alkoi tapahtua ainakin minulle, kun ahvenen näköiset, mutta ruskeat rockfish-kalat iskivät rajusti pilkkiini. Sen soidessa Dan hoiti hienosti Miken ohjauksella lohen oikulliset kuviot estääkseen sitä irrottamasta koukkua suupielestään. . LINGCODEJA KALLIOLUODON VIERESTÄ Seuraavaksi vaihdoimme paikkaa hieman avomerelle päin kallioluodon viereen. . ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 63. ?. Danilla ei ollut juurikaan tapahtumia, joten vaihdoimme välineitä. Nyt toisen siiman paino ja syötti roikkuivat mukana. GAPIN salmi on hyvä ottipaikka, joten siellä riittää aina uistelijoita. Bassi on maukas kala ja edellisellä matkalla toinkin muutaman fileen kotiin. Ruokakalana se on kuitenkin tosi herkullinen. Ajoimme karikkoiselle alueelle ja sitten laitoimme järeisiin, melko lyhyisiin vapoihin isot pilkit. Ensin pilkimme muutaman rockfishin ja suuri oli hämmäsVÄKÄSETTÖMÄT KOUKUT ANTAVAT KALALLE MAHDOLLISUUDEN PAETA, KUN SE KÄÄNTYY OIKEAAN ASENTOON. Olin ylpeä poikani toiminnasta. Uskoimme kuitenkin siinä vaiheessa, että saamme lohta tarpeeksi kotiin viemiseksi. SAALIIKSI tullut lingcod riemastutti Dania. lohen taistelu. Danille sattui papukaijaväri ja minulle koko hopea. Minäkin sain vielä väsytellä kunnon kingin, hieman pienemmän kuin Danilla. LINGCODILLA on hurjan näköinen suu. Olimme ihailleet myös toisten veneiden kalatapahtumia, mutta monet alkoivat vähitellen laajentaa kalastusaluettaan. Siinä oli heti rannassa melko syvää ja tuuli kävi päin kalliota
Toisella yrittämällä näin ei käynyt, vaan saimme kalan veneeseen. Minä osoitin lintuja ja sain kuulla, että kotkia ei saa osoitella, se tietää huonoa onnea. Se pudotettiin painon avulla pohjaan ja jäimme odottamaan. KALA on kiinni ja väsytys käynnissä. Meitä ei kiinnostanut keikkua melkoisessa aallokossa niin pitkää matkaa, vaan halusimme lohestaa. Tarkoitus oli tulla lounaalle, joten jäimme lähistölle kalastamaan. Päivä oli varsinainen kalapäivä: saaliina seitsemän lohta veneessä, musiikkia ja mukavaa seuraa. Kotka-arvoitus selvisi lounaalle palatessamme. Kun sain ensimmäisen kalan pinnan lähelle, se aukaisi suunsa ja sylkäisi syötin ulos. tykseni, kun Mike laittoi lähes kiloisen kalan syötiksi varustettuna kahdella isolla koukulla. ?. Dan on ammatiltaan rap-artisti ja taiteilijanimeltään Uniikki. Takaisin lodgelle, kalojen punnitus ja valokuvaus. Vedimme vieheitä pitkin saaren rantaa ja vavoissa värähteli vähän väliä. Saalis oli lingcod, jota pidetään tosi hyvänä ruokakalana. Olim. ” 64 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ei aikaakaan, kun siima kiristyi ja alkoi pumppaaminen ylös. Ravintolassa se on kallein annos. MYÖS cohoa eli hopealohta saatiin saaliiksi. Kun Mike heitti kalan veteen, lintu lähti heti lentoon ja tyylikkäästi nappasi saaliinsa. VEDIMME VIEHEITÄ PITKIN SAAREN RANTAA JA VAVOISSA VÄRÄHTELI VÄHÄN VÄLIÄ. Nyt syötti oli kokonaan kalan suussa, vain pyrstö hieman näkyi. . Veneeseen otimme kolme lohta ja yhden red snapperin. Osa porukasta kalasti niitä mieluummin kuin lohia. Ihmettelin, miksei Mike heittänyt sitä kotkille, vaikka niin sanoi. Me istuimme vain valmiiseen ruokapöytään. kotikotka, jolle he tuovat syötävää. KOTKIA EI SAA OSOITELLA Sää oli muuttunut ja oli pilvistä ja pientä tihkusadetta. Samoin tekivät monet muutkin venekunnat. Saimme muutaman pinkin, jotka päästimme takaisin, samoin teimme pienille cohoille. Mike ehdotti meille halibutin (ruijanpallas) kalastusta, mutta kalapaikalle olisi ollut 40 minuutin ajo. DANILLA JA MIKELLA SYNKKASI HYVIN Lounaan ja pienen lepäilyn jälkeen suuntasimme taas Gappiin, eikä turhaan, sillä saaliinamme oli neljä lohta. HENKILÖKUNTA huolehti kalojen käsittelystä aina perkauksesta fileointiin asti. Dan teki saman homman vuorollaan ja näin meillä oli mukava päiväsaalis. Lodgelle vievän lahden suussa korkeimmassa puussa istui kotka. Itse ei tarvinnut tehdä mitään, sillä henkilökunta kantoi kalat veneestä ja hoiti perkaukset ja pakastukset. Mike kertoi linnun olevan ns. Hän oli iloinen, että Mike tykkäsi muun muassa räpistä. Saimme katsella muiden väsytyksiä ja näimme, kun valas puhalteli selällä vesisuihkuja. Danilla ja Mikella synkkasi hyvin, ikä ja musiikkimaku olivat samaa luokkaa
Meidän venekuntamme sai kolmetoista lohta, joista kahdeksan kuningaslohta ja viisi hopealohta. Onneksi meillä oli hieman alle 40 kiloa fileetä, sillä jokaisesta 20 kilon ylityksestä joutui maksamaan lisämaksun. Loppujen lopuksi meidän venekunnallamme oli eniten kalaa pois lähtiessä. VIIMEINEN KALAPÄIVÄ Taas normaalit aamutoimet ja äkkiä kalaan, olihan viimeinen matkapäivä alkamassa. Pienet sadekuurot eivät haitanneet ja lodgella oli vaatteet huonoonkin säähän. Järjestäjä: Kilpailun ja sen palkintojen lisätiedot: me tosi tyytyväisiä oppaaseemme Mikeen. Henkilökunta oli tosi ystävällistä ja avuliasta. Meillä oli aikaa vain kolmisen tuntia ja siihen mahtui toimintaa melkoisesti. Noin klo 16 lähti lento kohti Vancouveria, jossa suuntasimme samaan hotelliin, jonne olimme jättäneet osan matkatavaroistamme.. Olisimme säästäneet 50 prosenttia, jos olisimme hoitaneet asian netin kautta. Klo 10 palasimme lodgelle ja lounaan jälkeen ehdimme vielä laivan kannella seurustella mukavan lämpimässä säässä. seuraavista nettiosoitteista: . Kahdentoista paunan kuningaslohi ja yhdeksän paunan hopealohi otettiin kyytiin. Syötit laitettiin koukkuihin ja vapa ojennettiin kalan tartutuksen jälkeen käteen. sportfishing.bc.ca/ . Sää oli aurinkoinen ja tuulikin kohtalainen. Baarista olisi saanut yömyssyjä, mutta me emme sellaisia tarvinneet. LOPPUPÄÄTELMIÄ Saimme erinomaisen oppaan, joka jaksoi opastaa tilanteissa. Meillä oli pakkauksissa 126 paunaa fileetä, josta osan jätimme tutuille. Pääsimme tosi ammattilaisen kyytiin, joka laittoi meidätkin aktiiviseen kalastukseen. Gappiin suuntasimme, olihan se ollut varmin lohipaikka. klo 18.00 PALKINTOJEN YHTEISARVO YLI 40 000 € VIEHEKALASTUKSEN KETKÄ OVAT Suomen parhaat viehekalastajat. Iltahämärissä tulimme takaisin lodgelle. Vaihtelevat säät saattoivat parantaa kalojen ottihaluja. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 17.-19.6.2022 VAASA viehekalastuksen-sm.fi Ilmoittautuminen alkaa 1.3. recfish-pechesportive.dfo-mpo. Lyhyet olivat meidänkin unemme, sillä iltapalan jälkeen vielä istuimme lobbyssa kertaamassa päivän tapahtumia. Kalat saimme hyvin Suomeen, mutta jouduimme maksamaan noin 5 €/kilo lisämaksua. Meidän kiintiömme olisi ollut 8 + 8, mutta nytkin saimme aivan tarpeeksi kalaa. Osalla heistä jäi yöunet tosi vähiin. Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta löytyy hyvin tietoja mm. Lisäksi yksi pääsi irti ja tietysti se oli ”iso”. gc.ca/nrls-sndpp/index-eng.cfm Lisätietoja BAARISTA OLISI SAANUT YÖMYSSYJÄ, MUTTA ME EMME SELLAISIA TARVINNEET. Kaksikymmentä vuotta aikaisemmin minulla oli liiankin hyvä palvelu. ” Neljä lohta kävi veneessä tai veneen vieressä sillä kaksi pinkkiä irrotettiin siististi vedessä. joessalmonlodge.com/ ?
Kylkiviivan ja rasvaevän välillä olevien suomujen lukumäärän perusteella (16 tai 17) Reuter totesi: ”Puruvedessä elävä lohi on siis lohenmullo eli, kuten sitä meillä tavallisesti kutsutaan, järvilohi ( Salmo trutta l. 201-204) julkaistun artikkelinsa ”Missä Puruveden lohi kutee?” REUTERIN SELVITYKSET PAIKAN PÄÄLLÄ O. artikkelin jatkona Ossian Reuterin (lehden toimittaja) kommentaari. Sitä wastoin kuuluu olewan erittäin harwinaista saada nähdä alle yhden kilon painoista lohta.” ”Sitä mielipidettä wastaan, että Puruweden lohi kutisi tässä järvessä puhuu siis kaksi painavaa syytä, nimittäin ettei lohenalweita eikä waluvalla mädillä warustettuja lohia, mikäli minun on onnistunut saada selwille, milloinkaan ole mainitusta järvestä saatu; tämän mielipiteen puolesta ainoastaan, että on nähty lohien hyppivän matalikoilla ja kivisten niemien luona ulkoselillä lokakuun keskivaiheilla. Juuri tämä lohi, joka paikkakunnalla on tunnettu ”siikalohen” nimellä, on tehnyt Puruweden lohen niin kuuluisaksi. Myrskyjen ja lumisateen vuoksi pyynti oli vaikeaa ja kalastajat onnistuivat saamaan vain yhden noin viiden kilon painoisen ”lohen”, mutta se ei ollut, eikä olisikaan kutenut sinä syksynä. Niin ikään mainitsi hän, että Puruvedessä harvoin, tuskinpa milloinkaan saadaan lohen poikasia. Hän lienee kuitenkin aniharvoin avannut kaloja, vaan myynyt ne kokonaisina. paikallisten pyyntimiesten seuraksi. Vapaa-ajan Kalastajan edellisessä numerossa (6/2021) oli Anssi Vainikan kirjoitus ”Voiko taimen tai järvilohi kutea järvessä?” Siinä viitattiin Ossi Seppovaaran (1969) artikkeliin, jossa näiden kalojen järvikudusta oli kerrottu. 201) olen tehnyt selkoa syksyllä 1899 toimittamastani tämän asian tutkimuksesta. Ulkoasultaan sikäläinen lohi on hopeanhohtawa ja mustatäpläinen kylkiwiiwan alapuoleltakin, samoin kuin lohet maamme muissakin suuremmissa järvissä. Kalastajat, joiden kanssa asiasta puhuin, myönsivät että pikkulohia saadaan aniharvoin. Ainoastaan yksi henkilö, muuan kalakauppias, väitti, ettei lohi varmasti kude Puruvedessä, vaan nousee virtoihin. 11-14). W. Reuter kuvautti niistä naaraan ja koiraan (4,5 ja 7,25 kg, kts. He arvelivat kudun alkavan vasta marraskuussa ja kestävän joulukuun keskivaiheille. painoisia.” Reuter (1902) puolestaan esitti: ’Kirjoituksessa ”Missä Puruveden lohi kutee. SNELLMANIN SELVITYS JA REUTERIN KOMMENTTI Koska järvikudun varmistaminen jäi edelleen epävarmaksi, sai R.W. Kymmenenkin kilon painoiset lohet eivät kuitenkaan kuulu harwinaisiin. Hän koosti saamistaan tiedoista ja havainnoista yhteenvedon, josta muutama keskeisin seuraavassa: ”Puruwedestä tawallisesti saadut lohet owat muodoltaan sangen lyhyet ja leweät sekä lihawat ja punalihaiset. Toistaiseksi ei siis ole olemassa minkäänlaisia todisteita siitä, että Puruveden lohi kutupaikkoihinsa nähden eroaisi muiden järviemme lohesta.” ”PURUVEDESSÄ ELÄVÄ LOHI ON LOHENMULLO” Snellman lähetti Helsinkiin tutkittavaksi kolme Puruvedestä saatua ”lohta”, jotka oli saatu lokakuun alussa. Sama kalakauppias kertoi, että todistettavasti eräästä metsäpurosta, joka laskee Särkilahden kylän luona (Säämingin ja Ruokolahden välillä), useita vuosia sitten saatiin yhdestä nuotta-apajasta noin 400 lohen poikasta, joista pienimmät olivat noin 200 gr. Reuter lähti selvittämään asiaa paikan päälle ja saapui Puruvedelle 23.10. Tutkimukseni tulokset laadin seuraavaan loppuväitteeseen: Sitä mielipidettä vastaan, että Puruveden lohi kutisi itse järvessä puhuu siis kaksi tärkeää syytä, nimittäin ettei lohen poikasia eikä juoksevalla mädillä varustettuja lohia ole, mikäli minun on onnistunut päästä selville, milloinkaan saatu mainitusta järvestä; tämän mielipiteen puolesta on esiintuotu ainoastaan, että on nähty lohien hyppivän kareilla ja selkien kivisten niemekkeiden luona lokakuun keskivaiheilla. OSSI SEPPOVAARAN POHDINTOJA Ossi Seppovaara (1962) pohti järvilohen ja taimenen järvikutua jo väitöskirjassaan. Hän tukeutui Puruvettä koskevissa toteamuksissaan ainoastaan Snellma66 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Snellman kuvasi saamiaan tietoja seuraavasti: ”Yleisesti arvellaan kudun alkavan syyskuun lopusta ja kestävän 5 tai 6 viikkoa. ”Niin kuin tunnettu kerrotaan Savonlinnan lähellä olevassa Puruvedessä oleskelevien lohien kutevan itse järvessä kivisillä niemekkeillä myrskysäällä loka-marraskuun kuluessa.” Näin aloitti Ossian Reuter, Suomen Kalastuslehden toimittaja vuonna 1899 kyseisessä lehdessä (nro 12, s. Merilohella ja sen Laatokassa elävällä muodolla on suomuja rasvaevän ja kylkiviivan välillä useimmiten ainoastaan 12 taikka 13, enintään 14.” Merkittävää on, että jo tuolloin oltiin hyvin perillä siitä, että vain merkintäkokeilla saataisiin selkoa ”lohien” liikkumisesta kutuja elinympäristössään paitsi Puruvedellä myös eteläisellä Saimaalla (Reuter, 1899, Järvi 1936, Suomen Kalastuslehti, s. LUKIJALTA Kutevatko järvilohi ja taimen myös järvissä. Snellman 1902: ”Lohikalastus ja lohen kutu Puruvedestä” Suomen Kalastuslehti 11, s.169-172) Samassa lehdessä on ko. (Suomen Kalastuslehti, 8:s vuosik., 1899, s. Tätä hän perusteli sillä, ettei hänen ollut milloinkaan onnistunut nähdä mätilohia. kuva). Snellman vuonna 1902 Suomen Kalastusyhdistyksen hallitukselta määräyksen matkustaa selvittämään asiaa Puruvedelle. Puruwedestä saatavat lohet painavat tavallisesti 4-7 kg. eriox ). Pari henkilöä oli kuitenkin toista mieltä. Toistaiseksi ei siis ole mitään todisteita, että Puruweden lohi kutupaikkoihinsa katsoen eroaisi muiden järviemme lohista.” R.W. Asia on mielenkiintoinen, on ollut sitä jo 1900-luvun taitteesta asti, ja siksi onkin syytä palata noihin aikoihin ja selvittää myös, mihin muun muassa Seppovaaran viittaus Puruveden ”lohen” kutemisesta järvissä pohjautuu. Tämän matkan raportti julkaistiin Suomen Kalastuslehdessä 1902 (R. Kalat eivät olleet kutuvalmiita
Laxen och laxöringen i Stor-Saimen . Lisääntyminen on kuitenkin biologisen elämän perustavoite, siksi jokainen kutukypsyyden saavuttava yksilö pyrkii lisääntymään. Tämä luonnontilaisesta tilanteesta poikkeava käyttäytyminen on seurausta siitä, ettei kalanviljelylaitoksissa kasvaneilla istukkailla ole luontaista leimautumisprosessia, eikä siten ”kotiosoitetta”, johon palata kutemaan. Fiskritidskrift för Finnland 1963, Nr 8, 3-7. Vaikka siellä täällä on havaittu luonnossa syntyneitä poikasia, ei luontainen lisääntyminen kuitenkaan ole niin vahvaa, että istutuksista olisi syntynyt itseään ylläpitäviä populaatioita. Vaikka geeneihin koodattua kutuympäristöä ei istutusvesistöstä löytyisikään, pyrkivät kalat kutemaan mahdollisimman hyvin sitä vastaaviin ympäristöihin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 67. VILJELYLAITOSTEN TAIMENISTUKKAILTA PUUTTUU KOTIOSOITE Se, että nykyisin kutevia järvitaimenia ja järvilohia voi tavata mitä erilaisimmista paikoista kutemassakin, johtuu siitä, että ne ovat peräisin viljelylaitoksista (kts. Järvilohi ja taimenkin ovat ensi sijassa virtavesien kutijoita. Kalastajat ovat nimittäin kertoneet vastaavasti, että lohet silloin tällöin kutevat 1-2 m syvyydessä oleville rapakivija sorapohjille ja ovat aiemmin saaneet niitä sieltä verkoillaan.” Seppovaara kertoi, että kalastaja Partanen oli 50-vuotisen kalastajanuransa aikana saanut avoimelta Munaluodon selältä lohia, joiden sukuaukko oli pitänyt tulpata, ettei kauppapaino olisi mädin vuotamisen takia alentunut. ”) Taimenen ja järvilohen järvikudun yleisyys ja merkitys jää siis näillä tiedoilla hyvin epäO. Suomen Kalastuslehden vanhat numerot vuodesta 1892 ovat saatavissa skannattuina Suomen kansalliskirjastosta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0039-5528?display=THUMB&year=1892 Ossi Seppovaara 1962, Zur Systematik und Ökologie des Lachses und Forellen in den Binnengewässern Finnlands. Soc. Järvilohi on valinnut selvästi suurempia virtavesiä kuin taimen, mutta taimenen voi uskoa satunnaisesti kutevankin virtaavissa salmissa ja ehkä vedenalaisissa pohjaveden kumpuamiskohdissa (nieriällä on paljonkin todisteita tästä), mutta missä laajuudessa sitä tapahtuu ja mitä merkitystä sillä mahdollisesti populaatioiden uusiutumiselle on, on edelleen hämärän peitossa. nin (1902) kalastajilta saamiin tietoihin ja havaintoihin, mutta jätti jostain syystä mainitsematta O. Tällä perusteella Seppovaara arvarmaksi. Vainikka, Vapaa-ajan Kalastaja 6/2021). ”Vanomo” 24, No 1, 86 pp. Reuterin (1902) valokuvauttamat Puruveden ”lohet”. Pyyntialueelta on noin 40 kilometrin matka sokkeloisen vesitien päässä olevalle Partakoskelle, joka on lähin kutuun sopiva virtavesipaikka. 2 månader gammal öringyngel. ” Själv har jag i yngelnot erhållit ett ca. -Ann. Suureen osaan näitä ilmoituksia pitää kuitenkin suhtautua varovasti, sillä usein nuoret harjukset, joskus myös mudut sekoitetaan pieniin lohiin ja taimeniin.” Saamansa lohenpoikasen (vrt. Väitöstyössään hän totesi: ”Kokemukseni Iso-Saimaan toisissa osissa tukevat edellä sanottua. Reuterin selvitykset. JORMA PIIRONEN veli ainakin osan taimenista ja järvilohista laskevan mätinsä järven sorapohjille. yllä) hän muutti myöhemmin taimeneksi (Seppovaara, O. Hän kertoi väitöskirjassaan myös, että ”Minun on onnistunut saada Rastinvirran salmesta poikasnuotalla yksi noin 2 kuukauden ikäinen lohi. Lisäksi useat kalastajat, kuten ovat minulle kertoneet, ovat saaneet muikkupyydyksissään yksittäisiä lohenpoikasia. Zool. Myös Seppovaara pohti, kuinka suuri merkitys järvikudulla ylipäätään voisi olla
Tänään ollaan heräämässä entistä dramaattisempaan kysymykseen, tällä kertaa maapallon mittakaavassa, mutta samalla sanalla: lajikato. Valikoiduin kirjan toimittajaksi ja Jyväskylän lyseon käyneenä huomasin päässeeni jatkamaan siitä, mihin edeltäjäni Väinö Voionmaa oman erähistoriansa aikoinaan päätti. PYYNNIN rinnalle nousi 1960-luvulla kalakantojen suojelu. Saalis suolattiin puupyttyihin, mutta riitti siitä jaettavaa muillekin. Siitä kehkeytyi vuosikymmeniksi kansanliike, jonka talkoilla 1950-luvulla rakentamat kalamajat Päijänteellä ovat edelleen käytössä, tosin ajanmukaisesti osakkaiksi yhtiöitettyinä. Kuva: Tuula Laaka. Mutta sitten tapahtui kummia, kun 1960-luvulle tultaessa muikkusaaliit pohjoisella Päijänteellä alkoivat nopeasti pienentyä. UUTTA VERTA VESILLE Jatkosodan rintamilta kotiutetut miehet toivat oman lisänsä erätalouteen ja jälleenrakennusajan niukkaan ruokatalouteen. Se on ollut “merkillinen aikakausi“, Voionmaa kirjoitti, “ja sillä on ollut merkillisiä seurauksia“. Raskaiden sotavuosien ja arjen tehdaskurin vastapainoksi kaivattiin vapautta päästä kalavesille ja metsiä samoilemaan. Hämäläisen eräkauden jäljiltä on keskisuomalaiseen maisemaan jäänyt nimiä, kuten Oravivuori ja Majasaari. Tehtaanpiippujen juureen oli 1940-luvulla alettu perustaa työväen metsästysja kalastusseuroja ja niiden etua ajamaan valtakunnallinen kattojärjestö. ”Vaaran hetkellä tämä isänmaa annetaan hyvin helposti meidän kaikkien yhteiseksi”, muuan aktivisti kirjoitti Erämies-lehdessä ja ehdotti samaa käytäntöä myös rauhan ajalle. Perustuslakivaliokuntakin on joutunut lausumaan kantanaan, että ”ennen saaliiksi joutumistaan kalat ovat isännättömiä esineitä”. 68 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Eräkauden muistot näkyvät maisemassa Mitä kalastukselle on tapahtunut sitten 1500-luvun. Jyväskylän lyseon kasvatti, historioitsija Väinö Voionmaa julkaisi vuonna 1947 viimeisen, pitkään kypsyttelemänsä teoksen Hämäläinen eräkausi . Saattavatpa muinaisen kalamajan jäänteetkin vielä piileskellä jonkun salaperäisen kuopan pohjalla. Kala on varsin erikoinen omaisuuden laji. Tietyiltä alueilta muikku jopa tyystin katosi. Hauenviljely kotirannassa alkoi mädin lypsämisellä emokalasta. LUKIJALTA MATTI Töhösen nuottakunta rantautumassa Päijänteen Ristinselällä 1950-luvun lopulla. Omavaraistalouden aikaan nuotta oli usein muutaman talon yhteinen. Kun Muuramen kalastuskunta huomasi täyttävänsä pian täydet sata vuotta, se tilasi itsestään historiikin. riitoja soviteltu kuninkaiden ja keisarien kanslioita myöten. Kalastusoikeus veteen sen sijaan on varallisuutta, josta on riidelty ikiaikaisesti ja Kun maatalouden työväki väheni ja kaupastakin totuttiin ostamaan ruokaa, nuotat hapertuivat talailleen, ellei niitä jo sitä ennen leikattu matonkuteiksi. Kuva: Esa Sironen. Ammattimainen evakkokalastus kesti Muuramen vesillä viitisentoista vuotta. Se kuvaa Hauhon, Sääksmäen ja Pälkäneen hämäläisten kantakylien eränkäynnin ja eräomistuksen levittäytymistä pohjoisen Päijänteen riistarikkaille salomaille. KUKA OMISTAA KALAN. Sodan jälkeen Laatokalta tulleet evakkokalastajat toivat mukanaan rautaisen ammattitaitonsa ja löysivät Päijänteen ja monen muun järven selkävesiltä sinne unohtuneet muikut. Se oli sodanjälkeisen vaurastumisen hinta. MIHIN MUIKKU KATOSI. Sen avulla ravittiin pitkän pöydän ääreen kokoontuneet naiset, lapset, rengit ja piiat. Sotavuosien jälkeen järvet kuhisivat kalaa, mutta entä jos ei omistanut maata ja vesioikeutta. Eräässäkin apajakiistassa tuomari ”Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Korkeassa Nimessä” päätyi vuonna 1872 ratkaisuun, että Korpilahden kylillä ei ole oikeutta tulla Muuramen isäntien kotirannoille lahnankutuun. Kävi, kuten Voionmaa oli erähistoriassaan havainnut, että kalastus nousi ”pääasiaksi erämaataloudessa ja kalavesi erämaaomistuksen tärkeimmäksi osaksi”. Kirja oli tutkimuksellinen jatko hänen Erämiehet-nimiselle historialliselle seikkailukertomukselleen, joka ilmestyi vuonna 1909. Kadon syyksi täytyi tunnustaa karvas tosiasia, jota ei silloin vielä tiedostettu eikä edes osattu tutkia: likaantuminen oli ylittänyt veden itsepuhdistuskyvyn
Kuva: Pertti Hietanen. ESA SIRONEN . mennessä: Jaana Piskonen, puh. kivi@kolumbus.fi) hintaan 35 euroa + postikulut. 050 597 4933 tai jaana.piskonen @vapaa-ajankalastaja.fi. Lappean Lohi tarjoaa tarvitseville eri maksusta myös opastusta ja lohensoutukoulutusta. Kalastuskunnat, nykyiseltä nimeltään osakaskunnat, ovat säätämillään rauhoitusajoilla ja kalastusluvilla yksi näistä ylisukupolvisista muistoista. MUURAMELAINEN maanviljelijä Pekka Hietanen Laatokan-mallisen itse tehdyn rysänsä äärellä. Ne pitävät yllä eräkaudella vallinnutta ”vapaiden miesten yhteistoimintaan perustuvaa miehenosa-järjestelmää”. Teoksessa on 15 kirjoittajaa, 304 sivua. Paikalliset kalastusluvat voi hankkia paikan päältä. • Hintaan sisältyy majoitus 2-4 hengen huoneessa, aamupala, liinavaatteet, pyyhkeet, jokivene, perämoottori, vapatelineet, nostokoukku, pelastusliivit (2 hlö/vene), sauna joka päivä yleisellä vuorolla, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikan päällä. Majoitusrakennuksessamme on hyvät keittiötilat, wc:t ja suihkutilat. ”Ruodottomien madefileiden grillivartaat ovat herkkuruokien aatelia”, väittää amatöörikalastaja Esa Puranen Muuramen kalastuskunnan juhlakirjassa. MUURAMEN osakaskunta on julkaissut historiikkinsa nimellä Vorni haukia, hopeakylkiä, kalastuskuntaa. Matkan tukikohta on Lappean Lohi, josta on varattu majoitus majatalon huoneista sekä jokiveneet moottoreineen. . • Hintaan ei sisälly aamupalan lisäksi muita ruokailuja, kalastuslupia (noin 60 €/hlö ), henkilökohtaista kalastusopasta, turvakoulutusta ja matkoja kohteeseen. Sitä voi tilata Raimo Kiveltä (raimo. Jopa vanhemmankin polven kalastajien juttuja kuunnellessa huomaa painopisteen siirtyneen pyytämisen nikseistä toinen toistaan herkullisempiin resepteihin. Lue lisää kohteesta ja palveluista www.kylmamaa.fi. Ilmoittautumiset viimeistään 15.5. Sitä mukaa kuin kalastuksen ruokataloudellinen merkitys on vähentynyt, se on romantisoitunut vapaa-ajan virkistyskalastuksena. LISÄTIEDOT: Petter Nissén puh. 0500 440 923 tai petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä 349 €/hlö/4 vrk (ei jäsenet 369 €). Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) matkalla kalastetaan lohta TORNIONJOELLA KUULUISALLA LAPPEAN ALUEELLA KOLARISSA parhaimpaan pyyntiaikaan. Mahdollisuus kalastaa myös harjusta ja muita kalalajeja. VAPAA-AJAN KALASTAJA -lehden LUKIJAMATKA TORNIONJOELLE 8.-12.8. Parillinen määrä lähtijöitä per kalaporukka eli 2 hlö/vene. Matkalle mahtuu 16 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Vastaanotossa palvelee kahvila-ravintola. Teemoja ovat kalalajien suojelu, reittivesien ennallistaminen ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. LUKIJAMATKA TUNNELMAT JA MAUT ”Eräkauden muisto”, Väinö Voionmaa otsikoi kirjansa päätösluvun. K uv at : P et te r N is sé n.. Muuramelaisia kalastustarinoita Listosta Liinahamariin. LAPPEAN kohdalta saadaan hyviä lohisaaliita. Ensikertalaisilta edellytetään venekalastukseen liittyvä turvakoulutus, joka järjestetään paikan päällä. Sopimus luonnon kanssa, kuten asia nykyisellä puhetavalla ilmaistaan, on uudelleen muotoiltavana myös aikaansa seuraavissa kalastuskunnissa. Perinteisistä aineksista on pannulla tirisevä voi yhä kunniassa
Suomessa kaikilla palveluun sisältyvillä toiminnoilla on ympäristölupa, jonka noudattamista valvovat ELY-keskukset. SELKÄMERELLÄ kehittymässä runsas silakkavuosiluokka Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusryhmän koetroolausten perusteella Selkämerellä on kehittymässä keskimääräistä suurempi silakkavuosiluokka 2021. Ilmiö oli erityisen selvä Selkämeren silakoilla, joiden kunto on heikentynyt jo toista vuotta peräkkäin. Ennallistamishanke palvelee erityisesti erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen luontaista lisääntymistä ja heikossa tilassa olevan kannan vahvistumista eteläisellä Päijänteellä. 70 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Helposti kaikkien ulottuville tuotu tieto elinympäristöämme koskevista ympäristöpaineista on tärkeä osa tavoitetta saavuttaa puhdas, eliöille haitaton, viihtyisä ja terveellinen ympäristö. Hanke toteuttaa kansallista kalatiestrategiaa. Saman kesän 5-10 senttimetrin poikasia on havaittu yhtä suuria määriä viimeisten kahdeksan vuoden aikana ainoastaan vuosina 2014 ja 2018, jotka kummatkin olivat lämpimiä kesiä ja joina kehittyi runsas silakkavuosiluokka. Palvelun on kehittänyt Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhteistyössä teollisuuden, tuottajajärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Selkämeren silakoissa nuorien ja pienien silakoiden osuus saaliista oli suurempi kuin useimpina vuosina on ollut, ja 12 senttimetrin mittaisten silakoiden kuntokerroin oli kaikilla merialueilla edeltävän vuoden tapaan hyvä. Verkkopalveluun sisältyvistä toiminnoista sekä päästöjen ja jätteiden siirtojen kynnysarvoista on säädetty Euroopan Unionin asetuksessa. Ilmaja vesipäästöjä sekä jätesiirtoja voi tarkastella laitostai kuntatasolla. Karttapalvelun tarkoituksena on antaa tietoa ilmaja vesipäästöistä ja jätteistä erilaisilla aluerajauksilla sekä parantaa kansalaisten, järjestöjen ja yritysten edellytyksiä osallistua ympäristöön vaikuttavaan päätöksentekoon. Hiitolanjoen Voima Oy:n omistaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka parhaillaan ennallistaa Hiitolanjokea Rautjärvellä. ”Niiden käyttöarvo ruokasilakaksi on sekin nyt heikko, voidaan puhua jopa nälkiintymisestä. Uusi omistaja toteuttaa tarvittavat ennallistamisja kehittämistoimet, joilla Virtaankosken käyttötarkoitus muuttuu sähköntuotannosta matkailu-, virkistysja museoalueeksi, jonka keskiössä on vapaa koski. VAELLUSKALAT ETELÄ-KARJALAN virkistysaluesäätiö toteuttaa Virtaankosken ennallistamisja kehittämistoimet, joilla kosken käyttötarkoitus muuttuu sähköntuotannosta matkailu-, virkistysja museoalueeksi, jonka keskiössä on vapaa koski. Se varmistaa taimenen ja vaellussiian vapaan nousun ylempänä oleville kutualueille. VIRTAAN pienvesivoimalaitoksen purku avaa Tainionvirran vesistön Päijänteen vaelluskaloille Valtio osallistuu maaja metsätalousministeriön hallinnoiman NOUSU-ohjelman voimin Sysmän ja Hartolan Tainionvirrassa sijaitsevan Virtaankosken ennallistamishankkeeseen, jossa vanhan pienvesivoimalan säännöstelypato puretaan ja joki vapautetaan. Huomiota herättävin muutos edellisiin vuosiin verrattuna oli kookkaimpien silakoiden eli yleensä ruoaksi käytettävien kokoluokkien heikentynyt kunto. Myös Suomenlahdella ja pääaltaan pohjoisosassa silakat olivat keskimääräistä laihempia”, kertoo Luken tutkija Jari Raitaniemi. SUOMEN teollisuuden ja maatalouden päästöt ja jätetiedot julkaistu karttapalvelussa SILAKKA PÄÄSTÖT Tietoa Suomen teollisuuden ja maatalouden suurimmista päästölähteistä ja jätesiirroista löytyy nyt julkisesta päästötietopalvelusta osoitteesta prtr.fi. Selkämeren silakoiden vuosiluokka 2021 tulee Arandan troolinäytteissä havaittujen viime kesän poikasten määrän perusteella olemaan keskinkertaista suurempi. Huolta kuitenkin herättää kookkaimpien silakoiden eli ruoaksi käytettävien kokoluokkien heikentynyt kunto. Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi julkaistu sivusto on toteutettu ympäristöministeriön toimeksiannosta ja se toteuttaa EU:n visiota ”Terve maapallo kaikille”, jossa tavoitteena on vähentää vuoteen 2050 mennessä ilman, veden ja maaperän pilaantuminen sellaiselle tasolle, jota ei enää pidetä haitallisena terveydelle ja luonnon ekosysteemeille. Virtaankosken Voima Oy, joka omistaa kosken ja siellä sijaitsevat kaksi pienvesivoimalaitosta, siirtyi Hiitolanjoen Voima Oy:n omistukseen vuoden 2022 alussa. Selkämerelle tyypillinen ilmiö, suuren silakkavuosiluokan kehittyminen erityisen lämpimänä kesänä, näyttää alustavien havaintojen perusteella toteutuvan. Ennallistaminen toteutetaan vesiluvan ehtojen mukaisesti läheisessä yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja Sysmän kunnan kanssa ja kosken arvokasta kulttuurimaisemaa vaalien
VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 71. LISÄTIEDOT: veitsiluodonkalamiehet.fi JÄRJESTÄJÄ: Veitsiluodon Kalamiehet HUOM! Tapahtumissa on koronavaraus. mennessä jukka.vetikko@gmail.com tai puh. Kisan päätyttyä arvotaan, millaisella saaliilla voittaa, ehkä jopa pienimmällä kalalla. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Kaikki naiset ja tytöt ovat tervetulleita mukaan. ILMOITTAUTUMINEN: 28.1. ILMOITTAUTUMINEN: ei ennakkoilmoittautumista. Lainavälineet löytyvät, paikalla on kahvi-, mehuja makkaratarjoilu. HINTA: ilmainen. 040 732 8771. 050 525 7809. ILMOITTAUTUMINEN: 3.2. ILMOITTAUTUMISET: Pekka Rajala puh. HINTA: 5 €, alle 18 v. klo 10-14 Helsinki, Simppukarinkatu Tervetuloa tutustumaan pilkkimiseen! Tapahtumassa saat opastusta pilkintään, kalastuskärpäsen pureman riskillä! Välineet saat lainaksi. LISÄTIEDOT: kalajunnut.fi JÄRJESTÄJÄ: Stadin Kalajunnut MIMMIT KALASTAA MADETTA HATTULASSA 5.2. klo 12-14 Kemi, Veitsiluodon kalapaikka Kaikille tytöille ja naisille tarkoitettu tapahtuma, jossa tutustutaan pilkkimiseen. JÄRJESTÄJÄ: Kalakerho Salar Mimmit kalastaa!-tapahtumia PILKKIPÄIVÄ MIMMEILLE VEITSILUODON KALAPAIKALLA 27.2. klo 17-21 Hattula, Hotelli Petäys Resort Naisille ja tytöille suunnattu kalastustapahtuma, jossa narrataan soppakaloista parhainta! Tule yksin tai yhdessä mimmikaverin kanssa! HINTA: ilmainen. HINTA: ilmainen. ja VLKM jäsenet ilmaiseksi. LISÄTIEDOT: salar.fi, Heleena Vattula puh. mennessä Ilkka Keinänen puh. 044 910 0910 tai ilkka.keinanen@phnet.fi. LISÄTIEDOT: hameenlinnanurheilukalastajat.fi JÄRJESTÄJÄ: Hämeenlinnan Urheilukalastajat MIMMIT PILKKII BLUUMINJÄRVELLÄ 5.2. 040 848 9422 tai pekka.rajala@pp.inet.fi. klo 11-13 Kristiinankaupunki, Bluuminjärvi Käydään läpi pilkkimisen aakkosia leikkimielisen kisan muodossa. Aiempaa kokemusta ei tarvitse olla, ainoastaan halu kokeilla harrastusta. Kaikki tulevat mimmeille suunnatut tapahtumat löydät jatkossa mimmitkalastaa.fi PILKKIPÄIVÄ MIMMEILLE HERTTONIEMENRANNASSA 30.1
Emme siis enää palkitse vuosittain suurimpia eri lajien suurkaloja. Lisäksi Vuoden Suurkalastaja-kisan pisteitä voi kerätä vain, kun ilmoittaja on ilmoitusta tehdessään kirjautuneena sivuille. SUURKALAREKISTERÖINTI Suurkalat on luokiteltu neljään eri ryhmään, jotka ovat: PETOKALAT (A) , LOHIKALAT (B) , SÄRKIKALAT (C) ja MUUT KALAT (D) . Jokaisesta saa yhden pisteen, eli yhdestä lajista voi saada kokoon maksimissaan kolme pistettä. KILPAILUT SUURKALOJEN uudet tuulet KAIKILLE kymmenen eri suurkalaa ilmoittaneilla lähetetään tällainen merkki osoituksena hienosta saavutuksesta. Suuret kiitokset ja parhaat onnittelut kaikille suurkalansa ilmoittaneille. Vuoden ansioitunein suurkalojen pyytäjä palkitaan VUODEN SUURKALASTAJA -tittelillä. Lopputulokseen lasketaan kolme suurkalaa per laji kalastajaa kohden. TAKANA ENNÄTYKSELLINEN VUOSI Suurten kalojen tavoitteellinen kalastaminen on yhä suositumpaa ja niitä myös saadaan paljon. Kala tulee olla saatu Suomesta ja se tulee olla pyydystetty laillisilla välineillä ja menetelmillä. Kriteerinä toimii SVK:n suurkalarekisteriin vuoden aikana sähköisesti ja sivuille sisäänkirjautuneena ilmoitettujen vapautettujen suurkalojen lukumäärä. Listalle kerätään vain vapavälinein saatuja kaloja. Suhteellinen suuruus lasketaan siitä, kuinka monella prosentilla kalan koko ylittää suurkalastajan ansiomerkkiin oikeuttavan vähimmäisrajan. Kalarekisteriä selatessa on helppo havaita, miten uskomattoman hienoja kaloja eri puolilta maatamme saadaan. Laadimme jatkossakin Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen vuosittaisen katsauksen suurimmista kaloista. Sinustako Vuoden Suurkalastaja. Lohikalojen ryhmässä B käytetään vertailuarvona myös kalan pituutta. Listalle pääsee melko helposti, sillä mukana ovat kaikki, jotka ovat ilmoittaneet useamman kuin yhden suurkalarajan ylittävän lajin. Suurkalojen jahtaajien ei kuitenkaan ole syytä huolestua, sillä suurkalojen rekisteröinti jatkuu. Rekisteröitymisja kirjautumisohje: vapaa-ajankalastaja.fi/extranetohje/ Suurkalan ilmoittaminen sähköisesti: vapaa-ajankalastaja.fi/kalailmoitus Kuva: Olli Saari. SÄHKÖINEN KALAILMOITUS Suurin osa suurkalailmoituksista tehdään sähköisesti SVK:n nettisivujen ilmoituslomakkeella. Ilmoitusta tehdessä kannattaa varmistua, että olet kirjautuneena sivuille. Löytämisen, uuden oppimisen sekä onnistumisen riemu ovat kalastuksen parasta antia ja juuri niitä suurkaloja jahdatessa pääsee kokemaan. Tällöin sinulle avautuu kalailmoituslomakkeen ensimmäinen osio valmiiksi täytettynä, mikä nopeuttaa ilmoituksen tekoa ja säästää turhaa vaivaa. TEKSTI JUHA OJAHARJU P erinteisen muotoinen vuosittainen suurkalakilpailu jää vuoden 2022 alusta historiaan. HALL OF FAME -listasta käy ilmi, kuinka monesta eri lajista kullakin suurkaloja ilmoittaneella henkilöllä on suurkalaraja ylitettynä. Kahdenkymmenen lajin suurkalamerkkiä ei ole kukaan vielä saanut, mutta todennäköisesti niitäkin tullaan pian lähettämään. Ilmoitus kalasta tulee tehdä yhden (1) kuukauden kuluessa pyyntihetkestä, tai viimeistään seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Titteliä voivat tavoitella kaikki SVK:n jäsennumeron omaavat henkilöt, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa kyseisenä vuonna. 72 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hall of fame Suurkalarekisteröintien HALL OF FAME elää jatkuvasti; listalle ilmestyy uusia nimiä, sijoitukset muuttuvat ja kärkipää tavoittelee jo pian uutta kymmenlukua. Suuria kaloja on noussut niin merestä ja järvistä, kuin joista ja lammista. Selvä osoitus siitä on, että SVK:n kalarekisteriin ilmoitettujen suurkalojen määrä kasvoi jälleen huimasti edelliseen vuoteen verrattuna. Aktiivinen kalastaja voi nostaa omaa sijoitustaan vuodenajasta riippumatta, sillä aina on jonkin kalan sesonki käynnissä. Suurkalakilpailun sijaan voi jatkossa kilvoitella Vuoden Suurkalastaja -tittelistä sekä sijoituksesta suurkalarekisteröintien Hall of Fame -listalla. Toivomme että nämä muutokset kannustavat kalastuksen harrastajia monipuolistamaan kalastustaan sekä löytämään suurkalojen kalastamisessa uusia kohdelajeja ja kalastusmuotoja. Vuoden Suurkalastajaksi julistetaan se, joka on vuoden aikana saanut eniten pisteitä
. . SM-särkipilkki, Liperi, (Huom! Paikkakunta vaihtunut!) 2.–3.4. . . Ilmoittautumiset sivulla vapavarkaus.net ja 28.2. . . . Löydät sen osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/kilpailukalenteri. SM-pilkki la 5.3. . . . Jälki-ilmoittautuminen 6.3. . . . . . . . . . smpilkki2022.fi) pe 18.2. klo 79. . Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto sijaitsevat osoitteessa Puruvedentie 73, 58200 Kerimäki. . . . . . . . . . . SM-veneonki, Oulaisten Piipsjärvi 13.–14.8. . . SVK:n mestaruusvetouistelu, Keitele, P-Savo 9.–10.7. 044 762 4555. Ilmoittautua voi myös kilpailutoimistossa 5.3. (Huom! Tangomarkkinat samaan aikaan.) 9.–10.7. . . Vetelissä Räyringin järvellä, kunnan uimaranta Palokankaantie, 69820 Räyrinki. . Onki24 (rajaton kilpailu) 2.7. . . . . . . . . . . . . . 2022 5.2. Kisakeskuksena Liperin Rantamakasiini, osoite Heinävedentie 2. . . . . . HUOM! Koronarajoitukset saattavat aiheuttaa muutoksia. Laajempi suoja-alue merkataan jäälle viimeistään 7 vuorokautta ennen kilpailua, jonka jälkeen ko. . SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi 24.4. . Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto sijaitsevat osoitteessa Puruvedentie 73, 58200 Kerimäki. . . . . . . . . . . SM-kiiskipilkki su 6.3. . SM-mormuskointi, Räyringinjärvi, Veteli 26.3. 040 723 4128, jarimakela1972@live.fi. . . alueella harjoittelu ja liikkuminen on kielletty! Lisätietoja: Antti Sillanpää, p. . . . . . . . . 050 433 0030. . . . mennessä osoitteeseen antti.sillanpaa@ metsagroup.com. Pilkkikuu (rajaton kilpailu) Pilkkimaajoukkueiden loppukarsintaa ei järjestetä v. . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Lempäälän kanava ?. . Ilmoittautuminen tapahtuu kilpailutoimistossa kilpailupäivän aamuna. SM-kilpaonki, Kyrönjoki, Seinäjoki . . . . . . PERUTTU PERUTTU PERUTTU PERUTTU VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2022 73. . . . klo 8-9. . Pilkki12 (rajaton kilpailu) 29.1.–28.2. . . . . HUOM! Koronarajoitukset saattavat aiheuttaa muutoksia. . . . . . . . 040 835 2928. . . Lisätietoja: Jari Mäkelä, p. Lisätietoja: Kilpailunjohtaja Pekka Kilpeläinen p. SM-pilkki, Puruvesi 6.3. . . Nuorten SM-toimintakilpailu, Tampere (tai lähiseutu) ?. . . . Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi Tulevat SM-kilpailut SM-pilkin esikilpailu la 5.2., Kerimäellä, Puruvedellä. MM-morrikarsinta, Toivakka 23.4. . . . . . . . Mastersien SM-perho, Iijoki, Taivalkoski 27.–28.8. . . Epävir. . SM-tuulastus, aika ja paikka auki 17.9. Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Kyrönjoki, Ilmajoki ?. . . SM-soutu-uistelu, Kolovesi, E-Savo (yöuistelu) 30.7. . . 050 403 2880 ja varajohtaja Veijo Malinen p. SM-laituripilkki, Tampere, Naistenlahti 24.–25.9. . . . . Lisätietoja: Juha ”Kossu” Kosonen, p. . . Järjestäjänä Kalvolan Kalastusseura ja kisakeskuksena toimii Jalavaniemi. . . . . . . . . . . . . . . . . SM-kelluntarengas, Ahvenlampi, Vekaranjärvi 2.7. 044 762 4555. . SM-morri la 19.3. . . . . Kilpailussa noudatetaan SM-kilpailusääntöjä ja -aikoja. Kilpailualueella pilkkiminen ja avantojenteko on kielletty 7 vrk ajan ennen kilpailua. . . . MM-tuulastus, aika ja paikka auki ?. 050 403 2880 ja varajohtaja Veijo Malinen p. . . . . . . SVK:n feedermestaruus, aika ja paikka auki ?. . . . Rantasalmen Hakojärvellä. . . . . . . . . . . . . . Kilpailukeskus löytyy osoitteesta Tunnelinlavantie 42, Tuusmäki. JÄRJESTÖILMOITUKSET Kuva: Jaana Vetikko. . . . . . . . . Kuva: Johanna Antila. . . . mennessä. Perhokalastuksen SM-finaali, Iijoki, Taivalkoski 3.–4.9. SM-perhonsidontakilpailu, aika ja paikka auki Kilpailukalenteri täydentyy. . Nuorten SM-perhokalastuskilpailu, aika ja paikka auki 17.–19.6. . . . . mennessä. Ilmoittautuminen ennakkoon 13.3. . SM-onki, Kalajärvi, Peräseinäjoki 13.8. . . . . . . . . . . . . . . Kerimäellä, Puruvedellä. . . . . . . . . . . Perhokalastuksen SM-joukkuekisa, aika ja paikka auki ?. . . . . . . . Ilmoittautuminen etukäteen 11.3. . SM-pilkin esikisa, Puruvesi 5.3. . . Ilmoittautuminen tapahtuu verkkosivujen lomakkeella (www. . Jälki-ilmoittautuminen paikan päällä klo 8.45 mennessä. . . . . . . . . . Uutuutena nyt ensimmäistä kertaa kilpailtava kaikusarja. . . . . . . . . SM-lohipilkki, Ahvenlampi, Luosto 14.-15.5. . . . . 040 734 5908. mennessä sähköpostilla juha.kosonen@edu.liperi.fi. . . . . Lisätietoja: Antti Tuomainen, p. . . Lisätietoja: Kilpailunjohtaja Pekka Kilpeläinen p. . . SM-heittouistelu, Keitele, P-Savo 3.7. . PILKKIKILPAILU Hämeen Vapaa-ajankalastajapiiri ry:n mestaruuspilkit Vanajavedellä 27.2.2022. . . . . . . SM-kiiskipilkki, Rantasalmi 19.3. Viehekalastuksen SM, Vaasa 2.7. . . . . . . . . . SM-särkipilkki la 26.3. . . . . . . . . . . Naisten SM-perho, Iijoki, Taivalkoski 13.–14.8. Kilpailukalenteri 2022 29.1. . . . . . . .
4 26.8. KALASTONHOITOMAKSU 2022 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 27.1. 2. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 050 597 4933 Kevätharjusta Inarinjärveltä 2/2022 ilmestyy 24.3. Mitä live on opettanut. Kalastajan venetraileri TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. 3. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 31.1. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 6 9.12. 5 7.10. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Kalapaikkana Silamus-joki K uv a: H an nu K os ti la in en . KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 24.3. 3 3.6. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. MAKSAMINEN 1. 74 1 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 2 24.3. LEHDET 2022 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot
MATERIAALI : Lippa ja etupaneelit 100 % puuvillaa, lakin sivut ja takaosa: 100 % polyesteriverkkoa. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. MATERIAALI : pinkki: 100 % puuvillaa, harmaa: 97 % puuvillaa, 3 % polyesteriä. VÄRI: musta. Yksi koko. Snapbackmuovisäätö. Konepesu 30 asteessa. Lippistä koristaa Mimmit kalastaa! -logo #mimmitkalastaa -hashtagilla. MATERIAALI : 100 % pehmeää akryyliä, kaksinkertainen kudonta, välissä Thinsulate-kerros. Hihaa koristaa SVK:n logo. Yksi koko, säädettävä. 050 597 4933 MIMMIT KALASTAA! 18 € MIMMIT KALASTAA! Osta itselle tai anna lahjaksi läheiselle. Pesu 40 asteessa. 20 € KALASTAVAN MIMMIN KESÄKAUDEN MUST-HANKIN TA! HANKI VAIKK A MOLEM MAT, nämä eivät jää kaapp iin pölytt ymään ! ISTUU NIIN PIENEE N KUIN SUURE MPAAN KIN PÄÄHÄ N! VÄRIT : PINKKI Mimmit kalastaa -logolla HARMAA Mimmit kalastaa -hashtag-logo lla MIMMIT KALASTAA! 15 € Pipo Lippis T-paita Suojaa silmät ja pään paahteelta sekä näyttää hyvältä: Pitää kalastavan mimmin lämpimänä säällä kuin säällä:. Pipoa koristaa Mimmit kalastaa! -logo. Silitys kuvan kohdalta nurjalta puolelta. VÄRI : musta
2022 – 12 650044 – 2201 #. Ladattava akku, laturi ja korkea-taajuuksinen CHIRP CPT-S pilkkianturi kellukkeella muuntavat Elementin täydelliseksi, kannettavaksi all-in-one kaveriksi pilkkijäille. 6 414886 500440 22001 PAL. ndyoursea Raymarinen pilkkikalastussetti sisältää kaiken, mitä pilkkijä tarvitsee ottaakseen Element-kaikuluotaimen tehokkaaseen käyttöön talven jäille. Vedenpitävä laukku kestävällä pohjalla on tehty ankariin olosuhteisiin. THE ULTIMATE FISHING MACHINE ELEMENT PILKKIKALASTUSSETTI 21-1408-MAR Element Ice Fishing Vapaqa-Ajan-kalastaja FI 220 x 250.indd 1 01/12/2021 09:12. VKO