Vapaa-ajan Kalastaja 1/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

OMAKALA vapaa-ajankalastajan sovellus Ahvenenpilkkijän OPAS PERÄMERELLE SUURmateiden perässä KIRJOLOHIPILKILLÄ Isolla Ahvenjärvellä Esittelyssä Oulujärven Paltaselkä. 1 • 2023 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Mitä kaikuluotain tuo kilpapilkintään
64 Seurat esittelyssä Hämeenlinnan Urheilukalastajat 66 Uutuudet 68 Suurkalavuosi 2023 70 SM-pilkki 2023 Nuasjärvellä 8 Ahvenenpilkkijän opas Perämerelle 26 Omakala Mistä oikeasti on kyse. 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä TAMMIKUU 2023 Sisällys 52 Nuorten tärpit 40 Uuden sukupolven pilkkikelat 62 Perhonurkka Kirjolohen järviperhot 38 Lääkärin määräyksestä Kilpapilkkijän lämmittimet 16 Mitä kaikuluotain tuo kilpapilkintään. 20 Suurmateiden perässä 42 Kalapaikkana Oulujärven Paltaselkä 50 Kalaherkut Tapsan perinteinen madekeitto 56 Vavan varressa Ahti Sipola 60 Tutkittua Onko vesivoimatuotannolle kestäviä ratkaisuja. 32 Kirjolohipilkillä Isolla Ahvenjärvellä 37 Historian havinaa VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 3
050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Markus Molenius puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 576 3302. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JU HA OJ AH AR JU . Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 31 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 0400 946 968. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 041 313 1295, markus.molenius@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. K uv a: Ja an a V et ik ko . 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh
K uv a : J o h an n a An t il a. Niiden avulla kannustamme kaikkia kokeilemaan kalastuksen eri muotoja ja löytämään eri vuodenaikoina harrastuksen pariin. Ku va : Ja ana V eti kk o. Haasta mukaan itsesi, sukulaisesi, kaverisi tai vaikkapa kalastusseurasi! Toivomme myös, että mahdollisimman moni veitsiä sujuvasti kalojen kanssa käyttävä jakaisi kalankäsittelyoppia eteenpäin ja innostaisi muitakin käyttämään itse pyydettyä kalaa. Haastamme lisäksi jo kokeneita kalastuksenharrastajia kokeilemaan uusia tapoja nauttia kalastuksesta, laajentamaan harrastusta tuttujen vesien ulkopuolelle sekä ottamaan haltuun vaikkapa maittavien kalaruokien kokkaamisen vähemmän arvostetuista kalalajeistamme. Ku va : J a a na Ve ti k ko . Tämän lehden ilmestyessä on helmikuun kestävän Pilkkikuun aloittava Pilkki12 juuri ovella ja ilmoittautuminen muun muassa perinteikkääseen SM-pilkkiin Sotkamon Nuasjärvelle käynnissä. Kokeneemmille harrastajille suunnattu lista puolestaan haastaa kokeilemaan muun muassa vähän teknisempiä kalastustapoja. Voit inspiroitua kampanjasivustomme vinkeistä ja haastelistoista, jotka voit tulostaa osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu. Teemavuoden aikana listaamme 52 tapaa innostua kalastuksesta. Pääkirjoitus TAMMIKUU 2023 JAANA VETIKKO KALASTUS MAISTUU 52 TAPAA INNOSTUA KALASTUKSESTA Annetaan kalastuksen maistua! Suomen Vapaa-ajankalastajien teemana on tänä vuonna Kalastus maistuu! Teeman myötä haluamme tarjota ideoita ja inspiraatiota, miten tutustua kalastusharrastukseen monipuolisesti ja löytää siitä uusia tapoja sekä oppia käsittelemään saaliskalojaan ja hyödyntämään niitä kotikeittiössä. Ja maistuvan kalasopan voi tehdä vaikkapa kiiskestä. Kalastus on monipuolinen ja hyödyllinen harrastus, jota voi harrastaa sujuvasti ympäri vuoden. KALASTUS maistuu -teemavuosi kannustaa kokeilemaan monipuolisesti niin eri kalastustapoja kuin kalaruokien valmistusta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 5. Teemavuosi käynnistyy talvikalastuskauden vinkein, joihin kuuluvat myös pilkkikisat ja muut pilkkitapahtumat. Osallistuthan Sinäkin Kalastus maistuu! -vuoteemme. Jokaisena vuodenaikana harrastus muuttaa muotoaan ja tarjoaa erilaisia elämyksiä: uusia tapoja kalastaa, uusia kalalajeja ja uusia makuja. Fiilistelijöille tarkoitetun listan avulla voit muistuttaa itseäsi etenkin kalastusharrastuksen yhteisöllisyydestä
Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta HEINOLA JÄÄPORAT ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! www.laxstrom.com LAXSTRÖM Muista Jääkairojen VAIHTOTERÄPALVELU! LAXSTRÖM JÄÄSAHAT Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä. JÄÄPORIEN tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat HEINOLA JÄÄPORIEN toimivuuden peruskivet. Jääporat Made in Finland by O rig in al
Tämä on linjassa koululaisten harrastuskyselyn kanssa, jonka mukaan kalastus yhdessä metsästyksen kanssa kuuluu poikien top5-suosikkeihin. On syytä tiedostaa, että ikärajan nostaminen (jolle on helppo povata laajaa vastustusta) ainoastaan siirtäisi rahoitusongelman ratkaisemista hieman tuonnemmaksi. Niinpä katson toiveikkaasti vuotta 2023 kohden ja mielessäni jo suunnittelen seuraavia kalastusseikkailuja. Omasta kalastuksesta ei hirveästi jäänyt jälkipolville kerrottavaa. Lisäksi EU:n toimesta kiristettiin entisestään merialueen lohenkalastusta ja kiellettiin ankeriaan kalastus kokonaan. Vaikka harva jäi haikailemaan syyspimeää ja lämpömittarin jumittumista nollan celsiuksen tuntumaan, jäi kiehtova loppuvuoden avovesikalastus tällä kertaa väliin. Kesäsään erikoisuus oli se, että ääri-ilmiöiden sijaan niin hellettä kuin sadettakin saatiin sopivassa suhteessa. Se avasikin kiitettävästi virtavesiä, muttei valitettavasti vesilakia. Toivoa hallinnon kokonaisvaltaisemmasta suhtautumisesta vapaa-ajankalastukseen saatiin ilahduttavasti juuri ennen joulua, kun häntä tavatessamme koko järjestö sai kiitosta uurastuksistaan kalastusharrastuksen hyväksi. Pilkille ennätin 24 tunnin verran ja avovesille alta sadan tunnin verran. Mikäli Helsingin Malmilla majaa pitäviltä ystäviltämme kysyttäisiin, nousisi maksuvapauden yläikäraja 70 vuoteen. Tämä oli yksi keskeisistä sanomista myös tilaisuuden avanneella maaja metsätalousministerillä. Ruutia voidaan toki asiaan polttaa, mutta järkevämpää olisi hyödyntää tiedettyä maksuhalukkuutta ja avata mahdollisuus kaiken ikäisille lunastaa lisälupia kalastonhoitomaksun kylkeen. Maistuvaa kalastusta vuodelle 2023! P ohdin, mitä juuri päättyneestä vuodesta 2022 jäi kalastajan ja järjestötoimijan silmin mieleen. Lähestyvät eduskuntavaalit ovat taasen virittäneet keskustelua kalastonhoitomaksukertymän turvaamisesta. Unohtaa ei sovi sitä, että samalla tyttöjen ja nuorten naisten kiinnostus kalastukseen on nousujohteista. Näin kävi myös kalastuslakipäivillä, jossa vuosien tauon jälkeen toisiaan kohtasivat ympäri Suomen työskentelevät kalatalouden ammattilaiset. JÄLKIPOLVILLE KERROTTAVAA Suomessa oli viimeistä täyttä vuottaan vallassa etukäteen kaikkien aikojen kalaja kalastusmyönteisimpänä pidetty hallitus. Vähäinen vesillä vietetty aika ja niukat saaliit eivät jää harmittamaan, koska nyt on kuitenkin jälkipolvi, jolle ylipäätään kertoa ja jonka kanssa elämyksiä jatkossa jakaa. Samalla kiinnitin huomiota siihen, että kaikkia totutusti syleilevään pyrkivässä avauksessa jäi ministerillä kalastusharrastus ja sitä tukeva oma strategia paitsioon. Arvoitukseksi jäi, oliko kyseessä silkka unohdus. Kolmatta vuotta koko maailmaa kiusanneen koronaviruksen kanssa opittiin siinä määrin pärjäämään, että päästiin vihdoin tapaamaan kalakavereita tapahtumissa ja kokoontumisissa. Syys-lokakuussa nautittiin tavanomaista lämpimämmästä säätilasta, kunnes talvi tuli kertarysäyksellä koko maahan jo marraskuussa. 1,8 miljoonasta vastikään kalassa käyneestä enemmistö on poikia ja miehiä. Niiden mukaan kalastusharrastus on Suomessa voimissaan, peräti 87 prosenttia suomalaisista kokee osaavansa kalastaa. Kuvaavaa koko kalatalouden sektorille on se, että rahat halutaan pois, mutta mitään toimenpiteitä ei harrastuksen edistämiseksi tehdä. Neuvontajärjestön harteille heitetään valtava taakka viestiä muutoksista sekä ylläpitää kiinnostusta harrastusta kohtaan suurena. Pärskeitä OLLI SAARI toiminnanjohtaja VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 7. Järjestön suositun mimmitoiminnan myötä on jännittävää odottaa, miltä näyttävät seuraavat, vuotta 2022 koskevat harrastustilastot. Kalastusharrastuksen edistämisestä jäi konkretia vähiin, mutta velvoitteita ja sääntelyä lisättiin (osin tarpeesta) ainakin kalojen ilmoitusvelvollisuutta ja kohtelua sekä kalastusvälineiden jätehuoltoa koskien. Pilkkijäitä riitti pitkälle kevääseen kuin vanhoina hyvinä aikoina. Vuonna 2022 julkaistiin useampia toisiaan täydentäviä vapaa-ajankalastuksen nykytilasta ja kiinnostuksesta kertovia tutkimustuloksia. Työn mahdollistamisessa on hallituksen kunniaksi tunnustettava budjettikirjaus kalastonhoitomaksuvarojen käytön lisäämisestä harrastuksen edistämiseen ja neuvontaan
Pilkkijä voikin hyvillä mielin ottaa mukaan pussillisen ruoka-ahvenia. TEKSTI JA KUVAT VILLE VÄHÄ Ahvenenpilkkijän OPAS Perämerelle PERÄMEREN ahvenkannoilla menee hyvin ja ne ovat elinvoimaisia. Lähiruokaa parhaimmillaan! 8 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PERÄMEREN pohjukka on muuhun Itämereen verrattuna matala. PILKINTÄ SYVEMPIEN alueiden läheisyydessä olevat laajahkot matalikot keräävät varmimmin ahvenia
Kuoreet ja muikut ovat Perämerellä isoja, jopa 20 sentin pituisia. Paras syöntihuippu osuu silloin yleensä auringonnousun jälkeiseen muutaman tunnin aikaikkunaan. Fileekokoista ahventa löytää niin matalasta kuin syvältäkin. Ravinto . Useat suuret joet tuovat sinne runsaasti suolatonta vettä, minkä takia alueen kalalajisto on sekoitus merija makeanveden lajeja. Tämä alue on Itämeren arktisin osa, mikä tarkoittaa pitkää jääpeitteistä aikaa. Näitä erittäin runsaslukuisia ja energiapitoisia pikkukaloja esiintyy lähes joka paikassa, oikeastaan ne puuttuvat vain aivan matalista ja rehevistä lahdista. Myös ympäristöolosuhteet, kuten meriveden korkeus, vaikuttavat merkittävästi ahventen liikkumiseen. Syvemmissä vesissä fileekokoiset ahvenet syövät mainittujen piikkikalojen lisäksi kuoretta (norssia), meressä elävää muikkua (maivaa) ja silakoita. Nämä noin viiden sentin pituiset vaaleankellertävät pikkukalat ovat tärkeä saalislaji monelle petokalalle. Ei siis ihme, että Perämerellä pilkkisaaliit ovat hyviä ja ahventen keskikokokin pannukarkean puolella. PIENET piikkikalat ovat ahventen mieliruokaa Perämerellä. Perämerellä ahventen koolla ja veden syvyydellä ei vaikuta olevan selkeää yhteyttä. Perämerellä pilkkiahventen mahoista löytyy yleisimmin kolmija kymmenpiikkiä. Lisäksi ruokalistalle kuuluu muun muassa silakoita. Matalassa erityisesti pehmeät pohjat varastoivat kesällä lämpöä ja talvella näillä alueilla vesi on sitten hieman lämpimämpää kuin muualla. Ne hakeutuvat etenkin matalassa vedessä lumilaikkujen alle tai paksumman jään alueelle, jossa on varjoa tarjolla. Paras syöntiaika ajoittuu silloin päivän valoisimpaan hetkeen. PERÄMERELLÄ PILKITÄÄN MATALASSA Monelle järvipilkkijälle saattaa tulla yllätyksenä, että Perämerellä ahventa pilkitään varsin matalasta. Itse olen todennut, että syvempien alueiden läheisyydessä olevat laajahkot matalikot keräävät varmimmin ahvenia vuodesta toiseen. Näissä lahdissa isotkin ahvenet ovat usein erikoistuneet syömään hyönteisravintoa, kuten suurikokoisia vesiperhosen toukkia. Alkuja keskitalven paikkoja ovat esimerkiksi edellä kuvattujen lahtien meren puoleiset edustat, Mitä ahvenet syövät Perämerellä. TASAPAINOPILKKIJÄNÄ EN MIELELLÄNI PILKI ALLE KAHDEN METRIN VEDESSÄ. Ahventa on kyllä vieläkin matalammassa, mutta tasapainopilkkijänä en mielelläni pilki alle kahden metrin vedessä. KESÄNVANHA silakka on noin 6–8 sentin pituisena sopiva saalis monen kokoiselle ahvenelle. Jäälle ei ole siis kiire, ja aamu-uninenkin ehtii syönnille. KEVÄÄLLÄ ahvenet ovat huomattavasti arempia. Sellaisina vuosina, jolloin pysyvän jääpeitteen muodostuminen menee pitkälle talveen ja merivesi ehtii kauttaaltaan kylmentyä, ahvenet hakeutuvat herkemmin matalaan ja rantojen läheisyyteen. Alueen ahvenkannat ovat elinvoimaisia ja runsaita. Tämä kaikki tuo erityispiirteensä myös ahvenen pilkintään. Kovin pienet ahvenet eivät niitä syö. Keväällä ahvenet ovat myös huomattavasti arempia. Merellä ahvenet syönnöstävät aktiivisesti läpi talven, joten saatavilla oleva ravinto vaikuttaa ahventen olinpaikkojen valintaan. Lämpimät ja pitkät kesät ovat olleet suosiollisia Perämeren ahvenille. Ylivoimaisesti eniten ahventa on tullut 2-5 metrin syvyisiltä alueilta. Pienikin ero veden lämpötilassa riittää vetämään puoleensa muiden kalojen lisäksi myös ahvenia. Itse en käytännössä koskaan pilki kuutta metriä syvemmästä. Rantojen lähistöllä olevilla matalilla alueilla ahvenet syövät piikkikalojen lisäksi muun muassa kiiskiä, särkikaloja, kivisimppuja ja toisia ahvenia. Hieman kauempana rannoilta ahventen syönnöksistä löytyy verrattain usein hietatokkoja. Sen sijaan kesänvanha silakka on noin 6–8 sentin pituisena sopiva saalis monen kokoiselle ahvenelle. Ahvenen käyttämä ravinto vaihtelee suuresti ahvenen koon lisäksi myös elinalueiden mukaan. T ässä jutussa esitellään pohjoisen Perämeren pilkkipaikkoja ja -vinkkejä Tornion ja Raahen väliselle merialueelle. Osa Perämeren pilkkipaikoista on selkeitä kevätpaikkoja, joissa ahvenia ja sitä myöten pilkkijöitä on vain keväällä kutuajan lähestyessä. Perämeren pohjukka on muuhun Itämereen verrattuna matala. Pilkkimään pääsee viimeistään joulukuussa ja kauden päättäjäisiä vietetään yleensä aivan huhtikuun lopulla. Silloin ahvenia kannattaa etsiä railojen, lumettomien laikkujen tai ohuemman lumija jääkerroksen alueilta. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 9. Kevään edetessä ja valonmäärän lisääntyessä ahventen käyttäytyminen muuttuu. VALONMÄÄRÄ VAIKUTTAA AHVENTEN KÄYTTÄYTYMISEEN Itse pidän alkuja keskitalvea parhaimpana aikana Perämeren ahventen pilkintään. Yksittäiset pienet pakat tai jyrkkäreunaiset rinteet eivät ole Perämeren ahventen suosikkipaikkoja. Ne ovat tyypillisesti matalia ja sulkeutuneita lahtia, joiden perukkaan laskee joki tai oja
PERÄMEREN ahvenet ovat selvästi järviahvenia hoikempia. Käytännössä lähes kaikki ovat olleet tietopaikkaan tehtyjen juuri kiloahvenia tavoittelevien reissujen tulosta. Nallikarin edusta on pohjanmuodoltaan varsin monotonista, mutta ahvenia kyllä löytyy, kun siirtyy noin kilometrin päässä olevalle penkan reunalle. Esimerkiksi Puruvedellä ja muilla etelän muikkujärvillä siihen saattaa riittää alle kymmenen vuotta. Iin merialueella on muitakin hyviä ahvenpaikkoja, kuten Praavanlahti ja Iijoen edusta. Oulussa Patenniemen edustalla oleva Kuivasmeri on kokeilemisen arvoinen paikka. Yksi viime vuosien uusista paikoista on Oritkari. Ahvenen kasvu Perämerellä Ahvenen kasvuun vaikuttavat eniten ravinnon määrä ja laatu sekä kasvukauden pituus. Kilon rajapyykki menee rikki keskimäärin 12-13 vuoden ikäisenä. RAILOT aukenevat ja sulkeutuvat jääkentän liikkeiden mukana, joten jäällä liikkujien on syytä olla tarkkana. Prännäri samoin kuin Kemin kaupungin edustan merialue on helposti tavoitettavia jalkaisinkin. Ikää ahvenella oli kolmetoista vuotta. selällä olevat karikkojen ympäristöt ja syvään pistävät vedenlaiset niemekkeet. Kirjoittajan oma topseiska on Lumijoen merialueelta, yhteispaino 5,441 kiloa. AURINKOISELLA kevätsäällä kannattaa ahvenia etsiä lumilaikuilta. Omaan pilkkiporukkaan on osunut Oulun merialueelta joka talvi vähintään yksi yli kilon ahven. Kasvu 10 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tosin on myös talvia, jolloin Kuivasmeri tuntuu olevan lähes tyhjä ahvenista. PERÄMERELLÄ tasapainopilkkijän saalisahventen keskipaino on yleensä 300 gramman molemmin puolin ja yli puolen kilon kalat eivät ole jokapäiväisiä. Merihelmessä on pitkät siirtymät parhaille paikoille. Toisaalta Perämeren ahvenet ovat selvästi järviahvenia hoikempia. Vastaavasti huhtikuussa saatu 1,35 kiloa painanut ahven oli 46,8 senttiä pitkä ja ikää sille oli kertynyt viisitoista vuotta. Kemin Ajoksen ja Selkäsaaren välinen alue on kokonaisuudessaan matalaa ja ahvenen pilkintään sopivaa noin 2-4 metrin vettä löytyy runsaasti. TORNION JA OULUN VÄLISET AHVENPAIKAT Torniossa Röytän alue ja erityisesti Prännärinniemi tuli tietoisuuteen joitain vuosia sitten, kun pilkkikisoissa sieltä vedettiin hirmuisia ahvenpotteja. Perämerellä noin 40 sentin pituinen ahven painaa tyypillisesti 600–700 grammaa, kun etelän järvillä vastaavan kokoinen voi painaa jopa kilon. Sellaisen voi toki saada melkein mistä vain ”kerran elämässä” -tuurilla. Kuivaniemessä Merihelmen edusta on tunnettua pilkkiseutua, samoin Vatungin nokka. Se on helposti saavutettavissa ja ajoittain on ahventa mukavasti. Edellä kerrottujen syiden takia kiloluokan ahvenet ovat Perämerellä aika tiukassa. Tai sitten täsmäiskulla tiettyyn paikkaan juuri tietyissä olosuhteissa. Sekin on pohjanmuodoltaan ai. Esimerkiksi maaliskuussa Oulun merialueelta saamani 1,105 kilon painoinen naaras ahven oli peräti 47 senttiä pitkä. Laitakarissa ovat saaliit kuitenkin laskeneet ja haastetta tuo myös ahventen löytäminen laajalta alueelta. Iin Laitakari oli takavuosina todella kovan pilkkipaikan maineessa. Vaikka Perämerellä on ahvenille runsaasti energiapitoista ravintoa, kasvukauden lyhyyden takia kasvu ei ole kuitenkaan kovin nopeaa. Railojen läheisyydestä löytää ahvenia läpi talven, parhaiten kuitenkin keskitalvella
Kauempana on useita otollisia paikkoja, kuten noin neljä kilometriä satamasta luoteeseen oleva Kovellin matalikko. Kaikuluotain helpottaa tasapainopilkkijän hommaa huomattavasti. Ilman moottorin apua liikkuvat pilkkijät tyytyvät useimmiten pilkkimään satamasta noin kilometrin päässä olevan tuulimyllyn ympäristöstä tai sen länsipuolella olevan kolmen metrin penkan reunan alueella. Oli sitten syynä kova kalastuspaine, lahden mataloituminen tai jokin muu syy, ne ajat ovat takanapäin. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 11. Raaheen päin mentäessä vastaan tulee Merikylänlahti. Rannalta löytyy parkkitilaa autoille ja pilkkipaikoille ei ole pitkä matka rannasta. Sieltä ahventa löytää esimerkiksi noin kilometrin päässä satamasta olevien matalikkojen ympäriltä. ka yksitoikkoista, mutta ahvenia se tuntuu miellyttävän. Riittävän suurien tasapainojen käyttö auttaa myös valikoimaan aivan pienimmät ahvenet saaliista pois. Railoja tai vaarallisia sulapaikkoja ei siellä yleensä ole. Lumijoen vastarannalta löytyy takavuosien supersuosittu kevätpaikka, Hailuodon Ojakylänlahti. Merellä ei kannata arastella koon suhteen, sillä suuri pilkki houkuttelee ahvenia paremmin. Oritkari onkin nykyisin yksi suosituimpia Oulun pilkkipaikkoja. Matalaan lahden perukkaan pakkaantui vielä 1980-1990-luvuilla valtavan ahvenmäärän lisäksi valtava määrä pilkkijöitä ympäri Suomea. Jos sattuu huono syönti, niin silloin pelkkä morri on monen valinta, vaikka se kuuluisa kultainen. Silloin jäälle pääsy ja sieltä takaisin tulo kuivin saappain saattaa olla vaikeaa. tulee tasapainoilla vähintäänkin tarpeeksi. Toki Ojakylänlahdelta saadaan edelleen keväisin ahventa, mutta vaihtelu on vuosien välillä suurta ja mistään ylivoimaisesta huippupaikasta ei voida enää puhua. Lujan uskon lisäksi se vaatii kokemusta ja kaikuluotainkin on lähes välttämätön hankinta. Omat ja kaveriporukan ahvensaaliit ovat kuitenkin osoittaneet, että saalista KUIVASMERI ON KOKEILEMISEN ARVOINEN PAIKKA. Tasapainot eivät varmasti ole aina se paras valinta, varsinkaan aloittelijan kannalta. Lumijoen ja Hailuodon välinen Luodonselkä tarjoaa laajalti vaihtelevaa pilkkialuetta ja runsaita ahvensaaliita. LIMINGANLAHDEN JA LUMIJOEN HOTSPOTIT Oulunsalon lentoaseman takaa Liminganlahdelta löytyvä Peuhu on yksi parhaista paikoista ahventen meripilkinnän aloittamiseksi Oulussa. Merikarttojen ja ilmakuvien avulla voi etsiä lupaavan näköiset ottipaikat. Perusvarma valinta on perinteinen tapsipilkki. Tasapainoilla pilkkiminen perustuu suurelta osin syövien tai muuten aktiivisten ahvenien etsintään. Harvemmin kuitenkaan aivan tarkkoja paikkatietoja. PERÄMEREN selkävesillä eri kokoiset ahvenet liikkuvat usein sekaparvissa. Ainoa ongelma syntyy, kun merivesi on reilusti plussalla ja rantaan kertyy jään päälle vettä. Yksi eniten käytetty on hopeinen Valio, jossa on siimatapsin päässä kärpäsentoukilla tai madoilla ladattu iso morri. AHVENENPILKKIJÄN VÄLINEVALINNAT Itse opettelin tasapainopilkinnän alkeet 1990-luvun loppupuolella ja sitä myöten siirryin ahventen pilkinnässä pelkästään tasapainoihin. MONI VANNOO VALION NIMEEN Tasapainoista on tarkemmin omassa osiossa, mutta mitä muuta kannattaa Perämeren ahvenille tarjoilla. Jotta pilkkipäivä ei kuluisi päämäärättömään haahuiluun jäällä, tulee olla jonkinlainen käsitys siitä, millaisilta alueilta ahvenia kannattaa milloinkin etsiä. Luotain kertoo kalojen mahdollisen olemassaolon lisäksi myös sen, minkälainen tasapaino ja uittotyyli toimii siinä hetkessä parhaiten. Somen pilkkiryhmistä, kuten Oulun pilkkihulluista, löytää hyviä vinkkejä. RIITTÄVÄN suurien tasapainojen käyttö auttaa valikoimaan aivan pienimmät ahvenet saaliista pois. Oritkarin vastapuolella on Oulunsalon Varjakka. Peuhun alue on myös jäiden suhteen varmaa aluetta. Vaikka kyseessä on varsin suljettu matala lahti, niin sieltä löytyy mukavasti ahventa läpi talven. Tosin viime vuosina mukaan ovat tulleet myös jigit, lähinnä aran syönnin varalle. Tauvonniemen toiselta puolelta löytyy toinen suosittu paikka, Yrjänänlahti. Ahventa saadaan läpi talven aina kevään viimeisille jäille saakka. Lahdelle on helppo kulkea sataman kautta, eikä kalapaikoille ole pitkä matka. Lumijoen Varjakka lienee jokaiselle pilkkihullulle tuttu paikka, ainakin nimenä
12 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kuvassa veden syvyys on kaksi metriä ja käytetyillä asetuksilla keilan leveys on pohjassakin vain 0,8 metriä. KAIKULUOTAIMESTA on eniten hyötyä syvässä vedessä, jossa anturin keila ”ehtii” levetä tarpeeksi. TASAPAINON vatsakoukuksi kannattaa ripustaa värikoukku. TASAPAINOIKSI kannattaa valita sellaisia, jotka uivat takuuvarmasti omassa vavassa, omalla uittotyylillä
Yleensä niiden koetaan olevan suurten muikkujärvien täsmäaseita, mutta ne toimivat myös merellä esimerkiksi kuoretta syöville ahvenille. Oikeassa rivissä kahdeksansenttiset keventämättömät: Silli Kasi, kolme Pilkkipajan Pommia ja kaksi Vitikka seiskavitosta. Suurilla kevennetyillä voi käyttää huoletta 0,45-millistä. Perusvarma valinta on hopeiset kyljet, vaalea maha ja tummempi selkä. ISON ahvenen saaminen on aina sykähdyttävä hetki. Noin 7–8 sentin pituiset levypyrstölliset muodostavat toisen ryhmän. Tasapainot . Paksu siima vähentää siimasotkuja ja kestää huolettomampaa käsittelyä. Jigeissä itse suosin luomuvärejä, mutta ajoittain erityisesti värikäs papukaija (esimerkiksi Saira 335) on toiminut todella hyvin myös jigissä. Joidenkin mielestä värikoukun ripustaminen tasapainon vatsakoukuksi on etikettivirhe, mutta suosittelen kuitenkin sen käyttöä Perämerellä. VASEN rivi ylhäältä: Pilkkipajan Lastu, kaksi Jouni Väänäsen Kitkan Viisasta, kaksi Ruthlessin pilkkijigipäätä ja Small Fishiä. Selän värinä toimii mustakin, mutta useimmiten lievempi kontrasti kylkeen on parempi. Sopiva paksuus keskikokoisille (6-8 cm) tasapainoille on noin 0,35 millimetriä. Koska Perämerellä ei pilkitä kovin syvästä, siimaksi käy monofiili. ?. Huhtikuun lämmin ilma mahdollisti kalan vapauttamisen takaisin hyväkuntoisena. Hyviä vaihtoehtoja ovat vihertävä-, sinertävätai kellertäväselkäiset. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 13. Sirppitai lapiopyrstöjä paremmin ahvenille maistuvat vähemmän elävät jigimallit, kuten Orka Small Fish, Mikado Saira ja Jasu Tiera. VASEMMASSA rivissä kymmensenttiset kevennetyt: Silli Hilepälkäne, EVä salakannahkainen kuore, Pääevä P5 kuore ja SYPin kaksi kuoretta, joista alimmainen kuoreennahkainen. Tämä reilusti yli kilon ahven otti vihertäväselkäiseen EVä-tasapainoon. Kolmas ryhmä ovat isot kevennetyt tasapainot. Hyvinä esimerkkeinä voi mainita Pilkkipajan Pommin, Daiwan Balancen ja Nilsun Jiggerin. Normaalit jigipäätkin toimivat, mutta litteä niin sanottu uivapää on parempi valinta. Räikeitä ärsytysvärejä käytän vain poikkeustapauksissa, kuten sameavetisissä lahdissa. KEVENNETYT tasapainot toimivat merellä esimerkiksi kuoretta syöville ahvenille. Kalliit kevennetyt tasapainot eivät välttämättä ole sellaisia, parempi valinta varsinkin aloittelijalle on keventämätön varmauintinen levypyrstö. Vavaksi sopii hyvin ihan tavallinen Delfiini tai vastaava, kunhan vain varmistaa kärjen olevan sopivan jäntevää lasikuitua. Ensinnäkin tasapainoiksi kannattaa valita sellaisia, jotka uivat takuuvarmasti omassa vavassa, omalla uittotyylillä. Tällaiset väriyhdistelmät kattavat ahventen tavallisimmat saalislajit. Nämä ovat niitä perinteisiä nopeasti uivia meritasapainoja ja ne ovat parhaimmillaan aktiivisten ahventen pilkinnässä. Käyttämieni tasapainojen värimaailma on vahvasti luomupainotteinen. Puhdas peilaava foliokylki ei ole oikein toiminut, vaan on vaatinut hilettä tai kuvioidun folion. Oikea rivi ylhäältä: Kolme EVä karvapyrstöä, joista keskimmäinen hietatokko -spesiaali ja alimmaisena Jesse Mambon jigipäässä Mikado Saira 335 kalajigi. Suosikkeja ovat kalakaverin tekemä EVä, Pilkkipajan Lastu ja Jouni Väänäsen Kitkan Viisas. Haukien varalta li. HOIKAHKOT karvapyrstöt ovat parhaimmillaan aremmalla syönnillä. Tasapainot Perämerelle Pienimmät käyttämäni tasapainot ovat noin 6–7 sentin pituiset hoikahkot karvapyrstöt. Jigejä ei kannata unohtaa. Omista rasioistani löytyy muun muassa Sillanpään Tonin Sillejä, Haatasen Juhon Syppejä ja kalakaverin tekemiä EVä-kevennettyjä. TASAPAINOPILKKIJÄN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Pitkä oppimäärä olisi oman jutun aihe, joten pitäydytään perusasioissa. Nämä ovat parhaimmillaan aremmalla syönnillä ja erityisesti silloin, kun pilkitään matalassa tai sitten aivan jääkannen alla olevia ahvenia. Hyviä kaupallisia versioita ovat esimerkiksi Ruthlessin Ice Jigit ja Jessen Mambo-jigipäät
14 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ” . Kannattaa kuitenkin muistaa, että mitä matalammassa pilkkii, sitä arempaa ahven on kaikelle melulle, eteenkin kairaamiselle. Paksussa jäässä konevoima helpottaa kairaamista ja kalojen saanti ei silloin ainakaan reikien määrästä jää kiinni. NYKYTALVINA saattaa Perämerelläkin olla potkurikelit keskellä talvea. Alaspäin ei kannata koskaan laskea, hidas nosto saa usein aran ahvenen ottamaan. Vielä kun mukaan lisätään kaikuluotain, niin paketti alkaa olemaan kasassa. Mitä arempaa ja isompaa ahven on, sitä varovaisemmin tasapainoa uitetaan. Tässä tapauksessa siimasotkujen vähentämiseksi toukilla syötitetty kolmihaarakoukku on kiinnitetty pilkkiin uistinrenkailla. Ääritapauksessa pidetään vain paikallaan tai tehdään pieniä nypyttelyjä. Joskus ahvenet nousevat tikkana tasapainolle, mutta useimmiten niitä joutuu houkuttelemaan irti pohjasta. YKSI hyvä pilkki Perämerelle on iso hopeinen Valio. Kokenut pilkkijä voi kierrellä vanhoja ottipaikkoja, mutta jos sellaisia ei ole tiedossa, niin paras taktiikka on kokeilla järjestelmällisesti eri syvyyksistä. SUURIN virhe on laskea tasapaino pohjaan. Yksi tällainen poikkeustalvi oli vuonna 2020. Perämerellä piikkikalat ovat usein jään alla ja sieltä löytää vähemmän yllättäen myös niitä saalistavat ahvenet. Aloita siis tasapainon uitto aina välivedestä. Omien havaintojeni perusteella ahvenet eivät Perämerellä ole koskaan välivedessä. Ajoittain ahvenet saa hurjalle syönnille uittamalla tasapainoa niin, ettei se ehdi kunnolla pysähtyä. Yleensä tällainen rajumpi uitto toimii alkutalvesta ja keväällä. Siirtymät merellä saavat olla reiluja, vaikka satoja metrejä kerralla. Tässäkin kaiku helpottaa hommaa huomattavasti, sen avulla näet miten ahvenet reagoivat tarjottuun tasapainoon. SIIRTYMÄT MERELLÄ SAAVAT OLLA REILUJA, VAIKKA SATOJA METREJÄ KERRALLA. . Tasapainolla pilkkijä saakin yleensä parhaat saaliit rauhallisemmilta alueilta, joissa muita pilkkijöitä on vähemmän. TYHJÄ AVANTO VAIHDETAAN UUTEEN Jos tärppejä ei kuulu, eikä kaiussakaan näy elämää, niin kovin kauan ei kannata tasapainoa samalla avannolla heilutella. ÄLÄ LASKE POHJAAN TASAPAINOA Kun on sitten tehty avanto ja lasketaan tasapaino veteen, niin suurin virhe on laskea se pohjaan. Se soveltuu kaikille pilkkijöille, taitotasosta riippumatta. säturvaa tuo fluorocarbonista tehty peruke. Kalat kyllä mahtuvat pienemmästäkin, mutta moni suurahven on karannut tasapainon päätykoukun otettua avannon alalaitaan kiinni. OMIEN havaintojeni perusteella ahvenet eivät Perämerellä ole koskaan välivedessä. Jos ei sitten satu tietämään, että juuri siitä voi saada sen kiloisen ahvenen. Kairaksi sopiva valinta on vähintään 6-tuumainen. Tuolloin ei helmikuussakaan ollut lumesta haittaa, mutta eipä ollut paljoa jäätäkään. Tämä passivoi ahvenet lähes takuuvarmasti. Ja sitten kun saa jotain merkkejä ahvenista, aletaan kairaamaan sitä syvyysaluetta tarkemmin. Yleensä ne ovat pohjalla ja ajoittain aivan jään alla. Tällaisia lähes jäässä kiinni uivia ahvenia ei kaiussa näe, vaan ne täytyy muuten sieltä bongata
Toimenpide aloitettiin marraskuun puolessa välissä ja toimenpiteen onnistuminen selviää keväällä jäiden lähdettyä. Piilijoen uoman kunnostus aloitetaan kesällä 2023 ja vesi ohjataan jokeen, kun asianomaiset viranomaisluvat on saatu, todennäköisesti kesällä 2024. Katso Makita jälleenmyyjät www.makita. Lisäksi Kuusingin taimenen pelastaminen hyödyttää erittäin uhanalaisten Kitkaja Oulankajoen taimenkantojen elinvoimaisuutta. Rohmutokot poistetaan rotenonipitoisella biohajoavalla liuoksella, joka on hyvin myrkyllistä kaloille ja vesieläimille, mutta vähemmän myrkyllistä nisäkkäille ja linnuille. Pilkkiminen on mukava ulkoiluharrastus ja mielenkiintoisemmaksi se vielä tulee kun reikien kairaaminen helpottuu ja nopeutuu kalaparvea seuratessa. ROHMUTOKON hävittämisen onnistuminen selviää keväällä jäiden lähdettyä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö hävittää LS Kalavesien Hoito Oy:n kanssa haitalliseksi vieraslajiksi säädettyä rohmutokkoa (Perccottus glenii) varsinaissuomalaisesta lammesta. Erittäin vahva, porakone sivukahvalla pilkkikairaukseen. Rohmutokko lisääntyy nopeasti ja on tehokas saalistaja. Kunnostuksen päätavoitteena on saada Kuusinkijoen taimenkanta jälleen elinvoimaiseksi, mutta samalla myös muut vaelluskalat, kuten vaellussiika ja harjus, hyötyvät hankkeesta. Kunnostussuunnitelman mukaan Piilijokeen ja Kuusinkijokeen rakennetaan pohjapadot niin, että Piilijoen pohjapato tulee olemaan kymmenen senttimetriä alempana kuin Kuusinkijoen pohjapato. Tavoitteena on koko rohmutokkoesiintymän hävittäminen. M ol em m is sa m al le is sa m uk an a Ra pa la UR M ak ita ED T1 55 m m tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. ”Testasimme tuotteen: 5,0Ah akulla syntyi 80 kpl reikiä 34 cm paksuun jäähän!” Pilkkiminen on mukava ulkoiluharrastus ja miePilkkiminen on mukava ulkoiluharrastus ja miePilkkiminen on mukava ulkoiluharrastus ja miePILKI SINÄ JA ANNA MAKITAN KAIRATA MAKITA KAIRAPAKETIT TALVI 2022-2023 M ol em m is sa m al le is sa m uk an a Ra pa la M ol em m is sa m al le is sa m uk an a Ra pa la DDF486ZKAIRA Runkoversio ilman akkuja. Hiiliharjaton moottori, maksimi vääntövoima huikea 130/65 Nm. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainut tiedossa oleva rohmutokkoesiintymä Suomesta löydettiin elokuussa 2022 käsittelyn kohteena olevasta lammesta. Kuten yllä mutta runkoversiona 349,281,45 alv % DDF486ZKAIRA DDF486KAIRA Täysversio kahdella 5,0 Ah akulla. 499,402,42 alv % KUUSINKIJOKI ROHMUTOKKO KUUSINKIJOEN taimenelle avautuu vapaa vaellusyhteys Kuusinkijoki kuntoon ry on ostanut Koskienergia Oy:ltä Myllykosken vesivoimalan Kuusamossa 3,8 miljoonalla eurolla. UR M ak ita ED T1 55 m m tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. Varustettu pitkällä apukahvalla, jonka käyttö on aina pakollista pilkkikairauksessa. Käsittelystä ei aiheudu vaaraa ihmisten terveydelle. Voimalaitoksen käytöstä poistamisen ja jokialueen kunnostuksen jälkeen Kuusinkijoen erittäin uhanalaiselle taimenelle muodostuu vapaa vaellusyhteys Venäjän Pääjärvestä aina Kiitämäjärven vesistöalueelle saakka. Keskeistä jokikunnostuksessa on voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä tukitun Piilijoen uoman avaaminen 65 vuoden tauon jälkeen. Merkittävän haitallisuuden ja tahallisen levittämisen hillitsemiseksi poistotoimiin ryhdyttiin nopeasti.. Tällä varmistetaan, että Piilijokeen riittää vettä myös keskitalvella ja siten pystytään turvaamaan kalanpoikasten selviytyminen. Kauppasopimuksen mukaan voimalaitoksen toiminta lakkaa kuluvan vuoden elokuun lopussa. UR M ak ita ED T1 55 m m tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. Laji on tuotu lampeen tahallisesti ihmisen levittämänä. Pian selvisi, että se on kyennyt onnistuneesti lisääntymään lammessa. Suomesta löytyneistä haitallisista vieraslajikaloista rohmutokko aiheuttaa mahdollisesti suurimman uhan alkuperäiselle vesilajistollemme
Sisämaan vahvistuneet ahvenja kuhakannat ovat antaneet loistavat asetelmat kaikuluotainpilkinnän yleistymiseen ja sen kehittymiseen. KAIKUPILKKIJÄN katse tiukasti avannon ja näytön välimaastossa. PILKKIJÄN kaikupaketti kulkee kätevästi omassa kantolaukussa. ?. Lisäksi ahkio täytKaikupilkintä herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yhä useampi pilkinnän harrastaja, varsinkin aloitteleva, harkitsee ja miettii, mitä hyötyä tai lisäarvoa kaikuluotain tuo mukaan harrastukseen. Kevyimpiä kaikupaketteja voidaan pienellä virittämisellä asentaa myös kannettaviin pilkkireippuihin ja -istuimiin. Reikien tekoon on valikoitunut vähintään 6-tuumainen jääkaira, useimmiten sekin akullisena versiona. PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT SAMI KAINULAINEN KAIKULUOTAIN yleistyy pilkinnässä ja pilkkikilpailuissa K aikuluotaimien käyttö pilkinnässä on laajasti lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Anturia pyörittämällä haetaan suuntaa kaloista ja seurataan niiden reagointia pilkkivälineisiin. 16 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siksi on varsin yleistä, että osassa maatamme pilkkijäillä nähdään jo enemmän kaikupilkkijöitä kuin perinteisiä pilkkimiehiä. Pilkkiahkiota käyttävän kaikupilkkijän varustemäärälle kertyy painoa helposti 10-20 kiloon, joskin laadukkailla akuilla pystytään huomattavaan kuorman kevennykseen. ?. Talvinen harrastus on muuttunut niin, että kaikupilkkijän ensisijaisena tavoitteena on isompien saaliskalojen pyydystäminen. KAIKUPILKKIJÄN VARUSTUS Kaikupilkkijän varustus ja jäällä liikutettava kalusto vaatii yleensä jonkinlaisen apuvälineen, kuten pilkkipulkan tai -ahkion. Tänä päivänä löytyy laajalti tietoa kaikuluotainpilkinnästä muun muassa useilta someja Youtube-kanavilta, joten lajin moninaisiin syövereihin on helppo tutustua niin hyvässä kuin pahassa. Tekniikan kehittyessä markkinoille nousee jatkuvasti uutta ja tarkempaa kaikutekniikkaa, joka perinteisten venekalastusmuotojen lisäksi on kotiutunut myös pilkintään. Koska jäällä kuljetaan pääosin jalan, jokainen ylimääräinen lisäkilo kannattaa karsia pois kuormasta
Anturia pyörittämällä saadaan suunnattua kalojen tarkka sijainti kymmenien metrien etäisyydeltä. MILLAISIA PILKKILUOTAIMIA KÄYTETÄÄN. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 17. Markkinoille on tuotu muun muassa kompakteja pilkkiluotainpaketteja. Jään alla oleva anturi asennetaan anturijalkaan niin, että suunta on tiedossa myös jään päällä. Kaikupilkintään sopivia kaikuluotaimia on valittavana pilvin pimein. . Valitettavasti tehdastekoisia pilkkianturitelineitä on varsin vähän tarjolla live-luotaimiin. Itse suosittelen pystynäyttöä, joka antaa paremman kuvan syvyysvaikutelmasta. Luotaimen näyttöruutu on suhteellisen pienikokoinen, keskimäärin noin neljä tuumaa. tyy erillisestä modatusta pilkki-istuimesta, (vaihtoehtoina kalakontti tai reppujakkara) vapatelineistä vapoineen jne. ISTUINREPPUUN asennettu kaikuluotain kulkee jäällä helposti mukana. TUUNATUSSA pilkkiahkiossa on otettu huomioon kaikki mukavuudet. Viime vuosina on yleistynyt niin sanottu live-luotaus, jolloin erittäin tarkkaa kaikukuvaa saadaan myös sivuttaissuunnassa. PILKKIANTURIN toimintaperiaate. Niissä kaikuluotaimen näyttö, akku ja pilkkianturi kulkevat kätevästi omassa kantolaukussa, jota on helpohko kuljettaa ja käsitellä pilkkiavannon äärellä. Näyttöön rakentuvan kuvan perusteella kokeneempi käyttäjä tunnistaa kalalajit ja niiden koon jopa viiden senttimetrin tarkkuudella. Näyttöjen koko näissä luotaimissa vaihtelee yleensä 9-12 tuuman välillä, suurimmillaan jopa 16 tuumaan asti. Saatavilla on luotaimia, joissa kuvaruutu on joko pystytai vaaka-asennossa. Älä siis tee pikaista päätöstä hankkiessa pilkkiluotainta. . 200 kHz 83 kHz SYVYYS 10 m KARTION 83 kHz = 11 m 200 kHz = 5 m daan taivuttaa yläpäästä mutkalle, joka osoittaa oikeaa suuntaa havaittuun kohteeseen. . LIVE-LUOTAIMEN näyttö on suurempi kuin tavanomaisten pilkkiluotaimien näyttö. Luotainmalleja ja -merkkejä on valittavana kymmeniä erilaisia, eri ominaisuuksin. Tällaisen pilkkikaiun antama kuva näyttää pilkkireiän alapuolella tapahtuvaa toimintaa. Anturin jalkaa (usein omatekoinen) voi
Pilkkikaikujen hintahaarukka on melkoinen. Ei ole todellakaan itsestäänselvyys, että kalat olisivat aina samojen vieheiden perään. Järjestäjä rakentaa mittapisteen myös kilpailukeskukseen, jos kilpailijat haluavat tuoda saaliinsa rantaan ja kotiin jatkojalostukseen. 18 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Saaliiksi saatu kala edellytetään lopetettavaksi välittömästi ennen talteenottoa. PITUUS VAI PAINO. Yhteispainokilpailuissa kilpailija tuo saaliskalat puntarille kilpailuajan päätyttyä. Passiivinen ja monotoninen kalastustyyli harvemmin tuottaa tulosta, edes kaikupilkkijälle. Kuvassa on lisäksi oltava joku järjestäjän ilmoittama merkki tai tunnus, jolla varmistetaan kuvan aitous. Näissä alueissa saaliskaloja on kappalemäärissä harvemmassa, mutta nykyisen live-tekniikan avulla yksittäisten isompien kalojen löytäminen on huomattavasti helpompaa verrattuna aikaisempaan. Kilpailija voi kilpailun aikana lähettää kilpailukeskukseen sähköisen kuvan mittatarran päällä olevasta saaliskalastaan, jonka kilpailujärjestäjä kuittaa. Välineet takilpailussa järjestäjä antaa kilpailijoille mittatarran, joka toimii virallisena mittalautana. Perusluotaimen saa noin 300 eurolla, mutta tekniikan lisääntyessä huippulaitteiden hinnat nousevat jopa useampiin tuhansiin euroihin. KAIKUPILKKIKISAT Ajatukset ja sanat vastuullisuudesta ja kestävistä kalakannoista ovat pikkuhiljaa kotiutuneet myös pilkkikisoihin. Isommat petokalat harvemmin hakeutuvat täkyparvien sekaan, vaan ne sijoittuvat tilannetta tarkkaillen parvien reunoille. Yleistä on, että kilpailussa on tavoitteena saada mitallisia ahvenia kisakorttiin 3-5 kappaletta. MitKAIKUPILKKIJÄN ottipelejä. Kilpailumuotoja on yleensä kahdenlaisia, pituusmittatai yhteispainokilpailut. Erikokoiset ja muuttuvilla korkeuksilla tarjotut välineet ja niiden aktiivinen uitto usein herättää kalojen mielenkiinnon, jota on helppo seurata kaikuluotaimen näytöltä. Pilkkipaikoiksi valikoituvat usein erilaiset penkanreunat ja selkeät pohjanmuodot, jossa lähistöllä löytyy täkykaloja, usein kuoretta tai muikkua. Kalojen mittaaminen kilpailukeskuksessa herättää huomattavaa kiinnostusta myös paikalle ”eksyneelle” yleisölle. Isot yksittäiset petokalat seurailevat usein alueella liikkuvia pieniä särkikalaparvia. "Onko meidän järvessämme tosiaankin tällaisia kaloja", rannassa usein kuiskitaan... Tämä käytäntö on esimerkiksi SVK:n järjestämässä SM-kaikupilkissä, jossa punnitaan maksimissaan kilpailijan viittä (5) ahventa. Enää ei paremmuutta mitata pelkästään kokonaissaalismäärillä kiloissa, vaan yksittäisten kalojen koon mukaan. Tasapainojen ja kevennettyjen tasureiden lisäksi välinepakki kannattaa täyttää pilkkijigeillä, morreilla, värikoukkuvälineillä ja tapsipilkeillä. LIVE-LUOTAIN OPETTAA PALJON Live-kaikuluotaintekniikka opettaa kalastajalle paljon kalojen käyttäytymisestä, niiden liikkeistä ja reaktioista pilkkiavannon läheisyydessä. Vastaavia kilMITTAKILPAILUSSA kala tulee asettaa järjestäjän ohjeen mukaan. Kuittauksen jälkeen kilpailija voi halutessaan vapauttaa kalan. Kaikupilkkikisoissa saaliskaloina ovat pääsääntöisesti ahvenet. VALMISTAUDU PILKKIPÄIVÄÄN Etukäteistiedot vesistöstä, kalakannasta ja oletetuista kalapaikoista auttavat onnistuneeseen pilkkipäivään. Myös tasapohjaiset ja matalammat vesialueet voivat yllättää isomusten suhteen. Ahvenen alamitta kaikupilkkikilpailuissa on yleensä 25-30 sentin välillä. Pilkkivavat ja välineet on hyvä pitää käden ulottuvilla esillä, että ne ovat helposti ja nopeasti vaihdettavissa. Ahvenen pituus pyöristetään tuloksissa edelliseen täyteen senttimetriin. Kaikupilkinnässä harvoin tulee liikuttua suuria tai useita alueita päivän aikana, vaan yleensä keskitytään kalastamaan tarkemmin pienempiä "pisteitä". Tämä kilpailuformaatti on helppo järjestää, eikä juurikaan poikkea perinteisen pilkkikilpailun järjestelyistä. Nämä laitteet ovat niin tarkkoja ja tehokkaita, että kalojen havainnointi on mahdollista kolmenkymmenen metrin etäisyydeltä pilkkireiältä. Välineet isomusten pilkintään Kaikupilkkijän välineistö on monipuolinen
Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa kaikuluotain ja sen käyttö sallitaan kaikissa pilkkikilpailuissa. Myös tämä kilpailuformaatti on löytänyt SVK:n kilpailukalenteriin. Nähdään siis kaikupilkillä! Vinkit Uutta tvistiä Ilmoittaudu ennakkoon 13.3. PERINTEINEN VAI KAIKUPILKKI. Vaikka en itse ole vannoutunut kaikupilkkijä, olen silti halunnut olla mukana kehityksessä, kokeillut lajia ja järjestänyt puolenkymmentä isohkoa kaikupilkkitapahtumaa. Toivon, että kalaseurat alkaisivat myös rohkeasti järjestää kaikupilkkejä perinteisten pilkkikilpailuiden lisäksi. Voit ostaa erikseen pilkkianturin ja pienen akun. Kilpailuvesistöt on valittava kaikupilkintään sopiviksi niin syvyyksiltään kuin kalastoltaan. Tapahtuman osallistujat ovat mukana iloisella ja avoimella mielellä. Näihin tapahtumiin osallistuneet ovat antaneet paljon positiivista palautetta ja kiitosta. ?. ?. Näissä kilpailuissa on myös kaikuluotaimen käyttö sallittu. Onko tarve kartalle. Tämä kalastuksen kilpailumuoto on saanut laajan kannattajajoukon niin kesällä kuin talvellakin. Tämän talven SM-pilkki kilpaillaan Sotkamon Nuasjärvellä 25. Kaikusarja pilkitään rajatulla alueella. Silloin leppoisa kisafiilis lähtee kotiin viemisiksi mukavana muistona pilkkikilpailusta ja sinne osallistutaan uudelleen. MILLAINEN anturiteline toimii. avoimet tai rajattomat, koko maan kattavat kalastuskilpailut, jolloin kilpailija saa valita itse kalapaikkansa mielivaltaisesti mieleisiltä vesistöiltä. Käytä 200 khz taajuutta, kalasymbolit POIS! Herkkyyden säätö (syvyyden ja valitun pilkin mukaan) on helppo tehdä siten, että laskee pilkin avantoon ja säätää herkkyyden, että pilkki näkyy selkeästi. Kaikuruudun seuraaminen ja mahdollisten saaliskalojen iskut ja liikkeet pitävät nuorten kalastaja-alkujen mielenkiinnon hereillä koko pilkkipäivän ajan. ?. Kyseessä on enemmänkin Hankkiessasi pilkkiluotainta mieti ?. Kilpailusarjat miehille, naisille ja nuorille. AVOIMET KILPAILUT Uusimpana kilpailumuotona ovat tulleet ns. Pilkki12 kilpaillaan nyt toista kertaa jo tammikuun lopulla parikilpailuna. MILLAINEN näyttö. KAIKUPILKKI VETÄÄ NUOREMPAA VÄKEÄ Kaikupilkkikilpailuihin osallistujat ovat keski-iältään nuorempaa väkeä kuin perinteisissä pilkkikilpailuissa. Myös nuoret pilkinnän harrastajat ovat löytäneet kaikupilkkikilpailuihin. ONKO mahdollista käyttää veneessä olevaa laitetta myös pilkillä. Kilpailusäännöt tulee rakentaa riittävän avoimiksi, jotta itse harrastaminen ja siitä nauttiminen ovat etusijalla. LIVELUOTAINTA käyttäessä ota huomioon isomman akun tarve talviolosuhteissa. Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta tapahtuma, johon tullaan nauttimaan ja keräämään mukavia muistoja ja kokemuksia. ?. PELKKÄ kaiku vai yhdistelmälaite. maaliskuuta ja siinä on kaikupilkkijöille oma sarjansa. PILKKIREIÄN koko 6 vai 8-tuumaa. MITÄ olet valmis maksamaan. Isommissa näytöissä (5”-7”) pystyresoluution määrä suurempi ja tästä apua syvemmissä vesissä. Kilpailuihin osallistutaan usein pienissä kaveriporukoissa, jolloin automaattisesti syntyy keskinäistä leikkimielistä kilvoittelua ja hauskanpitoa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 19. pailuja järjestetään yleisesti 5-10 kappaleen ahvenkilpailuina ympäri Suomen. mennessä vapaa-ajankalastaja.fi/smpilkki KAINUU, Nuasjärvi 25.3. Kaikupilkkijöiden joukossa ei näe perinteisten kisaajien juonittelevia katseita ja naamojen kiristelyä. Omatekoinen vai joku markkinoilla oleva, kuten esimerkiksi Gearmarket. ?. Mitalliset saaliskalat ilmoitetaan kuvina kilpailukeskukseen järjestäjän antamien ohjeiden ja aikarajojen puitteissa. ?. Tapahtumaan tulee järjestää jotain "extraa" oheistoimintaa, kuten esimerkiksi tuote-esittelyjä, arvontapalkintoja, yhteisruokailua jne. Riippuu, pyöritätkö anturia pilkkireiässä vai poraatko viereen toisen reiän
Asiaan kuuluu, että kaikkein suurimmat Uljuan mateet eivät puheiden mukaan ole mahtuneet reiästä ylös. AINUT havainto Uljuan mateista saatiin Teon kaikuluotaimen kautta. Lisäksi järvestä on noussut lukematon määrä muita todella suuria mateita. PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU SUURMATEIDEN perässä Uljuan tekojärvellä Uljuan tekojärvellä on legendaarinen maine mateenpilkkijöiden keskuudessa. Suomen suurin vapavälinein saatu made on pilkitty nimenomaan sieltä. 20 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Ajoreitti kulki meille tutumman madepaikan, eli Lappajärven ohi. O limme Jukan kanssa jo parina talvena jutelleet puolitosissaan, että lähtisimme Uljualle pilkkimään suurmadetta. Käveltävää riitti muutenkin, nimittäin jäällä. Toiveet kävivät toteen ja pääsimme autolla rantaan asti. Syksyllä 2020 nämä ilmaan heitetyt ajatukset muuttuivat oikeiksi suunnitelmiksi: Uljualle lähdettäisiin, se oli varma. Siellä kulki pohjassa vanha joen uoma ja mikä tärkeintä, kyseiseltä alueelta löytyi varmoja tietoja saaduista mateista. Majoitukset varattiin ja suunnitelmat tarkentuivat. Lumisade oli tässä vaiheessa yltynyt hyvin sakeaksi ja rantaan johtavan pikkutien kunto oli täysi kysymysmerkki; toivottavasti se olisi aurattu. Näin suurella porukalla kalan etsiminen olisi huomattavasti helpompaa kuin kahdestaan. TUKEVA mutta kevyt vapa, kestävä siima ja mademorreja. PAIKKA HAUSSA Seuraavaksi alkoi potentiaalisten suurmadepaikkojen kartoitus. OleteULJUAN TEKOJÄRVI ON ISO, EMMEKÄ HALUNNEET LÄHTEÄ KAIRAILEMAAN SINNE UMPIMÄHKÄÄN. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 21. Koukkuun vielä syötiksi tuore kalan pala. Sellainen kala oli ollut tavoitteenamme jo useamman vuoden ajan, eikä tavoitetta ollut vielä saavutettu. Jukka keksi poimia uomasta potentiaalisen näköisten kalapaikkojen koordinaatit talteen ja siirtää ne GPS-laitteeseen. Seurasi tutkimusta netissä sekä puhelukierros muutamalle kalakaverille, joilla voisi olla tietoa Uljuan madepaikoista. sijainti. Lappajärven näkyessä auton ikkunasta, mainitsin Jukalle, että: ”Mahdammekohan nyt ajaa onnemme ohi. . Toisinkin olisi voinut käydä ja siinä tapauksessa olisimme saaneet kävellä tietä pitkin useamman kilometrin. KAIKULUOTAIN kuuluu nykyään monen mateenpilkkijän varustukseen. Reissuun lähdöstä innostuivat myös Urpoerämies-porukan Pauli, Jani, Olavi ja Teo. Nyt meillä oli jo, ainakin omasta mielestämme, muutama hotspotti tiedossa. Perille tultiin hyvissä ajoin ennen hämärän tuloa. Matkaan lähdettiin helmikuun ensimmäisen viikon lopulla, joka kokemustemme mukaan on ollut otollisinta aikaa mateenpilkinnälle. merta edemmäs kalaan?” ”Voi olla, mutta parasta unohtaa epäilykset; nyt pysytään suunnitelmassa”, vastasi Jukka. Uljuan tekojärvi on iso, emmekä halunneet lähteä kairailemaan sinne umpimähkään. LAPPAJÄRVEÄ EDEMMÄS KALAAN. Useita tiedonpalasia yhdistelemällä päädyimme lopulta siihen, että tulisimme pilkkimään järven kaakkoiskulmalla. Veimme tavarat majoituspaikkaan ja lähdimme kohti järveä. Se pitää mielenkiintoa yllä ja antaa tietoa jäänalaisista tapahtumista. Siinä mateenpilkkijän perusvälineet. Paikkatietoikkunan Historialliset ilmakuvat -palvelusta löytyi vanhan joen uoman . Ollaankohan menossa ns
KELI OLI ULJUALLA KOHDILLAAN, KUNNON MADEMYRÄKKÄ! ” 22 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nyt puuttuivat enää mateet. Sovimme että pilkimme yhdeksään saakka. URPOERÄMIES-KANAVALTA löytyy Suurmateen perässä Uljualla-video, jossa on myös tästä aiheesta lisää materiaalia: youtu.be/6DCfqXMh0KM Lappajärvi tuille ottipaikoille oli matkaa ja lumen alla oli runsaasti vettä. Vastaus tuli lauantaina, kun kalakaverini Jarno Simpanen lähetti viestin Lappajärven jäältä. Meillä ei Jukan kanssa ollut kerrottavana kovin mieltä nostattavia madeuutisia. Niin myös tapahtui. Otsalamppujen valossa näkyi valon heijastuksia ja näytti siltä, että suuntana oleva paikka oli jo miehitetty. Näitä pyydyksiä tuskin on tähän turhan takia laitettu. Menimme tietysti juttelemaan. Jos siihen mennessä ei ole mitään havaintoja mateista, voisimme lähteä kohti autoa. Kului tunti ja toinenkin, eikä tapahtumia. Jarnolla oli ahkiossa uimassa useita isoja mateita ja kirsikkana kakun päällä 4,02 kilon suurmade. Nyt meitä olisi isompi porukka ja kalojen löytyminen olisi todennäköisempää. Kaikille oli kuitenkin selvää, että Uljuan tekojärvi ei olisi helppo paikka, eikä saaliitta jääminen ensimmäisenä iltana ollut suuri yllätys. Toivottelimme kireitä siimoja ja jatkoimme kohti karttaan merkitsemiämme paikkoja. UUDESTAAN JÄÄLLE Lauantaiaamu valkeni lumisateisena. Yhdeksältä sammuivat kaikuluotaimen näytöt ja suuntasimme samoja jälkiä takaisin. ENNUSMERKKEJÄ JÄÄLLÄ Kävelymatkan varrelle osui sopivasti pilkkiteltta ja sisällä kuului olevan kaksi pilkkimiestä. Onko tullut mitään?”, ja muut asiaan kuuluvat jutustelut päälle. JARNON mateet ahkiossa. Pian kävi selväksi, että mitään ei ollut tullut, eikä näkynyt. Päätimme hieman hajaantua, minä syvemmälle ja Jukka lähemmäksi rantaa. Päätimme mennä seuraavana päivänä samalle alueelle, mutta käydä etsimässä kalaa myös hieman kauempana. Lunta oli tullut koko yön ja sitä tuprutti jatkuvasti . He olivat ajaneet tuntitolkulla sakeassa lumipyryssä ja päässeet onneksi ehjänä perille. Tämä ei vaikuttanut kovin hyvältä. Pian kuitenkin selvisi, että heijastukset tulivat pyydysmerkeistä. Juuri sillä alueella, jossa aioimme pilkkiä, oli parikymmentä heijastimin varustettua merkkiä. Ensimmäinen reikä ei tuottanut tulosta, ei toinen eikä vielä viideskään. Miehillä oli liveluotain käytössä, mutta senkään kautta ei ollut saatu madehavaintoja. Tämäpä näyttää lupaavalta, ajattelimme. He olivat Hauki-Kimmon kanssa osuneet oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Kävelin Jukan luo kysymään kuulumisia: ”Ei tärppejä, eikä ole näkynyt mitään luotaimessa”, kuului vastaus. Innosta puhkuen laitoimme pilkkivehkeet valmiiksi ja aloimme kairata reikiä. Lunta satoi koko ajan lisää, mutta onneksi moottorikelkan jälkeä pitkin oli helppo kävellä. Oletteko madetta pilkkimässä. Samaan aikaan Lappajärvellä Menomatkalla Uljualle tuli Lappajärven kohdalla ajatus siitä, että olemmeko menossa väärään paikkaan. HILJAISTA ON Näytti siltä, että tekemämme etukäteistyö karttasulkeisineen oli johdattanut meidät oikeaan paikkaan. ”Moi. Kuva: Kimmo Salo. UUDET SUUNNITELMAT Majapaikkaan tultuamme saapuivat sinne pian myös Urpoerämies-porukan kaverit
Majoitus oli siisti ja palvelu ystävällistä. Järvestä on kuitenkin todistettavasti saatu todella suuria mateita, myös edellinen Suomen ennätysmade. OLET ilmoittanut Vapaa-ajankalastajien kalarekisteriin 5,100 kg ja 4,505 Haastattelu TEEMU Pinola ja samasta reiästä nousseet Uljuan tekojärven suurmateet: 5,1 kg ja 77 cm sekä 4,505 kg ja 83,5 cm. Hän on ilmoittanut Suomen Vapaa-ajankalastajien kalarekisteriin kaksi iso madetta, jotka hän on saanut Uljuan altaasta vuonna 2021. Etsimme kaloja laajalta alueelta ja kairasimme hirveän määrän reikiä, mutta ei mateita. Oma mielipide näiden muutaman kauden kokemuksella on, että kutupaikoissa on varmaan tapahtunut muutoksia, ei välttämättä kannan pienentymistä. Majoitus VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 23. Muilta osin ilta oli edellisen kaltainen. ?. JARNO Simpanen ja Lappajärven suurmade. Majoitus Majoituimme Maalaiskartano Pihkalassa ja sitä on helppo suositella myös muille Uljuan tekojärvelle suuntaaville. Ainut ero edelliseen iltaan oli, että Teon luotaimessa näkyi yksi made. . Aloitteleva kalastusopas Pohjois-Pohjanmaalta, vaikka kesäkausi onkin itselle se mieluisin, on nykyään kuitenkin madekausi se odotetuin ajankohta vuodesta, ja tunteja tuleekin reippaasti tammi-helmikuun aikana. ?. Uljuan tekojärvi säilyi siis osaltamme edelleen mysteerinä. lisää. Kuva: Kimmo Salo. Rantaan pääseminen autolla alkoi näyttää hyvin epävarmalta. Reissu oli pelastettu tältä osin. Kuva: Teemu Pinola. Joutuisimme ehkä menemään jäälle jostain aivan muualta. Kaksi kautta. Lisäksi Pihkalasta on vain vartin ajomatka lähimmille madepaikoille. Omaa kokemusta ei aiemmista vuosista ole, mutta puheiden mukaan kanta on pienentynyt. KERRO hieman kuka olet. Ihme kuitenkin tapahtui. ONKO madetta tullut viime vuosina paremmin vai huonommin kuin aikaisemmin. Ehkä sinne on jossain välissä silti vielä palattava. Kalamies, joka Uljualla on viime aikoina onnistunut, on Teemu Pinola Ylivieskasta. Uljuan ominaispiirre tuntuu olevan niin kesällä kuin talvellakin, että se on joko täysin tukossa tai tulee isoja kaloja, joten tämäkin voi vaikuttaa mielipiteeseen kannan pienentymisestä. Ilman aurausta ei pikkutielle olisi ollut henkilöautolla mitään asiaa. ?. Juuri kun saavuimme rantaan johtavan pikkutien risteykseen, tuli rannasta päin mies lumiauralla varustetulla traktorilla. Haastattelussa TEEMU PINOLA U ljua osoitti meille siis hankaluutensa ja jäimme ilman ainuttakaan madetta. Koska Teemulla tuntuu olevan suurmateen pilkintä Uljualla hallussa, niin soitin miehelle ja pyysin haastattelua aiheesta. KUINKA paljon olet pilkkinyt madetta Uljualla
Sitten odottelimmekin hetken aikaa kumman lihakset hapettuvat ensin. ONKO sinulla antaa muita vinkkejä Uljualle madepilkille suuntaaville. Nostaessani mademorrin kalan kanssa samaan linjaan, tuli isku välittömästi. Kala hakee morrin viidentoista metrin päästä varsin nopealla liikkeellä sekä välillä ui kannessa kiinni tai välivedessä syvemmälläkin. Kello 21 mennessä olin saanut useamman ruokakoon kalan, kun noin 30 senttiä pohjasta piirtyi luotaimeen varsin paksu viiva. Kerro hieman niistä. Kuinka veden korkeus vaikuttaa pilkkipaikkojen valintaan. Paikallinen kiiski tuntuu olevan varsin mieluisa syötti, joten hyvissä ajoin jäälle kärpäsentoukat valmiina. Olin yksin itselle uudella alueella, jonka olin kartan perusteella valinnut. Ainut vanha uskomus, joka tuntuisi pätevän on mateen liikkuminen koiranilmalla. ?. ?. ?. Pakkasta oli 32,5 astetta ja arvatenkin täysin kirkas ja tyyni keli. kg mateet, jotka sait Uljualta vuonna 2021. Kuva: Teemu Pinola. Liveluotainta pääsin hyödyntämään viime kaudella ja se on kyllä täysin romuttanut perinteiset uskomukset mateen käyttäytymisestä. Kolmikiloinen taitaa olla sijalla kolme. SINULLE on kertynyt kokemuksia liveluotaimen käytöstä mateen pilkinnässä. OLETKO saanut Uljualta muita isoja mateita ja jos olet, niin kuinka suuria. ?. Luukut taisivat olla kiinni padolla, koska lumikerroksen alta löytyi sohjoa ja vettä melkein saappaan verran. Näistä jälkimmäinen tuntuu olevan varsin herkkä ajankohdalle, milloin siellä pitää olla, mutta kannattaa koettaa. ULJUAN suunnasta kuuluu aika ajoin juttuja mateista, jotka eivät ole mahtuneet edes kahdeksan tuuman kairan reikään. Kyllähän kaikki kalatarinat pitää aina paikkansa. Hidas pohjassa mönkijä, joka seuraa polkuja ja iskee aina kun osuu kohdalleen, ei näyttäisi pitävän miltään osin paikkaansa. Välimatkat saattavat muodostua ongelmaksi, mikäli veden pintaa nostetaan altaassa ja jäälle nousee vesi, kalan liikkumiseen en osaa ottaa kantaa. ULJUAN vedenkorkeutta säännöstellään. Kalat tuntuvat kulkevan tiettyjä reittejä, mutta reitit voivat vaihtaa paikkaa jo seuraavalle päivälle, joten varsinaista polkua ei taida olla. Painoa 5,1 kg ja pituutta 77 cm. Rohkeasti uusille alueille vanhoista ohjeista huolimatta. 24 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kannattaa myös hakea uusia alueita. Kivikkoisilta rannoilta sekä vanhasta jokiuomasta. ?. Mitä mielenkiintoista olet havainnut. Siima juoksi nahkarukkasista läpi melkein savuten, mutta kun sain heitettyä kintaat jäälle, niin ote alkoi pitämään ja sain nostettua kalan jääkantta vasten. Ennakkotietoa paikasta ei ollut ja jään perusteella ei muitakaan pilkkijöitä ollut käynyt. Tapani mukaan tein noin viidentoista reiän muodostelman ennen hämärää ja muistaakseni noin kello 19 aikaan sain ensimmäisen mateen jäälle. MILLAISISTA paikoista tai alueilta madetta kannattaa Uljualla kalastaa. ?. Vettä oli kyseisen reiän alla metri ja keskityinkin pilkkimään kyseistä kohtaa, koska 2d-luotain näytti pohjan elävän tasaisella syklillä. ?. Kerro hieman noiden kalojen saannista. Sen verran osaan varmaksi sanoa, ettei ainakaan alle 8” kairalla kannata lähteä liikenteeseen ja Uljuasta tullaan vielä laittamaan Suomen ennätykset uusiksi. Nämä ovat ilmeisesti ihan tosijuttuja, vai kuinka. Tämä tosin ei liity millään tavalla syöntihalukkuuteen, vaan ruudusta voi tuijottaa kymmenien kalojen ohimenoa ilman tärppiäkään. Lopulta 4,5-kiloinen ja 83-senttinen made oli jäällä ja noin kymmenen minuuttia myöhemmin 5,1 kg/77 cm kala tuli samalla kaavalla. TEEMUN saama suurmade Uljuan tekojärvestä
Liettyminen kuitenkin voi estää veden vaihtumisen pohjasorassa, mikä johtaa pohjan hapettomuuteen. RAAKKU VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 25. Keskimääräisessä ja korkeassa happipitoisuudessa poikaset pysyivät hengissä. HUIPPUESIINTYJIÄ JOKA PÄIVÄ pe-su! 20 € PILKKIARPA /pilkkikortti Pilkkikilpailussa UPEAT TAVARAPALKINNOT kaikkina päivinä sijoitusten mukaan! Seuraa ilmoitteluamme facebookissa! Arvan/-kortin lunastaneiden kesken arvotaan kaksi Volkswagen Taigo Style 1,0 TSI autoa sekä kahdeksan upeaa Trek ja Crescent sähköpolkupyörää. On tärkeätä tehostaa tapoja, joilla hienojakoisen aineksen huuhtoutumista valuma-alueelta vähennetään. Vasta valmistuneessa tutkimuksessa otaksuman paikkansa pitävyyttä kuitenkin testattiin vasta ensimmäisen kerran laboratorio-olosuhteissa. Lisäksi on perusteltua kunnostaa liettyneitä jokipohjia vettä läpäiseväksi raakun lisääntymisalueilla”, tutkimushankkeen vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen sanoo. VIRKEÄ, hyväkuntoinen pikkuraakku mikroskoopin linssin läpi. Tutkimustulokset siis tukevat teoriaa, jonka mukaan poikaset eivät selviä joen pohjasoran happitilanteen ollessa huono. Jyväskylän yliopiston tutkijat pitivät Konneveden tutkimusasemalla kasvatettuja Ähtävänjoen raakun poikasia kymmenen päivää eri happipitoisuuksissa. Katso pilkkiarpojen/-korttien myyntipaikat osoitteesta tai osta netistä www.pilkkikorttirinki.fi suurpilkit.fi Suomen Suurin pilkkitapahtuma keskellä kaupunkia! TUTKIMUS: Lyhytkestoinenkin hapettomuus voi olla kohtalokasta raakun poikasille Jokihelmisimpukan eli raakun poikaset elävät ensimmäiset vuotensa kotivesistönsä pohjasoraan kaivautuneena. Kuva: Tuomo Sjönberg. Maastotutkimuksissa raakkujokien pohjasedimentistä on mitattu nolla-happiarvoja. ”Tutkimus on raakun suojelun kannalta merkittävä, sillä se todistaa pohjan happitilanteen merkityksen lajin säilyvyyden kannalta. Tämän on ajateltu aiheuttavan raakun poikasten menehtymisen. Alimmissa pitoisuuksissa, lähellä hapettomia olosuhteita, poikasista tuli elottomia kokeen aikana. Simpukasta ulostyöntyvä vaaleanharmaa uloke on simpukan jalka, jota se käyttää liikkumiseen, tarttumiseen ja ravinnonottoon joen pohjasoran sisällä. ”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lyhytkestoinenkin hapettomuus pohjasedimentissä on poikasille kohtalokas”, selventää bioja ympäristötieteiden laitoksen väitöskirjatutkija Tuomo Sjönberg
OMAKALA – Mistä oikeasti on kyse. O makalan käyttäjät edistävät kalakantojen säilymistä myös jälkipolville antamalla tietonsa tutkimuksen käyttöön. näyttää helposti kartalta kalastusrajoitukset, 3. toimia kalastuskarttana kalapaikoista ja jopa ajolinjoista sekä 4. Omakala on ilmainen sovellus ja sen voi ladata Googlen Play -kaupasta tai Applen App Storesta. Luonnonvarakeskus ja kalatutkijat saavat tarkempaa tietoa kotimaan kalastosta, kalastuksesta ja kalakanMiten otan Omakalan käyttöön. HYÖDYT itse tarkasta paikasta, voit seuraavalla kalareissulla tarkistaa, mistä viimeksi tuli parhaiten kalaa. Omakala on kaikkien vapaa-ajankalastajien sovellus. Kuva: Jaana Vetikko. TARKEMPAA TIETOA PÄÄTÖKSENTEON PERUSTEEKSI Viranomaisten ja tutkimuksen kannalta Omakala mahdollistaa kaksi asiaa: 1. 1 2 3 4 5 LATAA Omakala sovelluskaupasta. Omakalalla on kalastajan näkökulmasta neljä tarkoitusperää: 1. Päättäjille kootut yhteenvetoraportit mahdollistavat tarkempia päätöksiä kalastusrajoituksista, jopa sääntelyn purkamista. Katso kuvin, miten Omakala otetaan käyttöön ja kuinka helppoa sen käyttö on. toimia helppona kanavana pakollisten saalisilmoitusten tekoon (1.1.2024 alkaen). 26 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. toimia kalapäiväkirjana, 2. Se on suunniteltu niin onkijoille ja vapakalastajille kuin katiskaja verkkopyytäjillekin. Sovellus vinkkaa kalastajalle kalastusrajoituksista sekä tarjoaa tulevaisuudessa helpon kanavan uhanalaisten kalojen saalisilmoituksille. AVAA Omakala ja valitse kieli. HYVÄKSY paikannus, näet kalastusrajoitukset reaaliaikaisesti ja saamasi kalat päätyvät oikeaan vesistöön tilastoissa. Vapaa-ajankalastajan oma sovellus: kalastuspäiväkirja, kalastusrajoitukset, kartat ja paljon muuta TEKSTI ANNE-MAARIT SEPLING Omakala on kalastajille suunnattu kännykkäsovellus, joka auttaa kalastajaa kirjaamaan saaliinsa kalapäiväkirjaan
Tiedon perusteella päätöksentekijät voivat tehdä täsmällisempiä päätöksiä muun muassa uhanalaisten kalojen osalta. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Olin toteaa: ”Reilun vuoden päästä meillä on riittävästi kaloja järjestelmässä, jotta voimme tuottaa raportteja kalastajille eri vesialueiden kalastoista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 27. VOIT tunnistautua pankkitunnuksillasi. Osalle riittää, että tallessa on lista saaduista kaloista, mutta Omakalassa on paljon laajemmatkin mahdollisuudet. VAHVA tunnistautuminen pitää huolen tietoturvastasi. Jos kaloista haluaa kirjata itselleen tarkemmat tiedot, voi käyttää saaliin kirjaamiseen niin sanottua listanäkymää, ja tällöin kalastuspäiväkirjan tiedot sisältävät lähes kaiken oleellisen: sään, ilman ja veden lämpötilan, veden korkeuden, syvyyden, näkösyvyyden, ilmankosteuden, tuulensuunnan ja tuulen nopeuden sekä tiedon, otettiinko kala eräksi vai vapautettiinko se. Missä ja minkä kalojen osalta pitää rajoituksia kiristää, ja missä ja minkä lajien osalta purkaa. Kalenterinäkymästä näkee yhdellä silmäyksellä, milloin on ollut kalassa ja onko kalaa tullut. Sen jälkeen voimme rakentaa vaikka raportin, jossa kerrotaan isoimmilta järviltä, mitkä ovat yleisimmät saalislajit ja mikä pyyntitapa on ollut yleisin kyseisellä järvellä.” VAPAA-AJANKALASTAJAN KALASTUSPÄIVÄKIRJA Kalastuspäiväkirjan ideana on tarjota Omakalan käyttäjille tietoa omasta kalastuksesta. Pelkästään perustiedot (paikka, päivä, aika, kalalaji, kalan koko ja kalastusmuoto) täyttämällä kalastaja saa varsin laajat mahdollisuudet tarkastella kalastusharrastustaan. SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI on käyttäjätunnuksesi. tojen tilasta suoraan kalastajilta. 2. KIELIVALINTA tallennetaan osaksi profiiliasi. Tulevan päivityksen myötä Omakalasta saa lajija pyyntitapakohtaiset koosteet vuosi-, kuukausija päivätasolla. NIMITIETO tulee tunnistautumisen kautta. 6 7 9 10 11 12 8 KLIKKAA luo uusi tunnus. Päivää klikkaamalla pääsee katsomaan kyseisen päivän saaliin. OMAKALA TOIMII MYÖS TIEDOTUSKANAVANA KALASTAJILLE PÄIN VIRALLISESSA KALASTUSVIESTINNÄSSÄ. VAHVAN tunnistautumisen jälkeen anna tietosi
Tiedot tallentuvat puhelimen GPS:n tarkkuudella (samaan tapaan kuin varsinaisissa karttaplottereissa), joten ottipaikat löytyvät myös seuraavalla kerralla. Kalastajien pahimmat pelot ovat liittyneet omien kalapaikkojen paljastumiseen. Kartassa voi valita halutun näkymän: Maanmittauslaitoksen maastokartan, ilmakuvan tai yleiskartan. Tai sitten voit kirjata vaan saaliit sitä mukaa kun niitä saat, klikkaamalla Uusi saalis. JIHAA, NYT OLET OMAKALASSA JA RYHDYTÄÄN KALASTAMAAN! Voit valita Käynnistä, joka tarkoittaa, että kalapäivä lähtee tästä käyntiin. Kalastuspäiväkirjaa ei sellaisenaan näe kukaan muu kuin kalastaja itse. Kartan päälle saadaan myös näkyviin kalastusrajoitustiedot, joista näkee kalastettavan vesistön kalalajien alamitat ja rauhoitusajat. Koska salasana on yksi osa tietoturvaa, on salasana asetettu sellaiseksi, että sen automaattinen murtaminen ei käytännössä ole mahdollista. Kalastajan kirjaamista asioista tutkijoille siirtyy vain yhteenvetotietoja laajemmilta alueilta. Sovelluksesta ei tarvitse kirjautua ulos vaan sen voi jättää auki puhelimeen. KUN kerrot osoitteesi, voit tulevaisuudessa nähdä kuinka paljon olet reissannut kalastuksen takia vuodessa. Tällöin sovellus toimii entistä paremmin myös kalareissujen suunnitteluun. PALVELUN kehittämisen yhteydessä kalastajat painottivat tietoturvaa, omiin tietoihin ei saa tarkalla tasolla päästä ulkopuoliset käsiksi. HYVÄKSY käyttöehdot. JokaiVALITSE salasana, jonka muistat. ”Pelätään, että juuri ne omat mansikkapaikat ovat muiden nähtävissä, naapuri saa ne tietoonsa tai ainakin tutkijat ovat siellä parhailla ottipaikoilla kalassa”, ynnää Omakalan ohjelmajohtaja Katja Holmala ja jatkaa: ”Tätä pelkoa ei ole. JOS tällä kalareissulla saat vaan kokemusta, voit klikata päivän päätteeksi Saaliiton reissu. Onneksi pitkän salasanan joutuu antamaan vain kirjautuessaan ensimmäisen kerran ja sen jälkeen sitä ei juuri tarvita. Luken erikoistutkija Olin kuitenkin lupailee, että lähiaikoina Omakalan karttoihin saadaan pääosaan vesistöistä syvyyskäyrät. OTTIPAIKAT EIVÄT PALJASTU Omakala on ollut sosiaalisessa mediassa esillä monessa valossa. KIRJOITA tunnuskohtaan sähköpostiosoitteesi ja alle salasana ja klikkaa kirjaudu. 13 15 16 17 1 2 14 28 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. OTTIPAIKAT JA UISTELUREITIT TALTEEN KARTTANÄKYMÄÄN Karttanäkymään voi tallentaa saaliit, parhaat kalapaikat ja jatkossa myös kalastetun reitin, kuten uistelun ajolinjat. NYT rekisteröityminen on valmis, eikä tätä tarvitse tehdä enää uudestaan. Tiedot noudetaan kalastusrajoitus.fi-palvelusta. Karttanäkymä toimii tällä hetkellä lähinnä kalastettaessa
Ota Omakala haltuun ja tutustu tarkemmin: l omakala.fi/ l facebook.com/omakalapalvelu/ ILMOITUSVELVOLLISUUS sen kalastajan antamat tiedot ovat vain ja ainoastaan hänellä itsellään käytössä omassa sovelluksessaan, eivätkä Luonnonvarakeskuksen tutkijat pysty hakemaan näitä tietoja järjestelmästä kalastajan nimen tai paikan perusteella.” Toinen ihmetyksen aihe on ollut sovellukseen rekisteröityessä vaadittu vahva tunnistautuminen. 3 4 5. Holmala avaa asiaa: ”Koska järjestelmä on rakennettu viranomaisten ja kalastajan väliseen viestimiseen ja tiedon vaihtoon, myös tietoturva on tehty sen mukaiseksi. Vuoden 2024 alusta kalastuslain uudistuksen jälkeen, virka-aputilanteessa, muutamalla Luonnonvarakeskuksen nimetyllä henkilöllä on oikeus hakea lain vaatimiin ilmoituksiin liittyvät tiedot kalastajakohtaisesti. Ilmoitettavia lajeja olisivat muun muassa lohi, taimen, järvilohi, Vuoksen vesistön nieriä ja ankerias. Ensinnäkin Omakalan kautta saat tietoa eri vesistöjen kalastosta ja kalastusmahdollisuuksista. SOVELLUS ehdottaa oikeaa päivää ja aikaa, klikkaamalla seuraava, pääset eteenpäin. Kun valitset alhaalta seuraava, voit edetä aina seuraavaan. Maaja metsätalousministeriön kalastusneuvos Eija Kirjavainen painottaa, että vapaa-ajankalastajilla ei olisi velvollisuutta ilmoittaa kaikkea saalistaan, vaan vain asetuksessa määritetyt lajit. Hän kuitenkin jatkaa: ”On jokaisen vapaa-ajankalastajan omassa harkinnassa, haluaako hän ilmoittaa saaliita laajemminkin. Ehkäpä saamme myös tietoa, onko ahvenen jigikalastus toiminut paremmin aamupäivisin vai iltapäivisin Päijänteellä kesäkuussa. Nämä raportit saadaan kuitenkin Omakalan käyttäjien hyödyksi vasta useiden tuhansien käyttäjien syötettyä kalojaan sovellukseen. Myös viranomaisille toimitettavat tiedot ovat yhteenvetoraportteja ja tilastoista tehtyjä analyysejä. Hallitus on esittänyt eduskunnalle Kalastuslakiin lisättäväksi säännöksiä, joiden perusteella vapaa-ajankalastajat olisivat ilmoitusvelvollisia kalasaaliinsa osalta tietyissä tilanteissa. Tulevaisuudessa meillä voi olla parempi käsitys siitä, montako tuntia pitää keskimäärin pyytää tyhjää Saimaalla, ennen kuin saa yhden järvilohen ja mikä on rasvaeväleikatun ja luonnon lohen suhde saaliissa. Ehdotettu lakimuutos ei velvoita kuitenkaan kalastajia ilmoittamaan kaikkea saalista, vaan tarkempi asetus määrittelisi lajit ja tilanteet ilmoituksen vaatimiselle. Niissä ei ole yksittäisen kalastajan henkilötietoja, ottipaikkoja eikä suosikkikalastusmuotoa. Luonnonvarakeskuksen Omakala-asiantuntijoita haastatellessa tulee esiin seuraavia asioita. Tutkimuksen näkökulmasta, mitä enemmän, laajemmin ja parempaa tietoa tutkijat saavat kotimaan kalastosta, sitä enemmän saamme tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.” Nykyisellään uhanalaisista ja heikentyneistä kalakannoista ei saada tarpeeksi tietoa kalastuksen säätelemisen ja kalakantojen hoidon perustaksi. Lisäksi lakimuutosehdotuksessa mainitaan vieraslajit ja niiden seuranta (kyttyrälohi). Tämä on erityisen tärkeää 1.1.2024, kun saalisilmoitukset tiettyjen kalojen osalta muuttunevat lakisääteisesti pakollisiksi.” YHTEENVETORAPORTTIEN POHJAKSI TARVITAAN TIETOMASSAA Tutkijat saavat kalastajan syöttämistä tiedoista yhteenvetotilastoja, kuten, mitä kaloja, minkä kokoisia, millä alueella, miten paljon ja milloin, sekä millä kalastusvälineillä niitä on pyydetty. Lakimuutoksen myötä kalastussäännökset perustuisivat tutkittuun tietoon olemassa olevan kalastuslain tavoitteen mukaisesti. MITÄ MINÄ SAAN, KUN KÄYTÄN OMAKALAA. Moni miettii, että jos nyt ilmoitan jokaisen kalareissullani saamani särjen, lahnan ja hauen, niin mitä minä saan tästä. Tutkijat tekevät näistä tiedoista koontiraportteja myös Omakalan käyttäjien hyödyksi, kunhan aineistoa on kertynyt tarpeeksi. Tässä tilanteessa järjestelmä kirjaa talteen kuka on hakenut, mitä tietoa ja mihin tarkoitukseen. KUN saat kalan, klikkaa Uusi saalis ja valitse sijaintisi. Toiseksi näet omaa kalastushistoriaasi helpossa muodossa: milloin olet kalastanut, miten paljon olet kalastanut, missä Uhanalaiset kalat ilmoitusvelvollisiksi 2024. Toisin sanoen sellaiset lajit, joiden kannan tulevaisuuden takaamiseksi ja luontaisen elinkierron varmistamiseksi, se nähdään tarpeelliseksi. Ilmoitukset on tarkoitus tehdä Omakala-sovelluksen tai -verkkosivujen kautta pääsääntöisesti, mutta myös muita ilmoitustapoja valmistellaan Luonnonvarakeskuksessa. Tiedon avulla kalastusrajoituksia voitaisiin kohdistaa tarkemmin, oikea-aikaisemmin ja myös päästä eroon rajoituksista, jotka eivät ole tarpeen. Tämä on saatavilla Omakalassa sitä nopeammin, mitä useampi kirjaa kalansa sovellukseen. ”Jos jollain vesialueella Omakalaa käyttää vain kaksi henkeä, ei kyseiseltä vesialueelta tietenkään voida julkaista yhteenvetotietoa”, toteaa erikoistutkija Olin
Sillä tiedolla voi olla ratkaiseva merkitys kalavesiesi tulevaisuudelle. Neljänneksi voit jatkossa automatisoida uhanalaisten kalalajien ilmoittamisen viranomaisille. LISÄÄ sitten pyyntitapa, se on pakollinen ja varmasti mielenkiintoinen tulevia tilastoja silmällä pitäen. NYT saaliin kirjaaminen on valmis. olet kalastanut, kuinka paljon olet reissannut kalastuksen perässä, mitä kaloja ja millä välineillä olet saanut ja niin edespäin eli valtavasti tietoa omasta kalastuksestasi. Lähitulevaisuudessa Omakala tarjoaa tietoa kotimaan kalastosta vesistökohtaisesti, mutta tämä vaatii riittävän tietomassan eli tarpeeksi kirjattuja kaloja järjestelmään. Tähän taisi mennä jopa 15-20 sekunttia. Näin SVK:n ja sen jäsenseuran jäsen voi saada Omakalan saalistietoa omaan SVK:n mobiilipalveluun ja toisaalta Omakalan palvelussa voidaan jäsenen luvalla näyttää SVK:n tai sen jäsenseuran jäsenyys. OMAKALA KEHITTYY PALVELEMAAN KALASTAJAA Omakalan kehitys on jatkunut ripeästi viime kesän julkaisun jälkeen. Kannattaa antaa ainakin toinen näistä mittatiedoista, jotta itsellekin jää tilastoihin tietoa. Tietoa voidaan hyödyntää jatkossa niin kalastuslain ja asetusten parantamiseen kuin alueellisesti muun muassa kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien pohjatietona. Alkuvuoden uudistuksiin kuuluu muun muassa syvyyskäyrien saaminen näkyviin suurimpaan osaan vesistöjä Omakalan maastokartassa. Viimeisimmät uudistukset ovat olleet kalastusrajoitus.fi-palvelun tiedon tuominen osaksi Omakalan karttaa sekä kalenteriominaisuus osana kalastuspäiväkirjaa. Lisäksi sovellukseen on tulossa lähivuosina mahdollisuus hankkia kalastonhoitomaksu, Erälupien järjestelmäuudistuksen myötä. VALITSE kalalaji. Viidenneksi autat tutkijoita keräämällä arvokasta tietoa kalakannoista juuri niillä alueilla, joilla kalastat. Kolmanneksi näet saman sovelluksen kautta kalastusrajoitukset, alamitat ja kalapaikkasi. Omakalan ja SVK:n uuden jäsenrekisterin välille ollaan valmistelemassa integraatiota, jonka myötä Omakalan ja SVK:n rekisterin välillä saadaan tietoa liikkumaan jäsenen luvalla. Oikealla yläkulmassa voit valita haluatko ilmoittaa kalan pituuden tai painon, molempia ei ole pakko ilmoittaa, vaikka valitsisit ylhäältä: Haluan syöttää saaliin mittatiedot. Voit antaa palautetta Omakalasta osoitteeseen: omakala@luke.fi. TEKSTI PEKKA LEHDES JÄSENREKISTERI 9 10 6 7 8 30 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VOIT lisätä kalan painon ja pituuden halutessasi. Talven 2023 aikana jäsenrekisteriin kytketään mobiilipalvelu, jolla jokainen jäsenseurojen jäsen pääsee näkemään omat rekisteritietonsa sekä muuta hyödyllistä SVK:n tuottamaa tietoa, kuten vapaa-ajankalastuksen uutisia ja vaikkapa tietoa jäseneduista. Lisäksi antamasi tiedon avulla voidaan tehdä päätöksiä, joiden avulla pystymme säilyttämään erinomaiset kalastusmahdollisuudet myös jälkipolville niin maanlaajuisesti kuin paikallisestikin. Lue aiheesta jutusta lisää. Alussa lista on aakkosjärjestyksessä, sitä mukaa, kun käytät se alkaa ehdottamaan viimeksi käyttämiäsi. Mobiilipalvelu sisältää jatkossa myös sähköisen jäsenkortin. Omakala ja SVK:n uusi jäsenrekisteri SVK on ottanut loppuvuodesta 2022 käyttöön uuden Sense-jäsenrekisterin, joka mahdollistaa tulevaisuudessa myös jäsenseuroille mahdollisuuden käyttää rekisteriä palvelemaan omia tietotarpeitaan
Toisaalta alle 10-vuotiailla pitää olla vanhempi mukana kerhoillassa”, Keinänen sanoo. Fisuun Hämeenlinnan kalakerho kokoontuu joka toinen maanantai tammikuusta toukokuuhun ja syyskuusta joulukuun loppuun. Tulevan toiminnan suunnittelemisen ja muiden käytännön järjestelyjen jälkeen toimintaa on nyt käynnistelty vuoden 2023 alusta alkaen ja viralliset seuratoiminnan avajaiset pidettiin 23. Hänen mukaansa nuorten oman seuran perustamiseen päädyttiin, koska mikään Hämeenlinnan seudulla jo ennestään olleista seuroista ei ollut kiinnostunut ottamaan nuorisotoimintaa keskeiseksi osaksi ohjelmistoaan. Uuden Fisuun Hämeenlinna ry:n yksi puuhamiehistä on sen rahastonhoitajana toimiva Ilkka Keinänen, joka on myös Hämeenlinnan Urheilukalastajien varapuheenjohtaja ja Hämeen Vapaa-ajankalastajapiirin hallituksen jäsen. STREET fishing -kilpailut tarjoavat oivallisen tilaisuuden nuorille ja aikuisille harrastaa yhdessä kalastusta. Lisätietoja Fisuun Hämeenlinna ry:stä voi lukea Fisuun.fi-sivustolta. Kalastajan verkkokauppa WWW.RIALINNA.FI Täydellinen RIALINNA ISMETE -täkyongintasetti Patu ismete -vapa GARMIN STRIKER PLUS 4 -pilkkipaketti Rialinna Liuku 2.0 liukupilkkisarja MESTAREIDEN VALINTA JO VUOSIEN AJAN! Rialinna-pilkit – toimitus € ennakkomaksulla! 65 ,8 ,Juurus 6,5 cm Nilakka 5 cm Syväri 6 cm Viima 5 cm Viima 6,5 cm Viima 8,5 cm Nilakka 6,5 cm Pystypilkit Harjus • Juurus • Viima • Pyry • Nilakka 295 ,Tilaa nyt! www.vetouistelulehti.fi/tilaa-lehti toimisto@vetouistelulehti.fi P. ”Toki pyrimme yhteistyöhön paikallisten kalastusseurojen kanssa ja tarkoitus on tutustuttaa lapsia ja nuoria niiden toimintaan. Koko perheen yhteiset kalastushetket kuuluvat myös Fisuun Hämeenlinnan tärkeimpiin tavoitteisiin. Talven ja kevään 2023 teemoja ovat muun muassa madepilkintä, pilkkiminen, onkiminen ja kesäkalastus. 03-762 5775 Lukijapalaute: “Ainoo kalastuslehti, mikä oikeesti kiinnostaa!” KALASTAJIEN TEKEMÄ LEHTI KALASTAJILLE Suomen suurin uistelun erikoislehti Vain 38 € / vuosi FISUUN HÄMEENLINNASSA on aloittanut SVK:n uusi Fisuun-seura Viime marraskuussa perustettiin Hämeenlinnassa uusi Suomen Vapaa-ajankalastajien alainen Fisuun-seura. Keinänen kuitenkin korostaa, että uusi Fisuun-seuran on täysin itsenäinen, eikä siihen liittyviä nuoria tai aikuisiakaan velvoiteta menemään mukaan minkään muun seuran toimintaan. ”Kalakerhojen ohjaajille tehdään rikosrekisteritarkistus, jotta vanhemmat voisivat tuoda jälkikasvunsa turvallisin mielin mukaan tapahtumiin. Hänen mukaansa uuteen seuraan pyritään saamaan mukaan kokonaiset perheet, joten aikuiset ovat jäseninä tasa-arvoisessa asemassa nuorten kanssa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 31. tammikuuta. Myöhemmin he sitten voivat liittyä halutessaan niiden jäseneksikin, jos omiin kiinnostuksen kohteisiin sopiva seura löytyy”, Keinänen kertoo. Kuva: Ilkka Keinänen. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa. Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. ”Lisäksi seuran ohjelmaan kuuluu myös esimerkiksi kalastusretkiä ja -leirejä sekä vierailukäyntejä kalastusseuroissa ja kalastusvälinevalmistajien luona”, Keinänen mainitsee
Yritän vastata, että löytyisihän niitä kohteita toki paljon lähempääkin, mutta mukava on nähdä välillä myös uusia. ?. ?. Vesi melko kirkasta. MAJOITUS : Järven rannalla kamiinalla ja kaasuliedellä varustettu hirsimökki, johon valo saadaan akusta. Tärkeää on tietysti olla myös jyvällä siitä, missä tärppiä kannattaa pilkkiinsä odottaa. Koossa on sekä hyvät että huonot puolensa. Lisätietoja antaa ja varauksia mökeistä hoitaa Risto Korsulainen, puh. PIILOPAIKKOJA RIITTÄÄ Pyhännän keskustasta parikymmentä kilometriä kaakkoon sijoittuva Iso Ahvenjärvi on kirjolohialtaaksi kohtalaisen suuri, 22 hehtaarin laajuinen. Varmasti olisin harkinnut myöntävää vastaustani paljon tarkemmin, jos olisin tiennyt, minkälaisia pakkasia näille päiville tullaan ennustamaan. Kesäaikainen vesikasvillisuus niukahkoa. ?. Ja että pelipaikoille joutuu rämpimään paikoin lähes polviin ulottuvassa hangessa sekä sen alla tirskahtelevassa vesisohjossa. Huonoihin lukeutuu se, että kalojen löytäminen ei ole välttämättä helppoa. Löytyy Ahvenjärventien päästä, jossa myös parkkitilaa autoille. 040 964 4515. KALASTUSKAUSI : Koko vuosi pois lukien rospuuttoajat (aloituspäivät ilmoitetaan erikseen). RAJOITUKSET : Pyynti sallittu max 2 vavalla. Ja että viimeisestä istutuksestakin on jo kolme viikkoa aikaa… Mutta sovittu mikä sovittu. Tosiasiassa ainoa syyllinen läsnäolooni täällä periferiassa on kalakaverini Harri, joka oli minut sekä Antin ja Hannun tänne satojen kilometrien päähän houkutellut. Pohjoispuolella järveä reunustaa suo, muuten enimmäkseen mäntyvaltaisen harjumaiseman keskellä. 32 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kesällä oman soutuveneen käyttö sallittu 10 euron lisällä lupahintaan. Istutuslajeina kirjolohi (7-8 kertaa vuodessa, yhteensä reilu 1000 kiloa) ja ajoittain siika. Jos istutuserät ovat luokkaa 150 kiloa, kuten täällä, lohet kyllä osaavat halutessaan piiloutua pilkkijöiden juonilta tuntemattomiin osoitteisiin. Hyviin uutisiin taas kuuluu, että kaloja ei ongita loppuun tai pelotella viehekammoisiksi läheskään yhtä nopsasti kuin parin kolmen hehtaarin lätäköistä. ISON AHVENJÄRVEN kirjolohet iskevät auringonpaisteessa TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN KALAPAIKKA ”Ettäkö Tampereelta tänne saakka kirjolohipilkille. LUONNE : Noin 700 metriä pitkä ja 400 leveä järvi on pinta-alaltaan 22 hehtaaria, maksimisyvyys 11 metriä. Mökin yhteydessä sekä tavallinen että savusauna. Eikö sieltä lähempääkin paikkoja löytyisi?” S anat kuuluvat pilkkijälle, jonka ohitan Pyhännän Iso Ahvenjärvellä ja jonka kanssa vaihdamme muutaman sanan kalantulosta, ottipilkeistä sekä erinäisistä muista elämää suuremmista kysymyksistä. Neljäksi päiväksi peräti. ?. Niissä istutuksen jälkeinen hurmos saattaa mennä ohi muutamassa päivässä. SIJAINTI : Pohjois-Pohjanmaalla Pyhännällä, kuntakeskuksesta noin 18 kilometriä linnuntietä kaakkoon. ?. Alle 10-vuotiaat 10 e/vrk, kun mukana on normaalin kalastusluvan lunastanut henkilö. Järveltä noin 400 metrin päässä lisäksi kaksi kamiinalla lämmitettävää, sähkötöntä mökkiä, joissa kummassakin 9 petipaikkaa. Pyhännän Vapaa-ajankalastajien puheenjohtajalta Sulo Heikkiseltä olimme saaneet täsmätietoa Info Iso Ahvenjärvi ?. LUVAT : 25 e/vrk 3 lohikalan kiintiöllä
KIRJOLOHEN pilkintä on pitkälle istuksimista ja odottelua, mutta sitäkin kelpaa tehdä kauniina päivänä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 33
YKSI ottipaikoista on järven koillisnurkassa olevan laavun edustalla, josta useimmat meidänkin kaloistamme tulivat. Sen ansiosta jäälle tursunnut vesi on kovettunut helposti kuljettavaan kuntoon, eikä luntakaan ole vaivaksi asti. VUOKRAMÖKKI Ahvenjärven rannalla. Päähän vielä hupun alle kunnon karvareuh34 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TUPLAPILKKIHAALARISYSTEEMI Sää on puolipilvinen ja pakkasta lähemmäs kaksikymmentä astetta, ei kuitenkaan onneksi 27, kuten Ilmatieteen laitoksen ennusteet olivat vielä eilen uhkailleet. Myös tuulilukemat näyttävät nollaa. ISON Ahvenjärven maisemia laavulta länteen kuvattuna. ottipaikoista. Asetumme ensin mainittuun spottiin osin siksikin, että siinä erottuu runsaasti aiemmista pilkkijöistä kieliviä avantokumpuja, nyt jo reilun hangen peittämiä. Niitä ovat muun muassa järven pohjoisrannan niemennipukasta lähtevän vedenalaisen harjanteen reunat, siitä parinsadan metrin päässä itään olevan laavun edusta sekä saapuvien ja lähtevien purojen suut. . . Karkeaa keliä ennakoiden olen varustautunut reissuun poikkeuksellisella vaatetuksella. Ja silloin, kun aurinko sattuu pilvipeitteen lomasta kurkistamaan, se kyllä lämmittää selvästi, eletäänhän jo helmikuun alkupuoliskoa. Aluskerrastojen, lämpöhousujen ja fleecepaitojen päälle vetäisen ensin Kuusamon pilkkihaalarin ja sen päälle vielä Simms Challenger -haalarin, molemmat jo yksinäänkin varsin päteviä kylmäntorjujia.
Istutukset on tehty kesänvanhoilla poikasilla. Sen höyhenet värisevät pienemmistäkin veden liikkeistä kalaa houkuttavasti, joten uittoliikkeiden ei tarvitse olla isoja, pikemminkin mormyskamaista värisyttämistä. Ahventen koko on kuulemma kasvanut järvessä selvästi kirjolohi-istutusten alkamisen jälkeen. Ramaisee. Ei synny epäselvyyksiä kalan lajista. Koukkuun vielä nippu punaisia kärpäsentoukkia ja pudotus pohjan tuntumaan. ka, jalkoihin paksut lämpösaappaat sekä käsien suojaksi pilkkikynsikkäät ja rukkaset. Hauki kuuluu totta kai lajistoon, eikä mahdotonta ole saada koukkuunsa peruspuikkarien lisäksi monikiloistakin yksilöä. NICO-MORRI oli suvereeni kirjolohihoukutin tällä reissulla. Särkikaloista nimikkolaji särki viihtyy Ahvenjärvessä, vaikkei ehkä niin runsaslukuisena kuin ahven. Järvestä on tiettävästi narrattu jopa yli kilon painoisia yksilöitä, mutta puolikiloiseen saanee olla jo hyvin tyytyväinen. Muitakin kuin kirjolohia Muita kaloja eli lähinnä ahvenia saimme reissun aikana jokusia kymmeniä, suurimmat niistä noin 200-grammaisia. Sitä ennen ”kaikki” apposet edustivat normaalia metsälampisinttiä, mutta nyt joukossa on alkanut esiintyä varsin yleisesti fileointikokoisiakin yksilöitä. Kun vielä vesi vaikuttaa melko kirkkaalta, antaa se kaloille mahdollisuuden havaita pilkki kauempaakin. Monesti kirjolohi on iskenyt Mutuun sen ollessa jopa ootto-onkena eli täysin paikallaan. Pientä pompottelua ja väristystä, nostoja ja laskuja. Volframipäineen mormyska on tarpeeksi painava, jotta onkiminen onnistuu helposti paksummallakin siimalla. PORAKONEKAIRA on kätevä työkalu myös kirjolohivesillä, vaikka reikiä ei välttämättä tarvitse tehdä monia. Mahdollisuuksia pilkkirepun painolastiksi tarjoavat myös siiat, joita on istutettu viimeksi tuhannen kappaleen erä vuonna 2018. Syvyyttä on pari kolme metriä eli aika sopivasti kirjolohen pilkintää ajatellen. Ei kuulu ääniä eikä tärppejä, vain hangen rahinaa ja jään rousketta kaverien vaihtaessa avannolta toiselle. Ainakin seitsemänkiloinen on järvestä lähivuosina virvelöity. Muut kalat ti, ettei kala pääse tekemään syöksyjään. Kooltaan pilkin maistelijat ovat 300-800 gramman kokoisia. Meidän käynnillämme suurin ja ainoa särki painoi komeat 350 grammaa. SAALISTILI AUKI Nuokun avannolla puolihorteessa siimaa etusormen päällä roikottaen, kun tunnen äkkiä vahvan painalluksen. Puut nuokkuvat paksun valkoisen peitossa, nouseva aurinko värittää niiden latvukset länsirannalla punertavaan sävyyn. Loppupäivä hupeneekin sitten porukallamme vailla kalakontakteja, mitä nyt muuVAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 35. . Sen sijaan se hakkaa päätään avannon alareunassa pitkältä tuntuvan tovin, kunnes lopulta antautuu ja sujahtaa rööriin. 0,25-millisellä monofiilisiimalla pystyy pistämään kampoihin sen verran tehokkaas. Eipähän tarvitse heti ensimmäisenä vilua valitella, vaikka kirjolohen pilkintä enempi paikallaan nyhräämistä onkin. Kirjolohihan se siellä, eikä aivan poikanen. 1,6 kiloa, hyvä startti reissulle. Tällä kertaa ei pinkki herkkupala kuitenkaan tavoita kohdeyleisöään, ellei pientä ahventa sellaiseksi kelpuuteta. Nico-Morri töröttää syvällä kurkussa, joten loppu on enää muodollisuus. Aloitan pinkin värisellä Mutu-Leechillä, joka on ollut luottopilkkini monilla aikaisemmilla reissuilla. Vaihdan tilalle kulta-oranssin Nico-Morrin, joita valmistaja Nico Kinnunen oli minulle varta vasten tätä reissua varten tuonut, kirrenpettiminäkin kehunut. Refleksinomainen vastaisku aiheuttaa ankaraa vastarintaa siiman toisessa päässä. Hiljaista on. MUTU-LEECHI EI TAVOITA KOHDETTAAN Näverrämme aloitusreiät likemmäs puolimetriseen jäähän vanhojen avantokumpujen tuntumaan
Monet pilkkijöitä riivaavat salaisuudet paljastuvat silloin. Oliko kalaparvi vain siirtynyt täältä järven koillisperukasta jonnekin muualle, vai sulkiko muuttunut säätyyppi kalojen suut perusteellisesti. Nyt saamme kalastaa täysin omalla porukalla, mikä ei pakkaslukemat huomioon ottaen ole ollenkaan yllätys. Puolisen tuntia eteenpäin, ja nyt jo tarttuu. Lisätietoja: nicofishing.fi. Kamasan-koukut ovat kemiallisesti teroitettuja ja sopivan pitkävartisia, jotta kala tarttuu niihin tehokkaasti. Loput kaksi kiintiökalaa nappaan alle tunnin sisällä ensimmäisestä, joten helppoa se on joskus. KIINTIÖPAKOLAISEKSI JÄLLEEN Viimeisenä päivänä on vielä mahdollisuus piipahtaa järvellä muutama tunti aamusta. Toistaiseksi näiden luotainten hinnat liikkuvat tonneissa, mutta varmasti tulevaisuudessa niitä alkaa saada tavallisen lompakonomistajan resursseilla. Lopetamme hyvissä ajoin ennen hämärän laskeutumista ja vilustumista. Mormyskat syntyvät erikokoisista (3-6 milliä) volframikuulista, joiden lisäksi koukun juurelle tulee väritippa lisäeloa antamaan. Lajia luotain ei paljasta kuin korkeintaan lähietäisyydeltä, mutta jos keilaan sattuu isompi otus, on sellainen istutusvesistössä hyvällä todennäköisyydellä kirjolohi. TYHJÄNPYYNTIÄ Päivä numero kolme pudottaa kuitenkin maan pinnalle niin, että turpeet pölisevät. Kysymykseen voisi saada vastauksen, jos käytettävissä olisi Livescope-kaikuluotain. Sillä pystyy näkemään kymmenien metrien päähän avannon ympärille eli katsomaan, liikkuuko kaloja ylipäätään lähistöllä ja millä suunnalla. Sama toistuu vielä kahdesti seuraavan puolentoista tunnin aikana, joten joudun kolmine kirjolohineni kiintiöpakolaiseksi, ennen kuin päivä on ehtinyt edes puoleen väliin. Värejä Nicolla on 15 erilaista, mutta niitä syntyy myös asiakkaiden toivomuksesta. Nico-Morri Nico-Morreja valmistaa kilpapilkkijänäkin ansioitunut tamperelainen Nico Kinnunen, jonka meriittilistalle kuuluvat muun muassa mormyskoinnin Suomen mestaruus, useampia piirinmestaruuksia ja edustuksia Suomen maajoukkueessa PM-kilpailuissa. Kala ei tartu kiinni, mutta aivan varmasti sen aiheuttaja oli kirjolohi. Aurinko luuraa vielä tukevasti horisontin alla, kun saan ensimmäisen kunnon tärpin. Tyhjää pyytäessä ehtii pohdiskella. Painoa tälläkin näppärät 1,6 kiloa. Hinnat mormyskan koosta riippuen 2-3 euroa. Tämän kokemuksen perusteella kalojen aktiivisuuden laukaisi nimenomaan auringonpaiste, mikä saattaa olla paksujen lumien ja jäiden aikaan juuri se houkutin, jota kalat pimeyteensä kaipaavat. Harri ja Hannukin onnistuvat kalatilinsä aukaisemaan, mutta pakolaisstatus jää kaukaiseksi haaveeksi. Saapastelemme vaihteeksi järven koillisnurkassa olevan laavun edustalle. Josko tänäänkin. Pakkanen paukahtelee rapiassa kahdessakymmenessä asteessa, mutta kun tuuli pidättää hengitystään ja luottamus auringon lämmittävään voimaan sekä tuplapilkkihaalariin on vahva, jäällä pärjää. Ei ole kulta-oranssia Nicoa heillä. Morrit, Mutut, rautupilkit, lätkät ja ootto-onget pyytävät silkkaa nollaa, vaikka jatkamme päivää niin pitkälle kuin valoa suinkin riittää. tama enemmän tai vähemmän epävarma tärppi estää täydellisen tylsistymisen. OTTIPÄIVÄ Seuraava aamu valkenee pilvettömänä ja äärimmäisen kauniina, kuten vain helmikuinen aamu parhaimmillaan osaa. Könyämme eilisille ottipaikoille jo ennen auringon nousua, mutta parin tunnin jälkeen alkaa tuntua siltä, ettei tätä päivää tulla vanhana kiikkustuolissa muistelemaan, ainakaan hyvällä. Myös siellä näkyy merkkejä vanhasta pilkkitoiminnasta. Kevättalven kirkkaudessa asia tuntuu olevan usein toisin päin. Mutta olihan käymisen arvoinen reissu! 36 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kyllä. Ennen kuin aurinko ehtii kunnolla puunlatvusten korkeudelle, saan Nico-Morrilla ensimmäisen kalan. Muistuu mieleen toissapäivän menestys, joka sattui juuri samanlaiselle säälle. Kovan nahistelun päätteeksi jäälle raahautuu 1,8-kiloinen kirjolohi, Nico-Morrilla jälleen. Morri HANNU nappasi kirjolohen, myös Nico-Morrilla. Sää muuttuu yön aikana umpipilviseksi ja ilkeä pohjoisviima viriää. Taivaallinen luuta on lakaissut pilvet sinisen tieltä ja mittari näyttää pakkasta rapiat kaksikymmentä astetta
Selkäharjuun (kolmanteen, ”sulkaan”) kiinnitetään niin ikään rautakoukku, sekin luontevasti, keskikohtaa vähän alemmaksi. Pian tuntuukin, jos paikalla on kaloja. Se valetaan tinasta ja tarkoitus sillä lienee tehdä se särjen muotoiseksi. Pyydykset owat olleet niin kutsuttuja talwionkia.” Sana pilkki löytyy vasta 1800/1900 luvun taitteesta ja tekstien mukaan pilkki on ollut tinasta valettu talvionki. Talviongessa matosia tahi muita täkyjä (syöttejä) ei tule kysymykseenkään. Siinä talvionkimisen salaisuus. Mutta ihme ja kumma! Eihän onki olekaan sillä suussa. Ne häärivät ja pyörivät ongen ympärillä saaliin himoisina, toiset tavoitellen sitä suuhunsa, toiset tarttuen äkkiarvaamatta tuohon kavalaan piikeillä varustettuun ”särkeen”, ennen kuin he sen huomaavatkaan. Ahah, jopa on ottanut ongen suuhunsakin. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Jo nappasi taas. 7–8 cm), alapäästään vahvempi, hiukan kaareva ja suippea, niin että rautakoukku mukavasti siihen ”sulaa”. Kas hullumpata, kun on käynyt kiinni ulkopuoleltaan: kitusistaan, ja vielä tuohon takakoukkuun. Valimet tehdään puusta. TALVIONKI vuosimallia 1887 S uomessa on pilkitty ainakin jo 1800-luvun lopulla. Onkea ei suinkaan sillä aikaa pidetä paikoillaan. Talvionki on aivan toisenlainen kuin kesäonget. (Lähde: Suomen Kalakirjaston arkisto) Ensiksi sananen ongesta. Kala käy kiinni, onki vyyhdetään kiireesti ylös ja mulskis, ahven aika kyrmyniska, on jään päällä. Sanomalehti Aura kertoo 23.12.1884 lehdessä: ”Kaloja on saatu oikein kosolti Pyhäjärwestä tänä talvena, jommoista saalista ei ole ollut kymmeniin wuosiin. Tuo kiiltävä, särkikalaa muistuttava, vikkelä tinaonki houkuttelee uteliaita ahvenjörrejä ja haukiakin luoksensa. Ja sitten odotetaan, kunnes kala nykäisee. Nykäys tuntuu ja onki vedetään ylös. Katsotaanpa, mitä siellä on. Merkillistä todellakin, sillä taas on ahven tarttunut ulkopuoleltaan, ja vallan hännästään. Eipä olekaan niin, vaan aivan todellista. Talvionkimisesta. 60 cm) haarukkavapa, johon siiman mukavasti sopii kietoa. Kalastusta. Mutta kun tämä on vaikeata ja vaatii enemmän taitoa, niin valetaan tavallisesti vain yksinkertaisempi: ”kolmikulmainen” (= terävästi kolme tahoinen), lähes puolen korttelin pituinen (n. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 37. Talviongessa on noin kyynärän pituinen (n. Haetaan vain sopiva onkipaikka ja jäähän tehdään läpi ja onki lasketaan veteen lähelle pohjaa. Sakeassapa heitä siellä mahtaa ollakin! Asiaan perehtymätön arvelee kenties, että tuo on pelkkää satua, jotakin vähemmin uskottavaa. Tehdään uusi yritys. Koetetaanpa uudestaan. Sitä nostetaan ja lasketaan vuorotellen noin kyynärän mitan, mutta niin, että alas laskeminen tapahtuu hiljalleen, juoheasti, ylös kohottaminen sitä vastoin äkkiä, nykäisemällä. Itsestään on ymmärrettävä, että koukut asetetaan tinarunkoon jo valettaessa. Onkimies ei tätä ihmettele laisinkaan, sillä hän pitää asian aivan luonnollisena. Vuosina 1886 ja 1887 ilmestynyt Uljas kertoi talviongesta ja sen käytöstä, jonka salaisuuden lehti paljastaa
Nykyään Pasanen käyttää pääasiassa kertakäyttöisiä lämmittimiä, jotka alkavat toimia, kun pussia ympäröivä myyntipakkaus avataan, jolloin sen sisältämä seos pääsee reagoimaan ilman kanssa. Päähän hän laittaa pipon ja käsiin kynsikkäät sekä kylmällä kelillä myös rukkaset. K ontulan Kalakerhoon kuuluva Pasi Pasanen on pilkkinyt lapsesta saakka ja kilpaillutkin lajissa vuosikymmenten ajan. Lämmittimen voi sijoittaa käsineen sisälle haluamaansa paikkaan, kuten sormia, kämmentä tai ranteita lämmittämään. Lämmön tuottamisen voi keskeyttää siirtämällä pussin hapettomaan paikkaan, kuten vaikkapa ilmatiiviiseen minigrip-pussiin, jolloin lämmittimen käyttöä voi jatkaa uudestaan myöhemmin. lääkärin määräyksestä T EK S TI JA KUV A T ISMO MA LIN Näin kilpapilkkijä pitää itsensä LÄMPIMÄNÄ Käsien lämmittäminen Pasasella on kokemusta lämmittimien käytöstä 10-vuotiaasta asti, jolloin hän kävi isänsä kanssa pilkillä. Jos taas on tiedossa kovaa pakkasta, niin silloin valintani on eristävä vaate, kuten esimerkiksi ihan tavallinen villapaita”, hän selvittää. KERTAKÄYTTÖISEN kädenlämmittimen voi laittaa vaikkapa ranteen kohdalle. Jalkineena hänellä ovat useimmiten neopreenivarrelliset kumisaappaat, koska niillä on hyvä kävellä. KILPAPILKKIJÄ Pasi Pasanen luottaa vaatetuksessaan goretexiin. ”Silloin oli esimerkiksi käytössä jonkinlainen hiilipötkö, joka sytytettiin ja laitettiin omaan pussiinsa, joka puolestaan laitettiin kynsikkääseen tai rukkaseen kytemään ja lämmittämään”, hän muistelee. Kuva: Pasi Pasasen arkisto. Tälle Lääkärin määräyksestä -palstalle on koottu Pasasen kilpapilkkijän kokemuksiin perustuvia ohjeita, joiden avulla pilkkiessä pysyy lämpimänä. . ”Yleensä ennen pilkille lähtöä katson sääennustuksen, ja jos luvassa kovin tuulista, niin puen päällysvaatteiden alle tuulenpitävää wind stopper -vaatetusta. Nämä vinkit sopivat erityisesti jäällä usein paikkaa vaihtavalle ja paljon liikkuvalle pilkkijälle, joka haluaa pysyä lämpimänä, mutta kyetä silti liikkumaan ketterästi. Hän siis hyvin tietää, että pilkillä voi joskus tulla todella kylmä ja esimerkiksi sormet ja varpaat jopa paleltua, mistä voi hyvinkin olla riesaa koko loppuelämän ajaksi. ?. Silloin alkaa muodostua lämpöä, ja reaktio jatkuu itsestään 6-8 tunnin eli suunnilleen yhden pilkkipäivän ajan. ”Itse en ole tätä kokeillut, mutta olen, kuullut sen toimivan”, Pasanen mainitsee. YLEINEN PUKEUTUMINEN Pasanen kertoo luottavansa päällysvaatteissa goretexiin niin housujen kuin takinkin osalta. ”Kevyt” vaatetus vaatii lämmittimiä 38 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Lahjakortti Ruotoon, Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa, arvo 100 €. Käyttömukavuutta lisää se, ettei lämmitin ole suoraan ihoa vasten, vaan välissä on vaikkapa flanellipaita.” Akkukäyttöiset pohjalliset jalkineeseen Jalkineeseenkin on saatavissa kertakäyttöisiä lämmittimiä. Arvonta suoritetaan 24.3. AKKUKÄYTTÖINEN lämpöliivi on kevyt, mutta antaa tarvittaessa mukavasti lisälämpöä. Kalankäsittelyvälinesetti (fileointiveitsi, kalapiikki, teroituspuikko), arvo 60 €. Lahjakortti Ruotoon, Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa, arvo 75 €. Nyt kannattaa olla jäsen USEAMMASSA SEURASSA Vapaa-ajankalastajien arvonta monijäsenille Suomen Vapaa-ajankalastajat arvostaa kaikkia jäseniään ja haluaa palkita muutaman heistä. . Heidän nimensä julkaistaan myös järjestön somekanavissa ja lehdessä. Lämpöä liivistä Merkittävä osa lämpimänä pysymisessä on akkukäyttöisellä liivilämmittimellä, jossa lämmitinlevyt ovat sekä selässä että rintakehällä. ”Niissäkin on se hyvä puoli, että ne voi kytkeä pois päältä, kun niitä ei tarvita”, hän selvittää. Sen vuoksi Pasanen käyttää nykyisin pilkkikengässään pääasiassa akulla ladattavia lämpöpohjallisia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 39. Jos kuulut useampaan kalastusseuraan tai olet seurajäsenyytesi lisäksi SVK:n henkilöjäsen sekä maksat vuoden 2023 jäsenmaksusi eräpäivään mennessä, olet mukana arvonnassa. Muuten se on pois päältä. 2. . Ne tarvitsevat kuitenkin toimiakseen happea, joka saattaa pilkkikengästä toisinaan loppua. ”Vinkkinä sanoisin, että itse laitan liivin päälle vain siinä tapauksessa, että tulee kylmä. Vapaa-ajankalastajat arpovat: 1. Kuvassa myös pohjallisten kaukosäädin ja laturi. 3. Näin saan akun riittämään koko pilkkipäivän. kuluvan vuoden jäsenmaksun useampaan seuraan (tai seuraan ja henkilöjäsenyyden) maksaneiden kesken ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. MYÖS jalkineisiin voi laittaa kertakäyttöisen lämmittimen, mutta akkukäyttöiset pohjalliset ovat kätevät, koska ne voi kytkeä pois, kun niitä ei tarvita
UUSIA OMINAISUUKSIA Olen käyttänyt pilkkikeloja jo useamman vuoden, mutta ne ovat vanhempaa mallia, ns. Aivan viime vuosina on kuitenkin pilkkijäillä näkynyt paljon uudenlaista välineistöä. PILKKIKELAN valinta, uusi vai vanha. Nyt minulla oli käytössä uuden sukupolven pilkkikela, jonka ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa nopea siimanvapautuskytkin ja vapaasti pyörivä puola, magneettijarru, väsytysjarru sekä välityksellinen kelaus. 40 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Näissä suoravetoisissa keloissa toiminnot ovat samanlaisia kuin perinteisissä pilkkivavoissa; kelassa ei ole jarrua, eikä välitystä ja kala nostetaan siimasta vetämällä. Kokemuksia uudesta kelasta on nyt hankittu pilkkijäiltä sekä jonkin verran avovedessä. Monet niistä välineistä, joita pilkkijöiden parissa vielä joitakin vuosia sitten pidettiin täytenä humpuukina, ovat nyt saavuttaneet laajan käyttäjäkunnan. Itse otin tällaisen pilkkikelan käyttöön alkutalvesta 2022. Ovatko ne hyödyllinen ostos vai turhake, kannattaisiko sellainen hankkia. Hyvänä esimerkkinä akkukäyttöiset kairat, jigipilkit sekä erilaiset kaikuluotaimet. Uuden kelan myötä osa selkärankaan VÄLITYKSELLINEN kela tuo tuttuja elementtejä kesäkalastuksesta, kuten esimerkiksi jarrun käytön. Uuden sukupolven PILKKIKELAT TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU VÄLINEET M uutoksen tuulet saavuttivat lopulta myös pilkkimisen. Pilkkivälineet pysyivät vuosikymmenien ajan lähes muuttumattomina. Yhtenä uutuutena ovat välitykselliset pilkkikelat. ensimmäisen sukupolven pilkkikeloja. YHTENÄ uutuutena markkinoille on ilmestynyt välitykselliset pilkkikelat. Aivan viimeisimpien uutuuksien joukossa ovat välitykselliset pilkkikelat, joita näkyy jo melko yleisesti käytössä
Parin siimasotkun jälkeen opin pitämään sormea puolan päällä jarruna ja siihen loppuivat siimasotkut. Pian tuli huomattua, että liian jäykällä vavalla väsytysominaisuudet heikkenevät, aivan kuten avovedessä kalastaessa. VAPAATA PUDOTUSTA Ensimmäinen yllätys koitti heti ensimmäisellä pilkkireiällä. juurtuneista ja lähes automaationa tulevista toiminnoista piti hylätä ja opetella aivan uudet toimintamallit. Kaikuluotaimesta näkyvät syvyyden lisäksi tietenkin myös kalat ja millä syvyydellä ne kulloinkin ovat. Painoin kelan puolanvapautuskytkintä ja päästin pilkin vajoamaan kohti pohjaa. Ratkaisin ongelman ottamalla käyttöön jäykemmän vavan. MagneettijarrusVAPA kannattaa edelleen valita käytettävän pilkin painon mukaan. Välityksellistä kelaa käyttäessä moni kuitenkin kelaa pilkin ylös aina reiän vaihdon yhteydessä, eikä perinteinen tapa ole enää käytössä. Iso virhe! Laakeroitu puola pyöri yllättävän nopeasti ja siimaa alkoi pursuta puolalta. Kun välineet ovat tasapainossa on kalastus hauskaa, kalat tarttuvat koukkuun ja pysyvät hyvin kiinni. Välityksellisiä pilkkikeloja löytyy lähes kaikista kalastusvälineliikkeistä. Jo seuraavan kalan kohdalla maltoin kuitenkin mieleni; sain pidettyä vavan kädessä ja kala nousi ylös kelaamalla. Pilkkiä ei kannata laskea kalojen alle. Ongelmana oli kuitenkin, että kelan parina tullut vapa oli tasapainopilkintään liian notkea. PYSTYPILKEILLÄ ja isoilla morreilla pilkkiessä on notkea vapa toiminut erinomaisesti. Sen sijaan syvyydet ja sen muutokset nähdään kaikuluotaimesta. ta huolimatta puola tuntui vapaassa pudotuksessa pyörivän liian nopeasti. RASKAAMMILLA pilkeillä välityksellinen kela aiheuttaa herkemmin siimasotkun. VALIKOIMA KAIKULUOTAIN VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 41. KÄYTITPÄ sitten perinteistä pilkkivapaa tai uuden sukupolven välityksellistä pilkkikelaa, niin kaikuluotaimesta on iso apu. VÄLITYKSELLISELLÄ kelalla pilkki nousee reiästä ripeää vauhtia. Ilmiö oli tullut tutuksi hyrräkelan käytön opettelun ajoilta. Selvittelin sotkut, poistin hieman siimaa ja väänsin vielä lopuksi kelan magneettijarrun täysille. Kelojen ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran merkin ja mallin mukaan. Perinteisesti syvyyden muutoksia on havainnoitu siimasta, kun on siirrytty pilkkireiältä toiselle. Vapa kannattaa siis tässäkin valita käytettävän pilkin painon mukaan. Pienillä ja keveillä vieheillä ei siimasotkun vaara ole ollut yhtä lailla läsnä, kuin mitä raskaammilla pilkeillä kalastaessa. Kannattaa siis käydä liikkeessä testailemassa, mikä sopii omaan makuun parhaiten. Tämäkin Antin komea ahven olisi jäänyt saamatta ilman kaikuluotainta. Siitä se lähti hiljalleen luistamaan ja kelailin kaloja ylös uusilla välineillä. Vastaavan tyyppisiä keloja on myynnissä myös monilla muilla merkeillä. Pilkkimiseen tuli yhtäkkiä tuttuja elementtejä kesäkalastuksesta, kuten kalan väsytys vavalla ja jarrun käyttö. UUDEN OPETTELUA Ensimmäisen tärpin tultua oli reaktiona se, mikä oli vuosien aikana opittu ja lukemattomat kerrat toistettu, eli vapa jäälle ja siimasta kala ylös. Hyvä pari kaikuluotaimen kanssa Syvyys ja sen muutokset ovat tärkeää tietoa pilkkijälle. Esimerkiksi isoa kultamorria on saanut päästää lähes vapaasti laskeutumaan. Hyvä valikoima ja saatavuus Käyttämäni kela on 13 Fishingin valmistama Black Betty FreeFall Carbon
Tänä talvena pilkkiin oli purrut melko kookasta ahventa, joten tuloksista odotettiin kovia. Juttelin muiden pilkkijöiden kanssa kisasta ja kaikkien odotukset tuntuivat olevan korkealla. Olin valinnut aloituspaikakseni Maaja Selkähonkisen välisen alueen, joka oli minulle pilkkipaikkana erittäin tuttu. J 42 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. OULUJÄRVELLÄ on Suomen suurimmat sisävesien selkäalueet. Vuoden 2007 SM pilkki oli valmis alkamaan. TEKSTI JA KUVAT MATTI KULJU KALAPAIKKA OULUJÄRVEN PALTASELKÄ PILKKIJÄN perusahventen joukkoon jysähtelee Paltaselällä silloin tällöin ihan komeita raitapaitoja. ännitti, sillä vuoden 2007 SM-pilkit Oulujärven Paltaselällä olivat juuri alkamassa. Isojen ahventen pilkkipaikka PALTASELKÄ on muita sellkäalueita huomattavsti rikkonaisempi. Matkaa paikalle tulisi lähdöstä noin viisi kilometriä, joten 45 minuutin siirtymäajan pitäisi riittää hyvin. Vilkaisin vielä hermostuneena kelloani, kun samassa lähtölaukaus kajahti. Seisoin jäällä lippusiiman takana ensimmäisten joukossa ja odotin lähtölaukausta
Ahvenet ottavat silloin hanakasti pilkkeihin, vaikka keli voi olla karkea. Juuri se tekee alueesta erinomaisen pilkkiveden. Järvi tunnetaan myös upeista hiekkarannoista ja erityisen hienoista saarista, kuten Ärjä, jotka tarjoavat monipuolisia virkistäytymismahdollisuuksia. Itselleni tutuin ja mielenkiintoisin pilkkipaikka on Paltaselkä, joka on muita selkäalueita huomattavasti rikkonaisempi. Iso-Pihlaisen ja Hevossaaren välinen alue on tarjonnut monelle pilkkijälle hienoja hetkiä, allekirjoittaneelle mukaan lukien. Paltaselällä on järjestetty myös isoja pilkkikarkeloita, muun muassa SM-pilkit kahdesti vuosina 1988 ja 2007. Pilkkijälle pelikenttää Paltaselällä on varsin laajasti, ja saalispussiin voi päätyä varsin kookkaitakin ahvenia. Kulku järvellä oli todella hyvä, sillä kisan aluspäivien yöpakkaset olivat jäädyttäneet jäälle nousseen veden. Oulujärvellä on Suomen suurimmat sisävesien selkäalueet, joista kolme suurinta ovat Niskanselkä, Ärjänselkä ja Paltaselkä. Toki jäätilanteen salliessa järvellä voi liikkua hiihtäen ja myös moottorikelkalla tai jopa autolla, jolloin paikkojen vaihtaminen nopeutuu huomattavasti. JÄÄTILANTEEN salliessa Paltaniemessä pidetään virallista jäätietä auki. Siirtymäaika riitti hyvin. Paltaselän aluetta kartasta tarkasteltaessa voi huomata, että laajat tasasyvyiset alueet eivät ole niinkään houkuttelevia, mutta heti kun tällainen tasaisuus rikkoutuu, löytyy ottipaikkoja. Syvyyskarttaa tarkasteltaessa huomaa, että mielenkiintoisia paikkoja löytyy alueelta paljon. Parasta isojen ahventen pilkintäaikaa on hieman poikkeuksellisesti keskitalvi tammi-helmikuussa. Tälle alueelle on ominaista se, että ajoahventen osuessa kohdalleen voi hetkessä tulla useampia todella komeita ahvenia. TILAA PILKKIÄ Paltaselkä on alueena todella laaja, joten päivä tai parikaan ei riitä alueen tarkkaan läpikäymiseen. Alueella kannattaakin kalastaa ehkä jopa poikkeuksellisen sitkeästi, sillä se hyve myös monesti palkitaan. Kalastajan vinkkelistä ja eritoten pilkkijän näkökulmasta Oulujärvi tarjoaa monipuolisia pilkintämahdollisuuksia. Pelikenttää on laajasti. Kovilla pakkasilla vallitsee yleensä kaloille mieluisa korkea ilmanpaine. Pakkasta ei suinkaan pidä pelätä, vaan oikealla vaatetuksella pärjää kyllä kylmemmälläkin kelillä. Hevossaari VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 43. Jäällä liikuttaessa on syytä muistaa turvallisuus, mikä on pilkkijän tärkein prioriteetti. Autolla jäälle voi tietysti lähteä vain poikkeuksellisen hyvänä jäätalvena, mutta esimerkiksi Paltaniemessä pidetään jäätilanteen salliessa auki virallista jäätietä. PARASTA isojen ahventen pilkintäaikaa on tammi-helmikuussa. Pilkille lähdettäessä on hyvä valita tietty alue Paltaselältä, johon aikoo kalastuksen keskittää. MONIPUOLINEN JA KIINNOSTAVA PILKKIJÄRVI Kainuun mereksikin kutsuttu Oulujärvi on mitä monipuolisin ja kiinnostavin pilkkijärvi. Olinkin perillä valitPALTANIEMEN venesatamasta pääsee jäälle hyvinä pakkastalvina jopa autolla. PIENI-PIHLAINEN ISO-PIHLAINEN HEVOSSAARI Kiviniemi Venesatama Uimaranta Sivolanlahti 0.7 5.2 7 9.5 8.5 4 3.2 4 1.5 5 17 8 5 14 8 3.5 2.5 5.5 1.5 1.5 8 12 9 9 0.7 0.5 9 7.5 1.2 6.5 10 9.5 4 4 15 4.7 4 9 18 0.7 3.7 4.7 4.2 4.2 2 16 9 10 8 7 1.2 9 11 11 11 5 4 Paltaselälle PALTANIEMESTÄ KAJAANI 8 km MÄÄRÄSAARI Hevossaaren alue on tasapainopilkkijöiden suosiossa Hevossaaren ympäristö on erityisesti tasapainolla pilkkivien lempialuetta
PILKKIJÄN sivusaaliina voi tulla myös särkiä ja kiiskiä. Tiputin pilkin veteen ja riemukseni ahven alkoi heti syömään. Järven keskisyvyys on vain hieman yli seitsemän metriä, mutta vesi on kuitenkin happipitoista ja puhdasta, joten kaloille olosuhteet ovat hyvät. Pienempää ahventakin alueella on hyvin, minkä takia alue on hyvin monipuolinen pilkkivesistö. Päätin aloittaa pilkinnän luottopelilläni, Veli Pöystin pystyllä ja oranssilla morrilla, mikä oli ollut hyvin monesti ennenkin se toimiva yhdistelmä Paltaselällä. Erityisesti molempien lahtien suualueet ovat antaneet vuosien saatossa monelle pilkkijälle huippusaaliita. Tankkasin myös nestettä ja suklaata minkä jälkeen kävin vielä varusteet läpi. Isoissa kilpailuissa, kuten esimerkiksi SM-pilkissä, lahdet on kuitenkin rajattu kilpailualueesta pois. Yksi omista suosikkipaikostani on Jormuanlahden suulla sijaitseva alue, jota paikalliset kutsuvat sähkölinjoiksi. semassani aloituspaikassa jo kymmentä minuuttia ennen kuin pilkinnän sai aloittaa, joten ehdin vielä vaihtaa repusta kuivan pipon päähän. Tuskaiset viimeiset minuutit kuluivat hitaasti, mutta vihdoin pilkinnän sai aloittaa. Paltaselkään kuuluu myös kaksi suurempaa lahtea, Mieslahti ja Jormuanlahti, jotka molemmat ovat pilkkijöiden suuressa suosiossa. Vettä kyllä löytyy . Yes mikä startti kisalle! JÄRVEN keskisyvyys on vain hieman yli seitsemän metriä. AINA ei pilkillä ole tärkeintä saalis, vaan nauttia voi myös kalastuksen muista antimista. MONIPUOLISIA PAIKKOJA Tyypillisin pilkkijä tavoittelee Paltaselällä isoja ahvenia, joista alue myös pilkkijöiden keskuudessa parhaiten tunnetaan. Pilkkijän tyypillisin saalis koostuu pääasiassa keskipainoltaan noin 30-50 gramman ahvenista, mutta lähes aina joukkoon eksyy karkeampiakin kaloja. Oulujärvessä riittää ahvenille ravintoa kasvaa hyvinkin suuriksi, joten joka talvi järvestä saadaan kehukalojen mittoihin yltäviä yksilöitä. MELKO MATALA JÄRVI Oulujärvi on kauttaaltaan melko matala järvi, eikä Paltaselkä tee tässä poikkeusta. Ahventen pääravintoa ovat alueella runsaslukuiset kuore, muikku ja särki. Sain pilkkiä alussa rauhassa, mutta hyvin pian ympärilleni alkoi kerääntyä myös muita kilpailijoita, kun he huomasivat minun 44 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Paikallisia pilkkikisoja lahtialueilla kuitenkin järjestetään usein, ja voittajien saalispussit ovat painaneet poikkeuksetta useita kiloja. Ahven oli melko hyvällä syönnillä ja kalat olivat hyvän kokoisia. Parhaat paikat sijaitsevat 1-5 metrin vesissä ja niissä syvyyksissä on kalastaminenkin mielekkäämpää. Paltaselältäkin yli viisitoista metriä, mutta hyvin harvoin on järkevää pilkkiä näin syvistä vesistä. Toki pilkkijän sivusaaliina tulee myös muuta kalaa, pääasiassa särkiä ja kiiskiä, mutta kohdekalana on ahven. Alueen ylittävien sähkölinjojen ansiosta paikalle on helppo osata. Kevät ja aurinko ovat upeaa aikaa
AKTIIVISTA KALOJEN ETSINTÄÄ TAI AJOAHVENTEN KYTTÄILYÄ Paltaselän saarten ympäristö ja karikot ovat alueen suosituimpia pilkkipaikkoja. TASAPAINOT ovat ahventen mieleen varsinkin silloin, kun ajoahventen syönti on alkanut. Pirttiniemi SELKÄ-HONKINEN MAA-HONKINEN LUOKKINEN TIIRIKARI KAJAANI 13 km Paltaselälle HANNUSRANNASTA 4.2 10 8 10 3.5 6 2.7 6 2.7 4.5 15 7 7 8 4 1.5 5.2 4 10 12 11 2.7 4 4 2 4 1.7 2 7 19 2.7 14 8 5 5 4 3.2 ISOT ajoahvenet ovat yleisiä esimerkiksi Hevossaaren ympärillä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 45. Kuva: Juha Väisänen. Myös hieman kyttäilevämpi pilkintätaktiikka voi toimia, sillä alueella on tyypillisesti paljon ajoahventen parvia, jotka saalistavat pikkukalaa ravinnokseen. Sain pelattua vielä muutamia ahvenia, kun vaihdoin vieheeksi pelkän morrin. Ajoahvenet ovat kuitenkin usein hyvin kookkaita, joten sellaisten tärppejä malttaa kyllä odottaa pidempäänkin. Syönti voikin alkaa aivan yllättäen, kestää hetken ja loppua kuin seinään. SAARTEN ympäristö ja karikot ovat suosituimpia pilkkipaikkoja. KOTILAHDEN parkkipaikalta pääsee helposti hyville apajille mm. Honkisten saarten läheisyyteen. Aina uuden reiän tekemällä sai jonkun ahvenen, vaikka paras syönti tuntui siis hiipuvan. Ennakkoluuloton paikkojen kokeilu ja aktiivinen kalan etsintä ovat Paltaselällä monesti toimiva taktiikka. Päätin, että tällä alueella kannattaa nyt pilkkiä jonkin aikaa, sillä kala oli niin mukavan kokoista. Varsinkin Maaja Selkä-Honkisen väliin jäävä hieman syvempi monttu on sellainen paikka, jossa on piipahdettava lähes jokaisella Paltaselän reissulla. HONKISEN SAARET JA NIIDEN YMPÄRISTÖ Honkisen saaret ja niiden ympäristö on Paltaselän paikoista oma suosikkini. Paikalle pääsee melko näppärästi mantereen puolelta Hannusrannasta, Kotilahden parkkipaikalta. Välillä myös näiden paikkojen ahvenet kuitenkin osaavat olla suut supussa, mutta ilahduttavan usein löytyy hyvinkin aktiivista kalaa. Tapsipilkki killuu itselläni siiman päässä melko usein, mutta myös pelkällä morrilla pilkkiminen on tällä alueella jokseenkin tehokasta. Olin silloin pilkillä Selkä-Honkisen kaakkoiskär. Tältä alueelta on eräs reissu jäänyt poikkeuksellisen kirkkaana mieleen. nostelevan kaloja. Joukossa oli myös muutama lähes 200 gramman ahven, joten aloituspaikkani oli todella osunut kohdalleen. Syöttinä käytin kärpäsentoukkaa, sillä ahvenet tuntuivat iskevän niihinkin vielä tarpeeksi hyvin. Ajoahvenet eivät ole tällä alueella niin yleisiä kuin esimerkiksi Hevossaaren ympärillä, mutta virkeitä ahvenia löytää täältä hieman varmemmin. ?. Syönti kuitenkin hieman hiipui, kun alueelle alettiin kairaamaan niin paljon uusia reikiä
Isompia ahvenia pilkittäessä on syytä varata matkaan myös nostokoukku, jolla kalaa voi avittaa ylös kriittisimmillä hetkillä. Ryssänkari ja Tiirikari jessä maaliskuun lopussa. Sillä saadaan joka vuosi Paltaselän suurimmat ahvenet, ja onpa osa pilkkijöistä niin vihkiytyneitä asialleen, etteivät muuta viehettä käytäkään. Ne sijaitsevat melko lähellä toisiaan ja jokseenkin keskellä Paltaselkää. Yhtäkkiä alkanut keväinen lumisade kuitenkin laukaisi aivan hurmiollisen syönnin, ja sain nostella komeita raitapaitoja niin kauan kun lumisade kesti. Enemmän uitan viehettä ikään kuin morria, sillä olen huomannut, että varsinkin paremman kokoiset ahvenet iskevät silloin kiinni hanakammin. Näppärän kokoisen nostokoukun voi askarrella itse, mutta toimivia myydään myös kaupoissa. Ahvenia oli repussa ehkä noin 2,5 kiloa, mutta lisää pitäisi saada, mikäli mielisi hyville sijoituksille. NÄPPÄRÄN kokoisia nostokoukkuja ahvenen pilkintään on myynnissä valmiina, mutta sellaisen voi askarrella myös itse. Yhtäkkiä huomasin, että kisa oli jo puolessa, ja kalan tulo oli hiipunut pahasti. Mosarin tasureista parhaat saaliit olen itse saanut Kouru Mosarilla. Niiden valmistaja, nyt jo edesmennyt Kusti Mikkonen, onnistui luomaan vieheen, joka kuuluu monen Oulujärven kävijän vakiovarustukseen. Usein riittää, että koukulla antaa vain hieman vauhtia kalalle. Rusehtavan veden vuoksi olosuhteet eivät vain ole värikoukuille parhaat mahdolliset, toki joitain poikkeuksiakin on, kuten kevään kirkkaat jäät ja aurinkoiset ilmat. Päätin lähteä etsimään kaloja hieman matalammasta, sillä tiesin niitä sielläkin olevan. Kalan koko ei ehkä olisi niin suurta, mutta tarkalla pilkinnällä voisi saada petrattua tulosta roimasti. Nostokoukku mukaan Liian usein isoimmat ahvenet pääsevät karkuun, kun kala on juuri tulossa jäälle. Värisytykset, hidas nosto ja jopa paikallaan pitäminen toimivat Kouru Mosarilla kalastettaessa hyvin. Kuva: Jussi Voutilainen. Vieheestä tekee erikoisen juuri sen pohjassa oleva kouru, joka antaa sille omintakeisen ja kalastavan uinnin. Nostokoukulla kannattaa avittaa suurimpia kaloja. Pilkkien väreistä on jokaisella omat suosikkinsa, mutta itse olen huomannut toiKuuluisimmat ottipaikat RYSSÄNKARI ja TIIRIKARI Ryssänkari ja Tiirikari ovat Paltaselän karikoista ehkä ne kuuluisimmat ottipaikat. Olin taas sortunut perisyntiini, eli jäin pilkkimään reikiä liian tarkasti. Hyvällä syönnillä käytän myös ketjupilkkiä, mutta parhaat tulokset kisoissa tehdään Oulujärvellä lähes aina tapsilla. Karikot tarjoavat siis haasteellista pilkintää, mutta käymisen arvoisia kohteita ne ovat ehdottomasti. Tällaiseen ajoahventen parveen sattuessa suupielet kääntyvät väkisin ylöspäin. NAUTISKELLEN TASAPAINOLLA Paltaselällä tapaa nykyisin hyvin paljon kalastajia, joiden siiman päässä viuhuu tasapaino. Vinkki 46 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Paltaselän pohjoisrannalla on myös käymisen arvoista aluetta, sillä alueen lukuisat saaret tarjoavat paljon monipuolista pilkkivettä. RYSSÄNKARI on kuuluisa isommista ahvenistaan. Tiesin, että paikalla oli kyllä ahvenia, vaikka syönti oli melko halutonta. Sekä kevennetyillä että ”normaaleilla” tasapainoilla on käyttäjänsä, mutta tämän alueen suosikkeja ovat ehdottomasti Mosari-tasapainot. PARHAAT tulokset tehdään Oulujärvellä aina tapsilla. Paine siimaan muuttuu kalan noustessa ylös vedestä ja siima meneekin yllättäen poikki. Ennen kilpailua olin arvellut, että voittotulos tulisi olemaan jossain 5-7 kilon välissä, niin kuin usein Paltaselän kilpailuissa oli ollut. Varsinkin Ryssänkari on kuuluisa isommista ahvenistaan, mutta läheskään joka reissu niitä ei sieltä saa. Kerrankin olosuhteet pelastivat päivän. Ahvenet voivat aktivoitua syömään hyvin hetkellisesti, kun esimerkiksi muikkuparvet ovat liikkeellä. . PARHAAT TULOKSET TEHDÄÄN TAPSIPILKILLÄ Kilpailuissa Oulujärvellä käytän lähes poikkeuksetta tapsipilkkiä. . Tällä vieheellä kalastan itse melko maltillisella taktiikalla, jossa pyrin pitämään suuremmat houkutusvedot melko harvassa. Nyt kisa oli siis siinä pisteessä, että täytyi tehdä seuraava ratkaisu. Siispä laitoin repun pykälään, ja lähdin siirtymään toiveikkaana Maahonkisen ja mantereen väliin, sillä siellä näytti olevan melko hyvin tilaa. AHVENEN nostovaihe avannosta on usein kriittinen, sillä silloin siiman katkeaminen on lähellä. Värikoukkupilkkejä Oulujärvellä käyttää jostain syystä hyvin harva, vaikka niilläkin olisi varmasti paikkansa
Tässä pilkissä on houkutteleva värinäuinti, jonka saa toimintaan, kun pilkin päästää vajoamaan pohjaa kohti vapaasti. Reikiä tein alueelle melko paljon, mutta ahvenia en alueelta löytänyt. Kun tapsit tekee perholukkoihin, on tapsin vaihtaminen nopeaa. Vieheen voi kiinnittää siimaan joko pienellä viehelukolla tai suoraan lenkkisolmulla. ELLU-PILKIT ovat hyvin toimivia pilkkejä Paltaselällä. Ellua on saatavana monessa koossa, mutta parhaiten itselläni ovat pelanneet koot 55–70 milliä. Ellu-pilkit ovat niin sanottuja liukupilkkejä, jolloin erillistä tapsia ei tarvitse solmia, vaan pääsiima menee pilkin holkkien läpi toimien samalla myös tapsina. Vinkki Toki jos ahvenet iskevät kiinni ilman sen kummempia houkutuksia, niin pilkin voi päästää veteen myös ilman uintia, jolloin siimaa tulee hieman jarruttaa kädellä. Syönti oli selvästi sellainen, että syövä kala täytyi löytää, sillä se ei paljoa liikkunut. MYÖS Paltaselän pohjoisrannalla on käymisen arvoista aluetta. Pilkki saa myös olla melko reilun kokoinen, toki huonommalla syönnillä on hyvä tarjota hieman pienempää. Tapsit voi tehdä pieniin perholukkoihin, jos käyttää lenkillisiä pystypilkkejä. Treenireissuilla ahventa olin kyllä saanut matalastakin, mutta nyt oli jostain syystä toisin. Siirryin siis kisan loppuajaksi matalampiin vesiin. PÖYSTIN PYSTYPILKKI JA ELLUT SUOSIKKEJA Oma ehdoton suosikkini on vuosia sitten hankkimani alkuperäinen Pöystin pystypilkki, ja se tuntuu olevan myös ahvenien mieleen. TAPSEJA voi tehdä valmiiksi jo kotona. Muita toimivia pilkkejä Paltaselällä ovat olleet viime vuosina suosioon nousseet Ellu-pilkit, joiden yksi parhaista ominaisuuksista on niiden tapsin säätömahdollisuus. Kisaa oli jäljellä vielä reilu puoli tuntia ja päätin kuitenkin mennä vielä takaisin aloituspaikkaani. Tapsit järjestykseen Pystypilkin alla käytettäviä tapseja voi solmia jo valmiiksi kotioloissa, jolloin jäällä katkenneen tilalle voi vaihtaa nopeasti uuden. Siirtyminen matalaan osoittautui nyt vääräksi valinnaksi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 47. Ehkä alueelta löytyisi vielä joku kohta mitä ei olisi rei´itetty puhki. MOSARIN Kourutasurit ovat Paltaselän luottopelejä. Tilaa alueella oli hyvin, mutta kalat olivat kadoksissa. Kuva: Juha Väisänen. miviksi väreiksi hopeanja kuparinväriset pilkit. Litteistä ja pitkistä rasioista saa parhaat tapsirasiat, ja tapsit pysyvät suorassa nuppineulojen avulla. PALTASELÄN ahvenilla riittää lihottavaa ravintoa, joten erilaiset tasapainot ovat hyvä valinta siiman päähän
KIRJOITTAJAN lempivärejä Paltaselälle. Siniset morrit olen huomannut toimiviksi, kun keli on kirkas ja aurinkoinen. Toki liukupilkkejä käyttäessä tapsi on yhtä vahvaa kuin pääsiima. Olo oli kuitenkin toiveikas, sillä olin mielestäni saanut ihan kohtuullisesti kalaa. Itse suosin morreina melko pieniä kokoja, jopa koukkukoko 16:sta tehtyjä morreja. Morrin väreinä suosin ärsykevärejä, ja ylivoimaisesti ottavimmaksi väreiksi Paltaselällä ovat osoittautuneet oranssi ja punainen. Vinkki MORRIN VÄRI JA KOKO RATKAISEVAT Tapsipilkki koostuu sekä pilkistä että morrista. Ahvenet olivat kuitenkin edelleen ihan kivan kokoisia, joten painoa sain noista ahvenista vielä lisää yli puoli kiloa. Toki muillakin väreillä kalaa on tullut, ja esimerkiksi sinisen ja vihreän eri sävyillä on Paltaselälläkin paikkansa tietyissä olosuhteissa. . Kalojen syönnin kannalta kaikkein ratkaisevin asia on ehkä kuitenkin juuri morrin väri ja koko. TAMMIhelmikuu on hyvää aikaa jallittaa mörssäreitä siiman päähän. Tein kisan viimeisen puolen tunnin aikana yli kaksikymmentä uutta reikää, ja miltei jokaisesta reiästä onnistuin saamaan aina yhden ahvenen, enkä yhtään enempää. Näin arvokas pystypilkki säästyy. Oikeanlaisella vaatetuksella pärjää kovillakin keleillä. Päiväkohtainen syöntiaktiivisuus määrittelee kuitenkin hyvin pitkälti sen, mikä on missäkin olosuhteessa tehokkain tapsin pituus. TAPSIN PITUUDELLA MYÖS MERKITYSTÄ Tapsin pituudella on merkitystä monestakin eri syystä. Täysin mustalla morrilla olen myös pelastanut monta tiukkaa päivää. No tätähän se on, ikuista jossittelua, joka toisaalta on myös yksi kalastuksen koukuttavimmista asioista. Yleisin koko on kuitenkin nro 12, sillä ahvenelle se on yleensä sopivin. Itse käytän hyvän syönnin tilanteessa jopa viiden sentin tapsia, sillä lyhyt tapsi ei mene niin helposti sotkuun. OTTAVAMMIKSI väreiksi ovat osoittautuneet oranssi ja punainen. Yksi hyvä osoite, missä voi luoda omia karttojaan tai tarkastella muiden tekemiä on: genesismaps.com/ Osoitteesta löytyy mielenkiintoista dataa myös Paltaselästä. Yleisin tapsin pituus on kuitenkin 10-15 senttiä, mutta tätäkin pidemmällä tapsilla on syytä kokeilla, jos tuntuu, että ahvenien suut ovat supussa. MORREJA on hyvä olla mukana monessa värissä ja koossa. Olisi pitänyt vain jäädä samalle alueelle koko ajaksi ja pilkkiä sitä vielä tarkemmin. Lisäksi myös näiden värien yhdistelmät ovat loksauttaneet auki useamman ahvenen suut. . Kun kalat ovat aktiivisella tuulella ja syönti on kiivasta, niin silloin on nopeampaa ja tehokkaampaa pilkkiä lyhyellä tapsilla. SYÖNNIN kannalta ratkaisevin asia on morrin väri ja koko. Tapsisiima saa olla hieman ohuempaa kuin pääsiima, sillä jos siima menee poikki, se katkeaa tällöin juuri tapsin kohdalta. Harmitti kuitenkin vietävästi, kun olin tehnyt turhan lenkin matalaan. Pakkasin repun ja lähdin siirtymään kohti maalialuetta ja punnitusta. Kuva: Juha Väisänen. 48 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Syvyydet haltuun Oulujärven syvyyskartat eivät välttämättä aina pidä ihan kutiaan, joten Paltaselältäkin voi löytää monttuja ja penkkoja, joita ei syvyyskartoissa välttämättä näy. Yleisimmin käytän pääsiimana vahvuuksia 0,16-0,20 ja tapsina 0,14-0,18 milliä. Ärsykevärien toimivuus perustuu Oulujärven rusehtavaan veteen, minkä vuoksi kalat iskevät niihin kiinni hanakimmin. Varsinkin kilpailuissa yleiset pienemmät kalat tarttuvat koukkuun paremmin, kun se ei ole liian suuri. Punaisen eri sävyillä ja keltaisellakin olen saanut ajoittain hyvin kalaa. Äänimerkki kajahti ja kisa oli ohi
Voittajalla oli kalaa reilu kuusi kiloa, mutta kymppisakkiin olisi riittänyt kilon parannus. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 49. Vertailin jonossa muiden kalapussien painoja ja huomasin, että oma kalapussini näytti muihin verrattuna melko painavalta. Ehkä jo seuraavissa SMpilkeissä vuonna 2023, jotka järjestetään Sotkamossa, Nuasjärvellä 25.3.2023. Punnitusjonot olivat pitkät, mutta vetivät porukkaa kuitenkin hyvin, sillä järjestelyt pelasivat moitteetta. Palvelut alueella toimivat hyvin ja pilkille pääsee helposti monesta eri kohdasta. Pilkkien ja nauttien. Tällaista se kilpapilkintä on, pienet asiat merkitsevät paljon ja varsinkin isoissa kisoissa jokainen gramma voi ratkaista monta sijoitusta. KALASTUS MAISTUU Tutustu ja haasta itsesi, kaverisi ja kalastusseurasi mukaan! 52 tapaa innostua kalastuksesta TÄNÄ VUONNA Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu PALTASELKÄ TOIVOTTAA TERVETULLEEKSI Kokonaisuudessaan Oulujärven Paltaselkä on kalapaikkana mitä mainioin. Paltaselälle kannattaa lähteä pilkille ennakkoluulottomasti viettämään kalastuksen tarjoamaa laatuaikaa. Puntari näytti tulokseksi 3,073 kiloa, lopullinen sijoitukseni kisassa oli 31. Alueen monissa saarissa sijaitsee vapaassa käytössä olevia tulipaikkoja, joten reppuun onkin syytä pakata myös hyvät eväät. Yksin, ystävän kanssa tai perheen kesken. Kaikille riittää tilaa Paltaselällä rakentaa omaa luontosuhdettaan. Toivo kuitenkin elää, että vielä joskus kaikki natsaa kohdalleen. Kalakannat ovat monipuoliset ja runsaat, ja kaloilla on tilaa ja ravintoa kasvaa suuriksi. Voi vietävä, että harmitti! Huippusijoitus oli ollut todella lähellä, mutta se lenkki, jonka tein mataliin vesiin kostautui nyt pahasti
sempaa suurempi osuus kauppojen kalatiskeillä myytävistä mateista pyydetään maamme järvialueelta makeista vesistä. Kun kookkaimmillaan yli kolmekiloisia mateita myytiin parhaimmillaan jopa 300-400 kiloa päivässä ja niistä suurin osa nyljettiin paljain käsin, päivän nylkyurakan jälkeen ei ollut enää tarvetta käydä illalla punttisalilla. Tapsa oli oppinut kalauransa alkuvaiheessa nylkemään mateet paljain käsin ainoastaan kuivalla talouspaperipalalla, jolla hän repäisi ensin sormillaan mateen ympäri irrottamansa nahan siististi ylösalaisin tuppeen. MADE NYLJETTIIN JA FILEOITIIN Perinteistä madekeittoa varten Tapsa nylki mateen ja poisti sen jälkeen mateen sisälmykset viiltämällä varovasti kalan ohuen 50 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ja siksi aikaiMADESOPPA on perinteinen talviherkku. Vielä 2000-luvun alkuun saakka Suomenlahden rannikon kutulahdet olivat kohtalaisen hyvässä kunnossa ja madetta saatiin saaliiksi runsaasti. Nahan irrottamiseen kului kalan koosta riippuen noin puoli minuuttia ja tästä kehkeytyi pitkän asiakasjonon odotellessa kalaansa varsinainen ohjelmanumero. Madetarjouksen aikana asiakkaille nyljettyjä mateita ei ehditty avaamaan kalatiskillä, mutta normaalin kauppapäivän aikana availimme heidän ostamiaan mateita ihan vaan palvelun ja harjoittelun vuoksi. Kuitenkin alkaneen vuosituhannen puolella mateen lisääntymislahdet ovat jatkuvasti rehevöityneet ilmaston ja meriveden lämpenemisen seurauksena. Tämän vuoksi pyyntikokoisiksi kehittyvien mateenpoikasten määrä on nykyisin huomattavasti pienempi kuin 20-30 vuotta sitten. Tapsan perinteisessä MADEKEITOSSA aito maku KALAHERKUT Tapsan tapa an TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O T ammikuu ja helmikuu olivat talvikauden kiireisintä aikaa K-market Kotikonnun kalatiskillä, kun madetarjouksia järjestettiin lähes viikoittain
Asiakkaille annettiin yksityiskohtaiset ohjeet madekeiton valmistamista ja mädin jatkokäsittelyä varten. Ja vielä yli neljänkymmenen vuoden takaa muistan niiden voileipien maistuneen melkoisen makoisalta madesopan särpimenä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 51. Keitä hiljalleen noin tunti. Tapsa ja Tomi oli kutsuttu Ruotsin laivalle 1990-luvun alkupuolella madesesongin aikaan kalaliike Ab Chips Oy:n edustajiksi keittämään ja maistattamaan ruokasalin aulaan ruokailuun saapuville risteilyvieraille Tapsan perinteistä madekeittoa. Tapsa fileoi nyljetyn mateen ja keitti ruodoista veden, porkkanan kuorien, tillinvarsien, laakerinlehtien, maustepippurien sekä suolan kanssa maukkaan liemen, johon madekeitto keitettiin. TA P SA N PE RIN T EI NE N M ADE K EI T TO mahakalvon auki. Siivilöi liemi ja lisää siihen kuoritut ja paloitellut perunat, porkkanat ja sipulit. Kun kasvikset alkavat pehmetä, lisää joukkoon parin sentin levyisiksi leikatut ruodottomat madefileepalat sekä kokonainen mateen maksa. Keittokattilaan lisättiin tunnin verran hellalla hiljalleen poreilleen ja siivilöidyn liemen joukkoon kuorittuja perunoita, sipulia ja porkkanaa. Tapsa n tapa an TAPSA antoi asiakkaille ohjeita myös mateen maksan ja mädin käyttöön. Lisää vettä niin, että ainekset peittyvät. Tomi muistaa vielä hyvin, kuinka Tapsa pilke silmäkulmassa kehotti erityisesti nuoria miespuolisia risteilyvieraita maistamaan mateen maitileikkelettä ruisleipäsiivun päällä. Kun ne alkoivat pehmetä, Tapsa leikkasi madefileet ensin poikki peräaukon kohdalta, jolloin pyrstöfileestä tuli ruodoton. Seuraavaksi Tapsa poisti kallisarvoiset mätipussit tai maksan hellävaraisesti siten, ettei maksassa kiinni oleva vihreänkellertävä sappirakko olisi puhjennut ja hajotessaan ”maustanut” kalanlihaa tai mätiä. MATEEN MAIDISTA LEIVÄNPÄÄLLISTÄ En muista Tapsan koskaan käyttäneen mateen maitia perinteisen madekeittonsa valmistusaineena, mutta muistellessani hänen poikansa Tomin kanssa vanhoja kalajuttuja Tomi kertoi eräästä tilaisuudesta, jossa Tapsa valmisti myös mateen maitipusseista leikkelettä voileivän päälle. Tosin mikään ei estä seuraamasta omaa makuaan ja käyttämästä mielikuvitusta keittoon lisättävien ainesosien suhteen. Fileen paksumpi etuosa leikattiin pitkittäin keskeltä kahtia ja tavallisesti ohuempaan kylkifileeseen jäävä lihasruotorivi leikattiin vielä pois ja se lisättiin madeliemeen antamaan lisää makua. Nosta maksa keitosta ja viipaloi se annospaloiksi tarjottavaksi ruisleivän päällä sopan särpimenä. Tapsa halusi säilyttää madekeiton alkuperäisen maun mahdollisimman aitona, ja siksi keittoon ei lisätty mitään ylimääräistä (esim. Ennen kuin madekeitto tarjoiltiin ruokailijoille, Tapsa nosti keitossa maustuneen maksan leikkuulaudalle ja viipaloi sen sopiviksi annospaloiksi voilla sivellyn ruisleipäpalan päällä nautittavaksi. Jos maistelija ei ollut halukas kokeilemaan tätä uutta makuelämystä tai hänen rohkeutensa ei siihen riittänyt, Tapsa sai kuulemma tahtonsa läpi varsin useaan kertaan lupaamalla mateen maidin vaikuttavan miehiseen risteilykuntoon tuoreiden ostereiden tapaan… ISOMMAN mateen nylkeminen kysyy myös käsivoimia. 6-8 henkilölle 1-2-kiloinen made nyljettynä ja fileoituna mateen maksa tillinippu 2-3 tl merisuolaa (tai säätele maun mukaan) 10–15 kpl kokonaista maustepippuria 3-5 kpl laakerinlehteä 10 kpl (1 kg) isoa perunaa 2 keltasipulia 2 porkkanaa 3 rkl voita 2 dl kuohukermaa nippu ruohosipulia Laita kattilaan mateen ruodot, porkkanan kuoret, tillinvarret, laakerinlehdet, maustepippurit ja suolaa. Tämän jälkeen parin sentin levyisiksi leikatut ruodottomat madefileepalat sekä kokonainen mateen maksa lisättiin perunoiden pinnalle keiton sekaan. Madekeiton alkaessa jälleen hiljakseen poreilla Tapsa lisäsi keiton sekaan purkillisen kuohukermaa, reilun ruokalusikallisen voita sekä kourallisen tillija ruohosipulisilppua. valkoviiniä tai sulatejuustoa). Monet kokeilunhaluiset maistelivat varmasti itselleen aikaisemmin tuntematonta mateen maitia. Anna kuumentua. Kun keitto alkaa jälleen poreilla, lisää joukkoon kerma, voi sekä tillija ruohosipulisilppua. NYLJETTY made on syytä avata varoen, ettei vahingossa puhkaise sappirakkoa
Nyt olisi omille pojilleni taas uudenlaisen kalareissun aika ja kuka olisikaan siihen parempi matkanjohtaja kuin poikien Hannu-vaari, oma isäni. MATKAILUAUTO – MÖKKI RENKAILLA Olimme vuokranneet matkailuauton Kemistä, jonne suuntasimme isäni Skodalla peräkärry täyteen pakattuna. 52 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun he saisivat matkata tällä tavoin. Juska, 11 ja Jami 9 vuotta, olivat innoissaan uudesta majoitusmuodosta. Rantakalastaja löytää varmasti sopivan paikan leirilleen. Ehdotus kuulosti varsin hyvältä, olimmehan tehneet aikoinaan monia tämänkaltaisia matkoja. TEKSTI JARMO NIEMINEN KUVAT JARMO NIEMINEN JA HANNU NIEMINEN Matkailuautolla NORJAAN Ilon kiljahduksia ja kalaenkkojen paukuntaa Jäämeren rannalla I säni ehdotti loppuvuodesta 2021, että vuokraisimme seuraavana kesänä matkailuauton ja lähtisimme poikaporukalla Jäämeren rantoja kalastelemaan. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Lähtö oli aikaisin maanantaiaamuna Tampereelta, koska saisimme iltapäivällä renkailla kulkevan tukikohdan käyttöömme. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Retkeilijöille on tehty pöytäryhmiä ja tulipaikkoja. Vuokraamon NORJASSA löytyy mukavasti levikkeitä, joille auton saa parkkiin
Lämmin keli antoi lisämausteen upeaan paikkaan ja kalakin söi. Kun ruokakaloja oli sopivasti rivissä rantakalliolla, nostin pojille ämpärillä vettä huuhtomiseen ja perkuutehdas käynnistyi. Ilmoitin pojille, että alan laittaa syöttionkea kissakalaa varten ja siihen tarvitsisin pienen seitin syötiksi. Aamu alkoi tihkusateessa ja hyvän aamupalan jälkeen päästiin taas kalalle. Tarkoitus oli myös kalastaa vuonojen virtapaikoista lohta, meritaimenta ja merirautua. Jotta vieheet saa irti penkasta, kannattaa siima kietoa vaikkapa puukalikan ympärille. Kun kaikki oli valmista, laskeuduimme rantaan ja kalastus saatiin alulleen. Tarkoitus oli aloittaa kalastus Lyngeninvuonosssa, jonka jylhät maisemat ja kalliorannat varmistavat, että rantakalastajalle löytyy hyvin paikkoja. Juska aloitti heittelyn, kun muut vielä virittelivät vapojaan valmiiksi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 53. Matkailuautoreissu pääsi viimein alkamaan. Aurinko paistoi ja jäämeri oli lähes tyyni, kun laitoimme auton vierellä kalavehkeitä valmiiksi. TURSKA RUOKAKALAKSI Hetken kuluttua siimaa meni hiljalleen kelalta ulos ja kala oli kiinni. Oli löytynyt upea paikka leirille. PERKAAMISEN ABC Kotimaisemissa kesän aikana peratut hauet ja ahvenet olivat saaneet poikien perkaamisharjoitukset komeasti käyntiin. Siinä sitten otettiiin mittaa Juskan ja Jamin vetokyvystä, joskin välillä myös minun ja vaarin. T-paitakelit olivat ohi ja tuulet toivat sadepilviä mukanaan. Muutama heitto ja nyt oli kala kiinni! Räikkä ilmoitti, että kyseessä ei ollut enää pieni seiti, vaan isompi hopeakylkinen. Painavat lyijyuistimet vaihtuivat kevyisiin Moresildan lusikkauistimiin ja Bete Loton lippoihin. pihassa poikien alkuinnostuksen rauhoituttua, saimme vihdoin tavarat pakatuksi tilavaan takatalliin ja sisäkaappeihin. Matkailuauton jääkaappi ei ollut kovin iso, joten koetimme valmistaa otetut ruokakalat vielä samana päivänä. Kirkas merivesi paljasti jo ajoissa, ettei kyseessä ollut kissakala, vaan parikiloinen turska. Tarkoitus oli löytää rauhallinen kohta, johon saisimme auton parkkiin ja josta olisi helppo heitellä. PaPOIKIEN perkuuhommat sujuivat loistavasti ja niitä tulikin harjoiteltua monta kertaa. Hetken kuluttua olivatkin savukaloiksi tarkoitetut seitit jo muuttuneet nahattomiksi fileiksi. Näin siima ei viillä sormia. Niinpä ajoimme rannikkotietä muutaman tunnin eteenpäin kohti itää. Kala oli jälleen syönnillään ja pojat saivat useamman sein heti alkuunsa. Jos jalka lipsahtaisi ja päätyisi kylmään meriveteen, niin ainakin liivi toisi helpotusta uintireissuun. Suolistaminen olisi näiden kalojen kanssa riittänyt, mutta hienosti ne suhahtivat fileiksi tasaisella kalliopinnalla. Selvästi kuitenkin ruokakalakokoa. ENNÄTYKSET UUSIKSI – VAARIN SALAINEN KALAPAIKKA Vaikka Jäämeren perinteiset kalalajit tarjosivat hienoja hetkiä ja makuelämyksiä, ne eivät suinkaan olleet ainoat mielessämme siintävät eväkkäät. Olimme saapuneet vaarin salaiseen kalapaikkaan. Viritin poikien kalastaessa syöttiongen koukkuun ison palan seitiä ja heitin syötin painon kera pohjaan pyytämään. Tällä tavoin olin aikanaan isäni kanssa kissakaloja pyytänyt Varanginvuonosta. Sateinen sää saatteli meidät seuraavaan paikkaan ja löysimme jälleen upean sijainnin leirille. Kallioreunoja kalastukseen löytyy alueelta vaikka kuinka, mutta osa niistä on vaikeakulkuisia ja märällä kelillä jopa vaarallisia. kun jo kuului huuto: ”Isi, onko tää sopiva?” Sieltähän se pikku seiti tuli Juskalle toisella heitolla. Päivä alkoi juuri odotetulla tavalla. Tietysti saalistakin pitäisi saada. Melkein joka heitolla kävi kala ilmoittamassa olemassaolostaan, mutta vielä oli pojilla tekemistä vastaiskujen kanssa. Oli siinä hymy herkässä, kun itse sai kalastella ja pojat hoitivat perkuun. Tänään pääsisi kalaan. Juska ja Jami laittoivat märille kallioille mennessä kelluntaliivit päälle. Illan muutama kalastustunti ei tuonut saalista, mutta muiden kalastajien läheltä pyytämät meritaimenet antoivat toivoa seuraavaan aamuun. Se oli ahmaissut syötin syvälle ja se otettiin ruokakalaksi. Haukien hampaat ja ahventen piikit ovat olleet monen sormen surma myös kokeneilla perkaajilla. JÄÄMEREN RANNALLA VIHDOIN Heräsimme komeaan keliin Muonionjoen varressa ja aamupalan jälkeen olimme jo ajamassa kohti Kilpisjärveä. Terävä ja oikein ajoitettu vastaisku takasi miltei aina pyrstön heiluvan kalliolla. En ehtinyt isoa kolmihaarakoukkua sitomaan painon alle, Ruokaa oli yllin kyllin mukana, joten kalaa otimme harkiten mukaan. Kalat säilyivät kuitenkin parhaiten meressä, eivät jääkaapissa. Näillä kaloilla aloitin itsekin perkaamisen ja fileoinnin kolmekymmentä vuotta sitten. KELLUNTALIIVIT PÄÄLLE Seuraava aamu alkoi hyvin erilaisessa säässä. Seitien ja turskien lisäksi koukuissa oli levääkin, sillä rannan tuntumassa syvällä uitettu lyijyviehe tarttui useasti leväpenkkaan. Niinpä perkuuharjoittelua oli hyvä jatkaa Jäämeren maisemissa seitien ja turskien parissa. Ei mikään jättiläinen, mutta ensimmäinen kunnon tärppi syöttionkeen
Kampeloilla olisi mieluusti savupöntön täyttänyt, mutta ne saivat kuitenkin jatkaa uintiaan. Lohihan siellä köllötteli More-silda suupielessään. Vihdoin kala saatiin lähelle ja haavi heilahti. Porukkaa on ajan saatossa vaihtunut, mutta samoja kasvojakin kerhoilloissa näkyy. Sushia ei tällä kertaa pystytty valmistamaan, vaikka Jami sitä kovasti toivoi. Vastaus siihen saatiin, kun yhtenä päivänä kuuden tunnin tyhjän heittämisen jälkeen kyselin kalamiehen alkuja iltapalalle ja sain vastauksen, että mene sinä isi vaan, jos alkaa väsyttää. Se oli kelvannut aiempina päivinä turskille ja nyt myös parikiloinen lohi kelpuutti sen. VIIMEISET HEITOT Viimeisenä päivänä vaari vielä kohenteli reissumme kalasaldoa komealla meritaimenella. Lohi sen sijaan säästettiin seuraavalle päivälle, Juskan perkaamana tietysti. K uopion Fisuun-kerho on toiminut allekirjoittaneen vetämänä elokuusta 2021 alkaen. KOKOONTUU MONARILLA Fisuun-Kuopio kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain tiistai-iltaisin Jynkän monitoimitalo Monarilla. Osat olivat vaihtuneet. Meillä on käytössämme keittiöja olohuonetilat. SITKEYS PALKITAAN Olin ennen reissua miettinyt, kuinka pojat jaksaisivat kalastella, jos saalista ei tule. Peruskouluikäisille lapsille ja nuorille suunnattu kerho toimii tällä hetkellä ainoastaan Fisuun-nimen alla, mutta kerholaisilla on halutessaan mahdollisuus liittyä jäseniksi myös paikalliseen seuraan, Puijon Pilkkiin. KAMPELOITA löytyi hyvin virtavesien reunoista ja ne nappasivat ahnaasti matoon tai perhostellen toukkajäljitelmiin. Se olikin reissullamme ainoa kala, joka myös minun vieheeseeni kunnolla nappasi. Pojat laittoivat uusiksi turskaenkkansa ja minä sain paistaa illalliseksi turskafileetä. KERHON osallistujamäärä on vakiintunut kahteentoista nuoreen. 54 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tällä hetkellä vahvuudeksi on vakiintunut noin kaksitoista nuorta. Toimin haavimiehenä ja vaari ikuisti tapahtuman kuvaten. Lohet ja meritaimenet tuntuivat minun ottipelejäni tällä reissulla väistelevän, mutta onneksi juuri oikeaan suuntaan: kohti Juskan ja Jamin vieheitä. Nimestään huolimatta tilat ovat tarjonJAMI onnistuneen väsytyksen jälkeen. Juskan elämän ensimmäinen lohi. Jamin uurastus vavan varressa palkittiin seuraavana päivänä, kun upean väsytyksen jälkeen rannassa komeili myös nuorimman kalamiehen ensimmäinen lohi suupielessään Bete Lotto. Niinhän se oli, minua alkoi väsyttää ja pojat vielä jaksoivat. Vesi oli matalalla ja lohikalojen syönti heikkoa, mutta kampela tuntui nappaavan. JUSKA ensimmäisen lohensa kanssa. Kerholle on ollut selkeää tilausta, mistä kertoo se, että ensimmäisenä syksynä aloitettiin ilman sen suurempaa mainostusta kahdenkymmenen nuoren voimin. ri minuuttia kului helposti, kun kala otti siimaa ulos aina, kun sitä oli saanut hiukan kelattua rantaa kohden. Me muut narrasimme kampeloita; minä perholla ja pojat madolla. Nyt oli aika suunnata kotiin ja kerrata vielä matkalla tuoreet taistelut ennätyskalojen kanssa. Ensi kerralla ainekset ovat varmasti mukana – joskin näytti se lohi paistettunakin maistuvan. Jami oli myös innoissaan ja huusi, että nyt syödään sushia! Samalle päivälle osui vielä komeita turskia, jotka tulivat virtauksen äärelle syönnökselle
NUORTEN kerhossa on askarreltu paljon erilaisia kalastusvälineitä. Jälkimmäisen parhaana saaliina pidettiin noin kahden sentin mittaista mateen poikasta, joka saatiin näytille joukkuevoimin puolen tunnin yrittämisen jälkeen. TEKSTI JA KUVAT JANNE TIRRI NUORTEN KALAKERHOSSA ON KIVAA! Tarjolla monipuolista tekemistä ja uusia kavereita neet meille tarkoitukseen sopivan paikan harrastamiselle. Tarvittaessa välineitä on saanut ohjaajalta lainaan. Tänä syksynä aloitimme pidemmän projektin ja ryhdyimme tekemään harjanvarsista pintavieheitä tulevaa kesää ajatellen. Sieltä löydät ajantasaisen tiedon alueellasi toimivista nuorten kalakerhoista yhteystietoineen. Normaalin toiminta-aikataulun ulkopuolella teimme kuluneena kesänä kalastusretket Nilsiän Lastukoskelle sekä Karttulan Autuaanlammelle ja alkuvuodesta koronan aiheuttamien rajoitteiden aikana kävimme viikonloppuisin pilkkimässä pienemmällä porukalla. JA tottakai on käyty kalassa ja saatu saalistakin. Niin sanotun keittiön puolella meillä on käytössä useita isoja pöytiä, joiden ympärillä on askarreltu monenmoista kalastusvälinettä ja olohuoneen sohvilla on katsottu kalastusvideoita ja muita havaintoesityksiä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 55. Vieraat Jaana ja Aarne käyneet kylässä Kerhoilloissamme on käynyt myös vierailijoita, ja esimeriksi Fish Me Luck -blogistaan tuttu Jaana Jekkonen on esitelmöinyt jigikalastuksesta ja Puijon Pilkin Aarne Keurulainen kilpapilkinnästä. Kerhon ohjelmaa laadittaessa kuunnellaan myös kerholaisten toiveita ja niitä toteuttaessa myös kerhon vetäjä on päässyt verestämään vanhoja oppeja, kuten esimerkiksi perhonheittämistä. Askartelujen lisäksi olemme tehneet retkiä lähistön kalavesille muun muassa onkimaan, pilkkimään, heittokalastamaan ja lirkkimään. HARRASTUSTA MAHDOLLISIMMAN MATALALLA KYNNYKSELLÄ Kerhomme toiminnan ajatuksena on ollut tarjota mahdollisuutta harrastamiseen mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja ilman aikaisempaa kokemusta. Kelirikkoaikoja lukuun ottamatta pyrimme käymään vähintään kerran kuussa kalassa. Uistimet valmistuvat pikkuhiljaa moninaisten työvaiheiden myötä ja aikamoisia ottipelejä näyttää olevan tulossa. Jos innostuit kerhotoiminnasta, käy tutustumassa fisuun.fi-sivuilla tulevia tapahtumia kohtaan. Kevätkaudelle ohjelmassa on kerholaisten toiveiden mukaan ainakin lusikkauistinten rakentamista, kirjolohen pilkkimistä ja kalankäsittelyä sekä ruoaksi valmistamista, joten monipuolista toimintaa on luvassa keväälläkin. Kallaveden hauet ja isommat ahvenetkin saavat olla varuillaan ensi kesänä! Tämän projektin etenemistä voit seurata Instagramista @fisuun ja @fisuun_kuopio -tileiltä. Olemmekin usein rakentaneet seuraavalla kalastusretkellä tarvittavia välineitä itse, jolloin jokainen kerholainen pääsee osallistumaan ja kalastaminen ei jää välineistä kiinni. Koska meitä kalastajiakin on moneen lähtöön, olemme alusta alkaen kerhossa pyrkineet tutustumaan kalastusharrastukseen mahdollisimman monipuolisesti ja tästä nuorilta on tullutkin positiivista palautetta. Lisäksi olemme itse käyneet tutustumassa paikallisiin kalastusvälineliikkeisiin. VETÄJÄLLE NUORTEN VILPITÖN ILO PARASTA Vetäjän silmin parasta antia kerhossa on nähdä nuorten vilpitön into harrastusta kohtaan sekä uusien kaverisuhteiden muodostuminen, vaikka nuoret eivät välttämättä ole ennestään toisiaan tunteneetkaan. Mieleenpainuvina kokemuksina ovat kerholaisille olleet viime talven madepilkki-ilta ja tämän syksyn lirkkimisretki
Polkupyörien mukana vedestä nousee usein myös kilokaupalla uistimia ja siimaa. Nuorena hän kulki paljon Taivalkoskella kaverinsa ”Rapen” kanssa, jonka vanhemmat olivat sieltä kotoisin. Yhtä hyvin hänet voisi kuitenkin nimetä myös pellepelottomaksi lukuisten uusien ideoidensa ansiosta. Toki hän nostaa vesistä myös kalaa eli lippoaa mätisiikaa lypsyä varten Ely-keskuksen poikkeusluvalla ja harjoittaa nahkiaisten ylisiirtopyyntiä Merikosken voimalaitoksen edustalla. TUNNELMALLINEN mateen pilkkiminen on Sipolan mielipuuhia. LÄHES 5,5 kilon taimen on saanut Ahti Sipolan iloiselle tuulelle. POLVENKORKUISESTA ASTI KALASSA Lapsuutensa Oulujoen varrella asustanut Sipola on kalastanut vapavälinein polvenkorkuisesta asti. 56 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ?. J uhlallisen lautturitittelin Ahti Sipola lienee saanut siitä, että hän muun muassa putsaa kameroiden ja magneettien avulla Hartaanselän ja muiden vesistöjen pohjia kalastajia piinaavista polkupyöristä ja uppopöllikasoista sekä muusta rojusta. Vavan varressa TE K S T I I S M O MA LI N • KUVA T AHT I S I PO L AN AR K IS TO AHTI SIPOLA Pellepeloton ja monipuolinen kalamies, joka puhdistaa vesistöjen pohjia lautallaan ”Tykkään kalastaa pääasiassa yksin, koska silloin ei tarvitse kalastaa muiden ehtoilla, mutta hyvä seura on kruunannut monet kalareissut.” Näin toteaa Ahti Sipola, jota Oulun seudulla Hartaanselän lautturiksikin on kutsuttu
Hänen kanssaan seilasin ympäri Suomea pääasiassa kilpailemassa. ”Niillä reissuilla opin pyytämään tonkoja eli purotaimenia ja harreja pikkupuroista sekä Kostojoesta. TUTTU näky: Ahti Sipola siikaa lippoamassa. ”Siihen minut sai innostumaan Mister Kosto – Kari Raatesalmi. Talvisin pilkin jonkin verran niin ahvenia kuin mateitakin”, Sipola muistelee. Kalustin aikanaan myös monta uisteluvenettä ja tein vapatelineitä ja oman mallista sivuplaanaria, jollainen on vielä käytössä lähes kaikilla, jotka sitä osti”, Sipola selvittää. Tässä suhteessa seuraava tapaus on hyvin kuvaava. SOSIAALISUUS Yksinviihtyjä on myös sosiaalinen Vaikka Sipola kertoo viihtyvänsä hyvin yksin, hänessä elää hyvin vahvana taipumus sosiaalisuuteen, mikä ilmenee esimerkiksi valmiutena lahjoittaa kalastusvälineitä nuorille kalastuksen harrastajille. Joka tapauksessa olen lahjoittanut ja lahjoitan lapsille ja nuorille uistimia, sekä omiani että muilta ostettuja. . Aktiivista moottoriuistelua kesti reilu kolmekymmentä vuotta, jona aikana olin SM-vetouistelussa puolikymmentä kertaa joko kipparina tai miehistön jäsenenä ”, Sipola kertoo. Hän ollut on ollut apuna myös muun muassa Luonnonvarakeskukselle, kalastuskunnille, viranomaisille ja Oulun kaupungille koepyyntejä ja vedenalaiskuvauksia tekemällä. Tähän hän itse kokee olevan syynä omat lapsuuskokemuksensa. KALATIEN HOITAJA VUOTEEN 2017 ASTI Vuodesta 1984 Sipola työskenteli eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 2016 saakka Merikosken vesivoimalaitoksella huoltoja kunnossapitotöissä. Lopulta sanoin, että olisin antanut teille pohjasta nostettuja heittopainoja, jos olisitte olleet kunnolla. Olen varmaan 5000 uistinta antanut pois.” Sipola antaa mielellään vieheitä myös rannassa nuorille kalastajille, mutta odottaa heiltä asiallista käytöstä. ”Myöhemmin siirryin pääasiassa soutu-uisteluun ja sen myötä aloin itse maalaamaan uistimeni. Opettelin myös sitomaan perhoja, mutta perhostelu ei kuitenkaan ollut juttuni, koska saaliskalat olivat liian pieniä. ”Olin lastenkodissa 2-16-vuotiaana ja siitä se tietynlainen sosiaalisuus minuun jäi. Se sai heidät mietteliääksi ja hiljaisiksi. Sen jälkeen he saivat minulta loppujen lopuksi jokusen heittopainon.” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 57. Hänen tehtäviinsä kuului aina vuoteen 2017 asti voimalaitoksen kalatiestä huolehtiminen. Työvuosista voimalalla juontuvat myös hänen nahkiaisten ylisiirtopyyntinsä ja myöhemmin alkanut siian lippoaminen Ely-keskuksen poikkeusluvalla. Tämä piti sisällään kalatien tarkkailua ja valvontaa sekä sen oikea-aikaista avaamista ja sulkemista sekä tietysti kaloista huolehtimista. Jigaus on myös ruvennut kiinnostamaan ja mökkireissuilla Oulujärvellä käyn uistelemassa kuhaa ja taimenta, mikäli mahdollista. Soutu-uistelu on ollut ja on edelleen lähellä hänen sydäntään, mutta löytyy Sipolalta kokemusta moottorivetouistelustakin vuosien ajalta. Lähistöllä oli pari poikaa kalastamassa, eivätkä he saaneet mitään, mutta räksyttivät sitäkin enemmän.” ”Pyysimme heitä olemaan hiljaa, mutta se ei tehonnut, vaan räksytys jatkui. ”Olin kaverini kanssa putsaamassa pohjaa spinfluga-painoista ja muusta kalastusroinasta
Sitten hän kehitti uuden pyyntitavan, jonka Oulun Energia rahoitti pyyntipaikan osalta, ja hän itse valmisti pyydykset. AHTI Sipola on nostanut Hartaanselän pohjasta lautallaan lukuisia polkupyöriä ja tuhansia pöllejä. Tämä vedenalaistoimintani hyödyttää niin kalastusta, vesistön kunnon selvittämistä kuin vesirakentamistakin. VEDENALAINEN MAAILMA ON KIINNOSTANUT AINA Sipola kertoo olleensa aina hyvin kiinnostunut vedenalaisesta maailmasta. ”Aluksi tein puhdistushommaa talkootyönä, mutta puutavaraa oli pohjassa niin paljon, että otin kuvien kera yhteyttä Ely-keskukseen ja Oulun kaupunkiin sekä Oulun Energiaan. Kalustoon kuuluu myös viistokaiku ja plotteri sekä tietenkin vedenalaiskameroita”, Sipola selvittää. Näiden nostamista varten Sipola lisäsi lauttaansa pienen nosturin vinssillä ja kehitti kouran, joka avautuu, kun sen pudottaa pohjaan ja sulkeutuu nostettaessa. Lauttaa kuljetan tarvittaessa trailerilla”, Sipola selvittää. Useat 400-800-kiloiset magneetit puolestaan huolehtivat, että pyörätkin saadaan ylös kohtuullisen helposti. ”Sukeltaminen ei kuitenkaan ole minua kiinnostanut, mutta työssäni voimalaitoksella olin paljon sukeltajien kanssa tekemisissä, ja kyselin heiltä kameroista ja videon tallennuksesta. Esimerkiksi vuonna 2019 Ouma-hankeessa nostettiin pohjasta kahden viikon aikana yli 1500 kiintokuutiota puuta sekä aika paljon uitonaikaista vaijeria, rautalankaa ja muuta roinaa. Vuositasolla pyydän nahkiaisia 40 000-60 000 kappaletta, joista pääosa menee ylisiirtoon”, Sipola ynnää. Vuonna 2017 suunnittelin ja rakensin talvella 2018 lautan. Sillä tiellä nyt olen”, hän taustoittaa vesistöjen pohjien puhdistamisprojektiaan. ”Aluksi nostelimme polkupyöriä hakakoukuilla veneestä kaverien kanssa, mutta se oli hankalaa. ”Nykyisin pyydän kahdella merralla, joiden kokeminen onnistuu sähkönostimilla, ja vettä käytän vain noin 700 litraa sekunnissa. 58 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lisäksi videokuvauksella on löydetty hyviä kalojen lisääntymisalueita”, Sipola lisää. Ja sitten lähti mopo mettään, kun sain lahjana vedenalaiskameran eräältä sukeltajalta ja hankin näytön ja tallentimen. Kameroita on nyt kuusi kappaletta kahdella erillisellä tallennus-/ näyttöyksiköllä. POHJAN PUHDISTUSTA TALKOOTYÖNÄ JA PALKOLLISENA Oulujoen ongelmana ovat aina olleet polkupyörät ja pohjassa uiton jäljiltä olevat pöllit. AHTI Sipola kokemassa kehittämäänsä nahkiaismertaa. ”Kuvaan livekuvaa kameralla, jossa on 30-metrinen kaapeli, ja kaikki menee suoraan tallennukseen. Eläkkeelle siirryttyään Sipola perusti toiminimen ja alkoi yksin ja ammattimaisesti pyytää nahkiaisia Oulun Energialle. Sen kantavuus oli aluksi vähän yli tuhat kiloa, mutta myöhemmin lisäsin kantavuuden lähes 2 000 kiloon. ”Sen jälkeen kaupunki pyysi minulta tarjousta pohjan pitämisestä puhtaana alueilla, joissa on kova kalastuspaine, ja muun roinan poistamisesta sekä säännöllisestä videokuvauksesta vuosittain. Aluksi hän pyysi niitä kymmenellä merralla ja käytti siihen vettä noin 3,5 kuutiometriä sekunnissa. Pöllit saa sen avulla nostettua helposti pohjasta. Paljon jäi silti vielä tavaraa Hartaanselälle”, Sipola sanoo. Yhtiö saa siis melkoisen taloudellisen hyödyn keksinnöstäni
Tuotevalikoima laajenee. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Ota Ottipaikka onkeesi! Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Pajatie 4 A, 93600 Kuusamo P. Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. Meiltä löydät tuoreet syötit. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. 040 591 4116 ari.ronkainen@kuusamonsyotti. MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi p. www.kuusamonsyotti. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 59. 041 313 1295 markus.molenius@saarsalo.fi p
On päivänselvää, että säännöllisen epäsäännöllisesti kuiville jäävät pohjat eivät elätä pohjaeläimistöä tai mahdollista kalojen kudun onnistumista. Lähestyvien vaalien alla on syytä katsoa, millaisia vaihtoehtoja tutkimustieto tarjoaa vesivoimatuotannon järjestämiseksi mahdollisimman vastuullisesti. V esivoimatuotantoon liittyvät vaelluskalakysymykset ovat perusluonteeltaan varsin triviaaleja: pato estää vaelluskalakannan lisääntymisen ja padon purun jälkeen kalat palaavat vapautuneelle alueelle ennemmin tai myöhemmin, jollei kalastus tai muu tekijä estä kalakantojen palautumista. Virtavesiekosysteemin edes osittainen säilyminen edellyttäisi riittävää koskipinta-alaa sekä eliöstön mahdollisuutta liikkua yläja alavirtaan läpi koko järjestelmän. Toisaalta vaelluskalojen palauttaminen padottuihin jokiin ohivaellusratkaisujen kautta on mitä haastavinta, ja vaatii syvällistä ymmärrystä kalojen käyttäytymisestä ja sopeutumiskyvystä. Tutkimuksen tehtävä on tuottaa tietoa poliittisten ratkaisujen pohjaksi. OULUJOEN Merikosken kalatie. Vesivoimatuotanto ei ole myöskään täysin 60 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vaikka vesiluontoon liittyvä biologia ymmärrettäisiin täysin, ei sekään riitä, vaan lähtökohtaisesti ristiriitaisten asioiden yhteensovittamiseen tarvitaan yhteiskuntaja oikeustieteellistä näkemystä siitä monimutkaisesta kokonaisuudesta, joka on syntynyt yhteiskuntien teollistumisen ja lopulta ympäristötietoisuuden parantumisen myötä. Valtava säätövoiman tarve kuitenkin johtaa lyhytaikaissäännöstelyyn ja sitä seuraavaan voimakkaaseen vedenpinnan ja virtaaman vaihteluun. päästötöntä, koska patoaltaissa hajoava eloperäinen aines tuottaa ilmakehää lämmittäviä metaanipäästöjä, ja vesivoimatuotannon vaatima vesistöjen säännöstely voimistaa elohopeaongelmia sekä säännöstelyn vaikutuspiirissä että patojen alapuolisissa vesistöissä. Jokiekosysteemien ja vaelluskalojen elinedellytysten kannalta keskeistä on ekologisen jatkumon säilyttäminen: padottu joki muistuttaa sarjaa erillisiä järviä ja ylläpitää järvieliöstöä alkuperäisen virtavesieliöstön sijaan. Vesivoimatuotannon aiheuttamat paikalliset haitat minimoituisivat, jos padottujen jokien virtaamat voitaisiin säilyttää luontaisen kaltaisina. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua ONKO vesivoimatuotannolle kestäviä, vaelluskalat huomioon ottavia ratkaisuja. TÄYSIN HAITATONTA VESIVOIMATUOTANTOA EI OLE Vesivoimatuotanto on aina vähintään määrällinen haitta virtavesiluonnolle, sillä kosken osittainenkin patoaminen pienentää pinta-alaa, joka ylläpitää virtavesieliöstöä. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä
Pienvesivoimalaitokset ovat tästä hyvä esimerkki. Suurten laitosten osalta Iho ym. Osittain paine vesilain muuttamiseen tulee EU-tasolta: vesipuitedirektiivi, ympäristövastuudirektiivi, EU-taksonomia ja EU:n biodiversititeettistrategia edellyttävät ympäristöarvojen nykyistä parempaa huomioon ottamista. YHTEISKUNTA MUUTTUU Suurin osa Euroopan vesivoimapadoista rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun talousarvot painoivat ympäristöarvoja enemmän. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 61. Käytöstä poistettuihin vesivoimaloihin verrattuna esimerkiksi Palokin voimalaitos on teholtaan iso (7,4 MW). Kun kaikkea ei voida saada ja vesivoimaa edelleen tarvitaan, lienee syytä miettiä, voisiko jonkinlainen vesivoiman haittavero tai kompensaatiomaksu tuottaa varoja vesiluonnon tilan parantamiseen kansallisella tasolla siellä, missä sijoitettu euro toisi parhaan vaikuttavuuden vaelluskalojen ja yleisesti vesiluonnon kannalta. (2022) jättävät ekologisen kompensaation tarkastelunsa ulkopuolelle, mutta Niko Soininen ym. Tämän vuoksi pienten jokien ennallistaminen voi olla myös vesivoimatoimijalle edullisempi ratkaisu kuin tuotannon jatkaminen ympäristöä kunnioittaen. KESTÄVYYDEN PARANTAMINEN Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Iho analysoi kestävän vesivoimatuotannon vaihtoehtoja yhdessä muiden kotimaisten tutkijoiden kanssa vuonna 2022 julkaistussa artikkelissaan. Voimaloista 42 tuottaa yli 20 MW, kun taas alle 1 MW voimaloita on 87. Olkiluoto 3:n teho on 1600 MW. Oleellinen kysymys on, millaisia muutoksia nykyisiin toimintoihin voidaan tehdä, jotta yhteiskunnan muuttuneisiin vaateisiin voidaan vastata. Keskisuurille laitoksille tutkijat eivät tarjoa patenttiratkaisua, vaan ehdottavat tapauskohtaista tarkastelua. TUULIVOIMAA on jo purettu huomattavasti enemmän kuin vesivoimaa. Hiitolanjoen kolme voimalaa tuottivat yhteensä 1,8 MW tehon, Virtaankosken voimala 0,6 MW, ja Kuusingin Myllykosken voimala tuottaa 1,4 MW. He jakavat vesivoimalaitokset suuriin, keskisuurin ja pieniin, ja erottelevat parhaat toimintatavat tämän kokoluokittelun perusteella. Nykyiset padot ja vesivoimayhtiöt ovat vakiinnuttaneet toimintansa varsin pitkän ajan myötä ja usein myös ihmiset ovat tottuneet tilanteeseen. Vesivoimalat Suomen vesivoimatuotantokapasiteetti on 3200 MW, joka vastaa 15 prosenttia sähkönkulutuksesta. Vertailun vuoksi Suomen tuulivoimakapasiteetti on 4037 MW, ja tuulivoimakapasiteettia on jo purettu osana alan luontaista kehittymistä 64 MW. Kemijoen voimalat tuottavat noin kolmanneksen kaikesta vesivoimasta Suomessa. Kompensaation ajatus perustuu siihen, ettei alkuperäistä virtavesiluontoa yksinkertaisesti pystytä palauttamaan täysin rakennettuihin jokiin, joissa lukuisat padot ovat hävittäneet vaelluskalojen lisääntymisalueet. Suurin ongelma on, että jos korvauksena Oulujoen patoamisesta tehtäisiin lohikannan tilaa parantavia vesiensuojelutoimia Simojoella tai Kemijoen patoamisen haittoja korvattaisiin purkamalla patoja Lieksanjoelta, eivät paikalliset haitankärsijät tai haitasta kärsineet kalakannat hyötyisi kompensaatiosta. (2018) mainitsevat kompensaatiot yhtenä ratkaisuvaihtoehtona vesivoimatuotannon aiheuttamien luontohaittojen korjaamiseksi. Pienten laitosten osalta tilanne on yksinkertaisin, ja kirjoittajat arvioivat näiden laitosten purun ja jokien täysmittaisen ennallistamisen olevan mahdollista varsinkin tilanteissa, joissa nykyiset laitteistot tulevat käyttöikänsä päähän. Myös Suomen perustuslaki edellyttää, joskin varsin kapeasti, ympäristön huomioon ottamista (20 §). KANSALLINEN VAI PAIKALLINEN TAVOITE. TEHOT POIKKEUKSELLISEN hieno taimenpuro. Iho ym. Tämän vuoksi myöskään vesiluvan ehtoja ei voida jälkikäteen merkittävästi muuttaa lukuun ottamatta tietyin ehdoin päivitettävissä olevia kalatalousvelvoitteita. Keskeinen este ympäristönäkökulmien huomioon ottamiselle tulee nykyisestä lainLue lisää • https://doi.org/10.1002/eet.2013 • https://doi.org/10.1080/02508060.2019.1542260 säädännöstä, jossa lupa vesivoimatuotantoon rinnastetaan perustuslailliseen omistusoikeuteen ja tulkitaan pysyväksi. On selvää, että nykyinen vesilaki tarvitsee vihdoin kokonaisuudistuksen, jossa lupien pysyvyyttä tarkastellaan suhteessa lisääntyneeseen luonnontieteelliseen tietoon sekä yhteiskunnan kasvaneeseen ympäristötietoisuuteen. Pohjois-Karjalan Sähkön Nurmeksen Saramojoen Louhikoskelta purkama voimala tuotti 0,5 MW. (2022) tunnistavat tarpeen parantaa ekologisten tekijöiden huomioon ottamista muun muassa kalateiden rakentamisen myötä, mutta myöntävät laitosten roolin merkittävinä säätövoiman tuottajina. Kun voimalan rakentaminen on ollut kannattavaa aikana, jolloin kalateitä ei tarvinnut tehdä tai ympäristöarvoja ottaa huomioon, ei voimalan korjaaminen ole sosioekonomisesti kannattavaa enää nykyään
Toisaalta siellä on ollut kilpailuja, joissa olen saanut suurimman osan kaloistani yhdellä ja samalla perholla. Tarkoitus ei ole esitellä varmoja ottiperhoja tarkkojen reseptien kanssa, vaan enemmänkin kannustaa kokeilemaan uusia perhoja vanhojen luottoperhojen seassa. PERHOA KANNATTAA VAIHTAA, JOS KALAA EI KUULU Joskus ratkaiseva muutos on ollut perhon värin vaihtaminen ja joskus perhotyypin vaihtaminen. Minulla on rehellisesti sanottuna varsin ristiriitaiset ajatukset ja kokemukset perhon merkityksestä, kun kyseessä on kirjolohen järvikalastus. Oikeastaan ainoa sääntö, jonka noiden kokemusten perusteella voin sanoa on, että myös perhoa kannattaa vaihtaa, jos kalaa ei kuulu. Hopeaperse Koukku: Hanak 900, koko 10 Kuula: oranssi messinki Pyrstö: ruttuun rytättyä hopefläsää Runko: ärtsyn oranssia keinokuituista duppinkia, esim. Nämä ovat perho, uittotapa sekä perhosiima. Otetaan esimerkkinä Vekaranjärvi, jossa pidettiin mielestäni Suomen hienoimpia järvikilpailuja. Tänään aiheena ovat kirjolohen järviperhot. Lisäksi nämä yksittäiset ottiperhot eivät oikein ikinä ole olleet ykkösperhoja enää seuraavana vuotena. perhonurkka TE KS TI J A KU V A T K A I KA L LI O KIRJOLOHEN järviperhot K irjolohen järvikalastuksessa on kolme osa-aluetta, jotka olisi hyvä saada kohdalleen. Siellä minulla on ollut kilpailuja, joissa olen saanut kaloja monella eri perholla. Esittelen tässä erilaisia perhoja, joilla kaikilla on tullut ainakin jossain tilanteessa hyvin kalaa. Olisi hienoa pystyä kertomaan tiettyjä kaavoja, sekä vahvoja mielipiteitä perhon merkityksestä, mutta näin ei valitettavasti tässä tapauksessa ole. spectra duppinkia Kannattaa vaihtaa, jos kalaa ei ala kuulua 62 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ota siitä sitten selvää
Valkoinen Koukku: Hanak 900, koko 10 Kuula: valkoinen messinki Pyrstö: pitkähkö valkoinen marabou Runko: valkoista kimaltelevaa duppinkia, esim. spectra duppinkia Musta liitsukka Koukku: Hanak 200, koko 10 Kuula: oranssi messinki Pyrstö: lyhyehkö musta marabou Runko: vihertävän musta crystal chenille Plopi Koukku: Hanak 900, koko 10 Pyrstö: ruttuun rytättyä hopefläsää, lyhyehkö Rungon takaosa: keltaista chenilleä Runko: Pinkkiä chenilleä Boobi Koukku: Hanak 900, koko 10 Pyrstö: sunburst marabou, lyhyt Runko: sunburst chenille Silmät: isot mustat foamisilmät VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 63
Myös jäsentenväliset kilpailut ovat edelleen tärkeä osa seuran toimintaa ja niitä järjestetään muun muassa onginnassa, pilkkimisessä ja lajikalastuksessa. Perinteistä seuratoimintaa valinnan tehneen SVK:n viestintätoimikunnan mukaan kuvastavat monipuoliset kilpailut talvija avovesikautena. Onkipuolella on vielä menty kisan päätyttyä saalispussin kanssa perinteisesti punnitukseen, mutta siihenkin yritetään kehittää jotain uutta, ja varmasti keksitäänkin”, Sarjanto lupaa. ILOINEN YLLÄTYS JA SUURI KUNNIA Hämeenlinnan Urheilukalastajien (HUK) uunituore puheenjohtaja Ari Pekka Sarjanto pitää valintaa todella iloisena yllätyksenä ja suurena kunniana. ”Se antaa porukalle varmasti lisää virtaa jatkaa samalla tyylillä eteenpäin. Tempaus toi seuraan uusia innokkaita jäseniä, MIMMIT pilkkii -tapahtuman iloista ja innokasta osallistujajoukkoa. KILPAILUT VUODEN KALASTUSSEURA HÄMEENLINNAN Urheilukalastajat vakuuttaa monipuolisella toiminnallaan H ämeenlinnan Urheilukalastajat on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Vuoden Kalastusseura vuosimallia 2022. Seuran aikuistoimintaa on hänen mukaansa kehitetty kovalla sykkeellä parin vuoden ajan. ”Vuonna 2021 aloitetussa aikuispilotissa seuran konkarit tarjosivat uusille tulokkaille todella tasokkaita tapahtumia eri kalastusmuotojen parissa mateen, ahvenen ja kirjolohen pilkinnästä siianongintaan ja uisteluun. Vuoden kalastusseuran titteli on hänen mielestään upea kiitos nimenomaan Hämeenlinnan Urheilukalastajien seuratoiminnan aktiiveille. Olemme päässeet toiminnan kehittämisessä hyvään vauhtiin ja tämä huomionosoitus kertoo siitä, että oikealla tiellä ollaan”, Sarjanto arvioi. ”Tulevaisuuteen Hämeenlinnan Urheilukalastajat suuntaa osallistumalla yhteistyössä erilaisiin kalastustapahtumiin erityisesti SVK:n aikuispilottija Mimmit kalastaa! -hankkeissa. TE K S TI IS M O M AL IN KUV AT HÄMEENLI NN AN UR H EI L U K AL A S TA J AT seurat esittelyssä ”SVK:n kalastusperhe on todella laaja, joten on erityisen hienoa, että tällaisen pienen seuran ponnistelut on pantu merkille. Seuran näkyvyys internetissä ja somessa on myös mallikasta”, viestintätoimikunta kiitteli perusteluissaan. Niitä on myös viime vuosina uudistettu niin, ettei punnitukseen tuotujen kalojen kilomäärä enää ratkaisisi paremmuutta. ”Seuran jäseniä on mukana myös Easy Fishing -kalastuskilpailun järjestelyissä, kuten myös monissa muissa kalastustapahtumissa SVK:n kautta”, hän jatkaa. 64 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Muita ovat Hamari cupin kaksi uistelukilpailua heinä-elokuussa ja Street Fishing -kisa nyt uusimpana”, Sarjanto kertoo. Laakereille ei jäädä lepäämään, vaan yhä parempaan pyritään”, Sarjanto lupaa. Valintaa perusteltiin muun hämeenlinnalaisseuran aktiivisella ja monipuolisella toiminnalla. ”Esimerkiksi 2+2+2 -kisassa kilpaillaan kahden suurimman ahvenen, kuhan sekä hauen yhteispituudessa, ja pilkkikisoissa kymmenen suurimman ahvenen yhteistuloksesta. Ei enää kilokisoja Hämeenlinnan Urheilukalastajien järjestämistä avoimista kisoista perinteikkäin on tammikuun lopulla järjestettävä Made hukassa -kilpailu
”Unohtaa ei pidä myöskään madetta, joka on jäsenillemme erityisen merkittävä saaliskala”, Sarjanto sanoo. Lisäksi Hämeenlinnassa on perustettu SVK:n alainen Fisuun Hämeenlinna ry, jonka toimintaan on lähtenyt mukaan ihmisiä meiltä ja muista seuroista”, Sarjanto lisää. Itsekin tulin toimintaan mukaan sitä kautta, mutta ajattelin etten ota vastaan mitään vastuutehtäviä”, hän mainitsee. Lapset otetaan tietysti mielellään vastaan ja heille järjestetään myös omaa toimintaa. Hänen mukaansa kalastusseuralla on hyvä olla selkeä perustehtävä. Sen seurauksena AP Sarjanto valittiin viime syksynä Hämeenlinnan Urheilukalastajien uudeksi puheenjohtajaksi. Toistaiseksi ne, joilla ei ole omaa venettä, haetaan saareen Petäyksen laiturilta”, Sarjanto selvittää. ”Seurallamme ei ole varsinaisesti omaa, erillistä nuorisotoimintaa, mutta aikuisille tarkoitettuihin tapahtumiin tulee usein myös heidän jälkikasvunsa. SAMAA MENOA MYÖS MIMMIT KALASTAA -TAPAHTUMISSA ”Sama meno jatkui vuonna 2022 erilaisissa Mimmit kalastaa -tapahtumissa, joissa monet aikuispilotissa mukana olleet pokkasivat hienosti itselleen vastuutehtäviä.” Hämeenlinnan Urheilukalastajat on saanut paljon näkyvyyttä paikallisissa tiedotusvälineissä ja myös toista kertaa SVK:n kanssa yhdessä järjestetty Street Fishing -tapahtuma onnistui aivan erinomaisesti keräten peräti 34 joukkuetta mukaan kisaan. Toisin kuitenkin kävi, kun takavuosina paljonkin onkea uittanut paikallislehden toimittaja innostui uudelleen ja huomasi haluavansa toden teolla olla mukana edistämässä kalastusharrastusta. Me Hamari tukikohtana Hämeenlinnan Urheilukalastajilla on jo vuosikymmeniä ollut Hamari-niminen saari, joka toimii seuran tukikohtana avovesikautena. Lisäksi on sauna ja kaksi ulkohuussia, sekä soutuvene ja jonkin verran kalastusvälineitä. ”Joillain seuroilla se on esimerkiksi kilpaileminen ja kilpailujen järjestäminen. Aikuisten mukana tulevat myös lapset”, Sarjanto korostaa. Uusissa jäsenissä ei kuitenkaan ole Sarjannon mukaan tärkeää niiden määrä, vaan laatu. ”Olemme siis olleet aktiivisia moneen suuntaan, mutta ehkä parhaiten on onnistuttu siinä, että on pystytty luomaan tapahtumiin sellaista yhteisöllistä henkeä, että kalastus on koettu ennen muuta kivaksi, rennoksi ja sosiaaliseksi harrastukseksi, joka yhdistää ihmisiä ja sopii koko perheelle. ”Hamarissa on mökki, johon mahtuu toistakymmentä henkeä yöpymään. Mantereella ei ole vielä venettä, mutta sellaisen hankkimista suunnitellaan. Niitä lainataan tarvittaessa lisää tapahtumiin Hämeen Vapaa-ajankalastajapiiriltä. NOPEA NOUSU PUHEENJOHTAJAKSI Uuden Hämeenlinnan Urheilukastajissa nousseen innostuksen arkkitehtinä Sarjanto pitää seuran varapuheenjohtaja Ilkka Keinästä, joka on myös Hämeen Vapaa-ajankalastajapiirin hallituksen jäsen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 65. Se komeilee Vanajanselällä Retulan kupeessa ja on myös oivallinen lomanviettopaikka jäsenistölle. Seuran jäsenmäärä onkin kasvanut näiden kahden vuoden aikana peräti 24 prosenttia”, Sarjanto myhäilee. ”Useimpien innostus loppuu aika nopeasti, mutta jos kymmenestä uudesta edes yksi tai kaksi on sellaisia, jotka jäävät pysysatsaamme yhdessä tekemiseen ja haluamme saada perheet mukaan kalastusharrastuksen pariin. Eikä ihme, sillä sen vesiltä nousee mukavasti kuhaa, ahventa, haukea, kaikkia särkikaloja, ankeriasta sekä karppia, ja kirjolohtakin on istutettu. Se on siis yhä sangen pieni seura. ”SVK:n aikuispilotit myös natsasivat hyvin yhteen korona-ajan nostattaman ulkoilmaharrastusten nousun kanssa. ARI Pekka Sarjanto palasi kalastusharrastuksen pariin Suomen Vapaa-ajankalastajien aikuispilotit -hankkeen myötä ja innostui myös seuratoiminnasta niin, että hänet valittiin viime syksynä Hämeenlinnan Urheilukalastajien uudeksi puheenjohtajaksi. joilla oli myös halua osallistua järjestötoimintaan”, Sarjanto kertoo. JÄSENISSÄ TÄRKEÄÄ MYÖS LAATU Tällä hetkellä Hämeenlinnan Urheilukalastajissa on noin seitsemänkymmentä jäsentä. TUKIKOHTA västi seuraan ja ovat innostuneita osallistumaan toimintaan, niin se on hyvä”, Sarjanto miettii. Saaressa myös viihdytään
Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 2/2023 (ilmestyy 24.3.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 6.2. Vuosipuukko 2023 on nimeltään Rakka ja se on upea lahjaesine, mutta myös linjakas käyttöpuukko. Jokainen puukonterä numeroidaan yksilöllisesti. Hologrammiteippaus tuo lisää säihkettä pilkin liikkuessa jään alla. Sitä silmällä pitäen on tuotu markkinoille muun muassa magneettinen kairanteräsuoja, joka on suunniteltu StrikeMaster Lite-Flite Lazer -kairoja varten. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Rapala VMC:n uutuuksia talveksi 2023 Rapalan talviuutuuksissa on tällä kertaa kiinnitetty erityishuomiota turvallisuuteen. Kahvan lämpökäsitelty kaistale puolestaan muistuttaa, että kiven sisältä löytyy myös lämpöä. Sen hiiliteräksestä taottu terä soveltuu erinomaisesti vuoluun. Blue Fox Arctic Charmer -pilkki on kehitetty erityisesti raudun ja taimenen kalastukseen. Rakka-puukko toimitetaan tyylikkäässä kartonkisessa lahjalaatikossa. SmartHub-kiinnikesarja helpottaa talvikalastajan elämää, sillä sen avulla vavoille voi kiinnittää ahkioon tai pilkkipönttöön pystyvapatelineitä kuljetukseen ja vaakatelineitä vavan pyynnissä pitämiseen. Rapala VMC -konserniin kuuluva Marttiini tuo mallistoonsa joka vuosi vuosipuukon. Teräsuojassa on myös ulokkeet kengille, minkä ansiosta suojan saa napsautettua helposti irti. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Sarjasta löytyy myös työskentelytaso, joka helpottaa suuresti esimerkiksi pilkin vaihtamista. Saatavilla 200 mm /8” ja 250 mm/10” kairoihin. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. 66 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Koko: 65 mm/11 g. Se on varustettu yksihaaraisella, erikoismuotoillulla VMC-koukulla, johon syötti on helppo kiinnittää ja joka myös tartuttaa jalokalat napakasti. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. BLUE Fox Arctic Charmer -pilkki on kehitetty erityisesti raudun ja taimenen kalastukseen. Tämän StrikeMaster Snap Cover -teräsuojan käyttäjän ei tarvitse kääntää teräpaloja lainkaan itseensä päin, jolloin kädet pysyvät vapaina ja sormet turvassa. STRIKEMASTER Snap Cover -kairanteräsuoja. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Suoja menee magneettien ansiosta aina paikalleen oikein ja pysyy paikallaan tiiviisti. Rakan terä tuo mieleen kiven karkean pinnan ja sen visakoivukahva on vahattu kivisen erämaan hengessä tyylikkään harmaaksi. MARTTIININ Vuosipuukko 2023 on Rakka. SMARTHUB-KIINNIKESARJAAN kuuluu myös työtaso
Talveksi 2023 sekä Nils Master Jiggerit että Nils Master Shad -tasapainopilkit on puettu kolmeen uuteen väriin. Lakisääteinen maksu jää edelleen suurelta osalta kalastajista maksamatta, arvioi Metsähallitus. Suurimmat mallit ovat omiaan hauenpilkintään, kun taas pienimmät käyvät ahvenenpilkinnän ohella myös lohikaloille, kuten kirjolohille, taimenille ja harjuksille. Väri soveltuu laajasti petokalojen pyyntiin aina hauesta, ahvenesta ja kuhasta lohikaloihin asti. Arvioimme, että vain hieman yli puolet heistä maksaa maksun tällä hetkellä”, erikoissuunnittelija Jaakko Haapakoski Metsähallituksesta sanoo. Jiggeriä on saatavissa 4-12 senttimetrin pituisina. Kalastonhoitomaksun voi maksaa netissä Eräluvat-kaupassa, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumerossa 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksissa ja R-kioskeissa. Vuosimaksu maksaa 47 euroa, viikkomaksu (7 vrk) 16 euroa ja vuorokausimaksu 6 euroa. Ne soveltuvat sekä järviettä meripilkintään. ”Valitettavasti tilastojen valossa näyttää siltä, että syystä taikka toisesta kalastonhoitomaksu jää monilta maksuvelvollisilta suorittamatta. Viime vuoden kalastonhoitomaksuista 32 prosenttia jaettiin korvauksina kalavesien omistajille, 21 prosenttia kalavesien hoitoon ja valvontaan, 16 prosenttia neuvontaan, 12 prosenttia kalatalousalueiden toimintaan, yhdeksän prosenttia tutkimukseen ja kalastuslain toimeenpanoon, seitsemän prosenttia maksun keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja kolme prosenttia muihin kuluihin, kuten kalatalouden rekisteriin. Pientä kalanpoikasta imitoiva Shad ui vilkkaammin kuin tavallinen tasapainopilkki. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 67. Vuonna 1998 lanseeratussa Nils Shad -mallistossa on kolme kokoa. Niistä värillä 096 on musta selkä ja kyljet kullanvärisillä pisteillä vatsan ollessa vaaleanharmaa. Viikkoja vuorokausilupien määrä sen sijaan lisääntyi kymmenellä prosentilla. VESA Ruusila (vas.) ja Vesa Karttunen kalastamassa taimenta Koutusjärvellä Lapissa. Nils Master -pilkkeihin uusia värejä Nils Master Jigger -tasapainopilkit ovat ahvenvieheitä, jotka toimivat niin jäältä kuin veneestä pilkittäessä. Lisätietoja: Finlandia Uistin Oy, p. Tämä väri toimii valmistajan mukaan erityisen hyvin syksyn ensijäillä. Värissä 098 on vihreät mustin raidoin varustetut kyljet ja punainen vatsa. Pilkin kaksi isointa kokoa soveltuu hyvin kuhan ja ahvenen pilkintään syvästä vedestä. Pienin malli on käy mainiosti kirjolohen pilkintään. KALASTONHOITOMAKSU KALASTONHOITOMAKSUISTA kertyi 9,3 miljoonaa euroa Kalastajat lunastivat viime vuonna 266 700 kalastonhoitomaksua. Varat käytetään kalavesien ja kalastuksen hyväksi kalastuslain mukaisesti. Kuva: Aku Ahlholm. Vuosimaksujen määrä laski edellisvuodesta viisi prosenttia. Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille 18–64-vuotiaille kalastajille, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Värissä 097 on kupari selkä ja siniset kyljet, joissa kullanväriset raidat tuovat lisäkontrastia vieheeseen. YLINNÄ Nils Master Jigger uutuusvärissä 096, keskellä Nils Master Shad värissä 098 ja alinna Nils Master Shad värissä 097. Kalastonhoitomaksuista kertyi kuluvana vuonna 9,3 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta Vapaa-ajankalastus-selvityksestä on pääteltävissä, että maksuvelvollisia on huomattavasti enemmän kuin maksajia. Väri soveltuu erityisesti pilkkimiseen kirkasvetisissä vesistöissä. (03) 767 4153, sähköposti: info@finlandia-uistin.fi
Listalle pääsee helposti, sillä mukana ovat kaikki, jotka ovat ilmoittaneet useamman kuin yhden suurkalarajan ylittävän lajin. Jokaisesta saa yhden pisteen, eli yhdellä lajilla voi saada maksimissaan kolme pistettä. Titteliä voivat tavoiSuurkalarekisteröinti Suurkalat on luokiteltu neljään eri ryhmään, jotka ovat: petokalat (A), lohikalat (B), särkikalat (C) ja muut kalat (D). Hall of Fame -listalla tapahtuu eniten keväällä ja kesällä, mutta omaa sijoitustaan voi parantaa vuodenajasta riippumatta. Kalan suuruus lasketaan siitä, kuinka monella prosentilla kalan koko ylittää suurkalastajan ansiomerkkiin oikeuttavan vähimmäisrajan. Listalle kerätään vain vapavälinein saatuja kaloja. Palkintona on 100 € arvoinen lahjakortti. Lisäksi vuoden 2023 voittaja saa palkinnoksi Onkitukun lahjoittaman 100 euron lahjakortin. Emme järjestä sitä myöskään vuonna 2023. Lisäksi Vuoden Suurkalastaja -kisan pisteitä voi kerätä vain, kun ilmoittaja on ilmoitusta tehdessään kirjautuneena sivuille. Esimerkiksi suurmateen saantiin kannattaa satsata nimenomaan talvella. Kärkipäässä on käynnissä kilpajuoksu kohti kahtakymmentä lajia ja aivan kärjen takana joukko nälkäisiä haastajia tekee kovaa nousua. ONKITUKKU palkitsee Vuoden Suurkalastaja-kilpailussa 2023 eniten pisteitä keränneen henkilön. Tällöin sinulle avautuu kalailmoituslomakkeen ensimmäinen osio valmiiksi täytettynä, mikä nopeuttaa ilmoituksen tekoa ja säästää turhaa vaivaa. TEKSTI JUHA OJAHARJU HALL OF FAME Suurkalarekisteröintien Hall of Fame kasvaa kovaa vauhtia ja uusia suurkalojen kalastajia ilmestyy listalle tasaiseen tahtiin. Tulokseen lasketaan kolme suurkalaa per laji kalastajaa kohden. 68 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kriteerinä toimii SVK:n suurkalarekisteriin vuoden aikana sähköisesti ja sivuille sisäänkirjautuneena ilmoitettujen vapautettujen suurkalojen lukumäärä. Aina on jonkin kalan osalta sesonki käynnissä. Vuoden Suurkalastajaksi julistetaan se, joka on vuoden aikana saanut eniten pisteitä. TALVEN väistyttyä voi avovesikauden aloittaa vaikkapa suurtoutainta kalastamalla. SUURKALAN ILMOITTAMINEN SÄHKÖISESTI : vapaa-ajankalastaja.fi/kalailmoitus REKISTERÖITYMISJA KIRJAUTUMISOHJE : vapaa-ajankalastaja.fi/extranetohje tella kaikki SVK:n jäsennumeron omaavat henkilöt, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa kyseisenä vuonna. Vuoden ansioitunein suurkalojen pyytäjä palkitaan Vuoden Suurkalastaja -tittelillä. Lohikalojen ryhmässä B käytetään vertailuarvona myös kalan pituutta. Vuonna 2022 mentiin ensimmäisen kerran yli kahdenkymmenen pisteen rajan. Sen sijaan jatkamme Suurkalojen rekisteröintiä sekä Hall of Fameja Vuoden Suurkalastaja -listojen ylläpitoa ja kehittämistä. SÄHKÖINEN KALAILMOITUS Suurkalailmoitusta tehdessä kannattaa varmistua, että olet kirjautuneena sivuille. Kala tulee olla saatu Suomesta ja se tulee olla pyydystetty laillisilla välineillä ja menetelmillä. Hall of fame -listasta käy ilmi, kuinka monesta eri lajista kullakin suurkaloja ilmoittaneella henkilöllä on suurkalaraja ylitettynä. SUURKALAVUOSI 2023 alkaa Takana on ensimmäinen vuosi SVK:n historiassa, kun emme järjestäneet perinteistä suurkalakilpailua. VUODEN SUURKALASTAJA Kiinnostus Vuoden Suurkalastaja -titteliä kohtaan on ilahduttavasti kasvanut
Kun ympäröivät suot ojitettiin, vanha uoma ei enää riittänyt kuljettamaan vesiä pois ja tulvat nousivat läheisiin kyliin. TEMMESJOKI VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 69. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri. Temmesjoki oli alun perin kapea ja mutkitteleva joki. ENNALLISTAMISEN myötä jokiuomaan luotiin vaihtelevuutta, joka hyödyttää joessa eläviä vesieliöitä ja kaloja. Kesällä joessa oli ajoittain hyvin vähän vettä. 12 € + toimituskulut. Virtausnopeuden säätelemiseksi tehtiin kivikynnyksiä, virran kiihdyttimiä ja koskiosuuksia sekä lampareita puhdistamaan ja hapettamaan vettä, tasaamaan virtauksia ja antamaan kaloille suojaa ja talvehtimismahdollisuuksia”, kertoo suunnittelija Jukka Kaiponen Metsähallituksen Luontopalveluista. Urakan aikana noin viisi kilometriä oikaistua jokiuomaa palautettiin kohti alkuperäistä rakennettaan. Töistä on hyötyä sekä luonnon monimuotoisuudelle että alueen virkistyskäytölle. Vesieliöiden ja kalojen elinolosuhteet olivat käyneet heikoiksi ja joen tila haittasi myös sen virkistyskäyttöä. Mittakaavaltaan ainutlaatuiset ennallistamistyöt toteutettiin Temmesjoella kahdessa kohteessa. 050 597 4933 Vapaa-aja nkalastaja n KALENTE RI Suomen VAPAA-AJANK ALASTAJAT Heittokalastaj an siima Särkikalojen tunnistus Perhonsidonta a Kalastajan solmut Ottikalenteri 2023 KALASTAJAN TASKUTIETO V uoden 2023 kalenterista löydät tietoa mm. TEMMESJOELLA huomattava jokiuoman ennallistamishanke Metsähallitus on toteuttanut Temmesjoella Pohjois-Pohjanmaalla huomattavan jokiuoman ennallistamishankkeen luonnonsuojelualueilla. “Joessa elävien lajien kannalta on tärkeää, että uoman rakenne ja virtausnopeus vaihtelevat. K uv a: Ja an a V et ik ko . Tulvasuojelun takia uomaa muokattiin ja kaksi mutkaista osaa Loukkuneva-Isonevan alueella ohitettiin. Kuva: Jukka Kaiponen/Metsähallitus. • heittokalastajan siimoista • kalalajien fongauksesta • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. Lisäksi alkuperäisen jokiuoman rakennetta monipuolistettiin. Loukkuneva-Isonevan suojelualueella Limingassa ennallistettiin kaksi kilometriä, Veneneva-Pelson suojelualueella Siikalatvassa reilu kolme kilometriä jokiuomaa. Joen tila heikkeni lopulta niin, että sen todettiin olevan ennen kunnostusta enää välttävässä kunnossa. Massiiviseen kunnostusurakkaan kuului muun muassa 1970-luvulla kaivetun kanavan täyttäminen vanhoilla kaivuumassoilla, patojen rakentaminen, veden ohjaus vanhaan jokiuomaan sekä lampien kaivaminen ja kiveäminen
TEKSTI JA KUVAT JUSSI VOUTILAINEN SM-PILKKI 2023 Nuasjärvellä Säännöt Uutta! Akkukaira on nyt sallittu kaikissa sarjoissa, pois lukien nuorten sarjat (turvallisuussyistä). Edellisen kerran Kainuun vesillä miteltiin Suomen mestaruuksista vuonna 2007 Oulujärven Paltaselällä. Erittäin iso osa kilpailualueesta on lähtökohtaisesti hyvää kahdesta kahdeksaan metrin onkisyvyyttä. Veden väri on tumma. Kilpailun lähtöpaikka on Nuasjärven pääaltaan länsipäässä Rimpilänniemessä ja kilpailualue kattaa suurelta osin koko Nuasjärven selkäalueen. Kilpailu järjestetään 25. Kilpailualueen perimmäisiin sopukoihin on lähdöstä matkaa reilut kuusi kilometriä. maaliskuuta ja esikilpailu kuukautta aiemmin. Alue on yhtenäistä selkää, jonka rikkovat vain noin kymmenkunta pientä saarta. V uoden 2023 SM-pilkki kilpaillaan Kainuussa kuudentoista vuoden tauon jälkeen. Nuasjärvi on säännöstelty allas, joten matalilla rannoilla kannattaa maaliskuun loppupuolella olla tarkkana, ettei kairaa pohjaan. SM-pilkin säännöt löytyvät osoitteesta: vapaa-ajankalastaja.fi/sm-pilkki-saannot/. Käyttö sallitaan kuitenkin alle 12-vuotiaiden sarjassa huoltajien käyttämänä. Tällä kertaa SM-pilkit kilpaillaan Sotkamossa Oulujärven kanssa samaan Oulujoen reittiin kuuluvalla Nuasjärvellä. helmikuuta. SM-PILKIN esikisa kilpaillaan 25. Kilpailualueella vedensyvyys vaihtelee matalista rantavesistä aina yli kolmenkymmenen metrin syvyyksiin. Iso Selkäsaari Iso Tahkosaari Haaponiemi Korholanmäki Telkkälä Tikkasuo Kumpuniemi Korteniemi Vietonkylä Iivo Konapanlahti Kärjenniemi Pikkukylä Huuskonniemi Rantakylä Jormasjokisuu Petäjäniemi Lamposaari LÄHTÖALUE NUASJÄRVI KAIKUSARJAN KILPAILUALUE KILPAILUT SM PILKKI Kotietu jäämässä pieneksi ”tuntemattomilla” pilkkivesillä 70 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kaikki akkukairat täytyy samoista turvallisuussyistä olla apukahvalla varustettuja, eli akkukairat ilman apukahvaa ovat kiellettyjä
Suurin saalis neljän tunnin kilpailussa oli reilut neljä kiloa ahvenia, suurimpien ahventen ollessa noin 300 gramman painoisia. ten, Jatkosaaren ja Tirriluodon lähialueet. Kilpailun lähtöpaikka oli sama kuin nyt SM-pilkin lähtö. Rantapoukamien lisäksi kartalla silmiin pistäviä alueita ovat ainakin lähtörannasta Muuraussaaren kautta aina alueen peräosiin ulottuva matalampi harjanne sekä SelkäsaarNuoret mukaan Tulevassa SM-pilkissä on haussa kalastusseura, joka tuo kilpailuun suurimman osallistujamäärän nuoria. Kainuun Vapaa-ajankalastajat ry haluaa tukea aktiivisinta kalastusseuraa 300 € aktivointirahalla, mikä maksetaan eniten nuoria osallistujia SM-pilkkiin tuovalle kalastusseuralle. Huhut kertovat, että alueelta on kannettu parOTTIVÄLINEITÄ Nuasjärvelle. Tämän vuoksi kilpailijoiden liikkuminen oli varsin rajoitettua ja oletettavasti paksu hanki heikensi myös ahventen syönti-intoa. Pystypilkkeinä Kainuussa yleisesti käytetään esimerkiksi kupari-hopean, tompakin ja pronssin värisiä pilkkejä. Jos ilmojen herralle saisi toiveen esittää, niin toivoisin talveksi reippaita pakkasia, kantavia kiinteitä teräsjäitä ja vähän, jos ollenkaan lunta jään päälle. Pilkin ja morrin sekä koukun väreistä arvioin, että kannattanee lähteä liikkeelle perinteisistä humusvesien väreistä. Tällä kertaa kaikusarjan lisäksi perinteisissäkin sarjoissa on mahdollista tehdä voittotulos myös esimerkiksi tasapainolla, jos vaan sen homman osaa. VÄLINEET VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 71. haina kevättalven päivinä isoja kassillisia paistiahvenia. Toki ahventen aktivoitumiseen vaikuttavat lisäksi muun muassa ainakin lumija jäätilanne sekä vallitseva säätila. Kaikusarjan alueessa mielenkiintoinen alue on Tahkosaarten ympäristön matala vedenalainen niemeke sekä ennen kaikkea Tahkosaarten ja mantereen väliin jäävät yli kymmenen metrin syvyyteen putoavat kuopat. Tätä silmällä pitäen SM-pilkin ajankohdan pitäisi olla melko optimaalinen. Muita yleisiä pilkkikilpailuja ei SM-alueella ole ainakaan ihan lähivuosina järjestetty, joten aika lailla samalta viivalta lähtevät tällä kertaa SM-kilpailuun niin paikalliset kuin muualtakin tulevat osallistujat. Kaikkein tärkeintä kuitenkin mielestäni on se, että pyytää sillä, mihin itse luottaa ja muistaa teroittaa koukut. KILPAILIJAT LÄHTEVÄT SAMALTA VIIVALTA Alue on kilpailijoille ennestään varsin tuntematonta pilkkivettä. MIELENKIINTOISIA PAIKKOJA TODELLA PALJON Kartalta katsottuna mielenkiintoisia pilkkipaikkoja on Nuasjärvellä todella paljon. Myös ketjulla ja silmällä voi onnistua, morria unohtamatta. KILPAILUALUEELTA SAATU PANNUKARKEITA AHVENIA Vuoden 2007 Oulujärven SM-pilkkien suurimmat saaliit tehtiin isoilla pannukarkeilla ahvenilla. Mormuskaja koukkuväreissä lähtisin hakemaan toimivaa vaihtoehtoa metallivärien lisäksi esimerkiksi punaisen, oranssin, keltaisen sekä sinisen maailmasta. Arvelen myös, ettei mene pahasti metsään, jos kilpailuvälineiksi valitaan noin 60-millinen värinäuintinen pilkki, jonka alle pitkähköön 10-15-senttiseen tapsiin lisätään punainen tai oranssi koukkukoon 14-12 mormuska. Nuorten sarjojen palkintoihin panostetaan muutenkin tänä vuonna erityisesti, joten nuoret ryminällä mukaan! LISÄTIETOJA SM-PILKISTÄ osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/smpilkki. Kainuun Vapaa-ajankalastajat järjesti koronatalvena 2021 alueella yhden pilkkikilpailun, johon kokoontumisrajoitusten vuoksi osallistui alle kaksikymmentä pilkkijää. Kyseisen kilpailun aikana olosuhteet jäällä olivat jopa Kainuun mittapuulla erittäin raskaat: jäällä oli vettä, sohjoa ja lunta ihan reilusti. Pidän mahdollisena, että sama voi toistua nyt Nuasjärvellä. Värikoukulle järvi ei välttämättä ole ihan optimaalinen, mutta toisaalta esimerkiksi viereisellä Oulujärvellä on tiettävästi voitettu pienempiä kilpailuja myös värillä. Tapsipilkki on perusvarma valinta Ylivoimaisesti eniten käytetty viehe Kainuun pilkkikilpailuissa on tapsipilkki, joka lienee perusvarma valinta myös Nuasjärven ahvenille. Yleisesti Kainuun tummat vedet paranevat pilkkivesinä huomattavasti kevään edetessä ja valon lisääntyessä
HULEVEDET HULEVEDET puhdistuvat merkittävästi oikeanlaisissa rakenteissa SM-kilpailuja SAARISTOMERI SAARISTOMEREN suurin yksityinen merensuojelualue Gullkronaan Itämerellä tehtiin historiaa, kun Gullkronan saarta ympäröiville vesille perustettiin viime syksynä Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue. 040 835 2928. Ilmoittautumiset pe 10.3. mennessä pekka. Monimuotoisuuden suojelu auttaa herkkää Itämerta taistelemaan ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen kaltaisia uhkia vastaan. Itämeren yksityiset suojelualueet ovat kooltaan keskimäärin noin 280 hehtaaria. Sotkamossa. klo 7-9 välisinä aikoina. mennessä osoitteeseen ajtuomainen@gmail.com tai Antti Tuomainen p. SM-pilkki la 25.3. Hulevedet voivat kuljettaa mukanaan ravinteita, maa-ainesta, metalleja sekä esimerkiksi roskia ja mikromuoveja. mennessä sähköpostilla: m.toiviainen@pp.inet.fi. Kilpailupaikalla voi myös jälki-ilmoittautua kisa-aamuna klo 7.30-9. Sotkamossa. Suomen, EU:n ja YK:n yhteisenä tavoitteena on suojella 30 prosenttia maaja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Kilpailukeskus löytyy osoitteesta Luomatie 123, 88200 Kajaani (SFC-kohtauspaikka). Alueella kasvava meriajokasniitty suojellaan ankkurointikiellolla. 72 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Selvimmin tämä on havaittavissa pienvesistöissä, jotka ovat pienten vesimassojen ja mataluuden takia herkkiä muutokselle. SM-morri la 18.3. Mikkelin kaupunkialueelle on viime vuosina rakennettu useita hulevesien käsittelyrakenteita. ja pe 17.2. Kajaanissa Oulujärven Vuottolahdessa. Ennakkoilmoittautuminen 30.3. 10.–19.2. Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: VAPAA-AJANKALASTAJALEHTI.FI Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta 11.2.2023. Liikenne on merkittävä hulevesien epäpuhtauksien lähde. BSAG:n mukaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan lisää myös yksityisiä suojelualueita. Ilmoittautuminen klo 7-8.30 välisenä aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu verkkosivujen lomakkeella (smpilkki2023.fi). SM-särkipilkki su 2.4. 24.–26.2. ja kilpailupäivän 1.4. SM-pilkin esikilpailu la 25.2. Kilpailutoimistossa voi ilmoittautua vielä pe 24.3. Kokoontumispaikkana toimii Viitasaaren ABC, osoite Kokkosalmentie 7, 44500 Viitasaari. Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto sijaitsevat kilpailupaikan välittömässä läheisyydessä osoitteessa: Kekkolantie 6, 88490 Pohjavaara. rajala@pp.inet.fi. SM-särkipilkkiin ilmoittaudutaan ennakkoon 24.3. Kemi, Veitsiluodon Kalapaikka. ”Hulevesien laatua on mahdollista parantaa toiminnaltaan yksinkertaisin rakentein. Kuopiossa Kallavedellä. Kilpailupaikalla voi myös jälki-ilmoittautua kilpailuaamuna klo 8-9. Lintujen rauha on turvattu pesimäaikaisella liikkumisrajoituksella pesimäluotojen ympärillä. Venemessut, Helsinki, Marcus Wikström Jäsenkioski messuilla la-su sekä ke 15.2. Tuore tutkimus osoittaa, että näiden rakenteiden ansiosta hulevesien eli sadeja sulamisvesien sisältämät epäpuhtaudet vähenevät selvästi ja vesistöihin päätyy huomattavasti vähemmän haitta-aineita. Mimmit pilkkii, Punkaharju, Tintti Drake 24.–26.3. mennessä. klo 15-20 ja la 25.3. MM-morrin joukkuekarsinnan tiedot tulevat myöhemmin osoitteeseen vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Kilpailukutsut. aamuna. Jotta suojelu olisi tehokasta, se tulisi kohdistaa luontoarvoiltaan monimuotoisimmille alueille. Ilmoittaudutaan kilpailupaikalla kello 10 alkaen (joukkuejäsenten nimet ilmoitettava etukäteen). SM-kiiskipilkki su 26.2. Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto sijaitsevat osoitteessa Kekkolantie 6, 88490 Pohjavaara. Baltic Sea Action Groupin (BSAG) tiedotteen mukaan suojelun myötä Nauvon eteläpuolella Paraisilla sijaitsevalla Gullkronan merialueella on kielletty vesiviljely sekä merihiekan ottaminen ja muu merenpohjan voimakas muokkaaminen. Pinta-alaltaan 4800 hehtaarin laajuinen Gullkronan merellinen suojelualue on Saaristomeren suurin yksityinen suojelualue. Missä SVK menee. Sen kautta ympäristöön päätyy muun muassa rengaskumia, maantiesuolaa, erilaisia öljy-yhdisteitä sekä raskasmetalleja. Kilpailukeskuksena toimii Kuopionlahden kenttä, osoitteessa Vuorikatu 1, 70100 Kuopio. Tutkituilla hulevesirakenteilla havaittiin olevan selvä veden laatua parantava vaikutus. Mökki & Vene -messut, Turku, Jaana Vetikko Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. Kilpailukeskus löytyy osoitteesta Tahkorannantie 32, Joroinen. Ilmoittautuminen kilpailutoimistolla Veitsiluodon Työväentalolla edellisenä iltana 31.3. Siksi maanomistajia tulisi kannustaa suojeluun, ja tehdä suojeluprosessista heille mahdollisimman helppo ja houkutteleva. Ilmoittautuminen tehdään ilmoittautumislomakkeella sivulla vapavarkaus.net. Inarin Tuulispääjärvellä. Ilmoittautuminen ennakkoon 15.2. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Hula-hankkeessa tutkittiin Mikkelissä sijaitsevien Karikon hulevesialtaan, Pitkäjärven hulevesien käsittelyjärjestelmän ja Naistingin hulevesikosteikon kykyä vaikuttaa hulevesien laatuun. Kilpailutoimiston osoite Rytikatu 27, 94830 Kemi. Ilmoittautumislomake täytetään ennakkoon osoitteessa vapavarkaus.net. Rakenteet vaativat kuitenkin taloudellista panostusta, sillä niiden suunnitteleminen, toteuttaminen sekä korjausja huoltotoimenpiteet luonnollisesti maksavat”, projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhonen sanoo. SM-lohipilkki 1.4. SM-rautupilkki la 22.4. Ilmoittautuminen tapahtuu kilpailutoimistossa kilpailupäivän aamuna klo 9 mennessä
. . . . . . . . . . . . . . . . SM-pilkin esikisa, Nuasjärvi, Sotkamo 26.2. . . . . . Ylöjärvi, Julkujärvi 14.5. Espoo, Vantaanjoki 4.6. . . . Miesten MM-kilpaonki, Espanja 11.–17.9. SVK:n feedermestaruus, (aika ja paikka auki) Kansainväliset kilpailut: 16.–19.2. . Utajärvi, Valkeisjärvi (vene) 8.7. . . SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi 27.–28.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Naisten SM-perho, (aika ja paikka auki) ?. SVK:n mestaruusvetouistelu, Liperi (aika varmistuu myöhemmin) 8.–9.7. . . . Hollola, Hammonjoki 11.6. . . . . . . . EM-Perhokalastus, Covilha, Portugali 26.–27.5. . . MM-perho Masters, Kamploops, Kanada VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 73. . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Arabianranta/Kyläsaari, Helsinki ?. . . . . . . . . . . Hakuohjeet karsintakilpailuihin SVK:n kotisivuilla www.vapaa-ajankalastaja.fi kohdassa Kilpailutoiminta > SM-kutsut > SM-perho 2023. . . . . . . . . . . . . . . . . K uv a: P et te r N is sé n. . . . . . . . . . . SM-kelluntarengas, (aika ja paikka vielä auki) 30.6.–1.7. . . . Koski, Paimionjoki 1.7. . . . . . . . . . . . MM-perho naiset, Kamploops, Kanada 24.–30.9. . . . . . . . . . . . . SM-soutu-uistelu, Alavus ?. . . . . . Pilkkimaajoukkueiden loppukarsintaa, paikka salainen 25.2. . . Viehekalastuksen SM, Hartolan Jääsjärvi ?. . . . Nurmijärvi, Nukarinkoski 1.7. . . . . . . . . . . . . . . . . Isojoki, Kangasjärvi (kellurengas) SM-perho loppukilpailu (finaali) 25.– 27.8. . . . . . . . . . . . Naisten MM-kilpaonki, Serbia 9.–10.9. MM-tuulastus, (aika ja paikka auki) ?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . MM-morri, Vörtsjärv, Viro 22.–28.5. Ylöjärvi, Julkujärvi SM-perho masters 5.– 6.8. . . . . . SM-heittouistelu, Liperi (aika varmistuu myöhemmin) ?. . . . . . SM-laituripilkki, Maljalahti, Kuopio 23.–24.9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . SM-kilpaonki, Hevoshaka, Saimaan kanava 29.7. . . . SM-Veneonki, Oulaisten Piipsjärvi ?. . Lieto, Nautelankoski 18.5. . . . . . . . SM-kiiskipilkki, Vuottolahti, Oulujärvi, Kajaani 11.–12.3. . . . . . Keuruu, Valkeisjärvi (vene) 18.5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Järkevämpää on käyttää esimerkiksi hiihtosuksiin tarkoitettua fluorivapaata luistovoidetta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Perhokalastuksen SM-finaali, (aika ja paikka auki) 25.–27.8. . . . Mastersien MM-onki, Ranska 24,–25.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Karkkila, Karjaanjoki 10.6. . SM-pilkki, Nuasjärvi, Sotkamo 1.4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Nuorten SM-toimintakilpailu, Särsjärven leirikeskus, Padasjoki ?. . . . Pilkkikuu, (rajaton kilpailu) 11.2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pilkki12, (rajaton kilpailu) 28.1.–28.2. . . . . . . Iijoki SM-perho-kilpailut nuoret, naiset, joukkue ja perhonsidonta ilmoitetaan myöhemmin. . . . . SM-onki, (aika ja paikka auki) 12.8. . . . Teijo, Matildanjärvi (vene) 7.5. . Oulu, Mustalampi 28.5. Iijoki, Kipinänkoski 2.7. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Oikaisu Vapaa-ajan Kalastaja 6/2022 olleessa pilkkipulkan tuunaamiseen liittyvässä jutussa suositeltiin silikoni-sprayn käyttämistä ahkion pohjassa jäätymisen estämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . SM-särkipilkki, Joroinen 22.4. . . Iijoki, Iso-Pajuluomajärvi SM-perho kelluntarengas 28.5. . . . . Onki24, (rajaton kilpailu) ?. Epävir. . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kilpailukalenteri 2023 28.1. . . Koska kaikkia silikonivalmisteita ei kuitenkaan luokitella vaarattomiksi vesistöille tai kaloille, emme voi suositella niiden käyttöä kyseiseen tarkoitukseen. . . . . MM-Perhokalastus, Liptov, Slovakia 24.–30.9. . . Mastersien SM-perho, Iijoki, Taivalkoski (aika ja paikka auki) ?. . . . . . . SM-tuulastus, (aika ja paikka auki) 23.9. . . . . . . . . . . Jyväskylä, Liekkilampi 13.5. . . . Perhokalastuksen SMja -karsintakilpailut KESÄLLÄ 2023 SM-karsintakilpailut 6.5. . . . . . . . . . Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Puola 5.–6.8. . . . . . . . . . . . . . . Ylöjärvi, Julkujärvi (kellurengas) 18.6. . . . . . . . . . . . . . . SM-lohipilkki, Kemi 2.4. . . . . . Lisätiedot: Petter Nissén puh. . . . . . . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta ½, Hirvijärvi, Seinäjoki ?. . . . . . . . . K uv a: Ja nn e Ta rk ia in en . . . . . . . . . . . . Nuorten MM-onki, Portugali 26.–27.8. SM-mormuskointi, Kuopio 25.3. . . Jämsä, Survosenkoski 17.6. 0500 440 923 petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. . . . . . . . . . PM-pilkki, Liperi, Suomi 25.–26.2. . . . . . . . . . . . . EM-kilpaonki, Unkari 19.–24.7. Nuorten SM-perhokalastuskilpailu, aika ja paikka auki 16.–18.6. . Veteraanien MM-onki, Ranska 26.–27.5. . . . . MM-perho nuoret, Mostar, Bosnia Herzegovina 22.–23.7. . . . . . . . . . . . . . . . MM-morrikarsinta, Pyhäjärvi, Lempäälä 18.3. . . . . Perhokalastuksen SM-joukkuekisa, (aika ja paikka auki) ?. . . . . . . .
2 24.3. 2. 24.3. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 3 2.6. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 30.1. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. KALASTONHOITOMAKSU 2023 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä LEHDET 2023 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 3. 4 25.8. 5 6.10. MAKSAMINEN 1. Kalapaikkana Kautokeinoelva 74 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. krs, 33960 Pirkkala l Timo Lepistö puh. 041 313 1295, markus.molenius@saarsalo.fi K uv a: P ie ta ri Si pp on en . Kesämökkiläisen lasikuituveneestä heittokalastajan työkalu Suurtoutainta narraamaan Hauenkalastajan heittokalusto 2 / 2023 ilmestyy 1 27.1. 6 8.12. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 24.3. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi l Markus Molenius puh
Matkalla voi kalastaa jokien kalastussääntöjen puitteissa perholla tai uistimella. LISÄTIEDOT : Petter Nissén puh. Lukijamatkalle ilmoittaudutaan mielellään yhden tai useamman kalakaverin kanssa. Mökeissä on yhteiset jääkaappi, hella, mikro ja muut minikeittiön perustarvikkeet. Kalastuslupa alueelle on Länsstyrelsen Norrbotten län Gällivarekortet, jonka voi ostaa netistä natureit.se. Matkalle mahtuu 14 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Vapaa-ajan Kalastajan lukijamatka KUULUISALLE KUUSINGILLE Kesän lukijamatka. LISÄTIEDOT majapaikan kotisivuilta kuusinki.com tai Petter Nissén puh. mennessä Jaana Piskonen puh. Majoituspaikkana on Akkajärven rannalla sijaitseva Camp Ritsem -majatalo. huhtikuuta pilkitään rautuja ja muita lohikaloja Ruotsin Lapissa yli kaksi kilometriä korkean Akkatunturin maisemissa, Stora Sjöfalletin ja Sarekin kansallispuistojen kupeessa. 0500 440 923 tai petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. MAJOITUSPAIKKA Camp Ritsem ja taustalla Akkatunturi järven takana.. Hintaan sisältyy majoitus kahden hengen huoneessa, yleiset saunavuorot miehille ja naisille, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikan päällä. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@ vapaa-ajankalastaja.fi. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä 169 €/hlö/ 4 vrk/2hh (ei jäsenet 189 €/hlö/4 vrk /2 hh). LUKIJAMATKAT K uv at : P et te r N is sé n. mennessä Jaana Piskonen puh. Hinta on 220 SEK/viikko (noin 22 €). 17.-21. Leirintäalueella palvelee kahvila, jossa myydään myös kalastuslupia (hinta oli 18 €/vrk 2022). 050 597 4933 tai jaana.piskonen@ vapaa-ajankalastaja.fi. Akkajärvi on kymmeniä kilometrejä pitkä tunturijärvi, jonka lähistöllä on runsaasti muitakin hyviä pilkkijärviä. KUUSINKIJOEN komeita kalastusmaisemia. Majapaikkamme Kuusingin leirintäalue sijaitsee aivan Kuusinkijoen rannalla. Lukijamatkalle ilmoittaudutaan mielellään huonekunnittain 2 hlöä/huone. Majapaikassa on yhteiset keittiöja sosiaalitilat, joissa jääkaappi, hella ja perustarvikkeet ruuanlaittoon. Ilmoittautumisen yhteydessä laskutetaan matkan hinta varausmaksuna. 7.-11. elokuuta kalastetaan harjusta ja taimenta Kuusamon legendaarisilla joilla. Ilmoittautumiset viimeistään 15.3. Ilmoittautumiset viimeistään 30.5. Hienoja kalastuskohteita löytyy Kuusamosta useita, esimerkiksi kuuluisat Kuusinkija Kitkajoet. Runsain saaliskala jokialueilla on purje-eväinen harjus, mutta myös komean taimenen voi saada siiman päähän. Matkalle mahtuu 14 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä 109 €/hlö/4 vrk/ petipaikka 4-8 hengen mökissä (ei jäsenet 129 €/hlö/ 4 vrk/petipaikka 4-8 hengen mökissä). Ilmoittautumisen yhteydessä laskutetaan matkan hinta varausmaksuna. • Hintaan sisältyy majoitus 4-8 hengen mökissä, yleiset saunavuorot miehille ja naisille, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikan päällä. Vapaa-ajan Kalastajan pilkkimatka RUOTSIN TUNTURIVESILLE Talven lukijamatka. 0500 440 923, petter.nissen@ vapaa-ajankalastaja.fi
l Pesu 40 asteessa. Lippis 15 € MIMMIT KALASTAA -LIPPIS suojaa silmät ja pään paahteelta sekä näyttää hyvältä! l Yksi koko. l Värit: pinkki-valkoinen, musta. VKO. 6 414886 500440 23001 PAL. Silitys kuvan kohdalta nurjalta puolelta. OSTAMALLA MIMMITTUOTTEITA tuet tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämistä! Vapaa-ajankalastajan KAUPPA Pipo 18 € MIMMIT KALASTAA -PIPO l Yksi koko. College MIMMIT KALASTAA -COLLEGEPAITA Mimmien toiveesta Mimmit kalastaa! -paidasta löytyy myös pitkähihainen versio! l Materiaali: 80 % oeko-tex puuvillaa, 20 % polyesteriä, puuvilla/lycra®-resori kauluksessa, hihansuissa ja helmassa, vahvistetut olkaja niskasaumat, istutetut hihat, harjattu sisäpinta. 2023 – 12 650044 – 2301 TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. l Materiaali: 100 % pehmeää akryyliä, kaksinkertainen kudonta. Hihaa koristaa SVK:n logo. 35 € -tuotteiden tuotto menee lyhentämättömänä tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämiseen. l 100 % polyesteriä (mustan lippa ja etupaneeli 100 % puuvillaa) l Snapback-muovisäätö. Säädettävä. kpl