1 • 2025 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € HARJUKSEN PILKINTÄ Lapin järvillä Niksejä kuhan järvipilkintään RAVINTOKOHTEITA JÄLJITTELEVIEN tasapainopilkkien käyttö PILKKIJÄN SYÖTIT Miksi lohella menee niin huonosti. Vavan varressa SARI ESSAYAH
junnuille Heinola Junior 115 mm -kaira Rungon pituus: 700 mm Kierteen pituus: 450 mm Varustettu putoamiskiekolla, porakonekiinnikkeellä ja veivillä.. Jääporat Made in Finland by O rig in al O rig in al Lyhyempirunkoinen kaira esim. www.laxstrom.com LAXSTRÖM LAXSTRÖM JÄÄSAHAT JÄÄPORIEN tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat HEINOLA JÄÄPORIEN toimivuuden peruskivet. Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta HEINOLA JÄÄPORAT ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! Muista Jääkairojen VAIHTOTERÄPALVELU! Teroitamme myös IRTOPALATERÄT! Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä
Osa 2 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 3. 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä TAMMIKUU 2025 Sisällys 16 Niksejä kuhan järvipilkintään 22 Ravintokohteita jäljittelevien tasapainopilkkien käyttö 51 Kirjat 54 Tule seuraani -teemavuosi 56 Seurat esittelyssä Vuoden kalastusseura Pnks 58 Nuorten tärpit 60 Historian havinaa 62 SM-pilkki 2025 66 Urpo Uppoperho 8 Harjuksen pilkintä Lapin järvillä 26 Pihistelijän välineet Tasapainopilkki naulasta tai ruuvista 40 Vavan varressa Sari Essayah 52 Perhonurkka Kaksi kovaa kevätperhoa hauelle 28 Kalaherkut Pilkkijän kalamurekepihvit 34 Lääkärin määräyksestä Pilkkisyötit 36 Tutkittua Miksi lohella menee niin huonosti. 39 Vapaa-ajankalastajille tuli tiettyjen saalislajien ilmoitusvelvollisuus 30 Uusi Lähikalastuspalvelut kuntoon -opas julkaistu 32 Uutuudet 43 Henkilöuutiset 44 Minne menet vapakalastus
045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 0400 946 968. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : VIL LE VÄ HÄ AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 29 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Kuva: Juha Ojaharju. lakko tai tuotannolliset häiriöt). PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 576 3302. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh
Ohjeen niihin löydät sivulta 28. Näppärintä on käyttää Omakala-sovellusta, johon voi kirjautua samoilla tunnuksilla kuin järjestömme OmaSVK-palveluun. Uusien suositusten mukaan kalaa tulisi syödä noin 300–450 grammaa viikossa, ja tästä vähintään 200 grammaa rasvaista kalaa. Harrastus yhdistää ulkoilun, liikunnan ja terveellisen ravinnon tavalla, joka tekee hyvää sekä keholle että mielelle. Tavoitteenamme on houkutella uusia harrastajia kalastuksen pariin ja samalla vahvistaa seurojen toimintaa. Olipa kohteena jäinen pilkkijärvi tai kesäinen tyyni merenlahti, luonnossa liikkuminen rauhoittaa ja tuo samalla fyysistä kuormitusta terveyttä tukien. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden nauttia luonnosta kaikessa sen monimuotoisuudessaan. MARRASKUUSSA julkistetut ravitsemussuositukset kannustavat lisäämään kalan käyttöä. Kalasaalis tuo ruokapöytään ravitsemuksellisesti arvokasta lisäystä. Voimaan astunut tiettyjen kalalajien saalisilmoitusvelvollisuus auttaa tutkimuksessa, kalastuksen sääntelyä koskevassa päätöksenteossa sekä kalavesien hoidossa varmistaen, että ajantasainen tieto on käytettävissä. Kalastuksen harrastajan ei myöskään tarvitse arvuutella saaliinsa alkuperää tai tuoreutta. Ilmoituksen Luonnonvarakeskukselle voi tehdä Omakala-sovelluksen avulla, omakala.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse. Suomen Vapaa-ajankalastajat kutsuu kalastusseuransa jäsenineen mukaan Tule seuraani -teemavuoden toimiin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 5. Kalasta saa laadukasta proteiinia, D-vitamiinia, omega-3rasvahappoja ja kivennäisaineita. Kalastus on liikuntaa parhaimmillaan. Lupaukset keventää ruokavaliota, liikkua enemmän ja elää terveellisemmin ovat tuttuja tavoitteita vuoden alussa. Seurat ovat avainasemassa uusien harrastajien innostamisessa ja kestävän kalastuskulttuurin edistämisessä. Kalastusta harrastavalla on etulyöntiasema tähän. Terveyden kannalta on toivottavaa, että kalaa syötäisiin huomattavasti enemmän. Hyviä kalaruokaohjeita on kokeiltavaksi onneksi paljon. Alkanut vuosi toi vapaa-ajankalastajille myös uusia vastuita. Laitetaan tiedot ajan tasalle, otetaan uudet työkalut käyttöön, järjestetään innostavia tapahtumia ja tehdään toiminta näkyväksi. Kuvat: Jaana Vetikko. Sitä voi harrastaa kevyesti kävellen tai rankasti hangessa tarpoen tai vaikkapa soutamalla. TAMMIKUU 2025 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus HYVÄN VUODEN ALKU KALAVESILLÄ Hyvää ja vastuullista kalastusvuotta kaikille! Uuden vuoden kynnyksellä moni meistä tekee lupauksia paremmasta hyvinvoinnista. Onhan Teidänkin seuranne mukana. Kalapihveihin voi esimerkiksi upottaa mitä tahansa saaliskalaa
Jotta kesäkalastuskin pääsee kilpailussa esille, voi kuvia lähettää aina heinäkuun loppuun asti. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan kolme viehelajitelmaa. Jotta kuvien mahdollinen julkaisu lehdessä onnistuisi, ne pitäisi ottaa riittävän tasokkaalla kameralla varustetulla puhelimella tai digikameralla. 050 577 4656 (Ismo Malin) tai 050 525 7806 (Jaana Vetikko). 2. Vapaa-ajan Kalastaja -lehti julistaa kaikille kalastuksen harrastajille avoimen valokuvauskilpailun, jossa aiheena on – totta kai – kalastus, muuten aihe on vapaa. PARHAITA KALASTUSKUVIA. Lahjakortti Ruotoon Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa arvo 50 €. Kalastat millä tavalla tahansa, nappaa kuvia kalastustilanteista, saaliskaloistasi tai kalastusretkien aikana tapahtuneista hauskoista sattumuksista. Kuvakilpailun voittajat valitsee Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitus. Kansikuvasta tai juttujen kuvituskuvista maksetaan lehden taksan mukainen kuvapalkkio. LISÄTIETOJA myös, puh. Kuvien tulisi olla aiemmin julkaisemattomia. Esimerkiksi aikakauslehden kanteen soveltuvan kuvan olisi oltava tiedostokooltaan vähintään noin 5 megatavua. KILPAILUN KOLME PARASTA KUVAA PALKITAAN: 1. Kuvan tulee olla alkuperäinen ja muokkaamaton. Vapaa-ajan Kalastajan valokuvauskilpailussa haetaan Kilpailun tarkoituksena on myös etsiä kilpailukuvista sopivia otoksia lehdessä julkaistavaksi. Tekoälyn avulla rakennettuja kuvia ei hyväksytä kilpailuun. KILPAILUKUVAT LÄHETETÄÄN SÄHKÖPOSTILLA osoitteeseen ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi tai jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi. Lahjakortti Ruotoon Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa arvo 75 €. 3. Voit myös kuvata kaverisi kalastusta tai pyytää kaveria taltioimaan omia edesottamuksiasi. Lehdessä käytettäviä kuvia voidaan muokata kevyesti esimerkiksi rajaamalla. Lahjakortti Ruotoon Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa arvo 100 €. Muistathan myös kysyä luvan kuvattavalta/kuvattavilta. Kuvan julkaisua varten tarvitaan kuvan ottajan suostumus
Tavoitteena on saada vuosille 2026–2029 mahdollisimman houkutteleva kilpailutarjonnan kokonaisuus. Tähän kytkeytyy tiiviisti lupajärjestelmän sekä kalastusta rajoittavien säädösten toimivuuden arviointi. SVK:n toimintaa ohjaa vuoden 2026 loppuun saakka uusi Tule seuraani -teema. Työtä tehdään hyvässä yhteistyössä piirien kanssa. Sananen uudesta vaelluskalojen saalisilmoitusvelvollisuudesta. Kuluvan vuoden alusta on uudistettu kalatalousalue-edustajatoiminnan käytänteitä, jotta varmistetaan alueellisen edunvalvonnan sujuminen mahdollisimman hyvin. Minä jo aloitin soittamalla seurani puheenjohtajalle, jotta järjestäisimme perheille pilkkitapahtuman toivottavasti pian vahvistuvilla jäillä. Vastaus ei taida kestää päivänvaloa. Saaliiksikin otetut kalat tulee ilmoittaa vain lajeittain yhteispainona, mikä on täysin hyödytöntä tietoa harrastajilta vaadittaviin tietoihin verrattuna. Käytännön toimeenpanosta alkaa olla runsaasti kokemusta ja olisi syytä käynnistää väliarviointi lain toimivuudesta. Jos tarvetta ja tahtoa sen uudistamiseen löytyy, niin me autamme teitä! Keskusjärjestössä muutoksia tapahtuu parhaillaan monella suunnalla. Tästä huolimatta samalla hetkellä voimaan tullut sisävesien kaupallisia kalastajia koskeva saaliiden ilmoitusvelvollisuussäädös vapauttaa heidät jatkossakin kokonaan vapautettujen vaelluskalojen ilmoittamiselta. Nykyisen, edelleen uudeksikin nimetyn, kalastuslain nuotit ohjaavat kalastuksen järjestämistä jo kymmenettä vuotta. Hyvät seuratoimijat, tämä on teidän etsikkoaikanne tarkastella yhdistyksien toimintaa. Tehdään se antamalla vähintään yksi päivä oman kalaseuran tai järjestön tapahtumien hyväksi. uden vuoden alkajaisiksi on hyvä tarkastella, mitä kaikkea uutta toimintaympäristössä on tapahtunut, tapahtumassa, tai pitäisi tapahtua. Koska kyse on kalastuslaista, on keskeistä selvittää, miten laki turvaa kalastamaan pääsyn. Uutta virtaa tarvitsee myös jo vuonna 2019 hyväksytty Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia. Uusi valtakunnallinen tapahtumakalenterimme on jo kaikkien käytettävissä. Se tuli vuoden alusta voimaan, vapaa-ajankalastajia koskien. Miksi kaupallisten kalastajien tietoja ei haluttu kalakantojen hoidon tueksi. Meneillään on ensimmäinen kyselykierros, jolla selvitetään näkemyksiä kilpailujen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Tämä tarkoittaa voimavarojen suuntaamista entistäkin vahvemmin jäsenyhdistyksien tueksi ja avuksi. Tarkasteltavaa riittää esimerkiksi lain isojen pääteemoja, eli vaelluskalakysymyksiä ja kalavesien hoidon siirtymistä pois istutuskeskeisyydestä, koskien. Teette valtavan tärkeää työtä kaikkien harrastajien ja kalakantojen hyväksi! Lopuksi haastan ihan jokaisen SVK:n jäsenen osallistumaan yhteisiin talkoisiin paremman kalastuksen puolesta. UUTTA TARJOLLA JA TILAUKSEEN Pärskeitä OLLI SAARI toiminnanjohtaja U Menestyksekästä vuotta 2025 kaikille vapaa-ajankalastajille! VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 7. Vaikka en haluakaan vähentää harrastajien motivaatiota hoitaa omia saalisilmoitusvelvoitteitaan, niin tämä on pakko kirjoittaa näkyviin. Asian korjaamisen yhteydessä on syytä arvioida, miten lakiuudistuksen myötä muodostetut kalatalousalueet ja alueelliset yhteistyöryhmät, sekä Ely-keskuksille siirretyt vastuut vastaavat odotuksia. Se on edelleen täysin lähtötelineissä, sillä edes toimeenpanosuunnitelmaa ja -ryhmää ei strategialle ole saatu aikaiseksi. Lakimuutos myytiin sillä, että harvinaisista vaelluskaloista tarvitaan kipeästi tietoa säätelytoimien ja seurannan tueksi. Uutta on myös tapa, jolla SVK:n kilpailutoiminnan ajantasaisuutta tarkastellaan. Kiitän jo etukäteen kaikkia tehtävään nimettäviä edustajia. Edelliset vuodet ovat raadollisesti osoittaneet, että nykyinen laki ei turvaa intressiryhmille riittäviä vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon. Kotisivu-uudistuksen huipentumana saadaan myös piirien sivut saman yhteisen katon alle
TEKSTI JA KUVAT VILLE VÄHÄ PILKINTÄ . . Tällaisen isomuksen ilmestyminen pilkkiavannon alle nostaa kummasti pilkkijän pulssia. Välillä on syytä pitää tuumaustauko ja miettiä uusi suunnitelma. Ruuhkaa ei ole ja pilkkipaikkoja riittää, mutta välillä kalojen löytäminen teettää työtä. KOIRASHARJUKSEN suuri ja värikäs selkäevä on sykähdyttävä näky. 8 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HARJUSTA esiintyy lähes kaikissa Lapin vesistöissä. MITÄ enemmän rantaviiva mutkittelee, sitä enemmän löytyy elinalueita harjuksille. INARIJÄRVEN suuresta koosta ja sokkeloisuudesta on pilkkijöille sekä hyötyä että haittaa
Ja mikä parasta, harjusta esiintyy lähes kaikissa Lapin vesistöissä. Mitä enemmän rantaviiva mutkittelee, sitä enemmän sieltä löytyy elinalueita harjuksille. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 9. Ota siis mukava asento ja uppoudu hetkeksi harjusten jäänalaiseen maailmaan. Autotiet reunustavat järveä ja talvellakin löytyy aurattuja parkkipaikkoja esimerkiksi satamista. Vaikka monet harjuspaikat ovat kohtuullisen hiihtotai kävelymatkan päässä, niin moottorikelkka tuo lisää vaihtoehtoisia pilkkipaikkoja ja tietenkin helpottaa liikkumista. Merkittyjä kelkkareittejä on kiitettävästi ja niitä pitkin on turvallista kulkea. Majoitusta on hotellien, vuokramökkien ja autiotupien muodossa. Tämä takaa sen, että pilkkialueita on runsaasti ja tarvittaessa järveltä löytää aina rauhaisen pilkkipaikan. Oikeastaan ainoat poikkeukset ovat aivan korkeimmat tunturialueet ja pahoin ihmistoiminnasta kärsineet vesistöt. Suuret järvet mahdollistavat runsaammat harjuskannat kuin aivan pienet järvet tai lammet, mutta pienissäkin läpivirtausjärvissä saattaa olla yllättävän hyvät olosuhteet harjuksille. Jos ei omista omaa mootINARIJÄRVI on yksi helpoimmista paikoista aloittaa harjuksen pilkkiminen. INARIJÄRVI, LAPIN TUNNETUIN HARJUSJÄRVI Jos ei yhtään tiedä, missä aloittaisi tutustumisen harjuksen pilkinnän saloihin, niin yksi hyvä vaihtoehto on Inarijärvi. Ivalosta löytyy lentokenttä pitkämatkalaisille ja sieltä matkaa voi jatkaa bussilla tai vaikka vuokra-autolla. Se on moneen muuhun Lapin järveen verrattuna helposti saavutettavissa. OPAS HARJUSTEN PILKINTÄÄN Lapin järville L apissa harjuskannat ovat yleisesti elinvoimaisia, mikä tekee harjuksesta hyvän kalastuskohteen. Parhaat vinkit paikoista, pilkeistä ja muista välineistä Jutussa pureudutaan harjuksen pilkintään Lapin järvillä ja kerrotaan parhaat vinkit niin paikoista, pilkeistä kuin muistakin välineistä. MOOTTORIKELKKA tuo lisää vaihtoehtoisia pilkkipaikkoja. Parhaat harjusjärvet ovat sellaisia, joista löytyy sekä puhdasta soraja kivipohjaa että matalia ranta-alueita ja karikoita. Pinta-alaltaan Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi ja rikkonaista rantaviivaa löytyy yli 3 000 kilometriä
MYÖHÄINEN KEVÄT ON VARMINTA PILKKIAIKAA Vaikka harjusta tavoittaa pilkillä läpi talven, on kevät ylivoimaisesti paras aika. torikelkkaa, alueen matkailuyrittäjiltä voi ostaa kelkkakuljetuksen ja vaihtoehtoisesti vuokrata kelkan pilkkipäivien ajaksi. MYÖS PEHMEÄT POHJAT KOKEILEMISEN ARVOISIA Yleensä harjuksia suositellaan pilkkimään kivikkopohjilta, mutta omien kokemuksien perusteella myös pehmeät pohjat ovat kokeilemisen arvoisia. PILKKIREISSU Lappiin kannattaa ajoittaa huhtikuun loppupuolelle. lelle. Välillä harjukset ovat uskomattoman matalassa, paikoissa, joissa mahtuvat juuri uimaan jään alla. Keskipäivä on useimmiten hiljaisinta aikaa ja iltapäivästä syönti taas piristyy. NIIN MATALAAN KUIN USKALTAA Paras neuvo harjuksen pilkinnässä on, että kokeile matalasta. KEVÄT on ylivoimaisesti paras aika tavoitella harjusta. Toki lumen väheneminen helpottaa myös pilkkijän liikkumista ja edelleen kalojen löytämistä. Huhtikuun alkupuoli on useimmiten hieman liian talvista, lunta ja pakkasta riittää. Parempia ovat laaja-alaiset matalikot, olivat ne sitten rannoilla, lahtien pohjukoissa tai ulompana olevilla karikoilla. Valitettavan harvasta Lapin järvestä löytyy syvyyskäyrällisiä karttoja. Pääsääntöisesti on niin, että myöhään keväällä harjukset ovat matalammassa kuin keskitalvella tai alkukeväällä. Noin metri on sopiva syvyys aloittaa ja sitten edetä siitä tilanteen mukaan joko matalampaan tai syvempään. Kovin syvältä en ole harjuksia pilkillä koskaan tavoittanut, syvyysennätys taitaa olla noin kolmesta metristä. Vaikka paras pilkkiaika saattaa osua Lapin järvillä toukokuulle, niin varman päälle pelaava ajoittaa reissunsa huhtikuun puoRavinto POHJALLA elävät vesiperhosten toukat ovat talvella harjusten mieliruokaa. Toisia kaloja harjukset tuntuvat syövän talvella harvoin, mikä tuntuu hieman erikoiselta. Inarijärvessä harjusta on runsaasti ja saalisvarmuutta voi pitää hyvänä. Lumipeitteen oheneminen lisää valon määrää jään alla, mikä aktivoi harjukset liikkumaan ja syömään. Kapeat rantavyöhykkeet ja jyrkät penkat eivät ole harjuksien suosikkipaikkoja. Kannattaa siis ladata puhelimeen jokin karttasovellus, jossa on myös ilmakuvat. Vuotuisen harjussaaliin arvioidaan olevan noin kymmenen tonnia, mistä valtaosa on vapasaalista. Paikalliset voivat sovittaa pilkkireissut kevään mukaan, kun taas muualta tulevan turistin täytyy tehdä suosituimmille paikoille majoitusvaraus etukäteen jo edellisenä kesänä. Järveen laskevien jokien ja purojen suualueet vetävät harjuksia puoleensa erityisesti loppukeväästä. Kuvassa Inarijärven pilkkiharjuksen mahasta kaivettu Isosirvikäs (Phryganeidae sp.) ja sen kotelokoppa. Sen sijaan huhtikuun loppupuoli on ollut hyvä kompromissi jäätilanteen, hyvien ilmojen ja saaliiden välillä. Kun harjukset eivät liiku, niin pilkkiavanHARJUKSET viihtyvät saarten ja karikoiden pirstomilla matalikoilla. Hyvä syönti on todennäköisesti kytköksissä harjusten liikkumiseen. Onneksi on kuitenkin saatavilla ilmakuvia, joista voi etsiä matalikot ja muut potentiaaliset ottipaikat. Yleisimmät löydökset Lapin pilkkiharjuksien mahoissa ovat vesiperhosten toukat koppineen ja erilaiset kotilot sekä äyriäiset, kuten järvikatkat. Muita mahdollisia saaliskaloja ovat muun muassa siiat, taimenet, raudut, ahvenet ja hauet. Osaan Inarijärven kartoista on merkittyinä tällaiset tyypilliset talvisulien paikat, Samaa käytäntöä toivoisi käytettävän muissakin Suomen vesistöjen kartoissa. Yksittäinen karikko keskellä selkää ei samalla tavalla vedä harjuksia puoleensa kuin kuvan kaltainen laajempi ja monimuotoisempi matalikko. Pilkkipaikkojen etsinnässä kannattaa käyttää hyväksi sekä karttoja että ilmakuvia. Myös saarten väliköt, salmet ja muut virtapaikat houkuttelevat harjuksia. HARJUS ON AAMUVIRKKU Vuosien varrella on useaan kertaan todettu, että paras syönti osuu yleensä aamuun ja aamupäivään. Monissa Lapin vesistöissä, kun on puuronaan mutuja ja muita pikkukaloja. Niissä jää on selkeästi ohuempaa, joten varovaisuutta on syytä noudattaa. Nykytalvien aikana kevään tulon ennustaminen on muuttunut yhä vaikeammaksi. 10 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Harjusten talviaikainen ravinto Talvella harjusten ruokavalio on varsin yksipuolinen ja koostuu lähes kokonaan pohjaravinnosta
Pehmeillä pohjilla voi tähyillä, näkyykö pohjassa kapeita ohuita vanoja. Jos ei ole aivan varma jonkun tietyn paikan erinomaisuudesta, ahkera kairaaminen ja kalojen etsiminen tuottaa yleensä paremman tuloksen. HARJUKSEN alamitta Lapissa on 30 senttimetriä. Esimerkiksi Inarijärvellä voi aivan hyvin pitää ruokakalan alakokona noin 40 senttimetriä. Monen monta kehukalaa olisi jäänyt saamatta, jos en olisi viettänyt pilkkipäiviä avantoon tuijotellen. Tästä voi päätellä, että yli kilon harjukset eivät voi olla aivan jokapäiväistä saalista. Vaihteleva kivikkoja sorapohja on ehkäpä se parhain. Harjusten kasvu Lapissa Lapin eri harjuskantojen välillä on suhteellisen suuria eroja kasvussa. Niiden jättäjät ovat vesiperhosen toukkia, jotka ovat harjusten mieliravintoa. HARJUSTEN pituuden ja painon suhteessa on vaihtelua niin eri yksilöiden kuin eri vesistöjen välillä. Jos alla on sileää kalliota tai savea, niin paikka ei varmasti ole paras mahdollinen. Se varmistaa, että isompi osa harjuksista on ehtinyt vähintään kerran lisääntyä ennen saaliiksi joutumistaan. . Vastuullinen kalastaja käyttää kuitenkin suurempaa alamittaa. Harjuksella kilon rajaa ei kuitenkaan olla aivan joka vuosi onnistuttu rikkomaan, vaikka saaliiksi olisikin tullut runsaasti varsin komeita 800–900 gramman harjuksia. non pitää osua aivan kalojen päälle. Tässä kokoluokassa reilu puolet harjuksista on kutukypsiä. Harjuksen alamitta Lapissa (leveyspiirin 67 º00`N pohjoispuolelle) on 30 senttimetriä. Kilon rajapyykin rikkominen vaatii noin 50 senttimetrin pituutta ja keskimäärin siihen kuluu kahdeksasta kymmeneen vuotta. Tämän hoikahkon Inarijärven harjuksen pituus oli 51,5 cm ja paino tasan kilo. HARJUSTA kannattaa kokeilla ensimmäisenä matalasta. Jos tähtäimessä ovat erityisesti todelliset suurharjukset, niin silloin varmin valinta on ottaa suunnaksi Käsivarren erämaa-alue tai vaikka Vätsärin syrjäisemmät kolkat. Kasvu VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 11. NÄKÖPILKKI, THE REAL LIVE Avantoon katsominen kertoo paljon muutakin kuin sen, että näkyykö harjuksia vai ei. Harjuksen ollessa hyvällä syönnillä ei kairauskaan tunnu niitä pelottavan, vaan melkein päinvastoin. Jos taas avannon alla pyörii parvi mutuja tai muita pikkukaloja, voi olla varma, ettei aivan lähistöllä ole ainakaan vauraampia harjuksia. Tähän mennessä suurin meidän porukkaamme osunut Inarijärven pilkkiharjus on painanut 1,22 kiloa ja pituutta sillä oli 52 senttiä. Tässä yhteydessä ei voi olla liikaa korostamatta avantoon katsomisen tärkeyttä, sillä näköpilkki on avain harjusten maailmaan ja parempiin saaliisiin. Kalastusporukalla olemme käyneet useina keväinä viikon pilkkireissulla Inarijärvellä ja viereisellä Nitsijärvellä. Pohjarakenne on yksi selkeä havaittava asia. Silloin näköpilkkijä ehtii kokeilemaan erilaisia houkutusliikkeitä tai vaihtoehtoisesti olla liikuttamatta pilkkiä ollenkaan, jotta saisi harjuksen ottamaan. Jos taas harjukset ovat liikkeessä, ne tulevat kaukaakin avannon alle, eivätkä ole yhtä arkoja kuin paikoillaan jurottavat. Aina ei pilkkiin syöksyvää harjusta ehdi kunnolla edes huomata, mutta useimmiten lähestyminen ja otti ovat huomattavasti varovaisempia. Yleistäen voi sanoa, että 30–35 senttimetrin pituuden saavuttamiseen menee Lapin harjuksilla keskimäärin viisi vuotta. Kaiken kaikkiaan näköpilkkimällä oppii paljon kalojen käyttäytymisestä ja se tuo mielenkiintoa kalastuspäivään
Ylhäältä: Raututiura, G. vertikaalijigiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Rautupaulit, Markku Aution Micro-Mudut ja Ruthlessin perhomorrit. Vaikka eri vesistöjen välillä tuntuu olevan eroja ottiväreissä, niin oranssin ja punaisen sävyt ovat lähes aina varmoja valintoja. Käytännössä samaan kategoriaan menevät myös erilaiset microtasapainot. Tekosyöttien suuri etu on se, että ne kestävät jäätymisen. Ehkäpä se suosituin on rautulätkä, jonka alla on siimatapsissa lieronippu ja pilkkiperho. KÄYTETYIMPIÄ harjuspilkkejä ovat erilaiset rautulätkät varustettuna siimatapsin päässä olevalla pilkkiperholla. RAUTULÄTKÄ näkyy hyvin jään alla. Ylhäältä: Silli 10 cm kevennetty, SYP kevennetty, EVä Lures karvapyrstö, Pilkkipaja Lastu ja Jouni Väänäsen Kitkan Viisas. ISO tasapaino karsii pienimmät harjukset pois. Osa näistä, kuten Mutuleechit, ovat uinniltaan tasapainoon verrattavia. . Arat harjukset saattavat myös säikkyä isoa lätkää. Aralla syönnillä pienellä nykytyksellä uitettu herkkäliikkeinen jigi on ollut useamman kerran niin sanottu päivänpelastaja. Huonojakin puolia on. Hileet ja kimalteet tuovat oman hyvän lisänsä tasapainojen ja jigien värityksiin. Pilkkiperhoissa ja mormuskoissa toimivat myös neutraalimmat värit, kuten musta tai valkoinen. HARJUS TYKKÄÄ ORANSSISTA Minkä värisiä pilkkejä tulisi sitten käyttää. Jos syönti vaikuttaa aralta, kokeilen joko pienempää tasapainoa tai vaihtoehtoisesti uivaan jigipäähän pujotettua ns. Hyvällä syönnillä olevat puolestaan iskevät välillä itse lätkään, eivät siis alla roikkuvaan syöttiin. MILLÄ HARJUSTA PILKITÄÄN. Harjusta voi pilkkiä käytännössä kaikilla mahdollisilla eri pilkeillä. Syöteistä kelpaavat lierojen lisäksi niin kärpäsentoukat, surviaiset kuin tekosyötitkin. Osa lätkistä on valitettavan herkkiä sotkemaan tapsisiiman, vaikka kuinka varovaisesti uittaisi. SUURET harjukset eivät aristele isojakaan tasapainoja. Joka tapauksessa rautulätkä tapsilla on hyvä valinta erityisesti aloittelevalle pilkkijälle. TASAPAINOT JA JIGIT OMIA SUOSIKKEJA Itse olen siirtynyt lähes pelkästään tasapainoihin ja jigeihin. ?. 12 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Toinen suosittu pilkkityyppi ovat erilaiset painoperhot. Tasapainoissa ja jigeissä perinteinen muikkuväritys ja muut vastaavat luonnolliset kalajäljitelmät ovat osoittautuneet kokeilemisen arvoisiksi. Olen saanut useamman kiloluokan harjuksen kymmenen senttimetrisellä levypyrstöllisellä tasapainolla, samoin hiukan pienemmillä karvapyrstöillä. Sen parhaita puolia ovat hyvä näkyvyys jään alla ja perusvarma toimivuus. Erikssons Kaitum, Lindmans Lys-Draken, Rockan Plexi ja Tintti Napero. Suuri tasapaino karsii pienimmät harjukset pois, mutta isommille ne kyllä maittavat
Lätkän alle siimatapsiksi sopiva on noin 0,30 millimetriä. TEKOSYÖTIT kestävät jäätymisen. Mutuleechit, pienet karvapystötasapainot ja jigit uivat pyytävästi 0,25–0,30-millimetrisellä siimalla. MAKUUALUSTA NÄKÖPILKKIJÄLLE Näköpilkintää varten ehdoton varuste on makuualusta. . Porontaljakin menee, jos jäällä on kuivat olosuhteet. Ylhäältä: MA Mutuleech 4 kpl kahdessa eri koossa, edesmenneen Kusti Mikkosen Kouru-Mosari ja kaksi Kivilompolon Kompiaista. VARSINKIN matalasta pilkittäessä vikkelästi uivat microtasapainot maistuvat harjuksille. Koukun jämäkkyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Siiman paksuus valitaan käytettävän pilkin mukaan. Monofiilisiima on parempi valinta kuin täysin joustamaton ja herkemmin sotkeentuva kuitusiima. Matalasta pilkittäessä siima ei paljoa jousta ja jarru tuo silloin turvaa ison kalan sattuessa kohdalle. PILKKIVAVAN toimiva jarru tuo turvaa ison kalan sattuessa kohdalle. ARALLA syönnillä pienet jigit ja mormuskat ovat hyviä valintoja. Parhaiten toimivat jarrut löytyvät pilkkija perhokeloista. Rautulätkissä voi käyttää pääsiimana ihan hyvin 0,40 millimetristä ja sama paksuus käy myös isommille tasapainoille. Kovin paljon ohuempia siimoja en suosittele. Mitä paremmin . VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 13. Ylhäältä: Kaksi Orkan Small Fishiä, ylempi Ruthless ja alempi Jesse Mambo pilkkijigipäässä, kaksi Mikadon Sairaa Jasun volframi-jigipäissä, kaksi Jouni Väänäsen sukeltajaa ja kaksi MA Micro-Mutua. VAVASSA ON SYYTÄ OLLA JARRU Pilkkivavassa kannattaa kiinnittää huomiota toimivaan jarruun. Itse olen siirtynyt käyttämään pääasiassa fluorocarbonista tehtyä siimaa, joka on monofiiliin nähden paremmin hankausta kestävä ja vedessä lähes näkymätön
Isossa avannossa on laajempi näkökenttä jään alle ja myös kalojen ylös nosto onnistuu siitä paremmin. Eikä harjuksen pilkkiminen tee tässä poikkeusta. HARJUKSEN paikkauskollisuus tekee siitä erittäin haavoittuvan kalastukselle. Erityisen paljon siitä on hyötyä pilkittäessä harjusta matalasta. VARSINKIN aralla syönnillä pieni jigi on osoittautunut hyväksi. Kynnys harjuspilkille lähtemiseen on tällöin erittäin pieni ja saalisvarmuus kasvaa merkittävästi. LAPIN kirkkaat vedet suosivat näköpilkintää. Harjuksen paikkauskollisuus ja elinpiirin pysyvyys tekevät siitä haavoittuvan kalastukselle. LAPIN kevätjäillä pilkittäessä on kairassa syytä olla pituutta. Pienen joen melkein koko harjuspopulaatio saattaa olla talvella yhdessä montussa ja keväinen pilkintä voi aiheuttaa tällaisessa tapauksessa liian voimakkaan kalastuspaineen. Keväällä Lapissa on vielä paksut jäät, joten kairassa on syytä olla pituutta. Lisäksi osalla suosituimmilla virtavesikohteilla kalastuksen aiheuttama kuolleisuus on liian suuri, mikä näkyy niin harjusten yksilömäärien pienentymisenä kuin keskikoon laskuna. Makuualusta on näköpilkkijän tärkein varuste. Kuvan kiloharri kelpuutti Mikadon 5 cm Sairan, joka oli pujotettu Jasun volframi-pilkkijigipäähän. Harjus vaatii viileitä, happipitoisia ja puhtaita vesiä. Vettynyt paksu jää on erittäin raskasta kairata. Huhti-toukokuussa harjuksen kalastus on siis sallittua vain kyseisen rajan pohjoispuolella. Oppaan kautta saa tarvittaessa kaiken tarvittavan, niin vaatteet, kalastusvälineet, kuljetuksen, ruokailun kuin majoituksenkin. Matalassa kairattaessa pohjaosuma tulee väistämättä jossain vaiheessa, joten varateriä on syytä olla mukana. UUSI PAIKKA VAATII OPETTELUA Sen olen vuosien varrella todennut, että uusi kalastuspaikka vaatii aina useamman vuoden opettelun. Harjuskantojen suojelemiseksi on asetettu rahoitusaika huhtija toukokuuksi leveyspiirin 67 º00`N eteläpuolelle. Polttomoottorikaira ei ole riippuvainen sähköstä, joten se on hyvä valinta syrjäisimmille alueille. saa estettyä valon tulemisen avantoon, sitä paremmin jään alle näkee. Yksi erittäin suositeltava valinta on käyttää kokenutta ja hyvän paikallistuntemuksen omaavaa kalastusopasta. vempia ja helpommin kuljetettavia kuin kokonaiset teräkruunut. 14 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Harjuskantojen tila Pohjois-Suomessa Vaikka koko Pohjois-Suomen harjuskannat on luokiteltu elinvoimaisiksi, niin myös Lapista löytyy taantuneita kantoja sekä virtavesistä että järvistä. Toisaalta uudet paikat tuovat vaihtelua sekä onnistumisen ja epäonnistumisen suuria tunteita. talvehtimaan hidasvirtaisiin suvantoihin ja syvänteisiin. Yksi kikka on tehdä makuualustan toiseen päähän noin avannon kokoinen reikä ja alustalla sitten maatessa pimentää avanto käsien ja pilkkipuvun hupun avulla. Tämä raja asettuu Sallan ja Pelkosenniemen välimaaston noin 50 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen. Teräpalat ovat halHarjuskannat . Kuusituumainen kaira on käsivoimin pyörittäjälle hyvä valinta, konevoimaa käyttävä voi valita kasinkin. Apua tähän tuo pitkä kierre, joka nostaa soseen pois avannosta, ja tietysti konevoima. Erityisesti rehevöityminen, kiintoaineen kertyminen pohjille ja happamoituminen heikentävät harjusten elinolosuhteita. Esimerkiksi jokiharjukset hakeutuvat
Kuva: Joel Heino/Metsähallitus. ”Luontoon-palvelu auttaa löytämään retkeiltävää läheltä ja kaukaa. Maksimi vääntövoima huikea 140/68 Nm. Töitä SVK:ssa tehdään sen eteen, että kalastuskohde-esittelyjä löytyisi jatkossa Luontoon-palvelusta kattavasti eri puolilta Suomea ja varsinkin lähikalastuskohteet asutuskeskusten läheisyydessä olisivat hyvin edustettuina. M al le is sa Ra pa la UR M ak ita ED T SU P 15 5 m m tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. Lisäksi mukana on runsaasti muun muassa kalastuskohde-esittelyjä eri puolilta Suomea. Luontoon-palveluiden kartta ja kaikki siellä olevat kalastuskohde-esittelyt löytyvät sen jälkeen myös SVK:n sivuilta. ”Kohteita käydään läpi ja kuvataan pääsääntöisesti kesällä, joten palvelussa esiteltävät kalastuskohteet runsastuvat eniten aina kesän jälkeen”, Antila kertoo. Palvelusta löytyy myös ajankohtaista tietoa retkeilyreiteiltä, samoin kuin nostoja joidenkin retkeilyreittien lähellä olevista palveluista”, palveluomistaja Joel Heino Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo. KAIKKI Suomen retkikohteet samassa palvelussa – Luontoon.fi tarjoaa tietoa kalastuskohteista ympäri Suomen Joulukuussa 2024 julkaistu Metsähallituksen uusi Luontoon.fi-palvelu kokoaa kaikki Suomen ulkoilukohteet ja reitit samaan paikkaan. Retkeilyreittien lisäksi palvelusta löytyy tuhansia reittejä muun muassa pyöräilyyn, melontaan ja hiihtämiseen. Varustettu pitkällä apukahvalla, jonka käyttö on aina pakollista konekairauksessa. Käyttäjä löytää kiinnostavat reitit sillä perusteella, miten itse haluaa luonnossa liikkua: patikoiden, pyöräillen, meloen vai esimerkiksi kalastaen. SVK mukana vahvalla panoksella Kalatalousasiantuntija Janne Antila Suomen Vapaa-ajankalastajista kertoo, että SVK on ollut vahvalla panoksella mukana Luontoon.fi-palvelun perustan luomisessa nimenomaan kalastuksen osalta. Vääntövoima maks. RETKEILYREITTIEN lisäksi Luontoon-palvelusta löytyy tietoa esimerkiksi kalastuskohteista eri puolilta Suomea sekä tuhansia reittejä mm. Palvelusta löytyy yhteensä noin 3 000 retkeilyyn ja ulkoiluun suunnattua reittiä. tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. DF001GD104 Porakone XGT ® Mukana kaira, 1 kpl 40V 2,5 Ah akku ja pikalatauslaite DC40RA. Antilan mukaa Luontoon-palvelun kalastuskohteet on vuoden 2025 aikana tarkoitus ”upottaa” eli integroida SVK:n nettisivuille vapaa-ajankalastaja.fi/. LUONTOON-PALVELU. 459,365,74 alv % MAKITA KAIRAPAKETIT TALVI 2024-2025 PILKI SINÄ JA ANNA MAKITAN KAIRATA tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. Varustettu pitkällä apukahvalla, jonka käyttö on aina pakollista konekairauksessa. Kaikki retkikohteet ovat helposti hahmotettavissa kartalla. 549,437,45 alv % DDF489TJX3 Porakone LXT ® Mukana kaira, 1 kpl 18V 5,0 Ah akku ja pikalatauslaite DC18RC. PILKI SINÄ ANNA MAKITAN KAIRATA Pilkkiminen on mukava ulkoiluharrastus ja mielenkiintoisemmaksi se vielä tulee kun reikien kairaaminen helpottuu ja nopeutuu kalaparvea seuratessa. ”Liity sinäkin iloisten pilkkijöiden joukkoon!” PILKI SINÄ JA Hinnat suositushintoja. ”Olemme tuottaneet tietoa ja kuvamateriaalia kalastuskohteista ja syöttäneet näitä tietoja palveluun, ja jo sitä ennen olimme mukana linjaamassa, mitä tietoja kalastuskohteista kerätään, miten niitä järjestelmään syötetään ja missä muodossa niitä esitetään”, Antila kertoo. Katso Makita jälleenmyyjät www.makita. Mukana palvelussa ovat valtion, kuntien ja yhdistysten ylläpitämät retkeilypalvelut. 549,437,45 alv % M al le is sa Ra pa la UR M ak ita ED T SU P 15 5 m m M al le is sa Ra pa la UR M ak ita ED T SU P 15 5 m m tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. SVK on lisännyt palveluun kymmenittäin, ehkä jo noin sata kalastuskohteen esittelyä, ja tänä vuonna on tarkoitus lisätä vielä suuri määrä uusia paikkoja. 73/40 Nm. Mukana ovat valtion, kuntien ja yhdistysten ylläpitämät retkeilypalvelut. Takapotkusuoja. ”Tavoitteenamme on lisäksi aktivoida myös kuntia ja kaupunkeja tekemään omien kohteidensa esittelyt samanlaisella pieteetillä kuin mekin teemme ja autamme heitä tässä tarvittaessa”, Antila sanoo. pyöräilyyn, melontaan ja hiihtämiseen
SAKU Laaksosen oivallus mullisti kalastuksen ympäri maailmaa. UUSI teknologia on antanut huutia väärille oletuksille kalojen elintavoista. TEKSTI JA KUVAT ARI PAATAJA PILKINTÄ KALA on havaittu muutaman metrin päässä ja se lähestyy…Ottaako vai hylkääkö. Jännää on… 16 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Mitä isompi kala on, sitä helpommin se on nähtävissä luotaimen keilassa. Jään alakannessa on valoa näille huippupedoille vähän enemmän ja ne hallitsevat sitä aluetta. Uuden live-luotaintekniikan avulla tilanne on kuitenkin muuttunut ja järvistä, joissa pilkkiminen on julistettu toivottomaksi, nousee uudella tekniikalla komeita kuhia! oikeansuuntaisia sokkoteorioita ja antanut noille siiman välityksellä aistituille havainnoille selityksen ja hyväksynnän. ja haavoittaa satoja pienempiä haukia sitä ennätyskalaa jahdatessaan, koska kalan koon näkee jo ruudulta. Sakun oivallus mullisti kalastuksen ei ainoastaan Suomessa, vaan ympäri Eurooppaa aina Jenkkejä myöten. ” Vaikka isot kalat yleensä vapautetaan, osa kaloista kuitenkin kuolee pyyntirasituksen tai verenvuodon seurauksena. LIVEKALASTAJALLA on mahdollisuus keskittää kalastuksensa vaikka vain sopivan ruokakoon kaloihin. Saku lähti vuonna 2019 kehittelemään Garminin suunnittelemaa live-luotaintekniikkaa niin, että suuntaava anturi asennetaankin erillisen pyöriteltävän tolpan päähän, jolloin kala ja heitetty viehe saadaan samanaikaisesti kaikukeilaan. Koska verkkokalastajat laskevat pyyntönsä syvänteiden reunamiin, ja varmasti hyvästä syystä, niin kuhan pilkintä on monesti keskitetty samoille alueille. Ja kun sieltä ei ole oikein napannut, on lopputulemana varma totuus – kuha juroo pohjassa, eikä juurikaan liiku. PieUUSI TEKNOLOGIA AVARTAA SUURESTI YMMÄRRYSTÄ KALOJEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ. Uusia niksejä KUHAN JÄRVIPILKINTÄÄN Uudella livetekniikalla komeita kuhia T uskin osasi kankaanpääläinen Saku Laaksonen kuvitellakaan, millaisen myllerryksen hän tulisi kalastushistoriassa tekemään. KUHAT liikkuvat haukien lailla paljon välivedessä. Kalastusmuodon tehokkuutta on kritisoitu ja arveltu, että isojen petokalojen kannat tulevat tämän kalastusmuodon myötä heikkenemään. Se avartaa suuresti ymmärrystä kalojen käyttäytymisestä ja antaa huutia monelle pinttyneelle väärälle oletukselle kalojen elintavoista. MERI JA JÄRVI OVAT KUIN KAKSI ERI MAAILMAA Runsaimmat kuhapilkkisaaliit ovat nousseet meren sisälahtien jokisuista tai joista. Kalaa keräytyy tiheinä parvina noille alueille ja niitä on sieltä pilkitty pohjan läheltä. Vastaavasti isoille kaloille voi olla myös tarjoamatta viehettä ja kalastuksen voi halutessaan keskittää vain sopiviin ruokakoon kaloihin. Ja jos jollain alueella on kova pyyntipaine, huomataan tällainen kalastuskuolevuus taantuvana kalakantana. Kuinka väärässä olemmekaan tässä olleet! Live-luotaimen kuva paljastaa, että kuhat liikkuvat paljon välivedessä, joskus jopa aivan jään alla (kuten haukikin). Hauenkalastajan ei tarvitse turhaan sokkona koukuttaa VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 17. Melkoinen virstanpylväs vapakalastuksen historiassa! Tänä päivänä samaa tekniikkaa löytyy myös Lowrancen ja Hummingbirdin laitteista. Jo ensimmäiset talviset livereissut paljastavat järvipilkkijälle kuhien aivan toisenlaisen käyttäytymisen. Varovaisuudessa on totuuden siemen ja vastuullisuutta tuleekin korostaa täsmäkalastuksessa. VASTUULLISUUTTA TULEE KOROSTAA TÄSMÄKALASTUKSESSA Uusi teknologia mahdollistaa veden alle näkemisen, siis sen, mitä aina yritämme laitureilta, veneestä tai silloilta katsoen tehdä. Mutta se on myös vahvistanut monia Kuhan sokkopilkintä on monessa järvessä ollut aivan tekemätön paikka. Järvikuhan pilkinnässä on menty ehkä hieman harhaan, kun pilkkiä on lähdetty tarjoamaan samalla tavoin kuin merellä. Koska tämä tekniikka näyttää nimensä mukaisesti ”elävää kuvaa”, niin ruudusta nähdään kalan koko, sen sijainti vesimassassa, sen kulkusuunta, jopa kalalaji sekä myös se, mihin viehe tulisi tarjota ja miten kala reagoi mihinkin vieheeseen tai uittoliikkeeseen. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että kalastaminen livellä voi olla myös kaikkein järkevintä
KUHAN live-pilkinnässä on pulkka aivan välttämätön, sillä painavaa tavaraa on paljon. 18 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vavat . freefall-kelat, joissa puola pyörii jigiä laskettaessa vapaasti ja joiden sisään kelauksessa on välityssuhde. Markkinoilla on myös paljon kelapilkkivapoja, joissa käytetään tyvipäässä pientä perhokelan tyyppistä kelaa. OHUEMPI siima menee helposti sotkuun avannon reunalla. HÄMÄRÄN hetket ovat yleensä kuhan pyynnissä parhaita, mutta live-laitteilla kalaa tuntuu löytyvän myös pitkin päivää. Perinteinen Delfin-tyyppinen 75 millin tai jopa 90 millin puolalla oleva pilkkivapa, johon on vaihdettu pidempi jäykkä lasikuitukärki, on hyvä perusvapa. Yhtä lailla tällaiseen vapaan voi kiinnittää pienen 500-1000-sarjalaisen avokelan. Ideana näissä on, että siimaa ei lapeta käsin jäälle, vaan kala väsytetään kelaamalla. Astetta parempia ovat ns. Päivän aikana reikien vaihdon yhteydessä kelataan paljon, joten sen takia kelassa saa olla iso läpimitta. Perusmalleissakin on hyvä jarru, mutta puolan läpimitta on yleensä pieni ja sisäänkelausnopeus siten vaatimaton. Pilkkivavat uusiksi Ohuen siiman käytöllä en ole löytänyt toivottua etua, ja niinpä itselleni on vakiintunut siiman paksuudeksi 0,30-0,35 milliä, joka on mukavan jäykkää talvisissa olosuhteissa, eikä menee niin helposti sotkuun avannon reunalla. KUHA ei pääsääntöisesti pidä suurista uittoliikkeistä.
KELLUVAT jigipyrstöt nousevat helposti pystyyn, mutta kun siiman kiinnityslenkki on aivan painon päässä, saadaan pyrstö painumaan alapäin. Eli ollaan pidemmän aikaa yhdellä reiällä, aivan kuten wanhat jäärät sokkopilkinnässä. Tieto tästä oli tullut kokeilujen kautta ja nyt live-aikana pystymme näkemään jään alle ja todentamaan asian. Pää kiinnitetään ylösalaisin, jolloin vetopiste saadaan mahdollisimman taakse ja sen etupuolelle jäävä massa oikaisee jigin vedessä vaateriin. Itseäni aikanaan ihmetytti, kun hauenkalastajat asensivat iskukoukkujaan keskelle selkää aivan jään alle. Jos syvyys on kymmenen metriä ja kuha pohjan lähellä, on kalastus paljon helpompaa, kun reikä pystytään kairamaan aivan kalan päälle. Daiwan jigiruuvillisella päällä. Harvassa ovat ne päivät, jolloin kuha ottaa ”lennosta” ja syö ahvenen lailla hurmoksessa, mutta on sellaistakin havaittu. UPPOAVAN PVC-jigin pystön saa vaakatasoon mm. Pilkitään reiästä, joka on kymmenen metrin päässä kalasta. Jos pilkitään matalahkosta vaikkapa neljän metrin vedestä ja kala havaitaan kymmenen metriä sivussa, niin ei ehkä ole järkevää tehdä uutta reikää kalan päälle, koska se saattaa matalassa vedessä tästä pelästyä. Tai näin teoriassa. Teoria ei toki ole aukoton, sillä on järviä, joista saadaan pilkillä hyvin kuhia ihan pohjalinjasta…ainakin niitä pienempiä! WANHOJEN JÄÄRIEN LAJI ”Ahvenenpilkkijät ovat kovakuntoisia kalastajia, jotka jaksavat etsiä kalaa ja tehdä reikiä, kun taas kuhanpilkintä on vanhojen partojen laji”. Livellä pystytään seuraamaan, miten kuha uittoon suhtautuu. Tilanne on siis varsin erikoinen. Livellä on todennettavissa, kuinka ahvenet saattavat tulla reiälle saman tien, kun sinne pilkin laskee ja tiivistyvä kalojen kuhina houkuttelee koko ajan kauempaa ja kauempaa lisää ahvenia reiälle. Ylempänä uidessaan, ne tulevat helposti syödyksi. Vertikaalijigauksen myötä ajatukset käytettävän jigin koosta ovat muuttuneet huomattavasti. Wanhat jäärät ovat kokemuksesta tienneet, että kuhareiällä kannattaa viettää pidempi tovi. Kuha ei pääsääntöisesti pidä suurista uittoliikkeistä ja jotkut tasapainoa käyttävät saavatkin parhaiten kalaa pitämällä pilkkiä paikallaan ja vain silloin tällöin sitä heikosti heilauttaen. Tämä aivan verraton kuvaus kätkee sisälleen totuuden siemenen kuhan käyttäytymisestä. Live-luotainta avannossa 360 astetta pyöräyttämällä nähdään ongittavan kokoiset kalat ympyrän alalta, säteen ollessa 25-30 metriä. Ratkaisu ei välttämättä ole isot houkutusliikkeet, vaan kärsivällisyys odottaa se aika, kun kuha pikku hiljaa lähtee tulemaan kohti avantoa. Siinä muuten oiva vinkki hauen täkyonkijoille! Ei siis ihme, että järvillä pohjan tuntumasta kuhat eivät nappaa, jos ne kerran uivat välivedessä. . Kuhaa pilkitään rauhallisin ottein tasapainolla, kevyellä lusikkauistimella tai -pystypilkillä. Vertikaalijigauksessa on nähty pystylangan tehot isojen kuhien kalastuksessa avovesiaikana, eikä nämä tehot mihinkään katoa talvella. AIVAN pohjassa kiinni olevia kaloja on livelläkin vaikea havaita. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 19. nemmät kuhat ja muut kalat liikkuvat visusti pohjan turvassa ja siellä on myös niille sopivaa ravintoa. LIVE-ANTURI vaaatii yleensä 8" reiän. Venyvän materiaalinsa ansiosta (elastomax) nämä jigit ovat erittäin herkkäliikkeisiä. Käytännössä aivan pohjassa kiinni olevia kaloja on livelläkin vaikea havaita. 10-15-senttinen haarapyrstöinen jigi olisi vuosikymmen sitten tuntunut järkyttävän isolta, nykyään se on kuhapilkkijän perustyökalu. Oma erään
Kaikki varotoimet siis käyttöön. Se voi olla mikä tahansa vesiastia vaikka läpinäkyvä kymmenen litran varastolaatikko – josta näkee, miten jigi käyttäytyy siiman päässä. Jigi 20 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jigipää voi olla perinteinen yksikoukkuinen tai sitten voidaan käyttää kierrettävää jigipäätä, johon koon 4 tai 6 kolmihaarakoukku kiinnitetään lyhyellä kuitusiimatai terästapsilla. Mutta niin vaan on kaloja pelästytetty askeltamalla reippaasti avantojen väliä. Kun siima kiinnitetään aivan jigipään kärjestä, on sen takana massaa, joka painaa kelluvaa jigipäätä alaspäin, jopa vaakatasoon asti. KUHA tulee yleensä aivan kiinni jigiin ennen iskupäätöstään. Vastaavasti Daiwan soikeassa ruuvattavassa jigipäässä siima voidaan kiinnittää siihen lenkkiin, johon normaalisti kiinnitetään koukkutapsi. Kiinnostuuko kala jigistä vai lähteekö vain pois. Kalojen passiivisuuteen ei välillä tunnu löytyvän lääkettä vieheen koon tai värin vaihtamisellakaan. Jännitysnäytelmä alkaa, kun jigiä käydään varovaisesti heiluttamaan. Jos kalat ovat liikkeessä, on siinä se hyvä puoli, että miltä tahansa suunnalta saattaa reikää lähestyä kuha. Joskus toimii, että jigiä lähdetään mormyskatyyppisesti nostamaan ylöspäin ja tämä ”pakeneva” jigi sitten laukaisee kuhan iskun. Kala oli 15 metrin päässä onkireiästä ja kesti viisi minuuttia, kun tuo 4-kiloinen kuha ryömi verkkaisin eväliikkein kohti avantoa ja otti kuin ottikin lopulta 12-senttiseen jigiin kiinni. lainen ennätykseni tässä suhteessa syntyi pari talvea sitten. Kairaamisen aiheuttama jylinä on melkoista melua, eikä sen rinnalla kävely jään päällä tunnu pilkkijän korviin miltään. Tässä tullaan mielenkiintoiseen asiaan eli siiman kiinnityskohtaan jigipäässä. Liveluotaimen akun koko on herättänyt paljon keskustelua. Liikkuvan kalan perään tai oikeammin sen edelle harvoin ehtii tekemään reikää. Live-teline vie myös jään päällä tilaa, mutta kalastus on kuitenkin mahdollista samasta reiästä, jossa on anturi. Näin saadaan vetopiste mahdollisimman taakse ja etupuolella oleva paino vääntää uppoavan PVC-jigin pyrstön vaakatasoon. Siinä on hetki aika täynnä ripeää toimintaa. Normijigipäässä se on pyöreän jigipään päällä, mutta on jigipäitä, joissa siimanlenkki on aivan jigipään kärjessä. Jos kala havaitaan sivulla vaikka 10 metrin päässä ja kolmen metrin syvyydessä, voidaan siihen suuntaan tehdä toinen reikä lähemmäs kalaa, esimerkiksi viiden metrin päähän siitä ja toivoa, että kala ei karkaa. Tässä kalastusmuodossa pulkan päälle kiinnitettävä käännettävä kaikuluotaimen jalka on verrattoman kätevä, sillä näin pilkkijä saa näytön käännettyä siihen suuntaan, josta pilkitään. Jos kala pysyi paikallaan, ollaan nyt viisi metriä sitä lähempänä ja jigi tiputetaan tähän uuteen reikään. Jollei kuha harmittavasti käänny pois metriä ennen jigiä – kuten sillä ikävänä tapana on – se tulee yleensä aivan jigiin kiinni ja vasta sitten tekee päätöksen iskeäkö siihen vai ei. LIVELUOTAIMEN akku voi olla raskas kuljetella mukana jäällä. VARUSTETTA PIISAA Live-pilkintä vaatii melkoisen varustemäärän ja yleensä käyttöön otetaan pulkka, jonka päällä kulkee niin raskas 8 tuuman akkukaira kuin myös joukko lisävarusteita. Pilkkijä on nyt siis sillä reiällä, jossa on kaikuluotain, mutta hän pilkkii viiden metrin päässä KIRJOITTAJA komean pilkkikuhansa kanssa. Kalaa ylös otettaessa pitää ensin nostaa anturi ylös reiästä siimaa sotkemasta ja sitten vasta kala. olevan reiän kautta ja esimerkkimme kala on viiden metrin päässä pilkistä. PILKKIMINEN ERI REIÄSTÄ Live-anturi on melkoinen möhkäle ja vaatii yleensä 8” reiän. Luotaimen asetuksista käytössä on eteenpäin näyttö, joka näyttää myös riittävästi pohjaa suoraan alaspäin. Erillinen Black Box, joka on luotaimen aivot, painaa sekin, kuten käännettävä tolppa, johon anturi kiinnittyy. Onhan se näin painotettuna myös erittäin herkkäliikkeinen pienimmällekin käden väristykselle. PVC-jigeillä on taipumuksena roikottaa pyrstöä ja kelluvasta materiaalista tehdyt jigit puolestaan nostavat pyrstön ylöspäin. Useimmiten käytetään samaa kalustoa kuin kesällä veneessä, se vain mukautetaan pilkkikäyttöä varten. Edellä kuvatulla tavalla voidaan lähestyä pohjassa tai välivedessä paikallaan olevia kaloja. Todellisuudessa ainakin särjet joskus ”torkkuvat” välivedessä pää alaspäin ja ne kelluvarunkoiset jigit (Daiwa BaitJunkie, Zman), jotka ovat vedessä tässä asennossa, ovat antaneet hyvin kaloja, vaikka jigi ei kauniisti vaakatasossa olekaan. Pilkkijä tarvitsee sopivan 9-10” näytön. On vain tehtävä lisää reikiä ja odotettava jonkun ulkoisen tekijän laukaisemaa syöntipiikkiä tai sitten löydettävä se kuha, joka on otillaan. Kuhan live-pilkintään perehtyvälle on luvassa raskaita vetokuormia, turvoksiin asti pakattu auto, hyvää kuntoilua, satoja reikiä, mielenkiintoisia uusia vesistöjä ja isoja kaloja! Jigin painotus Jos hurahtaa syvemmälle jigipilkintään, on edessä uittoaltaan hankkiminen. 28A-litiumakulla pärjää normipäivän ja vastaavasti yli 40A-litiumakkua on turha raahata jäälle. Meillä on mielikuvana, että kuhan saaliskalat ovat vaakatasossa vedessä ja sen takia pyrimme siihen, että jigi olisi kauniisti vaaterissa. Joko samaan syvyyteen kuin missä kala on, tai sitten hieman ylemmäs
www.retki.fi 2020-luku on nostanut retkeilyn trendien aallonharjalle. Parhaita hetkiä ulkona jo kolmekymmentä vuotta Olemme ylpeitä saavutuksistamme ja kiitollisia kaikille asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat olleet mukana tällä reissulla. Vuonna 1995 perustettu Retki Finland on jo kolmenkymmenen vuoden ajan tarjonnut suomalaisille retkeilytarvikkeita lyömättömällä hinta-laatusuhteella. Retki Finland täyttää pyöreitä Kalastuksessa sekä metsästyksessä reppujakkaran istumakorkeudella on suuri merkitys, kun päiväretkeilyssä reppujakkaran tilavuus on tärkeintä. Keväällä 2025 Helsingin Messukeskuksessa Suomen Erä-messuilla 7.-9. Kangasalan vieressä Pälkääneellä valmistettava kalaluukullinen pilkki-istuin on vielä suurelle yleisölle tuntematon, mutta pilkkijöille tuttu jo muutaman vuoden takaa. helmikuuta ja Kevätmessuilla 27.-30. Retki-reppujakkarat ovat olleet suomalaisten ulkonaliikkujien matkassa jo neljällä vuosikymmenellä, vanhin malli Retki Finland Classic on säilynyt lähes muuttumattomana 90-luvulta asti. YH D ES S Ä R E T K EL LÄ JO KOLM ENKYM ME NE N V U O D E N A JA N . Repussa on korotettu vedenpitävä pohja ja mukaan tulevat varusteet: kalasanko, pilkkitelineet, istuinalusta ja viehekotelo. Brändin rakentaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä sekä ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilökunnan. Retki-reppujakkarat ovat saavuttaneet useita testivoittoja vuosien varrella. Tavataan messuilla! Pilkkijäillä ja erätulilla jo kolme vuosikymmentä Retki-tuotteita Helsingistä Ivaloon Laji ratkaisee reppujakkaran valinnan Useita testivoittoja haalinut Ice Fishing on pilkkijälle suunniteltu reppujakkara. Tänä vuonna markkinoille tulee ensimmäinen kierrätetystä materiaalista valmistettu grafiitinharmaa reppujakkara. Suomalaisuus sekä vaihtuvat vuodenajat on huomioitu reppujakkaroissa, sillä kuuma kahvi kuuluu eväshetkeen. Talvikalastukseen suunniteltu kantohihnoilla varustettu Repakki on ollut hyvä esimerkki tuotteesta, jolla on vastattu suoraan kuluttajilta tulleisiin palautteisiin ja kehitysideoihin. Retki-tuotteiden 30-vuotinen taival näkyy juhlavuoden aikana kampanjoina ja tapahtumissa. Pikavoittoja ei silti ole ollut jaossa; Iloksemme olemme huomanneet, että arvojemme mukaisesti myös kuluttajat ovat yhä vaativampia tuotteiden toiminnallisuuden, alkuperän ja eettisyyden suhteen. Vastuullisuus on ollut 2020-luvun tärkeä teema ja tulee olemaan keskeinen osa Retki-brändin DNA:ta myös tulevaisuudessa. Talvikalastusta harrastavan ykkösvalinta on Retki Ice Fishing-reppujakkara. Kun katse on tarpeeksi pitkällä tulevaisuudessa, voi valintoihin luottaa ja keskittyä olennaiseen. Kestävää kehitystä Mainos Vapaa-ajan kalastajalehti sisältö_V2.indd 1 Vapaa-ajan kalastajalehti sisältö_V2.indd 1 8.1.2025 8.40.23 8.1.2025 8.40.23. Retki-tuotevalikoima on laajempi kuin koskaan ja Retki-tuotteita löydät yli 500 jälleenmyyjältä ympäri Suomen. Tänä aikana Retki on kasvanut pienestä Kouvolalaisesta yhden miehen yrityksestä tunnetuksi tuotemerkiksi, johon kuluttajat luottavat. Monet kalastusta, metsästystä sekä retkeilyä harrastavat luottavatkin Retki-reppujakkaroiden laatuun. BES T MO MEN TS HA PP EN OU TD OO RS . Retki-brändin tekijöillä on vahva usko siihen, että edullinenkin retkeilytuote voi olla hyvä ja kestävä. maaliskuuta. Pääkonttorillamme Kangasalla suunnittelemme uusia ratkaisuja eräharrastajien iloksi. Seuraavina vuosina aiomme jatkaa samaa vahvaa perinnettä, innovoiden ja kehittyen. Lämmin juoma pakataan erilliseen lämpöeristettyyn termostaskuun, joka on Retki-termoksille mitoitettu
Siinä on pilkkijälle selvä vinkki, josta kannattaa sillä hetkellä ottaa vaarin. Poraan reiän sopivan matkan päähän ja kyselen kuulumisia. Kyseisellä reseptillä on saatu Itä-Suomen isoista järvistä paljon komeita suurahvenia. TALVEN AVAUSREISSU Muutama talvi takaperin kantava jääkansi tuli Pohjanmaan korkeuksille joulukuun alussa. Rantaan saavuttuani näen, että Antti on tapojensa mukaan taas ajoissa liikkeellä ja mies on näköjään jo ehtinyt aloittaa pilkkimisenkin. Päätimme lähteä kokeilemaan, josko parvi olisi vielä samalla alueella. ”Tästä mä edellispäivänä sain hyvin ahventa, ja ne tuntuu olevan edelleen paikalla”. AHVENTA jäljittelevä tasapaino on ollut hauen mieleen. M uikun värinen kevennetty tasapaino kirkasvetisen muikkujärven välivedessä tarjoiltuna on tyyppiesimerkki siitä, kun pilkkijä valitsee pilkin kalan oletetun ravintokohteen mukaan. Jos ahvenen suusta näkyy vaikkapa kuoreen pyrstö, on kuoreen väriseen tasapainoon vaihtaminen varma keino parantaa nopeasti kalaonnea. Tasapainopilkkijän match the hatch eli TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU PILKINTÄ Ravintokohteita jäljittelevien tasapainopilkkien käyttö Juuri pilkkireiästä nousseen ison ahvenen suusta tippuu jäälle pieni muikku. Kerron seuraavassa muutaman esimerkin siitä, miten ravintokohteiden jäljittely on omalla kohdalla onnistunut. Jäljiteltävä ravintokohde voi kuitenkin olla myös jokin muu laji. Antti oli ehtinyt jo käydä jäällä, ja hän oli löytänyt avausreissullaan ison ahvenparven. Kaikissa vesistöissä ei ole muikkua. 22 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nyt jos koskaan on oikea hetki kiinnittää siiman päähän muikun värinen tasapaino, mieluiten kevennetty ja tarjoilla sitä välivedessä. Keskeistä on ymmärtää, että kun kalastaja jollain keinolla pystyy päättelemään, mitä kohdekalat sillä hetkellä syövät, kannattaa tarjoilut valita sen mukaan
Eli jotain sellaista pilkkiä, joka erottuu muusta ravintokalasta joko värin, koon tai ulkomuotonsa perusteella. PIENI kolmipiikki ja normaalin kolmipiikin kokoinen tasuri. Lasken hopeahilepintaisen kevennetyn tasapainon kalakaikujen yläpuolelle. Pienempi on puolestaan punaruskea lyijytasuri. Tarjoile sitä, mille on kysyntää, tai erotu joukosta Match the hatch -termi tulee alun perin perhokalastuksesta. Sanojensa vakuudeksi mies nostaa nätin ahvenen reiästä. Kokeilemalla se selviää. AHVENEN suusta tullut salakka antoi hyvän vihjeen pilkkivalinnalle. On myös hyvä muistaa, että suurimpana massana esiintyvä ravintokohde ei välttämättä ole se kaikkein halutuin. Antin vinkistä viisastuneena valitsen isommaksi tasapainoksi kevennetyn särkikalaa jäljittelevän tasurin. Lasken pilkin uudestaan veteen ja taas on kala kiinni. . Reaktio tulee välittömästi; luotaimesta näkyy, kuinka kalat nousevat ylöspäin ja lähes samalla hetkellä tuntuu vavassa jo tärppi. Välillä on luotain ihan tukossa pikkukalaa” kertoo Antti. ANTTI on tarjoillut ahvenjäljitelmää ja hyvin on maistunut. Ihan mielenkiinnosta päätän testata välillä myös toista vapaa. Näytän salakkaa Antille. Ylös nousee keskikarkea, noin 300 gramman ahven. YHDEN REIÄN TAKTIIKALLA Luotaimen näytölle piirtyy useita hyvänkokoisia kaikuja. Vaikka alueella olisi massoittain ahvenenpoikasia, voi kuoretta jäljittelevä pilkki silti kelvata paremmin kuin ahvenjäljitelmä. Laajemmassa kalastusmittakaavassa termiä käytetään kuvaamaan sitä, että kalastajan kannattaa tarjoilullaan jäljitellä sitä ravintokohdetta, jota kalat sillä hetkellä syövät. Esimerkiksi papukaijavärityksellinen tasapaino särkiparven seassa kerää taatusti huomiota ja voi johtaa siiman äkilliseen kiristymiseen. Sillä tarkoitetaan, että kalastaja tarjoilee kaloille juuri sellaista perhoa, joka parhaiten jäljittelee juuri niitä hyönteisiä, jotka sillä hetkellä kuoriutuvat. Näytöllä näkyy edelleen ahvenia ja lasken pikkutaTarjoilu . Palaan takaisin omalle pilkkireiälle ja lasken pilkin veteen. ”Tässä on joku iso pikkukalaparvi ja ahvenet pyörii niiden ympärillä. Ajoittain kannattaa myös kokeilla täysin päinvastaista. Pilkin irrottamisen yhteydessä ahvenen suusta tippuu reilu kymmensenttinen salakka. Kiinnitän tapojeni mukaisesti toiseen pilkkivapaan ison ja toiseen selvästi pienemmän tasapainon. Kalantulo jatkuu edelleen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 23. ”Näitä ne siis tässä syövät, pitääpä vaihtaa myös vähän isompaa pilkkiä siiman päähän”, kommentoi Antti
Pitkään harmittelin, kun minulla ei ollut kolmipiikkiä jäljittelevää tasapainoa. Hyvin pian huomasimme, että kaloja kiinnosti ja niille kelpasi vain ison hahmon omaavat tasapainot. . Ei ole lainkaan harvinaista, että ahvenia peratessa niiden mahoista löytyy piikkikaloja. Tässä tilanteessa koetimme kumpikin useampaan kertaan tarjota pienempää tasuria sekä myös pystypilkkiä, muutaman kerran jopa morria. . Ei mitään reaktiota, joten annan tasurille vähän vauhtia. surin niiden yläpuolelle. 24 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Parin houkutusvedon jälkeen kalat palaavat ja syönti jatkuu entisellään. Tulos oli kuitenkin aina sama: vain iso tasuri kelpasi ja mieluiten luomuvärisenä. KUOREPARVEN liepeillä uitettu kuoreen värinen tasapaino sai hauen iskemään. Sen sijaan kolmipiikkiä on paljon ja myös kymmenpiikki on yleinen. PIIKKIKALA MAISTUU Raippaluodon vesillä ei ole muikkua. Aivan loistavaa. Muutaman nykäisyn jälkeen ei näytöllä näy enää yhtään kalaa. . Silloin tällöin myös ahventen suusta tippuu jäälle juuri saalistettuja piikkikaloja. Kaikki yleisiä lajeja ahventen ruokalistalla. KOOLLA ON VÄLIÄ Joskus voi myös olla niin, että riittää kun tarjoilu on oikean kokoinen. ”Selvä homma, parasta vaihtaa ottitasuri takaisin”, mietin itsekseni. Suosittelen kokeilemaan muuallakin, varsinkin jos alueella on paljon kolmipiikkiä. Tämä kävi hyvin ilmi viime talvena, kun olimme Antin kanssa taas merellä heti kantavien jäiden tultua. Toni lupasi hoitaa asian ja niin muutaman viikon kuluttua tuli Tonilta viesti, että pilkit voisi hakea. Mitä ilmeisimmin paikalla oli jotain särkikalaa, jota ahvenet olivat keskittyneet syömään. Kalojen kiinnostus pienempiä pilkkejä kohtaan oli nollissa ja sen huomasi myös kaikuluotaimen näytöltä; pienempää kun koitti tarjota, niin näyttö tyhjeni nopeasti. Siitä lähtien kyseiset kolmipiikkitasurit ovat olleet siiman päässä, kun olen ollut Merenkurkussa pilkillä. KOLMIPIIKKIJÄLJITELMÄ on toiminut loistavasti Raippaluodon vesillä. Toki mikään pilkki ei toimi aina, mutta varsinkin vaikeina päivinä kolmipiikki on ollut Raippaluodon ahvenille erityisen toimiva. . Lopulta tajusin kysyä, josko kaverini Toni Lehtola voisi tehdä muutaman sellaisen. Loppujen lopuksi teen päivän aikana vain yhden reiän, eikä toiselle reiälle ole tarvetta. HANNULLA on ollut taas värivalinta kohdallaan. Usein syönti kuitenkin hyytyi muutaman ahvenen jälkeen, mutta näytöllä näkyi vielä kaloja. KOLMIPIIKKI, kuore ja särkikala. Kolusimme tuttua aluetta, josta olimme aikaisemmilla reissuilla saaneet hyviä kaloja. Kun uudella reiällä aloitti ensin isolla kevennetyllä tasurilla, sai nopeasti muutaman hyvänkokoisen ahvenen. Tällä kerralla kalat löytyivät erään saaren kupeesta, jossa on hieman syvempää vettä kuin muualla
. . . . . . . Voimalaitospatojen välissä olevien Ristijärven ja Iijärven läpi selviytyi 43 prosenttia kaloista. . . . . (Vieheiden koot ja värit voi vaihdella ja vieherasian malli voi vaihdella) . . . Lisäksi kalatietä hyödynsivät lukuisat muut kalalajit, kuten ahven, särki, siika, muikku, hauki, made ja kuha. . . . . . . lokakuuta, jolloin laite nostettiin ylös vedestä. . . . . . . . . . . . . . . ”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että voimalaitosten läpimeno on alasvaelluksen osalta haaste, ja sen ratkaisemiseksi tulee jatkossa löytää toimivat ratkaisut”, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Pekka Hyvärinen kertoo. . . . . Kuluneen kauden aikana Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti tutkimuksen, jossa tutkittiin taimenen vaelluspoikasten selviytymistä Seitenoikean ja Leppikosken patojen sekä niiden välissä olevien jokija järvialueiden läpi Oulujärvelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . Kausi 2024 oli Kalasydän-kalatien kolmas kokonainen kausi Leppikoskella. . Kaikkea pilkkimiseen THT ÖKÖLures Kuusamon Ilonat ja Ufo-Siirat Asserin laadukkaat volframmorrit l 3 Väre-pystypilkkiä maalikoukulla (II-laatu) l 3 Tasapainoa l 3 Karvapyrstö-tasuria l Pilkkipipo Thinsulate l Vieherasia l Sohjokauha l 2 Asseri-pilkkivapaa eva-kahvalla, 70 mm vapa + fluorikärki l 2 kpl Mikado-siima, 0,20 mm/30 m ”pilikkipolun” aloittaville! 24,90 € (ovh. . . . . . Kalasydämen avulla Leppikosken voimalaitoksen ylitti 20 uhanalaista järvitaimenta. . Tässä takissa ei tuu kylymä! KALASYDÄN LEPPIKOSKEN Kalasydämen avulla voimalaitoksen ohitti 20 uhanalaista järvitaimenta – Luken tutkimus: taimenen alasvaelluksessa ohi voimalapatojen ongelmia Yli 8 500 kalaa ylitti Paltamossa sijaitsevan Leppikosken vesivoimalaitoksen Kalasydän-kalatien avulla. . . . . Kolme kokoa mm. KALASYDÄMEN avulla Leppikosken voimalaitoksen ylitti 20 uhanalaista järvitaimenta. Hydraulinen Kalasydän-kalatie laskettiin veteen voimalaitoksen alapuolelle 12. . Padon yläpuolelle saapuneista taimenista voimalaitoksen läpäisi Leppikoskella 61 prosenttia ja Seitenoikealla 35 prosenttia kaloista. . . . Markku Aution pilkkivieheet www.laplapshop.fi laplap@laplap.fi SNOWROCK’S lämmittelytakki RIEVSSAT-rukkaset irtovuorella 139 € 29 € 99 € MERINOASU + RUKKASET Koot: 40–48 LÄMPÖKENGÄT + liukuesteet kaupan päälle 69 € Kaikkea talvikalastukseen, perhosidontaan ja talviliikuntaan luonnossa Yht. . Oulujärvelle selviytyi 29 prosenttia Leppikoskelle istutetuista taimenista, mutta ei yhtään Seitenoikealle istutetuista. . . . . . . Tutkimuksessa istutettiin yhteensä 194 radiolähettimellä merkittyä taimenta. . . . . . . 50 €) Yht. . . Lisäksi kalatietä hyödynsivät lukuisat muut kalalajit, kuten ahven, särki, siika, muikku, hauki, made ja kuha.. . . kesäkuuta ja sen käyttökausi päättyi 12. . ”Tämä kausi oli Kalasydämen kannalta positiivinen laitteen teknisen toiminnan näkökulmasta. . . . . . . . . . . . Kärkitarjous . . . . . Padon ylittäneiden kalojen kokonaiskalamäärä jäi aiempia vuosia jonkun verran pienemmäksi, mutta taimenten määrä oli kuitenkin aiempien vuosien tasoa”, Fortumin ympäristöasiantuntija Elisa Puuronen sanoo
Uuden palstamme matka alkaa tasapainopilkeistä. NAULOJA ja ruuveja on moneen lähtöön niin koon, materiaalin kuin värinkin puolesta. Perholukko antaa koukun heilua houkuttelevasti pilkin alla, mutta perholukon voi tarvittaessa korvata vaikka ihan pienellä siimalenkillä, joka antaa koukulle vastaavan heilumisvapauden. Löysin itseni muinoin tuttavan mökiltä tilanteesta, jossa minulla ei ollut tasapainopilkkejä, mutta halusin sellaisella kalastaa. Tavoitteena ei ole viimeistelty lopputulos, vaan kalastuksen mahdollistaminen kunnollisen tarvikkeen puuttuessa. Ja voihan sitä joskus vähän säästääkin tekemällä saalista antavia kalavälineitä romusta. Tein tasurin minimivaivalla naulasta ja koukusta, ja sain kalaa. KONSEPTI on varsin yksinkertainen; koukku (tai tässä tapauksessa perholukko, jossa koukku) laitetaan kiristyvään siimalenkkiin… … ja lenkki kiristetään naulan tasapainopisteeseen. Nyt päätin toistaa tempun ja taltioida tuloksen. 1 2 TE KS TI JA KUVAT JAN NE AN T I L A Pihistelijän kotikutoiset 26 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kuvan naulassa kokeilin, josko naulan kannan lyöminen lyttyyn toisi naulaan yhtään tasurimaista eteenpäin syöksähdystä uitettaessa, mutta sitä ei tapahtunut. Tasapainopilkki naulasta tai ruuvista Tällä palstalla luodaan kalastustarvikkeita kulloinkin käsillä olevista tykötarpeista ja testataan tuotosten toimivuutta käytännössä. Kuvan pilkki liikkuu ylös ja alas, mutta ei käytännössä syöksähdä. Melkeinpä joka kodista ja mökistä löytyy jonkinlaisia
Taidanpa kokeilla. ilmaiseksi. Pilkin tällä sekä veneen alta että virvelillä kauemmas heittäen ja pohjaa pomputtaen. JÄIN kuitenkin miettimään, miten tasuriin saisi pyrstön helposti ja ns. Testiajankohtana oli syksy, mutta en näe syytä, miksei tämä toimisi talvellakin. PYÖRÄYTIN folion vain sormilla paikoilleen ja painelin tiiviiksi, ja tämä osui naulan kantaan! Yllätys oli positiivinen sekä uintisyöksähdyksen että kestävyyden kannalta. Joku viilipurkin kansi tai margariinipaketin folio toimivat varmasti yhtä hyvänä materiaalilähteenä tähän tarkoitukseen. en käyttänyt. TÄYSIN uinnitonkin naulatasuri antaa kalaa. TEIN mielenkiinnosta vastaavan tasurin myös terassiruuvista, ja se toimi vähintään yhtä hyvin. Nostin ainakin tusinan kaloja ja pyrstö pysyi varsin hyvässä kuosissa eikä lähtenyt repsottamaan, vaikka mitään liimakikkoja tms. Ahvenia tuli, jos niitä alla vain oli. 3 4 5 6 EN LÄHDE VÄITTÄMÄÄN , että naula tai ruuvi pärjäisi laadukkaille tasapainopilkeille saaliin määrässä, mutta jos kala on yhtään otillaan, saa naulalla kyllä ruokakalat kyytiin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 27. Tässä niistä kaikkein ensimmäinen, vaikka pieni onkin. Toteutin sellaisen lopulta kuohuviinipullon kaulasta repäistyllä tukevalla foliolla
2 tl suolaa, ½ tl valkopippuria, ½ tl currya ja reilusti tilliä. TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O Pilkkijän kalamurekePIHVEIHIN sopii kaikki saalislajit K antavaa jääpeitettä odotellessaan innokkaalla vapaa-ajanpilkkijällä on hyvää aikaa mietiskellä pilkkirasiansa sisältöä järjestellessään vaikkapa ensimmäisen kalareissun saaliin käsittelyä ja ruoaksi valmistamista. Muotoile taikina kosteilla käsillä pihveiksi, ja paista ne voissa tai öljyssä tai niiden seoksessa pannulla kauniin ruskeiksi ja kauttaaltaan kypsiksi. Huomaa, että juustotai porkkanaraastetta sisältävät pihvit takertuvat tavallisia herkemmin pannuun. Etenkin kirjolohien fileoinnista jäljelle jääneet selkärangat, ovat erinomaista kalapihvimassan valmistusainetta. Lisää joukkoon jauhettu kala ja sekoita hyvin. Todennäköisimmät ensimmäisen pilkkireissun saaliskalalajeista ovat ahven, särki ja kiiski, joista kaikki soveltuvat kalamurekepihvien raaka-aineeksi. Sähkökäyttöisellä lihamyllyllä tai monitoimikoneella on mahdollista hienontaa hetkessä suuria määriä pikkukaloja ruotoineen, jotka häviävät hienontuessaan havaitsemattomiksi kalamassan sekaan. Lisää tarvittaessa mausteita taikinaan hyvin sekoittaen. Toki tuhdimman aterian lisukkeeksi sopivat perunamuusi tai keitinperunat. Kalamurekepihveistä saat tasakokoisia ja ne säilyttävät muotonsa, kun paistat ne lettupannussa. Tee ensin pieni koepihvi, josta tarkistat maun paistettuasi sen. VANHAN ajan lihamyllyllä saa kelpo kalamassaa sähköttömissäkin olosuhteissa. 28 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kun ruokalusikan kuppipuolen ulkoreunalla kaavitaan selkärangan ympärillä KALAHERKUT P IL KK I JÄ N KA LAMURE KE P IHV I T n. Tuhdimpia pihvejä saat, kun lisäät pihvimassaan kasvisten asemesta 1 dl ruodotonta savukalaa tai kuutioitua pekonia. Taikinasta voit muotoilla myös kalapullia tai pihvejä ja kypsentää ne uunissa (200 astetta, 15–20 minuuttia). Aloitusmausteiksi sopii esim. Myös valurautainen käsin veivattava lihamylly on kätevä laite kalan jauhamisessa. Ahven on talvipilkinnän yleisin saaliskala, mutta pilkkimisen salaisuuksiin syvällisemmin perehdyttyään vapaa-ajankalastaja voi saada saaliikseen myös haukia, kuhia, mateita ja kirjolohia. Eri makuvivahteita ja loistavia värejä kalamurekepihveihin saat lisäämällä taikinaan 1 dl vahvaa juustoraastetta tai 1-2 dl porkkanaraastetta tai 1-2 dl tuoretta tillija ruohosipulisilppua. Tarjoile pilkkijän kalamurekepihvit tuhdin perunamuusin ja vaikkapa yrttimaustetun kermaviilikastikkeen kera tai laita niitä evässämpylöiden väliin. . 1 kg jauhettua kalaa 2 dl kermaa 1 kananmuna 1,5-2 dl korppujauhoja 1 iso sipuli raastettuna suolaa pippuria (musta-, valkotai sitruunapippuria) muita mausteita maun mukaan (tilli, curry, valkosipuli, ruohosipuli…) (juustoraastetta) (porkkanaraastetta) voita ja/tai öljyä paistamiseen Sekoita kananmuna, kerma, korppujauhot, sipuliraaste ja mausteet keskenään. LUSIKKAMASSA TALTEEN Kookkaiden pilkkisaaliskalojen fileitä ei tarvitse uhrata kalamurekepihveihin, vaikka ne tähän tarkoitukseen sopisivatkin mainiosti. PILKKIJÄN kalamurekepihvit maistuvat sellaisenaan salaatin ja vaikka kermaviilin kera. . Ruotoisiksi mielletyt pienet ahvenet, särjet ja kiisket päätyvät turhan usein jäälle eläinten ruoaksi tai kompostiin, vaikka niistä voitaisiin tehdä maukkaita kalamurekepihvejä
Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. . . Niiden paistaminen on tarkkaa, koska ne takertuvat perustaikinaa enemmän pannuun. . (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Kalastajan verkkokauppa WWW.RIALINNA.FI Rialinna Liuku 2.0 liukupilkkisarja MESTAREIDEN VALINTA JO VUOSIEN AJAN! Juurus 6,5 cm Nilakka 5 cm Syväri 6 cm Viima 5 cm Viima 6,5 cm Viima 8,5 cm Nilakka 6,5 cm Pystypilkit Harjus • Juurus • Viima • Pyry • Nilakka GARMIN STRIKER PLUS 4 -pilkkipaketti 295 ,SAFARI POLAR – 60°C lämpösaappaat Rialinna Super-Viima 8,5 cm ”KOLKONJÄRVI SPECIAL” 55 ,• Suosituin pilkkisaapas • Kevyt EVAmateriaali Syvien vesien erikoismalli (22 g) LATAA OmaSVK -mobiilipalvelu kännykkääsi! OmaSVK -mobiilipalvelussa: l Sähköinen jäsenkortti l Jäsenedut l Uutisia l Vapaa-ajan Kalastaja -lehden uusin numero Oma SVK Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Lue lisää SVK:n verkkosivuilta: vapaa-ajankalastaja.fi/omasvk/ oleva lihasmassa talteen, sitä kertyy jopa yhdestä kirjolohesta yllättävän runsaasti. Kookkaan kalan fileet kannattaa vielä paloitella pienemmiksi, jotta ne sopivat helpommin lihamyllyyn. KALAPIHVIEN raaka-aineita. Jauhetusta kalamassasta on parasta valmistaa ruokaa mahdollisimman nopeasti tai pakastaa se heti, sillä tuoreen kalamassan säilyvyys on huono, etenkin huoneenlämmössä. Lusikkamassan talteen ottamisen jälkeen kalan selkäranka, pää, kylkiruodot, evät ja maharasvat sopivat vielä erinomaisesti kalaliemen valmistukseen. Kookkaammat kalat fileoidaan ja niistä poistetaan nahka. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 29. Tässä perustaikina sekä porkkanalla, sipulilla että tillillä maustetut. Tätä ”lusikkamassaa” voidaan kaapia kaikkien kalojen ruodoista. KÄSITTELY KALAN KOON MUKAAN Alle sadan gramman painoiset kalat kannattaa suomustaa ja poistaa niistä sisälmykset, pää sekä evät ennen kokonaisina jauhamista. Kalat tai kalafileet hienonnetaan lihamyllyn läpi kahteen kertaan tai monitoimikoneella 2-3 minuutin ajan, jotta kaikki ruodonpätkät häviävät kalamassaan, eivätkä ne tunnu sormin tunnusteltaessa massassa. PORKKANALLA maustetut kalapihvit ovat kauniin värisiä. KUN kalapihvien tekoon ryhtyy, kannattaa kerralla tehdä suurempi satsi vaikkapa useammalla tavalla maustettuna
30 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Verkostossa on tällä hetkellä mukana 16 kuntaa eri puolilta Suomea ja se koostuu eri kaupunkien ja kuntien kalastusasioista vastaavista henkilöistä. Verkosto toimii kanavana, jossa kaupungit voivat vaihtaa kalastusasioiden hoitoon liittyviä hyviä käytänteitä ja saada neuvontaa. Tarpeettomien kalastuskieltojen purkaminen ?. Suljettujen laitureiden avaaminen kalastuskäyttöön ?. Löydät oppaan osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi. Vapaa-ajankalastajat auttaa kuntia lähikalastuspalveluiden kehittämisessä TEKSTI JOHANNA ANTILA UUSI Lähikalastuspalvelut kuntoon -opas julkaistu S uomen Vapaa-ajankalastajien koordinoima kaupunkien kalastusvastaavaverkosto on toiminut vuodesta 2023 alkaen. AJANTASAISIA TOIMINTATAPOJA JA PERIAATTEITA Kalastusvastaavaverkosto kokoontuu pääasiassa etänä, mutta helmikuussa verkosto VINKIT Viisi vinkkiä lähikalastusmahdollisuuksien parantamiseksi ?. Vastuullisuuteen kannustava hinnoittelu ?. Erillisten kalastuslaitureiden perustaminen LUE LISÄÄ Lähikalastuspalvelut kuntoon -oppaasta. Kuva Turusta. Kuva: Janne Antila. Isossa kuvassa tavoitteena on parantaa kaupunkilaisten lähikalastusmahdollisuuksia ja selkeyttää perinteisesti hyvin kirjavaa kalastusasioiden hoitoa kuntakentällä. Monipuolinen kalastuslupa käyttöön ?. Verkoston koollekutsujana ja ylläpitäjänä toimii Suomen Vapaa-ajankalastajat. KAUPUNKIEN keskustoissa kalastus on mahdollista matalalla kynnyksellä
kokoontuu kasvotusten Vene 25 Båt -messujen ja Helsingin Erämessujen yhteydessä Helsingissä. Saavutettavien ja toimivien lähikalastuspaikkojen tarjoaminen kuntalaisille on hyvinvointia tuottavaa ja edullista kunnallista virkistyspalvelua. ”Osalle kaupungeista on tehty asiantuntijatyönä ns. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 31. Viestinnän roolia on siis myös korostettu. Tämä asettaa myös kalastuspalveluiden järjestämiselle aika ajoin uudistumistarvetta. ESPOO HELSINKI TAMPERE JYVÄSKYLÄ JOENSUU KUOPIO MIKKELI HÄMEENLINNA LAHTI PORI VAASA OULU KEMI TURKU VANTAA NAANTALI OSALLISTUJAT Kalastusvastaavaverkostossa mukana olevat kaupungit Verkosto laajenee jatkossa. Keväällä valitaan jälleen päättäjiä kuntien valtuustoihin. LÄHIKALASTUSPALVELUT KUNTOON -OPAS JULKAISTU Kaupungistuminen ja sitä myöten väestön kerääntyminen asutuskeskuksiin, keskittää myös kalastusta aiempaa enemmän keskustoihin ja taajamiin. Kalastuksella on myös matkailullista vetovoimaa, eivätkä hyvin hoidetut lähipalvelut tätä vetovoimaa vähennä, päinvastoin. Nykyisten laitureiden avaaminen kalastuskäyttöön tai erillisten kalastuslaitureiden rakentaminen mahdollistaa kaikenikäisten, myös nuorten, kalalle pääsyn matalalla kynnyksellä. Toiveena on, että SVK:n lisäksi kunnat tuottaisivat palveluun laadukkaita esittelyjä oman alueensa lähikalastuskohteista”, Antila paljastaa. Nyt on hyvä aika ottaa turuilla ja toreilla keskusteluun, miten sinun kunnassasi lähikalastusta on edistetty, sen puitteita rakennettu ja palvelurakennetta ylipäänsä pohdittu. “Helmikuussa tapaamisemme keskiöön otetaan ainakin uuden Luontoon-palvelun kalastuskohde-esittelyt, joita Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on toteuttanut monen kunnan alueilla. Haasta oma päättäjäsi edistämään asiaa. Kalastuksen harrastamisen painopisteet, tavat, tarpeet ja etiikka ovat muuttuneet nopeasti viime vuosikymmeninä ja muutoksen suunta jatkuu. Kalastuksen osalta ajankohtaista on ollut etenkin kalastuslakiin ja kalastussäädöksiin liittyneiden muutosten läpikäynti ja esteettömiin kalapaikkoihin liittyvä neuvonta”, kertoo verkoston vetäjä kalatalousasiantuntija Janne Antila. Tavoitteena on kaikkinensa parantaa kuntien asukkailleen tarjoamia lähikalastusmahdollisuuksia ja niihin nivoutuvaa tietoa ja palveluita”, hän jatkaa. kaupunkien kalastuslupien modernisointia sekä kalastuspaikkojen esteettömyyttä. Tämä lisää tarvetta kiinnittää huomiota kaupunkien lähikalastuspalveluihin ja siihen, miten ne on järjestetty. VILKKAASSA käytössä oleva Onkilahden kalastuslaituri on ensimmäinen Vaasaan rakennetuista kalastuslaitureista. Kuntalaisen näkökulmasta rantakalastusmahdollisuudet ovat käytännössä kunnallispalvelu ja kalastusmahdollisuudet ylipäänsä yksi kunnan vetovoimatekijöistä. Kuva: Janne Antila. “Esimerkiksi lupatarjonta on jäänyt useimmissa kunnissa viime vuosituhannelle. Opasta jaetaan SVK:n toimesta kuntaorganisaatioihin ja se on lisäksi ladattavissa veloituksetta Suomen Vapaa-ajankalastajien verkkosivuilta. verkkosivujen skannauksia eli käyty läpi kaupunkien kalastusta koskevia verkkosivuja ja tehty niihin parannusehdotuksia, jotta epäselvyydet ja suoranaiset virheetkin saataisiin niiltä pois. Opas tiivistää keskeiset lähikalastuspalveluita järjestettäessä huomioon otettavat asiat ja toimii näin hyvänä työkaluna kunnille ja kaupungeille. NAANTALIN Raumakarin kalastuslaiturit ovat suosittu kalastuspaikka. Verkoston jäsenyydestä kiinnostuneet uudet kunnat voivat olla yhteydessä verkoston vetäjään janne.antila@ vapaa-ajankalastaja.fi. MITEN TEILLÄ KUNNASSA. Lue lisää kalastusvastaavaverkoston toiminnasta ja tutustu Lähikalastuspalvelut kuntoon -oppaaseen osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/ kalastusvastaavaverkosto. Myös lupien hinnoitteluperiaatteet ovat vanhoja peruja, sillä usein juuri vähiten vastuulliset ja tehokkaimmat pyyntimuodot on hinnoiteltu kaikkein edullisimmiksi”, toteaa oppaan kirjoittaja Janne Antila. Suomen Vapaa-ajankalastajat on julkaissut uuden Lähikalastuspalvelut kuntoon -oppaan. Maassamme kunta, jos toinenkin, sijaitsee lähes poikkeuksetta hyvien kalavesien äärellä. ”Verkoston tapaamisissa on viime aikoina käsitelty mm. Kuva: Juha Ojaharju. Lupia myydään tiettyihin klassisiin kalastusmuotoihin, mutta iso kirjo erilaisia aktiivikalastusmuotoja on epähuomiossa jäänyt näiden ulkopuolelle, mikä rajoittaa harrastamisen monipuolisuutta
050 525 7806 • Ismo Malin puh. Myös usean anturin käyttö on mahdollista samassa veneverkossa, kun halutaan esimerkiksi samanaikaisesti käyttää eteenpäinja maisema-luotauskuvaa. Uudistettu laite paljastaa myös enemmän yksityiskohtia vedenalaisissa rakenteissa, siinä on entistäkin terävämpi kuvanlaatu sekä parempi kuvanvakaus ja tehokkaampi häiriönpoisto. Lisätietoja: comstedt.fi. Uusi kehittynyt reittipistehallinta mahdollistaa nopean ja monipuolisen useiden reittipisteiden samanaikaisen muokkauksen ja jakamisen. Uuden reittipistehallinnan avulla voi käsitellä jopa 10 000 reittipistettä ja muokata niiden kuvakkeita ja värikoodauksia. Sen uudistunut käyttöjärjestelmä yhdessä kasvaneen laskentatehon kanssa tarjoaa nopean ja helpon käyttökokemuksen. Live-luotauksen helppoutta lisää myös Humminbirdin julkistama uusi luotainyksiköiden käyttöjärjestelmä, joka pitää sisällään myös suoraan kosketusnäytöltä tehtävät pikasäädöt Live-luotaus näkymään. Uuden käyttöjärjestelmän entistä selkeämmät valikkorakenteet ja HD-tason Cross Touch -kosketusnäyttö on tehty toimimaan kaikissa olosuhteissa, myös polarisoitujen lasien kanssa. Humminbird Xplore-luotainsarjalla reittipisteiden teko entistä helpompaa Humminbird on julkistanut myös uuden XPLORE™-kaikuluotainsarjan, joka yhdistää saumattomasti laadukkaan kosketusnäytön ja korkealuokkaisen käyttökokemuksen. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. ”Uudesta 15 värin Live-näkymän väripaletista löytyy jokaiselle kalastajalle omaan käyttöön ja olosuhteisiin sopiva väri”, sanoo Comstedt Finlandin maajohtaja Jussi Kesonen. 32 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. . Reittipisteiden teko on entistä helpompaa suoraan kosketusnäytön ruudulta tai näppäimien avulla. HUMMINBIRDIN uuden Xplore-luotaimen reittipistehallinnan avulla voi käsitellä jopa 10 000 reittipistettä ja muokata niiden kuvakkeita ja värikoodauksia. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Laitteen käyttö ei vaadi erillistä ns. One-Boat Network™ (OBN) -veneverkon avulla kalastajat voivat helposti synkronoida yhteen Humminbird-luotaimet, Cannon Optimum -sähkötakilat, Minn Kota -keulamoottorit ja -matalavesiankkurit sekä hallita niitä luotaimen ruudulta, kaukosäätimestä, jalkapolkimesta tai jopa OBN-mobiilisovelluksella. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 2/2025 (ilmestyy 28.3.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 10.2. Yhdessä ulkoisen suunta-anturin kanssa (AS GPS HS N2K) Live-luotausnäkymiin voi tehdä reittipisteitä ja hyödyntää niitä luotausja karttanäkymissä. Uudessa MEGA Live 2:ssa on jopa 2,5 kertaa aiempaa versiota parempi lähetysteho ja sen päivitetty ohjelmisto tarjoavat kokonaisvaltaisesti paremman käyttökokemuksen, joka perustuu laajempaan kantamaan sekä parempaan kalan ja vieheen näkyvyyteen. . Xplore-luotaimia on saatavana Suomessa maaliskuusta 2025 alkaen. uutta T EK S TI IS M O MAL I N K UVAT JAA N A VE TI K K O Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Humminbirdin uudessa Live-anturissa runsaasti uusia toimintoja Humminbird on uudistanut Live-luotausanturinsa, jonka kasvanut teho ja entistä kehittyneempi järjestelmä mahdollistavat reilusti aiempaa pidemmät luotausetäisyydet ja enemmän yksityiskohtia luotausnäkymään. Suoraan ruudulta tehtävät pikasäädöt helpottavat luotausja karttatoimintojen nopeaa käyttöä. Uudistunut Landscape/maisema-tila pitää sisällään myös Target Boost -toiminnon, jolla nähdään paremmin välivedessä olevat kalat. Humminbirdin Mega Live 2 -antureita on saatavana Suomessa maaliskuusta 2025 alkaen. HUMMINBIRDIN uuden liveluotaimen 15 värin väripaletista löytyy sopiva väri niin erilaisille kalastajille kuin erilaisiin olosuhteisiinkin. XPLORE™-luotainsarjaa on saatavana 9:n, 10:n ja 12 tuuman kokoisilla näytöillä. Black box -luotainmoduulia
Humminbirdin uudessa Live-anturissa runsaasti uusia toimintoja SEURAA MEITÄ SOMESSA! Nappaa seurantaan sosiaalisen median kanavamme, niin saat hyödyllistä tietoa kalastuksesta, pysyt ajan tasalla ja inspiroidut! Voit seurata meitä seuraavissa kanavissa: FACEBOOK: @vapaa.ajankalastajalehti @vapaa.ajankalastajat @fisuun @vastuullinen INSTAGRAM: @vapaa_ajankalastajat @mimmitkalastaa @fisuun @streetfishingfinland YOUTUBE: @vapaa-ajankalastajat TIKTOK: @fisuun mimmitkalastaa.fi Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT . . SHAD Rap Elite 7,5 cm. Catch & Release -kalastuksen ja punottujen siimojen käytön yleistymisen myötä. Myös punottujen siimojen joustamattomuus lisää vieheisiin kohdistuvia voimia”, Kokkonen sanoo. ”Monet vaaput hajoavat esimerkiksi jo haavissa, kun osa koukuista on kiinni kalassa ja loput havaksessa, ja yritetään nopeasti irrottaa kalaa koukuista sitä vahingoittamatta. ”Liimapintaa tulee paljon ja paketista tulee näin erittäin kestävä. COUNT Down Elite 9,5 cm. Näissä Elite-sarjan vaapuissa on Kokkosen mukaan otettu huomioon sekä kestävyysnäkökulma että tuotteen loppuun asti ajateltu viimeistely. ”Toisinaan sama viehe voi olla eri tavalla rengastettu Suomessa kuin Australiassa, jossa niiltä vaaditaan vieläkin enemmän lujuutta sikäläisten voimakkaiden kalojen vuoksi”, hän kertoo. Rapalalta klassikkovieheistä uusia aiempaa kestävämpiä Elite-versioita Vapaa-ajan Kalastajan numerossa 5/2024 oli juttu, jossa selvitettiin testausten perusteella vaappujen kestävyyttä. Niiden runkolanka, joka on yksi yhteen hitsattu lanka, on valettu sisälle muoviluiskaan, joka liimataan balsarungon vatsassa olevaan uraan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 33. ”Näin uintilista ei käytännössä irtoa, ellei sitä väkisin väännetä poikki”, kertoo Kokkonen, jonka mukaan koukut ja lenkit Elite-sarjan vieheisiin valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Litistäminen vahvistaa runkolankaa, mikä vähentää esimerkiksi vääntymistä sivulle, jolloin lenkin vääntämiseen tarvitaan noin 30 prosenttia enemmän voimaa kuin pyöreän langan. SHAD Rap Elite 5,5 cm. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Rapala on tuonut markkinoille uudenlaisia versioita joistakin klassikkovieheistään. . Tähän juttuun viitaten kalastusvälinevalmistaja Rapala otti yhteyttä lehden toimitukseen ja kertoi markkinoille tuomistaan uudenlaisista Elite-vaapuista, jotka ovat aiempaa kestävämpiä versioita vanhoista tutuista ottivieheistä. . Myös uintilistan kiinnitys on muuttunut muovi-balsa-liitoksesta muovi-muovi-liitokseen, mikä lisää liitoksen lujuutta huomattavan paljon. Vieheiden kestävyysvaatimukset ovat Rapala-tiimin Jari Kokkosen mukaan nousseet aivan uudelle tasolle mm. RAPALAN Elite-sarjan vieheet on valmistettu kestämään rajujakin tärppejä. Myös runkolanka on litistetty, kuten useille koukuillekin tehdään”, Kokkonen selvittää
Pinkie kelpaa syötiksi monellekin eri kalalajille, normikärpäsentoukan tavoin. Erityisen tehokas se on avovesipilkinnässä, esimerkiksi venepilkinnässä, jolloin veden lämpötila ei ole vielä talvilukemissa. Pinkie Pinkie on vihreän raatokärpäsen toukka ja on noin puolet sinisen raatokärpäsen toukkaa pienempi. Mato on onginnassa se klassisin vaihtoehto mutta tämä liero toimii myös pilkin alla. Tehokas avovesipilkinnässä Monelle eri kalalajille Kilpaonkijoiden suosikki 34 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pinkieitä kannattaakin ensisijaisesti kysellä onkitarvikkeita myyviltä firmoilta, koska niitä ei välttämättä saa ihan joka paikasta kuitenkaan. Kun kaira sekä koukut on teroitettu ja pilkit kiillotettu, on aika pohtia syöttitarpeitaan. Pilkkisyöttejä on useita erilaisia ja valinta tehdään muun muassa tavoitellun saaliskalan mukaan. Joskus koukussa riittää yksi toukka, joskus kannattaa laittaa useampia. Lisäksi on hyvä muistaa, että toukka koukutetaan aina sen paksummasta päästä, jotta sen houkuttelevuus pysyisi mahdollisimman hyvänä. Kalalla on vielä ”kesäinen” ruokahalu, eikä se karta isoakaan matoa koukussa. Madolla saa houkuteltua montakin eri kalalajia iskemään, suurahvenesta pikkusärkeen. Värejä on yleensä tarjolla vastaavia kuin normaalin kärpäsentoukan osalta. Kärpäsentoukka toimii mainiosti monelle eri kalalajille, särjestä kuhaan. lääkärin määräyksestä TE K S T I M AR CU S W IKSTRÖ M K UV A T J U H A O JA H AR JU PilkkiSYÖTIT Mato . Talvella voi vuorostaan kokeilla pientä madonpalasta kokonaisen sijasta, se voi tiettyinä päivinä olla se syöntihurmion laukaisija. Kärpäsentoukka Kärpäsentoukka eli sinisen raatokärpäsen toukka lienee pilkkisyöteistämme se tunnetuin, ja sitä saa monissa eri väreissä. ?. Pilkkisesonki on jälleen täällä ja on aika kaivella kairat ja pilkkivälineet komeron nurkasta. Värivalinnalla on väliä, joissakin vesistöissä tai tilanteissa tietty väri saattaa olla ylivoimainen muihin nähden. Välillä kannattaa kokeilla myös väricocktailia, jonka saa aikaiseksi laittamalla pari kolme eriväristä toukkaa samaan koukkuun. Jotkut pilkkijät vannovat juuri pinkien tehokkuuteen, ja kilpaonkijoille kyseinen syötti on hyvinkin tuttu koukunjatke
Toisten mielestä ne ovat tasavertaisia luonnonsyöttien kanssa ja toiset vannovat taas ”aidon” tavaran puolesta. Keinotekoiset syötit Jos syötit ovat kaupasta loppuneet tai jos unohtuivat kotiin, niin repussa voi varmuuden vuoksi pitää purkillisen keinotekoisia syöttejä. Myös kalanpala, esimerkiksi kuolleelta salakalta tai särjeltä katkaistu pyrstöpala, on mainio syötti hieman kookkaammalle ahvenelle, kuhalle sekä hauelle. Muutoin niitä saattaa joutua kaivelemaan viereisestä voirasiasta. Madetta pilkitään yleensä juuri ennen tai jälkeen sen kutuaikaa, eli pitkälti tammi-helmikuussa. Mormyskan pienet liikkeet saavat survarin lepuuttamaan sangen viettelevästi vedessä. Löytyy matoja, toukkia, survareita jne. . Vieheenä käytetään yleensä madepilkkiä tai niin kutsuttua mademorria, johon pujotetaan kokonainen särkifilee tai kalanpala. . Sitä tarjotaan yleensä pienen mormyskan saattelemana ja tämä yhdistelmä toimii yleensä silloin, kun kala on muutoin sulkenut suunsa kaikille tarjonnalle. MUISTETAAN VIELÄ , että toukat, madot ja survarit kannattaa säilyttää viileässä, vaikkapa jääkaapissa. Erityisesti kärpäsentoukkien osalta kannattaa varmistaa, että purkin kansi on kunnolla kiinni. Pilkkisyötti petokaloille Vastustamaton aromi mateelle Luonnollinen ravinto kaloille Varmuuden vuoksi VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 35. Liian pieni pilkki menettää isohkon syötin kanssa uintiaan, eli kalanpala tarvitsee hieman isomman pystypilkin toimiakseen hyvin. Tarjoa survaria sekä raitapaidoille, särkikaloille että vaikkapa siiallekin. Made on pohjassa viihtyvä petokala, eli pilkkiä tai mademorria pompotellaan juurikin pohjan tuntumassa, jossa koukkuun pujotettu syötti levittää vastustamattomia aromeja ympäristöön. Kyseinen syötti toimii sattuneista syistä parhaiten petokaloille, ja sitkeytensä vuoksi kalansilmä on myös melko kestävä. Mateen ollessa yöaktiivinen kala, myös kalastajan kannattaa olla pimeällä liikkeellä. ?. Kalanpala tai -silmä Lopetetulta pikkuahvenelta otettu kalansilmä on monelle tuttu pilkkisyötti. Survari koukutetaan siten, että koukku pujotetaan hieman sen mustemman pään takaa ja työnnetään kohti tätä mustaa päätä. Niiden tehokkuudesta ollaan montaa mieltä. Mateelle särkifilee Made tunnetaan kovan luokan yösyöppönä. Survari on toukkasyöteistämme ainut täysin luonnollinen ravinto kaloille, eli sitä esiintyy luontaisesti vesistöissämme. Surviaisentoukka Surviaisentoukka tai ”survari” on koko nimeltään surviaissääskentoukka ja edustaa syöttimaailman herkkuosiota
2012, Olmos ym. LOHEN ENSIMMÄINEN MERIKESÄ ON KRIITTINEN Lohen elinkierron pullonkaulaksi on tunnistettu mereen vaeltavien vaelluspoikasten ensimmäisten kuukausien selviäminen (mm. Miksi lohella MENEE NIIN HUONOSTI. Poikasille on siis äärimmäisen tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti ulappavesille. 2012). Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Tutkimusten mukaan 8-71 prosenttia vaelluspoikasista selvittää tien varsinaisille syönnösalueille. Ensinnäkin poikasten on saavuttava mereen oikeaan aikaan, jolloin sopivaa ravintoa on tarjolla ja lohiin kohdistuva saalistus on mahdollisimman pientä. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua ITÄMEREN lohikannat kärsivät todennäköisesti välillisesti jollain tavalla voimakkaasta silakan kalastuksesta ja koko ravintoverkon muutoksista. Mitä lohikantojen katastrofaalisen kehityksen syistä tiedetään. Vaelluspoikasten uintinopeus on keskimäärin 0,4-3,0 ruumiinmittaa sekunnissa (6-64 km päivässä). Thorstad ym. Viime vuosina ilmiö on konkretisoitunut niin, että merkittäviä lohijokia on suljettu kokonaan kalastukselta myös Norjassa, eikä tilanteelle ole näköpiirissä parannusta. Toiseksi poikasten on löydettävä reitti varsinaisille syönnösalueille mahdollisimman tehokkaasti. 2019). Lohikantojen alamäki niin Itämeren kuin Norjan rannikon joissa huolestuttaa ja uhkaa lopettaa koko lohenkalastuksen. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Joessa vaelluspoikaset liikkuvat aktiivisimmin yöaikaan virtauk36 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kolmanneksi pitkäaikaisilta syönnösalueilta tulisi löytyä sopivankokoista ja laadullisesti riittävää ravintoa. V aikka varsinkin Itämereen laskevissa joissa on koettu myös hyviä lohivuosia ja monet kannat ovat elpyneet menneiden vuosikymmenten ylimitoitetusta merikalastuksesta, atlantinlohikannat ovat yleisesti heikentyneet jo kymmeniä vuosia. Keskimäärin poikasten kuolleisuus joella on 0,3-7 prosenttia per kilometri, jokisuussa 0,6-36 prosenttia per kilometri ja rannikolla 0,3-3,4 prosenttia per kilometri (Thorstad ym
Rodger ym. Lohen vaelluspoikaset eivät itse syö eläinplanktonia, mutta planktonsyöjäkalat ja etenkin lohille maistuvat planktonsyöjäkalojen poikaset sitä käyttävät. Itämerellä pääasiallinen lohen ravintokala on silakka. MUONIONJOEN Äijäkoski. (2023) seurasivat 12 lohikannan smolttien vaelluksia Irlannin merelle. Jos sopivaa ja sopivan kokoista ruokaa ei löydy, voi nuorten lohien kuolleisuus kasvaa suureksi. Tutkimuksen perusteella voisi ennustaa, että merivirtojen tai lohen ravintokalojen esiintymisalueiden muutokset voivat vaikuttaa hyvin haitallisesti lohen vaelluspoikasten selviämiseen ensimmäisen merikesän aikana. Yllättävintä Lillyn ym. (2024) sisällyttivät Skotlannin, Englannin, Pohjois-Irlannin ja IrRAVINTO Ravintotilanteen vaikutus post-smolttikuolleisuuteen Mereen saapuvat niin sanotut post-smoltit kerääntyvät ainakin toisinaan isoiksi parviksi jopa useista joista ja hakeutuvat tietyille syönnösreiteille, joissa ne Atlantilla syövät muun muassa katkoja, pikkutuulenkaloja, silliä ja turskakalojen poikasia. sen ollessa suurinta eli käytännössä kevättulvien aikaan, kun taas merivaellus näyttäisi olevan aktiivisinta päivisin. Tulosten mukaan lohen vaelluspoikasilla on sisäsyntyinen taipumus vaeltaa tiettyyn suuntaan, ja ne hakeutuvat aktiivisesti tähän suuntaan riippumatta väärään suuntaan tapahtuvista virtauksista. Smoltit etenivät rannikolla 9-40 kilometriä päivässä, ja lähellä avointa Atlanttia olevien jokien smoltit selvisivät vaelluksesta paremmin kuin kauempana sijainneiden jokien smoltit. Tyldesley ym. Eläinplanktonin energiapitoisuuden laskun pääsyiksi tunnistettiin ilmaston ja kasviplanktonin esiintymisen muutokset. Lilly ym. SIMOJOELLA vedenlaatu on yksi keskeisistä haasteista lohikannan tulevaisuudelle. (2023) telemetriatutkimuksessa oli, että lohen smoltit vaelsivat virran suuntaan vain, kun ne kokivat 283° suuntaisen merivirran, joka teoriassa tarjoaa suorimman reitin mannerjalustan laidan smolttien kokoontumispaikoille. LOHEN VAELLUSKÄYTTÄYTYMINEN ON OSIN MYSTEERI Lohien kykyä löytää oma kotijoki on hämmästelty ja tutkittu kautta historian, mutta yhtä lailla mysteeri on, missä varsinaiset syönnösalueet Atlantilla sijaitsevat ja miten lohet löytävät niille. (2024) osoittivat, että lohien merikuolleisuudessa oli jokiryhmäkohtaisia eroja, jotka selittyivät osittain vaellusalueen eläinplanktonin energiapitoisuudella, joka oli laskenut laajasti Pohjois-Atlantilla viimeisen 60 vuoden aikana. Eläinplanktonin määrää säätelevät esimerkiksi kasviplanktonin perustuotanto ja planktonsyöjäkalojen saalistuspaine. Varmaa on vain, että merten ravintoverkkojen toiminnan häiriintyessä seuraukset voivat olla vakavia ja vaikeasti ennustettavia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 37. Koska useat lohen ravintokalat kutevat talvella, on lohenpoikasille ensimmäisenä merikesänä tarjolla planktonsyöjäkalojen poikasia, joiden määrä ja laatu voivat riippua eläinplanktonin määrästä ja laadusta
Syyttävä sormi osoittaa näin ollen vahvasti ilmaston ja meren ravintoverkkojen muutoksiin. Tässä tutkimuksessa havaittiin merkittävää yksilöllistä ja jokikohtaista vaihtelua lohien valitsemisissa reiteissä luoteeseen suuntautuneiden vaellusten alkuvaiheessa. (2021) mallinsivat lohenkasvatuskassien tuottaman lohitäikuorman vaikutuksia lohen post-smolttien kuolleisuuteen Norjan rannikolla. (2019) havaitsivat, että Etelä-Euroopan ja Pohjois-Amerikan lohikantojen merikuolleisuus ensimmäisen kesän ja syksyn välillä kasvoi vuosina 1971-2014, ja samalla lohien todennäköisyys sukukypsyä jo yhden merivuoden jälkeen kasvoi. (2024) mukaan lohen vapakalastussaalis laskee joissa, kun alueen lohikassien keskimääräinen lohitäitiheys kasvaa yli 0,1 naarasloisen per kala. Lähteet https://doi.org/10.1111/jfb.15591 https://doi.org/10.1111/jfb.15760 https://doi. Huolimatta merikuolleisuudessa havaitusta synkroniasta, Imlay ym. Lohitäit ovat valtava ongelma Johnsen ym. Larsenin ym. Lohenkasvatus vaatii myös valtavat määrät planktonsyöjäkalansaalista lohien rehuksi. LOHIKANTOJEN ALAMÄKI EI OLE JOKIKOHTAISTA Jos lohella menisi huonosti vain tietyissä joissa, voisi syitä etsiä näistä joista, mutta laskevat trendit kattavat käytännössä koko atlantinlohen esiintymisalueen ja yhtä lailla alueita, joille kyttyrälohi on saapunut ja alueita, joilla kyttyrälohta ei vielä ole. Hylkeitä ei käy syyttäminen lohikantojen alamäestä. KIRJOHYLJE Tenojoen suistossa. On selvää, että valtavat mittasuhteet saavuttanut lohen kassikasvatus on luonnonlohien suurin konkreettinen uhka, eikä kukaan lohenkalastuksesta pitävä voi katsoa asiaa läpi sormien. lannin alueen telemetriatutkimukseensa peräti 25 jokea. LOHITÄI Tutkittua 38 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. (2020) havaitsivat, että eri lohikantojen välillä oli merkittävää synkroRUOTSIN rannikolla on vielä upeita metsämaiden lohijokia. (2024) eivät havainneet vastaavaa synkroniaa eri jokien lohikantojen kasvunopeuden vaihtelussa Kanadan rannikon kannoilla. Lohenpoikasten selviämistä selitti positiivisesti meren perustuotannon määrä ja negatiivisesti meriveden pintalämpötila. org/10.1111/j.1095-8649.2012.03370.x https://doi.org/10.1111/faf.12345 https://doi.org/10.1111/gcb.14913 https://doi.org/10.1002/ece3.11538 https://doi.org/10.1111/1365-2664.14712 https://doi.org/10.1093/icesjms/fsaa202 https://doi.org/10.1093/icesjms/fsae077 NORJAN vuonoilta voi bongata hyppäävän karkurilohen. Koska lohet käyttävät merellä eniten alle kuuden metrin syvyistä pintakerrosta, on pintaveden lämpötila oleellinen. Heidän mukaansa lohitäit voivat lisätä vaelluspoikasten kuolleisuutta alle 10 prosenttia 179 lohikannalla, 10-30 prosenttia 140 lohikannalla ja yli 30 prosenttia 82 lohikannalla vuonna 2019. Edelleen Olmos ym. Yhteinen trendi selitti 40-60 prosenttia merikuolleisuudessa havaituista ajallisista muutoksista. Siinä missä eri jokien smolttien todettiin altistuvan eri tavoin lohenkasvatuskassien lohitäikuormalle, vaikutti myös siltä, että lohet välttelivät tyystin kaikkein tiheintä lohenkasvatusaluetta. niaa. Olmos ym. Iltalehti uutisoi 21.9.2024, että Norjassa on lämpimän kesän vuoksi tavattu jopa neljä naarastäitä per kala
palamisesta”, Rautanen arvioi. Saalisilmoitus on tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä. Sääntelyä voidaan myös poistaa, jos havaitaan jonkin aiemmin uhanalaisen kalakannan runsastuminen”, Rautanen selvittää. Appi on ilmainen ja sen voi ladata sekä Android-älypuhelimeen että Appleen. MILLOIN ILMOITUS PITÄÄ VIIMEISTÄÄN TEHDÄ. KANNUSTUS ILMOITUSVELVOLLISUUS VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 39. MISTÄ LAJEISTA ILMOITUS TÄYTYY TEHDÄ. ”Tieto auttaa kalastuksen sääntelyyn liittyvien päätösten teossa. ”Itse en ole huolissani tällaisesta, sillä annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja varattu tutkimuksen sekä viranomaisten käyttöön. Puhelun hinta on ilmoittajan käytämän operaattorin perimä hinta puhelusta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja edellä mainittujen lajien osalta. Ilmoituksen voi tehdä Omakala-sovelluksen avulla, omakala.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse. Saalisja pyyntitietojen ilmoittamista edellytetään seuraavilta kalalajeilta ja -kannoilta: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00 ´N eteläpuolella sekä meressä ja kyttyrälohi. SVK:n kalatalousasiantuntija kannustaa vapaa-ajankalastajia ilmoituksen tekoon Suomen Vapaa-ajankalasatajien (SVK) kalatalousasiantuntija Janne Rautanen kannustaa vapaa-ajankalastajia ilmoitusten tekoon, koska vastaamalla kalastajat tuottavat tärkeää tietoa uhanalaisten tai muusta syystä tarkkailtavien kalalajien esiintymisestä. Kalastuksen harrastajien keskuudessa on herännyt myös paljon keskustelua ja epäilyjä, että ilmoitusten teon myötä tiedot omista parhaista kalapaikoista leviävät muidenkin hyödynnettäviksi. OMAKALA-SOVELLUS omakala.fi/ TULOSTETTAVA SAALISILMOITUSLOMAKE luonnonvarakeskus.mail-epr.net/go/2472887-1474657-70692916 SVK:n kalatalousasiantuntija kannustaa ilmoitusten tekoon OMAKALAappi on näppärin tapa tehdä saalisilmoitus. Puhelinpalvelu toimii tiistaisin ja torstaisin klo 12-14. Ilmoitusten avulla kerätään tärkeää tietoa kalakantojen tilasta. OMAKALA-APPI ON NÄPPÄRIN TAPA TEHDÄ ILMOITUS Omakala-appi on näppärin tapa tehdä saalisilmoitus. Asetuksen mukaan saalisja pyyntitiedot ilmoitetaan Luonnonvarakeskukselle (Luke). Puhelinnumero on 029 532 2800. Ilmoitukseksi riittää, että tallentaa saaliskalan pyydysja pituustietoineen Omakala-sovellukseen. Saalisilmoituksia eivät pääse ulkopuoliset tarkastelemaan, tai tietoja julkaista sillä tarkkuudella, että näkisin vaaraa kalapaikkojen ns. Kalastuksen sääntelyä voidaan kiristää, jos havaitaan kalakannan heikentynyt tila. Omakala-apin voi ladata esimerkiksi omakala.fi-sivustolta. Vapaa-ajankalastajille tuli tiettyjen saalislajien ilmoitusvelvollisuus V altioneuvosto hyväksymän asetuksen mukaan vapaa-ajankalastajille tuli eräiden uhanalaisen kalalajien saalisja pyyntitietojen ilmoitusvelvollisuus vuoden alusta lukien
kesäkuuta 2023 lähtien. Sari Miriam Essayah on suomalainen poliitikko, kansanedustaja, ministeri sekä entinen kilpakävelijä ja maailmanmestari vuodelta 1993. Vavan varressa Ministeri SARI ESSAYAH korostaa neuvottelujen ja yhteistyön merkitystä myös kalastuspolitiikassa TEKSTI: ISMO MALIN KUVAT PEKKA VÄISÄNEN Savolaispoliitikon suosikkikala on siika, mutta toki paistetut muikutkin maistuvat K okenut kansanedustaja Sari Essayah on oppinut, että yhteistyökyky tuottaa tulosta politiikassa. 40 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pyrimme tässä yhteydessä saavuttamaan yhteisymmärryksen Baltian maiden ja Saksan sekä Puolan kanssa, jolloin saamme paremmin oman ehdotuksemme läpi”, Essayah kertoo Suomen neuvottelutaktiikasta. Neuvotteluilla eri maiden kanssa Suomi pyrkii Essayahin mukaan mahdollisimman hyvään lopputulokseen niin lohikuin muidenkin kalakantojen kannalta, mutta kuitenkin myös eri kalastajaryhmien tarpeet huomioon ottaen. Maaja metsätalousministerinä tämä näkemys on saanut vahvistusta ja hän esimerkiksi sanoo lohipolitiikan olevan suurelta osin kansainvälistä vaikuttamista. ”Itämerellä puolestaan sovitaan lohija muista kalastuskiintiöistä EU:n maatalousja kalastusneuvostossa lokakuussa. Syntyi: 21. ?. Sari Essayah ?. Essayah on ollut Suomen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja vuodesta 2015. Hän on toiminut Orpon hallituksen maaja metsätalousministerinä 20. Näissä neuvotteluissa Suomi tukeutuu aina ICES:n tieteelliseen neuvoon, jonka alarajoilla meidän ehdotuksemme esimerkiksi vuotta 2025 koskienkin oli. SARI Essayah on syntynyt Haukivuorella, mutta tutuimpia hänelle ovat Lapinlahden maisemat, kuten kuvassa taustalla näkyvät Onkiveden näkymät. ?. helmikuuta 1967 (ikä 57 vuotta), ?. Rajajokien Tenon, Näätämön ja Tornionjoen kanssa neuvottelukumppaneina ovat naapurimaat Norja ja Ruotsi. Koulutus: ekonomi, KTM Kuka
”Esimerkiksi fosforin osalta Saaristomerellä on nähtävissä mereen pääsevän kuormituksen trendimäinen alentuminen. Yhtenä kohteena oli Tengeliönjoen Portimonkoski, jolle suunnitellaan kalatietä. TAVOITTEENA SAADA SAARISTOMEREN HOTSPOT-ALUEET POIS HELCOMIN LISTALTA Suomi lähetti viime vuoden lokakuussa Itämeren suojelukomission Helcomin asiantuntijaryhmälle tietoja Suomen suunnitelmista, joiden tavoitteena on poistaa Saaristomeri Itämeren pahimpien kuormittajien ns. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 41. patojen purkuun, joka toteutuessaan avaisi uusia lisääntymisalueita uhanalaisille vaelluskaloille, kuten järvitaimenelle ja järvilohelle. Tässä asiassa teemme maaja metsätalousja ympäristöministeriöiden kesken hyvää yhteistyötä”, Essayah kehuu. ”Uskon sen toteutuvan kevään 2025 aikana”, Essayah arvioi. opetuskalastukseen Tenolla on hyvä asia ja onnistunut kompromissi. Lisäksi ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä on pyritty kalojen kulkua mahdollistamaan. Kestää kuitenkin joka tapauksessa kauan, ennen kuin tuloksia saadaan”, Essayah korostaa. Listalta pois pääseminen edellyttää monien eri kriteerien täyttämistä, kuten tärkeimpänä Saaristomeren osalta maatalouden aiheuttaman typpija fosforikuormituksen vähentäminen. Hyviä ennusmerkkejä kuitenkin tilanteen paranemisesta on jo saatu. TENOJOELLA SAATIIN AIKAAN ONNISTUNUT KOMPROMISSI Tenojoen osalta hän on tyytyväinen siihen, että kyttyrälohen kalastus on nyt sallittua. Tämä tavoite on Essayahin mukaan kunnianhimoinen, mutta mahdollinen saavuttaa, tosin se saattaa toteutua vasta vuotta 2027 myöhemmin. ”Kun se pyydetään riittävän aikaisin jokeen nousun jälkeen, se on herkullinen ruokakala. Essayah muistuttaa, että Palokissa pitää kuitenkin ottaa huomioon maanomistajien lisäksi paikallinen sähköyhtiö, jonka alueen kunnat omistavat. Sen lisäksi Nousu-ohjelma ja vesiympäristön parantamistoimet ovat hänen mielestään myös samalla osaltaan kalastusharrastuksen edistämistä, kuten myös kalastuksen säätelytoimet, koska niillä parannetaan kalakantojen tilaa ja mahdollistetaan harrastajille parempia kalastusmahdollisuuksia. EI VAIN PALOKKI, VAAN KOKO ALUEEN KEHITTÄMINEN Orpon kabinetin hallitusohjelmaan on varattu 20 miljoonaa euroa Palokin voimalaitosMAAja metsätalousministeri Sari Essayah emännöi loppukesällä 2024 Ruotsin kuninkaan Kaarle Kustaan tutustumismatkaa vesistöjen ja kosteikkojen kunnostushankkeeseen Tornionjokilaaksossa. Liikuntaseteli Kalastus luvassa liikuntasetelin piiriin Orpon hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan myös tavoitteen edistää vapaa-ajankalastuksen harrastusmahdollisuuksia. Pielisen ja Lieksanjoen välillä on tehty jo paljon kunnostustoimia, joissa paikalliset toimijat ovat olleet kiitettävästi mukana. Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätykseen panostaminen ovat hänen mukaansa osa niitä konkreettisia keinoja, joilla ravinnekuormituksen vähentämiseen on pyritty. Kysehän on hyvin pienistä kiintiöistä, mutta niiden turvin perinteinen kulttuuri siirtyy uusille polville ja alkuperäiskansan oikeudet toteutuvat”, Essayah arvioi. Luonnonvarakeskuksessa on paraikaa valmistumassa merkittävä tutkimus siitä, mitä merellä tapahtuu, kun lohen nousumäärät jäävät monella joella hyvin pieniksi”, Essayah sanoo. Samoin saamelaisten mahdollisuus ns. ”Kalakantojen tilan parantamiseksi tarvitaan ainakin kunnostuksia, tutkimusta sekä seurantaa ja tarvittaessa istutuksiakin. ”Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään Palokista, vaan koko alueen elvyttämisestä. hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä. Kansalliset toimenpiteet kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi harkitaan hänen mukaansa sitten esimerkiksi lohistrategian mukaan, ja sitä uudistetaan tarpeen vaatiessa. Konkreettisin keino siihen on saada kalastus tällä hallituskaudella liikuntasetelin piiriin. ”Hallitus päätti, että Enonkosken kalankasvatuslaitos jatkaa toimintaansa pitkälti siksi, että siellä kasvatetaan äärimmäisen uhanalaista Saimaan järvilohta, mikä on lajin säilymisen kannalta tärkeää vesihomeen kalankasvatuslaitoksilla aiheuttamista ongelmista huolimatta”, Essayah mainitsee
SVK tarjosi kalastonhoitomaksun kertymän lisäämiseksi sen sijaan esimerkiksi alennusta 18-20-vuotiaiden maksuun, mikä sen mielestä houkuttelisi maksajiksi uusia kalastuksen harrastajia. ”Savolaisena myös voissa paistetut muikut ovat suosikkejani ja ahvenfileetä syön samoin mielelläni. Hän kuitenkin muistuttaa, että uusi yläikäraja on ollut käytössä vasta vajaan vuoden. KALASTUKSELLA SUURI MERKITYS KOKO YHTEISKUNNALLE ”Kalastuksella on tietysti suuri merkitys harrastajalle itselleen. ”Esimerkiksi eläintiloilta on otettu talteen lantaa, josta erotetaan fosfori, joka kierrätetään uudelleen lannoitteeksi”, Essayah mainitsee. ”Samassa tutkimuksessa kuitenkin korostettiin, että kalan syömisen terveyshyödyt ovat yleisesti ottaen suuremmat kuin haitat ja kalan syöminen on erittäin suositeltavaa, kunhan annettuja suosituksia noudatetaan”, Essayah muistuttaa. Ilahduttavasti kalavaihtoehto on nykyisin yleensä lähes aina lounaspaikoissa tarjolla, ja esimerkiksi eduskunnassa on päivittäin liha-, kalaja kasvisvaihtoehto.” Kalaruoka Vavan varressa 42 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Kaiken kaikkiaan kalastuksessa on monia hyviä puolia. Esimerkiksi sisävesikaloissa ei riskiaineita paljon ole, ja toisaalta silakka on takavuosista puhdistunut”, hän lisää. Olen nähnyt sen hallituksessakin esimerkiksi pääministeri Orposta, ja myös Antti Häkkänen on intohimoinen kalamies. Myös harrastajien saama kalamäärä on hänen mukaansa merkittävä, olihan esimerkiksi vuoden 2022 tilaston mukaan kaikesta syödystä kotimaisesta kalasta itse pyydettyä yli 47 prosenttia ja kaikesta villikalasta 75 prosenttia. Essayah syö itse kalaa vähintään kerran viikossa, ja siika on hänen lempiruokakalansa, mutta sitä hänen mukaansa ei ole aina saatavilla. Ministeri Essayah ei pidä ajatusta alennetusta ns. SARI Essayahin kotiranta löytyy Onkiveden takimmaiselta ”umpilahdelta”, joka on nimeltään Lapinlahti. nuorisomaksusta mahdottomana. Se on terveellistä luonnossa liikkumista, vahvistaa ihmisten luontosuhdetta ja se tuo terveellistä ja ilmastoystävällistä syötävää suomalaisten ruokapöytiin”, Essayah luettelee. KALASTONHOITOMAKSUN MUUTOKSEN VAIKUTUKSIA SYYTÄ SEURATA Esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) vastusti vuoden 2024 alusta voimaan tullutta valtion kalastonhoitomaksun yläikärajan nostoa 64 vuodesta 69 vuoteen. Yhteiskunnallisesti se on myös merkittävä, sillä Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan peräti 1,8 miljoonaa suomalaista harrastaa kalastusta ainakin jonkin verran”, ministeri Essayah sanoo. Kalan syöminen erittäin suositeltavaa Viime syksynä julkaistiin laaja tutkimus suomalaisten kalojen vierasainepitoisuuksista, jotka joltain osin toivat tiukennuksia Ruokaviraston kotimaisen kalan ja kalatuotteiden syöntisuosituksiin. Sen vaikutuksia on syytä seurata ennen uusia mahdollisia muutoksia. ”Ruokaviraston suosittamat syöntirajoitukset koskevat joitain erityisryhmiä ja joitain kalalajeja
UUSI varapuheenjohtaja Krista Mikkonen kalastaa mökkivesillään Saimaalla. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 43. Kuvassa Saara-Sofia Sirén, Seppo Eskelinen ja Heli Järvinen. Kuva: Jaana Vetikko. Hän toimii myös eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajana. SAKU Nikkanen valittiin SVK:n puheenjohtajaksi. Mikkonen on koulutukseltaan filosofian maisteri ja biologi. SVK:n syyskokouksessa palkittiin myös järjestön aiempaa puheenjohtajistoa heidän ansiokkaasta työstään vapaa-ajankalastuksen eteen. Hän on koulutukseltaan liikunnanohjaaja ja merkonomi. Kuva: Jaana Vetikko. ”Haluan edistää vesistöjen puhtautta, elinvoimaisia kalakantoja ja vaelluskalakantojen elpymistä, jotta virkistyskalastuksen mahdollisuudet olisivat hyvät kaikkialla Suomessa. VAPAA-AJANKALASTAJIEN puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Saku Nikkanen ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Krista Mikkonen HENKILÖUUTISET Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) syyskokouksessa 23. Kalastusolosuhteiden edistämisen lisäksi haluan tuoda SVK:n käyttöön osaamiseni järjestötoiminnan kehittämisessä”, Mikkonen kertoo. JÄRJESTÖN aiempaa puheenjohtajistoa palkittiin ansiomerkein. marraskuuta valittiin vuosiksi 2025-2027 järjestön puheenjohtajaksi kansanedustaja Saku Nikkanen ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Krista Mikkonen. Savo-Karjalan vaalipiiristä tuleva Krista Mikkonen on kolmannen kauden Vihreiden kansanedustaja ja entinen ympäristöministeri Joensuusta. Kalastan itse mökkivesillä Saimaalla. Järjestön kultainen ansiomerkki myönnettiin kansanedustaja Saara-Sofia Sirénille ja kansanedustaja Seppo Eskeliselle sekä hopeinen ansiomerkki kansanedustaja Heli Järviselle ja kansanedustaja Janne Heikkiselle. Kuva: Krista Mikkosen arkisto. Eduskunnassa Nikkanen toimii myös eduskunnan kalakerhon varapuheenjohtajana ja hän on hallitseva eduskunnan silakkamestari. Hän toimii muun muassa valtuutettuna kotikaupungissaan Salossa sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Varsinais-Suomen vaalipiiristä oleva Saku Nikkanen on sosiaalidemokraattien ensimmäisen kauden kansanedustaja. Ennen eduskuntaan valintaa Nikkanen on tehnyt työuraa lähinnä liikunta-alalla eri tehtävissä ja kaupan alalla. Kansanedustajuuden lisäksi Nikkasella on muitakin luottamustehtäviä
Kirjoitukseen on lisätty suomalaisten asiantuntijoiden esiintuomia näkemyksiä. Lukuun ottamatta pilkkimistä, (jota ei mainittu Islannissa ja Norjassa), kaikki tekniikat mainittiin kaikissa maissa ensimmäisellä kyselyn kierroksella. TEKSTI TEPPO VEHANEN, JANI PELLIKKA JA MIIKKA HUSA, LUONNONVARAKESKUS TUTKITTUA Minne menet vapakalastus. Kuusi yleistä kategoriaa nousi esiin: heittokalastus, jigikalastus, onkikalastus, vetouistelu, pilkkiminen ja perhokalastus. Pohjoismaissa asiantuntijat odottivat perhokalastuksen lisääntyvän (voimakkaimmat odotukset Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa), ja pilkkimisen vähenevän (voimakkaimmat odotukset Tanskassa). Tässä osassa käsitellään tuloksia erityisesti koskien kalastajien valintoja eri kalastustekniikoiden, kohdelajien, kalastusympäristöjen, kalastajien sitoutumisen hoitotoimenpiteisiin ja teknologian käytön osalta. . PILKKIMISEN vähentymisen yhtenä keskeisenä taustatekijänä nähtiin ilmastonmuutos ja heikentyvät jääolosuhteet. Juttusarjan ensimmäinen osa käsitteli vapakalastajien määrän ennakoitua kehitystä. PERHOKALASTUKSEN SUOSION ODOTETAAN KASVAVAN Asiantuntijakyselyn ensimmäisellä kyselykierroksella mainitsemat kalastustekniikat olivat yleisesti ottaen samankaltaisia eri maiden välillä. Kuva: Jaana Vetikko. Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa pyrittiin ennakoimaan kalastajakäyttäytymisen trendejä kaikissa viidessä Pohjoismaassa; Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. P ohjoismaista ei ole juurikaan tehty ennakointitutkimuksia vapakalastajien käyttäytymisen trendeistä. MITEN vapakalastus muuttuu. Joukko pohjoismaalaisia asiantuntijoita pyrki ennustamaan, mihin suuntaan vapakalastus kehittyy tulevaisuudessa noin kymmenen vuoden ajanjaksolla. 44 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Perhokalastuksen suosio kasvaa ja tietoisuus kalastusmuodon mahdollisuuksista muuallakin kuin joissa kasvaa” ”Elämyksellisyys ohjaa kalastajia perhokalastuksen piiriin.” Vaikka pilkkiminen talvella nähtiin Suomessa vapaa-ajankalastajien osalta vähenevänä kalastusmuotona, sekä muuttuvien olosuhteiden (ilmaston lämpeneminen/huononevat jääolosuhteet), että ei niin trendikkäänä kalastustekniikkana, jotkut asiantuntijat näkivät siinä potentiaalia matkailukalastajien joukossa. Esille tuodaan merkittävimmät erot Pohjoismaiden välillä. Tämä juttusarjan toinen ja viimeinen osa keskittyy ennakoituihin muutoksiin kalastustavoissa
”Pilkkikalastus kasvaa ulkomaisten vierailijoiden toimesta erityisesti pohjoisessa, koska se koetaan eksoottiseksi.” Muiden kalastustekniikoiden osalta asiantuntijoiden odotusten suunta vaihteli maittain. ”Suosittu laji, joka kasvaa edelleen, jo kokeneetkin jigaajat haluavat oppia uusia taitoja jigauksen parissa.” Tanskassa ja Islannissa ei odotettu selkeää trendiä jigikalastusmenetelmän käytössä. Jigikalastuksen osalta Norjassa ja Ruotsissa asiantuntijat odottivat kasvavaa trendiä, ja Suomessa asiantuntijat odottivat voimakkaasti kasvavaa trendiä. Delphi-kyselyssä on tyypillisesti kolme kierrosta. Heittokalastuksen osalta suomalaisilta asiantuntijoilta ei löytynyt selkeää trendiä poiketen Tanskasta ja Norjasta, joissa odotettiin kasvua, Ruotsista, jossa odotettiin voimakkaasti kasvua, ja Islannista, jossa odotettiin voimakkaasti vähenemistä. OSA 2 Minne menet vapakalastus. Työlästä…”. Ensimmäinen sisältää enemmän avoimia kysymyksiä, tässä tutkimuksessa vapaa-ajankalastukseen osallistumisen ja vapaa-ajankalastajien käytöksen kehittymisestä tulevaisuudessa. Pilkkimisen vähentymisen yhtenä keskeisenä taustatekijänä nähtiin ilmastonmuu. Esimerkiksi pilkkimisen ja vetouistelun suosio on Luken vapaa-ajankalastustilaston mukaan ollut 2010-luvulta lähtien nousussa, mutta asiantuntijat ennakoivat näiden pyyntimuotojen suosion hiipuvan tulevaisuudessa. Kysely tehtiin 20:lle vapaa-ajankalastuksen asiantuntijalle kustakin viidestä Pohjoismaasta, eli yhteensä 100 henkilölle. PERHOKALASTUKSEN suosion ennustetaan nousevan. Onkikalastuksen odotettiin vähenevän Tanskassa, Islannissa ja Norjassa, sen odotettiin lisääntyvän Suomessa, kun taas Ruotsin asiantuntijoilta ei saatu selkeää suuntaa. SUOMESSA ODOTUKSET OSIN TOTEUTUNEEN TRENDIN VASTAISIA Kiinnostavasti osa asiantuntijoiden tulevaisuuden odotuksista on erisuuntaisia, mitä suomalaisen vapaa-ajankalastuksen viimeisen vuosikymmenen kehityskulku on ollut. ONKIMISESSA nähtiin potentiaalia matkailukalastuksessa. Vastausten perusteella johdettiin tärkeimmät vapakalastuksen muutokset ja muutoksiin johtavat syyt (muutosten ”vaikuttimet”) kysymyskierroksille kaksi ja kolme, jolloin kysymykset olivat määrällisiä ja tarkempia. Delphi-menetelmää, Menetelmällä pyritään seulomaan esiin asiantuntijoiden jaetut tai eriävät näkemykset tulevaisuuden odotuksista. ”Onkituristien houkutteleminen Suomeen ei ole onnistunut, ehkä osin siksi, ettei meillä perinteisen lohikalakeskeisyyden vuoksi ole asiaan panostettu, eikä oikein ymmärretty, mikä valtava hyödyntämätön potentiaali meillä tässä on.” Vetouistelun odotettiin vähenevän Suomessa ja voimakkaasti Islannissa, kun taas muissa kolmessa maassa asiantuntijat eivät esittäneet selkeitä odotuksia trendistä. Kierroksilla kaksi ja kolme kysymykset olivat samat, mutta kolmannella kierroksella vastaajille annettiin tietoa muiden asiantuntijoiden vastauksista, ja mahdollisuus muuttaa aiempaa pyrkimyksenä saavuttaa yhteisymmärrys vapakalastuksen muutosten suunnasta ja voimakkuudesta. ONKITURISMISSA NÄHTIIN POTENTIAALI Jotkut suomalaiset asiantuntijat näkivät onkimisessa potentiaalia matkailukalastuksessa tulevaisuudessa. Kuva: Marcus Wikström. Kuva: Jaana Vetikko. MITEN vapakalastus muuttuu. TUTKIMUSMENETELMÄ Delphimenetelmä, tulevaisuuden hahmottaminen Tutkimuksessa käytettiin asiantuntijoille suunnattua kyselytutkimusta, ns. Pohjoismainen TUTKIMUS VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 45. ”Kalastajat siirtyvät vetouistelusta heittouisteluun, missä kalan saamisen elämyksellisyys on vahvempi.” ”Liian kallista. Alkuinvestoinnit pienimmilläänkin useita tuhansia euroja. Asiantuntijat edustivat kalastusmatkailuyrityksiä, alan mediaa, välinealan teollisuutta, tutkijoita, viranomaisia ja kalastajien tai kalastusoikeuden omistajien järjestöjä. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin numerossa 6/2024
tos ja heikentyvät jääolosuhteet, ja monen kalastajan osalta pilkkiminen jäältä saattaakin tulevaisuudessa vähentyä olosuhteiden pakosta. Suomessa kuitenkin valtaosa vetouistelijoistamme pärjännee soutuveneellä ja yhdellä vavalla, ja tämä tyypillinen mökkikalastusmuoto kenties pitää pintansa tulevaisuudessakin. ”Kalastus keskittynee yhä enemmän taajamien lähialueelle, minne väestö keskittyy: ns. Retkeily/vaelluskalastuksen odotettiin voimakkaasti lisääntyvän Islannissa ja Ruotsissa, kun taas Norjassa ei odotettu muutosta. Kuva: Jaana Vetikko. Tanskan, Suomen ja Ruotsin asiantuntijat odottivat voimakkaasti kaupunkiympäristössä harrastettavaan vapakalastukseen (street fishing) osallistuvien kalastajien määrän kasvavan ja myös Norjassa enemmistö asiantuntijoista odotti tämän kalastustyypin lisääntymistä. Jigija heittokalastuksen suosio on ollut Suomessa nousussa jo yli kymmenen vuoden ajan, ja mikäli asiantuntijoiden odotukset toteutuvat, tulee heittovapa kipuamaan perinteisen onkivavan ohitse vapaa-ajankalastajien suosituimpana pyydyksenä Suomessa. JOS asiantuntijoiden odotukset toteutuvat, tulee heittovapa kipuamaan perinteisen onkivavan ohi vapaa-ajankalastajien suosituimpana pyydyksenä Suomessa. Street Fishing -ilmiö laajemmassa mittakaavassa.” Tanskassa ja Ruotsissa asiantuntijat odottivat istuta ja ongi -kalastuksen lisääntyvän, kun taas suomalaiset asiantuntijat odottivat tämän kalastustyypin voimakasta vähentymistä. Norjalaiset ja islantilaiset asiantuntijat odottivat vapakalastuksen merellä veneestä käsin li. VAPAKALASTUS ERI YMPÄRISTÖISSÄ Eri ympäristöissä harrastettavan vapakalastuksen vertailua Pohjoismaiden välillä vaikeutti se, että vain osa kalastustyypeistä mainittiin kaikkia Pohjoismaita koskevissa asiantuntijoiden vastauksissa. Rannikolla heittokalastuksen maalta käsin (meritaimenta lukuun ottamatta) odotettiin lisääntyvän Islannissa ja Tanskassa, kun taas Norjassa ja Ruotsissa ei löytynyt yksimielisyyttä trendin suunnasta. 46 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vetouistelun osalta viimeaikaisen trendin ja asiantuntijoiden tulevaisuuden odotusten erisuuntaisuutta voi selittää se, että kyselyn avointen vastausten perusteella odotukset liittyvät ennen kaikkea usealla vavalla harrastettavan ”raskaan” vetouistelun suosion hiipumiseen
Kategoria ”sosiaaliset vuorovaikutukset” koostui niin ikään neljästä kohdasta, joihin nimettiin kuuluviksi kalastus perheen kanssa, kalastus ystävien kanssa, osallistuminen kalastuskilpailuihin ja jäsenyys paikallisessa kalastusseurassa/kansallisissa kalastusjärjestöissä. Suomalaiset asiantuntijat tunnistivat laajalti toiminnan eettisyyden merkityksen kasvun. Samaa kasvavaa trendiä odotettiin myös muissa Pohjoismaissa. ”Sosiaalinen merkitys kalastuksen merkityksessä korostuu yhdessäolo ystävien ja perheenjäsenten kanssa ja virkistäytyminen.” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 47. Islannin asiantuntijat eivät sen sijaan odottaneet selvää suuntausta raportointikäyttäytymisessä. Kategoriaan ”vastuullisuus” tunnistettiin sisältyvän neljä alakategoriaa, jotka liittyivät kalastajan aikomuksiin ja käyttäytymiseen, jotka edistävät joko suoraan . KALASTAJIEN VASTUULLISUUS ON KASVUSSA Kaikissa Pohjoismaissa odotettiin kasvavana trendinä vapakalastajien vastuullisuuden korostamista, mikä ilmenee esimerkiksi haluna boikotoida ympäristölle haitallisia yrityksiä, pyrkimyksenä ottaa kalastaessa huomioon toiminnan vaikutukset kaloihin ja ympäristöön ja osallistumisena elinympäristöjen ennallistamiseen. Nämä olivat 1) halukkuus välttää sellaisten yhtiöiden tuotteita, jotka eivät suojele elinympäristöjä tai eivät käytä kalakantoja kestävällä tavalla, 2) minimoida kalastaessaan haitalliset vaikutukset kaloihin, 3) edistää aktiivisesti elinympäristöjen kunnostusta ja kalakantojen suojelua sekä 4) halukkuus raportoida kalastusmatkoista ja saaliista kalakantojen yleisen tiedon parantamiseksi. Kategoriaan ”teknologian käyttö” sisällytettiin kaksi alakategoriaa: sosiaalisen median käyttö vapakalastusharrastuksessa sekä modernin teknologian (esim. tai epäsuorasti kalastusresurssien vastuullista käyttöä. Kuva: Juha Ojaharju. Tanskan ja Ruotsin asiantuntijat odottivat kasvavaa kalastajien halukkuutta raportoida kalastusmatkoistaan ja saaliistaan ja myös Suomen ja Norjan asiantuntijat odottivat positiivista muutosta raportoinnissa. TANSKAN, Suomen ja Ruotsin asiantuntijat odottivat kaupunkiympäristössä harrastettavan street fishingin kasvavan. sovellukset, uudet välineet jne.) käyttö. Taustalla on sekä huoli kalakannoista että ajatusmallin muutos (en kuole nälkään, vaikka päästäänkin saaliskalan takaisin).” Suomalaisissa asiantuntija-arvioissa ennakoitiin sosiaalisten vuorovaikutusten merkityksen kasvua tulevaisuudessa, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että vapakalastusmatkoja tehdään yhä useammin ystävien kanssa. Kategoriaan ”saalishakuisuus” sisällytettiin vapaaehtoinen pyydä ja päästä -toiminta sekä kalastus ruoan hankkimiseksi. sääntyvän, mutta Ruotsissa ja Tanskassa ei ennustettu selkeitä muutoksia. ”Kalastajat tiedostavat entistä paremmin kalastuksen vaikutukset kalakantoihin.” ”Arvostetaan yhä enemmän luonnonkalaa.” Kun kalastus on puhdasta, eettistä, ajatuksille ja fyysiselle terveydelle hyväksi, se on positiivista ja harrastusta lisäävää.” ”Nuorille voi olla myös vaikutusta sillä, että kalat kärsivät kalastuksesta.” ”Osa kalastajista ei halua lainkaan tappaa kaloja. Ne olivat ”vastuullisuus”, ”sosiaaliset vuorovaikutukset”, ”teknologian käyttö” ja ”saalishakuisuus”. KALASTAJIEN KÄYTTÄYTYMISTÄ TARKASTELTIIN NELJÄSSÄ KATEGORIASSA Vapakalastajien käyttäytymistä tarkasteltiin neljän kategorian kautta
”Onkikokoisten istukkaiden kalastuksen arvostuksen lasku tulee näkymään kasvavana kiinnostuksena mm. ”Villien lohikalakantojemme tila on heikompi mitä oikeastaan missään muussa sivistysvaltiossa.” ”Heikot lohikalakantamme ajavat suurimman osan näiden lajien kalastajista muihin maihin.” Osa asiantuntijoista taas näki lohikalakantojen elpyvän ja niiden vapakalastuksessa lisääntyvää vetovoimaa Suomessa. Suomen ja Ruotsin asiantuntijat odottivat voimakkaasti petokalojen kalastuksen lisääntymistä, ja myös Norjassa ennustettiin kasvua. ”Tornionjoen ohella muidenkin jokien lohikannat elpyvät. SAALISLAJIT SUOMESSA odotettiin vapapyynnin lisääntyvän yleisimpien petokalojen, kuhan, ahvenen ja hauen suurten yksilöiden osalta. Kuva: Jaana Vetikko. Tietoisuus paikoista on lisääntynyt somen ansiosta.” Asiantuntijoiden odotusten mukaan siis suomalaisten vapaa-ajankalastajien yleisimmät saalislajit ahven, hauki ja kuha tulevat entuudestaan vahvistamaan asemiaan. Osa suomalaisista asiantuntijoista näki lohikalakantojen tilanteen niin huonona, että niiden vapakalastus tulee vähenemään. Suomessa odotettiin vapapyynnin lisääntyvän yleisimpien petokalojen, kuhan, ahvenen ja hauen suurten yksilöiden osalta. Lajin arvostus kalastuskohteena on kasvanut räjähdysmäisesti.” ”Isoja petokaloja lähdetään jahtaamaan entistä kauemmas. Tanskassa, Islannissa ja Ruotsissa asiantuntijat odottivat kasvavaa suuntausta, kun taas Norjassa asiantuntijat odottivat laskua. Sen sijaan odotukset lohen ja meritaimenen jokikalastuksen tulevasta kehityksestä vaihtelivat huomattavasti eri maiden välillä. Ahven, hauki ja kuha vahvistavat asemiaan Yhtenä kokonaisuutena tutkimuksessa käsiteltiin odotuksia tiettyihin lajeihin tai lajiryhmiin kohdistuvassa vapakalastuksessa. Kalateiden rakentaminen ja patojen purku avaavat vapaata vettä kalojen vaeltaa ja tarjoavat lisää mahdollisuuksia kalastajille.” ”Halutaan yhä enemmän elämyksiä, kokea hienoja kalapaikkoja, harvinaistuneita lohikaloja.” Särkikalojen kalastuksen odotettiin lisääntyvän Suomessa, kun taas norjalaiset asiantuntijat eivät odottaneet muutosta, eikä selvää suuntausta havaittu. Suomalaisilla asiantuntijoilla ei ollut kehityksestä yhteistä näkemystä. Lähivesien arvostus on kasvanut ja isoihin yksilöihin keskittyvä kalastusosaaminen parantunut.” ”Jokainen suomalainen voi saada kotikunnastaan yli 10-kiloisen (hauki)jätin. hauen, ahvenen ja särkikalojen pyyntiin…” ”Ilmastonmuutoksen voittajat, särkikalat tulee määrällisesti kasvamaan, jolloin toivon ihmisten heräävän mahdollisuuteen käyttää niitä paremmin ravintona.” ”Venäläiset arvostavat särkikaloja, joita Suomessa on runsaasti.” 48 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suomessa särkikalojen pyynnin lisääntymisen nähtiin liittyvän moneen asiaan, kuten kestävien luonnonkalakantojen arvostuksen lisääntymiseen, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin kalakannoissa ja eri kulttuureista tulevien kalastajien erilaisiin kalalajiarvostuksiin. Norjassa asiantuntijat odottivat rannikkokalastuksen meritaimenen osalta lisääntyvän, ja Tanskassa ja Ruotsissa oli erityisen vahvat odotukset tämän kalastustyypin kasvusta. ”Kuha, hauki ja ahven. ”Suurten petokalayksilöiden vapakalastaminen” mainittiin sekä Tanskan, Ruotsin, Suomen että Norjan asiantuntijoiden vastauksissa
Myös Suomessa ennustettiin pyydä ja päästä -kalastuksen kasvavan voimakkaasti. Suomen asiantuntijat odottivat voimakasta laskua. Monet seurat myös vanhanaikaisia, eivätkä palvele nykyharrastajia.” Ruotsin asiantuntijat odottivat kasvua, ja Norjan ja Islannin asiantuntijoiden keskuudessa ei tunnistettu selvää suuntausta. kalastuksiin osallistuvien nuorten määriä.” ”Ei ole muodikasta osallistua kalastuskilpailuihin, jossa paremmuus mitataan vain saadun kalan määrällä.” Perinteisten kilpailujen tilalle nähtiin kuitenkin nousevan uusin säännöin käytäviä kilpailuja, kuten heittokalastuskilpailujen suosion kasvu: ”Nuorekas ja trendikäs kilpailumuoto, jossa suojellaan myös kalakantoja ja saaliit vapautetaan.” Vapakalastajien järjestäytyminen liittymällä joko paikallisiin tai kansallisten kalastusyhdistysten jäseniksi nähtiin eri lailla eri maissa. Suomessa osa asiantuntijoista näki saaliin merkityksen ruokana vähenevän elämysten sijaan, osa näki saaliin merkityksen puhtaana lähiruokana korostuvan. ”Kalastusmatkoille lähdetään koko perheen voimin yhä useammin.” ”Kalastusta voisi markkinoida enemmän koko perheen harrastuksena. ”Isona tekijänä sosiaalinen media, josta tietoa saa kotisohvalle asti muutamassa sekunnissa. Saaliin merkitys ruokana vähenee ja merkitys elämyksenä kasvaa.” ”Saaliin merkitys ruokana vähenee, jolloin saaliiksi tavoitellaan isoja kaloja, joita on vaikeampi saada.” ”…. Lapsiperheet kaipaavat matkakohteita ja yhteistä tekemistä.” Norjassa ja Tanskassa suurin osa asiantuntijoista ei odottanut muutosta perheen kanssa kalastamisessa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 49. Kiinnostus perinteisiin kalastuskilpailuihin hiipuu Perinteisiin kalastuskilpailuihin osallistuvien kalastajien määrän odotettiin vähenevän Suomessa ja Norjassa, kun taas muissa Pohjoismaissa ei odotettu selvää muutosta. teknisten apuvälineiden käyttö kasvaa edelleen.” ”Teknoligiauskovaisia harrastukseensa ja rekvisiittaan panostavia on jatkossa paljon.” ”Teknologiset: uudet kalastusvälineet ja kalastustavat (mm. Myös kalastuksen perheen kanssa odotettiin lisääntyvän Ruotsissa ja Suomessa, ja erityisesti Islannissa. Kuva: Marcus Wikström. tavallisten kalojen kalastukseen.” Kaikissa viidessä maassa asiantuntijat odottivat vahvasti, että vapaaehtoista pyydä ja päästä -kalastusta (catch and release) harjoittavien kalastajien määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Tällainen haaskaus ei sovi nykyajan kalastajan aatteisiin.” ”Perinteisten saaliin määrään perustuvien kalastuskilpailuiden suosio laskee ja se vähentää ko. TEKNOLOGIA JA SOME SAAVAT YHÄ SUUREMMAN ROOLIN Lähes kaikki pohjoismaiset asiantuntijat olivat yksimielisiä, että sosiaalisen median ja muiden nykyaikaisten kalastusteknologioiden käyttö lisääntyy voimakkaasti. ”Perinteisissä kalastuskilpailuissa kaikki saaliskalat tapetaan, vaikka niitä ei syötäisi. PERINTEISIIN kalastuskilpailuihin osallistuvien kalastajien määrän odotettiin vähenevän Suomessa ja Norjassa. ”Kaikuluotainteknologian kehittyminen, plotterit, gps yms. ihmiset haluavat kalastaa omilla alueillaan ja saada sitä kuuluisaa lähiruokaa.” ”Mahdollisuus saada halvalla ja pienellä vaivalla laadukasta lähiruokaa.” KILPAILUT . ”Halutaan kalastaa kestävästi ja luomusti”. fongaus) lisäävät mielenkiintoa ns. ”Pyydä ja päästä -kalastuksen yleistyminen mahdollistaa myös suuremman kalastuspaineen alla olevien lajien tai alueiden kalastuksen.” ”Pyydystä ja päästä -kalastus tosin vähentää kalan käyttöä suhteessa aikaan, jolloin kalastaja (verkkokalastaja ja vapakalastaja) otti kaikki kalat ruoaksi.” Tanskan, Islannin ja Norjan asiantuntijat odottivat ruoaksi kalastavien kalastajien määrän vähenevän, mutta Suomessa ja Ruotsissa ei havaittu selvää suuntausta tämän käyttäytymisen osalta. Tanskassa asiantuntijat odottivat kasvua niiden kalastajien määrässä, jotka ovat (tai joista tulee) kansallisen kalastusyhdistyksen jäseniä, mutta paikallisten kalastusseurojen jäsenyyksissä ei odotettu muutosta. Suomessa perinteiset kalastuskilpailut nähtiin haaskailevina ja osin epäeettisinä
Tämä sukupolvi todennäköisesti koostuu erittäin monimuotoisesta joukosta, joka tiedostaa vahvasti vastuullisuuden ja hyödyntää laajasti uusia kalastusteknologioita. Vaikka joihinkin tekijöihin, kuten talouden muutoksiin tai ennalta arvaamattomiin tapahtumiin, kuten pandemioihin ja sotiin, on vaikea vaikuttaa, voidaan silti luottavaisesti todeta, että ”Vapakalastuksen suosio Suomessa on valoisa, mutta haasteita täynnä.” TULEVAISUUS KALASTAJIEN vastuullisuuden lisääntyminen kaikissa Pohjoismaissa viittaa siitä, miten kalastajien käyttäytyminen tulee kehittymään tulevina vuosina. Pohjoismaiden välinen yhteistyö, kuten yhteiset tutkimushankkeet ja muut tiedonvaihdon muodot, voivat merkittävästi edistää ymmärrystä vapakalastuksen muutoksista ja auttaa suunnittelemaan tulevaisuuden toimenpiteitä tehokkaammin. Ympäristönsuojelutoimet, kuten vesistöjen kunnostus ja hajakuormituksen vähentäminen, ovat niin ikään keskeisiä tekijöitä houkuttelevan kalastuskokemuksen luomisessa. Vapakalastuksen ylläpitämisessä ja edistämisessä on tärkeää keskittyä keinoihin, jotka vaikuttavat eniten kalastajien valintoihin ja joihin voidaan tehokkaasti vaikuttaa. Kuva: Janne Antila. Silti esimerkiksi kalastajien vastuullisuuden lisääntyminen sekä uusien teknologioiden ja sosiaalisen median käytön yleistyminen kaikissa Pohjoismaissa viittaavat näkemykseen yhtäläisyyksistä toimintaympäristössä sekä siitä, miten kalastajien käyttäytyminen tulee siinä kehittymään tulevina vuosina. Lisätietoa: Tämä kirjoitus on suomenkielinen yhteenveto pohjoismaisesta tutkimuksesta vapakalastuksen tulevaisuudennäkymistä. Osalle vapakalastajia kalastuslupien ja kalastuspaikkojen saavutettavuus on keskeistä. 50 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vapakalastuksen tulevaisuus on valoisa, mutta haasteita täynnä Vapakalastus harrastuksena tarjoaa merkittäviä hyötyjä niin yhteiskunnalle kuin yksilöillekin. Tutkimuksessa mukana olleiden asiantuntijoiden mukaan matkailukalastukseen vaikuttavat erityisesti markkinointi ja tuotteiden laatu. Kalastus kilpailee monien muiden harrastusten kanssa ajanja rahankäytössä, joten potentiaalisten kalastajien vakuuttaminen kalastuksen paremmuudesta vaatii runsaasti viestintäponnisteluja ja -keinoja, joilla onnistutaan tuomaan elävästi esille kalastamiseen motivoivia tekijöitä. Sekä matkailijoille että paikallisille kalastajille on tärkeää, että kalavesien hoito ja suunnittelu vastaavat heidän odotuksiaan. Lisääntynyt vapaa-aika tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita vapakalastukselle. Tämän tutkimuksen taustalla ollut projekti on tästä hyvä esimerkki. (2024) Future trends in angler behavior – lessons from a Delphi study in the Nordic countries, Fisheries Management and Ecology (painossa). Koska asiantuntijat korostivat, että monet näistä trendeistä koskettavat erityisesti nuoria, aloittelevia kalastajia, tutkimus tarjoaa näkymän siihen, millaisia seuraavan sukupolven kalastajista voi kasvaa. LOPUKSI Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vaikka Pohjoismailla on runsaasti mahdollisuuksia yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon, jokaisella maalla on myös omat erityiset haasteensa ratkaistavana. Kansallisilla kampanjoilla voidaan tehostaa markkinointia siten, että yrittäjät osallistuvat itse sisällöntuotantoon. Laajemmat tulokset, taustat ja viitteet löytyvät kahdesta julkaisusta Stensland et al. Se myös käyttää sosiaalista mediaa tehokkaasti lisätäkseen tietoisuutta ekologisista kysymyksistä ja parhaista kalastuskäytännöistä, sekä koordinoidakseen elinympäristöjen kunnostustoimia. (2024) A Delphi-study to identify drivers of future angling participation in five Nordic countries, Fisheries Management and Ecology (painossa) ja van den Heuvel et al. Pohjoismaat voisivat yhdessä markkinoida itseään houkuttelevina matkailukalastuskohteina, hyödyntäen kunkin maan ainutlaatuisia vahvuuksia. Esimerkiksi viranomaisten ja muun hallinnon aktiivinen osallistuminen verkkoyhteisöihin ja -alustoihin sekä kalastajasovellusten kehittäminen voisivat auttaa sekä kalastuksen seurantaa että tarjota työkaluja kalastajien kouluttamiseen ja motivointiin. Tämä kalastajaryhmä muodostaa uudenlaisia yhteyksiä perinteisten kalastusorganisaatioiden ulkopuolella
Entä kirjailijan uran jatko. Kirjat T E K ST I IS MO MA LI N Kalaretkiä pohjoisen virroille ja järville – VALITUT TARINAT Kalastuskirjallisuuden grand old man Sulo Tiainen on koostanut kirjailijan uransa kalastustarinoista kokoelman ”Kalaretkiä pohjoisen virroille ja järville”. Kalaretkiä pohjoisen virroille ja järville – Valitut tarinat Sulo Tiainen Väyläkirjat ISBN 978-952-396-199-9 KYMIJOKI KYMIJOEN länsihaaran vesivoimalaitoksiin rakennettava kalatiet Alkuvuonna 2023 Varsinais-Suomen ELY-keskus haki muutoksia Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin Kymijoen länsihaaralla. Mielenkiintoisen vastinparin Venäjälle tarjoavat tarinat, jotka kuvaavat perhokalastusta ”kalastajan paratiisinakin” pidetyssä kaukana etelässä sijaitsevassa Uudessa-Seelannissa. Kokeneelta kalamieheltä ja kirjoittajalta löytyy varmasti paljonkin annettavaa esimerkiksi kalastustietoa sisältävien kirjoitusten tekijänä, jos vain hänellä itsellään kiinnostusta aiheeseen vielä riittää. Siellä meno on länsimaisiin tapoihin tottuneelle suomalaiselle sittenkin tutumpaa kuin itänaapurissa. Kalatalousmaksujen käyttökohteita tulevat olemaan kalakantoja ja kalastusta tukevat toimenpiteet, kuten kalataloudelliset kunnostukset ja tukija kotiutusistutukset. Vaikka uutuusteoksen nimi tuo mieleen Tiaisen aiemmistakin teoksista tutuksi tulleet Suomen, Norjan ja Ruotsin Lapin kalaisat joet ja järvet, niin mukana on myös kuvauksia jalokalan ja jonkin verran muunkin kalan kalastamisesta esimerkiksi Venäjällä, jossa pyynnin kohteena ovat muun muassa Jokangan lohet ja taimenet sekä Baikalin suuret ahvenet. Näin on ainakin Tiaisen elävästi kirjoitetusta kuvauksesta päätellen. Tarkkailuvelvoitetta tarkastellaan uudelleen kalateiden toteutusta koskevassa erillisessä lupaprosessissa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) hyväksyi pääpiirteissään muutokset viime joulukuussa, ja voimayhtiö velvoitetaan suunnittelemaan ja rakentamaan voimaloille kalatiet. Tätä Tiaisen kirjaa voi pitää jopa jonkinlaisena hänen kalastuksellisena testamenttinaan, sillä sen takakansitekstissä hän kertoo tulleensa – ikävuosien kartuttua – siihen tulokseen, että on aika lopettaa pohjoisen kalaretket. ELY-keskuksen hakemuksessa haettiin myös tarkkailuvelvoitetta vesivoimalaitoksille. Siihen hän on valinnut kertomuksia aiemmista tarinaja pakinakokoelmistaan, jotka on julkaistu vuosina 19902018. Aluehallintoviraston päätöksestä on vielä käynnissä muutoksenhakuvaihe eli päätös ei ole vielä lainvoimainen. Saa nähdä, malttaako Tiainen, joka on ollut henkeen ja vereen perhokalastaja jo jostain 1970ja 80-luvulta asti, pysyä poissa kalavesiltä. Yhtä kaikki Tiaisen kerronta tempaa lukijan mukaansa, kun kalastusretkien vaiheet rasittavine vaelluksineen, toisinaan sattuvine eksymisineen ja jopa vaaratilanteineen on korkeatasoista. Hän lisää vielä, että on kirjoittanut elämänsä kalatarinoihin. Kalatievelvoitteen lisäksi aluehallintovirasto määräsi voimalaitoksille uudet vuotuiset kalatalousmaksut: Ahvenkoskelle 116 000 euroa ja Klåsarölle 44 000 euroa. Ja luontokuvaus sekä itse kalastuksen kuvaaminen ovat tietenkin myös kiitoksen arvoisia. Lisäksi mukana on Tiaisen Perhokalastussekä Metsästys ja Kalastus -lehdissä julkaistuja juttuja. Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitosten alkuperäisissä luvissa kalatalousvelvoite sisälsi velvoitteen kalateiden rakentamisesta ja kunnossapitämisestä, mutta myöhemmin velvoite muutettiin kalatalousmaksuksi. Vaikka Venäjä onkin Suomen naapurimaa, olosuhteet ja paikallinen kulttuuri olivat ja ovat varmaan vieläkin siellä varsin toisenlaiset kuin mihin suomalaiset kalamiehet ovat tottuneet. Samaa voi sanoa ihmiskuvauksesta, sillä kalakaverusten välinen ystävyys, erilaiset luonteet ja jännitteetkin tuodaan hienovaraisen onnistuneesti esiin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 51. ELY-keskuksen mukaan kalataloudelliset olosuhteet Kymijoella ovat kuitenkin muuttuneet olennaisesti, minkä takia voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttaminen on perusteltua
Nippujen väliin muutamia sopivia kimalteita esim. Esittelen tässä jutussa kaksi omaa luottoperhoani kevään hauenkalastukseen. Itse en liiemmin ”päivän väriin” usko, mutta näiden kahden perhon kanssa on tullut vastaan tilanteita, jolloin oikeastaan mikään muu perho ei toimi. perhonurkka TE K ST I JA K U V AT E ETU H Y V ÄR I KEVÄTPERHOA hauelle Tinseli Koukku: 4/0 Pyrstö: Hopea Magnum Flashabou Siipi: Alle harmaa Bucktail ja päälle hopea flashabouta 3 nippua Kurkku: Pearl Ripple Ice Fiber Selkä: Hopea Ripple Ice Fiber ja päälle Gun Metal Angel Hair KEVÄÄLLÄ hauelle maistuu vähän pienempi perho. Kuvan perhojen koko noin 16 senttiä. Sopiva yleiskoko varsinkin kutuajan lähellä on noin 1418 senttiä. Usein hieman peruskokoa pienempi perho on tuottanut hyviä tuloksia ja käytänkin nykyisin keväällä pääsääntöisesti pykälää pienempiä perhoja kuin syksyllä. KAKSI KOVAA Punamusta Koukku: 4/0 Pyrstö: Punainen Schlappen Siipi: 2 nippua punaista Bucktailia ja 1 nippu mustaa. Krinkle Mirror Flash Alasiipi: 1 nippu punaista ja 1 nippu fl keltaista Bucktailia Kurkku: Fl keltainen Craft Fur Selkä: Musta Nayat 52 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nyt onkin sopiva aika sitoa kevään ottipelit valmiiksi. Ilman niitä en vesille lähde. PUNAMUSTA Legendaarinen perhoväri hauelle, joka on yleisesti mielletty erityisen toimivaksi syksyn tuhnukelissä ja hämärissä olosuhteissa. KALAPAIKOISTA Keväällä kalat kerääntyvät kudun ohjaamina mataliin lahtiin kutemaan ja ennen kutua niitä on mahdollista näiltä alueilta tavoittaa. Kevät lähestyy hiljalleen. Monesti aktiiviset kalat eivät ole parkissa tutusti kaislan reunassa, vaan kaislan ulkopuolella, kuitenkin muun vesikasvillisuuden alueella. Vastaavasti taas usein, lämpiminä päivinä hauen syöttikala tuntuu siirtyvän kaislan sisälle todella matalaan veteen, jolloin syövää kalaa löytyy myös sieltä. H auen kudun lähestyessä keväällä kalastus voi olla yhtä juhlaa, mutta monesti passiivisten kalojen iskurefleksin laukaisu tuottaa haasteita. Tästä syystä perhon käyttö jäi keväällä vähemmälle, kunnes joitakin vuosia sitten tajusimme värin toimivan erittäin hyvin myös kevään kirkkaina päivinä
Vastuullinen kalastus Keväällä kalastettaessa on hyvä muistaa muutamia asioita kalakantojen hyvinvoinnin osalta: ?. Usein vaan ei kovin montaa perhoa tarvita. . Väkäset on syytä puristaa koukuista lyttyyn, jolloin kalojen irrottelu helpottuu huomattavasti. TINSELI Vuosia sitten olimme kaverini kanssa heittäneet aamusta pitkälle iltapäivään saamatta käytännössä tärppiäkään. Kyseessä on todellinen yleisperho kaikkiin olosuhteisiin ja usein tulee vastaan tilanteita, joissa syystä tai toisesta kyseinen väri on täysin suvereeni. Monesti nämä kuluneetkin yksilöt toimivat todella hyvin niin pitkään, kun niitä viitsii heittää. ?. Epätoivon hetkillä kaivoin rasiastani pienen tinselin. LAHDEN perukka vielä jäässä, mutta kalat löytyivät tässäkin tapauksessa keskeltä lahtea kolmen metrin vedestä. Jos kalat ovat silmin havaittavissa matalassa vedessä kutemassa, on ne syytä jättää rauhaan ja siirtyä toisaalle. Kudun häiritsemistä tulee ehdottomasti välttää. Tästä alkoi uskomaton tykitys kalojen lyödessä hulluna tinseliin muiden perhojen pyytäessä edelleen täysin tyhjää. Vastuullisuus VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 53. Sink 3-4 -siima on usein ollut toimivin, eikä haittaa, vaikka perho välillä kyntäisikin ihan pohjia myöden. Tämä perho toimii usein parhaiten nopeasti uppoavalla siimalla ja nopeahkolla uitolla. VESILLE on mukava lähteä, kun rasiat ovat täynnä perhoja. Tuntuu, että nopeasti kalan näkökenttään ilmestyvä perho saa kalan hermot pettämään. . . ONNISTUNEEN kalapäivän jäljiltä perho on yleensä loppuun syöty. Kaloja tulee aina käsitellä varoen. Jos vähänkään asiasta on epäilyä, on syytä siirtyä muualle
Jo yli 150 jäsenseuralla on koulutettu jäsenrekisterin hoitaja ja on ollut ilo huomata, että rekisteriä myös käytetään seurojen viestintään. . Uuden ilmeen myötä parhaat kalastusvinkit löytyvät sivujen selaajille helposti. Uusien verkkosivujen suurin mullistus on valtakunnallinen ja kaikille yhteinen tapahtumakalenteri, johon seurat ja piirit voivat ilmoittaa omia tapahtumiaan. UUSITTU VERKKOSIVUSTO JA VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI Vuoden 2024 aikana SVK:n verkkosivut uudistuivat. . Seura syöttää ytimekkään toimintansa kuvauksen ja yhteystietonsa Sense-jäsenrekisteriin, josta ne päivittyvät . Tapahtumat tulevat kaikkien yhteisessä tapahtumakalenterissa näin kaikkien saataville ja osallistujamäärät saadaan nousuun. Uusien verkkosivujen suurin mullistus on valtakunnallinen ja kaikille yhteinen tapahtumakalenteri, johon seurat ja piirit voivat ilmoittaa omia tapahtumiaan. Liittymislomake helpottaa jäsenhankintaa seuran omassa verkkoviestinnässä tai vaikkapa tapahtumissa, joissa uusi jäsen pääsee liittymään seuraan kännykällään. Tapahtumat ovat myös merkittävä tapa hankkia uusia jäseniä seuraan. TULE SEURAANI -teemavuosi tarjoaa kalastusseuroille mahdollisuuden palvella jäseniään paremmin TEKSTI PEKKA LEHDES A lkanutta Tule seuraani -teemavuotta varten SVK tarjoaa jäsenseuroilleen uusia työkaluja palvella paremmin jäseniään ja tuoda oma toimintansa näkyvämmäksi tuleville uusille jäsenille. HYÖDYNNÄ JÄSENREKISTERI! Uudistettu jäsenrekisteri tarjoaa seuroille nykyaikaiset ja paremmat mahdollisuudet pitää yhteyttä omaan jäsenistöönsä. SEURAT PAREMMIN ESILLE SVK:N VERKKOSIVUILLA Uusilla verkkosivuilla seuroilla on myös mahdollista esitellä itseään ja toimintaansa entistä paremmin. Tapahtumat ovat myös merkittävä tapa hankkia uusia nuoria jäseniä seuraan. Näin tapahtumat tulevat kaikkien saataville ja sitä myöden tapahtumien osallistujamäärät saadaan nousuun. Jäsenrekisteriin kytketyn sähköisen liittymislomakkeen on ottanut käyttöön jo reilusti yli sata seuraa. SVK jäsenseuroineen on saanut jo yli 1200 uutta jäsentä sähköisen liittymislomakkeen kautta. 54 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Heidän nimensä julkaistaan myös järjestön somekanavissa ja lehdessä. Vapaa-ajankalastajat arpovat: 1. Piirien sivut myös löytyvät aiempaa helpommin, kun niiden osoitteet on yhtenäistetty muotoon pohjanmaa.vapaa-ajankalastaja.fi, lounais-suomi.vapaa-ajankalastaja.fi jne. Koulutuksetkin löydät aina SVK:n verkkosivujen tapahtumakalenterista vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat. 3. KOULUTUSTA TARJOLLA SVK tarjoaa seuroilleen myös laajan setin seuratoimintaa tukevaa koulutusta. Lahjakortti Ruotoon, Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa, arvo 100 €. SVK:n Tule seuraani -teemavuoden yksi tärkeimmistä tavoitteista on uusien jäsenten hankinta. Piirien uudet sivut noudattavat SVK:n sivujen ilmettä. MYÖS PIIRIEN SIVUT UUDISTUIVAT Piirien uudet verkkosivut julkaistiin tammikuussa. Näistä hyvänä esimerkkinä voit käydä katsomassa SVK:n verkkosivuilla, miten vaikkapa vuoden kalastusseuraksi valittu Pornaisten Nuorten Kalastusseura on itsensä esitellyt. Samoin piirin seurat esittelyineen päivittyvät automaattisesti SVK:n jäsenrekisterin ja verkkosivujen kautta piirien sivuille. Kalankäsittelyvälinesetti (fileointiveitsi, kalapiikki, teroituspuikko), arvo 60 €. Teemavuoteen kannattaa lähteä mukaan hyödyntämällä mahdollisimman laajasti kaikki SVK:n tarjoamat tukitoimet. . Seuratoimintaa tukevan koulutuksen tarjonta ja aiheet muotoutuvat seuroista saadun palautteen pohjalta. Nyt kannattaa olla jäsen useammassa seurassa Vapaa-ajankalastajien arvonta monijäsenille Suomen Vapaa-ajankalastajat arvostaa kaikkia jäseniään ja haluaa palkita muutaman heistä. Arvonta suoritetaan 26.3. kuluvan vuoden jäsenmaksun useampaan seuraan (tai seuraan ja henkilöjäsenyyden) maksaneiden kesken ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Tapahtumakalenterista löytyy myös laaja setti seuratoimintaa tukevaa koulutusta. Lahjakortti Ruotoon, Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa, arvo 75 €. Lue lisää teemavuodesta vapaa-ajankalastaja.fi/tuleseuraani VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 55. Piirien sivuilla voidaan julkaista myös piirien ja niiden jäsenseurojen kilpailutulokset. Tarjolla on hyvää hallintoa, tapahtumaviestintää, somekoulutuksia, jäsenhankintaa jne. Jos kuulut useampaan kalastusseuraan tai olet seurajäsenyytesi lisäksi SVK:n henkilöjäsen sekä maksat vuoden 2025 jäsenmaksusi eräpäivään mennessä, olet mukana arvonnassa. . automaattisesti SVK:n verkkosivuille ja sitä kautta myös piirien verkkosivuille. 2. Tapahtumakalenterista löytyy kilpailuja niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin kisaajille eri puolelta Suomea. Piirien sivuille suodattuu automaattisesti ne piirin tapahtumat, jotka on toimitettu SVK:n valtakunnalliseen tapahtumakalenteriin
Valituksi tuli vuonna 2016 perustettu Pornaisten Nuorten Kalastusseura ry (Pnks), joka on vakiinnuttanut asemansa yhtenä alueensa vireimmistä kalastusseuroista. PYYTEETÖN TYÖ NUORTEN HYVÄKSI TOI VALINNAN Seuran puheenjohtaja Osku Kuusela uskoo, että valinta vuoden kalastusseuraksi ansaittiin ennen kaikkea sillä pyyteettömällä työl56 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Seuran toiminnan kovaa ydintä on viikoittainen nuorten kerho, jossa askarrellaan ja opetellaan kalastuksen saloja”, viestintätoimikunta totesi perusteluissaan. Toiminnassaan se hyödyntää aktiivisesti Pornaisten Mustijokea ja pienvesistöjä, mutta osallistuu aktiivisesti myös muiden seurojen ja SVK:n tapahtumiin. LAPSET ja nuoret ovat Pornaisten Nuorten Kalastusseuran toiminnan keskiössä. Seura on opettanut kalastusta nuorille ja lapsille myös aktiivisella koululuokkien ja päiväkotiryhmien ongittamisella. Siihen kuuluu tällä hetkellä yhteensä 91 nuorta ja aikuista jäsentä. JÄSENISTÖLLE VAPAASTI LAINATTAVIA SOUTUVENEITÄ LÖYTYY USEIDEN PIENTEN VESISTÖJEN RANNOILTA. Valinnan tehneen SVK:n viestintätoimikunnan mukaan Pornaisten Nuorten Kalastusseura on merkittävä nuorten kalastusharrastuksen mahdollistaja Keski-Uudenmaan alueella. Seuran omistamia ja jäsenistölle vapaasti lainattavia soutuveneitä löytyy useiden pienten vesistöjen rannoilta, mikä mahdollistaa omaehtoisen kalastuksen nuorille ja heidän vanhemmilleen. ” TE K S TI IS M O MA LIN KUVAT O SK U KU U S E LA N A R K IS TO seurat esittelyssä Vuoden 2024 KALASTUSSEURA Pnks on merkittävä nuorten kalastusharrastuksen mahdollistaja Keski-Uudenmaalla S uomen Vapaa-ajan Kalastajat (SVK) julkisti syyskokouksessaan vuoden 2024 kalastusseuran
Itse olen pyrkinyt ja onnistunutkin tässä hyvin”, hän sanoo. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 57. YHTEISTYÖ PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN KANSSA ON LÄHTÖKOHTA Kuusela korostaa, että yhteistyö paikallisten päiväkotien ja koulujen kanssa on Pnks:n toiminnan tärkeimpiä lähtökohtia. ”Heidän joukossaan on yhteistyökumppaneitamme, kuten kalastusoppaita, mutta myös esimerkiksi Tommi Liimatainen tuli meille kertomaan nuorille perhokalastuksesta, kun oli kuullut seurastamme ja sen toiminnasta”, Kuusela mainitsee. PORNAISTEN Nuorten Kalastusseuran puheenjohtajan Osku Kuuselan mielestä työ nuorten parissa on palkitsevaa. lä, jota seurassa on nuorison hyväksi tehty, vaikka sen toiminnassa on mukana kaikenikäisiä ihmisiä. Lisäksi seura on saanut tähän asti käyttää ilmaiseksi leireillään myös seurakunnan ja kunnan yhteistä leirikeskusta Halkialla. ”Pilkkitapahtumia toki voi järjestää, mutta niissäkin pitää olla mukana makkaranpaistoa, reiät valmiiksi kairattuina ja kaikuluotaimet käytössä, ja kesto korkeintaan 2-3 tuntia, jotta ne nuoria houkuttaisivat”, Kuusela sanoo. ”Vaivaahan näistä tapahtumien järjestämisistä on, mutta on palkitsevaa nähdä lasten riemu ison kalan, tai oikeastaan minkäkokoisen kalan tahansa tullessa saaliiksi. Myös uusia nuoria jäseniä saadaan riveihimme näiden tapahtumien ansiosta”, Kuusela selvittää. ”Varsinainen leirijärvemme Isojärvi on kalaisa ja kuhakanta on siellä vahva, mutta myös isoa haukea on tarjolla. Hänet löytääkin melkein joka lauantai Mustijoen varrella sijaitsevasta vanhasta vedenpuhdistamosta, jossa hän vetää seuran nuorten kalakerhoa. Sekään ei aluksi ottanut oikein tulta, kun lajit olivat vapaat ja kalapaikkojen piti sijaita järvillä, joiden rannoilla seuralla oli veneitä. Kiitos hyvien ja anteliaiden yhteistyökumppanien niitä riittää. ”Itse käytän paljon vapaa-aikaani nuorten kalakerhon ja kalastusleirien vetämiseen. KUNTA SUHTAUTUU SUOPEASTI NUORISOTOIMINTAAN Pornaisten kunta suhtautuu suopeasti seuroihin, joissa enemmistö jäsenistä on nuoria, antamalla niille harrastetilat ilmaiseksi käyttöön. Muutamalta lahjoittajalta voimmekin odottaa varmasti lahjoitusta joka vuosi, ja periaate on se, että kaikki saamamme välineet jaetaan nuorten käyttöön”, Kuusela lisää. Se on järjestänyt muun muassa kalastuksellisia päiväkotipäiviä, ongittanut koulujen seitsemäsluokkalaisia ja järjestänyt lapsille ja nuorille muutoinkin kalastustapahtumia. Kilpailut PORNAISTEN Nuorten Kalastusseura innostaa nuoria kalastusharrastuksen pariin myös ongittamalla koululaisia. Lisäksi keväällä järjestettävän leirin aikana voimme käydä kalassa myös Mustajoella ja muillakin järvillä, sillä seuralla on veneitä eri paikoissa ja lisäksi jäsenet tuovat myös omia veneitään leirillä käytettäväksi”, Kuusela kertoo. Valinta lämmittää Kuuselaa myös siksi, että seuratyöstä tulee harvoin tekijöilleen yleensäkään kiitosta. Lisäksi se on kerhon käytettävissä tarpeen mukaan muulloinkin kuin lauantaina”, Kuusela kertoo. Voiton veikin viimeksi 12-vuotias juniori tuloksella ahven 31 cm, hauki 84 cm, kuha 50 cm, kirjolohi 47 cm ja ruutana 40 cm”, Kuusela selvittää. ”Etu on merkittävä kannaltamme, koska tilaa ei tarvitse myöskään jakaa minkään muun paikallisen kerhon kanssa, joten esimerkiksi maalatut vaaput voi jättää sinne kuivumaan. Esimerkiksi lauantaisin pidettävään kerhoon menee valmisteluineen yhteensä viisi tuntia, mutta ei se haittaa, sillä työ nuorten parissa on palkitsevaa”, Kuusela kertoo. ”Joka tapauksessa jaamme kaikissa kerhoilloissamme ja tapahtumissamme vieheitä ja muita kalastusvälineitä. Nuoret eivät ole kilpailuhenkisiä Toimittuaan tiiviisti nuorille suunnatun kalastusseuran vetäjänä noin kymmenen vuoden ajan Kuusela on oppinut, etteivät he ole kovin kilpailuhenkisiä, eivätkä heitä kiinnosta ainakaan perinteiset pilkkikisat. ”Nyt kun kilpailulajeina ovat hauki, kuha, ahven, ruutana ja turpa, joilla on myös kertoimet, ja yksi kilpailukohde löytyy Suomenlahdelta sekä lisäksi kisakalan voi pyytää omalta mökkijärveltä, kiinnostus kisaa kohtaan on noussut. Sen sijaan nuoretkin ovat ottaneet aika hyvin omakseen seuran sisäisen suurimman kalan kilpailun, jossa pyritään avovesikauden saamaan mahdollisimman pitkiä kaloja viidestä eri kalalajista. Kun se siirtyi kokonaan viime vuonna kunnan omistukseen, alettiin sen käytöstä periä pientä vuokraa. Pnks:n käytössä on vanha veden puhdistamo Mustijoen rannalla ja seuran kerho kokoontuu siellä joka lauantai klo 11-14. Otankin valintamme suurena kunnianosoituksena”, hän sanoo. ”Kun ajattelee, että SVK:ssakin on noin 450 seuraa, niin ymmärtää, ettei tällainen kunnia ihan jokaisen seuran kohdalle osu. Myös vierailijoita riittää hyvin seuran tilaisuuksiin kertomaan kalastuksesta. Vinkkinä kalastusseuroille ja muillekin yhdistystoimijoille Kuusela korostaa, että on tärkeää myös luoda hyvät suhteet paikallisiin yrittäjiin ja luoda laaja suhdeverkosto. ”Heiltä löytyy melkoisen varmasti kiinnostusta nuorten harrastuksen tukemiseen
Kun Käykää Kalassa -uistinta meni kaupaksi 262 kpl ja kahta muuta uistinta yhteensä noin 120 kpl, niin kampanjan nuorisotoimintaan kertyneeksi summaksi muodostui lopulta 764 euroa. RÄPFAIJA on tuttu sadoille tuhansille ihmisille some-kanaviensa kautta – esimerkiksi hänen Youtube-videoillaan on nyt noin 90 000 seuraajaa. 58 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Joku sopiva kumppaniorganisaatio kuitenkin toki on löydettävä. Joku vastaavanlainen hanke tulevaisuudessa ei kuitenkaan tunnu mahdottomalta”, hän sanoo. Kuva: Räpfaijan arkisto. Lisäksi hänet voi tavata helmikuussa Helsingin Vene 25 Båt -messuilla, joilla hän on markkinoimassa kalastusharrastusta erityisesti nuorille. KUN RAJA YLITTYY, KAIKKI 100 000 YOUTUBE-SEURAAJAA KUTSUTAAN KALAAN Räpfaija pitää uistinten myyntiä kohtuullisen hyvänä, vaikka kesällä toteutettuna hanke olisikin todennäköisesti ollut tuottoisampi. Kuva: Taneli Nyholm. Kaikkien seuraajien saaminen paikalle yhdellä kertaa on tietenkin epärealistista, mutta 2 000 kävijää yhteen ja samaan tapahtumaan voi olla ihan mahdollista”, Räpfaija arvioi. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. ”Ajattelin, että sellaiset 500 uistinta olisi voinut mennä kaupaksi. KUUSAMON Uistimen Kimmo Korpua luovutti Räpfaijan Käykää Kalassa-uistimen tuotosta 764 euroa Fisuun-nuorisotoiminnan tukemiseen. Nyt heitä on noin 90 000. Toki hän kaiken aikaa suunnittelee myös uusia omia kalastusreissuja. ”He kyselevät minulta usein vieheitä ja muita kalastusvälineitä lahjaksi, kun heillä itsellään ei ole niihin varaa, eivätkä vanhemmatkaan niitä heille syystä tai toisesta hanki”, Räpfaija kertoo. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Jokaisesta kampanjan aikana myydystä uistimesta tilitettiin kaksi euroa Suomen Vapaa-ajankalastajien Fisuun-nuorisotoiminnan edistämiseen. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Kun 100 000 seuraajan raja rikkoutuu, hän aikoo kutsua kaikki videoidensa seuraajat kalaan. Samanaikaisesti Kuusamon Uistimen verkkokaupassa myytiin myös Räpfaijan kahta muuta erikoisuistinta, Kalle Rapfaija Räsästä ja Ville Rapfaija Lätkää. Räpfaija kertoo, että hänellä on jatkossakin kaiken aikaa eri somekanavilla kaikenlaisia virityksiä, kuten uusia Youtube-videoita musiikista, salibandystä ja tietenkin kalastuksesta. ”Minulla on myös idea, että kutsun kalaan kaikki Youtube-seuraajani päiväksi, kun heidän määränsä ylittää 100 000:n rajan. Toisaalta en ole kauhean pettynyt, koska en oikein tiennyt, mitä odottaa, kun tällaisesta minulle ei ole aiempaa kokemusta. Räpfaija alias Ville Vuorinen kertoo saaneensa idean uistinhankkeeseen hänen kalastusaiheisia Youtube-videoitaan seuraavilta nuorilta. TEKSTI ISMO MALIN Käykää Kalassa -uistimen tuotosta osa SVK:n Fisuun-nuorisotoiminnan edistämiseen Räpfaija: Nuoret tarvitsevat KALASTUSVÄLINEITÄ! R äpfaijan ja Kuusamon Uistimen yhteistyössä kehittämää Käykää Kalassa Räsästä oli myynnissä Kuusamon Uistimen verkkokaupassa viime vuoden marras-joulukuussa
Tärkeää oli yhdessä tekeminen ilman kilpailuihin liittyvää pärjäämisen painetta. Erikoista sunnuntaina oli, että kalaa löytyi välillä siten, että kaikuluotaimessa “kalapatja” saattoi olla useita metrejä paksu. Pilkkikilpailuja on viikonvaihteet pullollaan, ja kun päivätkin ovat pidentyneet, myös iltakisat ovat hyvin yleisiä. Maaliskuu on hyvää aikaa leireillä, ja jotta ei tulisi kalastusähkyä, pilkkileirin voi järjestää kevyemmälläkin tapaa esimerkiksi kahtena päiväleirinä. TÄLLÄ kokoonpanolla vietettiin kaksipäiväistä pilkkileiriä viime maaliskuussa Mikkelin Kyyvedellä ja Saimaan Louhivedellä. Molemmista kohteista oli hyvät mahdollisuudet saada isojakin ahvenia, eikä Kyyvesi pettänytkään odotuksia, sillä suurimmat ahvenet koputtelivat puolen kilon rajaa ja muutenkin ahvenen keskipaino oli todella hyvä. Myös sunnuntaina osallistujat levittäytyivät pitkin järveä ja kuten lauantainakin kaikki saivat hyvin kalaa. Leiri sai tukea Pohjois-Savon Ely-keskuksen jakamista kalastonhoitomaksuista kertyneistä varoista. Nuorilla oli kaikesta päätellen tosi hauskaa, ja kun kala molempina päivinä söi hyvin, onnistuminen oli liki sataprosenttinen. POLTE JÄÄLLE OLI KORKEALLA Sunnuntaiaamun kokoontumispaikalle Pitkäjärven ABC-asemalle saapuivat kaikki hyvissä ajoin. PILKILLÄ KYYVEDELLÄ JA SAIMAAN LOUHIVEDELLÄ Mikkelissä pääpaikkaansa pitävä Rantakylän Kalakaverit järjesti nuorilleen kaksipäiväisen pilkkileirin viime maaliskuun loppupuolella. Päiväleiritykseen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse miettiä majoitusratkaisuja, ja muonituksen järjestäminenkin on niiden kohdalla tavallista helpompaa. Toki kaiken varalta myös vakuutus on hyvä hankkia. Toisaalta kukkokalan määrä ylitti kyllä kaikki odotukset. Siitä oli hyvä lähteä latautumaan sunnuntain Saimaan koitokselle. Toki kaikista osallistujista hieman huokui edellispäivän tiukka puristus, mutta silti fiilis lähtijöillä oli korkealla. Sunnuntaina kalastus erosi lauantaista siten, että nyt pilkittiin yli kymmenestä metristä, kun edellispäivänä kalastaminen keskittyi alle neljään metriin. Sunnuntaina jäi mieltä kaivelemaan se, että isomukset olivat meitä kalastajia viekkaampia. Vaikka kilpailuja on pilvin pimein, on hyvä myös muistaa nuoret ja heidän kalastusmahdollisuutensa. Kalatiheydet olivat siis kohdillaan! Ei kisailua, vaan kalastusta hyvässä seurassa Rantakylän Kalakavereiden pilkkileirillä oli hyvin rento meininki. TEKSTI AKI HIRVONEN KUVAT JANNE TARKIAINEN VARSINKIN Kyyvedestä nousi varsin kookkaita ahvenia. Periaatteessa riittää, kun kokoaa asiasta kiinnostuneet nuoret yhteen, hankkii muutaman apukäden talkoisiin sekä varaa kevyttä purtavaa kalastuksen lomaan. Rento meininki VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 59. Päivän mittaisilla pilkkileireillä AHVEN NAPSI HANAKASTI Välillä mentiin yöksi kotiin M aaliskuu on ainakin täällä eteläisemmässä Suomessa ehkä se kuumin pilkkikuukausi. Pienellä vaivalla siis pystyy järjestämään merkittävääkin toimintaa! Päiväleirien järjestämiseen yksi vaikuttava tekijä ainakin täällä Etelä-Savossa on sopivien leiripaikkojen vähäisyys etenkin talviaikana. Lauantaina kotiin lähdön hetkellä kaikilla oli suut messingillä kalojen ja muunkin päiväohjelman ansiosta. Ajomatka kohteeseen Louhiveden keskiosille tuntui hieman pitkälle, mutta kun kohteeseen pääsimme, polte jäälle oli kaikilla suuri. Pilkkikohteiksi valikoituivat ennakkoon jo testatut paikat Mikkelin Kyyvedeltä sekä Saimaan Louhivedeltä. Toki lauantain Kyyveden reissulta tuli myös kukkokoon ahventa kotiin viemiseksi. Noin kilometrin taaperruksen jälkeen olimme taukopisteellä jonne osa varusteista, lähinnä eväistä, jäi odottelemaan puolen päivän taukohetkeä. Myös kalan saantimahdollisuus paranee, ja mitä pidemmälle kevät etenee, sitä mukaa bileet jään alla tuntuvat vain paranevan
Aamulehti 4.12.1930 kertoi seuraavaa: JÄÄKAIRA . Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . . Pora ei kuitenkaan tuntunut kokeiluissa erityisen käytännölliseltä. Kuvaan lisätty vuoden 1929 jääkairan patenttipiirros. Kesäaikana se soveltuu mainiosti aidanseipäitä ja paaluja pystyttäessä, puisia vesiputkia tehtäessä ym. moninaisiin tarkoituksiin. JÄÄKAIRALLA toteutetut talviluotaukset aloitettiin vuonna 1931 hyvien koetulosten jälkeen. . Mannosen lähettämä, kaira päätyi tuotantoon. tarkoituksiin, missä jäähän on tehtävä useampia reikiä nopeasti. SUOMEN merimuseon esinekokoelman neljä noin 130 cm pitkää jääkairaa. kairojen tekijä Kalle Virtanen Etelä-Pirkkalasta on jälleen huomattavasti parantanut jääkairaansa. Maanmittauksen 1933 aikakauskirja kertoi kuvan kera, että syvyyksien talviluotauskustannukset oli saatu käänteentekevästi laskemaan, kun jääkaira oli keksitty ja otettu käyttöön. huhtikuuta 1929 helsinkiläisen sotilasvirkailija Aleksander Karjalaisen ja koivistolaisen laivuri Joh. Jo vanhastaan tunnettu jääym. Kuva: finna.fi, Suomen kansallismuseo. RUOTSALAINEN Mora lapiokaira on peräisin 1960-luvun alusta. Kokeiltaessa Tohloppijärven jäällä se kevyellä vääntämisellä lävisti 6 tuuman läpimittaista reikää 30 tuuman (76 cm) vahvuudelta ½ minuutissa. Erilaisia jääkairoja oli tuolloin kehitelty myös muualla ja 1930-luvulla jääkairoja tuli myyntiin laajemmin. Jääkairan historiaa J ääkairan keksijää ei tiedetä, mutta tieteellisiin tarkoituksiin jäätä on kairattu jo 1840-luvulla. Yksi kairamies korvasi neljä tuuramiestä. Keväällä 1927 Stockmannin urheiluosasto oli luovuttanut kokeiltavaksi hiljattain kauppaan tulleen Centrum-jääporan Suomen kalastusyhdistyksen opintoretkeilylle. . Suomessa jääreikä tehtiin vielä 1800-luvulla tuuralla tai kirveellä. Jääkaira on erittäin sopiva ja tarpeellinen koje esim. kalastajille, samoin jäänottajille, tienviitan asentajille ym. Jääkairat tai -porat ilmestyivät maamme kalastajien käyttöön 1920-luvulla, lapio/lusikkakaira myöhemmin. Kairaan on saatavissa erisuuruisia teriä. Kuva Maanmittaus 1933 aikakauskirjasta. Ensimmäinen jäälieriöitä tekevä jääporapatentti myönnettiin vuonna 1923, mutta peruttiin 1925, kun maksuja ei hoidettu. Seuraava hyväksytty jääkairapatentti N:o 13482 oli 23. 60 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kyläsepät ovat saattaneet tehdä lapiokairoja jo varhain ja kenties malliltaan vastaavan tyyppisiä puuntaimien istutuskairoja on kokeiltu ja jalostettu, mutta Suomen kauppoihin Mora puukkotehtaan valmistama ”Mora-Borren” lapiokairat ilmestyivät 1950/60-lukujen taitteessa
Tuotevalikoima laajenee. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. !!! Ossilehti?shing verkkokauppa !!! Päiväläisentie 4 00390 Helsinki, puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. 09-665 001 www.wobbleri.fi www.facebook.com/wobbleri Kalamiehen asialla JO VUODESTA 1985 ILMOITUSMYYNTI: Timo Lepistö p. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. Aukioloajat: Arkisin 9-18 Lauantaisin 9-16 Puh: 045 138 8888 Martinkyläntie 53, Vantaa www.ossilehti?shing.. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. 040 505 2225 Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. Meiltä löydät tuoreet syötit. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Pajatie 4 A, 93600 Kuusamo P. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 040 591 4116 12 €/pari Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 61
Alue merkitään jäälle jäätien sijainnin mukaan. Punnitus on lähtöja maalialueella aivan Kuus-Hukkalan rannassa. maaliskuuta ja esikisa järjestetään kuukautta aiemmin. Pelkkä kookas volframimorri on myös osoittautunut toimivaksi. Saaria järvessä on yksi, ja lahtiakin vain kaksi kilpailualueen kaakkoispäässä. Pilkki saa olla melko rauhallisesti uiva, mutta sivuhakuinen, tällainen on mm. KIRKAS JA SYVÄ JÄRVI Kolkonjärvi on suurehko kaakko-luode-suuntainen yli viisitoista kilometriä pitkä järvi, jonka leveys on enimmillään noin 2,4 kilometriä. Rannat ovat suhteellisen jyrkät lukuun ottamatta kaakkoispään kahta lahtea keskisyvyyden ollessa 9 metriä. KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT EERO LUOSTARINEN SM-PILKKI 2025 pilkitään Etelä-Savossa Rantasalmella SM PILKKI Pilkkisyvyydet ja -välineet Koska vesi on todella kirkasta ahvenen ottisyvyys on normaalisti 8-12 metriä. Tätä matalammastakin ahventa voi löytää lähinnä matalikkojen reunoilta, mutta siellä ahvenparvet häiriintyvät helposti lisääntyvän valon vuoksi. Se tarvitaanko juuriväriä tai -värejä on makuasia. Pilkin väreinä toimivat pronssi, hopea ja tompakki sekä niiden yhdistelmät. Karussa järvessä esiintyy niukasti särkikaloja, pääasiassa särkiä, hiukan haukea ja kiiskeä sekä kohtalaisesti pienehköä siikaa. Edellisen kerran SM-pilkki järjestettiin siellä vuonna 2017. KALASTO Kolkonjärvessä on vahva muikkuja kuorekanta, mikä on kasvattanut järven ahvenkantaa ja ahventen kokoa. Riilahti ja kaakkoispäässä Kekkolanjoen suu on rajattu kilpailualueen ulkopuolelle. KILPAILUALUE Kilpailualueella on pituutta noin 10 kilometriä ja lähdöstä takarajalle on hiukan yli 6,5 kilometriä. Järjestäjät merkitsevät kilpailualueella mahdollisesti olevat pyydykset ja nuotta-avannot. 62 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Viime vuosina istutukset ovat painottuneet siian poikasiin. Kilpailukeskus kaikkine palveluineen sijaitsee Kuus-Hukkalan lomakylässä. Järvellä pilkitään paljon tasapainolla, joten ainakin kaikusarjassa pilkkivien arsenaaliin tasapainojen tulisi ehdottomasti kuulua. Suurin syvyys on 25 metriä. Pilkkiminen on kielletty kaistaleella, joka ulottuu rannasta 50 metriä jäätien taakse. Niinpä järvestä saadaan vuosittain kilon rajan ylittäviä ahvenia. Morrin värinä toimii kulta. Vedenalaisia pidempiä harjanteita on vain yksi lähtölahden niemen päässä, luotoja ja vedenalaisia karikkoja löytyy kuitenkin useita etuselältä 3-5 kilometrin päästä lähdöstä. SM-mitaleista pilkitään nyt toista kertaa Kolkonjärvellä. Jäätietä saa käyttää siirtymiseen. HAASTEELLINEN JA ERITTÄIN MIELENKIINTOINEN Pilkkivetenä Kolkonjärvi on haasteellinen, mutta juuri siitä syystä erittäin mielenkiinVÄLINEET KOLKONJÄRVELLÄ bonusahvenet voivat ratkaista mitalisijat. Kilpailuissa Kolkonjärvellä käytetään yleensä tapsipilkkejä. Järvilohta ja -taimenta järveen on istutettu aiempina vuosina jonkun verran. Tapsi saa olla suhteellisen pitkä. SM -mitaleista pilkitään Kolkonjärvellä 1. Syvemmältäkin ahvenia toki saadaan välivedestä muikkuja ja kuoreita jahtaavista ajoahvenparvista. Kaikusarjan alue alkaa lähtölahdelta ja se ulottuu leveänä kaistaleena Anjankalliosta eteenpäin noin 3,3 kilometrin päähän lähdöstä. ER-VI 3. Vesi on poikkeuksellisen kirkasta näkösyvyyden ollessa lähemmäs 10 metriä. Lähtölahden etelänpuoleisella rannalla kulkee koko matkalla aurattu jäätie Kiviniemen kärkeen saakka. Läpivirtausta Kolkonjärvellä on todella vähän, koska järvellä on vain yksi pieni siihen laskeva joki aivan kilpailualueen kaakkoispäässä ja yksi pieni lähtevä joki luoteispäässä kilpailualueen ulkopuolella
Syvänteessä on muikkua ja kuoretta, joiden perässä ahvenet liikkuvat, tosin pääasiassa välivedessä. Ennakkoluulottomuus ja loppuun asti yrittäminen korostuvat Kolkonjärvellä, jossa yksikin avanto tai isompi bonusahven voi ratkaista mitalisijat. SM PILKKI Kolkonjärvellä kilpaillaan kaiuista SM-pilkissä on tuttuun tyyliin jaossa monenlaisia sarjamitaleja ja huikeita palkintoja. Tällä kertaa erikoispalkinto on luvassa kilpailun suurimman saaliin saaneelle kilpailijalle, ja kyseinen herkku pitää sisällään Element 7 HV 7” -karttaplotterin CHIRPja HyperVision-kaikuluotaimilla, Wi-Fi, GPS 10 Hz, HV-100 4-in1 pp. Sanotaan, että vuodet eivät ole veljeksiä eivätkä päivätkään ja pilkinnässä, jos jossain, tämä pitää paikkansa. Muistakaa ottaa esikisan ilmoittautumiseen ja SM-pilkin jälki-ilmoittautumiseen mukaan SVK:n jäsenkortti, sillä se helpottaa ja nopeuttaa asiointia merkittävästi. PALKINTO KILPAILUALUEEN kartta. Jos kilpailumuoto tuntuu hitusen vieraalta mutta kiinnostaisi kokeilla, niin käy myös osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/ kilpailut/sm-kilpailut/sm-pilkki/. Saaliit etenkin myöhemmin keväällä pidetyissä kilpailuissa ovat olleet melko maltillisia, joten voittosaaliit voivat olla mitä tahansa kolmen ja kahdeksan kilon välillä. Sivuilta löytyy myös ohjeita kilpailuun osallistuville. Ison ahvenen osalta mielenkiintoinen, mutta haastava alue on etelärannan yli 20-metrinen syvänne, joka ulottuu takarajalle saakka. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 63. Kilpailun järjestelyistä vastaa Savonlinnan Urheilukalastajat yhdessä Etelä-Savon Vapaa-ajankalastajapiirin muiden seurojen kanssa. SM-pilkillä on omat Facebook-sivut, jonne päivitetään ajankohtaista tietoa kilpailuihin ja järjestelyihin liittyen. -anturin ja Pohjois-Euroopan LightHouse-kartan sekä Raymarine Element -pilkkikalastussarjan, sisältäen laukun, akun, laturin, kaikuanturin ja kellukkeen! Eikä siinä vielä kaikki… Tismalleen samanlainen setti on luvassa myös nuorten sarjojen suurimman saaliin kiskoneelle pilkkijälle! Eli nuoret pilkkihirmut, nyt jos koskaan on se paikka iskeä, ja eiku kaiku kainaloon ja kotimatkalle! Nappaa kilpailun speksit haltuun: vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat/sm-pilkki/. Raymarine on tukenut tätä talvikisojen aatelia jo useamman vuoden ajan ja perinne saa jatkoa tänäkin vuonna. Lumeton kirkas jää ja auringonpaiste eivät edesauta ahvenen ottihaluja, kuten vuoden 2017 SM-pilkkiin osallistuneet muistanevat. Kortin saa ladattua sähköisenä OmaSVK-mobiilipalvelusta, mutta myös vanha muovinen kortti toimii vielä. toinen. OTTIPAIKKOJA JA LISÄTIETOJA Perinteisiä ottipaikkoja kilpailualueella ovat lähtölahdelta etuselälle ulottuva vedenalainen harjanne ja sen penkat, etuselän matalikot sekä pohjoisrannan penkanreuna Kantoniemestä Härköniemeen. Kilpailun järjestäjien puolesta toivotan kaikki pilkkijät tervetulleiksi Etelä-Savon sydämeen Rantasalmelle kilpailemaan mitaleista ja nauttimaan SM-pilkin ainutlaatuisesta tunnelmasta. ER-VI 3 ja volframimormuskat toimivat Kolkonjärvellä. Sen sijaan maltillinen lumipeite ja pilvinen keli todennäköisesti näkyvät myös raskaampina saalispusseina
Oulujärven Vuottolahdessa Kajaanissa. Kilpailutoimiston s-posti on ajtuomainen@gmail.com tai Antti Tuomainen p. 050 369 7667, matti.kulju@vapaa-ajankalastaja.fi. Kilpailukeskus osoitteessa Satamakatu 1, 74100 Iisalmi. 041 436 1199. Osanottomaksut: aikuiset 20 €, nuoret ilmaiseksi. Ilmoittautuminen klo 6.30-8.20 välisenä aikana. Lisätietoja: Jari Huhtamella, p. Rantasalmella. Pilkinnän maajoukkueiden loppukarsinta 15.3. Lomake löytyy osoitteessa vapavarkaus.net. Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto Lomakylä Kuus-Hukkalassa, osoitteessa Kuushukkalantie 254, 51940 Härkälä, Rantasalmi. alueella harjoittelu ja liikkuminen on kielletty! Lisätietoja: Tero Pulkkinen p. 050 597 4933 + toimituskulut. Ilmoittaudutaan kilpailupaikalla kello 10 alkaen (joukkuejäsenten nimet ilmoitettava etukäteen). mennessä osoitteessa vapavarkaus.net. klo 7.00-9.00. Kokkolan Öjanjärvellä. SM-särkipilkki su 16.3. Lisätietoja: kilpailunjohtaja Aarne Keurulainen, p. Ilmoittautuminen 28.2. Kilpailualueella harjoittelu kielletty 15.2.-28.2. 64 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 585 2850. mennessä s-postitse tepulk@gmail.com tai p. 050 585 2850 ja Mikko Toiviainen p. SM-pilkki la 1.3. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/kalenteri. Myös jälki-ilmoittautuminen kisa-aamuna klo 8:00-9:00. SM PILKKI SM LOHIPILKKI SM SÄRKIPILKKI PILKKIKUU OSALLISTU koko helmikuun kestävään -kisaan Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta Tutustu sääntöihin ja palkintoihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa: vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12 Vapaa-ajankal astajan KALENTERI l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri l Kalastajan etiketti l Vesiliikenteen säädöksiä 2025 Suomen VAPAA-AJANKALAST AJAT TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi • puh. Jälki-ilmoittautuminen (+ 5 €) kilpailutoimistossa la 1.3. Ilmoittautuminen 14.2. Lisätietoja: Ismo Karhunen p. MM-morrikarsinta 29.-30.3. Lisätietoja kilpailujohtaja Kalevi Sallinen. 0400 690 025. Kilpailualueella pilkkiminen ja avantojen teko on kielletty 14 vrk ajan ennen kilpailua. Jälki-ilmoittautuminen kisa-aamuna klo 7.30-9.00, ainoastaan käteisellä. 050 330 0426. 040 776 0990. Lisätietoja kilpailujohtaja Kalevi Sallinen, p. välisenä aikana. mennessä: ismo.karhunen@ gmail.com. 12 € Kalastajan TASKUTIETO Vuoden 2025 kalenterista löydät tietoa mm. Ei jälki-ilmoittautumista. Ilmoittautumiset 25.3. Lisätietoja: Matti Kulju, p. SM-Lohipilkki on edelleen ilman järjestäjää. Osanottomaksut: aikuiset 15 €, nuoret ilmaiseksi. Kilpailutoimisto avataan klo 7.00. p. SM-morri la 5.4. Kilpailualueella pilkkiminen ja avantojenteko kielletty 14 vuorokauden ajan ennen kilpailua. Lisätietoja myöhemmin SVK:n kotisivuilla. • särkikalojen tunnistuksesta • kalastajan solmuista • Kalastajan etiketistä • kalojen ottipäivistä • vesiliikenteen säädöksistä Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Osanottomaksut 28.3. Ilmoittautuminen kilpailutoimistossa kilpailupäivän aamuna klo 9.00 mennessä. Kokoontumispaikkana on Kajaanin ABC, Taikatie 4, 87700 Kajaani. Rantasalmella. 040 702 5302 ja Jorma Kaaretkoski, p. (huom! Uusi päivämäärä, kilpailu on siis siirretty maaliskuulle). Raahessa, Mikonkarin merialueella. 040 569 6488. Joukkueet: miehet ja miesveteraanit 30 €/joukkue, naiset/naisveteraanit 20 €/joukkue, nuorten joukkueet ilmaiseksi. Tulevia kilpailuja SM-pilkin esikilpailu la 1.2. mennessä. Ilmoittautuminen lomakkeella 16.2. 040 835 2928. Kilpailukeskuksena SFC Kohtauspaikka, osoitteessa Luomatie 123, 88200 Kajaani. Kilpailukeskus osoitteessa Mikonkarintie 127, 92140 Raahe. klo 12-16 Inarin Tuulispääjärvellä. SM-rautupilkki la 20.4. Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto Lomakylä Kuus-Hukkalassa, osoitteessa: Kuushukkalantie 254, 51940 Härkälä, Rantasalmi. 050 330 0426. mennessä. Laajempi suoja-alue, jossa kilpailuruudut sijaitsevat, merkataan jäälle viimeistään 7 vrk ennen kilpailua, jonka jälkeen ko. Iisalmen Porovedellä. SM-kiiskipilkki la 22.2
Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla niin tärkeimmistä päätöksistä, tulevista tapahtumista kuin parhaista tarjouksistakin. SM-lohipilkki, (paikka ja aika avoinna) 26.4. . . . Missä SVK menee. . . Viehekalastuksen SM 14.-15.6. . . SM-soutu-uistelu, Orivesi, Liperi (alustava aika) 9.8. . Uutiskirje on ilmainen ja ilmestyy noin kerran kuukaudessa. . . . . . . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Saimaan kanava 27.9. . . . . . . . MM-morrikarsinta, Öjanjärvi, Kokkola 5.4. . . Venemessut, Helsinki, vain lavaesiintymiset la-su, Marcus Wikström 8.2. . . . . . . . . . . . . . . SM-laituripilkki, Imatran venesatama Kilpailukalenteri tarkentuu. . Vuolenkoski, Onnen Virta, 10.5. SM-heittouistelu, Jääsjärvi/Rautavesi (aika vielä auki) ?. SM-mormuskointi, Oulunjärvi ?. . . Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut kesällä 2025 Teijo, Matildanjärvi (vene), 3.5. Utajärvi, Valkeisjärvi (vene), 29.6. . Pilkkiviikko, tapahtumia eri puolella, Janne Tarkiainen 11.2. SM-onki, Kyrkösjärvi, Pohjanmaa 13.-15.6. Iijoki, Kipinänkoski, 28.6. . . . SM LAITURIPILKKI SM KILPAONKI SM LOHIPILKKI SM PILKKI SM SÄRKIPILKKI SM ONKI Tilaa SVK:n uutiskirje ja tiedät mitä tapahtuu Suomen Vapaa-ajankalastajien uutiskirje tuo ajankohtaiset järjestöuutiset suoraan sähköpostiisi. Lisätiedot Petter Nissén puh. . . . SM-pilkin esikisa, Kolkonjärvi, Etelä-Savo 1.2.-28.2. . SM-kilpaonki, Saimaan kanava 19.7. . . . . . . . SM-veneonki, Heimsjön, Teerijärvi 6.-7.9. . . 0500 440 923 petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. Tilaa uutiskirje nettisivuiltamme uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi. . . . . . . . . . Kaustinen, Syvälampi, 29.5. SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi 7.6. . . . . . Hakuohjeet karsintakilpailuihin SVK:n kotisivuilla vapaa-ajankalastaja.fi kohdassa Kilpailut > SM-kilpailut > Perhokalastuksen SM. . . . . SM-pilkki, Kolkonjärvi, Etelä-Savo 15.3. . . Karkkila, Karjaanjoki, 1.6. . . . . . . . . Valtakunnallinen pilkkileiri, Sääksmäki, Janne Tarkiainen 13.3. . . Pilkkikuu (rajaton kilpailu) 22.2. . Taivalkoski, Iijoki, 6.7. Ähtäri, Niemisjoki, 14.6. Hollola, Hammonjoki , 7.6. Jyväskylä, Liekkilampi, 17.5. . . . . Pomarkku, Kynäsjoki, 8.6. . . 7.-16.2. . . . . . . Ylöjärvi, Julkujärvi, 18.5. . . . . . . Isojoki, Kangasjärvi (kellurengas), 28.6. . . Ylöjärvi, Julkujärvi (kellurengas), 29.5. Oulu, Mustalampi, 24.5. . . . Keuruu, Valkeisjärvi (kellurengas), 15.6. Onki24 (rajaton kilpailu) ?. . . . . PILKKIKUU PILKKI 12 VIEHEKALASTUKSEN ONKI 24 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 65. . . . . . . . SM-särkipilkki, Iisalmi 29.-30.3. . . Kilpailukalenteri 2025 1.2. . . . Kuopio, Iso-Valkeinen (vene), 10.5. . . SoMe-2 -koulutus, Google Meet, Tintti Drake 7.-9.3. . . SVK:n mestaruusvetouistelu, Jääsjärvi/Rautavesi (aika vielä auki) 12.-13.7. . . . . . . . . . . . Kuva: Petter Nissén. . . . . . . . . . . . . . Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta, paikka salainen 16.3. . . . . . . . . . . . . . . Pilkki12 (rajaton kilpailu) 1.2. . Espoo, Vantaanjoki, 15.6. . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Kyrönjoki 27.-28.6. . . SM-kiiskipilkki, Raahe 1.3. . . . . . . Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet -koulutus, Google Meet, Pekka Lehdes Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. . . K50-messut, Turku Logomo, Johanna Antila 10.-16.2. . . . . Koski, Paimionjoki, 5.7. . . . . .
Miten ilmastonmuutoksen aiheuttama meriveden lämpeneminen vaikuttaa meren lajistoon. Itämeren biodiversiteettiä uhkaavien ongelmien lisäksi jaksoissa nostetaan esiin myös Itämeren pinnanalaisia, kiehtovia yksityiskohtia ja meren vaikutusta ihmisten arjen hyvinvointiin. Se on kuunneltavissa ilmaiseksi eri podcast-alustoilta, kuten Spotifysta, Apple Podcastista ja Suplasta, sekä John Nurmisen Säätiön verkkosivuilta: johnnurmisensaatio.fi/ms-itameri/. Perhositojalle talvi on aika tarttua kiinni luovuudesta. Ohjelmissa kuullaan sekä Säätiön omia että vierailevia asiantuntijoita ja Podcastia kipparoivat John Nurmisen Säätiön Maija Soljanlahti ja Säde Mäkipää. Jaksoissa selvitetään Itämeren rehevöitymisen juurisyitä, haitallisten aineiden vaikutusta Itämeren eliöstöön, sekä ilmastonmuutoksen, luontokadon ja roskaantumisen vaikutuksia mereemme. Urpo on kajaanilaisen perhokalastajan ja kalapaikkaoppaiden kirjoittajan Simo Yli-Lonttisen luomus. ITÄMERI UUSI podcast selvittää Itämeren ongelmia, mysteerejä ja mahdollisuuksia selviytyä John Nurmisen Säätiön uudessa podcastissa M/S Itämeri selvitetään, miten elämä maan päällä vaikuttaa Itämereen. Lumisateen hiljaa leijaillessa ulkona, sisällä perhoja sidotaan innokkaalla tarmolla. Mutta nyt kaikki muuttuu ja pääset mukaan Urpon seikkailuihin. URPO UPPOPERHO TIESITKÖ TÄMÄN Urpo Uppoperho on lehtemme uusvanha sarjakuva. Miksi Itämeri tarvitsee ennallistamista. Ennallistamisasetus meni läpi Euroopan unionissa. Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan John Nurmisen Säätiön podcastissa M/S Itämeri. Kuuden jakson mittaisella merimatkalla asiantuntijat ja Itämeren ystävät keskustelevat siitä, mitkä ovat Itämeren isoimpia ympäristöongelmia ja miten ne voidaan ratkaista. Urpo on ihan ihmeperho 1980-luvulta! Se on ollut horroksessa Kajaaninjoen töyräällä jo vuosikymmeniä. Jaksoissa käsitellään meren eteen tehtäviä tekoja ja Itämeren historiaa avaavia tarinoita. Podcastin jaksoissa seilataan sinilevälautoilla, sukelletaan pinnanalaiselle hautausmaalle ja tarjotaan kemikaalicocktaileja, joita ei laivojen baareista saa. Perhonsidontaa Talven hiljaisina kuukausina, kun jäät peittävät vesistöt ja kalastusvälineet lepäävät, on aika antaa perhoille uusi elämä! Sarjakuva vie sinut perhojen pariin, joissa vanhat sulat saavat uutta väriä. Entä miksi silakka on taantunut merialueillamme niin voimakkaasti, että EU harkitsi sen pyynnin kieltämistä kokonaan. 66 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perhot kannattaa huoltaa ja sitoa uusia varastoon
5 28.11. 4 29.8. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 2. krs, 33960 Pirkkala l Timo Lepistö, puh 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Kuva: Pietari Sipponen. 2 28.3. ERÄLUVAT -SOVELLUS Sovelluksessa kalastonhoitomaksu maksetaan samoin kuin verkkokaupassa.. 4. Kalapaikkana Huopanankoski Suurkalat 2024 Koskikalastus haltuun Millainen on hyvä kahluukenkä. Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-15. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 3.2. 3. KALASTONHOITOMAKSU 2025 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä Maksaminen Kalastusluvista lisää tietoa: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi Kalastusrajoituksista tietoa: l kalastusrajoitus.fi 1. 28.3. LEHDET 2025 28.3. 2 / 2025 ilmestyy 1 31.1. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa. Tositteen saa maksutavasta riippuen paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 3 30.5
VKO. Tutustu myös kursseihin, joissa pääsee oppimaan kalastustaitoja! Tule FISUUN! Tule OPPIMAAN! Tule KISAAMAAN! Tiedot tulevista tapahtumista löydät Vapaa-ajankalastajien tapahtumakalenterista: Halusit sitten haastaa itsesi, testata omia taitojasi ja viihtyä kaveriporukassa tai kilpailla tosissaan tavoitteena maajoukkueen edustuspaikka, meiltä löydät itsellesi sopivan tason, sarjan ja muodon kilpailla.. Koulutuksia järjestetään vuosittain monista eri aiheista. 6 414886 500440 25001 PAL. 2025 – 13 650044 – 2501 Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt ajan tasalla mitä kalastuksessa tapahtuu! Lähde KALAAN! Suomen Vapaa-ajankalastajilta saat tietoa kaikkeen kalastukseen liittyvästä, olitpa sitten aloittelija tai jo kokeneempi kalastaja. Monipuolinen koulutustarjonta tukee seurojen ja piirien toimintaa. vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat Vuosittain järjestämme kymmeniä leirejä, satoja koulutapahtumia ja kerhoiltoja, ja tarjoamme lapsille ja nuorille mahdollisuuden päästä mukaan kalastusharrastuksen pariin