Vapaa-ajan Kalastaja 3/2022

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3 • 2022 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Lohivieheen valinta YKSIHAARAKOUKUILLA kalastaminen on helpompaa Kalapaikkana KEMIJOKISUU SUURSORVAN onginta SYÖTTIVINKKEJÄ ONGINTAAN VAIHTOEHTOJA kuhan jigailulle Erämaiden siika haastaa soutajan
88 Pilkkikuussa tiukka kilpailu kärkipaikoista 90 SM-pilkki 94 SM-särkipilkki 95 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä KESÄKUU 2022 Sisällys 8 Vaihtoehtoja kuhan jigailulle 84 Seurat esittelyssä Parikkalan Kalastusseura 60 Vavan varressa Sanna Koljonen 52 Erämaiden siika haastaa soutajan 58 Perhonurkka Sama perho, eri perho. 38 Anna vieheille uusi elämä! -kampanja tulee taas 40 Uutuudet 44 Suursorvan onginta 50 Lääkärin määräyksestä Syöttivinkit Onki24-kilpailun lajeille VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 3. 64 Neidenelva 65 Nuorttijoki ja Tulppio 66 Kalapaikkana Tahinlampi 68 Kalaherkut Sherrymarinoidut lohimedaljongit 70 Henkilöuutiset 73 Historian havinaa 74 Meritaimenta Pohjois-Norjasta 78 Nuorten tärpit 86 SM-onki ratkotaan Kalajärvellä 16 Yksihaarakoukuilla kalastaminen 18 Lohivieheen valinta 24 Kalapaikkana Kemijokisuu 30 Tenojoen lohikannat aallonpohjassa 34 Tutkittua Pitäisikö kalojen kutualueet rauhoittaa
ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. K uv a: O ll i Sa ar i Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 576 3302. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 32 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 0400 946 968. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JU HA OJ AH AR JU
Luonnonvarakeskuksen Vapaa-ajankalastus 2020 -tilaston mukaan kalastusharrastus on yleistynyt etenkin lasten ja nuorten sekä eläkeläisten keskuudessa. Tätä kirjoittaessa takana on jo 29 tapahtumaa ja tulevia on listattuna 19 aina Helsingistä Inariin ja Merikarvialta Punkaharjulle. Me Vapaa-ajankalastajissa tarjoamme apua suunnitteluun ja viestintään. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 5. Tänä kesänä me Suomen Vapaa-ajankalastajat etsimme Suomen, ja siis myös maailman, onnellisinta kalastuksen harrastajaa. Toisaalta kalastuksessa miellyttää sen sosiaalinen puoli. Myös eläkeläiset ovat innostuneet kalastusharrastuksesta, sillä yli 64-vuotiaiden kalastajien määrä kasvoi noin neljänneksellä. Ilmianna itsesi tai tuttavasi nettisivuillamme kesän aikana. Kalastamaan voi lähteä kaverin kanssa, ja esimerkiksi kalastuskilpailuissa ja kalareissuilla tutustuu lisäksi uusiin ihmisiin. Kuva: Jaana Vetikko. Isot kiitokset kaikille tapahtumia järjestäneille seuroille ja yhteistyökumppaneille sekä niissä mimmejä ohjanneille! Mimmien kiinnostus kalastukseen ja tarve ohjattuihin kalastustapahtumiin on valtava. ämän vuoden Maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on jo viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Kalastus on monille ilonlähde ja henkireikä, joka tutkitusti lisää hyvinvointia, niin henkistä, fyysistä kuin sosiaalistakin. Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Nautitaan kaikki kalastuksesta ja kesästä! T STADIN Kalajunnujen toukokuussa järjestämään mimmien kirjolohijahtiin osallistui innokkaita ja onnellisia naisia ja tyttöjä. Vapaa-ajankalastajien määrä Suomessa on noin puolitoista miljoonaa. Eniten kalastajamäärät ovat kasvaneet 18–24-vuotiaiden naisten osalta, joiden määrä on kasvanut puolella. Onnellisuutta ja hyvinvointia tuovat myös lukuisat Mimmit kalastaa -hankkeemme kalastustapahtumat ympäri maan. Joko kesällä tai syksyllä Teidänkin seuranne järjestäisi mimmeille oman tapahtuman. Tapahtumat ovat saaneet liikkeelle kalastuksesta innostuneita mimmejä tähän mennessä reilusti yli kolmesataa. Pääkirjoitus KESÄKUU 2022 JAANA VETIKKO MISTÄ LÖYTYY SUOMEN ONNELLISIN KALASTAJA. Viime vuonna teettämässämme kyselytutkimuksessa yli neljännes suomalaisista kertoi saaneensa kalastuksesta apua ahdistukseen. Vuonna 2020 10–17-vuotiaista nuorista lähes puolet kalasti ja 18–24-vuotiaista yli kolmasosa. Kalastus ja veden äärellä oleilu on monille lähes terapiaa ahdistukseen ja työstressiin
Lowrance Hook Reveal Kesäkampanja VAK 3 2022 220x280mm.indd 1 3.5.2022 9.21.04
Syksyinen meri on täydellisen pimeä. Se tuntuu samaan aikaan tutulta ja vieraalta. Pitelen hyrräkelaa käsissäni. Olemme sattuneet ajoahvenparven kohdalle, ja tuntuu, että mitä tahansa siiman päähän laittaa, se hotkaistaan välittömästi. Vedenalainen maailma on Pärskeitä HENNA LINDROOS VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 7. Kala on voimakas, täynnä virtaa ja lihasta, mutta minulla on samanlainen alkukantainen taistelutahto. Tätä on kesäillan hurmos vesillä. VÄLKÄHDYKSIÄ VESILTÄ hämmästyttävän rikas monimuotoisuudessaan. Onneksi laitoin kahluuhousujeni alle toppahousut ja triplasukat, yöstä on tulossa hyytävä. Kaikkialla soutuveneen ympärillä veden pinta tuikkii. On ihan hiljaista ja pimeää. Tuntuu kuin jäällä olisi jonkinlainen mystinen salaseura. Se on jo irrottautunut koukusta ja on kiukkuinen! Upea kala, ihan erilainen kuin mikään tavanomainen ja tuttu saalis. Kroppa kihisee adrenaliinista, kädet tärisevät ja fiilis seilaa epäuskon ja voitonriemun välillä. Tunnelma on lähes pyhä, ei tulisi mieleenkään rikkoa vallitsevaa rauhaa. Aika ryhtyä etsimään pikku häirikön mammaa… Ahven on käsittämättömällä syönnillä. Mutta joka heitolla raitapaidat ovat yhä hanakampia. Ihan vain pari... Ja ylpeä siitä! I lta-aurinko paistaa lämpimästi matalalta ja järven pinta on käsittämättömän tyyni. Pieniä jääkiteitä yrittävät häiritä näkyvyyttä. Että semmoinen kohtaaminen. Linnunlaulun lisäksi ainoa ääni on popperini rento molske pintakalvossa. Aurinko laskee, sumppu on puolillaan kalaa ja pitäisi suunnata jo rantaan. Kaikki ne elämykset ja tunteet, jotka kalastuksen kautta olen saanut kokea, ovat ainutlaatuisia. Kollega. ”Se on mun”, minä vastaan, ja vatsanpohjassa kihelmöi. Ulkoapäin näyttää, että ketään ei olisi missään. Näitä hetkiä en unohda ikinä. Välillä lähistöllä syttyy kirkas tai punainen valo, joka sammuu taas nopeasti. Kahta samanlaista vesistöä, kalareissua tai kalaa ei ole, ja missään muualla ei näin lähelle luontoa pääse. Pian ennätyshaukeni on veneessä. ”Tuo on metrikala”, Teemu toteaa. Tarinoita olisi satoja, ja niitä muistellessa mieli tyhjenee kaikesta muusta. Me tehtiin se! Kahlaan otsalampun kanssa tihrustaen hiekkapohjaa. Olen niin keskittynyt täydelliseen läsnäoloon, että lähestulkoon heitän säikähdyksestä virvelini veteen pienehkön hauentupen pärskäyttäessä popperin perään veneen vieressä. Olen koukussa. Vertsu uppoaa veteen, ja lähes välittömästi vapa taittuu ja kunnolla. Tähdet valaisevat juuri sen verran, että oman spotin hahmottaa. Joku lintu tai eläin rääkyy läheisellä saarella, uusi railo jytisee jäähän. Hymyilen. Tuijotan typertyneenä veneen vieressä killuvaa uistinta. Pieniä hiekkasärkkiä, kiviä, simpukoita, höyheniä ja… siinä! Pienen pieni piikkikampela paljastuu pohjasta ainoastaan haaleana ääriviivana. Elämäni ensimmäinen made kiemurtelee hulluna jäällä. Jos vielä pari heittoa.. Yhtäkkiä silmän tottuessa huomaan, että niitä on monta! Lajikalastajan iltavuoro voi alkaa… Pimeällä järvellä ei näy mitään. Keskityn ihan hiljaa tömistelemään mademorrilla salmen pohjaa. Kunnes se kala vihdoin jää kiinni! ”Täällä! Täällä on!” Jos kuiskaten voi huutaa, niin se varmaan kuvaa parhaiten sitä ääntä. Kalastusopas Teemu Hiltunen ohjaa venettä vierelläni, luotaimen näytölle on juuri ilmestynyt todella iso kaiku. Tässä harrastuksessa yhdistyvät täydellinen mielenrauha, yllätyksellisyys ja jännitys. Mutta pilkkijöitä on lähes kymmenkunta
Tämä olkoon johdantona jutulle, jossa haemme vaihtelua kuhan jigittäjän arkeen. ” HEITTOKALASTUS USEIN riittää pelkkä värinvaihto. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN VAIHTOEHTOJA Kuha pitää muistakin vieheistä Kalatkin kaipaavat vaihtelua. Kannattaa muistaa, että hämärtymisen aikaan kuhat nousevat ylöspäin, eikä pohjakalastus toimi enää yhtä hyvin kuin päivänvalossa. Yhden laatuvaapun lovella lompakossa saa jo kourallisen tai pari jigejä. Tällöin myös ulkonäkö ja uinti muuttuvat erilaisiksi, kalaa ehkä enemmän inspiroiviksi. Ei siis tarvitse tyytyä yhteen vieheyksilöön, vaan voi valita kelpo satsin eri värejä, kokoja ja malleja kokeiltavakseen. JIGI EI OLE LÄHESKÄÄN AINA SE TEHOKKAIN. Kun samaa ottiviehettä on tykitetty kalaparveen pitemmän aikaa ja saatu useita tapahtumia, kalojen kiinnostus siihen alkaa ennemmin tai myöhemmin hiipua. JIGIEN SUOSIOON RIITTÄÄ SYITÄ Kuhaa heittokalastettaessa jigit ovat ylivoimaisesti käytetyimpiä vieheitä. Niiden suosioon on painavat syynsä, joista vähäisin ei varmaankaan ole hinta. KALATKIN kaipaavat ottivieheen vaihtelua. Usein riittää, että pelkkä väri muuttuu, mutta ehkä vielä tehokkaampaa saattaa olla vieheen merkin, mallin tai jopa tyypin vaihtaminen. Saattaa syntyä uusia ahaa-elämyksiä ja luottovieheitä tuleville kalareissuille. Jigeistä ei varmaankaan ole syytä luopua, mutta on monia muitakin viehetyyppejä, joita kannattaisi silloin tällöin kokeilla. Sen ovat varmasti huomanneet kaikki noviisia kokeneemmat jigittelijät. Eikä paljon harmita, vaikka joku jäisi pohjaankin. KESÄILTA on parasta kuha-aikaa. e jigailull 8 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. K un syönnin hiipumisen hetkellä vaihdetaan viehe toisenlaiseen, saattaa syöntihurmio löytyä uudestaan, toviksi ainakin
JIGIT ovat suosituimpia mm. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 9. RÄMINÄVAAPUT, kuten Wiggler Twerky, ovat kuhalle mieluisia suupaloja varsinkin lämpimän veden aikaan. KOKEILEMALLA saattaa syntyä uusia ahaa-elämyksiä. hintansa vuoksi
Toisaalta jos nopeampaa uittoa tarvitaan, sekin onnistuu jigipään painoa kasvattamalla. KUN samassa veneessä on useampia kalastajia, on helppo vertailla eri viehetyyppien tehoa. RÄMINÄVAAPPU JUTTELEE MENNESSÄÄN Niin sanotut räminävaaput on vieheryhmä, joista meillä tunnetuin lienee Rapalan jo vuonna 1988 markkinoille sysäämä Rattlin´ Rap. Jigi ei ole läheskään aina se tehokkain. sa, eikä ole yksi tai kaksi kertaa, kun ”muut vieheet” ovat saalistaneet paremmin. Suurin ero perinteisiin vaappuihin verrattuna syntyy nokkalevyttömyydestä sekä ennen kaikkea siitä, että siimalenkki on keskellä selkää. Tämä on tärkeää erityisesti kylmistä vesistä kalastettaessa. Nämä vieheet ovat useimmiten sivuprofiililtaan lahnamaisen leveitä, mutta selkäprofiililtaan tavallisia vaappuja selvästi kapeampia, lautamaisen litteitä. Jigien uinti ei ole juurikaan riippuvainen kelausnopeudesta, joten hyvin hitaassakin vauhdissa pyytävyys säilyy. JIGIT KAIPAAVAT HAASTAJIA Mutta kuten sanottu, vaihtelu virkistää kaloja ja miksei myös kalastajia. Tietysti olen myös joutunut toisinaan nöyrtymään pehmotäkyjen tehokkuuden edessä. RÄMINÄVAAPULLA ei ole nokkalevyä. JIGEILLÄ saavuttaa erityisesti syvässä vedessä viihtyvät kuhat. Niillä pystytään pyytämään tehokkaasti niin matalasta kuin ennen kaikkea syvästä vedestä, jossa kuhat varsin usein oleskelevat. Jigien eduksi laskettakoon myös materiaalin pehmeys, mikä epäilemättä tuntuu pedon suussa paremmalta kuin kova puu, muovi tai pelti. Oman mausteensa kattaukseen antanee myös moniin pehmiksiin liitetty haju. Vertailua olen päässyt tekemään usein ollessani samassa veneessä jigikalastajien kans. Joka tapauksessa vaihtelua kannattaa harrastaa, etenkin jos tarkoituksena on saaliin maksimointi, kuten esimerkiksi kilpakalastuksessa. Itse olen viime vuosina narraillut kuhia varsin paljon muilla kuin jigeillä, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Räminä-termille oikeutuksensa antaa muovikuorten väliin sijoitettu kuulakat. Myös kalastusteknisesti jigit ovat erittäin käyttökelpoisia, kunhan opettelee uittamisen aakkoset. RÄMINÄVAAPUN tuntee useimmiten lahnan mallisesta habituksesta, selkälenkistä ja sisältä kuuluvasta kuulien rapinasta. Myös hupikalastuksessa on syytä pitää eri vaihtoehdot mielessä, sillä sopivalla viehevalinnalla voi nollapäivästä kehittyä ihan kelpo kalapäivä. 10 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pitää vain valita sopivan kokoinen jigipää. Ja se on aina mukavampi tapa viettää aikaa vesillä kuin tyhjänpyytäminen. Alhaalla kaksi jigimuovista tehtyä versiota
LEHTIVIEHEET valmistetaan umpimetallista. Lehtiviehe lentää ja uppoaa Niin sanotut lehtivieheet ovat profiililtaan räminävaappujen kaltaisia, mutta umpimetallista valmistettuna niiltä puuttuvat räminäkuulat. RÄMINÄVAAPUT uppoavat jigimäisen tehokkaasti. Tämä viehe edustaa niin sanottuja painolippoja, joiden raskas metallirunko upottaa vieheen nopeasti syvyyksiin. Jotta viehe myös pysyisi pohjan tuntumassa, sitä voidaan uittaa samalla tekniikalla kuin jigejä: Pohjalle vajoamisen jälkeen muutama kammenkierros, pysäytys ja vajottaminen pohjalle, jälleen kammenkierrokset, pysäytys, jne. Monilla malleilla on taipumuksena vajotuksen aikana napata peräkoukullaan kiinni pääsiimasta, jolloin suoritus epäonnistuu. Lehtivieheet VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 11. Siispä ennen veneeseen nostamista pompota viehettä pilkin tavoin tovi veneen vierellä kuin tasuria konsanaan, sillä usein kuha seuraa houkutinta pitkänkin matkaa ja vasta tässä vaiheessa tällää kiinni. Nimi juontuu viehetyypin lehtimäisestä muodosta. Uittamisessa voi jälleen käyttää jigityylistä stop & go -taktiikkaa. Tältä välttyy parhaiten hieman jarruttamalla heittoa sen loppumetreillä ja vajottamalla viehe löysää siimaa päästämättä. Räminävaappujen etu perinteisiin vaappuihin verrattuna on jigimäisen tehokas uppoaminen. Tosin viiston uintiasentonsa vuoksi räminävaappu ei ole kaikkein herkimmin pohjaan tarttuvaa sorttia. Eikä vieheen tarvitse välttämättä pohjallekaan painua jos kaloja tuntuu olevan ylempänä. Kuitusiimaa käytettäessä uinnin epäkelpoisuuden tuntee heti ”vääränlaisena” tärinänä, jolloin viehe voidaan kelata ripeästi ylös uutta heittoa varten. LEHTIVIEHEET valmistetaan kokonaan metallista, joten niiden heittoja uppoamisominaisuudet ovat mainiot. Lehtivieheissä kiinnityslenkki, tai tässä tapauksessa paremminkin reikä, on räminävaappujen tapaan selässä, ja usein vielä vaihtoehtoja on rivissä useampia. Lisäksi kannattaa muistaa, että lehtivieheet ovat hyviä myös pilkkimisessä. Herkästi hyrräävä lippa rungon perässä antaa menoon houkuttelevuutta. Monien englanninkielisessä nimessä esiintyy lisäksi termi ”Blade” eli lehti, esimerkkinä vaikkapa Storm Thunder Blade, Berkley Power Blade ja SpinMad Blade Bait. ras, josta lähtee enemmän tai vähemmän voimakas sirinä, särinä, rapina tai kalina uinnin yhteydessä. Uinti on räminävaappujen kaltaista terävää tärinää, joka kyllä herättää kuhien huomion tehokkaasti. . Uinti useimmilla malleilla on jokseenkin samanlaista, suoraviivaisen tiheää ja terävää värinää, joka kestää suuriakin kelausnopeuksia vaivatta. Ja jos pohja on kovin roskainen tai louhikkoinen, silloinkin pohjakontakteja kannattaa tietysti välttää. MYÖS lippa maittaa kuhalle, kunhan se saadaan kulkemaan kyllin syvällä. Tosin monessa tapauksessa liikkeen syntyminen vaatii jonkinlaista kelausnopeutta, joten ihan hitaimmassa uitossa nämä eivät ole parhaimmillaan. Eri kiinnitysreikää käyttämällä uintiin saadaan vaihtelua niin voimakkuudessa kuin uintisyvyydessäkin. Niillä voidaan kalastaa ongelmitta vaikka yli kymmenen metrin syvyydestä, siis sieltä, missä kuhatkin saattavat toisinaan lymyillä. Myös nämä vieheet ovat, toki koostaan riippuen, pitkäheittoisia ja nopeasti uppoavia, joten syvänteet saavuttaa tehokkaasti. Sopivan rauhallinen kelaus pitää pyyntivälineen koko kelausmatkan ajan riittävässä syvyydessä
PARHAIMMILLAAN SUHTEELLISEN LÄMPIMÄLLÄ VEDELLÄ Mielestäni räminävaaput ovat parhaimmillaan suhteellisen lämpimän veden aikaan eli silloin, kun hiukan nopeampi uinti vetoaa kuhiin. Myöhemmin on tullut kokeiltua monenlaisilla muillakin lusikoilla, vaihtelevin menestyksin. LUSIKKAKIN MAITTAA Lusikoita ei ehkä pidetä ykkösluokan kuhavieheinä, mutta ainakin jotkut niistä toimivat siinä roolissa oikein hyvin. Hankalapohjaisemmilla seuduilla voi lusikkaan asentaa ruohosuojakoukun, mikä tosin samalla vaikeuttaa kalojen kiinni tarttumista. POHJATÄRPPIEN RISKI LÄTKIEN HUONO PUOLI Kolmikoukkuisten ja usein melko kalliiden lätkien huono puoli on pohjaanjäämisriski, mikä tietenkin laimentaa kiinnostusta käyttää niitä hankalapohjaisilla vesillä. varsin suuri osa kuhien asuttamista selkävesistä on pohjanlaadultaan sellaisia, että viehettä on lähes mahdoton saada sinne tarttumaan, joten tällaisilla paikoilla kokeileminen kannattaa ilman muuta. Kunnes viimeinen jäi pohjaan, vai hauen hampaisiinko kenties. 12 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lusikoilla olen saanut kuhia niin lämpimän kuin kylmänkin veden aikaan. PYSTYPILKEILLÄ HEITTÄMÄÄN Edellä on jo vilahdellut sana pilkkiminen. Ja kuten tiedetään, monet pellit kelpaavat myös kuhapilkeiksi jään alle, joten ennen veneeseen nostamista näilläkin kannattaa pilkitellä. Kokeilemisen arvoisia ovat esimerkiksi isohkot pystypilkit, kuten Valio, Hopeasiipi ja Jasu Kuhapilkki. Toki moni kuha kohtasi loppunsa siinäkin vaiheessa, kun viehe oli jo veneen vierellä ja malttinsa säilyttänyt kalastaja veteli sillä viimeisiä houkutusvetoja ennen ylös nostamista. Ja kuhaa tuli, lähes poikkeuksetta paremmin kuin vaapuilla, joita niitäkin välillä soutelin. Muistan nuorena kalamiehenalkuna lukuisat soutukerrat mökkivesillämme Längelmävedellä, kun siiman päässä lierahteli tavallinen ”haukilusikka”, useimmiten Räsäsen Seiska, Krokodil tai Lounas. Painonsa ja muotonsa vuoksi nämä vieheet ovat yleensä todella pitkäheittoisia, ja kun tehokas uittaminen ei vaadi erityistä vapatyöskentelyäkään, on kysymyksessä todellinen jokakalastajan ottipeli. Näsin Heiton pitkä liuku houkutti kuhaa Joskus takavuosina Pirkanmaan seudulla oli kovassa huudossa Näsin Heitto -niminen pilkki, jolla itsekin kuhia narrailin hyvällä menestyksellä. RÄMINÄVAAPPU toimii silloin, kun hiukan nopeampi uinti vetoaa kuhaan. Viehe lerputtelee oikein ilmeikkäästi, kun sen antaa kelauksen jälkeen vajota alaspäin. Heittokalastukseenkin. Parhaita ovat olleet väristen tai keinutellen hitaahkosti alas vajoavat mallit, ja useimmiten tärppi on tullut juuri tässä pysäytys-vajotushetkessä. Tosin tätä pilkkiä käytettiin ennen muuta heittokalastuksessa, johon se soveltui mainiosti. Moni liittää termin talveen ja jääaikaan, mutta aivan mainiosti monet pesunkestävät pilkit kelpaavat myös avovesistä pyytämiseen. Kun uinnin pitää hidastua aivan kilpikonnakyydiksi, kuten usein varhaiskeväällä ja myöhäissyksyllä, räminävaaput menettävät parhaimman uintinsa, eivätkä enää pyydä kovin hyvin. Malliltaan pelivieheet ovat pääosin solakoita, maksimissaan Räsäsen levyisiä, ja kooltaan 5-10 senttiä. Näsin Heitto LUSIKOISTA toimivimpia ovat olleet keinutellen hitaasti alas vajoavat mallit. Paljon myöhemmin keksin käyttää lusikkaa jigityylisesti pohjalla uitellen, ja sehän tietenkin sopi siellä makoileville kuhille oikein mainiosti. Onneksi MUUN muassa tällaisilla lusikoilla olen onnistunut kuhia narraamaan. Ykkösottivieheeni oli vanha tuttu Räsänen, tosin viiden sentin koossa. Näsin Heitossa oli tasaisen, pitkänsoikean peltilevyn pinnalle juotettu metalliköli, jonka ansiosta pilkistä tuli pystysuunnassa uittaen erittäin pitkäliukuinen. Kun kuhat ovat matalassa vedessä, räminöillä voi haravoida nopeasti laajan alueen veneen ympäriltä. Painavahkona sen sai uppoamaan nopeasti pohjan tuntumaan, ja kun sitä uitteli kelausten ja stoppien vuorovedolla, viehe pysyi koko matkan siellä missä pitääkin eli pohjan lähellä. Kun pilkin annetaan vajota kohti pohjaa pitämällä siima tiukalla, pilkki värisee ja hakee suuntaa puolelta toiselle, kuten jo edellä lusikoista puhuttaessa mainitsimme
Ne ovat paitsi erinomaisen kalastavia myös suhteellisen helppoheittoisia, ja riittävän syvälle sukeltava malli valiten pohjan tuntumaan pääsee ilman ongelmia. tämissä sekä kesälämpimillä vedenlämmön kohotessa yli 20 asteen. On kuitenkin lukuisia tilanteita, joissa kuhat nousevat matalaan, jopa metrin tai muutaman syvyiseen veteen. Sopivasti pysäyttelemällä nämä kulkevat myös kivikoissa varsin sukkelasti. SYVÄNNEVAAPUILLA MATALAKUHIA Edellä on puhuttu lähinnä niistä tilanteista, kun kuhat ovat syvällä ja vaikeasti ”normaaleilla” matalakulkuisilla vieheillä, kuten kelluvilla vaapuilla, saavutettavissa. Siihen kuhat tarttuvat tehokkaammin, ja väritippa antaa samalla pakettiin oman houkutuslisänsä. MATALAN veden syvännevaaput ovat helppoheittoisia. KESKIKOKOISTEN syvännevaappujen tavallinen sukellussyvyys heittokäytössä on 2-3 metriä, joten ne soveltuvat matalaan nousseiden kuhien pyyntiin. Pilkkiin voi ja kannattaa vaihtaa mahdollisen ketjukoukun tilalle renkaaseen tai kahteen kiinnitetty kolmihaarainen värikoukku. Toisaalta varsinkin kylmän veden aikaan voi uinnin rauhoittuminen tehdä myös hyvää. SYVÄNNEVAAPULLA kalastaessa kannattaa suosia kuitusiimaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 13. Itse käytän kuitusiiman jatkeena yleensä fluorihiilitapsia, jonka sopiva paksuus on luokkaa 0,30-0,40 milliä ja pituus vaikkapa metrin verran. Viehe kiinnitetään pienehkön lukon tai lukkoleikarin avustuksella. Ja onpa olemassa kuhajärviä, joissa ei muutamaa metriä suurempia syvyyksiä edes esiinny. Ja siis toisinkin päin: Monista pilkeistä on heittokalastajan työkaluksi vallan mainiosti. Vahva, herkästi käyntiin lähtevä ja kovaakin kelausnopeutta kestävä uinti on näille tyypillistä. . Tässäkin kalastuksessa kannattaa ilman muuta suosia kuitusiimaa, joka antaa parhaan mahdollisen tuntuman vieheen uintiin sekä pohjan tai kalan kontakteihin. Jos pohjatärppi tuleekin, pysäytetään kelaus, jolloin kelluva vaappu irrottautuu lähes itsestään. Siimojen liittämiseen kelpaa mainiosti kaksipuolinen Uni-solmu. Näin tapahtuu erityisesti sen kutuaikana touko-kesäkuun tie. Syöttiä tai pientä jigiäkin voi koukun tehosteena kokeilla, vaikka se tietysti jossain määrin laimentaa uintia. Tällöin kiilusilmiä voi narrailla vaikkapa Rapala Shad Rap, Fat Rap tai Tail Dancer -tyyppisillä syvännevaapuilla. Itse asiassa pilkin ja lusikkauistimen ero on loppupeleissä veteen piirretty viiva, joten monet lusikkauistimet kelpaavat pilkkikäyttöön oikein hyvin. Rannikkovesillä kuhia voi tavata paikoin matalasta muulloinkin, jopa loppusyksyllä. LÄMPIMINÄ kesäpäivinä kuhat saattavat nousta niin matalaan, että niitä pystyy kalastamaan vaikkapa kelluvilla vaapuilla
Rikkoontuneita jigejä ei kuitenkaan kannata heittää roskiin, sillä jigimateriaalia voi kierrättää. Tiedot perustuvat väestörekisteristä poimittuun 11 000 henkilön otokseen ympäri Suomea. Ahvenen osuus saaliista oli 37 prosenttia, hauen 21 prosenttia ja kuhan yhdeksän prosenttia. Vapapyydyksistä saalista saatiin eniten heittovavalla ja vetouistimella, yhteensä noin 28 prosenttia kokonaissaaliista. ”Vapaa-ajan kalastajien määrä oli 2000-luvun alkupuolella laskussa, mutta vuoden 2012 jälkeen vapaa-ajankalastajien määrä näyttää vakiintuneen noin puoleentoista miljoonaan”, kertoo yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hyvän kalapäivän aikana saattaa rikkoutua useita jigejä. 14 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suomen Vapaa-ajankalastajien järjestämä jigien kierrätys jatkuu nyt kolmatta vuotta ja on laajentunut yhdeksälle paikkakunnalle. Myös eläkeläiset innostuivat kalastusharrastuksesta, sillä yli 64-vuotiaiden kalastajien määrä kasvoi noin neljänneksellä. Lisäksi osa postikyselyihin vastaamattomista haastateltiin puhelimitse. Listalla ovat Helsinki, Joensuu, Kuopio, Lempäälä, Raisio, Seinäjoki, Tampere, Tuusula ja Vaasa. Captain Ollien tiloissa jigit sulatetaan ja niistä valetaan uusia jigejä. Ahvensaalis kasvoi 6,5 miljoonasta kilosta 11,4 miljoonaan kiloon ja muikkusaalis 0,7 miljoonasta kilosta 2,7 miljoonaan kiloon. Kuva: Juha Ojaharju. Keräysastiat tyhjennetään aika ajoin ja niihin kertyneet jigit toimitetaan Keravalle, mistä löytyy Captain Ollie -nimellä tunnettu viehevalmistaja. Pehmeytensä vuoksi jigit voivat repeytyä kalan suussa. Suhteellisesti eniten kalastajamäärät kasvoivat 18-24-vuotiaiden naisten osalta, joiden määrä kasvoi puolella. Jigikierrätys jatkuu myös tänä kesänä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman tilaston mukaan 10–17-vuotiaista nuorista kalassa kävi vuonna 2020 lähes puolet ikäryhmään kuuluvista ja 18–24-vuotiaista yli kolmasosa. Suomen Vapaa-ajankalastajien järjestämä jigikierrätys toimii nyt jo kolmatta vuotta. Heille lähetettiin postikysely alkuvuodesta 2021. Lähes kaikilta kalastuksenharrastajilta löytyy rikkimenneitä tai muuten tarpeettomaksi jääneitä jigejä. Toisaalta joskus tulee tehtyä virhehankintoja ja jigejä jää pölyttymään viehelaatikon pohjalle tai varaston nurkkiin. Kuhasaalis sen sijaan pieneni 3,3 miljoonasta 2,7 miljoonaan kiloon. VAPAA-AJANKALASTUS LASTEN, nuorten ja eläkeläisten kalastus yleistynyt – harrastajien määrä vakiintunut 1,5 miljoonaan Vapaa-ajankalastus 2020 -tilastojulkistuksen mukaan kalastusharrastus on yleistynyt lasten ja nuorten sekä eläkeläisten keskuudessa. Kierrätysmateriaalista valmistettuja jigejä voi ostaa valmistajan verkkokaupasta. Kierrätysastioita löytyy kalastusvälineliikkeistä yhdeksältä paikkakunnalta eri puolilta maata. Kierrätettäväksi kelpaavat niin pienet kuin suuret, tai jopa täysin kalastuskelvottomaan kuntoon repeytyneet jigit”, opastaa Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju. Edellisen kerran vapaa-ajankalastajien määrää tilastoitiin vuonna 2018. Työikäisten miesten osuus vapaa-ajankalastajien määrässä on vastaavasti laskenut. AHVEN vapaa-ajankalastajien yleisin saaliskala Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamien tilastojen mukaan vapaa-ajankalastajien saalis vuonna 2020 oli noin 30 miljoonaa kiloa, noin kahdeksan miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna 2018. ”Tarpeettomia jigejä ei kannata heittää roskiin, vaan ne voi toimittaa keräysastioihin, joista ne lähtevät kierrätykseen. Kierrätysmateriaalista valmistetut jigit ovat myynnissä valmistajan verkkokaupassa. Jigien valmistaminen kierrätysmateriaalista vähentää roskaantumista ja edistää materiaalien uusiokäyttöä. Saaliit kasvoivat eniten ahvenen ja muikun osalta. Lähimmän keräysastian sijainnin voi käydä tarkistamassa osoitteesta: vapaa-ajankalastaja.fi/ vastuullinen/jigikierratys/ JIGIKERÄYKSEEN tullutta materiaalia. SVK AHVEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN jigien kierrätys on laajentunut yhdeksälle paikkakunnalle Heittokalastajien suosimat jigit valmistetaan pehmeästä ja joustavasta muovista. Eväleikattujen osuus taimensaaliista oli 65 prosenttia, merilohisaaliista 31 prosenttia ja järvilohisaaliista 90 prosenttia. Nämä edulliset vaikutukset ovat suoraan linjassa EU:n uuden kertakäyttömuovidirektiivin kanssa. Verkoilla saatiin 36 prosenttia saaliista, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 31 prosenttia
SO ARE YOU. 2/2020 F 20 MH EFI mercurymarine.com/uusi-elama-veneellesi ALOITA SEIKKAILUSI TÄNÄÄN MERCURYN KANNETTAVIEN PERÄMOOTTOREIDEN AVULLA TUTUSTU TUOTTEISIIN JA KESÄN ETUIHIN! FI_MER-Portable-Outboard-AD_A4.indd 1 29/04/2022 16:40:17. MERCURY ENGINES ARE MADE FOR EXPLORING. GO BOLDLY
Etenkin hieman pienempien ahventen suusta oli kolmihaarakoukun irrottaminen usein hankalaa, varsinkin kun koukut olivat syvällä. V aappujen suosiolle on hyvät syyt, sillä ahvenenkalastus niillä on helppoa ja hauskaa, ja ennen kaikkea tehokasta. Nimittäin koukkujen irrottaminen. TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU YKSIHAARAKOUKUILLA kalastaminen on hauskempaa ja helpompaa Erilaiset jigit ovat jo pitkään olleet ahvenenkalastuksessa selkeitä ykkösvieheitä. Pienellä ahvenella on pieni suu ja tilaa irrottamiselle kovin vähän, etenkin kun ahven on hotkaissut vaapun syvälle kitaansa. Chatterit toimivat erinomaisesti ahvenelle ja niiden tehokkain käyttöajankohta oli sama kuin vaapuilla, eli kesällä ja alkusyksystä. Omalla kohdallani vaaput muodostuivat nopeasti ykkösvieheiksi keskikesän ja alkusyksyn ahvenenkalastukseen. Lisäksi chatterbaitit YLHÄÄLLÄ hyvä, alhaalla parempi. Niin hauskaa ja tehokasta kuin vaapuilla kalastaminen olikin, tuli pian esille yksi ongelma. IDEA YKSIHAAROISTA Chatterbaittien tulon myötä vaaput jäivät minulla hetkeksi pakkiin. 16 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Muutama vuosi sitten tilanne hieman muuttui, kun vaaput tulivat ryminällä esiin ja ne löysivät tiensä monen ahvenenkalastajan pakkiin. Tuohon vuodenaikaan syönnillään olevat ahvenet liikkuvat usein aktiivisesti ja ottavat ahnaasti niille tarjoiltuihin vaappuihin
Älä kiinnitä vaappuun liian isoja koukkuja. oli yksihaarakoukkunsa ansiosta helppo irrottaa kalan suusta. Minulla oli varastossa muutama pussi viehekalastukseen tarkoitettuja yksihaarakoukkuja, joissa lenkki on koukun kidan suuntaisesti. Kiinnitän huomiota myös siihen, että koukkuihin ei juuri tartu kasvillisuutta, tai ainakin selkeästi vähemmän entiseen verrattuna. Neloskoon koukku sopii useimpiin. USEIN koukku on vain suupielessä kiinni, mutta yksihaarakoukun irrottaminen on helppoa, vaikka se olisi syvemmällä. Heti ensimmäiseen heittoon tuli tärppi, mutta ei pysynyt kiinni. Toisella heitolla saan keskikarkean, noin 300 gramman ahvenen. Isoimpiin, vähän reilu 10-senttisiin vaappuihin, laitoin kokoa 1 ja 1/0 olevat koukut, keskikokoisiin kakkosen ja nelosen sekä pienimpiin kuutosen koukut. Irrotan siiman päässä olevan ahvenenvärisen vaapun ja tarjoan sitä Antille: ”Haluatko kokeilla, tämähän on sun luottovärisi?”. Ei kulu kauaa, kun mies on yhtä lailla vakuuttunut yksihaarakoukuista kuin minä: ”Mikä näiden koukkujen merkki olikaan. Kalan väsytyksessä kannattaa muistaa varovaisuus. Viehettä vaihtaessa ei viehelaatikossa ole enää vastassa koukkumyttyä, ja haavin havaksestakin ne irtoavat nopeasti ja helposti. Isoimmissakaan ahvenkoon vaapuissa ei tarvitse kokoa kaksi suurempaa yksihaarakoukkua. Vaikka koukku olisi syvällä, se irtoaa helposti pihdeillä kääntämällä. KIVAA JA HELPPOA KALASTUSTA Oikea vaapun väri on löytynyt ja kalaa nousee entiseen malliin aivan kuin kolmihaarakoukkuja käyttäessä. Mitä ihmet?. YKSIHAARAINEN koukku on helppo ja nopea irrottaa haavin havaksesta. tä, eivätkö yksihaarat muka toimi vaapuissa! Antti vetää vieressä kalaa ja esittää oman näkemyksensä tilanteesta: ”Heitä ne yksihaaravaaput menemään ja vaihda siiman päähän chatterbait.” En kuitenkaan aio luovuttaa heti. Ensimmäinen heitto, pari kammen pyöräytystä ja kiinni on. Irrottelin luottovaapuista kolmihaarakoukut pois ja pujottelin tilalle yksihaarakoukut. Veto kohdistuu yksihaarakoukuissa vain yhteen kohtaan, kun se kolmihaaroissa jakautuu kolmelle haaralle. Pian syntyi ajatus siirtää sama koukun irrottamisen helppous vaappuihin. Lähetä mulle se mallinumero, mun pitää hankkia näitä.” Jo seuraavalla reissulla oli Antilla mukana useampi pussi yksihaarakoukkuja. Mitä isompi koukku, sen isompi on sen kita ja sitä syvemmälle koukku pääsee painumaan. Katso video aiheesta SVK:n Youtube-kanavalta: youtu.be/FEXz2hFEJjM VAROVAISUUTTA VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 17. Kaivan esiin hieman pienemmän, ahvenkuosilla varustetun vaapun, joka on toinen erittäin hyväksi osoittautunut väri tällä alueella. Näin ollen ne kalastavat paremmin. Toisella heitolla sama, nyt alkaa kalat pysymään kiinni. Selkein ero on siinä, että nyt koukut on todella helppo irrottaa kalojen suusta. Kolmihaarakoukku voi kuitenkin olla vaikea irrottaa, jos viehe on syvällä kidassa. VAAPUT ovat erinomaisia ahvenvieheitä. ?. HAUKIA tulee väistämättä ahvenenkalastuksen sivuosumana. AHVENVAAPPUJEN PALUU Antti vetää edelleen kalaa chatterbaiteillään, mutta miestä alkaa selvästi kiinnostaa, mitä keulassa tapahtuu: ”Niillä yksihaarakoukuillako sä kalastat?”, ”Tuliko tuokin yksihaaroilla?” ”Kyllä, yksihaarat ovat edelleen käytössä ja hyvin toimii,” vastaan Antille. ?. Yksihaarakoukut ovat myös vähemmän alttiita aiheuttamaan sotkuja. HYVIN TOIMII Seuraavana päivänä suuntasimme Antin kanssa Merenkurkun saariston ahvenapajille. Päivän mittaan tulee esille monia yksihaarakoukkujen etuja. . Vaihto-operaatio tehtiin heti, kun vene saatiin vesille. Yksihaarainen on helppo irrottaa ilman vaaraa saada osumaa hauen hampaasta. Liian rajut otteet voivat yksihaarakoukulla kalastaessa aiheuttaa vaurioita kalan suun rakenteissa. Vika ei ollut koukuissa, väri vain piti löytää kohdalleen. Kiinnitin siiman päähän aina varman luomuvärin; tumma selkä ja hopeat kyljet sekä vatsa. . Tarjous kelpaa ja Antti vaihtaa vaapun chatterin tilalle. Antti aloitti chatterbaiteillä ja minä kaivoin ahvenvaaput esiin. Nyt laitettaisiin yksihaarakoukut testiin. . Kolmannella heitolla on taas tärppi, joka ei kuitenkaan pysy kiinni
VIEHEET TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN LOHIVIEHEEN valinnassa on monia totuuksia JOS vaihdat viehettä viiden minuutin välein, jäät ilman kalaa. KAIKILLA kuvien vieheillä on saatu useita lohia. 18 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Se on erinomainen yleisvaappu lähes keliin kuin keliin. JOELLE ei pidä lähteä ilman punaista Spearheadia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 19. Keskellä yksi ensimmäisiä koskaan Tenolla uineita Spearheadeja. Ensiksi otan esiin ehkä tärkeimmän asian – luottamuksen vieheeseen. Mutta ne ovat vain mielipiteitä, eivät ehdottomia totuuksia. Kalapaikka oli Tenon Kuusiniemen väylä, ja suosittelen kokeilemaan väriä nykyäänkin kirkkaalla ilmalla. Punahileinen Spearhead on edelleen kovaa valuuttaa, mutta hileen määrän pitää olla maltillinen. Ellei toimi kuten eräs Kymijoen kalastaja – hänellä oli aina vavoissaan kolme samanväristä vaappua. . Mene kontillesi jokirantaan ja tutki veden heijastusta läheltä veden pintaa. L ohivieheet ja varsinkin lohivaaput ovat kiehtovia. Niitä vertaillaan ja niiden järjestely on oivaa ajanvietettä talvisin. Ainoa mitä lohivieheiden hyvyydestä voi varmuudella sanoa on: ”Lohi ottaa vieheeseen, joka on pääsääntöisesti veden alla ja jossa on koukut.” VIEHEET OMASTA JA MAUNO BOGDANOFFIN PAKISTA Seuraavassa omia ajatuksiani pitkän lohestajan uran varrelta ottavista lohivieheistä ja niiden värityksistä. Iona Bogdanoffin kädenjälki näkyy lyhennettyinä sivutisseinä. VÄRIVALINTA HEIJASTUKSEN MUKAAN Värin valinta on aina haastavaa. Jos vaihdat vieheen viiden minuutin välein, jäät todennäköisesti kalatta. Joelle ei pidä lähteä ilman punaista Spearheadia. HARMAATA ALAPILVEÄ Kun tuohon lisää tihkuttavan sateen, niin siinäpä oivallinen otti-ilma. Vaapun sopivaa väritystä voit tutkia seuraavalla tavalla. Lohiperhot jätän suosiolla pois, vaikka niitä soudankin. LEGENDAARINEN NILS MASTER Nils Masterin hilepunainen Spearhead ja Invincible ovat antaneet vuosikymmenten saatossa huikean määrän lohia niin Tenolla, Tornionjoella kuin Norjankin lohijoilla. Pilvisellä sadeilmalla vaappujen värien pitää olla hailakoita, kuin sadepilven himmeänhopeinen reunus. Vaappu kalasti aikoinaan melkoisen määrän lohia Tenolla. Namsenin vesi on vihertävää, ja siten umpipunaiset vaaput ovat antaneet siellä kalaa. Hileitä on vähän, mutta vaapulla saatujen lohien määrä on suuri. Valitse vaapun värit heijastuksen mukaan, ja vapa voi taipua. SIIHEN KARVASUTIIN, PELLINPALAAN TAI PUUPALIKKAAN PITÄÄ LUOTTAA KUIN VUOREEN. Tenolle Nilsut ilmestyivät 1960-luvun puolivälissä ja silloin punainen Spearhead aloitti voittomarssinsa. On ollut ainakin Tenolla ja Namsenilla. Varsinkin silloin, kun tummat pilvet ovat juuri vyöryneet auringon eteen. SOUTAJA Reima Kaija, kirjoittaja, 10,4-kiloinen Namsenin nousulohi ja siiman päässä 11-senttinen Janin Namsen Big Water. Ottivieheen valinnassa on juuri niin monta totuutta kuin lohestajiakin. YLIMPÄNÄ punainen Spearhead Mauno Bogdanoffin pakista. VAAPUN uinti on monesti sen väriä tärkeämpi asia. Toinen tapa on käyttää komplementtivärejä. Yhden kalastajan ottiviehe voi toisen kalastajan mielestä olla lähes arvoton. Siihen karvasutiin, pellinpalaan tai puupalikkaan mikä siiman päässä ui, pitää luottaa kuin vuoreen. Jokaisella lohestajalla on vankka mielipide siitä, mihin vieheeseen lohi milloinkin ottaa. Punainen on vihreän komplementtiväri. Stalwart on vähemmän tunnettu lohivaappu, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Kaikilla kuvien vieheillä on saatu useita lohijalkoja ja lohia, tittejä hämmästyttävän vähän. Alimpana Nilsun Stalwart, jolla Iona Bogdanoff souti vuonna 1973 kahdella peräkkäisellä laskulla lohet 22,0 ja 24,0 kiloa. Mutta jos valitset lohiperhon ottavien vaappujen sävyjen mukaan, et voi olla kovin väärässä. Stalwartilla on omintakeinen uinti, joka näyttää mitättömältä, mutta on tappavan tehokas. Iso joki, isot vieheet. . Ne on tehty kalastajia, ei kaloja varten. Kokemuksen mukaan värin valintaan tulee jokaiselle oma logiikka ja tyyli. Vieheet olen valinnut omista viehepakeistani ja Mauno ”Manu” Bogdanoffin pakista. Kun kalastaja on vieheen tai vieheet valinnut, hänen pitää sitoutua käyttämään niitä. Noudata niitä ja unohda viehevalmistajien ihmeelliset erikoisvärit. ” Sopivan lohivieheen valinta pyyntitilanteeseen kuuluu sarjaan ikuisuuskysymykset. Muista myös, että vaapun uinti on mielestäni väriä tärkeämpi asia – opettele virittämään vaappuja. Seuraavassa kirjoittajan havaintoja yli neljänkymmenen vuoden lohestuksen perusteella
Vaikka veneen perässä on uinut kolme lähes samanväristä huippuvaappua, lohi on lähes aina hyväksynyt vain tämän yksilön. Namsenin vesi on vihertävää, ja aikojen saatossa olen oppinut, että Green Highlanderin värit toimivat myös pilvisellä ilmalla. Ainakin silloin, kun iltapilvet hehkuvat laskevan auringon lämpimiä värejä. Kun Manu näki ensimmäisen kerran Mankalan vedessä, hän totesi: ”Tuo vaappu on ottanut pullon koskenkorvaa. . 20 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Alin vaappu on ollut kolmikon ylivoimaisesti paras. MANKALAN Norssi on pilvisen kelin vaappu. Namsenilla en enää uskalla vaappua siimaan sitoa. Nousulohet lähtevät lepopaikoistaan taas liikkeelle ja nousuparvet kiihdyttävät vauhtiaan. Merkillistä on, ettei yksikään titti ole niihin iskenyt. KOLME Siro-vaappua, joilla kaikilla on saatu useita jalkaja lohiluokan kaloja Namsenilta. Mutta suvantoa ei saa pilata liialla soudulla päiväsaikaan. Tietysti pilvisellä ilmalla. YLEMPÄNÄ Mankalan hailakka Norssi, eräs parhaita sadekelin vaappuja koskaan. . Ei, kyllä se on ottanut lisäksi diapamia.” ILTARUSKO VÄRJÄÄ TAIVAAN Auringonlasku Namsenilla on ollut perinteisesti ottiaikaa. Vaappu oli kauan pakin uumenissa unholassa, mutta viime vuosien aikana se on antanut monta lohiluokan kalaa Namsenilta. Namsenilla, Nedre Gartlandissa, iltakymmenen ja puolenyön välinen aika on ollut monen monta kertaa parempien kalojen aikaa. Olen saanut tuolla vaappuyksilöllä useita lohiluokan kaloja, joista paras oli Norjanväylästä Manun soutama 12,7-kiloinen naaraslohi. Omintakeisen uinnin lisäksi. Kuparikultainen kylki ja harmaanvihreä selkä ovat lohelle vastustamaton yhdistelmä. Kalastuksen aikana moottoria ei käytetä lainkaan, vaan laskun jälkeen aloituspaikalle soudetaan rantoja pitkin. HAKUVAAPUN Kärpässieni on ylivoimainen tummuneiden lohien saalistaja. Valoisuus vaihtuu, ja vuoren taa painuva aurinko kultaa ja punaa iltapilvet. Alla Mankalan Namsen, väri, jonka suunnittelin neljännesvuosisata sitten. Juha Mäntysen Mankala-vaaput olivat aikoinaan suosittuja, ja niiden uinti oli persoonallinen
Nämä puukalat voisivat kertoa huimia kalastustarinoita, jos pystyisivät puhumaan. Harvalla oli varaa niihin. . Ylinnä Heddonin Game Fisher, sitten kaksiosainen Creek Chub ja alinna julman kokoinen Heddonin Game Fisher. MYÖS vanhoilla puukaloilla on aikanaan saalistettu kunnioitettavat määrät lohta. . LJ-vaapun pieni sivutissi oli vuoden 2000 ottipeli Tenolla. Alkuperäinen Hakuvaapun Kärpässieni näyttää tältä. YLEMPÄNÄ oleva Janin ysitoistasenttinen Namsen Big Water koitui 10,4-kiloisen nousulohen kohtaloksi kesäkuussa 2020. Kuka uskaltaa kokeilla nykypäivänä näiden tehoa. Vaappu saalisti aikoinaan suuren määrän lohiluokan kaloja Namsenilta ja on nykyään eläkkeellä. Karvasiipinen Green Highlander oli aikoinaan kymmenkiloinen mammalohen mieleen Osman suvannolla aamun auringonpaisteessa. Lohet saivat vapautensa ja hyllytin vaapun välittömästi – se oli liian tehokas. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 21. Keltainen kookas putkiperho petti 11-kiloisen nousulohen Namsenilla vaikeissa olosuhteissa. Alimpana kirjoittajan Jessen runkoon rakentama rujo Kärpässieni. WANHAT HYWÄT AJAT . KAIKILLA kuvan vieheillä on saatu yli kymmenkiloinen lohi. Iso kutulohen väreihin maalattu Bomber sai kaksi kookasta tummaa lohta iskuun aikoinaan Kymijoella. Lohta saa sen kokoisella vieheellä, joka siiman päästä löytyy. Ulkonäön perusteella harva kalamies ostaisi vaapun itselleen, mutta vaappu on aivan ylivoimainen tummuneiden lohien saalistaja. ISOLLA vedellä tarvitaan kookkaita vieheitä. Vesi oli kaksi metriä tulvassa ja ilman lämpötila oli + 31 astetta. 1930–1950-LUVUILLA amerikkalaiset puukalat olivat kalliita pyytöjä Tenolla. Heddonin River Runt on alkuperäispakkauksessaan, mutta kaikilla muilla puukaloilla Iona ja Mauno Bogdanoff saalistivat aikoinaan kunnioitettavan määrän Tenon hopeakylkiä
Älä unohda lappua Lusikkauistimet saapuivat Tenolle joskus 1800-luvun puolivälin tienoilla. Tumma runko, jossa on kirkkaita pisteitä ja perän kirkas hile luovat vaappuun vahvan kontrastin. Silloin ei auta loitsu eikä rukous, eikä minkään värinen vaappu. . Sillä on saatu kaloja Tenosta, järvilohia sekä taimenia Vänerniltä ja meritaimenia Suomenlahdelta. 10 metriä) lusikkauistin on edelleen erittäin ottava uistin. Opettele soutamaan lusikkaa ja saat lohen silloinkin, kun muut jäävät ilman. Alimmassa vaapussa kirjoittajalla oli yli kaksikymmenkiloinen lohi kiinni, mutta kala voitti koskenlaskukilpailun. Se on sääli, sillä lyhyessä siimassa (max. Alinna Smedsin kustomoitu 00, joka laittoi lohiin liikettä tulvivalla Namsenilla. Niistä tuli kotimaan suurten lohijokien ykköspyytöjä pitkäksi aikaa. Talon kahvipannu oli aina vaarassa, jos isäntä oli pyyntiverinen. . Tornionjoella lohi pitää uinnista, joka Manun mukaan on kuin rimpuilua. Pannun kyljestä, kun saa leikattua juuri oikeanmuotoisen lusikkauistimen. Niitä valmistivat niin kyläkuin kultasepätkin. Värityksessä pitää olla vahva kontrasti. Keskellä patinoitunut Smedsin 20, kirjoittajan suosikkilappu kaikille lohikaloille. SYNKKIÄ VAAPPUJA Kaikki lohenkalastuksen oppi-isäni ovat muistuttaneet minua siitä, että isolla vedellä tarvitaan kookkaita vieheitä. Ruotsin puolen Kengisforssenilta saimme erään tulvaviikon aikana lohiluokan kaloja tahtiin kala per kalastaja vuorokaudessa. LOHI kiinnostuu vaapun hakevasta ja epäsäännöllisestä uinnista. Lusikat 22 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kielto kumottiin vuonna 1973, mutta lapun soutamisen taito oli jo unohtunut. Suurin nousukala taisi olla 14-kiloinen. WÄYLÄN VIKELTÄJÄT Kirjoittajakin kalasti aikoinaan Tornionjoella ja sai varsin hyvin kalaa. Tenolla lusikkauistimet jäivät unholaan 1960-luvulla, kun vieheeksi sallittiin vain perho. LUSIKKAUISTIN on edelleen erittäin ottava uistin. TORNIONJOELLA vaappujen värit saavat olla kirkkaita, ja tummat kontrastiraidat ovat suositeltavia. YLINNÄ norjalainen klassikko Delfin, joka on varsin helpposoutuinen lusikka. Toisaalta olen saanut Kärpässienellä kirkkaita nousukaloja Tenosta sekä Namsenilta ja yli viiden kilon meritaimenen Ahvenanmaalta. Ylinnä Mankala, joka saalisti muutaman hyvän kalan, ja alla kaksi ottavaa SVS-vaappua. Tummassa vedessä keltaisen, oranssin ja punaisen sävyt ovat antaneet kalaa. Toimii edelleen Namsenilla varsinkin korkealla vedellä. Kun vedenlämpötila nousee kahdeksaantoista asteeseen, lohi laittaa suunsa kiinni. Mitä hakevamman ja epäsäännöllisemmän uinnin saat vaappuihisi viritettyä, sitä lähempänä lohen tärppi on. Wäylän vesi on tummasävyistä ja lämpenee siten nopeasti. Synkät vaaput toimivat perinteisesti synkällä ilmalla ja yöllä. Mutta soututahdin pitää olla rivakka. Haku-vaapun Kärpässieni ja Vihreä Kärpässieni kuuluvat Kymijoen legendaaristen tummien lohien kiusaajien joukkoon
SAVITAIPALE SOLAR REGATTA 6.-7.8.2022 Sähkö/aurinkoenergian käyttöä vesiliikenteessä edistävä yleisötapahtuma Savitaipaleen aurinkosähkö ry www.sasry.fi TAPAHTUMAN OHJELMA . Keltamusta on yleisväri läpi kauden, ja varsinkin silloin kun taivas on pilvessä. Vaikka lohestajan pakista löytyy useampi hyväksi havaittu vaappu, hän miettii ja haaveilee aina uudesta, vielä paremmasta vieheestä. Sähköveneiden ja ajoneuvojen näyttely ja koeajoa . Tuo oma veneesi näytteille! . Sitä, miksi lohi vieheeseen iskee, me emme tiedä. Silloin lopputuloksesta voi tarvittaessa reklamoida peilin edessä. YHTEENVETO Siinä niitä oli, lohivieheitä, joita lohet ja lohijalat ovat purreet innolla. RC-pienoissähköveneiden kilpailut . Ainakin juuri sen loppuneen laskun ajan. Lyhyin soutu tämän vaapun kanssa kesti viisi minuuttia. . Keskellä Kalossi-vaappu, joka on saalistanut useamman jalkaluokan kalan Namsenilta, yleensä pilvisellä ilmalla. Me voimme vain arvailla ja uittaa niitä vieheitä, joihin uskomme lohen iskevän. Solar Regatta tassit KEMU JÄRJESTÄÄ KEMUT Keltamusta väriyhdistelmä on vahvin värien kontrasti, mitä luonnosta löytyy. Aurinkosähkötekniikan näyttely ja luentoja . Tai jos ei paremmasta, ainakin tyylikkäämmästä tai upeammin uivasta vieheestä. Kymijoella KeMu on legendaarinen vaappu kuteneiden ja tummien lohien pyyntiin. Alinna pieni Mankala-vaappu, joka pelasti erään erittäin vaikean viikon Tenolla. Ei uutta auringon alla, väriyhdistelmä on toiminut jo vuosikymmeniä. Titit sitten vähemmän. Itse asiassa KeMu on äärimmilleen yksinkertaistettu Jock Scott. eFoil, sähköiset surffilaudat esittelyajot . Kelpaa myös Tenolla ja Namsenilla kesäkuun nousukaloille pilvisellä ilmalla ja tulvavedessä titeille. Manun mukaan keltamusta toimi aikoinaan Tenolla läpi kauden kesäkuusta elokuun loppuun. YLINNÄ tuntemattoman tekijän keltamusta Manun pakista ja vaapun omallatunnolla on monen monta lohta. Siksi moni valmistaa varsinkin vaappunsa itse. Kun lohi pötköttää veneen pohjalla ja sillä on vaappu kiinni leuoissaan, tiedät, että se vaappu oli ottiviehe. Se on myös vaikkapa ampiaisesta tuttu varoitusväriyhdistelmä. Markkinat . KELTAMUSTA väriyhdistelmä on vahvin värien kontrasti, mitä luonnosta löytyy. Aurinkokennoilla varustettujen sähköveneiden näyttely ja mahdollisia kilpailuja. Muuta monipuolista ohjelmaa . VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 23
TAIMENENKALASTUKSEN kultaaikaa on touko-kesäkuu. ISOHAARAN vanhempi kalatie ja kevättulvan ohijuoksutus voimalaitoksella. Kalastuskohteena KEMIJOKISUU Lohta ja taimenta urbaanissa ympäristössä Siimaa syöksyy kelalta ja jarru laulaa. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT PETTER NISSÉN SUOSITUIMMAT kalastuspaikat ovat voimalaitoksesta alavirtaan. 24 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Taitaa olla kiinni jotain hieman suurempaa, kun vapakin niiaa niin syvälle. Ehkä lohi tai taimen
Elo-syyskuussa myös lohet alkavat aktivoitua ja nappaavat aggressiivisesti vieheisiin. Isohaara VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 25. Melkein koko Lappi on joen valuma-aluetta. Syksyllä jokeen nousee vaellussiikaa, mutta sen vapakalastus on alueella varsin vähäistä. Vuoden toinen taimensesonki alkaa syyskuussa. Jokisuun suosituimmat vapakalastuspaikat sijaitsevat voimalaitoksesta alavirtaan ensimmäisen parin kilometrin matkalla. LOHI saapuu jokeen hieman taimenta myöhemmin. Kalastuslupia voi ostaa Vallitunsaaressa sijaitsevasta Jokikeskuksesta Ravintola Puukerholta. Soutu-uistelussa suositaan tulvan aikaan moottoritien sillan yläpuolella Savihaudan aluetta itärannan tuntumassa ja sillan alapuolella länsirantaa pienvenesataman ja kalanviljelylaitoksen edustalla, sekä jonkin verran myös Valmarinniemen alapuolella sijaitsevaa Hannunerkin aluetta. Lohi saapuu jokeen hieman taimenta myöhemmin ja paras kirkaskylkisen kalan pyyntiaika on kesäkuun alusta heinäkuulle. Isohaaran voimalaitospadon alapuolella on 200 metrin pituinen kalastuskieltoalue. Lupa-alue käsittää moottoritien ylävirran puolen kokonaan kalastuskieltoalueen rajaan saakka, sekä sillan alavirran puolen noin viiden kilometrin matkalta. Virtaaman laskiessa soutu-uisteluun sopiva alue laajenee koko joen leveydelle. Luvat Isohaara katkaisi vaellukset Isohaaran vesivoimalaitos valmistui vuonna 1949 ja katkaisi vaelluskalojen nousun Suomen suurimpaan lohijokeen. Keskikesällä saaliiksi saadaan myös kuhaa, haukea, ahventa ja toisinaan kirjolohSyvyyskartta takin. Vaelluskalojen osalta kalastus perustuu nykyisin runsaisiin istutuksiin. Joen itärannalla moottoritien alapuolella on pienehkö yhteislupaan kuulumaton vesialue. KesäKemijokisuulla on laaja lupa-alue Kemijokisuun alueelle yhteislupaa myy Kemin Kirkonkylän Osakaskunta. Soutajan selän takana, ylävirrassa, maisemaa hallitsee Isohaaran vesivoimalaitoksen jyhkeä siluetti. Moottoriuistelu on kiellettyä. Alkutalvesta marras-joulukuussakin taimenia voi tavoitella säiden salliessa. Kovat virtaamat houkuttelevat taimenet jokeen. TAIMENENPYYNTI AVAA KALASTUSKAUDEN Taimenenkalastuksen kulta-aikaa on touko-kesäkuu. Moottoritien silta ylittää joen melkein sen parhaiden kalapaikkojen päältä. Leveyttä suurella joella on useita satoja metrejä. Lupien hinnat ovat 60 € vuosi, 30 € viikko, 15 € vuorokausi ja alle 18-vuotiaille 3 € (+kirjoituspalkkio). K emijokisuun kala-apajat tarjoavat ajoittain hyvää lohenja taimenenkalastusta kaupunkimaisessa ympäristössä. Alueella harjoitetaan myös verkkokalastusta. Ensimmäinen kalatie valmistui vasta vuonna 1993, minkä jälkeen kaloille syntyi vaellusmahdollisuus Taivalkoskelle saakka noin parikymmentä kilometriä ylävirtaan. Yhteislupaan kuuluvat osakaskunnan ja Pohjolan Voiman hallinnoimat vesialueet. SYKSYLLÄ jokeen nousee myös vaellussiikaa. Heittokalastuksen parhaat ottipaikat sijaitsevat tuolloin joen itärannalla Vallitunsaaressa. Kemin ja Keminmaan kunnanraja kulkee pitkittäin keskellä jokiuomaa kohti Perämerta, jonne on matkaa noin viisi kilometriä. Kalastuksen tiimellyksessä kaupunkimainen ympäristö unohtuu välillä kokonaan, kun mieli keskittyy kokonaisvaltaisesti vain kalastukseen. Merestä nousseita kirkkaita useamman kilon painoisia taimenia aletaan saada runsaammin saaliiksi toukokuun puolivälin aikaan. Lupa oikeuttaa soutu-uisteluun ja heittokalastukseen. KALASTUSPAIKAT VALITAAN VIRTAAMAN MUKAAN Tulvan aikaan taimenen ja lohen kalastus kannattaa keskittää rauhallisemman virran alueille. Kesäkuussa virtaamien pienetessä heittokalastajat suosivat joen länsipuolta Hansarantaa, jossa on pieni koskenniska, ja sen ylävirran puolen rantaa kalastuskieltoalueen rajalle saakka
Joella paljon kalastavat seuraavat kahden voimalaitoksen virtauksien muutoksia, jotka vaikuttavat kalojen olinpaikkoihin merkittävästi. Kalanviljelytarkoitukseen tapahtuvan vaellussiian mädinhankintapyynnin takia muu kalastus on lokakuussa yleensä kokonaan kielletty. . aikaan yksi tunnetuimmista soutu-uistelun ottipaikoista on moottoritien sillan yläpuolella Savihaudan vieressä sijaitseva vedenalainen karikko. ”Kevättulvan samentamassa vedessä lohelle ja taimenelle toimivat räikeän kirkkaat väritykset, kuten ambulanssi ja kelta-oranssi. Asetuksen mukaiset syysrauhoitusajat eivät ole alueella voimassa ELY-keskuksen päätökseen perustuen. 26 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vapaa-ajan Kalastaja -lehti sai lukijoilleen hyvät vieheenvalinnan värivinkit Harrylta. On ollut mielenkiintoista huomata, että eri vuosina paras ottiväri voi kuitenkin vaihdella. Kevättulva on voimakkainta yleensä toukokuussa, mutta myöhäisinä keväinä touko-kesäkuun vaihteessa. Keskikesällä voimakas vuorokausisäännöstely haittaa toisinaan kalastusta, koska virtaaman ollessa pienimmillään joki muuttuu lähes järvimäiseksi. ”Yhden uistimen valintani olisi puna-musta omatekoinen vaappu pituudeltaan 60 millimetriä. VIRTAAMAN VAIHTELUT OVAT SUURIA Säännöstellyn Kemijoen virtaaman vaihtelut ovat suuria sekä vuodenaikojen mukaan että vuorokauden sisälläkin. Rasvaevällisen taimenen alamitta on 60 senttiä ja eväleikatun taimenen 50 senttiä. PARHAAT mahdollisuudet lohen ja taimenen saantiin on Valmarinniemen ylävirran puolella. Kesäkuussa virtaamat ovat yleensä kalastukseen otolliset. HARRYN pakista ottivärejä kesä-heinäkuulle: Habanero 60 mm ”Ronkainen”, Habanero 60 mm ”Krokotiili” ja Habanero 60 mm ”Tuliperse”. HARRYN pakista ottivärejä touko-kesäkuulle: Haka DD ”Voikukka” oma väritys, Habanero 70 mm ”Pääsiäismuna” ja omatekoinen lohipelti ”Ambulanssi”. Joinakin kesinä lähes kaikki kalat nappaavat vain yhteen ja samaan väriin, joka ei välttämättä toimi yhtä hyvin seuraavana kesänä.” Kauppojen perusvalikoimista löytyvistä vieheistä lohen ja taimenen uistelussa suosittuja ovat muun muassa Nils-Master Spearhead ja Haka DD -vaaput, Jesse-vaaput ja Rapalan syvännevaaput. paikka on Keminmaassa jokisuun kalapaikkojen äärellä. Puna-mustalla olen saanut lohia ja taimenia läpi kauden ja se on toiminut säällä kuin säällä. Jokisuulla keskivirtaama on 556 kuutiota sekunnissa. Kesällä lämpöiset värit puna-kelta-mustat/ruskeat ja syksyllä kylmät värit violetti, lila ja sininen.” Kuvitteellisessa tilanteessa pitäisi tulla toimeen yhdellä ainoalla vaapulla tai muulla uistimella koko kalastuskauden ajan. KEVÄTTULVIEN aikaan on kalastus keskellä jokea mahdotonta. Tulvan aikana vettä virtaa hurja määrä, jopa yli 3 000 kuutiota sekunnissa ja kalastus on tuolloin keskellä jokea mahdotonta. Lohta ja taimenta voi tavoitella siiman päähän periaatteessa mistä vain parhaiden alueiden sijaitessa kuitenkin Valmarinniemen ylävirran puolella. Pienempien valmistajien vaapuista suosittuja ovat muun muassa Habanero, JKF ja Kolli. Lohen alamitta on 50 senttiä. Vinkit kattavat koko kalastuskauden ottivärit keväästä syksyn viilenneisiin vesiin. OTTIVIEHEITÄ SIIMAN PÄÄHÄN Meri-Lapin alueella toimii useita pienempiä tunnettuja viehepajoja, kuten muun muassa Harry Vinnin Habanero-vaaput ja Juha Feldtin JKF-vaaput, joiden kotiPyyntimitat . Alamitat ja rauhoitusajat Kemijokisuun yhteislupa-alueella on voimassa kalastusasetuksen mukaiset pyyntimitat lohella ja taimenella. Harrylta tuli aika nopeasti vastaus omaksi suosikikseen
Rannalta heittokalastaessa siiman päähän voi laittaa esimerkiksi Salamander Paravanin, Tiura Neidenin tai Kuusamon Räsänen lusikkauistimen. TAIMENEN heittokalastajia Vallitunsaaren rannassa keväällä. . PERHO voi vaikeina aikoina olla ainoa viehe, johon kala iskee. Sopiva vaappujen pituus on noin 5-8 senttiä. KALASTUS Kemijoensuulla on lokakuussa yleensä kokonaan kielletty. VIEHEMESTARI Harry Vinni syystaimenta soutamassa Kemijokisuun Savihaudan yläpuolella. . HARRYN pakista ottivärejä kesälle: Habanero 60 mm ”Papukaija”, Habanero 60 mm ”Amppari” ja Habanero 60 mm ”Paroni”. Keskikesällä ja syksyllä säädetään vaappuihin hieman pienempää potkua ja hakevampaa uintia. Lusikkauistimissa suositaan kupari-hopeaa väritystä. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 27. HARRYN pakista kylmemmän veden ottivärejä syksylle: 2 kpl Habanero 60 mm ja 1 kpl Habanero 70 mm. ALKUKAUDESTA RAJUA POTKUA, LOPPUKAUDESTA HAKEVAMPAA UINTIA Alkukaudesta kovassa virrassa uistimien liike saa olla aika rajua potkua, silloin myös syvännevaaput ovat parhaimmillaan. Erityisesti taimenelle kelpaa välillä tirinämäinen uintiliike.
ISOHAARAN KALATIE : lohijokitiimi.fi/ kalatie-live/ ?. Tiedusteluun vastanneiden mukaan arviolta noin joka viidennen lohen rasvaevä oli leikkaamaton, mutta toisessa tutkimusja näytepyynnissä arvioitiin luonnonlohien määräksi samalla alueella viime vuosina noin kuusi prosenttia. Kuntien ylläpitämillä useilla laavuilla voi pitää taukoja ja evästellä kalastuksen lomassa. KOLLI-VIEHEIDEN valmistaja Tommi Collin kesäkuussa 2020 Kemijokisuulta soutu-uistellun yli 16-kiloisen lohen kanssa. . Lohisaalis on vuosittain 6 000 kilon luokkaa ja taimensaalis reilut 1 000 kiloa. 044 242 0410 ?. (016) 221 858, jokikeskus.net . Jokikeskus tarjoaa myös majoitusta rivitalohuoneistoissa kävelymatkan päässä kalapaikoilta. VUONNA 2021 Kemijokisuulle nousi merestä noin 6 100 lohta. Yhteysja lisätietoja ?. KEMINMAAN venesataman betoninen veneenlaskuluiska jokisuun länsirannalla. JOKIKESKUS , Ravintola Puukerho puh. Aikojen saatossa alueelta on saatu soutu-uistelemalla useita yli 20-kiloisia lohia. Kemijokisuulta saadaan saaliiksi myös huomattavasti keskipainoa suurempia taimenia ja lohia. Vapakalastuksen osuus taimensaaliista on noin 80 prosenttia. 040 721 0565 ?. KOLLI-VIEHEET , Tommi Collin puh. VENELUISKAT JA LAAVUT PALVELEVAT KALASTAJIA Oman soutuveneen voi ottaa mukaansa ja veneiden laskupaikkoja löytyy suosituimman kalastusalueen rannasta kaksi. Yleensä suurten taimenten paino pyörii viiden-kuuden kilon välillä ja yli kymmenen kilon lohi on tietysti kehukalan kokoa. Lohien keskipaino oli 5,5 kiloa ja taimenten 2,6, kiloa. 0400 696 134 ?. VALMARINNIEMEN uusi laavu ja sorapohjainen veneenlaskuluiska. Vuokraveneitä ja kalastusoppaita voi tiedustella Jokikeskuksesta Ravintola Puukerholta. Lohista suurempi osuus pyydetään erilaisilla verkoilla, mutta viehekalastuksen saaliskin voi ylittää tuhat kiloa. KÄVELYMATKAN päässä kalapaikoilta löytyy myös majoituspalveluja. Kuva: Tommi Collinin arkisto. JKF-VAAPUT , Juha Feldt puh. Istutettavilta taimenilta ja lohilta leikataan rasvaevä pois istukkaiden tunnistamiseksi. Vain muutama prosentti taimensaaliista oli ehjäeväisiä yksilöitä, eli mahdollisesti luonnonkaloja tai mäti-pienpoikasistutuksista peräisin. Luonnonvarakeskuksen ja Voimalohi Oy:n toteuttaman merkintä-takaisinpyynti-tutkimuksen mukaan Kemijokisuulle Isohaaran alapuolelle nousi merestä vuonna 2021 noin 6 100 lohta. Suurimmat taimenet ovat olleet yli seitsemän kilon painoisia. Samalla rannalla hieman alavirtaan päin veneen laskeminen onnistuu Valmarinniemessä, jossa on sorapohjainen laskuluiska. Keminmaan venesatamassa joen länsirannalla on betoninen laskuluiska. . VISIT MERI-LAPPI : visitmeri-lappi.fi ?. JOKEEN NOUSI NOIN 6100 LOHTA Vuoden 2020 kalastustiedustelun (Eurofins, Kemijoki Oy 2021) mukaan Kemijokisuulla lähes kaikki saaliskalat, lohet ja taimenet, ovat istutuksista peräisin olevia eväleikattuja yksilöitä. . HABANERO-VAAPUT , Harry Vinni puh. LAATU APAJAT – Kemijokisuu: vapaa-ajankalastaja.fi/ kalastuspaikka/kemijokisuu-2/ Yhteystiedot 28 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Viimeisten vuosien aikana lohikantojen pieneneminen on kuitenkin näkynyt saaliin vähenemisen lisäksi selvästi myös arvioiduissa nousuja kutulohimäärissä. Tenon huippuvuosia vastaaviin saalismääriin ei ole päästy millään muulla maailman lohijoella, ei ainakaan pitkiin aikoihin. SUOMEN JA NORJAN NEUVOTTELUISSA ON TODETTU LOHIKANTOJEN HUONO TILA JA VÄLTTÄMÄTÖN TARVE PIDÄTTÄYTYÄ AINAKIN LAAJEMMASTA LOHENKALASTUKSESTA MYÖS VUONNA 2022. 30 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lohisaaliiseen vaikuttaa tietysti myös lohenkalastuksen määrä ja teho: esimerkiksi kalastuksen säätely voi vähentää lohisaalista merkittävästi, vaikka itse lohikannat eivät pienenisikään. T enojoen vuosittaiset lohisaaliit ovat vuosikymmenten varrella vaihdelleet paljon eli noin 50 tonnista yli 200 tonnin vuosisaaliisiin asti. Tenon viimeisimmät suursaaliit eivät ole kovin kaukaa historiasta: vielä vuonna 2001 arvioitiin Tenon vesistön lohisaaliiksi peräti 250 tonnia villiä, joesta kalastettua lohta, minkä lisäksi Jäämeren rannikkokalastuksesta saatiin vielä useita kymmeniä tonneja Tenojoesta peräisin olevaa lohta. KOHTI AALLONPOHJAA Vuosina 2019 ja 2020 Tenojoen lohikantojen tila taantui merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Pelkästään näistä joista arvioitiin puuttuneen noin kolmekymmentä tonnia lohta verrattuna tavoitteen mukaisiin kutukantoihin. UUSIA HUIPPUVUOSIA EI ENÄÄ NÄHTY 2010-LUVULLA Tenon lohisaaliit ovat pienentyneet 2010-luvulla, ja aiemman säännöllisen saalisvaihtelun ennustamia uusia huippuvuosia ei olla enää nähty. Viimeisin Tenon kalastussopimus on vuodesta 2017 asti kaventanut eri kalastustapojen käyttömahdollisuutta verrattuna aiempiin vuosiin ja näin pienentänyt myös lohisaaliita. ” TEKSTI JA KUVAT JAAKKO ERKINARO JA PANU ORELL, LUONNONVARAKESKUS Tenojoen lohikannat AALLONPOHJASSA Vielä vuosituhannen alussa Tenosta saatiin huimia, jopa 250 tonnin vuosittaisia lohisaaliita, mutta kesällä 2021 kaikki lohenkalastus oli kielletty Tenossa, Tenovuonossa ja lähirannikolla Jäämeressä. Mitä lohikannoille on tapahtunut. Kesällä 2021 joki oli lohenkalastajista tyhjä. Näiden kantojen osuus koko Tenon vesistön kutukantatavoitteesta on noin kahdensankymmentä prosenttia. Tällainen saalis tarkoittaa, että Tenojokisuuta lähestyi ja jokeen nousi tuona vuonna pitkälti toistasataatuhatta lohta. Huolestuttavaa oli etenkin se, että vesistön neljä suurinta lohikantaa, Tenon pääuoman ja kolmen suuren latvahaaran, Inarijoen, Karasjoen ja Iesjoen kannat, jäivät huomattavasti niiden kutukantojen koolle asetetusta tavoitteesta. TAVALLINEN kesäinen näkymä Tenon rantamilta: lohensoutajat odottavat vuoroaan
Lohikantojen tila-arvioon kuuluu myös arvio merellä olevasta Tenon lohikantojen koosta ennen kutuvaelluksen käynnistymistä kohti Tenojokea, eli ennen kuin lohet joutuvat ensi kerran kalastuksen kohteeksi Norjan rannikolla (PFA, pre-fishery abundance). Mitkä ympäristötekijät tai niiden yhdistelmät selittävät parhaiten muutosta lohikannoissa. Tässä tilanteessa kaikki kalastus on biologisesti tarkasteltuna ylikalastusta. Tenon loheen on kohdistunut voimakas kalastuspaine koko sen vaellusmatkalla jo vuosikymmeniä, ja kova pyynti on osaltaan heikentänyt kutukantoja sukupolvesta toiseen. Jää nähtäväksi, toistuuko täyskielto vai avataanko Tenolla jonkinlainen mahdollisuus pienimuotoiseen lohenkalastukseen. Yksiselitteistä syytä näiden lohikantojen tilan nopeaan heikkenemiseen ei tunneta. Suomen ja Norjan neuvotteluissa on todettu lohikantojen huono tila ja välttämätön tarve pidättäytyä ainakin laajemmasta lohenkalastuksesta myös vuonna 2022. TENON LOHIKANTOJA SEURATAAN MONIPUOLISESTI Tenon lohi ei ole vain yksi lohikanta, vaan Tenojoen vesistöstä on tunnistettu noin 30 perinnöllisesti toisistaan eroavaa kantaa, joista useimman tilaa pyritään arvioimaan vuosittaisten seurantatietojen perusteella. Kiellolla pyrittiin kasvattamaan kutukantojen kokoa. Vuoden 2021 myönteinen uutinen oli se, että kudulle asti selvisi paria aiempaa vuotta suurempi lohimäärä, joten mätimunia ja poikasia on kehittymässä seuraavan sukupolven kutulohiksi selvästi enemmän kuin parina aiempana vuotena. Myös vieraslaji, kyttyrälohi, on lisääntynyt rajusti pohjoisimman Atlantin alueella. MIKÄ TENON LOHTA VAIVAA. Kesän 2022 lohenkalastuksen mahdollisuudet Tenojoella ovat tätä kirjoitettaessa vielä sopimatta. LAAJAAN LOHENKALASTUKSEEN EI EDELLYTYKSIÄ Entäpä ilmastonmuutoksen tai muiden tekijöiden vaikutukset jokiympäristössä. Meriveden lämpötilat ovat yleisesti nousseet, lohen saaliseläinten määrät ja sijoittuminen Pohjois-Atlantilla ovat muuttuneet, ja joillakin Tenoa eteläisemmillä alueilla on viime vuosina havaittu äkillinen taantuma lohen merikasvussa. Mereltä palasi siis edelleen todella niukasti lohia kohti Tenoa. Lohikantojen tila-arvio vuonna 2021 osoitti kutukantojen kasvaneen keskimäärin lähes kaksinkertaisiksi verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosina 2019 ja 2020 arvioitu PFA merellä oli pienempi kuin koko Tenon kutukantatavoite. Ilmaston lämpenemiseen liittyvät valtameren olosuhteiden muutokset ovat yksi todennäköinen ja merkittävä tekijä lohikantojen heikkenemisen taustalla. KALASTUSKIELTO Lohenkalastus kiellettiin kokonaan Vuoden 2020 heikoksi arvioidun lohikantojen tilan myötä Suomi ja Norja kävivät neuvotteluja kesän 2021 lohenkalastuksesta. Vuonna 2001 arvioitiin pelkän Tenojoen jokisaaliin olleen noin 60 000 lohta, kun vuonna 2020 Tenojokeen arvioitiin nousseen kokonaisuudessaan vain vajaa 20 000 lohta. Tenon lohimäärien pieneneminen asettuu mittasuhteisiin, kun verrataan lukuja viimeisen parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Vuoden 2021 PFA-arvio merellä kertoi jopa pienemmästä lohien kokonaismäärästä kuin vuonna 2020. Mutta miksi jyrkkä notkahdus tapahtui juuri nyt. Paljon kysymyksiä, toistaiseksi vain vähän vastauksia. Meriolosuhteet näyttävät siis tällä hetkellä olevan Tenon lohelle epäsuotuisat. Tenon ohella myös useiden muiden pohjoisten lohikantojen tilan on havaittu taantuneen viime vuosina Pohjois-Norjassa ja Kuolan niemimaalla. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 31. Lopputulos oli Tenojoen historiassa ainutlaatuinen: kaikki lohenkalastus kiellettiin sekä Tenojoen vesistössä, Tenovuonossa että sen ulkopuolella läheisellä rannikkoalueella. Positiivinen käänne on kuitenkin suhteutettava kesän 2021 poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa lohenkalastus joessa ja lähirannikolla oli kielletty, ja Tenon loheen kohdistui ainoastaan vähäinen lohenkalastus kauempana Norjan rannikolla. Lohia oli siis jo mereltä lähtiessä, ennen minkäänlaista kalastusta, vähemmän kuin, mitä tarvittaisiin kutukantatavoitteen täyttymiseen
Arvioidaan lohenpoikastiheyksiä sähkökalastamalla. Pienissä sivujoissa kutukannan kokoa on arvioitu syksyisillä pintasukelluksilla, joissa sukeltajat laskevat kutevien lohien määrän, arvioivat eri kokoisten lohien osuudet ja niiden sukupuolijakauman kutukannassa. Kutukanta-arviota verrataan Tenon pääuomalle ja eri sivujoille asetettuihin kutukantatavoitteisiin, jolloin päädytään johtopäätökseen lohikantojen tilasta. ?. Nousuja kutulohien määräarvioihin yhdistetään lohisaalistiedot Jäämeren rannikolta, Tenon pääuomasta ja sivujoista. Tenon lohen seuranta ja kantojen tilan arviointi TENON pienten sivujokien kutulohimääriä seurataan vuosittaisilla pintasukelluslaskennoilla. Kerätään kalastusja saalistietoja sekä saalisnäytteitä (suomunäytteet). ?. Lasketaan nousevia lohia kaikuluotaamalla ja videokameroilla. TENON LOHIKANTOJEN SEURANTA: ?. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Tenojokeen ja sen sivujokiin nousevia ja niissä kutevia lohimääriä yhteistyössä norjalaisten yhteistyökumppanien, erityisesti Norjan luonnontutkimusinstituutin (NINA) kanssa. ?. LOHIKANTOJEN TILAN ARVIOINTI: ?. Määritetään geneettisesti pääuoman sekakantasaaliin saalislohien kantakohtainen alkuperä. Lasketaan sivujoen kutulohien määrä ja arvioidaan aiempi rannikon ja pääuoman kalastuksen ko. Lohikantojen hoitotavoite: kutukantatavoite täyttyy kolmena vuotena neljästä. ?. Erilaisia tietoja yhdistelemällä laaditaan arviot Tenon eri lohikantoihin kohdistuvasta kalastuskuolevuudesta vaellusmatkan aikana, sekä arviot Tenon pääuoman ja sivujokien kutukantojen koosta. Verrataan kutukannan kokoa sivujokikohtaiseen kutukantatavoitteeseen. Rannikon ja pääuoman lohisaalis koostuu monien eri lohikantojen yksilöistä, joiden alkuperä voidaan määrittää geneettisesti esimerkiksi suomunäytteen DNA:sta. Seurantamenetelmiä on useita: Tenojoen pääuomassa ja useassa sivujoessa nousulohien määriä lasketaan kaikuluotainten avulla, kun taas joissakin sivujoissa laskentaan käytetään videokameroita. . ?. ?. Yhdistetään nousevien lohien määrä saalistietoihin ja arvioidaan kutuaikaan asti eloonjääneiden lohien määrä. 32 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lasketaan kutevia lohia pintasukelluslaskennoilla. Kalastuskiellon ansiosta lohen kutukannat kaksinkertaistuivat vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. sivujoen lohiin kohdistama kalastuskuolevuus
12,50 Garmin Striker Plus 4 KAIKULUOTAIN • monipuolinen ja helppokäyttöinen luotain 6,90 Salmo Hornet 4 cm VAAPPU • kirjolle ja ahvenelle Kun ostat uuden GARMIN-KARTTAPLOTTERIN tai PANOPTIX-LUOTAIMEN SAAT JOPA 400 € käyttörahaa osoitteeseen GARMIN.FI Kalastajan verkkokauppa WWW.RIALINNA.FI 45 ,GARMIN ® SPRING DEAL 30.6. Lippopyynti on merkittävin pyyntimuoto joessa ja kohdistuu toistuvasti koskissa pysyviin siikoihin. Lisäksi analysoitiin myös kalan maksa-, kidusja sappinäytteitä, jotta saatiin tietoa mihin yhdisteet varastoituvat joutuessaan kalan elimistöön. Suurta osaa yhdisteistä ei ole aikaisemmin raportoitu löytyneen mistään, eikä mitään näistä ole aikaisemmin havaittu merisedimenteissä. Lohen jokeen nousun edistämiseksi sovittiin meren rysäkalastuksen (kiinteät pyydykset) aloitusta siirrettävän myöhemmäksi. alkaen. Suurin otos, 99 turskan lihasnäytettä, oli Bornholmin alueelta, jossa 14 prosenttia analysoiduista näytteistä sisälsi jäämiä fenyyliarseeniyhdisteistä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 33. Filosofian maisteri Hanna Niemikoski tutki väitöskirjassaan kolmelta tunnetulta kemiallisten taisteluaineiden upotusalueilta pyydettyjä merieliönäytteitä, pääasiassa kaloja. LOHIVAAPUT • Torniojoen legenda Rialinna Zander Stopper JIGISETTI • Vapa: Abu Garcia Veracity 6´9” 7-30 g • Kela: Daiwa Ninja LT 2000 • Siima: Fireline Ultra 8 150 m kuitusiima 149 ,129 ,ITÄMERI TORNIONJOKI TORNIONJOELLA uusia rajoituksia punttikalastuksessa, lohen rysäpyynnissä ja siian lippoamisessa Kesäkuun alussa astuivat voimaan Tornionjoen uudet kalastusmääräykset. Näin lohen rysäkalastus alkaa Ruotsissa samanaikaisesti Perämeren eri säätelyalueilla. eli viikkoa myöhemmin kuin edellisellä kalastuskaudella. Meren rysäkalastus alkaa tänä vuonna 17.6. Viime vuoteen verrattuna uusia rajoituksia on tullut muun muassa muun muassa ns. Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Emolohien vahingoittumisten vähentämiseksi viehekalastus heittopainon avulla (nk. Siian kulkuverkkokalastuksen aloituspäivä on tänä vuonna 8.8. entisen 11.6. Lohen rysäkalastus alkaa kuitenkin 17.6. AMMUKSISTA vuotava arseeni kertyy Itämeren kaloihin ja muihin eliöihin Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitetaan, että kemiallisina taisteluaineina ammuksissa käytetyt fenyyliarseeniyhdisteet kerääntyvät vuotaessaan upotusalueiden läheltä pyydettyihin merieliöihin, kuten eri kalalajeihin. punttikalastukseen, siian lippoamiseen ja lohen merellä harjoitettavaan rysäkalastukseen. Väitöskirjatyössä tunnistettiin myös uusia, fenyylarseeniyhdisteistä muodostuvia hajoamistuotteita merisedimenteistä. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa. Tällä kalastuskaudella lippopyynti on kielletty joka viikko puolentoista vuorokauden ajan maanantaista kello 00.00 tiistaihin kello 12.00. sallitaan vain poikkeusluvalla niille harvoille kaupallisille kalastajille, jotka aiemmin ovat ilmoittaneet kyseisestä saaliista. saakka: Orvis Encounter perhokalastussetti • useita eri luokkia 219 ,Bear Reel CL600 UISTELUKELA • alumiinirunko • 0.40 mm/190 m 45 ,Wäylä W.S.O.P. Samankaltaisia tuloksia saatiin myös Skagerrakin ja Måseskärin upotusalueilta kerätyistä näytteistä. punttikalastus tai spinnflugefiske) sovittiin kiellettäväksi Kukkolankoskella molemmin puolin valtionrajaa sekä Matkakoskella Suomen puolella 10.6. sijaan, mitä Suomi on pitkään tavoitellut. Tämä on merkittävä tiukennus Ruotsin aiempaan käytäntöön ja vähentää rysien käyttöä ja sen vaikutusta lohen nousuun ennen lohenkalastuksen alkua. Siian kalastuskuolleisuuden vähentämiseksi sekä Tornionjoen luonnonvaraisen siikakannan vahvistamiseksi Suomi ja Ruotsi sopivat rajoituksista siian lippopyyntiin ja kulkuverkkokalastukseen. Yhteensä näytteitä analysoitiin yli kolmesataa. DePaul Design M+ VENEHAAVI • kokoon taittuva malli • kehä 60 x 50 cm pituus 150 cm Merimetso-VAAPPU • legendaarinen kuhavaappu 24 ,alk. jo keskiyöllä, eli 12 tuntia nykyistä aiemmin. Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastaminen rysillä aikavälille 11.-16.6
Mädistä huolehtivien kalojen, kuten kuhan kohdalla, kutukanta tulisi määritellä sen mukaan, kuinka monta kuhaa on edelleen huolehtimassa mädin kuoriutumisesta. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua Pitäisikö kalojen kutualueet rauhoittaa. Kutukannan koon eli kudettujen mätimunien määrän ohella kehittyvän vuosiluokan suuruuteen vaikuttavat niin kutuympäristön laatu kuin sääolosuhteet, kuten veden lämpötila ja ravinnon saatavuus. POIKASTUOTANTO RIIPPUU YMPÄRISTÖSTÄ JA KUTUKANNAN KOOSTA Kestävä kalastus perustuu periaatteeseen, että kalaa pyydetään vain sen verran kuin kalakanta pystyy vuodesta toiseen tuottamaan. Useimmiten ei tiedetä, 34 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jatkuva tuotto edellyttää, että kudusta kuoriutuu keskimäärin yhtä paljon elinkykyisiä poikasia vuodesta toiseen, vaikVAIVOIN taimenelle kunnostetut poikasalueet on syytä rauhoittaa kalastukselta. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Kuteva kalasto, kutukanta, edustaa sitä kalajoukkoa, joka on selvinnyt kutuhetkeen asti. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. ka potentiaalisista kutijoista iso osa olisi jo tullut kalastetuiksi. Liian pieni kutukanta väistämättä vaarantaa niin sanotun rekrytointituloksen, mutta tietyn kriittisen tason yläpuolella ympäristötekijät ovat määrääviä. N yt kun suuri osa valkolihaisista kaloista on suorittamassa kutupuuhiaan, ja kuhakoiraat iskevät hanakasti kutupesää uhkaavia mätirosvoja ja kalastajan tarjoilemia kalan kuvatuksia päin, on ajankohtaista pohtia, pitäisikö keskeiset kutualueet rauhoittaa tai peräti noudattaa kutuaikaista rauhoitusta kaikkialla
” Kuha VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 35. Rauhoitusalueilta todettiin myös tulevan lisää kalaa kalastetuille alueille. Vastaavasti monet kalat hakeutuvat kutuaikaan rajallisille paikoille, joista niitä voidaan tehokkaasti kalastaa. Kutevien kalojen laatu ruokakaloina vaihtelee lajien välillä paljon. MERITAIMENEN kalastajille tutussa Gotlannissa rauhoitusalueita ja -aikoja on hyödynnetty tehokkaasti. Zolderdo ym. Kalastuskuolleisuuden rajoittamiseksi talvehtimisalueiden rajoitukset voisivat olla yhtä tarpeellisia kuin kutualuerajoitukset. Näin ei ole, jos kalastus lisääntyy vastaavasti rauhoitusalueen ulkopuolella. Hauen lisääntymistulokselle ei tee eroa, pyydetäänkö haukinaaras kutulahdesta toukokuussa vain talvehtimissyvänteestä helmikuussa. (2019) osoittivat Kanadan Ontariossa, että yli 70-vuotiailla järville perustetuilla rauhoitusalueilla kalakannat olivat selvästi vahvempia kuin kalastetuilla alueilla. Lajeilla, kuten ahvenella ja kuhalla, poikasia voi ainakin teoriassa kuoriutua niin paljon, että poikasilta loppuu paikallisesti ravinto tai ne alkavat syödä toisiaan. Siinä missä kutevat ja kuteneet punalihaiset lohikalat ovat käytännössä syömäkelvottomia, esimerkiksi Pitäisikö kuhan kutuaikainen rauhoitus palauttaa. Gwinn ja Allen (2010) mallinsivat kutuaikaisen rauhoituksen vaikutuksia paljolti kuhaa vastaavalla isobassilla. Yleisesti ottaen rajoitusalueesta on hyötyä, jos sen avulla voidaan pienentää ylikalastettuun kalakantaan kohdistuvaa kokonaiskuolleisuutta. ONKO KUTUKALOJEN PYYNNISSÄ JÄRKEÄ. MÄTIÄ VARTIOIVA KUHA ON HELPPO SAALIS. He totesivat, että kuturauhoituksesta olisi hyötyä vain pohjoisille heikkotuottoisille kannoille, joiden kaloja pyydetään ja vapautetaan erittäin paljon (70 % kannasta), kun taas saaliiksi otetaan vain vähän kaloja (20 % kannasta). Virtavesien selkeät poikasympäristöt voitaisiin rauhoittaa ympärivuotisesti, kuten paikoin on tehtykin. RAUHOITUSALUEIDEN HYÖDYT JA HAITAT Merien kalastuskieltoalueita on tutkittu pitkään. Tällaisissa tilanteissa kutukannan harventaminen kalastamalla voisi parantaa lisääntymistulosta. minkä kokoinen tämä kriittinen kutukanta eri järvissä on. Kuhan osalta tämä tarkoittaa, että kutuaikaista pyydäja päästä -kalastusta tulisi välttää, mutta kokonaisuuden kannalta paikallinen kalastuskuolleisuuden rajoittaminen on oleellisempaa kuin koko maata koskevan kutuaikaisen rauhoituksen palauttaminen. KUTUKALA ON KUTUKALA JO EDELLISENÄ SYKSYNÄ Kuhan lisääntymistuloksen kannalta ei ole käytännössä eroa, pyydetäänkö koiraskala syyskuussa vai viikko kudun jälkeen. Kalastuksen ekologisen kestävyyden vuoksi voi olla tarpeellista rajoittaa kalastusta tilanteissa, joissa pyyntitehokkuus, teknisesti pyydettävyys, on poikkeuksellisen hyvä. Selkeintä hyötyä rauhoitusalueesta on, jos sillä voidaan suojata alamittaisia lohikaloja. Tällaista ylikompensaatiota on kuitenkin tavattu isoilla paljon kalastetuilla järvillä perin harvoin, jos ollenkaan. KESÄKUUN lopulla kuhat aloittavat normaalin syönnöstämisen. Monet kalalajit talvehtivat varsin rajallisilla alueilla ja suurin osa esimerkiksi kuhista pyydetään talviverkoilla syvänteistä
kuha, hauki tai siika käyttävät yleisesti melko vähän resursseja lisääntymiseen ja säilyvät syömäkelpoisina kutuaikanakin. kypsiin kaloihin, kuten kudulle nouseviin lohikaloihin, kohdistuva kalastus suosii myöhään sukukypsyviä kaloja eli lisää isojen kalojen suhteellista osuutta. Tutkimuksen mukaan lohikalojen kuturauhoituksen on oltava riittävän pitkä ennen kutua. Toisaalta Lowerre-Barbieri ym. Periaatteessa pelkästään sukuTutkittua AHVENEN ja kuhan poikaset. Acremanin ym. Sisävedet peittävät vain 0,9 prosenttia maailman pinta-alasta, mutta niissä elää vähintään 126 000 lajia. Ennen kutua tapahtuva vapakalastus voi olla ongelmallista kalan lisääntymiselle, vaikka kala vapautettaisiinkin. Kun kutupaikalla on sekä sukukypsymättömiä että kutevia yksilöitä, ei skenaario toimi, vaan kalastus suosii jälleen aikaisempaa sukukypsymistä. Poistamalla säännöllisesti esimerkiksi alle 20 sentin mittaiset kutukalat, voitaisiin ahvenkannan rakennetta saada parannettua merkittävästi jo muutamissa vuosissa, kunhan kalastus kohdennettaisiin vain kutupaikoille, jotta pienet sukukypsymättömät kalat saisivat jatkaa kasvuaan. HAITALLISTEN GENEETTISTEN MUUTOSTEN ESTÄMINEN Isoihin kalayksilöihin kohdistuva kalastus suosii aikaisempaa sukukypsymistä pienempikokoisena, mikä pienentää kilomääräisiä saaliita ja kalojen saavuttamaa suurinta kokoa ajan saatossa. Niin kuin maaekosysteemeistäkin pieni osa on rauhoitettu luonnon itsensä säilyttämistä varten, pitäisi vesiympäristöjä suojella yhtä lailla. Poikasten täytyy ensimmäisen kesän aikana kasvaa riittävään kokoon, jotta ne kestävät ensimmäisen talven. Ahvennaaras voi käyttää 90 prosenttia vuotuisesta energiabudjetistaan lisääntymiseen, ja mädistä turpeista naarasahvenista ei tunnetusti paljon lihaa fileisiin jää. Papatheodouloun ym. Kaikista selkärankaisista sisävesissä elää kolmannes ja kalalajeista yli puolet. Sisävedet 36 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jollakin pilottikohteella olisikin hyödyllistä kokeilla esimerkiksi kuhan 45 sentin ylämittaa rajatuilla tunnetuilla kutualueilla esimerkiksi touko-kesäkuun aikana. LUE LISÄÄ https://doi.org/10.1111/conl.12684 https://doi.org/10.1139/cjfas-2021-0089 https://doi.org/10.1577/T02-001 https://doi.org/10.1577/T08-089.1 https://doi.org/10.1002/aqc.3155 https://doi.org/10.1002/aqc.3155 SIIKA on hyvä ruokakala myös kutuaikaan. Loogisesti ajatellen kutuahvenia ei pitäisi edes kalastaa. (2003) eivät havainneet kutevien robalojen (Centropomus undecimalis) juuri välittävän pyydäja päästä -kalastuksesta, vaan samoja naaraita saatiin useasti ja naaraat jatkoivat kutemista normaalisti ilman havaittuja muutoksia mätimunissa. Tämän vuoksi vaeltavia lohikaloja ei pitäisi kalastaa syönnösvaelluksen aikana. Koska kalastuslaki ja -asetus eivät anna tähän mahdollisuutta, voisi toimintamallia kokeilla jonkin pienen metsäjärven ahvenkannalla. Jos taas kutukantaa suoraan jalostettaisiin käyttämällä kutuaikaista ylämittaa, voitaisiin kalakannan ominaisuuksia saada parannettua geneettisesti. (2022) tutkimuksessa lohet olivat juuri ennen kutua herkkiä jäljitellylle pyyntistressille, joka altisti ne vesihomeen nopeammalle kasvulle sekä pienensi kudettua mätimäärää. Miksi sisävesiä tulisi rauhoittaa. Epäonnistumisia sitä vastoin on tullut, kun kalastusrajoitukset eivät ole toimineet tai padoilla on tuhottu luontaiset virtausolosuhteet. (2020) mukaan sisävesien suojelualueita on tutkittu varsin vähän, mutta positiivisia esimerkkejäkin on
Viime kesänä kudulle nousseista lohista valtaosa oli kaksi vuotta meressä viettäneitä, painoltaan 4–9-kiloisia kaloja. Kuva: Panu Orell/Luke. Tenon taimenkantojen biologisessa rakenteessa on myös tapahtunut selviä pitkäaikaismuutoksia. Huppuvuosina 2014 ja 2016 seurannassa laskettiin noin 100 000 lohta vuodessa. Taimenet vaikuttavat kalastuspaineen laskiessa kasvavan suuremmiksi ja ne selviytyvät kutemaan aiempaa useampaan kertaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 37. Samaan aikaan vähintään kertaalleen kuteneiden taimenten osuus on voimakkaasti kasvanut. ”Vesistön lohimäärän kasvun myötä myös kalastusmatkailijoiden määrä on kasvanut. Napapiirin tuntumassa Kattilakoskella sijaitsevissa Luken kaikuluotaimissa havaittiin viime kesänä noin 93 000 lohta, mikä on 13-vuotisen nousulohiseurannan kolmanneksi suurin määrä. Sukelluslaskentojen perusteella taimenen kutukannat ovat vahvistuneet. Kalastuskaudella 2021 saalista saatiin 158 tonnia eli noin 23 700 lohta. ”Nousulohiseurannassa ei havaita kaikkia merestä jokeen nousevia lohia. LUKE: Tornionjoella jälleen hyvin runsas lohen kutuvaellus – myös kalastusmatkailijoiden määrä on kasvanut Tornionjokeen kudulle nouseva luonnonlohikanta on ollut kasvussa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. ”Vielä 1980-luvulla saalistaimenet painoivat keskimäärin selvästi alle yhden kilon, mutta 2000-luvulla keskipaino on ollut 1,5 kilon tuntumassa. TENON taimenkannat ovat Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan vahvistuneet. Saaliissa 1980–1990-luvuilla varsin yleisesti esiintyneet pienet, yhden merikasvukauden taimenet ovat lähes kadonneet ja useamman kasvukauden isommat yksilöt ovat lisääntyneet. TORNIONJOKI TENOJOKI TENOJOEN taimenet kasvaneet ja kanta vahvistunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan taimenten keskikoko Tenojoella on kasvanut merkittävästi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Näitä vuonna 2019 merivaelluksensa aloittaneita lohia on odotettavissa runsaasti jokeen myös ensi kesänä, jolloin kalat ovat kasvaneet 9–15-kiloisiksi. Tenojoelta saaliiksi saatujen taimenten koko on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana niin verkkokuin vapakalastuksessa. Lohenkalastuksen rajoitukset vaikuttavat siten parantaneen Tenon taimenkantojen tilaa. Viimeisen kymmenen vuoden vuotuinen keskisaalis on ollut 3300 kiloa. Saalis on toiseksi suurin vuosikymmeniin. Todennäköisesti viime kesänä jokeen nousi vähintään 20 000 lohta enemmän kuin mitä kaikuluotaimissa havaittiin”, Romakkaniemi toteaa. Myös Tenon vuosittaiset taimensaaliit ovat säilyneet vakaalla tasolla, vaikka kalastusta on voimakkaasti leikattu. Keskikoon kasvu on hiljalleen jatkunut aina viime vuosiin asti, ollen nykyisin noin 1,7 kiloa”, kertoo asiantuntija Jan-Peter Pohjola Lukesta. Ulkopaikkakuntalaiset kalastajat kuluttivat jokivarressa yhteensä noin 8,6 miljoonaa euroa kesällä 2021”, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Tämä osaltaan selittää Tenon taimenen keskikoon kasvua. Vesistön meritaimenkanta on lievästä elpymisestään huolimatta yhä heikko, ja joen vaellussiikakanta on heikentynyt. Pienimmät vuotuiset nousulohimäärät, noin 20 000 lohta, ajoittuvat vuosille 2010–2011
Hänen mukaansa erityisesti Polarbaitilta saadut vieheiden päälle liimattavat tarrat olivat tuunaajien mieleen. Saimme myös useita pusseja jigejä, jotka saatoimme suoraan jakaa nuorille”, Kariluoma kertoo. Käytettyjä jigejä varten keräysastioita on myös yhdeksässä kalastustarvikeliikkeessä eri puolilla Suomea. Anna vieheille uusi elämä! -kampanjassa kerätyt uistimet kunnostetaan ja sen jälkeen ne lahjoitetaan SVK:n nuorten kalastuksen harrastajien käyttöön. kesäkuuta. Lisäksi paikan päällä on SVK:n seurojen edustajia, jotka näyttävät viehekunnostuksen mallia messuvieraille. Tosin monet vieheet olivat valmiiksi niin hyvässä kunnossa, ettei niihin tarvinnut kuin koukut ja renkaat vaihtaa. Vanhoja uistimia kerätään kierrätettäväksi Riihimäen Kansainvälisillä Erämessuilla V iime vuonna suuren suosion saavuttanut Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) ja Rapalan vanhojen vieheiden kierrätyskampanja toteutetaan myös tänä kesänä. Anna vieheille uusi elämä! -kampanja tulee taas KUNNOSTETTAVAKSI voi tuoda kaikenlaisia vieheitä, kuten esimerkiksi lusikkauistimia, vaappuja ja lippoja. Anna vieheille uusi elämä! TEKSTI ISMO MALIN KUVAT TERO KARILUOMA, VALKEAKOSKEN KALAVEIKOT 38 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Uistimia puunattiin ja maalattiin yhdessä lasten ja nuorten kanssa askarteluilloissa. Uistimia lahjoittaneille jaetaan päivittäin 30 siimaroskista. SAIVAT TUUNATA ITSELLEEN MIELUISIA UISTIMIA Valkeakosken Kalaveikot oli yksi SVK:n seuroista, jossa viime vuonna kierrätysvieheitä kunnostettiin. Kalaveikkojen puheenjohtaja Tero Kariluoman mukaan kampanja koettiin mielenkiintoiseksi ja nuoret osallistuivat siihen mielellään. Messuilta kertyneet uistimet toimitetaan tuunattaviksi SVK:n jäsenseuroihin, joille Rapala lahjoittaa tarvittavat kunnostusmateriaalit. Kunnostuskelvottomat uistimet puolestaan hävitetään asianmukaisesti, ja jigit kierrätetään SVK:n Koolla on väliä -hankkeen jigikierrätyksen kautta. ”Niitä liimattiin innokkaasti ja nuoret saivat tehdä uistimista itselleen mieluisia. Lisäksi Rapalan EcoChoice Program maksaa kampanjaan osallistuville seuroille rahallisen avustuksen uistinten uusiokäytön edistämisestä. Kaikki lusikat ja muut vieheet myös menivät suoraan nuorten omaan käyttöön, mikä on hyvä, koska ei kaikilla nuorilla ole runsaasti vieheitä tai muita kalastusvälineitä”, Kariluoma muistuttaa. Tänä kesänä vanhoja ja jopa rikkinäisiä uistimia voi tuoda kierrätystä varten SVK:n messuosastolla sijaitsevalle keräyspisteelle Riihimäen Kansainvälisillä Erämessuilla 9.-12
Yhteistyö kampanjan muiden osapuolten, SVK:n ja Motonetin, kanssa toimi moitteettomasti ja oli erittäin hienoa nähdä, että he halusivat olla osana kampanjaa.” Anna vieheille uusi elämä! -kampanja on Väisäsen mukaan erittäin tärkeä osa Rapalan vastuullisuustyötä, sillä siinä yhdistyvät voimakkaasti sekä ympäristöettä sosiaalinen vastuullisuus. Nyt kunnostetut uistimet ovat jo suurelta osin nuorten kalastajien ahkerassa käytössä. ”Haluamme myös järjestää vastuullisuusteemaisia kampanjoita yhteistyössä avainasiakkaidemme ja verkostojemme kanssa saadaksemme lisää vaikuttavuutta vastuullisuustyöhömme. Tuolloin keräyslaatikoita oli sijoitettu Motonetin myymälöihin, ja eniten uistimia saatiin Hyvinkäältä. Osta paita AUTA HAUKEA Lasten koot: 104 – 164 cm Tyttöhauen kuvalla varustettu paita on iloisen oranssi. Todellinen hauenystävä valitsee molemmat. Paitojen tuotto menee lyhentämättömänä haukitehtaiden konkreettisiin kunnostuksiin. ”Meillä ei tosin ollut ennakko-odotuksiakaan sen suhteen, kuinka paljon vieheitä saisimme kerättyä kunnostettavaksi nuorille kalastajille, koska tämän tyyppistä kampanjaa ei ollut aiemmin Suomessa toteutettu. Hihassa valkoinen SVK:n logo. Poikahauen kuvalla oleva paita on syvän turkoosinsininen. Huippulahja vastuulliselle aloittelevalle kalastajalle. Hyvään tulokseen päästiin myös Helsingin Konalassa, Joensuussa, Keravalla, Seinäjoella ja Tampereella. 18 € 100 % puuvillaa Pesu 40 asteessa Silitys nurjalta puolelta 20 € Viime vuoden kampanjakeräykseen tuotiin yli 6 000 uistinta Viime vuoden Anna vieheille uusi elämä -keräykseen tuotiin yhteensä yli 6 000 uistinta. VALKEAKOSKEN Kalaveikkojen nuoret osallistuivat innokkaasti kierrätysvieheiden kunnostukseen viime vuoden Anna vieheelle uusi elämä! -kampanjassa. KAMPANJA 2021 RAPALA: TÄRKEÄÄ JATKAA KAMPANJAA! Rapalan tutkimusja vastuullisuuspäällikkö Taneli Väisäsen mielestä uistinten kierrätyskampanja onnistui yhtiön kannalta erittäin hyvin. Siksi on tärkeää, että jatkamme kampanjaa myös tänä vuonna”, Väisänen korostaa.. Aikuisten koot: S, M, L, XL, XXL, XXXL Valitse paitasi joko mammahauen tai kollin kuvalla. Suomen Vapaa-ajankalastajissa vieheitä kunnostettiin kahdeksassa seurassa eri puolilla maata eteläisestä Suomesta Lappiin asti. vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut
RockerHead-jigipäät on valmistettu erittäin laadukkaista komponenteista. Pyöreä lippa tuo vieheen liikkeeseen myös lisää värinää ja välkettä. Jigin vatsapuolen etuosa on ontto, minkä ansiosta sen koukuttaminen on erityisen helppoa. Headbanger RockHead X -jigipäät on varustettu erikoismuotoillulla päällä sekä uniikilla offset-koukulla. Sirppipyrstöistä jigiä kannattaa tarjoilla erityisesti heikkoina syöntiaikoina, sillä pyrstön väreily saa varovaisetkin kalat reagoimaan. B52 VI-Blade on kevennetty ja nopeasti uppoava Blade-viehe, johon saa kelatessa erittäin houkuttelevan ja voimakkaasti värisevän uinnin. HEADBANGER RockHead X -jigipää. Patentoitu koukku puolestaan on suunniteltu niin, että se koukuttaa kalan todella hyvin, mutta ei kuitenkaan tartu herkästi kasvillisuuteen. Koko: 58 mm/14 g. Tällä lyijyttömällä vieheellä on helppo heittää ja kalastaa. Se toimii niin yksinkertaisella jigaustekniikalla uitettuna kuin pomputtelemallakin. Koot: 6 g/25 mm ja 9 g/30 mm. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Viehe sopii erityisesti kuhalle, toutaimelle ja vauraammalle ahvenelle. Myydään kolmen jigipään pakkauksissa. B52 Blade. Itse jigipää on valmistettu sinkistä ja se on helposti vaihdettavissa. Kokovaihtoehdot: 69 mm/86 mm. 40 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Jigipäätä on saatavana koukkukoossa 3/0 ja 4/0. Tämä helppoheittoinen lippauistin kelpaa kaikille petokaloille, mutta tehokkaimmillaan se on ahvenen ja toutaimen kalastuksessa. B52 Spinnex. Lisätietoja: nordicsports.fi. B52 Blade on erittäin nopeasti uppoava ja kelatessa voimakkaasti värisevä painotettu lyijytön metalliviehe. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 4/2022 (ilmestyy 26.8.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 4.7. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Nordic Sportsilta uutuuksia ahvenen, kuhan ja toutaimen kalastamiseen B52 Spinnex on erittäin nopeasti uppoava käsialaviehe, jonka takana on herkästi pyörivä lippa vahvistamassa uistimen uintia. RockerHead-jigipään kuppimainen muotoilu tehostaa jigin pyytävyyttä tekemällä sen uintiliikkeestä epäsäännöllistä. HEADBANGER BangerRibs -jigit. Koko: 68 mm/18 g. Tämä pitkäheittoinen ja helposti kalastettava uistin on erityisen tehokas kuhan, toutaimen ja ahvenen kalastamisessa. Headbanger BangerRibs -jigit ovat erittäin tehokkaita sirppipyrstöisiä vieheitä ahvenelle, kuhalle ja monelle muulle petokalalle. Myös painovaihtoehtoja on 3 kpl
AQUA Ocean -aurinkolasit mattamustilla kehyksillä. Rullalla sen pituus on 23 cm ja paksuus 2,5 cm. Didalta uudet Aqua Ocean -aurinkolasit Espoossa toimiva Dida Kalastustarvike Oy on tuonut keväällä markkinoille Aqua Ocean -aurinkolasit. Linsseistä puolestaan löytyy kuusi eri värivaihtoehtoa. Rebelcell-starttiakkua voi käyttää veneessä ympäri vuoden Vastikään markkinoille tullut Rebelcell Pro 80 LiFePo4 -starttiakku sopii mainiosti käytettäväksi Pohjolan väliin hyisissäkin olosuhteissa. Tässä uutuuslaitteessa on nimittäin automaattisesti esilämpiävät vastukset kennojen ympärillä, minkä ansiosta sitä voi käyttää ja ladata veneessä ympäri vuoden. Vieheiden irrottaminen ja uistinpakkiin laittaminen sekä uudestaan kiinnittäminen siimaan on työlästä. Käyttäjällä on lisäksi mahdollisuus Bluetooth yhteyden ja iOS/ Android-app-sovelluksen avulla tarkastella matkapuhelimelta akun varausja lataustilannetta sekä virrankulutusta matkapuhelimen näytöltä. ”Jokainen kalastuksen harrastaja tietää, kuinka hankalia vieheet koukkuineen voivat olla, kun siirrytään paikasta toiseen. Tämän ansiosta ne muun muassa parantavat kontrastien erottelukykyä ja lisäävät näkökentän terävyyttä. Italiassa valmistettuja Aqua Ocean -aurinkolaseja on saatavana ruskeilla ja mattamustilla kehyksillä. Lisätietoja: dida.fi/. Siitä riittää virtaa myös veneen muuhun sähköntarpeeseen, kuten pilssipumppuihin, valoihin, kaikuluotaimeen tai keulamoottoriin. Lisätietoja: opm.fi/tuoteluettelo.php>>rebelcell. Aquan aurinkolaseista on saatavana peruslasien (Polarbasic) ohella myös Photochromic-linsseillä varustettu versio. Suoja on helppo asentaa ja se pitää koukkujen lisäksi myös vaikkapa raksit ja houkutuslevyt jämäkästi paikallaan niin käveltäessä kuin paikasta toiseen veneellä tai autolla ajettaessa. Laseissa on magneetilla lukittavat sivuläpät, jotka voi helposti halutessaan irrottaa tai kiinnittää paikoilleen. Koska latausvirtaa käytetään kennojen lämmittämiseen vain tarvittaessa, akun kapasiteetti ei kuitenkaan kulu lämmitykseen. Toisaalta jos sitä ei tee, ovat vieheiden koukut alttiita tarttumaan joka paikkaan ja sotkeutumaan toisiinsa liikkeellä oltaessa”, Tero Tuohimetsä Tuohia Oy:stä sanoo. Läpissä on magneettikiinnitys, joten ne voi halutessaan helposti irrottaa ja laittaa taas takaisin paikalleen. Sen avulla kalastusvälineet saa pysymään järjestyksessä ja hyväkuntoisina perille asti. Uusi kääriytyvä Tuohix-viehesuoja estää koukkusotkut Viikin raksistaan tunnettu Tuohia Oy on tuonut markkinoille viehekalastajien elämää suuresti helpottavan uutuustuotteen, kääriytyvän Tuohix-viehesuojan. Suoja on valmistettu koukkuja kestävästä kankaasta. Laseissa on polarisoidut linssit, joissa on 100-prosenttinen UV-suodatus. Laitteen etuihin kuuluvat myös sen pieni koko ja vain noin 10 kilon paino. Kangasta ei tarvitse kääriä käsin, vaan se kääriytyy itsekseen suojattavan esineen ympärille eräänlaisen jousimekanismin avulla. Sen sisään mahtuu halkaisijaltaan jopa noin 6-7 cm paksu esine. Tuohix-viehesuojan koko on avattuna 23 × 23 cm. Lisätietoja: tuohia.com. Kyseinen polarisoitu linssi eroaa peruslinssistä niin, että se myös ”aistii” valo-olosuhteet ja mukautuu valaistuksen muutoksiin antaen siten parhaan mahdollisen valon suodatuksen joka tilanteessa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 41. Automaattinen kennojen esilämmitys puolestaan mahdollistaa sen, että akku pysyy käyttövalmiina ja toimii veneessä myös talvella. Ratkaisuksi tähän pulmaan Tuohimetsä kehitti kahden vuoden ja kesän aikana toimivan ratkaisun, kääriytyvän viehesuojan. Aqua-aurinkolaseissa on kalastettaessa hyödylliset sivuläpät, jotka estävät auringon aiheuttamia sivuheijastuksia. Sen avulla siirtyminen käyttövalmiiden heittotai uistelukalastusvälineiden kanssa paikasta toiseen sujuu vaivattomasti. Rebelcell 12V 80Ah -litiumstarttiakussa riittää tehoa, sillä sen avulla voi käynnistää jopa 350 hevosvoiman moottorin. TUOHIX-VIEHESUOJIA avattuna ja rullattuna
Aalloille 1234 -tietopeleistä voivat oppia uutta kaikki vasta-alkajista mökkija matkaveneilijöihin sekä matkailuveneilyn aktiiviharrastajiin asti. Laitteen ominaisuuksiin kuuluvat myös mm. Käyttäjän vastuulla on tuntea alueella voimassa oleva lainsäädäntö ja noudattaa sitä. Garmin Inreach Mini on kestävä ja vesitiivis. Sen mitat ovat 10 cm x 5 cm ja se painaa 100 grammaa. Ne sopivatkin hyvin kotikäytön lisäksi seuratoimintaan, veneeseen, rannalle, piknikille tai vaikkapa mökkimatkalle auton takapenkille. Sanavisaa voi lisäksi pelata englanniksi ja saksaksi. TrackBac-navigointi ja Garmin Explore -mobiilisovellus. Saatavana on erilaisia tilausvaihtoehtoja kuukausitilauksista vuosisopimuksiin niin yksityiskuin ammattikäyttöön. Pelit on helppo ottaa taskuun mahtuvan pakkauksensa (10 x 12 x 2 cm) ansiosta esimerkiksi kalareissulle mukaan. Kaikenlaisille ulkoilma-aktiviteettien harrastajille tarkoitetun kevyen laitteen akku kestää jopa 30 päivää. Lisätietoja: Garmin.com/waterrating. Pelit on myös suunniteltu kestämään käsittelyä vuodesta toiseen ja tavallista haasteellisempaan käyttöympäristöön. Akateemisissa kirjakaupoissa, merimuseoissa, satamissa ja hyvin varustetuissa venetarvikekaupoissa. Se tarjoaa mielenrauhaa maailmanlaajuisessa Iridium-satelliittiverkossa toimivan kaksisuuntaisen viestinnän, paikannustoimintojen ja säätietojen ansiosta. Ne ovat myös perhepelejä, sillä niiden joustavat säännöt mahdollistavat, että venekunnan nuorimmatkin matruusit voivat pelata konkareiden kanssa yhdessä. meteorologien Petri Takalan ja Martin Gahmbergin sekä Suomen Navigaatioliitto ry:n kanssa, joka ottaa pelit kurssikäyttöönsä. UUDELLA Garminin inReach Mini 2 -laitteella voi viestiä kaksisuuntaisesti ja siinä on hätätilanteiden varalta SOS-valmiudet. Hätätilanteissa käyttäjä voi aktivoida interaktiivisen SOS-viestin Garmin IERCC-palveluun, joka on ympäri vuorokauden toiminnassa oleva hätäpalveluiden koordinointikeskus. Satelliittiviestintälaitteiden käyttö on rajoitettua tai kiellettyä joillain alueilla. Sijainnin voi jakaa kotiväelle milloin tahansa ja toisaalta kaverit pystyvät ottamaan suoran yhteyden laitteen käyttäjään. Lisäksi niitä on myynnissä mm. PELAAMALLA Aalloille-sääpeliä oppii hauskalla tavalla tulkitsemaan säätä ja liikkumaan turvallisesti vesillä. Uudet Aalloille 1234 -tietopelit pyrkivät samaan päämäärään eli tuomaan viihdyttävästi oppia vesillä liikkumisesta koko kansalle. Pelit ovat kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Uusilla Aalloille-tietopeleillä koko miehistö parantaa hauskasti veneilytaitojaan Garminin satelliittiviestintälaitteella voi pitää yhteyttä ja lähettää SOS-viestin Garmin on tuonut markkinoille pienikokoisen inReach Mini 2 -satelliittiviestintälaitteen, jossa on kaksisuuntainen viestintä ja SOS-valmiudet. Pelit on tuotettu yhteistyössä veneilykouluttajien ja muiden vesillä liikkumisen huippuammattilaisten kanssa, kuten mm. Aalloille Finland Oy lanseerasi viime vuonna korttipelit, jotka oli suunniteltu erityisesti edistämään aikuisten veneilytietoja ja -taitoja, jotta myös kaikilla lapsilla olisi hauskaa ja turvallista vesillä. Viestintään laitteen avulla tarvitaan voimassa oleva satelliittipalvelusopimus. Pelit ovat tilattavissa verkkokaupoista (esimerkiksi holvi.com/shop/vaahtopaat/). Lisätietoja: aalloille.fi. Lisäksi laitteen sijainninjakotoimintojen avulla ystävät ja perheenjäsenet voi ottaa virtuaalisesti reissuun mukaan. 42 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. uutta AALLOILLE-SANAVISAN avulla oppii helposti veneilyn sanastoa
Näin sen kalastuksenvalvojat virallisesti tekevätkin, mutta helppoa se ei ole yksin veneessä kovassa aallokossa. Olemme tehneet ohjelman, joka laskee ja merkitsee pohjan muotojen perusteella syvänteiden reunoja.”, sanoo toinen sovelluksen kehittäjistä Jouni Kröger. Lisätietoa ja latauslinkki Syvänne-sovellukseen: syvanne.fioni.fi. Olen saanut satoja kuhia, haukia ja ahvenia nimenomaan syvänteiden reunoilta.”, sanoo sovelluksen toinen suunnittelija Vesa Lindqvist. Kalapaikat on merkitty Syvänne-sovellukseen Maanmittauslaitoksen ja Väyläviraston julkaisemiin vesialueiden kartta-aineistoihin. Kalaverkon silmäkoon arvioiminen paljaalla silmällä on suhteellisen vaikeaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 43. Silmämittapaketin, jossa on Silmämitta S (Silmäkoot 10 mm–25 mm) ja Silmämitta M/L (silmäkoot 25 mm– 55 mm), voi tilata sähköpostitse osoitteesta antti.nieminen@elisanet.fi. Mittatulkki levenee kärjestään kahvaa kohden ja verkon eteneminen pysähtyy, kun silmäkoko on saavutettu. Silmäkoko on tärkeä tieto, jos todella halutaan saada saalista. Sen voi toki mitata mittanauhalla esimerkiksi kolmen solmuvälin matkalta ja jakaa yhteispituuden kolmella. Silmämitta on myös jokamiesverkkokalastajalle kätevä väline mitata verkon silmäkoko. Mitat voidaan liittää yhteen nippuun reikiensä kautta ketjulla, nahkaremmillä tai vaikka narulla. Tietyt paikat vesillä ovat todennäköisempiä kalapaikkoja kuin toiset. Uutta verkkokalastukseen: silmää tarkempi Silmämitta Uusi kotimainen Syvänne-sovellus opastaa hyville kalapaikoille Syvänne on kalastajille tarkoitettu karttasovellus Apple-laitteisiin. Tilauksen voi perua koska tahansa. Vaikka ostettaessa verkon silmäkoko on hyvin näkyvissä verkon pakkauksessa, itse verkosta se löytyy aika harvoin ja ajan kanssa hyväkin merkki haalistuu tai irtoaa. Tästä miesten yhteisestä pohdinnasta lähti liikkeelle kolme vuotta kestänyt kehitystyö toteuttaa ideasta toimiva sovellus. Sovelluksen on kehittänyt kaksi innokasta kalastuksen harrastajaa mökkijärvellä syntyneen idean pohjalta. ”Kalat ovat yleensä paikoissa, joissa niillä on joko suojaa tai ruokaa. rapujen pituuden mittaukseen. Silmämittoja on kahta eri kokoa: S-mitta muikkuverkoille ja M/L-mitta siika-, ahven-, haukija muille isommille kalaverkoille. Syvänteiden reunat ovat tyypillisesti tällaisia paikkoja. Miltei kaikkiin Suomen järvien ja rannikkoseutujen karttoihin on pohjan muotojen perusteella laskettu todennäköisiä kalapaikkoja. Lopulta sovelluksesta tuli miltei täysiverinen karttaplotteri ja siksi me sitä nyt yhdessä kutsumme”, Jouni Kröger kertoo. Silmämitan avulla verkot on helppo pitää koon mukaisessa järjestyksessä ja tarkistaa silmäkoko kalalle lähtiessä. Maksuton kokeilujakso kestää kolme päivää, jonka jälkeen käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus jatkaa sovelluksen käyttöä joko kuukauden (4,99 €) tai vuoden (29,49 €) mittaisella tilausjaksolla. KALAPAIKAT on merkitty Syvänne-sovellukseen Maanmittauslaitoksen ja Väyläviraston julkaisemiin kartta-aineistoihin. SILMÄMITAN S-koko on tarkoitettu muikkuverkoille ja M/L-koko siika-, ahven-, haukija muille isommille verkoille. Silmämittaa suunniteltiin pitkään ja lopulta ratkaisuksi syntyi yksinkertainen 3 mm:n vahvuinen mittatulkki, joka on materiaaliltaan ja rakenteeltaan sellainen, ettei se kovissakaan olosuhteissa haalistu. Valvojalla ei siis tarvitse olla useita mittoja mukanaan, vaan pelkällä Silmämitalla pärjää. Silmämitan prototyyppi kalastuksenvalvojien testissä ja saadun palautteen perusteella isompaan M/L-Silmämittaan lisättiin normaali mm/cm-mitta, jolla voi silmäkoon mahdollisessa kiistatilanteessa tarkistaa myös lain antamalla kolmen solmuvälin keskiarvomittauksella. Pari milliä siikaverkoissa ja yksikin milli muikkuverkoissa voi ratkaista saalismäärän suuruuden hyvässäkin kalapaikassa. Nyt on kehitetty uusi tuote, Silmämitta, joka antaa verkon silmäkoon helposti ja nopeasti. Mietimme, mitkä tekijät rajaavat kalojen löytämisen hakukriteereitä ja päädyimme ideaan merkitä syvänteiden reunat. Siksi kehitimme sovellukseen navigointia helpottavia ominaisuuksia, kuten kartan kääntymisen automaattisesti aina veneen kulkusuuntaan. Mittaan on painettu selvästi näkyvin numeroin silmäkoot. Sama mitta-asteikko todettiin hyväksi myös mm. ”Kalapaikkojen merkinnän lisäksi huomasimme, että vesillä kartan pitää olla todella helppokäyttöinen. Silmämitta on mittatulkki, joka työnnetään verkon silmästä läpi ja se näyttää selkeästi verkon silmäkoon. ”Kalastuksessa tärkeää on löytää kalat. Syvänne on nyt ladattavissa maksutta koekäyttöön Applen AppStore-palvelusta
MATKA mantereelta Ahvenanmaalle ja takaisin taittui yhteysaluksilla. Miehen Instagram-kuvia selatessa, tuli jo ensimmäisellä rivillä vastaan kuva 1020 gramman sorvasta. A hvenanmaalla on vankka maine melkoisena kalastusparatiisina. heti vuorokauden vaihduttua keskiyöllä. Huhut suursorvista pitävät paikkansa AHVENANMAALLA! ONGINTA TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU Ensimmäisen Onki24-kilpailun voittotulos ongittiin Ahvenanmaalta. Tämä piipahdus vesillä riitti kuitenkin fiilistely-sarjan VOITTOON! Harmittamaan jäi kolmen todella suuren (+40 cm) sorvan näkeminen ja niiden ottihaluttomuus.” Tomi 44 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Alueen vesissä ui kuulemma selvästi kookkaampiakin. ONKI24-VOITTO Kilpailu starttasi 3.7. Itselläni oli jo pidemmän aikaa pyörinyt mielessä, että millaisia onkimahdollisuuksia saarimaakunnassa mahtaisi olla tarjolla. Onneksemme kalat löytyivät aika pian ja sorvia kävi mittalaudalla muutama kappale erittäin lämpimässä kelissä. Kalailmoituksia alkoi tulla hyvin nopeasti, mutta Ahvenanmaan suunnalta ei kuulunut mitään moneen tuntiin. Onki24-kilpailusta Tomi kiteytti kilpailun kulun Instagramiin lähettämänsä sorvakuvan alle seuraavasti: ”Meillä oli viikonloppuna hieman kiire aikataulu ja siksi ehdimme kisaan vasta noin 17.10. Pian ilmoituksia tuli lisää, eikä mennyt pitkään, kun Ahvenenmaan sorvilla oli jo noustu kärkipaikalle. Heillä oli myös koko kilpailun suurin tulos. AHVENANMAALLA ON SUURIA SORVIA Keväällä 2021 alkoi Ahvenanmaan suunnalta kantautua hurjia huhuja: sieltä nousi kuulemma todella suuria, ainakin kilon painoisia sorvia. Suurhaukia, valtavia ahvenia, merilohen vetouistelua ja loistavaa taimenenkalastusta. Huhut suursorvista pitivät siis paikkaansa. Sorva oli mukana yhtenä kilpailun lajina ja Tomi Valkamaan joukkue Tumpelot Kalamiehet alkoi olla voittajaveikkauksissa vahvasti esillä. Vasta illalla kuuden jälkeen tuli joukkueelta Tumpelot Kalamiehet heidän ensimmäinen kalailmoituksensa. Karttatarkastelujen perusteella päättelin, että Ahvenanmaalta löytyisi taatusti suuria onkikaloja. Kevään edetessä alkoivat tulevan Onki24-kilpailun spekulaatiot käydä kuumana. Sinne olisi jossain välissä mentävä ongelle. Aiheesta ei löytynyt juuri mitään tietoa, vain joitain yksittäisiä merkintöjä isoista säyneistä ja sorvista. Klo 21.00 olimme valmiit lähtemään saunan lämmitykseen. Kärkipaikka piti, ja Tumpelot Kalamiehet kuittasi kolmella isolla sorvalla selvän voiton Fiilistely-sarjassa. KULLANHOHTOISET sorvat olivat ahnaalla syönnillä ja tarjosivat upeaa kalastusta. Pian selvisi, että huhut pitivät paikkansa ja kalojen saajalle löytyi nimi: Tomi Valkamaa, joka Instagramissa kulki nimellä turaukko. Kolme todella isoa sorvaa, jotka eivät kuitenkaan niiden saajan mukaan olleet vielä erityisen suuria
Toiveet ja odotukset huipussaan starttasin perjantaiaamuna auton ja lähdin kohti lounasta. Nyt tosin iso osa vesikasveista oli jo kaatunut pohjaan, mikä aiheutti hieman huolta ja mietimmekin jo, mahtaisivatko sorvat olla enää paikalla. Tomi ajoi parhaaksi katsomalleen sorvapaikalle ja ankkuroimme siihen. Parhaiten sorvia oli Tomin mukaan tullut kasvillisuuden aukkopaikoista. KOUKKU kannattaa irrottaa jo haavissa. Kaivoin kelaonkivavavan esiin ja aloin pujottaa siimaa vaparenkaiden läpi. AHVENANMAALLE SUURSORVIA ONKIMAAN Olimme kilpailun aikana Tomin kanssa puhelinyhteydessä kisaohjelman käyttöön liittyen. Pinnassa näkyi yhä sorvia. Sorva tunnetaan lämmintä vettä suosivana kalana, joten reissun ajoittuminen syyskuulle arvelutti hieman.Tomin mukaan syytä huoleen ei kuitenkaan ollut, sillä hän oli saanut sorvia myös syksyllä. Etenimme hiljalleen sisemmälle lahteen, ja minä tähystin samalla veneen keulassa sorvia. Isoja sorvia pintoi aivan heittoetäisyydellä! HUIKEAA SORVAN ONGINTAA Nyt tuli todella kiire. Solmuton haavin havas suojaa kalan limapintaa. Ei ennätyskokoa, mutta kevyesti yli suurkalarajan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 45. En kuitenkaan ehtinyt vielä heittää, sillä Tomilla oli jo kala kiinni. Olin saanut siiman vasta muutaman renkaan läpi, kun oikealta etuviistosta kuului kova veden läiske. Hetken vääntämisen jälkeen haaviin lipui päivän ensimmäinen sorva. Puhelun aikana tuli Tomilta kutsu lähteä Ahvenanmaalle sorvia onkimaan. Laitoin kelaongen pikavauhtia kalastuskuntoon, pujotin koukkuun paksun kastemadon puolikkaan ja lisäksi vielä pari maissinjyvää. SUURSORVA-APAJILLE Matka sorva-apajalle taittui Tomin veneellä. Totta kai minä lähden! Ajankohdaksi valikoitui lopulta syyskuun puoliväliin osunut viikonloppu. Asia oli sillä selvä. Yhtään kalaa ei näkynyt. Kaikki oli valmista, pian päästäisiin suursorvia onkimaan. runsaasti kasvillisuutta. Tomilta tuli matkan aikana ohje oikean kalastusluvan hankkimiseksi ja koordinaatit seuraavan aamun lähtöpaikalle. Kohde oli tyypillinen, sorvalle mieluisa paikka, eli matala ja suojainen lahti, jossa oli ISOT särkikalat ovat yleensä vanhoja ja vuosien varrella voi tulla monenlaista kolhua. Reitti kulki ensin Vuosnaisiin ja siitä yhteysaluksilla perille Ahvenanmaalle
KILON RAJA ON YLITETTY JA TUNNELMA ON KORKEALLA. ” 46 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Minä kaivan esiin pilkkihommista tutut keinosurviaiset, joita pujotan nätin nipun kokoa kaksi olevaan laajakitaiseen koukkuun. Hauska sattuma oli, että jigin palojen värit olivat samat kuin minulla mukana olleissa Sponge Baits-keinosyöteissä. Punnitus kertoo kalan painoksi 1220 grammaa, mikä on vain 24 grammaa vähemmän kuin Tomin nimissä oleva Suomen ennätys. Viisainta siis olla hukkaamatta enempää aikaa ja palata alkuperäiselle paikalle. Siima kireälle, tartutus ja kiinni on. Pitkäaikainen tavoite on totta. Suurin osa lahden sorvista on ilmeisesti pakkaantunut alueelle, josta niitä saimme. Kala käy pinnassa ja se näyttää todella isolta. Vaaka näyttää kalan painoksi 1150 grammaa. Ensimmäinen sorva ja heti oma ennätys, onpa huikea paikka. . Kala tuntuu voimakkaalta ja pistää hyvin vastaan. Sekä jigin palat että Sponge Baitsit kelpasivat erinomaisesti sorville. Uudet ennätyslukemat kaunistuvat muotoon 1115 grammaa. Haaviin lipuessaan se näyttää todella isolta, mahdollisesti jopa uusi Suomen ennätys. Kelaonkivapa, pituus 390, heittopainoluokitus < 35 g. Siirryn jälleen keulaan tähystämään ja jo pian näkyy kaksi suurta sorvaa. ?. JÄTTISORVIA LIIKKEELLÄ Iltapäivän puolella päätämme vaihtaa paikkaa, ehkä lahden jostain muusta osasta löytyisi vielä isompia sorvia. TOMI käytti syöttinä jigin paloja. ?. Välineet VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 47. ENNÄTYS RIKKI Oman ennätyksen parantaminen on aina hienoa. Kelaonkivapa sinkoaa syötin kohoineen kohti sorvaparvea. Monofiili-siima, paksuus 0,22. Seuraamme Tomin kanssa, kuinka ne uivat poikittain veneen edestä. Kun sorva lopulta liukuu haavin paremmalle puolelle, on helpotus suuri ja onnen tunne huikea. Välillä sorvaparvi hieman siirtyy, mutta pintomisellaan ne paljastavat aina uuden sijaintinsa. Toivon hartaasti, että kala myös pysyy kiinni, sillä se on varmasti yli kiloinen. Syötti: Ahvenanmaan sorville maistui lähes kaikki mitä tarjosin. Pian sorva on haavissa ja se todellakin on iso, varmasti yli kilon painoinen. Lopuksi laitan koukun mutkaan vielä pari maissinjyvää. Pian Tomi ilmoittaa, että hänellä on vähän paremman kokoinen sorva kiinni. Ihastelin hienoa sorvaa ja vasta tässä vaiheessa kiinnitin huomiota Tomin käyttämään syöttiin, isoon offsetkoukkuun, jossa oli jigin paloja! Melko erikoinen koukkuja syöttivalinta, mutta näköjään toimiva. Pian tämän jälkeen myös Tomilla on iso kala kiinni. Kala näyttää suuremmalta kuin edellinen sorvaennätykseni ja niin se myös on, sillä puntari näyttää painoksi vähän päälle 800 grammaa. Veneen vieressä kala painuu veneen alle, mutta Tomi saa väännettyä sen sieltä haavin ulottuville. Etummainen on arviolta kilon painoinen, mutta takana tuleva on huomattavasti suurempi ja näyttää ainakin 1,5 kilon painoiselta. Nyt kuitenkaan pelkkä ennätyksen parantaminen ei riitä, vaan tavoitteena on parantaa sitä reilusti ja saada oma sorvaennätys toiselle kilolle. Tomi sanoo jo ennen punnitusta, että on varmasti yli kilon kala. Pian alkavat vavat taas taipua. Nyt on helpompi hengittää ja voin kalastaa loppupäivän ilman mitään paineita. Kuin kirsikkana kakun päälle onnistun vielä hieman parantamaan tuoretta sorvaennätystäni. Lopulta saan sen veneen viereen ja suoraan haaviin. ?. Kalat käyvät ahnaasti kiinni syötteihimme ja onginta on aivan huikean hienoa. Koho ehti tuskin asettua, kun sitä jo vietiin. Koho laskeutuu aivan pintovien sorvien viereen, kelluu hetken ja uppoaa äkisti. Avokela, koko 2500. Saamme kaloja tiheään tahtiin ja keskipaino on todella korkea. Vihdoin pääsin heittämään oman ongen sorvien suuntaan. Ja niinhän se on, sillä vaaka näyttää kalan painoksi 1100 grammaa. SORVAT nappasivat myös hajustettuun vanupalloon. Madot, maissi ja erilaiset keinosyötit, jopa hajustetut vanupallot. Jo tartutuksessa tuntuu raskaalta; nyt on taatusti iso kala kiinni. Bodied Waggler-kelaonkikoho, 12 g. Ongimme kahdesta eri paikasta, mutta ilman menestystä. Käyttämäni välineet ?. Näköjään täällä on vielä mahdollista parantaa huomattavasti ennätystä. Huh huh, mikä sorva! YLI KILON SORVIA Tomi käyttää edelleen syöttinä jigin paloja ja ne näyttävät kelpaavan erinomaisesti. Yli kilon painoinen sorva on ollut pitkään haaveena ja nyt sen saamiseksi on loistava tilaisuus. ?. Koukku, Kamasan B980, koko 2. Kalat ovat hieman häiriintyneet läsnäolostamme ja pysyttelevät melko etäällä, onneksi kuitenkin heittoetäisyydellä
Sorvan kanssa yritän laittaa Suomen ennätyksen uusiksi. Kerro hieman itsestäsi. Onki-24 kisaan osallistuttiin, kun keli oli mukava. Kalastusmahdollisuudet lienevät yksi syy sille, että viihdyt vuodesta toiseen Ahvenenmaalla. Kalastat monipuolisesti eri lajeja, mutta ahvenenkalastus lienee tällä hetkellä lähinnä sydäntä. Työskennellyt kala-alalla viimeiset 25 vuotta. Ahvenenkalastus oli vuosituhannen vaihteilla suurin intohimoni niin jäältä kuin avovedestäkin, mutta into hiipui jossakin vaiheessa ja vaihtui kuhaan. Seuraavan 12 kuukauden tavoite on saada 52-senttinen ahven ja perehtyä hieman ruutanan, kampelan ja piikkikampelan ongintaan. Nyt on neljä koko kautta takana ja välillä luulen oppineeni jotakin, mikä kyllä romuttuu viimeistään seuraavalla kaudella. Mieluisin kalastusmuoto ahvenelle on kusimatalan jigausta eri tyyleillä. Reilun kilon kalan näkeminen ilmassa on huikea näky. Olet asunut jo pitkään Ahvenanmaalla. Lämpimään aikaan tapahtuva leppoisa kisa oli sopivaa ajanvietettä juuri tuohon vuodenaikaan. Tänäkin vuonna pitää osallistua, jos keli on leppoisa. Mikä on sinulle mieluisin tapa kalastaa ahventa. Vesillä liikkuessa on normaalisti aika väljää ja usein saakin kalastaa ihan rauhassa yksikseen. Välillä ahvenet iskevät niin raivolla kiinni, että sinkoutuvat jopa ylös vedestä. FPC:hen osallistun BÄNDIN kanssa ja Ahven Openiin kätsetriliisklasun kanssa. Kuka olet, mitä teet. Siinä vaiheessa, kun olin kalastanut 22 kuukautta putkeen avovedessä niin kävi jo mielessä, että on ihan hyvä, jos tulee edes hetkeksi jäitä, niin saa huoltaa vehkeitä ja levätä. Olen harrastanut kalastusta koko ikäni ja opiskellut iktyonomiksi. Tomi Valkamaa, 46 vuotta. Tänne muutto oli kompromissi, jää Porin ja Vihdin väliin, heh. Pienten lupa-alueiden takia pitääkin lupia olla aika nippu taskussa ja tämä ei ole kovin edullista, jos vertaa mantereen lupakäytäntöön. Millaisia kalastussuunnitelmia sinulla on tulevan 12 kuukauden ajalle. Vaimon horoskooppi on kalat. 48 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Mitä pidit kilpailusta. Toisaalta se myös ehkä pitää kalakannat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Yritän myös keräillä SVK:n suurkalastaja -pisteitä tänä vuonna. TOMI ja jälleen yksi yli kilon painoinen jättisorva. Avovesikausi on viime vuosina ollut pitkä, välillä jopa liian pitkä. Haastattelussa TOMI VALKAMAA . Ahvenanmaan luonto on hieno ja kalastusmahdollisuudet hyvät. Tosin kovin rajalliset pienten lupa-alueiden takia. Onki24-kilpailu sujui joukkueeltanne loistavasti. Syksyllä 2017 innostuin jälleen ahvenen kalastuksesta ja tavoitteena vain ovat suuret yksilöt
Uusi kuva. Vähemmän tekstiä. 2 x 50 € arvoinen palkinto Pro-sarja: SIJA 1. Paremmuuden ratkaisee kolmen eri lajin yhteispituus. ”Korkeampi veden lämpötila kiihdyttää kalojen energiantarvetta, mutta aerobisen suorituskyvyn rajallisuus tekee korkeisiin lämpötiloihin sopeutumisesta haasteellista. Lohet leimautuvat istutuspaikkaansa Isohaaran alapuolelle, eikä niillä siksi ole halua nousta kalateiden kautta ylävirtaan, pohtii Luken asiantuntija Mikko Jaukkuri. Isohaaran kalalaskuritietojen perusteella kalateihin hakeutui kuitenkin huomattavan suuri määrä, noin tuhat kappaletta, rasvaevällisiä, villiä alkuperää olevia lohia. 2 x 130 € arvoinen palkinto SIJA 3. Kilpailualueena koko maa. ”Yksi syy kalojen haluttomuuteen nousta kalateihin on todennäköisesti istutuskäytännössä. Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta . Paremmuuden ratkaisee kolmen eri lajin yhteispituus. ”Villien lohien aktiivinen hakeutuminen Isohaaran kalateihin antaa viitteitä siitä, että Isohaaran kalatiet voivat tulevaisuudessa toimia paremmin, kun patojen yläpuolelle leimautunut lohikanta saadaan isommaksi”, Jaukkuri toteaa. LOHI TUTKIMUSTULOS: Runsaasti poikasia tuottavat lohet ehkä herkempiä ilmaston lämpenemiselle Helsingin yliopiston tutkijat mittasivat lohenpoikasten perusaineenvaihduntaa ja aerobista suorituskykyä ennen niiden sukukypsyysprosessin alkua. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: vapaa-ajankalastaja.fi/ onki24 24 TUNTIA 7 KALALAJIA 3 ERI LAJIN YHTEISPITUUS RATKAISEE Kisan yhteistyökumppanina ja palkintojen lahjoittajana: Suomen laajin ja monipuolisin onkikisa Fiilistely-sarja: SIJA 1. Samalla selvitettiin lohien ja taimenien hakeutumista Isohaaran padon kahteen kalatiehen. poistetaan myös leipäteksti. Jätetään: Kilpailussa on mukana seitsemän särkikalalajia. Otetaan pois Valitse oma taitotasosi ja... klo 21.00 – 2.7. klo 21.00 Kilpailussa on mukana seitsemän särkikalalajia. Nyt olisi tutkijatohtori Prokkolan mukaan tärkeää selvittää, ovatko tällaiset lohet herkempiä ilmaston lämpenemiselle niiden heikomman aerobisen suorituskyvyn vuoksi. Yläpalkissa olevat tekstit pitäisi saada erottumaan paremmin. 2 x 160 € arvoinen palkinto SIJA 2. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: vapaa-ajankalastaja.fi/onki24 1.7. Vaikka teksti mustasta valkoiseksi tai jotain vastaavaa. Isohaaran voimalaitoksien alapuolelle merivaellukselta palanneiden lohien määrä oli noin prosentin verran vuosittain alueelle istutettavasta vaelluspoikasmäärästä. ”Suurempi aerobinen suorituskyky voi edistää aikaista sukukypsymistä, sillä kasvu, ravinnon hankinta ja lisääntyminen vaativat aerobisen aineenvaihdunnan tuottamaa energiaa”, kommentoi tutkijatohtori Jenni Prokkola Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. 2 x 90 € arvoinen palkinto SIJA 3. Kemijoen Isohaaran padon alapuolelle nousevien istutuslohien määrää tutkittiin vuoden 2021 kesällä ja syksyllä laajalla merkintä-takaisinpyynti-tutkimuksella. Varhaisen sukukypsyyden geenimuotoja kantavilla lohilla osoittautui olevan parempi aerobinen suorituskyky kuin niillä, joiden geenimuodot liittyvät sukukypsyyden saavuttamiseen myöhään. Aerobinen suorituskyky voi olla yhä tärkeämpi tekijä lohelle lämpenevissä elinympäristöissä”, Prokkola toteaa.. Isohaaran kahteen kalatiehen näistä kaloista hakeutui vain muutama prosentti. 2 x 220 € arvoinen palkinto SIJA 2. Kilpailualueena koko maa. Joko jokin aikaisemmin lähettämistäni sorvakuvista tai joku liitteenä olevista. 2 x 70 € arvoinen palkinto Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT KEMIJOKI KEMIJOEN Isohaaran padon alle palasi reilut 6000 lohta Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Voimalohi Oy:n toteuttaman Kemilohi-hankkeen tulosten mukaan Kemijoen Isohaaran voimalaitospatojen alapuolelle nousi vuonna 2021 arviolta 6 100 istutusalkuperää olevaa lohta. Useamman vuoden merellä viettäneet, myöhemmin sukukypsiksi tulevat lohet ovat kudulle palatessaan huomattavasti suurempia ja tuottavat suuremman määrän jälkeläisiä kuin yhden merivuoden jälkeen kutevat lohet. Näistä Isohaaraan palanneista istutusperäisistä lohista vain noin viisi prosenttia eli 330 kappaletta nousi alueen kalateihin ja jatkoi matkaansa Isohaaran voimalaitospadon yläpuolelle
MAISSINJYVIÄ voi hajustaa. Pienet kalat jättävät ison kastemadon yleensä rauhaan, joten voit sen avulla valikoida isompia kaloja. KÄRPÄSEN toukka pujotetaan koukkuun tylpästä päästä, jossa näkyy kaksi mustaa pistettä. Sen tunnistaa jopa yli 30 sentin pituudesta sekä litteästä takapäästä. KAUPASTA saatavat Denrobaena-madot maittavat useimmille kalalajeille. Seipin, särjen ja sorvan onginnassa yksi mato yleensä riittää. Kalatalousasiantuntijamme antaa tässä syöttivinkit kilpailukalojen tavoittelemiseen. Toisena ääripäänä on lahna ja säyne, joiden mielestä enemmän on parempi; niille kannattaa pujottaa koukkuun neljä tai viisi matoa. Kaupan madot (Dendrobaena) Kaupoissa myytävät onkimadot tunnetaan yleisnimityksellä Denrobaena. Kaikille kaloille Isoille kaloille Lahnalle 50 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Varovaisimmille lajeille, kuten suutarille ja ruutanalle, riittää yksi pieni mato tai normaalikokoisen madon puolikas. Ne ovat erinomaisia syöttejä kaikille ONKI24 -kaloille. KASTEMATOJA voi pimeällä kerätä puutarhasta. Brasem-hajuste on erityisesti lahnan mieleen. lääkärin määräyksestä T EK S T I J A KUV AT J U HA O J AH A R J U SYÖTTIVINKIT Onki24-kilpailun lajeille Suomen Vapaa-ajankalastajien järjestämä rajaton onkikilpailu ONKI24 lähestyy ja se ongitaan 1.–2.7. Kastemato eli kasteliero Kastemato on suurin matomme. Kastemato on ylivoimaisesti paras syötti isolle lahnalle ja se kelpaa erinomaisesti myös säyneelle
Lahna ja säyne: 4–1 ?. Suutarille & ruutanalle Useimmille särkikaloille Vinkki MUISTA jättää koukun kärki aina näkyviin. Tässä cocktailissa maissinjyvät pujotetaan koukkuun ensin ja kärpäsen toukka viimeiseksi. Kärpäsen toukka Kärpäsen toukka on madon kaltainen yleissyötti, joka maistuu lähes kaikille kalalajeille. Maissi Maissinjyvät maistuvat useimmille särkikaloille, kunhan ne ovat ensin oppineet syömään niitä. ?. KASTEMATO ja maissi ovat erinomainen syötti lahnalle. Kun mäskäät onkipaikalle ensin parina päivänä maissinjyviä, voit kolmantena päivänä nostella maissisyötillä hyviä saaliita. VALITSE koukun koko tavoiteltava lajin mukaan. Alla on viitteelliset ohjeet koukun koon valitsemiseksi. PIENTÄ koukkua käytettäessä maissinjyvät ja muut syötit kannattaa pujottaa hair-rigiin HAIR-RIGIIN pujotetut madot ovat maistuneet suutarille. Särki ja seipi: 10–6 ?. Mato tai madon pätkät kannattaa pujottaa koukkuun ensimmäiseksi ja maissit madon päälle. Pujota koukku toukan tylpästä päästä, aivan nahan alta läpi. Jos ongit pienellä koululla vaikkapa suutaria tai ruutanaa, kannattaa ainakin osa syöteistä kiinnittää hair-rigiin. Mato + maissi Kahden huippusyötin yhdistelmä, jota kannattaa tarjota kaikille ONKI24 -kilpailun lajeille. Näin kalat tarttuvat huomattavasti paremmin. Sorva: 6–2 ?. Ruutana ja suutari: 16–10 Koukku VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 51. Maissi + kärpäsen toukka Kokeile myös kärpäsen toukan ja maissin yhdistelmää. Madon lajia vaihtamalla ja koukun kokoa muuttamalla saat syötistä sopivan eri kalalajeille. Maissinjyvät maittavat erityisesti särjelle, säyneelle, lahnalle, sorvalle ja suutarille. ONKI24 -kilpailun lajeista sitä kannattaa tarjota erityisesti ruutanalle ja suutarille, mutta yhtä lailla se maistuu myös muille kilpailussa mukana oleville lajeille. Toukka lukitsee jyvät koukkuun ja toimii houkuttelevana lisänä, jota harva kala pystyy vastustamaan
Me koetimme onneamme ja taitoamme Kuusamon erämaisilla vesillä. 52 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Myös maastossa kierrellessä kannattaa pitää silmät auki, sillä veneiden runsas määrä rannassa on usein merkki hyvästä kalapaikasta. SOUTU-UISTELU TEKSTI JA KUVAT MATTI KELA ME koetimme onneamme ja taitoamme Kuusamon erämaisilla vesillä. SIIKAKANNAT ovat usein riippuvaisia istutusten määrästä. Jos mukaan saa vielä hyvän kalakaverin, on kesäillan onnistuneelle kalareissulle olemassa hyvät mahdollisuudet. Jos rannasta löytää perkuupaikan tuntumasta siiansuomuja, niin silloin ollaan jo lähellä onnistunutta kalareissua. Onnistunut tiedustelutyö palkitaan yleensä hyvällä siikasaaliilla. KALASTUSPAIKAN VALINTA ON RATKAISEVA TEKIJÄ Minne tahansa järvelle tai lammelle ei kannata lähteä summassa soutelemaan, vaan kalastuspaikaksi tulisi valita mahdollisimman saalisvarmaksi tunnettu vesistö. Mikä olisikaan kalastajalle leppoisampaa kuin tyynenä kesäiltana soudella järvellä ja nauttia kesän lämmöstä. HYVÄT siikavedet ovat usein vähäravinteisia ja karuja. Paikalliset kalastajat yleensä tietävät parhaimmat kala-apajat, mutta heidän kielenkantansa voi olla vaikea saada höltymään. Yksi kesän hienoimmista kalastusmuodoista on taatusti siiansoutu. Siian soutaminen on varsin mielenkiintoinen kalastusmuoto, jossa jännittävän pyynnin pariin pääsee suhteellisen pienelSIIKAHAN se siinä, kestää lähemmänkin tarkastelun. Kevyet kalastusvälineet, pelastusliivit ja soutuvene. ERÄMAIDEN SIIKA S uomi on tunnettu maailmalla tuhansista järvistä ja me suomalaiset olemme tunnetusti satojen eri kalastusmuotojen kokeilijoita ja harrastajia. haastaa soutajan lä varustuksella. Jutustelemalla ja kyselemällä saa silti usein jonkinlaista vihiä siikakannoista. Sen enempää ei siian soutuun tarvitse
Tiekunnat eivät suhtaudu suopeasti, jos kalastaja ajaa autolla märän tien halki. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 53. Löysässä lenkissä vaappu ui terhakasta uintia, eikä siihen tule viehelukosta lisäpainoa, joka painaisi kevyttä vaappua upoksiin. Pelkkä jarrun löysentäminen ei yleensä riitä paljastamaan tärppiä. Hyväksi havaittu on pienehkö hyrräkela, joka ei kierrä siimaa puneelle. SIIKAA SOUDETAAN PERINTEISESTI JUHANNUKSEN AIKOIHIN Jos tyynenä kesäpäivänä tarkkailet vedenpintaa, on pinnassa ruokailevien kalojen tuikkimiset helppo havaita. Hyvät siikapaikat ovat vesistöltään usein aika vähäravinteisia ja karuja. Niistä voi arvioida mahdollista siikakantaa. Vapaan kiinnitettäväksi kelpaa mikä tahansa kela. Tämä liike loppuu, jos uistin kaappaa koukkuihinsa vesikasvin osia. Vaapun uintiliike aiheuttaa herkän vavan kärkeen väpätystä. Tämän vaapun koukut kannattaa teroittaa ennen järvelle menoa. Hyvällä onnella sopivia voi löytyä jo pelkän karttatiedustelunkin perusteella. Siian soutajalle toimivia uistimia ovat pienikokoiset vaaput. SUURTA herkkua siialle ovat pintaan nousevat päiväkorennontoukat. Ne kuorituvat massoittain veden lämmettyä siihen sopivaksi. Silloin on siiansoutajan suotuisin ajankohta. Herkkä vapa kertoo saaliista Kalastusvälineistä tärkeässä roolissa on riittävän herkkä vapa. Poikasiässä siikojen ruokavalioon kuuluvat eläinplanktonit, mutta vanhempana siika käyttää muiden samansukuisten lohikalojen tapaan ravinnokseen usein kalanpoikasia ja pohjaeläimiä. Jos käyttää haspelikelaa, voi kierteelle menevä siima ruveta kallistamaan vaappua uistelun aikana. Suurta herkkua siialle ovat myös juhannuksen aikoihin pohjasta kuoriutuvat ja pintaan nousevat päiväkorennontoukat. Välineet SIIANSOUDUSSA jännittävä hetki on silloin, kun selviää, mikä kala on napannut uistimeen. Nousevien päiväkorentojen seassa vipeltävä ja pysähtelevä vaappu kelpaa siialle makoisaksi suupalaksi. Jos tavoitteena on viedä oma vene perille, on syytä varmistua tien kunnosta ja oikeudesta käyttää sitä. Herkän vavan kärjestä huomaa helposti myös uistimeen mahdollisesti tarttuneen roskan. Siikakannat ovat monesti riippuvaisia istutusten määrästä ja jotkut vesienomistajien osakaskunnat julkaisevat istutustiedot nettisivustoillaan. Siian tärppi on rauhallinen ja se vääntää vapaa maltillisesti. Kierteen saa siimasta pois laskemalla sitä ilman uistinta veneen perään parikymmentä metriä ja soutamalla jonkin matkaa. SIIAN kalastuksessa tärkeässä roolissa on riittävän herkkä vapa. Se jää helposti huomaamatta jäykemmällä vavalla. Soutaessa on syytä tarkkailla vavan kärkeä, jottei tavoiteltu saalis jää huomaamatta. HYVÄT siikavaaput ovat tulitikkua lyhyempiä. Siikapitoisissa vesistöissä nämä tuikit ovat usein nimenomaan siikojen aiheuttamia
VAPAUTETTAVAKSI tarkoitetut siiat on parasta päästää koukuista jo vedessä. Tasaisella ja nopealla soudulla saaliiksi tulee pääosin ahventa. Siialla on tukeva yläleuka, mutta helposti vaurioituvat alaleuat. Useimmiten soutajan saaliiksi tulee alle puolen kilon siikoja, joten pienimpiä voi tarvittaessa vapauttaa. Siitäkin syystä vaappu kannattaa kiinnittää solmulla, sillä pienikin lukkoleikari painaa vaapun keulaa alas ja kevyt uistin voi lähteä jopa painumaan kohti pohjaa, mikä heikentää pyytävyyttä merkittävästi. Suoraan soutaminen riittävän hitaalla vauhdilla antaa saalista, mutta myös mutkitteleva soututaktiikka on todettu tehokkaaksi. Ronskeilla otteilla kalastaja voi aiheuttaa tarpeettomia vaurioita kaloihin, joita ei oteta saaliiksi. ” 54 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hitaasti kohoavaan vaappuun siika nappaa parhaiten. Silloin vapa niiaa kalan käsittelyssä reilusti syvemmälle. SOPIVA UISTIN LÖYTYY KOKEILEMALLA Siiansoutajille on vuosien saatossa vuoltu ja väännelty monenlaisia uistimia. TAITAVA siianpyytäjä soutaa riittävän hitaasti ja jopa pysähdellen. Turhien tärppien välttämiseksi, koukut kannattaa pitää veitsenterävinä. Ei ole täysin mahdotonta, että saaliiksi pohjoisen vesistä saa myös harjuksen tai taimenen. Tekniikka Varovainen kalan kelaaminen ja saaliin nosto pienellä haavilla veneeseen auttavat siian leukaperien säilymistä ehjänä. Hyvän siikavaapun pituus on yleensä vajaa viitisen senttiä ja siinä käytetään usein kahta ohutlankaista kevyttä koukkua. Ahven iskee uistimeen hanakasti ja tärryyttää vavan kärkeä huomattavasti siikaa riuskemmin ottein. SIIALLA ON TUKEVA YLÄLEUKA, MUTTA HELPOSTI VAURIOITUVAT ALALEUAT. SIIAN SOUTU-UISTELUSSA SAALIINA MUITAKIN KALOJA Siian soutu-uistelussa saaliiksi saadaan usein myös ahvenia ja muita kaloja. Pysähtyvä vene antaa vaapulle aikaa kohota. Silloin valmistautumisaikaa haavin esille ottamiseen jää hieman enemmän. Keliin ja vuodenaikaan sopiva uistin löytyy kokeilemalla ja reissuun onkin syytä varata muutamia kokeilukappaleita. Sopivan herkän vavan kärjestä voi nähdä onko uistimeen napannut kala tavoiteltu saaliskala. Vapautettavaksi tarkoitetut siiat on järkevintä päästää uistimen koukuista pitkillä pihdeillä jo vedessä ja vältellä tarpeetonta nostelua. Soudusta turha kiire pois Siian soututekniikka poikkeaa hieman muiden kalojen pyynnistä ja siinä onkin syytä jättää turha kiire pois. Hyvässä vaapussa on tukevapotkuinen uinti, joka pyrähtää käyntiin jo hitaassakin vauhdissa. Hyvä vaappu vetää myös hieman syvemmälle, eikä jää ihan veden pintakalvoon. Hauki on myös lähes vakiokala ja silloin ovat ohuet siimat lujilla. Vaappu ei saa olla uppoava, vaan sen SIIANUISTELUN ohessa tulee usein myös ahventa. Taitava siianpyytäjä soutaa verkkaisesti ja antaa veneen jopa pysähtyä silloin tällöin
Tein lasteni kanssa muutaman soutureissun Etelä-Kuusamossa sijaitsevilla lammilla. Vaappua säätäessä tulee varoa, ettei murjo vetolenkkiä urille. Parin tunnin soutelulla saimme kuitenkin selvitettyä lampien sen hetkiset hyvät paikat ja siiankin makuun päästiin. Usein toimivia värejä ovat tummat, jopa mustat vaaput. Sopivan tutun avulla pääsee soutelemaan pienimmällä vaivalla. pitää jäädä pysähdyksissä leijumaan tai jopa kohota hieman. Silloin kala säilyttää hienon makunsa aina keittiöön saakka. Jo pienikin vääntö muuttaa herkän vaapun uintia. Jos tavoittelee souturetkiltä ruokakalaa, on mukaan syytä ottaa kylmälaukku. JÄTTISAALIITA EI TULLUT Jättisaaliita meidän retkemme eivät tuottaneet. Paikalliset tuttavat ovatkin kullanarvoisessa asemassa kalastusta harrastavalle henkilölle. Pienet lammet SIIALLE toimivat usein tummat, jopa mustat vaaput. Vaurioitunut vetolenkki katkaisee ohuen siiman herkästi. Ohutnahkaisena kalana siikaan tarttuu herkästi vieraita makuja. Pienestäkin lammesta löytyy selkeitä alueita, missä vapa ei heilu saaliin merkiksi. Mikäpä olisikaan parempaa kuin itsepyydetty ja savustettu siika. Kohteemme eivät valikoituneet sen perusteella, että paikka olisi loistava siikavesi. Tuuli ei pääse häiritsemään soutelua ja mikä parasta – parhaimmat ottipaikat löytyvät helposti. Niiden läheisyydessä vaanii yleensä terävähampaisia haukia, joiden suupieliin pienet vaaput katoavat vähän turhankin herkästi. KUUSAMON JÄRVET OVAT HELPOMMIN TAVOITETTAVISSA Me soutelimme viime kesänä myös Kuusamon keskustaan ulottuvalla Kuusamojärvellä sekä hieman itään päin sijaitsevalla Kirpistöjärvellä. Kiertelemällä syvän ja matalan väliä onnistuu usein. lähiruokaa. Perkuutähteitä ei tule heittää takaisin veteen. Kuten kalastuksessa yleensä, täysin poikkeavat värit voivat pelastaa päivän ja parhaiten saalista voivat antaa myös kirkkaat ärsykevärit. Niiden rannoilta löytyy myös kohtuullisen OHUTNAHKAISENA KALANA SIIKAAN TARTTUU HERKÄSTI VIERAITA MAKUJA. Siian soutuun soveltuvia lämpimiä ja vähätuulisia päiviä oli lukuisia. Vaapun vetolenkistä käännetään varovasti urattomilla pihdeillä vastakkaiseen suuntaan kuin kallistus. Vieraillessamme perhetuttavien mökillä saimme ystävällisiltä isänniltä luvan lainata venettä ja pääsimme kokeilemaan kalaonneamme erämaisilla lammilla. Useiden vesistöjen rannasta löytyy kuitenkin yksityisomistuksessa olevia mökkeKOURALLINEN pakin pohjalta löytyneitä pikkuvaappuja, joilla pääsee jo hyvin alkuun. Parasta siiansoudussa lienee se, että kohtuullisen vähällä vaivalla saa kesäiltaan maittavaa Pienehköillä lammilla helppo aloittaa Pienehköt lammet ovat helppoja paikkoja aloittaa siiansoutu. Myös punasävyiset on todettu hyviksi. Jos vaappu kallistelee liikaa ja pullahtelee pintaan tarpeettomasti, sitä voi säätää vauhtiin sopivaksi. Uinnin varmistamiseksi vaappu kannattaa kiinnittää siimaan väljällä solmulla, joka mahdollistaa vaapun vemputtavan uinnin. Kokenut siiansoutaja löytää yleensä hyvät syönnösalueet nopeammin. LAMPIEN syvimpien alueiden päältä ei siikaa kannata soudella. Ylhäällä vertailuksi Kuusamon uistimen 8 cm pitkä vanha Vikkelä. ERÄMAISIA LAMPIA RIITTÄÄ KUUSAMOSSA Karttaa katsomalla Kuusamosta löytyy lukuisia pieniä järviä ja lampia. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 55. Ruokailevat siikaparvet eivät ole kuitenkaan siellä täällä. Sen sisään voi jäädyttää vettä vaikkapa tyhjentyneeseen juomapulloon. Nämä suuremmat järvet Kuusamossa ovat helposti tavoitettavia. Turhan lähelle kortteita ja vedenalaisia kasvustoja ei kannata kuitenkaan soutaa. Kivikkoisten rantojen läheiset alueet, virtapaikkojen suut sekä syvänteiden reunat ovat varmasti hyviä paikkoja aloittaa. Tietona kuitenkin oli, että verkkomiehet ovat aikojen saatossa saaneet mojoviakin siikasaaliita kyseisistä vesistöistä. Silloin vastapyydetylle siialle on riittävän viileä kuljetuspaikka ja se kulkeutuu hyvälaatuisena kotiin saakka. jä, joiden rannassa nököttää takuuvarmasti soutuvene. Lammen syvimpien alueiden päällä ei kannata soudella. Satunnaisella matkailijalla voi olla haasteita löytää siianuisteluun sopivaa kohdetta, sillä veneen kuljettaminen soutuun soveltuviin kohteisiin on työlästä. Vedestä noston jälkeen tainnutettu ja verestetty kala kannattaa laittaa nopeasti kylmään. Viime kesä oli oivallinen kalastuksen harrastajille. Maastossa peratut kalat voi huuhdella puhtaassa vedessä ja suolet pitää haudata maahan tai kuljettaa kotikompostiin
Isompia ahvenenkörmyjä tavoittelevan on kuitenkin järkevintä keskittyä syvempiin vesiin. Järven itäpäästä on perinteisesti saatu isompaakin siikaa, mutta meidän soutureissuillamme kookkaampi siika loisti poissaolollaan. 56 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kuusamon keskustan läheisyydessä sijaitsevan Kuusamojärven vedet ovat liian haastavia siiansoutajalle. Silloin on siiansoutajan mahdollisuus saada savustuspönttöön täydennystä. Ei ole täysin poissuljettua, että läheisyydestä löytyy kohtuu pienellä vaivalla siikoja. Särki ja ahven käyvät kiinni hanakasti soutajan vieheisiin ja siinä kilpailussa siika jää pronssille. Soutu-uistelijalle pienet siiat ovat pääasiallista saalista ja Kirpistöllä pääseekin helpohkosti siian makuun. ten kalastajien keskuudessa hyvänä kalavetenä. Näistä siioista on katkaistu pää ja pyrstö, jotta ne sopivat poikittain pönttöön. Kirpistöjärven kalasto on ruvennut muuttumaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sinne on ilmestynyt uutena kalalajina särki. Se on myös todella helppoa. Sen rannasta löytyy veneenlaskuramppi ja siitä pääsee helposti järvelle. Vesistössä on niin paljon särkiä ja ahvenia, että siian löytäminen on lähes lottovoitto. Soutelemalla karumpien rantojen, niemenkärkien ja selkämatalien tuntumassa voi päästä kuitenkin tulokseen. Kuusamojärven idänpuoleisesta päästä voi löytää paremmat siikavedet. Vesistöstä löytyy runsaasti siikaa, mutta se on pääsääntöisesti pienikokoista. Ahventa sen sijaan rantojen läheisyydestä saa helposti. Keväisin alueella kyllä liikkuu siikaa, mutta kesäisin uistelijan on vaikea saada niitä siiman päähän. Kalastajien vakiosaalista ovatkin nykyisin suurehkoiksi kasvaneet särjet. Järven puolivälissä etelärannalla sijaitsee Lahtelan kotalaavu. Silloin siiat napsivat pinnan tuntumasta ravintonsa ja siihen ruokavalioon ei puusta vuoltu vaappu tunnu oikein sopivan. Ruokailevat siiat viihtyvät usein 2-6 metrin syvyydessä. Tasaiset tuulet kuljettavat auringon lämmittämää pintavettä ja tuulen alapuoliset alueet ovat siikojen syönnösalueita. Pöntöstä ja kalamäärästä riippuen sopiva savustusaika on 20-40 minuuttia. ” SAVUSTAMINEN on yksi siian parhaista valmistustavoista. Peratut kalat ladotaan pellille ja lisätään savustuspurut. KIRPISTÖJÄRVI ON TUNNETTU HYVÄNÄ KALAVETENÄ Kirpistöjärvi on hieman parempaa siika-aluetta ja se onkin tunnettu paikallisKUUSAMOJÄRVEN idänpuoleisesta päästä voi löytää siikavedet. Kun pieni tuulenvire rikkoo vedenpinnan, alkaa soutajan vavankärki todennäköisemmin nypyttää saaliin merkiksi. Viime kesänä särjet ja siiat eivät kuitenkaan ruokailleet samoilla alueilla, sillä siikaretkillämme me emme särkeä saaneet. Täysin tyynellä säällä siika ei pure vaappuun kovin hanakasti. Kirpistöllä paikat, joissa matala rantavesi muuttuu tummemmaksi syväksi vedeksi, olivat siioille mieluisia ottipaikkoja. Kalapaikat olisi syytä valita läheltä veneenlaskupaikkoja, jotta vältetään turhaa soutelua. RUOKAILEVAT siiat viihtyvät 2-6 metrin syvyydessä. helposti veneenlaskupaikkoja ja riittävästi pysäköintitilaa. SIIAN OTTIPAIKKOJA KIRPISTÖLLÄ Suuremmalta järveltä siikaparvien löytäminen pelkästään niiden pintaan aiheuttamien tuikkien avulla on haastavaa. SIIALLA ON TUKEVA YLÄLEUKA, MUTTA HELPOSTI VAURIOITUVAT ALALEUAT
Erämessuilta KohtI uusia kalastusvesiä. Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto www.erämessut.fi Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme. suomalainen kaipaa luontoon.. • Allasaluetta isännöimässä Mika ”Haukikoira” Vornanen ja Peter Lahti • Esittelyssä uutuuskirja: Kalastajan tärpit • Vapojen heittotekniikkaa • Kalankäsittelynäytös 2 kertaa joka päivä • Anna vieheille uusi elämä -kierrätyskampanja Juontajana Mikko ”Peltsi” Peltola. messuilla myös mimmit kalastavat! Osta liput edullisemmin verkosta! erämessuilla muun muassa: • Hissu ja Korpela, lauantaina 11.6
TOIMIVAN PERHON METSÄSTYS Jos kohdekaloja ei syystä tai toisesta ala kuulua, alkavat kysymykset hyvin nopeasti lennellä pään sisällä ja kalakavereiden suuntaan. Kalastuksen aloittaminen luottoperholla kalastusluvan alussa on hyvin luonnollista, koska kukapa ei haluaisi saada heti luvan alkuun kalan tai useamman. Usein perhon vaihtaminen täysin erilaiseen voi olla hyvinkin tuloksellista, mutta sen oikean löytäminen voi vaatia metrikaupalla uutta perukesiimaa useamman perhovaihdon takia. Mitä perhoa noille kaloille oikein seuraavaksi tarjoaisi. U seiden perhokalastajien rasiat pursuavat erilaisia perhoja nymfeistä pintaperhoihin ja streamereihin. Nykyaikaisessa nymfikalastuksessa perhon perhonurkka T E KS TI JA KU V AT V IL L E RIS T O L AI NE N +70 cm taimen #14 koon rrk:lla ja tyytyväinen saamamies. Vaikka erilaisia perhomalleja löytyy rasiasta jopa kymmenittäin, on jokaisella rasiassaan aina myös yksi tai useampia luottoperhoja, jotka saavat poikkeuksetta eniten kalastusaikaa. Miksi ihmeessä ennen kaloja antaneet perhot eivät tänään toimi. Miksi siis vaihtaa hyvää perhon mallia, jos vaihtamisen sijaan voisit kokeilla erikokoista. Mitä enemmän perhoja rasioista löytyy, sitä haastavammalta perhon valinta tuntuu. SAMA PERHO, ERI PERHO Yhdestä perhomallista voi olla moneksi. SAMA PERHO , ERI PERHO. Jokaisella perhokalastajalla on omat suosikkiperhonsa, mutta mitä tehdä silloin, jos luottoperhot eivät toimi toivotulla tavalla. 58 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Varmasti jokaiselle perhokalastajalle on tullut tutuksi tilanne, jossa joutuu raapimaan päätään ja pohtimaan, mitä perhoa seuraavaksi kaloille tarjoaisi saaliin saamiseksi
Jos on epävarma perhon koosta ja painotuksesta, kannattaa mieluummin kalastaa liian kevyellä kuin liian painavalla perholla. Kesän kalareissun kalansaaliisiin voit vaikuttaa siis jo kotona ahkeroidessasi sidontapenkin äärellä. Liian painava perho taas ui pohjia pitkin, eikä tämän takia ui kalojen näkökentässä, kuten kevyemmät perhot tekevät. Kun olet tunnistanut omat luottoperhosi, huolehdi, että kuulallisia perhoja löytyy erivärisillä ja -kokoisilla kuulilla varustettuna, koska välillä metallipinkki väri on toimivin ja toisinaan vain mustalla kuulalla varustettu perho toimii. Kalat elävät koskissa, joten ne kykenevät varmasti hakemaan välivedessä viilettävän perhon ”ravinnokseen”. Niitä pitää löytyä erikokoisina ja mielellään useampi kappale. Pyrstö: Coq de leon -siikasia. Kuulalla varustettuja perhoja tulee olla vieläpä muutama ekstrakappale enemmän, koska perhojen hävikki on suurempaa kuin pintaperhoissa tai streamereissä. Thorax: Spectra dubbing 46. Red rib killer (rrk) Koukku: Väkäsetön jigikoukku #12-16. Häkilä: Cdc. Kuula: 3–4 mm volframikuula (kupari). Tämä koskee niin nymfi-, pintaperhokuin streamerkalastustakin. Tämän takia luottoperhostasi pitää olla sidottuna rasiassa useampaa kokoa, koska perhon koko saattaa olla kalan saannin kannalta ratkaiseva tekijä. Pelkästään perhon fyysisen koon muuttaminen voi aktivoida kalat hyväksymään sen. Kannattaa ottaa huomioon, ettei perhon pienentäminen ole välttämättä avaintekijä, vaan joskus perhon suurentaminen saattaa olla ratkaiseva tekijä. Erityisesti nymfikalastuksessa kuulalliset perhot hallitsevat perhorasioiden sisältöä. Tärkeää on myös huolehtia siitä, etteivät perhot pääse loppumaan kalareissun aikana. Runko: Tumma jänis. Häkilä: Cdc. ORANGE tag. Thorax: Spectra dubbing 46. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 59. Reseptit koon lisäksi siinä käytettävän kuulan kokoa tai väriä voi ja kannattaa vaihdella. Perhon kokoa vaihtamalla voi tyhjältäkin tuntuva paikka antaa useamman hienon kalan. RED rib killer. LUOTA SUOSIKKIPERHOIHISI Kokemuksen myötä kalastajalle valikoituu perhorasiaan tietyt suosikkiperhomallit, joita hän käyttää jokaisella kalareissulla. Kierre: Glo brite (5) oranssi. Koskiemme monipuolisuus virtausnopeuksineen ja eri syvyyksineen vaatii myös perhokalastajalta tarpeeksi kattavan valikoiman erikokoisia ja -painoisia perhoja. Pyrstö: Hot orange fluoro fibre. Runko: Spectra dubbing 45. Orange tag Koukku: Väkäsetön jigikoukku #12-18. Kuula: 3–4 mm volframikuula (metallipinkki, hopea, kupari, kulta)
Lohen saamisen kannalta perhoa merkittävämpiä ovat oikeanlainen siima, perhon uinti ja sen uittaminen.” JO PELKKÄ LUONNOSSA OLEMINEN ON TÄRKEÄÄ Sanna kertoo, että jo pelkkä luonnossa oleminen on hänelle tärkeää. ”Varsinkin viimeisimmät kymmenen vuotta perhokalastus on hallinnut kesiä, mutta talvella käyn jonkin verran pilkillä, kun muu kalastus ei onnistu. Kalakavereina siskoksilla olivat isä ja ukki. Vavan varressa ”Vesillä kaikki ovat vain kalastajia” Lohen perhokalastus pohjoisessa on SANNA KOLJOSEN mielipuuhaa TEKSTI ISMO MALIN Kalastusasiat kuuluvat myös työhön maaja metsätalousministeriössä L ainsäädäntöneuvoksena maaja metsätalousministeriössä työskentelevä Sanna Koljonen sai kalastuskärpäsen pureman varhain. Vain joskus 60 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ei sido, koska esimerkiksi lohen jokikalastuksessahan lohi ei ota syödäkseen, vaan iskee ärsykkeeseen. Tosin näihin vaelluksiinkin kuuluu kalastaminen yleensä yhtenä osana. ”Olen muutenkin enemmän kiinnostunut luonnosta ja kaloista, kalastamisesta ja kalojen suojelusta kuin kalastusvälineistä. Hän kävi jo seitsemän vanhana kaksoissisarensa kanssa kalassa mökillä Pohjois-Savon Vieremällä. Erityisesti vaelluskalojen kalastaminen ja lohen perhokalastus pohjoisessa ovat minulle tärkeitä. ”Kesäiset pohjoisen vaellukset liittyvät tähän. Lohen lisäksi tavoittelen myös taimenta”, Sanna selvittää. Hän ei monien muiden perhokalastajien tavoin sido itse perhojaan. Perhokalastus tuli kuvioihin mukaan Sannan ollessa noin 15-vuotias ja vähitellen siitä tuli hänen oma lajinsa. Erityisesti hänen mieleensä ovat noista ajoista jääneet ukin kanssa tehdyt uisteluretket sekä katiskaja verkkopyynnit
Kuva: Timo Rajava. ”Kalastus on perinteisesti siirtynyt ennemminkin isältä pojalle kuin isältä tai äidiltä tytölle. ”Nostan ainakin asiaa esiin somessa”, Sanna lupaa. Hänen mielestään SVK on oikealla asialla hankkeessaan, koska tytöillä ja naisilla on miehiä vähemmän reittejä kalastusharrastuksen pariin. Hän on itsekin luvannut olla hankkeessa tavalla tai toisella mukana, vaikka vielä tätä haastattelua tehtäessä huhtikuun alussa hän ei ollut ennättänyt osallistua hankkeen tapahtumiin. ”Siitä paljon kiitoksia SVK:lle, joka tekee muutenkin paljon edistääkseen kalastusharrastusta ja vastuullista kalastusta maassamme”, Sanna sanoo. SANNA Koljosen mieluisin saalis – lohi. Mukana Mimmit kalastaa! -hankkeessa Sannan mielestä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Mimmit kalastaa! -hanke, jossa innostetaan naisia mukaan kalastuksen pariin, on erittäin hyvä ja perusteltu hanke. Kalan saajan iloon yhtyy kalakaveri Karoliina. Tytöille on kuitenkin saatava sama mahdollisuus kalastaa, koska he voivat olla siitä yhtä kiinnostuneita kuin pojatkin”, Sanna korostaa. LOHEN ja taimenen perhokalastus pohjoisessa on Sanna Koljosen mielipuuhaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 61. Kuva: Joonas Oksanen
Se myös rakentaa luontosuhdetta ja opettaa kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa”, hän arvioi. Asetus teki uhanlaisista kaloista yksilöitä Kalastus ja kalat ovat myös osa Sannan työtä ministeriössä. Samalla hän haastaa lukijat miettimään, kenen pienen tytön tai naisen voisi viedä kalastamaan. Kuva: Tapio Gustafsson. Kalastetaan esimerkiksi lajeja, joiden kannat ovat vahvoja ja kestäviä. ”Kalojen suojeluarvot saatiin pitkän työn jälkeen asetukseksi asti kolme vuotta sitten. Kalavesillä pääsee tutustumaan myös ihmisiin, joilla on sama intohimo kuin itsellä ja saa ystäviä, jotka voivat olla yhtä hyvin naisia kuin miehiäkin.” KALASTUS LISÄÄ HYVINVOINTIA Suomessa kalastusharrastuksen aloittamiseen on Sannan mukaan sikäli matala kynnys, että vesistöjä riittää ja lähes jokaisella on lähellä oma lähikalastuspaikka. Sen myötä uhanalaiseen kalalajiin kohdistuneeseen kalastusrikokseen tai -rikkomukseen syyllistynyt voidaan tuomita maksamaan se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana. Vavan varressa Työ 62 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Aikaisemmin kalat olivat ikään kuin veden viljaa”, Sanna sanoo. Harrastan myös talvella avantouintia”, Sanna kertoo. Kuva: Alvaro Sántillán. KAIKKI VAIN KALASTAJIA! Kalastuksessa Sannaa viehättää se, että vesillä kaikki ovat vain kalastajia. Siksi harrastuksen kautta monet, varsinkin nykyään nuoret, kalastavat vastuullisesti. Kalastus on myös vienyt minut sellaisiin paikkoihin, kuten Grönlantiin, joissa en olisi varmaan muuten tullut käyneeksi”, Sanna selvittää. ”Myös itsensä haastaminen lohenkalastuksessa ja se palkinto, kun pitkänkin yrittämisen jälkeen lohen vihdoin saa, tuntuvat hyvältä. ”Nuori tyttö, kaveri tai vaikkapa oma äiti voisivat olla vaihtoehtoja”, hän ehdottaa. ”Kalastus on hieno luontoharrastus, joka lisää ihmisten hyvinvointia monin tavoin. ”Meri on minulle myös tärkeä, sen rannalla oleminen, hiihtäminen ja pilkkiminen meren jäällä. Toivottavasti tästä otetaan opiksi”, Sanna toteaa. SANNA Koljonen on hoitanut kaloihin ja kalastukseen liittyviä asioita myös työssään maaja metsätalousministeriössä. harvoin kalastusvälineet eivät ole mukana”, hän mainitsee. Sanna ymmärtää, että kalojen ottaminen saaliiksi on monelle kalastajalle osa kalasVaikka oma äiti kalastamaan! Sanna toivottaa kaikille Vapaa-ajan Kalastaja -lehden lukijoille kireitä siimoja. Tämä toi uudenlaista julkisuutta kaloille, ja nyt myös kalat osataan paremmin nähdä suojeltavina yksilöinä samalla tavoin kuin uhanalaiset linnut ja nisäkkäät. ”Esimerkiksi Lieksanjoella eräästä laittomasti pyydetystä järvilohesta tuomittiin valtiolle menetettäväksi se suojeluarvo, joka järvilohelle Vuoksen vesistössä on asetuksessa annettu, 7 510 euroa. Hän oli esimerkiksi mukana valmistelemassa asetusta uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojeluarvoista. tusta ja uskoo, että ruokakalan ottaminen silloin tällöin tuo myös kalastajille intressin pitää kalakantoja elinvoimaisina. ”Kalastuksen harrastajalla on kuitenkin intressi, että tulevaisuudessakin vesistä löytyy kalastettavaa. Ei siis esimeriksi oteta saaliiksi luonnonvaraisia taimenia tai lohia, jotka ovat molemmat uhanalaisia. ”Sukupuolella, iällä tai ammatilla ei ole väliä. Hän oli tuolloin mukana valmistelemassa asetusta uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojeluarvoista. Hänestä on hyvä, että asetuksessa säädettyjä suojeluarvoja on jo sovellettu. Hän itse kuitenkin vapauttaa kaikki saamansa kalat. SANNA Koljonen nauttii luonnossa olemisesta ja mahdollisuudesta irtautua hektisestä kaupunkielämästä. Ne olivat sitä erityisesti aiemmin, kun hän toimi ministeriössä erityisasiantuntijan virassa kalajuristina. Sen lisäksi osallistutaan myös kalojen suojeluun”, Sanna kiittelee. Itse en tuo mitenkään esille sitä, että olen nainen. Kalastuksessa puolestaan hänen mielestään parasta on päästä veden äärelle rauhoittumaan hektisestä kaupunkielämästä. Luonnonvarakeskuksen kalatutkijat tekivät suururakan laskiessaan nämä arvot
MIMMIT KALASTAA -LEIRI l Taipalsaari l 26.– 28.8. MIMMIT UISTELEE l Lohja l 15.6. PERHOKALASTUSKURSSI NAISILLE l Merikarvianjoki l 2.– 4.9. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 63. Suojaa AURINGOLTA TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. MIMMIT ONKII l Lohja l 4.6. Lisää tapahtumia sekä tietoa mimmien kalastuksesta löydät mimmien kotisivulta mimmitkalastaa.fi sekä Instagramista @mimmitkalastaa. MIMMIT KALASTAA -VIIKONLOPPU l Punkaharju l 2.– 4.9. Nämä tapahtumat ovat nimenomaan naisille ja tytöille tarkoitettuja. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA 15 € Huikea MIMMISETTI (myös fucsia) 49 € Kylmille KALAREISSUILLE 18 € mimmitkalastaa.fi Mimmit -PAIDAT (myös fucsia) 20 € OTA YHTEYTTÄ Tinttiin p. MIMMIT JIGAA l Hossa l 18.6. Et tarvitse aiempaa kokemusta tai omia varusteita, iloinen mieli riittää! Tule mukaan kalastavien mimmien joukkoon! Mimmit-tuotteet HALUATKO JÄRJESTÄÄ TAPAHTUMAN nimenomaan mimmeille tai olla mukana sponsoroimassa mimmit-tapahtumaa näkyvyyttä vastaan. 040 840 0681 tai tintti.drake@ vapaa-ajankalastaja.fi. PERHOKALASTUSOPASTUSTA MIMMEILLE l Kajaani l 7.6. KOKO KUUSAMO KALASTAA l Kuusamo l 19.– 21.8. OSTAMALLA MIMMIT-TUOTTEITA tuet tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämistä! Mimmit kalastaa -tuotteiden tuotto menee lyhentämättömänä tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämiseen. MIMMIEN ONKIPÄIVÄ l Kristiinankaupunki l 6.6
Se on pakollinen toimenpide lohiloisvaaran takia. Heittokalastaa saa heti kauden alusta koko kauden loppuun. Näätämöjoki on jaettu kolmeen kalastusvyöhykkeeseen. Yli 12 kilon kaloja saalisilmoituksista löytyy kuusi. Toiset tykkäävät aamuista toiset eivät. ”On todella vaikea sanoa, millainen lohikesä meillä on edessä. Lue lisää: neiden.no. ISOJEN LOHIEN JOKI Neidenelvalta on saatu vapakalastaen yli 20 kilon lohia. Viime kesän suurin vapaa-ajankalastajan saalis painoi komeat 16,4 kiloa. Kalastusseura rajoittaa oman ilmoituksensa mukaan kalastajien määrää päivälupien hinnoilla. Täällä ei tunneta eläkeläisalennusta, mutta alle 16-vuotiaat on vapautettu tästä maksusta. alkaen. Heittokalastus alkaa esimerkiksi alimmalla kalastusalueella 10. Millään ahvenvälineillä ei täällä pärjää. Kalastaja joutuu ilmoittamaan saalisraporttiin kaikki saamansa kalat, myös vapauttamansa. Kalastuskesä on jaettu kolmeen hintakauteen. elokuuta asti. 64 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Alle 16-vuotiaat maksavat Perhoalueen ulkopuolella 100 NOK per kalastusvuorokausi (20 h). Luvat on ostettava eraluvat.fi -verkkokaupasta. Kalastusaluetta on koko Norjan puolen Neidenelvan jokiosa. Halvimmillaan sellainen maksaa aikuiselta 200 NOK ja hintavimmillaan 1 000 NOK. Lohikortin ja valtion lohiluvan saa sähköisesti kännykän s-postiin. Varmista Näätämöjoen kalastussäännöt ja muut määräykset verkkokaupan sivulta. JO nappasi aito merilohi! NEIDENELVAN kalastussääntöön lisää tiukennuksia Muista desinfioida kalastusvälineet Neidenelvan kalastussäännön mukaan kalastaja joutuu hankkimaan valtion lohikortin. JÖRGEN Höybakken kalastaa lohta ja meritaimenta Neidenelvalla. Toisena lupana on päivä-, viikkotai kausilupa. Viime kesänä kyttyrälohi sotki Atlannin lohen kalastusta pahasti, mutta nyt odotamme parempaa ”oikean” merilohen nousua. Yli 8 kilon kaloja vain neljä ja niistä vain yksi saa olla naaraslohi”, Kalastusseuran puheenjohtaja Karl-Magne Arvola selvittää. Kala nappasi soutamalla tarjottuun vaappuun kesäkuussa. Muuten uuden lohiluvan osto ei onnistu. Kaikki kolme todistusta on pidettävä mukana kalastuksessa. elokuuta. kesäkuuta ja siellä saa kalastaa 31. Suomen puolella Näätämöjoen päiväluvat ovat olleet myynnissä 20.4. Parasta kalastusaikaa on, kun olen joella lohestamassa. Se, samoin kuin lohikortti on ostettava netin kautta osoitteesta neiden.no. Minä tykkään siis kalastaa aamuisin ja iltaisin”, Jörgen Höybakken kertoo. ”Seuraamme lohitilannetta ja tarvittaessa suljemme yläkosket aikaisemmin. elokuuta, sillä huono lohitilanne vaati sen tekemään. Kalastan melkein koko kauden uppoja pintaperhoilla. Viime kesänä suljimme ne jo 9. Tänä kesänä kalastaja saa ottaa vain yhden lohen kalastusvuorokaudessa ja viisitoista koko kauden aikana. Tiedämme siitä enemmän vasta kesäkuun lopulla. Kolmas pakollinen paperi on todistus suoritetusta kalastusvälineiden ja -varusteiden desinfioinnista. TEKSTI JA KUVA HANNU KOSTILAINEN N orjan puolen Näätämöjoen eli Neidenelvan kalastuskesä kalastetaan perinteisesti myös tänä vuonna ajalla 1.6.– 31.8. Isojen lohien jokena Neidenelvalle on otettava mukaan tukevat kalastusvälineet, kalastat sitten perinteisellä perholla tai uistinta heittäen. Kalastusseura Neidenelvens Fiskefellesskapin mukaan kalastus Neidenin sillan yläpuolen jokiosalla loppuu kuitenkin jo 15
Harrikisan molemmissa sarjoissa on hyvät palkinnot. Alueen laajuuden vuoksi jokaiselle löytyy hyvin tilaa. Kuusamon Uistin Oy esittelee Nuortille sopivia ottivieheitä, osa 2, kuten lippoja ja pieniä uistimia. ”Nuorttijoki tuli minulle tutuksi jo vuonna 1991 ja parhaimmillaan olen käynyt siellä kolmekin kertaa vuodessa. EUMERIN upeat HEITTOPERHOT 6 € NORTHTUBE FAST SINK Ainutlaatuinen väritys kuhalle ja ahvenelle. Kalaluvat ostetaan eraluvat.fi -sivuston kautta. Kisan säännöt löytyvät päärakennus Tiskon ilmoitustaululta ja osoitteesta hannu.nettihotelli.org. Elinkautiset auttaa myös tänä kesänä Ruokavirastoa keräämällä rintaja selkäevät kolmestakymmenestä harjuksesta. Kalat mitataan entiseen tapaan Tiskon terassilla, sillä se on mittaustavoista luotettavin. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA NUORTTIJOKI ja TULPPIO odottavat kalastajia. Nuorten sarjassa onnetar arpoo kaikkien ei mitalistien kesken muun muassa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden vuosikerran 2023. Näyttelyihin on vapaa pääsy Tiskon aukioloaikoina. Ei tarvitse olla siimat ristissä muiden kanssa. Kaloja mitataan vain Tiskon aukioloaikoina. Siinä varmistetaan, että Tuulomajoen vesistöön kuuluvassa Nuorttijoen vesistössä ei esiinny lohille ja sen poikasille vaarallista lohiloista (Gyrodactylus salaris). Nuorttijoella saa kalastaa perholla, uistimella, lipalla ja vaapulla. Kalaan Nuortille tullaan aivan eteläisimpää Suomea myöten. NÄYTTELYISSÄ VALOKUVIA JA VIEHEITÄ Kesän 2022 näyttelyissä päärakennus-Tiskossa on esillä valokuvia ja muistoja Tulppion läänin maaherratar Liisa Lampelasta. Rannat soveltuvat hyvin perhokalastukseen ja perinteiseen virvelikalastukseen. Hinnat ovat muuten entiset, mutta kausilupaan on tullut kymmenen euron korotus. Nuortin luontainen kalakanta vaatii toisinaan kalastajalta sinnikkyyttä ja rohkeaakin vieheiden testausta, mutta osaa myös palkita ruhtinaallisesti. Minulla on mökki varattuna Tulppion Majoilta heti kalastuskauden alusta. Sieltä löytyvät myös tarkat säännöt, muun muassa joen saalisrajoitukset. Viime kesänä kala oli hyvin otilla, mutta omalla kohdalla ”kehukalat” jäivät saamatta. Vesa-Matti Keisalle Nuorttijoki on tuttu kalapaikka. Aikuisten sarjassa harrin alamitta on 38 senttiä, nuorilla 35 senttiä. Ruokaviraston tutkimuksissa ei ole tähän mennessä löydetty ”Gyroa”. Nuorttijoen alueessa kiehtoo eniten luonnon rauha ja monipuoliset kalavedet. l Paino 6 g TEKSTI JA KUVA HANNU KOSTILAINEN S avukosken itäosassa sijaitseva Nuorttijoki eli Nuortti on kesällä monen kalastajan kohteena. Siinä on omat sarjat aikuisille ja alle 15-vuotiaille. l Paino 8 g SPINTUBE PIKE SVK Haukiperho SVK:n väreissä l Paino 23 g SPINTUBE PIKE Toimii erityisen hyvin tummissa humuksen värjäämissä vesissä l Paino 23 g TARJOUS! 12 € TARJOUS! 8 € (15,-) 8 € (15,-) EUMERIN ARCTIC MEDIUM Ahvenelle, taimenelle ja kirjolohelle. Muutamassa ikkunassa on näytillä paikallisen Kalastusseura Nuortin Elinkautisten Nuortin ja Tulppion valokuvia vuosien varrelta. Tulppion Majat järjestää myös tänä kesänä yhteistyökumppaneidensa kanssa Nuortin harrikisan. Ainutlaatuinen erikoisväritys, jota et saa mistään muualta. VESA-MATTI Keisa viihtyy Nuortilla ja Tulppiossa. vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. Kisan raati mietti pitkään kalojen mittaustapaa. Jos töistä liikenee vapaapäiviä myöhemmin kesällä, niin mahdollisesti toinenkin reissu tulee tehtyä”, lentäjänä työskentelevä Keisa tuumii. Kyseessä on perinteinen lohiloistutkimus. KALAAN NUORTILLE Nuortti on Metsähallituksen kalapaikka no 3550
Alun perin kalastustoiminnan lammella käynnisti Pieksämäen kaupunki nelisenkymmentä sitten, mutta vuonna 2004 vetovastuu siirtyi kalastusseuralle. Kirjolohen lisäksi se tarjoaa isohkoja ahvenia sekä haukia. Maasto on helppokulkuista ja se on lähes kokonaan pitkospuilla varustettu. Pääosin lampi on matala keskisyvyyden ollessa kahden metrin paikkeilla. TEKSTI JA KUVAT AKI HIRVONEN LÄHIKALASTUSPAIKKA Koko perheen retkikohde houkuttelee kalastajia saalisvarmuudellaan Vieheet P ieksämäen kaupungin läheisyydessä Peiposjärven tien vierellä sijaitsee Tahinlampi, joka on Pieksämäen Urheilukalastajat ry:n ylläpitämä istuta ja ongi -periaatteella hoidettava kalastuskohde. Se tarjoaa kalastajille kirjolohen lisäksi isohkoja ahvenia ja uiskentelee siinä haukiakin. Mitä siiman päähän. Matkaan kannattaa toki valita värija malliskaalaa riittävästi. TAHINLAMPI on suhteellisen saalisvarma kalapaikka. Pikku lätkän jatkeena perukkeessa toimivat myös perhot, ja toki myös liitsit ja kirjolohimorrit pelaavat Tahinlammella. Pinta-alaltaan noin 16-hehtaarinen Tahinlampi on suhteellisen kirkasvetinen. Lammen keskivaiheilta löytyy kuitenkin enemmän vettä, jota syvimmillään on noin kymmenen metriä. Pienet tasapainopilkitkin antavat kalaa, kirjolohen pilkinnän sivutuotteena voi saada kopsakoita ahveniakin. Tahinlammella toimivat samat pienet lusikkauistimet, joita muissakin istarilammissa käytetään. TAHINLAMPI 66 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kaikki kokeilu ja mielikuvitus välineiden virittelyssä on sallittua. KOKO PERHEEN RETKIKOHDE Tahinlampi on suosittu koko perheen retkikohde
Tahinlammen kalastuslupien hinnat ?. Luvan myyntipisteinä toimii Neste Oil Kaakinmäki, Kaakinmäenkatu 16-20, Tarmo Lähikauppa Kaasinen, Pirttimäenkatu 12 sekä Green Trail Pieksämäen keskustassa, Keskuskatu 23. Uimarannan luona sijaitsee puucee. Uimarannalla on kalastuskielto, ja kieltoalueen rajat on merkitty maastoon. RUNSAASTI ISTUTUKSIA Tahinlammen yksi vetovoimatekijä on sen suhteellisen hyvä saalisvarmuus. 3 tunnin lupa (alle 16-vuotiaat) 10 euroa/1 kirjolohi ?. Kesäisin kalastuksen lomassa voi käydä uimassa, sillä lammelta löytyy kaupungin ylläpitämä uimaranta laitureineen ja hyppytorneineen. Nuorten lupa (alle 16-vuotiaat) 15 euroa/2 kirjolohta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 67. ?. Paikan yksi etu on se, että kohde sopii myös perhokalastajille. Ja kuten tiedetään, kirjolohi ei aina lippaan, vaappuun tai lusikkaan ihastu, joten veden kalvolla lepäävä perho voi olla se päivän paras ottiviehe. Alueen palvelurakenteeseen kuuluu kolme tulija taukopaikkaa, jäteja polttopuupisteet. Netistä ostetulle luvalle tulee euron lisämaksu/pankkimaksu. ?. Kalenterivuorokauden lupa sisältää 3 kirjolohta ja maksaa 20 euroa. Myös kirjolohien istutuspaikka on kieltoalueena. Vuosittain lammelle myydään 700-900 lupaa ja siellä käy runsaasti vakioasiakkaita. He eivät toki päivystä lammella, mutta käyvät paikan päällä aktiivisesti lupatarkastuksia tekemässä sekä siistimässä ja huoltamassa alueen rakenteita ja polkuja. Istukkaiden keskipaino on 1,2 kilon tietämissä – siis varsin mukavan kokoista kalaa savupöntön täytteeksi. PAIKKA PERHOKALASTAJALLE Kesäaikaan Tahinlammella tapaa runsaasti viehekalastajia. Käytössä saa kalastajalla olla 2 vapaa eli ootto-onginta on sallittua. TAHINLAMMEN alueelta löytyy useampia tulija taukopaikkoja sekä heittokalastuslaitureita. Yrityksille ja muille ryhmille lupia sopimuksen mukaan. Vuosittain kirjolohta istutetaan 10-15 kertaa ja kerrallaan kalaa laitetaan noin 100-200 kiloa. Lisätietoja Tahinlammen kalastusluvista löytyy Pieksämäen Urheilukalastajien kotisivuilta pieksamaenurheilukalastajat.fi tai puhelimitse Kalevi Kaasinen 0500 348 488. 3 tunnin lupa 12 euroa/1 kirjolohi. Jotta ylilyönneiltä vältyttäisiin ja alue pysyisi siistinä, alueella on neljä aktiivista kalastuksenvalvojaa. Uimapaikan vastakkainen ranta tarjoaa runsaasti paikkoja perholla kirjolohia tavoitteleville. ?. ?. ?. ?. Lammelle on myös rakennettu useita heittokalastuslaitureita. RONJA nappasi Tahinlammelta komean kirjolohen. Luvat JUKKA Markkanen käy ahkerasti Tahinlammella. ?. Tienvarteen on tehty levikkeitä autoja varten, ja uimarannan kohdalla sijaitsee isompi pysäköintialue. Tahinlampi on helposti saavutettavissa ja pysäköintitilaa on runsaasti
Lisäksi suu68 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Koska suomalaisten grillauskausi alkaa tunnetusti keväisin heti lumen sulettua ja ilmojen lämmettyä, Tapsa päätti kehitellä lohelle uuden grillausreseptin. Vielä tuohon aikaan ennen norjalaisen kasvatetun lohen tuloa Suomen kalamarkkinoille SHERRYMARINOIDUT lohimedaljongit maistuvat erilaisten kasvisten kanssa. Kun lohen kalastus alkoi rauhoituksen päättyessä Selkämerellä kesäkuun alussa, muutaman päivän kuluttua tukkuliikkeiden kylmäkaapit olivat täynnä lohta, vaikka sitä ahkerasti kuljetettiinkin vähittäiskauppoihin. Runsaat lohisaaliit painoivat myös lohien hintaa alaspäin ja Perämeren rannikkokaupunkien myymälöissä myytiin silloin kuuleman mukaan Itämeren lohta halvimmillaan jopa lenkkimakkaran kilohinnalla. TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O Tapsan tapaan KALAHERKUT SHERRYMARINOITUJEN LOHIMEDALJONKIEN myötä herrojen herkku saatiin kalanystävien lautasille ri osa lohiyksilöistä oli viipynyt merivaelluksellaan 3-4 vuotta, minkä jälkeen ne painoivat avattuinakin jopa 10-20 kiloa. 1 990-luvulla Itämeren lohen saalismäärät lisääntyivät Torniojoen onnistuneiden poikasistutusten seurauksena, mikä aiheutti melkoisen huipun kalatukkuliikkeiden lohikaupankäyntiin. Kookkaat lohet aiheuttivat myös Tapsalle pään vaivaa, koska niitä oli sellaisinaan hankalaa myydä asiakkaille, mutta jollain tavalla niitä olisi saatava myydyksi
Marinoi medaljonkeja 6-12 tunnin ajan ja kääntele niitä ainakin kertaalleen. Jos haluttiin pysyä suurin piirtein tällä painoalueella, lohifileestä leikattiin äärimmäisen terävällä veitsellä 10-15 milliä paksuisia medaljonkeja. Pyyhi lohimedaljonkien pinnat puhtaiksi esimerkiksi veitsenterän avulla ja lado medaljongit kaksinkertaiseen pakastepussiin (tai korkeareunaiseen vuokaan). Onneksi löysin sen jälkikäteen sattumalta kalaosaston reseptipaperien joukosta, kun osastolla tehtiin remonttia Tapsan jo poistuttua keskuudestamme. Meiran savuinen pippuri) 1 tl sitruunapippuria 1 tl paprikajauhetta 1 rkl kuivattua tilliä (tai 2 rkl tuoretta) (2 tl hunajaa) Tee marinadi. villi luonnonlohi oli harvinainen ja kallis kala, josta valmistetut paistetut tai grillatut perhosleikkeet eli medaljongit olivat lähes ainoastaan herrojen herkkua. Sekoita vispilällä sinappi ja ruokaöljy notkeaksi tahnaksi, jonka pitäisi levittyä medaljonkien pinnalle ja pysyä siinä valumatta. Tai ime ilma pois sisemmästä pakastepussista, sulje pussin suu vetosolmulla ja laita pussi kylmään. Kaada sherrymarinadia medaljonkien päälle niin paljon, että niiden pinta peittyy kauttaaltaan, laita muovikelmu vuoan päälle ja astia viileään. Grillaa tai paista marinoidut lohimedaljongit kypsiksi ja nauti salaatin, wokkivihannesten tai vaikkapa uusien perunoiden kera. Nyt Tapsa päätti tuunata grillatun lohen myös tavallisten kalanystävien maisteltavaksi. Eipä siis ihme, että Tapsa myi useamman vuoden aikana Uudenmaan alueen myymälöissä lukuisille kalanystäville suuria määriä sherrymarinoituja lohimedaljonkeja juhannuksen vieton evääksi ja huikopalaksi. Kävin monena vuotena leikkaamassa Kontumarketin kalaosastolla lohimedaljonkeja lohisesongin ollessa kuumimmillaan. Näin ohuen lohimedaljongin lihas repesi helposti ja tämän estämiseksi Tapsa keksi marinoida medaljongit ennen niiden myymistä. Suolainen sherrymarinadiliemi kiinteytti ja kypsytti ohuiden lohimedaljonkien lihan helposti käsiteltäväksi sekä suoraan grillissä lihaleikkeen tapaan valmistettavaksi. Myymälän ruokaosaston kylmäkkö Elina valmisti lohimedaljonkien päälle lisättävän sherrymarinadin aina etukäteen Tapsan ohjeen mukaan. (ainekset 5 ruokailijalle) 5 kpl lohimedaljonkeja (200 -250 g/kpl) 1 annos sherrymarinadia 2 kpl pakastepitkopussia Marinadi (1 annos): 100 g sinappia 1,5 dl ruokaöljyä ½ dl puolikuivaa sherryä (Oloroso) ½ dl vichyä tai kivennäisvettä ½ dl puristettua sitruunamehua 50 g kalamausteseosta (esim. Kastiketta voi tarvittaessa ohentaa lorauksella vichyä ja sekoittaa sopivan notkeaksi. Lisäksi medaljongit olivat valmiiksi maustettuja, joten niiden valmistaminen oli helppoa. MARINOINTI HELPOTTAA MEDALJONKIEN KÄSITTELYÄ Yli kymmenkiloisesta lohesta leikattavien medaljonkien tekeminen ei ole aivan yksinkertaista, jos medaljongin painon pitäisi olla sopivan annoskoon mukainen eli 200-250 grammaa. Näin sain valmistusohjeen talteen ja voin esittää sen nyt teille muillekin. Marinadikastike pysyy luotettavasti kaksinkertaisen pussin sisällä ja pussia voidaan käännellä helposti ylösalaisin marinoitumisen aikana. Sherrymarinadiin lisätty ruokaöljy helpotti jopa kookkaan lohimedaljongin kääntämistä grilliritilällä ja vähensi sen kiinnipalamista. Lisää sitruunamehu ja kuivamausteet. Yli jäänyttä marinadia voi käyttää myös maustekastikkeena kalan tai vihannessalaatin kanssa. S H ER RY M A RI NOI D UT L OHI ME DA L JO N G IT LOHIMEDALJONKEJA kannattaa marinoida 6-12 tuntia ennen kypsennystä, jotta maut ehtivät mennä niiden läpi. Vinkkinä voin kertoa vielä senkin, että sherrymarinadi toimii myös lukuisissa muissa käyttöyhteyksissä, kuten lampaan lihan marinoinnissa tai suoraan salaattikastikkeena tuoreiden vihannesten kanssa. Mutta yli 15-kiloisen lohen medaljongit täytyi leikata vielä puoliksi. Siksi suositun sherrymarinadin resepti oli minulle pitkään arvoitus. Jos marinadi on mielestäsi liian happaman makuista, sitä voi pehmentää lorauksella juoksevaa hunajaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 69
Se alkoi vuonna 1973 Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa, jossa tutkimuskohteina olivat muun muassa rannikon siikaja kuhakannat. 70 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vuonna 1981 julkaistu väitöskirja käsitteli siikaa. HANNU Lehtonen oli SVK:n ensimmäinen puheenjohtaja. Myös kalakantojen arvioinnin metodologia oli aiheena lukuisissa tutkimuksissa. Hän oli syntynyt Helsingissä 1. Kiinnostus kaloihin ja kalastukseen johdatti hänet alan opintoihin Helsingin yliopistossa ja tutkijan uralle. heinäkuuta 1950. Luonto ja harrastukset luonnossa olivat Hannulle tärkeitä lapsuudesta alkaen. Hannu Lehtosen tieteellinen tutkimustoiminta kattoi laaja-alaisesti kalatalouden sekä kalaja kalastusbiologian eri osa-alueita. Tutkimusten painopiste oli ympäristömuutosten kalakannoissa aiheuttamissa vaikutuksissa sekä kestävässä kalastuksessa. KUOLLUT HANNU Lehtonen on poissa K alataloustieteen emeritusprofessori Hannu Lehtonen kuoli tapaturman seurauksena 18. Kalataloustieteen professoriksi Helsingin yliopistoon Hannu Lehtonen nimitettiin vuonna 1995 ja eläkkeelle hän siirtyi vuonna 2018. maaliskuuta
Eduskunnassa Hannu kävi asiantuntijana taajaan muun muassa lohikiintiöitä määritettäessä ja vaikutti myös tätä kautta ajamalla aktiivisesti muutosta kohti kestävämpää lohipolitiikkaa. Hannu sai tuta lohikeskustelun kuumuuden, jonka aikana häntä nimitettiin ”vapaa-ajankalastajien laulukuoron johtajaksi”. Kalastuslain uudistus ja keskusjärjestön kestävän kalastuksen Koolla on väliä -hanke ovat osoituksia siitä, että hänen työnsä oli tuloksellista. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö myönsi vuonna 2015 Hannu Lehtoselle keskusjärjestön kunniamerkin numero 5. Tutkijana Hannu Lehtonen oli syvällisesti perehtynyt kalastuksen vaikutukseen kalakantoihin ja niiden kestävään käyttöön. Valintaraati totesi, että ”Lehtonen on vahva keskustelija ajankohtaisessa suomalaisessa kalastuspolitiikassa, johon hän tuo kiitettävällä tavalla keskusteluun mukaan tieteellisen asiantuntemuksensa eikä kaihda esittää mielipiteitään kiistanalaisistakaan asioista, kuten luonnonvaraisten lohikantojen suojelusta ja käytöstä.” Valintaperusteisiin kuuluivat myös Hannun työ kestävän kehityksen puolestapuhujana kalaston ja kalavesien hoidossa. Onneksi asenteet noista ajoista ovat muuttuneet ja vapaa-ajankalastajat yhä useammin säästävät arvokkaat isot emokalat sukua jatkamaan. Lohisodan lopputulos, kukoistava Tornionjoen lohikanta todistaa aivan toista. Tältä osin vastaanotto kalastuksen harrastajien keskuudessa tai vapaa-ajankalastajien järjestökentässä ei vielä vuosituhannen alussa ollut varaukseton. Hannu korosti, myös omiin tutkimustuloksiinsa perustuen, suurten emokalojen suojelun tärkeyttä. Vaatimusta isojen emokalojen vapauttamisesta eivät kaikki hyväksyneet. Järjestön puheenjohtajana Hannu halusi erityisesti edistää kestävää kalastusta kalataloudellisessa päätöksenteossa ja tehdä sitä tunnetuksi kalastuksen harrastajien parissa. Vuonna 2015 Hannu julkaisi yhteistyössä kalataiteilija Sakke Yrjölän ja kalabiologi Kari Nybergin kanssa teoksen ”Suomen kalat” ja vuonna 2017 luontovalokuvaaja Markku Varjon kanssa teoksen ”Suomen ja Pohjolan kalat”. Lohikeskusteluun hän osallistui ensimmäistä kertaa jo 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin Tornionjoessa oli niin vähän lohia, että joen lohikannan epäiltiin häviävän kokonaan. Vapaa-ajankalastajat tunsivat Hannun vuosikymmenten ajan tiedemiehenä, joka aktiivisesti kansanomaisti kalaja kalastusbiologian tutkimustuloksia kirjoituksillaan, esitelmillään ja osallistumalla kalastuksesta ja kalakantojen hoidosta käytävään keskusteluun. Hannu puolusti voimakkaasti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisiä neuvonantoja lohikantojen suojelemiseksi ja lopulta tieteellisen neuvonannon noudattaminen kirjattiin Suomen kansalliseen lohija meritaimenstrategiaan. Hän korosti kalastuksen säätelyä vähintään yhden kutukerran periaatteen mukaisesti ja painotti erityisesti verkkokalastuksen säätelyä. Hän kirjoitti asiasta ahkerasti myös muissa kuin tieteellisissä julkaisuissa ja oli suosittu luennoitsija vapaa-ajankalastusta käsittelevissä tilaisuuksissa. Tarkoituksena oli kyseenalaistaa hänen tieteellinen asiantuntemuksensa asiassa. Hannun esitykset kestävän kalastuksen edistämisestä saivat vastakaikua vapaa-ajankalastajissa ja osa niistä saatiin vietyä läpi kalastuslain kokonaisuudistuksessa vuonna 2016. Vuonna 2003 julkaistu ”Iso Kalakirja” on yhä yksi parhaista kaikkien kalaharrastajien tietokirjoista. Hannun rauhallinen ja tasapainottava ote asioihin oli tarpeen ja hänen puheenjohtajakaudellaan saatiin vietyä läpi sääntöuudistus, jolla keskusjärjestö sai nykyisen muotonsa. Erityisen tunnetuksi Hannu Lehtonen tuli Itämeren luonnonlohen puolestapuhujana. SVK:n työssä Suomen ja EU:n lohipolitiikan muuttamiseksi Hannun asiantuntemus, kyky perustella vaatimuksiamme tieteellisin argumentein ja rohkeus puolustaa näkemyksiämme julkisuudessa oli korvaamaton. Tehtävä ei ollut helpoimmasta päästä, sillä uuden järjestön luomisessa ja toiminnan käynnistämisessä ajauduttiin toisinaan myös ristiriitoihin. Hannu Lehtonen oli Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 2000– 2006. ILKKA MÄKELÄ VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 71. Ruotsalainen lohensuojelujärjestö Save the Baltic Salmon valitsi Hannu Lehtosen vuonna 2014 ”Lohen asianajajaksi EU:ssa”. Samana vuonna Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura valitsi Hannun vuoden kalamieheksi
Sen taustalla on hänen oman arvionsa mukaan pitkään jatkunut työ SVK:ssa eri tehtävissä. ”Myös erilaiset esimerkiksi somessa toimivat kalastusryhmät pitäisi jollain tavoin saada mukaan järjestötoimintaan ja sitä kautta vaikuttamaan”, hän sanoo. Vainikan panos on lisäksi ollut merkittävä vastuullisen kalastuksen Järvikalastusseura FLF:ssä, joka myös osaltaan edistää kestävää kalastusta ja lisää kalastuksen vetovoimaisuutta. TUNNUSTUS SVK:N valintoja: Anssi Vainikasta Vuoden Vapaa-ajankalastaja ja Heikki Kurtista Vuoden Kilpakalastaja Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on valinnut Vuoden Vapaa-ajankalastajaksi Anssi Vainikan ja Vuoden Kilpakalastajaksi Heikki Kurtin. HEIKKI KURTISTA YKSIMIELISESTI VUODEN KILPAKALASTAJA SVK:n kilpailutoimikunta valitsi Fly Fishing Club Jyväskylää edustavan Heikki Kurtin yksimieli?. Tunnustukset julkistettiin SVK:n kevätkokouksen yhteydessä Helsingissä. Vapaa-ajankalastajien yhdeksi tämän hetken haasteeksi Vainikka kokee tarpeen parantaa kalastusmatkailuyrittäjien ja vapaa-ajankalastajien välistä vuoropuhelua kalastuspaikkoja kehitettäessä. Kuva: Tintti Drake. ”En osannut tällaista lainkaan odottaa”, Kurtti toteaa viime vuoden huippumenestyksestään huolimatta. Kurtin mielestä valinta tuntuu hyvältä, koska hän kokee perhokalastajana saaneensa tunnustusta yli kalastusmuotorajojen. ”Olin esimerkiksi jo ennen kalaja ympäristötoimikunnan puheenjohtajuutta Oulun Eräja Kennelkerhon kalastusjaoston vetäjä ja Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin varapuheenjohtaja”, hän selvittää. Itä-Suomen yliopistossa professorina työskentelevä Vainikka on esimerkiksi SVK:n kalaja ympäristötoimikunnan puheenjohtajana asiantuntijakirjoituksillaan ja -lausunnoillaan tuonut vapaa-ajankalastajien tavoitteet ja tarpeet yleiseen tietoisuuteen. Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä julkaistuilla artikkeleillaan Vainikka on edistänyt kalakantojen tilan huomioon ottavan kestävän kalastuksen yleistymistä maassamme. VUODEN Vapaa-ajankalastajan tunnustuksen luovuttivat Anssi Vainikalle Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja Seppo Eskelinen ja hallituksen puheenjohtaja Stina Koivisto Vapaa-ajankalastajien kevätkokouksessa Helsingissä. sesti Vuoden Kilpakalastajaksi 2022. Kuva: Jaana Vetikko. . Valintaperusteluissaan toimikunta painotti Kurtin viime vuoden Kuusamon perhokalastuksen MM-kilpailuissa saavuttamaa sekä henkilökohtaista että joukkuekultamitalia. 72 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vuoden Vapaa-ajankalastajan valinnut SVK:n hallitus perustelee päätöstään Anssi Vainikan pitkäaikaisella panoksella vapaa-ajankalastuksen puolestapuhujana ja edistäjänä. Vainikka kertoo olevansa valinnastaan yllättynyt ja ilahtunut. VUODEN Kilpakalastajan tunnustuksen luovutti Heikki Kurtille Vapaa-ajankalastajien hallituksesta Jari Jamalainen Perhomessuilla Tampereella. Kirjoituksillaan hän on myös lisännyt kalastusharrastuksen vetovoimaisuutta ja edistänyt kalastusmatkailua Suomessa
E. Norjalainen kultaseppä Arnulf Hoff oli tehnyt ensimmäisen uistimensa 1886 (Hoff Spoon) ja perusti uistintehtaan vuonna 1904. Salmelaisen kirjan päällä, jossa se mainitaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 73. Suomen kirjallisuudessa Delfin-lusikkauistin on mainittu ensimmäisen kerran A. 1930-luvulla englanninkielisessä Fishing in Finland -oppaassa, josta oheinen 25 kilon lohen kuva. E. DELFIN ”peltipalanen” A. Delfin-lusikoita kopioitiin ainakin Suomessa, leima paljastaa aidon norjalaisen. Yksi aikoinaan mainetta niittänyt lohilusikka oli norjalainen Delfin-uistin. Delfin – norjalainen lohilusikka S uomessa on muinoin käytetty lohenkalastuksessa paljon laajemmin lusikoita kuin nykyään. Delfin-uistimia oli Suomessa myynnissä jo ainakin 1910-luvulla. Salmelaisen Urheilukalastus-kirjassa vuonna 1914, josta ohessa kuva ja lyhyt kuvaus. Delfin-lohilusikalla oli Petsamon ajoilta kova maine ja sitä oli myynnissä pitkään monen kokoisena. J. KÄÄNTÖPUOLELTA kuparinen 24 gramman Delfin lienee sodanjälkeistä tuoreempaa tuotantoa, koukutkin on vaihdettu. Merkkileiman alla on kulunut Made in Norway teksti. Sitä sai hopea-kulta sekä hopea-kupari sävyissä ja lusikan pituus oli 8,5 senttiä. Delfin-keräilijä) PAATSJOEN Kolttaköngäs oli muinoin kuuluisa lohipaikka ja Petsamoa markkinoitiin mm. Pituuksia oli useampia 6,5–9 sentin haarukassa, samoin uistinpainoja on ollut ainakin 8–24 gramman välillä. Delfin-merkkisiä uistimia on ollut montaa mallia erikokoisina ja eripainoisina, joista meillä tunnetuin oli lohilusikka. (Lähteitä mm. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Konsuli Eero Lampio mainitsi ruotsinkielisessä Tidskrift för jakt och fiske -lehdessä vuonna 1929 Delfin-uistimesta, että hänellä oli yksi hyvä sellainen, jolla oli saanut yhtenä kesänä Petsamosta 38 lohta ja myöhemmin lisää. Delfin-lusikoita valmistettiin aina vuoteen 2004. Kevyimmät oli tarkoitettu vetoon ja raskaammat heitettäviksi. Suomen Kalakirjaston arkisto, tanskalainen P. Schröderin luettelossa vuonna 1926 Delfin-uistimesta mainittiin, että se oli Petsamossa ja Pohjois-Norjassa yleisesti käytetty lohiuistin
Erkka Palola kalastaa. Hän vei minut paikallisten ”salaiseen” kalapaikkaan. Laki määrää nykyisin tarkasti sen kalastuksesta. Heittelimme Onnin kanssa perinteisillä kahden käden perhovavoilla. Rajan takana Pohjois-Norjassa on toisin. NEIDENELVAN Mutkakoski on kuulu meritaimenpaikka. . Meritaimen on himoittu saaliskala muun muassa Näätämöjoen Norjan puolen Neidenelvalla. JOKI TÄYNNÄ MERITAIMENTA Pääsin tutustumaan meritaimenen kalastukseen Sevettijärventien päässä Neidenelvalla kolmisenkymmentä vuotta sitten. Norjan Näätämössä, Neidenissä tuolloin asunut Onni Portti lupasi näyttää, kuinka meritaimenia heillä kalastetaan. TÄMÄ meritaimen iski uppoperhooni Perhoalueen Väyläkosteesta. . 74 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MERITAIMEN nappaa vieheeseen Pohjois-Norjassa TEKSTI JA KUVAT HANNU KOSTILAINEN ULKOMAAT S uomessa meritaimen on kiistelty ja suojeltu kala
Neidenelvalla meritaimenen alamitta on kolmekymmentä senttiä. Saimme meritaimenia seuraavana päivänä myös ylempää jokea, Neidenin sillan alapuolen Perhoalueelta. Onni auttoi ja otti kalan haaviin. Kalastajat ottavat myös tuon kokoisia kaloja, sillä meritaimenet syövät lohen mätiä! MERITAIMEN ON AHMATTI Meritaimenet piristävät kalastusta, kun niitä hyppii vähän väliä lähellä ja kauempana. Puntari paljasti pulskan kalan painoksi tasan 1,9 kiloa. Heitän perhon yleensä pitkälle poikki virran. Vapani taipui ja titti oli kiinni kympin Garry-nimisessä perhossa. Meritaimen oli pirteä ja se teki muutamia hyvinkin pirtsakoita pyrähdyksiä. Onnin paikkaan pääsi vain silloin, kun laskuvesi paljasti tarpeeksi rantahietikkoa jokiveden alta. Pieni kala tanssii pitkään polskaa veden pinnalla ja hyppii ravistellen koukkua leukaperistään. Se oli hänen ensimmäinen Neidenistä saamansa meritaimen. Isompi ”mertsari” sen sijaan yrittää saada koukkua irti päätä pohjasoraan hankaamalla. Meritaimen on ahmatti, joka vetäisee perhon syvälle suuhunsa. ”Käytän kahluuhousuja myös siksi, että olen pituudeltani ”hieman lyhyempää” sorttia kuin perusmiehet”, Suvi perustelee. Sidon perhoni itse, mutta käytän myös mieheni Petrin sitomia”, hän jatkaa. Parasta aikaa kalastaa ovat ilta ja yö”, Suvi tietää. Heittelin pitkän aikaa ilman tärpin tärppiä. Lohella on pilkkuja vain vähän kylkiviivan alapuolella, kun taas meritaimenella pilkkuja on paljon myös kylkiviivan alapuolella. Kahden kilon meritaimen perholla SUVI Merisalo nappasi komean meritaimenen miehensä Petrin sitomalla putkiperholla. LOHIPERHOLLA MERITAIMENTA Olin muutama kesä sitten yrittämässä Perhoalueelta aitoa merilohta. ”Käytän 2-kätistä vapaa, koska aina perhon uidessa voin saada ison lohen. Perukkeeni ovat 0,33-0,36-millisiä. ”Seurueemme ei käytä haavia, koska vapautamme suurimman osa kaloista ja pyrimme käsittelemään saalista mahdollisimman vähän. ”Se on ehkä rasvattomampi kuin lohi, mutta maistuu kalaruokien ystävälle. Parasta on, kun sen paistaa voissa kevyesti pannulla. Kahluuhousut ovat hänen mielestään Neidenillä melko välttämättömät, jotta kalastuksen aikana ei tarvitsisi miettiä, hörppäävätkö puntit vettä. Kuva: Petri Merisalo. Tarjosimme molemmat kaksihaaraista uppoperhoa, minä lohiperhon kokoista, Onni tosi pientä paikallista norjalaista. Noin viisi minuuttia kestänyt väsytys onnistui hyvin, sillä kala tarttui paikassa, jossa ei ollut pahoja kiviä eikä kala päässyt alas koskeen”, Suvi kertoi. Toisella kerralla heittelimme Onnin kanssa Hyljekoskella, lähellä paikallista alakoulua. Tuon kokoinen kala ei perhon napattuaan yleensä tällä joella hypi, vaan se yrittää saada koukkua irti päätä pohjasoraan hankaamalla. ”Ei tämä ole titti, vaan parin kilon meritaimen”, Onni huudahti. Sitten vedän perhosiimaa jalkojen juureen. Tuuli kovaa, joten perhoa oli hankala saada tarpeeksi pitkälle poikki joen. Tämäkin kala pääsi jatkamaan matkaansa”, Suvi kertoo. Meritaimenen parhaat ottipaikat ovat hänen mielestään Neidenin sillan yläpuolella. Sain viidellä heitolla neljä puolen kilon kirkasta meritaimenta. Jos kalaa paistaa liikaa, niin tuoreen kalan maku muuttuu täysin.” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 75. Kahluuhousut on hyvä valinta, sillä niillä pääsee kahlaamaan lähemmäksi kaloja. Meritaimenen erottaa merilohesta pilkuista. Siiman päässä minulla oli nelosen ja välillä kuutosen kaksihaarainen lohiperho. ”Kala nappasi mieheni sitomaan putkiperhoon Neidenin sillan yläpuolen Mutkakosken väliniskalta. Usein kala irtoaa kalastajan harmiksi. Aloitimme aina poolin yläosasta ja heittelimme usean sata metriä alavirtaan. Putkiperholla Suvi Merisalo oli kesällä 2019 perhokalassa Neidenelvalla miehensä Petrin kanssa ja sai tasan kahden kilon meritaimenen. Seuraavana päivänä sain samasta paikasta 1,5 kilon meritaimenen. ”Syyspuolella meritaimenia voi saada myös Siltamontulta sillan alapuolelta. Usein kalat seuraavat viehettä ja tärppi tulee vasta muutaman metrin päässä rannasta. Meritaimen on hänen mielestään hyvä ruokakalana. Pakko oli heitellä kapealla rantakaistaleella. Saimme kumpikin pari vajaan kilon ruokakalaa. Sitten laitoin siiman päähän kympin kaksihaaraisen Green Highlanderin
MERITAIMEN nappaa myös koskesta. Hyvät vieheet ovat hänen mielestään 12-grammaisia ja sitä painavampia. Onni Portti kalastaa meritaimenta myös uistimella ja lipalla. Sain sellaisella kesällä 2018 Neidenelvasta 5,6 kilon meritaimenen”, hän lisää. Kalastan putkiperhoilla sekä 2-haarakoukkuihin numero 6-10 sitomillani perhoilla. Seuraavana kesänä minulla oli tarjota meritaimenille 18-30-grammaisia uistimia ja yli 15 gramman lippoja. Jörgen Höybakken ja Onni Portti antavat vieheelle vauhtia ”Meritaimenet pitävät kirkkaista väreistä. Meritaimenelle käyvät hänen mielestään samat uistimet kuin lohelle ja Möre-Silda on oikein hyvä. Meritaimen nappaa myös pintaperhoon. TÄSSÄ hyviä lusikoita meritaimenjahtiin (vas.): viisi Möre-Sildaa, Sölvkroken Salamander ja Neiden. Yli 18-vuotiaat joutuvat hankkimaan netin kautta myös valtion ”lohikortin” ja kaikki joutuvat desinfioimaan kalastusvälineet Retkeilykeskus Neiden Fjellstuessa. VÄLINEET DESINFIOIDAAN NEIDEN FJELLSTUESSA Meritaimenen kalastus sopii kaikenikäisille ja Neidenelvalla pystyy heittelemään myös tavalliset nokialaiset jalassa. Kalavahdeilta ja muilta kalastajilta kannattaa kysyä vinkkejä ja ohjeita. Otin meritaimenjahtiin ensi kerralla vain pieniä, 3-7 gramman uistimia ja lippoja. ”Lipoista heittelisin Meppsejä ja Lottoja, joista jälkimmäinen on aika varma viehe täällä.” Kun meritaimen on syönnillä, niin se ottaa Portin mukaan ahnaasti vieheeseen. Kalastan siten, että perho liikkuu hiljaa, mutta välillä kiihdytän ja hidastan perhon kulkua”, Jörgen Höybakken paljastaa. Suomen puolella tehty desinfiointi ei kelpaa. Niiden heittely osoittautui aivan turhaksi kovassa tuulessa ja virtauksessa. UISTIMELLA JA LIPALLA Meritaimenta kalastetaan Neidenelvalla paljon uistimella ja lipalla. Kouluikäiset ja heitä nuoremmat kalastavat turvaliivit päällä, sillä ranta on paikoin syvä. Painava viehe lentää tarpeeksi kauas ja oikein kalastettuna meritaimen iskee siihen. Omasta pakistani löytyy muun muassa erivärisiä ja -painoisia Möre-Sildoja, Tobyjä sekä Kuusamon Taimenia uistimina ja lippoina. Viehevinkkejä 76 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. no ja hannu.nettihotelli.org. Kalalastusseura Neidenelvens Fiskefellesskap myy netin kautta kalalupia joelle. Lisätietoa löytyy muun muassa nettisivuilta neiden. Kelausta kannattaa kokeilla eri nopeuksilla eli välillä kannattaa antaa vieheelle vauhtia, jolloin kala ”suuttuu” ja nappaa”, hän vihjaa. Vieheet nousivat pintaan, eivätkä ne kalastaneet ollenkaan. Mukaan kannattaa ottaa paljon erilaisia ja -värisiä vieheitä. ”Jos poolissa on meritaimenia, niin ne syövät aina jotain. Jo nappasi
040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. Muikkumarkkinat www.karjalankalamiehet.fi p. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. Tuotevalikoima laajenee. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Ota Ottipaikka onkeesi! p. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. 040 591 4116 KALASTAJAT & METSÄSTÄJÄT! 3 ,/kpl + POSTIMAKSU ELÄVÄT SYÖTIT Madot ja toukat Filetit ja sakset TERÄVIKSI! PURUVEDEN LOHIKUNINGAS 2022 39. 050 349 2444 VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 77. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. Meiltä löydät tuoreet syötit. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Soutu-uistelukilpailu 2.-3.7. Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa Kuusamon Syötti ja Teroituspalvelut T:mi Ari Ronkainen p
Kun itse valmistaa uistimen alusta loppuun, huomaa miten paljon eri työvaiheita N ykyisin kaupan hyllyt ovat täynnä hienoja uistimia. VIIMEINEN tarkastus ennen ensimmäistä testiuittoa rantakaislikossa. MEREN SYVYYKSIIN VAI RANTAKAISLIKOIHIN. Usein asiat eivät kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaisia. Tuhansien eri vieheiden joukosta on helppo löytää sopiva uistin. Uistinta on testattu erilaisissa olosuhteissa ja esimerkiksi sen uintia on hienosäädetty painotuksella tai kevennyksellä. TEKSTI JA KUVAT MATTI KELA AAPEEN KANSSA kalassa Juttusarjassa tutustutaan kalastukseen liittyviin teemoihin nuoren kalastajanalun kanssa. Usein aloitteleva uistimentekijä ei kuitenkaan lähde hakemaan minkään kalastusmuodon ääripäitä. Olipa kyseessä syvänmeren valtameriuistelu, onkiminen kotilaiturilla tai jotain siltä väliltä, niin kaikkiin kalastustapoihin voi valmistaa itse vieheitä. ITSE TEHTY VAAPPU – usein se paras 78 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Hyvää kalareissua ei välttämättä tee mahtisaalis – hyvät eväät tekevät sen varmasti”. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Usein malliksi valikoituu tutun, aiemminkin käytössä olleen uistimen kopio. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Oman uistimen valmistusvaiheet ovat varmasti tuttuja useammallekin kalastajalle. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Valikoimista löytyy metallista, puusta, muovista, kumista ja kaikesta mahdollisesta materiaalista valmistettuja upeita luomuksia. Tähän kokonaiseen tai osittaiseen kopioon on helppo sitten antaa lisämaustetta uudenlaisella ja omaa silmää miellyttävällä maalauksella. Monesta kalastajasta se paras uistin sieltä kuitenkin puuttuu itse tehty vaappu. Veden virtaukseen vaikuttavia tekijöitä on haettu kohdalleen ja useita muita toimenpiteitä on tehty, ennen kuin uistin ilmestyy kalastajien saataville. Aluksi herää kysymys, että millaisella omavalmistamalla uistimella olisi helppo kalastaa juuri sillä omalla kalastustavalla. On helpompaa aloittaa kotona jo valmiiksi olevista tarvikkeista ja valmistaa helppo uistinversio. Tavoitteena voi olla nopeasti uppoava ja syvänteitä koluava pitkälippainen vaappu, painava metallimöhkäle tai kevyt pinnalla kulkeva ruohosuojattu uistin. Ennen uistimen saapumista myytäväksi, se on käynyt läpi lukuisia eri vaiheita. HELPON NÄKÖISTÄ HOMMAA Aloitteleva uistimentekijä voi kaupan hyllyjä katsellessaan miettiä, että tuollaisten uistimien valmistaminen on helppoa hommaa
Usein vaapunvalmistus on helpoin aloittaa valmiiksi saatavilla olevista vaapun runkoaihioista. Tällä kertaa halusimme kuitenkin jotain muuta ja totesimme, ettei epäonnistumisista kannata lannistua. Aapeen valmistama vaappu pääsi ensimmäisen kerran tositoimiin mökkilaiturilta heiteltynä. Yhtä uistinta varten ei välttämättä kannata lähteä ostamaan kaikkia tarvikkeita. LIIKKEELLE JO VALMIISTA TARVIKKEISTA Aapeen innostus oman uistimen valmistamiseen lähti liikkeelle, kun kotoa löytyi tarkoitukseen sopiva puupalikka ja muutama vajaa pullo spraymaaleja. Tästä kapulasta loppui säätövara kuitenkin kesken ja seuraavana olisi pitänyt kuumentaa ja taivuttaa uintilevyä, mitä emme kuitenkaan halunneet tehdä. VÄLILLÄ uistimella oli jo ”niskalenkki” hauesta. Lenkkiä varovasti ylöspäin taivuttamalla vaapun potku pienenee. Aapee sahasi vaapun toiseen päähän uuden uran ja asensimme siihen uintilevyn ”numero kaksi”. Järvellä on runsas haukikanta ja varsinkin keväällä Nilojokisuusta voi saada mojovia haukisaaliita. Reilummassa vauhdissa uistin alkoi kuitenkin pyöriä ja menetti nopeasti kaloja houkuttelevan uintinsa. Vaapun uintia on helppo säätää uintilenkistä, jos sen tekovaiheessa jättää riittävän pitkäksi. Kaiken kotona tehdyn näpertelyn lisäksi uistinta kannattaa kokeilla useita kertoja erilaisissa olosuhteissa järvellä tai joella. Potku oli kyllä tukeva rungon muodon sekä uintilevyn koon ja asennon takia. HITAAN VAUHDIN ERIKOISÄRSYKE Vaapun valmistamisen jännittävimpiä hetkiä on, kun pääsee testaamaan uistinta oikeasti järvelle. Materiaalia jää helposti yli ja pienimmästäkin lakkapurkista suurin osa voi jäädä käyttämättä. PIKAISESTI VALMIIKSI JA TESTAAMAAN Aapee päätti vuolla oman mallin uistimen rungoksi ja nopeasti vaappu saikin muotonsa. Pikemminkin se muistutti vahingoittunutta sorsaa, sillä vaappua kelatessa se vain räpiköi ja räiskytti vettä pinnassa. Ensimmäisillä heittokerroilla tuli selväksi, ettei uutuusvaappu kestä kovaa kelausvauhtia. Uistinta koeuittamalla oppii uistimen muotojen, veden virtausten ja nopeuden yhteisvaikutuksen uistimen uintiin. sen tekeminen sisältää. Alueella on hauelle mieluisia HASSUN näköiseen vaappuun kokeiltiin uintilevyä molempiin päihin. Silloin voi olla varma siitä, että uistin kelpaa myös vedenalaiselle arvosteluraadille. Koukkujen uudelleen asennuksen jälkeen seurasi toinen testiuitto, jossa vaappu tekikin jo ihan mallikkaita potkuja uintiliikkeitä. Saalis oli laiha, sillä yksikään kala ei ollut kiinnostunut vaapusta. Rannat syvenevät uimarannan läheisyydessä aika nopeasti ja sieltä on hyvä heitellä uistinta. Netissä on myös tarjolla valmiita sarjoja vaapuntekijöille, joihin on koottu valmiiksi vaadittavaa materiaalia. Vaikutelma ei ollut todellakaan sama kuin haavoittuneella pikkukalalla. Jälkikäteen voidaan todeta, että asennettiin ensimmäinen uintilevy, sillä testiuiton jälkeen huomattiin, ettei vaappu ui juuri mitenkään. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 79. Runkolangan uran sahaamisen, langan asentamisen, maalauksen, lakkauksen ja koukkujen asentamisen jälkeen vaappuun asennettiin uintilevy. HYVÄT KUTUALUEET HOUKUTTELEVAT HAUKIA Toinen testireissumme suuntautui Kuusamojärven Kelanrantaan. Tarkoitukseen sopivia muitakin tarvikkeita oli helposti saatavilla, sillä kotona on aiemminkin valmistettu vaappuja. Kesäillan aurinko alkoi jo painua alaspäin ja läheisellä uimarannalla ei ollut enää ketään. Vuolemalla oman mallin saa kuitenkin hyvää harjoitusta puukon käyttöön ja pääsee tekemään juuri sen oman näköisensä luomuksen. Ei pinnassa pärskivässä uistimessa välttämättä mitään huonoa ole, vaan sekin voi olla oikeissa olosuhteissa hyvinkin toimiva vempele, etenkin hauelle. Muutama pikkuahven uiskenteli uistimen perässä ja lähinnä katseella seurasi tuota kummajaista. Uistin tulisi toimimaan hitaan kelauksen erikoisvieheenä. Kaikkien tarvikkeiden hankkiminen kerralla voisi olla taloudellisesti viisainta yhdessä useamman kaverin kanssa. Näiden valmiiden sarjojen avulla uistimen tekoa pääsee harjoittelemaan useammalla runkoaihiolla
Ilman siimasotkua vaappu olisi todettu täysin toimimattomaksi. 80 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Muutama pidempi heitto syvemmän veden päälle osoitti, ettei myöskään pintaveden tuntumassa ollut aktiivisesti liikehtiviä kaloja. Taika kertoi, että vuoden kohokohtia ovat kesäiset harjuksen kalastusretket isän sekä siskojen Raidan ja Pihlan kanssa Inarin seudulle. Hänelle lähtee palkintona viehesarja. Palkintona voitosta Taika saa Laxman-uistimen tuotepaketin, joka sisältää myös voittajavärityksestä tehdyn uistimen. Kesän edetessä suurimmat haukimäärät siirtyvät syvemmälle Kirkkolahtea ja levittäytyvät läheisen Kirkkosaaren rantamille ja syvemmällekin. LAITURIN ALLA OLISI KIVA OLLA Onneksi siima saatiin pyöräytettyä takaisin kelalle ja Aapee sai tuntuman kalaan nopeasti. Tulevaisuudessa itse valmistettu vaappu tulee saaman uudelleenkin peliaikaa veden syvyyksissä – ehkäpä siimapainolla höystettynä. Kalareissuilla Taika mielellään testaa ja kokeilee aktiivisesti erilaisia uistimia, joten palkintouistimet pääsevät kesällä kovaan testiin. Kalastusta Taika on harrastanut koko ikänsä ja siiman päähän on kalojakin tarttunut. Tavoitteena meillä oli siis kokeilla, olisiko tuolla alueella uudesta omatekoisesta vaapusta kiinnostuneita haukia. Tavoitellessaan yhä pidempiä heittoja Aapeelta pääsi haspelikelan puolalta pyörähtämään useampi kieppi siimaa ja siitähän aiheutui aika mojova ”linnunpesä” eli siimasotku kelalle. Kuva: Aki Hirvonen. Kohtuullisen nätisti kala saatiin ohjattua kohti rantaa ja se saatiin vapautettua vahingoittumattomana. Hauki sai sen verran löysää siimaa, että se ehti painua uistin suussaan läheisen uimalaiturin alle. Taikan suurin kala on hauki, jolle vaaka osoitti painoa kolme kiloa. Talviaikana kalastus on harvinaisempaa, mutta muutaman kerran talvessa hän käy isän kanssa pilkillä. TAIKA Collanin mielestä vuosivieheen värimaailma syntyi helposti. Onneksi yhtään muuta iltauiskentelijaa ei laiturilla ollut, joten saimme väsytellä kalaa muita häiritsemättä. kutualueita runsaasti ja siksipä läheisen heinikon nimeksi on annettu jo aikanaan Kutuperä. TAIKA väritti komeimman vieheen! P erinteiseksi muodostunut nuorille suunnattu Vuosivieheen värityskilpailu keräsi tällä kertaa ennätyksellisen määrään toinen toistaan upeimpia värityksiä. Rannan läheisyydessä ei sillä kertaa ollut nälkäisiä haukia. Kaikki kalat eivät kuitenkaan lähde kauemmaksi, vaan haukia jää uimarannan läheisyyteen pienten särkien ja ahventen harmiksi. Taikan vuosivieheen väritys syntyi 4H:n monitoimikerhossa Jäppilässä. Ranta syvenee nopeasti ja siitä on kohtuullisen helppoa saada vaapun alle lähes neljä metriä vettä. Reilun kokoinen hauki oli jysäyttänyt vaappuun kiinni ja meille tulikin kiire saada siimasökerö takaisin puolalle. ALUKSI HILJAISTA – SIIMASOPPA PELASTAA Muutamilla ensimmäisillä heitoilla vaapun koukkuihin sotkeutui vain vesikasvillisuutta. Soppaa aikamme selviteltyämme alkoi siiman toisessa päässä tuntua voimakasta liikehdintää. Aktiivisesti harrastava Taika käy näytelmä-, taideja 4h-kerhoa sekä myös kalastelee, lähinnä sulan veden aikaan heittämällä, joskus myös satunnaisesti onkimalla. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvonnassa onni suosi Jasu Kuuselaa Kuusankosken Kalakerhosta. ”Värimaailma vaappuun syntyi hetkessä ja värit vain sopivat sujuvasti yhteen”, Taika totesi. Taika kehuu myös omaa pappaansa loistavaksi kalaruokakokiksi. Laiturin rakenteet ja terävät reunat katkaisevat helposti ohuen siiman, joten tuli kiire siirtyä laiturille ohjailemaan kalan kulkua. Uistin jäi heiton jälkeen kauas ja rupesi vapaasti uppoamaan, kun siimasotkua piti selvitellä ihan porukalla. Tämänkertaisen värityskilpailun voitti 12-vuotias Taika Collan. ”Erityisesti lohesta ja muikusta valmistetut kalaruoat maistuvat”, Taika kertoi. Hauki oli viettänyt rauhallista iltaa rannan tuntumassa syvänja matalanveden reunalla ja tullut yllätetyksi yllättävällä tavalla. LAITURIN alla olisi hyvä piilopaikka hauella. Kilpailutöitä kertyi lähes 800 kappaletta SVK:n nuorisoja perhetoimikunnan arvioitavaksi. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! Valinnan voittajasta teki SVK:n nuorisoja perhetoimikunta. Vaappu oli painunut pohjaan ja siiman selvittelyn aikana se sai haukea kiinnostavaa liikettä. Kyseessä ei ollutkaan mikään pienoinen hauki, vaan ihan reippain ottein käyttäytyvä kala
Vuosiviehettä valmistetaan ainoastaan 200 kappaletta. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/ kpl. Tapahtuman voi suunnitella minkä tahansa kalastusmuodon ympärille, mutta lasten suosiossa ovat erityisesti onkiminen ja heittokalastus. Kuva Jaana Vetikko. 4 sarjaa/tapahtuma). TILAUKSET SVK:n KAUPASTA www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Se kuuluu jokamiehenoikeuksiin, eikä siihen tarvita erillisiä lupia. Kalaretkiä ei kuitenkaan kannata suunnitella liian pitkäkestoisiksi. Onkiminen on suosittua myös lasten keskuudessa, mutta erityisen suosittua se on ala-asteikäisten joukossa. 12 € VAIN 200 kpl:n erä! Yhdessä ONGELLE VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 81. Viehevärityskisan viehe on erikoisväri ja sitä voi tilata ainoastaan SVK:lta. Jos saalista ei ala tulemaan, pienellä siirtymällä tilanne voi olla jo aivan toinen. Hakemuksen voi tehdä myös sähköpostilla tai lähettämällä mitalipyynnön osoitteeseen janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Onkivapoja jaetaan tapahtumakohtaisesti niin kauan kuin vapoja varastossa riittää. Vanha viisaus, mitä nuorempi onkija, sitä lyhyempi aika, pitää paikkansa edelleen sekä takaa kiinnostuksen myös seuraavaan kalaretkeen. Minimitilaus 6 kpl. Kalastusseurat voi tilata vieheitä hintaan 8 €/ kappale + toimituskulut. Satamien laiturit, sillat ja niiden läheiset alueet sekä ruovikkojen ja kaislikoiden reunat ovat niitä varmimpia onkipaikkoja, joihin lapsia kannattaa ongelle viedä. Mitalien ja onkivapojen hakeminen onnistuu kätevimmin fisuun.fi-sivuilla olevalla tapahtumalomakkeella (kalastustapahtuman ilmoittaminen – onkija perhepäivä). Viehe löytyy SVK:n verkkokaupasta. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Vuosiviehevärityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. Saalista saadaan liki joka kerralla, etenkin jos käytössä on moderni onkilaite, riittävän pienellä koukulla varustettuna. VUOSIVIEHE 2022 tilattavissa O nkiminen on helppo tapa tutustua kalastusharrastukseen. SVK tukee lasten, nuorten ja perheiden kalastuspäiviä jakamalla mitaleja ja onkivapoja tapahtumiin, jotka edistävät kalastusharrastusta, ja tuovat esille jäsenseurojen toimintaa käytännössä. Hyviä onkipaikkoja löytyy maalta sekä kaupungeista. Kohtaan ”tarvikepyyntö SVK:lle” tulee laittaa maininta tarvitsemienne mitalisarjojen määrästä (max. Kilpailuvieheenä toimii ensimmäistä kertaa Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12 cm vaappu, joka tunnetaan mainiona kuhavieheenä
Valtakunnalliset nuorten kalastusleirit K uv a: M at ti K ul ju . Kalastus tapahtuu kansallispuiston järvissä ja joissa, joissa siiman päähän voi saada haukia, ahvenia, siikoja ja miksei taimeniakin. Leirille mahtuu mukaan 24 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Fisuun nuorisoleiri Valtakunnallinen nuorisoleiri järjestetään tänä vuonna Kotkassa 1.– 3.7. Siellä on myös tarkemmat tapahtumakohtaiset tiedot. Hinta sisältää majoituksen omilla liinavaatteilla, ruokailut, askartelumateriaalit sekä ohjatun kalastuksen. Ilmoittautuminen 15.6. on suunnattu 13-17-vuotiaille nuorille. Hossan Vitonen, viisipäiväinen kalastusvaellus Kalastuspainotteinen vaellusleiri 25.– 29.7. Vääksyssä Heinäsaaren leirikeskuksessa. Paikalla on kokeneita perhokalastajia opastamassa perhokalastustekniikoita sekä antamassa hyödyllisiä vinkkejä! Leirillä sidotaan myös ottiperhoja kalastuspäiviä varten, joten tämä on hyvä tilaisuus oppia ja kehittyä perhonsidonnassa! Leirin hinta on 50 € SVK:n jäsenelle, ei jäsenelle 65 €. Leiripaikkana toimii Ristiniemen kurssikeskus, joten kalastaminen heittämällä ja uistelemalla tapahtuu merellä. Kalastamisen lisäksi leirillä harjoitellaan saaliin käsittelyä ja kisataan leikkimielisessä Street fishing -kalastuskilpailussa. Leirille mahtuu 25 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. 040 132 5774 tai veikko.karinkanta@ vapaa-ajankalastaja.fi. Leirillä kalastetaan Muuramenjoella ja Raudanjärvellä. Lisätietoja leiristä voi kysellä Joonas Pysäykseltä puh. Tarkoituksena on luoda osallistujille hyvä pohja tulevaisuuden omatoimisiin reissuihin. Aiempaa kokemusta kummastakaan ei välttämättä tarvita. Tapahtumia järjestetään samaan aikaan useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. K uv a: Ja rm o N ie m in en . mennessä fisuun.fi-sivujen kautta. Fisuun perholeiri SVK järjestää valtakunnallisen perholeirin 17.– 19.6. Perheleiri Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri järjestää yhdessä SVK:n kanssa valtakunnallisen kalastuksellisen perheleirin 12.–14.8. Lisätietoja leiristä voi kysellä Veikko Karinkannalta puh. Muuramessa. Tarkempia tietoja ja ilmoittautuminen fisuun.fi/tulevia-kalastustapahtumia. mennessä fisuun.fi-sivujen kautta. Leiriltä paluupäivä on perjantai 29.7. Ilmoittautuminen 1.6. Hinta sisältää majoituksen omilla liinavaatteilla, ruokailut, saunan, askartelumateriaalit sekä ohjatun kalastuksen. Ilmoittautuminen 24.7. Leirille mahtuu mukaan vain 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Leirille järjestetään tarvittaessa yhteiskyyti, joka saapuu Hossaan sunnuntaina 24.7. Leirin hinta on SVK:n jäsenille 100 €, ei jäsenille 120 €. 045 650 0088 tai joonas.pysays@vapaa-ajankalastaja.fi. mennessä fisuun.fi-sivujen kautta. monipuolista kalastusta Päijänteellä, kalastusvälineiden askartelua ja leikkimielistä kisailua ja visailua. 82 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kyydin tarvitseville 20 € lisämaksu. Lisätietoja leiristä voi kysellä Janne Tarkiaiselta puh. Hinta sisältää majoituksen omilla liinavaatteilla, ruokailut, askartelumateriaalit sekä ohjatun kalastuksen. 044 547 9116 tai janne.tarkiainen@ vapaa-ajankalastaja.fi. Fisuun vaellukset Suomen Vapaa-ajankalastajat järjestää yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa viikonlopun kestäviä vaellusretkiä 6.–7.8. Kohdekaloina leirillä ovat hauki, ahven ja kuha. Leiri on suunnattu 11–17-vuotiaille ja sopii niin aloittelijoille kuin kokeneemmille perhokalastajille. Leirin ohjelmassa on mm. Leirin hinta on 50 € SVK:n jäsenelle, ei jäsenelle 70 €. Vaelluksien paikkakunnat ja ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta fisuun.fi/tulevia-kalastustapahtumia. Retkien tarkoitus on tutustuttaa osallistujat vaelluksiin, joihin yhdistyy vahvasti myös kalastus. Yöpymistä varten leiriydytään Metsähallituksen ylläpitämille leiripaikoille. Leirin vetäjinä toimivat SVK:n toimihenkilöt. Viiden päivän vaelluksella kävellään noin 30 kilometriä, päiväetappien ollessa 6-9 km. Leirin hinta on SVK:n jäsenille 40 € ja ei jäsenille 60 €. Leiri on tarkoitettu 10–17-vuotiaille
Vapapäivänä alle 18-vuotiaat saavat kalastaa ilmaiseksi monissa Metsähallituksen kalapaikoissa. Viime kesän tapaan kilpailussa on kaksi ikäsarjaa isommille ja pienemmille kalastajille: 0-12 ja 13-18 -vuotiaat. sijoille on luvassa kalastusaiheisia tuotepalkintoja, lisäksi arvomme kaikkien osallistuneiden kesken muutamia viehepalkintoja. Omatoimikohteilla nuorilla sekä heitä kyyditsevillä aikuisilla on mahdollisuus kalastaa muuallakin Metsähallituksen kalastuskohteissa ilmaiseksi 11.6. Vapapäivän opastetut kohteet ovat: Salo, Teijo: Matildanjärvi Ikaalinen: Teerilampi Lammi (Evo): Niemisjärvet Kysy lisää Salon, Ikaalisen ja Evon Vapapäivästä: janne.rautanen@vapaaajankalastaja.fi, p. Samalta sivustolta pääset myös täyttämään sähköisen ilmoittautumislomakkeen sekä seuraamaan kisan viikoittain päivittyvää tulosseurantaa. ja 3. 0400 946 968 Kivijärvi: Heikinlampi Kysy lisää Heikinlammen Vapapäivästä: juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 045 113 3050 Mikkeli: Valkeajärvi Lieksa: Änäkäinen Nurmes: Peurajärvi Kysy lisää Mikkelin, Lieksan ja Nurmeksen Vapapäivästä: janne.tarkiainen@vapaaajankalastaja.fi, p. Paikalla ovat SVK:n ohjaajat opastamassa nuorille kalastusta. tarjoaa nuorille jälleen kalastuksen riemua Perinteinen Suomen Vapaa-ajankalastajien ja Metsähallituksen yhteisponnistus Vapapäivä järjestään lauantaina 11.6. VAPAPÄIVÄ 11.6. Kilpailun sääntöihin ja ohjeisiin voit tutustua Fisuun Fongauksen omilla sivuilla fisuun.fi/fisuunfongaus. Molempien sarjojen voittajat palkitaan Kurren 50 €:n arvoisilla lahjakorteilla, 2. HUOM! Tutustuthan Vapapäivän lisätietoihin ja kohteisiin, jotka löytyvät fisuun.fi, eraluvat.fi ja Vapapäivä Facebook-sivuilta. Saadut kalat kuvataan annettujen ohjeiden mukaisesti ja kuvat lähetetään älypuhelimella kilpailun omaan Whatsapp-ryhmään. Opastetuilla kohteilla kalastetaan klo 10-15 kaikkiaan kolmellatoista Metsähallituksen virkistyskalastuskohteella. Tänä vuonna kilpailuun on valittu 69 Suomessa tavattavaa kalalajia. Ryhmästä saat myös vinkkejä eri kalalajien tunnistamiseen ja narraamiseen. 044 547 9116 Kuhmo: Syväjärvi Rovaniemi: Vikaköngäs Rovaniemi: Vikajoki Sievi: Maasydänjärvi Sodankylä: Ahvenlampi Vaala: Manamansalo, Särkinen Kysy lisää näistä Vapapäivän kohteista: petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 0500 440 923 #fisuunfongaus @fisuun FISUUN Fongauksesta puuhaa kesään Viime vuonna erinomaisen vastaanoton saanut lasten ja nuorten oma valtakunnallinen lajikalastuskilpailu saa jatkoa. välisenä aikana. Kilpailuun voit liittyä mukaan koko kilpailun keston ajan, haasta kaverisikin mukaan! Kalasta mahdollisimman monta eri kalalajia 1.6.– 31.8. K uv a: P et te r N is sé n. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 83. Kisaan osallistuessa tiedot ja taidot karttuvat ja jo pelkällä mato-ongella pääsee erinomaisesti alkuun. Kilpailukonsepti on yksinkertainen: Tarkoituksena on kalastaa kesän aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. vuorokauden ajan, kunhan hoitaa ilmoittautumisen kuntoon
Keskeisessä asemassa ovat kuitenkin omat onkiKALAKUMMIT tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten opastajina. ”Vesien vuokraukset alkoivat 1955 ja vuotta myöhemmin seuraottelut, jotka jatkuvat yhä vahvana osana toimintaamme. PARIKKALAN Kalastusseuran järjestämiin nuorisotapahtumiin kaikki lapset ja nuoret ovat tervetulleita, myös seuraan kuulumattomat. ”Perustamiskirjasta löytyi myös merkintä, että seuran jäseneksi voi päästä vain hyvämaineinen henkilö. KALASTUSKILPAILUJA JA SEURARETKIÄ Soikkelin mukaan Parikkalan Kalastusseura on yleiskalastusseura eli sen ohjelmistoon kuuluu monenlaista kalastukseen liittyvää toimintaa, ja seuran jäsenet harrastavat laajasti eri kalastustapoja. Alkuaikoina ei kuitenkaan ollut muuta mahdollisuutta kuin vuokrata vesiä, jotta kisoja ja seuraotteluita voitiin ylipäänsä järjestää Puruvedellä ja Simpelejärvellä. JÄSENISTÖN yhteiset pilkkireissut ovat suuressa suosiossa. 84 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LEIREILLÄ saadaan myös oppia hätätilanteiden varalta. Alkuvaiheessa vastassa oli Simpeleen Kalamiehet ja myöhemmin mukaan ovat tulleet Lappeenrannan Urheilukalastajat, Ruokolahden Urheilukalastajat ja Karjalan Kalamiehet, joten nyt mukana on kaikkiaan neljä seuraa”, Soikkeli kertoo. ”Alkuvuosien saavutuksia on myös se, että olimme perustamassa Etelä-Saimaan Kalamiespiiriä maaliskuussa 1957 yhdessä Lappeenrannan Urheilukalastajien ja Simpeleen Kalamiesten kanssa”, hän lisää. Toteuttaakseen tavoitteensa yhdistys teki suullista ja kirjallista valistusta ja neuvontaa sekä hankki kalavesiä jäsentensä käyttöön. T E K S T I IS MO MA L I N K U V A T A RV O S OI KK EL I seurat esittelyssä PARIKKALAN KALASTUSSEURASSA kilpailut ja yhteiset retket keskeisessä asemassa Omia nuoria ja uusia vetäjiä kaivataan mukaan toimintaan K un Parikkalan Kalastusseura perustettiin 1953, sen tarkoituksena silloin oli vaalia ja syventää harrastusta järkiperäiseen kalastukseen ja kalavesien hoitoon, sekä järjestää jäsenilleen tilaisuuksia virkistyskalastukseen. Parikkalan Kalastusseuran toiminta perustuu yhä pitkälti alkuvuosien periaatteisiin, mutta kalavesien vuokraamista jäsenistön käyttöön ei ole enää pidetty tarpeellisena. Tässä on menossa veden varaan joutuneen pelastusnäytös. Nykyisin kaikki halukkaat otetaan mukaan”, vakuuttaa seuran puheenjohtaja Arvo Soikkeli
Hänen mielestään nuoret olisi kaikesta huolimatta jollain tavoin sitoutettava nykyistä paremmin seuratoimintaan. Suurimmat talkootyöt: SM-pilkki 1989 Parikkalan Kalastusseuran suurimmat talkootyöt ovat olleet SM-pilkkikisat 1989 Parikkalassa. Niihin kaikilla nuorilla – siis myös seuraan kuulumattomilla – on mahdollisuus osallistua. Tosin koulutilakin on tällä välin purettu ja uusi koulu on rakenteilla. Näin Arvo Soikkeli itse hanketta muistelee. Kerhossa rakennettiin kalastusvälineitä ja käytiin nuorten kanssa yhdessä kalassa. Silloin tulisi myös tuoreita ajatuksia seuratoimintaan eikä urauduttaisi vanhoihin kuvioihin”, hän toteaa. ”Sen aikana pilkitään, paistetaan makkaraa, keitetään nokipannukahvit ja palkitaan parhaat kilpailussa viiden kalan suurimmasta yhteispainosta. Retkikohteet ovat vaihtuvia ja käyty on muun muassa Pyhäjärvellä, Puruvedellä ja Saimaan Pihlajavedellä”, Soikkeli kertoo. Kaikki osallistuneet nuoret myös palkitaan kalastukseen liittyvillä palkinnoilla eikä tapahtumiin osallistuminen vaadi omia kalastusvälineitä”, hän jatkaa. ”Tulevaisuudessa voitaisiin leirien suhteen jatkaa samalla konseptilla, sillä se helpottaa urakkaa, kun voi jakaa vastuita jonkun kanssa. Myös jäsenyyttä pitäisi ruveta entistä enemmän markkinoimaan. Järjestelyvastuun kantamisen lisäksi Parikkalan Kalastusseuran jäsenistö osallistuu edelleen ahkerasti kalastuskilpailuihin. Toivottavasti uudet tilat saadaan kuitenkin hankittua, jotta kerhon toimintaa voidaan taas jatkaa.” OMIA NUORIA JA UUSIA VETÄJIÄ KAIVATAAN Parikkalan Kalastusseurassa oli vuoden 2021 lopussa 102 jäsentä, joista nuorisojäseniä oli alle 10. ”Tosin vetäjiä kuormittaa kovasti, kun joutuu olemaan aina käytettävissä. Nyt on toisin. ”Meillä nuorten toiminta on ollut avointa kaikille ja seuraan liittyminen ollut vapaaehtoista johtuen yhteistyöstä kunnan ja liikelaitosten kanssa. Vastuunhan kisasta otti piiri, mutta kyseinen henkilö teki parin viikon talkootyöt. ja pilkkikisat, joissa kummassakin on kolme osakilpailua. Siitä hanke käynnisty. ”Väliin ovat jääneet myös yhteiset tapahtumat, joissa olemme olleet mukana vaikkapa kalakeittoa keittämässä tai muikkuja paistamassa, ja hankkimassa lisää rahoitusta omaan toimintaamme”, Soikkeli harmittelee. ”Lisäksi järjestämme morrikisoja, joitakin yleisiä kilpailuja, seuraotteluita vuorovuosin neljän muun seuran kanssa sekä piiritason kilpailuja”, Soikkeli luettelee. Tärkeä tapahtuma on myös joka vuosi talvikauden päätökseksi järjestettävä jäsenten yhteinen kalastusretki. SUURIN TALKOO VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 85. Siinä menivät hänen talvilomansa hankkeen takia.” PARIKKALAN Kalastusseuran puheenjohtaja Arvo Soikkeli avustamassa pientä kalastajaa. Muutakin SVK:n materiaalia voisi tapahtumissa olla saatavissa”, Soikkeli pohtii. Suosittelen yhteistyökumppaneiden hankkimista myös muille kalastusseuroille”, Soikkeli sanoo. Juuri tästä syystä olemme tehneet yhteistyötä 4H:n kanssa ja aiomme myös sitä jatkaa”, Soikkeli sanoo. KORONAVUODET HILJENTÄNEET TOIMINTAA Koronavuodet ovat hiljentäneet Parikkalan Kalastusseuran toimintaa monin tavoin, kun monet kisat ja tapahtumat ovat jääneet pitämättä ja kerhotoiminta on ollut tauolla. ”Tosin nyt kahtena vuotena tapahtuma on koronatilanteen takia jäänyt järjestämättä, mutta valmiuksia ja haluja jatkoon meillä edelleen on”, Soikkeli vakuuttaa. NUORTEN LEIREJÄ JA KERHOTOIMINTAA Parikkalan Kalastusseura on vuosien saatossa panostanut vahvasti myös nuorisotoimintaan. Yksi merkittävistä valteistamme on Vapaa-ajan Kalastaja -lehti. ”Päivän kestävillä pilkkiretkillä oli myös vanhempia mukana avustamassa, mutta koronan takia kerhokin on ollut tauolla. Jäsenenä sen saa edullisesti ja se kiinnostaa kalastuksen harrastajia. Tästä on seurannut, että emme ole saaneet nostettua nuorijäsenmäärää tasolle, jolla sen pitäisi olla”, Soikkeli arvioi. ”Erikseen on lisäksi järjestetty nuorten omat onkija pilkkikisat joka vuosi. ”Vuosien saatossa on tullut menestystä SM-tasolla asti sekä pilkkiettä onkikisoissa niin henkilökohtaisissa kuin joukkuesarjoissakin”, Soikkeli kehuu. ”Eri yhdistysten yhteistapahtumat voisivat tarjota tilaisuuden tähän. Se on esimerkiksi ollut mukana järjestämässä eri yhteistyökumppaneiden kanssa koululaisille valtakunnallista kalastuspäivää lähes joka vuosi. Myös nuorten kerhotoiminta aloitettiin yhteistyössä 4H-yhdistyksen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kanssa Parikkalan koululla. KASVATTAJASEURAN ONGELMA Soikkeli muistelee, että Parikkalassakin oli vielä 1970-1980-luvuilla paljon kalastajia ja tapahtumia. ”Yksi kilpailija totesi minulle Pieksämäen SM-kisassa, miksi myö matkustetaan kisoihin, järjestetään meille kisat. ”Se on niin, että pieneltä paikkakunnalta nuoret lähtevät muualle opiskelemaan ja me kasvattajaseurat menetämme kouluttamamme seura-aktiivit muille paikkakunnille ja muihin seuroihin”, hän murehtii. ”Seuraan pitäisi myös saada omia uusia vastuunkantajia. Seura on myös järjestänyt nuorille kalastusleirejä, jollainen toteutettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa yhteisvoimin 4H-yhdistuksen kanssa. Soikkeli kertoo, että Parikkalan Kalastusseuralla on ollut pulaa vetäjistä, mutta toisaalta aina on kysymällä apuja saatu ja asiat saatu hoidettua
heinäkuuta Peräseinäjoen Kalajärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Onginnan Suomen mestaruudet ratkotaan KALAJÄRVELLÄ TEKSTI HEIDI PERNU O nginnan Suomen mestaruuksista mitellään tänä vuonna 30. Järjestäjä joutuu rajaamaan osanottoa tilan rajallisuuden vuoksi noin 500 paikkaan. Peräseinäjoen Kalajärvellä. ONGINNAN SM-KISAT mitellään 30.7. Tieto piirikohtaisista kiintiöistä on lähetetty piireille, joiden ilmoitettua osallistujat mahdolliset täyttämättä jääneet paikat avataan jälki-ilmoittautumiseen kaikille. Myöskään nuorten osallistumista ei rajoiteta, vaan Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri toivoo mahdollisimman monen nuoren ottavan osaa kilpailuun. Kuva: Juha Ojaharju. Kaikkia osallistuvia nuoria muistetaan palkinnolla! TURVEPOHJAINEN TEKOJÄRVI Kalajärvi on Kyrönjoen tulvasuojelun vuoksi rakennettu tekojärvi, minkä takia järven KALAJÄRVELLÄ on järjestetty myös kilpaonkikilpailuja. Viime vuosien osallistujamäärien mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että suurin osa halukkaista osallistujista saadaan mahtumaan mukaan. OSALLISTUMINEN on rajattu noin 500 paikkaan. Kalajärven penkalla on ongittu SM-mitaleista viimeksi vuonna 2003. KILPAILUT Kaikkia osallistuvia nuoria muistetaan palkinnolla 86 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kilpailualue voi olla pidempään onkikisoja kiertäneille tuttu, sillä se ei ole ensimmäistä kertaa SM-kisojen areenana. Lisäksi vuoden 2019 Suomen mestareilla on oikeus tulla puolustamaan mestaruuttaan piirikiintiöiden ulkopuolelta. Järjestäjänä toimii Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri
Varsinkin pidemmillä vavoilla onkiessa voi koukkuun saada tarttumaan isommankin kalan, sillä järvessä ui paljon suurempaa ahventa. Miehet ja miesveteraanit siirtyvät kisakeskuksesta omille kilpailupaikoilleen kävellen. 5-7 METRIN VAVOILLA kannattaa tavoitella isompaa särkeä välivedestä ja pohjan tuntumasta. Heillä on käytössään nk. pohja on osittain turvetta. Myös yli kilon lahnoja on saatu usein, joten niitä kannattaa ehdottomasti tavoitella. Heillä on käytössään ns. Tuomen penkka, joka on alkuja loppupäästä noin 1-2,5 metriä ja keskiosuudeltaan noin 2,5-4 metriä syvä. Kivikko jatkuu osan matkaa vedessäkin, mutta kauempana pohja on pääsääntöisesti turvetta. KALAJÄRVEN POHJA on osittain turvetta. Kuva: Heidi Pernu. Onkijan kannattaa ottaa tämä huomioon, ettei syötti makaa turpeen sisällä. Naisveteraanit siirtyvät kilpailukeskuksesta bussikuljetuksella voimalaitoksen penkalle, joka jakaantuu kahteen eri osaan voimalaitoksen molemmille puolille. PITKILLÄ 8-10 METRIN VAVOILLA kannattaa yrittää lahnoja ja muita isompia kaloja pohjan tuntumasta, jolloin syöttinä toimii erinomaisesti pari lehtimatoa toukalla tai surviaisella höystettynä ja koon 12 tai 14 koukkuun pujotettuna. NAISVETERAANIT onkivat voimalaitoksen penkalla. Kaikkien penkkojen päissä on enemmän luonnonrantaa muistuttavia osia, jotka ovat usein kilpailijoiden keskuudessa niitä halutuimpia paikkoja. OSALLISTUMINEN on rajattu noin 500 paikkaan. MIESTEN ja miesveteraanien aluetta. Tällä alueella penkan profiili on paljon loivempi ja myös vettä on vähemmän eli noin 1-2,5 metriä. Vinkit Vuoden 2019 SM-mitalistien vinkkejä eri etäisyyksille Pohjanmaalaisten SM-mitalistien vinkit eri etäisyyksille (Tarja Huhtala, Tomi Etelä-Aho ja Heidi Pernu): ?. Kilpailualueina toimivat rakennetut kivipenkat ympäri järveä. Kilpailuja on voitettu Kalajärvellä jopa yli neljän kilon tuloksilla, mutta yleensä jo kahden kilon tulos takaa paikan kärkisijoille. ?. Nyrkkisääntönä on yleisesti pidetty sitä, että niin kauan nostetaan koukkua pohjasta ylöspäin, ettei siihen enää tartu turvetta. takapenkka, joka syvyyksiltään vastaa Tuomen penkkaa. YLEENSÄ jo kahden kilon tulos takaa paikan kärkisijoille. Naiset ja nuoret siirtyvät myös omalle penkalleen bussikuljetuksella. Hyvän sijoituksen voi siis napata jo muutamalla isommalla kalalla. JÄRVESSÄ ON MONIPUOLINEN KALASTO Yleisimmin saatavat lajit ovat särki, ahven, lahna ja kiiski, mutta järvessä on myös elinvoimainen kuhakanta, eikä hauenkaan saaminen ole tavatonta. Kuva: Heidi Pernu. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 87. ?. Vuoden 2003 SM-kilpailussa suurin tulos oli yli viisi kiloa. Koukku kannattaa syötittää surviaisnipulla tai pienemmillä kärpäsentoukilla eli pinkieillä. Matalat alueet keräävät yleensä hyvin särkiä, joiden onkimisesta voi myös löytyä voittotaktiikka, jos arpa vie penkan matalampiin osiin. Penkan päällä on helppokulkuinen hiekkatie, mutta itse onkipenkat ovat pääosin kivilouhikkoa. Varsinkin matalilla alueilla 10 metrin onkivapa on oleellinen väline, jos haluaa saada saaliiksi isompia kaloja. LÄHIPENKKAA ei kannata unohtaa, sillä aivan rantakivikosta voi saada pienempiä särkiä ja ahvenia lyhyillä 3-4 metrin teleskooppivavoilla. Koukkuun syötiksi kärpäsentoukkia ja surviaisia. Koska yhtenäistä penkkaa ei Kalajärvellä ole tarpeeksi, on sarjat jaettu eri penkoille ympäri järveä
klo 9.00. Toiseksi pilkki Flikat Lakeurelta -niminen joukkue, jossa pikkivät Eija Saarela-Mäkynen ja Satu Jokipelto-Kiili. Kyseessä olivat Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) rajattomat pilkkikilpailut, jotka kisattiin pitkälti samaan malliin kuin viime vuonna hyvää mainetta niittänyt Onki24. Heidän voittosaaliinsa koostui 69 cm mateesta, 30 cm särjestä ja 36 cm ahvenesta, joista tuli yhteensä 202,80 pistettä. Voiton vei Fiilistely-sarjassa Team Särkisankarit, johon kuuluivat Atte Uuttu ja Sami Dahl. Samainen joukkue voitti Pilkki12:n Fiilistely-sarjan. Pilkkikuu ja Pilkki12 alkoivat yhtaikaa 29.1. TULOKSET (pisteet): Fiilistely-sarja: 1) Team Särkisankarit (Atte Uuttu, Sami Dahl) 202,80, 2) Flikat Lakeurelta (Eija Saarela-Mäkynen, Satu Jokipelto-Kiili) 201,10, 3) Napapiirin Vonkaleen Kesyttäjät (Milla Ristonmaa, Samuli Hämäläinen) 190,80, 4) Kalakaverit (Juho ja Joni Toivonen) 189,20, 5) Vantaan Kirret (Oleg ja Arseni Savitski) 185,70, 6) Team T&T (Tomi Eteläaho, Tarja Huhtala) 184,3. Heidän lopputuloksensa oli 201,10 pistettä eli joukkue hävisi voittajille vain 1,7 pisteen verran. PILKKIKUUSSA tiukka kilpailu kärkipaikoista KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM P ilkkikuu ja Pilkki12 pilkittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kerta kaikkiaan mainio suoritus näissä kisoissa. Saaliskaloiksi kelpuutettiin ahven, kiiski, särki ja made, joista tuloksiin laskettiin kolme pisintä eri lajeihin kuulunutta saaliskalaa. Voiton vei lopulta T&H Fishing, PILKKIKUU Myös Pilkki12:n voittanut T & H Fishing vei lopulta voiton huipputuloksella KILPAILUUN ilmoitettiin useita kookkaita särkiä. T&H FISHING PRO-SARJAN VOITTOON Pro-sarjassakin nähtiin kova taisto mitalipaikoista. Kolmanneksi tuloksella 190,80 pistettä nousi Napapiirin Vonkaleen Kesyttäjät, johon kuuluivat Milla Ristonmaa ja Samuli Hämäläinen. Kalalajeille kehitettiin lisäksi kertoimet, jotta ne olisivat vertailukelpoisia keskenään. Rajattomat kalastuskilpailut ovat tulleet jäädäkseen ja ne tarjoavat hauskan lisämausteen perinteiseen kilpailutapahtumaan verrattuna, kun voi itse valita kilpailuvetensä. Fiilistely-sarjaan ilmoittautui 30 ja Pro-sarjaan 12 joukkuetta. Pilkkikuu kilpailtiin, kuten myös Pilkki12, kahden hengen joukkuein. Näin mahdollisuus suurkaloihin kasvaa ja sekä omia että muiden ”mansikkapaikkoja” pystytään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. klo 24.00 saakka. 88 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pilkki12 päättyi kaksitoista tuntia myöhemmin, mutta Pilkkikuun kuninkuudesta taisteltiin peräti 28.2. TIUKKA MITTELÖ MOLEMMISSA SARJOISSA Mittelö niin Fiilistelykuin Pro-sarjassakin oli kivenkova. Pilkki12 oli kaksitoistatuntinen kilpailu, joka samalla toimi lähtölaukauksena kuukauden kestävälle Pilkkikuu-kilpailulle. Pro-sarja: 1) T&H Fishing (Heidi Pernu, Tero Kankaanpää) 218,70, 2) FLF Pro Team (Anssi Vainikka, Kerkko Kivistö) 214,30, 3) Tutunomaiset Virvokkeet (Petteri Fast, Joni Vesterholm) 214,0, 4) Team Mustalahti (Akseli ja Timo Mustalahti) 210,40, 5) Kanaalin Tonkijat (Juuso Triipponen, Samu Laaksovirta) 201,60, 6) Rocksteady and Bebop (Joni Säde, Ville Vahtera) 188,70
klo 17-20 KAJAANI 14.6. Mahtikiisket loistivat tällä kertaa poissaolollaan, kun pisin oli 20 senttiä pitkä. klo 17-20 LAPPEENRANTA 12.7. Sama joukkue voitti myös Pilkki12:n Pro-sarjan eli täydellinen nappisuoritus tältä kaksikolta. Molemmat saatiin Pro-sarjassa. He jäivät vain 0,30 pistettä kakkossijasta. klo 17-20 UUSIKAUPUNKI 27.7. klo 17-20 VALKEAKOSKI 19.8. klo 17-20 KUOPIO 10.9. Pisin särki oli 32-senttinen ja se nousi vuorostaan Fiilistely-sarjassa. . Kolmantena oli joukkue nimeltä Tutunomaiset Virvokkeet, jossa pilkkivät Petteri Fast ja Joni Vesterholm. He onnistuivat kasaamaan 214,30 pistettä. klo 17-20 OULU 21.6. klo 10-13 Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT. klo 17-20 JYVÄSKYLÄ 19.7. Heidän yhteistuloksensa oli peräti 218,70 pistettä. Pilkkikuu-kilpailua tuki palkinnoin Kurre Erä ja Kalastus, Eumer, 13 Fishing ja Kuusamon Uistin. klo 17.30-20.30 LAHTI 7.6. Kaikki tarvitttavat tiedot löydät osoitteesta: vapaa-ajankalastaja.fi/streetfishing Street fishing -KISAKALENTERI 2022 Näihin kilpailuihin voi ilmoittautua kuka vain ja samalla pääsee kokeilemaan mitä kaupunkikeskustat tarjoavat kalastuksen harrastajalle. klo 17-20 TURKU 26.7. klo 17-20 MIKKELI 10.8. klo 17-20 HELSINKI 11.8. Joka kilpailussa palkintoina on lahjakortteja Ruotoon. . Kakkossijan nappasi FLF Pro Team, jossa kilpailivat parivaljakko Anssi Vainikka ja Kerkko Kivistö. PILKKIKUUN aikana kilpailuun ilmoitettiin kaksi 45 cm:n pituista ahventa. Ota kaveri matkaan ja tule mukaan! VAASA 30.5. PILKKIKUUN pisin kiiski oli 20 cm pitkä. klo 17-20 HÄMEENLINNA 25.8. klo 17.30-20.30 TAMPERE 17.8. Lisää tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Pilkki12 & Pilkkikuu jossa pilkkivät Heidi Pernu ja Tero Kankaanpää. Kokonaiskilpailun pisimmät ahvenet, joita oli kaksin kappalein, olivat 45 senttiä pitkiä. Homma on tehty sopimaan kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. klo 17-20 VARKAUS 29.6. Street fishing -kilpailut ovat taas alkaneet. He saivat myös kilpailun pisimmän, tasan 80-senttisen mateen
Grammataistoksiko tämä menisi. Kyseisessä sarjassa lähtökohtaisesti kaikki sähköiset laitteet ovat sallittuja ja vaa´alle tuodaan kunkin kilpailijan viisi suurinta ahventa. Sarjassa pojat alle 15 vuotta korkeimmalle korokkeelle nousi Juuso Kauranen Pyhäjärven Pilkkijöistä ja sarjassa pojat alle 19 vuotta kultamitalin nappasi vuorostaan Hiski Humaloja, hänkin Pyhäjärven Pilkkijöistä. Pronssisen mitalin sai kaulaansa Valkeakosken Kalaveikkoja edustanut Aarni Mäkinen. Jututin heistä muutamia ja kaikki olivat sitä mieltä, että kaikusarja on positiivinen lisä tähän perinteiseen mittelöön. Alle 12-vuotiaiden sarjassa kullan nappasi Vili Ärrälä Oriveden Onkijoista, hopean sai Matias Hämäläinen Lahden Seudun Nuorten Pyytäjistä. Aamun pilvisyys hälveni jo ennen kilpailun alkua ja loppupäivä meni kevätauringon paahteessa, minkä etukäteen arveltiin hieman jarruttavan ahventen syöntihaluja juuri kyseisellä järvellä. Mainiot puitteet ja huippuhieno ilma tarjosivat mahtavan elämyksen sinne saapuneille reilulle 800 pilkkijälle. Punnituslinjat vetivät hyvin ja lopulta pääsivät kaikki nauttimaan Kaakkois-Suomen piirin tarjoamista antimista tuloksia ja palkintojenjakoa odotellessa. Kaikusarja oli ensimmäistä kertaa kisaohjelmassa 90 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM SM-PILKISSÄ aurinko ja hienoja saaliita LÄHTÖVIIVALLA oli tungosta. KALANTULO NÄYTTI JOKA PUOLELLA AIKA KITSAALTA Tämän jälkeen tein vielä lenkin hieman kauempaakin ja kalantulo näytti joka puolella aika kitsaalta. Kaikusarjaan oli ennakkoon ilmoittautunut vajaa neljäkymmentä pilkkijää ja he olivat levittäytyneet aika lailla kyseiselle alueelle. Viimeksi mainittu pääsi alkamaan aika nopeasti ja kilpailunjohtaja Sami Kainulaisen vetämänä se rullasi kitkatta maaliin. U seamman mutkan ja vastoinkäymisen kautta näki SM-pilkki vihdoin ja viimein taas päivävalon maaliskuun 19. Mukana kilpailuohjelmassa oli nyt ensimmäistä kertaa niin kutsuttu kaikusarja. päivänä. Kisanäyttämönä toimi tuttu ja kalaisa Vääksyn Vesijärvi, ja tarkemmin ottaen Kajaanselkä. Päätösmerkin jälkeen kilpailijat siirtyivät pikkuhiljaa kohti maalialuetta ja punnitusta. Merkkilaukauksen kajahtaessa kello 10 suuntasin heti ensimmäiseksi kaikusarjan omalle, rajatulle alueelle
alle 80-vuotiaissa Lahden Kalaveikkojen Eino Peltonen. Kalaa löysin heti, joten liikuin kilpailun aikana vain noin sadan metrin säteellä. Paikkavalinnalla on aina iso rooli kilpailumenestyksessä, niinkö myös tällä kertaa. ”Hyvin samantyylinen, mutta tämä versio on haaleampi, ja juuri se haaleus näytti tällä erää maistuvan paremmin, erityisesti sille isommalle ahvenelle.” Miesten sarjavoiton lisäksi nappasit myös kilpailun suurimman saaliin bonuspalkinnon, Raymarinen Element HV 7 -kaikuluotaimen sekä siihen liitettävän pilkkisetin ja karttakortin. Sen alla oli Sami Kainulaisen tekemä sinipunakeltainen värikoukku mustalla iskupisteellä”, Kukkamaa kertoi. Reikiä syntyi viitisenkymmentä”, Heikki selvittää. Kaiun laitan kesäksi ensin veneeseen ja ensi talvena ajattelin vuorostaan kokeilla sitä kuhapilkinnässä,” Heikki myhäilee. Kuulostaa hieman Sinipiian variantilta. Jututin herraa hetken aikaa ja kuulustelin menestyksen avaimia. Lisäksi isommat kalat vaihtoivat koko ajan syvyyttä, siinä hommassa piti olla koko ajan hereillä. Tuntui varmaan erityisen hyvältä. Bonuksena päivän painavimmasta saaliista Heikki sai matkaansa vielä Raymarinen Element HV 7 -kaikuluotaimen sekä siihen liitettävän pilkkisetin ja karttakortin. En treenannut etukäteen, vaan tein päätökseni vanhojen tietojeni pohjalta. Miestä hymyilytti syystäkin. Kahdentoista kilon mies Heikki Kukkamaa Heikki Kukkamaa Kaukasten Kalakerhosta nosti vuoden 2022 SM-pilkin komeimman saaliin, himpun verran yli kaksitoista kiloa ahventa. ”Samalla alueella oli käytännössä vain yksi toinen kilpailija. Toiseksi pilkki Lapuan Seudun Kalakerhon Petri Vuoristo, vain 60 grammaa voittajalle hävinneenä. VOITTAJA PÄIVÄN KOVIN TULOS OLI YLI 12 KILOA Naisten sarjassa kullan arvoisesti pilkki Lakeuden Urheilukalastajien Heidi Pernu reilun 5,5 kilon saaliillaan. Alle 60-vuotiaiden miesveteraanien sarjassa voiton vei Paavo Tervo Heinolan Seudun Erämiehistä, alle 70-vuotiaissa Martti Kainulainen Lahden Onkiteamista ja VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 91. Entä ilma. ”Kyllä vain.” Jos pari sanaa käyttämästäsi pilkistä yms! ”Olen värikoukkupilkkijä ja nyt käytin Harri Lindbergin tekemää kirkasta värikoukkupilkkiä. ”Kun kuulin missä SM-pilkki järjestetään, päätin kalapaikkani saman tien. HEIKKI Kukkamaa (keskellä) voitti sarjansa ja nosti lisäksi SM-pilkin suurimman saaliin. Hän hävisi hopeamitalistille 110 gramman verran. Avantoon piti jättää kaikki sohjot ja siihen sai tulla vain pilkin kokoinen reikä, joka sekin tuntui välillä olleen liikaa.” Eli klassinen kirkkaan kelin sohjokikka toimii siis Vesijärvelläkin. Valitsemani lahden perälle meni varmaan sellainen kaksikymmentä kilpailijaa ja toinen mokoma jäi niin sanotusti etureunalle. Kaikusarjassa nähtiin aika tasaista vääntöä, kun voiton vei Juha-Pekka Ollikainen Hirvensalmen Kalamiehistä tuloksella 1,491 kiloa. ”Joo, huomasin heti alkumetreillä kalan olevan todella arkaa, erityisesti kookkaampien yksilöiden. Miesten sarjassa nähtiin päivän kovin tulos, kun Heikki Kukkamaa Kaukasten Kalakerhosta kantoi vaa´alle 12,095 kiloa painaneen saalispussin, jolla irtosi sarjan ylivoimainen voitto. Naisveteraanien alle 60 vuotta sarjavoiton vei Aila Heiskanen Kuusamon Uistinseurasta, alle 70-vuotiaiden kultamitalin nappasi Kirsti Heikkilä Vuosaaren Urheilukalastajista ja alle 80-vuotiaiden sarjassa voitti Ritva Hakkola Hauhon Urheilukalastajista. ”No kyllä. Minä päätin sitten mennä keskelle, hieman kilpakumppaneita vältellen siis”, Heikki kertoo. Pronssille nousi Jari Heikkinen, hänkin Hirvensalmen Kalamiehistä. Alkumetreillä oli muutama lisää, mutta ne häipyivät aika nopeasti. Aurinkoinen keli ei huhujen mukaan ole paras mahdollinen kalakeli Vesijärvellä, mutta siitä huolimatta kalantulosi oli kova. ”Kyllä, jos reiästä poisti sohjon, tuli vain pienempää kalaa. Heti kun alkoi tulla pienempää kalaa, piti vaihtaa pilkin syvyyttä.” Eli osasyy huikeaan tulokseen oli isomman kalan määrätietoinen hakeminen koko kisan aikana
Pojat 15 v. Miehet 1) Heikki Kukkamaa, Kaukasten Kk 12095, 2) Lassi Siivonen, Hattulan Km 9987, 3) Markus Lyömiö, Kivijärven Kv 9767, 4) Jukka Lahtinen, Oriveden Onkijat 9187, 5) Juha Rantala, Hattulan Km 9051, 6) Juha Kalin, Onki-86 Turku 9009, 7) Jarno Lappalainen, Pielaveden Pilkkijät 8617, 8) Jussi Voutilainen, Kallan Kk 8582, 9) Raine Kortet, Rautaruukin Uk 8510, 10) Tommy Bankowski, Oriveden Onkijat 8487, 11) Jani Korhonen, Nastolan Pilkki 8385, 12) Jyri Korkeila, Hattulan Km 7991, 13) Marko Pollari, Ylä-Keiteleen Koukku 7982, 14) Eelis Lassheikki, Meri-Lapin Uk 7979, 15) Jani Hartonen, Kivijärven Kv 7576, 16) Harri Halttunen, Lahden Onkiteam 7552, 17) Harri Lindberg, Team Sensas nen, Puijon Pilkki 4947, 12) Pekka Sarilampi, Kouvolan Km 4919, 13) Juha Kokkola, Valkeakosken Kv 4723, 14) Matti Meri, Tervakosken Kalakilta 4669, 15) Vesa Poutanen, Lappeenrannan Uk 4615, 16) Erkki Juvanen, Nilakan Kk 4517, 17) Paavo Tanskanen, Lahden Kv 4453, 18) Ari Haanpää, Vuosaaren Uk 4393, 19) Ari Grönlund, Lappeenrannan Uk 4342, 20) Jorma Nyman, Tampereen Km 4219. Miesveteraanit 70 v. 92 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Naiset 1) Heidi Pernu, Lakeuden Uk 5538, 2) Maarit Vainio, Lohjan Ks 5390, 3) Katri Niemi, Team Sensas Finland 5130, 4) Aila Kokkonen, Sotkamon Km 4696, 5) Taina Koskinen, Puijon Pilkki 4623, 6) Jenni Pussinen, Team Sensas Finland 4596, 7) Elisa Juurikka, Meri-Lapin Uk 4574, 8) Jaana Väänänen, Myyrmäen Km 4235, 9) Jaana Polvinen, Sotkamon Km 4114, 10) Anu Huttunen, Suonenjoen Talvionkijat 4068, 11) Irma Floor, Ylä-Keiteleen Koukku 3792, 12) Marika Korhonen, Ylä-Keiteleen Koukku 3048, 13) Saara Silvennoinen, Kiteen Kk 2857, 14) Jaana Ukkonen, Kuusankosken Ks 2785, 15) Anneli Haaraoja, Team Sensas Finland 2744, 16) Jaana Jaako, Meri-Lapin Uk 2629, 17) Rahile Beshar, Myyrmäen Km 2584, 18) Tiina Karhunen, Suonenjoen Talvionkijat 2476, 19) Sirpa Kolehmainen, Suonenjoen Talvionkijat 2475, 20) Anne Kiiskilä, Meri-Lapin Uk 2443. Jouni sijoittui sarjassaan kahdeksanneksi. 1) Hiski Humaloja, Pyhäjärven Pilkkijät 5066, 2) Petrus Kajova, Punkaharjun Kv 3371, 3) Nico Kauppila, Meri-Lapin Uk 3357, 4) Miika Puistola, Heinolan Seudun Em 2741, 5) Jaakko Hagström, Toholammin Pilkkijät 2337, 6) Henrik Karhunen, 1867 7) Lauri Leppänen, Meri-Lapin Uk 1591, 8) Niko Saastamoinen, Viitasaaren Kk 1257, 9) Samu Serenius, Vihdin Ks 1224, 10) Arttu Hakkarainen, Lentokala 1203, 11) Onni Salmi, Valkeakosken Kv 996, 12) Arttu Lappalainen, Kuusankosken Ks 489, 13) Aatos Kiiskinen, Tukala 216. Pojat 19 v. 1) Juuso Kauranen, Pyhäjärven Pilkkijät 2519, 2) Lauri Åman, Nummi-Pusulan Ks 2512, 3) Mikael Hartikainen, Ruokolahden Uk 2294, 4) Johannes Hämäläinen, Rantakylän Kk 1745, 5) Saku Kariluoma, Kurikan Uk 1353, 6) Valtteri Haapala, MB-Eräkerho 871, 7) Eetu Lavas, Tuusulanjärven Uk 756, 8) Leo Salmi, Valkeakosken Kv 689, 9) Eemi Korhonen, Ylä-Keiteleen Koukku 493, 10) Jaakko Pietarinen, 214, 11) Lukas Pietiläinen, Rantakylän Kk 152, 12) Sami Mikael Still, 141, 13) Eelis Ryhänen, Rantakylän Kk 89. Miesveteraanit 80 v. Naisveteraanit 60 v. 1) Saara Korelin, Padasjoen Kk 986. 1) Senni Niskanen, Viitasaaren Kk 168. 1) Vili Ärrälä, Oriveden Onkijat 1491, 2) Matias Hämäläinen, Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät 1178, 3) Aarni Mäkinen, Valkeakosken Kv 934, 3) Elmeri Kujanpää, Hämeen SK 899, 5) Akseli Toivonen, Kiskon Kk 774, 6) Verneri Toivonen, Kiskon Kk 581, 7) Emil Karhunen 499, 8) Miro Kovero, Kuusankosken Ks 405, 9) Ilpo Tuomala, Kuusankosken Ks 297. 1) Eino Peltonen, Lahden Kv 4617, 2) Martti Wallenius, Värikaapparit 4269, 3) Voitto Heinonen, Pielaveden Pilkkijät 3541, 4) Terho Rikkonen, Vuosaaren Uk 3430, 5) Kalevi Saastamoinen, Salpausselän Pilkki -73 3279, 6) Kalevi Rantala, Salpausselän Pilkki -73 3178, 7) Ilkka Järvinen, Mikkelin Vavika 2951, 8) Tapio Kuisma, Pakaan Uk 2875, 9) Tauno Muinonen, Mikkelin Vavika 2777, 10) Tauno Sundell, Vihdin Ks 2593, 11) Tauno Oksanen, Äänekosken Tärppi 2327, 12) Aarne Potinkara, Kivijärven Kv 2299, 13) Lauri Mäkipää, Orimattilan Kk 2190, 14) Pentti Haukka, Ristiinan Kk 2166, 15) Tauno Rotonen, Pyhäjärven Pilkkijät 1973, 16) Reijo Saviranta, Nilakan Kk 1748, 17) Kyösti Pirinen, Kurikan Uk 1403, 18) Aarne Rintamäki, Vuosaaren Uk 1303, 19) Heikki Rutanen, Saarijärven Kaira 1145, 20) Henry Lånström, Kiskon Kk 1093. Tytöt 15 v. 1) Martti Kainulainen, Lahden Onkiteam 9353, 2) Unto Närhi, Laukaan Ahvenpojat 7107, 3) Pentti Korhonen, Lahden Kv 5766, 4) Tapio Saastamoinen, Pielaveden Pilkkijät 5673, 5) Mikko Neuvonen, Otavan Km 5601, 6) Veijo Heiskanen, Kuusamon Uistinseura 5564, 7) Arto Kääriäinen, Laukaan Ahvenpojat 5442, 8) Antero Sundell, Vihdin Ks 5356, 9) Hannu Raittila, Puijon Pilkki 5108, 10) Martti Nissinen, Puijon Pilkki 5035, 11) Ossi MertaSVK:N kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Jouni Neuvonen on tuttu näky pilkkikilpailuissa. 1) Paavo Tervo, Heinolan Seudun Km 8067, 2) Reima Oksanen, Hattulan Km 7967, 3) Jukka Linnilä, Kiuruveden Vk 7639, 4) Esko Voutilainen, Puijon Pilkki 7507, 5) Väinö Rantanen, Oriveden Onkijat 7437, 6) Veli Pöysti, Lyväskala 7335, 7) Tapio Lustig, Heinolan Seudun Em 7186, 8) Jouni Neuvonen, Itä-Päijänteen Kk 6622, 9) Veijo Kuittinen, Elimäen Km 6505, 10) Reino Asikainen, Puijon Pilkki 6059, 11) Pauli Nipuli, Heinolan Seudun Em 5867, 12) Jouni Toppinen, Kiuruveden Vk 5834, 13) Ari Karhu, Team Sensas Finland 5809, 14) Harri Sipola, Team Maver 5609, 15) Esko Naukkarinen, Laukaan Ahvenpojat 5540, 16) Jari Lappalainen, Pielaveden Pilkkijät 5424, 17) Pentti Kujanpää, Härmän SK 5419, 18) Pekka Valtonen, Karjalan Km 5095, 19) Juha Kämppi, Rantakylän Kk, 5025, 20) Eino Lamberg, Itä-Päijänteen Kk 4916. TULOKSET (g) HENKILÖKOHTAISET SARJAT Nuoret 12 v. 1) Aila Heiskanen, Kuusamon Uistinseura 4645, 2) Sirpa Maritta Nikkonen, Kaltimon Kp 3868, 3) Liisa Korhonen, Lohimaan Kk 3533, 4) Ensi Aikio, Saarijärven Kaira 3359, 5) Kaija Vainio, Laukaan Ahvenpojat 3342, 6) Raija Veteläinen, Kuusamon Uistinseura 3251, 7) Päivi Savinainen, Puijon Pilkki 3012, 8) Stina Koivisto, Lohjan Ks 2826, 9) Arja Puurunen, Puijon Pilkki 2429, 10) Merja Kangas, Finland 7395, 18) Sami Virtanen, Padasjoen Kk 7387, 19) Roni Selen, Team Sensas Finland 7300, 20) Marko Heikkinen-Arvola, 7218. Miesveteraanit 60 v. Tytöt 19 v
JOUKKUEET Nuoret (15-19 v.) 1) Rantakylän Kalakaverit 1 (Eelis Ryhänen, Lukas Pietiläinen, Johannes Hämäläinen), 1986. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 93. Lisää tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset VETERAANISARJOISSA akkukairaa sai käyttää vapaasti. Kaiku 1) Hirvensalmen Kalamiehet (Jari Heikkinen, Juha-Pekka Ollikainen, Tuomas Tanttu) 3756, 2) Lapuan Seudun Kalamiehet 1 (Teemu ja Tomi Etelä-aho, Petri Vuoristo) 2992, 3) Maalarien Kalakerho 1 (Hannu Korkalainen, Kalle Simpanen, Kari Koivunurmi) 1579. Naisveteraanit 80 v. Miehet 1) Lahden Onkiteam 1 (Harri Nikula, Harri Halttunen, Vesa Kuusela, Sami Kainulainen) 26841, 2) Team Sensas Finland 1 (Harri Lindberg, Tomi Ojanperä, Roni Selen, Petri Lääperi) 25972, 3) Kivijärven Kalaveikot 1 (Jani Hartonen, Petri Lilja, Markus Lyömiö, Juha Lainejärvi) 25048, 4) Hattulan Kalamiehet 1 (Niko Saarinen, Teemu Saarinen, Jyri Korkeila, Lassi Siivonen) 24774, 5) Onki -86 Turku 1 (Petri Luoma-Keturi, Timo Kinnunen, Juha Kalin, Jouni Jantunen) 24074, 6) Rautaruukin Urheilukalastajat (Jari Heinonen, Raine Kortet, Jani Orava, Ismo Karhunen) 23725. Naisveteraanit 70 v. 1) Ritva Hakkola, Hauhon Uk 4270, 2) Laila Tamminen, Lahden Kv 2844, 3) Vaili Sundell, Vihdin Ks 1694, 4) Marja-Liisa Kuparinen, Orimattilan Kk 1359, 5) Kerttu Nykänen, Oriveden Onkijat 847, 6) Kaarina Peltola, Iitin Km 715, 6) Kaija Lindberg, Oriveden Onkijat 592. Kaikusarja (viiden ahvenen yhteispaino) 1) Juha-Pekka Ollikainen, Hirvensalmen Km 1491, 2) Petri Vuoristo, Lapuan Seudun Kk 1431, 3) Jari Heikkinen, Hirvensalmen Km 1321, 4) Paavo Piirainen, 986, 5) Teemu Etelä-aho, Lapuan Seudun Kk 975, 6) Tuomas Tanttu, Hirvensalmen Km 944, 7) Riku Oikarinen, 862, 8) Jesse Lähde, 814, 9) Kari Koivunurmi, Maalarien Kk 768, 10) Harri Ravalt, Elimäen Km 717, 11) Sami Rantala, 640, 12) Kalle Simpanen, Maalarien Kk 588, 13) Tomi Etelä-aho, Lapuan Seudun Kk 586, 14) Vesa Ketoma, 504, 15) Tommi Kiiskinen, Tukala 480, 16) Hannu Matilainen, Suonenjoen To 404, 17) Lauri Tapola, Hauhon Uk 397, 18) Maarit Haapaniemi, Orimattilan Kk 378, 18) Henri Piilonen, 378, 20) Matti Leino, Salpausselän Pilkki -73 338. Miesveteraanit 1) Heinolan Seudun Erämiehet 1 (Paavo Tervo, Pauli Nipuli, Hannu Seppänen, Tapio Lustig) 23566, 2) Laukaan Ahvenpojat 1 (Arto Kääriäinen, Unto Närhi, Esko Naukkarinen, Pekka Kylmälä) 22173, 3) Puijon Pilkki 1 (Reino Asikainen, Pauli Suikka, Esko Voutilainen, Pekka Hujanen) 21282, 4) Hattulan Kalamiehet 2 (Ahti Leppänen, Reima Oksanen, Jari Kopra, Pertti Järvinen) 19380, 5) Kiuruveden Vapaa-ajankalastajat 1 (Jukka Linnilä, Jouni Toppinen, Martti Lappalainen, Tuomo Karikumpu) 19102, 6) Lahden Kalaveikot 1 (Paavo Tanskanen, Pentti Korhonen, Kari Kotakallio, Markku Uusi-Piuhari), 18974. Ylä-Keiteleen Koukku 2278, 11) Pirjo Kiiski, Mikkelin Vavika 2244, 12) Eija Huhta, Mäntyharjun Km 2219, 13) Eija Puumalainen, Meri-Lapin Uk 2061, 14) Sari Sallinen, Savonlinnan Uk 2004, 15) Sirkku Nyman, Tampereen Km 1940, 16) Leila Jurvanen, Nilakan Kk 1832, 17) Raili Johansson, Nastolan Pilkki 1712, 18) Maija Gren, Tampellan Kk 1678, 19) Sinikka Tullinen, Anttolan Vk 1484, 20) Galina Harjunen, Karjalan Km 1474. 1) Kirsti Heikkilä, Vuosaaren Uk 5241, 2) Raija Kortelainen, Suonenjoen To 4926, 3) Helena Mononen, Vihdin Kalastusseura 4276, 4) Tuula Arila, Vuosaaren Uk 3840, 5) Riitta Saastamoinen, Pielaveden Pilkkijät 3703, 6) Ritva Kaakko, Lahden Kv 3293, 7) Vuokko Tuominen, Virtain Pilkkijät 3266, 8) Arja Villanen, Kivijärven Kv 3133, 9) Sirpa Vuohelainen, Oriveden Onkijat 2891, 10) Ulla Holmberg, Onki-86 Turku 2855, 11) Terttu Kopra, Lahden Onkiteam 2733, 12) Raija Matilainen, Suonenjoen To 2632, 13) Tuula Kalliomaa, Vuosaaren Uk 2476, 14) Irma Tuppurainen, Puijon Pilkki 2407, 15) Eila Oksanen, Äänekosken Tärppi 2346, 16) Pirjo Holpainen, Kivijärven Kv 2244, 17) Seija Kokkarinen, Puijon Pilkki 2103, 18) Asta Honkonen, Laukaan Ahvenpojat 2099, 19) Tuula Kivistö, Hollolan Pilkki 1961, 20) Marja Huotari, Parikkalan Ks 1597. Perheet 1) Viitasaaren Kalakaverit 1 (Mikko, Minja, Jesse ja Sanni Niskanen) 10973, 2) Lakeuden Urheilukalastajat 1 (Kari ja Ukko Pihlajamäki, Katri ja Lauri Heikkilä) 9701, 3) Ruokolahden Urheilukalastajat (Senja, Jani ja Leevi Arminen) 2580, 4) Orimattilan Kalakerho (Henrik, Minna, Osku ja Eetu Laukkanen) 1092. Naiset 1) Team Sensas Finland 1 (Anneli Haaraoja, Katri Niemi, Jenni Pussinen) 12470, 2) Meri-Lapin Urheilukalastajat 1 (Jaana Jaako, Anne Kiiskilä, Elisa Juurikka) 9646, 3) Suonenjoen Talvionkijat 1 (Anu Huttunen, Sirpa Kolehmainen, Tiina Karhunen) 9019, 4) Lakeuden Urheilukalastajat 1 (Tarja Huhtala, Heidi Pernu, Satu Kettula-Pihlaja) 8437, 5) Ylä-Keiteleen Koukku 1 (Viivi Paananen, Marika Korhonen, Irma Floor) 8129, 6) Kivijärven Kalaveikot 1 (Varpu Korhonen, Heli Karhu, Tea Heikka) 4258. Naisveteraanit 1) Vuosaaren Urheilukalastajat (Tuula Arila, Tuula Kalliomaa, Kirsti Heikkilä), 11557, 2) Suonenjoen Talvionkijat 1 (Raija Matilainen, Raija Kortelainen, Suoma Collan) 8479, 3) Kivijärven Kalaveikot 1 (Arja Villanen, Eija Tikka, Pirjo Holpainen) 6632, 4) Puijon Pilkki 1 (Irma Tuppurainen, Pirkko Arokorppi, Arja Puurunen) 6087, 5) Laukaan Ahvenpojat 1 (Kaija Vainio, Laila Laitiolampi, Asta Honkonen) 5928, 6) Puijon Pilkki 2 (Maria Kokko, Marja Smolander, Päivi Savinainen) 5286
”Nuorena tämä harrastus tuli aloitettua, joten johan sitä on ennättänyt kokemusta kalavesiltä karttua”, kertoili Petri samalla, kun veti särjen avannosta. 1) Turunen Eeli, Pogostan Nykyttäjät 1993, 2) Hartikainen Mikael, Ruokolahden Uk 957, 3) Åman Lauri, Nummipusulan Ks 939, 4) Varis Arttu, Lesnan Naputtajat 831, 5) Mäenpää Ilmari Liperin Uk 148, 6) Varis Perttu Lesnan Naputtajat 97. Nuoret 15 v. Esille nousi myös monta hyvää ajatusta sekä aikuisten että nuorten saamiseksi mukaan tapahtumiin ja toimintaan. Tilaisuuteen osallistuivat myös maakuntajohtaja Markus Hirvonen, kunnanjohtaja Hannele Mikkanen, valtuuston puheenjohtaja Eero Reijonen sekä kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Mauri Tolvanen. Hyvin järjestetystä kilpailusta vastasi tänä vuonna Liperin Urheilukalastajat. Pipo tiukemmalle, huppu päähän ja jäälle. ”Nyt reissuissa mukana on myös oma poika, joten harrastus jatkuu meidän perheessämme.” Pyynnissä ollut Särki-Ellu tapsin kanssa toimi, sillä ahvenia ja särkiä nousi jutustelun aikana tasaiseen tahtiin. Miesveteraanien suurimmasta saaliista vastasi Survareiden Reijo Turunen kuuden ja puolen kilon saaliilla. Yksi tuulta pelkäämättömistä pilkkijöistä oli Joensuusta poikansa kanssa kilpailuun tullut Petri Nivanaho, joka on kiertänyt kalastuskilpailuja ja erilaisia kalastuskohteita paljon. KALASTUKSEN KEHITTÄMISESTÄ KÄYTIIN KESKUSTELUA Kalastuskilpailuun mahtuu myös laajempaa keskustelua kalastuksen kehittämisestä. Neljän tunnin päästä puntariin, sitten palkintojen jako ja kotimatkalle. maaliskuuta. KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN Suurin saalis oli yli seitsemän kiloa särkeä Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa, kuinka voidaan kehittää kalastusmatkailua Pohjois-Karjalassa ja Liperin alueella. PETRI Nivanaho oli lähtenyt SM-särkipilkkiin poikansa kanssa. Nuorten 12-vuotiaiden sarjassa voiton vei Kalle Keronen Pohjois-Karjalan Urheilukalastajista 141 gramman ja 15-vuotiaiden sarjassa Eeli Turunen Pogostan Nykyttäjistä 1993 gramman sekä 19-vuotiaiden sarjassa Juho Makkonen Heinäveden Urheilukalastajista 3687 gramman saaliilla. Paikalla oli edustus myös vapaa-ajankalastajista, alueen osakaskunnista ja kalatalousalueelta sekä paikallissanomista. Raitista ulkoilmaa saivat kaikki, osa myös riittävästi kaloja mitalisijoihin. KALLAN Kalakavereiden Tuomo Kuutsa pilkki koko kilpailun suurimman saaliin, lähes kahdeksan kiloa. Kilpailun promoottori Liperin Urheilukalastajien Juha ”Kossu” Kosonen, piti kilpailun aikana kutsuvierastilaisuuden. Naisten sarjan ykköseksi hitusen alle viiden kilon saaliilla pilkki Aila Kokkonen Sotkamon Kalamiehistä ja naisveteraanien isoimmasta, neljän ja puolen kilon kalapussista vastasi Puijon Pilkin Päivi Savinainen. TUOMO KUUTSALLE KISOJEN SUURIN, YLI SEISEMÄN KILON SAALIS Kilpailun suurimman ja koko kisan ainoan yli seitsemän kilon särkisaaliin pilkki tänä vuonna miesten sarjan Kallan Kalakavereiden Tuomo Kuutsa. SM-SÄRKIPILKKI sen 2022 todisti: Pilkkijät eivät tuulta pelkää P ilkkijät eivät tuulta pelkää! Sen todistivat ne 208 pilkkijää, jotka lähtivät kovaa tuulta uhmaten tavoittelemaan mitaleja särkipilkin Suomen mestaruuskilpailuissa Liperissä 26. 1) Keronen Kalle, Pohjois-Karjalan Uk 141. Suunta kohti kalapaikkaa, selkä tuuleen ja pilkki veteen. TULOKSET (g): Nuoret 12 v. 94 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Miehet 1) Kuutsa Tuomo, Kallan Kk 7843, 2) Suikka Timo, Kallan Kk 5536, 3) Hartikainen Mikko, Lieksan Km 5116, 4) Kortet Raine, Pohjois-Karjalan Uk 4774, 5) Myller Joona, Pogostan Nykyttäjät 4655, 6) Palhomaa Asa, VaPa Varkaus 4640. SUOMEN PM-pilkkijoukkue. Naiset 60 v. JOUKKUEET Nuoret 1) Tanskanen Jesse, Heikkinen Pauli, Liperin Uk 3164, 2) Heikkinen Sauli, Nivanaho Joona, Liperin Uk 1823, 3) Urmas Oskari, Åman Lauri, Nummipusulan Ks 1348. Inari, Tuulispääjärvi Miehet 1) Heikkinen Jari, Kuhmon Kalamiehet 1405 grammaa, 2) Jehimoff Jorma, Kuhmon Kalamiehet 1028, 3) Tuovinen Aki, Heinäveden Uk 963. Naisjuniorit 1) Salla Hovatov, Suomi, 2125, 2) Josefin Andersson, Ruotsi, 1570, 3) Helmi Korhonen, Suomi, 1359. Miesveteraanit 1) Per Nilsson, Ruotsi, 4436, 2) Odd Henning Hansen, Norja, 4428, 3) Tom Erling Haugen, Norja, 3311. Miehet 1) Kuutsa Tuomo, Suikka Timo, Voutilainen Jussi, Kallan Kalakaverit 16524, 2) Myller Joona, Purmonen Konsta, Kareinen Matti, Pogostan Nykyttäjät 8515, 3) Kiviniemi Markku, Kortet Raine, Piiroinen Juuso, Pohjois-Karjalan Uk 7848. Nuoret 1) Lukkari Nils Mahte, Utsjoen Eränkävijät 234 grammaa, 2) Määttä Veeti, Norvan Erä 164, 3) Tuovinen Aatu, Heinäveden Uk 42. 1) Soininen Juhani, Hyttinen Seppo, Kinnunen Veikko, Pohjois-Karjalan Uk 11188, 2) Villanen Jaakko, Lötjönen Eino, Turunen Pekka, Lappeenrannan UK 10661, 3) Rautiainen Risto, Turunen Reijo, Halonen Pentti, Survarit 10412. Naiset 1) Tanskanen Anja, Hiltunen Marja, Pielisen pilkkijät 7262, 2) Kokkonen Aila, Polvinen Jaana, Sotkamon Km 6596, 3) Saarinen Paula, Piiroinen Sirpa, Pohjois-Karjalan Uk 6555. Vanhemmat naisveteraanit 1) Asta Honkonen, Suomi, 1639, 2) Vuokko Tuominen, Suomi, 1560, 3) Leena Varis, Ruotsi, 1525. Miehet 1) Ruotsi, 11250, 2) Suomi, 9132, 3) Norja, 6529. Naiset 1) Lotta Engvall, Ruotsi, 2587, 2) Lisbeth Björnstad, Norja, 2577, 3) Isabelle Wassberger, Ruotsi, 2521. Naisveteraanit 1) Aila Heiskanen, Suomi, 3229, 2) Anna-Lena Björkman, Ruotsi, 2057, 3) Kristina Larsson, Ruotsi, 1901. Joukkueet 1) Saamamiehet, Heikkinen Jari, Karppinen Eino, Niskanen Matti 2087 grammaa, 2) Heinäveden Urheilukalastajat 1, Tuovinen Aki, Turunen Timo, Tuovinen Antti 1981, 3) Kalakirjasto, Savikko Ari, Keurulainen Aarne, Aikio Pekka 1653. Naisveteraanit 1) Suomi, 6206, 2) Ruotsi, 5205, 3) Norja, 3038. Miesveteraanit 1) Ruotsi, 10334, 2) Norja, 8799, 3) Suomi, 5317. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 95. SM-rautupilkki 23.4. Vanhemmat miesveteraanit 1) Vesa Poutanen, Suomi, 4387, 2) Veijo Heiskanen, Suomi, 2781, 3) Kjell Kolstad, Norja, 2290. Naiset 1) Moilanen Maija, Juutuan Eräja kalamiehet 1391 grammaa, 2) Turunen Ruut, Heinäveden Uk 1126, 3) Leinonen Leena, Hiilimön Erästäjät 842. Hudiksvall, Ruotsi Maat 1) Ruotsi, 50743 grammaa, 2) Suomi, 47322, 3) Norja, 34256. Nuoret 19 v. Naiset 1) Ruotsi, 7270, 2) Norja, 5423, 3) Suomi, 5152. Miehet 1) Anders Axelsson, Ruotsi, 4795, 2) Thomas Larsson, Ruotsi, 3419, 3) Vesa Kuusela, Suomi, 3143. 1) Makkonen Juho, Heinäveden Uk 3687 2) Tanskanen Jesse, Liperin Uk 3044 3) Nivanaho Joona, Liperin Uk 1791 4) Urmas Oskari, Nummipusulan Ks 0409 5) Heikkinen Pauli, Liperin Uk 120, 6) Kajova Petrus, Puruveden Kv 113. Naiset 1) Kokkonen Aila, Sotkamon Km 4930, 2) Saarinen Paula, Pohjois-Karjalan Uk 3927, 3) Korhonen Varpu, Lappeenrannan Uk 3446, 4) Purmonen Päivi, Karjalan Km 3435, 5) Kokko Janina, Kivijärven Kv 3209, 6) Julkunen Kaarina, Pyhäjärven Pilkkijät 2647. 1) Savinainen Päivi, Puijon Pilkki 4526, 2) Hiltunen Marja, Pielisen Pilkkijät 4097, 3) Vainio Kaija, Laukaan Ap 3926, 4) Kinnunen Sirkka, Pohjois-Karjalan Uk 3778, 5) Viertola Ritva, Lieksan Km 3469, 6) Muikku Anneli, Pogostan Nykyttäjät 3341. JOUKKUEET Naisjuniorit 1) Suomi, 4215, 2) Ruotsi, 3038, 3) Norja, 1021. Miehet 60 v. PM-pilkki 10.-13.3. Vanhemmat naisveteraanit 1) Suomi, 3594, 2) Ruotsi, 2257, 3) Norja, 1024. Miesjuniorit 1) Arvid Einarsson, Ruotsi, 2482, 2) Aapo Kukko, Suomi, 2348, 3) Henrik Lindh, Ruotsi, 2189. Kuva: Niko Korhonen. Miesjuniorit 1) Ruotsi, 6428, 2) Suomi, 4418, 3) Norja, 3906. 1) Turunen Reijo, Survarit 6424, 2) Hyttinen Seppo, Pohjois-Karjalan Uk 5323, 3) Turunen Pekka, Lappeenrannan Uk 5170, 4) Simonen Matti, VaPa Varkaus 4454, 5) Karppinen Eino, Kuhmon Km 4,268, 6) Rautiainen Risto, Survarit 3988. Miehet 60 v. Vanhemmat miesveteraanit 1) Suomi, 9288, 2) Ruotsi, 4961, 3) Norja, 4516
Miehet 1) Kortet Raine, PKUK 2106, 2) Palhomaa Pertti, Vapa Varkaus 1439, 3) Hämäläinen Mika, Vapa Varkaus 500, 4) Åman Pasi, Nummi-Pusulan Ks 483, 5) Purojärvi Atte, IPK 412, 6) Palhomaa Asa, Vapa Varkaus 401. LUOSTON Ahvenlammen SM-lohipilkkiin 24. Sodankylä, Luosto, Ahvenlampi Miehet 1) Harju Aarne, ei seuratietoja 4082, 2) Hämäläinen Samuli, Rovaniemen Perhokalastajat 4074, 3) Aalto Timo, Team Aalto 3540. Nuoret 19 v. Monijäsenyysarvonnan VOITTAJAT Suomen Vapaa-ajankalastajat halusi palkita muutamia jäseniään ja arpoi 25.3. MM-morrin loppukarsinta 2.-3.4. mennessä kuluvan vuoden jäsenmaksun useampaan kalaseuraan (tai seuraan ja henkilöjäsenyyden) maksaneiden kesken palkintoja. Kirjolohta sai 35 kilpailijaa. Hakojärvi, Rantasalmi Nuoret 15 v. 1) Lauri Åman, Nummi-Pusulan Ks. Naiset 1) Saarinen Paula, PKUK 366, 2) Hovatov Irene, RUK 226. Naisveteraanit 60 v. huhtikuuta osallistui 127 pilkkijää. 1) Veteläinen Raija, Kuusamon Us 909, 2) Aikio Ensi, Saarijärven Kaira 324, 3) Muhonen Raili, Rantasalmen Kv 290 4) Huotilainen Mirja, Ruokolahden UK 260, 5) Kokkarinen Seija, Puijon Pilkki 242, 6) Auvinen Anja, Rantasalmen Kv 216. 1) Neuvonen Jouni, IPK 581, Kerkelä Hannu, Tikkakosken Km 581, 3) Auvinen Pekka, Juvan Uk 268, 4) Grönlund Ari, Lappeenrannan Uk 172, 5) Honkanen Jaakko, Varkauden To 132, 6) Soininen Juhani, PKUK 131. SM-lohipilkki 24.4. Naiset 1) Ihme Johanna, Ihme Jengi 2952 grammaa, 2) Pesonen Tuula, Pielisen Pilkkijät 2220, 3) Taikina-aho Susanna, Pyhännän Vapaa-ajan Kalastajat 1802. 347 g. Kuva: Petter Nissén. Joukkue, miehet 1) Palhomaa Asa, Palhomaa Pertti, Ramula Waltteri, Vapa Varkaus 1864, 2) Neuvonen Toni, Purojärvi Atte, Salonen Jukka, IPK 589, 3) Hämäläinen Mika, Luostarinen Eero, Tuomainen Antti, Vapa Varkaus 500, 4) Vatanen Heikki, Seppänen Matti, Nousiainen Sami, Punkaharjun Kv 445, 5) Piikki Veli-Matti, Pohjalainen Jukka, Liimatainen Pekka, Juvan Uk 160. Nuoret 1) Putkonen Jesse, Iisalmen Pilkkijät 2900, 2) Lehtola Iikka, Sodankylän Perhokalastajat 1268. Lisää tuloksia osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset. Miesveteraanit 60 v. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. 1) Kajova Petrus, Punkaharjun Kv 154. Joukkueet 1) Pupi-LUK, Tuomainen Pasi, Kuikka Kari, Vänskä Seija 6594, 2) Team Aalto, Aalto Timo, Aalto Pertti, Aalto Marjatta 5246, 3) Sodankylän Perhokalastajat ry 1, Lehtola Kari, Väyrynen Veikko, Siirtola Jouni 4376. Kierikka Kilpailuun osallistui 26 kilpailijaa ja paikkansa vuoden 2023 morrijoukkueeseen lunastivat Antti Sillanpää, Harri Nikula, Waltteri Ramula, Seppo Pönni, Jussi Rossi ja Mauri Sydänmetsä. Joukkue, naiset 1) Kokkarinen Seija, Savinainen Päivi, Puijon Pilkki 434, 2) Auvinen Anja, Repo Sirpa, Rantasalmen Kv 311, 3) Muhonen Raili, Poutanen Mirja, Rantasalmen Kv 290, 4) Pekkinen Riitta, Räsänen Aila, Puruveden KH 123. Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi KILPAILUT SM-kiiskipilkki 6.3. 1) Antti Sillanpää 13 pistettä, 2) Harri Nikula, 13, 3) Jussi Rossi 18, 4) Waltteri Ramula 18, 5) Mauri Sydänmetsä 19, 6) Seppo Pönni 20. Arpaonni suosi seuraavia: Messupaketti Riihimäen erämessuille (pääsyliput kahdelle, matka-, majoitusja ruokailukuluja palkinnon arvon mukaan), arvo 300 €: Pauli Pyykkönen, Kajaani Messupaketti Riihimäen erämessuille (pääsyliput kahdelle, matkaja ruokailukuluja palkinnon arvon mukaan), arvo 100 €: Eveliina Kankare, Huittinen Kalastusvälinesetti, arvo 80 €: Jousi Saarenkylä, Savonlinna Kalankäsittelyvälinesetti, arvo 60 €: Tuija Airaksinen, Nastola Kalastusvälinesetti, arvo 50 €: Matti Petäys, Kaskinen Paljon onnea voittajille! 96 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Kilpailuaika on klo 10-14, paitsi nuoret alle 12 v. Kilpailukeskus järven länsirannalla, Ouluntie 586. Vapapäivä, Metsähallituksen kohteita eri puolilla Suomea, Janne Rautanen 17.-19.6. Vekaranjärvi, Ahvenlampi. Street fishing -kilpailut, eri puolilla Suomea, Janne Antila 9.-12.6. Kisakeskus Keiteleen satamassa, os. Lisätietoja: Tero Kankaanpää p. Ilmoittautuminen 24.6. Merkitty/rajattu kilpailualue on rauhoitettu kalastukselta 4.7. kisakansliasta seuroittain tai piireittäin kansliasta viimeistään klo 8.00 kisa-aamuna. Kalasta vastuullisesti -kurssi, Jyväskylä, Juha Ojaharju Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. Ilmoittautuminen myös kilpailupäivänä tuntia ennen siirtymäajan alkua. Lähtö Sulkavan satamasta klo 15.00. SM-perho nuoret 6.8. Lisätietoja: Tero Kankaanpää p. SM-kilpaonki 9.-10.7. Lisätietoja: Tiina Kukkonen, p. alkaen. Ilmoittautuminen 30.6. Maksimi osallistujamäärä 16. 3 hlö seurajoukkueet. Lempäälän kanava, yhteyshenkilö Seppo Pönni p. SM-soutu-uistelu Kolovedellä la 9.7. Tilaa uutiskirje nettisivuiltamme uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi. Kilpailu on kaksipäiväinen, yksi 4 tunnin erä/päivä. Oulaisissa Piipsjärvellä. 040 708 8591 iltaisin. Veneessä saa käyttää 6 vapaa. Maksimi osallistujamäärä 20. Taivalkoski, Iijoen keskiosa. Ilmoittautumiset järjestäjälle Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät, Petri Manelius, petri.manelius@gmail.com. mennessä: tii.kukko(at)gmail.com. mennessä lomakkeella https://forms.gle/W3AfHcUXhinW9Ffy5. Kilpailukortit ym. SM-perhokilpailut 2022 SM-perho kelluntarengas 2.7. klo 18.00 – su 10.7. Lisätietoja: Tiina Kukkonen, p. Lisätietoja Juha Syvärinen 050 404 2840, jp.syvarinen@gmail.com. Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, Kokkola, Juha Ojaharju 25.8. Ilmoittautuminen etukäteen, 30.6. Risteyksen osoitteessa Orpanantie 1, Seinäjoki käännytään vastakkaiseen suuntaan (ei Orpanantielle). mennessä lomakkeen kautta: https:// forms.gle/x4wTPrVoKyJCeyXx9 SM-onki la 30.7. SM-perho masters 13.-14.8. Kilpailuaika klo 10-16 + 30 min siirtymät. Ilmoittautumiset: Antti Tuomainen Ainonkuja 4, 78400 Varkaus tai ajtuomainen@gmail.com. Seinäjoen Kyrönjoella. Jälki-ilmoittautuminen + 5 € lähtöpaikalla klo 16-17. Pyynnissä saa olla enintään 4 vapaa kerrallaan. Tilaa SVK:n uutiskirje ja tiedät mitä tapahtuu Suomen Vapaa-ajankalastajien uutiskirje tuo ajankohtaiset järjestöuutiset suoraan sähköpostiisi. 040 829 5310. osa 24.-25.9. Maksimi osallistujamäärä 20. mennessä: tii.kukko(at)gmail.com. 040 580 6647. Ilmoittautumiset paikan päällä klo 8.00-10.30. Lisätiedot: Espoon Kilpaperhokalastajat, Santeri Kinnunen, santeri.kinnunen@tensicon.fi ja Fly Fishing Club Jyväskylä, Heikki Kurtti, kurttihe@gmail.com. Mukaan pääsee kutsuttuina SM-karsinnoista 40 parasta kilpailijaa. Ilmoittautumiset järjestäjälle Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat, Aki Tikkanen, tikkanen.aki@hotmail.fi. SVK:n mestaruusvetouistelu Keiteleellä su 3.7. Sitovat ilmoittautumiset 27.7. 044 5477096. Ilmoittautumiset 1.5. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2022 97. Kilpailuaika klo 12-18 + 30 min siirtymät. Laituritie 3. osa (kaksi osakilpailua) 14.-15.5. Koronan vuoksi risteilyä on jouduttu siirtämään, joten vuoden 2019 jäsenluettelon mukainen jäsenistö tervetuloa! JÄRJESTÖILMOITUKSET Missä SVK menee. klo 10-13. Kilpailuaamuna 30.7. Koko perheen kalapäivä (Viehekalastuksen SM yhteydessä), Vaasa, Heidi Pernu 1.-2.7. Tulevia SM-kilpailuja SM-heittouistelu Keiteleellä la 2.7. Ilmoittautumiset järjestäjälle Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat, Aki Tikkanen, tikkanen.aki@hotmail.fi. Ilmoittautumiset järjestäjälle Järvi-Suomen Kilpaperhokalastajat, Petri Virolainen, petri.virolainen62@gmail.com. Ilmoittautumiset järjestäjälle Keski-Suomen Perhokalastajat, Elmeri Saarinen, elmeri.saarinen2@gmail.com. Viehekalastuksen SM ja Facebook-livelähetykset, Vaasa, Juha Ojaharju 18.6. 044 547 7096 tai kankaanpaa.tero@gmail.com. Kilpailukeskus Kalajärven matkailukeskuksessa (Kalajärventie 6, 61100 Seinäjoki). mennessä, puh. Ilmoittautuminen 24.6. 040 829 5310. Maksimi joukkuemäärä 20. Opastus tieltä 86. SM-veneonki la 13.8. Kilpailukeskus Keiteleen satamassa, osoitteessa Laituritie 3. Taivalkoski, Iijoen keskiosa. SM-perho joukkuekilpailu 3.-4.9. Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla niin tärkeimmistä päätöksistä, tulevista tapahtumista kuin parhaista tarjouksistakin. Peräseinäjoen Kalajärvellä. klo 08.00 + siirtymät 30 min (Koloveden kirkkoranta, osoite: Kirkkorannantie 200). 2. Siirtymät on tapahduttava soutaen. mennessä. Kyrönjoki, Ilmajoki: Auneksen silta, Siltatie. Kisakanslia avoinna pe 29.7. Onki24, rajaton kilpailu, Marcus Wikström 25.8. Ilmoittautuminen myös kilpailupäivänä tuntia ennen siirtymäajan alkua. Muurame, Muuramenjoki. Erämessut, Riihimäki, Marcus Wikström 11.6. TILAUSRISTEILY Sulkavan Vapa-Veikot ry järjestää tilausristeilyn Saimaalla jäsenilleen la 13.8.2022. mennessä s-postitse eoluostarinen@gmail.com tai osoitteella SMSoutu/Eero Luostarinen, Vallantie 1, 79700 Heinävesi. Karkkila, Pitkälänkoski. tero@gmail.com tai p. Maksimi osallistujamäärä 36. Uutiskirje on ilmainen ja ilmestyy noin kerran kuukaudessa. Taivalkoski, Iijoen koskikalastusalue. Yhteyshenkilö: Tero Kankaanpää: kankaanpaa. 040 860 5952. SM-perho (finaali) 27.-28.8. Ilmoittautuminen seuroittain nettisivuilta saatavilla lomakkeilla (smonki2022.com) 10.7. 30.5.-10.9. klo 16-19.00. Kilpailuaika 11-15 + 30 min siirtymä alussa ja 60 min lopussa. Kilpaonginnan mj-karsinnat kaksiosaisena: 1. Opastus Heinäveden ja Enonkosken väliseltä kantatieltä no 471. kanslia avautuu klo 6.00. SM-perho naiset 13.-14.8. 044 547 7096 tai kankaanpaa.tero@ gmail.com. Itämeripäivänä kolme haukikosteikkotapahtumaa, Janne Antila ja haukitehdas.fi 3.9. Lisätietoja: Eero Luostarinen p
2. 4/2022 ilmestyy 26.8. 4 26.8. KALASTONHOITOMAKSU 2022 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 27.1. 3 3.6. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi K uv a: M au ri Su oj an en . MAKSAMINEN 1. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 4.7. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. Pyörivät vieheet Perho vastaan jigi Kalapaikkana Suvasvesi Kalastusvaellus 98 3 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. 3. 5 7.10. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 26.8. 2 24.3. LEHDET 2022 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 6 9.12. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16
Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys LIITTYMISLAHJANA ERIKOISVÄRINEN VIEHE Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Ku va : M ar cu s W iks trö m SV K :N JÄSENE N Ä Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita hyödyllisiä jäsenetuja! l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Paljon hyödyllisiä etuja ja alennuksia mm. ME SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJISSA edistämme vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvomme vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. . l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. Jäsenenä tuet toimintaamme ja hyödyt itse jäseneduista. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 460 seurassa toimii yhteensä noin 33 000 jäsentä. Vapaa-ajankalastus tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. majoituksista. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin (kilpailut, leirit, matkat yms.) JÄSENEDUT VAIN 40 € VUOSI Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SVK:n jäseneksi Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä
6 414886 500440 22003 PAL. Olipa tarkoituksenasi huviveneillä tai kisata, voit lähteä luottavaisin mielin matkaan, kun Raymarine on mukana. VKO. Olemme sitoutuneet palvelemaan sinua alan johtavan takuun ja maailmanlaajuisen huoltoverkoston avulla, jotta voit viettää hauskaa ja stressitöntä aikaa vesillä. SINÄ VIRITÄT VIEHEET ME LÖYDÄMME KALAT #FindYourSea 22-0422-MAR Fishing Brand Advert Vapaa-Ajan Kalastaja FI 220 x 250.indd 1 05/05/2022 09:12. 2022 – 30 650044 – 2203 Me Raymarinella innovoimme jatkuvasti tuottaaksemme erittäin toimintakykyisiä ja älykkäitä navigointijärjestelmiä