Vapaa-ajan Kalastaja 3/2020

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

AHVENEN kesäinen rantakalastus Kalapaikkana Aurajoki Suursuutareita Suomesta Merilohivieheet 3 • 2020 KALASTUKSEN PUOLESTA Monipuolisuutta jigien uittoon Kalabongarille pienikin on suurta 9,90 €
NORDIC SPORTS FINLAND OY o· a nordicsportsfinland Puh. www.nordicsports.fi. 05-8848 400 Email. sales@nordicsports.fi Web
44 Uutuudet 50 Lääkärin määräyksestä Onkijan madot 52 Suppaillen ja switchaillen Norjassa 56 Suursuutareita Suomesta 66 Vavan varressa Ilkka Pirinen 68 Perhonurkka Kirjolohiperhoja jokikalastukseen 77 Kirjat 78 Melontavaellus 80 Lukijalta 82 Neidenelva ja Nuorttijoki 84 Nuorten tärpit 88 Seurat esittelyssä Lempäälän Kalakerho 94 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä 16 Ahvenen kesäinen rantakalastus 22 Monipuolisuutta jigien uittoon 26 Merilohivieheet monipuolistuvat 30 Tutkittua Kassikasvatuksessa lohitäi lisääntyy ongelmaksi asti 32 Kalastuslaitureilta pääsee kalastamaan nyt Naantalissakin 33 Historian havinaa 34 Veitsiluodon kalapaikka valittiin vuoden lähikalastuspaikaksi 36 Henkilöuutisia 38 Inarijärven siika nappaa hanakasti vaappuun TOUKOKUU 2020 Sisällys 60 Kalapaikkana Aurajoki 42 Kalaherkut Siika kypsyy tulella meheväksi folion suojissa 8 Kalabongarille pienikin on suurta 70 Mikä neuvoksi, kun kala ei syö VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 3
050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 525 7806. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 0400 946 968. 050 577 4656 JUHLAKOORDINAATTORI – SVK 20 vuotta Johanna Antila (Velkua), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 45 € kotimaassa, Pohjoismaat 51 €, muut maat 58 €. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A K u va : Ja an a V et ik k o 4 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 576 3302. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : OL LI SA AR I AIK AK AU SL EH TIE N LII TO N JÄ SE N JA KE LU NO IN 35 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Sorkkalantie 394, 33980 Pirkkala, Timo Lepistö puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 573 9332 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 525 7806 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto, Markku Nieminen ja Vesa Vaarama
Nyt onkin hyvä hetki kaikkien aloittaa kalastusharrastus, vaikkapa koko perheen voimin. Käykää tutustumassa! Voimaa ja virkistystä kalastuksesta. Tarmokkaat kalastusohjaajamme ovat aloittaneet kalastusaiheiset live-lähetykset Facebookissa Fisuun-sivullamme. Maamme jokamiehenoikeudet sekä helposti saavutettavat lähivedet tarjoavat siihen oivan mahdollisuuden. VIRKISTY KALASTAMALLA Pääkirjoitus TOUKOKUU 2020 JAANA VETIKKO K u va : Ja an a V et ik k o VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 5. Ainakin näin voin päätellä kulkiessani pääkaupunkimme toisinaan jopa hivenen ruuhkaisilla rannoilla sekä kuullessani muun muassa kaupungin lupamyynnin kolminkertaistuneen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Niin ikään kalastonhoitomaksua on lunastettu merkittävästi viime vuotta enemmän. SVK kannustaa niin vanhoja kuin uusia kalastuksenharrastajia osallistumaan sosiaalisessa mediassa julkaistuun kalalajihaasteeseemme, kokeilemaan sen myötä uusia kalastustapoja tai tavoittelemaan uusia kohdelajeja sekä jakamaan niistä myös ruokaohjeita ja kuvia muiden iloksi. Toimintaa jatketaan terveys edellä tarkkaan viranomaisten ohjeita noudattaen. Ihmiset ovat ilahduttavasti löytäneet ulkoilun, ja monet myös kalastuksen, riemun. Ihmiset suljettiin pitkälti etätöihin, etäkouluun, karanteeniin ja karanteenin kaltaisiin olosuhteisiin. Rajat suljettiin. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on sopeuttanut toimintaansa poikkeusolojen määräyksiä ja suosituksia vastaavasti. Pikkupirulainen nimeltä koronavirus laittoi maan ja maailman sekaisin. P oikkeuksellinen talvi sai peräänsä vielä poikkeuksellisemman kevään. Muun muassa juhlavuotemme Suomi onkii ja silakkalitkaa -tapahtumat on siirretty syksyyn sekä kevään ja alkukesän kilpailuja on peruutettu tai siirretty. Koulut, kirjastot, ravintolat, kulttuurija liikuntapaikat ja monet muut suljettiin. Huoli terveydestä oli ja on edelleen kova. Kalastus on kuitenkin sallittua ja jopa suotavaa sen tarjotessa mieltä ja kehoa virkistävän hengähdystauon raittiissa ilmassa koronauutistulvan keskelle. Yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin. Neuvoa ja oppia löytyy ja saa halutessaan esimerkiksi internetin syövereistä, kalatalousasiantuntijoiltamme ja kalastusohjaajiltamme sekä kalastusseurojemme konkareilta. Jopa Uusimaa suljettiin. Alkuun pääsee edullisesti ja helposti. Niistä on helppo napata niksit harrastukseen. Tapahtumat peruttiin tai siirrettiin
Rakenne on hitaasti uppoava. Haukishadimäinen melapyrstö on pehmeän herkkäliikkeinen ja kalastava. Pakkaus sisältää valmiin vieheen lisäksi varapyrstön. C3000-kokoluokan kelassa jarruteho on 8,5 kg!). Vaappumainen, kova etuosa tekee vieheestä helppo-, tarkkaja pitkäheittoisen sekä parantaa kalan tartutusominaisuuksia. Rakenne on hitaasti uppoava. Vieheen uinnissa yhdistyy vahva rungon kiertoliike melapyrstön potkuun. Helppo uittaa pyytävästi myös matalassa vedessä. Pakkaus sisältää valmiin vieheen lisäksi varapyrstön. Vedenpitävyys on varmistettu kaikkien saumojen liimauksin, teippauksin sekä tikkauksin. Testaajat ovat kehuneet herkkää käyntiä sekä soveltuvuutta jigaamiseen ja jopa raskaaseen jerkkaamiseen. Helppo uittaa pyytävästi myös matalassa vedessä. Siimaa ”lukemalla” voit kalastaa tehokkaammin! Tuotteessa yhdistyy Goretex-kalvostaan tunnetun Gore Inc:n tietämys erikoismateriaaleista yhdistettynä Sufix:in tietotaitoon siimojen valmistuksesta – tuloksena on maailman paras 8-kuituinen monikuitusiima. 55-09546–66 | 14,90 TAVARAT ALOISSA KESÄKUU SSA! Sufix 832 FireCamo MONIKUITUSIIMAT 120 m Erityisesti viehekalastukseen kehitetty kaksivärinen, neonkeltainenneonoranssi monikuitusiima näkyy kalastajalle kaikissa olosuhteissa auringon noususta laskuun asti, säätilasta ja veden väristä riippumatta. Saappaat on lämpöeristetty 200 gramman Thinsulate-vuorauksella. Rakenne vastaa kilpailijoiden käyttämää perinteistä 7 kuulalaakerin ratkaisua. • Monipuoliset säätöominaisuudet • D-lenkit edessä ja takana • Kädenlämmityssekä tarviketasku rinnassa 55-09386 | 119,00 Shimano Nexave FE AVOKELAT Nexave-kelojen koneistosta löytyy kolme laadukasta kuulalaakeria sekä Shimanon kehittämä RollerBearing-erikoislaakeri. • Monipuoliset säätöominaisuudet • D-lenkit edessä ja takana • Kädenlämmityssekä tarviketasku rinnassa 55-09386 | 119,00 Shimano Nexave FE AVOKELAT Nexave-kelojen koneistosta löytyy kolme laadukasta kuulalaakeria sekä Shimanon kehittämä RollerBearing-erikoislaakeri. 55-09546–66 | 14,90 TAVARAT ALOISSA KESÄKUU SSA!. Istuvuus sekä joustavuus kaikissa asennoissa ovat tuotteen parhaimpia ominaisuuksia. Siimaa ”lukemalla” voit kalastaa tehokkaammin! Tuotteessa yhdistyy Goretex-kalvostaan tunnetun Gore Inc:n tietämys erikoismateriaaleista yhdistettynä Sufix:in tietotaitoon siimojen valmistuksesta – tuloksena on maailman paras 8-kuituinen monikuitusiima. Nexave FE -kelassa on väkivahva jarru, jolla taltutat ronskimmankin ennätyskalan (esim. • Siimatilavuudet (mm-m) 0.18–170/0.20–140/0.25–90 55-03633–35 | 59,90 Rapala X-Rap Peto 14 HAUKIVAAPUT 14 cm 39 g Puoliksi vaappu ja puoliksi haukijigi yhdistäen näiden parhaat puolet. X-Rap Peto ei ole ainoastaan haukiviehe vaan se on suurhaukiviehe. Vedenpitävyys on varmistettu kaikkien saumojen liimauksin, teippauksin sekä tikkauksin. C3000-kokoluokan kelassa jarruteho on 8,5 kg!). 55-09396–00 | 24,90 Outbound Realtree MAX-5 NEOPREENISET KAHLUUHOUSUT Ryhdikkäät sekä erinomaisesti istuvat Outbound Realtree MAX-5 -kahluuhousut on valmistettu miellyttävästä, 4 mm paksusta neopreenista. Integroidut, hyvin kulutusta kestävät polvivahvikkeet polvistuessa karhealla ja kivisellä maaperällä. Rapala-vieheissä käytetään laadukkaita VMC-koukkuja. • Siimatilavuudet (mm-m) 0.18–170/0.20–140/0.25–90 55-03633–35 | 59,90 Rapala X-Rap Peto 14 HAUKIVAAPUT 14 cm 39 g Puoliksi vaappu ja puoliksi haukijigi yhdistäen näiden parhaat puolet. Integroidut, hyvin kulutusta kestävät polvivahvikkeet polvistuessa karhealla ja kivisellä maaperällä. Rapala-vieheissä käytetään laadukkaita VMC-koukkuja. Nexave FE -kelassa on väkivahva jarru, jolla taltutat ronskimmankin ennätyskalan (esim. Haukishadimäinen melapyrstö on pehmeän herkkäliikkeinen ja kalastava. 55-09396–00 | 24,90 Outbound Realtree MAX-5 NEOPREENISET KAHLUUHOUSUT Ryhdikkäät sekä erinomaisesti istuvat Outbound Realtree MAX-5 -kahluuhousut on valmistettu miellyttävästä, 4 mm paksusta neopreenista. Vieheen uinnissa yhdistyy vahva rungon kiertoliike melapyrstön potkuun. Testaajat ovat kehuneet herkkää käyntiä sekä soveltuvuutta jigaamiseen ja jopa raskaaseen jerkkaamiseen. X-Rap Peto ei ole ainoastaan haukiviehe vaan se on suurhaukiviehe. Vaappumainen, kova etuosa tekee vieheestä helppo-, tarkkaja pitkäheittoisen sekä parantaa kalan tartutusominaisuuksia. Istuvuus sekä joustavuus kaikissa asennoissa ovat tuotteen parhaimpia ominaisuuksia. Sufix 832 FireCamo MONIKUITUSIIMAT 120 m Erityisesti viehekalastukseen kehitetty kaksivärinen, neonkeltainenneonoranssi monikuitusiima näkyy kalastajalle kaikissa olosuhteissa auringon noususta laskuun asti, säätilasta ja veden väristä riippumatta. Saappaat on lämpöeristetty 200 gramman Thinsulate-vuorauksella. Rakenne vastaa kilpailijoiden käyttämää perinteistä 7 kuulalaakerin ratkaisua
Tästä se keitto syntyy, uhosimme! Hyvä keitto syntyikin. Vaikka kesä on tänä vuonna erilainen, sen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla huonompi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 7. Kukaties se oli kesä, kun tyttökavereiden kanssa suuntasimme perhokalastamaan ensimmäistä kertaa ikinä. Ja olo oli onnellinen. Tänä kesänä voimme kaikki luoda uusia iloisia muistoja kalastusharrastuksen parissa. Usein kyllä, mutta joskus tärkeimmät kalastusmuistot syntyvät ihan muista asioista. Eväsleipien välissä oli lauantaimakkaraa. Tuohipussista löytyy isältäni saatuja tervastikkuja. Se suuntautui isäni ja veljeni kanssa keskelle suhteellisen pientä lampea keskisessä Suomessa. Tänä kesänä paljon on toisin, mutta kalastusta ei ole peruttu! Emme toki voi nauttia siitä kokoontumalla yhteen suurin joukoin, mutta kylläkin pienemmällä porukalla. Omista kesämuistoistani yhä suupilet hymyyn vetävä oli ahvenkeiton teko avotulella veljeni kanssa. KALASTUSTA EI OLE PERUTTU M uistan vieläkin kuin eilisen päivän erään lapsuuteni pilkkiretkistä. Tai ehkä se oli kesä, jolloin vihdoin löysin aikaa opetellakseni kalankäsittelyn jalon taidon. Monilla kalastusmuistot liittyvät kesäkalastukseen ja mökkeilyyn. Valkoiset kuuran peittämät puut ympäröivät lampea kuin kristallihunnun saaneet jättiläiset. Olisiko meidän kalastuksen ystävien yhteinen tehtävä kertoa tämä viesti eteenpäin. Suomessa sadat vapaaehtoiset seuratoimijat välittävät kalastuksen ilosanomaa tuleville sukupolville ja kalastuksesta kiinnostuneille. Kattila oli sininen emalikattila, joka suurella rehvakkuudella iskettiin grilliin. Matka taittui autolta kohteeseen suksilla, isä hiihti edellä metsäsuksilla latua tehden. Kenties se oli kesä, kun lähdimme yhdessä lapsen kaverin perheen kanssa kaupunkikalastamaan ja löysimme uusia ennen näkemättömiä lajeja sillan alta ja kiven koloista, ihan siitä omasta lähiympäristöstä. Mutta aina se ei olekaan tärkeintä. Nyt me kaikki voimme olla vapaaehtoisia kalastukseen opastajia ja kannustajia omassa lähipiirissämme. Mutta tapahtumat tulevat takaisin kyllä. Pilkkijakkarat asetettiin paikoilleen, reiät kairattiin ja hiljaisuudessa odotimme Ahtia suomaan antimensa. Kattila kylläkin koki hieman kovia ja jatkossa se tunnettiin nimellä musta emalikattila. Ehkä kalaakin tuli. Sytytän yhden ja ilmaan leijailee tuoksu, joka vie minut jälleen lapsuuteni kalastusretkelle. Sitä en oikein muista. Surumielin itsekin mietin monia tapahtumia, jotka jäävät välistä. Sormien kohmeuden alkaessa häiritä paistoimme makkaraa tervaskannosta tehdyllä nuotiolla. Vaikka kevät kalenterin mukaan on jo pitkällä, sytytän takkaan tulet. Kenties jälkikäteen muistelemme tätä tulevaa erilaista kesää, jolloin olimme yhdessä kalassa perheen kanssa enemmän kuin koskaan. Lammen rantaan saavuttuamme näkymä teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Vaikka vuosia on välissä yli kolmekymmentä, avautuu maisema yhä tuoreena silmieni edessä. JOHANNA ANTILA Pärskeitä Tänä kesänä moni suomalaiseen kesään oleellisesti kuuluva asia on peruttu
FONGARI yrittää saada mahdollisimman monta eri kalalajia. Koko menettää merkityksensä, kun puhutaan kalabongauksesta eli fongauksesta. KALABONGAUS KALABONGARILLE pienikin on suurta TEKSTI • KUVAT JARI TUISKUNEN Yleensä kalastajat halajavat mahdollisimman isoja kaloja, vaan eivät kuitenkaan kaikki. PARAS Kalamaraton-kisan tulos on tehty vuonna 2014, 32 kalalajilla. 8 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Fongari on yhtä iloinen viiden sentin viisipiikistä kuin viiden kilon hauesta
Teoriassa se on toki mahdollista, sillä Kalamaratonin historian aikana Helsingin vesiltä on saatu kaikkiaan 43 kalalajia. Siitä eteenpäin tuloskehitys oli nopeampaa kuin ehkä useimmat osasivat odottaa, ja jo 2012 AC Delirium rikkoi huikean kolmenkymmenen lajin haamurajan. Tätä kirjoitettaessa kaikkien aikojen paras Kalamaraton-noteeraus on Skes Taimentiimin vuonna 2014 saalistama 32 lajia. Kalamaratonin vajaa 20-vuotinen historia Helsingissä antaa oivallisen kuvan siitä, kuinka fongausharrastus on vuosien saatossa kehittynyt. YLEISESTI lajimäärien kasvu on ollut hiipumassa. LIRKKIMINEN lienee fongarin tehokkain tapa lisätä lajimääriä. Kivien salaperäisiä koloja on hauska ronkkia pienellä mormyskalla. Ainakin melkein. Kyseisessä kisassa olisi ensimmäisen vuoden voittotuloksella romahdettu sijalle 33, ja 15 lajia olisi riittänyt vasta sijaluvun 50 tienoille. Menestyminen vaatii paljon muutakin kuin onkien veteen heittämistä ja peukkujen pystyyn nostamista. Ensimmäinen kilpailu lähetettiin liikkeelle Helsingin Honkaluodosta toukokuussa 2001. KIVISIMPPU on yksi helpoimmista lirkkikohteista. Kun kala havaitaan, tiputetaan syötti sen naaman eteen ja narrataan otus nappaamaan. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 9. Lirkkimisellä ymmärretään fongaripiireissä matalissa rantavesissä, puroissa tms. Vuonna 2005 lajimäärä kohosi ensimmäisen kerran yli kahdenkymmenen, kun Pietarit 1 voitti kilpailun 21 lajilla. F ongauksen filosofia on sama kuin lintubongauksen: Yritetään nähdä, tai tässä tapauksessa saada, mahdollisimman monia eri lajeja määrättyjen maantieteellisten, ajallisten ja pyyntitavallisten rajojen sisällä. harjoitettavaa nähdyn kalan tavoittelua erittäin kevyillä vapavälineillä. Nyttemmin lajimäärien kasvu on hiipunut ja näyttää siltä, että neljänkymmenen lajin rikkoutuminen ei liene kovin todennäköistä lähieikä ehkä kauemmassakaan tulevaisuudessa. FONGAUKSEN LYHYT HISTORIA Fongausta on harrastettu varmasti pienissä piireissä ties kuinka kauan, mutta oikeastaan vasta kalastuskilpailu nimeltä Helsingin Kalamaraton antoi ”kasvot” harrastukselle. Sittemmin kilpailu laajeni myös Kotkaan, Turkuun ja Joensuuhun. Tällöin RKTL:n kalatutkijoista koostuva joukkue voitti mittelön kovalta tuntuvalla 18 lajin tuloksella. Kalamaraton syntyi Suomen Kalastusmatkailun Edistämisseuran puheenjohtajan Jukka Halosen ideasta. Kolmehenkisin joukkuein käytävän kilpailun tavoitteena on pyydystää vapavälinein täyden vuorokauden aikana niin monta eri kalalajia kuin mahdollista Helsingin kuntarajojen sisäpuolelta. Monet kisajoukkueiden jäsenistä ovat aktiivisia fongareita ja käyttävät runsaasti aikaa harjoitteluun. Vuotta myöhemmin mestaruuteen riitti 15 lajia, mikä onkin koko kisahistorian vaatimattomin voittotulos. Joukkueita oli kilpailemassa 61. Yllättäen kärkiviiksi voi niiata oikein pontevasti! KALAMARATONIN VAJAA 20-VUOTINEN HISTORIA HELSINGISSÄ ANTAA OIVALLISEN KUVAN SIITÄ, KUINKA FONGAUSHARRASTUS ON VUOSIEN SAATOSSA KEHITTYNYT. Homma onnistuu myös sokkona, kun löydetään esimerkiksi isoista kivistä muodostuva vedenalainen louhikko, vaikkapa kivilaiturin reuna. LIRKKIMÄLLÄ LÖYTÄÄ LAJEJA Syitä huikeaan tuloskehitykseen on useampia, mutta tärkein on tietenkin se, että kalastajat ovat oppineet löytämään ja pyytämään oikeanlaisilla välineillä yhä uusia kalalajeja. Joku kerää vuosipisteitä Suomesta, toinen jahtaa lajeja omasta kotijärvestään, kolmas yrittää päästä tuloksiin pelkästään perhovälineillä, neljäs hyväksyy mukaan myös pyydyksillä saadut lajit, viides laskee vain elämänpinnoja, kuudes saattaa ottaa reviirikseen koko maapallon… Fongari tietää, että kun siiman jatkeena räpistelee kalalaji, jota on varta vasten etsimässä eikä ole sitä koskaan ennen saanut, saavuttaa yhtä hienon onnistumisen tunteen kuin ”tavallinen” kalastaja kymppikiloisen vonkaleen kanssa taistellessaan. Yksittäisistä pyyntitavoista niin sanotun lirkkimisen yleistyminen lienee vaikuttanut lajimääriin eniten
LIRKKIJÄN pyyntikohteet ovat usein sellaisia, ettei tavallinen luonnontallaaja niitä edes huomaa. Syöttinä voi käyttää pientä matoa, ja jos pyyntikohteen koko niin vaatii, siitäkin leikataan vain mitätön pätkä hännänkärkeä koukkuun. Tässä tavoitellaan kymmenpiikkiä. Yksi uutuuksista on hopearuutana, jonka läsnäolo Suomen vesillä vahvistettiin ensimmäisen kerran Helsingin Vanhankaupunginlahdelta vuonna 2005. Pohjaonki rakennetaan virveliin liukupainon, leikarin, siimatapsin ja koukun avulla. FONGAUS on edullinen harrastus. Pilkkivapoja saa alle kympillä ja virveleitä alle satasella. Sittemmin tämä ruutanaa muistuttava tulokaslaji on levittäytynyt voimakkaasti niin itään kuin länteen, eikä sen pyydystäminen tavallisella mato-ongella ole vaikeaa. Useimmilta kalastuksen aktiiviharrastajilta sopiva kalusto löytyy jo entuudestaan. Heti ensiesiintymistä seuranneena vuonna laji bongattiin Kalamaratonissa, ja nykyisin se kuuluu jokaisen joukkueen ”pakollisiin” pyyntikohteisiin. 10 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Esimerkiksi vuonna 2013 vain kaksi joukkuetta 65:stä jäi ilman tätä lajipinnaa. MONIPUOLISET VÄLINEET Lirkkiongen ohella fongarin tärkein työväline on tavallinen mato-onki. Toinen uusista mutta nykyään erittäin yleisistä tulokaslajeista on mustatäplätokko, joka nappasi Kalamaratoonarien onkiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. ” Lirkkivälineet Lirkkivälineet sopivat sinteille Lirkkien pyydettävät lajit edustavat kalafaunamme pienintä osastoa. Osa kaloista säikähtää valoa, mutta yllättävän vähän siitä on kuitenkaan haittaa. Helsingin lisäksi mustatäplätokkoa löytyy muiltakin rannikon Kalamaraton-paikkakunnilta sekä monista kohteista niiden väFONGARI LÖYTÄÄ MIELENKIINTOISIA KALAPAIKKOJA VAIKKA KAUPUNKIEN SYDÄMESTÄ. Ilmastonmuutoksen ja vesiliikenteen vuoksi lisääkin lienee odotettavissa. Myös pohjaonki on tärkeä työkalu, kun pyyntikohteena on esimerkiksi karppi, ankerias, siika, kampela tai vaikka sampi. Onget eivät paljon maksa, jos tyytyy edullisiin komposiittivapoihin. Monet lohen sukulaiset viihtyvät koskissa, jossa elävän syötin käyttäminen on kielletty. Valonlähteenä on silloin otsalamppu. Lohi, taimen, harjus ja toutain ovat esimerkkejä lajeista, joita haettaessa erilaiset vieheet ovat lähes välttämättömiä. Helppo paikka päästä tutustumaan hopearuutanaan löytyy esimerkiksi Helsingin Niemenmäen kaupunginosasta, jonka puistolammikoissa sitä on runsaasti. Tehokkainta lirkkiminen on yöllä, jolloin monet pikkuotukset lähtevät kivien koloista avoveteen ruokailemaan. Sittemmin leviämisen vauhti on ollut nopeaa, ja esimerkiksi vuoden 2016 kilpailussa kaikki kuusikymmentä joukkuetta toivat lajin näytille. Jotkut niistä ovat vain muutaman sentin mittaisia, joten luonnollisesti pyyntivälineetkin mitoitetaan sinteille sopiviksi. Eikä unohtaa pidä uistinja perhovälineitäkään. Enemmän lajeja on kuitenkin tarjolla, jos kalusto painotetaan kevyeen suuntaan. Vavaksi kelpaa mainiosti ohutsiimainen mormyskaonki, jonka päässä roikkuu kooltaan 20-30:n koukku mikroskooppisine syötteineen. Helppo viritys, jonka jokainen siian ootto-onkimista harrastanut tuntee. RAHAA EI IHMEEMMIN UPPOA Vaikka fongari tarvitsee näennäisesti paljon vapakalustoa, rahaa ei niihin välttämättä ihmeemmin uppoa. Koukkukoko 16-20 toimii niin isojen ”vahinkokalojen” kuin pikkusinttienkin nostovälineenä. Vieheet ovat oma lukunsa, mutta koska fongari ei hae määrää vaan laatua, muutamalla hyvin valitulla perusvieheellä pärjää pitkälle. UUSIA FONGATTAVIA Suomeen on saatu viime vuosikymmeninä useita uusia kalalajeja, jotka rikastuttavat fongarien elämää entisestään. Onkia saa olla useampia varustettuna eri paksuisilla siimoilla ja erikokoisilla kohoilla ja koukuilla riippuen kalalajeista, mitä kulloinkin tavoitellaan. ONKIKALUSTO kannattaa painottaa kevyeen suuntaan. Mitä nyt omia lajitovereita saattaa hiipiä oudon näköistä touhua selän taakse ihmettelemään
Muutamat fongarit ovat onnistuneet lajipinnan kanavasta kaivamaan pieniä koukkuja ja syöttejä käyttäen. LIRKKIMINEN on tehokkainta yön pimeydessä. Helsingin Viikissä lienee valtakunnan tunnetuin tämän lajin asuttama lampi. Paitsi ihmisvoimin laji levinnee myös vesilintujen mukana. Vähemmän tunnettu 2000-luvun lajiuutuus on valkoevätörö. Töröä muistuttava mutta ”värittömillä” evillä varustettu pikkukala löydettiin Saimaan kanavasta vuonna 2014, eikä sitä ole toistaiseksi muualta tavattukaan. Pohjalle tai pohjan tuntumaan viritetty mato-onki tekee tehtävänsä. MUITA MIELENKIINTOISIA LAJEJA Kalafaunaamme kuuluu kaikkiaan 71 vakituista lajia, joista monet ovat kovillekin FONGARIN ei pidä vierastaa vaatimattomankaan näköisiä kalapaikkoja, sillä niistä voi löytyä yllättäviä elämänmuotoja. liltä. ” ALLIKKOSALAKKA on pienin särkikalamme, joten pieni pitää syötinkin olla. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 11. HOPEARUUTANA ja mustatäplätokko ovat uusia, mutta yleistyneitä lajeja. KALAFAUNAAMME KUULUU KAIKKIAAN 71 VAKITUISTA LAJIA. Myös allikkosalakka on Kalamaratonien vakiosaalista, ollut sitä vuodesta 2008 saakka. Tirriäisen olemassaolo varmistettiin kotkalaisesta lammikosta vuonna 1992, josta sitä levitettiin muihinkin lähistön pikkulampiin. Minikokoista salakkaa muistuttava allikon asukki jää alle kymmenen sentin mittaiseksi ja on melko helposti pyydystettävissä erittäin pientä koukkua ja madonpalaa tarjoten. Helsingistä lajipinnan saa portfolioonsa hyvällä todennäköisyydellä vaikkapa Kaivopuiston ja Katajanokan väliseltä alueelta tai Ruoholahden kanavasta
Valkoevätörön lähisukulainen törö kuuluu helpohkoihin tapauksiin, sillä laji on monissa etelärannikon joissa, esimerkiksi Vantaassa ja sen sivupuroissa, hyvin runsaslukuinen. Isoilla rintaevillä ja terävällä vatsalla varustettu miekkasärki on monen Saimaan kanavalle matkustavan fongarin toivelistalla, mutta voi tämän viime vuosina hieman yleistyneen lajin yhyttää onnella myös muista etelärannikolle laskevista joista. Sarvipäinen härkäsimppu on rannikollamme paikoin yleinen ”verkkokalastajan vitsaus”, eikä se järin harvinainen ole pilkkisaaliinakaan. Aktiivinen onkimista, pilkkimistä ja erilaista viehekalastusta harrastava saa elämänsä aikana Suomen vesiltä ehkä parikymmentä eri kalalajia. Paitsi jos ottaa kohteekseen Tuusulan Jokelan keskustan liepeillä olevan lammen. Seuraavassa tarkastelemme lyhyesti muutamia mahdollisia täydennyksiä pinnakokoelmaan. Niin ikään särjen sukulaisiin kuuluva suutari on rehevien vesien melko kookkaaksi kasvava laji, jonka tunnistamisessa ei erehtymisen mahdollisuutta ole. Monet fongarit ovat siihen lukemaan yltäneet, joten tavoite ei ole epärealistinen. Härkistä kannattaakin tavoitella juuri talviaikaan, koska kesäksi se vetäytyy melkoisiin syvyyksiin. Kivisimppu on kautta maan yleinen pohjakala, joka viihtyy siellä, missä rantavedessä on kivikoita. Tavallinen pystypilkki toukkasyötillä toimii pyyntivälineenä. SÄRJEN heimosta on vesissämme 19 eri lajia. PIENI suutari iskee matoon hanakasti. Monet niistä ovat onkijoiden perussaalista, mutta osa tuttuja lähinnä vain fongareille. Särkikalat 12 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Helppoja ja vaikeita särkikaloja Särjen heimoa vesissämme vilistää 19 lajin edestä. MONET fongarit ovat yltäneet jopa viiteenkymmeneen pinnamäärään. HIETATOKKO on matalien rantavesien yleinen pohjakala, jota tavataan vain rannikolta. Helsingin Kalamaratonissa muutamat joukkueet ovat saaneet sen Vanhankaupunginkosken suvannosta Vantaan alajuoksulta. SILONEULA ei näytä kalalta ollenkaan, eikä sitä saa käytännössä suusta koukutettua. Ottipaikka pitää kuitenkin löytää ja käyttää tarpeeksi pientä koukkua syötteineen, sillä kala ei paljon yli kymmensenttiseksi kasva. Edellä esittelimme jo allikkosalakan ja valkoevätörön, toinen helppo ja toinen vaikea fongattava. kalamiehille ja -naisille tuiki tuntemattomia. Aivan matalaan kala ei talvellakaan mieluusti tule, vaan antoisimmat pilkintäsyvyydet ovat kymmenen metrin paremmalla puolella. Kuvassa vasemmalta säyne, seipi ja pasuri. Siinä suutaritiheys on niin suuri, että lajipinnan saa pois päiväjärjestyksestä usein muutamassa minuutissa. Tämän lajipinnan monet fongarit hakevat Airiston vesiltä. Tosin unelma vonkalekokoisesta kannattaa jättää kotiin, sillä 100-grammainenkin saattaa jäädä haaveeksi. Monelle ensi kertaa suutariin tutustuvalle saalis herättää ihmetystä, sillä aivan tavallisesta kalasta ei ole kysymys. Paljon pitääkin kalastustottumuksia muuttaa kartuttaakseen elämänpinnamääränsä esimerkiksi viiteenkymmeneen. Litteän kiven kääntäminen saattaa paljastaa alta pienen pohjaa vasten painautuneen kalan, ja jos sen naaman eteen tarjoaa syöttiä, tärppi on melko todennäköinen. SÄRKIKALAT ovat haasteellisia tunnistettavia, joten fongari joutuu pakostakin perehtymään lajituntemukseen
Hietaja liejutokko ovat hyvin toistensa näköisiä hiekanvärisiä minikaloja, ensin mainittu kuitenkin jälkimmäistä hieman isompi, jopa 6-7-senttinen. Helsingissä Lauttasaaren rantaa kannattaa katsella sillä silmällä. Niistä kolmipiikki on ylivoimaisesti yleisin vapakalastajan saalis ja tulee onkijan tutuksi ainakin etelärannikolla, vaikkei sitä erityisesti tavoittelisikaan. Piikkikalojen kiehtovuusrankingin piikkipaikalle nousee vaskikala jo omituisen ulkonäkönsä ansiosta. SAMPEA on satunnaisesti istutettu vapakalastuskohteisiin. SAMPI NAPPAA POHJALTA Eksoottisia sampia viljellään Suomessakin muutamassa laitoksessa, joista niitä on istuMuikkuja mormyskalla Muikku on sisävesien ammattikalastajien tärkein saalis, mutta perin harvinainen tuttavuus vavanheiluttajille. Pakomatka on kuitenkin lyhyt metrin parin singahdus, ja kun zoomaa katseensa laskeutumispaikalle, voi tarjota mikrosyöttiä kalan arvosteltavaksi. KOKKOLAN edustan merialueella voi vavanheiluttajakin löytää muikkuja. Karppilampi on pieni Kymijoesta eristetty sivuhaara, joka toimii pyydä ja päästä -kalastuskohteena. Mustatäplätokko mainittiin jo edellä, mutta kohtuullisen helposti tavoitettava laji on myös mustatokko. Sampia vesiltämme saavat lähinnä pyydyskalastajat silloin tällöin, mutta aktiivikalastajan on tätä pinnaa mieliessään syytä suunnata esimerkiksi Myllykosken Karppilammelle (www.jokamieskalastajat.fi). Varsinkin 3-4-senttistä liejutokkoa houkuteltaessa koukku ei ole koskaan liian pieni. MYLLYKOSKEN KARPPILAMMELLA VOI UNELMA SAMMESTA TOTEUTUA. Kuusamon Rytilammesta olen onkinut peräti 11-senttisen vonkaleen, joka pitää hallussaan vapavälineiden Suomen ennätystä edelleen. Harmitti, sillä käynnissä oli mustatäplätokon SM-kilpailu, ja vain se laji kelpasi tuomaristolle. Tämä johtunee siitä, että muikkuparvet viihtyvät pääasiassa selkävesillä, joilla vapakalastajat harvemmin uittavat kyllin pienikokoisia syöttejä riittävissä syvyyksissä. Molempia löytää parhaiten rannikon matalilta hiekkaja sorarannoilta, jossa kalan hoksaa yleensä vasta sen pyrähdettyä kahlaajan edestä karkuun. Muikku TOKKOJA ON TARJOLLA RANNIKOLLA Maamme kalalajistoon kuuluu viisi tokkoa, jotka kaikki ovat rannikon asukkaita. Kokkolan edustan merialueella, aivan rannan tuntumassa, lajia esiintyy yhdessä siikojen kanssa vain parin metrin vedessä. Helsingin Ruoholahden kanavasta ongin niitä kerran kymmenittäin. Pikkuruinen mormyska toukkasyötillä voi antaa muikkuja jopa ruokatarpeiksi asti. Sammen saa nappaamaan pohjalla tai pohjan tuntumassa olevaan syöttiin, esimerkiksi matoon. ” tettu satunnaisesti vapakalastuskohteisiin. Piikkikaloja lajistossamme on neljä. Helppoa ei myöskään ole eläimen koukuttaminen, mutta viime vuosina muutamat fongarit ovat siinä onnistuneet. Verkkaisesti liikkuva otus lymyilee rakkoleväpuskissa ja on vaikea havaita. Sen erikoisuutena ovat isot särkikalat (etenkin karppi) ja siperiansampi. Kymmenpiikki on bongauskohteena aavistuksen haastavampi lähinnä pienemmän kokonsa ja piilottelevamman elintapansa takia, mutta esimerkiksi edellä mainituista Niemenmäen lammikoista niitä löytyy. Jos hyvin käy, samalla reissulla voi kuittaantua myös monilta puuttuva karppipinna. Kivikoissa tai rakkoleväpuskissa lymyilevä parhaimmillaan noin kymmensenttinen otus nappaa pieneen matoon ahnaasti. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 13. Mutta löytyy paikka, jossa muikku ei ole ollenkaan vaikea bongattava
SUNRAY Shadow -putkiperho on Virho-kategorian perhoja. ERÄMUSEO JASPER Pääkkönen ja hänen ennätystaimenensa, joka tuli Virho-kategorian putkiperholla Sunray Shadow. Hankkeen toinen työntekijä, projektitutkija filosofian maisteri Anne Salo aloitti Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmien läpikäymisen ja luetteloinnin 13.1.2020. hyvän mielen kampanja. ”Virho saa muutaman tuhannen euron summalla isoja asioita aikaiseksi kunnostaessaan taimenen kutualueita”, Pääkkönen arvioi. ERÄMUSEON perustamishanke on käynnistynyt Suomen metsästysmuseo uutisoi, että vuosikymmenien tavoite metsästyksen ja kalastuksen yhteisen museon perustamiseksi on vihdoin edennyt käytännön tasolle. Maaja metsätalousministeriön tuella käynnistetyssä Erämuseo-perustamishankkeessa toimii kaksi työntekijää. Parin kuukauden aikana Salo on ehtinyt jo muun muassa laatia esineluokitukset ja järjestää varastotilan toimivaksi luettelointia ja dokumentointia varten. VIRHO 14 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Puolitoistavuotisen hankkeen tavoite on saada Erämuseon perustamiskonsepti ja rahoitusmalli valmiiksi keväällä 2021. Superflies.comin myyntisivut: www.superflies.com/fi/. Museohanke on erityisen tarpeellinen juuri kalastuksen osalta, sillä Suomesta puuttuu tällä hetkellä kalastusmuseo. Jokaisesta Superflies.comin myydystä Virho-perhosta menee yksi euro Virholle taimenten kutualueiden kunnostamiseen. Mustadin ja VMC:n laatukoukkuihin sidottujen Virho-perhojen hinnat vaihtelevat 1,89-3,19 euron välillä eli merkittävä osa perhon hinnasta menee suoraan hyvään tarkoitukseen. Kukko on ollut muun muassa perustamassa Suomen luontokeskus Haltiaa Nuuksioon, laatimassa Saamelaismuseo Siidan perusnäyttelyä Inarissa ja toiminut Suomen Metsämuseo Luston johtajana. Superfliesin toisen perustajan Jasper Pääkkösen mukaan kyseessä on ns. Hänen tehtävänään on vuoden 2021 toukokuun loppuun mennessä selvittää tilatarvetta, rakentamista, rahoitusta, yhteistyökumppaneita ja museokonseptin hallinnollista muotoutumista. Jokaisesta sitä kautta myydystä perhosta lahjoitetaan euro virtavesien hoitoyhdistys Virhon tekemiin uhanalaisten taimenkantojen kutualuekunnostuksiin. Hanketta hallinnoi Suomen metsästysmuseo. Hänellä on vankka kokemus hallinto-, yritysja museotoimintaan liittyvistä toimintaympäristöistä. LAATUPERHOJA netissä myyvä Superflies.com kerää rahaa Virholle Suomalainen laadukkaita perhoja myyvä Superflies on avannut nettisivuilleen Virho-kategorian. Hankkeen projektipäällikkönä aloitti helmikuun alussa Metsähallituksen ympäristöja laatupäällikkö maatalousja metsätieteiden maisteri Timo Kukko. Vuonna 1978 perustettu Kalastusmuseoyhdistys ry on kerännyt merkittävän esineja valokuvakokoelman, mutta vuosikymmenien yrityksestä huolimatta niitä ei ole vielä saatu ammatillisen museotoiminnan piiriin. ”Haluamme kantaa oman kortemme kekoon tällä tempauksella, jossa emme itse saa myydyistä perhoista käytännössä lainkaan voittoa. Toivomme voivamme myydä tuhansia Virho-perhoja kuluvan vuoden aikana”, Pääkkönen kertoo. Suomen Metsästysmuseoyhdistys hankkii projektipäällikön 50-prosenttisen työpanoksen ostopalveluna Metsähallitukselta, joka myös osallistuu hankkeeseen. Hänen mukaansa Virho-kategoriasta löytyy iso läjä huippulaatuisia lohiperhoja, kuten santikoita, snaeldoja ja franceksia, ja toki myös taimenja harjusperhomalleja
Pidä huolta ympäristöstä ja niistä vesistä, joissa kalastamme. VASTUULLINEN VAPAA-AJANKALASTUS HAUKITEHTAAT lahjoitus.vapaa-ajankalastaja.fi TUE Lahjoita osoitteessa: Valittavissasi olevat lahjoituskohteet: Suomen Vapaa-ajankalastajien rahankeräyksen kautta voit tukea tärkeää toimintaa vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi.. . Vastaamme mielellämme! Jaana Vetikko, p. . Luvan numero RA/2019/1192 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A Luontosuhde Tukemalla lasten ja nuorten harrastekerhojen ja leirien kustannuksia olet auttamassa uutta sukupolvea kalastusharrastuksen pariin. Tue haukien lisääntymisalueiden ennallistamista. Auta haukea sen erityisen tärkeässä tehtävässä vesistöjen hyvinvoinnin kannalta. Auta nuoria oppimaan myönteinen luontosuhde. Tuellasi on merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. . 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi Rahankeräysluvan saaja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry. LAPSIJA NUORISOTOIMINTA . Tue järjestömme vastuullisen vapaa-ajankalastuksen tiedotusta ja valistustyötä ja olet kanssamme rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta. Heräsikö kysyttävää
16 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Matalan kynnyksen seikkailuvaihtoehdon niihin tarjoavat metsäjärviemme rantapenkoissa saalistavat ahvenet. Mieli kaipaa sittenkin perusasioita, kuten kalavesillä vietettyä aikaa ja sinnikkään yrittämisen palkitsevia tärppejä. HEITTOKALASTUS TEKSTI • KUVAT OLLI SAARI Vauhdikkaasti kehittyvällä kalastuksen ja kalaveneiden kilpavarustelulla on vastavoimansa
” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 17. Minun kalastusvuoteeni eivät sellaiset edes säännöllisesti kuulu, joten harvoihin reissuihin latautuu paljon odotuksia. Pohdittavana oli, kumpaan suuntaan lähdetään järveä kiertämään ja palataanko autolle samaa vai eri reittiä. Aiemmilta vaelluksilta palautuivat mieleen päiväreppureissut, joita tehdään leiristä lähiseutujen kalapaikoille. Vastapäivään mennessä näkyisi tiheämmin helposti heitettävää kalliorantaa, sinne siis. Lisäkriteerinä etsin vähäpuisia ja/tai kallioisia rantoja, joista jälkimmäiset yleensä tarjoavat parhaat edellytykset heittelyyn. Tulevan hikoilun tiedostamisesta huoliPIKKUNÄTIT AHVENET SUOSIVAT KALLIOKÄRKIEN PENKKOJA. Suuremman eräreissun tuntua saa asutetummilla seuduilla aikaan sillä, ettei järvelle menemiseksi valitse lyhintä ja suorinta rantaan vievää polkua. Silmä alkoi etsiä aivan toisenlaisia järviä kuin mihin se oli tottunut. Sopivaa järveä miettiessäni hain kartalta pieniä järviä ja lampia, joissa rannalta heittämällä yltää haravoimaan kohtuullisen pinta-alaosuuden. Kosteammalta pätkältä seuraan liittyneet hyttyset ja mäkärät toivat oman mausteensa matkaan. Miksipä samaa tunnetilaa ei voisi tavoitella myös omalta kotiovelta lähtien. RANTAKALASTAJAN KARTTASULKEISET Vaelluksen varustelistan läpikäynti keskeytyi ja puhelimen karttasovellus aukesi. säkuvista kun voi saada vihiä vesikasvillisuuden täyttämistä alueista, jotka myös kaloja houkuttavat. Suuret, veneestä käsin operoitavat vesistöt karsittiin ensimmäisenä pois, sitten asutuksen piirittämät. REPPUREISSULLA ahvenia etsimässä Unohdettu rantakalastus viehättää J utun innoittajana toimiva kalapäivä toteutui juhannuksen tienoilla toissa kesänä keskellä pitkän vaellusreissun valmisteluja. VIHDOIN PERILLÄ Hyvästä suunnittelusta huolimatta matka autolta järven rantaan oli kivinen ja hikinen. Mikä vapauttava tunne onkaan jättää raskas rinkka teltalle, pakata mukaan vain välttämättömät tarvikkeet ja viettää täysi päivä tuntemattomien vesien rannoilla vain olennaisimpaan keskittyen. Vaelluksen reppureissun tunnelman jäljittelemiseksi jatkoin karttapohdintoja vielä reittivalinnan näkökulmasta. Kello kävi vielä selvästi aamupäivän tunteja ja meillä olisi koko päivä aikaa tutustua uuteen paikkaan. Kasasin kevyet haspelisetit ja kiinnitin ohuen kuitusiiman jatkeeksi kotona tehdyt fluorocarbon-tapsit, joiden päässä oli pieni lukkoleikari. Kematta auto saisi jäädä noin kilometrin päähän järven rannasta, eikä kävelyetappi kulkisi lainkaan karttaan merkittyjä polkuja pitkin. Vaatettakin oli liikaa, ja ylimääräinen pusakka piti tunkea valmiiksi täyteen reppuun. Kun kiinnostava kohde oli löytynyt, silmäilin vielä netistä löytyviä ilmakuvia. Perillä olotila kuitenkin parani hetki hetkeltä ja alkoi tuntua siltä, että kaikki koettu kärsimys olikin kannattanut ja kohta alkava kalastus maistuisi entistäkin paremmalta. Kartassa näkyneet vaihtelevat korkeuskäyrät jäivät liian vähälle huomiolle ja tekivät maastossa tarpomisen odotettua rankemmaksi. Niillä olisi hyvä heitellä kaikkia vieheitä, eikä sattumahaukikaan todennäköisesti viehevarkaudessa onnistuisi. Myöskään peltojen ja suomaan ympäröimät järvet eivät kiinnostaneet. Paikan valintaan vaikutti viime kädessä sen sijainti erämaisissa maisemissa, joissa patikointi jo itsessään olisi mieluinen kokemus. Lukitsimme päivän kalastussuunnitelman vasta rannassa, kun ennalta käymätön järvi näyttäytyi edessämme. Kiviset rannat jatkuvat yleensä myös pinnan alle ja keräävät ahvenia heittoetäisyydelle. Jos kyseessä on kirkas vesi, voi ilmakuvista näkyä myös uposlehtisten vesikasvien ja vedenalaisten matalikoiden sijainnit
Kalastusvälineistä vain välttämättömimmät mukaan Kalastusvälineistä ja varsinkin vieheistä kannattaa valita vain välttämättömät mukaan, vaikka se henkilökohtaisesti teetti tuskaa. Ja silloinkin vain, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Pohjoisen vaelluksellahan vesihuikka kaapaistaisiin kuksalla järvestä, mutta etelämpänä on otettava huomioon luonnonvesien epäpuhtaudet. KALASTUSTA VAISTOON JA TOISTOON LUOTTAEN Kun pohjakarttaa ja ennakkotietoa järvestä ei ole, paikkaavat aistit, vaistot ja kokemus tietovajetta. Kuva: Milla Velho. Vaatetus valitaan lämpötilan mukaan kepeää kerrospukeutumista suosien. Kerkesin juuri sopivasti paikan päälle todistamaan, kun noin 400-grammainen ahven lipui kasvillisuuden seasta käden ulottuville. Retkikeitintä saa sen sijaan käyttää, jos sen katsoo olevan kantamisen arvoinen. Ensimmäisistä heitoista lähtien silmä alkoi tarkkaavaisesti seurata siiman liikkeitä ja vapakäsi odottaa pieniä tärähdyksiä merkkeinä kalojen kiinnostuksesta. Kesälämmöillä tehty päiväretki kuluttaa reilusti energiaa, joten nestettä ja evästä tarvitaan reilusti koko päivälle. Kuvassa ahvenen syömiä sudenkorennontoukkia ja pienempiä lajitovereita. Heittelimme kokeilumielessä pienillä spinnerbaiteilla ja lipoilla myös lumpeikkoisia kohtia, mutta ahventärppien VIEHEKOKEILUISSA kannattaa olla ennakkoluuloton, sillä ahvenet syövät monipuolista ravintoa. Ohut kuoritakki kannattaa pakata reppuun viiman ja sateen varalle. Sen sijaan jokamiehenoikeuksin liikkuvan nuotiomakkaraa mielivän on muistettava, että avotulen saa tehdä vain viralliselle tulipaikalle. Jatkoimme rantaviivan seuraamista pysähtyen heittelemään aina rannan niin salliessa. Ilmeistä vaaraa ei näkynyt ja rannan profiili antoi ymmärtää veden syvyyden kasvavan lyhyelläkin heittokantamalla, tästä olisi hyvä aloittaa. Mitä mukaan. Paikoin rannat olivat matalia ja kirkkaassa vedessä oli jännittävä seurata vieheen kulkua. Aloituspaikassa oli harvaa puustoa rantaan saakka, joten kapusimme vielä viereisen kallion päälle tähystämään pahimpien pohjahakojen sijaintia. Merkittävän tilaja painohaasteen teettää juoma, jota tarvitaan useampi litra. kä antoi toivoa järven kalaisuudesta. HEITTELYÄ RANNAN SEN SALLIESSA Syvyyksiin viettävä kivikkoranta on hyvin jigattavissa, muttei antanut enempää kalatapahtumia. Metsäetapin ajaksi vavat pakataan hyvään suojaan, jottei hymy hyydy veden vihdoin tullessa vastaan. Hajaannuimme sopiviin puuston väliköihin ja Milla aloitti jigeillä, minä keveillä lusikoilla. Jälkikäteen totean, että päiväreissulle riittäisi nopeaa vieheen vaihtoa varten taskuun mahtuva vieherasia, ja muut vieheet isommassa rasiassa kulkisivat repussa. Jo tässä vaiheessa oli selvää, että järvivalinta oli onnistunut. Varovaisten tärppien jälkeen lusikkaani kävi maistamassa lyhyessä hetkessä sekä pieni ahven että hauki, miMitä mukaan reppureissulle. Milla joutui heittelemään hieman kauemmin, ennen kuin huudahti kalan napanneen pohjan tuntumassa väristellen uiteltuun pinkkiin jigiin. Muita tarpeellisia tarvikkeita ovat pieni ensiapupakkaus, päähine, pihdit, puukko ja muut kalastustarvikkeet, sekä jo mainitut aurinkolasit. Koska olimme Millan kanssa lähdössä reissuun kaksin, oli tavarat helpompi mahduttaa kahteen reppuun ja myös termospullot mahtuivat matkaan. 18 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Niinpä päädyin ratkaisuun, että olen valmis kantamaan yhtä varavapaa ja -kelaa sekä kokonaista viehelaukkua mukanani. Päivän mittaisillakaan reppureissuilla sopivien kenkien merkitystä ei pidä väheksyä. Pidempien siirtymien varalle kannattaa pakata reppuun paperikartta ja kompassi tai pieni virtapankki puhelimelle, jos käyttää karttasovellusta. Ruokatermareihin on kätevää pakata lämmintä taikka kylmää (jälki)ruokaa, mutta muutakin energiapitoista popsittavaa tulee ottaa mukaan. Maaston edellyttämästä kengän tukevuudesta riippuen esimerkiksi polkujuoksutai vaelluskengät sopivat hyvin päiväreissulle. Nämäkin haasteet ovat selätettävissä ja esimerkiksi LifeStraw Go on näppärä vedenpuhdistimen ja juomapullon yhdistelmä, jolla järvivesi muuntuu välittömästi juomakelpoiseksi. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, on mukana kulkevan repun oltava ominaisuuksiltaan riittävän tilava ja mukava kannettava, mieluusti myös vettä hylkivä. Haavia en sen sijaan ottaisi matkaan, vaikka se jyrkillä tai liukkailla rannoilla voisi olla tarpeen. Harmi vain, että kalat tuntuivat suosivan syvempää vettä, eikä tärppejä näkynyt eikä kuulunut. Sama tarkkaavaisuus on hyödyksi myös tarpeettomien pohjakontaktien välttelyssä
VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 19. Kuva: Milla Velho. Pieni pussi suolaa riittää herkullisen tikkuahvenaterian loihtimiseen. REISSUEVÄÄKSI käy mainiosti tuoreeltaan järvestä nostettu ahven
PÄIVÄN TAKTIIKAT SELKIYTYVÄT Rantakalastuksen parhaat puolet kumpusivat esiin päivän edetessä, kun vastaan tuli koko ajan uudenlaisia rannanmuotoja. Huolellisuuteen oli syynsä, sillä harha-askel voisi tietää useamman metrin pudotusta. Lisäksi käsissämme olivat heittovalmiudessa olleet virvelit, joita ei soisi kolauttavan kiveen eikä puihin. Sitä ennen oli pidettävä kunnon evästauko ja annettava silmien levätä keskikesän upeissa maisemissa. VARSINKIN PIENESSÄ JÄRVESSÄ ISOT AHVENET ON SYYTÄ VAPAUTTAA ” KOURALLISELLA JIGEJÄ OLISI PÄRJÄNNYT ” 20 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Monessa paikassa syvyys oli riittävä vasta kauempana rannasta, joten heitoista pystyi tehokkaasti hyödyntämään vain alkumatkan ja sitten jigi oli kelattava vauhdilla matalan alueen yli. Syvyyttä oli arviolta kolmen-viiden metrin verran, josta onnistuimmekin pienillä mikrojigeillä löytämään yksittäisiä ahvenia. Kalastus vaati koko ajan sopivasti keskittymistä heittosuuntien sekä pohjaettä kalatärppien suhteen. Koska vastaavia rantoja näytti odottavan edessäpäin lisää ja maiseman vaihtaminen oli osa reissusuunnitelmaa, päätimme jatkaa matkaa. Jälkimmäiset olivat onneksi ja ihme kyllä tiheämmässä, joten mielenkiinnon horjumisesta ei ollut pelkoa. Yksi heittosuunta osoittautui selvästi kalaisammaksi, ja hetken ajan miltei joka heitto päättyi noin satagrammaisen ahvenen tärppiin. Energiaa tarvittaisiin patikoinnin jatkuessa pitkin paikoin vaikeakulkuista rantaa. Tunnusteluheittojen jälkeen uskaltauduimme käyttämään jigejä ja vajottamaan vieheitä pohjalle. Hauskaa toki sekin. sijaan vain yksittäiset pienet hauet ilmoittivat läsnäolostaan. Eräästä kallionkärjestä pääsi isolta alalta heittelemään kauemmas rantaviivasta. Isompia ahvenia ei kuitenkaan näkynyt, vaan ärhäkämmät tärpit olivat aina kiloluokan haukien tekosia. Koska ahvenet tuntuivat olevan hieman syvemmässä vedessä, roikkui siiman jatkeena yhä useammin mitä erilaisempi jigimalli
Vinkkejä VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 21. Se säästi meidät todennäköisesti parilta varmalta viehemenetykseltä. Molemmille löytyi mieluisat heittopaikat, kun itse tavoittelin niemenkärjen edustaa Millan jigatessa sen rinteitä. Millan ennätysahven pääsi yhteiskuviin ennen kuin se laskettiin takaisin rantapenkkaan päivystämään. Toive ei toteutunut, mutta rantaveden pohjanmuotojen ja hakojen tähystäminen muuttui paljon helpommaksi. Jälleen oli todettava, että yksin kalastaessa olisi saattanut nämä kalat jäädä allekirjoittaneelta näkemättä ja mielikuva järvestä olisi ollut tyystin toinen. Vieheen irrottaminen ravistelun ja ”ampumisen” avulla tuottaa onneksi toivotun tuloksen varsin usein. Ja silloin tulisimme vieläkin aikaisemmin, josko ahvenen suut menivät suppuun sittenkin kellon, ei kelin takia. Kastelin kädet ja nappasin kalasta kiinni, näitähän täältä varovaisesti toivottiin. Automatkalla väsymys jo näyttikin merkkejään ja seuraavana yönä nukutti erityisen hyvin. Jos kalastettavan rannan syvyysprofiilista ei ole mitään ennakkotietoa, on turvallista aloittaa pintakulkuisilla vieheillä. Matka jatkui yhteen selvästi ulospäin työntyvään niemekkeeseen, jossa oli aloituspaikan tavoin harvaa puustoa lähelle vesirajaa saakka. Kuhunkin heittopaikkaan soveltuvat kalastustavat löytyvät aika pian ja kalatapahtumat viime kädessä ohjaavat, mitä menetelmää pyritään suosimaan. Polarisoiduilla aurinkolaseilla tehty ennakkokatselmus auttaa välttämään pahimmat haot. Kärki olikin kalaisa ja jo tutuksi tulleita satasia nousi useampia. Pintaja välikerroksien jälkeen kannattaa paikasta riippuen kokeilla vielä pohjan tuntumasta jigillä, jonka ylöspäin osoittava koukun kärki pelastaa useimmiten pohjaan tarttumiselta. Vaikka jotkin paikat keräävät muita enemmän ahvenia ympärilleen, eivät ne lämpimän veden aikaan onneksi tapaa kerääntyä yhdeksi megaparveksi. KorkeamHaot ja kivenkolot uhka vai mahdollisuus Rantapyynnin kiroihin kuuluvat pohjatärpit. Tällöin tasaisella vedolla saa vieheenryöstäjän pumpattua kädenulottuville saakka. Jos kalatai muitakaan tärppejä ei kuulu, kalastetaan asteittain syvempiä vesikerroksia. Vieheitä säästävä keino on välttää rannan suuntaisesti tehtyjä heittoja. Silti pohjakosketusta ei kannata koko ajan ehdoin tahdoin odottaa, vaan uittoa rytmitetään lyhyin pysäytyksin ja kelauksin lähellä pohjaa. Pelkästään rantapuustoa ja -penkkaa tarkastelemalla osaa yleensä karttaa pahimmat vedenalaisten puiden hautausmaat ja säästää sekä vieherasian sisältöä että omia hermoja. Arvelimme sen johtuneen kalapäivän tuottamasta mielihyvästä. Ilmeisesti kalat olivat kerääntyneet syvemmän veden laitaan hieman irti pohjasta, eikä perinteinen kelaus, vajotus pohjaan, kelaus -tekniikka vasten kärjen rinnettä ollut tehokkain. Armottomimpia ovat veteen kaatuneet puut, jotka oksineen ovat todellisia viehesyöppöjä. Juonenpäästä kiinni saatuaan voi tärppejä siksi odottaa lisää muistakin heittopaikoista. Totesimme yksissä tuumin, että edessä siintäneet seuraavat rantapaikat saisivat jäädä seuraavaan kertaan. Kevyimmillä, neljän gramman jigipäillä saattoi vielä pienen kalan saada, mutta reissun kalastusosuuden kliimaksi tuntui menneen jo ohi. Paluupatikointi läpi kumpuilevan metsikön ei ollut pidemmästä matkasta huolimatta yhtään niin rankka kuin aamulla. Kallioja kivikkopenkoissa heittäjän vieheitä väijyvät maankuulut maapallotärpit. Nyt molempiin heräsi valtava usko ja odotus siitä, millaisia ahvenen järkäleitä voisimmekaan vielä saada. Aktiivinen vapauitto tuntui vetoavan ahveniin, mutta sopivan jigipään paino ei saanut olla raskas. Ahventen ottihalukkuus huononi nopeasti, eivätkä syvemmätkään rannat enää antaneet kuin varovaisia tärppejä. Pohjatärppien välttäminen viehevalinnoin Pohjatärppejä voi vältellä myös viehevalinnoin. Ehkä ottaisimme myös teltan mukaan, sillä ei tänään käytyäkään rantapätkää malttaisi olla kalastamatta uudestaan. LOPPUPÄÄTELMÄT Iltapäivällä aurinko vetäytyi tiiviin pilvimassan taakse ja elättelin toiveita ahventen siirtymisestä matalaan lähelle rantaa. MILLALLA OLI TOISENLAINEN STRATEGIA Millalla oli toisenlainen strategia käytössään. Seuraavana aamuna ajatukset eivät palautuneetkaan vaellusreissun valmisteluun, vaan silmät palasivat haarukoimaan uusia reppureissukohteita. Sekä vaaput että lipat ovat hyvä valinta, mutta myös kevennyt lusikat ja kevyimmät jigit ajavat asian. Toisaalta vedenalaisia puita ei pidä täysin vältellä, koska ne tarjoavat hyviä suojaja saalistuspaikkoja ahvenille. Niinhän siinä kävi, että huutoilmoituksen seurauksena minun oli jälleen juostava todistamaan parempaa tärppiä. Jatkoimme saman seudun heittelyä vielä hyvän tovin, mutta ehkä-tärppejä lukuun ottamatta isompia ei enempää näkynyt. Uitossa on hyvä ottaa huomioon lähestyvä rantapenkka niin, että viehe pyritään vähitellen nostamaan lähemmäs pintaa. Joskus käy onni ja siima on kepukkaa vahvempi. Pintavieheillä ja kevyillä jigeillä kannattaakin kalastaa näkyvien uppopuiden liepeet tärpin toivossa. Hän oli kaivanut rasiasta jälleen pinkin kolmetuumaisen kalajigin, jolla kalasteli huolellisesti pohjia pitkin omalla paikallaan saaden yksittäisen tärpin ja kalan silloin tällöin. malta rinteeltä näin, että selvästi aamupäiväistä suurempi ahven ravisteli kohti rantaa. Vieheen upottaminen pidempään ja kelauksien väliset pysäytykset toimivat tässä hyvin
Tai ei varsinaisesti vaatinut, se nyt vain sattui jostain syystä parantamaan ottia merkittävästi. Aina kaikki ei ole ottivieheestä kiinni, vaan joskus uittotyyli on ratkaisevassa asemassa. Ja toistuu ja toistuu. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, käytti sitten mitä kelatyyppiä tahansa. Kalaa tuli jonkin verran ihan perusuitollakin, mutta laskuvaiheessa jigiä värisyttämällä meininki oli täysin eri. Käytän haspelia vain dropshot-seteissä ja niissäkin saa sormikivalla loihdittua komeasti liikettä jigiin. Tyyppi vippaili jigiä puskiin, nosteli vavalla ja piti siimaa toisessa kädessä uittaessaan. Teen vastarin nostamalla vapaa tasaisesti ja samalla pidän toisella kädellä siimaa kireällä, kuitenkin vapaa kohti laskien siten, ettei siima pääse löystymään missään vaiheessa. HELPOINTA HYRRÄKALUSTOLLA Perusmuodossaan sormikiva on mielestäni helpointa hyrräkalustolla. Heitto, puola lukkoon, siima pikkusormen ja nimettömän alta sekä keskija etusormen päältä ja eikun sormilla hiplaamaan lisävärinää jigille. Mikäs imu tuo oli. JARNON SORMIKIVAN SYNTY Silloin muistui jostain pääkopan kiintolevyn syövereistä mieleen YouTubesta katsomani bassivideo, jossa kalastettiin ruohopuskia ja kaveri piti siimasta kiinni koko ajan. Vavan värisyttäminen ranneliikkeellä alkoi olemaan turhan raskasta, eikä sitä lyhyempää/kevyempää settiä sattunut olemaan mukana. MONIPUOLINEN UITTOTYYLI Tekniikka on lopulta hyvin yksinkertainen ja monipuolinenkin. Olin lähtenyt päivään varustautuneena kahdella 7’1” pitkällä hyrrävavalla. Tyylin voittokulku ei rajoittunut kuitenkaan tuohon yhteen reissuun, vaan sillä saatiin hyviä tuloksia pitkin syksyä. Kala! Siitä tasainen vastari ja kylläpäs olikin ahven nielaissut syvälle. Mikäli appura on tontilla ja jigi on edes vähän oikean tyyppinen, tulee johonkin väliin tärppi. Kappas vain. Tämähän toimii! Jarnon sormikiva oli syntynyt. Tuosta siima sormien päälle ja hiplataan värinää jigille pudotuksen aikana... Tämä tietysti aiheutti sen, että kyseinen tekniikka jäi myös elämään. Sen tuntee mukavasti sormissa ja eikun vastaria mökkiin. Sormia liikuttamalla saa tehtyä jigille monen sorttista liikettä, ihan mitättömän kevyestä keinutuksesta kovempiin, aggressiivisiin pomppuihin. Sen jälkeen ei tarvitsekaan kuin kelata häirikkö ylös ja jatkaa harjoituksia. ” 22 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. JIGIKALASTUS TEKSTI JARNO HEIKKILÄ KUVAT JUHA OJAHARJU Monipuolisuutta jigien uittoon: JARNON SORMIKIVA ja muut kikkailut Kun kala ei tyydy tavanomaiseen tai kalastaja haluaa saada päivästään paremman, joutuu kaivamaan kikkapakkia välillä hiukan tavallista syvemmältä. Silloin tällöin nimittäin ahven haluaa noutaa jigin vasta pohjasta. Varsinkin aivan se pieni, hento väristys on mielestäni helpompi tehdä sormipelillä, kuin 8’ vavalla. SEN JÄLKEEN EI TARVIKSEKKAAN KUIN KELATA HÄIRIKKÖ YLÖS. Jos jigi ehtii saavuttaa pohjan joutumatta nielaistuksi, saatan väristää jigiä hetken paikoillaan pohjalla, ihan varmuuden vuoksi. Jos raitapaita ei jostain syystä heti ensimmäisellä laskulla imaissut vielä jigiä, kelaan reippaasti muutamia kammenkierroksia (yleensä 3-5 kierrosta) jigiä ylös ja otan uuden pudotuksen sormikivan kanssa. E räällä jigireissulla kaverin kanssa hoksattiin, että ahven vaati uittoon väristystä pudotuksessa. Silloin ei tarvinnut tärppiä odotella kovinkaan pitkään. Joo, punttisalitreenillä tietysti saisi vähän lisää jerkkua käpälään, mutta ei se siihen hätään auttanut. Sintti sumppuun, uusi heitto ja uudelleen siima sormille ja väristystä jigiin. Appuraa olikin vedetty aamun aikana jo sen verran, että meikäläisen vapakäden hentoinen ranne oli jo hellänä. Toimii se toki haspelillakin samoin, mutta vastari on mielestäni helpompi tehdä, kun siima kulkee vavan yläpuolella. Hetkinen, mitenkähän se oikein toimisi. Kokeillaanpas jotenkin... Ehkä se on vain tottumiskysymys, kun itse olen jigannut lähes täysin hyrrillä jo parikymmentä vuotta. Sama imaisu toistuu. Vinkkasin keksintöni kipparille, joka omaksui jutun saman tien ja havaitsi myös hyväksi
SIIMAN kulku sormien välistä, pikkusormen sekä nimettömän alta ja keskisekä etusormen päältä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 23
RUNTUPÄIVÄÄN APINAA Käytän ”apina-uitto”-termiä oikein rajusta ja nopeasta uitosta. Käytän yleensä fluorocarbon-peruketta solmittuna FG-solmulla. Jos yhdistää apina-uittoon vielä putoavan lehden kirsikaksi eli päästää nykäysten jälkeen jigin putoamaan täysin löysässä siimassa, saa tehdä melko varmasti vastarin, jos lähimailla asustaa hauki. Se on lähellä kapellimestaria, mutta vielä napsun vauhdikkaampaa. Perukkeen paksuus on normaalisti 0,45–0,70 mm. Nämä opit tietysti toimivat muillekin kaloille kuin ahvenelle. Kuha on yleensä mieKäyttämäni välineistö Käytän normaalijigauksessa hyrräkalustoa. Vapoina minulla on nyt viime aikoina ollut enimmäkseen käytössä St.Croixin Mojo Bass -sarjan Jigs/Baits (11-28 g) ja Plastics (7-18 g). Varsinkin rapuvesissä tätä tyyliä kannattaa kokeilla. Jäykempi on hiukan karu normaalille pannukarkealle ahvenelle, mutta oikein kiva kuhalle. Molemmat ovat 216 senttiä pitkiä. Jos perusuitolla tarjottu luottopeli ei kuitenkaan toimi, monesti vaihdetaan vain jigiä tai esimerkiksi tussataan/dippaillaan ja yritetään löytää ottipeli värirallilla. Teen vavalla rajuja, hyvin teräviä nykäyksiä, jolloin jigi poukkoilee terävästi. Jos jigi-skeneä on vähänkään seurannut, ovat varmasti esimerkiksi termit ”kapellimestari-uitto” tai ”putova lehti” tuttuja. Välineet lestäni tarkempi jigin väristä kuin ahven tai hauki, mutta aina välillä sekin osaa olla raivostuttavan tarkka myös uittotyylistä. Siimat ovat olleet 0,12 -0,15 milliä. Keloina näissä on ollut Daiwan Tatula CT100H Type-R ja vanhempi Daiwan T3 1016SHTW. Etenkin kuha ja hauki ovat ajoittain siihen erityisen mieltyneitä. Jos tekniikat eivät ole tuttuja, niistä löytyy hyviä videoita YouTubesta. KOKEILE ERILAISIA JUTTUJA ENNAKKOLUULOTTOMASTI Monesti ihan perussetti: ”kelaa, pudota pohjaan, kelaa, pudota pohjaan”, toimii riittävästi ja kalamies tai -nainen pääsee saaliin makuun. ” Sellaisiakin päiviä on tullut vastaan, ettei uiva jigi kelpaa käytännössä ollenkaan, vaan vasta hetken aikaa pohjalla keinutettu kumi on maiskahtanut makoisasti. Jos haukivaara on erityisen suuri, käytän myös titaaniperuketta tai ohutta teräsvaijeriperuketta. Sormikiva-tekniikalla pystyy keinuttamaan jigiä rauhallisesti pohjassa paikoillaan tai vapaa hitaasti nostamalla ja samanaikaisesti sormilla värisyttämällä saadaan jigiä raahattua hitaasti ja houkuttelevasti pohjaa pitkin pölistellen. Jos jigauksen kohteena on hauki, käytän tietysti metallista puruperuketta. Ahven on luonteeltaan utelias kala ja pohjan pölistely onkin sille monesti vastustamaton houkute. Näiden jälkeen pudotus pohjaan. Niitä kannattaa tietysti testailla ja soveltaa. Jostain syystä erityisesti hauki tuntuu rakastavan kyseistä kombinaatiota. Joskus taas yliraskaalla päällä varustettu, nopeasti ja raivokkaasti uitettu ottipeli kerää kaikki osumat. Ajoittain kevyellä päällä ja paksulla fluoroperukkeella hitaasti leijutettu kumi maistuu erinomaisesti. MIKÄ OLISI TÄMÄN HETKEN OTTIKONE. Erilaisia uittotyylejä kannattaakin opetella ”pahan päivän varalle”. Joskus se ottipeli voikin olla jo valmiiksi siiman päässä, mutta uittotekniikka olikin väärä juuri siihen hetkeen. Jigipäälläkin, ja siten uinnin nopeudella, on joskus suuri vaikutus ottihalukkuuteen. 24 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ja joskus löytyy siitä omasta kädestä ”se” uusi juttu, jolla päivän koodi aukenee ja pääsee kalan makuun
Suurista osakaskunnista on paljon etua. Joka kymmenes oli liikkeellä ilman harrastukseen tarvittavaa lupaa tai ei noudattanut lainsäädäntöä. Rasvaevättömien taimenien saaliiksi ottamista merellä kuitenkin seurataan, jotta varmistetaan, ettei järjestely johda luonnonvaraisten taimenten pyyntipaineen kasvuun. Myös osakkaat saavat kalastusoikeuden entistä laajemmalle alueelle”, Eero Hartikainen sanoo. ”Osakaskunnat olivat hanketyöntekijöihin oma-aloitteisesti yhteydessä ja halusivat mukaan. Maastoliikenteeseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 25. Periaatteemme oli, että hanke tarjosi mahdollisuuden yhdistyä.” Esimerkiksi uudessa Pohjois-Haukiveden osakaskunnassa yhdistyi peräti 66 osakaskuntaa ja yksityistä vesialueen omistajaa. Loppukesästä ja syksyisin ongelmana on mönkijöiden luvaton käyttö sienija metsästysretkillä. Suomi ehdotti neuvotteluissa myös, että Tornionjoen kalastussääntöön kuuluvalla merialueella rysiä tulisi nostaa merestä, kun lohikiintiö on täyttynyt tai vähintään kokea rysät kerran päivässä ja tyhjentää lohet niistä. Pinta-alaltaan suurin perustettu osakaskunta on Keski-Puulan osakaskunta, jossa yhdistyy 28 osakaskuntaa ja vesialueen omistajaa peräti 19 000 hehtaarin vesialueeksi. Tornionjoella on tarkoitus tänä kesänä myös testata sähköisen saalisilmoitusjärjestelmän toteuttamisvaihtoehtoja. Tästäkään ei voitu sopia, mutta maaja metsätalousministeriön mukaan keskustelu aiheesta jatkuu syksyllä. Suomi ehdotti Ruotsille, että jokikalastuksessa kiellettäisiin uppoavien heittopainojen käyttö. Siinä olivat mukana Metsähallituksen lisäksi ELY-keskukset, alueen kunnat, kalatalousalueet ja osakaskunnat. Suomen maaja metsätalousministeriö ja Ruotsin merija vesiviranomainen neuvottelevat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Myös suurin osa muista uusista osakaskunnista on perustanut verkkosivuston, josta esimerkiksi kalastajat löytävät tietoa. ”Aika oli kypsä”, Metsähallituksen eräsuunnittelija Eero Hartikainen sanoo. Tavallisimmin rikkeihin syyllistyvät kalastajat selviää Metsähallituksen erävalvontaraportista. Lisäksi pyritään paikallisesti sopimaan siitä, ettei heittopainoissa käytetä lyijyä. Uusi osakaskunta tarjoaa palveluitaan osoitteessa pohjois-haukivesi.fi. 96 prosenttia metsästäjistä selvisi tarkastuksesta puhtain paperein. Lisäksi aiemmasta poiketen Tornionjoen merialueella saatavat rasvaeväleikatut taimenet saa pitää saaliina. ”Kalastuksen järjestäminen helpottuu. Tyypillisiä rikkeitä olivat sen sijaan pyydysten puutteellinen merkintä ja kalastonhoitomaksun laiminlyönti. Hankkeen tavoitteena oli yhdistää osakaskuntia 50 000 hehtaarin alueella, mutta lopulta yhdistettyjä alueita kertyikin yli 121 000 hehtaaria. Suuret vesialueiden osakaskunnat pystyvät muun muassa myymään kalastuslupia keskitetysti laajoille alueille. Erävalvontaraportin mukaan luvaton kelkkailu urien ja reittien ulkopuolella on yleistynyt. Monella kiinteistön omistajalla, jolla on ollut osuus yhteiseen vesialueeseen, kalavedet ovat yhdistymisen myötä laajentuneet kymmenkertaisiksi. Osaa luvanmyyntipaikoista koskevan kokeilun tarkoitus on kartoittaa toimivaa tapaa, jolla kalastajat voisivat ilmoittaa saaliinsa esimerkiksi kännykällä tutkimusja tilastointikäyttöä varten. Sen palvelut löytyvät osoitteesta keskipuula.net. Metsähallituksen hallinnoima hanke yhdisti Etelä-Savon kalavesiä kolmen vuoden aikana kiihtyvällä tahdilla. OSAKASKUNNAT ETELÄ-SAVOON perustettiin 19 suurta osakaskuntaa helpottamaan kalastuksen järjestämistä Etelä-Savossa on saatu päätökseen valtakunnallisesti ainutlaatuinen hanke, jossa yhdistettiin 458 vesialueen osakaskuntaa 19 suureksi osakaskunnaksi. ERÄVALVONTA ERÄVALVONTARAPORTTI: Joka kymmenes rikkoi lakia luonnossa Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna 8 700 maastossa liikkujaa. Heidän ei enää tarvitse koputtaa umpimähkään talojen oville kysyäkseen, kuka myy alueelle verkkolupia. Tyypilliset rikkeet olivat aseen kuljettaminen väärin ajoneuvossa ja puutteellinen suojavaatetus hirvijahdissa. Uutta on esimerkiksi se, että siian ja hauen kalastamista voi jatkaa Kilpisjärvessä koko syyskauden ajan. Tarkastetuista kalastajista 84 prosenttia kalasti täysin luvallisesti ja lain kirjaimen mukaan. Rikkeiden osuus on pysynyt viime vuosina kymmenen prosentin tuntumassa, kun mukaan lasketaan kaikki erävalvonnan tekemät tarkastukset. Metsästäjillä luvat olivat paremmin hallussa, kuten myös edellisvuosina. Vielä kymmenen vuotta sitten rikkeiden osuus tarkastuksista pysytteli seitsemän prosentin tienoilla. Heistä 74 prosenttia oli liikkeellä luvallisesti ja laillisesti. TORNIONJOKI HEITTOPAINOJEN lyijystä pyritään vapaaehtoisesti eroon Tornionjoella Tornionjoella kesäkuun alusta sovellettavat kalastusmääräykset ovat vuoden 2020 kalastuskaudella lähes samat kuin viime vuonna. Prosentuaalisesti eniten ongelmia oli maastoliikenteessä. Tästä ei maiden kesken päästy neuvotteluissa yksimielisyyteen, mutta sovittiin kalastuksenvalvojien seuraavan punttikalastusta tulevalla kaudella. Jopa mökkikiinteistöjen arvo, vähintään arvostus, voi Hartikaisen mukaan nousta
Nykyinen elektroniikka on tuonut huomattavaa lisätarkkuutta kalastukseen. Lohia ei enää tarvinnut haravoida niin laajoilta alueilta, joten vetonopeuttakin voitiin vähentää. Kuva: Janne Rautanen. MERILOHIVIEHEET monipuolistuvat VETOUISTELU TEKSTI JANNE RAUTANEN Mitä ihmettä laittaisi siiman päähän. Uistimet olivat tuolloin pääosin Ruotsissa tai Pohjois-Amerikassa valmistettuja 12-16 senttimetrin mittaisia vetopeltejä, jotka oli suunniteltu vauhdikkaaseen vetonopeuteen. Vedenalainen tieto on laadukkaampaa ja etenkin reaaliaikainen paikkatieto mahdollistaa kalapaikkojen tarkemman pyynnin. Siis mitä ihmettä, miettii tämän päivän merilohen uistelija. Suurimmat vieheinnovaatiot ovat tulleet viime vuosina suurimmaksi osaksi hauenkalastukseen, mutta vieheet muuttuvat muidenkin lajien pyynnissä. Yhä useampi uistelija keskittyikin kalastamaan tunnettuja ottiruutuja tai silakkaparKIRJOITTAJAN käyttämiä 14-senttisiä Vänkyröitä meriväreissä. Myöhemmin avuksi tulivat yksinkertaiset navigaattorit, mutta siltikin harva uistelija tiesi tarkalleen sijaintinsa aavalla merellä. PLOOTUN valmistamia houkutuslevyja kuokkaviritelmiä. AVOIMUUS ON VAIKUTTANUT VIEHEKEHITYKSEEN Kokemus ja avoin tietojen vaihto toivat lohien ottipaikat kaikkien kalastajien tietoon viimeistään 1990-luvun lopulla. 26 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vuosien saatossa pakkiin kertyy suuri määrä vieheitä, mutta siiman päässä roikkuvat usein vain tutut saalista antaneet pyydöt. ALUKSI PELLIN VETOA RUOTSIN JA POHJOIS-AMERIKAN MALLIIN Mallia merilohen uisteluun otettiin alkuvuosina lähinnä Ruotsista, jossa lohen uistelun perinteet Itämeren olosuhteissa olivat pidemmät. Vieheiden evoluutio on hidasta, mutta kehitystä tapahtuu silti kaiken aikaa. Aavalla merellä lääniä riitti ja kaloja etsittiin laajoilta alueilta. Kuva: Jari Hyvärinen. V iehe on kalastajalle taikakalu, jonka pyytävyyteen tulee luottaa kuin vuoreen. Viehevalinta oli looginen, sillä kokemusta ei vielä ollut paljoa lohien ottipaikoista, ja navigointikin tapahtui merikarttojen sekä kompassin avulla. Sitoisinko siiman päähän raksin, lohipellin perinteiseen tapaan vai alkaisinko kuokkimaan tai kenties vänkyröimään. Raumanmeren lohisaalispäiväkirjassa ja vetouistelu.comissa julkaistut koordinaatit ja saalispäiväkirjat olivat kaiken kansan luettavissa. Merilohibuumin alkuvuosina 1990-luvulla uistelussa käytettiin vieheinä lähes yksinomaan kookkaita vetopeltejä ja viehevalinnan tekeminen oli siten helppoa
Niitä voi vetää myös suoraan houkutuslevyn perässä ilman huppua, pujottamalla siiman viistottain jigin rungon läpi. Rungon vahvistamiseen ja siiman pujotusta helpottamaan voi työntää ohuen putken, vaikka katkaistun topsiputken, jigin läpi. Aivan uusina vieheinä raksivaaput ovat tulleet uistelijoiden käyttöön. Kaudella 2019 pääsin uistelemaan Porissa vain neljänä päivänä. Lyhyen kokeilujakson aikana jigiin en ole saanut tärppejä, mutta kuokkaan ja raksivaappuun olen saanut lohia ottamaan. Vapojakin voidaan laittaa vetoon entistä enemmän. RAKSEJA SYÖTITETÄÄN MYÖS JIGEILLÄ Viime vuosien innovaatioina voi pitää ainakin sitä, että luonnon syöttien puuttuessa tai mukavuudenhalusta rakseja saatetaan syötittää jigeillä. Mahdollisuus tehdä kokeiluja on kasvanut ja samalla uudet vieheet ovat löytäneet uistelijoiden kalapakkeihin. YHTÄ SAATUA LOHTA KOHDEN MERILOHEN UISTELIJA JOUTUU KALASTAMAAN SUOMESSA KESKIMÄÄRIN 2,5 KALAPÄIVÄÄ. Uistelen yleensä 10-12 vavan kattauksella. Vedossa pidin toisella puolella peltejä ja toisella puoMitä ihmettä laittaisi siiman päähän. Vieheitä on ollut suoravedossa sekä osa houkutuslevyjen perässä. Lohenuistelussa käytettävät kookkaat veneet, kalastuksen apuvälineet ja elektroniikka ovat tehneet uistelusta yhä helpompaa. Yhtä saatua lohta kohden merilohen uistelija joutuu kalastamaan Suomessa keskimäärin 2,5 kalapäivää. Kuva: Janne Rautanen. Pellit ovat saaneet kavereikseen jigin, kuokkia sekä raksivaappuja. Vaikka uistelun harrastaminen on helpottunut, niin lohen saaminen ei ole edelleenkään helppoa. MONIPUOLINEN VIEHETARJONTA TUO MIELENKIINTOA KALASTUKSEEN Merilohen uistelu on ollut minulle viime vuosina lähinnä muutaman meripäivän kattavia kalastustuokioita Selkämerellä. ” ERI viehetyyppien kokeilu tuo mielenkiintoa kalastukseen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 27. Peltien ohella raksit, joissa käytetään syöttinä yleisimmin salakkaa, löysivät monen kalastajan siiman päähän. Lisäksi Suomenlahdella 1990-luvulla kehitetyn Porkkalan kuokan käyttö on yleistynyt. MERILOHIVIEHEET monipuolistuvat vien ympäristöä. Viimeisen kolmen vuoden aikana olen laittanut peltien ohella vetoon myös muita vieheitä. Lohipellit ovat pitäneet pintansa siiman päässä ja vedossa on lähinnä ollut Ismo Qwackeja ja IsoTiuroja eri väreissä. Saimme ylös yhden noin kymmenen kilon lohen sekä pari alamittaista päästettiin takaisin. Vedossa on ollut jigejä, kuokkia sekä raksivaapuista Vänkyrää
Kuva: Jari Hyvärinen. Kuka olet ja minkälaisia kokemuksia sinulla on lohenuistelusta. Alkuun kävin heittelemässä karikoiden reunoilla ja olin tosi innoissani komeista kaloista. Lohireissut suuntautuvat etenkin Poriin ja järvistä Ruotsiin Vänernin suuntaan. Peltiin ottanut lohi tuli ylös, mutta raksivaapusta lohet karkasivat. Ennakkoluuloton kalastaja voi hakea kalastukseensa mallia vaikkapa rapakon takaa, jossa Tyynenmeren lohien uistelu on suosittua puuhaa. Viehe selvästi lohelle maistui, mutta ne pysyivät huonosti kiinni. Lisäksi peltiä ja kuokkaa oli takilaan viritettyinä. OLEN Jouko Heikkinen eli kalamiesten keskuudessa Plootu. JH JoHe TEKIJÄMIESTEN NÄKEMYKSIÄ vieheistä lohen uistelemisesta Päätin kysyä suoraan uistinten kehittäjiltä heidän näkemyksiään valmistamistaan vieheistä sekä muutenkin lohenuisteluharrastuksesta. SELVITYS Suomen Vapaa-ajankalastajat tekivät viime vuonna selvityksen vuoden 2017 lohenuistelusta Suomessa. Kuva: Jari Hyvärinen. Ensimmäiset lohenuistelukokemukseni ovat 1980-luvun puolesta välistä Suomenlahdelta. En hetkeäkään epäile, etteikö sikäläisillä virityksillä petettäisi myös Tyynenmerenlohien atlanttista serkkua. OLEN Hyvärisen Jari eli kutsumanimeltäni Janke ja asun Turengissa. VÄNKYRÄSSÄ on uintilista normaalivaapun tapaan, mutta se on rungoltaan mutkikas. Haastateltaviksi valikoituivat Jari Hyvärinen (JH) sekä Jouko Heikkinen (JoHe). Tärpit vauraammilta kaloilta jakautuivat siten, että yksi tuli peltiin ja kolme sain raksivaappuihin. Koukutus poikkeaa normaalivaapusta toisen koukun sijaitessa vieheen selkäpuolella. Lohen uistelun ohella olen uistellut paljon taimenta sekä järvilohta. Kotimaan uistelussa järvikalat ovat enimmäkseen kohteena, kun kalapaikat ovat lähellä. len raksivaappua. Kenties tuplarengastus takakoukussa auttaa jatkossa pitämään lohet paremmin kiinni, kun kala ei pääse vääntämään koukkua vaapun runkoa vasten. JARI ”Janke” Hyvärinen Vänkyrän pettämän järvilohen kera Vänernillä. Julkaisu löytyy osoitteesta: issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/merilohen_uistelu_suomessa_vuonna_2017 28 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tällä hetkellä minulla ei ole omaa venettä, mutta kavereiden kanssa pääsee vesille. Muilla raksivaapun vetäjillä kalat olivat pysyneet hyvin kiinni eli minulla saattoi olla vain huono tuuri. Muutettuani Kirkkonummelle 1986 vene piti hankkia isojen taimenten toivossa, joista olin kuullut. Suomussalmen korvilta olen kalastusintoni perinyt
Runko on muovivalua ja runkolanka täysipitkä, sisällä räminäkuula ja painotus pään seudulla. Nykyisin kuokat on muuttuneet ja niitä on 4 eri kokoa: 10, 12, 14 ja 19 cm. Uisteluvälineistön hankkimisen jälkeen tuli ensimmäiset lohitapahtumat taimenenuistelun yhteydessä. Se on valmistettu etenkin taimenelle, järvilohelle ja merilohelle. Laitoinkin pari valmistamaani kenkälusikan tapaista uistinta peltien sekaan. Kuva: Jari Hyvärinen. Siinäpä sitten uistimelle nimi, Porkkalan kuokka. Niinpä aloin kehittelemään uistinta, jossa koukku luistaa uistimesta irti. Vänkyrää on nyt 11ja 14-senttistä. VÄNKYRÄLLÄ pystyy vetämään sekavetoa peltien tai raksien kanssa, kun säätää uinnin kohdalleen. MERILOHIKANTA ja samoin taimenkanta Suomenlahdella ovat heikkoja. Vaapulla uistellessa ei tarvitse hankkia raksiin syöttikaloja. LOHIEN tulisi antaa kutea rauhassa eli syyspuolen tummien lohien pyytäminen pitäisi lopettaa ja antaa niiden kutea. Huomasin että suurista pelleistä lohi pääsi usein vääntämään itsensä irti. Pari vuotta meni kehitystyöhön, jotta sain myyntiin kelpuuttamani vieheen. Vuonna 2018 kehitin Laser kuokan kylmään veteen sekä houkuttimen, joita on 3 eri kokoa: 20, 25 ja 29 cm. Yllätys oli suuri kun, juuri siihen kenkälusikan tyyppiseen muoviläpyskään iski lohi. VALMISTAN Porkkalan kuokkaa. Vänkyrävaappu valittiin Erä-lehdessä vuonna 2018 vuoden vetovieheeksi petokaloille. Molemmat mallit ovat antaneet merilohia. Pinnoitteina ovat kromi, folio ja kide sekä päällä maali. Ahvenanmaalle ja Poriin tehdään myös reissuja. Jotkut käyttävät sitä myös kuhan uistelussa. Vaappua saa nyt Jigiparatiisin verkkokaupasta. Vaappua voi vetää houkutuslevyn takana normaalilla tapsin pituudella tai suoravetona. 040 570 7946. Nyt viehe on mieleinen ja siihen saa viritettyä halutun uinnin. Kuva: Jari Hyvärinen. Lohitapahtumien innoittamana piti pyrkiä yhä useammin syvemmille vesille. Istutuksia ja jokien hoitoa pitäisi edelleen lisätä. Myöhemmin myös muista kalastustarvikeliikkeistä, kun saan vieheitä tehtyä lisää. Muutenkin kaloille tulisi turvata kuturauha. Nykyisin uistelen pääasiassa Porkkalan vesillä, koska vene on siellä laiturissa. Mikä on mielestäsi hyöty valmistamastasi vieheestä lohen uistelussa. Mitä muuta olisi mielen päällä lohivieheisiin tai muuten lohen kalastukseen liittyen. Olin kalakaverini Matin kanssa suunnitellut Ahvenanmaalle menoa, mutta ensin piti käydä testaamassa vene talven jäljitä Porkkalassa. Ei myöskään tarvitse tarkistella rakseja, että ovatko ne kunnossa. Lohi pitäisi kalastaa kirkkaana ja vielä hyvänmakuisena. Kerro, mikä on sinun innovaatiosi lohivieheisiin liittyen. Valmistat itse vieheitä. Kuokassa suurin hyöty peltiin ja vaappuun verrattuna on se, että siima menee uistimen läpi, ja näin kalalle jää vain koukku suuhun. Vieheitä saa vain suoramyyntinä minulta puh. Vänkyrässä uinnin säätö on mahdollista nopeaan tai hitaaseen vetoon. ALKUUN valmistin uistimia vain omaan pakkiin, mutta kysynnän kasvaessa oli aloitettava valmistaminen myyntiinkin. Koukku pääsee irtaantumaan kuokasta, eikä lohi pääse vääntämään uistinta vasten koukkua irti. VALMISTAN Vänkyrävaappua. Matti huuteli kuskin paikalta, että millä sinä kuokit. Viehe värisee kuin vaappu, mutta pyörähtää ympäri kuin raksi. JH JH JH JoHe JoHe JoHe JOUKO ”Plootu” Heikkinen ja kuokan pettämä 15 kilon painoinen merilohi. PORKKALAN kuokkia valmistetaan neljässä eri koossa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 29
Thorstadin mukaan Norjan meritaimenkannat ovat jo selvästi heikentyneitä alueilla, joilla lohen kassikasvatus on intensiivisintä. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Kokeellinen infektio nosti villien smolttien kuolleisuuden 2,7-kertaiseksi. Hidastunut kasvu taas vähentää aina kalojen poikastuotantoa. Infektion kanssa selvinneet smoltit viettivät terveitä enemmän aikaa makean veden läheisyydessä ja palasivat makeaan veteen ennenaikaisesti jo kahdeksantoista päivän jälkeen, kun terveet kalat viettivät merellä keskimäärin sata päivää ennen paluuta makeaan veteen. Eva Thorstadin ym. Lyhyellä aikavälillä meritaimenten hakeutuminen jokisuihin helpottaa niiden kalastusta, mutta pitkällä tähtäimellä heikentää kantoja edelleen. Rosa Maria Serra-Llinares ym. T E K S T I J A KU VA ANSS I V A I NI K KA Tutkittua Kassikasvatuksessa lohitäi lisääntyy ongelmaksi asti K aloilla esiintyy tauteja ja loisia, kuten ihmisilläkin. LOHITÄI EI PÄRJÄÄ MAKEASSA VEDESSÄ Lohitäi ei pärjää makeassa vedessä, joten kalat saavat jokiin ja jokisuihin hakeutumalla suojaa loisilta. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. 30 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. (2015) mukaan lohikassit lisäävät meritaimenten lohitäikuormaa vähintään kolmenkymmenen kilometrin etäisyydelle asti, ja lohitutkimuksiin perustuen lohitäiden aiheuttama lisäkuolleisuus voisi olla 12-29 prosenttia. Kalankasvatuksessa suuri kalojen tiheys saa tämän äyriäisiin kuuluvan loisen lisääntymään ongelmaksi asti, ja kasvatuskassit levittävät lohitäitä myös luonnonkaloihin. Lohitäit uhkaavat varsinkin Norjan rannikon meritaimenja merirautukantoja, sillä näiden lajien syönnösalueet sijaitsevat tyypillisesti vuonoissa verkkokassien lähettyvillä. Elina Halttusen ym. Lohitäi (Lepeophtheirus salmonis) on lohikalojen luontainen pintaloinen meriympäristössä. Merivaelluksen tekevien rautukantojen osalta tutkimustietoa on vähemmän, mutta rauduilla lohitäikuorma voi Pål Arne Bjørnin ym. Siinä missä tiheään asutut suurkaupungit tarjoavat valtavan lisääntymisresurssin ihmiselle tauteja aiheuttaville viruksille, tiheät kalaparvet kalanviljelylaitoksissa ja verkkokasseissa ovat erinomainen resurssi kalojen loisille. (2018) telemetriatutkimuksen mukaan meritaimenten kuolleisuus ei välttämättä suoraan nouse loisten takia, mutta kalat viettävät enemmän aikaa jokisuissa ja kasvavat sen takia hitaammin kuin merellä. (2001) mukaan olla meritaimenten kanssa samaa haitallista tasoa. (2020) tutkivat kokeellisesti, miten lohitäi-infektio vaikuttaa meritaimenen smoltteihin Etelä-Norjassa. Lohen kassikasvatuksen yksi seuraus voikin olla, että meritaimenkannoista muotoutuu yhä enenevissä määrin paikallisia kantoja, jotka elävät koko elinkierron joessa käymättä merellä
vieheiden ja pienoismallien maalaukseen 139,95,Abu Ambassadeur HYRRÄKELA Salmon Special LC mittarikela Vetokela-klassikot lohenkalastukseen: Garmin Striker Plus 4 KAIKULUOTAIN l. Siinä missä monet lämpimän ilmaston taudit ja loiset leviävät yhä pohjoisemmaksi varsinkin kantajalajien levittäytymisen myötä, muuttuva ympäristö myös pahentaa jo tavattavia tauteja. Testivoitta ja Vene 2017 Kippari-lehti valitsi Hokka pelastusliivit kestävän kehityksen tuotteeksi Hokka Special kelluntatakki Hokka Sailing kelluntapukine 35 vuotta Hokka Swing Pehmeästi keinuva Swing jokaiseen kotiin. Lue lisää: doi.org/10.3354/aei00142 doi.org/10.3354/meps13199 doi.org/10.1046/ j.1365-2109.2001.00627.x doi.org/10.1111/jfd.12749 doi.org/10.3354/dao03126 doi.org/10.1111/1365-2435.12701 LOHIEN kassikasvatus Norjassa on merkittävä lohitäiden lähde. (2017) mukaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät hellejaksot voivat lisätä varsinkin taimenen poikasten kuolleisuutta PKD:n pahenevien oireiden myötä. Heijastimet, pillit, tavara-/lämpötakskut ja kännykkätasku. Bear Reel CL 600 -kela + Bear Stick Trolling 2,1 m vapa Orviksen huippulaatua edulliseen hintaan! 139,Badger 360-7 KYNÄRUISKUSETTI l. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 31. Tämä on sangen huono uutinen jo muutenkin kuivuuden ja kuumuuden koettelemien pienivirtaisten jokien ja purojen taimenkannoille. Takki ympärivuotiseen käyttöön. Anti Vasemägi totesi kollegoineen (2017), että Suomenkin taimenkannoilla muun muassa Kuusamossa ja Siuntiojoella tavataan normaalisti suhteellisen harmitonta PKD:tä eli loisperäistä, Tetracapsula bryosalmonae -itiöeläimen aiheuttamaa munuaistautia. Tarkkaa tietoa taudin levinneisyydestä ei ole, mutta huolestuttavaa on, että taudin oireet pahenevat lämpimässä vedessä. helppokäyttöinen Salmon Special ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutos pahentaa tautiongelmaa Ilmastonmuutos pahentaa monia tautiongelmia. HOKKA OY Kemijärvi | puh. Matthieu Bruneauxin ym. www.rialinna.fi KALASTAJAN VERKKOKAUPPA Penn Battle II AVOKELA l. • Helpotusta selkäja niskakipuihin • Lievittää jalkojen turvotusta • Parantaa verenkiertoa • Vähentää stressiä • Äideille/isille lapsen kanssa • Venyttelyyn ja voimisteluun UUTUU S! Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Hinta: Special kelluntatakki 320€, Sailing kelluntaliivi190 €. suosittu jigauskela l. Hyvät lämpö ja kelluntaominaisuudet. huipputarkka CHIRP-kaikukuva l. Värit: Vihr./oranssi, sini/oranssi ja pinkki. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa. koot: 1000, 2000, 2500 79,175,45,Valikoimissa myös markkinoiden nykyaikaisimmat Garmin EchoMap Garmin EchoMap -yhdistelmälaitteet sekä LiveScope LiveScope -järjestelmät! 89,Rialinna UISTELUSETTI Orvis Encounter PERHOSETTI l. Lämmenneet ja pitkittyneet syksyt ovat jo ilmeisesti vaikuttaneet vesihomeongelmien lisääntymiseen varsinkin kalanviljelylaitoksissa. 0400 237 728 myynti@hokka.info | www.hokka.info Kauluksellinen, joustava, helppokäyttöinen ja asustemainen kelluntapukine
”Ensimmäiseksi olimme yhteyksissä Vaasan kaupunkiin, ja kun sieltä näytettiin vihreää valoa, haimme ja saimme ELY-keskukselta rahoitusta hankkeeseen. Naantalissa ja Vaasassa Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) aktiivit päättivät tehdä asialle jotain ja nyt heidän aloitteestaan kummassakin kaupungissa on harrastajien vapaassa käytössä olevat kalastuslaiturit. Jos ELY-keskukselta tulee asiaan myönteinen rahoituspäätös, laituri saadaan paikalleen syksyllä. ”Jo leudon talven ja varhaisen kevään aikana laitureilla näkyi satunnaisesti kalastajia. Ensin Onkilahteen tuli maalaituri vuonna 2015 ja ponttonilaitureiden ensimmäinen osa 2018 ja toinen osa viime vuonna”, Hietanen kertoo. Käyttöä niille on toki ollut muutenkin ja muulloinkin kuin kesällä. ”Viime kesänäkin oli paljon pappoja ja mammoja lastenlasten kanssa ongella. Silloin Raumakarilla on kalastajia väliin tungokseen asti ja onkilaituritkin varmasti täynnä väkeä”, Antila ennakoi. Onkilahden laiturit ovat saaneet hyvän vastaanoton myös kaupunkilaisilta. Tärkeää on myös, että laiturit avaavat kalastusmahdollisuuden myös liikuntaesteisille”, Hietanen korostaa. Kuva: Janne Antila. 32 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kesällä heitä on varmasti enemmän, mutta kovin sesonki on todennäköisesti vasta syksyllä, kun ahven ja kuha tulevat rantaan ja silkanlitkaajat ovat liikkeellä. TEKSTI ISMO MALIN KALASTUSLAITUREILTA pääsee kalastamaan nyt Naantalissakin Vaasaan laiturit saatiin jo aiemmin K aupungeissakin riittää kalastuksenharrastajia, jotka kuitenkin joutuvat etsimään kalastamiseen sopivia ja vapaita rantoja usein pitkienkin matkojen takaa. Nyt seurat ovat saaneet vielä luvan kymmenen metrin lisälaituriin mainittujen ponttonilaiturien päähän. INNOKKAIMMAT kalastajat kokeilivat Naantalin uusia onkilaitureita jo talven ja kevään aikana. ”Myös SVK ja kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju ovat olleet hankkeessamme mukana”, VUK:n puheenjohtaja Erkki Hietanen mainitsee. Kalastusasioita on hänen mukaansa ollut Vaasassa hyvä hoitaa kaupungin kanssa, sillä suhtautuminen on ollut myötämielistä. Naantalin kaksi onkilaituria asennettiin harrastuskalastajien suosimalle Raumakarille viime vuodenvaihteessa, joten niiden käyttö on ollut toistaiseksi sangen vähäistä. Laitureista aloitteen kaupungille tehnyt SVK:n kalatalousasiantuntija Janne Antila kuitenkin uskoo, että ne tulevat olemaan jatkossa ahkerassa käytössä. VAASASSA VUK JA PILK KINGS ASIALLA Vaasan Urheilukalastajat (VUK) ja Pilk Kings alkoivat puuhata kalastuslaitureita, kun Vaasan kaupungissa ei juurikaan ollut vapaita rantoja kalastuksen harrastajien käyttöön. ”Lisäksi kaupungilta on tullut pyyntö, että selvittäisimme muitakin paikkoja kuin Onkilahti, joihin kalastuslaitureita voisi rakentaa”, Hietanen sanoo
1925) termiä slanttaus, joka tunnetaan myös sanalla torkkoaminen. SYÖTTIKALALLA haukien onkimisesta käytettiin A. Hauki nimittäin pitää kalaa jonkun aikaa poikittain suussaan ennen kuin se nielee sen (pää edellä). Kun hauki ottaa syötin, annetaan sen vapaasti viedä siimaa siksi kunnes se on ennättänyt niellä täyn. Samaan tarkoitukseen käytettävä, hieman toisenlainen koukkulaite nähdään kuvassa 71. Peruke tulee ulos pyrstön juuresta, joten täkykala riippuu tässä koukkulaitteessa ylösalasin. Tähän vehkeeseen kuuluu pitkä vapa. Tällaisella vehkeellä käy ”onkiminen” rannalta tahi, mikä on tavallisempaa, veneestä käsin. LÄHDE: Suomen kalakirjaston arkisto VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 33. Kyseessä on pitkällä vavalla kasvillisuuden seasta täkyonginta, tyyli on vähän kuin nykypäivän vetouistelijoiden pitkillä levittäjävavoilla harrastama säippäkalastus. slanttaus (slantning). Salmelaisen Urheilukalastus-kirjasessa (1. painos 1914 ja 2. k. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Siimaa tulee olla rullalla tahi vavan tyveen laadittujen nastojen väliin kierrettynä 20-30 metriä sekä erikoinen täkykoukkulaite (kuvat 97-100), joka upotetaan täkykalan (särki, salakka tai muu kirkassuomuinen pikkukala) suusta sisään. Eri kalojen onkiminen, hauki Eräänlainen uistelemisen ja onkimisen välimuoto on n. E. Seuraavassa Salmelaisen kuvaus slanttauksesta, joka toimisi varmasti tänäkin päivänä. Toisen verkalleen meloessa venettä pitkin rantaa toinen heittelee (linkoilee) syöttiä heinikkojen lomiin
KALASTUSLUVAT Kalastus Veitsiluodon kalapaikassa on maksullista. Linja-auto kiertää Rytikarin työväentalolle, josta on noin 400 metrin kävelymatka perille. V uoden lähikalastuspaikaksi 2020 on valittu Veitsiluodon kalapaikka Kemissä. Lisäksi kalapaikalle istutetaan taimenta, kirjolohta, siikaa ja harjusta. Veitsiluodon kalapaikalla järjestetään myös vuoden 2022 lohipilkinnän SM-kilpailu. Parhaimmillaan mukana on ollut koulun kaikki kuusisataa oppilasta. Paikan ylläpidosta ja sen kehittämisestä vastaa Veitsiluodon Kalamiehet. Ajankohtaista tietoa kalapaikan tilanteesta löytyy Veitsiluodon Kalamiesten Facebook-sivulta. Jatkossa valitaan Vuoden kalatalousalue. Veitsiluodon kalapaikka on kooltaan 65 hehtaaria, ja se toimii myös Stora Enso Veitsiluoto Oy:n raakavesialtaana. ESTEETÖNTÄ KALASTUSTA Veitsiluodon kalapaikalla on otettu huomioon myös liikuntarajoitteiset kalastajat. Vuoden lähikalastuspaikan valinta tehtiin nyt viimeistä kertaa. KALAPAIKKA TEKSTI JUHA OJAHARJU KUVAT JARI VESALUOMA 34 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suurin vuosittainen tapahtuma kalapaikalla on Pitkäperjantain lohipilkit, johon osallistuu yleensä yli tuhat pilkkijää eri puolilta maata. Kalapaikalle pääsee kaupungista myös linja-autolla. Kalastusluvan voi hankkia netistä osoitteesta kalakortti.com tai vaihtoehtoisesti luvan voi ostaa Neste Lapintuuli huoltoasemalta. Lisäksi kaikkien 18-64-vuotiaiden, jotka käyttävät heittokalastusvälineitä, tulee maksaa valtion kalastonhoitomaksu. Alueella on esteetön kulku ja kalastaa voi vaikka pyörätuolista. Sen lisäksi alueelle on rakennettu myös laavuja ja siltoja. Kalastuksen valvontaa hoitavat seuran viralliset kalastuksenvalvojat. Valinta Vuoden lähikalastuspaikan valinnassa otettiin huomioon muun muassa kalastuspaikan sijainti (kaupunki-/taajama-alueella), kalan saamisen todennäköisyys, saavutettavuus myös julkisilla kulkuvälineillä, lasten ja liikuntaesteisten kalastusmahdollisuus sekä lupien ja tiedon saatavuus. Veitsiluodon Kalamiehillä on kesäisin vuokrattavana viisi soutuvenettä kalastusta varten. Myyjä perii luvasta kahden euron toimitusmaksun. Luontaisina kaloina kalapaikassa ovat hauki, ahven, särki, seipi, made, kiiski ja muikku. Altaaseen tuleva vesi pumpataan Kemijoesta ja ylimääräinen vesi valuu ylijuoksuna puroa pitkin mereen. Seura järjestää läheisen Hepolan koulun oppilaille kalastustapahtuman kalapaikalla kahdesti vuodessa. Kalapaikalla on iso parkkipaikka mihin mahtuu isommatkin autot. Alueella on myös kameravalvonta. HELPOSTI SAAVUTETTAVA KOHDE Kalapaikka sijaitsee noin kymmenen kilometriä Kemin kaupungin keskustasta etelään. Luvan hinta on 15 euroa/8 h ja lisävapa 5 euroa/8 h. VEITSILUODON KALAPAIKKA valittiin vuoden lähikalastuspaikaksi SEURA Vireää seuratoimintaa Veitsiluodon kalapaikka on ollut nykyisessä muodossaan käytössä jo vuodesta 1994. Pyörätuolista kalastavia varten on kalastuspaikalle rakennettu oma kalastuslaituri. Keskustasta sinne ajaa autolla noin viidessätoista minuutissa
EUMERIN laadukkaat HEITTOPERHOT PITKÄNPERJANTAIN Pilkit käynnissä Veitsiluodon kalapaikalla. TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. YLIJUOKSUN laavu ja silta. ARCTIC LARGE Toimii erityisen hyvin ahvenelle, taimenelle ja kirjolohelle l Kahdessa koossa: 6 g ja 8 g SPINTUBE PIKE SVK Haukiperho SVK:n väreissä l Paino 23 g SPINTUBE PIKE Toimii erityisen hyvin tummissa humuksen värjäämissä vesissä l Paino 23 g Tällä värityksellä on tilillään useita suurhaukia! Tätä väriä ei hauki ole nähnyt missään! Vapaa-ajankalastajan KAUPPA 12 € 12 € 6 €. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut
Kuva: Terhi Suominen/Varsinais-Suomen ELY-keskus. ”Se asettaa kuitenkin myös haasteen, että meidän pitää Kalatalouspalvelut-yksikössä pystyä varmistamaan oma osuutemme kalan alkutuotannon eli kalastuksen ja vesiviljelyn toimintamahdollisuuksien turvaamisessa”, Kalliokoski korostaa. Hän on 43-vuotias ja koulutukseltaan juristi. Lisäksi hän toimi parinkin kansainvälisen kilpailujoukkueen johtajana. Kuva: Jaana Vetikko. Kalliokoski toimi ennen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäälliköksi siirtymistään maaja metsätalousministeriössä luonnonvaraosastolla elinkeinokalatalousyksikön erityisasiantuntijana. ”Toimimme siis kahdeksan maakunnan alueella”, Kalliokoski mainitsee. 36 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ehdotukset tulee toimittaa joko postitse tai sähköpostitse kilpailutoimikunnan sihteerille Marcus Wikströmille. SAMI Kainulaisesta vuoden vapaa-ajankalastaja Ehdolle vuoden 2019 vapaa-ajankalastajaksi saatiin kaksi erittäin tasapuolista kandidaattia, eikä valinta ollut helppo. Kalatalouspäällikön tehtävien hoitoa helpottaa hänen mukaansa kuitenkin se, että työssä ovat apuna ammattitaitoiset tiiminvetäjät ja yksikön asiantuntijat. ”Odotankin eniten hyvää yhteistyötä niin yksikön sisällä, mutta myös laajemmin Elinkeinot-vastuualueen ja koko ELY-keskuksen sisällä”, Kalliokoski korostaa. Piireillä on aikaa 31.12.20 asti pohtia ehdokasta kuluvan vuoden vapaa-ajankalastajaksi. Lisäksi hän toimii Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin varapuheenjohtajana. HENKILÖUUTISET OKKU Kalliokoski on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uusi kalatalouspäällikkö Okku Kalliokoski on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkönä huhtikuun alusta alkaen. SVK onnittelee Samia valinnasta SAMI tunnetaan myös aktiivisena kilpaonkijana. ”Sinisen biotaloustiimin tehtävät ovat minulle kaikkein tutuimmat aiemmasta lakimiehen tehtävästäni Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Kala on hänen mielestään tällä hetkellä ilahduttavasti näkyvässä roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen hyvistä ominaisuuksista, terveellisyydestä ja ilmastoystävällisyydestä haluavat päästä osallisiksi kaikki. Lisähaasteita hänen mukaansa tuo maantieteellisestikin laaja toimintakenttä, joka kattaa Kaakkois-Suomesta alkaen koko rannikon merialueen aina Pohjois-Pohjanmaalle asti. Sen sijaan kalavaratja kalastuksenvalvontatiimien tehtävät eivät ole niin tuttuja, joten opettelua riittää”, hän myöntää. Sami toimii aktiivisesti myös paikallistasolla, jossa hän on järjestänyt useita vapaa-ajankalastukseen liittyviä teemailtoja. OKKU Kalliokoski on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkönä huhtikuun alusta alkaen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden alussa. Siellä hänen vastuualueeseensa kuului Euroopan merija kalatalousrahaston uuden ohjelmakauden kansallisen lainsäädännön valmistelu. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttivat muun muassa Samin henkilökohtainen kultamitali viime vuoden SM-pilkissä ja useammankin SM-kilpailun järjestelyvastuu. SVK:n kilpailutoiminnan valintakriteerit ovat aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys. Toimikunnan äänestyksessä Lahden Onki Teamia edustava Sami Kainulainen valittiin lopulta Vuoden Vapaa-ajankalastajaksi 2019
Tenojoella vuonna 2020 voimassa olevan säännön mukaan kaikkiin kalastuslupatyyppeihin on mahdollista liittää lasten kalastuslupia lapsille, jotka asuvat Tenon vesistön jokilaaksojen ulkopuolella. Norjan rantakalastuslupien aluekohtaista jakoa on muutettu niin, että lupia on runsaammin tarjolla Utsjoen kirkonkylän, Vetsikon ja Nuorgamin alueiden vastarannalla, vaikka siirretty määrä kokonaisuudessaan pienenee. Tuote on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Lasten saamat saaliit raportoidaan luvanhaltijan saalisraportoinnin yhteydessä. Soutukalastukseen ei sen sijaan ole tullut muutoksia ja esimerkiksi soutajalta vaaditaan kalastuslupa viime vuoden tapaan. Myös rannalta kalastukseen on tullut muutoksia viime vuoteen verrattuna, sillä rantakalastusluvan lupavuorokausi alkaa tänä kesänä klo 19 ja vuorokautinen rauhoitusaika siirtyy yöaikaan (klo 24-07). 20 € Suomen Vapaa-ajankalastajien 20-vuotisjuhlauistin on suunniteltu erityisesti tiedostavalle ja vastuulliselle vapaa-ajankalastajalle. Tenon kalastussäännöstä päätetään Suomen ja Norjan välisten neuvotteluiden perusteella. Valmistettu rajoitettu erä, joten ole nopea ja tilaa omasi! TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Tänä vuonna niihin osallistui ministeriöiden ja kalataloushallinnon lisäksi kalastusoikeuden haltijoita molemmista maista. ”Tällaista mahdollisuutta on kaivattu kalastusperinteen siirtämistä varten”, kertoo neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste maaja metsätalousministeriöstä. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut.. Norjan kalastuslupia voi hankkia Norjan puolen lupakaupasta. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että muualla asuvan lapsenlapsen on mahdollista päästä kalaan Utsjoella asuvien isovanhempiensa kanssa. Uistimen tausta on hopeanvärinen. Paikkakuntalaisille lapsille ja nuorille puolestaan on käytössä edullinen kausilupa ilman rajoittavaa kytkentää aikuisten lupiin. Sen sijaan lasten kanssa kalastamista helpotettiin muun muassa vapalupien osalta. Muutoksista neuvoteltiin myös Saamelaiskäräjien kanssa. Kuusamon Uistimen 20 grammainen klassikko-Räsänen nyt ensimmäistä kertaa väkäsettömällä koukulla ja ottavissa järjestön väreissä. Tuote toimitetaan juhlavuoden lahjarasiassa. Kuva: Janne Rautanen. 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A TENO UUDET Tenon kalastussäännöt helpottavat lastenlasten kanssa kalastamista Tenojoen vesistön yläosan lohikantojen heikon tilan takia Tenon kalastussääntöön ei voitu tälle kaudelle tehdä muutoksia, jotka lisäisivät merkittävästi lohiin kohdistuvaa kalastuspainetta. SVK 20-vuotisjuhlauistin Vapaa-ajankalastajan KAUPPA Väkäsetön koukku tarttuu paremmin – pidä vain siima kireällä ja kala pysyy! Koukku on myös erityisen helppo ja turvallinen irrottaa. Sen rinnalle ei kuitenkaan ole mahdollista liittää täysin ilmaista lupaa. RANNALTA kalastukseen on tullut Tenolla muutoksia viime vuoteen verrattuna, sillä rantakalastusluvan lupavuorokausi alkaa tänä kesänä klo 19 ja vuorokautinen rauhoitusaika siirtyy yöaikaan klo 24-07
On tukeva ja sopii hyvin kalastukseen. Sen vaapun olen saanut valita omasta pakistani. Vetouisteluun vene on tosi vakaa ja tilava”, Kimmo kehuu. Pääsemme tuskin kymmentä metriä, kun vapa jo taipuu. INARIJÄRVEN SIIKA nappaa hanakasti vaappuun VETOUISTELU TEKSTI • KUVAT HANNU KOSTILAINEN Vapaa-ajan kalastajille siika on mielenkiintoinen haaste. Kaverini Kimmo Kokkarinen saapuu, irrottaa nopeasti akun autostaan ja astelee laituriin kiinnitettynä olevan puuveneen luo. Alamme edetä matelemalla samalla, kun hän laskee pikkuvaappua veteen. Hän palaa vielä autolleen ja kävelee luokseni sähkökäyttöinen perämoottori kainalossaan. ”Siika se oli ihan varmasti”, hän ilmoittaa. ”Tämä on isoisäni tekemä puuvene. Joskus siikaparvi yllättää ja kalastaja saa runsaasti kaloja. I stun Inarijärven rannalla laiturilla ja nautin heinäkuun alun tosi lämpimästä ja tyynestä säästä. Teen samoin ja huomaan, että vettä on allamme vain parisen metriä. Joskus käy niin, että siiat pysyvät piilossa ikään kuin niitä ei olisi ollenkaan. Vaappu on nopeasti takaisin vedessä ja noin 15-20 metrin päässä. Hän vetäisee käyntiin neliheppaisen Jammun ja suuntaa veneen nokan kohti edessä näkyvää Inarijärven ulappaa. Kippari laskee toisen vaapun siikojen valtakuntaan. Sääsket pysyvät poissa, joten on mukava odotella kalastuksen alkua. Samalla kala irtoaa. Nostelemme tavarat ja kalastusvälineet veneeseen ja ei kun menoksi siikoja nappaamaan. Kimmo ottaa vavan käteensä ja nostaa sitä. ”Olemme varmaan tulleet ihan väärään paikkaan. Ajettuaan vain vajaat sata metriä hän kurkistaa veneen reunan yli. Kirkas hiekkapohja kimaltelee auringonvalossa. Emme me saa tästä siian siikaa”, mietin hiljaa itsekseni. Valitsen 3,5-senttisen, kelluvan, oranssin värisen 38 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SIIKAA VETOUISTELEMALLA Kimmo sammuttaa perämoottorin ja käynnistää sähkömoottorin
Siika iskee Inarijärvellä vaappuihin juhannuksen jälkeen kesäkuussa. Suurimmat saamani ovat yli kilon”, Kimmo kehuu. vaapun, kun taas Kimmo luottaa samankokoiseen hopeiseen. ”Tällaisia nämä ovat, hyviä ruokakaloja. Jatkamme pyyntiä kahdella vieheellä. KIMMO KOKKARINEN: Inarijärvi on hyvä siikajärvi ”Inarijärvellä vaapuista on toiminut parhaiten räikeän oranssi sekä kirkkaalla kelillä erikoisesti hopeakylki-vihreäselkä. Siima voi katketa, jos kitkajarru on liian kireällä. Kimmo saa kalan kohta veneen viereen ja nostaa sen nopeasti haavilla parempaan talteen. TYYNTÄ JA AURINKOA Kimmo kertoo seuranneensa tarkoin kalastuspäivämme edeltävien päivien sääenOTA mukaan veneeseen paljon pikkuvaappuja. Tummemmalla kelillä kannattaa kokeilla vaappuja, joissa on hopeakylki-violettiselkä ja sitä tummempia värejä. Hitaassa vauhdissa kelluva vaappu on paras. Väsytyksessä annan kaloille löysää, sillä siimani paksuudet ovat vain 0,12-0,25 milliä. Inarijärvi on hyvä siikajärvi!” VÄLINEET VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 39. Otan toisen vavan käteeni ja kelaan vaapun pois. Silloin on varaa vaihtaa viehettä ja kokeilla mihin siika nappaa. Pian hopeakylkinen kala on jo hänen kädessään. Tämä syönnöksellä käynti jatkuu heinäkuun kahden ensimmäisen viikon ajan ainakin meillä Hietajoen Leirinnän korkeudella Sevettijärventien kupeessa. Pääsemme eteenpäin vain muutaman veneen mitan, kun Kimmon vaappuun iskee kala ja hän pysäyttää veneen. Parhaiten vaappu ui lenkkisolmulla siimaan kiinnitettynä ilman mitään lukkoja.” ”Siima saa olla niin ohutta, mihin kalastajan hermot riittävät. Kelaksi kelpaa mikä vain, johon mahtuu sata metriä siimaa.” ”Vapa saa olla mahdollisimman kevyt. Käytän pienimmän koon Senioria ja Hotta-vaappuja, olisivatko ne kokoa 3,5 senttiä.” ”Kaikki pienet ja nopeaa väpätystä tekevät vaaput toimivat. Kolmatta ei kuulemma kannata laittaa ainakaan aluksi, sillä meille voisi tulla kiire haavia siikoja veneeseen. Uppoavia en ole edes kokeillut. Sellaisella tuntee heti siian varovaisen tärpin ja vavalla on mukava väsytellä kaloja
Siiat näyttävät tulevan Inarijärven mataliin lahtiin syönnökselle juuri tutkimaamme aikaan. Silloin kala ei nappaa, eikä järvellä ole mukava olla”, hän jatkaa. Tutkimukseen Luken tutkijat nuottasivat kesä-heinäkuussa Inarijärven kolmesta lahdesta viisikymmentä siikaa jokaisesta, siis yhteensä 150 siikaa. Kiitän ja totean, että uskottava se on, että siika ottaa vetämällä tarjottuun vaappuun. Hän työntää haavin veteen ja minä kelaan siian haavin havaksen päälle. Ruoaksi siiat olivat syöneet prosenttimäärisesti eniten vesikirppuja (33,1), surviaissääskiä (32,6) sekä pikkusimpukoita (11). Huonossa kelissä ei kannata lähetä siikajahtiin. ”Tutkittujen siikojen mahoista löytyi myös muun muassa vesiperhosia (3,6 %) ja järvikatkoja 3,2 %). LÄHTEET: Eurofirms Environment Testing, Havaintoja Inarijärven siikojen ravinnonkäytöstä, Jyväskylä 2018 sekä tutkija Erno Salonen, Luke 2019. TUTKIJA ERNO SALONEN: Inarijärven siikoja tutkittiin kesällä 2018 Luonnonvarakeskus (Luke) tutki Inarijärven siikoja kesä-heinäkuussa 2018. TUTKIMUS 40 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kirkkaassa vedessä kalan kyljet välkkyvät hopeaa. Myös yksi erittäin harvinainen ja uhanalainen äyriäinen, paljakkakilpiäinen (Lepidurus arcticus) löytyi yhden siian vatsasta. SIIANUISTELUUN käy kela kuin kela. Tiedän, että siian suu on hauras, eikä se kestä liian kovia otteita. nusteita. Silloin kalat todennäköisesti nappaavat myös vapaa-ajankalastajien vieheisiin, kuten vaappuihin”, Luken tutkija Erno Salonen kertoo. ”Siika tämä on, autahan haavilla”, huikkaan kaverilleni. Haspeli on hyvä valinta. Meillä käy hyvä tuuri, sillä tuuli on tosi mieto ja taivaalla näkyy vain muutamia pilviä. Pian saan kalan lähelle venettä. Vapani taipuu ja kelaan varoen kalaa lähemmäs. ”Aurinkoisella ja tyynellä järvellä siika nappaa parhaiten. En halua menettää kalaa, joten kelan kitkajarru on löysällä ja väsytän saalista kaikessa rauhassa. Niiden kaikkien mahat olivat täynnä ja niiden sisältö tutkittiin Eurofirms Ahma Oy:n laboratoriossa Jyväskylässä. Kimmo nostaa ensimmäisen vaappusiikani talteen. Kovassa aallokossa ja tuulessa en tule siikakalaan
Ne vapautamme. Suositeltava valinta on ottaa mukaan useita vapoja ja laittaa niihin lenkkisolmulla valmiiksi erilainen vaappu kuhunkin. Kokeilemme vielä puolisen tuntia, mutta myötätuuleen mennessä veneen vauhti kiihtyy liikaa ja tärpit loppuvat. Yhtäkkiä tuulen suunta kääntyy ja pian aallokko voimistuu. Ne tuntuvat liian pieniltä vetonopeuteen nähden. Emme sitä harmittele, vaan jatkamme kalastusta. Kuuluisin siiantappaja lienee Senior. Kohta kippari pysäyttää sähkömoottorin ja kelaamme vaaput pois. Hyvin sekin toimii. Näin jatkamme 2-3 tuntia. Hyvin pelittävät molemmat. Siian uistelu on leppoista hommaa. INARIJÄRVEN SIIKA ON HIMOITTU SAALIS Siika tulee tällä kohdin Inarijärveä syönnökselle juhannuksen jälkeen ja tankkaa ruokaa arviolta reilut parisen viikkoa. Voisi tulla hiki varsinkin silloin, jos useampi vapa taipuisi yhtä aikaa. Kalastamme molemmat taipuisilla (hitailla) vavoilla, joissa on haspelikelat. Emme laita lisäpainoa vaappuihin ja se tuntuu hyvältä päätökseltä. Pari kertaa siika pääsee meiltä irti aivan haavin lähellä. Testaamme niiden uinnin, ennen kuin laskemme niitä pyyntiin. Välillä vaappuun iskee pieni harjus tai taimen. Varmaan saman verran on päässyt irti. Jos vaappuun ei nappaa, niin vaihdamme viehettä aina käännöksen jälkeen. Käytän vieheen kiinnittämiseen lenkkisolmua. Etenemme pari sataa metriä kerralla ja palaamme saman verran takaisin. Neliheppaisen perämoottorin tyhjäkäynnin vauhti on liikaa pienille vaapuille, joten sähkömoottori on hyvä valinta. Siika nappaa vetäen tarjottuun vaappuun parhaiten, kun on tyyni ja aurinkoinen ilma. Parhaiten kalaa saa, kun veneen alla on hiekkapohja ja vettä 2-3 metriä. Kela kuin kela käy siikajahtiin, mutta vapa ei saa olla liian jäykkä. Vaappujen uinti kannattaa tarkastaa ennen kalaan lähtöä ja ainakin me saamme hyvin siikoja nopeudella 1. Meillä on pian jo puolen tusinaa komeita siikoja. Kalastamme rannan suuntaisesti hiekkapohjan päällä siten, että allamme on vettä koko ajan 2-3 metriä. HIENO on saaliskala! VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 41. Siimani oli 0,20-millistä, varakelassa 0,25:ttä. Siinä ehti hyvin haukata välillä vähän evästä. Emme tarkoituksella laita useampia vapoja ja vaappuja pyyntiin. HENNOILLA VÄLINEILLÄ HIENOJA KALOJA Saamme tärppejä lähes koko ajan. Punaiseen ja oranssiin Hali-vaappuun nappaa hyvin, samoin hopeiseen pikku-Rapalaan. PIENET JA KELLUVAT VAAPUT KELPAAVAT Pienet ja kelluvat 2,5-4,0 sentin vaaput tuntuvat parhaiten kelpaavan siioille. Saan parhaat kalani väreillä oranssi, muikku ja punainen. Sitä en uita, vaikka muutama on mukana pakissa. Saamme hyvin saalista. Vapaa vaihtaessa vaihtuu nopeasti samalla myös vaappu. Kimmo ajaa ykkösellä ja ainakin se nopeus sopii jokaiselle vaapullemme
Jos Ahti on ollut antelias keväisen onkipäivän jälkeen, voit käsitellä pyytämäsi siiat jo rannassa. Kypsennä siikanyyttejä avotulella maltillisella lämmöllä 20-30 minuuttia. Voit availla nyyttejä välillä, jos siikojen kypsyys on epäselvä ja laittaa paketin takaisin kypsymään. Silloin kala ehtii kypsyä ja imeä samalla itseensä makuja. Kuivaa suomustetut ja avatut kalat sisäja ulkopuolelta. SIIKANYYTIT kypsennetään maltillisella lämmöllä. SIIAN voi täyttää mieleisillään vihanneksilla tai yrteillä. 42 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalojen kypsyttyä avaa varovasti kuumat folionyytit ja nauti keväinen herkku suoraan foliolta sormiruokana haarukkaa tai puutikkua apuna käyttäen tilanteeseen sopivan juoman kera. Perattu siika on myös helppo viillottaa. Ripottele siikojen nahalle sekä viiltoihin ja vatsaonteloon makusi mukaan hienoa suolaa ja ”Piri-piri”-maustetta. Kruunaa koko komeus voinokareilla. Siian hienoarominen, mutta hento maku säilyy kalassa parhaiten, kun sen alkukäsittely ei ole turhan kovakouraista tai ylimitoitettua. Kaavi veitsenkärjellä tai sormella munuaisveri irti selkärangasta ja huuhdo ruumiinontelo vedellä puhtaaksi. Täytä kalat sipulirenkailla ja tillisilpulla, joita voit ripotella myös kalojen pinnalle. KALAHERKUT TE K S TIT JA K U V A T K AR I N YB ER G JA JA AN A VE TIK K O L Ä MP IMÄ T SI IKA N YY T IT SIIKA kypsyy tulella meheväksi folion suojissa S iika on herkullinen, mutta haurasrakenteinen kala, jota tulee käsitellä sen arvolle sopivasti eli huolellisesti ja varoen. Kokonaisena kypsennettävä siika maustuu tasaisesti ja tasaisemmin ja nopeammin, jos sen kylkien nahka viillotetaan molemmin puolin ennen suolan ja mausteiden lisäämistä. Useimmiten jo suomustaminen ja sisälmysten poistaminen on riittävä alkukäsittelymenetelmä. Poista myös uimarakko ja viillä munuaiskalvo veitsenkärjellä halki. Tee siikojen kumpaankin kylkeen 4-5 kylkiruotojen suuntaista viiltoa. Sulje nyytit tiukasti, niin että folion sauma jää sisällön yläpuolelle. ?. Nyytit voi kypsentää menestyksekkäästi myös hiilitai kaasugrillissä. Lisäksi nahka viiltojen reunalta paahtuu herkullisen rapeaksi. ?. Toki kalan paistoaika vaihtelee nyytin koon ja tulen voimakkuuden mukaan. Aseta kalat omille foliopaloilleen. Suomusta siiat ja poista niistä kidukset sekä sisälmykset. Viillotus tehdään leikkaamalla terävällä veitsellä suomustuksen ja perkauksen jälkeen siian kumpaankin kylkeen syvät kylkiruotojensuuntaiset viillot sentin parin välein selkärankaan saakka ruotoja kuitenkaan katkaisematta. Näin kalan herkulliset nesteet eivät pääse valumaan ulos kypsennyksen aikana. 1-2 pientä (150–250 g) onkisiikaa ruokailijaa kohti uutta sipulia varsineen nippu tilliä 1-2 tl hienoa merisuolaa kalaa kohti 1-2 tl ”Piri-piri”-maustetta kalaa kohti pari voinokaretta (noin 10 g) kalaa kohti Siivuta sipulit varsineen ja hienonna tillinvarret. Tällä kertaa käytimme kevätsipulia ja tilliä. Ja näin siiat ovat valmiita käärittäväksi nyytteihin
050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. Ravinnekuormat olivat huomattavasti normaalitalvea korkeampia myös muualla maassa aina Perämeren jokien valuma-aluetta myöden. Etelä-Suomessa jokien virtaamat nousivat tulvakorkeuksiin useaan kertaan joulu–helmikuussa. Etelä-Savon ELY-keskus saa miljoona euroa ympäri Suomea toteutettaviin hankkeisiin, joilla vähennetään haitallisten aineiden pääsemistä kaupunkien ja taajamien vesistöihin. TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. FOSFORI LEUDON viime talven fosforikuorma Itämereen poikkeuksellisen suuri Talvi 2019-20 oli Suomessa paitsi mittaushistorian lämpimin myös poikkeuksellisen sateinen. Viisivuotisen (2019-2023) vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maaja metsätalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja, vähennetään kaupunkivesien haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä. Rahoituksen turvin tuetaan haitallisten aineiden poistamiseen soveltuvien tekniikoiden käyttöönottoa yhdyskuntajätevesien puhdistamojen saneerausten yhteydessä. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosentilla ja typen runsaalla kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä. Hankkeessa kehitetään arviointija mallinnustyökaluja, joita voidaan hyödyntää laajemminkin Itämeren tilan seurannassa ja vesienja merenhoidon toimia toteutettaessa. Esimerkiksi kolmen kuukauden fosforikuorma Saaristomereen oli lähes yhtä suuri kuin koko ennätysvuoden 2008 aikainen kuorma. TEROITUSPUIKKO laadukas Viktorinox FILEOINTIVEITSI joustavalla, suoralla 16 cm terällä: FILEOINTIVEITSI joustavalla, suoralla 20 cm terällä RICU Perkaa ja suomusta helposti ja turvallisesti! KALAPIIKKI l fileointiin l siivutukseen l paloitteluun Vihreäsininen JESSE JR l savija humussameisiin vesiin Lilakultainen JESSE RT l valoisiin olosuhteisiin Punaoranssi JESSE MW l ärsykeväri moniin vesistöihin 22 € 24 € 32 € Vapaa-ajankalastajan KAUPPA Laadukkaat välineet KALANKÄSITTELYYN KOLME ÄSSÄÄ erityisesti kuhanja hauenpyytäjän hihaan (28,-) 12 € kpl VESIENSUOJELU VESIENSUOJELUA tehostetaan lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla Ympäristöministeriö jakaa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 7,6 miljoonaa euroa vesistöjen ja Itämeren tilaa parantaviin hankkeisiin. Tästä seurasi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan, että Itämereen päätynyt fosforikuorma nousi poikkeuksellisen suureksi. Myös typpikuormat olivat suuria, mutta suhteessa normaaliin talveen niiden nousu oli kuitenkin keskimäärin vähäisempää kuin fosforikuormien. 25 € 7 €. Suomen ympäristökeskus saa noin 1,8 miljoonaa euroa tutkimushankkeelle, joka tutkii ravinteiden, erityisesti fosforin, kulkeutumista Saaristomereen ja sen vaikutuksia rehevöitymiseen. Lisäksi etsitään kustannustehokkaimmat keinot, joilla haitallisten aineiden päästöjä voidaan ennaltaehkäistä, rajoittaa tai estää jätevesien käsittelyn keinoin. Summasta 4,8 miljoonaa euroa ohjataan vesistöjen kunnostushankkeisiin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksien kautta. Vantaanjoellakin talven fosforikuorma oli samaa luokkaa kuin keskimääräinen vuosikuorma 2010-luvulla. Erityisesti fosforikuormat olivat poikkeuksellisia
Sihvosen uuden haukijerkin mallikalana on ollut siika ja se on valmistettu kokonaan silikonista. 44 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Hologrammi-grosareita löytyy kolmessa koossa eli 10-, 12ja 15-senttisinä. Jarmo Saariniva Grosari-vaapuista arvioi, että uutuusvaappu toimii sekä kirkkaissa järvissä, mutta toisaalta myös merialueilla. Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Lisätietoja: www.grosari.fi. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Savonlinnalainen viehevalmistaja Markku Sihvonen on tuonut kesäksi 2020 markkinoille uuden ottipelin hauenkalastajille. Tällä erityisesti jättihaukien etsintään kehitetyllä Pyrstöjerkillä on mittaa 25 senttimetriä ja painoa 75 grammaa. ”Kaksi isointa kokoa ovat omiaan hauenja kuhankalastukseen. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 4/2020 (ilmestyy 14.8.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 16.6. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Värivaihtoehtoja on 12 kpl. Vieheen sisällä on lisäksi ruostumattomasta teräksestä valmistettu teräslanka. Myös syvän veden uistelussa se toimii takilan tai syvääjän perässä vetäen”, Sihvonen vinkkaa. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi uutta TEKSTI I S MO MAL IN Grosari-vaappuihin hologrammipinta Perinteisistä Grosari-vaapuista on tullut kesälle 2020 myyntiin uudistettu, hologramminpintainen versio. Sihvoselta Pyrstöjerkki jättihaukien etsintään PERINTEISESTÄ Grosari-vaapusta on tullut täksi kesäksi myyntiin myös hologrammipintainen malli. Tämän ansiosta kalastaja voi itse muotoilla uistinta vääntämällä sen runkoa eri asentoihin ja siten säätää uintia tarpeen mukaan. Uutuusuistimissa on sileät hologrammikyljet, jotka heijastelevat ympäröiviä värejä petokaloja houkuttelevasti. ”Viehe on painotettu hitaasti uppoavaksi ja parhaimmillaan se on rantavirvelöinnissä hitaalla jerkkitekniikalla kalastettaessa. Lisätietoja: www.handmade.fi. Pienin taas on osoittanut toimivansa virtaavassa vedessä taimenelle ja onpa sillä saatu lohiakin”, Saariniva kertoo. PYRSTÖJERKEILLÄ on pituutta 25 cm. Pyrstöjerkistä on valmiiksi olemassa kuusi eri värivaihtoehtoa, mutta asiakas voi esittää valmistajalle myös omia väritoivomuksiaan puhelimitse numeroon 050 555 6625
Tavasta riippumatta sen uinti pysyy luonnollisena ja houkuttelevana. Pakkausmateriaaleina yritys käyttää mahdollisuuksien mukaan kierrätyslaatikoita. Olemme kuitenkin varautuneet lyijyttömiin vaihtoehtoihin ja niitä löytyy aika laaja valikoima myymälästämme”, Sarinit kertovat. HooÄssät ovat puolestaan uittavia jigipäitä, joita on tällä hetkellä saatavana kolmea eri kokoa: 4g/#2, 6g/#1/0 ja 9g/#3/0. ”Giant Goby on todella herkkäuintinen ja kestävä upeisiin väreihin valmistettu viehe, joka on valmistettu myrkyttömistä materiaaleista, kuten muutkin myynnissä olevat jigimme. Tällä hetkellä varastossamme olevat uittavat jigipäät ovat kirjasinmetallia, mikä sisältää myös lyijyä. Lisäksi olemme ottaneet ympäristön huomioon korvaamalla lyijyn sinkillä pääosin omissa tuotteissamme”, Heikki Sarin Easy Fishingistä kertoo. Easy Fishing on Suomen suurin onkimatojen toimittaja, joka myy vuositasolla noin 150 000 purkkia hollantilaisia onkimatoja ja vielä ns. ”Kaikki matopurkkimme on valmistettu kierrätysmuovista ja ovat sataprosenttisesti edelleen kierrätettäviä”, Sarinit kertovat. Kymmensenttisen Baby Sharkin uintiliike on samalla tavoin sirppijigimäinen kuin ”isonveljensä” Shark Shadin ja se maistuu hauen lisäksi ahvenelle. ”Suurin osa markkinoimistamme jigeistä on täysin myrkyttömiä, ja ne kaikki täyttävät standardit ja vaatimukset. Tämä saa aikaan voimakkaan rullaavan liikkeen, kuten perinteinen sirppijigi, mutta ikään kuin ”hidastettuna”. Hooligan Roach -kalajigin on suunnitellut ruotsalainen Ola Rasmussen (Ola Lures). Seuraavassa esittelemme joitakin näistä uutuuksista, joista löytyy monenlaista pehmeää purtavaa etenkin hauelle ja ahvenelle, mutta myös kuhalle. Tulevaisuudessa teetämme nekin lyijyttömänä”, Sarinit lupaavat. Vieheen aitoa kalaa muistuttava muoto ja uintiliike ovat osoittautuneet mieluiseksi hauelle. Easy Fishingiltä uutta pehmeää purtavaa petokaloille Hämeenlinnalaiselta Easy Fishingiltä on tullut tälle kesälle runsaasti uusia jigejä petokalojen pyytäjille. Ympäristöasiat otetaan huomioon Easy Fishingissä Easyfishingin yrittäjät Kirsi ja Heikki Sarin haluavat pysyä ajan tasalla tai jopa hieman sitä edellä tuotteidensa ympäristöystävällisyyden suhteen. He ovat esimerkiksi siirtymässä lyijyttömiin materiaalivaihtoehtoihin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 45. Lisätietoja: www.easyfishing.fi. Matalissa vesissä jigi toimii pelkällä rigauksella ja painoa lisäämällä se saadaan uimaan myös syvemmissä vesissä. Video Shark Shad -jigin uinnista: www.easyfishing.fi/kesakalastus/vieheet/jigit/shark-shad20cm-p-3101.html. BABY Dragon -jigejä. Baby Dragon -jigillä on monihaaraisen pyrstö, minkä ansiosta sitä voidaan kelata hyvin hitaasti tai nopeasti sekä vaihdellen. Se on varteenotettava vaihtoehto myös huonon syönnin aikaan sekä kylmässäkin vedessä. Sillä on vuoden aikana saatu useita yli 10-kiloisia haukia monenlaisista vesistöistä. Jigin kokonaisvaltainen uintiliike sekä massiivinen muoto – pituutta 21 cm – näkyy ja tuntuu kauas, joten hauen on helppo se havaita. ”Toki edelleen myymme myös lyijypainoja ja lyijystä valmistettuja jigipäitä, koska asiakkaamme niitä haluavat ja lyijykieltoa ei vielä ole. GIANT Goby Sinle Tail -jigejä. Shark Shad on isoille petokaloille suunnattu 20-senttinen kalajigi, jonka on suunnitellut ruotsalainen viehevalmistaja Coffe Persson. kilotavarat päälle. SHARK Shad -kalajigejä. Tämä 11-senttinen ja 3,7-grammainen jigi toimii erinomaisesti isojen ahventen pyynnissä, mutta myös hauki nappaa mielellään sen suuhunsa. Lisäksi pakkausteippien osalta Easy Fishing on aloittanut paperisen vaihtoehdon testauksen voidakseen luopua muoviteipeistä tulevaisuudessa kokonaan. Giant Goby Single Tail -jigillä on pituutta 17 senttimetriä ja painoakin 55 grammaa. Vatsapuolella olevan halkion ansiosta jigi on helppo koukuttaa myös ruohosuojakoukuilla. UITTAVIA HooÄssä-jigipäitä. Vieheen ylisuuri pyrstö liikkuu voimakkaasti samalla, kun evät hidastavat sen uintia. Omimmillaan se on haukea ja muita isoja petokaloja kalastettaessa
Tämän ongelman ratkaisuksi kuopiolainen Olavi Venäläinen on kehittänyt rantavaunun laajentamaan telakoiden toimintamahdollisuuksia. Laitteessa on pyörillä liikkuva venevaunu, jolla vene lasketaan vesille ja vedetään takaisin kuivalle maalle. Sopivan pituinen vetomatka valitaan rannan jyrkkyyden ja vedenpinnan vaihtelun mukaan. ?. ?. Rantavaunun yksi tärkeä hyöty on myös helppo talvitelakointi. ?. Ranta voi olla myös niin loiva, ettei telakan kelkka jaksa rullata veteen päin omalla painollaan. Vakiokauko-ohjaimen toimintamatka on noin 50 metriä, ja erikoistilauksena saadaan pidempikantoinen laite. Nils Master Spearheadin hakeva ja tiuha uintiliike on houkuttanut vuosien saatossa monia ennätyslohia. uutta Finlandia Uistimelta uusia uistinvärejä VeneRollerin uutuus: Veneen rantavaunu kaksisuuntaisella vinssitekniikalla Markkinoilla on useita erilaisia kiskoilla toimivia telakkaratkaisuja, jotka helpottavat veneen vesille laskua. Rantavaunu on vaihtoehto erityisesti veneilijöille, joiden rannan muoto on niin hankala, ettei siihen pysty asentamaan kiskoja. Kokovaihtoehdot: 5, 8, 12 ja 15 cm. Sivuohjaimet auttavat rantautumisessa myös sivutuulella. Se tunnetaan ylivertaisena niin Tenolla kuin maailman muillakin huippukalavesillä. Finlandia Uistin on tuonut täksi kesäksi perinteisiin vaappuihinsa ja lippoihinsa uutuusvärejä. Yksi uuden värityksen saaneista vieheistä on Nils Master Invincible Zoom -vaappu. BETEN Lotto-lippa uutuusvärissä MS-114. Sen muotoilu ja aktiivinen uintiliike pääsevät parhaiten oikeuksiinsa hitaassa, nimenomaan kuhanuisteluun sopivassa vauhdissa. ?. Joskus esimerkiksi rannan muoto kuitenkin hankaloittaa kiskojen asentamista. Ainoa tehtävä talveen valmistautumisessa on vetoköyden ja rissapyörän poistaminen pohja-ankkurista, mikä kestää noin puoli tuntia. 46 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. NILS Master Invincible Floating uutuusvärissä 183. NILS Master Invincible Zoom uutuusvärissään 176. Veneen voi jättää rantavaunun päälle talveksi. NILS Master Spearheadin uutuusväri 249. Runkomateriaalina 9-, 12ja 15-grammaisissa Lotoissa on muovi. Vaapun pienimmät mallit soveltuvat puolestaan hyvin taimenja lohikoskille tai kirjolohilammille soutu-uisteluun. Parhaiten kahdeksansenttinen uistin toimii lohen soudussa, mutta herkkyytensä ja ainutlaatuisen uintinsa ansiosta se sopii monille eri kalalajeille ja useisiin eri kalastustapoihin. Nils Master Invincible Floating on petokalojen suursuosikki ja kuhien saalistajana se sopii loistavasti heittoja vetouisteluun toimien hyvin eri vetonopeuksilla. Uintisyvyys vaapun koosta riippuen 1-6 metriä. Näin vene ei ole koskaan alttiina myrskyille ja sen pohja pysyy puhtaana. Se on kehittänyt myös vuonna 2013 markkinoille tulleen VeneRoller-telakan, jolle on myönnetty patentti. ?. Pitkä toimintamatka takaa, että vene saadaan vietyä turvallisesti riittävän pitkälle ohi vaarallisten kivien ja muiden esteiden. Rantavaunun valmistaja on kuopiolainen Autorobot Finland Oy, jolla on kokemusta metalliteollisuudesta jo 43 vuotta. Rantavaunun kaksisuuntaista vinssitekniikkaa ohjataan langattomalla kauko-ohjaimella. Lotto-lippa soveltuu niin järvikuin jokikalastukseenkin ja on lohikalojen suuressa suosiossa. Lipan kalanmuotoinen runko pysyy paikallaan kelattaessa, minkä ansiosta se ei kierrä siimaa. Uuden laitteen vinssi vetää kahteen suuntaan, mikä on mullistava keksintö alalla, ja mahdollistaa laitteen käytön hyvinkin loivassa rannassa tai vaikka tasamaalla. NILS Master Spearhead uutuusvärissä 250. Tämä 12-senttinen vaappu on suunniteltu erityisesti kuhankalastukseen Pohjoismaiden olosuhteissa. VENE ajetaan venevaunuun
PROFESSORIN (1-koon) uusi väri. KUMMAN räikeä papukaijaväri. Tämä väri osoittautui koekalastuksessa todella pyytäväksi ahvenille, kuhille ja kirjolohille. Skrama 200 on nimensä mukaisesti 200-millisellä terällä varustettu jykevä eräveitsi. Auringonvalon heijastus luo kontrastia hileisen pinnan, tummien selkävärien ja metallipinnan välillä. Se on edeltäjäänsä hieman lyhyempi ja kevyempi yleiskäyttöinen eräveitsi. Etenkin alkuvuosina meillä oli vaikeuksia pysyä kysynnän perässä, kun tuote-erät vaan lenteli käsistä. ESIMERKIKSI kiehisten vuoleminen onnistuu mainiosti Varustelekan Terävä Skrama 200 -eräveitsellä. Kuusamon Uistin uudisti vieheidensä värimaailmaa Kuusamon Uistin on uudistanut vieheidensä värimaailmaa täksi kesäksi. ?. Valoa taittava hopeinen hileraita luo myös kontrastia messinkipohjan kanssa, mistä varsinkin hauet ja kuhat tuntuvat pitävän. Sittemmin tuoteperhe on saanut jäsenikseen muutaman perinteisemmän puukon näköisen Jääkäripuukon sekä 80-senttiset versiot Skramasta ja Jääkäripuukosta. Maailmalla brändi on otettu avosylin vastaan. Väriyhdistelmä sopii erityisesti värikkäistä vieheistä pitävän kirjolohen pyyntiin. Terävä-brändin tuotteet valmistetaan Suomen puukkojen mekassa Kauhavalla. Professorin 1-koon uuteen väritykseen idea on tullut muutamalta aktiiviselta uistelutiimiltä. Uudistettua muikkuja savumuikkuväriä löytyy Räsäsestä ja Lätkästä sekä uusittua savumuikkua Professorista. Valmistuksesta vastaa vuodesta 1918 puukkoja valmistanut perheyritys Laurin Metalli. Tämä ”hottamuikku” on testeissä ollut erityisen hyvä syksyisessä taimenen vedossa. ?. Esimerkiksi näin on käynyt legendaariselle Räsäsen lusikalle, jota on nyt saatavana myös kalastaviksi tiedetyissä väreissä muikkuja savumuikku. Osa tutuista uistimista on saanut pintaansa jonkin perinteisen, mutta itselleen uuden värityksen. Lisätietoja: www.kuusamonuistin.fi. Lisäksi Santeria on saatavana nyt uudessa papukaijavärissä, jonka ilmettä on uusittu pinkin ja violetin lisäyksellä ja hopeasuomulla. “Suomalaista käsityötä arvostetaan selkeästi muuallakin maailmassa. Terävä-perheeseen uusi Skrama 200 -eräveitsi Suomessa valmistetut Terävä-puukot saavat uuden sisaruksen, kun Varusteleka lanseeraa uuden Skrama 200 -eräveitsen. Sen terä on valmistettu kestävästä työkaluteräksestä ja kahvamateriaaliksi on valittu pitävä ja käyttöä kestävä kumiseos. RÄSÄNEN ja Lätkä uudessa hilekiiltoisessa savumuikkuja muikkuvärissä. Nyt on nostettu tuotantokapasiteettia niin, että jokainen Terävää himoitseva sellaisen myös saa”, tuotepäällikkö Hemmo Päiveröinen Varustelekasta lupaa. ?. Lisätietoja: www.varusteleka.fi/fi/category/uutuudet/339. Santeri-vaapun pienintä mallia on myös nyt saatavana muikkuvärissä. Kalanpoikasta imitoivaan Kuusamon 10-grammaiseen Kummaan on myös tullut uusi räikeä papukaijaväri, johon lisätyt pinkki ja sininen näkyvät hyvin humuksen värjäämissä tai savisameissa vesissä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 47. Erityisesti Terävä-veitset ovat saavuttaneet suuren suosion etenkin Yhdysvalloissa ja Aasian maissa. Varustelekan Terävä-tuotteista ensimmäinen lanseerattiin vuonna 2013 nimellä Varusteleka Skrama -eräveitsi. SANTERIN uusi papukaijaväri. Kuusamon Uistimen uusilla hilekiiltoisilla metallisävyillä maalatut savumuikkuja muikkuväritykset puolestaan osoittautuivat testeissä hyvin kalastaviksi monissa uistinmalleissa ja usealle eri kalalle. Sen teho perustuu metallihileisen sinisen ja oranssin kontrastiin, johon on lisätty hopeisia raitoja
Lisätietoja: www.normark.fi. Suurhauelle sitä kannattaa tarjota silloin, kun kala on huonolla syönnillä, eivätkä isot vieheet toimi. fi/vaappujigaus). Sen saa uimaan puolelta toiselle vavalla ”twitsaamalla” eli vavan kärjellä rytmikkäästi vieheelle vauhtia antaen. Kokovaihtoehdot: 5 cm/3,5 g ja 14 cm/12 g. RAPALA X-Rap Twitchin’ Shad -vaappu. Vaikka se on mitoiltaan vaatimaton (9 cm/7 g tai 12 cm/14 g), se lentää helposti niin hyrräkuin avokelallakin. Jigipäässä on myös räminäkammio ja sen alapuolella kiinnityspiste lisäkoukkua varten. SHIMANO Twinpower FD -haspelikela. uutta Rapalalta ja Stormilta uutuusvieheitä kesän kalareissuille Rapala Rip Stop -vaappu on kuin luotu ahvenen matalavesikalastukseen. Musta-valkoisena Black Mamba erottuu hyvin myös pilvisellä säällä, joten kalastaja huomaa varovaisetkin tärpit. Storm 360 GT Serach Bait Swimmer -jigissä on uintilistalla varustettu uittava jigipää. Se on varustettu Fujin vaparenkailla ja kelakiinnikkeillä. Ftalaatittomasta materiaalista valmistetussa rungossa puolestaan on myös koukkukanava, joka tekee rungon vaihdon helpoksi. 48 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vapa on kaksiosainen ja sitä löytyy viidessä eri luokassa, joissa vapapituudet vaihtelevat 198 senttimetristä 233 senttiin. Tämä tekee sen uinnista omintakeisen ja mahdollistaa myös erittäin aggressiivisen uiton, jota vieheen liike ei hidasta. Painoa vavoilla on 100-123 grammaa. Rapala X-Rap Twichin’ Shad on pienikokokoinen (8 cm/13 g) uintilistaton viehe, joka laajentaa jerkin käyttöaluetta ja kohdekaloja merkittävästi. Kela-, vapaja siimauutuuksia Vesitiiviin Shimano Twinpower FD -haspelikelan alumiininen runko on jämäkkä ja pitää koneiston täsmällisesti paikoillaan myös, kun kelaa rasitetaan äärimmilleen. SHIMANO Technium AX -haspelivapa. Ulkomuodoltaan Rip Stop on syöttikalamainen ja sen tunnistaa vaapun perässä olevasta uintilistasta. Shimano Technium AX on haspelivapa, jonka 100-prosenttisesti hiilikuituinen aihio on toiminnaltaan nopea/erittäin nopea. Sen ansiosta vieheessä yhdistyvät SUFIX 832 Advanced Superline -siima värissä Black Mamba. Vedon loppuessa Rapala Rip Stop pysähtyy välittömästi liukumatta eteenpäin tai sivulle, kuten perinteiset vaaput tekevät. Sufix 832 Advanced Superline -siima värissä Black Mamba on erityisesti hauen viehekalastukseen kehitetty laadukas monikuitusiima. Jos halutaan kalastaa syvemmällä, Rapala Rip Stop sopii erinomaisesti myös vaappujigaukseen (https://www.kireitasiimoja. Sitä voi uittaa monipuolisesti muun muassa suoralla kelauksella, kelaa ja pysäytäsekä jerkkausuitolla. Tätä hitaasti uppoavaa jerkkiä voi uittaa suoralla kelauksella ja pysäytä ja kelaa -tekniikalla. Tämän ansiosta heti kammen ensikierroksesta lähtien koneisto käy tasaisesti, mutta vasta kelaa rasitettaessa käytössä oleva kelausvoima ja -vääntö tulevat toden teolla esiin. Silloin pieni vikkelä ”outo” ilmestys saattaa avata haukimamman suun. RAPALA Rip Stop -vaappu. Coreprotech-suojaus varmistaa, ettei kosteus pääse vaikuttamaan kelan toimintaan. Koneiston pääratas on puhdasta, kierrättämätöntä kylmätaottua alumiinia, minkä ansiosta se on kestävämpi, jäykempi ja paremmin toimiva kuin valamalla tehty. STORM 360 GT Search Bait Swimmer -jigi. Kelan koneiston kriittiset komponentit on laakeroitu molemmista päistään tarkasti omalle paikalleen. Myyntipakkauksessa yksi on valmis viehe ja kaksi vararunkoa. Black Mamban puolapituus on 150 metriä, joten se täyttää kookkaan haukikelan ilman erillistä pohjasiimaa. Se kuuluu niin ahvenen kuin taimenenkin herkkupaloihin, mutta myös hauenkalastus onnistuu sillä erityisesti matalassa vedessä. Runko ei myöskään taivu missään kalastustilanteessa. jigirungon elastinen pehmeys ja melapyrstön potku tavalla, joka antaa sille ainutlaatuisen vaappumaisen liikkeen. EVA-materiaalista valmistettu kahva täydentää toimivan kokonaisuuden
Lisätietoja: www.vandernet.com/sport/ valmistajat/Bridgedale. VIENTI VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 49. Valmistajan vinkki: Lisälämpöä saa, kun lisää Storm Sock -sukan alle Thermal Lineralussukan. Tämä on niiden valmistuksessa käytetyn lämmittävän ja nopeasti kuivuvan kerrostekniikan ansiota. K4-veitsessä on myös sakset, joten työkalujen määrä nousee yhdeksään. Edellisvuoteen verrattuna tuontimäärä pieneni 17 miljoonalla kilolla. Storm Sock -sukat pitävät jalat lämpiminä ja kuivina Vandernet on tuonut markkinoille Bridgedalen Storm Sock Lighweight -sukat, jotka pitävät jalat lämpiminä ja kuivina. Koot: Unisex. Lisätietoja: www.nordictrail.fi/ leatherman/free. Ne on tarkoitettu niin lähiretkeilyn harrastajille kuin pidemmällekin suuntaaville vaeltajille. Tuonnin arvo, 487 miljoonaa euroa, laski noin 39 miljoonalla eurolla. Ne auttavat myös kodin jokapäiväisissä askareissa ja palvelevat käyttäjäänsä luotettavasti ja pitkään. Viennin arvo kasvoi yli kaksi miljoonaa euroa 47 miljoonaan euroon, kertoo yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Suljettuna työkalun pituus on 11,5 cm. Tuoreen kokonaisen lohen viennistä yhteensä 40 prosenttia suuntautui Iso-Britanniaan ja Ranskaan. Kalan viennin arvon lasku johtui siitä, että Norjasta tuodun tuoreen kokonaisen lohen edelleen vienti muualle Eurooppaan väheni 137 miljoonasta eurosta 117 miljoonaan euroon. Suomeen tuotiin 100 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2019. Uutuussukan sisäpinta on ohutta merinovillaa, joka on luonnostaan antibakteeritonta. Veitset on valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja niiden terän pituus on 8,4 cm. Merkittävimmät kalan ja kalatuotteiden vientimaat olivat Iso-Britannia, Ranska, Liettua, Viro, Puola, Tanska ja Ruotsi. Uutuussukkaa on saatavana nilkka-, pohjeja polvipituisena hyvin varustelluista urheiluja retkeilykaupoista. Lisäksi se mahdollistaa veitsen nopean avaamisen ja sulkemisen yhdellä kädellä. K2-sarjan veitset sisältävät 8 eri työkalua. Valmistaja antaa niille 25 vuoden takuun. Materiaalija valmistusvirhetakuu on viisi vuotta. Kuten muissakin Leatherman Free -malleissa, myös K-sarjassa on magneettinen rakenne, joka helpottaa työkalun käyttöä. Tärkeimpiä vientituotteita Suomesta olivat tuore lohi ja kirjolohi, tuore ja pakastettu silakka ja kilohaili, lohijalosteet sekä mäti ja mätituotteet. K-sarjassa on yhteensä neljä näppärää taittoveistä: K2, K2x, K4 ja K4x. K2x taittoveitsessä on lisäksi yhdistelmäterä, jonka sahalaitainen osuus leikkaa erityisen hyvin karkeita ja tekstuurisia materiaaleja. K4x sisältää myös yhdistelmäteräisen veitsen kuten Free K2x. KALAN ja kalatuotteiden viennin määrä kasvoi Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 87 miljoonaa kiloa vuonna 2019. Leathermanilta uusi Free K-sarjan taittoveitsi Yhdysvaltalainen Leatherman on uudistanut mallistonsa asiakkailta tulleiden toiveiden mukaisesti ja lanseerannut kaksi uuden Free-tuotesarjan monitoimityökalua sekä nyt uusimpana Free K -taittoveitsen. STORM Sock Lightweight -sukkaa myydään nilkka-, pohjeja polvipituisena. Tämän Fusion Tech -neuloksen ansiosta sukka siirtää kosteuden pois iholta, mutta ei päästä sitä ulkopuolelta sisään. Viennin määrä kasvoi vajaalla kahdella miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 163 miljoonaa euroa, laski kuitenkin noin 18 miljoonalla eurolla. Lisäksi se on vedenpitävyydestään huolimatta hengittävä. Tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro. Uloin kerros sen sijaan on nailonkuitua, joka lisää istuvuutta, kuivuu nopeasti ja kestää hyvin kulutusta. ”Ilman lohen kauttakulkuvientiä vientimäärä, 66 miljoonaa kiloa, oli neljä miljoonaa kiloa suurempi kuin vuonna 2018. Tuoreen lohen vientimäärä oli hieman alle 21 miljoonaa kiloa
Myös pellonpientareilta ja ojien reunoilta saattaa löytää hyviä kastematosaaliita. lääkärin määräyksestä TE K ST I • KU V AT J UHA O JA HA R J U Onkijan MADOT M adot eli lierot ovat onkijan perussyöttejä. Koska kyseessä on kookas syötti, tulee myös koukun olla melko suuri. Etenkin lahnalle, säyneelle ja ahvenelle se on usein aivan ylivoimainen syötti. LAHNALLE ja ahvenelle tuskin löytyy parempaa syöttiä kuin suuri ja mehevä kastemato. Kastematojen kerääminen ei nimittäin ole aivan yksinkertaista. Hyviä paikkoja ovat puutarhajätekasat, joissa on runsaasti hajoavaa kasvijätettä. Pienet kalat jättävät yleensä isokokoisen kastemadon rauhaan, joten sen avulla voi valikoida suurempia kaloja. Sopiva koukkukoko löytyy yleensä väliltä 8-1. Kastematoja voi toki etsiä myös kaivamalla. 50 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kastemato eli kasteliero (Lumbricus terrestris) Kastemato on suurin matomme, se voi kasvaa jopa 30 sentin pituiseksi. Vanha sanonta kuuluukin, että: ”kaikki mikä ui, ottaa matoon”. Silloin niitä voi kerätä suuria määriä, kunhan vain on ensin oppinut oikean tekniikan. On edettävä hyvin varovasti, sillä madot painuvat pienimmästäkin tärähdyksestä takaisin maan alle. Matojen keruu, tapahtuipa se sitten kaivamalla tai yöllä nurmikolta keräämällä, on sekin hauskaa puuhaa ja kuuluu olennaisena osana ongintaharrastukseen. Kastemato on parhaimmillaan suuria kaloja ongittaessa. Koska matoja on useita erilaisia, löytyy onkijalle aina sopiva mato kulloiseenkin tilanteeseen. Onkikuumeeseen löytyy nykyään helpotusta myös kaupasta, sillä matoja voi ostaa monista paikoista valmiiksi purkitettuina. Kastematoja löytää parhaiten öisin, etenkin sateella tai sateen jälkeen, jolloin ne nousevat maan pinnalle. Madolla voi saada käytännössä kaikkia Suomessa eläviä kalalajeja. Lajin tunnistaa paitsi suuresta koostaan, myös sen litteästä takapäästä
MATOJA voi nykyään ostaa kauppareissun yhteydessä, eikä ongelle lähtö ole enää kiinni matojen löytymisestä. Savimato eli peltoliero (Aborrectodea caliginosa) Savimato on suhteellisen kookas, keskimäärin 5-7 sentin mittainen liero. Eräs tehokas tapa kiinnittää tunkioliero on katkaista se ja laittaa pätkät koukkuun katkaistusta päästä, näin kala napaa lieron mukana todennäköisesti myös koukun suuhunsa. SAVIMATO on kestävä syötti, joka pysyy hyvin koukussa. Tämä lierolaji on hyvin suosittu matokomposteissa, sillä se voi syödä päivässä puolta omaa painoaan vastaavan määrän ruokaa. Savimatoja löytää usein hyvin helposti, nimensä mukaisesti niitä elää pelloissa ja savisessa maaperässä. siksi se on hyvä syötti, kun kalaa tulee paljon. Siianonginnassa savimato on osoittautunut yllättävän tehokkaaksi, jopa niin tehokkaaksi, että jotkut eivät edes lähde siikaongelle, jos ei savimatoja ole saatavilla. Usein kuulee puhuttavan Dendrobaena-madoista. Syöttinä Dendrobaena veneta on hyvin samankaltainen kuin kotimainen tunkioliero, joskin kookkaampi ja selvästi sitkeänahkaisempi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 51. Matokompostin pitäminen on helppoa ja se onnistuu myös sisätiloissa. Tällöin savimadon tehtävänä on tuoda syöttiin massaa ja näkyvyyttä, joka herättää kalan kiinnostuksen, ja savimadon päällä oleva toinen syötti saa sitten toivottavasti kalan nappaamaan. Omalla matokompostilla voi varmistaa tunkiolierojen saatavuuden vuoden ympäri. Savimato pysyy hyvin kiinni koukussa ja on sitkeähenkinen. Tunkiolieroja löytää lantakasoista, komposteista ja rehevistä lehtikasoista. Se on monen siianonkijan suosikkisyötti. Erityisen hyvin tunkioliero toimii lahnalle ja särjelle, mutta se maittaa hyvin muillekin lajeille. Niitä voi myös kasvattaa matokompostissa. Sitkeämmän ihon takia se pysyy koukussa selvästi paremmin kuin kotimainen tunkioliero. Hyvä tuntomerkki on myös lieron sisältämä keltainen ja pistävänhajuinen neste. Savimato ei kuitenkaan ole kovin maittava syötti. Kaupan madot Kaupoissa myytävänä olevat onkimadot ovat tieteelliseltä nimeltään Eisenia hortensis tai Dendrobaena veneta. Sille kelpaa lähes kaikki eloperäinen ravinto, esimerkiksi kasvijätteet, ruoantähteet, kahvinpurut yms. Etenkin kylmän veden aikaan ja varovaisella syönnillä tunkioliero on usein ylivoimainen syötti. Väriltään se on pääosin vaalea tai vaaleanharmaa, etupäässä näkyy yleensä selvä vaalea ja tumma vyöhyke. Englanniksi kyseisten matojen nimi on European nightcrawler. Tunkioliero eli kompostiliero (Eisenia fetida) Tunkiolieron tunnistaa sen tummanpunaisesta väristä ja vaaleankeltaisista renkaista. TUNKIOLIERO maistuu myös nirsolle kalalle. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi keväällä, kun ongitaan suurta kudulle nousevaa särkeä. Sateen jälkeen niitä nousee usein runsaasti teille ja kaduille. Sopiva koukkukoko tunkiolierolla ongittaessa on 12-18. Kyseinen tunkiolieron sisältämä neste voi joidenkin mielestä olla hieman epämiellyttävän hajuista, useimmat kalat sen sijaan pitävät sen tuoksua suorastaan vastustamattomana. Arkaa kalaa ongittaessa kannattaakin savimadon sijaan tarjota vaikkapa tunkiolieroa. Vaihtoehtoisesti voi savimadon seuraksi laittaa koukkuun jonkin houkuttelevamman syötin, vaikka surviaissääsken toukan
PERHOKALASTUS TEKSTI • KUVAT JUKKA HEIKKINEN Suppaillen ja switchaillen NORJASSA 52 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Uudella itse rakennetulla Meiserin 9,9-jalkaisella ja kaksikätisellä 909 dh -perhovavalla heitot sujuivat alusta lähtien hyvin. Pykeija antoi hyvät ruokaseitit. Positiivista on sekin, että vanhemman väen kanssa voi haastaa suomeksi. L ähdimme perjantaina kesäkuun 15. päivänä vaunun kanssa liikkeelle kohti pohjoista. Kun kalastuskin sujui erittäin hyvin, oli tänne pakko tulla uudestaan. Eikä seuraavan päivän parin tunnin suppailu ja perhokalastus sekä heittäen että perhoa perässä vetäen tuottanut sen parempaa saalista. Löytyi upeita maisemia ja lohisekä meritaimenjokia. Sitten olivatkin vuorossa SUP-laudan pumppaus ja lähtö kalaan. ?. TUULET ja laineet olivat tuoneet lahteen ison parven kalaa. Yksi switch-vapojen etu onkin, että niillä perhot saa heitettyä helposti hyviin pituuk?. KALOJA EI NÄKYNYT Meloin suppilaudalla pitkin lahtea, mutta kaloja ei juuri näkynyt vedessä, eikä siiman päässä. Alkuun ajoimme vaunun parkkiin rannan kupeessa sijaitsevalle leirintäalueelle, joka tosin muistuttaa enemmänkin kääntöpaikkaa tai jotain vastaavaa kuin varsinaisesti leirintäaluetta. Alueelta löytyy kuitenkin tilaa muutamalle vaunulle ja asuntoautolle sekä sähköt ja wc. Luonto, maisemat ja ihmiset tekivät ison vaikutuksen. Pieni tuuli ei vaikuttanut mitään, sillä kahdella kädellä uppoavan siiman heittäminen oli helppoa ja kevyttä. Keli oli edelleen aika kova, vaikka tuuli olikin hieman laantunut. Vapa on suunniteltu yliolanheittoon isoille kaloille ja perhoille. TAHTINA PARI TURSKAA PÄIVÄSSÄ Edellisenä kesänä bongasimme kaloja veneestä ihan vain katsomalla, niin kirkasta vesi alueella on. Saimme myös hetkessä useita turskia sekä seitiä vaimoni kanssa niin perhoilla kuin uistimillakin. Teimme matkalla muutaman mutkan, joihin sisältyi heiton opetusta Kokemäenjoella, leiriytymiset Porin Yyterissä, Kalajoen hiekkasärkillä, Oulun Nallikarilla ja Inarin pohjoispuolella järven rannalla, ennen kuin saavuimme määränpäähän Varangin vuonolle Pykeijaan. Siimanopeus oli hyvä ja kohtuullisen kokoinen isoon merikoukkuun tehty perho lensi helposti yli kaksikymmentä metriä. Lisäksi käytimme kaikuluotainta ja siinäkin kaloja näkyi koko ajan, isojakin. siin. Tärkeää on pitää liikeradat suppeana ja käyttää kunnolla alakättä, ja jo vain siima ja perho lentävät kauas. Nyt sain vain pari turskaa. Illan suussa palasimme takaisin vaunulle. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 53. Pykeijaan tutustuimme jo viime vuonna ja ihastuimme tähän kauniiseen paikkaan välittömästi. Mikäs siellä oli päivää vietellessä. Itse olen heittänyt switchillä perhoa yli kolmekymmentä metriä ja heittäminen on ollut edelleen kevyttä ja helppoa. Kolmantena ja viimeisenä päivänä oli niin kova tuuli, ettei vesille ollut asiaa. Eikä Pykeija pettänyt tälläkään reissulla. Lähdimme paikallisten neuvomana vuonon toiselle puolen katselemaan paikkoja
Nyt kala pysyi kiinni ja päivän ensimmäinen ruokakala, seiti, oli ylhäällä. Kallioiden takana suojassa ollessa pystyin melomaan ja kalastamaan myös seisten. Hetken päästä samassa kepissä tärähti jälleen. Tämän kalan kanssa sai uudella Meiserin 909 -vavalla taistella jo hyvän tovin. KALA ALKOI SYÖDÄ Olin melonut hyvin lyhyen hetken, kun ensimmäinen kala kävi kopaisemassa vaappua, mutta ei jäänyt kiinni. Tuulet ja laineet olivat tuoneet lahteen ison parven kalaa ja kalastus oli kuin unelmista, Olin mielestäni nyt saanut nauttia juhlasta riittävästi, kun kellokin oli jo 23. Halusin tarkistaa, johtuuko vähäinen kalamäärä perhoista, vai jostain muusta. Upottamisen aikana joku kävi tökkäisemässä ja kiskaisemassa perhoa, mutta ei jäänyt kiinni. Tarkistin, että vaappu ui oikein vavan kärkeä seuraamalla. Meloin suppilautaa, kunnes sopivassa paikassa heitin kelluvan vaapun veteen. Aamulla oli lähdön aika. Välittömästi myös perhovavassa tärähti, ja kelan puola (Danielsson original 3W) lähti pyörimään villiä vauhtia. Tulemme tänne varmasti uudestaan! SUP-LAUTA varusteltuna kalastukseen. Jees! Upotin jälleen perhon huolella, ennen kuin lähdin melomaan. Jarruton kela ja merenkäynti eivät väsytystä helpottaneet. 54 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kun useista saaduista ja menetetyistä kaloista, suurin osa oli perhovälineissä, kelasin uistimen pois ja keskityin pelkästään perhokalastukseen. Lisäsi löysää siimaa pari metriä perään, ja sitten melomaan. PAKKO MENNÄ VESILLE Koska aamulla oli lähtö kotiin, oli pakko mennä vielä vesille. Nyt oli veneessä jo neljä kalaa, vaikka aloitin kalastuksen vasta hetki sitten. Taas oli kala kiinni ja pian uudestaan perhovehkeissä. KALASTUSTA KUIN UNELMISTA Jälleen heitin aamulla sidotun ottiperhon veteen, lappasin löysiä siimoja perään ja annoin perhon upota huolella. Tilanne 2-0 uistimien hyväksi. Pääosin meloin ja heittelin polviltani, sillä laineet olivat melko suuret ja tuultakin oli kohtuullisen reippaasti. Jonkin ajan päästä seitejä oli otettu ylös ja harrastettu pyydä ja päästä -kalastusta niin paljon, että aloin olla puhki. Sain kuitenkin seitin ylös. Kohta samassa kepissä tapahtui taas ja toinen seiti oli ylhäällä. Kiinnitin aamulla vaunussa sidotun perhon perukkeeseen ja vaapun uistinvapaan. Homma tuntui ajoittain järjettömältä. Hetken pähkäiltyäni annoin perhosiiman ja perhon upota hieman syvemmälle, ennen kuin aloin meloa. Myös melonta niissä olosuhteissa vaati veronsa. Emme sano hyvästi Pykeija, vaan näkemiin. Sen jälkeen nakkasin nopeasti myös uppoavan siiman pyyntiin ja aloin edetä rauhalliseen tahtiin. Eipä mennyt jälleen kuin pari minuuttia ja taas perhoa vietiin. Eräskin pariskunta yritti lähteä samoihin aikoihin vesille soutuveneellä, mutta keli oli heille liian kova. Tällä kertaa kala oli hiukan pienempi seiti. Seurasi enää kalojen fileointi, kalastusvälineiden purku ja pesu ennen nukkumaan menoa
Tähänkin kohtaan voi laittaa tipan lakkaa tai pikaliimaa. Se toimi todella tehokkaasti ja sain sillä lyhyessä ajassa kymmenkunta ellen useampiakin seitejä. Levitä kimppua koukun varren sivuille peukalon kynnellä painaen. KIINNITÄ sidontalanka koukun varrelle, melko lähelle koukun silmää. Varo, ettei materiaalien tai sidontalangan kierrokset tule pyrstön päälle, jotta pyrstö ei mene kasaan. Hätätapauksessa vaikka dubbing käy. Kierrä vielä muutama kierros bucktailin päälle, jotta kalat eivät revi karvoja irti. Laita pikkaisen lakkaa joka kerta ohuelti ja varovaisesti. Tee muutama kierros sidontalangalla kiinnityskohdan päälle, jotta kiinnityskohdasta tulee siisti ja pitävä. Samalla varmistetaan, että flashabou asettuu nätisti paikoilleen. Lisää lakkaa tai pikaliimaa päälle. KIINNITÄ kimppu valkoista bucktailia pyrstöksi. Koukku: Kamasan B840, koko 2/0 Lanka: valkoinen Pyrstö: valkoinen bucktail Alusrunko: sininen flashabou/metallic braid. Varo, ettei lakkaa leviä siiven päälle eli kiinnityskohdan yli. Sido bucktail kiinni koukun varrelle, pitkälle matkalle. Kiinnitä seuraavat siipikimput, ohuina levittäen joka kimppu. Tee päätössolmu, leikkaa sidontalanka irti ja laita solmuke sekä tippa pikaliimaa tai lakkaa. Kierrä sidontalankaa riittävästi tungstenin päälle, jotta se pysyy taatusti paikoillaan. Päällyssiipi: riikinkukon herl, 4-6 kpl Kimalteet: flashabou, väri sekä pyrstön että siiven molemmille puolelle 1 kpl. KIINNITÄ uniflossin pää ja leikkaa loppupätkä poikki. Sitten ohut kimppu oliivia bucktailia, edellistä pidempänä. KIINNITÄ mylarputki edestä ja toista juuri tehdyt toimenpiteet. Pykeijan ottiperho Tämän perhon sidoin asuntovaunussa Pykeijalla. Kiinnitä se toisesta päästä sidontalangalla koukun alapuolelle joko kiertäen koukun varren ympärille tai asettaen tungsten-levy koukun alapuolelle, jolloin koukku ui varmasti oikein päin. Muotoile sidontalangalla nätti pää ja päättele perho. Tähän voi laittaa vielä päälle hieman lakkaa tai pikaliimaa. Voit halutessasi laittaa tipan lakkaa kiinnityskohdalle. Kiinnitä oranssi tai red unifloss ja kierrä iskupiste. Lisää tippa pikaliimaa tai lakkaa iskupisteen ympäri levittäen aikataulun ja oman maun mukaan. SIDO runko metallic braidista tms. KIINNITÄ alussiipi, levitä kynnellä. kaksinkerroin taittaen eli ensiksi toinen puoli paikoilleen ja kiinnitys koukun varrelle noin yhden sentin matkalta, sitten taitto toiselle puolen ja sidontalankaa päälle. Lakkaa tai liimaa päälle. Jos käytössäsi on oranssi tai fluoro-oranssi sidontalanka, voit sillä kiertäen muodostaa iskupisteen. Kevyt painotus tungstenilla parantamaan uppoamista. (Jos teit iskupisteen sidontalangasta, niin sitten vain piilosolmun teko). Itse kiinnitän flashabout ja kimalteet ns. Perho ASETA koukun varren pituinen tai hitusen lyhempi mylarputki koukun varrelle. Päällysrunko: mylar tube Iskupisteet: fluoro oranssi uni floss, sidontalanka ym käy. Palaa takaisin pyrstön tyvelle. Eli aina materiaalit kiinnitetään edellisten materiaalien eteen, näin myös siipien kanssa. Kiinnitä riikinkukon herl taittaen, jolloin siitä tulee kestävämpi. Alussiipi: valkoinen bucktail, ohut nippu, koukun varren mittaisena Siipi: seuraavaksi ohut nippu sinistä bucktailia, hieman edellistä pidempänä. Kimppu saa olla noin lyijykynän paksuinen tai vähän ohuempi. KIINNITÄ Flashabou kimalteet (1-2 kpl) molemmille puolin pyrstöä. LEIKKAA tungsten-matosta pala tungstenia, ikään kuin levynä ja melko ohuena. Tee piilosolmu. Laita pikkaisen pikaliimaa tai lakkaa sidontalangalle. Perhomallin eli Hailin alkuperäinen kehittäjä on Risto Asikainen ja perho noudattaa alkuperäisiä sidoksia melko tarkasti, vain kevyt painotus erona. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 55. Kiinnitä flashabout sivuille, 1-2 kpl per sivu. Sido putken päälle perään oranssi tai valkoinen sidontalanka
Ennätyskalarekisteriin hyväksyttyjen kalojen listaa, kun katsoo, niin kolmen suurimman suutarin pyyntipaikkakunnat ovat Laitila, Hämeenlinna ja Lempäälä. Hän on voittanut nyt kahtena vuonna peräkkäin SVK:n Vuoden Suurkalastaja -tittelin ja voittoon oikeuttaneiden suurkalojen joukossa komeilee hienoja suutareita. Kyseinen kala painoi komeat 4,07 kiloa. Eikä ihme, sillä kyseessä on voimakas ja kaunis kala, jonka saaminen vaatii perehtymistä sen elintapoihin ja kalastustekniikkaan. Suurimpana niistä on Maurin 16.6.2018 saama ja 3,040 kiloa painanut upea suutari, jonka saannista Mauri kertoo seuraavasti: ”Oli kevätilta ja puolipilvinen keli. SUURSUUTAREITA Suomesta Suutari on monilla suurten kalojen onkimiseen panostavilla kalastajilla hyvin korkealla arvoasteikossa. Toinen ja varmasti suurempi syy on, että suurten suutareiden ongintaan panostavia kalastajia ei maassamme ole montaa. Kaloista ei tule ennätyskelpoisia, koska ennätyskalarekisterin säännöt eivät salli käsipuntarilla punnittuja kaloja virallisiksi ennätyksiksi. Sitä on kuitenkin istutettu laajasti eri puolille Suomea ja monin paikoin on muodostunut lisääntyvä ja elinvoimainen kanta. Kun lajin harrastajia on vain vähän, ei uusia paikkoja löydy ja tule tietoon kovin usein. ENNÄTYSKOKOISET SUUTARIT Suutari on alkuperäiseltä levinneisyydeltään Etelä-Suomen kala. Sellaisia löytyy runsaasti suutarin ydinalueelta maan eteläosista. Suuria suutareita maastamme kuitenkin todistetusti löytyy. 1900-luvun ennätyskalojen kärkipaikalta löytyvä suutari oli puolestaan saatu Paraisilta. Suutari viihtyy parhaiten rehevissä ja lämpimissä vesissä. Kaava näyttää selkeältä: Ennätyssuurta suutaria kannattaa kalastaa Etelätai Lounais-Suomessa. 56 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siitä toimii hyvänä esimerkkinä tämänhetkinen Suomen ennätyssuutari, joka saatiin vuonna 2018. Kun tarkastellaan listaa 1900-luvun ennätyskaloista, löytyy tieto silloisesta SE-suutarista, jolle painoa oli kertynyt 4,5 kiloa. Osittain tämä johtuu siitä, että suuria kaloja tavoittelevat onkijat punnitsevat kalansa useimmiten rannassa ja vapauttavat ne sen jälkeen. Ajatus oli kokeilla ruutanaa pienellä mäskäämisellä. Muutama lumme oli vasta noussut pintaan. Mäskäsin kaksi pistettä, toisen lähelle rantaa ja toisen SUOMEN ENNÄTYSSUUTARI PAINOI 4,07 KILOA. Kuva: Juha Ojaharju. Tietoa lammen kalastosta ei ollut muuta kuin, että isoa haukea löytyy. SUURIA SUUTAREITA KUOPIOSTA Yksi paljon suurten kalojen ja etenkin suutareiden ongintaan satsannut kalamies on kuopiolainen Mauri Jylkkä. ” TEKSTI JUHA OJAHARJU Suutari on monen mielestä yksi hienoimmista onkikaloista, ehkä jopa se kaikkein hienoin. Kalapaikaksi kannattaa valita rehevä lampi, järvi tai merenlahti. S uomen ennätystilastossa oleva suutarin vapaväline-ennätys, 2,5 kiloa, ei ole kovin suuri
Siitä jokunen minuutti ja koho pompahti pintaan, sitten mentiin. Pidin kalaa vedessä haavissa ja odotin, että joku ottaisi saaliista ja minusta kuvan. Unelmaraja oli rikottu suutarin suhteen. Siiman kun kiristin, tiesin että nyt on iso kiinni. Ennätys Terttu Leskinen kulkee avopuolisonsa Maurin kanssa kalassa. Syvyys laitetaan 10-20 senttiä ylisyväksi, kelaonki vapatelineeseen ja siimaa kiristetään niin kauan, että kohon kärkeä näkyy noin yksi sentti. Siitä, ovatko kalat eri yksilöitä vai onko sama kala noussut useamman kerran, ei ole täyttä varmuutta. Mietin mikä kala pystyy tämän tekemään. Suunnittelin jo pois lähtöä, kun huomasin järkyttävän ison kalan pyörähtävän mäskin päällä. Oma suutaritaktiikkani on hyvin yksinkertainen. Maissijyvän/madon yhdistelmä on myös toimiva. Suutari oli todella lihava ja tuntui kuin olisi pitänyt mätiä täynnä olevaa muovipussia kädessä. Vaaka näytti reilun kolme kiloa. Kuva: Markus Sällinen. Aika lyhyen taistelun jälkeen suutari sukelsi haaviin. Koukusta noin 10 sentin päähän 0,8-1,6 -grammainen tärppihauli ja 1,5-3 gramman koho, jos ei kovin paljon tuule. Markus kertoo ennätyssuutarinsa saamisesta näin: ”Suutaria kalastaessa on olemassa sellaisia merkkejä, joita ei vain voi vastustaa. Kuva: Mauri Jylkkä. Vapa oli valmiina, ja kun rantavedessä alkoi kuplimaan, kelasin ylös pohjaongen ja heitin kelaongen mäskin päälle. Reippaasti houkutinainetta rannan tuntumaan lumpeiden lähelle. MIELELLÄÄN VÄLTÄN UINTIREISSUA, JOS VAIN MAHDOLLISTA. Kalan tullessa rantaan huomasin, että kysymyksessä on suutari. Ilta hämärtyi ja aurinko alkoi laskea. Syöttinä minulla oli hair-rigattuna maissia ja liero.” Samasta paikasta, josta Mauri sai ennätyssuutarinsa, on saatu myös kaksi muuta isoa suutaria. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 57. Oma suursuutarini sattui tulemaan rantamäskille särjenonginnan yhteydessä. Viime kesänä nousi tämä upea suutari, joka painoi 3,068 kiloa ja oli 53 senttiä pitkä. Soitin kaverilleni Tuukalle ja kerroin mitä havaitsin. Yllätys oli, kun koho kaatui ja katosi hiljaa näkyvistä. Kun suutari nostaa syöttiä, koho nousee ylöspäin. Epäilys suutarista oli kuitenkin takaraivossa, koska eräs koiria lammella ulkoiluttava mies oli kertonut, että joskus kaksikymmentä vuotta sitten niitä oli siirtoistutettu 25 kappaletta toisesta lammesta ja hänen veljensä oli ollut mukana. Nuori opiskelijatyttö pysähtyi, kala punnittiin uudestaan ja pyysin tyttöä todistajaksi sekä kuvaamaan kalan ja minut. Maurin avopuoliso Terttu Leskinen puolestaan oli asialla 19.6.2019. Kala vapautettiin hyvävointisena. Mauri Jylkän saama 3,040 kilon suutari oli todella paksussa kunnossa. Haavia nostaessa tiesin, että nyt on oma ennätyskala kysymyksessä. Tämä Markus Sällisen saama kala painoi 3,044 kiloa. Heitto mäskin yli rauhallisesti, kelasin syötin mäskin kohdalla ja odotusta. noin 15-20 metrin päähän. Specimen Finland -seuran puheenjohtaja Markus Sällinen sai oman ennätysyksilönsä pari viikkoa Maurin jälkeen. lumpeenvarren ympärille hetkeksi jumiin. Kuitenkin niin, että tärpin sattuessa on mahdollista ohjata kala vapaalle vedelle, ettei se ui lumpeikkoon, jolloin joko siima menee poikki tai kala ui itsensä jumiin. Kun pieniä kuplia alkaa ilmaantumaan lumpeiden joukosta tietää se, että kaloja on paikalla. Kala otti noin kymmenen metrin rauhallisen spurtin ja kiersi muutaman YLI kolmen kilon suutari ei ole helppo tavoite. Markuksen ennätyssuutari Markus Sällisen saama kala painoi 3,044 kiloa. Onneksi haavi oli ulottuvilla ja kala lähti oikeaan suuntaan. Käyttämäni kelaonkirigi koostuu useimmiten hair-rigatusta koukusta kokoluokassa 8-14 ja hair-rigiin saan mahtumaan 1-3 maissijyvää. Silloin kuvattavaksi nousi 3,068 kilon painoinen suursuutari. Kuva: Mauri Jylkkä. Seurasin veden tapahtumia ja huomasin, että lyhyessä ajassa pohjasta nousi kolme kappaletta lumpeita, jotka liikkuivat hiljaa tuulen mukana. Jos koho sukeltaa, niin melkein aina on kyse siimaan uivasta kalasta
Syötti saa maata pohjassa, kunhan vain pohja on puhdas ja syötti hyvin näkyvissä. Täällä on äärimmäisen hyvät mahdollisuudet onkia. Alussa tuntui, että on todella haasteellisia kaloja. Kala lähtee onkipaikalta pois, jos syötävää tulee liian harvoin. TÄÄLLÄ Kuopiossa tuntuu olevan hyvä ongintaskene. Ilta ja iltahämärä ovat mielestäni parasta aikaa. Syötin osalta periaatteenani on, että sillä ongit, millä mäskäät. KUINKA usein heität lisää mäskiä onginnan aikana. 58 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Minkälaista välineistöä suosittelet. KUINKA kauan olet onkinut suutareita. Pimeän laskeutuessa syönti yleensä hiipuu. Sitä pitää onginnan aikana heittää tai ritsata lisää usein ja tasaisin väliajoin. Kävelin tuolla rannalla ja Henrik Korkeamäki oli onkimassa niitä (suutareita). MILLAINEN on hyvä onkipaikka. Oma onkiminen on sittemmin kehittynyt ja olen oppinut eri ongintatapoja. Täältä löytyy sinun lisäksesi ilmeisesti muitakin vakavammin ongintaan suhtautuvia. Oikea ongintasyvyys on tärkeää. Loppukesällä, esimerkiksi elokuussa, ongin klo 18-22. Muuten mäski menee kasvien joukkoon ja koukku jää onkiessa vesikasveihin kiinni. Jos mäskään pelkällä maissilla, niin puoli kourallista viiden minuutin välein. MIHIN aikaan vuorokaudesta ongit suutareita. Aika tarkasti kahdeksan vuotta. Jos siis mäskin seassa on maissia, pitää sitä olla myös koukussa. Pari kaveria täällä onkii ihan vakituisesti ja lisäksi on muita, jotka käyvät vähän harvemmin. Ympärillä saa olla vaikka minkälainen vesikasvien viidakko, mutta ongittavan kohdan on oltava puhdas. Miten saa isoja suutareita. Onkipaikan haraaminen on tärkeää. Hyvä kelaonki, 13-15-jalkainen vapa, siima 0,20-0,22 milliä. Toinen hyvä vaihtoehto on parttionki, jolla voi onkia hyvin täsmällisesti. Mäskäys on ehdottoman tärkeää, jotta kala oppii syömään esimerkiksi maissia. KUINKA innostuit onkimaan nimenomaan suutareita. Sitä ennen on kuitenkin sopivasti hetki aikaa jutella hieman onginnasta. Jos heitän tai ritsaan mäskipalloja, niin noin kymmenen minuutin välein on sopiva, mutta ei kovin paljoa kerrallaan. TEKSTI JUHA OJAHARJU Haastattelussa suurten kalojen onkija Mauri Jylkkä Olemme Mauri Jylkän kanssa Kuopion keskustassa sijaitsevan Valkeisen rannalla. Heinät ja muut vesikasvit pitää poistaa siltä pieneltä alueelta mistä onkii. Onkipaikat on juuri harattu ja välineet laitettu valmiiksi, alamme pian onkia suutaria. Haastattelussa Maurilla on suutarien onkiminen hallussa. Mäskään paljon myös pelkällä maissilla. Paikan osalta on tärkeää, että ongittavalla kohdalla on puhdas pohja. Kattelin, että on tosi nättejä kaloja ja siitä se alkoi. MITKÄ ovat sinun vinkkisi aloittelevalle suutarinonkijalle. Syötti pitää saada ihan pohjaan. Jos syötti on kymmenen senttiä pohjan yläpuolella, suutarit eivät ota sitä. Mäski tulee heittää mahdollisimman pienelle alueelle
Mukana on myös geologisesti monimuotoisia ja luonnontilaisia kohteita. Itämeri.fi-sivustossa on panostettu merellisen tutkimusdatan visualisointiin ja helppoon käytettävyyteen. Eri laitokset ovat keränneet vuosikymmenien aikana valtavasti tietoa ja aineistoja Itämerestä, mutta vain osa siitä on ollut julkisesti saatavilla. Kokonaisuuteen kuuluu tietosivusto, jossa oppilaat voivat tutustua itsenäisesti erilaisiin teemoihin. ”Suomen rannikolla on hyvin monenlaisia vedenalaisia luontoarvoja. Kuva: Metsähallitus/Maiju Lanki. MERITIETO VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 59. Opi ja tutki -kokonaisuus tarjoaa tietoa ja materiaaleja merellisen ympäristökasvatuksen tueksi. EMMA-alueesta on ensimmäistä kertaa koottu yhteen. Sen eri osioissa voi tutustua muun muassa Itämeren luontoon ja sen muutoksiin, merentutkimuksen eri osa-alueisiin ja tutkijoiden työhön sekä Itämeren yhteiskunnallisiin kytköksiin. Nyt tieto Suomen rannikon 87 ekologisesti tärkeästä ns. Se kertoo muun muassa vierasvenesatamien sijainnit, säätietoja ja Itämerestä löydettyjen hylkyjen sijainnit. Aluerajaukset perustuvat pääasiassa Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU) kerättyyn tietoon vesikasveista, makrolevistä, selkärangattomista, Itämeren luontotyypeistä sekä kalojen lisääntymisalueista. MERILUONTO SUOMEN ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistettu Vedenalaisen meriluonnon arvokohteet täytyy tunnistaa, jotta niiden tehokas suojelu ja kestävä käyttö on mahdollista. Itämeri.fi-sivuston alle on koottu useiden suomalaisten laitosten tuottama tieto palvelemaan kaikkia merestä kiinnostuneita. SUOMALAINEN meritieto koottiin verkko-osoitteeseen Itämeri.fi Suomalaiseen meritietoon pääsee nyt käsiksi yhdestä verkko-osoitteesta. Siksi arvoalueiden kuvaamisessa sovellettiin YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ekologisesti tai biologisesti merkittävien merialueiden kuvauksiin liittyvää kriteeristöä”, työtä vetänyt tutkija Juho Lappalainen SYKEstä kertoo. Aluekuvauksissa kerrotaan myös tärkeiden lintuja hyljealueiden ja rannikon maanpäällisten luontotyyppien luontoarvoista, mutta niitä ei ole käytetty alueita rajattaessa. Palveluun kuuluu myös kuvapankki, jonka valokuvat ovat paitsi katsottavissa myös vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Palvelun Itämeri nyt -osio tarjoaa mereltä reaaliaikaista tietoa muun muassa meriveden korkeudesta, sinilevätilanteesta ja laivaliikenteestä. Suomenlahdelta Perämerelle ulottuvat kohteet ovat merkittäviä erityisesti lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja ainutlaatuisuuden kannalta. fi-sivusto on kolmen vuoden suururakan tulos. Paula Kankaanpää Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kertoo, että Itämeri. Portaalin yhtenä osana on kehitetty datapalvelut Meriaineistot.fi ja Merihavainnot.fi, joiden kautta suurin osa eri laitoksissa tuotetuista merellisistä paikkatietoja tutkimusaineistoista on avoimesti käytettävissä. Suomen ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden (EMMA) kuvaukset on tehty yhteistyössä lukuisten meriluonnon asiantuntijoiden kanssa kattaviin aineistoihin ja kirjallisuuteen perustuen. Mobiilikäyttöön optimoitu ja reaaliaikaista meritietoa tarjoava Meriopas.fi on puolestaan kehitetty esimerkiksi veneilijöiden ja retkeilijöiden apuvälineeksi. Uusien palveluiden avulla dataa pystyy hakemaan ja lataamaan eri laitosten tietokannoista ja katselemaan kartalla. Työhön osallistui viitisenkymmentä asiantuntijaa yli kymmenestä eri organisaatiosta. Tavoitteena oli tuottaa kuvaus tärkeimmistä vedenalaisista luontokohteista merialuesuunnittelun käyttöön. Palvelu on kansainvälisestikin merkittävä kokonaisuus”, Kankaanpää iloitsee. ITÄISELLÄ Suomenlahdella merenpohjalta löytyy muun muassa rakkoja rihmalevää, joiden edestä kuvassa ui kolmipiikki. ”Tiedosta on hyötyä esimerkiksi tuulivoimaloita sijoitettaessa, rakennushankkeita luvitettaessa ja suojelualueverkostoa kehitettäessä”, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Penina Blankett kertoo. ”Uutta palvelua varten meritietoa tuottavat suomalaiset laitokset yhdistivät voimansa, ja nyt se on lopultakin kaikkien merestä kiinnostuneiden saatavilla. Merkittävimpien alueiden tunnistaminen on haastavaa
Rauhallisemman tilanteen vallitessa saa saalista sen sijaan hyvällä varmuudella ja joukossa ui komeitakin kaloja. Ajoittain kuivan kauden pienillä virtaamilla ja meriveden sopivasti noustessa voi suolainen merivesi nousta melko pitkällekin jokeen. Tuomiokirkkosillan jälkeen vaihtuvat täysin rakennetut rannat rakentamattomiksi ja kasvillisuus valtaa alaa, joskin puiden takaa näkyy vielä runsaasti taloja. Kalareissua suunnitellessa kannattaa ottaa lisäksi huomioon, että vesi on alajuoksulla sameaa, sillä ennen Turkuun saapumistaan Aurajoki on lähes tyystin reunustettu viljelysmailla. Tässä kalapaikkaesittelyssä kuitenkin keskitytään Halistenkosken ja meren välillä olevaan kuusi kilometriä pitkään suvantomaiseen jokipätkään, jossa joen pinta on lähes meriveden tasolla. Aurajoen suurin koski on Liedossa sijaitseva noin 600 metriä pitkä Nautelankoski, jossa kalastus on sallittua vain perhovälinein. Sen alin ja samalla lajirikkain koski puolestaan on Halistenkoski. Jokisuulta aloitettaessa on näkymä sataman ja Wärtsilän entisen telakan vaikutuksesta kovin teollisuusmainen muuttuen sitten kaupunkimaiseksi kaikkine kerrostaloineen, siltoineen ja ravintolalaivoineen. Vielä pieni siirtymä ylävirtaan ja Rautatiesillan jälkeen voi jo helposti unohtaa olevansa lähelläkään TEKSTI • KUVAT JANNE ANTILA Aurajoen suvannot TURUSSA 60 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Aurajoen pääuomassa on kymmenkunta koskea ja sen sivujoista ja -puroista löytyy vielä monta lisää. Matkallaan se halkoo myös Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kuntia. Kovien sateiden jälkeen vesi samenee entisestään ja tällaisissa olosuhteissa, varsinkin kovemmilla virtaamilla, jokikalan saanti on tunnetusti haasteellista. KALAPAIKKA tarjoavat city-kalastajalle hienoja elämyksiä A urajoki saa alkunsa Oripäästä ja virrattuaan linnuntietä yli 50 kilometriä se laskee mereen Turussa. Meriveden korkeuden vaihtelut ja jokisuulla sijaitsevaan Turun satamaan saapuvien suurten alusten aiheuttamat ”aallot” voikin joskus havaita Halistenkosken alareunalla saakka. TEOLLISUUSMILJÖÖSTÄ LUONNONRAUHAAN Tämä kuusi kilometriä tasapintaista Aurajokea tarjoaa yllättävän suuren miljöökontrastin sitä pitkin etenevälle kalastajalle
Kisa osoitti samalla senkin, että joessa ui nättiä kuhaa. Harvoja satunnaisia pikkukuhia on vahingossa eksynyt mato-onkeenkin, mutta mittakuhaa kannattaa toki pyytää tarkoitushakuisemmin jigitai vaikka täkyvälinein. Street fishing Kartta/Lähde: Aurajokisäätiö VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 61. Täällä on mahdollisuudet moneen eri kalalajiin. Muutaman saadun ja pinnassa karkuutetun kuhan perusteella vaikuttaisi kuhien keskikoko Aurajoessa olevan suurempi kuin meren puolella. ESIMERKIKSI tämä Forum Marinumin liepeillä oleva portaikkokulmaus antaa onkijalle hyvällä varmuudella kaloja. JOKISUULLA miljöö on teollisuusmainen, mutta toisaalta ollaan meren vaikutuspiirissä ja syvääkin vettä löytyy alta. Vieressä on syvä vesi, josta nousee jyrkähkö penkka kohti matalaa portaikon edustaa. Jutun juoni oli saada kaverin kanssa kolmessa tunnissa neljä eri vapaavalintaista kalalajia ja tulos muodostui näiden neljän eri lajia olevan kalayksilön yhteispituudesta. Myös kovempien virtausten aikoina kalat viihtyvät tällaisissa virralta suojaa antavissa paikoissa. Turun voittotulos oli 148 senttiä (kuha, ahven, lahna ja pasuri) ja pronssiparillakin vielä 125,5 senttiä, jonka alle kaikkien muiden kahdentoista kaupungin voittotulokset jäivät. Street fishing kertoo paikan potentiaalista Kalapaikan potentiaalista kertoo myös se, että vuoden 2018 kolme kovinta Street fishing -tulosta napattiin juuri Turun keskustan kohdalta. Omat kokemukseni joelta ovat puhtaasti päiväkalastusta, mutta tunnelmallinen rantaja siltavalaistus epäilemättä tarjoaa mahdollisuuksia urbaaniin kuhan narraamiseen myös pimeän saapuessa
Kävelypolutkin kaartavat täällä joelta katsoen näkymättömiin, joten paikka on kalastajalle hyvin rauhaisa ja luonnonläheinen. Jutussa oleva syvyyskartta alkaakin vasta Martinsillasta (2 km jokisuusta). Tämä 62 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kohta kerää tietysti kalaa, mutta pohjatärppejä tulee myös väistämättä runsaasti. Kaiteita ei juuri ole kalastusta häiritsemässä, mutta ei myöskään veteen tippumista estämässä, joten terve varovaisuus on paikallaan. Länsirannalla on hyvin matalaa ja paikoin pintakiviäkin, joista osan voi nähdä veden ollessa alhaalla. Tämän jälkeen hyvin pitkällä matkalla pohja löytyy 3-4,5 metristä ja lopulta kolme kilometriä jokisuusta ravintolalaiva Donnan kohdalla alkaa sileä pohja hieman röpelöitymään. kaupunkikeskustaa. Kuvassa etummaisena on ravintolalaiva Donna, jonka kohdalla joen pohja alkaa vihdoin röpelöitymään. Tuomiokirkkosillan alla puolestaan alkaa matalikkovaara ja sillalla on karikoista varoittava merkki veneilijöille. Veden syvyys on Forum Marinumin kohdalla reilut seitsemän metriä, josta se hitaasti madaltuu ollen Manillan kulttuuritehtaan kohdalla 4,5 metriä. Siitä ylävirtaan päin saa veneillä yleensä ihan omassa rauhassa, mutta se on syytä tehdä joen itäistä puolta pitkin, varovasti ja potkuri varmuuden vuoksi vähän lähempänä pintaa. Rauhaisaa ympäristöä jatkuu aina Halistenkoskelle saakka. VENEILLÄ KANNATTAA ITÄRANTAA PITKIN Veden alta löytyy hieman vastaavia kontrasteja, ja jokisuulta ylävirtaan lähtiessä pohja on ensin hyvin tasapaksua ja sileää. Keskustan kohdilla on runsaasti sopivaa pätkää rantakalastajalle. Ainoana poikkeuksena on ensimmäisen Wärtsilän nostokurjen kohdalla olevan rampin pää, jonka kohdalla on veden alla louhikkoa. Aurasillan kohdalta alkaen vedenalainen maailma sitten selvästi monipuolistuu syvyysvaihteluineen ja kivikkoineen. VIIKONLOPPUAAMUISIN kaupunki nukkuu ja aamuvirkun on mahdollista kokea rauhallinen kalastustuokio. Mitään mainittavia muotoja ei viistokaikuluotainkaan pohjasta tällä alkupätkällä paljasta
– 30.11. Aloitin onkimisen Forum Marinumin portaikkokulmauksen kohdalta ja lopetin vajaat kolme kilometriä ylempänä Tuomiokirkkosillan kupeeseen. Aurajoki sivujokineen ja -puroineen on kalastuslaissa tarkoitettu vaelluskalavesistö, joten sen koskija virtapaikoissa on onkiminen ja pilkkiminen kielletty. Verkkokalastus on kielletty koko Aurajoessa. Alamittoja: Merilohi 60 cm, kuha 42 cm, rasvaeväleikattu taimen 50 cm, rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kokonaan. matalampi ja arvaamattomampi puoli on isolta osin luotaamatonta aluetta tämän jutun yhteydessä olevassa syvyyskartassa. Heti kosken alapuolella olevista kylteistä merelle päin voi kalastaa normaalisti yleiskalastusoikeuksin eli onkien, pilkkien tai heittokalastaen (18-64-vuotiaille heittokalastajille kalastonhoitomaksu). Vasemmalla rannalla on hyvää onkipaikkaa, jossa onkikilpailujakin ajoittain pidetään. Yhtäkään HALISTENKOSKEN alapuolinen suvanto kosken ylittävältä sillalta kuvattuna. ENSIKOKEILUSSA SÄRKIKALOJA JA KOMEITA AHVENIA Kävin ensi kertaa tutustumassa Aurajoen tarjoamiin kaupunkikalastusmahdollisuuksiin toukokuussa 2016, kera polkupyörän, haavin ja neljän metrin mato-ongen. Hyppäsin pyörän selästä aina sopivin välimatkoin ja laitoin madon pyytämään. Luvat ja rajoitukset Halistenkoskessa kalastava tarvitsee Halistenkosken virkistyskalastusalueen luvan (kalakortti.com) ja 18–64-vuotiaat lisäksi kalastonhoitomaksun (eraluvat.fi). Lohella, taimenella ja siialla on syysrauhoitus voimassa 1.9. Luvat VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 63. Viehekalastusta voi koskija virtapaikoissa harrastaa kalastusoikeuden haltijan luvalla
Osa on edelleen siinä uskossa, että Aurajoen merta lähimmästä sillasta (Martinsilta) alavirtaan ei saisi kalastaa tai että sen yläpuolella tarvittaisiin erillinen lupa. Virkistyskalastusalueen lupa mahdollistaa myös siian ja kuoreen kalastamisen lippoamalla, mikä ei ole mahdollista yleiskalastusoikeuksin. Kuitenkin virkistyskalastusalueen luvalla saa lupaehtojen mukaisesti kalastaa aina Martinsiltaan saakka, joka sijaitsee neljä kilometriä Halistenkoskesta alavirtaan. Summa summarum: Rannoilta voi kalastaa muualla paitsi satama-alueella, joka kattaa joen pohjoisrannan (= länsiranta) Forum Marinumin museokaupan kohdalta merelle päin. Halistenkoskeen kalaan haluavien on ostettava Halistenkosken virkistyskalastusalueen lupa. 64 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Luvat aiheuttavat hämmennystä – Martinsilta vedenjakajana Halistenkosken ja meren välisellä jokipätkällä tarvittavat kalastusluvat ovat aiheuttaneet paljon epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Kumpikaan ei pidä paikkaansa. RAUTATIESILLAN jälkeen miljöö on jo tyystin erilainen ja kalamies voi helposti unohtaa olevansa kivenheiton päässä kaupunkiytimestä. Satamamääräyksen ja sen karttaliitteet lukemalla käy kuitenkin ilmi, että koko Aurajoen alaosa ei ole se mitä satama-alueella tarkoitetaan. Kyseessä on siis kalastajia ymmärrettävästi hämmentävä neljän kilometrin pätkä, jossa voit kalastaa vapaasti yleiskalastusoikeuksilla tai sitten sinulla voi olla taskussa virkistyskalastusalueen lupa. Kuitenkin kun lippoamista harrastetaan käytännössä vain kosken loppuliukujen tuntumassa, ei Halistenkosken virkistyskalastusalueen luvan ostaja nykyisellään hyödy luvastaan 140-metrisen koskija virta-alueen ulkopuolella mitenkään. Martinsillan alapuolisella jokipätkällä väärinkäsitykset johtuvat puolestaan siitä, että alue on Turun sataman hallinnassa ja satamajärjestyksessä mainitaan, että ”Vapaa-ajan viettoon käytettävien veneiden on vältettävä tarpeetonta liikkumista satama-alueella ja aina siirryttävä syrjään kauppa-alusten tieltä.” Lisäksi sanotaan, että ”Kalastaminen sataman suljetulla alueella kulkuväylällä, sillalla, satama-altaassa, laiturilla tai muulta niihin verrattavalta paikalta on kielletty.” Turun kaupunki myös ilmoittaa tämän lainatun tekstin kalastusmääräyksissään, joten moni kalastaja on lauseet lukenut. Heti kosken alla olevista kylteistä merelle päin on kalastus sallittua ilman kyseistä virkistyskalastusalueen lupaa eli toisin sanoen yleiskalastusoikeuksin. Täältä on vielä toista kilometriä matkaa Halistenkoskelle. Veneestä puolestaan voit kalastaa, kun et pyöri jokisuussa olevassa satama-altaassa, väistät kauppa-aluksia, etkä ole muutoinkaan haitaksi liikenteelle. Luvalla pääsee kalastamaan noin 140 metrin matkalta koskija virta-aluetta, johon ei ilman kyseistä lupaa ole kalastajilla asiaa. Missä saa kalastaa
Tällä kertaa tärpistä vastasi pasuri. Osallistumisohjeet ja lisätiedot: fisuun.fi/streetfishing2020 Tervetuloa mukaan! kalatonta pysähdystä ei matkalle osunut. Suutarinkin olen joesta nähnyt saadun. Kaikuluotaintekniikasta on lisäksi oma apunsa niin pohjanmuotojen kuin kalojenkin etsimisessä. Keskustaolosuhteita karttava rantaonkija voi hyvin hakeutua Halistenkosken alle. Useimmat muut viehetyypit kaipaavat avukseen erillisiä painotusratkaisuja, jos niitä haluaa menestyksellä korkealta uittaa. Lienee selvää, että perinteiset ottipaikat, kuten laiturien ja siltojen aluset, erilaiset virransuojakatveet, kivikot ja muut poikkeavat pohjamuodostumat vetävät kaloja puoleensa myös Aurajoella. Homman kruunasi lopulta 820 gramman kyrmyniska Tuomiokirkkosillan vierestä. Yksi Aurajoen kaupunkikalastuksen hienoista puolista on se, että eväitä ei tarvita pitkäkestoisellekaan reissulle. GRILLIT JA KAHVILAT MUUTAMAN ASKELEEN PÄÄSSÄ Kaupunkikeskustassa kalastavan on luonnollisesti kestettävä katseita, sillä harva asia kiinnostaa ohi kulkevia kaupunkilaisia enemmän kuin se, että saako kalastaja jotain. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 65. Keskustan tuntumassa rantamuurit mataloituvat ja siellä on tarjolla pitkiä, kalastuksen kannalta helpompia rantapätkiä, mutta pitkävartinen haavi on silti täälläkin tarpeen. Street fishing Turku järjestetään 27.7. VENEESSÄ VALPPAANA MUUN LIIKENTEEN TAKIA Vene mahdollistaa joen eri kohtien kalastamisen kaikkein tarkimmin ja monipuolisimmin. Itselläni ei ole Aurajoelta talvisia pilkkikokemuksia, joten sen suhteen en osaa lukijoita auttaa. Vatsan kurniessa voi näet muutaman askeleen päästä napata grilliltä makkaraperunat tai vaikka kahvilasta kuumat kaakaot. Halistenkoskeen ja sen kalaportaaseen nousee merestä taimenta ja lohta sekä syksyisin vaellussiikaa. Keskimatalikot, siltapilarit ja varsinkin alueen yläosan rehevät, kasvillisuusrikkaat jokirannat haukineen tulevat tällöin paremmin kalastajan ulottuville. HYVÄ rannalta kalastavan työkalu on virvelisiiman päähän sidottu paino ja yläpuolella sivutapsissa koukku syötin kera. Itäisempi ranta tarjoaa hyvät onkimahdollisuudet ilman ihmisvilinää. Veneilevän kalastajan tulee luonnollisesti pitää hoksottimet hereillä muun jokiliikenteen suhteen, sillä joen alaosalla ja keskustan paikkeilla liikennöi huviveneiden lisäksi jos jonkinlaista lauttaa ja alusta. Kuhaa kuitenkin pilkitään hyvällä menestyksellä osasta eteläisen rannikon joista, joten en pitäisi mahdottomana, että Aurajoen alaosalla voisi olla tarjottavaa silläkin saralla. Korkealta rannalta kalastavalle toimivimpia menetelmiä ovat perinteinen onginta, heittovälinein tapahtuva pohjaonginta ja jigaus. Sateiden jälkeen täällä tarvitaan kumpparit jalkaan, mutta kuivan jakson jälkeen pärjää hyvin tennareilla. Saalis oli särkikalavoittoista pasurien, lahnojen, särkien ja salakoiden ollessa vastuussa useimmista tapahtumista, mutta muutamat nätit 150-250-grammaiset ahvenetkin ilahduttivat uuteen paikkaan tutustuvaa onkijaa. MONIPUOLISEN SAALIIN JOKI Olen ollut täällä useita kertoja koululuokkien kanssa ongella ja saaliina on noussut ahventa, särkeä, lahnaa, pasuria, salakkaa, kiiskeä, haukea ja keväisin lisäksi vimpaa sekä kuoretta. klo 17-20. Näiden kalojen narraaminen on kätevää vaikkapa pilkkivavalla, joten sitäkään ei tarvitse rannalta kalastavan kotiin jättää. Ai että! KORKEAT RANTAMUURIT HANKALOITTAVAT KALASTUSTA Lähempänä jokisuuta ovat rantamuurit paikoin korkeita, mikä hankaloittaa kalastusta, mutta erilaisia vettä kohti laskevia portaita tai muita alempia kohtia löytyy aina välillä. Rantamuurien seinäpinta tarjonnee kaloille syötävää, sillä niitä saa kovin usein ihan rantamuurin vierestä. Missä kalastaja pääsee lähelle veden pintaa, voi tietysti muitakin viehetyyppejä heittää ilman kommervenkkejä. Veneeseen asti eivät uteliaatkaan ohikulkijat ole huudelleet, mutta rannalla kalastaessa aina ajoittain joku pysähtyy tiedustelemaan saalista
Ensimmäisen Tenon reissunkin tein vasta tuolloin seuran porukalla”, Pirinen kertoo. Kun Oulun Seudun Perhokalastajat sitten perustettiin vuonna 1993, Pirinen seuraili aluksi sen toimintaa, kunnes liittyi itsekin mukaan. ”Tykkään järjestää kilpailuja ja antaa siten mahdollisuuksia muille kalastaa. ”Jokainen jaosto vastaa omista asioistaan ottaen kuitenkin huomioon toisten mielipiteet ja kilpakalastuksen kokonaisuuden ja sen yhteiset haasteet”, Pirinen selvittää. Vavan varressa T E KSTI ISMO M A LIN Näissä hommissa on tullut myös paljon uusia ystäviä. JAOSTOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ON SUJUVAA Pirinen kertoo, että yhteistyö SVK:n kilpailutoimikunnassa sujuu eri jaostojen kesken erinomaisesti. Tämän ansiosta omat vähemmälle jääneet kalastuspäivät ovat muuttuneet paremmiksi ja kalastukseni on tehostunut”, Pirinen kertoo. Ellei kyseessä ole kilpailu tai kerran kesässä puolisoni, koirieni sekä ystävieni kanssa tekemämme vuosittainen "Yks’sarvisten Käsivarren reissu”, Pirinen selvittää. Jo pitkään Pirisen oma kilpaileminen on ollut vähäistä, mutta yhteen perhokalastuksen SM-karsintakilpailuun hän sentään osallistuu pysyäkseen ajan tasalla. ”SVK:n perhokalastusjaostoon tulin Petter Nissénin houkuttelemana ja sen puheenjohtajana olen ollut vuodesta 2005. ”Siksi liityin Pohjois-Pohjanmaan Urheilukalastajiin, jossa sain ensioppini perhojen sidontaan. Oman kilpailu-uran hiipuminen ei kuitenkaan häntä harmita. ”Hallitukselle olemme aina esittäneet jäsenistön kilpailevan enemmistön kantoja kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan ja näin varmasti jatkamme tulevaisuudessakin”, Pirinen sanoo. ”Aluksi olin ihan rivijäsenenä toisilta oppia saamassa, sitten hallituksessa, sihteerinä ja puheenjohtajana. ”Jos käy hyvä tuuri, saatan pärjätäkin, mutta jos tuuri on tavanomainen, olen luettelossa siellä jossain. TYKKÄÄ JÄRJESTÄÄ KISOJA Pirinen kertoo yrittävänsä kilpailijana aina täysillä, mutta hän ei kuitenkaan ota asiaa kovin vakavasti. ILKKA PIRINEN tykkää järjestää muille mahdollisuuksia kalastaa ”Yritämme myös ottaa huomioon muuttuvien asenteiden aiheuttamat paineet ja löytää kuhunkin tilanteeseen sopivia ratkaisuja, jotka toteuttaisivat enemmistön kantoja. Toisten kalastamista ja kilpailemista seuraamalla olen myös oppinut paljon. ”Kilpailujen järjestäminen on vienyt minut lisäksi ympäri maailmaa paikkoihin, kuten Uuteen-Seelantiin, Sloveniaan, Slovakiaan ja Italiaan, joissa en olisi varmaan koskaan käynyt. Sen sijaan pilkkiminen on jäänyt hänen kohdallaan aina melko vähiin. PERHOKALASTUKSEN KAUTTA MUKAAN SEURATOIMINTAAN Seuratoiminnasta Pirinen kiinnostui 1980luvun alkupuolella, koska ei tuntenut ketään, keneltä olisi voinut saada neuvoja ja vinkkejä perhokalastukseen. Tähän pyrimme myös, kun kalanpakkotaposta pilkkikilpailujen yhteydessä päätettiin”, hän jatkaa. Kilpailutoimikunnan tärkeimpiä tehtäviä Pirisen mukaan on kuunnella kilpailijoita ja viedä tietoa heidän mielipiteistään järjestön hallitukselle. ”Osin ehkä siksi, että olen varsin mukavuudenhaluinen ja kalastankin vain hyvällä säällä. Sekään ei kuitenkaan harmita”, hän vakuuttaa. Klisee, mutta niin vain on. Tosin tuo mitta on hieman muuttunut kasvuni mukana. Klisee, mutta niin vain on”, hän sanoo. Hänen ensimmäinen oma muistikuvansa kalastamisesta on isän kanssa Nilsiän Syväriltä Rapala Original -vaapulla saatu hauen pulikka. ” Kilpailutoimikunnan puheenjohtaja haluaisi nuorille mentoreita kalastuskisoihin S uomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön perhojaostossa ja kilpailutoimikunnassa vuodesta 2005 asti vaikuttanut Ilkka Pirinen haluaisi nuorille kokeneita kalastajia mentoreiksi kalastuskisoihin. Lopuksi he tekivät minusta kunniajäsenenkin seuran 25-vuotisjuhlassa”, hän mainitsee. Myöhemmin mopoiluiässä kalastelin enimmäkseen ongella sekä virvelillä ja ajokortin saatuani uistelin innostuen lopulta myös perhokalastuksesta”, Pirinen muistelee. 66 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Pituutta tuolla ikimuistoisella hirmuisella hauella oli noin hartioideni leveys. Näissä hommissa on tullut myös paljon uusia ystäviä. Kilpailutoimikunnassa olen ollut mukana perhojaoston edustajana ja nyt puheenjohtajana neljättä vuotta”, Pirinen lisää
Samoin pitäisi pohtia, pitäisikö meidän entistä paremmin seurata perinteisten kalastustapojen muutosta ja muuntaa sen perusteella kilpailuja nuoria kiinnostavampaan suuntaan”, Pirinen sanoo. Tärkeää hänen mielestään on myös, että nuorten tapahtumat järjestettäisiin mahdollisuuksien mukaan hyvissä olosuhteissa. Pirinen luottaa siihen, että SVK:n nuorille suunnatut hankkeet onnistuvat houkuttelemaan heitä mukaan myös kilpailuihin. Siinä nimeä miettiessämme satuin katsomaan sarvea. PERHOKALASTUS on Ilkka Pirisen oma ns. Ilman tätä työtä kisat eivät tulisi olemaan niin hyvät kuin ne nyt toteutuessaan ovat”, hän kiittelee. Nimiehdotukseni hyväksyttiin virallisin menoin ja ristiminen suoritettiin pitkän kaavan mukaan”, Pirinen muistelee. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 67. Uusia keinoja lisätä nuorten innostusta kilpailemiseen pitäisi kuitenkin hänen mielestään löytää. ON AIKA JÄÄDÄ POIS VETOVASTUUSTA Pirinen kertoo aikoneensa jättää perhojaoston ja kilpailutoimikunnan puheenjohtajuudet jo Iijoelle vuodeksi 2017 kaavailtujen perhokalastuksen MM-kisojen jälkeen.Kun ne eivät toteutuneet järjestäjäpaikkakunnan Pudasjärven myönteisen Kollaja-kannan takia, hän päätti vielä jatkaa. ”On muun muassa järjestetty SM-kilpailuja tulevilla kisavesillä, jotta on saatu selville kalojen olinpaikat. Nuorille mentoreita kilpailuihin NUORET ?. Yks’ sarvisten syntytarina ”Keksimme porukallemme nimityksen Yks’ sarviset eräällä reissullamme, kun joku meistä toi ison poronsarven koristeeksi leiriin. Itse olen ollut nyt mukana viisitoista vuotta ja ja se riittää”, Pirinen lisää. Jälleen tänä vuonna piti Suomessa järjestää perhokalastuksen MM-kilpailut. Ei tainnut tulla yhtään uutta pilkinnän harrastajaa siitä tapahtumasta”, Pirinen mainitsee. ”Olen esimerkiksi miettinyt, voisimmeko yrittää houkutella heistä osan kilpailemaan eri lajeihin siten, että nuorella olisi kilpailussa apuna joku kokeneempi kalastaja häntä mentoroimassa. Muuten ne eivät välttämättä innosta uusia lapsia ja nuoria kalastuksen pariin, vaan saattavat vaikuttaa jopa päinvastaisesti. ”Muutama vuosi sitten, kun Oulussa oli ensimmäinen pilkkivapapäivä, kävi pureva viima ja monet nuoret olivat tulleet paikalle balettitossuissa ja ohuissa farkuissa. Syykin siihen on selvä: ”Kenenkään ei pitäisi olla samassa tehtävässä vuosikausia, sillä kukaan ei säästy leipiintymiseltä, vaan uutta verta tarvitaan aika ajoin vetovastuuseen. Jo tähän mennessä on Pirisen mukaan MM-kilpailujen eteen tehty todella kovasti töitä, joihin on osallistunut paljon ihmisiä eri perhokalastusseuroista sekä merkittävällä panoksella Kuusamon ja Taivalkosken virkamiehiä, kalastuskuntia, kalastusseuroja ja muita vapaaehtoisia. leipälaji. Näin pystymme takaamaan MM-kisaan tulijoille tasavertaiset olosuhteet. ”Joka tapauksessa tämä vuosi 2020 on varmasti viimeinen kilpailutoimikunnassa ja perhojaostossa. Koronaepidemian vuoksi ne piti kuitenkin siirtää vuodella eteenpäin eli maailman parhaat perhokalastajat kokoontuvat Kuusamossa vasta elokuussa 2021
perhonurkka KIRJOLOHIPERHOJA jokikalastukseen eniten kaloja tavoittaa tällaisista paikoista kylmän veden aikaan keväällä, syksyllä ja talvella. ” 68 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SUVANTOJEN JA HITAIDEN VIRTOJEN OTTIPELIT Kirjolohi viihtyy koskien välisissä suvannoissa ja virtapaikoissa läpi vuoden, mutta ?. KIRJOLOHI ON HYVÄ PERHOKALA, JONKA PYYNTI ON USEIN MAINETTAAN HAASTAVAMPAA. Tässä muutamia vinkkejä onnistuneeseen reissuun. Toisaalta tämä setti mahdollistaa myös perhojen ”roikottelun” oletetussa ottipaikassa ilman niiden tarttumista pohjaan. Hitaissa virroissa parhaiten toimivat perhot, joissa on eläväisiä materiaaleja. Yksi hyvä keino on käyttää kelluvaa perhosiimaa, pitkää peruketta ja raskaasti painotettuja perhoja. Jopa kelluvia boobyja voi käyttää menestyksekkäästi tällä tekniikalla. Käytettävä perhosiima voi olla kaikkea intermediaten ja Di7 väliltä. Upposiimalla kalastettaessa on tärkeää päästä kalastettavan alueen lähelle, ettei siima raavi pohjaa jatkuvasti. MUSTA liitsi on painotettu raskaasti kelluvalla siimalla tapahtuvaan kalastukseen. Kyseisellä setillä onnistuu perhojen upottaminen syvälle, mikä on yleensä avain kalansaannin kannalta. Kirjolohi on hyvä perhokala, jonka pyynti on usein mainettaan haastavampaa. Hitaiden virtojen, niskojen ja loppuliukujen kalastukseen on erilaisia lähestymistapoja. Pinkki liitsi puolestaan on sidottu upposiimakalastusta varten. Etenkin Suomen eteläosassa riittää koskikalastuskohteita, joihin istutetaan kirjolohta. Käytännössä nämä ovat erilaisia liitsejä. Hiljattain istutetuille kaloille kelpaavat fluorivärit, mutta pidempään joessa viihtyneille kaloille musta on yleensä ehdoton ykkönen. Toinen lähestymistapa on käyttää uppovaa perhosiimaa, lyhyttä peruketta ja korkeintaan kevyesti painotettuja perhoja. Liitsien parhaat väritykset ovat yleensä oranssi, pinkki ja musta. TEKSTI SUOMEN PERHOKALASTUKSEN MM-JOUKKUE KUVAT HEIKKI KURTTI Liitsit Koukku: #8-12 jigitai streamerkoukku Painotus: volframikuula 3,5-4 mm Pyrstö: marabou Runko: Spectra dubbing, straggle tai muu runkochenille T aimenkantojen ahdingon vuoksi koskikalastuspaineita on hyvä kohdistaa muihin kalalajeihin
ORANSSIKUULAINEN PT-nymfi on yksi varmimmista nymfeistä kirjolohelle. Ottimonttujen huolellinen kalastaminen useaan otteeseen saa toisinaan myös apaattisemman kirjolohen avaamaan suunsa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 69. KUMIJALKANYMFI on kirjolohien herkkua, mutta ottaa siihen myös taimen. PERHOJA KOSKIKALASTUKSEEN Kesäkuukausien ajaksi kirjolohet siirtyvät usein hapekkaisiin koskiin. Kirjolohen koskikalastuksessa on oleellista perhojen oikea painotus. Myös erilaiset matojäljitelmät sekä aikaisemmassa Perhonurkassa esitellyt moppiperhot ovat vastustamattomia herkkupaloja jokien kirjolohille. Toisaalta pohjan tuntumaan on kuitenkin päästävä. Kuitenkin noin viikon kuluttua istutuksesta alkaa liitsien teho nopeasti hiipua. ranskalaistekniikkaan suunnitellun pitkän perukkeen avulla, joka mahdollistaa pitkät vapaat uitot. Larva Koukku: larvakoukku #8-12 Painotus: kultainen volftramikuula 3-4 mm, syvyyden mukaan Kierteet: ohut siima ja litteä kulta Runko: vihreä tai chartreuse dubbing Selkä: lateksi VIHREÄN sävyiset larvat ovat kirjolohien mieleen. Tummat nymfit ja vihreän sävyiset larvat ovat erinomaisia perhoja joen tavoille oppineille kirjolohille. Koskiosuuksien kalastus tapahtuu useimmiten tehokkaimmin ns. Kumijalkanymfi Koukku: jigikoukku #10-14 Painotus: kultainen volframikuula 3-3,5 mm, syvyyden mukaan Runko: riikinkukko Jalat: Veniard micro rubber legs, musta Kaulus: Spectra dubbing, oranssi PT-nymfi Koukku: jigikoukku #10-16 Painotus: oranssi volframikuula 3-4 mm Pyrstö: ruskea kukko Kierre: kuparilanka Runko: urosfasaani Kaulus: Spectra dubbing, musta tai tumman oliivi ?. Siinä missä taimen hyväksyy perhot usein ensimmäisellä uitolla, kannattaa kirjolohenkalastajan olla hieman kärsivällisempi. ?. Jokerikorttina voi kokeilla myös kotimaan vesillä hyvin harvoin nähtyä jigiblobia, joka eroaa selvästi muista käytetyistä perhomalleista. Jutun alussa mainitut liitsit ovat oivallisia perhoja myös koskiosuuksien kalastamiseen. Myös kumijalkanymfit ovat osoittaneet tehonsa moneen otteeseen. Toki tällaisella perukkeella voi perhoja tarjota myös alavirtaan roikottaen. Kumijalkanymfiä kannattaa käyttää litkan ylimmäisenä perhona. Käytän PT-nymfiä päätyperhona. Koskien perinteisiä ottipaikkoja ovat niskojen nielut, koskipeilit ja loppuliu´ut, mutta kirjolohi viihtyy myös rännimäisillä tasavirtaisilla koskiosuuksilla, jotka päällepäin eivät välttämättä näytä kummoisilta ottipaikoilta. Liian raskaat perhot eivät ui luonnollisesti, jolloin kalastus ei ole tehokasta. Tässä vaiheessa koskiosuuksien kalastajan kannattaakin kääntyä nymfiaskin puoleen. ERIKOISPERHOINA kirjolohelle kannattaa kokeilla eri värisiä matoja sekä jigiblobeja. ?
70 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI • KUVAT JARI TUISKUNEN Mikä neuvoksi, KUN KALA EI SYÖ
OPI PYYNTIKOHTEEN BIOLOGIAA Vältyt tältä erheeltä, jos opit tuntemaan pyyntikohteesi biologiasta ainakin sen verran, että osaat etsiä sitä suunnilleen oikeantyyppisistä paikoista oikeaan aikaan. Liian kova tuuli, liian kylmää, liian lämmintä, liian sateista tai kuivaa, ilmanpaine pielessä… Eivätkä sääselitykset toki ole pelkästään epätoivoisen kalamiehen maineenpelastusyrityksiä, vaan usein ihan todellisia ongelmia. Paikkakohtaisessa hienosäädössä auttaa rutkasti, jos saa vuodenaikaan sidottuja vinkkejä kokeneemmilta kalastajilta tai vaikka sosiaalisesta mediasta. Oikeassa paikassa, mutta väärään aikaan. Voisiko tästä vielä jollain konstilla vääntää kelvollisen kalastuskokemuksen. Mutta niin vain Norjaan sattui tuolle alkukesän viikolle harvinaislaatuinen kolmenkymmenen asteen helle, joka lämNYKYAJAN kalastajalla on melkoinen välineylivoima verrattuna vaikkapa virkaveljiin viisikymmentä vuotta sitten. Kauan odotettu ja huolella valmisteltu reissu uhkaa kääntyä saaliiltaan katastrofiksi. Kalastaminen saattaisi olla tylsää, jos tietäisi aina saavansa saalista. Kun pelikenttä vapautuu, voit mennä itse kokeilemaan. Yksi yleisimmistä nollareissun selityksistä on sää. NAMSENILLA KOETTUA Kaverini saivat houkuteltua minut Norjan Namsenille joskus toistakymmentä vuotta sitten. Ei tärppiäkään. OIKEA PAIKKA, MUTTA VÄÄRÄ AIKA Varmin tapa jäädä saaliitta on kalastaa paikalla, jossa kaloja ei ole. Meritaimenen tavoittaminen kevään ja syksyn ottipaikoilta on jokseenkin toivoton tehtävä keskellä kesää, koska viileän veden suosijoina täplätakit muuttavat sisäsaaristosta avomeren äärelle. KUN KELI KENKKUILEE On monia muitakin syitä, miksi kalantulo voi takkuilla. Tuttu tunne, minullekin. Siianonkija on auttamattoman väärässä paikassa virittäessään ootto-onkiaan heinäkuussa rannoille, joista keväällä ja syksyllä saa saalista roppakaupalla. Enkö muka osaa kalastaa. Ja niinkin yleinen kala kuin ahven osaa olla aika lailla hukassa jigikalastajalta kutuaikanaan keväällä ja alkukesällä, ilmestyäkseen taivuttelemaan vapoja vasta vesien reilusti lämmettyä. Esimerkiksi lohijoella voi käydä niin, ettei kauden ensimmäinen nousuparvi ole vielä ehtinyt sille korkeudelle, jossa vieheesi uivat. Mikä mättää. Haukea on melko turha uistella selkävesiltä keväällä, koska luunupit ovat paraikaa etsimässä kutupaikkaa matalista lahdenpoukamista tai täyttämässä vatsaansa kudun jälkeen matalikoilla pörräävillä pikkukaloilla. Sattumalta eivät kalat rannalle tai veneeseen loiki. Tai sitten pääosa nousijoista on jo viilettänyt tukikohtasi ohitse. Avoimella järvenselällä paljastuvat salaisimmatkin kuhapaikat ja ahvenkarikot kaikille näkökykyisille. Mutta nyt kun vihdoin olen itse täällä, tuntuu kuin Kuolleessameressä kalastaisin. Luvat ja mökki oli varattu viikoksi parhaalta mahdolliselta alueelta tilastollisesti parhaana mahdollisena ajankohtana. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 71. Nolla on silloin kohtalona. Ahventa, särkeä, lahnaa, pasuria ja monenlaista muuta eväniekkaa on kyllä luvassa senkin edestä. Tietysti arvokkaita vihjeitä saa myös pelkästään katselemalla, missä ja milloin muut kalastavat. Valitettavasti tällaiset pitemmät kalareissut joudutaan useimmiten lyömään lukkoon ja maksamaankin jo viikkoja tai kuukausia etukäteen ilman, että on mitään mahdollisuuksia ennakoida tulevia olosuhteita. Silti saalis voi jäädä joskus hyvin ohkaiseksi. N okan edessä avautuu huippupaikka, josta kaverit ovat kertoneet hiukset nostattavia kalajuttujaan. Toisaalta tylsäksi se muuttuu myös silloin, jos ei juuri koskaan nappaa. Ei se sen vaikeampaa ole. Esimerkkejä voisi antaa loputtomasti. VETOUISTELIJAN TAKTIIKKA RIIPPUU SUURESTI SIITÄ, MITÄ KALALAJIA TAVOITELLAAN. Huono yhtälö. Esimerkiksi peruslomailijan ihannesään auringonpaiste ja helle voivat pilata kauan odotetun lohireissun saalisodotukset täysin. Paljon on kuitenkin tehtävissä niin sanotun kalaonnen kohentamiseksi
Maa ei keiku, eikä kaadu vaikka kuinka ujeltaisi. Kun uutta ei satanut taivaalta, eikä paljon lirunut vuoriltakaan, olosuhteet olivat epätodellisen kehnot. TUULI 72 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lukemattomat lohija meritaimenreissut ovat jääneet haaveiden asteelle vain siksi, että ilma kulkee liian nopeasti ja hankalaan suuntaan. mitti jokiveden yli 20-asteiseksi. Jos vesille ei pääse ollenkaan, apu kalastamisen tuskaan saattaa silloin löytyä vaikkapa siian ootto-onkimisesta, ahvenen jigittelystä rantakallioilta tai haukiruovikoiden heittelystä pelastautumispuku päällä kahlaten. Jokisuiden tuntumasta voi tavoittaa turskan, seitin, merikissan, koljan ja muiden Jäämeren otusten lisäksi meritaimenia, jopa merirautuja ja lohia – ilmaiseksi. Sen sijaan suojaisissa haukipoukamissa voi päästä kokemaan hienoa kalastusta, kunhan osoittaa ensin henkistä venymiskykyä ja unohtaa punalihaiset. Esimerkiksi Tenolta kannattaa miettiä piipahdusta Ruijan rannikolle, jossa jonkinlainen saalis on lähestulkoon varma jopa rannalta heittäen (mekin kävimme Namsenin reissulla merellä). VAIHDA MAISEMIA Kun sää oikuttelee, ei kannata hakata päätä seinään. Vaihda pyyntipaikkaa ja kalalajia, jos suinkin mahdollista. Valehtelisin rumasti, jos väittäisin, ettei silloin harmittanut, varsinkin kun tiesin kaverien samaan aikaan kiskovan kuhaa kotivesiltä oikein urakalla. Jos kalat ovat kaukana rannasta kuten tunturivesillä usein, myötätuuleen heittämällä vieheen saa lentämään ennennäkemättömiin ulottuvuuksiin. Edes kuhan tai ahvenen jigailukaan ei suju, jos lippistä tarvitsee pidellä päässä kahdella kädellä. Sen sijaan kalastuksen menestyksekkyys voi riippua hyvinkin paljon siitä, valitseeko rannan vastavai myötätuulen puolelta. Myös perhokalastajalle kunnon myötätuuli on verraton apu. Tuulen merkitys isoilla vesillä Isoilla vesillä tuuli sanelee reunaehdot sille, missä voi turvallisesti kalastaa. Oli varsinaista siedätyshoitoa kuunnella kaverien juttuja aikaisempien reissujen puolensadan lohien saaliista. Emme saaneet tuolla viikolla ensimmäistäkään lohta, eikä kukaan muukaan. Rantakalastajaa eivät tuulet koettele samalla tavalla. Pitää vain älytä varustautua tarpeellisilla välineillä jo matkaan lähtiessä. Toisaalta varsinkin lämpimällä säällä kalat löytyvät yllättävän usein juuri tuulenpuoleisilta rannoilta, joten sitäkään vaihtoehtoa ei kannata sulkea pois
PIENEMPI VIEHE, OHUEMPI SIIMA Hankalien kalastusolosuhteiden selättämiseksi löytyy toki monia mahdollisuuksia myös välinepuolelta. Itse olen heittänyt näitä jopa vain parin sentin mittaisia miniatyyrejä volframimormyskan ja 0,04-0,06 millin kuitusiiman avustuksella. Tässä tapauksessa onnistunut valinta on antanut nätin lohen. Eikä pidä luulla, että pikkujigi antaa vain pieniä kaloja! Tähän väliin muutama sana mikrojigeistä, joita on alkanut viime vuosina ilmestyä yhden jos toisen valmistajan ohjelmaan. Mutta tämä yhdistelmä toimii välillä aivan hätkähdyttävin tehoin ja kaikenlaisille kalalajeille. Toinen järkevä vaihtoehto on hakeutua ylös tunturiin rautulammen tai harjuspuron rannalle. Varmimmin näin tapahtuu kalastettaessa matalaa ja kirkasvetistä koskea, jonka kalat ovat kovasta pyyntipaineesta johtuen hyvin viehetietoisia. ?. Kun ahven tai kuha on syöntipäällä, niille kelpaavat isot silikonilötköt. Joskus sellainenkin kikka toimii, kun kala iskee kiinni silkasta suuttumuksesta, mutta useimmiten se reagoi säikkymällä tai passivoitumalla entisestään. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 73. Kun kala tuntee olonsa kylläiseksi tai muulla tavalla ruokahaluttomaksi, sitä ei kannata kiusata isoja vieheitä viskomalla. VIEHEVALINTA on vapakalastuksen suurimpia kysymyksiä. Sen sijaan jigin pienentäminen esimerkiksi viiden sentin kokoluokkaan, jopa mikrojigitasolle, on varmin tapa saada saalista veneeseen saakka. Mutta kun paastopäivä koittaa, isoilla ei tahdo saada kuin varovaisia näpsyjä, jos niitäkään. Yksi tunnetuimmista ja toimivimmista konsteista on pienentää viehettä. Kun pää painaa tuskin grammaakaan, ei siima voi olla yhtään edellä mainittua paksumpaa. Silloin on pieniä luonnonmukaisia sidoksia taiten tarjoileva perhokalastaja vahvoilla. Kirjolohi, taimen, harjus, ahven, kuha, hauki, säyne, toutain, sär?. Siellä olosuhteet voivat olla jopa ihanteelliset tunturikalojen pyynnille. Tässä kalastajia Tornionjoen Matkakoskella. RAUTUREISSU tunturiin voi pelastaa pieleen menneen lohiajoituksen Lapissa. ?. PIENEMPÄÄ VIEHETTÄ MYÖS JIGIKALASTUKSEEN Vieheen pienentäminen koskee myös jigikalastajaa. LOHEN jokikalastus on erityisen suhdanneherkkää puuhaa, johon olosuhteet ja nousun ajoitus vaikuttavat todella paljon
Muistuu mieleen tapaus jigikalastuksen alkuajoilta. VIEHE OIKEAAN SYVYYTEEN Paikka on oikea, kala syönnillään ja viehekin ok – silti siima ei kiristy. Olimme kolmen hengen porukalla ahventa jigaamassa. Tämän oivaltaminen tasoitti puntit hetkessä ja pian palasi hymy kaverinkin kasvoille. Jos tällaisissa olosuhteissa sattuu lohikalan saamaan, sen vapauttaminen elinvoimaisena on tavallistakin haastavampaa kalan kokeman stressin vuoksi. Näissä kaloissa riittää haastetta niin perhokuin uistinkalastajalle, joka ei malta pitää koskitaukoa. Missä vika. Onneksi kalaistutuksetkin lopetetaan monissa paikoissa kesälämpimien ajaksi. Pohjauitto lienee itsestäänselvyys kaikille Vaihtoehtoista koskikalastusta Koskikalastaja joutuu varsinkin Etelä-Suomessa tottumaan siihen, että jalokalat sulkevat suunsa kesän kuumimpaan aikaan. Siksi erityisesti uhanalaiset taimenet pitäisi jättää kokonaan rauhaan helteiden ajaksi, eikä kirjolohiakaan kannata silloin turhaan pyydellä ja päästellä. Komea kyrmyniska nappasi miltei joka heitolla, paitsi yhdelle veneessä olijalle. Valitettavasti monet niistä ovat taitamattoman pyydä ja päästä -kalastuksen hedelmiä. Useimmissa koskissa tavataan kuitenkin muita mielenkiintoisia pyyntikohteita, jotka suorastaan pitävät lämpimästä vedestä. Jigi piti saada pohjalle, eikä uittaa sitä jossain kymmenmetrisen vesipatjan välikorkeudessa. ki, salakka, lahna, pasuri, sulkava… Näitä kaikkia olen mikron koukusta päästellyt, suurimpana ylös tulleena toistaiseksi neljän kilon toutain. Kun veden lämpö kipuaa pitkästi yli kahdenkymmenen asteen, viileyttä suosivat lohikalat muuttuvat passiivisiksi, saattavat pahimmassa tapauksessa jopa kuolla. Kuha on tavallinen kesävieras koskien loppuliu´uissa, samoin ahven, hauki, säyne ja paikoin toutainkin. Kun kaveri alkoi jo oikeasti suuttua meille ”ryöstökalastajille”, paljastimme hänelle ongelman ytimen. KOSKIKALASTUS 74 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Helteen uuvuttamia näkee kellumassa suvantojen reunoilla vatsa pystyssä paksuun homehuntuun verhoutuneena
Jos siima katkeaa solmusta epätavallisen helposti, se on kulunut huolestuttavasti ja tämä osa joutaa poistettavaksi. MIKROJIGEJÄ eivät kylläisimmätkään kalat osaa säikkyä. Yksinkertainen testi on tällainen: Tee siimaan simppeli lenkkisolmu ja vedä molemmista päistä. Ohentamisen määrä riippuu toki myös pyynnin kohteesta, mutta nykyaikaiset kuitusiimat alkavat olla riittävän vahvoja jo 0,10-millisinä väsyttääkseen ylös vaikka kymppikalan. Tai jos lämpimän veden aikaan yrittää taimenta pinnasta, sama homma. Ottipaikkoja ovat nyt kovempien kuohujen aluset. KUHAN JIGITTELY ON OMA TAITEENLAJINSA, JOSSA OSAAVAN VIEHEVALINNAN LISÄKSI PITÄÄ TIETÄÄ, MISTÄ KALOJA LÖYTÄÄ MIHINKIN AIKAAN VUODESTA. ?. Koska kalat lepäävät yleensä miedompien pohjavirtojen alueella, ne eivät edes pysty näkemään kovin ylhäällä uivaa viehettä. ” nykypäivän jigaajille, mutta monessa muussa kalastuksen lajissa saamattomuuden ongelma saattaa löytyä juuri tästä: Viehe ei kulje tarpeeksi syvällä. Jostain alta löytyy lujempaa tavaraa, kunhan raaskit poistaa pintasiimaa tarpeeksi. Fossiiliset polttoaineet vain palavat ilman vastinetta veneenlaitojen sisäpuolelle. Jos pyyntikohteena on esimerkiksi kuha ja vesi kylmää, vieheiden vetely ilman painojen tai takiloiden apua saattaa johtaa suunnitellun kalapäivällisen perumiseen. Myös illan hämärtymistä kannattaa mieluusti odottaa. Harvinaisempi tilanne on, että viehe kulkee liian syvällä, kalan alitse. Arkoja kaloja narrattaessa voi olla viisasta jatkaa kuitusiimaa metrin mittaisella, vedessä näkymättömällä fluorihiilitapsilla paksuudeltaan esimerkiksi 0,20 milliä. VIEHE VOI UIDA LIIAN SYVÄLLÄKIN Sama ongelma vaivaa usein vetouistelussakin. Erityisen tärkeää pohjatuntumaan pääseminen on kalastettaessa syviä, sameavetisiä virtoja. Vaikka painojen käyttäminen upotusapuna lisää pohjatärppien riskiä, se riski kannattaa kyllä ottaa. Huippuohuilla siimoilla ”leikittäessä” kannattaa tarkistaa siiman kunto säännöllisesti, sillä nämä langat menettävät lujuutensa tavallista nopeammin. Toki silloinkin osa parvesta on aina syvemmällä, joten ei vieheen välttämättä tarvitse aivan pinnalla tulla. MATALA ja lämmin vesi koskella on haastava tilanne kalastajalle. Nykyään oikean pyyntisyvyyden löytäminen on periaatteessa helppoa elektronisten apulaitteiden ansiosta, mutta ei niitäkään SIIMA VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 75. Siimaa on ohennettava Vieheen pienentäminen vaatii samalla siiman ohentamista, muuten uinti, uintisyvyys ja heittopituudet kärsivät, eikä siiman näkyminen kaloille ole eduksi sekään. Kun vielä lukkoleikari korvataan pienellä perhotai vaappulukolla, on siimojen suhteen tehty kaikki voitava. ?. Kokeile näitä varsinkin matalan ja lämpimän veden aikaan. Näin voi tietysti käydä vaikkapa silloin, kun ahvenet ovat jahtaamassa pinnalla parveilevia pikkukaloja tai kuhat nousseet lämpimänä kesäyönä ylös saalistamaan
ei anna tulosta, turha siihen on jämähtää kiinni. Avoimin silmin voi nähdä asioita, joista luotaimet eivät tiedä mitään. Kyllä hauki voi hitaaseen uittoon napata lämpöisenkin veden aikaan, mutta tehokkaampaa on silti hieman reippaampi kelaaminen. VÄLTÄ URAUTUMISTA Kesälämpimillä tilanne on tietenkin päinvastainen, mikä ei tosin tarkoita, että viehettä pitäisi joka tilanteessa uittaa vauhdilla. Koskilla kannattaa kokeilla vastavirtaheittoja ja pikakelausta. Kun vesi on lähellä jäätymispistettään, pitää muistaa, että kalatkin ovat silloin kankeita ja hitaita. Monet viehetyypit kuten jerkit, isot kalajigit, pintavaaput ja muut käsialauitettavat suorastaan vaativat epäsäännöllisen uittoliikkeen toimiakseen. KEVÄÄLLÄ haukia etsitään matalista kutulahdista hitaasti uitetuilla vieheillä. TALVELLA ON VESI KYLMÄÄ JA KALAT KANKEALIIKKEISIÄ. Mitä kylmempi vesi, sitä pitempiä ovat pysäytykset ja sitä rauhallisemmin saa kampikäsi toimia. Pienikin korjausliike voi muuttaa nollareissun ikimuistoiseksi kalastuksen riemujuhlaksi. Kokematon koskikalastaja heittää vieheen poikkivirtaan ja veivaa sitä vakionopeudella sisään ymmärtämättä, että kuva kulkee aivan liian vikkelästi ja usein vielä turhan kaukana pohjasta. Esimerkiksi toutaimelle ja taimenelle tällainen vauhdilla alas laskeutuva viehe (yleensä vaappu) on vastustamaton herkku. Paremmin nappaa kuitenkin, kun annetaan virran hoitaa uittaminen ja kelataan vain sen verran, ettei uistin tartu pohjaan ja että se saa kunnollisen uintiliikkeen. Mikäli mahdollista, viehettä kannattaa jopa lilluttaa alavirrassa sopivan tärppipaikan päällä ja vain odottaa, koska nappaa. Ehtii sitä paitsi kalastaa laajemman alueen. Tärkeää on välttää urautumista. Ongelman oivaltamista vaikeuttaa sekin, että myös tällaisella tyylillä saa saalista silloin tällöin. Nyt on myös oikea hetki kaivaa nirhat esille ja katsoa kalojen suhtautumista niihin. pidä orjallisesti tuijottaa. Hauen kalastuksessa vieheen pysäytykset kuuluvat taktiikkaan erityisesti kylmän veden aikaan. Jos jokin viehe, menetelmä, paikka tms. HIDAS VAI NOPEA UITTO Vieheen uittotekniikka on omanlaisensa taiteenlaji, jossa voi helposti sortua kalansaannin romuttavaan taktiseen kömmähdykseen. ” 76 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Pitkään myös uskottiin, että kaikki ankeriaat ovat kaksineuvoisia, koska yrityksistään huolimatta tutkijat eivät löytäneet ankeriaiden lisääntymiselimiä. Ainutlaatuisen batiikkikuvituksen luonut Viktor Amoussou on beniniläinen kuvataiteilija, jonka länsiafrikkalaisesta perinteestä ammentavia töitä on ollut esillä näyttelyissä Suomessa ja Beninissä. Tarinan kirjoittanut Pirjo Havia on metsänomistuksen konsultti, tietokirjailija ja kouluttaja. Kirjan ajankohtaisuutta lisää valitettavasti se, että ankeriaskannat ovat kiihtyvällä tahdilla heikkenemässä, mihin pääsyyllinen on ihminen toiminnoillaan. Olipa vallalla myös käsitys, ettei ankerias ole lainkaan kala, kun sen suomut ovat niin vaatimattomat, ettei niitä helposti huomaa. He näkevät, miten ihmisten toimet vaikuttavat ympäristöön ja oppivat, miten pienilläkin teoilla voi parantaa eläinten elinmahdollisuuksia. Ajankohtainen tietosatukirja Meren maha on kipeä kuvaa, miten merten saastuminen uhkaa luonnonvaraisten eläinten elinympäristöjä. Länsi-Afrikassa ollessaan hän partioi öisin kilpikonnien munintaa ja seurasi, kuinka poikaset kuoriutuivat ja ponnistelivat meren aaltoihin. Meren maha on kipeä kaikesta sinne heitetystä muovista, ja merikilpikonnien elämä on uhattuna saastuneen ympäristön vuoksi. Ankeriaan testamentti -teos on vangitseva tietoteos salaperäisestä kalasta. Hän oli myös järjestämässä merenrannan siivoustalkoita ja suunnittelemassa paikallista ympäristökasvatushanketta. ANKERIAAN TESTAMENTTI Kiehtova kirja salaperäisestä kalasta Kirjat TE KST I IS M O MA L I N Ruotsalainen Patrik Svensson julkaisi viime vuonna esikoisteoksensa, jonka aiheeksi hän valitsi itselleen jo lapsuudessa tutuksi käyneen kalan eli ankeriaan. Menestyksen myös ymmärtää, sillä tämä esikoisteos on hämmästyttävän kypsä, monitasoinen ja kieleltään laadukas kokonaisuus. Kauniisti kerrotun tarinan, erityislaatuisten kuvien sekä laulujen ja leikkien keinoin kirja auttaa lasta eläytymään ja oivaltamaan. Kirjan kirjoittaminen kuitenkin kannatti, sillä Svenssonin Ankeriaan testamentti -teoksesta tuli nopeasti myyntimenestys Ruotsissa ja myöhemmin sen oikeudet on myyty yli kolmeenkymmeneen maahan. Näin siitäkin huolimatta, ettei hän alun perin ollut varma, voiko ankeriaasta kertovaa kirjaa edes julkaista. Kirjan ”keskushenkilö” on tietystikin ankerias, josta on lukuisten ihmissukupolvien mittaan vallinnut mitä erikoisimpia käsityksiä. ISBN 978-952-04-1067-4 Meren maha on kipeä Pirjo Havia Lasten Keskus 2020, 45 s ISBN 978-952-354-143-6 Tietosatukirja MEREN MAHA ON KIPEÄ auttaa lasta eläytymään ja oivaltamaan VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 77. Tosin tarkkaa paikkaa siellä ei tiedetä, eikä kukaan ole koskaan nähnyt siellä sukukypsää ankeriasta edes kuolleena. Vasta vähitellen viimeisimmän noin sadan vuoden aikana luonnontiede on selvittänyt valtaosan ankeriaaseen liittyneistä arvoituksista. Ankeriaan testamentti Patrik Svensson Tammi, 272 s. Kirja muistuttaa, että maapallon vedet ja valtameret ovat meille kaikille yhteisiä, mutta käsittelee isoa aiheitta maalaamatta suuria uhkakuvia. Tunnemme nyt sen kehittymisen pienestä pajunlehtimäisestä toukkavaiheesta sukukypsäksi hopea-ankeriaaksi. Tiede ei siis vieläkään selvittänyt sataprosenttisesti ankeriaaseen liittyviä kysymyksiä. Ehkä lähemmäksi kuin kukaan muu. Esimerkiksi antiikin merkittävin filosofi ja luonnontutkija Aristoteles oli varma, että ankerias syntyy itsestään mudasta, koska hän ei koskaan onnistunut luonnossa havaitsemaan ankeriaiden kutevan. Afin ja Kofin arkeen lomittuu vanhan isoisän kertoma myyttinen tarina väkevästä vesien hallitsijasta Mami Watasta kilpikonnineen. Jo tuolloin kirjan kirjoittaja innostui pohtimaan sitä, mikä ankerias perimmiltään oikein on. Toivottavasti jonkin ajan kuluttua Svenssonin ei kuitenkaan tarvitse kirjoittaa ankeriaalle uutta testamenttia, vaan laji pystytään säästämään sukupuutolta. Tiedämme myös sen, että ankeriaat kutevat Sargassomerellä. Se on lisäksi koskettava tarina isästä ja pojasta, jotka vuosikymmeniä sitten yhdessä pyysivät tätä lähes mystistä, käärmemäistä ja sitkeähenkistä otusta. Kirjallaan Svensson pääsee kiitettävän lähelle vastausta tähän kysymykseen. Pirjo Havian kirjoittamassa ja Viktor Amoussoun kuvittamassa tarinassa tavataan Länsi-Afrikassa asuvat kaksoset Afi ja Kofi, jotka huomaavat, että lähiseudun eläimet voivat huonosti. Hämmennystä on herättänyt myös se, että ankerias selviää pitkiäkin aikoja kuivalla maalla ja pystyy siirtymään vesistöstä toiseen. Kirja tarkastelee merten saastumista ja kaikkien mahdollisuutta toimia puhtaamman ympäristön hyväksi. Lapset alkavat tarkkailla ympäristöään ja rannalla kohtaamiensa merikilpikonnien elämää
LAIVA on lastattu. Ikivanhojen kulkuväylien oikukkaat kosket tarjoavat riemastuttavia pärskeitä ja huikeita elämyksiä. Eräpalvelut puolestaan tarjoaa koskenlaskua ja asiakkaiden toivomusten mukaan räätälöityjä melontasekä kalastusretkiä myös erityisryhmille. Vasta erämaajoella tajuaa luonnon, kiireettömyyden ja hiljaisuuden merkityksen hyvinvoinnille. P ohjois-Lapin joet kutsuvat luonnossa viihtyviä perheitä ja kalastuksesta, luontokuvauksesta tai koskenlaskusta innostuneita porukoita. 78 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Viikon reissulle lapsiperhe tarvitsee runsaasti varusteita. TEKSTI • KUVAT JUSSI MALMINEN MELONTAREISSU Helpoin vaellus ikinä Pitkistäkin kalareissuista voi nauttia ilman turhaa rehkimistä, jos retkivarusteet ja eväät lastataan itsetyhjentyvään, koskenlaskuun tarkoitettuun kumiveneeseen. Lisäksi siihen mahtuu 4-6 henkilöä varusteineen. Se soveltuu mainiosti retkeilyyn, sillä sen materiaalit ja rakenteet kestävät hyvin jokien kivikkoiset kosket. Matkailuyritykset järjestävät melontatapahtumia, joista legendaarisimpana pidetään Harrinivan Kultainen mela -koskenlaskukilpailua, joka ei jätä ketään kuivaksi. Väylän molemmin puolin löytyy runsaasti melontaan sopivia reittejä sekä perheille että melontaa harrastaville porukoille
Meloessa pysyy lämpimänä, joten kauempaakin kannattaa meloa lähimmälle autiotuvalle tai kodalle lämmittelemään ja varusteita kuivaamaan. Se tarjoaa kylliksi haasteita ja riittävästi fyysistä ponnistelua, vaikka vene kantaa varusteet ja virta tuuppaa eteenpäin. Jos harjus ei syö, voi hyödyntää sen reviirikäyttäytymisvaistoja. Usean päivän kestävällä reissulla ainakin yksi päivämelonta kannattaa vaihtaa öiseen taipaleeseen. Harjus syö lähinnä pohjasta löytyviä toukkia, nilviäisiä ja äyriäisiä sekä nivelmatoja. Yöllinen joki tarjoaa elämyksiä, jotka eivät hevin unohdu. Nuotion loimulla kypsyvän harjuksen, nokipannukahvin, heittolettujen ja lakkahillon tuoksut hivelevät aisteja ja kutkuttavat makuhermoja. Jokivaellus on mainio tapa nautiskella aktiivisesta retkeilystä ja kalastuksesta. Linkki koskimelontaa esitteleville sivuille: youtu.be/EljMIFKrWq0 Harjus – kulinaarinen herkku Harjus on pohjoisten jokien yleisin saaliskala, jolla on korkea ja purjemainen selkäevä. Sen aikana kartoitetaan tilanne ja päätetään, mitä tehdään. Kiireettömän aamiaisen jälkeen lastataan vene, melotaan muutamia tunteja ja pidetään kahvitauko. Kala viihtyy Pohjois-Suomen runsashappisissa, viileissä ja sorapohjaisissa vesissä. Saamelaiset ovat käyttäneet sitä sekä ravintona että rohtona. Lihan rasvapitoisuuden vuoksi maku on parhaimmillaan tuoreena. Niiden lisäksi on määritelty laskukelvottomat ja hengenvaaralliset X-luokan kosket. Navakka tuuli voi puhaltaa edestä tai sivulta. ILTANUOTIOLLA TUNNELMOINTIA Iltanuotio tarjoaa mahdollisuuden tuleen tuijotteluun ja tunnelmointiin. Myös Väylän koskista suurin osa on helppoja. ja 2. Matkan varrella on vain yksi melojien käytössä oleva kota, joka on siisti, tunnelmallinen ja hyvin varustettu. tason kosket. Kodan puuvajasta löytyy kirves, saha ja pölkkyjä. Urakka saattaa olla vaativa, ja sateelta päästään suojaan vasta myöhään yöllä. ”Hyvä ruoka antaa voimaa, kirkastaa aivot ja saa silmät tuikkimaan”, totesi jo Brillant-Savarin. ja 2. Vaelluksella nautitaan taipaleesta, matkalla olosta, kalastuksesta sekä erämaan rauhasta ja tunnelmasta. Iltapäivällä syödään lounas, jolla pärjätään iltapalalle asti. Se pyydystää myös lentäviä ja veden pinnalla räpiköiviä hyönteisiä. Sääskihuppu on yksi tärkeimmistä varusteista! Kylmien päivien varalle ja iltanuotiolla istumista varten varataan mukaan lämpimiä vaatteita. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 79. Vaatteita ja varusteita varten tarvitaan vedenpitäviä pakkaussäkkejä, joissa tavarat pysyvät kuivina. Harjuskanta ei kestä jokien lisärakentamista, eikä vesien pilaantumista. Pohjois-Lapista löytyy runsaasti jokija koskireittejä. KOSKET VAATIMUSTASON MUKAAN Kosket luokitellaan vaativuustason mukaan luokkiin 1-6. Juuri tällaisissa tilanteissa edellisten yöpyjien tulisi aina ottaa huomioon seuraavat tulijat ja varata heille valmiiksi tulitikkuja, sytykkeitä sekä kuivia puita tulen tekoa ja lämmittelyä varten. Siisti ja hajuton ulkovessa ihastuttaa haiskahtaen jo lähes ylellisyydeltä. Tukeva aamiainen syödään aina, satoi tai paistoi. Kaikki ovat märkiä sekä kylmissään, ja voimatkin ovat vähissä. VIRTA TUUPPAA ETEENPÄIN Palojoki on upea erämaan halki virtaava joki, jonka rantoja ei juurikaan ole rakennettu. Aloitteleville melojille ja lapsiperheille soveltuvat parhaiten 1. Läheisen kosken kohina, tuulen suhina puissa ja tervastuli luovat jäljittelemättömän tunnelman. Mukavuutta kaipaavat ottavat mukaan myös helposti kuljetettavan retkipöydän ja tuolit sekä tehokkaan, kaasupatruunoilla toimivan ThermaCell-hyttyskarkottimen, joka pitää pienen alueen lähes vapaana sääskistä. SADEPÄIVÄT KATOKSEN ALLA Sadepäivän voi viettää katoksessa, jonka alle kaikki mahtuvat. Sen vaikutusta voi hieman vähentää melomalla suojaisemman rannan tuntumassa. luokan koskia. Harjus OTA SEURAAVAT TULIJAT HUOMIOON Pohjoisessa kylmä, tuuli ja räntäsade voivat yllättää. Pöyrisjoessa, Palojoessa ja Ounasjoessa on etupäässä 1. Hyvin laadittu matkasuunnitelma on joustava ja sitä voi muuttaa luontevasti. Könkämäenon ja Muonionjoen isot kosket voi myös ohittaa maata pitkin. PERHOKALASTAJA käyttää pintatai uppoperhoja, sen mukaan, mitä joessa sillä hetkellä tapahtuu. Se on kulinaarinen herkku, joka tuoksuu miedosti timjamilta. Harri kasvaa 30-60 sentin pituiseksi ja painaa yleensä alle kilon
Nimenomaan pienemmät lajitoverit pääsevät helpommin matalampaan veteen saalistamaan, joihin usein esimerkiksi taimenen poikasetkin hakeutuvat elämänsä alkuvaiheilla. Hauen poisto virtavesistä ei ole minkäänlainen ratkaisu tai parannuskeino taimenen elinvoimaisuudelle! HAUEN POISTO EI OLE HOITOKALASTUSTA Jos vesistöstä poistetaan suuria haukia, pienten haukien määrä kääntyy kasvuun. Suurin vapautettu hauki on venynyt 118 sentin mittaan. HAUKI RUOKKII KALASTUSMATKAILUA Kalastusmatkailua ajatellen esimerkiksi venäläiset asiakkaat ovat hulluna erityisesti juuri haukeen. Enemmän hyötyä luonnontaimenelle olisi siitä, että energia käytettäisiin Äyskosken taimenten poikastuotantoalueiden lisäämiseen. Kuva: Teemu Hiltunen. Lohimaan alueen suvannot ja loppuliuku sopivat erinomaisesti hauen lisääntymisalueiksi. 80 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Luonnosta peräisin oleva taimen oppii varomaan saalistajia ja hauki on kömpelö matalassa ja kivikkoisessa koskessa. Tosiasia kuitenkin on, että isot antavat tilaa pienemmille ja haukien lukumäärä kääntyy kasvuun, jos suuria yksilöitä poistetaan rajatulta alueelta. Koskea voitaisiin ennemmin kivetä sopivilta osin, lisätä puumateriaalia pohjaan ja kaataa vaikka keskitetysti uusia turoja taimenten nollikkaiden suojaksi. LUKIJALTA HAUKEA TARVITAAN! Sen poistopyynti on haitallista vesistölle laskuna, josta asiakkaani haluavat toistaiseksi vielä maksaa. Niiden saalistus on paljon helpompaa ja energiatehokasta. Välittömästi järvelle mentäessä saaliiksi saadaan usein kymmeniä haukia lyhyenkin kalastuksen aikana. Tuottoisat hauenkalastuspaikat ovat siirtyneet yhä kauemmaksi ja luovuutta on joutunut käyttämään suhJuha Jormanaisen artikkeli Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä 2/2020 valitettavasti kannustaa poistamaan haukia virtavesistä. Suuret hauet suosivat myös suurempia ravintokohteita ja sen ravinnonkäyttö kohdistuu lahnoihin ja yleisesti suurempiin särkikaloihin. Nimenomaan suurhauki ja suuret yksilöt ovat halutuin saalis, kun opasvene irrottautuu laiturista ja suuntaa alapuoliseen vesistöön, maksavat asiakkaat kyydistään. Ravinnoksi kelpaa aivan varmasti istutettu taimenkin sen sattuessa tielle, mutta yleensä virtavesissä hauet keskittyvät ruokailemaan salakoilla, särjillä ja pienillä ahvenilla. Saaliin keskikoko on kuitenkin mielestäni laskenut vuosien aikana ja uskon, että osittain Juhan harjoittama poistopyynti heijastunee myös pienelle alueelle negatiivisesti hauen keskipainon ISOT hauet saavat jatkaa arvoistansa elämää jahdaten särkikaloja. Poistopyynti on lopulta tehotonta ja järvi ruokkii jatkuvasti aluetta uusilla, pienemmillä hauilla suurten yksilöiden vähentyessä. Kalastustuotteena hauen heittokalastus on toiminut erinomaisesti, mutta suuri uhka leijuu kuitenkin sen yllä. Hauen poistaminen virtavesistä ei ole hoitokalastusta, päinvastoin siitä on suurempi haitta kuin hyöty. Olen vienyt heitä ja monia suomalaisiakin ryhmiä haukikalaan jo noin viiden vuoden ajan osittain samalle alueelle Äyskosken ympäristössä. Hauen arvostus Savossa on ollut hiljalleen nousussa ja sitä halutaan kalastaa paljon enemmän heittovälinein kuin aiemmin
Se, että joku ei ymmärrä hauen merkitystä, turhauttaa. Hauen poistopyynti virtavesistä on siis ikiliikkuja, jonka vaikutus taimenen poikastiheyksiin on olematon. Eli siellä missä haukia on muutenkin vähän. On ainoastaan luonnontaimenen etu, ettei suuria haukiyksilöitä poisteta vesistä. Investointejakin on takana, ajettuja kilometrejä autolla sekä veneellä lukemattomia ja aikaa on käytetty paljon testikalastuksiin. Virtavedet keräävät runsaasti erilaisia kaloja pienelle alueelle ja pedot saapuvat näiden perässä. Kun tilaa vapautuu, paremman saalistuspaikan ottaa joku muu. Kalastusmatkailu erityisesti lisää Tervon ja lähiympäristön matkailutuloja ja houkuttelee asiakkaita pitkältäkin matkaa. Vahvojen haukikantojen ekologiset hyötyvaikutukset ovat kiistattomat ja lisäksi hauki on kalastuksellisesti arvostettu laji, liikuttaen suuria euromääriä kalastuksen ympärille nivoutuvissa elinkeinoissa. Haukien poistopyynti on siis resurssien haaskausta, jos tavoitteena on taimenkantojen elvyttäminen. Tuntuu suorastaan melko turhauttavalta kalastaa samalla alueella vastuullisesti ja valikoiden saalista, kun toisen toimesta haukia poistetaan ”tieltä”. Meillä Suomessa ei ole varaa päästää haukikantoja liiaksi heikkenemään, vaan muutoksiin on vastattava ajoissa. Tuote ja tuotteet ovat mielestäni kunnossa. Ylimääräinen energia pitäisi keskittää johonkin enemmän merkitykselliseen, kuten taimenkantojen tukemiseen elinympäristön parantamisella ja yleisen tietouden levittämisellä. Hauella on vesiemme huippupetona erityisen tärkeä tehtävä vesistöjen hyvinvoinnin kannalta. Ja jos haukien määrä jossain vähenee, se vähenee huonommilla saalistusmailla. Hyville apajille on jonoa, eikä hauen pyynti virtavesistä vähennä haukia siellä missä kuviteltiin, vaan aivan muualla. Mutta jos se tehdään taimenkantojen suojelemiseksi, ei työ lopu, mutta tuloksia saa odottaa. Haukikannoissa on paikoin ollut havaittavissa selkeää taantumista. HAUEN POISTOPYYNTI VIRTAVESISTÄ ON IKILIIKKUJA Vapaa-ajan Kalastajan numerossa 2/2020 Juha Jormanainen kannusti haukien poistopyyntiin jokivesistä, tarkoituksena taimenen suojelu. Joka toinen kaisla on täytynyt nimenomaan kääntää ja uusien paikkojen eteen on tehty työtä, joka jatkuu ymmärrettävistä syistä. Eli alueilla mistä haukia tapaa vain sattumalta. Kaikki on ollut jostain muusta pois, mutta rakastan valintaani. Hauen pyynnissä tai syömisessä ei ole mitään moitittavaa. Tämä on osa luontoa, kuten jutussakin todettiin. Tietty alue ei siis pysty tuottamaan poikasia määräänsä enempää, ja heikommat joutuvat väistämään. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Haukitehdas-hankkeen avulla lisäämme hauen lisääntymisalueita ja kannustamme sekä autamme muitakin toimimaan samoin. Suuret hauet kuuluvat kalastusmatkailuun ja ovat menestyneen yrityksen edellytys. Parempia tuloksia saadaan järvivaellukselle lähteneitä taimenia suojelemalla ja toteuttamalla kunnostuksia, joilla lisätään poikasille sopivia alueita eri vedenkorkeuksilla. Olemme useasti ottaneet ryhmän kanssa saaliiksi 1-2 kilon yksilöitä ja isommat hauet ovat saaneet jatkaa arvoistansa elämää jahdaten särkikaloja niin kuin tähänkin asti. TEEMU KOSKI Iktyonomi (AMK) Kalastustoimittaja teellisen herkällä ja pienimuotoisella vesistöllä, Koskivedellä. Taimenen poikaset viihtyvät matalissa, alle puolen metrin syvyisissä ja kivikkoisissa sivuvirroissa ja päävirran reunoilla. SUURET HAUET OVAT EDELLYTYS MENESTYKSELLE Vapautusmatto, yksihaaraiset ja väkäsettömät koukut, kumihavaksinen haavi ja yleisesti lajiin soveltuvat varusteet ovat tuttu näky veneessä. Taimen on myös reviirikala, jonka tontilla ei ole sijaa kilpailijoille. Taimenen elinkierron elvyttäminen on tärkeää, mutta hauenpyyntiä tehokkaampaa on keskittyä sukukypsien taimenten suojeluun ja poikasalueiden lisäämiseen. TEEMU HILTUNEN kalastusopas, Lohimaa Fishing Services iktyonomi kalatalousaktivaattori SVK haluaa kunnostaa haukikosteikkoja Hauen kutualueiden määrä on maassamme pienentynyt ja niiden laatu on heikentynyt. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 81. Poikasille sopivan alueen ja kutusoraikkojen pinta-ala eri vedenkorkeuksilla on emokalojen määrän ohella suurin taimenen päälukua rajoittava tekijä. Parhaiten onnistuneet kohteet ovat oikeita ”haukitehtaita”, joista voi syntyä satoja tuhansia hauen poikasia vuosittain. OSALLISTU kalojen luontaisen lisääntymisen edistämiseen tukemalla haukien lisääntymisalueiden ennallistamista osoitteessa lahjoitus.vapaa-ajankalastaja.fi
ENNEN NEIDENIIN LÄHTÖÄ kannattaa poiketa kalastusseuran kotisivulla neiden.no ja Facebookissa sivulla Neidenelvens Fiskefellesskap. Neidenelvalla kalastetaan perholla, uistimella, lipalla ja vaapulla. Neidenelvalle kalaan tulevan on ostettava valtion lohikortti ja haluttu päivätai esimerkiksi viikkolupa sivun neiden.no kautta. kesäkuuta ja kestää elokuun loppuun. TEKSTI • KUVAT HANNU KOSTILAINEN NEIDENELVALLA lohet, meritaimenet, harjukset ja siiat soittavat kalastajien siimoja N äätämöjoen Norjan puolen Neidenelva odottaa myös tänä kesänä rannoilleen suomalaisia vapaa-ajan kalastajia. Se voi tietää Neidenelvalle paljon vettä ainakin kesäkuun alussa. Emme tällä hetkellä (22.4.) vielä tiedä onko raja Norjaan tuolloin auki. Toivottavasti on. Alle 14 -vuotiaat saavat heitellä ilmaiseksi perhoalueella vanhemman kalastajan välineillä vanhemman ollessa tauolla. Jos kaikki menee kuten ennen, niin tuo kisa pidetään entisellä paikallaan. hannu.nettihotelli.org. Mukaan Neideniin kannattaa ottaa oman tilin avainlukulista ja nettiin pääsee ainakin Retkeilykeskus Neiden Fjellstuen WiFi:llä. Lohikisassa on myös nuorten sarja, jossa kalastetaan maalta, eikä nuoren osanotto maksa mitään. Nuoret kalastajat pärjäävät hyvin muun muassa Korpinivan, Mutkakosken ja Veinesfossenin rannoilla. Neidenelvan koskien rannat ovat paikoitellen helpot kävellä. Kalastussääntö kannattaa lukaista suomeksi tarkasti sivulta neiden.no. kesäkuuta ja lohestamaan pääsevät ainakin paikalliset kalastajat. Rajan takana Neidenissä kalastuskausi alkaa 1. NEIDENELVAN Perhoalueelle pääsee ilmaiseksi kalaan tietyin ehdoin alle 14-vuotias. lauantaina. Perhoalueen yläosassa saa kalastaa vain yksihaaraisella perholla. Fjellstuessa voi tehdä pakollisen kalastusvälineiden desinfioinnin. Ajankohtaista tietoa löytyy myös sivulta www. Kalastussääntöön tulee muutama muutos. ”Meillä kalastuskausi alkaa 1. Vaikea on sanoa, mikä on tuolloin vesitilanne, millä aikataululla lumi sulaa, tuleeko tulvaa eli miten joki reagoi lumimäärän sulamiseen”, Neidenelven Fiskefellsskap -kalastusseuran puheenjohtaja Karl-Magne Arvola pohtii. Puheenjohtajan mukaan kalastusseuran suunnitelmissa on järjestää perinteinen Neiden Laksefestival -lohikisa heinäkuun 1. 82 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kaikki kuitit on otettava mukaan joelle ja näytettävä vaadittaessa kalastuksenvalvojalle (elvevakt). Talvi on tuonut mukanaan erittäin paljon lunta Suomen puolen Näätämöjoen valuma-alueelle. Kisan jokaisessa sarjassa on hyvät palkinnot
Talven ja kevään sääoloista riippumatta yli kahdeksankymmentä prosenttia kulkeutuvasta hiilestä oli liuenneen orgaanisen hiilen muodossa eli yhdisteissä, jotka myös tummentavat vettä”, toteaa professori Jukka Pumpanen Itä-Suomen yliopistosta. Nuorttijoki odottaa jälleen vapaa-ajan kalastajia Lapissa, aivan itärajan tuntumassa virtaava Nuorttijoki odottaa jälleen rannoilleen nuoria ja vanhempia vapaa-ajankalastajia. Kisaohjeet löytyvät Tiskon aulan ilmoitustaululta. Järvien kautta kulkee merkittävä määrä metsien ja soiden hiilestä, mikä lopulta päätyy meriin ja ilmakehään. Nettisivulla hannu.nettihotelli.org on ajankohtaista tietoa Nuorttijoesta ja Tulppiosta. kesäkuuta ja joen kalastusluvat saa vaivattomasti paikan päältä Tulppion Majoilta. Orgaaniset hiiliyhdisteet vaikuttavat myös järviveden laatuun. Mukana kisoja tukemassa ovat entiseen tapaan mm. Lumitalven jälkeen vettä järviin tuovien purojen virtaamat, ja veden mukana kulkeutunut hiilikuorma kasvoi nopeasti huhtikuun puolen välin jälkeen, ja virtaamat olivat koholla aina toukokuun puoleen väliin asti. Tulppion suuntaan matkaavan kannattaa seurata Facebook -sivuja Tulppion Majat, Hannu Kostilainen, Nuorttijoki ja Nuortin elinkautiset. Kaiken kaikkiaan lämmin talvi johti tilanteeseen, jossa hiiltä liikkui puroissa ja järvessä normaalia vähemmän. Retkeilykeskus tarjoaa maittavan kotiruoan ja juoman lisäksi muun muassa mökkimajoitusta, caravanja teltta-alueen sekä saunamahdollisuuden ainutlaatuisessa kelosaunassa Tulppiojoen törmällä. ”Pelkkä lämpötilan nousu vaikuttikin vähentävästi hiilen määrään päinvastoin kuin aikaisemmin on ajateltu. Kisojen molemmissa sarjoissa on hyvät palkinnot. Järvet ovat olennainen osa valuma-alueiden hiilitasetta, joka muodostuu sidotun ja siitä vapautuvan hiilen määrästä. Metsähallitus, Kuusamon Uistin Oy, Perhokalastus-lehti, toimittaja Hannu Kostilainen, Tulppion Majat sekä Vapaa-ajan Kalastaja -lehti. ”Järveen kulkeutuneen hiilen määrä oli normaalitalvena puolitoistakertainen verrattuna leutoon talveen. Kalastaja saa joelle mukaan purkin lisäksi pienet sakset. Normaalivuonna hiilikuorma ajoittui jäiden lähtöön. kesäkuuta. elokuuta. Näillä näkymin Tulppion Majat aukaisee ovensa 1. Kalastuskausi kaukana Savukosken keskustasta pyörähtää käyntiin tuttuun tapaan 1. Virtaaman huipun siirtyminen keskitalveen vaikutti hiilikuorman ajoittumisen lisäksi myös sen määrään, mutta ei lisäävästi vaan vähentäen. Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan järven hiilitaseen kannalta merkittävin aika osuu normaalina lumitalvena kevääseen lumen sulamisen aikaan. Kenttätutkimukset, joissa tarkasteltiin metsän, purojen ja järven muodostamaa kokonaisuutta, toivat esiin uutta, yllättävääkin, tietoa järviin kohdistuvasta hiilikuormasta muuttuvassa ilmastossa. Tuulomajoen vesistöön kuuluva Nuorttijoen vesistö ei kaipaa itselleen lohiloisriskiä. syyskuuta, taimenkisa päättyy syysrauhoitukseen 31. Myös Nuortin kalakisat käynnistyvät kalastuskauden alussa. Osanotto kalakisoihin ei maksa mitään, mutta jokaisella täytyy olla maksettuna vaaditut kalaluvat. Kalastusseura Nuortin Elinkautisten jäsenet auttavat ja ohjeistavat kolmenkymmenen harjuksen selkäja rintaevien saamisessa näytepurkkeihin. Virtaaman muutosten seurauksena myös hiilikuorma siirtyi keskitalveen eli aikaan, jolloin järvi oli jäässä. UPEA Nuorttijoki on haasteellinen kalapaikka. Perhonsitojamestari Aimo Siulion muistonäyttelyyn ja yrittäjä Mika Vainion viehenäyttelyyn on vapaa pääsy Tiskon aukioloaikoina. Nuorttijoki HIILIKUORMA TUTKIJOIDEN yllätykseksi leuto talvi pienensi järven hiilikuormaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus paljastaa leudon talven vähentävän järven hiilikuormaa merkittävästi, jolloin järven kautta kulkee vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään ja meriin. Maiseman peruselementtien eli metsien, purojen ja järvien liittyminen yhteen kannattaa siis pitää mielessä pohdittaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesiekosysteemeihin”, toteaa tutkimusta johtanut Anne Ojala. Leutona talvena keväinen virtaama kasvoi hyvin vähän, mutta talvella oli selvä virtaamapiikki jo tammikuussa. Siksi jokaisen on seurattava Tulppion päärakennuksen Tiskon aulan ilmoitustaulun ohjeita desinfioinnista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 83. Tulppioon on suunnitteilla kalastusvälineiden ja -varusteiden desinfiointipaikka. Harrikisa loppuu 10. Tutkimuksessa selvisi myös, että järveen kulkeutuneen hiilen määrä oli normaalitalvena puolitoistakertainen verrattuna leutoon talveen. Ruokavirasto haluaa tutkia Nuortin harjuksia myös tänä kesänä. Tiskossa on myös tänä kesänä koko kauden kestävät näyttelyt
Kalankäsittely alkaa jo pyynnin yhteydessä, tainnuta, verestä ja jäähdytä saaliisi. 84 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Valinta on sinun, harjoitatko pyydä ja päästä -kalastusta. Ylitä alamitat reilusti. Harjoita valikoivaa kalastusta, vapauta tuottavat (suuret) yksilöt. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. vähempiarvoisia kalalajeja. Ohjaajan opissa TEKSTI AKI HIRVONEN runsasvesistöisessä ETELÄ-SAVOSSA Vastuullisuus Myös vastuullisuutta ja eettisiä puolta tuodaan esille nuorille seuraavilla periaatteilla: Kalasta vain oman tarpeen määrä, älä siis ylikalasta. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Kerhoissa opetetaan kalastusta, mutta myös kalankäsittelyä KALANKÄSITTELYÄ voi hyvin opettaa alle kouluikäisillekin lapsille kädestä pitäen. Vapaa-ajan Kalastaja NUORTEN TÄRPIT Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Kuva: Jaana Vetikko. Suosi/kalasta myös ns
Pyrimmekin tuomaan kotitaloustuntien kautta uusia valmistusideoita myös muikusta kotiin vietäväksi. Kalapiikki ?. Kalankäsittelysakset ?. Kuivaa välineet hyvin. Paras säilytyspaikka veitsille on kuitenkin magneettiteline. KALANKÄSITTELYOPPIA KOULUISSA JA KERHOISSA Kalastusohjaajien työhön kuuluu paljon erilaisia tehtäviä. Muita välineitä, mitä tarvitset veitsien lisäksi: ?. Kuva: Aki Hirvonen. Ja harjoittelukalathan ei meiltä ihan hetkeen lopu... Kalankäsittely kuuluu myös leirien vakio-ohjelmaan. Itse olen pitänyt leireillä linjana sen, että heti kalastussession jälkeen saalis välittömästi käsitellään ja laitetaan kylmään tai valmistusta varten valmiiksi. Älä siis laita esimerkiksi fileointivälineitä astianpesukoneeseen. Koska maakuntamme on tällainen, se tarjoaa myös monenlaisia kalastusmahdollisuuksia ja antaa mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa monenlaista tarjontaa lapsille ja nuorille sekä lapsiperheille. Myös maakuntakalamme muikun arvostusta pyritään nostamaan ja tuomaan sitä lähemmäksi nuoria. Näin ollen kalastusohjaajia voi tavata myös koulujen kotitaloustunneilla niin veitsi kuin paistinpannu kädessä. Vesien ympäröimässä Etelä-Savossa avautuu myös runsas kalasto ja hyvät mahdollisuudet hyödyntää kalaa kotikeittiössä. Ohjaajan opissa Välineet E telä-Savossa on tarjolla monentyyppisiä vesialueita aina pienvesistä suuriin järvialtaisiin. Lisäksi maakunnassa riittää virtavesiä pienistä puroista suurempiin jokiin ja järviin. KALANKÄSITTELY on vakiinnuttanut paikkansa leirien ohjelmassa. Kalastus on kiva ja hyödyllinen harrastus. Kalankäsittelyä opetetaan myös nuorten kalakerhoissa. Näihin kerhoiltoihin pyritään aina järjestämään monipuolisesti erilaista kalaa harjoitteluun. Kun katsoo Suomen karttaa, se on pääosin sinistä väriä täynnä Etelä-Savon kohdalla. KALANKÄSITTELY KUULUU VAKIO-OHJELMISTOON EteläSavon alueella toimivissa nuorten kalakerhoissa kalankäsittelyä pyritään pitämään ohjelmassa niin kevätkuin syyskaudellakin vähintään kerran, monesti parikin kertaa. PARAS säilytyspaikka veitsille on seinään kiinnitettävä magneettiteline. Esimerkiksi veitsien säilytyspaikka ei ole vetolaatikossa soppakauhojen tms. Etelä-Savossa pidetäänkin kalankäsittelyyn liittyviä usein seitsemäsluokkalaisille suunnattuja teematilaisuuksia, joissa heille opetetaan kalankäsittelyä ja -valmistusta. Lyhyt oppimäärä kalankäsittelyvälineisiin Varmaan jokaisesta kotitaloudesta löytyy kalankäsittelyyn sopivia välineitä laidasta laitaan. Myös nuorten huoltajia kannustetaan osallistumaan iltoihin ja saamaan ohjaajan oppia. Isolle kalalle riittävän jämäkkä veitsi ja pienille kaloille notkeampi veitsi, näillä siis pärjää jo hyvin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 85. Lisätietoja alueemme kalastusseuroista ja niiden toiminnasta löydät osoitteesta www.etelasavonvapaa-ajankalastajapiiri.fi. Pidämme esimerkiksi kalastuksen opetusja ohjaustilaisuuksia, mutta itse näen yhtä tärkeänä osa-alueena viedä oppia siitä, mitä saadusta saaliista voi valmistaa. Kuva: Jaana Vetikko. Myös vetovoimaisia kalastuskohteita alueella on useita, kuten Saimaan eri osat, Puula, Kyyvesi ja osa Puruvettä. Muikku on toisaalta tuttu ja turvallinen kala, jota monissa kodeissa käytetään tai tarjotaan joko savustettuna tai paistettuna. Suomustin (suomustusrauta) Välineiden huoltaminen Pese välineet aina käytön jälkeen käsin. Hyvänä vinkkinä leirien järjestäjille se, että palkintopöydällä voi hyvin olla myös laadukkaita kalankäsittelyvälineitä nuorille kannustimena omatoimiseen kalankäsittelyn opetteluun muun muassa kotioloissa. On kuitenkin tärkeää pitää näistä välineistä hyvää huolta. On varmaan useampia vaihtoehtoja, miten tämä leireillä hoidetaan. Mutta monesti jo parilla fileointiveitsellä pärjää loistavasti. Erillinen kalankäsittelyalusta + ikkunalasta puhdistusta varten ?. Mielestäni hyvä fileointiveitsi on se, jolla on tottunut tekemään ja sopii käteesi hyvin. Teroituspuikko ?. Joku voi pitää kalankäsittelyä hankalana, mutta vanha viisaus, että harjoitus tekee mestarin, pätee tässäkin asiassa. välineiden joukossa. Suojaa veitset teräsuojilla, jos säilytät kaikesta huolimatta niitä vetolaatikoissa. Monasti leireillä on erilaisia kisailuja ja visailuja ja usein palkintoina näissä on kalastusvälineitä
MITALIEN HAKEMINEN onnistuu kätevimmin fisuun.fi-sivuilla olevalla tapahtumalomakkeella (kalastustapahtuman ilmoittaminen – onkija perhepäivä). ?. Hakemuksen voi tehdä myös sähköpostilla lähettämällä mitalipyynnön osoitteeseen janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. 86 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Alla tietoa tulevista leireistä. Kalastuspäivän voi jokainen järjestää minkä tahansa kalastusmuodon ympärille, mutta lasten kestosuosikkeja ovat onkiminen ja heittokalastus. Valtakunnallisen perheleirin pitopaikkana toimii Upilan leirikeskus Hollolassa 31.7.2.8. Kohtaan ”tarvikepyyntö SVK:lle” tulee laittaa maininta tarvitsemienne mitalisarjojen määrästä (max. ?. Valtakunnallinen nuorten kesäleiri on suunniteltu pidettäväksi Rautavaaralla Metsäkartanossa 6.-8.7. Yhteyshenkilö Janne Tarkiainen (janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi). Seuratoiminnan näkyvyyden lisäämiseksi, paikalle kannattaa pyytää paikallismedian edustajia tekemään juttua tapahtumasta sekä seuran toiminnasta. Tapahtuman yhteydessä kannattaa osallistujille markkinoida myös seuran muita tapahtumia sekä jäsenyyttä. Yhteyshenkilö Janne Tarkiainen (janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi). SVK jakaa mitaleja nuorten ja perheiden kalastuspäiviin, joiden tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden monipuolista kalastusharrastusta sekä saada kohderyhmä lähtemään kalaan ja tutustumaan kalastusseurojen toimintaan. Jos leirit joudutaan peruuttamaan, ilmoitetaan siitä ilmoittautuneille noin kuukautta ennen leiriä henkilökohtaisesti. fi-sivuilla. 4 sarjaa/tapahtuma). Toinen perheleiri järjestetään Manamansalossa 21.-23.8., yhteyshenkilö Matti Kulju (matti.kulju@vapaa-ajankalastaja.fi). SVK noudattaa viranomaisten suosituksia ja määräyksiä. Jos koronavirusepidemian takia leireihin tulee muutoksia, tiedotamme siitä fisuun. Jos tilanne sallii, tulevana kesänä järjestetään kolme valtakunnallista leiriä: ?. nuorten tärpit TEKSTI JANNE TARKIAINEN MITALISARJOJA lasten, nuorten ja perheiden kalastuspäiviin! KESÄLEIRIT 2020 V aikka tällä hetkellä kokoontumiset ovat koronaviruksen takia kielletty, toiveissa on, että avovesikautena päästään vielä erilaisia tapahtumia ja leirejä järjestämään
Kerhotukea voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella lähettämällä sähköpostia osoitteeseen janne. Askartelumateriaalin lisäksi kerhoille maksetaan kerhotoiminnan kuluja Suomen Kalamiesten Keskusliiton stipendirahastosta sadalla eurolla kuitteja vastaan. Tänä vuonna kerhotoimintaa tukevat MH-toimi, Cab Coatings Finland Oy, Jojo-vaaput, Samfishing Oy sekä Karismax Kalastustarvike Ky. Viikko sitten aloitettu pilkkivavan teko on vielä kesken, huikkaa Pieksämäen kalakerhon vetäjät asetellessaan kerhoillassa tarvittavia tavaroita pöydälle. Vaikka nimi muuttuu, tukimuoto pysyy samana. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA JOONA harrastaa kalastusta monipuolisesti. SVK jakaa yhteistyökumppaneilta saatuja kalastusvälineiden tekotarpeita kerhotoiminnan tueksi. Rakentelun apuna käytetään tällä kertaa Kalakiva-kerhotukipaketista saatuja Karismaxin pilkkikärkiä sekä keloja. NIMI MUUTTUU Jatkossa Kalakiva-kerhotukipaketti tunnetaan nimellä Fisuun-kerhotukipaketti. Kalastusseurat voi tilata vieheitä hintaan 8 €/kpl. TEKSTI VESA VÄÄTÄINEN JA JANNE TARKIAINEN TEKSTI JANNE TARKIAINEN KERHOTUELLA kerhot käyntiin Kerhohuoneella alkaa olla säpinää. Hänelle lähtee palkintona viehesarja. Tarkkoja kala-apajia hän ei kuitenkaan paljasta sen enempää. tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvonnassa onni suosi mikkeliläistä Niko Valjakkaa. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/ kpl. KUINKA HAKEA KERHOTUKEA. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! VUOSIVIEHE tilattavissa Vuosiviehevärityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. ”Hienointa harrastuksessa on se, kun pääsee kavereiden kanssa nauttimaan luonnosta ja myös kalojen saaminen on koukuttavaa puuhaa”, hän kertoo. Pakettien sisältönä on vaapuntekotarvikkeita (vaappuaihioita, maaleja, lakkaa, teippejä, hileitä, uistinrenkaita jne), pilkkivavan tekoa varten kärjet ja kelat, toimivaan onkilaitteeseen tarvittavat siimat, koho, koukku ja paino sekä sekalaista tavaraa, kuten muun muassa siimaleikkureita. 12-vuotias Joona kehitti kilpailutyön omia värimieltymyksiään mukaillen. Viehevärityskisan viehe on erikoisväri ja sitä voi tilata ainoastaan SVK:lta. Nuorten kerhotoimintaa järjestetään ympäri suomea. Palkintona voitosta Joona saa Laxman-uistimen tuotepaketin, joka sisältää myös voittajavärityksestä tehdyn uistimen. Toimitus 6 kpl laatikoissa. Joona haaveilee vielä jonain päivänä pääsystä Kaldoaivin erämaahan ja haaveena olisi saada siiman päähän ainakin rautu. Paketteja on jaossa vuosittain kymmenen kappaletta ja ne jaetaan hakemusten perusteella siinä järjestyksessä kuin hakemuksia tulee. Kalassa hän viihtyy parhaiten kavereiden seurassa. Kerhotuen saamisen ehtona on SVK:n jäsenyys ja pienimuotoinen raportointi käynnistetystä toiminnasta tukipaketin myöntövuoden loppuun mennessä. Kalastusta Joona on harrastanut noin kuusi vuotta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 87. Lopputuloksena osallistujilla on kotiin viemisinä itse tehty pilkkivapa. Joona harrastaa kalastusta monipuolisesti muun muassa heittokalastaen, uistellen, onkien, jigaillen ja välillä pyydyskalastaen. Vaajakoskelainen Joona tykkää käydä kalassa kodin lähivesillä. Jos olette aloittelemassa kerhotoimintaa, laittakaa hakemus tulemaan. Ennätyksellisen liki viidensadan kilpailuvärityksen joukosta voittajaksi äänestettiin Joona Jussilan väritys. Kerhotuki on tarkoitettu ensisijaisesti aloitteleville kerhoille, mutta erityistapauksissa niitä voidaan myöntää jo toiminnassa olevillekin. Viehettä valmistetaan ainoastaan 200 kappaletta, joten jos haluat omasi, kannattaa olla nopea. Suuri kiitos tukijoille! FISUUN-kerhotukipaketti sisältää tarvikkeita useampaan kerhoiltaan. Hän iloitsee, että oma teos voitti lopulta Facebookin yleisöäänestyksessä ja itse vieheestä tuli oikea namupala. TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Myös uudet tukijat ovat tervetulleita, sillä aloittelevissa kerhoissa on tarvetta kaikenlaisille askartelutarvikkeille ja työkaluille. Ovesta paikalle tulee nuoria kysellen illan ohjelmaa. Toista vuotta peräkkäin vuosivieheenä on Grosarin Laxman, joka tunnetaan maan mainiona haukivieheenä. Jyväskylän lähistöllä on kuulemma paljon hyviä ottipaikkoja. Joona vei voiton ennätyksellisessä vieheen värityskilpailussa K ilpailu vuosivieheen värityskilpailusta on ratkennut. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut
Lisäksi henkilökohtaisia SM-mita88 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Seuraavana vuonna kalakerho voitti SM-kultaa ja sen joukkue lähti kesällä 1993 Italian Ostellaattoon edustamaan Suomea. Rahoituksen kisamatkaan seura kokosi kaivamalla surviaisen toukkia. ”Tällä joukkueella menimme vuosia pärjäten hyvin kilpaonginnassa SM-tasolla. Lempäälän Kalakerhossa oli jo alusta mukana niin taitavia kalamiehiä, että se pärjäsi hyvin pilkkija onkikilpailuissa. SEPPO Pönni voitti kilpaonginnan maailmanmestaruuden viime vuonna. Kun yksi joukkueen jäsenistä oli estynyt lähtemästä, hänen tilalleen tuli Seppo Pönni, joka on vuosien mittaan osoittautunut melkoiseksi ”varamieheksi”. ?. Myös yhteiset kalastusmatkat siintelivät kalakerhoa puuhanneiden kalastusaktiivien mielessä. Kilpaonkijoukkue on nyt voittanut Suomen mestaruuden viisi kertaa peräkkäin. ?. Nykyään joukkue on vaihtunut ja nuortunut Pönniä lukuun ottamatta, mutta menestys jatkuu yhä. seurat esittelyssä T E K S TI I S M O M AL IN KUV A T L E M PÄ Ä L Ä N KA L AK E RH O N A R K IS T O LEMPÄÄLÄN KALAKERHON menestyslajit ovat kilpaonginta ja mormuskointi L empäälän Kalakerhon perustava kokous pidettiin noin 35 vuotta sitten, jolloin seuran tavoitteeksi määriteltiin luoda jäsenilleen mahdollisuuksia harrastaa kalastusta monimuotoisesti. ”Ensimmäisen kerran osallistuimme SM-kilpaonkeen 1991 ja sijoituimme kaikkien yllätykseksi joukkueena toiseksi”, pariinkin kertaan Lempäälän Kalakerhon puheenjohtajana toiminut Jarmo Heinonen kertoo. LEMPÄÄLÄN Kalakerhon vetouistelijoille seuran oman Salonsaaren mökin lähivedet Pyhäjärvellä tarjoavat mainiot mahdollisuudet kalastaa esimerkiksi haukea ja kuhaa
Yhden asian olen kuitenkin oppinut kantapään kautta: ”Onkimaan ei opi kuin onkimalla, kilpailemaan ei opi kuin kilpailemalla.” Jatkuvuus on myös Team Colmicissa taattu, sillä vaikka karsintoja siihen pääsystä on joskus kokeiltu, niin käytännössä joukkueen paikat ovat kiinteät. ”Lisäksi Seppo Pönnin henkilökohtainen maailmanmestaruus kilpaonginnasta Masters-sarjassa Etelä-Afrikasta viime vuodelta on historiallinen saavutus. Heinosen mukaan mökki sijaitsee aivan erinomaisten kuhaja haukipaikkojen vieressä ja talvisin sen ympäristö on pilkkijöiONKIMAAN EI OPI KUIN ONKIMALLA, KILPAILEMAAN EI OPI KUIN KILPAILEMALLA. TEAM COLMIC – kilpaonginnan ykkösjoukkue Suomessa Kilpaonginnassa kalakerhoa edustaa Team Colmic, joka tuntuu vakiinnuttaneen asemansa lajin ykkösjoukkueena Suomessa. ”Ei siitä oikein muuten mitään tule”, hän lisää. Se toimii erätupana, jonne viimeksikin tulleelle on aina annettava tilaa. Team Colmic LEMPÄÄLÄN Kalakerhon menestyksekäs kilpaongintajoukkue Team Colmic, joka on voittanut seurajoukkueiden SM-kultaa viisi kertaa peräkkäin ja MM-hopeaa vuonna 2017. Seppo voitti myös morsmuskoinnin MM-pronssia Kuopiossa vuonna 2015”, Lehtinen sanoo. Jigicupin Lempäälän osakilpailu on nykyään suurin Kalakerhon vuosittain järjestämä tapahtuma. ”Tämä heijastuu lähinnä siinä, että mahdollinen käytössä oleva vapaa-aika käytetään ennen kaikkea omiin kiinnostuksen kohteisiin ja talkoohenki tuntuu olevan katoamassa seuratyöstä”, hän täsmentää. JIGICUP SUURIN VUOSITTAINEN TAPAHTUMA Ville Lehtisestä tuntuu, että takavuosiin verrattuna ihmisten tapa viettää vapaa-aikaa on muuttunut. Toisaalta innokkuutta pyrkiä Team Colmiciin hillitsee todennäköisesti osin se, että joukkueen jäsenen tulee olla valmis panostamaan touhuun rahallisesti ja valmis lähtemään edustusreissuihin maailmalle. Myös SVK on tukenut joukkuetta sen saavuttaman menestyksen perusteella”, Lehtinen kertoo. ”Toki niitä voidaan perustellusti muuttaa, mutta ei kilpaonkijoita kuitenkaan seurassa kovin suurta määrää ole”, Lehtinen muistuttaa. KANSAINVÄLISTÄKIN MENESTYSTÄ ON RIITTÄNYT Menestys kotimaassa on tuottanut kalakerholle myös useita edustuspaikkoja sekä seurajoukkueena että henkilökohtaisella tasolla kansainvälisiin kisoihin. leja löytyy runsaasti kilpaonginnan ohella pilkinnästä, ja seuran jäsenet ovat menestyneet hyvin myös uistelu-, jigija ennen kaikkea morrikisoissa”, Ville Lehtinen puolestaan luettelee. Sen toiminta perustuu täydelliseen avoimuuteen joukkueen jäsenten kesken. Käytännössä kilpaonkijat maksavat muutenkin pääosin harrastuksensa ja siihen liittyvät omasta lompakosta. Kilpaonginnan seurajoukkueiden MM-hopea Ranskasta vuodelta 2017 on Lehtisen mukaan suomalaisittain erittäin komea saavutus. Sama trendi on nähtävissä myös seuran perinteisissä sisäisissä kilpailuissa, joista myös osa on karsiutunut pois vähäisen osanoton vuoksi. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 89. ”Mökkiä ei voi siis varata, mutta siitä huolimatta ruuhkaa ei ole kuin korkeintaan parhaana kesäkautena sekä talkoiden ja kuhanuistelukisan aikaan”, Jarmo Heinonen kertoo. Asioista väitellään ja monasti lopuksi todetaan, että oli se Seppo oikeassa sittenkin. ”Samalla olemme yrittäneet kehittää ajatuksia muusta toiminnasta, joka seuran jäseniä kiinnostaisi.” SALONSAAREN ERÄTUPA TARJOAA KALASTUSMAHDOLLISUUKSIA Pian perustamisensa jälkeen seura hankki vuokratontin Pyhäjärven Salonsaaresta ja pystytti sinne hirsimökin. Osallistujakato näissä kisoissa on johtanut siihen, ettei niitä ole enää mielekästä järjestää niin paljon kuin ennen”, Lehtinen kertoo. Suurimmat meriitit ovat tulleet kilpaonginnasta ja mormuskoinnista. ”Sirviön Tomppa on joukkuettamme auttanut omien resurssiensa mukaisesti ja jonkin verran olemme saaneet tukea välinevalmistaja Colmicilta. ”Asioista keskustellaan paljon ja niitä analysoidaan loputtomasti. ”Aikanaan järjestimme paljonkin pilkkija kilpaonkikilpailuja
”Jostain pitäisi löytää aikaa niille nuorille ja jostain tietenkin pitäisi löytää kalastuksesta kiinnostuneita nuoria. Pahalampi JOSTAIN PITÄISI LÖYTÄÄ AIKAA NIILLE NUORILLE JA JOSTAIN TIETENKIN PITÄISI LÖYTÄÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNEITA NUORIA. ?. ?. SALONSAAREN mökin kunnossapito vaatii Lempäälän Kalakerholta säännöllisiä siivousja kunnostustalkoita. Pahalampea hoidetaan kilpaonginnan harjoittelupaikkana Lempäälän Kalakerho kunnostaa Tampereen Pahalampea kilpaonginnan harjoitusalueeksi istuttamalla sinne tavanomaisesta poikkeavia isoja kilpailukaloja, kuten suutaria, ruutanaa, karppeja sekä isoja yksittäisiä lahnoja ja ahvenia. Lampi on erityiskalastusalue, johon on omat sääntönsä ja kalastus on luvanvaraista”, Ville Lehtinen selvittää. Muistan, kuinka itse olin lapsena niin innokas kalahommiin, etten muuta olisi koskaan halunnut tehdäkään. MUKAVIA JA AKTIIVISIA HENKILÖITÄ TOIVOTAAN MUKAAN Lempäälän Kalakerhon jäsenmäärä on pysynyt vuosia noin tasaisesti viidessäkymmenessä, vaikkei se olekaan millään tavalla pyrkinyt kalastelemaan itselleen lisäjäseniä. ”On kavereita, jotka uistelevat, osa jigittää ja osa pilkkii, ja jos kilpaonkijoille Pahalampi on tärkeä paikka, niin muiden kalastuslajien harrastajille löytyy riittävästi pelipaikkoja jo kilometrin säteellä mökistä. ”Oikeastaan vaan Rintamaan Pekka on pitänyt onkikursseja muun muassa Pahalammella. Kyllä se palo pitää lähteä nuoresta itsestään, sillä ketään ei voi pakottaa harrastamaan yhtään mitään”, Lehtinen miettii. Tämä on seuran jäsenten kannalta mainio asia, sillä he kalastuskilpailuihin osallistumisen lisäksi kalastavat muutenkin hyvin monipuolisesti. den suosimaa. Toki kalastettavaa aluetta Pyhäjärvellä riittää enemmänkin”, Heinonen sanoo. Viimeisin suurempi urakka oli katon kuntoon laittaminen. kaveriporukan seurana, mutta toki mukavia ja aktiivisia henkilöitä toivotaan aina mukaan toimintaan”, Ville Lehtinen sanoo. Kovin aktiivisesti kalakerho ei ole hakenut myöskään lapsia ja nuoria riveihinsä, mikä johtuu lähinnä siitä, että he tarvitsevat ohjaajia, eikä seurassa ole juurikaan tähän hommaan ennättäviä ihmisiä. ”Meillä on aina ollut tarkoitus pysyä pienenä ns. Tämä on valitettava tosiasia ja seurassa mukana olevat nuoret ovat aikuisjäsenten omasta perheestä”, Lehtinen myöntää. Kaiken muun kalastuksen ohella karpinonginta kuuluu hänen mielipuuhiinsa. Jotenkin tuntuu, että tällaiset nuoret ovat nykyään harvassa. ”Käytännön toteutuksesta meillä vastaa Pekka Rintamaa, ja Tampereen kaupunki on ollut myös aktiivisesti mukana istuttamassa karppeja. seurat esittelyssä 90 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. JARMO Heinonen on ollut yksi Lempäälän Kalakerhon aktiivisimmista jäsenistä jo vuosia ja toiminut seuran puheenjohtajanakin kahteen otteeseen
l Kotimaiset kärpäsentoukat, surviaiset, l hollantilaiset madot NÄSIVIEHE P.Koskinen puh. 040 5212 046 / pilkkisyotit@kopteri.net Laita mato koukkuun ja ota Ottipaikka onkeesi! p. www.haukka-pilkki.fi puh. Kotimaiset surviaiset . Ilmaiset isot parkkipaikat. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 045 138 8888 Paljon uutuuksia Myymälässä poistoja JIG, Just in Gross Pitkäniityntie 1 B, Espoo Puh. Hollantilaiset onkimadot ympäri vuoden Puh. 040 505 2225 https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille TOUKKAKASVATTAMO PENTTI KOSKINEN . TUKKUJA VÄHITTÄISMYYNTI. 050 538 0714 info@haukka-pilkki.fi HAUKKA-PILKKI OY OTTIPAIKKA Kuusamon Syötti ja Teroituspalvelut T:mi Ari Ronkainen p. 0400 450 045 www.toukka-koskinen.fi Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. ERÄ-LINDROOS Kalastuksen ja retkeilyn tavaratalo Launeenkatu 84 – LAHTI p. 03-7525 696 – Tervetuloa www.era-lindroos.fi www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 019-724700 Hki-Tre moottoritieltä n. 045 138 8888 Ma-Pe 12-18, La 12-16 Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 91. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi MEILTÄ PILKINTÄÄN: syötit, morrit, pilkit, koukut, wolframit, tapsit, siimat jne. 040 591 4116 KALASTAJAT & METSÄSTÄJÄT! 3 ,/kpl + POSTIMAKSU ELÄVÄT SYÖTIT Madot ja toukat Filetit ja sakset TERÄVIKSI! lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. HUOM! Siimauutuus SLR-FLUOROCARBON. 2 minuutin ajomatka (Riihimäki eteläinen liittymä). ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Kärpäsentoukat suoraan kasvattajalta . Avoinna ark. 8–17, la 9–13. Yli 1000 uutta tuotetta netissä Onkitukku ROD Oy Tiilipojanlenkki 4, Vantaa (Petikko) puh
Mikromuovin lähteistä merkittävin on tieliikenne. Kuva: Hannu Huuskonen. Selvityksen perusteella tieliikenne on merkittävin yksittäinen mikromuovin lähde Suomessa. Merellisistä roskalähteistä selvityksessä tarkasteltiin erityisesti kalastuksen ja kalankasvatuksen tuottamia mikromuovipäästöjä. Muovipartikkelien syönti oli valtaosin satunnaista ja ympäristötekijöiden kuten poikasparvien sisäisten vaikutusten ohjaamaa. MUOVI SYKE selvitti: Tieliikenne on merkittävin yksittäinen mikromuovin lähde Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) selvityksestä ilmenee, että asutuksen lähellä sijaitsevilla rannoilla paljaalla silmällä nähtävistä roskista 90 prosenttia on erilaisia muovija vaahtomuovituotteita ja yleisin muoviroska on tupakantumppi. Syödyn muovin määrä kasvoi yhdessä syödyn ravinnon määrän kanssa. Tutkimuksen päätekijä Hannu Huuskonen kertoo, että mikromuovi voi muistuttaa kalanpoikasten luontaisia ravintokohteita, ja se voi muun muassa luontaisen ravinnon sulatusta haitatessaan luoda voimakkaita valintapaineita altistuneiden populaatioiden ravinnonkäyttöön. SYKEn selvityksessä arvioitiin kaikenkokoisten mereen kulkeutuvien roskien määrää, laatua, lähteitä ja kulkeutumisreittejä koko Suomen rannikkoja merialueella. Kuvassa siianpoikanen, kokeessa ravintona käytettyä Artemia-eläinplanktonia ja pyöreitä mikromuovipallosia. Muuttuneen käyttäytymisen avulla poikaset voisivat välttää muovien aiheuttaman haitan, mutta tutkimuksen mukaan sopeutumisen mahdollistavaa geneettistä vaihtelua ei ole. Roskamäärät ovat odotetusti pienimpiä luonnontilaisilla rannoilla ja suurimpia kaupunkirannoilla. Kalojen on todettu sopeutuvan erilaisiin ihmisen aiheuttamiin ongelmiin, ja lisätutkimuksin voidaan selvittää, pystyvätkö kalat sopeutumaan jatkuvasti kasvavaan muoviroskan määrään vesissä. Pelkästään ajoneuvojen renkaiden kulumisesta syntyy noin 5 000-10 000 tonnia mikromuovipäästöjä vuodessa. Erikokoiset ja eri tavalla luontaista ruokaa muistuttavat muovipartikkelit voivat kenties olla kalojen vältettävissä. Merenrantakaupunkien ympäristoasiantuntijoille lähetetyn kyselytutkimuksen vastauksissa korostui hulevesien merkitys roskan kulkeutumisreittinä. Tutkimuksessa pystyttiin arvioimaan emokalojen perinnöllinen vaikutus jälkeläisten luontaisen ravinnon ja mikromuovin syöntiin. 92 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MIKROMUOVI KALANPOIKASET eivät osaa välttää mikromuovia Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan vastakuoriutuneet kalat syövät mikromuovia yhdessä luontaisen ravinnon kanssa, eikä niillä esiinny perinnöllistä vaihtelua, joka mahdollistaisi sopeutumisen mikromuovin välttämiseen. Tutkimus on maailmanlaajuisesti ensimmäinen päänavaus kalanpoikasten sopeutumisessa mikromuovialtistukseen. Muovituotteiden raaka-aineista eli muovipelleteistä arvioidaan aiheutuvan vuositasolla noin 360 tonnin mikromuovipäästöt. Lyhytaikaisissa kokeissa poikaset kuitenkin pääsivät hyvin eroon pyöreistä muovipartikkeleista. Pois huuhdeltavista kosmetiikkaja hygieniatuotteista aiheutuvat mikromuovipäästöt (noin 5 tn/vuosi) ovat muita päästölähteitä pienemmät. Poikaset söivät keskimäärin vain vähän muovipartikkeleita, ja niiden sisäänotto vaikutti passiiviselta eli poikaset eivät ilmeisesti valikoineet niitä. Arvion mukaan Suomen merialueen kaupallisessa kalastuksessa pyydyksistä irtoaa enimmillään noin 17 tonnia ja kalankasvatuksen rakennemateriaaleista noin 30 tonnia mikromuovia vuodessa. TUTKIMUS paljasti, että kalanpoikaset eivät osaa välttää mikromuovia. ”Noin 90 prosenttia rantaroskista on erilaisia muovitai vaahtomuovituotteita. Vastakuoriutuneilla siianpoikasilla tehdyn kokeen mukaan kalat syövät muovia satunnaisesti eläinplanktonravinnon mukana, eivätkä ne pysty aktiivisesti välttämään muovin sisäänottoa. Samaa suuruusluokkaa on maksimiarvio keinokuitutekstiilien pesusta aiheutuvista mikromuovipäästöistä (290 tn/vuosi). Lähes 70 prosenttia kaikista kaupunkirantojen roskista on tupakantumppeja, kun taas luonnontilaisilla rannoilla tumppien osuus on vähäisempi, noin viisi prosenttia”, kertoo vanhempi tutkija Sanna Suikkanen SYKEstä. Muita esiin nousseita roskaantumista aiheuttavia tekijöitä ovat viemärien ylivuototilanteet, laittomat kaatopaikat, kaduilta auratun lumen varastointi ja hävitys, roska-astioiden riittämättömyys sekä erilaiset rakennusja purkutyöt
Hanke käsittää kirjolohen jatkokasvatuksen verkkokasseissa avomerellä noin yhdeksän kilometrin etäisyydellä Kaskisten satamasta sekä kalojen talvisäilytyksen ja teuraskalojen väliaikaisen varastoinnin sataman läheisissä rannikkovesissä. Järjestelmä on rajoitettu enintään 400 halliurokseen vuodessa, millä varmistetaan, ettei järjestelmä aiheuta uhkaa hallikannalle. Todellinen hauenystävä valitsee molemmat. Asetus on voimassa vuoden 2023 loppuun ja sitä varten on valtion tämän vuoden talousarvioon otettu 300 000 euron määräraha. Hankkeeseen kuuluu myös kalojen tainnutus ja verestys ja mahdollisesti perkuu satama-alueella. KOOT: S, M, L, XL, XXL, XXXL. Hanki itselle tai lahjaksi vaikka puolisolle tai kalastavalle nuorelle. HAUKITEHDAS-T-PAITA Valitse paitasi joko mammatai kollihauen kuvalla. YVA-menettelyä sovelletaan kalankasvatushankkeisiin aina, jos kalan lisäkasvu on vähintään miljoona kiloa vuodessa. Hyljevahingot vähentävät osaltaan kotimaisen kalan tarjontaa. ”Kun otetaan huomioon yhteisvaikutukset alueen muiden toimintojen kanssa, Nordic Trout Ab:n hankkeen vesistöja muiden ympäristövaikutusten on katsottu kokonaisuutena arvioiden olevan merkittäviä YVA-lain tarkoittamalla tavalla”, toteaa ELY-keskus perusteluissaan. Silitys kuvan kohdalta nurjalta puolelta. TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. ”Hallikanta aiheuttaa kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle merkittäviä vahinkoja, jotka uhkaavat monella rannikkoalueella kalastuksen jatkuvuutta ja kalankasvatuksen kannattavuutta. Hallien yleinen metsästys ei ole järjestelmän piirissä, koska metsästyksessä lähtökohtana on saaliin hyödyntäminen omassa käytössä. Kirjolohen poikaset tuodaan poikaslaitokselta joko Kaskisten kalasatamaan talvisäilytykseen marras-joulukuussa tai suoraan jatkokasvatusalueelle avomerelle huhti-toukokuussa. KORVAUKSET KALATALOUSYRITYKSILLE avustusta vahinkoja aiheuttavien halliurosten poistamiskuluihin Kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle on valtioneuvoston asetuksella alettu myöntää avustusta rannikolla vahinkoja aiheuttavien halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena on myös se, että hallien vierailut pyydyksillä ja laitoksilla ajan myötä vähenisivät, mikä pienentäisi myös niiden aiheuttamia vahinkoja. Pesu 40 asteessa. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. Kalankasvatuslaitoksen suunniteltu tuotantokapasiteetti on kalan 950 tonnin lisäkasvu vuodessa. Siksi päätetty avustus on tarpeellinen”, maaja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.. Avustusjärjestelmän tavoitteena on korvata niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat rysiltä ja verkoilta sekä kalankasvatuslaitoksilta poistetuista halliuroksista ja varmistaa että kyseiset hallit käsitellään asianmukaisesti. Jokaisesta ostamastasi paidasta menee 10 euroa lyhentämättömänä haukitehtaiden konkreettisiin kunnostuksiin. YVA-menettelyä sovelletaan lisäksi hankkeisiin, jotka todennäköisesti aiheuttavat laajuudeltaan ja merkittäviä ympäristövaikutuksia. Paidan materiaali on 100 % puuvillaa. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA Auta haukea! Lisää tietoa haukitehtaista osoitteessa haukitehdas.fi 20 € KALANKASVATUS KASKISTEN kalankasvatushankkeen ympäristövaikutukset joutuvat YVA-menettelyyn Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on päättänyt, että Kaskisten kaupungin merialueen edustalle suunnitellun Nordic Trout Ab:n kalankasvatushankkeen ympäristövaikutukset on arvioitava ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA)
Koska tämän vuoden kilpailu koronapandemian takia peruuntui, päätti SVK:n pilkkijaosto, että vuoden 2020 joukkue lähetetään vuoden 2021 kisoihin Ruotsiin. voiton nappasi Ari Haanpää ja naisten vastaavassa sarjassa Tuula Arila. Matkustamisen aika on myöhemmin. Lahden Joutjärvellä. KORJAUS Huutokosken tilinumeroon Vapaa-ajan Kalastaja -lehden numerossa 2/2020 sivuilla 50-51 olleessa kalapaikkajutussa Huutokoskesta oli virheellistä ja puutteellista tietoa koskien kalastusluvan hankkimista alueelle. Lähde kalaan vain terveenä. Kisaan osallistui tällä kertaa 152 kilpailijaa, sangen hieno joukko! Saalista tuli jonkun verran, grammapeliin ei tarvinnut juurikaan mennä. Kisaan osallistui 25 kilpailijaa. Lestijärvellä. Miesjuniorit 1) Lauri Heikkilä 1444, 2) Eetu Kinnunen 1302, 3) Niko Saastamoinen 1178. Naisjuniorisarjan voitti Iida Issakainen ja naisten sarjan Tiina Karhunen. Naisveteraanit 1) Jaana Väänänen 2494, 2) Paula Saarinen 2116, 3) Riitta Pekkinen 1862. Toimi vastuullisesti myös saalismäärien kanssa ja ota vain sen verran kaloja kuin tarvitset. Paikkansa vuoden 2021 morrijoukkueeseen lunastivat Vesa Kuusela, Olli Saarela, Petri Ahola, Seppo Pönni, Jussi Rossi ja Jaakko Kaski. LISÄÄ TULOKSIA osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset. Miesjuniorisarja meni Lauri Heikkilälle ja miesten Jani Hartoselle. Vanhemmat miesveteraanit 1) Ari Haanpää 2800, 2) Toivo Saari 2626, 3) Martti Kainulainen 2262. Jos tunnet itsesi yhtään kipeäksi, tai perheessäsi sairastetaan, jää kotiin. Miehet 1) Jani Hartonen 5126, 2) Vesa Kuusela 4932, 3) Ville Pesonen 4082. Ensi vuonna ei siten karsintoja järjestetä. Voit seurata kilpailutilanteen kehittymistä osoitteessa: vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/kilpailukalenteri/ Pilkkimaajoukkue karsittiin Lahden Joutjärvellä TEKSTI ISMO MALIN KUVAT JAANA VETIKKO MM-morrin loppukarsinnat Lestijärvellä MM-morrin loppukarsinnat vuodelle 2021 kisattiin 14.-15.3. Pilkkimaajoukkueen loppukarsinta vuodelle 2021 kisattiin 22.2. Samalla muuttui tilinumero, jonne luvan voi maksaa, ja se on nyt: FI81 4108 0011 5461 92. TULOKSET (p): Vesa Kuusela 12, 2) Olli Saarela, 13, 3) Petri Ahola 14, 4) Seppo Pönni 17, 5) Jussi Rossi 18, 6) Jaakko Kaski 20. Vanhemmat naisveteraanit 1) Tuula Arila 2336, 2) Seija Orpana 1932, 3) Vuokko Tuominen 1478. TULOKSET (g): Naisjuniorit 1) Iida Issakainen 1126, 2) Helmi Sarpola 804, 3) Emmi Kinnunen 764. Kisa on aina osallistujamäärältään pienehkö ja ennen kisaa annettiin järjestäjille ohjeistus juuri esille nousseen koronavirusvaaran torjumiseksi. Samalla se tarkoittaa sitä, että nyt karsinut joukkue osallistuu vuoden 2022 Suomessa pidettävään kisaan. Lisäksi Sysmäjärven osakaskunta on tehnyt sopimuksen kalakortti.comin kanssa, joten lupia Huutokoskelle saa nyt myös sitä kautta internetistä osoitteesta www.kalakortti.com/. . OIKAISU Vastuullinen kalastaja SVK haluaa muistuttaa koronapandemian aikana vastuullisen kalastajan askelmerkeistä: . Naiset 1) Tiina Karhunen 2368, 2) Marianne Viinikainen 2082, 3) Taina Koskinen 1882. . Kalasta yksin tai perheen kera ja muista pitää turvaväli muihin ulkoilijoihin ja kalastajiin, vähintään kaksi metriä. Jutussa oli virkistyskalastusalueen vanha tilinumero, johon lupaa ei kuitenkaan enää voi maksaa, sillä Huutokoski liittyi viime vuonna osaksi Sysmäjärven osakaskuntaa osakaskuntien yhdistämisen myötä. Toimitus pahoittelee virhettä. Kalasta nyt lähivesillä tai omalla mökillä. Miesveteraanisarjassa 70 v. Lisätietoa Huutokosken kalastuksesta löytyy osoitteesta www.sysmajarvi.fi/. KILPAILUT Kesän SM-kilpailut SVK on yhdessä kilpailujaostojen ja -järjestäjien kanssa päättänyt koronapandemian takia perua/siirtää kesän SM-kilpailujamme. Miesveteraanit 1) Harri Nikula 4734, 2) Ari Lampila 4216, 3) Esko Voutilainen 3320. Loppukesän ja syksyn kilpailutilanne ratkeaa myöhemmin. . Kuva: Anssi Vainikka 94 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
..... to 13.8. .............................klo 12 – 15 MIKKELI .................ke 5.8. fisuun.fi/streetfishing2020 3 TUNTIA • 4 ERI KALALAJIA Yhteispituus ratkaisee! Huippujännittävissä STREET FISHING -kilpailuissa kisataan kahden hengen joukkueilla kaupunkiympäristössä. ..............................klo 17 – 20 OULU ....................su 23.8. ................... klo 17:30 – 20:30 RAAHE ..................su 16.8. ..............................klo 18 – 21 KAJAANI ................ti 25.8. ....la 12.9. Kunkin kaupungin kolme kärkiparia palkitaan lahjakorteilla Suomen suurimpaan ja tuotevalikoimaltaan laajimpaan kalastustarvikeliike Ruoto Mega Storeen ja sen verkkokauppaan! VARKAUS ............. Kaupunkikohtaiset ilmoittautumiset, säännöt ja muut lisätiedot löydät osoitteesta: OLETKO SINÄ KAUPUNKISI TODELLINEN KALAKUNKKU 2020. ..............................klo 17 – 20 Nuoret saavat 5 cm etua. klo 17 – 20 (eri palkinnot) HELSINKI .............. ..............................klo 12 – 15 VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 95. Nuoret saavat 5 cm etumatkan. TURKU ...............ma 17.7. ..............................klo 17 – 20 UUSIKAUPUNKI. ..............................klo 18 – 21 TAMPERE ..............ke 19.4. to 27.8. .............................klo 17 – 20 ROVANIEMI .............la 1.8. ..............................klo 17 – 20 JYVÄSKYLÄ ..............ti 8.9
kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen. . LIITY SVK:n Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Ku va : M ar cu s W iks trö m SV K :N JÄSENE N Ä Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja! jäseneksi l erikoisvärinen viehe l jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Viking Lineltä alennukset ryhmäja vapaa-ajanmatkoista l paljon muita etuja mm. LIITTYMISLAHJANA VAIN 40 € VUOSI Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys 96 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi): Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa
On tärkeää dokumentoida ja tutkia ennallistamisprosessin vaikutuksia laaja-alaisesti yhteistyön voimin, Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen kertoo. Suomenlahden pintaveden fosforipitoisuudet olivat suuria verrattuna vuosien 1990-2019 keskiarvoon. Havaintoja metaanipäästöistä jalostetaan käytettäväksi muun muassa kansallisessa maankäytöstä koituvien metaanipäästöjen raportoinnissa. Myös pääaltaan parantunut happitilanne ja kohonnut suolapitoisuus viittaavat siihen, että Itämerelle olisi tullut Tanskan salmien kautta suolaisempaa ja hapekkaampaa vettä loppuvuodesta 2019. Veden syvimpien kerrosten runsas fosforivaranto oli puolestaan sekoittunut koko vesikerrokseen. Itämeren pääaltaalla liukoista fosforia oli pohjan lähellä vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Vaelluskaladynamiikan tuntemuksen sekä yhteisön asenteiden, odotusten, hyötyjen ja haittojen kartoitustiedon avulla kehitetään valmiutta vastaavien uusien hankkeiden suunnitteluun. Hiitolanjoella on Suomessa edelläkävijän rooli pienten vesivoimaloiden purkuhankkeena. Myrkyllistä rikkivetyä ei todettu Suomenlahdella lainkaan. Luken tutkimus tukee muuta Hiitolanjoella tehtävää patojen purkutöiden vaikutusten seurantaa, jota alueella toteuttaa Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa tulevien padonpurkuhankkeiden tueksi. Nykytiedolla sekä ennallistamisen aikaisilla että kunnostamisen jälkeen kerätyllä tutkimustiedolla voidaan kriittisesti arvioida ennallistamisen onnistuneisuutta ja vaikutuksia, Saimaan Vesija Ympäristötutkimuksen vastuututkija limnologi Mikael Kraft sanoo. ”Yhteistyössä jo vuosien ajan kerätyt tutkimustulokset saadaan jalostettua suureksi kokonaiskuvaksi. ”Ennallistamishanke on erittäin merkittävä maakunnallisesti ja ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa. Tämän seurauksena vedessä oli happea sekoittumissyvyyteen asti erittäin hyvin ja Suomenlahden happitilanne oli viime vuosikymmenien tilanteeseen verrattuna poikkeuksellisen hyvä. Tutkimuksessa selvitetään vesistön ilmastopäästöjä ennen ja jälkeen patojen purun ja koskien ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hyötyjä vedenkorkeuden muuttuessa. Kiinnostaako tieto. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2020 97. KANGASKOSKEN pienvoimalan rakenteita puretaan kolmesta padosta ensimmäisenä, jotta Laatokan lohen ja taimenen kutualue laajenisi Hiitolanjoen vesistön Suomen puoleisiin osiin. Tilaa SVK:n uutiskirje Suomen Vapaa-ajankalastajien sähköinen uutiskirje tuo sähköpostiisi tuoreimmat järjestökuulumiset, kausittaiset tuoteuutuudet, kiinnostavimmat tarjoukset ja muuta ajankohtaista vapaa-ajankalastuksen saralta. Tämä ilmeni kaikissa mitatuissa vedenlaadun ominaisuuksissa: lämpötilassa, suolaisuudessa, happipitoisuudessa ja ravinteiden pitoisuuksissa. Se on tutkinut joen vedenlaatua, kalastoa, pohjaeläimistöä ja sedimenttiä vuosikymmenten ajan ja myös toteuttanut vesistöalueen Suomen puoleisilla osilla laajamittaisia sähkökalastuksia ja Kangaskoskella kutupesälaskentoja. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan sekoittuminen oli keskimääräiseen ajankohdan tilanteeseen verrattuna harvinaisen voimakasta. Vesipatsaan hapekas yläkerros oli sekoittunut syvempiin kerroksiin. SUOMENLAHTI SUOMENLAHDEN happitilanne on parempi kuin vuosiin Merentutkimusalus Arandan talviseurantamatkalla todettiin, että itäisimpiä havaintoasemia lukuun ottamatta Suomenlahden vesimassa oli tammikuun lopulla Hangon tasalle asti sekoittunut paikoin jopa sadan metrin syvyyteen asti. Yhdellä havaintoasemalla pintaveden fosfaattipitoisuus oli mittaushistorian korkein. HIITOLANJOKI PATOJEN purkamisen vaikutuksia tutkitaan laajassa yhteistyössä Hiitolanjoella Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistämässä monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella. Kuva: Jukka Alm, Luke. Pohjalla fosfaattipitoisuudet olivat vastaavasti alhaisia. Tämän ansiosta happitilanne merialueella oli parempi kuin vuosiin. Kuule ensimmäisten joukossa missä mennään ja liity postituslistalle veloituksetta osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi
ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 16.6. 3 29.5. KALASTONHOITOMAKSU 2020 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 24.1. MAKSAMINEN 1. 4 14.8. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 5 9.10. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 6 4.12. LEHDET 2020 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi 98 3 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 4 / 2020 ilmestyy 14.8. 2 27.3. 3. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. Haukea pintavieheillä Mikrojigaus Syysharjuksen herkkupalat Kalapaikkana Simpeleenjärvi Kuva: Jaana Vetikko 14.8. 2. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Sorkkalantie 394, 33980 Pirkkala Timo Lepistö puh
08 860 3400 Turvallinen etäisyys on nyt vavan mitta ja toisen pakille ei mennä ainakaan yhtäaikaa. Räsänen 120 mm / 50 g /BL/G/R-C Räsänen 120 mm / 50 g /BL/G/R-C UVPINNOITETTU 1:1 Räsänen 120 mm / 50 g /BL/G/R-C Räsänen 120 mm / 50 g /BL/G/R-C Professor 1, 115 mm / 27 g /BL/FR/S-B Professor 1, 115 mm / 27 g /BL/FR/S-B 1:1 6 414886 500440 20003 PAL. Tiukkoja siimoja ja lähiruokaa! Professor 1, 115 mm / 27 g /BL/FR/S-B Räsänen 120 mm / 50 g /BL/G/R-C Räsänen 120 mm / 50 g /BL/G/R-C ainakaan yhtäaikaa. kuusamo@kuusamonuistin.. tai hae Kuusamon Kalastajan Opas hyvin varustetuista urheilu-, kalastusja retkeilyalan liikkeistä tai tavaratalojen vapaa-ajan osastoilta. 2020 – 33 650044 – 2003. Selaa verkossa kuusamonuistin.. Kuusamon Uistin Oy, Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo, puh. VKO