Vapaa-ajan Kalastaja 2/2024

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 • 2024 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € RAUTUA ja TAIMENTA pilkillä TAIMENEN Perinteiset TAIMENja HARJUSPERHOT Kalastajan ENSIAPUTARVIKKEET Kalapaikkana Ruunaan NEITIKOSKI SUURKALAT 2023 kalastuksen säännöt
Osta liput ennakkoon verkosta: lippu.fi kalastusalueen ohjelma uudistuu! • Kalastajan Kanavan allasta tulee vetämään Kalastajan Kanava. klo 10–18 Sunnuntaina 9.6. Erämessuilta KohtI uusia kalastusvesiä. Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto www.erämessut.fi Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme. klo 10–17. klo 10–18 Lauantaina 8.6. messujen Aukioloajat: Perjantaina 7.6. • Mukana supersuosittu kalankäsittelynäytös! Tutustu myös: • MaanpuolustusAreena • Erämessut goes Range – Benelli Show • Eräkirjamessut • Peltsin ja Jopen nuotiopiiri suomalainen kaipaa luontoon
5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä MAALISKUU 2024 Sisällys 16 Taimenen kalastuksen säännöt 21 Saimaalla kielletään pintaja välivesiverkot 22 SVK: ELY-keskukset rajoittavat kalastusmahdollisuuksia 28 Kalastajan ensiaputarvikkeet 31 Historian havinaa 32 Uutuudet 34 Lääkärin määräyksestä Perinteiset taimenja harjusperhot 36 Perhonurkka Välineet perhokalastuskilpailuissa 41 Urpo Uppoperho 42 Tutkittua Kuinka pitkiä matkoja kalat liikkuvat. 44 Kalaherkut Vähäarvoisesta kiiskestä herkkua 47 Ennätyskalauutisia 52 Vavan varressa Vilho Liehunen 54 Nuorten tärpit 58 Kirjat 60 Seurat esittelyssä Karjalan Kalamiehet 63 Haukitehtailua 64 Pilkki12 8 Rautua ja taimenta PILKILLÄ 38 Hiitolanjoen patojen purku ja koskien ennallistaminen 48 Suurkalavuosi 2023 24 Kalapaikkana Ruunaan Neitikoski VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 3
Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 30 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 576 3302. krs, 33960 Pirkkala Maria Turppa, puh 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Kuva: Matti Kulju. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 0400 946 968. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : AN SS I VA IN IKK A. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh
Päätös tarkoittaisi lohenuistelun merkittävää vähenemistä tai jopa loppumista Ahvenanmerellä ja Selkämerellä. Muualla merellä uistellen saa ottaa yhden rasvaeväleikatun lohen vuorokaudessa kalastajaa kohden. Silti lohenuistelun taloudelliset vaikutukset ovat suuret. Samalla alimmat pyyntimitat nousivat. Saamiemme tietojen mukaan lohen uistelijoille ollaan tarjoamassa kylmää kyytiä, eikä vapaa-ajankalastus saa EU:n lupaa lohen tieteelliseen uisteluun. maaliskuuta ja koskevat Heinävedenreitin, Haukiveden, Puumalan ja Mikkeli-Luonterin kalatalousalueen vesiä. Jos samaan aikaan kaupallinen tieteellinen luonnonlohien pyynti sallitaan, on eduskunnankin edellyttämä kaupallisenja vapaa-ajankalastuksen yhdenvertainen asema ja huomioon ottaminen päätöksenteossa jälleen pelkkää sanahelinää. Asia on syytä korjata. Silti vapaa-ajankalastajilla ei ole edustusta päätöksenteossa, koska vapaa-ajankalastuksen ei katsota kuuluvan osaksi EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa. Kyseessä on neljän viikon viivästys kalastuskauden aloitukseen. Päätösten taustalla on Saimaan kalatalousalueiden kalastuksensäätelysuunnitelmat, joita me Suomen Vapaa-ajankalastajat olemme pitäneet uhanalaisten vaelluskalojen osalta monin paikoin riittämättöminä. Toivottavasti vastaavat rajoitukset saadaan voimaan lopuillekin keskeisille järvilohen vaellusreitin alueille. EU-TASOLLA tehdään yhä kasvavassa määrin myös vapaa-ajankalastusta koskevia päätöksiä. MAALISKUU 2024 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus TÄRKEITÄ, HYVIÄ RAJOITUKSIA SAIMAALLA JA KYLMÄÄ KYYTIÄ MERIALUEILLA Vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin lohien osalta. sekä Suomenlahdella ilman aikarajaa. Suomi on anonut tieteelliseen kalastukseen poikkeuslupaa sekä vapaa-ajanettä kaupalliseen kalastukseen. Nyt tehdyt kalastusrajoituspäätökset ovat merkittäviä, mutta tarpeellisia ja perusteltuja. Toivomme, että Saimaan kalastajilla riittää ymmärrystä rajoitusten tarpeellisuudelle sekä vetoamme heihin, ettei istutettuja järvilohia kohdennetusti pyydettäisi ja mahdolliset luvallisetkin kalat vapautettaisiin. Helmikuun lopussa maaja metsätalousministeriö kertoi Suomen aikovan järjestää kalastuksen Pohjanlahdella tieteellisen periaatteen mukaisesti Ljungan-joen lohen suojelemiseksi ja suunniteltujen kalastusrajoitusten mukaisesti. Suomi esittää tieteellisen lohenkalastuksen aloittamista 27.5. Ne asetettiin voimaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen päätöksellä. Tätä kirjoittaessa lohenkalastuksen säännöt kuluvalle kaudelle ovat edelleen avoinna, sillä esitys etenee vielä EU-komission hyväksyttäväksi. Käypä asian kanssa nyt miten tahansa, peräänkuulutamme vapaa-ajankalastukselle oikeudenmukaisempaa asemaa sekä kansainvälisessä että kotimaan kalastuspolitiikassa. Helmikuun puolivälissä saatiin hyviä uutisia, kun Saimaalla kiellettiin pintaja välivesiverkot useilla kalatalousalueilla vaelluskalojen suojelemiseksi. Kuva: Janne Rautanen. Annetaan lohisopan kiehua ja keitetään me soppamme vaikkapa kevään ensimmäisistä siioista tai viime jäiden ahvenista! VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 5. Tällöin rasvaevällisiä lohia saisi ottaa saaliiksi kiintiön puitteissa vain Merenkurkusta pohjoiseen olevalla rannikkoalueella 1.5.– 31.8. Rajoitukset tulivat voimaan 1. Rajoitukset perustuvat kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmiin ja niistä annettuihin lausuntoihin. Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä. Rajoitukset koskevat myös järvilohen vaellusreittejä. Ottaen huomioon Tornionjoen sekä monien muiden lohijokien heikon tilan, mahdollinen kalastus tulisi kohdentaa nimenomaan lohen uisteluun, jossa saalismäärät ovat hyvin maltillisia. Lue lisää: vapaa-ajankalastaja.fi/lohenkalastus290224 ja …/lohenkalastus270224
l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. VAIN 45 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen viehe.. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaaajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. majoituksista. . Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi
Toisia motivoivat ympäristöja ilmastotekijät, toisia eettisyys. Elintarviketeollisuudella ja valintamyymälöillä on tietenkin ollut tärkeä rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa, eikä kotiinkuljetustenkaan merkitystä pidä väheksyä. 1980ja 90-lukujen taitteessa kouluruoka oli erityisruokavaliota noudattavalle paikoin aika ankeaa, ja vaikka kyläkoulun keittäjän minulle valmistamat erilliset ruoat olivat toisinaan jopa koulutovereiden kateuden aihe, koin omalla nimellä varustetun lautasen noutamisen eriyttävänä. Vuosien varrella ruokavalintojani ohjaavat tekijät ovat muuttuneet, kuten varmasti meillä kaikilla. Ristiallergioiden vuoksi omena, porkkana, kiivi ja persikka kutittivat kurkkua. Moni kalamies tai -nainen sanoisikin, että saalis ei ole tässä puuhassa itsetarkoitus. Se, jos mikä, on tärkeää tässä ajassa. Vanha taito, joka olisi syytä elvyttää yhä useamman harrastukseksi. Vesien vilja koukutti minut lopullisesti vasta ensimmäisellä itsenäisellä ulkomaanmatkallani, kun sain Portugalissa maistaa nuotiolla grillattuja sardiineja. Itse kotimaisista kestävistä kalakannoista pyydetty kala täyttää monta näistä ehdoista. Martat juhlivat tänä vuonna 125-vuotista taivaltaan Metsä-teemalla, johon liittyy olennaisena osana luonnossa liikkuminen. Martat siivoavat, säilövät, neulovat ja leipovat. Näin se onkin: martat ovat jo pitkälle toista sataa vuotta edistäneet ihmisten tietoja ja taitoja ja kotien hyvää arkea. Yläkouluiän kynnykselle saakka lautaseltani puuttuivat täysin muun muassa sitrushedelmät, mansikat, suklaa ja kala. Teininä allergioiden hellitettyä tutuiksi tulivat sentään seitistä tehty uunikala, kalakeitto sekä kalapuikot. KUTSU KAVERI KALAAN Pärskeitä TARU KARONEN kehittämispäällikkö Marttaliitto VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 7. Kalastaminen on omavaraisuutta parhaimmillaan. Kala-allergiani vuoksi meillä ei kotonakaan kalaa juuri valmistettu, joulupöydän sillejä lukuun ottamatta. Viime vuodet ovat kuitenkin kipeällä tavalla osoittaneet, että omavaraisuus ja varautumistaidot eivät ole vain historian havinaa. Kun mikrottamista vaille valmis ateria on mahdollista tilata marketista kynnykselle saakka, on helppo unohtaa, miten lyhyt aika on siitä, kun ruoka kasvatettiin, kerättiin, pyydettiin ja jatkojalostettiin itse. On pieni ihme, että ruokasuhteeni kehittyi tasapainoiseksi, saatikka, että ruoasta tuli minulle ammatti. O lin moniallerginen lapsi. Nyt onkin haasteen paikka: jos minä lupaan lähteä tänä vuonna kalaan, lupaatko sinä kutsua ainakin kerran mukaan vielä kalastukseen vihkiytymättömän kaverin. Martat kehottavat sienestämään ja marjastamaan sekä kylvämään kotipuutarhassa. Täydellinen moniosaaja ei ole kukaan, eikä tarvitsekaan olla, mutta omavaraisuustaidot lisäävät pärjäämisen ja turvallisuuden tunnetta. Suomalaiset syövät kalaa kohtuullisesti, keskimäärin noin neljänneskilon viikossa, mutta vain kolmannes siitä on kotimaista kalaa. Syön ja valmistan kalaa sujuvasti, käsittelenkin kohtalaisesti, mutta kalastamiskokemukseni rajoittuvat muutamaan haparoivaan virvelinheittoon ja katiskan kokemiseen. Maitotuotteita ja pähkinöitä sain syödä rajoitetusti. Kalaan lähtijä saa saaliin narraamisen ohessa vetreämmän kehon ja virkeämmän mielen. Itse pyydetyn kalan apajille ei kuitenkaan pääse, ellei satu olemaan hyvissä väleissä innokkaan vapaa-ajankalastajan kanssa tai, no, kalasta itse. Ruoan terveyttä tukevat ominaisuudet ovat tärkeitä kansanterveydellisistä syistä, mutta monelle myös henkilökohtaisesti. Ammattikalastajien määrä Suomessa on laskusuunnassa, ja kotimaisen kalan saatavuus on toisinaan heikonlaista. Pilkin tai ongen hinnalla kuka tahansa pääsee pyytämään pöytäänsä kestävää, terveellistä ja herkullista ruokaa. Tässä vaiheessa lienee aika tunnustaa, että en ole kalanainen. Ruoka on nautinnon lähde, ja se riittää monelle. Raha voi asettaa rajoja itsestä riippumattomista syistä. Monen mielikuvia marttojen toiminnasta hallitsee itse tekemisen meininki. Suomalaisten syömästä kotimaisesta luonnonkalasta valtaosa onkin itse pyydettyä
Silmiä hivelevän ympäristön lisäksi kevään rauturetkellä saa nauttia – tai kärsiä – sään nopeista vaihteluista jopa saman päivän aikana. Parhaiten tämän näkee katsomalla avantoon. Kalapaikkoja, varusteita, välineitä ja vieheitä Rautu on kaunis ja maukas lohikala ja se elää pääosin tunturijärvissä, jotka sijaitsevat mahtavan upeissa maisemissa. Siellä taitaa näkyäkin jotain. TEKSTI JA KUVAT KALERVO TOLPPANEN PILKINTÄ RAUTUA JA TAIMENTA pilkillä Finnmarkissa KUN käyttää lätkää morrin tai perhon kanssa, täytyy löytää sellainen uittamistyyli, ettei morri takerru pääsiimaan tai lätkään. ARTIKKELISSA keskitytään helposti saavutettaviin rautujärviin. 8 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SKOGANVARREN lomakylä on suomalaisten kalaihmisten suosiossa
Monilla voi olla käsitys, että saadakseen hyvät saaliit pitää ajaa moottorikelkalla kymmeniä kilometrejä tunturiin tai hiihtää pulkkaa vetäen viikoksi palelemaan teltassa. Matka oli järjestömme eli Suomen Vapaa-ajankalastajien järjestämä, joten minun ei tarvinnut tehdä muuta kuin maksaa matka. Ulkomaalaisilta oli pilkkiminen kielletty 15.3.–15.6. Siitä alkoivat vuosittaiset retket, jotka ovat jatkuneet tähän päivään saakka korona-aikaa lukuun ottamatta. Joku rautu eksyi pilkkiimme, jopa mukavan kokoinen. Mietimme, uskaltaako tuonne mennä ja varovaisesti kävelimme muutaman metrin rannasta jäälle, jonka pinta oli piikikkään näköinen. Annas olla, nippa nappa pora ylsi jään läpi. Suosittu pilkkijärvi on Gakkajavri, joka on säännöstelty voimalan takia. Poikkeusluvan saaneet lomakylät näkyvät listassa FEFOn sivuilla fefo. . Viimein kaikki osui kohdilleen ja kaverini Timon kanssa suuntasimme keväällä 2010 Skoganvarreen rautua pilkkimään. Keskityn tässä artikkelissa käsittelemään raudun pilkintää maantien varsilla olevilla järvillä, joille pääsee hiihtäen, kävellen ja lumikengillä. . Valitsin saamenkieliset nimet kartasta, koska ne löytyivät joka järvelle. KALASTUSVÄLINEIDEN tulee olla kuivia tai desinfioituja. Kalaa alkoi tulla matalan karin päältä ja lähtevän joen suun ympäriltä. Myös hyväkokoista ahventa löytyi. Säätietoja löytyy: yr.no. Luvat ja lisätiedot ELLUN-VIEHEIDEN pettämiä rautuja. Lisätietoa majoitusyrittäjästä: varangerbrykke.no/fi. Norjassa järvillä on jopa kolme nimeä, eli versiot niin norjaksi, suomeksi kuin saameksikin. NORJASSA järvillä on nimet kolmella eri kielellä. Päivällä kalastamme ja illalla majapaikassa saunan tai suihkun jälkeen yöt nukumme mukavasti vällyjen välissä. O lin kalastellut Lapissa nuoresta miehestä pitäen, mutta talvinen pilkkiminen oli erinäisistä syistä jäänyt tauolle joksikin aikaa. Luvat sisävesikalastukseen Finnmarkissa . Ensimmäisellä reissulla joku neuvoi meille Borsejavrin. LAKSELVAN ALUE Skoganvarren lomakylä on suomalaisten kalaihmisten suosiossa, koska sen omistajat ovat olleet suomalaisia. Luvat maksoivat vuonna 2023 105 NOK/vrk tai 870 NOK/vuosi aikuiselle ja 16–20-vuotiaat saavat kalastaa ilmaiseksi, mutta heidän tulee rekisteröityä. Välillä oli jään alla vettä alle puoli metriä. Luvat ostetaan sivulta natureit.no ja ne pitää aktivoida ja raportoida. no/fiske/innlandsfiske/ . Tästä löytyy tiekamerat: windy.com/fi/-Webkamerat/ Norja/Troms-og-Finnmar . Me teimme sen virheen, että alussa ongimme harjusta liian syvältä. Lomakylän vieressä on heti Ovrevann/ Bajitjavri, jossa on hyvä harjuskanta. Kävimme myös sen vierellä olevilla pikkulampiloilla saaden jokusen raudun. Todistusta ei enää tarvita. . Kalastusvälineiden tulee olla kuivia tai ne täytyy desinfioida. Autolla pääsi aika lähelle, ja kun kävelimme lumettomalla nummella, niin järvi näkyi tumman mustana. Se sijaitsee hyvällä paikalla Karigasniemen ja Lakselvan välisen tien varrella. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 9. Hyviä karttoja löytyy osoitteesta kart.finn.no ja norgeskart.no. Pieniä rautuja saimme kovan yrittämisen jälkeen. välisenä aikana ilman majoitusta, mutta sitä on lievennetty siten, että lupaa ostaessa ruksaa kohdan, että kävelee tai käyttää suksia. Mielestäni suuret saaliit eivät saisi kuitenkaan olla pääasia, vaan mukava reissu upeista maisemista ja herkullisista kalaruoista nauttien sekä kaverien kalajuttuja kuunnellen. Rautua on vähän ja harjuksen sekaan voi iskeä myös hauki. . Ei ihme, että kalakaverini Timo sanoi järven olevan vinossa
Vuonna 2019 meillä oli koko talo käytössä kahdeksan hengen voimin. SÖR-VARANGERIN ALUE Olen käynyt tällä alueella vuodesta 2015 alkaen eri henkilöiden kanssa. Siellä oli suomalaisia pilkkijöitä, joten oli helppo löytää iso karikko, jonka ympärillä oli parhaat paikat. Itse karkuutin kunnon kalan, kun en selvittänyt sotkeentunutta tapsia. UUSINTA SEURAAVANA VUONNA Siispä seuraavana vuonna varasimme majoituksen viikoksi ja mukanani oli Jussi. Sen oikea nimi on Goarahatjavri ja se sijaitsee Lakselvistä Altaan päin aivan tien vieressä. JUTUN kirjoittaja ja kaunis tunturirautu. Pilkimme samoilla järvillä kuin edellisvuonna, mutta saimme vinkin, että ns. Raudut olivat keskimäärin hyvänkokoisia, ja suurimmat olivat kilon pinnassa, mutta valitettavasti vain kokeneemmilla pilkkijöillä. GOARATJAVRELLA on hyvin rautua. Sikalajärvellä on hyvin rautua. Sitten iski iso ja vei pilkin tapseineen. Lisäksi jonkun verran rautuja, enimmäkseen pieniä. Ensin asuimme Neiden Fjällstuassa, ja sitten löysin Pykeijasta Elsa Halvorsenin yrityksen Johannan talon, jossa asuimme vuosina 2016 ja 2017. Seuraavana vuonna laajensimme reviiriä lähes sadan kilometrin päähän Suolojavrille. Olimme melko tyytyväisiä retkeemme: minä sain 650 gramman raudun ja Timo puolen kilon taimenen. SUOLOJAVRILTA SAIMME PARHAAT SAALIIT HYVÄNKOKOISTA RAUTUA. IDJAJAVRELTA löytyi komeita ahvenia, harjuksia ja siikaa. Se sijaitsee Kunesin lähellä E6:n varrella. Vuoden 2017 kesällä olin kaverini kanssa Olgan talon alakerrassa ja ihastuin paikkaan. Sitä ennen oli tullut vain pienehköä kalaa ja arvelin, että tapsi joka tapauksessa kestää. Sieltä saimme parhaat saaliit hyvänkokoista rautua. Niinpä 2018 asuimme talon yläkerrassa viiden miehen voimin. ” 10 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kävimme kalassa myös Karigasniemen ja Skoganvarren välillä olevalla Idjajavrella, josta saimme komeita ahvenia, harjuksia ja muutaman komean siian. Järjestön kalamatka kestää yleensä maanantaista perjantaihin, joten vain kolme kokonaista päivää jää kalastukseen. Järvelle oli matkaa majapaikasta autolla parkkipaikalle noin sata kilometriä ja siitä jalkaisin hankikannolla tai lumikengillä/ suksilla perille noin puolitoista
Koko Pykeija olisi oman tarinansa arvoinen ja se on saanut nimen Pikku-Suomi. Alpon kala oli suurin ja painoi vähän yli kaksi kiloa. Ensin saimme pääasiassa pientä rautua, mutta sitten alkoi tulla oikein kunnon kokoisia kaloja. Sellaisen olemme mekin tehneet ja herkutelleet jättiläisravuilla. Alastulo on sitten hieman helpompaa ja näköalat ovat tosi upeat kohti merta. Jos järvessä on saari, niin sen ympärys kannattaa tutkia. Kalat olemme saaneet enimmäkseen syvältä ja jopa kolmenkymmenen metrin tuntumassa on viehettä uitettu. Koko järveä emme ole tutkineet. Me kaikki saimme kokea yli kiloisen raudun saamisen elämyksen. Jos sitä ei ole ja hankikanto puuttuu, niin matkantekoon tarvitsee sukset tai lumikengät. parkkipaikalta alkaa vanhan tien pohja, joka seuraa järven rantaa. Olemme menneet järvelle parkkipaikalta ensin oikealla puolella olevan järven yli ja sitten kannaksen yli. Se on säännöstelty vesivoimalajärvi, joten sinne menee maastoautolla ajettava tie kesäaikaan. KONRADJAVRI on suosittu suomalaisten pilkkijöiden keskuudessa. Keskikokoiset ovat vähissä. MONET rautujärvet ovat syviä. Pohjoispään Hyvien kalapaikkojen löytäminen Kuten muutkin kalat, raudut tykkäävät olla niemien ympärillä ja lahtien poukamissa. Tämäkin järvi on syvä ja pääasiassa olemme saaneet kalat syvältä, tosin eri vesikerroksista, jopa läheltä jään alta. Järvi on lohijoen latvajärvi ja monenlaista huhua sen kalastuksesta oli liikkeellä. Kalapaikka VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 11. Seuraavassa esittelen järvet, joissa olemme kalastaneet. Usein niistä löytää matalan heijastumat, koska monet rautujärvet ovat syviä ja ne näkyvät ilmakuvissa yhtenäisenä tummana alueena. KONRADJAVRI Konradjavri-järvelle on parkkipaikalta lievää ylämäkeä noin yhden kilometrin matka. Konradjavrilta on lyhyt matka usealle muulle järvelle, joihin olemme tehneet lyhyitä visiittejä ja saaneet joitakin kaloja. Järvessä on hyväkokoista rautua ja taimenta. Kalastaa aloimme E6-tien varrella olevissa järvissä, joita olemme kolunneet viimeiseen reissuun saakka. Sille on melko helppo päästä, koska se on koko ajan E6-tien vieressä lännen puolella. Hyviä paikkoja ovat matalikot rannoilla ja parhaita, jos niitä löytää keskeltä järveä. Oudolla järvellä kannattaa tutustua paikallisiin karttoihin ja niissä ilmakuviin. Rautu on kaunista ja kooltaan pikkukalasta aina noin puolikiloisiin asti. Myös kallioranta, jossa on heti syvää, on syytä tutkia. FALLEJAVRI Fallejavri on lähes viisi kilometriä pitkä ja vain satoja metriä leveä. Matka on helppo, sillä usein on moottorikelkan jälki seurattavana. Kapeat salmet ovat hyviä paikkoja. Siellä on muitakin majoitusyrittäjiä, jotka järjestävät kalamatkoja merelle. Olen käynyt siellä pari kertaa myös kesällä. Järvellä saa pilkkiä toukokuun viidenteen päivään asti, mutta kahdensadan metrin osuudella joen niska-alueella on pilkkiminen kielletty. Näitä vonkaleita tuli vain yhtenä vuonna, sillä kala on tässä paikassa pääasiassa pientä ja laihaa sekä väritöntä. Jonkun matkaa tie on louhittu kallion kylkeen ja talviaikana se on monesti lumen tukkima. Kirkkaalla jäällä ja ilmalla rautu ei nouse välivedessä niin lähelle jäätä kuin paksun lumen aikaan. LODDEJAVRI Loddejavri sijaitsee lähes kahdensadan metrin korkeudella meren pinnasta. Järvi on kuitenkin palkinnut rankan nousun hyvänkokoisilla rauduilla ja taimenilla. Sitten tuli korona ja jäi pari vuotta väliin. Vuonna 2022 ja 2023 asuimme omakotitalossa nimeltään Dagrunhuset, jossa oli kaikki mukavuudet omaa saunaa lukuun ottamatta. Aina emme ole sinne päässeet ja osa matkasta on vaarallista, sillä heti tien vieressä on jyrkkä putous rotkoon. Siitäkin löytyy parikymmentä metriä syvyyttä. Se on suosittu suomalaisten pilkkijöiden keskuudessa. Jäätä on ollut puolesta metristä metriin eri keväinä. Matkaa tulee lähes kolme kilometriä ja nousu kestää ainakin ikäihmiselle yli tunnin. Yrittäjänä toimi Elsa Halvorsen, jota Pykeijan Elsaksi kutsutaan. GANDDAJAVRI Ganddajavri sijaitsee ihan E6-valtatien länsipuolella lähellä Pykeijan risteystä. Kun lumi on vähissä tai on hankikanto, perille pääsee helposti kävelemällä. Rautu ja taimen ovat pilkkijän saaliina ja niiden koko vaihtelee pienestä puolikiloisiin. Nämä olivat kaikilla mukavuuksilla varustettuja omakotitaloja. Parkkipaikalta on parisataa metriä loivaa alamäkeä järvelle. Yksi varma merkki on etsiä vanhoja reikiä, joita edelliset pilkkijät ovat jättäneet. Keväällä lumen vähetessä jäältä kala löytyy pelkästään lumilaikkujen alta. Jää voi olla lumeton tai sitten on lunta ja vettä saappaanvarren mitta. Yleensä sinne on mennyt moottorikelkan jälki ja perille on päässyt jopa kävellen. Itse sain kaksi noin puolentoista kilon kalaa. Ehdottomia paikkoja ovat jokien ja purojen lähtöja tulosuut, joissa liikkuu kaikenlaisia pieneliöitä. Kapeikon kohdalta on helpoin laskeutua järvelle. Reissun aikana olemme kylpeneet Jäämeren saunassa, joka on kuuluisa ulkomaita myöten. Elsa oli jäänyt eläkkeelle ja hänen poikansa Pål jatkaa toimintaa. Otin selvää Norjan viranomaisilta asiasta, sillä kyseisellä järvellä olemme kalastaneet eniten. PILKKIMÄLLÄ porukassa saa raudut pysymään kalapaikalla
Täytyy löytää oikea syvyys, missä kalat nappaavat, jottei parvi hajaannu. Rinkkaan taas mahtuu jopa turhaakin ja sen sisällä minulla on pieni istuttava pilkkipönttö, jonka otan ulos kalastuspaikalla. Tämä on myös hyvä tapa kalastaa, sillä niin näkee kalan käyttäytymisen vieheen ympärillä. PARHAAT lätkät ja vieheet, joita olen rautupilkinnässä käyttänyt. Samana päivänä voi sataa lunta, räntää tai vettä. Ylhäällä toisena vasemmalta on Valio-pilkki. . Tällöin on hyvä, jos jollain on kaiku mukana. Kun käyttää lätkää morrin tai perhon kanssa, niin täytyy löytää sellainen uittamistyyli, ettei morri takerru pääsiimaan tai lätkään. Rinkkaan mahtuu varavaatteet ja matkalla kalapaikalle voi olla vähemmän vaatetta päällä, ettei tule hiki. Jos löytää kalaparven, pitää sitä yrittää pitää paikallaan pyytämällä pilkkikavereita lähelle. Välimuotona käytän tyyliä, että poraan tietylle alueelle runsaasti reikiä ja kierrän niitä muutamaan otteeseen. Olenpa nähnyt pilkkijän T-paidassa, kun aurinko porottaa. Parhaiten tämän näkee katsomalla avantoon. TOISINAAN aurinko lämmittää pilkkijää niin, että takki on riisuttava. Itse suosin viimeksi mainittua, koska samalla tulee tehtyä päivän liikuntasuoritus. Jää voi olla tosi liukas, joten liukuesteet ovat vakiovaruste. SUORA liukupilkki painuu nopeasti pohjaan. Siispä aurinkovoide on ehdoton samoin kuin aurinkolasit. Kerran onkiessamme eräällä matalikolla kalat hävisivät päivän kirkastuessa. Tällöin on hyvä olla mukana kevyt makuualusta. Pilkkiminen 12 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Keskellä vaalean lätkän vasemmalla puolella on Ellun lätkä ja oikealla puolella MegaEllu ja RautuEllu. Pilkkijät luullakseni taitavat tämän ja en laajemmin ryhdy sitä käsittelemään. Ryhdyin etsimään ja löysin matalikon reunasta lähes kahdestakymmenestä metristä rautuja. Tilastojeni mukaan useimmiten kalan etsijät saavat paremmat saaliit. Joskus on tärkeää valita oikea väline. Lisäksi pilkin Kuusamon Uistimen ja Tiuran sekä eri ruotsalaisilla vieheillä, kuten ABU:lla. Tuuleekin lisäksi lujaa. Ehdin saada useita rautuja sillä verrattuna tavallisilla lätkillä onkijoihin. Hieman varusteista ja pilkkivälineistä Kerrospukeutuminen on kaiken a ja o. Välillä voi tiputella toukkia avantoon pitämään kalat paikalla. Oikeassa reunassa on Norolan Arctic Light -rautulätkiä ja Disco Danser, joita aion testata ensi kevään reissulla. Pilkkireppu antaa vapaamman liikkuvuuden, mutta siihen ei mahdu varusteita yhtä hyvin. Pilkkimistyyli On kahta täysin erilaista pilkkimistyyliä: toinen istuu pitkään samalla avannolla ja odottaa kalaa ja toinen etsii aktiivisesti kalaa. . VÄLILLÄ voi tiputella toukkia avantoon. Käytin melko suoraa liukupilkkiä, joka painui nopeasti pohjaan. On varauduttava sateen kestävään pukuun tai sitten erillisiin sadevaatteisiin. Lisäksi oppii paremmin tuntemaan vesistöä. PILKKIREPPU TAI RINKKA Olen käyttänyt pilkkireppua ja rinkkaa varusteiden kuljetukseen
. Käytän myös kevyttä ja lyhyttä vapaa, johon laitan pienen avokelan. Akkuporakonekaira helpottaa paksun jään puhkaisemista ja sellaiseen olemme viime . Jos kala on välivedessä, niin silloin haarukkavapa on erinomainen. KUITUSIIMA saattaa katketa terävän avannon reunaan. Vavan pitää olla kuitenkin niin pitkä, ettei kala vedä sitä reiästä alas tai sitten on tehtävä estoviritys. Näin on minulle käynyt, mutta olen saanut sen toisella vieheellä takaisin. Tällöin voi käyttää ns. Monesti rautu on välivedessä, joten kaiulla sen helposti havaitsee. Sen avulla osaa laskea vieheen oikeaan syvyyteen. VAVAT Tavallinen isokelainen vapa soveltuu rautupilkintään. isfiskekelaa, jota nykyisin kovasti markkinoidaan pilkintään. Yleensä kalat ovat mahtuneet neljän tuuman reiästä paria tapausta lukuun ottamatta. Mukaan on päässyt Kusti Mikkosen ja Markku Aution tuotteita sekä monia muita vuosien varrella hankittuja houkutuksia. Kokemusta on. KAIKULUOTAIN Kaikuluotaimesta on paljon apua, jos viitsii sitä kanniskella tai vetää pulkassa. RAUDUN pilkkijä joutuu varautumaan tunturissa vaihteleviin säihin. SIIMAT Itse käytän nailonsiimaa paksuudeltaan 0,20-0,30 milliä. Se on kätevä, jos ongitaan syvältä ja sieltä eri syvyyksistä. . Pakkasella se ei sovellu jäätymisen vuoksi. Sen lujuus on suuri, mutta se voi katketa terävään avannon reunaan. TAVALLINEN isokelainen vapa soveltuu rautupilkintään. ERILAISIA morreja ja liitsejä, joita käytän pelkästään siimassa tai sitten lätkän alla. KAIRA Kairan on hyvä olla pitkä tai mukana pitää olla jatkopala, sillä jäätä saattaa olla metri tai ylikin. Ongimme usein syvältä, jopa yli kahdestakymmenestä metristä. Tällöin on myös jännittävää testata, mihin se ottaa. RAUTUPILKINNÄSSÄ käyttämiäni värikoukkuja, morreja ja perhoja. Väliin tuulee ja sataa lunta. Meillä on ollut 4-, 5ja 6-tuumaisia mukana. Myös haarukkavapa soveltuu puuhaan ja siitä saa helposti tehtyä ootto-ongen. Virvelikelassa minulla voi olla myös 0,10-0,12 millin kuitusiima. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 13
Liukulumikengät ovat viimeisintä huutoa ja muutamalla kaverillani sellaiset ovat hankittuna. Hän on haastatellut eri asiantuntijoita ja kalastaa itse rautua, sillä hän asuu Lakselvissa Norjassa. Pulkan tulee olla korkealaitainen ja niin leveä, ettei se helposti kaadu. Kirjan nimi on Rautuaika – pohjoisen pioneerikalan kertomaton tarina. RAASTETTU Edam-juusto on hyvä houkutin raudulle. Kirjallisuutta raudun kalastuksesta Raudusta ja raudun kalastuksesta ei ole suomen kielellä kirjoitettu kirjaa. SUKSET JA LUMIKENGÄT Joskus minulla ollut mukana sekä sukset että lumikengät, mutta suksien käyttö on jäänyt vähäiseksi. Tulin siihen tulokseen, että rautua saa pilkillä matalasta, syvästä ja välivedestä. Se vaatii varovaisuutta ja ehdottomasti tukivarren. YLEENSÄ rautukin mahtuu neljän tuuman avantoreiästä. Ruotsin kielellä on ainakin yksi kirja hyllyssäni. Myös netistä löytyy hyviä vinkkejä norjan ja ruotsin kielellä, kuten esimerkiksi Asgeir Alvestadin julkaisu Isfiske etter røye, tips og triks asgeiralvestad.no/ isfiske-etter-roye-tips-og-triks/. Vieheen värikin voi olla melkein mikä tahansa. Olen kuitenkin molempia käyttänyt ja lumikengät pidän aina mukanani. TAPSIKUKKARONI sisällys. Nyt kirjailija Monni Himari on tarttunut aiheeseen ja hänen tarkoituksensa on kertoa pohjoisen pioneerikalan tarina, ottaa kantaa lajin suojeluun sekä tuoda esiin ilmastonmuutoksen haasteet pohjoisilla vesillä. Kirjallisuus 14 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Syöntiä on aikaisin aamulla, aamupäivällä, iltapäivällä ja hieman illallakin. vuosina päätyneet. Siispä kerää välineet kasaan ja mene ensi talvena itse kokeilemaan. Olen päätynyt 6A-akkuun, joka riittää minun päivittäisten reikieni poraamisiin. Teos on kertova tietokirja, eli tarinallistettu tietokirja kuvitettuna. Lueskelin sitä ja useita lehtiartikkeleita ruotsin ja suomen kielellä. Sen nimi on Olle W Nilsson: Röding, julkaistu 1988. PULKKA Itse pyrin kantamaan tavarani repussa tai rinkassa, mutta joillakin on ollut mukana pulkka, joka on varustettu kaikilla varusteilla
Monesti pitkään tapsiin ottaa paremmin. Näitä mahdollisesti kokeilen päivän mittaan, ellei valmiiksi solmimani systeemit toimi tai muuten haluan kokeilla niitä. MORRIT, KOUKUT JA PERHOT Näitä löytyy vaikka minkälaisia. VIEHEASKI Repussa minulla on mukana pieni vieheaski, johon otan mukaan muutaman ylimääräisen lätkän, morrin ja perhon. SYÖTEISTÄ YMS. Jotkut käyttävät Kuusamon professoria tai uskovat isoon Valio-pilkkiin kuten tunnettu kalamies Ierikka Kokkarinen. rautulätkiä, mutta myös muita vieheitä olen kokeillut. Raastettu Edam-juusto on hyvä houkutin, edellyttäen, että käyt samalla järvellä uudelleen. Kärpäsen toukka on perussyötti. Itse vaihdan sen ohuempaan 0,16-0,25 millin tapsiin. Viime keväänä sain esimerkiksi värikoukulla varustetulla pystypilkillä kaloja. Hyväksi olemme havainneet Markku Aution morrit, joista etenkin punainen ja oranssi väri tuntuvat houkuttelevan rautuja. Käytän myös liukupilkkejä, jolloin tapsin pituutta voi siirtää haluamaansa pituuteen. Punainen ja oranssi ovat hyviä, muitakin kannattaa kokeilla. Tapsin paksuuden valitsen sen mukaan, millaista kalaa vesistössä on tai oletan olevan. pikkutavaraa. Toisaalta kokeilu on yksi kalastuksen viehätyksistä, ja morreissa vain mielikuvitus on rajana. Viereisen sivun kuvassa näkyy eripituisia tapseja erilaisin ja erivärisin viehein. TAPSIT Sidon valmiiksi tapseja, joita on tarvittaessa helppo vaihtaa. Taimenelle myös mato on hyvä syötti ja kelpaa se raudullekin. Olen käyttänyt myös perhoja ja liitsejä. Tapsin päässä minulla on lenkki ja lätkässä vastaavasti pikalukko, johon lenkki on nopea kiinnittää. Kestää nimittäin jonkun aikaa, kun kalat kerääntyvät paikalle. Myös katkaravun palat kelpaavat. Illalla vaihdan päivän kokemuksien mukaan vapojen ja päiväaskin vieheet. Väliin tuntuu, että vähemmillä vieheillä ehtii saamaan enemmän saalista. World´s finest fishing lines World´s finest fishing lines SIMPLY THE BEST 7 kokoa: 10,15,18, 20,30, 40, ja 60g Stroft pitää minkä lupaa! x8 BRAID Myyntiedustaja Suomi Albin Martinsson albin@wiggler.se Puh +46 760 288804 Digivaakat Iron Wiggler Vieherasialaukku Kalastusreppu 3 kokoa: 15, 28 ja 40g PILKIT Pääasiallisesti käytän ns. Suuren raudun vuonna tiputimme juuston paloja avantoon ja niitä löytyi kalojen mahoista.. Lisäksi askissa on leikareita, pikalukkoja yms. Kaupasta ostetuissa lätkissä on yleensä noin 10 senttiä pitkä ja paksu tapsi. Myös tasareita ja pystypilkkejä kannattaa kokeilla. Aloitan varmuuden vuoksi tukevammalla tapsilla. Laatikon, joka sisältää kaikki reissussa mukanani olevat vieheet, jätän kämpille ja vain muutaman vieheen otan mukaani jäälle päiväaskissani. Pituus 20-40 senttiä
TEKSTI JA KUVAT ANSSI VAINIKKA TAIMEN TAIMENEN kalastuksen SÄÄNNÖT JA PERUSTEET Taimen on lajina hyvin monimuotoinen, mutta samalla Suomessa uhanalainen. Nykyinen kalastusasetus ei ole kovinkaan onnistunut, vaikka säädöksissä on alueellisia eroja hämmentymismahdollisuuteen asti. 16 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Taimenen kestävä kalastus olisi kuitenkin mahdollista, jos lajin ominaisuudet otettaisiin huomioon niin vesienhoidossa kuin kalastuksen järjestämisessäkin
Kalastusasetuksen mukaan villin taimenen alamitta leveyspiirin 67°00´N pohjoispuolisissa sisävesissä on 50 senttiä sekä leveyspiirien 64°00´N ja 67°00´N välissä olevissa sisävesissä 60 senttiä. ELY-keskus voi myöntää kalastuslain 47 § mukaisen poikkeusluvan rauhoitetun kalan kalastamiseen, mutta lupa on olemassa vain tietyillä taimenkoskilla ja monin paikoin koskikalastusta harjoitetaan niin harjuksen rauhoitusaikana keväällä kuin taimenen rauhoitusaikana syksyllä osakaskuntien luvilla ilman ELY-keskuksen lupaa. TAIMEN menestyy istutettuna myös vedenlaadultaan ja ravintotilanteeltaan hyvissä umpilammissa. Perusrauhoituksesta on muutamia poikkeuksia koskien istutettuja taimenia sekä niin sanotuissa umpivesissä eläviä taimenia. Sääntely olisi yksiselitteisempää, jos kalastaminen ja saaliiksi ottaminen olisi eritelty. SAALIIKSI OTTAMINEN Rauhoitettua kalaa ei saa kalastuslain 55 § mukaan kalastaa, mutta pykälän soveltamisessa esiintyy maantieteellistä vaihtelua. . PATOJEN JA KALATEIDEN LÄHEISYYDESSÄ EI SAA KALASTAA Kalastuslain 71 § kieltää yksiselitteisesti kalatiessä ja kahdensadan metrin matkalla sen alaja yläpuolella kalastamisen samoin kuin voimalaitosten yläkanavissa sekä sadan metrin matkalla patojen alapuolella kalasta. TAIMENIA voisi saada myös rannalta perhokalastamalla, jos niitä olisi. Istutetun, eväleikatun taimenen asetuksen mukainen alamitta on kaikissa vesissä 50 senttiä. . Sellaisessa purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, taimeneen sovelletaan pelkkää 45 sentin ylämittaa riippumatta leveyspiiristä. Ahvenanmaalla taimenen alamitta on 50 senttiä ja kalastus vaatii aina paikallisen luvan. TAIMEN vaatii hyvää vedenlaatua, jollaista löytyy pohjoisimmasta Lapista. On huomattava, että osakaskunnalla ei ole mahdollisuutta sallia kalastuslain tai -asetuksen kieltämää kalastusta. L ähtökohtaisesti taimen on Suomessa rauhoitettu kaikissa sisävesissä leveyspiirin 64°00´N eteläpuolella sekä meressä. RAUHOITETUN KALAN KALASTAMINEN VS. Yleisen kalastuksenvalvonnassa sovelletun tulkinnan mukaan taimenkoskilla voidaan kalastaa ympäri vuoden, jos kalastuksessa tavoitellaan muita lajeja, mutta asiaa ei ole koeteltu oikeusistuimissa. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 17. Laittoman kalan löytyminen repusta on yksiselitteinen peruste sakoille, mutta miten valvontatilanteessa toimitaan, jos kalastaja heittää taimenvaappua lokakuussa koskella, mutta kertoo kalastavansa haukia. KOSKIVESIEN yläja alapuoliset vedet pitäisi saada pyydyskalastuskieltoon
Sisävesistä tapetulle rauhoitetulle taimenelle voi leveyspiirin 67°00´N eteläpuolella tulla hintaa 2 440 euroa ja tätä pohjoisempanakin 410 euroa. misen. Taimenen kalastussäännöt muissa Pohjoismaissa Ruotsissa meritaimenen alamitta on lähtökohtaisesti 50 senttiä, mutta sitä on laskettu 45 senttiin Skagerrakissa ja Kattegatissa ja edelleen 40 senttiin Svinesundissa ja Idefjordenissa. Norjan ajankohtaisista ja paikallisista säännöistä on kattavaa tietoa enimmäkseen norjan kielellä osoitteessa lovdata.no. Rauhoitetun rasvaeväleikatun taimenen ottamisesta merialueella tai mereen laskevalla joella koituu hintaa 390 euroa, sisävesissä leveyspiirin 67°00´N eteläpuolella 260 euroa ja tätä pohjoisempana . TAIMENMUODOT JA NIIDEN KALASTUS Taimenmuodot jaetaan perinteisesti kolmeen: meri-, järvija purotaimeneen. Perinnöllisyys tarkoittaa käytännössä sitä, että valikoiva kalastus voi nopeasti jalostaa taimenkannan kalojen kasvua ja vaelluskäyttäytymistä. Ruotsin kalastussäännöt löytyvät esimerkiksi osoitteesta svenskafiskeregler.se. Pohjoismaat . Kaikki Islannin vedet ovat yksityisomisteisia. Lisäksi Ruotsissa on paljon erilaisia rauhoitusalueita sekä rauhoitusaikoja. 80 euroa. Sisävesissä noudatetaan lupakohtaisia rajoituksia. Esimerkiksi suomalaisten suosimassa Gotlannissa on luvallista ottaa vain yksi villi (rasvaevällinen) taimen päivässä ja lisäksi taimenen suojaksi on luotu 25 erillistä rauhoitusaluetta, joilla kalastus on kielletty syyskuun alusta tammikuun loppuun. Ilmaista ei ole myöskään istutuskalojen tuottaminen, eikä niiden sääntöjen vastainen kalastaminen. Hetki ennen vapautusta. Hintaa kertyy jokaisesta saaliiksi otetusta rauhoitetusta kalasta. Sisävesitaimenen osalta säännöt vaihtelevat alueittain ja alamittasäännökset on esitetty kuntakohtaisten lupien ehdoissa. Norjassa meritaimenen (sjøaure) ja muiden anadromisten lohikalojen (lohi ja merirautu) alamitta on lähtökohtaisesti 35 senttiä, mutta sitä on laskettu Norlandin, Finnmarkin ja Tromssan lääneissä 30 senttiin ja nostettu Ringdalsfjordenissa ja Idefjordenissa 40 senttiin. Jako on käytännön kalastuksen säätelyn kannalta jossain määrin järkevä, mutta biologisesti kaikkien taimenmuotojen kohdalla on kyse jatkumosta, jolla on vahva perinnöllinen pohja. LUONTAISTEN nousuesteiden yläpuolella elää varmasti paikallisia purotaimenia. Nyt lakkautettavaksi päätetyllä Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa on tehty useita taimensukupolvia kattaneita kokeellisia risteytyksiä järvija purotaimenkantojen välillä ja niiden perusteella on ilmeistä, että sekä vaellustaipumus että kasvunopeus periytyvät voimakkaasti. GOTLANTI on meritaimenen kalastajan paratiisi. Kutuasuinen tumma taimen on Tanskassa aina rauhoitettu. Kalastuksen kannalta halutuimpia olisivat nopeakasvuiset vaeltavat kalat, mutta kalastussääntöjen vuoksi eniten poikasia saavat hidaskasvuiset paikal18 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lisäksi jokien suualueilla on eripituisia rauhoitusaikoja, jotka on syytä tarkistaa etukäteen osoitteesta fiskeristyrelsen.dk tai kännykkäsovelluksesta nimeltä LystfiskerDanmark. Sisäjärvikalastuksen suhteen hyvä lupa on veidikortid.is. RAUHOITETUN TAIMENEN OTTAMINEN KÄY KALLIIKSI Jos rauhoitetun taimenen ottaa merialueelta tai mereen laskevasta joesta, voidaan tästä tuomita 3 260 euron menettämisseuraamusmaksu. Turisteille on myös oma sivusto: fiskeridir.no/ Turistfiske. ELY-keskus voi tarvittaessa myöntää kalastuslain 72 § mukaisen luvan kiellosta poikkeamiseen, mutta esimerkiksi voimayhtiö ei yksin voi järjestää kalojen ylisiirtoa tai emokalapyyntiä ilman lain vaatimaa poikkeuslupaa. Sisävesissä ja joissa taimenen alamitta Tanskassa on niin ikään 40 senttiä. Tanskassa meritaimenen alamitta on lähtökohtaisesti 40 senttiä, mutta sitä on nostettu 45 senttiin Odensefjordissa. Umpivesistä pyydetyn taimenen menettämisseuraamusmaksu on 230 euroa. Islannissa taimenta kalastetaan pitkälti jokikohtaisilla luvilla, eikä meritaimenelle löydy yleistä alamittaa. Esimerkiksi Arjeplogissa vuonna 2024 taimenella sovelletaan 35 sentin alamittaa ja viiden lohikalan päiväkiintiötä
Esimerkiksi Gotlannissa meritaimenta kalastetaan vain meressä. Isohkoissa puroissa ja metsäjoissa tavataan kuitenkin edelleen myös elinvoimaisia – tehollinen populaatiokoko on geneettisissä selvityksissä yli viisi. Suomessa vaeltavien muotojen turvana on ollut vain syksyinen kuturauhoitus, kun taas jokeen nousu jo kesällä on perinteisesti koitunut turmioksi. Mitä enemmän eri taimenkantojen geneettistä koostumusta on selvitetty, sitä selvemmäksi on käynyt, että jokainen purotaimenkanta on omansa. Tämä ”tammukoituminen” on jo nähtävissä monilla reittikoskilla, vaikka riittävää seuranta-aineistoa ei olekaan asian tieteelliseen osoittamiseen. TAIMENEN poikasesta ei voi sanoa aikooko kala myöhemmin vaeltaa. Kaikki ETUKOHDE SAARISTOSSA! WWW.MERIKOIVULA.FI KALASTUKSEEN! 8 saunallista huvilaa kahdeksalle hengelle 7 pientä kesämökkiä Satama ja vuokraveneet Grillit ja savustusuunit Rantasaunat ja tenniskentät Kokousja juhlatilat ë HAE VAK ETUKOODISI! liset kalat. Koska paikallisuus saa kannat eristymään toisistaan, erilaistuvat purotaimenkannat toisistaan niin perinnöllisen ajautumisen kuin paikallisiin oloihin sopeutumisen myötä. Yleisesti ottaen on todettu, että taimenkannat kestävät rajallisen kalastuksen joko syönnösalueella tai joessa, mutta eivät molempia. . Esimerkiksi Kuusamon, Oulujärven ja Pielisen alueilla purotaimenkannat ovat selkeästi erilaistuneita niin toisistaan kuin vaeltavista kannoista, mikä tarkoittaa suoraan myös sitä, että vaeltavat taimenet eivät lisäänny puroissa tai ainakaan paikallisten taimenten kanssa ristiin. Tämä tarkoittaa, että järvitaimen on Suomessa paljon uhanalaisempi kuin yleisen taimenen uhanalaisuusluokituksen mukaisesti voisi olettaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 19. Geneettisten selvitysten mukaan myös vesistön ja joen vaeltava taimenkanta on perinnöllisesti omanlaisensa. KUUSAMON Oulankajoen vaeltava, Suomessa täysin rauhoitettu taimenkanta uhkaa kuolla sukupuuttoon. TAIMENKANTOJEN ALKUPERÄ JA ERILAISTUMINEN On jossain määrin vielä epäselvää, kuinka kauan sitten taimenmuodot ovat erilaistuneet, mutta nykyisen käsityksen mukaan järvitaimenkannat ovat sisävesiin jumiin jääneitä meritaimenkantoja ja purotaimenkannat edelleen paikallisiksi muuttuneita järvitai meritaimenkantoja. MIKSI ELINVOIMAISIA PAIKALLISIA TAIMENKANTOJA EI VOISI HYÖDYNTÄÄ. Kuusamon suurten jokien kannat nauttivat Neuvostoliiton aikaan käytännössä syönnösaluerauhoitusta, kun taas Inarijärven kantojen suojana on ollut suhteellisen kestävä kalastus kutujoissa. Vaikka taimen on hyvin tarkasti kutupaikkauskollinen, esiintyy vierekkäisten jokien vaellustaimenkantojen välillä luontaisesti vähäistä geenivirtaa, joka auttaa ylläpitämään koko kantakokonaisuuden monimuotoisuutta ja elinkykyä. Iso osa purotaimenkannoista on hyvin pieniä ja vaarassa hävitä tyystin. Tutkimusten mukaan sekä puroja että järvitaimenet pärjäävät Itämeressä, eivätkä erot ole kasvaneet suolansiedon suhteen liian suuriksi
sataa – purotaimenkantoja, joita voitaisiin myös kalastaa järkiperäisesti. . 20 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Virtavesissä kalastusoikeuden haltijan lupaan voidaan toki sisällyttää kiintiö sekä alatai välimitta, kunhan yli 45 sentin kaloja ei kalasteta, mutta seisovissa vesissä pyyntilupaongelmaan luvan myöntäjä tai edes ELY-keskus ei voi puuttua. . SAVINAJOELLA olisi vaeltavallakin taimenella paljon poikasympäristöä. Järkiperäisesti ajatellen samanlaisissa olosuhteissa Lapissa noudatettaisiin samanlaista sääntelyä riippumatta, ollaanko Ruotsissa, Norjassa vai Suomessa. . Juttu edustaa vain kirjoittajansa kantaa taimenen kalastuksen säätelyyn. VESISTÖKOHTAISEN SÄÄTELYN HAASTEET Siinä missä villin vaeltavan taimenen täysrauhoitus on nykytilanteessa välttämättömyys, pitäisi elinvoimaisia paikallisia taimenkantoja voida hyödyntää järkiperäisesti ilman kalastuslaista ja kalastusasetuksesta tulevaa tarpeetonta jäykkyyttä. Nykyisen kalastusasetuksen voimassa ollessa edes ELY-keskus ei voi asettaa purotaimenkannoille järkiperäistä mittakäytäntöä, ja luvanmyöntäjän mahdollisuudet rajautuvat nousuesteiden yläpuolella olevien virtavesien koskialueisiin, joilla yleiskalastusoikeudet eivät ole voimassa. Siinä missä Ruotsin Lapissa noudatetaan monin paikoin 35 sentin taimenen alamittaa, pätee Suomen Lapissa pääosin 50 sentin alamitta. YLÄ-OULANKAJOEN taimenkannalla menee huonosti: lisääntymispaikkoja olisi vaeltavallekin taimenelle. Nykyinen 45 sentin ylämitta mahdollistaa eristyneiden kantojen totaalisen hävittämisen, ja olisi huomattavasti järkevämpää soveltaa esimerkiksi 30 sentin alamittaa ja 1-3 kalan päiväkiintiötä kuin biologisesti älytöntä ylämittaa. Koska paikallisia taimenia esiintyy myös vaeltavien kantojen kutukoskissa sekä vapaasti järviin ja mereen laskevissa joissa, olisi järkevää, että myös avoimissa virtavesissä voitaisiin joissain tapauksissa soveltaa esimerkiksi rajoitettua 35-45 sentin välimittaa. . KUUSAMON suurten jokien sivujoissa elää geneettisten selvitysten perusteella pääosin paikallisia taimenia. JOISSAKIN metsäjoissa elää vielä elinvoimaisia purotaimenkantoja. Ilman järkiperäistä kalastusmahdollisuutta on uhkana, että myös kiinnostus taimenkantojen elvyttämiseen pelkkänä muuta kalastusta vaikeuttavana luonnonsuojelutekona jää liian heikoksi. Ravintorajoitteisissa ympäristöissä hyvin harva taimen kasvaa 50 sentin mittaan tai edes 45 sentin mittaan niin, että ylämitta toisi turvaa. Tällainen välimitta voisi myös ehkäistä tammukoitumiskehitystä, koska isot kutijat saisivat etua pieniin kutijoihin nähden. Tulevaisuudessa erilaiset kannat on tunnistettava entistä paremmin ja niiden biologisten ominaisuuksien mukaan säädetyt kalastussäännöt on saatava kattavasti kalastusrajoitus.fi-palvelun karttapohjille
SVK: RAJOITUKSET TARPEELLISIA JA PERUSTELTUJA ”Kalatalousviranomaisen Saimaalle tekemät kalastusrajoituspäätökset ovat merkittäviä, mutta tarpeellisia ja perusteltuja. Lisäksi istutetun taimenen pyyntimitan nosto 60 senttiin jäi Heinävedenreittiä lukuun ottamatta vielä toteuttamatta, vaikka se on tunnistettu verkkokalastuksen säätelyn ohella erittäin keskeiseksi järvilohen sivusaaliskuolleisuutta vähentäväksi toimenpiteeksi. Rajoitus tuli voimaan 1.3.2024 ja koskee Heinävedenreitin, Haukiveden, Puumalan ja Mikkeli-Luonterin kalatalousalueen vesiä. Vaelluskapeikkojen ja lisääntymisalueiden rajoituksista sekä saimaannieriän suojelemiseksi asetettavista rajoituksista tiedotetaan myöhemmin keväällä. Yöveden ja Suur-Saimaan välisessä Hampunsalmessa kielletään verkkokalastus ympärivuotisesti vaelluskalojen suojelemiseksi. Pihlajaveden kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelman mukaisia rajoituksia asetetaan voimaan myöhemmin, koska suunnitelma on vasta hyväksymisvaiheessa. Nähtäväksi jää, miten vastaavat toimenpiteet saadaan voimaan lopuillekin keskeisille järvilohen vaellusreitin alueille, kuten Joensuun alapuolisille alueille sekä eteläiselle Saimaalle. Ne asetettiin voimaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen päätöksellä. Rajoitukset perustuvat kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmiin ja niistä annettuihin lausuntoihin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 21. Rajoitukset koskevat myös järvilohen vaellusreittejä. Lisäksi hän vetoaa kalastajiin, että kohdennettua istutettujen järvilohen pyyntiä ei harjoitettaisi ja että mahdolliset luvallisetkin kalat vapautettaisiin. ”Päätösten taustalla on Saimaan kalatalousalueiden kalastuksensäätelysuunnitelmat, joita SVK on pitänyt uhanalaisten vaelluskalojen osalta monin paikoin riittämättöminä (SVK:n lausunto: vapaa-ajankalastaja.fi/puumalaym300423/.) Viranomaisen oli pakko säädellä kalastusta haettua tiukemmin, jotta vaelluskalojen elpyminen on mahdollista”, katsoo Saari. Saari toivoo, että Saimaan kalastajilla riittää ymmärrystä rajoitusten tarpeellisuudelle. TOIVOTTAVASTI Saimaan järvilohi saadaan vielä pelastettua. Ne on tehty Saimaan vaelluskalojen, erityisesti järvilohen kalastuskuolevuuden vähentämiseksi ja kohdennettu kriittisimpiin pyyntimuotoihin ja paikkoihin”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toiminnanjohtaja Olli Saari. Päätöksissä on otettu huomioon Saimaan järvilohen ja taimenen erittäin heikko tilanne, minkä vuoksi kalastuksen sivusaaliskuolleisuuden vähentäminen on nyt erityisen tärkeää. TEKSTI ISMO MALIN KUVA OLLI SAARI SAIMAALLA kielletään pintaja välivesiverkot useilla kalatalousalueilla vaelluskalojen suojelemiseksi P intaja välivesiverkot kielletään Saimaalla useilla kalatalousalueilla, ja alimmat pyyntimitat nousevat. Rajoitusten tavoitteena on vähentää vaelluskalojen sivusaaliskuolleisuutta ja edistää kestävää kalastusta Saimaalla
Lisäksi ELY-keskus päätti koko Kymen kalatalousalueelle Ahvenkoskenlahtea lukuun ottamatta kuhan alimmaksi pyyntimitaksi 45 senttiä ja harjuksen 40 senttiä. SVK: ELY-keskukset rajoittavat kalastusmahdollisuuksia ylimitoitetusti TEKSTI ISMO MALIN KUVAT JUHA OJAHARJU Hankalin tilanne on etelärannikolla S uomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on huolissaan kalastusmahdollisuuksien heikkenemisestä varsinkin etelärannikolla, jonne ELY-keskus on antanut runsaasti totaalisia ja pitkäaikaisia kalastuskieltoja ja rajoituksia kalatalousalueiden esityksistä. KYMEN KALATALOUSALUE ELY-keskus lievensi haettuja kieltoja Kymen kalatalousalueella Kotkassa esitettiin laajoja, myös viehekalastusta koskevia rajoituksia yli 3 000 hehtaarin alueelle. Ainakin osittain tähän on ollut syynä se, että voimassa olevaa kalastuslakia on tulkittu niin, etteivät ELY-keskukset voi kieltää kalastusta vain yhden kalalajin osalta. Selvitysten perusteella voidaan tulevaisuudessa tehdä tarvittaessa tarkkarajaisempia päätöksiä. Esitykset eivät kuitenkaan menneet sellaisinaan läpi, vaan Varsinais-Suomen ELY-keskus otti päätöksissään perusteluidensa mukaan huomioon muun muassa sen, etteivät rajoitukset ja kiellot saa kalastuslain mukaan rajoittaa kalastusoikeuden hyödyntämistä enempää kuin on välttämätöntä. Esitykset ovat menneet myös läpi lähes poikkeuksetta. Merialueen taimenen vapakalastuksessa sallitaan jatkossa vain väkäsettömät tai yhteen puristetut väkäselliset koukut. Kuhan verkkokalastuksessa ELY-keskus määräsi alimmaksi solmuväliksi koko kalatalousalueelle ympärivuotisesti 50 milliä. Kalastuskieltoa kaikille kalastusvälineille mato-onkea lukuun ottamatta haettiin esimerkiksi eräisiin meren salmipaikkoihin. ELY-keskus määräsi kalastuskiellon kyseisille alueille 15.5.–15.6. ELY-keskuksen päätöksen mukaan sallituiksi kalastustavoiksi jäivät mato-onginnan lisäksi myös pilkkiminen ja viehekalastus. Sen vuoksi on päädytty siihen käytäntöön, että kielletään kaikkien lajien kalastus, vaikKALATALOUSALUEIDEN käyttöja hoitosuunnitelmien toimeenpanovaiheessa ELY-keskukset ovat hyväksyneet uuden tyyppisiä rajoituksia yleiskalastusoikeuksiin, mikä on vähentänyt paikoin merkittävästi vapaa-ajankalastajien mahdollisuuksia kalastaa. Monin paikoin ainoastaan mato-onginta rannalta on sallittua. Yhteistä kalatalousalueiden hakemuksille on se, että kiellon kohteena olevan kalalajin, joka etelärannikolla useimmiten on kuha, kalastuksen lisäksi esitetään laajasti kiellettäväksi myös mahdollisuudet muiden kalalajien pyyntiin. Tätä lain tulkintaa myös SVK on kalastusrajoituksia koskevissa kannanotoissaan korostanut. Kalastuskieltoa kaikille kalastustavoille mato-onkea lukuun ottamatta haettiin myös osalle merialueita ja Kymijokea sekä joen järvilaajentumiin kuhan lisääntymisalueille. Lisäksi SVK on esittänyt kuhan osalta vaihtoehdoksi laajoille kieltopäätöksille tarkkarajaisempia tutkimuksiin perustuvia rajoitusalueita ja ajallista alamittarajoitusta. ELY-keskus suositti kalatalousaluetta selvittämään kuhan lisääntymisalueita Tammijärven alueella. Perusteluissa mainittiin, ettei vapakalastus aiheuta kapeikoissa ja salmissa vastaavaa estettä kaloille kuin pyydyskalastus, eikä sitä sen vuoksi ole tarpeen rajoittaa. Samalla kumoutui Kymijoella kuhan verkkokalastuksessa voimassa ollut määräys, jossa alin solmuväli oli 55 milliä. väliselle ajalle. Se kuitenkin rajasi 1 000 hehtaarin Tammijärven ja siihen liittyvät alueet rajoituksen ulkopuolelle, koska hakijalla ei ollut osoittaa riittäviä perusteluita kalastuksen rajoittamiseksi koko järvessä. 22 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Rajoitukset ovat voimassa ajalla 1.1.2024–31.12.2030. Suomenlahdella Helsinki-Espoon kalatalousalueella kalastusviranomainen on myöntänyt perinteisten yleiskalastusoikeuskieltojen lisäksi muun muassa koukkurajoituksia sekä saalisrajoituksia. Mateenpilkintä on kuitenkin sallittua jäiden tulosta 28.2. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 23. Rauhoitukset ovat pääsääntöisesti kuukauden voimassa, toukokuun puolesta välistä kesäkuun puoleen väliin, mutta esimerkiksi Loviisanlahden osalta rauhoitus alkaa jo huhtikuun alusta. KALASTUSRAJOITUKSIA haetaan etelärannikolla erityisesti kuhalle. Kaikki kalastuskiellot ja -rajoitukset löytyvät viranomaisten ylläpitämisestä kalastusrajoitus.fi-palvelusta. Nostokoukun käyttö on kielletty taimenen sekä harjuksen lisääntymisen turvaamiseksi kovilla kivija sorapohjaisilla koskija virta-alueilla Peruskoskesta ylävirtaan kahluukielto, joka on voimassa 1.9.–31.5. Kaikessa kalastuksessa sallitaan vieheissä vain väkäsettömät koukut – yksi kolmihaarakoukku tai kaksi yksihaarakoukkua. Rajoitukset ovat voimassa touko-kesäkuun ja koskevat useita sisälahtia ja yhteensä noin 660 vesihehtaaria. Kaikessa kalastuksessa sallitaan vieheissä vain väkäsettömät koukut – yksi kolmihaarakoukku tai kaksi yksihaarakoukkua. asti joen alaosalla ruuhihuoneilta alavirtaan. Lapväärtin-Isojoki: Pilkkiminen koko jokialueella on kielletty. Sen mukaan harjuksen kalastus ja saaliiksi ottaminen on kielletty ympäri vuoden Suvasveden kalatalousalueella. Samalla lakiin olisi lisättävä valitusoikeus valtakunnallisille kalastusjärjestöille. Loviisassa myönnettiin seitsemään eri kohteeseen kahdeksan eri yleiskalastusoikeutta rajoittavaa päätöstä. Porvoon-Sipoon alueella kieltoja on tullut kolmelle lahtialueelle ja kolmeen jokikohteeseen, joista yksi lopettaa Porvoonjoen suulla syksyisin suositun kuhan kalastuksen (viime vuosina erityisluvalla sallittua) kokonaan. Meritaimenen viehekalastus on sallittu ainoastaan vieheellä, jossa on yksi enintään kolmihaarainen ja väkäsetön koukku tai kaksi yksihaaraista väkäsetöntä koukkua. ka kalakantojen tila vaatisi rajoituksia vain yhden lajin osalta. Kiellolla pyritään parantamaan alueen ahvenkantaa. POHJOIS-SAVOSSA ON TULKITTU TOISIN Helsingissä tammikuussa järjestetyillä kalastuslakipäivillä kävi kuitenkin ilmi, että ainakin Pohjois-Savon ELY on tulkinnut lakia toisin kuin muut ELY-keskukset ja antanut vain harjuksen kalastusta rajoittavan päätöksen. (päätös POSELY/2967/2022, 23.1.2023) Vaikuttaa siis siltä, etteivät kalastusrajoituksista päättävät viranomaisetkaan ole yksimielisiä kalastuslain tulkinnasta. Pirkanmaalla Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueella toutaimen alimmaksi pyyntimitaksi on säädetty 50 cm 1.1.2023–31.12.2027 väliseksi ajaksi. Lisäksi koko kalatalousalueella on kuhan saaliskiintiö 3 kpl/vuorokausi, lukuun ottamatta verkkokalastusta ja kaupallista kalastusta. Nostokoukun käyttö on kielletty taimenen sekä harjuksen lisääntymisen turvaamiseksi kovilla kivija sorapohjaisilla koskija virta-alueilla otetaan käyttöön kahluukielto, joka on voimassa 1.9.–31.5. Muita esimerkkejä uudenlaisista kalastusrajoituksista Vapaa-ajan Kalastaja -lehti on SVK:n kalatalousasiantuntijoiden avustuksella koonnut joukon esimerkkejä ELY-keskusten antamista rajoituksista yleiskalastusoikeuksiin, joita on annettu kalatalousalueiden esityksistä. Tämän takia kalastuslakia pitäisi SVK:n mielestä muuttaa niin, että ELY-keskusten toimivaltaa tiukennetaan kalastuksen rajoittamisessa sekä toisaalta niille annetaan selkeästi mahdollisuus yksittäisen kalalajin rauhoittamiseen. Vaasa: Viehekalastus-, ongintaja pilkintäkielto Eteläisellä kaupunginselällä ja Onkilahdessa ahvenen kutuaikana 20.4.–20.5. Inkooseen myönnettiin kuhan kudun varjolla laajoja kalastusrajoituksia. Mateenpilkintä on kuitenkin sallittua jäiden tulosta 28.2. Teuvanjoki: Pilkkiminen koko jokialueella on kielletty. asti joen alaosalla Tiilitehtaanmäen riippusillasta alavirtaan. Kalastusasetuksessa toutaimelle ei ole asetettu pyyntimittaa ollenkaan. Päätös nojaa lähinnä kuhan, ahvenen ja hauen kudun turvaamiseen ja rauhoittaa karkeasti parisen tuhatta hehtaaria vettä. . Lisäksi kalatalousalueet kirjoittavat varmuuden vuoksi esityksensä niin, että rajoituksia haetaan kaikkia lajeja koskeviksi
Ruunaan alueen kalasto koostuu pääosin istutuksista peräisin olevista kirjolohista ja taimenista. Lisäksi alueella esiintyy luontaisesti harjusta, siikaa ja muita tavanomaisia kalalajeja. Ruunaan retkeilyalueella kulkevat polkuverkostot mahdollistavat pääsyn muillekin koskille, mutta reitit ovat peruspyörätuolilla liikkumiseen erittäin haasteellisia. NEITIKOSKI ON RUUNAAN SYDÄMESSÄ Neitikoski sijaitsee Ruunaan retkeilyalueen sydämessä, Ruunaan Retkeilykeskuksen läheisyydessä. Juttusarjan tarkoituksena on tuoda kalastajien tietoisuuteen maassamme sijaitsevia, kaikille kalastajaryhmille soveltuvia kalapaikkoja sekä virtaavissa että seisovissa vesissä. Reitti alkaa kivituhkapäällysteisenä leveänä tienä ja jatkuu koskelle lankkupolkuna. Näistä Neitikoski on helpoiten saavutettavissa ja kosken ympärille on rakentunut maisema, jossa muun muassa pyörätuolia käyttävän kalastajan on helppo liikkua. -sarjassa esitellään esteettömiä kalapaikkoja 15-vuotiaan, pyörätuolilla liikkuvan perhokalastajan @fishingboywithwheelchair näkökulmasta katsottuna. NEITIKOSKEN niskan kalastuslaituri. Pysäköintialueelta koskelle kertyy matkaa noin viisisataa metriä. SUOMEN ESTEETTÖMÄT KALAPAIKAT NEITIKOSKI on Ruunaan helpoiten tavoitettava koski TEKSTI JA KUVAT JERE HUOVINEN P ohjois-Karjalassa sijaitseva Lieksanjoki saa alkunsa itärajan takaa Lieksajärvestä. Joki kulkee runsaskoskisena Ruunaan retkeilyalueen läpi ja laskee lopulta vetensä Pieliseen Lieksan taajamassa. 24 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Neitikoskelle johtaa esteetön reitti, joka saa alkunsa laajalta pysäköintialueelta. Tunnetuimpia kalapaikkoja Ruunalla ovat Neiti-, Siikaja Murrookoski. . Kalamiesten keskuudessa retkeilyaluetta halkova Lieksanjoki tunnetaan nimellä Ruunaan kosket. Lankkupolun reunoilla kulkee koko matkalla reunakorokkeet, jotka estävät pyörätuolin renkaiden putoamisen polulta. Lankkupolun varrella sijaitsee kaksi nuotiopaikkaa, joista toinen on esteetön
Ämmäkoskessa on kaksi suurehkoa syvännettä, jotka erottuvat selvästi sillalta alavirtaan päin katsottaessa. Ämmäkosken padolla kulkeva kävelysilta on suosittu ja helposti saavutettava kalastuspaikka. NEITIKOSKEN ylimmälle kalastuslaiturille johtava lankkupolku. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 25. Ruunaan alueeseen on mahdollista tutustua myös laskemalla lautalla tai jokiveneellä kaikki alueen kosket. Pääuoma kulkee saaren eteläpuolella ja sen kalastus onnistuu helpoiten vastarannalta, mutta sinne pääsy on hankalaa. Tämä on syytä ottaa huomioon käytettäviltä kalastusvälineiltä. Kosken lopussa, kuohujen keskellä sijaitsee iso kivi, jota kutsutaan nimellä ”Neitikosken stoppari”. Ämmäkoski on pääuomasta kivisellä padolla erotettu sivu-uoma, joka laajenee suvannoksi Ruunaan Retkeilykeskuksen edessä. NEITIKOSKI ALUEEN HIENOIN PAIKKA Ämmäkosken sillan eteläpuolella virtaa Lieksanjoen pääuoma, joka murtuu vastarannalla sijaitsevan saaren kohdalla voimakasvirtaiseksi Neitikoskeksi, jonka niska on koko alueen hienoin paikka. Kalastuslaiturilta kalastus vaikeutuu virtaaman laskiessa. Saaren alapuolelle muodostuu hieno ”peili”, jossa vesi hetken aikaa pysähtyy. Kivi jakaa kosken loppuosan virtaaman kahtia, muodostaen kalaisan virtauksen rannan läheisyyteen. ÄMMÄKOSKI ON EROTETTU PADOLLA Lankkupolku johtaa joen rannalle ja kulkee pienen kosken, Ämmäkosken ylitse. . Niskalla sijaitsevan kalastuslaiturin ja saaren väliin jäävä alue on hyvä kalapaikka, mutta sen tehokas ja tarkka kalastaminen ei onnistu rannalta. Molemmat syvänteet ovat hyviä kalapaikkoja. Kosken alaosa on hyvä kalapaikka. Alimmaiselta kalastuslaiturilta vieheeseen napannut kala pyrkii lähes poikkeuksetta koskeen. Laiturin edessä on syvänne, jossa on lähes aina kaloja. KALA kiinni Neitikosken alimmalla kalastuslaiturilla. . Saaren pohjoispuolelle muodostuu pieni koski, jonka loppuliuku virtaa rantaa hipoen. . Kahlaava kalastaja pystyy kalastamaan alueen tehokkaasti. Neitikosken niskan alaosalla sijaitsee pieni saari, joka ohjaa osan virtaamasta lähelle rantaa. Laiturilla on tukevat, mutta istualtaan kalastamista ajatellen liian korkeat kaiteet. Neitikosken niskalle on rakennettu kalastuslaituri, jolta pystyy kalastamaan osan niska-alueesta. Neitikoski syöksyy kuohuvana koskena sen alapuoliseen suvantoon. Neitikosken niska on hieno paikka. ÄMMÄKOSKEN yläosaa kävelysillan alapuolella. Sen kalastaminen pyörätuolista on kuitenkin haasteellista. Peilissä on aina kaloja ja sen kalastaminen onnistuu kohtalaisesti toiselta kalastuslaiturilta, joka sijaitsee Neitikosken alaosassa. Sillalta pystyy kalastamaan lähes koko Ämmäkosken yläosan, jossa erityisesti kirjolohet viihtyvät. Tuolloin kalat siirtyvät keskemmälle jokea ja laiturilta on vaikea heittää perho riittävän kauas
Omat kokemukset Kalastin ensimmäisen kerran Neitikoskella vuonna 2019. Ehjäeväinen ja hyväkuntoinen kirjolohi oli ahminut mahansa täyteen joen pinnalla kulkeneita hyönteisiä. Neitikoski on suosittu kalastuskohde ja siellä on lähes aina kalastajia. Polun varressa on kaksi nuotiopaikkaa, joista toinen on esteetön. Alimman laiturin yläpuolelta ja saaren alla sijainneesta peilistä saimme useita tärppejä, mutta haaviin saakka emme tästä kohdin kaloja saaneet. Hetken kuluttua samasta paikasta, Ämmäkosken padon alapuolisesta montusta, nappasi toinenkin kala. Niskalla sijainneen kiven vierestä nappasi kala, mutta peruke meni tärpin voimasta poikki. Lisäk. Lankkupolussa olevien naulojen kannat ovat paikoitellen nousseet ylös ja ovat vaaraksi muun muassa pyörätuolien renkaille. Aiemmin laiturin edessä ollut syvänne oli madaltunut kosken niska-alueen kalataloudellisen kunnostuksen vuoksi. Kalat kelpuuttivat pienen, kooltaan #16 nymfin. Kokemukset NEITIKOSKEN ehjäeväinen, pintaravinnolla herkutellut kirjolohi. Heinäkuussa 2022 Lieksanjoen vesi oli erittäin lämmintä, mutta päätimme kalastaa Neitikoskella, koska siihen oli mahdollisuus. Kaloja Neitija Ämmäkoskessa on runsaasti. 3,5 / 5 KOKONAISARVOSANA Neitikoskelle YHTEENVETO Ruunalla sijaitseva Neitikoski on helposti saavutettavissa oleva kalastuskohde. si Neitikosken niskan kalataloudellisessa kunnostuksessa käytettyä kivimateriaalia on kulkeutunut alavirtaan ja osaltaan madaltanut ylimmän kalastuslaiturin edustan syvännettä. Muita kalakontakteja emme laiturilta saaneet. Tämän takia pyörätuolista kalastavalle soveltuvia kalapaikkoja on entistä vähemmän. Kirjolohia saimme saaliiksi sekä alemmalta kalastuslaiturilta että Ämmäkoskesta. Kalastuksellisesti parhaita ja helpoimpia kalapaikkoja ovat Ämmäkosken ylittävä silta ja Neitikosken ylin kalastuslaituri. Neitikoskelle pääsy pyörätuolilla onnistuu helposti, sillä parkkipaikalta johtaa helppokulkuinen tie/lankkupolku suoraan koskelle. Neitikosken stopparin vierestä kala kelpuutti perhon ja syöksyi kauas alapuoliseen suvantoon. Ruunaan Retkeilykeskus tarjoaa majoitusja ravintolapalveluita Neitikosken välittömässä läheisyydessä. Pian kävi selväksi, että lämmin vesi ja paahtava aurinko olivat passivoittaneet kalat. Pienensimme perhoja ja lopulta kirjolohi hyväksyi sille tarjotun perhon. Pyörätuolista tapahtuvaan kalastukseen soveltuvia paikkoja on vähän ja kalastuslaitureiden kaiteiden korkeus haittaa istualtaan kalastamista. Sieltä saa myös ostettua tarvittavat kalastusluvat. Neitikosken niskalla iso kala, jonka tunnistimme taimeneksi, tavoitteli muutaman kerran perhoa, mutta en saanut sitä tartutettua. Lankkupolku ylittää kahtia jakautuneen pääuoman Ämmäkosken kohdalla ja jatkuu koko Neitikosken matkalla. Virta oli kuljettanut runsaasti kivimateriaalia syvänteeseen. Ämmäkosken sillalta pystyy kalastamaan sillan alapuoliset virta-alueet. Alimmalta kalastuslaiturilta yltää kalastamaan Neitikoskessa sijaitsevan saaren taakse muodostuvan peilin ja päävirran reunan. Tuolloin saimme runsaasti tapahtumia erilaisilla perhoilla. 26 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. NEITIKOSKEN kaloille heinäkuussa kelvannut nymfi. Kalastuslaitureilla perhokalastus on vaikeaa, koska takaheittotilaa on rajallisesti. Neitikosken niskalla sijaitsevalta kalastuslaiturilta oli hankala kalastaa. Metsähallituksen hallinnoima ja sen hoidossa oleva koskialue on hieno ja monipuolinen kalapaikka, joka sopii kaikille kalastajille. Päivällä paikalla ei ollut muita kalastajia ja aloitimme kalastuksen Ämmäkoskesta. Kävimme myös Kirppuvirralla, mutta siellä kalastus ei pyörätuolista onnistunut. Neitikosken niskalla sijaitsevalta kalastuslaiturilta pystyy kalastamaan niskan ranta-alueen ja laiturin edessä olevan syvänteen
Hintaan ei sisälly aamupalan lisäksi muita ruokailuja, kalastuslupia (noin 80 €/hlö), henkilökohtaista kalastusopasta, turvakoulutusta ja matkoja kohteeseen. KalastusMATKAT K uv at : P et te r N is sé n. Majoitusrakennuksessamme on hyvät keittiötilat, wc:t ja suihkutilat. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) matkalla kalastetaan lohta Tornionjoella kuuluisalla Lappean alueella Kolarissa parhaimpaan pyyntiaikaan. Havaintoja voi lähettää kuluvan vuoden loppuun saakka, ja ilmoitukset voivat koskea myös aiempia, kuten esimerkiksi vuoden 2023 havaintoja. ”Majavat levittäytyvät kaiken aikaa sellaisille alueille, joissa niitä ei ole nähty kenties yli sataan vuoteen. MAJAVAHAVAINTOJA SUOMEN riistakeskus kerää majavahavaintoja Lapista – myös kalastajilta halutaan tietoja majavien elinalueista Suomen riistakeskus seuraa riistaeläinten esiintymistä ja riistakantojen tilaa erilaisilla keräystavoilla ympäri Suomea. Matkan tukikohta on Lappean Lohi, josta on varattu majoitus majatalon huoneista, sekä jokiveneet moottoreineen. Euroopanmajava on Laineen mukaan Lapin luonnossa suhteellisen uusi paluumuuttaja ja kanadanmajava tulokas. Paikalliset kalastusluvat voi hankkia paikan päältä. Mielenkiinto vesien ekologiaan yhdistää metsästäjiä ja kalastajia. Vastaanotossa palvelee kahvila-ravintola. Havainnossa tulisi olla sen koordinaattitiedot ja kiinnostavana lisätietona valokuvia. Ensikertalaisilta edellytetään venekalastukseen liittyvä turvakoulutus, joka järjestetään paikan päällä. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@ vapaa-ajankalastaja.fi. Nyt riistakeskus tarvitsee tietoa euroopanmajavan ja kanadanmajavan esiintymisestä ja lajien mahdollisesta leviämisestä ja elinalueiden päällekkäisyydestä erityisesti Pohjois-Suomessa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 27. Keskeisenä tiedon tuottajana ovat vapaaehtoiset luonnossa liikkujat metsästäjät, kalastajat ja muut luonnon ystävät. 0500 440 923 tai petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. valkoisia alueita kartalla. LISÄTIEDOT Petter Nissén puh. Matkalle mahtuu 16 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa ei voi erottaa toisistaan paljaalla silmällä. mennessä Jaana Piskonen puh. MATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä 399 euroa/ hlö/4 vrk (ei jäsenet 419 euroa). Parillinen määrä lähtijöitä per kalaporukka eli 2 hlöä per vene. Jos käytössä on Oma riista -palvelu, havainnot voi ilmoittaa sen kautta. Kuva: Tero Salmela/Suomen riistakeskus. Mahdollisuus kalastaa myös harjusta ja muita kalalajeja. Varmimmat keinot lajien tunnistamiseksi ovat Luonnonvarakeskuksen keräämät DNA-näytteet. Ilmoittautumiset viimeistään 15.5. Kalastuselämysmatka TORNIONJOELLE 5.– 9.8. MAJAVAN syönnöksiä, joista otettujen DNA-näytteiden avulla euroopanmajava ja kanadanmajava voidaan erottaa toisistaan. Hintaan sisältyy majoitus 2-4 hengen huoneessa, aamupala, liinavaatteet, pyyhkeet, jokivene, perämoottori, vapatelineet, nostokoukku, pelastusliivit (2 hlö/vene), sauna joka päivä yleisellä vuorolla, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikan päällä. ”Kalastajilta toivotaan ensisijaisesti ylipäätään havaintoja majavista eli jos tulevan kesän kalareissulla teet niitä, olemme niistä kiinnostuneita”, Laine sanoo. Lappean Lohi tarjoaa tarvitseville eri maksusta myös opastusta ja lohensoutukoulutusta. Levinneisyydestä pyritään nyt saamaan kattavampaa tietoa ja kalastajat virtavesien varrella tekevät varmasti eniten havaintoja majavien elinalueista”, hän sanoo. ”Muualta Suomesta majavan levinneisyys on jo aika hyvin tunnettu, mutta Lapissa on vielä ns. Joka vuosi sieltä tulee tietoa yllättävistä, uusista paikoista, joista majavaa on löytynyt”, kertoo riistasuunnittelija Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksesta. Muutoin ne voi lähettää Suomen riistakeskus Lapin sähköpostiin lappi@riista.fi. Lue lisää kohteesta ja palveluista kylmamaa.fi
Jos matka suuntautuu ulkomaille, tarkista passisi ja henkilökorttisi voimassaoloaika. Vanhan juurihoidetun takahampaan juuresta havaittiin märkäpesäke. Yhteistä näille kaikille on, että yleensä kalastetaan erämaassa ja sivistyksen ulkopuolella. Pidä myös huolta fyysisestä kunnostasi – on hulluutta lähteä kalastusvaellukselle kylmiltään. TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN KALASTAJAN TÄRKEÄT TAVARAT kalastusvaelluksella Tee ihan aluksi kriittinen arvio omasta terveydentilastasi K alareissu lohijoelle, viikon kalastusvaellus pohjoisen tuntureiden rautuja taimenvesillä tai ulkomaanmatka kalastuksen parissa – siinä muutama mahdollinen kalastuskesän kohokohta. Varaa hyvissä ajoin aika hammaslääkärille ja tarkistuta hampaittesi kunto. ROKOTUKSET JA MATKA-ASIAKIRJAT KUNTOON Muista myös rokotukset ja niiden ajanmukaisuus. KRIITTINEN TILANNEARVIO OMASTA TERVEYDENTILASTA Tee kriittinen tilannearviointi omasta terveydentilastasi. Varmista, että kansallisen rokotusohjelman mukaiset perusrokotukset ovat voimassa. Mitä ensiapuvälineitä ja muuta tärkeää kalastajan on syytä ottaa mukaansa. 28 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Edessä on kesä, ja parhaassa tapauksessa useampi kalastusreissu. Kävin aikoinaan tarkistuksessa ennen pitkää kalamatkaa, ja hampaat röntgenkuvattiin. Tämä on erittäin tärkeää, kun kalareissu suuntautuu erämaahan. Ne ovat tuhkarokko-, sikotautija vihurirokote (MPR) sekä jäykkäkouristusja kurkkumätärokote (dt). Eurooppalainen sairaanhoitokortti pitää löytyä lompakosta. Suosittelen myös hepatiitti Aja B-rokotusta ja rokotetta, joka suojaa puutiaisaivotulehdukselta (TBE). Jos märkäpesäke olisi puhjennut, tilanne olisi kehittynyt kriittiseksi. Jos kihti vaivaa, vatsan kanssa on ongelmia tai sinulla on pidempiaikaisia vaivoja, muista, etteivät ne helpotu kalareissun aikana. Lehti vihertää koivussa ja moni kalastaja tutkii innoissaan karttoja sekä hankkii täydennyksiä kalastusvälineisiin ja vieheisiin. Se oli oireeton, mutta hammaslääkäri poisti hampaan välittömästi. Siihen kipuun ei mikään kipulääke olisi auttanut. Muista, ettei ajokortti kelpaa henkilötodistukseksi. Tarkista myös rokote.fi -sivustolta maakohtaiset rokotesuositukset. Sen avulla olet oikeutettu saamaan sairaanhoitoapua EUja ETA-valtioissa ja Sveitsissä samaan hintaan kuin oleskeluvaltiossa asuvat ihmiset
NÄIDEN välineiden kanssa selviää pitkälle. Loperamidi on tehokas ripulilääke ja lääkehiilipurkki kuuluu varustukseen. Punkkeja vilisee pian joka pusikossa, ja punkkipihdit ovat tärkeä varuste. Niiden avulla sormeen uponneen koukun poistaminen on paljon helpompaa. Todistus annetaan huumausaineeksi tai psykotrooppiseksi aineeksi luokitelluista lääkevalmisteista. Kalastajalla on aina mukana pienet sivuleikkurit. HUOMIO ! Äläkä ikinä, koskaan, milloinkaan osta lääkkeitä netistä tai ulkomaiden katukaupoista! Lääkkeet saattavat olla väärennettyjä ja pahimmassa tapauksessa lähtee henki. Normaali matkavakuutus ei korvaa pääsääntöisesti seikkailumatkoilla tapahtuneita vahinkoja. Lisäksi se toimii varusteiden korjauksessa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 29. Matka-apteekin lääkkeet Särkylääkkeet ovat välttämättömiä, joten mukaan otetaan esimerkiksi Ibuprofeiinia 400 mg ja Parasetamolia 500 mg. Ripuli on aina uhkana alkeellisissa oloissa. Erilaiset palovammageelit auttavat todella paljon paranemisessa. Allergiset reaktiot ovat ikäviä ja viattomalta tuntuva ampiaisen pisto voi olla vaarallinen, joten sopivaa antihistamiinia ja kortisonivoidetta mukaan. Pakkaa tärkeimmät lääkkeesi käsimatkatavaroihin, jotta ne tulevat varmasti perille. Ortopedisten vammojen, kuten sijoiltaanmenojen, nyrjähdysten ja murtumien, varalle tarvitset ideaalisiteen tai itsekiinnittyvän tukisiteen. Silmä-, ja korvatulehduksia varten tarvitset antibiootteja sisältäviä tippoja – konsultoi omaa lääkäriäsi asiassa. Pienten nirhamien hoitoon tarvitset laastaria, antiseptistä liuosta, esimerkiksi Neo-Amiseptiä ja Bacibact-voidetta. Muista aina laittaa rakon tai haavan päälle pala sideharsoa ja teippaa vasta sitten vahingoittunut alue. Jos mukana on keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, pidä reseptit mukana. Pyydä lääkäriäsi opastamaan niiden käytössä, sillä ne ovat reseptilääkkeitä. Säilytä lääkkeet aina alkuperäispakkauksissa ja hanki Shengen-todistus. . Jos koukku uppoaa sormeen, sen kärki ja väkänen työnnetään ihon läpi näkyviin ja sivuleikkureilla katkaistaan koukku. Kiehuva vesi tai kuuma kiuas on usein vamman aiheuttaja. OTA päivän kalaretkellekin pieni ensiapupakkaus mukaan. Ne lievittävät myös hyttysten pistoja. Sen avulla voit teipata haavoja umpeen ja suojata rakkoja. Hyvä hygienia on tärkeää, samoin ruokien riittävä kypsennys kenttäolosuhteissa. Silloin et revi haavaa auki tai rakkoa rikki, kun poistat teipin. PALOVAMMAT ovat harmillisen yleisiä. Rulla urheiluteippiä on erittäin hyödyllinen varuste. MATKA-APTEEKISTA LÖYDYTTÄVÄ MYÖS ENSIAPUTARVIKKEET Matka-apteekista pitää löytyä ensiaputarvikkeet ja perusinstrumentit. MATKA-APTEEKKI MUKAAN Ota ensiksi mukaan ne lääkkeet ja estolääkkeet, joita käytät. . Vakuutusyhtiöt luokittelevat korvaustilanteessa kalastusmatkat hanakasti seikkailumatkoiksi. Tarkista myös, että matkavakuutus on kunnossa. Selvitä tarkkaan, mitä kaikkea vakuutus korvaa. Rantakivi voi muljahtaa jalan alta, ja sitten tarvitaan tukisidettä. Lääkkeet . Ilman todistusta olet pulassa tullissa. Parasetamoli on turvallisin kipulääke, ja Ibuprofeiini toimii taas tulehduskipulääkkeenä. Näitä kahta voi käyttää samaan aikaan, mutta vain lyhyitä aikoja. Muuten matkanteko saattaa loppua siihen paikkaan. Tarkista, että viimeinen käyttöpäivä ei ole mennyt umpeen. Jos retki suuntautuu kauas sivistyksestä saattaa voimakkaampi kipulääke, kuten Panacod tai Tramadol, olla paikallaan. Niihin kuuluvat sakset, pinsetit, punkkipihdit ja kuumemittari. Jos kärsit närästyksestä, pidä huoli, että matka-apteekista löytyy esimerkiksi Pantopratsolia tai Esomepratsolia. Närästys on viheliäinen vaiva kaukana erämaassa
Hydrokolloiditekniikka luo rakon paranemiselle optimaalisen ympäristön. Siinä sitä oli matka-apteekin sisältöä. Nyt on kiire, sillä aikaa on noin yhdeksänkymmentä sekuntia. Tärkeitä pikkutavaroita Lääkkeiden lisäksi on suositeltavaa pakata mukaan tarvikkeita, jotka helpottavat elämää siellä jossakin. Ilman niitä reissusta voi muodostua painajaismainen. IHOVAMMOJEN ja rakkojen hoitoon tarvitaan sopivia apuvälineitä. Soita hätänumeroon ja järjestä potilaan kuljetus sairaalahoitoon. Tilanne on erittäin epämiellyttävä, mutta Cavit-paikka-aine auttaa. Rakot tekevät kävelystä ja varsinkin kahlaamisesta tuskallista. Cavitin avulla paikkaat lohjenneen hampaan, tai hampaan, josta paikka on irronnut. Kun lähdet kalamatkalle sivistyksen ulkopuolelle, pidä huoli, että repusta löytyy pussillinen hemostaattista ainetta, esimerkiksi Celoxia. Kalvo estää kosteuden kerääntymistä iholle ja auttaa ihoa uusiutumaan luonnollisesti. Jos tiedät, mihin kohtaan rakko tavallisesti syntyy, voit suojata sen etukäteen liimattavalla fleece-kankaalla (Fleecy Web®) tai silikonikestosuojalaastarilla, tai rakkolaastarilla (Hansaplast®, Salvequick®, Compeed®). Sitten iskee verenvuotosokki ja kuolema. Konsultoi tuttuja lääkäreitä ja pyydä apua suunnittelussa. KORVATULPAT JA HAKANEULOJA MUKAAN Lopuksi kaikkein tärkein asia – korvatulpat. Hemostaattiset rakeet ja sidokset tyrehdyttävät verenvuodon nopeasti. Vaativaan kalareissuun on parempi ottaa mukaan hieman liikaa ensiaputarvikkeita ja lääkkeitä kuin liian vähän. Aineen sisältämä kitosaani kiinnittää veren punasolut pintaansa ja tyrehdyttää jopa hengenvaarallisen valtimoverenvuodon noin kolmessa minuutissa. Kun verenvuoto on runsasta, toimi seuraavasti: Etsi vuotokohta ja paina sitä voimakkaasti. Poista siitä liika veri, jos se on mahdollista. Peitä haava steriilillä painesiteellä tai ensisiteellä. Huulirasva on välttämättömyys, silmätipat auttavat ärtyneitä silmiä ja korvatulpat mahdollistavat nukkumisen melkoisessa metelissäkin. Lopuksi nippu hakaneuloja mukaan. Pakkaa niitä mukaan muutama rasia, jos joudut nukkumaan yhteismajoituksessa tai retkikaverisi kuorsaa. Yhteenveto Pikkutavarat 30 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Niiden avulla haavasidoksen kiinnittäminen on helppoa, ne auttavat kolmioliinan teossa ja ääritapauksessa niillä voidaan jopa sulkea suurempi haava. Materiaali imee rakosta ylimääräisen nesteen, ja toimii suojaavana geelityynynä rakon päällä. Paina vuotokohtaa sidetaitoksella tai vastaavalla useampi minuutti, kunnes vuoto tyrehtyy. MASSIIVINEN VERENVUOTO MERKITSEE HENGENVAARAA Massiivinen verenvuoto on aina äärimmäisen kriittinen ja hengenvaarallinen tapaturma. Murphyn lain mukaan pahin tapahtuu aina silloin, kun ensiapulaukku on unohtunut kotiin. Avaa hemostaattirakeita tai sidosta sisältävä pussi. Hanki ihon suojaukseen joko ohutjakoista talkkia, vaseliinia tai rakon ehkäisypuikko, esimerkiksi Compeed®. Mutta, jos ne jäävät kotiin… Suhtaudu rakkoihin vakavuudella, sillä puhjennut rakko voidaan rinnastaa avohaavaan. Fileointiveitsi lipsahtaa, kun olet fileoimassa kookasta kalaa ja käsivarressa on verta suihkuava avohaava. Pidä huoli, että matka-apteekista löytyy joitakin näistä tuotteista. Tee tarkka suunnitelma ennen matkaa ja kokoa matka-apteekki reissun luonteen, riskitason ja osanottajamäärän mukaisesti. Rakon hoitoon voit käyttää tarttumattomia haavatuotteita, kuten Mepilex® tai hydrokolloidilaastaria (Salvequick®, Hansaplast®, Compeed®). . Pieni pussillinen hemostaattista ainetta voi pelastaa sinun tai kaverisi hengen. Ei tuota koko tavaramäärää mukaan tarvita, ellei kyseessä ole pitkä ja vaativa kalareissu. Äläkä lähde kairaan ilman hakaneuloja. TÄSSÄ joukko pieniä, mutta niin tärkeitä tavaroita. Niillä voi kiinnittää erilaisia siteitä tai jopa sulkea isompia haavoja. Kaada vuotokohtaan rakeita tai tunge siihen hemostaattisidettä niin, että haava täyttyy. Avuksi tulee ihoa suojaava balsami Linola. Se muodostaa ihon pinnalle hengittävän kalvon, joka suojaa ihoa. . Hiertymät ovat rankemmilla vaelluksilla arkipäivää, mutta niiltäkin voi yrittää suojautua. Aineesta muodostuu geelimäinen tukos, joka sulkee haavan. Silloin kun niitä löytyy repusta, rakoista ei tarvitse huolehtia. Aine kovettuu itsestään kosteuden vaikutuksesta ja kymmenen gramman putkilo maksaa alle kympin – suosittelen lämpimästi. Yksi pahimmista kauhuskenaarioista on hampaan paikan irtoaminen erämaassa
Omana kokemuksena kahdesta koosta sisävesien ahvenille oli 45-millinen selvästi ottavampi ja koukun vaihto tapsiin + morriin oli edelleen askel pulleampaan saalisreppuun. Lähdetäänkö oikealle vintagepilkille 50-vuotiaalla pilkkikalustolla. Rapalalla ei ole tällä hetkellä tuoreita pystypilkkimalleja markkinoilla. . Ohessa pari vanhaa Rapalan pystypilkkimainosta yli 50 vuoden takaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 31. URHEILUKALASTUS 1-2/1973 lehtimainos ja kaksi vanhaa 65-millistä Rapalan pikkukalamaista pystypilkkiä. TALVEN myydyin pystypilkki on kuin pikkukala uintiliikkeeltään väristen sivulle ja houkutellen kalat iskemään huonollakin syönnillä … ainakin mainoksien mukaan. Se oli ”pilkkiprofessori” Aarno Rauhalan Aarno Rauhalan suunnittelema. Selkävärejä oli kaksi ja kylkivärejä kolme. Rapalan vahvuus on kalaa jäljittelevissä vieheissä ja mallistossa on ollut yli 270 erilaista vaappumallia. Vuonna 1978 tuli markkinoille toinen uudistettu pystypilkki ja kolmas vuonna 1984. Rapalan vaaput ovat kaikille tuttuja ja Rapalalla on myös erilaisia pikkukalan profiilia jäljitteleviä tasapainopilkkejä, jotka ovat edelleen vahvasti markkinoilla. Urheilukalastus-lehden numerossa 1-2/1973 Rapalan pystypilkki esiteltiin uutuutena, se oli aikanaan pystypilkkirintamalla myyntimenestys. Jos Rapala on ”vaappumestari”, niin erityisesti perinteisemmissä pystypilkeissä mallit ovat jääneet vähemmälle. Pystypilkit eivät ole olleet Rapalan vahvaa ydintä, eikä yhtiö ole niihin liiemmin satsannut. On kuitenkin hyvä tunnistaa ainakin ne Rapalan ensimmäiset kalanmalliset pystypilkit. Myöhemmin Rapalan pystypilkkejä markkinoitiin mm. Rapalan PYSTYPILKKI 1973 R apala on maailman tunnetuimpia viehevalmistajia, jonka historia alkaa 1930-luvulla Lauri Rapalan Lauri Rapalan vuolemista vaapuista. Rapala julkaisi ensimmäisen kalan mallisen pystypilkin vuonna 1973. Sitä oli tarjolla 45 ja 65 millin pituisina. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . . Rapireja Blue Fox -merkkien alla
Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Vahvoista ja konstailemattomista lasikuituveneistä tunnettu veneenvalmistaja Silacraft sekä kalastustarvikkeisiin erikoistunut Ruthless Fishing Oy ovat aloittaneet yhteistyön, joka on tuonut Suomen markkinoille uuden kalastusvenemalliston Ruthless Boats. Laitteella saa nostettua avannosta 10 litraa vettä alle 20 sekunnissa. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Sen kehitysprosessissa on yhdistetty Silacraftin vahva veneenrakennusperinne ja Ruthless Fishingin näkemys kalastuksesta. Ruthless Boats 480 SC edustaa Väntin mukaan tarvelähtöistä suunnittelua. Hänen mukaansa uutuusveneessä on useita valmiiksi mietittyjä erityisominaisuuksia, jotka on ajateltu heittokalastajia varten. Veneen runko pohjaa alun perin lohirysän pyyntiin suunniteltuun Sila 480 -venemalliin. Vedennostimen avulla saat helposti nostettua jääkairan avannosta vettä kalaämpäriin, kahvinkeittoon tai vaikka mökkisaunaan pesuvedeksi. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. ”Yhteistyömme on ollut ainutlaatuinen kokemus ja olemme ylpeitä voidessamme tarjota kalastajille aidosti suomalaisen, laadukkaan, kestävän, ja ennen kaikkea merikelpoisen veneen”, Joonas Väntti Ruthless Fishging Oy:stä kehuu. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Eumerin vedennostimella voi nostaa vettä pilkkiavannosta Vedennostin on näppärä apuväline mökkiläiselle, pilkkijälle, kalastajalle tai retkeilijälle. 32 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Vene ei ole vain väline vesillä liikkumiseen, vaan se on räätälöity täyttämään heittokalastajien vaativat tarpeet ja toiveet. Tuotetta saa Eumerin jälleenmyyjiltä ja verkkokaupasta eumer.fi/fi/product/ eumer-vedennostin/127575. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Silacraftilta ja Ruthless Fishingiltä uusi suomalainen heittokalastusvene . ”Kokoluokassaan laajat heittokalastustasot keulassa ja perässä, säilytystilat varusteille ja vavoille sekä kiinteä polttoainetankki takaavat, että vene on aina lähtövalmiina vesille. Tuote valmistetaan 100-prosenttisesti Suomessa. UUSI heittokalastusvene Ruthless Boats 480 SC. . Eumerin vedennostin mahtuu kaikkiin halkaisijaltaan 125 mm ja sitä isompiin avantoihin. EUMERIN uudella vedennostimella saa avannosta nostettua 10 litraa vettä alle 20 sekunnissa. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 3/2024 (ilmestyy 31.5.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 15.4. Vene on valmistettu vahvaksi ja sen rakenteissa on käytetty vain vettymättömiä materiaaleja”, Väntti luettelee. Kuppiosan tilavuus 1,9 litraa. Uuden malliston ensimmäinen vene on Ruthless Boats 480 SC, joka on suunniteltu vastaamaan kalastajien vaativia tarpeita. Ruthless 480 SC:n suunnittelussa on keskitytty erityisesti käytettävyyteen, pitkäikäisyyteen, kestävyyteen ja monipuolisuuteen”, Väntti selvittää. Kupin halkaisija 115 mm – kokonaispituus 60 cm
Lisätietoja: apajamatkat.fi, ari.paataja@apajamatkat.fi. Kilpailusarjoja on kaksi: nuoret (vuonna 2006 syntyneet tai sitä nuoremmat) ja nuoret aikuiset (1995–2005 syntyneet). ERÄLASTUTkirjoituskilpailussa nuorten kirjoittajien ääni pääsee kuuluviin Eräkirjamessut järjestetään osana Kansainvälisiä Erämessuja 7.– 9.6. Kilpailuohjeet löytyvät Suomen Metsästysmuseon sivuilla metsastysmuseo.fi. JAROCELLS BT 60.12 -starttilitiumakku. Erätarinat ovat ihania ja tarkoitus on innostaa nuoria kirjoittamaan ne ylös”, kertoo Eräkirjamessuja luotsaava Monni Himari. Telineessä jigit pysyvät siis hyvässä kunnossa ja järjestyksessä. Kairikon rahastosta, joka tukee suomalaiseen metsästyskulttuuriin liittyvää julkaisutoimintaa ja tutkimustyötä. Jarocells starttilitium esilämmityksellä Hollantilainen litiumakkujen valmistaja Jarocells on tuonut starttilitium tuoteperheeseen uuden tuotteen. Eräkirjamessut on ideoinut kirjailija, toimittaja, sisältöstrategi Monni Himari, joka on myös intohimoinen kalastaja ja eräkirjallisuuden kuluttaja. ARIRACKjigiteline. Kilpailun aihepiirit ovat metsästys, kalastus, retkeily ja luonto. Starttilitiumin elinikäodote on käytöstä riippuen noin 30 vuotta (2000 syväpurkauskertaa). Lyhyilläkin siirtymillä akku latautuu täyteen, eikä elektroniikkaa varten tarvita enää erillistä elektroniikka-akkua. fi-sivustolla tai sähköpostilla osoitteeseen eralastut@metsastysmuseo.fi. KIRJOITUSKILPAILU VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 33. Starttilitiumiin on rakennettu vaste, joka estää moottorin laturia käymästä liian kovilla kierroksilla, mutta silti akku latautuu nopeasti. 60Ah-starttilitumilla on viiden vuoden takuu. Eräkirjamessujen innoittamana Eräkirjamessut, Suomen Metsästysmuseo, Suomen Metsästäjäliitto ja Kansainväliset Erämessut järjestävät eräaiheisen Erälastut-kirjoituskilpailun. Jopa keulamoottorin virran voi ottaa bluetooth-applikaatiolla varustetusta akusta, jossa on myös latauksen esilämmitys pakkaskelejä varten. Starttilitiumin idea on sen nopeassa latautumisessa. Apajamatkojen uutuuksia: Arirack-jigiteline pitää vieheet kunnossa Perinteisissä jigitauluissa tai veneen sisälaidoilla jigit roikkuvat koukustaan jigipää alaspäin. Voittaja julkaistaan Kansainvälisillä Erämessuilla perjantaina 7.6. Ne eivät myöskään pääse värjäämään toisiaan, eivätkä PVCja Elastomax/ElaZtech-jigit sotkeutumaan keskenään. ”Kilpailussa on tarkoitus antaa nuorten ja nuorten aikuisten ääni kuuluville. . Kilpailussa jaettavat rahapalkinnot myönnetään Juha K. Koska litium ottaa vastaan kaiken sen virran, jonka moottorin laturi jakelee, niin se latautuu nopeasti. Nykyaikaisessa, runsaalla elektroniikalla varustetussa veneissä on kova virran kulutus. Kilpailuun voi osallistua 15.5. Riihimäen Urheilupuistossa. . Jarocells BT 60.12 täydentää sarjaa, josta on aiemmin löytynyt koot 100Ah, 125Ah ja 300Ah. mennessä vastauslomakkeella metsastysmuseo. asti. Kirjoituksia kilpailuun voi lähettää 15.5. Tyylilajina on kaunokirjallinen erätarina ja genrenä muistelma, fiktio tai runo. Tällöin niiden pyrstö jää kaarelle ja jigi on lyhyen säilytysajan jälkeen pilalla. Kilpailutyöt arkistoidaan Suomen Metsästysmuseon arkistoon ja niistä on suunnitteilla kokoelmateos. Uudessa Arirack-telineessä jigit kiinnittyvät päästään hahloon, jolloin pyrstöt roikkuvat vapaasti suorina. Litiumstartti painaa vain 10,2 kg ja se vastaa teholtaan 120Ah:n lyijyakkua, jonka paino on noin 35 kg. Jigien lisäksi telineeseen voi laittaa myös muita vieheitä ja spinnerbaitteja
Kohon perään saatoin kiinnittää peräperhoksi isomman taimenperhon, joka kalasti pinnan alta. Samalla pidettiin hyvä kontrolli perhokohoon siten, että litkan perhot pomppivat houkuttelevasti veden pinnalla. Hopearunkoiset pelaavat etenkin alkukesän kylmässä vedessä ja myöhemmin kesällä kultarunkoiset. Alkuja keskikesän perhoina toimivat keltaisen, vihreän ja ruskean sävyiset perhot. LITKALLA KALASTAMINEN Litka heitettiin poikki virran ja vapa koholla sitä uitettiin virran mukana. Perhonsidontamateriaaleiksi soveltuivat kotoa löytyvät villalangat sekä kotimaisten riistalintujen sulat ja höyhenet. Pitemmällä vavalla heitettäessä litkassa saattoi olla 4-5 perhoa kohon etupuolella. PERINTEISET taimenja harjusperhot . Saattoipa litkassa joskus olla kiinni kaksikin hyvän kokoista harjusta yhtä aikaa. Häkilä: ukkometson täplikäs, harmaa rintahöyhen Siipi: heinäsorsan sinisen siipipeilin sulkaa Pää: kirkas lakka . Virran paine uittaa litkaa yleensä jo niin hyvin, että uiton aikana ei siimaa tarvitse kelata sisään ollenkaan. Silloin etuperhoja oli yleensä enintään kaksi, jotta litkasta ei tullut heittämiseen liian pitkää. Varsinkin elokuussa perhokalastus pintaperholitkalla oli tehokasta, koska harjukset ja taimenet olivat kiinnostuneita veden pinnalla liikkuvista hyönteisistä. Musta yö Koukku: alasilmäinen pronssikoukku, koko 14-8 Sidontalanka: musta Pyrstö: kultafasaanin punaisen rintahöyhenen siikasia Runko: musta strutsin pyrstösiikanen kierrettynä. Häkilä: pehmeä, musta kana tai kukko Siipi: musta hanhi Pää: kirkas lakka 34 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Litkassa käytetyt perhomallit olivat usein hyvin yksinkertaisia ja helppoja sitoa. Perholitka pintaperhostelua varten valmistettiin kiinnittämällä sukkulamallisen kelluvan perhokohon eteen selkäsiima ja selkäsiimaan noin 20-25 sentin välein perho lyhyemmällä tapsisiimalla. Loppukesää kohden tummat ja mustat olivat selvästi ottavimpia. Rungon alle hieman lakkaa ennen siikasten kiertämistä. lääkärin määräyksestä TE KS TIJA KUVAT JOUNI RON KA IN EN Poimintoja reseptikansiosta K alastusharrastuksen alkutaipaleella, ennen oikean perhovavan ja -kelan hankkimista, kalastin harjusta ja taimenta paljon myös perholitkalla. Hilkan perho Koukku: alasilmäinen pronssikoukku, koko 16-10 Sidontalanka: ruskea Pyrstö: vaaleankeltaisen kukon häkilän siikasia Runko: likaisenkeltainen villa Kierre: kapea, soikea kulta Häkilä: kanelinruskea kukko Siipi: naarasfasaanin siipisulkaa Pää: kirkas lakka . Taimenkin iski joskus kiinni pintaperhoon mutta useimmin juuri pinnan alla uivaan peräperhoon. Rungon alle hieman lakkaa ennen siikasten kiertämistä. Metso & purppura Koukku: alasilmäinen pronssikoukku, koko 12-8 Sidontalanka: musta Runko: harmaan haikaran siikasia kierrettynä. Litka kannattaa uittaa aivan oman rannan tuntumaan saakka, sillä tärppejä voi osua samalle heitolle useampiakin. Umpikelalla ja lyhyellä vavalla kalastettaessa kolmen perhon litka oli heittämiseen maksimimittainen. Tärkeintä on litkan tarkka seuraaminen ja siiman suora kontrolli. Peräperhon tapsi oli noin 30-50 senttiä riippuen perhon koosta
Kohon perässä reikä, johon voi kiinnittää uppoavan peräperhon. Tumma Nils Lukkarin perhomalli Koukku: alasilmäinen pronssikoukku, koko 12-10 Sidontalanka: musta Runko: tummanruskea silkki, kierretään kaksinkertaisena edestä taakse ja takaisin Häkilä: pehmeä musta kana tai kukko Pää: kirkas lakka . VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 35. Rungon alle hieman lakkaa ennen siikasten kiertämistä. Russakka Koukku: alasilmäinen pronssikoukku, koko 10-8 Sidontalanka: musta Pyrstö: kultafasaanin tippet-siikasia Runko: tummanruskea silkki tai villa Kierre: kapea, soikea, hopea Häkilä: tummanruskea kukko Siipi: metsähanhen tummanruskea siipisulka Pää: kirkas lakka . Zuru Nils Lukkarin perhomalli Koukku: alasilmäinen pronssikoukku, koko 12-10 Sidontalanka: musta Runko: keskisininen silkki, kierretään kaksinkertaisena edestä taakse ja takaisin Häkilä: pehmeä musta kana tai kukko Pää: kirkas lakka Perholitka pintaperhoille Tapsisiima 0,20 mm pituus noin 10 cm Selkäsiima 0,25 mm pituus 90 cm Heittokoho, kelluva paino 10 g – 15 g Tapsisiima 0,20 mm pituus noin 7 cm Tapsisiima 0,20 mm pituus noin 13 cm Siimalenkki, johon leikari kiinnitetään. Kierre: keltainen silkki Häkilä: Badger-kukko Pää: kirkas lakka . Ruonas Nils Lukkarin perhomalli Koukku: alasilmäinen pronssikoukku, koko 12-10 Sidontalanka: musta Runko: keskivihreä silkki, kierretään kaksinkertaisena edestä taakse ja takaisin Häkilä: pehmeä musta kana tai kukko Pää: kirkas lakka . Ruunan korvis Koukku: alasilmäinen pronssikoukku, koko 10-8 Sidontalanka: musta Runko: musta strutsin pyrstösiikanen kierrettynä.
Harjukselle käytän eniten luokkaa kolme, kirjolohelle järvellä käytän eniten luokkaa seitsemän, joella käytän sekakalalle luokkaa neljä ja kirjolohelle luokkia viisi ja kuusi. Jos kalastetaan järvellä rannalta, tai pintaperholla, niin sitten myös vavan heitto-ominaisuudet merkitsevät, muuten eivät. perhonurkka TEK STI JA KUVAT KAI KA LL IO VÄLINEET perhokalastuskilpailuissa Omaan käteen sopivat ovat parhaita E dellisessä artikkelissa kirjoitin, miksi aloittaa kilpaileminen perhokalastuksessa ja miten siinä voi kehittyä. Järvellä haavissa on syytä olla pitkä varsi, joella varren pituus ei ole niin olennaista. Vavan luokan valitsen kalojen mukaan. Kilpailuissa tarvittavia välineitä ovat ainakin haavi, vapa, kela, siima, peruke, kahluuvälineet, polarisoivat aurinkolasit, pihdit perhon irrottamista varten, koukunteroitin ja monomaster-siimaroskis. Lisäksi haavissa on hyvä olla joko kantolaite tai, kuten minulla, rinnuksilla oleva voimakas jojo. Kilpailen useilla vavoilla, jotka ovat tulleet markkinoille 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Haavin on syytä olla tarpeeksi iso. Varsinkin kansainvälisillä kisareissuilla perhoja pitää sitoa kohtuu paljon ja aika on rajallista, jolloin yhteen perhoon ei voi käyttää tuntia. Tärkeintä on, että haavin saa helposti ja nopeasti käyttöön. Aivan ensimmäiseksi haluan sanoa, että mielestäni ei kuitenkaan ole erityisiä kilpavälineitä tai kilpaperhoja. TÄRKEINTÄ OLLA ITSE TYYTYVÄINEN KELAANSA Kelalla ei ole kisakalastuksessa juuri merkitystä. . Itse käytän vasemmalla näkyvää GearKeeperin isoa jojoa. Kisaperholla on kaksi tärkeää ominaisuutta. Sage Z -Axis on järvivapa kirjolohelle, Orviksen Western2 ja Sagen SLT ovat kirjolohivapoja joelle. Useissa kilpailuissa kärkisijat on ratkaistu haavimisprosentilla. Paras yleispituus on mielestäni 10 jalkaa. Hardyn Zenith on suosikkivapani harjukselle joella. Jos siitä poiketaan, siihen pitää olla jokin syy. Ensimmäiseksi sen pitää täyttää kisasäännöt ja toiseksi sen pitää olla helppo ja nopea sidottava. Kun on löytynyt omaan käteen sopiva vapa, en näe syytä vaihtaa sitä ilman hyvää syytä. . HAAVIN OLTAVA TARPEEKSI ISO Haavin pitää olla tarpeeksi iso, jotta kala on helppoa ja nopeaa saada kyytiin. YKSI yleisin haavinkantoteline on varmaan Ikonin kantoteline, joka on kuvassa oikealla. Tuntuu, että tämän suhteen sama vapa ei toimi kaikilla, vaan sopiva vapa on hieman yksilöllistä. Joskus joella valitsen kisan luonteen mukaan syvän tai matalan havaksen, mutta se on todennäköisesti turhaa hifistelyä. Sen jarrulla on merkitystä vain, kun 36 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kun toivottavasti on päätetty osallistua ensimmäiseen perhokalastuskilpailuun, kannattaa seuraavaksi pohtia, mitä kalustoa tarvitaan. Seuraavaksi tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pituus, tunnokkuus ja luokka. KUVASSA on vapoja, joita käytän kilpailuissa ehkä eniten. VAVAN TUNNOKKUUDELLA MYÖS MERKITYSTÄ Vavan tunnokkuudella on merkitystä varsinkin nymfikalastuksessa, jossa parhaimmillaan pystyy tuntemaan perhon kosketukset pohjaan. Itselleni kisavavan tärkein ominaisuus on, että sillä saa kalat haaviin. Mitään näistä vavoista ei ole saanut kaupasta enää vuosiin. Esimerkiksi, jos pidät jostain vavasta, niin se voi ihan hyvin olla myös loistava kisavapa riippumatta siitä, mitä sen kyljessä lukee
YLÄRIVISSÄ on nymfikelojani, vasemmalla on Loopin kela, jossa on erinomainen jarru ja oikealla on Danielssonin kevyt ja luotettava kela. Järvellä käytän vanhoja ja halpoja kasettikeloja. Tosiasiassa välineitä ei tarvita paljoa, kunhan ne sopivat omaan käteen. Jos kalusto tekee käyttäjänsä tyytyväiseksi ja kalat tulevat haaviin asti, niin silloin kalusto on kunnossa. kalastetaan isoja kaloja ohuilla siimoilla, mutta tämä on oikeasti hyvin harvinaista. Ne ovat järkevä valinta, kun käytettäviä siimoja on paljon. Itse käytän semiautomaattikeloja lähinnä pintaperhokalastuksessa. . SILMIEN SUOJAAMISEEN POLARISOIVAT AURINKOLASIT Silmien suojaaminen kisoissa on pakollista. Keskellä on Vivarellin semiautomaattikela, jota käytän esimerkiksi pintaperholla kalastaessani. Siima ja peruke oma maailmansa Siima ja peruke ovat oma maailmansa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: juho.strandman.gmail.com Kurssimaksu 120 € VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 37. Suomessa käyttämäni perukepaksuudet ovat pääsääntöisesti välillä 0,26-0,10 milliä. Kurssit järjestetään klo 18-22 välisenä aikana, jonka jälkeen voi jäädä omatoimisesti kalastamaan. Hyvät pihdit on hyvä olla, koska niillä saa irrotettua ottiperhon tärisevin käsin kalan kidasta. Tärkeintä on, että osaa käyttää omia välineitään. Oikealla on edullinen tavallinen perhokela, jota käytän kirjolohen kalastuksessa. Järvellä perhosiiman uppoamisnopeus on tärkeää ja siksi järvellä on syytä olla mukana erilaisia perhosiimoja. Itselläni on lievästi sanottuna hieman lipsahtanut välinepuolella ja tavaraa löytyy yhden pienen kalakaupan verran. . Alarivissa vasemmalla on halpa kasettikela järvikalastukseen. Kahluuvälineiden merkillä ei ole väliä, kunhan vesi pysyy ulkopuolella ja kahluukengissä on tarpeeksi pitoa ja tukea nilkalle. Siima ja peruke PERHOKALASTUSkurssit Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT HELSINGIN VANHANKAUPUNGINKOSKELLA 6.5. Siihen kannattaa käyttää hyviä polarisoivia aurinkolaseja. Kisoissa tärkeää on saada kalat haaviin asti ja sen vuoksi kannattaa käyttää koukunteroitinta. ja 20.5.2024 perhokalastuksen EM-joukkueen järjestämänä. MINULLA on aina kilpailuissa mukana lippalakki, polarisoivat aurinkolasit, Monomaster hukkasiimoja varten, perhopädi, josta saa nopeasti vaihtoperhoja, siimaleikkurit ja koukun teroitin pienten jojojen päissä sekä suonipihdit koukun irrotukseen kalan suusta. Tärkeintä on, että on itse tyytyväinen kelaansa. Perukemateriaaleista käytän sekä monofiilia että fluorocarbonia, kärjen paksuuden valitsen odotettavissa olevan kalan koon mukaan. Jos joella ei ole kahluukieltoa, käytännössä järkevä kahlaaminen on pakollista menestyksen eteen. Roskaaminen ei kuulu minnekään ja siksi suosittelen monomasteria vanhojen perukkeiden keräämistä varten, jos ei halua sulloa siiman pätkiä taskuihin. Käytännössä kilpailuissa pärjää kelalla kuin kelalla. Polarisoivat lasit helpottavat myös pinnan alle näkemistä, jolloin on helpompi löytää ottipaikkoja sekä suunnitella kahluureittejä. Joella perhosiimalla ei juurikaan ole merkitystä, kunhan se on kisalaillinen. Joella peruke on yleensä se kriittinen osa ja aika usein peruke kannattaa tehdä mahdollisimman pitkäksi. Jos pitää kalastuksen lomassa paljon liikuttaa siimaa kelalle ja ulos, kannattaa harkita semiautomaattista kelaa
Tämä vuosien valmistelut vaatinut hanke huipentui, kun voimalaitospadot purettiin vuosina 2021, 2022 ja 2023 Hiitolanjoen Kangaskoskesta, Lahnasenkoskesta ja Ritakoskesta, jolloin vaelluskaloille avautui ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen mahdollisuus nousta Laatokasta kutupaikoilleen aina Juvankosken alle sekä Silamusjoen kautta Torsanjärvelle ja siihen laskeviin pikkujokiin asti. Suomen puolella joki virtaa Etelä-Karjalan Rautjärven Simpeleellä ja se laskee vetensä Laatokkaan Venäjällä Lahdenpohjan Hiitolassa. . RITAKOSKI virtasi vuolaana syksyllä 2023 kunnostustöiden ollessa vielä kesken. Muita kalalajeja mm. Vapautui taas koko matkaltaan lohikalojen lisääntymisalueiksi 2020-luvun alussa. Info K un luonnosta ja varsinkin kalakantojen hyvinvoinnista huolehtivat ihmiset ovat viime vuosina tavanneet toisiaan, on helposti löytynyt ainakin yksi yhteinen ja vieläpä myönteinen puheenaihe: Hiitolanjoen patojen purku ja kolmen kosken ennallistaminen lohikalojen kutualueiksi. Kahlittiin vesivoimatuotantoon 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Siinä elää ainutlaatuinen luontaisesti lisääntyvä (Laatokan) järvilohi. Pituus noin 53 km, josta Suomen puolella 9 km. . järvitaimen, harjus, siika ja rantanuoliainen. HIITOLANJOEN patojen purku ja koskien ennallistaminen osoitti luonnon nopean palautumiskyvyn TEKSTI JA KUVAT ISMO MALIN Järvilohia pyöri Lahnasenkoskessa yhtä aikaa kaivinkoneen kanssa Hiitolaneli Kokkolanjoki . Jo töiden ollessa vielä kesken saatiin riemuita luonnon nopeasta toipumisesta, kun järvilohia pyöri Lahnasenkoskessa kunnostustöissä olleen kaivinkoneen kanssa yhtä aikaa. Myös koekalastukset näyttivät kor. 38 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA.
Aiemmin oli jo vapautettu Kangaskoski ja Lahnasenkoski. Yhteensä jokeen rakennettiin neljä voimalaitosta ja ne kaikki Suomen puolelle. Voimalaitosrakentaminen tyssäsi kuitenkin lohien ja taimenten nousun noin sadaksi vuodeksi. Alun perin kaikilla voimaloilla oli jonkinlainen kalatievelvoite, jota muutettiin lohen ja harjuksen sekä myöhemmin järvitaimenen poikasten istutusvelvoitteiksi. Se oli kuitenkin tuhoutunut sodan aikana. Sen rooli on ollut merkittävä erityisesti varojen keruussa voimaloiden ostoon ja hankkeen muihin kustannuksiin. ”Myös paikallinen koneurakoitsija RiverDiggers on syytä mainita. Ajatuksena oli, että vanhan teollisuusmiljöön tuli näkyä lopputuloksessa. ETELÄ-KARJALAN Virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen on syystäkin ylpeä Hiitolanjoen koskien ennallistamisprojektista. Onnistuminen . Ne poistettiin ja Kangaskosken alapuolelta tehtiin emokalahavaintoja vuonna 2001.” Lisäksi joen vedenlaatu oli tiukentuneiden ympäristövaatimusten ansiosta tuolloin parantunut aiemmasta. Häntä voi suositella samanlaisiin ennallistamistöihin muuallekin Suomeen.” Ollikainen mukaan Hiitolanjoki-projekti on saanut käytännössä osakseen vain myönteistä julkisuutta ja kunniamainintoja niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. UUDET TUULET VIRIÄVÄT 1990-LUVULLA Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö on ollut keskeinen vaikuttaja Hiitolanjoen patojen purkujen toteuttamisessa. VOIMALAT NOUSUESTEINÄ YLI SATA VUOTTA Hiitolanjoki, josta on käytetty myös nimeä Kokkolanjoki, oli merkittävä lohijoki myös Suomen puolella aina 1900-luvun alkuun saakka, vaikka pääosa joesta virtaa nykyisin Venäjän alueella. Tämä kaikki lisää myös luonnon monimuotoisuutta”, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen riemuitsee. . Tilanne säilyi pitkään tältä osin ennallaan. Myös kansainvälistä Dam Busters (Patojen purkajat) -elokuvaa kuvattiin myös Hiitolanjoella. Loput kolme voimalaa toimivat kuitenkin 2020-luvulle asti. ”Päästiin tekemään yhteistyötä venäläisten kanssa, ja selvisi, että Hiitolanjoessa on lohta Venäjän puolella, mutta se ei päässyt nousemaan rydön ja esteverkon vuoksi. Olosuhteet olivat siis muuttuneet niin, että TE-keskus haki kalatievelvoitteita kaikkiin kolmeen koskeen vuonna 2007. ”Meillä on nyt upeat kosket, upea kalasto ja vapaa joki, josta hyötyvät vaelluskalojen lisäksi muut virtavesien eliöt. Kiitos siitä kuuluu hänen mielestään ennen muuta osaavalle tiimille, johon kuuluivat loistava rakennuttajakonsultti ja pääurakoitsijat Oteran ja Destia. Molemmat voimayhtiöt vastustivat, mutta kaksi vuotta myöhemmin Itä-Suomen ympäristölupavirasto ISY määräsi tekemään selvitykset kalatievaihtoehdoista, suunnitelmat kalateistä ja hakemukset niiden rakentamisesta. Vuosina 2021-2023 toteutetussa projektissa kaikki meni Ollikaisen mukaan hyvin. ENERGIAYHTIÖT MYIVÄT VOIMALANSA Valituskierrosten jälkeen lopulta vuonna 2017 Etelä-Suomen aluehallintovirasto määräsi voimayhtiöt rakentamaan kalatiet. Säätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikaisen mukaan Neuvostoliiton lakkaaminen olemasta 1991 oli suuri poliittinen murros, joka pitkässä juoksussa edisti vaatimuksia kalatievelvoitteille. Yksi niistä, Syrjäkosken voimala, siirtyi rajankäynnissä sodan jälkeen Venäjän puolelle. Se on palkittu muun muassa vuoden Parhaana padonpurkuna ja Vuoden luontotekona. OMAN haasteensa Hiitolanjoen patojen purulle aiheutti Museoviraston ehto, että rakennukset tulee säilyttää sekä kunnostaa ja patorakenteistakin säästää mahdollisimman paljon. ”Olemme täällä Etelä-Karjalassa ylpeitä projektistamme”, Ollikainen toteaa. keita lukuja ja esimerkiksi Kangaskoskella 2022 koealoilla oli 78 lohikalan poikasta aarilla ja koko koskessa arvioitiin olleen peräti 2500 lohikalan poikasta, vain vuosi padon purkamisen jälkeen. Hanna Ollikainen: Kaikki meni todella hyvin – kiitos osaavien tekijöiden Hiitolanjoen historiallinen virtaveden ennallistamisprojekti saatiin Rautjärvellä päätökseen, kun Ritakosken padon purku ja kosken ennallistaminen valmistuivat viime syksynä. Kuvassa Kangaskosken vanha voimalarakennus. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 39
”Hän lahjoitti itse 25 000 ja yhteensä hän sai kavereineen kasaan lähes 100 000 euroa. Kun Hiitolanjoen Voiman valitus hylättiin, oli sekin valmis luopumaan voimaloistaan. Rautjärven kunta ja Etelä-Karjalan liitto hoitivat pääasiassa neuvottelut voimayhtiöiden kanssa. Kokonaiskustannukset nousivat 3,7 miljoonaan euroon. Lisäksi hän on tuonut hankkeelle paljon myönteistä julkisuutta”, Ollikainen kiittelee. Loput 50 prosenttia piti kerätä muualta ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö tuli tässä vaiheessa toimijaksi. Myös matkailuhyötyjä haetaan – lohi ja taimen pitää toistaiseksi vapauttaa Rautjärvellä ja yleisestikin Etelä-Karjalassa Hiitolanjoen vapautetuista koskista kaavaillaan matkailuvalttia. Erityisesti lohen ja taimenen kalastajien odotetaan tulevan koskille sitten, kun niiden kantojen katsotaan joskus kestävän kalastusta. Kansainvälisiä lahjoittajia olivat Patagonia ja Open Rivers Programme. Lisäksi mukana oli joukko yksityisiä lahjoittajia, joista eniten julkisuutta sai kala-aktivisti Jasper Pääkkönen. . KOKONAISKUSTANNUKSET 3,7 MILJOONAA EUROA Energiayhtiöt eivät suinkaan luopuneet voimaloistaan ilmaiseksi, vaan niiden lunastamista varten piti kerätä rahaa, jota tarvittiin lisäksi patojen purun ja koskien ennallistamisen suunnitteluun sekä tietenkin varsinaisten töiden toteuttamiseen. . Matkailu . KESÄT ja syksyt 2021 ja 2022 olivat kuivia, joten veden suuri virtaama ei ollut ongelma, mutta viime vuosi oli sateinen, mikä vaikeutti työskentelyä Ritakoskessa. Merkittäviä rahoittajia olivat esimerkiksi WWF, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, OP Etelä-Karjala, LähiTapiola, UPM ja Metsä Group, Rautjärven kunta ja Etelä-Karjalan liitto. ”Kalateiden rakentaminen olisi tullut niille kalliiksi ja muutenkin voimalat olisi pitänyt uudistaa, joten niiden toiminnan jatkaminen ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa”, Ollikainen arvioi syyksi yhtiöiden ratkaisuun. Rahoista puolet tuli valtiolta kärkihankerahoituksena maaja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmasta. Kalastussäännöt ja luvanmyyntitiedot hiitolanjoki.fi/kalastus. Vantaan Energia ei valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, vaan myi Lahnasenkosken voimalan Virkistysaluesäätiölle. Saaliiksi saadut lohet ja taimenet pitää vapauttaa. ”Saimme MetsäBoardin kanssa kuitenkin sovittua juoksutuksista niin, että työt voitiin suorittaa ajallaan”, Hanna Ollikainen Virkistysaluesäätiöstä kertoo. Virkistysaluesäätiö on ollut läsnä koskien rannoilla omistamalla sieltä maata ja rakentamalla alueelle muun muassa retkipolkuja ja lintutornin”, Ollikainen selvittää. ”Katsottiin, että raha-avustusten hakeminen sopii hyvin säätiön tehtäväksi. 40 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. . Tällä hetkellä kalastuskunnat myyvät 3-4 päivälupaa/koski. Kosken pohjaan piti laittaa runsaasti täytemaata, koska pohjasedimentissä oli suuria määriä elohopeaa, jota ei missään nimessä saanut päästää veteen. LAHNASENKOSKI oli kallein kohteista, ja sen ennallistaminen maksoi yli miljoonan
URPO UPPOPERHO TIESITKÖ TÄMÄN Urpo Uppoperho on lehtemme uusvanha sarjakuva. varusteiden kehitys tukee järkevää kalojen vapauttamista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 41. Urpo on ihan ihmeperho 1980-luvulta! Se on ollut horroksessa Kajaaninjoen töyräällä jo vuosikymmeniä. Em. Kolme alueellisesti toimivaa Nousu-ohjelman koordinaattoria sekä maaja metsätalousministeriössä toimiva projektikoordinaattori jatkavat työtä valtakunnallisen kalatiestrategian sekä lohija meritaimenstrategian asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Haavi unohtui NOUSU-OHJELMA NOUSU-OHJELMALLE jatkorahoitusta vuoden 2027 loppuun asti Valtakunnallinen Nousu-ohjelma on saanut jatkorahoitusta vuosille 2024– 2027, millä on suuri merkitys virtavesistä riippuvaisten vaelluskalakantojen hoitotyölle. Vuosina 2020–2023 Nousu-ohjelman puitteissa toteutettiin laajasti Nousu-hankkeita Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. vapautin on hyvin toimiva, tulee haavi otettua mukaan. Mutta nyt kaikki muuttuu ja pääset mukaan Urpon seikkailuihin. Kun haavi on mukana, on tuurikin mukana. Varoja kohdistettiin valtakunnallisesti tunnistettuihin kärkikohteisiin ja samaan aikaan edistettiin uusia nousuesteiden poistohankkeita. Lisäksi trendi suosii yhä isompia haaveja myös koskikalastuksessa. Vastuullisen perhokalastajan haavissa on solmuton, kumipintainen, laaja ja syvä havas. ELY-keskus rahoitti ensimmäisen kauden aikana yhteensä seitsemäätoista hanketta. Uudella ohjelmakaudella Nousu-ohjelmalla on käytettävissä valtakunnallisesti vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa kalojen vapaata liikkumista mahdollistaviin hankkeisiin. Valtakunnallisen Nousu-ohjelman merkitys vaelluskalojen tilaa parantavana ohjelmana on tunnistettu, kun uusi hallitus joulukuussa 2023 myönsi ohjelmalle jatkorahoitusta vuosille 2024–2027. Vuosina 2020–2023 Nousu-ohjelman ensimmäistä kautta toteutettiin laaja-alaisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella, joka kattaa rannikkoalueen Keski-Pohjanmaan Lestijoelta aina Etelä-Karjalan Hiitolanjoelle asti. Rantapusikoissa rymistelevälle koskikalastajalle on tärkeää, että haavi kulkee kätevästi mukana. Vaikka rahoitus pienenikin edellisestä kaudesta, voidaan sen jatkuvuutta pitää merkittävänä käden ojennuksena virtavesistä riippuvaisten vaelluskalakantojen hoitotyölle. Urpo on kajaanilaisen perhokalastajan ja kalapaikkaoppaiden kirjoittajan Simo Yli-Lonttisen luomus. Haavin tärkein osa on magneettivapautin, lukkohaka, purjerengas tai muu lenkki, jolla saa haavin kiinnitettyä varusteissa olevaan D-renkaaseen. Kun em
Liikkumisnopeus yöllä 42 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Matti Kotakorven ym. Vaikka kalassa kävisi peräkkäisinä päivinä samalla paikalla, voi olla, että kalastettavana ovat aivan eri kalat. Tanskassa liikkumisnopeudessa ei havaittu eroa kesän ja talven välillä, mutta talvella ahvenet olivat yksinkertaisesti aktiivisempia lyhyemmän aikaa vuorokaudesta, jolloin vuorokautinen kokonaisuintimatka jäi kesää pienemmäksi. (2018) tutkimuksessa noin 35 sentin ahvenet liikkuivat keskimäärin 6,3 kilometriä päivässä liikkumisen ollessa aktiivisinta lämpimän veden aikaan päivisin. Kutuaikaan päivämatkat olivat jopa yli kaksikymmentä kilometriä, kun taas syyskuun alussa vain neljäsataa metriä. Joskus kalaparven liikkumista voi havainnoida pilkkijäjoukon liikkeitä seuraamalla, mutta miten paljon kalat tyypillisesti liikkuvat. RADIOLÄHETINSEURANNOILLA saadaan arvokasta tietoa kalojen vaellusreiteistä ja liikkumisesta ylipäätään. Korkea ilmanpaine ja kova tuuli vähensivät ahventen aktiivisuutta. oli keskimäärin 216 ja päivällä 374 metriä tunnissa, joten 12 tunnin rytmillä päivämatkaa kertyisi sellainen seitsemän kilometriä. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua Kuinka pitkiä matkoja KALAT LIIKKUVAT. Espanjassa tehdyssä tutkimuksessa (Zamora & Moreno-Amich 2002) varttikiloisten ahventen liikkeissä oli kaksi suuntaa: 1) rannan ja ulapan välillä sekä 2) rannan suuntaisesti. 2002) taas huomattiin, että 27-37 sentin ahvenilla oli loka-huhtikuussa selvä aktiivisuuspiikki auringonnousun ja -laskun aikaan tai keskipäivisin, kun taas kesällä liikkuminen oli tasaisempaa koko valoisan ajan. Saksassa Nakayaman ym. P oikasvaiheessa kalat, kuten pienet ahvenet, voivat olla varsin paikallisia sopivilla suojaa tarjoavilla paikoilla, mutta mitä isompia kalat ovat ja mitä avoimempi elinympäristö on, sitä enemmän ne liikkuvat. Tanskassa (Jacobsen ym. Saaliskalat liikkuivat päivisin rantaan ja öisin ulapalle, kun taas ahvenet liikkuivat juuri päinvastoin. AHVENET LIIKKUVAT ENITEN VALOISASSA JA LÄMPIMÄSSÄ Petokalakokoisten ahventen telemetriatutkimuksissa on havaittu, että kalojen aktiivisuus on suurinta päivisin ja lämpimän veden aikaan. Kun pilkkikilpailuharjoituksissa löytää parven isoja ahvenia, voi olla varma, etteivät kalat ole paikalla enää kisapäivänä. (2023) mukaan yleiset kalat, kuten kuha, lahna ja särki, liikkuvat hyvin usein myös osakaskuntaja kuntarajojen yli, minkä vuoksi osakaskuntia pitäisi pystyä yhdistämään, jotta yhteisten kalakantojen hallinnointi olisi tehokasta
(2006) seurasivat Kajaaninjoella merkittyjen haukien liikkeitä, 40:stä merkitystä kalasta 16 jäi koko vuodeksi jokeen, kun taas 24 vaelsi Oulujärveen, jossa ne liikkuivat laajasti. Hauet liikkuivat kesäaikaan keskimäärin 303 metriä vuorokaudessa, joskin yksittäinen hauki saattoi liikkua vuorokaudessa yli seitsemän kilometriä. Kuhat vaelsivat jopa yli 200 kilometriä. Samalla alueella voi elää esimerkiksi jokiin kutemaan ja syönnöstämään nouseva sekä järvessä kuteva kuhakanta. Samoin kuin Pohjois-Päijänteellä, talvella kuhat hakivat mahdollisimman hidasta virtausta, kun taas kesällä kuhat voivat hakeutua jopa 10 cm/s virtaukseen. Norjalaisessa Bygholmin tekoaltaassa (Jepsen ym. T-ANKKURIMERKISSÄ on kalan tiedot ja riittää, kun valokuvaa talteen. Kuhien liikkumisaktiivisuudessa ei havaittu eroja suhteessa voimaloiden juoksutukseen. Pienemmissä järvissä, kuten Jyväsjärvessä, kuhat voivat puolestaan olla melko paikallisia kesät talvet. Norjalaiset kuhat olivat aktiivisimpia iltakuuden ja puolen yön välillä. SAMALLA ALUEELLA VOI ELÄÄ USEITA ERILLISIÄ SAMAN LAJIN KALAKANTOJA Mielenkiintoista ja samalla monimuotoisten kalakantojen säilyttämisen kannalta oleellista on havaita, että samalla alueella voi tiettynä aikana elää eri tavalla käyttäytyviä kaloja. Keskisen tutkimuksessa 17 kuhaa 21 merkitystä kalastettiin kahdessa vuodessa, joten Pohjois-Päijänteellä kuhan kalastuskuolleisuus oli varsin huomattava. Suuri osa kuhista paineli seurantajakson aikana jokea voimalapadosta alavirtaan, vaikka osa myös kuoli voimalan turbiineissa. Samoin Pohjois-Päijänteellä kuhat vaeltavat kesäksi virtaaviin yläosiin ja viettävät talven etelämpänä sijaitsevissa syvänteissä. Keskisen mukaan kuhat käyttävät kerrostuneessa vedessä eli tyypillisessä järvessä liikkuvaa saalistustekniikkaa, kun taas virtaavassa vedessä kuhat voivat saada saalista vähemmällä liikkumisella. Lue lisää: https://doi.org/10.1111/fme.12670 • https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18654 • https://doi.org/10.1111/j.1600-0633.2006.00151.x HAUKI VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 43. Myös hauki voi vaeltaa kutemaan Kun Teppo Vehanen ym. Isommat hauet liikkuivat enemmän kuin pienet. Virtaan kuhia houkuttaa runsaan ravinnon lisäksi lämpimämpi pohjanläheinen vesi kuin kerrostuneella järvialueella. Naaraat liikkuivat koiraita enemmän, ja koiraat pysyivät kutuaikaan 2-2,5 metrin syvyisillä kovapohjaisilla kutualueilla paikoillaan 14-47 päivää. haukitutkimuksessa 16:sta Kajaaninjokeen jääneestä kalasta puolet kalastettiin vuoden kuluessa ja Oulujärveen uineista 24 hauesta kuudesta saatiin merkkipalautus vuodessa: yksi Helsingistä asiakkaalta, joka oli ostanut hauen kalakaupasta. KUHA HAKEE HÄMÄRÄÄ JA LÄMMINTÄ VETTÄ Kun Arts ja Breukelaar (2017) seurasivat kuhia hollantilaisessa jokisysteemissä, ne liikkuivat eniten yöllä ja tekivät jopa tilapäisiä vaelluksia meriveteen, mutta vuodenaikaisia muutoksia liikkumisessa ei havaittu. Ruotsin Mälarenilla (Andersson ym. Suurin osa Oulujärveen vaeltaneista hauista (14 kalaa) palasi seuraavana keväänä jälleen virtaan kutemaan. Jokialueella haukien elinpiirit olivat keskimäärin alle 200 neliömetriä ja menivät haukien suosimilla paikoilla osin lomittain. Talvella kuhat pysyivät pienellä alueella ja aktiivisinta liikkuminen oli syksyllä. Keskimääräinen elinpiirin koko oli läpimitaltaan 30-40 kilometriä. Tapio Keskisen väitöskirjan mukaan vuodenaikaisvaellukset olivat Päijänteellä keskimäärin 15,7 kilometriä ja Jyväsjärvessä 1,5 kilometriä. 1999) kuhat liikkuivat sitä enemmän, mitä lämpimämpää oli ja mitä isompia kuhat olivat. Vehanen ja Lahti (2003) seurasivat kuhien liikkeitä Pyhäkosken voimalan yläpuolella Oulujoessa. Kotakorven tutkimuksessa Vesijärvellä 180 kuhaa 478:sta merkitystä saatiin uudestaan kiinni kolmen vuoden sisällä: yli puolet näistä verkoilla. KUHA TEKEE VUODENAIKAISVAELLUKSIA Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Höytiäisen kuhien on havaittu hyödyntävän tehokkaasti koko järveä niin, että rehevät pohjoispään alueet toimivat kutuja syönnösalueina, kun taas kalat talvehtivat enimmäkseen karun eteläpään syvemmillä ja kirkasvetisimmillä alueilla. Vesijärvellä kuhat vaelsivat Kotakorven tutkimuksessa niin ikään matalille kutualuille, mutta jäivät kesäksi syönnöstämään kuoretta syville selkävesille. KALASTUKSEN VOIMAKKUUS Kalamerkinnät kertovat myös kalastuksen voimakkuudesta Merkintätutkimuksilla saadaan tietoa merkittyjen kalojen kalastetuksi tulemisesta. Jotkin hauet erikoistuivat avoimeen ympäristöön, kun taas toiset hauet hakivat koosta riippumatta kasvillisuusvyöhykkeitä. Keskimäärin hauet oleskelivat 2,9 metrin syvyisillä alueilla. Vehasen ym. Näistä on toistaiseksi varsin vähän tutkittua tietoa, mutta telemetriatutkimukset osoittavat selvästi, että kaloilla on sekä yksilöllisiä että kantakohtaisia eroja liikkumiskäyttäytymisessä. 2015) 3977 merkitystä kuhasta kolmannes kalastettiin seurantajakson aikana niin, että puolet kaloista saatiin 8,4 kilometrin sisällä vapautuspaikasta
44 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KEISARILLISESTA KIISKESTÄ UHAN OHJE TALTEEN Suomen Kalamiesten Keskusliiton entinen tiedottaja Ilkka Sailo esitti vuonna 1996 ilmestyneessä julkaisussa ”Keisarillinen kiiski” vinkkejä maukkaan kiiskiuhan valmistamiseksi seuraavaan tapaan. Mausteina toimivat tavallisesti maustepippuri, laakerinlehti ja toisinaan myös jopa vodka. Uhaa syödään usein myös alkuruoaksi. Perinteinen uha valmistetaan mahdollisimman pian kalan pyydystämisen jälkeen. . Kalan lisäksi keittoon tulee myös kasviksia, kuten sipulia, perunaa ja erilaisia juureksia. PELKISTETTY kiiskiuha ilman perunaa maistuu vaikkapa alkukeittona rapeaksi paahdettujen hapanleipäsuikaleiden, suolakurkkuviipaleiden sekä smetananokareen kera. Joskus se valmistetaan jopa jo rannassa avotulella savolaisen rantakalan tapaan. KALAHERKUT TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN AN VE TI K K O Vähäarvoisesta KIISKESTÄ HERKKUA Maukkaan uhan voi keittää yksintai kaksinkertaisena U ha on perinteinen venäläinen kirkas kalakeitto, joka kuuluu myös osaksi ukrainalaista keittiötä
KIISKIEN fileointi helpottuu, kun ensin käsittelee kokonaiset kalat merisuolalla liman poistamiseksi. . . Jos kiiskiä ei ole käytettäväksi riittävästi, voi tilalla käyttää lisäksi muuta kalaa ja tehdä kaksinkertaisen uhan. Kiehauta liemi, kuori vaahto sen pinnalta ja anna kiehua hiljalleen noin tunnin ajan. Kun päistä poistetaan kidukset, niistä voidaan keittää maukas kalaliemi ruotojen ja nahkojen kanssa. Lisää lohkotut perunat ja loput sipulit sekä tarvittaessa suolaa. Kiisken mädin erottaminen ja käsittely herkuttelua varten ovat sen verran työlästä ja kallista puuhaa, että kiisken mätiä ei juurikaan näy ruokakauppojen kalatiskeillä. Anna uhan hautua kattilan kannen alla muutaman minuutin ajan. . Ota maksat talteen, mutta heitä sisälmykset pois. Kiiskien fileoinnin tuloksena syntyvät fileet, maksat, päät, ruodot ja mäti ovat arvotavaraa. Keitä 20 minuutin ajan. Kiiskiä hämmennetään esimerkiksi kauhalla (piikkien vuoksi ei paljain sormin) ämpärissä muutaman kerran runsaan puolen tunnin ajan. Muuten toimitaan kuten edellä, paitsi että isompien kalojen paloja keitetään hieman pitempään. Uhaa ei koskaan valmistettu pitkään kuolleena olleesta kalasta. . Leiväksi sopii hapanleipä tai makeahko saaristolaisleipä. Erona on vain se, että liemi keitetään kiiskistä ja keitossa tarjottavan toisen kalan fileointitähteistä. Lisää kattilaan paloiteltu persiljajuuri, lohkottu sipuli ja mustapippurit. meripihkainen uha tehtiin venäläiseen ruokapöytään kirkkaaseen kiiskiliemeen sterletistä (eräs sampilaji). Sterletin asemesta voi kokeilla vaikkapa kuhaa, siikaa tai muuta hienoa kalaa. Liemi maustettiin ripauksella sahramia ja puolella lasillisella samppanjaa, joka kaadettiin uhan sekaan samaan aikaan tillin ja persiljan kanssa. MAISTUVA kiiskiliemi keitetään ruodoista, päistä ja nahoista. VOISSA paistetut leipätikut kruunaavat uhan. Mieluiten kalan pyyntituoreen lihan tuli vielä väristä pataan joutuessaan.” VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 45. Hienoin kaksinkertainen uha eli ns. Ota kiiskiuha liedeltä, tarkista suola ja ripottele pinnalle hienonnettua tilliä ja/tai persiljaa. Keitä lientä vielä 5 minuuttia. noin yhden vuorokauden ajan pakastimessa (-18 °C) ennen nautiskelua mahdollisten heisimadontoukkien eliminoimiseksi. Ja muistathan pakastaa kiisken mädin KIISKIUHA eli venäläinen kirkas kiiskiliemi Ilkka Sailon tapaan (4 ruokailijalle) 1 kg tuoreita kiiskiä (tai noin 500 g kiiskifileitä) 1 juuripersiljan juuri (100–150 g) tai pala mukulaselleriä tai palsternakkaa 5-6 kpl kiinteää perunaa 2-3 kpl pienehköä sipulia 1 nippu tuoretta tilliä ja/tai persiljaa 2-3 tl merisuolaa (tai säätele maun mukaan) 1 litra vettä 1-3 kpl laakerinlehteä 10–15 kpl kokonaista mustapippuria Perkaa kiisket ja fileoi ne. Lisää liemeen kiiskifileet, maksat sekä laakerinlehdet. KIISKIEN fileoinnista on oma vaivansa, mutta hieno muskottimainen maku palkitsee niin uhassa kuin muissakin kiiskiruoissa. Kiiskien pintalimasta päästään eroon sekoittamalla ämpärissä kalojen sekaan sopivasti karkeaa suolaa (100 g suolaa/1 kilo kiiskiä). Mutta itse tämä vaiva kannattaa nähdä ja nautiskella mätiherkkua vaikkapa venäläiseen tapaan rapeaksi paistettujen blinien päällä smetanan, hienoksi hakatun sipulin, hunajan ja suolakurkun kera. Siivilöi liemi ja kaada se takaisin kattilaan. Tämän seurauksena suola irrottaa kiiskien pintaliman ja kalat on helpompi käsitellä liman ja suolan huuhtomisen jälkeen. Tarjoile kiiskiuha kulholautasilla rapeaksi paahdettujen hapanleipäsuikaleiden, suolakurkkuviipaleiden sekä smetananokareen kera. Lisää fileointitähteet kattilaan kylmään ja suolattuun veteen
Kuvassa rantaroskaseurannassa löydettyä kalastusroskaa Raumalla vuonna 2020. LUONTOON hapertumaan jääneet kalastusvälineet vahingoittavat eläimiä ja saastuttavat vesistöjä mikromuovilla ja muilla haitallisilla aineilla. Osa kerättyjen verkkojen materiaaleista analysoidaan, jotta saamme selville niiden kierrätysja uudelleenkäyttömahdollisuudet”, kertoo projektipäällikkö Jutta Vuolamo Pidä Saaristo Siistinä ry:stä. Kotitalouksien soutuveneitä ja muita pienveneitä vastaanotetaan maksua vastaan jo kuntien jäteasemilla. Niistä keräykseen voitaisiin saada arviolta muutama tuhat vuodessa. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, sillä merkittävä osa lasikuituveneistä on pienveneitä, kuten soutuveneitä, joita ei tarvitse rekisteröidä. Lasikuituveneiden määräksi Suomessa arvioidaan yli 700 000. Kuva: Jutta Vuolamo/ Pidä Saaristo Siistinä ry. Lisäksi veneeseen jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat ajan myötä levitä ympäristöön ja lisätä ympäristökuormitusta. Re:Fish on Euroopan unionin rahoittama Interreg Central Baltic -hanke, jota koordinoi Håll Sverige Rent -säätiö. MUOVIJÄTE PILOTTIKERÄYKSILLÄ luodaan pohjaa muovisen kalastusjätteen kierrätykselle Vapaa-ajankalastukseen liittyvää roskaa halutaan vähentää ja ennaltaehkäistä. Suomessa hankkeeseen osallistuvat Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Pidä Saaristo Siistinä ry. Tulevana kesänä Pidä Saaristo Siistinä ry pilotoi käytöstä poistettujen vapaa-ajankalastuksen verkkojen keräystä Saaristomerellä osana EU-rahoitteista Re:Fish-hanketta. Pilottikeräysten avulla hanke pyrkii luomaan pohjaa kierrätysverkostolle ja vastaa siten EU:n kertakäyttömuovidirektiivin luomaan tarpeeseen, jonka mukaan kalastusvälineiden tuottajien tulee järjestää jätehuolto markkinoille saattamillensa muovia sisältäville kalastusvälineille vuoden 2024 loppuun mennessä. Käytöstä poistuvien veneiden lukumääräksi arvioidaan jopa yli 10 000 vuodessa. Ympäristöministeriö selvitti käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden keräyksen pullonkauloja kyselytutkimuksilla Itämeren rannikkokunnissa. Lisäksi sekä suuren yleisön että ammattilaisten mukaan veneiden kierrätystä pitäisi kannustaa paremmalla ohjeistuksella jätehuollosta, maksuttomilla veneiden vastaanottopisteillä, keräyskampanjoilla tai veneiden romutuspalkkiolla. ”Esimerkiksi mökkiläiset ja vapaa-ajankalastajat voivat tuoda käytöstä poistamansa puhtaat verkot tiettyjen Roope-palvelupisteidemme yhteyteen tuleviin keräysastioihin. Jätehuollon piiriin tulevat veneet päätyvät tällä hetkellä pääosin poltettavaksi, sillä kaatopaikoista annetun asetuksen mukaan lasikuituveneiden sijoittaminen kaatopaikalle ei ole sallittua. 46 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VENEET SUURI yleisö ja ammattilaiset yhtä mieltä: Veneiden kierrätykseen pitäisi kannustaa Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat sekä suuren yleisön että veneja jätealan ammattilaisten mukaan merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle. Kyselyyn vastasi reilu 600 niin sanotun suuren yleisön edustajaa ja noin sata ammattilaista, kuten venesatamien, veneilyseurojen, venevalmistajien ja venemyyjien sekä kuntien ja jätelaitosten edustajaa. Mahdollisina vaihtoehtoina esitetään myös veneiden romutuspalkkiota tai kotitalouksien veneiden maksuttoman vastaanoton ja kuljetuksen järjestämisen vastuuttamista kunnille. HYLÄTYT veneet ovat ympäristössä epäsiistejä ja rumentavat maisemaa. Rekisteröintivelvollisuuden laajentamista kaikille veneille tai tuottajavastuujärjestelmää ei sen sijaan suositella. Selvityksen tekijän Macon Oy:n suosituksissa korostetaan erityisesti viestinnän ja tiedotuksen merkittävää roolia jätehuollon ratkaisussa. Suuremmille veneille ja yritysten veneille tulee itse etsiä yksityisten jätehuoltoyritysten tarjoamaa jätehuoltopalvelua
Janne Lampinen nappasi nimiinsä idänsieraintokon ennätyksen. Karpilla oli painoa 22,20 kiloa ja sen saivat Arto Vihanto ja Arto Hyttinen. ENNÄTYSKALAT TEKSTI JUHA OJAHARJU ILMOITUSRAJA VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 47. Kari Kujala oli saanut ja ilmoittanut harjuksen, jolla oli pituutta komeat 58,2 senttiä. Kala tuli onkimalla ja pituutta sillä oli 8,8 senttiä. LAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSIÄ S yyskuussa pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin viisi uutta Suomen ennätystä, joista kaksi oli uusien sääntöjen mahdollistamia pituusennätyksiä. Kummassakin kokouksessa päästiin hyväksymään uusia hienoja ennätyskaloja. Ennätyskaloja voi ilmoittaa lautakunnalle esimerkiksi SVK:n kalarekisterin kautta. Syksyn kokouksessa käsiteltiin 26 ja talven kokouksessa kahdeksan ilmoitusta. Juha ja Ilkka Mutanen olivat puolestaan saaneet verkolla 8,3 kilon toutaimen. Tämä kala oli uinut Jarno Aaltosen Push-Up-rysään Rauman vesillä. Kala ui tutkimusverkkoon Föglön vesillä Ahvenanmaalla. Kesän jälkeen ilmoituksia tulee aina selvästi enemmän kuin talvella, niin myös tällä kertaa. Tomi Valkamaa paranteli jo ennestään nimissään olleita sorvan Suomen ennätyslukemia. Ennätyksistä yksi oli kokonaan uuden lajin ennätys. Harjus nappasi heittämällä tarjoiltuun pintaperhoon. Huikean kokoisella sorvalla oli painoa 1,580 kiloa ja kalastusmenetelmänä onginta. Pekka Heinonen sai uistelemalla sinisellä Kosto-vaapulla ahvenen, joka oli 50 senttiä pitkä. Myös uusi karppiennätys nousi verkolla. UUSI teistin Suomen ennätys. SE-pituusrajaan pieni muutos Lautakunta päätti talven kokouksessaan muuttaa hauen ilmoitusrajaa pituuden osalta. ENNÄTYSKALAuutisia OHUTHUULIKELTTI on uusi laji Suomen ennätyskalarekisterissä. Turun AMK:n tutkimuskalastustiimi sai verkolla teistin, jonka pituus oli 22,1 senttiä. Talven kokouksen tuloksena saatiin kolme uutta Suomen ennätystä. Antti Iivonen oli saanut verkolla 14,7 kg kuhan, joka oli 100 cm pitkä. Kalalla oli painoa 0,666 kiloa ja se ui rysään Rauman merialueella. Rajaa nostettiin viisi senttiä ja uusi raja on näin ollen hauella 125 senttiä. S uomen ennätyskalalautakunta kokousti 19.9.2023 ja 6.2.2024. Kyseessä oli ohuthuulikeltti, jonka oli saanut Jarno Aaltonen. Kokouksen jälkeen hyväksyttiin vielä yksi uusi Suomen ennätys
Nuorista etevin oli Santeri Moilanen 7 pisteellä. Suurkaloja ilmoitettiin vuonna 2023 yhteensä 457 kappaletta. Suurahvenia ilmoitettiin 102 kappaletta, mikä on kolmekymmentä enemmän kuin vuotta aiemmin. KARI Kujala ilmoitti tämän upean harjuksen, joka tuli perhokalastamalla. Harjuksella oli painoa 1,820 kg ja pituutta 58,2 cm. . Kaloista 301 oli vapautettu. . Vuoden Suurkalastaja saa paitsi kunniaa, niin myös rahanarvoisen palkinnon. Kummankin sarjan voittajalle lähtee palkinnoksi Onkitukun lahjoittama 100 euron lahjakortti. TEKSTI JUHA OJAHARJU SUURKALOJA VOI ILMOITTAA OSOITTEESSA: vapaa-ajankalastaja.fi/kalailmoitus ILMOITETUT SUURKALAT LÖYTYVÄT KALAREKISTERISTÄ: vapaa-ajankalastaja.fi/kalarekisteri Vuoden suurkalastaja O n jälleen se aika vuodesta, kun tarkastellaan menneen vuoden suurimpia kaloja ja listataan etevimmät suurkalojen kalastajat. Suurkuhia ilmoitettiin 42. Toiseksi eniten ilmoitettiin haukia, yhteensä 45 kappaletta. 48 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suurin osa ilmoitetuista suurkaloista oli saatu vapavälinein, joista suosituimpia olivat erilaiset onginnan muodot, heittokalastus ja jigaus sekä pilkintä. Suutarin onginta näyttää olevan kasvussa; suutareita ilmoitettiin 37, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. KASPER Saari käsissään 2,400 kg suutari. Suurkalojen tavoittelussa aina jokin laji nousee suosituksi, kun löydetään paikka, mistä niitä saa. Tulokseen lasketaan kolme suurkalaa per laji kalastajaa kohden. Muiden lajien osalta määrät olivat: säyne 30 kpl, toutain 26 kpl, ruutana 22 kpl, harjus 20 kpl, sorva 19 kpl, kuore ja pasuri 14 kpl, särki 13 kpl, turpa 13 kpl, lahna 10 kpl, siika 8 kpl, karppi ja made 6 kpl, meritaimen, seipi, sulkava ja vimpa 4 kpl, merilohi 3 kpl, järvilohi, kirjolohi, piikkimonni ja salakka 2 kpl, ankerias, hopearuutana, kiiski ja silakka 1 kpl. Jokaisesta suurkalasta saa yhden pisteen, eli yhdestä lajista pystyy saamaan kokoon maksimissaan kolme pistettä. Talvella 2023 moni suuntasi Porin merialueelle pilkkimään suurkuoretta ja saikin sellaisen. SUURKALAVUOSI 2023 SUOSITUIMMAT LAJIT Ahvenen kalastus on maassamme hyvin suosittua ja se näkyy myös ilmoitettujen ahventen määrässä. Vapautettujen kalojen osuus oli 65,8 prosenttia, mikä on edellisvuosien kaltainen. Vuoden Suurkalastaja -tittelin vei Juuso Triipponen pisteillä 16. Siiman päässä oli Karhis-pintaperho. Tämä näkyi selvästi myös ilmoitettujen suurkuoreiden määrässä. Pääosa ilmoituksista tuli nettisivujen kalarekisterin kautta, mutta joitain ilmoituksia saimme vielä myös kirjeellä. Vuoden Suurkalastajan arvonimi menee sille, joka on vuoden aikana ilmoittanut eniten vapavälinein saamiaan suurkaloja. Listalle päästäkseen tulee olla jäsenenä jossain SVK:n alaisessa seurassa tai suoraan SVK:ssa ja kalat tulee ilmoittaa nettisivuille kirjautuneena. Kala nousi pohjaongella, joka on hyvä keino suutarin saamiseksi
ANTTI Apo ja jigaamalla saatu komea hauki. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 49. Kuore 0,172 Leena Iltanen Verkko Simo 3.2. SIIKA 3,760 Mika Harkki Pilkintä, mormuska Vesilahti 7.4. ANKERIAS 1,640 Oskari Kujanen Pohjaonki, mato 15.7. . KUORE 0,170 Sami Koskela Pilkintä, pystypilkki Pori 7.2. SALAKKA 0,140 Arttu Lappalainen Perhokalastus, mato Kouvola 14.5. Vuoden 2023 suurimmat kalat, muut välineet LAJI KG PYYTÄJÄ VÄLINE PAIKKA AIKA Ahven 2,194 Kari Husela Verkko 60 Olkiluoto 8.6. SILAKKA 0,340 Benjamin Ahlfors Silakkalitka Raasepori 26.4. HARJUS 1,820 Kari Kujala Pintaperho, Karhis Enontekiö 3.7. Made 6,630 Tuomas Tyynelä Katiska Kurikka 29.1. MERITAIMEN 5,800 Petrus Salla Heittokalastus, Lord 57 vaappu Helsinki 8.7. SÄRKI 0,840 Henri Ranta Pilkintä 7 mm Ruuno morri Kuopio 15.4. Ansiomerkkien saajat käyvät kalojensa pyyntitietojen kera ilmi oheisesta listasta. Ruutana 1,550 Risto Kivimäki Rysä Jaala 10.6. Hauella oli painoa 14,100 kg ja pituutta 120 cm. Suutari 2,190 Jarmo Leiniö Verkko 70 Uusikaupunki 24.5. JÄRVILOHI 7,500 Juho Veijonen Raksi, salakka Kouvola 5.11. MADE 5,280 Jani Perkiö Pilkintä Merikarvia 14.2. Jokaisen kalalajin vuoden suurimman yksilön pyytäjälle on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö myöntänyt Suurkalastajan Kultaisen Ansiomerkin. Kirjolohi 7,150 Matti Hämeenniemi Verkko 55 Kemijärvi 30.9. SORVA 1,580 Tomi Valkamaa Onki, teleskooppi, maissi Ahvenanmaa 3.6. MERITAIMEN 81 cm Janne Siren Soutu-uistelu, vaappu Pello 13.6. Merkit on myönnetty molemmissa sarjoissa. HAUKI 15,200 Miikka Rimpioja Haukiperho Kalajoki 24.5. LAHNA 3,860 Juuso Triipponen Pohjaonki, boilie 5.8. SUUTARI 2,979 Mauri Jylkkä Kelaonginta Kuopio 30.7. Lahna 7,000 Heimo Eronen Riimuverkko 100 Rantasalmi 11.6. SULKAVA 0,430 Timi Laitinen Pohjaonki 12.6. Kuha 12,300 Markku Leskinen Riimuverkko 80 Tohmajärvi 18.1. TOUTAIN 6,420 Sami Kolari Heittokalastus, Blade bait 5,5 cm Janakkala 24.4. JÄRVITAIMEN 6,750 Juho Veijonen Raksi, salakka Kouvola 9.8. HOPEARUUTANA 1,690 Tomi Valkamaa Onki, maissi Ahvenanmaa 3.6. VIMPA 0,561 Jali Veranen Onki, teleskooppi 10.5. KIISKI 0,117 Henri Lillman Pilkintä, morri Kotka 19.3. Hauki 14,300 Anssi Miettinen Verkko 65 Pieksamäki 14.3. KUHA 11,280 Simo Rantanen Heittokalastus, jigi 25.4. KIRJOLOHI 4,600 Mervi Tolonen Heittokalastus, Lotto-lippa Sotkamo 23.7. SEIPI 0,147 Henri Lillman Pohjaonki, mato Kotka 20.5. SÄYNE 2,830 Jussi Ala-Laurinaho Jigaus, Fishhunter TT Ahvenanmaa 27.9. Suurkalastajan Kultainen Ansiomerkki Vuoden 2023 suurimmat kalat vapavälinein LAJI KG / CM PYYTÄJÄ VÄLINE PAIKKA AIKA AHVEN 2,060 Mikko Laine Jigi 60 mm 10 g pää Eurajoki 21.5. TURPA 3,360 Juha Ojaharju Kelaonginta, Cheesepaste 11.6. KARPPI 19,100 Kristian Kankare Pohjaonki Helsinki 17.6. PIIKKIMONNI 0,345 Justus Kamppinen Onginta 26.8. MERILOHI 26,760 Tommi Heinonen Vetouistelu, Jackpot baitholder Ahvenanmaa 26.5. RUUTANA 1,660 Juha Salonen Onginta, maissi 30.6. PASURI 0,590 Terttu Leskinen Kelaonginta Kuopio 16.5
. ISOSIMPUN uusi suurkalaraja on 0,4 kg. Muutoksia suurakalarajoihin Kuhan ja isosimpun suurkalarajoja on muutettu: . . KUHAN uusi suurkalaraja on 7 kg. Älä levitä vieraslajeja SVK suosittelee, että merellä tai reittivesissä kalastettaessa vieraslajeihin kuuluvia suurkaloja – hopearuutana, kirjolohi, mustatäplätokko, piikkimonni ja puronieriä – ei vapauteta. Tarkemmin ilmaistuna 10,300 kg ja 89 cm. Syöttinä Juhalla oli maissi. Tämä 1,660 kg ja 41 cm ruutana nappasi Juha Salosen onkeen. ONKI24-KISAN aikana saatiin taas useita suurkaloja. . Kala nappasi Savage Gearin Monster Slugiin. . TIMO Metsälä ja kymppikiloinen kuha. 50 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kala nousi heittämällä ja siiman päässä oli Lord 57 -vaappu. PETRUS Salla sai tämän hienon meritaimenen, jolla oli painoa 5,800 kg ja pituutta 78 cm
Heidän perässä viidentenä ovat Olavi Kujanen ja Teo Rohkimainen, joilla kummallakin on 16 lajia saatuna. Oskari Kujanen, Espoo, 20 lajia (ahven, ankerias, harjus, hauki, karppi, kuha, kuore, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 3. Haastatteluista selviävät mielenkiintoiset tarinat ja taustat suurkalojen saannista. Timi Laitinen, Tuusula, 17 lajia (ahven, harjus, karppi, kuore, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 5. Uudella SE-kalalla oli painoa 1,580 kg ja pituutta 44 cm. Vuosi sitten listalla oli 156 henkilöä, nyt luku on jo 183. Tätä kirjoitettaessa listan kärjessä on Juuso Triipponen 21 lajilla. Pentti Rantala, Helsinki, 15 lajia (ahven, hauki, härkäsimppu, kuha, kuore, made, meritaimen, pasuri, siika, silakka, sorva, suutari, särki, säyne ja vimpa) 6. . mustatäplätokko, pasuri, piikkimonni ruutana, seipi, sorva, suutari, särki, säyne, toutain ja vimpa) 4. Kaikki haastattelut löytyvät osoitteesta: vapaa-ajankalastajalehti.fi/ kategoria/suurkalat. TOMI Valkamaa ja suurin Suomesta saatu sorva. Juha Salonen, Vantaa, 15 lajia (ahven, kuha, kuore, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, sulkava, suutari, säyne, toutain, turpa ja vimpa) Suurkalarekisteröintien Hall of Fame -lista jatkaa kasvuaan ja listan kärjessä ollaan jo uusilla kymmenluvuilla. HALL OF FAME . Juuso Triipponen, Turku, 21 lajia (ahven, harjus, karppi, kuha, kuore, lahna made, pasuri, piikkimonni, ruutana, salakka, seipi, siika, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 2. RUUTANAN voi saada myös perholla, tässä Viljami Huhtala näyttää mallia. Teo Rohkimainen, Espoo, 16 lajia (ahven, harjus, hauki, karppi, kuha, kuore, lahna, piikkimonni, puronieriä, ruutana, seipi, sorva, suutari, säyne, toutain ja turpa) 6. Lue lisää suurkaloista Vapaa-ajan Kalastaja -lehden nettisivuilta löytyy Ismo Malinin tekemiä suurkalojen saajien haastatteluja. Allekirjoittanut on kolmantena 18 lajilla. Ruutanalla oli painoa komeat 1,640 kg. Jani Laitinen ja Timi Laitinen ovat neljäntenä 17 lajilla. HALL OF FAME TOP 6 , eli vähintään viisitoista eri lajin suurkalaa saaneet (26.2.2024) 1. Jani Laitinen, Espoo, 17 lajia, (ahven, hauki, harjus, karppi, kuha, lahna. Jutuissa tutustutaan hieman myös kuhunkin suurkalan kalastajaan. Pauli Varsila, Espoo, 20 lajia (ahven, ankerias, hauki, harjus, karppi, kuha, kuore, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 2. Jarno Laihinen, Raisio, 15 lajia (harjus, hauki, karppi, kuha, pasuri, piikkimonni, ruutana, salakka, sorva, suutari, sulkava, särki, säyne, turpa ja vimpa) 6. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 51. Pauli Varsila ja vuoden aikana hurjan nousun tehnyt Oskari Kujanen jakavat kakkossijan 20 lajilla. Juha Ojaharju, Kuortane, 18 lajia (ahven, hauki, karppi, kuha, kuore, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, seipi, sorva, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 4. Välineistönä 5 m Daiwa teleskooppivapa, 0,20 mm monofiili-siima ja syöttinä maissi. Olavi Kujanen, Helsinki, 16 lajia, (ahven, harjus, hauki, karppi, kuha, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, sorva, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa) 5. He kaikki ovat ilmoittaneet vähintään kaksi vapavälinein saatua eri lajin suurkalaa
”Minulle on kerrottu, että innostuin jo silloin pilkkimisestä niin paljon, että pidin pilkkivapaa mukanani aina ja kaikkialla. ”Eniten käyn kalassa ehkä isäni Otson kanssa ja toisinaan mukana on koko perhe”, Vilho kertoo. TE K S T I I SM O M A L I N KUV AT V ILH O L I E H U SE N AR K IS TO Vavan varressa VAIN 16-VUOTIAS VILHO LIEHUNEN toimii kalastusseurassaan apuohjaajana ”Pääsen tarjoamaan muillekin kalastuselämyksiä” V antaalainen Vilho Liehunen on kalastanut jo vuosia ja opastanut jonkin aikaa muitakin kalastamaan. Ei siinä tietenkään mitään pilkkiä ollut, ei ainakaan sellaista, jossa olisi ollut koukku”, Vilho kertoo. Sen piti olla kädessäni esimerkiksi kaupassa ostoskärryissä istuessani. Joskus hän käy kalassa yksinkin, mutta yleensä mukana on joku kaveri. Kesällä kalastan erityisesti isovanhempieni mökkijärvillä, joista toinen sijaitsee Asikkalassa ja toinen Mikkelissä”, hän mainitsee. ”Pilkkimistä harrastan pääasiassa merellä Helsingin, Espoon ja Porvoon merialueilla. Varmasti myös tuolloin pilkin ja ongin mökkilaiturilta. . ”Ahvenen lisäksi kalastan tietysti haukea ja kuhaa sekä ongin siikaa, jota myös lippoan. Sotungin lukion viime syksynä aloittanut Vilho Liehunen kertoo kalastaneensa niin pienestä pitäen, ettei itse sitä edes muista, sillä hän pääsi isänsä kanssa kalareissuille jo parivuotiaana. ”Omat varhaisimmat kalastukseen liittyvät muistikuvani ovat siitä, kun isältäni perimällä umpikelasetillä harjoittelin mökillä heittämistä koukuttomalla lusikalla. ASIKKALAN mökkijärveltä tullut 37-senttinen ahven. 52 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Joskus ekaluokkaikäisenä sain sitten avokelasetin ja innostukseni kalastamiseen kasvoi entisestään.” AHVENEN KALASTUS ON MIELUISINTA Nyt Vilholle mieluisinta on ahvenen jigaaminen kesällä sekä pilkkiminen talvella. Hänellä on tähän toimintaan oikein pätevyyskin, sillä hän on osallistunut Fisuunapuohjaajakoulutukseen. Tähän perinteiseen kalastustapaan olen tutustunut Stadin Kalajunnujen tapahtumissa”, sanoo Vilho, joka joskus myös vetouistelee ja virittää verkot mökkijärveen
Vavan varressa HALUAA ANTAA MUILLEKIN ELÄMYKSIÄ Tärkeäksi osaksi Vilhon kalastusharrastusta on tullut osallistuminen helsinkiläisen Stadin Kalajunnujen toimintaan. ”Äiti löysi seuran ilmoituksen Facebookista nelisen vuotta sitten ja lähdin mukaan sen toimintaan. Hän on ohjannut pääasiassa lapsia ja nuoria, joilla on useimmiten myös vanhempansa mukanaan. Kuvassa hauesta poistetaan y-ruotoja. ”Silloin autan heitäkin, sillä vanhemmat saattavat itsekin tarvita tietoja kalastuksesta, jotta voisivat opastaa omia lapsiaan kalastamaan”, Vilho sanoo ja kertoo muita opastaessaan saaneensa lisää uusia kavereita ja upeita muistoja sekä paljon kiitoksia, mutta löytäneensä myös uusia kalapaikkoja. Siihen saumaan osui sopivasti myös tämä apuohjaajakoulutus”, hän selvittää. ”Meille esimerkiksi kerrottiin, millainen kalapaikka erilaisille ryhmille kannattaa valita, ja miten ihmisiä ohjataan. Muistan hyvin ensimmäisen tapahtuman, jossa Mika Vornanen eli Haukikoira oli kertomassa hauenkalastuksesta”, Vilho kertoo. ”Iso osa koulutuksesta käsitteli kuitenkin tapahtumien järjestämiseen liittyviä asioita, joista opin todella paljon”, hän kiittelee. PILKKIVAPA on ollut Vilholle mieluinen seuralainen jo noin kaksivuotiaasta asti. Luulen, että se voi myös auttaa keskittymään ja kehittää pitkäjänteisyyttä.” ”Kalastus on myös helppo aloittaa, eikä se ole kallista, vaikka onkin todella monipuolista touhua. . Uskon, että jokainen voi löytää itselleen jotain kiinnostavaa. Ensimmäisten tapahtumien jälkeen Vilho rupesi käymään myös leireillä ja innostui yhä enemmän seuratoiminnasta. . MYÖS kalankäsittely sujuu Vilholta. ”Näihin aikoihin itselläni alkoi olla myös jo kohtuullisesti osaamista ja halusin jakaa sitä eteenpäin. Apuohjaajakoulutus VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 53. Ohjaajia tarvitaan niihin aina lisää”, hän korostaa. TALVELLA Vilho pilkkii ahvenen lisäksi myös madetta. ”Lisäksi pääsee askartelemaan ja kalastamaan yhdessä osaavien ihmisten kanssa, jolloin oppii itsekin aina jotain uutta”, hän mainitsee. pahtumissa ja muissakin kalastustapahtumissa. Vilho löytää seuratoiminasta useita hyviä puolia, kuten sen, että pääsee tutustumaan samanhenkisiin ihmisiin, joita ei muuten ehkä edes tapaisi, mutta myös tarjoamaan muille elämyksiä. AUTTAA LASTEN LISÄKSI VANHEMPIA Vilho on ollut mukana ohjaajana esimerkiksi kalastusleireillä, Stadin Kalajunnujen taOppia myös ryhmien ohjaamisesta ja tapahtumien järjestämisestä Apuohjaajakoulutuksessa käytiin Vilhon mukaan kalastuksesta läpi lähinnä perusasioita, jotka olivat hänellä jo muutenkin hallussa. Tärkeä osa koulutusta olivat lisäksi kalastukseen liittyvät säännöt, vastuullinen kalastus ja kalankäsittely”, Vilho lisää. Lehden lukijoita Vilho kehottaa käymään kalassa ja jakamaan tietoa paikallisista kalastusseuroista, jos sitä on. ”Ja jos vain tekee yhtään mieli lähteä seuratoimintaan mukaan, tehkää se. . VILHO SUOSITTELEE KALASTUSTA KAIKILLE ”Suosittelen kalastusta kaikille, koska se tarjoaa raitista ilmaa, luonnossa liikkumista, yhdessäoloa, rentoutumista ja kaiken kruunaa, jos saa vielä saalista ruokapöytään. Pilkkijäiden lisäksi se on kulkenut mukana myös esimerkiksi kauppareissuilla. VILHO on kaverinsa Arseni Savitskin (vas.) kanssa voittanut Helsingin Street Fishing -kilpailun kaksi kertaa putkeen. Kuvassa kaksikko poseeraa Stadin Kalajunnujen ”edustuspaidassa” viime vuoden kisan jälkeen.
Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Kuten aikaisempinakin vuosina, suureen määrään mahtui paljon hienoja värityksiä. SVK:n nuorisoja perhetoimikunnan tehtävänä oli valita voittaja peräti 659 kilpailutyön joukosta. nuorten tärpit TEKSTI JA KUVAT MATTI KULJU LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. VUOSIVIEHEEN VÄRITYSKILPAILUN voittaja 2024 on Vertti Kajaanista F isuun viehevärityskilpailu keräsi tänäkin vuonna hurjan määrän toinen toistaan komeampia väritystöitä. Vertti käy koulua Lohtajan koulun 2C-luokalla, missä myös SVK:n paikallinen kalastusohjaaja . on vieraillut useampaan otteeseen pitämässä oppilaille kalakoulua. Kalastusharrastus on vienyt nuoren miehen mukanaan juuri perheen mökkimaisemissa Hyrynsalmen Emäjoella. Tämän vuoden kilpailun voitti 8-vuotias Vertti Niskanen Kajaanista. Kalastus on Vertille koko perheen yhteinen harrastus, mutta varsinkin isän ja pojan yhteinen juttu. Myös kalaruoat maistuvat Vertille hyvin, ja erityisesti hän tykkää syödä haukea. KaVUOSI VIEHE 2024 54 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vaikka tehtävä oli haastava, voittoväritys erottui joukosta kirkkaiden väriensä ansiosta. 8-VUOTIAAN Vertin värityksestä tehdään vuosiviehe 2024. Vertti kertoo harrastaneensa kalastusta jo useamman vuoden, ja lemppari kalastusmuotoja ovat kesällä onginta ja virvelöinti. Kalakoulun innostamana voittajatyö myös suunniteltiin ja väritettiin oppitunnin aikana. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon
Hienoa Vertti! Viehevärityskilpailun voitto tuntui Vertistä tosi kivalle. Kajaanin Perhokerho, Kainuun Vapaa-ajankalastajat ja SVK järjestävät perholeirin päiväleiritoimintana Kajaanissa. Lisätietoja leiristä voi kysellä Janne Tarkiaiselta puh. Länsi-Pohjan Perhokalastajien järjestämä Fisuun-kesäleiri vie osallistujat tänä vuonna Simojoelle, jossa kalastamaan pääsee heittämällä perhoa tai uistinta. Leirit on tarkoitettu 10–15-vuotiaille. Olipa piirustushetkellä käynyt myös mielessä ajatus, että tämä voisi olla voittajavaappu. Päiväleirillä retkikohde vaihtelee eri leiripäivinä, joten kalastamaan pääsee useampaan kohteeseen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 55. lajuttuja udellessani Vertti kertoi saaneensa kerran kaksi kalaa kerralla. Kalastuksen lisäksi leirillä askarrellaan ja opitaan uusia kalastukseen liittyviä asioita. Jokaisen osallistujan tulisi osata soutaa soutuveneellä ennen leiriä. SVK jatkaa lasten ja nuorten päiväleirien järjestämistä myös tänä kesänä. Fisuun kesäleiri 28.-30.6. Leirin ohjelma julkaistaan fisuun.fi-sivuilla, josta pääsee myös ilmoittautumaan leirille. mennessä fisuun.fi-sivujen ilmoittautumislomakkeen kautta. Hinta on 60 € SVK:n jäsenille ja 90 € ei jäsenille. VOITTOVÄRITYS on saanut ideansa taimenen väreistä. Leirillä kalastetaan Torvenkoskella Ristijärvellä ja Kongasjoella Paltamossa. 15 nuorta/leiri. Leirille mahtuu mukaan 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Leiri on tarkoitettu 14–20-vuotiaille. Myös Eetulle lähtee kesäkalastukseen sopivia uistimia. Viime kesän hyvien kokemusten perusteella SVK järjestää toisen nuorten uisteluleirin Tornionjoella heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Leirikohteeseen lähtee kaksi autoa Etelä-Suomesta, yksi Mikkelistä ja yksi Jyväskylästä. Salon Urheilukalastajista. Hinta sisältää majoituksen omilla liinavaatteilla, ruokailut, askartelumateriaalit, kuljetukset ennalta sovituista paikoista sekä ohjatun kalastuksen. Leiriläisiä otetaan kyytiin myös matkan varrelta. Kokoontuminen molempina aamuina ABC Kajaanin pihassa, josta leiriläiset kyyditetään järjestäjän toimesta kohteisiin. Fisuun perholeiri 18.–19.6. Erähenkisellä leirillä majoitutaan teltoissa, leiripaikkana toimii Malinin toimintakeskus Simossa (Pohjoispuolentie 59, SIMO) Leiripaikkoja on 15. Hinta: Arkiviikon kestävän leirin hinta on 100 € SVK:n jäsenille, muille 120 €. Perheleiri järjestetään tänä vuonna Klippulassa Salossa. Leirillä toiminnan pääpaino on kalastuksessa, mutta leiriin mahtuu myös erilaisia leikkimielisiä visailuja ja kisailuja. Osallistujia leirille otetaan max. Suuri kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille! Fisuun-leirit kesällä 2024 Fisuun Väylä-24 1.–7.7. Leirin järjestämisestä vastaa SVK:n nuorisoja perhetoimikunta, apuvoimia leirin järjestämisen saadaan mm. Taimenesta puhuttaessa Vertti osasi kertoa myös vastuullisesta kalastuksesta, esimerkiksi kalojen vapauttamisesta, puhtaasta luonnosta ja oikeasta käytöksestä luonnossa. Leiripaikkana toimii Napapiirin eräkartano Juoksengissa. 050 369 7667 tai matti.kulju@vapaa-ajankalastaja.fi. Nimensä mukaisesti leiri on tarkoitettu perheille, jossa on vähintään yksi aikuinen ja yksi lapsi/nuori. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvonta suosi tällä kertaa Eetua Kangasniemeltä. Hän kannustaakin jatkossa kaikkia osallistumaan viehevärityskilpailuun, sillä kilpailulle on luvassa jatkoa myös tulevina vuosina. Kuva: Janne Tarkiainen. Lisätietoa ja ilmoittautuminen fisuun.fi/tapahtumat. 044 547 9116 tai janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. IDEA TAIMENESTA Idea väritystyöhön tuli Vertille mieleen hänen lempikalastaan taimenesta, mikä myös näkyy hienolla tavalla vaapun värityksessä. Hinta: Viikon leiri maksaa SVK:n jäseneltä vain 170 €, ei jäsenelle 210 €. Fisuun päiväleirit 3.–7.6. Leirillä uistellaan lohta soutamalla sekä kalastetaan harjusta heittäen ja tehdään pieniä retkiä alueella oleviin erilaisiin kohteisiin. mennessä fisuun.fi-sivujen kautta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen Fisuun.fi/ tapahtumat. Perheleiri 9.–11.8. Leiri on suunnattu alle 18-vuotiaille ja sopii niin aloittelijoille kuin kokeneemmille perhokalastajille. Ilmoittautuminen viimeistään 31.5. Voitostaan Vertti palkitaan Grosari-vaappujen tuotepaketilla, johon kuuluu myös voittovärityksestä teetetty vuosiviehe 2024. Tietoa tulevista kilpailuista sekä muista nuorten tapahtumista löytyy jatkossakin tietoa fisuun.fi-sivuilta sekä Fisuun Instagramista. Hinta on 20 € SVK:n jäsenelle, ei jäsenelle 30 €. . Ilmoittautuminen viimeistään 31.5. Suunnitellut leiripaikkakunnat ovat Mikkeli, Kajaani, Turku, Jyväskylä ja Tampere. Lisätietoja leiristä voi kysellä Matti Kuljulta puh. Paluu samaan paikkaan päivän päätteeksi noin klo 16. Leirille mahtuu mukaan 11 ensimmäiseksi ilmoittautunutta
Mitalien hakeminen onnistuu kätevimmin ilmoittamalla oman tapahtuman Fisuun-sivujen tapahtumalomakkeen kautta (kalastustapahtuman ilmoittaminen – onkija perhepäivä). Jos seuranne on kiinnostunut tilaamaan tukipaketin, se onnistuu Fisuun-sivujen yläpalkissa olevan Fisuun-vinkit linkin kautta. Paketteja on jaossa kymmenen. Paketin sisältö on suunniteltu niin, että eri tarvikkeita on aina viidentoista nuoren opastamiseen. Hakemuksen voi tehdä myös sähköpostilla lähettämällä mitalipyynnön osoitteeseen janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Tukipakettiin kuuluu maalausvalmiit vaappuaihiot (sis. FISUUN NUORISOTOIMINNAN TUKIPAKETISTA APUJA On aikomuksena maalata vaappuja, rakentaa onkilaitteita tai vaikkapa lippoja, se onnistuu tukipaketin avulla. Vuosikelloa päivitetään jatkuvasti, myös sinulla on mahdollisuus saada oma vinkkisi sivuille vinkkaamalla asiasta meille. Tapahtuman yhteydessä kannattaa osallistujille markkinoida myös seuran muita tapahtumia sekä jäsenyyttä. Monenlaisia ohjeita liittyen kalastukseen sekä kalastusvälineiden rakentamiseen, videoita, vinkkejä ym. TEKSTI JANNE TARKIAINEN NUORISOTOIMIJA, ota haltuun Fisuun-vinkit ja uudistunut tukipaketti S uomen Vapaa-ajankalastajien Fisuun nuorisotoiminnan tukipaketti on uudistunut ja nyt sitä voi hakea kaikenlaisen nuorisotoiminnan järjestämiseen. toiminnan tukena käytettävää materiaalia ympäri vuoden. Mitalisarjoja lasten, nuorten ja perheiden kalastuspäiviin SVK jakaa myös mitaleja nuorten ja perheiden kalastuspäiviin, joiden tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden monipuolista kalastusharrastusta sekä saada kohderyhmä lähtemään kalaan ja tutustumaan kalastusseurojen toimintaan. Toimii suunnittelun tukena ja tarjoaa uusia ideoita. Mitalit 56 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. FISUUN-VINKIT Tammi, helmi, maalis… toimintaa vuoden jokaiselle kuukaudelle. Tukipaketin rinnalle on luotu myös Fisuun-vinkit, joka auttaa keksimään tekemistä nuorten kanssa niin sisällä kuin ulkonakin. Kalastuspäivän voi jokainen järjestää minkä tahansa kalastusmuodon ympärille, mutta lasten kestosuosikkeja ovat onkiminen ja heittokalastus. uistinlenkit ja koukut), onkilaitteen tekovälineet (kohot, silikoniputket, painot, tapsit ja siimat), materiaaleja fluorocarbonperukkeiden valmistukseen, värikoukkumateriaaleja (ketjua, perholukkoja, koukkuja, värijauheet), viehetarroja, lippamateriaaleja sekä lusikkauistinaihiot. Tukipakettiin on kasattu tarvikkeita, joita yleisimmin nuorisotoiminnassa tarvitaan. Lisää lomakkeen kohtaan ”tarvikepyyntö SVK:lle” maininta tarvitsemienne mitalisarjojen määrästä (max. Enää ei kyse ole ainoastaan kerhotoiminnan tukemisesta, vaan tukipakettia voi käyttää myös leireillä sekä muissa nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Vinkkeihin pääset tutustumaan vierailemalla fisuun.fi-sivujen yläpalkissa olevan fisuun-vinkit linkin kautta. Seuratoiminnan näkyvyyden lisäämiseksi, paikalle kannattaa pyytää paikallismedian edustajia tekemään juttua tapahtumasta sekä seuran toiminnasta. 4 sarjaa/tapahtuma)
Apuohjaajiksi kaivataan 14–18-vuotiaita kalastuksesta kiinnostuneita nuoria, jotka haluavat oppia uusia asioita sekä taitoja, joista on hyötyä myös muualla elämässä. Molemmat osat käytyään koulutettava saa todistuksen suoritetusta koulutuksesta ja on valmis toimimaan apuohjaajana valtakunnallisissa tai alueellisissa tapahtumissa. Toisessa osassa koulutettava osallistuu apuohjaajana käytännön toimintaan tapahtumassa, kerhossa tai leirillä. Ilmoittautuminen: fisuun.fi/tapahtumat 5.5. Koulutukseen otetaan 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. 044 547 9116 Koulutus on osallistujille maksuton. Koulutuksen aikana kalastamme heittäen Särsjärvellä, tarkempaan ohjelmaan aikatauluineen pääsee tutustumaan ilmoittautumislomakkeen kautta fisuun.fi-sivuilla. Padasjoella Särsjärven leirikeskuksessa (Hämeenlinnantie 357, 17500 Padasjoki) Koulutus on kaksiosainen. Apuohjaajakoulutus järjestetään 24.–26.5. Lisätietoja: janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Ensimmäisessä osassa käydään läpi leiriolosuhteissa toiminnan erityispiirteitä, opetellaan erilaisia askartelutaitoja ja tutustutaan keinoihin, joilla innostetaan uusia harrastajia kalastuksen saloihin. Tervetuloa koulutukseen! VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 57. linja-autosekä junamatkakuluihin. mennessä. Apuohjaajien koulutus SVK kouluttaa tapahtumiin, leirija kerhotoimintaan apuohjaajia, jotka vastaavat yhdessä muiden järjestäjien kanssa toiminnan suunnittelusta sekä järjestämisestä. Myös jatkokuljetus Lahden rautatieja linja-autoasemalta leirikeskukseen järjestyy. SVK:hon kuuluville osallistujille maksetaan korvausta koulutusmatkoista syntyneisiin kuluihin esim
Kirjan kruunaavat herkulliset ruokareseptit ja mausteohjeet jokaiselle kalalajille. Kirjassa käydään läpi kalan alkukäsittely, kuten perkaus, jäähdytys sekä pakastaminen. Lisäksi siinä tuodaan esiin nimenomaan kotimaisen luonnonkalan monet terveyshyödyt. Yksi virhe löytyy kuitenkin aivan kirjan alusta, jossa kerrotaan, että kalastonhoitomaksuvelvollisia ovat 18-64-vuotiaat. Siitä selviävät esimerkiksi sopivat siimat, kohot, koukut ja pilkit, joita näissä kalastustavoissa tarvitaan. Myös muista tarvittavista välineistä ja varusteista sekä kalojen ottipaikoista annetaan vinkkejä. Johanna Resin esikoiskirja ”Kalakirjani” on oiva opas aloittelevalle kalastajalle matkalle kalastuksen maailmaan sekä herkullisen ja terveellisen ruoan äärelle. Kirjat T E K STI I SM O M ALIN Kalakirjani – kaloista herkuiksi ahvenesta särkeen Johanna Resi Omakustanne 84 s. Saaliin jatkokäsittelyssä puolestaan neuvotaan esimerkiksi, miten ruodot poistetaan ja ahven fileoidaan. Myös kirjan kuvitus ja piirrokset, joista kirjoittaja itse vastaa, ovat sangen tasokkaita. Siihen on oman panoksensa antanut ammattikalastajanakin toiminut Heikki Aho. Parannettavaakin kuitenkin löytyy lähinnä tekstiosuudesta, jossa on paikoin melko runsaasti kielioppija kirjoitusvirheitä. Huipputasoa ovat kaksi kertaa Vuoden luontokuvapalkinnon voittaneen Pekka Tuurin vedenalaisotokset esitellyistä kaloista. ISBN 978-952-94-8126-2 (pehmeäkantinen) ISBN 978-952-94-8127-9 (pdf) Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi KALAKIRJANI on oiva opas aloittelijalle kalastuksen maailmaan ja kalakokkailuun 58 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalakirjani on tiivis, mutta silti sangen kattava ja monipuolinen opas varsinkin aloittelevalle kalastajalle, sillä Resi on itsekin kalastanut vasta pari vuotta. Kirjan kalastusvinkit ovat kirjoittajan vähäisestä omasta kokemuksesta huolimatta päteviä. Kirja on tilattavissa tekijältä itseltään verkkosivuilta johannankalakirjat.fi, josta löytyvät tarkemmat ohjeet ja lisätietoja. Ahven, hauki, kuha, silakka ja särki ovat pääosissa Resin kirjassa, jossa käydään läpi näiden kalalajien tavallisimmista kalastustavoista onkiminen, litkaaminen ja pilkkiminen. Kuluvan vuoden alusta yläikäraja nousi kuitenkin 69 vuoteen. Kirjan alaotsakkeen ”Kaloista herkuiksi, ahvenesta särkeen” mukaisesti Resin omakustanteesta löytyvät tiiviissä muodossa kalan käsittelyn ja kalaruokien valmistuksen perusteet. Se ei näet pelkästään opasta lukijaansa kalastusharrastukseen, vaan myös monipuolisen kalakokkailun perusteisiin. Hänellä on siis itsellään tuoreessa muistissa, millaisiin kysymyksiin kalastajan alkutaipaleellaan oleva harrastaja kaipaa vastauksia
MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi Pajatie 4 A, 93600 Kuusamo P. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 59. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. 040 591 4116 ari.ronkainen@kuusamonsyotti. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. OTA OTTIPAIKKA ONKEESI! Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi www.spelektroniikka.. Meiltä löydät tuoreet syötit. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi . www.kuusamonsyotti. 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi . Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Martinkyläntie 53, Vantaa Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. NETTIKAUPASTAMME LA SU JOPA -60% ALENNUKSIA KALASTUSTARVIKKEISTA Maria Turppa p. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Tuotevalikoima laajenee. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Timo Lepistö p. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus
TE K S T IS M O M ALIN KUVAT K A RJAL AN K A L AM I ES TE N AR K IS TO seurat esittelyssä Perinteinen Puruveden Lohikuningas -uistelu lippulaivana KARJALAN KALAMIEHET YKSI Puruveden Lohikuningas -kilpailun lähtöpaikoista on ollut Karjalan Kievarin ranta Kesälahdella. on aktiivinen kilpailujärjestäjä ja Pohjois-Karjalan toiseksi suurin kalastusseura 60 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PURUVEDEN Ahvenkunkku -kilpailussa riitti osallistujia talvella 2023
PUNNITUS meneillään Puruveden syysuistelussa. ”Vielä 1970ja 80-luvuilla seura myös vuokrasi kalavesiä, joilla turvattiin jäsenten mahdollisuuksia kalastaa. Kaksikerroksisen hirsitalon lisäksi alueelta löytyy ulkokeittiö, rantasauna ja varasto. ”Koska se sijaitsee Karjalan Pyhäjärven rannalla, ovat kalavedet puhtaita ja kalaisia”, hän vakuuttaa. ”Jäsenmäärä ollut myös laskusuunnassa, mutta olemme kuitenkin edelleen Pohjois-Karjalan vapaa-ajankalastajapiirin toiseksi suurin seura noin 160 jäsenellä, kun sentään uusiakin ihmisiä liittyy meihin tasaisesti”, Jaatinen mainitsee. Puruvesimalja on puolestaan alueen seurojen yhteinen kisa”, Jaatinen luettelee. Jaatisen mukaan Kalamiesten toiminta on alusta asti näihin päiviin saakka painottunut erilaisten kilpailujen järjestämiseen. Oma kalamaja Karjalan Pyhäjärven rannalla Karjalan Kalamiesten Kalamaja sijaitsee Kesälahden Sarvisalossa, Karjalan Pyhäjärven rannalla. ”Puruveden syysuistelu on myös pitkäaikainen uistelukisa, ja perinteisiä pilkkikisoja ovat olleet kinkkupilkki, pitkän perjantain pilkki ja Koti-Karjala pilkki. Toimijoiden puute on hänen mukaansa siis kasvava ongelma, mutta toistaiseksi niitä on riittänyt erilaisten tapahtumien ja seuran oman kalamajan pyörittämiseen. Jaatisen mukaan kalamaja on sangen suosittu ja sitä vuokrataan kohtuullisen paljon. ”Myös hyvän ja oikean kalamieshengen luominen on ollut yksi tavoitteistamme ja olemme myös siinä onnistuneet sangen hyvin”, Kalamiesten hallituksen jäsen Rauno Jaatinen kertoo. Tässä kilpailussa seura vaalii perinteistä kalastuskulttuuria muun muassa niin, että pyyntitavoista sallittu on vain vetouistelu soutamalla. Lisäksi majalla järjestetään seuran kilpailuja, kokouksia ja muita tapahtumia. Tästä on esimerkkinä se, että vuoteen 2022 toiminut nuorille suunnattu Kesälahden Kalakerho jouduttiin lopettamaan vetäjien puutteen takia. TOIMIJOIDEN JA JÄSENTEN MÄÄRÄ VÄHENEE Seuran lähes kaikkea toimintaa on haitannut aktiivisten toimijoiden määrän pieneneminen. Uusimpana on järjestetty Puruveden Ahvenkunkku -pilkkikisa, minkä lisäksi ohjelmaamme kuuluu avoimia onkija pilkkikisoja sekä seuran sisäiset pilkkija onkimestaruuskilpailut. Lisäksi vieheet on laskettava pyyntiin, ja heittäminen on kielletty. Seuran tavoitteisiin kuuluu vapaa-ajankalastuksen ja kalavesien hoidon edistäminen sekä kalastuskulttuurin vaaliminen. KARJALAN Kalamiesten nuorten leireillä päästään tutustumaan myös kalankäsittelyyn. Parkkitilaa on runsaasti, ja majoittujien käytössä on soutuveneitä. Lainsäädäntö on merkittävästi muuttunut noista ajoista ja nykyään yleiskalastusoikeudet ovat poistaneet vuokraustarpeen”, hän mainitsee. Lisäksi keväällä on järjestetty lapsille pilkkitapahtuma, johon aikuisetkin ovat tervetulleita. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 61. Kuva: Mika Pulkkinen. seurat esittelyssä K arjalan Kalamiehet alkaa lähetä 50 vuoden ikää, sillä se on perustettu vuonna 1975. Myös kalakerho voidaan aloittaa uudelleen, jos vain vetäjiä löytyy”, Jaatinen pohtii. PURUVEDEN LOHIKUNINGAS Karjalan Kalamiehet tunnetaan erityisesti vuosittaisesta Puruveden Lohikuningas -kilpailusta, jota voidaan pitää seuran todelliseMAJA KARJALAN Kalamiesten Kalamaja sijaitsee Kesälahden Sarvisalossa puhdasvetisen ja kalaisan Pyhäjärven rannalla. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1983. na lippulaivana. ”Parina viime vuonna on ollut tosin kalaleirejä nuorille seuran omalla kalamajalla Kesälahden Sarvisalossa kerran tai kaksi vuodessa
Hän kertoo tähän mennessä päivittäneensä jäsenten yhteystietoja, osoitteenmuutoksia ja sähköposteja. Rekisterissä on helppo ottaa perinteiset osoitetarrat jäsenistöstä, jos haluaa lähettää kirjepostia. ”Kävin sitä varten viime vuonna verkossa tunnin mittaisen koulutuksen, jossa opetettiin kaikki toiminnot. Lisäksi he pääsevät näkemään, kuka jäsenistä on maksanut jäsenmaksunsa ja kenellä se on vielä maksamatta. seurat esittelyssä . Vajaan vuoden käytön jälkeen Makkosen kokemukset uudesta rekisteristä ovat sangen myönteiset. 62 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Rekisterin kautta voi myös lähettää jäsenistölle sähköpostina vaikkapa seuratiedotteen. Karjalan Kalamiehet Sense-rekisteristä: ”Toiminut häiriöttä ja on helppo käyttää” Karjalan Kalamiehet on ottanut käyttöön Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) uuden Sense-jäsenrekisterin. Tämä tosin edellyttää, että jäsenten sähköpostiosoitteet on rekisteriin tallennettu. En ole vielä joutunut neuvoa rekisterin käytöstä kysymään, tosin suurinta osaa ohjelman osioista emme ole vielä seurassamme tarvinneet”, hän selvittää. Nopeuttaa ja helpottaa jäsenasioiden käsittelyä Makkosen mukaan jäsenrekisteri helpottaa ja nopeuttaa jäsenasioiden käsittelyä. SENSE-JÄSENREKISTERI KARJALAN KALAMIESTEN EVÄSTYKSIÄ . Esimerkkejä Sense-rekisterin käyttömahdollisuuksista Esimerkiksi SVK:n seurojen puheenjohtajat, sihteerit, rahastonhoitajat ja jäsenasioiden hoitajat saavat näkymän jäsenistöönsä ja jäsentensä yhteystietoihin Sense-rekisterin avulla. Toistaiseksi ohjelma on hänen mukaansa toiminut ilman häiriöitä. ”Myös ohjelman QR-koodi toimisi lisänä tapahtumissa helpottamassa seuraan liittymistä”, Makkonen arvioi. Tällä hetkellä seurassa tunnukset rekisteriin ja siten sen käyttömahdollisuus on sihteerillä ja jäsenasioiden hoitajalla Anja Makkosella. Sense-rekisteri on Makkosen mielestä myös melko helppo käyttää. Yhteistyön lisääminen niin seurojen kesken kuin keskusjärjestönkin kanssa on tarpeen. Rekisteristä on helppo hakea myös tilastollista tietoa jäsenistöstä, kuten vaikkapa ikätai sukupuolijakauma. KALASTUS on nuorten leireillä ehdottomasti tärkein osa ohjelmaa. Seura vaatii aina hyvän vetäjän, joka saa porukan puhaltamaan yhteen hiileen. Kaksi kertaa vuodessa tarvittavan jäsenmäärätiedon hän on myös tarkistanut itsenäisesti. ”Ei ole tullut mieleen rekisterin suhteen mitään kehitysideoita, sillä tähän asti järjestelmän antamat tiedot ovat riittäneet meille hyvin”, hän sanoo. Jäsenasioiden hoitajilla on laajemmat käyttöoikeudet, sillä he pääsevät myös päivittämään osaa rekisterin tiedoista, kuten yhteystietoja. Jos seuran jäsen ilmoittaa hukanneensa jäsenmaksulaskunsa, rekisteristä sen saa helposti haettua ja toimitettua jäsenelle uudestaan. Karjalan Kalamiesten on tarkoitus ottaa jossain vaiheessa käyttöön myös Sense-rekisterin sähköinen liittymislomake, jonka avulla uudet jäsenet voivat liittyä seuraan.
Kiitos Vision ja kiitos kaikki jäsenmaksuaan kohdentaneet! Kaloilla on nyt nousumahdollisuus Puosletinjärveen ja tulemme järjestämään kohteelle kalastoseurannan taas tänä keväänä. HAUKITEHTAILUA Kustavin Puosletinjärvellä Rahoitus SVK:n kohdennetuista jäsenmaksuista ja rahalahjoituksesta Erikoisolosuhteiden erikoiskalustolla on tietysti aina myös hintalappunsa. TALKOOLAISTEN kädenjälki alkoi näkyä ja pikkuhiljaa päästiin eteenpäin. Ilmiö suosii pienten ja hidaskasvuisten kalojen geenejä, mitä voidaan pitää haitallisena, ns. negatiivisena luonnonvalintana. Yli 800 metrin mittaisessa ojassa vain viimeiset parisataa metriä ennen järveä olivat kaloille ongelma. Haukitehdas-hanke on saanut tukea MMM:n jakamista kalastonhoitomaksuvaroista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 63. Ojan yläosa oli kasvanut umpeen tiheää järviruokoa ja vain kaikkein pienimpien, sormenmittaisten kalojen oli mahdollista päästä läpi. Kutualueita ja kulkureittejä kasvaa umpeen luonnottoman nopeaan tahtiin. Talkooväen hikikarpalot eivät kuitenkaan valuneet hukkaan, sillä kevätseurannassa kalaliikenne todettiin niin vilkkaaksi ja vedenlaatu sopivaksi, että pysyvämpi kunnostus katsottiin satsaamisen arvoiseksi. Kesän aikana ruoko odotetusti kasvoi taas sankaksi ja läpitunkemattomaksi. Sormi osoittaa jälleen kerran ihmisen aiheuttamaan rehevöitymiseen. Konetyönä tehty kunnostus rahoitettiin SVK:n henkilöjäsenten haukitehdastoimintaan kohdentamilla jäsenmaksuilla sekä perhovälinevalmistaja Visionin Save The Natives -ohjelmasta saadulla rahalahjoituksella. Siinä siivellä tietysti monet muutkin kalat ja eliöstö laajemmin ovat hyötyneet. Aivan loppuvuodesta 2023 paikalle saatiin kelluva ponttonikaivuri, joka poisti ruokoa ja sen juurakkoa ojasta pitkäpiikkisellä ”talikkokauhalla”. Tuorein kunnostus tehtiin vuodenvaihteessa Kustavissa, kun Puosletinjärvestä mereen johtava laskuoja kunnostettiin kaloille nousukelpoiseksi. Lisää aiheesta löydät osoitteesta haukitehdas.fi. KALALIIKENNE OLI VILKASTA Laskuojan umpeenkasvanut osa niitettiin talkoovoimin syksyllä 2022, jotta kudulle nousevaa kalastoa saatiin seurattua keväällä 2023. Tällainen isojen kalojen siivilöityminen pois kutupaikoilta ei ole nykyään mitenkään harvinaista. Jäsenmaksut TEKSTI JA KUVAT JANNE ANTILA S uomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) vetämässä Haukitehdas-hankkeessa on paiskittu töitä parempien haukikantojen puolesta
Kilpailuspeksit pysyivät samoina kuin viime vuonna, eli kilpailtiin kahden hengen joukkuein ja sääntöjen peruspalikatkin pysyivät samoina. Fiilistely-sarjassa nähtiin äärimmäinen taisto, kun kaksi joukkuetta ylsi prikulleen samaan pistemäärään, 198,20. Vapaa kilpailuformaatti, joka sallii – tai jopa vaatii – omien mansikkapaikkojen löytämistä, on selkeästi tullut jäädäkseen. Kalalajeilla oli tutun kaavan mukaisesti myös kertoimet, jotta ne olisivat keskenään vertailukelpoisia ja Pro-sarjassa käytössä oli edelleen alamitat. Heidän tuloksensa oli peräti 234,70 pistettä, ERÄMAANKEISAREIDEN komea pilkkimade ei ihan riittänyt Fiilistely-sarjan ykkössijaan. Näin ollen Pilkki12:n ja Pilkkikuun ohella järjestetään kesällä myös ongintaan keskittyvä Onki24. Molemmat kilpailut käynnistyivät aamuyhdeksältä. PILKKI12-kilpailussa kivenkova taso Rajattomien kalastuskilpailujen suosio jatkaa kasvuaan S uomen Vapaa-ajankalastajien järjestämä Pilkki12 pilkittiin tänä vuonna 27. Joukkueessa kalastivat Mauri Sydänmetsä ja Jani Orava. KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM 64 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. tammikuuta. Pilkki12:n saavutukset seurasivat niin ikään mukana Pilkkikuun tuloslistassa. Kilpailu käynnisti samalla koko helmikuun kestävän Pilkkikuu-kisan. Voiton nappasi lähinnä murskaavasti joukkue nimeltä FishingTeam_Tkm, jossa kalastivat Jari Kankaanpää ja Kalle Salminen. Viime vuosien tapaan Pilkki12 tarjosi sekä jännitystä että hienoja saaliita. Rajattomien kalastuskilpailujen suosiolle ei näy loppua, joten järjestö päätti tänäkin vuonna jatkaa hyväksi osoittautuneella polulla. KILPAILUN TASO OLI KIVENKOVA Pilkki12:n taso oli molemmissa sarjoissa kivenkova. Tuloksiin laskettiin kolme pisintä ja eri lajeihin kuulunutta saaliskalaa. YLI SATA JOUKKUETTA ILMOITTAUTUI MUKAAN Pilkki12:n osallistumiskäyrä näyttää edelleen ylöspäin, sillä määräaikaan mennessä fiilistelysarjaan rekisteröityi 82 joukkuetta ja Pro-sarjaan 37 joukkuetta. helmikuuta. Samalla joutuivat viime vuoden sarjavoittajat Erämaankeisarit tyytymään hopeaan, juuri mainitun pienimmän mahdollisen marginaalin myötä. Erämaankeisareissa pilkkivät Joni ja Jorma Jaakola. Kolmen kärki mahtui siis vain 1,10 pisteen sisään. Yhdellä osallistumismaksulla pääsi vuoden 2023 tapaan myös Pilkkikuuhun. Pronssille pilkki tuloksella 197,10 pistettä IHSM, johon kuuluivat Otso ja Vilho Liehunen. Pilkki12 päättyi saman päivän iltana klo 21.00, kun Pilkkikuu otti vasta alkukierroksiaan päättyen vasta keskiyöllä 29. Poppihessut-niminen joukkue vei kuitenkin ykkössijan pisimmän kalan -säännön turvin, kun heidän 41-senttinen ahvenensa toi joukkueelle 73,80 pistettä. Saaliskaloiksi kelpuutettiin samat kalalajit kuin viime vuonna, eli ahven, kiiski, särki, made ja siika. PRO-SARJASSA MURSKAVOITTO Pro-sarjassa nähtiin hieman isompia eroja. LISÄÄ TULOKSIA osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12/ ja www.vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset
PILKKIKUU Vastanneiden kesken arvotaan 5 kpl 100 € lahjakortteja Ruotoon (Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa) Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Vastaamaan pääset skannaamalla puhelimellasi tämän QR-koodin Voit vastata kyselyyn 7.4. FISHINGTEAM_TKM nosti kilpailun pisimmän raitapaidan. Pisteitä heille kertyi 194,80. Tätä kirjoittaessa on Pilkkikuussa vielä reilut kaksi viikkoa jäljellä ja nähtäväksi jää, mitkä joukkueet nousevat sen kilpailun kärkitaistoon. Mihin SVK:n tulisi erityisesti panostaa tulevaisuudessa. Heidän yhteispisteensä olivat 209,70. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 65. asti. ja se koostui komeasta 48 sentin ahvenesta, 77 sentin mateesta ja 31 sentin särjestä. Odotamme innolla näkemyksiäsi! Kerro meille, mikä nappaa Suomen Vapaa-ajankalastajissa ja missä pitäisi parantaa Sinä olet paras asiantuntija kalastuksen, kalastusseurasi sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien tulevaisuudesta. Pro-sarja: 1) Fishingteam_Tkm (Jari Kankaanpää, Kalle Salminen) 234.70., 2) ES-Fishing (Emil Sundström, Mikael Boström) 209.70, 3) Team Pohjamuta (Anssi Hakola, Marko Kokkonen) 194.80, 4) Mikari (Kari Pihlajamäki, Mika Mäenpää) 190.70, 5) Pasalan Mäskääjät (Juuso Triipponen, Jali Veranen) 189.90, 6) Pimpel pojkar (Elias Haro, Teo Rohkimainen) 189,70. tai linkistä: link.webropol.com/s/vapaa-ajankalastajat Vastaamalla voit myös voittaa Ruodon 100 euron lahjakortin! JÄSENKYSELY on nyt auki Suuri Missä olemme onnistuneet ja missä pitäisi parantaa. Toinen sija meni ES-Fishing nimiselle joukkueelle, jossa kilpailivat Emil Sundström ja Mikael Boström. Tulokset (p): Fiilistely-sarja: 1) Poppihessut (Mauri Sydänmetsä, Jani Orava) 198.20, 2) Erämaankeisarit (Joni Jaakola, Jorma Jaakola) 198.20, 3) IHSM (Otso Liehunen, Vilho Liehunen) 197.10, 4) Renosky Perch Bros (Markus Tamminen, Kari Tamminen) 190.60, 5) Turun Martit (Ville Jakonen, Mikael Jaakkola) 179.40, 6) FST pilkkii (Ilkka Sariola, Jani Lempiäinen) 178.40. Pronssikorokkeelle nousi Team Pohjamuta, jossa pilkkivät Anssi Hakola ja Marko Kokkonen. Pilkki12ja Pilkkikuu-kilpailuja tukevat Baits.fi, Rapala, Finlandia Uistin, Eumer, Kalastuskolmio ja Kuusamon Uistin
Tapahtumaviestintä 16.5. 040 702 5302 ja Jorma Kaaretkoski, p. Joukkueet: miehet ja miesveteraanit 30 €, naiset/naisveteraanit 20 €, nuorten joukkueet ilmaiseksi. mennessä s-postilla vuokko.kurvinen@gmail.com. Liikuntarajoitteisille moottorikelkkakuljetus kilpailupaikalle klo 9 alkaen. SVK:n kevätkokous, Varalan Urheiluopisto, Tampere, Jaana Vetikko 27.4. OSALLISTU koulutuksiin! SVK tarjoaa jäsenseuroilleen järjestöja viestintäkoulutuksia etäyhteydellä kevään aikana. Apuohjaajakoulutus, Särsjärven leirikeskus, Padasjoki, Janne Tarkiainen Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. 22.-23.3. SM-rautupilkki la 20.4. LATAA OmaSVK -mobiilipalvelu kännykkääsi! Oma SVK OmaSVK -mobiilipalvelussa: • Sähköinen jäsenkortti • Jäsenedut • Uutisia • Vapaa-ajan Kalastaja -lehden uusin numero Lue lisää SVK:n verkkosivuilta: vapaa-ajankalastaja.fi/omasvk/ Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Kuva: Jaana Vetikko. Merikarvianjokipäivä, Eumer, Merikarvia, Janne Antila 27.-28.4. Lisätietoja tulee myöhemmin. SM-onki su 9.6. Kilpailualueella pilkkiminen ja avantojenteko on kielletty 14 vrk ajan ennen kilpailua. Kalatalousalue-edustajien sekä muiden aiheesta kiinnostuneiden pohjoinen koulutustilaisuus Kemi (Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan piirit + muut etäyhteydellä), Janne Rautanen 3.4. Joukkuemaksu on 30 €. Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet Lisäksi tarjolla tietoiskut kalatalousalueiden edustajille ja muille kiinnostuneille: 3.4. Tule mukaan koulutuksiin! Tulevia SM-kilpailuja SM-särkipilkki la 13.4. Aiheena Haukitehtaat 29.5. Mökki & Vene -messut, Turku, Jaana Vetikko 20.4. Sosiaalinen media osa 2 20.5. 7.5. Jälki-ilmoittautuminen kilpailu-aamuna klo 7.30-9.00. 66 2 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ilmoittautuminen kilpailupaikalla klo 10 alkaen (joukkuejäsenten nimet ilmoitettava etukäteen). Aiheena Lohiteema Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/koulutus Kasvata tietoa, taitoa ja osaamista. Osanottomaksut aikuisten sarjoissa 20 €, nuoret kilpailevat ilmaiseksi. Martat 125 vuotta -messut ja juhlagaala, Tampere, Johanna Antila 26.4. klo 18-19 Tietoisku haukitehtaista, etäyhteys Google Meet, Janne Antila 12.-14.4. Lisätietoja: Jari Huhtamella, p. Perhomessut, Bläk boks, Ideapark, Lempäälä, Janne Rautanen 17.-19.5. klo 12-16 Inarin Tuulispääjärvellä. Osanottomaksut: aikuiset 20 €, nuoret ilmaiseksi. Piiritreffit, Varalan Urheiluopisto, Tampere, Jaana Vetikko 27.-28.4. Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: VAPAA-AJANKALASTAJALEHTI.FI Missä SVK menee. Ilmoittautuminen 30.3. Kilpailukeskus on osoitteessa Peltoniementie 11, Kuusamo. 040 759 9404. Lapin Erämessut, Rovaniemi, Petter Nissén 24.-26.5. 040 569 6488. Kitkajärvellä Kuusamossa. Lisätietoja: Tapio Ojala, p
2. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 6 5.12. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2024 67. krs, 33960 Pirkkala l Maria Turppa, puh 044 981 8239, maria.turppa@saarsalo.fi l Timo Lepistö, puh 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi K uv a: P au li V ar si la . KALASTONHOITOMAKSU 2024 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä LEHDET 2024 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. Jigille korvikkeita 1. 5 4.10. Maksaminen Kalastusluvista lisää tietoa: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi Kalastusrajoituksista tietoa: l kalastusrajoitus.fi 31.5. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa. 2 22.3. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 31.5. 3. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 8.4. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Ravustuksen niksejä Suurlahnan onginta Vieheen viritys 3 / 2024 ilmestyy 1 26.1. 4 23.8. ERÄLUVAT -SOVELLUS Sovelluksessa voi ostaa luvan kirjautuneena ja vain itsellesi. 3 31.5. 4
10-16 Lisätietoa ohjelmasta ja näytteillleasettajista perhomessut.fi @perhomessut @perhomessut Kuva: joni koskela. 6 414886 500440 24002 PAL. 10-17, SuNNUNTAI klo. 2024 – 20 650044 – 2402 PERHOMESSUT 2024 UUSI MESSUPAIKKA IDEAPARK, BLÄK BOKS LEMPÄÄLÄ 27-28.4.2024, ideaparkinkatu 4 LAUANTAI klo. VKO