Vapaa-ajan Kalastaja 2/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 • 2021 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Reittivesien SUURET HAUET LIVELUOTAIMELLA yhteys suurahveniin PEHMOVIEHEET hauen heittokalastukseen Heittokalastusveneen varustelu Hybridivieheiden ykköskenttä
40 Heittokalastusveneen varustelu 62 Nuorten tärpit 66 Ahvenet saivat taas kututuronsa 68 Seurat esittelyssä Naantalin Seudun Urheilukalastajat 70 SVK:n Seurapiloteista vauhtia aikuistoimintaan 72 Lukijalta 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä 16 Haukitehdas-hankkeen suunnitelmia 18 Pehmovieheet hauen heittokalastukseen 24 Liveluotaimella yhteys suurahveniin 32 Onko metsäjärvissä potentiaalia. 36 Kalaherkut Hauki korvaa possun korealaisessa bulgogissa 37 Uutuudet 48 Tutkittua Lääkeainejäämät kaloissa 51 Kirjat MAALISKUU 2021 Sisällys 8 Reittivesien suuret hauet 52 Perhonurkka Vaihtoehtona särkikalojen perhokalastus 54 Historian havinaa 55 Uusia Suomen ennätyskaloja kolme 56 Suurkalat 2020 38 Lääkärin määräyksestä Hybridivieheiden ykköskenttä 60 Vavan varressa Venla ja Vili Lillman VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 3
050 576 3302. 050 525 7806 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 0400 946 968. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 050 573 9332 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Ku va : Jaa na Ve tik ko Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : TE EM U KO SK I AIK AK AU SL EH TIE N LII TO N JÄ SE N JA KE LU NO IN 34 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä
Kuntakeskusten lähirannat on tämän vuoksi kaavoituksella rauhoitettava rakentamiselta. Pelkästään kalastusta harrastaa 1,5 miljoonaa suomalaista ja harrastajamäärät ovat olleet selvässä kasvussa viime vuonna. Vaikka vettä ja rantoja Suomen kunnissa riittää, ei niille pääseminen ole aina itsestään selvää. Olemassa olevia ranta-alueita pitää kehittää kuntalaisten yhteiseen virkistysja harrastuskäyttöön. Rannat ovat usein elinkeinoelämän ja liikenteen käytössä. Oma lukunsa on lisäksi kalakannat ja niiden hyvinvointi. Niin ikään vapaista rannoista voi olla vaikea löytää tietoa. Kuntavaalit järjestetään ennemmin tai myöhemmin. Harrastusmahdollisuuksista ja kulkuyhteyksistä tiedottamista on tehostettava. Nykyisin ja etenkin näin pandemian riehuessa vesistöt ja rannat ovat enenevässä määrin virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde. Rannoille on varattava alueita niin kalastamiseen kuin muuhunkin harrastamiseen. Näin meidän harrastajien olisi helpompi valita, kenelle haluamme äänemme antaa. Virtavesien avaaminen vaelluskaloille vahvistaa kalakantoja ja sen myötä kalastusharrastusmahdollisuuksia. Lisäksi asuntorakentaminen ja loma-asutus ovat vallanneet leijonan osan kuntien parhaista rannoista. Vesistöt ovat tarjonneet liikenneyhteydet, elinkeinon, voimaa ja raaka-ainetta teollisuudelle, joten sijainnin valinta on ollut oivallinen. Ne ehdokkaat, jotka haluavat kuntalaisten kalastusmahdollisuuksia ja luontaisia kalakantoja edistää, saisivat rohkeasti ja selvästi ottaa nämä teemat esille. Kuusamon Kuusinkijoelta saimme tämän kuun alussa mahtavia uutisia, kun voimalaitostoiminnan lakkauttamisen myötä uhanalaiselle järvitaimenelle vapautuu kutualueita viidenkymmenen kilometrin matkalta. Olisiko vihdoin myös Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purun aika. Lähirannoille on varmistettava esteetön kulku. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 5. Rannoille ja vesille pääseminen voi, etenkin taajama-alueilla, olla hankalaa tai jopa mahdotonta. Monet niistä ovat jopa vesistöjen ympäröimiä. Niiden ja vesistöjen tulee olla myös autottomien ja veneettömien kuntalaisten, ikäihmisten ja nuorten saavutettavissa. Ku va : Jaa na Ve tik ko Pääkirjoitus MAALISKUU 2021 JAANA VETIKKO KUNTIEN RANTAJA VESIALUEITA ON SAATAVA HARRASTUSKÄYTTÖÖN S uomalaiset kunnat ovat usein rakentuneet vesistöjen äärelle
Lowrance Hook Reveal VAK 2 220x280mm.indd 1 24.2.2021 12.54.15
Neljän vuodenajan Suomi ei aina ole virtavesikalastajan paratiisi. Ei täällä etelässä oikein ollut jäitä, ja ensimmäinen kerta taisi olla tammikuussa, jolloin jää häthätää kantoi pilkkijän. Muistan kesät, jotka olivat toki lämpimiä, mutta eivät lököhelteisiä ja sietämättömän kuivia. Kunhan vain muistaa juoda tarpeeksi, muuten iskee nestehukka ja koko kroppa, ja samalla ajatus, uuvahtaa. Tosin silloin punkaavat syysrauhoitukset päälle. Keväät ja syksyt sentään pysyvät pimeinä, märkinä ja loskaisina. Luntakaan ei ollut, ja esimerkiksi uuttavuotta vastaanotimme pihamaamme nurmikolla. Suomi on neljän vuodenajan maa. Ja sitten viime kesä. Vedet niin lämpimiä, että Arinkin mielestä tarkenee mennä uimaan. Helteet tekevät minut vain vetämättömäksi ja jatkuva kuivuus kiukkuiseksi. Ei silloin ole vastuullista jallittaa taimenia ja harjuksia. Rauhoitusten päätyttyä alkaakin olla jo iltapäivästä niin pimeää, ettei kalaan viitsi vaivautua. Lumityöt jouduin koko talven aikana tekemään kerran. Antoisia kalakelejä kaikille ja terveisiä kaloille: Koettakaa jaksaa! NELJÄN VUODENAJAN MAA K evät, jolloin luonto puhkeaa kukkaan ja päivät alkavat vähitellen pitenemään. Mies tykkää maata aurinkotuolissa paistattelemassa päivää vailla sen kummempia aktiviteetteja. Kesästä ja auringosta elävä kalakaverini jaksoi iloita hellejaksojen aikaan. Helteisinä, rutikuivina kesäpäivinä sentään keksii helposti korvaavaa puuhaa kalastukselle. Aina voi esimerkiksi löhötä aurinkotuolissa ja vastaanottaa UV-säteilyä. Jokivedet lämpenevät liikaa, ja etenkin jalommat kalakannat alkavat voida pahoin ja virtavesikohteet lyövät lapun luukulle. Kalaan ehtii kyllä sitten syksymmällä ilmojen viilennyttyä. Täällä näkee konkreettisesti vuoden etenemisen jo pelkästään vilkaisemalla ulos ja seuraamalla luonnon muuttumista. Jäitä saa tovin odotella. Ja tietenkin runsaslumiset talvet ja kaikkialla kantavat pilkkijäät sekä lumivalkoiset kinokset, jotka valaiset muuten niin hämärät tienoot. Lämmin, aurinkoinen kesä ja sen yöttömät yöt. Minulle riittäisi vallan mainiosti se osapuilleen parikymmentä astetta auringossa. Muistan myös kesät, jolloin kävin kalassa useampana päivänä viikossa. Pärskeitä ILKKA HEIKKINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 7. Muistan, että antoisaa kalastusta riitti vuoden ympäri. Ja jos sama kehitys jatkuu, uhkaa etenkin pilkkimisestä tulla kuolevaa ja katoavaa kansanperinnettä. Ennen oli paremmin. Mitä kuumempi, sen parempi. Tänä talvena taas on ollut toisin. Edellistalvena taisin piipahtaa pilkillä kahdesti. Jos lunta sataakin, tulee heti perään vesisade ja muuttaa kaiken märäksi kuravelliksi. Muistan talvet, jolloin lumitöitä sai olla puskemassa alvariinsa ja pilkilläkin tuli rampattua jo marraskuussa. Virtavesikohteet eivät lyöneet toimintaansa jäihin lämmenneiden vesien vuoksi, eikä kirjolohilätäköiltä kantautunut vesihomeraportteja. Syksy ja syysmyrskyt, ruska ja pimeät tunnelmalliset illat. Paukkupakkaset ja hengitysilman raikkaus. Toisaalta kalat kiittävät, kun kalastajia ei ole kiusaamassa, mutta tuskin suomukyljetkään katsovat hyvällä lämpeneviä, kuivia kesiä
RAJATTUJEN alueiden hidas täsmäuistelu yhtä vapaa käyttäen on tehokas menetelmä. Isojen järvien suurhauet tarjoavat haastetta, mutta myös mojovia palkintoja. Alati valmiina iskemään. Hiljaksiin, hallitsijan voimaa uhkuen. 8 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HEITTOKALASTUS ISOIMMAT kalat saadaan usein syvän veden liepeiltä. Reittivesien TEKSTI JA KUVAT TEEMU KOSKI SUURET HAUET Mahonginsävyissä hämärässä, keskellä suurta hiljaisuutta lipuu valtakuntansa valtias
Kookas hauki siis hyödyntää tilaa kolmiulotteisesti ja sen voi löytää yhtä hyvin pohjan tuntumasta kuin välivedestäkin, aivan rannattomia selkävesiä lukuun ottamatta. Rantamatalista kalaa voi saada paljon, mutta isomuksen sieltä saa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähinnä sattumalta. Joskin onnistuessaan myös palkitsevaa. Klassiset karikot, penkkojen reunat ja pienialaiset 5-10 metrin syvänteet ovat paikkoja, joista keskikarkean kalan usein löytää. Tavoitteellista, keskittynyttä ja kaiken muun poissulkevaa tyhjänpyyntiä. KALASTUSTYYLI JÄRVESTÄ RIIPPUEN Kalapaikkojen kirjo on loputon, ja yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa. Live-laitteet vievät tekemisen täysin uudelle tasolle, mutta samalla häviää osa vedenalaisen maailman mystisyydestä ja rajattomuudesta. Yhtä vapaa käyttävälle aktiivikalastajalle isot järvet eivät ole helpoin pala kakkua, mutta aivan sattumanvaraisesti hauet eivät onneksi ole sijoittuneet. Nykyaikaisten luotaintekniikoiden ja kovan työn tuloksena jotkut ovat oppineet löytämään tämän kokoluokan kaloja toistuvasti, mutta tämä vaatii jo useamman palan loksauttamista kohdalleen. Tyypillistä on, että keskikarkea, 80-100 sentin hauki viihtyy samoilla alueilla, eli mistä saa yhden, sieltä voi saada useammankin. Vaikka tämän kokoluokan kaloja useimmista vähääkään isommista järvistä löytyy, vaatii niiden saaminen joko hyvää tuuria tai raakaa työtä. ” ISON selän reunalta isoon vieheeseen paukauttanut suurhauki. ERIKOKOISET KALAT ERILAISISSA PAIKOISSA Isommilla järvillä kookkaat kalat viihtyvät hiukan syvemmällä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 9. Heinäkuisena hellepäivänä hauet vain seurailivat vieheitä. Kaikuluotain helpottaa etsimistä, mutta ilmankin pärjää. I soa ja syvää järvenselkää katsellessa vieheensä voi helposti kuvitella uimassa suuressa tyhjyydessä. Oma tavoite kannattaa asettaa itselle, ja senhetkiselle fiilikselle sopivaksi. KESKIKOKOISET, 80-100 sentin hauet viihtyvät samoilla alueilla. Isoja haukia, ja varsinkin hyvää hauenkalastusta voi löytää myös matalasta, mutta usein isoimmat kalat saadaan syvän veden liepeiltä. Saatavilla oleva ravinto määrittää hauen sijoittumista, kuten KESÄLLÄ syönti ajoittuu iltaan ja aamuun. Tälle vedenalaisen maailman megafaunalle suurin osa muista kaloista on juuri passelin kokoista sapuskaa, ja ne ovat parhaillakin paikoilla harvalukuisia ja hajallaan. Näiden lisäksi järvissä elelee joukko todellisia jättihaukia, joiden rajapyykkinä voidaan pitää 120 sentin pituutta. Selkävesillä on kuitenkin syytä varautua rantapusikoita pidempään tärppiväliin. Tätä isommat, 110-senttiset ovat usein samoilla alueilla keskikarkean kalan kanssa, mutta usein ilmeisimmän kalapaikan lähistöllä. Sillä sitä suurkalojen kalastus usein on. Kokemuksen karttuessa rimaa voi nostaa, mutta silloinkaan kaikkien reissujen ei tarvitse olla ison kalan pyyntiä ”kulmat kireenä”. Kookkaammat kalat viettävät isoimman osan elämästään syvemmässä vedessä, mikä tarkoittaa tyypillisesti 4-10 metrin syvyisiä alueita. Lopulta illan syöntihetki tarjosi neljä komeaa haukea, joista isoimpana reilu kymmenkiloinen. Jo 80 sentin pituisella hauella on varottavanaan melko vähän vaaroja, eikä sen tarvitse luimistella pohjan tuntumassa. Syvänteiden päätyalueet, monttujen tasamatalat lähiseudut ja vapaa vesi penkkojen lähistöllä ovat alueita, joista isomuksia kannattaa etsiä. TÄLLE VEDENALAISELLE MEGAFAUNALLE SUURIN OSA MUISTA KALOISTA ON JUURI PASSELIN KOKOISTA SAPUSKAA. Rajattujen alueiden hidas täsmäuistelu yhtä vapaa käyttäen on tehokas menetelmä, mutta kalapaikan löydyttyä myös heittokalastus voi tuottaa tulosta
Toinen päätyyppi ovat särkikalavaltaiset järvet. olkapään seutu. Niiden liepeiltä usein löytää myös lahnaparvia. Lahtivesien montut ovat hyvä kiintopiste. Vieheessä saa olla reilusti kokoa ja hahmoa. Kalat löytyvät särkikalaparvien liepeiltä, vaikka ne eivät orjallisesti näitä seuraakaan. SÄRKIKALAVALTAISILLA järvillä hauet usein viihtyvät matalammassa. Tasamatalat ja mielellään ympäristöään syvemmät 5-8 metrin alueet keräävät myös haukia, mutta kalat ovat näissä hajallaan ja työläitä etsiä. Valtalajina voi olla kuha, joka usein myös valtaa hauelta elintilaa. Järvissä, joissa hauen ensisijainen ravintokohde on muikku tai siika, isoimmat kalat löytyvät pääosin selkävesiltä, eli samoilta alueilta saaliskalan kanssa. Isolla hauella ei ole juuri vihollisia ja lahnoja väijyvän pedon voi löytää myös matalasta. Vesi on tyypillisesti sameampaa ja rehevämpää, ja kalat viihtyvät matalammassa. Hauki saalistaa vaanimalla ja saalisparven perässä uimisen sijaan varsinkin isommat kalat parkkeeraavat itsensä jonnekin saalisparvien reitin varrelle ja parven osuessa kohdalle nappaavat osansa. Särkivaltaisissa järvissä kasKARUSSAKIN JÄRVESSÄ VOI OLLA RUNSAASTI ISOJA HAUKIA, JOS OLOSUHTEET OVAT MUUTEN SUOTUISAT. Mutta haukiakin voi löytyä paljon. Parhaita paikkoja ovat kuitenkin monttujen reunat ja varsinkin ns. Särkikalavesistä kiinnostavimpia ovat järvet, joissa on runsaasti isoa särkikalaa, eli lahnaa, suutaria tai sulkavaa. Tärkeää on ymmärtää, miten särkiparvet liikkuvat. ” SUURIMMAT hauet löytyvät usein samoilta alueilta lahnaparvien kanssa. Saman kokoluokan kalat viihtyvät pääsääntöisesti samoilla alueilla. Särkijärvien taktiikka Rehevissä vesissä varsinkin keskikarkeita haukia on lukumääräisesti karuja enemmän, ja ne ovat helpommin kalastettavissa. Haukia löytyy välivedestäkin, mutta usein myös pohjalta makoilemasta. Suurhaukea tavoittelevan kannattaa keskittyä lahnojen liikkeisiin ja alueisiin, joissa lahnaparvet viihtyvät. ISOMMAT kalat parkkeeraavat itsensä saalisparvien reittien varrelle. Kasvaakseen kehukokoon hauki tuntuu vaativan kookasta ravintoa. Karkeasti järvet voidaan jakaa karumpiin muikkuvaltaisiin järviin ja reheviin särkikalavesiin. Silppukuhavesissä hauet taas löytyvät kuhaparvien tuntumasta, ja usein pohjasta makoilemasta. Karussakin järvessä voi olla runsaasti isoja haukia, jos olosuhteet ovat muuten suotuisat. myös kalan koko. Usein kaikista isoimmat kalat ovat tasaisella alueella montun lähistöllä, tai monttujen hännissä, matalaan työntyvissä syvemmissä juonteissa. Särkijärvet 10 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
ten kalastuksen huippuvuodetkin on aikoja sitten ohitettu, mutta haukikanta on edelleen vahva monin paikoin. Ja viehettä saa kaivaa syvältä kalan kidasta. Särkikalajärvissä pedot sen sijaan jäävät pidemmäksi aikaa kutupaikkojen liepeille särkikalojen kutupuuhia häiritsemään. Näistä päällimmäisenä tulee mieleen Vilppulan Paloselkä, jossa paperiteollisuuden päästöt pilasivat vedet vuosikymmeniksi, minkä seurauksena haukikanta pääsi kasvamaan huimiin mittoihin. Eduspenkkojen ohella myös mataliin lahtiin jäävät montut voivat olNONO, avaas ny suus. Niiden kalastaminen ilman kaikuluotainta on haastavaa, ja paikkojen oppiminen vaatii paljon työtä. Mutta ajoituksen osuessa oikeaan, penkoista voi löytää todella isoja, H-hetkeä odottelevia haukia. Kalastus kannattaa kohdistaa mahdollisimman isoihin lahtiin, joihin kerääntyy myös paljon haukia. ALKUKEVÄÄN IKKUNA Heittokalastajan näkökulmasta mielenkiintoisin aika on kevät, jolloin hauet kerääntyvät kutualueiden tuntumaan. YLITIHEÄ ja hidaskasvuinen kuhakanta voi myös luoda hyvät olosuhteet hauille. Suurin osa tämäntyyppisten vesien suurhauista saadaan jigikalastuksen tai vetouistelun sivutuotteena. Välivedessä, jopa aivan syvänteiden päällä, lipuu isoja haukia harvakseltaan, välillä penkan reunoille ja pakoille pysähtyen. Kalaa on pienellä alueella paljon, ja ne voivat olla hyvällä syönnillä. Tietysti unohtamatta ihmistoiminnan vaikutuksia. Ylitiheä ja hidaskasvuinen kuhakanta voi myös luoda hyvät olosuhteet hauille. SÄRJEN KUTU MATALASSA Muikkujärvillä hauet katoavat kudun jälkeen nopeasti takaisin selkävesille. vu pysähtyy usein metrin kantturoihin tätä isompien ollessa harvinaisempia. Tällaisia paikkoja ovat monet kirkkaahkot, matalat ja kivikkoiset humusjärvet, joissa on runsaasti kasvustoista lahtivettä hauenpoikasille ja suhteessa syvännealueisiin paljon kutupaikkoja kuhille. Kirkkaassa vedessä aktiivinen hauki onneksi hakee vieheen kaukaa, joten jos alueesta on edes hiukan käryä, voi niitä yrittää tavoitella sopivista penkoista, virtaavien salmien alapuolisia monttuja unohtamatta. Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitushuiput, kula erinomaisia ottipaikkoja. Välivedessä uitettu viehe näkyy kauas ja hauki hakee sen usein vauhdilla. Tästä ikkunasta isojakin haukia voi saada aivan matalasta, mutta varsinkin päiväsaikaan hauet löytyvät taas hiukan syvemmältä, 3-6 metrin vedestä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 11. 3 3 3 3 6 6 6 6 10 10 15 15 10 6 SYVÄNTEIDEN hännät, eli matalaan työntyvät syvät juonteet ovat ison kalan mieleen. SELKÄVESIEN SAALISTAJAT Varsinkin muikkujärvillä isoimmat hauet viihtyvät selkävesien tuntumassa. Tämä sesonki on lyhyt, ja kuumimmat päivät osuvat jäidenlähdön kanssa samoihin aikoihin. Illanhämyssä käynnissä voi olla melkoiset karkelot haukien rohkaistuessa jahtaamaan särkiä saapassyvyiseen veteen saakka. Nämä kerääntyvät lahtien edustan penkkoihin, 4-10 metrin veteen ja käyvät matalassa vain hoitamassa pakollisen. . Näissä kutua edeltävä ikkuna on hiukan pidempi ja on parhaimmillaan ensimmäisten sulaan veteen osuneiden aurinkopäivien jälkeen. Järviä, joista saadaan toistuvasti tätä isompia kaloja, tuntuu yhdistävän juuri runsas lahnakanta ja harvinaisia superjärviä lukuun ottamatta maine ei niin hyvänä kuhavetenä. Aikaisina keväinä jakso voi kestää viikonkin verran, mutta koskaan syöntipäiviä ei ole montaa. Särki kutee toukokuun lopulla mataliin saraikkoihin ja lahtivesien tuppaisiin. Säännöstellyissä vesissä hauki aloittaa kutupuuhat usein myöhemmin, joskus vasta selvästi toukokuun puolella. KUTUA edeltävä syönti voi järvilläkin olla kiivas. Plutinaa voi näkyä pitkin päivää, mutta hämärän hetkillä sekaan ilmestyy myös haukia. Mutta jos vetensä pääsee valitsemaan, kannattaa tämän tyypin vedet jättää suosiolla luotainta käyttäville täsmäkalastajille
Hauki tuntuu olevan aktiivisimmillaan veden ollessa 12-16-asteista ja elukoita löytyy laajalta alueelta. Eilisen kalapaikka voi olla tänään aivan tyhjä, ja päinvastoin. Tyypillisesti tämä on ”ysikymppien” paikkaa, mutta voi sieltä tulla isompikin. SYYSKUU HURJAA AIKAA Elokuun loppu ja syyskuu ovat järvikalastajan huippusesonkia. Näistä voi saada sekä kokoa että määrää. Niiden tavoittaminen onnistuu parhaiten luotaimia käyttäen ja täsmäkalastaen. Selkävesien reunoille jäävät 6-9 metrin tasanteet ja matalissa järvissä myös laakeiden syvänteiden pohjat ovat aluetta, joista kaloja etsiä. Kalapaikka merkkaa yleensä nopeasti ja etsintävaiheessa sopivia paikkoja kannattaa käydä läpi mahdollisimman paljon. 3 3 3 3 6 6 6 6 10 10 15 15 10 6 LOIVASTI syvenevät tasapohjat syvien selkävesien liepeillä keräävät kookkaita haukia. KESÄLLÄ kannattaa suunnata selkävesien kivikoille ja karikoille. Mutta alkukesän hämärässä illassa kalastus on huippuhauskaa. Vastoin yleistä luuloa hauki viihtyy hyvin myös tasaisilla pehmeillä pohjilla, joista se on helpointa luotaimilla etsiä. Haukia seilaa alueella useita, mutta pöydän ollessa katettuna ne eivät vaivaudu hakemaan viehettä kovin kaukaa. OTTIPAIKKA voi löytyä myös lähes pystysuorista penkoista. KESÄN KIVIKOT JA SELKÄVEDET Kesällä heittokalastaja keskittyy selkävesien liepeille jäävien kivikoiden ja karikoiden tuntumaan. 12 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tästä ei juuri kannata liikkua, vaan ylimääräistä kolinaa välttäen kalastaa samaa aluetta. . Kalat ovat hajallaan laajalla alueella ja varsinkin heittokalastajalle tämä on hankala paikkatyyppi. Tuulet ohjaavat haukien liikettä ja ne liikkuvat aktiivisesti. Kesäpaikat toimivat vielä, mutta pikkuhiljaa kaloja kerääntyy myös lahtivesien monttuihin ja syvänteiden päihin, joihin myös särkikalat pakkaantuvat. Sama pätee myös lahnan kutuun, mutta näihin karkeloihin on jostain syystä ollut vaikeampi osua. Hauet tuntuvat olevan alituisessa liikkeessä, parhaan särkiplutinan ollessa usein myös paras kalapaikka. Nämä paikat antavat raavaita haukia ahvenenkalastuksen sivutuotteena, ja jigikalastus isoilla kalajigeillä on tehokas tapa myös haukien pyyntiin. Osa hauista seilaa kesän selkävesillä välillä pohjalla pysähtyen. Hauki on välillä hurjalla syönnillä ja tärpit ovat raivokkaita. Kun kohdekoon hauen löytää, kannattaa lähistöä luodata hiukan tarkemmin. Kuulaat, vähätuuliset syyspäivät ovat hyvää haukiaikaa kaikilla järvillä. Ottipaikka voi löytyä myös pienten luotojen reunoilta ja lähes pystysuorista penkoista, ja varsinkin yön hämärissä isonkin 3 3 3 3 6 6 6 6 10 10 15 15 10 6 JYRKÄT kivikkoiset penkat ja matalan ja syvän veden rajalle jäävät karikot ovat monipuolisia haukipaikkoja. Täsmäkalastaja voi päästä näkemään, kuinka liki kymmenen metrin syvyydessä oleva hauki reagoi vieheeseen heSYKSYN väriloistoa. Monenlaiset paikat toimivat, eikä kivikon välttämättä tarvitse nousta pintaan saakka. . Tiiviitä kasoja harvoin löytää, mutta aivan sattumanvaraisesti kalat eivät silti ole hajaantuneet. hauen voi saada myös matalikon päältä, aivan matalasta
Vauhti on sopiva, kun pehmovieheen saa pidettyä kolmen metrin syvyydessä ilman lisäpainoja. erottuu kalamassan seasta ja saa hauen kiinnostumaan helposta vatsantäytteestä. Kuopille talvehtimaan kerääntyvät särkikalat keräävät paikalle myös haukia. Isot pehmovieheet ja raamikkaat vaaput tai lusikat ovat omimmillaan välivedessä uitettuina. Fladat 3 3 3 3 6 6 6 6 10 10 15 15 10 6 . Merestä poiketen järvihauki ei tunnu olevan kovinkaan sääarka. HAUKI viihtyy myös tasaisilla pehmeillä pohjilla. 5-8 metrin vedessä riittää, että vieheen saa kulkemaan kolmen metrin syvyydessä. Syöntipäivinä viehettä ei siis tarvitse saada lähellekään pohjaa, eikä paikkoja kannata liikaa nuohota. Syvemmillä fladoilla myös täsmäuistelu on tehokasta. Parhaimmillaan homma on helppoa ja kalastaja kerrankin kokee osaavansa lajin. Suojaisat, sulkeutuneet lahdet, joissa vesi ei juuri vaihdu, keräävät jostain syystä haukia rannikkovesien tapaan, ja tämä on yksi harvoista ajanjaksoista, jolloin isoja kaloja voi tavoittaa hyvin matalasta. . MARRASKUUSSA suojaisat fladat keräävät haukia. Kerrankin vuori tulee Mohammedin luo, eikä toisinpäin. Hiukan passiivinen, viehettä seuraileva kala kuitenkin lähes poikkeuksetta hylkää alapuolelleen vajoavan vieheen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 13. Viehettä ei taaskaan, ennen veden jäähtymistä alle viiden asteen, tarvitse saada kalan lähelle. Väliveden kalastuksessa vieheellä saa siis olla kokoa. Kalastus on kylmän veden kalastusta eli hidasta ja lähellä pohjaa tapahtuvaa kelailua ja mahdollisimman pitkiä taukoja. Kalastus kannattaa keskittää lahden syvempiin osiin, tarkoitti tämä sitten kahta tai neljää metriä. Syvässä vedessä tärppiväli on harvoin samaa luokkaa kuin matalassa, mutta kalojen koko korvaa määrän. ti sen osuessa veteen, ja havaita kalan tekevän yli kymmenen metrin pituisia syöksyjä vieheelle. On monttuhumpan aika. Syvän veden kalastusta helpottaa se, että aktiivinen hauki lähtee hakemaan vieheen useiden metrien päästä, ja mitä ylempänä viehe ui, sitä kauempaa tämä sen havaitsee. Hauki väijyy saalistaan särkikalaparvien alapuolella ja syöksyy taivasta vasten erottuvan vieheen perään hanakasti. Vieheessä saa olla reilusti kokoa, jotta se Loppusyksyn fladakalastus Marraskuussa, talven jo tehdessä tuloaan, koittaa särkikalajärvien fladojen vuoro. Kumien painottamisessa kannattaa olla varovainen. SYKSYN MONTTUHUMPPA Syksyn edetessä kalastusta kannattaa keskittää lahtivesien ja laajojen matalien keskelle jääviin pienialaisiin monttuihin. Vieheestä kiinnostuneelle kalalle ei ole temppu eikä mikään ponkaista neljä tai viisi metriä yläpuolellaan kulkevaan vieheeseen kiinni, kunhan houkutus on vain riittävän suuri. Hauki voi olla kovalla purulla jopa aivan tyynessä, mitä merellä harvoin tapahtuu. Hauenkalastaja on tottunut katkottamaan uittoa pysäytyksin, ja usein kala iskeekin paikallaan olevaan vieheeseen. UITA VÄLIVEDESSÄ Järviltä haukia kalastava joutuu usein haromaan laajoja, syviä alueita. JÄRVIHAUKI ei tunnu olevan kovinkaan sääarka. 3 3 3 3 6 6 6 6 10 10 15 15 10 6 SYKSYISIN särkikalat kerääntyvät lahtivesien monttuihin
Huonon syönnin päivinä homma on välillä puuduttavaa raatamista. VIEHEEN PAINOTUS Vieheen painotus säädetään halutun uintisyvyyden ja uittonopeuden mukaan. KOPISTELE POHJAA JIGILLÄ Aina hauki ei kuitenkaan ole aktiivinen, eikä halua lähteä vieheen perään. Itse piirretyt kartat antavat kalapaikoista tarkan kuvan ja kalastus on helpompi kohdistaa juuri valitsemilleen alueille. KAIKULUOTAIN ON TÄRKEÄ APUVÄLINE Syvän veden kalastuksessa kaikuluotaimesta on iso apu. Paitsi heiton lopuksi, jolloin siiman kannattelema viehe vain painuu hitaasti alaspäin ja kohti venettä. Tärkeämpää on opetella hahmottamaan, millä syvyydellä viehe kulloinkin ui, ja pitää se valitussa syvyydessä kelausnopeutta vain hiukan muunnellen. Ruuvipaino auttaa viehettä pysymään vaakatasossa, ja paino valitaan vieheen koon mukaan. aivan kalan silmien eteen, ennen kuin mielenkiinto herää. Hitaasti uitettu viehe ui 3-4 metrin syvyydessä 10-15 gramman painoilla. Silloin viehe pitää saada kalan lähelle. Painorasiasta olisi syytä löytyä 5-20 gramman päärynäpainoja ja 4-10-grammaisia kumin vatsaan ruuvattavia ruuvipainoja. Humuksisissa vesissä savumuikku on hyvä perusväri. Uittoa on muutenkin syytä hidastaa heiton lopuksi, ettei viehe nouse pintaan liian aikaisin. 16-25-senttinen, sopivalla päällä varustettu kalajigi on kevyt käyttää, ja sillä jaksaa kalastaa huolellisesti pidemmänkin aikaa. Tavoitteena on saada viehe kulkemaan rauhallisesti ja alle metrin päässä pohjasta, lyhyitä lähinnä uintia hidastavia taukoja tehden. Pehmovieheillä uintisyvyyden säätäminen on muita viehemalleja helpompaa. Kun siiman annetaan löystyä, syöksyy viehe kohti pohjaa, mutta siiman kiristyessä asento tasapainottuu. Passiivinenkin hauki innostuu vieheestä usein, kun se kulkee tarpeeksi läheltä kalan näkökentän poikki. Välivettä kalastaessa liian pitkistä pysäytyksistä voi siis olla jopa haittaa. Hitaasti pohjan tuntumassa uitettu jigi on silloin hyvä valinta. Ja kun kaloja on harvassa, ovat myös tärpit harvassa. 14 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Luotain myös kertoo, onko paikalla saaliskaloja ja peräti itse kohdekaloja. Viehe pitää saada VERTIKAALIJIGI kelpaa hauellekin. Aivan sentintarkka säätö ei ole tarpeen, mutta pitkiä vajotuksia kesken uiton kannattaa välttää. Vajotus pohjaan ja hidasta kelausta silloin tällöin pohjatuntuma tarkistaen. HITAASTI pohjan tuntumassa uitettu jigi toimii huonon syönnin päivinä. Isolle vieheelle iso paino. Vatsapainon ollessa kiinteä, uintisyvyyden lopullinen säätö tehdään viehelukkoon kieputettavalla päärynäpainolla. Koska tällä kertaa viehe viedään kalan lähelle, ei sen tarvitse olla kovin suuri. TAVOITTEENA on saada jigi kulkemaan alle metrin päässä pohjasta. Tavoitteena on saada viehe kulkemaan halutussa syvyydessä koko heiton ajan
SUPPEAT syvännealueet mm. Mutta kokemuksen myötä on mahdollista oppia toimivia kalapaikkatyyppejä ja pystyä monistamaan niitä myös uusilla vesillä. HIDAS täsmäuistelu on usein tehokkain keino kalapaikan etsimiseen. Hauki ei välttämättä iske uistimeen heti, vaan seurailee sitä hetken. Hiukan kauempaa vieheen perään lähtevä hauki ei näin ehdi vieheelle, ennen kuin heitto loppuu, mutta uistellessa sillä on aikaa uida viehe kiinni. Valmiiksi ei tule koskaan. Tämä johtunee vieheen tasaisesta uinnista sopivalla syvyydellä ja siitä, että liian pitkiä, uistinta vajottavia taukoja ei tule. Täsmäuistelu Hidas täsmäuistelu yhtä vapaa käyttäen on usein tehokkain keino kalapaikan etsimiseen. Silti moni kokee parhaat onnistumisen tunteet uusilla vesillä tai omalla kotijärvellään. Ja kantoja tässä kaskessa kyllä riittää, sen verran moninaiset kalavedet Suomessa on. Jokaiseen kantoon ei kuitenkaan tarvitse itse kompastua, ellei halua. Ehkä juuri tästä syystä kalastus on niin koukuttavaa kuin se on. Vesistöissä on isoja eroja. Uistelu VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 15. Hauki kello kolmessa, etäisyys 12 metriä! Heitä! Tiheiden saalisparvien liepeillä olevia haukia on vaikea erottaa, joten paikka kannattaa kalastaa läpi, vaikka haukia ei näkyisikään. Siimaa lyhentämällä vieheen saa kulkemaan lähempänä pintaa. Ja usein myös kovaa työtä. Tekniikkaa kannattaa siis vaihdella varsinkin, jos on tunne, että paikalla on kalaa. Kookas pehmoviehe, 15 grammaa painoa, ja vauhti 2-2,5 kilometriä tunnissa ovat toimiva yhdistelmä. VESIÄ TUTKIMAAN Suomen suurimmat hauet elävät makeassa vedessä, ja se suurin on vielä pyytämättä. TÄSMÄKALASTUSTA live-laitteilla. ovat hyvän haukipaikan merkki. Heitonmitta siimaa riittää saamaan vieheen 3-4 metrin syvyyteen, mikä yleensä riittää, jos alla on vettä enintään kahdeksan metriä. Heittämällä tyhjäksi todetusta paikasta voi uistelemalla saada useita haukia. Tärkeintä on oppia havaitsemaan kalan liikkeisiin vaikuttavat oikeat muuttujat. Kala etsitään live-anturin keilaan ja annetaan tulikomento. Vertikaalijigaus ja täsmäkalastus live-luotainten avulla on kokonaan oma juttunsa, ja vie kalastuksen tarkkuuden omalle tasolleen. Huonosta haukijärvestä saatu isomus on verraton onnistuminen, mutta helpommalla pääsee, jos pystyy siirtymään paremman haukijärven äärelle. Isommat järvet ja reittivedet kätkevät syvyyksiinsä hurjia haukia, mutta niiden yhyttäminen vaatii aikaa, ja pitkää pinnaa. Live-laitteista on luvassa kokemuksia myöhemmin tänä vuonna. Kokemuksen karttuessa luotaimesta oppii tulkitsemaan, milloin paikka ”haisee hauelle”, vaikka tätä ei osaa sanoin selittää. Toisinaan uistelulla on suorastaan käsittämätön teho. Hauki on havaittu viistoluotaimella ja vene asetettu taivasankkuriin. Hauki harvoin on missään sattumalta. Paljon matalaa, rehevää vettä ja suppeat syvännealueet ovat hyvä merkki. Samoin kuin tarinat hyvistä haukisaaliista. Alkuun on helpompi päästä hyvillä vesillä, ja jos mahdollista, jonkun kokeneemman avustamana. Syvän veden yksittäisten isomusten jahtaamiseen ne ovat tehokkaita työkaluja
Uusien haukikosteikkokohteiden etsintä kartalta (Rauma–Uusikaupunki, Turku– Kirkkonummi ja Sipoo–Pyhtää -välit käydään systemaattisesti läpi). . SOMESSA voit seurata haukitehtailun ajankohtaisia kuulumisia ja kuvia maastosta, ottamalla seurantaan Facebookissa @vastuullinen ja Instagramissa @vapaa_ajankalastajat. HAUKITEHDAS.FI -osoitteesta löydät yhteystiedot, keinoja haukien auttamiseksi, tietoa erilaisista haukitehdaskohteista, tulevat talkoot, knoppitietoa haukiin liittyen ja paljon muuta. Maastotarkastuksia kymmenille karttakohteille. . . Kunnostusten yhteyteen tulemme järjestämään haukitehdas-talkoita, joihin halukkaat ovat tervetulleita auttamaan. Kaikki vinkit, kysymykset ja muut yhteydenotot ovat lämpimästi tervetulleita! . Toteutetaan muutamia konkreettisia kunnostustoimia, itse ja yhteistyössä. Paikoin vapaaehtoiset voivat olla apuna myös kohteiden ylläpitoon tai vaikkapa kalastoseurantoihin liittyen. Kerätään seurantatietoa kohteiden kalastosta ja poikastuotosta. . Neuvonta haukija muissa kala-asioissa kaikille kosteikkokunnostuksia suunnitteleville ja tekeville. . Selvitetään yli kahdenkymmenen aiemmin kartalta löydetyn kohteen kunnostusmahdollisuudet. Suomen Vapaa-ajankalastajien vetämälle Haukitehdas-hankkeelle on haettu rahoitusta kuluvalle vuodelle. Vuoden suunnitelmiin kuuluu mm.: . 16 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HAUKITEHDAS -hankkeen suunnitelmia Kuva: Juha Ojaharju. Maastotarkastukset kohteille aloitetaan nyt keväällä, heti etelärannikon maan paljastuttua jäästä ja lumesta
Tekniikkaedun lisävarusteet (1st Mate, Active Trim ja VesselView Mobile) erikoishinnalla vain moottorinvaihdon yhteydessä ajalla 17.9.2020-31.5.2021. Tuki tulee käyttää kaupantekotilaisuudessa kokonaisuudessaan. Tarkistathan tuotteiden saatavuuden lähimmältä jälleenmyyjältäsi. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. MercuryMarine.com/uusi-elama-veneellesi/ Variations.indd 3 23-02-21 12:57:44. UUSI ELÄMÄ VENEELLESI HYÖDYNNÄ JOPA 1500€ TEHTAAN TUKI MOOTTORIN VAIHTOIHIN Tehtaan tuki myönnetään valtuutetuilla Mercury-jälleenmyyjillä 12.2.-31.5.2021 välisenä aikana tehtyihin irtomoottorikauppoihin, kun perämoottori ostetaan asennettavaksi käytettyyn veneeseen vanhan moottorin tilalle
PEHMOVIEHEET ovat monipuolisia ja muunneltavia haukivieheitä, joilla kattaa suurimman osan kalastustilanteista. 18 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Eikä suotta, ne ovat ehdottomasti ansainneet paikkansa hauenkalastajan viehepakissa. Pehmovieheet ovat monipuolinen ja muunneltava vieheryhmä, jolla voidaan erilaisin tekniikoin kattaa lähestulkoon kaikki hauenkalastajan eteen tulevat tilanteet. TEKSTI JA KUVAT TEEMU KOSKI VIEHEET PEHMOVIEHEET hauen heittokalastukseen Hauenkalastuksen 2010-luvun megatrendi ovat kiistatta pehmovieheet. PEHMOVIEHEILLÄ voidaan kattaa lähes kaikki hauenkalastajan eteen tulevat tilanteet. PEHMOVIEHEITÄ hankkiessa kannattaa ottaa huomioon käytettävän vavan koko
Silli. . Lisäksi pehmovieheiden valmistaminen on kovia vieheitä edullisempaa ja ne saadaan myytyä ilman koukkuja. Mikä on ainakin markkinamiesten mieleen. Tämänkokoisten vieheiden heittämiseen on mielekästä hankkia jo viehepainoille sopiva vapa. Vieheteollisuudessa shad taas kuvaa litteäkylkistä ja korkeaprofiilista viehettä, esimerkiksi Rapala Shad Rap. . Tästä eteenpäin pehmoviehekalastus pyörikin jo omalla painollaan. Painonastalla voidaan myös tasapainottaa vieheen uintia. Tuotantokustannuksiltaan edullisia vieheitä voitiin tehdä pienellä riskillä ja laajalla värikartalla. KOOKKAITA VIEHEITÄ Pehmovieheiden myötä haukivieheiden koko on kasvanut, ja itse asiassa jatkaa kasvuaan koko ajan. Monesta haukipehmosta tehdään myös pienempiä ahvenelle ja kuhalle tarkoitettuja kokoja, joista puhutaankin jigeinä. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 19. SIRPPIPYRSTÖ: Sirppipyrstöllä tarkoitetaan yksinkertaisesti sirppipyrstöistä haukipehmoa. Vieheiden pituus tässä kokoluokassa vaihtelee 17-20 sentin välillä. Rigejä on eripituisia ja niissä on yksi tai kaksi kolmihaarakoukkua. tai muu veljeskatraan junioria kuvaava etuliite. HAUKIPEHMO, PEHMOVIEHE: Pehmeästä materiaalista valmistettu kookas haukiviehe. Vaikka tarjouksen osuessa Aloittelijalle Aloittelijan pehmovieheet Pehmovieheitä hankkiessa kannattaa etukäteen miettiä, millä niitä aikoo heittää. Jigistä haukipehmon erottaa lähinnä vieheen isompi koko. JIGIRUUVILLA pehmeä viehe saadaan ripustetuksi viehelukkoon. Ruuvi kierretään pehmovieheen päähän nokkalenkin virkaa tekemään. PAINONASTA: Pehmovieheen runkoon painettava tai kierrettävä lisäpaino, jonka avulla viehe saadaan uimaan syvemmällä tai vajoamaan tasapainossa. Usein näiden nimessä seisoo kokoa kuvaava S, Jr. Tästä seuraava kokoluokka löytyy 80-100 gramman kieppeiltä ja vieheillä on mittaa 22-25 senttiä. . Ensimmäisenä on pehmeiden materiaalien ja valmistustekniikoiden kehittyminen. Nyt mennään 30-35 sentin tuntumassa isoimpien ollessa puolimetrisiä. HAUENKALASTAJAN ei kannata kavahtaa isoakaan vieheen kokoa. KIIHKON VALTAAMA KALASTAVA KANSA HAMUSI KUMIA KUIN HULLU JUUSTOA. Omalle vavalle liian painavat vieheet jäävät helposti pakkiruusuiksi, vaikka kalastavia olisivatkin. JIGIRUUVI: Ruostumattomasta rautalangasta väännetty harva kierre, jonka päässä on lenkki. Jigiruuvi toimii tärkeänä linkkinä, jolla pehmeä ja runkolangaton viehe saadaan ripustetuksi viehelukkoon. Sanasto: . Sanasto HAUKIPEHMON HISTORIA Pehmovieheiden nousun taustalta löytyy kaksi tekijää. . Vuosituhannen alun väriä päästävistä ja uistinrasioita sulattavista materiaaleista on päästy eroon ja maalaustekniikoiden kehityttyä pehmovieheistä on saatu kestävämpiä, eloisampia, käyttäjäystävällisempiä ja yksityiskohtaisempia tuotteita. RIGI: Pehmoviehe koukutetaan erillisellä sopivan pituisen tapsin päässä olevalla koukulla. Termi mendaus tulee alkuperäisen tuotteen nimestä. . Yleisin koko on silti 20-25 senttiä tätä isompien kuuluessa erikoistilanteisiin ja erityisesti suurhaukien pyyntiin keskittyneiden kalastajien repertuaariin. Tätä kutsutaan rigiksi ja vieheen koukuttamista rigaamiseksi. 20-senttisestä vieheestä saa usein irrotella puolikiloisia hauenpuikkoja, eikä ole tavatonta sekään, että yli 30-senttiseen järkäleeseen paukauttaa kiinni kiloinen hauki. PEHMOVIEHEIDEN kevytsarjalaisia 30-60 gramman haitarissa. SHAD, SHÄDI: Engl. Usein pyrstö on suhteettoman iso ja eloisa rungon ollessa esimerkiksi ankeriaan, mateen tai tavallisen kalan ruumiin mallinen. 40-60 gramman haarukasta löytyy iso joukko kalastavia vieheitä, joita heittää helposti suspijigeille ja muille keskikokoisille haukivieheille tarkoitetulla kalustolla. Ainetta on nykyään myynnissä monella tuotemerkillä, joista Mend It on alkuperäinen. Vieheen kokoa ei siis kannata kavahtaa, sillä iso hauki usein valitsee mieluummin kookkaan suupalan. . Pehmovieheiden rynnistystä hauenkalastajien pakkeihin taas edesauttoi jigiruuviksi kutsuttu kierteelle väännetty rautalanka. Välillä tekisikin mieli kysyä hauelta, minkä osan vieheestä se ajatteli syövänsä. Moni myös innostui valamaan vieheitä itse. Vaikka perinteisiin vieheisiin verrattuna 20-senttinenkin viehe on kyllä varsin kookas. Haukipehmoissa termi on Suomessa vakiintunut lapiopyrstöisten ja kalanmallisten pehmovieheiden yleisnimeksi, vaikka maailmalla shadilla tarkoitetaan lähinnä litteänmallisia, korkeaprofiilisia lapiopyrstöjigejä. Hauki on kuitenkin petokaloistamme kyltymättömin ja suuruudenhulluin iskien ahnaasti lähes itsensä kokoisiin vieheisiin. MEND IT, MENDAUS: Pehmovieheiden korjaamiseen käytettävä aine ja tekniikan puhekielinen nimi. Ylhäällä 20 cm Captain Ollien Ipana, Pike Shad Junior 18 cm, Westin Bull Teez 18 cm ja 16 cm McRubber Jr. Ja kun vieheet vielä osoittautuivat kalastaviksi, oli kuvio valmis: Erimallisia runkoja tulvi markkinoille laajoilla värikartoilla ja kiihkon valtaama kalastava kansa hamusi kumia kuin hullu juustoa
Siksi nykyaikaiset haukivavat ovat taas 8-9-jalkaisia (240–270 cm). 20 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siksikin 20-25 sentin kokohaarukka 50-100 gramman viehepainoineen on suosituin. Viehepainosuositukseltaan 130-150 gramman tuntumaan yltävät vavat sopivat hyvin yleisvavoiksi pehmovieheille. Pitkä takakahva antaa mukavasti voimaa heittoon lyhyen sopiessa paremmin teräviä ja nopeita vippauksia suosivalle kalastajalle. Vavan toiminta, jolla tarkoitetaan etupäässä vavan ryhdikkyyttä, ilmoitetaan yleensä vavan nopeutena. Raskaiden vieheiden heittäminen tarkasti on avokelalla raskasta, samoin kuin vieheen uittaminenkin. Ruuvi kierretään vieheen nokkaan mahdollisimman keskelle siten, että ruuvin päässä oleva lenkki jää suurimmalta osin näkyviin. KOUKKURIGI on elintärkeä osa pehmoviehettä ja sen voi rakentaa monilla tavoin. Rauhallisesti heittäen useimmat tämän luokan vavat suoriutuvat vielä huomattavasti painavammistakin vieheistä, joten yhden vavan taktiikkaa noudattavalle tämä luokka on oikea valinta. suoraan silmille voi isonkin kalan saada pienellä ahvenjigillä, kannattaa suurhaukea tavoittelevan silti suosia kookkaita vieheitä, joiden perään iso kala lähtee hiukan kauempaakin. Muuten seurauksena on otteensa vieheestä muutaman potkun jälkeen irrottanut kala. Hauenkalastajat suosivat usein nopeatoimisempia vapoja, joilla vieheen saa lingottua vauhdilla kohteeseen ja heittäminen tuulessa on tarkempaa. Vaikka lyhyillä jerkkikalastukseen tarkoitetuilla vavoilla painojen puolesta pärjäisikin, on aerodynamiikaltaan kehnompien pehmojen heittäminen lyhyellä vavalla työlästä. HAUENKALASTAJALLE NOPEATOIMINEN VAPA Pehmovieheiden myötä myös hauenkalastajan kalusto on mennyt uusiksi. Vavan toiminta ja takakahvan pituus taas ovat mieltymyskysymyksiä. Pehmeällä ja paksulla vieheellä on myös taipumus kiilautua tukevasti hauen hammastarhaan, jolloin vastaiskusta pitää löytyä terävyyttä ja voimaa. Yksi koukku riittää kaikkiin alle 30 sentin vieheisiin. Vieheen koon kasvaessa valitettavasti kasvaa myös vieheen massa jättikumien vaatiessa jo tarkoitukseen sopivaa erityisen järeää heittokalustoa. VIEHEEN RIGAAMINEN KÄYTTÖKUNTOON Kaikki alkaa jigiruuvin ruuvaamisella. 20-25-senttinen ja 50-100 gramman painoinen viehe on suosituin. Hidas (5-5,5:1) välityssuhde toimii hyvin hitaasti uitettaville pehmoille ja pitkä, ns. Niiden optimialue asettuu juuri käytetyimpään 80-100 gramman painohaitariin, mutta niillä heittää mukavasti hiukan kevyemmätkin kumit. voimakampi tekee kelaamisesta kevyempää. ” PEHMOVIEHEEN heittäminen on helpompaa hieman pidemmällä vavalla. Kestävä rakenne ja korroosionkesto ovat haukikelassa herkkyyttä ja kuulalaakereiden lukumäärää tärkeämpiä, eikä jämerän vavan parina olevan kelan paino tunnu juuri missään. Hyrräkelaa hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota välityssuhteeseen ja kampeen. Nopeatoiminen vapa on jäykän tuntuinen ja tunnokas hitaamman aihion ollessa rauhallisempi. Jos kalastaa merialueella kannattaa valita kela, jossa on pinnoitetut tai ruostumattomat laakerit. HYRRÄKELA ON PARAS VALINTA Hauen pehmoviehekalastukseen hyrräkela on selvästi paras valinta. Harrastuksen edetessä jokainen kalastaja tulee siirtymään hyrräkelaan, joten tämä kannattaa tehdä jo ensimmäistä kunnon haukivapaa hankkiessa. Jättääkö lenkin pystyyn vai vaakatasoon, on makuPEHMEÄLLÄ JA PAKSULLA VIEHEELLÄ ON TAIPUMUS KIILAUTUA HAUEN HAMMASTARHAAN. Viehe pitää saada liikahtamaan kalan suussa, jotta koukut voivat tarttua. Painavien vieheiden heittämisen oppii hetken harjoittelulla ja kalastuksessa käytettävä 0,30-0,35 millin kuitusiima kyllä kestää suurimman osan harjoitellessa syntyvistä sotkujen aiheuttamista äkkipysähdyksistä eli heittojumeista
Tässä piileekin vieheiden teho: Uittoa muuntelemalla samalla vieheellä on mahdollista kattaa laaja joukko erilaisia olosuhteita ja vieheen uintisyvyyttä on kohtalaisen helppo hallita. Toisinaan vain pelkkä monotoninen, äärimmäisen hidas kelaus ilman mitään elävöittämistä toimii ja tempoa vaihtelemalla samankin vieheen saa uimaan eri tavoin. Rasiaan on siis syytä kerätä muutama erimallinen ja eri tavalla uiva viehe. Kämmenenpohjaan saakka tuntuva, takova uinti on parhaimmillaan kalan ollessa aktiivista. Mikä kuitenkaan ei aina pidä paikkaansa. Moni tekee riginsä itse, mutta varusteen voi myös ostaa. Yksinkertaisimmillaan taktiikkaan kuuluu heittäminen, kelaaminen ja kelauksen tauottaminen. Loivempi kulma tuo uintiin pehmeyttä ja rullaavuutta. PEHMOVIEHEET ovat kulutustavaraa. Vedenalainen raati päättää täysin omavaltaisesti, mikä kullakin hetkellä on paras. Heikommalla syönnillä hauki taas tuntuu usein arastelevan aggressiivista jytkettä, mutta voi rohkaistua nappaamaan maltillisemmin etenevän suupalan. Pehmovieheillä on myös suurehko kelausvastus, minkä ansiosta tuntuma vieheeseen pysyy hyvänä koko heiton ajan. Koukun on tarkoitus pysyä vieheen rungossa kiinni kalastuksen ajan ja irrota vieheestä vastaiskussa. Pehmovieheiden käyttö ja uittaminen Pehmovieheiden uinti koostuu lähinnä kahdesta liikkeestä: Pyrstön vipatuksesta ja kylkien keinutuksesta. Sekä koukkurigi että itse viehe ovat siis toisistaan irrallaan, mutta molemmat pujotettuina viehelukkoon. Hauen hotkaistessa vieheen suuhunsa pehmeä materiaali taittuu kaksin kerroin ja koukutkin holahtavat syvälle hauen kitaan. HYRRÄKELA on paras valinta hauen pehmoviehekalastukseen. Uittaminen kysymys. Pehmovieheiden eduksi pitää lukea se, että viehe ei tarvitse omia koukkuja. Näin vieheitä voidaan säilyttää ilman koukkuja ja käytössä on vain yksi rigi kerrallaan. Mitä kauemmas uinti vedessä ”kuuluu”, sitä helpompi sillä on kerätä aktiiviset kalat vieheen luo. Osassa kaupoissa myytävissä rigeissä on kiinni myös jigiruuvi, mutta tämä kannattaa irrottaa saman tien. Hiukan yleistäen voisi sanoa, että mitä voimakkaampaa uinti on, sitä kalastavampi viehe on. Kaksi koukkua siis on riittävästi isoimmissakin pehmovieheissä monen koukuttaessa kaikki alle 30 sentin vieheet vain yhdelVAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 21. Pehmovieheiden uittaminen ei yliopistokoulutusta vaadi. Vieheiden kokoon nähden pehmoissa riittää pienempi määrä koukkuja. Jokaiselle vieheelle ei siis tarvitse ostaa tai rakentaa rigiä erikseen. Uiton tempoa vaihtelemalla, uintia vavalla tai kelaamalla elävöittämällä ja pysäytysten kestoa muuttelemalla selvitetään, mistä hauki milloinkin pitää ja mitä siis pitää pyrkiä toistamaan. Toinen elintärkeä osa on koukkurigi. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä jyrkemmässä kulmassa pyrstö vieheen runkoon nähden on, sitä terävämpää uinti on. Jigiruuvin lenkkiin kiinnittämisen sijaan rigin lenkki pujotetaan viehelukkoon viehettä ennen. Lopuksi koukkujen yksi väkänen painetaan vieheen runkoon siten, että rigi tulee suoraan, eikä väännä viehettä mutkalle. Jigiruuvin edestakainen ruuvaaminen rikkoo vieheen etuosan nopeasti, joten ruuveja kannattaa ostaa jokaiselle vieheelle omansa. Kalastajan tehtävä on asettaa vaihtoehdot esille. PEHMOVIEHEILLÄ on suurehko kelausvastus. Yhtä oikeaa käsialaa ei siis ole. Sen sijaan riittää, että mukana on eripituisille vieheille sopivat rigit ja näille muutama varakappale. Pahimpia jälkiä korjailemalla yksi viehe voi kestää kymmeniä haukia, mutta huonolla tuurilla jo ensimmäinen kähveltää pyrstön mukaansa
ALLE 20-senttiseen vieheeseen ei kannata laittaa kaksikoukkuista rigiä. Yksikoukkuisessa rigissä koukun koko on sopiva, kun sen kita on vieheen rungon levyinen ja koukku saa asettua noin 1/3 päähän vieheen kärjestä. 22 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tämä viritys kylläkin toimii vain solakoilla rungoilla ja niilläkin vain kalan iskiessä vieheeseen kunnolla. Tällöin koukku painetaan vieheen selkään vatsapuolelle kiinnitetyn painonastan toimiessa vastapainona. Kuvassa mukana on myös hiukan tuuria: kala tarttui koukun sijaan viehelukkoon. PEHMOVIEHE RUOHOSUOJATUKSI Täysin ruohosuojattu pehmovieheestä saadaan käyttämällä kookasta ja laajakitaista yksihaarakoukkua, joka painetaan rungon läpi siten, että koukun kärki jää vieheen selkäpuolelle suojaan. Painonastoista on hyötyä myös rikkonaisilla pohjilla. PAINOTUS vaikuttaa vieheen uintisyvyyden ja uppoamisnopeuden lisäksi asentoon, ja niitä tulisi löytyä ainakin 5-15 gramman painoisina. ta vieheestä varsinaisen syöksypommittajan. Mutta toisaalta, koukutus mahdollistaa kalastuksen tiheimmänkin ruovikon seassa. Usein kuitenkin on parempi, jos kalastaja malttaa hiukan ja tekee vastaiskun vasta siinä vaiheessa, kun kala on saanut suunsa kiinni ja on ehtinyt kääntyä hiukan poispäin. Tasaisesti viehettä kelatessa tai uistellessa päärynäpainot toimivat, mutta jos vieheen halutaan pysyvän tasapainossa myös pysäytyksissä, tarvitaan pehmoviehekalastukseen tarkoitettuja painonastoja tai -ruuveja. PEHOMOVIEHEIDEN paras käyttöalue on 1-3 metrin syvyinen. Yksinkertaisin keino painottaa viehettä on lisätä päärynäpainoja viehelukkoon, mutta tämä tekee jo valmiiksi hiukan etupainoisesLAAJAKITAINEN yksihaarakoukku on ylivoimainen tiuhassa kasvustossa, mutta karsii myös osan tärpeistä. Vieheen vatsaan ruuvattu painonasta taas tasapainottaa vieheen asentoa. Alle 20-senttiseen vieheeseen ei kannata milloinkaan laittaa kaksikoukkuista rigiä. Erilaiset hakaspainot ovat helpoimpia ja nopeimpia käyttää. Varsinkin syönnillään oleva kala tarttuu ongelmitta yksikoukkuiseenkin rigiin ja kalan irrottaminen on tällaisesta paljon helpompaa. lä kolmihaaralla. Kaksikoukkuista rigiä käytettäessä koukut voivat olla hiukan pienempiäkin ja ne saavat asettua lähelle vieheen päätä ja hieman puolivälin takapuolelle. Päähän tuleva päärynäpaino tai kiinteä painoruuvi tuovat syvyyttä, mutta saavat vieheen sukeltamaan pää edellä. ERIKOISOLOSUHTEET Pehmovieheiden paras käyttöalue on 1-3 metrin syvyinen, kasvustosta kohtalaisen vapaa alue. On siis aina parempi mitä vähemmän koukkuja käyttää, varsinkin jos aikoo vapauttaa osan kaloistaan. Sinkkukoukulla kalastaessa vastaiskuun on syytä kiinnittää tavallista enemmän huomiota. Painonasta kannattaa asettaa hiukan puolivälin takapuolelle, jolloin se myös tasapainottaa usein hiukan etupainoista viehettä. Nämä ovat puolipallon muotoisia 5-15 gramman painoisia lyijynpalasia, joissa on joko jigiruuvista tuttu kierre tai väkästetty varsi, joka kierretään tai painetaan vieheen vatsapuolelle. Painonastoilla ja ylisuurilla koukuilla on kyllä taipumus myös jarruttaa vieheen uintia. Varsinkin keväällä, haukien majaillessa jään katkoman tynkäkaislan seassa tämä koukutus on suorastaan korvaamaton. Koukutuksessa ei siis kannata liioitella. Tätä syvemmällä tarvitaan apupainoja. Tämänkaltainen koukutus vähentää pohjatärppejä ja toimii auttavasti myös vitaikkojen seassa. Tässäkin on kaksi koulukuntaa, joista toinen suosii salamannopeaa ja olan takaa kiskaistua vastaiskua. Eli samaan tapaan kuin lohen perhokalastuksessa vedon tullessa takaviistosta, koukku tarttuu kalan suupieleen. Jos viehe kulkee kyljellään tai pyörii, voi sen uintia korjata siirtämällä koukkujen paikkaa vastakkaiseen suuntaan tai painonastoja käyttämällä
Pohjaan saakka viehettä ei tarvitse vajottaa, koska tarkoitus on tarjota kalalle mahdollisuus iskeä vieheeseen kuolleesta kulmasta eli suoraan alapuolelta. Ylimpänä Polarbite Hefty 31 cm, suurhaukivieheiden terävintä kärkeä edustavat Captain Ollie Papa Shad 35 cm ja Dexter Shad 34 cm sekä alimpana lyhyempi, mutta hahmokkaampi Savage Gear Line Thru Roach 25 cm. Erikokoisilla ”laitesukeltajilla” vieheet saadaan uppoamaan halutulla vauhdilla, ja pitkien pysäytysten teko matalassakin onnistuu. Jättikumin paikka Jättikumit HAUKIKUMIEN raskasta sarjaa yli 140 gramman luokassa. Solumuovista, tai kuten kuvassa, nerf-pyssyn patruunasta tehty kelluke kiinnitetään vieheen selkään rautalangan pätkällä. Syvältä kalastettaessa kookas, välivedessä uitettu viehe toimii usein paremmin kuin pohjalla pompoteltu peruskoon houkute. Ensimmäinen vajotus tehdään pohjaan saakka, mistä viehe kelataan rauhallisesti ja syvyys säilyttäen tai hiukan matkalla vajotellen. Viehe voidaan tarjota tähän ikkunaan joko heittämällä tai hitaasti uistellen. Kiivaana syöntipäivänä pehmovieheet taas usein jäävät kuuluvampien ja nopeampien vieheiden jalkoihin. PEHOMOVIEHEET ovat parhaimmillaan viileän veden aikaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 23. Niillä ei yksinkertaisesti pysty kalastamaan riittävän nopeasti, jolloin kuuluvalla spinnerbaitilla tai jerkillä vieressä kolaava kaveri kerää kalat kyytiin. Tähän tilanteeseen on tarjolla ainoastaan omia viritelmiä. Yksi erikoisolosuhde ovat tilanteet, jolloin tarvitaan poikkeuksellisen isoa viehettä. Jättivieheitä toki kannattaa käyttää arvosteltavana aina, jos epäilee kalapaikalla olevan isoja kaloja, mutta on niille käyttöä muulloinkin. Ja voi ne itsekin tehdä, jos haluaa. Heittämisen valikoituessa taktiikaksi vene ajetaan ankkuriin penkan alaosaan ja sopivasti painotettu viehe heitetään kohti matalaa. RUOHOSUOJATTU pehmovieheestä saadaan käyttämällä kookasta yksihaarakoukkua. Kaikki tarvittavat varusteet löytää käytännön neuvojen kera hyvin varustetuista kalastustarvikeliikkeistä. Langan toinen pää painetaan vieheen selkään, ja toiseen päähän tehdään lenkki, joka tulee kiinni viehelukkoon. Viileän veden aikaan, jota Suomessa kyllä riittää, pehmovieheet taas ovat jokaisen haukipakin pakollista sisältöä, eikä niiden käyttöä kannata arastella. KELLUKE MATALAAN Kylmän veden aikaan kumit vajoavat usein liian nopeasti, ja riittävän pitkien pysäytysten tekeminen on hankalaa. Kookas, hauen yli uitettu viehe luo mielikuvan helposta saaliista, jota aktiivinen kala ei malta jättää käyttämättä. Mitä reilumpi hahmo on, sitä hanakammin hauki tuntuu siihen iskevän. VIILEÄN VEDEN YLEISVIEHE Parhaimmillaan pehmovieheet ovat viileän veden aikaan eli silloin, kun vaaditaan hitaassakin vauhdissa uivia vieheitä. Tämä ”kylmän veden ilmiö” toistuu myös kalan ollessa huonolla syönnillä. Toimiva ratkaisu on sopiva pala kiinteää solumuovia, jonka läpi kulkee rautalanka. KYLMÄN veden aikaan vieheen uppoamisnopeutta voidaan hidastaa ”laitesukeltajalla”
HEITTOKALASTUS TEKSTI JA KUVAT ARI WESTERMARK MIES, VAPA JA VENEEN TÄYDELTÄ ELEKTRONIIKKAA. JOTAIN VANHAA, PALJON UUTTA. ” 24 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Myös täsmäheiton mestariksi tullaan vain kovan harjoittelun kautta. Sitten viime näkemän Hannun rakkaan Lami-veneen luotainvarustelu oli komistunut entisestään. Luonnollisesti veneeseen lastattiin myös kassikaupalla muuta rompetta. Kiikutimme veneeseen peräti 500 ampeeritunnin edestä akkuja, mikä varmuudella kattaisi pitkänkin rupeaman virtatarpeet. Yhtä kaikki, livelaitteet ovat myllänneet vapakalastuksen perusteita. Nykytekniikka antaa mahdollisuuden löytää kohdekalat vuodenajasta riippumatta, ja toimittaa kaikki heitot kalan ulottuville. MALLIA SUOMESTA Tiesin jo entuudestaan, että Hannun kalastuksessa yhtään kiveä ei jää kääntämättä. K unnollisista yöunista tinkiminen oli kannattanut, sillä vallitseva pimeys vahvisti meidän olevan ajoissa. Etenkin syrjäisillä järvillä rannan tavoittaminen voi olla valtavan työlästä. Puuskutin rantaryteikössä kahta suurta akkua retuuttaen. Tämänkertainen aamurymistely oli Hannun mukaan ihan perustasoa. Omassa kalastuksessani olen viime vuosina kipuillut luotainriippuvuuden lieveilmiöiden kanssa. Tosiharrastajalle soutuvene saattaa myös tuntua yksinomaan rajoitteelta, mutta tässä tapauksessa kipparin ja veneen muodostaman symbioosin meriitit osoittavat ihan muuta. Suora yhteys SUURAHVENIIN Liveluotain opettaa uutta Täsmäheittomestari Hannu Vesarannan mukaan ahvenen livekalastus on usein kuhaa ja haukea haastavampaa. ”Kyllä hommasta täytyy todella paljon tykätä, että tämän vaiheen jaksaa kerrasta toiseen”, Hannu virnisti. Ja kun ahvenkin on riittävän iso, ratkaisevaa voi olla se, tarjotaanko jigi sen päävai pyrstöpuolelle. Vieläkin kiinnostavammaksi asian teki se, että nyt perehdyttäisiin uraauurtavaan ahvenen täsmäheittoon. Mutta luotaimien varassa tapahtuva ”pönttökalastus” vaatii paljon virtaa. Omalla kohdallani mukavuudenhalu oli saanut vahvan niskalenkin, ja tehnyt tämänkaltaiset ponnistelut suhteellisen harvinaisiksi. Hämärässä erotin, että Hannulla askel kulki ripeästi vastaavasta lyijylastista huolimatta. Kalastuksellisesti käänteentekevä muutos olivat Garminin LiveScope-laitteet. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 25. Hannu kuuluu sekä Westin-Fishingin Suomen SUURI ahven pysäytyskuvassa. Ei liene liioiteltua sanoa, että valtaosa miehen valveillaoloajasta kytkeytyy kalastukseen ja siinä kehittymiseen. Silti kieltäytyminen ei tullut kysymykseen, kun sain mahdollisuuden tutustua siihen ”mitä hemmettiä siellä Vesarannan veneessä taas oikein tapahtuu?”. Ahvenen jigikalastus soutuveneestä kuulostaa lähtökohtaisesti leppoisalta puuhastelulta
Onhan toki äärimmäisen hienoa, että suomalaiset näyttävät mallia modernin heittokalastuksen kovimmalla huipulla. KUSKILLA PARAS KÄSITYS KALOISTA Täsmäheittoveneessä kuskilla on varmuudella paras käsitys kalan liikkeistä suhteessa veneeseen. Liveluotaimen avulla viehe on osaavissa käsissä mahdollista tarjota suoraan ahvenen näkökenttään, ja nähdä viiveettömästi kalan reagointi erilaisiin jigeihin ja uittokikkailuihin. Keulamiehen viihdykkeeksi oli asennettu oma näyttö. Siinä pyöri täsmälleen sama livekuva kuin kuskilla peräpenkillä. Oikea käsi veiLYIJYPÄIDEN halkaisija osoittaa, miten siroja nämä jigimallit ovat. Vasen käsi vastaa pääosin vain sähkömoottorista. Hannun käsissä soutuvene tottelee aivan ilmiömäisellä tavalla. Hentorunkoiset jigit tarjoillaan monesti noin 5-7 gramman jigipään kanssa. Hannu muuttui mietteliääksi jo puolen tunnin luotaamisen jälkeen. Livenäkymän lisäksi Hannu ” ONHAN TOKI ÄÄRIMMÄISEN HIENOA, ETTÄ SUOMALAISET NÄYTTÄVÄT MALLIA MODERNIN HEITTOKALASTUKSEN KOVIMMALLA HUIPULLA. Ahvenaiheisessa jutussa sopii mainita venekunnan voitto vuoden 2020 Ahven Openissa. Ennakolta otollisin alue ei tarjonnut selviä suurahvenkaikuja, ja järvi oli lopulta varsin pieni. Näin pienet jigit asettavat tietysti kovat vaatimukset käytetylle hyrräkelalle. Aluksi kaikki reitillemme osuneet kaiut paljastuivat lähemmässä tarkastelussa pienenpuoleisiksi hauiksi. Täsmäheittäessä kalat eivät säiky venettä läheskään yhtä herkästi kuin jigiä pudotellessa. Erityisesti vikkeläliikkeisten ahventen kanssa heiton kohdentaminen vaatii nopeita hoksottimia. 5 cm Shadteez Slim . 6,5 cm Hypoteez Hannun eniten käyttämät jigivärit ovat luomua, moottoriöljyä tai muita tummia sävyjä. Itse keskittyisin vain hämmästelyyn ja kuvaamiseen. Näin tietysti, jos kaikki kolistelu vain pystytään välttämään. silmäili herkeämättä kahta muutakin näyttöä. Kalojen löytyessä Hannu tarjoaa viehettä nykyisin lähinnä heittäen. Tässä tyylissä jokainen onnistunut heitto on potentiaalinen kalaheitto, ja kalakontaktien haku sokkoheitoilla vain kaunis muisto menneisyydestä. Painon ja koukun nivellys tuo eloa hidastempoiseen uittokikkailuun, ja mahdollistaa tarvittaessa erittäin pienet koukkukoot. Viistoluotaimella on edelleen suuri merkitys liveluotaimen rinnalla, ainakin jos kohdekaloja joudutaan haravoimaan suurilta alueilta. Kaksipäiväisen kisan suurimmat ahvenet olivat tuolloin peräti 52 ja 51 senttiä. Silti väittäisin, että kaikkein menestyksekkäimmillä täsmäkalastajilla on tavallista herkempi sisäinen kompassi, mikä mahdollistaa sulavan venekontrollin ja täsmällisen viehetarjoilun. tiimiin että Garmin Fishingteamiin. Hannun menestyksen taustalla on kyltymätön polte oppia hyödyntämään luotainkalustoa. Westinin suosikkimalleja ovat mm.: . Suora, viiveetön liveyhteys paljastaa armotta sen, mikä minäkin päivänä ahvenia kiinnostaa tai inhottaa. KALASTUSTA VAIN KALOJEN LUONA Lipuessamme äänettä kauniissa auringonnousussa, tuijotin herkeämättä itselleni uutta luotausnäkymää. Viime aikoina Hannu tunnustaa hurahtaneensa kalastuskilpailuihin, ja myös niissä hänen menestyksensä on ollut poikkeuksellista. Ei siis ole ihme, että Hannun ja muiden liveluotauksen kärkinimien saaliit ovat nostaneet kulmakarvoja myös Ruotsissa ja Manner-Euroopassa saakka. JIGIT 26 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pää saa mieluusti olla nivelletty cheburashka-malli. Ottijgit Hannu tarjoaa suurahvenillekin yleensä yllättävän pieniä, joskaan ei aivan mikroluokan jigejä. Siksi vasta-alkajan on syytä totella kapteenin käskyjä heittosuunnista ja kantamista. Meillä oli hakusessa nimenomaan kiloluokan, tai jopa sitä suuremmat ahvenet. Leipätyössään hänet voi tavoittaa tamperelaisen Nippon Verkon tiskin takaa. Koska jättiahvenet eivät luultavasti tänäänkään montaa mahdollisuutta tarjoaisi, olimme jo ennalta sopineet, että kohdekalojen löytyessä ainoastaan Hannu kalastaisi. Kevyellä avokelavarustuksella tämän kokoluokan vieheet lentävät toki aloittelijaltakin. Riittävää perstuntumaa ei yksinkertaisesti saavuteta ilman valtavaa luotausmäärää. Tällaisten vaatimattoman kokoisten pyytöjen on havaittu pettävän myös passiivisia ahvenia. 5,5 cm Stanley the Stickleback . Moottoriöljy maistuu järvilläkin. Suuret satsaukset kalastukseen ovat tuottaneet pökerryttävän määrän todella suuria petokaloja. ”Pidän kyllä ahventa haasteellisempana livelajina kuin kuhaa tai haukea. Ahven on usein enemmän liikkeessä. Lisäksi jopa kiloahventen koko tekee niiden löytämisen vaikeammaksi kuin monikiloisten välivesikalojen”
Tässä tapauksessa ahvenia etsittiin pystysuuntaisen keilan avulla. Päänäyttö: Garmin GPSMAP®8410 (10 tuumaa) Keulanäyttö: Garmin GPSMAP®923 (9 tuumaa) Luotainmoduuli: Garmin LiveScope GLS 10 Black Box Anturi: Garmin Panoptix LVS32 Anturin keila on mahdollista kääntää joko pystysuuntaan, vaakatasoon tai tarpeen vaatiessa osoittamaan suoraan veneen alle. LIVEANTURIN kahvaa veivataan jatkuvasti. Keilaa suunnitaan erikoisvalmisteisen anturitelineen avulla. Tässä lajissa jo kalojen etsintä on äärimmäisen intensiivistä. LIVEKALUSTO Juttureissulla Hannu käytti seuraavaa livekalustoa: VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 27
Hitaassa uitossa hän kykeni kelaamaan hauskasti yksikätisesti pyörittäen KUN vene on saatu asemoitua sopivasti, heiton on lähdettävä nopeasti ja tarkasti. Hentoisin nykäyksin jigi lähestyi ahventa sen pääpuolelta. Nyt taitaa olla vähän parempi. vaa liveluotaimen anturitelineen pyörivää kädensijaa, josta ote irtoaa ajoittain luotainnäkymien säätötoimien takia. Ei tosiaan mikään jättiläinen, mutta kokeillaan”. ” LIVELUOTAIN NÄYTTI VIIVEETTÖMÄSTI, MITEN MUUTAMAN GRAMMAN JIGI PAINUI KOHTI OLETETTUA AHVENTA. Vakuudeksi Hannu nakkasi heiton rantapenkkaan. Ne tavoitteen mukaiset, oikein suuret ahvenet loistivat poissaolollaan. Enemmistö hylkäsi tarjoukset, mutta suurin veneeseen päätynyt hätyytteli jo neljääkymmentä senttiä. Hannu ohjasi veneen reilun kymmenen metrin etäisyydelle pohjalinjassa näkyvästä kirkkaasta läiskästä. Hannu veikkasi ahventen olevan piilossa kivillä, eli matalikoilla suurten kivien lomassa. Heitto lähti helposti, nopeasti ja tarkasti. Niinpä tervetullut nelisatanen heilahti veneeseen. Sieltä niitä olisi tälläkin laitteistolla erittäin vaikeaa löytää. hyrräkelan jarruratasta vapakäden keskisormella. Näin hyrräkela vapautti vasemman käden huolehtimaan pelkästään veneen ja luotaimen suuntimisesta. Liveluotain näytti viiveettömästi, miten muutaman gramman jigi painui kohti oletettua ahventa. ”Näitä ei kyllä jäädä onkimaan, mutta käydään kokeilemassa se lähtörannan kivikko.” Sanottu ja tehty, suristimme kohti aloituslahtea sen minkä sähkömoottorilla pääsimme. Hannu vahvisti, että myös tällainen vaiston varassa tapahtuva terapiaheittely maistuu yhä erittäin makealta. Hannu totesi, että oli hiljattain havainnut merkittävän edun hyrräkeloissa myös ahvenhommissa. Vasen käsi pysyi kaasukahvalla, ja oikea hamusi huippukevyen hyrräsetin. Tyyni keli tarjosi veneen asemointiin täydelliset puitteet. Kalan reaktio tuli nopeasti, samoin napakka vastaisku. MÄÄRÄMITTAISILLA HEITOILLA PIENIÄ JIGEJÄ ”Nyt. Mukavaa fileekoon ahventa oli sittenkin tarjolla, mutta ainoastaan perinteisemmin menoin. 28 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KALAT KIVILLÄ Pään auettua löysimme vielä joitain yksittäisiä saman kokoluokan raitapaitoja. Heitimme jigit sokkona luotaimen osoittamaan kivirykelmään ja saimme välittömän tuplatärpin. Jigin perään säntäsi monen kymmenen pikkuahvenen kiihkeä parvi, ja vaaksanmittainen tarrasi kiinni
Hannun mukaan tämä oli oikein hyvä ennusmerkki. Sopivassa kulmassa punertavana sykkivät kaiut todella muistuttivat suuria ahvenia evineen kaikkineen. Ja kun suuri yksittäinen kala tai parvi saatiin lähietäisyydelle, painoarvioihin oli helppo yhtyä. Jo liikkumisen verkkaisuus sai Hannun ennakoimaan tarjouksen hylkäämistä. Kuskin olemus kertoi, että nyt oli tosi tilanne päällä. Tuuleton keli suosi veneen ohjailua tälläkin kertaa. ja siinä se kolmaskin vielä! Selviä ahvenia ovat.” Siitähän minäkin sen kolmikon sitten huomasin, kaksi pohjalinjan tuntumassa, kolmas hieman ylempänä. Nälkäisen ahvenparven ärhäkäs sinkoilu on tuttua kutakuinkin kaikille, eikä isojen kalojen uiminen välivedessä ole uutinen sekään. Syystä tai toisesta tärppejä on kuulemma monesti saatu silloin, kun nimenomaan kolme isoa ahventa on lyöttäytyneenä yhteen. PYSTYSUUNTAISTA KOHOUINTIA Välillä pysyimme parven kintereillä hyvänkin tovin Hannun tykittäessä niiden kuonon eteen jigitaulun tarjontaa ääripäästä toiseen. Rehellisesti sanoen en oman näyttöni perusteella olisi aina osannut reagoida kalojen kokoon tarvittavalla vakavuudella. Varsinaiselta suurahvenkeliltä olosuhteet eivät tuntuneet, mutta luotin silti kuskin laatimaan suunnitelmaan. Näin siitä huolimatta, ettei kohdalla ollut ainuttakaan ravintokalaa tai muuta ihmissilmin havaittavaa ärsykettä. Ensimmäisenä jigiin reagoi kolmikosta se, jonka pää osoitti oikeaan suuntaan. Livenäytön skaalausta on syytä säätää syvyyden ja muiden tarpeiden mukaisesti. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 29. Kalastuksen pieniä hauskoja kummallisuuksia. Liveluotaimet eivät aina piirrä kaloja yhtä kalamaisiksi kuin mainoskuvissa, varsinkaan pienempiä kalalajeja. Tätä verkkaista, pystysuunnassa pumppaavaa liikehdintää hän kutsuu kohouinniksi. Ensimmäinen heitto osui tietysti kohdalleen, ja jigi lähestyi ahvenia yläviistosta. Tunnustelija edellä koko kolmikko suuntasi maltillisesti kohti mahdollista saalistaan. Hannun mukaan jokainen ahven oli varmuudella toivottua kaliiberia. Isot mörsTÄMÄKIN ahven löytyi pystysuuntaisen keilan avulla. Tänään kalat eivät ilmiselvästi olleet lainkaan syöntipäällä, mutta silti näimme useaan otteeseen ison ahvenen uivan kiireettömästi kohti pintaa. Ja niin siinä myös kävi. Kuski sen sijaan esitti kokemuksellaan yksityiskohtaisia arvioita löydettyjen ahventen koosta. Tavoitteeksi asetettiin aiemmin puuttumaan jäänyt kilon ahven. Itse olin välillä erottavani jopa ahvenen raidoituksen, vaikka toki tiesin sen sentään vielä mahdottomaksi. Samanlaista syvyyssuuntaista liikehdintää harrastivat Hannun mukaan ainakin myös isot kuhat ja lahnat, mutta selvä syy oli toistaiseksi jäänyt epäselväksi. ”Tällaista tämä monesti on. KOLMEN KOPLIA Otimme pian uusinnan toisella järvellä. säriluokan ahvenet viihtyvät usein pienissä, vain muutamien kalojen parvissa. Päivän mittaan tavoitimme suuria ahvenia useampaan otteeseen, ja kerta toisensa jälkeen tulos oli meille tyly. Pian oletetun kala-alueen tavoitettuamme Hannu hihkaisi tyytyväisenä ”Yksi, kaksi.. Tällä kertaa ahventen suuri koko helpotti näytön tulkintaa. Mutta katso, miten tuo yksi taas nousee kohti pintaa.” Hannun mukaan liveluotaus on paljastanut, että isommat ahvenet nousevat usein metritolkulla kohti pintaa, painuakseen heti kohta takaisin. Välillä verkkaisesti liikkuvat ahvenet osuivat pystyasentoon asetettuun keilaan niin hyvin, ettei peräja pyrstöpään erottamisessa ollut ongelmia. ” SOPIVASSA KULMASSA PUNERTAVANA SYKKIVÄT KAIUT TODELLA MUISTUTTIVAT SUURIA AHVENIA EVINEEN KAIKKINEEN
Ensimmäinen reaktio jigiin oli heti valpas. 30 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kolme tavattoman suuren näköistä ahventa suorastaan kilpaili jigistä. Kun reaktiot eivät olleet toivottuja, tuli myös oma vuoroni kokeilla. Körmyparvelle tarjoamani hieman suurempi jigi maistui, ja pääsin väsytyshommiin. Hannu nosti haavin valmiuteen ja kouhaisi upean ahvenen ihmeteltäväksemme. Karu tosiasia lienee, että valtaosa tähän päivään mennessä saamistani jigiahvenista on ollut todella, todella nälkäisiä. Hannun kalajuttuja pääset seuraamaan Instagramissa: @hannuv_westingfishing. Viimeistään ahventen aktivoituminen paljasti täsmäheittelyn tehokkuuden, kun pienessä hetkessä veneessä vieraili peräti useampi kilon ylitys. Vielä viistoluotaimenkin kanssa saattaisi käydä niin, että jigiin välinpitämättömästi suhtautuvat isot ahvenet tulkitsee vaikkapa lahnoiksi. Tai että käytös on aiemmilla luotaimilla jäänyt meiltä useimmilta pimentoon. Näin siitäkin huolimatta, että jigi olisi luultavasti monesti sivuuttanut kiloahvenen aivan lähietäisyydeltä. SYÖNTI ALKAA Hyvään tarinaan sopii onnellinen loppu. Pian Hannu pääsi tarjoilemaan jigivalikoimaa seuraaville kaloille. En ole aivan varma, oliko kilpailun voittanut kala porukan suurin, mutta mahdottoman iso se oli kuitenkin. ” KOLME TAVATTOMAN SUUREN NÄKÖISTÄ AHVENTA SUORASTAAN KILPAILI JIGISTÄ. ”Nyt on puolitoista lähellä!” Ja niin olikin, tarkalleen 1,52 kiloa ja 48 senttiä. Mutta kun ison kalan ikkuna oli viimein auki, jatkoimme nopeasti kalastusta. Saatoimme hyvillä mielin suunnata akku-urakan pariin. Kotvan kuluttua sain kuitenkin vielä uuden mahdollisuuden. Päivän mittaan Hannu oli saanut ongittua ylös vain muutaman tavanomaisen kokoisen ahvenen. Tavanomaisen ”2D-luotaimen” kanssa parempiin kaikuihin törmääminen olisi ainakin matalassa vedessä sattumankauppaa. POHDINTAA ”Entä jos…” Apaattisena vaeltavia jättiahvenia katsoessa en voinut olla miettimättä, millaisen saaliin olisin itse saanut tälle ottipaikalle sattuessani. Nyt oli selvästi eri ääni kellossa, vaikka olosuhteissa ei ollut merkittävää muutosta tapahtunut. Jälkikäteen ajateltuna se kuitenkin selittäisi tapauksia, joissa kala on lopulta löytynyt aivan eri syvyyskerroksesta kuin mihin luotain on sen aluksi näyttänyt piirtäneen. Kalapäivä veteli jo viimeisiään, kun veneemme lopulta kohtasi ahventen syöntihetken kanssa. Kerran luulin jo tilanteen menneen ohi, ja nakkasin jigini omatoimisesti vähän sinne päin. Jos isoista ahvenista ei ole tietoa tai vahvaa ennakkoaavistusta, tällaisissa tilanteissa kalastajan kärsivällisyys punnitaan toden teolla. Kipparin ohjeistamana sain osan heitoista osumaan toivottuun kohtaan. Kuinka ollakaan, etsimeen sattui kolmen kopla. On suorastaan kutkuttavaa, että näinkin tuttujen kalalajien käyttäytymisestä voi vielä paljastua tällaisia yllätyksiä. Ilman luotainta paikalla olisi saattanut heittää tuntikausia ilman ainuttakaan tärppiä. Hannu totesi tyynesti, että ”Ei ole enää siellä...” Hieman nolona pahoittelin sooloiluani. Tuli todistetuksi, että liveluotain tarjoaa lähes näkökontaktin veroisen yhteyden suurahventen salaisuuksiin, vesiemme värivirheistä huolimatta
Lisäksi rahaston sivuilta löytyy tietoa viime vuosina tuetuista avustuskohteista. H Mirjan ja Pekan veneessä kalakipinöi H Ruijanpallasta uistellen Norjassa H Sen piti olla leppoisa kuhareissu... 03-7625 775 1/2021 LEHTIPISTEISSÄ Marraskuun nappiveto, 8 kg JÄRVILOHI H Huonon syönnin konsteja H Amerikan outo vetoperho lohelle H Taimenet kuolevat ennen kutemistaan H Lohikalat kasvavat muhkeiksi Päijänteellä H Marraskuun nappiveto: 8 kg järvilohi H Hauet kalatukkuun, tilaa kuhalle H Lohta Kukkolankosken niskalta H Inarijärvi lumoaa pulskilla taimenillaan H Ohjauspulpetti: sivulla vai keskellä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 31. Takki ympärivuotiseen käyttöön. HOKKA OY Kemijärvi | puh. 0400 237 728 myynti@hokka.info | www.hokka.info Kauluksellinen, joustava, helppokäyttöinen ja asustemainen kelluntapukine. Hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.rahasto.rapala.fi/hakuohjeet. Hakemukset on lähetettävä maaliskuun loppuun mennessä. RAPALA-RAHASTO tukee kalavesien kunnostustoimia tänä vuonna 300-3000 euron arvoisilla apurahoilla, joiden hakuaika kestää maaliskuun loppuun. Tänä vuonna Rapala-rahasto on julistanut avoimesti haettavaksi 300-3000 euron arvoisia apurahoja edellä mainittujen toimien tukemiseksi. Hinta: Special kelluntatakki 320€, Sailing kelluntaliivi 200€. Kalastusvälinelahjoitusten arvoisiksi hyviksi teoiksi lasketaan puolestaan eri tahojen järjestämät tilaisuudet, joissa tarjotaan lapsille, nuorille ja muille erityisryhmille mahdollisuutta tutustua kalastusharrastukseen ja syventää siihen liittyviä tietoja ja taitoja. Tuettavat tahot julkistetaan toukokuun loppuun mennessä. Rahasto ei kuitenkaan ohjaa varoja varsinaisiin kalojen istutuksiin. Tukea hyville teoilleen voivat hakea mitkä tahot tahansa. Testivoitta ja Vene 2017 Hokka Special kelluntatakki Hokka Sailing kelluntapukine 35 vuotta Testivoittaja Vene 2015 Hokka pelastusliivi >15kg Lapsi viihtyy liivi päällä selällään, kyljellään jopa vatsallaan. Värit: Vihr./oranssi, sini/oranssi ja pinkki. Esimerkiksi osakasja hoitokunnat, kalastusseurat ja -piirit, vesien tai luonnon hoitoja suojeluyhdistykset, paikalliset yhteisöt ja talkooporukat, yksityiset puuhamiehet, alan tieteelliset tutkijayhteisöt, yksittäiset tutkijat sekä opiskelijat opinnäytetöihinsä, rahaston päämäärää tukevien laitteiden keksijät, kehittäjät ja valmistajat jne. ym. Asiantuntijaraati käsittelee hakemukset ja valitsee niistä parhaiten Rapala-rahaston periaatteita vastaavat hankkeet. Heijastimet, pillit, tavara-/lämpötaskut ja kännykkätasku. Muotoutuva pallorakenne tekee liivistä joustavan, lapsi nukahtaa helposti liivi päällä turvakaulus tyynynä. Hyvät lämpö ja kelluntaominaisuudet. www.vetouistelulehti.fi H puh. 120€ Kippari-lehti valitsi Hokka pelastusliivit kestävän kehityksen tuotteeksi RAHASTO RAPALA-RAHASTO PALKITSEE hyvät teot kalavesien kunnostamiseksi Rapala-rahasto on jo vuosien ajan tukenut paikallisesti merkittäviä, kestävän kehityksen mukaisia kalavesien kunnostustoimia ja edistänyt samaan päämäärään tähtääviä tieteellisiä tutkimuksia ja muita esivalmisteluja eri puolilla Suomea
On yleisesti tiedossa, että kova kalastuspaine tarkoittaa yleensä pieniä kaloja. Karhun näkemiseen kesäyössä sitä vastoin on realistinen mahdollisuus. Ruuhkaa ja paljon alamittaisia kaloja. Matkailijan onneksi vuokramökkejä löytyy jonkin verran, ja kuiva kangasmaasto tarjoaa mainiot olosuhteet myös telttailuun. EI iso mutta jotain kuitenkin. Yleisesti riippuu muun muassa veden syvyydestä, väristä ja ravinteisuudesta piileekö järvessä isomuksia vai kenties kääpiöahventen kymmentuhatpäinen kanta. Kitsin kylästä lounaaseen sijaitsee harjujen kätkössä myös kalastusmatkailukäyttöön kehitettävä ja oman porukan käyttöön vuokrattavissa oleva haukijärvi, Musta Mäntyjärvi, jolla on käytössä edistykselliset kalastussäännöt hauen 40-75 sentin välimittoineen ja ahvenen 30 sentin ylämittoineen. Metsästäjät saattavat tunnistaa Metsähallituksen lupa-alueen Elimo-Kitsi-Piilo, mutta harvempi on kulkenut kalassa Suomunjärven pohjoispuolelle jäävillä erämaisilla ja suurilta osin mökittömillä järvillä. Jos Lieksan 1144 järveä käyvät vähiin, löytyy esimerkiksi Kuhmosta 1483 järveä lisää. KALASTONHOITOMAKSULLA PALJON KOLUTTAVAA Patvinsuon kansallispuiston liikkumisrajoitusalueiden järviä ja muutamia muita pieniä yksityiskäyttöön vuokrattuja lampia lukuun ottamatta alueella riittää kalastonhoitomaksulla mahdollistuvaa koluttavaa moneksi vuodeksi. Merkitystä on myös lajistolla, särkikalojen runsas esiintyminen auttaa varsinkin haukea kasvamaan isoksi. Kalaan itärajalle – K un Suomen kartan kohdistaa Joensuun paikkeille, huomaa että Lieksan ja Ilomantsin väliin jää huomattavan iso harvaanasuttu alue, jonka pääjärvi on säännöstelty ja tummavetinen Koitere. Vaikka kalojen kasvu olisi hidasta, hidaskasvuisessakin kannassa aina jotkin onnekkaat kalat kasvavat kehukalan mittoihin. Itärajan läheisyydessä vesiä on enemmän kuin harrastajia niitä kaikkia koluamaan. Onko METSÄJÄRVISSÄ potentiaalia. Sekä ahven että hauki viihtyvät kirkasvetisissä järvissä, mutta kasvavat yleensä suurimmiksi hieman ruskeissa vesissä, joissa ruokaa riittää karuja järviä paremmin. Tämä on voitu varmistaa myös Lieksan lampien koekalastuksissa: tyypillinen alle 12 sentin mittainen pilkkiahven ei vielä kerro, ettei samassa lammessa voisi olla yli 40-senttisiä körmyniskoja. Kun karttaa zoomaa lähemmäs, tulevat näkyviin kymmenet Ruunaan koskireitin ja Koitereen väliin jäävät pikkujärvet. Särkiä on lähes kaikissa järvissä, mutta lahnoja ei monista Lieksan metsäjärvistä löydy. Yleisesti matalat ja kasvustoiset järvet ovat tuottoisampia kuin syvät ja karurantaiset. 32 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Patvinsuon takana Itä-Suomen kankailla saa kiertää järviä ruuhkatta, mutta jääkö kulkija myös kalatta. LUONNONTILAINEN KALAVESI HOUKUTTAA Odotusarvona on, että syrjäiset, lähes kalastamattomat metsäjärvet kätkevät poikkeuksellisen suuria ahvenia ja haukia. Suomunjärvi on tuttu monille Patvinsuon kansallispuiston kävijöille vähintään hiekkarannoistaan ja kiiltävistä selkävesistään, mutta tunnettu myös isoista ahvenistaan. Metsäjärvillä Ruunaan kirjolohikoskilta tuttua öistä mekkalointia ei tarvitse kuunnella, ja alueella on mahdollista viettää päiviä törmäämättä muihin ihmisiin. TEKSTI JA KUVAT ANSSI VAINIKKA . Lieksassa on 1 144 järveä, joten sekaan mahtuu sekä hyviä että huonoja kalapaikkoja
Kun kala taas jostain syystä ei välitä syömisestä, vaikuttavat kalaisatkin järvet kuolleilta. Syksyä kohti myös alkukesän hyttyspaljous helpottaa. Talvisin on joskus osattava mennä yllättävänkin matalaan, ja siikojen saamiseksi on tunnettava niin kalojen esiintymisalueet kuin ottiajatkin. Kalastaja tarvitsee kekseliäitä konsteja Kun kala on aktiivista, pienistä järvistä kalaa on yleensä mahdollista päivän aikana löytää. LIEKSAN lammet voivat yllättää. Joskus syönti alkaa yhtäkkiä illalla tai yöllä, toisinaan kalat ovat aktiivisia varhain aamulla ja toisinaan taas menee pitkälle aamupäivään, ennen kuin aamusyönti alkaa. Tätä arvoituksellisuutta eivät ole tilastotkaan ratkaisseet, mutta ainakaan kalastus ei aina ole liian helppoa. Hyvällä syönnillä voi olla räikeää, heikolla syönnillä täytyy pienentää viehettä ja pyrkiä luonnonmukaisiin väreihin. Hyvissä haukijärvissä on usein myös isoja ahvenia. Vieheet metsäjärvillä kannattaa valita yleissääntöjen mukaan. Joskus tietty väri ratkaisee tilanteen, joskus taas riittävän nopea uitto, kun taas toisinaan mikään ei auta. Ahvenen kalastuksen kannalta heinä-syyskuu on parasta aikaa, talvikalastuksessa huhtikuu. Jos tavoitteena ei ole pelkästään suurhauki, kannattaa käyttää vieheitä, jotka kelpaavat myös isolle ahvenelle. Haukien kudunjälkeinen aktiivisuusjakso on nopeasti lämpenevissä pienvesissä lyhyt, mutta pitkä syksy on hyvää kalastusaikaa jäidentuloon asti. Vinkit VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 33
. Näissä kohteissa kalastamiseen tarvitaan Metsähallituksen vapalupa. Jo ensimmäisellä reissulla alueella sijaitseville kalastusseuramme vuokralammille pitelin perhovälineillä kesken väsytyksen ahveneen iskenyttä haukea, joka aikansa kuljetteli ahventa täysin halujensa mukaan. ERÄMAAN HAUET Lieksan metsäjärvistä saadaan yli kymmenen kilon haukia, joten vähän kalastettuihin metsäjärviin kohdistuu tiettyjä odotuksia. Tarkkoja koskipaikkojen rajauksia ei ole kalastusrajoitus.fi-palveluun tehty, joten koskipaikkojen tulkinnassa on käytettävä maalaisjärkeä. KALASTAJALLE RIITTÄÄ JÄRVIVALIKOIMAA Patvinsuon takaa löytyy järviä lähes jokaiseen lähtöön: syviä, matalia, kirkkaita, mustia, karuja, rehevähköjä, kalaisia ja lähes kalattomia. Kesäisin yhden päivän aikana ehtii kiertää useita järviä. Näitä huippukohteita voi bongailla esimerkiksi Retkikartan avulla vertailemalla pyydyslupa-alueen ja vapalupa-alueen peittävyyttä. METSÄHALLITUS HOITAA VESIÄ Metsähallitus istuttaa Koitajoen alkuperäistä planktonsiikaa säännöllisesti useisiin alueen vesiin, ja joissain järvissä siiat kasvavat useiden kilojen mittoihin. Erittäin tiheän metsätieverkoston vuoksi suurin osa järvistä ja lammista on helposti saavutettavissa esimerkiksi oman veneen käyttöä ajatellen. Lähes kaikki vedet ovat Metsähallituksen omistuksessa, ja niillä voi kalastaa useilla vavoilla tai vieheillä Metsähallituksen Etelä-Suomen vapaluvalla. Vain osa alueen järvistä kuuluu Metsähallituksen myymän pyydysluvan piiriin, joten alueelta löytyy myös vain vapakalastuskäytössä olevia järviä, joissa on ahventen ja haukien lisäksi näitä maagisiin mittoihin kasvavia siikoja. Ahvenen perhokalastuksen sivussa perhoihin iskevät 2-3 kilon hauet ovat nekin jo muka. Illan lopuksi majavalta vaikuttaneen loiskautuksen tehnyt hauki teki selväksi, että myös isoja on. Jokivesissä on myös lyhyitä koskijaksoja, ja niissä voi esiintyä satunnaisia lohikaloja. Kesällä 2020 löysimme esimerkiksi tummavetisen matalan järven, josta tuli mukavia fileeahvenia ja useamman kilon haukia lähes joka heitolla. Tarinat kertovat myös pienistä reittivesien lammista, joista nappaa lähes joka heitolla, ja sivusaaliina voi tulla kilon ahvenkin. Isoimmissa ja puhtaimmissa alueen järvissä esiintyy myös madetta. KIRKASVETISET metsäjärvet tarjoavat alkutalvesta pilkkijöille mukavia ahvenia. KOSKIPAIKKOJEN TULKINNASSA KÄYTETTÄVÄ MAALAISJÄRKEÄ Kalastetuin lienee Raskuista lähtevä ja Suomunjärveen laskeva reitti, jonka varrella on useita hyviä kalajärviä, kuten Mustan Mäntyjärven kirkasvetinen ja vapaasti kalastettavissa oleva naapuri, Valkea Mäntyjärvi. Tiedot istutuksista löytyvät esimerkiksi Metsähallituksen Lieksan pyydysluvan (7003) lupaliitteestä. Isot hauet ja ahvenet on kaikki vapautettava. Järvet ketjuttuvat pienten purojen ja jokien yhdistäminä. Joihinkin isoimpiin järviin Metsähallitus on istuttanut myös kuhaa. . Alueen läpi kulkee vedenjakaja niin, että pohjoisja länsipuolen vedet laskevat Pieliseen, kun taas eteläiset ja itäiset vedet laskevat joko Suomunjärveen tai suoraan Koitereeseen. Kuva: Matti Pasanen. Hieman pohjoisemmaksi jää hyvin tummavetinen Palkinjoen reitti, joka laskee Koitereeseen, ja jonka varrella ainakin Pahakala vaikuttaa hauenkalastajan silmin kiinnostavalta. Talvisin sukset ovat useimpien järvien saavuttamiseksi tarpeen, sillä monia metsäteitä aurataan vain metsänhakkuita varten. Hieman kauempana teistä olevilla vesillä esimerkiksi kelluntarengas on mainio kalastuskulkuneuvo. 34 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ISKUKOUKKUKEPIT kertovat, että haukia on tai ainakin on ollut. LIEKSAN Mustasta Mäntyjärvestä tuli vuonna 2020 erityiskalastusalue, jossa saaliiksi saa ottaa vain välikoon hauet
Kuhmossa puolestaan Lentua on vielä erinomainen, erämainen ahvenja haukijärvi. Suuri osa järvistä sijaitsee hiekkaisilla kangasmailla, ja kovarantaiset järvet on helppo kalastaa rannalta käsin. Venekalastaja LIEKSAN erämaajärvillä omalla veneellä pääsee varmasti omaan rauhaan. Jäät lähtevät yleisesti vasta toukokuun puolivälin tienoilla. toukokuuta kovassa tulvassa, ja hauista ei kuulunut minkäänlaista merkkiä. Paras todennäköisyys onnistumisiin kuitenkin on, kun löytää matalarantaisen runsaskasvustoisen järven, jolle pääsee kelluntarenkaalla tai veneellä. Kudunjälkeinen hullun syönnin lyhyt jakso ei osunut omille reissuille. Osa matalista ja reheviltä näyttävistä järvistäkin on yllättävän karuja, ja odotusarvo metrihauesta voi realisoitua laihana mustana puolen metrin puikkarina. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä kiersimme laskemassa alueen järviltä vesilintuja, ja yritimme pyytää näytehaukia eräästä matalasta haukiparatiisilta näyttävästä järvestä. Talvella on yleisesti yli metri lunta ja vappuna pääsee useimmiten vielä pilkille ainakin pienimmille lammille. LOPPUARVIO Lieksan lammet tarjoavat valikoimaa niin kesäkuin talvikalastukseen, mutta hyvät kalajärvet on erikseen etsittävä. Venekalastajalle on tarjolla hyviä isoja järviä Metsäjärvien ohella itärajan läheisyydessä on veneelliselle kalastajalle lukuisia hyviä isoja järviä Ilomantsista Kuhmoon ja pohjoisemmaksikin. Kilon parin haukia tuntui olevan tiheässä. PIENVESIEN ohella Lieksasta löytyy isompia järviä isoine uisteluhaukineen. Tiesin katiskasaaliiden perusteella varmaksi, että eräässä tummavetisessä lammessa oli tiheä haukikanta, mutta silti koko aamun kalastus ei antanut tärppiäkään. Koko helteisen ja tuulisen päivän saldona oli yhteensä kymmenen pikkupuikkaria. PIENVEDET OSAAVAT OLLA OIKUKKAITA Lupaavan ensikäynnin innoittamana lähdimme samalle oletetulle haukiparatiisille seurakaverin kanssa varusteina kelluntarenkaat ja perhovälineet. Melkein heti järvelle mentyämme kollegani karkuutti rannalta heittämällä metriluokan kalan ja itselläni sama toistui sata metriä myöhemmin. Onpa istutusjärvistä saatu useampikiloisia kuhiakin. Veneet rannoilla ja kalasääksien sekä iskukoukkupyytäjien jättämän hauenperkeet kertovat, että haukia on mutta eniten kalastetut vedet eivät välttämättä ole niitä parhaimpia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 35. päivä kiersin jälleen muutamalla alueen järvellä. Epäilin hyvältä haukijärveltä näyttänyttä vettä kuitenkin lähes kalattomaksi, ja vaihdoin vielä tunnetulle hyvälle haukijärvelle. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös aidosti hyviä kalajärviä, joista voi tulla puolen kilon ahvenia ja useiden kilojen haukia. via väsyteltäviä perhovälineillä ja puhtaissa vesissä kasvaneina mainioita ruokakaloja. KEVÄT SAAPUU MYÖHÄÄN Vaikka Lieksa ei sijaitse erityisen pohjoisessa, on alueen ilmasto selvästi mannermaisempi kuin esimerkiksi Joensuussa. Opastusta alueen kalastukseen ja lisätietoa Mustan Mäntyjärven vuokrauksesta löytyy osoitteesta www.kalastusretket.fi. Etenin samaa järviketjua yhden alemmaksi ja sain lopulta mustan laihan noin puolimetrisen hauen. Suurin ylös asti tullut oli reilut 80-senttinen. Kuva: Niilo Valkonen. En saanut sieltäkään mitään merkkiä kaloista. Esimerkiksi Koitere on tunnettu isoista hauistaan ja ikävä kyllä myös kalojen elohopeaongelmista. Toukokuun viimeisenä päivänä kiertelin alueen reheviä järviä jälleen ja pääsin näkemään useita rantavesistä lähteneitä metriluokan kaloja. Myöhäinen kevät lämpeni kerralla helteiseksi kesäksi, ja kesäkuun 13. Keväällä 2020 järvet olivat vielä 21. Karttapalveluiden syvyyskäyriä ja ilmakuvia tutkimalla etsivä näitä kohteita löytää. Vuokramökkejä tarjoaa Lomarenkaan ohella esimerkiksi Loma-Kitsi (www.lomakitsi.com), ja lisää kaikenlaista tekemistä tarjoavat Patvinsuon kansallispuiston alueen yrittäjät: www.luontoon.fi/patvinsuo/palvelut/yhteistyotahot. Kalat ja varsinkin yhtään paremman kokoiset hauet tuntuivat kadonneet tyystin, vaikka niitä omin silmin nähtyinä aivan varmasti järvessä oli
H AU KIB U L G OGI Tee kastike kiehauttamalla kattilassa soijakastike, mirin ja sokeri. Tarjoa haukibulgogin kanssa keitettyä riisiä. Tämänkertaisen kalaruokareseptin inspiraationa toimi julkkiskokkina tunnetun Tomi Björkin kehittelemä porsaanliharuoka nimeltään ”possubulgogi”. Mutta uskokaa tai älkää – haukifileestä voidaan valmistaa myös ruokia, jotka maustetaan ja kypsennetään, kuten porsaanliha. Korealaiset käärivät bulgogilihaa myös salaatinlehtinyytteihin ja lisäävät nyytin sisään vielä tuoretta valkosipulia, chilikastiketta ja retikkaraastetta. Haukifileen sisäpuolelta leikataan vinottain ohuita viipaleita niskasta alkaen, jolloin fileen lihasruodot katkeavat lyhyiksi pätkiksi, jotka eivät enää häiritse syömistä. Vaihtoehtoisesti voit kypsentää haukipalat grillissä tai parilalla. Ohuet lihaviipaleet voidaan joko grillata tai käristää nopeasti pöydässä valurautalevyllä. Lisää kastikkeeseen hienonnettu kevätsipuli ja seesaminsiemenet. Kaada kastike haukisiivujen päälle. 800 g nahatonta ja ruodotonta haukifileetä ruokaöljyä paistamiseen hienoa suolaa maun mukaan (varovasti, sillä kastike sisältää suolaa) KASTIKE ½ dl (vähäsuolaista) soijakastiketta 1 dl miriniä (makea riisistä ja alkoholista valmistettu riisiviini) ½ dl sokeria (hienoa tai fariinisokeria) 5 rkl tuoretta inkivääriä hienonnettuna 5 rkl valkosipulia hienonnettuna 1 rkl kevätsipulia hienonnettuna 2 rkl seesaminsiemeniä paahdettuna (4 annosta) 36 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lisää sekaan hienonnettu valkosipuli ja inkivääri. Fileestä leikataan pienehköjä annospaloja. HAUKI korvaa possun korealaisessa bulgogissa KALAHERKUT TE K S TI JA K U V A K AR I N YB ER G JA JA AN A VE TI K K O T ämän palstan sivuilla on monta kertaa aiemmin todettu, että haukifilee taipuu moniin erilaisiin ruokiin, joiden valmistamiseen käytetään broilerin eli nuoren kanan lihaa. Hyviä lisukkeita ovat myös ohuet porkkanaja retikkasuikaleet, jotka voi maustaa kirpeiksi mirillä. Haukibulgogin valmistukseen on helpointa ja käytännöllisintä käyttää nahatonta ja ruodotonta haukifileetä. Vaihtoehtoisesti voi leikata vinottain siivuja graavilohen tapaan. Bulgogin kanssa maistuvat korealaiseen tapaan hapankaalin kaltainen kimchi ja erilaiset etikkaiset vihannessäilykkeet. Paista haukipalat tai -siivut 2-3 erässä nopeasti ja nosta ne kuumennetulle vadille. Kuumenna iso valurautapannu hyvin kuumaksi. Kuumat haukipalat tai -siivut maustetaan vasta kypsennyksen jälkeen lämpimällä kastikkeella. Alun perin bulgogi on eteläkorealainen talviaikainen liharuoka, jonka nimi tulee sanoista tuli ja liha. Kiehauta kastike uudelleen. Jos ei osaa poistaa lihasruotoja haukifileestä, kannattaa ennen siivuttamista filee laittaa pakastimeen muutamaksi tunniksi ja antaa sen kohmettua, jotta siitä on helpompi leikata siivuja
Ikä painaa jo sen verran 82-vuotiasta Virolaista itseäänkin, ettei hän enää valmista Er-Vi-lusikkauistimiaan, vaan keskittyy nykyisin ainoastaan pilkkien tekoon. Valikoimasta löytyy lisäksi erilaisia versioita eri tilanteisiin. vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi. Pian lehden ilmestyttyä toimitukseen otti yhteyttä itse kyseisen pilkin valmistaja Erkki Virolainen. Huippuluokan optiikka ja tarkkaan määritetty värilämpötila tekevät Lupine Pentan pitkäaikaisestakin yhtäjaksoisesta käytöstä miellyttävää ja vähän silmiä rasittavaa. Valaisimen viisi erillistä valoumpiota tarjoavat ihanteelliset valokeilat monipuolisiin tarpeisiin. Siloneula, Pieni neula, Jumisko sekä EVja Er-Vi-pilkit, voi siis edelleen tilata viehemestarilta itseltään. Niistä voi kysellä lisätietoja ja tilata häneltä numerosta 040 760 1238 ja Ville Pesoselta, 045 647 6441. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 37. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 3/2021 (ilmestyy 3.6.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 16.4. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Valkoisella valolla on kolme erilaista valokeilaa, ja hämäränäön säilyttävällä ja häikäisyä ehkäisevällä punaisella valolla kaksi erilaista valokeilaa. Se soveltuu vapaa-aikaan, mutta myös vaativaan ammattikäyttöön. Trutta -taimenlusikastaan tunnettu Erkki Virolainen jatkaa edelleen pilkkien valmistusta. Nyt suurin osa vanhoista asiakkaistani taitaa olla jo niin iäkkäitä, etteivät he käy enää pilkillä”, Virolainen arvelee. Lisätietoja: vandernet.com/sport/tuote/i0755 LUPINE Penta -otsavalaisin. Kuvassa hänen Er-Vi-pilkkejään. EV-PILKIT Vapaa-ajan Kalastajan numerossa 1/2021 olleessa jutussa, jossa käsiteltiin värikoukkupilkkejä, kerrottiin, ettei EV1-pilkkiä saa enää kuin satunnaisesti Huutonetistä tai Torilta. Kaksi erillistä painiketta tekevät käytöstä selkeää ja helppoa, myös käsineet kädessä. On nopeauintisia ja nopeasti uppoavia vaihtoehtoja, mutta myös rauhallisemmin liikehtiviä malleja. Erittäin nopea USB-C-lataus mahdollistaa valaisimen käyttökunnossa pitämisen myös kännykän laturilla. Virolaisen pilkkejä, joita ovat mm. Painoltaan 108-grammaisessa valaisimessa on vesitiivis rakenne ja sille annetaan 24 kuukauden takuu. ”Jostain syystä kilpapilkkijät ovat aina olleet erityisen kiinnostuneita pilkeistäni ja esimerkiksi EV1:n Siloneulan kysyntä oli aikanaan todella kova. Valaisin tarjoaa poikkeuksellisen laajan ja optisesti korkealuokkaisen valaistuksen erityisesti lähietäisyydelle. Lupine Pentan valoteho on maksimissaan 1000 lumenia. Virolainen valmistaa pilkkinsä käsityönä ja laadukkaista materiaaleista. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Virolainen kertoi, että kyseistä pilkkiä ja muita hänen valmistamiaan pilkkejä on yhä saatavilla, sillä hän valmistaa niitä edelleen nykyisellä asuinpaikkakunnallaan Iisalmessa. Lupine Penta on ladattava, pienikokoinen ja kevyt täysalumiininen LED-otsavalaisin, jossa on integroitu akku. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi uutta TEKSTI I S MO MAL IN Lupine Penta -otsavalaisin tarjoaa ihanteelliset valokeilat moneen tarpeeseen IISALMEEN muuttanut Erkki Virolainen valmistaa yhä pilkkejä ERITYISESTI kehittämästään kevennetystä E.V. Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana
Samaa termiä viljellään tosin aika ajoin myös ongen toisessa päässä. Muistan kristallinkirkkaasti yhden markkinointikanavalla esitetyn kalastusvieheen, jonka väitettiin pyytävän kaikkia lajeja syvyydestä ja vuodenajasta riippumatta. Hybridivieheiden YKKÖSKENTTÄ Mitä ihmettä. S ana ”hybridi” luo monelle kalastajalle mielikuvan kahden eri lajin risteymästä. Kolme kokoa kattaa tarpeet, heititpä kevyillä välineillä tai raskaalla haukikepillä. Unholaan ovat jo jääneet edellä kuvatut maagiset, kalakantoja ankaSvartzonker McTail Aito ja alkuperäinen. Anna kyytiä ja tee kelapysäytys, ottitakuu voimassa! Kaksi kiinnityspistettä, joilla saat säädettyä vieheen uintisyvyyttä kätevästi ilman lisäpainoja. Abu Garcia Svartzonker McHybrid Voisi leikkimielisesti sanoa, että tämä on se yksi ja ainoa mihin McTail ei pysty. Vahvasti rämisevä ja erittäin tiheän uintiliikkeen omaava McHybrid on määräkalastuksessa lähes poikkeuksetta valintani. Se liiteli yhden heiton aikana edestakaisin ja sai kylläisimmätkin kalat nappaamaan. Sitä en tosin muista, että viehe olisi ollut hirvittävä myyntimenestys, ainakaan meillä koti-Suomessa. Ymmärsimme jo varmasti tuolloin, että jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on. Tämä viehesarja on kilpailukalastuksessa minulle korvaamaton. INSPIRAATIOTA VALTAMEREN TAKAA Aika kultaa muistot ja vuonna 2005 yksi tunnetuimmista vieheenvalmistajista, ruotsalainen Claes ”Svartzonker” Claesson vilkuilee valtameren yli hakeakseen inspiraatiota ostoskanavan luvatusta maasta. Monet minun ikäluokkani kalastajat muistavat varmasti ne ajat, kun koulupäivän jälkeen haettiin se oma paikka sohvasta ja mikroaaltouunin äänimerkki kieli, että edellisiltana äidin valmistama ruoka on valmista. Ne muutamat tunnit päivässä, jolloin muu perhe oli töissä ja hoidossa, ja televisiotarjonta lähinnä mallia bonanza sekä ostoskanava. Pyrstöruuvin ansiosta saat käden käänteessä muutettua vieheen luonnetta, väriä ja uintisyvyyttä. Mahdottoman pitkälle heittävä viehe, joka tuntuu houkuttelevan kalat esille, kun muut pettävät. lääkärin määräyksestä T E K S T I JA K UV AT JANI H A AV IS T O 38 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Taisi siihen saada peräti ottitakuun. Hybridiviehe on monen nykyaikaisen heittokalastajan luottopeli
Muista pitää mukana rengaspihdit, jotta vaihto onnistuu. Kuulostaako tutulta. Vain mielikuvitus on rajana Ruuvikiinnityksen ansiosta voit modifioida McTail-vieheesi täysin oman mielesi mukaan. Sen ansiosta yhdestä ja samasta kovavieheestä voitiin modifioida kymmeniä eri versioita, joihin hauki juuri sillä hetkellä haksahtaisi. Sen sijaan Claes löytää muskyvieheitä, joissa kovaan runkoon on kiinnitetty silikonija pehmoviehepyrstöjä, jonkinlainen hybridi. Monet näistä ovat täysin prototyyppejä ja jättävät auttamatta, ainakin kaupalliselta kantilta katsottuna, hieman toivomisen varaa. Peto ja Otus ovat lyhyen historiansa aikana pettäneet monta suurhaukea. Menestys oli siis taattu. Rapala Peto/Otus Kotimaisen Rapalan vastaus hybridiviehemarkkinoille. Hybridivieheet ovat kaikkien hyvien ideoiden tapaan kokeneet luonnollisen inflaationsa, mikä näkyy valikoimassa. Esittelen seuraavaksi hybridivieheiden ykköskentän, lapa jäähän ja nimi lehteen. Ruotsissa palataan piirustuspöydän ääreen. Se voitti kisoja toisensa jälkeen ja lähes poikkeuksetta saalisti isoimmat kalat. Kiinnitys poikkeaa hieman vastaavanlaisista hybridivieheistä ja toimivat parhaiten niille tarkoitetulla, paketissa mukana tulevalla varapyrstöllä. Kierrätystä varten Suomen Vapaa-ajankalastajat on aloittanut kampanjan, jonka kierrätyspönttöjä löytyy kalastusliikkeistä ympäri Suomen. Muistathan kierrättää myös loput pehmovieheestä. Rikkinäiset pehmovieheet kierrätykseen Rikkinäisistä pehmovieheistä kannattaa ottaa pyrstöt talteen, koska ne ovat täydellisiä hybridivieheesi perään. Enää ei pysytty yhden muodon tai värin asettamissa raameissa, vaan samalla vieheellä voitiin pyytää niin kauan kuin Ahti suo. Hybridivieheen aikakausi oli alkanut. Tee omia väriyhdistelmiä tai muuta uintiluonnetta. Omaa laiskan uinnin, joka viileän veden aikaan on myrkkyä kaloille. McTailista teki erikoisen pyrstöruuvi. Pikakelaus takaisin vuoteen 2021 ja vaasalaiseen kalastusvälineliikkeeseen. Nopeasti jääkiekkokassillinen vieherasioita vaihtui kentälliseen McTaileja sekä sopivaan valikoimaan eri tyyppisiäja värisiä kumipyrstöjä. Varapyrstöt peittävät seinäneliöitä kutakuinkin saman verran kuin itse vieheet. HYBRIDIVIEHEEN AIKAKAUSI Vuonna 2008 Svartzonker McTail, nykysukupolvelle jo tuttu haukiviehe, teki ensiesiintymisensä. Muista aina kiinnittää pyrstö tipalla pikaliimaa! VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 39. Kierrätys ralla kädellä rokottavat ihmevieheet, ja ehkä hyvä niin
VIIMEISEN viiden vuoden aikana kalastusveneiden koko on kasvanut. Kaikissa on omat piirteensä, jotka asettavat omat vaatimuksensa myös varusteille, on se sitten vapa tai vene. VALTAOSA kotimaisista kalastajista kalastaa kotimaisilla avoveneillä. 40 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. NYKYAIKAINEN heittokalastusvene. Suositussa kalastusmuodossa on monia eri tapoja harrastaa – hauen heittokalastaminen, jigikalastus, ahvenen vaappukalastus, koskikalastus ja niin edespäin. Heittokalastusveneen VARUSTELU VENEET TEKSTI JYRI KUUSISALO KUVAT KALASTAJAN KANAVA Heittokalastus on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta
RÄÄTÄLÖIDYT VENEET TEKEVÄT TULOAAN Viimeisen reilun viiden vuoden aikana olemme kuitenkin nähneet myös selkeää murrosta heittokalastusveneiden osalta. Tämä parantaa muun muassa vesiturvallisuutta. VENEEN varustelun kannalta on olennaista miettiä, miten se toimii omaan käyttötarkoitukseen. Kasvavassa määrin vesillämme liikkuu lajia varten räätälöityjä ns. ”amerikkalaistyylisiä” heittokalastusveneitä. . Valtaosa kotimaisista kalastajista kalastaa kotimaisilla avoveneillä ja myytävistä uusista veneistä nämä edustavat yhä selvää enemmistöä. Mutta olipa kyse pienestä tai isosta kalaveneestä, tärkeää on pohtia, miten veneensä varustelee, jotta se toimii omaan käyttötarkoitukseen mahdollisimman hyvin. Lisäksi on runsaasti tavaraa, jota kalastaja ottaa mukaansa kalareissuun. SOUTUVENE toimii myös heittokalastusveneenä. Jos yksinkertaistetaan, niin varmaan yleisin Suomessa käytetty heittokalastusvene on kotimainen reilut 4,5 metriä pitkä avovene, jossa on koneteholtaan 3050 hevosvoiman perämoottori. Myös näiden kalastusvälineiden osalta on huolehdittava, että niille on omat paikkansa veneessä niin kalastettaessa kuin siirtymillä. KOTIMAINEN perinteisempi 4-5 metrin kalastusvene heittokannen kera. Aiemmin lähinnä Yhdysvalloista tuodut veneet ovat saaneet rinnalleen samankaltaisia, pääsääntöisesti Itä-Euroopassa valmistettuja malleja. VARUSTELUN LÄHTÖKOHDAT Jotta kalastaminen veneestä on mielekästä ja myös turvallista, on olennaista pohtia, mitä varusteita on asennettava kiinteästi ja miten niihin pääsee jatkossa käsiksi, jos jotain hajoaa ja vaatii huoltoa. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 41. Markkinoiden monipuolistumisen myötä voisi myös todeta, että kalastusveneiden koko on kasvanut, samoin kuin veneiden varustelu lisääntynyt. VARUSTEIDEN järkevä asettelu on myös osa vesiturvallisuutta. J okaisella lukijalla lienee erilainen käsitys siitä, mitä heittokalastusveneellä tarkoitetaan. Moni kalastuksen harrastaja kalastaa myös monella muulla tavalla kuin vain heittokalastaen ja lisäksi veneelle on muitakin käyttötarkoituksia, kuten perheveneily tai siirtymät, joten puhdas heittokalastus ei ole päällimmäinen tai ainakaan ainoa hankintakriteeri. Yhdelle se on soutuvene, toiselle 6,5-metrinen tai jopa pidempi viimeistä piirtoa myöden varusteltu kalastusalus
Ja koko tämä paketti siten, että vene on edelleen tasapainoinen ja turvallinen ajettava, tavarat eivät pääse liikkumaan kovemmassakaan kelissä ja ennen kaikkea, kaikki ovat mahdollisimman helposti käytettävissä. Jokainen turhaan porattu reikä on aina huono asia, etenkin lasikuituveneissä. Kuva: NorthSilver. HAAVIN paikka on myös monelle ongelmakohta. Samalla reissulla näkee, miten vene-elektroniikka kannattaa asentaa. Paikkojen pohtiminen ennakkoon maksaa itsensä nopeasti takaisin, sillä niin vältetään turhia reikiä ja hankalasti muutettavia asennuksia. PAIKAT KIINTEILLE VARUSTEILLE HARKITUSTI Monessa heittokalastusveneessä on tietyt tunnistettavat kiinteät varusteet tai elementit, kuten heittotasot ja erilaiset laatikot, ja ne joko tilataan, tulevat veneen mukana tai rakennetaan myöhemmin. HEITTOKALASTUKSEEN suunnitelluissa veneissä ovat tasot ja säilytystilat yleensä vakiona. Kun näitä sovittelee paikoilleen, saa osviittaa, minne mikäkin menee ja mikä aiheuttaa mahdollisia haasteita. Ennen kuin asennetaan kiinteästi mitään varusteita, kannattaa mahdollisuuksien mukaan aina käydä veneellä vesillä ja kalassa, kerran, parikin. vedot kaikille sähköistyksille sekä näyttöjen ja muiden varusteiden kiinnitykset erityyppisillä kiskoratkaisuilla. . Heittotasot auttavat kalastamaan esteettömämmin, korkeammalta näkee paremmin veteen, vavan saa pidettyä kädessä optimaalisemmin jne. 42 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. JOKAINEN porattu reikä on aina huono asia, etenkin lasikuituveneissä. KIINTEIDEN heittotasojen alle mahtuu paljon säilytystilaa. Kumman laidan suuntaisesti mahdollinen keulakone kannattaa asentaa, mihin akut, näytöt, mahdolliset sivuanturitelineet sijoitetaan. Eikä unohdeta taivasankkurilla varustettua keulasähkömoottoria, joka löytyy yhä useammasta veneestä. . NÄYTTÖJEN SIJOITTAMINEN Elektroniikan kehitys on ollut huimaa, näyttöjen koot ovat kasvaneet, tehot lisääntyneet ja useita eri kaikukanavia käytetään kalojen paikantamisessa. Perinteinen 2D-kaikuluotain on saanut rinnalleen alaspäin näyttävän kaiun, viistokaikunäkymän, 360-astetta-näkymän ja viimeisimpänä mullistuksena live-kaikuluotauksen reaaliaikaisen näkymän. Heittokalastukseen suunnitelluissa veneissä on yleensä otettu huomioon keulasähkömoottorit, akkujen paikat, ennakko. Kun venettä aletaan varustella, on hyvä istahtaa sen kuskin penkille ja katsella ympärilleen. Haavin voi laittaa pulpetin viereen pystyyn haavitelineeseen tai halutessaan hankkia tukeva taittokehäinen haavi, joka vie vähän tilaa ja mahtuu esimerkiksi pulpetin ja laidan väliin tai jopa laatikoon. Nämä havainnot voi vaikka kirjoittaa itselleen muistiin. Mukaan veneeseen kannattaa ottaa näyttöjen ja akkujen lisäksi vapoja, haavi, viehelaukkuja ja muita välineitä, jotka normaalisti lähtevät mukaan kalareissulle. Heittokalastukseen suunnitelluissa veneissä tasot ja säilytystilat ovat yleensä vakiona, mutta tänä päivänä moni venettään varusteleva toteuttaa niitä myös itse omaan veneeseensä jälkiasennuksena. Kuva: NorthSilver. MYÖS vavoille löytyy yleensä oma lukittava säilytystila. Kiinteillä heittotasoilla on myös toinen olennainen funktio – niiden alla on paljon säilytystilaa, jonne pystyy laittamaan muuten kalastajan jaloissa pyöriviä tavaroita. Nämä reissut ovat kultaakin kalliimpia, sillä niiden avulla huomaa, mitä tarvitsee missä, mitä ei kannata kiinnittää mihin
Käytä riittävän paksuja kaapeleita ja laadukkaita vesitiiviitä kutistesukallisia liittimiä. Itse olen tehnyt yleensä pahvista näytön kokoiset mallipalat ja pyöritellyt niitä eri asentoihin pulpetilla. Lähtökohtaisesti ensimmäinen vaihe näyttöjen asennuksessa on niiden paikan valinta. LISÄKSI liveluotain vaatii oman pyöritettävän sivuanturitelineen. Se mistä näyttöjä katsotaan kalastettaessa ja mistä ajettaessa, määrittää, mihin asentoon näyttö/näytöt olisi syytä sijoittaa. Kaapeloinnit kannattaa pyrkiä aina tekemään ”piilossa”, eli jos veneessä on valmiita VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 43. . Monenkaan veneen pulpetti ei ole suunniteltu usealle kookkaalle näytölle ja jopa yhden 9” näytön asentaminen saattaa tuottaa päänvaivaa. . NÄYTÖN oman asennusjalan lisäksi tarvitaan usein jatkovarsi tai niveliä. Perinteinen ratkaisu, jossa veneessä on yksi starttiakku ja siihen on kytketty luotain, ei enää välttämättä riitä, jos näyttöjä on useampi. Lisäksi jos veneellä ajetaan pahoissa olosuhteissa, eikä RAM-vartta saa tuettua mihinkään tai näyttöä ei saada tukevasti asennuspaikasta johtuen kiinni, kannattaa valita isompi kuula tai jopa rakentaa toisenlainen kiinnitystapa. Ensimmäinen ja olennainen asia on kaapelointi. NÄYTÖN kokojen kasvun myötä on niiden paino myös lisääntynyt, joten hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää: Jos näyttö on kevyehkö ja maksimissaan 9”, riittää vielä RAM C -sarja, mutta jos näyttö on isompi kuin 9” tai varsin painava, on hyvä valita D-sarja. Yksi vaihtoehto on toteuttaa ruostumattomasta teräksestä lisäkaari pulpettiin, johon näyttöjä pystyy asentamaan esimerkiksi alumiinitai rosteristauffien avulla varsin tukevasti. VENESÄHKÖT Myös veneen sähkövarusteluun on tullut aivan uudenlaista painetta vene-elektroniikan kehityksen myötä. Telineitä löytyy muutamia erilaisia malleja. Venesähköjen asentaminen ei ole rakettitiedettä, sillä venesähköt ovat matalajänniteasennuksia. Matalalla jännitteellä pitää minimoida jännitehäviöt ja sitä kautta virransaantiongelmat laitteille. Näistä syntyy yhtälö, jossa veneen sähköjä on myös varauduttava varustelemaan yli ”normaalijärjestelmän”. Tätä kautta on saanut käsityksen, miten näytöt kannattaa asentaa. Näyttöjen koot, määrä, prosessoritehot, kirkkaus, kasvaneet näyttöresoluutiot, lisääntyneet kaikukanavat, vaativat virtaa enenevissä määrin. Niiden asennus ja ergonominen käyttöpaikka on aina haettava venekohtaisesti. Testauksen jälkeen on monta kertaa todettu, että pelkkä näytön oma asennusjalka ei riitä, vaan tarvitaan jatkovartta tai niveliä. RAM Mountsin telineistä löytyy aivan erinomainen kattaus eri vaihtoehtoja näyttöjen asentamiseen siten, että kulma ja näytön asento on helposti myös säädettävissä. YKSI starttiakku ja siihen kytketty luotain ei enää välttämättä riitä
Jos veneessä on vain yksi näyttö tai kaksi pienempää, pärjää aivan varmasti laaduk. 44 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Akut on syytä asentaa tukevasti kiinni, jotta aallokossa tai trailerin päällä ne eivät pääse heilumaan ja vahingoittumaan. Akulta vedetään yksi riittävän paksu kaapeli sulakerasialle ja siitä virta jaetaan tarvitseville laitteille. Jos virtaa tarvitaan keulassa ja perässä, voi sulakerasioita asentaa useammankin. Lisäksi kalaveneessä on usein latauspistokkeita kännykälle sekä muulle elektroniikalle, kulkuja työvalot ja kaikki nämä tarvitsevat virtaa. Laitteiden virrantarve riippuu todella monesta eri tekijästä, joita ovat näytön kirkkaus, käyttö jne. SIJOITA FIKSUSTI SULAKERASIA Me olemme veneasennuksessa käyttäneet vetonarun viemiseen jopa tehokasta magneettia, joka otti laidan läpi kiinni metalliprikkaan, johon oli sidottu vetonaru. Sen avulla saadaan vetonaru paikasta A paikkaan B. LAADUKKAASEEN AKKUUN KANNATTAA PANOSTAA Akkujen osalta kannattaa aina panostaa laadukkaaseen ja testattuun tuotteeseen. Mutta jos pulpetissa on kaksi tai jopa kolme isohkoa näyttöä ja vaikka livekaikuluotain, kannattaa harkita vakavasti erillistä hupiakkua. Tämäkään ei aina riitä, sillä nykypäivän kaikuanturien ja verkkopiuhojen liittimet voivat olla halkaisijaltaan niin isoja, että ne eivät meinaa mahtua normaaleihin veneen kaapelointikanaviin. Ahtaissa paikoissa kannattaa käyttää vaijeria sopivan kanavan löytämiseksi. LAADUKKAAT AGM-akut kestävät syklistä käyttöä. SÄHKÖT kannattaa tehdä huolella ja hyödyntää sulakerasioita. Monelle tulee tässä tilanteessa mieleen lataus, mutta myös venesähköt ovat kehittyneet niin valtavasti, että markkinoilla on lukuisia vaihtoehtoja erilaisille latausreleille jopa Li-ion-akkujen käyttöön. Asiaa kannattaa kysyä vaikkapa asiantuntevista asennusliikkeistä tai hankkia kulutusmittari, jolla voi seurata reaaliaikaista kulutusta ja saada sen kautta varmistus, että akku on riittävä. kaalla 75-80 Ah:n starttiakulla. AKUN/AKKUJEN sijoitteluun veneessä kannattaa kiinnittää huomiota. Piuhojen suurta määrää akulla voi välttää hyödyntämällä sulakerasiaa. kaapelikanavia tai läpivientejä, ne kannattaa hyödyntää. Ja kun valitsee sulakerasian, jossa on myös maapuolen liittimet, selviää asennuksesta vielä helpommalla. Kuva: NorthSilver. Tämän avulla saimme kuljetettua sivuanturitelineelle luotainpiuhan ilman, että kaapeli jää häiritsevästi veneen sisäpuolelle. Syklistä käyttöä kestävät laadukkaat AGM-akut kestävät käyttöä ja vaikka lyijyakkujen osalta ei pitäisi kapasiteettia käyttää alle 50 prosenttiin, jotta akku ei ala menettämään käyttökapasiteettiaan, kestävät laadukkaammat akut enemmänkin kapasiteetin käyttöä (luokkaa MONESSA veneessä on huonosti otettu huomioon kaapelikanavat ja läpiviennit. RIITTÄVÄN paksulla kaapelilla minimoit jännitehäviöt ja virransaantiongelmat laitteille. Starttiakku jää pelkästään moottorin käyttöön ja muu kuormitus ohjataan hupiakulle. Esimerkiksi jo kahdesta lyijyakusta tulee nopeasti painoa lähes 60 kiloa tai ylikin ja tämän takia kannattaa ottaa huomioon veneen painopiste. Monessa veneessä nämä on valitettavan huonosti ennakoitu ja asennustöissä joudutaan käyttämään erinäisiä kikkoja. . Hupiakun kapasiteetti pitäisi pystyä mitoittamaan tarvittavan kulutuksen mukaan, mikä on kuitenkin haasteellista, sillä sitä ei voi laskea ennakkoon millään varmalla tavalla. Sijoita sulakerasia fiksusti, jotta pääset tarkistamaan sulakkeet helposti sähköongelmiin törmätessäsi
VICTRON Smart Shunt kertoo reaaliaikaisen kulutuksen, jota voi seurata älypuhelinsovelluksella. Veneisiin löytyy IP67-luokan latureita tyyliin Victron Blue Smart, joka on helppo asentaa vaikka keulakoneen akun viereen. JIGITAULUT ovat erinomainen varuste. Nykyaikaisten heittokalastusveneiden suunnittelussa on otettu huomioon paikat moVAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 45. Yksi suurimmista miellyttävän kalastuksen ratkaisuista on pohtia irtotavaralle säilytyspaikat kalastamisen ajaksi ja myös siirtymille. KALASTAJAN MATKASSA KULKEVAT JA MUU IRTOTAVARA Kun sitten lähdetään vesille kaveri tai pari mukana, jokainen ottaa mukaansa vavat keloineen, oman viehearsenaalinsa ja vielä eväitä sekä ehkä hieman lisävaatteitakin. Tosin helppoa on myös avata laatikko ja kytkeä jatkojohto laturiin. 60 %) akun siitä kärsimättä. TAVAROIDEN säilytysratkaisuja on monenlaisia. . Li-ion-akkujen paino on noin 1/3 lyijyakkujen painosta, ne kestävät jopa tuhansia lataussyklejä ja mikä parasta, niiden kapasiteetista voi käyttää jopa 90 prosenttia akun siitä heikentymättä. KIINTEÄ LATURI KOVALLA VIRRAN KULUTUKSELLA Jos veneessä on kova virrankulutus, kannattaa harkita myös kiinteän laturin asentamista. Tärkeää on saada mahdollisimman paljon tavaraa pois lattioilta pyörimästä. Jos haluaa sijoittaa hieman enemmän, niin Li-ion tai oikeammin nykyiset Lifepo4 (litium-rautafosfaatti)-akut ovat vieläkin parempi valinta. Sitä pystyy hyvin myös säätämään eri latausohjelmien osalta saman älypuhelinsovelluksen kautta. Kun tulee rantaan tai kotiin, niin tökkää vaan Defa-piuhan paikoilleen ja seuraavan kerran lähtiessä on akku täynnä. Laturitkin ovat kehittyneet huimasti ja mainittu Victron Blue Smart antaa tietoa älypuhelimeen latauksen tilasta. Akun oma suojapiiri BMS (battery management system) huolehtii akun hyvinvoinnista. . Li-ion-akkujen toinen iso etu on jännitteen tasaisuus – lyijyakuissa alkaa jännite pudota akun varaustilan heikkenemisen myötä, mutta litiumeissa se on tasainen koko käyttökapasiteetin ajan. Laturilta johdotukset on helppo hoitaa esimerkiksi Defan johtosarjalla, jolla latauspistokkeen saa nätisti johonkin laatikon kulmaan tms. Liimattava mittatarra ei vie paljoa tilaan, mutta sen avulla saa kalan helposti dokumentoitua. Tämä tavaramäärä tarkoittaa monessa veneessä sitä, että paatti on tupaten täynnä. Usein ei tarvitse rasioita edes päivän aikana laatikoista kaivaa, kun kaikki käytetyimmät jigit ovat helposti saatavilla. IRTOTAVARALLE on hyvä pohtia säilytyspaikat kalastamisen ajalle ja myös siirtymille. . KIINTEÄÄ laturia kannattaa harkita, jos veneessä on kova virrankulutus. Moni niistä on kaiteisiin kiinnitettäviä: vieheämpäri, erilaiset laatikot, jne. Jos mitan liimaa erilliselle laudalle, on se helposti putsattavissa jokaisen kalan jälkeen
Kone täytyy saada kiinni todella tukevasti keulan rakenteisiin, mutta joissakin veneissä esimerkiksi läpipulttien käyttö on jopa mahdotonta ilman rajumpia muokkauksia. kulkevat luonnollisesti helposti suljettavissa laatikoissa. Keulasähkömoottorille kannattaa varata oma akku/akut ja sijoittaa se/ne lähelle itse konetta. Näin vältetään pitkät kaapeloinnit, tarpeettomat jännitehäviöt ja mahdolliset vaikeat läpiviennit sekä lisäksi parannetaan monta kertaa veneen tasapainoa. saksimallin koneet Garmin, Minn Kota Ultrex jne.). Keulasähkömoottori ja sen asennus Keulakoneen asennus vaatii veneestä riippuen hieman askartelua. Jos ajatellaan että venettä käytetään pääsääntöisesti heittokalastuksessa, tai vaikka sillä tehtäisiin muutakin, niin ajettaessa ihmiset istuvat pääasiassa veneen takaosassa. Mutta paljon on veneitä, joissa saa käyttää hieman mielikuvitusta. Esimerkiksi Minn Kotan pikajalustan lukitussokan voi korvata helposti pienellä riippulukolla. Lisäksi mahdolliset veneen kaiteet, veneeseen kulkeminen ja itse keulakoneen käyttö, vaativat asennuksen suunnittelua. Markkinoilla on olemassa jo valmiita keulakoneen ”universaaliin” asennukseen tarkoitettuja jalustoja, mutta ei ole kovinkaan harvinaista, että kalastaja kääntyy jonkun paikallisen metallipajan puoleen ja veneeseen kustomoidaan ihan yksilöllinen teline. PERINTEISEENKIN heittokalastusveneeseen voi rakentaa säilytystiloja, jotka toimivat myös heittotasona. KEULAKONEEN piuhat. Itse olemme KEULAKONEEN akku ja sähköt. Useisiin malleihin on saatavilla erillinen pikajalusta (pois lukien ns. Tämä mahdollistaa koneen nopean irrottamisen ja säilyttämisen muualla kuin veneessä. Jos veneen ominaisuudet (painopiste, tukevuus jne.) sen sallivat, on varsin suositeltavaa toteuttaa jonkinlainen heittotaso veneen etuosaan ja vielä siten, että sen alle saa kannellista kuivaa säilytystilaa. Keulakone on helppo asentaa myös irrotettavaksi. Vieheet saa laatikoihin, joita veneessä on useita erilaisia. Joissain venemalleissa, keulakoneen saa helposti tasaiselle alustalle keulaan ja läpipulteilla tukevasti paikalleen. Kylmälaukkua ei tarvita välttämättä veneessä, koska veneessä on kalasumppu. Lisäksi kaikki eväät, vaatteet jne. Jos kone asennetaan kiinteästi veneeseen, kannattaa koneeseen laittaa joku lukitusratkaisu. nelle kalastajan matkassa tulevalle tavaralle. AVOVENEISIIN kannattaa rakentaa etuosaan heittotaso. 46 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jos kone on pitkiä aikoja veneen keulassa, kannattaa huolehtia, että johdoissa ei ole aina jännite päällä. Helppo tapa on asentaa lähelle akkua 60 Ah automaattisulake, virrankatkaisulla – tämä toimii keulakoneen päävirtakatkaisijana. KEULAMOOTTORI KEULAKONE pitää saada todella tukevasti keulan rakenteisiin kiinni. TAVARAT PERINTEISESSÄ AVOVENEESSÄ Mutta miten saman pystyy toteuttamaan perinteisempään avoveneeseen. Jatkuva jännite hapettaa piuhat ja liitokset nopeasti. Vavoille on valmiit säilytystilat, josta ne saa nopeasti esiin tai pois tieltä. Veneen starttiakkuun keulakonetta ei kannata asentaa, eikä myöskään samaan akkuun, johon luotain/karttaplotteri on asennettu, sillä hyvin usein keulakone aiheuttaa käydessään häiriötä luotaimelle
Jotkut haluavat laitakorkeuden tuomaa turvaa, eivätkä heittotasot ole edes vaihtoehto. Hankinnassa olennaisimpia valintakriteereitä on yksinkertaistettuna kaksi: . Veneen valintakriteereitä Veneen valintaa on mahdotonta puristaa yhteen muottiin. VAPOJA ei kannata kalastaessa säilyttää pystytelineissä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 47. Seisooko vene aina laiturissa tai poijussa, vai onko tarkoitus liikuttaa venettä paljon trailerilla. Kesäisin viileä juoma, kylmällä kelillä termosmuki, tupakoitsijan tuhkakuppi jne. . Kuinka monta kalastajaa veneeseen pitää mahtua, sanelee paljon veneen tilatarpeita. BUDJETTI. Jokaisella harrastajalla on omat toiveensa ja reunaehtonsa, joiden perusteella omaa kalavenettä hankitaan ja varustellaan. Toinen toivoo taas mahdollisimman matalalaitaista venettä, joka ei ole tuuliherkkä jne. Minkä tyyppisissä vesistöissä veneellä on tarkoitus liikkua, kertoo vaatimuksia kelikestävyyden ja matkan/ajettavuuden sekä moottoritehonkin suhteen. Pahimmillaan heittovavan osuessa putkessa pystyssä olevaan vapaan, saattaa vapa katketa tai toinen lentää jopa laidan yli. TYÖKALUILLE kannattaa olla oma paikkansa. Rahalla saisi kyllä vaikka mitä, mutta valtaosa joutuu kuitenkin tekemään myös kompromisseja haaveen ja valinnan välillä. Vapoja varten on helppo lisätä siirtymiä varten esimerkiksi kaiteisiin kiinnitettäviä vapaputkia. Tässä vaikkapa veneen takakulmien mahdolliset laatikot tai veneen keskipenkin alunen ovat hyviä vaihtoehtoja. KRITEERIT . KÄYTTÖTARVE, jossa on itsessään jo monta kriteeriä. HENKILÖKOHTAINEN VALINTA Heittokalastusvene on viime kädessä henkilökohtainen valinta, eikä kukaan voi tulla toiselle kertomaan, että kalastat vääränlaisesta veneestä tai väärin varustellusta veneestä. . Venettä hankittaessa tämä on usein se suurin haaste. Kalastettaessa on mietittävä, missä vavat voivat olla – pystyssä telineessä niitä ei kannata säilyttää. Kaikki pysyvät paikoillaan kovemmassakin menossa. MUKITELINE on erinomainen varuste. Ankkurille ja sen köysille kannattaa varata paikka, jossa se ei aiheuta vahinkoa ajettaessa ja toisaalta sen saa käyttöön helposti. rakentaneet tämän tyyppisen ratkaisun jopa 4-metriseen veneeseen, mikä mahdollisti lattiatilan käytön muuhun kuin romppeiden säilyttämiseen. Jokainen lähtökohtaisesti hankkii ja varustelee veneensä juuri omiin käyttötarpeisiin sopivaksi ja pääasia kaikessa on, että voi nauttia kalastamisesta juuri sillä tavalla, mikä parhaiten itselleen sopii. Kuinka paljon pakettiin on varaa sijoittaa. Onko vene puhtaasti kalastuskäyttöön, vai tehdäänkö sillä myös jotain muuta: Perheveneilyä kesällä, siirtymäveneenä esimerkiksi saareen jne. Ja pelkkä vene ei riitä, vaan budjetoinnissa on otettava huomioon varustelun tarve sekä mahdollinen traileri myös. rilla. Olennaisin kriteeri hommassa tulisi olla se ensisijainen käyttötarve. Kylmälaukun paikka on myös haasteena monessa veneessä. Meillä on isommassa veneessä rakennettu kylmälaukulle paikka kuskin penkin alle. MEILLÄ on vakiintunut käytäntö, jossa kalastustilanteessa vavat ovat veneen vasemmassa takanurkassa, takakaidetta tai nurkkaa vasten veneen kyljen suuntaisesti. Ja jos mahdollista, niin vielä yläkiinnikkeellisiä, jolloin putki ei nouse kaiteesta paljoakaan ylös. Siellä ne ovat vähiten tiellä. Jotkut uistelijat taas ovat rakentaneet kylmälaukulle paikan moottorikaivoon tai toiseen veneen takakulmaan. PENKKEJÄ vaihtamalla saa ergonomiaa ja myös lisätilaa. Moni kalastaa myös perinteisellä ankku
Hamiltonin ym. Nämä kemikaalit (esimerkiksi flutamidi) voivat heikentää koirassukupuolihormonien toimintaa tai vahvistaa naarasukupuolihormonien (esimerkiksi synteettiset estrogeenit) vaikutusta kaloissa (Filby ym. KIPUGEELI ON VOIMAKKAASTI MYRKYLLISTÄ VESIELIÖILLE Vesiin päätyvien lääkeaineiden vaikutukset tunnetaan toistaiseksi huonosti: arviolta 1015 prosenttia vesistöihin päätyvistä lääkkeistä on akuutisti tai kroonisesti myrkyllisiä vesieliöille. Ongelma on ollut merkittävä esimerkiksi Englannin suurilla joilla, joiden särkikantojen koiraissa jopa kymmenellä prosentilla havaitaan lisääntymisongelmia. Ehkäisypillerien synteettiset naissukupuolihormonit sekä tiettyjen hormonimatkijakemikaalien, kuten orgaanisten klooriyhdisteiden vaikutus voi näkyä koiraiden lisääntymisongelmina jo ng/L-yksikössä mitattavina määrinä (gramman miljardisosina). Esimerkiksi ibuprofeiini ja diklofenaakki kertyvät kalan sappinesteeseen, mutta osa lääkeaineista kertyy myös kalan lihakseen. Ympäristökemikaalien tuottamat riskit minimoituvat, kun suuret petokalat vapautetaan ja ruokakalat pyritään ottamaan keskikokoisista ja siten vielä suhteellisen nuorista kaloista. Kalojen sukupuolen määräytyminen on varsin joustavaa ja riittävän vahva hormonialtistus saa geneettiset koiraat tuottamaan mätiä, mikä luonnollisesti heikentää kalakannan lisääntymistä, jos ongelmitta lisääntyvistä koiraista tulee riittävän harvinaisia. Kalojen altistuminen on voimakkainta suurten kaupunkien jätevesipuhdistamojen purkuputkien alapuolisissa vesissä. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Lievänä naarassukupuolihormonien tavoin toimivien kemikaalien vaikutus koirastaiNÄYTTEENOTTOA Porvoonjoella. (2015) mukaan hormonimatkijakemikaalit kulkeutuvat ilmakehässä ja muodostavat laajakantoisen uhan eri eliöille, vaikka ne eivät pieninä pitoisuuksina vielä tee koiraista suoranaisesti naaraita. (2014) tutkimuksessa tämän ei kuitenkaan todettu heijastuneen särjen paikallisten kutukantojen kokoon. Monet lääkekemikaalit kertyvät eliöihin samoin kuin esimerkiksi raskasmetallit ja elohopea. Diklofenaakki ei myöskään hajoa puhdistamoprosesseissa, vaan päätyy pääosin (n. Uskaltaako kalaa syödä. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua Lääkeainejäämät kaloissa menten estrogeeniriippuvaiseen geenien ilmenemiseen voitiin havaita jopa syrjäisissä vuoristojärvissä. 2007). Kuva: Jarkko Akkanen. Y ksi pisimpään tunnettuja lääkeainejäämien seurauksia on kalakantojen naarasvoittoistuminen. Sergio Jarquen ym. Monien iholle levitettävien kipugeelien vaikuttava ainesosa diklofenaakki on erittäin myrkyllistä vesieliöille sekä niitä syöville petoeläimille jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Vesiin päätyvät lääkeainejäämät ovat kasvava ongelma, johon vasta kehitetään seurantaa ja ratkaisuja. 80 %:sti) vesiin. Ibuprofeiinin tiedetään vaikuttavan kaOletko miettinyt, mihin käyttämäsi lääkkeet päätyvät. Jotkin lääkkeiden ainesosat säilyvät hajoamatta puhdistamoille ja sieltä edelleen järviin, jokiin ja mereen asti. Eniten käytetyt lääkkeet, kuten ibuprofeiini ja parasetamoli, ovat runsaimpia myös jätevesissä, mutta hajoavat tehokkaasti puhdistusprosessin aikana. Suomessa vuosittain käytetystä noin 120 000 kilosta ibuprofeiinia noin 130 kiloa arvioidaan päätyvän vesiin. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Kala ravintona 48 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 49. VOIMAKKAASTI yhdyskuntajätevesien kuormittamat järvet, kuten Lappeenrannan Haapajärvi voivat kärsiä myös lääkeainejäämistä
Jätevesien pitoisuudet olivat Espanjassa välillä 10-100 ng/L, joilla niilläkin kuitenkin voi olla planktonleville haitallisia vaikutuksia. Lue lisää: Vesitalous 5/2016 sekä 1/2020. Jätevesistä on löydetty muun muassa tulehduskipulääkkeitä, antibiootteja, beetasalpaajia ja diureetteja. Melanie Hedgespeth ym. (2013) julkaisivat paljon huomiota saaneen ruotsalaistutkimuksen, jossa rauhoittava, huumausaineeksi luokiteltava oksatsepaami (1,8 ?g/L) teki ahvenista normaalia aktiivisempia, vähemmän sosiaalisia ja aktiivisemmin ruokailevia. Brodin ym. KORKEITA DIKLOFENAAKIN JA ESTROGEENIEN PITOISUUKSIA Suomessa erityyppisten jätevesien lääkeainejäämiä on tutkittu jonkin verran (Siimes ym. Diklofenaakkia esiintyy yhdyskuntajätevesien kuormittamissa suomalaisissa luonnonvesissä yleisesti ja monin paikoin pitoisuuksina (keskimäärin maailmalla 32 ng/L), joilla voidaan odottaa olevan haitallisia vaikutuksia vesieliöihin. Mielialalääkkeiden aiheuttamat käyttäytymismuutokset voisivat heijastua esimerkiksi trofiatasojen (petojen ja niiden saaliseläinten) välisiin yhteyksiin. Myös vesien estrogeeniaktiivisuus on ollut verrattain korkeaa Suomessa tehdyissä mittauksissa. (2005) tutkimuksessa masennuslääkkeinä käytettäviä SSRI-lääkkeitä fluoreksetiiniä ja sertraliiniä sekä näiden metaboliatuotteita yli 0,1 ng/g kudospitoisuuksina. Nämä yhdisteet voivat vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen, mutta esimerkiksi karbamatsepiini ja venlafaksiini ovat myös suoraan myrkyllisiä kalanpoikasille. Yleisesti kofeiinin oletetaan kuitenkin hajoavan puhdistamoilla hyvin, ja kalojen käyttäytymiseen kohdistuvia haittavaikutuksia on todettu 10 mg/L luokassa olevilla pitoisuuksilla. Aiemmassa tutkimuksessaan Hedgespeth ym. Tutkittua 50 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LÄÄKEAINEJÄÄMÄT voivat olla ongelma suurten kaupunkien läheisissä vesissä. Puhdistusratkaisuja on jo olemassa, mutta niiden tuomien lisäkustannusten vuoksi toistaiseksi odotetaan tuloksia nykyisin tavattavien pitoisuuksien todellisista haitoista. lojen geenien ilmentymiseen 0,01-1 mg/L -pitoisuuksina. (2016) tutkivat, miten mielialalääkkeet vaikuttavat ahventen poikasten käyttäytymiseen simuloidun lintujen saalistusriskin tilanteessa. (2014) osoittivat ahventen poikasten ruokailuaktiivisuuden laskevan korkeissa sertraliinpitoisuuksissa. Sertraliini tai propranololi eivät muuttaneet ahventen käyttäytymistä havaittavasti, mutta suurin 100 ?g/L annos fluoreksitiiniä teki ahvenista normaalia varovaisempia. Yhdysvalloissa Teksasissa yhdyskuntajätevesiä vastaanottavan joen kaloista löydettiin Brooksin ym. Antibioottien päätyminen jätevesiin kasvattaa riskiä uusien antibiootteja sietävien bakteerikantojen muodostumiselle, mutta suorista vaikutuksista kaloihin ei juuri ole tietoa. Verenpainelääkkeenä käytettävä metoprololi voi vaikuttaa myös kalojen sydämen toimintaan haitallisesti, mutta sen pitoisuuksien oletetaan pysyvän turvallisina. 2016, Äystö ym. PITOISUUDET OVAT PÄÄOSIN VIELÄ PIENIÄ Toisin kuin hormonien tavoin toimivat aineet, useat lääkeaineet saavat aikaan selvästi havaittavia biologisia vaikutuksia vasta ?g/L – mg/L-mittaluokan pitoisuuksina, jotka ovat sisävesissä tavattavia ng/L-pitoisuuksia merkittävästi suurempia. Eri aineiden yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta, eivätkä ekologisesti merkittävät vaikutukset ole poissuljettuja jo nykyisin tavattavilla pitoisuuksilla varsinkin pohjasedimenteissä, joissa pitoisuudet voivat olla vedestä mitattavia suurempia. MIELIALALÄÄKKEET OVAT KASVAVA ONGELMA Mielialalääkkeinä käytettävät yhdisteet ovat hankalia poistettavia jätevesistä jopa uusimmilla tekniikoilla. 2020). Yleisimpiä todettuja aineita ovat olleet diklofenaakki, hydroklooritiatsidi (diureetti) ja kahvista tuttu kofeiini, joka Jarkko Akkasen (Itä-Suomen yliopisto) ja kollegoiden Espanjan Albuferassa tekemässä tutkimuksessa osoittautui ongelmallisimmaksi
Esimerkiksi kirjan nimikertomuksessa Lohisuvannon soutajat Timo Kettunen kalastaa Tenon punalihaista veljensä kanssa. ”Tärisevä vartalo, mielihyvä ja onni”, kuvaa kirjoittaja saamamiehen tuntemuksiaan. Kuvitusta, joka sisältää tunnelmakuvia niin Tenolta kuin muualtakin, saaliskuvia sekä otoksia ottivieheistä, on sitäkin 16 sivun verran. Elämän ja kalastuksen jatkuvuutta kuvastaa myös kauniilla tavalla Timo Kettusen liikuttava kertomus hänen viisivuotiaan tyttärensä ensimmäisestä onkireissusta, josta ei puutu sen paremmin malttamatonta odotusta, jännitystä kuin suurten ahventen saamisen suomaa aitoa riemuakaan. Veljekset vuoroin soutavat ja vuoroin väsyttävät lohia, jotka he myös onnistuvat saamaan monien vaiheiden jälkeen saaliikseen. Lohisuvannon soutajat Matti ja Timo Kettunen Karisto/Kustannusosakeyhtiö Otava, 176 s. Matti Kettunen kuvaa lisäksi koskettavasti läheisiä ja osin jo edesmenneitä kalaja eräkavereitaan ja osoittaa kunnioitusta myös kalastusperinteille, joita monet perättäiset sukupolvet ovat harjoittaneet ja jotka ovat nyt muun muassa uusien kalastusrajoitusten myötä hiipumassa. Erityistä huomiota kirjassa saa lahnan riimuverkkokalastus, jota Kettusten suvussa on harrastettu jo neljän sukupolven ajan. Näin myös metsästyksen ystävät pääsevät aistimaan saaliin etsimisen, väijymisen ja onnistuneen laukauksen suomaa mielihyvää. Aikuisten koot: S, M, L, XL, XXL, XXXL Valitse paitasi joko mammahauen tai kollin kuvalla. Hihassa valkoinen SVK:n logo. Poikahauen kuvalla oleva paita on syvän turkoosinsininen. Paitojen tuotto menee lyhentämättömänä haukitehtaiden konkreettisiin kunnostuksiin. Isä-Mattikin on samalla joella, mutta toisessa veneessä. Seuraavana päivänä Uulasuvannosta tulleella kojamolla painoa puolestaan on peräti 12 kiloa. Kirjassaan he tarinoivat niin lohensoudusta Tenolla, uistimien kiehtovasta maailmasta kuin kalamiehen arkipäivästäkin kotoisilla ja tutuilla kalavesillä. Tenolla taas koetaan jännittäviä ja sykähdyttäviä hetkiä Kettusten miesten kesken. Osta paita AUTA HAUKEA Lasten koot: 104 – 164 cm Tyttöhauen kuvalla varustettu paita on iloisen oranssi. Isän ja pojan yhteisteoksen parissa onkin mielestäni helppo viihtyä, ainakin jos on perinteisten erätarinoiden ystävä. Eivätkä kalat ole mitään ihan pieniä, vaan pienempikin niistä painaa reilut viisi kiloa. Sisältääpä kirja myös ohjeen rapeiden uunimuikkujen valmistukseen. Todellinen hauenystävä valitsee molemmat. 18 € 100 % puuvillaa Pesu 40 asteessa Silitys nurjalta puolelta 20 €. ISBN 978-951-1-3746-7 Kirjat TE KST I IS M O MA L I N LOHISUVANNON SOUTAJAT – perinteisiä erätarinoita Eräkirjoja jo 1980-luvulta asti julkaissut Matti Kettunen ja hänen jalanjäljillään kalavesillä ja metsällä viihtyvä Timo-poikansa ovat yhdessä kirjoittaneet teoksen Lohisuvannon soutajat. Huippulahja vastuulliselle aloittelevalle kalastajalle. Kuvaukset ahvenen, lahnan, mateen ja lohenpyynnistä ovat isä-Matin aiemmista kirjoista tuttua värikästä ja tunnelmallista kerrontaa. vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. Lopulta nopeasti noussut ukkonen päättää isän ja tyttären yhteisen luontohetken, mutta onneksi parivaljakko ennättää järveltä suojaan, ennen kuin rajuilma äityy pahimmilleen. Lisäksi isä ja poika kumpikin monipuolisina erämiehinä ehtivät syksyisin salomaille kanalintujahtiin
Toutaimen ja turvan kohdalla tilanne onkin jo toinen, koska monille perhokalastajille nämä ovat muodostuneet suosituiksi saaliskaloiksi. Vaihtoehtona V armasti jokainen perhokalastaja on taimenen, harjuksen ja kirjolohen perhokalastuksen yhteydessä saanut ei niin toivottuja sivuosumia, särkikaloja. SÄRKIKALOJEN perhokalastus perhonurkka TE KS TI JA KU V AT VI LL E R I STO LA IN EN 52 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jalokalojen kalastuksen viehätyksenä ovat napakat tärpit ja hienot taistelut, mutta samaa on tarjolla myös useimpien särkikalojen kanssa. Oletko koskaan ajatellut, että perhokalastuksen kohdekalana ovatkin särkikalat. Squirmy Koukku: Väkäsetön jigikoukku #14-16 Kuula: 3-3,5 mm volframikuula, värinä metallic pink, hopea, kupari Pyrstö: Squirmy Wormy (silikoninen tai chenille), värinä pinkki Runko: Squirmy Wormy (silikoninen tai chenille), värinä pinkki KELLANKOSKEN ”savulahna” sivuosumana. Särkikaloista tutuimpia saaliita ovat särki, salakka, säyne ja lahna. Taistelijana toutain on varmasti se tunnetuin, mutta myös turpa, säyne ja lahna tarjoavat erityisesti virtavesissä mieleenpainuvia vääntöjä. Kuva: Saku Nieminen
Käytän litkassa SÄRKIKALAT OVAT LUONNONKALOJA Valitettavan monessa Suomen koskikalastuskohteessa jalokalojen kalastaminen turvataan istutuksilla. PERHOKALASTUKSESSA KEHITTYMINEN Särkikalojen kalastaminen tukee hienosti myös perhokalastustaidoissa kehittymistä. Vaihtoehtona Mustamurkku Koukku: Väkäsetön (ohut lankainen) #14-18 Takaosa: Musta foam 3 mm Runko: Sidontalanka (musta, ruskea) Runkohäkilä: Grizzly Etuosa: Musta foam 3 mm Särkiliitsi Koukku: Väkäsetön jigikoukku #16 Kuula: 3 mm volframikuula, värinä oranssi Pyrstö: Musta marabou Kierre: Musta sidontalanka Runko: Musta marabou dupattuna Kaulus: Peacock Black Spectra dupping kykyjä kalastaa erilaisia olosuhteita miedosta virrasta aina voimakkaaseen pockettyyppiseen koskeen. Esimerkiksi mökkirannassa voit kartuttaa pintaperhokalastuksen taitoja kalastamalla viekkaita salakoita. Särkikaloissa tilanne onkin täysin päinvastainen. TEKNIIKOISTA Särkikalojen perhokalastuksen tekniikoissa ja perhoissa vallitsevat samat lainalaisuudet kuin taimenen tai harjuksen kalastuksessa, monipuolisuus. Eri särkikalalajit esiintyvät koskien eri paikoissa, mikä kehittää niin virtaavan veden lukutaitoa kuin myös lisää perhokalastajan vain kahta perhoa, koska kahdella perholla kalastaminen on mielestäni tarkempaa ja tunnokkaampaa, eikä siimasotkuja tule läheskään niin paljon kuin kolmella perholla kalastaessa. Perhojen uittaminen vapaasti virran mukana on tunnetusti tehokas tekniikka, mutta alavirtaan ”lirkkimistä” ei kannata unohtaa. Nämä perhokalastuksen sivuosumat ovatkin muodostuneet mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi erityisesti koskilla kalastaessa. Ja mikä tärkeintä, kalatapahtumia tulee paljon, ja tämä edistää kalojen tartutusosaamista. Kaikki nämä tukevat perhokalastajana kehittymistä oli sitten kohdekalana taimen tai särki. Salakoilla hankittu tartutustaito voi vielä joku päivä mahdollistaa sen suuren taimenen tai harjuksen saaliiksi saamisen. Särkikalat eivät ole kovinkaan ihmeissään vesien lämpenemisestä, vaan osa jopa suosii lämmintä vettä. Kosken lukutaidon lisäksi oppia tulee perhojen oikeaoppisen painotuksen valitsemisessa ja ohuilla siimoilla (0,10 ja 0,12) kalastamisessa. Veden lämpöjen noustessa yli kahdenkymmenen asteen, monet korttikosket joutuvat sulkemaan kosket kalastukselta jalokalojen suojelemiseksi. MONIPUOLISTA eri särkikaloille sopivaa virtaavaa vettä Koskelankoskella. Ja kaikki nämä edellä mainitut asiat toimivat myös jalokalojen kalastuksessa. Itselleni suurimpana yllätyksenä tuli särkikalojen kalastamisen haasteellisuus, kun ensimmäisiä kertoja varta vasten kohdekalana olivat kirkkaat veijarit. Velvoiteistutuksia ei tarvita, vaan kaikilla kalastajilla on mahdollisuus kalastaa sataprosenttisesti luonnonkaloja. EETTINEN VALINTA JA MAHDOLLISUUS Olemme joutuneet toteamaan valitettavan monena vuonna peräkkäin lämpöisten, jopa kuumien kesäkelien keskeyttävän koskikalastuksen. Perhojen viistättely alavirrassa voi olla välillä todella tehokasta ja joskus jopa ainut keino saada hyvin kalatapahtumia. Joten jos haluaa lämpöisen kelin helliessä jatkaa perhokalastusharrastusta, ovat särkikalat erittäin hyvä vaihtoehto. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 53
Vuonna 1963 esiteltiin Abun painolla varustettu perho Abu-Fly, joka saavutti kohtalaisen suosion myös Suomessa. Arjon Spinfly on harvinainen viehe vallankin hyväkuntoisena alkuperäisessä rasiassa, joten se on paremminkin keräilyesine kuin kalastusviehe. Spinfly painoi viisi grammaa ja sitä sai kolmessa värissä. Ohessa kuvia tuosta 60 vuotta vanhasta ja kuusi senttiä pitkästä Spinflysta, niin erikoinen vieheperho tulee esiteltyä joka kantilta . Vieheen runko on kovaa materiaalia ja pohjan metallilevy on painotuksena, joka samalla toimii vieheen uintilevynä. Arjon Spinfly -vieheperho P ohjolan viehevalmistajat ovat aikojen saatossa kehitelleet myös perhon ja uistimen yhdistelmiä tarkoituksena saada virvelillä heitettäviä ”heittoperhoja”. Sitä mainostettiin myös nerokkaana ruohikkoperhovieheenä. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Lähde: Arjon 1960 luettelo, Suomen Kalakirjasto. Yritys esitteli sen luettelossaan vuonna 1960. Spinfly oli virvelillä heitettävä ”vieheperho”, kuten Arjon uutta viehemallia mainosti. Yksikoukkuisen Spinfly-vieheperhon olemus on ”jigimäinen”, ja se ui hieman lenkuttaen koukunkärki ylöspäin. 54 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ruotsalaisella Arjonilla oli Spinfly, vieheen ja perhon yhdistelmä
Kala nousi verkolla Inarinjärvestä ja asialla olivat Jari ja Peter Temonen. Niiden turvin saatiin järjestettyä lautakunnan viimeisimmät kokoukset, jotka olivat 15.9.2020 ja 2.2.2021. Viimeisimmässä, eli helmikuun toisena päivänä pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin yksi uusi SE-kala, joka oli 0,634 kiloa painanut muikku. Vaskikalan sai Mika Kovanen Hangon vesille suuntautuneella fongausreissullaan. Ennätyskalat TEKSTI JUHA OJAHARJU Uusia Suomen ennätyskaloja kolme P oikkeusolojen takia on myös Suomen ennätyskalalautakunta joutunut turvautumaan etäyhteyksiin. Rima nousee ennätyksissä, joka vuosi. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös 14,5 sentin mittainen vaskikala, joka sivuaa voimassa olevaa Suomen ennätystä. UUSI ennätysmakrilli kuvattuna Kotkan Maretariumissa. Allikkosalakan ilmoitusraja nostettiin kokouksen päätöksellä seitsemästä sentistä kahdeksaan senttiin. Kuva: Sari Saukkonen. Ennätysmuikun lajinmääritys tehtiin LUKE:ssa Inarissa. Kahdessa viime kokouksessa hyväksyttiin uusia Suomen ennätyskaloja yhteensä kolme. Uutena jäsenenä ennätyskalalautakunnassa aloitti Luonnonvarakeskuksen (LUKE) edustajana Sami Vesala. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 55. Kalan sai Jarmo Mustonen. Viime vuoden puolella pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin uudeksi Suomen ennätykseksi 0,610 kiloa painanut makrilli, joka oli uinut verkkoon Kotkan vesillä
Kala otti täsmänä heitettyyn Westin Bullteez -vieheeseen. KILPAILUT Suurkaloja voi ilmoittaa osoitteessa: vapaa-ajankalastaja.fi/kalailmoitus/ Ilmoitetut suurkalat löytyvät kalarekisteristä: vapaa-ajankalastaja.fi/kalarekisteri/ SUURKALAVUOSI 2020 TEKSTI JUHA OJAHARJU T akana on kaikkien aikojen suurkalavuosi, ainakin jos sitä mitataan vastaanottamiemme suurkalailmoitusten määrällä. Suurahvenia ilmoitettiin yhteensä 79 kappaletta. Kaikki haastattelut löytyvät osoitteesta: vapaa-ajankalastajalehti.fi/kategoria/ suurkalat/. Muita suurkaloja ilmoitettiin seuraavasti: harjus 24 kpl, säyne 20 kpl, sorva 15 kpl, suutari 14 kpl, turpa ja vimpa 12 kpl, ruutana 11 kpl, pasuri 10 kpl, kuore, lahna, särki ja toutain 7 kpl, meritaimen 6 kpl, merilohi ja piikkimonni 5 kpl, karppi ja seipi 4 kpl, siika ja silakka 3 kpl, järvitaimen ja mustatäplätokko 2 kpl, härkäsimppu, järvilohi, kiiski, kirjolohi, made ja muikku 1 kpl. . Ismo Malinin tekemissä mielenkiintoisissa haastatteluissa taustoitetaan kunkin suurkalan saantia ja kyseisen kalan saantiin johtaneita asioita. MATIAS Ahon hieno säyne painoi 2,300 kiloa. . Meille lähetettiin vuoden aikana yhteensä 339 ilmoitusta, joka on huima määrä verrattuna edellisvuoden 195 suurkalailmoitukseen. SUURKALARAJAN MUUTOS Harjuksen suurkalarajaa muutettiin pituuden osalta. TEO Rohkimainen ja upea turpa, jolla oli painoa 3,220 kiloa ja pituutta 60 senttiä. . Kala otti Carolina-rigissä tarjoiltuun 10 sentin mittaiseen Daiwa Prorex Skinny worm -jigiin. Pääosa ilmoituksista lähetettiin sähköisesti nettisivujemme kautta, kirjeellä tuli enää vain 14 ilmoitusta. Ahvenen ohella myös kuhan kalastamisen suosio näkyy suurkalailmoituksien määrässä; kuhailmoituksia saatiin ennätykselliset 30 kappaletta. Kalan saannin voi katsoa SVK:n Youtube -kanavalla olevalta Suurkalat-videolta. Ahven oli ilmoitusten määrissä mitattuna selvästi vuoden 2020 suosituin laji. Suurkaloista 184 oli vapautettu pyynnin jälkeen takaisin kasvamaan. SUOSITUIMMAT LAJIT Ahvenen kalastuksen suosio on viime vuosina kasvanut selvästi ja se näkyy myös suurkalakilpailussa. Toiseksi eniten ilmoitettiin haukia, yhteensä 42 kappaletta. Rajaa nostettiin 47 sentistä 50 senttiin, jolloin se paremmin vastaa harjuksen yhden kilon painorajaa. HANNU Vesaranta sai ja ilmoitti vuoden suurimman hauen. Painoa sillä oli todella komeat 17,000 kiloa ja pituutta 130 senttiä. 56 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LUE TARINAT SUURKALOJEN TAUSTALLA Vapaa-ajan Kalastaja -lehden nettisivuilla on julkaistu jo useita suurkalojen saajien haastatteluja. Muutos tehtiin joulukuussa ja se koskee muutoksen jälkeen saatuja kaloja. Ilmoitetuista 339 suurkalasta 275 oli saatu vapavälinen
Särki 1,090 Juha Ojaharju Kelaonginta, mato Kuusamo 18.7. Ruutana 1,960 Kent Wargh Onki, mato ja maissi Pedersöre 13.5. Säyne 3,290 Ari Takkunen Jigaus Loviisa 27.6. Ruutana 1,315 Juuso Rämö Tuulastus Joroinen 17.10. Nuorten sarjassa voiton vei Vili Lillman. Paksussa kunnossa olleella kalalla oli painoa 1,960 kiloa ja pituutta 43 senttiä. Kiiski 0,220 Martti Pokela Verkko Vimpeli 14.5. Lahna 7,060 Reijo ja Raimo Toivanen, Martti Päivärinta Verkko Kuhmoinen 20.11. Tulokseen lasketaan kolme suurkalaa per laji kalastajaa kohden. Toiseksi sijoittui Team Sensas Finlandia edustava Henri Lillman yhdeksällä pisteellä ja kolmanneksi Lakeuden Urheilukalastajia edustava Jukka Kotola. Merkit on myönnetty molemmissa sarjoissa. Järvilohi 6,900 Juho Veijonen Vetouistelu Jaala 22.11. Kuore 0,182 Timo Riihijärvi Verkko Raahe 13.2. Ansiomerkkien saajat käyvät kalojensa pyyntitietojen kera ilmi oheisesta listasta. Vuoden suurkalastaja 2020 Vuoden Suurkalastaja-arvonimi menee sille, joka on vuoden aikana saanut, vapauttanut ja ilmoittanut eniten suurkaloja. Hauki 16,150 Alpo Jylhä Verkko Lahnajärvi 16.2. Kisan voitti jälleen kuopiolainen Mauri Jylkkä, joka keräsi tällä kertaa 14 pistettä. Harjus 1,970 Arttu Kumpulainen Pilkintä Enontekiö 21.5. Merilohi 18,570 Toni Kuusisto Soutu-uistelu, Lilli-vaappu Muonio 15.7. Kuore 0,110 Ari-Pekka Juntunen Pilkintä, morri Oulu 2.2. Turpa 3,220 Teo Rohkimainen Pohjaonki Kotka 14.6. Piikkimonni 0,260 Aleksanteri Alanen Onki, mato Loimaa 31.5. Säyne 3,115 Matti Karjalainen Verkko Pieksamäki 13.2. Karppi 16,380 Joonas Pysäys Pohjaonki, boilie Järvi 9.5. Muikku 0,283 Petri Suutari Verkko Sodankylä 15.8. Ilmoitetut suurkalat löytyvät kalarekisteristä: vapaa-ajankalastaja.fi/kalarekisteri/ Vuoden 2020 suurimmat kalat vapavälinein Laji Kg Pyytäjä Väline Paikka Aika Ahven 1,826 Teppo Lehto Jigaus, dropshot Kuusamo 28.8. Härkäsimppu 0,340 Joonatan Hiltunen Verkko Iniö 23.12. Jokaisesta vapautetusta suurkalasta saa yhden pisteen, eli yhdestä lajista pystyy saamaan kokoon maksimissaan kolme pistettä. Kirjolohi 4,540 Otto Rahko Heittokalastus, Spintube Kurikka 5.5. Kuha 6,320 Jaana Viinikainen Verkko Toivakka 11.1. Silakka 0,500 Joonatan Hiltunen Verkko Iniö 31.12. Meritaimen 5,200 Oscar Aittokallio Heittokalastus, SG 3D Line thru Parainen 14.11. Vimpa 0,452 Aarne Loponen Lippo Helsinki 21.11. Listalle päästäkseen tulee olla jäsenenä jossain SVK:n alaisessa seurassa tai suoraan SVK:ssa. Järvitaimen 7,300 Matti Hännikäinen Soutu-uistelu, Merimetso Ruokolahti 20.7. MATO ja maissinjyvä maistui tälle Kent Warghin ilmoittamalle ruutanalle. Suutari 2,240 Jarmo Leiniö Verkko Uusikaupunki 6.5. Seipi 0,143 Jani Orava Onki 4.8. Vuoden 2020 suurimmat kalat, muut välineet Laji Kg Pyytäjä Väline Paikka Aika Ahven 2,016 Raimo Innanmaa Verkko Nokia 15.2. Merilohi 16,500 Jukka Hatva Verkko Kemiönsaari 15.6. Toutain 6,485 Seppo Kovanen Vetouistelu Jämsä 16.9. Vimpa 0,560 Eppu Pekkanen Onki Pyhtää 15.11. Suurkalastajan Kultainen Ansiomerkki Jokaisen kalalajin vuoden suurimman yksilön pyytäjälle on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö myöntänyt Suurkalastajan Kultaisen Ansiomerkin. Kuha 11,000 Antti Salmi Vetouistelu, Silver trout Lahti 21.8. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 57. Made 5,000 Tiia Leinonen Täkyonginta, särki Suomussalmi 19.4. Pasuri 0,713 Juha Salonen Onki Lappeenranta 14.6. Suutari 2,986 Mauri Jylkkä Kelaonginta, matonippu Kuopio 26.6. Sorva 0,976 Mauri Jylkkä Kelaonginta Kuopio 28.5. Siika 4,500 Sverre Norrgård Verkko Vaasa 28.9. Lahna 3,280 Harri Vertanen Heittokalastus Rautjärvi 22.5. Hauki 17,000 Hannu Vesaranta Heittokalastus, Bullteez Järvi 10.10. Mustatäplätokko 0,217 Kimmo Isokoski Katiska Helsinki 28.5
Vapavälineet Ryhmä Pyytäjä Laji Painokg %rajasta A Antti Salmi kuha 11,000 220 B Arttu Kumpulainen harjus 1,970 197 C Teo Rohkimainen turpa 3,220 247,6 D Aleksanteri Alanen piikkimonni 0,260 130 Muut välineet Ryhmä Pyytäjä Laji Painokg %rajasta A Jarmo Leiniö ahven 1,860 186 B Sverre Norrgård siika 4,500 180 C Reijo ja Raimo Toivanen, Martti Päivärinta lahna 7,060 282,4 D Timo Riihijärvi kuore 0,182 182 Hall of Fame top 4 eli vähintään kymmenen eri lajin suurkalaa saaneet (16.2.2021) 1. Palkinnot 2021 Vuoden 2021 suurkalakilpailun vapavälineidensarjanpalkinnoiksi lahjoittaa Kalastuskolmio vapa-kela-viehe-siima -setit: l puh. KariHarjunpää, Vaasa, 12 lajia (ahven, hauki, lahna, meritaimen, pasuri, ruutana, seipi, sorva, suutari, särki, säyne ja turpa) 2. MarkusSällinen, Kokkola, 12 lajia (ahven, hauki, kuha, pasuri, ruutana, seipi, sorva, suutari, särki, säyne, turpa ja vimpa) 3. Suurimman prosenttiluvun saaneen kalan pyytäjä on ryhmän voittaja. Jani Laitinen, Espoo, 10 lajia, (hauki, harjus, karppi, lahna. JuhaOjaharju, Kuortane, 12 lajia (ahven, hauki, kuha, lahna, pasuri, ruutana, seipi, sorva, suutari, särki, säyne ja turpa) 2. (03) 644 120 l www.kalastuskolmio.fi KILPAILUT l puh. Kesän2021uutuusviehe Calico Cat Flat 1 / 7 g, väri 9 58 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. (06) 781 2900 l www.kivikangas.fi Kela Konger Ultris 1120 FD Vapa Konger Troker Spin M 210 cm, 10-30 g Siima Unyl Flex Plus 0,25 mm Hall of Fame L ukuisten suurkalailmoitusten myötä on Hall of Fame listalle on noussut paljon uusia nimiä. mustatäplätokko, ruutana, seipi, sorva, suutari ja vimpa) 4. Kakkossijalla ovat Jani Hakkarainen, Juha Ojaharju, Kari Harjunpää ja Markus Sällinen, joilla kaikilla on 12 lajia. Urpoerämies porukasta tutut Jani Laitinen, Oskari Kujanen ja Pauli Varsila ovat nousseet 10 suurkalalajia saaneiden joukkoon ja herrojen mukaan tähtäimessä on nousta pikaisesti listauksen kärkipaikalle. Pentti Rantala, Helsinki, 15 lajia (ahven, hauki, härkäsimppu, kuha, kuore, made, meritaimen, pasuri, siika, silakka, sorva, suutari, särki, säyne ja vimpa) 2. Jani Hakkarainen, Raisio, 12 lajia (harjus, hauki, hopearuutana, kuha, pasuri, ruutana, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain ja turpa) 2. Suurkalakilpailu Suurkalakisassa palkitaan vuosittain vapavälineiden ja muiden pyyntivälineiden -sarjoissa ryhmien A, B, C ja D prosentuaalisesti suurimpien kalojen pyytäjät kalastusvälinein. Kymmenen lajin viivan alapuolella on useita taitavia kalastajia, joista ainakin osa todennäköisesti nousee kymmenen lajia saaneiden joukkoon kuluvan vuoden aikana. Kalan suhteellinen suuruus lasketaan siitä, kuinka monella prosentilla sen paino ylittää Suurkalastajan Ansiomerkkiin oikeuttavan vähimmäispainorajan. Vuoden 2020 voittajat selviävät oheisesta taulukosta. OskariKujanen, Espoo, 10 lajia (ahven, harjus, hauki, karppi, lahna, ruutana, sorva, suutari, säyne ja vimpa) Vuoden 2021 suurkalakilpailun muiden pyyntivälineiden sarjan palkinnoiksi lahjoittaa Kivikangas Oy neljä Pietarin kaksoispaulaverkkoa kuhalle ym. Pauli Varsila, Espoo, 11 lajia (ankerias, hauki, harjus, karppi, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, sorva, suutari ja vimpa) 4. Johdossa on kuitenkin yhä Pentti Rantala Helsingistä 15 lajilla. (solmuväli 55 mm, korkeus 1,8 m, lanka 0,17 mm)
Palkintoina on Starfish/Tubertini tuotteita, arvo noin 50 €. VUODEN suurimman vapautetun taimenen osalta tuli tasapali, kun Sami Hiidenuhma ja Tomi Lähde kumpikin ilmoittivat 76-senttisen meritaimenen. Vapautussarjan palkinnot 2021 SVK palkitsee eri ryhmien suurimmat kalat vastuulliseen kalastukseen suunnitelluilla vieheillä. . RUOTO palkitsee pisimmän taimenen vapauttajan 100 € lahjakortilla. Tomi Lähde saa palkinnoksi lajitelman Koolla on väliä -hankkeelle teetettyjä Astro Vibe -vieheitä. TUOMAS Isohanni ilmoitti jälleen komean harjuksen. Vapautussarja S uurkalakilpailun vapautussarjaa ovat tukemassa tunnetut välinevalmistajat ja kauppiaat, jotka haluavat edistää vastuullista kalastusta. Vapautussarja 2020 voittajat Ryhmä Pyytäjä Laji Painokg/Pituuscm %rajasta A Antti Salmi kuha 11,000 220 B Tuomas Isohanni harjus 57 cm 121 C Teo Rohkimainen turpa 3,220 247,6 Vapautussarja palkitut 2020 Palkitsija Pyytäjä Rapala Antti Salmi Rapala Tuomas Isohanni Rapala Teo Rohkimainen SVK Tomi Lähde Ruoto Sami Hiidenuhma Vision Tuomas Isohanni Vision Harri Pekonen CWC Hannu Vesaranta Silli Lures Jarmo Leiniö Gofish.fi Jani Laitinen Gofish.fi Mauri Jylkkä Gofish.fi Juha Ojaharju Gofish.fi Ari Takkunen VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 59. CWC palkitsee suurimman hauen vapauttaneen solmuttomalla kumihavaksella varustetulla haukikoon haavilla sekä lajitelmalla haukiuistimia. VISION palkitsee pisimmän lohen vapauttajan Hero Salmon -perhokelalla ja pisimmän harjuksen vapauttajan Hero Nymph & Dry -perhokelalla. SILLI LURES palkitsee suurimman ahvenen vapauttajan legendaarisella Sillin kevennetyllä tasapainopilkillä. Ruodon suurimmalle vapautetulle taimenelle lahjoittama palkinto jouduttiin näin ollen arpomaan ja arpaonni osui Sami Hiidenuhmalle. Lisäksi palkinto lähtee eniten ryhmän C suurkalakoon lajeja saaneelle ja ne vapauttaneelle henkilölle. Vapautussarjassa palkitaan sekä ryhmien (petokalat, lohikalat, särkikalat ja muut kalat), että tiettyjen lajien suurimpien vapautettujen kalojen saajat. . Pituutta sillä oli 57 senttiä. Pyyntimuotona oli perhokalastus. GOFISH.FI palkitsee suurimman vapautetun lahnan, särjen ja säyneen saajat. Tuomaksen kala oli vuoden suurin vapautettu harjus
”Olen sen jälkeen kalastanut mato-ongen lisäksi myös pilkillä, lirkkimällä, pohjaongella, partilla ja virvelillä. He ovat nimittäin voittaneet kaksi viimeisintä Helsingin osakilpailua Street Fishingissä ja vieneet Stadin Kalakunkun -tittelin itselleen aikuistenkin nenän edestä. Onkiminen on kuitenkin edelleen minusta mukavin tapa kalastaa”, kertoo 10-vuotias Venla, jonka mielestä parasta kalastamisessa on, kun iso kala pyristelee siiman päässä. ”Lajituntemuksesta on ollut apua, kun tietää mitä kannattaa yrittää ja millä tapaa. Kuva vuodelta 2019. Heti talven jälkeen keväällä hän aikoo kokeilla ensimmäistä ker60 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Paikan päällä otetaan lisäksi vallitseva keli huomioon kalastuspaikkaa valittaessa”, sisarukset tiivistävät kilpailutaktiikkansa Street Fishing -kisoissa. ja Venlan hän otti mukaansa kalareissulle ensimmäistä kertaa, kun nämä olivat noin 2-3-vuotiaita. LAJITUNTEMUKSESTA ON OLLUT APUA Heidän saavutustaan voi pitää melkoisena siitäkin huolimatta, että nuorina kilpailijoina he saavat sääntöjen mukaisesti yhteensä kymmenen senttimetrin hyvityksen aikuisiin kilpakumppaneihinsa nähden. Nuorten kilpailuissa sen sijaan on tullut kaikenvärisiä mitaleita. Näin kumpikin heistä on jo nyt sangen kokenut kalastaja, vaikka ikää heillä on vain 10 ja 11 vuotta. SM-ongessa saaliina on ollut perhesarjan pronssi ja hopea. Street Fishing -kilpailuista, joissa ei kilpailla määristä tai kiloista, vaan neljän eri kalalajin yhteismitta ratkaisee voittajan, on kuitenkin muodostunut heidän bravuurinsa. Kilpakalastustakin he ovat jo kokeilleet muun muassa nuorten onkikilpailuissa ja osallistuen SM-ongessa perhesarjaan. ”Esimerkiksi suutarin kalastaminen partilla on mukavaa, ja suurin saamani suutari painoi 800 grammaa”, hän mainitsee. Vili on lisäksi ennättänyt haistella lajikalastuksen SM-kisojen ilmapiiriä. Vilin VILI ja Venla Lillman ovat voittaneet vuosina 2019 ja 2020 Helsingin Street Fishing -kilpailun ja vieneet siten Stadin Kalakunkun -tittelin itselleen. Venlan suurin saama kala on toistaiseksi 2,5 kilon hauki, joka tuli lipalla lähes kotivesiltä eli Huutjärvestä. Vavan varressa TE K S TI I SM O MAL I N • K UV AT H EN R I L IL LM AN NUORET STADIN KALAKUNKUT nauttivat yhdessä kalastamisesta Parasta on, kun iso kala pyristelee siiman päässä P yhtäältä kotoisin olevat Venla ja Vili Lillman ovat käyneet kalassa siitä asti, kun vapa heillä vain kädessä pysyi. ENSIMMÄISTÄ KERTAA ONGELLA ISÄN KANSSA Sisarusten innostaja ja opastaja kalastuksen saloihin löytyy läheltä, sillä oma isä Henri Lillman myös sai kalastuskärpäsen pureman jo reilusti alle kouluikäisenä ja on jatkanut kalastamista siitä pitäen koko ikänsä
Seuraavaksi Vili aikoo kokeilla raudun ja harjuksen pilkintää Lapissa jo tänä keväänä. VILI on käynyt kalassa myös Ahvenanmaalla ja sieltä tuli saaliiksi muun muassa isosimppu. Olen kavereiden kanssa paljon ulkona, ja koska hekin kalastavat, käymme myös välillä yhdessä kalassa”, Vili mainitsee. MYÖS KAVERIT KALASTAVAT Kalastuksen ohella sisaruksilla on sen verran harrastuksia, ettei vapaa-aikana aika käy pitkäksi. taa silakan litkaamista. Silloin lasten ote on voinut pitkän kisan aikana herpaantua”, isä-Henri kertoo. Varsinaisiksi harrastuksikseen hän mainitsee cheerleadingin, partion ja palokunnan. Kuulun myös Team Sensas -kilpakalastusseuraan. Street Fishing -kilpailuista he pitävät, koska niissä he saavat muodostaa oman joukkueen. Sieltä saa hyvät eväät, jotka vievät pitkälle kalastuksen parissa, oli kalastuksen muoto sitten mikä tahansa. Reissut on myös hyvä pitää sopivan mittaisina, jotta kipinää riittää seuraavaan kertaan. Eniten Vili pitää pohjaongella kalastamisesta ja mukavinta on hänenkin mielestään isojen kalojen, kuten esimerkiksi vimpojen ja turpien pyytäminen. ”Myös minun kavereistani suurin osa kalastaa kesällä”, hän sanoo. HYVÄ KALANTULO INNOSTI KALASTAMAAN Vili puolestaan muistaa ensimmäisestä onkireissustaan sen, että kalaa nousi hyvin, VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 61. Hänen suurin kalansa, 7,5-kiloinen karppi, tuli kuitenkin partilla. SUUTARI on Venlalle mieluisa saalis. Seurat antavat opastusta hyvin myös välineiden hankinnassa”, Henri Lillman selvittää. ”Lasten kanssa kalaan lähtiessä tärkeintä on ottaa evästä mukaan. Isän suusta ”Harrastuksiini kuuluvat salibandy ja vapaapalokunta. Toistaiseksi Vili ja Venla ovat kalastaneet eniten Kymijoella ja lähiseudun lammilla ja järvillä. ”Jäällä riittää joka tapauksessa tilaa turvavälien pitämiseen”, Henri Lillman arvioi. Isä auttoi sen verran, että haavi kalan”, Vili selvittää. mikä osaltaan innosti häntä jatkamaan kalastuksen parissa. Lisäksi saalisvarmuuden parantamiseksi ongitaan sopivan pienellä koukulla ja painotetaan onkilaite oikein tai vastaavasti heittokalastuksessa valitaan sopiva viehe kyseiselle lajille.” ”Jos vanhempi ei itsekään ole asiantuntija kalastamisessa ja haluaa aloittaa kalastuksen lapsensa kanssa, neuvoisin häntä ottamaan yhteyttä lähimpään kalastusseuraan. Eikä tätäkään varten tarvitse lähteä kauas, sillä silakan litkaaminen onnistuu myös Pyhtään Keihässalmella. SM-ongen onkiaika on pidempi, eikä mäskääminen ole sallittua, joten saalismäärät ovat huomattavasti pienemmät. Jonkin verran heillä on kokemusta myös erilaisista paikoista eri puolilla Etelä-Suomea lajikalastuksen puitteissa. Kalastettavasta paikasta olisi hyvä miettiä ennakkoon, mitä kaloja sieltä haetaan ja millä välineellä niitä saadaan. Myös isä näyttää suunnitelmalle vihreää ottaen tietenkin huomioon ajankohtana vallitsevan koronatilanteen. Vili on myös kertaalleen käynyt Ahvenanmaalla kalassa. ”Itse sen väsytin, eikä se edes kestänyt kauaa. Hän on ennättänyt tähän mennessä kokeilla samoja kalastustapoja kuin vuotta nuorempi siskonsa, mutta niiden lisäksi silakan litkaamista ja ismeteä eli täkykalastusta jäältä. Henri-isä lasten kanssa kalastamisesta ”Nuorten onkikisat ovat olleet oikein mieluisia Vilille ja Venlalle, sillä niissä onkiaika on kaksi tuntia ja saalista on noussut lähes jokaiselle osanottajalle. Venlakin kertoo, että tykkää olla kavereiden kanssa ulkona
Silloin on kuitenkin mahdollista viihtyä pidempään järvellä. Kalastajalle hyvä sää ei välttämättä tarkoita runsasta kalansaalista. Valitsimme kohteen siten, että lyhyen hiihtomatkan päässä olisi useampi kohde. Lammen itäpäästä oli kuitenkin helppo hiihdellä matalampaa solaa pitkin paikalle. Pimeä ja kylmä talvi asettaa kuitenkin omat haasteensa. Kevätaamuisin hangen päälle muodostuu kantava kerros ja aamupakkasella sitä pitkin on hyvä liikkua. Se on ihan riittävä aika kokeilla onneaan vaikka useampanakin päivänä. Tavoitteena oli käydä kokeilemassa eri lampia, löytyisikö niistä hyvänkokoisia ahvenia. Jos hiihtelee liian kauas, upottavassa hangessa paluumatkasta tulee työläs. Suotuisia pilkkikelejä on useampi kuukausi ja pohjoisessa pilkille pääsee jäätilanteen salliessa yli puolen vuoden ajan. Hieman pettymykseksi jouduimme toteamaan, ettei lammessa ollutkaan kovin paljon syvää aluetta. Iltapäivän aurinko sulattaa ja pehmittää hangen ja paksun lumen aikana pinta rupeaa upottamaan. Siksi ei ole järkevää valita kalastuskohteita kovin pitkien hiihtomatkojen taakse. Tuulella ja pakkasella kalastaminen on todella kylmää puuhaa ja lämpimien varusteiden käyttö on tarpeen. HIENO RETKEILYKOHDE Ennakkotietojen perusteella ensimmäinen lampi olisi kovin jyrkkärantainen. SATTUMALTA SAALISTA Hyvällä kalastajalla on aina myös ripaus tuuria P ohjoisella pallonpuoliskolla saadaan nauttia nykyisin hienoista talvista. 62 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Katselimme karttatiedusteluna eri kohteita Kuusamon läheisyydestä. ”Hyvää kalareissua ei välttämättä tee mahtisaalis – hyvät eväät tekevät sen varmasti”. Tarjontaa on reilusti ja päätimme kääntää automme keulan kohti itää. Kuusamon korkeudella pilkkimiseen sopivaa aikaa on kuutisen kuukautta. Olisi voinut kuvitella, että lampi olisi ollut syvempi. Lähtisimme koko perheen kanssa kokeilemaan uusia pilkkikohteita. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Jos ensimmäinen lampi ei antaisi kalaa, olisi mahdollista vaihtaa paikkaa. TEKSTI JA KUVAT MATTI KELA AAPEEN KANSSA kalassa Juttusarjassa tutustutaan kalastukseen liittyviin teemoihin nuoren kalastajanalun kanssa. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. KANTOHANGELLA LIIKKEELLE Aamuauringon jo lämmittäessä ensisäteillään, hiihtelimme sattumalla kartasta valitulle lammelle. HYVÄLLÄ SÄÄLLÄ KALAAN Saimme Aapeen kanssa kevättalvella 2020 hyvän idean. Ehkäpä hyvä syöntikin sattuu silloin kalastajan kohdalle paremmin. Keskitalvella on pimeitä päiviä ja keväällä yltäkylläinen auringonpaiste miltei sokaisee ulkonaliikkujan. Hienot kalliot reunustivat lampea ja ympärillä olevat vaarat antoivat mukavasti tuulensuojaa. Kairasimme useita reikiä ja kokeilimme molemmat lammen päädyt sekä syvemmän alueen reunamat. Kevätauringon ilmestymisen myötä jääpeitteisillä järvillä alkaa näkyä enenevissä määrin pilkkijöiden tummia hahmoja. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Kelkalla poljettu hanki on tiivistynyttä lunta ja se kestää pidempään kantavana. Jos alueella on ajettu moottorikelkoilla, kannattaa niiden jättämiä jälkiä käyttää hyväksi liikkumiseen. Tarjosimme kaloille syötäväksi maAVANNOLTA toiselle on nopeampaa siirtyä kävellen. Kalastajalle on tarjolla runsaasti erilaisia sääolosuhteita
Olimme varanneet mukaan leipää ja paistettavaksi tietysti makkaraa. Kotoa lähtiessä, kotiväelle pitää kertoa minne menee ja milloin aikoo palata. Pilkimme lammessa toista tuntia ja totesimme, että nyt ei ole kala syönnillään. Ensiapuvälineistä vähintään laastari, ensiside ja kuivat vaihtovaatteet. Puhelimessa on oltava sijaintitieto päällä ja hätäpuhelu on soitettava 112-sovelluksen kautta. dolla höystettyä suurempaa pystypilkkiä ja kokeilimme myös pienen pientä mormyskaa ohuen siiman nokassa. Se ei ollutkaan kaukana, linnuntietä muutama sata Älä tingi turvallisuudesta Uusia kohteita kartoittaessa täytyy muistaa huolehtia turvallisuudesta. Aapee on oppinut hyvän tavan houkutella ahvenia, mutta nyt ei toiminut sekään. Jäätä mitattaessa on varustauduttava vähintään naskaleilla. Hätääntyä ei kannata, vaikka jäihin putoaminen säikäyttää. Emme saaneet nykäystäkään. Retkeilyn kohokohtia yleensä on hyvät eväät ja niin oli nytkin. Varavaatteet ja kännykkä on oltava kuivapussissa ja on varmistuttava puhelimen riittävästä akun määrästä. Niiden käyttöä on kuitenkin harjoiteltava ennen retkeilyn aloittamista. Nokipannulla keitetty lämmin mehu ja kahvi antavat mukavan retkitunnelman. Täydellä mahalla jaksoi taas lähteä hiihtelemään kohti seuraavaa lampea. TÄYSI MAHA – HYVÄ MIELI Lammen seutu oli niin hienoa maisemaa, että päätimme tehdä tulet ja syödä eväät lammen rannalla. ENSIMMÄINEN ahven jo jäällä. Virtapaikat muodostavat alueita, joissa jää on heikompaa. Se täytti vatsamme nopeasti. Silloin tulee varmistua, että teräsjäätä on vähintään viisi senttiä. 112-sovellus antaa hätäpuhelua soitettaessa hädässä olevan paikkatiedon suoraan hätäkeskuspäivystäjälle. TURVALLISUUS VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 63. Kirves, puukko ja tulitikut voivat pelastaa epäonnisen reissun. Jos vaatteet pääsevät kastumaan, on seuraava ongelma nopeasti edessä. Se on vähimmäismäärä, jossa ihminen voi liikkua turvallisesti. Mukaan reissuihin pitää ottaa tietysti naskalit. Ruumiinlämmön laskeminen voi johtaa yllättävän nopeaan tajunnan menetykseen, joten lämpimään siirtymisen tai kuivien vaatteiden vaihtamisen on tapahduttava ripeästi. ”Muutamia rivakampia vetoja syvällä vedellä, niin yleensä alkaa vapa jumputtamaan”, on ollut Aapeella toimiva konsti. Jos liikkuu ryhmänä, niin mukana oleva kaveri auttaa köyden avulla mahdollisesti jäihin pudonnutta nousemaan ylös. Kylmästä vedestä pääsee ylös naskaleiden avulla kohtuullisen helposti, varsinkin jos sitä on harjoitellut. Tarjoilumme saivat kuitenkin olla rauhassa
Kokeilimme onkia siitä pystypilkillä ja suurehkolla värikoukulla. UUSI PAIKKA OLI KAPEA JA SYVÄ Seuraava pilkkipaikka on merkitty karttaan järveksi. 25 junnua iältään 10-16 v. Luvassa on paljon yhdessä kalastamisen riemua, pientä kisailua ja mukavaa rentoa yhdessäoloa. Nimittäin löysimme sään muuttumisen jälkeen hieman matalammasta muutamia nälkäisiä ahvenia. Oliko sään muutoksessa syy siihen, että kalojen ottihalukkuuteen tuli muutos. Leiri alkaa perjantaina 2.7. Siihen se ahven iskee”, kertoi hän kalojen houkuttelutaktiikastaan. Pituutta sillä on vähän reilu kilometri, mutta leveimmästä kohdasta leveyttä vain vähän yli sata metriä. Perheleireilemään pääsee kahdessa eri paikassa tulevana kesänä: Leireistä ensimmäinen on 14.–16.5. Muutama hyvänkokoinen ahven repussa oli kiva hiihdellä takaisin autolle ja ajella kotiin. Alavudella Kuorasjärven rannalla ja toinen Kajaanissa Joutenlammen kurssikeskuksessa 13.8.–15.8. Löysimme sään muuttumisen jälkeen syönnillään olevan ahvenparven. nuorten tärpit 64 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Samasta paikasta löytyy myös lisätietoa leireistä sekä vastuuvetäjien yhteystiedot. Ahmaakaan hanki ei ollut upottanut. Alueelta rupesi nousemaan sieltä täältä ahvenia aika rivakkaan tahtiin. Kiertelimme jyrkimmät rinteiden reunat ja kohtasimme matkalla tuoreet ahman jäljet. Niin oli meilläkin. Keltaoranssi väri ja punainen kärpäsentoukka olivat lyömätön yhdistelmä sinä iltapäivänä. Mukaan leirille otetaan max. Sillä on leveät tassut, joilla on hyvä läpytellä keväthankia pitkin. Tulos oli laiha, emmekä saaneet nykäystäkään. Pystypilkin alle kymmenen sentin siimaan kiinnitetty pieni värikoukku oli herkkupala ahvenille. Kairailimme muutamia reikiä samalla, kun hiihtelimme kohti järven itäpäätä. Kalojen löydyttyä Aapeella on hyvä tekniikka ahvenen syönnin varmistamiseksi. Pilkinnän aloitettuamme havaitsimme, että syvyyttä siinä oli. Meidän kalamme eivät olleet järin suuria, mutta onneksi seassa oli joitakin ihan mukaan otettavia ruokakaloja. Pysähdyimme alueelle hetkeksi ja porailimme lisää reikiä. Keskellä syvintä kohtaa oli pitkästi toistakymmentä metriä vettä. Sinä päivänä ahvenet tuntuivat viihtyvän sen reunamilla. Leireille voi ilmoittautua Fisuun.fi -sivujen kautta. Iltapäivän tuuli alkoi jo puhaltelemaan aika ravakasti ja rannoilla olevat kortteetkin alkoivat kahisemaan tuulessa. Värikoukkua höystimme madolla ja kärpäsen toukilla. Järven eteläiseltä rannalta pistää järven keskikohtaa kohti vedenalainen matalikko. TOIKO MUUTTUVA SÄÄ SYÖNTIÄ. Taivaalta alkoi sadella lunta ja sää alkoi muuttua. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Valtakunnallisia leirejä metriä. Lopulta tuuli oli jo niin navakka ja kylmä, että se tuntui menevän paksummankin toppatakin läpi. ”Pilkkiä pitää nykäistä ensin muutaman kerran. Jos ei kuulu mitään, vapaa kannattaa tärryyttää ja sitten pysäyttää se ihan paikalleen. Se ei ollut kyllä järin suuri järvi. SYÖNTI OLI HURJA ILTAPÄIVÄLLÄ Hyvällä kalastajalla on aina mukana myös ripaus tuuria. Fisuunnuorten kesäleiriä varten on varattu Synsiön leirikeskus Kangasniemeltä. Välissä oli kuitenkin korkea ja kapea kallio, joten siirtyminen piti suunnitella pidempää ja loivempaa reittiä pitkin. Alavuden leirille osallistujia pääsee 25 ja Kajaanin 24. KUUSAMON uistimen Varma ja värikoukku liukupilkissä ovat hyvä valinta Kuusamon lampiin ja järviin. SVK järjestää yhdessä piirien ja seurojen kanssa kesällä valtakunnallisia leirejä, joissa kalastuksen lisäksi opastetaan osallistujille kalankäsittelyä ja kalastusvälineiden rakentelua. Reilun vartin hiihtelyn jälkeen olimme seuraavassa kalastuspaikassa. Parven löytyessä saa usein nopeasti liikaakin saalista ja on pidettävä maltti mukana, ettei ongi enemmän kaloja kuin tarvitsee. ja loppuu 4.7
Katkerokala taas voi kantaa lohikaloihin tarttuvaa tautia. Uudet löydetyt lajit, nokkasärki (Chondrostoma nasus ) ja katkerokala (Rhodeus amarus ) ovat kaukana kotiseuduiltaan. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomessa havaituista kymmenestä uudesta kalalajista yhdeksän on ollut vieraslajeja eli ihmistoiminnan takia Suomeen tulleita. Toivomme, että jakamalla tietoa vieraslajien riskeistä ja uhista luvaton tuonti ja levittäminen saadaan loppumaan”, erikoistutkija Lauri Urho Luonnonvarakeskuksesta sanoo.. Uudet löydetyt lajit, nokkasärki ja katkerokala, havaittiin aurinkoahvenesiintymien kartoitusten ja tutkimusten yhteydessä. Katkerokalan alkuperäiseltä esiintymisalueelta Mustanmeren pohjoispuolelta lajia on levitetty pitkän ajan kuluessa kauas länteen ja pohjoiseen. ”Taustalla voi olla myös tietämättömyyttä. Pääasiassa kasviperäistä ravintoa käyttävien lajien ei vielä nykyisellä kalatiheydellä uskota aiheuttavan haittaa kotimaisille lajeille, mutta asiaa ei ole toistaiseksi tarkemmin tutkittu. NOKKASÄRKI muistuttaa hieman särkeä, mutta sen suu on kuonomaisen rustomuodostuman alla. Kuva: Lauri Urho. Kutuaikana koiras (vas.) erottuu sinivioletin ja roosan sävyissä ja naaraalle (oik.) kehittyy munanasetin. www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. Keski-Euroopan joet ovat vaelluksistaan tunnettujen nokkasärkiparvien luontaisia elinalueita. Vielä ei tiedetä, mitä vaikutuksia vierailla kalalajeilla voisi olla lammen muulle lajistolle. Tutkijasta on huolestuttavaa, että vieraslajien maahantuonti ja levittäminen jatkuu kielloista huolimatta. Nokkasärkien tiedetään kantavan ihmiseenkin tarttuvaa maksamatoa, joka voi väli-isäntien, esimerkiksi lintujen, avulla levitä myös muihin vesistöihin. SUOMESTA löydetty kaksi uutta vierasperäistä kalalajia – nokkasärki ja katkerokala Varsinais-Suomesta on löytynyt kaksi kalalajia, joita ei ole aiemmin tavattu maassamme. Kuva: Lauri Urho. ARCTIC LARGE Toimii erityisen hyvin ahvenelle, taimenelle ja kirjolohelle l Kahdessa koossa: 6 g ja 8 g SPINTUBE PIKE SVK Haukiperho SVK:n väreissä l Paino 23 g SPINTUBE PIKE Toimii erityisen hyvin tummissa humuksen värjäämissä vesissä l Paino 23 g Tällä värityksellä on tilillään useita suurhaukia! Tätä väriä ei hauki ole nähnyt missään! EUMERIN laadukkaat HEITTOPERHOT Vapaa-ajankalastajan KAUPPA VIERASLAJIT KATKEROKALA tulee sukukypsäksi 3-6 sentin mittaisena
Vaasassa talkooväki koostui Vaasan Urheilukalastajien ja Pilk Kingsin jäsenistä ja Kokkolassa oli toimijoina Specimen Finland ry:n väkeä. Rannan lähelle sahattiin isoja reikiä, kuusiin sidottiin tiiliskivet painoksi ja painotetut kuuset työnnettiin jään alle. Homma oli talkooporukalle tuttua, joten se sujui mutkattomasti. Tutkimus l Kotimaiset kärpäsentoukat, surviaiset, l hollantilaiset madot NÄSIVIEHE P.Koskinen puh. Niinpä päädyttiin siihen, että kuuset vastaanotetaan rannassa ja järjestäjät upottavat ne myöhemmin mereen. Joulukuun loppupuolella tulleet uudet koronarajoitukset kielsivät yli kymmenen hengen kokoontumiset. Näin tapahtuma sujuisi kaikin puolin turvallisesti TAAS RUNSAASTI KUUSIA TUROIKSI Vaasan turotapahtuma järjestettiin Onkilahden kalastuslaiturin kupeessa, jonne turoja on upotettu aikaisemminkin. Turojen vaikutuksia tutkitaan Vaasan turotapahtumaan tuoduista kuusista 20 kpl annettiin LUKE:lle tutkimuskäyttöön. KUUSENUPOTUSurakka alkamassa Kokkolassa Isokarin kupeessa. 0400 450 045 www.toukka-koskinen.fi ARPPEENLAMPI NYT RUNSAASTI ISOA TAIMENTA, KIRJOLOHTA, HARJUSTA JA SIIKAA! Luvat ja info: www.arppeenlampi.fi Kalastuslupia myydään vain ison Kodan ja Mökkien vuokraajille! Meillä vuokrattavana myös 9 erilaista matkailuautoa Kysy tarjousta! Jukka Toivanen p. Paikalla oli myös YLE:n kuvausryhmä tekemässä juttua kuusten upottamisesta, joten aihepiiriä saatiin tehtyä tutuksi myös isommalle yleisölle Jälleen kerran kumpikin turotapahtuma järjestettiin yhteistyössä paikallisten kalastusseurojen kanssa. Kaikesta huolimatta joulukuuset saatiin mereen ja kututurot odottavat nyt kevättä. Turojen vaikutuksesta on siis tulossa mielenkiintoista tutkimustietoa. TUROT ONKILAHTEEN Jäät Vaasan Onkilahdessa vahvistuivat loppiaisen jälkeen nopeasti ja kuusia päästiin upottamaan jo seuraavana maanantaina. Kuusten avulla selvitetään, voidaanko kututuroilla parantaa ahvenen lisääntymistä fladoissa. Kuusia tuotiin paikalle yli seitsemänkymmentä, mikä on olosuhteisiin nähden yllättävän hyvin. Lisäksi tapahtumapaikan jäätilanne näytti vielä vuoden vaihteessa kovin huonolta. Ahvenet saivat taas KUTUTURONSA P erinteisiksi muodostuneet turotapahtumat järjestettiin taas Vaasassa ja Kokkolassa. Lahjoituksena saatujen noin kuudenkymmenen joulukuusen lisäksi jään alle upotettiin noin kaksikymmentä kuusta. Flada, johon kuuset vietiin, sijaitsee Raippaluodossa ja se on suosittu kutualue. Kuusen tuojia alkoi hiljalleen ilmestyä paikalle, kuitenkin sen verran harvakseltaan, että kaikki pääsivät upottamaan oman kuusensa. Kokkolassa saatiin kuusten upottamiselle hyvä startti, kun paikallinen Minimani lahjoitti myymättä jääneet joulukuuset kalojen hyväksi. 0400 693 846 jukka.toivanen1@gmail.com www.keminmaanautokeskus.fi Hox! Kuusamon Syötti ja Teroituspalvelut T:mi Ari Ronkainen p. Tosin vallitsevat koronarajoitukset ja heikko jäätilanne pakottivat hieman muuttamaan järjestelyjä. Koronasta huolimatta yllättävän moni kaupunkilainen piti kiinni loppiaisen perinteestä ja toi joulukuusensa paikalle. Tämä tarkoitti, että ainakaan Vaasan turotapahtumaa ei voitaisi järjestää perinteisenä yleisötapahtumana, sillä sen verran paljon on kuusen tuojia yleensä paikalle ilmaantunut. Tapahtumapäivänä kuuset kerättiin kalastuslaiturille odottamaan myöhemmin tapahtuvaa upottamista. 040 591 4116 KALASTAJAT & METSÄSTÄJÄT! 3 ,/kpl + POSTIMAKSU ELÄVÄT SYÖTIT Madot ja toukat Filetit ja sakset TERÄVIKSI! TEKSTI JA KUVA JUHA OJAHARJU 66 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tapahtuma alkoi tavalliseen tapaan kello 10
040 5212 046 / pilkkisyotit@kopteri.net MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. Yli 1000 uutta tuotetta netissä Onkitukku ROD Oy Tiilipojanlenkki 4, Vantaa (Petikko) puh. 045 138 8888 JIG, Just in Gross (Onkitukku) Tiilipojanlenkki 2, Vantaa (Petikossa St1:n pihalla) Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. 040 505 2225 KILPAPILKKIJÖIDEN SUOSIMAT pilkit ja morrit. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. Hollantilaiset onkimadot ympäri vuoden Puh. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. mukaan) Puh. Kärpäsentoukat suoraan kasvattajalta . Kotimaiset surviaiset . (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 045 138 8888 Uusi iso myymälä Auki Ti Pe 10-18 (muut ajat sopim. TOUKKAKASVATTAMO PENTTI KOSKINEN . 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 67. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Ota Ottipaikka onkeesi! p
Kesällä järjestetään onkikisoja ja syys-lokakuussa pilkitään laiturilta kilpaa.Pyrimme lisäksi saamaan piirinmestaruuskisan joko ongessa tai laituripilkissä järjestettäväksi vuosittain. Somessakin järjestetään kalastuskisoja, joissa hienoilla välineillä varustetut tunnetut kalastajat kilpailevat. Kuvassa seuran logo. Tulevaisuudelta Harjunpää odottaa, että NSUK:lle aukeaisi lisää mahdollisuuksia järjestää myös heittokalastuskilpailuja. Heitä nuoret seuraavat ja saavat heiltä vaikutteita”, Harjunpää uskoo. laituripilkkija onkikilpailuja. ”Entinen pitkäaikainen sihteerimme Anna-Leena Kannisto muistaa myös, että jo tuolloin kalamiesten ja -naisten kesken vallitsi valmiiksi luja yhteisöllisyys.” Kilpailutoiminta on Harjunpään mukaan NSUK:ssa jatkunut vilkkaana aina näihin päiviin asti. 68 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nytkin on toimintakalenteriin merkitty pilkkikisa, mutta joudun sen todennäköisesti perumaan”, seuran sihteerinä toimiva Harjunpää arvioi tammikuun loppupäivinä tehdyssä haastattelussa. Hänestä olisikin hienoa saada yhdistettyä hyvällä pohjalla oleva toimiva nuorisotoiminta aktiiviseen kilpailutoimintaan. ”Kilpailuja on käytännössä mahdoton pitää vallitsevassa tilanteessa. ”Talvisin on kuitenkin viime aikoina ollut huonosti jäätä, joten pilkkikilpailutoiminta on pahasti sakannut sen takia. NAANTALIN Seudun Urheilukalastajat kirjattiin yhdistysrekisteriin vuonna 1988. . ”Vakiintuneita kisoja meillä on ollut muun muassa jäsentenvälinen pilkki-cup. T E K S TI IS M O M A L I N K U V A T NSU K: N AR K IS T O seurat esittelyssä SEURAN PERUSTANA ON LUJA YHTEISÖLLISYYS ” NAANTALIN SEUDUN URHEILUKALASTAJAT perustettiin kilpailutoimintaa varten M artin Harjunpää kertoo, että Naantalin Seudun Urheilukalastajat (NSUK) perustettiin kilpailutoimintaa varten ja kirjattiin yhdistysrekisteriin vuonna 1988. Hänen mukaansa seura järjestää kuitenkin edelleen aktiivisesti laituripilkkija onkikilpailuja Naantalissa ja Raisiossa. . ”Heittokalastusta pitäisi muutenkin olla enemmän ohjelmassa, sillä se lisäisi nuorison innostusta tulla mukaan seuran toimintaan. PIRSTALOITUNEET VESIALUEET RAJOITTAVAT KILPAILUJA Harjunpää kertoo, että kilpailujen järjestämistä rajoittaa suuresti Naantalin vesialueilla se, että vesien omistuspohja on kovin pirstaloitunutta. Laituripilkin SM-kisat olemme järjestäneet ainakin kertaalleen”, Harjunpää luettelee. Lisäksi olemme yhdessä göteborgilaisen kalastusseuran kanssa järjestäneet yhteistyössä yleisen pilkkikilpailun. NSUK järjestää pilkkikisoja jäätilanteen salliessa ja avovesiaikaan mm. Toki NSUK aikoo jatkaa myös pilkkikilpailujen järjestämistä jäätilanteen sen salliessa. Jos vesialueen omistajilta heltiäisi paremmin lupia, niin se soisi meille runsaasti lisää liikkumavaraa ja elävöittäisi seuratoimintaa”, hän arvioi
Naantalin Alamittaiset kamppailee nuorison suosiosta NUORET NAANTALIN Seudun Urheilukalastajien Vapari-niminen mökki Naantalin vesillä on jäsenistön vilkkaassa käytössä. Silti, oli seuran jäsenmäärä mikä tahansa, niin se on ennen kaikkea olemassa jäseniään varten”, Harjunpää korostaa. TALOUDELLISIA RESURSSEJA TARVITAAN MYÖS Tärkeää seuran kannalta ovat kuitenkin myös sen taloudelliset resurssit. LISÄÄ JÄSENIÄ, JOILLA ON IDEA TULEVAISUUDESTA NSUK:ssa on Harjunpään mukaan tällä hetkellä toistasataa jäsentä, joista osa on kan”NSUK:lla on ollut muutaman vuoden toiminnassa nuorille suunnattu Naantalin Alamittaiset -niminen kalastuskerho. Saunomisen lisäksi jäsenille tarjoutuu mökillä tilaisuus rentoutua myös kalastuksen parissa. Isompaa venettä ei juuri tällä hetkellä ole, mutta sellainenkin on tarkoitus myöhemmin taas hankkia entisen käytöstä poistetun tilalle”, Harjunpää selvittää. Sen toiminnan pyörittämistä on helpottanut Naantalin kaupunki antamalla harrastetiloja kerhon käyttöön Lietsalan koululta. ”Meillä yksi uusi toimintamuoto on ollut yrityksille järjestettävä virkistystoiminta, kuten työhyvinvointipäivät ja muut tapahtumat. ”Miten pitkäksi aikaa, riippunee maailmanmenosta ja talkoohengestä. Yksi merkittävä ongelma nuorisokerhon pyörittämisessä on ollut ohjaajien vähäisyys. Heille onkin tarjottava myös muita ”trendikkäämpiä” kalastuksen muotoja”, Harjunpää pohtii. Viime vuosina paikkaa on ehostettu monin tavoin. Lisäksi monelle saattaa tulla onkimisesta päällimmäisenä mieleen styrox-kohot, suuret odotukset ja pieni saalis. nattajajäseniä. Mielestäni kaikenlaiselle toiminnalle pitää antaa vapaat kädet ja kenties tätä kautta seura voi puhjeta aivan uudenlaiseen kukkaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 69. Harjunpään mukaan tästä lankeaa suuri kiitos aktiiviselle mökkitoimikunnalle, mökki-isäntänä toimivalle Veikko Sirkiälle ja jäsenistöön kuuluvalle ammattitaitoiselle timpurille Mika Östlundille. Myös paikallinen kalastustarvikeliike Meri&Metsä on ollut nuorisotyömme merkittävä tukija”, Harjunpää kiittää. ”Kerhoa on vedetty pääasiassa kahden seuran oman vetäjän voimin, vaikka toki vierailijoitakin on ollut. ”Siellä on seurankin puolesta joitain kalastusvälineitä hätävaraksi, mutta yleensä kävijät kalastavat omalla kalustollaan. Esimerkiksi kilpailuissa ja niiden yhteydessä järjestettävässä kanttiinitoiminnassa tarvittaisiin lisää käsiä. ”On silti haastavaa kilpailla nuorison suosiosta, kun erilaisia harrastusvaihtoehtoja on runsaasti tarjolla. Myös soutuvene on vapaassa käytössä ja silläkin pääsee hyvin kala-apajille, sillä lähin niistä löytyy vain noin sadan metrin päästä mökkirannasta. ”Uusia jäseniä tuntuu nyt liittyvän itseni ikäisistä eli noin 20-30-vuotiaista sekä junioreista nuorisokerhon välityksellä”, Harjunpää mainitsee. Esimerkiksi mökkirantaan on rakennettu uusi laituri. Ainakin itselleni vuoden kohokohtia on mökillä järjestettävät kesäpäivät, jossa on mukana pientä kilpailua ja saunomista”, Harjunpää selvittää. ”Heidän johdollaan mökki on saanut aivan uutta ilmettä ja siisteyttä, kun sinne on viime vuosina rakennettu uusi saunaosasto, laituri ja tehty lukuisia muita parannuksia. ”Tulevaisuuden seuran tekevät aina seuraavat sukupolvet ja ikäryhmät. Monen muun harrastusseuran tavoin ikäjakauma on veteraanipainotteinen. Ne ovat ennen muuta potentiaalinen tapa pärjätä taloudellisesti entistä paremmin”, Harjunpää arvioi. Nykyään monen elämä on hyvin urapainotteista ja ihmisten on vaikea löytää aikaa vapaaehtoistöihin varsinkin ruuhkavuosien keskellä”, Harjunpää sanoo. Hän kertoo myös, että meneillään on eräänlainen sukupolvenvaihdos ja arvioi sen myötä jäsenmäärän notkahtavan ainakin joksikin aikaa. Seuralle olisi tärkeää hänen mielestään saada jäsenistöön sellaisia ihmisiä, joilla on jokin idea tai ajatus, mihin suuntaan toimintaa pitää kehittää. Uudet ohjaajat olisivat senkin vuoksi tervetulleita, että he toisivat uusia aiheita ja näkökulmia kerhoiltoihin”, Harjunpää miettii. Vapaaehtoisia saisi seuran toiminnassa hänen mukaansa olla toki muutenkin enemmän. ”Nyt koronapandemia on lisäksi iskenyt pahasti nuorten harrastustoimintaan, ja vaikka kilpailujen peruuntumisista ei ole ollut suurta taloudellista haittaa, myös kilpailemisesta ja kisojen järjestämisestä kiinnostuneet ovat joutuneet koronasta kärsimään”, Harjunpää kertoo. VAPARISSA RIITTÄÄ KÄVIJÖITÄ JA TEKIJÖITÄ Seuran oma ”Vapari”-niminen kesämökki Naantalin kauniissa merimaisemissa on yksi NSUK:n suurimmista vetonauloista jäsenistön suuntaan
70 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Aikuisten tapahtumille on selkeä tarve ja se on tullut esille tapahtumiin osallistuneiden kanssa keskusteltaessa. Haluaisitteko kuulla aiheesta ja seurapilottikokeilun mahdollisuuksista lisää. Tuloksena saatiin lähes viisikymmentä henkilöä kurssille, ja seuraan uusia jäseniä. Ota yhteyttä: aikuistoiminnan koordinaattori Johanna Antila, johanna.antila@ vapaa-ajankalastaja.fi, puh. Hämeenlinnan Urheilukalastajat lähti ennakkoluulottomasti pilottikokeiluun mukaan. Lisätietoja löytyy myös: www.vapaa-ajankalastaja.fi/aikuistoiminta/ MATEENPILKINTÄ kiinnostaa uusia harrastajia. Aikuisia aktivoimalla saadaan toimintaan mukaan myös nuoria”, kertoo seurasta Ilkka Keinänen. Tulkaa mukaan! Onko kalastusseurasi SVK:n jäsenseura ja kiinnostunut kehittämään kilpailuneutraalia seuratoimintaa aikuisille. ”Jo nyt voidaan sanoa, että pilottihanke on osunut oikeana ajankohtana oikeaan kohteeseen. Tavoitteena on luoda yhteistyöllä hyviä, uusia toimintatapoja ja -malleja sekä palveluita, joilla voidaan kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen pariin, houkutella uusia aikuisia harrastajia mukaan seuratoimintaan ja jonka avulla seurat voivat kehittää jäsenja varainhankintaansa. Suosittelen myös muille seuroille aikuisille kohdennetun toiminnan aloittamista. Hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja jaetaan laajemmin kentälle toteutuneiden pilottien jälkeen. Seuroissa täytyy vain olla valmiutta ja halua opastaa, jakaa kalastustietoutta sekä viedä kalastus(otti)paikoille – eikä pimittää tietoa”, kannustaa Keinänen. ”Seurassa oli huomattu vuosien mittaan, perheille ja nuorille suunnattujen tapahtumien kautta sekä muissa yhteyksissä, että myös aikuiset kaipaavat ja tarvitsevat kalastustaitojen opettamista ja eri kalastusmuotoihin tutustuttamista. Yhteistyössä SVK:n kanssa suunniteltiin aikuisille kalastamisen taitoja kartuttava kurssikokonaisuus, joka voitiin järjestää koronarajoituksia noudattaen. TEKSTI JA KUVA JOHANNA ANTILA Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT SVK:N SEURAPILOTEISTA vauhtia aikuistoimintaan Hämeenlinnassa aikuiset innostuivat madepilkkikurssista S VK on käynnistänyt kuluvan vuoden alussa kokeilevaa toimintaa yhdessä kalastusseurojen kanssa uuden kilpailuneutraalin aikuistoiminnan kehittämiseksi. Kokonaisuus käynnistettiin SVK:n juhlavuonnakin innostusta herättäneen madepilkintäkurssin avulla. 050 573 9332. Vaikka ikähaitari osallistujilla on ollut laaja (18–73 v.), niin kalastuksesta kiinnostuneiden ajatukset juoksevat samaan suuntaan – etsitään uusia mahdollisuuksia harrastaa, olla ulkona, saada oppia ja uusia kavereita sekä viettää kiireetöntä aikaa yhdessä, hyvässä kalaseurassa.” ”Vaikka koronatilanne ja useat pienryhmät vaativat seuralaisilta hieman enemmän talkootyötä, se toisaalta mahdollistaa helpommin uusien harrastajien kanssa tekemisen ja heihin tutustumisen
mennessä, Jaana Piskonen puh. Istutetuilta taimenilta rasvaevä on leikattu pois”, Saura opastaa. ”Kalastuksen tarpeisiin istutetuista taimenista luonnossa syntyneet erottaa siitä, että niillä on rasvaevä. ”Meidän tehtävämme on järjestää eränkäynti kestävästi siten, että hyöty siitä tulee alueiden yrityksiin. Metsästäjät antoivat arvosanaksi 3,78 ja kalastajat 3,74, kun asteikko oli yhdestä viiteen. Uhanlaisen meritaimenen lisääntymismahdollisuuksia Suomenlahdella ovat parantaneet runsassateiset syksyt, elinympäristöjen kunnostukset ja kalastuskuolevuuden pieneneminen. Tässä on onnistuttu. Eränkävijät tuovat työtä erityisesti majoitusyrityksiin, vähittäiskauppaan ja ravintoloihin. Myös jätevesien satunnaispäästöt haittaavat meritaimenen menestystä. Palautteen perusteella metsästäjät ja kalastajat olivat melko tyytyväisiä valtion alueiden eräkohteisiin, luvan saantiin ja palveluun. Matkalla on tarjolla monipuoliset palvelut ja autolla pääsee pihaan. Matkalle mahtuu 1620 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Alueella on mahdollista kalastaa harjusta, rautua, siikaa tunturivesillä ja päiväretkellä Jäämerelle voi harrastaa myös merikalastusta. Nyt mukaan reissuun kalakaverin tai pikkuporukan kanssa! LISÄTIEDOT Petter Nissén puh. Lisäksi pohjoissuomalaiset voivat metsästää maksutta kotikunnassaan valtion alueilla. Eränkäynnissä kasvu ei silti ole tärkein tavoite, vaan kalastuksen ja metsästyksen kestävyys ja turvallisuus”, erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo.. Matkalla on mukana paikalliset kalavedet tunteva matkanvetäjä, jolta saa vinkkejä kalastukseen ennen matkaa ja kohteessa. Elinympäristökunnostusten lisäksi myös sateiden aiheuttamat runsaat virtaamat sekä kalastuksen säätely ovat edesauttaneet lisääntymistä, kertoo tutkija Ari Saura Luonnonvarakeskuksesta. Poikkeusolojen vaikutus eräinnostukseen alkoi näkyä heti huhtikuussa: metsästyksen kausilupia haettiin Metsähallitukselta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Helposti saavutettavia huippukohteita ovat muun muassa suurharjusten Könkämäeno ja pienen patikkamatkan päässä tieltä sijaitseva Ailakkajärvi. Majapaikan kotisivuilta voit tutustua mökkeihin ja puitteisiin: saivaaramokit.fi MERITAIMEN ERÄLUVAT UHANALAINEN meritaimen lisääntyi Suomenlahdella paikoin ennätyksellisesti Vuoden 2020 sähkökoekalastuksista on saatu rohkaisevaa tietoa luonnonvaraisen taimenen lisääntymisestä: Paikoin poikastiheydet olivat Suomenlahden rannikolla jopa ennätyksellisen suuria. VALTION alueille hankittiin yli 200 000 erälupaa – eränkäynnin työllisyysvaikutukset mittavat Suomalaiset kalastivat ja metsästivät vuonna 2020 valtion alueilla lähes ennätyksellisen paljon. Monissa kaupunkipuroissa taimen on saatu lisääntymään uusissa elinympäristöissä esimerkiksi istuttamalla sitä sellaisiin puroihin, joissa taimenta ei ole aikaisemmin esiintynyt. MATKAN TUKIKOHTA ON TASOKASTA MAJOITUSTA TARJOAVA SAIVAARAMÖKIT KILPISJÄRVEN KESKUSTAN TUNTUMASSA LÄHELLÄ PALVELUJA. Metsähallitus myi kalastuslupia 117 000 kappaletta eli viidenneksen edellisvuotta enemmän. Luonnossa syntyneet meritaimenet ovat kalastuslain mukaan rauhoitettuja. Alkuperäisten meritaimenkantojen tila vaihtelee kuitenkin jokikohtaisesti. Pihalta löytyy kota, jossa on tulipaikka ja savustusmahdollisuus sekä näköala Saanatunturille. MATKALLA KALASTETAAN TUNTURIMAISEMISSA KILPISJÄRVEN YMPÄRISTÖSSÄ MONIPUOLISILLA KALAVESILLÄ. Metsästyslupia ostettiin 85 000 kappaletta, missä lisäystä oli 16 prosenttia. Eränkävijöiden matkustelu kotimaassa toi työtä arviolta 288 henkilötyövuoden edestä. Muutama vene löytyy eri kohteissa mökkien asiakkaille vuokralle. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä alkaen 135 €/ hlö/4 vrk (ei jäsenet 155 €). Taajaan asutuilla seuduilla taimenjokia ja -puroja uhkaavat erilaiset maankäyttömuodot. Kalastus kohteessa on omatoimista ja itselle sopivan aikataulun mukaan. Hintaan sisältyy majoitus 4-6 hengen tasokkaissa mökeissä, joissa on oma sauna joka mökissä, kodinkoneet, täysi keittiövarustus, jääkaappi pakastinlokerolla, TV ja wifi-yhteys. Majoituspaikka on Kilpisjärven kylän palveluiden, kaupan, huoltoaseman ja ravintoloiden läheisyydessä. Eniten eränkäynti työllistää Lapissa (165 htv), Kainuussa (60 htv), Pohjois-Pohjanmaalla (24 htv) ja Pohjois-Karjalassa (20 htv). Antoisia siikavesiä on tarjolla useita ja joissakin kohteissa myös taimenta. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Kilpisjärvestä voi tavoitella kookasta rautua tai patikoida Saanajärvelle raudunpyyntiin rantakalastuksen merkeissä. Ilmoittautumiset viimeistään 15.5. 0500 440 923 tai petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. SVK:N SEURAPILOTEISTA vauhtia aikuistoimintaan Hämeenlinnassa aikuiset innostuivat madepilkkikurssista Vapaa-ajan Kalastaja -lehden LUKIJAMATKA KILPISJÄRVELLE MA 26.– PE 30.7. Hintaan ei sisälly ruokailuja, kalastuslupia, kuljetuksia, henkilökohtaista kalastusopasta ja matkoja kohteeseen. Kaikki kalastus tai metsästys eivät näy Metsähallituksen tilastoissa, sillä esimerkiksi pilkkiminen on suuressa osassa vesialueita maksutonta. ”Meritaimenen menestys riippuu monesta tekijästä, mutta lajin elinvoimaisuuden kannalta on rohkaisevaa, että Suomenlahdella lisääntyminen on elpynyt. Kalastajien ja metsästäjien rahankäytön vaikutus eri alueiden talouksiin oli viime vuonna yhteensä 54,4 miljoonaa euroa, mikä merkitsee työtä 288 henkilötyövuoden edestä. Liikenneväylien ja talojen rakennustyömailla muokataan valuma-alueita, jolloin vesistöihin voi huuhtoutua epätoivottua maa-ainesta tai jopa myrkyllisiä aineita
Miten yhteiset kalavarat sitten on oikeudenmukaista ”jakaa”. Kaloja myös otetaan vain kohtuullisesti. Viime kesänä siinä oli alkukesästä niin paljon verkkoja, että tuotti vaikeutta päästä selänpuolelle ajamatta verkkojen yli. Ehdotukselle tuli täystyrmäys. Täytyihän sitä pelata varman päälle. Pyhäjärvellä on kaksi rauhoituspiiriä kuhien kutualueiksi varattuina – toisessa on virtaava salmi ja toisessa virtoja on kaksi. Pyhäjärven ympärillä asuu noin kolmesataatuhatta ihmistä, ja voisin olettaa, että noin puolet on ainakin satunnaisia kalastajia ja heistä viitisenkymmentä tuhatta aktiivikalastajia. Rauhoitus on päättynyt kesäkuun puolivälissä. Samassa kokouksessa oli esillä ehdotus alamitan nostosta ja verkon silmäkoon suurentamisesta. Tämä syvenemislinja on hyvä kalapaikka, josta olen saanut edellisenä kesänä kuhia uistelemalla. Huoleni on se, että tämä lähiruokabuumi uhkaa mennä yli, niin kun meillä luonnon hyväksikäytössä on tapana mennä. Olin pitkänäperjantaina retkeilemässä Pyhäjärven tuntumassa ja näin, kuinka veneitä laskettiin veteen. Kalatalousalueen hallituksen kokoukseen saatiin tieto, että vapakalastajat ovat vetäneet venetolkulla kalaa kyseisiltä virroilta ja että rauhoituspiirien kieltoaikaa tulisi jatkaa. Lahti, jossa pidän venettäni, on kauttaaltaan noin neljä metriä syvä. Jälleen olin yksin, kun nyt pidettiin tärkeänä ”hyödyntää” hyvää kalakantaa. Jossain vaiheessa puheeksi oli tullut ammattikalastajien vaikutus kalakantoihin ja keskustelu sai kitkeriä piirteitä erään ammattikalastajan taholta. Näyttivät yläkerran isännältä menneen juhlapyhät sekaisin viime vuonna. Lohta ei Suomessa voi kasvattaa ja kuhakin kannibaalina lajina on varsin vaikea kasvatettava ja luonnonkalalla ei nykyistä kalan kysyntää voida täyttää. En mitenkään tuominnut kyseistä ammattia enkä sen oikeutusta, vaan totesin ainoastaan sen vaikuttavan kalakantoihin. Perusteluna oli, että oli kylmä alkukesä ja kuhakoiraat vartioivat kutua tavallista myöhempään. Vaade siitä, että kalastajien tulisi tuottaa syömämme kala, on yhtä mahdoton kuin, että metsästäjien tulisi tuottaa syömämme liha. Kävin jonkun kerran Kaivanto-nimisen virran alapäässä jigailemassa ja jokusia mitan täyttäviä kuhia sainkin, mutta useimmat olivat juuri alamittaisia. Eräs asiallisen tuntuinen toimittaja jopa ilmaisi, että on tyhmää tuoda Norjasta lohta, kun sen voisi aivan hyvin korvata kotimaisella kuhalla. Voi jospa samanlainen henki lisääntyisi myös verkkokalastajien parissa. Vavalla kalastaminen oli kai sitten ”väärin hyödynnetty”. Veden lämmettyä verkot vähenivät, mutta pari jataa oli koko avovesikauden. Joissakin veneistä näkyi olevan verkkomerkkejä, ja mietin, mihinköhän he verkot laskevat, kun yleensä ei niitä siihen aikaan avovesille laitettu. Lahden suulla on saaret molemmilla puolilla. Tunnen monia vapakalastajia, jotka ottavat vain kilon, puolentoista kuhia, päästävät isot ja pienet aina pois, eivätkä kalasta kovin syvästä, jotta vapautettava kala ei kärsi kohtuuttomasti paineenvaihtelusta. Kierrokseni tehtyäni tulin kahvittelemaan paikkaan, josta näin järvenselälle havaiten kahdet samanlaiset ja samoin virttyneet verkkomerkit. Siksi olisi paikallaan jatkaa rauhoitusaikaa, jotta enää ei pääsisi vastaavaa ”vauriota” tapahtumaan. Joskus veneitä oli paikalla useita ja kalojakin näin saatavan ihan kivasti, mutta kuitenkin kohtuullisesti. Valitetaan myös, että kauppoihin päätyy vähänlaisesti kotimaista kalaa. Kalatalousalueen kokouksessa tulin sivulauseessa maininneeksi, että ammattikalastus on rasite kalakannoille ja heti äänenpainot nousivat. ELY-keskus toimi tosi ripeästi ja rauhoituksen jatko tuli päätetyksi seuraavalla viikolla. Harmitti senkin vuoksi, että alapuolisella järvenselällä pohja on kovin kivikkoinen perinteiseen jigikalastukseen ja kyseinen virranalus on pohjaltaan sellainen, ettei viehemenetyksiä tule. Nyt on niin paljon toitotettu lähiruoan ja sitä myötä myös kalan puolesta, että unohdetaan vesiemme kalakantojen olevan kuitenkin rajalliset. Niiden väliin jää vähän toista kilometriä ja sillä linjalla järvi syvenee nopeasti. Ammattikalastajia on kolme, kaupallisista ja harmaantalouden kalastajista en tiedä. Siinä oli laitettu verkkojata kuhien talvehtimissyvänteeseen ja toinen karikon viereen kutualueelle. Kuva: Olli Saari. Vastustin kokouksessa rauhoitusajan jatkamista ja pyysin eriävän mielipiteen kirjattavaksi pöytäkirjaan. LUKIJALTA Vastuullisesta kalastuksesta KIRJOITTAJA peräänkuuluttaa järkevää kalastuksensäätelyä ja oikeudenmukaisuutta. Kun täällä Pirkanmaalla tavallisesti pääsee veneilemään vapun tietämillä, viime vuonna vesille pääsikin jo pääsiäisenä. Pelkona on, että monet vapakalastajatkin ”lyövät hanskat tiskiin”, kun ei toisetkaan välitä, niin miksi sitten minä… JARI JAMALAINEN 72 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Näin tietenkin, kun valtaosa syömästämme kalasta on peräisin harrastekalastajien tai harmaan talouden pyynnistä. Suomen suurimman kalatukun toimitusjohtajakin mainitsi kirjoituksessaan paikallisessa valtalehdessä, että kotimaisella kalalla ei pystytä tyydyttämään kalan kulutusta, eikä varsinkaan sitä lisäämään
. . SM-syyskarsintakilpailun järjestämisoikeutta voi hakea ajanjaksolle 1.9.-31.10.2021. . . Ammattikalastajat ovat jo pitkään puhuneet alansa ongelmista, kuten haittaeläimistä ja kalavesien saatavuudesta, mutta ratkaisuja ei vielä ole nähty. . . . Vain puolet kuitenkin tiesi, että ammattimainen kalastus parantaa Itämeren tilaa. . Kolmen kärjessä ovat ahven, kuha ja siika. . . klo 17-20 HÄMEENLINNA . . . . . . . klo 17-20 JYVÄSKYLÄ . . . . Säännöt löytyvät SVK:n kotisivuilta kohdasta Kilpailutoiminta. . . . Perhokalastuksen kauden 2021-2022 SM-kilpailujen ja -karsintojen järjestelyoikeudet haettavana Perhokalastusjaosto asettaa vuoden 2022 SM-kilpailujen ja SM-karsintojen järjestelyoikeudet haettavaksi. . . . . . Vain noin kolmannes kertoo syövänsä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa eli suositusten mukaan. . Kilpailujen järjestelyiden tulee vastata SVK:n SM-perhokalastuksen sääntöjä. . Kolme neljästä vastaajasta kertoi olevansa huolissaan Itämeren saastumisesta. . . . klo 17-20 MIKKELI . klo 17-20 UUSIKAUPUNKI . . Ke 18.8. . . . Ti 24.8. . Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee mainita kilpailun paikkakunta, ensisijainen päivämäärä ja mahdollinen varapäivämäärä, vesistö, kilpailukalojen laji ja alamitat, suunnitellut kalastusjaksot, järjestäjän esittämät sääntömuutokset, osallistumismaksu ja sen sisältämät palvelut, järjestäjä, järjestäjän tilinumero ja karsinnan yhteyshenkilö. . . . . . . . . . klo 17-20 TURKU . . ”Kotimaista kalaa halutaan käyttää enemmän kuin sitä pystytään tällä hetkellä tuottamaan. . . . . . . . SM-loppukilpailun järjestämisajankohta on heinäkuun loppu – elokuu. . klo 17.30-20.30 TAMPERE . . . . . Suomalaiset tietävät melko hyvin, että kala on ilmastoystävällistä ruokaa. . . . SM-kesäkarsintakilpailun järjestämisoikeutta voi hakea ajanjaksolle 1.5.-31.7.2022. . . . . . . . . To 5.8. . . . . . . . . Tutkimuksessa kysyttiin, mitä kotimaisia kalalajeja kuluttajat haluaisivat käyttää enemmän. . . . . klo 17.30-20.30 LAHTI . VAASA . . . . . . klo 17-20 OULU . . . . . Kannattaa merkitä oman kaupungin ajankohta kalenteriin! Koronatilanne voi aiheuttaa suunnitelmiin muutoksia, joten tarkasta ajantasaiset tiedot aina osoitteesta fisuun.fi/streetfishing2021. . Siinä, kuinka usein kalaa syödään, olisi monella kuitenkin parantamisen varaa. . Tietoisuus ruoan ympäristövaikutuksista on ollut jo vuosia kasvussa. Ti 7.9. . ”Kalastus poistaa kalasaaliin mukana Itämerestä meille ihmisille tärkeitä ravinteita, typpeä ja fosforia, jotka meressä aiheuttavat rehevöitymistä. . Ma 26.7. . . . . ”61 prosenttia tutkimukseen vastanneista sanoo olevansa sitä mieltä, että kalan syönti on ilmastoteko, Partanen kertoo. . klo 17-20 KAJAANI . . . . Vuoden 2021 syyskarsintojen hakemukset tulee lähettää 15.4.2021 mennessä. . . . . . . Vastaajista 72 prosenttia kertoi myös, että söisi kalaa enemmän, jos kotimaista kalaa olisi kaupoissa enemmän tarjolla. klo 17-20 VALKEAKOSKI . Ti 8.6. . . . . Ke 19.5. . Vuoden 2021 Street fishing -kilpailut Kaupunkikattauksen ja aikataulun vuoden 2021 Street fishing -kilpailuille näet alta. . . . . . klo 17-20 HELSINKI . Karsintaa voi hakea järjestettäväksi vuoden 2021 syksyksi ja vuoden 2022 kesäksi. . . . . klo 17-20 Tervetuloakatukalastamaantaastänäkinvuonna! KALAN KÄYTTÖ KULUTTAJATUTKIMUS: ahventa, kuhaa ja siikaa halutaan enemmän lautasille Pro Kala ry on teettänyt suomalaisten kalan käyttöä selvittäviä kuluttajatutkimuksia jo kymmenen vuoden ajan. Hyväksytyt kilpailut ja hakuohjeet julkaistaan SVK:n kotisivuilla www.vapaa-ajankalastaja.fi kohdassa Kilpailutoiminta > SM-kutsut. . Vuoden 2022 SM-kilpailujen ja kesäkarsintojen hakemukset tulee lähettää 31.8.2021 mennessä. Ti 15.6. Järjestävän yhdistyksen tulee olla SVK:n jäsen. . . . . . . . Perhokalastuksen SM-kilpailun järjestämisoikeutta voi hakea seuraaviin kilpailuihin: SM-loppukilpailu (finaali), SM-joukkuekilpailu, SM-nuoret, SM-naiset, SM-masters ja SM-kelluntarengas. . . . Uusin kuluttajatutkimus kertoo, että kalan syönti on edelleen lähes koko kansan juttu: 92 prosenttia suomalaisista syö kalaa. . . . Pe 20.8. . . . . . To 12.8. Kalastus on tällä hetkellä käytännössä ainoa keino ravinteiden poistamiseen Itämerestä”, Partanen selvittää. . . . . Ke 30.6. . . Hakemukset Perhokalastusjaoston sihteerille Petter Nissén, Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa tai sähköpostilla petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. . . . . ”Kerran viikossa syöviä on myös kolmannes, ja kolmannes syö kalaa harvemmin kuin joka toinen viikko. . . . . . . . . Kalankasvatuksen puolella ympäristöluvitus hidastaa kasvatuksen lisäämistä”, Partanen toteaa. Ke 4.8. . . . . . klo 17-20 VARKAUS . . . Ke 26.5. Kaksi kolmesta suomalaisesta voisi siis lisätä kalan syöntiään”, pohtii Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2021 73. . . . . . Kysyntä ei ole siis ongelma, vaan tarjonta.
Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 2 25.3. 5 7.10. 6 2.12. KALASTONHOITOMAKSU 2021 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 28.1. 4 12.8. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 12.4. LEHDET 2021 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 3. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 3.6. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Ahven puree chatterbaittiin 74 2 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 2. MAKSAMINEN 1. Lohensoutajan opas Kainuun kalapaikkoja Säyneen perhokalastus Ku va : Ju ha Oj ah ar ju . Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 3 / 2021 ilmestyy 3.6. 3 3.6
Nimetön 1 1 23.2.2021 13.46. Hyvin varustellut tavaratalot, erikoisliikkeet ja verkkokaupat kautta maan
2021 – 20 650044 – 2102 raymarine.. 21-0144-MAR Element HV Vapaa-Ajan-Kalastaja Finland 220 x 280.indd 1 22/02/2021 14:55. 6 414886 500440 21002 PAL. VKO. Terävimmät vedenalaiset näkymät tarjoava Element-sarjan HyperVision™ 1,2 megahertsin kaikuluotainteknologia parantaa DownVision-, SideVisionja RealVision 3D -kuvantamistarkkuuden aivan uudelle tasolle niin, että erotat rakenteet, kasvillisuuden ja kalat uskomattomalla selkeydellä. IKKUNA PINNAN ALLE Element HV Raymarine Element™ CHIRP kaikuluotain/GPS-sarja antaa käteesi valttikortit kalojen löytämiseen ja pyydystämiseen