Vapaa-ajan Kalastaja 3/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3 • 2023 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Piikkimonnin onginta LIPPAKALASTUS UISTELUA TEKOTÄYLLÄ Ääriolojen lohenkalastus KOKKAA saaliskalasi! Kalapaikkana Kuhmon Iso Lentuankoski Vavan varressa Tommi Korpela
5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä KESÄKUU 2023 Sisällys 50 Lääkärin määräyksestä Saaliin viilentämisniksit 28 Lohta pintaperholla 48 Uutuudet 16 Uistelua tekotäyllä 20 Ääriolojen lohenkalastus 32 Pelastetaan järvilohi -kampanja 34 Tutkittua Vapaa-ajankalastus on edelleen osaltaan kotitarvekalastusta 36 Rohmutokon nousu ja tuho 42 OmaSVK-mobiilipalvelu toimii jatkossa jäsenkorttina 44 Henkilöuutiset 45 Historian havinaa 46 Kalaherkut Sveitsinlohileike 65 Nuorttijoki 66 Tunturien taikaa ja taimenia Pohjois-Norjasta 72 Kokkaa saaliskalasi! 76 Seurat esittelyssä Kuhmon Kalamiehet 78 Lukijalta 80 Nuorten tärpit 84 Kalapaikkana Kuhmon Iso Lentuankoski 87 SM-onki Saimaan kanavalla 88 Pilkkikuu 2023 90 SM-pilkki 94 Kilpailutuloksia 8 Lippakalastus 52 Kalapaikkana Kangasalan Roine 54 Piikkimonnin onginta 58 Perhonurkka Siian perhokalastus on haastavaa 60 Vavan varressa Tommi Korpela 64 Neidenelva PILKKIKUU VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 3
PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 044 243 3519, maria.ahoranta@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 0400 946 968. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : AN U LA ST UM ÄK I AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 31 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 050 576 3302. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. K uv a: O ll i Sa ar i. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Maria Ahoranta, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim
Edunvalvontapainotteisen kevään jälkeen käännämme SVK:ssa katseet kesään. KALATALOUSALUEILLA on esitetty merkittäviä kalastusrajoituksia etenkin kuhan suojelemiseksi. Lisäksi päätöksenteon tulisi koskea niin pientä aluetta, että rajoitusten kohteena olevat ovat määritettävissä. Lähtökohtaisesti kalojen lisääntymisen turvaaminen on kannatettavaa. Kalastuslain tavoitteena on turvata kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Laki antaa ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle mahdollisuuden asettaa kalastukselle alueellisia kieltoja ja rajoituksia. Kalastusmahdollisuuksien ja kalavarojen kestävä hyödyntäminen ovat nyt vaarantuneet, kun kalatalousviranomainen on talvesta alkaen alkanut hyväksyä kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmiin kirjattuja, paikoin ylimitoitettuja kalastusrajoitusesityksiä. Kun kaikki kalastajaryhmät havahtuvat siihen, että erityisesti Suomenlahden kalastuksellisesti tärkeillä sisälahdilla kalastus on keväällä, alkukesästä ja paikoin syksylläkin pitkälti kielletty, saattaa kalamellakka olla valmis. Yhteistä rajoitushakemuksille on se, että kiellon kohteena olevan kalalajin kalastuksen lisäksi samalla kiellettäisiin laajasti mahdollisuudet muiden kalalajien pyyntiin. Yhdistävänä tekijänä alueilla on esitetty merkittäviä kalastusrajoituksia etenkin kuhan suojelemiseksi, mutta kieltoja on haettu myös ahvenen, hauen ja mateen lisääntymisen turvaamiseksi. Yleiskalastusoikeuksilla kalastavien ohella rajoitukset koskevat myös kalastusoikeuden haltijan luvalla kalastavia, kalastusopastoimintaa ja kaupallista kalastusta. Kieltojen tarpeellisuutta arvioidessa viranomaisen tulisi käyttää hyvin tiukkaa harkintaa. Kuva: Janne Rautanen. Kalastusoikeuksien hyödyntämistä ei kuitenkaan saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Maistuvaa kalakesää! VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 5. Tällöin tulee ELY-keskuksien toimivaltaa kalastuksen rajoittamiseen tiukentaa, mutta toisaalta antaa niille selkeä mahdollisuus yksittäisen kalalajin rauhoittamiselle paikallisesti. Kaikkia kalastajaryhmiä koskevat kiellot ja niistä kuuluttelu ELY-keskuksen sähköisillä ilmoitustauluilla tuskin tätä ehtoa kattaa. Valtakunnallisesti kalastusrajoitusesityksiä tarkastellessa esille nousevat Suomenlahden alueen kalatalousalueet, mutta pohjoisemmassakin on paikoin samoja merkkejä. Epäilemme vahvasti, että annettujen ja haettavien kalastusrajoitusten mittakaava tulee kalastajille ilmi vasta jälkikäteen. Jos ELY-keskukset eivät korjaa toimintatapaansa (ja jo annettuja päätöksiä), on kalastusmahdollisuudet turvattava kalastuslain muutoksella. Olennaista on tunnistaa keinot, joilla se tehdään, sekä arvioida kunnolla rajoitusten laajuus ja tarpeellisuus. Kannustamme kaikkia innostumaan hienosta, monipuolisesta ja alati kehittyvästä harrastuksestamme sekä ottamaan nettisivuillamme osaa juuri alkaneeseen kesäkilpailuumme, jossa kysymme miltä kalastus maistuu. Pääkirjoitus KESÄKUU 2023 JAANA VETIKKO AIHEUTTAVATKO RAJOITUKSET KALAMELLAKAN. Rannikkovesiin painottuvat kiellot syövät kalastusmahdollisuuksia erityisesti veneettömiltä, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä merta edemmäs kalaan
Lowrance Hook Reveal Kesäkampanja VAK 3 2023 220x280mm.indd 1 28.4.2023 11.41.57
Yhden illoista päätteeksi käsiteltiin saalis yhdessä mummolan keittiön pöydän ääressä. Kielen mennessään vievältä tekemiseltä ja lopputulokselta. Maistuu takuulla! Oma kalastusvuosi on edennyt – kuten aiemmatkin tähän asti – vakaassa aaltoliikkeessä, missä onnistuneet ja ei niin onnistuneet reissut vuorottelevat. Mutta seuraavina päivinä alkoi sujua! Onnistuin saamaan pilkillä elämäni ensimmäisen järvikuhan. K ävimme pääsiäisenä suvun ja kolmen sukupolven kera pilkillä kaikkina neljänä vapaapäivänä. Yhteisiä hetkiä, joita soisi olevan enemmän. Pohjaan palaneelta touhulta kaikkinensa. Jokainen meistä kalastusta harrastavista tietää, että joskus kalastus maistuu mahtavalta. Fileoinnin opettelu sujui porukassa ja taito karttui, kun oli osaava opastaja ja samalla sai itse konkreettisesti tehdä. Rennosti yhdessä tehden. Karkuutuksilta. Tänä vuonna tuomme vapaa-ajankalastajissa kalastusharrastuksen monipuolisuutta esille Kalastus maistuu! -teemavuoden alla jakaen 52 tapaa innostua kalastuksesta. Ja sitten ei muuta kuin kokkailemaan yhdessä tuoreesta, itse pyydetystä kalasta syötävää. Osalle se on yksi tietty juttu, osalle vuoden kierron mahdollistama monipuolisuus. Mukavalta yhdessäololta. Kauan tavoitellun kohdekalan tärpiltä. Mutta siinä se taika ehkä onkin. Jos et vielä ole tutustunut, vilkaisehan nettisivuiltamme kausikohtaisia vinkkejä! Saatat löytää jotain ihan uutta ja kiinnostavaa. Itse ajattelen, että kalastusharrastus on vähän niin kuin elämänmittainen rakkaustarina, yläja alamäkineen. Vaikka saalis noiden neljän kalastuspäivän aikana ei määrällisesti ollut valtaisa, oli reissu nousujohteinen, yhdessä olo antoisaa ja yksittäiset onnistumiset ilahduttivat. Syksyllä voi oman kalastusseuran kanssa järjestää vaikka kalankäsittelykurssin. Sää helli ja aurinko sävytti jään pintaa täydeltä terältä törmäyskraaterijärven yllä. Kauneudellaan sydäntä riipaisevilta maisemilta. Kokeilemalla löytää itselleen sopivan. Haluamme myös kannustaa kaikkia opettelemaan kalankäsittelyn taitoa ja jakamaan sitä myös eteenpäin. Kahdessa toisiaan täydentävässä perusvoimassa. Sekin lienee tuttua, että joskus kalastus maistuu pelkiltä pettymyksiltä. Ensimmäisen pilkkipäivän aikana ei tekeminen oikein ottanut sujuakseen. Kilometreiltä kävelyä tai veneellä ajoa ilman tärpin Pärskeitä JOHANNA ANTILA VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 7. Välinerikoilta. ELÄMÄNMITTAINEN RAKKAUSTARINA tärppiä. Kesällä voi perheen tai kavereiden kesken laittaa kalareissun jälkeen pystyyn yhteisen ”kalankäsittelylinjaston”, vaikka mökillä tai takapihalla. Ja sellaista vastaanhan meillä kellään ei liene mitään, koska siinä se maku piilee. Yhtä hienoa oli todistaa lapsen saaliita, veljen iloa isosta ahvenesta ja isän komeaa kuhaa, joka tarttui kiinni niiltä kuuluisilta viimeisiltä ”käytäisiinkö tuolla vielä” -rei’iltä. Tärkeintä lienee löytää se oma tekemisen tapa kalastuksen parista, niin kuin muutenkin elämässä. Kannatti käydä! Tehtiin nuotiotulet jäälle ja juteltiin niitä näitä, ihan muitakin kuin kalajuttuja. Lopputuloksena istuin yksin mummolan lintutornissa huonoa kalaonneani (ja -taitoa) manaten
Vapakalastajan sanastossa lippa tarkoittaa kuitenkin pirteästi hyrisevää viehettä, jolla kokemattomampikin kelaaja saattaa päästä saamamiehen tai -naisen kirjoihin. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN Helppokäyttöinen viehe mataliin vesiin ja virtoihin sekä painotettuna syvänteisiin LIPASTA on moneen lähtöön Lippoja esiintyy esimerkiksi päähineissä, talojen katoissa ja huonekaluissa. Liukkaalla alustalla jalankulkija voi ottaa lipat, jos huonosti sattuu. 8 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HERMAN Renfors tunnetaan lipan uranuurtajana Suomessa. HEITTOKALASTUS RANSKALAISSYNTYISELLÄ Mepps Anglia -lipalla on ollut suurin vaikutus lippojen muotoiluun
JIGI on syrjäyttänyt lipan monilla kalastuksen osa-alueilla. MEPPS Aglia on oikea peruslippojen äiti. LIPALLA on erityisen hankalaa kalastaa syvästä vedestä. Tässä tapauksessa sitä on tehostettu perhokoukulla. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 9
Maailman suosituimmaksikin tituleeratun lippamerkin täystai osakopioita ilmestyy markkinoille tämän tästä, jos kohta tehtaan omakin tuotanto on yhä täydessä vauhdissa ja mallisto laajentunut hurjasti sitten Aglian syntypäivien. MATALIEN VESIEN VIEHEITÄ Lipoilla on siis pitkä ja värikäs historia takanaan, mutta voidaan ilman epäröintiä samalla todeta, että nykyisin niitä ei käytetä läheskään yhtä paljon kuin takavuosina. Lippojen, kuten toki monien muidenkin vieheiden hankala puoli on, että niillä on vaikea kalastaa tehokkaasti syvästä vedestä. Enää ei tainnut lippoja olla edes mukana seuraavilla reissuilla. Ruovikon reunus, karikon kylki, matalarantainen metsälampi, ahventen ?. Valaiseva esimerkki omasta kokemushistoriastani. L ippauistimia on maailman kalavesiin heitelty jo yli 150 vuotta. Kajana oli rakenteeltaan varsin erilainen kuin useimmat nykyisin myynnissä olevat lipat, sillä siitä puuttui painorunko kokonaan ja teelusikan mallinen lehti kiinnittyi reiän kautta suoraan runkolankaan. Toki uppoavan metallivieheen saa painumaan vaikka kymmenen metrin syvyyteen, se ei ole ongelma. MATALA haukien ja ahventen asuttama metsälampi on mainio ympäristö lippakalastukselle. Lippojen kanssa ei oikein onnistu jigityylinen kelaus-pysäytysuittokaan, koska sillä uinti ei käynnisty yhtä herkästi kuin useimmilla muilla viehetyypeillä. Suomessa viehetyypin uranuurtajana tunnetaan kajaanilainen Herman Renfors, joka ryhtyi valmistamaan 1800-luvun loppupuolella Kajana-merkkistä lippaa. Näistä lisää jäljempänä. 10 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jigit ovat syrjäyttäneet tämän viehetyypin monilla kalastuksen osa-alueilla. SYVÄLTÄ kalastaessa voi siimaan lipan etupuolelle kiinnittää apupainoa. Siis sieltä, missä esimerkiksi ahvenet, kuhat ja hauetkin aika usein möllöttävät. Uidakseen kaloja kiinnostavalla tavalla eli pyöriäkseen lippa vaatii kohtuullisen kelausvauhdin, ja kun sitä ylläpidetään, viehe nousee varsin jyrkässä kulmassa pois pohjan tuntumasta, kalojen ulottuvilta. Tällaisen paketin heittäminen on kuitenkin sotkualtista, epätarkkaa, eikä järin miellyttävääkään. Lippojen nykymuotoiluun lienee vaikuttanut eniten Mepps Aglia, jonka ranskalainen insinööri Andre Meulnart kehitti vuonna 1938. ”Lippaa parempaa ahvenviehettä ei ole eikä tule”, kuului hänen mottonsa. BETE Lotto on varmaankin maamme suosituin kirjolohilippa, mutta toimii loistavasti myös tunturivesillä. Mutta kun sitä pitäisi uittaa pitempi matka moisessa syvyydessä, alkaa fysiikka vastustaa. Jos siis tavallisen ”pintalipan” kanssa pitää kalastaa syvältä, voi toki kokeilla siimaan vieheen etupuolelle kiinnitettävää apupainoa. ?. Koitti sitten muuan syksyinen kalareissu Ahvenanmaalle, jossa tavoitteenamme olivat erityisesti ahvenet. Toinen vaihtoehto on turvautua erilaisiin painolippoihin, joista löytyy varsin toimivia ratkaisuja syväongelmaan. Kun raitapaidat eivät sillä kerralla löytyneet karien matalikoilta tai ruovikoiden reunoilta, vaan jostain viiden metrin haastavammalta puolelta, koki lippafanaatikko täystyrmäyksen ja heti perään täyskääntymyksen. Heitettävyydeltään tuote ei siis ollut kummoinen ja kulki lähellä pintaa, joskin pyytävyys taisi olla riittävän hyvä, koskapa malli pysyi markkinoilla Puustjärven Vieheen toimesta aina viime vuosille saakka. HELPPOJA KÄYTTÄÄ Mutta kun kalat tavoittaa suhteellisen matalasta vedestä, lipat ovat silloin omimmassa ympäristössään. Syykin on ilmeinen. Olin löytänyt jigit omiksi ottivieheikseni joskus 1980-luvulla, mutta kaverini oli yhä lippafanaatikko. Mutta jos varovasti pelaa, niin tulosta saattaa kyllä tulla. SYVÄLLÄ kulkevia painolippoja voi käyttää vaikkapa kuhan pyynnissä. KUN kala on matalassa, ovat lipat omimmassa ympäristössään
. Kaikista edellä mainituista lipoista, Kufia ja Loimua lukuun ottamatta, on saatavana ”kumikalaversioita”. Ylärivissä vasemmalta Mepps Aglia, Bete Lotto, Calico Cat, Abu Reflex ja Reflex ”kumikalalla”. ?. Tällaiset vieheet tunnetaan erinomaisina tarjouksina varsinkin matalassa vedessä viihtyville ahvenille ja hauille. Lipat Suosittuja lippoja ?. ?. ?. Laaja koko-, värija mallivalikoima takaa saalista laajalla kalarintamalla ahvenista lohikaloihin ja haukiin. KLASSIKKOLIPPOJA. BLUE Fox Super Vibrax on viehepakkien peruskauraa. Myös isot särkikalat toutain ja säyne tarttuvat tarjoukseen. Koot 4, 6, 8 ja 13 grammaa. KUN kala on matalassa, ovat lipat omimmassa ympäristössään. ?. Suomen suosituin ja kehutuin lippa lienee Finlandia Uistimen valmistama BETE LOTTO , jota tehdään viidessä eri koossa ja lukemattomissa väreissä. ABU REFLEX monine variantteineen kannattaa sitoa siimaan, kun tarvitaan pitkäheittoista, vähän tavanomaista syvemmällä kulkevaa lippaa ahvenelle ja jalokaloille. Varmoja valintoja niin ahvenelle kuin jalokaloille, miksei myös pienemmälle hauelle, ovat LOIMU-LIPPA (4 ja 7 g) sekä KUF-LIPPA (5 ja 7 g). matkiva pehmytkala roikkuu lipan perässä ja pyörähtelee uidessaan. LIPAN perässä roikkuva kumikala kelpaa erityisesti ahvenille ja hauille. Kuusamon Uistimella on maailman pohjoisimpana uistintehtaana vahvaa osaamista Lapissa mutta toki etelämpänäkin toimivista lipoista. Niissä muikkua, salakkaa tms. Koot 7, 12 ja 18 grammaa. MEPPS AGLIA on oikea peruslippojen äiti. Loton erikoisuutena on kalan mallinen runko, joka antaa uintiin oman keikuttavan mausteensa ja lisäksi mainiot heitto-ominaisuudet. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 11. Alarivissä Blue Fox Vibrax (2 kpl), Kuusamo KUF-lippa ja Loimu-lippa. Ruotsalaisen Abun lipat olivat 50 vuotta sitten jokaisen virvelikalastajan täytyy-vieheitä, ja vaikka suhteellinen suosio on vuosien varrella laskenut, ei pyytävyys liene muuksi muuttunut. ?. BLUE FOX SUPER VIBRAX on Mepps Aglian tavoin viehepakkien peruskauraa, varsinkin jos pyyntikohteisiin kuuluvat ahven ja jalokalat koskilla tai seisovissa vesissä. Erittäin herkkäuintinen lippa tilanteisiin, joissa kalat ovat melko matalassa tai pinnan tuntumassa. Tätä legendaarista viehettä on aikain saatossa valmistettu ainakin kahdeksassa koossa (nro 00-6), joskin tuoreimmassa katalogissa kokoja näytti olevan enää kuusi kahden ääripään puuttuessa. Mainoksen mukaan siiman kiertyminen ehkäistyy rungossa olevan ”vastavoimaroottorin” sekä käännetyn kiinnityslenkin ansiosta, mutta kalastuksellisesti tärkeintä on varmasti lipan herkkäuintisuus ja helppoheittoisuus yhdistettynä monipuoliseen värivalikoimaan. Ranskalaislähtöinen CALICO CAT on myös sinnitellyt vuosikymmenet suosikkilippojen joukossa. Ahvenen ja hauen pyytäjänä sen sahalaitakuvioiset lipat erityisesti tunnetaan. Loton ansiot ulottuvat etelän kirjolohikoskilta Lapin tuntureille, missä vieheen maine harjuksen, taimenen ja raudun huijaajana on vertaansa vailla. Kokoja on kuusi välillä 3-20 grammaa ja pienemmät versiot sopivat mainiosti myös kirjolohen, raudun tai harjuksen evääksi
Nämä puheet kannattaa kuitenkin jättää omaan arvoonsa ja kokeilla lippaa rohkeasti vaikka keskellä talvea. SUURET särkikalat kuten toutain ovat niin ikään lipan tulilinjalla. LIPALLA voi kalastaa kesät talvet. 12 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Melko harvoin tulee vastaan tilanteita, että jonkinlainen pikakelaus olisi valttia, mutta kyllä sellaistakin kannattaa erityisesti lämpimään aikaan kokeilla. Viimemainitussa tapauksessa lippa kulkee ehkä turhan lähellä pintaa eli kaukana kaloista, tai jos kalat ovat esimerkiksi kylmän veden passivoimia, eivät ne silloinkaan välitä vauhtikelauksesta. Niiden käyttäminen on kokemattomallekin kammenpyörittäjälle simppeliä heitä ja kelaa -kalastusta. Eräät raskasrunkoiset ja kapealehtiset lipat on nimenomaan tehty virtakalastukseen, . Esimerkiksi monilla vaapuilla voi esiintyä pystyssä pysymisen vaikeuksia kosken pyörteissä, eikä niitä voi käyttää kuin miedommissa virtapaikoissa, mutta lippojen pyörimistä eivät kiivaimmatkaan kuohut estä. Toimintaongelmia esiintyy lähinnä pintakulkuisimmilla eli kevytrakenteisilla ja leveälehtisillä malleilla: Kova virta saattaa nostaa sellaisen aivan pintakalvoon, jopa sylkäistä vedestä ilmaan, mikä ei tietenkään ole kalastavuuden kannalta hyvä asia. Toisaalta samalla pitää varoa uittamasta viehettä liian nopeasti. SOPIVAT VIRTAVETEEN Lippojen hyvä puoli on siinäkin, että ne eivät ole ollenkaan arkoja koskien vaihteleville virtauksille. PIENEHKÖLLE hauelle lippa on mitä mainioin houkutin. Usein paras tai ainakin riittävän hyvin toimiva uittovauhti on sellainen, jossa lehti alkaa juuri pyöriä ilman takertelua. Tällaisiakin pystyy käyttämään painottamalla siimaa vaikkapa puolen metrin päästä vieheen etupuolelta, jolloin pintautumistaipumus eliminoituu. Lähinnä huomioon otettava asia on kelausnopeus: Vauhdin tulee riittää lipan lehden jatkuvaan takertelemattomaan pyörimiseen – varsinkin kuitusiimaa käytettäessä toimimisen yleensä tuntee helposti vapakädessä asti. . pinta-ajo, lohikalojen asuttama tunturijärvi tai kuohuva koski, kaikissa tilanteissa lippa on elementissään. LIPAN toimiva uittovauhti on hyvä, kun lehti alkaa pyöriä ilman takertelua. Usein kuulee väitettävän, että lippa on nimenomaan lämpimien vesien viehe, eikä sillä kylmän ajan kalastuksessa ”tee mitään”. Ei tarvitse ymmärtää tuon taivaallista niin sanotusta käsialasta, joka puolestaan on esimerkiksi jigihommissa onnistumisen edellytys
Painolipoissa ongelma on ratkaistu toisella tavalla: Joko kevytrunkoisen lipan etupuolelle on lisätty erillinen painopää, tai vieheen runko on raskas ja lippa roikkuu rungon perässä herkän leikarin varassa. Sellaisia on saatavana hyvin varustetuista kalastustarvikeliikkeistä. Lipat ruohovieheinä Lippa toimii muita viehetyyppejä paremmin myös ruohikko-olosuhteissa, varsinkin jos kalastetaan esimerkiksi kovavartisten kortteiden ja kaislojen seasta. Virta itsessään antaa lipalle ”kelausvauhdin” ja saa lehden pyörimään, vaikkei viehe liikkuisi vedessä eteenpäin juuri ollenkaan. Mörrum Spinnaren ja kaltaistensa hienouksiin kuuluu, että sillä pystytään painopään ansiosta kalastamaan myös tavanomaisia lippasyvyyksiä syvemmältä. . Lehti tavallaan taklaa kasvinvarsia tieltään ja suojaa koukun katveessaan kiinni tarttumiselta. PAINORUNKOISET MUODISSA Viime vuosina painopäälippoja huomattavasti suositumpia ovat olleet painorunkoiset lipat, myös minun kalastuksessani. Omassa käytössäni vieheen ansiolistalla komeilee muun muassa yksi suurimmista saamistani meritaimenista, mutta myöntää täytyy, ettei tämä ottipeli ole käynyt siiman päässä varmaan kymmeneen vuoteen. Jotta raskasrunnan edustajia taida enää muutenkaan helposti kaupoista löytää. HEINIKKOISESSA ympäristössä lippa toimii muita ei-ruohouistimia paremmin lehden pyörimisen suojellessa koukkua kiinni tarttumiselta. Ensin mainittua tyyppiä edustaa esimerkiksi klassinen Abu-viehe Mörrum Spinnare, jota pidettiin takavuosina jopa Ahvenanmaan suosituimpana haukivieheenä. LIPALLA voi kalastaa kesät talvet. Tämän tyyppisillä lipoilla on lisäksi paremmat syväkulkuominaisuudet, mitä kalojen suosiossa olevien pohjamonttujen saavuttaminen usein vaatii. Termi ei liene mitenkään virallinen, mutta kuvaa hyvin lippatyyppiä, joka on rakennettu normaalia raskaammaksi ja siten syväkulkuisemmaksi. Jos uintireitin saa kulkemaan sopivasti oletettujen ottipaikkojen ylitse tai jopa pysähtymään toviksi asentomontun päälle hyrisemään, tärpin kokeminen riippuu enää kalasta. koinen lippa säilyttäisi pyörimisensä, pitäisi kelausvauhdin olla huomattavan suuri. Uusimmasta Abu-katalogista se näyttää kuitenkin jo poistuneen, eikä tämän tyylisuuneivätkä ne seisovissa vesissä oikein toimikaan ilman nopeaa kelausta. Toimiminen kuitenkin edellyttää suhteellisen ripeää ja katkotonta kelausta. ERILAISET ”kumikalalipat”, kuvassa Vibraxin versio aiheesta, ovat erittäin tehokkaita ahvenen ja hauen houkuttimia. . Tällöin tehokkaimpia ”ruoholippoja” ovat leveälehtiset mallit, joiden lehti pyörii isossa kulmassa runkoon nähden. Tässä tapauksessa ei paino vaikeuta lipan pyörimistä, vaan päinvastoin Mörrum Spinnaren herkkä lehti hyrisee jo alaspäin vajotessaankin. Lippa kiinnittyy leikarin avulla suoraan rungon perään, jossa se hyrisee todella herkästi pienestäkin liikkeestä. Heittoja uppoamisominaisuudet ovat siis useimpiin muihin vieheisiin verrattuna ensiluokkaiset. Niiden runko muistuttaa malliltaan pientä vaappua mutta on valettu metallista, jolloin se parin kolmen sentin mittaisenakin saavuttaa huomattavan painon. Ruohikkoviehe VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 13. PAINORUNKOISTEN lippojen heittoja uppoamisominaisuudet ovat ensiluokkaiset. Koukku roikkuu vatsassa ja siimalenkki on useimmiten sijoitettu vieheen selkään, samaan tapaan kuin niin sanotuilla räminävaapuilla. PAINOLIPOILLA SYVÄNTEISIIN Edellä jo mainittiin sana painolippa. Jos tavallinen Mepps Aglia -tyyppinen lippa tuunataan raskaaksi laittamalla siihen huomattavasti alkuperäistä painavampi runko, se saadaan kyllä syväuintiseksi, mutta uintiominaisuudet samalla huononevat, elleivät tuhoudu kokonaan. Lippojen ruoho-ominaisuuksia voidaan parantaa entisestään laittamalla peruskoukun tilalle ruohosuojattu versio. Koskikalastuksessa tehokas taktiikka on antaa virran painaa lippaan uintiliike ja kelailla vain sen verran, mitä mahdollinen uinnin ylläpitäminen, pohjaan painumisen estäminen tai vaikka koskikivien väisteleminen vaatii. ERITYISESTI kapealehtiset ja raskaspainoiset lipat ovat omiaan virtakalastusessa
Syvästä vedestä kalastettaessa nämä vieheet antavat kunnon pyyntivastuksen jigeillekin, sillä monttujen ronkkiminen vaikka yli 10 metriin saakka onnistuu vaivattomasti. On ollut päiviä, jolloin jigaajat ovat käyneet rasioillani painolippoja lainaamassa, mutta on toki päinvastaisiakin kokemuksia vastaan tullut. Sitä paremmin, mitä ohuempaa siimaa käyttää. Mutta ehdottoman kokeilemisen arvoinen viehetyyppi silti. Kirjolohia olenkin näillä onnistunut narraamaan kohtalaisesti, joskin hiukan on virinnyt fiilis, että tärppien määrä suhteessa ylös tulleisiin on suurehko. LIPPOJA kannattaa kokeilla myös syvillä pohjoisen rautujärvillä. Sitä paitsi: Eivät nämä vieheet ole pelkästään pohjaronaajia, vaan aivan hyvin niitä pystyy uittamaan myös pintavesissä. Kun samalla heittojen ulottuvuus on huippuluokkaa, saavuttaa etäisemmätkin hotspotit helposti. ERILAISIA painolippoja. Koska painolipat ovat kooltaan helposti keskiverto-jigejä pienempiä, ne tuntuvat houkuttavan tavallista herkemmin myös pikkuahvenia iskemään. Pohjatuntuma myös säilyy, kun uittotyyliksi otetaan stop & go -tekniikka: Vieheen vajotus pohjalle, pari kolme nopeahkoa kammenkierrosta, pysäytys ja vajotus, kammenkierrokset jne. Tällöin kelaus pitää tietysti aloittaa heti vieheen pudottua veteen ja jatkaa sitä ilman pysäytyksiä. Heitto poikkivirtaan, vapa hieman koholle, ja virta hoitaa uittamisen. Ylhäällä vasemmalla Mörrum Spinnare ja vierellä Spro Asp Jigging Spinner. Eivät tosin kyrmyniskakokoisetkaan ole harvinaisia koukusta päästeltäviä. PAINOLIPALLA KOSKEN MONTTUJA RONKKIMAAN Koskikalastuksessa viehetyypin etuna on, että sillä pääsee ronkkimaan tehokkaasti monttuja, joihin ei normilipoilla tahdo päästä. 14 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KOSKIKALASTUKSESSA painolippa toimii hyvin ohuen kuitusiiman kera. Omassa käytössäni nämä vieheet ovat toimineet erityisesti ahvenen pyynnissä, ja kun veneessä on ollut samanaikaisesti myös jigaajia, on ollut helppo vertailla viehetyyppien saalistavuuseroja. Alapuolella Storm Gomoku Spinnereitä ja Kaweri Spinnereitä. Myös kuha saattaa painolippaan mielistyä, hauesta puhumattakaan. Sama taktiikka siis kuin jigiä uitettaessa. KOSKIKALASTUKSESSA lippa on helppo ja huoleton viehe. Vahva olettamus on myös, että esimerkiksi syvillä, pitkiä heittoja vaativilla pohjoisen rautujärvillä painolipan kokeileminen saattaa tuottaa punalihaista särvintä leirinuotiolle. Ehkä kirjolohen isku osuu herkästi perässä pyörivään lippaan eikä niinkään runkoon, jossa koukku on. Kalastuksessa kannattaa ehdottomasti suosia ohuehkoa kuitusiimaa, vaikkapa 0,08-0,10-millistä. Muista lipoista poiketen painolipat eivät myöskään kierrä siimaa, joten ne soveltuvat haluttaessa vaikka kevyeen vetouisteluun
LISÄTIETOJA: WWW.MERCURYMARINE.COM/KESAKAMPANJA KESÄ ON PARASTA AIKAA OSTAA MERCURY! YLIMÄÄRÄINEN TEHTAAN TUKI JOPA 600 EUR! * LISÄALENNUS -10€ / HEVOSVOIMA 2,5?HV 25€ V 5?HV 50 € V 10?HV 100 € V 20?HV 200 € V 30?HV 300 € V 40?HV 400 € V 50?HV 500 € V 60?HV 600 € V *ETU KOSKEE KAIKKIA 2.5-60 HV, AJALLA 21.4-31.7.2023 FI_SummerCampaign_2023.indd 2 25/04/2023 14:02:10 SVK VAPAA-AJANKALASTAJAT kevätkokouksessaan: Kalastusmahdollisuudet on turvattava kalastuslakia muuttamalla Kalastusmahdollisuuksien ja kalavarojen kestävä hyödyntäminen ovat vaarantuneet, kun kalatalousviranomainen parhaillaan hyväksyy kalatalousalueiden ylimitoitettuja kalastusrajoitusesityksiä. SVK ennakoi, että kiellot tulevat heikentämään valtakunnallisten ja paikallisten kalastuslupien myyntiä, kotimaisen kalan saatavuutta, kalastusopastoiminnan edellytyksiä sekä toisaalta pakottavat siirtymään kalastamaan enenevästi sisävesille. Yhteistä hakemuksille on se, että kiellon kohteena olevan kalalajin kalastuksen lisäksi samalla kiellettäisiin laajasti myös mahdollisuudet muiden kalalajien pyyntiin. Näiden kieltojen tarpeellisuutta arvioidessa viranomaisen tulisi SVK:n mielestä käyttää tiukkaa harkintaa. Tästä syystä SVK näkee kalastuslain muutostarpeina ELY-keskuksen toimivallan tiukentamisen kalastuksen rajoittamisessa sekä toisaalta yksittäisen kalalajin paikallisen rauhoittamisen mahdollistamista ELY-keskukselle. Samalla lakiin on lisättävä valitusoikeus vähintään valtakunnallisille kalastusjärjestöille muiden luonnonvaralakien tavoin. Ensimmäisten viranomaispäätöksien perusteella hakijoiden tahto painaa kalastuslakia enemmän, joten kalastusmahdollisuuksia tullaan merkittävästi rajoittamaan pitkin Suomenlahden rannikkoa ja paikoin sisävesilläkin. Kalatalousalueiden ensimmäisten käyttöja hoitosuunnitelmien valmistumisen myötä kalastuskieltohakemuksia on parhaillaan käsittelyssä runsaasti, mutta erityisen paljon niitä haetaan Etelä-Suomen rannikkoalueille. Myös kalastusharrastuksen edistäminen ja voimassa olevista kalastussäädöksistä viestiminen vaikeutuvat merkittävästi. Useista pienemmistä päätöksistä muodostuvan kieltokokonaisuuden vaikutuksia ei ole arvioitu. Lisäksi rannikon suurten kaupunkien lähivesillä keväiset kalastuskiellot tulevat vähentämään veneettömien kalastusmahdollisuuksia. ”Viimeisimpien kalatalouden viranomaispäätöksiin liittyvien oikeustapauksien mukaan kalastusalan järjestöillä ei katsota olevan valitusoikeutta kalastusmahdollisuuksia koskevissa päätöksissä, joten latu on valitettavasti vapaa vapaa-ajankalastuksen laajamittaisille rajoitustoimille”, SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari pahoittelee. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kevätkokous vaati viranomaisen toimintaan puuttumista kalastuslain muuttamisen kautta. SVK korostaa myös, ettei oikeusvaltioperiaate toteudu, jos yksittäisten kalastajien asialla olevia yhdistyksiä ei katsota asianosaisiksi.
Kertaalleen sulatetut täyt voi toki pakastaa uudestaan, mutta niiden jäntevyys ja kestävyys kärsivät merkittävästi toimenpiteestä. Kun kyseessä on mitä suurimmissa SAVAGEARIN salakka istuu loistavasti Minnow-huppuun ja jäljittelee kokonsa puolesta hottamuikkua. Tarjolla on esimerkiksi salakkaa, ahventa ja kuoretta niin hyvin jäljitteleviä jigejä, että väkisinkin tulee mieleen niiden kokeileminen raksihupussa. VETOUISTELU TEKSTI JA KUVAT JARI RANNISTO Helpompi ja kestävämpi vaihtoehto Luonnonkalan käytön etuja uistelussa harva kieltää. Täkykalojen käyttö uistelussa vaatii hieman vaivaa. 16 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Moni onkin kokeillut menestyksellä. TEKOTÄYLLÄ uistelemaan Y hä useampi jigmalli on käytännössä tarkka jäljitelmä esikuvastaan. KOUKKUJEN paikan vaihtaminen tekotäkyyn ei pilaa sen rakennetta. Vannoutunut raksiuistelija ei tästäkään säikähdä. TEKOTÄKY on helpompi ja kestävämpi vaihtoehto. Tekotäky on sopivissa oloissa tuottoisa pyydys, jolla on omat vahvuutensa. Sen jälkeen ne on säilytettävä pakastettuina käyttöön asti. Täyt on joko ostettava tai pyydettävä itse. 3D-tekniikka ja jigien valamisen kehittyminen ovat mahdollistaneet muodon ja pientenkin yksityiskohtien tarkan jäljentämisen. Tekotäky onkin paljon helpompi ja kestävämpi vaihtoehto. Aina aito täkykala ei ole mahdollinen tai edes sallittu pyyntiväline. SAMAT OPIT PÄTEVÄT Täkyraksien virittämisessä on useampia koulukuntia
Hyvin pientä syötävää jäljittelevien jigien kohdalla raksihupun jättäminen kokonaan pois voi olla paras vaihtoehto. Käytön jälkeen jigit ja muut pehmeät muovivalmisteet on kuitenkin syytä poispiakin kalan fileetä muistuttavia lituskoja pehmeitä muovikorvikkeita. Oikea täkykala ei moisesta erityisemmin pidä, vaan alkaa pehmetä ja muuttuu samalla vaikeammin säädettäväksi. anchovy) muotoisen pehmytmuovisen vieheen sisällä on ohut alumiiniluiska, joka mahdollistaa täyn taivuttelun, niin että se jää asentoonsa. PEHMEÄ SEOS TUOTTAA ELÄVÄMMÄN UINNIN Jigaukseen myytävät uudet tarkat jäljitelmät salakoista, kuoreista ja piikkikaloista ovat käyttökelpoisempia kuin Baitrixin tuotteet aikanaan. Pienimmillään vieheen uiman putken halkaisija voi olla vain muutamia senttejä ja laajimmillaan useita kymmeniä senttejä, jolloin tynnyri-ilmaus ei ole enää lainkaan liioittelua. TEKOTÄYT Osa pehmytmuovisista täkykalan jäljitelmistä on tehty erityisesti raksihuppuja varten. Täkyraksissakin pehmeä seos tuottaa yleensä elävämmän ja vaihtelevamman uinTÄKYRAKSIIN sopivia kumikaloja on paljon. FILEELLE tarkoitettu Teaser-huppu toimii järvilohelle. TUNNETUIN tekotäky Suomen markkinoilla on salakkaa muistuttava Blind Bleak. Nykyiset jigien valuseokset ovat yhtä aikaa hyvin pehmeitä ja kestäviä. Esimerkiksi järvilohet keskittyvät syksyisin ajoittain piikkikalan syömiseen. Samantapaista uintia on syytä tavoitella myös tekotäyn kanssa. Koukkujen paikan vaihtaminen vaikka useita kertoja ei pilaa tekotäkyä. Alimpana Yhdysvaltain Suurilla järvillä käytettävä raksi tekofileellä. Baitrixin valikoimiin kuului myös silliä ja teaser-rakseissa käytettäviä fileitä muistuttavia tuotteita. TEKOTÄYN kanssa uistellessa on tavoitteena tynnyrimäisesti eteenpäin kieppuva pyytö. Lopputulos muistuttaa vanhoja muovirasioita, jotka eivät kestäneet jigejä. Yhdysvaltojen Suurilla järvillä täkyuistelussa käytetään lähinnä fileerakseja ja niitä varten on kehitelty useamHoukutinlevy VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 17. Syöttinä Saltwater Gulp -levystä leikattu pala. Yhteen yksitai kolmihaarakoukkuun pujotettuna se pyörähtelee houkuttelevasti uittavan houkuttimen perässä. Aidon sardellin (engl. Raksiuistelussa tavoitteena on yleensä tynnyrimäisesti eteenpäin kieppuva pyytö. Samat raksihuput käyvät niin aidolle täkykalalle kuin tekotäyllekin. Jos luonnonkalan virittäminen raksihuppuun on hallussa, samoilla eväillä pärjää myös tekotäkyjen kanssa. Houkutinlevyillä lisää liikettä Houkutinlevyillä tekotäkyihin saadaan liikettä samoin kuin oikeisiin täkykaloihin. Piikkikala on niin pieni, että sen jäljittely oikealla täkykalalla on liki mahdotonta. Sen sijaan pieni jigi, jonka esikuva vielä parhaassa tapauksessa on piikkikala, voi olla loistava valinta. Opetteluvaiheessa olevalle kestävämmät tekotäyt tarjoavat helpon tavan opetella säätämisen logiikkaa. Markkinoillamme on näkynyt vain satunnaisesti pohjoisamerikkalaisia jo toimintansa lopettaneen Baitrixin tekotäkyjä. Silloin jigi vertautuu lähinnä vetoperhoon, joka saa kaiken uintiliikkeensä houkutinlevyn liikkeestä. Näistä meidän markkinoillamme tunnetuin on Blind Bleak. taa hupuista, sillä osa niistä reagoi materiaalin kanssa. Blindin Bleak vastaa muodoltaan varsin hyvin salakkaa. Tämä helpottaa opettelua, koska uinnin säätäminen ja saatavat uinnit eivät juurikaan muutu, vaikka täkykala vaihdettaisiin muoviseen jäljitelmään. Pää on hieman terävämpi, mutta istuvuus Salsoihin, Jackpoteihin, Anchovy Specialin ja O´kin raksihuppuihin on lähes täydellinen. Itse asiassa Blindin Bleak on hyvin tarkasti samanlainen kuin vanhempi Baitrixin Anchovy -tekotäky. määrin käsialaviehe, jokainen virittää myös täkynsä hieman eri tavalla
Pyrstön lisävastuksen takia hupun niskavetoreikä on usein hyvä valinta. Perusteet ovat samat. Kun raksiin pujotetaan lapiopyrstöinen kalajigi, uinti muuttuu selvästi. Ruotsissa on osassa järviä määräykset, joiden mukaan siellä saa käyttää ainoastaan samasta vesistöstä pyydettyä täkykalaa. HAUKI ei säikähdä takilankuulaa, vaan vapautuspituus voidaan pitää lyhyenä. Tämä on yksi syy, miksi esimerkiksi Suomen merialueilta pyydettyjä täkykaloja ei saa käyttää sisävesillä. Lisäpainolla voidaan hillitä jigin kaatumista kyljelleen. Jigit ja tekotäyt eivät vatkauksesta säikähdä. Iso hauki ei säikähdä takilan kuulaa, jos uistelusyvyyttä on sen verLuonnonkalan käytön rajoitukset Täkykalojen käyttöä rajoittaville määräyksille on järkevät perusteet. POTKULLA TAI ILMAN Jigien käyttö raksihupuissa antaa käyttäjälle yhden selkeän edun. HAUKEA ISOILLA SHADEILLÄ Hauen heittokalastuksessa käytetään paljon isoja kalajigejä, jotka soveltuvat suoraan uisteluvieheiksi. LÄKKÄRÄN käyttö täkyraksin edessä on tehokas keino saada uintiin vaihtelua. Senkin kanssa luonnonkalan on oltava hyvälaatuinen varsinkin kovempaa uisteltaessa. Pehmeän luonnonkalan kestävyys on silloin aina kuitenkin koetuksella. Vetovauhti on kuitenkin pidettävä lähes kaikilla jigimalleilla ja rikauksilla hyvin maltillisena. Yhdysvaltain Suurilla järvillä saa käyttää täkynä ainoastaan VHS-viruksen saastuttamattomilta alueilta pyydettyjä sillejä. Liian iso lapio pienentää uintitynnyriä, mutta leikkaamalla lapiota saksilla pienemmäksi uintiin voidaan vaikuttaa selvästi. Isojen kalajigien heittely on rankka laji, mutta uistelussa vieheen koon kasvu ei vaikuta juuri mitenkään. Tekotäky tuo näihin tilanteisiin turvallisen ja helppokäyttöisen vaihtoehdon. Tämän takia monet poistavat Blindin tekotäystä alumiinilistan sisältä. AIDOT täkykalat saattavat pakastettunakin levittää erilaisia kalatauteja. V-pyrstöisellä kalajigillä tai 3D-mallinetuilla pikkukaloilla varustetun raksihupun uinti muistuttaa luonnonkalalla aikaan saatavaa. Myös takilan vapauttimen toimivuus kuitusiiman kanssa on syytä varmistaa etukäteen, jotta siima ei vapaudu liian helposti. Heittokalastuksesta tutut rikaukset pätevät myös uistelussa. Sama pätee vaapun tapaan uitettaviin rakseihin, kuten Viikin raksiin. Läkkärän käyttö täkyraksin edessä on yksi tehokas keino saada uintiin vaihtelua, joka toimii erityisesti lämpimän veden aikana. Syöttikalan taivuteltavuus menetetään, mutta hieman pehmeämpänä täyn uinti on eloisampi ja vaihtelevampi. nin. Osa hauen kalastajista on siirtynyt käyttämään myös uistelussa kuitusiimaa parantaakseen tartutuksia hitaassa vauhdissa. Syvätakila on mainio apuväline saada iso viehe haluttuun syvyyteen. Täkykalojen siirtäminen vesistöistä toiseen saattaa levittää myös rapuruttoa. Pakastetutkin täkykalat saattavat levittää erilaisia kalatauteja, joiden torjuminen taudinkantajan levittyä on hyvin hankalaa. Jigin potku sekoittaa uintia ja tuo siihen vaihtelua. Jigiruuvi ja vatsan alle kiinnitetyt kolmihaarakoukut ovat oikea valinta. Jigi raksissa kestää kovaa vetoa ja vaikka useamman hauen tärpinkin. ISO HAUKI EI SÄIKY TAKILANKUULAA Tartutuksia voi parantaa myös lyhentämällä vapautuspituuksia. Rajoitukset 18 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Tämän jälkeen listaan tartutaan pihdeillä kiinni ja vedetään täyn rungon suuntaisesti taaksepäin. Vaikka jigien värimaailmat ja viimeistelyt ovat kehittyneet valtavasti, luonnollinen kalan kyljen väläytys jää uupumaan. 2-3 metrin vapautuspituus parantaa osaltaan tartutuksia. Yksi tekijä voi kuitenkin olla jigin luontaisen hajun peittäminen tai ainakin jollain tavalla vaimentaminen. Alumiinilista PIENEN jigin läpi neulalla vedetty peruke ja yksi koukku uivat hienosti paksun tapsin päässä houkuttimen perässä. Pohjoisamerikkalaisilla uisteluvesillä osa kalastajista käyttää hajusteita jopa oikeiden täkykalojen kanssa. Alumiinilistan taivutuksella saa näyttäviä uinteja, mutta samalla jostain syystä kalastavuus on ainakin omissa kokeiluissani kärsinyt. Osaa Suomessakin myytävistä jigeistä on terästetty kalaöljyillä. RAKSIN eteen pujotettu läkkärä antaa tekotäyllekin vaihtelevan arvaamattoman uinnin. Sen saa työnnettyä helposti kalan peräpäästä materiaalin läpi. Lista tulee aukon kautta ulos yllättävän siististi rikkomatta materiaalia enempää. Poista alumiinilista Blindin täkykaloissa on sisällä ohut alumiinilista, jota taivuttamalla voidaan säätää raksin uintia. Myös vaappurakseissa uintiliike on listattomalla täyllä selvästi luonnollisempi. Suurin syy on haukijigien uiminen houkuttelevasti ilmankin huppua. Ensimmäinen on luonnollisen suomupeitteen kiilto. Isoja täkyjä varten on muutamia vaapun tavoin uittavia raksihuppuja, mutta niiden käyttö jigien kanssa on vähäistä. TEKOTÄKYYN ei saa luonnollista suomupeitteen kiiltoa. Toinen asia on haju. Tekotäkyjen kanssa tämä on vieläkin perustellumpaa. ISOT haukishadit sopivat sellaisenaan uisteluun. ran, että vene ei pelota kalaa. Sen takia nykyään poistankin aina alumiinilistan. VAIN HAJU PUUTTUU Kestävällä ja aidonnäköisellä tekotäyllä on oikeastaan vain kaksi isompaa puutetta. Hileillä on saatu jonkin verran tätä efektiä aikaiseksi, mutta edelleen jää toivomisen varaa. TEKOTÄKYJEN kanssa on suositeltavaa käyttää kalaöljyhajusteita. Olen seuraillut siimaan kiinnitettävien videokameroiden tallenteista, kuinka lohet ja taimenet seuraavat välillä pitkiäkin aikoja oikealla kalalla varustettuja rakseja. Lista korvaa perinteisen tapsisiimasta täyn kaarelle kiristämisen. Kalat uivat ajoittain niin lähellä raksia, että niiden on käytännössä pakko myös haistaa täkykalasta lähteviä aromeja. Niiden hyödystä ei ole kuitenkaan pitäviä näyttöjä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 19
KIRJOITTAJA ja ensimmäisen laskun lohijalka kesältä 2022. Miten saada lohi ottamaan vieheisiin, kun vesi on huipputulvassa tai todella matalalla. . Eräänä suvena Utsjoki oli Euroopan kuumin paikka lohireissuni aikana ja Tenon vesi matalalla. Viime vuosina Keski-Norjassa kesäkuussa ilman lämpötila on ollut yli kolmenkymmentä astetta, ja Namsen on ollut suurtulvassa. Nykykesien sää saattaa olla aivan jotakin muuta, kuin mihin olemme tottuneet. 20 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN ÄÄRIOLOJEN LOHENKALASTUS Miten toimia, kun joki tulvii tai vesi loppuu
Normaalisti Namsenin vesi oli tulvassa kesäkuussa ja heinäkuun alussa korkealla kesävedellä. Sade nostaa veden pintaa ja yleensä vesi nousee tasaisen opeasti. E nnen maailmassa asiat olivat eri lailla, ainakin Keski-Norjassa kesäisin. 1900-luvun loppupuolella kesäkuisen lohestusviikon aikana sai olla onnellinen, jos aurinko pilkisti vähänkin pidemmän aikaa pilvien raosta. Poikkeuksena on tietysti hirmuinen rankkasade. Sitten alkoi sade, ja joen vesi lähti reippaaseen nousuun. Tilanne on haastava siinä vaiheessa, kun siiman päässä tempoo lohi. Jokaisella koskenniskalla on niin sanottu ”Kuoleman raja” eli pieni alue, jonka jälkeen virta vie ja soutaja on vailla mahdollisuuksia. Helteistä ei ollut tietoakaan ja kalastus keskittyi joen alaosiin. Kokemukseni mukaan kala seuraa tasaista vetoa kiltisti. ” Koskien niskat myös äärimmäisen vaarallisia VAROITUS! Koskien niskat ovat erinomaisia kalapaikkoja, mutta myös äärimmäisen vaarallisia. Sen sijaan äkillinen hellepäivä kesäkuussa saa joen veden järkyttävän nopeaan nousuun. Siihen aikaan paras nousu ajoittui juhannuksen ja heinäkuun alun tienoille. Kesäkuussa 2022 tapahtui juuri näin. LOHIJOKI TULVII Keski-Norjassa jokivesi lähtee nousuun kahdesta syystä. Älä päästä irti airoista, vaan anna vavan olla vapatelineessä ja lähde soutamaan hitaasti ylävirtaan. Pääsimme todistamaan, kun Namsenin vesi nousi yli kaksi metriä yhden päivän aikana. Vuonna 2000 kalastin Namsenilla joen yläosissa, eivätkä alkupäivät paljoa luvanneet. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 21. Ja heinäkuun ensimmäisellä viikolla virtaama nousi reilusta kolmestasadasta kuutiosta sekunnissa vuorokauden aikana yhdeksään ja puoleen sataan kuutioon sekunnisÄKILLINEN HELLEPÄIVÄ KESÄKUUSSA SAA JOEN VEDEN JÄRKYTTÄVÄN NOPEAAN NOUSUUN. Etsi rannoilta maamerkit, joiden alapuolelle ei pidä soutaa. SAMA lähtöpaikka suurtulvan aikaan. Esimerkiksi 1990-luvulla Gartland/Rossetin jokipätkällä kalastus alkoi vasta heinäkuun alussa. Vuonna 1982 ilmestyneessä Urheilukalastajan käsikirjassa nousevasta jokivedestä todettiin seuraavaa: ”Nousevan veden aikana lohi ei ota, se on vanha totuus, johon on miltei aina uskominen.” Me emme noudattaneet neuvoa, vaan läksimme joelle ja myös viihdyimme siellä. Helle sulattaa tunturien lumia ja vedet syöksyvät vuorilta kohisevina putouksina jokilaaksoon ja jokeen. Viikon saalis vuonna 2000 oli viisikymmentäkaksi kalaa. Vasta sitten kun vene on turvallisilla vesillä, voit ryhtyä väsyttämään kalaa. Varoitus ÖVRE Gartlandin lähtöpaikka normivedellä
LOHEN TAKIA EI KANNATA RISKEERATA HENKEÄÄN Näissä olosuhteissa kalastaminen on erittäin haastavaa ja vaarallista. Mieti sen jälkeen, miltä homma tuntuu, kun vettä virtaa yhdeksänsataa kuutiota sekunnissa. Matalalla vedellä näkee selvästi niskan yläpuolella olevan syvän montun. Erään tulvaviikon aikana yksi venekunta souti jääräpäisesti vanhoja ottipaikkoja – tuloksena nollareissu. Lohi todellakin halusi veneeseen, sillä se hyppäsi kerran veneeseen ja sieltä pois väsytyksen aikana. Muista, että jos joudut veden varaan ilman kuivapukua, mahdollisuutesi ovat olemattomat. Neljän päivän saalis viideltä kalastajalta oli kaksikymmentä kalaa, keskipainoltaan seitsemän kiloa. Näissä tilanteissa veneiden kiinnitys on syytä tarkistaa tunnin välein. Ja kuolema seuraa vartin kuluttua. Virta vyöryy eteenpäin valtaisana kymenä, eikä normaalin veden ottipaikoista ole tietoakaan. . sa. Omalta kalastusalueeltani Namsenilla löytyy pooli, joka on ensimmäinen syvempi hidasvirtainen pooli valkoisena vaahtoavan Fosslandin yläpuolella. JYRI Hievanen ja 7,8-kiloinen lohi suurtulvan aikaan. KALASTUSTAKTIIKAT Kun pahin tulva on asettunut, on lohensoudun aika. Lohensoutajan on harkittava tarkkaan, onko joelle ylipäätään järkeä lähteä, kun vesi on huipputulvassa. Sen sijaan kolme muuta veneLOHI VALITSEE AINA SEN REITIN, MISSÄ SE RASITTUU VÄHITEN. REIMA Kaija ja seitsemän kilon tulvalohi, joka iski aivan rannan tuntumasta. . Pidä huoli, että mukana on muutama kaveri varmistamassa, että pääset rantaan. Tämä pitää paikkansa varsinkin tulvavedessä. Älä koskaan yritä ottaa lohta, anna sen uida luoksesi. Paikka on antanut vuosien varrella kymmeniä komeita kaloja, myös äärimmäisen korkealla vedellä. Tietyillä jokipätkillä isännät saattavat kieltää kalastuksen, jos olosuhteet ovat liian vaaralliset. Yritä uida sen jälkeen parikymmentä metriä. ” Kengisforssenilla Vuonna 2008 Kengisforssenilla ensimmäisten päivien kalastus keskittyi suuren kosken ja keskikosken niskoille. Joki oli kaksi metriä tulvassa ja lämpötila oli +30 astetta varjossa. Osa kaloista vapautettiin ja bonuksena tuli vielä kahden ja puolen kilon jokitaimen. Pääsääntöisesti kalat eivät iske sieltä, mistä ne normioloissa ottavat vieheisiin. JUHANNUSTUNNELMIA Namsenilta muutaman vuoden takaa. Kunnollinen kuivapuku, joka pitää käyttäjänsä lämpimänä on pakollinen, samoin paukkuliivit. Jos et usko, pue lohestustamineet ja paukkuliivi yllesi ja hyppää virtaavaan veteen. Akanvirrat katoavat ja virran voima on mahtava. Lohi on vain kala, sen vuoksi ei pidä riskeerata henkeään. Hanki kunnollinen kuivapuku! Kovassa virrassa rantaan uiminen raskaissa varusteissa ja täynnä oleva paukkuliivi yllä on käytännössä mahdotonta. Kalastajat pysyivät tilanteen tasalla ja soutualueiden vaihtaminen virtaaman mukaan oli tuloksellista. Poolin lasku kestää vartin verran, sitten pidetään vartin tauko ja annetaan paikan rauhoittua. Jos montussa lepää huiliva lohi ja rankasti uiva vaappu pärähtää sen silmille, otti on varma. Tärppejä kukaan ei jaksanut laskea. Jokivesi oli tosin vain seitsemänasteista – sinne ei sopinut pudota. täyttyneiden paukkuliivien kanssa uiminen ole helppoa. Sulamisvedet ovat myös kylmiä, joten jokivesi on monesti viisi-seitsemänasteista. Tärkein asia siinä tilanteessa on unohtaa kaikki se, mitä olet oppinut normiveden tai tavallisen korkean veden kalastuksesta. Kengisforssen 22 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Veden noustessa lohet siirtyivät nousemaan saaren oikeanpuoleisia väyliä, jotka normaalisti olivat lähes kuivilla. Huomaat, ettei . Jos vesi on viisiasteista, suurin osa ihmisistä menettää toimintakykynsä muutamassa minuutissa. Ja matkaa rantaan on sata metriä
Kesällä 2022 vesi oli tulvassa ja ensimmäisellä laskulla jouduin kelaamaan vaaput ylös jokaisen käännöksen jälkeen ja puhdistamaan ne. Tulvavedessä on roskaa, paljon roskaa. Kun pidät vieheet lohen oletetulla nousureitillä, sinulla on mahdollisuus saada kalaa. Namsenilla olemme saaneet kaloja tulvavedellä paikoista, jotka ovat kuivilla normaalivedellä. Se olisi ollut hengelle ja veneelle hupaa. Siiman päihin rajusti uivat vaaput ja sitten soutua. Siitä se alkoi, lohentulo pinnan tuntumassa uivilla vaapuilla. Soututeknisesti se tarkoittaa pystysoutua rannan tuntumassa lyhyillä siimoilla ja vain muutaman metrin leikolla. Ahkerointi palkittiin, sillä laskun loppuvaiheessa vaappuun iski kuuden kilon kirkas lohijalka. FISKUMFOSS on komea putous korkean veden ylijuoksutuksen aikaan. MONI USKOO VAKAASTI SIIHEN, ETTÄ TULVAVEDELLÄ PITÄÄ KALASTAA SYVÄLTÄ. Useampi kala on iskenyt vieheeseen, joka ui aivan veden alla olevien rantapuskien vieressä. PINNAN TUNTUMASTA Vuonna 2008 kalastin neljän muun lohimiehen kanssa Kengisforssenilla. Kengisforssenin vuoden 2008 mahtitulvan aikana pääsin näkemään useamman van. Soudin kavereiden kämpille ja annoin tilannekatsauksen. Ja iski paikasta, missä normivedellä ei koskaan soudeta. Moni uskoo vakaasti siihen, että tulvavedellä pitää kalastaa mahdollisimman syvältä. Muistan, kun istuin ensimmäisenä iltana väsyneenä keskiniskan rannalla ja mietin, pitäisikö mennä lepäämään. Onnistuminen johtui tilanteen oikeasta lukemisesta ja soudun sopeuttamisesta siihen. Rantautuminen ja rannasta lähtö olivat haastavia, sillä virta yritti väkisin imaista veneet koskeen. Silloin vene ja vieheet kulkevat sopivan hitaasti alavirtaan. Lohi valitsee aina sen reitin, missä se rasittuu vähiten. Kalasta aivan rannan tuntumassa ja paikoissa, joissa normaalisti on kuivilla oleva särkkä tai hyvin matala kivinen ranta. Nousuparvi oli paikalla. ” kan lohenselän pinnassa keskellä veden peittämää rantapusikkoa. Lohi ei ole tyhmä kala, eikä takuulla nouse kovimmassa virrassa. Väsymys haihtui välittömästi ja taiteilin veneen virtaan. Korkean veden kalastus on rankkaa puuhaa. kuntaa saalistivat yhteensä seitsemäntoista kalaa, ja suurimmat lohet painoivat 12,2, 10,4 ja 9,4 kiloa. Se reitti ei ole keskellä jokea, pohjan tuntumassa. Sitten vaappua vietiin, ja pian veneessä pötkötti reilu seitsenkiloinen kirkas lohi. Katselin niskajännettä, kun siinä alkoi näkyä vankkoja lohenselkiä. Vene liukui mukavasti niskan yläpuolella, mutta vieheet pullahtivat pintaan tuon tuosta. Siellä saattaa olla hieman pienempi virtaus, tai aavistuksenomainen akanvirta. Joki oli kunnon tulvassa, kun saavuimme, mutta virtaama nousi huimaan tuhanteen kuutioon sekunnissa päivien aikana. Suosittelen vierailua paikan päällä. Hyvin usein lohen nousureitti on aivan rannan tuntumassa. Niin soutajalle kuin vapamiehellekin. Ei muuta kuin vetäisy siimasta ja vaappu jatkoi työtään pinnan alla. Roskankerääjät siimoissa ovat välttämättömiä ja vapamies joutuu puhdistamaan vieheitä käytännössä koko ajan. Perhokalastuksessa näin voi olla, varsinkin VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 23
Lämpimän veden aikaan lohen on huolehdittava riittävästä hapensaannista. Sää on myös tärkeä tekijä. Sivujokien yhtymäkohdat ovat oivia paikkoja ja joskus lohi löytyy kuohun alla olevasta kuopasta. Erittäin korkea vesi lisää nousukalojen etenemisen vaikeusastetta kovissa koskissa. ?. Lämmin vesi sitoo happea kylmää huonommin, joten kalat löytyvät sieltä, missä vesi on kylmempää. ?. Kosken niskamonttu on ensimmäinen lepopaikka, jossa lohi huilaa hetkisen kosken nouseminen jälkeen. Korkean ja erittäin korkean veden kalastusvinkit ?. . KALASTA PINNAN TUNTUMASTA väkeväuintisilla vaapuilla. Normaalisti pilvisellä tai sateisella ilmalla. Vinkit MATALAN VEDEN KALASTUKSESSA MONI TEKEE SAMAN VIRHEEN KUIN TULVAVEDEN KALASTUKSESSA. Vesi oli matalalla, ja helle oli piinannut muutaman päivän. KÄYTÄ ROSKANKERÄÄJIÄ ja tarkista vieheet riittävän usein. Hopea-musta-punainen Kalossi-vaappu on ollut viime vuodet piikkipaikalla. KUN VESI LOPPUU Matala ja lämmin jokivesi tulee eteen jokaiselle lohenkalastajalle ennemmin tai myöhemmin. ?. Jatkuva vieheiden vaihtaminen takaa sen, ettet saa yhtään kalaa. Kun jokiveden lämpötila nousee yli kahdeksantoista asteen, kalat pistävät suunsa suppuun. Soutajan on syytä keskittyä näiden paikkojen kalastamiseen. Heinäkuu ja elokuu ovat tyypillistä matalan veden aikaa. Kuivapuku ja paukkuliivit ovat välttämättömiä, äläkä lähde koskaan soutamaan yksin. Tulvavedessä iskuhaluisen lohen etsiminen on kuin herneen hakemista uima-altaasta. . Jos aurinkoisen hellejakson jälkeen pilvet peittävät taivaan, on aika painua joelle ja vikkelään. Hyppäsin veneeseen ja ajoin nopeasti kotirantaan herättämään kalakaveria. ” 24 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ?. Monesti kalastusta hankaloittaa hyvin kirkas jokivesi – lohet ovat todella arkoja. ETSI JOEN HIDASVIRTAISIMMAT paikat ja keskity niihin. Tilanne on haastava, mutta ei mahdoton. Muistan, kun aikoinaan istuin Porsijoen lähtöpaikalla. LUOTA VALITSEMIISI VIEHEISIIN . Mutta tulvavedellä soutukalastajilla on yksi ottipaikka ylitse muiden – kosken niska. Katselin Utsjoen suuntaan, josta nousi synkänmusta pilvirintama. MUISTA TURVALLISUUS. RAKENNA high tec -roskankerääjät kolmihaaraleikareista ja paksuista siimanpätkistä. Pikainen ajo takaisin lähtöpaikalle ja pilvisen ilman vaappuja miettimään. Kalossi-vaappujen uinnit ovat markkinoiden ottavimpia ja toimivat niin Namsenilla kuin Tornionjoellakin. MUISTA KÄRSIVÄLLISYYS. NÄMÄ vaaput ovat antaneet monen monta lohiluokan kalaa hyvin korkean veden aikaan. ?. ?. jos kalapaikkana on syvä holding pool, johon kalat pysähtyvät. MUISTA, ETTÄ PYSTYSOUTU on tulvavedellä avain menestykseen. Jälleen kerran kalastajan pitää miettiä, mitä hän tekisi, jos olisi lohi
Vaappujen väriskaala muuttuu hailakaksi, vaaleanruskean, keltaisen ja oranssin eri sävyjen sekä himmeän kullan suuntaan. ” Kun vanhasta Rapalan Originalista vääntää nokkalenkin aivan ylös, tuloksena on varsinainen ”rautanaulauinti”. Siimoihin oli sidottu pilvisen ilman vaaput. Toki niilläkin saa kalaa, mutta lohet näkevät niitä lähes joka siiman päässä. Se on sääli, sillä rankasti uiva lusikkauistin on pettänyt monen monta lohta matalan veden aikaan. Aurinko paistoi vielä, joten sanoin, että uusi porukka voisi lähteä laskuun heti. APINANKARVAISET kookkaat putkiperhot ovat kirjoittajan suosiossa matalan veden aikaan. Perinteisesti kalastajat uittavat pieniä, kuutosen tai kasin kaksihaaraisia perhoja. Apinankarvasiipiset putkiperhot, kuten Green Monkey, ovat suosikkejani. Jokainen tulee autuaaksi omilla perhovalinnoillaan, mutta paljon pikkuperhoja nähneet lohet saattavat innostua kookkaasta putkiperhosta. Souda vain kahdeksan metrin siimoilla, pidä soutuvauhti reippaana VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 25. Lämpimän veden aikaan on melko turha uittaa rajusti hakevia vaappuja. Usein vielä niillä vieheillä, joilla kalaa joskus on tullut. Me työnsimme veneen vesille vasta sitten, kun maisema pimeni. . Sitten yksi jo lähes unhoon jäänyt viehetyyppi matalan veden kalastukseen – lohilusikka. Pian rantaan ajoi toinenkin vene. Kihara siipikarva elää heikossakin virrassa ja siiven siluetti on vahva. Vaappujen uintia pienennetään niin, että lopuksi se on vain pientä värinää. Uinninkin pitää olla kunnossa. Taktiikka oli onnistunut. Varttia myöhemmin koukkasin rantaan yhdeksän kilon kirkkaan lohen. Apinankarvasiipi elää tavattoman herkästi ja kihartuu kastuessaan. Muista, että sidot siimaan, noin metrin päähän lusikasta, kuulalaakerileikarin ja varmista, että lusikan vieherenkaassa on samanlainen. Harva osaa tai edes uskaltaa soutaa lusikkaa nykyään. Mutta lohivaapussa pelkkä ottava väri ei riitä. Jos perho on varustettu läkkärällä, aina parempi. PALJON PIKKUPERHOJA NÄHNEET LOHET SAATTAVAT INNOSTUA KOOKKAASTA PUTKIPERHOSTA. PERHOT OVAT HYVÄ VAIHTOEHTO Perhojen soutaminen on oiva vaihtoehto. Kokeile silloin kookasta (10–18 cm) putkiperhoa. Ei näytä juuri miltään, mutta lohet pitävät siitä. Ilahtuneet kalastajat lähtivät lipumaan alavirtaan. Tämä onnistuu, kun käännät vaapun nokkalenkkiä reilusti ylöspäin. Matalan veden aikaan unohda perinteiset ottivieheet. Alkukauden räikeät papukaijavärit ovat hyödyttömiä. . Hän soutaa tai heittää samoja paikkoja, joista on joskus kalan saanut. VAIHDA VIEHEET Matalan veden kalastuksessa moni tekee saman virheen kuin tulvaveden kalastuksessa. TÄSSÄ ottavia sävyjä matalan ja lämpimän veden vieheisiin
Hidasvirtaisissa suvannoissa souda röyhkeästi viistosti alavirtaan. Johansenin Namsoksessa valmistettu lusikka numero kaksi. Viime vuosien aikana Namsenin lohista pyydettiin lähes kolmekymmentä prosenttia madolla. Rajukäyntinen lusikkauistin on pelastanut monta lohireissua. . KORKEALLA ja matalalla vedellä madolla onkiminen on suosittua ja tuloksekasta. Sitä lohenkalastajan elämä on – aina jokin asia on pielessä. Erityisen tehokas mato näyttää olleen matalan veden aikana. Muualta tuodut madot ja tekomadot ovat kiellettyjä. Lohestuksessa yksi sekunti voi muuttaa taivaan helvetiksi tai helvetin taivaaksi. Et voi ottaa lohta väkisin, voit vain pyytää sitä nöyränä.. Matalaa vettä, tulvavettä, jäätävän kylmää vettä, liian lämmintä vettä, jatkuvaa sadetta tai hirmuhellettä. Norjassa madon käyttö on sallittua, mutta vain norjalaisten matojen. Norjalaiset lohet tuntuvat olevan patriootteja, sillä norjalaiset lusikat kelpaavat niille suomalaisia paremmin. TULVAVEDESSÄ rajusti potkiva lusikkauistin ei kerää niin paljon roskaa. Kun vapa vihdoin taipuu (jos taipuu) et siinä vaiheessa tiedä, onko siiman päässä kaksikiloinen vai kaksikymmenkiloinen lohi. Keskellä Klassinen Delfin ja alla kustomoitu Smedsin kaksikymppinen. 26 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ehkä kaiken tämän vuoksi me jaksamme matkustaa lohiviikolle vuosi toisensa perään. Etkä voi tietää tuleeko kala eräksi vai karkaako se. . Matalalla vedellä lusikka on soutajan salainen ase. Matoa voi heittää spinfluga-tyyliin rannalta, tai sitä voi soutaa. ja tee käännökset luovimalla. Moni halveksii matokalastusta, mutta tehokasta se on. Jos muu ei auta, kokeile matoa. VIIMEINEN KEINO MATALAAN VETEEN – MATO Lopuksi se viimeinen keino matalaan veteen – mato. Ylinnä L. Painon koko määräytyy vedenkorkeuden ja virtaaman mukaan
Uutena määräyksenä täksi vuodeksi on tullut, että myös 40 grammaa painavammat vieheet, jotka voivat tartuttaa lohia ulkopuolelta, ovat kyseisillä koskialueilla kiellettyjä 10. Näin lohen lippous kohdistuu heinäkuussa kestävällä tavalla pienempään loheen. Lippokalastuskausia on muutettu aiemmasta siten, että lohen kalastus lipolla alkaa edelleen 8. PUNTTIKALASTUSTA ja painavien vieheiden käyttöä rajoitetaan Tornionjoella Tornionjoen vuoden 2023 kalastusmääräysten mukaan viehekalastus heittopainon avulla eli ns. Kun yksi sovellus riittää Suomessa kehitetty helppokäyttöinen mobiilisovellus veneilijälle, mökkeilijälle ja kalastajalle. Parhaat tärpit kalastajalle Karttakauppa.fi Veneilykartat Karttakeskuksen vedenkestävät veneilykartat ovat mainio kumppani kalastajalle sekä pienveneilijälle. Kirjaudu Vapaa-ajan kalastajien jäsensivuille ja nappaa etukoodi verkkokauppaamme! Kalastusaiheisia kirjoja ja oppaita Kirjavalikoimastamme löydät myös kokeneiden kalamiesten kirjoittamia opuksia, joista voit ammentaa inspiraatiota sekä vinkkejä tuleville reissuille. punttikalastus on edellisvuoden tapaan kiellettyä Kukkolankoskella molemmin puolin valtionrajaa sekä Matkakoskella Suomen puolella 10. kesäkuuta alkaen. Karttojen veneilytiedot pohjautuvat Liikenneja viestintävirasto Traficomin aineistoon, ja sitä on täydennetty Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tiedoilla ja muilla aineistoilla. heinäkuuta saakka. Siian lippouksen aloituksen myöhentäminen puolestaan suojelee aikaisin tulevia vaellussiikoja. Selkeät ja laadukkaat kartat Suomen vesialueille ja maastokäyttöön kulkevat aina näppärästi mukanasi. Testivoittajassa on nyt mukana myös 250 kalapaikan ja 2400 veneen vesillelaskupaikan tiedot! Lue lisää verkkokaupassamme tai skannaa qr-koodi. kesäkuuta, mutta jatkuu 15. Tavoitteena on varmistaa, että määräykset ovat riittävällä tasolla suhteessa kalakantojen tilaan ja että kalastus on sopimusalueella kestävää. Uutta kalastusmääräyksissä on myös se, että kalastusviranomaiset (Suomessa Lapin ELY-keskus) voivat myöntää poikkeusluvan rannalta tapahtuvaan paikallaan pysyvään kalastukseen harrilaudalla, jos kalastava henkilö on liikuntarajoitteinen ja se vaikeuttaa muun viehekalastuksen harjoittamista. Määräysten on tarkoitus suojella suuria ja aikaisin jokeen nousevia lohia. UUSI JÄSENETU! Jäsenetuna 15 % alennus kartoista ja kirjoista. TORNIONJOKI. Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain. kesäkuuta alkaen. alkaa siian lippokalastus. Vasta tämän jälkeen eli 16.7. Näillä muutoksilla koskialueilla harjoitetaan perinteistä lippokalastusta yhtäjaksoisesti, mikä on matkailun kannalta tärkeää
Näihin pintaperhoihin lohi nappaa PERHOKALASTUS TEKSTI JA KUVAT HANNU KOSTILAINEN LOHET oleskelevat usein aivan rannan tuntumassa. 28 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LOHEN pintaperhot kannattaa säilyttää tilavassa rasiassa. BOMBER, POMPERO, FOMPERO ja PUPU-TUPUNA ... . PUOLIPILVINEN sää on paras pinturikeli. ?. LOHEN pintaperhoja (ylhäältä): bomber, kaksi fomperoa, Pupu-Tupuna ja alinna kaksi bomberia
Silloin kalat eivät kiinnostu pinnan tapahtumista. Kahlaamalla pooliin kalastaja kävelee suoraan kalojen päälle ajaen saaliin kauemmas ja jopa pois poolista. ”Olen sitonut pompero-lohiperhosta oman foamirunkoisen versioni fomperon. Sain kalan rantaan suvannossa ilman nostokoukkua. Käytän valmisperuketta, jonka kärki on 0,32-millistä monofiiliä. PINTAPERHON sidontaohjeita löytyy runsaasti netistä. Kalastan nykyisin vain pomperoilla”, Mr Pompero jatkaa. Perhokoukut ovat kokoa 6-2. Kala ehkä haluaa poistaa reviiriltään kilpailijan. Kiinni on pintaperhossa! LOHI NAPPAA AHNAASTI PINTURIIN Lohen pintaperhokalastus on nykyisin suosittu kalastusmuoto ainakin Pohjois-Norjan lohijoilla, kuten Neidenelvalla. Kun Heikki on saanut lohen, niin pompero päätyy sen jälkeen hänen kalahattuunsa. Rasvaan perhot sidonnan aikana Nahkiksella, joten ne kelluvat hyvin. JalkaluoTÄHÄN pomperoon lohi nappaa”, Heikki Mr. Ihan pienikoukkuisellakin olen saanut lohiluokan kaloja”, Ikkala kertoo. Valinnan varaa pitää olla. Moni kalastaja pommittaa samaa poolin kohtaa pitkän aikaa. POMPERO SAA UIDA PEILISSÄ VAPAANA Heikki kalastaa mieluiten näyttäytyvää kalaa tai heittää paikkaa, jossa tietää lohen olevan. ”Menin sen kanssa alas jokea noin 300 metriä. Heittoringissä vuoroaan odottava vaihtaa pinturin vaikka joka heittokerran jälkeen. Pompero saa uida peilissä vapaana. Perho heitetään lohen eteen niin kauas, ettei kala näe perhon laskeutuvan veteen. Jo siinä silloin isonkin lohen hermo pettää ja kala iskee pinturiin. Ikkala tuli kuusi vuotta sitten Näätämöön. Muun muassa sen runkomateriaalin teen lyhyistä polypropylenipätkistä ja haluamani värit sekoitan kahvimyllyllä. Minulla on heitellessä miniminä 10 jalan vapa ja heittosiima on kelluvaa. Odotan hetken ja sitten nostan vapaa. Poolin reunalla on syytä seisoa rantakivillä, sillä lohet oleskelevat usein aivan rannan tuntumassa. Heitän pintaperhon pari metriä kalan eteen. Hän on kehittänyt oman lohipinturin, pomperon. Eipä ihme, jos pinturi ei silloin kelpaa lohelle. Aurinkoinen, puolipilvinen sää paras pinturikeli Paras pinturikeli on aurinkoinen, puolipilvinen sää. Sitten perhon tulee uida virtaa hitaammin ja mieluiten pyrstö edellä. Pompero, eli Heikki Anttonen on jo käsite. Suurin Mr. Siiman päästä löytyy usein itse kehitetty ja sidottu pintaperho fompero. Aloitin pomperokokeilut aikoinaan Komagelvalla ja sieltä sain ensimmäisen pinturiloheni”, Mr. MR. Hankalinta on saada lohi iskemään pinturiin silloin, kun aurinko paistaa suoraan kalan silmiin. Pompero Anttonen (vas.) vakuuttaa pojalleen Juhalle. Pitkään jatkunut helle ajaa lohet pohjaan, kuten heinäkuussa 2021 tapahtui. Kun hattu on ympäriinsä täynnä perhoja, niin Heikki ostaa uuden hatun. Opastyön lisäksi hän kalastaa paljon vapaa-aikanaan. Perhon kehitystyöhön meni vuosia. Pikkuhiljaa perho lipuu kalan yläpuolelle. Se kalareissu venähti ja mies ajautui yrittäjäksi toimien kesällä kalastusoppaana pääosin Neidenelvalla. Keli VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 29. Hitaasti tasatahtia jatkoimme molemmat alavirtaan. S eison poolin reunakivillä ja huomaan lohen käyvän pinnassa ihan keskellä tasaista virtaa. Jos kala ei nappaa, niin silloin uutta perhoa siiman päähän. Yhtäkkiä kalan hopeinen kylki välähtää ja perhoni katoaa. PERHOT kannattaa rasvata, jotta ne kelluvat hyvin. Pompero kertoo. Väsytykseen meni puolisen tuntia. LOHI ISKEE MYÖS FOMPEROON Kalastusopas Atte Ikkala on tuttu näky Neidenelvalla. Joelle kannattaa ottaa runsaasti erikokoisia ja -värisiä lohipintureita. Isoin meritaimen on hieman yli viisikiloinen. ”Suurin fomperolla saamani lohi on yli 10-kiloinen ja sen vapautin. Pomperon lohi on tällä hetkellä 14,250 kilon painoinen isomus. ”Sidon itse pomperot luonnon materiaaleista. Se, miksi lohi nappaa pinturiin, on vielä ratkaisematta. Yleensä kala kääntyy perhon perään juuri, kun se on menettämässä perhon näkökentästään. POMPERO ON JO KÄSITE Neidenevalla Mr
Käytän 0,30-millistä monofiili-peruketta.” Laasasen suurin bomber-lohi on tällä hetkellä 5,5-kilon komea kala. Ensitestit uudella perhomallilla hän teki asuessaan Utsjoella. On kelvannut! Perho kelluu hyvin. Netissä on paljon videoita opastamassa, kuinka lohen pintaperholla voi tai pitää kalastaa. Ohjeita ja perhoja netistä Netistä löytyy paljon lohen pintaperhojen sidontaohjeita sekä nettikauppoja, jos haluaa ostaa perhot valmiina. Näin lohi saa aikaa kääntyä ja jää kiinni koukkuun. Pupua en sillä reissulla uittanut”, Laasanen mainitsee. Pupu Tupunaa kannattaa tarjota pienempikoukkuisena myös muille lohikaloille, kuten taimenelle ja harjukselle. Lehtonen sitoo erivärisiä ja -kokoisia Pupuja myös myyntiin. kan (3-7 kg) kaloja vieraani ovat saaneet, mutta suurimmat kalat ovat heiltä irronneet”, Ikkala lisää. . Juha Laasaselle perinteinen bomber on tuttu viehe. ”Rupesin kalastamaan perinteisellä bomberilla jo 1980-luvulla eli tuttu perho se on ollut minulle jo vuosia. En tee vastaiskua heti kalan napattua perhon. Ehkä siinä ja kalastusmuodon haasteellisuudessa onkin lohen pinturikalastuksen suola! 30 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Valmis perho kannattaa upottaa kelluntanesteeseen muutamaksi päiväksi. Perhon nimi tulee lastenkirjasta”, Lehtonen paljastaa. ”Kokeilin foamirunkoista pientä pintaperhoa ja sain siihen hetkessä viisikymmentä harjusta. Perhon sitomiseen menee aikaa, mutta usean perhon jälkeen sitominen nopeutuu. Odotan hetken ja sitten yleensä nostan vain vapaa. KIINNI on pinturissa! Atte Ikkala väsyttää lohta. Pintaperho on yllättävän tehokas viehe lohenkalastuksessa. Perhossa on runkohäkiä ja bomberin voi sitoa esimerkiksi numeron 8-4-pinturikoukkuun. Hopeakylkisenä eli juuri jokeen nousseena ”kyttyrä” kelpaa ruokapöytään. Perhon pyrstö ja siivet ovat yleensä valkoista vasikanhäntää. FOAMIRUNKOINEN PupuTupuna kelluu hyvin. Pupulla voi kalastaa lohta usealla eri tavalla. Annan perhon mieluiten kellua vapaana kalan luo. ”Kesällä 2021 sain kaksi kalaa bomberilla Vestre Jakobselvalta. Se on hidasta ja tarkkaa hommaa. Hän sitoo fomperoita myös nettimyyntiin. HAASTEELLINEN KALASTUSMUOTO Lohen pintaperhokalastus on haasteellinen ja mielenkiintoinen tapa kalastaa kalojen PERINTEISEN bomberin sitominen on hidasta ja tarkkaa puuhaa. Netti ?. Lohtakin hän on saanut sillä saaliiksi, isojakin. Mukaan joelle on syytä ottaa vaikkapa Gink-kelluntarasvaa, sillä muutaman tärpin jälkeen perho ei välttämättä kellu enää hyvin. PERINTEINEN BOMBER Perinteisen bomberin runko sidotaan usein peurankarvasta. Mietin, että tämä perho voisi kelvata isompaan koukkuun sidottuna myös lohelle. ATTE Ikkala ja kesän 2021 hittisaalis, kyttyrälohi. Sillä on runkohäkilä ja sarvet, jotka ovat hieman samanlaiset kuin kansallisperhomme Nalle Puhin siivet. Perho voi kellua vapaana tai sitä voi viistättää. PUPU TUPUNA KELPAA HARJUKSILLE Harri Lehtonen ryhtyi 2000-luvun alussa suunnittelemaan perhoa, joka kelluisi hyvin koko kalastuksen ajan
Nykyisin päiväym. Pintaperholla lohta kalastavan kannattaa pukea jalkaansa ainakin kahluusaappaat, mieluummin kahluuhousut. Se on tiettävästi saanut alkunsa ison meren takaa USA:sta jo 1900-luvun alkupuolella, ennen ensimmäistä maailmansotaa. ?. Bomber taisi olla liian tehokas. Lohen iskettyä vastaiskua ei saa tehdä heti. Isotkin lohet nappasivat yllättäen ”pinturiin”. Päätin siltä istumalta yrittää lohta pintaperholla heti seuraavana kesänä Näätämöjoen Norjan puolen Neidenelvalla. Tuohon aikaan ei ollut nettikauppoja, joten tilasin tutulta tamperelaiselta sitojalta puolisen tusinaa bombereita, joiksi lohen pintureita tuolloin yleisesti kutsuttiin. Koska pinturikalastusta eivät säännöt kieltäneet, niin jatkoin entiseen tapaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 31. Ennen kalamatkaa on hyvä lukaista netistä joen kalastussääntö. Se viihtyy myös peilin ja kiivaan virran reunassa. POHJOIS-AMERIKASTA SE ALKOI Lohenkalastus pintaperholla ei ole uusi idea. TÄMÄ fompero kelluu ihan varmasti. Siima on pidettävä tiukalla koko väsytyksen ajan, muuten kala irtoaa. Norjan puolella kalastava voi maksaa jo kotona etukäteen valtion lohikortin. Suomeen lohen pintaperholla kalastaminen rantautui 1980-luvulla muun muassa amerikkalaisten VHS-videoiden kautta. kuningasta. Seuraavana kesänä sain ensimmäiset pintaperholohet Neidenelvan Perhoalueelta. Seuraavana kesänä muutama tuttu lohestaja tuli jo luokseni ja halusi vaihtaa bomberini oman ottiperhoon. Jokainen pooli on erilainen samoin jokainen joki ja sen virtaukset. Mukaan taskuun on syytä ottaa ainakin kelluntarasvapurkki, perukesiimaa sekä reppuun tappokalikka eli pappi ja selkään roikkumaan haavi. Oikean tavan heittää, uittaa ja tartuttaa kala oppii vain kalastamalla. luvan ostaminen onnistuu netin kautta usealle Norjan lohijoelle. Lohikalaan lähtevä joutuu paikan päällä desinfioimaan jokikohtaisesti kalastusvälineensä. Usea saman heittoringin kalastaja ilmoitti kovaan ääneen, että täällä kalastetaan vain perinteisillä lohiperhoilla. JUHAN perinteinen bomber kelpaa isoillekin lohille. Aurinkolasit kannattaa laittaa silmille, jos pinturi sattumalta osuisi kasvoihin. Kahluusauva on hyvä turva kiivaassa virrassa. Varusteet PINTURIN koukku irtoaa herkästi kalan suupielestä, mikäli siimaa ei pidä tiukalla väsytyksen aikana KIIVAASSA virrassa on hyvä pitää kahluusauvaa turvana. Perho on kelvannut myös hienoisessa sateessa. Muista varusteet ja kalaluvat ?. ?. Kun kala on oman arvion mukaan ehtinyt kääntyä, niin vapa ylös. Poolin peili on hyvä ottipaikka, varsinkin jos lohi näyttäytyy. Olen saanut pinturilla lohen heinäkuussa keskiyöllä. Tietysti vaihdoin! Siihen loppui siellä pinturikammo, josta tosin sain kuulla kunniani vielä 1990-luvun lopulla Tenon Alakönkäällä. Itse pääsin sattumalta nauhoittamaan Alaskassa filmatun ohjelman. Siinä kalastaja heitteli Green Highlander -lohiperhon eteen tapsiin sidottua pintaperhoa, bomberia. Eräänä iltapäivänä sain viisi lohta nappaamaan ja niistä kolme pysyi kiinni rannalle asti. Pinturin yksihaarainen koukku on usein kiinni kalan suupielessä. Taidon oppii vain kantapään kautta itse kalastamalla. Sen olen oppinut kantapään kautta
Järvilohi on viime vuosikymmeninä kohdannut useita ongelmia. TEKSTI ISMO MALIN PELASTETAAN JÄRVILOHI -kampanja tuo järvilohen hädän ihmisten tietoisuuteen Lajin sukupuuton estämiseksi tarvitaan pikaisia toimia ja pitkäjänteistä työtä S aimaalla ja Pielisellä elävä äärimmäisen uhanalainen järvilohi on viimeisimmän viiden vuosikymmenen aikana ollut täysin riippuvainen viljelystä ja istutuksista. 32 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KARI ”Hissu” Hietalahti toimii sisukkaan suomalaisen eli järvilohen pelastamiskampanjan puhemiehenä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa tämän ainutlaatuisen kalalajin häviäminen on keväällä valmistuneiden selvitysten mukaan todennäköisempää kuin sen säilyminen. Järvilohen sukupuuton mahdollisuuteen on havahduttu ja maaja metsätalousministeriö aloitti keväällä Pelastetaan järvilohi -kampanjan, jossa keskeiset luontoja kalastusalan järjestöt, tutkijat sekä energiateollisuuden edustajat ovat mukana. Kampanjan tavoitteena on tuoda järvilohen ahdinko esille ja antaa sysäys uusille sen pelastamiseksi tehtäville toimille. Kalanviljelyn vesihomeongelma tulee saattaa kuntoon, mikä edellyttää tutkimusta ja pilottihankkeita. Vesirakentaminen on tukkinut sen vaellusreittejä, järvilohta on kantaan nähden kalastettu liikaa ja nyt viime vuosina viljelylaitosten vesihomeongelma on tuhonnut massiivisia määriä emokaloja ja istukkaita. Myös kalastukseen on kampanjan mukaan kiinnitettävä huomiota, eikä järvilohta tulisi ollenkaan pyytää Saimaalla ja Pielisellä. Järvilohelle tarvitaan myös nousuja laskureittejä. Järvilohen pelastamiseksi on tehtävä pitkäjänteistä työtä: Sen lisääntymisalueita tulee kunnostaa ja rakentaa lisää
SVK:n mukaan lohikalojen pintaverkkopyyntiä ei muikkuverkkoja lukuun ottamatta tulisi sallia järvilohen vaellusalueella, sillä verkkoon joutuneet lohet todennäköisesti kuolevat, vaikka solmuvälisäätelyä olisikin tehty 60 sentin mittaisen lohen pyyntiä ajatellen. Toki kalastuksenkaan merkitystä ei voi unohtaa, kun palaavia emolohia on marginaalinen määrä suhteessa istukkaiden määrään eli vain joitain promilleja”, hän lisää. KALASTUSBIOLOGI Suurin osa ei selviä järvivaelluksesta ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentisen mukaan nykyisillä resursseilla Saimaan järvilohen häviäminen on todennäköisempää kuin säilyminen. Opastusta on tarpeen vaatiessa annettava esimerkiksi kalan oikeaoppisesta vapauttamisesta ja siihen tarvittavista välineistä. Lisäksi suurin osa lisääntymiskoskista on hävinnyt, eikä niiden palauttaminen ole mahdollista nykytilanteessa. Rasvaeväleikatun taimenen pyyntimitan nosto yhtenäistäisi säätelytoimenpiteitä verkkokalastuksessa ja tukisi myös äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamista. Pitkän aikavälin tavoitteena hänen mielestään pitää olla uhanalaisuusluokituksen kohentuminen ja Saimaan järvilohen säilyttäminen Vuoksen vesistössä luonnossa lisääntyvänä lajina. Kannanhoidollisten poikasten elossa säilyminen tulee kohentua Saimaalla ja Pielisellä, sillä nykyään poikasista noin 99,8 prosenttia ei selviä järvivaelluksesta takaisin jokeen”, Hentinen arvioi. AKUUTIT syyt järvilohen tilaan ovat vesihomeen aiheuttamat ongelmat. Järvilohikantojen heikon tilan ja olemattoman luonnonkierron taustalla on vaellusmahdollisuuksien katkeaminen. Sen pitäisi kohdistua kaikkiin kalastajaryhmiin ja edistää uhanalaisten kalakantojen suojelua. ”Akuutit syyt heikkoon järvilohitilanteeseen ovat vesihomeen aiheuttamat ongelmat emokalastojen ylläpidossa ja poikasten tuotannossa. Koska kalastuksen kohdentuminen tätä pienempiin aiheuttaa tarpeetonta kalastuskuolleisuutta. SVK huomauttaa, että pintaverkkojen kieltäminen järvilohen vaellusalueella on toimenpideohjelmassa tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä yksittäisistä kalastusrajoitustoimenpiteistä äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi. Kuva: Lauri Lehtola. ”Järvilohen pelastamisen tulosmittareiden perusteella ollaan lajin häviämisen kynnyksellä, jos järvilohen hoitokohteissa ja säilytysviljelyssä sekä resursseissa ei tapahdu nopeita muutoksia. SVK korostaa myös tiedotuksen merkitystä. Lisäksi SVK korostaa, että verkon solmuväli ei myöskään pysty erottelemaan rasvaevällistä lohta evättömästä, joten ilmeisenä vaarana on, että myös rasvaevällisiä järvilohia joutuu pyynnin kohteeksi. SVK:n mielestä järvilohen vaellusalueilla myös rasvaeväleikatun taimenen alamitta pitäisi nostaa 50 senttimetristä 60 senttiin. SVK KOROSTAA RAJOITUSTEN LISÄKSI TIEDOTTAMISEN TÄRKEYTTÄ Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on myös mukana Pelastetaan järvilohi -kampanjassa. ”Vain Lieksanjoella on runsaasti jäljellä ja kunnostettavissa olevia koskia patojen yläpuolella”, Hentinen kertoo. PELASTETAAN järvilohi -kampanja tuo esille järvilohen äärimmäisen ahdingon. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 33. Järjestö suosittaa myös harkitsemaan tarkkaan, onko nyt oikea aika kalastaa uhanalaista järvilohta, vai kohdentaa kalastus joihinkin muihin kalalajeihin, kuten monet valistuneet vapaa-ajankalastajat ovat jo tehneetkin
Ahvensaalis on melkein tuplaantunut aiemmilta vuosilta 11,4 miljoonaan kiloon, kun taas kuhasaalis on jo laskenut hieman 2,7 miljoonaan kiloon. Vuoden 2020 vapaa-ajankalastussaalistilasto on kaikkinensa varsin mielenkiintoinen. Rajat ovat kuitenkin häilyviä ja kalan käyttäminen kotitarpeiksi on edelleen keskeinen osa vapaa-ajankalastusta. SUURIN OSA SYÖDYSTÄ KALASTA ON ITSE PYYDETTYÄ Vapaa-ajankalastajien saalis vuonna 2020 oli melkein 31 miljoonaa kiloa. Kalastettaessa tappavilla pyydyksillä: verkoilla, harppuunalla tai atraimella, on selvää, että kalaa V apaa-ajankalastuksen yleisesti hyväksyttyyn määritelmään kuuluu se, että se on kalastusta, jossa saalista ei myydä. Tämä vaikuttaisi heijastelevan ainakin omia kokemuksiani Itä-Suomen kalavesiltä. Englanninkielinen vapaa-ajankalastuksen nimitys, recreational fishing, viittaa nimenomaan virkistyskalastukseen, jota motivoi virkistäytyminen kalan kotitarpeiksi käytön sijaan. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Koska silakan ja kilohailin saaliista suurin osa menee eläinten rehuksi, ei vapaa-ajankalastuksen merkitystä ruokapöytien täydentäjänä voi aliarvioida. Tilastoista näkyy myös selvästi, kuinka lohikalojen kalastuksen kulta-ajat ovat jo ohi. Tilastoinnin kannalta voidaan hyvin puhua vapaa-ajankalastuksesta, mutta esimerkiksi kalastuksen järjestämisen kannalta motiiveilla on väliä. Jos verrataan tätä määrää kaupallisen kalastuksen saaliisiin, jotka vuonna 2021 olivat sisävesien osalta 5,1 miljoonaa kiloa ja mereltä (pois lukien silakan ja kilohailin 92 miljoonan kilon saalis) 5,7 miljoonaa kiloa, voidaan todeta, että vähintään 68 prosenttia kaikesta syödystä kotimaisesta kalasta (pl. VIRKISTYYKÖ VERKOILLA. että neljännes vapaa-ajankalastuksen saaliista MMM:n mukaan jää ruokakäytön ulkopuolelle. Näin on, vaikka otetaan huomioon, YLI puolen kilon ahven piristää aina. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua Vapaa-ajankalastus on edelleen OSALTAAN KOTITARVEKALASTUSTA Ajan henkeen on kuulunut kotitarvekalastuksen, virkistyskalastuksen ja urheilukalastuksen yhdistäminen käsitteen vapaa-ajankalastus alle. Vapaa-ajankalastuksen motiivina voi olla virkistäytyminen, kalan pyynti kotitarpeiksi tai kilpaileminen joko muita tai itseään vastaan, urheilukalastus. Erilaisia YouTuben ja television kalastusohjelmia seuraamalla asiaa tuntematon voisi jo ajatella, että kaloja ei syödä ollenkaan. kaupallisesti pyydetty silakka ja kilohaili) oli vapaa-ajankalastajien itse pyytämää. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Niin harjus-, kirjolohikuin taimensaaliit ovat laskeneet selvästi vuodesta 2000 vuoteen 2020. 34 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nyboer ym. Kuhaan kohdistuva, saalismäärältään yli kymmenkertaiseksi 20 vuodessa kasvanut kuhan kaupallinen kalastus heijastuu kantoihin niin, että ahven hyötyy selvästi vähentyneestä kuhan saalistuksesta. Kotitarvekalastuksen ja virkistyskalastuksen ero on epämääräinen, vaikka tietyt pyyntimuodot ohjaavat kalan käyttöön. (2022) muistuttavat, että myös virkistyskalastuksessa saalis on tärkeä, eikä rajanveto virkistyskalastuksen ja kotitarvekalastuksen välillä ole selvä
Hienot maisemat eivät yleensä riitä, jos illalla on tyydyttävä grillimakkaraan. (2022) mukaan naiset ovat siis enemmän kotitarvekalastajia kuin miehet, millä on merkitystä, kun naisten osuus perinteisesti miehisessä vapaa-ajankalastuksessa kasvaa. PIMENTOON JÄÄVÄ KALANKÄYTTÖ Nyboerin ym. (2022) nostavat esiin sen ongelman, että vaikka saalispalautteita kerättäisiin, kaikki eivät niitä kuitenkaan totuudenmukaisesti toimittaisi. Kalastettaessa vaikkapa väkäsettömällä koukulla varustetulla perholla kala voidaan joko vapauttaa tai syödä, mutta myös perhokalastusvälinein pysyy helposti kalassa avovesikauden ajan. Miehille oli naisia tärkeämpää kehittyä kalastajana ja saada isoja kaloja. Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Schroeder ym. Nyboer ym. Ei riitä, että vesillä saa aurinkoa hyvässä seurassa, vaan vesiltä pitää edelleen saada myös kalaa, mielellään terveellistä sellaista, eikä metsähumuksen, elohopean tai sinileväkukintojen pilaamaa. Se, että kalan käyttö ruokana joka tapauksessa on kalastuksessa keskeinen motiivi lisää myös painetta kalavesien hoitoon. pyydetään ruoaksi ja mahdollinen ylimäärä haaskataan tavalla tai toisella. Nyboerin ym. LOHIVAAPUT • Torniojoen legenda DAM Camovision KALASTUSASU • tuulenja vedenpitävä asu vaativiin olosuhteisiin Rialinna UISTELUSETTI • kela: Bear Reel CL600 • vetovapa: Bear Stick Trolling 180 cm 49 ,99 ,Spiderwire Stealth Smooth 8 KUITUSIIMA 150 m • väri: keltainen • vahvuudet: 0.06-0.23 mm Rialinna VAPAPLAANARI • Made in Finland 49 ,Rialinna Zander AVOKELASETTI Kuhan kalastukseen! • vapa: Berkley Air 6´3” 10-30 g • kela: Daiwa Laguna 20 LT • siima: Daiwa J-Braid 0,13 mm kuitusiima valmiiksi puolattuna /PARI Lue lisää https://doi.org/10.1111/faf.12688 https://doi.org/10.1080/10871200600894928 Erot Ovatko miehet naisia vastuullisempia. On sinänsä mielenkiintoista, että kalastajaryhmien väliset konfliktit ovat perinteisesti kalanahneina pidettyjen verkkokalastajien ja vastuullisina esiintyvien vapakalastajien välillä, vaikka vapavälinein voi monissa tilanteissa saada paljon tehokkaammin kaloja kuin verkoilla. Oli pyyntimuoto mikä tahansa, vastuullisuuden voisi määritellä niin, että tapetut kalat syödään. (2022) ottavat esiin myös sen, että maahanmuuttajien kalastuskulttuuri voi erota paikallisen väestön tavasta kalastaa. Pilkittäessä perinteisin ahvenvälinein, saaliskalat otetaan pääasiassa syötäviksi, kun taas kilpapilkinnässä saaliin käyttö voi olla vähäistä. (2006) tutkivat vapakalastavien miesten ja naisten motivaatioita ja etiikkaa Minnesotassa. Eräänlainen piilotettu konflikti piilee siis kalojen ottamisen määrän suhteen riippumatta pyyntivälineestä. Toisaalta Nyboer ym. Suomessa vapaa-ajankalastuksen saalistilasto kerätään jälkikäteen kyselytutkimuksella, kun tarpeen olisi saada alueellisesti kattavat tiedot suoraan saalispalautteena. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 35. (2022) mukaan yksi ongelma kalastuksen motiivien sekoittumisessa on se, että virkistyskalastuksessa pyydettyä kalamäärää ei monissa maissa tilastoida riittävän hyvin, eikä sitä sen vuoksi osata arvottaa poliittisesti oikein. DePaul Design L VENEHAAVI • kokoontaitettava • kehä: 70 x 60 cm • pituus: max. Kalastuksen motiivien ymmärtäminen on yhtä lailla keskeistä, jos halutaan kehittää toimivia kalastusmatkailukohteita tai kalastusmatkailupalveluja. Naisilta löytyi myös miehiä vähemmän ymmärrystä rajoittaville kalastussäännöille ja kalojen vapauttamiselle. 245 cm /kuljetus 105 cm Merimetso-VAAPPU • legendaarinen kuhavaappu 24 ,alk. Isojen petokalojen pyynnissä ”talvivirvelillä ja jigillä tv-ruudun äärellä” taas jopa suurin osa kaloista voidaan vapauttaa. Suomessakin pyritään poliittisesti koko ajan kotimaisen kalan käytön lisäämiseen, mutta iso joukko vapaa-ajankalastajista tuskin jaksaisi enää yhtään enempää syödä kalaa. 12,50 19,50 6,90 Salmo Hornet 4 cm VAAPPU • kirjolle ja ahvenelle Kalastajan verkkokauppa WWW.RIALINNA.FI 65 ,16 9 ,Wäylä W.S.O.P. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa. Mielenkiintoisesti he havaitsivat, että naisilla oli tapana ottaa kaikki lailliset kalat, kun taas miehet useasti joko vapauttivat kaiken saaliinsa tai ottivat enimmäkseen pieniä kaloja. Hyvin moni aktiivinen vapakalastaja syö kalaa moninkertaisesti enemmän kuin tilastojen mukainen keskivertohenkilö tai keskimääräinen kotitarvekalastaja. Tämäkin toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten vapaa-ajankalastuksen säätely ei ole vain yksinkertaista resurssibiologiaa, vaan edellyttää kulttuurista ja sosioekonomista ymmärrystä
VIERASLAJIT TEKSTI NIKO SATTO KUVAT NIKO SATTO, JANNE ANTILA JA PEKKA TUURI ROHMUTOKON nousu ja tuho Rohmutokon ilmestymistä Suomeen osattiin odottaa ja tiedettiin pelätä. 36 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ensitreffejä uumoiltiin itäiselle Suomenlahdelle, ei pohjoiseen Turkuun
Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, jonne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt. Pietarin seudulla rohmutokko levittäytyi vähitellen Suomenlahden pohjukkaan asti. Maaliskuussa 2021 Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksen kalatutkimuspäivillä rohmutokko oli jälleen tapetilla, kun kalastusaktiiveja muistutettiin rohmutokon tunnistamisesta. Myös muualla akvaarioista päästettiin rohmutokkoja luontoon. Viron ensimmäiset rohmutokot löydettiin Narvasta vuonna 2005. Ihmisen avustamana rohmutokko on levittäytynyt Venäjän eteläisiin osiin, Baltian ja Itä-Euroopan maihin aina Keski-Eurooppaan asti. Helsingin yliopiston professori Hannu Lehtonen toi lajin tutuksi suurelle yleisölle kirjassaan Suomalainen kalaopas vuodelta 2006. ”Suomalaista kalatai vieraslajikirjallisuutta seuraava on voinut havaita, että rohmutokon leviämismahdollisuus on yleisemminkin tiedostettu jo pitkään. Moskvajokea pitkin rohmutokko pääsi Volgaan ja alkoi levittäytyä länteen. Moskovassa rohmutokkoa istutettiin lammikoihin, joissa se alkoi lisääntyä. Nyt on hyvä SUOMEN ensimmäinen rohmutokko tarttui kirjoittajan koukkuun Pohjois-Turussa. Lajin leviämisen on arvioitu uhkaavan muun muassa alkuperäisten kalaja sammakkoeläinlajien kantoja. Eli rohmutokko on saattanut kolkutella Suomen ovea jopa sata vuotta. Lähimpänä Suomea rohmutokkoja oli tuolloin havaittu kolmenkymmenen kilometrin päässä Viipurinlahdella Uuraan kaupungissa. Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Rohmutokko vähentää lampien sammakkoeläimiä ja muuta alkuperäistä pohjaeläimistöä. SUOMI-HAVAINTOA UUMOILTU PITKÄÄN Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Janne Granrothin mukaan venäläiset tutkijat ovat arvioineet rohmutokon elelleen Nevajoen deltassa ja Suomenlahden vähäsuolaisissa osissa jo vuodesta 1922. Myös viranomaiset ovat olleet hereillä. LAJIN LEVIÄMISEN ON ARVIOITU UHKAAVAN ALKUPERÄISTEN KALAJA SAMMAKKOELÄINLAJIEN KANTOJA. Se on yksi laajimmalle levinneistä haitallisista vieraslajeista Euraasiassa. Lauri Urho ja kumppanit silloisesta RKTL:stä arvioivat rohmutokon leviämisriskin Suomeen huomattavaksi jo 2012”, Granroth sanoo. Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju Suomen Vapaa-ajankalastajista oli mahdollisesti ensimmäinen, joka suomalaisessa mediassa mainitsi rohmutokon. Se on päässyt myös Baikaliin, Balatoniin ja Tonavaan. Amurjoen vesistöalueelta sitä tuotiin Eurooppaan ensin 1900-luvun alussa Pietarin ja toisen kerran 1940-luvulla Moskovan alueelle. Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Perusteluina olivat akvaarioharrastus ja tieteellinen mielenkiinto aivokuumetta ja malariaa levittävien hyttysten torjuntaan. (Lähde: vieraslajit.fi) HAITALLINEN VIERASLAJI Rohmutokko on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. ”Laji on ollut muutaman vuoden unohduksissa, mutta voi olla vain ajan kysymys, milloin se löytyy Suomestakin. R ohmutokko (Perccottus glenii) on lähtöisin Venäjän Kaukoidän, Koillis-Kiinan ja Korean niemimaan pohjoisosan alueilta. Pienvesissä se muodostaa usein tiheitä populaatioita, joissa on 3-4 yksilöä neliömetrillä. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 37. Kaikki vieraslajit eivät kuitenkaan ole haitallisiksi luokiteltuja. Rohmutokko on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, sillä se lisääntyy nopeasti ja on tehokas saalistaja. Ojaharjun kirjoitus julkaistiin lokakuussa 2001 Helsingin Sanomissa otsikolla ”Uusi kalalaji uhkaa levitä Suomeen”. (Lähde: vieraslajit.fi) Haitallisuutensa vuoksi rohmutokon Suomi-treffejä odotettiin pelolla
Rohmutokon hän onki ensimmäisen kerran Latviasta syksyllä 2020. ” 38 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Yhtään yksilöä ei vain ole sattunut pyydyksiin. Olin tuolloin tekemässä Kalastajan Radion podcastia vieraslajeista ja kävin kaverini Eemin kanssa onkimassa tunnetuilla aurinkoahvenja hopearuutanalammilla Ruskon ja Paattisten alueella. aika puhua siitä. Jos rohmutokko on ollut ovellamme jo sata vuotta, on paljon mahdollista, että niitä on tullut Suomen puoleiselle merialueellekin. Jatkoimme hetken onkimista, mutta muita yksilöitä ei enää näkynyt. Jonkin aikaa ongittuamme alkoi kohoni pompahdella, ja kun nostin ongen vedestä, näin heti siiman päässä olevan jonkin aivan muun kuin ruutanan. elokuuta 2022 ensihavainto tuli hivenen yllättäen Turun pohjoispäästä, Paattisilta. Laitoin kalan säilöön ja otin seuraavana aamuna yhteyttä . Hakkarainen oli vain muutamaa viikkoa aiemmin onkinut rohmutokon Baltiasta, joten laji on hänelle tuttu muutenkin kuin kuvista. Lähetin kuvan paikalliselle lajikalastusspesialistille, Jani Hakkaraiselle, joka vastasi ”100-prosenttisesti rohmutokko”. Kala muistutti tokkoja, mutta oli itselleni lajina vieras. . TUTKIJA Henry Pihlström (etualalla) ja museomestari Janne Granroth onkimassa näytteitä Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin. LAJIKALASTUSSPESIALISTI Jani Hakkarainen on onkinut maailmasta 372 eri kalalajia. ON MAHDOLLISTA, ETTÄ NIITÄ ON TULLUT SUOMEN PUOLEISELLE MERIALUEELLEKIN. Illan päätteeksi menimme lammelle, josta oli aiemmin saatu ruutanoita, koska Eemiltä puuttui kyseinen lajipiste. ENSITREFFIT TURUSSA Maanantaina 8. Jos kalastajat rohmutokon näkevät, se pitää tunnistaa, eikä sitä missään tapauksessa saa laskea takaisin veteen”, akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta muotoili
Aurinkoahven jää Suomen olosuhteissa pääosin pieneksi. Siitä ei saa kovin urheilullista vastusta siiman päähän, ja vaikka lajikalastuksen Suomen ennätyksen Juha Salosen kanssa jakava Juuso Triipponen kehui kalan makua kokeiltuaan sitä valmistaa, ei muutaman kymmenen gramman sinteistä ole oikein ruoaksikaan. MIKSI. Akvaariosta ei levitetä yhdeksän kunnan alueelle yli kahteenkymmeneen eri lampeen aurinkoahventa – ja vain aurinkoahventa. Tahallisen ja tietoisen levittämisen puolesta puhuu, että aurinkoahvenlammet ovat pääosin tai jopa kokonaan sellaisia ihmisen kaivamia lampia, pääasiassa soramonttuja, joissa ei ole luontaista kalakantaa. KUKA. Aurinkoahvenen kohdalla tämäkään teoria ei Urhon mukaan ole uskottava, koska aurinkoahven tekee kutupesän, jota koiras puolustaa kiivaasti. Luonnonvarakeskuksesta eläköitynyt Lauri Urho teki syksyllä 2020 koekalastuksia eri puolilla Varsinais-Suomea ja löysi aurinkoahvenia yhdeksän eri kunnan alueelta 17 eri lammikosta. Tätä porukkaa eivät suomenkieliset varoitukset lajien levittämisen haitoista ja sanktioistakaan varmaan tavoita, ja heidän roolinsa kuulostaakin yhdeltä uskottavimmista teorioista. Rohmutokkoa tunnetumpi vieras on aurinkoahven, jonka ensimmäinen yksilö tarttui koukkuuni Turun Kalamaratonissa toukokuussa 2014. Ja onpa sattunut niin omituisesti, että olen itse onkinut molempien lajien ensimmäiset viralliset Suomi-havainnot. Mediassa on levinnyt SKES:n Jukka Halosen arvelu, että joku olisi vapauttanut aurinkoahvenen akvaariosta. Se, joka kaloja levittää, vaikuttaa tekevän sitä tietoisesti. KUKA JA MIKSI. Nykyisin aurinkoahven nousee otsikoihin harvakseltaan, kun joku asiasta tietämätön sellaisen onnistuu pyydystämään ja paikallislehti yhtyy hämmästelyyn. Varmaan useimmin esitetty kysymys on, kuka näitä levittää. Aurinkoahveneen media tarttui rohmutokkoa hanakammin, mutta viranomaisten suunnasta ei ainakaan omiin korviini kantautunut liikahtelua. Näin ollen voisi ainakin periaatteessa olla mahdollista, että rohmutokot olisivat levinneet Suomeen kotoperäisten lintujen matkassa. Tällaisia lajeja ovat ainakin hopearuutana ja karppi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 39. Ilman parempia todisteita ei kannata ketään kuitenkaan alkaa osoitella sormella. Nyttemmin havaintoja on Varsinais-Suomessa jo yli 20 lammesta. Jos levittäminen olisi puhtaasti ekoterrorismia, kaloja tuskin valikoidusti istutettaisiin soramonttuihin. Aurinkoahven on levinnyt jo moniin paikkoihin. Jäljelle jäävätkin lähinnä huvittelu tai puhdas tietämättömyys. Toinen iso kysymys on, miksi kaloja levitetään. Turun seudulla on paljon Itä-Euroopasta tulleita rakennusja telakkatyöntekijöitä, jotka ovat innokkaita kalastuksen harrastajia. Toisaalta onhan ruutanaakin istutettu lampiin muun muassa syöttikalojen helppoa hankkimista silmällä pitäen. Syöttikalana sitkeänahkainen aurinkoahven kyllä toimii erinomaisesti, mutta voisiko siinä olla syy kalan levittämiseen. Voivathan asialla olla yhtä hyvin suomalaiset ideanikkarit. Kuka vieraslajeja levittää ja ennen kaikkea miksi. Rohmutokkoa käytetään Itä-Euroopassa ruokakalana, mutta noinkohan sekään kasvaa täällä sellaisiin satojen grammojen painoihin, että kalasta kannattaisi alkaa ruokaa tehdä. EU:n haitallisten vieraslajien listalla on kymmenen kalalajia, joista kahta on tavattu Suomessa. Toistaiseksi saadut, enintään parikymmengrammaiset yksilöt eivät juuri tuo iloa ruokapöytään. VÄRIKÄS aurinkoahven ui nykyisin kuin kala Suomen vesissä. Pihlström ja Granroth vinkkasivat Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian tutkimuksesta, jonka mukaan joidenkin kalalajien mätimunat voivat selviytyä vesilintujen ruoansulatuskanavan läpi. Tuolloin 2014 teoria oli mahdollinen, mutta yhdeksää vuotta myöhemmin siihen on vaikea enää uskoa
kalalajinsa ja joukon sen lajitovereita kotkalaiseen yleisöakvaario Maretariumiin. Lopulta Petri havaitsi vedenalaisen juurakon ympärillä kaloja, jotka uskoimme rohmutokoiksi. Seuraavan kerran aihe pulpahti pinnalle 26. Samassa yhteydessä varmistui, että lammessa on ainakin kolmen ikäluokan tokkoja. ” Elokuun mittainen rohmuralli alkoi hyytyä syksyn tulon myötä. syyskuuta, kun Luke uutisoi asiasta. Kun rohmutokkojen tavat olivat kirkkaassa vedessä tulleet tutuiksi, niitä sai varsin vaivatta jokainen yrittämään lähtenyt. ELY-keskuksen oletus tämän pohjalta on, että kalat olisivat olleet lammessa ainakin kaksi lisääntymiskautta – tai sitten lampeen on tuotu eri ikäluokkien kaloja. Huvitin itseäni ja muita esittäytymällä Opastetut Rohmutokkoretket -toiminimen pääoppaana. KUUKAUDEN ROHMURALLI Kävimme kaverini Petrin kanssa lammella uudelleen heti perjantaina. Myös melkein kaikki Suomen kalat vedessä ikuistanut luonnonvalokuvaaja Pekka Tuuri kävi lammessa sukeltamassa. Luke halusi tarkempia yksityiskohtia ja haki säästämäni yksilönkin itselleen viikon lopulla. Luke:kin palasi asiaan vasta suorien yhteydenottojen kautta ja muutaman päivän viiveellä. Turun Sanomat uutisoi asiasta nopeasti, mutta juttu ei levinnyt muihin medioihin, mikä oli hivenen yllättävää, kun kyse oli kuitenkin pitkään puhutusta vieraslajiriskistä. . PAIKKATIETOJA EI KERROTTU JULKISESTI, ETTEI KUKAAN LEVITTÄISI KALAA LAAJEMMALLE. 40 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Saamani ensiyksilö ei siis ollut lammen ainoa. PEKKA Tuuri saa pukea päälleen melkoisen laitearsenaalin kuvatakseen sormenmittaisia rohmutokkoja vedessä. Pienen jallittamisen jälkeen saimme lopulta yhden kuiville. ?. ROHMUTOKKO YRITETÄÄN HÄVITTÄÄ Vuoden 2015 alusta voimaan tullut EU:n vieraslajiasetus edellyttää, että kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä tehokkaita hallintatoimenpiteitä haitallisten vieraslajien hävittämiseksi tai niiden leviämisen rajoittamiseksi. Sen jälkeen alkoi onneksi tapahtua. LÄNSI-SUOMEN Kalatalouskeskuksen kalastusmestari Lauri Rantanen etsii kaloja lammen pohjasta sukellusdroonin avulla. Turun yliopiston konservaattori Ari Karhilahti onki muutaman yksilön yliopiston kokoelmiin, Granroth ja Helsingin yliopiston tutkija Henry Pihlström onkivat kalat Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin ja toimittipa lajikalastuksen Suomen ennätysmies Juha Salonen tämän 62. Yritimme onkia samalla tavalla kuin ensimmäisellä retkellä saamatta kuitenkaan kaloja. Paikkatietoja ei kuitenkaan kerrottu julkisesti, ettei kukaan saisi päähänsä levittää kalaa laajemmalle. Tämän jälkeen kävin useamman kerran lammella eri porukoiden kanssa. Lajimääritys oli tuolloin varmistunut lopullisesti ja virallisesti – vaikka eipä siitä todellista epäselvyyttä tainnut missään vaiheessa ollakaan. Luonnonvarakeskukseen (Luke), Suomen Ympäristökeskukseen (Syke) ja Turun Sanomiin
Rohmutokko on sitkeä ja erittäin vähällä hapella toimeen tuleva laji. ROTENONI levitettiin reppuruiskun avulla ensin soutuveneestä lammen keskiosiin ja lopuksi huolellisesti pitkin rantaviivaa. Hävittämiseen käytetään tiedotteen mukaan rotenonia. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 41. MUUTAMA rohmutokko haavissa heti rotenonikäsittelyn jälkeen. Lammen käsittelyn aikaan talvi kolkutti ovelle, vesi oli kylmää ja rohmutokkojen elintoiminnot valmiiksi hitaalla. Rotenonin vaikutus perustuu siihen, että se estää kalojen soluhengitystä eli käytännössä solujen energia-aineenvaihduntaa. Ensi kesä sen meille varmaankin näyttää”, Antila pohtii. Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Antila oli paikalla katsomassa, kun lampi marraskuun puolivälissä käsiteltiin rotenonilla: ”Pyydystin muutaman rohmutokon tarkkailua varten haaviin lammen rantaveteen. Uskoisin tämän selittävän rotenonin hidasta vaikutusta. ROHMUTOKOSTA on julkaistu myös ensimmäinen tieteellinen artikkeli Suomessa: journal.fi/msff/article/view/125677 Käymieni keskustelujen perusteella vaikutti vähän siltä, että mitään rohmutokon hävittämisen edistämiseksi ei ainakaan nopealla aikataululla olisi tapahtumassa. joulukuuta huhut saivat vahvistuksen, kun Varsinais-Suomen ELY-keskus uutisoi rohmutokon hävittämisen olevan käynnissä. Yllättäen marras-joulukuun vaihteessa kantautui huhuja, joiden mukaan rohmutokkolampi oltaisiin myrkyttämässä. Päivälleen neljä kuukautta ensihavainnon jälkeen eli 8. Se on kasvien juurista eristetty yhdiste, jota käytetään hyönteismyrkkynä ja piskisidinä eli kaloja hävittävänä yhdisteenä. Toivon kovasti, että tehty käsittely tepsi kerrasta, mutta pidän ihan mahdollisena, että osa rohmutokoista selviää kylmän veden ansiosta ja käsittely pitää uusia joskus lämpimämmän veden aikaan. ROTENONI ON KASVIEN JUURISTA ERISTETTY YHDISTE, JOTA KÄYTETÄÄN KALOJA HÄVITTÄVÄNÄ YHDISTEENÄ. Kuulin, että useita päiviä myöhemmin tehdyssä tarkastuskäynnissä rohmutokkoja oli löytynyt melko paljon kuolleena, mikä on hyvä juttu. Eläviäkin kuitenkin näkyi edelleen. Muutama tunti rotenonikäsittelyn jälkeen rohmutokot vaikuttivat edelleen silmämääräisesti hyvinvoivilta, samoin kuin vielä seuraavanakin päivänä. MUTTA HÄVIÄÄKÖ SE
42 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI PEKKA LEHDES OmaSVK-MOBIILIPALVELU toimii jatkossa jäsenkorttina V apaa-ajankalastajien jäsenrekisteriuudistus siirtää myös vanhan muovisen jäsenkortin nykyaikaan. . Kaikki jäsenseurojen jäsenet, joiden sähköpostiosoite on tallennettu jäsenrekisteriin, voivat käydä kirjautumassa OmaSVK-mobiilipalveluun älypuhelimellaan osoitteessa oma.vapaa-ajankalastaja.fi. . Uusi rekisteri mahdollistaa sen, että SVK:n jokaisen jäsenseuran jäsenasioiden hoitajalle, puheenjohtajalle, sihteerille ja rahastonhoitajalle voidaan antaa käyttöoikeudet oman seuran jäsenistön hallinnointiin. Alkuvuodesta se on otettu käyttöön keskusjärjestötasolla ja nyt on tullut aika tarjota sen käyttömahdollisuutta myös SVK:n jäsenseuroille. Rekisterin seurakäyttäjien ensimmäinen tärkeä tehtävä on saada jäsentensä puuttuvat sähköpostiosoitteet rekisteriin, jotta jatkossa viestintä jäsenistön suuntaan olisi mahdollisimman mutkatonta. OmaSVK-palvelu on suunniteltu käytettäväksi ensisijaisesti älypuhelimella, mutta siihen voi kirjautua myös pöytäkoneella samassa osoitteessa oma.vapaa-ajankalastaja.fi. Rekisteristä saa aina ajantasaisen tiedon seuran jäsenistä ja vaikkapa maksetuista jäsenmaksuista. SVK:n uudistettu jäsenrekisteri on räätälöity Vitec Avoinen Sense -rekisterituotteen pohjalle. OmaSVK-mobiilipalvelussa on tällä hetkellä saatavilla sähköinen jäsenkortti, johon on yhdistetty myös omien yhteystietojen päivitysmahdollisuus. VAPAA-AJANKALASTAJIEN JÄSENREKISTERI SEUROJEN KÄYTTÖÖN Suomen Vapaa-ajankalastajien keskitetty jäsenrekisteri on uudistettu viime syksyn aikana. JÄSENEDUT mobiilissa. KIRJAUDU OmaSVK -mobiilipalveluun älypuhelimella osoitteessa oma.vapaa-ajankalastaja.fi. Lisäksi palvelussa esitellään SVK:n jäsenedut ja myös tuoreimmat SVK:n uutiset ovat saatavilla mobiilipalvelussa. OmaSVK-mobiilipalveluun on rakenteilla myös rajapinta Omakala-palveluun. MOBIILIjäsenkortti. Rekisteristä saa kätevästi myös esimerkiksi osoitetarrat postituksia varten
. Liittymislomake toimii mainiosti myös älypuhelimella, joten sitä kautta voi tehdä jäsenhankintaa vaikkapa tapahtumien yhteydessä. Lomakkeesta on helppo tehdä QR-koodi, jonka voi laittaa tapahtumassa tai seuran viestinnässä esille. Järjestäjä: viehekalastuksen-sm.fi Lisätiedot: Seuraa mielenkiintoisia livelähetyksiä kilpailusta: facebook.com/ viehekalastuksenSM LIITTYMISLOMAKE Liittymislomake otettu käyttöön pilottiseuroissa Parinkymmenen jäsenseuran kanssa on otettu käyttöön myös jäsenrekisteriin kytketty liittymislomake, jolla seurat voivat ottaa vastaan uusia jäseniä. UUTISET mobiilissa. . Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Jääsjärvi, HARTOLA 16.-18.6. VIEHEKALASTUKSEN KETKÄ OVAT Suomen parhaat viehekalastajat. Lomakkeella uusi jäsen voi myös maksaa jäsenmaksunsa liittymisen yhteydessä. Liittymislomakkeella uusi jäsen syöttää tietonsa itse suoraan jäsenrekisteriin. LIITTYMISLOMAKKEEN mobiilinäkymä.
44 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Tänä päivänä nopeus ja sujuvuus ovat valttia monella rintamalla, myös kilpailujen sähköisissä palveluissa. Kun muitakaan vapaaehtoisia ei tuntunut löytyvän, hän suostui ottamaan haasteen vastaan. Hän toimii myös Vapa Varkauden sihteerinä, rahastonhoitajana ja vastaa myös seuran jäsenasioista. ”SM-tason mittelöissä olen niin tiiviisti kiinni tuloshommissa, etten ennätä niissä kilpailla, mutta pienempiin kisoihin pääsen itsekin osallistumaan. Vuoden Vapaa-ajankalastajan valintaan vaikutti erityisesti vuoden 2022 SM-pilkin järjestäminen pikaisella aikataululla ja kilpailujen onnistunut toteutus. Tuomaisen vapaa-aika kuluu tiiviisti kalastuksen parissa, erityisesti pilkkien talvella ja kesällä onkien. VUODEN Vapaa-ajankalastaja -tunnustuksen luovutti Antti Tuomaiselle Suomen Vapaa-ajankalastajien varapuheenjohtaja Heli Järvinen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Stina Koivisto (oik.) järjestön kevätkokouksessa Tampereella 21. KILPAILEE ITSEKIN, KUN ENNÄTTÄÄ Punnitusohjelman kehittely sai alkunsa, kun Vapa Varkauden puheenjohtaja Tapani Kurki pyysi Tuomaista mukaan hoitamaan pilkkikisojen tulospalvelua. Monista kisajärjestelyistä Tuomaiselle ovat jääneet erityisesti mieleen vuoden 2020 helmikuussa Valvatusjärvellä Joroisissa järjestetyt mormuskoinnin MM-kilpailut, jolloin Suomen pilkkiväki otti hoitaakseen Liettuaan alun perin suunniteltujen kisojen järjestelyt vain kolmen viikon varoitusajalla. Hän on ansioitunut erityisesti onkija pilkkikisojen järjestelytehtävissä ja hänen kehittämänsä punnitusohjelma on merkittävästi helpottanut kilpailujen tulospalvelun, ilmoittautumisten ja paikka-arvontojen toteuttamista. ”Silloin saattoi syystä puhua kireästä aikataulusta”, hän sanoo. ”Siitä se ohjelman kehittäminen alkoi, ja nyt se on ollut jo pitkään valmis, joten siihen ole enää tarvinnut viime vuosina tehdä kuin vähäisiä muutoksia”, ohjelmointitekniikkaa yliopistossa opiskellut ja tietotekniikan parissa työskentelevä Tuomainen selvittää. ”Olen ollut vuosien mittaan mukana järjestämässä kymmenittäin eritasoisia pilkkija onkikisoja”, hän laskeskelee. huhtikuuta. Tuomaisen punnitusohjelma on jo osoittautunut niin toimivaksi apuvälineeksi kilpailujen sähköisten palvelujen toteuttamisessa, että kilpailujärjestäjät ovat ottaneet sen laajasti käyttöönsä. MM-MORRISSA OLI KIREÄ AIKATAULU Tuomainen itse arvioi valintansa perustuvan punnitusohjelman lisäksi laajemminkin hänen pitkäaikaiseen toimintaansa kilpailujen järjestelytehtävissä. Erityisesti pidän kilpaonginnasta ja morrikisoista, mutta niissä ei ole suuria menestyksiä tullut”, SM-kultaa veneonginnassa voittanut Tuomainen kertoo. Kilpailuihinkin hän osallistuu ahkerasti, kun tilaisuus vain tulee. Näin ollen voidaan todeta, että SVK:n viime vuosien digiloikka on perinteisten kilpailujen osalta pitkälti ollut Antti Tuomaisen ansiota”, valintaperusteluissa myös todettiin. HENKILÖUUTINEN TEKSTI ISMO MALIN KUVA JAANA VETIKKO VUODEN Vapaa-ajankalastaja Antti Tuomaisen ohjelma mullisti pilkkija onkikisojen tulospalvelun Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) nimesi vuoden 2023 Vapaa-ajankalastajaksi Antti Tuomaisen Varkaudesta. Valinnan tehneen SVK:n hallituksen mukaan Tuomaisen laatimalla punnitusohjelmalla oli erittäin suuri merkitys koko tapahtuman onnistumisessa
Se ei ole lusikka, eikä lippakaan. Minarin Weedless -ruohikkomalli osoittautui pian erinomaiseksi ruohikkovieheeksi, avoveteen on muita parempiakin vieheitä. Kaikkien aikojen uutuus Minnow Spoon Se ei ole vaappu. Weedless Minnow Spoon Tässä se nyt on! Rapalan ensimmäinen ruohikkouistin kautta aikojen! Siinä on kaikki uuden Minnow Spoonin hyvät puolet ja lisäksi vielä hyvin toteutettu ruohikkosuojaus, joka toimii paksussakin heinikossa, mutta ei silti huononna uistimen ottavuutta. Weedless Minnow Spoonilla pääset nyt kalastamaan ensi kertaa tehokkaasti kaikki kalaa täynnä olevat ruohikot!. Se on myös tuonut kalaa yhtä paljon kuin monet edeltäjänsä yhteensä. Moni peto onkin koekalastuksissa iskenyt siihen kiinni jo tässä vaiheessa. Minarin ”ruohoviiksi” on yksi markkinoiden parhaista ruohosuojista, jonka avulla viehe väistelee hyvin kasvustoja ja kalastaa kasvillisuuden seassa yllättävän tehokkaasti. Kalastaessa välillä on hyvä pysäyttää kelaus hetkittäin esimerkiksi lumpeikon aukkopaikoissa, niin onhan se kumma, jos Minari ei herätä petokaloja iskuun. Suojaviiksen materiaali on joustavaa ja kestää hyvin toistuvaakin virittelyä ja taivuttelua. Ruohoviiksi säädetään koukun kanssa linjaan ja muutaman millin ”joustovaralla” väistelemään kasvustoja. Se lentää kuin lusikka ja ui kuin vaappu – ja kalastaa kaikilla tyyleillä tehokkaammin kuin kumpikaan! Muotoilunsa ansiosta Minnow Spoon vajoaa pinnan alle samalla tavoin kevyesti puolelta toiselle leijaillen kuin haavanlehti puusta pudotessaan. Suomen suosituin ruohikkouistin MINNOW SPOON 30 vuotta R apala teki Minnow Spoonin vuonna 1993 ja ”Minarit” esiteltiin pian uutuutena. Minnow Spoon on täysin uudentyyppinen uistin, jossa yhdistyvät vaapun ja lusikan parhaat puolet. Uistimen kannattaakin antaa leijailla välillä hiukan alaspäin ja vaihdella kelausnopeutta koko ajan. Minnow Spoon on Rapalan testiryhmän koekalastuksissa osoittautunut kaikkien aikojen monipuolisimmaksi ja helppokäyttöisimmäksi uistimeksi. Toki moni isku ei tartu, mutta se on kasvustojen kalastusta Nykyään Minnow Spoonia on markkinoilla neljä kokoa, 6-10 sentin pituisina ja 9-28 gramman painoisina. Lisäksi on 8-senttinen Rattlin’ Minnow Spoon -räminämalli. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Tämä uistin kuuluu ilman muuta joka kalamiehen perusvalikoimaan! PAKISTA kaivettuja Minareita. Uidessaan se poukkoilee villin epäsäännöllisesti puolelta toiselle ja heilahtaa aina välillä lähes kyljelleen, juuri samalla tavoin kuin haavoittunut pikkukala silloin, kun se on täysin poissa tolaltaan. Seuraavassa Urheilukalastus -lehden nro 4/1994 aukeaman Rapala-Normarkin mainos ja sen mainosteksti , jossa kehutaan uutta Minnow Spoonia uistintyyppiä ”kaikkien aikojen uutuutena”. Toki tiukassa paikassa viiksi voi taipua ja koukku tarttua kiinni
Tapsa toimitti myymälämme kautta Helmi-Grilliin tuoretta kalaa aina silloin, kun siellä oltiin kalaa vailla tai kun meillä oli tarjota heille jotain ylimääräistä kalaa. Eikä tästä toteamuksesta kulunut kovinkaan paljon aikaa, kun Tapsa jo valmisti . Yksi Tapsan ”Helmen” suosikkiannoksista oli varsinkin 1980-luvulla paljon tarjottu sveitsinleike eli ohueksi nuijittu ja kaksinkertaiseksi taitettu porsaan leike, joka täytettiin saunapalvikinkulla sekä emmentaljuustosiivulla ja paneerattiin maustekorppujauholla ennen pannulla paistamista. SVEITSINLOHILEIKKEET tarjotaan vaikka keitettyjen perunoiden ja kermaviilikastikkeen kanssa. Tapsa totesi usein sveitsinleikettä nautiskellessaan, että tällaista herkkua pitäisi joskus koettaa valmistaa myös lohesta. KALAHERKUT Tapsan tapa an SVEITSINLOHILEIKKEEN esikuvana on porsaanleike TE K S TI K A R I N YB ER G K U V A T JA A N A VE TI K KO K -market Kotikonnun viereisessä kiinteistössä sijaitsi 1980-luvulla Itä-Helsingissä ja kauempanakin kantakaupungissa kuuluisa ravintola Helmi-Grilli, josta saimme henkilökunta-alennuksella ruoka-annoksia lounaaksi. 46 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 47. Jos fileet leikataan pienestä kalasta, myös pienikokoiseen leikkeeseen tehtävän viillon on oltava vastaavasti kapeampi. SV E ITS I NLO HI LE IKE Ainekset 4 henkilölle 4 paksua viipaletta (paino 150–200 g/kpl) nahatonta ja ruodotonta lohikalafileetä (myös vaalealihaiset kalat, esim. Tapsa n tapa an Leikkaa ruodottomasta lohikalafileen paksuimmasta osasta vinottain graavikalasiivun tapaan 150–200 gramman painoisia leikkeitä, joiden sisälle leikataan riittävän leveä pitkittäinen läpiviilto saunapalvikinkkuviipaletta ja juustosiivua varten. Painele leikettä vielä hellävaraisesti käsittelyalustaa vasten, jotta se muotoutuisi ulkopinnaltaan mahdollisimman tasaiseksi ja myös kypsyisi paistinpannulla kauttaaltaan. . Kun Tapsa aloitti muutamaa vuotta myöhemmin kuuluisien kalaruokapäiviensä pitämisen Helsingin alueen suurissa ruokakaupoissa, sveitsinlohileike oli hänen yksi ensimmäisistä ja suosituimmista kalaherkuistaan. ensimmäiset kirjolohifileestä valmistetut sveitsinlohileikkeet Kotikonnun kalatiskille asiakkaiden koemaisteltaviksi. Tämän jälkeen leikkeet siirretään tarjoiluastiaan ja ruokapöytään nautittaviksi joko perunamuusin, keitettyjen perunoiden tai riisin kanssa kermaviilikastikkeen kera. Näin ne voidaan sulloa myös kapean leikkeen sisään. Tarjoile sveitsinlohileikkeet perunamuusin, keitettyjen perunoiden tai riisin kanssa kermaviilikastikkeen kera. LOHILEIKKEET paistetaan kauniin ruskeaksi voissa, ruokaöljyssä tai niiden seoksessa. Paistetut sveitsinlohileikkeet voidaan laittaa paistamisen jälkeen ensin talouspaperilla peitetylle isolle lautaselle ja uuniin noin 15 minuutin ajaksi, missä niiden pinnalla oleva ylimääräinen rasva imeytyy paperiin. Jotta leikkeen sisälle mahtuisi riittävästi täytettä, kinkkuja juustosiivun voi laittaa päällekkäin ja taitella ne keskeltä kahtia. Asettele kinkkuja juustosiivut leikkeen sisälle. LOHILEIKKEESEEN leikataan riittävän leveä pitkittäinen läpiviilto täytteitä varten. Lohen asemesta voidaan käyttää myös vaalealihaista kalaa, kuten siika-, kuhatai haukifileetä. siika, kuha ja hauki sopivat) 4 viipaletta emmentaljuustoa 4 siivua saunapalvikinkkua voita tai ruokaöljyä paistamiseen Maustekorppujauho 100 g korppujauhoa 2 tl paprikajauhetta 2 tl sitruunapippuria 2 tl grillausmaustetta Kermaviilikastike 1 prk kermaviiliä 2 tl sitruunamehua 2 tl juoksevaa hunajaa ½ tl viispippuria 3 rkl ruohosipulisilppua . LEIKE TEHDÄÄN RUODOTTOMASTA FILEESTÄ Sveitsinlohileike valmistetaan ruodottomasta punalihaisesta lohikalafileen paksuimmasta osasta, jotta sen sisälle voidaan leikata riittävän leveä läpiviilto saunapalvikinkkuviipaletta ja juustosiivua varten. Kun kinkku ja juusto on saatu aseteltua leikkeen sisälle, sitä voidaan vielä painella hellävaraisesti, jotta se olisi ulkopinnaltaan mahdollisimman tasainen ja myös kypsyisi paistinpannulla tasaisesti. Leivitä sveitsinlohileike kummaltakin puolelta maustekorppujauhosekoituksella ja paista se kauniin ruskeaksi paistinpannulla voissa, ruokaöljyssä tai niiden seoksessa. KINKKUja juustosiivut laitetaan leikkeen sisälle. . Sveitsinlohileike leivitetään kummaltakin puolelta maustekorppujauhosekoituksella ja se paistetaan kauniin ruskeaksi paistinpannulla
Uutuusväreissä saatavana ovat Jäpittäjä, Invincible Floating, Invincibe Zoom, Spearhead ja Haka. Kelat ovat sataprosenttisesti kotimaista käsityötä. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. ELLA-KELAA on saatavana kahta halkaisijakokoa: 45 ja 51 mm. Kelaan on lisäksi saatavilla ”tiukka” siimarullan lukitusmutteri. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Myös Beten Lotto-lippohin on tullut uusia värejä. Niihin ja muuhun Finlandia Uistimen vieheisiin voi tutustua sivulla nilsmaster.fi. Se sopii hänen mukaansa käytettäväksi ahvenen ja muiden petokalojen pyyntiin erityisesti vesissä, joissa asustaa keskimääräistä tummempia raitapaitoja. Uutuus otettiin pilkkipiireissä innostuneesti vastaan ja tulleen palautteen perusteella oli hienoa todeta, että kela toimii niin kuin se oli suunniteltu”, Vuojolainen lisää. Uutuuskelasta on saatavilla kahta eri kokoa: 45 millin sekä 51 millin halkaisijoilla. Lisätiedot, asennusohjeet ja tilaukset: ella-kelat.fi NILS Master Haka -vaappu uutuusväreissä 191 (vas.) ja 192. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Crewe’n mukaan uutuusväri 192 on puolestaan saanut innoituksensa kirjolohen luonnollista väreistä eli sinisen, vihreän tai kellertävän sekä hopeanvalkean ja vaaleanpunaisen eri sävyistä. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Tämä ominaisuus takaa, että pesässä pyöriessään siima ei pääse karkaamaan rullalta pois missään tilanteessa. Merkitys korostuu etenkin kilpaa pilkkiessä. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Nils Master -vaappuihin kaksi uutta värivaihtoehtoa Nils Master -vaappuihin on täksi kesäksi tullut kaksi uutta värivaihtoehtoa eli värit 191 ja 192. ”Uutuusvärissä eri värien kontrasti korostuu ja vieheen värien sekä liikkeen välinen kontrasti houkuttelee petokalat iskemään”, Crewe selvittää. Suurempi kela puolestaan soveltuu Sami Kainulaisen hiilikuituvapoihin sekä muun muassa omavalmisteisiin vapoihin. Ella-kela sopii myös vaihtokelaksi pilkkionkeen vanhan kelan tilalle Ella-kelassa on siimarullalle oma laakeroitu pesä. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 4/2023 (ilmestyy 25.8.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 10.7. ”Vuonna 2017 talvella yhden kisareissun jälkeen siimasotkuja selvitellessä aloin pähkäillä ideaa ”umpikela”-mallisesta kelasta, jossa siimasotkujen vaara olisi minimoitu, rulla pyörisi takertelematta ja jonka jokainen pilkkijä voisi helposti ja vaivatta vaihtaa entisen kelan tilalle”, Vuojolainen kertoo. Ella-kelan idea syntyi kehittäjänsä Perttu Vuojolaisen mielessä, kun hän huomasi, että avonaisella kelalla pilkittäessä siima pääsee karkaamaan siimarullalta pois harmillisen usein. Pienempi kela soveltuu käytettäväksi suoraan Saku-haarukkavapaan sekä Sami Kainulaisen valmistamaan hiilikuituvapaan. Näihin haarukkavapoihin valmistaja lupaa asentaa kelan asiakkaan puolesta veloituksetta. ”Monien kehitysvaiheiden jälkeen kela oli valmis suuremman yleisön testiin kevättalvella 2022. Lisäksi ison vonkaleen iskiessä mutteri toimii sopivalle tiukkuudelle säädettynä myös jarruna. 48 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tämä normaalia hieman tiukempi mutteri takaa sen, ettei mutteri pyöri kelatessa hallitsemattomasti mukana. Uutuusvärejä kehittämässä ollut Martin Crewe Finlandia-uistimelta kertoo, että Nils Master -väri 191 imitoi tummaa ahventa, jonka selkä ja raidat ovat tavallista tummemmat
Mökki vesistön äärellä vaatii kuitenkin rinnalleen myös laiturin. Korkealaatuisten karttojen lisäksi sovelluksesta löytyvät muun muassa käyntisatamat palvelutietoineen, AIS-tiedot, täsmäsääennusteet, septitankkien imutyhjennyspisteet ja tiedot yli 2 400 veneluiskan sijainnista sekä 250:stä kalastajien huippukohteesta. Koko Suomen kattava maastokartta puolestaan perustuu tarkimpaan Maanmittauslaitoksen aineistoon. Sovelluksen avulla voi myös luoda oman reitin ja omat paikkamerkit ja tallentaa ne. LAAKA Laiturilta on helppo kalastaa ja lisävarusteena saatavana olevaan reunakorokkeeseen voi kätevästi kiinnittää veneen. Yhdistelmäkartalla maastoja merikartat täydentävät toisiaan ja tuovat esiin enemmän yksityiskohtia. Merija maastokartat ovat tarkkoja ja vektorimuotoisia. Karttoja voi tarkastella myös ns. Laiturielementit voidaan asentaa myös upottavaan rantahiekkaan, suohon, ruovikkoon tai mutaan ”kelluviksi pitkospuiksi” ja jatkaa laituria halutun pituiseksi, jotta saavutetaan tarvittava syvyys uimiseen ja veneen kiinnitykseen. Sen ansiosta tämä laituri on kehittäjänsä Mika Hyyryläisen mukaan kolme kertaa vakaampi kuin perinteinen putkitai laatikkoponttonilaituri. Sen suunnittelussa on otettu huomioon vesilläliikkujien monipuoliset toiveet ja tarpeet – myös turvallisuus. Lisätiedot: laakalaituri.fi. Loisto Mariner toimii myös ilman verkkoyhteyttä, jos käyttäjä tallentaa kartat etukäteen laitteen muistiin (offline-toiminto). Loisto Mariner on Karttakeskuksen uusi helppokäyttöinen mobiilisovellus, joka toimii sekä Androidettä IOS-käyttöjärjestelmässä. Laiturin voi muuntaa tarvittaessa kelluvaksi terassiksi tai jopa kalastuslautaksi. Kestopuinen ulkonäkö sopii luontevasti rantaan kuin rantaan ja elementeistä on koottavissa jokaiseen rantaa sopiva ratkaisu”, Hyryläinen sanoo. Vakaatakin vakaampi Laaka Laituri muuntuu myös kalastuslautaksi Suomalaiset ovat tunnetusti mökkikansaa, tuhansien järvien maassa on puolisen miljoonaa mökkiä, joilla nautiskellaan vapaa-ajasta. Lisätietoja: loistonavigointi.fi/loisto-mariner. lintuperspektiivistä (3D), mikä parantaa esimerkiksi kuljettavan reitin hahmottamista. Laiturin matala kansikorkeus mahdollistaa myös vaivattoman uimaan pulahtamisen ja saunavedetkin saa siltä koukattua kurottelematta. ”Heilumaton, tukeva laituri on myös turvallinen, eikä Laaka Laituri juoksuaskeleita hätkähdä, mitä varsinkin lapsiperheet arvostavat. AIS-tiedot auttavat muiden vesillä liikkujien tunnistamista. GPS:n avulla käyttäjä näkee kaiken aikaa oman sijaintinsa kartalla. Poikkeuksena on säätietojen päivitys AIS-tiedot, joihin tarvitaan internet-yhteys. Laaka Laituri muuntuu haluttaessa myös vaikkapa kelluvaksi terassiksi ja jopa CE-kilvellä varustetuksi, kalastukseen soveltuvaksi lautaksi. Loisto Mariner -mobiilisovellus on oiva veneilijän apu Ajantasaiset ja helppokäyttöiset kartat ovat tärkeitä veneilyn turvallisuuden kannalta. Kantavalla laatalla varustettu Laaka Laituri on oiva vaihtoehto tähän mökkeilijän perustarpeeseen. Perusversio on tasainen lautta, jonka kyytiin pääsee helposti vaikkapa pyörätuolilla. Laaka Laiturilla on Patenttija rekisterihallituksen hyödyllisyysmalli. Yhteensopivuus: IOS 10.3 tai uudempi versio, Android: 4.4 tai uudempi versio. Sovelluksen merikartat perustuvat Traficomin alkuperäisaineistoon. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 49. Laaka Laituri on kestopuinen, uuden tekniikan ponttonilaituri, jonka erityisominaisuutena on kantava laatta. Yhdistelmäkartta tuo esiin uusia yksityiskohtia Merija sisävesikartat kattavat Suomen rannikon, Vuoksen ja Kymijoen vesistön, Vesijärven, Päijänteen, Keiteleen, Oulunjärven ja Inarijärven, ja yleismerikartat Ahvenanmaan, Saaristomeren, Suomenlahden ja Saimaan. LOISTO Mariner on Karttakeskuksen uusi mobiilisovellus, joka helpottaa vesilläliikkujan matkareitin suunnittelua ja lisää myös matkanteon turvallisuutta. Lisävarusteena saatavaan reunakorokkeeseen voi kiinnittää veneen kiinni ilman, että tarvitsee tinkiä uimalaiturin ominaisuuksista. ”Laituri ei heilu eikä huoju, vaikka isompikin ihminen seisoisi virvelöimässä sen reunalla ja mikä tärkeintä, se ei kaadu, vaikka painoa olisi reilusti yli toivotun”, Hyyryläinen vakuuttaa. Karttasovellus on tarkoitettu niin Suomen merikuin järvialueilla liikkuville veneilijöille
. . Vesi laajenee jäätyessään, joten jätä astiaan neljännes tyhjää. . Tämä itse pyydetty saalis kannattaa kaikkien käsitellä sen arvoa vastaavalla tavalla. Tällä kertaa katsotaan vaihtoehtoja jäähdyttämiseen. Valikoima on laaja ja laitteissa on hintalapun lisäksi todella suuria eroja niin toimintatekniikoissa kuin kylmennystehoissakin, joten kannattaa lukea vaikka vertailuja netistä ennen hankintaa. Perinteinen eristävä kylmälaukku puolestaan palvelee kaikkialla, kunhan jostain saadaan riittävästi kylmää mukaan ennen kalaan lähtöä. KOTITEKOISET KYLMÄPULLOT : Kotikutoiset kylmäkallet syntyvät helposti pakastamalla vettä esimerkiksi tyhjiin maitotölkkeihin tai muovipulloihin. Ne ovat usein tarpeen myös halvimpien ja heikkotehoisten sähkökylmälaukkujen kanssa. KYLMÄKALLET : Kaupasta saatavat erilaiset ”kylmäkallet” ovat kenties helpoin tapa varata kylmää kalareissulle. S ähkötoimiset kylmälaukut ovat yksi vaihtoehto kalasaaliin jäähdyttämiseen siellä, missä soveliasta virtaa on saatavilla. Jokainen näistä työvaiheista vaikuttaa kalan säilyvyyteen ja laatuun, joten niistä ei kannata tinkiä. Laadukkaan ja hyvin säilyvän kalan takeeksi on keksitty jo monien tuntema mantra: ”Tainnuta, verestä, perkaa ja jäähdytä”. 50 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. lääkärin määräyksestä T E K S T I J A K UV A T J ANN E A N TI L A Saaliin VIILENTÄMISNIKSIT Suomessa syötävästä kotimaisesta kalasta lähes puolet on vapaa-ajankalastajien omaa saalista. JÄÄMURSKA on melko optimaalinen keino kalan jäähdyttämiseen, mutta se on käytännössä kertakäyttöistä, eikä sitä saa joka paikasta. Katsotaanpa tähän vähän vaihtoehtoja. Ostomahdollisuuksia voi halutessaan kysyä esimerkiksi kalatiskin omaavista marketeista
. KANSILUUKKU : Lämmin kesätuulahdus hönkää lämpöä kylmälaukun uumeniin joka kerta, kun kannen avaa. Märästä kankaasta haihtuu kosteutta ja haihtuminen imee lämpöä viilentäen kalaa. . Kotitestissä (huoneilma 20 C°, kangas kasteltu 20 C° vedessä) tämän menetelmän viilennysvaikutus oli kolme astetta, kesällä ulkona luultavasti suurempi. Tällaiseen tarpeeseen voi kehitellä haluamansa pienen luukun kylmälaukun kanteen. KALAN liha pääsee jäähtymään nopeammin, kun jäähdytettävänä on vähemmän “turhaa massaa” ja kalan vatsaontelo on auki. TAINNUTA VERESTÄ PERKAA JÄÄHDYTÄ Miksi. TERVEELLISESTÄ kalasta tulee verestämällä vielä ihan hitusen terveellisempää, sillä kalan veressä on noin 10-kertainen pitoisuus vältettäviä PFAS-yhdisteitä kalan lihaan verrattuna. Pusseja on erikokoisia ja niitä voi saumata mielensä mukaan, joten voit tehdä juuri haluamasi kokoisia. MÄRKÄ KANGAS : Vanha klassikkokikka, kun mitään kunnon viilennystä ei ole saatavilla. . Lämpötilan kasvaessa pilaantuminen ei suinkaan nopeudu tasaisesti, vaan kiihtyy lähes eksponentiaalisesti. Varsinkin onkiessa tai silakkaa litkatessa, kun kalaa tulee vähän väliä, on eduksi, jos kalan saa kylmään avaamatta kantta. KALAN kuollessa sen immuunipuolustus pysähtyy ja mm. EETTISISTÄ syistä kalaa kohtaan. FILEE on esteettisemmän näköinen. Tässäkin on pussiin syytä jättää laajenemisvaraa eli tyhjää. . KALAN lihaksiin happivajeessa ja stressissä (esim. KYLMÄLAUKKU + ÄMPÄRI : Näppärä viritelmä on laittaa kylmälaukkuun ämpäri kaloille ja laittaa kylmäkallet ämpärin ympärille. . . MIKROBITOIMINTA (pilaantuminen) on sitä vilkkaampaa, mitä lämpimämpi kala on. Pakastusasennolla voit vaikuttaa, että tuleeko jäästä tasainen lättänä vai pulleampi möykky. Jäätyminen on kuitenkin vaihtoehtona parempi kuin liian lämpimänä pitäminen, jos joutuu valitsemaan. Kovin merkittävää säilyvyysetua tällä niksillä ei saa, mutta ehkä se on tyhjää parempi kuitenkin. . . +0 ASTETTA on optimi, johon pyritään. ?. . Mikään ei estä laittamasta kylmäkallea tai kahta myös ämpärin sisään, jos haluaa vielä tehostaa kalojen nopeaa jäähtymistä kuumissa kesäoloissa. Kaksi kantikasta ämpäriä vierekkäin, reunustettuna littanoilla kylmäkalleilla joka sivulta ja ämpäreiden välistä. VERI on otollinen kasvualusta mikrobeille, joten veret kalasta ulos laskemalla saaliisi säilyy paremmin. VERENKIERTO kalan aivoihin estyy ja kalan mahdollinen palaaminen tajuihinsa tainnutuksen jälkeen estyy. Jos veneen pohjalla on 30 astetta lämmintä ja kalan saa käärittyä 15 asteisessa vedessä kasteltuun kankaaseen, niin toki keinoa kannattaa käyttää ensiapuna rantaan saakka. Siitä saa kalat heitettyä helposti sisään päästämättä kylmää juurikaan ulos. . Muutaman asteen ero on siis jo hyvin iso ero. ämpärissä tai maalla tukehtuessa) kertyvä maitohappo ja ”stressihormonit” heikentävät kalan laatua, rakennetta ja säilyvyysaikaa. VAKUUMIPUSSIKYLMÄKALLE : Näppärä omatekoinen kylmäkalle syntyy vettä vakuumipussiin sulkemalla (huom! älä käytä vakuumikoneen imua pussin sulkemisen yhteydessä). . . Tällöin kala on mahdollisimman kylmä, sen kuitenkaan jäätymättä. . Kastele pyyhe tai muu kangas ja kääri kala siihen. Mahdollistaa saaliin jaottelun eri ämpäreihin tai sitten toisessa voi pitää vaikka retkijuomat. sen suolistobakteerit pääsevät yllättävän nopeasti suolen seinämän läpi, jolloin kala alkaa pilaantumaan vauhdilla (efektin nopeus riippuu kalan lämpötilasta). VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 51
SAVUAHVENHERKKU VAIHTUI MAKKARAAN Ilta eteni ja viistokaiku luotasi tyhjää tai pelkkiä yksittäisiä kaloja. Kookkaampia jigejä oli entuudestaan naftaliinissa koko lailla reilusti. Veneessä päivittelin Mikan jigivalikoimaa. Mikan kalavene varusteineen sopii heittokalastukseen kuin nakutettu. Varauduin etukäteen täydentämällä jigivarantojani valikoimalla mikrojigejä ja mahdollisimman painavia volframipäitä. Päivän ässäpeli oli kuitenkin vielä toistaiseksi hämärän peitossa. JOSKUS olen isompiakin saanut. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT ILKKA HEIKKINEN Tarinoita kalavesiltä OIKUKAS ROINE K un ystäväni Mika kutsui minut viettämään kesäistä mökkiviikonloppua Pirkanmaalle, mietin hetken. Ohjelmassa tulisi olemaan ahvenen jigikalastusta haastavalla, mutta sille päälle sattuessaan erittäin antoisalla Roineella. viistokaiun avulla kalaparvet pitäisi ainakin teoriassa olla helppo paikantaa. Totuuden nimessä saaliit ovat joka kerta jääneet melko vaatimattomiksi. Ensimmäistä kertaa en olisi pappia kyydissä, sillä mennä kesinä olemme vedelleet uistinta pitkin Saarikylien selkosia ja yhytelty heittäen ahvenparvia täkäläisistä montuista ja matalikoilta. Sopivan spotin löytyessä paatin keulassa nököttävä Minn Kota pitäisi meidät heittopaikoilla huomattavasti paremmin kuin ankkuri. Mikan perinteiset saalismontut olivat tyhjinä, eikä tutuilla karikoilla näkynyt nyt merkkiäkään eväkkäistä. Ehkä tämä olisi se kerta, kun jigikalastuksen salat viimein aukenisivat minulle. Muutama syöttikalaparvi pelmahti silloin tällöin näytölle, mutta kunnolliset apajat tuntuivat olevan tyystin kadoksissa. . Mutta koska kalastamaan oli tultu, vesille oli tietenkin lähdettävä. Pakkasin jigit rasiaan ja aloitin matkani kohti Kangasalaa. . Hellekään ei ottanut hellittääkseen, ja niinhän siinä kävi, että ensimmäinen kalastuspäivämme kääntyi kohti mollivoittoista yötä saalispussiemme huutaessa edelleen tyhjyyttään. Kaiken kaikkiaan olimme irrotelleet koukuistamme 52 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oma rasialliseni alkoi tuntua jotenkin alimitoitetulta ystäväni kaivellessa esiin laatikon toisensa perään: jigejä kaikissa mahdollisissa koissa, väreissä ja malleissa. Vakaassa Alutroll Flatfish -paatissa on yllättävän hyvin tilaa ja Ahdin valtakunnassa kaikki oli ennallaan KALAMIEHET valmiina koitokseen. Ehkä tämä olisi kerta, jolloin Roineen ahvenet avaisivat viimein valikoivat suuvärkkinsä ja kävisivät ahnaina pyydyksiin. HELTEEN PASSIVOIMAT AHVENET Hirmuhelle ja lähes tuuleton keli ei varsinaisesti vastannut käsitystämme kunnon kalastusolosuhteista. KOKEILLAAN nyt täältäkin. Jigaus ei koskaan ole kuulunut leipälajeihini, mutta toisaalta kalastajana olen sen verran pöhelö, että osaan kehittää reissun kuin reissun alle lapsenomaisen uskon käänteentekevistä kalasaaliista
Lisäksi Suomen luonnossa hermo lepää, toisin kuin sohvan äärellä jalkapallojännitysnäytelmän parissa. Kokemus VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 53. Mutta ei toisella puolellakaan tyyntä ollut. Keulakone sai tehdä tosissaan töitä pitääkseen meidät spoteilla, mutta yllättävän tehokkaasti Minn Kota operoi aallokossakin. ETTÄ SELLAINEN KALAREISSU Jos tämä olisi tyypillinen kalatarina, astuisi tässä vaiheessa kuvioihin kaiken mullistava käänne. Sen stressin kun kykenisikin lieventämään muutamalla jiginheitolla. JA ali pitäisi mahtua. Koska luvassa olisi Suomen jalkapallomaajoukkueen EM-kenraali, olisimme muutenkin olleet taipuvaisia lopettelemaan. . Käänteen sijaan luvassa oli kuitenkin antikliimaksi. ahvenia peräti kaksin kappalein. nä. Vettä tihutti varovaisesti pilviseltä taivaalta ja tuuli tuiversi aika tavalla. Meitä pikku myräkkä ei lannistanut. Hetken jo näytti, ettemme mahdu alitse ollenkaan mutta kyykkyasento ja herpaantumaton varovaisuus auttoivat meidät yli tämänkin hidasteen. Eikä kunnon kalaparvia piirtynyt vieläkään Garminin näytölle. Se jättää nälkää, eikä raikas ulkoilma ole milloinkaan pahasta. Koska Mikan kalavene ei käytännöllisyydestään huolimatta ole mikään varsinainen myrskynuhmaaja, päätimme hakea kalapaikkoja ”toiselta puolelta”, suojaisammilta apajilta. Jigitimme jälleen Mikalle tutut montut ja karikot, mutta mainittavan kokoisia kaloja emme vieläkään onnistuneet löytämään. . Toiveistamme huolimatta säätilanmuutos ei tuntunut saaneen kaloja yhtään sen ahnaammiksi. Edes piskuiset mikrojigit eivät tuntuneet tepsivän. Kaiku piirtäisi kaloja mustanaan, ahvenet sen kuin odottelisivat jigejämme kidat ammollaan ja muutama sattumakuhakin nousisi veneeseen siinä sivussa. Minun maailmassani tyhjäkin kalareissu on silti voimaannuttava kokemus. EI meiltä ainakaan jigit lopu. Lähdimme kohti mökkirantaa kalatta, mutta taas yhtä kokemusta rikkaampina. Suunnitelmissa ollut savuahvenherkku ja jäi saamatta, mutta onneksi myös makkara maistuu mökkiolosuhteissa aina makoisalta. UUTTERA Minn Kota pärjäsi moitteetta. En kuitenkaan aio pidätellä henkeäni odotellessa. Joskus vastaan ovat olosuhteet, joskus oma osaamattomuus ja joskus tuurikaan ei vain kerta kaikkiaan osu kohdilleen. Toiselle puolelle päästäksemme meidän oli alitettava autotie kapeaa ja huolestuttavan matalan näköistä tunnelia pitkin. Aamulla herättyämme totesimme ennusteiden osuneen oikeaan. Jo toista päivää perätysten harvat kaiulla bongaamamme kalat pysyivät tuppisuina. Sade yltyi yltymistään, navakkana tuivertava tuuli vilutti ja piti meidät poissa suojattomammilta kalapaikoilta ja iltakin alkoi jo häämöttää. Viimeisen silauksen päätöksellemme antoivat kuitenkin kalat, jotka jälleen kerran olivat liian taitavia piiloutujia, sekä sää, joka ei kerta kaikkiaan suosinut pienveneilijää. Mutta kerran vielä koittaa se päivä, jolloin Saarikylien rannalta tupruaa savu ja ilmassa leijailee vieno lepän tuoksu. Yhytimme muutamia ahvenia, mutta niiden koko ei varsinaisesti häikäissyt. Roine osaa olla ronkeli. Pikkutunneilla tihrustelimme seuraavan päivän sääennusteita todetaksemme, että helle olisi väistymässä ja tilalle tulossa koko päivän kestävää vesisadetta. Sen sijaan uumoilimme, että muutos saattaisi tehdä hyvää kalantulolle ja aktivoida eilen piilossa pysytelleet raitapaidat. Tyhjäkin kalareissu voimaannuttaa Jokainen kalastusharrastaja tietää, että tyhjiä reissuja tulee silloin tällöin eteen. TOISELLE PUOLELLE Päästyämme jälleen vesille huomasimme, että laajemmat selät aaltoilivat vaahtopäi
Ongimme keskipäivästä noin iltakuuteen saakka. Olisiko tämä jopa suurkala. Matosyötillä varustettu koukku lennähti lumpeen viereen ja koho jäi pinnalle kellumaan. Piikkimonneja nousi, mutta ei tarpeeksi suuria. HYVÄ ALKU Saavuin rantaan jo iltapäivällä, joten oli hyvin aikaa laittaa onkivehkeet valmiiksi ilJO SEURAAVA KALA OLI KUITENKIN PIIKKIMONNI JA VIELÄPÄ SUURIN IKINÄ SAAMANI. Vettä onkipaikalla oli alle metri. Tärppiä ei tarvinnut kauan odottaa, ensimmäinen kala osoittautui kuitenkin särjeksi. Kun välineet oli viritetty, mäski kostutettu ja kevyt ateriakin syöty, päätin levätä vielä tunnin. Oppina tältä reissulta oli, että madonpätkillä mäskääminen paransi selvästi kalantuloa. Täältä niitä kuulemma saisi. Sopiva tilaisuus koitti jo muutaman viikon kuluttua. Sain silloin useampia yli 200 gramman kaloja. Paluumatkalla pääkaupunkiseudulta olisi sopivasti aikaa poiketa Lopella ja onkia piikkimonneja, ehkä jopa saada uusi suurkala. Kävelin onkirantaan vähän ennen kahdeksaa. Kaivoin puhelimesta esiin kaverini Juha Hatanpään numeron. Mäskin olin terästänyt muutaman sentin mittaisilla madonpätkillä. Muista varoa rintaevissä ja selkäevässä olevia piikkimäisiä eväruotoja. ”Kyllä, sieltä niitä tulee. Jo seuraava kala oli kuitenkin piikkimonni ja vieläpä suurin ikinä saamani. Heitin kuhunkin paikkaan viisi-kuusi pientä mäskipalloa. Ne alkavat syömään illalla, kun vähän pimenee. Kaivoin keittiövaa’an repusta ja laskin kalan sen päälle. Moi.” Nyt vaikutti hyvältä. Lopen suunnasta on kyllä muutenkin kuulunut piikkimonnijuttuja”, pohdin mielessäni. Ja kalojen tulisi olla suurempia, olihan tavoitteenamme saada suurkalakokoinen piikkimonni. Kiitti tiedosta ja vinkeistä. Illalla olisi parasta olla hyvässä vireessä, kun tulisi aika onkia. kimonneja. Voi vaikkapa paneutua piikkimonnin ongitaan. taa varten. ” 54 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TÄRKEINTÄ ON PAIKKA Mieleen tuli sana Loppi. Ilta oli jo hieman hämärtynyt ja näytti oikein otolliselta. Oli siis mentävä Lopelle. Ei mikään ihme, sillä pohjaan vajoavat madonpätkät tuoksuvat piikkimonnien mielestä varmasti herkulliselta ja saavat ruokahalun kasvamaan. Ensimmäisen yrityksen teimme Jukan kanssa Kotkassa Katariinan meripuistossa sijaitsevalla pienellä lammella. Löysin rannasta kolme sopivaa onkipaikka parinkymmenen metrin päässä toisistaan. Raja ei vaikuttanut kovin korkealta, mutta mistä sellaisen voisi saada ja mikä olisi oikea tapa onkia. Siinä on rannassa muutamia hyviä paikkoja, joista kannattaa onkia.” ”Selvä. P iikkimonnin suurkalaraja on 200 grammaa. Oli löydettävä toinen paikka, mieluiten edes hieman lähempää. Tutkimusmatka PIIKKIMONNIN ONGINTAAN ONGINTA TEKSTI JUHA OJAHARJU KUVAT JUHA OJAHARJU JA PAULI VARSILA Suomen vesistä löytyy kalastajalle runsaasti valinnanvaraa. Kun hetkeksi unohtaa tavallisimmat kohdekalat ja tutkii hieman eri mahdollisuuksia, on helppo löytää vaikka mitä mielenkiintoista. Viimein pääsin onkimaan. ”Eikös Hatanpää saanut Lopelta isoja piikPIIKKIMONNIN tunnistaa varmasti, kun sellaisen saa
Syvyyttä oli hieman enemmän kuin edellisessä paikassa, mikä vaati kohon siirtoa hieman ylemmäksi. MISSÄ PIIKKIMONNIT. VÄÄRIÄ LAJEJA Vaihdoin seuraavalle paikalle, jospa täällä olisi nälkäisiä kohdekaloja. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 55. Nostin taas ja nyt siiman päässä tuntui selvästi kovempaa vastusta. Piikkimonnit liikkuvat pohjalla ja etsivät sieltä ruokansa. MATO on erinomainen syötti piikkimonnille. Muista myös otsalamppu. Syötin oli parasta olla hyvin lähellä pohjaa, eikä haittaisi, vaikka se lepäisi pohjassa. Pidä koukunirrotin saatavilla. SYÖTIN OLI PARASTA OLLA HYVIN LÄHELLÄ POHJAA, EIKÄ HAITTAISI, VAIKKA SE LEPÄISI POHJASSA. ”Nyt jos on piikkimonni, niin on varmasti suurkala”, mietin itsekseni. PIIKKIMONNIA ongitaan pimeässä. Muista otsalamppu. Piikkimonnit vaikuttivat olevan syönnillään. ”Eikö muka enempää”, ajattelin. Mato ja kalanliha ovat hyviä syöttejä. Keskeiset vinkit piikkimonnin ongintaan ?. ?. Kalasta siis myöhään illalla. ?. Piikkimonnit olivat yhtäkkiä kadonneet jonnekin, tai ehkä ne olivat lopettaneet syömisen. Piikkimonnit aktivoituvat hämärän laskeuduttua. Etsi hyvä järvi, jossa tiedät olevan piikkimonneja. Lähellä, mutta ei aivan. Nostin, ja nyt tuli jo toinen piikkimonni, tällä kertaa kuitenkin selvästi pienempi. Vinkit Näyttöön tuli lukemat 191 grammaa. Tärpin tullessa nosta ajoissa, muuten koukku on syvällä mahassa. Ei ollut piikkimonni, vaan noin puolen kilon painoinen sorva. ?. JUKKA Kotola sai myrskyn keskeltä tämän 308-grammaisen piikkimonnin. Laitoin haavin kalan alle ja nostin sen vedestä. Pian kohoa vietiin taas sivulle. Seuraava kala oli puolestaan lahna ja sitä seuraava särki. Kello 22–24 on ollut parasta aikaa. Siksi kohoon kiinnitettävä valoantenni on välttämätön varuste. ?. ?. Kohossa näkyi taas liikettä. Valoantennilla varustettu koho mahdollistaa tärpin havaitsemisen pimeässä. Syötin tulee olla aivan pohjan tuntumassa tai pohjassa. ?. Uusintapunnitus antoi samat lukemat, joten uskottava se oli
Tällä kertaa vedestä nousi ahven, se olikin tästä järvestä vielä saamatta. Laitoin punnitusalustan vaa’an päälle, taarasin vaa’an ja laskin piikkimonnin alustan päälle. Suuria piikkimonneja Loppukesän 2021 aikana moni muukin onkija löysi kyseisen paikan ja kävi yrittämässä suurkalarajan ylittävää piikkimonnia. Mutta ei: kun kello tuli yksitoista, alkoi syönti kuin taikaiskusta. Illan suurimpana kalana oli Jukan hieno 308-grammainen piikkimonni. Vaikka oli jo melkein keskiyö, ei väsyttänyt yhtään. ” 56 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suurimman sai Juha Salonen, jonka piikkimonni painoi hienot 335 grammaa. Nostin vapaa ja kala oli kiinni. PAULI Varsila ja 326 grammaa painanut piikkimonni. No, ei se mitään, uutta yritystä vaan. Koho kellui hetken kasvillisuuden vieressä, kunnes upposi äkisti. Heitin pari palloa noin neljän metrin päässä olevaan kasvillisuuden aukkopaikkaan ja loput pallot toiseen, hieman kauempana olevaan aukkopaikkaan. Kävimme Jukan kanssa paikalla yhtenä elokuun alun myrskyisenä iltana. Paulin suurimmat piikkimonnit painoivat 326 ja 319 grammaa. Laitoin otsalampun päälle ja kyllä, se oli piikkimonni! Ihan varma suurkala, se oli selvää. Painoa kalalla on 303 grammaa. Meillä kummallakin oli suurpiikkimonni jo aikaisemmin saatuna, mutta nyt oli tavoitteena parantaa noteerausta, ehkä jopa saada uusi Suomen ennätyskala. Seuraavana kesänä olimme paikalla Pauli Varsilan kanssa. Nyt oli kiva lähteä kotimatkalle. Lukemia oli ilo katsella: 303 grammaa. Se tuntui melko isolta, en kuitenkaan kunnolla nähnyt mikä siiman päässä oli. HEITIN PARI PALLOA NOIN NELJÄN METRIN PÄÄSSÄ OLEVAAN KASVILLISUUDEN AUKKOPAIKKAAN JA LOPUT PALLOT TOISEEN AUKKOPAIKKAAN. TAVOITE on saavutettu ja suurkalarajan ylittävä piikkimonni saatu. Pian kohossa näkyi taas liikettä. Ahvenen jälkeen tuli pieni särki. Syönti alkoi taas pimeän tultua. Yli kolmanneksen yli suurkalarajan. Istuin vielä hetken reppujakkaralla, annoin mäskin vaikuttaa ja join kupin kahvia. Suurpiikkimonneja Nyt oli jo pimeää, joten ainakin olosuhteet olivat kunnossa piikkimonnin saamiselle. Ei siis mitään hätää. Elokuun 2022 loppupuolella Timi Laitinen laittoi vielä vapavälineiden Suomen ennätyslukemat kunnolla uusiksi. Luulimme että myrsky ja vesisade olivat saaneet piikkimonnien suut kiinni. Siitä tuli uusi vapavälineiden Suomen ennätys. Niitä myös saatiin menestyksellä. Se lähti vaeltamaan ensin sivulle ja alkoi sitten vajota. Onneksi kello oli kuitenkin vasta vähän yli kymmenen ja minulla oli vielä yksi ennakkomäskätty paikka onkimatta. Uutta Suomen ennätystä ei kyseisellä reissulla saatu, mutta kuitenkin muutama oikein hieno kala. Rannassa kala ui vielä kasvillisuuden sekaan, mutta sain sen onneksi sieltä haaviin. Se on vain 55 gramman päässä katiskalla saadusta Suomen ennätyskalasta. Tässäkin oli matalaa, joten mäskipallojen oli oltava hyvin pieniä, etteivät paikalla olevat kalat säikähtäisi. Tyypillisiä piikkimonnin elkeitä. Jotain tummaa kuitenkin, ehkä piikkimonni. Mies koukutti teleskooppivavallaan upean 475 gramman piikkimonnin. VIIMEINEN PAIKKA Pätkin saksilla muutaman madon mäskin päälle ja puristelin mäskistä pieniä palloja. Olisiko piikkimonnien syönti todellakin jo ohi tältä illalta. Tuntui että sain kaikkia muita lajeja, mutta en piikkimonneja. Vaikka kala ei sinänsä ollut valtava, oli onnistumisen ilo kuitenkin suuri. Kaikki edellä mainitut kalat löytyvät SVK:n kalarekisteristä: vapaa-ajankalastaja.fi/kalarekisteri. Sillä reissulla alku oli hankalaa. Ensimmäinen kala oli kuitenkin taas särki
Tämän jälkeen lohimäärät vähenivät merkittävästi. Velvoitteiden muuttaminen on vesilain perusteella mahdollista, sillä Kymijoen kalataloudelliset olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti ja muutos palvelee yleistä etua. Lisäksi istutusperäisellä kalakantojen hoidolla menetetään luonnonpopulaatioissa vallitsevaa geneettistä vaihtelua ja sopeutumiskykyä muuttuviin olosuhteisiin. Kyttyrälohia esiintyi vain yksittäisiä kappaleita. 2 x 130 € arvoinen palkinto SIJA 3. Luonnossa syntyneillä ja kasvaneilla poikasilla on istukkaita parempi elinkyky ja luonnonvalinnan kautta valikoituneita paikallisia sopeumia. klo 21.00 Kisan yhteistyökumppanina ja palkintojen lahjoittajana: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT ONKI24 TULEE, OLETKO VALMIS. Paremmuuden ratkaisee kolmen eri lajin yhteispituus. Rekisteröityminen ja mittatarrojen tilaus alkaa 17.4. Muutoksella pyritään mahdollisimman kokonaisvaltaiseen ja nykyistä tarkoituksenmukaisempaan kalavesien ja kalakantojen hoitoon. Kilpailussa on mukana seitsemän yleistä särkikalalajia. Istutuskantojen laitostumisen ja genetiikan kaventumisen myötä istutukset eivät enää tuota riittävästi emokaloja turvaamaan kalastusta ja kalankantoja. 2 x 220 € arvoinen palkinto SIJA 2. klo 9.00 VAPAA-AJANKALASTAJA.FI/ONKI24 30.6. 2 x 160 € arvoinen palkinto SIJA 2. Kilpailualueena ovat kaikki Suomen onkimiseen ja kelaonkimiseen sallitut vesistöt. Kilpailukalat valokuvataan mittalaudalla ja ilmoitetaan kännykällä tulosohjelmaan. ”Mielenkiintoinen havainto kaikuluotauslaskennassa oli melko runsaslukuinen isojen siikojen populaatio. Arvioidusta nousulohimäärästä pieniä lohia (50-65 cm) oli 49 prosenttia, keskikokoisia lohia (65-90 cm) 47 prosenttia, ja suuria lohia (yli 90 cm) vain neljä prosenttia. Hakemuksissa esitetään, että voimalaitosten nykyiset kalatalousmaksuvelvoitteet muutetaan yhdistelmävelvoitteiksi, jotka koostuvat kalatievelvoitteesta, tarkkailuvelvoitteesta ja kalatalousmaksusta. Voit onkia koko 24 h ajan, tai vaikkapa vain muutaman tunnin. rennosti kalastaville Fiilistely-sarja: SIJA 1. Nämä siiat elävät Näätämöjokisuussa vuorovesialueella ja kykenevät tekemään jopa lyhyitä piipahduksia mereen. Kilpailussa on kaksi sarjaa: Fiilistely ja Pro. klo 21.00 – 1.7. NÄÄTÄMÖJOELLA heikko nousulohivuosi Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttaman laskennan mukaan Näätämöjokeen nousi noin 7 000 lohta kesällä 2022. Kymijoen ja muiden rakennettujen jokien kalakantojen hoito on viime vuosikymmeninä perustunut pitkälti istutustoimintaan, johon myös Ahvenkosken ja Klåsarön kalatalousmaksuja on käytetty. Nousulohet laskettiin joella ensimmäistä kertaa kaikuluotausmenetelmän avulla. Lohien ohella Näätämöjokeen nousi arviolta 300 yli 45 senttimetrin pituista taimenta. tosissaan onkiville ja FIILISTELY . Tällaisia siikapopulaatioita tunnetaan hyvin vähän”, kertoo Luken tutkija Panu Orell.. Kesän 2022 kaikuluotauslaskennan tulosten sekä aiempien vuosien lohisaaliiden ja kalatien seurantatietojen perusteella Näätämöjokeen on parhaina vuosina 2000-luvulla voinut nousta kolme kertaa enemmän lohia kuin vuonna 2022, eli jopa 20 000 kappaletta vuodessa. Lohien nousu Näätämöjokeen oli aktiivisinta kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. 2 x 50 € arvoinen palkinto Pro-sarja: SIJA 1. 2 x 90 € arvoinen palkinto SIJA 3. Tämä oli odotettavissa, sillä parillisten vuosien kyttyrälohikanta on edelleen vähäinen. Myös Ahvenanmaa on mukana. Valitse oman taitotasosi ja tavoitteittesi mukainen sarja: PRO ?. Kaikuluotaimen lisäksi laskennassa hyödynnettiin vedenlaisia videokameroita, joiden perusteella tehtiin luotainhavaintojen lajimääritykset. 2 x 70 € arvoinen palkinto VELVOITE NÄÄTÄMÖJOKI ELY-KESKUS hakee muutosta Kymijoen länsihaaran voimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Rannikon kalatalouspalvelut -yksikkö hakee muutosta Kymijoen länsihaarassa sijaitsevien Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin. Lohien kaikuluotauslaskenta toteutettiin Näätämöjoen Norjan puoleisella osalla Kolttakönkään putouksen alapuolella, noin kymmenen kilometriä jokisuusta ylävirtaan. Kokoa kahden hengen joukkue, ilmoittaudu kilpailuun ja suuntaa parhaille onkipaikoillesi. Suomen laajin ja monipuolisin onkikisa Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta 24 TUNTIA 7 KALALAJIA 3 ERI LAJIN YHTEISPITUUS RATKAISEE
Perhoissa kannattaa kokeilla eri painotuksia aina messinkija lasikuulista erikokoisiin tungsten-kuuliin asti. Kaksihäkiläinen Koukku: Hanak 130BL #12-14 Pyrstö: Peltopyyn höyhenestä yksi kierros tai pieni nippu Runko: Riikinkukko kierrettynä tai black peacock dupping Kierre: Ohut hopea metallikierre Etuhäkilä: Peltopyyn höyhenestä yksi kierros Iskupiste: Pinkki tai oranssi fluorisoiva lanka Kuula: 2,5 mm hopea kuula Musta liitsi Koukku: Hanak 130BL #12-16 Pyrstö: Musta marabou Runko: Musta marabou tai musta dupping Kierre: Hopea fläsh, hopea tai punainen metalli kierrettynä Kuula: Wolfram 2,5-3,3 mm (kannattaa kokeilla erivärisiä: mm. perhonurkka TE KS T I JA KUV A T J AN NE MI E TT IN E N SIIAN perhokalastus on haastavaa Kilpailemalla oppii eri tekniikat ja ottiperhot E nsikosketuksen siian perhokalastukseen sain reilu kymmenen vuotta sitten, kun ystävä soitti ja kysyi, haluaisinko lähteä karsintoihin järvelle, jossa on pelkästään siikaa. LUOTTOPERHOJA SIIMAN PÄÄHÄN Vuosien varrella on tullut muutamia perhomalleja, jotka valikoituvat paikasta riippumatta ensimmäisenä siiman päähän. Vastasin kuitenkin myöntävästi. Niistä olen minäkin oppini saanut eri tekniikoista ja perhoista niin seisovaan veteen kuin kuohujen äärelle. 58 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hetki piti miettiä, koska kyseistä lajia en ollut koskaan kokeillut. Ensimmäisen siian taisinkin saada heti ensimmäisellä jaksolla. Kalastan aina kahdella tai kolmella perholla, jolloin on nopeampi kokeilla, mikä sinä päivänä toimii. Kyselin kavereilta nopeasti, millaisilla perhoilla ja siimoilla siikaa kannattaisi lähteä yrittämään. Kipinä oli kuitenkin saatu ja alkoi opiskelu ja eri perhojen testailu näiden hienojen ja maukkaiden kalojen pään menoksi. hopea, oranssi ja kupari) KOMEA järveltä perhoon tarttunut siika. Suosittelenkin hakemaan kisoihin pienellä kynnyksellä. Päätyperhoksi valikoituu aina ensimmäiseksi musta liitsi, keskimmäiseksi menee kaksihäkiläinen ja ylimmäiseksi hare´s ear. Kuulan valinta kannattaa miettiä kalastettavan syvyyden ja uiton mukaan. Se jäi kuitenkin harmillisesti päivän ainoaksi kalaksi
Uiton sekaan kannattaakin tehdä pieniä pysäytyksiä. Itse kalastan siikaa järvillä aina uppoperhoilla, joten käytän myös upposiimoja. Hare´s ear Koukku: Hanak 130BL #10-14 Pyrstö: Harmaasta kanasta muutama siikanen Runko: Jäniksen naama dupping Kierre: Ohut kupari Selkäkilpi: Fläshback (voi myös kokeilla ilman) Rintakehä: Jäniksen naama Kuula: pinkki, kupari tai kulta kuula (käytän yleensä messinkikuulia tässä mallissa) VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 59. Uittotekniikoina kannattaa rohkeasti kokeilla kaikkea hitaasta hand twististä kevyeen roly poly -uittoon. Yleisimmät siimavalinnat ovatkin slow tai fast inter. Pilkkiessä olen huomannut, että siika on aika utelias kala, joka käy herkästi katsomassa tarjontaa hyvinkin kaukaa, joten kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia perhoja. SIIKA VIIHTYY SEKÄ PINNASSA ETTÄ SYVÄLLÄ Järvellä ja joella saattaa nähdä paljon pintovia siikoja varsinkin juhannuksen aikaan, jolloin siian kalastus on parhaimmillaan. Siika on mielenkiintoinen kala pyytää, koska se viihtyy monessa eri vesikerroksessa ja sitä tavoittaa ihan pinnasta aina yli kymmenen metrin syvyyteen. Joskus kaikki kalat tulevat kuitenkin eri perholla, eikä selkeää punaista lankaa löydy. Tietenkään perholla kalastaminen noin syvältä ei ole enää kovin mielekästä, mutta onnistuu jollain lailla oikein synkillä eli tosi nopeasti uppoavilla siimoilla. 330BL #10-16 Runko: Musta tai pinkki silkki Kierre: Ohut metalli tai fläsh kierrettynä Lopuksi perho käsitellään UV-liimalla. Buzzer Koukku: Hanak, esim. Monesti kalat innostuvat vähän vauhdikkaammasta uitosta, mutta toisinaan taas kaikki tärpit tulevat pitkiin pysäytyksiin. KALASTUS KANNATTAA ALOITTAA RANNAN TUNTUMASTA Kalastus kuitenkin kannattaa aloittaa rannan tuntumasta penkoista ja kasvillisuuksien läheisyydestä, josta siiat hakevat ravintoa
Väliin nuoresta kaupunkilaispojasta oli tosin jotenkin noloa istua pilkkihaalarit päällä ratikassa”, Korpela kertoo nuoruuden kalastusmuistoistaan. Syntynyt: vuonna 1968 Helsingissä. Saanut muun muassa yhteensä kolme suomalaisen elokuvan pääosa-Jussia, joka on kotimaisen elokuvan arvostetuin tunnustus. Ammatti: Näyttelijä-käsikirjoittaja. Lisäksi hän pilkki talvella ja onki sekä virvelöi kesäisin. PERHOKALASTUS on Tommi Korpelalle mieluisinta mielenkiintoisuutensa ja haastavuutensa ansiosta. Kari Hietalahden ja Tommi Korpelan Perhokalastuksen jäljillä -kirja ilmestyi keväällä 2020. Hänen isoisänsä ja enonsa olivat kovia kalamiehiä ja jo nuoresta pitäen Tommi-poika pääsi heidän kanssaan pohjoiseen lohikaloja pyytämään. Lapsena hän asui Eirassa ja kävi Kaivopuiston rannassa onkimassa. KUKA. ?. ”Tehtaankadun ala-asteella oli kavereita, joiden kanssa kalastin ja pidän kalastuksen merkeissä yhteyksiä heihin vieläkin. TV-ohjelmat: Kenraali Pancho ja pojat Pohjoiskalotilla ja Incredible Fishing with Hissu ja Tommi. ?. Näyttelijä TOMMI KORPELA muistuttaa, ettei kaloja riitä loputtomasti 60 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vavan varressa TE K S T I I SM O M A L I N K UV A T TO M M I K OR P E LA N AR K IS TO Tommi Korpela ?. KAVERUKSET Tommi Korpela ja ”Hissu” Hietalahti ovat kalastuksen harrastajien tuttuja paitsi kalastusohjelmista, niin kirjastaan Perhokalastuksen jäljillä. ”Osallistuin muutaman kerran jopa SMpilkkiin. Kavereiden kanssa käytiin myös virvelöimässä ”Fordin kärjessä” eli Munkkisaaren rannoilla. Kaivopuiston rannan onkijapojasta koko maailman kalamieheksi T ommi Korpela on äitinsä puolelta kolmannen polven helsinkiläinen, joten hän pitää itseään aitona stadilaisena. Meillä on tämän porukan kanssa Kaivopuiston rannassa yhteinen venekin, jolla teemme kalastusretkiä pääkaupunkiseudun merialueella”, Korpela kertoo. Korpela oli mukana myös paikallisen kalastusseuran Naputtajien toiminnassa käyden ahkerasti pilkkikisoissakin. Muuta: On ollut mukana Lääkkeetön Itämeri -kampanjassa ja saimaannorpan suojeluun keskittyvässä Norppa-projektissa. ?
Usein kun olen saanut taimenkontaktin lusikalla tai vaapulla, kokeilen myös perholla, mutta toistaiseksi ilman tulosta”, Korpela kertoo. Toki Korpela edelleen kalastaa tarpeen vaatiessa muillakin tavoin. ”Esimerkiksi lohia ei kuitenkaan ole koskaan tullut niin paljon, että olisin joutunut pohtimaan, mitä niiden kanssa teen. Hänen mielestään onkin lohduttavaa, että vesistöt ja kalastot myös elpyvät, kun asioita tehdään oikein. Lisäksi esimerkiksi perhokalastajat ovat valveutuneita ja osallistuvat vesistökunnostuksiin. VAPAKALASTUKSESSA VOITAISIIN MIETTIÄ ALAMITAN LISÄKSI MYÖS YLÄMITTAA. Otan ruokalan ja ylimääräiset vapautan, jos kalan kunto sen sallii.” Viime kesänä Korpela sai Norjan Lakselvalta ennätyslohensa, jonka hän tietysti vapautti. ”Myös patoja puretaan, mistä meillä on hyviä ja onnistuneita esimerkkejä. LEMPIKALA VASTUULLISUUS ON LISÄÄNTYMÄSSÄ Tommi kertoo, että lapsena otettiin saaliksi kaikki kalat, mitä saatiin. ”Puntaria ei ollut mukana, mutta arvioin kalan painoksi noin 11-12 kiloa. Siitä on erilaisia käsityksiä ja teorioita, mutta kukaan ei sitä varmasti tiedä. Se tuli heti päivän ensimmäisellä heitolla ja perho ennätti olla vain noin kolme sekuntia vedessä, ennen kuin kala tärppäsi.” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 61. ”Erityisesti pitäisi varmaankin rajoittaa lisää verkkokalastusta, vaikka sitä on jo rajoitettu edellisessä kalastuslain uudistuksessa. TOMMI Korpelan saaliskalana on tällä kertaa ruijanpallas. Pituutta sillä oli 107 senttiä. ”Käytän siiman päässä usein esimerkiksi Abun Hammeria, perinteistä hopeista taimenlusikkaa, jossa on sinistä selässä. TYRSKYKALASTUSKIN on Tommi Korpelalle tuttua puuhaa. ”Toisaalta vaikka jokamiehenoikeudet ja niihin verrattavat laajat kalastusoikeudet ovat hyvä asia, niin ehkä tarvittaisiin myös uusia kalastusrajoituksia ja esimerkiksi saaliskiintiöitä”, Korpela pohtii. Siis todella erilainen kala kuin vaikkapa taimen ja harjus.” Korpela kertoo ottavansa saalista valikoivasti ja maltillisesti. PANOSTUSTA PERHOKALASTUKSEEN Joskus reilu kymmenen vuotta sitten Korpela rupesi entistä enemmän panostamaan perhokalastukseen, josta on tullut vähitellen yhä merkittävämpi osa kalastusharrastustaan. ” Ison lohen kalastus on kiehtovaa Kun kysyy Korpelalta mieluisinta kalastettavaa kalaa, hän tuo esille erityisesti isomman lohen kalastamisen kiehtovuuden. Hän pitää lähes ainutlaatuisena sitä, että maassamme voi jopa pääkaupungissa tavoittaa monta erinomaista kalalajia rannalta kalastaen. KALASTUKSELLISESTI AINUTLAATUINEN PÄÄKAUPUNKI Kehumisen arvoista Suomessa Korpelan mielestä on se, että meillä on laaja maa ja monipuoliset kalakannat ja vesistöt. Lopulta pari haukea laitettiin ruoaksi ja loput päätyivät tunkiolle.” Nyt vastuullisuus on onneksi Korpelan mukaan varsinkin nuorten kalastajien keskuudessa lisääntynyt, ja osa saaduista kaloista ymmärretään myös vapauttaa. Suuret kalat hän vapauttaa ja tietysti noudattaa alamittoja. ”Joskus oli kalareissulta kotiin tuomisina kesähelteellä kahdeksankin haukea, jolloin äiti ihmetteli, mitä sillä kalapaljoudella tehtäisiin. Samoin järjestöt ja yhdistykset, kuten Virho ry, tekevät hyvää työtä vesistöjen ja kalakantojen eteen”, Korpela kiittelee. TOMMI Korpela ja Lakselvalta kesällä 2022 saatu 107-senttinen ennätyslohi, jonka hän kuvauksen jälkeen vapautti. Enää hänellä ei ole tällaisia harhaluuloja. Tätä hän selittää perhokalastuksen poikkeuksellisella haastavuudella mielenkiintoisuudella. Laajat yleiskalastusoikeudet kuuluvat myös Suomen vahvuuksiin kalastuksen osalta. KALOJA EI RIITÄ LOPUTTOMASTI Hän kertoo aikanaan uskoneensa monen muun tavoin virheellisesti, että varsinkin ahventa, haukea ja kuhaa riittää loputtomasti. ”Lohihan ei syö joessa, eikä kukaan tiedä, miksi se siitä huolimatta ottaa vieheeseen. Esimerkiksi meritaimenta hän heittelee edelleen lusikoilla ja vaapuilla, koska niillä taimenen kalastaminen on tehokkaampaa kuin perholla. Silti jos kaikki, jotka verkolla Suomessa kalastavat, käyttäisivät maksimitan luvan sallimia verkkoja, niin ne riittäisivät joidenkin laskelmien kolme kertaa maapallon ympäri”, hän sanoo
Luonnon ja virtaveden ymmärtäminen sekä lukeminen ovat hänelle myös tärkeitä asioita, sekä tietenkin kalastukseen liittyvä jännitys. Kun kalastusvälineet kehittyvät koko ajan, pitäisi niin käydä rajoitustenkin, muuten yhtälö ei yksinkertaisesti toimi. Hän kai piti itseään epäsuhtana parina täysin kokemattoman Hissun kanssa.” PÄÄDYIN HISSUN PARIKSI, KUN HOMMAAN ALUN PERIN SUUNNITELTU JASPER PÄÄKKÖNEN KIELTÄYTYI TEHTÄVÄSTÄ. ”Yleisesti ohjelmastamme pidettiin käsittääkseni sen vuoksi, että näytimme myös kaikki ohjelman teon yhteydessä meille sattuneet töppäykset avoimesti, mikä oli todennäköisesti katsojien kannalta huvittavaa, mutta myös lohdullista. Viikon reissulle tulee joka tapauksessa usein hintaa sen verran paljon, ettei yksi opastettu päivä ole juuri merkittävä lisäkulu.” KARI ”Hissu” Hietalahti, Pancho-koira ja Tommi Korpela lepotauolla kuvausten lomassa. ”Päädyin Hissun pariksi, kun hommaan alun perin kaavailtu Jasper Pääkkönen kieltäytyi tehtävästä. Kalastukseenhan kuuluvat erottamattomasti myös epäonnistumiset.” KOKEMUKSIA JA OPPIA OHJELMISTA Ohjelmien teko on Korpelalla merkinnyt myös sitä, että niiden myötä hän oppi tuntemaan paljon kokeneita kalamiehiä, kalastusoppaita ja kalapaikkoja sekä ylipäänsä hienoja ihmisiä. TV-OHJELMIIN JASPER PÄÄKKÖSEN SIJAAN Korpela on tehnyt pitkän uran näyttelijänä niin teatterissa, elokuvissa kuin televisiosarjoissakin. Varsinkin kalastuksen harrastajat tuntevat hänet myös kalastusaiheisista tv-sarjoista, joita hän on tehnyt Kari ”Hissu” Hietalahden kanssa. Pitää pystyä ajattelemaan myös tulevia kalastajia”, hän tähdentää. ” Vavan varressa Lapsenomainen kalastusilo on säilynyt Kalastuksesta Korpela hakee sitä, että kaikki muu unohtuu ja pystyy siten täysin rentoutumaan. Parivaljakko on tehnyt myös perhokalastusta käsittelevän kirjan Perhokalastuksen jäljillä. ILO 62 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Kalastajien himoitsemia suuria yksilöitä on vähiten lajikohtaisesti ja ne loppuvat ilman rajoituksia. ”Olemme Hissun kanssa mukana messuilla ja erilaisissa tapahtumissa, sillä haluan innostaa varsinkin lapsia ja nuoria tulemaan mukaan kalastuksen pariin”, Korpela tähdentää. ”Kokemusteni perusteella voin esimerkiksi suositella paikallisen oppaan käyttöä ainakin päiväksi ennestään oudossa kohteessa, sillä se maksaa varmasti itsensä takaisin helpottamalla kalapaikkojen ja kalojen löytämistä. Vapakalastuksessa voitaisiin Korpelan mielestä yleisen vastuullisuuden lisäksi miettiä ehkä kalakiintiöitä tai alamitan lisäksi myös ylämittaa. Sen uskon lisänneen ohjelmamme suosiota erityisesti naiskatsojien keskuudessa”, Korpela arvioi. ”Itse sain idean, että otetaan Pancho-koira mukaan eri puolille maailmaa suuntautuviin kalareissuihin. ”Erityisesti olen iloinen siitä, että lapsenomainen ilo kalastuksessani on säilynyt näihin päiviin asti.” Kalastuksen ilosanomaa hän haluaa tuoda myös yleiseen tietoisuuteen
17.00 HINTA : jäsenille 25 €, muille 50 € Järjestäjä: Salon Urheilukalastajat ry Lisätiedot kaikista tapahtumista: mimmitkalastaa.fi -tapahtumia Tulevia Muista kalastonhoitomaksu, lisätietoja: eraluvat.fi/ kalastus/ kalastonhoitomaksu. Tapahtuma on maksuton. Et siis tarvitse aikaisempaa kokemusta, välineitäkin löytyy muutamalle lainaksi (otathan oman ongen mikäli sellainen löytyy). MIMMIEN JIGAUSPÄIVÄ Jigipäivässä kalastetaan veneestä käsin heittämällä. Järjestäjä: Vehmerin kalakerho ry SÄRKISALO 8.7. Järjestäjä: Vehmerin Kalakerho ry SÄRKISALO 2.9. MIMMIT KALASTAA -LEIRI Ohjelmassa on opastetusti ongintaa, venepilkintää, jigausta, kalankäsittelyä ruoaksi, sekä mm. MIMMIEN KIRJOLOHIJAHTI Teijon kansallispuistossa kalastetaan mimmiporukalla kirjolohta klo 10-16! Et tarvitse aiempaa kokemusta tai välineitä, meiltä saat myös opastuksen! Kalastusluvalla saa ottaa 3 kirjolohta. kalastusluvan, saaliskalan, makkaraperunat ja kahvit) Järjestäjä: Viitasaaren Kalakaverit ry VEHMERSALMI, 2.7. HINTA : jäsenille 20 €, muille 40 € (sisältää eväät, opastukset ja välineet) Järjestäjä: Salon Urheilukalastajat ry RAAHE 14.7. Tapahtuma sopii sekä vasta-alkajille että hieman enemmänkin kalastusta harrastaneille. Grillausta ja saunomista! Ei haittaa vaikkei sinulla olisi aiempaa kokemusta kalastuksesta tai tarvittavia välineitä, me autamme ja saat tarvittaessa myös välineet meiltä lainaksi. HINTA : Jäsenet 10 €, muut 20 € (sis. Et tarvitse aiempaa kokemusta tai välineitä, lämmin vaatetus ja ilmoinen mieli riittävät! Tarjolla on myös retkievästä. Lisäksi osallistujille on tarjolla makkaraperunat ja kahvit. Et tarvitse välineitä tai aiempaa kokemusta. LOHJA, USEITA PÄIVIÄ MIMMIT JIGAA! Päivät: n Pe 2.6, La 3.6, Su 4.6 n Pe 9.6, La 10.6, Su 11.6 n Pe 16.6, La 17.6, Su 18.6 n Pe 30.6, La 1.7, Su 2.7 Tervetuloa mimmit kuhaa jigaamaan! Et tarvitse aiempaa kokemusta tai omia välineitä, iloinen mieli ja sään mukainen vaatetus ja eväät riittävät. ONKIKILPAILU TYTÖILLE JA NAISILLE Tapahtuma on tarkoitettu kaikille tytöille ja naisille, olitpa sitten aloittelija tai kokeneempi kalastaja. Järjestäjä: Lappeenrannan Urheilukalastajat Ry VEHMERSALMI 26.8. Järjestäjä: JS Fishing VIITASAARI, 9.6. Kalastus tapahtuu uistimilla ja tahnaongilla. POOKI FLAKKAA JA MIMMIT ONKII Raahen Meripäivät Tervetuloa mimmit kokeilemaan kalastusta Raahen meripäiville 14.7.! Et tarvitse mitään omia välineitä, vaan mikäli kalastus kiinnostaa, tule Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajien kojulle! Tapahtuma on maksuton. Tapahtuman järjestäjä: Vellamon Retket MATHILDAJÄRVI 12.8. MIMMIEN LENTUANKOSKEN LUMOUS -VIIKONLOPPU Ohjelmassa on virvelija perhokalastusta Kuhmon upeissa maisemissa. Et siis tarvitse aikaisempaa kokemusta, välineitäkin löytyy muutamalle lainaksi (otathan oman ongen mikäli sellainen löytyy). Tapahtuma on maksuton. Mahdollisuus kalastaa myös soutamalla. HINTA : jäsenille 30 €, muille 60 € (sisältää opastukset, välineet, lupamaksun ja lounaan) Järjestäjä: Salon Urheilukalastajat ry TAIPALSAARI, 25.– 27.8. HINTA : 179 €, sisältää majoituksen, kalastusluvan isolle ja pienelle Lentuankoskelle, veneenkäytön, saunat, ruoat. Lähtö on Särkisalon Tiirannasta klo 9.00 ja paluu n. HINTA : erikoishinta mimmeille on 60 €/henkilö. Osallistujien kesken arvotaan myös paljon hienoja palkintoja! Tapahtumaa sponsoroi Tuohia Oy. MIMMIEN KIRJOLOHI-ILTA Huopanankoski klo 18.00 Tapahtumassa ongitaan kioskin altailta kirjolohia opastetusti, ja halukkaille on tarjolla myös kalankäsittelyn ja fileerauksen opastusta (fileoidut kalat jaetaan osallistujien kesken). MIMMIEN KUHAUISTELU (meripäivä) Kalastus tapahtuu veneistä Särkisalon kuhapitoisilla vesialueella. Tutustumme kuhan jigikalastuksen saloihin upeissa järvimaisemissa oppaan johdolla ja käymme päivän aikana läpi erilaisia kalastustekniikoita. Isolla koskella on esteetön kalastusmahdollisuus. HINTA : 140 € (seuran jäsenille 100 €), ja se sisältää majoituksen, ruoan, kalastusvälineiden käytön, kalastusoppaiden palvelut sekä liittymisen Lappeenrannan Urheilukalastajiin loppuvuodeksi 2023. Järjestäjä: Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiiri KUHMO, 4.– 6.8. Et tarvitse aiempaa kokemusta tai omia välineitä. MIMMIT ONKII! Vehmersalmipäivillä sunnuntaina klo 12-14 Tapahtuma on tarkoitettu kaikille tytöille ja naisille, olitpa sitten aloittelija tai kokeneempi kalastaja
Mukaan kannattaa ottaa isokitainen haavi, silKYTTYRÄLOHI KORPINIVA on hyvä kalapaikka ja sopii koko perheelle. Perhoalueella ei saa enää heitellä sivuperhon kanssa. Jokea hallinnoiva kalastusseura Neidenelvens Fiskefellesskap on tiukentanut kesän 2023 kalastussääntöä. Pohjois-Norjan lohijokiin on noussut idästä päin levinnyttä kyttyrälohta runsaasti parittomina kesinä 2017, 2019 ja 2021. 64 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTIT JA KUVAT HANNU KOSTILAINEN NEIDENELVALLA voi kalastaa koko perhe Kalastusseura tiukensi kalastussääntöä N äätämöjoen Norjan puolen jokiosa eli Neidenelva on kovan kalapaikan maineessa. ”Tarkoituksemme on muun muassa näillä rajoituksilla osaltamme suojella Neidenelvan lohta. Norjan ympäristöministeriö on suunnitellut pyydystävänsä ”kyttyrät” pois lohijoista jokien poikki viritetyllä ”katiskalla”. Jokiluvan lisäksi joelle tarvitaan valtion lohikortti. Päiväja viikkoluvan lisäksi joelle myydään kausilupaa ja ”elokuun korttia”. Neidenelvan säännöt ja muut ohjeet löytyvät sivulta neiden.no sekä facesta Neidenelvens Fiskefellesskap. Onko kesä 2023 kyttyrälohen kesä. Neidenelvalla kyttyrälohta valmistaudutaan torjumaan poistamalla ne ainakin kalaportaista ja heittoverkkomontusta. Sama kalastaja saa koko kauden aikana ottaa enintään kymmenen lohta ja yhden lohen päivässä. Niitä vuokraa muun muassa Neiden Fjellstue, jonne on matkaa rajalta vain seitsemän kilometriä. Veneestä voi vetää vieheitä tai heitellä. Kalastuskausi alkaa entiseen tapaan 1. HYVIÄ KALAPAIKKOJA KOKO PERHEELLE Neidenelvalla saa heitellä rannalta tai kalastaa veneestä. Kesä 2023 on vielä toistaiseksi arvoitus. JOKILUVAN LISÄKSI TARVITAAN VALTION LOHIKORTTI Joella saa kalastaa perinteisillä perhovälineillä ja heitellä uistinta, vaappua tai lippaa. Luvat ostaa kätevimmin netin kautta (neiden.no). lä ranta on syvä ja nivassa on kahluukielto, ivalolaissyntyinen, Neidenissä asuva Aino Maaria Aikio opastaa. Joella ei saa käyttää nostokoukkua. ”Korpiniva sopii koko perheelle. Esa Karjalainen heittelee uistinta. Jokaisen pitää desinfioida kalastusvälineet ja -varusteet ennen kalastuksen alkua esimerkiksi Fjellstuessa. Kyttyrälohi alkaa nousta, jos siis nousee, suurin määrin jokiin arviolta heinäkuun alusta. Suosittu heittopaikka on koko perheen Korpiniva, jossa alle yläkouluikäiset käyttävät turvaliivejä. Siinä on hyvä heitellä rannalta uistinta ja perhoa. Suomen puolella tehtyä desinfiointia ei hyväksytä. Moni suomalainen vapaa-ajankalastaja suuntaa sinne autonsa nokan joka kesä. Neidenelvan kalastussäännön mukaan saatu kyttyrä on otettava ja tapettava sekä vietävä jokivarren roskiksiin. Päätimme myös, että meritaimen ja taimen ovat rauhoitettuja koko kesäkuun ajan. Viime kesän suurin lohi painoi tasan 16 kiloa. kesäkuuta”, Fiskefellesskapin puheenjohtaja Karl-Magne Arvola kertoo. Luvat on syytä pitää mukana joella. Neidenin kylän kohdalla on pooleja, joita voi koko perhe kalastaa. Kyttyrälohi on juuri jokeen nousseena ja kirkkaana hyvä ruokakala, mutta muutaman viikon joessa olleena ja tummuneena se ei kelpaa ihmisruoaksi. Omaa venettä joelle ei saa tuoda, vaan siellä on vuokrattava paikallisen omistama vene. Rannalta voi heitellä muun muassa Neiden Fjellstuen luona ja sen alapuolen Veinessfossenilla
?. Muista ottaa mukaan veneeseen jokaiselle turvaliivit. Norjan valtion lohilupaa myydään myös perhelupana. Sen yläpuolella kalenterivuoden loppuun. Kalastusseura Nuortin Elinkautiset kerää jälleen harjuksen eviä Ruokaviraston tutkimukseen. Käy ihailemassa, P-paikka löytyy sillan toiselta puolelta. Se saa alkunsa lähituntureilta ja virtaa UK-puiston kautta rajan taakse itään. Keskustan Kolttaköngäs on upea koski. 18-64-vuotiaat maksavat jo ennen kalamatkaa valtion kalastonhoitomaksun. Luvassa hyviä palkintoja, kuten mm. Tulppion Majat lahjoittaa majoitusta ja pitsoja. ?. Roskat, tölkit ja pullot jokainen kalastaja tuo mukanaan pois jokivarresta. Tulppion Majojen yhteystiedot ja info löytyvät muun muassa facesta. Kalastussääntö on kiristynyt. Lähimmät kaupat ja polttoainetankit ovat Suomen Näätämössä. Varaustupien varausohjeet löytyvät kalapaikkasivulta ja avaimen saa maksukuittia vastaan Tulppion Majoilta sen aukioloaikana. Kesän lohikisa varmistuu kesäkuun aikana. Sallittuja kalastusvälineitä ovat perho, uistin, vaappu ja lippa. ?. ”On siellä tullut käytyä kalassa jo 44 kesänä. Kesän näyttelynä jatkaa Tulppion läänin maaherratar Liisa Lampelan muistoikkuna ja Kuusamon Uistin Oy on luvannut esitellä omassa ikkunassaan kesän 2023 uutuuksiaan. Retkeilykeskuksen mökeissä voi yöpyä ja campingilla on sähköliitännät asuntoautoille ja -vaunuille. AUTIOJA VARAUSTUPIA SEKÄ TULIPAIKKOJA Nuorttijokivarressa on autioja varaustupia. ?. Säännöt löytyvät sivulta hannu.nettihotelli.org/nuorttijoen-kalakisat/ sekä Tiskon aulan seinältä. Tulppiosta kannattaa kysellä tuoreimmat kuulumiset joelta. ?. Se tarjoaa suojaa, kotiruokaa ja juomaa. Metsähallitukselta Nuortin viikon kalalupia ja esinepalkintoja nuorille, Kuusamon Uistin lahjoittaa vieheitä, Vapaa-ajan Kalastaja -lehden vuosikertaa pääsee lukemaan alle 15-sarjan nuori kalastaja, Perhokalastus-lehti antaa kisaan vuosikerran, perhonsitoja Petri Nyströmin perhoja ja nuorten ykköspalkintona on Daiwan haspelikela. Telttailukin onnistuu. Viime vuosina on tullut paljon harjuksia, mutta mittataimenet ovat olleet tiukemmassa”, Satokaski kertoo. Kalastuskausi joella alkaa 1. Pidetään yhdessä Nuortti siistinä. Se ottaa mielellään pieniin perhoihin ja lippoihin. KALAKISASSA ON MYÖS NUORTEN SARJA Perinteinen Nuortin kalakisa kalastetaan 1.6.10.9. Sarjoina ovat entiset eli alle 15-vuotiaat ja yleinen sarja. UK-puiston alueella tulen saa tehdä vain osoitetuilla tulipaikoilla. Metsähallitus on vähentänyt myös täällä roskaja polttopuuhuoltoa. Joella on täysi päivärauhoitus klo 14-18. ja saaliskalana on harjus. ERÄMAINEN NUORTTIJOKI odottaa kalastajia Koko kesän saa kalastaa P ohjois-Suomessa sijaitseva Nuorttijoki on legendaarinen taimenja harjusjoki. ?. syyskuuta asti. Kalastusvuorokausi (24 h) on klo 18-14. Lähimmät pankkiautomaatit löytyvät Inarin kk:sta ja Kirkkoniemestä, sairaalat Kirkkoniemestä ja Ivalosta. ?. Osta kalaluvat netistä. ?. Vesistö on osa laajaa Tuuloman vesistöä, joka laskee vetensä Pohjoiseen jäämereen. no ja facesta Neiden Fjellstue. TISKO INFO Neidenelva 2023 ?. Punainen huoltorakennus löytyy pihan keskeltä. 3550 ja joen kalastussääntö löytyy sivulta eraluvat.fi. Joen saaliskaloja ovat harjus ja taimen, mutta Ala-Nuortilla vieheeseen voi napata myös siika. Saalisrajoituksena on lohi kalastusvuorokaudessa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 65. Petri Satokaski ja kalakisan mittaharri. Se on hyvä kalapaikka ja olen saanut taimenia ja harjuksia. Kuuluisa rantasauna lämpiää lähes joka päivä. Petri Satokaskelle Nuorttijoki on tuttu kalapaikka. METSÄHALLITUKSEN KALAPAIKKA Nuorttijoki on Metsähallituksen kalapaikka no. ?. Evien keräysohjeet ovat Tiskon aulan ilmoitustaululla ja Elinkautiset pyytää myös muita kalastajia auttamaan. Tulppion Tisko palvelee Tulppion Majojen päärakennus, Tisko, on alueen hermokeskus ja keidas erämaan keskellä. NUORTTIJOKI on hyvä perhoja uistinjoki. Sieltä voi myös ostaa joelle kalastusluvan. kesäkuuta ja heitellä saa UK-puiston alueella 1. Kalapaikkasivulta löytyvät myös muut ohjeet ja määräykset. Lue määräykset osoitteista neiden. Autiotuvat ovat kaikkien käytettävissä ilmaiseksi
Joskus taimenet seuraavat uistimia 66 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalat löytyvät usein syvemmistä suvannoista, mutta myös matalista rantavesistä, jotka lämpenevät nopeimmin. Erämaan hiljaisuus, jonka rikkoo joen solina tai porokellon kalahdus kaukaisuudessa. Järven pinta tai kosken niska täyttyy sadoista tuikeista. Pohjoisten tuntureiden kalareissun tunnelmia on vaikeaa pukea sanoiksi – ne pitää kokea itse. Räiskyvä nuotio, jonka loimussa saaliskalat voi paahtaa iltaruoaksi. Muista silloin maltti, ja ota vain ne kalat, joista laitat ruokaa. T unturikalastus on lähellä sydäntäni. Toisaalta silloin kun ensimmäinen kunnon kuoriutuminen alkaa, taimenet ja raudut villiintyvät. TUNTURISSA taivas on korkealla ja vedet kirkkaita. Onhan takana pitkä talvi – nyt pitää päästä kalaan! Kesäkuun kalastus on arpapeliä, sillä järvet saattavat olla vielä jäässä kesäkuun alkupuolella. Ollut aina. Koskemattomat kalavedet, joissa yksikään ihminen ei välttämättä ole koskaan käynyt. Jalokalojen pyytäjä suuntaa katseensa Pohjois-Norjan koskemattomille tunturivesille. Koskien niskat ovat varmoja paikkoja, ja niiltä saattaa löytää todella suuria taimenia. Ja luvat ovat suorastaan halpoja. Fyysinen rasitus ja vapaus kulkea juuri sinne, minne haluaa. TEKSTI JUHA JORMANAINEN KUVAT JUHA JORMANAINEN JA KIM VATASEN ARKISTOT Tunturien TAIKAA ja TAIMENIA Pohjois-Norjasta Nykyisellään Keski-Suomen reittikosket ovat ruuhkaisia kalapaikkoja, joissa saalistaimenet pitää pääsääntöisesti laskea takaisin. Kesäkuussa moni kalastaja on lähtökuopissa. KESÄKUUN KALASTUS ON ARPAPELIÄ Tunturikalastajan pitää ensiksi valita sopiva ajankohta. Kylmät vedet ovat haasteellisia, ja vesihyönteismaailma on vasta heräilemässä. Sieltä löytyy tilaa, villejä jalokaloja ja rauhaa. . Joten älä lampsi suoraan rantaan, vaan tee ensimmäiset heitot viisi, kuusi metriä rantaviivasta. Lisäksi kalastuslupien hinnat alkavat olla kestämättömän korkeita
Älä jää heittämään yhtä paikkaa. Järvillä streamereita ja putkiperhoja voi heittää spinfluga-tyylillä ja tavoittaa siten syvänteiden kalat. Kirkkaissa vesissä musta lippa, jossa on keltaiset pilkut, on aivan yliveto. Heinäkuussa valoa riittää, ja kalastaa voi kellon ympäri. . . HEINÄKUUN HELTEET Nykymaailmassa pohjoisimmassakin Norjassa helteet ovat todellisuutta jopa heinäkuun alussa, vieläpä kovat helteet. Kesäkuun kalastuksessa on omat riskinsä, mutta jos onni on myötä, saalis voi olla huikea. Lusikkauistimissa hile on eduksi, joten tuunaa muutama hyväksi havaittu lusikka pienellä määrällä hilettä talven aikana. Älä kuitenkaan suunnittele ruokalistaa kalapainotteiseksi, voi tulla pakollinen painonpudotusviikko. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 67. Jotta keveän putken saa uitettua esimerkiksi koskien niskoilla, suosittelemme yksihaarakoukun käyttöä. Toinen ottava väriyhdistelmä on hopeinen lippa punaisilla pilkuilla. Tunturikalastus ei saa olla yksitotista heittämistä, kalastajan pitää käyttää mielikuvitustaan. Syönnillä oleva kala ottaa kyllä ensimmäisen viiden heiton aikana. Se on myös hälytysväri, muistetaan vaikka ampiaiset. TUNTURILOUNAAN alkupalat ja jälkiruoka. Etsi järvistä nopeasti syveneviä rantoja ja kalasta alue tehokkaasti läpi. Tunturissa ei ole tungosta, eivätkä sääsket ja mäkärät kiusaa niin pahasti. Ennen maailmassa heinäkuun loppupuoli oli selkeästi parempaa aikaa. Paras tapa on perustaa leiri sopivaan paikkaan ja tehdä sieltä päiväretkiä ympäristön vesistöihin. Tunturivedet lämpenevät nopeasti, ja kalojen otSuuret vieheet, suuret kalat Vanha totuus, suuret vieheet, suuret kalat, pätee tunturivesissäkin. Kovin kontrasti, mitä luonnosta löytyy, on keltamusta. Hyvin usein kala iskee vajoavaan uistimeen. Illan hämyssä päivystä koskien niskoja, sillä vesihyönteisten kuoriutuminen saattaa alkaa yllättäen. Oma suosikkimme on ollut vuosien varrella Mickey Finn, joka on syytä sitoa myös kevyenä putkiperhoversiona matalia vesiä varten. KESÄKUUN kalakeliä Pohjois-Norjassa. KALA on kiinni ja nyt se on vielä saatava kuiville. Mukana tulee tuoreustakuu. Kookkaammat streamerit kokoa 6-2 ovat aina varma valinta. Samalla uistinten värisävyt muuttuivat lämpimämmiksi. ja kääntyvät matalassa takaisin syvyyksiin. Jos kala seuraa, pysäytä kelaus, jolloin lusikkauistin lähtee vajoamaan kohti pohjaa. Kokeile silloin meritaimenen kalastuksesta tuttua pysäytyskikkaa. Vieheet
ELOKUUSSA ON TUNNELMAA Elokuussa yöpakkaset ovat mahdollisia ja sään muutokset nopeita. Kun ilmanpaine joko nousee tai laskee nopeasti, kalat ovat aktiivisia ja iskevät vieheisiin hanakasti. Nopeavälitteinen haspeli on tässä hommassa lyömätön. HIENO, mutta matala kosken niska. . Rankan matalapaineen aikana kalat pysyttelevät passiivisina pohjan tuntumassa. Kun ilma lämpenee ja aurinko pilkistää pilvien lomasta, kalat lähtevät liikkeelle innoissaan. Vaatimattoman näköinen pikkupuro saattaa tarjota mieluisan yllätyksen yli kiloisen taimenen muodossa. Tar68 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perhokalastaja keskittää kalastuksensa poteroiden lisäksi järvien välisiin jokiin ja vuolaisiin pikkupuroihin. Kalastajien on syytä keskittyä koskien pikku poteroihin ja jopa kuohujen alla oleviin pieniin monttuihin. Valitse vieheiksi pieniä lippoja, joita nakkaat lyhyillä heitoilla vastavirtaan. tihalut heikkenevät. Silloin kalastajien on oltava hereillä ja aktiivisia. Keskitä silloin kalastus aikaiseen aamuun ja illan hämärään. Silloin tarvitaan vieheitä, jotka uppoavat nopeasti ja syvälle. Jokaisella on omat suosikkiperhonsa, mutta olemme havainneet, että Nalle Puh tai Dark Puh koossa 12-8 kiinnostavat varsinkin suurempia kaloja. Jos helle on lämmittänyt tunturienkin vedet uimakelpoisiksi, jalokalat laiskistuvat. Sieltä, missä virta laskee järveen, löytyy usein komeita kaloja ja auringonlasku on ollut ottiaikaa. . Elokuussa illat pimenevät ja urostaimenet alkavat vartioida kutureviirejään. Kylmällä ja tuulisella ilmalla jalokalat eivät juuri vieheistä perusta. . MAJOITE on kannettava itse mukana. Jos älykello kertoo ilmanpaineen muutokset, vilkuile sitä usein. Toisaalta silloin kun todella pienet kaksisiipiset vesihyönteiset kuoriutuvat, haastetta riittää. Samoin ruoka ja ylellisyystavarat. Kelaa nopeasti, jotta lipat pyörisivät kalojen silmille uidessaan myötävirtaan. NYKYÄÄN Nordinnin niemimaalla saattaa pärjätä keveissä kesävaatteissa. Otti on usein raju, ja aurinkoisella ilmalla hopeinen lippa on ehdoton valinta. Tilanne on hankala, muttei mahdoton. Kalastajan on liikuttava erittäin varovasti. Perukkeen kärki voi olla 0,12 millimetriä ja perhon koko 20. SAMAN järven kaksi rautua
Lopuksi se kaikkien aikojen viehe tunturikalastukseen on – Beten Lotto-lippa. KIM Vatanen ja pohjoisen Norjan valiotaimen. joa näille kaloille ylävirrasta uitettuja taimenenpoikasia jäljitteleviä vaappuja tai streamereita. Kalastaja on intoa täynnä, kun vedet aukeavat seuraavana kesänä – ympyrä sulkeutuu. Mutta parhaimmillaan siiman päässä potkii useampikiloinen rautu tai taimen. Muuten yllättäen noussut tuuli saattaa viedä teltat mennessään. Alueen luonto on todella karua ja polttopuiden löytäminen on haastavaa. Elokuun tunturikalastuksessa on hieman haikea sävy. Tuuli on toisaalta kalastajan ystävä, sillä se pitää hyttyset ja mäkärät poissa kalastajien kimpusta. Kim suositteleekin hyvälaatuista myrskytelttaa majoitteeksi. Erittäin suositeltava kohde on Nordkinnin niemimaa, jossa sijaitsee Euroopan mantereen pohjoisin kohta, Kinnarodden. Ongelmana on perhon katoaminen tuhansien aitojen vesihyönteisten sekaan. Suurimmat taajamat ovat Kjøllefjord, Mehamn ja Gamvik ja ne toimivat mainiosti tukikohtina. Jos pääset tarjoamaan perhoasi reippaan kokoiselle ruokailevalle taimenelle, hetki jää taatusti mieleen. Se on pohjoisten vesien yleisuistin, joka pettää niin taimenia, rautuja, meritaimenia, lohia, pikkulohia ja merirautuja. Tunturikalastus ilman Lotto-lippoja on pelkkää lottoamista. Havaitun ja aktiivisen kalan huijaaminen tekoperholla on unohtumaton hetki kalastajan elämässä. SUURIA rautuja väsyttelee mielikseen. Kokeile silloin lusikkauistimia – ne saattavat pelastaa tilanteen. Maasto on karua ja tulenteko hankalaa. Kun kalastajat lähtevät päiväretkelle, rinkat on syytä laitaa telttojen sisään painoiksi. Eräänä kesänä Kim oli kavereineen tutkimassa niemimaan kaakkoiskulman järviä. Tyyni ja lämmin ilta on kalastajan mieliaikaa, varsinkin jos vesihyönteiset sattuvat kuoriutumaan. Nordkinnin niemimaa . Reviiriään vartioiva urostaimen ei tunkeilijoista pidä ja iskee usein rajusti. Kim Vatanen on ihastunut alueen kalavesiin. Hän kertoo, että kalastaja saa varautua pitkiin kävelyretkiin. Mutta alueelta löytyy valtava määrä toinen toistaan mielenkiintoisempia kalavesiä, jokia, järviä ja pikku lompoloita. NÄKYVIEN KALOJEN KALASTUS Kirkkaissa vesissä on mahdollista hyvällä onnella kalastaa näkyviä kaloja – ehkä jännittävintä kalastusta maailmassa. Oliko paikallisten puheissa perää. Mutta kesän kalastuksen muistot auttavat talven selättämisessä. . Nordkinnin niemimaa VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 69. Nordkinnilla kalastaja joutuu varautumaan erittäin nopeisiin sään muutoksiin – myrsky saattaa nousta hetkessä. Toisaalta saaliskalat säilyvät näppärästi, sillä lunta löytyy ympäri vuoden. Kausi on pian ohi, ja edessä pitkä pimeä talvi
Kala joko syö tai pitää suunsa tiukasti kiinni. TÄMÄN kokoiset raudut ovat harvinaisia. Tämä kuulosti oudolta, ja lopulta porukka sai venekyydin Rafjordenin pohjukkaan. Mutta suuret kalat puuttuivat. Näin voi käydä, kun kalastaa ”tyhjällä” kalastusalueella. Rafjordenin ympäristön kalavesistä voi hyvällä onnella ja taidolla löytää elämänsä rautuja. . . . NORDKINNIN niemimaan karut vedet näyttävät vaatimattomilta. Porukka tutki järviä, vaihtoi leiripaikkaa päivittäin ja pienempää kalaa tuli hyvin. Pysäyttämällä uitettuihin lusikkauistimiin iski todella komeita rautuja, joista suurin painoi yli kolme kiloa. Eräällä nimettömällä järvellä rautu oli syönnillään. Porukka alkoi miettiä, oliko paikallisten puheissa ollut perää, mutta sitten alkoi tapahtua. Yleensä pitää kiinni. Skjånesissa paikalliset kertoivat, ettei alueella kannata kalastaa – vedet olivat tyhjiä. Alueelta saattaa löytyä vesistöjä, joissa uistimia ja perhoja on uitettu äärimmäisen harvoin, jos koskaan. Uusilla vesillä kalastaminen on aina tavattoman jännittävää. KYSY LÄHINTÄ OPASTA: Kim Vatanen, vatanenexperience.com. Mutta seutu on äärimmäisen karua ja vaativaa. RAUDUN pyynti on todellista on/off-kalastusta. Niissä ui kuitenkin todella suuria rautuja ja taimenia. Kalastus on haastavaa, mutta mahdollisuus suurrautuihin on todellinen. Ota kartta esiin ja suunnittele oma reissusi Nordkinnin niemimaalle. Kaiken kaikkiaan rautuja saatiin parikymmentä, mahtirautuja kaikki. 70 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siellä jossakin ne uivat edelleen. Yksi sopivan pieni kala kokattiin maukkaaksi evääksi ja muut laskettiin takaisin. Sinne on turha lähteä ilman kunnollisia varusteita ja hyvää fyysistä kuntoa
Simojärven muikku -nimitystä käytetään Lapin eteläosan, Ranuan kunnan Simojärvestä pyydetystä muikusta. Suojatun maantieteellisen merkinnän hakijana oli Ranuan Kalajaloste Oy. Yhden kasvukauden jälkeen sen keskimääräinen pituus voi vaihdella noin 4-8 sentin välillä. Kala painaa noin 3-5 grammaa. Kala myydään tuoreena tai pakastettuna. Lisäksi halutaan vähentää vesistökuormitusta ja säännöstelyn haittoja. Vähennys koskee ainoastaan sesongin ajaksi palkattua lisätyövoimaa, niin sanottuja kausivalvojia, joiden tehtävä rahoitetaan metsästysja kalastusluvista saatavilla tuloilla. Jotta ehdotetut toimet saadaan käyntiin, vesistövisiotyölle on haettu keväällä 2023 jatkorahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, alueen kunnilta ja yrityksiltä. RUOKAVIRASTO hyväksyi Simojärven muikulle nimisuojan Ruokavirasto on hyväksynyt nimisuojahakemuksen, joka koskee Simojärven muikku -nimityksen rekisteröintiä. Myös susivalvontaan ja Saimaan valvontaan hankerahoilla palkatut erätarkastajat jatkavat työtään normaalisti. Tämä erottaa sen muista muikuista, joiden mäti on tyypillisesti kellertävää. Lähikalan käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa halutaan lisätä. Järvitaimenen vaellusmahdollisuuksia parannetaan ja lisääntymisalueita kunnostetaan Oulujärven yläpuolisilla alueilla. Merilohen ja -taimenen vaellusta ja lisääntymismahdollisuuksia halutaan parantaa etenkin Oulujoen alajuoksulla. Simojärven muikku on pienikokoinen ja kirkkaan hopeinen, mikä johtuu karusta kotijärvestä. Lupatuloista saatu rahoitus on pysynyt ennallaan, mutta yleiset kustannukset ja erityisesti erilaiset järjestelmäkustannukset ovat nousseet tai tulleet odotettua kalliimmiksi. Visiossa esitellään yli kuusikymmentä toimenpide-ehdotusta. Kaikilta mahdollisilta toimijoilta, kuten kunnilta, yrityksiltä ja järjestöiltä, toivotaan osallistumista ehdotusten toteuttamiseen. Kuva: Jari Lindeman/Luonnonvarakeskus. Lopullisen päätöksen nimen rekisteröinnistä tekee Euroopan komissio. OULUJOKI Montan voimalaitoksen alapuolella. He keskittyvät työssään valtion alueiden valvontaan. Palkattavat kolme kausivalvojaa työskentelevät Pohjois-Suomessa kuuden kuukauden ajan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 71. Tänä vuonna pohjoiseen pystytään kuitenkin palkkaamaan vain kolme valvojaa aiemman kahdeksan sijaan. Metsähallitus on ennen sopinut yksityisalueiden valvonnasta joidenkin kalatalousalueiden ja riistanhoitoyhdistysten kanssa, mutta tänä vuonna vähäinen lisävalvonta halutaan kohdistaa vain valtion alueisiin. Ehdotetuilla toimenpiteillä halutaan Suomen ympäristökeskuksen mukaan parantaa muun muassa kalakantojen elinvoimaisuutta ja luontoja kalastusmatkailun mahdollisuuksia. VALVONTA METSÄHALLITUS joutuu supistamaan sesonkiajan valvontaa Metsähallitus palkkaa vuosittain lisätyövoimaa metsästyksen ja kalastuksen valvontaan kesän ja syksyn ajaksi. Syynä ovat kasvaneet kulut. Kalakantojen hoidossa pyritään luontaiseen elinkiertoon ja istutuksissa vesistöalueen alkuperäisiin kalalajeihin ja -kantoihin. Aiemmin kausivalvojat ovat valvoneet myös joitain yksityisiä alueita, mutta nyt näistä valvontasopimuksista joudutaan luopumaan. Kausivalvonnan vähennystarve johtuu kustannusten noususta. Toimijoita kannustetaan aktiiviseen yhteistyöhön hankkeiden valmistelussa ja rahoituksen hakemisessa. Simojärven muikulle on tyypillistä pieni koko, mikä johtuu osittain siitä, että talvet ovat pitkiä ja avovesikausi on lyhyt, jolloin planktonravintoa on niukasti. Vakituisten erätarkastajien määrä pysyy ennallaan eli 11:ssä. MUIKKU OULUJOKI OULUJOEN vesistön tilan parantamiseksi valmistui vesistövisio – kalakantojen hoidossa pyritään luontaiseen elinkiertoon Oulujoen vesistöalueelle on valmistunut laaja vesistövisio 2035, jossa pyritään yhteensovittamaan vesistön eri käyttömuotojen tarpeita ja samalla turvaamaan hyvä vesien ja vesiluonnon tila. Kasvuympäristön takia kalan mäti on oranssin punertavaa. Kuolinjäykkyyden kesto on pidempi kuin muilla muikuilla yleensä. Pienen kokonsa vuoksi talvella nuotattu kala voidaan syödä perkaamatta
Seuraavassa kalaruokia, jotka valmistuvat helposti ja maistuvat kaikille. CEVICHE valmistuu nopeasti, maistuu raikkaalle ja on terveellistä. Ruokajuomaksi suosittelen viileää lager-olutta tai Chardonnay-pohjaista viileää valkoviiniä Ranskasta. Ceviche on loistava iltapala kesäisen kalareissun päätteeksi. Cevicheä marinoidaan jopa kolmen tunnin ajan, mutta jos kalanpalat ovat pieniä, reilu tuntikin riittää. Vedessä olevat mikro-organismit alkavat lisääntyä välittömästi ja kalan laatu kärsii. Puhdista peratut kalat talouspaperilla ja vältät vaikeudet ja vatsavaivat. Kalan tuoreus on ehdottoman tärkeää, samoin se, ettei perattuja kaloja saa milloinkaan pestä. Kaada liika liemi pois ja tarjoa ceviche oikealla voilla voidellun ruisleivän kera. Mielestäni herkullisin ceviche tulee kylmästä vedestä pyydetystä siiasta ja ahvenesta. Meikäläinen ei luvallisia kaloja laske takaisin, vaan kokkaa niistä maistuvaa evästä. Muista käyttää siihen vain supertuoretta kalaa! Siikatai ahvenceviche Tarveaineet neljälle 600 g ruodotonta siikatai ahvenfileetä pieninä kuutioina 4 limetin mehu 2 sitruunan mehu 2–3 rkl oliiviöljyä pieni pala tuoretta inkivääriä raastettuna muutama valkosipulin kynsi palasina 1 punasipuli ohuina siivuina 2 rkl silputtua tuoretta korianteria tai persiljaa 2 mietoa chiliä kuutioina suolaa sokeria SEKOITA kaikki ainekset muovipussissa tai kattilassa ja mausta seos suolalla, ripauksella sokeria, lorauksella oliiviöljyä ja korianteilla tai persiljalla. Siitä vain rohkeasti kokeilemaan. Sen jälkeen hapan limeja sitruunamehu kypsentää kalanpalat. Lisää seokseen siikafileekuutiot ja sekoita hyvin. Suomen vesissä kaloja riittää, ja niistä saa varsin helpolla aikaan herkkuja. Lisäksi osa bakteereista, kuten Listeria monocytogenes ja Clostridium botulinum , saattaa aiheuttaa vaarallisia ruokamyrkytyksiä. Joten ryhdy kokkaamaan kalaa! CEVICHE Ceviche tulee Keskija Etelä-Amerikasta ja ruokalaji saattaa olla yli kaksituhatta vuotta vanha. Mausteina käytetään chiliä, korianteria, valkosipulia, sipulia, inkivääriä – kokin mielikuvitus on rajana. Cevichen voit valmistaa niin kuhasta, kirjolohesta, taimenesta, ahvenesta kuin siiastakin. KOKKAA 1 2 kalasaaliisi! 72 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ANNA kalanpalojen marinoitua mausteliemessä kylmässä jääkaapissa tunnin ajan. Cevicheen tarvitaan ehdottoman tuoretta raakaa kalaa, joka kuutioidaan. Kalanpalojen pitää peittyä kunnolla. KALARUOKA TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN Kalastuksen perustarkoitus on pyydystää kaloja ja sitten syödä ne
SILLÄ AIKAA kun kalat paahtuvat, sekoita suola lämpimään veteen. Hauskinta tikkukalan valmistuksessa on, että kaikki saavat kokata oman kalansa ihan itse. Vahva suolavesi suolaa lämpimän kalan tasaisesti. KLASSINEN TIKKUKALA Ruoanlaitto nuotiolla on kiehtovaa. Kärki vuollaan litteäksi, jotta sen saa työnnettyä kalan suusta selkäruodon viereen. Aseta tikut kaloineen maahan nuotion liekkien loimuun. Illan pimetessä liekit loimottavat ja kipinät piirtävät vanojaan tummuvalle iltataivaalle. Kun kalat ovat kypsiä (selkäruoto lähtee helposti vetämällä irti) vedä tikut irti, poista nahka ja kasta kalat suolaveteen noin minuutiksi. NAUTI tikkukalasta valmistamasi kastikkeen ja voilla voidellun ruisleivän kanssa. Ne, joilla on onni vaeltaa Suomen, Ruotsin tai Norjan lapissa pääsevät kalaonnen ollessa myötäinen valmistamaan tikkukalansa taimenesta tai raudusta. 2 3 Tikkukala Tarveaineet neljälle 4 à 250 g tai 2 `a 500 g kirjolohta tai taimenta 1-2 prk ranskankermaa 1 nippu tilliä 1 rkl Dijonin sinappia 1–2 tl sitruunamehua suolaa mustapippuria 2 l vettä 500 g merisuolaa 4 tuoreesta puusta veistettyä tikkua TYÖNNÄ tikku kalojen suusta sisään, selkärangan viereen. Liekkien loimussa paahtunut kala, joka on saanut kevyen savun aromin mukaansa, on nuotion lämmössä ja tähtitaivaan alla nautittuna maailman parhaita kalaruokia. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla. Varo, etteivät liekit osu suoraan kaloihin. AITO tikkukala valmistetaan pohjoisen tunturien villeistä taimenista, ja maku on unohtumaton. JOS TUNTURIIN EI EHDI, TIKKUKALAN VOI VALMISTAA KASVATETUISTA KIRJOLOHISTAKIN. Litteä kärki estää kalaa pyörähtämästä kypsennyksen aikana. Ruokajuomaksi joko kylmää lähdevettä tai viileää olutta. Tikkukalasta pääsee nauttimaan ilman Lapin vaellustakin. Tee kastike, ja sekoita silputtu tilli ja sinappi ranskankerman joukkoon. 1 VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 73. Tikun pitää olla sopivan tukeva ja hieman alle metrin mittainen. Varaa aikaa, sillä tikkukala ei ole kiireisen ruokaa. Sopivan nuotiopaikan ja koivuklapien lisäksi tarvitset tuoreesta puusta vuoltuja paistotikkuja. Erinomaista ruokaviihdettä elokuun tummuviin iltoihin. Aloita paahtaminen selkäpuolelta ja kääntele kaloja silloin tällöin. Onneksi maastamme löytyy kalankasvattajia, joiden taimenet ja kirjolohet ovat korkeatasoisia. Tikkukala kuuluu klassisten eräruokien kastiin
Kiehauta neste ja lisää simpukat ja persiljasilppu. Jos kala on valmistettu itsepyydetystä kalasta, kaatoryyppy on lakisääteinen. Riistaa riiputetaan ja niin myös kalaakin. Poista kuoret ja laita simpukanlihat kasariin ja lisää reilu puolet liemestä. LEIKKAA patongista siivuja ja levitä siivilässä oleva simpukkamössö niiden päälle. Lisäksi sen maku sopii erinomaisesti siian tyylikkään maun kanssa. Älä yritä valmistaa tätä evästä aivan tuoreesta kalasta. Tarkista suola. Keitä simpukoita nelisen minuuttia ja ravistele kasaria useasti. Purista simpukoista lusikalla kaikki mehu mukaan. Tarjoa ruoka viileän valkoviinin, Chardonnayn, kanssa ja nauti tyylikkäästä makupaletista. Nosta lämmitetyille lautasille paistetut siiat ja loput simpukat kuorineen. Paista siiat samaan aikaan runsaassa voissa ja mausta suolalla. Lopputulos on kumimaista ja käpristynyttä kalaa, eikä maku ole kohdallaan. SIIKAA ja sinisimpukoita on herkullinen ja tyylikäs annos. FOLIOKALA Tässä kalaherkku, jota helpompaa tuskin löytyy. Toinen tärkeä asia on graavausaika. Muista myös satsata valkoviiniin, sillä kyykkyviineistä syntyy vain kyykkyruokaa. Vanhassa englantilaisessa keittokirjassa sanotaan: ”Take a salmon from yesterday eli ota eilinen lohi”. Suomalainen sanonta toteaa: ”Potkivana pataan, päivänvanhana pannulle”. Jokaisella graavikalan valmistajalla on oma reseptinsä, seuraavassa meikäläisen bravuuri. Olen valmistanut evään monta kertaa tuoreesta Namsenin titistä eli pikkulohesta, ja joka kerta graavi on loppunut kesken. Sinisimpukka on herkullinen, halpa ja nopea valmistaa. NOSTA reikäkauhalla puolet simpukoista lautaselle ja heitä roskiin ne, joiden kuori pysyy kiinni. Erityisen hienon lisämausteen antaa iäkäs singel malt -viski, Skotlannista tietenkin. Koristele annokset persiljasilpulla. Kaada sipulisilppu kookkaaseen kasariin, lisää valkoviini, kerma, kalaliemi ja mausta suolalla. SIIKAA JA SIMPUKOITA Siikaa ja simpukoita Tarveaineet neljälle 4 perattua annossiikaa 1,5 kg sinisimpukoita 4 salottisipulia silppuna 1 valkosipulin kynsi hyvin pienenä silppuna 3 dl kuivaa valkoviiniä, Chardonnay 3 dl kalalientä 1 prk kuohukermaa suolaa 1 puntti persiljaa silppuna voita HUUHTELE simpukat, revi niistä pilkottava ”parta” pois ja tarkista, että kaikkien kuori on tiukasti kiinni. Siika on parhaimmillaan, kun sen pyydystää syksyn tai alkutalven kylmistä vesistä. Muista, että suola imeytyy kalan lihaan noin sentin vuorokaudessa. Pidä loput simpukat kattilassa lämpiminä. Muutamassa tunnissa kalan pinta vain suolautuu kevyesti ja loppukala on raakaa. Jos kalareissun päätteeksi jääkaapista löytyy tuoreita siikoja, mars markettiin ostaman sinisimpukoita. Paksun lohifileen valmistumiseen voi kulua kaksi, kolme vuorokautta. Samaan aikaan ajoittuu myös sinisimpukoiden sesonki ja niitähän löytyy useimpien markettien kalatiskeistä. Soseuta sauvasekoittimella ja siivilöi neste pieneen kasariin. Ei tarvita muuta kuin yön yli jääkaapissa levännyt kalafilee, alumiinifoliota, mausteita ja grilli tai nuotio. Tärkeintä graavikalassa on, että siinä on suolaa riittävästi. SAVUVISKIGRAAVILOHI kuuluu lohireissun kohokohtiin. Viskin lempeä savun aromi antaa graaviin oman vivahteensa ja alkoholi leikkaa kalan rasvaisuutta. Kiehauta kastike, lisää nokare voita, sekoita ja kaada kalojen päälle. SAVUVISKIGRAAVIA Graavi lohi, taimen tai kirjolohi on taidokkaasti valmistettuna todellista herkkua. 1 2 3 74 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kaada hieman kuumaa lientä simpukoiden päälle. Ne ohjeet, joissa kerrotaan, että graavifilee valmistuu muutamassa tunnissa, ovat höpöpuheita. Tämä ruoka saa kaamoksenkin tuntumaan lähes keväältä. Kuullota salottisipuisilppua ja valkosipulisilppua voissa muutama minuutti. Tai foliokääreessä grilliin
?. KUN graavi on valmista, avaa paketti ja pese liika suola pois. KUN ryhdyt valmistamaan graavikalaa, poista ensin fileestä kaikki ruodot. Aikaa kuluu vuorokaudesta kahteen. Leikkaa seuraavaksi kyljen tummat lihakset pois, ne eivät maistu hyvältä. . Perkaa tammukat, ripottele vatsoihin suolaa ja laita mukaan nokareet voita. Erinomainen kesäeväs. Valuta parsat ja kuivaa niitä talouspaperilla. Tähän evääseen lohensoutaja ei koskaan kyllästy! 1 2 3 4 VINKKI Evään voit valmistaa myös erämaassa edellyttäen, että olet saanut saaliiksi tammukoita. Lisää merisuola ja pidä huoli, että fileen paksummalla osalla on reilummin suolaa. valkoviiniä ja kiedo folio kaiken ympärille tiukasti. Savuviskigraavi Tarveaineet neljälle 1 kg pikkulohen, taimenen tai kirjolohen fileetä 100 g karkeaa merisuolaa 4 rkl hienoa sokeria 4 cl savuista mallasviskiä, Macallan Sherry Oak 12 y on paras tillisilppua Foliokala Tarveaineet neljälle 800 g ruodoton kalafilee, hauki, kuha, pikkulohi 1 sitruuna siivuina 1 puntti parsaa 1 prk ruohosipulia loraus valkoviiniä voita merisuolaa valkopippuria alumiinifoliota grilli tai nuotio KUORI parsat ja keitä niitä suolavedessä nelisen minuuttia. Kääri tammukkanippu alumiinifolioon ja kypsennä nuotion hiilloksella. Lisää vielä pienet tujaukset viskiä suolan päälle ja kääri filee tuorekelmuun tai tyhjiöpakkaa se. Kypsennä pakettia muutama minuutti puoleltaan hiilloksen loimussa tai hiilien päällä. Kuivasuolatun kalan liha on napakkaa ja siinä on miellyttävä purutuntuma. Käännä paketti muutaman kerran suolautumisen aikana. Muista, että tillisilppu lisätään vasta valmiiseen kalaan! RIPOTTELE fileen kummallekin puolelle sokeria mahdollisimman tasaisesti. Ruokajuomana kylmä lähdevesi tai olut ovat paikallaan, huurteista snapsia unohtamatta. HALVEKSITUSTA hauesta syntyy vallan maistuva foliokala. Ne eivät paranna makua. Älä kypsennä kalaa liian pitkään tai se kuivuu. Tarjoa herkullinen eväs rapean patongin ja viileän laadukkaan ranskalaisen valkoviinin kera. Jos erämaahan on jaksanut kantaa muutaman tölkin olutta, ateria hipoo täydellisyyttä. Tee sama kummallekin fileen puolelle. Aivan tajuttoman herkullista retkievästä, joka syödään sormin. TARJOA graavikala ruisleivän, voin ja tillisilpun kera, mieluiten lohijoen jokitörmällä. Laita sitruunansiivut ja ruohosipulit fileen päälle ja lisää muutama nokare voita. 1 2 VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 75. Lorauta viskiä fileen pinnalle ja hiero se siihen sormin. Jos kokki oli rakastunut ja käyttänyt liikaa suolaa, laita filee kylmään juoksevaan veteen viideksi, kymmeneksi minuutiksi. LISÄÄ fileen viereen esikeitetyt parsat, lorauta sekaan LEIKKAA ensiksi ruodottomasta fileestä nahka pois ja viillä kyljen tummat lihakset pois. Mausta kalafilee suolalla ja pippurilla ja aseta se voilla voidellun alumiinifolioarkin päälle. Niitä löytyy Pohjois-Norjan kalavesien pikku lompoloista, joissa parikymmensenttiset tammukat ovat sukukypsiä. Leikkaa sen jälkeen fileen pinnasta suolan kovettama kerros pois
”Esimerkiksi rautupilkin SM-kilpailuista meille tuli kaksoisvoitto viime vuonna miesten sarjassa ja muitakin menestyjiä SM-tasolla on iso nippu”, Forsblom kehaisee omiaan. ”Sen ansiosta kilpailutoiminta on meillä viikoittaista piirin omien ja valtakunnallisten kilpailujen myötä”, Forsblom mainitsee. Järjestämme siellä myös omia onkija pilkkikisoja, joiden ahvensaaliit ovat olleet mukavia. KALLIOLAMPI T EK S TI I SM O M AL IN K U V A T M A T T I K UL J U seurat esittelyssä NUORTEN Onkipäivän osallistujia Kuhmon Kärenjärvellä. Lammen rannalla on lisäksi kaikkien käytössä oleva kota, jota huolletaan talkoovoimin. ”Lammessa on vahva muikkukanta ja myös siikaa on siihen istutettu. Se esimerkiksi järjestää vuodessa noin 20-30 yleistä pilkkija onkikilpailua. Ensi jäillä ja keväällä pilkkijöitä näkee Kalliolammella siianpilkinnässä. KILPAILUTOIMINTA ON VILKASTA Kilpailutoiminta on Forsblomin mukaan seurassa erittäin aktiivista. Merkittävää on myös muiden Kainuun Vapaa-ajankalastajapiirin seurojen kanssa tehty laaja yhteistyö. Kuva: Petri Forsblom. Se aloitti toimintansa jo vuonna 1959, mutta yhdistysrekisteriin se ilmoitettiin vasta 1972, joka on seuran virallinen perustamisvuosi. Henki Kuhmon Kalamiehissä onkin erittäin hyvä, ja autamme toisiamme myös ihan vapaa-aikana ja ”siviilissä” olemme hyviä kavereita ja ystäviä”, Forsblom vakuuttaa. Kalliolampi ahkerassa käytössä Kalliolampi on Kuhmon Kalamiesten oma vuokralampi, jossa on jäsenistön käytössä vene, johon saa avaimet paikallisesta kaupasta kuittausta vastaan. ”Kahdesti perustettu” KUHMON KALAMIEHET panostaa kisoihin ja yhdessä tekemiseen K uhmon Kalamiehet on siitä erikoinen kalastusseura, että se on ”perustettu” kahteen kertaan. ”Merkittäviä ovat myös kalastusharrastuksen mukanaan tuomat sosiaaliset kontaktit sekä yhdessäolo ja yhdessä tekeminen”, kertoo Forsblom, joka toimii nykyään myös Kainuun Vapaa-ajankalastajapiirin puheenjohtajana. Se on myös kovassa käytössä, koska Kalamiesten lammella on verkkokalastus sallittu jäsenille. Sitä on myös saatu vaihtelevalla menestyksellä. Palautetta tulee myös nyt aiempaa enemmän ja suoraan kisoissa kasvotusten, mikä helpottaa toiminnan kehittämistä entistä paremmaksi”, Forsblom lisää. ”Näissä talkoissa väki on hyvillä mielin mukana. Siihen se on pyrkinyt muun muassa järjestämällä kilpailutoimintaa ja innostamalla nuoria kalastuksen pariin sekä opastamalla heitä kalastusvälineiden valmistuksessa. Kuhmon Kalamiehet myös tukee jäsentensä osallistumista SM-tason kilpailuihin, joihin on riittänyt lähtijöitä joka vuosi. ”Aikaisemmin järjestimme lisäksi seuran sisäiset pilkkija onkicupit, mutta kiinnostuksen niihin hiipuessa päätimme lopettaa ne”, hän selvittää. Kuhmon Kalamiesten toimintaperiaatteena on puheenjohtaja Petri Forsblomin mukaan aina ollut kalastuksen edistäminen monipuolisesti. ”Se antaa hienon mahdollisuuden vaikuttaa yhdessä muiden kanssa kaikkeen kalastukseen liittyvään myös valtakunnallisella tasolla. Jäsenet voivat kalastaa lammesta myös katiskalla”, Forsblom kertoo. Kuhmon Kalamiesten omat pilkkija onkimestaruuskisat ovat myös vuotuisia tapahtumia. 76 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Seura on muassa tarjonnut kyytejä kisoihin halukkaille, mutta uusia nuoria ei sekään ole houkutellut mukaan. PERHETAPAHTUMATKAAN EIVÄT OLE TAVOITTANEET KOHDETTAAN Forsblomia surettaa myös, ettei seuran toiminta ole tavoittanut perheitä yhdessä kalastamaan, vaikka perhetapahtumienkin järjestämistä on kokeiltu. ”Esimerkiksi viime talven SM-pilkissä Nuasjärvellä vastasimme kilpailun saaliskalojen punnituksesta”, hän kertoo. Kalastuksen parissa tapaa uusia ihmisiä, saa uusia kavereita ja ehkä hetkeksi unohtuu se puhelinkin. ”Siihen kuuluu paljon ihmisiä myös muista vapaa-ajankalastajapiireistä. Kuhmon Kalamiehet julkaisee joka vuosi kilpailukalenterin, mutta sen lisäksi kilpailuista ilmoitetaan myös Whatsapp-ryhmässä. Haaste vanhemmille: Tuokaa lapset kalastamaan! ”Toivoisin, että varsinkin, jos vanhemmilla on ollut intoa itse nuorena kalastaa, niin he ohjaisivat nyt omia lapsiaan tämän harrastuksen pariin. Samoin naisten määrä on ollut kilpailutoiminnassa laskussa, mikä sekin on valitettavaa”, Forsblom murehtii. Emme ole ruvenneet näiden erikoisseurojen, Kalevalan Taimenen ja Kuhmon Perhokalastajien, kanssa kilpailemaan”, Forsblom sanoo. HAASTE NUORI heittokalastaja Kuhmon Syväjärvellä. ”Kuhmosta löytyy oma seura niin uistelijoille kuin perhokalastajillekin. Aina tästä porukasta on vielä kuitenkin saatu talkooporukka tarpeen vaatiessa kasaan. Kuvassa kalakummien lisäksi muitakin Vapapäivän osallistujia Kuhmon Syväjärvellä vuonna 2022. Merkittävänä apuna meillä erilaisten tapahtumien ja nuorille suunnatun toiminnan järjestelyissä on ollut Suomen Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaaja Matti Kulju”, Forsblom kiittelee. Tällöin kalastusharrastuksen jatkaminen ei ole ainakaan huonosta mielialasta kiinni”, Forsblom tähdentää. ”Kalakummit ovat näissä tapahtumissa mukana opastamassa, kuten ovat myös Valtakunnallisilla Vapapäivillä, jotka ovat olleet todella suosittuja”, hän mainitsee. Päästäkseen mukaan kalastusta harrastamaan, riittää kun tulee paikalle. Suosiosta huolimatta Kuhmon Kalamiesten pyrkimys houkutella nuoria mukaan kilpailutai mihinkään muuhunkaan seuratoimintaan ei ole kovin hyvin onnistunut. ”Karut luvut Kuhmon Kalamiesten jäsenmäärästäkin tämän kertovat, sillä tällä hetkellä sadasta jäsenestämme nuoria on vain neljä. NUORELLA kalamiehellä on kala kiinni ja kalakummi valmistautuu haavimaan kalan rannalle. ”Lienevätkö kiire ja muut nykypäivän harrastukset vieneet kiinnostuksen, vaikka Kuhmo on tunnettu koskistaan ja joka kesä suuri joukko kalastajia saapuu koskillemme kalaan isot taimenet ja harjukset mielessään”, hän pohtii. Meiltä löytyvät kyllä syötit, opastus ja välineet, joilla pääsee alkuun”, Forsblom lupaa. KAIKKIA KANNATTAA KUUNNELLA Sosiaalinen kanssakäyminen on Forsblomin mielestä yksi iso osatekijä seuratoiminnassa, sillä samanhenkisten ihmisten kanssa leukailu ja kuulumisten vaihto tuo varmasti henkisiä voimavaroja kaikille kalastuksen parissa viihtyville ihmisille. KALAKUMMIT SUURESSA ROOLISSA NUORISOTOIMINNASSA Forsblom kertoo paikallisten koulujen usein pyytävän Kuhmon Kalamiehiä järjestämään pilkkija onkitapahtumia. Yhteistyötä tehdään hänen mukaansa muutenkin muiden seurojen kanssa sekä piiritasolla. TYÖNJAKOA MUIDEN PAIKALLISTEN SEUROJEN JA PIIRIN KANSSA Vaikka Kuhmon Kalamiesten jäsenistöstä löytyy myös esimerkiksi heittokalastajia, uistelijoita ja perhokalastajia, se on omassa toiminnassaan pitäytynyt erityisesti onginnassa ja pilkinnässä. ”Myös se, että kuunnellaan jokaisen jäsenen ideat ja toiveet, niiden mahdollisten vastarannan kiiskienkin, kannattaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 77. Lisäksi olemme olleet mukana piirin kautta Aikuistoimintaja Mimmit kalastaa -tapahtumissa. KALAKUMMEILLA on merkittävä rooli Kuhmon Kalamiesten toiminnassa. Niin saadaan jokaisesta kalastustapahtumasta mukava ja mieleinen kaikille. Yhdessä 4-H kerhon ja piirin nuorisojaoston kanssa järjestämme koululaisille kalastusvälineiden rakentamispäiviä ja kalastustapahtumia. Joka tapauksessa aktiivisia kilpailuissa kävijöitä seurassa on Forsblomin mukaan nykyään noin 10-15 henkeä. Tuntuu nimittäin edelleen siltä, että lapsilla on kiinnostusta esimerkiksi ongintaan
Suunnittelulla parannetaan taimenen lisäksi monen muun virtavesien eliölajin elinympäristöjä joissa. Viime vuonna aloitettua hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti. Myllyja Mäntyjoen kalataloudellinen kunnostushanke on saanut alkunsa Keski-Suomen ELY-keskuksen patokartoitus-hankkeesta. Tuossa Keskisuomalaisen artikkelissa esiintyvä tutkija Jukka Syrjänen on ollut kanssani tutustumassa jokien elinympäristöön jo vuonna 2014 ja siitä olen saanut vahvan potkun viedä tätä ennallistamisajatusta eteenpäin Suovanlahden kylällä. Toivottavasti hanke saa jatkorahoituksen ja kuokat saadaan lyödä maahan keväällä 2024. ANTERO ”ANDY” KIVELÄ Kirjoittaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön yrityspalveluiden asiantuntija ja projektipäällikkö. Olisi hienoa päästä vielä omana elinaikana kokemaan ja näkemään uljas järvitaimen vaeltamassa ja nousemassa Myllyjokea pitkin kohti Suotajärveä ja aina Mäntyjärveen asti. Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi ansiokkaan artikkelin 16.10.2022 järvitaimenen tilanteesta Keski-Suomessa (Pyhä taimen ui ahdingossa). Historian saatossa koskireittejä perattiin puuteollisuuden tarpeisiin ja kutupaikkoja hävisi. MOLEMMAT JOET PADOTTU JA PERATTU Myllyjoki laskee Suotajärvestä suoraan Keiteleeseen ja Mäntyjoki Mäntyjärvestä Suotajärveen. Nyt arvokas järvitaimen on vihdoinkin saamassa uutta vaellusreittiä Suovanlahdella, kun Myllyja Mäntyjokea ennallistetaan ja vapautetaan järvitaimenen vaellusja kutureitistöksi. Toivonkin kaikkien meidän kalastuksen harrastajien ja luonnossa liikkujien ottavan osaa maakuntakalamme järvitaimenen pelastustalkoisiin omalla panoksellaan. ULJAS JÄRVITAIMEN VAELTAMAAN! Minulla on ollut mahdollisuus aktiivisena kalastuksen harrastajana ja sivutoimisena kalastusmatkailuyrittäjänä Suovanlahdella olla kannustamassa osakaskuntia tähän ennallistamishankkeeseen jo useamman vuoden ajan. Myllyja Mäntyjokea ennallistetaan Järvitaimenelle uusi vaellusreitti Viitasaaren Suovanlahdelle LUKIJALTA V iitasaaren Suovanlahden hienot koskireitit mahdollistivat ennen hyvät lisääntymisolosuhteet Keski-Suomen maakuntakalalle, villille järvitaimenelle. Luonnonvarainen järvitaimen on ollut rauhoitettuna vuoden 2016 alusta, mikä on ollut askel oikeaan suuntaan. Rahoitusta Myllyja Mäntyjoen kalataloudellisen kunnostushankkeen toteuttamiseen on saatu muun muassa Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Viitasaaren kaupungilta, WWF:ltä, Suomen luonnonsuojeluliitolta ja hankkeen starttiehdotus tuli Pohjois-Savon ELY-keskuksen Nousu-vaelluskalaohjelman Ylitarkastaja Olli Sivoselta. SUOVANLAHDEN Myllyjoen ennallistaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2024. Kuva: Antero Kivelä. Tämän takia taimenkannat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Molempien jokien uomat on padottu ja perattu tukinuittoa ja myllytoimintoja varten 1900-luvun alkupuolella. 78 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suunnitelman jokien nousuesteiden purkamisesta ja korvaavasta rakenteesta tekee KVVY Tutkimus Oy, ja yleisluontoisesta kalataloudellisesta kunnostussuunnitelmasta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu
044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi PURUVEDEN LOHIKUNINGAS 2023 40. Muikkumarkkinat, Lappeenrannantie 18 www.karjalankalamiehet.fi p. Soutu-uistelukilpailu 1.-2.7. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. 044 243 3519, maria.ahoranta@saarsalo.fi p. Meiltä löydät tuoreet syötit. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. Ota Ottipaikka onkeesi! p. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Tuotevalikoima laajenee. 050 349 2444 Suurin lohikala palkinto 5000 € ! Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 79. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh
Tytöille tietysti oli varattu oma sviitti, jonne mennä päivän päätteeksi nukkumaan. Ennakkoon leirille oli ilmoittautunut 16 nuorta, mutta viime metrien sairastumiset kutistivat nuorten määrän 12 nuoreen. Leiriohjelmaan kuului myös Fisuun Kätköjahti, joka saa aina nuoret innostumaan, kun tiedossa on jokin pikku palkinto tarkkasilmäisille leiriläisille. Hyvää treeniä olivat myös lauantai-illan tarkkuusheittoharjoitukset ennen uimista ja saunomista. Kuva: Veikko Karinkanta. Nuoret saapuivat perjantaina alkuillan aikana leirikeskukseen, jossa ensin laiteltiin majoitukset kuntoon. . vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. . 80 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Muutama nuori testasi omaa tietotaitoaan harrastemerkin suorittamisen merkeissä. Nuorten sorminäppäryyttä puolestaan kehittivät lipan sekä perukkeen valmistukset. Myös opettavainen tietovisailu kuului leirin ohjelmaan. KALASTUSTA JA TOIMINTAA Leiripäivät sisälsivät tälläkin kertaa monipuolista ohjelmaa. Tämä tietenkin hieman harmitti, mutta sairastumisille ei vain mahdeta mitään. Kuva: Veikko Karinkanta. Nuoret pääsivät majoittumaan pihapiirissä oleviin aittoihin. LEIRILLÄ kalastettiin onkien ja virvelöiden. LEIRIN tukikohtana oli Synsiön leirikeskus. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. . Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. FISUUN-LEIRILLE osallistui kaksitoista nuorta. TEKSTI JA KUVAT AKI HIRVONEN FISUUN-NUORET TAPASIVAT viime kesänä Kangasniemellä Edustajia useista eri seuroista L ämmin ja poutainen sää suosi elokuista nuorten Fisuun-leiriä Kangasniemen Synsiön leirikeskuksella
LEIRILLÄ heitettiin myös tarkkuutta. LÄMMIN VESI JA NAVAKKA TUULI HAITTASIVAT KALASTUSTA Itse kalastuksen parissa nuoret saivat kalastaa rannalta onkien tai virvelöiden. Mukana oli osallistujia Fisuun Kuopiosta (Puijon Pilkki ry), Fisuun Mikkelistä (Rantakylän Kalakaverit) sekä Lahden seudun nuorista pyytäjistä. Viehevärityskisan viehe on erikoisväri ja sitä voi tilata ainoastaan SVK:lta. LEIRILTÄ hyvää fiilistä ja kalakavereita. Kalastusohjaajat Veikko, Janne ja Aki kiittävät kaikkia osallistujia mukanaolosta sekä kiitos vielä ohjaaja-avustajille Pekalle ja Timolle apuna olemisesta. KATTAVA EDUSTUS ERI SEUROJEN NUORIA Leiri tavoitti hienon edustuksen eri seuroista. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan fisuun.fi -sivuilla! Sunnuntaiaamuna toimintaa jatkettiin parikilpailuna käydyissä viiden lajin leiriolympialaisissa, joissa aiheina olivat kalantunnistus, tarkkuusheitto, frisbeegolf, ämpärionginta sekä “uistimen salakuljetus”. 12 € VAIN 200 kpl:n erä! Vuosiviehevärityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. TÄNÄ KESÄNÄ LEIREILLÄÄN taas niin valtakunnallisilla, piirien kuin seurojenkin leireillä. Minimitilaus 6 kpl. Kalastusseurat voivat tilata vieheitä hintaan 8 €/ kappale + toimituskulut. Myös paikallisesta kalastusseurasta, Kangasniemen Kalakavereista osallistui neljä nuorta sekä yksi nuori edusti Hirvensalmen Kalamiehiä. Tämä onnistui aamupäivällä, mutta puolenpäivän tienoilla tuuli yltyi niin navakaksi, että turvallisuussyistä veneet pysyivät tiukasti rannassa. Viehe löytyy SVK:n verkkokaupasta. . Lisäksi muutama pieni hauki kävi näytillä. Joitain kaloja aina silloin tällöin nuoret saivat, lähinnä ahvenia. Lauantai oli omistettu veneestä kalastamiselle. TILAUKSET SVK:n KAUPASTA vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. VUOSIVIEHE tilattavissa Kilpailuvieheenä toimi toista kertaa Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12 cm vaappu, joka tunnetaan mainiona kuhavieheenä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 81. . 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/ kpl. Tämä oli tietysti iso harmi, sillä aamun kalastussessio antoi hyvin ja hyvän kokoista ahventa niin jigaamalla kuin pohjaonkien. Kalaa ei nyt niin hirmuisesti tullut, mihin lienee syynä rantavyöhykkeen todella lämmin vesi. Lauantai-iltapäivän lämpöisessä ja haastavassa tuulessa nuoret vielä onkivat kilpaa pari tuntia
PILKKIVÄLINEET ENSIKSI KUNTOON Leireille saavuttiin perjantai-iltana ja molemmilla paikkakunnilla ilta-aika käytettiin hyödyksi laittamalla kaikkien leiriläisten pilkkivälineet iskukuntoon tulevan päivän koitoksia varten. . Lämmin kiitos kaikille talkoolaisille, osallistujille ja yhteistyökumppaneille. . Molemmilla leireillä pääasiallisena kohdekalana oli pilkkijän suosikkikala eli ahven, jota kalastettiin perinteisesti pilkkien sekä kaikuluotainta apuna käyttäen. LEIKKIMIELISIÄ KILPAILUJA MYÖS OHJELMASSA Molempien leirien ohjelmassa oli mukana myös koko leirin kestäviä leikkimielisiä tosikilpailuja, joihin leiriläiset pääsivät osallistumaan joukkueina. POHJANMAAN pilkkileiriltä nousi komeita ahvenia. TEKSTI JA KUVAT HEIDI PERNU JA JANNE TARKIAINEN Hollolassa ja Alavudella nuorten pilkkileirit: Pilkkivälineet ensin iskukuntoon ja sitten ahvenia narraamaan T änä vuonna Suomen Vapaa-ajankalastajien ja vapaa-ajankalastajapiirien järjestämistä valtakunnallisista pilkkileireistä päästiin nauttimaan kahdella eri paikkakunnalla. LEIREILLÄ käytettiin pimeä ilta-aika kalastusvälineiden askarteluun ja kunnostukseen. Isot ahvenet olivat oikukkaita, mutta leiriläisten pinna riitti hyvin niiden narraamiseen. askartelua. Leireillä vapaa-aika kului nopsasti kavereiden kanssa aikaa viettäen, pelaillen, saunoen ja uusia pilkkijuonia kalojen päiden menoksi punoen. LAUANTAINA JA SUNNUNTAINA TOSITOIMISSA Lauantaina ja sunnuntaina nuoriso pääsikin tositoimiin, kun molempina päivinä heti aamusta suunnattiin pilkkijäille. Lisätietoja tulevista kalastusaiheisista leireistä ja tapahtumista löydät Fisuun-sivuilta fisuun.fi/kalastustapahtumat. Myös saaliskalojen käsittely oli tärkeässä roolissa ja saatiinpa niistä jotain kotiin viemistäkin. Alavudella kilpailut sisälsivät muun muassa neljän kalan pituuskisan ja Hollolassa joukkueen suurimman kappalemääräkisan. Samanaikaisesti järjestettiin leirit sekä Etelä-Pohjanmaan Alavudella ja Päijät-Hämeen Hollolassa. PILKKILEIREILLÄ päästiin jäälle kahtena päivänä. Hienoa, että kysyntää on. Lisäksi leiriläisten tietoa kalastukseen liittyvistä asioista testattiin heille järjestetyillä tietokilpailuilla. Molemmat leirit tulivat suhteellisen nopealla aikataululla täyteen ilmoittautumisen avauduttua, mikä ilahdutti järjestäjiä suuresti. Alavudella sen sijaan kalantulo oli vielä hiukan niukkaa hyvin talvisten olosuhteiden vuoksi, mutta kalat sitäkin komeamman kokoisia. Hollolan leirin vesistö, kalaisa Vesijärvi, oli leiriläisille suotuisa ja kaikenkokoista kalaa nousi jään paremmalle puolelle leiriläisten iloksi. Kilpailut pitivät nuorten pilkki-innon leireillä korkeana, vaikka hiljaisia hetkiä jäällä välillä tulikin. Seuraavaa leiriä odotellessa… 82 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ilman teitä tämä ei olisi mahdollista. Illalla ehti hyvin rakennella myös uusia pilkkivälineitä, kun ohjelmassa oli muun muassa tasapainopilkkien ja mätikoukkujen . Tässä olivat isona apuna varsinaisten ohjaajien lisäksi nuoret Fisuun-apuohjaajat, joilta leiriläiset saivat tukea monissa eri käytännön tehtävissä, kuten siimojen vaihtamisessa tai solmujen tekemisessä
VAPAPÄIVÄ Lapset aloittavat kesän kalastuksella! SVK yhteistyössä Metsähallituksen kanssa järjestää lauantaina 10.6. Fisuun FONGAUKSESTA kesäpuuhaa nuorille Kilpailussa on kaksi ikäsarjaa isommille ja pienemmille kalastajille: 0-12 ja 13-18-vuotiaat. 044 547 9116 Rovaniemi, Vikaköngäs Sievi, Maasydänjärvi (kaikki viehekalastus sallittua tapahtuman aikana) Sodankylä, Ahvenlampi Kuhmo, Syväjärvi Vaala, Manamansalo Yhteyshenkilö: Petter Nissen, petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi, p. sijoille on luvassa kalastusvälinepalkintoja, lisäksi arvomme kaikkien osallistuneiden kesken muutamia viehepalkintoja. ja 3. Saadut kalat kuvataan annettujen ohjeiden mukaisesti ja kuvat lähetetään älypuhelimella kilpailun omaan Whatsapp-ryhmään. 0500 440 923 KALASTAJA VILHO 7 vuotta lähetti lehdelle kuvan piirtämästään lohesta. Kilpailuun voit liittyä mukaan koko kilpailun keston ajan, haasta kaverisikin mukaan! #fisuunfongaus @fisuun Erinomaisen vastaanoton saanut lasten ja nuorten oma valtakunnallinen lajikalastuskilpailu jatkuu taas. Katso kohteet sekä lisätietoja tapahtumasta fisuun.fi ja Facebook@vapapäivä. 045 113 3050 Nurmes, Peurajärvi Lieksa, Ruunaa Neitikoski Mikkelin Valkea Yhteyshenkilö: Janne Tarkiainen, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi, p. Tyttöjen sarjassa tyttö sai Barbin palkinnoksi ja tuli itku. Ryhmästä saat myös vinkkejä eri kalalajien tunnistamiseen ja narraamiseen. Kilpailukonsepti on yksinkertainen: Tarkoituksena on kalastaa kesän aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. vuorokauden ajan. K uv a: P ho to by U ns pl as h, Sa nd ra G ab ri el . Kisaan osallistuessa tiedot ja taidot karttuvat ja jo pelkällä mato-ongella pääsee erinomaisesti alkuun. Vapapäivän kohteet ovat: Teijo, Matildajärvi Ikaalinen, Teerilampi Lammi (Evo), Niemisjärvet Yhteyshenkilö: Janne Rautanen, janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi, p. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 83. Kivijärvi, Heikinlampi Yhteyshenkilö: Juha Ojaharju, juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi, p. Kilpailun sääntöihin ja ohjeisiin voit tutustua Fisuun Fongauksen omilla sivuilla fisuun.fi/ fisuunfongaus. Tyttö selitti kyyneleiden seasta, että olisi halunnut uistimen palkinnoksi niin kuin pojat saivat. klo 10-15 kaikille alle 18-vuotiaille ilmaisen kalastustapahtuman Vapapäivän kaikkiaan kahdellatoista Metsähallituksen virkistyskalastuskohteella. Vetäjä tiedusteli, että mikä on hätänä. Molempien sarjojen voittajat palkitaan 50 €:n arvoisilla lahjakorteilla, 2. Opastettujen kohteiden lisäksi nuorilla on mahdollisuus kalastaa muuallakin Metsähallituksen kalastuskohteissa ilmaiseksi 10.6. Nuorten onkikilpailussa jaettiin kaikille osallistujille palkinnot. 0400 946 968. Käytännöt jouduttiin muuttamaan siitä eteenpäin. Karjalan Kalamiehet muistelee Julkaisemme muutaman muistelosarjan näistä kohokohdista, joita nuorten kerhojen vetäjät ovat mielenkiintoisella ja antoisella matkallaan kohdanneet. ?. Samalta sivustolta pääset myös täyttämään sähköisen ilmoittautumislomakkeen sekä seuraamaan kisan viikoittain päivittyvää tulosseurantaa
Ensimmäisessä osassa tutustutaan yhteen Kuhmon tunnetuimpaan kalapaikkaan, Iso Lentuankoskeen. 84 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sillan toisella puolella, kosken reunaa pitkin kulkevalla kivipenkereellä, jota myös ”möljäksi” kutsutaan, sijaitsee puinen laiturirakennelma. Pikku-uoma on tarkoitettu turvapaikaksi kalojen poikasille, eikä siinä saa kalastaa. Kosken alaosalla on laavu tulipaikkoineen, mutta sinne ei pyörätuolilla pääse. Siinä on kolme erillistä kalastus-/maisemalevennystä. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT JERE HUOVINEN KUHMON ISO LENTUANKOSKESSA on runsaasti kalastettavaa vettä -sarjassa esitellään esteettömiä kalapaikkoja 15-vuotiaan, pyörätuolilla liikkuvan perhokalastajan @fishingboywithwheelchair näkökulmasta katsottuna. Niiltä kaikilta voi kalastaa tai muuten vain nauttia maisemista. Kosken rannalle saavuttaessa soritettu tie muuttuu puiseksi sillaksi, joka johtaa Iso Lentuankosken pienemmän uoman yli. Juttusarjan tarkoituksena on tuoda kalastajien tietoisuuteen maassamme sijaitsevia, kaikille kalastajaryhmille soveltuvia kalapaikkoja sekä virtaavissa että seisovissa vesissä. SUOMEN ESTEETTÖMÄT KALAPAIKAT S uomen metsäisimmässä kaupungissa, Kuhmossa, on paljon muutakin kuin metsää. Alueelta löytyy kalapaikkoja erämaan rauhaa kaipaaville kalastajille, mutta myös kalapaikkoja henkilöille, joiden rajoittunut liikuntakyky hankaloittaa vaikeissa maastoissa kulkemista. Reitillä on selkeät opasteet. Näille paikoille pääsy on helppoa ja vaivatonta. KALA kiinni Iso Lentuankosken keskimmäisellä laiturilla. Se saa alkunsa Iso Lentuankosken yläpuolelta Lentuajärven luusuan itärannalta. Koskelle pääsy on tehty kaikille kalastajille helpoksi, sillä Iso Lentuankoskelle johtaa helposti kuljettava ja leveä tie. ISO LENTUANKOSKELLE PÄÄSY ON HELPPOA Lentuanjärvestä alkunsa saava voimakasvirtainen Iso Lentuankoski virtaa 300 metrin matkalla ja pudotuskorkeutta jyrkässä koskessa on noin 3,3 metriä. Kuhmon lähialueen vesistöt tarjoavat mielenkiintoisia kalapaikkoja jokaiseen makuun
ISO Lentuakosken keskija alaosalle johtavat pitkospuut ovat liian kapeat ja ilman reunakorotuksia vaaralliset pyörätuolia käyttäville kalastajille. Kävimme Iso Lentuankoskella vielä kahtena seuraavanakin iltana, mutta ensimmäisen yön kaltaisia massakuoriutumisia siellä ei enää ollut. . Iso Lentuankosken niska oli vapaa ja suuntasimme ylimmälle laiturilevennykselle. Kalastusvälineiden kuntoon laittamisen jälkeen suuntasimme opasteiden avulla kohti Iso Lentuankoskea. ISO Lentuankosken ylimmäinen laiturilevennys. Kainuun yöllinen viileys alkoi hiipiä kosken ylle ja ilman lämpötila laski nopeasti. Kosken niskalla sijaitsevalta leven. Noin 35 sentin pituisen harjuksen jälkeen sain heti perään toisen samanlaisen kalan. nykseltä pystyy perhokalastusvälinein kalastamaan tehokkaasti niska-alueen keskiosan, ja pitkällä heitolla yltää myös vastarannan ottipaikoille. Perhosia oli joka paikassa, ja samalla kalat aktivoituivat. Kokemukset VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 85. Koskella oli jo neljä kalastajaa, mutta keskimmäinen laiturilevennys oli vapaana. Matka sinne taittui soraistettua tietä pitkin maastopyörätuolilla helposti. Aloitin kalastuksen nymfillä, ja heti toisella uitolla perhoon nappasi kala. Levennykseltä pystyy kalastamaan kosken niskan alapuolisen virta-alueen. ISO Lentuankoskelle johtaa helppokulkuinen, soritettu tie. Laiturin ympärillä on hyvin tilaa perhokalastuksessa käytettävälle takaheitolle ja virvelillä laiturilta pystyy kalastamaan koko niska-alueen. . FOAMISTA valmistettu pintapupa kelpasi Iso Lentuankosken kaloille. . Kalat iskivät perhoon aivan laiturin edestä, noin metrin päästä rannasta. Laiturin sivuilla on metalliset kaiteet ja laiturin reunoilla kulkee sivukorokkeet, jotka estävät pyörätuolin renkaan putoamisen laiturilta. Laiturin puoleinen ranta on voimakasvirtainen, mutta rannan läheisyydessä on useita kalaisia kiventaustoja ja virran pyörteitä. Vietimme kosken niskalla ikimuistettavan kalastussession pupajahdissa olevien harjusten ja taimenten parissa. Omat kokemukset Heinäkuun toisella viikolla vuonna 2022 saavuimme opaskartan avulla Lentuanjärven luusuaan. Reissua varten sidotuista perhoista foamiset pintapupat toimivat erinomaisesti. KIRJOITTAJA Iso Lentuankosken niskalla heinäkuisessa yössä vuonna 2022. ?. KESKIMMÄINEN LAITURI SILLAN LÄHEISYYDESSÄ Keskimmäinen laiturilevennys sijaitsee sivu-uoman yli kulkevan sillan välittömässä läheisyydessä. Yön kruunasi noin 60 sentin pituinen rasvaevällinen taimen, joka otti pintaa pitkin viistätetyn pupan hienolla loikalla. Lankuista rakennettu laituritasanne on leveä, ja siinä liikkuminen pyörätuolilla on helppoa. Päätimme jäädä laituriosuudelle juttelemaan muiden kalastajien kanssa. Yhtäkkiä koskessa alkoi vesiperhosten massakuoriutuminen. Sivu-uoman ylittämisen jälkeen edessämme avautui voimakasvirtainen koski, joka vaikutti erittäin haastavalta kalapaikalta. Mahdollisuuksia paikanvaihtoon ei ollut, koska sekä ylin että alimmainen laituritasanne olivat varattuja. Puolen yön aikaan muut kalastajat lopettivat kalastuksen tai lähtivät kosken alaosalle. Yritimme lähteä katsomaan kosken alaosaa, mutta sinne johtavat pitkospuut olivat liian kapeat ja vaaralliset maastopyörätuolille. YLIMMÄISELLÄ LAITURILLA ON HYVIN TILAA Iso Lentuankosken niska on noin 50 metriä leveä. Taustalla näkyvät kosken niska ja Lentuajärvi
Iso Lentuankosken keskija alaosalle johtavat pitkospuut ovat liian kapeat, ja niistä puuttuvat reunakorokkeet. Jos laiturialueella on runsaasti kalastajia, ovat kalastuspaikat rajalliset pyörätuolia (apuvälineitä) käyttävälle kalastajalle. Puinen laituri siltoineen soveltuu erinomaisesti apuvälineitä käyttäville henkilöille. Ensisilmäyksellä koski vaikuttaa voimakkaasti virtaavalta ränniltä, mutta kun käyttää aikaa paikkaan tutustumiseen, niin koski tarjoaa runsaasti kalastettavaa vettä. Pitkospuissa ei ole lainkaan sivukorokkeita ja esimerkiksi maastopyörätuolille pitkospuut ovat liian kapeat. Kulku parkkipaikalta koskelle on helppoa, ja tietä pitkin pääsee liikkumaan millä tahansa apuvälineellä. ISO Lentuankosken niskalta saatu taimen hetkeä ennen sen vapautusta. YHTEENVETO Iso Lentuankoski on hieno paikka. . Kahdelta ylimmältä laiturilevennykseltä on hyvä mahdollisuus saada kaloja, ja niiden ylös saakka saamiseen laiturilta tarvitaan riittävän pitkävartinen haavi. Harmittamaan jäi myös, ettei kosken alaosalla sijaitsevalle nuotiopaikalle päässyt. Kahdella lisälankulla ja reunakorokkeilla pitkospuut olisivat turvallisemmat, ja niitä pitkin pyörätuolia käyttävän kalastajan olisi mahdollista päästä kalastamaan myös kosken alaosa. Yöllä kalat tulevat syönnökselle lähelle rantaa. ISO Lentuankosken sivu-uoman ylittävä silta. . Paikka on vaikeasti kalastettava ja perho kalastaa voimakkaan virtauksen vuoksi vain hetken. Myös tällä laiturilla on mahdollisuus käyttää takaheittoa perhokalastuksessa ja siltä pystyy kalastamaan myös vastarannan ottipaikat. Laiturin takana sijaitseva silta hankaloittaa hieman heittämistä, mutta jos mahdollista, kannattaa perhoja yrittää tarjota myös vastarannan tuntumassa sijaitsevan matalikon edustalle. ÖISIN kalat tulevat ruokailemaan keskimmäisen laiturilevennyksen eteen. ALIMMAINEN LAITURI VAIKEAMMASSA PAIKASSA Alimmainen laituri sijaitsee paikassa, jossa virta kapenee ja muuttuu kiivaaksi, kuohuvaksi koskeksi. 3 / 5 KOKONAISARVOSANA Iso Lentuankoskelle: 86 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalastus laiturilevennyksiltä onnistuu kohtalaisesti, sillä metalliset kaiteet ovat istualtaan kalastamiseen liian korkeat. Perhoon tarttuneen kalan saaminen laiturille on vaikeaa, mutta pitkävartisella haavilla se on mahdollista. KOSKEN KESKIJA ALAOSA Alimmaisen laiturilevennyksen jälkeen möljän päällä kulkee neljän lankun levyinen pitkospuu, joka johtaa kosken keskiosan sillalle ja kosken alaosaan. ALIMMAISEN laiturin kohdalla joki kapenee ja virtaama kiihtyy. . Laiturirakenteen kaiteet ja reunakorokkeet takaavat turvallisen liikkumisen ja olemisen laiturilla.
S M-onki vuosimallia 2023 järjestetään Saimaan kanavalla. Lopullinen onkipaikka ratkeaa paikan päällä arvalla. Kilpailijat sijoitetaan kanavan molemmin puolin etukäteen päätetyn jaon mukaisesti. Kalastajalla pitää ehdottomasti olla hoksottimet kohdillaan, sillä nopealla reagoinnilla saattaa saada juuri sen yhden vonkaleen, joka loppupeleissä voi oikeuttaa jopa Suomen mestaruuteen. MYÖS KELILLÄ MERKITYSTÄ Myös kelillä on merkitystä. KILPAILUT TEKSTI JA KUVA MARCUS WIKSTRÖM Saimaan kanavalla taistellaan SUOMEN ONKIMESTARUUKSISTA heinäkuun lopussa SM-ONKI järjestettiin Saimaan kanavalla viimeksi vuonna 2021. Järjestelyjen osalta tämä porukka on ”vanha tekijä” -kaartia, joten tänäkin vuonna sopii odottaa hienoa tapahtumaa ja tunnelmaa. Toivotaan, että mahdollisimman moni onkija päättää osallistua tähän mainioon kesämittelöön, ja että kanavan rannoilla nähtäisiin entistä suurempi onkijajoukko taistelemassa tämän suurtapahtuman kirkkaimmista mitaleista! VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 87. Yksikin kookkaampi kala saattaa vaikuttaa isosti lopulliseen sijoitukseen. Kilpakeskus sijaitsee tuttuun tyyliin Lappeenrannan kieppeillä, Kansolan sillan tuntumassa. eli heinäkuun viimeinen sunnuntai. Kanavassa uiskentelee monenmoista kalaa, esimerkiksi kilpaonkijan halutuimpiin saalislajeihin kuuluvaa lahnaa. Monesti ensimmäisen puolen tunnin aikana nousee saalista, minkä jälkeen hommasta tulee vaikeampaa. Arpaonnellakin on jonkinlainen vaikutus menestykseen, sillä jotkut paikat ovat toisia haastavampia. Kilpapäiväksi valikoitui 30.7. Auringonpaisteesta nauttii lähes jokainen onkija, mutta hieno kesäpäivä saattaa myös olla omiaan hiljentämään kanavan asukkien ottihaluja. Ainoastaan SVK:n kilpaonkijat haki kilpailun järjestelyoikeutta, joten onkijaoston oli helppo tehdä asiasta päätös. Joskus etukäteissuunnittelmasta kannattaa luopua ja vaihtaa tyystin taktiikkaa. JÄRJESTÄJÄT OVAT ”VANHOJA TEKIJÖITÄ” Kilpailujärjestelyistä vastaavat Suomen kilpaonkijat ja kilpailunjohtajana toimii Sami Kainulainen. Perinteinen kisanäyttämö on laajasti tunnettu onkipiireissä, eikä sitä voida pitää aivan helpoimpana onkipaikkana
Kuun puoliväliin tullessa oli tulostilanne Fiilistelysarjassa kolmen kärjen osalta seuraava: 1) Vantaan Kirret 215,60, 2) Hora quota est 214,00, 3) Erämaankeisarit 208,00. Toisena oli Napapiirin ealin uittajat 188,70 sentillä ja kolmantena Team Sensas Finland 186,40 sentillä. Pilkkikuun lähtölaukauksena toimi Pilkki12, josta kerrottiin numerossa 2/2023. Näissä tapauksissa tuomaristo on joutunut muuttamaan ilmoitettua mittaa hieman pienemmäksi. Tuomaristo on joutunut puuttumaan ainoastaan muutamiin kalakuviin ja niiden mukana ilmoitetun mittatiedon tulkintaan. HIENOJA KALOJA NOUSEE Kuten arvata saattaa, nousi Pilkkikuun aikana upeita kaloja ja niiden myötä tulokset paranivat ja sijoitukset muuttuivat. Vuoden takaisesta poiketen, kilpailut olivat nyt samaa kokonaisuutta, eikä pilkkikuuhun tarvinnut erikseen ilmoittautua. Kakkosijaa piti hallussaan Turun Martit 202,90 sentin noteerauksella ja kolmantena oli Fishingteam_Tkm tuloksella 194,60 sentillä. 88 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kaikki oli siis auki. helmikuuta. Nyt lähdettiin entisestään parantamaan noita tuloksia. KUVAT TEAM särkisankarit, siika 53 cm. Kaikki Pilkki12-kilpailuun osallistuneet olivat siis automaattisesti mukana myös Pilkkikuussa. Kaikki on mennyt näissä kisoissa hyvin. ERÄMAANKEISARIT, made 77 cm. Tilanne oli tasainen paitsi kärjessä, niin myös kärjen takana. Parissa kuvassa puolestaan kalan pyrstö oli irti mittalaudasta, mikä vääristi kuvan antamaa vaikutelmaa. Koska kilpailuaikaa oli jäljellä koko helmikuu, pystyi mikä tahansa joukkue nousemaan vielä kärkeen. Viimeinen ilmoittautumispäivä oli 10. Pilkkikuu-kilpailuun pystyi lisäksi ilmoittautumaan vielä kilpailun jo alettua, jolloin tietysti antoi muille tasoitusta. Herrasmiesmeininkiä Kilpailu käydään etänä ja sääntöjen noudattaminen perustuu luottamukseen. KANAALIN tonkijat, särki 34 cm. Toki muutamassa tapauksessa tuomaristo on myös nostanut ilmoitettua mittaa. PILKKIKUU KÄYNNISTYY TASAISESTA TILANTEESTA Pilkki12-kilpailun päätyttyä oli Pilkkikuu saatu hyvään vauhtiin ja monella joukkueella oli jo tässä vaiheessa loistava tulos kortilla. Fiilistelysarjan kärjessä oli Erämaankeisarit 191,20 sentillä. Joissakin kuvista ei ole yksiselitteisesti pystytty todentamaan, missä kohdassa kalan kuono on mittalaudalla. HORA quota est, kiiski 22 cm. PILKKIKUU PILKKIKUU 2023 Erämaan keisarit ja Kanaalin Tonkijat nousivat kärkeen KILPAILUT TEKSTI JUHA OJAHARJU P ilkkikuu on kuukauden kestävä rajaton pilkkikilpailu ja se järjestettiin tänä talvena toista kertaa. Pro-sarjan kärkipaikalla oli tässä vaiheessa joukkue Mikari tuloksella 204,20 senttiä
. . klo 17-20 HELSINKI . . . . Heidän suurmateellaan oli mittaa 82 senttiä. . . . . . . . . . . . . . 18.8. . . . . klo 17-20 TURKU . . . Pro-sarjan puolella suurimman mateen oli saanut FLF Pro team. . . . Fiilistelysarjan suurimman mateen oli tähän mennessä ilmoittanut joukkue HUK-2. klo 17-20 UUSIKAUPUNKI . . . . Pilkkikuu 2023 tulokset: FIILISTELY, TOP 3 : 1) Erämaankeisarit, Joni Jaakola & Jorma Jaakola 222.00 cm, (Made 77.00, Kiiski 72.20 ja Siika 72.80), 2) Vantaan Kirret, Oleg Savitski & Arseni Savitski 219.40 cm (Kiiski 68.40, Särki 73.60 ja Ahven 77.40 3) Hora quota est, Markku Tuuttila & Jani Korpela 216,00 cm (Made 68.00, Kiiski 83.60 ja Särki 64.40). . . Pro-sarjassa Kanaalin tonkijat sai 34 sentin särjen ja nousi kolmannelta sijalta kärkeen. klo 17-20 MIKKELI . PRO, TOP 3 : 1) Kanaalin Tonkijat, Juuso Triipponen & Samu Laaksovirta 232.20 cm, (Ahven 72.00, Särki 78.20 ja Made 82.00), 2) Turun Martit, Ville Jakonen & Mikael Jaakkola 229.10 cm, (Ahven 75.60 Särki 80.50 ja Made 73.00) 3) FLF Pro Team, Anssi Vainikka & Kerkko Kivistö 226.80 cm, (Ahven 73.80, Särki 69.00 ja Made 84.00). . . 16.8. . Homma on tehty sopimaan kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta eli lämpimästi tervetuloa! Palkintoina on lahjakortteja Ruotoon. . . Voiton Fiilistelysarjassa vei Erämaankeisarit. . Turun Martit puolestaan paransi tulostaan ja nousi lopputuloksissa kakkoseksi ohi FLF Pro Teamin, joka sijoittui kolmanneksi. . 25.7. . . . . . . . . . . . . klo 17.30-20.30 KAJAANI . . klo 17.30-20.30 TAMPERE . . . Fiilistelysarjassa Hora quota est oli ilmoittanut 22 sentin kiisken, joka toi heidän tulokseensa parannusta 83,6 senttiä. KANAALIN tonkijat, made 82 cm. . . 7.6. . . . . . 18.7. . . . . . 10.8. . RATKAISUN PAIKAT Kisa ei kuitenkaan ollut vielä ohi ja muutoksia oli luvassa. klo 17-20 VALKEAKOSKI . . . . . . . . . . . . . 24.8. PILKKIKUU STREET FISHING -kisakalenteri 2023 Street fishing -kilpailut ovat taas alkamaisillaan. Toisena Vantaan Kirret ja Kolmantena Hora quota est. . . 13.6. Mateella oli pituutta 73 senttiä. . . . . . . . Mateen pilkinnän paras sesonki oli käynnissä kuun alkupuolella ja se näkyi myös joukkueiden saalisilmoituksissa; hienoja mateita ilmoitettiin tasaiseen tahtiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . klo 17-20 Lisätiedot: vapaa-ajankalastaja.fi/streetfishing. . . VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 89. . . . Fiilistelysarjassa Erämaankeisarit onnistui mateenpilkinnässä ja tuloksena kortille 77 sentin made, jonka myötä he nousivat kärkeen. . 26.7. . . . klo 17-20 HÄMEENLINNA . . klo 17-20 LAPPEENRANTA . . . . . . . Vantaan Kirret ja Hora quota est paransivat vielä hiukan tuloksiaan, mutta eivät riittävästi. VAASA . . . . . . . . . . . TÄYDELLISET TULOKSET JA MUUT LISÄTIEDOT LÖYTYVÄT KILPAILUN NETTISIVULTA : vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12 Pro-sarjan puolella kärkipään tilanne oli: 1) FLF Pro Team 226,80, 2) Turun Martit 224,50, 3) Kanaalin Tonkijat 218,60. . . . 7.8. . . . Ota kaveri matkaan ja tule mukaan! Näihin kilpailuihin voi ilmoittautua kuka vain ja samalla pääsee kokeilemaan mitä kaupunkikeskustat tarjoavat kalastuksen harrastajalle. .
Punnituslinjat vetivät tuttuun tyyliin hyvin ja eipä aikaakaan, kun palkintojenjako SM PILKKI LÄHTÖLINJAN taakse alkoi kerääntyä väkeä hyvissä ajoin ennen lähtösignaalia. maaliskuuta, kun Sotkamon Nuasjärvi kutsui SM-pilkin merkeissä. Kanava piti kilpailun eetterissä esillä koko päivän ajan ja haastateltavana vieraili monen monta pilkinnästä kiinnostunutta ja siitä tietävää henkilöä. 90 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Eritoten takarajalla olleilta. Paluuaikaa oli normaalista poiketen varattu kokonainen tunti, mikä sai kilpailijoilta kiitosta. Pilkkijöiden taistellessa jäällä ennätin hetken aikaa käydä paikalle saapuneen nettiradion haastattelussa. Kilpavesistö oli todennäköisesti suurimmalle osalle tuntematon, mutta hieman osviittaa sai kenties esikisassa tai kyseisen tapahtuman tuloksia selaamalla. Alku näytti hyvinkin kitsaalta, eikä juuri kukaan näyttänyt näköpiirissäni saavan kalaa. KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM SM-PILKKI kilpailtiin paksussa lumessa T alven odotetuimpia pilkkijuhlia vietettiin 25. Pikkupakkanen ja pohjoisviima saivat nenät punottamaan hieman tavallista enemmän, mutta ihan kelvollinen pilkkikeli vallitsi siitäkin huolimatta. Hiukan ehkä keskivertoa haasteellisempi järvi oli kyseessä ja lisäksi luonto lisäsi pari pykälää ekstraa pudottamalla taivaalta sellaisen 30-40 senttiä lunta lisää jäälle juuri ennen h-hetkeä. Nuasjärven rannalla kävi vilske heti aamusta, kun sinne kokoontunut pilkkikansa teki ostoksia ja nautti kahvija makkarakojujen antimista. Jäällä odotti kuitenkin sen verran paksu lumikerros, että siinä rämpiminen kävi jo kunnon päälle. PALKINTOJEN JAKO PÄÄSI NOPSASTI ALKAMAAN Päätösmerkin jälkeen kilpailijat alkoivat valua kohti maalialuetta ja punnitusta. Näytti vääjäämättä siltä, että kilpailusta oli tulossa äärimmäisen tiukka. Rupattelin muutaman osallistujan kanssa ja kaikki esittivät saman syyn kalantulon niukkuuteen, lumipeite. Kuhan FM Internet Radio oli majoittunut kisakeskuksen viereiseen taloon ja se oli kerta kaikkiaan loistava lisä tähän tapahtumaan. Monen suusta kuuluikin samalla epäilyksiä ahvenen syöntihalukkuudesta… KILPAILU ESILLÄ MYÖS EETTERISSÄ Aloituslaukauksen kajahtaessa putosi 780 pilkkiä avantoihin eri puolella järveä
Tasapainopilkkiä en käyttänyt lainkaan. Eelis Peräsalmi Joroisten Metsästys ja Kalastuksesta veti nuorten sarjojen komeimman saaliin ja nappasi luonnollisesti poikien alle 15-vuotiaiden sarjan kultamitalin. Onneksi olkoon! Alle 75-vuotiaiden miesveteraanisarjan voitto meni Pekka Kokolle Kivijärven Kalaveikoista. Hän voitti kyseisen sarjan myös viime vuonna. Kaiulla Kainuussa Juha-Pekka Ollikainen Hirvensalmen Kalamiehistä onnistui toistamiseen SM-pilkin kaikusarjassa parhaiten ja nosti sarjan painavimman saaliin, hieman yli 1,6 kiloa. Millainen kaikusetti sinulla on käytössäsi. Mikä oli oma tunnelmasi ennen kilpailua. Näistä valkkasin viisi suurinta kalaa puntarille. SM-pilkissä tiesin olosuhteiden vain vaikeutuneen, joten tapsilla silloin kalastelin. JUHA-PEKKA Ollikainen (keskellä) voitti kakusarjan. Sitä syvemmällä tai matalammalla ei näkynyt eloa lainkaan kaiussa. kultamitalin sai Elma Ikonen Pogostan Nykyttäjistä ja alle 75-vuotiaiden sarjassa vuorostaan Pohjois-Karjalan Urheilukalastajia edustanut Liisa Kuvaja. Tulosten kimppuun päästiin Mikko Toiviaisen johdolla ja punnitusvastaavan Antti Tuomaisen avustamana. Kilpailussa homma tarkentui vielä siten, että koko kaikusarjan alueella kalaa tuntui löytyvän vain 5,4-5,7 metrin väliltä. Tämän vuoden SM-pilkissä Nuasjärvi näytti kenties haastavimman puolensa. Pilkin alla oli volframi-morri, ja tällä virityksellä kaikki kalani sainkin. Sain yhteensä kahdeksan ahventa, joista suurin oli noin 400-grammainen. Löysin kelkanjäljen, jossa kelkka oli hieman uponnut ja siitä oli syntynyt valoa läpi päästävä laikku, ja ajattelin, että tästä voisi jotain tullakin. Huomion arvoista oli, että pienemmät ahvenet eivät ottaneet lainkaan. Miesten sarjassa kullan arvoisesti pilkki Tero Kankaanpää Lakeuden Urheilukalastajista. pääsi alkamaan. Hänen saalispussinsa painoi komeat 1,7 kiloa. Alle 65-vuotiaiden miesveteraanisarjassa kulta meni Pogostan Nykyttäjien Pentti Ronkaiselle, joka samalla reilut neljän kilon saaliillaan vastasi päivän kovimmasta tuloksesta. PENTTI RONKAISELLA KOKO PÄIVÄN KOVIN TULOS Naisten sarjassa korkeimmalle korokkeelle nousi Meri-Lapin Urheilukalastajien Elisa Juurikka. Hopean nappasi ilmeisesti samaan perheeseen kuuluva Akseli Toivonen ja pronssin sai Vili Ärrälä Oriveden Onkijoista. Jo treeneissä huomasimme kaverin kanssa, että ahvenia ei juurikaan järvessä ollut, tai ei ainakaan osunut kaikuun. Siinä näkyi sitten kaiussa heti sellaista sopivan kokoista ahventa, ja tästä paikasta kalani sitten nappasinkin. SVK:n hallituksen puheenjohtaja Stina Koivisto luovutti mitalit voittajille. Hienovarainen lähestymistapa oli tällä kertaa ainut oikea, sen verran heikolla syönnillä kalat olivat. No, viime vuonna satuin voittamaan tämän saman sarjan, joten silloinen palkintosetti, eli Raymarine Element 7 HV & HV-100 all-in-one kaikuanturija pilkkikalastussetti, oli nyt Nuasjärvellä käytössä. Treeneissä kokeilin jigillä. Mistä lähdit hakemaan kalaa, matalasta vai syvästä. Poikien alle 19-vuotiaiden sarjassa kultamitali ripustettiin Meri-Lapin Urheilukalastajia edustaneen Nico Kauppilan kaulaan. Näin ollen hän sai myös Raymarine Finlandin lahjoittaman Raymarine Element 7 HV & HV-100 all-in-one kaikuanturija pilkkikalastussetin omakseen. Kuhaa oli sen sijaan todella runsaasti. Hopean sai Miko Tuohimaa Kuusamon Uistinseurasta ja pronssisen mitalin vuorostaan Lauri Leppänen Meri-Lapin Urheilukalastajista. Hopeamitalin sai Iisalmen Pilkkijöiden Aate Tenhunen ja pronssille nousi Lauri Åman Nummi-Pusulan Kalakerhosta. Oli kuitenkin todella huonolla otilla, mutta morria hitaasti nostamalla sain houkuteltua iskemään. Millaista tekniikkaa käytit saadaksesi kalat herätettyä lumipeitteen luomasta horroksesta. Treenien perusteella todettiin, että kalaa piti etsi 5-8 metrin syvyydestä. KAIKUSARJAN VOITTAJA VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 91. Aggressiivista vai ”hienovaraista”. Naisveteraanisarjassa alle 65v. Jututin voittajaa ja haastattelin menestyksen reseptiä. Kävimme aiemmin kaksi päivää treenaamassa ja niinä päivinä sain yhteensä kuusi ahventa. Silloin kokeilin toki hieman isommilla pilkeillä, mutta kisa-aamuna tiedossa siis oli, että voitto vaatisi kovaa tekemistä. Aiemmin käytin Lowrance 4x Chirp -mallia, josta pidän myös paljon. EELIS PERÄSALMELLA NUORTEN SARJOJEN PAINAVIN SAALISPUSSI Alle 12-vuotiaiden sarjassa kullanarvoisesti pilkki Verner Toivonen Kiskon Kalakerhosta. Entä pilkki, käytätkö esimerkiksi tasapainopilkkiä, vai jotain muuta. No ei todellakaan. Näkyikö kalaa sitten hieman joka paikassa tuossa kertomassasi syvyydessä
Pojat 19v.: 1) Nico Kauppila, Meri-Lapin Uk 1194, 2) Miko Tuohimaa, Kuusamon Us 747, 3) Lauri Leppänen, Meri-Lapin Uk 581, 4) Tatu Hanhinen, Savonlinnan Uk 516, 5) Johannes Hämäläinen, Rantakylän Kk 478, 6) Juha Ollila, 440. He jättivät toiseksi tulleiden Meri-Lapin Urheilukalastajien miltei kahden kilon päähän. Tuloksiin ynnättiin piirien kaikki nuorten henkilökohtaisten sarjojen tulokset yhteen. SM PILKKI 92 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tytöt 19v.: 1) Emmi Kinnunen, Meri-Lapin Uk 1240, 2) Anna Åman, Nummi-Pusulan Ks 591, 3) Iida Issakainen, Pohjois-Karjalan Uk 511, 4) Sanni Niskanen, Viitasaaren Kk 245, 5) Helmi Korhonen, Ylä-Keiteleen Koukku 117. Samalla he murskasivat joukkuesarjassa vastuksen ja nousivat oikeutetusti korkeimmalle korokkeelle. Toiseksi nousi Etelä-Savo ja kolmanneksi Pohjois-Pohjanmaa. Koko tapahtuma saatiin kitkatta maaliin ja iso kiitos kuuluu kaikille mukana olleille talkoolaisille! Erityiskiitos myös Raymarine Finlandille mainioista lisäpalkinnoista! SM-pilkin tulokset (g): Nuoret 12v.: 1) Verneri Toivonen, Kiskon Kk 352, 2) Akseli Toivonen, Kiskon Kk 278, 3) Vili Ärrälä, Oriveden Onkijat 249, 4) Ukko Pihlajamäki, Lakeuden Uk 232, 5) Jesse Kauranen, Pyhäjärven Pilkkijät 150, 6) Lennu Homin, Outokummun Ky 50. Pojat 15v.: 1) Eelis Peräsalmi, Joroisten MK 1701, 2) Aate Tenhunen, Iisalmen Pilkkijät 1048, 3) Lauri Åman, Nummi-Pusulan Ks 746, 4) Jere Utriainen, Pyhäjärven Pilkkijät 595, 5) Lauri Koistinen, Somervaaran Ek 523, 6) Saku Kariluoma, Kurikan Uk 228. Tytöt 15v.: 1) Annika Arffman, Team Affenet 168, 2) Senni Niskanen, Viitasaaren Kk 0. Kolmanneksi tuli Lakeuden Urheilukalastajat. Naiset: 1) Elisa Juurikka, Meri-Lapin Uk 1146, 2) Tarja Manninen, Pyhäjärven Pilkkijät 1126, 3) Sanna Kiviniemi, Toholammin Pilkkijät 1031, 4) Tiina Kokko, Pyhäjärven Pilkkijät 855, 5) Marianne Viinikainen, Lapin Ahven Team 680, 6) Eija Lokasaari-Leskiranta, Toholammin Pilkkijät 662. Miesveteraanit 75v.: 1) Pekka Kokko, Kivijärven Kv 982, 2) Juhani Tuppurainen, Puijon Pilkki 882, 3) Jaakko Villanen, Kivijärven Kv 853, 4) Ahti Laamanen, Otavan Km 724, 5) Kalevi Leppälä, Parkanon Uk 657, 6) Voitto Heinonen, Pielaveden Pilkkijät 585. Kilpailunjohtaja Mikko Toiviainen apujoukkouineen oli tehnyt valtavasti töitä järjestelyjen sujuvuuden eteen, ja se myös näkyi. Naisveteraanit 65v.: 1) Elma Ikonen, Pogostan Nykyttäjät 924, 2) Riitta Saastamoinen, Pielaveden Pilkkijät 851, 3) Sirpa Leppälä, ParPUNNITUSLINJAT pystytettiin hyvissä ajoin ennen kilpailun loppua. Paras piiri oli tänä vuonna Lapin Vapaa-ajankalastajapiiri. Miehet: 1) Tero Kankaanpää, Lakeuden Uk 3998, 2) Markus Lyömiö, Kivijärven Kv 2970, 3) Matti Kulju, Hevossuon Erä 2737, 4) Timo Kinnunen, Onki-86 2557, 5) Petri Ahola, Toholammin Pilkkijät 2553, 6) Juha Lainejärvi, Kivijärven Kv 2513. Miesveteraanit 65v.: 1) Pentti Ronkainen, Pogostan Nykyttäjät 4165, 2) Pertti Myyry, Pohjois-Karjalan Uk 2241, 3) Jorma Heikkinen, Hyryn Vk 1790, 4) Osmo Wäli, Kuusamon Us 1669, 5) Raimo Tuominen, Virtain Pilkkijät 1327, 6) Rauno Veteläinen, Kuusamon Us 1324. KAIKUSARJASSA TRIPLAVOITTO Kaikusarjassa nähtiin triplavoitto, kun Hirvensalmen Kalamiehiin kuuluneet Juha-Pekka Ollikainen, Tuomas Tanttu ja Jari Heikkinen nousivat tässä järjestyksessä mitalisijoille. Ollikainen sai henkilökohtaisen voittonsa ansiosta myös Raymarine Element 7 HV & HV-100 all-in-one kaikuanturija pilkkikalastussetin, tulee varmasti kovaan käyttöön! KIVIJÄRVEN KALAVEIKOT PARAS KALASTUSSEURA Kivijärven Kalaveikot uusi viime vuoden temppunsa ja nappasi toistamiseen parhaimman kalastusseuran tittelin
Naiset: 1) Pyhäjärven Pilkkijät 1 (Tarja Manninen, Kaarina Julkunen, Tiina Kokko) 2456, 2) Meri-Lapin Uk 1 (Jaana Jaako, Anne Kiiskilä, Elisa Juurikka) 2328, 3) Toholammin Pilkkijät 1 (Sanna Kiviniemi, Eija Lokasaari-Leskiranta, Elisa Saarela) 1730, 4) Lakeuden Uk 1 (Tarja Huhtala, Heidi Pernu, Raija Pekonniemi) 904, 5) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Sirpa Piiroinen, Saara Silvennoinen, Paula Saarinen) 687, 6) Puijon Pilkki 1 (Taina Koskinen, Heli Jylkkä-Pendikäinen, Päivi Savinainen) 686. län Kk (Henrik Karhunen, Rafael Häkkinen, Johannes Hämäläinen) 633, 4) Savonlinnan Uk 1 (Alex Andersin, Veeti Kosonen, Tatu Hanhinen) 516, 5) Viitasaaren Kk (Sanni Niskanen, Niko Saastamoinen, Jesse Niskanen) 374, 6) Parkanon Uk 1 (Elias Lahtinen, Joonas Jouti, Akseli Jouti) 183. Miesveteraanit: 1) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Heikki Matikainen, Pertti Myyry, Veikko Kinnunen, Otto Huovinen) 3554, 2) Survarit 1 (Risto Rautiainen, Unto Leinonen, Reijo Haataja, Veikko Turunen) 3535, 3) Kuusamon Us 1 (Rauno Veteläinen, Jouni Niemelä, Veijo Heiskanen, Martti Kurtti) 2038, 4) Puijon Pilkki 1 (Martti Nissinen, Erkki Hynynen, Esko Voutilainen, Pauli Suikka) 1813, 5) Kivijärven Kv 1 (Ari Grönlund, Ari Hartikainen, Tapani Hovatov, Pekka Kokko) 1724, 6) Kalataival 1 (Juha Kangas, Jouko Karjalainen, Jouko Nevanperä, Timo Kulojärvi), 1535. kanon Uk 567, 4) Raija Huusko, Vaalan Vk 544, 5) Leila Jurvanen, Nilakan Kk 479, 6) Galina Harjunen, Karjalan Km 474. Kaikusarja: 1) Hirvensalmen Km 1 (Jari Heikkinen, Juha-Pekka Ollikainen, Tuomas Tanttu) 4072, 2) Suonenjoen To 1 (Petri Moilanen, Anu Huttunen, Marko Hyvönen) 1123, 3) Lapuan Seudun Kk 1 (Teemu Eteläaho, Tomi Eteläaho, Petri Vuoristo) 667, 4) Somervaaran Ek 1 (Pauli Pyykkönen, Leevi Pyykkönen, Martti Blomberg) 322, 5) Puruveden Kala-Harrit 1 (Pekka Kilpeläinen, Mika Huoman, Jere Kuusi) 0. Naisveteraanit 75v.: 1) Liisa Kuvaja, Pohjois-Karjalan Uk 708, 2) Eila Koivunen, Survarit 662, 3) Raija Kortelainen, Suonenjoen To 560, 4) Pirkko Lappalainen, Nurmeksen Km 511, 5) Riitta Palorinne, Survarit 368, 6) Seija Kukkonen, Nurmeksen Km 311. Perheet: 1) Team Affenet 1 (Hilma Arffman, Helena Arffman, Mika Arffman) 337, 2) XXX Fishing Club Paltamo (Seppo Mikkonen, Helena Heikkinen, Alisa Mikkonen) 218. Paras piiri (kaikki nuoret): 1) Lappi 3429, 2) Etelä-Savo 2875, 3) Pohjois-Pohjanmaa 1816, 4) Etelä-Suomi 1669, 5) Kainuu 1154, 6) Pohjois-Savo 1048. Joukkueet: Nuoret (15-19v.): 1) Meri-Lapin Uk 1 (Lauri Leppänen, Nico Kauppila, Emmi Kinnunen) 3015, 2) Nummi-Pusulan Ks 1 (Oskari Urmas, Anna Åman, Lauri Åman) 1337, 3) Rantaky(Pirkko Arokorppi, Irma Tuppurainen, Maria Kokko) 631, 4) Kivijärven Kv 1 (Eija Tikka, Arja Villanen, Edith Teräväinen) 606, 5) Parkanon Uk 1 (Marja-Leena Kuosmanen, Sirpa Leppälä, Hely Virtanen) 594, 6) Sotkamon Km 1 (Marjatta Savolainen, Raili Kettunen, Mirjami Junnilainen) 571. Naisveteraanit: 1) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Leila Matikainen, Sirkka Kinnunen, Liisa Kuvaja), 1177, 2) Vaalan Vk 1 (Leena Ylipyky, Toini Ahonpää, Raija Huusko) 754, 3) Puijon Pilkki 1 SM PILKKI VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 93. Kaikusarja (viiden ahvenen yhteispaino): 1) Juha-Pekka Ollikainen, Hirvensalmen Km 1625, 2) Tuomas Tanttu, Hirvensalmen Km 1464, 3) Jari Heikkinen, Hirvensalmen Km 983, 4) Petri Moilanen, Suonenjoen To 746, 5) Mikko Rautelin, Kajaanin Vu 569, 6) Tuure Klemetti, Sotkamon Km 506. Paras seura: 1) Kivijärven Kv14987, 2) Meri-Lapin Uk 13053, 3) Lakeuden Uk 10595, 4) Survarit 9625, 5) Pielaveden Pilkkijät 9405, 6) Pohjois-Karjalan Uk 8864. SYÖNTI oli monessa paikkaa heikohkoa”, näin totesi myös kyseinen veteraanisarjan herra. LISÄÄ TULOKSIA OSOITTEESSA : vapaa-ajankalastaja.fi/tulokset. Miehet: 1) Kivijärven Kv 1 (Jani Hartonen, Petri Lilja, Markus Lyömiö, Juha Lainejärvi) 9925, 2) Lakeuden Uk 1 (Mika Mäenpää, Tero Kankaanpää, Rami Liikaoja, Toni Johansson) 8986, 3) 4) Kallan Kk 1 (Jussi Voutilainen, Niko Karjalainen, Timo Suikka, Tuomo Kuutsa) 5767, 5) Pielaveden Pilkkijät 1 (Jari Lappalainen, Jarno Lappalainen, Hannu Kokkarinen, Marko Kasurinen) 5622, 6) Rautaruukin Uk 1 (Jari Heinonen, Raine Kortet, Jani Orava, Ismo Karhunen) 4224
Miehet: 1) Oskari Rahikkala, Iin Km 2315, 2) Raine Kortet, Rautaruukin Uk 2110, 3) Ari Korhonen, Rautaruukin Uk 1604, 4) Vesa Rahikkala, Iin Km 1602, 5) Seppo Huttu, Kalataival 1589, 6) Petri Ahola, Toholammin Pilkkijät 1455. Naisveteraanit: 1) Kaarina Peltola, Iitin Km 7, 2) Salme Jauhiainen, Pielaveden Pilkkijät 7, 3) Riitta Saastamoinen, Pielaveden Pilkkijät 7, 4) Leila Matikainen, Team Maver Finland 8, 5) Eija Saarela-Mäkynen, Lakeuden Uk 9, 6) Riitta Pekkinen, Puruveden Kala-Harrit 9. Naiset: 1) Toholammin Pilkkijät 1 (Eija Lokasaari-Leskiranta, Elisa Saarela) 19, 2) Lakeuden Uk 1 (Tarja Huhtala, Raija Pekonniemi) 29, 3) Team Maver Finland 1 (Paula Saarinen, Leila Matikainen) 35. Nuoret 19 v.: 1) Aatu Keurulainen, Ylä-Keiteleen Koukku 2, 2) Anna Åman, Karkkilan Ks 4. Miehet: 1) Seppo Pönni, Lempäälän Kk 6, 2) Joona Myller, Pohjois-Karjalan Uk 15, 3) Seppo Räsänen, Puijon Pilki 16, 4) Aarne Keurulainen, Puijon Pilkki 17, 5) Jussi Rossi, Ylä-Keiteleen Koukku 17, 6) Ilkka Taipale, Saarijärven Kilpaonkijat 18. Kuva: Matti Kulju. Miehet: 1) Lempäälän Kk 1 (Seppo Pönni, Pekka Rintamaa, Ville Lehtinen) 54,5, 2) Ylä-Keiteleen Koukku 1 (Jussi Rossi, Samppa ylönen, Tomi Tapaninen) 64,5, 3) Puijon Pillki 1 (Seppo Räsänen, Aarne Keurulainen, Markku Kukkonen) 65. Miesveteraanit: 1) Reijo Turunen, Survarit 1737, 2) Tapio Koivisto, Oulun Eräja Kennelkerho 1271, 3) Eljas Laukkanen, Pyhärannan Vk 1174, 4) Ari Grönlund, Kivijärven Kv 1131, 5) Pentti Halonen, Survarit 1090, 6) Jorma Vilminko, Rautaruukin Uk 1050. Kuva: Janne Tarkiainen. 94 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Naiset: 1) Elisa Saarela, Toholammin Pillkijät 3, 2) Paula Saarinen Team Maver Finland 9, 3) Raija Pekonniemi, Lakeuden Uk 10, 4) Irene Hovatov, Ruokolahden Uk 10, 5) Tarja Huhtala, Lakeuden Uk 11, 6) Eija Lokasaari-Leskiranta, Toholammin Pilkkijät 12. SM-morri 18.3., Kuopio Tulokset pisteinä Nuoret 15 v.: 1) Lauri Åman, Karkkilan Ks 2, 2) Mikael Hartikainen, Kivijärven Kv 4. Nuoret 19 v.: 1) Aatu Väänänen, Survarit 1068. Miehet: 1) Rautaruukin Uk 2 (Mika Kauppinen, Ari Karhunen, Jari Heinonen) 4200, 2) Rautaruukin Uk 1 (Ismo Karhunen, Raine Kortet, Jani Orava) 4196, 3) Toholammin Pilkkijät1 (Petri Ahola, Manu Mastokangas, Sami Humppi) 3778. KILPAILUT Kaikki tulokset ovat grammoina, jos ei toisin ole ilmoitettu. Vuottolahti, Kajaani Nuoret 12 v.: 1) Konsta Poikkimäki 132. Miesveteraanit: 1) Survarit1 (Pentti Halonen, Reijo Turunen) 3336, 2) Pyhärannan Vapaa-ajankalastajat (Seppo Karioja, Eero Ylitalo) 2182. SM-KIISKIPILKIN lähtötunnelmaa. Nuoret 15 v.: 1) Lauri Åman, Karkkilan Ks, 295. SM-kiiskipilkki 26.2. Miesveteraanit: 1) Pogostan Nykyttäjät 1 (Ensio Meriläinen, Pentti Ronkainen, Markku Purmonen) 47, 2) Kivijärven Kv 1 (Ari Grönlund, Tapani Hovatov, Ari Hartikainen) 53, 3) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Otto Huovinen, Pertti Myyry, Heikki Matikainen) 54. Joukkueet Nuoret: 1) Karkkilan Ks (Anna Åman, Lauri Åman) 11. Miesveteraanit: 1) Tapani Hovatov, Kivijärven Kv 7, 2) Markku Purmonen, Pogostan Nykyttäjät 9, 3) Ari Grönlund, Kivijärven Kv 11, 4) Heikki Matikainen, Pohjois-Karjalan Uk 12, 5) Esko Voutilainen, Puijon Pilkki 15, 6) Unto Räsänen, Puijon Pilkki 17. JARMO Sillanpäälle on morrikilpailuihin osallistumisesta veljien kanssa muodostunut jo perinne. Naiset: 1) Elisa Juurikka, Iin Km, 2450, 2) Saara Silvennoinen, Pohjois-Karjalan Uk 1246, 3) Paula Saarinen, Pohjois-Karjalan Uk 1048, 4) Aila Kokkonen, Sotkamon Km 862, 5) Sari Kerttula, Raahen Merionkijat 767, 6) Anja Kaarret 405. Joukkueet Naiset: 1) Iin Km (Elisa Juurikka, Helinä Jakkila) 3732, 2) Saarijärven Kaira1 (Eeva-Liisa Koivisto, Ensi Aikio) 2461, 3) Pohjois-Karjalan Uk (Saara Silvennoinen, Paula Saarinen) 2294. Naisveteraanit: 1) Ensi Aikio, Saarijärven Kaira 1721, 2) Marjatta Savolainen, Sotkamon Km 1364, 3) Helinä Jakkila, Iin Km 1282, 4) Kaija Vainio, Laukaan Ahvenpojat 1270, 5) Raili Kettunen, Sotkamon Km, 1058, 6) Raija Haataja, Survarit 915
Naisveteraanit: 1) Arja Auvinen, Rantasalmen Kv 5592, 2) Ulla Wilska, Savonlinnan Uk 3048, 3) Raita Östring, Puruveden Kala-Harrit 2964, 4) Kaija Vainio, Laukaan Ahvenpojat 2316, 5) Asta Honkonen, Laukaan Ahvenpojat 2180, 6) Virpi Karjunen, Vapa Varkaus 1864. Kuva: Petter Nissén. NUORET 15-vuotta sarjan hopeamitalisti Milja Hakasalo saaliinsa kanssa. Kuva: Tapani Kurki. Nuoret 19 v.: 1) Juuso Kauranen, Pyhäjärven Pilkkijät 1695, 2) Santtu Rauhala, Vapa Varkaus 1428, 3) Petrus Kajova, Punkaharjun Kv 812, 4) Janne Martikainen, Varpaisjärven Virkistyskalastajat 767, 5) Veeti Kosonen, Savonlinnan Uk 567, 6) Oskari Urmas Karkkilan Ks. Nuoret 19 v.: 1) Onni Tuupanen, Outokummun Ky 4140, 2) Lauri Leppänen, Veitsiluodon Km 2542. Joukkueet: 1) Raudun Raapijat (Heikki Haapanen, Ensi Aikio, Maija Moilanen) 3712, 2) Kuusamon Us (Risto Pasanen, Jouni Niemelä, Erkki Pasanen) 3256, 3) HEUK 1 (Ari Tuovinen, Timo Turunen, Antti Tuovinen) 2618. Miehet: 1) Erkki Pasanen 1688, 2) Timo Turunen 1632, 3) Ari Savikko 1292, 4) Heikki Haapanen 1192, 5) Risto Pasanen 1126, 6) Kaarlo Uusimaa 1058. Nuoret 15 v.: 1) Julius Hirttiö, 2) Milja Hakasalo 882. Naiset: 1) Pipsa Bäck 1938, 2) Johanna Pekkala 1490, 3) Satu Kyllönen, Kainuun Eräja Kalakaverit 1444, 4) Leena Kärnä-Hyvönen, Iisalmen Pilkkijät 1409, 5) Ritva Pietikäinen, Iisalmen Pilkkijät 1336, 6) Tuula Pesonen, Pielisen Pilkkijät 1280. SM-särkipilkki 2.4. Lisää tuloksia osoitteesta VAPAA-AJANKALASTAJA.FI > Kilpailut > Tulokset. Miehet: 1) Markus Väisänen, Iisalmen Pilkkijät 4786, 2) Veli-Pekka Hintikka, Länsipohjan Pk 4143, 3) Pekka Kyllönen, Kainuun Eräja Kalakaverit 2770, 4) Riku Alkku 2746, 5) Heikki Kiljander, Nuottaja Eräpojat 2418, 6) Hannu Mathlin 2317. Miesveteraanit: 1) Laukaan Ahvenpojat 1 (Pekka Kylmälä, Arto Kääriäinen, Jouko Simonaho) 7695, 2) Puijon Pillki 1 (Pekka Hujanen, Pauli Suikka, Hannu Raittila) 6072, 3) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Heikki Matikainen, Pertti Myyry, Otto Huovinen) 5753. Naiset: 1) Tarja Manninen, Pyhäjärven Pilkkijät 9028, 2) Sari Kerttula, Raahen Merionkijat 4156, 3) Tarja Huhtala, Lapuan Seudun Kk 3003, 4) Saara Silvennoinen, Pohjois-Karjalan Uk 2356, 5) Elisa Juurikka, Iin Km 2285, 6) Aila Räsänen, Puruveden Kala-Harrit 1990. Veitsiluodon kalapaikka, Kemi Nuoret 12 v.: 1) Veikko Sinisalmi, Lakeuden Uk 976. MONIPUOLISEEN kisa-alueeseen kuului syvää selkävettä ja matalia lahtia karikoineen ja heinikoineen. Naiset/naisveteraanit: 1) Pyhäjärven Pilkkijät 1 ((Kaarina Julkunen, Tarja Manninen) 10920, 2) Rantasalmen Kv 1 (Anja Auvinen, Sirpa Repo) 5960, 3) Savonlinnan Uk 1 (Ulla Wilska, Sari Sallinen) 4819. Joukkueet: 1) Kekry1 (Pekka Kyllönen, Petri Komulainen, Satu Kyllönen) 5750, 2) Iisalmen Pilkkijät 1 (Juha-Matti Kaipainnen, Markus väisänen, Yrjö Bunda) 4786, 3) Royal KKR (Hannu Mathlin, Miska Nikkinen, Samu Knuutti) 4588. SM-lohipilkki 1.4. Miehet: 1) Itä-Päijänteen Kk 2 (Jukka Salonen, Tommi Tuominen, Toni Neuvonen) 9151, 2) Kallan Kk 1 (Tuomo Kuutsa, Niko Karjalainen, Timo Suikka) 8121, 3) Puijon Pilkki 1 (Kari Lappalainen, Mika Tolonen, Markku Tirronen) 8032. Tuulispääjärvi, Inari MM-morrin loppukarsinnat 2.– 3.4. Nuoret 19 v: 1) Oskar Urmas 950, 2) Lauri Åman 876, 3) Nils-Mahtte Lukkari 376, 4) Juuso Tirkkonen 354, 5) Janne Kukkala 262, 6) Aatu Tuovinen 178. Tulokset pisteinä 1) Antti Sillanpää 13, 2) Harri Nikula, 13, 3) Jussi Rossi 18, 4) Waltteri Ramula 18, 5) Mauri Sydänmetsä 19, 6) Seppo Pönni 20. Joukkueet Nuoret: 1) Karkkilan Ks (Oskari Urmas, Lauri Åman) 1060, 2) Savonlinnan Uk (Alex Andersin, Veeti Kosonen) 715. Kierikka Kisaan osallistui tällä erää 26 kilpailijaa ja paikkansa vuoden 2023 morrijoukkueeseen lunastivat Antti Sillanpää, Harri Nikula, Waltteri Ramula, Seppo Pönni, Jussi Rossi ja Mauri Sydänmetsä. Nuoret 15 v.: 1) Lauri Åman, Karkkilan Ks 762, 2) Mikael Hartikainen, Kivijärven Kv 284, 3) Aaro Autio, Joroisten Metsästysja Kalastusyhdistys 0. Joroinen SM-rautupilkki 22.4. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 95. Miesveteraanit: 1) Reijo Tarvainen, Joroisten Metsästysja Kalastusyhdistys 3587, 2) Jouko Simonaho, Laukaan Ahvenpojat 3430, 3) Ari Kerttula, Raahen Merionkijat 3212, 4) Paavo Tervo, Nastolan Pilkki 3150, 5) Pekka Hujanen, Puijon Pilkki 3012, 6) Jaakko Honkanen, Varkauden Talvionkijat 2968. Nuoret 12 v.: 1) Jonne Eronen, Kaivoksen Km 71, 2) Elias Oikarainen Viitasaaren Kk 0. Naiset: 1) Ensi Aikio 1598, 2) Maija Moilanen 922, 3) Leena Leinonen 880, 4) Ulla Holmberg 800, 5) Anja Kaarret 756, 6) Sari Kerttula 638. Miehet: 1) Tomi Heikkinen, Kaivoksen Km 6874, 2) Mikko Kauppinen, Hankasalmen Km 6754, 3) Hannu Kerkelä, Tikkakosken Km 4832, 4) Tommi Tuominen, Itä-Päijänteen Kk 4727, 5) Mika Tolonen, Puijon Pilkki 4714, 6) Marko Ekroth, Sensas 4032
Toimitus muokkaa aineistosta jutun lehden nettisivuille (vapaa-ajankalastajalehti.fi) tai lehteen aineistotilanteen mukaan. Tapahtumista pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan uutisoimaan vähintään lehden nettisivuilla kohtuullisen ajan kuluessa aineiston saapumisesta toimituksen käyttöön. SVK KALASTUSSEUROJEN toimintaa Vapaa-ajan Kalastajan sivuille – kuvia lyhyiden tekstien kera kaivataan Teilläkin on varmasti seurassanne kalastustapahtumia, kuten leirejä, koulutuksia, kilpailuja, illanviettoja ja lasten ja nuorten onkisekä pilkkipäiviä, joiden tunnelmia haluaisitte jakaa muiden ”kalastushullujen” kanssa. Kuvat toivotaan lähetettäväksi jpgtai png-tiedostoina ja ne saisivat olla tiedostokooltaan vähintään 500 kilotavua, mutta mieluimmin 1-3 megatavua. ELY-keskuksen heinäkuun alkuun tilaamissa vesinäytteenotoissa oli yhä 3.7.2022 huomattavan alhaiset happipitoisuudet sekä haitallisen korkeat ammoniumtyppipitoisuudet Mustajoen ylimmällä, Kujansuun näytteenottopisteellä. 96 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Taimenkantaa käytetään nykyisin useimpien Kaakon alueen pikkujokien tukija kotiutusistutuskantana, etenkin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaakson itäosassa, haluttaessa kotiuttaa taimen jo menetettyihin entisiin meritaimenjokiin. Seuroilta edellytetään tässä myös omaa aktiivisuutta eli juttuaineiston toimittamista Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen. Äänestämään pääsee lehden nettisivuilta vapaa-ajankalastajalehti.fi/ löytyvästä Äänestä paras juttu -valikosta. LUKIJAT voivat nyt vaikuttaa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden sisältöön äänestämällä uusimman ilmestyneen lehden parasta juttua. Mahdollisia syitä korkeaan pitoisuuteen voivat olla esimerkiksi väkevän lietelannan levitys ja muokkaamatta jättäminen ennen rankkasadetta tai jonkin aineen satunnaispäästö. Äänestyksen alkamisesta tiedotetaan aina uuden numeron ilmestymisen jälkeen Vapaa-ajan Kalastajan Facebook-sivuilla. Äänestystulosten perusteella lehden sisältöä on jatkossa tarkoitus kehittää entistä paremmin vastaamaan lukijoiden toiveita ja tarpeita. Lappeenrannan Mustajoki on tullut tunnetuksi ainutlaatuisesta taimenkannastaan. Vuoden 2022 kaltainen ammoniumtyppipitoisuus ei voi johtua tuohon aikaan kesästä luontaisista tekijöistä, toisin kuin keväällä pienten lampivesien happipitoisuuden ollessa alimmillaan. Aineistot ja lisätiedot: toimittaja Ismo Malin, ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan viehevalikoima tai muu kalastusvälinepalkinto. Saa kuvia toki olla useampiakin. Ykköslehden äänestyksessä voiton vei juttu ”Kaikuluotaimen käyttö yleistyy pilkinnässä ja pilkkikilpailuissa” ja kakkossijan ”Ahvenenpilkkijän opas Perämerelle”. Haitta osui pahimmilleen juhannuksen tienoille, eikä kestänyt muutamaa päivää pidempään. NYT voi äänestää Vapaa-ajan Kalastajan parasta juttua Lukijat ovat vuoden 2023 alusta voineet vaikuttaa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden sisältöön äänestämällä uusimman numeron parasta juttua. Kakkosnumeron ykköseksi puolestaan äänestettiin kalapaikkajuttu ”Helposti tavoitettava Kautokeinoelva” ja kakkoseksi ”Hauen kalastajan heittokalusto”. Kaikkia seurauutisia ei varmastikaan saada mahtumaan painettuun lehteen. Paitsi särkien joukkokuoleman, tämä alhainen happija ylisuuri ammoniumpitoisuus aiheutti sen, ettei Mustajoen pääuomasta havaittu syyskuun sähkökoekalastuksissa lainkaan keväällä 2022 syntyneitä taimenia, joita normaalisti on esiintynyt useita kymmeniä Mustajoen lukuisilla koealoilla. VAPAA-AJAN KALASTAJA TAIMEN LAPPEENRANNAN Mustajoella korkeita ammoniumtypen pitoisuuksia – myös ainutlaatuinen taimenkanta on kärsinyt Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu särkien joukkokuolema saattoi olla yhteydessä joen yläjuoksulla ilmenneeseen hyvin korkeaan ammoniumtyppipitoisuuteen. Vapaa-ajan Kalastaja -lehti tarjoaa nyt Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) jäsenseuroille tähän tilaisuuden. Jo pieni pätkä tekstiä ja vähintään yksi kuva riittää. Joen yleinen vedenlaatu ei ollut kevääseen mennessä kohentunut ja ajoittain happipitoisuus oli viileästä vedestä huolimatta lähellä kriittistä joen taimenten elinolojen kannalta. Kesäkuussa 2022 havaittiin Lappeenrannan Pohjakkalassa vähintään satojen kuolleiden ja henkitoreissan olevien särkien valuvan Mustajoessa ja lokkien saalistavan heikkokuntoisia kaloja. Kahdessa ensimmäisessä äänestyksessä lukijat panivat järjestykseen numeroiden 1 ja 2/2023 jutut. Nettisivuille laitettavissa jutuissa suositeltava kuvakoko on vähintään 730 x 548 pikseliä
050 404 2840, jp.syvarinen@gmail.com. 040 532 5339. 050 559 3357, sami.kainulainen2@gmail.com ja Tapio Tapaninen, p. SVK:n mestaruusvetouistelu 16.7. Kisakeskus on ”Hevoshaassa”, opastus Laivatien risteyksestä. Lisätiedot: Juha Kosonen, p. SM-onki 30.7. Lisätiedot: Timo Ylitalo p. Uutiskirje on ilmainen ja ilmestyy noin kerran kuukaudessa. 040 325 6800 tai oskari.rapeli@gmail.com. Paljon onnea voittajille! SM ONKI SM PERHO VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 97. Kalankäsittelyvälinesetti (fileointiveitsi, kalapiikki, teroituspuikko), arvo 60 €: Ville Virtanen, Jämsä. 050 349 8525. mennessä SM-onki 2023 nettisivuilta saatavalla lomakkeella: vapaa-ajankalastaja.fi/smonki. 0500 950 877 tai Timo Rinta-Jaskari, p. 050 571 5200, timo.ylitalo@kfs.fi. Helsinki (Kyläsaari/Arabian ranta/Verkkosaari). Liperissä. 0400 744 637, tapio.tapaninen@pp1.inet.fi. 7.6.-24.8. Lisätiedot: Pasi Huhtala, p. Ilmoittautuminen 30.6. Taivalkoski, Iijoen koskikalastusalue. Tilaa SVK:n uutiskirje ja tiedät mitä tapahtuu Suomen Vapaa-ajankalastajien uutiskirje tuo ajankohtaiset järjestöuutiset suoraan sähköpostiisi. kk ennen kilpailua. Missä SVK menee. alkaen. SM-perho masters 5.– 6.8. Pirkanmaan Erämessut, Parkano, Janne Rautanen 10.6. Street fishing -kilpailut, eri puolilla Suomea, Janne Antila 9.-11.6. Kisakeskus Liperin Rantamakasiinilla, osoite Heinävedentie 2. SM-heittouistelu 15.7. 040 835 2928, ajtuomainen@gmail.com, Sami Kainulainen, p. mennessä: juha.kosonen@edu.liperi.fi, tai kisakeskuksessa kilpailupäivänä tuntia ennen siirtymäajan alkua. Oikaisu Oikaisu Vapaa-ajan Kalastaja -lehden 2/2023 Norjan Finnmarkin (Finnmarkseiendommen – Fefo) kalastuslupien ikärajoihin. Maksimi osallistujamäärä 32. 050 511 8035. Arpaonni suosi seuraavia: Lahjakortti Ruotoon, Ruoto Megastore -liite tai Ruodon verkkokauppa, arvo 100 €: Toini Ahonpää, Vaala. osa (kaksi osakilpailua) 27.– 28.5. Kilpailukeskus osoitteessa Ouluntie 586, opastus tieltä 86. Hirvijärven tekojärvellä (Hirvijärventie, Seinäjoki). Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Jälki-ilmoittautuminen 45 € lähtöpaikalla klo 9-10. Itämeripäivänä haukitehdastalkoita, lisätiedot myöhemmin haukitehdas.fi Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. 17-20-vuotiaat saavat lunastaa lupakaupasta natureit.no ikäryhmälle tarkoitetun maksuttoman kalastusluvan. Lisätiedot: Juha Syvärinen, p. 040 7345 908 tai juha.kosonen@edu.liperi.fi. Vapapäivä, Metsähallituksen kohteita eri puolilla Suomea, Janne Rautanen 16.-18.6. 2. 040 734 5908. 16-vuotiaat ja nuoremmat saavat kalastaa maksutta ilman lupaa. Ilmoittautumiset paikan päällä klo 8.00-10.30. Kilpailu on kaksipäiväinen, yksi 4 h erä/ päivä. Lisätiedot: Juha Kosonen, p. Monijäsenyysarvonnan voittajat Suomen Vapaa-ajankalastajat halusi palkita muutamia jäseniään ja arpoi 25.3. Taivalkoski, Iijoen keskialue. Yli 65-vuotiaiden maksuton kalastusoikeus Fefon hallinnoimissa sisävesissä on poistunut. Merkitty/rajattu kilpailualue on rauhoitettu 3.7. Lahjakortti Ruotoon, Ruoto Megastore -liite tai Ruodon verkkokauppa, arvo 75 €: Hannu Nevala, Kemijärvi. mennessä forms.gle/W3AfHcUXhinW9Ffy5. mennessä lomakkeella: forms.gle/x4wTPrVoKyJCeyXx9. Alavudella Kuorasjärvellä, osoite Kallioniementie/Rissantie (veneranta). Yhteyshenkilö: Oskari Rapeli p. siirtymä alussa ja 60 min. Saimaan kanavalla, Kansolan Tuomiojalla. Ilmoittautuminen 24.6. Oulaisissa Piipsjärvellä. Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla niin tärkeimmistä päätöksistä, tulevista tapahtumista kuin parhaista tarjouksistakin. Veneessä saa käyttää 10 vapaa. Lisätiedot: Antti Tuomainen, p. Ilmoittautuminen 24.6. sähköpostitse timo.rinta-jaskari@netikka.fi tai Timo Rinta-Jaskari, Poikkikuja 18, 61500 Isokyrö. Onki24, rajaton kilpailu, Marcus Wikström 31.8. Lisätiedot: Fly Fishing Club Jyväskylä ry, Jyrki Hiltunen p. Ilmoittautuminen 20.7. Kilpailukeskus Liperin Rantamakasiinilla, osoite Heinävedentie 2. Tulevia SM-kilpailuja Kilpaonginnan mj-karsinnat kaksiosaisena: 1. SM-veneonki 12.8. Mukaan pääsee kutsuttuina SM-karsinnoista 40 parasta kilpailijaa. Osallistumismaksut viimeistään 26.7. SM-perho (finaali) 25.–27.8. Tilaa uutiskirje nettisivuiltamme uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi. Soutu-uistelun SM 29.7. Lappeenrannassa Saimaan kanavalla, Kansolan sillan läheisyydessä. Ilmoittautumiset 21.5. Viehekalastuksen SM ja Facebook-livelähetykset, Hartola, Marcus Wikström 30.6.-1.7. mennessä: juha.kosonen@edu.liperi.fi, tai kisakeskuksessa kilpailupäivänä tuntia ennen siirtymäajan alkua. mennessä kuluvan vuoden jäsenmaksun useampaan kalaseuraan (tai seuraan ja henkilöjäsenyyden) maksaneiden kesken palkintoja. Liperissä. Yhteyshenkilö Tero Kankaanpää: kankaanpaa.tero@gmail.com tai p. Ilmoittautumiset järjestäjälle Järvi-Suomen Kilpaperhokalastajat ry, Petri Virolainen p. Kilpailuaika 11-15 + 30 min. Ilmoittautuminen seuroittain 24.7. Siirtymät soutaen. lopussa. SM-kilpaonki 8.– 9.7. osa 30.9.–1.10. Kilpailupaikka ilmoitetaan n. 044 5477096
KALASTONHOITOMAKSU 2023 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä LEHDET 2023 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 044 243 3519, maria.ahoranta@saarsalo.fi K uv a: Ju ha O ja ha rj u. Päiväkorentokalassa Nuorttijoella Esteetön kalapaikka Kolina 98 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 6 8.12. Karpin onginta Kevyesti uistelemaan 4 / 2023 ilmestyy 1 27.1. 2 24.3. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. 3 2.6. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 3.7. 25.8. 3. krs, 33960 Pirkkala l Timo Lepistö puh. 5 6.10. MAKSAMINEN 1. 4 25.8. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 25.8. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 2. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi l Maria Ahoranta puh
Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. . VAIN 40 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA ERIKOISVÄRINEN VIEHE. majoituksista. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm
6 414886 500440 23003 PAL. Axiom 2 Pro RVM karttaplottereissa on laajaspektrinen CHIRP kaikuluotain RealVision MAX teknologialla. VKO. 2023 – 30 650044 – 2303 NÄE ENEMMÄN YKSITYISKOHTIA UUTUUS AXIOM 2 PRO RVM TÄYDELLINEN HYBRIDIHALLINTA JA REALVISION MAX Axiom 2 Pro luo karttaplotterista, kaikuluotaimesta, tutkasta, autopilotista ja kameroista tehokkaan all-in-one navigointijärjestelmän. 23-0397-MAR RVM Vapaa-Ajan FI 220 x 250.indd 1 21/04/2023 13:26. RealVision MAX parantaa kalojen löytämistä DownVision, SideVision ja 3D kaikuluotaimilla suuremman kantaman, paremman resoluution ja tarkan kalakohteiden piirron avulla