Vapaa-ajan Kalastaja 2/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 • 2023 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Kalapaikkana KAUTOKEINOELVA SUURTOUTAIMEN kalastus Kesämökkiläisen lasikuituveneestä heittokalastajan työkaluksi Hauenkalastajan HEITTOKALUSTO SUURKALAT 2022 SIIANONGINTA
5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä MAALISKUU 2023 Sisällys 58 Finnmarkin Kautokeinoelva 16 Suurtoutaimen pyynti vaatii kärsivällisyyttä 42 Lääkärin määräyksestä Siianonginta 44 Kalaherkut Siikafileerullat 22 Ovatko vain vapakalastukseen varatut vesialueet mahdollisia. 26 Kiertävä rauhoitus tukee kalastoa 30 Vavan varressa Seppo Eskelinen 32 SVK:n vaaliteemat 34 Vuoden kalatalousalue 36 Merilohenuistelusaalis noin tuhat lohta 38 Pfas-yhdisteet huolestuttavat 40 Uutuudet 46 Kesämökkiläisen lasikuituveneestä heittokalastajan työkaluksi 52 Aika luopua veneenpohjan myrkkymaaleista 54 Historian havinaa 56 Perhonurkka Snake fly 66 Nuorten tärpit 72 Seurat esittelyssä Velkuan kalastajaseura 74 Vaasassa upotettiin ennätysmäärä turoja 75 Ennätyskalat 76 Suurkalavuosi 2022 80 Pilkki12 8 Hauenkalastajan heittokalusto VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 3
040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 31 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : TE EM U KO SK I. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Markus Molenius puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 041 313 1295, markus.molenius@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 576 3302. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. K uv a: Ja an a V et ik ko . 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 0400 946 968. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh
Kuva Stadin Kalajunnujen tapahtumasta Helsingistä. Siianonginta on hyvä esimerkki kalastusmuodosta, jonka harrastamista rajoittaa huono lisävapalupien saatavuus. Pääkirjoitus MAALISKUU 2023 JAANA VETIKKO Kevätauringon lämmittäessä näin maaliskuun lopulla pohjoisessa Suomessa on parhaat pilkkikelit. VAALIKEVÄT ON MYÖS KALASTUSKEVÄT KALASTUSSEURAT järjestävät tapahtumia myös siianonginnan parissa. Samaan aikaan ainakin Eteläja Lounais-Suomessa kalastuksen harrastajien katseet ja kulku suuntautuvat pikkuhiljaa kohti siianongintapaikkoja. Epäkohta voitaisiin korjata myymällä lisävapalupia kalastonhoitomaksulla kalastamiseen, mikä samalla vahvistaisi kalatalouden rahoitusta. Siianonginta(kin) on mitä parhain tapa saada lisättyä omaa hyvinvointiaan niin raittiin ilman, rentoutumisen, sosiaalisen kanssakäymisen kuin liikunnan muodossa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 5. On kuitenkin paikkoja, kuten vaikkapa täällä Helsingissä, missä hopeakylkien pyyntipaikat ovat lähirannoilla kävelymatkan päässä tai julkisilla liikennevälineillä tavoitettavissa. Niiden saavutettavuuden turvaaminen edistää myös luontosuhteen vahvistamista sekä tukee luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Moni saattaakin olla matkalla pohjoisen pilkkivesille esimerkiksi pääsiäisen viettoon. Kalastustaitojen ylläpidolla myös vahvistetaan osaamista kotimaisen villikalan hyödyntämiseen ruokapöydissä. Eduskunnan päätöksellä saatiinkin ohjattua tänä vuonna vapaa-ajankalastuksen edistämiseen reipas viisi prosenttia aiempaa isompi avustuspotti. Asutuskeskusten lähirannat on rauhoitettava enemmältä rakentamiselta ja yksityistämiseltä ja varattava ne yhteiseen käyttöön. Suunta on siis oikea ja pallo on nyt heitetty meille harrastuksen edistäjille. Suomen Vapaa-ajankalastajat ottaa pallosta ilomielin kopin ja tekee parhaansa, jotta kalastusta harrastaa jatkossa yhä suurempi joukko. Yksi Suomen Vapaa-ajankalastajien asettamista kevään vaaliteemoista onkin turvata kaikille pääsy vesille sekä mahdollistaa kalastus myös säilyttämällä yleiskalastusoikeudet vähintään nykyisessä laajuudessaan. Tänä keväänä kannustamme niiden yhteydessä osallistumaan Miljoona roskapussia -kampanjaan. Toinen keino on enenevästi ohjata maksujen käyttöä varsinaisen harrastuksen edistämiseen, sillä harrastajilta kerättävillä lupatuloilla kalatalouden edistäminen rahoitetaan. Kuva: Jaana Vetikko. Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaa. Monin paikoin siianongintapaikoille suunnatessa on hypättävä autoon ja hurautettava pidempikin matka. Valtion on turvattava lähirantojen yhteiskäyttö ja saavutettavuus toimeenpannessaan ja päivittäessään vesistöihin liittyviä valtakunnallisia strategioita, kuten mm. Ota sinäkin koppi ja vaikuta äänestämällä paremman kalastuksen puolesta! Vapaa-ajankalastajien vaaliteemat löydät tämän lehden sivulta 32. Mitäpä, jos tänä keväänä lisäisit samalla myös ympäristön hyvinvointia vaikkapa osallistumalla Ylen järjestämään Miljoona roskapussia -kampanjaan keräämällä siikarantasi roskat talteen tärppiä odotellessasi
Lowrance HDS Pro VAK 2 2023 220x280mm.indd 1 20.2.2023 14.06.17
Metsissä ja erämaissa saa samoilla ja useimmissa paikoissa saa jopa heittää mato-ongen pyyntiin. Luonnon vaikutuksen ihmisen hyvinvointiin tunnustaa jopa verokarhu. Se hyödyntää ikiaikaisia jokaotsonoikeuksia pysyäkseen kylläisenä ja hyvinvoivana. Maisemia saa onneksi ihailla hellittämättä kukkaronnyörejään. Meillä saldo on puolitettu useamman kategorian kesken niin, että toinen puoli on tarkoitettu käytettäväksi hyvinvointiin ja toinen liikuntaan & kulttuuriin. Mutta ei kodiakinkarhukaan kalastuksesta Epassilla maksa. Omalta osaltani suurin pettymys iski kasvoille tajutessani, ettei Epassilla sittenkään pysty rahoittamaan kalastusharrastusta. Terveellisessä ulkoilmassa hektisen työarjen paineet hellittävät ja stressi hetkeksi helpottaa. Ei heru etuja luvanostajille, eikä oppaille mahdollisuutta tarjota palveluitaan hyvinvointiseteleillä. T yönantajani tarjoaa työntekijöilleen henkilöstöetuna Epassi-rahaa. Uskoakseni jäljet tämän jopa syrjintää muistuttavan epäkohdan taustalla viittaavat vahvasti verokarhuun. KALAAN VIRIKESETELEILLÄ. Urheilukalastuksesta lienee mesikämmenkin kuullut puhuttavan, mutta voihan sitä urheiluksi kutsua mitä tahansa, vaikka ympyrän ajamista autolla. Ja kuitenkin nallella itselläänkin elää jossain Alaskassa sukulaisia, joilla kalastuksen taito on hyppysissä ja polte verenkierrossa. Vaihtoehtojen vähyys kuitenkin kalvaa. Ei täytä kalastus liikunnan määrettä, eikä nyt ainakaan kulttuurin. Pärskeitä ILKKA HEIKKINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 7. Mielenrauhaa on se, kun kahlaa varovasti asemapaikoille, kun perhosiima oikenee ja kun vapa lopulta tärähtää tärpin johdosta. Omaa mielenrauhaani hivelevät kuohuvan kosken pauhu ja valkoisina hyökyvät vaahtopäät, suvannon salaperäinen rauha tuikkien ykskaks ilmestyttyä vedenpinnalle, joskus pitkätkin siirtymät pitkin lumoavan kauniita eräja korpimaita sekä nokipannukahvit jokirannassa. Kodiakinkarhun tavoin myös kotoinen kalastus tuottaa hyvinvointia lukuisille ihmisille. Elähdyttävät elämykset, joiden arvoa ei voi mitata (mobiili)rahassa. Siinä missä kontio hunajaisin käpälin hyväksyy golfin, biljardin, hohtokeilauksen ja värikuulasodan virikeseteleiden piiriin ja tunnustaa jääkiekkomatsit, teatterin, pakohuoneen tai oopperan työmuurahaisen hyvinvointia kohentavaksi korkeakulttuuriksi, jää kalastus väliinputoajaksi. Varsin mukava työsuhde-etu ja edesauttaa tietysti työssäjaksamista ja niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia. Sille kalastus on elinehto
VIEHEEN koko asettaa heittosetille suurimmat vaatimukset. HEITTOKALASTUS SUURIN osa kalastuksesta tapahtuu viehearsenaalin keskivaiheilla. TEKSTI JA KUVAT TEEMU KOSKI Hauenkalastajan HEITTOKALUSTO 8 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Mutta haukia saadaan myös lahtien keskustoista, matalikoilta, ja muilta avoimilta ja laajoilta alueilta. Kun viehearsenaali ulottuu reilun kymmenen gramman jigeistä kumisaappaan kokoisiin lotkareisiin, on selvää, että yhdellä vavalla ei pärjää. Avoimien alueiden kalastuksessa heitot saavat olla pitkiä, ja setti tasapainoinen ja toimiva. Heittopituuksien ollessa lyhyitä, viehepainosuositusta voi venyttää reilummin, mutta kun vaaditaan jatkuvasti täyspitkiä heittoja, ylitai alipainottaminen tekee kalastuksesta raskaampaa. MYÖS kalastettavan alueen luonne vaikuttaa kaluston valintaan. S atunnaisesti haukea esimerkiksi mökkivesillään kalastava ei välttämättä tarvitse laajaa kalustoa. Innostuksen kasvaessa huomaa kuitenkin nopeasti, että vieheellä on väliä, ja myös vieheen koolla. Hauenkalastaja törmää monenlaisiin tilanteisiin, ja kalan arvoteltavaksi pitäisi saada monenlaisia vieheitä. Hyrräkelan käyttöä empiville ja opetteleville juuri raskaat ja solakanmalliset haukivieheet VARSINKIN SUURHAUKIGURUJA TUNTUU YHDISTÄVÄN VERRATTAIN RAUHALLISET KÄDET. Myös kalastettavan alueen luonne vaikuttaa kaluston valintaan. Viehekoon suurentamiselle, ja myös pienentämiselle on hetkensä. HYRRÄKELA on luontevampi valinta raskaampien vieheiden heittämiseen. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 9. Heitot suunnataan täsmällisesti kaislikon reunaan, ja usein tärppi tuleekin nopeasti vieheen pudottua veteen. Mitä kaluston valinnassa tulee ottaa huomioon ja miten työkalusarja rakentaa. Haspelilla vieheet pyörivät heitossa enemmän, ja ovat useammin sotkussa heiton jälkeen. SUURHAUENKALASTUSTA sisävesillä ja järeää haukikalustoa. HYRRÄKELA ON HAUESTAJAN VALINTA Vavan merkitys kalastuksessa on kelaa suurempi, mutta varsinkin raskaampien vieheiden heittämiseen hyrräkela on luontevampi. Perinteisesti mielletään, että haukea kalastetaan matalassa ja lähellä kasvustoja. Vieheen koko asettaa heittosetille suurimmat vaatimukset, ja jos siiman päässä roikkuu ympäri vuoden sama sininen Krokodil, ei tarvetta useammalle setille tietenkään ole. Ja lopulta myös heiton vaivattomuus, ja vieheen asento lennon aikana. Hyrräkelan etuja ovat parempi siimakontrolli ja tarkkuus heiton aikana, setin tasapainoisuus ja käyttömukavuus. Suurin osa kalastuksesta tapahtuu viehearsenaalin keskivaiheilla, normaalin kokoisilla vieheillä, mutta väistämättä eteen tulee tilanteita, jolloin myös molempia ääripäitä tarvitaan
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos arvot kahden välillä, valitse hitaampi. Riittävä suorituskyky, kestävyys ja varmatoimisuus ovat tärkeimmät kriteerit. HAUEN, ja varsinkin suurhauen kalastus on raakaa leikkiä. Haukikelan kovin rasitus tulee tilanteissa, joissa viehettä kiskotaan irti milloin mistäkin korresta tai juurakosta. . Muutamassa päivässä taito hioutuu jo sellaiselle tasolle, ettei heittämiseen tarvitse enää erikseen keskittyä. Ainoastaan kevyimmille vieheille, eli jigeille ja heittoperhoille, kannattaa edes harkita avokelaa. Ja varsinkin suurhaukiguruja tuntuu yhdistävän verraten rauhalliset kädet, viehettä siis uitetaan melko hitaasti ja rauhallisesti. Suhteen ollessa 5:1 ja alle puhutaan hitaista keloista, ja yli kahdeksan välityssuhde luokitellaan nopeaksi. Mitä suurempi välityssuhde, sitä nopeammin viehe kulkee vedessä. Toisinaan tästä on hyötyä, mutta varsinkin kylmän veden aikaan nopeat kädet ja nopea välitys ovat huono yhdistelmä. TUOMIO on langetettu, ja virheistä sakotetaan. VARSINKIN suurhaukia kalastaessa kannattaa viehettä uittaa melko hitaasti. Heittotekniikan perusteet hallitseva kalastaja oppii heittämään haukivieheitä hyrräkelalla riittävällä tarkkuudella muutaman tunnin harjoittelulla. . Tässäkin sarjassa hyrrä toimii paremmin, mutta heittäminen vaatii hiukan enemmän rutiinia kuin raskaammilla viehepainoilla. HYRRÄKELA on hauenkalastajan valinta. AINOASTAAN kevyimmille jigeille ja heittoperhoille kannattaa harkita avokelaa. Yleisin välityssuhde keloissa on noin 6:1, valikoiman ollessa 4:1-12:1 välillä. Akselin hienoista vääntymistä ei välttämättä huomaa, mutta kiero akseli saa koneis. 10 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jos siis tuntuu siltä, että oma kampikäsi tuppaa olemaan liian nopea, sitä kannattaa kompensoida hitaammalla kelalla. Kasia nopeammille keloille hauenkalastuksessa ei juuri ole tarvetta, pikemminkin päinvastoin. VÄLITYSSUHDE JA OMAT TOTTUMUKSET Välityssuhde ilmoittaa, kuinka monta kierrosta puola pyörii yhtä kammenkierrosta kohden. Tämä vaatii välineiltä voimaa ja kestävyyttä isojen vieheiden käyttöön ja luuleukaisten petojen tartuttamiseen. Osalla kalastajista on eri kelat kylmään ja lämpimään veteen, mutta homma menee hiukan hifistelyn puolelle. ovat paras paikka myös harjoitella. Jokaisella kalastajalla on oma, luontainen kelausnopeus, jota saadaan keskittymällä muutettua hetkeksi, mutta, johon selkäydin aina palaa aivojen keskittyessä muuhun. Venymätön kuitusiima ja jäykkä vapa välittävät nopeat nykäisyt suoraan kelalle, joten koneiston ja akselin tulee kestää voimakkaitakin nykäisyjä. Vieheeseen erehtynyt hauki pääsi käymään veneessä. KELAN KOKO VAVAN JA SIIMATARPEEN MUKAAN Haukihyrrään kannattaa suhtautua kuin muihinkin työkaluihin
Raskaimpien kumien heittoon Abu Carcia Revo Toro Beast 61, josta löytyy riittävästi kelausvoimaa ja jämäkkyyttä raskaaseen hauenkalastukseen. Päinvastoin keskiraskaissa ja raskaissa seteissä siimatilavuutta on liiankin kanssa, ja puolaa joutuu pohjustamaan joko teipillä tai paksuhkolla monofiilisiimalla. Setin pitää olla tasapainossa, eli raskaampaan vapaan raskaampi kela. Raskailla vieheillä 12 kuulalaakerista ei juuri ole hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Riittävä heittopituus kyllä saavutetaan, vaikka kelassa ei hienoimpia mikrometrilaakereita olisikaan. JÄREÄMPÄÄ haukikalustoa. Keskiraskaassa ja kevyessä sarjassa molemmissa Okuma Komodo SS 364, jossa on merivettä kestävä koneisto, riittävästi siimatilavuutta ja voimaa, ja kookas kampi. Setin pitää istua omaan käteen. Perusominaisuuksien jälkeen haukihyrrältä vaaditaan muutamia ominaisuuksia. LIIAN raskas kela tekee setistä kömpelön ja raskaskäyttöisen. Hauenkalastukseen sopivat kelat on usein nimetty jollain tukevuutta tai käyttötarkoitusta kuvaavalla termillä, kuten Beast (peto) tai Toro (härkä) Abu Carcian mallistossa. Houkutus valita liian kevyt kela on suuri, mutta kovassa käytössä se kostautuu. ” ton kulumaan epätasaisesti, ja kelan käynti muuttuu kahvimyllymäisen karheaksi. Kelalle pitää mahtua halutun paksuista siimaa 100-150 metrin verran, mikä harvoin on ongelma. Toiset suosivat sulavalinjaisempia matalaprofiilikelojaja toiset korkeampia, pyöreäposkisia malleja. Varsinkin merellä tämä vain lisää jumittuneiden laakerien määrää ja huollon tarvetta. Kevyempään settiin sopii tukevatekoinen jigihyrrä, tai jotain perussarjan ja tämän väliltä. TÄTÄ JÄREÄMPÄÄ KALUSTOA TARVITAAN VAIN SIKSI, ETTÄ KUMISAAPASOSASTON KATAPULTILLE SAADAAN RIITTÄVÄN PAINAVA VASTAPARI. Abun 5000-kokosarjaa vastaavat kelat ovat sopivia keskiraskaaseen, eli yleisimmin kädessä olevaan sarjaan. Kelan koko valitaan vavan ja siimatarpeen mukaan. LIIAN RASKAS KELA ON KÖMPELÖ KÄYTTÄÄ Usein näkee myös valitun liian raskaan kelan, jolloin setti on kömpelö ja raskas käyttää. Tätä järeämpää kalustoa tarvitaan vain siksi, että kumisaapasosaston katapultille saadaan riittävän painava vastapari. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 11. KELALLE pitää mahtua halutun paksuista siimaa 100-150 metrin verran. Tämä on lähinnä makuasia
Vapa St Croix Tournament Lipstick, joka sopii hauenkalastajan perustyökaluksi 60-120-painoluokissa. Setiltä vaaditaan siis tasapainoisuutta, jotta sitä jaksaa ja viitsii päivän käyttää, ja tässä vapa on isossa roolissa. Siima 12 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Isommasta nupista saa mukavamman otteen. Kammennuppi saa nimittäin olla iso, siihen kun usein tartutaan hiukan kohmeisilla käsillä. . HAUKI, tottele! Kelana 5-tonninen Dööri isommalla voimakammella tuunattuna. Jonka pitää kestää. Kampien sovitus kelan akselille on usein universaali, eli kammet sopivat ristiin usein myös toisen merkkisiin keloihin, ja niitä myydään myös erikseen. Alle 0,25 millin (kuitu)siimaa ei ole syytä harkita edes kevyimpiin setteihin, ja raskaissa seteissä 0,40 millin narukaan ei ole liioittelua. Yleissettiin hyvä paksuus on 0,30–0,35 milliä. Pienen tähtipyörän avaaminen lähes lukkoasennosta löysälle on kohmeisilla käsillä hankalaa, ja keskittyminen jarrun säätämiseen saattaa kostautua. Lähtöoletuksena voidaan pitää sitä, että vaparenkaat ovat tukevat, ja että vavasta löytyy lenkki vieheen ripustamista varten. Viehepaino valitaan käytetyn arsenaalin mukaan, ja muut ominaisuudet kalastustottumuksien ja henkilökohtaisten mieltymysten perusteella. HAUENKALASTUKSEEN soveltuvissa keloissa on usein pitkä kampi. Yleisin vapapituus tällä hetkellä on 8,6 jalkaa eli vajaat 2,6 metriä. Ja ainakin raskaammissa seteissä siiman tulisi kestää ainakin sen verran, että viehe saadaan irti tai koukku oikaistua. voimakampia, eli kammessa on vain yksi nuppi, ja tämän vastaparina vain tasapainottava paino. Sopivalla vavalla raskaidenkin vieheiden käyttäminen on yllättävän kevyttä, ja heittotekniikkaa hiukan hiomalla tavallinen kalastajakin jaksaa vintata liikkeelle myös kumisaapasosastoa sen kummemmin ponnistelematta. Kammen pituus vaikuttaa kelaustuntumaan: lyhyt kampi tuntuu raskaalta, pidempi kampi kevyemmältä. Usein haukikeloissa näkee käytössä ns. Yhtä kaikki, ultrakevyen kuulalaakeri-ihmeen sijaan hauenkalastaja etsii tukevaa, luotettavaa työhevosta, joka kestää rajua käyttöä. Eli kalan tullessa veneen lähelle jarrua avataan reilusti. Lyhyt takakahva tekee raskaiden vieheiden heittämisestä työlästä. Tasaisesti kiihtyvä heittoliike lataa vapaa, joka vuorostaan linkoaa vieheen matkaan. HAUENKALASTAJA ETSII TUKEVAA, LUOTETTAVAA TYÖHEVOSTA, JOKA KESTÄÄ RAJUA KÄYTTÖÄ. Siiman tulee kestää Viimeisenä haukisetin valinnassa tulee siima. Hauenkalastukselle ominaista on, että vieheet ovat kookkaita ja päivän aikana heittoja kertyy paljon. Hauenkalastuksessa käytetään lähes yksinomaan kuitusiimoja niiden vetolujuuden ja venymättömyyden vuoksi. Hauki ei juuri pitkiä syöksyjä tee, mutta lähtee kuin, no, hauki kaislikosta. VAPA HEITTÄÄ, KALASTAJA OHJAA Vavan ensisijainen tehtävä on saattaa viehe matkaan haluttuun suuntaan ja halutulla nopeudella. Onneksi myös kammennupit ovat kehittyneet takavuosien pienistä kumituteista. Jarrun säätöpyörän on hyvä olla iso, ja säätöalueen lyhyt. MYÖS KAMMENNUPPI SAA OLLA ISO Sama pätee kelan kampeen. Mieltymykset ja trendit elävät hiukan ajan oloon, mutta alle 8-jalkaista vapaa ei ainakaan isoille vieheille voi suositella. Venymättömyys parantaa uittotuntumaa ja saa vastaiskut menemään perille luunenän leukoihin. Ja olisi hyvä, jos siima kestäisi myös satunnaiset heittojumit, kenelle niitä nyt sitten sattuukaan. Ja kalan tullessa veneen lähelle, jarru avataan hyvin löysälle viimeisten pakosyöksyjen varalta. Voimakammen tästä tekee kuitenkin kammen pituus, ja nykyään useimmissa hauenkalastukseen soveltuvissa keloissa on pitkä kampi jo valmiina. KELAN jarrun säätöpyörän on hyvä olla iso, ja säätöalueen lyhyt. Tarvittaessa kalaa pidellään peukuttamalla, eli jarruttamalla puolaa peukalolla. ” JARRUN SÄÄTÖPYÖRÄN SYYTÄ OLLA ISO Haukikelan jarrussa on lähinnä kaksi asentoa: jarru on kalastuksen ajan lähestulkoon lukossa, jotta vastaisku saadaan perille, ja viehe saadaan vedettyä irti kaisloista. Keskiraskaassa ja raskaassa sarjassa vavalla saa olla pituutta 8-9 jalkaa eli 2,4-2,7 metriä. Tasapainoisella setillä kalastaja vain määrää suunnan, ja heilauttaa vivun liikkeelle, ilman että heittotapahtuma vaatii ponnistelua, vaikka siiman päässä olisi raskaskin viehe. Kovimmalla rasituksella siima on, kuten kelakin, silloin kun viehettä kiskotaan ruovikosta irti
NOPEA VAI HIDAS VAPA Hyvä haukikeli on usein tuulinen, mikä tekee heittämisestä hankalampaa. NOPEA VAPA PALAUTUU NOPEAMMIN Nopea, eli kärkitoiminen vapa taipuu lyhyemmältä matkalta ja palautuu nopeammin. pitkä takakahva ja jäykkä aihio tekevät kumisaappaan heittämisestä hämmästyttävän kevyttä. Hidas vapa on nopean vastakohta. ” . Siksi vapaa on tärkeä pitää loivassa kulmassa siimaan nähden. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 13. Tällaisissa voimankäyttötilanteissa vavan joustava kärki on kovilla, koska tyviosa ei anna periksi. Tätä ei silmällä ehdi näkemään, mutta kädessään sen tuntee. HEITTOTEKNIIKKAA HIOMALLA TAVALLINEN KALASTAJAKIN JAKSAA VINTATA LIIKKEELLE MYÖS KUMISAAPASOSASTOA. Kun vapaan tartutaan kelankiinnikkeen kohdalta, ja toisella kädellä napautetaan kahvan tyveen, saadaan tuntuma vavan toiminnasta. Vavasta löytyy enemmän tartutusvoimaa ja uittotuntuma on usein parempi. Tämä ei ole kenestäkään kivaa. Ainakin siihen saakka, kunnes vapa katkeaa. Usein käytetään myös termejä kärkija keskitoiminen. Riittävän jäykkä aihio ja pitkä takakahva keventää isojen vieheiden käyttöä. Tarkka sivutuuleen suunnattu heitto kaislanjuureen vaatii nopeutta, kun taas pitkien siivujen viskominen on hiukan rauhallisemman tempon hommaa. Mutta toisaalta, kun kala pitää väkivalloin pysäyttää, löytyy aihiosta voimaa. Vastaavasti nopea vapa on kalaa väsytettäessä ankarampi, koska joustoa löytyy vähemmän. Vapa tuntuu umpijäykältä kangelta, kunnes päähän ripustetaan 150-200 g viehe. Vieheeseen nähden liian kevyellä tai raskaalla vavalla heittäminen on joko kovaa riuhtomista, tai vavan voiman puutetta korvataan varomalla ja saattamalla heittoa. Suurin osa haukivavoista on varsin nopeatoimisia, mutta myös hitaammille vavoille löytyy käyttäjänsä ja tilanteensa. KOOKAS jokihauki alkaa olla kypsä haavittavaksi. Mitä terävämpää värähtely on, sitä nopeampi vavan aihio on ja päinvastoin. Kun heittotekniikan perusteet ovat hallussa, on nopeatoiminen vapa kevyempi ja vaivattomampi käyttää, koska heittoon vaadittava voima saadaan ladattua vapaan pienemmällä liikkeellä. VAVAN suurempi lähtönopeus parantaa heiton tarkkuutta. VAVAN tärkein ominaisuus on saada viehe lentämään vaivattomasti ja tarkasti, ja oikeilla välineillä isojakin vieheitä jaksaa heittää koko päivän. Vapana raskaan sarjan klassikko, BFT Rugen 50-200 g. Nopealla vavalla heiton dynamiikan ajoittaminen on tarkempaa, mutta vieheelle saadaan suurempi lähtönopeus. Tämä on etupäässä makuasia, mutta valinnalle löytyy myös käytännön perusteluita. Vapa taipuu pidemmältä matkalta ja oikenee . Vavan nopeudesta puhuttaessa tarkoitetaan nopeutta, jolla se palautuu jännityksestä. Tämä parantaa tarkkuutta. VAVASTA on hyvä löytyä tukevat vaparenkaat ja lenkki vieheen ripustamista varten. Vavan ominaisuudet koostuvat materiaalin tiheydestä ja paksuudesta, ja aihion muotoilusta
. Vavasta pitää löytyä voimaa singota kalastajan suosikit tarkasti ja vaivatta maaliinsa. HIEMAN lyhyempi ja jäykkä vapa on paikallaan jerkkien uittamiseen. Down sizing, eli kevennetty VIEHEET : Etupäässä n. Mutta jos viitsii nähdä hiukan vaivaa, voi luvassa olla mojova palkinto. Pohjan tuntumassa, ja hiukan pohjan yläpuolella, joskus myös aivan kasvustojen seassa uitetut kalajigit ovat toisinaan tavattoman tehokkaita. 15-30 gramman jigit, heittoperhot, pienemmät vaaput, lusikat. Viehepainosuositus min. . Vapa: 7–7,6 jalkaa (2,1-2,3 metriä). Välineistö Oheiset tiedot ovat lähinnä suuntaa antavia, ja toivottavasti helpottavat kalustotarpeiden hahmottamista. Siima: 0,40 mm kuitusiima. ISO viehe isolle kalalle. Välityssuhde 6:1 tai yli. Siima: 0,25–0,28 mm kuitusiima. TILANTEET : Suurhauen kalastus. Välityssuhde 6:1 . Vapa: 8,5-9 jalkaa (2,55-2,7 metriä). 14 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Huomioita: Hauen heittokalastajan perustyökalu, mikä on aina valmiina ja ottiviehe siiman päässä. 15 sentin kalajigeillä on helppo kattaa myös tilanteet, joissa haukea kalastetaan hiukan syvemmältä. Pig Shad Jr, perusjerkit, spinnerbaitit TILANTEET : Normaali hauenkalastus, kevyempi yleisvapa. Jättivieheet ovat paikallaan myös silloin, kun iso hauki seuraa viehettä, tai käy kopauttamassa sitä tarttumatta. Huomioita: Jättivieheillä on tarvetta ainoastaan suurhauen kalastuksessa, ja ne kaivetaan esiin usein vasta, kun usko hetkeen on vahva. Siima: 0,30–0,35 mm kuitusiima. 200 grammaan saakka, toiminnaltaan rauhallisempi, pitkä takakahva keventää heittämistä. . Keskiraskas yleisvapa VIEHEET : Lähinnä keskikokoiset pehmovieheet, esim. Huomioita: Vavan tulisi olla riittävän jämäkkä, jotta sillä saadaan isokin kala kohtuullisessa ajassa veneeseen. Kela: 6000-kokoluokan vavan kanssa tasapainoinen kela. Pig Shad, Westin Bull Teez 25 cm, Dexter Shad TILANTEET : Normaali keskiraskas hauenkalastus. Toiminta nopea, viehesuositus 60 grammaan saakka. Kevyempi peruskalusto VIEHEET : Pienemmät pehmovieheet, esim. Tällä setillä kattaa suurimman osan ns. . Takakahva saa olla lyhyenpuoleinen, mutta jerkkien uittamiseen hieman lyhyempi ja kevyt vapa on paikallaan. Lusikat ja pienemmät vaaput, hauen kesäkalastus matalassa. . . Niin ikään jerkkien ja spinnerbaittien uittamisessa nopeampivälitteinen kela on paikallaan, kun taas pehmovieheiden uittamisessa hitaudesta on jopa hyötyä. Siima: 0,35 mm kuitusiima. Kela: Abun 5000-kokoluokkaa vastaava tukeva hyrräkela. Heittoperhot on hiukan unohdettu, mutta kylmän veden aikaan erittäin tehokas viehemalli, mutta niiden heittäminen yleissetillä ei tahdo onnistua ja niiden säilyttäminen on hankalaa. Vavan valinta varsinkin aloittelijalle saattaa tuottaa päänvaivaa, varsinkin kun vavoissa mainitut viehepainosuositukset eivät aina pidä täysin paikkaansa. Kela: Jigikalastukseen sopiva, tai siihen hiukan liian järeä hyrräkela, tai avokela kokoluokassa 2000. Välityssuhde 5:1-6:1. Huomioita: Vapaa valittaessa kannattaa miettiä, onko pääpaino kevyemmissä pehmovieheissä vai jerkeissä. . . . . Kookas viehe toimii usein uteliaan, ja liikkeellä olevan kalan houkuttimena pientä paremmin, mutta tämä ikkuna on lyhyt, ja hukataan jos kala ehtii takaisin ”makuulle”. mökkikalastajan tilanteista, eli kun kalastetaan haukea matalasta kevyillä vieheillä. Papa Shad, Savage Gear Line Thru-sarjan 30-40 cm mallit. Vapa: mielellään 8,5 jalkaa (2,55 cm), takakahvan pituus ja toiminta heittäjän mieltymysten mukaan, lähtökohtaisesti nopeatoiminen. Nopeatoiminen, tarkka vapa kaislanreunan kalastukseen ja tarkkoihin nopeisiin heittoihin. . Vapa: 8–8,6 jalkaa (2,4-2,55 metriä) Toiminta nopea, viehesuositus noin sataan grammaan saakka. Aloittelijan kannattaa kääntyä vavan valinnassa erikoisliikkeiden tai muiden palvelevien kalastusvälineliikkeiden puoleen. Kela: Abun 5000-kokoluokkaa vastaava tukeva hyrräkela. Sovittamalla oman viehearsenaalinsa näihin, ja miettimällä omia kalastustottumuksiaan voi tätä sovittaa omiin tarpeisiinsa. TILANTEET : Kylmän veden aika. MITÄ pidempi on takakahva, sen kevyempi on heittoliike. Raskas sarja VIEHEET : Kumisaappaat, märät karvalakit, mehupullot
Tämän artikkelin tarkoitus ei ole saada ihmisiä ostamaan lisää kalastusvälineitä. Vapojen ja kelojen hankkiminen fiiliksen mukaan on tietysti viihdyttävää sekin, mutta monelle se käy ajan oloon kalliiksi. NELJÄN KOMBO Montako vapaa hauenkalastaja sitten tarvitsee. VAPAAN nähden ylipainoisen vieheen heitto on helpompaa kuin liian kevyen. Koskaanhan niitä ei tarpeeksi ole, mutta neljällä pärjää hyvin. Ja toisaalta, koolla on väliä toiseenkin suuntaan. Ja hyvä kalastaja tekee huonollakin kalustolla enemmän kuin huono kalastaja huippusetillään. Rauhallisemman vavan edut ovat suurimmillaan silloin, kun kookkailla vieheillä kalastetaan laajoja alueita. Silloin kun epäillään tontilla majailevan ison hauen, ei viehekoon raju kasvattaminen ole koskaan pahitteeksi, ja joskus iso viehe on juuri se, mikä saa pedon heräämään normaaTäsmäkalastus VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 15. Siksi omien tarpeiden hahmottaminen kalustohankintoja suunnitellessa on tärkeää. Jos vieheen paino ei saa vapaa lainkaan latautumaan, on heittäminen sotkuherkkää ja toivottoman tunnotonta. Usein käytössä on kookas vertikaalijigi ja raskas pää, joka heitetään hieman kalan yli ja tuodaan kalan näkökenttään vajoamista hidastaen. Hauen jigikalastus, ja poikkeuksellisen pienten vieheiden käyttö on jäänyt isojen kumikalojen jalkoihin, mutta varsinkin kylmän veden aikaan 12-15 sentin kalajigi saattaa olla tehokkain viehe isoillekin hauille. Hitaissa vavoissa on yleensä pidempi takakahva, koska myös heiton liikeradan pitää olla laajempi. TAKAKAHVA ON VIPUVARSI Heiton nopeutta ja voimakkuutta saadaan tehostettua ojentamalla kelakättä ja koukistamalla kahvakättä oikeaan aikaan. Heiton tempo on rauhallisempi, ja vapa antaa heittäjän virheitä enemmän anteeksi. Mutta jos jommastakummasta haitarin ääripäistä ollaan valmiita tinkimään, riittää kolme settiä aivan hyvin. Mutta toisaalta vieheen lähtönopeus on hitaampi, ja vapa ei ole niin tarkka. Nopeilla vavoilla heittoliike on lähinnä sivaltava, ja liikkeeseen tarvitaan enemmän nopeutta. Kolmellakin, jos tinkii hiukan jommastakummasta päästä. Jos asialistalla on paljon täsmäkalastusta, kannattaa tähän virittää oma settinsä. hitaammin. Vanhat jerkkivavat sopivat tähän varsin hyvin. Edellä esitetyt mitat ja viehepainosuositukset ovat lähinnä suuntaa antavia, ja speksejä tärkeämpää on ymmärtää mitä kalustolta vaaditaan, ja miksi. Nopeakätiselle veijarille nopeavälitteinen kela vaatii jatkuvaa keskittymistä, kun hitaammalla kelalla saisi kelata luontaiseen tahtiinsa ilman, että viehe liplattaa pintakalvossa. Mikäli 80-150 gramman yleisvapa on valittu satunnaisten jättivieheiden heittoa silmällä pitäen, eikä niiden heittäminen ole säännöllistä, voidaan aidanseiväs jättää huoletta kotiin. Ylipäätään harvassa ovat ne hauenkalastajat, joilla vieheiden normaalikoko on yli 30 senttiä. Joka hauenkalastuksessa on pystyttävä heittämään käyttämäänsä viehettä nopeasti ja tarkasti erilaisissa olosuhteissa, ja saatava kala tartutettua. Heittoliike on rauhallisempi ja hieman kevyempi, ja heiton tarkkuusvaatimuksista voidaan hieman tinkiä. DAIWA Exceller 8,6' up to 120 g on kevyt ja tarkka linko kevyemmille haukivieheille 6090 gramman painoluokassa. 200-grammainen viehe, pitkä vapa ja lyhyt takakahva ovat yhdistelmä, jota raavaampikin kalastaja saa käskeä tosissaan, mutta toisaalta liian pitkä takakahva on muun ajan vain tiellä. Jokaisella kalastajalla on omat mieltymyksensä, jotka selviävät lopulta vain kokemuksen myötä. Pikemminkin päinvastoin, miettimällä kalastustaan ja käyttämiään vieheitä ja rakentamalla näiden pohjalta itselleen toimivan patteriston, voi säästyä ylimääräisiltä ja turhilta hankinnoilta. Mitä pidempi takakahva on, sitä kevyempi liike myös on. Lyhyellä vavalla alakautta tapahtuva vippaus onnistuu helposti, ja vavoissa riittää voimaa kalan tartuttamiseen. Täsmäkalastukseen oma settinsä Kokonaan oma lajinsa on täsmäkalastus luotaimen avulla, jolloin vene viedään kalan lähelle ja viehe ”nepataan” kalan näkökenttään lyhyellä vippaisulla. Kevyemmästä päästä sen sijaan on hankalampi tinkiä. Seitsemänjalkainen, jäykkä vapa, jossa on lyhyt takakahva, lienee lähellä optimaalista. Tässä vavan pitää olla lyhyehkö ja jämäkkä. Tällä kattaa lähes kaikki hauenkalastuksessa eteen tulevat tilanteet heittoperhoista ja jigeistä aina raskaimpiin vieheisiin tai synkimpien penkkojen koluamiseen. Neljän setin taktiikalla viehepainot jakautuvat alle 60 grammaan, 40-100, 80150 ja yli 120 grammaan. 30-40-senttinen kumilötkö ei koskaan ole paras vaihtoehto normaalin hauen kalastukseen, mutta kun kiikarissa on suurhauki, on iso viehe toisinaan parempi. Haukiluokan vavoissa takakahvan pituus vaihtelee 40-55 sentin välillä, ja tässä viisi senttiä on jo melko paljon. HAUENKALASTAJA pärjää kolmellakin erilaisella vavalla. lin kokoisten houkuttimien jäädessä vaille mitään reaktiota. Keskiraskaaseen sarjaan optimipituus on 45 sentin luokkaa, mutta samanmittaisessa raskaille vieheille tarkoitetussa säipässä 50 sentin takakahva on huomattavan paljon kevyempi. Keveissä seteissä kahva saa olla lyhyenpuoleinen, kalastajan mieltymysten mukaan, mutta viehepainon kasvaessa pidempi takakahva keventää heittoponnistusta. Hauenkalastus ja raskaiden vieheiden heittäminen on melko krouvia puuhaa, joten grammanviilaukseen ei ole suurta tarvetta. Vapaan nähden hiukan ylipainoisen vieheen heittäminen onnistuu helpommin kuin liian kevyen. YHTEENVETO Hauen heittokalusto rakennetaan oman viehearsenaalin pohjalta sellaiseksi, että ainakin omille suosikkivieheille löytyy sopiva heittokalusto
TOUTAIN TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN SUURTOUTAIMEN PYYNTI vaatii kärsivällisyyttä Särkikalojen kuningas tärppää raivokkaasti ja taistelee kuin nousulohi 16 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Toutain kutee vuolaiden virtojen tai koskien pohjakivikoissa vedenlämmön saavuttaessa noin 7-8 astetta. Särkikalojen kuninkaana tässä suhteessa voitaneen pitää toutainta. Varhaissesongin pyynnissä on sekin etu, että toutaimet ovat ehtineet unohtaa viehekammonsa pitkän talven aikana ja erehtyvät kalastajan juoniin hieman herkemmin. Naarastoutain saavuttaa kutukypsyyden noin 6-9-vuotiaana ja puolentoista kilon painoisena. Myös kelaus saa olla VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 17. Myös vatsassa muhiva mätilasti antaa naaraskaloille prosenttitolkulla lisäpainoa. SYVEMMÄLTÄ, HITAAMMIN Parhaat tärppipaikat ovat ennen kutua suvannoissa ja nivoissa kutukoskien tuntumassa. Muita tavanomaisia suurkalalajeja ovat kuha, taimen ja tietenkin merilohi, joskaan eivät yleisyydessään hauen veroisia. Lämpiminä keväinä varhaismaistiaisia saatetaan saada jo huhtikuun puolenvälin tienoilla. KOKEMÄENJOEN vesistöön kuuluva Lempäälän Herralankoski on yksi maamme parhaista toutainkoskista. VIEHEKAMMO UNOHTUNUT PITKÄN TALVEN AIKANA Kun metsästetään nimenomaan suurtoutainta, sanotaan nyt vähintään viisikiloista, kannattaa pyyntiponnistelut tähdätä lajin keväisen kutuajan tietämiin. Suurimpiin särkikaloihin lukeutuva toutain on yleistynyt vesissämme viimeisten vuosikymmenten aikana, ja samalla sen suosio vapakalastuksen kohteena on ponnahtanut pohjamudista parrasvaloihin. Ensimmäistä kutuaan haikailevat koiraat voivat olla hieman pienempiä, mutta herkästi niilläkin paino kirjoitetaan vähintään kakkosella alkavaksi. Parhaiten ärsytyskynnys ylittyy lämpöisinä kevätpäivinä, kun taas takatalvinen kylmyys ja pimeys ovat ottihaluille silkkaa myrkkyä. Sen sijaan siiman päässä nämäkin tarjoavat vastuksen, joka vetää vertoja mille tahansa kotimaiselle evänheiluttajalle. Tähän lämpöön päästään Etelä-Suomessa yleensä toukokuun alkupuolella, jota ennen kalastajankin kannattaa hakeutua koskikalastuspaikoille isomuksia vastaanottamaan. Kudulle saapuvat naaraat ovat siis vähintään tuon kokoisia, mutta usein huomattavasti suurempiakin. Vonkalekokoisista puhuttaessa särjen sukulaiset unohtuvat helposti kenties siksi, että niiden arvostus ruokakäytössä on vaatimaton. Valtion kalastonhoitomaksun (18-64-vuotiaat) lisäksi tarvitaan aina paikkakohtainen lupa. J os Suomen vesiltä haluaa suuren kalan siiman päähän, on laji yleensä hauki. Oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan ei pieniä yksilöitä juuri saaliissa esiinny, joten tärpin tärähtäessä tietää varautua kunnon kamppailuun. Se kasvaa suureksi – kolmen neljän kilon yksilöt ovat varsin tavallisia ja yli kuusikiloisiakin saadaan silloin tällöin – tärppää raivokkaasti ja vääntää siiman jatkeena kuin nousulohi konsanaan. Täällä vesi lämpiää nopeammin yläpuolisen pitkän, jäättömän virtaosuuden ansiosta, minkä myös kalat noteeraavat ja suunnistavat talviasunnoltaan Pyhäjärvestä ylös kutupaikoilleen. ISOMUSTEN SESONKI ALKAA JO ENNEN KUTUA Isojen toutainten sesonki käynnistyy siis jo ennen kutua, joissakin kohteissa, kuten Lempäälän Kuokkalankoskilla, hyvissä ajoin huhtikuun puolella. Useampikiloisen jöllikän voi tavoittaa melko ”helposti” niin mereltä, järviltä kuin joistakin, joskus jopa pienistä metsälammista. Kalat ovat vielä melko passiivisia, mutta saattavat kyllä räväyttää vieheeseen, kun tarpeeksi ärsyttävä läpytin lipuu sopivasti näkökenttään. Eikä ihme, tarjoaahan laji kaikkea sitä, mitä urheilukalastaja vastustajaltaan odottaa: Isoa kokoa, tulisia tärppejä, vahvaa vastusta ja hurjasti kalastuksellisia haasteita. Vieheen tulisi kulkea syvemmällä kuin ruokailevaa toutainta pyydettäessä, ei välttämättä pohjalla mutta kuitenkin reilusti pinnan alapuolella. Koskikalastuspaikoilla on toki muistettava hoitaa lupa-asiat kuntoon ennen kalastuksen aloittamista
Lisätietoja: app.artcloud.fi/vhvsy/vantaanjoki/ VÄLILLÄ toutaimet intoutuvat pökkimään vieheitä muilla ruumiinosilla kuin suullaan. 18 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. . . Parhaiten kalastus onnistuu veneestä, mutta muutamilla koskilla ja nivoilla myös hyviä rantapaikkoja. VANTAANJOKI, HELSINKI: Toutaimia tavataan muun muassa Vantaanjoen alla Vanhankaupunginkosken suvannossa. ENNEN KUTUA NS. Silloin voi saaliina olla pelkkiä suomuja. KUOKKALANKOSKET, LEMPÄÄLÄ: Useammasta koskesta ja niiden välisistä nivoista ja suvannoista koostuva alue. . Tällöin toutaimet käyvät ilmeisesti vain tuuppimassa vieheitä vartalollaan, ehkä hätistelymielessä tai kukaties inspiroituessaan voimakkaan värinän jäljittelemästä kutukäyttäytymisestä. VILPPULANKOSKI, MÄNTTÄ-VILPPULA: Melko vuolasvirtainen, maukkaalla niskalla ja loppuliu´ulla varustettu koski, joka on maamme pohjoisimpia potentiaalisia toutainvirtoja. Myös pitkistä heitoista on usein iloa, sillä esimerkiksi mainituilla Kuokkalankoskilla nivat ovat leveitä ja rantakalastusmahdollisuudet rajallisia. . Sopiva kuitusiiman paksuus voi olla luokkaa 0,12-0,15 milliä. Kaloja saa niin voimalan ja maantiesillan välistä kuin maantiesillan alapuoliseltakin osuudelta. KESKI-KYMIN KALASTUSALUE, KOUVOLA-PYHTÄÄ : Kymijoen ”vähemmän tunnettu”, pitkä ja monipuolinen kalastusalue, joka käsittää useampia komeita koskia niskoineen, nivoineen, loppuliukuineen ja välisuvantoineen. Takaisin pääsi tämäkin. Kosket ovat matalia, mutta nivat ja suvannot keskimäärin syviä. KOKEMÄENJOEN ALAJUOKSU, NAKKILA: Meritaimenen ja -lohen kalastuspaikkana paremmin tunnettu jokialue Harjavallan voimalasta alaspäin tarjoaa myös mainiot mahdollisuudet kookkaan toutaimen tavoittamiseen. Paitsi sopivalla viehevalinnalla heittopituutta kannattaa kasvattaa siimaa ohentamalla ja valitsemalla pidempi/jämäkämpi vapa. Alueella toutain on potentiaalinen saaliskala. Vaikka kyseessä on kelpo ruokakala, kalastajat useimmiten vapauttavat toutaimensa. Jos pyyntipaikka antaa mahdollisuuden, sopivan ahnaasti sukeltavan vaapun roikottaminen alavirrassa voi toimia mainiosti. LEHTIVIEHEET ERITYISEN TEHOKKAITA Kutua edeltävälle ajalle melko tyypillisiä ovat päivät, jolloin räväköitä tärppejä saattaa saada pahimmillaan kymmeniä, muttei tartutuksia juuri ollenkaan. Lisätietoja: vilppulankoski.fi. Lisätietoja: keski-kymenerityiskalastusalue.fi. Suosittuja toutainpaikkoja muun muassa Herralankoski, Antilanlahti, Hakkarinkosken-Välikosken väli, Kiertolahti, Pappila ja Majauslahti. SIURONKOSKI, NOKIA: Voimalan kahtia jakama matalahko koskikalastusalue, jossa parhaat toutainpaikat ovat voimalan alapuolisella osuudella. Lisätietoja: nakkilankosket.fi. KOSKET Muutamia toutainkoskia . Lisätietoja: viialanperhokalastajat.fi. . . HAIHUNKOSKI, AKAA: Melko pienimuotoinen koskikalastusalue, josta toutaimen tavoittaa parhaiten keväällä ja alajuoksun puolelta. Lisätietoja: siuronkoski.com. rahtusen rauhallisempaa. Erityisen tehokkaita tähän aikaan ovat niin sanotut lehtivieheet, joista tunnetuin lienee TÄMÄ Kuokkalankoskilta saatu yksilö painoi 5,8 kiloa. Lisätietoja: kuokkalankosket.fi. Ottipaikkoja niin niskalla kuin pitkän loppuliu´unkin alueella
LUSIKAT ja lehtivieheet maittavat toutaimelle. Kesän edetessä kalastajan tärppituskaan tuovat tietynlaista helpotusta pikkutoutaimet, jotka saattavat vallata kosket massaparvina ja antaa tapahtumia kerrankin riittävästi. Itselleni sattui Kuokkalankoskilla kerran noin tunnin mittainen sessio, jonka aikana rantautin neljä toutainta yhteispainoltaan jotakuinkin kaksikymmentä kiloa. Sitä kun uittaa vaihtelevasti nykien toutainten mesoamispaikoilla, saa aina silloin tällöin nähdä mehevän loiskahduksen juuri oikealla kohdalla. Osa kutuvonkaleista peruuttaa takaisin järvelle ja loput ovat jo nähneet vieheitä niin paljon, ettei mikä tahansa peruspelti enää makunystyröitä kutkuta. Virkistynyt pintaelämä lisää mahdollisuutta tärpin saamiseen, mutta varmaa se ei edelleenkään ole. SpinMad Blade Bait King. Kesä haastaa koskikalastajan Kudun jälkeinen huuma menee ohi muutamassa viikossa, ja varsinkin pienimuotoisemmilla toutainkoskilla tärpin saaminen vaikeutuu huomattavasti. Vartalotärpeistä kertoo sekin, että muualta kuin suusta tarttuneet kalat ovat nyt normaalia yleisempiä, ja että suomuja löytää koukuista melko usein. Myös rajatuntien huonompi valaistus auttaa toutaimen huijausyrityksessä. Nyt voi kokeilla vieheen pienentämistä entisestään, samalla kun siimaa ohennetaan. Toivoa ei kuitenkaan kannata heittää, vaan edelleen voi hyvän hetken sattuessa päästä kamppailemaan kunnon mörssärin kanssa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 19. Silloin ottivieheenä toimi sini-hopeavoittoinen Kuusamon Lätkä. SYÖNTIHUIPPU JÄLKEEN KUDUN Toutainten kutu menee ohi muutamassa päivässä, ja sen jälkeen ne ryhtyvät tosissaan saalistamaan virtoihin parveutuvia pikkukaloja, varsinkin salakoita. Kannattaa satsata iltahämärään ja aamunsarastukseen, jolloin koskella on toivottavasti hieman rauhallisempaa ja kalat saaneet hetken huilata. Pintatoiminta vilkastuu ja lajille tyypillisiä meheviä läiskähdyksiä alkaa näkyä entistä enemmän siellä, missä syötävää parveilee: koskikivien huopeissa, pohjapatojen alla, peileissä, suojaisemmissa reunapoukamissa ja nivojen laidoilla. Jos käytetään esimerkiksi 0,10-0,12-millistä kuitusiimaa, kannattaa päähän laittaa metrin mittainen näkymätön fluorihiilitapsi vaikkapa paksuudeltaan 0,25 milliä. Sen päähän viehe kiinnitetään pienellä hakasella. Pintavieheet eli pienehköt nirhat ja popperit voivat olla nyt salainen ase, jolla pankki räjäytetään. Tosin päivät vaihtelevat. Ja jos tuuri käy, voi seasta täräyttää vieheeseen toivottu viisikiloinenkin. Varsinkin nirha kuuluu oman toutainvieherasiani vakiovarustukseen. KESÄ KYLMÄN veden aikaan pyydystetty toutain on siitä mukava kala, että haavimisen ja ylös nostamisen jälkeen se rauhoittuu lähes liikkumattomaksi, jolloin vieheen irrottaminen ja kuvaaminen onnistuvat harvinaisen helposti. Muista särkikaloistamme poiketen toutain on ilmiselvä peto, joka siirtyy kalaravintoon heti poikasvaiheen ohitettuaan. Tulee hetkiä, jolloin pyynti tuntuu suorastaan naurettavan helpolta ja vapa kumartelee jatkuvasti kookkaiden tonttujen väännöstä. Nämä räminävaapun ja lusikan sekasikiöt lähettävät veteen erittäin terävän värinän, joka muistuttanee toutaimen vartalonvärinää sukutuotteita laskettaessa
UISTELU 20 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vaikka kaveri tykitti vierellä samoihin spotteihin erivärisiä Lätkiä ja kaikenlaisia muita vieheitä, niihin ei tullut tärppiäkään. Myös Lotto-lippa kumppaneineen täyttää pitkäheittoisuuden vaatimuksen, löytyypä vaapuistakin nykyään monia kelpo heittoaseita. Se tosin jäi ainoaksi lajihavainnoksi sillä erää. Tärkeintä on, että viehe ei ole kovin suuri (maksimissaan noin 10 cm) ja että sen saa heitettyä ottipaikalle, tarvittaessa hyvinkin kauas. Leveitä nivoja ja koskia kalastettaessa suosittuja ovat lehtivieheiden ohella pienehköt, eloisauintiset lusikat mainioiden heitto-ominaisuuksiensa vuoksi. Ellei pitkiä kaaria vaadita, voi virtaan viskata vaikkapa kirjolohihommista tutun nelisenttisen Salmo Hornetin, joka myös on lukemattomia toutaimia harhauttanut. Usein tärppi tulee pintavedolla, mutta välillä syvemmältäkin. Muistan elämäni ensimmäisen kontaktin kyseiseen lajiin uistellessamme sampea Volgalla joskus kaukaisella 1990-luvulla. VIEHE SAA KULKEA PINNAN TUNTUMASSA Viehe saa kulkea nyt pinnan tuntumassa. Vastavirtaheitot ovat käyttökelpoisia myös, ja tietysti tykkituli kannattaa suunnata ensisijaisesti sinne, LUSIKKA, tässä tapauksessa Kuusamon Lätkä, on perusviehe kevättoutaimelle. Pontevasti kamppaileva kookas turbosärki voi herkästi sotkea siimoja ja aiheuttaa ajanhukkaa, mikä harmittaa varsinkin, jos kyseessä on kalastuskilpailu. Viiden sentin Räsänen ja edellä mainittu seitsemänsenttinen Lätkä olkoon esimerkkinä ”varmoista valinnoista”. Omaan luottovaappuosastooni ovat kuuluneet lisäksi Rapala Team Esko ja Original. Erinomaisia uistelureissun kohteita ovat esimerkiksi Kokemäenjoen välijärvet Kulo-, Rautaja Liekovesi Sastamalassa, Pyhäjärvi Lempäälässä, Vanajavesi Hämeenlinnassa sekä näihin kytkeytyvät virta-alueet pikkujärvineen. Välillä kannattaa kelata hyvinkin vikkelästi, jotta toutaimelle ei jää liiaksi aikaa kuvan kriittiselle tarkastelulle. Vieheinä toimivat pienehköt, solakan sorttiset vaaput, jotka matkivat toutaimen tärkeimpiä saaliskohteita salakkaa ja kuoretta. Janan toisessa päässä ovatkin ne täysin tyhjät, turhauttavat, joskus suorastaan masentavat ponnistelut, jollaiset ovat toki tässä lajissa huomattavasti mättöpäiviä tavallisempia. Siksi petosärjen pyytäjän tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu pitkäjänteisyys. Joskus toutain innostuu isoistakin uistimista. Uistelemallakin nappaa Toutaimen voi tavoittaa myös vetouistelemalla järviltä. Monet kokevat toutaimen jopa riesaksi yrittäessään uistella esimerkiksi kuhaa, joka viihtyy ja aktivoituu samanlaisissa olosuhteissa lämpiminä heikkotuulisina kesäpäivinä ja -iltoina. Parhaiten järvitoutaimen tavoittaa keskikesästä alkusyksyyn ulottuvalla ajalla. Siiman päässä oli rapiat parikymmensenttinen ”suurhaukivaappu”, johon noin nelikiloinen tonttu mielistyi. PIENEHKÖILLÄ VIEHEILLÄ Ruokailevaa toutainta voi tavoitella niin vaapuilla, lipoilla, lusikoilla, jigeillä, lehtivieheillä kuin perhoillakin
Kokemäenjoen vesistössä tunnettuja toutainpaikkoja ovat muun muassa Kuloja Rautaveden välimaille sijoittuvat Mylly-, Hiedan-, Hulttistenja Kutalanvuolle. TOUTAINETSINTÖJÄ MYÖS VUOLTEILLE Jos pyynti koskilla alkaa turhauttaa, kannattaa toutainetsinnät siirtää vuolteille. Sameissa vesissä ja ennen kutua voi painopiste olla räikeiden suunnalla, kun taas kirkkaammissa vesissä ruokaileva toutain hyväksynee mieluummin perussalakkavärin ja muut luonnollisemmat vaihtoehdot. KOSKIEN lisäksi toutaimen tavoittaa vuolteista, joko rannalta heittäen tai mieluiten veneellä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 21. Vene on toki kulkuneuvona suositeltava, vaikka paikoin rantakalastuksellekin tarjoutuu mahdollisuuksia. missä möyrähdyksiä näkyy tai pikkukaloja tiedetään parveilevan. Kalapaikkakohtaisia lupia ei näissä kohteissa vaadita. Väreistä on vaikea sanoa sen kummempaa kuin, että kaikenlaisia kannattaa kokeilla. Näissä ja vastaavissa paikoissa paras sesonki ajoittuu reilusti koskia myöhäisemmäksi. Ne ovat vuolasvirtaisia salmia reittivesien kapeikoissa
Samalla koskikalastuskohteiden arvo ja tuotto nousisivat. Kun kohde lähestyy, heiluu paikalla oranssi lippu. Veneen suuntana plotteriin tallennettu vedenalainen niemenkärki, josta on usein tullut hyvänkokoisia kuhia. Keskeiset vaelluskalojen käyttämät reitit tulisi saada täysin vapaiksi pyydyksistä jo pelkästään taimenen ja harjuksen suojelun tähden. Jos pyydyskalastus tai tietynlainen pyydyskalastus haluttaisiin jollakin vesialueella lopettaa, olisi tämä tehtävissä osakaskunnan kokouksen päätöksellä. Konneveden koskien hauenkalastuslupa on tästä vain yksi mahdollinen esimerkki. Olisiko mahdollista, että jossakin päin Suomea olisi kohde, jossa kalastoa ei suodatettaisi tietyn kokoisten verkonsilmien läpi ja toiset vapakalastajat olisivat ainut ruuhkauttava tekijä. V aikka kalastuslaki rajoittaa yleiskalastusoikeuksien käyttöä vain isorysien ja troolien läheisyydessä viidenkymmenen metrin suojaetäisyydellä, tekevät seisovat pyydykset kalastuksesta usein hankalampaa. OVATKO vain vapakalastukseen varatut vesialueet mahdollisia Suomessa. UNELMANA PYYDYKSETÖN VESI Monen vapakalastajan unelmana on varmasti päästä kalastamaan vesillä, joilla pyydyksiä ei näy. VAELLUSKALAT VAATIVAT VAPAITA VESIÄ Varsinaisilla koskivesillä pyydyksettömyys yleensä toteutuu, mutta heti koskien yläja alapuolella pyydyksiä käytetään. Väärin merkityt pyydykset ovat varsinkin aallokossa veneiltäessä turvallisuusriski, ja yleisesti on tiedossa, että mitä kovempaa pyydyskalastuspaine on, sitä mielenkiinnottomampi kalapaikan kalasto keskimäärin on. Ongelmana on, että samalla kalaveden hallinnoija menettäisi käytännössä kaikki 22 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vastikään sidottu meritaimenperho jo perukkeeseen solmittuna, ja kun kalapaikka näkyy, loistavat valkoiset mehukattitonkat jo kaukaa. Mielikuvavaikutus on merkittävä, vaikka verkot eivät keskimäärin erityisen hyvin pyydäkään isokokoisia kaloja, ja verkon silmäkokoon parhaiten tarttuvan koon ohittaneita kaloja selviää verkkopyynnistä aina kehukalakokoon asti. TAIMENIA voisi saada myös rannalta perhokalastamalla, jos niitä olisi. Myös suvantoalueiden tyypillisesti jo muutenkin monipuolinen petokalasto tarjoaisi mahdollisuuksia kalastusmatkailuun ja ruokakalapyyntiin. TEKSTI JA KUVAT ANSSI VAINIKKA Muutaman kilometrin kävely rantaa kohden kovin odotuksin. Lakiteknisesti kaikki pyydyskalastus on kalastusoikeuksien hallinnoijien eli osakaskuntien ja näiden muodostamien kalatalousalueiden määrittelemää. Ajat ovat muuttuneet ja koskien niskoilla pilkkiminen on sentään jo vähentynyt – toki paljolti ilmastonmuutoksen avittamana. laveden aikaan, ei ole vaikea päätellä, minne kalat lopulta päätyvät. Vielä joitakin vuosia sitten esimerkiksi Konneveden koskilla merkittyjen Rautalammin reitin taimenten merkkipalautuksista suurin osa tuli Konneveden Siikakosken yläpuoliselta rajalliselta järvialueelta. Kun lohikalat siirtyvät talveksi suvantoalueille ja liikkuvat koskien välillä myös su
Vertailemalla vapa-alueiden ja pyydysalueiden peittävyyttä Retkikartassa paljastuu lukuisia järviä, joilla ei saa kalastaa pyydyksin. Näille vesille voi myös lunastaa erillisen vapaluvan, jolla saa kalastaa useammalla kuin yhdellä vavalla ja vieheellä. Pyydyksettömälle järvelle olisi tilausta. KAINUUN kesäyössä mies viihtyy. 30 km kävelyllä suuntaansa voi tavoittaa esimerkiksi rautuja. . Usein näille pienvesille tehdään myös vähintään siikaistutuksia, ja vedet voivat tarjota hienoja elämyksiä niille löytäville kalastajille. KALAPAIKKA voitaisiin perustaa myös täysin hauenkalastuksen ehdoin. EDELLÄKÄVIJÄ . Metsähallitus on edelläkävijä Valtion vesiä hallinnoiva Metsähallitus on edelläkävijä vesien kaavoituksessa, sillä laaja omistajuus mahdollistaa vesien käytön eri tarkoituksiin. Metsähallitus mahdollistaa tietoperustaisen kaupallisen kalastuksen yleisvesialueilla sekä muilla hallinnoimillaan suurilla järvialueilla, mutta kehittää myös kalastusmatkailua niin vuokraamalla hallinnoimiaan vesiään yksityisille toimijoille kuin järjestämällä itse kalastuskohteitakin. Harvempi tietää, että Metsähallitus tarjoaa myös suuren joukon pyydyksettömiä pienvesiä. ETSIVÄ löytää. Syrjäiset metsälammet toisinaan yllättävät. . Metsähallitus ei julkisesti kerro lupamyynnin tuottojaan, mutta voisi arvata, että varsinaista rahasampoa nämä vapakalastukseen varatut vesialueet eivät muodosta. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 23
PALJONKO olisit varmis maksamaan kalastusluvasta, jos kiloahveneen olisi realistiset mahdollisuudet. Kalastuslain mukaan kalatalousalueiden on kirjattava käyttöja hoitosuunnitelmiinsa kalataloudellisesti merkittävät alueet sekä kaupalliseen kalastukseen ja kalastusmatkailutarkoitukseen hyvin soveltuvat alueet. Aidosti hyviä kalapaikkoja syrjäseuduilla vielä on, sillä joka paikkaan eivät kalastajat ehdi Suomessakaan. 24 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tällainen ns. . Kun tietyn osakaskunnan hallinnoima vesialue on keskimäärin varsin pieni, jouduttaisiin kaavoitussuunnitelman toteutuksessa tilanteeseen, jossa yhden osakaskunnan aluetta käytettäisiin yhdellä tavalla ja toisen osakaskunnan aluetta toisella tavalla. Tämä viehekalastusrasitus vahvistetaan käyttöja hoitosuunnitelmassa. Useimmiten pyydyskalastuksen lopettaminen olisi kuitenkin järkevämpää kompensoida kieltämällä myös yleiskalastusoikeuksien mukainen onginta, pilkintä ja viehekalastus. Kirjauskäytännöt ovat hyvin vaihtelevia ja käytännössä ne eivät määrittele esimerkiksi juuri vapakalastukseen varattuja vesialueita koskikalastuskohteiden ja istutaja ongi -kohteiden lisäksi. . VAIN kalastusseuran jäsenten käyttöön vuokrattu lampi tarjoaa laadukasta kalastusta, kun kalastus voidaan järjestää isojen kalojen ehdoilla. Vastausten mukaan suurin osa olisi valmis maksamaan venetai rantakalastuksen päiväluvasta 15–30 euroa, jos kalapaikalla olisi mahdollisuus isoihin lohikaloihin. Suomalainen vapakalastaja on tottunut siihen, että kalastus on ilmaista tai vähintään hyvin edullista ja hyviä kalapaikkoja löytyy, kunhan etsii ja pitää löytämistään paikoistaan suun kiinni. Kuitenkin jos hyvä kalapaikka halutaan luoda ns. ihmisten ilmoille ja kaikkien tietoisuuteen, tarkoittaa se, että kalastus pitää järjestää erillisen lupajärjestelmän ja tiukkojen kalastussääntöjen avulla. Metsähallituksella oli vuonna 2014 Heikki Laitalan vetämä Isoja elämyksiä kotimaan kalavesiltä -esiselvityshanke, jonka puitteissa kysyttiin ensin Metsähallituksen kalastusluvan ostajien ja myöhemmin kaikkien vapaaehtoisten vastaajien halukkuudesta maksaa kalastuksesta kalapaikalla, josta voisi saada realistisesti kehukalaluokan kaloja. PALJONKO KALASTUKSESTA OLLAAN VALMIITA MAKSAMAAN. OPV-kielto voidaan saada enintään neljännekselle kalatalousalueen pinta-alasta, eikä sen perusteeksi riitä kalastuksen järjestäminen vapakalastuksen tai edes kalastusmatkailun ehdoilla. Periaatteessa pyydyskalastuksen alueillaan kieltävä osakaskunta voisi siis määritellä tästä aiheutuvan kasvavan vapakalastuspaineen käyttöja hoitosuunnitelmassa. TIETTÖMIEN taipaleiden takaa voi vielä löytää hienoja kalapaikkoja. KALAVESIEN KAAVOITUS Kalavesien käyttäjien kannalta olisi optimaalista, jos kullekin käyttäjäryhmälle: kaupallisille kalastajille, kotitarvekalastajille ja virkistyskalastajille olisi vesiä, jotka palvelevat kutakin tarkoitusta mahdollisimman hyvin. Kun osakaskunnan jäsenet kuitenkin haluavat kalastaa useilla tavoilla, ei pystytä eriyttämään vesien käyttötarkoituksia. Kalastonhoitomaksuina kertyneitä varoja jaetaan vesialueiden omistajille perustuen vesialueeseen kohdistuvaan viehekalastuksesta aiheutuvaan rasitukseen. tulonsa, koska jäljelle jäisi myytäväksi vain usean vavan lupia. Vähintään viidennes vastaajista olisi ollut valmis maksamaan tällaisesta luvasta jopa 30–50 euroa. Tällaisen kohteen luominen on osoittautunut erittäin vaikeaksi useasta syystä. Mikä mielenkiintoisinta, venekalastajat ilmoittivat olevansa valmiita maksamaan päiväluvasta 15–30 euroa myös, jos kohtee
Syrjäisistä sijainneistaan huolimatta näitä järviä voi suositella googlettamisen ja kesälomareissun kohteiksi. RUOTSI EI ole syytä miksei tällaista Gotlannin meritaimenen kaltaista hopeakylkeä voisi saada kotimaan suurista järvistä, kun taimenen elinkierto otettaisiin huomioon kalastusjärjestelyissä. PITÄISIKÖ LUONNON RESURSSIEN OLLA ILMAISIA. Pienimuotoisia yksityisvetoisia kalavesien kehityshankkeita on ollut ja on edelleen, mutta tietoperustaisesti luoduille hyville ja myös aidosti ruuhkattomille kalapaikoille vaikuttaa olevan yllättävän vähän konkreettista kysyntää. Jos kerran kysyntää ja maksuhalua on, miksei kysyntää vastaamaan synny tarjontaa. Nyt kun Suomessa on totuttu siihen, että yhdellä luvalla saa kalastaa lähes joka paikassa, jokainen voi kysyä itseltään, olisinko valmis maksamaan muiden kalastuksen rajoittamisesta vai arvostanko enemmän vapaata liikkumista. Suhtautuminen kaloihin metsämarjoihin verrattavana vapaasti pyydettävänä yhteisenä resurssina on erikoista, kun sitä vertaa metsästyksen järjestelyihin tai vaikka metsänomistukseen. Kuten Suomessa ennen läänikohtaisen viehekortin tuloa, luvanmyyjän löytäminen on usein mahdotonta. Vai onko kyse siitä, että kysyttäessä ollaan valmiita maksamaan, mutta lopulta ei ollakaan. Suomalaiseen kalastuskulttuuriin sisältynee myös eräänlaista herravihaa ja taloudellisten intressien tietoista vastustamista. Hankkeen tuloksena syntyi kuitenkin kaksi erinomaista ja toistaiseksi aliarvostettua kalapaikkaa: Pellon Koutusjärvi ja Suomussalmen Kevättijärvi. Tämän ristiriidan sisäistäminen on avain kalatalousalan kehittymiseen. Suomalainen kalastuskulttuuri on kansainvälisesti mitaten saaliskeskeistä ja erilaisia kalastusrajoituksia on edelleen varsin vähän. Ymmärrys ihmisten tavasta toimia ja jakautua erilaisiin ryhmiin on keskeistä kalastuksen järjestämisessä. na olisi vain isokokoisia valkolihaisia kaloja. Ovatko asiat Ruotsissa paremmin vai hankalammin. Väitän, että hyvien vapakalastuskohteiden puuttumiseen ja villien lohikalakantojen heikkoon tilaan on kaksi syytä: 1) suomalaisten haluttomuus maksaa kalastusluvista ja 2) vesialueiden omistajien haluttomuus hyödyntää luontaisia kalakantoja rahallista tuottoa tuovina luontaisina pääomina. Paradoksaalisesti valtionhallintokaan ei ole ohjannut lohikalojen kalastusta riittävästi vesien yksityisomistuksen vuoksi. HALUTAANKO VAATIA PAREMPAA VAI TYYDYTÄÄNKÖ NYKYTILAAN. Syrjäisten paikkojen kalastuskieltokyltit toimivat lähinnä houkuttimina, ja minne vain istutetaan lohikaloja, tai vaikka vain luullaan istutettavan lohikaloja, sinne löytävät tiensä myös näitä kaloja jahtaavat salapyytäjät. Kun paikallisia asukkaitakaan ei kalastus kiinnosta siinä määrin kuin suomalaisia, ovat kalavedet luonnollisesti Ruotsissa siten vähemmän kalastettuja ja kalat siksi keskimäärin isompia kuin meillä. Suomessa puhutaan usein siitä, miten Ruotsin kalapaikat ovat kotimaisia parempia. Hankkeen puitteissa keskusteluja käytiin useiden suurehkojen järvien osalta, mutta yhdessäkään kohteessa ei päästy tavoiteltuun lopputulokseen. Tästä syystä myös lohikalakohteiden täysrauhoitus on ongelmallista, sillä kattavaa valvontaa on käytännössä mahdotonta järjestää. VAPAKALASTUKSEEN VARATUT VEDET TUKISIVAT KALASTUSMATKAILUA Vuosina 2016–2019 toteutettu Metsähallituksen Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä -hanke on ollut tähän mennessä vakavin ja parhaiten resursoitu yritys luoda Suomeen vetovoimaisia seisovan veden kalastusmatkailukohteita, joilla pääasiallinen kalastusmuoto olisi vapakalastus. Tässä yhteydessä unohtuu se, että Ruotsissa ei ole yleiskalastusoikeusjärjestelmää, vaan joka paikkaan merta, Vänerniä, Vätterniä, Mälarenia, Hjälmarenia ja Storsjöniä lukuun ottamatta on saatava vesialueen hallinnoijan lupa myös yhdellä vavalla kalastukseen. Varsinkin kalastusmatkailussa on viime kädessä kyse rahasta ja toiminnan taloudellisesta kannattavuudesta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 25. Tämä johtaa kalastajien ja kalojen väliseen tasapainoon, jossa lohikalakannat ovat istutusten varassa ja isojen petokalojen esiintyminen mieluummin seurausta paikallisesti vähäisestä kalastuksesta kuin aktiivisesta kalastuksensäätelystä. Jo pelkästään kalastuksenvalvonta maksaa, ja ilmaiseksi ei kenenkään kannata tarjota laatua. Kaikki neuvottelut kaatuivat siihen, että jossakin osassa järveä olisi haluttu jatkaa perinteistä pyydyskalastusta, joka olisi ollut ristiriidassa luontaisten lohikalakantojen elinkierron toteutumisen ja isojen kalojen vapakalastuksen kanssa. Konneveden koskilla taimenten kutupesämäärät kasvoivat, kun täysrauhoitus purettiin ja kosket otettiin kalastuskäyttöön
TARKEMMAT KARTAT, joista selviävät kalastettavat ja rauhoitetut alueet, löytyvät sivuilta: ERALUVAT.FI 26 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalastajien täytyisi kuitenkin säilyttää maltti saaliin ottamisessa, vaikka rauhoituksen jälkeen kalaa tuntuu olevan yllin kyllin. NÄLJÄNKÄJOEN niska on harjuksen kalastajien kannalta houkutteleva paikka. Näljänkäjoki on kalastettavissa kaikilla vapavälineillä. Noin kymmenen vuoden ajan Metsähallituksen hallinnoiman Korvua-Näljänkäjoen yhteislupa-alueen kalastusta on säädelty kiertävillä rauhoituksilla. TEKSTI JA KUVAT MIIKA MANNINEN KIERTÄVÄ RAUHOITUS tukee kalastoa K orvua-Näljänkäjoen kalastusjärjestelyillä on ollut positiivinen merkitys alueen saalisvarmuudelle. ”Tämä on se näppituntuma, joka on tullut kymmenen vuoden kokeilun perusteella”, kertoo eräsuunnittelija Eero Hartikainen Metsähallituksesta. NAAMANKAJOKI on varattu pelkästään perhokalastajien käyttöön, joten muilla vapavälineillä kalastaminen on siellä kiellettyä. Rauhallisesti soljuva virta on erityisesti harjuksen kannalta otollinen. Sileän niskan jälkeen alkava voimakkaasti ryöpsähtävä koski voi palkita satunnaisella taimenella. Vuonna 2013 alkaneen järjestelyn alkuvaiheessa rauhoituskierto toteutui kolmen vuoden jaksoissa, mutta vuonna 2021 Metsähallitus ja yhteislupa-alueen osakaskunnat päättivät, että jatkossa kierto toteutetaan kahden vuoden jaksoissa. ”Me päätämme siitä vuosittain yhteislupa-alueen osakaskuntien kanssa”, hän lisää
Tästä johtuen siellä on hyvin harvassa virallisia nuotiopaikkoja. ”Ja kyllä meille tulee tietoja siitä, että kohteista nostetaan ylös alamittaisia kaloja”, Hartikainen harmittelee. Alueen pääsaaliskala on harjus, joskin mahdollisuudet taimeneen ovat olemassa. Metsähallituksen erävalvojat, kausivalvojat ja alueen osakaskunnat suorittavat alueella luvanvalvontaa, mutta tehokas valvominen on erittäin haastavaa, sillä koko yhteislupa-alueen pituus on yhteensä 110 kilometriä. Se vapautuu kalastukselle taas vuonna 2024, jolloin rauhoituksen piiriin astuvat alueet Metsäkylän alapuolella sekä koko Naamankajoki ja Näljänkäjoen alajuoksu. Esimerkiksi Korvuanjoella on käytössä 40 senttimetrin alamitta harjukselle. Kiertävän rauhoituksen tarkoituksena on tasata kalastuspainetta ja antaa rauhoitettujen alueiden kaloille hengähdystauko kalastukselta määräajaksi. Hartikaisen havainto on myös se, että saaliiksi ottaminen lisääntyy sen myötä, kun kalaa on kohteessa enemmän. Tarkemmat kartat, joista selviävät kalastettavat ja rauhoitetut alueet, löytyvät sivuilta eraluvat.fi. Tavoite SAALISVARMUUS PARANTUU RAUHOITUKSEN AIKANA Metsähallitus ei ole tehnyt alueella kattavaa kalatutkimusta, mutta kalastajakokemusten perusteella kalastajien saalisvarmuus on parantunut rauhoitetun alueen palattua kalastuksen piiriin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 27. Ne ovat rauhoituksessa vuoden 2025 loppuun asti. Alueelle ei ole tehty kalaistutuksia enää vuosiin – ei edes poikasistutuksia. Alueeseen kuuluu myös Metsähallituksen omistamia alueita. Tavoitteena itsensä ylläpitävä kohde Metsähallitus teki vuonna 2013 sopimuksen koko lupa-alueen hallinnoinnista kuuden alueella vaikuttavan osakaskunnan ja yhden yksityisen vesialueen haltijan kanssa. Lupa-alueella on lisäksi kohteita, jotka on rauhoitettu kokonaan poikastuotantoalueiksi, eikä niissä saa kalastaa lainkaan. Rauhoituskierrossa on yhteensä kolme aluetta. Samalla kun yhdet alueet vapautuvat kalastukselle, toiset alueet menevät vuorostaan kalastuskieltoon. Lupa-alueen muissa kohteissa harjuksen alamitta on 35 senttiä. KORVUA-NÄLJÄNKÄJOEN kalastuskohteet ovat luonteeltaan erämaisia. Koko lupa-alueeseen kuuluu Korvuanjoen lisäksi Naamankajoki, Näljänkäjoki ja Lylyjoki. Lupa-alue kulkee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun harvaan asutulla rajamaalla ja siinä on useita kymmeniä virtapaikkoja ja yli kuusikymmentä varsinaista koskea. Tällä hetkellä kalastusrauhoituksessa on koskialue, joka alkaa Korvuanjärvestä ja päättyy Vääräjärveen. Tällöin kalastuspaineen rajaaminen ja alamittojen tarkistaminen on tärkein keino luontaisesti lisääntyvän kalaston suojelemiseen. ”Saalismäärä riippuu toki myös siitä, miten paljon kaloja otetaan saaliiksi ja toisaalta siitä, kuinka paljon kalat muuttuvat aremmiksi kalastuspaineen myötä”, hän lisää. Näistä Naamankajoki on varattu pelkästään perhokalastajille. Hartikainen kertoo, että Metsähallituksen tavoitteena on kehittää alueesta itsensä ylläpitävä erämainen kalastuskohde. Kalastajien tulisi suomeksi sanoen malttaa vapauttaa kaloja myös silloin, kun niitä tuntuu virrassa olevan yllin kyllin. Tämä havainto tukee sitä käsitystä, että hienoinkin rauhoitusjärjestely vaatii kalastajilta tukea, jotta sen hyödyt kalakannoille voitaisiin maksimoida. Kuvan nuotiopaikka löytyy Naamankajoen varrelta. Suomen mittakaavassa harvinaisen kiertävien rauhoitusalueiden järjestelmän tarkoituksena on ylläpitää ja suojella luontaisesti lisääntyvää kalakantaa. RAUHOITUSALUE HOUKUTTELEE MYÖS SALAKALASTAJIA Rauhoitusjärjestelyn ikävin puoli on se, että rauhoitettu alue vetää jonkin verran puoleensa salakalastajia. Hartikaisen mukaan hyväksi osoitetun järjestelmän toinen puoli kuitenkin on, että rauhoituksen päätyttyä kalastuspaine kohdistuu voimakkaasti vapautuvalle kohteelle ja saalismäärät tasaantuvat ajan kuluessa. KOSKIALUE TÄLLÄ HETKELLÄ RAUHOITETTUNA Rauhoituskierrossa on kyse siitä, että yhden rauhoitusjakson aikana tietyt kalastusalueet ovat kalastuskiellossa ja ne vapautuvat rauhoitusjakson jälkeen takaisin kalastukselle. Myös Korvuanjoesta yksi koskialue on kalastettavissa pelkästään perholla, mutta loput kosket ovat kalastettavissa myös muilla vieheillä
Kanootilla tai kajakilla mennessä ei tarvitse talsia ajoittain hyvin pusikkoisia rantoja. Vesi oli syyskuun lopulla jo hyvin kylmää, eikä edes Korvuanjoen rauhallisessa virtaamassa kovimmin virtaavissa koskissa ollut enää järkeä kalastaa. Kalojen vapauttaminen herättää voimakkaita tunteita kalastajakunnassa. Korvuanjoki on luonteeltaan rauhallinen. Hän kertoo, että varsinaisia taikakeinoja kalakantojen suojelemiselle ei sinänsä ole olemassa. Saaliin ottaminen vaati tietämystä siitä, että kalakanta sen kestää. Päätin keskittyä kosken loppuliukuun ja kovimpien virtojen väleihin jääviin hitaasti virtaaviin ja syvempiin osiin. Muutama koskialue on saavutettavissa autolla, mutta vaivannäöllä ja kävelemällä pääsee näiden ruuhkaisempien alueiden ulkopuolisille vesille, joissa kalastuspaine on luonnollisesti vähäisempi. 28 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hän suosittelee muitakin kalastuskohteita samantyylisiin kokeiluihin. Pidän itse myös enemmän rauhallisesta kalastuksesta ja yksinäisestä käveleskelystä ja luonnon tarkkailusta kohteessa, joten suuntasin joelle vasta syyskuun lopulla. Kiertävät rauhoitusalueet toimivat hyvin Korvua-Näljänkäjoen kaltaisissa pitkissä ja useakoskisissa kohteissa, mutta pienemmissä kohteissa ne taas eivät toimi välttämättä yhtä hyvin. Ensimmäisen kesän jälkeen näytti siltä, että saaliiksi kaloja ei kesän aikana ollut otettu ainakaan kovin merkittäviä määriä. Korvua-Näljänkäjoki on harjuspitoisena kohteena poikkeus myös siinä, että siellä voi jatkaa kalastusta syksyllä aina lokakuun loppuun saakka. VARSINAISIA TAIKAKEINOJA KALAKANTOJEN SUOJELUUN EI OLE Hartikaisen mukaan Metsähallitus aikoo jatkaa rauhoituskäytäntöä. KALASTAJAT VOIVAT MYÖS TASATA KALASTUSPAINETTA Rauhoitusjärjestelyn ja alamittojen tarkistamisen lisäksi myös kalastajat itse voivat tasata toiminnallaan kalastuspainetta. Kirkasvetisessä virrassa olen tottunut kalastamaan alhaalta ylös, koska haluan välttää kalojen säikyttelyn omalla varjollani. Sillan alta nousi myös useita lain asettaman alamitan täyttäviä kaloja. Siltaparin kohta oli antelias Koskikohdan jälkeen tuli vastaan siltapari ja sen edessä oleva mukavan rauhallinen ja syvä kohta. Oleellista hänen mukaansa on se, että kalastusjärjestelyt suunniteltaisiin kalakantojen kestävyyden ehdoilla. Rauhoitus oli tehnyt tehtävänsä Kolmen vuoden rauhoitus oli tehnyt tehtävänsä: kaloja oli virrassa runsaasti ja ne olivat hyvässä kunnossa. Ottipäivä KUVAN peurankarvasta tehty minimuddler on soiva peli taimenelle sekä kookkaammalle harjukselle. Hieno ottipäivä Korvuanjoella Korvuanjoen ylin koskialue oli vapautunut rauhoitusjakson päätyttyä kalastukselle. Suurin kala oli nippa nappa Korvuanjoen mitallinen eli noin 40 senttiä, mutta päästin sen vapaaksi. Suuria kuohuja ei löydy sieltä käytännössä ollenkaan, joten harjuksen kannalta se on erinomainen kalastuspaikka. Jätin kesäkauden suosiolla väliin, koska oletin, että kohteessa voi olla rauhoituksen jälkeen paljon kalastuspainetta. Itse en ole täysin ehdoton kumpaankaan suuntaan, mutta kun kalastelin syyskuisena kauniina päivänä, nautin siitä, että tapahtumia oli paljon. Mikäli tästä ei ole varmuutta, on aina turvallisempaa päästää kutukokoinen yksilö toteuttamaan tehtäväänsä. Hartikainen kertoo, että varsinkin alkukaudesta joki soveltuu esimerkiksi melontaan. Kyseinen kohta oli antelias. Pienemmissä kohteissa puolestaan toimisivat hänen mukaansa kalastajamäärien vuorokausirajoitukset ja viikoittaiset rauhoituspäivät. Saaliiksi tuli paljon kutukokoisia kaloja, joiden hyvin mielellään soin pääsevän kudulle seuraavana keväänä. Sillan alle oli pakkautunut useita harjuksia, joita kalastelin väkäsettömällä ohutlankaisella pintaperholla. Siis pintaperhot siiman päähän ja pintatärppejä saalistamaan. Kahvia juodessa näin jo, kuinka harjukset pintoivat alemman sillan alla. Osa vastustaa sitä kiivaasti, osa taas vastustaa saaliin ottamista vähintään yhtä kiivaasti. Rauhoittamalla alueita päästään siinä kuitenkin jo pitkälle, mutta myös kalastajien saalisetiikkaan täytyy pystyä luottamaan. Loppuliu’ussa majailleet harjukset olivat toki pieniä, mutta jatkoin kalastusta ja nousin pikkuhiljaa alhaalta ylös. Ylimmän kosken loppuliuku tarjosi jo heti ensimmäisen tunnin aikana muutamia hienoja tärppejä
Yksi merkittävistä saavutuksista hänen mukaansa on se, että Metsähallituksen massiivinen luontoja matkailupalveluihin liittyvä korjausvelka saatiin suurelta osin kuitattua. Hänet valittiin SDP:n kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa 2019. Joensuusta kotoisin oleva ja sosiaalidemokraatteja edustava Eskelinen kertoo olevansa sangen tyytyväinen siihen, mitä pian päättyvällä hallituskaudella on saatu aikaiseksi. Hän harrastaa jalkapalloa, hiihtoa, lenkkeilyä ja on ollut joensuulaisen jalkapalloseura Jipon toiminnassa pitkään mukana. Kuva: Seppo Eskelisen arkisto. SUOMEN Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Seppo Eskelinen viettää talvella vapaahetkiään usein pilkinnän parissa. Suomen Vapaa-ajankalastajien puheenjohtajana Eskelinen on toiminut vuodesta 2022 alkaen. Vuoden 2022 alussa hän aloitti Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) puheenjohtajana. Eskelinen on Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunginhallituksen 1. Luontopalveluilla on myös suora vaikutus vapaa-ajankalastuksen harrastamisen mahdollisuuksiin. 30 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PALJON VIRTAVESIEN KUNNOSTUKSIA – ONNISTUNEITAKIN ”On myös tehty paljon virtaavien vesien kunnostuksia, missä maaja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmalla on ollut iso merkitys. SVK:n puheenjohtaja SEPPO ESKELINEN halusi ja pääsi eduskunnassa vaikuttamaan kalastusasioihin K un Seppo Eskelinen valittiin eduskuntaan, hän halusi ja pääsi maaja metsätalousvaliokunnan jäseneksi vaikuttamaan muun muassa itselleen tärkeisiin kalastusasioihin. vpj sekä Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston puheenjohtaja (2004–). Seppo Eskelinen Seppo Antero Eskelinen, 62, on joensuulainen poliitikko. HankKuka. Hän on ehdolla myös eduskuntavaaleissa 2023 Savo-Karjalan vaalipiiristä. Eskelinen on koulutukseltaan sähköasentaja. Vavan varressa TEKS T I IS M O MAL IN . ”Lisärahoitus palvelurakenteisiin tuli sopivasti vastaamaan osin koropandemiastakin johtuneeseen kotimaisen luontomatkailun buumiin”, Eskelinen sanoo. Silloin kalastuksen harrastajien oikeuksista sekä kalakantojen hyvinvoinnista huolehtiminen tulivat entistä merkittävämmäksi osaksi hänen työtään kansanedustajana. Kalastuksen harrastajana hän määrittelee itsensä mökkija kesäkalastajaksi. Hän on toiminut SDP:n Pohjois-Karjalan ja sittemmin Savo-Karjalan toiminnanjohtajana
Terveiset VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 31. Saalisilmoitukset on ajateltu tehtäväksi pitkälti vapaa-ajankalastajille suunnatulla Omakala-sovelluksella. ”Jotkut kalanjalostushankkeet ovat kaatuneet juuri tähän ongelmaan, vaikka ne muuten ovat olleet ihan loppumetreillä. VAPAA-AJANKALASTAJIEN PANOS ENTISTÄ TÄRKEÄMPI Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin kaksi ja puoli kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä ja lisätä erityisesti kotimaisen kalan kulutusta, Eskelinen pitää hankalana toteuttaa. ”Varoista pitäisi jatkossa entistä suurempi osa jakaa kalakantojen vahvistamiseen sekä esimerkiksi kalastusasioista tiedottamiseen, koulutukseen ja opastamiseen. PIENESTÄ PITÄEN ISÄN KANSSA KALASSA Eskelinen kertoo päässeensä isänsä kanssa kalareissuille jo reilusti alle kouluikäisenä Höytiäiselle ja Pielisjoelle. Kalastuskorttivarojen jakoperusteita saatiin hieman muutettua valiokuntakäsittelyssä. Kuva: Jukka-Pekka Flander. ”Rajoituksia on ollut pakko tehdä lohikantojen elvyttämiseksi. Isompi tarkastelu jakoperusteista olisi Eskelisen mielestä kuitenkin tarpeen, koska suuri osa kalastonhoitomaksusta kertyneistä varoista menee edelleen vesienomistajille maksettaviin korvauksiin. Heittokalastus kuuluu myös hänen kesäänsä ja syksyllä pidetään siikaja muikkuverkkoja. Saaliin ilmoitusvelvollisuudella on Eskelisen mielestä hyvä tavoite eli lisätieto kalakannoista ympäri Suomea. Talvella hän käy pilkillä ja kesällä uistelemassa. Nykyisen kalastuksensa Eskelinen määrittelee mökkikalastukseksi. Esimerkiksi järvikalan osalta osasyy on, että kaupalliset kalastajat alkavat käydä vähiin, eikä esimerkiksi rysäpyyntiä enää hallita. ”Äiti jo pelkäsi meidän hukkuneen.” ”Kouluajoista muistan, että olin keväisin isälle verkkoja soutamassa ennen kouluun menoa. Mökki on kirkasvetisellä Ylisenjärvellä, josta saa ahventa ja haukea, mutta myös siikaa ja muita jalokaloja. ”Ilman tätä vapaa-ajankalastusjoukkuettamme vapaa-ajankalastus olisi paljon huonommassa tilassa Suomessa”, hän sanoo. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsee Laurinvirran, Lieksanjoen hankkeet ja Hiitolanjoen patojen purut, jotka avaavat järvilohelle ja -taimenelle nousun kutualueilleen. ILMOITUSVELVOLLISUUDELLA HYVÄ TAVOITE Vapaa-ajankalastajia koskeva lähinnä lohikaloja koskeva ilmoitusvelvollisuus on tulossa voimaan vuonna 2024. Lisäksi hän kiittää kaikkia Vapaa-ajankalastajien työntekijöitä sekä piirija seuratoimijoita. Terveiset lukijoille ja Vapaa-ajankalastajien joukkueelle Eskelinen toivottaa lehden lukijoille hyvää kalavuotta ja kireitä siimoja. Rajoituksia on myös viime vuosina otettu käyttöön lohen vapaa-ajankalastuksessa, esimerkiksi Tenolla ja Itämeren pääaltaalla. Tästäkin syystä vapaa-ajankalastajien panos on entistä merkittävämpi kalan saamiseksi edes jollain tavoin suomalaisten ruokapöytiin”, Eskelinen pohtii. ”Toivon että strategia päivitetään ja pystytään jalkauttamaan sekä siihen osoitetaan varat ensi eduskuntakaudella”, Eskelinen sanoo. . Ensimmäiset arviot niiden vaikutuksista ovat olleet positiivisia”, Eskelinen sanoo. Pelkästään Suomen Vapaa-ajankalastajiin kuuluu 460 seuraa, joissa toiminta varsinaisesti tapahtuu ja esimerkiksi niille lisärahoitus olisi paikallaan”, Eskelinen miettii. Syynä on hänen mukaansa raaka-aineen eli kotimaisen kalan heikko saatavuus. Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen kerta, kun rajuilma yllätti kalastajat, jotka joutuivat jäämään saareen yöpymään lahnapyttyjen viereen pressun alle. ”Siellä on onnistuneesti tehty yhteistyötä paikallisten ihmisten, energiayhtiöiden, virtavesiaktiivien ja yritysten kesken.” KALASTUSKORTTIVAROJEN JAKOPERUSTEET UUSIKSI Eskelisen mieltä jäi nykyisessä eduskunnassa kaivertamaan se, ettei vapaa-ajankalatalouden strategiaan löytynyt erillistä rahoitusta, vaan on pitänyt edetä projektien merkeissä. keita on ollut muun muassa ympäri Itäja Pohjois-Suomea, ja hienoja onnistumisiakin on tullut”, Eskelinen jatkaa. Eskelinen kertoo kalaruokien valmistamisen olevan myös, jos ei aivan harrastus, niin tapa kumminkin. ”Perheelle kalaruokaa teen, ja omat suosikkini ovat savukala, kalakeitot sekä halstrattu siika”, hän paljastaa. Kalaa tuli myös paljon syötyä ja totuin sen makuun”, hän muistelee. KALASTUSKORTTIVAROISTA pitäisi Eskelisen mielestä jatkossa entistä suurempi osa jakaa kalakantojen vahvistamiseen sekä esimerkiksi kalastusasioista tiedottamiseen, koulutukseen ja opastamiseen. ”Monille voivat kuitenkin olla vaikeita nämä mobiilijutut, joten pitäisi olla joku muu helppo ratkaisu myös niille, jotka eivät sovelluksia käytä”, Eskelinen korostaa
32. Kalastonhoitomaksuvaroja riittävästi kalastusharrastuksen edistämiseen . Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia on kirjattava hallitusohjelmaan, jotta sen ohjausvaikutus varmistuu. Strategiaa on toteutettava ja päivitettävä. Lisävapaluvilla rahaa kassaan . Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT VAPAA-AJANKALASTAJIEN VAALITEEMAT Vapaa-ajankalastuksen edellytyksiä, taloutta sekä kalakantoja on vahvistettava Turvataan yleiskalastusoikeudet ja parannetaan vesille pääsyä . Jo ennakkoon tai viimeistään vaalisunnuntaina kannattaa ehdottomasti käydä äänestämässä ja samalla vaikuttamassa vapaa-ajankalastuksen kannalta tärkeisiin asioihin, joista kansanedustajat ovat päättämässä. Kalastuslakiin valitusoikeus heille, joita asia koskee . VAPAA-AJANKALASTAJA äänestä ja vaikuta Kansanedustajat tekevät merkittäviä harrastustasi koskevia päätöksiä S uomessa järjestetään tänä vuonna eduskuntavaalit huhtikuun toinen päivä. Kalastusharrastuksen edistämiseen käytettävän avustusosuuden riittävästä suuruudesta on huolehdittava, jotta saadaan pidettyä kalastuksen ja saaliin hyödyntämisen kansalaistaidot korkeana sekä maksajajoukko suurena. Kalastuksen säätelyä ja kalavesien hoitoa koskevassa päätöksenteossa on hyödynnettävä tutkimustietoa, jotta tavoitteisiin nähden järkevimmät säätelykeinot saadaan käyttöön. Se on julkaissut nettisivuillaan omat vaaliteemansa, joiden perusteella ehdokkaiden vaalipuheita ja -lupauksia voi myös arvioida kaiken muun tärkeän ohella. Mahdollisuudet kestävän käytön mukaiseen kalastukseen ja pääsy vesille on turvattava. Kalatalouden rahoitusta on vahvistettava lisälupia myymällä (maksuvelvollisuuden ikärajojen muuttamisen sijaan). Samalla pystytään ratkaisemaan paikallisesti puutteellisia lupatarjontoja, jotka vähentävät sekä itse harrastamista että sen synnyttämiä rahavirtoja. Kalastuslakiin on lisättävä valitusoikeus vähintään valtakunnallisille kalastusjärjestöille sekä vapaa-ajankalastajien edustajille edustuspaikka kalatalousalueiden hallituksiin, jotta keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien osallistamismahdollisuudet paranevat. Pitkän linjan suunnitelmat ajan tasalle ja toteutukseen . Ei siis ole samantekevää, ketä äänestää. Vapaa-ajankalastajille on joka tapauksessa tärkeää, että seuraavalla kaudella eduskunnassa on suuri poliittisista puoluerajoista riippumaton, yhtenäinen ja osaava ryhmä ajamassa vapaa-ajankalastuksen etuja. Kalatalouden edistäminen rahoitetaan harrastajilta kerättävillä kalastonhoitomaksuvaroilla. Osuvatko ne yhteen vapaa-ajankalastajien tärkeinä pitämien teemojen kanssa. Maksulliset ja maksuttomat yleiskalastusoikeudet on säilytettävä vähintään nykyisessä laajuudessaan. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on myös mukana vaikuttamassa eduskuntavaaleissa. Tehdään päätöksiä tiedolla – ei mutulla
Valtion rahoitusta tulee jatkossa suunnata myös maakunnallisia ELY-keskuksia laajemmille hankkeille, sillä ongelmalliset valuma-alueet ovat usein monen maakunnan alueella. Kun vältämme kalojen vahingoittumista, vapautamme alamittaiset sekä tilaisuuden mukaan emokalat, autamme säilyttämään ja vahvistamaan kalakantoja. Erityisesti me vapaa-ajankalastajat olemme avainroolissa ympäristön puolestapuhujina. Vesien suojeluun suunnattua rahaa jää käyttämättä, koska omarahoitusosuutta ei saada kerättyä. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteesta kuin kohteesta saadaan tietoa. Viisas huolehtii siitä, että joissamme on ylipäänsä kalastettavaa nykyisille ja tuleville sukupolville. Lisäksi tulevalla vaalikaudella on välttämätöntä tehostaa kalastuksenvalvontaa. Poliitikot tai luonnonsuojelijat yksinään eivät olisi pystyneet samaan, mitä yhdessä vapaa-ajankalastajien kanssa on saatu aikaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 33. Vesistöjen suojelu ja kunnostaminen on tällä hetkellä liian pirstoutunutta ja tehotonta. Kalastuksen lupakäytäntöjen on oltava selkeät. JANNE Heikkisen mielipuuhiin kuuluu muun muassa perhokalastus. Vesien osalta tulee tarkastella koko valuma-aluetta, joka kuormittaa vesistöjä. JANNE HEIKKINEN, kansanedustaja (Kok.) SVK:n puheenjohtaja Seppo Eskelisen haastattelu löytyy tämän lehden sivuilta 30-31. Vapaa-ajankalastajat ymmärtävät luonnon merkityksen ja pyrkivät kalastamaan vastuullisesti. Vesilain uudistamista on odoteltu pitkään, ja jottei laki jälleen unohdu tehtävien asioiden pohjalle, on sitä pidettävä määrätietoisesti esillä. Toimiviin lupakäytäntöihin sisältyy myös toimiva kalastuksenvalvonta. Heli Järvinen Me voimme näyttää mallia Me suomalaiset olemme ylpeitä vesistämme, mutta tekemistä riittää: Itämeri on edelleen vesistökuormituksen osalta kriittinen hotspot-alue ja monen järven tila on uhkaavasti heikkenemässä. Toimiva valvonta ehkäisee osaltaan ryöstökalastusta. Rehellisten vapaa-ajankalastajien on saatava rahoilleen vastinetta. On kestämätöntä, että kun hankkeista rahoitetaan vain puolet, omarahoitusosuuden puuttuminen johtaa niiden lykkääntymiseen tai jopa peruuntumiseen. Lain uudistaminen osaltaan vahvistaa vaelluskalakantoja ympäri Suomea. Toimikaamme siis malleina ja yhteistyössä muiden kanssa ja nauttikaamme samalla runsaasta kotimaisesta kalatarjonnasta kaikkina vuodenaikoina. VAPAA-AJANKALASTAJIEN VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALIKOMMENTIT HELI Järvinen, saalisahven ja kalakaverina Kalle-koira. Me vapaa-ajankalastajat olemme usein aktiivisia vesistöjen kunnostusprojekteissa ja luonnon suojelutöissä. Yksittäisten kyläyhdistysten ja osakaskuntien tehtäviksi jätetyt vesien parannustoimet kärsivät rahoituksen ongelmista. Kireitä siimoja! HELI JÄRVINEN, kansanedustaja (Vihr.) Janne Heikkinen Vesilain uudistus pidettävä määrätietoisesti esillä Mielestäni SVK:n vaaliteemoista olennaisimpia tavoitteita ensi kaudelle ovat entistä laajempi tutkimustiedon kartuttaminen ja vesilain kauan kaivattu päivitys. Siksi voimme toimia kaikille vesien äärellä asuville sekä niiden virkistyskäyttäjille malleina siitä, miten luontoa voi hyödyntää kestävästi niin, että jätevesijärjestelmämme ovat ajan tasalla, että shampoita tai muita kemikaaleja ei päädy vesistöihimme ja että roskat eivät päädy luontoon. Maaja metsätalouden tukijärjestelmiä tulee kehittää vesiensuojelua painottavaan suuntaan
VUODEN KALATALOUSALUE tekee hyvää yhteistyötä ja edistää vapaa-ajankalastusmahdollisuuksia TEKSTI ISMO MALIN KUVAT TAPANI KURKI S uomen Vapaa-ajankalastajien kalaja ympäristötoimikunta on valinnut vuoden 2022 kalatalousalueeksi Virtasalmi-Joroisen. Alueelta löytyy runsaasti myös virtavesiä, kuten Virmasjoki ja Längelmäenjoki. SUUNNITTEILLA SUURIA VIRTAVESIKUNNOSTUKSIA Virtasalmi-Joroisten kalatalousalue on ollut mukana virtavesikunnostuksissa ja lisää on suunnitteilla taimenen elinolojen parantamiseksi. KALATALOUSALUEEN edustajat ovat mukana ongittamassa lapsia Vekara Varkaus -festivaaliviikon aikana yhdessä Vapa Varkaus -kalastusseuran kanssa. Valinnan tärkeimmiksi perusteluiksi kalaja ympäristötoimikunta mainitsee Virtasalmi-Joroisen asettamat tavoitteet ja toimenpiteet vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamisessa sekä hyvin toimivan yhteistyön kalavesien eri käyttäjäryhmien kesken. Virtasalmi-Joroisen kalatalousalueella on lisäksi hyvä veneenlaskuverkosto, palvelurakenteita järvillä sekä yhtenäislupajärjestelmiä. Uusimmassa hankkeessa tavoitteena on poistaa Virmasjoen ja Längelmäenjoen nousuesteet kuluvan vuoden loppuun mennessä. Aiempia kunnostuskohteita ovat olleet muun muassa Kolkonjoki, Vasaralanjoki, Suihkolanjoki ja Huutokoskenvirta. Valinta tehtiin kalatalousalue-edustajien tekemien ehdotusten joukosta. Muita suuria järviä ovat muun muassa Joroisselkä-Keriselkä, Haapaselkä, Sysmä, Syvänsi, Alanen, Maavesi, Längelmäjärvi, Kangasjärvi ja Pyhitty. 34 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sen tahtotilana on edelleen parantaa vapaa-ajankalastuksen edellytyksiä ja tähän alueen kalaisat vedet tarjoavat hyviä mahdollisuuksia. Kalatalousalueen vesiin kuuluu esimerkiksi SM-pilkistäkin tuttu kalaisa Kolkonjärvi. Sillä on myös pitkä perinne yhteistyöstä kalastuskilpailuiden järjestäjien kanssa. Vesipinta-alaa on yhteensä 36 000 hehtaaria
”Suunnitelmat ja luvat ovat valmiina, pitää vain vielä saada rahoitus lopullisesti kuntoon. ELY-keskus ja WWF ovat myös hankkeessa mukana. Hänen mielestään erityisen myönteistä on ollut hyvä yhteistyö vapaa-ajankalastajien kanssa sekä yhdessä tekemisen henki. Virtasalmi-Joroinen kalatalousalue on mukana myös nuorisotoiminnassa järjestäen omia tapahtumia tai avustamalla muita. ”Alue järjestää talkoita muun muassa kalastajien palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin riittää hyvin porukkaa”, Kurki kiittelee. Niin lujille se otti”, hän sanoo. ”Yksi suururakka oli, kun muutama vuosi sitten täällä järjestettiin mormuskoinnin MM-kisat kolmen viikon varoitusajalla. ”Esimerkiksi olemme olleet mukana auttamassa, kun VaPa Varkaus on järjestänyt Vekara Varkaus -festivaaliviikolla lasten ja nuorten onkikoulun sekä lasten onkikilpailun”, Kurki selvittää. Luulin jo, että henki lähtee. VARSINAIS-SUOMI SVK JÄSENETUKOHDE WWW.MERIKOIVULA.FI M A J O I T U S T A M Ö K E I S T Ä H U V I L O I H I N K A I K K I K A L A S T U K S E E N J A RIVERIA.FI Katso lisätietoja ja hae koulutukseen: riveria.fi/kalastusopas Kalastusoppaana voit toimia mm. Ei ole tarvetta minun vesi, minun kala -mentaliteetille. ”Tilanne on ehkä näin hyvä vapaa-ajankalastajien kannalta siksi, että kalaisilta vesiltä riittää kalaa kaikille. YHTEISTYÖ SUJUVAA KAIKKIIN SUUNTIIN Kurki on itse päässyt kehittämään kalatalousalueen toimintaa hallituksen jäsenenä. matkailupalvelualan yrityksissä tai käynnistää omaa yritystoimintaa. Koulutus antaa myös hyviä valmiuksia ohjelmapalveluyrityksissä toimimiseen. > Lähijaksoja on noin 1–3 pv/kk, iltaopintoja Teamsilla noin 2 krt/kk sekä itsenäistä opiskelua harri.laukkanen@riveria.fi, p. ”Lisäksi ne muutkin ovat myös ruvenneet ymmärtämään vapaa-ajankalastuksen tarpeita ja näkökulmia”, Kurki naurahtaa. MORMUSKOINNIN MM-KISAT KOLMESSA VIIKOSSA Kurjen mukaan vuosien mittaan on ollut monenlaisia talkoita, joissa kalatalousalue on ollut joko pääjärjestäjänä tai muuten mukana. 050 590 5977 Kysy lisää Sinustako kalastusopas. Äänesi arvoinen asiantuntija EHDOLLA EDUSKUNTAAN SAVO-KARJALASTA 2.4.2023 Luonnonystävän vaaliteemat: Ympäristö ja luonto Koulutus ja hyvinvointi Turvallisuus www.petrinieminen.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 35. Taimenta on Joroisselässä, josta on yhteys myös Suur-Saimaaseen, joten taimenen nousulle on jatkossa hyvät mahdollisuudet”, kalatalousalueen hallituksen jäsen Tapani Kurki kertoo. Virtasalmi-Joroisen yhdeksästä hallituksen jäsenestä peräti seitsemän kuuluu Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) alaiseen kalastusseuraan. Olemme joka tapauksessa pyrkineet yhteistyöhön joka suuntaan, eikä ristiriitoja ole ollut”, hän kertoo. 050 372 3173 aira.lintunen@riveria.fi p. > Aloitus 12.10.2023 Joensuussa, kesto noin 1,5 vuotta > Voit suorittaa koulutuksen monimuoto-opiskeluna työn ohessa
MERILOHEN uistelu vuonna 2022 -selvitys tuotti tietoa merilohen uistelun saaliista merialueittain, kalastuksen määrästä ja sijoittumisesta sekä taloudesta. KYSELYSTÄ on tehty ISSUU-julkaisu, josta löytyy tarkempaa tietoa lohen uistelusta sekä vastaukset merialueittain. com/vapaa-ajankalastajat/docs/ issuu_merilohen_uistelu_2022. Vastaaminen tapahtui netissä Google Forms -lomakkeelle. Selvityksessä pyydettiin lohen uistelijoita vastaamaan kysymyksiin uistelun määrään, saaliiseen ja talouteen liittyen. Saalisestimaattien laskenta tehtiin Luonnonvarakeskuksessa (Luke) hyödyntäen OpenBUGS-ohjelmaa. Asia selviää Suomen Vapaa-ajan kalastajien (SVK) tekemästä selvityksestä Merilohen uistelu vuonna 2022. 36 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kyselylle on ollut merkittävä tarve, sillä tieto merilohen uistelusta ja saaliista on nykyisin vähäistä. Lisäksi haluttiin saada tietoa miten uudet, tiukentuneet EU-kalastusasetuksen säännöt vaikuttivat kalastukseen. Merilohen uisteluun asetettiin ajallisia ja alueellisia määräyksiä, sekä aiempaa tiukempaa päiväkohtaista saaliskiintiöintiä. TEKSTI JA KUVA JANNE RAUTANEN MERILOHEN UISTELUSAALIS noin tuhat lohta Yhtä lohta kohden tarvittiin neljä uistelupäivää M erilohen uistelijoiden saalis koko maan alueelta oli vuonna 2022 noin tuhat lohta, ja yhtä saatua lohta kohden uisteltiin neljä päivää. Vastausajan päätyttyä tiedot siirrettiin Excel-lomakkeelle, jossa aineiston koostaminen tapahtui. Venekuntakohtaiset saalisja kalastusponnistustiedot sovitettiin todennäköisyysjakaumiin. SOSIAALINEN MEDIA APUNA TUTKIMUKSESSA Kyselyselvitys tehtiin pääosin hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä Selkämeren lohenuistelijoiden keskusteluryhmää WhatsAppissa. Oman kyselykokonaisuuden muodostivat uusien EU:n kalastusmääräysten vaikutukset kalastukseen. Julkaisu löytyy osoitteesta: issuu. Venekuntien keskimääräisten päiväsaalisja kalastusponnistusarvioiden laskennan merialueittain sekä kyseisten arvioiden laajentamisen kattamaan myös kyselyyn vastaamattomien venekuntien saaliin tekivät Tapani Pakarinen ja Henni Pulkkinen Lukesta. Aiemmat tietoarviot lohen uistelun saaliista perustuvat lähinnä SVK:n vuonna 2019 julkaisemaan Merilohen Uistelu -selvitykseen (koskee vuoden 2017 uistelua) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) vapaa-ajankalastusselvityksessä saatuihin lukuihin
Säännöt koettiin usein tarpeettomiksi. Suomenlahdella saa kalastaa, kuten ennenkin, ilman aikaja aluerajoitusta ja kiintiö on kaksi lohta vuorokaudessa. Ennakkoon uistelun ajallisen sääntelyn vaikutuksen ei oletettu olevan kalastukseen kovin merkittävä, sillä se lähinnä rajasi huhtikuun pois ”kevyemmin säännellystä” uistelukaudesta. Mitan täyttävien lohien vapautusprosentti oli noin 15. Aktiivisten lohenkalastajien lisäksi satunnaisia yksi päivää lohta kalastaneita venekuntia on arvoitu olleen saman verran (290 kpl) ja kalastustehokkuuden samaa tasoa aktiiviuistelijoiden kanssa. Alamitan ylittäviä lohia venekunnat vapauttivat 56 kappaletta. Saatujen lohien yhteispaino oli 2 347 kiloa (luvussa lohet, joiden paino oli ilmoitettu) ja niiden keskipaino oli 8,44 kiloa. Uudet säännöt saivat runsaasti kritiikkiä, koska uistelijat eivät saaneet kalastaa rasvaevällisiä lohia tutuilta ulapan kalastusalueilta. Vapaa-ajankalastuksen loheen kohdentuvaa kokonaiskuolevuutta on vaikea arvioida heikon tilastoinnin vuoksi. Kokonaisuutena uusien määräysten vaikutusta kalastukseen kysyttäessä kalastuksen ilmoitti vähentyneen noin puolet venekunnista (53 %). Siltikin noin 40 prosenttia vastaajista ilmoitti myös ajallisen sääntelyn vaikuttaneen heidän kalastukseensa, ja kaksi prosenttia ilmoitti jättäneen säännön vuoksi lohen uistelun kokonaan tai vaikutus oli ollut erittäin suuri. UUSIEN KALASTUSMÄÄRÄYSTEN VAIKUTUS KALASTUKSEEN Lohen uistelun sääntelyä kiristettiin vuodelle 2022. Hinnaksi yhdelle saadulle lohelle välittömät uistelukulut huomioon ottaen tuli 1 150 euroa. Alamittaiset lohet (54 kpl) mukaan laskettuna venekunnat saivat yhteensä 430 lohta. Yhteensä 24 974 lohta. Uistelun alueellinen säätely eli niin sanottu neljän merimailin sääntö ohjasi tai rajoitti kalastusta lähes puolella venekunnista (47 %). Lohenuistelun ekonomia Merilohen uisteluun venekunnilla kului kaudessa keskimäärin 3 091 euroa/venekunta. Yhden rasvaeväleikatun lohen päiväkiintiö on voimassa aina neljän merimailin rajan ulkopuolella sekä myös sen sisäpuolella syyskuun alusta huhtikuun loppuun. Kalastuksen määrä lisääntyi kahdella venekunnalla (2 %). Lohista rasvaeväleikattuja oli 152 yksilöä eli noin kolmannes (35 %). Kaksi venekuntaa ilmoitti vaikutuksen olleen erittäin suuri tai he olivat lopettaneet kalastuksen. 2,05). Saadakseen yhden lohen vaadittiin uistelijalta keskimäärin 3,85 uistelupäivää. Satunnaisesti lohta kalastavien saalis on laskettu mukaan kokonaisarvioon. KOKONAISLOHISAALIS Kaupallisen kalastuksen saaliskiintiö Suomen osalta Ahvenanmerellä ja Pohjanlahdella vuonna 2022 oli 16 488 lohta ja Suomenlahdella 8 486 lohta. EUROT VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 37. TULOKSET KAIKKI MERIALUEET HUOMIOON OTETTUNA Vastauksia tulosten laskennassa on otettu huomioon yhteensä 145 venekunnalta, joihin kuului vakituista miehistöä 311 henkilöä (ka. Sanallisiin vastauksiin graafit saatiin suoraan Google Formsista. Alla esitetyissä vastauksissa on mukana myös Suomenlahdella kalastaneet venekunnat, joten uusien sääntöjen vaikutus Pohjanlahdella ja Ahvenenmerellä kalastaneisiin venekuntiin on hieman suurempi kuin luvut esittävät. Vuodesta 2024 alkaen on kaavailtu voimaan lainsäädäntöä, joka velvoittaa vapaa-ajankalastajat ilmoittamaan saaliksi saamansa merilohen. Selvitys tuotti tietoa merilohen uistelun saaliista merialueittain (Pohjanlahti, Suomenlahti, Ahvenanmeri), kalastuksen määrästä ja sijoittumisesta sekä taloudesta. Uistelusaalis KOKONAISSAALIS LOHIA KPL merialue kalastuspäiviä lohia 90% /venekunta /kalastuspäivä keskiluku todennäköisyysväli POHJANLAHTI 6,6 0,2 350 160-700 SUOMENLAHTI 6,7 0,2 125 65-280 AHVENANMAA 7,8 0,3 315 150-500 KAIKKI MERIALUEET YHDESSÄ 7,4 0,3 850 380-1500 Lohen vetouistelun kokonaissaalista arvioitaessa kyselyn vastauksiin ja venekuntien määrän arvioon perustuen vetouistelun kaikkien merialueidemme kokonaissaalis olisi ollut vuonna 2022 suuruusluokkaa 850 lohta. Vastanneille kertyi yhteensä 1451 meripäivää, joka tuotti saaliiksi alamitan ylittäviä lohia 376 kappaletta. Pohjanlahdella ja Ahvenenmerellä uisteluaika, jolloin saa ottaa saaliiksi kaksi rasvaevällistä tai rasvaeväleikattua lohta on rajattu touko-elokuulle. Selvitys tehtiin pääosin maaja metsätalousministeriön rahoituksella. Uistelukaluston (traileri, vene, moottori ja varusteet) arvo keskimäärin 38 559 euroa. Sangen moni uistelija vaihtoi uistelualuetta Pohjanlahdelta muualle tai uusilla säännöillä oli muu ohjausvaikutus. Summaan on laskettu kauden aikana lohenuistelusta aiheutuneet kulut (matkakulut, majoituskulut, varustehankinnat sekä muut investoinnit ja suorat kulut uistelusta). Merialueillamme toimivien uistelua harjoittavien venekuntien kokonaismääräksi oletettiin kaksinkertainen määrä vastanneisiin nähden (yhteensä 2 x 145 venekuntaa) ja vastaamattomien venekuntien oletettiin kalastaneen keskimäärin yhtä paljon ja saaneen yhtä paljon saalista per kalastuspäivä kuin vastanneet venekunnat. Todellisuudessa hinta on paljon korkeampi, koska mukaan ei ole laskettu kalustoon tehtyjä investointeja, kuten trailereita, veneitä ja elektroniikkaa
Ruokaviraston kalansyöntisuosituksia löytyy osoitteesta ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/ turvallisen-kayton-ohjeet/kala/. Tutkimusta tekemässä ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutMYÖS isoihin ahveniin ja kuhiin saattaa kertyä runsaasti elohopeaa. En vielä tässä vaiheessa rupea niitä ennakoimaan, mutta tuskin suuria muutoksia tulee”, Suomi arvioi. Ne voivat olla joidenkin lajien kohdalla uusia rajoituksia ja toisten osalta höllennyksiä. ”Tämän tutkimuksen perusteella saamme joka tapauksessa entistä tarkempaa tietoa uusien mahdollisten kalansyöntiä koskevien suositusten perusteeksi. Suomessa ensimmäinen suurempi selvitys, jossa myös PFAS-pitoisuuksia mitattiin kaloista, oli vuonna 2016 tehty EU kalat III -tutkimus, jonka tulokset saivat runsaasti ensin somejulkisuutta ja nousivat sittemmin myös lehtiotsikoihin, kun Chemosphere -tiedelehdessä viime vuoden lopulla julkaistiin tutkimukseen perustuva artikkeli. Vaikka muiden ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia, kuten dioksiinin ja elohopean, määriä on selvitetty jo pitkään, niin PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia on alettu mitata kalojen lisäksi esimerkiksi simpukoista vasta viimeisimmän noin kymmenen vuoden aikana. Kalan sisältämät terveelliset aineet myös kumoavat ympäristömyrkkyjen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. ”Esimerkiksi omega3-rasvahapot edistävät hermoston toimintaa ja vaikuttavat aivoihin myönteisesti, kuten myös sydämen ja verisuonten terveyteen”, Suomi muistuttaa. ERITYISESTI KUOREESSA KORKEITA PITOISUUKSIA Artikkelin perusteella erityisesti Selkämeren ja Perämeren kuore sisältää huolestuttavan korkeita PFAS-pitoisuuksia. P FAS-yhdisteet ovat korkeina pitoisuuksina haitallisia terveydelle, ja niitä päätyy ihmisten elimistöön erityisesti elintarvikkeista. Kuva: Juha Ojaharju. Päälähteenä pidetään kalaa, mutta niitä on myös muun muassa kananmunissa ja tuotantosekä riistaeläinten sisäelimissä. Suomen mukaan kaloista löytyvät ympäristömyrkyt vaikuttavat eri elimiin ja asioihin: PFAS pienten lasten immuunivasteeseen, dioksiinit miesten hedelmällisyyteen ja elohopea keskushermostoon ja älyyn sitä heikentävästi, joten terveydelle vaarallista yhteisvaikutusta ei synny. TEKSTI ISMO MALIN Syöntisuositukset Elintarvikkeiden sisältämät PFAS-YHDISTEET huolestuttavat Ensi vuonna päätetään tutkimusten perusteella, tarvitaanko kaloille uusia syöntisuosituksia Ruokavirasto analysoi riskit ja hyödyt – uusia suosituksia madollisesti vuonna 2024 . Siksi kalaa kannattaa Suomen mielestä edelleen syödä nykyisten suositusten mukaisesti kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdelleen. Haitallisista aineista ensimmäistä kertaa mukana on epäorgaaninen arseeni. SELKÄMEREN ja Perämeren kuoreesta mitattiin korkeimmat PFASaineiden pitoisuudet vuosina 20162017 tehdyssä EU kalat III -tutkimuksessa. Tutkimusprofessori Johanna Suomi Ruokavirastosta kertoo, että nyt meneillään olevassa EU kalat 4 -hankkeessa ovat ensimmäistä kertaa mukana myös kalojen terveyttä edistävät aineet, kuten D-vitamiini ja omega3-rasvahapot. 38 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kuva: Juha Ojaharju. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan kalaruoan myönteiset vaikutukset ihmisten terveyteen arvioidaan suuremmiksi kuin haitat. Lisäksi korkeita pitoisuuksia löytyi Perämeren silakasta
Vaikka haitallisimmiksi tunnettujen PFAS-aineiden käyttöä on jo erilaisilla kansainvälisillä sopimuksilla ja siten Suomessakin rajoitettu, niiden pitoisuudet laskevat hitaasti ja ovat joissain ympäristön osa-alueissa mahdollisesti nousussa. Ruokavirasto tekee sitten riski-hyötyanalyysin, jonka pohjalta tehdään päätökset mahdollisista uusista syöntisuosituksista”, Rantakokko kertoo. Hän muistuttaa myös, että riskiarvio, jonka mukaan ihminen voi siedettävästi altistua eri PFAS-yhdisteille 4,4 nanogrammaa painokiloa kohti viikossa on tehty vuoden ikäisen lapsen ja heidän äitiensä näkökulmasta. ”Parhaillaan näytteitä analysoidaan PFAS -yhdisteiden ja myös muiden ympäristömyrkkyjen osalta ja uskon sekä toivon, että tuloksista tiedotetaan jo huhti-toukokuussa tänä vuonna. Hänen mukaansa pääosa Suomen sisävesija rannikkokaloista sisältää kuitenkin noin neljä nanogrammaa tai sen alle PFAS-yhdisteitä painokiloa kohden. ”Jos asiaa ajattelee vapaa-ajankalastajan kannalta, niin silakka ja kuore ovat harvalle harrastajalle merkittävä saaliskohde”, Rantakokko arvioi. PFAS-YHDISTEET VAIKUTTAVAT LÄHINNÄ IMMUNITEETTIIN PFAS-yhdisteet eli perfluoratut alkyyliyhdisteet vaikuttavat ihmisten, lähinnä pienten lasten, immuunivasteeseen ja heikentävät siten rokotusten tehoa. . Kuva: Jaana Vetikko. Perämeren kaloista tavataan muutenkin tavallista suurempia määriä ympäristömyrkkyjä. Kuva: Jaana Vetikko. UUDET NÄYTTEET ANALYYSISSÄ Rantakokko kertoo, että paraikaa on käynnissä uusi tutkimus (EU kalat IV), jossa kaloja viime vuonna pyydettiin suunnilleen samoista paikoista kuin seitsemän vuotta sitten. ”Toisaalta on iso joukko PFAS-yhdisteitä, joiden käyttöä ei vielä ole rajoitettu millään lailla. MYÖS Perämereltä pyydetty silakka sisälsi keskimääräistä korkeampia PFAS-ainepitoisuuksia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 39. Aika näyttää, missä laajuudessa se toteutuu, PFAS-yhdisteet kun ovat toisaalta niin äärimmäisen hyödyllisiä monissa käyttökohteissa”, Rantakokko kertoo. Tämän takia edes kuore korkeista pitoisuuksistaan huolimatta ei joudu kieltolistalle, koska Keski-Euroopassa pitoisuudet ovat vieläkin korkeampia ja raja-arvot on asetettu viime kädessä niiden perusteella”, valottaa Rantakokko säädösten monimutkaisuuksia. Jos raja ylittyy jonkun elintarvikkeen osalta, se on poistettava myynnistä. Silakan osalta voi todeta, että Perämereltä mitataan muutoinkin korkeampia pitoisuuksia kuin muualta. kaksin käsin. Syynä tähän on ainakin alueen kalojen hidas kasvu, mikä edistää myrkkyjen kertymistä niihin. Tämä selittyy ehkä osin seudun runsaalla teollisuudella ja alueen kalojen hitaammalla kasvulla, mikä suosii ympäristömyrkkyjen kertymistä niihin”, Rantakokko sanoo. Myös Euroopan komissio on reagoinut PFAS-yhdisteiden korkeisiin pitoisuuksiin asettamalla rajat niiden enimmäispitoisuuksille vuoden 2023 alusta. Raja-arvot eivät luonnollisesti koske omaan käyttöön tulevaa vapaa-ajankalastuksen saalista. ”Näillä EU:n enimmäisrajoilla pyritään kuitenkin leikkaamaan vain pahimmat viisi prosenttia pois alueella myytävistä tuotteista. Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan. SUURTEN petokalojen, kuten hauen syöntiä, kannattaa myös pitää kohtuuden rajoissa korkeiden elohopeapitoisuuksien takia. Myös kalalajit ovat samoja. kimuspäällikkö Panu Rantakokko ei osaa sanoa, mistä kuoreen muihin lajeihin verrattuna kaksin-kolminkertaiset pitoisuudet johtuvat. Tämä johtuu siitä, että ne hajoavat luonnossa hyvin hitaasti, rikastuvat ravintoketjussa ja kertyvät elimistössä. ”Sen sijaan esimerkiksi keski-ikäisille miehille ja ei-hedelmällisyysiässä oleville naisille kala on varmasti terveellistä ruokaa, ellei syö usein isoja petokaloja eli vaikkapa haukea ns. EU:ssa on kuitenkin tehty aloite hyvin kattavasta käyttörajoituksesta. Ne ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka hylkivät vettä, likaa ja rasvaa, ja niitä on käytetty esimerkiksi kosmetiikassa, paistinpannuissa, vaatteissa ja elintarvikepakkauksissa. ”Jokin sen fysiologiassa ja ravinnon koostumuksessa aiheuttaa tämän. Ensi vuonna päätetään tutkimusten perusteella, tarvitaanko kaloille uusia syöntisuosituksia . Tällöin olisi kyseessä ennen muuta liiallinen elohopea-altistus”, Rantakokko selvittää
Suomessa ne ovat löytäneet tiensä myös kalastajien veneisiin erityisesti keveytensä ansiosta. Aerot ovat Päijän Boats Oy:n toimitusjohtajan Antti Mäkelän mukaan pitkäjänteisen tuotekehityksen tulosta, ja teknisesti edistyneimmät kotimaiset airot, joiden ansiosta ei tarvitse enää sietää jatkuvaa airojen kitinää ja rakkoja käsissä. Ajatus sata vuotta muuttumattomina pysyneiden sotuveneiden airojen päivittämisestä oli Mäkelän mukaan kytenyt mielessä jo kauan. Akussa on bluetooth eli kännykän applikaatiosta voi seurata, miten perämoottori lataa akkua, kuinka paljon sähköä laitteet kuluttavat sekä kuinka paljon virtaa on tai syklejä on jäljellä. Lavan suuremman pinta-alan ansiosta soutaminen on kuitenkin tehokkaampaa kuin perinteisillä välineillä. Ne on suunniteltu kaikenkokoisille ja -ikäisille soutajille ja ne painavat lähes saman verran kuin perinteiset puuairot. Uudet airot eli Aerot on suunniteltu yhdessä Lahden muotoiluinstituutin kanssa. Jarocellin pienen kannettavan uutuusakun nimi on BT28 Mini Live. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. JAROCELLS BT300.12 All in One -akku. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Jarocellin litiumstarttiakkujen käyttäjä voi vetää veneen kaikki sähköt yhdeltä akulta, jolta saa virtaa starttiin, elektroniikkaan ja 12V-keulamoottoriin. Varmistamme lisäksi testaamalla, että meillä on käytössä sekä parhaat että ekologisimmat materiaalit”, Mäkelä selvittää. Mitat: 325 mm x 183 mm x 247 mm. Käyttölämpötila -20 +50 astetta. ”Uudet Aerot tekevät soutamisesta hiljaisen soljuvaa ja nautittavaa”, Mäkelä lupaa. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 3/2023 (ilmestyy 2.6.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 11.4. Amerikkalaisen vesitiiviin Pelican 1120F -kotelon sisältä löytyy pieLahtelainen Päijän Boats Oy on kehittänyt uudenlaiset airot eli Aerot soutuveneeseen. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Aerot-airossa yhdistyvät tehokkuus ja käyttömukavuus Jarocells-uutuuksia Hollantilainen Jarocells tunnetaan LiFePO4-litiumakkujen valmistajana. Lisäksi varsi ja kahva on muotoiltu ergonomisemmaksi ja kädensijan liikkuvuuden ansiosta kädet säästyvät rakoilta. Uutuustuotteessa on otettu huomioon sekä tehokkuus että käyttömukavuutta parantava ergonomia. ”Hiomme vielä materiaalia, jotta laatu on paras mahdollinen. Uudessa Jarocellin BT300.12 All in One -akussa virtamäärä on 300 ampeeria. Pitkiä matkoja varten suositellaan maalatausta litiumlaturilla. Aerot ovat tehty käsitellystä sataprosenttisesti kierrätetystä alumiinista, kuidusta ja komposiitista, joten ne kestävät hyvin aikaa ja kulutusta. Akkujen kotimaassa suurimpia käyttäjäryhmiä ovat pelastuslaitokset sekä armeija. ”Oleellisimmat ratkaistavat asiat olivat soutamisen mukavuuden parantaminen ja se, että ei tule rakkoja, eikä kuuluu jatkuvaa kitinää”, Mäkelä tiivistää. Paino 27 kg. Vesillä latautuminen riippuu moottorin laturin koosta. Jarocell-tuotteilla on eurooppalainen tekninen tuki ja huolto sekä viiden vuoden takuu. 40 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Elinaikaodote 2000 syväpurkaussykliä, mikä kovassakin käytössä tarkoittaa yli 30 vuotta. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Irrotettava huoltokansi. Koska lyijyakkua ei voi purkaa litiumakun tavoin purkaa loppuun asti, se vastaa noin 600 ampeeria lyijyakuissa. ”Päijän-veneissä heikoin kohta on ollut airot, joten tämä oli yksi merkittävä syy, miksi halusimme lähteä tekemään kehitystyötä. AEROT-AIROJEN lapa ja kädensija. Lisäksi airojen käyttöikä on nykyään lyhyt, joten halusimme tehdä paremmat ja kestävämmät airot”, Mäkelä kertoo. Tuohon määrään tarvitaan noin 600 kiloa lyijyakkuja, kun tämä Jarocellin yksi litiumakku painaa vain 27 kiloa
Käyttöjärjestelmän avulla näyttö integroituu Raymarinen navigointiverkkoon, joka sisältää tutkan, autopilotin ja Lighthouse-kartat sekä FLIR-lämpökameran pimeänäköteknologian. Tehokkaampi 6-ydinprosessori mahdollistaa nopeamman kartan selauksen, välittömän vasteen ja mahdollisuuden käyttää useita sovelluksia samanaikaisesti. AXIOM 2 Pro -karttaplotterin all-in-one-näyttö. RVM1600 -kaikuluotainmoduuli. Axiom 2 Pro RVM -mallissa on kalastajille suunniteltu uusi kiinteä RealVision® MAX -kaikuluotain, jonka avulla näkee selkeästi ja syvemmälle kuin ennen. Sama koskee myös kirjan kuvitusta, jota myös on tarkoitus uudistaa arviolta kolmanneksen verran. Käyttölämpötila -20-+50 astetta. Päivityksestä vastaa Elorannan lisäksi FT Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. RVM1600 on etäasennettava kaikuluotainmoduuli Raymarinen Axiom-näyttöperheelle. KIRJA KUNNOSTUSkirjasta tulossa päivitetty painos – ehdotuksia sisällöstä kaivataan Vuonna 2010 julkaistun Anssi Elorannan kirjoittaman Virtavesien kunnostus -kirjan painos on myyty loppuun. Elinaikaodote 1000 syväpurkauskertaa eli kovassakin käytössä ainakin 15 vuotta. Bluetoothin ansiosta kännykkäapplikaatiosta voi seurata akun kaikkia toimintoja. Sen takia sitä ladataan omalla kuivantilan laturilla, joka on hankittava erikseen. Se sisältää Realvision MAX CHIRP -kaikuluotainteknologian, joka parantaa selkeyttä ja kalojen kuvausta. Lisätietoja: raymarine.fi. Koska sen sivumäärää ei kuitenkaan ole tarkoitus kasvattaa, tarvitaan valintoja siitä, mitä poistetaan ja mitä uutta laitetaan tilalle. Käyttäjät hyötyvät myös hallintapaneelin mukautettavista näppäimistä kaikissa eri näyttökokoluokissa. Lisätietoja: Apajamatkat, Ari Paataja 040 505 2225, ari.paataja@apajamatkat.fi. JAROCELLS BT28 Mini Live -akku. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 41. Uusi Axiom 2 Pro on tehokkain Raymarinen koskaan kehittämä Axiom-karttaplotteri, joka tarjoaa erittäin sujuvan navigointikokemuksen. Ne ovat valittavissa joko autopilotin hallintaan tai ne voi ohjelmoida pikanäppäimiksi muuhun toimintaan. Mini Live on parhaimmillaan, kun mukana on siirrettävää Live-kaikuluotainkalustoa ja halutaan mahdollisimman kevyt akku. Axiom 2 Pro on varustettu vettä hylkivällä HydroTough™ -pinnoitteella, joka takaa luotettavan kosketusnäytön hallinnan kaikissa olosuhteissa. Kunnostuskirjan työstäminen aloitetaan syksyllä 2023 ja uudistetun laitoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Aktiiviset kalastajat hyötyvät myös moduulin monikanavaisista kaikuluotainominaisuuksia. Kirjasta pyritään saamaan mahdollisimman hyvin nykykäyttäjien toiveiden mukainen. com) tai Yrjänälle (timo.yrjana@ely-keskus.fi). Raymarinelta uusi tehokas Axiom-karttaplotteri nikokoinen 28Ah Li-Ion-akku, joka muista Jarocellin akuista poiketen ei ole LiFePO4-akku. Tämän vuoksi kirjoittajat pyytävät kunnostuksiin ja aiemmin julkaistuun teokseen perehtyneiltä ehdotuksia ja toivomuksia näistä valinnoista. Kiinteällä High CHIRP -kaikuluotaimella varustettu Axiom 2 Pro S on suunniteltu moottoriveneilyyn ja purjehtijoille. Myynti Apajamatkojen verkkokauppa. Paino: Akku ja kotelo yhteensä vain 2,5 kg. Kirjan jatkuvan kysynnän vuoksi Kalatalouden Keskusliitto on päättänyt julkaista teoksesta toisen, uudistetun painoksen. Kunnostuskirjan toiseen painokseen liittyvät kommentit ja ehdotukset voi lähettää sähköpostitse joko Elorannalle (anzueloranta@gmail. Sen allin-one-näytössä on käytössä uusin LightHouse 4 -käyttöjärjestelmä
siikapuomin. Lisäksi puomi mahdollistaa sopivan painon vaihtamisen helposti olosuhteiden (tuuli, virtaus) mukaan sekä painon irrottamisen kuljetusten ajaksi. 42 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Virvelin siima pujotetaan sisään puomin lyhemmästä, eli mutkaa lähempänä olevasta, päästä. Puomin käyttö estää koukkutapsin pyörähdyksen pääsiiman ympäri heitossa. Seuraavassa muutama resepti välineistön puolesta onnistuneeseen siikaonkireissuun. Liukupainon kanssa lähemmäs metrinen on parempi ja jotkut käyttävät paljon pitempiäkin. T arjoa mato pohjaan noin 1,5–6 metrin syvyyteen, jätä hieman löysää siimaa ja odota tärppiä. Totista siikakuumetta poteville lääkäri määrää kuitenkin käyttöön ns. Siikoja ui käytännössä kaikilla pohjatyypeillä, mutta savija hiekkapohjilta mato erottuu parhaiten, eikä huku kivien koloihin tai leväpuskiin. Koukkutapsi Lääkärin yleissuositus on 0,20–0,22 millin monofiilisiima ja varsiväkäsillä varustettu #8 koon koukku. Osa uskoo muodoltaan matomaisen puomin myös kiinnittävän siian huomion, jolloin puomia tutkimaan uiva kala hoksaa oikean syötin. Saaliinhimoisimmille suosittelen useamman kuin yhden vavan virittämistä pyyntiin, mikä toki vaatii vesialueen omistajalta luvan. Homma starttaa jäiden lähdöstä ja hiipuu pois yleensä toukokuun alkutai viimeistään loppupuolella. Puomia käyttäessä tapsin ei tarvitse olla kovin pitkä, sillä se pysyy heitossa aina sotkeentumatta ja liukuvana. . Kevätauringon helliessä tämä terapeuttinen ja talvella tyhjenneet D-vitamiinipankit lataava kalastusmuoto sopii tehtäväksi yksin, kaverin tai perheen kanssa. Puolimetrinen riittää mainiosti. Keskikokoiset ja sitä reilummat siiat popsivat kuutosenkin koukun vielä sujuvasti. Kalastustarvikeliikkeistä löytyy myös käyttökelpoisia valmistapseja helppouden maksimointiin. Vältä kuitenkin tarpeettoman ohuet ja siksi katkeamisherkät tapsit. Jos haluat antaa kaikkein pienimpien ”tumppisiikojen” kasvaa, auttaa koukkukoon kasvattaminen #6 kokoiseksi. lääkärin määräyksestä T E K S T I J A K UV A T J ANN E A N TI L A SIIAN ONGINTA lataa D-vitamiinipankit Lääkäri määrää keväistä siian ongintaa merenrantakalliolta käytännössä kaikille. Silikonihelmi solmun suojana on tällöin paikallaan. Siikapuomi Yleisin tapa on käyttää tavallista liukupainoa ja sillä tulee kyllä toimeen. . Näin siis ainakin Saaristomerellä ja etelärannikollamme
Tällaisilla lyhyillä pilkkivirveleilläkin pystyy heittämään ihan riittävän pitkälle, kunhan ranta on sovelias. Syötti Käytännössä kaikki luonnolliset onkimadot ja -lierot toimivat hyvin. Tämä tuo siianongintaan rutkasti lisää rentoutta ja vapauttaa silmät sulkeutumaan tai katselemaan vavankärkien sijasta vaikkapa keväistä lintumuuttoa. Kilikellot Vavan kärkeen kannattaa ehdottomasti laittaa ”kilikello”, jonka äänimerkistä tiedät kalan tärpänneen. Varhaiskeväällä monet matomaat ovat vielä jäässä, joten yleinen ratkaisu on ostaa onkimadot kaupasta, jossa myydään tavallisten lisäksi usein myös esimerkiksi vihreäksi värjättyjä matoja. Jos matoja ei ole ollut saatavilla, myös nippu kärpäsentoukkia pienessä koukussa on antanut siikoja, joskaan ei ihan yhtä tehokkaasti kuin mato. HUOM! Keväinen siianonginta toimii henkisenä ravintolisänä, mutta se ei korvaa terveitä ja monipuolisia kalastustapoja. Mielenterveyssyistä lääkäri määrää irrottamaan kellon vavasta aina kalan kelaamisen ja virvelillä heittämisen ajaksi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 43. Vapateline Monilta rannoilta löytyy kiviä, pieniä pensaita tai kallion halkeamia, joiden avulla vavan saa asetettua pystyyn. Joskus on kuitenkin helpompaa, jos on oikein asiaan tarkoitetut telineet matkassa. Lääkäri itse on jo monena vuonna onkinut yli puolet keväisistä siioistaan tällaisilla minivirveleillä. . Lääkäri itse ei ole havainnut mitään paremmuuseroja tavallisten ja värjättyjen matojen pyyntitehossa. Malleja on myynnissä erilaisia tai sitten voi nikkaroida omansa mieleisistään tarvikkeista. Vaatii alkuun pientä treeniä, mutta se kannattaa. . . . Repussa kulkee kaikki mitä tarvitset ja samalla se toimii myös vapatelineenä. Koukunirrotin Kätevä työkalu, jolla koukun onnistuu usein irrottamaan syvältä siian kurkusta katkomatta tapsisiimaa. . Kevyt reppureissu Reppujakkaraan pakattuna kolme ”mini-/pilkkivirveliä”, siinä resepti meren läheisyydessä asuville kevyeen ja helppoon siikareissuun
Myös Perämereltä saatiin jatkuvasti vaellussiian pyynnin ohessa pienikokoista karisiikaa, joka ei ole yhtä suosittu kalanystävien ruokapöydässä kuin kookkaammaksi kasvava vaellussiika. 44 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PIPARJUURITAHNAN jälkeen fileille levitetään mätitahna ja pinaatti sekä lisätään kunkin rullan kohdalle nokare sulatejuustoa ja muutama katkarapu. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaista pyydettiin suuria määriä niihin istutettua siperialaista alkuperää olevaa peledsiikaa, joka alkoi vasten kaikkia odotuksia lisääntyä altaissa ja tuottaa niissä pienikokoista sekä kitukasvuista ”polarmuikkua”. SIIKARULLAT nautitaan vaikkapa riisin kera. Samaan aikaan muun muassa Säkylän Pyhäjärveen kotiutettu siika alkoi lisääntyä uudessa kasvuympäristössään niin hyvin, että se ei enää kasvanut niin kookkaaksi kuin olisi haluttu. Muutaman katkaravun voi jättää koristeeksi. SIIKARULLIEN valmistus alkaa levittämällä piparjuuritahna fileille. TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O KALAHERKUT Tapsan tapa an Pienikokoisesta ”PANNUSIIASTA” suosittuja rullia 1 990-luvun alussa kaikkialla kalakaupoissa alkoi näkyä pienikokoista ”pannusiikaa” (paino 250–400 g), joka ei sellaisenaan tuntunut kelpaavan kotimaisen kalan ystäville. Saaliiksi pyydetyistä pikkusiioista kalastajille kelpasi niistä eroteltu arvokas mäti, mutta muuten itse kalalla ei ainakaan tuohon aikaan juurikaan ollut merkittävää käyttöä tai kaupallista arvoa
K AT K A R AP UP IN AA T TI T Ä YTT E I S E T SI I KA F I L E ER U L LA T TAPSA HAISTOI MARKKINARAON Tapsa kuitenkin haistoi pikkusiioissa markkinaraon ja kehitti niistä hyvin kaupaksi meneviä tuotteita, joista parhaiten muistetaan katkaraputäytteiset siikafileerullat. Muista poistaa tikut ennen tarjoilua. Hauduta siikarullat meheviksi pippurikermakastikkeessa. Rullaa fileenpätkät paksummasta päästä alkaen rullalle ja työnnä niiden läpi cocktailtikku (tai useampi) rullan aukeamisen estämiseksi. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA Laadukkaat välineet KALANKÄSITTELYYN FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 20 cm terällä 24 € FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 16 cm terällä: 22 € TEROITUSPUIKKO laadukas Viktorinox 32 € KALAPIIKKI l fileointiin l siivutukseen l paloitteluun 7 € RICU Perkaa ja suomusta turvallisesti! 25 € VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 45. Aluksi Tapsa suomusti ja fileoi pikkusiikoja siikarullien koe-erien valmistamiseen. (ainekset 4 ruokailijalle) 8 suomustettua, nahallista ja ruodotonta pientä siikafileetä (fileepaino 100–150 g) 1 putkilo (45 g) raastettua piparjuurtahnaa (Felix) mätitahnaa Olympia-sulatejuustoa hienonnettua pinaattia kuorittuja katkarapuja cocktailtikkuja fileerullien kiinnipitämiseksi hienoa suolaa maun mukaan voita tai ruokaöljyä paistamiseen kokonaisia rosee-, vihertai/ ja mustapippureita kermaa Nypi suomustettu siikafilee ruodottomaksi ja levitä sen lihapuolelle raastettua piparjuurta sekä mätitahnaa. Leikkaa siikafilee kulmittain peräaukon kohdalta niskapuolelle pari senttiä fileen etureunasta. Ripottele halutessasi rullille suolaa. TILAUKSET: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa. Lisää fileen päälle reilu nokare Olympia-sulatejuustoa ja kerros hienonnettua pinaattia sekä kuorittuja katkarapuja. Paista siikarullat pannulla kauniin ruskeiksi. Tämän jälkeen alkoi usean vuoden ajan jatkunut siikafileerullien valmistus ja myynti Uudenmaan alueen suurissa myymälöissä. Vaihtoehtoisesti rullat voi valmistaa uunissa tai kypsentää ilman kastiketta grilliritilällä tai savustamalla. Kun Tapsa oli kehittänyt lopullisen siikarullien valmistusmenetelmän, hän liikesuhteillaan sai tilatuksi kalanjalostuslaitoksilta valmista suomustettua siikafileetä kohtuuhintaan. Ja vaikka sen vuoksi Tapsan täytetyillä siikafileerullilla on hyvä aloittaa kokeilut uusien siikaruokien parissa. Hintoihin lisätään toimituskulut. Kuitenkin nykyisin erilaisten yhteensattumien summana syntynyt keväinen siianonginta on yleistynyt ja vapaa-ajankalastajien siikasaaliit ovat kasvaneet. Tapsan kalamyyntiuran jälkeen viime vuosituhannen loppupuolella en ole havainnut muita vastaavia yrityksiä kalakaupan piirissä yrittää nostaa vajaasti hyödynnetyn pikkusiian käyttöä ruokakalana. Lisää tarvittaessa suolaa. Lisää pannulle pippurit ja kerma. Tällainen onnenpotku haastaa siianonkijat kehittelemään myös uusia käyttötarkoituksia runsaille saaliilleen. SIIKARULLAT pysyvät kasassa cocktailtikkujen avulla. Ahdin antien runsastuttua siikasaaliista on aiheutunut usein positiivista ongelmaa siianonkijan yrittäessä saada koko siikasaaliinsa käsiteltyä ja käytettyä ruoanlaitossa mahdollisimman tarkkaan
Hieman yllättäen, näitäkin vähemmälle huomiolle ovat jääneet perinteisemmät ”lasikuituveneet”, oikeammin lujitemuoviveneet. Kun oman venepaketin päivittäminen muodostui ajankohtaiseksi kolme vuotta sitten, valitsin tarpeisiini sopivan, lähinnä kesämökkiläisille suunnitellun kevyemmän kokoluokan veneen uuden Suvi 450:n. Veneen hankinta on kuitenkin lähes aina jonkun asteinen kompromissi. Kesämökkiläisen LASIKUITUVENEESTÄ heittokalastajan työkaluksi VENEET TEKSTI JA KUVAT TIMO HAAPASALO Uusia heittokalastajille suunniteltuja veneitä saapuu Suomen markkinoille ilahduttavaan tahtiin. Hankintakriteereissä ei voi myöskään väheksyä hintaa, joka voi nousta hyvin varustetulla veneellä useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin varsin helposti. Nykyaikaisissa, usein alumiinista valmistetuissa veneissä käyttömukavuus on pääsääntöisesti erinomainen ja monet niistä on jo lähtökohtaisesti suunniteltu vastaamaan heittokalastajien tarpeisiin. Tässä artikkelissa käsittelen Suvin kevyttä modifiointia heittokalastuskäyttöön ja esittelen omia ratkaisujani veneen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, mutta myös ongelmien ratkaisuun. Samalla niiden paino voi kuitenkin luoda haasteita kuljetukseen vesille, joilla ei ole kunnollisia veneenlaskuluiskia, tai jos venettä joutuu vetämään rantasäilytykseen yksin. Selatessani uusia veneitä 46 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TOIMIVA AIHIO HYVÄN KÄYTTÖVENEEN TAKEENA Näkemykseni mukaan kaupasta ostettava vene on useimmiten pelkkä aihio, jota voidaan muokata ja varustella kalastajan omien tarpeiden mukaan. Pienemmälle budjetille on tarjolla myös erilaisia jonboat-ratkaisuja, joita markkinoidaankin ahkerasti ”sissiveneiksi” etenkin pieniin vesistöihin. J ykevät, etenkin alumiini-, mutta myös muovirunkoiset veneet ovat vakaita hankalassakin kelissä, ja niissä on tarjolla runsaasti säilytystilaa
Veneen päivitys VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 47. Keskipenkistä ja sen hyödystä voidaan olla montaa mieltä, mutta kiistatonta on, että esimerkiksi 4,5 metrin pituisissa pienehköissä veneissä se vie huomattavan osan veneen lattiasta. Venetarjontaa katsoessani huomio kiinnittyi suurelta osin veneiden lattiapinta-alaan, jota usein varsin tarpeettomaksi jäävä kiinteä keskipenkki syö mielestäni turhan paljon. suuremman kokoluokan yksilöt jäivät laskuista pois niiden hankalan liikuteltavuuden ja korkean hankintahinnan takia. AKUT ja tankki täynnä, sekä vavat valmiina heinäkuiselle kuhan jigikalastusreissulle. PERÄSTÄ KEULAAN ULOTTUVA TASAINEN LATTIA Tässä suhteessa uusi Suvin 450 oli varsin tervetullut malli, sillä siinä keskipenkki oli pelkkä irtonainen muovilaminaattilevy. Jos summaa vertasi monien saman kokoluokan käytettyjen veneiden hintaan, erotus ei muodostunut lopulta valtaisaksi. Kalastukseni on pääasiassa heittokalastusta ja vertikaalijigaamista yksin. Jos seuraa lähtee mukaan, matkassa ei ole kuin yksi vieras kerrallaan. Tehtyäni veneestä kaupat keväällä 2019 kalastin kaksi seuraavaa kesää ilman suurempia veneen muokkauksia nähdäkseni, kuinka venepaketti toimii käytännössä. Tämän takia päädyin jo lapsuudesta tuttuun lujitemuoviin. Vaikka venettä markkinoitiin paljon sen sadevesityhjenevyyden kautta, mikä epäilemättä onkin hyvä ominaisuus, heittokalastaja sisälläni näki vain veneen perästä keulaan ulottuvan tasaisen lattian. Hintaa tuliterälle 450:lle jäi ostohetkellä noin 2000 euron verran
SUUNNITTELUPUUTTEISTA UUSIIN INNOVAATIOIHIN Vanha sanonta siitä, kuinka tyytyväisyys on pahin kehityksen este, realisoitui omalla kohdallani varsin hyvin. Tasainen lasikuitulattia oli käyttöergonomialtaan todella miellyttävä, kun veneessä paikkaa vaihtaessa ei tarvinnut harppoa ylimääräisten penkkien yli. Paikka on sinällään erinomainen tasapainoa ajatellen, mutta ongelmaksi muodostuu jälleen kerran johtojen vienti. Samoin vene tuntui paljon mittojaan suuremmalta, kun perinteisen, usein vielä tyhjän panttina olleen keskipenkin tilalle sai sijoittaa ison venelaukun ja kylmälaukun, eikä sen enempää kuskin kuin keulamiehenkään tarvitse pitää ylimääräisiä tavaroita jaloissaan. Kun perästä keulaan menevät käynnistyskaapelit oli kuitenkin saatava koteloitua jo48 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. UUTTA SISÄPOHJAA TEKEMÄÄN Kaikkein mittavin parannustyö liittyi veneen sisäpohjaan. Tavoitteena oli korjata ajan kanssa sekä bensaletkun että käynnistyskaapeleiden läpiviennit, ja nostaa veneen käyttömukavuutta entisestään. Vene osoittautui todella hyvin toimivaksi alustaksi heittokalastukseen ja satunnaiseen kuhan vetouisteluun. Starttiakulle ei ole perässä mitään mielekästä sijaintia, vaan käytännöllisesti katsoen ainoa sopiva paikka akulle on keulan säilytystilassa. SUVI 450:een mahtuu helposti esimerkiksi iso venelaukku ja kylmälaukku ilman, että tila loppuu kesken. Näin myös painopiste pysyy alhaalla. Samoin anturitelineiden kiinnittäminen kaiteisiin onnistui hyvin vahvojen ristikiinnikkeiden avulla. Veneen valmistaja sallii korkeintaan kymmenen hevosvoiman perämoottorin, joita on tarjolla myös sähkökäynnisteisinä. Pienet painanteet takapenkin ylähuulloksessa ovat laiha lohtu siinä vaiheessa, kun letku pitäisi saada asettumaan veneen rungon ja saranoidun kannen väliin siten, että polttoaine vielä kiertäisi siinäkin vaiheessa, kun kuski istuu paikalleen. Samaan aikaan päänsärkyä aiheutti kenties koko veneen pahin ongelma: läpivientien täydellinen puuttuminen. Sijoittamalla laukut veneen keskelle tilaa jää hyvin myös keulamiehelle. Laitoihin kiinnitetyt tarvikekaiteet ja niihin sijoitetut RAM-kiinnikkeet mahdollistivat vapatelineiden, luotaimen näytön ja tarviketelineiden sijoittamisen pois lattialta. Yhden kesän tuskailtuani otin rohkeasti mittanauhan, akkuporakoneen ja teräsarjan esille ja ryhdyin tuumasta toimeen. Tässä vaiheessa veneen ”kesämökkiläisyys” tuli kouriintuntuvasti vastaan, kun esimerkiksi polttoainetankin bensaletkulle ei ole mitään mielekästä kanavaa, jota kautta letkun saisi takapenkin alta koneelle. Todettuani veneen toimivaksi omiin tarpeisiini oli aika päivittää perämoottori isompaan sähkökäynnisteiseen malliin, ja ryhtyä suunnittelemaan muita ratkaisuja tarvikekaiteiden lisäksi. Samoin oli tilanne akun kanssa. En voi kyllin korostaa, että tekemäni modifioinnit voivat vaikuttaa veneen takuuseen, joten jokainen venettään muokkaava kalastaja toimikoon asiassa täysin omalla vastuullaan
Tavoitteeni oli saada pieni pala arkista ylellisyyttä muuten vähäilmeiseen veneeseen, joten päädyin ystäväni suosiollisella avustuksella Dry Stepin termomattoon. omakoneella kymmentä minuuttia kauempaa. PAIKALLEEN asennettu sisäpohja pysyy tiukasti paikoillaan, eikä se ole notkunut käytössä. MATERIAALIVALINNASSA PÄÄNVAIVAA Toisessa vaiheessa leikkasin alumiinikomposiitista sopivan kokoiset levyt koolausta vasten. Käytin levyjen leikkaamisessa sapluunana isoa pahvia, johon muotoilin veneen sisäpohjan muodon osin aiemmin ruuvattua kehikkoa apuna käyttäen. Koolauksen oikeaan reunaan jätin kapean kaapelikujan veneen käynnistyskaapeleita varten. Kahden kauden jälkeen sisäpohjassa ei ole ensimmäistäkään kulumisen merkkiä. Materiaalivalinta aiheutti hieman päänvaivaa, sillä tavoitteena oli saada kestävä, mutta kuitenkin mahdollisimman kevyt ratkaisu aikaan. Levyjen ruuvaaminen puukehikkoon oli samoin vaivaton projekti, mikä onnistui ilman yllätyksiä. Tässä suhteessa Suvin sadevesityhjenevä rakenne on erinomainen, kun ranturilla ollessa vesi valuu automaattisesti perän syvennykseen, ja näin kehikko pysyy kuivana. Myyjän puheet pitivät todella hyvin paikkansa: levy oli erittäin helppoa leikattavaa, eikä työstämisen aikana tullut vastaan ensimmäistäkään pahaa yllätystä. Ensimmäisessä vaiheessa tein veneen pohjalle 15 millimetrin vesivanerista suhteellisen tukevan ristikoolauksen, jota vahvistin hiljalleen projektin edetessä. honkin, totesin tilaisuuteni koittaneen. Useiden suositusten jälkeen päädyin kotimaasta tilattavaan alumiinikomposiittiin, joka osoittautui todella hyväksi materiaaliksi. Vaikka kehikko ei tulisi makaamaan vettä vasten missään vaiheessa, katsoin kosteussuojauksen olevan kuitenkin aiheellinen toimenpide, joka jatkaa puurakenteen elinikää. Perinteisesti johdot vietäisiin perästä keulaan veneen välipohjan kautta, mutta koska Suvin rakenne ei mahdollistanut moista ratkaisua, päätin rakentaa veneeseen uuden sisäpohjan. Kun pohjan muoto oli saatu piirrettyä komposiittilevyille, ei levyjen lopulliseen leikkaamiseen mennyt pienellä kulmahiKOSKA veneen sisäpohjan muoto ei ole täysin suora suorakulmio, muodot oli helpoin hahmotella isoa sapluunaa – tässä tapauksessa pahvia – apuna käyttäen. Ennen levyjen kehikkoon ruuvaamista osia tuli sommiteltua veneeseen useamman kerran siten, että sisäpohjan sopivuudesta pystyi olemaan täysin varma. Vaikka muutama lisäkilo veneen pohjalla tekee vain lisää vakautta, ei painoa parane lastata liikaa yleistä käytettävyyttä ajatellen. Huoltoa ja talvisäilöä varten pohjaa ei ole kiinnitetty veneeseen, vaan se lähtee nostamalla irti. Ottaen huomioon veneen kantokyvyn ja mukaan lähtevän tavaran määrän sisäpohjan materiaalivalinnalla oli todellakin merkitystä. LopVAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 49. Näin tarkat muodot sai kopioitua helposti myös komposiittilevyille. YLELLISYYTTÄ MATOLLA Viimeisessä vaiheessa päällystin kehikkoon ruuvatut komposiittilevyt matolla. Noin sentin paksuinen, jalkaa vasten erittäin miellyttävä matto oli helppo leikata haluttuun muotoon terävällä mattoveitsellä. Kiinnitin maton komposiittilevyyn Cascon Marin&Teknik -liimalla, joka vaikuttaa pitävän maton todella tiukasti paikallaan. Kehikkoa tehdessä mittasin ja sahasin rimat yksitellen veneen pohjan muotoja noudattaen. Kun kehikon rimat olivat valmiit, ruuvasin sen ruostumattomilla ruuveilla kasaan ja lopuksi maalasin leikatut pinnat venemaalilla umpeen
Kumitassut paitsi pitävät sisäpohjan tiukasti alustassaan kiinni myös estävät mahdollista resonointia. Kustannuksista Tilinpäätös Lukijaa kiinnostava kysymys voi olla lopulta siinä, paljonko remontti maksoi kaikkineen. LÄPIVIENNIT Sisäpohjan valmistuttua vuorossa olivat läpiviennit. Valmis sisäpohja asettui lopulta veneeseen täysin mittojen mukaan, ja käynnistyskaapelit oli varsin helppo vetää uutta kujaa pitkin perästä keulaan. Käsittelin lopuksi kaikkien reikien leikkuupinnat vahvalla epoksilla, ettei kosteus pääse etenemään ajan saatossa myöskään leikattuja pintoja pitkin. Tässä hyödynsin muutaman euron hintaista, kierteellä varustettua muovista läpivientiputkea, jonka sai kiristettyä tiukkaan leikkuupintoja vasten. Syksyn ensimmäisten yöpakkasten jälkeen hieman jäinen lasikuitupohja on todellinen katastrofin siemen, mutta maton ansiosta se ei ollut lainkaan liukas. On suhteellista, tuntuuko summa suurelta vai pieneltä, mutta omakohtaisen kokemuksen perusteella pitäisin jokaista sijoitettua euroa erittäin hyödyllisenä. Kun lisäksi hyödyntää vene-elektroniikan hankinnassa sopivia tarjouksia, venepakettia pienemmälläkin budjetilla varusteleva kalastaja saa sisäpohjan vaatimat tarvikkeet edullisesti. Koko projekti maksoi siis melko tarkkaan 300 euroa. 50 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Keulaistuimen etureunasta lähtevä reikä päätyy keulan säilytystilan sisäpuolelle. Ratkaisu ongelmaan löytyi yksinkertaisesta viiden euron hintaisesta kumisesta kaapeliläpiviennistä, jonka ruuvasin kiinnitysreiän päälle. Moottorikaivon puolelle tehtävä reikä, etenkin liian avoimeksi jäädessään, mahdollistaa veden pääsyn veneen sisälle välipohjaan. yksi käyttöturvallisuuteen liittyvä tekijä, joka on syytä ottaa huomioon. Samoin luotaimen virtajohto mahtui menemään hyvin sisäpohjan reunan alla, jolloin johtoja ei ole liiaksi jaloissa sen enempää kuskilla kuin keulamiehelläkään. Karkealla laskuopilla kulut jakautuivat siten, että kaikki tarvitut komposiittilevyt maksoivat rahteineen 150 euroa, vesivanerit pohjakehikkoon noin 30 euroa, maalit ja liimat yhteensä 30 euroa, termomatto noin 80 euroa ja loput tarvikkeet, kuten läpiviennit ja ruuvit, maksoivat yhteensä noin 20 euroa. Läpivientikumi ei luonnollisesti tee asennuksesta sataprosenttisesti vesitiivistä, mutta se parantaa tilannetta merkittävästi. Kun läpivientiputkea varten poratun reiän saumat massasi vielä vesitiiviiksi, ei keulan läpiviennin kautta pääse vettä missään vaiheessa veneen välipohjaan. Polttoaineletkun osalta päädyin poraamaan veneeseen kaksi reikää jo aiemmin: ensimmäisen takapenkin alle ja toisen moottorikaivon yläreunaan. Ratkaisussa on MOOTTORIKAIVOON ja keulaboksiin johtavat läpiviennit olisivat perusteltu lisä jo tehdasvalmisteiseen veneeseen, mutta onneksi läpivientien tekeminen on mahdollista myös jälkikäteen. Lopputulokseen voi olla tyytyväinen, sillä työ onnistui hyvin arkisilla työkaluilla ja muutaman päivän leppoisalla työllä. Kumin löystyessä asennuksen voi tiukata vielä nippusiteellä, ellei halua vaihtaa koko läpivientiosaa uuteen. putuloksena oli jalkaa vasten pehmeä ja lämmin, mutta myös käytössä turvallinen sisäpohja. Keulaan tulevat luotaimen ja moottorin käynnistysakut ja niiden johdot vaativat samantyyppisen ratkaisun. Asiaa voi pohtia myös siten, että mahdollisesti uutta venepakettia ostaessa ei tarvitse kovinkaan kummoista tinkimistä, että veneen ja koneen hankintahintaa saa alennettua muutamia satoja euroja. Kun sisäpohja oli kuivunut maalausten ja liimausten jäljiltä loppuun, viimeiseksi työksi jäi nitoa muutaman millin paksuista laahuskumia puukehikon pohjaan
Vaikka ilon aihe voi kuulostaa vähäiseltä, esimerkiksi kesälämpimällä ajoahventen kalastus avojaloin, huopapintaisella matolla ja kokonaan tasaisella lattialla seisten tuntuu kokonaisuutena paljon mukavammalta kuin jos saman asian tekisi ”perinteiseen tyyliin” pitkävartiset kumikengät jalassa, kovalla ja viettävällä, sekä johtoja vilisevällä lattialla. Eri työvaiheissa mielessä kävi usein ajatus siitä, kuinka paljon helpommalla eri asioissa pääsisi, jos näitä pieniä seikkoja olisi otettu huomioon alun perin venettä suunniteltaessa. Kuitenkin, jos moinen yhdistelmä jää tehtailta toteuttamatta, niin kalastajalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin tarttua itse toimeen ja tehdä veneestään omia tarpeitaan vastaava – vaikka sitten sisäpohjan rakentamalla.. LOPUKSI Pienellä lisätyöllä tästä ”kesämökkiläisten veneestä” sai siis varsin täysiverisen heittokalastajan työkalun. Vaikka kotimainen kalastusmedia pursuaa uutisia entistä suuremmista, ja epäilemättä erinomaisista kalastusveneistä, on kiistatonta, että heittokalastajissa on huomattava määrä myös sellaisia ihmisiä, joilla ei ole mahdollista investoida kymmeniä tuhansia uusiin veneisiin. Keulaan olisi mahdollista asentaa lisäksi keulasähkömoottori, kunhan budjetti sen sallii. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 16.-18.6. Luonnollisesti myöskään kaapeleissa ei ollut kulumisen merkkiä, kun ne eivät ole altistuneet mekaaniselle kulutukselle. Lujitemuovin ehdoton etu on sen edullinen ja helppo korjattavuus, jos vene saa osumaa vuosien varrella esimerkiksi rantautumisten yhteydessä. HARTOLA viehekalastuksen-sm.fi Suurista kaloistaan tunnettu Jääsjärvi VIEHEKALASTUKSEN KETKÄ OVAT Suomen parhaat viehekalastajat. Ahkerasta käytöstä huolimatta koolauksessa, komposiittilevyissä tai matossa ei ole näkynyt mitään kulumisen jälkeä, joten rakennelman voi perustellusti luottaa kestävän useita vuosia aktiivisessakin käytössä. Kyse on lopulta perin yksinkertaisista asioista: tasaisesta sisäpohjasta, riittävistä läpivienneistä sekä hyvistä säilytystiloista. Veneen talvisäilytyksen alkaessa sisäpohja on ollut vaivaton nostaa lämpimän varaston seinää vasten. Järjestäjä: Kilpailun ja sen palkintojen lisätiedot: KÄYTTÖMUKAVUUS PARANTUNUT HUOMATTAVASTI Vene on nyt ollut uudella sisäpohjalla ahkerassa käytössä kaksi kautta, ja sen voi sanoa parantaneen veneen käyttömukavuutta huomattavasti. Tyypilliseen 4,5 metrin kokoluokkaan mahtuisi hyvin myös heittokalastajien tarpeet huomioon ottava lasikuituvene, joka on painonsa puolesta mielekkäästi käsiteltävä, mutta kuitenkin edes hieman keliä kestävä. Veneen käyttöturvallisuus on samoin parantunut olennaisesti pakkaskelien liukkauden häviämisen lisäksi, kun kaapelit eivät mene paljaana ja riski kompastua niihin on käytännöllisesti olematon. Tämän jutun tavoite ei ole haastaa tai kiistää vahvojen alumiinitai muoviveneiden hyviä puolia, vaan herättää osaltaan kotimaisia lasikuituvenevalmistajia näkemään myös heittokalastajien tarpeet. Esimerkiksi letkuja kaapeliläpiviennit ovat asioita, jotka saisi mielellään olla järkevästi toteutettuina veneissä jo valmiiksi myös tässä kokoja hintaluokassa
52 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Maalien kuiva-aineet puolestaan ovat pääosin muovia, joka sekin liukenee aikaa myöden veteen. Vapaa-ajan Kalastajien jäsenille 10 prosentin alennus Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on tehnyt sopimuksen yhteistyöstä Brush ’n Go’n kanssa. Pyörivät harjakset puhdistavat veneen pohjan tehokkaasti, mutta eivät vahingoita tai kuluta sitä. Onneksi on olemassa myös maaleja, jotka kovapintaisina eivät liukene veteen samalla tavalla kuin perinteiset myrkkymaalit. Suuri osa veneen pohjaan sivellyistä aineista liukenee vesistöön ja haittaa kalojen sekä muiden vesieliöiden lisääntymistä. Siksi myrkkymaaleja kannattaa välttää ja käyttää sen sijaan muita menetelmiä veneen pohjan puhtaanapidossa. Se estää muun muassa niitä lisääntymästä, ja myrkyttää lisäksi maaperän. Sen ansiosta SVK:n jäsenet saavat jatkuvana etuutena vähintään 10 prosentin alennuksen yrityksen normaalihintaisista pesuista ja ”Supporting My Local Water System” -tuotteista, jotka on valmistettu täysin kierrätetystä materiaalista. VETEEN LIUKENEE SUURIA MÄÄRIÄ KUPARIA JA MIKROMUOVIA Myrkkymaalien tehokkuus perustuu tehoaineeseen, jota vapautuu myrkkymaalatun veneen pohjasta veteen. Myrkkymaalien aiheuttama ympäristörasitus ei ole mikään pikku juttu, vaan esimerkiksi Suomessa vuosittain myytävä myrkkymaali sisältää kuparia noin 17 000 kiloa. Mallisto pitää sisällään t-paidan, hupparin ja kangaskassin. Aika luopua veneen pohjan MYRKKYMAALEISTA Jäsenetu VENEET TEKSTI ISMO MALIN KUVAT TOMI KOIVULEHTO Pesemällä itse tai pesettämällä säästää luontoa V eneiden pohjissa käytettävät myrkkymaalit eli antifoulingvalmisteet ovat hyvin myrkyllisiä muillekin eliöille kuin vain veneiden pohjiin kiinnittyville leville, merirokoille, leväruvelle ja sinisimpukoille. Yleensä tuo tehoaine on kupari, joka on erittäin haitallista kaikille vesieliöille, myös kaloille. Veneen pohjan kunnosta voi huolehtia lisäksi myös pesemällä sen riittävän usein tai säilyttämällä sitä aika ajoin kuivalla maalla, jolloin leväkasvustot eivät pääse rehottamaan. Myrkkymaalien käyttö on vahingollisuutensa vuoksi jopa kiellettyä sisävesillä
Pian syntyi idea yrityksestä, joka toimii nyt jo noin 45 satamassa sekä rannikolla että sisävesillä kesäkuusta lokakuuhun asti. Ruotsalaistutkimuksen mukaan huviveneistä taas irtoaa enemmän mikromuovia ympäristöön kuin kosmetiikkatuotteista. Lisätietoja Tukesin verkkosivuilta tukes.fi/kodin-kemikaalit/biosidit. ”Silloin rupesin miettimään, miten tämän voisi tehdä toisin, ja vieläpä kaupallisesti Biosidivalmisteet kannattavasti”, itsekin veneilyä lapsesta asti harrastanut Koivulehto kertoo. ”Ota meihin yhteyttä ja ehdota itsellesi sopivaa paikkaa ja ajankohtaa”, Koivulehto kehottaa. Valmisteen käyttö muuhun kuin käyttöohjeissa ilmoitettuun käyttötarkoitukseen on kiellettyä. Jos veneessä on köli tai se on akselivetoinen, sitä ei yleensä pystytä pesemään. Samaa tahtia kasvavat myös veneilijän aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Ulkomailta tuotujen valmisteiden käyttö Suomessa on lainvastaista. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin huomattavia ympäristöja terveysriskejä. Jos pohjassa on ulokkeita tai rakennelmia, se saattaa estää pohjan pesun. Veneen pohja kannattaa pitää puhtaana myös taloudellisista ja ilmastosyistä, sillä kun veneilijä ajaa likaisella veneenpohjalla, veden vastus kasvaa ja polttoaineen kulutus nousee jopa 30-40 prosenttia. Tämän takia muun muassa myrkkymaalien käyttö järvialueilla on lainvastaista. Biosidien myyntiä ja käyttöä säädellään biosidiasetuksessa ja kansallisessa kemikaalilaissa. POHJAPESU käynnissä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 53. Suomessa saa käyttää vain Tukesin hyväksymiä myrkkymaaleja Biosidivalmisteet, kuten myrkkymaalit, on suunniteltu torjumaan haitallisia eliöitä. Pestäväksi sopivat alle kymmenen metriä pitkät, kolme metriä leveät ja noin 3 000 kiloa painavat yksirunkoiset veneet. Tukes ylläpitää luetteloa sallituista eliönestomaaleista. Lainsäädännön mukaan Suomessa saa myydä ja käyttää ainoastaan sellaisia biosidivalmisteita, jotka ovat Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä. Pesupäivät ja paikat julkaistaan sivustolla boatwash.fi. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että kuparipitoisuudet pienvenesatamissa nousevat selkeästi keväällä, kun veneet lasketaan vesille ja laskevat jälleen syksyllä, kun veneet on nostettu maihin. ”Se ei myöskään vahingoita pohjaa tai kuluta siinä olevaa käsittelyä tai pinnoitetta normaalia kulumaa enempää. Huviveneiden myrkkymaaleilla on siis merkittävä vaikutus pienvenesatamien vedenlaatuun. Jos veneessä on köli tai se on akselivetoinen, sitä ei yleensä pystytä pesemään. Yksi pesukerta kestää noin varttitunnin. Brush ’n Go’n toiminta perustuu kiertuetyyppisiin avoimiin pesupäiviin, mutta myös yksityiset pesupäivät ovat mahdollisia ainakin, jos ne osuvat sopivasti jonkun pidemmän pesukiertueen varrelle. BRUSH ’N GO HARJAA VENEEN POHJAT PUHTAIKSI Vuonna 2020 perustettu Brush ’n Go on myrkyttömän veneilyn edistämiseen keskittynyt yritys, joka ilmoittaa missiokseen pitää veneet liikkeellä yksi veneen pohja kerrallaan. TOMI Koivulehto on kehittänyt Brush ’Go’n liikeidean: Asiakas voi tuoda veneensä pestäväksi satamaan, jossa sen pohja harjataan puhtaaksi levistä ja muista vesieliöistä ympäristöystävällisesti ilman myrkkyjä. ”Myös samana päivänä ja paikan päällä on mahdollista ostaa pesu, jos se saadaan mahdutettua varauksien väliin tai pesun varannut ei saavu ajoissa paikalle”, hän lisää. MILLAISET VENEET VOIDAAN PESTÄ Veneiden pohjat pestään Koivulehdon mukaan pyörivin harjaksin ja hän lupaa, että pesu vie mennessään niin levät kuin vaikeimmat näkitkin. Se on enemmän kuin massaja paperiteollisuuden, metallien valmistuksen, yhdyskuntien jätevesien sekä kaivosja louhostoiminnan aiheuttaman kuparijätteen määrä yhteensä. Yrityksen liikeidean kehittänyt Tomi Koivulehto kertoo olleensa pesemässä veneenpohjaa myrkyllisellä aineella, kun hänelle kirkastui, että touhu on haitaksi sekä luonnolle että omalle terveydelle. MYÖS sähköveneiden pohjat voidaan harjata puhtaiksi, jos vene on yksirunkoinen. Jos aiot veneillä kesän aikana järvillä, älä maalaa venettäsi lainkaan myrkkymaaleilla, vaan käytä vaihtoehtoisia menetelmiä. Myrkkymaalin käyttäjä on kemikaalilain mukaan velvoitettu noudattamaan valmisteen käyttöohjeita sekä valmisteen käyttöä koskevia rajoituksia, jotka löytyvät maalipurkin kyljestä
Koukkuun tarttuvat hauet (matalissa lahden pohjukoissa), kuhat, isot ahvenet (kivikkojen laidassa, kun syötti pannaan syvälle), ankeriaat (mutaisissa, sameavetisissä lahdissa). POLO Vanha koukkukalastusmenetelmä K oukkukalastuksen varhaiset muodot ovat katoavaa kansanperinnettä. Siihen tarvitaan vain messinkilanka-tapsinen koukku; 4 à 5 metriä siimaa; noin metrin pituinen kuivasta kuusenoksasta katkaistu keppi; jonkun kilon painoinen pitkulainen kivi; pieni särki tahi salakka syötiksi; koukuksi taivutettu nuppineula, jonka päähän on sidottu 25 à 50 cm. – Kuvaa tarkastamalla huomaa helposti, miten tämä ”kala-ansa” viritetään. Ohessa Suomen Kuvalehden 1917 artikkeli vaikkapa kokeiltavaksi, toimiiko yli sata vuotta vanha koukkupyydys edelleen. Tähän ”yläpäähän” on kiinnitetty nuppineula koukku, ja siihen ripustetaan syötti siten, että se ehdottomasti on vedessä vaaka suorassa. Polo koukkupyydyksessä kelluvaa tupuri-keppiä ei isketä pohjaan kiinni vaan pohjaan upotetaan painava jalkakivi ankkuriksi, johon tupuri-keppi kiristetään tyvipäästään niin, että ohuempi latvapää nousee pinnan yläpuolelle pyydyspaikan merkiksi. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Suomen Kuvalehden numerossa 34/1917 oli lyhyt artikkeli ”Tähän vieheeseen kala tarttuu” sekä kaaviokuva mainitusta koukkupyydyksestä. rullalankaa. Polossa kalastussiima kiinnitetään tupuri-kepin tyvelle tai jalkakiven kiinnitysnaruun. Kepin toiseen päähän sidotaan pohjakivi, joka pysyttää kepakon vedessä vinottain siten, että sen ohuempi pää pistää vedenpinnan yläpuolelle. U.T. Sireliuksen vuosina 1906–1908 kasaamassa Suomalaisten kalastus 1-3 -kirjasarjassa kerrotaan molemmista varhaisista koukkupyydyksistä. – Koukkuja on paras käydä kokemassa aina aamuin ja illoin. 54 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kuvalehden pyydys on jalkakiven ja kalastus siiman perusteella polo, mutta tupuri-kepin päähän kiinnitetty syöttilangan idea on ”lainattu” vapakosta. Vapakossa pohjaan lyödään lujasti kiinni saitta-keppi, jonka yläpäähän kiinnitetään kalastussiima syötteineen roikkumaan. ”Tähän vehkeeseen kala tarttuu” Ylläkuvatun käytännöllisen pyyntivehkeen voi ken hyvänsä valmistaa itselleen. Kalakoukun tapsi työnnetään syötin suusta sisään niin, että se tulee ulos pyrstöstä tahi peräaukosta, ja siima, jonka toinen pää on kiinnitetty pohjakiveen, solmitaan lujasti tapsin silmukkaan. Pyydys on polo, mutta siinä on piirteitä myös vapakko koukkupyydyksestä
Aiemman kalastuslain aikana KHO tulkitsi sitä niin, että kalastusalueella toimivilla virkistyskalastajien järjestöillä ja vapaa-ajankalastajien yhdistyksillä oli oikeus valittaa päätöksestä, jolla oli rajoitettu yleiskalastusoikeuksien käyttöä. Järjestö vaatiikin, että lakiin pitää saada kirjatuksi valitusoikeus niille, joita asia koskee siten, että oikeuden piiriin kuuluvat vähintään valtakunnalliset kalastusjärjestöt. Päätöstä ei valittajien mukaan myöskään annettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla heille asianosaisina tiedoksi. Pohjanmaan Vapaa-ajankalastapiiri ja kaksi paikallista vapaa-ajankalastajien yhdistystä valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. SVK ihmettelee, miksi tulkinta on nyt uuden lain vallitessa toinen, ja on nostanut tämän valitusoikeutta koskevan epäkohdan esiin eduskuntavaaliteemoissaan. Tampere, Ikurin liikuntahalli VALITUSOIKEUS POHJANMAAN Vapaa-ajankalastajat eivät saaneet lupaa valittaa ELY-keskuksen kalastuspäätöksestä Varsinais-Suomen ELY-keskus kielsi maaliskuussa 2022 Eteläisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalueen pyynnöstä lain sallimat yleiskalastusoikeudet Vaasan kaupungin vesialueella 20.4.-20.5. Hallinto-oikeus jätti kuitenkin yhdistysten valituksen kokonaan tutkimatta ja perusteli ratkaisuaan sillä, että nykyisen kalastuslain aikana vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhdistyksillä ei ole katsottu olevan asianosaisen valitusoikeutta pelkästään sillä perusteella, että tehty päätös koskee yhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan tarkoituksena olevaa asiaa. Valitusta perusteltiin sillä, ettei Vaasan kalastuskieltoasiassa vapaa-ajankalastajayhdistyksiä – eikä myöskään yksittäisiä vapaa-ajankalastajia kuultu asianosaisina valmisteluvaiheessa ennen päätöksen tekemistä hallintolainsäädännössä edellytetyllä tavalla. PERHOMESSUT Varmista sinäkin ensi kesän kalasaalis Liput paikan päältä 10 e / aikuiset 5 e / 12-17-vuotiaat Lisätietoa: www.perhomessut.fi Paljon näytteilleasettajia ja ohjelmaa Suurin Suomessa 22.-23.4. 35. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) ei pidä nykyistä oikeuskäytäntöä oikeudenmukaisena, hyväksyttynä eikä perusteltuna. Hallinto-oikeus perusteli valituksen tutkimatta jättämistä myös sillä, että asiassa esitetyt tiedot eivät osoittaneet päätöksellä olevan välitöntä vaikutusta muutoksenhakijoiden etuun. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 55. välisenä aikana vuosina 2022-2024. Nämä ovat hakeneet valituslupaa tehtyyn päätökseen korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO)
passiiviselle talvitaimenelle 56 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tein ensimmäiset koeversiot valkoisena ja mustana. Hollannissa Snake Flyt nimittäin osoittivat tehonsa isompien ja passiivisempien kirjolohien kalastuksessa kilpailuolosuhteissa. Varsinkin paikalliset käyttivät niitä erittäin hyvällä menestyksellä. HETI KOEUITOLLA TAIMEN Heti seuraavana talvena oli ensimmäisten koeuittojen aika. Erään keväisen Hollantiin suuntautuneen kisareissun jälkeen sain idean Snake Flyn käyttämisestä myös Suomen vesillä. Perho täyttää kaikki kriteerit, mitä itse olin hakenut talvikalastuksessa. perhonurkka T E KS T I JA K U V AT J Y R K I H I L T U NE N SNAKE FLY V ajaa kymmenen vuotta sitten päätin perehtyä enemmän taimenen talvikalastukseen ja testailin erityyppisiä perhomalleja. Perho on iso ja elävä, eli se näkyy pitkälle ja hitaasti uitettuna sen saa elämään todella nätisti. Joulukuun alun päivänä perho pääsi ensimmäistä kertaa tositoimiin Vaajavirralla ja muutaman heiton jälkeen vapa taipui kunnolla. Kokemus on osoittanut, että jos jokin perho toimii hyvin kilpailuolosuhteissa kovan kalastuspaineen alla, se varmasti toimii muutenkin. Tästä lähti idea käyttää samoja perhoja myös taimenen talvikalastuksessa. Perusliitsit ja tinselit pelasivat yleensä hyvin, mutta eivät nekään aina päivää pelastaneet. Nopean väsyttelyn jälkeen haavissa oli 62-senttinen taimen, jota katselin yllättyneenä
Päättele perho. Kiinnitä kanisuikale ja duppaa sen eteen runkoa. Koukut: 2 kpl Kamasan B175 #6-8 Kuula: Oranssi tungsten kuula 3-4 mm (etummaiseen koukkuun) Koukkujen liitos: Jokin vahva kuitusiima Runko: Valkoinen flashabou dubbing Siipi: Valkoinen kanizonker Häkilä: Valkoinen Krystal Hackle Jalat: Oranssi rubberflex Perhon sidonta aloitetaan sitomalla takakoukkuun vahva kuitusiima, jolla kiinnitetään perhon etukoukku. Perho tuntuu pääasiassa kelpaavan hiukan isommille +50-senttisille taimenille ja syynä siihen lienee perhon koko. Kuitusiima kannattaa taittaa kaksinkerroin, jotta se ei luista. Pujota kuula etukoukkuun. Kuulan kokoa olen vaihdellut kolmen ja neljän millin välillä. Tämän jälkeen aloin käyttämään perhoa hyvällä menestyksellä liitsien ja tinselien pettäessä. Päättele sidos koukun silmän taakse. Älä katkaise zonker-suikaletta äläkä ylimääräisenä roikkuvaa kuitusiimaa! Resepti perhonurkka VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 57. Kiinnitä 6-8 kpl Rubberflex kumijalkoja. Jos haluaa leijuvamman ja vähemmän elävämmän version, niin silloin kannattaa käyttää pienempiä kuulakokoja. Kiinnitä kanizonker-suikale koukun takaosaan. Väreistä parhaiten on ehdottomasti toiminut valkoinen, mutta myös musta ja pinkki ovat antaneet kalatapahtumia, joten niitäkin kannattaa rasiassa olla. Käännä kanisuikale dupatun rungon yli eteen. Mietin, että olikohan tämä vain hyvää tuuria. Kannattaa kokeilla myös mustaa ja pinkkiä versiota, joissa rubberflex-suikaleet korvataan esimerkiksi tinselillä. Duppaa runko ja taita kanizonker rungon yli eteen. Kiinnitä häkilä ja pyöritä sitä 1-2 kierrosta kuulan taakse. Kiinnitä takaosa kuitusiimalla etukoukkuun
PÄÄASIALLISIA saaliskaloja ovat taimen , siika ja harjus. KAUTOKEINOELVA koostuu pääosin suurista suvantoaltaista. 58 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI JA KUVAT PIETARI SIPPONEN KALAPAIKKA Helposti saavutettava KAUTOKEINOELVA tarjoaa laadukasta jalokalojen kalastusta PIKEFOSSENIN putous korkealla vesitilanteella
Kristallinkirkasta vettä ja yksinäisyyden rauhaa etsivälle kalamiehelle joki ei siis ole välttämättä se mieluisin kohde. Luvanmyyntija desinfiointipaikkoja löytyy myös Karasjoelta sekä suomalaisten ylläpitämältä Skoganvarren leirintäalueelta Lakselvan tuntumasta. KALASTUSKAUSI ALKAA KESÄKUUN PUOLIVÄLISTÄ Kautokeinoelvan kalastuskausi alkaa kesäkuun puolivälistä, sillä Finnmarkin sisävesillä kalastaminen on kielletty ulkomaalaisilta TAIMEN on Kautokeinoelvan halutuin saaliskala. Näistä neljä ensimmäistä ovat taimenja siikapitoisia, kun taas Mazejohkan pääkalana on harjus. Tällöin kalat löytyvät tavallisesti hyvinkin läheltä rantaa. Kautokeinoelva on siis tämän legendaarisen lohijoen latvavesistö. KALASTUSLUVAT voi ostaa verkosta osoitteesta natureit.no/nb/buy/fishing/fefo. Mikäli joen vesi nousee tulvakorkeudelle, ei kalastus ole isolla joella kuitenkaan järin mielekästä. K autokeinoelva saa alkunsa Suomen Käsivarren ja Norjan rajalta. Norjan vesistöjen karttoja ja ilmakuvia voi tutkailla tulevia reissuja suunniteltaessa osoitteessa kart.finn.no. Kautokeinoelvaan laskee useita sivujokia, jotka ovat myös melko suosittuja kalapaikkoja. KORKEAN veden aikaan kalat löytyvät hyvin läheltä rantaa. Jos kalastusvälineet eivät ole täysin kuivat, ne tulee desinfioida myös sisävesikalastukseen. Luvat alueilla harjus. Sekä Kautokeinoelvalle tarvittavat Pikefossenin alueen luvat että Finnmarkin sisävesialueen yleisluvat maksoivat viime vuonna 95 Norjan kruunua päivältä ja 815 kruunua vuodelta. Vastaavasti kuivana kautena vesi myös laskee melko nopeasti. Silloin kannattaa suunnata katseet Finnmarkin lukuisille järville tai pienemmille jokivesille, esimerkiksi jo edellä mainituille Kautokeinoelvan sivujoille. Lisäksi suvantoalueilta sekä koskien alta löytyy kookkaita haukia ja ahvenia. Alle 16-vuotiaat sekä yli 65-vuotiaat saavat kalastaa Finnmarkin sisävesiluvan alueella ilmaiseksi. Desinfiointi hoituu esimerkiksi Kautokeinon kylässä sijaitsevassa Villmarkssenterissä, josta saa myös suomenkielistä palvelua. Joki on suuri ja se koostuu pääosin suurista järvimäisistä suvantoaltaista. Vesistössä esiintyy harjusta ainoastaan Pikefossenin putouksesta alavirtaan. Näiden suvantojen välillä sijaitsevat koskija virtapätkät ovat kalamiehille otollisimpia paikkoja. Jos haluaa kalastaa muilla alueen sisävesillä, siihen tarvitaan Finnmarkin sisävesialueen yleislupa. Karkeasti sanottuna Kautokeinoelvan pääasiallinen saaliskala on Pikefossenin putouksen yläpuolisilla alueilla siika ja alapuolisilla VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 59. Alle sadalla eurolla voi siis kalastaa Kautokeinoelvaa koko kalastuskauden ajan. Alta-Kautokeinoelvan vesistö on valuma-alueeltaan yksi Pohjois-Norjan suurimmista. Kalastusluvat voi ostaa verkosta osoitteesta natureit.no/nb/buy/fishing/fefo. Alajuoksun voimalaitoksen jälkeen joen nimi muuttuu Altaelvaksi. Finnmarkin sisävesialueella ei ole lohikalojen osalta erillisiä saaliskiintiöitä, rauhoitusaikoja tai alamittoja. TAIMEN, SIIKA JA HARJUS PÄÄASIALLISIA SAALISKALOJA Kautokeinoelvan pääasiallisia saaliskaloja ovat taimen, siika ja harjus. Taimenta löytyy kaikkialta ja satunnaisesti voi tavoittaa myös rautuja. HELPPO SAAVUTETTAVUUS NÄKYY KALASTUSPAINEESSA Kautokeinoelvan vesi on selkeää, mutta kuitenkin aavistuksen tummaa. Suureksi vesistöksi Kautokeinoelvan vedenkorkeus vaihtelee nopeasti. Terve maalaisjärki on kuitenkin aina syytä muistaa ja ottaa vain sen verran kaloja eräksi, mitä itse paikan päällä syö. Isommista sivujoista maininnan ansaitsevat Siebejohka, Avzejohka, Cabardasjohka, Lahpojohka sekä Mazejohka. Tällainen parikiloinen yksilö on jo hieno saalis. Itse tykkään kalastella Kautokeinoelvaa vähän veden aikaan, mutta korkeammalla oleva vesikään ei tarkoita kalastuksellista katastrofia. Norjan Finnmarkissa sijaitseva Kautokeinoelva on ollut suomalaisten kalastajien suosiossa jo vuosikymmenten ajan. Tien lähistöllä virtaava helposti saavutettava joki tarjoaa laadukasta taimenen-, harjuksenja siiankalastusta. Helpon saavutettavuuden sekä saalisvarmuutensa myötä se on kuitenkin pitänyt vuodesta toiseen pintansa suosittuna kalastuspaikkana. Joen suosituimmilla koskialueilla erityisesti suomalaisten kalastajien aiheuttama kalastuspaine on varsinkin lomasesonkina melko suuri. Kalastusluvat, desinfiointi ja majoituspalvelut Kautokeinoelvaa saa kalastaa Finnmarkin Pikefossenin alueen luvalla, johon kuuluu sivujoista myös Lahpojohka sekä Mazejohka. Joki virtaa Suomen päälaen ja Käsivarren välissä pääosin Kautokeinon ja Altan välisen tien lähistöllä. Jo muutaman päivän sadejakso saattaa nostaa joen vettä useilla kymmenillä senteillä
FINNMARKIN alueen sääolosuhteet vaihtelevat melkoisesti. 60 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tällaiset noin 45-senttiset yksilöt ovat vielä tyypillisiä saaliskaloja. HARJUS on Kautokeinoelvan alempien osien yleisin saaliskala. HEINÄKUUSSA Kautokeinoelvalla on runsaasti suomalaisia kalastajia
Sillan kupeesta löytyy roska-astioin varustettu parkkipaikka, jossa on lähes aina autoja sekä asuntovaunuja parkissa. Alkukesästä päivä ja alkuilta ovat Kautokeinoelvalla hyvää kalastusaikaa. Finnmarkin alueen sääolosuhteet vaihtelevat kuitenkin melkoisesti. Finnmarkin sisävesialueella saa kalastaa ympäri vuoden lukuun ottamatta ulkomaalaisilta rajoitettua kevään pilkkisesonkia 15.3.-15.6. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 61. Täältäkin löytyy kuitenkin potentiaalisia kalapaikkoja, joissa varsinkin paikalliset kalamiehet käyvät tekemäsKalojen ravinto ja rasian pakolliset perhot Hyönteisistä Kautokeinoelvan kalojen tärkeimpiä ravintokohteita ovat erilaiset vesiperhoset ja päivänkorennot. Pieni Supertinseli on ollut toimiva peli siianja harjuksenpoikasilla ruokaileville taimenille. HEINÄKUU ON PERINTEISTÄ SESONKIAIKAA Heinäkuu on Kautokeinoelvalla perinteistä sesonkiaikaa. Suomalaisia turisteja on tällöin alueella kalassa sankoin joukoin. Pikkukaloista joen taimenten pääravintoa ovat mudut sekä siianja harjuksenpoikaset. Toki erilaisia vesiperhosen larvoja löytyy kalojen syönnöksistä runsaasti jo alkukesästä. Taimenien lisäksi myös Kautokeinoelvan harjukset ovat persoja kalaravinnoille. Kalojen yöaktiivisuus riippuu pitkälti hyönteisten kuoriutumisista. KAUTOKEINON KYLÄN LÄHISTÖN PAIKAT Kautokeinoelvan latvavedet sijaitsevat kauempana tiestä siihen asti, kun hieman ennen Kautokeinon kylää joki kaartaa tien lähistölle. Silta ylittää joen lähes välittömästi Alta-Kautokeino-tieltä Karasjoelle päin käännyttäessä. sä pistoja. Jos suosituimmilla paikoilla on liikaa porukkaa, voi suunnata tutkimaan joen vähemmän kalastettuja virta-alueita. Kesäkuussa kalastuspaine ei ole vielä joella kovinkaan suuri. Gievdneguoikalla on tavallisesti melko paljon kalastajia. Pupakalastuskausi alkaa normaalisti heinäkuun jälkipuoliskolla ja jatkuu alkusyksyyn saakka. Kautokeinosta pohjoiseen päin joki on aluksi suurilta osin leveää järvimäistä suvantoaluetta. Varsinkin alkukaudesta kylminä öinä kalojen aktiivisuus voi kuitenkin olla päiväsaikaa heikompaa. Larvat ja perinteiset kuulapäiset GRHEja Pheasant Tail -tyyliset nymfit ovatkin alueella nymfikalastustekniikoita käyttävän perhokalastajan vakiokalustoa läpi kauden. Vesiperhosten kuoriutuminen pääsee kunnolla vauhtiin heinäkuun puolivälistä eteenpäin. Erilaiset pinnan tuntumassa viistätetyt foamipupat ovat perhomiehen rasian luottopakkeja pupa-aikaan. 15.3.-15.6. Jos uskaltaa ottaa riskin olosuhteiden osalta, niin kesäkuussa Kautokeinoelvalla saa varmasti kalastella melko rauhassa. Vesiperhospintaperhoista perinteinen laskuvarjohäkilöinen Caddis kokoluokissa #1014 on toiminut hyvin. Kalastuspaine on alajuoksulla sijaitsevia koskipaikkoja pienempi. Alkukaudesta päivänkorennot ovat perhokalastajalle varsinkin pintaperhojen tärkeimpiä jäljittelyn kohteita. Elokuun alussa yöt alkavat jo pimetä ja väki jokirannassa vähetä. Päivänkorentopintaperhoja kannattaa varata rasiaan myös pienikokoisina (#16-20) erityisesti valikoivia siikoja silmälläpitäen. LARVAT maistuvat myös Kautokeinoelvan siioille. Perinteinen saaliskoko vaihtelee 30-50 sentin välillä. Elokuun jälkipuoliskolla ja syyskuun alussa olosuhteet voivat olla käytännössä mitä vain helteestä pakkaskeleihin. Perhot LOPPUKESÄN yöt pupakuoriutumisten aikaan on parasta kalastusaikaa. Kesäkuun puolivälissä joki on usein vielä kevättulvassa ja olosuhteet voivat olla arktiset. Siika on varma saaliskala Kautokeinoelvalla. Loppukesästä pupakuoriutumisten aikaan yö on ehdottomasti parasta kalastusaikaa. Välillä jo ennen juhannusta voi olla täysi kesä päällä, joskus taas heinäkuun alussakin joki saattaa olla vielä tulvassa ja lämpötila vain niukasti plussan puolella. Kalastuksen suhteen heinäkuu on kuitenkin suhteellisen varma ajankohta. Isompaakin streameria uitettaessa harjuksia nasahtelee kiinni tämän tästä. GIEVDNEGUOIKA ON SUOSITUIN KALAPAIKKA Kautokeinoelvan suosituin kalapaikka Gievdneguoika sijaitsee noin kolmekymmentä kilometriä pohjoiseen Kautokeinosta. Rasiaan kannattaa varata myös erilaisia tummempia streamermalleja. Kevätkalastukseen voi halutessaan yrittää anoa erillistä poikkeuslupaa. Elokuun alku on normaalisti perhokalastajan kulta-aikaa pupakalastuksen osalta. Pintakalvossa uitetut pienehköt mustat ja oliivit zonkerit ovat ajoittain todella tehokkaita taimenperhoja. Kautokeinon kylästä löytyy majoituspalveluja, ruokakauppoja sekä kalastusvälineiden desinfiointipaikat. Myös erilaiset muddlerpäiset simppumallit ovat toimineet hyvin erityisesti kovemmissa virtapaikoissa. Kautokeinon kylän kohdilta alkavaa joen länsipuolta kulkevaa pikkutietä pääsee ajamaan noin kymmenen kilometriä ylävirtaan päin. Harjuksenkalastukseen alkusyksy on oivaa aikaa, mutta myös osa joelta tulevista suurtaimenista saadaan juuri loppukesän ja alkusyksyn aikana. Sieltä löytyy mietoa virtapaikkaa joen yli menevän sillan alueelta, josta tavoittaa siikaa sekä taimenta. VESIPERHOSET ja päivänkorennot ovat kalojen tärkeimpiä ravintokohteita. Suomalaisten keskuudessa Kautokeinon kylän jälkeinen noin kahdenkymmenen kilometrin alue on suhteellisen vähän kalastettua
Perinteinen Kautokeinoelvan saalistaimen on kooltaan 40-50 sentin välillä ja taistelutahtoa löytyy aivan eri tavalla kuin etelän veljiltä. Virvelikalastajien ottivieheet Virvelillä kalastavien kannattaa varata erilaisia pieniä lippoja siian ja harjuksen varalle sekä lusikoita ja kovassa virrassa uintinsa säilyttäviä vaappuja taimenille. Kosken loppuliuku on isojen taimenten syönnösaluetta, mutta rannalta kalastaessa parhaat ottipaikat jäävät heittoalueen ulkopuolelle. Myös virvelillä heitettävä heittokoho perholitkan kera on suosittu tapa kalastaa. Taimenia en ole ikinä välisuvannosta tavoittanut, vaikka niitäkin varmasti ajoittain alueella pyörii. Välisuvannon hiekkasärkkä on mitä parhainta aluetta siian pintaperhokalastukseen. Alueella oleskelevien siikojen keskikoko vaihtelee jonkin verran saaliskalojen koon yleensä ollessa 0,2-1 kiloa. Yläkosken niskan yläpuolinen kaarre ja niskan alapuolella rannan lähellä sijaitsevan ison kiven viereinen akanvirta ovat loistavia siikapaikkoja. Jos joen länsirannalla on paljon kalamiehiä, koski kannattaa kopaista itärantaa. Kalanpoikasjäljitelmien lisäksi virrassa kannattaa uittaa oliivin sävyisiä larvoja, joita kosken kalojen syönnöksestä lähes poikkeuksetta löytyy. GIEVDNEGUOIKAN ALEMMAT OSAT Yläkosken jälkeisen välisuvannon jälkeen tullaan Gievdneguoikan keskimmäisen kosken niskalle, jossa majailee siikojen lisäksi aina myös taimenia. PERHOKALASTAJA Gievdneguoikan yläkosken niskalla. Vieheet 62 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA 62 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Uistinmies saattaa yltää niille heittämäänkin esimerkiksi painavammalla lusikkauistimella. Toki myös Kautokeinoelvan harjuksen iskevät pikkukalaa jäljitteleviin vieheisiin. Itse koski tarjoaa Gievdneguoikan kovimpia kuohuja ja myös perhoKAUTOKEINOELVAN villit taimenet ovat punalihaisia ja erinomaisia ruokakaloja. Kosken ehdoton pääkala on siika, jota löytyy todella paljon koskijakson rauhallisemman virran alueilta sekä akanvirroista. Myös pintakalvon alla uitetuilla nymfeillä, ja miksei myös pikkulipoilla saa savupönttöön täytettä. Siikoja saa pikkuperhoilla, lipoilla tai heittokoholla pomminvarmasti, mutta alue on myös hyvää taimenpaikkaa. Yläkosken jälkeinen leveä välisuvanto on hyvää siikapaikkaa. Isojen täpläkylkien ilmahypyt laittavat pumppuun kierroksia. Itärannalle vie nykyään sillan kupeesta lähtevä pikkutie, jota pitkin pääsee ajamaan yläkoskelle asti. Joki on leveä ja pitkäheittoisuudesta on paikoin hyötyä, jotta ulottuu heittämään potentiaalisia ison taimenen olinpaikkoja. Siikojen lisäksi yläkoski on myös hyvää taimenpaikkaa. Joen länsirannalla suvannon keskellä on pieni saari, josta lähtevää vedenalaista hiekkasärkkää pitkin pystyy vesitilanteen salliessa kahlaamaan jopa keskelle jokea. Koskialue on kokonaisuudessaan yli kilometrin pituinen ja jakaantuu kolmeen osaan. Hieman raskaampiakin lusikkauistimia kannattaa siis varata viehepakkiin, jigejäkään unohtamatta. Harjusta ei Gievdneguoikan kohdalla vielä ole, mutta erityisesti kosken loppuliu'usta voi saada kookkaita haukia ja ahvenia. KAUTOKEINOELVAN perinteinen saalistaimen on noin kilon painoinen. Erityisesti näitä kookkaita taimenia ruokailee pitkällä loppuliu'ussa sijaitsevassa peilissä. GIEVDNEGUOIKAN YLÄKOSKI JA VÄLISUVANTO Sillalta reilu kilometri ylävirtaan sijaitseva Gievdneguoikan yläkoski on melko lyhyt pyrähdys, jossa ei ole montaa selkeää pintakiveä
PIKEFOSSENIN PUTOUKSEN ALUE Kymmenisen kilometriä Gievdneguoikalta alavirtaan suuren hiekkatasangon vieressä sijaitsee seuraava virta-alue, Lasseguoika. Tämä parkkipaikan läheinen alue on usein heittokoholla kalastavien turistien tiukasti miehittämä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 63 VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 63. Levähdyspaikalla käy usein melkoinen vilinä, kun turistit pysähtyvät paikalle pitämään taukoa ja ihmettelemään komeaa KAUTOKEINOELVAN suosituimmilta kalapaikoilta löytyy myös levähdyspaikkoja. FOLIOSIIAT valmistumassa Gievdneguoikan rannalla. Pikefossenin putouksen yläpuolisella törmällä on käymälöillä, roskiksilla ja pöydillä varustettu levähdyspaikka. Vanha legenda kertoo nuoren tytön hukkuneen aikanaan putoukseen. Itse Pikefossenin putous on varmasti yksi koko Finnmarkin läänin kuvatuimpia paikkoja. PUTOUKSEN YLÄPUOLINEN KOSKI Putouksen yläpuolella virtaa komea kalliokanjonin keskellä kulkeva koski. Kosken yläosia pystyy kuitenkin kalastamaan myös länsirannalta. Putouksen saamenkielinen nimi on Neidargorzi eli tyttöputous. Kyseinen koski on alaosiltaan todella syvä ja länsirannan jyrkkä kallioseinämä tekee kalastuksesta käytännössä mahdotonta. Kosken loppuosa on molemmilta rannoilta hyvää kalapaikkaa, jossa pitää majaa usein ainakin yksi kookkaampi taimen. Itärannalta koski on alaosiltaankin kalastettavissa, mutta sinne pääseminen on vaikeampaa. Alin koski sisältää molemmin puolin jokea useita hyviä peilejä, jotka ovat loppukesästä ehkä koko koskialueen parhaimpia pupakalastuspaikkoja. Komea seitsemän metrin korkuinen kaksihaarainen putous on vaikuttava näky. Mainittakoon, että levähdyspaikan päässä oleva leveämpi asfalttikaistale on tarkoitettu bussien sekä asuntovaunujen kääntöpaikaksi, ei autojen parkkeeraamiseen. SEITSEMÄN metrin korkuinen Pikefossenin putous on kuvauksellinen paikka. Lasseguoikan ja Pikefossenin välissä on myös muutamia pienimuotoisempia koskialueita, jotka sijaitsevat hieman kauempana teistä. Turhaa kahlaamista on tällöin syytä välttää, sillä taimenet saattavat olla aivan rannassa kiinni. Kyseinen koski on melko ilmeetön ja tasavirtainen, mutta siikoja ja taimenia on mahdollista tavoittaa täältäkin aivan kuin miltä tahansa Kautokeinoelvan koskipaikalta. Joen länsirannalla olevan poroaidan loppupäässä sijaitseva laaja akanvirta on melko varma siikapaikka. Rannan läheisiä kiventauksia ronkkimalla on mahdollista saada tuttujen taimenien ja siikojen lisäksi myös pikkurautuja. Parkkipaikan yläpuolinen virran kaarre on varsinkin yöaikaan ehdottomasti kokeilemisen arvoinen paikka. miehelle muutamia nymfikalastustekniikoihin hyvin soveltuvia kiventauksia ja peilejä. Joen ylittävän sillan jälkeen seuraa pitkä loppuliuku, josta siiman päähän tärähtää usein rasvaevällisten kalojen sijaan hauki tai kookas ahven. Varsinkin yölliseen aikaan kyseisestä akanvirrasta voi tavoittaa myös hyviä taimenia. Tarinan mukaan hänen avunhuutonsa voi hiljaisina öinä yhä kuulla putouksen kuohujen seasta. Tasaisen virran jälkeen seuraa Gievdneguoikan alimman kosken niska-alue. Käytännössä sinne päästäkseen täytyy ylittää joki kumiveneellä Pikefossenin kosken alapuolelta ja kävellä ylävirtaan putouksen yläpuolelle
Matalalla vedellä Pikefossenin putouksen alapuoliselta kivikolta pystyy kahlaamaan suoraan alavirtaan aina alempana koskessa sijaitsevaan kivikkosaareen asti. 64 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA 64 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pikefossen on hyvä paikka joen vedenkorkeuden tarkkailuun. Korkealla vedellä törmän alapuolinen kivikko on kokonaan veden peitossa, matalan veden aikaan taas törmältä alas laskeutuessa on vielä pitkän matkaa kivikkoa ennen vesirajaa. Putouksen alapuoliselta koskialueelta tavoittaa sekä harjuksia että taimenia. Mazejohkan monihaaraisen risteyskohdan yläpuolelta alkava parin kilometrin mittainen koskialue koostuu monesta suhteellisen mietovirtaisesta koskipätkästä. PUTOUKSEN ALAPUOLI Välittömästi putouksen alla sijaitsee suuri peili, jossa on aina kalaa. MAZEN KYLÄN ALUE Pikefossenin jälkeen seuraava Kautokeinoelvan laajempi koskialue sijaitsee Mazen kylän tuntumassa. Alueella on syytä noudattaa erityistä huolellisuutta leiriytymisen suhteen. Kannattaa kuitenkin välttää liian lähelle putouksen pauhua menemistä, sillä muuten on edessä tukalat paikat. Harjusta tavoittaa hyvin aina 45 sentin kokoluokkaan asti, mutta yli puolimetriset PIKEFOSSENIN putouksen yläpuolinen koski kulkee jylhässä kalliokanjonissa. Lisäksi Pikefossenilla kalastavat usein vain kopaisevat paikan nopeasti. Pikefossen ei kuitenkaan ole välttämättä se helpoin paikka Kautokeinoelvan taimenen tavoittamiseen, sillä isommat kalat ovat usein putouksen alapuolen syvässä montussa, josta niitä on vaikea kalastaa. Kivikkosaaren alapuolelta alkaa kosken kaksihaarainen loppuliuku, josta voi harjusten lisäksi erityisesti yöaikaan tavoittaa suvannosta syönnökselle nousevia taimenia. Toisaalta välillä alue on kookkaiden yli puolikiloisten ahventen asuttamaa ja myös isot hauet asuttavat aina loppuliukua. PIKEFOSSEN on hyvä paikka joen vedenkorkeuden tarkkailuun. Matalalla ja normaalilla vedellä putouksen alapuoliselle kiviryppäälle on kohtuullisen vaivatonta kahlata. MazejohKIVIKKOSAAREN alapuolelta saattaa saada myös isoja haukia. Öisin putouksen alla saakin usein kalastella jopa aivan yksin. putousta. Välillä alue on tupaten täynnä hyvänkokoista harjusta ja siikaa, mutta joskus siitä tavoittaa vain pieniä harjuksia. yksilöt ovat jo melko harvinaisia. Kahluureitti on kuitenkin melko tarkka ja liian uhkarohkeasti ei kovassa koskessa kannata edetä. Putouksen alla lymyilee kookkaita taimenia, jotka siirtyvät ajoittain putouksen alapuoliseen peiliin ruokailemaan. Putouksen alapuolen oikean puolen reunassa sijaitsevan lampareen suu taas on Pikefossenin varmimpia siikapaikkoja. Parkkipaikan suuri automäärä ei siis välttämättä tarkoita, että kalastajia olisi paljon
Niskan jälkeen joki kuristuu todella kapeaksi, ja sen jälkeen uoma levenee ja virtaus rauhoittuu. Lisäksi on aina suotavaa tukea paikallisia yrittäjiä esimerkiksi käyttämällä alueella tarjolla olevia majoituspalveluita. Vaikka joessa on hyvä taimenkanta, niin Kautokeinoelvan taimenet eivät ole välttämättä helppoja saaliita varsinkaan ensikertalaiselle. Uomien yhtyessä virta rauhoittuu ja joki tekee kaarroksia. Leveän niska-alueen jälkeen seuraa kohtuullinen koskiosuus, jonka päävirran kyljestä tavoittaa usein runsaasti nättejä yli 40-senttisiä harjuksia. kin aina. Välillä alueella on paljon innokkaasti hyppiviä taimenia, joskus taimenet kuitenkin tuntuvat olevan hukassa. MAZEJOHKAN RISTEYSKOHTA Koskialue alkaa muutama sata metriä Mazejohkan ja Kautokeinoelvan risteyskohdan yläpuolelta. Mazejohkan kaksihaarainen laskukohta sekä haarojen välinen alue on yksi koskijakson parhaista ottipaikoista. Muutenkin kylän läpi virtaavalla alueella on asutusta, joten kenenkään pihan läheisyyteen ei ole soveliasta leiriä pystyttää. Valitettavasti maanmiestemme käyttäytyminen on ollut välillä jopa ala-arvoista. MAZEN alueen koskijakso on yksi Kautokeinoelvan parhaista taimenpaikoista. Siikaakin löytyy ajoittain runsaasti. Nätiltä niska-alueelta tavoittaa usein pienehköä siikaa ja harria sekä ajoittain suvannosta niskalle ruokailemaan laskeutuvia taimenia. kan ylittävän sillan kupeeseen saa kyllä auton parkkiin, mutta paikalla olevat kyltit kertovat, että joen rantaan ei ole syytä leiriytyä. Mazen kylän alapuolinen Kautokeinoelva virtaa selvästi kauempana teistä paikoitellen syvissä kanjoneissa, kunnes voimalaitoksen alapuolella joki muuttuu harvojen ja valittujen kalastettavaksi lohijoeksi, Altaelvaksi. Alue on syytä haravoida streamereilla tai vaapuilla läpi, pupakuoriutumisten aikaan taas pinnassa viistätetyt pupat ovat luonnollisesti tehokkaita. Vaikka Kautokeinoelvan kaikilta isommilta koskiosuuksilta löytyy asiaankuuluvat roska-astiat, niin erityisesti Gievdneguoikan parkkipaikan ympäristö vaikuttaa välillä lähinnä kaatopaikalta. Matalalla vedellä putouksen alapuolen kivikolle voi kahlata, kunhan pitää varansa. Toivoisinkin maanmiestemme kunnioittavan näitä kalavesiä asiaankuuluvalla käytöksellä. Muutaman käyntikerran jälkeen joen metkut sekä ottipaikat alkavat kyllä jo selvitä ja kalantulokin paranee. Virtajakson alaosasta on vuosien saatossa rantautettu useita monikiloisia taimenia sekä kiloluokan harjuksia. Varsinainen koski jakaantuu kahteen haaraan, josta pienempi länsipuolinen haara on normaalisti varmaa harjuspaikkaa. Harjusta ja siikaa on tarjolla varmasti, mutta kilon rajan rikkominen ei ole näiden lajien kohdalla jokapäiväistä herkkua. Saari jakaa joen kahteen uomaan, varsinkin isomman uoman niska-alue on hyvä kalapaikka, jossa voi olosuhteiden sattuessa kohdalleen nähdä samanaikaisesti useita pintovia kaloja. Potentiaalista kalapaikkaa jatkuu vielä jonkin matkaa. Muista käyttäytyä ja suosi paikallisia palveluita Pääosa Kautokeinoelvalla sesonkiaikaan onkivista kalamiehistä on suomalaisia. Kautokeinoelva on myös paikallistuntemusta vaativa paikka, jonka luonne vaihtelee paljonkin vedenkorkeuden vaihdellessa. KOSKIJAKSON ALEMPI OSA Muutama sata metriä Mazejohkan risteyskohdan alapuolella sijaitsee seuraavan kosken niska. JOKI VAATII PAIKALLISTUNTEMUSTA – ÄLÄ ASETA LIIAN SUURIA ODOTUKSIA Kautokeinoelvan vesistö on hienoa kalavettä, mutta liian suurin odotuksin sinnekään ei kannata suunnata. Tasaisen virran jälkeen saavutaan ison saaren halkomalle seuraavalle niska-alueelle. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 65 VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 65. Siikaa ja harria löytyy kuitenKäytöstavat PERHOKALASTAJA Pikefossenin putouksen alla. Mazejohkan molempien haarojen laskukohdat ovat hyviä taimenpaikkoja ja ne kannattaa ehdottomasti heittää läpi pikkukalajäljitelmillä. Mazen alueen koskien pääkala on tavallisesti harjus, mutta koskijakso on myös yksi Kautokeinoelvan parhaista taimenpaikoista. Kautokeinoelva on kalastuksellisesti eri luokkaa kuin melkein mikä tahansa Pohjois-Suomen tienvarsivesistö. Erityisesti joen suuremmat taimenet ovat haastavia kalastettavia, eikä joella vierailevan kannata pettyä, vaikkei isommista taimenista näkyisi merkkiäkään siiman päässä. KAUTOKEINOELVAN taimenet eivät ole helppoja saaliita varsinkaan ensikertalaiselle
Mukava on ollut huomata, että myös vanhempia on aktiivisesti mukana. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Kalustoa oli valmisteltu niin, että kaikille löytyi juuri kuhanpilkintään sopivat välineet. Kun olemme jäällä, varaudumme aina pieneen oheisohjelmaan, jos vaikka sattuu vilu yllättämään. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Toiminnan mahdollistajana ovat isossa roolissa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämät toiminta-avustukset. Siimoihin viriteltiin jigejä, tasapainopilkkejä ja pystypilkkejä. Käymme paljon Loviisan lähialueilla kalassa kesät talvet. Nuorisojäseniä on tällä hetkellä noin 25. Flunssa-aalto vähän verotti osallistujia, mutta kahdeksan nuorta ja kaksi aikuista pääsi kuitenkin mukaan reissuun. JIGIT eivät tänään pelittäneet. Kaikuluotaimissa kaloja kyllä nähtiin, mutta kitsaalla tuulella olivat. Kerhotapahtumia on kahden viikon välein ja näin talvisaikaan ne sijoittuvat viikonlopuille. TEKSTI JA KUVAT MAURI SUOJANEN Fisuun Loviisa KUHAPILKILLÄ F isuun Loviisa on aktiivinen nuorten kalakerho, joka on toiminut yhtäjaksoisesti jo vuodesta 2017. Muistakaahan muutkin kerhotoimijat hyödyntää tämä hieno mahdollisuus. Hittinä on jo pitkään ollut naskalikisat, joissa jäällä pitää liukua eteenSAATIIN huippukeli pilkkipäivälle. Kerho-ohjelmasta pyritään tekemään mahdollisimman monipuolinen. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Lopulta päivän ainokainen 45-senttinen kuha haksahti pystypilkissä uitettuun värikoukkuun. SOPIVAT VÄLINEET JA OHEISOHJELMAA Tammikuussa 2023 oli vuorossa kuhanpilkintäretki. Niin sanottuna ”emoseurana” toimii Loviisan Seudun Eränkävijät, jonka hellässä huomassa kerhotoiminta pyörii. Sitten alettiin kokeilemaan, mikä olisi päivän ”koodi”. Muutama kaikuluotain oli mukana lisäämässä jännitystä. Rospuuttoaikoina pysytellään kerhotiloissa askartelemassa ja kaikkea muuta tuunailemassa. 66 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Fisuun Loviisa pitääkin itseään enemmän perhekerhona kuin pelkästään nuorille suunnattuna. Tutuksi tulevat muun muassa eri kalalajeihin kohdistettu pilkkiminen ja täkyonginta talvisin, avovesiaikana mato-onginnasta silakanlitkaukseen ja kaikkea siltä väliltä
Tarkempaa tietoa ja ilmoittautuminen Fisuun.fi/ tapahtumat. Hinta sisältää majoituksen omilla liinavaatteilla, ruokailut, askartelumateriaalit, kuljetukset ennalta sovituista paikoista sekä ohjatun kalastuksen. Leiri on suunnattu alle 18-vuotiaille ja sopii niin aloittelijoille kuin kokeneemmille perhokalastajille. Leirille mahtuu mukaan 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Leiripaikkana toimii Juoksengin vanha koulu osoitteessa Rantatie 2, 95640 Juoksenki. Iso kiitos näistä Timo! Tämän kuhareissun jälkeen seuraavalla kerralla kerho lähtee täkykalastamaan haukia ja siinä samassa pilkitään ahvenia. 050 369 7667 tai matti.kulju@ vapaa-ajankalastaja.fi. Kokoontuminen molempina aamuina ABC Kajaanin pihassa, josta leiriläiset kyyditetään järjestäjän toimesta kohteisiin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 67. Fisuun perholeiri Kajaanin Perhokerho, Kainuun Vapaa-ajankalastajat ja SVK järjestävät perholeirin päiväleiritoimintana 15.–16.6. Ilmoittautuminen 31.5. tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Lisätietoja: Janne Tarkiainen, puh. Tällä kyseisellä reissulla mukana oli myös paikallinen mökkiasukas Timo Lehtonen, joka sponsoroi kerholaisille makkarat ja päivän aikana kertoili vinkkejä hyvään paikallistuntemukseen pohjaten. Kalastuksen lisäksi leirillä tutustutaan uusiin kavereihin, retkeillään ja opitaan uusia erätaitoja. Leirin hinta on 20 € SVK:n jäsenelle, ei jäsenelle 30 €. Osallistujia leirille otetaan max. Paluu samaan paikkaan päivän päätteeksi noin klo 16. Ilmoittautuminen 31.5. Päiväleirit (5.6.–9.6.) SVK jatkaa viisipäiväisten päiväleirien järjestämistä myös tulevana kesänä. PÄIVÄN ainokaisen saamamies Oskar Henriksson (oik). päin vain naskaleita hyväksi käyttäen. Käytännössä talvella on aina mukana myös tulenpolttoastia, jossa poltellaan tulia ja grillataan makkaraa. Päiväleirejä järjestetään Etelä-Suomessa, Lounais-Suomessa, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. mennessä Fisuun.fi-sivujen ilmoittautumislomakkeen kautta. Tämä on hyvä treeni lämmittelyn lisäksi myös siinä, että naskaleiden käyttäminen tulee tutuksi ja jää pieni muistijälki siitä, miltä niiden käyttäminen tuntuu. Leirin hinta on 140 € SVK:n jäsenelle, ei jäsenelle 170 €. Leiri saattaa olla jo täynnä, mutta varasijoille voi ilmoittautua. K uv a: V ei kk o K ar in ka nt a. Kalaa pitelee Alexander Berg. 15/ leiri. Arkiviikon kestävän leirin hinta on 100 € SVK:n jäsenille, muille 120 €. mennessä Fisuun.fi-sivujen kautta. Leirillä kalastetaan torstaina Torvenkoskella Ristijärvellä ja perjantaina Isolla Ruuhijärvellä Kajaanissa. 044 547 9116 tai janne. Päiväleirillä retkikohde muuttuu jokaisena leiripäivänä, joten tylsää hetkeä ei leirillä ole, eikä tule. Saapa nähdä, meneekö tänä vuonna jollain kerholaisella enkat uusiksi! Valtakunnalliset KESÄLEIRIT Fisuun uisteluleiri Nuorten uisteluleiri järjestetään tänä vuonna Tornionjoella 3.–9.7. Leirit on tarkoitettu 10–15-vuotiaille. Uistelemisen lisäksi leirillä kalastetaan harjusta heittäen sekä tehdään pieniä retkiä alueella oleviin erilaisiin kohteisiin. Kriteerinä leirille pääsyyn on soututaito soutuveneellä. Kajaanissa. Leiri on tarkoitettu 14–20-vuotiaille. Lisätietoja: Matti Kulju, puh
68 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sarelinin kyytiin nousi myös muutama hyvä hauki ja ahven. Paketti pysyy silti edullisena osallistujille. Kuhia kävi veneissä päivän aikana lukuisia, mutta kuten niin usein kudun jälkeen Paraisilla, suurin osa jäi alamittaisiksi. Seutukunnan ääripäiksi valikoituivat Parainen ja Masku. Tiimit nokittivat toisiaan pitkin kisaa toinen toistaan komeammilla onkivonkaleilla, kun taas virveleillä ei kukaan tuntunut onnistuvan petokalojen suhteen. Kisasta tuli jännittävä aivan viime sekunneille asti. Ideana oli tutustua joen kalastoon ja erilaisiin ongintatekniikoihin aamupäivällä ja iltapäivällä pitää opitun perusteella pieni “Street fishing -kisa”, jossa siis kisakonseptin säännöin piti saaman neljän eri lajin kala, joiden yhteispituus olisi mahdollisimman suuri. Aivan viime sekunneilla alavirrasta kuului kaameaa kiljuntaa “Haavi, haavi!”, aivan kuten oli ollut puhe, että huudetaan, jos oikein hyvä vonkale sattuu siimaan. Ei jäänyt nimittäin muuta vaihtoehtoa kuin viipaloida salakoista pieniä siivuja koukkuun lähinnä ahvenparannusten toivossa. FISUUN-päiväleirit Uusi tapa viettää leirielämää kalastuksen parissa F isuun-nuorisotoiminnassa koeponnistettiin viime kesänä uudenlaista toimintaa lomailevien koululaisten hyväksi: päiväleirejä. MONI sai ensimmäisen kuhansa ja niitä ikuisteltiin oitis muistoihin. Sen keulassa saattoi viilettää pitkin veden pintaa liki kahden metrin korkeudella. En tiedä miten onkisiima rantauttamisen oli kestänyt, mutta voiton salakanpalan nielaissut hauki ratkaisi. Tutkitaanpa esimerkin vuoksi, mitä Turussa tehtiin. Moni sai kuitenkin hyvää jigausharjoitusta usein niin hankalan otuksen kanssa. Eikä koti-ikävääkään tarvitse kenenkään niin pitkässä leirityksessä kokea, kun illaksi pääsee kotiin. Turku oli leirikohteena vain väljä käsite. KUHAN jigaus tuli tutuksi, vaikka alkukesälle tyypilliseen tapaan lähes jokaiselle kalalle saikin vilauttaa mittanauhaa. Osallistujat jaettiin kahden hengen joukkueisiin, kuten oikeissakin kisasäännöissä. Sund on salmi suomeksi ja sen kuhia oli tarTEKSTI JA KUVAT MIKAEL JAAKKOLA koitus löytää siiman päähän, miksei muitakin kaloja. Ohjaajina vastuun ottivat paikallinen ohjaajamme Mikael Jaakkola ja paikalle Porvoosta päräyttänyt Suojasen Maukka. Näillä eväillä leirejä lähdettiin rakentamaan kesällä 2022 Turkuun, Mikkeliin ja Kajaaniin. Fisuun-lippikset päähän ja menoksi! MAANANTAI, PARAINEN, JIGAUSTA Leiri avattiin ammattiopisto Livian “kalakoulun” rannassa Paraisten Hessundissa. Virvelivehkein. Mutta kuinkas kävikään. Päivämuotoisissa leireissä säästetään majoituskustannuksissa ja leireistä saadaan jopa koko arkiviikon mittaisia. PÄIVÄLEIRI TURKU 6.–10.6. Toinenkin vene oli kuitenkin matkassa, eikä kaikkia munia tarvinnut näin ollen laittaa samaan koriin. Keskellä päivää grillailtiin koulun kodassa hodareita. Ainoa, että 60-senttinen hauki sätki jo rannalla. TIISTAI, AURAJOKI, HALINEN, ONGINTAA Tiistai oli onkipäivä. Ja mikä oli parempi ajankohta kuin siinä silmänräpäyksessä, kun koululaiset kirmasivat kesälomilleen. Koululta saatiin kalaopaskoulutuksesta vastaava “Mikey” Sarelin kipparoimaan toista venettä, joka olikin melkoinen lavetti veneeksi, vanha rysäruuhi, joka olisi kantanut vaikka kaikki viisitoista osallistujaa kyydissään. Mitalien jako alkoi näyttää jo selvältä, kun meiltä loppuivat kolme varttia ennen kisan päättymistä madot. Ohjaajien virhearvio vai koulutuksellisesti oivallinen tilaisuus. Ideana oli esitellä Turun seudulta erilaisia mielekkäitä kalastuskohteita ja -tapoja
Maskun lammista ensimmäinen oli vähän ynseä, mutta onneksi olimme saaneet mukaan Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen hanketyöntekijät Nooran ja Suvin, joiden kanssa mittailtiin veden laatua ja tutkittiin vesiötököitä, mikä paikkasi heikkoa kalantuloa sopivasti. Tervetuloa! Yhteenveto Yhteenvetona leiri tuntui onnistuneelta, osallistujat ja vanhemmat ilmaisivat vuolaasti tyytyväisyyttään ja näin ohjaajana mieltä lämmitti, että se ei ollut pelkkää sanahelinää siitä päätellen, että monet leirin osallistujista nähtiin useissa kalastustapahtumissa pitkin kesää pitkälle syksyyn. Myös jatkokuljetus Lahden rautatieja linja-autoasemalta leirikeskukseen järjestyy. fi-sivuilla. Kokemukset olivat muiltakin paikkakunnilta niin hyvät, että päiväleiritoimintaa jatketaan mahdollisuuksien mukaan ympäri maata kaikkina koulun loma-aikoina. Kasperin ja Axelin, leirin isoimpien poikien tiimi kiilasi jo voittamassa olleen joukkueen ohi ja pokkasi pienet Gerber-monitoimityökalut palkinnokseen. Toisessa osassa koulutettava osallistuu apuohjaajana käytännön toimintaan tapahtumassa, kerhossa tai leirillä. KESKIVIIKKO, RAISION HAHDENNIEMI Keskiviikosta tuli valitettavasti viikon heikoin lenkki, sillä veneellä ei lahdelta tai ulompaakaan oikein löytynyt yhteistyöhaluista vedenelävää. Päijät-Hämeessä Arramajan leirikeskuksessa (Arramajantie 338, Immilä, 16100 Uusikylä) Ilmoittautuminen koulutukseen: Fisuun.fi/ tapahtumat 7.5. Ensimmäisessä osassa käydään läpi leiriolosuhteissa toiminnan erityispiirteitä, opetellaan erilaisia askartelutaitoja ja tutustutaan keinoihin, joilla innostetaan uusia harrastajia kalastuksen saloihin. Aurajokisäätiön kahvila tarjoili ruoaksi maukkaat kanapastat. Rantalaiturilta onkiryhmä sentään jokusen pienen kuhan ja onkikaloja sai. mennessä. Piikkimonnilammessa oli hiljaista. Apuohjaajakoulutus järjestetään 26.–28.5. Ja jottei menisi aivan sisällä kökkimiseksi hyvä päivä, niin iltapäivällä tutustuttiin läheisen lampiparin antiin. Toinen niistä on tunnettu hopearuutanapaikka ja toinen paikallisesti ainoa tunnettu piikkimonnipotero. Keskusjärjestöön kuuluville osallistujille maksetaan korvausta koulutusmatkoista syntyneisiin kuluihin esim. linja-autosekä junamatkakuluihin. PERJANTAI, MASKU Päätöspäivänä kalasteltiin paria hiekkakuoppaa Maskussa, syötiin pizzeriassa ja käytiin kalastusvälineiden maahantuojalla ihmettelemässä valikoiman esittelyhuonetta ja osallistujat saivat mukaansa mukavan kassillisen vieheitä kukin, jälkitoimituksena myös ne kaksi poikaa, jotka olivat jo ehättäneet seuraaville kesälaitumilleen Ranskaan ja Kustaviin. Ja varmaan seurojen ja piirin leireillä jatkossakin. Ensi kesäksi parempi paikka tilaukseen! TORSTAI, MOISION KERHOTALO JA LENTOKENTÄN LAMMET Kerhotalo oli varattu yhdeksi päiväksi lähinnä kurjien ilmojen varalta. Koulutus on kaksiosainen. Apuohjaajiksi kaivataan 14–18-vuotiaita kalastuksesta kiinnostuneita nuoria, jotka haluavat oppia uusia asioita sekä taitoja, joista on hyötyä myös muualla elämässä. Siten viikolle viimeisteltiin hyvät jälkifiilikset! FISUUN Apuohjaajien koulutus Suomen Vapaa-ajankalastajat kouluttaa tapahtumiin, leirija kerhotoimintaan apuohjaajia, jotka vastaavat yhdessä muiden järjestäjien kanssa toiminnan suunnittelusta sekä järjestämisestä. Lisätietoja: janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tai 044 547 9116 Koulutus on osallistujille maksuton. Iltapäivällä lampi soi sentään muutaman pienen hauen ja viikon toisen uimatuokion. Koulutuksen aikana kalastamme heittäen Arrajärvellä. Molemmat osat käytyään koulutettava saa todistuksen suoritetusta koulutuksesta ja on valmis toimimaan apuohjaajana valtakunnallisissa tai alueellisissa tapahtumissa. Hopearuutanakanta oli ennallaan ja niistä repesi riemua pariksi tunniksi, kunnes hiostava ilma ja kalastuksen yksipuolisuus ajoi suurimman osan vekaroista lampeen uimasille. Tarkempaan ohjelmaan aikatauluineen pääsee tutustumaan ilmoittautumislomakkeen kautta Fisuun. Se olikin varsin sopivaa höyryjen poistoa ja tervetullut ohjelmanlisä viikolle. Lieneekö talvi tappanut lopulta koko kannan, joka on ollut häälyvä aiemminkin. Kiitos kaikesta tästä kaikille osallisille! LAMPIVESIEN etuja on heti alkukesästä uimalämmin vesi onkijaa viilentämään. Koulutukseen otetaan 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Mokomaa ilmaa ei lopulta saatu, mutta vaappuja askarreltiin silti aamupäivä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 69
N uorten oma vuosivieheen värityskilpailu innosti tällä kertaa liki viidensadan kilpailutyön värittämiseen. TILAUKSET SVK:n KAUPASTA www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Voittovaappua hän aikoo testata hauen ja kuhan uistelussa. Kilpailutöitä palautui kerhoista, yksittäisiltä kalastuksen harrastajilta sekä koululuokilta. Luota itseesi ja osallistu kisaan, kuka tahansa voi voittaa! Ei kannata etukäteen ajatella, ettei kuitenkaan voita ja jättää kisaa väliin sen takia” ” En olisi ikinä uskonut, että voitan. Todellinen yllätys. Kalastusmuodoista mielekkäimmäksi Joanna mainitsee jigauksen. Kalastusseurat voivat tilata vieheitä hintaan 8 €/ kappale + toimituskulut. Joanna käy kalalla isän ja välillä koko perheen kanssa. Viehevärityskisan viehe on erikoisväri ja sitä voi tilata ainoastaan SVK:lta. Kaikkien kilpailutöiden läpikäymisen jälkeen, voittajaksi valikoitui 12-vuotiaan Joanna Kaunion kilpailutyö Sateenkaari. Lisäksi pieni vilkuilu isän kalapakkiin antoi vähän osviittaa. 12 € VAIN 200 kpl:n erä! Vuosiviehevärityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. Mahtavaa! ” JOANNA kannustaa kaikkia osallistumaan vieheen värityskisaan. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/ kpl. Ahkerimpia värittäjiä olivat etelä-savolaiset nuoret. Ihan uskomatonta, että oma ehdotukseni valikoitui viidensadan teoksen joukosta voittajaksi. Joannan ”SATEENKAARI” vei voiton! ”Tykkään piirtää ja suunnitella kaikenlaista. Hänelle lähtee palkintona viehesarja. Suureen määrään mahtui mukaan toinen toistaan hienompia värityksiä, eikä päätös voittajasta ollut SVK:n nuorisoja perhetoimikunnalle helppo. 70 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Viehe löytyy SVK:n verkkokaupasta. Minimitilaus 6 kpl. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Onnea voittajalle ja kiitos jälleen kaikille osallistuneille! Joannan terveiset ensi vuoden kisaan osallistumista suunnitteleville: ”Vieheen suunnittelu oli todella innostavaa. Idean väritykseen Joanna kertoi saaneensa omasta päästään ja isän kalapakista. JOANNAN voittopiirros, jonka pohjalta vuosiviehe tehtiin. Kun teos oli valmis, nimesin sen sitten Sateenkaareksi”, Joanna kertoo. Palkintona voittovärityksen värittämisestä Joanna saa Laxman-uistimen tuotepaketin, joka sisältää myös voittajavärityksestä tehdyn uistimen. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvonnassa onni suosi Miika Aaltoa. TEKSTI JANNE TARKIAINEN KUVAT MAURI SUOJANEN VUOSIVIEHE tilattavissa Kilpailuvieheenä toimii toista kertaa Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12 cm vaappu, joka tunnetaan mainiona kuhavieheenä
040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 71. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. 041 313 1295 markus.molenius@saarsalo.fi p. Meiltä löydät tuoreet syötit. Tuotevalikoima laajenee. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Pajatie 4 A, 93600 Kuusamo P. www.kuusamonsyotti. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. 040 591 4116 ari.ronkainen@kuusamonsyotti. MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi p. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Ota Ottipaikka onkeesi! Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua
Seuran toiminta alkoi vireytyä uudestaan, kun sitä laajennettiin vapaa-ajankalastuksen puolelle. Aika hyvä määrä, kun ottaa huomioon, että Velkuan koulussa on alle kuusikymmentä oppilasta. Nyt heitä on reilu kuusikymmentä, joista lähes puolet on nuoria. Nykyään vastuullisen vapaa-ajankalastuksen ja varsinkin vapakalastuksen edistäminen on seuran toiminnan keskiössä. KALASTUSKERHO käy talvisin paljon pilkillä, jos lähiseudun jäätilanne suinkin sallii. ”Kun kerho aloitettiin, meillä oli parikymmentä jäsentä. 72 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tapahtumassa ihmisillä on mahdollisuus ostaa silakkaa Teersalon rannasta suoraan rysäveneestä omiin ämpäreihin”, Velkuan kalastajaseuran puheenjohtaja Janne Antila kertoo. Ajan saatossa tämä tarve kuitenkin väheni ja toiminta pääsi välillä jo aika lailla hiipumaan. Erityisesti kolmisen vuotta sitten aloitettu kalastuskerho on merkittävä syy siihen, että paikalliset ihmiset ovat ottaneet seuran omakseen. ”Erilaiset kalastustaidot, esimerkiksi solmujen tekemiset ja kalojen käsittely, käyRYSÄN päällä Velkuassa -silakkatapahtumassa ihmiset jonottavat vuoroaan kalojen ääreen. Toki jäsenistöön kuuluu myös vapaa-ajanasukkaita”, Antila sanoo. Tämän myötä seura liittyi myös Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin ja Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) jäseneksi vuonna 2016. ”Toki edelleen keväisin järjestämme Rysän päällä Velkuassa -silakkatapahtuman, joka nostaa tuoreen rysäsilakan arvostusta. TE K S TI IS M O MA L IN K U V A T V EL KUA N K AL A ST A JA S EU R A seurat esittelyssä Alkuun ammattikalastajien yhdistyksenä: VELKUAN KALASTAJASEURA edistää nyt myös vapaa-ajankalastusta V elkuan kalastajaseura perustettiin jo 1930-luvulla ammattikalastajien tarpeeseen. KERRAN KUUSSA KALAAN Velkuan kalastajaseuran kalastuskerhossa panostetaan kalastamiseen, eikä niinkään kalastusvälineiden rakenteluun. KALASTUSKERHO VETURINA Pelkkä jäsenyys vapaa-ajankalastajajärjestössä ei toki riitä, vaan tarvitaan myös tekoja
VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 73. He oppivat uutta siinä missä nuoretkin, ja voivat auttaa pienempiä tarpeen mukaan.” Kiitosta kalastuskerhon toiminta on saanut Antilan mukaan ainakin aikuisilta myös siitä, että se kokoontuu vain kerran kuukaudessa. Siksi onkin mahtavaa, että mukana on myös monia aikuisia. ”Viime vuonna esimerkiksi pidimme Mimmit kalastaa! -teeman innoittamana jigikalastuskurssin naisille. Tästä voisivat mielestäni muutkin pienellä aktiiviporukalla toimivat seurat ottaa oppia”, hän arvelee. JÄSENEDUT SYYSKOKOUKSESSA käydään läpi pakolliset asiat, mutta mahdollisimman rennosti. Hänen mukaansa tällainen linja on valittu, koska kaikki – niin nuoret kuin aikuisetkin – haluavat nimenomaan kalastaa. SVK:N TEEMOJA ESIIN TOIMINNASSA Seuran perustoiminta on muotoutunut oman näköisekseen ja perusraamit tietysti päätetään seurassa itse. KOKO PERHEEN SEURA Antila kertoo, että Velkuan kalastajaseuran toiminta kattaa useimmat vapakalastuksen muodot, kuten onkimisen, pilkkimisen ja heittokalastuksen. Jotkut pitävät omatoimisesti myös katiskaa tai verkkoja pyytämässä. SVK:n teemat ovat kuitenkin sopiva mauste seuratoiminnan ideointiin. ”Parhaimmillaan kerhon tapahtumissa ja retkillä on ollut kolmekymmentä osallistujaa yhtä aikaa, joten aikamoista hulabaloota touhu on ajoittain ollut. Siellä myös nuoret pääsevät aidosti antamaan ideoitaan toimintasuunnitelmaan,” Antila kertoo. ”Jäsenemme saavat esimerkiksi käyttää useampaa vapaa yhtä aikaa siikaa onkiessa, uistellessa tai vaikka pilkkiessäkin. ”Tällä tahdilla se ei ole suuri rasite vanhemmille tai vetäjille, mutta tarjoaa jäsenille toimintaa. Myös nuoria osallistetaan toiminnan suunnitteluun. ”Joinakin talvina olemme sentään yrittäneet järjestää pilkkikilpailut, mutta ne on peruttu huonon jäätilanteen takia”, Antila mainitsee. Vesiltä on hyvät mahdollisuudet saada esimerkiksi siikaa, ahventa, kuhaa ja haukea”, Antila mainitsee. ”Nuorilla ei ole usein venettä käytössään, mutta seuran soutuveneellä he pääsevät esimerkiksi haukien perään tai hakemaan hyviä siikaja ahvenpaikkoja.” Yhdeksi jäseneduksi Antila mainitsee syyskokouksen yhteydessä järjestettävän saunaillan tarjoiluineen. SIIANONGINTA on sosiaalista touhua, napostellaan eväitä ja rupatellaan porukassa. Kalastusoikeuksien lisäksi seuralta löytyy jäsenten käyttöön soutuvene, ensi kesänä todennäköisesti kaksikin, sillä toinen on juuri kunnostettavana. dään läpi käytännön tilanteissa kalaretkien aikana”, Antila selvittää. Kilpaileminenkaan ei ole seuran painopistealueita, vaan se haluaa toimia seudun kalastusharrastuksen edistäjänä enimmäkseen muilla tavoin. Kalastusoikeuksia sovittu jäseneduksi Velkuan kalastajaseura on sopinut paikallisen vesienomistajan kanssa oikeuksista kalastaa tämän vesillä kaikilla laillisilla tavoilla. Tänä vuonna teemana on ”Kalastus maistuu”, joten sisällytämme tekemiseen varmasti kalankäsittelyyn ja kalaruokiin liittyviä taitoja”, Antila kertoo. ”Meillä panostetaan syyskokoukseen, koska siinä määritellään koko tulevaa vuotta. Retkillä pyritään lisäksi siihen, että kalastuspaikka ja kalastettava kala valittaisiin niin, että saaliin saamisen mahdollisuus olisi mahdollisimman suuri. ”Perhoeksperttejä meillä ei kauheasti ole, mutta joskus varmasti perhokalastuskin tulee mukaan ohjelmaan”, hän ennakoi
Tuttujen tapaaminen ja kuulumisten vaihto kuuluvat olennaisena osana tapahtumaan. Kuusen tuojia riitti ja ajoittain muodostui pitkä autojono Hietasaareen johtavalla penkereelle. Ensimmäiset turot upotettiin kokeiluluontoisesti vuonna 2016. Ahven, hauki ja useimmat muut keväkutuiset kalat tarvitsevat jonkin pohjasta irti olevan alustan, jolle ne voivat kutea. KAUPUNGEISSA HUUTAVA PULA KUTUPAIKOISTA Vaasassa turoja on vuosien aikana upotettu kolmeen eri paikkaan, jotka kaikki sijaitsevat lähellä keskustaa. Useimmiten sellainen alusta on jokin vesikasvi, mutta kaupunkien rantavesissä kasvillisuusrannat on usein ruopattu pois. Turussa rakennetun rannan osuus on jopa 84 prosenttia. Tapahtumapaikkana oli tällä kertaa Vaskiluodon ranta, Hietasaaresta noin 200 metriä kaakon suuntaan. Tavoitteenamme on tulevina vuosina saada turotapahtumia Vaasan lisäksi myös muille paikkakunnille. Uusimman tutkimuksen mukaan Kaarinassa, Maskussa, Pyhärannassa, Sauvossa, Taivassalossa, Maarianhaminassa, Espoossa, Helsingissä, Sipoossa, Vaasassa ja Virolahdella yli 70 prosenttia rannoista on rakennettua. Onneksi joulukuusista tehtävien turojen avulla voidaan osittain korvata puuttuvia kutupaikkoja. TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU Vaasassa upotettiin ennätysmäärä TUROJA Perinne jatkunut vuodesta 2017 L oppiaiseen sijoittuvia turotapahtumia on järjestetty Vaasassa vuodesta 2017 lähtien. TUROLASKURI täytti päivän päätteeksi upotettujen kuusten määräksi 149. Tämän vuoden tapahtuma oli siis järjestyksessään jo seitsemäs peräkkäin. Suurin tarve turoille onkin juuri kaupungeissa, sillä niiden vesissä on huutava pula sopivista kutupaikoista. Tuosta kokeilusta on alkanut perinne, joka saa ihmiset vuodesta toiseen tuomaan oman joulukuusensa jäälle ja upottamaan sen kalojen lisääntymistä helpottamaan. Vaasan Urheilukalastajien ja Pilk Kingsin jäsenet auttoivat ja opastivat kuusten upottamisessa. Välillä jouduttiin tekemään lisää reikiä, kun kuusia tuotiin ennakoitua enemmän. Kaikkiaan mereen upotettiin 149 kuusta, mikä on suurin määrä tähän asti. TUROTAPAHTUMAAN tullaan usein perheen tai kaverien kanssa. Sääennusteessa kaavailtu kova pakkanen jäi onneksi toteutumatta ja turoja päästiin upottamaan hyvissä olosuhteissa. 74 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Uusi Suomen ennätyspasuri nousi Tampereen Iidesjärvestä ja pyyntipäivä oli 28.4.2022. Ennätysten parantuessa vuosi vuodelta, on lautakunnalle tulevien kalailmoitusten määrä hieman laskenut. Ennätyskalat ENNÄTYSKALAuutisia TEKSTI JUHA OJAHARJU TIMI Laitinen sai tämän 0,475 kiloa painaneen piikkimonnin onkimalla. Kala oli idänsieraintokko, jonka ennätys on nyt 7,2 senttiä. KVVY Tutkimus Oy:n koekalastustiimi (Marko Nieminen, Markku Nieminen ja Reetta Lehto) olivat saaneet koekalastusverkolla pasurin, joka painoi 980 grammaa. LAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSIÄ Syyskuussa pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin kaksi uutta suomenennätystä. Suomen ennätys mittaamalla kalan pituus Ennätyskalalautakunta päätti ottaa uusia lajeja pituuden perusteella rekisteröitäväksi. S uomen ennätyskalalautakunta piti vuosittaiset kokouksensa syksyllä 27.9.2022 ja talvella 7.2.2023. Ilmoitusrajat näille ovat ahven 50 cm, harjus 58 cm, hauki 120 cm, karppi 90 cm ja kuha 100 cm. Järvinahkiainen on nahkiaisen mereen vaeltamaton muoto, joita elää muutamissa isoissa järvissä. Syyskuun kokouksen jälkeen lautakunta hyväksyi vielä yhden uuden ennätyskalan ja samalla myös kokonaan uuden lajin. Sen sai Jorma Mertanen Puruveden Hummonselältä. Helmikuun 7. Tällä kerralla kyseessä oli LUKE:n ja Ahvenanmaan maakuntahallinnon tutkimus. Kala punnittiin vasta perattuna ja silloin painoa oli 29,55 kiloa. Kalan sai Justus Kamppinen lirkkimällä Kotkasta. Uusia ennätyslukemia päästiin kirjaamaan tilastoihin sekä syksyn että talven kokouksissa. Myös toinen ennätyskala, joka oli turska, nousi tutkimuksen yhteydessä. Kyseessä on uusi pyyntitavan Suomen ennätys. Sen sai Tuusulan Urheilukalastajien jäsen Timi Laitinen. Pääosa ennätyskalalautakunnan tietoon tulevista kaloista ilmoitetaan SVK:n kalarekisterin kautta. Siitä suuri kiitos kaikille kaloja ilmoittaneille. Uusia lajeja VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 75. Uudeksi pyyntitavan ennätykseksi hyväksyttiin 0,47 kilon piikkimonni, joka nousi onkimalla. Perkaamattomana kala olisi painanut noin 35 kiloa, mutta nyt siis turskan uusi Suomen ennätys on 29,55 kiloa. Pyyntiajankohta oli 26.8.2022. päivä pidetyssä kokouksessa kirjattiin yksi uusi Suomen ennätys, joka on 26 senttiä pitkä järvinahkiainen. Painon perusteella tapahtuva rekisteröinti jatkuu kuten ennen. Jatkossa Suomen ennätyksiä kirjataan kalan pituuden perusteella seuraavilla lajeilla: ahven, harjus, hauki, karppi ja kuha. Kalalla oli pituutta 34 senttiä. Järvinahkiainen tarttui kyljestään kiinni Jorman uittamaan täkyraksiin. Verkkoon tarttuneella turskalla oli pituutta huikeat 141 senttiä
Suurahvenia ilmoitettiin yhteensä 71 kappaletta. Muita suurkaloja ilmoitettiin seuraavasti: säyne 29 kpl, suutari 25 kpl, sorva 23 kpl, pasuri 22 kpl, harjus 19 kpl, ruutana 17 kpl, turpa 16 kpl, lahna 15 kpl, toutain seipi ja särki 11 kpl, karppi 10 kpl, piikkimonni 6 kpl, merilohi 5 kpl, kuore ja vimpa 4 kpl, siika, sulkava ja mustatäplätokko 3 kpl, järvilohi ja kirjolohi 2 kpl ja hopearuutana, järvitaimen, kiiski, meritaimen ja salakka 1 kpl. Merkit on myönnetty molemmissa sarjoissa. 76 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tänä vuonna on Vuoden Suurkalastajalle luvassa paitsi kunniaa, niin myös rahanarvoinen palkinto. Hauki-ilmoituksia tuli puolestaan 35. Vuoden 2023 voittaja saa nimittäin palkinnoksi Onkitukun lahjoittaman 100 euron lahjakortin. Kuha ajoi suurkalailmoitusten määrässä mitattuna hauen ohi. Särjellä oli painoa 1,170 kiloa ja pituutta 40 senttiä. Listalle päästäkseen tulee olla jäsenenä jossain SVK:n alaisessa seurassa tai suoraan SVK:ssa ja kalat tulee ilmoittaa nettisivuille kirjautuneena. Jokaisesta suurkalasta saa yhden pisteen, eli yhdestä lajista pystyy saamaan kokoon maksimissaan kolme pistettä. Se oli myös särkikalojen ryhmän suhteellisesti suurin kala. Vuoden Suurkalastajan arvonimi menee sille, joka on vuoden aikana ilmoittanut eniten vapavälinein saamiaan suurkaloja. Ansiomerkkien saajat käyvät kalojensa pyyntitietojen kera ilmi oheisesta listasta. Ilmoituksia suurkuhista saatiin 42. Tulokseen lasketaan kolme suurkalaa per laji kalastajaa kohden. Kaloista 289 oli vapautettu. Kalastusmenetelmänä kelaonginta. Vapautettujen kalojen osuus on selvästi kasvanut edellisestä vuodesta, sillä vuonna 2022 se oli 73,2 prosenttia ja vuotta aikaisemmin 64,9 prosenttia. Suurkaloja ilmoitettiin vuonna 2022 yhteensä 395 kappaletta. Erikoista on, että yhtään ilmoitusta suurmateesta ei saatu. SUOSITUIMMAT LAJIT Ahvenenkalastuksen suosio on selvästi kasvussa. Kumpikin keräsi 21 pistettä. Suurkaloja voi ilmoittaa osoitteessa: vapaa-ajankalastaja.fi/kalailmoitus/ Ilmoitetut suurkalat löytyvät kalarekisteristä: vapaa-ajankalastaja.fi/kalarekisteri/ Suurkalastajan Kultainen Ansiomerkki Jokaisen kalalajin vuoden suurimman yksilön pyytäjälle on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö myöntänyt Suurkalastajan Kultaisen Ansiomerkin. Liveluotainten suosion kasvu näkyy selvästi siinä, että suurkuhia saadaan huomattavasti aikaisempaa enemmän. . Edellisten vuosien tapaan suurin osa ilmoitetuista suurkaloista oli saatu vapavälinein. KILPAILUT TEKSTI JUHA OJAHARJU SUURKALAVUOSI 2022 O n tullut jälleen aika listata vuoden suurimmat kalat ja etevimmät suurkalojen kalastajat. Vuoden Suurkalastaja tittelin veivät tasatuloksella Timi Laitinen ja Pauli Varsila. Vuoden suurkalastaja MAURI Jylkkä ilmoitti vuoden suurimman särjen
Vuoden 2022 suurimmat kalat vapavälinein LAJI KG PYYTÄJÄ VÄLINE PAIKKA AIKA Ahven 1,700 Antti Apo Jigaus 27.8. Lahna 5,020 Juuso Piiroinen Tuulastus Kontiolahti 15.8. Vuoden 2022 suurimmat kalat, muut välineet LAJI KG PYYTÄJÄ VÄLINE PAIKKA AIKA Ahven 2,260 Mikko Sädevuori Verkko 40 mm Porvoo 24.10. Piikkimonni 0,334 Pertti Lepistö Katiska Loppi 17.8. Kuore 0,151 Matias Vihavainen Pilkintä, 5 mm kultamorri Porvoo 25.3. Ruutana 1,670 Arto Heikkilä Katiska Saarijärvi 11.7. Särki 1,170 Mauri Jylkkä Kelaonginta Kuopio 8.6. Sorva 0,960 Jari Hakasaari Verkko Kuhmoinen 16.5. Hauki 18,690 Timo Väätäinen ja Unto Häkkinen Verkko 55 mm Kuopio 24.1. Piikkimonni 0,475 Timi Laitinen Onginta 26.8. Hauki 16,050 Jimi Knaapi Heittokalastus, Mama shad 30.4. Lahna 5,100 Nea Kankare Pohjanonki Espoo 23.7. Toutain 4,470 Juha Ojaharju Heittokalastus, Vapapäiväuistin Nokia 4.5. Säyne 2,600 Niklas Heide Teleskooppionki, maissi Kuopio 24.7. Seipi 0,178 Ahti Jokiranta Onginta 28.8. Sulkava 0,368 Juha Ojaharju Teleskooppionki, savimato Saarijärvi 11.6. Karppi 22,000 Marcin Dabrowski Pohjaonki Lohja 18.6. Kuore 0,119 Atte Kvist Lippo, haavi Kaarina 22.4. Järvitaimen 6,210 Jimi Knaapi Soutu-uistelu, Maka-vaappu Imatra 24.6. Siiman päässä oli punamusta mormuska. Turpa 2,660 Timi Laitinen Pohjaonki 24.7. Suutari 3,160 Mauri Jylkkä Onginta Kuopio 5.6. Järvilohi 8,000 Olavi Haatainen Vetouistelu, SYP-pintavaappu Puruvesi 5.11. Hopearuutana 1,782 Jere Saarinen Teleskooppionki, mato Salo 25.8. Mustatäplätokko 0,179 Kimmo Isokoski Katiska Helsinki 27.5. Kuha 8,490 Anssi Nahkala Verkko 55 mm Lappajärvi 28.1. Merilohi 16,650 Niklas Kallio Perhokalastus Nakkila 11.9. Säyne 1,790 Mikael Hakkila Verkko 60 mm Padasjoki 4.8. Ruutana 1,846 Markus Sällinen Teleskooppionki, mato Kruunupyy 5.7. Suutari 1,820 Jarmo Leiniö Verkko 70 mm Uusikaupunki 6.10. Meritaimen 5,350 Saku Nieminen Heittokalastus, Westin D360 Eurajoki 27.5. Kirjolohi 4,100 Juuso Tirkkonen Ootto-onki, tahna Heinävesi 12.2. Särki 0,708 Jussi Myllymäki Verkko Kruunupyy 22.6. Älä levitä vieraslajeja SVK suosittelee, että merellä tai reittivesissä kalastettaessa vieraslajeihin kuuluvia suurkaloja – hopearuutana, kirjolohi, mustatäplätokko, piikkimonni ja puronieriä – ei vapauteta. MAX Fredriksson Salosta sai tämän upean ahvenen pilkkimällä. Pasuri 0,705 Mauri Jylkkä Kelaonginta Varkaus 23.5. Ahvenella painoa 1,600 kiloa ja pituutta 48 senttiä. Vimpa 0,526 Jani Hakkarainen Teleskooppionki, kastemato Turku 22.5. Sorva 1,050 Tomi Valkamaa Onginta, jigin pala Ahvenenmaa 27.5. Kuha 11,300 Kaapo Venäläinen Jigaus Juankoski 21.5. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 77. Siika 4,155 Oiva Yli-Pyku Verkko 40 mm Vaala 4.11. Kiiski 0,165 Ari Lehtilä Verkko 40 mm Pori 22.4. Salakka 0,075 Jero Saarinen Teleskooppionki, mato 13.6. Harjus 1,700 Harri Johansson Pintaperho Enontekiö 4.8
Pyyntimenetelmänä perhokalastus. HALL OF FAME TOP 6 , eli vähintään kymmenen eri lajin suurkalaa saaneet (13.2.2023) 3. Tämän suurharjuksen sai Kalle Virta ja pituutta kalalla 51 senttiä. mustatäplätokko, pasuri, piikkimonni ruutana, seipi, sorva, suutari, säyne, toutain ja vimpa) 2. Henri Lillman, Siltakylä 10, lajia (hopearuutana, lahna, pasuri, piikkimonni, seipi, sorva, sulkava, suutari, turpa ja vimpa) 6. Tätä kirjoitettaessa kärjessä ovat Pauli Varsila sekä allekirjoittanut 17 lajilla. Jani Laitinen ja Olavi Kujanen ovat aivan kintereillä 16 lajilla. Teo Rohkimainen, Espoo, 15 lajia (ahven, harjus, hauki, karppi, kuha, kuore, lahna, piikkimonni, puronieriä, ruutana, sorva, suutari, toutain ja turpa) LOHIKALOJEN sarjassa voi suurkalarajan saavuttaa myös pituuden perusteella. Kaikki haastattelut löytyvät osoitteesta: vapaa-ajankalastajalehti.fi/kategoria/suurkalat/ TÄMÄ 1,1 kg harjus nappasi Juuso Triipposen heittämään 6 gramman Bete Lotto -lippaan. Lue lisää suurkaloista Vapaa-ajan Kalastaja -lehden nettisivuilla julkaistaan säännöllisesti Ismo Malinin tekemiä suurkalojen saajien haastatteluja. Pentti Rantala oli pitkään ykkösenä 15 lajilla, mutta nyt tilanne on muuttunut. Jarno Laihinen, Pentti Rantala ja Teo Rohkimainen ovat kolmantena 15 lajilla. Pyyntimenetelmänä vertikaalijigaus ja vieheenä Leon itse valmistama 19-senttinen LCT-Slug. Jani Laitinen, Espoo, 16 lajia, (ahven, hauki, harjus, karppi, kuha, lahna. Pituutta kalalla oli 48 senttiä. Juuso tekee kovaa nousua suurkalojen Hall of Fame-listalla ja on tätä kirjoitettaessa jo sijalla kolme. Timi Laitinen, Tuusula, 13 lajia (ahven, harjus, karppi, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, suutari, särki, säyne, turpa ja vimpa) 4. Juha Salonen, Vantaa, 12 lajia (ahven, kuha, kuore, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, suutari, säyne, turpa ja vimpa) 6. Juha Ojaharju, Kuortane, 17 lajia (ahven, hauki, karppi, kuha, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 2. Markus Sällinen, Kokkola, 12 lajia (ahven, hauki, kuha, pasuri, ruutana, seipi, sorva, suutari, särki, säyne, turpa ja vimpa) 5. Haastatteluista voit lukea tarinat ja taustat suurkalojen saannista ja tutustua hieman tarkemmin kuhunkin suurkalan kalastajaan. Jarno Laihinen, Raisio, 15 lajia (harjus, hauki, karppi, kuha, pasuri, piikkimonni, ruutana, salakka, sorva, suutari, sulkava, särki, säyne, turpa ja vimpa) 3. Tässä osoitus siitä, että mereltäkin voi löytää isoja kuhia. Kärjen osalta on käynnissä kilpajuoksu kohti 20 lajin rajapyykkiä. He kaikki ovat ilmoittaneet vähintään kaksi eri lajin suurkalaa, jotka on saatu vapavälinein. Tällä hetkellä listalla on jo 156 henkilöä. LEO Tuomi ja kuha 10,900 kilon kuha. Olavi Kujanen, Helsinki, 16 lajia, (ahven, harjus, hauki, karppi, kuha, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, sorva, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 3. Pauli Varsila, Espoo, 17 lajia (ahven, ankerias, hauki, harjus, karppi, kuha, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, suutari, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 1. 78 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jani Hakkarainen, Raisio, 13 lajia (harjus, hauki, hopearuutana, kuha, pasuri, ruutana, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 4. Ensi vuonna tähän aikaan se on hyvin todennäköisesti jo saavutettu. Pentti Rantala, Helsinki, 15 lajia (ahven, hauki, härkäsimppu, kuha, kuore, made, meritaimen, pasuri, siika, silakka, sorva, suutari, särki, säyne ja vimpa) 3. KILPAILUT Hall of Fame Suurkalarekisteröintien Hall of Fame-lista kasvaa jatkuvasti. Oskari Kujanen, Espoo, 13 lajia (ahven, harjus, hauki, karppi, kuha, kuore, lahna, piikkimonni, ruutana, sorva, suutari, säyne ja vimpa) 5. Jukka Kotola, Kuortane, 10 lajia (ahven, hauki, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, säyne ja turpa) 1. Kari Harjunpää, Vaasa, 12 lajia (ahven, hauki, lahna, meritaimen, pasuri, ruutana, seipi, sorva, suutari, särki, säyne ja turpa) 5. Juuso Triipponen, Turku, 15 lajia (ahven, harjus, made, pasuri, piikkimonni, ruutana, salakka, seipi, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, turpa ja vimpa) 4
Pohjois-Suomen Erämessut, Oulu, Petter Nissén 26.-28.5. Ilmoittautumisen yhteydessä laskutetaan matkan hinta varausmaksuna. Ilmoittautumiset viimeistään 30.5. Runsain saaliskala jokialueilla on purje-eväinen harjus, mutta myös komean taimenen voi saada siiman päähän. 12 € kpl Värisee herkullisesti VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 79. mennessä Jaana Piskonen puh. Matkalle mahtuu 14 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. LUKIJAMATKA K uv a: P et te r N is sé n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Vapaa-ajan Kalastajan lukijamatka KUULUISALLE KUUSINGILLE Kesän lukijamatka. Apuohjaajakoulutus, Arramajan leirikeskus, Uusikylä (Päijät-Häme), Janne Tarkiainen Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. Leirintäalueella palvelee kahvila, jossa myydään myös kalastuslupia (hinta oli 18 €/vrk 2022). Matkalla voi kalastaa jokien kalastussääntöjen puitteissa perholla tai uistimella. Kolme eri väriä. 24.-26.3. Majapaikkamme Kuusingin leirintäalue sijaitsee aivan Kuusinkijoen rannalla. Lukijamatkalle ilmoittaudutaan mielellään yhden tai useamman kalakaverin kanssa. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä 109 €/hlö/4 vrk/petipaikka 4-8 hengen mökissä (ei jäsenet 129 €/hlö/4 vrk/petipaikka 4-8 hengen mökissä). Hienoja kalastuskohteita löytyy Kuusamosta useita, esimerkiksi kuuluisat Kuusinkija Kitkajoet. LEGENDAARINEN lusikkauistin Vapaa-ajankalastajan KAUPPA JK-UISTIN Kevennetty lusikka, joka on suunniteltu erityisesti lohikalojen pyyntiin, toimii muillekin petokaloille. LISÄTIEDOT majapaikan kotisivuilta kuusinki.com tai Petter Nissén puh. Lapsimessut, Helsinki, Marcus Wikström 21.4. Missä SVK menee. 0500 440 923, petter.nissen@ vapaa-ajankalastaja.fi. Mökki & Vene -messut, Turku, Jaana Vetikko 14.-16.4. Mökeissä on yhteiset jääkaappi, hella, mikro ja muut minikeittiön perustarvikkeet. Piiritreffit, Varalan Urheiluopisto, Tampere, Olli Saari 22.-23.4. Merikarvianjokipäivä, Merikarvia, Jaana Vetikko 18.-21.5. elokuuta kalastetaan harjusta ja taimenta Kuusamon legendaarisilla joilla. TILAUKSET: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa. Perhomessut, Ikurin liikuntahalli, Tampere, Petter Nissén 29.4. SVK:n kevätkokous, Varalan Urheiluopisto, Tampere, Jaana Vetikko 22.-23.4. 7.-11. • Hintaan sisältyy majoitus 4-8 hengen mökissä, yleiset saunavuorot miehille ja naisille, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikan päällä
Heidän voittosaaliinsa koostui 63 cm mateesta, 19 cm kiiskestä ja 40 cm siiasta, joista tuli yhteensä 191,20 pistettä. Tämä 12-tuntinen ”sprintti-kilpailu” tarjosi kosolti jännitystä ja hienoja saaliita. PRO-SARJAN VOITTO JOUKKUEELLE MIKARI Pilkki12-kisan Pro-sarjan kovimman pistepotin pilkki lopulta joukkue nimeltään Mikari, jossa pilkkivät Kari Pihlajamäki ja Mika Mäenpää. Kakkossijan nappasi Turun Martit, jonka muodosti parivaljakko Ville Jakonen ja Mi. Pilkki12 päättyi kello 21 samana iltana. Pilkki12 ja Pilkkikuu alkoivat tuttuun tyyliin yhtaikaa, kun kilpailujen startti tapahtui 28. Kolmanneksi tuloksella 186,40 pistettä nousi Team Sensas Finland ry, johon kuuluivat Henri ja Vili Lillman. Pilkki12:n tulokset lasketaan mukaan Pilkkikuun tuloslistaan. Rajattomat kalastuskilpailut eivät enää ole mikään aivan uusi ilmiö, vaan niiden suosio on erityisesti heittokalastuksessa ollut kovassa nosteessa ja useamman vuoden verran. Pilkki12-kilpailun Fiilistely-sarjassa voiton vei Erämaankeisarit, johon kuuluivat Joni ja Jorma Jaakola. PILKKI 12 80 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. tammikuuta kello 9. Sen sijaan Pilkkikuun mittelö jatkui 28. KILPAILUT PILKKI 12 Pilkki12 tarjosi runsaasti jännitystä ja hienoja saaliita TEKSTI MARCUS WIKSTRÖM T oisen kerran pilkitty Pilkki12 oli viime vuoden tapaan samalla kuukauden kestävän Pilkkikuu-kilpailun starttilaukaus. NOIN 30 JOUKKUETTA ENEMMÄN KUIN VIIME VUONNA Kilpailu houkutteli nyt viime vuoteen verrattuna kolmisenkymmentä joukkuetta enemmän rekisteröitymään ja tällä erää pääsi samalla osallistumismaksulla myös Pilkkikuuhun. Lillmanit nappasivat kolmossijan vain 0,20 pisteen turvin neljänneksi tulleeseen Hora quota est -joukkueeseen nähden. Tulos perustui 19 cm kiiskeen, 69 cm mateeseen sekä 35 cm ahveneen. Heidän lopputuloksensa oli 188,70 pistettä. Kuva: Team Perza. Tuloksiin laskettiin kolme pisintä ja eri lajeihin kuulunutta saaliskalaa ja kalalajeille laskettiin lisäksi kertoimet, jotta ne olisivat keskenään vertailukelpoisia. Uutuuslajina oli nyt myös siika. Samainen joukkue – tosin hieman eri nimellä – voitti viime vuoden Pilkki12:n Fiilistely-sarjan, eli kova taso sen kuin jatkuu. KILPAILUN uutuuslajina oli siika, ja Team Perza-vaaput nappasi hienon 46-senttisen siian. Heidän yhteistuloksensa oli peräti 204,20 pistettä. Niiden houkuttavuus perustuu ainakin osittain osallistumisen helppouteen sekä mahdollisuuteen valita oma kilpailupaikkansa. Saaliskaloiksi kelpuutettiin viime vuoden kilpailuista tutuiksi tulleet ahven, kiiski, särki ja made. Molemmissa kilpailuissa kilpaillaan kahden hengen joukkuein ja säännöt ovat molemmissa kilpailuissa samat. helmikuuta kello 24 saakka. Toiseksi nousi Napapiirin ealin uittajat -niminen joukkue, jossa kilpailivat Milla Ristonmaa ja Samuli Hämäläinen. Pro-sarjassa käytössä olivat lisäksi alamitat
2 x 70 € arvoinen palkinto Lisää tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12/ ja vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset. klo 21.00 Kisan yhteistyökumppanina ja palkintojen lahjoittajana: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT ONKI24 TULEE, OLETKO VALMIS. Kuva: Turun Martit. rennosti kalastaville Fiilistely-sarja: SIJA 1. Kolmas sija meni Fishingteam Tkm -nimiselle joukkueelle, jossa pilkkivät Jari Kankaanpää ja Kalle Salminen. Kilpailussa on kaksi sarjaa: Fiilistely ja Pro. TURUN Martit saalistivat kilpailun komeimman särjen. 2 x 220 € arvoinen palkinto SIJA 2. klo 21.00 – 1.7. Joukkue nosti kilpailun pisimmän särjen, jolla oli pituutta peräti 35 cm. Myös Ahvenanmaa on mukana. Paremmuuden ratkaisee kolmen eri lajin yhteispituus. Kilpailukalat valokuvataan mittalaudalla ja ilmoitetaan kännykällä tulosohjelmaan. . Suomen laajin ja monipuolisin onkikisa Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta 24 TUNTIA 7 KALALAJIA 3 ERI LAJIN YHTEISPITUUS RATKAISEE . Kilpailualueena ovat kaikki Suomen onkimiseen ja kelaonkimiseen sallitut vesistöt. Kilpailussa on mukana seitsemän yleistä särkikalalajia. Rekisteröityminen ja mittatarrojen tilaus alkaa 17.4. Voit onkia koko 24 h ajan, tai vaikkapa vain muutaman tunnin. Kokoa kahden hengen joukkue, ilmoittaudu kilpailuun ja suuntaa parhaille onkipaikoillesi. Tulokset (p): Fiilistely-sarja: 1) Erämaankeisarit (Joni Jaakola, Jorma Jaakola) 191.20, 2) Napapiirin ealin uittajat (Milla Ristonmaa, Samuli Hämäläinen) 188.70, 3) Team Sensas Finland ry (Henri Lillman, Vili Lillman) 186.40, 4) Hora quota est (Markku Tuuttila, Jani Korpela) 186.20, 5) IHSM (Otso Liehunen, Vilho Liehunen) 180.70, 6) Team Särkisankarit (Atte Uuttu, Sami Dahl) 177.80. He saivat kasaan 202,90 pistettä. klo 9.00 VAPAA-AJANKALASTAJA.FI/ONKI24 30.6. Heidän pilkkimänsä 48 cm ahven oli koko kilpailun pisin körmyniska. tosissaan onkiville ja FIILISTELY . 2 x 160 € arvoinen palkinto SIJA 2. 2 x 50 € arvoinen palkinto Pro-sarja: SIJA 1. 2 x 130 € arvoinen palkinto SIJA 3. kael Jaakkola. 2 x 90 € arvoinen palkinto SIJA 3. Pro-sarja: 1) Mikari (Kari Pihlajamäki, Mika Mäenpää 204.20, 2) Turun Martit (Ville Jakonen, Mikael Jaakkola) 202.90, 3) Fishingteam_Tkm (Jari Kankaanpää, Kalle Salminen) 194.60, 4) FLF Pro Team (Anssi Vainikka, Kerkko Kivistö) 187.60, 5) Tutunomaiset Virvokkeet (Petteri Fast, Joni Vesterholm) 182.90, 6) Team Mollukka (Juha Mutanen, Kalle Lehto) 178.80. Valitse oman taitotasosi ja tavoitteittesi mukainen sarja: PRO ?. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2023 81. Pilkki12 ja Pilkkikuu-kilpailuja tukivat palkinnoin Ruoto, Rapala ja Eumer
5 6.10. MAKSAMINEN 1. 3. 6 8.12. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 4 25.8. 2. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi K uv a: Ja ri R an ni st o. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 2.6. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. 041 313 1295, markus.molenius@saarsalo.fi l Timo Lepistö puh. Uistelua tekotäyllä Ääriolojen lohenkalastus 3 / 2023 ilmestyy 1 27.1. krs, 33960 Pirkkala l Markus Molenius puh. KALASTONHOITOMAKSU 2023 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä LEHDET 2023 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 11.4. 3 2.6. Kalapaikkana Kangasalan Roine Lippakalastus 82 2 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 2.6. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. 2 24.3
Suomen suurin kalastusja metsästysliike RUOTO SUPER STORE KUOPIO Leväsentie 2, 70700 Kuopio 020 779 0977 kuopio@ruoto.fi RUOTO MEGA STORE OULU Alasintie 10, 90400 Oulu 020 779 0974 oulu@ruoto.fi RUOTO IISALMI / Luontovaruste Tiirankatu 2, 74120 Iisalmi 040 710 1971 myynti@luontovaruste.fi Tervetuloa ostoksille kuuteen myymäläämme ympäri Suomen! Maan laajin valikoima kalastustuotteita myös osoitteessa: WWW.RUOTO.FI RUOTO MEGA STORE TAMPERE Sellukatu 8, 33400 Tampere 020 779 0970 tampere@ruoto.fi RUOTO MEGA STORE TUUSULA Pakkasraitti 2, 04360 Tuusula 020 779 0971 shop@ruoto.fi RUOTO MEGA STORE KAARINA Laasmäenkatu 6, 20780 Kaarina 020 779 0978 kaarina@ruoto.fi
6 414886 500440 23002 PAL. Axiom 2 Pro RVM karttaplottereissa on laajaspektrinen CHIRP kaikuluotain RealVision MAX teknologialla. 2023 – 20 650044 – 2302 NÄE ENEMMÄN YKSITYISKOHTIA UUTUUS AXIOM 2 PRO RVM TÄYDELLINEN HYBRIDIHALLINTA JA REALVISION MAX Axiom 2 Pro luo karttaplotterista, kaikuluotaimesta, tutkasta, autopilotista ja kameroista tehokkaan all-in-one navigointijärjestelmän. 23-0136-MAR RVM Vapaa-Ajan FI 220 x 250.indd 1 20/02/2023 15:34. RealVision MAX parantaa kalojen löytämistä DownVision, SideVision ja 3D kaikuluotaimilla suuremman kantaman, paremman resoluution ja tarkan kalakohteiden piirron avulla. VKO