Vapaa-ajan Kalastaja 2/2022

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 • 2022 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € SUURKALAT 2021 KUURUPIILOA kalan kanssa Liveluotaimesta apuja Inarijärveltä kevätharjusta Turpaperhoja Elämyspuisto FINNMARK Meritaimenta IIJOESTA Kalastajan VENETRAILERI
60 Kalaherkut Täytetyt lohifileerullat 62 Nuorten tärpit 68 Seurat esittelyssä Vaajakosken Koukku ja Paukku 72 Pilkki12 oli menestys 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä MAALISKUU 2022 Sisällys 8 Kuurupiiloa kalan kanssa 52 Perhonurkka Turpaperhoja 32 Kalapaikkana Inarijärvi 36 Uutuudet 38 Lääkärin määräyksestä Puppeli-kalajäljitelmät 40 Kalapaikkana Kessinvuono 44 Kutukuoretta pannulle 46 Uutta kunnostusrintamalla 48 Tutkittua Miksi vesistöt tummuvat. 50 Kalapaikkana Silamusjoki 54 Historian havinaa 55 Ennätyskalauutisia 56 Suurkalat 2021 16 Kalastajan venetraileri 24 Meritaimenta Iijoesta 28 Vavan Varressa Aino Hynnä 31 Merilohen uistelun uudet säännöt VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 3
050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 576 3302. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 32 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 0400 946 968. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. Ku va : Jaa na Ve tik ko Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAR MO NI EM IN EN . Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh
VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 5. Järjestömme kannattaa vankasti Confédération Internationale de la Pêche Sportiven (CIPS) päätöstä kieltää venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisen kaikkiin kansainvälisiin kalastuksen mestaruuskilpailuihin. Toisaalta haluamme muistaa ja muistuttaa kalastusharrastuksen yhdistävän ihmisiä. Yhteiseen kalastusperheeseemme ovat kaikki kalastuksen harrastajat tervetulleita toimimaan yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Kuva: Jaana Vetikko. Suosittelemme myös kaikille kalastuksen harrastajille omatoimisten kalastusmatkojen välttämistä Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Kalastus hienona ja monipuolisena harrastuksena sopii kaikille, emmekä järjestössämme hyväksy minkäänlaista syrjintää myöskään kansalaisuuden perusteella. Heistä monet ovat ahkeria kalastuksen harrastajia, kalastustapahtumiin osallistujia ja kalastusseurojemme jäseniä. Järjestömme vastaa eduskuntaryhmien vetoomukseen Suomessa asuvien venäläistaustaisten syrjinnän ja häiriköinnin ehkäisemiseksi. Yksi vaihtoehdoista on lahjoituksen tekeminen Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. T CONFÉDÉRATION Internationale de la Pêche Sportiven (CIPS) kielsi venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisen kaikkiin kansainvälisiin kalastuksen mestaruuskilpailuihin. Ukrainalaisten turvallisuus sekä humanitaarinen kriisi huolestuttavat. CIPS:n suosituksen mukaisesti edustajamme eivät myöskään osallistu toistaiseksi yhteenkään Venäjällä tai Valko-Venäjällä järjestettävään kalastustapahtumaan. Rauhaa kevääseen. Pääkirjoitus MAALISKUU 2022 JAANA VETIKKO OIKEUS KALASTUSHARRASTUKSEEN KUULUU KAIKILLE ätä kirjoittaessani maaliskuun alkupuolella olemme järjestössä järkyttyneitä Ukrainan tilanteen kehittymisestä ja tuomitsemme Venäjän sotatoimet ja kansainvälisen oikeuden rikkomisen. Järjestömme haastaa koko vapaa-ajankalastajien yhteisön auttamaan Ukrainan kriisin uhreja
Erämessuilta KohtI uusia kalastusvesiä. Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto www.erämessut.fi Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme. messuilla myös mimmit kalastavat!
Tippavoimaloita alkaa tipahdella pelistä tasaiseen tahtiin, mutta patoja on silti vielä liikaa jäljellä. Etelä-Karjalassa sijaitsevalla rajajoella alkaa luonnonmukaistaminen voimalapadot purkamalla, ja Hiitolanjoki saa ennen pitkää velloa taas miltei yhtä vaPärskeitä ILKKA HEIKKINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 7. Kalasaaliit lepäävät istutusten varassa ja kirjolohi on huomattavasti luonnontaimenta tyypillisempi kalasaalis. Toivottavaa tietysti on, että kannat saavat elpyä rauhassa, eikä kalapappien kansanvaellukselle ole tilausta vielä silloinkaan, kun Laatokan lohi taas uiskentelee hiukan elinvoimaisempana. Luonnon kalat on aikoja sitten kalastettu pois ja kannat korkeintaan kituvat henkitoreissaan. Ensimmäisenä on vuorossa Kangaskoski, jossa Kaplan-turbiini on tuottanut sähköä miltei kokonaisen vuosisadan. Jasper Pääkkönen ja kumppanit ovat laittaneet peliin rahaa ja vaikutusvaltaa. Seuraavana vuonna tarkoitus on purkaa Lahnasenkosken pato ja joskus vuoden 2023 tietämissä pitäisi Ritakosken padonkin olla historiaa. Eipä ihme, sillä etelän vesissä ei monin paikoin ole hurraamista. Voimalapatojen purku aloitetaan suurin piirtein samaan aikaan, kun kirjoitan tätä kolumnia. Kun Hiitolanjoen ennallistamisprojekti aikanaan tulee valmiiksi, löytänevät myös kalastusmatkailijat Simpeleen rajaseuduille. Lohi kuitenkin houkuttaa kalastavaa kansaa. POHJOISESTA ETELÄÄN paana kuin joskus vanhoina hyvinä aikoina. Lohta voi toki mennä jallittamaan Kymijoelle, mutta muuten eteläisistä lohijoista puhuminen on kuin puhuisi Ruohosen Matista mainitsematta ollenkaan Teppoa. Kalaan on menty tunturijärville, Lapin erämaihin tai suurille lohijoille Tornioon, Muonioon, Simojoelle tai Tenolle. S uomen sisäinen kalastusmatkailu on tähän asti suuntautunut mitä suurimmassa määrin pohjoiseen aina Suomi-neidon käsivarteen ja jopa päälaelle asti. Harjuksista etelän vesillä ei tarvitse monesti edes haaveilla. Siellä täällä on pistetty iso pyörä pyörimään. Hiitolanjoessa elää vielä sen alkuperäinen täysin luonnonmukainen kanta. Onneksi poikkeuksiakin on olemassa. Myös kalastuspainetta on liikaa, sillä turhan moni himoitsee jalokaloja hurahtamatta koskaan esimerkiksi elinvoimaisemman hauen kalastamisen autuuteen. Pitkään lohen nousu on tyssännyt voimalapatoihin. Aktiivit yrittävät parhaansa mukaan kohentaa kalojen kutuoloja ja esiintyvyyttä koskikunnostuksilla, mätirasiaistutuksilla ja muilla tarpeellisilla toimenpiteillä, mutta monin paikoin vaelluskalojen tulevaisuus näyttää silti vähintäänkin synkältä. Näin ollen Laatokan lohen ei tarvitse odottaa enää pitkään, vaan pian se pääsee nousemaan Torsajärveen ilman näitä esteitä, jotka niin pitkään ovat torpanneet sen aistinvaraiset, selkäytimeen iskostetut vaellusaikeet. Joessa tavataan tälläkin hetkellä harvakseltaan Laatokan lohta, joka on äärimmäisen uhanalainen. Myös koskialueita kunnostetaan kutuhommiin paremmin käypäisiksi. Liikennettä saattaa kertyä jopa pohjoisesta etelään – suuntaan, joka tähän saakka on toiminut suomalaisen kalastusharrastajan reittinä lähinnä kotimatkalla
NYT! 8 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LUOTAIN LIVEÄ seuraamalla oppii koska kalaa pitää kirittää tai milloin se haluaa miettimisaikaa. TEKSTI JA KUVAT TEEMU KOSKI KUURUPIILOA kalan kanssa Liveluotaimella kykyä haluttoman houkutteluun Live-luotaimet tarjoavat vastauksen moneen kalastajaa vaivanneeseen kysymykseen, joista päällimmäisenä usein on, että miksei se ota. Ja jos lähistöllä on kala, se iskee... ?. Uudet luotaintekniikat ovat paljastaneet kalojen käyttäytymisestä piirteitä, joiden tiedostamisesta on hyötyä myös ilman luotaimia kalastavalle. Parhaimmillaan vavasta ja vieheestä tulee kuin tuntosarvi, ja kalastaja tuntee milloin viehe ui oikein. KESKITTYMINEN palkitaan. LAITTEIDEN avulla pääsee seuraamaan reaaliajassa kalan suhtautumista vieheeseen
VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 9. KALA saattaa reagoida yllättävän nopeastikin vieheen uiton vaihdoksiin. Ja toistojen myötä oppii aavistamaan, milloin kalaa pitää kirittää ja milloin se taas tahtoo vain miettiä vielä hetken. Usein liikkeen ajoitus ja mitoitus pitää osua sekunnilleen ja sentilleen oikein, ja mitättömän pienikin liike voi saada epäluuloisen eväkkään hälytyskellot soimaan. Jo ostopäätöksenkin tehneen kalan saa väärin ajoitetulla ja mitoitetulla liikkeellä helposti muuttamaan mielensä. Usein likimain kuolleeksi epäilty kalakin havahtuu nopeasti, kun viehe tuodaan ja pysäytetään suoraan sen näkökenttään. KALAN KÄYTÖS MUUTTUU AKTIIVISUUSTASON MUKAAN Otsikko saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta kalan aktiivisuustason tunnistaminen ja siihen reagoiminen eivät sitä ole. ?. PASSIIVISEN kalan käytös hidastuu. Hyvällä perusuitolla, keskittymisellä ja sopivalla tuurilla tällainenkin kala on kuitenkin mahdollista saada iskemään. Ilman live-luotainta tai suoraa näköyhteyttä tällaisten nyanssien sovittaminen on tietysti täysin mahdotonta, mutta laitteiden avulla kerättyjä oppeja on mahdollista soveltaa myös perinteiseen heittokalastukseen. Kun kalan edesottamuksia ja suhtautumista tarjoiltuun vieheeseen pääsee seuraamaan reaaliajassa, huomaa nopeasti, että ei ole lainkaan samantekevää, miten viehe vedessä kulkee. Ja ensimmäisen tilaisuuden mentyä tulee kalastajasta auttamatta altavastaaja. L ive-luotaimet ovat kuin kalastajan vedenalainen silmä. Tätä tietoa voi hyödyntää myös perinteisessä heittokalastuksessa. LUOTAIMET ja varsinkin Live-teknologia ovat paljastaneet kalojen käytöksestä paljon uusia piirteitä. Ruutua tuijottamalla tämäkin helpottuu: jos kala ei reagoi heittämällä tarjottuun, ja sen yli uitettuun vieheeseen, pitää mennä ”kokemaan katiska”, eli vaihtaa tekniikka vertikaalijigaukseen. Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että aktiivisen kalan mielenkiinnon riittää herättämään pelkkä kylkiviivaärsyke, kun passiivinen kala reagoi vain suoraan näkökenttään tuotuun ärsykkeeseen. Samaten, passiivisen kalan käytös hidastuu, se kääntyy vieheen perään hitaammin, ja luopuu leikistä herkemmin
Virheeseen on yleensä kolme syytä. OIKEIN tarjoiltuna rautanaulalla painotettu porkkanakin kelpaa. Mitä suuremman osan ajastaan vedessä viehe ui kalastavasti, sitä useampi vieheen nähnyt kala iskee. PRESENTAATIO : Miten viehettä uitetaan ja kuinka se tuodaan kalan aistien ulottuville ONNISTUNEEN presentaation tulos. Ja toistoja toistojen perään. Keskittyminen, kokemus ja joskus myös "kultaiset kädet" näkyvät saaliissa väistämättä. HEITTOKALASTUS on toistoja toistojen perään. Uppoamisnopeuden hahmottaminen ja hallinta on ensiarvoisen tärkeää. Hermot on pidettävä kurissa, tarjoiltiin viehettä millaiselle mörssärille hyvänsä. Ja kun ei paremmin tiedä, on lähtöoletuksena oltava, että vieheellä on kala, joka voi iskeä hetkenä minä hyvänsä. Oikein tarjoiltuna rautanaulalla painotettu porkkanakin kelpaa. PILKUNTARKKAA TYÖSKENTELYÄ Liven käyttöön tottuneena on usein tuskastuttavaa seurata veneeseen tulleen vieraan työskentelyä. Ja vieraasta on varmasti yhtä raastavaa huomata, kuinka kala toisensa jälkeen hylkää hänen vieheensä, kun kippari saa kalan toisensa perään iskemään. Viehe tuodaan kalan näkökenttään liian nopeasti, kalan huomion herättämiseksi tai iskuun kirittämiseksi tarkoitettu liike on liian raju tai viehe päästetään painumaan kalan alapuolelle. Tässä yhtälössä tieto siitä, että kalastaja ei voi tietää, milloin kriittiset hetket ovat käsillä, ja se, että pienikin väärin ajoitettu tai mitoitettu liike johtaa vieheen hylkäämiseen, lisäävät lähinnä tuskaa. Presentaation pettäessä vieheen väri, malli ja vaaputtelun tahti ovat kaikki toissijaisia, ja toisinpäin. Tilanne on mahdollista mokata kalan jo tehtyä ostopäätöksenkin. Eli viehe tulee tai poistuu kalan näkökentästä väärällä tavalla. Joskus kalan asento kertoo, että ”Jahka tuo vokotin osuu tuohon närreen kohalle, niin sille tuloo noutaja”. Perinteinen heittokalastus on heittämistä ja kelaamista toivoen, että paikalla on kala, joka saadaan houkuteltua iskemään. 10 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suurin osa vieheellä käyvistä kaloista jättää aina iskemättä, mutta mitä useammin presentaatio osuu oikeaan hetkeen, sitä useammin siimassa tuntuu tärppi. Tilastonikkarin näkökulmasta asia on varsin simppeli. Tässä piilee suurin kalantuloon ja saaliin jakautumiseen kalastajien kesken vaikuttava tekijä. Mika "Puuppa" Tuominen ja reilu 12 kiloa haukea. Tällöin pienikin poikkeava liike tuossa parin sekunnin aikaikkunassa voi johtaa hylkyyn. Tällöin vieheen poikkeaminen kulkulinjaltaan tarkoittaa, että se ei osukaan tuohon närreen kohalle, ja kala jättää iskemättä. Mutta on myös hienoa nähdä tärppien määrässä tapahtuva muutos, kun kalastaja hoksaa, miten hienovaraisista liikkeistä hommassa on kyse, ja malttaa keskittyä vieheen tarjoiluun. TARJOILUTAVAN pettäessä vieheen ulkomuoto on toissijaista. VIEHE pitää valita kalastettavan paikan ja halutun presentaation mukaan. Yleensä tämä kaikki tapahtuu 2-15 sekunnin aikaikkunassa sen jälkeen, kun kala on vieheen havainnut. HUOLIMATON UITTO VÄHENTÄÄ SAALISMAHDOLLISUUKSIA Kalastuksessa ensisijainen tavoite onkin niin yksinkertainen, että viehe uisi kalastavasti mahdollisimman suuren ajan
Hauki ei reagoi saaliiseen mitenkään. Hauki söi yleensä neljä tai viisi salakkaa aktiivisuustason kala kalalta hiipuessa, kunnes viimeinen salakka ei kiinnostanut haukea lainkaan. PERHON teho esim. Aktiivinen kala niittaa kiinni parissa sekunnissa, jolloin kaikki saavat kalaa. Se ui saaliin luokse hitaasti, mutta ei lähtenyt saaliin perään, jos se väisti haukea. Ilman luotainta tämä kala olisi aivan tuurissaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 11. Viehettä kuljetetaan nopeavälitteisen hyrräkelan sijasta käsin ja paksu perhosiima vaimentaa äkillisiä liikkeitä. TOISILLA ON LUONNOSTAAN ”KULTAISET KÄDET” Toiset tuntuvat saaneen ”kultaiset kädet” syntymälahjana, ja saavat kalaa tasaisesti muita enemmän. Ilman luotainta näistä kaloista jää saamatta lähes sata prosenttia. Täsmäkalastamalla kalan saa ehkä hätistettyä liikkeelle, mutta iskemään sitä ei saa. HAUKI 2 KYLLÄ MULLE RUOKA MAISTUU. Tässä voi piillä selitys esimerkiksi perhon tehoon hauenkalastuksessa. hauenkalastuksessa saattaa piillä sen rauhallisissa liikkeissä. Iskuun kului aikaa minuutteja, ja välillä katselija kyllästyi odottamaan iskua. Kalan iskemään saaminen vaatii liki täydellistä presentaatiota ja viehettä, joka saadaan tarjoiltua äärimmäisen hitaasti ja tarkasti halutulla syvyydellä, mikä on ilman liveä hyvin hankalaa. Toisilla kalastavan uiton Hauki akvaariossa Kalan aktiivisuustasot käyvät hyvin ilmi kaloja ruokkiessa. Kouluvuosina pidimme akvaariossa hauenpoikasta, jota ruokimme salakoilla. Kala olisi täysin saatavissa, mutta vieheen pitää pysyä kalan havaintokentässä pidempään. Hitaan lähestymisen lisäksi hauki tuijotti liikkumattomaksi jähmettynyttä saalistaan usean sekunnin ajan ennen iskua. Isku tapahtui suoraviivaisesti, mutta hieman verkkaisemmin, ja aikaa kului 5-15 sekuntia. Se oli selvästi kiinnostunut saaliista, mutta jos salakka ui pois kalan näkökentästä se seurasi sitä vasta hetken viiveellä. Hauki ei tavoitellut saalista, mutta kuitenkin kiinnostui siitä sen osuessa näkökenttään uudestaan. Viehekalastusta ajatellen, kaksi ensimmäistä kertaa hauki olisi ollut saatavissa myös vieheellä ja kolmas ja neljäs kerta täsmäkalastamalla. HAUKI 1 VILLASUKKAHAUKI. HAUKI 5 EIKÖ TÄÄLLÄ SAA EDES NUKKUA RAUHASSA. Ja oikein huonolla syönnillä, jolloin kala ämpyilee vieheen äärellä kymmeniä sekunteja, vain kalastaja numero 3 saa kaloja satunnaisesti. Silloin kalastajan on siis vaikeampi möhliä tilannetta. AKTIIVINEN kala käy kiinni kahdessa sekunnissa. Hauki reagoi saaliiseen sekuntien viiveellä, ja lähestyi sitä hitaasti. Hauki reagoi saaliiseen välittömästi, mutta kääntyi rauhassa kohti saalista ja paikallisti sen ennen iskua. Viidettä haukea ei taas olisi saanut iskemään millään. Iskuun kului aikaa 30–90 sekuntia. HAUKI 3 ENPÄ OIKEIN TIEDÄ. 30 sekunnissa viehe kulkee 10–30 metrin matkan, eikä hauki ehdi siihen reagoimaan. HAUKI 4 ÄLÄ TUPUTA, EI OLE NÄLKÄ! Hauki ei reagoinut salakkaan mitenkään, ja kiinnostui siitä vasta, kun saalis ui sen lähelle. Jos kolme esimerkkikalastajaa tekee hylkyyn johtavan uittovirheen 5, 10 ja 20 sekunnin välein, on saaliissa dramaattinen ero. Ei ollut mitään väliä, mihin kohtaan akvaariota salakan tiputti, hauki iski saaliiseen ilman hetkenkään pohdintaa. Tai toisin päin, kalastaja 1 saa vain aktiivisia kaloja, kalastaja kolmosen saadessa aktiivisten kalojen lisäksi hiukan passiivisia yksilöitä, ja satunnaisesti myös mököttäjä-luokan eväkkäitä. Se ui saaliin alapuolelle, suuntasi itsensä ja empi vielä hetken. Luotaimellakin sen saaminen on epätodennäköistä ja vaatii pitkää ronkkimista. Käyttäytyminen K uv a: Ja an a V et ik ko . Hiukan passiivinen kala taas tarvitsee aikaa iskupäätöksen synnyttämiseen esimerkiksi 7 sekuntia, jolloin huolimaton uittaja ei saa kalaa enää lainkaan. Iskuun kului aikaa sekunti tai pari, ja kala olisi iskenyt vaikka villasukkaan
Kalan ollessa aktiivinen, viehe pitää saada sen näkökenttään mahdollisimman nopeasti, mutta syöksypommittajan lailla kohti ujeltava esine saa aikaan vaaran tunteen iskuvalmiinakin olevassa eväkkäässä. Vieheen toden teolla haluava kala ei ole näille yhtä tarkka kuin hiukankaan passiivinen kala. Kala on houkuteltavissa iskemään, mutta mitä pidempään se seurailee viehettä, sitä suuremmaksi kasvaa todennäköisyys, että kalastaja möhlii tilanteen. Kalastajan kyky hahmottaa ja keskittyä vieheen tarjoiluun ja kuljettamiseen vedessä on siis ensiarvoisen tärkeää ja sillä on aina positiivinen vaikutus kalantuloon. Pahimpia virheitä ovat vieheen painuminen kalan alapuolelle, ja voimakkaat uittoliikkeet, jotka saavat vieheen katoamaan kalan näkökentästä. MITÄ harkitsevampi kala on, sen todennäköisemmin kalastaja möhlii tilanteen. JIGIKALASTUS UUSIIN PUIHIN Varsinkin kuhan jigauksessa on päiviä, jolloin vieheen laskeminen pohjalle on likimain pahinta, mitä voi tehdä. Adrenaliinitason ja keskittymisen kohdatessa hyppy kantaa pitkälle, mutta vastavuoroisesti homman takutessa askel ei osu lankulle sitten millään. Mutta mitä passiivisempi kala on, sitä enemmän se tarvitsee aikaa ostopäätöksen synnyttämiseen, ja silloin uiton merkitys korostuu. Opettele muutaman erityyppisen vieheen käyttöä sen sijaan, että haalit aina uusimmat ihmeet. VIEHEEN UITTO Vieheen vajoamisnopeuden hahmottaminen on tärkeää koko kalastuksen ajan. . HILLITYN värinen, sulavasti uiva perusviehe, jonka uintia on helppo hallita. HEITTOKANTAMAN sisäpuolella ei varmastikaan ole yhtäkään kalaa, joka ei olisi veneestä tietoinen. . luominen vaatii keskittymistä, ja he saavat kalaa vaihtelevasti. VIEHEEN vajoamisnopeuden hahmottaminen on tärkeää. Rauhallisesti metrin verran irti pohjasta uitettu jigi saattaa kelvata kaloille hyvinkin, kunhan viehe 12 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ja moni tuntee kokeneitakin kalastajia, joilla on reissuilta tuomisina lähinnä selityksiä. Sopivasti kehään heitetyn vieheen aktiivinen kala kuitenkin palkitsee välittömällä tärpillä. Jos kala haluaa vieheen, se lähtee sen perään, mutta epäröivä kala yleensä vain hylkää tarjouksen näköyhteyden kadottua
Varsinkin välivedessä olevilla kaloilla varosäde voi olla parinkymmenen metrin luokkaa, ja moottorin vaihteen vaihtaminen saa kalan liikekannalle. Vältä siis kaikkia äkillisiä ääniä, olivat ne sitten moottorin vaihde, vieherasian kolistelu tai tasolta lattialle mätkähtäen astuva kalastaja. Anna siis jigin vajota pohjalle vain muutaman kerran heiton aikana, jotta pohjatuntuma säilyy, ja kuljeta viehettä hitaasti kelaamalla, ja vavan kärjellä pieniä rauhallisia liikkeitä tehden. Uittovauhti ja uintisyvyys ovat sopivia, kun pohjaan painuminen heiton keskivaiheilla kestää 5-8 sekuntia. Aktiivinen kala tekee ostopäätöksen riemusta kiljaisten, mutta haukiesimerkkiin verraten suurin osa kaloista kuuluu kategorioihin 2-4. Heittokantaman sisäpuolella ei varmastikaan ole yhtäkään kalaa, joka ei olisi veneestä tietoinen, ja usein pohjasta irti olevat tai hiukan arat kalat siirtyvät pikkuhiljaa kauemmas. On myös syytä muistaa, että kalat usein seurailevat vieheitä, ja veneen lähistölle kertyy VENEEN lähistölle kertyy usein vieheen perässä kaloja, jotka ovat saatavissa seuraavilla heitoilla. VENEEN LÄSNÄOLO JA ÄKILLISET ÄÄNET Ääni kantaa vedessä yhtä lailla kuin ilmassa, ja äkilliset äänet häiritsevät kalojakin tasaista ääntä enemmän. Ja näiden ohjailussa kohti toivottua päätöstä kalastajan taidot ovat ratkaisevassa roolissa. Pullea runko ja kookas lapiopyrstö helpottavat jigin hidasta uittoa pohjan yläpuolella. Kalasta siis heitot loppuun saakka, ja uittoa loppua kohti rauhoittaen. Viehettä kannattaa siis uittaa mieluummin liian korkealla kuin syvällä. Uiton hallitseminen on ensiarvoisen tärkeää. Matalassa vedessä kookas lapiopyrstö jarruttaa jigin uintia ja tällaisilla jigeillä on myös mukavan lenkuttava uinti hitaassakin vauhdissa. Ja suunta on aina veneestä poispäin. Siiman löystyessä jigi kääntyy syöksykierteeseen, mutta vapaa hiukan pystyasennossa pitämällä, ja hiljalleen kelaamalla vieheen saa kuljetettua sopivasti pohjan yläpuolella, jolloin kala pääsee lähestymään sitä alaviistosta. KUHAA jigatessa kannattaa viehettä kuljettaa mieluummin liian korkealla kuin syvällä. Hyvällä syönnillä herkistelyyn ei välttämättä ole tarvetta, mutta vähänkään passiivisten kalojen houkuttelussa vieheen uitto on tärkein kalantuloon vaikuttava tekijä. Pidä siima kireällä koko ajan myös pohjatuntumaa tarkistaessasi. KESKITY UITTOON! Oli luotaimista mitä mieltä tahansa, ne ovat tuoneet käyttäjilleen huiman määrän uutta tietoa kaloista ja niiden käyttäytymisestä. Tämä tieto on hyödynnettävissä myös ilman luotaimia kalastettaessa. kulkee riittävän hitaasti, jotta hiukan hitaalla käyvä kala saa sen kiinni, mutta mielenkiinto katoaa heti, jos viehe painuu kalan alapuolelle. ERIMALLISET jigit vajoavat eri tavoin. Jigipään pitää olla tilanteeseen nähden riittävän kevyt ja pyrstön mallilla ja koolla on iso vaikutus jigin uppoamisnopeuteen, varsinkin kun siima on kireällä. Täsmäkalastuksessa vieheen tarjoilu kalalle on yksiselitteisesti tärkein tekijä vieheen VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 13. Ne siis haluavat hetken aikaa miettiä, mitä tekevät ja ovat kärkkäämpiä hylkäämään vieheen kuin iskemään siihen. kaloja, jotka ovat saatavissa seuraavilla heitoilla. Tällainen painovoimaa ja ylivilkasta kelakättä vastaan taistelu vaatii jatkuvaa keskittymistä, mutta kun vieheen uintia oppii hahmottamaan, se varmasti näkyy myös saaliissa
Jigikalastajan on helpompi hallita vieheen uinti lähempänä venettä. Meikäläisissä vesissä kalat viettävät suurimman osan elämästään näkemättä koskaan kahta-kolmea metriä kauemmas. Tämä saa hiukan vastentahtoisen kalan heittämään pyyhkeen kehään. värin, mallin ja uinnin ollessa toissijaisia. Epäröivä kala hylkää vieheen heti sen painuessa kalan näkökentän alapuolelle. Esimerkiksi moottorin vaihteesta syntyvät kolahdukset, veneen lattialle putoava uistinrasia tai kalastajan tömähtäminen tuhdolta lattialle ovat ääniä, jotka häiritsevät kaloja. VÄLTÄ ÄKILLISIÄ, KOVIA ÄÄNIÄ. Uusimpien ja kuumimpien ottivieheiden haalimista tärkeämpää on siis opetella, miten erilaiset vieheet käyttäytyvät, ja oppia hahmottamaan vedenalaista maailmaa kalan näkökulmasta, jonka koko vaihtelee rantapallon kokoisesta läntistä koirankoppiin. Tämä on yleisin syy, miksi jigikalastaja ei saa kuhia, vaikka tietäisi niitä paikalle olevan. Perinteisessä viehekalastuksessa mallin ja värin vaikutus ovat toki isompia, mutta jos presentaatio sakkaa, ei sitä paikkaa mikään. Mutta suurin osa ostopäätöksistä tapahtuu juuri tässä tilassa. Not to Do-lista VIEHEEN VAJOAMINEN KALAN ALAPUOLELLE. Hahmota vieheen uppoamisnopeus ja miten vauhti muuttuu siiman ollessa löysällä tai kireällä. Kalastettiin sitten syvässä tai matalassa, tärkeintä on oppia hahmottamaan, miten käytetty viehe vajoaa, ja mitoittaa pysäytykset sen mukaan. Ääni kantaa vedessä samalla tavalla kuin ilmassa eikä heittokantaman sisäpuolella ole yhtäkään kalaa, joka ei olisi venettä jo havainnut. ÄLÄ HÄTIKÖI. Vavanmittainen rykäisy saa vieheen syöksähtämään pari metriä eteenpäin, jolloin se katoaa kalan näkökentästä. Älä tee näin 14 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PIDÄ nopeat vieheen liikkeet lyhyinä. Paitsi silloin, kun tilanne sitä vaatii. Opettele kannattelemaan viehettä vavalla. Tee pitkät uittoliikkeet kelalla, ja nypyttelyt vavalla. Toinen ehdottoman tärkeä muuttuja on vieheen kulkunopeus, ja sen säilyminen kalan oletetussa näkökentässä mahdollisimman, tai ainakin riittävän pitkään. Kalasta siis heitot loppuun saakka. VIEHEEN on tärkeä pysyä kalan näkökentässä pitkään. Tämä on ehdoton ei, varsinkin hiukan passiiviselle kalalle ja eritoten kuhalle. Vähän kuin ihminen, joka joutuisi elämään ikuisessa pimeydessä vain huono otsalamppu apunaan. Pidä viehe kalan näkökentässä mahdollisimman pitkään ja vältä liian voimakkaita liikkeitä. HEITÄ, kelaa, keskity. Tasainen ääni, esimerkiksi moottorin tyhjäkäynti, ei kaloja liiemmin häiritse, mutta äkilliset kolaukset saavat vähänkään passiivisemmat kalat usein säikähtämään tai siirtymään kauemmas. VOIMAKKAAT UITTOLIIKKEET. Kalastajan tehtävä on vain saada viehe tähän kenttään ja pitää se siinä riittävän kauan. Pidä nopeat liikkeet lyhyinä, ja pidemmät uittoliikkeet riittävän verkkaisina. Jos tiedät tai uskot, että paikalla on kalaa, muista että tärpin saaminen voi vaatia usean sekunnin mittaisia pysäytyksiä
0400 237 728 myynti@hokka.info | www.hokka.info Kauluksellinen, joustava, helppokäyttöinen ja asustemainen kelluntapukine. Muotoutuva pallorakenne tekee liivistä joustavan, lapsi nukahtaa helposti liivi päällä turvakaulus tyynynä. Kalastuksen kehittämisen toimenpiteet ovat suunnitelmissa painottuneet kaupallisen kalastuksen tarpeiden huomioon ottamiseen. Vuonna 2019 perustettujen kalatalousalueiden keskeisenä tehtävänä on kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu. Lisäksi toimenpiteet vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämisessä ovat erityisesti rannikolla jäämässä puutteellisiksi”, Rautanen lisää. Heijastimet, pillit, tavara-/lämpötaskut ja kännykkätasku. Kalavarojen rajallisuutta ei ole suunnitelmissa tunnistettu, mikä uhkaa niin vielä elinvoimaisten kuin uhanalaistenkin kalakantojen tuottokykyä. 130€ Kippari-lehti valitsi Hokka pelastusliivit kestävän kehityksen tuotteeksi SVK VUODEN kalatalousalue jätettiin valitsematta – Vapaa-ajankalastajat pettyivät käyttöja hoitosuunnitelmien valmisteluun Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) piti jakaa Vuoden kalatalousalue 2021 -tunnustus kalatalousalueelle, joka on toiminut ansiokkaasti kalakantojen kehittämiseksi ja vapaa-ajankalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi. ”Vapaa-ajankalastajien pitkäaikaisena toiveena on ollut vetovoimaisten järvikohteiden kehittäminen, mutta merkittäviä vapakalastuksen ehdoin kehitettäviä kohteita ei edelleenkään ole saatu luotua. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 15. Valinta päätettiin kuitenkin jättää tekemättä, koska kalatalousalueiden toiminnan yleinen taso erityisesti käyttöja hoitosuunnitelmien laadinnassa on ollut muutamia valonpilkahduksia lukuun ottamatta pettymys. Takki ympärivuotiseen käyttöön. Vuonna 2016 voimaan tulleessa kalastuslaissa piti ottaa reilu askel kohti kalavesien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä ja hoitoa. Hinta: Special kelluntatakki 320€, Sailing kelluntaliivi 200€. HOKKA OY Kemijärvi | puh. Hyvät lämpö ja kelluntaominaisuudet. Erityistä huomiota lain hengen mukaan tulee kiinnittää siihen, että parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus sekä suojelu. Värit: Vihr./oranssi, sini/oranssi ja pinkki. Toimintaa ohjaamaan alueiden tuli laatia vuoden 2021 loppuun mennessä käyttöja hoitosuunnitelma, johon kirjattu muun muassa kalavarojen hoitoa, kalastuksen järjestämistä, edistämistä ja valvontaa koskevat toimenpiteet ja tavoitetilat. Testivoitta ja Vene 2017 Hokka Special kelluntatakki Hokka Sailing kelluntapukine 35 vuotta Testivoittaja Vene 2015 Hokka pelastusliivi >15kg Lapsi viihtyy liivi päällä selällään, kyljellään jopa vatsallaan. SVK:n mukaan käyttöja hoitosuunnitelmien valmistelua on kuitenkin leimannut vanhoissa totutuissa tavoissa pysyminen, vaikka muun muassa kalastuslupien saatavuudessa, uhanalaisten kalakantojen tilassa, istutustoiminnassa ja kalastuksensäätelyssä olisi tarvetta suurille uudistuksille. ”Sitä vastoin kalavesien suurimman käyttäjäryhmän ja toiminnan rahoittajien eli vapaa-ajankalastajien tarpeet on valitettavasti käsitelty vain pintapuolisesti”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautanen
MONET myös säilyttävät venettään trailerilla. TRAILERIT TEKSTI JYRI KUUSISALO KUVAT KALASTAJAN KANAVA VENETRAILERIIN kannattaa kiinnittää huomiota 16 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TRAILERIA valittaessa pitää mitoittaa se oikein kantokyvyn ja pituuden suhteen
VENETRAILERIN VALINTA Venetrailerin valintaan vaikuttaa varsin moni asia, eikä kokonaisuus ole aivan yksinkertainen. Huonosti huollettu traileri on riskitekijä myös liikenteessä L iikkuvien veneilijöiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta ja venetraileri on tärkeä työkalu monelle veneilevälle kalastajalle. Tieliikennekäyttöön tarkoitetut venetrailerit luokitellaan Suomessa käytännössä kahteen eri kategoriaan: jarruttomat venetrailerit (O1-luokka) ja jarrulliset venetrailerit (O2-luokka). 50 kg Yhteensä 640 kg Kun 640 kilon kokonaispainoon lisätään trailerin omapaino 200 kiloa, on vedettävän paketin kokonaismassa 840 kiloa. Ensimmäinen asia traileria valittaessa on mitoittaa se oikein niin kantokyvyn kuin pituuden suhteen. ?. luokittelumassa) ?. Tänä päivänä monessa tuon kokoisessa veneessä on vielä keulakone akkuineen, joten voidaan automaattisesti olla varmoja edellä mainitun paketin olevan reilusti yli lain salliman. Veneessä on kaksi tankillista polttoainetta, akku, ankkuri, köydet ja kalastusvarusteet. Traileri on täysin väärin mitoitettu suhteessa päällä matkaavaan veneeseen – joko kohtuuttoman suuri tai pahimmillaan alimitoitettu. BE-luokan ajokortilla saa kuljettaa ajoneuvoyhdistelmiä, joissa vetoautona on henkilötai pakettiauto ja hinattava venetraileri, jonka luokittelumassa on enintään 3 500 kg (O2-luokka). Mutta lasketaanpa asiaa hieman tarkemmin: veneen runkopaino n. Se menee jo tässä vaiheessa yli lain salliman. 400 kg + perämoottorin paino n. Kun kärryn omapaino plus venepaketin paino jää alle 750 kilon, voi jarruttoman kärryn hankkia huoletta – olettaen, että myös oman vetoauton suurin sallittu Venetrailerin kuljettamisen lakisääteiset vaatimukset: VAATIMUKSET AJOKORTTIVAATIMUS (vetoauton sekä perävaunun suurin sallittu kokonaismassa) ?. Huonosti huollettu venetraileri on myös potentiaalinen riskitekijä liikenteessä. Jostain syystä venetraileri jää kuitenkin monilla vähälle huomiolle ja heikolle ylläpidolle, vaikka hyvin pidettyä ja huolellisesti puunattua venettä vedettäisiin tuhansia kilometrejä vuodessa trailerin päällä. Ajoneuvokohtaisesti, auton rekisteriotteesta löytyy tieto suurimmasta sallitusta perävaunumassasta. MITEN TOIMIA TRAILERIA VALITTAESSA. Tällöin yhdistelmän kokonaismassa voi olla korkeintaan 3 500 + 3 500 = 7 000 kg. 110 kg + kaksi tankkia polttoainetta n. Yhdistelmän kokonaismassa voi kuitenkin olla korkeintaan 3 500 kg. 50 kg + akku n. Toisena tärkeänä huomioon otettavana asiana on oman auton suurin sallittu vetomassa sekä oman ajokorttiluokan riittävyys paketin vetämiseen. Monta kertaa olen kuullut tällaisille veneille ”Esson-baarin suosituksena, että mainiosti riittää jarruton kärry”. 3 500 kg, ajoneuvoon voidaan kytkeä myös perävaunu, jonka luokittelumassa on yli 750 kg (O2-luokka). Kun otetaan huomioon lisäksi se tosiasia, että harvalla autolla saa edes vetää 750 kilon painoista jarrutonta kärryä, niin edellä mainittu esimerkkiyhdistelmä ei yksinkertaisesti vaan toimi. ENSIMMÄISEKSI pitää laskea oman venepaketin kokonaispaino varusteltuna. Tutustutaanpa kuitenkin ensiksi tieliikennelain pykäliin. KONKREETTINEN ESIMERKKI Otetaan alkuun konkreettinen esimerkki. Tieto löytyy niin jarruttoman (O1) kärryn kuin jarrullisen (O2) osalta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 17. Lähdetään liikkeelle siitä, että lasketaan oman venepaketin kokonaispaino varusteltuna. Käytössäsi on hyvin yleinen, hieman alle 5-metrinen kotimainen alumiinivene 50-hevosvoimaisella nelitahtimoottorilla. Venetraileria voi kuljettaa B-luokan ajokortilla kun: ajoneuvoon voidaan kytkeä perävaunu, jonka luokittelumassa on enintään 750 kg (O1-luokka) ja paketin kokonaismassa on max. Monet myös säilyttävät venettään talvisin trailerilla, vaikka se olisi avovesikauden vedessä. TIELIIKENNEKÄYTTÖISET venetrailerit luokitellaan kahteen luokkaan. Yhä useampaa kiinnostaa kalastaa monipuolisemmin, tutustua erilaisiin vesistöihin ja kalastaa eri tekniikoin eri kalalajeja jopa satojen kilometrien päässä kotinurkilta. SUURIN SALLITTU PERÄVAUNUMASSA (vetoauton rekisteriotteesta ns. Ei ole lainkaan tavatonta, että tiellä tapaa venepaketteja, joista jo maallikkokin osaa päätellä, että kaikki ei ole kunnossa. Miten sitten tulisi toimia traileria valittaessa. Tämä tieto kertoo sen, mikä on suurin mahdollinen kärryn kytkentämassa, jota autolla voi vetää. 30 kg + ankkuri ja muut varusteet n. ?
Useilla trailerivalmistajilla on tarjolla lisävarusteita ja niistä on kyllä helppo suositella muutamaakin. Jos venettä laskee pari-kolme kertaa vuodessa, useimmat edullisempienkin trailerien vakiovinssit kyllä riittävät, mutta usein nostettaessa on hyvä panostaa vinssiin hieman enemmän. Suurin sallittu vetomassa löytyy auton rekisteriotteesta. Ne tekevät ramppityöskentelyn turvallisemmaksi ja helpommaksi niin nostettaessa kuin laskettaessa venettä. Se helpottaa etenkin, kun nostaa rampilla yksin venettä pahassa tuulessa. Hehkupolttimoilla olevat valot ovat jokavuotinen huoltokohde, kun taas useimmat led-valot voi jopa upottaa veteen huolettomasti. Jos sinulla on B-ajokortti, on lain mukaan ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa rajattu 3 500 kiloon. HYVÄT ledivalot kestävät ja lisäävät turvallisuutta. Etenkin jäisillä keleillä ne ovat myös turvavaruste. JARRULLINEN VENETRAILERI ON USEIN JÄRKEVÄ VALINTA Asiaa selventämään voidaan tarkastella seuraavaa esimerkkiä: kuskilla on B-ajokortti HYVÄT kulkusillat lisäävät turvallisuutta ramppityöskentelyyn. Fiksuja lisävarusteita ovat myös vararengas traileriin tarkoitetulla kiinnityssarjalla ja tunkki auton takakontissa. VARUSTEET 18 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jos sähkövinssiin päätyy, on syytä ehdottomasti panostaa malliin, jossa on langaton kaukosäädin. Investointi on suhteessa varsin pieni, mutta jos rengas tien päällä vaurioituu, on ilman vararengasta matkan jatkaminen tekemätön paikka yksiakselisella kärryllä. YHDISTELMÄN KOKONAISPAINO Seuraava selvitettävä asia on yhdistelmän kokonaispaino. LAADUKKAAMPI kitkavinssi välityksellä tuo turvaa kammetessa. Esimerkiksi laadukkaampi kitkavinssi välityksellä tuo turvaa, koska kampi ei pääse koskaan kuormattuna lyömään taaksepäin otteen livetessä. Lisäksi välitykset keventävät veneen vinssaamista melkoisesti. BE-kortti mahdollistaa ajo-oikeuden kokonaismassaltaan 3 500 kilon ajoneuvon ja 3 500 kilon venetrailerin ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen. SÄHKÖVINSSIIN päätyessä kannattaa valita malli, jossa on langaton kaukosäädin. Jos vedettävänä on raskaampi vene ja sille on hankittava esimerkiksi 1 800 kilon kantokyvyn omaava venetraileri, on niin sanottu pikku-e-ajokortti välttämätön. Varusteilla on väliä Venetraileria ostettaessa, kannattaa miettiä myös sen käytettävyyttä lisävarusteiden kannalta. Pienempien veneiden kohdalla tämä ei ole suurikaan ongelma, mutta kalaveneen koon kasvaessa, voi yllätyksiä tulla. Jos haluaa helpottaa omaa työtään vielä enemmän, kannattaa tilata traileri sähkövinssillä ja akkulaatikolla. Tämä tarkoittaa yhteenlaskettua venetrailerin kantokykyä sekä vetoauton suurinta sallittua kokonaispainoa. Myös vinssillä on väliä. Tällöin saa moottorivoiman nostoavuksi rampeilla. Jos venepaketin ja trailerin yhteispaino on yli 750 kiloa ja/tai auton suurin sallittu vetomassa ylittyy, on syytä suunnata katse jarrulliseen venetraileriin, jonka kantavuus on parempi ja myös oman auton suurin sallittu vetomassa on suurempi. Laissa ajo-oikeuden mukaista kokonaismassaa tulkitaan maksimikantokyvyn mukaan, vaikka auto ja traileri olisivatkin tyhjänä. vetomassa ei ylity. Kulkusillat kannattaa aina ruksata lisävarustelistalta mukaan traileria ostettaessa. Lisäksi on hyvinkin suositeltavaa tilata venetraileri umpeenvaletuilla led-valoilla varustettuna
Tai onko aisa tarpeettoman pitkä, jolloin haasteeksi muodostuu trailerin peruuttaminen ahtaalla rampilla KUN traileri on hyvin mitoitettu, lokasuojalta pääsee kiipeämään helposti veneeseen. Leveämpi akseli ja raideväli tuovat vakautta paketin hinaamiseen, mutta sillä on myös merkittävä rooli käytettävyyden kannalta. O2-luokan trailerit tarjoavat kantavuuden ohella lisäturvaa liikenteeseen. JARRULLINEN traileri pitää katsastaa kahden vuoden välein. Toinen syy O1-luokan jarruttomien venetrailerien suosimiselle on 1.6.2020 päivittynyt tieliikennelaki, joka sallii niille 100 km/h vetonopeuden. MYÖS VENETRAILERIN OMAT MITAT HUOMIOON Yksi harvemmin traileria ostettaessa huomioon otettava asia ovat venetrailerin omat fyysiset mitat. Kun on liikkunut traileri perässä pidempään, huomaa kärryn mitoituksella olevan varsin paljon merkitystä. Hyvin huolletulle ja pidetylle venetrailerille katsastus on kuitenkin enemmänkin muodollisuus. Jarrullinen venetraileri on jo rajatilanteita lähestyttäessä järkevä valinta. ja vetoauton rekisteriotteen mukaan auton kokonaismassa on 2 100 kiloa ja sillä saa rekisteriotteen mukaan vetää maksimissaan 2 000 kilon painoista jarrullista kärryä. B-AJOKORTILLINEN kuski saa kuljettaa enintään 3 500-kiloista kokonaismassaa. Puutteita traileriin syntyy, jos laiminlyö huoltotoimia tai kärry seisoo käyttämättömänä pitkiä aikoja. O2-luokan jarrullisten venetrailerien suurin sallittu vetonopeus liikenteessä on 80 km/h. VINSSI kannattaa valita omaan käyttötarkoitukseen sopivaksi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 19. On aivan eri tilanne pysäyttää äkkitilanteessa pakettia, jossa myös traileri jarruttaa. katsastusvelvoite. Valinnan kriteerinä tuijotetaan usein vain kantavuutta sekä trailerin hankintahintaa. VETOAISAN PITUUDELLA ON VÄLIÄ. ONKO TRAILERI RIITTÄVÄN LEVEÄ. Jääkö autosta riittävästi etäisyyttä vinssipukkiin, jotta auton takaluukku aukeaa kokonaan. Hankintatilanteessa vaakakupissa pitäisi painaa tärkeämmällä puolella kuitenkin jarrullisen venetrailerin hyvät puolet. O2-luokan perävaunu on katsastettava kahden vuoden välein. Kun pääset helposti astumaan lokasuojien päältä veneeseen, on rampilla venettä pakattaessa ja tavaroita purettaessa paljon helpompi kiivetä kyytiin kuin tilanteessa, jossa kapean trailerin lokasuojat ovat veneen alla. Tässä tapauksessa auton kuljettaja ei kuitenkaan voi vetää yhdistelmällään auton suurinta sallimaa vetopainoa, vaan B-luokan ajokortin raja sallii maksimissaan kantavuudeltaan 1 400 kilon venetrailerin vetämisen. 2. 1. Monelle jarrullisen trailerin hankinnan esteenä on VINSSIN akkulaatikko, vararengas, sähköja käsivinssi
20 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KAKSIAKSELISELLA telikärryllä kuorma jakautuu tasaisemmin. . Kärryissä on jopa 10-15 sentin eroja siinä, miten korkealla vene trailerin päällä kulkee. MYÖS KORKEUDELLA ON VÄLIÄ. . Korkealla kärryllä joutuu peruuttamaan huomattavasti pidemmälle saadakseen veneen laskettua. MITÄ matalampi ramppi, sitä tärkeämpää, ettei kärry ole liian korkea. Se, miten korkealla vene kulkee trailerilla, vaikuttaa muun muassa polttoaineen kulutukseen ja myös venepaketin vakauteen. KÄRRYISSÄ on 10-15 sentin eroja, miten korkealla vene trailerin päällä kulkee. YKSIAKSELINEN kärry kääntyy ahtaammissakin paikoissa. 3. Ilman kulkusiltoja oleva pitkä aisa on myös kerrassaan ikävä, kun joutuu tasapainoilemaan vinssiliinan kiinnittämiseksi veneen nokkalenkkiin. TELILLÄ VAI ILMAN. Telillä vai ilman. Lisäksi ongelmia tulee loivilla rampeilla venettä laskettaessa. LYHYELLÄ aisalla venepaketti on ketterämpi kääntää, mutta pakettiauton takaovi ei välttämättä avaudu. pitkän kääntösäteen takia. Kevyemmät trailerit ovat yleensä yksiakselisia, mutta kun kärryn kan?. Mitä lähempänä tietä paketin painopiste on, sitä vakaampi se on kuljettaa ja sitä helpompi sen kyytiin on maasta kiivetä
Liika aisapaino ei ole myöskään hyväksi, koska silloin taas traileri nostaa auton keulaa, heikentäen ohjausta ja rasittaen peräpään rakenteita. KUORMAN sitominen ja asettelu huolellisesti on yksi tärkeimmistä asioista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 21. MONESSA trailerissa takavalot saa käännettyä sivulle, jotta ne eivät joudu veteen. Kuorma jakaantuu tasaisemmin kahdelle eri akselille, ja veneen hyvä painopiste trailerilla löytyy laajemmalta alueelta. Näin välttyy myös rampilla noloilta kohtaamisilta, kun muiden ei tarvitse seurata ajoharjoitteluasi. TELIKÄRRY tuo lisävakautta liikenteessä yksiakseliseen traileriin verrattuna. Summa summarum: Ole tarkkana traileria valitessasi, että ensinnäkin sen kantavuus riittää varustetulle veneellesi ja toiseksi vetoautosi saa lain mukaan vetää kärryäsi. Lakihan ei enää edellytä O2-luokan vaunulle (jarrullinen venetraileri) erillisiä nastatai kitkarenkaita vetoauton mukaan, vaan kärryssä voi käyttää niin sanottuja joka sään M+S-renkaita. Ahtailla luonnonrampeilla yksiakselinen kärry on paljon ketterämpi vaihtoehto. Kolmanneksi, varmistathan, että ajokorttisi luokka riittää kyseisen ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen. Vielä kun varustelee jarrullisen ja miksi ei myös jarruttoman kärrynsä rospuuttokaudella kitkatai nastarenkailla, ollaan myös sivuttaispidon osalta eri turvamarginaaleilla. Traileroimista voi ja kannattaa harjoitella. Esimerkiksi omalla kohdallani pihaan peruutettaessa telikärry kinnaisi vastaan liikaa, eikä kärry kääntyisi pihaan. Yksi tärkeimmistä asioista on kuorman sitominen ja sen asettelu. Ei ole viitsitty säätää sivutukia kohdalleen, aisapaino on miten sattuu, ja raskaskin paketti on sidottu ohuilla ”markettiliinoilla” vain takapäästä kiinni. AJAESSA traileri pyrkii nostamaan auton perää, joten pito on huonompi. tavuudet kasvavat, tulevat vaihtoehdoksi myös kaksiakseliset venetrailerit eli telikärryt. TRAILERIN KÄYTTÖ JA TURVALLISUUS Trailerin vetäminen saattaa tottumattomasta tuntua helpolta. Kun ensimmäisiä kertoja lähtee trailerin kanssa liikenteeseen, kannattaa se ajaa esimerkiksi jollekin isommalle parkkipaikalle ja harjoitella sen kääntämistä sekä peruuttamista parkkiruutuihin. Kuitenkin suurimmalle osalle kokemattomista hankaluudet tulevat vastaan viimeistään rampilla yhdistelmää peruutettaessa. Telikärryillä on paljon hyviä puolia. Yksi konkreettinen haittapuolikin telikärryistä löytyy ja se on niiden kankea kääntyminen. On ajoittain lähes kammottavaa nähdä liikenteessä yhdistelmiä, joissa vene heiluu ”puolivapaana” kärryllä vinossa. Tässä tilanteessa miettii, että ymmärtääköhän RENKAAT Talvirenkaat alle rospuuttokaudella Ajaessa traileri pyrkii nostamaan auton perää ja esimerkiksi väistötilanteessa paketti lähtee hyvin helposti käsistä, koska auton perä on ”kevennetty” ja pito huonompi. Suosittelen kuitenkin lämpimästi jäisillä keleillä liikkuvia valitsemaan aidot talvirenkaat venepaketin alle niin oman kuin muidenkin liikenteessä kulkevien turvaksi. Asiaa opiskellessa pääsee nopeasti paketin kanssa sinuiksi ja tämän jälkeen yhdistelmän kanssa liikenteessä liikkuminen on turvallisempaa. Jos jarruton vetokyky ei rekisteriotteella riitä, on vaihtoehtona O2-luokan jarrullinen venetraileri, koska jarrulliset kytkentämassat ovat autossa aina suuremmat. KUN led-valot on suojattu, ei niiden veteen joutumista tarvitse varoa. Siellähän se kärry perässä kulkee. Telikärryt ovat pääsääntöisesti vakaampia hinattavia ja esimerkiksi yhden renkaan rikkoontuessa kärryllä pystyy usein ajamaan vielä vaikka lähimmälle huoltoasemalle renkaanvaihtoon
Oikein sidottu ja mitoitettu paketti ei pääse heilumaan auton perässä miten sattuu, liinat pysyvät kireällä ja oikea aisapaino vakauttaa vetämistä. kuljettaja lainkaan, mitä tuossa tilanteessa tapahtuu, jos tulee äkkipysähdys. Kun nämä ovat kohdallaan, sidotaan vene kiinni kolmesta pisteestä, joista vinssin lenkki ei ole yksi. Liinat on kiristettävä napakasti, mutta ei ”apinanraivolla”. HUOLETON EI OLE HUOLTAMATON Jos raflaavasti todetaan, niin varmaan missään muissa tiellä liikkuvassa laitteissa ei näy niin paljon puutteita kuin peräkärryissä ja jarruttomissa venetrailereissa. Trailerin sivutuet säädetään siten, että ne eivät kannata veneen kuormaa, mutta estävät sen vapaan kallistumisen kumpaankin suuntaan. Kolmen sentin levyiset ohuet liinat saattavat sopia kajakin sitomiseen peräkärryyn, mutta jo 500 kilon painoinen venepaketti äkkijarrutuksessa katkoo tällaiset nauhat mennen tullen ja paatti löytyy pahimmillaan auton sisältä. Etuliina(t) on kiinnitettävä siten, että ne vetävät pakettia trailerilla taaksepäin ja takaliinat taas hieman etuviistoon kiristäviksi. Tähän kun lisätään veneen nostojen ja laskujen yhteydessä ”dippaamiset” suolaiseen ja/tai makeaan veteen, TURVALLINEN tapa on sitoa vene kaikista kulmista erillisillä räikkäliinoilla. Jos aisapainoa on liian vähän tai se on negatiivinen, on paketti vaarallinen. Traileri vaatii huoltoa ihan siinä missä kaikki muutkin laitteet ja paljon venettä kuskaavilla kärry on todella kovalla rasituksella. Jos järeillä liinoilla kiristetään liikaa, voi vene pahimmassa tapauksessa rikkoutua. Autosta sinkoavat kivet, pöly, tiesuola ja ennen kaikkea vesi eri muodoissaan kuluttavat kärryä. Siinä vetoautossa en itse ainakaan matkustaisi. Liinan räikkien käyttö ja kiristäminen kannattaa treenata myös ennalta. NAPAKASTI, MUTTA EI APINAN RAIVOLLA Tärkeää on kuitenkin se, että veneen koon mukaan valitaan liinojen vahvuus – mieluummin liian vahvat. Hyvä ja turvallinen tapa sitoa vene on hankkia molempiin takakulmiin erikseen kiristettävät räikkäliinat ja keulaan joko samanlaiset molemmin puolin tai yksi pidempi liina yhdellä räikällä. Tällöin vene lukittuu kärrylle tukevasti, eikä se äkkitilanteissa pääse liikkumaan eteen, eikä taakse. Veneen paikka kärryllä valitaan siten, että vetoaisasta ylöspäin nostettaessa tunnetaan selkeä vastus. Aisapaino säädetään liikuttamalla vinssipukkia ja veneen paikkaa trailerilla sen verran eteen tai taakse, että paino on kohdallaan ja vinssipukki lukitaan siihen. JOS aisapainoa on liian vähän, on paketti vaarallinen. OIKEIN sijoitetut sivutuet estävät veneen kallistumisen. AISAPAINO ON SÄÄDETTÄVÄ ENSIKSI Ihan ensimmäiseksi venettä trailerille sovitettaessa on hoidettava aisapainon säätäminen. 22 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Seuraavaksi katsotaan, että vene on suorassa. OIKEIN asennetut liinat vetävät edestä taaksepäin ja takaa hieman eteenpäin. Jarrulliset O2-luokan venetrailerit katsastetaan kahden vuoden välein, joten niiden kunnosta omistaja joutuu pitämään huolta, mutta katsastuksesta vapaat O1-luokan trailerit ovat varsin monenkirjavassa, osa jopa huolestuttavassa ajokunnossa. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että 750-kiloisen paketin kohdalla aisapainoa tulisi olla 40–50 kiloa, ja raskaampien pakettien kohdalla hieman enemmän
750 kilosta 10 prosenttia on 75 kiloa, täten 75 kilon aisapainolla trailerin kokonaiskuorma voi olla 825 kiloa. Venetraileri on syytä huoltaa vuosittain. VALOJA KANNATTAA TARKKAILLA KOKO AJAN Valoja on siis syytä tarkkailla koko ajan liikuttaessa. Nämä viat on syytä korjata välittömästi. Niitä löytyy helposti jopa osin automarketeista ja etenkin aiheeseen vihkiytyneistä erikoisliikkeistä. Mikä ihmeen 825 kg. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 23. Traficom ilmoittaa sivullaan, että uusien trailereiden 750 kilon luokitusmassa voi ylittyä vetokoukkuun kohdistuvalla kymmenen prosentin kuormituksella trailerin kokonaismassasta edellyttäen, että tieto löytyy perävaunun rekisteröintitodistuksesta. Valitse siis traileri oikein ja pidä se hyvässä kunnossa. Jos laakereiden vaihdon laiminlyö, aiheuttaa se pahimmillaan riskitilanteita liikenteessä. Kärryn kuntoa on tärkeä tarkkailla ja vaihtaa kuluneet tai rikkinäiset osat mieluiten enemmin kuin myöhemmin. niin venetrailerit todella joutuvat koville. Jos rengas pääsee liikkumaan edes hieman edestakaisin sisään-ulos, on laakerit syytä uusia. Kuluneen laakerin ”jurina” kuuluu huonosti tai ei ollenkaan hiljaisien nykyautojen sisään, joten ajomatkan jälkeen kannattaa tunnustella trailerin renkaan vanteen keskellä olevaa navan kuppia. Jos valot ovat päässeet kokonaisvaltaisesti rempalleen, on fiksua tilata uudet led-valot ja uusi valmis johtosarja kärryn pituuden mukaan. Raskas kuorma kuluttaa myös laakereita, joten niitä joutuu aktiivikäytössä uusimaan muutaman vuoden välein. Jos haluaa varjella niin renkaita kuin laakereitakin, on kärry hyvä nostaa ihan normaalien autopukkien päälle. Laakerin hajoaminen johtaa usein siihen, että koko rengas irtoaa kärrystä. Kovassa nopeudessa irtoava rengas voi aiheuttaa vakavankin vaaratilanteen. Pistokkeet kuluvat, hehkupolttimoita menee, muoviset valokuvut hajoavat. Vaikka akselin navat ovat suojattuja, kummasti vaan laakeriin kulkeutuu sen elinkaaren aikana kosteutta ja likaakin. Jotta näitä vahinkoja ei sattuisi, on laakereiden kuntoa syytä tarkkailla ja siihen on onneksi pari helppoa keinoa. Nosta tunkilla rengas hieman irti maasta ja aseta pukki ensin toiselle ja sitten toiselle puolelle. Joka vuosi kuuluu useita tarinoita irronneista renkaista, kun laakerien tie tuli päähänsä. Toimiva sekä oikein mitoitettu kärry ja hyvin asemoitu sekä sidottu kuorma takaavat mukavia veneilyhetkiä matkan päätteeksi sekä lisäävät niin omaa kuin kanssaliikkujien turvallisuutta. TRAILERIN VALOJA on syytä tarkkailla koko ajan liikuttaessa. Ei ole kovinkaan harvinaista, että teillä liikkuu lähes pimeitä tai vain ”yhden tuikun” valaisemia kärryjä. TRAILERIA on syytä huoltaa, koska se on jatkuvasti kosketuksissa veden, tiestä irtoavan lian ja jopa suolan kanssa. KULUNEET LAAKERIT SYYTÄ VAIHTAA UUSIIN Laakerit ovat venetrailerissa kovilla niiden kastumisen takia. Jos liike on jo selkeästi tuntuvaa, on uusiminen syytä tehdä viipymättä. LAAKEREIDEN kulumisen paljastava liike. Vielä varmempi keino on tarttua renkaan yläreunaan tukevasti kahdella kädellä ja pyrkiä heiluttamaan rengasta sivuttaissuuntaisesti. VENETRAILERIN pesu on tärkeää, ihan yhtä tärkeää kuin vetoautonkin. Vetokita väljenee, vinssiliina ja kiinnitysliinat rispaantuvat, traileri ruostuu, kölirullat halkeilevat ja niin edespäin. Tällöin koko paketin paino ei lepää talven yli staattisesti renkaiden ja laakereiden päällä. VALITSE TRAILERI OIKEIN JA PIDÄ SE HYVÄSSÄ KUNNOSSA! Kaikki haljenneet kölirullat, sivutukien rullat, rispaantunut vinssiliina ja/tai liinat, rikkoontunut vinssin vetolenkki, puutteellinen vinssin lukitus ja löystynyt vetokidan lukitus vaativat myös toimenpiteitä, jotta kärry toimii niin kuin kuuluu. Tällöin saa kerralla uusittua kaikki sähkölaitteet ja valot ovat uudenveroiset tai jopa paremmat. Kauden päätteeksi huolellinen pesu ja traileri veneen kera tai ilman talvisäilöön. Jos akselin napa on huomattavan kuumentunut, kertoo se laakerin kulumisesta. LAAKERIN hajoaminen kesken ajon johtaa usein koko renkaan irtoamiseen kärrystä. Yhtäkkiä irronnut rengas napoineen saattaa tuntua koomiselta tilanteelta, mutta nykyisin O1-kärrylle sallitussa sadan kilometrin tuntinopeudessa renkaan irtoaminen on kaikkea muuta kuin naurun asia
Taimen ei ole niin kranttu ottamaan kuin lohi, vaikkakin taimenen pyynnissä on syytä varautua myös lohitärppiin. Iijoen lohikanta onkin ainoa patoamisen jälkeen hengissä säilynyt lohikantamme. Tällöin myös innokkaimmat soutajat aloittavat keväisen taimenen kalastuksen. Ensimmäiset sulapaikat ilmestyvät Iin Haminan kohdalle normaalivuosina huhtikuussa. ?. Iijoen lohi ja meritaimen ovat tallessa kuitenkin laitoskantana. Lupamyynti, Iijokisuun yhteisluvat Eteläja Pohjois-Iin jako-/kalastuskuntien yhteiset kalanhoitoja kalastusjärjestelyt hoitaa Osuuskunta Team Kala. LUVAT OVAT VOIMASSA KALENTERIVUODEN. Viehelupa 50 €/ vuosi = 0,14 senttiä/päivä, verkkolupa 9 €/vuosi = 2,5 senttiä päivä (vastaavasti viikkolupa on 25 € ja vuorokausi 9 €). Huhtikuun puolella saaliit saattavat olla vielä vaatimattomia, mutta tärpätessä on palkintona useimmiten 2-3 kilon hyväkuntoinen, kirkaskylkinen nousutaimen. IIJOEN lohikanta on ainoa patoamisen jälkeen säilynyt lohikantamme. Voimallisten istutusten ansiosta lohi ja taimen edelleen nousevat joen alimman padon alle, josta niitä myös ahkerasti pyritään kalastamaan. 24 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LISÄÄ LUVISTA JA ALUEEN KALASTUKSESTA Eteläja Pohjois-Iin kalastuskuntien verkkosivuilta: kalaaiista.fi/kalastusluvat/etela-ja-pohjois-iin-kalastuskunnat. Meritaimen aloittaa nousunsa osin jopa jäiden ollessa vielä joessa. LUVAT MYY: Jäppinen, Nenonen, Kärkkäinen, lisäksi luvan voi maksaa Team Kalan pankkitilille FI66 1108 3000 1011 81. Kalastettava alue kattaa Iijoen edustan merialueen, Iijokisuun, Illin Erityiskalastusalueen, Iijoen vanhan uoman, Raasakan voimalaitoksen yläaltaan ja Iijoen Jakkukylän rajalle asti. Kuva: Ahti Sipola. NOUSU ALKAA HUHTIKUUSSA Nousumäärät vaihtelevat vuosittain erinomaisesta heikkoon, aivan kuten patoamattomissakin joissa. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT JUHA KELLOKUMPU MERITAIMENTA Iijoen alaosilta ENSIMMÄISET sulapaikat ilmestyvät Iijokeen yleensä huhtikuussa, jolloin myös innokkaimmat kalastajat aloittavat joella keväisen taimenenpyynnin. ?. Vapakalastajan kannalta juuri meritaimen on ollut läpi 2000-luvun se mieluisin saalis. Tavallisin saalis on muutaman kilon painoinen kirkas nousutaimen, isoimmat kalat ovat vuosittain 5-7-kiloisia. Patoaminen lopetti vaelluskalojen ikiaikaisen nousun kutupaikoilleen ja kalakannat romahtivat. Luvat I ijoki on vanhastaan tunnettu lohijoki ja se on ollut yksi tuottoisimpia jokiamme niin lohen kuin siiankin saaliiden suhteen. Parhaimmillaan veret seisauttavia tärppejä IIJOKI on vanhastaan tunnettu lohijoki. Kun ostat luvan heti kauden alkaessa ja kalastat aktiivisesti, lupa on hyvin edullinen. Parhaimmillaan meritaimenen kalastus tarjoaa ainutkertaisia elämyksiä runsaine tapahtumineen ja veret seisauttavine tärppeineen. ?
Siinä joen pohja on kauttaaltaan täynnä isoja kiviä, joiden suojaan nouTAVALLISIN saalis on muutaman kilon painoinen nousutaimen. Kesäkuulle mentäessä vaapun väri saa hieman tummua, joskin edellä mainitut värit toimivat vielä erinomaisesti. Veneen annetaan hiljalleen lipua alavirtaan. Vieheen väri on keväällä tulvavedellä valittava sieltä räikeimmästä päästä. Ohijuoksutusten aikana taimen nousee Raasakkaan varsin sankoin joukoin ja silloin soutajan on syytä olla joella. Muutamia merkkejä, joilla on onnistumisen mahdollisuudet, ovat esimerkiksi Joonas, Lilli, Hirvas, Turdus sekä viimevuosien hitti Beggar, jolla on tilillään useita suuria meritaimenia. Isolla vedellä soudetaan lähellä rantaa lähes pystysuorasti. Kun koivu puskee vihreää väriä oksiin, vihreäselkäinen punaposkinen vaappu kannattaa sitoa siiman päähän. OTTIPAIKKA JOEN YLITTÄVÄN LINJAN KOHDALLA Tärppi voi tulla mistä kohtaa tahansa, mutta todellinen ottipaikka on joen ylittävän linjan kohdalla. VIRTA on Iijoella varsinkin runsaan veden aikaan paikoin voimakas, joten soutaessa kannattaa olla varovainen. TULVA ON HYÖDYKSI RAASAKASSA Tulva ja korkea vesi ovat kuitenkin hyödyksi eräässä soutupaikassa, nimittäin vanhassa koskiuomassa sijaitsevassa Raasakassa. Veden kirkastuessa papukaijaväri on toiminut erinomaisesti. Esimerkiksi Salamander ja Tiura Neiden toimivat lusikoista siellä hyvin. Lujapotkuisia lohivaappuja siiman päähän Käytettävät vieheet ovat tavallisimmin lujapotkuisia, virtaa hyvin kestäviä lohivaappuja. Tällöin jokeen kuitenkin nousee pääosa keväisistä taimenista. Kuva: Tuomo Heikkilä. Oranssikulta ambulanssi on varma valinta humuksen värjäämään veteen. Raasakka on vaativa ja vaarallinenkin soudettava lujalla virtaamalla. Joonaksen musta, oranssipyrstöinen ”tuliperse” on antanut kesäkuulle tultaessa hyviä tärppejä ja kaloja. MERITAIMEN aloittaa nousunsa jopa jäiden ollessa vielä joessa. . Raasakan soutu aloitetaan mahdollisimman läheltä säännöstelypatoa pohjoispuolelta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 25. Vaaralliseksi sen tekee soudettavan alueen alapäässä oleva Raasakkakoski, jota ei kannata yrittää veneellä laskea. LUSIKKAUISTIMET ovat ottipelejä Iijoella. Lohivaaput . Toukokuulle mentäessä joki on yleensä tulvassa ja pyynti vaikeutuu huomattavasti kovien virtaamien ja joen roskaisuuden vuoksi
RANTAKALASTAJA onnistuu esimerkiksi Illinsaaren puoleiselta rannalta heittämällä. Hautausmaan alapuolelle ilmestyvät ensimmäiset sulapaikat ja pienellä alueella saattaakin olla useampia veneitä yhtä aikaa soutamassa. Nämä alamittaiset kalat lienevät keväisistä istutuksista peräisin ja viettäneet kesän meressä. MYÖS RANNALTA KALASTAMINEN ONNISTUU Alempana joella taimenta kalastetaan niin sanotussa kanavassa voimalaitokselta alavirtaan. JUTUN kirjoittaja Juha Kellokumpu ja Raasakan vanhan uoman varrelta kosken niskasta saatu hyväkuntoinen taimen. . IIJOEN alajuoksulla uistellaan soutaen usein 2-3 vavalla. Olen soutanut paikkaa ainoastaan kahdella vavalla, sillä kolme on jo liikaa, koska tärpin tullessa ei tyhjiä siimoja ennätä ottaa veneeseen ennen koskea. Ja on muistettava, ettei niin suurta taimenta tai lohta ole vielä syntynytkään, jonka kanssa kannattaisi koski laskea. Syksyllä nousevat kalat ovat samaa kokoluokkaa kuin keväiset kalatkin, mutta jostain syystä aika ajoin jokeen nousee myös alamittaisia taimenia. Veden viilettyä kirkkaat taimenet nousevat jälleen jokeen vaellussiikaparvien lisäksi. Iijoella meritaimenen kalastus on mahdollista läpi syksyn, sillä kalastukseen on saatu poikkeuslupa. Myös syksy on taimenenpyytäjän sesonkia Kesäkuun edetessä taimentärpit harvenevat ja juhannuksen jälkeen veden lämmetessä ne ovatkin harvinaisia. . Tavallisin taimenen koko on 2-3 kiloa mutta suurempikaan taimen ei ole mikään yllätys. Taimen iskee usein lähellä rantoja varsinkin kovalla juoksutuksella. Alueelta on raivattu pajupusikoita pois ja perhonheittokin on helppoa. Lohen koko voi olla sitten ihan mitä vain: toukokuun lopun ja kesäkuun lohet ovat tavallisimmin 7-12 kilon luokkaa, 1-3 kilon kossit nousevat jokeen vasta heinäkuulta syyskuulle saakka. Iin Rantakestilässä haudotaankin vuosittain miljoonia siianpoikasia jälleen jokeen istutettavaksi. Kevään ohella syksy aina lumille saakka on taimenenpyytäjän sesonkiaikaa. Sama koskee myös vaellussiikaa, sillä syksyisellä siian kalastuksella kalastajat turvaavat vuosittaisen siianmädin hankkimisen. sukalat pysähtyvät levähtämään noustuaan voimakkaan Raasakkakosken. Myös rantakalastaja onnistuu esimerkiksi Illinsaaren puoleiselta rannalta heittämällä. Kuva: Ahti Sipola. Oikein suuri kala kannattaa väsyttää turvallisuussyistä rannalle varsinkin lohitärpin sattuessa. Keskikesälläkin toki ahkera soutaja saattaa saada taimenen saaliikseen. Syksy 26 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SYKSYLLÄ nousevat kalat ovat samaa kokoluokkaa kuin keväisetkin kalat
Keväällä olen uittanut isoja, räikeitä putkiperhoja jopa 15-senttisellä siivellä. Tulevaisuudessa on myös syytä vapauttaa rasvaevälliset luonnossa syntyneet taimenet ja lohet. Eväleikkaukset alkoivat muutama vuosi sitten eli luonnossa syntyneen kalan tunnistaminen on helppoa. OLLAAN AHNEHTIMATTA Meritaimenen uhanalaisuudesta on paljon ollut puhetta. PERHO voi vaikeina aikoina olla ainoa viehe, johon kala iskee. RAASAKAN VANHA UOMA TUOTTAA JO POIKASIA Iijoki on myös tärkeimpiä kohteita puhuttaessa vaelluskalojen palauttamisesta entisille kutualueilleen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 27. Räsänen, Tiura Neiden ja Salamander ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Vaelluskalojen tulevaisuus Iijoella näyttää siis varsin valoisalta, jopa valoisammalta kuin kertaakaan sen jälkeen, kun ensimmäinen voimalaitos rakennettiin. Kuva: Tuomo Heikkilä. Marabou-pyrstöiset liitsityyliset perhot ovat olleet erittäin kalastavia, taimenen ohella saa varautua myös ajoittain runsaisiin kirjolohitärppeihin. Kalastajan kannattaakin olla ahnehtimatta, vaikka joskus taimenta olisi tulollaan reilumminkin. Perhokalastusta harva harrastaa Iijokisuulla, mutta perho voi vaikeina aikoina olla se ainoa viehe, johon taimen iskee. Saalis voi yllättää erittäin positiivisella tavalla. Raasakan vanha koskiuoma on jo olemassa oleva luontainen ohitusuoma alimman voimalaitoksen ohitse ja se tuottaa jo luonnossa syntyneitä vaelluskalojen poikasia. ?. Näin on pyritty luomaan juuri ylävirtaan leimautunut vaelluskalakanta, jonka nousuvietti ylävirtaan on kova. . Vanhan uoman koekalastuksissa löytyy joka syksy kohtalainen määrä luonnossa syntyneitä lohenpoikasia. Myös oranssi Lotto-lippa on erinomainen taimenviehe, johon iskevät elo-syyskuulla myös 1-2 kilon pikkulohet, kossit, varsin innokkaasti. Pohjoisen lohijoelle matkaavan kannattaakin muistaa Iijoki varteenotettavana kalapaikkana. RANNALTA PERINTEISTÄ LUSIKKAA HEITELLEN Rannalta kalastavan kannattaa uittaa perinteisiä lusikkauistimia. TÄMÄ Iijoen taimen erehtyi iskemään Jesse-vaappuun. Väriyhdistelmä punamusta on toiminut Iijoella hyvin niin lohelle kuin taimenellekin. Yksi hyvä saaliskala vuorokaudessa riittää varmasti. Kuvassa perhon taustana luonnontilainen Raasakkakoski. Emolohia on jo vuosia siirretty kutualueilleen Pudasjärven koskille sekä Livojokeen. VAELLUSKALOJEN tulevaisuus Iijoella näyttää varsin valoisalta. Juha Kellokummun sitoma lohiperho Iijoelle. Veden lämmetessä olen pienentänyt perhon kokoa ja siirtynyt perinteisempiin koukkuperhoihin. Tätä uomaa tulisikin tosissaan hyödyntää, kun puhutaan vaelluskalojen palauttamisesta Iijokeen. Kirjolohi onkin varsin yleistä sivusaalista Iijoella
”Olosuhteiden ansiosta taikka pakosta myös pilkkiminen on alkanut kiinnostaa entistä enemmän ja pakkohan se on ollut täällä Inarissa myös opetella laittamaan juomukset (verkot) jään alle”, Aino mainitsee. KALASTUS JA LUONTOARVOT ESIIN MYÖS TYÖPAIKALLA Aino työskentelee tällä hetkellä erityisopettajana Inarin koulussa ja on vienyt oppilaitaan luontoon sekä myös kalaan. ”Keväälle on suunnitteilla lisäksi koko koulun pilkkipäivä, jonne suunnitellaan työkaverin kanssa muksuja innostava pilkkikisa”, Aino selvittää. ”Itselle tärkeät luontoarvot tulevat siten väkisinkin esiin myös työpaikalla”, hän sanoo. Pohjoisessa Ainon kalastaminen on painottunut Inarin mahtaville kalavesille, kuten ”takapihalla” virtaavalle Juutuanjoelle ja erämaisemmalle Ivalojoelle. TEKSTI ISMO MALIN KUVAT AINO HYNNÄN ARKISTO ”Täällä on jokien lisäksi myös hienoja erämaajärviä, joilla myös treenailin kesällä perhokalastusta aika paljon, mikä on aiemmin jäänyt melko vähälle huomiolle”, hän kertoo. Lisäksi Inarin koulussa on valinnaisaineena erätaidon kurssi, jonka pilkkireissulle hän on myös päässyt mukaan. 28 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ratkaisua helpotti se, että Lappi oli ennättänyt tulla Ainolle jo aiemminkin sangen tutuksi, sillä hän on 2000-luvun alkupuolelta asti viettänyt siellä paljon aikaa kalastaen. TUNTURIJÄRVEN kaunis taimen. Hän ennätti myös ostaa puolisonsa kanssa mökin Inarista juuri ennen korona-ajan alkamista. Helsingissä työskennellessään hän on pitänyt tosi tärkeänä luontoon suuntautuvia luokkaretkiä, joissa cityteinit viedään sähköttömien elämysten pariin eräkämppään. Vavan varressa AINO HYNNÄ muutti Inariin ja tähtää ensi kesän perhokalastuksen MM-kisoihin Norjaan PERHOMIMMI: ”Kalastus on superjännittävää puuhaa!” S uomen naisten perhokalastusmaajoukkueen vakiojäseniin kuuluva Aino Hynnä teki rohkean päätöksen ja muutti puolisonsa kanssa Helsingistä Inariin viime kesänä. Tarkoitus on asua pohjoisessa kokonainen vuosi ja saada siten kokea Lapin luonto, sen mahtavat kalavedet ja kaikki vuodenajat täysimääräisesti
”Tavoitteena on joukkueena sijoittua kolmen parhaan joukkoon ja henkilökohtaisesti saada itsestäni irti mahdollisimman hyvin treenatut tehot sekä joella että järvellä”, hän mainitsee. Kalassa hän kävi pikkuveljensä sekä isänsä kanssa ja aika nuorena kökötti ongella tuntitolkulla myös yksin. ”Nykyisin kalastan ensisijaisesti perholla, mutta Kokemäellä käyn myös vetouistelemassa isän kanssa kuhaa”, kalastuksen lisäksi muutenkin luonnossa aktiivisesti liikkuva ja eräilevä sekä myös pallopelejä, kuten salibandya ja padelia, harrastava Aino selvittää. Lapsena Aino kalasti usein veljensä Villen ja sisarusten yhteisen kaverin Ville Teinin kanssa kolmistaan. ”Vieläkin meillä on oma Whatsapp-ryhmä, jossa vaihdamme tiiviisti kalastuskuulumisia ja haaveilemme yhteisistä kalaretkistä. Aino päätti osallistua niihin ja sijoittui heti erinomaisesti toiseksi. Maria on myös niin sinnikäs, ettei häntä koskessa pysäytä edes poikittain kaatunut puu. Valitettavasti niihin ei vain tahdo riittää juuri tässä elämänvaiheessa aikaa”, hän harmittelee. ”Hän on supertaitava ja analyyttinen kilpaperhokalastaja, joka pyrkii koko ajan kehittymään ja jaksaa nähdä vaivaa päästäkseen tavoitteisiinsa. Merkittävä taitekohta Ainon kalastusuralla oli se, kun hänen Maija-tätinsä hankki itselleen perhokalastusvälineet ja tutustutti myös sukulaistyttönsä perhokalastukseen, johon tämä myös palavasti innostui. Kalastajanura alkuun Kauvatsanjoella Satakunnassa Kauvatsanjoen rannalla varttunut Aino kertoo kalastaneensa pienestä pitäen ja viettäneensä paljon aikaa ympäröivän luonnon keskellä. Mikäli joku vielä ehtii naiskalastajaa kumVAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 29. Taakseni jäi myös monta kokenutta mieskalastajaa. Hänen paras saavutuksensa on 2016 EM-kisoista Puolasta, jossa naiset kilpailivat vielä miesten kanssa samassa sarjassa. ”Suomen mestaruuksia minulla on toistaiseksi yksi ja lisäksi lukuisia useita muita mitalisijoituksia. sijalle 87 kilpailijan joukossa. KALASTAVA NAINEN EI OLE ENÄÄ KUMMASTELUN KOHDE Kun Aino aloitti perhokalastuksen reilut kymmenen vuotta sitten, herätti kalastava nainen vielä hyvinkin usein huomiota jokirannassa. Hän siis täyttää loistavan piiskurin tunnusmerkit erinomaisesti”, Aino perustelee. SUOMI TAVOITTELEE PAIKKAA KOLMEN JOUKOSTA Naisilla on ollut koossa perhokalastusmaajoukkue aiemmin kaksi kertaa, ja Aino on ollut mukana niissä molemmissa. Kalastajanura EPÄVIRALLISEN Kauvatsan Kalakerhon Ville Teini ja Aino kalareissussa Inarissa. AINO ja Pomarkun Kynäsjoen kirjolohi. Kisailu veikin hänet mennessään ja ensi kesänä ovat vuorossa jo kymmenennet kilpailut SM-tasolla. PERHOKALASTUKSEN MM-KILPAILUT NAISILLE ENSI KESÄNÄ Naisten ensimmäiset SM-kisat perhokalastuksessa järjestettiin kymmenen vuotta sitten Pomarkun Kynäsjoella. Kolmikko perusti jopa epävirallisen Kauvatsan Kalakerhon, jonka toiminta oli tietty tosi aktiivista. Tavoitteena kuitenkin on, että parhaat saavutukset ovat vielä edessäpäin.” Ainon ja muun maajoukkueen fokus on nyt ensi kesän naisten ensimmäisissä MM-kisoissa Norjassa, jossa miehet kilpailevat samaan aikaan Euroopan mestaruuksista. ”Matoja tongin monet kerrat jo vielä jäisestä maasta siinä tietenkään onnistumatta. ”Kalastavien naisten joukko on kasvanut vuosien varrella ja heidän tekemisensä ovat puhuneet puolestaan. Kilpailemisesta on ollut myös se hyöty, että se on kehittänyt minua kokonaisvaltaisesti perhokalastajana.” Tärkeimpänä sparraajanaan hän pitää joukkuekaveriaan Maria Tuomista. Kalastavan naisen ei pitäisikään enää nykypäivinä herättää ihmetyksen aihetta vastakkaisessa sukupuolessa. Nykyisin tällainen ihmettely on hänen mukaansa onneksi sangen harvinaista. ”Olin silloin Euroopan paras naisperhokalastaja ja sijoituin kokonaiskilpailussa 36. Hinkuni kalaan vain oli niin kova”, hän muistelee
Kurssit Seurattavaksi 30 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Hyödyt ovat samat sekä miehille että naisille, sillä kalastusharrastus kehittää kuntoa, pelisilmää ja samanhenkisistä tyypeistä koostuvaa kaveripiiriä, ja kun homma alkaa sujua, voi saaliista loihtia vaikka mitä herkkuja. ja Inarissa Juutuanjoella 21.6. ?. ”Itselleni tulee paras fiilis, kun saan koukutettua ns. Naisten maajoukkueen perhokalastuskursseja vain naisille Suomen naisten perhokalastusmaajoukkue järjestää perhokalastuskursseja, joista osa on tänä vuonna suunnattu pelkästään naisille. Lisätietoja kursseista löytyy joukkueen Instagramista #womensflyfishingteamfinland ja finlandflyfishingteam.blogspot.com/. ”Mielestäni olisi myös erityisen tärkeää, että tyttöjä otettaisiin samalla tavalla kalaAINO Hynnän tyylinäyte SM-karsinnasta Karkkilasta. Mielestäni on myös hienoa ja inspiroivaa, että harrastusten pariin hakeutuu kaiken kaikkiaan erilaisia ihmisiä”, Aino korostaa. Ainolta terveisiä Inarista joka viides viikko Somessa kannattaa ehdottomasti ottaa seurantaan naisten perhokalastusmaajoukkueen Instagram Womensflyfishingteamfinland, jonne joukkue päivittää viikoittain kuulumisia ja kisaan valmistautumiseen liittyviä juttuja. ”Mahdollisimman paljon pitäisi järjestää matalan kynnyksen toimintaa ja eri tekniikkojen esittelyjä niin, että kalastusvälineitä voisi ensin saada lainaan”, hän esittää. Avaan pelin ja lahjoitan vanhan, mutta vedenpitävän kahluutakkini ottiperhojen kera jollekin inarilaiselle kalamimmille.” ”Älkäämme myös koskaan jättäkö luontoon kalajuttuja pysyvämpiä jälkiä – napsitaan siis taskuun myös iänikuiset siimanpätkät pois kuljeksimasta. Instaa pyöritetään viisihenkisen joukkueen yhteisvoimin vuoroviikoin eli kuulumisia Ainolta Inarista on luvassa joka viides viikko. Yksi este naisille kalastusharrastuksen aloittamiseen voi hänen mukaansa olla, että se koetaan vaikeaksi. vaikean kalan – useimmiten siis pintovan ja hyvin valikoivan eväkkään.” ”Myös uusien hyvien kalapaikkojen löytäminen omalla jalkatyöllä palkitsee. ?. MIMMIT KALASTAA! -KAMPANJA ON MAHTAVA JUTTU! Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hanke ja sen myötä naisille kohdennetut kalastuspäivät ja -kurssit ovat Ainon mielestä mahtava juttu. TOUKOKUUSSA näitä naisten kursseja pidetään Helsingissä Vanhankaupunginkoskella 9.5., 11.5., 17.5., ja 19.5. Kalastuksen aloittaminen on kuitenkin yhtä helppoa kuin auton renkaiden ilmanpaineiden tarkastaminen, vaikka sekin saattaa herättää kauhun tunteita, jos ei ole sitä ennen tehnyt”, Aino kannustaa. Ja valehtelisin, jos väittäisin, ettei ison kalan tärppi kuulu harrastuksen parhaimmistoon. Ja se, joka heittää notskiin foliota tai tölkkejä, tuomittakoon huonon kalaonnen kantajaksi!” SUPERJÄNNITTÄVÄÄ PUUHAA! Ainon mielestä kalastus on superjännittävää puuhaa, jossa on rajattomat mahdollisuudet kehittyä ja keksiä uusia ”vippaskonsteja” kalojen narraamiseksi. Niiden kautta hän uskoo naisten ja tyttöjen löytävän aiempaa paremmin jalon kalastusharrastuksen pariin. mastella, täytyy kyse olla siitä, että ihmettelijän oman siiman päässä on liian rauhallista ja huomiota ehtii kiinnittämään epäolennaisiin asioihin”, Aino arvioi. ”Alan lehdet vilisevät spesifiä sanastoa ja kalastustapoja on niin monia, että alkuun pääsy voi siitäkin syystä olla hankalaa. ja 22.6. KESÄKUUSSA Muuramessa Muuramenjoella 16.6. Olen myös saanut erittäin hyviä ystäviä kalastusharrastuksen kautta.”, hehkuttaa Aino, jonka mielestä kalastus ei ole millään muotoa sukupuolikysymys. reissuille mukaan kuin poikiakin, jos heillä itsellään innostusta riittää”, Aino korostaa. AINO HAASTAA JA LUPAA ITSE LAHJOITTAA KAHLUUTAKIN ”Haastan kaikki kalastajat lahjoittamaan tänä vuonna jotain kalastukseen liittyvää kalastuksesta kiinnostuneelle tytölle
SVK kannatti tiukkoja suojelutoimia pääaltaalla sekakantakalastuksen lopettamiseksi, mutta esitti, ettei lohen kalastuksen kieltäminen vain vapaa-ajankalastuksen osalta ole kannatettavaa. Sisäisten aluevesien ulkoraja näkyy kartalla avomeren äärellä sijaitsevien saarten ja luotojen ulkopuoleisena viivana. TEKSTI JA KUVA JANNE RAUTANEN Lohen vapaa-ajankalastuksen keskeiset rajoitukset merilohen uistelussa vuonna 2022 MERILOHEN UISTELUN uudet säännöt V iimesyksyiset EU:n kalastuskiintiöneuvottelut saivat merilohen uistelijoilta poikkeuksellisen suuren huomion. Lohet voivat olla rasvaevällisiä luonnonlohia tai istutettuja eväleikattuja kaloja. Osana Suomen neuvotteluvaraa lopullisia päätöksiä tehtäessä SVK esitti lohen vetouistelun sallimista myös pääaltaalla tiukan säätelyn turvin niin, että heikkoihin lohikantoihin kuuluvia yksilöitä saadaan mahdollisimman vähän saaliiksi. Suolan soppaan lisäsi se, että ministeriö oli määrittänyt kantansa tuntematta sen vaikutuksia merilohen uisteluun Suomen vesillä. Muualla Suomen rannikkoalueella neljän merimailin sisällä perusviivasta saa touko-elokuussa ottaa saaliiksi lohia kansallisen lainsäädännön puitteissa (2 lohta/kalastaja/ vrk). Vaikka valiokunta lopulta vahvisti ministeVETEEN piirretyt viivat ovat hankalia erottaa. SVK:n arvio Suomen merilohen uistelusaaliin sijoittumisesta jopa 70 prosenttisesti neljän merimailin rajan ulkopuolelle tuli täytenä yllätyksenä sekä virkamiehille että tutkijoille. Uudet rajoitusalueet tulevat kevään aikana näkyvin KALASTUSRAJOITUS.FI -sivustolle. . Neuvoon sisältynyttä kalastuskauden rajaamista touko-elokuulle, jolla kalastus kohdentuisi kutuvaelluksella oleviin pyyntivahvoihin luonnonkantoihin, SVK kuitenkin kannatti. Suomenlahdella lohia saa ottaa saaliiksi kansallisen lainsäädännön puitteissa (2 lohta/ kalastaja/vrk). Suomenlahden rajalinja on melko tarkasti Hangon kaupunkitaajaman tasolta itään. Lohen uistelu tapahtuu avomerellä ja ilman reaaliaikaista paikkatietoa etäisyyden arvioiminen on mahdotonta. ?. Sen sijaan Selkämerellä ja Merenkurkussa vaikutuksia uisteluun tulee olemaan enemmän. Neuvottelut Suomen kansallisen kannan muodostamisessa kiehauttivat porisemaan melkoisen lohisopan. SVK:N NÄKEMYS SVK:n mielestä ICES ei neuvossaan esittänyt muutoksia Pohjanlahden alueen vapaa-ajankalastukseen, sillä Pohjanlahden lohenkalastuksen saaliissa ei esiinny saaliista tehtyjen kantamääritysten perusteella Itämeren pääaltaan alueen heikoimpien lohikantojen yksilöitä. Lopulta EU-neuvoston asetus tuli voimaan pitkälti ICES:n neuvon mukaisena, joka sallii ottaa saaliiksi Ahvenanmerellä ja Pohjanlahdella vain rannikon läheisyydessä rasvaevällisiä luonnon lohia. Kaikilla muilla Itämeren alueilla saa ottaa saaliiksi yhden (1) rasvaeväleikatun lohen vuorokaudessa. Erityistä keskustelua herätti maaja metsätalousministeriön tulkinta kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n tieteellisestä neuvosta lohen kalastuksen järjestämiseksi. Saaliiksi saadut lohet tulee tuoda rantaan kokonaisina. Rajoitukset ovat voimassa leveyspiirin 59.30´N pohjoispuolisilla alueilla eli Suomen merialueilla pohjoisella Itämerellä, Saaristomerellä, Ahvenanmerellä sekä Pohjanlahdella. Jatkossa lohen uistelijoiden tulee tunnistaa neljän mailin etäisyys rannikon perusviivasta. Sama saalisrajoitus on voimassa myös Suomen rannikkoalueella (neljän merimailin sisällä perusviivasta) syys-huhtikuun aikana. Ahvenanmaalla asetettu raja sijoittuu niin ulos, että sillä ei ole suuria vaikutuksia uisteluun. Virkamiesvalmistelua faktavaje ei muuttanut, mutta maaja metsätalousvaliokunnassa huoli esityksen kansallisista vaikutuksista herätti keskustelun ja sai aikaan lisälausuntokierroksen ja kuulemisia. Neljän merimailin (noin 7,4 km) raja lasketaan tästä perusviivasta. Koko Itämeren lohikiintiö pieneni edellisvuoteen verrattuna 32 prosentilla 63 811 loheen ja Pääaltaalla luonnon lohen kohdennettu pyynti kiellettiin kaikilta. Aiemmin Euroopan komission antamat määräykset lohen kalastukseen ovat koskeneet vain kaupallista kalastusta, mutta viime vuonna tehdyt päätökset koskettavat myös vapaa-ajankalastajia vuodesta 2022 alkaen. ?. SVK:n mukaan Suomen ei olisi tullut EU:n kiintiökeskusteluissa ajaa muutoksia Suomessa tapahtuvaan lohen vapaa-ajankalastukseen, koska kalastus kohdentuu istutettuihin tai vahvoihin lohikantoihin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 31. Ministeriön esitys Suomen kannaksi oli, että Pohjanlahdella kaiken lohen kalastuksen tulisi tapahtua enintään neljän merimailin etäisyydellä perusviivasta (sisäisten aluevesien ulkoraja). riön ehdotuksen Suomen kannaksi, edellytti se jatkossa hyödyntämään vapaa-ajankalastajien omaa asiantuntemusta arvioitaessa lohenpyynnin rajoitusten vaikutuksia eri kalastajaryhmiin. ?. Merilohen uisteluun asetettiin ajallisia ja alueellisia määräyksiä sekä Suomen kansalliseen säätelyyn verrattuna tiukempaa saaliskiintiöintiä
Menin lähempänä olevan reiän luo ja istahdin jakkaralle. Pilkissä minulla oli lyhyt tapsi, jonka päässä olevaan yksihaarakoukkuun laitoin pari kolme punaista toukkaa. Ei tärpännyt kummastakaan reiästä, joten suunnittelin jo siirtymistä toisen saaren ulkoreunalle. Ajoimme satamaan ja jätimme sinne autot parkkiin. Harjukset kuulemma tulevat silloin niin matalalle, että kalojen selän päälle jää vain muutama sentti vettä... MERKITTYÄ KELKKAREITTIÄ KASARISELÄN REUNALLE Olimme liikkeellä kahdella autolla, kahdella kelkalla ja yhdellä peräreellä. ”Eipä tässä ole harjuksia, joten siirrytään saarten välistä ulapan puolelle. O lin usean talven odottanut pääseväni kevätkalaan Inarijärven jäälle. Siinä oli hyvä säilyttää varavaatteet, eväät ja tietysti kalastusvälineet saalista unohtamatta. Veivasin nopeasti kaksi reikää itselleni ja samoin tekivät muut. Viime talvena Markku kyseli uudelleen kiinnostustani ja sovimme ”harjusiskun” pääsiäisviikolle. Tapasimme Ivalon keskustassa, josta ajoimme Nangun satamaan. Yhden reen oli pakko riittää meille kolmelle. Nostin hieman pilkkiä pohjasta ja odotin kuten aina. Oman peräreen Markku jätti suosiolla kotipihalleen. Sen sijaan Satokasken Pete otti kevyen reen mukaan. 32 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Tulehan kavereittesi kanssa joku kevät käymään, niin katsotaan miten harjus nappaa”, Ivalossa asuva Seppäsen Markku soitteli minulle pari talvea sitten. Onhan meillä onneksi mukana kolme kairaa vaihtoterineen”, Markku opasti. Aloitimme keskeltä pyöreää poolia syvän päältä, ettemme olisi heti alkuun rikkoneet kairan terää kiviin. Poistin sohjon ja laskin pystypilkin pohjaan. Aloitetaan syvän päältä ja tehdään sitten reikiä niin lähelle rantaa kuin uskallamme. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT HANNU KOSTILAINEN Inarijärven kevätjäillä HARJUKSET JÄÄTÄ OLI LÄHES METRI Jatkoimme hetken tauon jälkeen ja pysähdyimme lopulta Ison Inarin reunaan Vieppisaarten ja Kuoppasaarten luo kahden pienen saaren väliin. Hyppäsin Markun kyytiin ja Pete seurasi meitä. Lämmin huhtikuun puolen välin keli enteili jään päällä olevan kovan lumikerroksen pettämistä jo pelkän kelkan alla. Nyt olisi ollut akkukairalla käyttöä. Hikihän siinä tuli, kun jäätä oli lähes metri. ” REPPUJAKKARASSA OLI HYVÄ SÄILYTTÄÄ VARAVAATTEET, EVÄÄT JA KALASTUSVÄLINEET SAALISTA UNOHTAMATTA. löytyvät matalasta ja läheltä rantaa MARKKU sai matalasta komeita harjuksia. Ajoimme peräkanaa merkittyä kelkkareittiä Jääsaarten välistä Kasariselän reunalle. Perärekeen laitoimme kairat ja reput. Samalla Markku nosti jäälle 30-senttisen taimenen, toisenkin ja laski molemmat takaisin uimaan. Siinä pysähdyimme ihailemaan maisemaa. Reppujakkara oli osoittautunut hyväksi valinnaksi talvisilla kalareissuilla
Ota mukaasi Inarijärven kartta, johon on merkitty kelkkareitit sekä sulat paikat. Liiku järvellä varoen ja käytä merkittyjä kelkkareittejä, kuljet sitten kelkalla tai hiihtäen. Hyviä lähtöpaikkoja ovat muun muassa Nanguniemen ja Veskoniemen satamien edustojen kelkkareitit. Yöpakkanen voi parantaa liikkumista jäätämällä kelkkareitin. Inarijärvi-info Pilkkiminen on jokamiehenoikeus myös Inarilla. Vinkkejä kannattaa kysellä tutuilta ja vihjeitä löytyy myös netin kautta. Muista silti, ettet kalasta liian lähellä mökkejä. Kalaan lähtevän kannattaa pukeutua lämpimästi ja lämmintä vaatetta on syytä ottaa mukaan perärekeen. Info VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 33. Majoitusta on tarjolla muun muassa Saariselällä sekä Ivalon ja Nellimin keskustassa. Kännykkä toimii täällä suhteellisen hyvin, mutta katveita löytyy joskus. Keväällä jään päällä oleva lumi sulaa paksuksi, upottavaksi sohjoksi ja se voi yllättää myös kelkkareitillä. KEVÄT oli sulattanut taukopaikalta lumet. Iltapäivällä nämä pakkasen kovettamat kohdat saattavat upottaa. Mukaan kaulaan kaikille jäänaskalit. Kelkkailija varaa kalamatkalle ainakin kelkan varahihnan, työkalut, lumilapion, varakanisterillisen menovettä ja hinausköyden. Inarijärven saarissa on yksityisiä vuokramökkejä. Kelkalla liikkuvat ottavat reissulle mukaan kypärät ja ne on laitettava päähän aina kelkalla liikuttaessa. ALOITIMME kahden saaren välistä. Lue lisää esimerkiksi osoitteista eraluvat.fi, inarisaariselka.fi ja nellim.fi
Tunsin voimakkaan nykäyksen ja nostin siimaa viereeni jäälle. Matalaan täytyy uskaltaa mennä harrihommissa.” ”Olen huomannut, että ihan matalassa vedessä pilkkiä ei kannata liikuttaa oikeastaan ollenkaan. Jatkoin niin, että lopulta vettä oli jään alla metrin verran ja kohta enää puolisen metriä. ”Tässä on vettä vain vajaa puoli metriä, samoin Peten kohdalla”, Markku paljasti. Matalammassa vedessä kala ottaa paremmin kuin syvässä vedessä, mikäli viehe on oikea. Se on pätevä peli, etenkin, jos on mahdollisuus sattumasiikoihin. Aloitan sillä, koska Inarijärvessä on mahdollisuus siikoihin. Kaverini sen sijaan olivat löytäneet harjukset rannempaa ja matalampaa. Reipas liike saattaa jopa karkottaa kalat”, Pete puolestaan pohti. Sitten oli hiljaisempaa. VIRITTÄYDY VAPAALLE KALASTUKSEN PARISSA! Perho MESSUT PUOLEN METRIN VEDESSÄ ALKOI TAPAHTUA Ensimmäisen reiän tein ohjeen mukaisesti tosi kauas rannasta. Varsinaista ottiliikettä ei ehkä tarvitse, sillä kala ottaa useimmiten kertalaakilla huomatessaan vieheen.” ”Pieni liike siis tepsii. 34 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Se tulisi saada alle 50 sentin syvyyteen ja 10-15 senttiä voi jossain tapauksissa olla se paras syvyys”, Seppänen opasti. Huomion kiinnittämiseksi pieni liike olisi paikallaan. Alla oli vettä yli kolme metriä. Tänä vuonna perhokalastuksen Suomen ykköstapahtuma on osana isoa Virittäydy vapaalle -messukokonaisuutta, jossa on luvassa katseltavaa ja yhteistä tekemistä koko perheelle aina perhokalastuksesta matkailuun, pihan ja kodin laittoon sekä keräilystä pienoismalleihin. Syötillä ei näyttänyt olevan väliä. Sitten alkoi tapahtua. PIENI LIIKE TEPSII ”Kalastin aluksi pystypilkillä, jossa oli tapsi ja yksihaarakoukku. Komea harjus potki jalkojeni juuressa. Myös valkoisia olisimme ostaneet Ivalon S-marketista, mutta ne olivat sieltä loppuneet. Se tuntui hyvältä taktiikalta, sillä hän sai monta hyvän kokoista harjusta pienemmistä nyt puhumattakaan. Mukana myös Nähdään messuilla! #virittaydyvapaalle #perhomessut #pirkanmaanperhokalastajat #mimmitkalastaa Lue lisää: perhomessut.fi virittaydyvapaalle.fi Kuva: Jesse Sumanen. Välillä kokeilin Kirppu 2:sta ja se oli oikea valinta Kasarin reunan harjuksille. ”Mulla on sukeltajaa muistuttava iso mosari. Tuo peli toimii myös niille. Ei tärpännyt, joten tein uuden reiän viitisen metriä lähemmäs rantaa. Käytän myös Kuusamon isoa kirppua toukkasyötillä. KÄRPÄSENTOUKKA on harjusten herkkua. Paikallaan olevaan pilkkiin kala osuu helpommin. Jatkoin kalastusta, mutta sain vartin aikana enää vain varovaisen tärpin. Markku oli kairannut viisi reikää ja kalasti yhtä niistä vain vähän aikaa siirtyen seuraavan reiän luo. Suuria liikkeitähän ei voi tehdä matalan veden takia. Suutari Sepolle emme jaksaneet enää lähteä ostoksille.” ” KOMEA ON ISON INARIN REUNA. Sillä sain äsken tosi ison harrin.” ”Pieni rautulätkä sopii yleispilkkinä kaikille lohikaloille. Hän löysi ammattimiehen vaistolla ja taidolla harjukset tosi matalalta. KIRKKAASSA vedessä näki, kun harjus tuli ja nappasi syötin. Luotin punaisiin kärpäsentoukkiin. Syönnillään ollessa harri ampuu heti kiinni, kun havaitsee pilkin. PETE LUOTTI RAUTULÄTKÄÄN JA KIRPPUUN ”Minulla on pieni Lys Draken -rautulätkä ja siinä on tapsissa Kuusamon Siipikirppu, jossa on toukka syöttinä. Nyt vettä oli kaksi metriä, mutta kalat eivät edelleen olleet kotona. Matalassa vedessä kala huomaa vieheen ensisijaisesti tuntoaistin avulla.” ”Syvässä mukaan tulee näköaisti ja kala voi olla varovaisempi. 23.– 24.4.2022 KLO 10-17 Tampereen messuja urheilukeskus Tule tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uutuuksiin livenä! Inspiroidu perhonsidonnasta, sekä ohjelmalavan ja heittoaltaiden näytöksistä ja tule täydentämään kalustoa kesää kohti. Originaalia rautulätkää kokeilin, mutta mosari antaa enemmän saalista. Saantivarmuus paranee, mitä matalampaan saat tehtyä reiän. Harri on rantakala ja viihtyy kivikoissa ja lähellä rantaa
KALASTONHOITOMAKSUN voi lunastaa koko kalenterivuodeksi (45 €), viikoksi (15 €) tai vuorokaudeksi (6 €). Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille 18-64-vuotiaille kalastajille, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta eraluvat.fi, Eräluvat-sovelluksella, R-kioskeista, palvelunumerosta 020 69 2424 sekä Metsähallituksen luontokeskuksista.. Jos alueella asuu suhteellisen paljon yli 65-vuotiaita tai alle 18-vuotiaita, kalastajia voi olla enemmän, sillä näiden ikäryhmien ei tarvitse maksaa lakisääteistä kalastonhoitomaksua. Tänä vuonna perhokalastuksen Suomen ykköstapahtuma on osana isoa Virittäydy vapaalle -messukokonaisuutta, jossa on luvassa katseltavaa ja yhteistä tekemistä koko perheelle aina perhokalastuksesta matkailuun, pihan ja kodin laittoon sekä keräilystä pienoismalleihin. ”Luvut kertovat sekä kalastusinnostuksesta maakunnittain että tunnollisuudesta maksaa lakisääteinen kalastonhoitomaksu. Seuraavaan kalastusvuoteen valmistauduttiin myös hyvissä ajoin. Vähiten maksua maksettiin länsirannikolla eli Pohjanmaalla (2,97 %), Etelä-Pohjanmaalla (3,21 %), Satakunnassa (3,66 %). Vuonna 2021 kalastonhoitomaksuja lunastettiin vilkkaasti alkuvuoden aikana aina toukokuuhun asti. Ihan kaikki eivät vielä maksa, vaikka heidän kuuluisi. Marraskuun alussa myyntiin tullutta vuoden 2022 kalastonhoitomaksua myytiin viime vuoden lopulla yli 10 000 kpl. Maakuntakohtainen vertailu paljastaa, missä asuvat Suomen innokkaimmat kalastajat. Mukana myös Nähdään messuilla! #virittaydyvapaalle #perhomessut #pirkanmaanperhokalastajat #mimmitkalastaa Lue lisää: perhomessut.fi virittaydyvapaalle.fi Kuva: Jesse Sumanen. Vuoden 2021 kalastonhoitomaksuja lunastettiin kaikkiaan 270 000 kappaletta, mikä oli 20 000 vähemmän kuin huippuvuonna 2020. VIRITTÄYDY VAPAALLE KALASTUKSEN PARISSA! Perho MESSUT KALASTONHOITOMAKSU KALASTONHOITOMAKSUJEN määrät vertailussa – innokkaimmat kalastajat ovat idässä ja pohjoisessa Kalastonhoitomaksuja maksettiin viime vuonna 9,7 miljoonan euron edestä. Ilman kalastonhoitomaksua kalastavalle henkilölle määrätään rikesakko. Tämä tulee ilmi esimerkiksi Metsähallituksen erävalvontaraportista viime vuodelta. Metsähallitus vertaili vuonna 2021 kalastonhoitomaksun suorittaneita maakunnittain ja suhteutti maksajien määrän maakunnan väkilukuun. Maakunnallisessa vertailussa ei ole otettu huomioon ikärakennetta. Myös pohjoispohjalaiset, keskisuomalaiset ja savolaiset paljastuivat suhteellisen innokkaiksi kalastajiksi. Tulos oli selkeä: ahkerimmat maksajat löytyvät Pohjois-Karjalasta (7,28 %), Kainuusta (7,17 %) ja Lapista (7,10 % väestöstä). Heistä yli viisi prosenttia maksoi kalastonhoitomaksun. 23.– 24.4.2022 KLO 10-17 Tampereen messuja urheilukeskus Tule tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uutuuksiin livenä! Inspiroidu perhonsidonnasta, sekä ohjelmalavan ja heittoaltaiden näytöksistä ja tule täydentämään kalustoa kesää kohti. Tarkastetuista kalastajista 5,7 prosentilla oli puutteita kalastusluvissa tai -maksuissa”, erätalousjohtaja Jyrki Tolonen sanoo
LIVESCOPE Plus on uusin tulokas reaaliaikaisesti skannaavien Garmin-kaikuluotainten valikoimaan. “LiveScope tuottaa niin reaaliaikaista kuvaa ja liikettä, että jopa eri kalalajit on mahdollista erottaa. JONTTU 50 Eko. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Jonttu 50 Eko on keskiöjarrulla varustettu vapa pystypilkille ja tasapainolle. Vavasta 92 prosenttia on puuta ja biokomposiittia. Kaikki vavat ovat kotimaisia ja niissä on laadukas lasikuitukärki. Lisätietoa: www.garmin.fi. Lisätiedot: Heikki Laurikainen, puh. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 3/2022 (ilmestyy 3.6.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 19.4. LiveScope Plus-kaikuanturi erottelee kohteet siis aiempaa paremmin ja tunnistaa ja erottaa noin 35 cm:n kokoiset kohteet yli 30 metrin päästä. Vavasta 89 prosenttia on puuta ja biokomposiittia. LiveScope Plus on myös varustettu lisäantureilla, jotka säätävät kaikukeilaa jatkuvasti veneen liikkeen mukaan niin, että kaikukuva säilyy vakaana myös kovassa kelissä. Garmin LiveScope Plus on uusin tulokas reaaliaikaisesti skannaavien Garmin-kaikuluotainten valikoimaan. Biokomposiitin osuus vavasta on 85 prosenttia. JONTTU Sport Eko. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. 040 584 6076, sähköposti: hlfishky@gmail.com. Vapojen kahvat ovat pellavaöljyllä käsiteltyä haapaa. ?. 36 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Jonttu Eko -vapoja valmistetaan kolmea eri runkomallia: Jonttu Sport Eko on kämmeneen hyvin sopiva pikkuvapa mormyskointiin ja pienille pystypilkeille. Uusi järjestelmä tuottaa tarkkaa, reaaliaikaista skannattua kaikukuvaa, jossa kohteet on eroteltu 35 prosenttia aiempaa selkeämmin. LiveScope Plus-järjestelmään kuuluu pienikokoinen GLS™10 black box ja LiveScope Plus LVS34 -kaikuanturi, kiinnityssarja sähkökeulamoottorin runkoon tai varteen, perspektiivitilan teline ja yksinkertainen Garmin Marine Network plugand-play-liitäntä, jonka ansiosta järjestelmä on helppo asentaa ja integroida yhteensopivaan karttaplotteriin. LiveScope Plus -järjestelmä tarjoaa kolme erilaista tarkastelukulmaa samassa kiinnikkeessä, jota on helppo säätää omien kalastustekniikoiden ja -mieltymysten mukaan. ?. Jonttu 70 Eko on sormiliipasimella, keskiöjarrulla ja isolla 70 millin kelalla varustettu vapa kaikkeen pilkintään ja kesällä pohjaongintaan. Uutuutena tälle kaudelle markkinoille on tullut biokomposiitista valmistettu Jonttu Eko -sarja. Lisäksi Plus-järjestelmän näytön selkeyteen, anturin herkkyyteen ja kohteiden erottelukykyyn on tehty parannuksia, joiden ansiosta jopa siima erottuu nyt kuvassa puhumattakaan vieheestä ja kalojen liikkeistä sen ympärillä”, kertoo varatoimitusjohtaja Dan Bartel Garmin-yhtiöstä. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. JONTTU 70 Eko. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Jonttu-pilkkivavoista uusi Eko-sarja HL-Fish Ky on mikkeliläinen kalastustarvikkeiden valmistaja ja tukkuliike, jonka tunnetuin talvituote ovat Jonttu-pilkkivavat. Entistä tarkemmasta ja terävämmästä kuvasta, jossa on vähemmän häiriöitä, on helppo erottaa reaaliajassa veneen alla ja ympärillä olevat vedenalaiset rakenteet, vieheet ja kalat myös silloin, kun vene ei liiku. Garminilta uusi reaaliaikaisesti skannaava kaikuluotain ?. Maksuttoman ohjelmistopäivityksen ansiosta LVS34-kaikuanturi (lisävaruste) voidaan liittää jo olemassa olevaan LiveScope-järjestelmän black boxiin, jos asiakas haluaa päivittää järjestelmänsä
Jarocells-uutuuksia kaudelle 2022 JARO JRE litium-laturi vapauttaa keulamoottorin verkkolatauksesta Saariston mökeillä ja pitkillä kalareissuilla on 24V-keulamoottorilla varustetuilla veneillä ollut selvä ongelma: Mistä saada virtaa keulamoottorin latausta varten. Akku ja laturi myydään erikseen. Lisätietoja: www.apajamatkat.fi. Jarocells on tuonut markkinoille myös ensimmäisen litiumioni-akkunsa (LiNMC-akku). Tavallista litium-akkua ei voi käyttää veneen starttina, mutta Jarocellin uusi 12V 100A toimii sekä starttiettä elektroniikka-akkuna. Tämä 28A-akku on erittäin pienikokoinen ja kevyt. Litiumioniakkua ladataan sen omalla 6A-kuivantilan laturilla. Joitain vuosia markkinoilla olleessa 125A-akussa vastaava starttitoiminto jo on ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. AKKUKÄYTTÖINEN Makita DKT360Z -vedenkeitin. Akun koko on 115 mm x 65 mm x 95 mm ja se painaa 1,5 kg. Kennot ovat samoja, joita käytetään Tesla 3:ssa. Virtaa on riittävästi esimerkiksi live-luotainnäytön ja -moduulin päivittäiseen käyttöön. Akussa on sisäänrakennettu bluetooth ja sen varaustilan näkee kännykän applikaatiosta. JAROCELLS BT 100.12 -startti-/ elektroniikka-akku. Virtalähteen kantokahvan sijainti on suunniteltu pitämään vedenkeitin aina vakaassa asennossa riippumatta siitä, onko akut asennettu virtalähdetelineeseen tai onko vedenkeittimessä vettä. Makita-vedenkeitin on ns. Sen laskennallinen ikä on noin 30 vuotta ja paino on 10,8 kiloa. Iso plussa on vedenkeittimen riittävän iso ja tukeva säilytyslaatikko, johon laite mahtuu akkujen ja latureiden kanssa ahtamatta. Jos vedenkeitin kiehuu kuivaksi ja ylikuumenee, lämpöanturi havaitsee sisällä olevan korkean lämpötilan ja lopettaa lämmityksen automaattisesti. Makitalta kätevä akkukäyttöinen vedenkeitin Makita DKT360Z on akkukäyttöinen vedenkeitin, joka käyttää voimanlähteenä kahta LXT® 18 V -akkua. Se oli akkuineen erittäin helppokäyttöinen ja vesi kiehui ilmoitetussa ajassa tai jopa nopeammin. Laitteessa on 0,8 litran säiliötilavuus ja kahdella 18 V LXT® 6,0 Ah -akulla vettä saa keitettyä noin 1,7 litraa. Pilkkiretkelle vedenkeitin tulee helpoimmin otettua mukaan, jos ahkiossa on tilaa. runkoversio. Ainutlaatuista on se, että laturi voidaan asentaa litium-starttiakun, kuten esimerkiksi JARO 125.12, ja 24V-litium-keulamoottorin akun väliin. Hieman pienemmän akun lanseeraamisen peruste on, että sen kapasiteetti on monelle aivan riittävä ja hinta edullisempi. JARO JRE 12-24V -välilaturi. Kiehumisaika 0,8 litralle vettä on noin 8 minuuttia kuumennettaessa 23 asteesta 100 asteeseen ja 9 minuuttia kuumennettaessa 10 asteesta 100 asteeseen. Vedenkeittimen kaksikerroksinen rakenne, jossa ruostumaton sisäkuori ja ulkoinen muovikuori, takaa korkean lämmönpidätyksen pitäen vedenkeittimen pinnan viileänä. Makita DKT360 -vedenkeitin on kätevä kaikkialla, minne sähköverkko ei yllä, kuten työmaalle, telttailuun, kalastusja metsästyskäyttöön, sähköttömälle mökille, metsäpalovaaran alueille tai vaikka omalle pihalle. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 37. Sulkemishetkellä starttiakun kapasiteettia on jäljellä vielä 85 prosenttia, mikä on riittävästi veneen muulle elektroniikalle. Akkujen varaustila selviää kätevästi painamalla painiketta akkutelakoiden yläpuolella ja tarkistamalla varaustilan laitteen led-indikaattoreista. Kun litium-starttiakku on täynnä (noin 13,6 volttia), se lataa 24V-keulamoottorin akkua, ja kun jännite laskee noin 13,2 volttiin, se sulkee syötön. Uutuuslaturi toimii niin tehokkaasti, että keulamoottorin akun lataamisen verkkovirralla voi kokonaan unohtaa. Kun vesi kiehuu, laite sammuu automaattisesti ja päästää muutaman sekunnin pituisen äänimerkin. Toimitus kokeili Makita-vedenkeitintä ja laite vastasi hyvin valmistajan kuvausta. Sillä valmistaa nopeasti erilaiset lämpimät ruoat ja juomat kuuman veden avulla. Jarocells-akuissa on sisäänrakennettu bluetooth, joten akun varaustila on helposti tarkastettavissa kännykän applikaatiosta. Laitteessa on vuotolukko tahattomien roiskeiden estämiseksi. Keittimen sisäpinnalla on asteikko, jonka tarkkuus on 0,1 litraa ja merkinnät 0,3 l, 0,5 l, 0,8 l/maksimi. JAROCELLS 28Ah 12V -litiumioni-akku. Muuten se on turhan hankala kannettava, vaikka siinä tukeva kantokahva onkin. Se on suunniteltu pienveneiden elektroniikan laadukkaaksi liikuteltavaksi virranlähteeksi niin talvella kuin kesälläkin. Kannattaa myös katsoa, että laitteen saa käyttöä varten laitettua riittävän tasaiselle alustalle. Jarocellin uusi JARO JRE 12-24 -välilaturi poistaa ongelman. Jarocellin Nato-hyväksyttyjä LiFePO4-akkuja voi kytkeä sarjaan tai rinnan ja niitä voi huoletta käyttää myös talvella aina -20 asteeseen asti. 100A-litium vastaa noin 200 ampeerin lyijyakkua
lääkärin määräyksestä T E KS T I JA KUVA T JOUNI RO NK A I N EN PUPPELI -kalajäljitelmät P uppelipään sidontaan soveltuvat keinokuidut ja -karvat, jotka ovat riittävän hienojakoisia ja pitkäkuituisia. Raidat: mustalla vedenkestävällä tussilla. Eteenpäin osoittava 1/3 jaetaan kahteen osaan molemmille sivuille, käännetään taaksepäin ja kiinnitetään sidontalangalla. Ahven Puppeli Mutu Puppeli 38 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Mutu Puppeli Koukku: pitkävartinen streamer-koukku, esim. Tiemco 5263, koko 4-8 Sidontalanka: oliivinvihreä Pyrstö: kultafasaanin punaisen rintahöyhenen siikasia Runko: kermankeltainen Antron dubbing -kuitu Huntu (evä): puolivälissä runkoa, koukun alapuolelle, kultafasaanin punaisen rintahöyhenen siikasia Kierre: soikea kultatinseli Kurkku: kultafasaanin punaisen rintahöyhenen siikasia ja päällä pieni kimppu oranssia Fly-Rite dubbing-kuitua Siipi ja pää: oliivinvihreäksi värjätyt Grizzle-kukon häkilät vastakkain, tummanoliivi Fly-Rite dubbing-kuitu sekä lopuksi kullanharmaa (Hares Ear) Antron dubbing -kuitu. Yksi parhaiten tähän soveltuvista materiaaleista on Fly-Rite -dubbing-kuitu. Raidat: mustalla vedenkestävällä tussilla. Pään alapuolella voi käyttää eriväristä materiaalia. Ahven Puppeli Koukku: pitkävartinen streamer-koukku, esim. Pään sitomista varten koukun silmän taakse jätetään tilaa noin 3-4 milliä. Tiemco 5263, koko 4-8 Sidontalanka: musta Pyrstö: Cree-kukon häkilähöyhenen siikasia Runko: tompakin värinen kahvipussin suikale Vatsa (evät): syvän punaisen kukon häkilähöyhenet vastakkain, kiinnitetään koukun alapuolelle kierteen avulla matuka-tekniikalla Kierre: ohut soikea kultatinseli Kurkku: Cree-kukon häkilähöyhenen siikasia Siipi ja pää: Cree-kukon häkilähöyhenet vastakkain 2+2 kpl, riikinkukon silmähöyhenen siikaset 2+2 kpl sekä lopuksi kullanharmaa (Hares Ear) Antron dubbing -kuitu. Sitä on saatavilla myös useissa värisävyissä. Kimppuja kiinnitetään päähän noin 2–3 kertaa. Lopuksi pää harjataan ja tarvittaessa saksitaan sopivaan muotoon. Kimppu kiinnitetään koukulle siten, että noin 2/3 materiaalista jää pään taakse siiven päälle. Pienehkö osa materiaalia otetaan käteen ja kuidut suoristetaan sormien välissä useaan kertaan, jotta saadaan lopuksi mahdollisimman suora ja venymätön kimppu
Musta Puppeli Koukku: pitkävartinen streamer-koukku, esim. Partridge Finnish Streamer D7A, koko 2-6 Sidontalanka: tumman ruskea Pyrstö: Cree-kukon häkilähöyhenen siikasia Runko: kermankeltainen Antron dubbing -kuitu Huntu (evä): puolivälissä runkoa, koukun alapuolelle, Cree-kukon häkilähöyhenen siikasia Kierre: soikea kultatinseli Kurkku: Cree-kukon häkilähöyhenen siikasia ja päällä pieni kimppu vaaleaa Fly-Rite dubbing-kuitua Siipi ja pää: Cree-kukon häkilähöyhenet vastakkain 2+2 kpl, päällä kullanruskea #17 ja suklaan ruskea #6 Fly-Rite dubbing -kuitu. Musta Puppeli Taimen Puppeli Salakka Puppeli VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 39. Pilkut mustalla vedenkestävällä tussilla. Partridge Finnish Streamer D7A, koko 2-6 Sidontalanka: musta Pyrstö: mustaksi värjätyn kukon häkilän siikasia Runko: kermanharmaa, ruskea ja musta Antron dubbing -kuitu Kierre: soikea hopeatinseli Siipi ja pää: mustaksi värjätyn kukon häkilänhöyhenet vastakkain 2 + 2 kpl, musta Flashabou Accent -kimalle, musta Craft Fur –keinokarva sekä lopuksi musta Fly-Rite dubbing-kuitu Taimen Puppeli Koukku: pitkävartinen streamer-koukku, esim. Partridge Finnish Streamer D7A, koko 2-6 Sidontalanka: musta Pyrstö: urosfasaanin siniharmaan yläperän höyhenen siikasia Runko: litteä hopeatinseli Vatsa (evät): valkoisen kukon häkilähöyhenet vastakkain, kiinnitetään koukun alapuolelle kierteen avulla matuka-tekniikalla Kierre: soikea hopeatinseli Kurkku: valkoisen kukon häkilän siikasia ja päällä valkoinen Antron dubbing-kuitu Siipi ja pää: Silver Badger -kukon häkilähöyhenet vastakkain, flashabou-kimalle sekä lopuksi kullanharmaa (Hares Ear) Antron dubbing -kuitu. Salakka Puppeli Koukku: pitkävartinen streamer-koukku, esim
Hän järjestää kalastus-, veneilyja eräilyretkiä Inarijärvelle sekä UKK-puistoon. Edelleen pimeän ja synkän talven jälkeen tulee ihmisille keväällä miltei pakonomainen tarve lähteä nauttimaan ulkoilusta. Tiet olivat jo sulia ja keväinen sää valoisa, ja niin ajomatka Kuusamosta Nellimiin meni rattoisasti. Perinteiset ihmisten harrastusmuodot ovat kuitenkin pitkälti säilyneet entisellään. Karut kivikkoiset rannat ja rantoja reunustavat kelottuneet mäntymetsät luovat tunnelmallisen ilmapiirin. Reissuun lähtevä kalastusporukka koostui tällä kertaa neljästä kalastuksesta harrastuksena nauttivasta kaveruksesta. Kiireisessä elämänrytmissä on helppoa ammentaa elämäniloa luonnosta. Ajoaikaa kelkoilla tuli vajaa kolme tuntia, kun rauhallisesti ajelimme ja katselimme maisemia. Lisäksi hän tuntee Kessin, Vätsärin ja Tsarmin erämaa-alueet ja voi toimia oppaana myös näillä alueilla. Tavaraa oli ahdettu viikon tarpeiksi, joten kaksi kelkkaa ja kaksi rekeä painoivat niin paljon, ettei niillä tehnyt mieli hurjastella. Eikä se ole mikään ihme. ERÄMAAN TUNTUA Kelkkamatkan aikana kävi selväksi, että nyt taidetaan päästä sivistyksestä eroon. Mökkivuokrauksen lisäksi Aimo operoi matkailijoita palvellen hyvinkin laajalla alueella. MAJOITUS LÖYTYI PAIKALLISELTA Onneksi ystäväni tuntee henkilön, joka vuokraa mökkejä Nellimistä ja Inarijärveltä. Siimoja me emme enää revi hampaat irvessä, mutta kyllä tarvittaessa töitä tehdään, että ruokakalat saadaan. Ivalosta eteenpäin oleva tie on kunnostettu hiljattain, joten kyytimme silläkin tieosuudella oli miellyttävän tasaista ajelua. Kalastus ja retkeily ovat olleet meillä yhteinen tapa viettää vapaa-aikaa, joten ei olisi mitään hienompaa kuin lähteä yhdessä pilkkireissulle. Ulkoilu, retkeily ja kalastus ovatkin säilyttäneet vankkumattoman asemansa suomalaisten suosituimpien harrastusten joukossa. Nellimissä purimme varusteet autoista ja jatkoimme matkaa kahdella omalla moottorikelkalla Aimon omistamalle mökille Kessivuonoon. Maisemat Kessivuonon seudulla ovat todella erämaiset ja miellyttävät kulkea. Kun paikaksi valittiin kaikille ennestään tuntematon Kessinkaira, puitteet onnistuneelle syntymäpäiväjuhlalle huhtikuussa 2021 olivat lupaavat. Otimme siis yhteyttä Koistisen Aimoon, joka on syntyperäisiä nellimiläisiä ja nykyisin Safariservice-nimisen yrityksen omistaja. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT MATTI KELA KESSINVUONON kuusikymppiset Harjusta ja ahventa upeissa maisemissa K averini täytti pyöreät kuusikymmentä vuotta, ja mietimme ystäväporukalla, miten juhlistaa kunnioitettavia ikävuosia. Maailma on paljon muuttunut siitä, kun syntymäpäiväsankarin ensimmäinen rääkäisy kuultiin Kuusamon Heikkilässä 60 vuotta sitten. 40 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Maastoliikennelupamme ei riittänyt enää VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 41. Aurinkopaneelit antoivat virtaa valaistukseen ja kännykän lataamiseen. Kalastuspäivän päätteeksi oli ylellisen rentouttavaa lämmittää hieno sauna ja ropsauttaa siellä rapsakat löylyt. Sopivasti suolaa, sopiva aika pöntössä ja syömään. Upeat olivatkin maisemat reittimme varrella. Kylmä olut käy kyytipojaksi. ?. ARTO (oik.) päivänsankarin ominaisuudessa Inarijärven aavalla ulapalla. Paikalle saavuttuamme totesimme, että nykyaikaisella tekniikalla voi järjestää laadukkaat ratkaisut sähköttömään erämaahan. Juomaveden ja pesuvedet sai omasta rannasta. Rakennuksen paikaksi oli valikoitu tuulensuojainen poukama ja mökin alle vielä kuivanmaan nokka. KALAPAIKKOJA VÄHÄN LIIANKIN RUNSAASTI Koska meillä kenelläkään ei ollut kokemusta kyseisestä alueesta, kyselimme Aimolta kalastuspaikkoja. Onneksemme säidenhaltija oli loihtinut meille hankikannon, jota pitkin oli vaivatonta liikkua. Niin kävi meillekin ja ensimmäinen retkeilypäivä meni alueeseen tutustuessa. Reseptikin on helppo. HARJUKSET pitivät mustasta morrista ja rautulätkän alle laitetusta kärpäsentoukkakoukusta. Vesi oli kirkasta ja hyvän makuista. MÖKILLÄ oli laadukas savustuspönttö. Niitä hänen vinkkaamiaan paikkoja sitten kiertelimme. Upeissa puitteissa on miellyttävä majoittua Aimo oli rakentanut Kessivuonon mökin kolmisen vuotta sitten. Selkämatalat ovat oivallisia harjuspaikkoja. Tiettömän taipaleen taakse oli kuitenkin onnistuttu rakentamaan viihtyisät puitteet. Kelkkailu oli helppoa kantavan hangen ansiosta ja innostuimme ajelemaan päivän reissun Inarijärven pohjoispuolelle kohti Sevettijärveä. Aggregaatti jauhoi tarvittaessa lisävirtaa, mutta sitä ei tarvittu muuhun kuin akkukairan akkujen lataukseen. Kun tulee uuteen paikkaan, menee yleensä ainakin päivä, ennen kuin huomaa, miten siellä kannattaa kalastaa. Siellä sijaitsee Suolisjärvi, joka ylettyy Vätsärin erämaa-alueen reunalle. Majoitus Muutamia viikkoja aiemmin seutua oli kattanut upottava lumi ja järvet olivat olleet vesillä. Etäohjattava valopetrolilämmitys ja perinteinen puukamiina tuottivat tasaisen lämmön. ?. Alueelle ei tule tietä lähimaillekaan
Aimo neuvoi meille muutamia hyväksi todettuja paikkoja. Muutaman sadan metrin päästä mökistä sai helposti ruokakalat. Myös hopeanvärinen pisaran mallinen morri kärpäsentoukilla ja madolla höystettynä kelpasi kohtuullisen hyvin harjuksille makupalaksi. Rautulätkän alle siimatapsiin kiinnitetty koukku kärpäsentoukilla oli myös toimiva viritys. Katselimme siinä sitten porukalla, miten lankomies yritti taiteilla isoa harjusta kääntymään kuuden tuuman reikään. VARUSTEPUOLELLA PUUTTEITA Muutaman kalastuspäivän jälkeen aloimme kaivata juuri sitä välineistöä, joka jäi kotiin. Jo heikommaksi todettu kalantulo oli myös nihkeää syvemmällä vedellä. MORMYSKA MIELLYTTI HARJUSTA Aimon ottipaikkojen lisäksi ajelimme rantoja pitkin ja pysähtelimme sopivalta näyttävillä paikoilla pilkkimään. Siksi se on kohtuullisen helppo löytää ja saada saaliiksi ilman kaikuluotainta ja suurempia kommervenkkejä. Näky oli majesteetillinen, kun harjus lyhyehkön taistelun jälkeen sukelsi voittajana takaisin valtakuntaansa. Ruokakaloja saatiin niin mustalla kuin valkoisellakin morrilla. Suolisjärven takaisille maille, joten käännyimme sieltä takaisin. Ne lähtivät takaisin polskimaan jäänalaiseen maailmaansa. Joku edellinen pilkkijä oli aikaisemmin kairannut reikiä kymmenen tuuman kairalla ja meillä oli mukana ”vain” kuuden tuuman pora. Tulos jäi siitä huolimatta laihaksi. Tuollainen taktiikka on kalojen löytymisen suhteen hidasta, mutta kuitenkin toimiva tällä kertaa. Harjus on kevätkutuinen lohikala, joka pakkautuu soraja kivikkopohjaisille matalikoille keväisin. Reikiä kairatessa tulee kuitenkin olla erittäin varovainen. Kun kalat eivät heiluttaneet pilkkivapoja, päätimme siirtyä saunan lämmön kautta juhlavalle syntymäpäiväillalliselle. Suolisjärvellä kuitenkin kokeilimme onneamme pilkinnässä ja siiman päähän saimme joitain alle vaadittavan 30 senttimetrin mittaisia harjuksia. Parhaita ottisyvyyksiä ovat alle metrin vedet ja jopa 20 sentin syvyisestä vedestä me saimme harjuksia. Leveyspiirin 67 pohjoispuolella ei ole harjuksen kevätrauhoitusta, joten päätimme yrittää niitä ruokapöytämme lisukkeeksi. Jään alla oli yhtä hiljaista kuin jään päällä. Inarijärven itäpään rannat ovat todella kivikkoisia ja kairasta menee terä pilalle yhdelläkin kiviosumalla. Rautupaikkoja ihmeteltiin myös joitain tunteja kaikuluotaimen näytöstä. Alueella oli ollut jonkin verran pilkkijöitä aikaisemmin ja valmiit kairanreiät osoittautuivat hyviksi kalapaikoiksi. Rautu Raudut jäivät odottamaan uutta kohtaamistamme Meidän porukallemme täysin uutta oli rautujen pilkkiminen. Harjukset olivat mieltyneet enimmäkseen mormyskoihin. Käytössä oli myös liian pienet koukut. Jätimme rautuhommat retkemme loppupuoliskolle ja se oli ehkä virhe. Inari jätti vielä haasteen meille palata uudestaan ja siihen haasteeseen me kyllä mieluusti tartumme. Tuuli ainoastaan heilutteli ja kahisutti haalarinhuppua. Yhtäkään rautua emme saaneet koukkuihimme tarttumaan. SUOLISJÄRVELLÄ pilkittiin keskittyneesti. 42 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Turhan monta jämäkkää harjuksen tempaisua päättyi siiman katkeamiseen tai kalan irtoamiseen. KESSIVUONOSTA PAREMMIN KALAA Toisena kalastuspäivänämme keskityimme pilkkimään Inarijärven Kessivuonossa harjusta. Kun lankomiehellä sitten jytkäisi reippaamman kokoinen harjus kiinni, ymmärsin isojen reikien tarkoituksen. Totesimme, että Kuusamon kotivesillä toimivissa vavoissa meillä oli liian ohuet siimat. Myös mökkiranta eli Kessijokisuu todettiin hyväksi kalapaikaksi. Ihmettelin aluksi, että onpa tehty reilun kokoiset avannot. Inarijärven vesi on kristallinkirkasta ja kalojen touhuja voi seurata avannosta menemällä jäälle mahalleen makaamaan
Illalla kävimme yrittämässä vielä hyviksi todetuista harjuspaikoista tuliaiskaloja kotiin viemiseksi, mutta harrikin oli pannut suunsa kiinni. Jos hanki ei olisi ollut kantavaa, liikkuminen suurella Inarijärvellä olisi ollut tuskaista. Suksia ei siis pakattu turhaan mukaan, sillä maastoliikennelupa oikeuttaa liikkumaan moottorikelkoin vain merkityillä reiteillä. Lopulta muutaman tunnin istuskelun jälkeen ahvenparvi oli päättänyt ruveta ruokailemaan ja pystypilkin alle viritetty papukaijan värinen värikoukku sai vedettyä nälkäisiä raitapaitoja puoleensa. Niistä mökin edustalla ollut aukesi reissumme aikana, ja muutamana yönä satanut ohut lumipeite peitti vaarallisesti heikkojen jäiden kohdat, eikä tummempia vaarallisia kohtia huomannut kunnolla. Puolen kilon iltapala-ahven sai mielen kuitenkin tyytyväiseksi. Muutamia kunnon jumputtavia nykyjä päättyi myös siihen, että kärpäsentoukkia täyteen ahdetusta värikoukusta ahven sai itselleen muutamia makupaloja. Meillä ei ollut ihan varmaa tietoa ongittavasta kalasta, joten kalustoa piti aluksi vaihdella rautulätkän ja pikkumorrin välillä. Tuuli oli sen verran kovaa, että järven selällä pystyi seisomaan vastatuuleen reippaassa etukenossa kaatumatta naamalleen. Virtapaikkojen kanssa tuli olla jo kuitenkin varovainen. Yllätyin, että Inarijärven ympärillä oli niinkin vähän lunta vuodenaikaan nähden. Niin kaunista taulua ei ole maalattu, jollaisen laskeva aurinko ja keväthanki muodostavat Kessivuonon viehättäviin maisemiin. Nuo pienemmät vesistöt ovat pääsääntöisesti matalia, joten pelkkien ilmakuvienkin perusteella voi onkipaikan valita kohtuullisen helposti. Keväinen auringonpaiste helli meitä muutamana päivänä oikein kunnolla ja saimme tulistella ja ruokailla hienoissa luonnon maisemissa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 43. Kännykkään siellä ei ole kuuluvuutta läheskään joka paikassa, joten karttatiedustelu olisi ollut syytä tehdä jo paremmassa kentässä. TUULI YLTYI – KALANTULO EI Inarijärven suurten selkien ylitse puhaltelevat usein reippaat tuulet, ja meillekin sattui muutama tuulinen päivä. Eteläpuolen rannat olivat jo lumettomia ja lähes kuivia. SÄÄT SUOSIVAT KEVÄTKULKIJAA Huhtikuun puoliväli osoittautui olosuhteiden puolesta oikeaksi valinnaksi. Mökin läheisyydessä voi toki kulkea valmiiksi ajettuja ja merkattuja reittejä ja jälkiä. Ainoaksi nautinnoksi jäi luonnon ja maisemien ihailu. Aimon opastamana menimme mökin läheisyydessä olevalle pienelle järvelle. Erämaassa sulaan ajaminen voi olla kohtalokasta. PUOLEN KILON ILTAPALA-AHVEN SAI TYYTYVÄISEKSI Valitsimme saman paikan, jossa edelliset pilkkijät olivat upottaneet kairansa puronsuuhun. Pienistä järvistä ei ole syvyyskäyriä, mutta hyvät ilmakuvat niistä löytyy. Kaikki reitit oli viitoitettu turvallisesti, ja jäätä oli vielä riittävästi turvalliseen liikkumiseen. Olisi pitänyt valita vähän suurempi koukkukoko. Vesi oli tummahkoa ja oletin, ettei ärsykevärinen värikoukku välttämättä olisi kuuminta hottia vedenalaisessa maailmassa. Karttaa katsomalla huomaa, että Inarijärven ympäristö on pieniä järviä ja lampareita lähes täynnä. NÄTTI harjus ja onnellinen matkailija. Laskeva aurinko ja sen oranssiksi värjäämä maisema ovat totisesti nauttimisen arvoisia asioita. Silti muutamia hyvän kokoisia ahvenia nousi kannaltamme jääkannen paremmalle puolelle. LUMOAVAT KEVÄTMAISEMAT Sinä päivänä ongimme heikohkosta syönnistä huolimatta yli kellonkierron. Tulos jäi aika laihaksi. Siellä oli jo aikaisemmin käyty pilkkimässä, joten kovin suurta arvuuttelua meidän ei tarvinnut tehdä kalapaikan suhteen. TUULISENA päivänä suojaiselta metsälammelta saatu puolen kilon ahven kelpuutti papukaijan värisen värikoukun pystypilkin alta. Päätimme muuttaa kalastustapaa ja lähteä kokeilemaan ahvenen syöntiä metsän ympyröimille lammille. Vanhat reiät päivittämällä päästiin nopeasti onkihommiin
Tähän viittaa jo sekin, että sana kuore on tuhansia vuosia vanha. LINNUT MERKKINÄ KUOREEN KUTUNOUSUN ALKAMISESTA Ensimmäisiä merkkejä kuoreen kutunoususta ovat linnut, jotka kerääntyvät ilta-aikaan jokiin ja jokisuihin kalastamaan. Kuore maistuu kalakeitossa tai rantakalana, tai sen voi vaikka savustaa silakan tapaan kokonaisena. Legenda hajurauhasesta Kuoreen kutupyynnin pullonkaula ei ole kalan saaminen, vaan sen käsittely ja käyttö. Olen asunut kaksikymmentä vuotta Joensuussa, jota halkoo Pielisjoki. Esimerkiksi Nokian Siurossa on vietetty kuorekarnevaaleja 1980-luvulta saakka. Luultavasti kutukuoretta on kuitenkin pyydetty Ruotsin ja Suomen vesillä jo tuhansia vuosia aiemmin. Internetin keskustelupalstoilla puhutaan paljon kuoreen hajurauhasesta, joka sijaitsisi kalan niskassa. KAIKKI OLIVAT ”LIIPPIMÄSSÄ KUORETTA” Joensuussa kuoreenpyynnin huippukautta oli autonomian ajan loppupuoli. Öisin kuore nousee eläinplanktonin perässä pintaan, mutta päivän kajastaessa kalat paiKUOREEN lippoajat apajillaan Pielisjoella Joensuussa. kastavat norssia ja koko Pietari tuoksuu huhti-toukokuun vaihteessa paistetulle kalalle. Mutta osataan sitä meilläkin. Myös Joensuussa järjestettiin keväällä 2021 kuorekarnevaali, jossa tarjoiltiin paistettuja ja friteerattuja kuoreita. Vakavammin otettavissa lähteissä hajurauhasesta ei puhuta mitään, sanoo kalatalousasiantuntija Timo Turunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Isompikokoiselta kuoreelta poistan pään ja suolet. Tukholman kuninkaanlinnan edustan kuoreenpyynnistä on tietoja jo 1600-luvulta. IKIAIKAISTA KUTUPYYNTIÄ Monissa Itämeren rantakaupungeissa kudulle nousevan norssin pyynti on ollut vuosisatojen ajan iso tapahtuma. Pielisjokeen nousevan pikkukuoreen kavaltaa naurulokki. Venäläiset raKäyttö 44 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pehmeäruotoista kuoretta voi käyttää, kuten pientä muikkua. Vasta jokin aika sitten kuulin, että kuore nousee Pyhäselästä jokeen kutemaan miljoonapäisinä parvina. Kuore kutee virtavesissä jäidenlähdön aikoihin. Lohen sukuista kuoretta ei kuitenkaan kannata syöttää vain koiralle, sillä kuore on mainio ruokakala. Käsittely nopeutuu, jos kalan voi käyttää kokonaisena. Se toimii pannulla paistettuna, friteerattuna ja vaikkapa purkkikalaksi tai kalakukoksi laitettuna. Matalissa rantavesissä tapahtuva kutu on ohi alle viikossa. Joskus kuoreita takertuu hampaista verkkoihin. Saaristomerestä Paimionjokeen nousevaa huomattavasti isompaa merikuoretta eli norssia seuraa puolestaan valtava isokoskeloiden parvi. Päiväsaikaan valonarat kuoreet pysyttelevät syvemmällä, mutta illan pimetessä kalat nousevat jokea ylös läheltä rantaa, missä virtaus on heikointa. Kierteleviä teatteriseurueita opastettiin, että kaupunkiin ei kannata tulla toukonuvat takaisin syvänteisiin. Vänernin rannalla sijaitsevassa Mariestadissa järjestetään joka kevät Norsivalit eli kuorejuhlat. Miten kala laitetaan. Kuore tunnetaan huonosti, sillä se elää suurimman osan elämästään järvien tai merien selkävesillä 15–40 metrin syvyydessä. Ikiaikaista kuoreenpyyntiä voi harjoittaa virtavesissä eri puolilla Suomea. KUTUKUORETTA pannulle TEKSTI TOPI LINJAMA KUVA TOPI JA TEPPO LINJAMA Kuore eli norssi nousee keväällä kudulle virtavesiin. Niskalihoja ei siis ole tarpeen leikata kalaa perattaessa pois. Siitä on myös paljon muistumia paikannimissä. Joissakin järvissä, kuten Höytiäisessä, on myös järvikutuista kuoretta. Todennäköisesti koko kalalla on ominaishaju, joka jakaa mielipiteitä ja joka häviää, kun kala laitetaan ruoaksi. Itse laitan Pyhäselän 2,5-grammaisen kutukuoreen ruoaksi päineen ja suolineen. ”Kuoreet koiralle, kiisket kissalle”, sanotaan lastenlorussa. Samoin Liettuasta löytyy kuorefestivaalit
Kehäksi taivutin kolmen millin rautalankaa, vaikka olisi se paksumpaakin saanut olla. Joensuussa kutu kestää tyypillisesti kuusi yötä. Kuoretta vietiin suuria määriä Pietariin. Eräs joensuulaismies kertoi, että hänen äitinsä lykkäsi hänelle aikanaan keittiösiivilän kouraan ja passitti pojan joen rantaan hakemaan soppakalat. Keväällä 2021 kävin useampana iltana lippoamassa kuoretta. HETKESSÄ ASTIAT TÄYTEEN Kuore kutee veden lämmettyä 3–6 asteeseen. Niissä on puomi, jonka avulla neliskulmaiseksi pingotettu verkko eli liippi voidaan laskea veteen ja kammeta sitten ylös, kun kalaa on uinut sen ylle. 1900-luvun loppupuolella kuoreen ruokakäyttö väheni, mutta kalaa pyydettiin minkkitarhoille ja kalanviljelylaitoksille. LIPON voi tehdä helposti myös itse. Jos järvessä on paljon eläinplanktonia, se syö järvestä kasviplanktonia, kuten sinilevää. Sen pyynnillä voi olla myös vesistönhoidollista merkitystä. LIPPOJA JA LIIPPEJÄ Suomessa kutukuoretta pyydetään useimmiten rannalta lipolla tai haavilla. Joensuussa nyrkkisääntönä on ollut, että kutu alkaa viikko vapun jälkeen, mutta esimerkiksi keväällä 2021 kutu alkoi jo pari päivää ennen vappua. Kuoreen lippoaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten siihen tarvitaan lupa. Taivutin pesän reunat kehän yli ja ompelin koko paketin kiinni rautalangalla. kuun alussa, sillä tuolloin kaikki kynnelle kykenevät ovat ”liippimässä kuoretta”. Lippoa vedetään läheltä pohjaa myötävirran suuntaan, jolloin vastavirtaan nousevat kalat uivat lipon pesään. On vaikea kuvitella kuoreen kutupyyntiä helpompaa kalastusta. Varren tein 170-senttisestä harjanvarresta. Kuoreet nousevat yläjuoksulle läheltä rantaa puoli metriä leveänä virtana. Parvia voi etsiskellä taskulampulla, mutta löytyvät ne lipolla kauhomallakin. Kalat on helpompi kipata ämpäriin jäykkäpesäisestä liposta kuin tavallisesta haavista. Liippi toimii vesissä, joissa virtaus on heikkoa. Kalan mukana vesistöstä poistuu ravinteita, etenkin fosforia. Pesän leikkasin metallisesta seulaverkosta. ERILAISIA kuorelippoja. Kuorelipon voi tehdä myös itse Joensuulaisilla lippoajilla yleisin pyyntiväline on pitkävartinen haavi. Kuore saattaa käyttää ravintonaan eläinplanktonia syöviä kalanpoikasia ja sulkasääskentoukkia, jolloin se voi olla veden laadun näkökulmasta hyödyllinenkin laji. Melko lyhytvartinen lipponi toimii paikoissa, joissa kala ui lähellä rantaa. Yksin kalastus ei muuta rehevää, levän vaivaamaa järveä karuksi ja kirkkaaksi. Forsman kuitenkin muistuttaa, että järvi on monimutkainen ekosysteemi. Omat lipponi valmistin käsillä olleista materiaaleista. Jotkut käyttävät kaupan valikoimasta löytyvää tiheäsilmäistä lohihaavia, mutta kuorelipon tai -haavin voi toki tehdä myös itse. Ruotsissa norssin pyynnissä on ollut käytössä erityisesti tätä tarkoitusta varten varustettu vene, håvbåt. Mikäli eläinplanktonia syöviä kaloja, kuten kuoretta, on runsaasti, kasviplankton voi päästä runsastumaan. Lupakäytäntö kuitenkin vaihtelee kalastuskunnittain. Jos vesi lämpenee nopeasti, kutu voi olla ohi nopeamminkin. KUOREENPYYNTI HOITAA VESISTÖÄ Kuore on tärkeää ravintoa monelle kalalle ja linnulle. Jos vesi lämpenee hitaasti, kutu voi kestää pidempään. Puolessa tunnissa kauhoin yli viisikymmentä kiloa kuoretta. Toinen vesistönhoidollinen vaikutusmekanismi liittyy ravintoketjuihin, sanoo kehittämispäällikkö Tero Forsman Pyhäjärvi-instituutista. Parhaimmillaan sain hieman kolehtihaavia suuremmalla lipolla pari litraa kaloja yhdellä vedolla. Esimerkiksi Joensuun Ilosaaresta on nostettu joinakin keväinä 1970-luvulla rehukalaa kymmeniä tonneja. Joensuun kalastuskunta on linjannut, että kuoretta saa lipota huhti-toukokuussa valtion kalastonhoitomaksulla. Kala alkaa liikkua Pielisjoessa kunnolla puoli yhdentoista jälkeen ja nousu jatkuu aamuhämärään. Venäjällä suosittuja ovat vavan päässä veteen laskettavat liipit. Lippo VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 45. Lipoksi sopii lähes millainen haavi hyvänsä, kunhan verkko on kyllin tiheä ja varsi niin pitkä, että sillä ulottuu kuoreiden uimareitille. Keskeinen kysymys on valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentäminen
Kasvillisuuden tiputuksen tavoitteena on tarjota sopiva kutualusta heti ensimmäisestä keväästä alkaen. Tekofladan 3 000 m² pinta-alasta noin kolmannes toteutettiin tällä menetelmällä, jossa kasvillisuuskerroksen alta poistetaan savea, mutta itse kasvillisuuskerros lasketaan takaisin. Normaalikaivuun jälkeen sen sijaan kestää helposti useita vuosia, ennen kuin kasvillisuus hitaasti valtaa alaansa takaisin pinnan alla. Monet kalalajit, hauet aivan erityisesti, tarvitsevat kasvillisuutta kutualustaksi. 4: Kasvillisuuden tiputuksen testialue (a = kuiva-, b = märkäja c = uposkaivuuna tehty ala). 46 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vastaavan tyyppisiä kohteita ei tietääkseni ole ennen kalojen lisääntymisalueiksi kunnostettu, joten uuden äärellä ollaan ja onkin mielenkiintoista nähdä kohteiden toimivuus tulevina keväinä. Vesitys ja kalojen kulkumahdollisuudet perustuvat siis lähinnä meriveden ajoittaiseen pinnanousuun, eikä valuma-alueelta tulevaan veteen. Ennen kunnostusta alueet olivat käytännössä järviruokoa kasvavia maa-alueita, mutta kunnostuksen jälkeen kohteet ovat luonteeltaan fladamaisia eli kapeasti kynnyksen yli mereen yhteydessä olevia matalia lahdukoita. Kutsun kunnostettuja lopputuloksia ”tekofladoiksi”, joskin kauan sitten näissä sijainneissa on ollut jotain fladan tyyppistä luonnostaankin. TEKSTI JA KUVAT JANNE ANTILA UUTTA KUNNOSTUSRINTAMALLA ”Tekofladat” ja ”kasvillisuuden tiputus” A ivan vuoden lopussa Suomen Vapaa-ajankalastajat kunnosti kaksi uutta kohdetta kalojen, erityisesti haukien, lisääntymispaikoiksi Kemiönsaarella ja Kustavissa. 3: Pitkä saareke, joka suojaa kosteikon perukkaa mereltä puhaltavalta tuulelta ja aalloilta meren ollessa ajoittain korkealla. 1: Kaivettu ja kynnystetty uomayhteys mereen (sininen). KUSTAVIN kohde oli ennen kunnostusta kuivahkoa ruovikkoaluetta, jossa vesi pyörähti vain meren käydessä korkealla. 2: Perinteisesti kaivettu alue (ruskea). Kasvillisuuden tiputukseen liittyy kuitenkin kysymysmerkkejä: Miten hyvin tiYLEISKUVA Kustavin tekofladan osista kaivuun ollessa loppusuoralla. KUSTAVISSA TESTATTIIN UUTTA KAIVUUMENETELMÄÄ Kustavin kohteessa testattiin samalla ensi kertaa uutta kaivuumenetelmää, ”kasvillisuuden tiputusta”. Näiden tekofladojen perukkaan ei laske puroa tai ojaa ja valuma-alueet ovat muutenkin pienet
Osta paita AUTA HAUKEA Lasten koot: 104 – 164 cm Tyttöhauen kuvalla varustettu paita on iloisen oranssi. Maa-alue muuttuu kunnostuksen myötä matalaksi vesialueeksi, joka kynnyksen vuoksi on yhteydessä mereen vain ajoittain ja lämpenee täten huomattavasti merta nopeammin, tarjoten kalojen lisääntymiselle hyvät olosuhteet. Todellinen hauenystävä valitsee molemmat. Lopputuloksena kasvillisuutta ja juurakkoa sisältävä pintamaa on laskettu tavoitesyvyyteen, joka Kustavin kohteella tarkoittaa 35 cm merenpintaa alempana.. 18 € 100 % puuvillaa Pesu 40 asteessa Silitys nurjalta puolelta 20 € putettu kasvillisuus pysyy paikallaan ensimmäisen talven aikana jäiden ja merenpinnan vaihteluiden riepotellessa. Kohteet ovat tarkemmassa esittelyssä Suomen Vapaa-ajankalastajien haukitehdas.fi-sivuilla. Huippulahja vastuulliselle aloittelevalle kalastajalle. Selvitys-, suunnittelu-, valmisteluja seurantatöistä puolestaan vastaa Haukitehdas-hanke, johon on saatu avustusta MMM:n jakamista kalastonhoitomaksuvaroista. MAATA (ennen kunnostusta) MERI ”TEKOFLADA” (kunnostuksen jälkeen) YKSINKERTAISTETTU profiili tekofladakohteista ennen ja jälkeen kunnostuksen. Aikuisten koot: S, M, L, XL, XXL, XXXL Valitse paitasi joko mammahauen tai kollin kuvalla. Poikahauen kuvalla oleva paita on syvän turkoosinsininen. KASVILLISUUDEN tiputuksen alkumetrit käynnissä. Hihassa valkoinen SVK:n logo. vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. Pidetään peukkuja! Kunnostusten urakointikustannukset rahoitettiin ELY-keskuksen myöntämällä tuella Euroopan merija kalatalousrahastosta. KUSTAVISTA POIKKEUKSELLISEN PALJON UUTTA TIETOA Kustavin kohde tarjoaa meille kuluvan vuoden aikana poikkeuksellisen paljon uutta tietoa, sillä siellä on perinteisen kaivuun ja kasvillisuuden tiputuksen alueet vierekkäin. Paitojen tuotto menee lyhentämättömänä haukitehtaiden konkreettisiin kunnostuksiin. Vieläpä kun kasvillisuuden tiputusta tehtiin aloittain kolmessa hyvin erilaisessa olosuhteessa meriveden korkeuden suhteen (kuiva-, märkäja uposkaivuuna), pääsemme käytännössä vertaamaan vierekkäin neljän eri kunnostuskäsittelyn vaikutuksia alueen kasvillisuuden kehittymiseen. Jos kokemukset osoittautuvat hyviksi, on menetelmällä erilaisia soveltamismahdollisuuksia monissa erilaisissa rantojen, ruovikoiden, kosteikkojen, fladojen, kluuvien ja vastaavien ympäristökunnostuksissa tulevaisuudessa. Mikä on tiputetun ruokojuurakon happitilanne talven jääpeitteisen kauden jälkeen – onko juurakko ehkä menetetty, jonkin verran taantunut vaiko hyvissä voimissa. Kohdetta tullaankin seuraamaan tiiviisti
T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua Isoja ahvenia Isoja ahvenia kätkeviä metsäjärviä etsivän on syytä tarkastella maastokartasta sinisten ojitusviivojen esiintymistä. Nyt rikkija typpipäästöjä on saatu kuriin, ja nämä happosateiden kirkastamat järvet palautuvat hitaasti kohti luontaista tummaa tilaa. (2017) kyseenalaistavatkin ajanjakson 1913-2014 kattavassa tutkimuksessaan sen, että tummuminen olisi todellinen pitkän ajan trendi, sillä tutkituilla kohteilla ei havaittu selkeää ajallista muutosta veden värissä. Metsätalous lisää tummumista tahallisen ja tahattoman maanmuokkauksen takia. mukaan ilmastonmuutos lisää sadantaa, nostaa pintamaan lämpötilaa ja nopeuttaa kasvien kasvua. Kun latvavesiltä löytyy kohde, johon ei tule merkittävää puroa, eikä lähistöllä näy viivoitusta, voi lampi vielä kätkeä isoja ahvenia, vaikka rannat olisivatkin avosuota. Ahven AHVEN on kirkkaiden vesien kala. Happamassa vedessä humusaineet sakkautuvat, ja 1990-luvulla Suomessakin tavattiin paljon happosateiden kirkastamia järviä, joiden kalastolle tyypillisiä olivat yksittäiset isot särjet, kun särkikalojen lisääntyminen ei enää onnistunut liian happamassa vedessä. Kaikki vesistöt eivät tummu. Blanchetin ym. METSÄOJITUSTEN VAIKUTUKSISTA NYT MYÖS TUTKIMUSNÄYTTÖÄ Metsäojitusten haitallinen ja pitkään jatkuva vesistövaikutus on ollut ilmeistä kaikille metsäjärvien kalastajille jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt metsätalouden vaikutuksista on olemassa selvää tutkimusnäyttöä. Erityisesti havumetsillä ja Martin Škerlepin ym. Leena Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Kaikki nämä mekanismit johtavat siihen, että hajoavaa kasvimateriaalia huuhtoutuu enemmän vesiin. Sellaiselle kannattaa keväthangilla hiihtää vaikka vähän kauempaakin. MIKSI vesistöt tummuvat. Luonnollisesti kuivina kesinä huuhtoutumista tapahtuu vähemmän, ja monet pienet vedet voivat ollakin silminnähden kirkkaampia kuivina aikoina. Onkin muistettava, että tummuminen on tapauskohtaista ja vahvasti sidonnaista valuma-alueen luontaisiin ominaisuuksiin sekä maankäytöllisiin muutoksiin. Jopa majavat voivat padoillaan tulvittaa metsiä ja aiheuttaa muutaman vuoden kestävää tilapäistä tummumista. Lauri Arvola ym. 48 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lapin tunturialueilla tummuminen lisääntyy ikiroudan sulamisen ja yleisen kasvien kasvun parantumisen myötä. V esien tummumisesta puhutaan paljon. (2019) mukaan varsinkin kuusella on lehtipuita voimakkaampi tummentava vaikutus. Avohakatuilta ja pintakäsitellyiltä alueilta sekä metsäkoneiden rikkomilta paikoilta huuhtoutuu eloperäisiä aineksia vesiin, ja varsinkin turvemaiden ojitukset lisäävät vesistöille haitallisen pitkälle hajonneen turvemateriaalin huuhtoutumista ja liukenemista vesiin. TUMMENTUMISELLE ON MONTA SYYTÄ Laajassa yhteenvetoartikkelissaan Helsingin ja Turun yliopistojen tutkija Clarisse Blanchet käy kollegoineen (2022) läpi tummentumiskehityksen syitä ja seurauksia. Ilmastonmuutos, happosateiden loppuminen ja metsätalous ruskettavat vesiä. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Maalta tuleva liuennut orgaaninen eli eloperäinen aines sekä rauta tummentavat vesiä niin, että pohjassa kasvavat vesikasvit, uposkasvit ja kalat, ja lopulta myös kaloja tavoittelevat kalastajat kärsivät tästä kehityksestä
VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 49. TUMMENTUMISESTA ON HARVOIN HYÖTYÄ Kirkasvetisissä järvissä on miellyttävää uida, sillä pohjan näkee syvältäkin. LAPIN kirkkaat juomakelpoiset vedet ovat äärimmäisen arvokkaita. Kaikkein kirkkaimmissa järvissä ahventen liikkeitä pääsee seuraamaan suoraan veneestä kaloja katselemalla. Voimakas harppauskerros estää veden sekoittumisen, ja pohjan läheltä voi loppua kesäisinkin happi. Kaikkein ongelmallisimmaksi todettiin turvemaiden ojitukset. Jos taas tummentava aines on peräisin satoja tai tuhansia vuosia vanhasta turpeesta, joka liukenee esimerkiksi ojitusten myötä, eivät eliöt pysty tällaista pitkälle hajonnutta ainesta käyttämään. TALVITULVISSA humusaineita huuhtoutuu vesistöihin kesän tapaan. 20?C, kun jo parin metrin syvyydessä vesi on jääkaappilämpötilassa. Tällaiset järvet ovat kuitenkin yhä harvemmassa. Porojärvi, Enontekiö. Tumma vesi suodattaa tehokkaasti ultraviolettisäteilyä, ja keväällä nopeasti lämpenevät tummavetiset matalat järvet voivat olla hyviä lisääntymisympäristöjä kevätkutuisille kaloille, mutta tähän hyödyt jäävätkin. (2021) mukaan metsäojitukset ovat pitkäkestoinen fosforin, typen ja orgaanisen hiilen lähde. KAIKKI TUMMENTAVA AINES EI OLE SAMANLAISTA Vaikutusten kannalta on oleellista, mistä tummentava aines on peräisin. Pintavesi voi kesällä olla yli . (2020) mukaan pohjaeläinten määrät vähenevät veden värin kasvaessa. Samaan johtopäätökseen tulivat luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen, tutkijat Sari Holopainen ja Aleksi Lehikoinen (2022), jotka selvittivät yli 270 vesilintuseurantojen kohteina olleiden järvien kehitystä 1986-2020. Tällä ajanjaksolla järvien ravinnepitoisuus laski, mutta tummuminen lisääntyi. EPAJA DHA-RASVAHAPPOJEN PITOISUUDET LASKEVAT Tummuminen voi pilata kalojen ravintoarvon elohopeapitoisuuksien kasvun lisäksi sillä, että ihmistenkin terveydelle tärkeiden Lue lisää dx.doi.org/10.1016/j.scitotenv.2021.152420 dx.doi.org/10.1111/gcb.14891 doi.org/10.1016/j.scitotenv.2021.151477 doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.138199 doi.org/10.1016/j.scitotenv.2017.06.034 doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.144098 EPAja DHA-rasvahappojen pitoisuudet laskevat. Haitallisin vaikutus tummenemisesta syntyy, kun järvi kerrostuu voimakkaasti lämpötilan mukaan. Veden väri ja typpipitoisuus lisääntyivät maatalousvaltaisuuden ja ojitusten laajuuden myötä. Céline Arzelin ym. Tämä johtuu siitä, että tummassa vedessä kasviplanktonyhteisö muuttuu, ja terveyden kannalta edullisia rasvahappoja tuottavat levät korvautuvat sinilevillä ja limalevällä. Finérin ym. Hyvin lievä tummentuminen voi lisätä vesistöjen biologista tuotantoa liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuuteen 5 mg/l asti (joka vastaa karkeasti 3,5 metrin näkösyvyyttä), mutta käytännössä vain osa suurista reittivesistä ja kirkkaimmat harjujärvet ovat Suomessa tämän rajan alapuolella. Sinilevät ovat eläinplanktonille heikkoa ravintoa ja limalevät yksinkertaisesti taas liian suuria useimmille lajeille. Hajoavista tuoreista kasveista peräisin oleva aines voi olla vesiekosysteemin kuluttajien käytettävissä, ja jopa tehostaa esimerkiksi kalatuotantoa. Toistaiseksi värjäävien aineiden kulkeutuminen ravintoverkoissa tunnetaan varsin huonosti, mutta aihetta tutkitaan ahkerasti. Vaikka hyvin kirkkaat vedet voivat olla hankalia kalapaikkoja, on tummentumisesta harvoin hyötyä vesiekosysteemeille tai niiden kalatuotannolle. Kalat ja pohjaeläimet hapettomilta alueilta kaikkoavat, mutta elohopeaa metyloivat bakteerit viihtyvät hapettomuudessa mainiosti. Vaikka veden väri ei näyttäisi liittyvän pohjaeläimistön lajirunsauteen, vähentyvät pohjaeläinmäärät heijastuvat väistämättä näitä ravintonaan käyttäviin kaloihin ja vesilintuihin.
50 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ja tietenkin minä myös jäin sille tielle. Olen sattunut KIVIKKOINEN uoma tarjoaa kaloille piilopaikkoja. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT ILKKA HEIKKINEN Nostalgiaa Simpeleellä SILAMUSJOELLA pääroolissa luonnonrauha ja tunnelma P urokalastusta, jossa saalis näyttelee vain pientä sivuosaa. Näytelmän ohjaa ja käsikirjoittaa kukin itse, oman mielensä mukaan. Pääroolissa ovat luonnonrauha ja tunnelma. VANHA tuttu ottipaikka tarjosi nyt ei-oota. Silamusjoki näyttäytyy meikäläisen silmissä eeppisempänä kuin se kenties oikeasti onkaan. Jos kalantulo on pääasia, lienee luvassa tragedia. Asetelman selittävät kenties tunnepitoiset muistot: juuri Silamuksella minä kauan sitten sain ensimmäisen kosketukseni virtavesikalastuksen maailmaan. Eipähän ainakaan kalastuspaine äidy sietämättömäksi, eikä kalojen (jos niitä siellä on) tarvitse väistellä rapalaparvea tai saalista väijyvää sarjakuvanallea. Silamus tarjosi yllättävän erämaisia ja jylhiä maisemia ollakseen kuitenkin melko lähellä jonkinasteista sivistystä. Silamusjoki tarjoaa kuitenkin kulkijoilleen myös vaihtoehtoisia genrejä. Mutta ei sen tarvitse helppoa ollakaan. Korkeat kalliot, kiviset solisevat uomat ja paikoin ryteikköinen metsikkö, tiheäkasvustolliset rantatörmät; ei kalastus aina sellaisissa olosuhteissa helppoa ole
Oli jopa jättiputkea, jonka kanssa ei huvittanut tehdä lähempää tuttavuutta. Kalastuksen on tapahduttava väkäsettömillä koukuilla (enintään 1 kolmihaara). Kalastajakiintiö: enintään 3 kalastajaa kerrallaan. Siis piilopaikkoja eväkkäille vaikka millä mitalla. Eikä näkynyt maaston avaruutta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 51. Silamukselle ei istuteta kirjolohta tai pyyntikokoista taimenta. Silamusjoen lupaehdot ?. ?. ?. Kuumat ja kuivat kesät ovat tehneet osaltaan tuhojansa. Lailliseen jalosukuiseen et siis vahingossakaan törmää. Pohjatärppejä täältä tuli jokunen, mutta ei muuta. Ja luonto kiittää. Itse asiassa koko päivän aikana en ollut vielä saanut tärpin tärppiä. Kalastus on sallittua vain 1.5.–31.8. ?. Täällä oli pitkälle veden ylle kaartuvia puunoksia ja rantakasvustoa sekä lukuisia herkullisen näköisiä kiventaustoja. Pari vuosikymmentä sitten kävelemiäni polkuja ei viimeksi enää ollut olemassa. Satunnaisia matonpesijöitä olen joskus morjestanut asiaan pyhitetyllä pesupaikalla, jonka tietämistä pääsee muuten ylittämään joen siltaa pitkin. Edelliskerrasta niillä kohdin jokea oli niin kauan, ettei maisema näyttänyt tutulta. Ei vaikka önniäisiä pörräsi vedenpinnalla välillä runsaastikin. Kalastus lopetetaan, jos veden lämpö ylittää +20 astetta. Ei jaloja kaloja, ei juonikkaita haukia, eikä parin kilon säyneitä. Välillä uoma on ollut hälyttävän kuivana ja erityisesti taimenet henkitoreissaan, elleivät kuolleita. ?. Silamusjoki on muuten Hiitolanjoen sivujoki. Ei tällainen herkkä pikkupuro kestäisi kalastajamassoja tai minkäänlaisia papitustalkoita. YHTAIKAA UUTUUDEN VIEHÄTYSTÄ JA NOSTALGIAA Ryteikön läpi tetsaaminen oli ainakin viime käynnillä jokseenkin haastavaa, mutta pienen vaivannäön jälkeen pääsin rantatörmälle vapa ehjänä. Toivottavasti mahdollinen elpyminen ei kuitenkaan koskaan tyssää kalastajaryntäykseen. Oli kyltti merkiksi kohdasta, jossa muistaakseni kerran sijaitsi melko avaraan maastoon rakennettu nuotiopaikka. Syystä Silamuksella vallitsi vuosikausia kalastuskielto. METSITTYNEET MAISEMAT Uudelleen avaamisen jälkeen olen käynyt paikalla kolmesti. Pienimuotoinen joki on kuitenkin aina ollut altis muuttuville olosuhteille. Kun ihmiset pysyttelevät poissa, pysyttelevät yleensä roskatkin. Uskoakseni kalalle ei kuitenkaan ole ollut tunkua. Alavirrasta löytyi jälleen maisemaa, jossa muistin käyneeni. Silamusjoki on purokalastuksen ja koskemattoman luonnon (siinä määrin kuin se näinä aikoina on mahdollista) ystävän rauhoittumispaikka, jonne ei kuulukaan lähteä kalankiilto silmissä tai ahvenfileen maku valmiiksi suussa. ?. Säännöt VANHA tuttu ottipaikka tarjosi nyt ei-oota. Oli umpeen kasvanutta ryteikköä ja tiettömiä teitä. Edes tuikkeja ei näkynyt. Se on kuitenkin erinomainen asia. Etsivä löytää joen kyllä. Säyneitä, ahvenia, haukia, joskus pieniä taimeniakin. Kalastuksen päätyttyä ilmoitetaan saaliit sekä muut mahdollisesti huomionarvoiset tapahtumat yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen. Myönnettäköön, että sama ilmiö taisi toistua myös edellisellä käyntikerralla. Lupien maksutiedot löydät internetistä. Saaliiksi tulleet lohet ja taimenet täytyy ilmoittaa vapaamuotoisella saalislomakkeella sähköpostiosoitteeseen: silamusjoki@gmail.com. välisenä aikana. Ehkä sinäkin haluat kokea Silamusjoen tunnelman. Oli jälleen könyttävä läpi melkoisen puskan ja oksiston. Kaikki taimenet ja lohet on vapautettava välittömästi ja vahingoittumattomina takaisin veteen. Luvanostajan tulee huolehtia seurannasta ja informoida tarpeen vaatiessa luvanmyyntiä. Ja sitä edellisellä. paikalle niin tulva-aikaan kuin vähävetisyydenkin vallitessa. Muistaakseni väsyttelin sitä innosta väristen taimenena. Siinä oli siis tavallaan yhtaikaa uutuuden viehätystä ja nostalgian romantiikkaa. Ruokakaloja kannattaa etsiä muualta. Muistin suuren kiven, jonka taakse syntyneestä peilistä hauki ponkaisi vieheeseeni. Kuvittelisi, että myös jalompi kala saattaisi viihtyä tässä hiukan syvemmässä kohdassa, jonne virta syytää ehtimiseen ötökkää. Koskaan en ole törmännyt kanssakalastajiin, enkä muihinkaan eräjormiin tai -jenneihin. Siksi on toivottavaa, että tämän mainion pikkupuron lupaehdot pysyvät tiukkoina Hiitolanjoen vapautumisen jälkeenkin. Mutta missään ei myöskään näkynyt siimasotkuja, sähköjohdoissa killuvia Helmi-Räsäsiä tai nuotiopaikalle unohdettuja, tyhjiä makkarapaketteja ja oluttölkkejä. Täällä joen yli kaatuneet puut, erittäin matala vesi ja sakea kivikko tekivät kalastuksesta vaikeaa, mutta kävinpä ainakin kopaisemassa. Muistaakseni kalakaverini Kalju oli yhyttänyt näiltä main useampiakin pikkutaneja ja ihan pulskiakin säyneitä joskus buurisotien aikaan. Tällöin haasteellinen kalastus on paikoitellen tuntunut suorastaan mahdottomalta. Eikä kalojenkaan tarvitse nakertaa tupakannatsoja. EI KALASTAJAMASSOJA, EIKÄ PAPITUSTALKOITA Aikoinaan Silamusjoella sai useimmiten saalista. TUTTUJA PAIKKOJA KOPAISEMASSA Jossain vaiheessa yhytin kohdan, josta joskus 2000-luvun alkuhämärissä (saattoi se olla 1900-luvun loppuakin) sain elämäni ensimmäisen jokihauen. Siellä eteeni avautui pitkät pätkät antoisan näköistä kalasteltavaa. On hyvinkin mahdollista, että tulevaisuudessa sieltä saattaa yhyttää vaikkapa Laatokan lohen. Myös haukia oli tullut jokunen suvantomaisesta osiosta. ?. Mutta ei. Silti kohta näytti vieraalta. Jos lupaehtoja olennaisesti rikotaan tai kalastuksen havaitaan aiheuttavan haittaa joen taimenkannalle, voidaan lupa peruuttaa. Kävin vielä ”Metsä Boardin sillan” alla spotilla, jolta kerran narrasin elämäni suurimman säyneen, yli kaksikiloisen komistuksen. Nuotiopaikkaa ei enää näkynyt. ?. RUOKAKALOJA MUUALTA Silamusjoen hienous ei kuitenkaan ole kalasaaliissa tai tapahtumissa. Jokainen kalastaja tarvitsisi oman, pikku rentoutumispaikkansa, jossa pääasia ei olisi saalis, vaan tunnelma. Aikani kalastin, sitten otin jatkaakseni matkaa. Ketään ei ollut kotona. Nykyään kalalle pääsee taas, mutta ehdot ovat varsin tiukat
Kalastan mieluiten matalissa koskissa, joissa kalan koko on tyypillisesti 25-40 senttiä. Levä Koukku: pitkävartinen nro 12 Painotus: lyjiylankaa rungon alle 5-10 kierrosta Pyrstö: vihreää marabouta Runko: vihreästä marabousta dupattu pöyheä runko ?. Musta liitsi Koukku: pitkävartinen nro 12 Kuula: oranssi muovihelmi Painotus: lyjiylankaa rungon alle 5-10 kierrosta Pyrstö: mustaa marabouta Runko: mustasta marabousta dupattu pöyheä runko Sameiden jokien kala tarjoaa yllätyksiä kokeneellekin T urpa on Etelä-Suomen sameiden jokien asukki, joka voi kasvaa useamman kilon painoiseksi. . TURPAPERHOJA OMASTA RASIASTANI Esittelen nyt turpaperhoja suoraan omasta perhorasiastani. 52 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Itse kalastan turpaa Paimionjoessa, josta oma perhokalastukseni on lähtenyt käyntiin. Siinä on useampi hyvä syy, miksi turvan kalastusta kannattaa kokeilla. Lisäksi turpakoskilla saa kalastaa lähes aina täysin omassa rauhassa luonnonkalaa ja kalastusluvaksi riittää pääsääntöisesti pelkkä kalastonhoitomaksu. Turpa on mielenkiintoinen kohdekala, joka tarjoaa yllätyksiä vielä kokeneellekin kalastajalle. Mielenkiinnon herättäjäksi mainittakoon, että olen käyttänyt näistä useampaa mallia turpakisoissa, joista minulla on kahdeksasta kisasta saldona kaksi voittoa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. perhonurkka TE KS TI J A KU V A T K A I KA L LI O On useita hyviä syitä KALASTAA TURPAA ?. Välillä sen kalastus on helppoa, mutta vastaan tulee myös päiviä, jolloin kalat käyvät vain katsomassa perhoa tai tuttu koski vaikuttaa täysin kuolleelta. Erikoista on myös, miten hyvää pinturikalastusta turpa joskus tarjoaa savisameasta vedestä huolimatta. Useasti olen hämmästellyt, kun turpa hakee kaakaota muistuttavan veden pinnalta pienenkin pintaperhon
K uv a: M ar ia Tu om in en . . . VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 53. Heinäsirkka Koukku: pitkävartinen nro 10 Pyrstö: peurankarvaa Jalat: 2 paria kumilankaa. Sininen Koukku: pitkävartinen nro 14 Kuula: 3,0 mm kultainen wolframikuula Pyrstö ja selkä: vaaleansinistä marabouta Runko: valkoinen microchenille Häkilä: sininen kukko ?. Pään kohdalla foami voi olla kaksinkertaisena. Selkä: Ruskeaa foamia muotoon leikattuna. Minilevä Koukku: pitkävartinen nro 16 Kuula: 2,5 mm kultainen wolframikuula Pyrstö: oliivinvihreää marabouta Runko: oliivinvihreästä marabousta dupattu pöyheä runko ?. Vesiperhonen Koukku: pitkävartinen nro 12 Runko: tummaa pinturiduppinkia Siipi: peurankarvaa Pää ja jalat: dupattua vihertävää peurankarvan tyveä ?. Taaemmassa jalkaparissa solmu molemmissa jaloissa. ?.
päivänä vuonna 1939 kirjoitus valokuvan kera, että Paraisilla koukulla saatu komea haukisaalis oli täyttä totta. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Kalavalhe valokuvattuna, lukija kaiketi arvelee. Nykyaikaisilla kuvankäsittelyohjelmilla voi kuvia muokata yllättävän helposti niin, etteivät edes ammattilaiset osaa sanoa, onko kuva muokattu vai ei. Jos kuva vähääkään ärsyttää tavalla tai toisella, niin sen hyväntahtoinen julkaisu voi muuttua salamannopeasti painajaiseksi. Ja kuvia julkaistessa on hyvä muistaa, että nykyajan sosiaalinen media on armoton tuomari. Kaloista yksi – ilmeisesti kaikkein suurin – puuttuu kuvasta. Päiväsaaliin kokonaispaino oli noin 28 kiloa. Mutta kamera kertoo kuitenkin tosia asioita ja osoittaa, että Paraisten vesillä liikkuu yhäkin suuria haukia. Ainakaan 1900-luvun alkupuoliskolla ei kuvia liiemmin muokattu, eikä saaliskuvista pahoitettu mieliä. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa on vanha sanonta, mutta nykyaikana kuviinkaan ei aina ole uskominen. – Kuvassamme turkulaiset sunnuntaikalastajat upeine saaliineen, minkä he ovat koukuilla pyytäneet. Se oli vain kerran katsonut avannosta, mutta sitten nähtyään jään reunalla ponnistelevien pyyntimiesten järkyttyneet ilmeet, hienotunteisesti kääntynyt takaisin ja jäänyt sille tielleen. Turhan suurien saaliiden kuvia ei pidä julkaista ainakaan yleiseen jakoon, siitä saa helposti vain lokaa niskaansa ja pahan mielen. Kuvasta on voinut päätellä omin silmin, minkälainen saalis siinä on saatuna. 54 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalavalhe valokuvattuna S aaliskuvat ovat kautta aikojen olleet mielenkiintoista katsottavaa. Uusi Aura -lehdessä oli maaliskuun 1. Pikemminkin lehtien lukijoita kiinnosti nähdä kuva, ettei suursaaliista kirjoitettu teksti olisi valhetta. Myös puntarin on oltava luotettava, esimerkiksi tarkistettu kaupan vaaka. Ennätyssuurista kaloista tarvitaan vielä kuvien lisäksi punnituksessa mukana olleiden todistukset. Kaloista kookkain painoi 8,5 kiloa ja mittaa sillä oli vähäsen toista metriä
Kala nousi pohjaonkimalla ja syöttinä Jukalla oli matoja. Kalan sai Markus Mannela verkolla Ala-Kilpisjärvestä. Tomi Valkamaa puolestaan paransi sorvan ennätyslukemia Ahvenanmaalla. Uusia ennätyslukemia päästiin kirjaamaan tilastoihin sekä syksyn, että kevään kokouksissa. Petteri ja Aulis Kiiskelän nuottaan jäi Muonion Utkujärvessä 0,198 kilon painoinen seipi, joka oli uusi pyyntitavan ennätys pyydysten osalta. Suurin osa kokouksissa käsitellyistä kaloista oli ilmoitettu SVK:n kalarekisterin kautta, josta suuri kiitos kaikille kaloja rekisteriin ilmoittaneille. PIIKKISIMPPU, SEIPI, SORVA JA NIERIÄ UUSIIN ENNÄTYSLUKEMIIN Syyskuussa pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin kolme uutta Suomen ennätystä. Juha Salonen oli puolestaan saanut ongella 0,335 kiloa painaneen piikkimonnin. Kalan saivat Jouni Kervinen ja Lauri Happo verkolla Suomenlahdesta. S uomen ennätyskalalautakunta kokoontui 21.9.2021 ja 8.2.2022. Lari Turunen oli saanut virvelillä 7,22 kiloa painaneen, todella komean lahnan. Jukka Kotola onki Kymijoesta uuden Suomen ennätysseipin, joka painoi 0,21 kiloa. Koronaepidemian jatkuessa jouduttiin kokoukset edelleen järjestämään osin etäyhteyksin. Tämän vuoden helmikuussa pidetyssä kokouksessa saatiin yksi uusi Suomen ennätys, joka oli 7,04 kiloa painanut ja 89 senttiä pitkä nieriä. TEKSTI JA KUVA JUHA OJAHARJU VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 55. ENNÄTYSKALAuutisia JUKKA Kotola sai 0,21 kiloa painaneen Suomen ennätysseipin Kymijoelta. Pyyntitavan ennätyksiksi kirjattiin vapavälineiden osalta niin ikään kolme kalaa. Uusi piikkisimppuennätys kirjataan nyt lukemilla 16,0 senttiä. Lisäksi allekirjoittaneen pohjaonkeen nappasi 0,58 kilon painoinen vimpa. Tomin saamalla ennätyssorvalla oli painoa 1,244 kiloa
Suurkalojen kalastaminen on nykyään hyvin suosittua. Live-kaikuluotainten yleistyminen on mitä ilmeisimmin lisännyt suurkalakuhien saantia ja se näkyy kuhailmoitusten määrässä. Vuoden 2021 aikana vastaanotimme huikeat 447 hyväksyttyä suurkalailmoitusta, joka tarkoittaa yli sadan ilmoituksen kasvua edellisvuoteen. Pääosa ilmoitetuista kaloista on jo monena vuonna saatu vapavälinein, niin myös vuonna 2021. Muita suurkaloja ilmoitettiin seuraavasti: säyne 32 kpl, sorva 31 kpl, suutari 25 kpl, ruutana 24 kpl, toutain 16 kpl, turpa ja piikkimonni 15 kpl, harjus ja kuore 14 kpl, särki 13 kpl, vimpa 12 kpl, karppi ja pasuri 9 kpl, meritaimen, merilohi ja seipi 8 kpl, lahna 5 kpl, sulkava 4 kpl, kirjolohi, made ja mustatäplätokko 3 kpl, järvitaimen 2 kpl, ankerias, härkäsimppu, järvilohi, siika ja silakka 1 kpl. Haukien määrä kasvoi hieman, nyt niitä ilmoitettiin 50 kappaletELINA Rantanen vastasi vuoden suurimmasta särjestä. Jokaisesta suurkalasta saa yhden pisteen, eli yhdestä lajista pystyy saamaan kokoon maksimissaan kolme pistettä. SUOSITUIMMAT LAJIT Ahven oli ilmoitusten määrissä mitattuna edelleen suosituin laji. Kala nousi pilkkimällä. Kun perinteinen suurkalakilpailu nyt poistuu, nostamme entistä enemmän esille Vuoden Suurkalastaja -kilpailua. Listalle päästäkseen tulee olla jäsenenä jossain SVK:n alaisessa seurassa tai suoraan SVK:ssa ja kalat tulee ilmoittaa nettisivuille kirjautuneena. SUURKALAVUOSI 2021 KILPAILUT TEKSTI JUHA OJAHARJU Suurkaloja voi ilmoittaa osoitteessa: vapaa-ajankalastaja.fi/kalailmoitus/ Ilmoitetut suurkalat löytyvät kalarekisteristä: vapaa-ajankalastaja.fi/kalarekisteri/ J älleen on yksi suurkalavuosi takana ja on aika tarkastella viime vuoden suurimpia kaloja. Tulokseen lasketaan kolme suurkalaa per laji kalastajaa kohden. Niitä ilmoitettiin yhteensä 70 kappaletta. Vuoden Suurkalastaja Vuoden Suurkalastaja on jälleen kuopiolainen Mauri Jylkkä. SVK suosittelee, että vieraslajeihin kuuluvia suurkaloja – hopearuutana, kirjolohi, mustatäplätokko, piikkimonni ja puronieriä – ei vapauteta. Ilmoitetuista 447 suurkalasta 290 oli vapautettu pyynnin jälkeen takaisin kasvamaan. 56 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suurkalarekisteröinti kuitenkin jatkuu. Nuorten sarjassa voiton vei jälleen Vili Lillman. Kuhan suosio on kovassa kasvussa; suurkalarajan ylittäviä kuhia ilmoitettiin vuonna 2021 yhteensä 49, eli lähes yhtä paljon kuin haukia. Painoa särjellä oli 0,745 kg ja pituutta 37,2 cm. Jaetulle kakkossijalle tulivat kuudella pisteellä Lakeuden Urheilukalastajia edustava Jukka Kotola ja Team Sensas Finlandia edustava Henri Lillman. Ilahduttavasti useita Onki24-kilpailun lajeja ilmoitettiin selvästi aikaisempaa enemmän. Mauri keräsi vuoden aikana suurkaloillaan 9 pistettä. ta. Kuten jo lehden edellisessä numerossa kerroimme, ei suurkalakilpailua jatkossa enää järjestetä. Myös suurkalarekisteröintien Hall of Fame sekä Vuoden Suurkalastaja -listausten ylläpito jatkuu ja niitä tulemme jatkossa kehittämään. Vuoden Suurkalastajan arvonimi menee vuosittain sille henkilölle, joka on vuoden aikana ilmoittanut eniten vapavälinein saamiaan suurkaloja
Kirjolohi 4,500 Turkka Keravuori Heittokalastus, jigi Eckerö 9.10. Turpa 3,200 Petteri Mattila Perhokalastus Pori 19.6. Sulkava 0,645 Juuso Triipponen Teleskooppionki Huittinen 19.6. Säyne 3,100 Pietari Päivänen Perhokalastus, iso putkiperho Lapväärtinjoki 7.5. Säyne 2,780 Eerik Rusava Tuulastus Eurajoki 27.9. Kuore 0,150 Elmeri Pieniniemi Verkko Oulu 5.1. Seipi 0,212 Jukka Kotola Pohjaonki, mato Kotka 13.5. Piikkimonni 0,335 Juha Salonen Onginta, mato Loppi 31.7. Toutain 6,700 Seppo Kovanen Vetouistelu Jämsä 8.8. Harjus 1,900 Elias Jupala Perhokalastus, Coddard caddis Rommaeno 22.7. Kuore 0,150 Jarmo Koskinen Verkko Kokkola 28.3. Lahna 3,596 Joona Seppänen Verkko Oulujärven vesistö 21.5. Kuha 7,250 Onni Eriksson Verkko Hartola 15.5. Ankerias 3,000 Teemu Suihkonen Katiska Kirkkonummi 18.5. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 57. Mustatäplätokko 0,151 Niko Nuutinen Pilkintä, mato Porvoo 12.9. Järvitaimen 8,535 Kalevi Rantala Verkko Asikkala 17.3. Pasuri 0,420 Jouni Söderholm Katiska Joki 18.9. Silakka 0,380 Petri Hyytiäinen Silakkalitka Helsinki 20.4. Meritaimen 9,700 Antti Särkijärvi Heittokalastus,Lurker baits Rauma 30.5. Järvilohi 6,430 Juho Veijonen Vetouistelu, raksi Mäntyharju 13.11. Ruutana 1,810 Simo Rantanen Pohjaonki, method feeder Tampere 23.6. Made 5,100 Teemu Pinola Mademorri Uljuan allas 8.2. Vimpa 0,581 Juha Ojaharju Pohjaonki, mato Kotka 13.5. Vuoden 2021 suurimmat kalat VAPAVÄLINEIN LAJI KG PYYTÄJÄ VÄLINE PAIKKA AIKA Ahven 2,250 Pekka Valtonen Pilkintä Kesälahti 7.4. Mustatäplätokko 0,178 Kimmo Isokoski Katiska Helsinki 18.5. Särki 0,504 Kalervo Tolppanen Verkko Helsinki 9.2. Seipi 0,156 Timo Riihijärvi Verkko Raahe 6.12. Pasuri 0,742 Markus Sällinen Onki, teleskooppi, mato Perhonjoki 6.6. Suutari 2,720 Jouko Kumpunen Verkko Säkylä 16.12. Sorva 1,300 Tomi Valkamaa Kelaonginta, jigin palat + maissia Ahvenanmaa 31.10. Hauki 15,600 Jani Ahonen Verkko Rautavaara 23.1. Merilohi 16,500 Santeri Seulanto Vetouistelu, Ruotsi-pelti Ahvenanmaa 22.5. Kuore 0,140 Teemu Pitkänen Pilkintä, pystypilkki Pori 28.12. Meritaimen 6,010 Jarmo Koskinen Verkko Kokkola 18.6. Made 5,560 Tuomas Tyynelä Katiska Jurva 6.2. Härkäsimppu 0,432 Timo Riihijärvi Verkko Raahe 28.12. Suutari 2,897 Mauri Jylkkä Kelaonginta Kuopio 13.6. Karppi 18,600 Olavi Kujanen Onki, pohjaonki Järvi 18.6. Sorva 0,621 Olli Lahtinen Katiska Luumäki 16.10. Vimpa 0,400 Kalervi Tolppanen Lippo Helsinki 26.10. Siika 3,150 Juuso Piiroinen Tuulastus Kontiolahti 28.8. Järvitaimen 5,300 Henri Husso Heittokalastus, Räsänen helmi Kajaani 28.5. Kuha 15,300 Hannu Vesaranta Heittokalastus, Westin Bullteez Järvi 4.5. Särki 0,745 Elina Rantanen Pilkintä, kärpäsentoukka Padasjoki 5.12. Lahna 7,220 Lari Turunen Heittokalastus, JAK-lusikka Pieksamäki 25.6. Hauki 17,200 Olli Pirttimäki Vertikaalijigaus Järvi 9.10. Vuoden 2021 suurimmat kalat, MUUT VÄLINEET LAJI KG PYYTÄJÄ VÄLINE PAIKKA AIKA Ahven 1,898 Tenho Tuomivaara Verkko 70 mm Posio 3.4. Ruutana 1,800 Jonas Kivikoski Verkko Taivassalo 8.6
OLLI Pirttimäki sai ja vapautti tämän 17,200 kg painaneen hauen. Vapautussarja Vapautussarja voittajat RYHMÄ PYYTÄJÄ LAJI PAINO KG/PITUUS CM % RAJASTA A Hannu Vesaranta Kuha 15,300 306 B Elias Juppala Harjus 58 cm 116 C Tomi Valkamaa Sorva 1,300 260 Vapautussarja palkitut PALKITSIJA PYYTÄJÄ LAJI PAINO KG / PITUUS CM % RAJASTA Ruoto Antti Särkijärvi Meritaimen 86 cm 114 Vision Elias Juppala Harjus 58 cm 116 Vision Timo Rantanen Merilohi 111 cm 100,9 CWC Olli Pirttimäki Hauki 17,200 172 Silli Lures Hannu Vesaranta Ahven 1,845 184,5 Gofish.fi Aku-Valter Rantala Lahna 4,000 160 Gofish.fi Jere Kainulainen Särki 0,700 140 Gofish.fi Pietari Päivänen Säyne 3,100 182,3 Gofish.fi Juuso Triipponen Yhdeksän C-ryhmän suurkalalajia vuoden aikana. 58 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suurkalakilpailu 2021 voittajat TÄMÄ meritaimen puraisi Antti Särkijärven tarjoilemaan Lurker Baits -vieheeseen. Kalastusmuotona oli vertikaalijigaus. Vapavälineet RYHMÄ PYYTÄJÄ LAJI PAINO KG % RAJASTA A Hannu Vesaranta Kuha 15,300 306 B Antti Särkijärvi Meritaimen 9,700 194 C Lari Turunen Lahna 7,220 288,8 D Juha Salonen Piikkimonni 0,335 167,5 Muut välineet RYHMÄ PYYTÄJÄ LAJI PAINO KG % RAJASTA A Teemu Suihkonen Ankerias 3,000 200 B Kalevi Rantala Järvitaimen 8,535 170,7 C Jouko Kumpunen Suutari 2,720 181,3 D* Elmeri Pieniniemi Kuore 0,150 150 * D-ryhmässä oli tasatulos, voittaja on arvottu. Antti oli vapauttanut kalan takaisin. Taimenella oli painoa komeat 9,700 kg
Lue lisää suurkaloista Vapaa-ajan Kalastaja -lehden nettisivuilla julkaistaan säännöllisesti Ismo Malinin tekemiä suurkalojen saajien haastatteluja. Jani Laitinen, Espoo, 14 lajia, (ahven, hauki, harjus, karppi, kuha, lahna. Kalalla oli painoa komeat 1,300 kg ja pyyntimuotona kelaonginta. Juha Ojaharju, Kuortane, 15 lajia (ahven, hauki, karppi, kuha, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, suutari, särki, säyne, turpa ja vimpa) 1. Sorva pääsi kuvauksen ja punnituksen jälkeen takaisin kasvamaan. Pentti Rantala on yhä listan kärjessä 15 lajilla, mutta jakaa tällä hetkellä kärkipaikan Pauli Varsilan sekä Juha Ojaharjun kesken. HANNU Vesaranta ja suurin Suomesta saatu kuha. Painoa kuhalla oli huikeat 15,300 kg ja pituutta 103 cm. Myös 10 lajia tai enemmän saaneiden lista on kasvanut selvästi. Kala otti täsmäheitettyyn 18 cm Westin Bullteez -vieheeseen, väreissä Cola Perch. Henri Lillman, Siltakylä 10, lajia (hopearuutana, lahna, pasuri, piikkimonni, seipi, sorva, sulkava, suutari, turpa ja vimpa) 5. Pauli Varsila, Espoo, 15 lajia (ankerias, hauki, harjus, karppi, kuha, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, sorva, suutari, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 1. Olavi Kujanen, Helsinki, 11 lajia, (harjus, hauki, karppi, kuha, piikkimonni, ruutana, suutari, särki, säyne, toutain ja vimpa) 4. Jukka Kotola, Kuortane, 10 lajia (ahven, hauki, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, säyne ja turpa) TOMI Valkamaa paransi ensin kesällä sorvan SE-lukuja ja onki vielä syksyllä sitäkin isomman sorvayksilön. Tämäkin kuha palasi takaisin elementtiinsä. Teo Rohkimainen, Espoo, 12 lajia (ahven, harjus, hauki, karppi, kuha, piikkimonni, puronieriä, ruutana, suutari, toutain ja turpa) 3. Pentti Rantala, Helsinki, 15 lajia (ahven, hauki, härkäsimppu, kuha, kuore, made, meritaimen, pasuri, siika, silakka, sorva, suutari, särki, säyne ja vimpa) 2. Markus Sällinen, Kokkola, 12 lajia (ahven, hauki, kuha, pasuri, ruutana, seipi, sorva, suutari, särki, säyne, turpa ja vimpa) 3. Jani Laitinen ja Jarno Laihinen ovat aivan kannoilla 14 lajilla. Jarno Laihinen, Raisio, 14 lajia (harjus, hauki, kuha, pasuri, piikkimonni, ruutana, salakka, sorva, suutari, sulkava, särki, säyne, turpa ja vimpa) 3. Erityisen maininnan arvoinen on Juuso Triipponen, joka suurkalojen kalastamisesta innostuttuaan teki koko vuoden kovaa nousua ja on nyt saanut kasaan jo 11 lajia. Haastatteluista voit lukea suurkalojen tarinat ja taustat ja tutustua hieman tarkemmin kuhunkin suurkalan kalastajaan. Kaikki haastattelut löytyvät osoitteesta: vapaa-ajankalastajalehti.fi/kategoria/suurkalat/ Hall of Fame Suurkalailmoitusten kasvu on venyttänyt entisestään Hall of Fame -listaa. Oskari Kujanen, Espoo, 12 lajia (ahven, harjus, hauki, karppi, kuha, lahna, piikkimonni, ruutana, sorva, suutari, säyne ja vimpa) 4. Hall of Fame TOP 5 eli vähintään kymmenen eri lajin suurkalaa saaneet (18.2.2022) 1. Timi Laitinen, Tuusula, 11 lajia (harjus, karppi, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, särki, turpa ja vimpa) 5. Juuso Triipponen, Turku, 11 lajia (pasuri, piikkimonni, ruutana, salakka, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, turpa ja vimpa) 4. mustatäplätokko, piikkimonni ruutana, seipi, sorva, suutari, säyne ja vimpa) 2. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 59. Kari Harjunpää, Vaasa, 12 lajia (ahven, hauki, lahna, meritaimen, pasuri, ruutana, seipi, sorva, suutari, särki, säyne ja turpa) 3. Juuso on jaetulla sijalla neljä. Jani Hakkarainen, Raisio, 12 lajia (harjus, hauki, hopearuutana, kuha, pasuri, ruutana, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain ja turpa) 3
Lihatiskin valikoimiin kuuluivat useat mitä mielikuvituksellisimmat paistovalmiit lihapuolivalmisteet. Lohifileerullia näkee nykyisin ruokakauppojen parhaiden kalatiskien valikoimissa etenkin viikonloppuisin, joten ne ovat edelleen suosiossa. KUHATÄYTTEISET lohifileerullat maistuvat kuoriperunoiden kera. Tämänkin vastoinkäymisen opin välttämään, kun kävin jo päivää aikaisemmin myymälän takahuoneessa valmistamassa fileerullat ja käärimässä ne tiukalle toisiaan vasten lihapaljuihin. Muistan kuhatäytteisten lohifileerullien valmistuksen olleen varsinainen savotta, sillä ne hajosivat helposti tiukasti kääritystä fileestä irti leikatessa. Arkipäiväisten paneerattujen lihaleikkeiden lisäksi etenkin viikonloppuisin valmistettiin useita muun muassa erilaisilla juustoilla ja vihanneksilla täytettyjä pannuvalmiita lihakääryleitä, joista Tapsa varmasti haki mallia myöhemmin kehittämilleen lohirullille. 60 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tapsa valmisti lohifileerullia erilaisilla täytteillä jo Kotikonnun kalatiskille, mutta varsinaisen kärkituotteensa eli kuhatäytteiset lohifileerullat hän kehitti myöhemmin juuri konsulenttipäiviään varten myytäväksi. Yön aikana kalafileisiin lisätyt mausteet ja suola kiinteyttivät fileepaketit sen verran hyvin, että niistä pystyi leikkaamaan seuraavana aamuna ohuita 15–20 millin paksuisia paistovalmiita rullia. Lisäksi puisilla cocktailtikuilla pystyi helpottamaan lohirullien kiinnipysymistä. TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O Tapsan tapaan KALAHERKUT Täytetyt lohifileerullat sopivat viikonloppuun ja juhlaan H elsingin Kontulassa sijaitsevassa K-market Kotikonnussa oli 1980-luvulla kalaoston lisäksi myös erittäin hyvä lihaosasto. KUVIEN lohikalana käytettiin tällä kertaa taimenta
Poista lohifileen mahaliepeestä ja selkäpuolelta mahdolliset rustopalat sekä rasva. Lisää yrttisuolaa, yrttipippuria sekä tillisilppua myös päällimmäisen kerroksen päälle. Rullaa kalafileelevyt kääretortun tapaan mahdollisimman tiukaksi nyytiksi. Tikuta rullat cocktailtikuilla kiinni sitä mukaa, kun leikkaat niitä irti, sillä ne aukeavat muuten varsin helposti. Valele rullia kermalla muutaman kerran kypsymisen aikana. Vaihtoehtoisesti voit leikata sinihomejuustosta lohifileen levyisen noin 1 cm paksuisen tangon rullien keskustaksi lohifileen niskapuolelle, jonka ympärille kalafileet rullataan. Nypi lohifileen lihasruodot pinseteillä mahdollisimman tarkasti, jotta ne eivät haittaisi fileen halkaisemista pituussunnassa. Ruokajuomaksi suositellaan poikkeuksellisesti melko vahvasti maustetun kalan kanssa pehmeää punaviiniä, olutta tai raikasta vettä. Poista lohifileen nahka pyrstöstä päin alkaen, mutta varo ettet työnnä veistä läpi ohuesta fileelevystä. Paina kuhafileiden väliin halutessasi myös lohifileen ohut selkäpala ja painele kaikki kalafileet tiukasti toisiaan vasten. Leikkaa nahattomasta kuhafileestä lihasruodot veitsellä viiltämällä ruotorivin molemmin puolin. Kun kiekkojen molemmat puolet ovat ruskistuneet kauniinruskeiksi (älä polta rullia, paista enintään noin 2 min/ puoli), lisää kiekkojen päälle kokonaisia rosépippureita, loraus madeiraa ja lopuksi reilu loraus kermaa siten, että se ulottuu lähes kiekkojen puoliväliin asti. Lisää halutessasi suolaa kastikkeeseen. Varsin tuhtia annosta keventävät mukavasti kauden kotimaisista vihanneksista rakennettu salaatti sekä maustetai suolakurkkuviipaleet, jotka antavat annokseen mukavaa kirpeyttä. Peitä maustekerros ohuella tillisilpulla ja kevyesti juustoraasteella, joka sitoo kalafileet yhteen paistamisen aikana. Leikkaa myös kuhafilee kahdeksi ohuemmaksi levyksi lohifileen tapaan. Pienennä keittolevyn lämpöä ja keitä kermaa kasaan 5-10 minuutin ajan. Levitä lohifileelevy puhtaalle käsittelyalustalle leveä pääpuoli itseesi päin nahkapuoli alustaa vasten. Pidä samalla huolta, ettei täyte pääse pursuamaan ulos paketin sivuilta. Paista kuhatäytteiset lohifileerullat reippaalla lämmöllä paistinpannulla molemmin puolin voissa. K U HA T ÄY TT EI SE T LO HI F I LE E RU LL AT Tapsa n tapa an (ainekset 5 ruokailijalle) 1 punalihainen nahallinen lohikalafilee (lohi, taimen, kirjolohi tai nieriä) paino 800-1000 g 1 nahaton kuhafilee, paino noin 400 g 4-6 rkl hienoksi raastettua juustoa (sinileima-Emmental) tai noin 100 g sinihomejuustoa 4 tl yrttisuolaa (Herbamare) 4 tl yrttipippuri-mausteseosta (Santa Maria) 4 rkl tuoretta tillisilppua pitkiä cocktailtikkuja voita ja/tai ruokaöljyä rullien paistamiseen Kastike: 2 dl kuohukermaa 4 cl madeiraa tai sherryä 2 rkl kokonaisia rosépippureita suolaa FILEISTÄ muodostetaan tasaiset, päällekkäiset levyt. Reunimmaiset rullat kannattaa leikata muita rullia paksummiksi, jotta niitä voi leikkaamisen jälkeen kasata helpommin kokoon cocktailtikkujen avulla. Leikkaa terävällä veitsellä fileerulla viideksi noin 2 cm levyiseksi rullaksi. Kääri kalanyytti tiukasti alumiinifolioon ainakin 8 tunnin ajaksi, jotta rulla kiinteytyy ja kestää paremmin rulliksi leikkaamista. Sirottele kevyesti yrttisuolaa tasainen kerros levyn päälle (2-3 tl) ja lisää noin 3 tl yrttipippuri-mausteseosta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 61. Tarjoile kuhatäytteiset lohifileerullat höyryävien kuoriperunoiden kera tai basmatiriisipedin päälle lautasille asetettuina madeirarosépippurikermakastikkeeseen kätkettyinä uunituoreen patongin kanssa, jota on mukava dipata kastikkeeseen. KALA rullataan lohikalafileen paksummasta päästä alkaen. Leikkaa veitsellä lohifileen suuntaisesti selkäpuolen kapea ja paksu fileesuikale siten, että leikkuualustaa vasten oleva filee jää mahdollisimman tasapaksuksi joka puolelta. RULLASTA leikataan tasapaksuja viipaleita yksi ruokailijaa kohden. Asettele kuhafileelevyt lohifileen päälle leveämmät puolet niskaan päin mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi. Jos haluat, voit myöhemmin latoa selkäpalan alemman fileen päälle kuhafileen kanssa, mutta irtopala saattaa luiskahtaa ulos fileerullasta sitä kiinni käärittäessä
Tavoite oli, että Juskalle pakataan kuivamuonia, makuupussi ja telttapatja. Välipalana toimivat pähkinät, kuivahedelmät ja suklaa. Hyvillä säädöillä se saatiin napakasti selkään istumaan ja 40-litrainen kantamus oli sopiva myös kooltaan. Juskalla oli käytössään lainattu Jack Wolfskinin rinkka. 62 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Aloitimme kuivamuonien testaamisen ajoissa ennen matkaa, ja maistelun jälkeen löysimme juuri meille mieluisat. Minulle pakattaisiin kaikki loput, ja 65-litrainen Häglöfsin rinkkani laitettiin todellakin kulkemaan äärirajoilla. Lätyt, sushi ja taimenet reissun kohokohtina TÄMÄ harjus sai jatkaa matkaansa. Iltapalaksi oli varattu pussikeitto tai vastaava. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Pakkasimme mukaan myös nopeita välipaloja estämään pahamaineisen nälkäkiukun. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Aamupalana oli puuroa ja parina aamuna vaihtelun vuoksi mysliä. TEKSTI JARMO NIEMINEN KUVAT JUSKA NIEMINEN, JARMO NIEMINEN JA MARKUS PENTTILÄ ELÄMYSPUISTO FINNMARK ”Isi, voidaanko ensi vuonna olla viikko tunturissa?” ”Voidaan ja ollaan!” Ja näinhän se on. vapaa-ajankalastaja@ tai vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Lounaana ja päivällisenä syötiin retkimuonia. Herra saisi kantaa itse 10-vuotislahjakseen saadun virvelin. V iimevuotiseen kolmen päivän reissuun oli tulossa iso muutos ja tällä kertaa olisimme Juskan kanssa tunturissa viikon. Onnistuneen reissun päätteeksi alkaa kotimatkalla jo seuraavan suunnittelu... Se muutti asetelmaa valtavasti rinkkaa pakatessa. Varasimme joka päivälle aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Toki oli myös tarkoitus syödä paljon kalaa
Lisäksi pidin tärkeänä, että reissuun lähtee kaveri, jonka Juska tuntee hyvin. Vesi oli hiukan matalalla, mutta niin kuin oma isäni aikanaan, myös minä halusin Juskalle Pikefossenin näyttää. Olimme vihdoin erämaajärven rannalla. Haavissa komeili Juskan ennätysharri, mittaa kalalla oli 48 senttiä. paussi, ennen kuin rupesi liikaa puuduttamaan. Olimme tehneet varasuunnitelman Suomen puolelle, mutta nyt sitä ei tarvittaisi. Ja niinhän siinä kävi, että Teron pojat vetivät heti ensimmäisenä iltana ennätysharrit. He olivat heittäneet matkalla pari paikkaa ja pääsivät vihdoin yhdessä sovitulle järvelle. JUSKAN ensimmäinen taimen tunturista jäi vahvasti mieleen. 40-litrainen kantamus oli sopiva myös kooltaan. Kerrasta emme ajaneet yli rajojen, vaan jäimme Muonioon yöksi. Emme miettineet taukoja kävelyajan tai kilometrien mukaan, vaan sen perusteella kuinka koville Juskalla otti. kohti harjusvesiä – ihan hirveästi ei tarvinnut houkutella. Olimme jo kuukausia aiemmin Teron kanssa puhuneet, josko he lähtisivät pariksi yöksi mukaan tunturiin. Nyt puuttui enää se, että ne saataisiin oikeasti siiman päähän. Vaikka olimme matkalla erämaahan, joka itsessään on yhtä isoa nähtävyyttä, pysähdyimme kuitenkin katsomaan Pikefossenin putousta. Olin itse saanut molemmat koronarokotukset, joten suuntasimme Juskan kanssa kauppaan testin ajaksi. Rajaa oltiin jälleen sulkemassa koronarajoitusten takia, mutta se tapahtuisi vasta seuraavalla viikolla. Alkumatka oli vaikeaa maastoa ja hiki irtosi. Nyt ainakin tiesivät, mistä puhuin, ja saivat kokea, miltä tuntuu, kun hiukan isompi harri täräyttää kiinni. Ehkä pojat olivat tarinoihini uskoneet, ehkä eivät. Siinä eivät kädet tärisseet, kun Pena kaappasi purje-evän haaviin ja tuuletti Juskan kanssa. ISO NÄHTÄVYYS: ERÄMAA Olimme kävelleet puoli tuntia, kun pidimme ensimmäisen tauon. Leiri oli kasattu ja vatsat täynnä evästä. Alle puoli tuntia ja jatkoimme jo matkaa. Majoituksen meille tarjosi hyvä ystäväni Lammisen Tero, joka oli samaan aikaan perheineen reissussa. Onneksi meillä oli hyvin aikaa kävellä rauhassa ja nauttia luonnon kauneudesta. No, niinhän siinä kävi, että Tero sekä Luka (14), Akseli (11) ja Elmeri (9) lähtivät seuraavana päivänä perässämme mukaan VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 63. Juskalla oli useampi kala kiinni, mutta harmillisesti ne irtoilivat. Olemme Penan kanssa kulkeneet nuoresta pitäen yhdessä kalalla, mutta viime Norjan reissusta on vierähtänyt jo tovi. Siinä olikin Terolla kädet täynnä, kun leiriä kasatessa täytyi toppuutella kolmea heittelystä innostunutta poikaa, joita jo komea järvi vieressä houkutti. Hetki edellisestä tärpistä Pena oli päässyt takaisin vapansa luo ja väsytteli jo kalaa. Juskalla oli ollut pikkumiesflunssa, joten alkumatkasta kevensin entisestään rinkkaa, vaikka mies olikin jo kovassa iskussa. Kaiken lisäksi olin sairastanut ennen reissua miesflunssan, joka vielä vähän painoi jaloissa. Aina pidettiin NOKKA KOHTI NORJAA Vihdoin ajelimme Juskan kanssa taas kohti pohjoista, päämääränä Finnmark, Norja. Vasta ajaessa meille varmistui, että pääsisimme ylittämään Norjan rajan. Tuloksena myös komea 48-senttinen harri ja ennätyskala. Passien tarkastusten jälkeen hän ohjasi meidät Kautokeinoon, jossa Penan täytyi käydä pikatestissä. Pitkän ajomatkan aikana tuli jo totutusti väsyteltyä ennätyskalat useaan kertaan – niin vanhat kuin uudetkin. Toki tauot olivat itsellekin tervetulleita, olihan rinkastani muodostunut tornin muotoinen, painava rakennelma. Ei ollut väliä, kestäisikö siirtymä kolme vai kuusi tuntia, kunhan perille päästäisiin. Onhan se komea paikka jaloitella kesken ajomatkan, jota oli enää hiukan jäljellä. EI ILOTULITUSTA, MUTTA TASAISESTI KALAA Varsinaista ilotulitusta järvi ei alkuun tarjonnut, mutta kalaa tuli tasaisesti. Rinkat hetkeksi maahan ja maisemia katsellessa pari hörppyä vettä. Seuraava tärppi olikin sitten hiukan jykevämpi ja kala pysyi kiinni. PYSÄHDYS PIKEFOSSENIN PUTOUKSELLE Seuraavana aamuna rajalla meitä oli vastassa iloinen nuori rajatarkastaja. Tästä saisimme maistuvan iltapalan. Tero ja pojat olivat tulossa. Yksi aikuinen lisää toi myös turvallisuutta erämaahan. Taisin jopa luvata perheen kolmelle pojalle ennätysharjukset. Kertomani tarinat isoista harjuksista olivat totta. Matkaseuraksi saimme Markus “Pena” Penttilän, kaverini yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Rannassa heitellessämme kuului jo kaukaa tuulen mukana ilon kiljahduksia. HYVILLÄ säädöillä Juskan rinkka saatiin napakasti istumaan selkään. Syödessä olimme seuranneet harrien pintakäyntejä, ja nyt kun Beten lotot roikkuivat siiman päässä valmiina, oli aika siirtyä rantakiville. Reissun ensimmäiset jarrun pärinät saivat myös Penan vierestä liikkeeseen ja haavimieheksi Juskalle
Hymyn kasvoille saivat viimeistään Iltapalalätyt, joita Pena loihti. Parin päivän kalastelun jälkeen Teron porukka suuntasi kotimatkalle hymyssä suin. UUSILLE VESILLE Reissun puoliväli oli ohitettu ja oli aika vaihtaa maisemaa. Tuikkeja oli valtavasti. Vasta kun Pena tarjosi perhoa, meille selvisi mitä kaloja järvessä on. Valitsimme rasiasta pinturin, klinkin. Itselle siika oli positiivinen yllätys – olinhan automatkalla puhunut, että siika on vielä saamatta perholla. Tarkat heitot puron syvimpiin kohtiin sekä maltillinen kelaus toivat onnistumisia ja Juska sai ekat taimenensa tunturista. Se alkoi kiinnostaa meitä, ja tarkoituksena oli myös hiukan lyhentää vaellusta autolle. UUSIA LÖYTÖJÄ Keli pysyi kohtalaisen hyvänä ja välillä pystyi jopa auringossa köllöttelemään t-paidassa. Aluskasvillisuus ja alkava tuuli teki heittämisestä kalojen kohdalle haastavaa ja Juska vaihtoikin kovan harjoittelun jälkeen perhovavan virveliin. Matalarantainen järvi oli mielenkiintoinen kohde ja valitsimme hiukan syvemmän reunan aloituskohdaksi. Moni myös pääsi karkuun. Vaihdoimme Juskalle virveliin heittokohon ja perhon perään. Juska sai hienosti pinturin laskeutumaan paiskaamatta sitä. Pinnassa ei tapahtumia ollut, mutta 64 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perhohommia Olimme ennen matkaa Juskan kanssa sopineet, että tällä reissulla voin opettaa perhon heittoa. Kokeilussa oli monenlaista lippaa, lusikkaa ja vaappua. Juuri sellainen kuin Tero oli kuvaillut – taimenjärvi. Onhan sushi kaikkien kolmen herkkua. Lähdimme tutkimaan lähijärviä. Monesti siiat kävivät Juskan perhoa maistamassa, mutta koukku ei millään tahtonut tarttua. Alue oli rikkonainen ja vettä löytyi monesta paikkaa, joten valinnan varaa oli. Paikan vaihto ei ollut alustavissa suunnitelmissa, mutta Tero ja pojat olivat löytäneet potentiaalisen taimenjärven kotimatkallaan. Lättyjen merkitystä erämaassa ei voi vähätellä. Muutaman kilometrin kävelyn jälkeen saavuimme kohteeseen. Kalat eivät kuitenkaan tarttuneet tarjottuihin houkutuksiin. Kävelimme pari kilometriä pienen järven rantaan. Olimme varanneet sushiainekset mukaan ja ne olivat edelleen rinkan painona – onneksi Penan rinkan. Iltapalaksi valmistettiin taimenfileitä. SUSHIBUFFET ERÄMAASSA Luottavaisin mielin aloimme käydä järveä läpi. Suupielet olivat korvissa, vaikkeivät kalat perhoon napanneetkaan. Harjoittelupaikaksi valikoitui leiripaikan vierestä pieni puro. Vaikka päivän siiat ja niiden vaikea tartuttaminen laittoi Juskan mieltä vakavaksi, hyvin kalat maittoivat. Juska jäi ilman siikaa, mutta illalla sitä kuitenkin syötäisiin, sillä saimme Penan kanssa pari siikaa rannalle asti. Purossa oli pientä harria ja taimentakin sieltä löytyi. Nyt kun joku meistä kolmesta saisi komean taimenen, niin heti olisi sushiriisi kiehumassa. Järvi oli maisemaltaan hyvin erilainen kuin järvi, jolta lähdimme liikkeelle. ”Ne onkin siikoja”, kuului huudahdus matkan päästä. Järvessä oli selvästi hyvä siikakanta ja syönti oli pinnassa käynnissä. Harjoittelu sujui hienosti ja heitto lähti kivasti kulkemaan. Opettelua JUSKA opetteli reissussa myös perhokalastusta
Kova myrsky sateineen oli saapumassa juuri silloin, kun olimme lähtöä suunnitelleet. Silloin Juskalle todennäköisesti jäisi paremmat muistot matkasta. Olemme nigirien ystäviä, joten kokosimme taimennigireitä moneen riviin. Sitten kävi niin kuin monesti aiemminkin: koukku oli ainoastaan hiukan suupielessä kiinni. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 65. Saimme kävellä kuivalla säällä, joten olimme lähteneet juuri sopivasti. Vielä yksi ravistus pinnan tuntumassa ja taimen oli hetkessä karannut. Oli löytynyt kohta, jossa taimen oli syönnöksellä. LÄTYT, SUSHI JA TAIMENET Reissu oli täynnä hienoja hetkiä, eivätkä ennätyskalat aina ole se parhaiten muistettu yksityiskohta. PERHOLEIRI, Muurame 1.– 3.7. Iso taimen rimpuili pinnassa ja ravisteli päätänsä. PÄIVÄLEIRIT, Turku, Mikkeli ja Kajaani 17. Hetken päästä hän käveli luoksemme haavia roikottaen. Uni maistui makeasti lakanoissa suihkun ja hyvän ruuan jälkeen. Näinhän sen pitää ollakin, eikä ainoastaan lasten kanssa reissatessa. Aamulla koetimme vielä narrata taimenia, mutta kylmenevä sää oli tukkinut suut. Tämä oli sushikoon kala. Mökillä paistoimme vielä taimenfileitä ja siihen perään käytimme viimeiset lettuainekset. Komea kalastusviikko olisi ikävä lopettaa myrskyyn ja huonoon kalansyöntiin, joten ehkäpä mökkiyö olisi tervetullut vaihtoehto. Kaunis pilkkukylki jatkoi kuitenkin matkaansa ihastelun jälkeen ja jatkoimme heittelyä. –19.6. Valtakunnalliset leirit 6.–10.6. Opettavaisia hetkiä, mutta onneksi kaloja oli reissun aikana rannassakin käynyt. VAELLUSLEIRI, Hossa (yhteiskyydit) 6.–7.8. MINIVAELLUSLEIRIT, Norppapolut Puumala, Nuuksio Espoo, Evo Lammi, Hossa Kustavi ja Ruunaa Lieksa. Mahat olivat täynnä taimenta ja riisiä, mutta iltapalalätyt mahtuivat toki vielä siihen päälle, joten Lättymestari Pena rupesi tekemään taikinaa. Juskan vapa oli komealla kaarella vain muutaman heiton jälkeen. Herättyämme kokosimme reippaasti tavarat autoon ja ajoimme Kautokeinoon Thon-hotelliin aamiaiselle. Vaikka jahtasimme ennätyskaloja ja puhuimme niistä paljon, reissun sisältö oli paljon muutakin. sängyissä ja pakastinarkun infossa täynnä jäätelöä. PERHELEIRI, Vääksy, Päijänteen Heinäsaari Näiden leirien lisäksi tulossa on iso määrä piirien ja seurojen leirejä avovesiaikana. Pakkasimme rinkat ja suuntasimme kohti autoa. Aloimme miettiä Penan kanssa vaihtoehtoa viimeisille päiville. Sain sen haaviin asti ja kyseessä olikin isoin taimen mitä olen tunturista saanut. Juska sai reissussa ennätysharjuksensa, mutta silti päällimmäiset muistot ovat ensimmäinen tunturitaimen, Penan iltalätyt, sushin valmistaminen ja jäätelöt mökkikylässä erämaan jälkeen. Pituutta kalalla oli 48 senttiä. NUORTEN LEIRI, Kotka Ristiniemen leirikeskus 24.–30.7. Hotellin aamiainen oli testattu jo aikaisemmilla reissulla ja sen voimalla oli hyvä suunnata kohti Suomea. Sushia oli tullut tehtyä aikaisemminkin, mutta ei näissä olosuhteissa. 12.8.–14.8. Jäimme Juskan kanssa leirin eteen heittelemään, kun Pena lähti jonkin matkaa eteenpäin. Kaikista leireistä parhaiten saa tiedon seuraamalla fisuun sivujen tapahtumaosiota, fisuun.fi/tapahtumat/ leirit. Juskan nigireihin taimenfileet käytettiin nopeasti kuuman pannun kautta ihan vain varotoimena, vaikka tämän puhtaampia kaloja todennäköisesti ei mistään saisi. Tiesimme siellä odottavan lakanat SUSHIN tekeminen tuoreesta taimenesta tunturissa oli oma elämyksensä. Olimme jo sopivasti kännyköiden kuuluvuusalueella, joten Pena soitti Suolovuopmi Fjellstuehun ja varasi meille seuraavalla päivälle mökin. Haavissa komeili 52-senttinen taimen, jolla painoakin oli 1,4 kiloa. Mökkikylä oli entuudestaan tuttu. rannalta löydetty taimenen ruoto toi varmuutta paikkaan. Seuraavana päivänä yhden tunnin aikana tapahtui paljon. Niiden kaveriksi valmistimme vierelle mätinigireitä. Tämän jälkeen osui minulle komea taimen. MYRSKYRINTAMA LÄHESTYY Reissua oli pari yötä jäljellä, kun sää alkoi muuttua. Kyseessä olisi kuitenkin ollut sushikala. Siirryimme koko porukka alueelle, josta Penan tunturiennätys oli napannut. Jokaiselle tuli tärppejä, mutta isoin pääsi Juskalta irti, ennen kuin ehdimme edes kalaa näkemään. Ei mennyt kauan, kun eka taimen jo yritti ravistella lottoani irti suupielestään. Sanomattakin on selvää, ettei ruokaa jäänyt lautasille
LISÄTIEDOT: Petter Nissén puh. ”Tilanne on ongelmallinen sekä toiminnanharjoittajien että mahdollisten haitankärsijöiden oikeusturvan kannalta”, katsoo Luken erikoistutkija Antti Lappalainen. Majoitusrakennuksessamme on hyvät keittiötilat, wc:t ja suihkutilat. Ensikertalaisilta edellytetään venekalastukseen liittyvä turvakoulutus, joka järjestetään paikan päällä. Matkan tukikohta on Lappean Lohi, josta on varattu majoitus majatalon huoneista sekä jokiveneet moottoreineen. K uv at : P et te r N is sé n. Suomessa oli vuonna 2020 käynnissä noin 380 vesilakiin tai ympäristönsuojelulakiin perustuvaa kalataloustarkkailua. Lisäksi hajakuormittajilla eli maaja metsätaloudella ei ole tarkkailuvelvoitteita. Monet tarkkailuiden kohdevesistöistä ovat voimakkaasti hajakuormitettuja, jolloin yksittäisten pistekuormittajien, kuten jätevedenpuhdistamon tai teollisuuslaitoksen, kalatalousvaikutusten erottaminen muun kuormituksen vaikutuksista on usein mahdotonta arvioida. Lappean Lohi tarjoaa tarvitseville eri maksusta myös opastusta ja lohensoutukoulutusta. KALATALOUSTARKKAILU LUKEN arvio: KALATALOUSTARKKAILUJÄRJESTELMÄN toiminnassa paljon puutteita ja kehitettävää Luonnonvarakeskuksessa (Luke) toteutetun arvioinnin perusteella lakiin perustuvat kalataloustarkkailut tuottavat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta heikosti luotettavaa tietoa tarkkailun kohteena olevan toiminnan mahdollisista kalatalousvaikutuksista. Mahdollisuus kalastaa myös harjusta ja muita kalalajeja. LUKIJAMATKA Lue lisää kohteesta ja palveluista www.kylmamaa.fi. Vastaanotossa palvelee kahvila-ravintola. Osa heikkoa tilannetta ylläpitävistä ongelmista on sisäänrakennettu tarkkailujärjestelmään. Valtaosassa tarkkailuista tarkoituksena oli seurata vesistöihin vaikuttavasta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia kalataloushaittoja. Ilmoittautumiset viimeistään 15.5. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä 349 €/hlö/4 vrk (ei jäsenet 369 €). 0500 440 923 tai petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. LAPPEAN kohdalta saadaan hyviä lohisaaliita. Järjestelmässä olisi arvion mukaan paljon kehitettävää. ”Aineistojen keruun suunnitteluun olisikin otettava ammattimainen ote”, toteaa tutkimusprofessori Juha Heikkinen Lukesta.. Tulokset osoittivat, että tarkkailut tuottavat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta heikosti luotettavaa tarkkailuaineistoihin perustuvaa tietoa toiminnan mahdollisista kalatalousvaikutuksista. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) matkalla kalastetaan lohta TORNIONJOELLA KUULUISALLA LAPPEAN ALUEELLA KOLARISSA parhaimpaan pyyntiaikaan. • Hintaan sisältyy majoitus 2-4 hengen huoneessa, aamupala, liinavaatteet, pyyhkeet, jokivene, perämoottori, vapatelineet, nostokoukku, pelastusliivit (2 hlö/vene), sauna joka päivä yleisellä vuorolla, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikan päällä. mennessä: Jaana Piskonen, puh. Lukumääräisesti eniten (40 %) tarkkailuja kohdistui turvetuotannon vaikutuksiin, mutta myös jätevedenpuhdistamoiden ja vesirakennushankkeiden vaikutuksiin liittyviä tarkkailuita oli paljon. Lukessa poimittiin käynnissä olevista tarkkailuista tarkempaan laatutarkasteluun sata tarkkailuohjelmaa. Alueellisilla kalatalousviranomaisilla ei myöskään ole riittäviä resursseja vaatia tarkkailuohjelmilta ja -raporteilta kunnollista laatua. Niihin arvioitiin käytettävän vuosittain vähintään 2–3 miljoonaa euroa. Matkalle mahtuu 16 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. • Hintaan ei sisälly aamupalan lisäksi muita ruokailuja, kalastuslupia (noin 60 €/hlö ), henkilökohtaista kalastusopasta, turvakoulutusta ja matkoja kohteeseen. Parillinen määrä lähtijöitä per kalaporukka eli 2 hlö/vene. Paikalliset kalastusluvat voi hankkia paikan päältä. Tarkkailuissa testien tilastollinen merkitsevyys jää yleensä heikoksi ja vain huomattavan suuria vaikutuksia tai muutoksia on mahdollista havaita luotettavasti. 050 597 4933 tai jaana.piskonen @vapaa-ajankalastaja.fi. VAPAA-AJAN KALASTAJA -lehden LUKIJAMATKA TORNIONJOELLE 8.-12.8. Tarkkailuissa yleisimmin käytettyjä aineistonkeruumenetelmiä olivat kalastustiedustelu, sähkökoekalastus sekä verkkokoekalastus. Ongelmia aiheuttaa myös se, että oletetulta vaikutusalueelta ei yleensä ole edellytetty hankittavaksi tarkkailuaineistoja ajalta ennen toiminnan käynnistymistä. 19 tarkkailussa oli mukana myös kompensaatiotoimien, kuten esimerkiksi kalaportaiden rakentamisen tuloksellisuuden tarkkailua
040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 0400 450 045 MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 67. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. Koskinen puh. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Ota Ottipaikka onkeesi! p. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi l Kotimaiset kärpäsentoukat, surviaiset, l hollantilaiset madot NÄSIVIEHE P. 040 591 4116 KALASTAJAT & METSÄSTÄJÄT! 3 ,/kpl + POSTIMAKSU ELÄVÄT SYÖTIT Madot ja toukat Filetit ja sakset TERÄVIKSI! Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. Tuotevalikoima laajenee. Meiltä löydät tuoreet syötit. Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa Kuusamon Syötti ja Teroituspalvelut T:mi Ari Ronkainen p. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p
TIUKKOJEN RAJOITUSTEN TARKOITUS ON TAATA KALOILLE RIITTÄVÄN HYVÄT OLOSUHTEET. Periaatteista tärkein on, että pyrimme kaikella kalavesien hoitoon liittyvillä toimillamme tehostamaan alueen kalakantojen luonnonkiertoa”, Hartikainen kertoo. ”Vaajavirralla kehitämme, tuemme ja seuraamme alueen kalakantoja hyvin aktiivisesti. ”Ehkä poikkeavin sääntö kalastusalueellamme on välimitta, jonka olemme tietääksemme ensimmäisenä kalastusalueena ottaneet käyttöön Suomessa. LAATUAIKAA JA ISOJA ELÄMYKSIÄ OMILTA KALAVESILTÄ Koukku ja Paukku pyrkii myös tarjoamaan jäsenistölleen laatuaikaa ja mahdollisimman isoja elämyksiä. ” TEKSTI ISMO MALIN KUVAT VAAJAKOSKEN KOUKUN JA PAUKUN ARKISTO 68 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sen ideana on vapauttaa kaikki alamittaiset ja suuret saaliskalat ja esimerkiksi eväleikatun taimenen välimitta on 60-65 senttiä. Ne ovat itse asiassa yhtä ja samaa vesialuetta, mutta lammet on erotettu vesiaidalla, jotta kirjolohet pysyvät omalla puolellaan. ”Vitsillä sisään ja vitsillä ulos, mutta niin, että hommat on tehty maaliin ja pöytä siivottu lähtiessä uutta päivää varten puhtaaksi”, Hartikainen määrittelee vallitsevan käytännön, joka pätee myös Koukun ja Paukun järjestämissä kilpailuissa ja muissa tapahtumissa. Tiukkojen rajoitusten tarkoitus on taata kaloille riittävän hyvät elinolosuhteet, jotta kunkin seurattavan kannan määrä, koko ja laatu parantuisivat koko ajan. Seuran tavoitteeksi asetettiin järjestää jäsenistölleen laadukasta kerhotoimintaa erilaisten eräharrastusten parissa. Koukun ja Paukun toiminta on ollut sen pitkän historian aikana varsin monipuolista, sillä se on vuosikymmenten mittaan sisältänyt kalastusta, kalavesien hoitoa, metsästystä sekä marjastusta ja sienestystäkin. ”Nykyään kalastus ja kalavesien hoito ovat selkeästi toimintamme vahvimmat osa-alueet”, seuran puheenjohtaja Kimmo Hartikainen mainitsee. Siellä taimen on kaikkein tärkein kalalaji, mutta nykyisin myös kuha on noussut hyvin tärkeäksi houkuttimeksi. Koukulla ja Paukulla on myös yleistä käytäntöä tiukemmat kalastusrajoitukset saaliin, kalastusvälineiden ja -aikojen osalta. seurat esittelyssä VAAJAKOSKEN Koukku ja Paukku Laadukasta seuratoimintaa tosissaan, muttei vakavasti V aajakosken Koukku ja Paukku perustettiin aikanaan SOK:n paikallisten tehtaiden työntekijöiden virkistyskerhoksi vuonna 1949. Hänen mukaansa seurassa on jo pitkään ollut vallalla periaate, että toimintaa pitää pystyä tekemään tosissaan, mutta ei vakavasti. Seurannan peKOUKUN ja Paukun pilkkitapahtumat vetävät edelleen hyvin väkeä Liekkilammille. Kalastuksen osalta siihen antavat hyvät edellytykset seuran omat Vaajavirran ja Liekkilampien kalastuskohteet, joihin myös panostetaan paljon
Luvat, joita myydään myös seuraan kuulumattomille, saa kätevästi seuramme nettisivuilla (www.koukkupaukku.net) olevasta verkkokaupasta”, Hartikainen kertoo. Lisäksi ohjaustoimintaa on saatu jaettua tapahtumissa seuran ja SVK:n kesken”, Hartikainen kiittelee. Nuorille on tarjolla myös kerran viikossa Koukun ja Paukun kerhoilta, jossa varsinaisen kalastuksen lisäksi perehdytään muun muassa myös kalastusvälineiden valmistukseen. ”Nuorisojaosto on tehnyt hyvää yhteistyötä Suomen Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaajien kanssa, ja sitä kautta on auennut uusi suora polku nuorille liittyä mukaan seuratoimintaan. ” LIEKKILAMMILLA JÄRJESTETÄÄN LAADUKASTA KIRJOLOHEN KALASTUSTA URBAANISSA YMPÄRISTÖSSÄ. Erityisesti nuorten kerhotoiminta on Hartikaisen mukaan sellaista, että siinä tarvitaan valvontaa ja ajoittain ihan oikeaa läsnäoloa. NUORISON HARRASTEMAKSUT ON TARKOITUKSELLA PIDETTY MAHDOLLISIMMAN ALHAISINA. LIEKKILAMMILTA saattaa kirjolohien lisäksi saada saaliiksi myös siikoja. KERHOILLOISSA nuoret pääsevät askartelemaan itselleen erilaisia vieheitä ja muita kalastusvälineitä. rusteella välimitoilla on ollut erittäin positiiviset vaikutukset alueen kalakantoihin”, Hartikainen selvittää. UUSIA NUORIA SAATU MUKAAN VIIME VUOSINA Parhaimmillaan Koukussa ja Paukussa on ollut yli 600 maksavaa jäsentä, mutta siitä on tultu alaspäin niin, että nyt on vakiinnuttu noin 450 jäseneen. HYVÄ SAAVUTETTAVUUS MYÖS VALTTINA Liekkilammet ovat Hartikaisen mukaan seuralle tärkeä nimenomaan ympärivuotisena kalastuskohteena, jonka merkitys korostuu varsinkin rauhoitusaikoina sekä talvella kovilla pakkasilla ja kesällä helteillä, kun taimenen kalastus ei ole kalojen selviytymisen kannalta järkevää, eikä suositeltavaa. Nuoria seura on saanut viime vuosina sangen hyvin mukaan toimintaansa muun muassa nuorisojaoston aktiivisuuden ansiosta. Heistä vajaa 50 on nuoria. Liekkilammilla järjestetään laadukasta kirjolohen kalastusta urbaanissa ympäristössä. Perhetapahtumia voisi itse asiassa tulevaisuudessa olla ihan kohdennettuna tapahtumanakin”, hän pohtii. Sen vahvuuksiin kuuluu myös hyvä saavutettavuus. ”Lisäksi nuorison harrastemaksut on tarkoituksella pidetty mahdollisimman alhaisina, jotta kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus tulla mukaan seuratoimintaan”, Hartikainen selvittää. Lammille pääsee autolla reilussa viidessä minuutissa Jyväskylän keskustasta ja lähin bussipysäkki on vain noin 50 metrin päässä kohteesta. JATKOSSAKIN TOIMINTA ENNEN MUUTA LIVENÄ Koronan takia sisätiloissa tapahtuva seuratoiminta on kärsinyt rajoituksista merkittävästi. Tässä Olli-Pekka Paananen saaliskalansa kanssa. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 69. ”Suurinta osaa tuosta kerhotoiminnasta ei edes olisi mahdollista viedä turvallisesti verkkoon”, hän arvioi. ”Näin voimme tarjota kalastusta myös silloin, kun se ei muuten ole alueellamme suotavaa”, Hartikainen mainitsee. ”Tapahtumissa on monesti ensimmäisillä kerroilla mukana myös vanhempi, mutta kun ihmiset ja paikat tulevat nuorille tutuiksi, niin omia vanhuksia ei enää mukaan huolita
Aivan kuten meille nykyisille aktiiveille on ollut mahdollista tulla mukaan seuran toimintaan lapsena”, Hartikainen sanoo. KEHITYSHANKE KORONA-AIKA ON HARTIKAISEN MIELESTÄ TUKENUT LUONTOHARRASTUKSIA NIIDEN TERVEYSTURVALLISUUDEN TAKIA. Tämä ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita, etteikö jotain koulutuksellista toimintaa tulisi jatkossa myös tehostaa verkossa varsinkin syrjäseutujen osalta. ”Tämä on näkynyt meilläkin kalastajamäärien nousuna. Mukana luonnonuoma Vaajakoskeen -hankkeessa Tällä hetkellä suurin yksittäinen kehityshanke, jossa Koukku ja Paukku on mukana, on Vaajakosken vesivoimalaitoksen yhteyteen suunniteltu luonnonuoma. Varsinkin nuoriin olisi mukava saada istutettua kipinä elinikäiseen luontoharrastukseen”, Hartikainen toteaa. Sen aktiviteetteja ovat tänä päivänä ampumakisat ja metsästysreissut. Seura myi entisen toimistonsa viime vuoden puolella ja osti samalla uuden harrastetilan. ” Hartikaisen ohje seuratoimijoille ”Kuunnelkaa ja tukekaa jäsenistöä! Meillä ainakin seura on perustettu ihmisiä varten ja ilman näitä ihmisiä seura ei olisi mitään. Toisaalta korona-aika on Hartikaisen mielestä tukenut luontoharrastuksia niiden terveysturvallisuuden ansiosta. ”Tarkoitus on, että kaikki seuran harrastetoiminta pääsisi aloittamaan toiminnan omissa tiloissa kuluvana vuonna”, Hartikainen mainitsee. ”Seuran omaisuuden hoitamisella turvataan, että myös tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisimman helppo hypätä mukaan luontoharrastuksen pariin. SEURATOIMINNALLA JA TALKOILLA PÄÄOMAA Hartikaisen mukaan Koukussa ja Paukussa suurin osa asioista pystytään hoitamaan seuran omien jäsenten talkootyöllä. Jos jollain on tiedossa, niin hän voi ottaa meihin yhteyttä. Jäsenistön ja heidän edustajiensa tehtävä on järjestää jäsenten näköistä seuratoimintaa.” OHJE seurat esittelyssä 70 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme www.koukkupaukku.net”, Hartikainen mainitsee. METSÄSTYSJAOSTO TOIMII EDELLEEN Myös Koukun ja Paukun metsästysjaosto toimii edelleen. Koukku ja Paukku omistaa muun muassa kaksi mökkiä, jotka ovat jäsenten vuokrattavissa ja ahkerassa käytössä. Lisäksi virtaan laitetaan 1-2-vuotiaita taimenen poikasia. KOUKKU ja Paukku on vuodesta 2010 tehnyt Vaajavirtaan taimenen mätirasiaistutuksia. ”Etsimme kokoa ajan joko vuokrattavaa tai ostettavaa metsästysmaata Jyväskylän lähiympäristöstä. Nykypäivänähän verkko on arkea aivan kaikessa toiminnassa, ja jos haluamme saada nuorille vaihtoehdon ja vastapainoa arkeen, niin myös käytännön tekojen tulee tukea tavoitetta”, Hartikainen korostaa. Poronmaja sijaitsee Vuoritsalon eteläkärjessä saaressa Päijänteellä ja Jänismaja Hankasalmen/ Konneveden Kärkkäälän kylässä Korholankoskien välittömässä läheisyydessä. ”Luonnonuoma on hankesuunnitelman asteella menossa ja tässä yhteydessä on hyvä kiittää Suur-Savon Sähköä aktiivisesta toiminnasta kalakantoja tukevan hankkeen eteenpäin viemiseksi! Toivottavasti meillä on lähitulevaisuudessa myös Vaajakoskella toimiva kaupunkipuro kalojen ja ihmisten iloksi”, Hartikainen sanoo. ”Omasta mielestäni lähtöajatuksen tulisi olla kuitenkin ihmisten yhdistäminen ja sosiaalisten kontaktien luominen nimenomaan luonnossa ja face to face -livenä.” ”Joka tapauksessa tärkeää on, että saamme vielä lisää eräilystä kiinnostuneita houkuteltua hyvän harrastuksemme pariin. Joitain harrastetapahtumia on toki tulevaisuudessa mahdollista viedä verkkoon ja saada seuratoimintaan sitä kautta aktiivisuutta ja tuloja.” ”Sitten taas toisaalta, eikö meidän luontoharrastusseuroja pyörittävien pitäisi nimenomaan pyrkiä viemään käytännön toiminta edelleen mahdollisimman kauaksi verkosta. Uoman on tarkoitus toimia poikashabitaattina taimenille ja entistä tehokkaampana vaellusväylänä vaeltaville kalalajeille. Sen ja varsinaisen toiminnan avulla seuralle on kertynyt pääomaa, jolla on ollut mahdollista hankkia myös seuratoimintaa tukevaa omaisuutta
Ilmoittaudutaan kilpailupaikalla kello 10 alkaen (joukkuejäsenten nimet ilmoitettava etukäteen). Vuoden 2023 SM-kilpailujen ja kesäkarsintojen hakemukset tulee lähettää 31.8.2022 mennessä. Siirtymät 30 min. 040 702 5302 ja Jorma Kaaretkoski, p. klo 10-14. SVK:n kevätneuvottelupäivä ja -kokous, Sokos Hotel Tripla, Helsinki, Jaana Vetikko 23.– 24.4. Hakemukset perhokalastusjaoston sihteerille Petter Nissén, Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa tai sähköpostilla petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. SM-lohipilkki Luoston Ahvenlammella (Sodankylä) su 24.4. Lisätietoja: Jari Huhtamella, p. K uv a: Ju ha O ja ha rj u. Karsintaa voi hakea järjestettäväksi vuoden 2022 syksyksi ja vuoden 2023 kesäksi. Apuohjaajakoulutus, Porvoo, Janne Tarkiainen 13.–15.5. Perhokalastuksen SM-kilpailun järjestämisoikeutta voi hakea seuraaviin kilpailuihin: SM-loppukilpailu (finaali), SM-joukkuekilpailu, SM-nuoret, SM-naiset, SM-masters ja SM-kelluntarengas. Säännöt löytyvät SVK:n kotisivuilta kohdasta Kilpailutoiminta. Perhomessut, Tampere, Tintti Drake 6.– 8.5. 040 569 6488. mennessä. Ennakkoilmoittautumiset: puheenjohtajalvk@gmail.com 13.4. SM-kesäkarsintakilpailun järjestämisoikeutta voi hakea ajanjaksolle 1.5.-31.7.2023. Lukijatutkimuksen arvonnasta voittaneet Lukijamatka: Vesa Meritähti, Kuvansi Viehesetit: Sampsa Törmänen, Oulu, Hannele Hakala, Espoo, Ari Halmetoja, Juuka, Jaakko Karjula, Kontiolahti, Elina Tikkala, Jyväskylä. SM-syyskarsintakilpailun järjestämisoikeutta voi hakea ajanjaksolle 1.9.-31.10.2022. Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi Missä SVK menee. Huom! Silikonipallojen ja syöttitahnan käyttö kielletty. Mökki & Meri -messut, Turku, Jaana Vetikko 22.– 24.4. 040 569 6488. klo 12-16. SM-rautupilkki Inarin Tuulispääjärvellä la 23.4. SM-loppukilpailun järjestämisajankohta on heinäkuun loppu – elokuu. Vuoden 2022 syyskarsintojen hakemukset tulee lähettää 15.4.2022 mennessä. Lapsimessut, Helsinki, Marcus Wikström 23.4. Hyväksytyt kilpailut ja hakuohjeet julkaistaan SVK:n kotisivuilla vapaa-ajankalastaja.fi kohdassa Kilpailutoiminta > SM-kutsut. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee mainita kilpailun paikkakunta, ensisijainen päivämäärä ja mahdollinen varapäivämäärä, vesistö, kilpailukalojen laji ja alamitat, suunnitellut kalastusjaksot, järjestäjän esittämät sääntömuutokset, osallistumismaksu ja sen sisältämät palvelut, järjestäjä, järjestäjän tilinumero ja karsinnan yhteyshenkilö. Kilpailujen järjestelyiden tulee vastata SVK:n SM-perhokalastuksen sääntöjä. Ilmoittautuminen käy myös kilpailupäivänä, kilpailupaikalla klo 8-10. Lapin Erämessut, Rovaniemi, Petter Nissén Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. Kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille ja onnittelut voittajille! Perhokalastuksen kauden 2022–2023 SM-kilpailujen ja -karsintojen järjestelyoikeudet haettavana Perhokalastusjaosto asettaa vuoden 2023 SM-kilpailujen ja SM-karsintojen järjestelyoikeudet haettavaksi. Liikuntarajoitteisille moottorikelkkakuljetus Tuulispään ylätasanteelta klo 9 alkaen. Kilpailukeskus Lapland Hotels Luostotunturi Ametistikylpylässä, Luostontie 1, 99555 Luosto. Lisätietoja: Jorma Kaaretkoski, p. Järjestävän yhdistyksen tulee olla SVK:n jäsen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2022 71. 1.– 3.4
Heidän saamansa 66 cm made, 25 cm särki ja 30 cm ahven antoivat komean yhteistuloksen 177,50 senttiä. KILPAILUT TEKSTI JUHA OJAHARJU PILKKI12 OLI MENESTYS Kilpailualueena koko maa P ilkki12-kilpailu järjestettiin tammikuun viimeisenä lauantaina. Fiilistely-sarjan parhaat Suuren suosion saaneen Fiilistelysarjan voittoon ylsi Milla Ristonmaan ja Samuli Hämäläisen joukkue Napapiirin vonkaleen kesyttäjät. Ihka uudelle kilpailulle osallistujamäärää voi pitää oikein ilahduttavana. Kilpailussa oli neljä kalalajia, joista kolmen suurimman, eri lajia olevan kalan yhteispituus ratkaisi joukkueiden paremmuusjärjestyksen. Joni kertoi varautuneensa isoihin ahveniin riittävän paksulla siimalla, joka tässä tapauksessa tarkoitti 0,25 millin Pro-sarjassa kisan kovin tulos Koko Pilkki12-kilpailun kovimmasta tuloksesta vastasi T&H Fishing, eli Heidi Pernu ja Tero Kankaanpää. Joukkueen kapteeni Joni Säde ennätti kalojen saannin välillä kisan Facebook-live-lähetykseen kertomaan, miten ensimmäisenä noussut kala oli saatu. Heidän kalalistallaan oli 18 cm kiiski, 33 cm ahven ja 52 cm made. Toiseksi sijoittui Oleg ja Arseni Savitskin joukkue Vantaan kirret tuloksella 176,70 senttiä. Pro-sarjan puolella joukkue Rocksteady and Bebop ilmoitti kaksi todella hienoa ahventa; ensin nousi upea 44-senttinen ahven ja vähän myöhemmin vielä sentin pidempi, eli 45 sentin pituinen raitapaita. Joukkueiden tuli kuvata kilpailukalansa mittalaudan päällä ja lähettää kuva sekä tieto kalan pituudesta ja lajista puhelimella kilpailun tulosohjelmaan. ETÄNÄ JA KOKO MAA KILPAILUALUEENA Kilpailun kesto oli siis 12 tuntia. Kalat olivat särki 27 cm, ahven 32 cm ja made 67 cm. Kilpailun tuomaristo, Marcus Wikström ja Juha Ojaharju päivystivät tietokoneillaan tarkastaen ja hyväksyen kaloja sitä mukaa, kun niitä ilmoitettiin. Pilkki12 järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Heidin ja Teron voittotulos oli 183,30 senttiä, jonka muodostivat 31 cm särki, 35 cm ahven ja 49 cm made. PILKKI 12 72 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nimensä mukaisesti 12 tuntia kestävä pilkkikilpailu sai ihmiset eri puolilta maata jäälle kalojen perään. Kalastajanmaailman tuloksena oli 173,20 senttiä ja sen muodostivat made 64 cm, särki 24 cm ja ahven 30 cm. Kilpailu käytiin kahden hengen joukkuein. Se on talvinen vastine Onki24-kilpailulle, joka kilpailtiin viime kesänä. Myös Pilkki12-kilpailussa oli kaksi sarjaa: Fiilistely rennosti kalastaville ja Pro tosissaan pilkkiville. Sen ilmoitti joukkue Rocksteady and Beabob. Aamulla juuri ennen starttia pidettiin Google Meetin välityksellä kipparikokous, jossa muiden asioiden ohella kerrottiin kilpailun tägi, joka joukkueiden tuli kirjoittaa mittatarraansa. Onki24-kilpailun tapaan kaloille oli määritelty kertoimet, jotta niiden pituudet olisivat lajista riippumatta vertailukelpoisia keskenään. Pro-sarjaan ilmoittautui 15 ja Fiilistely-sarjaan 39 joukkuetta. Tuloksen 178,10 sentin takaa löytyvät 40 cm ahven, 14 cm kiiski ja 23 cm särki. Kilpailukaloiksi oli valittu ahven, kiiski, made ja särki. Fiilistely-sarjan kolmas oli joukkue Kalastajanmaailma, jossa pilkkivät Otto Cichoracki ja Riku Kovalainen. PRO FIILISTELY KISAN suurin ahven oli 45 senttiä pitkä. Toiseksi Pro-sarjassa tuli joukkue Kippeet ukkelit tuloksella 179,80 senttiä. Kolmanneksi sijoittui Juuso Triipposen ja Samu Laaksovirran joukkue Kanaalin Tonkijat. Pilkkimisen sai aloittaa klo 9.00 ja pilkit tuli nostaa viimeistään klo 21.00. HIENOJA AHVENIA Kilpailun ensimmäisten tuntien aikana saatiin ja ilmoitettiin ahvenia, särkiä ja kiiskiä
KIISKI 12 cm Kilpailukalojen kertoimet: ?. Moni Pilkki12-tapahtumaan osallistuneista joukkueista jatkoi suoraan Pilkkikuuhun. MADE 45 cm ?. Jonin kisan aikaisia tunnelmia voi käydä kuuntelemassa SVK:n FB-sivulta löytyvästä live-taltioinnista. 2 x 160 € arvoinen palkinto SIJA 2. Samaan aikaan Pilkki12-kilpailun kanssa alkoi myös Pilkkikuu-kilpailu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: Fiilistely ja Pro. Kokoa kahden hengen joukkue, ilmoittaudu kilpailuun ja suuntaa parhaille onkipaikoillesi. tosissaan onkiville ja FIILISTELY . Moni joukkue niitä saikin, ja mateen saamisen myötä sijoitukset tuloslistalla kohenivat. MITAT JA KERTOIMET Pilkki12 kilpailun Pro-sarjassa oli kaloille seuraavat vähimmäismitat: ?. 2 x 90 € arvoinen palkinto SIJA 3. rennosti kalastaville Fiilistely-sarja: SIJA 1. Useat joukkueet olivat selvästi satsanneet mateen pilkintään ja madepaikoille oli siirrytty jo hyvissä ajoin. ILLALLA MATEITA Päivän hämärtyessä alkoi tuloslistalle ilmestyä mateita. klo 21.00 Kisan yhteistyökumppanina ja palkintojen lahjoittajana: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Kilpailussa on mukana seitsemän yleistä särkikalalajia. Pilkkikuu kestää helmikuun loppuun saakka. AHVEN 25 cm ?. Valitse oman taitotasosi ja tavoitteittesi mukainen sarja: PRO ?. 2 x 130 € arvoinen palkinto SIJA 3. Kilpailualueena ovat kaikki Suomen onkimiseen ja kelaonkimiseen sallitut vesistöt. AHVEN 1 KILPAILUN suurimmat kiisket olivat 18 sentin pituisia. Kuvassa on näistä jälkimmäisen saama kiiski. Kummankin kilpailun tulokset löytyvät osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12.. Koska kilpailu jatkui klo 21 saakka, oli mateen pilkinnälle hyvin aikaa. Kilpailukalat valokuvataan mittalaudalla ja ilmoitetaan kännykällä tulosohjelmaan. KIISKI 3,8 ?. MADE 1 ?. SÄRKI 20 cm ?. klo 21.00 – 2.7. klo 9.00 vapaa-ajankalastaja.fi/onki24 1.7. Sellaisen saivat joukkueet Kippeet ukkelit sekä Kalakeitto. Myös Ahvenanmaa on mukana. Paremmuuden ratkaisee kolmen eri lajin yhteispituus. Suomen laajin ja monipuolisin onkikisa Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta 24 TUNTIA 7 KALALAJIA 3 ERI LAJIN YHTEISPITUUS RATKAISEE . Ilmoittautuminen alkaa 2.5. Siiman päässä oli morri, jota Joni usein uittaa isoa ahventa pilkkiessään. 2 x 70 € arvoinen palkinto paksuutta. SÄRKI 2,3 ?. Pärjääminen Pilkki12-kilpailussa vaatii laajaa osaamista ja viimeistään pimeän tultua alkoivat taitavimmat joukkueet erottua. 2 x 50 € arvoinen palkinto Pro-sarja: SIJA 1. Voit onkia koko 24 tunnin ajan, tai vaikkapa vain muutaman tunnin. 2 x 220 € arvoinen palkinto SIJA 2
krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. LEHDET 2022 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 2 24.3. 4 26.8. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 3 3.6. KALASTONHOITOMAKSU 2022 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 27.1. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 5 7.10. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi K uv a: Ja ri Tu is ku ne n. 3/2022 ilmestyy 3.6. MAKSAMINEN 1. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. 3. Siianuistelua erämaalammella Kuhan heittokalastus Suursorvan onginta Kesän lohivieheet 74 2 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 3.6. 2. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 11.4. 6 9.12
Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys LIITTYMISLAHJANA ERIKOISVÄRINEN VIEHE Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 460 seurassa toimii yhteensä noin 33 000 jäsentä. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. . Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Ku va : M ar cu s W iks trö m SV K :N JÄSENE N Ä Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja! l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Kymmeniä rahanarvoisia etuja ja alennuksia mm. majoituksista. Jäsenenä tuet toimintaamme ja hyödyt itse jäseneduista. ME SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJISSA edistämme vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvomme vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Vapaa-ajankalastus tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin (kilpailut, leirit, matkat yms.) JÄSENEDUT VAIN 40 € VUOSI Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SVK:n jäseneksi Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä
VKO. 2022 – 20 650044 – 2202 Lowrance Cashback FRESHWATER VAK 2 2022 220x250mm.indd 1 22.2.2022 15.39.12. 6 414886 500440 22002 PAL