Vapaa-ajan Kalastaja 3/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3 • 2021 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € AHVENEN lampikalastus Lohenkalastajan OPAS SOUTUVENEEN varustelu SÄYNEEN perhokalastus VENEILYN pelisäännöt Ahven puree CHATTERBAITTIIN
80 Nuorten tärpit 88 Seurat esittelyssä Kajaanin Kalastuskerho 92 Kirjat 94 Lukijalta 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä 16 Veneilyn pelisääntöjen ABC 24 Soutuveneen varustelu monipuoliseen kalastukseen 28 Historian havinaa 30 Ahven puree chatterbaittiin 34 Ahvenen lampija pienjärvikalastus 42 Tutkittua Kuinka paljon kalaa on. 44 Uutuudet 50 Vieheiden kierrätys KESÄKUU 2021 Sisällys 8 Lohenkalastajan perusopas 38 Nykyaikaiset heittokalastuskilpailut 52 Lähikalapaikka Kyrönsalmen virta, Savonlinna 54 Säyneen perhokalastus 58 Perhonurkka Pietun Pupa toimii hyvin nymfikalastustekniikoissa 60 Kalapaikka Kainuu on paljon muutakin kuin lohikaloja 64 Neidenelva ja Nuorttijoki 66 Henkilöuutiset 68 Kalaherkut Graavimarinoitu kuha 70 Haukitehtailla tapahtuu 76 Vavan varressa Juha Salonen 72 Suurvimpaa ongella VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 3
050 525 7806 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 0400 946 968. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. Ku va : Ol li Sa ar i Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 576 3302. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 573 9332 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JU HA OJ AH AR JU AIK AK AU SL EH TIE N LII TO N JÄ SE N JA KE LU NO IN 34 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta
vuorokauden kestävän, kaikille avoimen rajattoman onkikilpailun Onki24. Järjestömme toimintaa uudistetaan ja monipuolistetaan, silti perinteitä kunnioittaen. Kilpailussa on omat sarjansa asiaan rennosti suhtautuville ja tosissaan onginnan ottaville. Suomen Vapaa-ajankalastajat hyväksyi kevätkokouksessaan uuden toimintastrategian ”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta” vuosille 2022-2026. Kaikki nämä haastavat toimintatapojamme ja asettavat paineita uudistumiselle. Se tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. Strategian myötä järjestömme pyrkii vastaamaan muutostarpeeseen. Vapaa-ajankalastus on pandemiankin myötä suositumpaa kuin aikoihin. Iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä kesään! VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 5. Kilpailukaloina on seitsemän särkikalalajiamme, joiden kautta haluamme muistuttaa maamme monipuolisista, kalastuselämyksiä tarjoavista särkikalakannoista. Tässä kaikki kalalajit ja kaiken kokoiset kalat ovat yhtä arvokkaita. Jäsenemme saavat enemmän, maksavat vähemmän. ONKI24-KILPAILUSSA ongitaan kahden hengen joukkueissa kilpailukaloiksi valittuja särkikaloja, jotka ovat särki, seipi, säyne, suutari, sorva, ruutana ja lahna. Viimeisimpänä tämän on todistanut koronavirus lukuisine muunnoksineen tuoden rajoituksia ja uusia toimintamalleja arkeemme. Järjestömme tehtävänä on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien kalavesien puolesta. Pääkirjoitus KESÄKUU 2021 JAANA VETIKKO YHDESSÄ PAREMMAN KALASTUKSEN PUOLESTA E lämme nopeasti muuttuvassa maailmassa. Suomen Vapaa-ajankalastajien maamme vaikuttavimpaan kalastusperheeseen ovat kaikki tervetulleita. Kuva: Jyri Haapanen. Siinä tavoitteena on kalastaa mahdollisimman monta eri kalalajia. Kilpailukalojen vertailukelpoisuuden vuoksi niille on annettu kertoimet. Kilpailuvesistöinä toimivat kaikki Suomen onkimiseen sallitut vesistöt, joten siihen voi ottaa osaa omilla parhailla onkipaikoilla joukkuekaverin kanssa. Myös lapset ja nuoret saavat oman rajattoman kesäkalastuskisansa. Tulevana kesänä järjestämme 3.7. Alkusysäyksen monille uusille toiminnoille antoi viime vuoden juhlavuotemme, jonka kokemuksista otamme käyttöön kultajyvät. Samalla se kirkastaa järjestömme tehtävän, tulevaisuuden tavoitteet, arvot sekä keskeiset strategiset painopisteet, joilla suuntaamme yhdessä eteenpäin. Muutoksia tapahtuu niin hallinnon, yhteiskunnan, ympäristön kuin järjestötoiminnankin parissa. Onkin syytä muistaa, että muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia. Fisuun Fongaus on uusi lapsille ja nuorille tarkoitettu rajaton lajikalastuskilpailu, joka käynnistyy kesäkuussa ja kestää elokuun loppuun. Voittajat ratkaistaan laskemalla kolmen pisimmän kalan yhteispituus, lajista riippumatta
Tiukkoja siimoja ja lähiruokaa! PROFESS OR 2 90/26 HELMI PAINAVA Ye/G/GRB, UV. Turvallinen etäisyys on VAVAN MITTA Kuusamon Uistin Oy Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo 08 860 3400 | www.kuusamonuistin.fi @kuusamonuistin RÄSÄ NEN 50/1 4 HELM I PAIN AVA G/FR /BR-C , UV KALASTAJAN OPAS 2021 on ilmestynyt! Nouda omasi alan liikkeestä tai osastolta
Jigivehkeillä varustautuneet kalastusryhmät ovat erittäin tervetulleita järvija lampivesiin, missä kalastuspaine kestää kohtuullisen verotuksen. Jokunen vuosi sitten eräällä taimenkoskella kuvattiin kalastusta matkailukäyttöön. Hieno ajatus. Paikallisten pyytäjien toivomuksesta luvan hinta tuplattiin. Eräällä Savon koskella vuorokausiluvan hinta oli pitkään 15 euroa. Filmi oli ainakin pysäyttävä. Ja onkituristi ryntää jälleen autobaanalle silmissään suurtaimenen häikäisevä kiilto. Osa eväistä tuodaan mukana (ja ainakin pyyntiliemet on hyvissä ajoin sijoitettu vararenkaan taakse piiloon vaimon valvovan silmän alta). Koskikohteita markkinoidaan usein hämyisillä yökuvilla. Kerrankin saataisiin kohde, jossa kaloilla olisi mahdollisuus kasvaa useampikiloisiksi hopeakyljiksi. Totuus on usein kaukana tästä idyllistä. Leikkisästi ilmaistuna ”ilkeiden pirkkalaisten” nuijat ja miekat ovat nyttemmin vaihtuneet virvelija perhovapoihin. Melkein kuulet taimenen hyppäävän ilmaan ja kurjen laskeutuvan läheisen suon saramättäälle, missä karpalo jo kukkii ja aina valpas liro varoittaa terävällä äänellään. Koskikalastuskohteen maksimi lienee saavutettu, kun parkkipaikka on täynnä autoja ja koskella vispaa ukkoja miltei vieri vieressä. Sen tittelin saa, jos viihtyy pitäjässä päivän tai pari. Muutaman osakaskunnan jäärän voimalla hanke torpattiin. Isot ahvenet, kuhat ja monikiloiset hauet ovat esimerkiksi monen puolalaisen toivelistalla. Vuosisatoja ovat eteläiset heimot ryöstäneet ja verottaneet pohjoisia saamelaisia. Lapissa tulokulman ymmärtää. Paikallisilla saattaa olla varautuneempi näkemys matkailijoista. Mutta taas tulee uusi kesä. Syynä oli verkon silmäkoko. Yleisesti olen kuullut kyräileviä kommentteja tyyliin: ”Kannattaako näitä paikkoja paljastaa. Turistit vievät meidän kalat…” Eräässä Kainuun itäosan kunnassa Metsävaltio oli perustamassa taimenparatiisia vetouistelijoille. Tiukkoja siimoja ja lähiruokaa! PROFESS OR 2 90/26 HELMI PAINAVA Ye/G/GRB, UV VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 7. Keskimäärin saaliit ovat kehnonlaisia, ja kelit yleensä liian kylmiä tai helteisiä. Markkinointikielellä ilmaistuna ”kohteen imago terävöityi ja profiloitui massasta houkuttelevampana kalapaikkana”. Jokimaisemassa yksinäinen kalastaja tähyää niskalle taustanaan kiihottavaa erämaista rauhaa. Mikä sitten on keskimääräinen onkituristi. Tämä ei muutamalle ranta-asukkaalle sopinut, sillä 35-milliset siikaverkot ovat Jumalan asettama, ikiaikainen oikeus perukan eläjille. Mitä ylemmäs Suomea mennään, sitä huonompi kaikupohja sanalla turisti on. Se olisi pitänyt nostaa 80 milliin kymmeneksi vuodeksi. Kun tumma taimen saatiin tarttumaan ja haaviin, kahlattiin samalla kutusoraikon päällä. Pienempiä taimenia lensi kolmihaarakoukusta takaisin koskeen komeassa kaaressa. Moni paikallinen osakaskunnan jäsen saattoi tuumata, että tämmöisiä kalastajiako tänne halutaan. Silloin kalapaikan hinnoittelua voisi tarkistaa. Työpaikalla sitten puolustellaan huonoa menestystä: ”Vieläkään minulla ei ollut riittävän kalliita vehkeitä.” KESKIMÄÄRÄINEN ONKITURISTI K ielitoimiston sanakirja määrittelee turistin matkailijaksi. Erityisluvalla entisen Itä-Euroopan edustajat heittivät lippauistinta taimenen rauhoitusaikana ja olivat kokemaansa ilmeisen tyytyväisiä. Miettikääpä paikallisten asujien synkkää historiaa. Eurooppalaisissa pyyntikansoissa on kyllä puolensa. Muita käyttöyhteyksiä ovat Lapin-turisti ja votkaturisti. Käyttää paikkakunnan ruokapalveluita (arvatenkin säästeliäästi), yöpyy asuntovaunussa, mutta harvemmin vuokraa mökin viikoksi. Siten kävijämäärä saatiin laskemaan ja ruuhkat tasaantuivat. Ilmeisen vakavasti isännät asiaa miettivätkin, koska seuraavana vuonna kyseinen koski rauhoitettiin ja sitä seuraavana vuonna toinenkin. Mutta onpahan eletty yksi toiveikas vaihe ihmisen elämässä, ja palattu kotiin monta kokemusta rikkaampana. Uudenvuoden puheissaan kuntajohtajat aina muistavat manata lisää turisteja pitäjiin. Kuinkas sitten kävikään. Pärskeitä ANTTI VANNINEN Turvallinen etäisyys on VAVAN MITTA Kuusamon Uistin Oy Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo 08 860 3400 | www.kuusamonuistin.fi @kuusamonuistin RÄSÄ NEN 50/1 4 HELM I PAIN AVA G/FR /BR-C , UV KALASTAJAN OPAS 2021 on ilmestynyt! Nouda omasi alan liikkeestä tai osastolta
Lohenkalastajan TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN Lohi on lahja, jonka joki antaa nöyrälle pyytäjälle PERUSOPAS 8 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LOHI KOTIMAASSA nousulohia pääsee kalastamaan Tornionjoella, Simojoella ja Kymijoella. LOHIREISSUN minimipituutena voi pitää viikkoa
NAMSENILLA ei ole tietoa ruuhkista. SAATTAA olla, että Teno pysyy suljettuna useamman vuoden. Saattaa olla, että Teno pysyy suljettuna useamman vuoden, sillä yhden kauden rauhoituksella ei ole merkitystä lohikantojen tilan kannalta. Ruotsista löytyvät kuuluisat Mörrum-, Emja Dal-joki sekä monta Perämereen laskevaa jokea, kuten Byskeälven. Lohireissun minimipituus on mielestäni viikko. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 9. Kirkas ja kookas nousulohi, kalojen kuningas, siintelee jokaisen kalastajan mielessä. ?. S almo salar on oikukas, eikä sen saaminen siiman päähän ole aina helppoa. Olen päässyt kokemaan eri lohijoilla kuukauden mittaisen helleaallon, viikon sadeputken, pakkasaamuja juhannuksena ja puolentoista metrin vedennousun yhden yön aikana. Jos haaveenasi on kirkas nousulohi, tarvitset unelman toteuttamiseen aikaa. Jos olosuhteet ovat mahdottomat, mahdollisuudet saaliiseen hupenevat. Nykyään luonto on oikukas. Seuraavassa vinkkejä siitä, miten unelma voi käydä toteen. Kuvassa Nedre Gartlandin yläosaa, ja kalastusaluetta riittää yli neljä kilometriä alavirtaan. Muutamaksi päiväksi ei lohijoelle kannata lähteä. Kotimaassa kyseeseen tulevat Tornionjoki, Simojoki ja Kymijoki. Tämä on todellista lohenkalastajan luksusta, sillä alueella ei kalasta kukaan muu kuin alueen vuokrannut porukka. Tenon osalta tilanne on tällä hetkellä se, että lohenkalastus on jokialueella, vuonossa ja vuonon ulkopuolisella merialueella kokonaan kiellettyä. Kalastus niillä on kohtuuhintaista, joten kalastajiakin riittää. VALITSE JOKI Ensiksi sinun on valittava sopiva joki. Lohenkalastus kuuluu urheilukalastuksen kuninkuusluokkaan. KALASTUS Mörrum-, Em-, Dalja monella Perämereen laskevalla joella on kohtuuhintaista
Vapa pysyy paikoillaan, vaikka siiman päässä jytyyttäisi suurempikin lohi. KUOLAN niemimaalta löytyy maailmanluokan lohijokia. Vinkki ORANSSI, KULTA JA PUNAISEN ERI SÄVYT OVAT VARMA VALINTA VIEHEIDEN VÄREIKSI. Kaukomaiden lohijoet siintelevät monien mielessä, mutta nykyisen koronapandemian aikana matkailusta ei voi edes unelmoida. Eikä suurlohista tarvitse unelmoida, pääosa saaliista on tittejä ja lohijalkoja. Keski-Norjan joet ovat varmoja, mutta hanki kalastusluvat hyvissä ajoin. Viime vuodet ovat olleet Keski-Norjassa toivottomia, sillä poutajakLohi hereille kahden veneen taktiikalla Joskus hyvä ja kalaisa suvanto muuttuu autioksi. Silloin voit yrittää seuraavaa keinoa, johon tarvitset kaksi venekuntaa. Raju-uintisista vieheistä ärsyyntynyt lohi saattaa iskeä perinteisiin ottiveheisiin. Soudun pitää olla aggressiivista ja nopeaa aavistuksen alavirtaan. Alkukauden lohenpyynti on hitaasti kiirehtimistä. KESKI-NORJAN lohijoet ovat varmoja. Lohestaminen on meille valtava etuoikeus. Kesäkuun lohestuksessa saaliin laatu on määrää tärkeämpää. Päiväkortin hinta on helposti tuhat euroa. Niistä Grand Cascapedia, Bonaventure, Miramichi, Petite Cascapedia, Moise, Eagle ja Restigouche ovat kuuluisia ja samalla hintavia. Kanadasta löytyy myös hienoja lohijokia, siis Atlantinlohijokia. Kesäkuun alusta aina heinäkuun ensimmäiselle viikolle suuret nousukalat valloittavat joet. 10 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ruokajuomana oli pullollinen kylmää olutta. Muistan yhden illan Tenolla, Manun törmällä. Juhannuksen tienoo on ollut Tornionjoella hyvää aikaa. Muistakaa aina, ettei meidän lohenpyytäjien ole pakko mennä joelle pyytämään kalaa. Tärppien välit ovat normaalisti pitkiä, mutta kun vapa notkahtaa, siiman toisessa päässä on todennäköisesti kunnon lohi. lohet ovat huippuluokkaa, ja niistä saa valmistettua upeita herkkuja. HEINÄKUU SAAPUU HELTEINEEN Heinäkuu saapuu helteineen ja joen vesi laskee sekä lämpenee. Kalaa tulee, jos on tullakseen. Ensimmäinen vene laskee suvannon ja vieheiksi valitaan mahdollisimman suuret vaaput tai lusikat. Norjan lohijoet ovat olleet hyvällä mallilla viime vuosina. Oma, lähes kolmikymmenvuotinen kalastukseni Namsenilla on keskittynyt juhannuksen jälkeiseen aikaan ja tulosta on tullut. Alkukauden lohestus on melkoista lottoamista. VAPATELINE mallia rautanaula on yksinkertaisuudessaan nerokas. Se oli siinä – yksi parhaista kala-aterioista koskaan. KIRKAS NOUSULOHI ON YKKÖNEN Lohestusreissun ajankohta on tärkeä. VENÄJÄN, ISLANNIN JA KANADAN JOET Venäjältä löytyy maailmanluokan lohijokia, pääasiassa Kuolan niemimaalta. Mausteena oli voimakassuolaista voita, ripaus merisuolaa ja nuotion savua. Kulinaarisesti nousuTärkeintä on nauttia alkukesän luonnosta, seesteisestä soutelusta ja lohiveljien seurasta. Usein suuri kojamo on ottanut suvannon kotipaikakseen ja häätää muut kalat pois. ” MAAILMAN kauneimpia kaloja. Ikävä kyllä titit nousevat Keski-Norjan jokiin yhä aiemmin. Kalaa ei tule, ei sitten millään. Toinen vene tulee perässä normaalien ottivieheiden kanssa. Toisaalta palvelu ja majoitus ovat ensiluokkaista. Jos haluat kunnon hopeisen lohen siimasi päähän, satsaa kesäkuuhun. Varzina, Umba, Kharlovla, Litza, Yokanga, Ponoi ja monet muut joet ovat parhaimmillaan maailmanluokkaa. Kaudella 2020 pärjäsivät Gaula (noin 30 000 kiloa), Orkla (noin 28 000 kiloa) ja Namsen (noin 28 500 kiloa). Hintalappu lohiviikolle on suolainen ja tahti on sama Islannin lohijoilla. Kypsensimme edellisenä päivänä saadusta lohesta leikattuja fileen paloja nuotiolla. Lohestajan tavoitteena on saada siiman päähän vähintään lohijalka, mieluiten kunnon lohi
Tunnista, päivästä, viikosta, jopa vuodesta toiseen – joskus vapa sitten notkahtaa. Tämä ilmiö on hämmästyttänyt minua vuosikymmenet. Koukkuleukaiset kojamot nahistelevat kutupaikoista, ja kauden lopussa kojamonpyytäjät kansoittavat lohijoet. Porukka unohtaa sen tosiseikan, että kudulla tarvitaan myös kookkaita koiraslohia. Kymijoki LOPPUKAUDEN TUMMAT JA LAIHTUNEET LOHET Elokuulla joesta löytyy (toivottavasti) tummia asentokaloja, jotka odottelevat kudun alkua. Joen vesi laskee ja lohiparvet pienenevät. Se tarkoittaa erilaisia upposiimoja ja niiden kombinaatioita. Kymillä soutukalastaja satsaa pieniin vaappuihin, jotka kulkevat välivedessä. Ensikertalainen erehtyy pommittamaan tai soutamaan lohta, joka hyppää suvannossa. Kokemuksen mukaan lohi nousee tulvajoessa siellä, missä virtaus on vähänkin heikompi ja ui SOUTAJA ja soudettava Namsenilla. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 11. Lohenkalastus on pitkälti odottamista. KESÄKUUN alusta heinäkuun ensimmäiselle viikolle suuret nousulohet valloittavat joet. KULINAARISESTIKIN nousulohet ovat huippuluokkaa. Suvannoissa suuret lohet näyttäytyvät ja kiusaavat kalamiehiä, mutta ottihalut ovat olemattomat. Porukka jahtaa tummia ja laihtuneita lohia, käsittämätöntä. Jokeen nousevat kalat pitävät kiirettä, eivätkä pysähtele joen alaosissa. Sosiaalisessa mediassa jaettavien pönötyskuvien takia tapetaan aivan liian monta isoa kojamoa. Uudet ja vanhat lohet katsovat kuka on suvannon valtias. Paikkakalalle on turha uhrata kalastusaikaa, sillä lohi pitää suunsa kiinni. Nyt halutaan kiloja ja senttejä, lohen laadusta välittämättä. Voisihan kalan mitata, ottaa siitä valokuvan, ja teettää konservoijalla kalasta rekonstruktion. Suurten lohien nousu hiipuu ja pikkulohet saapuvat jokeen. Kalastuksen painopiste siirtyy joen keskija yläosiin. TAKTIIKKA TILANTEEN MUKAAN Muista, että lohen voi saada ottamaan, oli vedenkorkeus tai lämpötila mitä tahansa. Vinkki Kymijoelle Etelä-Suomen lahja lohenkalastajille eli Kymijoki on haastava. Joku saattaa vapauttaa tumman mätikalan, mutta kojamon kohdalla pappi putoaa lohen otsaan takuuvarmasti. Kun veden lämpötila ylittää kahdeksantoista astetta, lohen pyynti muuttuu todella vaikeaksi. Tulvajoella moni tekee sen virheen, että kalastaa mahdollisimman syvältä. Alajuoksulta suvantoon nousee ennemmin tai myöhemmin nousuparvi, ja kun suvantoon saapuu uusia tulokkaita, tilanne eskaloituu. Lohen nousu tapahtuu heinäkuulla ja silloin veden lämpötila on normaalisti parinkymmenen asteen tienoilla. Perinteinen kellusiimakalastus on tuhoon tuomittua – perho on tarjottava lohen eteen pohjan tuntumassa. sot ovat saattaneet kestää viikkokausia
12 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pidä jokea silmällä, ja toimi vedenkorkeuden ja sään muutosten mukaan. Lisäksi meillä oli vielä yksi kala kiinni. Jos vesi on erittäin sameaa, älä luovu toivosta, vaan ryhdy uittamaan matoa. Lohet reagoivat äkilliseen sään ja valoisuuden muutoksiin ja aktivoituvat. Painuimme pehkuihin ja aloitimme kalastuksen aamulla. Siinä vaiheessa, kun taivaanrantaan kerääntyy synkkiä pilviä, kalastajien pitää olla valmiina. JOKEEN nousevat kalat pitävät kiirettä, eivätkä pysähtele joen alaosissa. Kengisforsenilla kalat taas nousevat tulvan aikana niitä pikku-uomia, jotka ovat normaalivedellä kuivilla. na oli saatu useita hyviä kaloja alajuoksulta. PÖNÖTYSKUVIEN takia tapetaan aivan liian monta isoa kojamoa. Tutkimme yöllä lohipörssiä, ja huomasimme, että päivän aika. ÖVRE Gartladin Guest Rock on suurlohen majapaikka, ja virran reuna on yksi parhaita ottipaikkoja. Kalat ovat passiivisia, ja uudet nousukalat ovat vähissä. Pidä silmällä myös eri lohipörssejä, jotka kertovat tarkkaan, mistä kaloja on saatu ja milloin. Niiden pitäisi olla meidän alueellamme aamupäivän aikana. Yleensä vain pienen hetken ajaksi – ole silloin joella. SUUNNITTELE KALASTUS SÄÄN MUKAAN Seuraa kalastusjokesi säätilaa herkeämättä eri sääpalveluista, ja suunnittele kalastus sään mukaan. Eräänä kesänä olimme lopettaneet illan soudun tuloksettomana Namsenilla. Ehkä otollisin hetki on, kun poutapäivä muuttuu rankkasateeksi ja se käy Norjassa muutamassa hetkessä. Ottihetki saattaa olla viikon ainoa. pinnan tuntumassa. Taktiikka oli oikea, sillä aamupäivän lopuksi veneessä oli pulska 3,2 kilon titti ja 8,4 kilon kojamo. ÄKILLINEN SÄÄN MUUTOS AKTIVOI LOHEN Pitkä poutajakso ja normaali tai matala vesi on hankala tilanne. Korkean veden pulssi on kulkenut alavirtaan ja vuonoon, joten nousuparvet ovat liikkeellä. Olen saanut useamman lohen Namsenilla Guest Rockin sisäkaarteesta aivan rannan tuntumasta. Kun tulva on laskenut ja jokivesi on sherryn väristä, kalastajien on syytä viihtyä virralla. TOIMIVIA lohivaappuja. Nyt ei pidetä kämpillä sadetta, vaan keskitytään tehokkaaseen kalastukseen. Tilastojen mukaan tuon kaltaisissa tilanteissa kalaa on tullut koko joen matkalta esimerkiksi Namsenilla. Korkean veden aikaan joen mutkien sisäkaarteet ovat ottipaikkoja. Jos kalastat syväkäyntisillä vieheillä, saatat uittaa niitä nousukalojen alapuolella. Norjassa se on sallittua ja saattaa pelastaa reissun
Hyvin usein tulosta myös syntyy. Tieto lisää tuskaa ja lohenkalastuksessa liika ”tieto” on joskus vain haitaksi. Ehkä se on kokemus, joka kertoo, että nyt on parempi mennä lepäämään. Lohenkalastuksessa on tärkeää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Usein lopputulemana oli komea kala. Kun tunnistan sen tietyn tunteen, että nyt kyse on kuntosoudusta, kelaan vieheet välittömästi sisään. Säätilan ennustaminen on nykyään lähes mahdotonta. Se on lahja, jonka joki antaa nöyrälle pyytäjälle. Tutustu Tiedustele etukäteen Tämä on tärkeää, sillä pelipaikan olosuhteisiin tutustuminen auttaa kalaviikon suunnittelussa paljon. Kaikki tämä informaatio auttaa omaan viikkoon valmistautumisessa. Jos taas haaveilet tärpistä, elät tulevaisuudessa. MONELLA joella on netissä nähtävissä saalispäiväkirja. ÄLÄ NAURA ETIÄISILLE Hyvin useat taitavat lohenpyytäjät kertovat etiäisistä. Monella joella on netissä saalispäiväkirja, joista namsenvassdraget.no/lakseborsen/ on tunnetuin. Eräänkin kerran räiskäle jäi lautaselle puoliksi syötynä, mutta soudun jälkeen veneessä pötkötti komea lohi. Omien tuntemusten kuunteleminen on tärkeää. Hän ottaa viehepakista käteensä ensimmäisen vieheen, mikä siihen tarttuu, ja kalastaa sillä. Niitä on syytä tutkia jo vuotta etukäteen, jotta voit hakea mahdollisimman hyvää viikkoa. Lohi iski, vaikka jokivesi oli hurjassa tulvassa ja ilman lämpötila oli kolmekymmentä astetta varjossa. MIELEN VOIMA Se on lohenkalastuksessa suurempi kuin uskotkaan. Siinä vaiheessa, kun kalan saaminen ei enää merkitse sinulle mitään, lohi ui luoksesi. Ehkä tästä syystä ensikertalaiset onnistuvat lohijoilla niin hyvin. Oma veneeni pysyi suurimman osan viikkoa rannassa. Jos harmittelet karkuutettua kalaa, elät menneisyydessä. Ennen reissua ne tarjoavat tietoa paitsi saaliista, myös jokiveden korkeudesta ja lämpötilasta. 9,4 kiloa syytä hymyyn. Mitä enemmän kalastaja himoitsee lohta, sitä kauemmas lohi hänestä ui. NORJAN LOHIJOILLA SAAT KÄYTTÄÄ VAIN OIKEITA MATOJA, KEINOMATOJEN KÄYTTÖ ON KIELLETTYÄ. LOHTA EI OTETA VÄKISIN Jotkut kalastajat yrittävät ottaa lohen väkisin. LOHET reagoivat äkillisiin sään ja valoisuuden muutoksiin. Kuulostaa kliseeltä, mutta siitä löytyy totuus. Bogdanoffin Manu kertoi monesta tapauksesta, kun yhtäkkiä tuli sellainen tunne, että nyt oli pakko mennä joelle. Parhaimmillaan lohestaja on kuin pieni lapsi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 13. Iltapäivän ja illan kalastus ei antanut mitään, joten me olimme ajoittaneet kalastuksen oikein lohien nousuvauhdin mukaan. Norjalainen sääpalvelu yr.no on kuitenkin erinomainen ja sen ennustukset pitävät hyvin paikkansa, käytä sitä. Kalastajan ei pidä tuhlata voimiaan jääräpäiseen kalastamiseen, vaan keskittyä otollisiin hetkiin. Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja, sillä toiminnan hetkellä olet auttamatta myöhässä. Eräskin Namsenin viikon porukka viihtyi joella noin 18 tuntia vuorokaudessa, mutta viikon lopputulos oli kaksi karkuutettua tittiä. ” Muistan itsekin useamman kerran, kun joelle oli pakko lähteä kesken askareiden, ja siimaan piti sitoa tietty viehe. Hyvä lohestaja kalastaa niin hyvin ja taitavasti kuin osaa, mutta rennosti. Kun tiedät joen tilanteen, osaat varautua tulevaan. Kalaan lähdetään vasta sitten, kun nousu on pysähtynyt. Saalis on bonusta, eikä se saa olla itseisarvo. Tärkeintä on elää juuri tätä hetkeä. Hyvin monesti he myös onnistuvat saamaan lohen iskemään niihin. Alitajunta näkee paljon sellaisia asioita, joita silmä ei näe ja joita reaalijärki ei selitä. Tärkeintähän on nauttia itse kalastuksesta, upeista maisemista ja hyvistä eväistä. Älä naura niille, vaan kuuntele niitä. Jos vapamies hokee, että iske lohi, iske, soudan hänet välittömästi rantaan. Heillä ei ole mitään kirjallisuuden tai perinteen antamaa ”varmaa tietoa”, vaan he uittavat lohelle muitakin kuin ”varmoja” vieheitä. Et voi ottaa lohta. Se ei onnistu. Lohenkalastuksessa ollaan pyytämässä elämyksiä, ei kiloja ja senttejä. Jos ennuste kertoo sateen jatkuvan ja joki nousee, tiedät että nyt on aika huilata. Viimeisen aamun kahden soudun tulos oli lohet 11,0 kiloa ja 9,0 kiloa
Taimenkannan hoitoon tullaan jatkossa panostamaan entistä enemmän. Kalastajat voivat siten tänäkin kesänä ilmoittaa saaliinsa esimerkiksi kännykällä tutkimusja tilastointikäyttöä varten. Luonnossa syntyneillä kaloilla on ehjä rasvaevä. Irrota veitsellä 10-20 suomua selkäevän takaisesta kyljestä, kylkiviivan yläpuolelta. Kirjoita pussiin päivämäärä, pyyntipaikka, pyydys, kalan pituus, paino ja sukupuoli. Ensiarvoisen tärkeää on saada taimenen suomunäytteitä kalojen kasvun määrittämiseen ja hoitotoimien mitoittamiseen. TORNIONJOKI TORNIONJOEN kalastusmääräykset lähes ennallaan Tornionjoella sovellettavat kalastusmääräykset ovat tällä kalastuskaudella lähes samat kuin vuonna 2020. Taimen saavuttaa helposti 2-6 kilon painon, suurimmat yksilöt hätyyttelevät 10 kilon rajaa. Muutoksen avulla lohen vapautusvelvoite ja siihen liittyvät määräykset ulotetaan koskemaan myös kiinteillä pyydyksillä tapahtuvaa vapaa-ajankalastusta, jota harjoitetaan Ruotsin puolella. Siihen on hyvät mahdollisuudet, koska Porttipahtaan laskee vapaana virtaavia ja kutemiseen soveliaita jokivesiä. Uusi strategia linkittyy tiiviisti Marinin hallitusohjelmaan kirjattuun Vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategiaan, joissa molemmissa tavoitellaan vapaa-ajankalastuksen aseman vankistamista yhtenä suomalaisten suosituimmista luontoharrastuksista myös muuttuvassa yhteiskunnassa. ”Järjestö tulee panostamaan asiantuntevaan ja tavoittavaan kalastajien neuvontaan, vahvistamaan kokonaisvaltaista jäsenkokemusta sekä korostamaan yhteistyön voimaa vapaa-ajankalastuksen edistämisessä”, toteaa SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari. Tornionjoen kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Se edellyttää, että lohenkalastusta koskevan kiellon aikana 11.6.-15.9.2021 saa kalastaa vain sellaisilla kiinteillä pyydyksillä, joille on myönnetty poikkeus lohta koskevasta purkamisvelvoitteesta EU:n asetuksella. Porttipahdalla sijaitsevassa Siltaharjun kalasatamassa on postilaatikko, suomupusseja, ohjeet ja palautuslaatikko suomunäytteiden ottamiseksi ja palauttamiseksi. Valtakunnallisen yli 34 000 kalastuksenharrastajan yhteisön ja neuvontajärjestön visiona on olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe. 14 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ajankohtaisena toimenpiteenä tulee tunnistaa kalastuskilpailujen luonne. Niiden kaltaisten yleisötilaisuuksien turvallinen järjestäminen tulee mahdollistaa suuremmille osallistujamäärille rajoitusten purun alkuvaiheessa. Näin otat suomunäytteen: Pyyhi ensin irtonaiset suomut ja lima pois kalan kyljestä. Laita suomut paperiseen suomupussiin tai taitellun paperiarkin väliin. PORTTIPAHTA SUOMUNÄYTTEITÄ kaivataan Sodankylän Porttipahdan tekojärven kalakantaa on hoidettu taimenistutuksilla. Lisäksi suunniteltu Vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian toimeenpanoryhmä on syytä perustaa pikimmiten. Tarkista onko kalalla rasvaevä ja merkitse se suomupussiin. Uudessa strategiassa on kirkastettu juuri kaksikymmentä vuotta täyttäneen SVK:n perustehtävät ja tavoitteet, sekä toimintaa ohjaavat arvot. SUOMUNÄYTE otetaan selkäevän takaisesta kyljestä, kylkiviivan yläpuolelta. Ainut uusi määräys koskee lohenkalastusta kiinteillä pyydyksillä Tornionjoen merialueella. Jokainen kalastaja voi osaltaan olla mukana auttamassa ottamalla suomunäytteet saaliskaloistaan. Kalastussääntöjen arvioinnissa käytetään perusteena Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n laatimaa biologista selvitystä. SVK SVK:LLE uusi toimintastrategia: Suomen Vapaa-ajankalastajista maamme vaikuttavin kalastusperhe Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) hyväksyi kevätkokouksessaan uuden toimintastrategian nimellä ”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta” vuosille 2022-2026. Pyydämme kalastajien apua taimenkannan hoitamiseksi. Taimenille on runsaasti ravintoa ja siksi istutukset antavat hyvin saalista. SVK:n kevätkokous vaati Suomen hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi. Tornionjoella on tarkoitus edelleen testata sähköistä saalisilmoitusjärjestelmää viime kesän tavoin. Istutusten tavoitteena on elvyttää taimenen luonnonkierto. Hoitotoimia ohjaa Lokka-Porttipahta kalatalousalue. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää
Lowrance Hook Reveal UUSI VAK 3 2021 220x280mm.indd 1 3.5.2021 13.28.15
VENEILYN pelisääntöjen 16 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VENEILY TEKSTI JA KUVAT PERTTI KANERVA ABC PELASTUSLIIVIT tulee olla kaikissa moottoriveneissä. SOUTUVENEILYÄ ei määräykset suuremmin rajoita
MOOTTORIVENEELLÄ KALAAN. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 17. Tarjolla on runsaasti erilaisia pelastus-, veneilyja paukkuliivejä, joita on helppo käyttää myös kalastuksessa. Pelastusliivit tulee olla aina mukana kaikissa moottoriveneissä ja yli viiden metrin pituisessa purjeveneessä. Turvallisuus on vesiliikenteessä A ja O, vasta sen jälkeen tulee kalastus ja muu tekeminen. Vedet ovat kylmiä ja Suomen merialueella on hypotermiavaara ympäri vuoden. Myös vara-akku puhelimeen tai varapuhelin on hyvä pitää mukana. Kaikki vähintään 5,5 metriä pitkät purjetai moottoriveneet sekä yli 20 hevosvoiman (15 kw) moottorilla varustetut veneet ja vesiskootterit tulee rekisteröidä. PAUKKULIIVIT ovat suosittuja aktiivikalastajilla ja sopivat hyvin vaikka joella soutuun ja ylipäätään kalastukseen. Uusi vesiliikennelaki tuli voimaan vuosi sitten 1.6.2020. Sama pätee myös aikuisiin. Pitää ymmärtää, milloin sää muuttuu niin kovaksi, että vesille ei kannata lähteä lainkaan. Veneily on Suomessa jokamiehenoikeus, mutta veneilylle on myös omat sääntönsä. Muita lupia ei tarvita. Vene ei ole leikkikalu. KOSKIMELONTAAN kuuluu asianmukainen turvavarustus kypärästä lähtien, eikä koskea saa lähteä laskemaan ilman taitoa ja tietoa mahdollisista vaaroista. Rekisteröityä moottorikäyttöistä vesikulkuneuvoa saa kuljettaa vain henkilö, joka on täyttänyt viisitoista vuotta. SELVITÄ sääennuste pidemmille venematkoille lähtiessä. Pidä vene sekä varusteet kunnossa ja varmista polttoaineen riittävyys. . Osa veneistä tulee rekisteröidä ja niiden tulee olla sääntöjen mukaisia. Myös soutuveneessä tulee olla nimetty päällikkö. Uimataito pitäisi olla kaikilla suomalaisilla jo lapsena opittuna, mutta valitettavasti näin ei aina ole. TURVALLISUUS ON YKKÖSASIA Oli vene sitten iso tai pieni, turvallisuus on vesillä liikuttaessa aina numero yksi. PELASTUSLIIVIT tulee olla kaikissa moottoriveneissä. Soutuveneilyä, kanootilla melomista ja suppilautailua eivät määräykset suuremmin rajoita. Tunnetko veneilyn säännöt, miten väistää uisteluvenettä, miltä puolelta punainen viitta pitää kiertää, entä tunnetko vesiliikenteen merkit. Ota myös varakannu matkaan. Vaikka soutuveneessä, kanootissa ja muissa pienvesikulkuneuvoissa ei ole liivipakkoa, niitä olisi ehdottoman järkevä pitää kaikissa avoveneissä aina päälle puettuna. S uomessa on yli miljoona venettä, jos mukaan lasketaan kaikenlaiset vesikulkuneuvot. OTA myös varakannu polttoainetta mukaan. Heidän tulee huolehtia, että lapsi/nuori osaa tarvittavat taidot. Myös muita rajoituksia on, joten missä, millä, miten ja milloin tahansa ei saa veneillä. . Nuorten kuljettajien kohdalla vastuu on vanhemmilla tai veneen luovuttajalla. Tätä nuoremmat saavat siis ajaa vain esimerkiksi enintään 20-hevosvoimaisella perämoottorilla varustettua venettä, mutta laki edellyttää silti kykyä ja taitoa käsitellä venettä. Kerro omaisille tai tutuille ajateltu reitti ja ilmoita myös reittimuutokset matkalta. Pelastustai veneilyliivien käytön tulisi olla kaikille itsestään selvää. Ja vaikka olisi hyväkin uimari, niin vaikeissa olosuhteissa veden varaan joutuminen on riski. Laki edellyttää, että veneessä on nimetty päällikkö, joka vastaa veneilysääntöjen ja lakien noudattamisesta, turvallisuudesta ja huolehtii tarvittaessa kaikille pelastusliivit päälle. Selvitä sääennuste pidemmille venematkoille ja mieti matkareitti ennen lähtöä. Päällikölle voidaan kirjoittaa sakkomaksu samalla tavalla kuin tieliikenteen rikkeistä. Kesä on edessä ja nyt on hyvä aika kerrata veneilyn perussääntöjä
?. . TARKISTA, pitääkö veneesi rekisteröidä. Hätätilanne vesillä ?. . Noudata veneilysääntöjä. Sähkömoottorit ovat näppäriä ja äänettömiä iltaja yöuistelussa pienemmissä veneissä. . KAIUN lisäksi nykyaikana monessa veneessä on karttaplotteri, josta näkee veneen reaaliaikaisen sijainnin kartalla ja laitteelle voi tallentaa myös aiemmin ajettuja reittejä. Pelisäännöt 18 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tarkista, pitääkö veneesi rekisteröidä. KESÄVESILLÄ voi olla ruuhkaa, jolloin venettä pitää osata ohjata turvallisesti. SÄHKÖMOOTTORIA voi käyttää sellaisissakin vesissä, joissa polttomoottorikäyttöinen on kielletty. Saat veneillä avoimilla vesialueilla vapaasti ja ankkuroitua tilapäisesti, kunhan siitä ei aiheudu tarpeetonta häiriötä. Pidä mukanasi puhelin ja merikartat. ?. . Jos tilanne muuttuu, tee siitä heti ilmoitus. Huolehdi turvallisuudesta ja anna apua sitä tarvitseville. Moottoriveneilyssä moottorin pärinä ei yleensä häiritse veneilijää itseään, vaan kaikkia muita ympäristössä. Ota huomioon muut vesilläliikkujat. . Moni on vaihtanut pienemmillä vesillä sähkömoottoriin. ÄÄNETÖN sähkömoottori on erityisesti kuhanuistelijan työkalu, ettei pidetä koko järveä hereillä aamuyön tunteihin saakka. Sähkömoottorilla voi huristella sellaisillakin vesillä, joissa polttomoottorikäyttöisten koneiden käyttö on kielletty. . Tutustu sääennusteeseen jo etukäteen. Kerro matkasuunnitelmasta myös kotiväelle. Kuvaus veneestä on myös suotavaa. Hädässä Veneilyn pelisääntöjä . Ilmoita myös yhteystiedot ja nimesi. . . Jos joudut hätätilanteeseen, ota sisävesillä yhteys hätänumeroon 112 ja merellä meripelastuskeskukseen tai -lohkokeskukseen. Siinä saa helposti koko muu järvi kärsiä koko yön moottorin röpötystä tulpat korvissa. . Kunnioita luontoa ja ympäristöä. Muista noudattaa hyviä merimiestapoja ja vastuullisuutta. PAPERIKARTTA JA KOMPASSI MUKAAN Vaikka edessä näkyisi valtaisa aava ulappa, niin pinnan alla voi monessa kohdassa piilotella matalikko tai vedenalainen kivikko. . Kerro rauhallisesti, mitä on tapahtunut, mitä apua tarvitaan, kuinka monta henkilöä veneessä on ja tarkka sijainti. Kesäinen kuhanuistelu on monin paikoin aiheuttanut riitoja, kun vanhalla äänekkäällä peräprutkulla pöristellään tuntitolkulla aamuyöhön saakka
Uisteluveneiden osalta täytyy vielä muistaa, että siimoja voi olla vedossa sivuilla sekä kaukanakin veneen perän takana, joten varoetäisyyttä pitää varata runsaasti. Vesilläkin tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Tällaisia yleissääntöjä ovat muun muassa oikeanpuoleinen liikenne, tilanneja sääolosuhteisiin sovitettu turvallinen vauhti, paikal. Kompassi kuuluu myös kartan kanssa veneen tärkeisiin varusteisiin, jotta pysyy ilmansuunnista selvillä vaikka sumussa. Vaurioitunutta ja ohjauskyvytöntä alusta . VASEMMALTA toisen veneen kulkusuuntaa lähestyvän pitää väistää. Ammattikalastusveneitä ja troolareita . Pieniä, käsivoimin kulkevia vesikulkuneuvoja kuten soutuveneitä ja kanootteja Moottoriveneilijä VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 19. Nykyveneissä on usein elektroniikkaa, karttaplottereita ja GPS-laitteita, joista voi seurata veneen liikkeitä kartalta reaaliajassa lähes kelissä kuin kelissä hernerokkasumusta lähtien. Plotteri näyttää viralliset vesiväylät, syvyydet, kivet, matalikot, merimerkit jne. VETOUISTELUVENE voi levittäytyä plaanarikelkoilla veneen molemmille sivuille leveäksi vieheharavaksi, joka on syytä väistää kaukaa. Elektronisessa laitteessa piilee kuitenkin aina pieni riski siitä, että se menee syystä tai toisesta epäkuntoon. Kaikkia vesillä liikkuvia koskee väistämisvelvollisuus samaan tapaan kuin tieliikenteessä ja samoja tuttuja yleissääntöjä noudatetaan molemmissa liikennemuodoissa. Etenkin vierailla vesillä liikuttaessa paperinen merikartta tai syvyyskartan kopiot olisi pidettävä aina mukana kaiken varalta. Moottoriveneilijän pitää väistää . Reittivesillä ja merellä tulee tietää ja tuntea myös vesiliikennesäännöt ja esimerkiksi, miten isommassakin aallokossa voi ajaa ja kulkea turvallisesti. Etenkin hyvillä ja samalla ruuhkaisilla uisteluvesillä monilta tuppaa unohtumaan meriteiden säännöt, joiden mukaan sekä saavuttavan että vasemmalta toisen veneen kulkusuuntaa lähestyvän veneen pitää väistää. Työssä olevaa alusta . liset nopeusrajoitukset ja vasemmalta tulevan väistämisvelvollisuus kohtaamistilanteessa. PAPERINEN kartta olisi pidettävä aina mukana kaiken varalta. KAPEILLA vesiväylillä isompien veneiden tai laivojen aallot saattavat olla yllättävän isoja, joten kohtaamisessa tulee sovittaa niin nopeus kuin etäisyyskin turvalliseksi. Vesille ei pidä lähteä puutteellisella kalustolla, tiedoilla ja taidoilla. Vesillä kohtaamisen tulee tapahtua yhteisymmärryksessä siten, että kumpikin ottaa huomioon toisensa sääntöjä noudattaen ja kenellekään vaaraa aiheuttamatta. KUKA VÄISTÄÄ VESILLÄ. . Hinaustehtävässä olevaa alusta . Vedenalaista työtä tekevää alusta
VENEILIJÄN tulee tuntea ainakin tärkeät virallisia kulkuväyliä osoittavat kardinaalija lateraalimerkit, jotka ohjaavat pysymään turvalliseksi todetulla reitillä ja vesialueella. VIITAT kertovat syvän ja matalan reunan tai karikon/matalikon eli antavat vinkkejä kalapaikoista, mutta viittaan ei saa kiinnittää venettä. VENEILIJÄN tulee tuntea ainakin virallisia kulkuväyliä osoittavat merkit. Kelluvia merkkejä ovat viitat ja poijut, kiinteitä merkkejä muun muassa majakat, kummelit, linja-, reunasekä tutkamerkit. Pimeällä tapahtuvaa navigointia varten joissakin merkeissä on vastaava valotunnus . Myös pimeällä navigointiin tulee olla riittävä osaaminen väylän eri heijastinväreistä ja valotunnuksista lähtien. Loisto on kiinteän, valaistun merimerkin yleisnimitys. Niinpä länsiviitta ohitetaan merkin länsipuolelta, eteläviitta merkin eteläpuolelta jne. KUMMELI on valaisematon, usein valkoisista kivistä kasattu rakennelma, joka auttaa veneilijöitä maisemanavigoinnissa ja paikannuksessa hyvällä näkyvyydellä. Yleensähän merkin vieressä on syvän ja matalan reuna tai karikko, jotka ovat tunnetusti hyviä kalapaikkoja. 20 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KARDINAALIMERKIT Kardinaalimerkit ovat väritykseltään keltamustia. Järjestelmä perustuu ilmansuuntiin, Viittoja on neljä eli eteläpohjois-, länsija itäviitta. Merkit varoittavat matalasta vedestä sekä vedenalaisista kivistä ja karikoista. VIHREÄ viitta ohitetaan vasemmalta. ?. Merkit varoittavat matalasta vedestä sekä vedenalaisista kivistä ja karikoista. Väylät ja merkistö näkyvät merikartoilla, joita ilman ei oudolle merialueelle tai isommille vesireiteille tule lähteä. Veneilijän tulee tuntea ainakin tärkeät virallisia kulkuväyliä osoittavat kardinaalija lateraalimerkit, jotka ohjaavat pysymään turvalliseksi todetulla reitillä ja vesialueella. ?. Satunnaisesti päiväaikaan veneilevän ei tarvitse edes muistaa kaikkien merkkien nimiä, kunhan oppii ymmärtämään turvallisen liikkumisen pelisäännöt ja ottamaan huomioon myös muut vesillä liikkujat. Väylä kulkee aina viitan osoittaman ilmansuunnan puolelta. Merikartassa kardinaalimerkit esitetään kahden mustan kolmiosymbolin muunnelmina. Vapakalastajan ei tarvitse kaikkea osata ja aktiivisesti veneilevä opiskelee veneilyn perusteet huomattavasti tämän artikkelin sisältämiä tietoja tarkemmin. Vesiliikenteen VÄYLÄja LIIKENNEMERKIT Veneilyssä on omat väyläja liikennemerkkinsä, joita voi olla sekä kelluvia että kiinteitä. Vapaa-ajankalastajan kannalta on tärkeä tietää, että merimerkkeihin kuten viittoihin tai väyläpoijuihin ei saa kiinnittää venettä esimerkiksi kalastuksen ajaksi. Viitat, poijut ja reunamerkit kertovat veneilijälle turvallisen vesiväylän kahden pääperiaatteen mukaisesti
Nimelliskulkusuunnasta huolimatta väylää voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Lateraaliväylämerkistöön kuuluu kaksi perusviittaa, oikeanpuoleinen vihreä ja vasemmanpuoleinen punainen nimelliskulkusuuntaan katsottuna. Punainen viitta osoittaa väylän vasenta reunaa ja ohitetaan oikealta, siis väylän nimelliskulkusuuntaan kuljettaessa. Karimerkki on punamustaraitainen viitta, jonka voi riittävältä varoetäisyydeltä kiertää kummalta puolen tahansa. Lateraalijärjestelmään kuuluvat lisäksi erilliset kari-, turvavesija erikoismerkki. . KARIMERKKI on punamustaraitainen viitta. Erikoismerkki on keltainen viitta, jonka päässä voi olla risti. Vihreä viitta osoittaa väylän oikeaa reunaa ja ohitetaan vasemmalta. että jättää aina samanväriset viitat samalle puolelle niitä ohittaessaan. Päinvastaiseen suuntaan kuljettaessa viitat ohitetaan luonnollisesti päinvastaiselta puolelta. MERKKIEN päässä on merkin väriä vastaavat heijastimet, jotta navigointi onnistuisi valojen avulla myös pimeän aikaan. ja ne kaikki on varustettu tehokkailla heijastinnauhoilla, jotka vastaavat niiden tangon alaja yläpään väritystä. SISÄVESILAIVA on ajamassa eteläja pohjoisviitan välistä Ruoveden satamaan. Helpointa on ohjata vene aina näiden kahden erivärisen viitan välistä, mutta joissakin kapeikoissa pitää olla erityisen tarkkana, . Merkkiä käytetään osoittamaan esimerkiksi väylän keskilinjaa. Näissä mustaa vastaa sininen ja keltaista keltainen heijastin. Turvavesimerkki on puna-valkoiseksi raidoitettu viitta, joka osoittaa turvallisen väylän paikkaa vesialueella, jonka suunnasta voisi helposti eksyä ilman ohjaavaa väyläviittaa. Erikoismerkkiä käytetään lähinnä huomiomerkkinä putkien, kaapeleiden, sotilasalueiden, ruoppausjätteiden, ulkoilualueiden ja muiden sellaisten merkitsemiseen. Viittojen mukaan ei voi ajella umpimähkään, vaan pitää tietää missä mennään, sillä vastaan voi tulla vaikka risteäviä väyliä. PUNAINEN viitta ohitetaan oikealta. Merikartassa merkit ovat mustia, oikea/vihreä lateraalimerkki on kolmio, vasen/punainen on neliö, karissa on kaksi palloa, turvavesimerkissä yksi pallo ja erikoismerkissä risti. Väylän suunta selviää varmimmin Karttakeskuksen meri/sisävesien/järvien kartoista. Nimellissuunta on yleensä selkävesiltä satamaan päin, sisävesillä latvavesiä kohti ja merellä etelästä pohjoiseen tai lännestä itään. LATERAALIMERKIT Lateraalijärjestelmä perustuu väylän nimelliskulkusuuntaan, joka on merkitty nuolella merikarttaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 21
MÄÄRÄYSRAJOITUSJA VAROITUSMERKIT TIEDOTUSMERKIT KIELTOMERKIT olemassa apumerkkejä, kaapelija johtotaulusekä suuntamerkkejä. POLIISI voi kirjoittaa sakon myös vesiliikenteessä. Poliisi voi kirjoittaa ylinopeudesta sakon. Tärkeimpiä opittavia ovat vauhdinpitoon liittyvät merkit, joita ovat nopeusrajoitusmerkki (km/h), kuten autolla, sekä aallokon aiheuttamista kieltävä merkki. VESILIIKENNEMERKIT Vesiliikenteessä on myös liikennemerkit, kuten tieliikenteessä, ja poliisi voi kirjoittaa rikkeistä myös sakon. Rajoitettu alikulkukorkeus (metriä) Väylän reuna (etäisyys merkistä väylän reunaan metreissä) Otettava yhteys radiopuhelimella Annettava äänimerkki, äänen tunnus Rajoitettu kulkuleveys (metriä) Rajoitettu kulkuleveys (metriä) Voimakas virtaus ja virtauksen suunta Nopeusrajoitus (km/h) Yleinen varoitusmerkki Varoitus uimapaikasta Pysähtymismerkki Ankkurin käyttökielto Kiinnittymiskielto Ohittamiskielto Pysäköimiskielto Kohtaamiskielto Aallokon aiheuttamisen kielto Vesihiihtokielto Aluksen kulku moottorivoimaa käyttäen kielletty Vesiskootterilla ajo kielletty Purjelautailukielto Uiminen kielletty Pysäköiminen sallittu Juomavesipiste Ilmajohto Puhelin Mahdollisuus radiopuhelinyhteyteen Kiinnittyminen sallittu Lauttaväylän risteäminen Lossi vaijerivetoinen Kiellon, määräyksen tai rajoituksen päättyminen Rantautumispaikka 22 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VAUHDINPITOON liittyvät merkit ovat tärkeimpiä opittavia liikennemerkkejä. Lisäksi on SILMÄT auki! Merkin määräämä nopeusrajoitus on 9 km/h, lisäksi tiedotetaan rajoitetusta alikulkukorkeudesta (12 m) sekä ilmajohdosta. Majavan järsimää järeää puupölkkyäkään ei kannata jättää näkemättä, ettei aja venettä rikki. Vaikka veneessä ei olisikaan nopeusmittaria, nopeusrajoituksia on silti noudatettava. Veneilyn liikennemerkit ovat pääosin neliön muotoisia ja ne jaetaan normaalisti kolmeen yleisesti käytettyyn ryhmään: 1) kieltomerkit, 2) määräys-, rajoitusja varoitusmerkit, 3) tiedotusmerkit
LISÄTIETOA: www.traficom.fi/fi/vesiliikennelaki2020 www.traficom.fi/fi/veneilijalle www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190782 www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/ lait-ja-luvat/pyydysten-merkinta/ www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2015/20150379 Pyydysmerkit PYYDYSTEN MERKINTÄ Vesiliikennealue . JOS pyydys on laskettu yli 1,5 metrin syvyyteen pinnasta, yksi 20x20 cm kokoinen lippu on 1,2 metrin heijastimellisessa salossa verkon molemmissa päissä. . Yksi lippu samassa salossa kertoo, että pyydys on vähintään 1,5 metriä syvässä, kaksi lippua samassa salossa, että pyydys on alle 1,5 metriä pinnasta. Merkityillä vesiliikennealueilla seisovien ja kiinteiden kalanpyydysten (verkko, rysä, katiska, pitkäsiima) merkintä selvästi havaittavasti on pakollista. Vesiväylillä tai muuten runsaasti liikennöidyillä alueilla heijastimellisen pyydysmerkkisalon ja sen lipun on ulotuttava 1,2 metriä vedenpinnasta. PYYDYSTEN MERKINTÄ Vesiliikennealueen ulkopuolella ?. YKSI 15 x 15 cm lippu 0,4 metrin heijastinsalossa tai läpinäkymätön pola, joka on vähintään 15 cm pinnan yläpuolella, verkon molemmissa päissä. KALANPYYDYSTEN merkintä vesiliikennealueilla on pakollista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 23. Toisinaan pintaverkkojadassa on myös välikohoja. TUPLALIPPU tarkoittaa, että kyse on pitkästä pintapyydyksestä, jonka yli ei kannata ajaa, sillä yli 10 metriä pitkä pyydys/jata on merkittävä molemmista päistä. ?. Vesireittien ulkopuolella olevissa pyydyksissä on pienempiä lippuja tai polia. pintapyydys, tarvitaan kaksi 20x20 cm lippua 1,2 metrin heijastinsalkoon verkon molemmissa päissä. Tunnista myös pyydysmerkit Lisäksi veneellä liikuttaessa tulee ottaa huomioon kalastajien pyydykset. JOS pyydys on laskettu alle 1,5 metrin syvyyteen pinnasta eli on ns. RAPUMERTA merkitään polalla, joka on vähintään 5 cm pinnan yläpuolella. VESIREITTIEN ulkopuolella olevissa pyydyksissä on pienempiä merkkejä
Kun venettä ryhdytään suunnittelemaan monipuoliseen kalastukseen, on varusteiden paikat pohdittava tarkkaan. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi vapatelineisiin ja vapojen takakahvojen piSOUTUVENE mielletään herkästi liian kiikkeräksi heittokalastuskäyttöön, mutta soutuveneistä löytyy myös malleja, jotka soveltuvat jopa kolmen henkilön heittokalastukseen. SOUTUVENE sopii useimpiin kalastusmuotoihin. Tavaroiden ja välineiden huolellisen sijoittelun merkitys korostuu juuri soutuveneessä tilan ollessa rajallinen. TEKSTI JYRI KUUSISALO KUVAT KALASTAJAN KANAVA S outuveneestä on todella moneksi. 24 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Se on mökkirantojen vakiovaruste ja samalla varsin käyttökelpoinen ja iänikäinen apu kalastuksessa. HEITTOKALASTUS SOUTUVENEEN varustelu monipuoliseen kalastukseen VENEET Soutuvene on tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä. Yhteen kalastusmuotoon välineille löytyy suhteellisen helposti omat paikkansa pienestäkin paatista. AIROJEN liikeradat vaikuttavat varustelun sijoitukseen. Tärkeintä on, että välineet ja tavarat ovat mahdollisimman vähän kalastamisen sekä soutamisen tiellä. Soutuveneessä saa varautua kompromisseihin, mutta ne eivät silti saa aiheuttaa harmaita hiuksia vesillä. Ennen kuin poraa veneeseen ensimmäistäkään reikää, kannattaa sillä käydä kalassa, jotta osaa ottaa huomioon varustelun sijoittelun vaikutukset airojen liikeratoihin. Jos veneellä on kuitenkin tarkoitus harrastaa esimerkiksi vetouistelua, jigikalastusta sekä katiskakalastusta, joutuu varusteiden sijoittelua miettimään pidempään. Sama vene sopii useisiin eri kalastusmuotoihin: onkimiseen, venepilkintään, soutu-uisteluun sekä verkoilla, katiskoilla ja rapumerroilla käyntiin kuin yhtä lailla heittoja perhokalastukseen
Varusteiden kiinnitys Asennuksessa on ensisijaisen tärkeää ottaa huomioon veneen käyttötarkoitus ja miten venettä soudetaan. Me uistelemme soutaen maksimissaan neljällä vavalla ja systeemi on helppo: Pikkuplaanarivavat ovat pystyputkissa ja sivuille laitetaan suoravetoon kaksi vapaa. Neljällä vavalla on pysytty varsin hyvin ruokakaloissa. Järjestelyn etuna on, että pystyssä olevat plaanarivavat ovat hyvin vähän tekemisen tiellä. Pinttyneen lian saaminen irti himmentyneestä gelcoat-pinnasta on kovan hinkkaamisen takana ja sellaiselle ei ollut tässä tilanteessa tarvetta. Tämän takia asennuksissa otettiin lähtökohdaksi, että uisteluvavat asemoidaan takatuhtolaisen välittömään läheisyyteen. Veneen korjausohjeita kannattaa aina kysyä suoraan veneen valmistajalta. Jos veneessä on kolhuja, ne kannattaa paikata venemateriaalin mukaisella korjausaineella, ennen kuin tekee mitään muuta. Vene on seissyt koko ikänsä rannassa puiden alla ilman peitteitä kesät talvet – talvella toki pukeilla väärinpäin käännettynä. VENE kannattaa suojata pesun jälkeen venevahalla. Meillä on veneessä lähes poikkeuksetta kaksi ihmistä, jolloin soudetaan keulasta. ANKKURIN paikka on syytä miettiä huolella soutuveneessä. Tällä saatiin pahimmat pinttymät pois ja talvea varten suojaava vahapinta. Toiset säädettävät vapatelineet ovat olleet veneen takaosassa takana istuvan kalastajan hallussa ja ne päivitettiin nyt laadukkaampiin ja tukevampiin. KÄYTTÖTARKOITUS SOUTUVENEESSÄ on varusteiden paikat pohdittava tarkkaan. tuuteen, haavin ja vieheiden säilytykseen, mahdollisen elektroniikan ja akun sijoittelun tarpeisiin ja haasteisiin, johtojen pituuksiin jne. Venettä on käytetty niin jigikalastukseen, soutu-uisteluun kuin katiskoilla ja rapumerroilla käymiseenkin. Ensinnäkin tärkeää on, että kohta, johon ankkurin kiinnittää, PÄIJÄNIN keulapiikissä on jonkun verran tilaa tavaroille. Heittokalastamaan ja katiskoille tai rapumerroille mennessä jätetään vapatelineet pois laidalta. Päädyimme pesemään veneen huolellisesti biohajoavalla venepesuaineella ja lopuksi viimeistelemään pinnat hiovalla venevahalla ihan käsipelillä. ANKKURIN PAIKALLA SUURI MERKITYS Soutuveneessä on tilaa varsin rajoitetusti, ja jos kyydissä on kaksi ihmistä tavaroineen, kovin suurta tavaramäärää ei kumpikaan voi mukanaan tuoda. Uisteluvapojen paikkoihin vaikuttaa eniten, miten uistelua harrastetaan. VAPATELINEET eivät saa olla soutajan tiellä. Päijänin keulapiikissä on jonkun verran tilaa tavaroille ja sinne menee erinomaisesti taittokehäinen kumihavashaavi, pieni mittalauta, ankkuri sekä äyskäri, köydet jne. Ankkuri on tärkeässä roolissa etenkin jigitouhuissa ja sen paikka kannattaa valita huolella soutuveneessä. Tämä vene on toiminut uskollisena kalastusaluksena pienellä savolaisella mökkijärvellä. Edellisestä veneen huoltokerrasta oli jo miltei kymmenen vuotta, joten aloitimme projektin huolellisella pesulla. VANHAN VENEEN TUUNAUS KALAVENEEKSI Esimerkkinä meillä on Päijän 471-malli vuosituhannen vaihteesta. Alun perin veneeseen asennettiin edulliset ja nopeasti kiinnitettävät uisteluvarusteet, ja vaikka ne eivät ihan parasta laatua ole olleetkaan, niillä mentiin vuosia. Pystyputket ovat lisäksi erinomaisia kuljetettaessa jigivapoja. Säädettävät vapatelineet mahdollistavat vavan kääntämisen veneen toiselle puolen, jos esimerkiksi väsytellään plaanarivavassa olevaa kalaa tai vaihdetaan siihen viehettä. Sinne menee mm. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 25. ankkuri
Venesähköt harkiten ja huolella Elektroniikka ja mahdollinen sähköperämoottori vaativat luonnollisesti myös virtaa ja usein soutuveneessä ongelmaksi muodostuukin akun sijoittelu. elektroniikkaan ei kannata sitoa liikaa pääomaa, vaan kannattaa hyödyntää jo olemassa olevaa mahdollisen isomman veneen yhdistelmälaitetta tai jopa pilkkikaikua peräpeilianturin kera. Akun koko pitää valita myös käyttötarkoitukseen soveltuvaksi ja samalla ottaa huomioon mahdollinen muu vene-elektroniikka ja sen vaatima akkukapasiteetti. Lasikuituisessa veneessä on todella tärkeää kiinnittää huomiota asennuksessa syntyviin ruuvinreikiin. Kosteus, sade ja suojaamattomat olosuhteet vesillä on otettava huomioon venesähköjä asennettaessa ja kaikki liitännät on syytä tehdä huolella. YKSI LAITE USEAMPAAN KÄYTTÖÖN Aikoinaan kaksikymmentä vuotta sitten, ei ollut ajatustakaan, että soutuveneeseen asennettaisiin vene-elektroniikkaa. Olenkin hommannut soutuvenekäyttöön pienehkön 20 Ah:n AGM-akun, joka on kevyehkönä mukava kuljettaa rantaan, eikä pienikokoisena vie paljoa tilaa. Me olemme sitoneet narun airon taaimmaiseen aironhankaimeen, sillä sivulta tuleva veto pitää veneen myötätuuleen nähden hyvässä kulmassa ja kahdella kalastajalla säilyy näin hyvä heittosektori. Tärkeintä on varmistaa, ettei mikään pääse tippumaan akun napojen päälle, eivätkä johdot ole vaarallisesti tiellä. Jos soutuveneeseen hankkii perämoottorin, kannattaa valita päällitankillinen versio, jotta erillinen tankki ei vie veneessä tilaa. Kun johdot on kiinnitetty, on kassin vetoketjukansi helppo sulkea ja jättää laukku veneen lattialle. TOIMII MYÖS PERÄMOOTTORIN KANSSA Päijän-vene sekä muut vakaat soutuveneet toimivat erinomaisesti myös perämoottorin tai sähköperämoottorin kanssa. kestää vetoa. YHDISTELMÄLAITE ASENNETTIIN RAM-KIINNIKKEILLÄ Yhdistelmälaite asennettiin veneeseen RAM-kiinnikkeillä. Kun liittimen puristaa johtoon asianmukaisilla pihdeillä ja lämmittää sen jälkeen kuumailmapuhaltimella tai varovasti pienellä kaasutoholla, kutistuu liitin johdon päälle ja lämpö sulattaa liittimen sisällä olevan liiman tiivistäen liitoksen sataprosenttisesti vedenpitäväksi. Kiinnitimme asennuskuulan keskipenkin reunaan. Jos veneeseen hankkii sähköperämoottorin, pitää akulle varata paikka. AKUN voi laittaa pieneen kalastuslaukkuun, jossa sen tukee oikeaan asentoon telttapatjan paloilla. Kun veneet eivät ole yhtäaikaisessa käytössä, säästää pitkän pennin käyttämällä laitteita ristiin. Kannattaakin käyttää aina liittimiä, joissa on valmiina kutistesukka liimalla. Satunnaiskäytössä olevan soutuveneen SOUTUVENEESEEN kannattaa hankkia päällitankillinen perämoottori. Näin navat on myös suojattu. SOUTUVENEEN suojaamattomat olosuhteet on syytä ottaa huomioon sähköjä asennettaessa. Luotaimen anturia varten rakennettiin RAM-kiinnikkeistä ja alumiiniputkesta anturiteline, jonka saa kiinnitettyä helposti veneeseen. Tänä päivänä on elektroniikan merkitys kalastuksessa kasvanut, ja jos veneeseen haluaa pienen tai isommankin luotaimen, on se syytä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Me hyödynsimme isomman veneemme Raymarine Axiom Pro -yhdistelmälaitetta, mutta hankimme soutuveneeseen toisen kiinnitysjalustan, toisen virtajohdon sekä käytettynä löytyneen toisen kaikuanturin. Alumiiniputkea löytyy useista alan VENESÄHKÖT 26 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Laite on varren varassa kuulassa, joten näytön saa käännettyä keulaan, perään tai keskelle tarpeen mukaan. Akku on sijoitettu pieneen kalastuslaukkuun, johon se on tuettu oikeaan asentoon telttapatjan paloilla. Jos vesi pääsee rakenteisiin, on ongelmia tiedossa. Ne täytyy tiivistää aina veneeseen sopivalla liimamassalla
Tällöin erillistä karttakorttiakaan ei tarvitse hankkia. . Lisäksi mutteriksi on suositeltavaa käyttää Nylok-muttereita, jotta ne eivät löysty itsekseen. Moni soutaa veneellään järvillä, joiden syvyystietoja ei karttaplotterikartoista löydy. Osa soutuveneistä soveltuu myös erinomaisesti ”traileriveneeksi”, kuten esimerkkimme Päijän. Peräkärryllä tai venetrailerilla soutuvene kulkeutuu vesistöstä toiseen ja kevyenä sitä on helppo siirrellä ihan käsipelillä myös rannassa. Tällainen ominaisuus on tarjolla lähes kaikilla markkinoilla olevilla vene-elektroniikkamerkeillä. Osassa, kuten tässä Päijän-veneessä, voi seistä ja kalastaa huoletta, osa on niin kiikkeriä, että kalastaa kannattaa suosiolla vain istuma-asennossa. Kalaveneen saa rakennettua niin vanhasta mökkiveneestä kuin juuri pakasta vedetystä uudesta soutuveneestä. Kiireetön ja äänetön liikkuminen yhdistettynä pienten alueiden tarkkaan kalastamiseen, on usein myös varsin tuloksellista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 27. VAKAAT soutuveneet toimivat erinomaisesti perämoottorin tai sähköperämoottorin kanssa. Toinen muistettava asia on, että lasikuituvenettä ei tule kiinnittää liian tiukkaan liinoilla traileriin, jotta veneen kuori ei halkea. Soutunopeuksissa RAM-kiinnikkeiden pito riittää erinomaisesti ja anturi pysyy oikeassa asennossa veden alla. . Jotta vene myös toimii käyttötarkoituksessaan, kannattaa panostaa välineiden toimivuuden testaamiseen ennalta. TÄLLÄ pienellä järvellä on moottorin käyttö kielletty, joten vene on suunniteltu käytettäväksi ilman sähkömoottoria tai perämoottoria. OSA jäykkärunkoisemmista soutuveneistä soveltuu myös "traileriveneeksi". Tosin täytyy muistaa, että on hyvin erityyppisiä soutuveneitä. LASIKUITUVENETTÄ ei tule kiinnittää liian tiukkaan liinoilla traileriin. SUOMALAINEN Korrek on kehittänyt biohajoavia tuotteita niin isommille kuin pienemmillekin veneille. ANTURI KIINNITETTIIN LÄHELLE NÄYTTÖÄ Anturi kiinnitettiin veneeseen sahaamalla pätkä vahvaa alumiinikulmalistaa, pyöristämällä reunat ja kiinnittämällä se veneen laitaan yläreunan tasolle. Traileriveneeksi sopivat riittävän jäykkärunkoiset soutuveneet, mutta kunkin veneen sopivuus trailerikäyttöön kannattaa varmistaa valmistajalta. ?. . Vaihdoimme silti lahonneen perälaudan uuteen. Kun anturi asennettiin lähelle näyttöä, saatiin ylimääräinen piuha kerälle näytön varren ympärille, eikä johto loju pitkin veneen lattioita kalastuksen tiellä. Tällöin kannattaa valita yhdistelmälaite, joka piirtää myös omaa karttaa. liikkeistä ja lämmittämällä kaasutoholla putken päätä sekä litistämällä sen varovasti vasaralla naputtelemalla, saa putken toiseen päähän lattamaisen muodon anturin ruuvaamista varten. Jos ei halua investoida uuteen kaikuanturiin, voi paketin rakentaa myös siten, että anturi kulkee varsineen veneestä toiseen ja hyödyntämällä esimerkiksi RAMin puristuskiinnikettä (tough claw). . ANTURITELINEEN ruuvit ja mutterit kannattaa olla ruostumattomia. Raymarinen Real Bathy -ominaisuus piirtää koko ajan veneen liikkuessa pohjakarttaa alueesta syvyyskäyrineen ja tallentaa sen tyhjälle muistikortille. SOUTUVENEESTÄ KALAVENE Soutuvene soveltuu erinomaisesti monipuoliseksi kalaveneeksi, kunhan se on suunniteltu ja rakennettu huolella. LUOTAIMEN anturia varten rakennettiin RAM-kiinnikkeistä ja alumiiniputkesta anturiteline, jonka saa kiinnitettyä helposti veneeseen. Soutuveneestä kalastaminen on ehkäpä yksi terapeuttisimmista kalastustavoista
Kuhavaappuna Variant onkin niittänyt eniten mainetta. Variantin valmistus oli kallista, neljän mallin Variant-perhe pysyi markkinoilla 1992 vuoteen, jonka jälkeen sen myynti jäi tauolle. Seuraavassa on Kuusamo 81 -esitteen poimittua tarinaa Variant-vaapusta. Samoin muut ympäristön värit heijastuvat prismoista. ”Muovista tuon voisi tehdä yhteen vaappuun”, totesi silloin Paavo Korpua, Variantin pääsuunnittelija. 28 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nykyään Variant ei ole enää tuotannossa, mutta muutamissa nettikaupoista sitä saattaa olla vielä tarjolla innokkaimmille kuhanuistelijoille. Variantin prismatasot on rakennettu siten, että vaappu reagoi voimakkaasti pohjasta tuleviin heijastuksiin. Silmien toiminta muistuttaa taakseen vilkuilevan, pakenevan pikkukalan silmien liikettä. Silmämuna on asetettu sijaan, jossa se pääsee liikkumaan vieheen liikkeiden tahdissa. Vuonna 1986 Variant-perhe kasvoi 70 mm/10 g Shad Variantilla, josta esiteltiin tavallinen sekä syvännemalli. Kuusamo 81 -esitteessä mestarihiihtäjä Susi-Kalle Oikaraisen viehevalinnoissa Variant oli vasta kolmosvalinta hauelle, kuha oli ykkösvalinta ja lohi/taimen kakkonen. Hieman sen prismakyljille naureskeltiin, mutta idea oli mielenkiintoinen. Variant vaihtaa väriä ja liikuttaa silmiä Kaikki alkoi Utsjoella kesällä 1976, kun Länsmannin Iivari esitteli Josef Antti Lukkarin kämpässä amerikkalaista puukalaansa, johon saattoi vaihtaa erivärisiä ”selkäkasetteja”. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Vuonna 1984 esiteltiin peruskokoinen Variant Syvänne ja 1985 Syvänne Variant sai myös 70 mm/7 g pikkuveljen. Kokonaisvaikutelmasta tulee mahdollisimman luonnollinen. Variant piti ostaa testiin ja haukiahan sillä nousi hyvin. Variant kimalteli vaappuhyllyssä kuin heijastin, vain naru ja hakaneula puuttuivat. Variantin kalamaisuutta lisää osaltaan vaapun silmärakenne. Variantin värin vaihtuvuus aikaansaadaan vaapussa olevilla prismoilla, joita on kummassakin kyljessä neljässä tasossa. Paikalla olleet Kylmäsen Viljo Oulusta, Pakkasen Martti Valkeakoskelta ja Neuvosen Ake Mikkelistä esittivät yhdestä suusta: Tee se! Ja Paavo ryhtyi hommiin. Silmässä on suurentava linssi. KUUSAMON VARIANT 40 VUOTTA K uusamo-uistimen Variant-muovivaappu tuli markkinoille 1981, ja oli tuolloin aikaansa edellä. Vuoden 1981 uutuus-Variant oli tasan kymmensenttinen ja 16 gramman vaappu, värejä oli neljä. Seuraavana vuotena värejä tuli lisää ja Variant sain pikkuveljen, 70 mm/7 g Variantin. Kuhanuistelun innoittamana Variant palasi muutamalla mallilla 2010-luvun alussa parina vuotena Kuusamon esitteisiin ja tuotantoon uuden valmistustekniikan myötä. Variantilla oli patentti, joka oli haettu vaapun silmärakenteeseen. Jo suhteellisen pieni valon kulman muuttuminen saa aikaan värimuutoksen
Jos chatterbaitit eivät vielä kuuluu viehevalikoimaasi, suosittelen niihin tutustumista. Se tehosi ja tärpit alkoivat pysyä kiinni hyvällä prosentilla. Suurimpana syynä tähän lienee Youtubessa esitettävät kalastuskilpailusarjat, jotka toivat chatterbaitit kunnolla ahvenenkalastajien tietoisuuteen. CHATTERBAITTI ON AHVENTEN MIELEEN Chatterbaitit pääsivät ensimmäisen kerran siiman päähän seuraavana kesänä, jolloin suuntasimme Antin kanssa Merenkurkun vesille kalastamaan ahventa. Avauspaikalle savuttuamme esittelin Antille hankkimiani chattereita: ”Mistä näitä saa. YHDEN KOUKUN ANSIOSTA SE ON HYVIN HELPPO IRROTTAA. Muutaman irti päässeen tärpin myötä terävöitin tartutusta. Ahven puree CHATTERBAITTIIN N ykymuotoinen chatterbait tuli vuonna 2006 ryminällä USA:n kilpabassinkalastukseen. Kyllä, chatterbait oli siiman päässä ja kalat olivat hulluna siihen. Siitä lähtien chatterit ovat olleet todella kova sana jenkkilän bassiskenessä. TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU Kun viehe on toiminnaltaan kuin yhdistelmä crankbaitia, jigiä ja spinnerbaitia, on sen pakko olla hyvä. ” CHATTERBAIT ON USEIN KIINNI SUUN ETUOSASSA. SUOSIO KASVAA NYT SUOMESSAKIN Vasta ihan viimeisen vuoden aikana on chatterbaittien käyttö alkanut kasvaa Suomessa. Siihen riitti yksi kärkipään sijoitus eräässä suuressa bassikisassa. Mies vakuuttui näkemistään chatterbaiteista niin, että ennen kuin olimme ehtineet heittää ensimmäistäkään heittoa, oli hän jo tilannut itselleen valikoiman samanlaisia vieheitä. Helppo uittaa, helppo irrottaa ALUN PERIN BASSILLE KEHITETTY CHATTERBAIT KELPAA ERINOMAISESTI MYÖS AHVENELLE. ”Mikäs sulla olikaan siellä siiman päässä. Näin kävi myös itselleni; chatterbaitteja oli hankittava ja niillä piti päästä kalastamaan. ” 30 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Chatterbait on tullut tunnetuksi bassivieheenä, joten ehkä meillä on epäilty sen toimivuutta ahvenille. Ruotsalaisissa ahvenenkalastuskilpailuissa nähtiin chatterbaitien teho niin vakuuttavalla tavalla, että harva pystyi ohittamaan näkemäänsä vain olkia kohauttamalla. Sana lähti leviämään ja pian lähes kaikki kilpailijat halusivat chatterbaitteja itselleen. ALKUPERÄISESSÄ chatterbaitissa uintilevy kiinnittyy suoraan koukun painopään lenkkiin. Sain nimittäin jo heti ensimmäisellä heitolla nätin ahvenen ja samoin seuraavalla. Itse asiassa se on mielestäni parempi kuin hyvä. Antaisitko sen puhelinnumeron”. Meillä Suomessa chatterbaitteja on ollut myynnissä jo useita vuosia, mutta kiinnostus ei ole ollut kummoista. Oikeissa olosuhteissa chatterbait on suorastaan erinomainen ja ajoittain täysin ylivoimainen viehetyyppi. Pian Antti sai vakuuden sille, että rahat eivät olleet menneet hukkaan. VIEHEET CHATTERBAIT tuli ryminällä USA:n kilpabassikalastukseen. AHVENET KAIPASIVAT VÄRINÄÄ VETEEN Antilla puolestaan oli hiljaisempaa. Se chatterikö?”, kuului Antin suunnasta
Ahvenet purivat sitä innokkaasti, ja kun tartutuksen teki ajoissa ja terävästi, pysyivät tärpitkin kiinni. Itse uitan chattereita hyvin pitkälle samaan tyyliin kuin ahvenvaappuja. ?. rastaan riemastuttavan helppoa verrattuna vaapun kolmihaarakoukkujen irrottamiseen. Vieheen yksi ainut haara oli yleensä suupielessä kiinni ja se oli helppo irrottaa.Käytännössä koskaan ei koukku ollut syvällä suussa. Olin aikaisemmin käyttänyt keskija loppukesän ahvenenkalastuksessa vaappuja, mikä oli ollut sekä tehokasta, että myös hyvin hauskaa kalastusta. ?. Chatterbaitien kanssa tätä ongelmaa ei tullut. CHATTERBAIT aiheuttaa veteen ääntä ja värinää. Tällainen chatteri lähtee uimaan heti, kun kelaus alkaa. Alarivissä olevat ovat kotimaisen Fin Custom Jigs’in valmistamia ja nimeltään VIB Blade. Valitse sopivan kokoinen ja värinen jigi, niin, että se sopii yhteen chatterin kanssa. Ahvenet kyllä nappaavat chatteriin, vaikka ei tekisi muuta kuin kelaisi. Jigipyrstönä toimivat parhaiten kalajigit. TEHOKAS JA HELPPO IRROTTAA Ensimmäiset kokemukset chatterbaitista olivat siis erittäin hyviä. YLÄRIVISSÄ Fox Rage Bladed Jig 17 g ja 12 g. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 31. ?. Ainut ongelma vaappujen kanssa oli, että kolmihaarakoukkuja oli joskus vaikea irrottaa. Tällöin viehe singahtaa johonkin satunnaiseen suuntaan, jonka voi helposti kuvitella näyttävän petokalan silmissä saaliin pakoyritykseltä. Antin valikoimista ei vielä sellaista löytynyt. KALAJIGIT toimivat erinomaisesti chatterbaiteissa. Siellä missä pohja on suhteellisen puhdas, voi viePerustietoa ja vinkkejä chatterkalastajalle ?. Etenkin silloin, kun ahven oli haukannut vaapun syvälle ja koukut olivat kaikista haaroistaan kiinni. Varma valinta on käyttää chatterin hameen väritykseen sopivaa jigiä. Jigipyrstön pujottaminen chatterbaitin koukkuun lisää sen tehoa. Koukun irrottaminen oli suoVinkit ?. Pysäytyksien lisäksi yksittäiset, tavallista nopeammat kammen pyöräytykset saavat kalan monasti nappaamaan. Tämän jälkeen alkoi Antillakin vapa taipua. Hyvissä rapujärvissä lienee viisasta kokeilla rapujäljitelmää ja uittaa chatteria pohjan tuntumassa. Chatterbaitteja kutsutaan usein myös nimellä bladed jig tai blade jig. ” AIVAN PIKKUAHVENET EIVÄT YLEENSÄ CHATTERBAITTIIN ISKE, VAAN SAALIINA ON USEIN HIEMAN PAREMMAN KOKOISIA YKSILÖITÄ. Pieni käsialan lisääminen uittoon kuitenkin lisää tärppejä selvästi. TAVALLISTA nopeammat kammen pyöräytykset saavat kalan nappaamaan. Pysäytyksessä chatteri lähtee vajoamaan ja juuri tämä laukaisee usein kalan iskun. Chatter tarkoittaa suoraan suomennettuna pulisijaa tai lörpöttelyä ja se kuvaa tätä viehettä hyvin. Samoin tekevät myös sattumahauet. Siis tasaista kelausta, pieni pysäytys, jonka jälkeen taas tasaista kelausta esimerkiksi viiden kammenpyöräytyksen verran ja taas pysäytys. ?. Varsinkin tässä uittotyylissä on tärkeää, että chatterbaitin uintilevy toimii joka tilanteessa, eli lähtee heti värisemään. Kannattaa valita alkuperäisen rakenteen mukainen chatterbait, jossa uintilevy kiinnittyy suoraan koukun painopään lenkkiin. Chatterbait aiheuttaa siis veteen ääntä ja värinää, joka herättää kalojen huomion. KÄSIALAA UITTOON JA TÄRPIT LISÄÄNTYVÄT Chatterbaitilla saa kalaa ihan pelkällä suoralla uitolla. Ahvenet kaipasivat ilmiselvästi värinää veteen ja sitä löytyi nyt meidän kummankin siiman päästä. Jos välissä on renkaita, joutuu uinnin alkamista odottamaan ja pyytävyys heikkenee. Hän alkoi kuitenkin kaivaa viehelaatikoitaan ja löysi erillisen chatterbaitin uintilevyn, jonka pystyi kiinnittämään jigin eteen. Vaihtoehtoisesti voi jigin värivalinnalla luoda kontrasteja
” CHATTERBAITILLA KALASTAESSA ON HYVÄ OLLA HIEMAN NORMAALIA JIGIVAPAA VOIMAKKAAMPI VAPA. Tähänastiset kokemukseni chatterbaiteilla kalastamisesta ovat Merenkurkun saaristosta. CHATTERBAIT maistuu toki myös hauelle. Lisäksi chatterbaitiin ei tartu yhtä helposti kasveja kuin vaappuun. 32 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Samat välineet, joita käytetään ahvenenkalastukseen vaapuilla, sopivat hyvin myös chatterbaiteille. Aika ja paikka LÄMPIMÄT kesäkelit ovat tuottoisaa aikaa kalastaa Chatterbaiteilla. VÄLINEET Chatterbaiteillä kalastaminen ei ole mitään herkkää finessekalastusta, vaan suhteellisen raskasta puuhaa. CHATTERBAITIIN ei tartu yhtä herkästi kasveja kuin vaappuun. Myös tämä kikka voi aikaansaada tärpin. Vuodenaika on ollut keskikesästä alkusyksyyn, joka on juuri se aika vuodesta, jolloin aikaisemmin kalastin ahventa pääasiassa vaapuilla. Se miten chatterit toimivat keväällä tai myöhemmin syksyllä, tulee selvitettäväksi tulevilla kalareissuilla. Jigistä puhumattakaan. Pääsiiman jatkoksi sidotaan tuttuun tapaan noin 4060 sentin fluorocarbonperuke, joka saa olla paksuudeltaan noin 0,30-0,60 milliä. CHATTERIN uintilevy saa aikaan kovan vastuksen. Jos pohjalla on paljon teräviä kiviä, kannattaa siiman paksuus valita skaalan yläpäästä. Jos kuitenkin haluaa chatterikalastukseen oman vavan, niin kannattaa valita hieman keskimääräistä voimakkaampi ahvenvapa, pituus noin 210 senttiä ja heittopaino luokkaa 15-30 grammaa. Sopiva paksuus on noin 0,14–0,20 milliä pohjan laadusta riippuen. Tärpin huomaa usein ensimmäisenä siitä, että chatterin uinti, eli vavassa tuntuva uintilevyn aiheuttama värinä lakkaa. Siimaksi kannattaa ehdottomasti valita kuitusiima, jotta tartutukset saa kunnolla perille. Kelavalinta mieltymyksen mukaan, joko avotai hyrräkela. Nyt valitsen lämpimän veden aikaan siiman päähän mieluimmin chatterbaitin. Tällöin on syytä tehdä tartutus välittömästi. Koska ja missä chatterbaitillä. heen päästää välillä pohjaan. Chatterin uintilevy saa aikaan kovan vastuksen, joten vavan tulee olla riittävän vahva. Hauen napatessa chatterbaittiin on tärppi hyvin selvä, eikä siitä ole epäselvyyttä. Vaappuihin verrattuna chatterbaitien etuna on jo aikaisemmin esille tullut koukun helppo irrottaminen, mutta myös se, että chatterbait selvästi valikoi hieman suurempaa ahventa. Tämä hauki nappasi Savage Gearin 28-grammaiseen tarjoiluun. Olemme kalastaneet niillä pääosin suurilla sisäselillä ja niihin yhteydessä olevissa lahdissa
Myös jokiin nousevat kalat kiittävät saadessaan kotikoskissaan kuturauhan. SUOMEN Vapaa-ajankalastajien kouluttamat virtamittarit ovat kartoittaneet itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskitai virta-alueiden alkuja loppupäät. SVK SUOMEN Vapaa-ajankalastajien jigien keräysastioita löytyy seitsemästä kalastusvälineliikkeestä eri puolilta maata. Määrityksessä pyritään ottamaan huomioon veden korkeuden ja virtaaman muutokset siten, että lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin kaikkia virtaamaolosuhteita tulvavesistä matalan veden aikaan. Jigit ovat hyvin suosittuja vieheitä ahvenen, kuhan ja hauen kalastuksessa. Kaikki keräysastioihin tuodut jigit viedään Keravalle, Captain Ollie -nimiselle viehevalmistajalle. Koskija virta-alueiden määrittäminen on tarpeellista, jotta voidaan rajata vaelluskalojen kulun ja luontaisen elinkierron kannalta keskeiset vesialueet. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koskija virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Valmiita kierrätysjigejä voi hankkia valmistajan verkkokaupasta. SVK VAPAA-AJANKALASTAJAT keräävät jigejä – Pehmovieheiden kierrätys säästää luontoa ja materiaaleja Suomen Vapaa-ajankalastajat jatkaa viime vuonna aloittamaansa pehmovieheiden eli jigien kierrätystä. Jigikierrätys on osa Suomen Vapaa-ajankalastajien Koolla on väliä -hanketta, joka edistää vastuullista kalastusta. Käytöstä poistettuja jigejä ei kuitenkaan enää tarvitse laittaa roska-astiaan, vaan ne voidaan kierrättää uusiksi jigeiksi. Siellä jigit sulatetaan ja niistä valetaan uusia jigejä. Lopullisten paikkatietojen Kalastusrajoitus.fi-palveluun siirtämisen jälkeen, kalastajien on helppo todeta, millä alueilla koskialueisiin liittyvät määräykset ovat voimassa. Kuva: Mauri Suojanen. Rikkoutuneet jigit voi toimittaa keräysastioihin, joita löytyy seitsemästä kalastusvälineliikkeestä eri puolilla maata. Kierrätysmateriaalista tehdyt jigimallit ovat melko isoja ja ne soveltuvat siksi erityisesti hauen ja kuhan kalastukseen. Pääosin Kymenlaaksossa sijaitsevat Summanjoen, Vehkajoen, Mäntyharjun reitin alaosan ja Valkealan reitit ovat kalastuslain mukaisia vaelluskalavesistöjä. Lisätietoja jigikierrätyksestä löytyy hankkeen verkkosivuilta: www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/ jigikierratys/. Rikki menneitä ja käytöstä poistuneita jigejä kerätään kalastusvälineliikkeissä eri puolilla maata. Kuva: Janne Rautanen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 33. Valitettavasti ne eivät ole kovin kestäviä, joten kalat voivat yhden kalastuspäivän aikana purra useita jigejä käyttökelvottomaan kuntoon. Näin koskija virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja kalastuksen valvojille. Vahvistetut rajoitukset merkitään www.kalastusrajoitus.fi-palveluun, joka on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa esimerkiksi kännykän kautta. VAPAA-AJANKALASTAJAT ja ELY-keskus määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Yksi kohteista on Summanjoen Turpaankoski. Työ on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ELY-keskuksen kalatalousviranomainen määrittää vastaavat alueet tärkeimpiin vaelluskalavesistöihin toimialueellaan yhteistyössä SVK:n Virtamittarit-hankkeen kanssa. Kuluvana keväänä jigikeräys laajenee kahdella uudella keräysastialla, jotka tulevat Seinäjoella ja Joensuussa sijaitseviin kalastusvälineliikkeisiin. Niiden koskija virta-alueiden määritykset ovat valmisteilla ELY-keskuksessa. Suomen Vapaa-ajankalastajien kouluttamat virtamittarit ovat tehneet näissä jokikohteissa koskija virta-alueiden määrityksiin liittyvät kenttätyöt, joissa määritetään koskitai virta-alueen alkuja loppupäät
Tämä yksittäinen tilanne, joka jälkeenpäin tarkasteltuna mullisti tapani ajatella ja kalastaa, oli sattuman summa sekä mukautumista sen hetkiseen ympäristöön ja tilanteeseen. Olin päättänyt tehdä iltapiston potentiaaliselle suurhaukilahdelle läntisellä merialueella. Korkea ja tasainen ilmanpaine yhdistettynä peilityyneen säähän tuotti tulosta, eikä kauden alkupuoliskon viimeisestä haukikeikasta ennen kesätaukoa tullut täysin sutta. ” TEKSTI JA KUVAT JANI HAAVISTO 34 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Koin eräänlainen kalastuksen evoluution. Meneillään oleva murrosvaihe, joka käännyttää monet hauenkalastajat ahvenen pyyntiin, sisältää myös täysin uuden, ennakkoluulottoman harrastajakunnan, joka ei kuvia tai valmiiksi kirjoitettua tietoa kumartele. Hetkellisesti mietin jo, onko Kilon raja rikkoontuu maamme pienissä vesistöissä MITÄ ENEMMÄN VESISTÖ SISÄLTÄÄ SALAKKAA, SITÄ SUUREMMALLA TODENNÄKÖISYYDELLÄ LÖYDÄT SIELTÄ SUURAHVENEN. Salmi oli mustanaan salakkaa, kun ajoin keulakoneella hiljaa lipuen ja katselin kaikuluotainta. AHVENEN lampija pienjärvikalastus tuo isoja kaloja siiman päähän N ykyaikainen urheilukalastus on murrosvaiheessa, kun perinteiset petokohdekalat hauki ja kuha ovat saamassa kovan haastajan ahvenesta. Puolen yön aikoihin matkallani takaisin satamaan ajoin normaaliin tapaan erään virtasalmen läpi kaiulla luodaten. Koin kuitenkin jotain aivan erityislaatuista. Tieto mahtavista pilkkisaaliista, joka täytti Pirkanmaalla vuokrabussit kohti Raippaluodon saaristoa, kulki hitaamman kautta, kalastajalta kalastajalle. Suurhauenkalastus koki muutama vuosi sitten ehkä lähihistorian suurimman harppauksen, kun sisävesien ja jokialueiden potentiaali kävi ilmi, paljolti kiitos nykyaikaisen kalastuselektroniikan. Nykyään internetin ja sen tuoman informaatioähkyn ansiosta tieto löytyy jokaiselle luettavaksi ja jokaisella kalastajalla on mahdollisuus kokea elämänsä saalis, määrällisesti. SATTUMA, JOKA MUUTTI KAIKEN Heinäkuussa 2014 koin jotain sellaista, mikä muutti minua kalastajana. Kautta aikojen läntisillä ja eteläisillä merialueilla on pyydetty ahventa, milloin milläkin välineillä ja tarkoitusperillä. Sama pätee myös suurahveneen, ja vaikka merialueella on mukava kalastaa, kauden 2020 kotimaiset ahvenkilpailut osoittivat, että kilon, kahdenkin raja rikkoontuu myös maamme pienvesistöissä. Olin varustautunut kevyemmällä jigisetillä, koska jigatessa hauen keskikoko oli tunnetusti kilon ja kahden luokkaa, ainakin tässä paikassa. Se olisi viimeinen oljenkorsi saada tuntea hauen päänravistelut, olihan tämä tyypillinen syönnöspaikka keskikesällä
VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 35
Raa’asti voisi sanoa, että kilon ylittävä kala merialueella on noin 45 senttiä pitkä. Se määrä täkyä, mitä salmessa oli sillä hetkellä läpi koko vesipilarin, sai sen ajan huippuelektroniikan täysin sekaisin. Jos jotain, etsin varta vasten näitä paikkoja. ” TYYPILLINEN PIENVESISTÖ, JOSTA SAATTAA SAADA ENNÄTYSAHVENENSA SIIMAN PÄÄHÄN, ON LÄHES POIKKEUKSETTA LAMPI TAI PIENJÄRVI, JOHON SADEVESI HUUHTOUTUU MAAPERÄN KAUTTA. Ahvenen ravinnosta Tyypillinen suurahvenvesistö on usein myös hyvin salakkapitoinen järvi. Muistatko nuoruudestasi jonkun vanhan soramontun tai metsäjärven, jossa salakkaparvet viihtyivät. Tiesin, että monessa lammessa ja pienvesistössä ui 50 sentin ylittäviä ahvenia, mikä on harvinaisempaa merellä, tai ainakin siellä isoihin yksilöihin on vaikeampi osua. Sellaista ilotulitusta tuskin koen koskaan uudestaan. Etsi sieltä suurahventa. Silmäpuntari ja nopea tilastolaskenta kieli loppujen lopuksi noin kahdestakymmenestä kilokalan ylityksestä, 1,36 kiloa parhaimpana, keskikoko päälle 800 grammaa. Myös lammet, joissa on vahva rapukanta, voivat olla todellisia ison kalan paikkoja. Ahven on opportunistinen petokala, joka käyttää ravinnokseen niin kalaa, rapuja pohjan pieneliöitä kuin toukkiakin. Kyseinen ilta, kun oli täysin sattumaa, en häpeä tunnustaa sitä. Jos vaan onnistun löytämään riittävän ravinteikkaan pienvesistön, niin 50 sentin ahven painaa puntaria lähemmäksi kahta kuin yhtä kiloa. Kutakuinkin samoihin aikoihin kalastuspiireissä tapahtui toinen siirtymä, kun kalat alettiin mittaamaan punnitsemisen sijaan. minulla anturi mennyt asennostaan ajossa tai loppuuko virransyöttö koneelle. Mitä enemmän vesistö sisältää salakkaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä löydät sieltä suurahvenen. Olen saanut monta suurahventa vesistöistä, joissa ahven on ravintopyramidin keihäänkärkenä. Tutkimusmatkailu alkakoon. Tuon tunnin aikana sain niin monta kilon ylitystä, että lopetin punnitsemisen kymmenennen jälkeen. Jos merialueella iso ahven löytyy usein samankaltaisista paikoista kuin hauki, pienjärvellä tämä ei mielestäni ole varteenotettava tekijä. Ravintopyramidi Kuva: Jaana Vetikko. MINUSTA KUORIUTUI AHVENENKALASTAJA Hauet loistivat poissaolollaan, mutta ahvenet ajoivat pinnasta täkyä, joten tuumasta toimeen. Tuon illan aikana minusta kuoriutui ahvenkalastaja. 2D-näkymä näytti pelkkää mustaa, syvyyttä tässä paikassa oli noin neljä metriä, mutta silloinen laitteeni hyppi kahden ja kymmenen välillä. Tunti, ja noin viitisenkymentä kalaa myöhemmin syönti loppui, salakat siirtyivät pois salmesta ja vesi kirkastui. Ahven on mukava kala kevyemmillä välineillä, ja saattoi siinä avautua mahdollisuus myös viedä tuliaisia kotiin. 36 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SISÄVEDET JA LAMMET Ymmärsin hyvin nopeasti tuon heinäkuisen illan jälkeen, että jos haluan todellisesti kohdentaa kalastustani isojen yksilöiden perään, täytyy minun siirtyä sisävesille
Ahven onkin yksi maamme parhaiten happamissa vesistöissä pärjäävä laji. Veden lämpötila saattaa olla vaikuttava tekijä keskikesällä, jolloin usein aikaiset aamut ovat parempia, koska yöllä viilentynyt vesi ei kuluta yhtä paljon ahvenen energiaa saalistuksen aikana. Suurhauki viihtyy nk. Matalapaine ei aina ole myöskään huono, kunhan se on kestänyt enemmän kuin kaksi päivää. TYYPILLINEN SUURAHVENVESISTÖ Vuosia on vierähtänyt ja koluttuja pienvesistöjä on kartalla sellainen määrä, että otantaa on tarkempaan vertailuun. Tyypillinen pienvesistö, josta saattaa saada ennätysahvenensa siiman päähän, on lähes poikkeuksetta lampi tai pienjärvi, johon sadevesi huuhtoutuu maaperän kautta. Ahven saalistaa pääsääntöisesti näkönsä avulla ja hämärässä ne voivat helpommin yllättää saaliskaloja. Lisäksi noin 90 prosenttia järvistä, joista olen saanut kilon tai isomman kalan koukutettua, ovat matalia ja niiden rantoja ainakin osittain ympäröi jyrkkä kallio tai metsämaasto. Nykyaikainen kalastuselektroniikka on hyvä apu järven tai lammen tutkimiseen, mutta ei välttämätön. Tähän on monta syytä. Ahven säätelee tätä siirtämällä verenkierron kautta eräänlaista kaasua uimarakkoon. Kavenna sitten jälleen nämä kymmenen kohdetta kahteen tai kolmeen saaliisi ja ammennetun tietosi perusteella. Kun kyse on pienvesistöistä ja lammista, en ota huomioon tuuliolosuhteita vaikuttavana tekijänä, ainakaan kalan käyttäytymiseen. Myös kasvillisuus tämän kaltaisissa pienvesistöissä eroaa normaaleista humuspitoisista tai sameista maataloutta ympäröivistä järvistä. Rannan laadun voi selvittää katsomalla karttaselaimen rinnevarjostuksia. Tämän jälkeen työhaalarit niskaan. Jos merkitset karttaan kymmenen alueesi pienvesistöä, järveä tai lampea, voit karrikoidusti sanoa valjastavasi yhden kalastuspäivän aikana yhden pienvesistön potentiaalin. maatalousvesistöissä, joissa ravinteikas pohjavesi rikastuttaa järvien lahna ja särkikalakantaa. Minkään muun lajin kohdalla ei ole yhtä tarkkaan syytä seurata edellisten päivien sääolosuhteita. On tärkeää ymmärtää ulkoisten tekijöiden vaikutukset suurahvenen käyttäytymiseen. Suurahvenia tavoittaa läpi vuoden ja en erikseen näe syytä käydä vuodenaikoja läpi. Suurin yksittäinen ahvenen ottihalukkuuteen vaikuttava tekijä on ilmanpaine. KASVILLISUUDEN SEKAAN KANNATTAA HEITTÄÄ RUOVIKKOSUOJATTUA JIGIPÄÄTÄ, TÄMÄ KILON YLITTÄVÄ AHVEN LÖYTYI JÄRVEN MATALASTA PÄÄSTÄ, VITAIKON KESKELTÄ. Vaikka et saisi kalaa, nykyaikainen elektroniikka antaa sinulle lähes kaiken tiedon, mitä tarvitset tulevaisuutta ajatellen. Suljetussa vesistössä ahven on aina paikalla ja syö muiden kalojen tavoin läpi kauden. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 37. Onkimalla voit selvittää kesäiltana kohdejärven tyypillisen ravintotilanteen salakan tai pienen särjen osalta. Ymmärtämällä tämän ympäristön, ravinnon ja käyttäytymisen pyhän kolmion voi pienellä tutkimuksella löytää todella potentiaalisia suurahvenvesistöjä, tai ainakin karsia valintavaihtoehtojen määrää. LOPPUPÄÄTELMÄ Suomi on pienvesistöjen luvattu maa, jonka joka kolkasta löytyy näitä suurahvenjärviä, kunhan niiden etsimiseen paneutuu. Mikään suuri yllätys ei ole, että noin 80 prosenttia suurahvenvesistöistä on hyvinkin samanlaisia veden laadultaan, kasvillisuudeltaan ja ennen kaikkea särkikalakannoiltaan. Tyypillisellä suurahvenkelillä korkeapaineet ovat kestäneet muutaman päivän. Mikään vesistö ei ole aina pomminvarma, ja viime kädessä kala tekee aina päätöksen, nappaako se tarjottuun uistimeen tai syöttiin. Kokemukseni on osoittanut, että tehokkainta on aloittaa mahdollisimman pienistä vesistöistä, jotka ovat korkeintaan 3-4 metriä syviä. SUURAHVENVESISTÖN LÖYTÄMINEN Mikään ei korvaa vesillä vietettyä oppimisaikaa, on totuus, joka on ja pysyy. Jos omistat liveluotaimen, käytä sitä perspektiivitilassa, josta näet seilaavat täkyparvet ja mahdolliset suurahvenet niiden ympärillä. Ahvenella on umpinainen uimarakko, mikä pakottaa kalan tasaamaan painetta ja painosuhdetta vedessä vallitsevan ilmanpaineen mukaan. Matalapaine painaa ahvenet hyvin lähelle pohjaa, ja tällöin perinteinen jigikalastus ja hieman maltillisempi vauhti ovat omiaan. Kuten koko eläinkunnan kohdalla, myös kaloilla on tyypillisiä käyttäytymispiirteitä ja elinolosuhteita. ULKOISET TEKIJÄT Kun olemme päässeet siihen tilanteeseen, että kymmenen pienvesistön karsinnasta kaksi tai kolme on jäljellä, on aika aloittaa tarkempi kalastaminen. Tämän kaltaisissa vesistöissä vesi on usein hieman ruskeansävyistä, mutta kirkasta. Tällöin ahven on sopeutunut vallitsevaan paineeseen ja pystyy saalistamaan mahdollisimman tehokkaasti vesipilarin yläosissa. Suurahven taas viihtyy paremmin hieman matalamman ph-arvon vedessä. Tämä on verrattain hidas prosessi ja äkillisen ilmanpaineen muutoksen aikana ahven usein passivoituu, koska ei ole tehokasta saalistaa, jos painosuhde vedessä on kelluttavaa tai upottavaa. Käytä mielellään saatavilla olevaa tietoa hyväksesi, etsi internetistä tietoa veden ph-arvoista, katso maamittauslaitoksen karttoja ja eritoten rinnevarjostuksia. Huolellisesti tehty taustatyö ja valmistelu lyhentävät opetteluun tarvittavaa aikaa
Ennen voittaja oli se, joka sai eniten kalaa, nyt taas kilpailuissa on erilaisia saaliskiintiöitä, esimerkiksi 3 ahventa, 2 kuhaa ja yksi hauki, ja kortille pyritään kalastamaan mahdollisimman suuret pisteet. Tällaisissa kisoissa menestyminen vaatii monipuolista osaamista ja taktiikan merkitys kasvaa. Tässä viikonlopun mittaisessa kisassa kisastudio sijaitsee netissä ja kilpailualueena on koko Suomi. N ykytekniikka on muuttanut kalastuskilpailujen luonnetta isosti ja mittalautakisat, joissa kala kuvataan mittalautaa vasten, keräävät alati suuremman joukon kalastajia mittelemään taidoistaan. Nykyaikaiset HEITTOKALASTUSKILPAILUT Mahdollisuus kehittyä kalastajana ja tavata muita kalastajia TEKSTI TEEMU KOSKI Heittokalastuskilpailujen suosio kasvaa jatkuvasti ja taso kovenee. Silti kisojen suosio kasvaa jatkuvasti ja uusia kilpailuja tulee joka vuosi. Näissä kaloja ei tarvitse tappaa kisaan osallistuakseen, vaan kala ilmoitetaan mittalautaa ja kilpailun alussa saatua tägikorttia vasten kuvattuna. ERILAISET KISAKONSEPTIT Osallistujamääriltään selvästi suosituin on Hauenkalastajat-facebookryhmän ylläpitäjien järjestämä HK Open, joka on taas tänä keväänä lyönyt entisen ennätyksensä osallistujissa. Kilpailussa on kaksi sarjaa, jotka kulkevat nimillä ”kaikki peliin” ja ”rennosti vesillä”. Kuten tästä voi päätellä, toisessa sarjassa kilpaillaan tosimielellä, kun taas toisessa sarjassa voi ottaa rennommin. Konseptin suosio perustuu matalaan osallistumiskynnykseen ja kilpailun jännitykseen. Näistä jokainen voi valita mieleisensä. Tähän mennessä toukokuun lopussa järjestettävään kilpailuun on ilmoittautunut jo yli 1100 2-3-henkistä joukkuetta, ja viime kesänä ensimmäistä kertaa järjestetty Ahven-openkin keräsi yli 500 joukkuetta. Monelle kisat ovat isolta osin sosiaalinen tapahtuma, mutta kärkisijoille ei pelkällä tuurilla ole asiaa. Samalla itse kisakonsepti on muuttunut. Eli joukkue saa itse päättää missä kalastaa, ja tavoitteena on kalastaa ”lapulle” viisi mahdollisimman pitkää haukea tai ahventa. Tuloslista päivittyy lähes reaaliaikaisesti ja tätä höystetään livelähetyksin ja kilVIIME KESÄNÄ ENSIMMÄISTÄ KERTAA JÄRJESTETTY AHVEN-OPENKIN KERÄSI YLI 500 JOUKKUETTA. ” 38 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Ja kisaamista voi myös harjoitella. Ja kun pääsee hökölleen siitä, miten homma kannattaa hoitaa, on jo aimo askeleen verran lähempänä myös palkintosijoja. Mukaan VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 39. Kalastuskilpailut ovat ennen muuta sosiaalinen tapahtuma, ja paikalle kannattaa tulla ajoissa, eikä kiirehtiä pois. Ei ole lainkaan yhdentekevää missä järjestyksessä kalat mistäkin vedestä ongitaan ja mihin lajiin panostetaan kulloinkin enemmän. TEKSTI TEEMU KOSKI pailijoiden haastatteluin pitkin matkaa. Lähtisinkö kisaamaan. Porukkaa yhdistää rakkaus lajiin, ja vaikka vesillä ollaan tosissaan, on rannassa vapautuneempi tunnelma. Ja vaikka ei aivan kirkkaimmista sijoista kisaisikaan, voi osallistujalistasta etsiä itselleen sopivat vastustajat. Kalapäivään saa lisää jännitystä, kun asettaa tavoitteeksi ”kisakortin” täyttämisen. Vaikka moni kaihtaakin ajatusta kalastuksesta kilpailuna, on kilpaileminen huikean jännittävää. JOKAINEN vene haluaa ehtiä aloituspaikalleen ennen muita, ja kisan startatessa jännitys on korkeimmillaan. . Pienikin kala tuntuu aivan erilaiselta silloin, kun se tuo lisää senttejä kortille, ja mittalautakisoissa taktiikan merkitys korostuu. Taktiikan opettelu onkin yksi kisojen parasta antia, oli itse sijoitus mikä tahansa. Paikalliset kilpailut, Pirkanmaalle keskittynyt Jigi-Cup osakilpailuineen etunenässä ovat lähempänä perinteisiä . Suunnitelmassa on pysyttävä, vaikka kello käy ja kalaa ei kuuluisikaan. Kuva: Suvi Suovaara. Kuva: Suvi Suovaara. Kukin joukkue saa määrätä oman tahtinsa, mutta mukana on silti kilpailun jännitys ja tunnelma. KILPAKALASTUS vaatii hyviä hermoja
Kuva: Suvi Suovaara. Miesten vinkkejä kilpakalastukseen kannattaa siis kuunnella korvat höröllään. 40 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hyvä joukkuehenki, kovat hermot ja monipuolinen osaaminen ovat avain menestykseen. Pelkkä tekninen osaaminen ja erinomaiset välineet eivät riitä, kun kello käy ja kortille pitää taikoa useamman lajin edustajia. Teoriassa tämä ei kuullosta kovin vaikealta, mutta moni kisaan lähtenyt on saanut huomata, että kelloa ja muita kisaajia vastaan ongittaessa jo pelkän kortin täyttäminen on yllättävän haastavaa. Vaikka itse kisaan suhtaudutaan tosissaan, on rannassa letkeä tunnelma. Paikallisissa kilpailuissa osallistumismaksut ovat yleensä varsin kohtuulliset ja tapahtumissa vallitsee rento tunnelma. Kilpailumuodon vakiinnuttua tuurin osuus kuitenkin on vähentynyt, ja nykyään pärjääminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja taktikointia. TASO KOVENEE JA TARJONTA KASVAA Vaikka kalastuksessa on aina mukana tujaus tuuriakin, podiumilla komeilee usein joukko tuttuja nimiä. Tapahtumat keräävät paikalle maan kovimmat nimet ja osallistujia saapuu myös muista maista. Taso on sen verran kova, että muuten ei pärjää. KILPAKALASTAJAT Kalle Paavola ja Pekko Kanerva KP FISHING TEAM KALLE ja Pekko ovat tuttu näky podiumilla. Huipulle ei pääse, ellei ole valmis tekemään siihen tarvittavaa työtä, ja hiomaan sekä kalastustaitojaan että kisataktiikoita. Ruoto Predator Classicin ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävän Northern Fishing Gamesin tapaisista kilpailuista voisi puhua jo kalastuksen huippu-urheiluna. Jos haluaa voittaa, on sen oltava ykkösprioriteetti. Kallella pääpaino on asenteessa ja taktiikassa. Kallen ja Pekon kaulassa komeilee muun muassa kolme voittoa arvostetusta Ruoto Predator Classicista (aiemmin Lund PC), ja Kalle on myös yksi Suomen tunnetuimmista kalastusoppaista. Kovin kärki panostaa lajiin tosissaan, ja on vain luonnollista, että ne ketkä tekevät asioiden eteen eniten töitä myös pärjäävät paremmin. Näissä kisakortti koostuu eri kalalajeista, yleisimmin 3 ahvenesta, 2 kuhasta ja yhdestä hauesta. Eikä pidäkään, kilpakalastus on urheilua siinä missä muutkin lajit. Kaikuluotaintekniikoiden myötä tuloksiin on tullut jonkin verran senttejä lisää, mutta siitä huolimatta kärjessä pyörivät entuudestaan tutut nimet. Kallen sanoin tämä vaatii harjoittelua ja panostusta. kalastuskilpailuja, joissa alue on rajattu ja startti ja paluu tapahtuvat kilpailukeskuksena toimivasta rannasta. Vaikka itse kalastustaitokin on tärkeää, on moni teknisesti äärettömän taitava kalastaja joutunut palaamaan rantaan luu kourassaan. Kisoissa pärjätäkseen niihin pitää harjoitella kuten muuhunkin urheiluun. KP Fishing Team on tuttu nimi tuloslistojen kärjessä. Ja jostain kilpaileminen on aloitettava, jos se kiinnostaa. Ja useiden tuhansien eurojen palkinnot ja satojen eurojen suuruinen osallistumismaksukin pitävät huolen siitä, että tähän kilpailuun lähdetään tosimielellä. Harva pystyy ponnistamaan heti suoraan kärkeen, mutta kilpailut antavat erinomaisen mahdollisuuden kokeilla mihin omat taidot riittävät. Näiden lisäksi Suomessa järjestetään muutamia kisoja, joissa osallistujamäärää on rajattu ja osallistumismaksut ovat suuret, kuten yleensä palkintokin. Vielä joitakin vuosia sitten tuloskorteissa oli isoa hajontaa ja tuurilla saattoi ponnistaa jopa aivan kärkeen
Vesistössä normaalin kokoisia kaloja onkimalla päätyy keskikastiin, koska näitä saavat varmasti muutkin. Ja sille annetaan aikaa, kunnes riittävän iso hauki on kortilla. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mitä se toki onkin. Suunnitelmassa pysyminen ja kalastustehojen ylläpitäminen vaativat hermoja. Kisa voitetaan saamalla muita isompia kaloja, ja yhtenä treenin tavoitteista on luoda mielikuva alueen kalastosta ja siitä mitä voittaminen vaatii. Tämä pidetään mielessä myös treeneissä, jolloin tavoitteena on löytää riittävän isoja kaloja, näitä kuitenkaan turhaan koukuttamatta. Kisavedestä pitää pystyä luomaan mielikuva ja arvio siitä, mitä voitto vaatii. Päivän suunnitelma perustuu tähän arvioon, eli siihen minkäkokoisia kaloja kisan voittaminen vaatii. PIDÄ HERMOT KURISSA Kellon käydessä on helppo sortua säntäilemään sinne tänne. Se, miten nopeasti tässä onnistutaan, on itse tilanteen ollessa päällä toisarvoista, kelloa ei pidä liiaksi vilkuilla ja sen hetkiseen tekemiseen pitää keskittyä täysillä. Vaikka on tärkeää pysyä kalantulossa kiinni ja saada kortti täyteen mahdollisimman nopeasti, on jokainen kortille ongittu, mutta sieltä tipahtanut kala hukkaan heitettyä aikaa. Tarvittaessa vaikka veneen kippari vaihtuu tekniikan tai kohdelajin vaihtuessa. pelkkää voittoa, tai kaaduttava saappaat jalassa. Tavoitteen täyttyessä nopeasti, jää muille lajeille enemmän aikaa. Ja jokaista kisaahan lähdetään voittamaan. Ja näitä lähdetään tavoittelemaan. Jos tässä vaiheessa luovutetaan ja tyydytään vähempään, annetaan periksi tavoitteesta voittaa kisa. PYSY SUUNNITELMASSA Toiseksi tekijäksi Kalle nostaa suunnitelmassa pysymisen. KILPAKALASTAJAT Kalle Paavola ja Pekko Kanerva Kallen sanoin kilpailut ovat erinomainen oppikenttä, missä paineensietokyky ja kalastajan vaistot kehittyvät, ja tämän huomaa pikkuhiljaa tulosten paranemisena. Kilpailuissa on hyvä yhteishenki ja aina askel ei osu lankulle, vaikka olisi kuinka miettinyt ja treenannut. Kilpakalastus on myös joukkuelaji, ja tiimin pitää pelata yhteen. Muuten Kallen sanoin, taputetaan sen päivän parhaalle. Tärkeintä on, kuten moni muukin urheilija on todennut, antaa kaikkensa ja katsoa mihin se riittää. MIELIKUVA KISAVEDESTÄ Menestyksen syitä kysyttäessä Kalle nostaa esiin taktiikan. Hyvä henki joukkueen kesken tuo hommaan lisää tehoa ja jäsenten osaamista pitää hyödyntää. Kuva: Kalle Paavolan arkisto. Jos tiedetään kisaveden olevan hyvä haukivesi, vaatii voitto ehdottomasti ison hauen. Mutta aina näin ei käy. Kilpailuakaan ei pidä ottaa liian vakavasti ja kannattaa muistaa, että voitto vaatii aina myös hyvän päivän ja onnistumisen. Esimerkiksi hyvällä haukivedellä kisan voittaminen vaatii ison hauen, joten tällainen on pakko jostain pyydystää, mikäli mielii pärjätä. Voittaakseen on siis tavoiteltava KALLE pyrkii aina luomaan mielikuvan kisaveden kalastosta ja asettaa tavoitteen sen mukaan. Panikointi ei auta, ja sinnikkyys ja tarkka kalastus antavat palkinnon ennemmin tai myöhemmin. Mutta tästä ajatuksesta on yllättävän helppo lipsua kisan ollessa käynnnissä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 41
Kaikkien sisävesien osalta tämä tarkoittaa keskimääALAMITAT OVAT USEIN EDELLEEN LIIAN PIENIÄ KASVUN YLIKALASTUKSEN ESTÄMISEKSI. Hyvin karkeasti ottaen suurin mahdollinen saalis tyypillisistä tehokkaasti lisääntyvistä lajeista saadaan, kun kalastetun kalakannan biomassa on noin puolet luonnontilaisesta kalakannasta ja biomassasta enintään kolmannes pyydetään vuosittain. Ylikalastus tarkoittaa vastaavasti kalastusta, jossa saalista otetaan enemmän kuin mitä kalakanta pystyisi parhaimmillaan tuottamaan. ITÄISESTÄ Suomesta löytyy rauhallisia järviä, joilla kalastuspaine on selvästi pienempi kuin Etelä-Suomen vesillä. TE KS T I JA KUVAT ANSS I V A IN I KK A Tutkittua Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Tyypillisesti alamitalla pyritään estämään rekrytoinnin ylikalastusta, mutta alamitat ovat usein edelleen liian pieniä kasvun ylikalastuksen estämiseksi. Siinä missä keskimäärinen kotimainen viljasato on noin 3500 kg/ha, tuottavat kotimaiset sisävedet kalaa enintään yhden prosentin tästä. Biotaloushypetyksen aikana vesien varsin rajallinen tuottokyky vaikuttaa säännöllisesti unohtuvan. Tuotantobiologisesti alikalastus tarkoittaa kalastusta, joka tuottaa kilomääristä saalista vähemmän kuin kestävästi olisi mahdollista saada. K estävän kalastuksen ajatus perustuu kalakantojen kykyyn korvata kalastuksen kautta menetetty kalasto. Tämä tunnetaan Schäferin (1957) mallina. Alikalastus, ylikalastus ja kestävä kalastus – KUINKA paljon kalaa on. Suomen rannikoiden ja sisävesien kalakantojen tuottokykyä ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tunneta, ja sen vuoksi myöskään saaliskiintiöitä tai käsitystä kalastuksen kestävyydestä ei useimmiten ole. Ylikalastustilanteissa voisi arkijärjen vastaisesti saada enemmän kalaa kalastamalla vähemmän, ja sen vuoksi näiden tilanteiden tunnistamiseksi pitäisi pystyä vertaamaan saatuja saaliita ennustettuun kestävään saalismäärään. Merikalastuksessa kalastuksen kestävyys varmistetaan säätämällä vuosittaiset pyyntikiintiöt, jotka noudattavat pääpiirteissään joko suurimman mahdollisen kestävän saaliin (MSY) periaatetta tai tietyn suuruisen kutukannan (SSB) säilyttävää periaatetta. Kalastus heikentää tiheysriippuvaista kilpailua, mikä tehostaa jäljelle jäävien kalojen kasvua ja lisääntymistä. ” 42 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tämä kompensatorinen vaste tuottaa ylijäämän, joka voidaan kestävästi kalastaa. On siis syytä kerrata kalataloustieteen perusteita. Rekrytoinnin ylikalastusta tapahtuu useimmiten vähän poikasia tuottavilla lohikaloilla, kun taas kasvun ylikalastus voi Holly Embken ym. ALAMITTASÄÄTELYN AJATUS Alamittasäätelyn periaatteen ymmärtämiseksi on syytä määritellä alija ylikalastus. Alikalastukselle ei ole ekologista määritelmää, sillä myös luonnontilaiset kalakannat voivat hyvin. Ylikalastus jakautuu edelleen 1) rekrytoinnin ylikalastukseen, jossa liian vähän emokaloja selviää kutemaan ja kalakannan koko laskee ajan myötä sekä 2) kasvun ylikalastukseen, jossa kalat pyydetään liian pieninä eikä suurinta mahdollista kestävää saalistasoa (MSY) saavuteta, vaikka kalakanta muuten pysyy vakaana. SISÄVESIKALASTUKSEN NYKYTILA Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomen sisävesillä kalastaa noin 1 600 rekisteröitynyttä kaupallista kalastajaa, ja vapaa-ajankalastajien kokonaismäärän perusteella arvioiden noin 1,3 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Ylikalastusta voidaan estää nostamalla alamittaa tai pienentämällä pyyntiponnistusta. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Vastaava kaupallisen kalastuksen saalis oli vuonna 2019 noin 6 400 tonnia ja vapaa-ajankalastuksen saalis vuonna 2018 yhteensä 18 000 tonnia. (2019) mukaan olla yleistä myös vapaa-ajankalastuksessa halutuilla valkolihaisilla kaloilla, kuten kuhalla
Matalat, rehevät ja pienet metsäjärvet ovat myös varsin tuottoisia ja voivat tuottaa jopa 50 kg/ha/v ahvensaaliin (yleisemmin 5-15 kg/ha/v), mutta pienen koon takia niillä on merkitystä lähinnä vapaa-ajankalastukselle. Kaupalliset kalastajat saivat 2019 yhteensä 316 tonnia ahventa ja 785 tonnia särkiä. Yhden vastauksen antaa Punainen kirja, joka listaa kaksitoista uhanalaista kalalajia tai -muotoa. Biotaloushuumassa on siis edelleen syytä keskittyä silakan jalostamiseen ja eväkarjatalouden kehittämiseen, ja kalatalousalueillakin muistaa biologiset realiteetit. Onko tämä paljon vain vähän. Heidän mukaansa Suomen sisävesien ahvensaaliin vuosittainen potentiaali olisi 6 000-12 000 tonnia parhaan arvion ollessa 9 000 tonnia (2,6 kg/ha). Jos kaikki Suomen sisävedet, 34 539 km 2 , tuottaisivat 10 kg/ha/v, riittäisi perkaamatonta kalaa 6,3 kg/hlö/v. ” lataloustarkkailuraportissa vuodelta 2000 rehevän Vesijärven vuoden 1999 kokonaiskalansaaliiksi ilman ongintaa ja pilkintää 8,5 kg/ha. Pöyry Finland Oy:n tekemän vuoden 2015 kalataloustarkkailun perusteella Oulujärven kokonaiskalansaalis oli vain 4 kg/ha (yhteensä 354 tonnia), josta muikun osuus oli 0,67 kg/ha, hauen 0,87 kg/ha, ahvenen 0,56 kg/ha, kuhan 0,97 kg/ ha, särjen 0,30 kg/ha ja mateen 0,19 kg/ha. Vuonna 2018 suomalaisten kalan kulutus oli noin 14 kg/ hlö/v. Toinen vastaus saadaan tutustumalla Suomen vesien tuotannosta tehtyihin muutamiin arvioihin. Petokalojen saalislajien suhteen täytyy toki muistaa, että tuottaakseen tonnin kalastettavaa, esimerkiksi kuhakanta tarvitsee karkeasti arvioiden vähintään 10 tonnia ruokakalaa. (2019) ovat tehneet toistaiseksi kattavimman arvioinnin särjen ja ahvenen saalispotentiaalista Suomessa. 3 300 tonnia) verrattuna muikun maksimaalisesta saalistuotosta korjataan 31 %. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 43. Vuonna 2018 vapaa-ajankalastuksen sisävesien ahvensaalis oli Luken tilaston mukaan 5,0 miljoonaa kiloa ja vastaava särkisaalis 1,2 miljoonaa kiloa. Nykyiseen muikkusaaliiseen (n. Tämän perusteella Suomen sisävesien potentiaalisesta ahvensaaliista hyödynnetään tällä hetkellä 59 % ja särkisaaliista 10 %. Äärimmäisen rehevät ja matalat järvet kuten Lappeenrannan Haapajärvi voivat tuottaa vuodessa jopa 200 kg/ha, mutta tyypillisten karuhkojen suomalaisten järvien kalatuotanto jäänee 2-20 kg/ha/v välille. SAALIIT TUNNETAAN VAIN HARVOIN Säännöstelyn aiheuttaman seurantavelvoitteen ansiosta varsin tehokkaasti kalastetun Oulujärven kalastus ja kalasto tunnetaan verrattain hyvin. Timo Ruokonen ym. Suomen parhaina tunnettujen kuhajärvien, Höytiäisen ja Simpelejärven kuhatuotannoiksi on arvioitu 5-6 kg/ha/v. Vertailun vuoksi, Timo Marjomäki ym. Vastaavasti särkisaaliin potentiaali olisi 12 000-26 000 tonnia parhaan arvion ollessa 19 000 tonnia (5,5 kg/ha). Jukka Ruuhijärvi laski Vesijärven kaLUE LISÄÄ: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65806?show=full • https://doi.org/10.1007/s10750-016-2783-x • https://doi.org/10.1073/pnas.1913196116 NYKYAIKAISILLA VÄLINEILLÄ OSAAVA KALASTAJA SAA KALAA, JOS SITÄ JÄRVESSÄ ON. (2016) laskivat, että Suomen suurista järvistä voitaisiin saada enintään 8 000-13 000 tonnia muikkua. Liiallinen pyynti uhkaa varsinkin lohikaloja ja toutainta. räisesti 7,06 kiloa saalista hehtaarilta
Tyylikäs pullo sopii niin retkelle kuin työpöydällekin tuomaan päivään tarvittavaa nesteytystä. SALMO Hornet. Hivenen pikkuveljiensä varjoon jäänyt 9-senttinen versio ei kuitenkaan sekään petä petokalan saalistajaa. Sewro Custom Bait -jigit on tehty ja maalattu käsin. Pullossa on myös kantokahva. Mitä isompi Hornet, sitä isompi saalis. Kattava valikoima eri malleja, kuten kiiski, ruutana, salakka, särki, sorva, bassi, ahven sekä kuha. Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Koot: 7 cm/1 g, 9 cm/3 g, 16 cm/9 g ja 27 cm/30 g. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 4/2021 (ilmestyy 12.8.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 1.7. VEKA Luikeroita. Kovapotkuinen uinti aiheuttaa vedessä huomattavaa väreilyä ja ääniärsykettä ja vetämällä/heittämällä tällä vaapulla kalastaa jopa viiden metrin montut. Tekniset tiedot: tilavuus: 0,65 l, paino tyhjänä: 380 g, mitat: 81 x 81 x 241 mm. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Termostuotteiden valmistaja Stanley on tuonut uutuustuotteen urheiluun, retkeilyyn, töihin ja vapaa-aikaan. Myös kokoja löytyy runsaasti aina 5,5 sentistä 23 senttiin saakka. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. FlipStraw-pullon voi pestä astianpesukoneessa ja se on tehty turvallisista, BPA-vapaista materiaaleista. Salmo Hornet ansaitsi legendaarisen maineensa jo vuosia sitten. Ne ovat saaneet muotonsa suoraan aidoista kaloista ja siksi ne herättävätkin hyperrealistisuudellaan hämmennystä kalastajien keskuudessa. Luikeron laaja värija kokovalikoima mahdollistaa sen käyttämisen myös kaikkina vuodenaikoina ja kaikille petokaloille ahvenista ja kuhista aina suurhaukiin asti. Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! uutta TEKSTI I S MO MAL IN NORDIC Sportsilta uutuusvieheitä THE IceFlow FlipStraw -juomapullo pitää juoman kylmänä pitkään Veka Luikero -uutuusjigin pyrstö on erittäin ohutta, mutta kestävää materiaalia. SEWRO Custom Bait. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Ohut pyrstö antaa sille suuren hahmon, mikä ei kuitenkaan vähennä sen muita tärkeitä ominaisuuksia. Hornet 9-senttisenä soveltuu mainiosti myös vetouisteluun ja onkin 6-senttisen pikkuveljensä ohella melko suosittu vaappu myös veturiksi. 44 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jigin monikäyttöisyyttä korostaa lisäksi sen uinnin monipuolisuus, joten Luikero soveltuu erinomaisesti myös täsmäkalastukseen. The IceFlow FlipStraw -termosjuomapullo on vuotamaton ja tarjoaa kylmää juomaa 12 tunniksi ja jäillä jopa 48 tunnin ajaksi. Pullo on helppo ja nopea avata, ja siitä voi pillin ansiosta juoda myös pystyasennossa. Nyi, kelaa, tauota, siinä on käyttöohje 9 sentin Hornetilla kalastavalle. Hennon pyrstönsä ansiosta Luikero on myös todella herkkäuintinen ja mahdollistaa jigin uiton niin hitaalla kuin nopeallakin uitolla. Lisätiedot: www.nordicsports.fi. FlipStraw-juomapullossa on nimensä mukaisesti jämerä ja kestävä muovinen pilli, jonka voi kuljetuksen ajaksi kääntää kannen suojaan
leijapeltinä kelaamalla ja väliin pysäyttelemällä. Uuden Jaro-BT125.12 -veneakun kapasiteetti on 125 ampeeria ja se soveltuu 12 voltin järjestelmiin. Akun paino on 15,5 kg. Uistin toimii parhaiten ns. Savumuikkuväri puolestaan toimii lohikaloille, mutta myös kuhat ja ahvenet siihen iskevät hanakasti. UUTTA Kuusamon Uistimelta: Maineikkaasta pienestä Helmi Räsäsestä aiempaa pitkäheittoisempi malli heeseen. Uusin Stash-malli painaa kattiloineen kaikkineen silti peräti 40 prosenttia vähemmän kuin aiempi kevyin Jetboil-keitin eli vain 201 grammaa. Viisi värivaihtoehtoa. Painava (26 grammaa) Professor 2 Helmi tunnetaan yleislusikkana kaikkien petokalojen kalastuksessa. ALUMIININEN Helmi Räsänen painaa vain 5 grammaa. Nyt siitä on kehitetty aiempaa painavampi ja pitkäheittoisempi malli. PROFESSOR 2 Helmi haukea imitoivassa ja savumuikkuvärissä. Pienestä koosta huolimatta Stash-keittimen suorituskyky on suuri. KRUUNU Helmi uudessa savumuikkuvärissään. Koko: 50 mm/5 g. Koska litium-akku latautuu nopeasti ja kovalla virralla, niin se ottaa kaiken virran vastaan, minkä moottorin laturi tarjoilee. Viisi värivaihtoehtoa. Lisätietoja: Apajamatkat, Ari Paataja 040 505 2225, ari.paataja@apajamatkat.fi tai www.jarocells.nl. Verkkovirtalaturiksi soveltuu litium-toiminnolla varustettu älylaturi, esimeriksi Victron 15A. Kuusamon Uistimen maineikas Helmi Räsänen on osoittautunut vuosikymmenten aikana vastustamattomaksi houkuttimeksi petokaloille. Se voidaan ladata maksimissaan 100A-virralla. Heittelyn lisäksi se sopii mainiosti soutu-uisteluun, ja sitä kannattaa ahvenen lisäksi tarjota muillekin petokaloille. Se on omimmillaan silloin, kun hidas välähtelevä uppoaminen ja uinti on juuri sitä, mikä herättää ahvenen kiinnostuksen. Esimerkiksi pohjoisen kirkasvetisillä tunturijärvillä heittopituudella on iso merkitys ja painava pikku-Räsänen toimii erityisen hyvin rautujahdissa. Lisätietoja: www.kuusamonuistin.fi. Tämä uusi, vedessä hyvin erottuva väri yhdistettynä Kruunun sulavaan ja houkuttelevaan uintiin on osoittautunut erityisen tehokkaaksi meritaimenen heittokalastuksessa. Näin litium latautuu lyhyilläkin siirtymillä ja samasta akusta voidaan ottaa virta myös elektroniikalle. Sen ansiosta litium-akkua voidaan käyttää niin starttiakkuna aina 300 hevosvoiman moottoreihin asti kuin myös elektroniikan virranlähteenä. Pakattuna kokonaisuuden mitat ovat 11 x 13 cm. Erityisen suuri pudotus tulee täyteen kalastusvalmiuteen varustellun veneen painoon, kun raskaat lyijyakut voidaan jättää nyt pois matkasta. Uutuuden ominaisuudet ovat parhaimmillaan koskilla ja vesissä, joissa pitkä heitto auttaa tavoittamaan kalan. Sen kahdesta uudesta väristä haukea imitoiva innostaa hauet ottamaan vieJetboil-retkikeittimet on jo aiemminkin tunnettu laadustaan ja keveydestään. Sen lämmönsiirtokapasiteetti on 4600 BTU/h (1,32k kW), jolla keitin keittää 0,5 litraa vettä kiehuvaksi 2 min 30 sekunnissa. UUSIN Jetboil-retkikeitin on kevyesti laadukas UUSI Jarocells litium-akku starttaa moottorin ja antaa virtaa elektroniikalle Hollantilainen Jarocells on kehittänyt erikoisvahvan BMS (Battery Management System) -tekniikan. Tämän kesän uutuuksia on myös Helmi Räsäsen alumiininen, vain 5-grammainen malli. Uusia värejä Kuusamon Uistimen vieheisiin on tullut myös uusia värejä. Jetboil Stash -pakkaus sisältää titaanipolttimen, käännettävällä ja lämpöeristetyllä kahvalla varustetun 0,8 litran anodisoidusta alumiinista valmistetun keittokattilan, johon keitin tarvikkeineen mahtuu, kannen ja taitettavan Fuel Stabilizer -kolmijalkatuen. HELMI Räsäsen 50-millinen ja 14-grammainen uutuusmalli. Koko: 50 mm/14 g. Kun erilliselle elektroniikka-akulle ei enää ole tarvetta, veneessä säästyy tilaa muuhun hyödyllisempään käyttöön, kuten kalastukseen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 45. Useampi akku on asennettavissa sarjaan (24V, 36V) tai rinnan 250A jne. Esimerkiksi Kruunu Helmen uusi savumuikkuväri on suunniteltu jalokalan pyyntiin niin merellä, järvillä kuin joillakin. Raudun lisäksi viehettä kannattaa tarjoilla kirjolohelle, taimenelle, harjukselle ja ahvenelle. Täten erilliselle elektroniikka-akulle ei veneessä ole enää tarvetta. Lisätietoja: www.vandernet.com/sport/tuote/STASH
Kärjessä on edelleen tarvittavaa pehmeyttä, mutta vavan voima tulee mukaan todella varhaisessa vaiheessa. Kapsäkissä on isompi tasku, johon saa hyvin mahdutettua suurempia työkaluja ja tarvikkeita. Viehepainosuositus vavassa on 10-25 grammaa, mutta sillä uskaltaa heittää vielä jopa 10 grammaa yli suosituspainon. Vavan pituus on 7´0” eli 213 cm. Se on valmistettu kestäväksi ja toimivaksi hieman kovempaankin käyttöön. Se toimii kuitenkin mainiosti myös kevyempänä kuhajigivapana. Vapa on rakennettu laadukkaista materiaaleista ja komponenteista kalastajalle, joka etsii toimivaa ja miellyttävää jigivapaa edulliseen hintaan. Kössi-kuhavapa Kössi on erityisesti kuhan jigikalastukseen suunniteltu haspelivapa. Vavan napakkuuden takaa 24ton-hiilikuituaihio. Kapsäkin saa kiinni veneen kaiteeseen tarrakiinnityksellä tai kaiteettoman veneen vapatelineeseen kantokahvastaan. Vapa sekä vapapussi on väritetty Kalastajan Kanavan tunnusomaisiin väreihin. Viehepainosuositus on 5-15 grammaa. Se on valmistettu laadukkaista materiaaleista ja komponenteista kalastajalle, joka etsii toimivaa ja miellyttävää jigivapaa edulliseen hintaan. Sen toiminta on suunniteltu nimenomaan ahvenen jigikalastuksen tarpeet huomioon ottaen. Se on kaksiosainen ja toiminnaltaan suunniteltu hieman raskaampaa ahvenen jigikalastusta varten. Aapo ja Kössi tulivat markkinoille kesälle 2020 ja ne saivat varsin myönteisen vastaanoton sekä positiivista palautetta käyttöominaisuuksistaan. Tämän kesän uutuus on Körmy-hyrrävapa, joka toimii erityisesti ison ahvenen pyynnissä ja kevyenä kuhavapana. . . Lisäksi aihion voima näkyy erityisesti vauraampien yksilöiden väsytystilanteissa – tästä kepistä ei puhti ihan heti lopu. KAPSÄKKItyökalupussukka. Niissä on miellyttävät kelakiinnikkeet ja useimpiin käsiin sopivat EVA-kahvat, joista saa pitävän otteen myös märkänä. uutta . Aapo-ahvenvapa Aapo on erityisesti ahvenen jigikalastukseen suunniteltu haspelivapa. Kalastajan Kanavan tuotteet on toteutettu yhteistyössä Scandinavian Tacklen kanssa. Vavan napakkuuden takaa 24ton-hiilikuituaihio. Lisäksi taskun etuosassa on pienempi vetoketjulla sulkeutuva verkkotasku esimerkiksi mittanauhalle tai perukemateriaaleille, sekä sivuilla hahlot, joihin saa mm. AAPOahvenvapa. Kapsäkki-työkalupussukka Kapsäkki-työkalulaukku on kätevä tapa kuljettaa kaikki kalastajan tarvitsemat työkalut järjestyksessä mukaan kalareissuun. Tuotteita on saatavana kalastustarvikemyymälöissä sekä Tokmanneissa kautta maan. Vavan käytön napakkuuden takaa nopeatoiminen 24ton-hiilikuituaihio. Metalliosat Kapsäkissä ovat ruostumattomia. Tartutusvoimaa silti riittää, eikä vapa tunnu löysältä heitettäessä. KÖSSIkuhavapa. Vavan mukana asiakas saa pussin, jossa vapa on helppo säilyttää ja pitää kunnossa. Vavan pituus on 6’8” eli 207 cm ja se on kaksiosainen. KÖRMYhyrrävapa. pihdit tai kidanavaajat näppärästi paikalleen. KALASTAJAN Kanavan jigivavat on tehty kestämään Kalastajan Kanavan jigivavat on suunniteltu useamman aihiotestin ja komponenttien valinnan kautta sopiviksi kaikille jigikalastuksen harrastajille. Ne siis soveltuvat erinomaisesti junioreille ja muille aloitteleville jigikalastajille, mutta ne ovat läpäisseet myös kokeneempien jigikalastajien syynin. Vavan pehmeä kärki tartuttaa kalan erinomaisesti ja pitää kiinni myös hieman tavallista enemmän ”tirrittävän” ahvenen. Vavan toimivuus siis kattaa käytännössä ahvenjigit aina 12-grammaisiin jigipäihin saakka. Viehepainosuositus on 7-21 grammaa, joka kattaa ahvenjigit sekä ison osan kuhajigejäkin. Kössi-vavan pituus on 7’2” eli 220 cm ja se on kaksiosainen. Erityismaininnan ansaitsee myös Körmyn todella ergonominen kelakiinnike. Vavan toiminnassa on ajateltu juuri kuhan jigikalastajan tarpeita ja aihiosta riittää voimaa kärjestä saakka tartuttamaan koukku luiseen kuhan kitaan. . 46 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oli kyseessä sitten koukunirrotuspihdit, sivuleikkurit, puukko, kalapappi, mittanauha, vaaka tai mikä tahansa muu työkalu. Kalastajan Kanavan vapojen aihiot on rakennettu kestämään: Vavoissa on rikkoontumattomat rst-vaparenkaat sekä tukeva viehelenkki. Körmy-hyrrävapa Kalastajan Kanavan vapasarjan 2021 uutuus, Körmy-hyrräjigivapa, on suunniteltu erityisesti isomman ahvenen pyyntiin ja hyrräkeloille. Pussukan pohjassa on reiät, jotta kaatosateessa vesi pääsee ulos. Kalastajan Kanavan Kapsäkillä kalastajalla on aina helposti työkalut saatavilla. Siksi tätä vapaa uskaltaa suositella myös kuhatouhuihin
Heittopainosuositus on 2-9 grammaa. Tehokkaaseen vastaiskuun on aihiossa voimaa, mutta kohtuullisen syvä aihion toiminto säästää herkkien vieheitten koukkuja ja ohuita siimoja. MISTRALL semihard -vapaputki. Vavat saadaan lisäksi tuettua laukkuun erillisten velcro-tarrojen ja pidikenauhojen avulla. Myös vapojen pakkaaminen putkeen on vaivatonta verrattuna kankaiseen pussiin. . . Mistrall-vapojen ulkoasu on viimeisteltyä ja ne toimitetaan asiakkaille suojapussin kera. Heta on herkästi uiva vaappu, joka kuitenkin kestää myös kovan virran ja kovan vedon. Niitä säilytetään usein ohuessa kankaisessa pussissa, joka jättää arvovavan alttiiksi vaurioille. . Kaksiosaisen vavan kevyet SIC Guides -vaparenkaat ovat vavan tyvellä hieman irti aihiosta. Kärjessä ne on integroitu aihioon kiinni. Vaapun uintisyvyys on 2,5– 3,5 metriä. Vahvarakenteinen vetoketju on koko matkaltaan aukeava ja laukun pohjassa on muovinen vahvike. Aihio on täsmällinen ja erittäin tunnokas. Uutuusviehe Heta 110 on suunniteltu erityisesti kuhanja taimenenkalastukseen. Mikrojigien lisäksi pienet leechit, tungsten-painopäät, pienemmät lipat ja mikrovaaput ovat Lambertalle soveltuvia vieheitä. Kun alkuperäisellä, erityisesti jalokala ja -ahvenvieheenä tunnetulla mallilla on pituutta 5,5 cm, uutuusvaappu on 11 cm pitkä. Vavan tasapainopiste on kelakiinnikkeen alla ja sillä heittää vaivattomasti kaikki crankbait-tyyppiset vieheet ja lisäksi mm. Kärjen herkkyyden ansiosta pienetkin vieheet lentävät hienosti ja samalla esimerkiksi kookkaat ahvenet pysyvät pienemmissä koukuissa hyvin kiinni. Uusi Mistrall semi-hard -vapaputki sen sijaan suojaa arvokkaan kalastusvälineen kolhuilta. Hiilikuituseoksesta valmistetun vavan pituus on 220 cm (kuljetuspituus 115 cm) ja se painaa 119 grammaa. 040 9690 109, hetavaappu.com ja osoitteesta www.jigiparatiisi.Fi HETA-VAAPPU 110. Vieheessä on koon 4 ja väriltään mustanikkeliset BKK-koukut. Painoa sillä on 12 grammaa. Kaksiosaisen vavan kalastustuntuma on ensiluokkainen, sillä herkän kärjen ansiosta pienimmätkin tärpit erottuvat kahvaan saakka. Vavassa on 30-senttinen F-keltainen huomiokärki. Vapaputki kestää noin 5 kilon painon aiheuttaman rasituksen. Tämän kesän uutuuksiin lukeutuva Mistrall Zino Spin Special -ahvenvapa on 210 cm pitkä ja sen viehepainosuositus 4-16 grammaa. Mistrall-vavat sopivat kalastajille, jotka hakevat kohtuuhintaisia, mutta silti ominaisuuksiltaan tasokkaita tuotteita. HETA-VAAPULTA uutuus kuhanja taimenen kalastukseen Hämeenlinnalaisen Aki Leppäsen Heta-vaapusta on nyt saatavana aiempaa pitempi versio. pienemmät jigit, spinnerbaitit, drop shot -rigit ja lipat. Mistrall-vapaputki suojaa arvovälinettä Useilla kalastajilla on laadukkaita ja arvokkaita heittokalastusvapoja. MISTRALL Lamberta MicroJig -vapa. Aihiossa on viehelenkki. Heta 110 -vaappua saatavilla hyvin varustetuista kalastusvälinemyymälöistä, Heta-vaapun verstaalta Tuuloksesta, puh. Kädensija on kauttaaltaan korkkia, johon on upotettu laadukas kelankiinnike. Se on valmistettu noin 3 millimetrin vahvuisesta kovikemateriaalista, joka on päällystetty keinonahalla. Mistrall-putkeen mahtuu vaivattomasti kolme vapaa, ja koska vavoille on laukun sisällä erilliset paikat, pysyvät aihiot erillään toisistaan. Värivaihtoehtoja löytyy kahdeksan ja ne ovat muikku, hot orange, bright green, violetti, sininen, zander yellow, kuore ja smoky muikku. MISTRALL Zino Spin Special -ahvenvapa. Mistrall Lamberta Micro Jig -vapa on suunniteltu mikrojigikalastukseen ja vastaavanlaiseen kalastamiseen muilla keveillä vieheillä. Vavan paino on 115 grammaa ja sen musta aihio on lakattu hiilikuidun suojaamiseksi. Kärki on herkkä, mutta ei kuitenkaan voimaton. Pituutta putkella on 150 cm ja siinä on säädettävä kantohihna sekä erillinen kantokahva. SAMFISHINGILTÄ Mistrall-erikoisvapoja ahvenen kalastamiseen ja mikrojigeille Samfishing Oy tuo maahan Mistrall-kalastusvälineitä, kuten heittokalastusvapoja, jotka on kasattu laadukkaista komponenteista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 47
Kankaan päällisosa on valmistettu kierrätetystä materiaalista. SWIMMING Stad Up -jigipäähän kiinnitettynä Vale-Salakka Albino 9 cm. Takissa on suojaava säädettävä ja huppu ja tilavat taskut. Vale-Kaloja on saatavana Lempäälän Ideaparkin Kalastus-Suomen myymälästä ja verkkokaupasta www.kalastussuomi.fi. Ne on valmistettu vastuullisesti ympäristöä kunnioittaen. Unisex-koot: S-2XL, naisten koot XS-XL. Se on valmistettu LIFA INFINITY PRO ™ -materiaalista, jonka vedenpitävä ja erittäin hengittävä LIFA INFINITY ™ -kalvo on valmistettu täysin ilman kemikaaleja. Sen vedenpitävä kalvo on valmistettu vastuullisella LIFA® Infinity™ -teknologialla. . Takki tarjoaa täydellisen ja kestävän suojan ulkopäin tulevaa kosteutta ja viimaa vastaan ilman, että ulkoilijan toimintakyky missään olosuhteissa häiriintyy. Takki on painoonsa nähden erittäin lämmin Primaloft® Gold Active -vanun ansiosta. VALE -Kaloja. Lisäksi pohjaan osuessaan jigi jää noin 45 asteen kulmaan niin, että kalat tarttuvat siihen helposti. 48 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tällä mallilla jigiin saadaan myös sivuttaista uintiliikettä. Odin Stretch Hooded Insulator on pehmeä, ilmava ja kevyt, neljään suuntaan joustava vanullinen takki niin miehille kuin naisillekin. Avovesikalastuksessa näitä kahta mallia voidaan käyttää muun muassa dropshot-kalastuksessa. ODIN 9 Worlds Infinity -kuoritakki. ?. uutta Helly Hansenin uutuusmallistossa on tarjolla runsaasti luonnossa liikkumiseen sopivia asusteita, jotka suojaavat ja mukautuvat joustavasti vaihteleviin olosuhteisiin. Pituutta käsityönä tehdyillä Valekaloilla on 4-13 cm. Lisää Helly Hansenin uutuusmallistoista: www.hellyhansen.com. Niiden kanssa voi käyttää sekä perinteistä pyöreää jigipäätä että cheburaska-päätä. Se on erittäin hengittävä ja miellyttävä myös aktiivisemmassa menossa. Odin 9 Worlds Infinity on vedenpitävä ja hengittävä 3L-kuoritakki miehille ja naisille. Vale-Kaloissa on kolme eri pyrstövaihtoehtoa, sillä luonnollisen kalanpyrstön lisäksi on saatavana lapiopyrstöllisiä ja v-pyrstöllisiä malleja. . Unisex koot: S-2XL, naisten koot XS-XL. Kaikki Vale-Kalat soveltuvat erinomaisesti myös heittojigaukseen. VERGLAS Infinity -kuoritakki. . Verglas Infinity -kuoritakki on erittäin kevyt, helposti mukaan pakattava kolmikerroskuoritakki. HELLY Hansenilta runsaasti uutuusvaatteita luontoliikuntaan VALE-KALAT – viimeisteltyjä kalajigejä Kalastus-Suomelta Vale-Kalat ovat käsityönä valmistettuja huippuviimeisteltyjä kalajigejä. Hengittävyyden mahdollistava vedenhylkivyys on pintamateriaalin LIFA®-kuidun rakenteessa, joten pintaa ei tarvitse erikseen käsitellä valmistusvaiheessa eikä myöskään käytössä. Niitä on saatavana useita eri kalalajeja imitoivina malleina, kuten ahven, särki, kuore ja pasuri. Uudenlainen vaihtoehto Vale-Kalan jigipääksi on Tacklen oma Swimming Stad Up -jigipää. Sitä voi käyttää sellaisenaan tai kuoritakin alla välitakkina. . Sen ohut, mutta kestävä päälliskangas hylkii kosteutta. ODIN Stretch Hooded Insulator -takki. Unisex-koot: S-2XL, naisten koot XS-XL
Vaelluksia voi nauhoittaa iPhonen GPS:llä talteen GPX-tiedostoihin, jakaa Kartasto.com-palvelussa muiden kanssa ja siirtää tietokoneelle talteen. Tämä on kätevää esimerkiksi mökillä tai veneessä, joissa ruoanlaiton mahdollisuudet ovat usein rajallisemmat”, Oy Lunden Ab Jalostajan tuotepäällikkö Mirjami Vekara kertoo. ”Uutuus on suunniteltu monipuolistamaan nopeiden arkiruokien tarjontaa ja laajentamaan myös helppojen kasvisvaihtoehtojen valikoimaa. Solar-pilssipumppu SL-35 on suunniteltu avoveneisiin ja pohjoismaisiin sääolosuhteisiin. Lämpökäsitellyt valmistäytteet säilyvät myös huoneenlämmössä, minkä ansiosta ne ovat käteviä mukaan pakattavia myös mökille, veneeseen, luontoretkelle tai patikoinnille. Kun normaali sademäärä on 40-100 mm kuukaudessa, niin vain 2-5 tunnin auringonpaiste kuukaudessa riittää pitämään veneen kuivana. Koska pumppu on varustettu sähköisellä pintavahdilla, se sammuu automaattisesti, kun vene on tyhjentynyt vedestä. Sovellus on ilmainen, mutta sen Pro-versio on 9,95 euron hintainen kertaostos. Uutuuslaitteen asennus on yksinkertaista: Pilssipumpun kaapeli kytketään aurinkopaneeliin ja letku vedetään kaiteen yli. Lisäksi omat kartat saa myös Apple Watchiin, mikä on poikkeuksellinen ominaisuus karttasovelluksissa. Auran uutuustäytteissä on kolme vaihtoehtoa: Jauheliha, Kana ja Härkis®. Lisätietoja: @KartastoApp. Aurinkopaneeli kiinnitetään paketissa olevien osien avulla veneen peräosaan haluttuun paikkaan, kuten esimerkiksi peräpenkille tai veneen peräosassa olevaan syvennykseen. Säilykepussipakkauksen voi lämmittää myös vesihauteessa, ilman astioiden likaamista. KartastoAppin suunnitellut Pasi Salenius kertoo tehneensä kehitystyön yksin ja vapaa-ajallaan. 49. AURAN käyttövalmiit Tex Mex -uutuustäytteet tuovat helposti makua arkeen ja retkeilyyn Kotimainen ruokabrändi Auran laajentaa tuotevalikoimaansa ja tuo ensimmäisenä Suomessa kaupan hyllyille heti käyttövalmiit Tex Mex -säilykepussit. KartastoAppiin voi itse lisätä karttapohjia ja -kerroksia ja konfiguroida esimerkiksi avoimiin WMTS-, WMSja WFS-rajapintoihin. AURAN uusissa Tex Mex -täytteissä on kolme vaihtoehtoa: Jauheliha, Kana ja Härkis®. Käyttövalmiit täytteet voi lisätä lämmityksen jälkeen suoraan tacon tai tortillan väliin esimerkiksi omien lempilisukkeiden tai tuoreiden vihannesten kanssa. Lisätietoja: www.glbnordica-shop.se. Pumppu toimii täysin paneelista saamallaan virralla. Kaikki lisätyt tiedot synkronoituvat jatkuvasti Macin, iPhonen ja iPadin välillä eli muokkaukset yhdessä näkyvät hetken päästä muissa myös muissa laitteissa. Paikkoja voi laittaa muistiin karttamerkkeinä. Lämpökäsittely takaa säilyvyyden lisäksi tuoreuden ja maukkauden ilman säilöntäaineita. Jopa 25 mm:n sademäärä 4,5 metrin avoveneessä tyhjenee tunnissa taivaan kirkastuessa. SOLAR-PILSSIPUMPPU ”ÄYSKÄRÖI” veden veneestä auringon voimalla Solar-pilssipumppu SL-35 poistaa sadeveden veneestä, joten veneilijän ei enää tarvitse pelätä, että sadevesi täyttäisi veneen. Valmiiksi miedosti maustetut Tex Mex -täytteet tarjoavat arkija retkiruokailuun helppoutta ja nopeutta. Appi soveltuu erinomaisesti retkeilyyn ja sen mukana tulee ilman kuukausimaksuja paljon valmiita karttapohjia, maastokartoista ilmakuviin ja merikarttoihin. Täytteiden lämmitys onnistuu mikrossa, pannulla tai vesihauteessa. Ne sopivat esimerkiksi tortilloihin, tacoihin, quesadilloihin sekä kastikkeeksi riisin kanssa. Suomessa valmistetut uutuudet löytyvät kaupan Tex Mex -hyllystä. KARTASTOAPPI soveltuu erityisesti retkeilijän käyttöön Viime vuonna julkaistu Kartasto-niminen iOSja MacAppi on päivitetty, minkä ansiosta se toimii sujuvasti niin iPhonella, iPadillä ja kuin Macilläkin. Ne voi myös tarjoilla kastikkeena riisin kera. SOLAR-PILSSIPUMPUN virranlähteenä toimii aurinkopaneeli. Virran lähteenä toimiva aurinkopaneeli käynnistää tarpeen tullen automaattisesti pilssipumpun, joka huolehtii veneen tyhjentämisestä, vaikka olisi hieman pilvistäkin. KARTASTOAPPI sopii esimerkiksi retkeilijän apuvälineeksi
Kaikki halukkaat voivat kampanja-aikana tuoda vanhat, käytöstä poistetut ja myös rikkinäiset uistimensa Motonetin myymälöihin sijoitettuihin keräysastioihin, joista löytyy erikseen oma luukkunsa niin lusikkauistimia, vaappuja kuin jigejäkin varten. Kunnostetut uistimet jäävät seurojen käyttöön ja jaettaviksi varsinkin nuorille kalastusharrastuksen edistämiseksi ja uusien ihmisten kannustamiseksi kalastuksen pariin. Varaosat kunnostettaviin uistimiin on saatu Rapalalta. SVK:n jäsenseuroista Kampanjassa mukana ovat MONONETIN myymälöissä on tänä kesänä keräysastia, johon ihmisten toivotaan tuovan runsain mitoin vanhoja uistimiaan. Kunnostuskelvottomat uistimet hävitetään asianmukaisesti, ja jigit kierrätetään SVK:n Koolla on väliä -hankkeen jigikeräyksen kautta. Lisäksi Rapala Rahasto maksaa seuroille 500 euron avustuksen kiitokseksi kampanjan tarkoituksen eli uistinten uusiokäytön edistämisestä. Kunnostustyöstä seuroissa vastaavat niiden aikuisjäsenet. Anna vieheelle uusi elämä! 50 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kampanjaan kuuluva uistinten keräystoiminta jatkuu heinäkuuhun asti. TEKSTI ISMO MALIN SVK, RAPALA ja MOTONET keräävät käytettyjä uistimia uusiokäyttöä varten S uomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on aloittanut Rapalan ja Motonetin kanssa yhteistyökampanjan, jossa kerätään käytettyjä uistimia kierrätystä ja uusiokäyttöä varten. Motonetiltä kierrätettävät lusikat ja vaaput toimitetaan Rapalan kautta kunnostettaviksi kahdeksaan SVK:n jäsenseuraan eri puolelle Suomea
Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT KIERRÄTYKSEN EDELLÄKÄVIJÄT: VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 51. ”Anna siis hyvän kiertää ja tuo rasioiden ja pakkien pohjille jääneet joutilaat vieheet ja jigit keräyspisteisiin”, Saari kannustaa. ”Olemme myös tietoisia siitä, että Suomessa on paljon intohimoisia kalastajia, joilla ei välttämättä ole taloudellisesti mahdollisuuksia toteuttaa rakasta harrastustaan. Vieheiden kunnostamistoimet taas lujittavat seurojen yhteisöllistä toimintakulttuuria”, hän arvioi. Rapalan tutkimusja vastuullisuuspäällikkö Taneli Väisänen puolestaan kertoo kampanjan olevan osaltaan juuri sitä, mihin yhtiö viime vuonna valmistelemallaan vastuullisuusstrategiallaan pyrkii: Löytämään keinoja kalastusvälineiden entistä parempaan kierrätykseen ja tarjoamaan erityisesti nuorille hienoja kalastusja luontoelämyksiä. Kampanjan periaate, että kunnostetut uistimet päätyvät uusien harrastajien käyttöön, on hänen mukaansa samalla konkreettinen ja helppo keino huolehtia harrastuksen jatkumisesta – ei tarvitse kuin osallistua keräykseen. Meri-Lapin Urheilukalastajat (Tornio/Kemi), Lesnan Naputtajat (Joensuu), Rantakylän Kalakaverit (Mikkeli), Koukku ja Paukku (Jyväskylä), Valkeakosken Kalaveikot, Palatsi Fishing Team (Turku), Pienen Pyytäjät (Lahti) ja Stadin Kalajunnut (Helsinki/pääkaupunkiseutu). ANNA HYVÄN KIERTÄÄ! SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saaren mielestä pilottina toteutettava keräyskampanja lujittaa alan toimijoiden yhteisvastuullisuutta kalastusharrastuksen edistämisessä ja osoittaa, että myös ympäristöasioista huolehditaan. ”Se myös vahvistaa jäsenseurojemme roolia uusien kalastajasukupolvien kasvattamisessa. Siksi kampanjassa kerätyt vieheet lahjoitetaankin korjattuna ja tarkastettuna SVK:n kautta nuorille kalastajille.” VANHAT uistimet halutaan nyt kiertoon Anna vieheelle uusi elämä! -kampanjan avulla
RASKAAT JIGIPÄÄT AVAIN ONNEEN Kyrönsalmen virta on profiililtaan kohtalaisen syvää ja virtaamaltaan suhteellisen rauhallista. Niin sanottu Kyrönsalmen virta tai Linnanvirta, kuten sitä kuuluu myös kutsuttavan, tarjoaa etenkin jigikalastajalle oivallisen mahdollisuuden kookkaisiin kuhiin ja ahveniin. pienellä vaivannäöllä aimo tukku oivallisia heittopaikkoja. OLAVINLINNA sijaitsee keskellä hyvää kalavettä. A ina hyvälle kalapaikalle pääsy ei edellytä sitä, että on ensin autoiltava kuoppaisia ja kivisiä kärrypolkuja ja paarustettava vielä pari kilometriä lähes läpitunkematonta ryteikköä, jotta olisi jokirannassa. Toki ahvenia ja haukiakin saattaa siunaantua kuhanjigailun sivusaaliina. LUVAT KYRÖNSALMEN virta keskellä Savonlinnaa tarjoaa etenkin jigikalastajalle mahdollisuuden kookkaisiin kuhiin ja ahveniin. Yksi tällainen paikka löytyy Savonlinnasta, aivan kuvauksellisen Olavinlinnan tuntumasta. Kaiken lisäksi lupa-alue on varsin kattava, joten samaan hintaan pääsee Linnanvirran lisäksi koluamaan Pihlajanja Haukiveden ottipaikkoja varsin laaja-alaisesti. Katso lisätietoa lupaehdoista ja kalastusalueesta osoitteesta: www.viehekalastusalue.com. Syvyyden ja virtaaman tähden jigikalastajan on syytä varustautua suhteellisen raskailla jigipäillä, sillä kala tuntuu usein nappaavan aivan pohjan tuntumasta. Ranta on hiukan vaikeakulkuista täälläkin, ja etenkin liukkailla kallioilla liikuskellessa on syytä kiinnittää huomiota varovaisuuteen. Saattaa lisäksi hyvinkin olla, että virtaava salmipaikka houkuttelee silloin tällöin myös jalokaloja kalastajien tavoiteltaviksi. 52 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LÄHIKALASTUSPAIKKA TEKSTI JA KUVAT ILKKA HEIKKINEN Kalastusta kansallismaisemissa OLAVINLINNAN VESILLÄ Isoilla jigeillä kookkaita kuhia Kuuluisa Kyrönsalmen virta aukenee nykyään kalastajien ulottuville osana Savonlinnan viehekalastusaluetta. Ainakin hyvänkokoisia kuhia, jotka tavoittaa kenties helpoiten jigikalastamalla. Mutta minkälaisia saaliita Linnanvirta oikeastaan antaa. KUHIA JIGAAMALLA Koska itse linnasaarelle ei ole kalaan menemistä täytyy kalastajan hankkiutua ”vastarannalle”, jonka kallioisilta törmiltä löytyy Lupahinnat eivät rasita kukkaroa Linnanvirran lupahinnatkaan eivät rasita kukkaroa liikaa. Toki vaikea saavutettavuus tarkoittaa usein myös pienempää kalastuspainetta ja sitä kautta suurempia saaliita, mutta myös aivan taajamien, jopa kaupunkialueiden, läheisyydestäkin voi löytää ässäpaikkoja, joilla kalastajia ei ole jonoksi asti
Testivoitta ja Vene 2017 Hokka Special kelluntatakki Hokka Sailing kelluntapukine 35 vuotta Testivoittaja Vene 2015 Hokka pelastusliivi >15kg Lapsi viihtyy liivi päällä selällään, kyljellään jopa vatsallaan. LINNANVIRTA on kiehtova lähikalastuskohde. Hyvät lämpö ja kelluntaominaisuudet. Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Oman jigipakkini valikoima koostuu lähes yksinomaan K.P Baitsin jigeistä, mutta kaikkia yleisestikin toimivia merkkejä ja värejä kannattaa toki kokeilla. Muotoutuva pallorakenne tekee liivistä joustavan, lapsi nukahtaa helposti liivi päällä turvakaulus tyynynä. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa. 0400 237 728 myynti@hokka.info | www.hokka.info Kauluksellinen, joustava, helppokäyttöinen ja asustemainen kelluntapukine. Toki kotiin tuli usein poistuttua tyhjin käsin, mutta ajoittaiset fileekoon kuhat ja ahvenet toivat toisinaan illalle mukavan bonuksen. Pitkävartinen haavi joka tapauksessa helpottaa myös kalastamista. Harvoin sitä pääsee kalastamaan yhtä historiallisissa maisemissa, ja kun kalaakin on luvassa, voi Linnanvirtaa pitää kaiken kaikkiaan oivallisena ja kiehtovana lähikalastuskohteena. Heijastimet, pillit, tavara-/lämpötaskut ja kännykkätasku. Värit: Vihr./oranssi, sini/oranssi ja pinkki. Aivan kivenheiton päässä nököttävä Olavinlinna antaa paikan kalastukselle tai ihan vain yleiselle tunnelmoinnille aivan oman viehätyksensä. EDULLISESTI JA KATTAVASTI Takavuosina Linnanvirta oli allekirjoittaneelle todellinen lähikalastuskohde. Daiwa 19 Revros LT AVOKELA • Revros LT -kelat modernille kalastajalle • KOOT 1000, 2000, 3000, 4000 Daiwa Prorex X JIGIVAVAT • pituus 7’ • MALLIT: 5-21g Dropshot tai 5-25 g • HVF hiilikuituaihio X45-rakenteella • FUJI-kelakiinnike ja -vaparenkaat Laaja valikoima ORKA-jigejä • jigimallit ahvenen ja kuhan pyyntiin • Suomeen suunnitellut jigit SPRO Gamakatsu JIGIPÄÄT Ruthless Slim Keeper JIGIPÄÄT • jigipäät kapearunkoisille jigeille! Meiltä myös Garmin Striker Vivid -mallisto, EchoMap UHD -yhdistelmälaitteet sekä Panoptix LiveScope -järjestelmät 24 ,155 ,4 kpl 3,50 3 kpl / 3,90 Wäylä W.S.O.P. Tiedä häntä, mutta ehkä juuri siitä syystä alamittaisia kuhia on tarttunut koukkuihini Linnanvirralla harvoin. 120€ Kippari-lehti valitsi Hokka pelastusliivit kestävän kehityksen tuotteeksi VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 53. Kauasheittoisesta kalustostakaan ei ole haittaa, joskin kaloja tavoittaa kyllä myös rannan läheisyydestä. Hinta: Special kelluntatakki 320€, Sailing kelluntaliivi 200€. KIEHTOVA LÄHIKALASTUSKOHDE Vaikka kyllä Linnanvirran rantakallioilla viihtyy, vaikka saalista ei siunaantuisikaan. ISOILLA JIGEILLÄ KOOKKAITA KUHIA Olen koettanut tarjota Linnanvirran kaloille myös lippaja lusikkauistimia, mutta parhaisiin tuloksiin olen silti yltänyt jigaamalla. Takki ympärivuotiseen käyttöön. LOHIVAAPUT • Torniojoen rannalla syntyneet Garmin Striker Plus 4 KAIKULUOTAIN 6,90 Salmo Hornet 4 cm ahvenelle/lohikaloille • Super suositun Hornetin erikoisvärit Valikoimissa runsaasti lohivaappuja JAN, LGH, JURMU… Kalastajan verkkokauppa WWW.RIALINNA.FI 59 ,95 ,Paljon eri kokoja! HOKKA OY Kemijärvi | puh. Osin raskaiden jigipäiden takia käyttämäni jigit ovat yleensä kookkaamman puoleisia. Yleensä sain kalastaa rauhassa, muita onnenonkijoita näkyi paikalla harvoin. Opiskelijakämppäni sijaitsi muutaman minuutin kävelymatkan päässä rannasta ja kuhien kiusana tuli tällöin notkuttua paikalla useampana iltana viikossa
Olisi ollut todella mielenkiintoista lukea Ahon kirjoittama lastu säyneiden pintaperhokalastuksesta. Säyneiden perhokalastuksesta toki tiedetään nykyään Ahon aikaa enemmän, myös pintaperhoilla. SÄYNEEN perhokalastus PERHOKALASTUS TEKSTI JA KUVAT PERTTI KANERVA ”Onko mukavampaa olentoa kuin tuo pullea, lihavaa, vasta saunasta tullutta talontyttöä muistuttava säyseä ja samalla voimakasliikkeinen, sirosuinen, punaeväinen, sopusuhtainen, suurissa sisarparvissa liikkuva vedenneito.” (Juhani Aho, Salaperäiset säyneet) J uhani Ahon kirjoittama kirja ”Lohilastuja ja kalakaskuja” julkaistiin kirjailijan kuolinvuonna 1921, siis tasan sata vuotta sitten. Säyne osaa olla edelleen salaperäinen, valikoiva ja arka kala. Ahon ”lohilastut” on suomalaisen kalastuskirjallisuuden helmi, joka kannattaa kaivaa esiin kesälukemistoksi kirjailijan muistoa kunnioitten. 54 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hän arveli, että uppoperho ui kenties liian syvällä ja kalat voisivat ottaa paremmin pinnassa kelluvien luonnon hyönteisten tapaisiin tekoperhoihin, siis nykyajan pintaperhoihin. Aho huomasi säyneitä perhostellessaan, että vaikka niitä pyörii ympärillä, ne eivät huoli uppoperhoa. Aho ei kuitenkaan ehtinyt kokeilemaan ennen yllättävää kuolemaansa säyneiden pintaperhostelua, harmi. Eikä ainakaan ison säynävän käyttäytyminen ole sadassa vuodessa mihinkään muuttunut. ISO säyne on voimakas ja komea kala, jonka saaminen lämmittää perhokalastajan mieltä. Mutta Ahon kirjassa on myös säyneen eli säynävän perhokalastukseenkin osuva luku ”Salaperäiset säyneet”. REILUN kilon kokoinen säyne on jo hyvä ruokakala. SÄYNE on valikoiva ja arka kala
Perhokalastuksen löydyttyä 1980-luvulla säynävä osoittautui hienoksi perhokalaksi. Suomessa säynävää esiintyy lähes koko maassa rannikko mukaan lukien pohjoiRuoaksi Ruotoinen ruokakala Reilua kiloa voi pitää säyneen kohdalla hyvän ruokakalan painorajana. Siika ja kirjolohi kuuluvat myös saaliskalojen kärkikastiin. Isommat säyneet osaavat olla varovaisia ja toisinaan kaikkein isoimmat ovat juuri niitä vaikeimpia huijattavia. ?. Vuosien saatossa olen saanut yli kaksi kiloa painavia säynäviä vain muutaman, isoin on ollut arviolta noin 2,5 kiloa. Punatäpläinen kuparinvärinen Mepps Aglia -lippa koossa 2 tai 3 oli tuolloin ykköstykki, nuoruuden aamukalastus oli kyllä hienoa. Perhonsidonnassa on paljon pelivaraa, mutta se on vasta osa totuutta. KAHDEN KILON SÄYNE Kotivesillä ei koskaan taimenta ole ollut puuronaan, eikä harjusta ole sitäkään vähää pyydettäväksi saakka. ?. Järeitä 1,5-2 kilon väliin painavia säyneitä saattaa saada harvakseltaan, mutta yli kahden kilon mörssärit ovat jo harvinaista herkkua. Piti nousta ylös aikaisin kukonlaulun aikaan, sillä paras ottiaika oli tuolloin 5-6 aikaan aamuvarhaisella. HIDASKASVUINEN KALA En vielä noin viisikymmentä vuotta sitten harrastanut perhokalastusta. Säyne on hidaskasvuinen kala. Säynävät syövät lähes kaikkea, pienenä ne popsivat etupäässä ötökkäravintoa, mutta isojen säyneiden ruokalistalle kuuluu muutakin pienistä jyrsijöistä ja sammakoista pikkukaloihin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 55. Pitää vain olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Se oli aivan hirmuinen pötkäle, mutta siitä ei ole kuvaa, painoa eikä pituutta, päästin sen ”kasvamaan”. ISO säynävä syö myös pikkukalaa, joten särkiperho kelpaa myös raavaammalle säyneelle. YLI kahden kilon mörssärit ovat jo harvinaista herkkua. Säyne on tunnetusti maukas kala. Kun kotivesillä säynäviä on kohtuullisen hyvin ja kokokin useimmiten kilon kahta puolen, siis hyvää perhokalastuskokoa, säyneestä on tullut olosuhteiden myötä mieluinen perhokala. Kilon säyneen on sanottu olevan noin 10-vuotias, yli 2-kiloiset lienevät tuplasti vanhempia. SÄYNE nousee keväisin pienissä parvissa kudulle. Mitä isompi säyne, sen helpompi isot ruodot on nyppiä pois – kilo on hyvä alaraja ruotokammoisille. KEVÄTKUTUINEN KALA Säyne nousee pienissä parvissa keväisin koskiin ja puroihin kudulle, jolloin isojakin säyneitä voi saada kesäkautta helpommin. Nuoruudessa se paikka oli erään säyneiden kutupuron suussa toukokuisina aamuina, kun säyneparvia nousi järveltä puroon. Rauhoittamattomilla virtavesillä tätäkin pidempään. Säynävä on perhonsitojalle mukava kala, koska sen ruokalista on laaja. Kelluva siima ja noin 0,20 millin monofiilinen perukekärki riittävät. Myös haavi on hyvä olla, sillä isossa säynävässä on voimaa ihan kiitettävästi. Säyneiden kanssa pärjää tavallisella 4-6 -luokan perhokalustolla. Karkeasti juhannuksesta eteenpäin alkaa kunnollinen säynävän perhokalastuskausi ja se kestää syyskuun alkuun, lohikalojen kuturauhoitukseen saakka. TOUKO-KESÄKUULLA säyneitä voi löytyä perhosteltavaksi jokiosuuksien montuista. Säynävä on ruotoinen kala ja pienemmissä ruotoja on turhan paljon syötävän kalan kokoon nähden. Isosta säyneestä saa hyvää syötävää muun muassa savustaen, graavikalana tai fileitä paistaen, mutta myös isoon ruotokasaan saa varautua. Perho kiinnitetään mieluiten avoimella lenkkisolmulla perukkeeseen. Säyneen kutuajan läheinen alkukausi kestää paikan sijainnista riippuen aina noin juhannukseen saakka ja silloin kalastetaan enemmän uppokalustolla
sinta Lappia lukuun ottamatta. Perho 56 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MUSTAT säynepinturit. Hyvällä syönnillä pintaperhon koko saa olla jopa hieman yliampuva nro 8, mutta kalojen ollessa arkoja nousemaan pintaan pienempi nro 10-12 pintaperho on parempi. Niitä ilmestyy pieninä parvina niin kosken alle kuin niskalle, kunnes ne siirtyvät jopa kosken puolelle niille sopiviin virtauksiin ruokailemaan. HÄMYISÄ KESÄYÖ ON PINTAPERHON AIKAA Säyneet viettävät useimmiten kesäpäivät järvillä, mutta tulevat yön hämyssä koskille tuikkien ruokailemaan. Vesiperhosen pupat ovat säynäville mieluista ravintoa. Hämyisä kesäyön pintaperhokalastus on parasta, mitä säyneiden perhokalastus tarjoaa vallankin kalastajan osuessa hyvään hyönteiskuoriutumiseen. Mutta pintaperhostelun yksi perusta on, että tuikkeja näkyy ja kalastaja myös näkee perhon sekä kalojen tärpit. Tapahtumia riittää yltäkylläisesti. PERHO TARJOTAAN TUIKIN YLÄPUOLELLE Toki kalastajan tulisi kesäyössä myös nähdä pintakäynnit sekä erottaa myös pintaperhon silhuetti taivaan kajoa vasten. Muuten hommassa ei ole mitään järkeä ja on syytä vaihtaa paikkaa, jossa näköyhteys toimii tai kalastustekniikka uppoperhoihin. Musta pinturi on yöperho Säyneelle yön hämyssä tarjottava pintaperho saa olla tumma, melko reilun kokoinen ja mieluummin pintakalvossa tai sen alla roikkuva kuin korkealla pinnan päällä kelluva. SÄYNEEN pintaperhoaika osuu heinäkuun pitkiin valoisiin öihin. Takana Musta Pintakorri, Foamikoppis ja Salmiakki. Heittopaikka asettaa tiettyjä vaatimuksia. Hahmo sekä varma kelluminen hämärässä on tärkeää, jolloin erilaiset mustat/tummat foamiperhot ovat olleet säyneille parhaasta ja helpoimmasta päästä. ?. Suomen ennätyssäyne on saatu virvelillä Kemijoesta vuonna 2015. Kuoriutumisten ehtyessä ja aamun valjetessa säynävät poistuvat järvelle palatakseen seuraavana iltana. Perinteisemmistä pintaperhomalleista säyneille voi sitoa erilaisia pintakalvossa roikkuvia laskuvarjohäkiläisiä perhomalleja sekä erilaisia mustia/tummia vesiperhosjäljitelmiä. Se painoi 4,13 kiloa. SIINÄ niitä voimakasliikkeisiä, sirosuisia, punaeväisiä, sopusuhtaisia ja suurissa sisarparvissa liikkuvia vedenneitoja on – säyne on upea perhokala. Parvien välillä voi olla hiljaisempia hetkiä. Tuikkeja näkyy ja mulauksia kuuluu. YÖN hämyssä tummat foamiperhot ovat olleet säyneelle parhaita. Säyneet ja lohikalat ruokailevat usein lähes samoilla mestoilla, joten säyneperhostelun ohessa voi tulla rasvaeväisiä ”sivuosumina”. Silloin on helppo kaivaa pintaperhot esille. Säynettä kiinnostaa ravinto ja jos hyönteisiä kuoriutuu, niin säynävät kyllä ilmaisevat läsnäolonsa. Se tuskin haittaa ketään. Eturivissä vasemmalta Klinkhåmer Special, Sukkahousupupa ja Foamimurkku. Joka paikassa säynettä ei ole, mutta siellä missä on, niin suosittelen kokeilemaan myös säyneen perhokalastusta. ?. Säyne näkee tumman perhon hyvin taivasta vasten ja kalvossa pinnan alla roikkuvan perhon paremmin myös sivulta kuin pinnan päällä kelluvan
PÄIVÄLLÄ POHJIA RUOPATEN TAI JÄRVIEN RANTAMATALISTA Kesäkoskilta säyneet häipyivät päiväksi, mutta koskilla saattaa olla suojaisia ja sopivan syviä suvantoja, puskanalusia yms. Ottipaikat oppii tuntemaan yleensä kokemusten kautta, jolloin säyneitä voi saada nymfeillä, larvoilla ja streamereilla päiväaikaan. Perinteiset uppoperhot näyttävät kalan silmin katsottaessa virrassa uidessaan helposti kuoriutuvilta hyönteisten toukilta tai kalanpoikasilta. Isot säyneet haeskelevat sieltä kaikenmoista mutustettavaa, toisinaan kortteikon seasta kuuluu vain kovia mulauksia ja slup-slurp ryystötuikkeja, kun säyneet metsästävät syötävää. Säynävän perhokalastus tarjoaa tosi monipuolista, jännää ja hauskaa kalastusta. Hiiri VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 57. ?. Toki suuntaan ja toiseen yllätyksiä on sattunut, mutta pääsääntöisesti musta uppoperho/streamer on säyneen yökalastuksessa kelpo ottiperho. PIMEYDEN LASKEUTUESSA ON UPPOPERHOJEN AIKA Jos säynepaikalla ei näy tuikkeja tai jos on liian pimeää pintaperhokalastukseen, on syytä vaihtaa uppoperho tai pieni streamer siimaan ja suunnata heitot alavirtaan. Puruperuke tosin kannattaa sitoa, sillä samoilla mestoilla liikkuu myös haukia, isojakin. Jos illan hämyssä pintakäyntejä ei ole näköpiirissä, säyneet saattavat silti olla paikalla tai vasta tulossa. Niin uppoperhoja kuin pieniä streamereita voi uittaa ilman sen kumPERINTEINEN uppoperhotekniikka toimii myös säyneen kalastuksessa. Nähtävästi säyne peruuttaa tai ainakin tarkkailee, mitä syötävää virta tuo tullessaan. Eikä perhon tarvitse olla iso, uppoperhoissa kokohaarukka nro 12-8 tuntuu kelpaavan ja streamereissa nro 8-6 ovat olleet toimivia. Se on koukuttanut päiväaikaan säyneitä useimmissa tilanteissa, joissa muut perhot eivät ole kelvanneet. Vauras säyne on iskenyt kortteikossa popperi-tyyliseen Vesirotta-perhoon. Päiväperhona myös ruohosuojattu hiiri Yksi omassa siimassa toiminut todella hauska päiväperho on ollut ruohosuojattu pinnassa viistävä hiirijäljitelmä. Uppoperhotekniikalla kala yleensä tartuttaa itsensä ja loppu onkin sitten taiteilua, pysyykö kala kiinni ja näkeekö kalan uittaa haaviin saakka. mempaa hienostelua samaan tapaan perinteisellä uppoperhotekniikalla. Molemmat ovat säyneiden ravintoa. Yksi kalajäljitelmä pitää vielä nostaa esiin. Pystyrivissä alhaalta Ahven-Kanikone, Bridge, Red Tag ja Zulu. KESÄPÄIVISIN säyneparvia voi bongata lämpimistä ja matalista rantavesistä, jossa ne saattavat pitää äänekkäitä syömäkarkeloita. HELTEELLÄ säynettä kannattaa etsiä lumpeikoista ja kortteikoista. SÄYNE-STREAMEREITA ja uppoperhoja: Vasemmalla Karvakimppu Leech ja Liikennevalo streamer. Lähes kaikki ravinto kelpaa. Muuten kesäpäivin ja -helteellä voi suunnata perhovavan kanssa mataliin lumpeikkoihin ja kortteikoihin. Streamerit ja jopa perinteinen lohiperho lienevät hämärässä säynävän silmin selviä kalanpoikia. Siinä sitä onkin tekemistä, jos metrin hauki yllättää kasvuston seasta ja niittää ison alan kortteikkoa paljaaksi. Heitto viistosti noin 45 asteen kulmassa alavirtaan ja antaen virran uittaa perho oman rannan suuntaisesti, jolloin otetaan askel alaspäin tai vedetään kelalta askeleen verran lisää siimaa ja uusitaan heitto. kuoppia, joihin pieni säyneparvi saattaa jäädä kyttäämään ja yllättää kalastajan. Kalastettava alue kammataan säännöllisillä heitoilla läpi, mikä on usein pimeissä paikoissa ainoa järkevä kalastustekniikka. Toisinaan iso aalto tai useampia lähtee seuraamaan pinnassa nyittävää perhoa pitkän matkaa ennen ottia. Perinteinen uppoperhotekniikka toimii myös säynävän kalastuksessa. Silloin voi kokeilla vaikkapa uppoperholla tilannetta. UPPOPERHON EI TARVITSE OLLA ISO Erilaisia yökalastuksen uppoperhoja ja streamereita mietittäessä, niin lähes kaikki painottamattomat tummasävyiset perhot ovat mahdollisia. Pienehkö Ahven-Kanikone on ollut ainakin omassa siimassa paras koskiperho säyneiden päiväkalastuksessa. Säyneet ovat salaperäisiä, eikä niitä joka ilta ole paikalla isoja parvia. Niskaa tuikkien lähestyvä säyne näyttää, että kala uisi pää edellä koskeen, mutta perho kannattaa kuitenkin tarjota tuikin yläpuolelle
58 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. perhonurkka T E KS TI JA K U V A T PI ET ARI S IP PO NE N PIETUN PUPA toimii hyvin nymfikalastustekniikoissa Pietun Pupa on pysynyt perhorasiani luottomallina jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Se on takuuvarma yleismalli vesiperhosen toukkaja pupavaiheiden jäljittelyyn, jota on höystetty pienoisella ärsykkeellä
Uskon, että perho kelpaa kaloille yhtälailla vesiperhosen larvana kuin pupana. P ietun Pupa on varsin tavanomainen kuulapupasidos, jonka erottaa perinteisistä kuulapupista lähinnä perässä sijaitseva dubattu iskupiste sekä fluorisoiva chartreusen värinen kierre. Kevyemmin painotettuna perho toimii myös pupakuoriutumisissa pinnan tuntumassa viistättäen. Kierre juontaa juurensa Norellin Erkkiin, jonka kurssilla sain perhonsidontaoppini Vääksyssä syksyllä 1997. Pari vuotta myöhemmin laitoin perhosta kuvia nettiin ja annoin kavereilleni muutamia malleja käyttöön. Tämä nimi jäi elämään. Kierre erottuu UV-valossa todella selkeästi erityisesti hieman humuspitoisissa vesissä. Kuva: Marika Nurmela. NYMFIKALASTUSTEKNIIKOIHIN HYVIN SOVELTUVA YLEISPERHO Kalastelen Pietun Pupalla useimmiten eri nymfikalastustekniikoilla. PIETUN Pupa maistuu myös harjuksille, tässä malliksi Keskisenkosken purjeselkä. SIDONTATEKNISIÄ HUOMIOITA 2000-luvun alussa sidoin perhon normaaliin uppoperhokoukkuun, mutta jo pidemmän KARVIONKOSKEN taimen taivuttaa nymfivapaa. Kalastavuuteen en usko tuntosarvilla olevan juuri merkitystä suuntaan tai toiseen. Lopulta noin vuoden 2005 aikoihin tuttuni, joka oli saanut perholla hyvin kaloja nimesi sen Pietun Pupaksi. Yleisin käyttämäni koko on #14. aikaa olen tehnyt kyseisen pupan kaarevaan larvakoukkuun. Pietun Pupa on hyvä yleisperho nymfikalastustekniikoihin kesäisille koskillemme. Malli on tunnettu taimenperhona, mutta se on lisäksi erinomainen kirjolohija harjusperho, jolla on saatu myös lukuisia siikoja, puronieriöitä, rautuja ja muita kaloja. Mielestäni Pietun Pupan fluoresoiva kierre on tärkeimpiä tekijöitä, joka erottaa perhomallin muista samantyylisistä kuulapupista. Tuolloin vielä nimetön malli alkoi näin pikkuhiljaa levitä puskaradion kautta. Pietun Pupa on hyvä yleisperho nymfikalastustekniikoihin kesäisille koskivesillemme. Erkki käytti tuolloin pikkuperhoissaan todella paljon fluoresoivaa chartreusen väristä kierrettä, joten tein kierteen samasta materiaalista moniin pikkuperhokokeiluihini. Olenpa saanut Pietun Pupalla myös Atlantin lohen. Perho lunasti heti paikkansa rasiani luottoperhona ja sain sillä hyvin kaloja. Suomalaiset perhokalastajat ovat ottaneet perhomallin omakseen, sillä on saatu paljon kaloja ja esimerkiksi internetin perhopalstoilla törmää mallin kuviin tämän tästä. Alun perin sidoin tähän malliin myös tuntosarvet, mutta sittemmin olen jättänyt ne pois sidontaa hidastamasta. PERHO LEVISI KOKO KANSAN MALLIKSI Ensimmäiset Pietun Pupan prototyypit putkahtivat sidontapenkistäni vuonna 2000. Perho on oiva valinta siiman päähän silloin, kun luonnollisiin hyönteisjäljitelmiin tarvitaan hieman lisä-ärsykettä. Vähitellen perhosta tuli kotimaassamme varsin tunnettu ja paljon käytetty malli. Nykyään olen toisinaan sitonut Pietun Pupan myös kaareviin isokitaisiin jigikoukkuihin, esimerkiksi Hanak Superb ja Ikon J325. Pietun pupa Koukku: #10-16 väkäsetön larvakoukku Painotus: Lyijylankaa yksi kierros rungon mitalta Takarunko: Oranssi Harelinen jänisdubbing Runko: Caddis Green Harelinen jänisdubbing Kierre: Fluoresoiva chartreuse Nylon Stretch tai silkkilanka Thorax: Jäniksen naamakarva Kuula: 3-3,5 mm volframikuula värissä kupari tai kulta Resepti VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 59
Aikaa palaa etsintään, varsinkin kun valinnanvaraa riittää. Erityisesti suurhauen mahdollisuus on vetänyt puoleensa. 60 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Alue on tunnettu monipuolisesta maastostaan, jossa on muun muassa lukuisia pieniä jokia ja puroja. KAINUU on paljon muutakin kuin lohikaloja TEKSTI JA KUVAT NIKO SATTO sekä TESTIRYHMÄ MIKA NUMMISTO JA ARI TAKKUNEN Matkailu hauen perässä kuulostaa monen mielestä vähintäänkin pöljältä puuhalta. Me olemme pääasiassa pyörineet Kuhmon alueella ja siellä parhaaksi paikaksi on toistaiseksi osoittautunut Kuhmon keskustan läpi virtaavan Pajakkakosken suvanto. K ainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueilla sijaitseva Hossan erämaa-alue ja kansallispuisto on suosittu kalastusja eräretkikohde. Kainuu tarjoaa harjusten ja taimenten lisäksi hyvät mahdollisuudet monien muidenkin kalalajien kalastukseen. Meitä ovat jo pidempään kiinnostaneet Kainuun hauet, kuhat, ahvenet ja säyneet. ISOJA MÖRKÖJÄ KOSKIEN ALTA Kainuussa on paljon vesistöjä, joten suuria haukia on varmasti vaikka missä. Kun siiman päässä teutaroi ikänsä virtavettä vastaan potkinut tumma metrihauki, mieli voi muuttua. Erityisesti niiden harjukset ja taimenet vetävät vuosi vuoden jälkeen retkeilijöiden ohella myös kalastajia puoleensa. Kainuu, sen paremmin kuin mikään muukaan paikka, ei ole silti suurhaukiautomaatti. Samaan aikaan kun Hossa ja Kuusamo tunnetaan hyvin, niiden eteläpuolinen Kainuu jää monelta vähän unholaan, vaikka siellä on yhtä lailla monipuolisia retkeilymaastoja ja laajoja kalavesiä. Paikallislehti Kuhmolainen kertoi loppukesästä 2019 parista kymmenvuotiaasta kaveruksesta, joista toiKALAPAIKKA LOPPUKESÄN 2020 reissulla etsimme myös kainuulaisia kuhia. Eikä Pajakkakoski taida olla vain meidän lempihaukipaikkamme
Ja juu, haukia saa lähempääkin. Myös kokonaan hidasvirtaiset joet, kuten vaikkapa lähellä itärajaa virtaava Lentiiranjoki voivat tarjoilla mielekästä hauenkalastusta. Samankaltaisia paikkoja löytyy luultavasti muidenkin merkittävien koskien läheisyydestä. VIRTAVEDEN hauet ovat vahvoja ja kesällä virkeitä vastuksia. Väliotsikon kysymys nousee useimmiten esille, kun kertoo menevänsä Kainuuseen kalastamaan haukia. Apuna ollut kaverikin oli onnistunut samana kesänä virvelöimään melkein kymppikiloisen. Osoitteesta kalallakainuussa.fi löytyy koko joukko Kainuun kovimpia koskia, joiden loppuliu’ut ja suvannot sekä hidasvirtaisemmat osat kannattaa tutkia, jos järeämpi hauki kiinnostaa. Mutta kääntäen tapaan kysyä, miksi matkustaa toiselle syrjälle Suomea kalastamaan pienehköjä harjuksia, kun samassa joessa voi uida metrisiä haukia. Eli kun eteläisestä Suomesta lähtee kohti pohjoista, monelle oletusarvona on, että silloin kuuluu kalastaa lohikaloja. EIKÖ NIITÄ HAUKIA LÄHEMPÄÄ SAA. nen sai 11,86-kiloisen ja 126-senttisen suurhauen Pajakan alta. ” LENTIIRAN lomakylästä saa vuokrattua halutessaan Busterin. PAJAKKAKOSKEN LOPPULIUKUA ON HELPPO KALASTAA ILMAN VENETTÄKIN. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 61
Varsinkin kesäaikaan sopivan kokoisella vieheellä voi saada kaikkia edellä mainittuja kaloja. Erilaisista majoituspalveluja välittävistä sivustoista löytyy epäilemättä suuri määrä muitakin majoitusvaihtoehtoja. GUNKI Spinnaker on hyvä yleisviehe, johon käy ahven, säyne ja hauki. VAURAS KUHA TAI TUKEVAMPI RAITAPAITA Kainuu ei tietenkään ole pelkästään haukipaikka. Viime kesän reissullamme yritimme etsiä ensimmäistä kertaa myös kainuulaista kuhaa. LENTIIRAN lomakylä tarjoaa tasokasta majoitusta, jos haluaa hotellin sijaan lähemmäs luontoa. Vene on tietysti hyvä apu, jos sellaisen tuo mukanaan tai saa vuokrattua paikan päältä. Pajakkakoskea voi hyvin kalastaa rannalta, joten vene ei ole välttämätön. Ja kun joessa parveilee salakkaa ja muiden kalojen poikasia, on isommalla säyneellä melkoinen ruokapöytä tyrkyllä. Säyneiden koon kasvaessa niiden ruokailutottumukset muuttuvat hyönteisistä ja pohjaeläimistä kohti kalaravintoa. Yhden päivän reissu 18 neliökilometrin ja syvimmältä kohdaltaan 27 metrin Kuhmon Lentiira-järvellä tuntui hiukan epätoivoiselta, mutta saimme sentään muutaman mukavan ruokakuhan. Miten alkuun. Muun muassa Suomussalmella sijaitseva Metsähallituksen hallinnoima Kevättijärvi on Metsähallituksen koekalastusten perusteella superkova suurahvenpaikka. Järvessä oli paljon haukia ja bonuksena saimme useita mitantäyttäviä järvitaimenia. Viime reissulla vietimme osan ajasta Lentiiran lomakylässä, noin neljäkymmentä kilometriä Kuhmon keskustasta Venäjän rajan suuntaan. PULLEAA SÄYNETTÄ Särkikalojen viehekalastus on niin ikään mukavaa puuhaa, sillä voimalla vieheeseen täräyttävä parin kilon säyne on keveillä vehkeillä varsin väkevä vastus. Kun tavallisesti kalastaa vaaleita haukia merellä, vahvasti keltaisen, ruskean ja mustan sävyiset virtavedessä uivat hauet ovat paitsi näyttävän näköisiä myös vahvoja vastustajia. Meidän käyttämistämme majoituksista lisätietoa löytyy osoitteista hotellikainuu.com ja lentiira.com. Lentiiran lomakylässä majoitutaan asiallisen tasoisiin hirsimökkeihin, joiden lisäksi löytyy grillikatosta, savusaunaa ja vaikka erikseen tilattavia elämyspalveluita. Parin vuoden takainen kesäretkemme kohteeseen Metsähallituksen Henrik KorPULLEAT säyneet iskevät terävästi monenlaisiin vieheisiin. Sen lisäksi tietysti totutusta poikkeavat maisemat tuovat aivan oman viehätyksensä kalastukseen. Harjuksen tai taimenenkin tietysti. Ilmeisesti syksy olisi ollut kesäkuuta parempaa ahvenaikaa. keamäen kanssa ei tuonut suurahventa, mutta mukavaa kalastusta muuten. Me esimerkiksi olemme usein majoittuneet ainakin yhden yön Hotelli Kainuussa, joka kaupungin keskustassa on hyvin lähellä Pajakkakoskea, ja tarjoaa helpon majoitusratkaisun aamiaisineen ja muine ravintolapalveluineen. Lomakylä tarjoaa vuokralle myös soutuveneitä tai jopa Buster L -moottoriveneen, jonka avulla on helppo koluta Lentiiraa (järveä) tai Lentiiranjokea. MAJOITUS 62 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perinteinen lippa tai pieni spinnerbait saattaa kotiuttaa minkä kalan hyvänsä. Paljon jäi vielä koettavaa ja selvitettävää, sillä monikiloisia kuhia Lentiirastakin saadaan säännöllisesti. Jos Kuhmon alue kiinnostaa, voi majoituksen ja kalastuskohteen hommata keskustasta, syrjemmästä tai niiden yhdistelmänä
ELÄMYS KAIKKIALLA. messut TÄYNNÄ OHJELMAA. Metsästys, kalastys, retkeily ja luonto. Koe eräalan huipputapahtuma kanssamme Urheilupuistossa tai seuraa messutapahtumaa vaikkapa eräpolun varrelta!. elokuussa KOHTI UUSIA SEIKKAILUJA. Tarkastelemme tänä vuonna Erämessujen tuttuja teemoja vastuullisuuden näkökulmasta. Erämessuilla on tänä kesänä seitsemän ohjelmapistettä. Tapahtuman juontaa retkeilijä-toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola. Järjestämme Erämessut tänä vuonna sekä livenä että virtuaalisesti. Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto www.erämessut.fi keskustelua leirinuotiolla. katso lisää: www.erämessut.fi #erämessut ELÄMYKSIÄ KOKO PERHEELLE
Rannalle NEIDENELVALLA voi saada saaliiksi myös taimenia. KESÄLLÄ NEIDENIIN LOHESTAMAAN Mauri Mikkola on käynyt ainakin kymmenen kesää säännöllisesti lohestamassa Neidenelvalla. Tulppion Majojen tukijoineen järjestämä kisa alkaa 1. Alle 18-vuotiaille myydään päivälupaa Perhoalueen ulkopuolelle sadalla kruunulla. Yleiseen sarjaan osallistuvat yli 15-vuotiaat. Kesän 2021 kisa kalastetaan Tulppion läänin maaherratar Liisa Lampelan muistokisana. kesäkuuta. nettihotelli.org, Nuorttijoen kalakisat. Nuorille kalastajille on hyviä uutisia. heinäkuuta alkaen yli 80-senttiset naaraslohet. Aion ottaa osaa kesän 2021 harrikisaan ja toivon mukaan myös runsaasti muita naisia”, Tuominen juttelee. ”Viime kesänä ajelimme mieheni Reijon kanssa etelästä Nuortille kalaan kesäkuussa ja heinäkuussa. Ohjeet näytteiden otosta sekä kalakisojen säännöt löytyvät Tiskon aulan ilmoitustaululta sekä osoitteista hannu.nettihotelli.org, Ajankohtaista ja Nuorttijoen kalakisojen säännöt. Kalastusseura Nuortin Elinkautiset auttaa jälleen Ruokavirastoa harjusten lohiloistutkimuksen evänäytteiden otossa heti kauden alusta. Jokea hallinnoiva Neidenelvens Fiskefellesskap on kiristänyt joen kalastussääntöä muun muassa rauhoittamalla jo 1. He voivat lunastaa itselleen ilmaisen viikon kalaluvan eraluvat.fi/Nuorttijoki -sivun kautta. Alle 14-vuotiaat saavat kalastaa Perhoalueella vanhemman kalaluvalla, mutta samaan aikaan joessa saa olla vain yksi siima. Tulppiossa voi ottaa osaa harjustutkimukseen Kesän ilmaisnäyttelyinä Tiskossa ovat Kuusamon Uistin Oy:n Nuortille sopivat vieheet sekä maaherratar Liisa Lampelan muistoikkuna. ”Kesällä 2020 minulla oli useita isoja lohia kiinni Perhoalueella kesäkuussa. 64 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kymmenen ensimmäistä kalansa Savukosken Tulppiossa mittauttanutta saa paikan päällä Kuusamon Uistin Oy:n lahjoittaman vieheen ja ilman mittakalaa jääneet voivat osallistua kolmen vieheen arvontaan. Raija Tuomiselle Nuorttijoki on ollut tuttu kalapaikka jo vuosien ajan. Pekka Kaasalainen ja yläkoskien komea parin kilon pilkkukylki. Nuorille oma kisasarja NUORTTIJOELLA kisataan kesällä harjuksista ja kerätään eviä NEIDENELVALLA kalastetaan kiristetyin säännöin TEKSTIT JA KUVAT HANNU KOSTILAINEN N orjan puolen Näätämöjoella, Neidenelvalla vapakalastuskausi alkaa normaaliin aikaan, 1. Sain lipalla 38-senttisen mittaharjuksen ja otin sillä osaa harrikisaan. Palkinnoin kisoja tukevat Kuusamon Uistin Oy, Metsähallitus, Perhokalastus -lehti, Urheilu-Sivakka, toimittaja Hannu Kostilainen, Tulppion Majat sekä Vapaa-ajan Kalastaja -lehti. Onnetar arpoo muille kalansa mittauttaneille runsaasti esinepalkintoja. Kesän aikana sama kalastaja saa ottaa 20 lohta. Säännöt ja palkintolista löytyvät Tiskon aulan ilmoitustaululta sekä osoitteesta hannu. N uorttijoen eli Nuortin harjuskisat jatkuvat myös kesällä 2021. Muitakin harreja sain, mutta ne eivät olleet noin isoja. Kisassa on uusi sarja alle 15-vuotiaille. Kalan paistoin Tulppiossa itselleni ja miehelleni. Pisimmän harrin mittauttanut voittaa perhokalastussetin, kakkonen esinepalkinnon ja kolmas Vapaa-ajan Kalastaja -lehden vuosikerran 2022. syyskuuta. Kausi saattaa alkaa pelkin norjalaisvoimin, mutta rajan ollessa auki paikalle saapuu entiseen tapaan paljon suomalaiskalastajia. kesäkuuta ja loppuu 10
Kala on vieraslaji ja kaikki saadut kyttyrät on Kalastusseuran ohjeen mukaan otettava ja syötävä tai laitettava rannan keräyslaatikoihin. Kesällä 2021 suunnitelmissa on lähteä jälleen sinne lohestamaan heti 1. Heinäkuu oli tittien aikaa. no-sivulla. valtion lohikortin ja Neidenelvan luvan. Pakollinen desinfiointi hoituu kätevimmin Retkeilykeskus Neiden Fjellstuessa. Kyllä minä lohen makuun pääsin. Vapakalastus alkaa meillä 10. Suomen puolella, esimerkiksi Inari kk:ssa tehtyä desinfiointia ei hyväksytä. Neidenelvalta voi saada vieheeseen nappaamaan lohen lisäksi myös taimenen, meritaimenen, harjuksen ja siian, tosi harvoin myös meriraudun. Kisasta tiedotetaan neiden. kesäkuuta ja kestää lokakuun loppuun. Nuorille oma kisasarja NUORTTIJOELLA kisataan kesällä harjuksista ja kerätään eviä asti en niitä saanut. Samalta sivulta voi ostaa ns. NORTHTUBE FAST SINK Ainutlaatuinen väritys kuhalle ja ahvenelle. kesäkuuta, jos raja aukeaa. Lupia on myynnissä rajoitettu määrä. Viisi kertaa kävin lohestamassa Sodankylästä. Siinä tapauksessa sillan alapuolen jokiosuudelle ei myydä lupia edellisillasta lauantaihin klo 18. Lähimmälle koskelle, Kallokoskelle on Näätämön kylältä noin seitsemän kilometrin kävely. NUORTTIJOEN harjus on himoittu saalis. Tätä kirjoittaessa 2021 kisasta ei ole vielä tehty päätöstä. Kesällä 2019 Neidenelvaan nousi sadoittain kyttyrälohia. heinäkuuta. Viime vuosina olen ostanut kausiluvan”, Mikkola kertoo. 8 € 8 € 12 € Tätä väritystä et mistään muualta saa! TARJOUS! (15,-) (15,-). Jos kahden kesän ”kyttyrän” nousukierto pitää paikkansa, niin kesällä 2021 tuota vieraslajia voi saada saaliiksi Neidenelvalla. Sitä saa kalastaa perholla, lipalla, uistimella, vaapulla ja jigillä. alkaen eraluvat.fi-sivustolla. LOHIKISAA JA LUPAMYYNTIÄ Perinteinen Neiden Laksefestival -lohikisa jäi kalastamatta viime kesänä. l Paino 8 g SPINTUBE PIKE SVK Haukiperho SVK:n väreissä l Paino 23 g SPINTUBE PIKE Toimii erityisen hyvin tummissa humuksen värjäämissä vesissä l Paino 23 g Tällä värityksellä on tilillään useita suurhaukia! TARJOUS! EUMERIN laadukkaat HEITTOPERHOT Vapaa-ajankalastajan KAUPPA www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. Jos kisa toteutuu normaaliin aikaan, se kalastetaan lauantaina 3. Suomen puolen Näätämöjoen lupamyynti on ollut käynnissä 13.4
Kuva: Jaana Vetikko. Tänä vuonna valinnat osuivat tutkija Ari Sauraan ja kalastusopas Jani Ollikaiseen. Hän toimi SVK:n puheenjohtajana vuosina 2007-2015. Tutkija Ari Saura on tehnyt merkittävän ja pitkän uran Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja myöhemmin Luonnonvarakeskuksen tutkijana. Varsinaisen opastustyön lisäksi hänen toimialaansa kuuluvat kalastuskurssit sekä kalastusasiantuntijaja konsulttipalvelut. Vuoden kalastusopas Jani Ollikainen puolestaan on tehnyt pitkän ja mittavan työn kalastusopastuksen saralla. TUTKIJA Ari Saura valittiin vuoden kalamieheksi – Jani Ollikaisesta vuoden kalastusopas Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran kokoama arvovaltainen, kalastusalan toimijoista koostuva raati on valinnut Vuoden kalamiehen ja kalastusoppaan vuodesta 2000 lähtien. VUODEN 2021 kalamies on tutkija Ari Saura. Erityisen kiitollinen Suomen Vapaa-ajankalastajat voi olla Markulle hänen taidoistaan kansainvälisissä suhteissa. Suomalaisenkin vapaa-ajankalastuksen edistäminen vaatii yhä enemmän työtä Euroopan tasolla, erityisesti EU:ssa. Molemmat huomionosoitukset ovat tunnustuspalkintoja merkittävästä työstä suomalaisen kalastuskulttuurin eri saroilla. 66 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Suomalaisten pitää päästä ja mennä aktiivisesti mukaan EU:n uusiin miljardiluokan Missio-tason tutkimusja innovaatio-ohjelmiin, joista yksi käsittelee vettä, meriä ja sisämaan vesistöjä. MARKKU Markkula Suomen Vapaa-ajankalastajien ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi HENKILÖUUTISET Suomen Vapaa-ajankalastajien kevätkokouksessa kutsuttiin SVK:n kautta aikain ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva diplomi-insinööri Markku Markkula. Järvikalastusta hän opastaa esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä. Markun ylivertaiset taidot yhdistystoiminnassa sekä erilaisten näkemysten yhteensovittamisessa olivat äärimmäisen tärkeitä kolmen valtakunnallisen vapaa-ajankalastajajärjestön rakentaessa nykyistä Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöä, eikä kireissä tilanteissa ollut haittaa hänen väsymättömän optimistisesta asenteestakaan. Ollikainen toimii koko lounaisella rannikkoalueella Uudenkaupungin vesiltä Turun saaristoon. Kuva: Mediataju. Valintaraadin mukaan hän on myös edistänyt suomalaisten kalatuntemusta asiantuntevasti ja ymmärrettävästi muun muassa Luontoilloissa sekä lisännyt tietämystä kalakantojen hoidosta erityisesti eteläisten taimenja lohijokien elvyttämisen puolestapuhujana ja selvitysten tekijänä. Markku painottaa SVK:n uuden toimintastrategian muuttamista käytännön toimiksi. LOUNAISRANNIKOLLA operoiva Jani Ollikainen valittiin vuoden kalastusoppaaksi. Sauran vaelluskalatutkimukset vauhdittivat omalta osaltaan Kymijoen ja Vantaanjoen muuttumista likaviemäreistä takaisin vaelluskalajoiksi. Helsingin Longinojan kehitystä eteläisen Suomen huomattavaksi taimenen lisääntymisjoeksi hän on seurannut vuosien ajan. Lisäksi hän on raportoinut monien muidenkin vaelluskalajokien positiivisesta kehityksestä. Markku yhdessä Kari Rajamäen ja Erkki Pulliaisen kanssa vaikutti voimakkaasti muun muassa läänikohtaisen viehekortin syntyyn. Kuva: Mediataju. Sitä ennen hän oli Suomen Kalamiesten Keskusliiton varapuheenjohtaja 1999-2001 ja puheenjohtaja 2002-2010. Suomalaisen luonnon puhtaus ja sen tarjoamat elämykset ovat ainutlaatuinen voimavara ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja muutosta hillitsevissä toimissa”, hän kiteyttää. Vuosien kuluessa vapaa-ajankalastajilla on ollut ilo ja etuoikeus käyttää Markun erinomaisia henkilökohtaisia suhteita asiansa edistämiseen, olipa sitten kysymys vaikuttamisesta eduskunnassa, jossa hän oli kansanedustajana, ministeriöissä tai toimittaessa yhdessä valtakunnallisten yhteistyöjärjestöjemme kanssa. Virvelöinnin lisäksi hän tuntee myös perhokalastuksen salat. MARKKU Markkula kutsuttiin SVK:n ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Hän tuli vastikään nimetyksi luottamustoimeen EU-tasolle suomalaisia kaupunkeja ja alueita edustavaksi ilmastolähettilääksi. Hänen osaamiseensa kuuluvat myös virtavedet Aurajoen Nautelankoskelta Merikarvianjoelle
Yhdistyksen tavoitteena on ostaa Koskienergian omistama Myllykosken voimalaitos, tehdä siitä museo ja siirtää vedenjuoksutus voimalaitoksen ohi Piilijoen kautta pääuomalle. Vanhan hallin korvaavaan uuteen halliin sijoitetaan 240-perhekasvatusallasta, 20 jatkokasvatusallasta ja neljä emokala-allasta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 67. Nykyinen poikashalli puretaan ja uuteen halliin sijoitetaan kalojen jatkokasvatusta varten 36 erikokoista allasta vedenpuhdistusjärjestelmineen. KALASTAJAT, metsästäjät ja retkeilijät olivat tuoreen erävalvontaraportin mukaan viime vuonna aiempaa lainkuuliaisempia. Hanke on saanut rahoituksen valtiolta voimalaitoksen ostamista varten maaja metsätalousministeriöltä. Rikkeiden osuus tarkastuksista laski 6,3 prosenttiin. Kuva: Petter Nissén. Uudistustoimet mahdollistavat osaltaan vesiviljelytutkimuksen ja siihen liittyvien uusien tekniikoiden kehittämisen. Tyypillisin luonnonsuojelurike oli alueen järjestyssääntöjen rikkominen: retkeilijät tekivät nuotioita luvattomille paikoille tai liikkuivat rajoitusalueilla. Yli 27 prosenttia tarkastetuista henkilöistä oli liikkeellä ajokillaan ilman maanomistajan lupaa tai syyllistyi muihin rikkeisiin. Tämä mahdollistaa taimenen palautumisen Kuusinkijoen yläosille. MYLLYKOSKEN voimalaitoksen museoinnin jälkeen vedenjuoksutus siirtyy voimalaitoksen ohi Piilijoen kautta pääuomalle. ”Valintajalostusohjelman ja vesiviljelytutkimuksen yhteiselo Laukaassa tuo jatkossa selviä synergiaetuja”, kertoo Luken johtava asiantuntija Petri Heinimaa uusien tilojen tuomista mahdollisuuksista. Kaikkiaan Erävalvonta teki viime vuonna yli 8 700 tarkastusta, joista 6,6 prosentissa paljastui erilaisia rikkeitä. Erävalvontaa lisättiin luonnonsuojelualueilla, sillä myös retkeilyn suosio kasvoi poikkeuksellisena vuonna. Halliin rakennetaan lisäksi monipuoliset veden lämmitys-, jäähdytysja puhdistusjärjestelmät. Samalla rikkeiden osuus laski. Tämä mahdollistaa taimenkannan palautumisen Kuusinkijoen yläosille. Silti rikkeiden määrä laski yli kolmen prosenttiyksikön verran. Esimerkiksi vaikka kalastus lisääntyi valtion mailla viidenneksen, niin samalla havaittujen rikkeiden osuus laski. Jos haluat lahjoittaa Kuusinkijoki kuntoon -hankkeelle rahaa, yhdistyksen varainkeruutili (ns. Uudet tilat erilaisine säätelymahdollisuuksineen monipuolistavat Laukaan kiertovesikasvatuksen tutkimusympäristöä, jota on tähänkin saakka määrätietoisesti rakennettu. Laita viestikenttään: Kuusinkijoki ja oma nimi, jos haluat nimesi julkaistavan lahjoittajien joukossa. Osa oli liikkeellä ilman lupaa tai syyllistyi muihin rikkeisiin, kuten lyijyhaulien käyttöön vesilinnustuksessa. Kuva: Jaana Vetikko. Metsästäjien asiat olivat jälleen verrattain hyvässä kunnossa: 96,7 prosenttia metsästäjistä selvisi puhtain paperein. Kalastus lisääntyi viime vuonna valtion alueilla viidenneksen. Noin joka kymmenes kalastaja oli liikkeellä ilman kalastonhoitomaksua tai kalastuslupaa tai syyllistyi muihin rikkeisiin, kuten pyydysten puutteellisiin merkintöihin. Tämän lisäksi Kuusinkijoki kuntoon ry tarvitsee 50 prosentin suuruisen omarahoitusosuuden kauppahinnasta ja järjestää sen vuoksi yleisen varojen keräyksen. sulkutili) on Kuusinkijoki Kuntoon ry, FI15 5194 0720 2308 74 (Kuusamon Osuuspankki). Lisääntyviä luvattomia ilmiöitä ovat niin sanottu syvänlumenkelkkailu reittien ja urien ulkopuolella sekä marjastus tai sienestys luvattomasti mönkijällä syksyisin. Lisätietoja Kuusinkijoen ennallistamishankkeesta: kuusinkijoki.fi/suunnitelma/. Varat käytetään voimalaitoksen ostoon ja sen museointiin sekä Piilijoen ja yläpuolisten kutualueiden kunnostukseen. ERÄVALVONTA KERÄYS ERÄVALVONTARAPORTTI: kalastajat, metsästäjät ja retkeilijät entistä lainkuuliaisempia Metsähallituksen erävalvonnan vuosi 2020 oli vilkas, kun metsästyksen, kalastuksen ja retkeilyn suosio kasvoi selvästi. OSALLISTU Kuusinkijoen ennallistamiseen varoja lahjoittamalla! Kuusamon Kuusinkijoella on valmisteilla Kuusinkijoki Kuntoon ry:n alulle laittama hanke vapauttaa taimenen nousu Kuusinkijoella kaikista esteistä yläpuolisille kutualueille. LUKE LUKEN Laukaan toimipaikkaa uudistetaan vesiviljelytutkimuksen kärkipaikaksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) Laukaan laitokselle rakennetaan kaksi uutta kalankasvatushallia ja vanhoja tiloja uusitaan. Maastoliikenteessä sen sijaan paljastuneet rikkeet jatkoivat kasvuaan. Keräyslupa RA/2021/512. Luvut selviävät tuoreesta vuoden 2020 erävalvontaraportista, joka kuvaa eränkäynnin luvallisuutta ja laillisuutta valtion alueilla
maakellarissa tai kylmävetisen lähteen viileydessä), se ehtii pilaantua nopeimmillaan jopa muutaman tunnin aikana. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet säilytettiin kookkaassa jäähileellä täytetyssä styrox-laatikossa, jonka jäähdytysteho kuitenkin hiipui helteessä. Graavimarinoitu kala säilyy 2-3 vrk viileässä. Jokunen vuosi sitten vietin viikon retkueemme kanssa Suomenlahden ulkosaarella. Raikas lähdetai kivennäisvesi sopii mainiosti graavimarinoidun kalan kyytipojaksi. Tietenkin kalan voi kypsentää vaikka savustamalla, jolloin sen käyttöikä pitenee 1-2 vuorokaudella, mutta kypsentämättömän kalan kohdalla ainoa käytännöllinen vaihtoehto on suolata ja marinoida se pilaantumisen alkamista pitkittävillä ainesosilla ennen ruoaksi valmistamista. GRAAVIMARINOITU kuha on herkkua ruisleivän päällä. 68 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KALAHERKUT TE K S TI JA K U V A K AR I N YB ER G JA JA AN A VE TI K K O Graavimarinoitu KUHA syntyi ulkosaaristossa GR A AV O MAR INOI TU K UH A Leikkaa kuhafileistä ohuita siivuja ja lado ne muiden ainesten kanssa korkeareunaiseen astiaan. SIIVUTA kuhafilee ohuiksi viipaleiksi pyrstöstä alkaen. Kun jääkaappimme muuttui tarpeettomaksi jäiden sulaessa ja leivän päälle tarkoitettujen leikkeleiden loppuessa, päätin kehitellä pyytämistämme kaloista ruoanvalmistusmenetelmän. Tarjoa leikkeleenä ruisleivän päällä tai keitettyjen perunoiden ja raikkaiden kasvisten kera. Jos vasta pyydettyä kalaa ei voi pitää jääkaappia vastaavissa olosuhteissa (esim. Näistä tavallisimmin käytettyjä ovat sitruuna, sipuli, ruokaöljy, suola, sokeri ja vahva-aromiset mausteet sekä tuoreet yrtit. Mökkimme oli nykyaikaisen mittapuun mukaan suhteellisen alkeellinen: ei sähköä, ei toimivaa jääkaappia, eikä edes juomavettä kaivosta. Anna marinoitua yön yli tai 12 tuntia. Näin kaloista saataisiin maakuopan viileydessä säilyvää leikkelettä voileipien päälle ja keitettyjen uusien perunoiden kaveriksi. 2 kpl noin 800 g painoista kuhaa (siikaa, ahventa tai särkeä) ½ dl rypsiöljyä 2-3 rkl hienoa merisuolaa maun mukaan 1 tl viisitai rosépippuria myllystä 1 iso (puna)sipuli hienoksi leikattuna 2 rkl juoksevaa hunajaa 2 sitruunan mehu 5-10 katajanmarjaa rouhittuna runsaasti tuoretta, hienonnettua ruohosipulisilppua ja/tai tilliä T uoretta kalaa on äärimmäisen vaikeaa säilyttää syömäkelpoisena kesäaikaan mökkiolosuhteissa tai retkeillessä poissa sivistyksen vaikutuspiiristä
Lisäsin lopuksi vielä yhden maustekerroksen sekä ylimääräisen puserruksen sitruunamehua, jotta päällimmäiset viipaleet peittyivät kokonaan liemeen. Viisipippuri ja katajanmarjat korostivat viipaleiden villin saariston makua hienosti. Loppureissun aikana graavimarinoitua kalaa tehtiin lisää myös ahvenesta ja särjestä. Tavallisesti runsaasti käytettäessä sitruunamehu marinoi kalan muuttaen sen vaaleaksi ja jäykähköksi, mutta nyt sitruunamehun, öljyn ja suolan yhteisvaikutuksesta kuhaviipaleiden rakenne oli samanaikaisesti jännittävän pehmeä ja kova. Graavimarinoidut kuhaviipaleet maistuivat herkullisilta keitettyjen perunoiden kanssa ja erityisen suosittuja ne olivat ruisleipien särpimenä. Lopputulos ei ollut suoranaisesti graavisuolattua kalaa, mutta ei se kyllä ollut täysin sitruunan happoisella mehullakaan marinoitua. Hunajan makeus taittoi hellävaraisesti sitruunan happamuutta ja pehmensi sipulin kirpeyttä. Laadukkaat välineet kalankäsittelyyn RICU Perkaa ja suomusta turvallisesti! KALAPIIKKI l fileointiin l siivutukseen l paloitteluun TEROITUSPUIKKO laadukas Viktorinox FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 16 cm terällä: FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 20 cm terällä 28 € 7 € 22 € 24 € 32 € Kalankäsittelyn perusvälineistö Vapaa-ajankalastajan KAUPPA KUHA MAUSTEIDEN KANSSA KERROKSITTAIN Fileoin kaksi pyytämäämme kuhaa kylkiruodottomiksi, mutta jätin fileisiin paikalleen nahan, joka helpottaisi ohuiden siivujen leikkaamista. Graavimarinoitu KUHA syntyi ulkosaaristossa vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. Peitin kalaviipaleet muovisella tuorekelmulla (alumiinifoliota ei kannata käyttää, sillä hapan sitruunamehu syövyttää sen puhki) sekä pienellä painokivellä ja siirsin vadin maustumaan viileään maakuoppaan. Siivujen päälle maltillisessa määrin lisätty sitruunamehu ei ollut imeytynyt kokonaan niiden läpi, vaan se oli värjännyt viipaleiden reunat sekä osittain keskiosat laikukkaanvaaleiksi samalla, kun öljykerroksen alle eristäytynyt suola oli imeytynyt niiden sisään ja korostanut läpikuultavaa väriä sekä pehmentänyt koostumusta. Jälkeenpäin valmistin graavimarinoitua kalaa myös siiasta. Jatkoin näin, kunnes kaikki viipaleet oli ladottu vadille. Ne olivat marinoituneet hauskannäköisiksi. Siksipä päätin kutsua tuotostani graavimarinoiduksi kuhaksi. Ladoin kuhafileeviipaleita muiden ainesosien päälle ja peitin ne uudella maustekerroksella. MAISTUU PERUNOIDEN JA RUISLEIVÄN KANSSA Seuraavana päivänä keittäessäni lounaaksi uusia perunoita tutkin kuhaviipaleiden valmistumista. Kaivoin esiin savivadin, jonka pohjalle lisäsin tasaisen kerroksen hienoa merisuolaa, summittaisen rannepyöräytyksellisen ruokaöljyä, sitruunasta puristettua mehua, juoksevaa hunajaa, hyvin hienoksi leikattua sipulia ja mökin takaa kallionkolosta noutamani nipun villiä ruohosipulia, pari myllyn kierrosta viisipippuria sekä lopuksi varovasti katajapensaasta noukkimiani murskattuja katajanmarjoja. Ja sehän se vasta herkkua olikin! GRAAVIMARINOITU kuha syntyy näistä aineksista.
?. KOTKAN vaneripato vähän asennuksen jälkeen. Äidiltään saamansa eväspussukan eli ruskuaispussiravintonsakin ne ovat jo ehtineet käyttää ja nyt nämä pikkiriikkiset hauet saalistavat ulkoista ravintoa, lähinnä eläinplanktonia ja muuta hyvin pientä. . TEKSTI JANNE ANTILA T ätä kirjoittaessani on huhtikuun puoliväli ja monissa paikoissa eteläisessä Suomessa hauen kutu on juuri alkanut tai ihan pian alkamassa. Kun sinä saat tämän lehden luettavaksesi kesäkuun alussa, ovat haukien sukusolut kehittynet jo pieniksi kaloiksi. Kuva: Juha Ojaharju. SÄVVIKENIN purouoma on kivetty ja talkooväki poistuu paikalta. Valtaosa mätimunista on siis vielä emokalojen sisuksissa odottamassa omaa H-hetkeään. Kauaa ei mene, kun ne alkavat jo popsia itseään pienempiä kalojakin. mi, jolla vedenpintaa kosteikossa olisi saatu nostettua tuntuvasti ja samalla olisi taattu kaloille hyvä nousuyhteys. Kosteikon vettä ei tällä tavoin voida nostaa aivan toivotulle korkeudelle, joten osa kunnostetusta pinta-alasta ei ole vielä tehokkaassa kutukäytössä. HAUKITEHTAILLA tapahtuu 70 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KUORTANEELLA kosteikon keskelle jätettiin pieni saari, joka osaltaan monimuotoistaa kosteikon elämää. ?. Kuva: Juha Ojaharju. KUORTANEEN kosteikon ja järven väliin puhkaistu uoma on kivetty. Kuva: Juha Ojaharju. Vuoden vaihteessa kosteikon ja meren yhdistävään rumpuputkeen oli vielä tarkoitus asentaa hieman kalaporrasta muistuttava systee. Silti jo nyt olen onnekseni saanut nähdä kuvia ja videoita hauista, jotka ovat löytäneet kutupaikakseen jollain tavoin haukia varten kunnostetun lisääntymiskosteikon eli haukitehtaan. Yllättävä ohivuoto kevyen liikenteen väylän maakannaksen läpi kuitenkin esti suunnitelman toteutuksen, ainakin toistaiseksi. Haukilahden perukka haluttiin kuitenkin palvelemaan haukien kutukarkeloita jo tänä vuonna, joten putken kosteikon puoleisen pään eteen asennettiin huhtikuun alussa kosteikon kuivumisen estävä vanerilevypato. HAUKILAHTI HAASTAA JA PALKITSEE Kotkan Haukilahden perukassa myöhään syksyllä tehdyistä kunnostustoimista oli juttua tämän lehden numerossa 1/2021. Kuva: Toni Valkonen. Järven puolella uomaa jatkettiin ruovikon läpi avoveteen
KENTTÄKÄYNNIT VAUHDISSA Aiemmin keväällä on jo tutkittu useita kohteita Kustavin suunnalla ja sieltä löytyikin joitakin erityyppisiä kohteita, joissa kevätkutuisten kalojen lisääntymistä voitaisiin kunnostuksin edistää. 18 € 100 % puuvillaa Pesu 40 asteessa Silitys nurjalta puolelta 20 € Hyvin nopeasti padon asentamisen jälkeen saapuivat paikalle ensimmäiset hauet, joita paikalliset ohikulkijat ovat kiinnostuneina seuranneet ja kuvanneet. Järven ja kosteikon väliseen maakannakseen puhkaistiin ja kivettiin uoma, jota pitkin kalat pääsevät liikkumaan. Lämpimän päivän tullen oli myös kuvattu video, jossa haukimamman vieressä oli neljä urosta ja tästä muutama päivä myöhemmin nähtiin noin 90-senttisen naaraan kyljessä viihtyvä kolmen uroksen kopla. Täällä ei vielä tätä kirjoittaessani ole kutuaika, joten odotamme mielenkiinnolla, miten hauet ottavat paikan vastaan. Olut Sivustouudistus Kevään-alkukesän aikana haukitehdas.fi -sivut ovat uudistumassa täydellisesti. Kenttäkäynnit jatkuvat ja kesään mennessä on tarkoitus jalkautua myös Helsingin ja Porvoon väliselle alueelle sekä muutamiin yksittäisiin muihin paikkoihin pitkin Suomen rannikkoa. Puro saatiin hyvään kuntoon ja joitain päiviä myöhemmin kosteikkoon oli jo noussut ensimmäisiä haukia. KUORTANEELLA KAIVETTIIN Kuortaneenjärvellä puolestaan tapahtui maaliskuussa, kun järven rannan tuntumassa oleva vanha savenottopaikka operoitiin kosteikkoalueeksi Kuortaneen kalastuskunnan ja Suomen Vapaa-ajankalastajien yhteistyönä. Haukiolut-uutuus janoisille Syksyllä 2019 julkaistiin Sonnisaari panimon ja Haukitehdas-hankkeen yhteistyönä ”Kuteva”-olut, jota hörppimällä tuli samalla auttaneeksi haukia. Kieltämättä varsin palkitsevia havaintoja koettujen haasteiden jälkeen! SÄVVIKENISSÄ SUHISEE Kristiinankaupungin Sävvikenissä saatiin talven aikana lisättyä umpeutuneen kosteikon vesitilavuutta kaivinkonetyönä ja huhtikuun alussa pidettiin talkoot kalojen nousupuron kunnostuksen merkeissä. Kyseessä on passionhedelmällä maustettu samea Pale Ale. Huippulahja vastuulliselle aloittelevalle kalastajalle. Nettisivut. Näiden kohteiden osalta selvitetään seuraavaksi omistajat ja neuvotellaan luvista. Kannattaa käydä katsomassa, josko ne ovat jo ehtineet valmistua. Aikuisten koot: S, M, L, XL, XXL, XXXL Valitse paitasi joko mammahauen tai kollin kuvalla. Tämäkin uutuus antaa tukensa haukitehtaille, joten kalarakkaiden kannattaa maistaa. Poikahauen kuvalla oleva paita on syvän turkoosinsininen. Nyt minulla on ilo kirjoittaa, että Sonnisaari panimon nikkarit ovat loihtineet meille aivan uuden haukioluen, joka tottelee nimeä ”Kuherrus”. Todellinen hauenystävä valitsee molemmat. Järven puolella oli vastassa kalojen kulkua haittaava leveä ruovikkovyöhyke, joten uomaa jatkettiin ruovikon läpi avoveteen saakka. Paitojen tuotto menee lyhentämättömänä haukitehtaiden konkreettisiin kunnostuksiin. Kosteikon kasvillisuus tulee ajan saatossa kehittymään eli tämä kohde vain paranee tulevina vuosina. Uudistuksen jälkeen sivuilta löytyy ytimekkäässä muodossa paljon faktaa haukiin liittyen, tietoja kohteista ja niiden menneistä ja tulevista kunnostuksista sekä paljon, paljon muuta. vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. Mukana oli iso joukko paikallisen Kalakerho Salarin aktiiveja ja tutkija Lari Veneranta LUKE:sta. Osta paita AUTA HAUKEA Lasten koot: 104 – 164 cm Tyttöhauen kuvalla varustettu paita on iloisen oranssi. Hihassa valkoinen SVK:n logo. Kun luette tätä, sitä on jo pulloissa. Pidetään peukkuja, että löytyy huippupaikkoja kunnostettavaksi
Tunnelma autossa oli siis korkealla. Minulla oli kahvinkeitto kesken ja eväät tekemättä. Suurvimpaa ONGELLA ONGINTA TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU ?. Kent sai luvan odottaa autossaan. Pitkänomaisia putkipainoja, jotka eivät kiilaudu kivien väliin. Avokela kokoa 2000-2500 ?. Kartanlukijana toimiva Jukka johdatti meidät suoraan päämääräämme ja pian edessä näkyivät somesta tutut vimpapaikat. • Koukkukoko 4-10 ?. Puntari ja pussi suurkalan punnitsemiseen L ähtö oli sovittu aamuyöksi kello kolmeksi. Suurimmat vimpat on saatu itäiseltä Suomenlahdelta 72 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KOHTI KAAKKOA JA KOTKAA Pikataival välillä Pohjanmaa-Kotka eteni hyvää vauhtia ja nopeusrajoitusten puitteissa. Vartin kuluttua oli kaikki tavarat pakattuna autoon. Pääsiimaksi kuitusiima noin 0,16–0,20 mm . Rigi • Paternoster, jossa koukkutapsin pituus noin 20-30 cm ja painotapsi 50-60 cm • Koukkutapsi 0,20-0,25 fluorocarbonia tai monofiilia, painotapsi astetta ohuempaa. Sen jälkeen vaihtuu paikka ja laji, jolloin loppupäivä ongitaan piikkimonnia, suurkalakokoista sellaista. Välineet vimpan pohjaonkimiseen ?. Sitä tavataan eteläja lounaisrannikolla. Paino 30-50 grammaa virran nopeudesta riippuen. Jos joku meistä ei ole puoleen päivään mennessä saanut suurvimpaa, jää hän yksin yrittämään sitä ja muut painuvat piikkimonnin perään. Ensin ongitaan vimpaa. Muu tarpeisto ?. Täydellinen suunnitelma, ainakin teoriassa. Syötit: matoja, maissia, kärpäsen toukkia, katkarapuja ?. Jo lähes puolta tuntia ennen alkoi pihalta kuulua pakettiauton tyhjäkäynnin ääniä. Kun kaikki kolme ovat toivottavasti puoleen päivään mennessä saaneet suurkalarajan ylittävän vimpan, on ensimmäinen tavoite saavutettu. Nyt päästiin lähtemään ja suuntana oli kaakko. Viimeaikaiset kuulumiset joelta olivat rohkaisevia ja mahdollisuudet suurvimpaan näyttivät hyviltä. Koukunirrotuspihdit tai -puikko ?. Pohjaonkivapa värinäkärjellä ?. Vapatuki ?. Laiturin kaiteeseen oli tehty vavoille sopivia koloja. Suunnitelma oli yksinkertainen ja kaksivaiheinen. VIMPA on vaelluskala, joka nousee keväällä jokiin kutemaan. Enää odoteltiin Jukkaa, joka hänkin lopulta saapui, vain kymmenen minuuttia myöhässä tällä kertaa. Kent ja Jukka suuntasivat ensimmäisinä metsän läpi kohti rantaa, minä astelin vaatteiden vaihdon jälkeen heidän peräänsä. ?. POHJAONKIVAVAN värinäkärki taipuu tärpin tullessa
Pian myös Kentillä nappasi ja porukkamme ensimmäinen vimpa nousi ihailtavaksi. Mato näytti kelpaavan oikein hyvin, ainakin paljon paremmin kuin tarjoamani katkarapu. MATO maistui vimpoille ylivoimaisesti parhaiten. Jäin odottamaan tärppiä. Siispä katkarapu koukkuun ja onki veteen. Ne olivat kuulemani perusteella erityisesti suurten vimpojen mieleen ja niitähän tässä oltiin hakemassa. AAMUSYÖNTI Laituri oli näköjään suosittu onkipaikka ja paikalla oli useita eri kansallisuuksia edustettuna. MIKÄ SYÖTTI TOIMII PARHAITEN. Jukka ja Kent kertoivat selvästi yli puolikiloisesta vimpasta, joka oli nostettu juuri, kun he saapuivat laiturille. Kentillä oli kuitenkin hyvä meininki päällä ja vimpoja nousi vähän väliä. Olin ennakkoselvittelyjen perusteella varannut mukaan paitsi matoja myös katkarapuja. Kauaa ei tarvinnut odottaa, ennen kuin vavan kärki jo taipui lupaavasti ja pian haaviin lipui ensimmäinen vimpa. Aamun edetessä muut onkijat alkoivat pakkailla välineitään ja häipyivät laiturilta yksi toisensa jälkeen. Viimein lähes kahden tunnin tyhjän onkimisen jälkeen minun oli pakko vaihtaa syöttiä. Siispä mato koukkuun ja onki veteen. Jostain syystä katkarapu ei kelvannut, onneksi olin ottanut matoja mukaan. Tilanne vaikutti oikein hyvältä. Paino asettui pohjalle ja pohjaonkivavan kärki taipui sopivaan kaareen. Hetken kuluttu vapa taipui taas ja toinen vimpa oli tosiasia. Olisikohan syötti kannattanut vaihtaa hieman aikaisemmin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 73. PUTKIPAINO ei jää pohjaan niin helposti kuin perinteinen päärynäpainoa. Venäjää puhuva onkija vieressäni nosti vedestä vimpan ja samoin teki hänen kaverinsa laiturin toisella reunalla
Joen rannassa auringosta ja virtaavasta vedestä nauttien menee aika niin nopeasti, ettei sitä ehdi huomaamaan. Nyt parttija teleskooppionginnan rinnalle mieluisina kalastusmuotoina ovat nousseet pohjaonginta, lirkkiminen ja viehekalastus. Oletko onnistunut muilla syöteillä. Suurkalaraja häämötti yhä parinkymmenen gramman päässä. Suomesta saadut vimpat ovat kovin pieniä verrattuna länsinaapurista saataviin vimpoihin. Otetaan siis Henri haastatteluun! KERRO vähän kuka olet, mitä kalastat ja miten. Entä oletko onkinut vimpaa myöhemmin kesällä tai syksyllä. En ole asettanut mitään painotavoitetta, sillä virrasta suurkalarajan (400 grammaa) ylittävä vimpa saa hymyn huulille. Ruotsin ennätysvimpa on painanut 1,392 kiloa, eivätkä kilon ylitykset ole naapurimaassamme mitään harvinaisuuksia. MILLAISELLA välineistöllä ja rigillä ongit vimpaa. Nyt kilpaonginnan rinnalle on tullut lajikalastus ja suurkalojen jahtaaminen. Pitää paikkaansa. TOUKOKUU vaikuttaa ilmoitusten perusteella olevan parasta aikaa suurvimpan onkimiseen, vai kuinka. Illalla kuuden aikaan syönti alkoi äkisti uudestaan. Ei kuitenkaan yhtään, joka olisi painanut suurkalarajan yli. TÄMÄ Henri Lillmanin saama vimpa painoi selvästi yli suurkalarajan. SUURIN ilmoittamasi vimpa on painanut 0,506 kiloa. Häneltä varmaan löytyvät vinkit suurvimpan saamiseksi koukkuun. Kuva: Henri Lillman. Itäinen Suomenlahti vaikuttaa siis otolliselta alueelta ison vimpan onkimiseen. Seuraavalla kerralla pitää ehtiä aamusyönneille, jos suurvimpan saaminen on siitä kiinni. Ehkä meidänkin vesissämme ui yli kilon painoisia vimpoja, mutta niitä ei vaan ole vielä löydetty. Onko sinulla vimpan osalta jokin tietty paino, jota tavoittelet. SYÖNTI ALKAA UUDELLEEN Vimpat olivat kivan kokoisia, mutta eivät aivan tarpeeksi suuria. 74 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Alkoi näyttää siltä, että joutuisimme hieman poikkeamaan suunnitelmastamme. Ainut vuorokaudenaika, mitä en ole vielä koittanut, on yö, joten se pitää laittaa harkinnan alle, mutta aamusta iltaan vimpoja tulee tasaisesti. Niistä kaksi on saatu Loviisasta, kaksi Helsingistä, yksi Kotkasta ja yksi Perniöstä. Vimpat söivät nyt hyvin, kunhan vaan koukussa oli runsaasti hyväkuntoisia matoja. Vaaka näyttää painoksi 506 grammaa. Yritys oli kova ja kaloja nousi. Toukokuu on sesonki vimpojen onginnan ja tietysti sen suurkalan rajan ylittämisen suhteen. Kyllä se pohjaonki on ylivoimaisesti oma suosikkini vimpojen kalastuksessa, riginä käytän paternoster-rigiä tai siitä tehtyjä variaatioita. Nykyään asun Pyhtäällä ja kalastuksessa käytettävä alue on paljon suurempi. Tämänhetkinen Suomen ennätysvimpa, joka painoi 0,764 kiloa, on saatu Suomenlahdelta Loviisasta. Näiden kahden osa-alueen ansiosta on alueen laajentuminen itsestään selvyys. ILMOITUSTESI perusteella mato on ollut toimiva syötti suurvimpalle. MISTÄ löytyvät suurimmat vimpat. Kesällä ja syksyllä en ole saanut vimpoja. Henri Lillman on mies, jolla on SVK:n kalarekisteriin ilmoitettuna kuusi suurkalakokoista eli vähintään 400 grammaa painavaa vimpaa. Tuona kyseisenä ajankohtana tulee vietettyä yksin ja lasten kanssa joen rannassa useampia reissuja. Syöttinä mato on muiden yläpuolella, mutta kyllä niitä nousee toukilla ja maissillakin. Hiljalleen vimpatärpit alkoivat harventua ja aamun vaihtuessa päiväksi ne loppuivat kokonaan. Haastattelussa Henri Lillman E nnätyskalarekisteri on erinomainen tietolähde, josta voi katsella, mistä minkin lajin suurimmat yksilöt on saatu. Olen kotoisin Myllykoskelta, missä kilpaongintaurani alkoi, joten ei liene yllätys, että Kymijoen rannat Myllykosken kohdalla ovat tulleet tutuiksi. Useampi tunti kului särkien, satunnaisten lahnojen ja eväiden syönnin merkeissä. VIMPAT ovat ennen kutua pulleita ja koiraille tulee selvä kutuväritys. ONKO vuorokaudenajalla väliä, ilmeisesti aamu ja ilta ovat otollista aikaa saada suuri vimpa. SE-kalan lisäksi listalla on kuusi muuta vimpaa. Kaikkien ennätyskalarekisteriin hyväksyttyjen kalojen listalta löytyy lisää suuria vimpoja. Näkökulma on myös laajempi kuin ennen, jolloin tuli ongittua kilpaa suurimmilta osin. Kent oli jo hävinnyt autoon nukkumaan, joten saimme Jukan kanssa valita vapaasti heittolinjat
Kilpailukalat ilmoitetaan kisajärjestäjälle kuvaamalla ja toimittamalla kuvat kisajärjestäjän ilmoittamien ohjeiden mukaan. 2 x 220 euron lahjakortti SIJA 2. Voit hyödyntää koko 24h tai onkia rennosti vaikka muutaman tunnin ajan! Kilpailussa voidaan kalastaa sekä rannalta että veneistä. Kilpailussa on kaksi sarjaa niin fiilistelijöille kuin tosissaan onkimiseen suhtautuville. Kilpailussa kisataan kahden henkilön joukkueilla. ILMOITTAUTUMINEN ON AUKI! Tutustu sääntöihin ja ilmoittaudu mukaan 21.6. 3 x 70 euron lahjakortti Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LISÄKSI SVK ARPOO osallistujien kesken 5 kpl 30 euron lahjakortteja verkkokauppaansa, sekä palkitsee 200 euron arvoisella kalastustarvikepaketilla jäsenseuransa, jota edustavia joukkueita on kilpailussa mukana eniten.. 2 x 130 euron lahjakortti SIJA 3. mennessä: vapaa-ajankalastaja.fi/onki24 Suomen laajin onkikisa 24 TUNTIA 7 HYVÄKSYTTÄVÄÄ KALALAJIA 3 PISINTÄ KALAA RATKAISEE VOITTAJAN! 3.7.2021 00.00 -24.00 ONKI24 on vuorokauden kestävä koko kansan onkikilpailu, jossa kohdekaloina ovat seitsemän yleistä särkikalaamme. 2 x 90 euron lahjakortti SIJA 3. 2 x 160 euron lahjakortti SIJA 2. 2 x 50 euron lahjakortti Pro-sarja: SIJA 1. Ne yhteismitallistetaan kertoimilla. Kisan yhteistyökumppanina ja palkintojen lahjoittajana toimii Nordic Sports Finland: Fiilistely-sarja: SIJA 1. Kilpailuvesistönä toimivat kaikki Suomen onkimiseen ja kelaonkimiseen sallitut vesistöt, joten voit osallistua kisaan parhaissa onkipaikoissasi. Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta
SEITSENRUOTOTOKOSTA SAI PARHAAT KIKSIT Salonen pääsi 57 lajin ennätysmäärään viime vuoden elokuussa Inarijärveltä saamallaan raudulla, joka tuli sivusaaliina harmaanieriän uistelun yhteydessä. Helsingin Kalamaratonin voitto ennätyksellisellä 32 lajilla 2014. lajilla, joka oli Enon Kuusojasta saatu harjus. Kuka. Vuoden Vesistökunnostaja -palkinto 2017. Siksi tiedon jakaminen siitä muille oli todella antoisaa ja siitä sai parhaat kiksit”, Salonen hehkuttaa. Lajikalastuksen Suomen ennätys 57 eri kalalajia vuodessa 2020. Longinoja on lähellä vantaalaisen ennätyskalastajan sydäntä JUHA SALONEN juhlisti merkkivuottaan lajikalastuksen uudella SE-tuloksella Vavan varressa TE K S T I I SM O M A L I N • K U VA T J UH A S A LO SE N A R K IS TO J uha Salonen juhli viime vuonna nelikymppisiään kalastamalla 57 eri kalalajia Suomen vesiltä. Ylläpitää I Love Longinoja -sivustoa internetissä ja blogia Taimenmies. Kuva: Mikko Joensivu. Lajikalastuksen SM-kulta vuonna 2019. Vantaalta kotoisin oleva Juha Salonen on harrastanut lajikalastusta jo noin kaksi vuosikymmentä. ”Täyttäisin silloin neljäkymmentä ja sen kunniaksi koukuttaisin ensimmäisenä Suomesta 50 eri kalalajia. ?. Vuosi 2018 oli sitten viimeinen, jolloin tein selvityksiä ennätysyritystä varten. Salosen usko uuteen ennätykseen oli kuitenkin vahva jo kesäkuun puolivälissä Saimaan kanavalta tulleen miekkasärjen myötä. ?. ?. Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseuran (SKES ry:n) Longinoja-projektin vetäjä. Timi Laitinen ehti lisäksi ennen minua nostaa ennätyslukeman 52 lajiin, ja itsekin sain silloin 46 lajia suuremmin yrittämättä. Helsingin Malmin Longinojan puron pitkäjänteinen kunnostus vapaaehtoisvoimin oli Paras luontoteko -kilpailun voittaja 2017–2018. ”Se tuli keskellä ukkoskuuroa saman reissun alussa kärjestä katkenneella perhovavalla”, hän selvittää. ”Se tuli heti edellisyön valkoevätörön saamisen jälkeen, jolloin listalla oli jo viisi uutta elämänpistettä ja siltä puuttuivat vielä muun muassa harjus, kirjolohi, toutain ja Lapin ”helpot lajit”, Salonen kertoo. Seuraava vuosi taas oli varattu taktiikan ja pelikirjan laatimiselle tulevaa kautta varten”, Salonen taustoittaa. Kuvassa Juha Salosen kädessä oleva merkitty taimenenpoikanen pääsemässä pian takaisin puroon. päivä huhtikuuta tullut lohi. ?. Elämänpisteet ovat ehdottomasti kliimakseja lajikalastajille ja niistä Salonen nostaa omalta kohdaltaan viime vuodelta esiin erityisesti seitsenruototokon. Palkittu puroyliaktiivi, Juha Salonen ?. Kun saatujen lajien määrä aina vain kasvoi, syntyi päätös, että 2020 tulisi olemaan ennätysten vuosi. Samalla syntyi lajikalastuksen eli fongauksen uusi Suomen ennätys, jonka mahdollistivat paitsi tekijänsä asiantuntemus ja kokeneisuus, myös muutamaa vuotta aiemmin tehty päätös. 76 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ?. LONGINOJAN taimenista on noin 500 merkitty PIT-merkillä, minkä ansiosta niiden liikkeitä voi seurata Luonnonvarakeskuksen seurantapalvelun kautta. Kalatalouden perustutkinnon opintoja Savonlinnassa ja rakennuspiirustusta Helsingissä ja lopulta kuva-artesaanin loppututkinto Variasta. ?. Tunne oli sitten hänen mukaansa mahtava, kun vanha ennätys rikkoutui heinäkuun puolivälissä 53. Työskentelee Happy Angler -verkkokaupassa kehitysja markkinointitehtävissä. ?. YKSI Juha Salosen viime vuonna saamista kaloista oli Kymijoen Korkeakosken soutualueelta 20. ?. ?. ”Vaikka laji oli helppo pyydystää ja löytää, se oli meidän porukoissamme ensimmäinen koukutettu lajinsa yksilö. Vuonna 2010 hän alkoi myös pitää kirjaa lajeista ja tekemään töitä uusien lajien listalle saamiseksi. Ennätys on jaettu, sillä samaan lajimäärään pääsi viime vuonna myös Juuso Triipponen
VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 77
elämänpiste. KALASTANUT MONIPUOLISESTI KOKO IKÄNSÄ Salonen kertoo aloittaneensa kalastuksen jo varhain Matti-isänsä matkassa Vantaanjoella ja Nuuksion järviylängön lammilla sekä isotätinsä ”lammasmummon” luona Vihdissä Poikkipuoliaisen rannalla. päivä Saimaan kanavalta saatu miekkasärki vahvisti Juha Salosen uskoa uuden ennätyksen saavuttamiseen. Onkivapa oli bambuista tehty, ja sen osien päissä oli kupariset vahvikkeet. Vavan varressa 78 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sen jälkeen hän kertoo kalastaneensa aina hyvin monipuolisesti ja tutustuneensa nuorena kavereiden kanssa uusiin kalavesiin julkisilla tai pyörällä kulkien. Kyseistä lajia hän ei ollut aiemmin saanut eli siitä irtosi ns. Yhteiset kokemukset perheen, isän, ystävien ja kalakavereiden kanssa nousevat silti tällä hetkellä hänen listansa kärkeen, ja saalis tulee siinä sivussa. Kun minulle selviävät jonkun uuden lajin pyynnin salat tai kun löydän paikan, mistä lajia pyytää, on onnistuminen verrattavissa ennätyskalan saamiseen”, Salonen kertoo. Olin läsnä, mutta poissaoleva”, Salonen myöntää. ”Kalastuksessa minua ovat aina kiinnostaneet haasteet ja erityisesti mahdollisuus oppia jotain uutta. Lisäksi hän sai viime vuonna elämänpisteen myös valkoevätöröstä, seitsenruototokosta, särmäneulasta ja nokkakalasta. ”Yritän ehkä tehdä uusia suurkalaennätyksiä ja toisaalta haluaisin oppia pyydystämään nokkakalaa tai miekkasärkeä nykyistä varmemmin”, Salonen pohtii. Sen takia Salonen joutui esimerkiksi matkustamaan 16 448 kilometriä, olemaan 26 päivää tien päällä ja kaikkiaan vuoteen mahtui 59 kalareissua. Nykyisin kalastus on painottunut lajijahtiin erityisesti Kalamaratonin takia. YHTEISET KOKEMUKSET PERHEEN KANSSA NYT LISTAN KÄRJESSÄ Joka tapauksessa uuden ennätyksen saavuttaminen vaati paljon. Tärkeintä olivat yhdessä vietetyt hetket”, Salonen muistelee. Siksi ei olekaan ihme, ettei hän ole laatinut kuluvalle vuodelle mitään erityisiä kalastussuunnitelmia. ”Haluan nauttia siitä, mitä teen ilman paineita, sillä vuosi 2020 oli henkisesti todella raskas. Milloin pääsen paikkoyritystä tekemään. Mietin aina kotona ollessani seuraavaa kalareissua, ja sitä jos sieltä tulee pummi. KESÄKUUN 14. Tämä kiero vapa kulki pyörän keskiputkessa ja Juha-poika isän pyörän tarakalla. ”Joelle oli matkaa muutama kilometri ja aina löysimme itsemme samalta laiturilta onkimassa, joskus tuli saalista ja joskus ei
”Haluan näin osaltani edesauttaa muita rikkomaan ennätyksen ja tavoittelemaan maagista 60 eri kalalajin pyytämistä vuoden aikana. taimenmies.blogspot.com/2021/01/lajikalastus-suomen-ennatys2020.html ?. Salonen kertoo, että ennätysvuoden kalareissut ja kaikki data löytyy avoimesti Google sheat -dokumentista. KALAMARATON ON ELÄMÄNTAPA Kalamaratonissa hänelle ovat erityisen tärkeitä ihmiset, joiden kautta myös hänen oma tiiminsä Species Fishing Team eli ”Spaissarit” (aiemmin Skes Taimentiimi) on rakentunut. Tätä filosofiaa olen soveltanut, ja kyllä tässä surraan viime aikojen peruuntuneita kilpailuja”, hän lisää. Kalapaikat puolestaan on merkitty ”suuntaa antavasti” Google mapsiin ja hänen blogitarinoistaan löytyy vinkkejä eri lajien pyytämiseen. Kolme vuotta myöhemmin teimme ennätyksen myös Kotkassa 26 lajilla”, Salonen kertoo. Ansioistaan Longinojalla Saloselle myönnettiin vuonna 2017 Vesistökunnostaja-palkinto. Lopulta tuli mahdollisuus kotiuttaa puroon taimenia ja loppu on historiaa”, Salonen selvittää. Malmin alueella on kuitenkin suuria rakennuspaineita, jotka on jatkossa otettava huomioon. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lisääntymisalueiden kutusoraikkoja pitää täsmäkunnostaa ja puhdistaa joka syksy ennen kutua. Vesistöistä voi vähällä vaivalla huolehtia myös osallistumalla purotalkoisiin tai keräämällä roskia purojen varsilta ulkoilun yhteydessä. Kuva: Teemu Huovinen. Työtä puron puolesta on siis edelleen jatkettava. erityisesti syksyisin runsaasti väkeä varsilleen kalojen kutupuuhia seuraamaan. He ovat myös saaneet ymmärryksen siitä, kuinka pienestä puropahasesta voi kasvaa jotain elämää suurempaa, mikä voi toimia esimerkkinä muille vastaaville puroprojekteille”, Salonen sanoo. ”Lajikalastus on yksi hieno osa kalastusharrastusta ja parhaiten siihen pääsee sisälle, kun tutustuu muihin lajikalastajiin, sillä yhteisössä on lajikalastuksen eli fongailun voima”, Salonen korostaa. Eikä ihme, koska yksinäiset ihmiset ovat saaneet niiden myötä kokea avosylin Longinojan hengen. Salosen suhde Longinojaan on hyvin henkilökohtainen, sillä se on ollut läsnä tavalla tai toisella läpi koko hänen elämänsä, olihan se jo hänen lapsuuden leikkimaisemiaan. ”Se on myös yksi iso pala perhettämme, koska sen varrella on yhdessä koettu ikimuistoisia surun ja ilon hetkiä. taimenmies.blogspot.com/p/ennatysyritys.html VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 79. Maaginen 60 raja menee pian rikki Blogit ”Harmittavasti korona estää nyt tapahtumien järjestämisen ja puroisännän kahvihetkiä tai purokävelyitä onkin monella jo ikävä. ”Kalamaraton on enemmän kuin kilpailu, se on elämäntapa. Juha Salosen blogit lajikalastuksen Suomen ennätyksestä ?. ”Esimerkiksi Longinojan Fallkullan haaran kunnostaminen odottaa kyseisen alueen rakentamisen, kaavoittamisen ja lopullisen muodon valmistumista, lentokentän haarasta puhumattakaan. ”Näe oja purona, pysähdy ja nauti. Hän myös haastaa ihan jokaisen vaikuttamaan lähivesiinsä esimerkiksi miettimällä, mitä aineita laskee katuviemäriin, tai heittääkö tupakantumpin tielle vai roskikseen. LONGINOJA ON ISO PALA SALOSTEN ELÄMÄÄ Juha Salonen ja hänen Matti-isänsä ”puroisäntänä” ovat merkittävä parivaljakko myös Koillis-Helsingissä virtaavan Longinojan kunnostamisessa ”likaviemäristä” taimenten elinsekä lisääntymispaikaksi ja samalla todennäköisesti maamme tunnetuimmaksi kaupunkipuroksi. TEHTÄVÄÄ ON VIELÄ PALJON Salonen muistuttaa, että puroluonto ja erityisesti purouoma elää koko ajan, eikä virta pysähdy koskaan. JOS HALUAT LAJIKALASTAJAKSI, MENE ONGELLE Salosen mukaan lajikalastajaksi kehittyy kalastamalla muitakin kuin vain perinteisesti yleisimmin tavoiteltuja kalalajeja. Voit kokea jotain ainutlaatuista, mitä luonto tarjoaa”, Salonen suosittelee. Helpointa se on hänen mielestään aloittaa menemällä ongelle ja miettimällä, mitä haluaa saada saaliiksi, tai onko sillä lopulta edes väliä. Paljon on siis tehtävää, mutta pitää odottaa alueen lopullista valmistumista”, Salonen selvittää. ”Markus, Mikko ja Timi ovat kaikki oman tyyppisiään kalastajia, joiden yhteispanos mahdollisti toistaiseksi rikkomattoman kisaennätyksen, 32 eri kalalajia Helsingin vesiltä vuorokauden aikana vuonna 2014. En usko, että siihen menee montaa vuotta, kunhan joku vaan sitä lähtee tosissaan yrittämään”, Salonen arvioi. Lisäksi Longinojan puron pitkäjänteinen kunnostus vapaaehtoisvoimin valittiin Paras luontoteko 2017–2018 -kilpailun voittajaksi. Nykyisin se houkuttaa NUOREN polven vaasalainen fongari Jere Huovinen ja Juha Salonen tapasivat kesällä 2020, kun Jere tuli kalareissulle pääkaupunkiseudulle isänsä Teemun kanssa
FONGARIN koukkujen ääripäitä. ” 80 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kuva: Mikael Jaakkola. Nro 8 on useimmille suuremille onkikaloille passeli ahven, siika, säyne, turpa, toutain, suutari. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. OMAT KOKEMUKSET KALAMARATONISTA Kuulun niihin, jotka olivat salaa laskeneet kalojaan kautta aikain. Vakavammin asiaan alettiin suhtautua, kun Helsingissä alettiin idean isän, Jukka Halosen, johdolla vuonna 2001 järjestää Kalamaratoneja. Nro 2 kolmikoukkua suurempaa ei välttämättä tarvitse mateen, kuhan tai hauen pyytämiseen. Maratonin vanaveteen syntyi yksilökohtainen lajikalastuksen SM-kilpailu, joukko pienempiä lajikalastuskilpailuja sekä seuraava fongauksen merkkipaalu, Lajikalastus-vuosilistaus. Nro 16 on hyvä peruskoukku, jota voi tuunata tilanteen mukaan vähän suuremmaksi tai pienemmäksi. Moni on tehnyt sitä puolihuolimattomasti läpi elämänsä pitäen hataraa muistilistaa saamistaan lajeista. Maratoneja on pidetty Helsingin lisäksi muutamalla muullakin paikkakunnalla, mutta vuorokauden lajiennätys löytyy kalastoltaan moni-ilmeisen pääkaupunkimme vesiltä: 32 lajia 24 tunnin aikana. Vuonna 2019 harjoitteli yksi jos toinenkin lisälajeja ja veti henkeä, kunnes 2020 kolme henkilöä kävi tosissaan vanhan ennätyksen kimppuun. He kaikki rikkoivat sen ja ennätys on nyt Juha Salosen ja Juuso Triipposen nimissä, uskomattomat 57 lajia kummallakin. Parhaimmillaan tämä on todistettavasti tapahtunut Suomessa yhdelle ja samalle kalastajalle 57 kertaa vuodessa. Siinä onkin se fongauksen eli lajikalastuksen suola. Eri lajeja oli kertynyt erityisemmin jahtaamatta nelisenkymmentä, kun saapastelin ensimmäiseen Kalamaratoniini Turussa vuonna 2014. Uskoin tuntevani kotikaupunkini kalavedet suhteellisen hyvin, mutta listaa olisi saatava täydennetyksi vielä muutamalla itselleni oudolla kohteella sekä kalalla. KALAMARATON ON LAJIKALASTUKSEN KRUUNUNJALOKIVI Kalamaraton on lajikalastuksesta innostuneiden kruununjalokivi, jossa vuorokauden aikana kolmen tai neljän hengen joukkueet yrittävät kilpaa saada satimeen niin monta kalalajia kuin ikinä mahdollista. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Kita on silti kyllin pieni pienimpien kalojen suuhun. Smallest-pienin koukku on kätevämpi kuin normaali nro 32 vartensa ansiosta. ”Kiiski, mahtavaa, upeaa jipjipjip!” FONGAUS kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta TEKSTI MIKAEL JAAKKOLA T uuletuksen voi kuulla kiiskeä lajilistallaan vailla olleen fongarin suusta. Sen voitti ensimmäisenä vuonna 2018 helsinkiläinen Timi Laitinen, joka rikkoi myyttisenä pidetyn 50 lajin rajan vuodessa päätyen lopulta lukemaan 52. Fongaus, eli eri kalalajien pyytämällä bongaaminen, on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Juuri kalavesillä koetun riemun takia kannattaa jokaisen kokeilla fongausta, vaikka uhkana olisi jäädä paljon pienempiinkin lukemiin. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Reaktio poikkeaa aika lailla perinteisestä pettymyksestä, jonka kiiski koukussa aiheuttaa. Se on aikamoinen saavutus, sillä parhaat elämänmittaiset henkilökohtaiset lajimäärät maassamme ovat vain pari kolme lajia korkeammat. Jokainen uusi sintti tai vonkale, aivan sama, aiheuttaa valtavat riemunkiljahdukset. KALAMARATON ON LAJIKALASTUKSESTA INNOSTUNEIDEN KRUUNUNJALOKIVI
Lajikalastus on kuin tutkimusmatkailua ja itsensä voi hetkittäin tuntea kalavesien Indiana Jonesiksi! Onkimisen mielekkyys voi kasvaa hurjasti! NOKKAKALOISTAAN maireat viime vuoden 56 ja 57 lajin Miika ja Juuso. Ota hommaa haltuun palanen kerrallaan ja jos vasta avaat silmiäsi tällaiseen, aloita onkimalla ihan niin kuin olet onkinutkin, mutta tarkkaile mitä saat ja opi iloitsemaan jokaisesta uudesta tuttavuudesta. Tule mukaan! Homma haltuun palanen kerrallaan Sille juniorille, joka lähtee julkistettavaan kisaan tai muuten vaan tutustumaan lajikirjoomme: Tee se omaan tahtiisi, sellaiseen, joka ei tunnu liian orjuuttavalta. Kokeile erilaisia kohtia vedessäsi, tuleeko samoja vai eri kaloja. Nokkakala on opittu vasta viime vuosina saamaan vuosilistalle kohtalaisella varmuudella! VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 81. Seuraavaksi voit kiinnostua muista lähellä olevista joista, järvistä tai lammikoista. Mitä niissä voisi olla
Kivisimppu oli itselleni aivan vieras tuttavuus, enkä ollut purojen kivennuoliaisillakaan päätäni pahemmin vaivannut. Monella oli kuitenkin tilillään hopearuutana, jonka olinpaikkoja emme olleet onnisFongaajan välineet keveimmästä raskaimpaan Lirkkitikku Lirkkiminen on sitä, että kala on näköpiirissä ja sille tarjoillaan syöttiä nenän eteen. Muutama uusi tuttavuuskin mahtui joukkoon ja tilanne reaaliaikaisessa seurannassa näytti pitkin kisaa lupaavalta. Paikoin myös pienet särkikalat, kiisket ja ahvenetkin. Mutta “tavallinen” mato-onki on se väline, jolla voit saada ainakin kolmekymmentä eri lajia. Päivän parin treenillä. KISATUOKSINA VASTAA JÄNNÄÄ OLIKIN Jos oli suunnittelu jännittävää, niin kisatuoksina se vasta olikin. Ajelimme ristiin rastiin Turun kunnanrajojen suomissa puitteissa ja pyydystimme pinnakalan toisensa jälkeen. Lirkkimällä saa koukutettua aika monta kalaa, joita voi olla muilla välineillä hankala yhyttää. Aikaa ei ole paljon hukattavaksi ja kilometrejä kertyy niin, että paikkoreissut voivat olla hankalia. Vapoja tarvitset ainakin paria eri pituutta, sekä kelaongen. Samoin hyvin harvalukuiset tai pienet kalat, kuten seitsenruototokko, vaskikala tai kymmenpiikki. Välineet TAVALLINEN MATO-ONKI ON SE VÄLINE, JOLLA VOIT SAADA AINAKIN KOLMEKYMMENTÄ ERI LAJIA. Itse olen saanut toutaimen virrasta blade-tyyppisellä vieheellä taimenvavalla, taimenen itsensä lusikalla tai jigillä merestä, kuten nokkakalankin ja kirjolohenkin. Hifistellä voi sitten, kun vaikkapa Maratonille hakee nopeinta ja kattavinta konseptia. Onnistunein lajilista voi vaatia kaiken tämän hallitsemisen. Voittaisiko paikallistuntemus vai hyvä lajiosaaminen ilman syvempää paikallistuntemusta. Lohen uistelemalla joesta tai merestä, harjuksen lipalla joesta tai järvestä, nieriän perholla purosta, tai jigaamalla syvyyksistä samoin kuin kuhan. Turun tienoon lammissa kuului olevan kaikenlaista jännittävää, kuten hopearuutanoita, piikkimonneja ja ties mitä. Vavalle ei asetu kummoisia vaatimuksia, suurin osa lirkkimisestä hoituu vaikka oksanpätkällä, jossa on pätkän mitta siimaa, paino ja koukku. Osa vaikeimmista haasteista on myös kierrettävissä helpoimman kautta, mikä on ihan hyvä juttu pitkän vuosilistan saavuttamisen kannalta. Hän varmasti tietäisi jotain, mitä minulta puuttui. Onkivehkeet Suurin osa kaloistamme järjestyy tavallisilla onkivälineillä, joiden jykevyyttä vaihtelemalla voi rantauttaa niin allikkosalakan kuin karpinkin. Suurin osa muista kaloista on saatavissa aivan tavallisilla onkivälineillä, jos sellaisiksi ei lueta huoltoaseman onkilaitetta sellaisenaan. Kisaa oli hirmu jännittävä suunnitella! Miten 24 tuntia pitäisi aikatauluttaa, jotta kaiken tarpeellisen ehtisi sijoittaa lajien kannalta parhaisiin vuorokauden aikoihin. Tämä tapahtuu yleensä puolen metrin, korkeintaan metrin mittaisella tikulla. Kuinka voisimme löytää lajeja, joista ei ollut minkäänlaista kotoperäistä kokemusta. Siellä oli voittotulos saatu vuosien mittaan, kokemuksen karttuessa tuplattua, mikä kuulosti huimalta. Lajikalastaja joutuu puntaroimaan, millä kunkin kalan saa itse helpoimmin. Meressäkin oli tuntemattomia koloja. Kyseeseen voivat tulla jopa kahden kelan vavat erikokoisille koukuille tai teleskooppiset vavat aremmille tai hitusen syvemmältä löytyville lajeille. Se on kuin näköpilkkimistä ilman jäätä. Niitä oli hauska käydä tutkimassa. Matalimpien aitojen ylittäminen vaatii vähän selvittelytöitä, mutta tietoa liikkuu onneksi paljon fongaripiireissä. Onkilajeista useimmat vaativat sitä selvästi herkemmät välineet: pienemmät koukut, kevyemmän kohon ja ohuemmat siimat. Kunhan varustaudut riittävän välinekirjon kera ja selvität, mitä kaloja missäkin vesistöissä ui! Petokalavälineet Suurten petokalojen osuus lajikirjossamme on lopulta aika vähäinen, mutta niiden saavuttamiseksi tarvitaan melkoinen repertuaari erilaisia vekottimia, joskin kaikki ovat otettavissa myös onkivälinein, useimmiten täyllä. Pienimpien kalojen lirkkimiseen tarvitset markkinoiden pienimmät koukut, numero 32 tai Owner Smallest sekä hyvin ohuen monofiilisiiman (max 0,08 mm) ja hyvän otsalampun, vaikka käsilampullakin voi pärjätä. Pyysin aisaparikseni kalataiteilija Sakke Yrjölän, joka oli ainakin kohdannut silmästä silmään suurimman osan maamme kaloista toistaakseen niiden värit, muodot ja yksityiskohdat upeaan kirjaansa kynin ja pensselein. Montako lajia uskoisi saavansa ja montako pärjätäkseen pitäisi. Parhaat lajiosaajat tulisivat nimittäin Helsingistä, moninkertaisen Kalamaraton-historian koulimina. Noin viidentoista lajin metkuista oli kohtalainen käsitys, mutta yli kaksikymmentä olisi varmaankin syytä saada, pärjätäkseen edes joten kuten. Lirkkimistä harrastetaan pääasiassa öiseen aikaan lampun valossa, sillä pimeän turvin useimmat pohjakalat ovat tulleet esiin kätköistään, eivätkä ole kovin säikkyjä. Allikkosalakka vaatii samat koukut ja siimat kuin pienimmät lirkkikalatkin ja karppi taas useimmiten kelallisen vavan tukevine koukkuineen ja siimoineen. ” 82 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Näitä ovat tyypillisesti pohjakalat: kivennuoliainen, kivisimppu ja kivinilkka, kaikki tokot sekä kampelat
Vuosi oli aika kalastuksen täyteinen, sen voin sanoa. Myös made teki VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 83. tuneet selvittämään. Kuva: Heidi Pernu. Kaloja ja kilometrejä kertyi ja viisari pysähtyi monenmoisten reissujen päätteeksi lopulta 51 lajiin. Juha Salonen oli pitänyt yllä myyttiä viidenkymmenen lajin vuodesta, mutta sellaista tavoitetta pidettiin yleisesti vähintään liioiteltuna, jos ei mahdottomana. Monet kalat tulevat kuitenkin rohkeammin esiin, kun pimeää on kestänyt pari tuntia. Nälkä kasvoi ja reissut pitenivät. Molemmat onnistuivat vaihtareidensa kanssa ja maaliin mentiin niin, että Taimentiimi vei pisimmän korren ja me toiseksi pisimmän. Meillä oli lopulta 22 lajia ja voittajalla kaksi enemmän. Maratonille pitäisi saada lisää varmuutta, ja voisiko Turun vesiltä löytää kenties vielä lisää lajeja. Suomea olisi ajeltava aika ristiin rastiin ja kohteissa olisi parempi onnistua, sillä ei Lapissa voisi alvariinsa ravata, eikä Märketin majakkasaarella keskellä merta. Paikallistuntemus ei lopuluuden tulemisensa vuotuiseen kalakalenteriin, vaikkei vielä maratonille asti. Lajikalastuskärpänen oli joka tapauksessa purrut ja testitulos oli positiivinen: tauti oli tarttunut. Olisiko made saatavissa tai jopa mutu. OMAT KOKEMUKSET VUOSILISTAUKSESTA Maratonin siivittämänä kiinnostukseni kaiken maailman öttiäisiä kohtaan kasvoi uusiin mittoihin. Mutu saatiin seuraavana vuonna kisahistoriaan kaukaa mereltä, sillä vaivaa emme kaihtaneet. MARATONIN SIIVITTÄMÄNÄ KIINNOSTUKSENI KAIKEN MAAILMAN ÖTTIÄISIÄ KOHTAAN KASVOI UUSIIN MITTOIHIN. Listalle tuli uusia lajeja ja vuodelle 2018 olin valmis haasteeseen: kuinka monta lajia listalle voisin vuodessa oikein saada. Lisäksi olin kaivellut listalle, sille edelleen kelpaamattomana myös aurinkoahvenen. Tuossa epätoivon vaiheessa tulivat peliin kalamiesten väliset suhteet. LIRKKIMISEN lampun valossa voi aloittaa heti, kun lampusta on enemmän hyötyä kuin päivänvalosta. Kaikenlaisia etsintöjä ja koeongintoja tehtiin ja kisailtiin. ” ta riittänyt vahvaa lajiosaamista vastaan, ei yhdelläkään paikallisjoukkueella. SKES Taimentiimiltä puuttui sorva, joka ei ole Turussa aivan yhtä yleinen merenrantojen asukki kuin Helsingissä ja päädyimme vaihtamaan tiedot sorvan ja hopearuutanan välillä. Tieto Kalamaratonin alla on välillä tiukassa. Jos Kalamaratonin vuorokausi oli pitänyt aikatauluttaa tarkkaan, niin vuosilistaus vaati miltei vastaavaa suhtautumista koko vuoden kalenteriin
Suomessa voi lajikalastuksessa saavuttaa pisteen, jonka jälkeen neulan löytäminen heinäsuovasta on lasten leikkiä loppujen kalojen löytämiseen verrattuna. He ovat jo pari kolme kesää listanneet saamiaan kaloja ja viettäneet sen johdosta aiempaa paljon enemmän aikaa kotivesien yllätyksistä nauttien. Kaikkiin linkkeihin kannattaa ehdottomasti tutustua, mikäli ajatus fongailusta yhtään kutkuttaa! MITÄ VIELÄ. Tältä pohjalta voi myös lähteä SVK:n junioreille kesäksi julistamaan fongauskisaan. SUOMESSA VOI LAJIKALASTUKSESSA SAAVUTTAA PISTEEN, JONKA JÄLKEEN NEULAN LÖYTÄMINEN HEINÄSUOVASTA ON LASTEN LEIKKIÄ LOPPUJEN KALOJEN LÖYTÄMISEEN VERRATTUNA. Uusien kalojen löytämistä melkeinpä vielä hauskempaa on se, että lajikalastuskipinä siroili sukulaismiehiin ja heidän perheisiinsä. Puhumattakaan kilohailista, teististä tai rasvakalasta. Tervetuloa remmiin! ONKIJAN hymy on sitä leveämpi, mitä erikoisempi “särki” on saatu rantautettua! Kuva: Jyri Haapanen. He ovat päässeet siihen fongauksen ytimeen, jossa vedenalainen biologia alkaa kiinnostaa uudella tavalla ja mitättömän tuntuinen saalisodotus muuttuu tihentyväksi jännitykseksi siitä, mikä siiman päässä mahtaa seuraavaksi polskia. Ilman tulosta, kuten tässä hommassa sitä varmemmin käy, mitä pidemmälle on päässyt. Laji-innostus ei välttämättä purkaudu kovan vuosihaasteen laukeamiseen, mutta se muuttaa väkisin muotoaan. En usko, että kukaan on aivan siinä pisteessä kuitenkaan vielä. Lisätietoa Blogeja: Juha Salosen lajikalastusblogi: https://taimenmies.blogspot.com Mikael Jaakkolan lajikalastusblogi: https://lajijallaa.home.blog https://tarmomuuri.fi ojaharju.com Keski-suomalaista fongausta: https://sepekalastaa.blogspot.com Lajeista: Tietopaketti Suomen kalalajeista: http://www.ottiopas.fi Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry: https://www.skes.fi Fongaus – Facebook-ryhmä Lajikalastajan kirjoja: Suomen kalat – Yrjölä, Lehtonen, Nyberg Suomen kalalajien tunnistusopas – Yrjölä, Lehtonen, Nyberg Lajikalastus ja Suomen kalalajit – Halonen & Pennanen lajeja, joista ei vielä ollut käsitystä – kuten nokkakala, seitsenruototokko, miekkasärki tai vaskikala. ” Laji lajilta vuosi on palasteltu seikkaperäisemmin blogissani, jonka linkki löytyy muiden linkkien tavoin erillislaatikosta artikkelin yhteydessä. Tulipa kesällä 2020 harmaanieriääkin jahdattua Inarinjärvestä. Tai voiko tietyn kalan saada menemällä tiettyyn paikkaan ja onkia tietyllä tavalla. Haastamaan itseään, innostumaan vesistään ja kaloistaan uusin silmin. Tällaisia asioita voi tehdä melkeinpä vedessä kuin vedessä ja laajentaa reviiriään sen mukaan, mikä tuntuu mielekkäältä. Itse halusin kalastuksentäyteisen vuoden jälkeen löytää saataville 84 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Lisätietoja tapahtumasta löytyy: fisuun.fi, .eraluvat.fi ja Facebook/vapapäivä. Vapapäivän kohteet ovat: Teijo, Matildajärvi Ikaalinen, Teerilampi Lammi (Evo), Niemisjärvet Yhteyshenkilö: Janne Rautanen janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi puh. vuorokauden ajan. Opastettujen kohteiden lisäksi nuorilla on mahdollisuus kalastaa muuallakin Metsähallituksen kalastuskohteissa ilmaiseksi 12.6. Muutama päivä sitten löysimme todella hyvän paikan ja saimme pari hieman isompaakin raitapaitaa, minä kaikkein suurimman. 0400 946 968. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 85. omatoimikohde) Mikkelin Valkea Yhteyshenkilö: Janne Tarkiainen janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi puh. Ensimmäisillä kahdella pilkkireissulla mökille isin ja papan kanssa en saanut yhtään kalaa. klo 10-15 kaikille alle 18-vuotiaille ilmaisen kalastustapahtuman kaikkiaan kahdellatoista Metsähallituksen virkistyskalastuskohteella. Nyt olen todella innostunut pilkkimisestä ja haluan käydä pilkkimässä niin pitkään, kuin jäällä uskaltaa turvallisesti kulkea. 044 547 9116 Rovaniemi, Vikaköngäs Sievi, Maasydänjärvi (kaikki viehekalastus sallittua tapahtuman aikana) Sodankylä, Ahvenlampi Kuhmo, Syväjärvi Vaala, Manamansalo Yhteyshenkilö: Petter Nissen petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi puh. Kiitos Stadin Kalajunnuille kaikista vinkeistä! EMIL 7 V. Parhaiten toimivat kolmen gramman mormuskat ja kärpäsen toukat penkan reunalla. Suomen Vapaa-ajankalastajat yhteistyössä Metsähallituksen kanssa järjestää lauantaina 12.6. Nuo reissut tapahtuivat tammikuussa. VAPAPÄIVÄ järjestetään 12.6. 0500 440 923 VAPAPÄIVÄSSÄ jaetaan nuorille päivän uistimia niin kauan kuin niitä riittää. EMIL pilkki helmikuussa Helsingin Herttoniemenrannasta monta raitapaitaa. Tarkista asia internetistä tai kohteen yhteyshenkilöltä ennen tapahtumaa. Huom! Tapahtumat järjestetään, jos paikalliset koronamääräykset sen mahdollistavat. 045 113 3050 Nurmes, Peurajärvi Lieksa, Änäkäinen (Ruunaa on nyt ns. Kesän hauskin kalastustapahtuma Ensimmäiset pilkkireissuni A loitin kalastamisen 3-vuotiaana, mutta pilkkiharrastuksen vasta viime talvena. Kivijärvi, Heikinlampi Yhteyshenkilö: Juha Ojaharju juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi puh. Helmikuussa kuulimme, että ahven oli alkanut käydä pilkkiin Helsingissä ihan kotini lähellä. Pakkasimme isin kanssa tavarat, menimme Herttoniemenrantaan, ja saimme heti ekalla yrityksellä monta ahventa
FONGAUKSESSA yritetään kalastaa mahdollisimman monta eri kalalajia. Toimitus 6 kpl laatikoissa. TEKSTI JANNE TARKIAINEN Valtterin väritys vei voiton VUOSIVIEHEEN värityskilpailussa S uomen Vapaa-ajankalastajien nuorten vuosivieheen värityskilpailussa tehtiin jälleen uusi ennätys, kun kilpailutöitä palautettiin yli kuusisataa kappaletta. Tässä kalastuksen suuntauksessa kaiken kokoiset kalat ovat yhtä arvokkaita. VUOSIVIEHE 2021 ON TILATTAVISSA Kalastusseurat voi tilata vaappuja hintaan 8 €/kappale + toimituskulut. Mato-onginta on Valtterin mieluisin kalastusmuoto, mutta hän taitaa myös pilkkimisen sekä jigaamisen. Saalistakin on tullut aina ruokapöytään saakka. Lajikalastuskilpailu lapsille ja nuorille FISUUN FONGAUS Kilpailussa on tarkoitus kalastaa mahdollisimman monta eri kalalajia 1.6.31.8. Suurin osa kilpailutöistä tuli kouluilta, mutta mukana oli myös värityksiä kalastuskerhoista sekä yksittäisiltä kalastuksen harrastajilta. Eniten kalalajeja kalastaneet nuoret palkitaan kalastusaiheisin tavarapalkinnoin! Kisaan osallistumalla opit paljon uutta maamme kalalajeista. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. välisenä aikana ja raportoida ne kilpailun Whatsapp-ryhmään. Arvonta Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvonnassa onni suosi Iida Kontkasta. VALTTERI Korhonen ei ole himokalastaja, mutta hän tykkää käydä kalassa, kun tilaisuus tulee. Hänelle lähti palkintona viehesarja. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/kappale. Ennätyksellisen 611 kilpailuvärityksen joukosta SVK:n nuorisoja perhetoimikunta valitsi voittajaksi etelä-savolaisen Valtteri Korhosen viehevärityksen, jonka Valtteri teki koulun eräkurssilla. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! Vuosivieheen värityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. TILAUKSET SVK:N KAUPASTA www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Palkintona voitosta Valtteri sai Laxman-uistimen tuotepaketin, joka sisälsi myös voittajavärityksestä tehdyn vuosivieheen. Kolmatta vuotta peräkkäin vuosivieheenä on Grosarin Laxman, joka tunnetaan maan mainiona haukivieheenä. Valtteri ei tunnustaudu olevansa himokalastaja, mutta hän tykkää käydä kalassa, kun siihen tilaisuus tulee. Viehe löytyy SVK:n verkkokaupasta. Fongauksesta käytetäänkin usein nimitystä lajikalastus. Viehevärityskisan vuosiviehe on erikoisväri ja sitä voi tilata ainoastaan SVK:lta. Vuosiviehettä valmistetaan ainoastaan 200 kappaletta, joten jos haluat omasi, kannattaa olla nopea. Ilmoittautuminen ja lisätietoa kilpailusta www.fisuun.fi/fisuunfongaus #fisuunfongaus 86 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Maan mainio haukiviehe! ”Kalastamassa käyn mökillä sekä kotijärvellä, yksin sekä kavereiden kanssa”
SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ SVK Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi): Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen. Ku va : M ar cu s W iks trö m l erikoisvärinen viehe l jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Viking Lineltä alennukset ryhmäja vapaa-ajanmatkoista l paljon muita etuja mm. . LIITTYMISLAHJANA VAIN 40 € VUOSI Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SVK:n jäseneksi Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys S V K:N JÄ S EN ENÄ Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja! on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.
”Se on alkuperäistä vaihtoehtoa parempi ja aikaa kestävä seuran nimi”, arvioi Kulju, joka toimii tällä hetkellä 70-vuotiaaksi ennättäneen seuran puheenjohtajana. lokakuuta kaavaillaan järjestettäväksi seuran vuosijuhla Joutenlammen kurssikeskuksessa. ONKITAPAHTUMISSA riittää vilskettä, sillä parhaimmillaan ne ovat keränneet yli sata osallistujaa. ”Lähes kaikki kerhoihin osallistuneet nuoret ovat myös liittyneet seuramme jäseneksi. Myös perheonki ja -pilkkipäivien kautta moni nuori on löytänyt Kajaanin Kalastuskerhon omaksi seurakseen. Kerhojen pitäminen vaatii tietenkin panostusta ja sitoutumista, mutta onneksi olemme ymmärtäneet, että ilman niitä ei toiminnalla ole jatkuvuutta”, hän selvittää. ”Tämä ajatus ehkä tuli siitä, että silloin lauantaikin oli työpäivä ja vasta sunnuntaina ehdittiin kalaan ja muihin harrastuksiin”, miettii Matti Kulju. Kajaanin Kalastuskerholla on siis ikää jo seitsemän vuosikymmentä, mutta se on siitä huolimatta tai ehkä sen takia pystynyt viime vuosina vireyttämään toimintaansa onnistuneesti. Kajaanissa toimii viriili 70-vuotias kalastusseura, joka palvelee kaikenikäisiä jäseniään monipuolisesti 88 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KALASTUSKERHOT HOUKUTTELEVAT NUORIA Kuljun mielestä uudet nuorisojäsenet ovat tulosta siitä, että seura on järjestänyt nuorisolle heitä kiinnostavaa toimintaa. Lisäksi 1. KAJAANIN Kalastuskerho täyttää tänä vuonna 70 vuotta ja sihteeri Jorma Valtanen päivittää juhlavuoden aikana seuran historiikin ajan tasalle viimeisimmän 20 vuoden osalta. Kaikkiaan kerhoon kuuluu noin 110 jäsentä, joista nuoria on puolisen sataa. Esimerkkinä tästä ovat sen eri kouluilla järjestämät lukuisat kalastuskerhot. Lopulta päädyttiin kuitenkin nimeen Kajaanin Kalastuskerho, mitä Kulju pitää onnistuneena ratkaisuna. Esimerkiksi se on onnistunut lisäämään nuorijäsentensä määrää, mutta samanaikaisesti pystynyt pitämään pintansa myös aikuisten keskuudessa. TE K ST I I SM O MA LI N K U V A T MA TT I KU L JU seurat esittelyssä Ei tullut nimeksi Sunnuntai Kalastajat, vaan aikaa kestävä KAJAANIN KALASTUSKERHO S unnuntai Kalastajat -nimeä harkittiin aluksi, kun uutta kalastusseuraa oltiin Kajaanissa perustamassa 1950-luvun alussa
Mökki on jäsenistön vapaassa käytössä ja sitä ympäröivät Oulujärven kalaisat vedet. Ne ovat olleet erittäin suosittuja, ja lähes aina saamme myös kehuja hyvin onnistuneista järjestelyistä. yleiskalastusseura. ”Lisäksi olemme olleet järjestämässä nuorille avoimia piiritason onkija pilkkikilpailuita, ja niissäkin on ollut todella aktiivinen osanotto. Myös puffetti on paikalla lähes joKALAN väsyttelyä perheonkipäivässä. Mökki SEURAN mökillä voi kalastaa myös verkoilla. Hänestä on myös erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni seuran jäsen kokee kalastuksen mielekkääksi ja rentouttavaksi harrastukseksi. MONIPUOLINEN YLEISKALASTUSSEURA Hän lisää, että Kajaanin Kalastuskerho haluaa tulevaisuudessakin olla aktiivisesti toimiva kalastusseura, joka tarjoaa jäsenilleen monipuolisia kalastusmahdollisuuksia ja elämyksiä. Kuvassa majaisäntä Teuvo Kovanen päästelee muikkuja verkosta. ”Majaisännältä voi tarvittaessa tiedustella mökin varaustilannetta, ja kaikki halukkaat ovatkin mökin aina saaneet käyttöönsä”, Matti Kulju mainitsee. Emme myöskään halua erikoistua mihinkään tiettyyn kalastustapaan, vaan olla ns. Se on jäsenistön vapaassa käytössä. Yksi toimintamme KAJAANIN Kalastuskerhon mökki sijaitsee Maahonkisen saaressa Oulujärvellä. ?. Ehkä toimintamme onkin muuttunut yhä enemmän kohti toimivaa nuorisoseuraa, aikuisjäseniä kuitenkaan unohtamatta”, Kulju miettii. Tärkeää on myös toimia nuorten ehdoilla ja kuunnella, millä tavalla nuoret itse haluavat kalastaa”, Kulju toteaa. Avoimuus ja se, että nuoret otetaan tasavertaisesti vastaan, on positiivisen kokemuksen kannalta tärkeää. ”Kalakummit ovat aina mukana järjestämissämme tapahtumissa kertomassa kalastukseen liittyvistä asioista. Hänen mukaansa seurasta löytyy myös todella aktiivisia kalakummeja, joiden työn arvoa ei voi rahassa mitata. Oma mökki Oulujärven saaressa Kajaanin Kalastuskerhon oma mökki sijaitsee Maahonkisen saaressa, jonne pääsee kesäisin seuran hallussa olevalla yhdysveneellä. ”Varsinkin nyt koronapandemian aikaan kalastuksen virkistykselliset arvot ovat huomattavan tärkeitä, ja siksi järjestämämme pienimuotoinenkin toiminta, jossa annamme ohjausta esimerkiksi johonkin kalastustapaan muutamalle tai jopa vain yhdelle ihmiselle, on merkittävää”, Kulju miettii. ”Tavoitteenamme on myös toimintamalli, joka palvelee niin aikuisnuorisojäseniämmekin. Majaisäntä Teuvo Kovasen tavoittaa numerosta 040 750 4524. ”Olemme olleet lähes joka vuosi järjestämässä piirimme, Kainuun Vapaa-ajankalastajien alueella pilkki-, lohipilkki-, laituripilkkija rantaonkikilpailuja. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 89. KILPAILUTOIMINTAA LÄHINNÄ PILKINNÄSSÄ JA ONGINNASSA Vaikka Kajaanin Kalastuskerhon jäsenistössä on myös esimerkiksi aktiivisia verkkosekä katiskapyytäjiä ja joidenkin mielipuuhaa on heittokalastus, niin varsinkin kilpailutoiminnassa toiminnan painopiste on pilkkija onkikisojen järjestämisessä. painopiste onkin siinä, että yritämme tuoda kalastusta mahdollisimman monipuolisesti esille ja ohjata uusia ihmisiä kalastusharrastuksen pariin”, Kulju korostaa
Tavoitteena on luoda hyviä uusia toimintapajoja ja -malleja sekä palveluita, joilla kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen ja -seuratoiminnan pariin. Avoimin mielin ja turhia salailematta saadaan seuroihin innokasta ja aktiivista uutta jäsenistöä. Niistä jälkimmäiset pidetään seuran omalla mökillä Maahonkisen saaressa Oulujärvellä. Parhaimmillaan perhepäivissä on ollut yli sata kävijää, ja on ollut hienoa huomata, että kalastusharrastus kiinnostaa ja sillä on jatkuvuutta”, Kulju myhäilee. ”Sitä kautta seuraan saadaan uusia nuoria, joista osa jää jäseneksi pidemmäksikin aikaa. Mukana on alkuvaiheessa ollut yksitoista henkilöä, joille on suunniteltu neljä erilaista teemapäivää. ”Esimerkiksi viime vuoden keväänä, pahimpaan korona-aikaan, järjestimme kaikille avoimen ahvenen kalastuskilpailun, johon pystyi osallistumaan lähettämällä kuvan pilkitystä ahvenesta. ”Olemme järjestäneet niitä useana vuonna yhteistyössä Kajaanin Joutenlammella kurssikeskuksen ja Kainuun vapaa-ajankalastajien kanssa. ka kerta, mikä on seuran varainhankinnan kannalta hyvä asia”, Kulju toteaa. Lisäksi pienempiä pilkkikisoja pidettiin ahkerasti tänä vuonna korona-aikaankin erityisjärjestelyin 20 hengen kokoontumisrajoituksen puitteissa”, Kulju kertoo. Niistä kirjolohen ja ahvenen pilkinnän päivät on jo pidetty ja myöhemmin on tarkoitus perehtyä vielä ongintaan ja heittokalastukseen”, Kulju mainitsee. Seurapilotti 90 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Tapahtuma on ollut samalla monelle tärkeä virkistäytymisja ulkoilupäivä. Omille jäsenille taas järjestetään vuosittain onkija pilkkikilpailut. Tämä mahdollisti edes jonkinlaisen kilpailutoiminnan, vaikkakin ilman monen kaipaamia ihmiskontakteja. Meillä ainakin on tarkoitus tehdä aikuisten kalastuskurssista seuramme uusi perinne”, Kulju lupaa. Kaikille avoimet tapahtumat, kuten perheonkija pilkkipäivät hän kuitenkin arvioi seuran suurimmaksi vetonaulaksi. PERHETAPAHTUMAT EHKÄ SEURAN SUURIN VETONAULA Koronapandemian takia suurille joukoille järjestetyt kilpailut ovat tietenkin jääneet pois ohjelmasta, mikä on ollut harmi niin seuralle kuin kilpailijoillekin. Mukana SVK:n seurapilottihankkeessa Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) aloitti tämän vuoden keväällä yhteistyössä seurojensa kanssa hankkeen, jossa pyritään kehittämään aikuisille suunnattua kilpailuneutraalia toimintaa. ”Lähdimme rohkeasti mukaan tähän SVK:n pilottihankkeeseen, sillä haluamme seurana olla tukemassa myös aikuisten kalastusharrastusta ja sen edistämistä. KALASTUSKERHOISSA riittää vipinää, vaikka Kajaanin Kalastuskerho perii järjestämistään nuorten kerhoilloista osallistujilta pienen maksun, joka samalla sisältää seuran nuorisojäsenyyden. Tätä kannattaisi ehkä muidenkin seurojen kokeilla”, puheenjohtaja Matti Kulju sanoo. ”Aikuistoiminta ei käy seurallekaan liian raskaaksi, kun toimintapäivät jakaa koko vuodelle sopivin välein. Osa tietysti ottaa kilpailun ns. ?. tosissaan, mutta osa nauttii kalastuksen muista eduista, kuten kavereista, luonnosta ja mukavasta yhdessäolosta”, Kulju kertoo. Lähes jokaisessa seurassa löytyy valtavasti tietoa eri kalastustavoista, ja tätä tietoa tulisi rohkeasti myös jakaa eteenpäin. Kuljun mukaan Kajaanin Kalastuskerho kuitenkin seuraa avoimin mielin kalastuksen ”hittimuotojen” kehittymistä ja pyrkii tarjoamaan toimintaa sen mukaan, mikä milloinkin ihmisiä kiinnostaa ja on mahdollista. Saatu palaute on hänen mukaansa ollut pelkästään positiivista ja sen perusteella Kulju suosittelee kilpailuneutraalin aikuistoiminnan aloittamista myös muille seuroille
Vesien kirkkaus on myös vesilläliikkujien kannalta edistettävä asia.” kertoo Koitajoen kalatalousalueen puheenjohtaja Arto Laatikainen. Ennallistamisen tavoitteena on Koitajoen kiintoainekuormituksen vähentäminen ja suoluonnon palauttaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Kohteet on ojitettu 1950–1960-luvulla metsänkasvun lisäämiseksi, mutta ojitus ei tuottanut ennakoitua tulosta ja alue jäi valtaosiltaan kituja joutomaaksi. Kuva: Esko Keskinen. ”Hallittu puuaineksen lisääminen niin ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin, purku-uomiin, pienvesiin kuin rantavyöhykkeillekin voi merkittävästi tehostaa ravinteiden talteenottoa ja ehkäistä vesistöhaittoja”, arvioi SYKEn johtava tutkija Kari-Matti Vuori. VESIENHOITO UPPOPUULLA voidaan vähentää metsätalouden rehevöittävää ja liettävää kuormitusta Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa tehdyissä kenttäkokeissa osoitettiin, että pienpuuaineksesta rakennetuilla uppopuurakenteilla pystytään vähentämään metsätalouden aiheuttamaa rehevöittävää ja liettävää kuormitusta. Käytetty puuaines löytyy usein lähialueelta ja se voi hyvin koostua latvaosista ja pienpuusta, jonka taloudellinen arvo on vähäinen”, Vuori arvioi. Ilmastobonuksena on, että uponnut puuaines säilyy vedessä paitsi eliöstön ruokapöytänä myös hiilivarastona jopa tuhansia vuosia.” Puun lisääminen vesiensuojelurakenteisiin on edullinen tapa tehostaa vesiensuojelua. Ennallistettava alue sijaitsee Tornatorin maalla ja alueen koko on yhteensä 84 hehtaaria. Myös eri puulajien ja puuaineksen tuoreuden vaikutuksia pudistustulokseen tutkittiin. PUUMAVESI-HANKKEESSA testattiin muun muassa laskeutusaltaisiin asennettujen kuusirankanippujen vaikutuksia veden laatuun. Puupuhdistamot lisäsivät myös pohjaeläimistön tuotantoa ja monimuotoisuutta. Vuonna 2018 käynnistyneessä Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin PuuMaVesi -hankkeessa tutkittiin puuta hyödyntävän uuden biologisen menetelmän tehoa useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. SUOT ILOMANTSISSA soita ennallistamalla parannetaan myös siian elinoloja Koitajoessa Koitajoen kalatalousalue ja Tornator Oyj ennallistavat yhteistyössä Ilomantsin Mekrijärven Sammalpuronsuon ja Kiukoisensuon. Siten hidastetaan suoluontotyyppien ja -lajien uhanalaistumiskehitystä sekä edistetään riistan elinolosuhteita, marjasatoja ja suon virkistyskäyttömahdollisuuksia. ”Rakenteet voidaan toteuttaa samalla, kun vesiensuojelua varten tehdään esimerkiksi laskeutusallas. Kenttäkoealueella Joutsassa niput vietiin paikoilleen, kun allas oli jäässä. Hankkeessa kehitettiin pienpuusta vesistökuormitusta pienentäviä luonnonmukaisia rakenteita: rankatukkeja ja -kasetteja. Ennallistamistöiden on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. ”Samalla elinympäristöjen monimuotoisuus kasvaa, mikä parantaa vesiluontotyyppien ja kalakantojen tilaa. Lue lisää tästä monipuolisesta järjestöosaajan tehtävästä ja hakuohjeet: vapaa-ajankalastaja.fi/rekry. Sammalpuronsuo ja Kiukoisensuo ovat olleet pääosin puuttomia avosoita, joilla on esiintynyt erityisesti nevarämeita sekä isovarpurämeitä. Suomen Vapaa-ajankalastajat hakee JÄRJESTÖASIANTUNTIJAA kehittämään toimintaamme uuden strategian mukaisesti jäsenhankintaan ja koulutustarjontaan painottuen. saakka. Ennallistamisella on myös pitkällä aikavälillä positiivisia ilmastovaikutuksia, kun turpeeseen sitoutuneen hiilen määrä alkaa vähitellen lisääntyä. ”Uhanlaisen siian monien kutujokien hiekkapohjalle on laskeutunut soiden ojituksen seurauksena kiintoaineista, joka tukehduttaa mätimunat. Haluamme tulevina vuosina puhdistaa siian luontaisia kutupaikkoja ylimääräisestä kiintoaineesta ja siten edistää lajin luontaisen kannan ja geeniperimän säilymistä. Hakuaika 13.6. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 91
Vaikka esimerkiksi kädessä pidettävillä välineillä kalastava ei Jäämerellä tarvitse erityistä kalastuslupaa, eikä omaan syömäkäyttöön pyydettyä kalamäärää ole rajoitettu, turistikalastaja ei saa myydä saalistaan. Jäämeren kalastus – jigejä ja juksauksia Markku Myllylä Karttakeskus 240 s. Lisäksi hän tuo esiin myös kalastusajankohtaan ja -paikkaan sekä säähän ja soututapaan liittyvät tekijät. Hänen runsaasti kuvitettuun ja asiantuntevaan kirjaansa kannattaa siis ehdottomasti tutustua ainakin, jos suunnittelee merikalastusreissua Norjaan. Lisäksi Matikainen muistuttaa, että vaikka lohensoutu on tekniikkaja taitolaji, niin siinä voi myös käyttää mielikuvitusta ja luovuutta. Eri kohteisiin annetaan omia kalastusvinkkejään, minkä lisäksi yleisellä tasolla esitellään Norjan vesiltä saatavissa olevat kalat ja niille sopivat pyyntivälineet, vieheet sekä kalastustekniikat. Erityisen riemukas on kertomus Lipsasen ja Iso-Keken lohestusreissusta Tornionjoelle. Eikä pettymystä tuota myöskään kirjan kalastukseen liittyvä sisältö. Eikä tuuriakaan voida hänen mukaansa unohtaa, sillä usein kalan saaminen on lopulta kiinni useistakin perättäisistä sattumista. Lisäksi tärkeimmille kalalajeille on asetettu alamitat, joita kaikkien pitää noudattaa. Matikaisen Lohijokien vankina -kirjasta löytyy myös yllätys, sillä ”Kala-Harri” kertoo teoksensa lopussa anovansa jo ehdonalaiseen pääsyä. Myllylä suosittelee Norjaan merelle kalastamaan lähtevää ottamaan mukaan myös omat kalankäsittelyvälineet, koska sikäläiset saaliskalat tarjoavat mitä mainioimman raaka-aineen maukkaisiin aterioihin. ISBN 978-952-81-0946-6 Kirjat T E K STI I SM O M ALIN MATIKAINEN SOUTAA LOHTA TENON JA TORNIONJOEN VANKINA JÄÄMEREN KALASTUS – JIGEJÄ JA JUKSAUKSIA Kalastusneuvos Markku Myllylän Jäämeren kalastus -kirjassa liikutaan Norjan pohjoisella rannikolla lännestä itään Bodøn Saltstraumenin ja Kirkkoniemen välisellä, noin 1300 kilometrin mittaisella merialueella. Sivusaaliina voi joskus koukkuun tarttua vaikkapa meritähti tai -makkara. Ei siis olla missään kaukomailla, mutta siitä huolimatta teos tarjoaa suomalaiselle lukijalleen aimo annoksen eksotiikkaa. Toki myös Matikaisen oma vapa vääntyy monen monta kertaa kookkaan lohen painosta. Esiin hän nostaa muun muassa lohivaapun värimaailman ja sitä kautta sopivan värin valitsemisen kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen. ”Kävi, miten kävi, kalastus on hieno laji ja sen merkeissä kuitenkin jatketaan”, Matikainen toteaa. Lohijokien vankina Harri Matikainen Mediapinta Oy 148 s. Toisaalta sen lukeminen voi aiheuttaa jopa matkakuumeen pohjoisille vesille. ISBN 978-952-266-675-8 92 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nouseeko lohi veneeseen vai, karkaako se viime hetkillä. Ja lajejahan riittää jättimäisistä ruijanpaltaista simppukaloihin asti. Jo nämä ulkoiset puitteet, joissa kirjassa liikutaan, lupaavat lukijalle paljon. Siinä esitellään esimerkiksi Norjan rannikkoalueen kalastuskohteita, joita myös kalastusleireiksi usein kutsutaan. Kalastuksen lomassa voi lisäksi bongata monia harvinaisiakin lintulajeja ja väliin pyöriäiset sekä isommatkin valaat käyvät kalastajia tervehtimässä. Hänen sanoillaan on siis aivan varmasti kokemuksen tuomaa katetta, kun aiheena on lohi ja sen kalastaminen. Myös merikrottia Myllylä on yrittänyt monia kertoja useista eri paikoista, mutta toistaiseksi tämä rumuudestaan erityismaininnan saava kala on iskenyt vain yhden ainoan kerran – ja silloinkin kaverin pilkkiin. Erikseen annetaan lisäksi vinkit merikalan savustamiseen ja kalan nuotiolla paistamiseen. Niistä kerrotaan mm. Suurta kokeneisuuttaan Matikainen myös jakaa kiitettävästi kirjassaan, jossa hän avaa lukijalle lohensoudun periaatteita esimerkiksi lohivieheen valintaan liittyvillä pohdinnoilla. Uusimmassa kirjassaan Lohijokien vankina hän ohjailee venettään lohien perässä itselleen perin tutuilla vesillä eli Tenolla ja Tornion-Muonionjoella. saatavilla oleva majoitus, muut palvelut, niiden tasokkuus ja se, mitä ne osapuilleen maksavat. Yleisesti pyydettäviä lajeja ovat myös turska, seiti, merikissa, keila, makrilli, kolja ja molva. Tärkeässä osassa on tietysti vaapun uintiliikekin. Harri ”Kala” Matikainen kirjoittaa taas kerran itselleen kovin rakkaasta ja tutusta aiheesta – lohensoudusta. Kirjassa on myös tärkeää tietoa voimassa olevista kalastussäännöksistä. Kipinää ei hänellä lohestukseen enää ole, sillä kaikki mahdollinen siitä on jo saavutettu. Tässä tarinassa maestrolla itsellään on lähinnä sivurooli lohestajakaverusten neuvonantajana. Kun on kyse Matikaisesta, niin toki kirjassa riittää huumorilla sävytettyjä kuvauksia muun muassa kalastajien ystävyydestä lohenkalastuksen parissa. Jos vastaus anomukseen on myöntävä, saattavat lohet hänen osaltaan olla soudettu. Silloin lukija pääsee nauttimaan vauhdikkaasti kuvatusta kiihkeästä tunnelmasta. Siitä pitävät huolen Jäämeren jylhä luonto sekä meren suolaisuus omiin murtovesiimme nähden, kuten myös monet meille uppo-oudot ja erikoisen näköiset kalalajit. Näillä virroilla, joita sanotaan myös kahdeksi Euroopan parhaaksi lohijoeksi, Matikainen on kalastanut jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Myllylä kalasti itse Jäämerellä ensimmäisen kerran vuonna 1979 ja on siitä pitäen käynyt sen vesillä säännöllisesti kalastamassa, joskus useampaankin kertaan vuodessa. Hän myös neuvoo, millaisilla veitsillä ja fileointitekniikoilla saalis saadaan kätevimmin pannulle, kattilaan tai savustimeen sopivaan muotoon. Jopa sen maastavientikin on sallittua vain kalastusmatkailuyritysten asiakkaina oleille
040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Suomen suurin soutu-uistelukilpailu sekä Muikkumarkkinat Kesälahdella 3.-4.7.2021 PURUVEDEN LOHIKUNINGAS 2021 Huikeat palkinnot Ilmoittautuminen ja säännöt p. 045 138 8888 JIG, Just in Gross (Onkitukku) Tiilipojanlenkki 2, Vantaa (Petikossa St1:n pihalla) Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Kuusamon Syötti ja Teroituspalvelut T:mi Ari Ronkainen p. mukaan) Puh. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. 040 591 4116 KALASTAJAT & METSÄSTÄJÄT! 3 ,/kpl + POSTIMAKSU ELÄVÄT SYÖTIT Madot ja toukat Filetit ja sakset TERÄVIKSI! Ota Ottipaikka onkeesi! p. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 93. 045 138 8888 Uusi iso myymälä Auki Ti Pe 10-18 (muut ajat sopim. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 050 349 2444 www.karjalankalamiehet. Yli 1000 uutta tuotetta netissä Onkitukku ROD Oy Tiilipojanlenkki 4, Vantaa (Petikko) puh. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark
Muistaakseni silloin ”huippuvuosien” aikaan verrattiin joen poikasmääriä muiden lohijokien määriin ja päädyttiin siihen, että poikasia oli parhailla paikoilla kymmenesosa Norjan jokien keskimäärästä ja sadasosa Venäjän parhaiden jokien poikastiheyksistä. Norjalaiset asuvat vuoriston ja meren välisellä kapealla kaistaleella, jolla virtaavat myös miltei kaikki lohijoet. Tenon lohikanta on romahtanut, mistä selviä viitteitä oli nähtävissä jo kymmeniä vuosia. Rajajokiosuudella kalasLohenkalastuksesta 94 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nyt moniin näihin alapuolisiin vesistöihin on palautunut meritaimenja joihinkin lohikantoja. Mutta loppuivat ne lohet vapaistakin joista ja sieltäkin, missä voimalaitoksille on jokisuulta kymmeniä kilometrejä. Norjalaiset ehdottavat, että Teno rauhoitettaisiin ja samoin merellä alueet, joilla tenonlohen tiedetään liikkuvan. Niiden palauttaminen olisi ollut kuitenkin helpompaa, jos ei alkuperäisiä kantoja ei olisi tuhottu. Kuvaavaa on, että aina kun tuli hyvä lohennousu, piti merikalastusta aikaistaa. … ei kukaan, heidät palkittiin sallimalla kalastus laittomana aikana. Parissa vuodessa sitten lohentulo loppui. Lehdessä väitettiin, että poikasille ei ole enempää tilaa. Kuitenkin ainakin Tenojoen poikaset vaeltavat pikkupuroihin ja jopa järviin löytääkseen sopivan elintilan. LUKIJALTA Suomen Kalastuslehden kansikuvassa oli lohenpoikasia, ja ajattelin, että hienoa, kun tähänkin puoleen ollaan heräämässä. Teno on ainoita Norjan pitkiä lohijokia. Ainoastaan kerran oli sen verran ryhdikäs maatalousministeri, että myöhensi merikalastuksen alkua. Eräs presidenttimme lausui aikanaan: ”Että asetetaan tavoite ja tehdään sen tueksi tutkimus, mieleni ei lämpene tällaiselle toiminnalle.” Tuntuu, että tässä juuri muokataan mielipidettä merikalastuksen lisäämiseksi. Tornionjoki sivujokineen on jotain aivan poikkeavaa lohijokien joukossa. Merikalastajat kylmästi ilmoittivat lähtevänsä kalaan siitä huolimatta. Tietääkseni lyhin nousuväylä, joka pitää yllä lohikantaa on 700 metrin mittainen. Sillä he saivat sen verran lohia, että pystyivät aloittamaan jälleenrakennuksen. Kiljumista varmaan kuullaan, mutta ei innosta norjalaisten ehdotusta kohtaan. Edelleen: ”poikasmäärät eivät voi enää paljon runsastua”. Valtaosa Norjan lohijoista on lyhyitä eli vain joitakin kymmeniä kilometrejä pitkiä. Kun on kuullut kymmeniä vuosia Utsjoella valitettavan, että valtaosa lohista (noin 80-90 %) pyydetään ennen valtakunnan rajaa, olisi sen vuoksi kiljuen tartuttava norjalaisten tarjoukseen. Jutussa oli tarinaa 2000-luvun huippuvuosista, joiden jälkeläiset nyt olisivat palaamassa jokeen. Voimalaitosrakentaminen on aina tuomittu ainoaksi syyksi lohikantojemme turmioon, ja varmaan se suurin syy onkin. Käsittääkseni Tornionjoen valuma-alueella riittää pienvesistöjä lohenpoikasille. Minun ja monien muiden lohenkalastajien mielestä Tornionjoen potentiaali ei ole lähelläkään sitä, mitä se voisi olla. Silti sen ei ole annettu kehittyä lähellekään tasoa, mitä se voisi olla. Pettymys oli kuitenkin jo jutun otsikko: ”Vieläkö Tornionjoen lohikanta runsastuu?” Sitten jokea kehuttiin läntisen Euroopan suurimmaksi lohijoeksi ja kantaa ”suurkannaksi”. Jotenkin kuvaavaa on erään entisen kansanedustajan kertomus siitä, kun he sodan jälkeen tulivat kotikonnuilleen jokirantaan. Kun meissä suomalaisissa ei koskaan ole mitään vikaa, niin nykyisin haukutaan puolalaisten pyyntiä. Enää ei kannattanut lähteä Itämerelle lohenpyyntiin, mutta ”oma oksa” oli jo sahattu poikki. Moniko heistä joutui edesvastuuseen rikoksestaan. Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa, kun ollaan aina valmiit ”syömään siemenperunamme”. Suomalaiset kalastajat vaativat, että kalastusta ei kielletä ja sen on oltava vapaata kaikille, sitten polttoaineen hinta nousi ja markkinoille tuli halpa norjalainen kasvatettu lohi. Jostain oli säilynyt kymmenen metrin verkonpätkä. Jostain muistan sellaista, että Itämeren pääaltaalla oltiin kieltämässä lohenkalastus
Milloin tänne saataisiin sellainen periaate, että kaloja otettaisiin korkeintaan sen verran kuin vesistö tuottaa, eikä koskettaisi pääomaan ollenkaan. Sinä aikana, kun olen touhunnut siellä päin, on ero ollut häkellyttävä. Lakselva on paljon lyhyempi ja myös pienempi kun Teno. Ainoa poikkeus yhdenvertaisista säännöistä on Teno. Tekee mieli verrata Tenoa ”naapurijokeen” Lakselvaan. Lakselvalla saalistilastot ovat koko ajan olleet kasvussa, lohien keskikoko on noussut Norjan toiseksi suurimmaksi ja nousevia lohia näkee. JARI JAMALAINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 95. Ei ymmärretä, tai ei ole haluttukaan ymmärtää, että jos halutaan Norjan tasoinen lohijoki, niin tarvitaan myös Norjan tasoiset säännöt. tuspaine on käytännössä kokonaan suomalaisilla ja on ajateltu että, kun rajoitetaan turistien ja mökkiläisten kalastusta, niin paikalliset voivat mellastaa vapaasti. Lakselvalla ei ole verkkokalastusta, kaudessa saa ottaa kolme isoa lohta, jotka eivät kaikki saa olla naaraita ja mikä merkittävintä, säännöt koskevat kaikkia. Tenon saaliskalojen koko on pienentynyt, saaliin saaminen on tiukassa, pinnassa käyviä lohia ei juuri näy. KIRJOITTAJA on huolissaan lohikannoistamme ja toivoo sääntöjen koskevan kaikkia. Esimerkiksi eräällä joella haluttiin rajata turistien kalastusaikaa yöaikapainotteiseksi, mutta FEFO ilmoitti kylmästi, että ei käy, säännöt pitää olla kaikille samat. Näin siis kuningaskunnassa, milloinkohan tähän tasavaltaan saadaan tuo yhdenvertaisuusperiaate toteutumaan. Lakselvan säännöissä viehättää heti sen ensimmäinen kohta: ”Olet saanut kalastusoikeutesi miten tahansa, niin kaikilla on samat oikeudet kalastaa.” FEFO (Metsähallitusta vastaava toimielin) on myös puuttunut niihin asioihin, joissa on yritetty saada paikkakuntalaisille erilaisia kalastussääntöjä
mennessä minorrga@hotmail.com. Kansolan Tuomiojalla. Lisätietoja: Aki Piironen, p. Alun perin Pohjanmaalla pidettävä SM-onki siirtyy vallitsevan koronatilanteen vuodelle 2022. SVK:n veto Oravaisissa 4.7. 050 571 5200. 050 546 1787. Oulaisissa Piipsjärvellä. Saimaan kanavalla Kansolassa (paikka ”Hevoshaka”, länsiranta), yhteyshenkilö Timo Ylitalo p. osa (kaksi osakilpailua) 25.-26.9. Opastus tieltä 86. 040 325 6800. 050 546 1787) tai s-postilla henri. Lisätiedot Espoon Kilpaperhokalastajat ry, Santeri Kinnunen, santeri.kinnunen@tensicon.fi ja Fly Fishing Club Jyväskylä ry, Heikki Kurtti, kurttihe@gmail.com. Ilmoittautuminen etukäteen 30.6. Ilmoittautumiset järjestäjälle Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät ry, Petri Manelius, petri.manelius@gmail.com. Ilmoittautumiset järjestäjälle Lounaissaariston Urheilukalastajat ry, Aleksi Kaislaniemi, a.a.kaislaniemi@gmail.com. Taivalkoski, Iijoki ja Kostonjoki. Isojoki, Kangasjärvi. Tilaa SVK:n uutiskirje ja tiedät mitä tapahtuu Suomen Vapaa-ajankalastajien uutiskirje tuo ajankohtaiset järjestöuutiset suoraan sähköpostiisi. osa (kaksi osakilpailua) 31.7.-1.8. 2. mennessä kuluvan vuoden jäsenmaksun useampaan kalaseuraan (tai seuraan ja henkilöjäsenyyden) maksaneiden kesken palkintoja. SM-perho naiset 28.-29.8. Kyläsaari/ Arabianranta, yhteyshenkilö Ossi Rapeli p. Arpaonni suosi seuraavia: Vapaa-ajan Kalastajan lukijamatka, arvo 300 €: Raija Pekonniemi, Lehtimäki Kalastusvälinesetti, arvo 100 €: Timo Ylitalo, Lappeenranta Kalastusvälinesetti, arvo 80 €: Kari Turunen, Nurmes Kalankäsittelyvälinesetti, arvo 60 €: Tapio Tervaharju, Keminmaa Kalastusvälinesetti, arvo 50 €: Asta Honkonen, Tikkakoski Paljon onnea voittajille! Tulevia SM-kilpailuja Huom! Loppukesän ja syksyn kilpailuja järjestetään vain, jos se koetaan turvalliseksi. on oltava kalastuksenhoitomaksu 2021 maksettu. Maksimi osallistujamäärä 24. Kilpailupäätöksistä tiedotetaan SVK:n tiedotuskanavia käyttäen sitä mukaa, kun uusia päätöksiä tehdään. SM-perho (finaali) 31.7.-1.8. SM-perho masters 28.-29.8. Ilmoittautumiset järjestäjälle Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat ry, Mika Yli-Soini, pohjanmaankilpaperhokalastajat@gmail.com. Soutu-uistelun SM Iisalmessa Kilpijärvellä 10.7. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Maksimi osallistujamäärä 24. Ennakkoharjoittelu: merkitty/rajattu kilpailualue rauhoitettu kalastukselta ma 5.7. Kilpailu on kaksipäiväinen. Kisakeskus sijaitsee Oravaisten Brudhamnissa (Rantakyläntie vie perille asti). Ajo-ohje: ajetaan ABC Marjahaalle (osoite: Lammenkaari 2, 74130 Iisalmi), josta opastus perille. Vekaranjärvi, Risulampi ja Ahvenlampi. Kaikilla 18-64 v. Maksimi joukkuemäärä 18. Päätös toteuttamisesta tehdään heinäkuun ensimmäisellä viikolla. lillman@gmail.com. mennessä osoitteeseen: Henri Lillman, Kurjentie 4-6 as 1 49220 Siltakylä (p. SM-kilpaonki Saimaan kanavalla Lappeenrannassa 10 -11.7. SM-perhokilpailut 2021 SM-perho joukkuekilpailu 10.-11.7. Maksimi osallistujamäärä 16. 3 hlö seurajoukkueet. Lisätiedot: Ralf Dahlin p. 050 404 2840 tai jp.syvarinen@gmail.com. Ilmoittautuminen 28.6. SM-heitto Oravaisissa 3.7. Parastaikaa selvitetään mahdollisuutta järjestää tämän vuoden kilpailu Saimaan kanavalla. 050 517 4880 tai Lars von Wendt p. Kisakeskus Oravais hamn, Brudhamn (Rantakyläntie vie perille asti). Ilmoittautumiset järjestäjälle Keski-Suomen Perhokalastajat ry, Elmeri Saarinen, elmeri.saarinen2@ gmail.com. 0500 722 688. 1. Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla niin tärkeimmistä päätöksistä, tulevista tapahtumista kuin parhaista tarjouksistakin. Kilpailukeskus järven länsirannalla, Ouluntie 586. 96 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ilmoittautuminen kisa-aamuna paikan päällä klo 8.30-10.00. Näiden kilpailujen järjestämismahdollisuutta arvioidaan seuraavan kerran alkukesällä. Vekaranjärvi, Risulampi ja Ahvenlampi. Ilmoittautumiset järjestäjälle Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät ry, Petri Manelius, petri.manelius@gmail.com. mennessä minorrga@hotmail.com. SM-perho kelluntarengas 24.7. SM-perho nuoret 7.8. SM-veneonki 14.8. Lisätietoja: Juha Syvärinen, p. Kaustinen, Perhonjoki. Muurame, Muuramenjoki. mennessä osoitteeseen henri.lillman@gmail.com tai p. Maksimi osallistujamäärä 24. Mukaan pääsee kutsuttuina SM-karsinnoista 40 parasta kilpailijaa. Monijäsenyysarvonnan voittajat Suomen Vapaa-ajankalastajat halusi palkita muutamia jäseniään ja arpoi 22.3. Ilmoittautumiset 15.7. Ilmoittautuminen 28.6. Uutiskirje on ilmainen ja ilmestyy noin kerran kuukaudessa. SVK:n onkimaajoukkueiden loppukarsinnat vuoden 2022 joukkueisiin Kilpaongen mj-karsinnat vuodelle 2022 pidetään kaksiosaisena. 050 517 4880 tai Lars von Wendt p. Lisätiedot: Ralf Dahlin p. 045 673 3620. Ilmoittautumiset paikan päällä klo 8.00-10.30. 0500 722 688. alkaen. Tilaa uutiskirje nettisivuiltamme uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
VARKAUS 30.6. Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta 3 TUNTIA 4 ERI KALALAJIA YHTEISPITUUS RATKAISEE! KALAKUNKKU. Suosiotaan kasvattava STREET FISHING -kisakiertue valtaa rantoja tänä kesänä peräti 13 eri kaupungissa. Lähde parisi kanssa jahtaamaan oman kaupunkisi kalakunkun titteliä! Kisakaupungit ovat: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Oletko Sinä kaupunkisi Koronatilanne voi aiheuttaa päivämääriin muutoksia. VALKEAKOSKI 20.8. ?. ?. KAJAANI 8.6. siirtyneet kisapäivät nettisivuilta) ?. HELSINKI 12.8. ?. UUSIKAUPUNKI 4.8. OULU 15.6. ?. Ilmoittautumiset, säännöt, lisätiedot: fisuun.fi/streetfishing2021 ?. ?. ?. Kunkin kisan kolme kärkiparia sekä kiertueen päätteeksi nimettävät Vuoden Katukalastajat palkitaan kaikki lahjakortein Ruoto Megastoreen ja sen verkkokauppaan.. MIKKELI 5.8. ?. Tarkista ajantasaiset tiedot aina nettisivulta. TAMPERE 18.8. ?. ?. TURKU 26.7. JYVÄSKYLÄ 7.9. HÄMEENLINNA 24.8. ?. VAASA ja LAHTI (ks. ?
2. 12.8. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 21.6. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 4 / 2021 ilmestyy 12.8. LEHDET 2021 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 6 2.12. MAKSAMINEN 1. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 5 7.10. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 4 12.8. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Perhopenkistä virvelin siimaan Ku va : Ol li Sa ar i Hauen täsmäkalastus Kalapaikkana Porvoonjoki Lipat ahvenelle 98 3 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 3. KALASTONHOITOMAKSU 2021 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 28.1. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. 2 25.3. 3 3.6. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa
21-0587-MAR Element HV V-AK Finland 220 x 250.indd 1 23/04/2021 08:05. IKKUNA PINNAN ALLE Element HV Raymarine Element™ CHIRP kaikuluotain/GPS-sarja antaa käteesi valttikortit kalojen löytämiseen ja pyydystämiseen. Terävimmät vedenalaiset näkymät tarjoava Element-sarjan HyperVision™ 1,2 megahertsin kaikuluotainteknologia parantaa DownVision-, SideVisionja RealVision 3D -kuvantamistarkkuuden aivan uudelle tasolle niin, että erotat rakenteet, kasvillisuuden ja kalat uskomattomalla selkeydellä. 2021 – 30 650044 – 2103 raymarine.. VKO. 6 414886 500440 21003 PAL