Vapaa-ajan Kalastaja 4/2020

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

9,90 €) 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A. MIKROJIGAUS Kalapaikkana Simpelejärvi Hauen pintaviehekalastus VAAPUT ahvenvieheinä Viistoluotain hauen kalastuksessa 4 • 2020 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € 5,90 € TARJOU S (norm
32 Uutuudet 34 Lääkärin määräyksestä Kelaonki ja kohotyypit 36 Kalapaikkana Simpelejärvi 39 Suurkalan kalastajat esittelyssä Markus Sällinen 44 Vavan varressa Jukka Vetikko 47 Kirjat ELOKUU 2020 Sisällys 40 Vaaput ahvenvieheinä 16 Hauen pintaviehekalastus 58 Seurat esittelyssä Veitsiluodon Kalamiehet 48 Nuorten tärpit 52 Kalaherkut Marinadi tuo särmää pariloituun särkeen 54 Perhonurkka Pinkki murkku VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 3. 56 Virtamittarit määrittävät koskija virta-alueita kartalle 61 Historian havinaa 62 Kalapaikkana Hoikanlampi 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä 8 Mikrojigaus 22 Viiistoluotain hauen kalastuksessa 28 Tutkittua Viekö haukien lahtaaminen vain ojasta allikkoon
045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 576 3302. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Sorkkalantie 394, 33980 Pirkkala, Timo Lepistö puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 525 7806 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto, Markku Nieminen ja Vesa Vaarama. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A K u va : Ja an a V et ik k o 4 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 0400 946 968. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 577 4656 JUHLAKOORDINAATTORI – SVK 20 vuotta Johanna Antila (Velkua), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JU HA OJ AH AR JU AIK AK AU SL EH TIE N LII TO N JÄ SE N JA KE LU NO IN 35 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 525 7806. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 45 € kotimaassa, Pohjoismaat 51 €, muut maat 58 €. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 573 9332 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh
SVK on tässä tärkeässä työssä mielellään mukana vaikuttamalla, ohjaamalla ja osallistumalla. Vaelluskalakannat on mahdollista saada nousuun. H einäkuun lopulla saatiin surullista luettavaa. Jokiin rakennetut padot ja muut esteet tukkivat kalojen pääsyn niiden lisääntymisalueille. Tilannetta pahentavat ylikalastus, ympäristön saasteet sekä ilmastonmuutos. Viiden kansainvälisen ympäristöjärjestön julkaiseman raportin mukaan maailman vaelluskalakannat ovat romahtaneet 76 prosenttia viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. VAELLUSKALAKANNAT TARVITSEVAT TOIMIA NYT Pääkirjoitus ELOKUU 2020 JAANA VETIKKO MERIKOSKEN voimalaitospato on vaelluskalojen ensimmäinen nousueste Oulujokeen. Vaelluskaloja ovat muun muassa lohi, taimen ja ankerias. Padot ja muut vaelluskalojen liikkumista estävät rakenteet on purettava tai ohitettava riittävän suurilla ja toimivilla ohitusuomilla. Vaelluskalakantojen romahdus on ihmisten syytä. Raportin laadinnassa mukana olleen WWF:n mukaan peli ei ole vielä menetetty. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 5. Sieltä ne siirtyvät mereen tai järveen syönnöstämään ja kasvamaan palaten taas myöhemmin takaisin synnyinvirtaansa lisääntymään. Suomessa on noin 159 000 jokikilometriä, joista yli 90 prosenttia on jollain tavoin rakennettuja. Erityisen paha tilanne on Euroopassa, jossa kannat ovat vähentyneet keskimäärin 93 prosenttia. Vaelluskaloille on tyypillistä, että ne lisääntyvät virtaavissa vesissä, kuten joissa ja puroissa. Ilmaston lämpeneminen voi sekoittaa kalojen vaelluksen ajoitusta, jolloin lisääntyminen ja ruoansaanti häiriintyvät. Kuva: Anssi Vainikka. Työtä siis riittää ja tahtoa tarvitaan. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä ja vaelluskalakannoille suotuisia päätöksiä. Suomi ei valitettavasti tee poikkeusta vaelluskalakatoon. Ennen kaikkea on varmistettava lainsäädännöllä, ettei vaelluskalakantojen ahdinkoa lisätä uusilla vesivoimahankkeilla tai muilla vesiluontoa pilaavilla toimilla
LAPSIJA NUORISOTOIMINTA . . Tue haukien lisääntymisalueiden ennallistamista. Luvan numero RA/2019/1192 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A Luontosuhde Tukemalla lasten ja nuorten harrastekerhojen ja leirien kustannuksia olet auttamassa uutta sukupolvea kalastusharrastuksen pariin. Vastaamme mielellämme! Jaana Vetikko, p. Tue järjestömme vastuullisen vapaa-ajankalastuksen tiedotusta ja valistustyötä ja olet kanssamme rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta. VASTUULLINEN VAPAA-AJANKALASTUS HAUKITEHTAAT lahjoitus.vapaa-ajankalastaja.fi TUE Lahjoita osoitteessa: Valittavissasi olevat lahjoituskohteet: Suomen Vapaa-ajankalastajien rahankeräyksen kautta voit tukea tärkeää toimintaa vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi.. . 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi Rahankeräysluvan saaja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry. Auta nuoria oppimaan myönteinen luontosuhde. Auta haukea sen erityisen tärkeässä tehtävässä vesistöjen hyvinvoinnin kannalta. . Tuellasi on merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Heräsikö kysyttävää. Pidä huolta ympäristöstä ja niistä vesistä, joissa kalastamme
Kesäkuussa näin jonkun pilkkivän sup-laudalta. Aloin hymyillä. Jäättömän talven ja kauniin kevään ansiosta veneet palasivat aikaisin vesille, jos olivat sieltä koko talvena pois olleetkaan. Kunnes eräänä päivänä, aivan sattumalta, havaitsin sen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 7. Hetkeä myöhemmin vastaani tuli nuori polkupyöräilijä, jonka repusta pilkisti virvelin katkaistun vavan päät. Ja se jos mikä, on kalastajan onni. Ulkona oleminen toi monelle lohtua. Eräänä kesäkuun päivänä päätinkin tervehdyksen sijaan kysyä, onko tullut saalista. Jos kuljen tiettyyn aikaan, he ovat siellä vuorenvarmasti kaikki. Samaan aikaan niin minä kuin moni muukin alkoi täyttää kaikesta maallisesta touhotuksesta tyhjentyneitä päiviään kävellen ja pyöräillen. Yhden reitin varrella, jota kuljen liki päivittäin, istuu kolme varttuneempaa herrasmiestä vapoineen. Siellä vapoineen istuivat samat herrat, kuten aina, joka päivä. Kun maailma ympärillä muuttuu, joskus poikkeuksellisestikin, on tärkeä pitää kiinni niistä asioista, jotka muistuttavat tutusta arjesta. Heillä oli silloin, ja oli aina ollutkin, suomalaiseen kansanluonteeseen ja korona-aikaan riittävä ja soveltuva turvaväli. Kuin mikään ympärillä ei voisi heidän päiviensä kulkua muuttaa. Kun kesää kohden poikkeusajat alkoivat helpottaa, samat narraajat istuivat silti tutuilla paikoillaan kalassa. KUN AIKA PYSÄHTYI, KALASTAJAT EIVÄT M aalis-huhtikuun vaihteessa Helsinki, tuo eläväinen ja alati liikkeessä oleva kotikaupunkini, oli pysähtynyt. Monille rantakiville ilmestyi myös sellaisia onkijoita, jotka vaikuttivat aivan uusilta ja ei aina niin tottuneilta kalastajilta. Se, jos mikä, on lohdullista. Kävellessäni reipasta iltalenkkiä, katsoin kävelysillalta alas rantaan. Aloin jo huhtikuussa huikata heille “kireitä siimoja” ohi kävellessäni. Kuin seinään, kiireiset päivät muuttuivat hitaiksi ja unenomaisiksi. Yksi asia oli kuten aina ennenkin. Koskaan aiemmin en minä, saati kukaan muukaan, ollut sellaista todistanut. Silti retket hiljentyneessä kaupungissa olivat usein jopa unenomaisempia kuin kotiin tiivistynyt arki. Kadut olivat tyhjiä ja ihmiset linnoittautuivat koteihinsa etätöihin ja -kouluun. Ei ollut, mutta ei se ollut kuulemma edes pääasia. MINNA WIKSTRÖM Pärskeitä Kevään kuluessa aloin retkilläni seurata poukamista ja niemennokista vilkkuvia vapoja
ISOILLEKIN petokaloille kelpaa ravinnoksi pienet vatsantäytteet. MIKROJIGIT ovat krantuimmillekin kaloille herkkua vailla vertaa. JIGIKALASTUS TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN 8 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Samalla dieetillä etenevät elämäänsä ahvenet ja useimmat särkikalat. Mikrokoon jigi on osaavan kalastajan käytössä todellinen tehoviehe. Kuten tiedämme, kalat käyttävät luonnossa lajilleen tyypillistä ravintoa. MIKROJIGIT MYÖTÄTUULESSA Viime vuosina myös jigaajat ovat tajunneet saman. Toisaalta muilla kotimaisilla kaloilla ei haukimaista nielemiskapasiteettia ole. Niillä vain suuriakin taimenia siiman jatkoksi jallitetaan. Ison hauen kurkusta saattaa solahtaa jopa kilon painoinen saalis vaivatta. K aikki alkaa biologiasta. PIENI AHVEN ON TYYPILLISIN MIKROJIGAAJAN SAALIS. Kun mikään ei kelpaa, MIKROJIGI pelastaa päivän Jokainen jigittelijä tuntee tilanteen, kun kalat vain näykkivät viehettä, vaan eivät tahdo jäädä kiinni millään. Hännät luistavat paikoiltaan, katkeilevatkin, mutta harvoin koukku raahaa mukanaan syyllistä. Oikea ratkaisu ongelmaan on pienentää jigiä. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 9. MIKROJIGEISTÄ löytyy paljon erilaisia ötökkäjäljitelmiä. Kun siis pienet itikat maittavat, lienee selvää, että niitä jäljitteleville vieheillekin löytyy ottajansa. Pelimiehet käyttävät termiä mikrojigi puhuessaan kaikkein pienimmistä kuminpätkistä, jotka ovat krantuillekin kaloille herkkuja vailla vertaa. Reissun ideana oli pysähdellä tienvarsiRUTKASTI on kokoeroa mikrojigin ja suuren kalajigin välillä. Suurisuiset pedot, hauki etunenässä, hamuavat vatsantäytteeksi pikkukaloja, jotka eivät välttämättä niin pieniä ole. Eikä ole tavatonta, että haukikin nappaa selkärangattoman ötökän vatsansa täytteeksi, jos muuta ei ole saatavilla. Vaikka esimerkiksi useimmat lohikalat ovat isoina petoja, niille kelpaa pikkukalojen lisäksi mainiosti proteiinipitoinen hyönteisravintokin. MIKROJIGIT ovat paljon tavanomaista pienempiä jigejä. Tämän tietävät luonnostaan kaikki perhokalastajat, joilla rasioiden sisältö painottuu herkästi parin kolmen sentin mittaisiin larvoihin, pupiin, nymfeihin ja muihin hyönteisjäljitelmiin. Kerrottakoon tähän aluksi esimerkiksi kaverin kanssa tekemästämme puolileikillisestä testireissusta Tampereelta Jäämerelle. Yksi jos toinenkin maahantuoja on alkanutkin tuoda niitä markkinoille, ja vauhti tuntuu yhä kiihtyvän
Näitä ohuuksia ei tapaa markkinoilla vielä kovin yleisesti. Esimerkiksi Sufix Nanobraid lupaa 0,04-milliselle 2,8 kilon ja 0,06-milliselle 3,3 kilon lujuutta. Kaupoissa voi törmätä myös 0,06-milliseksi väitettyyn Berkley Whiplash -kuitusiimaan, jonka vetolujuudeksi luvataan huikea 10,6 kiloa. Mikrojigittely on toistaiseksi ollut sen verran pienen piirin puuhastelua, etteivät kauppiaat ole siimoihinkaan suuresti satsanneet. Puhutaan paksuuksista 0,04-0,06 milliä, ehkä ”hätätilassa” 0,08-millinenkin menettelee. Mutta ainakin nettikauppojen kautta tavaraa on saatavissa. Pysäkkejä oli matkan varrella kaksikymmentä. Toki saaliskalat olivat mikrokokoisia nekin, mutta kun syönti oli sattumoisin täysin jumissa, jigeillä pääsi sentään nautiskelemaan väsytyksen hurmasta pikkuseitien ja -turskien kanssa vähän väliä. Siima HAUKI iskee mikrojigiin yllättävän mielellään, ja yllättävän usein mormyska jää nätisti huulenreunaan kiinni niin että kalan saa myös ylös saakka. Mikä hauskinta, jopa Jäämerellä mikrojigit peittosivat muut vieheet lukemin 30-0. Kussakin paikassa kalastimme kymmenisen minuuttia. Kaverin lajit olivat ahven ja hauki. Minä käytin koko matkan ajan mikrojigiä, kaveri puolestaan muita perusvieheitä tyyliin Lotto-lippa, Mepps, Minnow Spoon jne. Saamistani kalalajeista yleisin oli ahven, mutta myös haukia, särkiä, harjuksia, siikoja ja yksi taimenkin mahtui joukkoon. Löytäminen voi olla vaikeaa jopa kalastusvälineliikkeistä, marketeista puhumattakaan. SIIMAKSI mikrojigaaja valitsee kuitua. Todellisuudessa lupaukset lienevät hieman optimistisia, mutta niillä kampittaa kyllä melko isonkin kalan, jos malttaa väsytellä. Niistä 16 paikassa sain mikroillani kaloja tai ainakin tärppejä, kun kaverilla vastaava tulos oli vaivaiset kolme. 10 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Toki siimakatkojakin tulee. Tässä tapauksessa siima on, väitteistään huolimatta, jotain aivan muuta kuin mikrolight-tavaraa ja kannattaa jättää ostamatta. levikkeillä, jotka sijoittuvat aivan järvien tai lampien rannoille, siis paikkoihin, joissa autoilijat pysähtelevät herkästi jalkojaan oikomaan tai paineitaan purkamaan. Sopivaa siimaa nettikaupoista Siimaksi mikrojigaaja valitsee kuitua, koska ainoastaan sitä on saatavana riittävän ohuena, mutta samalla edes kohtuullisesti kestävänä. Vetolujuudeltaan ohuimmat kuitusiimat ovat reilun kahden kilon luokkaa. VETOLUJUUDELTAAN ohuimmat kuitusiimat ovat parin kilon luokkaa
” VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 11. Hentous tarkoittaa samalla sitä, että kovin raakaa käsittelyä vavat eivät välttämättä kestä. Joku mieltää mikroksi jo viisisenttisen luirun, itselläni "oikea" koko alkaa vasta 2-3 sentin tienoilla. Mitään pituuksia tai painoja ei kannata kuitenkaan asettaa määritelmän rajoiksi. MIKROILIJAN VIEHEET Mikrojigit ovat siis jigejä, joiden etuliite viittaa paljon tavanomaista pienempään kokoon. Kun siimakin on hiuksenohut, kankivapa katkottaa sen paljon helpommin esimerkiksi vastaiskussa, ellei aihio myötäile yhtään. Mallitarjonta eroaa jossain määrin isommista lajitovereistaan. MIKROJIGITARJONTAA edustavat tässä merkit KP Baits, 13 Fishing ja Crazy Fish. Vavaksi kannattaa valita mahdollisimman kevyt ja notkeakärkinen, vaikka jigihommissa yleensä jäykkyyttä suositaankin. Löytyy toki tuttuja ankanräpyläkaloja ja sirppipyrstötoukkia vain pienempään muottiin puristettuna, mutta lisäksi tarjonnassa on huomiota herättävän TYYNI SÄÄ ON MIKROJIGAUKSESSA ISO ETU, SILLÄ TUULESSA EI KEVYEN VIEHEEN HEITTÄMINEN JA UITTAMINEN TAHDO ONNISTUA. Kelaksi luonnollinen ja oikeastaan ainoa mahdollinen valinta on minikokoinen haspeli kokoluokitukseltaan 500-1000. KELAKSI ainoa valinta on minikokoinen haspeli. Jos siimatila tuntuu turhan suurelta, pohjalle voi puolata jotain jätesiimaa toppaukseksi, ja päälle sitten varsinainen kalastussiima. Siimatilavuus ei tule ongelmia aiheuttamaan kuin korkeintaan ”käänteisesti”: Siimaa mahtuu puolalle niin paljon, ettei se tule täyteen yhdellä reilun sadan metrin rullalla. Painoltaan mikrojigivavat ovat noin 100-grammaisia tai jopa hieman alle tavallisimman pituuden vaihdellessa välillä 5,57 jalkaa. VAVAN pitää olla kevyt ja notkeakärkinen. HERKKYYTTÄ VAPAKALUSTOON Mikrojigailussa tarvitaan omanlaisensa välineet, mikäli homman haluaa hoitaa tehokkaasti ja nautittavasti. Voimaheitot ylipainoisilla vieheillä ja rajut kiskomiset irti pohjasta ovat siis kiellettyjä. Kelan ominaisuuksista tärkeimmät ovat keveyden lisäksi pehmeä jarru, toimintavarma sanka ja herkkäkäyntisyys. Notkealla piiskalla on parempi vippailla jopa vain gramman painoisia vieheitä
Itse käytän tehtävässä eniten pieniä volframimormyskoita, joiden paino liikkuu välillä 0,5-3 grammaa. Näissä olosuhteissa avautuu mikrojigailijalle paras mahdollinen pätemisen paikka. Kaupoissa myydään myös minikokoisia lyijypäitä, joita on saatavana alle gramman ITSE OLEN PÄÄSSYT LUKUISIA KERTOJA SAAMAMIEHEN MAINEESEEN JUURI MIKROJIGIEN AVUSTUKSELLA. PAINOPÄÄLLÄKIN TÄRKEÄ ROOLI Tärkeä rooli on tietysti myös painopäällä. Yksi iso plussa mikrojigeille pitää tässä välissä antaa: Suurikin lajitelma niitä mahtuu vaikka povitaskuun, eikä paina juuri mitään. Kun parhaita ottipaikkoja rasitetaan viehetulella pahimmillaan lähes 24/7-taktiikalla, kaloista kasvaa äärimmäisen varovaisia ja viehetietoisia. paljon erilaisia hyönteis-, äyriäisja epämääräisempiä ötökkäjäljitelmiä. Jos vielä vesi on matalalla, kirkasta ja lämmintä, lohikalojen aktiivisuustaso laskee entisestään. Itse olen päässyt lukuisia kertoja saamamiehen maineeseen juuri mikrojigien avustuksella. Pakkauksen hinta on muutaman euron luokkaa. Ne saattavat suorastaan säikähtää ja sännätä tiehensä, kun naaman eteen kurvaa aggressiivisesti koukkiva lusikka tai iso räikeänvärinen vaappu. Mikroon vaihtaminen on antanut kiintiöllisen eli kaksi kirreä parhaimmillaan kahdella ensimmäisellä heitolla! 12 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Volframin etuna on parempi heitettävyys ja tehokkaampi uppoavuus normaaleihin lyijypäihin verrattuna. Jigit myydään useamman kappaleen pakkauksissa ja "kilotavarakaupasta" niitä on turha etsiä. Koukun varressa on usein väkäsiä, jotta jigi pysyy paremmin paikoillaan. ” painoisista alkaen. MIKROJIGEJÄ mahtuu suurikin valikoima taskuun. Pikkuruiset vieheet ääriohuella siimalla tarjottuna saattavat olla juuri se ärsyke, joka saa kalan suun raottumaan sopivasti. MIKROJIGEJÄ myydään yleensä useamman kappaleen pakkauksissa. Ei ole kerta eikä kaksi, kun kirjolohet kumppaneineen ovat ylenkatsoneet Räsäsiä, Salmo Horneteja, Lotto-lippoja, liitsejä ja muita koskikalastajan perushoukutuksia. Koskilla saaliinsaamisen kenties suurin este on kalastuspaine. TRIGGER X -merkkiset mikrojigit antavat hieman käsitystä jigien koosta ja malleista. Kelpaavat toki nekin erityisesti matalista vesistä kalastamiseen. Voi käyttää pienempää kokoa ja saavuttaa silti riittävät kalastusominaisuudet. Matala, kirkas vesi soveltuu agendaan täydellisesti. MIKROJIGAILUA KOSKILLA Omasta mielestäni yksi parhaista mikrojigausmiljöistä on lohikalapitoinen koski
Koko, malli ja väri vaikuttavat ihan yhtä paljon kuin muissa vieheissä, eikä ehkä kannata unohtaa hajunkaan merkitystä. KOSKILLA kannattaa olla erityisen tarkka painopään valinnassa. Selkeästi kuitenkin huomaa, että tärpit vähenevät, mitä isommaksi mikrojigi käy. Valinnat koskille Koskilla kalastavan mikrojigailijan kannattaa olla tarkkana etenkin painopään valinnassa. Toisaalta liika keveyskään ei ole eduksi, sillä jigillä olisi hyvä päästä läpi pintavirrasta pohjan tuntumaan. Varsinaisia mikrokalastajan koskisaaliita ovat kuitenkin ahvenet. Mikä sitten on paras valinta jigiksi, riippuu tietenkin vaikka mistä. Parasta on, kun jigin saa leijailemaan hyönteisenkevyesti virran mukana pohjan läheisyydessä. Sitä suurempaa en ole vielä onnistunut mikrojigillä ylös vääntämään. MIKROJIGIEN painopäiksi hyviä ovat volframimormyskat, mutta lyijystä valetutkin kelpaavat. Liian raskas putoaa pohjalle turhan helposti, eikä sitä koskikivien koloista hevin saa pelastettua. MYÖS RAITAPAITOJA JA SÄRKIKALOJA Joskus ovat lohensukuiset jääneet saamatta, mutta silloin saamisen riemua ovat kirvoittaneet ahvenet, särjet, säyneet, salakat, pasurit, lahnat, joskus jopa kuhat ja toutaimet. Oma suosikkini on ollut surviaissääsken toukan kokoinen ja pitkälle muotoinenkin silikoninpätkä nimeltään Trigger-X Wax Tail, mutta kokeilemista voi suositella tässäkin harrastuksessa. Riippuu toki kalapaikan syvyyssuhteista ja virran voimakkuudesta, mikä paino on loppupeleissä sopivin, mutta jo gramman volframimorri riittää yllättävän usein. Toki monet tulokkaista ovat niin pieniä, ettei niitä "normaalikokoisilla" vieheillä juuri voisi saadakaan. Koskitaktiikkaa VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 13. On joskus suorastaan häkellyttävää havaita, kun täysin kuolleen tuntuisesta virrasta alkaa nousta työkalun vaihtamisen myötä raitapaitoja lähes joka heitolla. Edellä mainitun Wax Tailin pituus on 25 ja paksuus vain pari milliä. Oikealla kaksi ”perinteistä” mikrojigipäätä. Mutta kun joukossa saattaa olla kunnon fileeassuja, kirkastuu hymy huulille ja nollareissuksi jo tuomittu kalapäivä kääntyy komeasti saalisilotteluksi. Neljän kilon toutaimen kesyttäminen ylös 0,04 millin langalla on kokemus, joka puskee herkästi uniin saakka. LOHIKALAPITOINEN koski sopii hyvin mikrojigaukseen
Mutta varoituksen sana loppuun. Mutta jos annetaan määrän korvata laatu, näillä vieheillä on taattu paikkansa kenen tahansa vavanheiluttajan kikkakokoelmassa. METSÄLAMMILLA mikrojigi peittoaa jopa madolla onkimisen. Kalastus on ylivoimaisesti mielekkäintä matalissa, jopa erittäin matalissa paikoissa, joskin painopäätä kasvattamalla vieheen saa uppoamaan tarvittaessa vaikka kymmeneen metriin. Keskenkasvuisia yksilöitä olen saanut molemmista lajeista runsaasti. Välttämättä vapaliikettä ei tarvita ollenkaan, sillä virtakin antaa vieheelle omia koukeroitaan. Pieni värähdys tai liikkeen pysähtyminen paljastavat vastaiskun paikan. Auttaa suuresti, jos siiman väri on helposti vettä vasten erottuva, vaikkapa valkoinen. Madolla ei ole ollut mitään jakoa niissä turnauksissa. Ja tietysti toivottavinta on jälleen tyyni tai pikkutuulinen sää. Ellei tule, aina kannattaa kokeilla hidastettua. Pitkät tempaisut, joita käsialaan on saattanut pesiytyä isommilla jigeillä kalastettaessa, ovat tarpeettomia. SEISOVISSA VESISSÄ Mikrojigien lumo toimii myös järvillä ja merellä, jos vain olosuhteet herkän kalastamisen sallivat. Odota siis mieluusti suotuisia tuulia tai hakeudu tarpeeksi suojaiseen paikkaan, ennen kuin kaivat mikrovehkeet esille. Pilkkien 14 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jos ja kun vesikasvillisuus tarjoaa aukkoja, niitä ronkkimalla saa tärppejä hurjimmillaan joka heitolla. SAALISTA SINTEISTÄ MONSTEREIHIN Mikrojigaajan saaliskalat voivat olla ihan mitä tahansa mikrokoon ja monsterin väliltä, kun ahvenesta, lohija särkikaloista puhutaan. Jos vesi rantaviivan vierellä on kohtuullisen syvää, kuten monilla rahkasammalpenkkaisilla lammilla yleensä, tulosta saattaa syntyä yksinkertaisesti pomputtamalla jigiä vavan ulottuvuutta hyödyntäen lumpeenlehtien lomassa. Iso hauki ja kuha eivät sen sijaan kovin mielellään tunnu mikrosyömisiin puuttuvan, vaikka vahinkoja varmasti sattuu niillekin. Alle kymmenasteisessa vedessä suosittelen kalastamista niin pienellä painopäällä kuin mahdollista. Käytön rajoittimena voi olla tuulen lisäksi runsas vesikasvillisuus. ” MIKROJIGEILLÄ kalastessa ovat pitkät tempaisut tarpeettomia. Säästyy monelta ongelmalta ja pettymykseltä. Isoilla vesillä mikrojigaaja pärjää tietysti parhaiten, jos alla on vene, vaikkapa vain soutuvoimalla liikuteltava. Luonnollisesti mikrojigikalojen keskikoko jää pienemmäksi suhteessa "normaalikokoisilla" vieheillä pyydettäviin, koska mikroon nappaavat pienimmätkin sintit mielellään. Kilpakalastajan tuskin kannattaa edes astua veneeseen ilman näitä aseita, jos saalista halutaan saada hankalissakin olosuhteissa. Heittojen ei yleensä tarvitse olla pitkiä, koska kalat pörräävät rantojen tuntumassa. Tärpit ovat usein todella huomaamattomia, joten siiman ja veden leikkauskohtaa kannattaa seurata tarkasti. Kova tuuli haittaa mikrojigaajan työskentelyä todella paljon, varsinkin jos se puhaltaa vastaan tai sivulta. KUKAAN EI KIELLÄ KOKEILEMASTA MIKROJIGAUSTA VAIKKA JÄÄMEREN RANNALLA. Ohuen siiman vuoksi ei koukun irti vetäminen välttämättä onnistu sitkeimmistä kasvinvarsista, ja uusien jigien solmiminen hiussiimaan on perin tuskallista ainakin näköongelmaiselle. Hidastelu toimii myös lämpimällä vedellä, mutta silloin tulosta tulee nopeatempoisellakin tyylillä. Toimii myös pilkkinä Varsinkin tummavetisillä metsälammilla mikrojigi toimii myös pilkkinä. Metsälammen ahvenet ovat oivallisia mikrojigaajan pyyntikohteita. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi myös vinkata, että mitä kylmempi vesi, sitä verkkaisempaa saa jigin uittaminen olla. Aloittelijan kannattaa lähteä liikkeelle "normaalikokoisilla" vieheillä ja harkita mikrokokoisia vasta kokemuksen kartuttua. Joskus olemme leikkimielisesti kilpailleet, kumpi pyyntitapa on metsälammella tehokkaampi, mato-onki vai mikrojigi. Suurin ”rantapilkillä” saamani ahven on painanut 700 grammaa. UITTO PIENIN NYPÄYTYKSIN Mikrojigiä uitetaan pienin vavankärjen nypäytyksin ja väristyksin. Tuulen vuoksi kevyen vieheen upottaminen pyyntisyvyyteen voi osoittautua mahdottomaksi, puhumattakaan että pussilla olevasta siimasta voisi seurata mahdollisia tärppejä
Muut Suomi onkii -tapahtumat: LA 29.8. Ajankohtaista kalastustietoutta, yllätyspalkintoja ja muuta mukavaa ohjelmaa. Mukana järjestämässä Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri, Vaasan Urheilukalastajat, Pilk Kings ja SVK. 0400 633 263 • www.ekvkp.fi SVK:n JUHLAVUODEN TAPAHTUMIA 20 VU OD ES TA 20 00 KALASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A Luontosuhde TAPAHTUMAT OVAT ILMAISTAPAHTUMIA K u v a : Yle /La ura P o h ja v irt a Muutokset mahdollisia.. Kokeneemmat harrastajat ovat tervetulleita näyttämään mallia paikan päälle. Musiikki: SUURET SETELIT, juontajana näyttelijä Valtteri Lehtinen Mukana järjestelyissä Etelä-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri, Lappeenrannan Urheilukalastajat, Lappeenrannan Perhokalastajat, Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala, Luontokeskus Saimaarium, Etelä-Saimaan Meripelastus-seura, PEPO Futis, Urheilu Koskimies, Karels Oy, Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. SU 30.8. Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi Suomi silakkalitkaa -päätapahtuma LA 26.9. Mikkeli, Varkaus, Kemi, Kajaani, Lahti, Rauma, Viitasaari. Helsinki, Lempäälä, Turku, Ylivieska. KLO 12-16 Satamatori, Lappeenranta, Etelä-Karjala Koko perheen ongintatapahtuma loppukesän tunnelmissa! Ohjelmassa mm. opastettua ongintaa Lappeenrannan satamassa Kasinonpuistossa ja paljon oheisohjelmaa lapsille ja vanhemmille, mm. Tarjolla opastusta ja vinkkejä tähän erityisesti nuoremmille hieman vieraampaan, jännittävään lajiin. LISÄTIEDOT: Etelä-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri, Pekka Turunen, p. LISÄTIEDOT: Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri, Veli-Matti Mäenpää p. 040 559 9463 • www.povapi.com Suomi onkii -päätapahtuma SU 30.8. aarteenetsintää, yllätyspalkintoja, tuotemyyntiä ja -esittelyä, musiikkiesityksiä. KLO 10-14 Raippaluodon silta, Mustasaari, Pohjanmaa Silakanlitkausta merellisissä maisemissa! Tervetuloa Raippaluodon komeisiin, merellisiin maisemiin tutustumaan syyssilakan litkaukseen. Kalankäsittelyä ja maittavia paistettuja silakoita
HEITTOKALASTUS TEKSTI • KUVAT TEEMU KOSKI Kevyttä kesäkivaa ja isoja kaloja matalasta HAUEN pintaviehekalastus 16 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Poppereiden sun muiden sammakoiden heittäminen onnistuu erinomaisesti jigivehkeillä. Koska mitä muuta kalastaja voi tehdä kuin nauraa, kun kiukkuinen hauki jatkaa syöksyään komealla kaarella pinnan yläpuolella. Pinnassa kiitävä viehe kerää kiukkuisia tärppejä tärpin perään, kunnes hauki lopulta onnistuu osumaan vieheeseenkin. Parhaimmillaan pintavieheet ovat ilman muuta matalassa, kasvuston seassa tai reunoilla. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 17. PINNASSA uitettuun lipanlehdellä höystettyyn jerkkiin iskenyt hauki. ?. Tärkeää on kuitenkin pitää vauhti yllä. Toisinaan taas isokin hauki on niin matalassa, että sitä pitää pyytää pintakalvossa kulkevilla vieheillä. KEVYESTI KESÄILLASSA Parhaimmillaan pintaviehekalastus on rentoa ja kiireetöntä kalastelua kauniissa kesäillassa, ja kevyillä välineillä. ?. Tämä kannattaa pitää mielessä myös kalan iskiessä ohi. Joskus vauhtia saa olla reilusti, toisinaan taas rauhallisempi tempo toimii paremmin. ” Hauen pintaviehekalastusta voidaan lähestyä kahdesta näkökulmasta. Jigaamiseen sopivalla vavalla saa myös vastaiskuun tarpeeksi tehoa. Mutta tätä pidemmistä pysäytyksistä ei ole kuin haittaa. TEMPOA JOUTUU USEIN SÄÄTÄMÄÄN VASTAPELURIN TUNNETILAA VASTAAVAKSI. Lumpeiden seassa väijyvä elukka ei ole kuuluisa pitkäpinnaisuudestaan, ja sopivasti pinnassa räpiköivä viehe saa tuon rantapusikon raggarin vadin kellahtamaan aivan ylösalaisin. Uitto saa olla epäsäännöllistä ja nykivää, mutta tempoa joutuu usein säätämään vastapelurin tunnetilaa vastaavaksi. KESÄKELI ja matalan vitaikon reunalta popperoitu kauniinvärinen ja tanakka hauki. Kesähauen pyynti lumpeiden seasta on jännittävää ja hauskaa. Taika raukeaa, kun viehe pysähtyy. Matkaa jatkava viehe kerää uuden tärpin pysäytettyä varmemmin. Pienet spurtit voivat auttaa seurailevaa kalaa päätöksenteossa, kuten aivan lyhyet, hengenvedon pituiset tauotkin. H auki on hauska kala. Tosin puolen metrin päässä vieheestä. Usein hauella on selviä vaikeuksia kohdistaa iskuaan oikein, mutta kun vain malttaa jatkaa uittamista, se yrittää melko varmasti uudestaan, ja uudestaan. Pintavieheiden lumo tuntuu olevan juuri liikkeessä ja pärskeissä. Seiskajalkaisella, napakalla vavalla saa eloa uittoon ja viehettä on helppo ohjailla kasvuston seassa. Pintaviehekalastus ei liene tehokkain tapa pyytää haukea, mutta ehkäpä hauskin
Vieheen voi heittää lähes minkälaiseen rytöön tahansa, eikä se tartu kiinni. Ongelmana kuitenkin on, että hauki puhkoo runkoon reikiä, jolloin vieheestä tuVIEHEEN SAA NAKATA NIIN PITKÄLLE LUMPEIKKOON KUIN KANTTI KESTÄÄ. Kunhan muistaa olla pysäyttämättä viehettä kalan eteen. Näillä uitto saa olla popperia rauhallisempaa, mutta pääsääntöisesti jatkuvaa. Osa pintajerkeistä kelluu vaakatasossa. Niiden teho perustuu pärskähdykseen ja ääneen. Toiset taas ovat hiukan peräpainoisia ja kelluvat pystyasennossa. ” 18 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Haukien lisäksi vitaikkojen liepeillä kuljeskelee myös ahvenia ja tukevaniskaisia säyneitä, jotka myös osoittavat mielenkiintoa pintavieheisiin. Kirjoittajan omia suosikkeja ovat pystyasennossa kelluvat, joissa on usein monipuolisempi uinti. Varsinkin auringon ollessa matalalla varjot ovat pitkiä ja kertovat kalalle, että lähistöllä on liikkeellä joku itseä kookkaampi otus. RUOHOSUOJATUT SAMMAKOT Sammakot, joissa on ontto, pehmeä runko ja tämän suojaan jäävä kaksihaarakoukku, tulevat Amerikasta, jossa niillä kalastetaan bassia. Mutta liian aikaisin pysäytetty viehe saa vanan vain katoamaan. VENE MAHDOLLISIMMAN LÄHELLE KALAPAIKKAA Pintavieheillä kalastettaessa vene kannattaa viedä melko lähelle kalapaikkaa, jolloin vieheen ohjailu on helpompaa ja heitot tarkempia. Päinvastoin, jos kala epäröi iskeä, voi vauhtia hiukan kiihdyttää. Lyhyin, mutta terävin nykäyksin uitettuna viehe pärskäyttää vettä ja toisinaan päästää pehmeän plopsahduksen. Popperien ohella pintavieherasiaan kannattaa hankkia myös pinnassa puolelta toiselle syöksähteleviä "walk the dog" -tyylisiä pintajerkkejä. ??. Yhtä kaikki, pintavieheillä kalastaminen on huiman hauskaa. Viehe silti kalastaa aina veteen osuessaan. Poppereita, pintajerkkejä ja sammakoita kannattaa uittaa vavalla nykien, kun taas suoraviivaisemmin uivia eläimiä sopivaa vauhtia kelaten. . POPPERIT JA PINTAJERKIT Kuppinokkaiset popperit ovat ehkä tunnetuimpia pintavieheitä. Takapainoiset vieheet myös lentävät pidemmälle. Vieheen perään ilmestyvästä, kiihdyttävästä vanasta voi päätellä kalan aikovan iskeä ihan koht’silleen, ja tässä kohtaa pysäyttämällä voi auttaa kalaa myös osumaan. ?. Pehmeitä ja rauhallisia nykäyksiä ja lyhyitä katkoja. Sammakkoa kannattaa heittää rohkeasti synkkiinkin pusikoihin. Kalan iskiessä runko kuitenkin painuu kasaan, jolloin koukut tulevat esiin. Uitto vaatii hiukan rytmitajua, ja sopiva perustempo on antaa vieheen pysähtyä silmänräpäyksen ajaksi ennen uutta nykäisyä. Tärppi voi tulla aivan tiheimmänkin kortteikon seasta, kunhan kortteet vain kasvavat vedessä. Luonnostaan sammakot uivat melko verkkaisesti takajaloillaan sätkien, mikä on hyvä lähtökohta vieheen uittamiseen. ?. Matalassa kalat ovat hieman arempia, joten kovia kolauksia kannattaa välttää ja pyrkiä sijoittumaan siten, että oma varjo ei heilu kalan silmillä. Ei haittaa, vaikka viehe tulisi suurimman osan heitosta korrelta toiselle loikkien. PINTAVIEHEKALASTAJAN peruskalustoon kuuluvat erilaiset pintajerkit, popperit, ruohosuojatut sammakot ja erilaiset eläimet. Popperit kiinnostavatkin usein ahvenia enemmän kuin haukia, kun taas pintajerkit ovat enemmän hauen mieleen. Ahvenparven sattuessa kohdalle saattaa kevytmielinen hauki-ilottelu siis muuttua kertaheitolla hiukan totisemmaksi
Näitä jäljittelevät vieheet ovat ainakin hauskan näköisiä. lee uppoava. KESÄMATALISTAKIN voi löytää mojovia sattumia ja selkämatalikoilla popperia voi hätyytellä myös odotusarvoa kookkaampi otus. Tämän ikkunan opettelu ja oikeiden paikkojen etsiminen voi siis olla palkitsevaa. Sammakot siis vaativat hiukan huolenpitoa ja pikaliimaa pysyäkseen käyttökuntoisina. oikeilla vieheillä, jäävät nämä jalkoihin. SELKÄMATALIKOT ?. Kerran popperia kuitenkin hätyytti kala, josta näki heti, että nyt ei ole kyseessä ahven. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 19. Kokemusten perusteella hauen pitää olla kovalla syönnillä, että näihin, hiukan kookkaampiin laitteisiin saa tärppejä. Asiaa ihmetellessä vastaavia kokemuksia on löytynyt muiltakin, ja yhteistä näille on joko pilvinen keli ja voimakas tuuli, tai hämärän hetket. Sattumasta siis ei ole kyse. Kaikuluotain näytti ottipaikalla syvyydeksi 0,9 metriä vedenlämpöjen huidellessa parinkympin tienoilla. Näitä ahvenenkalastuksen sivuosumia kuuluu kuitenkin osuneen vähän yhdelle jos toiselle: Iltahämärissä ja sopivalla kelillä isokin hauki voi käydä matalassa. Ja jos seurueessa muut kalastavat ns. Tämä luokiteltiin sattumaksi, mutta matalikoiden ahvenenkalastusta opetellessa 4-5 kilon haukia on käynyt veneessä useampia. Varsinkin jokivesissä näiden kuvittelisi toimivan, mutta hienoista yksityiskohdista ja uinnista huolimatta tulokset ovat jääneet vaisuiksi. Tartuttaminen onnistui vasta neljännestä tärpistä, ja melkoisen väännön jälkeen haavissa lepäsi 109-senttinen suurhauki. Lepakkoluolan innovaationurkkauksen luomuksista löytyy silti mukavan helpSelkämatalikoiden sattumat Suurhaukea tavoitteleville kesäinen pintaviehekalastus on usein lähinnä hauskaa ajankulua, mutta tässäkin on muttansa. Myös aivan keskellä kesää. ROTAT JA MUUT RÄPELTIMET Pienet nisäkkäät ja linnunpoikaset kuuluvat myös hauen ruokalistalle. Ahvenen popperointi isojen järvien selkämatalikoilta on myös hauskaa ja tehokasta, ja illan tullen näillä paikoilla voi käydä melkoinen kuhina. Ei kuitenkaan ole aivan selvää, kuinka yleistä tämä on. Yleensä nämä menevät sattuman piikkiin, kuten kuvan 109-senttinen nälkäkurki. Omassa käytössä nämä ovat kuitenkin olleet pieni pettymys. Tästä syystä eläintarhan testaaminen ottipaikoilla on jäänyt melko vähäiseksi. Kalantuloa hidas uppoaminen ei kuitenkaan haittaa, kyllähän sammakotkin sukeltavat. Oikeissa olosuhteissa selkämatalikoilla käy pyörähtämässä ja syönnöstämässä isojakin haukia
Ei haittaa, vaikka viehe pysäytyksissä nousisi pintaan tai uidessaan piirtäisi vanaa, mutta aivan kalvossa kulkevat uistimet eivät ole osoittautuneet yhtä hyviksi. BB:n saa uimaan houkuttelevan horjuvasti pehmeän määrätietoisin, hiukan pidemmin liikkein, mutta pysäytyksissä se nousee pintaan kellumaan. Se ei juuri haittaa vieheen uintia, mutta mahdollistaa vieheen uittamisen niin hitaasti kuin haluaa vaikka aivan pintakalvossa. Buster Jerk Shallow taas on, yksilöstä ja koukutuksesta riippuen hitaasti kelluva tai uppoava. Tämän läpi pujotetaan pätkää rautalankaa, jonka toiseen päähän tehdään lenkki ja toinen pää taitetaan alaspäin. Näistä Big Bandit on selvästi kelluva ja sopii paremmin kaikkein hankalimpiin paikkoihin. Sopivasti kevennetty kumi vajoaa äärettömän hitaasti, mutta nousee kelatessa aivan pintakalvon alle. Sen avulla viehettä on mahdollista uittaa aivan pinnan tuntumassa, ja äärimmäisen hitaasti. Tilanteisiin, joissa vieheellä ei ole tilaa uida kuin muutama kymmenen senttiä, sen sijaan törmätään tämän tästä. TYNKÄKAISLAN PÄÄLLE PINTAJERKKIÄ Omissa käsissä hitaasti kelluvista jerkeistä yli muiden erottuu kaksi mallia: Vanhan klassikon, Buster Jerkin matalauintinen shallow-malli ja tämän isoveli Big Bandit shallow. Sopivan kokoisella kellukkeella viehe saadaan uppoamaan tai kellumaan haluttua vauhtia. Pysäyttäessä viehe syöksyy kohti pohjaa pää edellä kuin syöksypommittaja. Sen uittaminen onnistuu vielä alle kahdenkymmenen sentin syvyydessä, ja se sopii erinomaisesti alkukevään tynkäkaislan päällä kalastukseen. Näissäkin tilanteissa viehe saa kulkea mieluummin pintakalvon alapuolella kuin aivan kalvossa. On hiukan tuurissaan minkälaisen yksilön hyllystä saa napattua, RAUTALANGANPÄTKÄSTÄ ja sopivasta solumuovista saa tehtyä keventimen isoille haukikumeille. Koukkupaketin pohjalevyinä on usein tiivistä solumuovia, josta leikataan sopivan kokoinen suikale. Kirjoittaja ainakaan ei muista yhtäkään tilannetta, jolloin nimenomaan vieheen pintauintisuus olisi ollut ratkaiseva tekijä. Kaunis viritys ei ole, mutta toimiva. Sama pätee myös merelle, varsinkin alkutalven kalastukseen matalissa lahdissa. Niiden ongelma on kuitenkin niiden uppoamisnopeus. Haukikumit kelluviksi Pehmovieheet ovat erinomaisen kalastavia haukivieheitä, jotka toimivat hyvin myös äärimmäisen hitaassa vauhdissa. Tyypillisesti viehe pitää vielä saada uitettua hitaasti ja selvin pysäytyksin, jotta kylmänkankea hauki ehtii siitä innostua. pouittoisia, suoraan kelaamalla uitettavia vieheitä uteliaille ja ennakkoluulottomille. Hidas uitto ryyditettynä pitkillä pysäytyksillä on toimiva konsepti, mutta harvassa ovat ne vieheet, joilla tämä onnistuu. On tilanteita, joissa on vain pakko pystyä kalastamaan kasvustojen päällä hitaasti. Oma ratkaisuni tähän on ”laitesukeltajaksi” nimetty viritys. Tällaisia ovat alkukevään tynkäkaislat, alkusyksyn vitaikot ynnä muut tilanteet, joissa haukia pitää kalastaa vesikasvien päältä. Pienellä spurtilla vieheen pyrstö rikkoo pintakalvon, mutta muuten viehe kulkee vanaa perässään piirtäen. Spinnerbaitit ja pehmovieheiden offset-koukut ovat haastaneet omia suosikkeja, mutta nämä eivät pärjää silloin, kun veden lämpötila edellyttää hidasta uittoa ja pysäytyksiä. Useimmiten tärppi tulee vieheen noustessa kohti pintaa, mutta moni hauki on myös iskenyt pinnalla paikallaan kelluvaan jerkkiin. PEHMOVIEHEET 20 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Taitettu pää painetaan vieheen selkään ja lenkki pujotetaan viehelukkoon koukkurigin ja jigiruuvin kaveriksi. ISOA KALAA MATALASTA Iso hauki ei tunnu juurikaan mieltyneen pintavieheisiin, eikä varsinkaan kylmässä vedessä. Särkikalojen kudun aikaan isojakin haukia liikkuu samoilla alueilla ja aivan matalassa. Kun vettä on alle metri, ja pohjassa liehuu herkästi koukkuun tarttuvaa vesisammalta, pitää viehe saada kulkemaan aivan pinnan tuntumassa. Moni onkin kehitellyt kumeihin erilaisia keventimiä ja kellukkeita
Suoraan kelaamalla viehe kulkee aivan pintakalvon alapuolella, mutta lipan lehti pörpöttää pinnan rikki. TAKAPAINOINEN VIEHE LENTÄÄ KUIN LUOTI JA ON HELPPO UITETTAVA. Ja toisaalta, ruohosuojatuilla pintavieheillä haukia saa kaivettua niin syvältä pusikoista, missä ei uskoisi kaloja olevankaan. Sen ominta aluetta ovat paikat, joissa tilaa vieheen uittamiselle on vain puolisen metriä. Toinen tilanne tulee eteen kylmän veden aikaan, kun kalat ovat matalissa rehulahdissa. Tarjolla on näyttäviä tärppejä ja silmitöntä kiukkua. ShallowBusa ei ole enää pintaviehe sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta sopii hyvin matalassa kalastukseen. Kaikkea kannattaa kokeilla, ja tämä tuntuu kiinnostavan myös haukia. Ja hitaammin kelluvana se pakottaa kalastajan pitämään hiukan pidemmän tauon. ” NORM. Lopputulos voi yllättää. Tilaisuuden tullen niille kannattaa siis antaa hetki aikaa. JOKO KALASTUKSEN ILOSTA TAI OLOSUHTEIDEN PAKOSTA Pintavieheet ovat harvoin se paras vaihtoehto hauelle, mutta hauskaa niiden kanssa pelaaminen on. 45 €/vuosi Ku va : An ss i Va in ikk a TA RJO USHINTAAN : 35 € 6 nro vuosikerta Tarjous koskee vain UUSIA TILAAJIA.. Tällöin viehettä on pakko uittaa lähellä pintaa ja tähänkin löytyy omat työkalunsa. 050 577 4656 tai ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi TILAA itselle tai lahjaksi Tietoa vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. SEBILE’N ”pintajerkkilippa” on hankala luokiteltava, mutta kalastava. Esimerkiksi merellä alkusyksyn vitaikot ja korkea vesi ovat yhdistelmä, johon viehe sopii hyvin. TILAUKSET: puh. 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A mutta koukkuja vaihtamalla vieheen uintisyvyyttä on mahdollista säätää. Niille on hetkensä, kuten monille muillekin vieheille. Kovalla syönnillä tällä jää aggressiivisemman uiton jalkoihin, mutta kalan ollessa passiivisempaa tai veden äärimmäisen kylmää, on tällä setupilla mahdollista piestä kalakaverit kuilun reunalle, ja ylikin. Rauhallisia painalluksia, jolloin viehe liukuu pehmeästi puolelta toiselle ja tekee liu’un päätteeksi ujon nyökkäyksen. Sitä voi jytkyttää kuin perusjerkkiä, mutta enemmän tehoa saa irti uittoa pehmentämällä. Aivan tyystin pintavieheitä tai liian matalassa uivia haukivieheitä ei pidä unohtaa
22 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KALAN ja varjon etäisyys toisistaan kertoo kalan oleskelusyvyydestä. VIISTOLUOTAIMEN tarkkuus mahdollistaa jopa kalalajien tunnistamisen. HEITTOKALASTUS Kohdistettuja VIISTOLAUKAUKSIA TEKSTI JA KUVAT OLLI SAARI Viistoluotaimen hyödyntäminen hauen heittokalastuksessa TÄSMÄHEITTELYSSÄ on hyvä testata monen mallista ja kokoista viehettä
Kalan ja varjon etäisyys toisistaan kertoo kalan oleskelusyvyydestä. Yleensä niiden painot hehkuvat kirkkaimmillaan viistokuvan keskivaiheilla, mutta hieman yllättäen heikkenevät aivan veneen lähellä. Pienetkin mutkittelut venyttävät sisäkaarteen kuvaa ja paisuttavat pienienkin kalojen paluukaikuja luonnottomiin kokosuhteisiin. Jälkimmäisessä tapauksessa viiston kantamaksi asetetaan kummallekin sivulle näytön tuumakoostakin riippuen esimerkiksi 25-35 metriä. Välivedessä olevan kalan varjo piirtyy kauemmaksi itse kalasta. Veneen ajonopeutena pidetään näppituntumalla uistelun näkökulmasta hieman liian nopeaa vauhtia. Sama katoamistemppu koskee myös kaloja, mikä on ruutua tuijottavan syytä pitää aina mielessä. Kun siihen yhdistää maltillisen viiston leveysalueen, esimerkiksi 15-25 metriä, kasvavat mahdollisuudet erottaa kaiken kokoisia haukia. Samaan aikaan valitaan pohjan tuntumaan helposti saatava viehe ja valmistaudutaan heittämään, jos uusi havainto kalasta saadaan. Mitä lähempänä ne ovat toisiaan, sitä lähempänä pohjaa kala on. Kalastusta varten on tehtävä kompromissivalinta sen suhteen, etsiikö haukia tarkasti vai suurpiirteisesti. Jotta viistoluotaimesta voi saada apua hauen heittelyyn, on ensin syytä opetella ymmärtämään oman laitteen tuottamaa kuvaa. Viistoluotain Mitä viistoluotain kertoo. ERITTÄIN OPETTAVAISTA ON KATSOA VEDENALAISTEN PUTKILINJOJEN PIIRTYMISTÄ NÄYTÖLLE ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 23. Testiajot kivikoiden, kasvillisuuden ja vaikka oman katiskan vierestä auttavat hahmottamaan, minkä kokoisena ja näköisenä ne näytöllä piirtyvät. Yläkropan vahvojen lihaksien sijaan täsmäheittäjältä tarvitaan hyviä istumalihaksia ja tarkkanäköisyyttä, jotta heittämään ylipäänsä kalapäivän aikana pääsee. Usein väijymiskykyynsä luottava hauki on asemoitunut aivan pohjaan kiinni, jolloin varjo piirtyy lähes kiinni kalaan. Tällöin jyrkän kulman takia kalan varjo jää hennoksi ja kalasta jäävä piirtojälki puolestaan sekoittuu vahvana loistavan pohjan sekaan. Samaan aikaan ulkokaarteessa luotain ei ennätä kertomaan siitäkään vähästä, vaan metrihaukikin voi jäädä kokonaan piirtymättä. Kalalajejakin on harjaantunein silmin mahdollista tunnistaa, ainakin isokokoisten yksilöiden osalta. Vain harvoin kalaa voi ensihavainnon perusteella haueksi tulkita, vaan lajivarmistus edellyttää uutta lenkkiä lähempää ja hitaammin. Yleensä kalalajin tunnusomaiset piirteet näkee erityisesti kalan varjosta. V iistoluotausominaisuudella varustetut kaikuluotaimet ovat yleistyneet nopeaa tahtia. Myös kalaparvet ja yksittäiset seikkailijat ovat erotettavissa. Tuloksena on todennäköisesti harvoja, mutta keskimäärin suurien kalojen kaikuhavaintoja. Hauen heittokalastuksen evoluutiossa on jälleen kääntynyt uusi sivu. Viistoluotaimelta sekään kala ei jää huomaamatta, paitsi jos veneen kulkulinja osuu vain muutaman metrin säteelle kalasta. Luotaimen tuottaman piirron tarkkuus on jo sitä luokkaa, että niillä pystyy hahmottamaan kokonaiskuvan pinnanalaisesta maailmasta. Nopeassa etsintävauhdissa on aina riskinä, että isokin kala jää näkemättä. Tätä päivää on etsiä viistoluotaimen avulla haukien lymypaikkoja vesistöjen kätköistä. Kylmäpäinen kippari ottaa tässä vaiheessa enemmän etäisyyttä hauen oletettuun oleskelupaikkaan. YMMÄRRÄ KAIKUSI KUVAA Hauen pitkä ja solakka ruumiinrakenne on yksi tunnistettavimmista, minkä takia viistoluotainteknologia tarjoaa hauen heittokalastajalle uusia mahdollisuuksia pyynnin toteuttamiseen. Luotaimen avulla voi karsia valtaosan tyhjistä heitoista, jotka perinteisesti on (suur)hauen saamiseksi vaadittu. Suoraan olinpaikan linjalle kohdistetuissa heitoissa voi tärpin lähes haistaa etukäteen. Kokemuksen myötä tällainen havainto herättää epäilyksen ohiajetusta kalasta, jolle etsitään varjovarmistus ajamalla uudemman kerran hieman lähempää. Kummassakin etsintätavassa on oleellista pitää veneen kulkusuunta suorassa tulkintaongelmien välttämiseksi. Vaihtoehtoisesti viistonäytön rinnalla käytettävä laadukas dsi-luotain (down scan imaging) saattaa onnistua tekemään tunnistettavan piirron, jos vene lipuu kalan yli. Käytännössä luotaimen lukeminen vaatii rutkasti tulkintaa ja vasta niin sanottujen tarkistusajojen, eli löydetyn kalan uuden paikallistamisen jälkeen voi lajivahvistuksen yrittää tehdä luotaimen näytöltä. Helposti tunnistettavia ovat niin kivikot ja puunraadot oksineen kuin pohjamutiin hautautuneet soutuveneen raadotkin. OLEELLISINTA on pitää veneen kulkusuunta suorassa. VARJOLEIKKEJÄ Otollisissa olosuhteissa ja hitaissa nopeuksissa luotaimen piirtämästä kuvasta pystyy jopa tunnistamaan kohdalle osuneen kalan lajin. Siksi on suositeltavampaa tyytyä 3-4 kilometrin tuntinopeuteen. VENEEN ajonopeutena on hyvä pitää 3-4 kilometrin tuntinopeutta. On tavallista, että ensiajolla luotaimessa näkee vain itse kalasta piirtyvän kirkkaamman pisteen tai viivan. Erittäin opettavaista on katsoa vedenalaisten putkilinjojen piirtymistä näytölle
KUSKI JA VISKAAJA(T) Haukien etsintävaiheeseen voivat osallistua kaikki veneessä olijat, sillä viistokuvan tuijottaminen ja analysointi on paitsi tarkkaa, myös viihdyttää yhdessä tehtynä ja ääneen spekuloituna. Käytännössä sopiva sivuttainen etäisyys kalaan on noin 5-15 metriä. Varsinkin korkeataajuuksinen piirto on herkkä vesimassan pienille eläinja kasviperäisille partikkeleille, jolloin kalojen etsintä vaikeutuu merkittävästi. KORKEATAAJUUKSINEN piirto on herkkä vesimassan pienillekin partikkeleille. Moni luotailija onkin ihmeissään alkukesästä, kun puiden siitepölypilvet ovat pahimmilleen sekoittuneet vesipatsaaseen. Jottei kala ehtisi uimaan pois paikalta, pyritään heitot pitämään lyhyinä. Heittojen on tarkoitus lähteä juuri silloin, kuin hauki piirtyy uudemman kerran viistoluotaimeen. Jos oletetun kalan bongaa lähempänä uudelleen, mutta edelleen ilman varjoa, on kyseessä aivan pinnan tuntumassa oleva kala. Heittäjän on hyvä asemoida itsensä viistoluotaimen anturin kohdalle, josta on helppo hahmottaa heittolinja joko veneen vasemmalle tai oikealle sivulle. Venekaverin tai -kavereiden vastuulle jää heittäminen kuskin ilmoittamana hetkenä ja kertomaan suuntaan. Jos VESISADE ja aallokko voivat saada luotaimen näyttämään pelkältä puurolta. Muita arkisia luotauspainotteisen heittokalastuspäivän pilaajia ovat vesisade ja tuulen nostama aallokko, joiden sekoittama pintavesi voi saada luotaimen näyttämään pelkältä puurolta. Kalastajan on oltava hereillä heti alusta lähtien, sillä hyvällä syönnillä heti ensimmäinen heitto johtaa yleensä tärppiin, kun viehe on edes suurin piirtein oikeaan suuntaan ja syvyyteen heitetty. Viimeisen päälle toteutettavassa täsmäheittelyssä kuski pysyy kuitenkin lestissään ja keskittyy pitämään veneen paikoillaan löydettyyn haukeen nähden. ” 24 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tuulikelillä vene on käännettävä tuulen suuntaiseksi ja päämoottori tuulta päin parhaan ”pidon” saavuttamiseksi. Herkkyyssäätöjen ohella paras lääke on tällöin pudottaa veneen nopeutta ja viiston kantamaa sekä kokeilla matalampaa taajuutta. 1 2 TÄSMÄHEITTELYSSÄ EI KUSKILLA KÄDET HEITTELYYN RIITÄ, JOTEN VAPAHOMMAT KANNATTAA SUOSIOLLA ANTAA VENEKAVERILLE. HÄIRIÖITÄ LUOTAIMEN KUVASSA Viistoluotaimen tuottama kuva voi näyttää aivan toiselta, kun keliolosuhteet tai vesistö vaihtuu. Yleensä ottaen varjon näkeminen on siksi tärkeää, että sen ja kalan etäisyydestä voi päätellä kalan syvyyden ja tehdä viehevalinnan sen mukaan
heittokierros ei pääty tärppiin, tarkistetaan kalan sijainti ennen uutta heittoa. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 25. Puun etupuolella näkyy mahdollisesti myös pieni haukioletettu. Jos heittolinjan oikeellisuudesta on suuri varmuus, mutta tärppiä ei kuulu, on hyvä vaihtaa saman tien viehettä. Tästä todisteena pari sekuntia myöhemmin nappasikin 110-senttinen hauki kiinni. LÄPIAJETUN salmen molemmat reunat olivat täynnä pientä kalaa. Mitä isompi kalayksilö, sen todennäköisemmin kuski pystyy paikantamaan kalan toistuvasti uudelleen, olipa se sitten pohjalla tai liikkeessä. HAUKIMAISEMPAA varjoa saa hakea, vaikka tältä suuryksilöltä ei raameja päästy mittaamaan. Syöntihaluttoman kalan houkuttelun sijaan on parempi etsiä yhteistyökykyisempiä haukia toisaalta. REIPAS luotausvauhti paljasti pohjalla makaavaan puun (alempi piirto), mutta hitaammin peruuttaessa samalle kohdalle paljastuivat kaikki oksienkin yksityiskohdat. Löydätkö molemmat. HAUKI iskee vieheeseen usein vain parin metrin päästä veneestä. Viehettä on syytä kelata ajatuksella aivan loppuun saakka, sillä epäluuloinen hauki täräyttää vieheeseen usein vain parin metrin päästä veneestä. 1 3 4 5 2 3 4 5 asemoitua rauhallista heittosuoritusta varten. Vaihtoehdoksi jää tällöin arvioida kalan kulkusuunta ja yrittää heittää viehe kalan etupuolelle. PIKKUKALAPARVEN vieressä päivystänyt isompi kala varmistui täsmäheitolla viiden kilon haueksi. Radikaali viehetyypin, -värin tai -koon vaihto voi laukaista iskurefleksin hätkähdyttävästi. VIISTOANTURINKEILAN kohdalle jäävä kala venyy näytöllä pitkäksi. Vakaata harkintaa on kuitenkin käytettävä, missä kulkee mielekkyyden raja uusintaheittojen suhteen. Vasemmalla sivulla näkyy parven edustalla kaksi haukioletettua petoa väijymässä, yksi veneen suuntaisesti ja toinen täysin poikittain. Toisinaan hauet tuntuvat olevan kovassa liikkeessä, eikä venettä saa RADIKAALI VIEHETYYPIN, VÄRIN TAI -KOON VAIHTO VOI LAUKAISTA ISKUREFLEKSIN HÄTKÄHDYTTÄVÄSTI. TUULIKELILLÄ vene on käännettävä tuulen suuntaiseksi. Tarkkasilmäinen erottaa kuvaan piirtyvän myös kalan ensiliikahduksen vierestä uineen vieheen perään
VENEEN paikalla ollessa viistokuvassa piirto venyy ja tulkinta vaikeutuu. ” KARUSSA järvessä avainlöytö voi olla iso muikkuparvi. 26 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HEITTO LÄHTEE KUSKIN OSOITTAMAAN SUUNTAAN
Veneen ollessa paikallaan viistokuvassa kaikki piirto venyy ja tulkinta vaikeutuu. Kun viiston kanssa osuu sellaisten viereen, saattaa näky hätkähdyttää. Heittelyn lomassa on hyvä vilkaista välillä viistoluotaintakin, josko se sattuisi paljastamaan hauen tuoreimman suuntiman. Viistoluotain auttaa oppimaan lisää tutuista vesistä ja todennäköisesti havahduttaa kalastamaan heittosuuntia ja alueita, joihin eivät vieheet ole aiemmin jostain syytä lentäneet. ISOT lahnaja pasurikertymät piirtävät hätkähdyttävän näyn ruudulle. HAUKIETSIVÄN JOHTOLANKOJA Kun haukia etsitään, ei kyse ole vain itse kohdelajin löytämisestä. Haukea ei tällaisesta parvesta niin vain erota, mutta nepä ovatkin yleensä väijyksissä parven ulkolaidalla. Sen sijaan kasvillisuuden seassa väijyvät hauet ovat pitkälti suojassa myös viistoluotaimen anturilta ja kalastajan on käännettävä perinteinen heittomoodi päälle. Kalastuskokemuksien laventamiseksi on hyvä tutustua myös keskenään erityyppisiin vesistöihin. Ennen täsmäheiton lähettämistä kannattaa kuitenkin miettiä tarkoin, mistä suunnasta ja kuinka pitkä heitto tulee tehdä, jottei viehe ennätä sotkeutua kasveihin ennen kalan näköpiiriin ehtimistä. Jos kiinnostavia kalakaikuja ei ala kohtuullisen ajanjakson kuluessa löytymään, voi kokeneempikin kalastaja ruveta epäilemään laitteensa toimivuutta. Jos pintavesi on lämmennyt reilusti yli kahdenkymmenen, ei haukia myöskään kannata kylmästä alusvedestä tieten tahtoen ruveta heittelemään, ellei sitten haukimureketarpeet ole ensisijaisesti mielessä. Toisaalta myös viistokaiun keilaan osuva kala piirtyy tavallista suurempana ja pidempänä vaaleana jälkenä ja varjo saman pituisena mutta leveämpänä tummana alueena. Mikäli haukia parven ympärillä pörrää, piirtyy niistä usein kirkas jälki näytölle. Mikäli kasvillisuusalue on hajanainen, voi niiden takana olevilla paljailla laikuilla oleilevat hauet luotaimesta erottaa. Juuri omien pyyntikokemuksien vahvistamiseksi on opettavaista koluta samoja alueita ja vesistöjä, joissa on aiemminkin haukia kalastanut. KUUMA bongaus voi olla lahtitai selkäalueelta löytyvä kivikertymä. Karussa järvessä avainlöytö voi olla isojen muikkuparvien bongaus. Rehevässä järvessä taas on tarjolla monenlaista särkikalaa, joista suurhauet usein suosivat isompikokoisten lahnojen ja pasurien esiintymiä. Merellä perinteisen kaislikkolinjan heittelyssä puhutaan usein b-sektorista, siis poispäin kasvillisuudesta tapahtuvista bonusheitoista. Yhtä lailla kuuma bongaus voi olla muutoin piirteettömältä lahtitai selkäalueelta löytyvä kivikertymä tai kasvillisuusalue. Ratkaiseva pelialueelle osumisesta kertova vinkki voi olla hauen tietyn kokoluokan ravintokalojen parven löytyminen, jonka jälkeen näyttöä tuijotetaan kahta valppaimmin silmin. Vesistöoppia Vaikka teknologia kehittyy harppoen, tarvitaan luotaindatan tueksi aina myös kalastajan taidot ja ennakkotiedot pyyntivesistöstä. Kesäkuumalla kriteeriksi voi riittää vain jälkimmäinenkin, sillä viileämpää vettä suosivan hauen syömähalut eivät helteillä ole hääppöiset. Esimerkiksi kesäaikaan selitys liittyy yleensä helppoon ja sopivan kokoiseen ravintoon sekä hapekkaaseen ja viileämpään veteen. Tässä auttaa merkittävästi, jos laitteella on ottanut aiemmilla reissuilla kuvakaappauksia kaloista, joista on myös lajija kokovarmistus pyytäen tehty. Siirtyminen kirkkaasta tummaan vesistöön, tai päinvastoin, pakottaa yleensä etsimään haukia aivan erilaisista paikoista. ISOKOKOINEN viehe on usein hyvä valinta ensimmäiseen täsmäheittoon. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 27. Pelkkä lisätieto haukien läsnäolosta sähköistää tunnelmaa siinä määrin, että käsi puristaa vapaa tavallista tiukemmin mahdollista vastaiskun paikkaa odottaen. Näistä korkean profiilin hauenherkuista piirtyy yllättävän massiiviset varjot, eikä ruudulle sitten muuta mahdukaan. Vesistö VIISTOKUVA ANKKUROIDUSSA VENEESSÄ Jos kaloja näkyy paikalla useita tai kuskikin haluaa päästä osalliseksi heittelystä, voi tällaisessa paikassa myös (taivas)ankkuroida veneen. Kuva: Antti Henriksson. Onhan näin ennenkin toimittu, mutta viistoluotain saattaa nopeuttaa jujun päästä kiinni saamista. Viiston avulla voi saada kullanarvoisen vinkin, koska näitä heittoja kannattaa tehdä. Oppimielessä samat alueet kannattaa luotailla läpi eri reissuilla, jotta pääsee jyvälle vuodenkierron vaikutuksista kalojen oleskelualueisiin. Pikakurkkaus vanhoihin kuviin auttaa kipparin palauttamaan odotuksen oikeisiin raameihin. Mistä ja milloin haukia sitten löytääkään, on opin kannalta syytä pohtia, miksi paikka kulloinkin kalaa kerää
Viekö HAUKIEN LAHTAAMINEN vain ojasta allikkoon. 28 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
(2018) kokeissa. Jos istutus tehdään nuoremmilla poikasilla tai liian aikaisin keväällä, ja kalat jäävät pitkäksi aikaa jokeen, voi kuolleisuus nousta vielä suuremmaksi. Monet Tyynenmeren lohien poikaset kasvavat järvillä, joilla ei luontaisesti esiinny haukia. Istuttajiakaan ei juuri kiinnosta poikasten kyky selvitä luonnossa tai saati pystyä lisääntymään onnistuneesti. Näön avulla saalistavien petojen takia lohikalojen smoltit myös vaeltavat öisin. Courtney ym. Kalojen pedonvälttelykäyttäytyminen on myös vahvasti opittua. Hauen osalta tämä tarkoittaa, että haukia kerääntyy vesistöissä paikoille, joissa ruokavarannot ovat hyvät. On tunnettua, että hauki on tehokas istutettujen lohikalojen saalistaja, mutta viekö haukien lahtaaminen vain ojasta allikkoon. Mitä hauen ekologiasta, saalistusvaikutuksista ja hauen poistokalastuksen hyödyistä todella tiedetään. Toisaalta Alioravainen kollegoineen huomasi, että etäisten taimenkantojen risteytyminen oli haitallista poikasten kyvylle selvitä haukien saalistukselta. On oletettavaa, että alueilla, joilla hauki on ollut läsnä jo iät ja ajat, lohikalat ovat sopeutuneet elämään ja lisääntymään koskissa juuri saalistuksen välttämisen takia. Heidän mukaansa kaikkiin kokoluokkiin kohdistuva tehokas hauen poistopyynti on vähentänyt lohikantojen poikasiin kohdistuvaa saalistusta Shell-järvellä. Tämä osoittaa, että haukien läsnäolo rajoittaa taimenelle sopivia elinympäristöjä ja siten taimenkantojen kokoa. Ilman haukia monet taimenja harjuskannat olisivat paljon hidaskasvuisempia. Sopeumat ovat mahdollistaneet sen, että taimen ja hauki voivat luontaisesti hyvin pärjätä samoissa vesistöissä. Isommat hauet söivät myös muuta kalaa, ja opportunistisina petoina hauet söivät muutenkin niitä kaloja, joita oli eniten tarjolla. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Näin sikin sokin eri taimenkannoilla tehtävät istutukset voivat edelleen pahentaa niin sanottua haukiongelmaa. Monet suomalaiset istutuksissa käytettävät taimenkannat ovat lisääntyneet pelkästään laitoksissa jo yli viiden sukupolven ajan. Esimerkiksi koskien loppuliu’ut ja jokisuut ovat tällaisia hyviä paikkoja. Haukien leviämisen takia monet lohikannat ovat heikentyneet Alaskassa. Vieraslajina leviävän hauen vaikutukset Hyödyllinen näkökulma hauen vaikutuksiin löytyy alueilta, joilla hauki on vieraslaji. Jos kaloja näistä pyydetään, tulee paikalle uusia haukia, kunnes hauet loppuvat koko vesistöstä. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua H aukien poistopyynti lohikalavesistä on kiistelyn aiheena ikiliikkuja. Itse asiassa monet kokeet ovat osoittaneet, että hauen saalistus on kokoriippuvaista ja suosii siksi nopeakasvuisia kaloja, jotka ovat vähiten aikaa alttiita saalistukselle. Sepulveda ym. VIERASLAJI ja häviää vähitellen laitoskasvatuksessa, sillä kalanviljelylaitoksessa pärjää parhaiten kursailematta syömällä ja kasvamalla nopeasti. Istukkaiden taipumus tulla syödyksi pian istutuksen jälkeen on seurausta siitä, etteivät ne ole koskaan tavanneet petoa, eivätkä siten ymmärrä varoa niitä. Myöskään istukkaiden fyysinen suorituskyky ei vedä vertoja villeille kaloille. Hyvärisen ja Vehasen (2004) mukaan hauet voivat syödä jopa puolet vielä 3-vuotiaana istutetuista taimenista pian istutuksen jälkeen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 29. (2013) havaitsivat, että etenkin pienet hauet söivät merkittäviä määriä kuningaslohen ja hopealohen jokipoikasia. (2018) tutkivat niin ikään haukien ravinnonkäyttöä Alaskassa. Tämä ei voi olla näkymättä niiden kyvyssä pärjätä luonnossa. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Lopulta kaikkien kassojen jonotusaika on kutakuinkin sama. Laitostaimenten ja villien taimenten risteymät välttelivät haukia puhtaita laitostaimenia tehokkaammin esimerkiksi Nico Alioravaisen ym. Paikallisesti haukien tiheys voi muuttua vain vähän. ISTUTETUT LOHIKALAT OVAT HELPPOA RUOKAA On hyvin tunnettua, että lohikalojen, kuten taimenen, sisäsyntyinen kyky vältellä petoKun istukkaita (geneettisesti myös mätinä ja vk-poikasina istutetut taimenet ovat istukkaita) löytyy haukien mahoista, on perimmäinen ongelma siinä, ettei lohikaloilla ole luontaisia lisääntymismahdollisuuksia. HAUET KERÄÄNTYVÄT RUOAN PERÄSSÄ HYVILLE PAIKOILLE John Craig (2008) on todennut, että hauet jakautuvat vesistössä niin sanotun ideaalin vapaan jakauman mukaisesti. Toissijaisesti ongelma syntyy siitä, että kalanviljely-yrityksen tavoitteena on tuottaa taloudellista voittoa myymällä kalanpoikasia, joiden tulee vain täyttää tietty kokovaatimus. Vaikka pienet hauet söivät suhteessa useammin lohikalojen poikasia, isot hauet söivät yksilöä kohden enemmän poikasia kuin pienet hauet. Esimerkiksi Prisman kassajonoissa tämä sama ilmiö toteutuu niin, että kulloinkin on edullista valita lyhyin jono tai nopeimmin vetävä hieman pidempi jono. Hauettomissa vesissä taimenet asuttavat myös suvantoja ja järvissä jopa hyvin kasvillisuusvaltaisia alueita
Kansankielellä haukikanta kääpiöityy. LUE LISÄÄ: 1 http://www.borenv.net/BER/pdfs/ber23/ber23-267-281.pdf 2 https://www.springer.com/gp/book/9789048196241 3 https://doi.org/10.1111/eff.12024 4 https://doi.org/10.1002/nafm.10231 5 https://doi.org/10.1577/1548-8675(2001)021<0498:EOAAPO>2.0.CO;2 6 https://doi.org/10.1007/s10750-007-9262-3 7 https://doi.org/10.1111/j.1365-2427.2007.01763.x 8 https://doi.org/10.1111/j.1600-0633.2004.00050.x Tutkittua TODELLISEN riskin hauki aiheuttaa tunturialueilla. Hauen lisääntymismenestys riippuu ennen kaikkea ympäristötekijöistä, kun lisääntyvä haukikanta vain pysyy rekrytoinnin ylikalastukseen johtavaa kokoa suurempana (Craig 2008). Rehevöityneiden vesistöjen lohikalojen elvyttämisen avuksi haukien poistopyynnistä ei siis ole, vaan lohikalakantojen vahvistamiseksi pitäisi puuttua rehevöitymisen juurisyihin ja pyrkiä palauttamaan virtavesiin luontaiset virtaamaolosuhteet. Vahinkotilanteessa yksittäinen ahven on koeolosuhteissa syönyt suuren osan luontaisesti kuoriutuneista taimenen nollikkaista. Lapissa hauen leviäminen uusiin lohikalavesiin on kuitenkin eri tason ongelma kuin haukien domestikoituneille taimenistukkaille etelän rehevöityneillä vesillä aiheuttama uhka. Suurten haukien voidaan toki olettaa pitävän haukikantaa vakaampana ja geneettisesti vahvana. Rehevöitymiskehitystä hauen avulla ei voida kuitenkaan ratkaista. Koe onnistui, sillä isojen haukien poisto lisäsi merkittävästi 45-65 sentin pituisten haukien määrää. Vaikka isot hauet ovat pieniä tehokkaampia lisääntyjiä, ei kokoriippuvaisilla lisääntymismenestyksen eroilla juuri ole käytännön merkitystä haukikannan rajoittajana. Tilanne on tällöin tukala lohikaloille, sillä niiden mäti ja poikaset ovat alttiita varsinkin ahventen saalistukselle. Isot yksilöt pitävät nuorten ja pienten yksilöiden lukumäärän pienenä ja takaavat siten niiden hyvän kasvun. Klassinen esimerkki isojen haukien poistopyynnistä tulee Norjan Årungen-järveltä. PERIMMÄINEN ONGELMA ON YMPÄRISTÖMUUTOKSISSA Tyypillisesti luontaiset lohikalakosket ovat niin vuolasvirtaisia ja karuja, ettei niissä haukia juuri edes tavata. Rehevöityminen ja virtavesien perkaukset ovat tehneet monista virtavesistä soveltuvia myös valkolihaisille kaloille. (2011) raportoivat biomanipulaatiokokeesta, jossa rehevöityneestä järvestä poistokalastettiin yli 65 sentin pituisia haukia tarkoituksena saada lisää pieniä haukia ja sitä kautta suurempi saalistuspaine pienille särjille. 2001). Joissain tilanteissa kannibaalisuus johtaa myös populaatiosykleihin, joissa hetkittäin populaatio koostuu lähes yksinomaan suurista yksilöistä. Sharma ym. Ilmastonmuutoksen myötä uusiin järviin levitessään hauki voi Byströmin ym. Koskitai jokikohteelta voi hyvällä omallatunnolla ottaa pienen hauen tai vaikka muutaman hauen ruokakaloiksi. 30 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pahimmillaan isojen haukien poistopyynnin tuloksena saadaan tiheä pienten haukien kanta, jossa kalat eivät juuri kasva. Koska 45-65 sentin pituinen hauki on erittäin tehokas pienten taimenten saalistaja, ei suurten haukien poistopyynnillä saada vähennettyä taimeniin kokonaisuutena kohdistuvaa saalistuskuolleisuutta. SUURET HAUET PYYTÄMÄLLÄ SAADAAN PALJON PIENIÄ HAUKIA Kannibaalisten populaatioiden dynamiikka tunnetaan teoriassa hyvin. (2007) mukaan jopa hävittää nieriäkantoja. HAUKI KUNNIAAN RUOKAKALANA, POISTOPYYNNILLE EI TARVETTA Ekologisen tasapainon kannalta ei tietenkään voi olla niin, että ihminen pyytää lohikaloja, mutta ei koske haukiin. Hauet korvautuvat uusilla, jotka kasvaessaan syövät ravintoresursseista kilpailevia särkija ahvenkaloja. Seurannassa saatiin myös näyttöä sille, että isot hauet söivät pienempiä haukia ja sitä kautta pitivät haukikantaa pienempänä. Ahventen ja särkikalojen houkuttelemina niihin tulevat myös hauet ja paikoin myös kuhat. Todellisen riskin hauki aiheuttaa tunturialueilla. Myös erilaisten järvimäisten, pienienkin altaiden on havaittu haittaavan taimenen smolttien vaellusta (Olsson ym. Vedenlaadun pitäminen lohikaloille sopivana vaatii toimia valuma-alueilla ja onnistumisia ilmastonmuutoksen hillinnässä
050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. Kalastuslupien hankinta onnistuu Eräluvat-sovelluksella, kun kalastaja on kirjautunut sovellukseen. TEROITUSPUIKKO laadukas Viktorinox FILEOINTIVEITSI joustavalla, suoralla 16 cm terällä: FILEOINTIVEITSI joustavalla, suoralla 20 cm terällä RICU Perkaa ja suomusta helposti ja turvallisesti! KALAPIIKKI l fileointiin l siivutukseen l paloitteluun 22 € 24 € 32 € Vapaa-ajankalastajan KAUPPA Laadukkaat välineet KALANKÄSITTELYYN (28,-) TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Kohteet sijaitsevat Karjaanjoen ja Vantaanjoen alueilla. Sovelluksessa luvat myös säilyvät tallessa ja ne voidaan tarvittaessa esittää kalastuksenvalvojalle. Mellunkylänpuro (22.8.), Mustapuro (5.9.), Mätäjoki (26.9.) ja Espoon Lukupuro (3.10). Lisäksi he voivat maksaa sovelluksessa valtion kalastonhoitomaksun. Virhosta kerrotaan, että koronavirustilanne saattaa kuitenkin vielä vaikuttaa talkoiden järjestämismahdollisuuksiin ja työskentelytapoihin. Eräluvat-sovellus on ladattavissa iOSja Android-järjestelmiä käyttäviin älypuhelimiin ja tabletteihin. Tähän saakka merkittävimmät Metsähallituksen erälupien hankintakanavat ovat olleet Eräluvat-verkkokauppa ja Eräluvat-palvelunumero 020 69 2424. Jos tunnuksia ei ole ennestään, ne luodaan ensin verkkokaupassa. Loppukesän ja syksyn talkookohteita ovat mm. Sieltä löytyy myös runsaasti lisätietoa talkoista ja niihin ilmoittautumisesta.. 25 € 7 € SVK 20-vuotisjuhlauistin 20 € Suomen Vapaa-ajankalastajien 20-vuotisjuhlauistin on suunniteltu erityisesti tiedostavalle ja vastuulliselle vapaa-ajankalastajalle. Koronaviruksen aiheuttamista muutoksista talkoisiin ilmoitetaan tarpeen vaatiessa Virhon nettisivulla osoitteessa virho.fi/talkookalenteri-2020/. Virho vastaa talkoomateriaaleista, työkaluista, talkoolaisten muonittamisesta ja vakuuttamisesta. Kirjautuminen onnistuu samoilla tunnuksilla kuin Eräluvat-kauppaan osoitteessa verkkokauppa.eraluvat. Uudella sovelluksella kalastajat voivat hankkia sekä vapalupia että pyydyslupia Metsähallituksen kohteille. SOVELLUS KUNNOSTUS KALASTUSLUPIA voi hankkia myös Eräluvat-sovelluksella Metsähallitus on julkaissut Eräluvat-sovelluksen, jolla voi ostaa kalastuslupia ja maksaa valtion kalastonhoitomaksun. Sovelluksessa asiakas voi hankkia lupia vain itselleen. fi. Eräluvat-sovelluksessa luvat maksetaan maksukortilla, jonka tiedot asiakas syöttää ensimmäisen lupaostoksen yhteydessä. Talkoilla muun muassa parannetaan vaelluskalojen ja monien muiden eliölajien elinympäristöjä. Tuote on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Valmistettu rajoitettu erä. "Toivomme, että asiakkaat löytävät myös Eräluvat-sovelluksen ja kokevat sen vaivattomana tapana hankkia lupia ja säilyttää lupatositteita", tietohallintopäällikkö Jari Haarala Metsähallituksen Eräpalveluista sanoo. VIRHON kunnostustalkoot jatkuvat lokakuuhun asti Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n kaikille avoimet puroja jokikunnostustalkoot jatkuvat elokuusta aina lokakuun alkupuolelle asti. Kuusamon Uistimen 20 grammainen klassikko-Räsänen nyt ensimmäistä kertaa väkäsettömällä koukulla ja ottavissa järjestön väreissä
Perinteiseen Viikin Raksiin tarttuvat parhaiten taimen ja lohi", Tuohimetsä mainitsee. "Valmistamme ja myymme nyt näitä perinteisiä rakseja, minkä lisäksi pyrimme tuomaan tulevaisuudessa muitakin omia tuotteita markkinoille", hän selvittää. Viehe on nimensä mukaisesti huippuhyvä kuhan pyytämiseen", Tuohimetsä opastaa. Tuohimetsän mukaan Viikin raksi on ollut markkinoilla jo 20 vuotta, mutta uusi omistaja Tuohia Oy yrittää tehdä sitä nyt ns. Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 5/2020 (ilmestyy 9.10.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 21.8. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Ne tarjoavat myös paremman suorituskyvyn kosketusnäyttöön. Lisätietoja: www.raymarine.eu. Uusi sarja on suunniteltu niin kalastajien kuin moottorija purjeveneilijöidenkin tarpeisiin. suurelle yleisölle aiempaa tutummaksi. Samalla uusi lujitettu ja nanopinnoitettu näyttö parantaa laitteen iskunkesmyös merenkulun ammattilaiset käyttävät. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Axiom+-laitteet ovat myös 25 prosenttia kirkkaampia kuin aikaisemmat mallit, mikä parantaa näytön selkeyttä ja laajentaa katselukulmaa. "Syöttikalan pituus normaalissa L-mallissa on 12-13 cm ja XL-mallissa 15-16 cm. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi uutta TEKSTI I S MO MAL IN Uusi verkkokauppa tuohia.com myy nyt perinteistä Viikin-raksia Viikin raksi on syöttiin perustuva viehemallisto, jossa perinteinen Viikin raksi L ja XL-kokoisena on omiaan uisteluun. Viikin kuharaksi puolestaan sopii erityisesti virtaaviin vesiin, joissa veneen annetaan ajelehtia hiljalleen. PERINTEINEN Viikin raksi täkykalalla. Kuharaksi puolestaan on tehokas viehe kuhaa jigatessa. Jälkimmäinen sopii erinomaisesti mm. Ne tarjoavat siten Raymarine-käyttäjille uuden tason selkeyttä ja kustomointia, yksityiskohtaisuutta ja mahdollisuutta tutkia rannalla sijaitsevia kohteita, kalastuspaikkoja ja kiinnostavia paikkoja (POI). Raymarinen Axiom+ tarjoaa erinomaisen näkyvyyden ja parannetun suorituskyvyn tävyyttä, hylkii vettä sekä öljyjä ja mahdollistaa tarkan kosketusohjauksen kaikissa olosuhteissa. Sen 7-, 9ja 12-tuumaiset Axiom+-näytöt on viritetty tehokkaalla neliydinprosessorilla, joka mahdollistaa nopean ja laajamittaisen karttojen käsittelyn, monikanavaisen luotausnäkymän ja laajennetun todellisuuden navigoinnin. Lisätiedot ja verkkokauppa: www.tuohia.com, opastusvideo Viikin raksin käytöstä löytyy YouTubesta osoitteesta www.youtube.com/watch?v=vdL5EX6qaIo. 32 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nämä kartat on tehty virallisista hydrograafisista aineistoista, joita VIIKIN kuharaksi täkykalalla. Yhdessä tehokkaamman Axiom+-sarjan kanssa Raymarine on julkaissut uuden LightHouse-karttojen elektronisen luettelon. Tämä Axiom®-sarjan seuraaja on suunniteltu erityisesti nopeutta ja reagoivuutta silmällä pitäen. "Koukut kiinnitetään täkykalan molemmin puolin. Tero Tuohimetsä Tuohia Oy:stä kertoo, että perinteinen Viikin raksi on painotettu ja uintilevyllinen viehe, joka soveltuu mainiosti vetouisteluun myös yhtä aikaa vaappujen ja lusikkauistinten kanssa. Parhaita täkykaloja tälle vieheelle ovat muikku, salakka, kuore ja särki.Täkykala lasketaan pohjaan, minkä jälkeen sitä nostetaan noin 20-30 senttiä. Raymarine on lanseerannut uuden Axiom+-sarjan tehostamaan monitoiminäyttöjen käyttöä. Täkykala työnnetään tässä vieheessä runkolankaa pitkin, minkä jälkeen saranakoukku painetaan kiinni. hauen uisteluun
Yleisesti tiedetään, että kalan ollessa syönnillään, on miltei samantekevää minkälaisella ja minkä värisellä vieheellä kalastaa. Kaupan hyllyltä löytyy massoittain vieheitä, mutta kun uistimen täsmäväritys on hakusessa, joudutaan useimmiten tyytymään lähimpään oikeaan. Mobiililaitteilla käyttökokemus paranee, kun lataa sovelluksen kuvakkeen päätelaitteen aloitusnäytölle. Sovellus pyrkii palvelemaan niin kuluttajia kuin palveluntarjoajiakin ja se voi toimia alustana esimerkiksi majoitustai opaspalveluita tarjoaville yrityksille. Sovelluksesta löytyy kohteita ja ottipaikkakuvauksia ympäri Suomea sekä myös joitakin ulkomaisia kohteita. Mikä tärkeintä, niillä on todistettavasti raportoitu saadun runsaita kalasaaliita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin", Kekkonen kertoo. "Uistin on vahvapotkuinen ja eri vetouisteluvauhdeissa vakaasti uiva ottikone. Suomalainen 1090FishingMapp-sovellus helpottamaan kalastusretkien suunnittelua Tiedon hankkiminen uusista kiinnostavista kalastuskohteista ja niiden palveluista on toisinaan hyvin aikaa vievää ja kynnys uuteen kalapaikkaan lähtemiselle nousee herkästi turhan korkeaksi. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse hätääntyä salaisten kalapaikkojensa puolesta, sillä ottipaikkakuvaukset tulevat painottumaan kalastussäännöin säädeltyihin kalastuskohteisiin ja ns. Hänen mukaansa 1090FishingMapp-sovelluksessa olevien kalapaikkojen ja palveluiden määrää pyritään kasvattamaan yhteistyössä käyttäjien kanssa. Se ei ole siis rajoittunut Suomeen, vaan sovelluksen yhtenä päätavoitteena on nimenomaan kansainvälistyä. 1090FishingMapp-sovelluksesta löytyvät kalastuspaikkakohtaisesti tiedot mm. 1090FISHINGMAPP toimii selainpohjaisena, joten sitä voi käyttää sekä tietokoneella että älypuhelimella. Se sopii erityisesti vetouisteluun matalassa vedessä, mutta painoilla ja takilalla saadaan vaappu uimaan tarkasti halutussa syvyydessä. luvanmyynnistä ja lupahinnoista, kalastussäännöistä, majoitusliikkeistä, oppaista ja muista palveluista (tulipaikat, wc yms.) Sovellus toimii selainpohjaisena, joten sitä voi käyttää sekä tietokoneella että älypuhelimella. Palvelun suunnitteluohjelmassa väritettävät elementit ovat vaapun kylki, takaosa, selkä ja vatsa. Ottipeli.fi: Uutuuspalvelulla kalastaja voi itse suunnitella vieheidensä värityksen Uusi Ottipeli.fi-palvelu tarjoaa kalastajille helpon verkkopohjainen alustan, jossa he voivat itse suunnitella vieheelle tarpeisiinsa sopivan täsmävärityksen ja ilmeen. Ottipaikkakuvaukset esittelevät kohteiden parhaita kalapaikkoja ja antavat hyödyllisiä vinkkejä kalan saantiin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 33. korttikoskiin", sovellusta perustamassa ollut Joonas Roivainen rauhoittelee. "Tämä voi saada osan kalastavasta kansasta varpailleen, jos sen oman lähikalastuskohteen parhaat ottipaikat kerrotaan muillekin avoimesti. Ottipelin käyttämät vaappuaihiot on valmistettu kestävästä abs-muovista. Neljään eri kammioon sijoitettujen räminäkuuliensa ansiosta, nämä ottipelit herättävät räminällään petokalojen huomion pitemmänkin matkan päästä. Käytössä ovat kaikki yleisimmät verkossa maksamisen vaihtoehdot, kuten esimerkiksi MobilePay. KAKSI vaappua, joiden värimaailma ja visuaalinen ilme on suunniteltu Ottipeli.fi-palvelun räätälöintiohjelman avulla. Sovellus nimeltä 1090Fishingmapp tarjoaa ratkaisua tähän ongelmaan. Ottipeli.fi-palvelu löytyy osoitteesta ottipeli.fi, josta asiakas voi tilata itse suunnittelemansa vieheen sujuvalla verkkokauppaprosessilla. Ottipeli.fi tuo helpotusta tähän ongelmaan", palvelun kehittänyt Markku Kekkonen sanoo. Tällä hetkellä sovelluksesta löytyvät kalapaikat ovat pääosin meritoituneiden ja kokeneiden kalastajien käsialaa", Roivainen selvittää. Sovelluksesta löytyy yleistietoa onnistuneen kalareissun suunnitteluun ja ottipaikkakuvauksia kalastuskohteista. Kun asiakas lisäksi voi valita vieheen kuvioinnin ja silmien värin, ohjelma mahdollistaa jopa kymmeniä tuhansia erilaisia visuaalisia yhdistelmiä. 1090FishingMapp-sovellus löytyy osoitteesta www.1090fishingmapp.com. "Jokainen sovelluksen käyttäjä voi lisätä siihen kalapaikkoja ja näin voi myös tehdä opastai majoituspalveluita tarjoava yrittäjä. "Hankalassa tilanteessa kuitenkin tarvitaan luottovieheelle riittävästi värivaihtoehtoja valittavaksi
Vasemmalla kuvassa oleva Waggler on suora perusmalli. Se myös kannattelee syöttiä ja auttaa esittelemään syötin kalalle mahdollisimman houkuttelevalla tavalla. lääkärin määräyksestä T E KS T I JA K U V AT JUHA OJ A HA R JU Kelaonki ja KOHOTYYPIT Kohon ensisijainen tehtävä on toimia tärpinilmaisimena. KUVAN läpinäkyvä koho on Drennan Giant Crystal. Suoraa Waggleria käytetään, kun ongitaan suhteellisen läheltä. Bodied Waggler Bodied Waggler eroaa nimensä mukaisesti tavallisesta Wagglerista sillä, että sen alaosassa on paksumpi kohta. Kiinnitys tapahtuu joko pikalukolla tai perinteisesti puristamalla siimaan kohon kummallekin puolelle hauleja. Seisovan veden kohoissa kohon kantavin osa on kohon puolivälin alapuolella ja kohon kiinnitys siimaan tapahtuu kohon alapäästä. Mitä suurempi koho, sen kauempaa sillä voi kalastaa. Waggler on erinomainen valinta, kun ongitaan arkaa kalaa. Kuvan mallissa voidaan antennin väri vaihtaa tai korvata antenni valotikulla. Kapean muotonsa ansiosta sen aiheuttama veden vastus on pieni, mikä on etuna aallokossa onkiessa. Kannattaa siis valita Bodied Waggler, kun pitää onkia kaukaa. Seisovan veden kohot Waggler Waggler on yleisnimitys kohoille, jotka kiinnitetään siimaan vain alapäästään. Matalaan veteen kannattaa valita läpinäkyvä Waggler, sillä se ei säikytä kaloja. BODIED Waggler mahdollistaa onkimisen pitkiltä etäisyyksiltä. 34 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. K ohot jaotellaan perinteisesti kahteen eri päätyyppiin, seisovan veden kohoihin ja virtaavan veden kohoihin. Siinä on valmiina 4 grammaa painoa ja siimaan lisätään kaksi BB-haulia. Virtaavan veden kohoissa kantavin osa sijoittuu kohon puolivälin yläpuolelle ja koho kiinnitetään molemmista päistään, sekä tarvittaessa myös keskeltä. Yksi BB hauli painaa 0,4 grammaa. Esittelen kaksi seisovan vedenja kaksi virtaavan veden kohotyyppiä, joilla pärjää useimmissa tilanteissa. Tämä tuo kohoon lisää kantavuutta, mikä puolestaan mahdollistaa pidemmät heitot. Näiden lisäksi on tietenkin olemassa lukematon määrä muita erilaisia kohotyyppejä. Tämä jaottelu koskee myös kelaonkikohoja
Avon-koho kiinnitetään siimaan kummastakin päästään käyttäen silikoniletkun pätkiä. Virtaavan veden kohot Waggler Avon-koho Tämä koho on saanut nimensä Englannissa sijaitsevasta Avon-joesta, jonka melko vuolaana virtaaviin olosuhteisiin se on alunperin kehitetty. Waggler toimii myös liukuvana Waggleria voidaan käyttää myös liukuvana, jolloin voidaan onkia vavan pituutta syvemmältä. Itse olen mieltynyt Drennanin valmistamaan läpinäkyvään Crystal Avoniin. Heitto tapahtuu alakautta, jotta painot eivät sotkeennu. Omimmillaan puikkokoho on, kun sen kulkua hidastetaan virrassa, jolloin syötti hieman nousee. Vieressä on saman valmistajan tavallinen Avon, jonka läpi kulkee teräslanka. Kalastusluvat Kelaonginta rinnastetaan kalastuslaissa viehekalastukseen, joten 18-64-vuotiaalla kelaonkijalla tulee olla kalastonhoitomaksu maksettuna. DRENNANIN Crystal Avon on kokonaan muovia. Tällaista ongintatyyliä kutsutaan nimellä trotting. Tällöin painot hajautetaan pitkin siimaa, niin että ne kevenevät alaspäin mentäessä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 35. Puikkokoho (stick) Puikkokoho soveltuu hieman hitaammin virtaaviin olosuhteisiin kuin Avon. Näin sen kulkua voidaan hidastaa virrassa, ilman että koho uppoaa. Puikkokoholla ongitaan yleensä hieman ylisyvyydestä. Se on klassinen kohotyyppi särjenonginnassa, mutta näyttää kyllä yhtä varmasti muidenkin kalojen tärpit. Siimaan pujotetaan kohon yläpuolelle pieni helmi, joka vedessä pysähtyy stopparisolmuun ja koho puolestaan pysähtyy helmeen. Tällöin siimaan sidotaan liu’utettava stopparisolmu, joka asetetaan halutulle ongintasyvyydelle. Muodoltaan se on selvästi Avon-kohoa solakampi. Kumpikin soveltuu erinomaisesti virtaavassa vedessä onkimiseen. Tarkista aina paikalliset kalastussäännöt ennen kuin menet onkimaan virtavesiin. Väriltään hyvin erottuvan ja suhteellisen paksun yläosan ansiosta Avon-kohon kulun seuraaminen ja tärpin havainnointi on helppoa. PUIKKOKOHO on omimmillaan miedossa virrassa
Järvi on jaottunut useampaan osa-alueeseen kapeiden salmien kautta ja pinta-alaa sillä on reilut yhdeksänkymmentä neliökilometriä. Luvan voi lunastaa myös E-K kalatalouskeskuksen verkkokaupasta. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN SIMPELEJÄRVELLÄ on vapakalastajalle runsaasti tarjottavaa Simpelejärvellä on vapakalastajalle paljon tarjottavaa. H iitolanjoen vesistöalueen keskusjärvi, Simpelejärvi sijaitsee Etelä-Karjalassa pääosin Parikkalan kunnan alueella, mutta hieman myös Rautjärven ja Venäjän puolella. Järveen on istutettu myös aikojen saatossa taimenta, järvilohta ja jopa kirjolohia, myös täplärapukanta on järvessä hyvä. Kuhan lisäksi järvi tarjoaa ison ahvenen ja hauen kalastajalle erinomaisia paikkoja. Luvassa ei ole vaparajoitusta ja lupia myy paikallisesti Urheilu Jussi ja Simpeleen Urheilu. Luvat kuntoon Simpelejärvellä toimii yhtenäislupa-alue, jolle voi lunastaa joko vuorokauden (15 €), viikon (30 €) tai kalenterivuoden luvan (60 €). Hyviä kalapaikkoja on paljon ja veneen saa laskettua vesille monesta eri paikasta. Saalisvarmuus on vahvojen kuha-, haukija ahvenkantojen ansiosta hyvä ja mökkitarjontaa löytyy ympäri järveä. Kalaa järvessä on paljon, ja nykyään luontaisesti lisääntyvä kuha on noussut viime vuosina sen halutuimmaksi saaliiksi. Järven eri osien kuormitus vaihtelee, mikä näkyy myös järven eri selkien ekologisessa tilassa. LUVAT 36 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sen pintaa on laskettu aikojen saatossa neljä kertaa. SIIKALAHTI ON MAANKUULU LINTUALUE Simpelejärven vedet laskevat Rautjärven kunnan puolella olevaan Kivijärveen ja sieltä edelleen Hiitolanjoen kautta Laatokkaan
Hyviä kalapaikkoja järvellä on paljon, joten kalastaminenkin onnistuu monella tapaa. KALASTAMAAN HAUKEA, AHVENTA JA KUHAA Simpelejärvessä on hyvä hauki-, ahvenja kuhakanta. Kurhonselällä hiekkapakan ja selkäluodon jyrkät rinteet kannattaa kalastaa tarkasti, sillä iso ahven on välillä yllättävänkin syvällä. Erilaista mökkimajoitusta alueella on paljon. Siihen voi tutustua muun muassa www.visitparikkala.fi-sivuilla. Simpelejärvellä sijaitsee myös hotelli Laatokan portti, jonka yhteydessä on kalamyymälä Kultainen kala. Yleisiä laavuja järveltä löytyy kaksi, Tinkosaaresta ja Mustasaaresta. Parikkalan satamasta ruokaja rautakauppaan sekä baariin on kivenheiton matka, joten peruspalvelut ovat lähellä saatavissa. Järven eteläja pohjoisosia erottaa Särkisalmi, joka on yksi Parikkalan seudun esihistoriallisista asuinpaikoista. JÄRVEN ainoa satama sijaitsee Parikkalassa. Rakennettuja veneenlaskuluiskia järvellä on Parikkalan sataman lisäksi Kirjalavassa, Särkisalmella, Haapalahdella, Joukkionsalmessa, Rekiluodonniemellä, ja Peruspohjanlahdella. Samoista vesistä voi tavoittaa myös siikoja siimanpäähän. Uistelemaan menijän, jolla on veneessä kiinni kiinteä targakaari, ei kuitenkaan kannata venettä laskea Haapalahdenluiskalta, sillä sieltä lähdettäessä pitää ajaa tierummun läpi. Simpelejärvi ei poikkea juurikaan muista vesistöistä, joten pilkkijän kannattaa hakea ottipaikkoja pattien ja karikoiden kupeista. Järven ainoa satama sijaitsee Parikkalassa, josta veneilijälle löytyy septitankin tyhjennyspiste ja kalastajalle jäähileasema, ja jossa on myös vessa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 37. Vedenlaskun seurauksena järvestä on kuroutunut myös maankuulu lintuvesialue Siikalahti, josta on bongattu peräti 250 eri lintulajia. HAUKI on yleinen saalis Simpelejärvellä. VENEET VESILLE VAIVATTOMASTI Simpelejärvellä on hyvä luiskaverkosto veneenlaskua varten. Parikkalan puolella Akankiven ja Kuikkaluodon ympäristö on myös tunnettua ahvenaluetta, jota pilkkijän ei kannata unohtaa
Kokonaan ukko ei kuitenkaan akkaansa hylännyt, sillä tarinan mukaan kauppareissun päätteeksi oli ukon vene taas kivillä nähty. Akka oli luonteeltaan, sitä narisevampaa sorttia, eikä kauppapäivä ollut poikkeus. Matkalla kaupoille kävi kuitenkin niin, että akkaa rupesi kusettamaan, joten ukko heitti akan tarpeilleen rantaan. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 9 euroa/ kalenteri. Kalenteri ilmestyy lokakuussa. 38 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. AKANKIVI Alueeseen kannattaa kuitenkin tutustua etukäteen, sillä järven salmissa ja kapeikoissa on myös virtoja. Saaret ja niemet jakavat järven neljään altaaseen. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. 11 € Akankivien nimen tausta Simpelejärvi ja sen ympäristö on ollut asutettuna kauan, siitä todisteena ovat kivikautiset asuinpaikat, joita on löydetty ympäri järveä. Järvellä olevat Akankivet ovat saaneet nimensä tarinan mukaan siitä, kun Melkoniemestä lähti ukko kaupoille akan kanssa. Vuoden 2021 kalenterista löydät tietoa mm. SIMPELEJÄRVELLÄ toimivat hyvin uistelussa muun muassa nämä vaaput. Näin saa tärkeää tietoa eri alueiden ottipaikoista. PUNALIHAINENKIN VOI YLLÄTTÄÄ Avovesiaikana hyviä kuhan uistelualueita ovat muun muassa Kurhon-, Muukkosenja Kirkkoselkä. Akka kun poistui veneestä, ukko tajusi tilaisuutensa tulleen ja jätti akan kiville. Järven suurimpia saaria ovat Petäjä, Pitkä ja Tarvassaari. Kuhaa kalastettaessa ei kannata unohtaa myöskään Kirkkoselkää, jossa muun muassa Siikasaarien jyrkät penkat kannattaa kalastaa tarkkaan. • pilkkipaikan valinnasta • perhokalastuksen alkeista • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 11 euroa. KALASTAJAN TASKUTIETO TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Kun tulee järvelle ensimmäistä kertaa, kannattaa seurata missä kokeneemmat kalastavat. Kun uistelureissu kohdistuu Kurhonselän syvännealueisiin, takilassa pidettävä täkyraksi voi yllättää punalihaisella, sillä järveen on istutettu aikojen saatossa myös taimenia ja järvilohia, joista suurimmat saaliiksi saadut ovat olleet usean kilon painoisia
Artikkelisarja kymmenen tai sitä enemmän eri lajin suurkaloja ilmoittaneista henkilöistä jatkuu. Kyllä se on tuo suutari. Kolmen kilon raja on ollut haaveena ja joillakin grammoilla se rikottiin. Kyllä se yli viiden kilon lahna kiiluu silmissä ja vaikka aktiivinen pohjaonginta on oma ykköslajini, niin taidan luottaa hälyttimiin ja boilieen. Joka paikasta ei voi isoja saada ja isojen kalojen saaminen koukkuun asti on haastavaa. Kyllä se on tämä aarteiden(kalojen) etsiminen ja uusien paikkojen tutkiminen. MIKÄ olisi sinun unelmasaaliisi: kalalaji, paino ja miten saatuna. Tällä kertaa on vuorossa Markus Sällinen Kokkolasta, jolla on tällä hetkellä koossa kymmenen eri lajin suurkalaa. TEKSTI JUHA OJAHARJU SVK MARKUS SÄLLINEN MARKUS Sällisellä on ollut eniten haastetta ylittää ruutanan kohdalla suurkalaraja. Mikä on ollut kirvelevin karkuutuksesi. Tämä vuosi menee lahnan merkeissä ja tavoitteena reippaasti suurempi kun 2,5 kiloa. Minkä lajin kohdalla suurkalarajan ylittäminen on ollut vaikeinta. Sitten kun oikea järvi löytyi, sain ystävällisesti kalastaa yhden asukkaan pihalta ja siellä tarjottiin jopa kahvit. MIKÄ suurkalojen kalastamisessa kiehtoo. Ehdottomasti ruutana, huhujen perusteella ravattiin metsiköitä läpi etsiessä kaloja ja tavattiin sääskiä, mäkäräisiä ja hirvikärpäsiä pari vuotta. ENTÄ ne irti päässeet. Tässä saa mennä kolmekymmentä vuotta taaksepäin, kun olin onkimassa lahnoja kotijoella Ruotsissa. Viime vuonna kyllä tuntui, että tuli revanssi kaikista menetetyistä kaloista, kun sain feederillä yli 12-kiloisen hauen. Onkiminen on ollut se ykköslaji aina ja särkikalat aina ollut ykkösenä. Sitten jonkun minuutin päästä napsahti irti ja kyllä muistuu vieläkin mieleen tämä. Pohjoisen suursärkijahtireissu toteutunee myös tänä vuonna. Pitkä 14 päivän satsaus tuotti kolme suurruutanaa. MIHIN saamaasi suurkalaan olet kalan koon suhteen tyytyväisin. Suurkalarekisteröintien HALL OF FAME -lista löytyy osoitteesta: www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/suurkalarekisterointien-hall-of-fame/ SINULLA on nyt suurkalaraja ylitettynä kymmenessä eri kalalajissa. MITKÄ lajit ovat seuraavaksi suunnitelmissa suurkalarajan rikkomisen osalta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 39. Hirveä kala oli kiinni kauan aikaa ja se uiskenteli rauhassa ja itse olin vain mukana seuraajana. Nyt se on tehty
HEITTOKALASTUS TEKSTI JA KUVAT TEEMU KOSKI 40 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Halutessaan kolmihaarakoukut voi korvata yksihaaraisilla tai takakoukun voi poistaa kokonaan. Paitsi hetkittäin. Hiukan painotetut muovivaaput lentävät kevyitä balsapuikkoja paremmin. ajoahven viettää suurimman osan ajastaan näitä etsien ja jahdaten. Yhteistä näille kaikille on se, että ne viihtyvät tiiviissä parvissa välivedessä tai aivan pinnan tuntumassa. E i ole jigin voittanutta. Pääsääntöisesti ahvenen kasvu kuitenkin noudattaa samaa kaavaa. Ja varsinkin iso, ns. Jigiä pohjalla pompotteleva kalastaja uittaa vieheensä helposti kalojen ali, kun taas välivedessä tai pinnan tuntumassa uiva vaappu osuu helpommin ruokaansa pohjan yläpuolelta etsivän ahvenen näkökenttään. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 41. Kalastajan näkökulmasta ahvenet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: vielä hyönteisravinnolla elävät ns. Kalastavuuden ohella ahvenvaapuissa korostuvat myös niiden heitto-ominaisuudet. AHVENTA VAAPUTTAMAAN Iso ahven iskee vaappuun Ahvenen heittokalastuksen monipuolistuessa myös viehevalikoima laajenee. Perusahven on isoissa parvissa elävää, pyyntikoon kalaa, josta suurin osa viehekalastajan ahvensaaAHVENENKALASTAJAN vaappurasiasta löytyy erilaisia 5-12 cm vieheitä pintavieheistä syvännevaappuihin ja uppoaviin bladebaitteihin ja räminäuistimiin. Ahventen ruokavalio koostuu etupäässä salakoista, kuoreista, muikuista ja usein myös muutaman sentin pituisista kesänvanhoista lajitovereista. Vaaput ja muut viehetyypit taas ovat parhaimmillaan, kun raitapaidat ovat matalassa tai syvän päällä. AHVENPOPULAATION RAKENNE JA KOKO REITTIVESILLÄ Ahvenen kasvunopeuksissa on isoja järvikohtaisia eroja. Varsinkin veneestä kalastettaessa jigien teho ja monipuolisuus ahvenvieheinä on vailla vertaa etenkin silloin, kun ahvenet ovat syvällä. Jigien ja lippojen rinnalle ovat nousseet vaaput, spinnerit, bleidit, ja näille on oma ikkunansa myös ahvenenkalastuksessa. kukkoahvenet, perusaapot ja suurahvenet
Lisäksi pehmeä vapa vähentää painetta perukkeen ja hampaiden kohtaamispisteessä. Varsinkin jos kaikuluotain piirtää väliveteen pikkukalaparvia tai 42 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perusahven valtaa sopivaksi katsomansa alueen ja kalaa voi löytyä laajalta alueelta. Suuren haukivaaran alueella siis kannattaa pohtia perukkeen vaihtamista joko ohueen vaijeriin, titaaniin tai teräspunoslankaan. Ja parven ydinalueelle osuessa kalaa tuntuu olevan koko vesipatsaan paksuudelta ja sitä tulee jatkuvasti. Jos perusahven löytyy matalan päältä, tai penkasta pohjan tuntumasta, kannattaa alueella suunnata muutama heitto myös penkan suuntaisesti ja uittaa vieheitään selvästi pohjan yläpuolella. Suurahventen käytös eroaa perusaaposta siinä, että niitä on vähemmän ja ne liikkuvat pääsääntöisesti välivedessä, tai hiukan perusaapoa syvemmällä. Varsin nopeasti kuitenkin huomataan, että kala on tasakokoista, sillä jättiahvenet eivät selvästikään ui perusaapojen kanssa samoissa parvissa. Kaksijakoinen perukkeen valinta Perukkeen valinta vaaputtelussa on hiukan kaksijakoinen. Vaappu kulkee sille ominaisessa syvyydessä. Kolmas ryhmä ovat kiloluokan suurahvenet, jotka ovat selvästi harvinaisempia, mutta kuitenkin luultua yleisempiä. Ne saalistavat joko yksittäin, tai muutaman kalan ryhmissä ja ovat paljon vaikeammin pyydettävissä. Kalan kannalta tilanne on myös ikävämpi. Hauen on paljon helpompi ravistaa leuoistaan yksikoukkuinen jigi kuin kahdella kolmihaarakoukulla varustettu vaappu. Usein tämä tarkoittaa 2-6 metrin vesikerrosta. Happamissa ja karuissa vesissä, missä pikkuruisia kitoja voi olla miljoonittain, mutta sopivaa ravintoa on vain vähän, perusaapo ei kasva kukkoahventa isommaksi koskaan. Ahven on sähäkkä liikkeissään, ja uteliaana se lähtee katsomaan mielenkiintoista kohdetta kaukaakin. Näiden kokoluokka vaihtelee järvittäin ja kasvunopeus riippuu suuresti ravinnon määrästä. Peruke pintaa, missä auringonvalo riittää yhteyttämiseen ja pikkukaloille on tarjolla ravintoa. Tällaiseen ryppääseen osuu joko puhtaalla tuurilla tai kaikuluotainta tuijottamalla. Uittamalla vieheitä välivedessä mahdollisuudet kuitenkin paranevat. Kaksikoukkuinen vaappu ei tosin solahda hauen kurkkuun yhtä syvälle kuin jigi. Perusahvenen parvet voivat olla isoja ja hyviltä vesiltä pannukoon kalaa on mahdollista saada suuriakin määriä. Riittää siis, että vieheet saa uimaan 2-4 metrin syvyydessä. Oli vettä alla, kuinka paljon tahansa, saaliskalat löytyvät varsinkin kesäaikaan läheltä VAAPPUJEN vahvuus ja heikkous samassa kuvassa: Uintisyvyyttä on helppo hallita, mutta toisaalta mahdoton muuttaa. Moni kalastaja on vähintäänkin kuullut juttuja siitä, kuinka aivan yhtäkkiä muutamalla perättäisellä heitolla siiman päässä rimpuili aivan mahdottomia moukareita, tai yhtä tällaista seurasi veneen vierelle suurahventen ryhmä. Suurahventen iskuryhmät ovat alati liikkeessä välivedessä. Ohuehko, 0,40-0,50 millin fluorocarbon antaa vaapuille tilaa uida, mutta hauelle menetetty vaappu harmittaa yleensä keskimäärin kympin verran. VIEHEET VÄLIVETEEN Suurin osa suurahvenista saadaan hiukan tuurilla perusaapon pyynnin sivutuotteena. Usein ne liikkuvat samalla alueella perusaapojen kanssa, mutta pohjassa pomputeltu jigi kuljetetaan näiden ali. liista koostuu. Hyvissä ahvenvesissä keskipaino liikkuu 300500 gramman tienoilla. Ahvenet taas löytyvät näiden alapuolelta. Ahven kyllä löytää ne sieltä. Niistä ei tietenkään sen koommin enää mitään kuultu
niitä näkyy pinnassa. Välineet MATALISSA merenlahdissa liikkuu isoja ahvenia ympäri vuoden, mutta vitaikko tekee jigikalastuksesta hankalaa. RANNIKON REHULAHDET Vaappujen kolmas tontti löytyy rannikon rehevistä lahdista. Bleidit ovat erinomaisesti kalastavia, mutta niiden käyttö syvän päällä vaatii hiukan harjoitusta. Parhaaseen tulokseen päästään keskitai kärkitoimisilla 7-7,5-jalkaisilla hiukan notkeammilla vavoilla, joiden painosuositus on yleensä 5-18 gramman välillä. Suurin osa rannikon kiloahvenista saadaan nimittäin juuri rehulahdista ja matalien sisäselkien vitaikoista. Nopeasti sukeltavat syvännevaaput sopivat tähän mainiosti. Tuulet ja virtaukset, ja ehkä myös erot pohjan rakenteessa ovat kalastajan havaintokyvyn ulottumattomissa ja jostain syystä omaan silmään täysin vastaavanlaisista paikoista yksi antaa kalaa toistuvasti muiden ollessa tyhjiä. Toimivan vitaikon tai karikon päätteleminen suoraan kartalta onnistuu harvoin. Ahvenet etsitään käymällä potentiaalisia paikkoja läpi, kunnes raitapaidat ilmaisevat itsensä. MONIPUOLISTA KALASTUSTA Vaaput tuskin koskaan haastavat jigin ylivoimaa ahvenvieheenä, mutta avaavat kalastajalle uusia ikkunoita. Tärkeintä on saada kala havaitsemaan viehe mahdollisimman nopeasti. Syvännevaapun heikkous on kuitenkin siinä, että se sukeltaa sille ominaiseen syvyyteen, mutta ei syvemmälle. Kalastus on melko nopeatempoista: ensin viehe sopivaan syvyyteen mahdollisimman nopeasti, ja sitten sopivan vauhdikasta uittoa satunnaisesti liikettä katkottamalla. Iso osa heitoista siis kelataan suoraan sisään koukkujen sotkeennuttua siimaan. Kalat ovat liikkeellä ravinto mielessään ja reagoivat nopeasti. SUURAHVENTEN ISKURYHMÄT OVAT ALATI LIIKKEESSÄ VÄLIVEDESSÄ. Ja mitä enemmän työkaluja kalastajan pakista löytyy ja mitä useampia tekniikoita opettelee soveltamaan, sitä useammin lopputulos on toivotun kaltainen. Painotettu, voimakkaasti värisevä metallilehti on helppo vajottaa haluttuun syvyyteen ja kelausnopeutta muuttamalla viehe joko pysyy siellä tai nousee pinnemmaksi. Kelluvat, matalauintiset vaaput toimivat tässäkin ympäristössä, ja perusahventen seassa liikkuu myös mojovia yllätyksiä. Joissain paikoissa vaaput nimittäin vain toimivat jigiä paremmin. Kelluvat vaaput ja erilaiset pintavieheet ovat näiden paikkojen työkaluja. Louhikko kerää veronsa armotta, ja vitaikoissa kalastaja tuntee itsensä lähinnä huonoksi niittokoneeksi. Mutta kun sopivan heittoliikkeen oppii, homma alkaa sujua helpommin. ” Vaappuja heittämään Vaappujen heittäminen on sanalla sanoen visvaista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 43. Molemmissa tapauksissa vaapun uinti vain lakkaa hetkeksi. Kun tuntee vieheen osuvan kiinteään esteeseen, kelauksen voi pysäyttää hetkeksi, jolloin vaappu nousee kohti pintaa ja esteen yli. Hyrräkela on myös ketterämpi käsitellä, joten hyrrällä heittämisen haltuunottoa kannattaa harkita. VITAIKOT JA KIVIKOT Toinen ikkuna vaapuille löytyy matalasta. Näissä liikkuu ahvenia ympäri vuoden, mutta vitaikot tekevät kalastuksesta välillä toivottoman hankalaa. Kelluva eli kevyt mokkula ei tahdo lentää kunnolla edes myötätuuleen ja avokelalla heittäessä pyörii kuin propelli koko heiton ajan. Tässä jos missä, myös paikallistuntemuksesta on hyötyä. Oli se sitten maukas ahvenkeitto, savukalaa uusien pottujen kaverina tai taiten viritettyyn väijytykseen uinut suurahvenpartio. SYVÄNNEVAAPUT JA BLADEBAITIT Syvän veden päällä seilaavien ajoahventen kalastus on vauhdikasta. Niillä päästään 2-3 metrin syvyyteen melko vaivatta ja viehe on helppo pitää tuossa syvyydessä koko heiton ajan. Etsiminen kannattaa aloittaa selkävesien reunoille sijoittuvien saarten matalammilta reunoilta ja selkämatalikkojen kärjiltä, mutta muutkin poikkeamat kannattaa kopaista. Tähän erilaiset vaaput ja bladebaitit sopivat erinomaisesti. Vitaikot ja louhikkoiset karikot ovat hyviä ahvenpaikkoja, mutta jigillä niiden kalastaminen on hankalaa. Jos viehe halutaan saada tätä syvemmälle, löytyy apu bladebaiteista. Vavasta olisi hyvä löytyä sopivasti selkärankaa, millä heittoon saadaan vauhtia ja uittotuntuma säilyy hyvänä. Nirson ahvenen ja aktiivisen ahvenvidan tärpeissä ei nimittäin ole isoakaan eroa. Jos kyntäminen on jatkuvaa, vaihdetaan tilalle matalauintisempi vaappu, tai lopulta pintaviehe. Varhaiskevään kelluvaan vaappuun iskenyt kiloahven. Hyrräkelalla viehe sotkeutuu siimaan heitoissa harvemmin, mutta vaappujen heittäminen muualle kuin myötätuuleen vaatii harjoittelua. Kaikki kivikot tai vitaikot eivät kuitenkaan ole kalapaikkoja, ja ahven voi löytyä myös näiden rinteiltä
Siian onkiminen taas alkaa keväällä heti, kun jäät lähtevät”, Vetikko kertoo. Sillä tiellä ollaan edelleen”, hän sanoo. Käytännössä tämä tapahtuu Vetikon mukaan kerhoiltoja järjestämällä ja käymällä lasten ja nuorten kanssa kalassa. Helsingissä perheineen asuvan kovan pilkkimiehen kannalta eteläisen Suomen leudot talvet ovat ikävä asia, mutta helpotusta jäättömyyden aiheuttamaan tuskaan tuo edes jollain lailla kerran vuodessa tehty pilkkireissu Oulun merialueen jäille. Lisäksi Lisää nuorten omia seuroja Yksi vastaus perinteisten kalastusseurojen nuorisotoiminnan vähäisyyteen on perustaa uusi, kokonaan lapsiin ja nuoriin keskittyvä kalakerho. Viime vuonna meidän jäsenemme ottivat osaa myös Kalamaratoniin ja Street fishing -kilpailuihin”, hän kertoo. 44 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Ongelma on, että kalastustapahtumissa kyllä tavoitetaan runsaasti nuoria, mutta sitten ei ole seuraa tai mitään muutakaan porukkaa, johon heidät voisi ohjata jatkamaan kalastuksen parissa”, hän sanoo. Kalankäsittelyä ei vielä ole ollut ohjelmassa, mutta sitäkin ollaan järjestämässä. ”Tutustumme eri kalastustapoihin erilaisten kalaretkien ja -tapahtumien parissa. ”Olin itsekin jo pitkään miettinyt uuden, kokonaan junnutoimintaan keskittyvän seuran perustamista. ”Sekin on jonkinmoinen ongelma, että monien seurojen toiminta on kovin kilpailupainotteista. Helsingin seuraa Vetikko oli perustamassa ja toimii nykyisin sen sihteerinä. Nuoria jäseniä Kalajunnuissa on tällä hetkellä vähän yli kuusikymmentä ja aikuisia hieman yli kaksikymmentä. Stadin Kalajunnut keskittyy nuorten ja perheiden kalastuksen opettamiseen. Jukka Vetikko kertoo olleensa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) nuorisoja perhetoimikunnan jäsen aina järjestön perustamisesta asti. ”Uusien vetäjien löytäminen on kuitenkin jonkinlainen haaste, vaikka uskon että olisi henkilöitä, jotka lähtisivät mukaan toimintaan, kun vain keksimme keinon, miten me heidät löydämme”, hän miettii. ”Huomasin touhun mukavaksi ja viihdyin hyvin toimikunnassa. TUPLATÄRPPIKIN toisinaan onnistuu. Eivätkä lapset ja nuoret lähde suoraan mukaan kilpailuihin. ”Lisäksi käymme kaverin kanssa syksyisin pilkkimässä siikaa veneestä Oulujoen suusta. Sitten kuulin, että Snellmanin Sari on kerännyt henkilöitä nuorisoseuraa varten, joten soitin hänelle ja ilmoitin olevani mukana sen perustamisessa”, hän kertoo. Palatsi Fishing Team Turusta oli ensimmäinen tällainen nuorten oma seura, joka perustettiin 1990-luvun lopulla. Vetäjiä voisi Vetikon mielestä olla enemmänkin, sillä niitä ei ole koskaan liikaa. LISÄÄ NUORISOTOIMINTAA SEUROIHIN Vetikon mielestä SVK:n seurojen pitäisi aktivoitua panostamaan nykyistä enemmän nuorisoja perhetyöhön. ”Ehkä tämän takia minut äänestettiin jossain vaiheessa toimikunnan puheenjohtajaksi”, huoltopäällikkönä kodinkoneliikkeessä ”siviilissä” työskentelevä Vetikko mainitsee. Vavan varressa TE K S TI I SM O M ALI N • K U VAT J A A N A VE TI K KO JUKKA VETIKKO nimettiin 30 vuotta sitten seuran nuorisovastaavaksi ja on sillä tiellä edelleen Nuorten seurat "Huomasin homman mukavaksi” J ukka Vetikko liittyi noin 30 vuotta sitten Salon Urheilukalastajiin, jossa hänet nimettiin seuran nuorisovastaavaksi ja ilmoitettiin piirin nuorisotoimikuntaan. Sen jälkeen oma seura nuorille on saatu Lahteen (Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät), Tampereelle (Fisuun Tampere), Pornaisiin (Pornaisten Nuorten Kalastusseura) ja Helsinkiin (Stadin Kalajunnut)
VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 45. VIRVELÖINTI LEPPOISASSA KESÄSÄÄSSÄ ON JUKKA VETIKON MIELIPUUHIA
Vetikko arvioi, että joukkueittain käytyyn toimintakisaan nuorten on tavallista helpompi lähteä mukaan. Monissa seuroissa jäsenet ovatkin melko iäkkäitä ja he käyvät kalassa lastenlastensa kanssa”, hän lisää. Satuimme löytämään tyttöjen kanssa hyvän kalapaikan ja kohta pojat piirittivät meidät ja kuulin heidän ihmettelevän, miten tytöt vetävät kaiken aikaa kalaa, ja he itse saavat harvakseltaan joitain parvesta eksyneitä yksilöitä. Mutta sitten tuli iso ahven ja sen kuvaaminen ei meinannut millään onnistua, kun pojan kädet aivan tärisivät innostuksesta”, Vetikko muistelee. Seurojen kannattaisi Vetikon mielestä järjestää entistä enemmän perhetapahtumia, joihin saadaan myös vanhemmat mukaan. ”Toivottavasti tätä kautta he uskaltavat myöhemmin ottaa osaa myös yksilökilpailuihin. Tärkeää on sekin, että nuoret saavat kisan aikana kavereita muista vapaa-ajankalastajapiireistä”, hän mainitsee. Vielä kun saataisiin aktivoitua mukaan ne muutamat piirit, joista ei vielä ole koskaan ollut joukkuetta mukana toimintakisassa”, hän huokaa. ”On myös esitetty ajatus, että yksi sukupolvi, nykyiset vanhemmat, on jäänyt kalastuksen harrastajina välistä pois. ”Yksi tällainen meillä Stadin Kalajunnuilla on ollut Storträskin onkitapahtuma, jonka myös isät ja äidit ovat löytäneet. Tällä on suuri merkitys nuorille. vanhemmat pitäisi myös saada mukaan seuroihin oppimaan kalastusta, sillä pienimmät lapset eivät yksin kalahommissa pärjää”, Vetikko korostaa. Seurat voisivat myös lähettää minulle vaikkapa sähköpostia, jos heillä on ideoita, kysyttävää tai terveisiä järjestön suuntaan, niin niitä viedään sitten eteenpäin”, hän lupaa. Vetikon mukaan toimintakisan merkitys on suuri myös siksi, että siihen osaa ottaneet nuoret ovat viihtyneet hyvin ja haluavat mukaan yhä uudestaan. Toimintakilpailu Toimintakisan kautta muuhunkin kilpailutoimintaan SVK:n nuorisoja perhetoimikunta järjestää muiden kalastustapahtumien ohella vuosittain myös nuorten SM-toimintakilpailun. Siinä eri vapaa-ajankalastapiirien nuorista koostuvat joukkueet kisaavat paremmuudesta kalastukseen ja kaloihin liittyvissä taidoissa ja tiedoissa. 46 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Muistaakseni kaikki kolme tyttöä pääsivät pokkaamaan palkinnot.” ”Mieleeni on myös jäänyt, kuinka yksi 10-vuotias poika oli eräässä tapahtumassa pohjaongella, eikä meinannut saada mitään. ”Sanoin, ettei ole, mutta koska kilpailumaksut on maksettu ei heti kannata luovuttaa. PARASTA ON KATSELLA LASTEN ILOA JA RIEMUA SAALIISTA Vetikon mukaan antoisinta lasten ja nuorten parissa tehdyssä työssä on nähdä se riemu, jonka saaliin saaminen heissä nostattaa. ”Noin kolmenkymmenen vuoden työstä nuorten parissa minulle on kertynyt mahtava määrä hienoja muistoja eri tapahtumista”, hän sanoo. Kolmen tytön ryhmä tuli kuitenkin kysymään häneltä, onko kisaan pakko osallistua. ”Osa on aloittanut kisan noin 10-vuotiaana ja käynyt siellä 18 ikävuoteen asti. Vavan varressa JUKKA Vetikon mielestä on tärkeää, että nuoret oppivat myös kalankäsittelytaitoja. Esimerkiksi Varsinais-Suomen nuorten pilkkileirillä oli kerran samalla järvellä samaan aikaan pilkkikisat, johon myös nuoret oli ilmoitettu
Siitä löytyy kaikkiaan 29 kalalajin tarkat käsittelyohjeet, joiden avulla vaikkapa mökkirannan kalanperkaaja onnistuu leikkaamaan kotimaisen villikalan parhaat palat talteen. Edelleen kerrotaan, millaiset kalankäsittelyvälineet (lähinnä veitsi) sopivat eri kaloille. Reseptejäkin eri kaloille löytyy joitakin ja niistä mainittakoon Majakkamestarin simppusopan valmistusohje. Kaikkiaan kirjassa käydään perusteellisesti läpi 29 pääasiassa kotimaista kalalajia. Oppaassa myös muistutetaan kalan oikeanlaisen esikäsittelyn merkityksestä, jos se päätetään tappaa ja käyttää ruoan raaka-aineena. Silloin se tainnutetaan ja verestetään välittömästi. Särkikaloista mukana on myös lihasruotovertailu. Lisäksi on huolehdittava katkeamattomasta kylmäketjusta, jonka toteuttamisesta myös löytyvät ohjeet. Myös veitsen huoltoon annetaan vinkkejä. Tätä Erältä, eräistä -teosta voi syystä luonnehtia onnistuneeksi ja toisaalta perinteitä kunnioittavaksi, mutta myös niitä uudistavaksi avaukseksi eräkirjallisuudessa. Näissä tarinoissa liikutaan Suomen ja Saamenmaan luontokohteissa ja ne on jäsennetty arktisen vuodenkierron mukaan pakkastalvesta hankikantoon, jäidenlähdöstä keskiyön aurinkoon, sadonkorjuusta ruskaan ja ensilumesta kaamokseen. Kymmenys kirjan tuotosta menee vanhojen metsien suojeluun. Toki Himari kirjoittaa myös elämänsä aikana kohtaamistaan ihmisistä ja kertomusten sisällä kulkeekin hento säie, joka kertoo rakastumisesta ja uudesta alusta. Himarin mukaan kirjasta piti alun perin tulla retkeilyyn keskittyvä tietokirja, mutta siitä kehkeytyi tunnelmallisista luontokuvista ja Juhani Ahon hengessä kirjoitetuista lastumaisista tarinoista yhdeksi pitkäksi tarinaksi nivoutuva kertomus. Tilanne on tässä suhteessa muuttunut, mutta Yrjölän mukaan kehittyneet käsittelytekniikat mahdollistavat monipuolisemmat käyttötavat ja runsasruotoistenkin kalalajien hyödyntämisen. Teoksensa esipuheessa Yrjölä kertoo, että hän oppi jo lapsena ukiltaan ja mummoltaan lähikalan arvostusta ja sen käsittelyn alkeet. Varsinaisissa kalankäsittelytekniikoissa esitellään muun muassa tapoja tehdä kalasta ruodotonta. KALANKÄSITTELYN OPAS kattavasti tietoa kalan anatomiasta sen käsittelytekniikoihin ja -välineisiin asti Graafikko, innokas kalastaja ja lähikalan puolestapuhujana tunnettu Sakke Yrjölä on julkaissut perusteellisen ja kuvitukseltaan havainnollisen kirjan Kalankäsittelyn opas. Tuolloin 1980-luvulla kaloissa olevia ruotoja ei vielä osattu pitää ongelmana. Näitä ovat esimerkiksi ruodottomien osien leikkaaminen (särkikalat), ruotojen nyppiminen (lohikalat) ja kalojen jauhaminen. Kirjassa kuvataan ennen kaikkea luonnon kauneutta, mutta tuodaan esiin myös huoli sen haavoittuvuudesta ja muuttumisesta esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena. ISBN 978-951-1-34719-4 ERÄLTÄ, ERÄISTÄ koostuu 2000-luvun lastuista Retkeilytoimittajana ja valokuvaajana Kaukokaipuu-blogistaan ja Instagramin Suomiretki-sivustostaan tunnettu Marinella ”Monni” Himari on julkaissut esikoiskirjansa. Ja jotta kala tulisi mahdollisimman tarkkaan käytetyksi kerrotaan myös, miten perkuujätteitä ja sisäelimiä voidaan hyödyntää ruoanlaitossa. Kalalajeista kerrotaan niiden koko ja levinneisyys vesillämme sekä käyttömahdollisuudet. Kalankäsittelyn opas – Anatomia, tekniikat, välineet Sakke Yrjölä Otava, 176 s. Kaikille lajeille yhteisten piirteiden ohella selvitetään myös muun muassa ruotorakenteen vaihtelua kalalahkoittain – lohikalat, turskakalat/made sekä särkija ahvenkalat. Osaltaan myös Kalankäsittelyn opas pyrkii tuomaan ratkaisuja tähän ruotojen aiheuttamaan ongelmaan. Useimmille kalakokeille puolestaan tuntemattomia lienevät ennestään ainakin nokkakala sekä isoja härkäsimppu. Esimerkiksi ahventa suositellaan lämminsavustettavaksi, paistettavaksi kokonaisena tai fileenä, kalakukkoon tai -keittoon sekä graavattavaksi tai sushiksi. Joukossa on muun muassa runsaasti särkikaloja ja lohikaloista kuore, muikku, lohi, taimen, nieriä, siika, harjus ja kirjolohi. Tuntuu kuin kirjoittaja olisi osa luontoa itsekin ja välittää sen onnistuneesti lukijaankin. Erältä, eräistä Marinella ”Monni” Himari Wilder Mind, 194 s. ISBN 978-952-94-2956-1 Kirjat TE KST I IS M O MA L I N VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 47. Nämä lyhyet eräkertomukset ovat 2000-luvun lastuja, joissa tunnelmoidaan luonnon keskellä ja pohditaan samalla paikoin siihen liittyviä mystisiäkin merkityksiä ja erilaisia uskomuksia. Teoksen kruunaavat pääosin krjoittajan itsensä ottamat upeat luontokuvat ja taitto, josta vastaa hänen siskonsa Marjukka Savolainen. Ennen erilaisia kalankäsittelytekniikoita käydään oppaassa asiantuntevin tekstein ja selkeiden piirrosten avulla läpi kalan rakennetta. Liikkeelle lähdetään kuitenkin perusasioista eli kalan suomustamisesta ja perkaamisesta, josta jatketaan muun muassa kalojen fileointitekniikoihin ja mädin hyödyntämiseen. Itse oikeutetusti mukana ovat myös kaikille tutut ahven, kuha ja hauki
Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Ohjaajan työnkuva on varsin laaja, mutta ydintehtävä on kalastuskerhojen pyörittäminen. Olen Mauri "Maukka" Suojanen, Eteläja Kaakkois-Suomen piirien kalastusohjaaja. Tukijana on myös ELY-keskus kalastonhoitomaksuvaroista. Pääosassa on luonnollisesti nuorten perehdyttäminen eri kalastustyyleihin ja -välineisiin. 48 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MITÄ SE OHJAAJA OHJAA. Sen jälkeen kalastuskerhot ovat luonteva jatkumo, jonka kautta touhusta kiinnostuneet pääsevät ohjatusti perehtymään harrastukseen syvällisemmin. Piirit ovat isoja, ja työni painopistealueena on lähinnä etelärannikko Espoosta Kotkaan. MAURI Suojanen on toiminut kalastusohjaajana nelisen vuotta. Arttu on ollut alusta asti mukana Loviisan Seudun Eränkävijöiden nuorten kalastuskerhossa, joka tunnetaan myös nimellä Fisuun Loviisa. Toivotamme toki kaikki kerhotyöstä kiinnostuneet avosylin tervetulleeksi mukaan remmiin! Toimintaan tarvitaan myös yhteistyökumppaneita. Tässä kerhossa sellaisia ovat mm. Hänellä on huikea määrä kokemusta ja tietotaitoa jaettavaksi. Kun askarrellaan perukkeita ja värikoukkuVapaaehtoisia tarvitaan aina Varsinkaan kalastuskerhoja ohjaaja ei pysty yksinään pyörittämään, vaan vapaaehtoisia tarvitaan aina. Mitä se ohjaaja sitten kerhoissa ohjaa. Ohjaajan opissa Mauri "MAUKKA" Suojanen kertoo, mitä kaikkea kalastuskerhoissa tehdään VAPAAEHTOISET TEKSTI JA KUVA MAURI SUOJANEN "No kalastus!" tuumi Arttu Kerminen (12) yksin tein, kun kysyin, mikä on hänen ykkösharrastuksensa. Varsinaisessa kerhotoiminnassa aisaparinani toimii pitkän linjan kalamies Vesa Peltoluhta. Loviisassa muutama vanhempi onkin lupautunut apuohjaajiksi. Koulukäynnit ovat hyvä keino tuoda lapsille ja nuorille ensikosketus kaloihin ja kalastukseen. Loviisan Kaupunki ja Söderby Lax. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Vapaa-ajan Kalastaja NUORTEN TÄRPIT Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon
Aikamoinen paletti siis! LOVIISAN KERHON TOUHUJA Toimin useammassakin kerhossa vetäjänä tai muuten vaan apuna, mutta otetaanpa tämä Loviisan kerho vähän tarkempaan syyniin. Se tarkoittaa hyvää, koska silloin se on helpompi saada veneeseen. Eränkävijöillä on pitkä historia nuorisotyössä. Olimme siitä hyvin iloisia.” PINJA KOKKONEN 6 v. Loviisan sijainti merenrantakaupunkina tarjoaa hienosti vaihtoehtoja erilaisten kalastustapojen kokeiluun ja harjoitteluun. Heillä on sikäli mukava tilanne, että pääsevät kalaan myös omalla veneellään. LAITURIPILKINNÄN yhteydessä tutustuttiin myös kaikuluotaimen käyttöön. Tämän lisäksi kaikessa tekemisessä tuodaan esille vastuullisuus ja eettisyys. Kala oli aika valtava ja varsinkin pitkä: 47 senttiä. Kokoonnumme kahden viikon välein ja touhuamme aina jotain ajankohtaan liittyvää. ARTTU Kerminen on ollut alusta saakka mukana Loviisan kalakerhossa. Turvallisuusasiat niin vesillä kuin jäällä ovat koko ajan tapetilla. Lisäksi seura järjestää ainakin yhden kalastusleirin vuodessa. Kysäisin vielä mielipidettä kalastusohjaajien tarpeellisuudesta. Sanomattakin on selvää, että kiusaamisen suhteen pidetään nollalinjaa. Saaliiksi otetaan sopiva määrä sopivan kokoisia kaloja. Myös roskaamisen suhteen ollaan tarkkoja ja joka reissulla otetaan yleensä muutama maasta löytyvä siimaroska talteen. Laitoin perään pinkin vaapun. LAIVASILLALLA LAITURIPILKILLÄ Marraskuussa käytiin kerhon kanssa Loviisan laivasillalla laituripilkillä ja tutustumassa kaikuluotaimen käyttöön pilkinnässä. Isä ei ole sitä juurikaan suosinut ennen. Kuten kalastajilla yleensä, meillä oli haavi mukana. "Kyllä!", oli vastaus molemmilla, kun kysyin, ovatko he saaneet ohjaajalta lisäoppia omaan kalastusharrastukseen. Yhtäkkiä pinkki vaappu alkoi väpättämään, kun kala veti sitä omakseen. Ja mikäpä sen mukavampaa kuin päästä sitten kokeilemaan näitä itse tehtyjä pyytöjä käytännössä. "Kalastusohjaajan ilmaantuminen avuksi oli ratkaiseva sysäys toiminnan uudelleen aloittamiselle", toteaa seuran puheenjohtaja Vesa Peltoluhta, joka hänkin toimii kerhossa vetäjänä. Saatiin isoja ahvenia ja lahnoja. Kalareissut ovat tietysti keskiössä, mutta kaikenlaisia askarteluhommiakin ehditään hyvin tekemään. Sää oli harmaa, mutta lämmin. Jari lisäsi, että monien pikkuniksien lisäksi uudet kalastustekniikat, kuten siian onginta ovat olleet mielenkiintoista antia. Kaupan vaaka sanoi painoksi 1,110 kiloa. Ohjaajan rooli on siis muutakin kuin tiedon ja taidon levittämistä. Ohjaajan opissa VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 49. Toivottavasti työlle on myös jatkumoa, koska monissa perheissä perheen pienimmät alkavat olemaan siinä iässä, että kohta tulevat mukaan kerhotoimintaan. Heti alusta alkaen nuoria opetetaan oikeaoppiseen kalojen käsittelyyn, otetaan niitä sitten saaliiksi tai vapautetaan. Siitä alkoi hurja taistelu, sillä kala oli raivokas, mutta pian se alkoi väsyä. Jarin mukaan ohjaajat ovat erittäin tarpeellisia. Kolmessa vuodessa junnuja on kertynyt kerhoon noin kolmekymmentä. Viime aikoina aktiivien määrä kuitenkin hiipui ja nuorisotoiminta eli hiljaiseloa. Otimme sen käyttöön ja nostimme kalan vedestä. Jututin samalla Arttu Kermistä ja hänen isäänsä Jari Salovaaraa, jotka molemmat ovat olleet kalakerhossa alusta asti. PINJAN AHVEN ”Olin isän kanssa kalassa ja myös hänen koiransa Mikin. ja tai maalataan uistimia, tulee siinä samalla paljon tietoutta välineiden käytöstä ja kohdekaloista. Olin saanut sillä aikaisemmin vähän pienemmän, mutta suuren ahvenen. Kalastuksen Arttu on aloittanut jo noin viisivuotiaana
KALASTUSKOULU, JOSTA EI VOI LUOKALLE JÄÄDÄ Lapsille ja nuorille suunnatut kalastuskoulut, joista ei voi jäädä luokalle, eivät ole uusi keksintö. niä lieveilmiöitäkin ilkivallan, roskaamisen ja "villien" tulipaikkojen muodossa. SAALIIKSI saatiin runsaasti pikkukaloja, mutta myös komea lahna. Jännityksellä seurasimme, kuinka kesän tapahtumien käy. Niitä on pidetty ympäri maata jo vuosikausia, joskus enemmän ja joskus vähempi. Aloitimme onginnasta. Haukivuorella järjestettiin heinäkuun alussa kalastuskoulu, johon alkuun oli rajattu määrä paikkoja nuorille. Vaikka mekin seuraamme tilannetta, silti tuleen ei olla jääty makaamaan, vaan harkiten ja ohjeiden mukaan on lähdetty viemään kalastuksen ilosanomaa eteenpäin niin lapsille kuin nuorillekin. Tämä näkyi myös lunastettujen kalastonhoitomaksujen määrässä. ?. Retkeilypaikat pullistelivat retkeilijöistä, mistä tosin seurasi pieHaukivuorella aiheina onkiminen ja heittokalastus ?. TEKSTI JA KUVAT AKI HIRVONEN KALASTUSKOULUISTA alkusysäys harrastuksen pariin E i tarvitse ääneen sanoa, miksi kulunut vuosi on ollut haasteellinen. Kalastuskoulujen aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja suunnitteluvaiheessa on lähinnä otettava huomioon, minkäikäisille tapahtuma kohdennetaan sekä millaiset puitteet ja mahdollisuudet paikan päällä on. Jotain positiivistakin löytyi poikkeusajasta. HAUKIVUORELLA kalastuskouluun mahtui viisitoista innokasta lasta ja nuorta. Näin kävi myös Haukivuorella järjestetyssä Kalastuksen ABC-kalastuskoulussa. Meillä poikkeusolot ovat näkyneet muun muassa niin, että esimerkiksi leirit ja muut tapahtumat, joihin on ennakkoilmoittautuminen, täyttyvät hetkessä. Esillä oli erilaisia kohoja sekä vanuorten tärpit 50 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Paikan päälle tuli viisitoista lasta ja nuorta, joista osalla oli jo hieman kalastuskokemusta, mutta suuremmalla osalla kalastukset olivat olleet vasta kokeiluasteella. Koska vieläkin eletään epävarmaa aikaa, moni järjestö pohtii, mitä voi ja uskaltaa tehdä. Toukokuun koronarajoituksien höllentäminen herätti toivoa, ettei kirvestä kannata heittää kaivoon. Kansalaiset rohkaistuivat kokeilemaan erilaisia luontoharrastuksia, myös kalastusta. KOTITEHTÄVÄKSI SOLMUNTEKOA Päivä alkoi perinteisillä esittelyillä ja päivän aiheiden läpikäynnillä. Monasti onginta on perusvarma aihe ja hyvänä kakkosena voi ottaa heittokalastuksen ohjelmaan. Koska kysyntää tuli, rajaa hieman höllennettiin. Tapahtumia peruuntui huimalla vauhdilla, kun henkseleitä tuli lähes kaikkien yhdistyksien tapahtumakalentereihin suunniteltujen tilaisuuksien päälle
VAPAPÄIVÄ-KALASTUSTAPAHTUMA järjestetään 5. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 51. Vapapäivä kerää vuosittain yli tuhat lasta ja nuorta Metsähallituksen kalastuskohteille eri puolilla Suomea. Pitkän taistelun jälkeen kala kuitenkin väsyi ja saimme nostettua sen veneeseen. Se oli elämäni suurin kala. Sitä ei myydä kaupoissa. Vapapäivän järjestävät Metsähallitus ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Otimme kuvat ja kalastus jatkui hyvällä mielellä, sillä päivän ensimmäinen viherpaita oli saatu. Vapapäivä alkaa ohjatuilla kohteilla kello 10. Tapahtuma on ennen järjestetty koulujen päättymistä seuraavana lauantaina. Yhtäkkiä tärppäsi ja tein vastanykäisyn. Muilla Vapapäivän kohteilla alaikäiset voivat kalastaa huoltajan kanssa koko päivän ilmaiseksi, kun ilmoittavat nimensä, huoltajan nimen ja kohteen sähköpostitse osoitteeseen vapapaiva@metsa.fi. Parin onkiaiheisen tunnin jälkeen pidimme pienen ruokailuhetken, jonka jälkeen tutustuimme heittokalastukseen. PETRUS KÄLKÄJÄ 14 V. Halpa vapani vääntyi mutkalle, kun saalis pyristeli raivokkaasti vastaan. Saaliiksi tuli runsaasti salakoita, särkiä ja ahvenia sekä yksi lahna. poja ja siimoja, joista juttu rönsyili kalastussolmuihin. Kalakontaktikin oli, mutta se hauki jatkaa edelleen eloaan Kyyvedessä. Kuten onginnassakin joillakin osallistujilla oli omia välineitä mukana ja ne, joilla ei omaa kalustoa ollut, saivat välineitä lainaan. Syöttinä meillä oli kärpäsentoukkia ja matoja. Olimme kalastaneet noin neljä tuntia ilman ainuttakaan kalaa. Jotta osio ei mennyt pelkäksi puheeksi, pääsivät osallistujat myös kokeilemaan onkimista käytännössä. VAPAPÄIVÄ lanseeraa tänä syksynä nimikkouistimen, jonka on valmistanut Kuusamon Uistin. Punnitsimme hauen ja mittari näytti lukemaa 4,7 kiloa. Kalastusvaiheessa on nuorille hyvä jo puhua valikoivasta kalastuksesta ja kertoa esimerkiksi, mikä on sopivan kokoinen saaliskala ja kuinka toimia niiden kalojen kanssa, jotka haluaa viedä kotiin. Kuva: Jonna Anttila. Uusi aika sopii hyvin Vapapäivä-perinteeseen. Kuva: Petter Nissèn Elämäni suurin kala Olin kummisetäni kannassa merellä kalassa. Nyt monet valmistujaiset on siirretty edeltävälle viikonlopulle ensi syksynä. Sen voi saada omakseen vain osallistumalla ilmaiseen Vapapäivä-tapahtumaan. OPPIA MYÖS VALIKOIVASTA KALASTUKSESTA Neljään tuntiin asioiden puristaminen kuulostaa hurjalle, mutta siihen kyllä pystyy. syyskuuta Kaikkien alaikäisten ilmainen kalastuspäivä eli Vapapäivä järjestetään lauantai 5. 10-vuotias Petrus ennätyshaukensa kanssa. 7-vuotiaan Aarni Anttilan ensimmäinen kuha, joka nousi Päijänteeltä juhannuspäivänä. Näin säästyy aikaa ja tekemällä oppii parhaiten. Monesti riittää, kun asioita käy pääpiirteittäin läpi. Kelailin kaikessa rauhassa siimaa ylös vedestä ja ihailin maisemia. Tällä kertaa lähes kaikki kalat pääsivät vapauteen, koska ne olivat varsin pieniä. Myös tässä aiheessa riitti asiaa vavoista, keloista ja siimoista sekä tietenkin siitä, mitä siiman päähän voi laittaa kalojen päänvaivaksi. Hieman heittämistäkin harjoiteltiin ja ehdottoman tärkeää oli, ettei turvallisuuskysymyksiä unohdettu. Malliksi näytin muutamia perussolmuja ja osallistujat saivat "kotitehtäväksi" opiskella omatoimisesti lisää solmuja jaetun materiaalin avulla. syyskuuta, jos kokoontumiset ovat tuolloin turvallisia
Mutta monikaan ei ole tullut ajatelleeksi, että myös särjestä voidaan valmistaa vastaavanlaisia ja aivan yhtä hyviä herkkuja. 5-10 s. Sen jälkeen filee ei enää tartu ja se voidaan pariloida helposti kullanruskeaksi ja kypsäksi kummaltakin puolelta. Marinadiliemessä esikypsentäminen mahdollistaa myös kookkaiden, yli 250 gramman painoisista särjistä tai jopa pienistä 500-grammaisista lahnoista leikattujen fileiden pariloimisen siten, että niiden lihasruodot pehmenevät kypsennettäessä. Tarjoa marinoidut ja pariloidut särkifileet esimerkiksi alkuruokana uusien keitinperunoiden, vihannesten ja marinoitujen sipulirenkaiden kera tai maittavalla levitteellä voidellun ruisleipäviipaleen päällä. Marinadi tuo särmää PARILOITUUN SÄRKEEN V alurautaisella parilalla grillatut kokonaiset tai fileoidut silakat ja muikut ovat herkullista sormiruokaa, jota on mukava maistella kesäisellä nuotiopaikalla. karpalo-kaarnikka) 0,5-1 tl raastettua inkivääriä Valmista marinadi kiehauttamalla ensin etikka, vesi ja sokeri. KALAHERKUT TE K S TIT JA K U V A T K AR I N YB ER G JA JA AN A VE TIK K O MA RIN OI T U PA R ILA SÄ RK I nahallisia särkifileitä hienoa suolaa ruokaöljyä paistamiseen 1 salaattisipuli ohuiksi renkaiksi leikattuna Marinadi: 1 dl etikkaa 2 dl vettä 2 dl sokeria 2 rkl kirpeää marjahyytelöä (mm. Lado kypsät ja kernaasti vielä lämpimät särkifileet astiaan kerroksittain sipulirenkaiden kanssa. Pirteää lisämakua marinadiin saadaan lisäämällä liemeen raastettua tuoretta inkivääriä ja jotain kirpeää marjahyytelöä (esim. 52 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. FILEET saavat maustua marinadissa muutaman tunnin tai vaikka yön yli. PARILOI särkifileetä ensin 5-10 sekuntia molemmin puolin, jottei se tartu parilaan kiinni. Särki on hyvänmakuinen kala, joka soveltuu mainiosti pariloitavaksi. karpalo-kaarnikka, puolukka tai pihlajanmarja). Sekoita niin, että kaikki sokeri liukenee liemeen. Jos haluaa olla varma, etteivät pariloidut särkifileet sisällä havaittavia lihasruotoja, ne voi vielä kypsennyksen jälkeen laittaa marinadiliemeen, joka paitsi pehmentää viimeisetkin lihasruodot myös antaa särkifileisiin kirpeää ja pirteää lisämakua. Kaada marinadi päälle ja anna fileiden maustua mieluusti seuraavaan päivään. Lisää liemeen marjahyytelö ja raastettu inkivääri. Kookas yli 100 gramman painoinen särki kannattaa kuitenkin ensin suomustaa, avata, fileoida selkäja kylkiruodottomiksi sekä lopuksi vielä suolata ennen parilointia, sillä fileisiin imeytynyt suola tehostaa pienten lihasruotojen pehmenemistä kalan kypsennyksen aikana. Perusmarinadiliemi valmistetaan vedestä, etikasta ja hienosta sokerista sekoittamalla. Pienen särjen lihasruodot pehmenevät olemattomiin kokonaista kalaa kypsentäessä. Ensin 5-10 sekuntia molemmin puolin, jottei filee tartu parilaan kiinni. Pariloi suolatut särkifileet öljytyllä parilalla. Suomustettu nahka kannattaa jättää särkifileiden pinnalle, sillä marinoitunut ja parilalla rapeaksi kypsynyt nahka maistuu herkulliselta
HUOM! Siimauutuus SLR-FLUOROCARBON. 03-7525 696 – Tervetuloa www.era-lindroos.fi Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 2 minuutin ajomatka (Riihimäki eteläinen liittymä). www.haukka-pilkki.fi puh. 040 505 2225 VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 53. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. TUKKUJA VÄHITTÄISMYYNTI. Yli 1000 uutta tuotetta netissä Onkitukku ROD Oy Tiilipojanlenkki 4, Vantaa (Petikko) puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi MEILTÄ PILKINTÄÄN: syötit, morrit, pilkit, koukut, wolframit, tapsit, siimat jne. 050 538 0714 info@haukka-pilkki.fi HAUKKA-PILKKI OY OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. Ilmaiset isot parkkipaikat. l Kotimaiset kärpäsentoukat, surviaiset, l hollantilaiset madot NÄSIVIEHE P.Koskinen puh. Avoinna ark. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Varaa sopivankokoinen ilmoitustilasi: 1 x 25 mm • 2 x 25 mm • 1 x 50 mm 2 x 50 mm • 1 x 100 mm p. www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 019-724700 Hki-Tre moottoritieltä n. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. 045 138 8888 Paljon uutuuksia Myymälässä poistoja JIG, Just in Gross Pitkäniityntie 1 B, Espoo Puh. 8–17, la 9–13. 0400 450 045 www.toukka-koskinen.fi https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille Laita mato koukkuun ja ota Ottipaikka onkeesi! p. 045 138 8888 Ma-Pe 12-18, La 12-16 Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi ERÄ-LINDROOS Kalastuksen ja retkeilyn tavaratalo Launeenkatu 84 – LAHTI p
” TE KS TI • K UVA P IETARI S I PP ON EN perhonurkka 54 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Muutaman päivän päästä hän tuli kuitenkin jo hieman nolona pyytämään, että voisinko antaa hänellekin muutaman Hubba Bubba -perhon. PINKKI MURKKU TOIMII MYÖS TAIMENILLE JA KIRJOLOHILLE. Kuva: Marika Nurmela. Monilla pohjoisen joilta pinkillä murkulla pyydystämilläni ruokakaloilla on ollut vatsa aivan turvoksissa vesiperhosen pupia. Pinkki murkku on kovan harjusperhon maineessa, mutta se toimii myös taimenille ja kirjolohille. Sain viikon aikana pinkillä murkulla useita kookkaita yli kolmen kilon taimenia. Syksy onkin harjuksen perhokalastajan kulta-aikaa, kun talven varalle ravintoa tankkaavat harjukset iskevät ahnaasti myös pintaperhoihin. JÄLJITELMÄ VAI ÄRSYKE. Olen saanut perholla lukuisia yli 50 sentin harjuksia niin Keski-Suomen koskilta kuin Pohjois-Lapin harjusjoiltakin, joten se maistuu myös kookkaille purje-eville. Pinkkejä muurahaisia harvemmin luonnossa näkee, joten pinkki murkku on helppo kategorisoida ärsykeperhoksi. Käydessäni ensi kertaa Kuolan niemimaalla Khralovkajoella pinkki murkku yllätti jälleen tehollaan. Muodoltaan se menee kuitenkin varsin yleismaailmallisena hyönteisjäljitelmänä. Esimerkiksi Kainuusta ja Koillismaalta löytyy kuitenkin jokia, joissa harjuksen perhokalastus on mahdollista vielä syys-lokakuussa. Kalastusviikon alussa leirimme opas naureskeli tälle käyttämälleni "Hubba Bubba -perholle" äänekkäästi. Pinkki foamimurkku kelluu hyvin ja maistuu useimmiten varsinkin harjukselle erinomaisesti. Edesmenneen rovaniemeläisen perhomestarin Lauri Sälevän tunnetuksi tekemä pinkki foamimurkku on yksi parhaista pintaperhoista syysharjukselle. PINKKI MURKKU Syysharjuksen herkkupala K un taimenen syysrauhoitus alkaa syyskuun alussa, moni perhokalastaja lopettaa jokikalastuskautensa. Muurahaisen lisäksi uskon kalojen ottavan sen usein myös vesiperhosena. Kaikesta huolimatta minäkin pidän pinkkiä murkkuna erityisesti harjusperhona, joka on pysynyt pintaperhorasiani vakiopaikalla jo kahdenkymmenen vuoden ajan
Joskus pieni viistätys kesken vapaan uiton laukaisee kuitenkin kalan ottirefleksit. Oma mallini on melko lähellä Sälevän alkuperäistä versiota ja sen sidonnassa on muutama asia, jotka kannattaa ottaa huomioon. Pinkki murkku on siis hyönteisjäljitelmän ja ärsykeperhon yhdistelmä, muodoltaan yleishyönteisjäljitelmä, mutta väritykseltään pitkälti ärsykeperho. Monen muun pintaperhon tapaan pinkki murkku kalastaa ajoittain hyvin myös uponneena, mutta foamirunkonsa ansiosta se on monia muita muita pinturimalleja paremmin kelluva ja myös helpompi kuivattava. SIDONTATEKNISIÄ HUOMIOITA Pinkki foamimurkku on varsin suosittu harjusperho, josta näkee monenlaisia variaatioita. Näin sidottuna perho on selvästi huolettomampi kalastaa. Itse perho on käytettävään koukkukokoon suhteutettuna varsin pieni, koska mikään osa perhosta ei ylitä koukun mutkaa. Resepti perhonurkka VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 55. Näin sidottu pinkki murkku on mielestäni kalastavin. Sälevän alkuperäisen reseptin mukaan sidottu malli, jossa koko perhon runko tehdään pinkistä foamista kääntämällä se sekä koukun varren yläettä alapuolelle on kuitenkin käytännöllisempi. Heitän pinkkiä murkkua usein hieman muita käyttämiäni pintaperhoja isompaan koukkuun sidottuna. Viimeinen sidontatekninen huomio koskee perhon häkilöintiä. Takarungon pituus 2 / 3 rungosta ja eturungon pituus 1 / 3 rungosta. Vaaleanpinkki versio on ollut näistä kalastavin, enkä juuri muita enää itse käytäkään. Tällöin kalat ottavat perhon melko varmasti pintakalvossa rantaa kohti uivana vesiperhosen pupana. ” Pinkki murkku Koukku: #10-14 väkäsetön pintaperhokoukku (kuvassa Ikon D120 #12) Runko: Vaaleanpinkki 2 mm paksuinen foamisuikale taitettuna koukun varren molemmille puolille Häkilä: 2 kierrosta ruskeaa kukkoa, leikataan rungon alapuolelta tasaiseksi TARKEMMAT ohjeet rungon sitomiseen: 1 Pujotetaan foamisuikale puolivälistä kiinni koukun takaosaan ja sidotaan se siihen kiinni. Pupakuoriutumisten aikaan pinkkiä murkkua voi viistättää lujempaa pinnassa. Itsekin olen kokeillut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana perhosta useita eri versioita, joista yksi on kuitenkin vakiintunut rasiaan. PINKKI MURKKU ON MAINIO PINTAPERHO MYÖS KOOKKAAMMILLE HARJUKSILLE. KALASTUSTEKNIIKAT Pinkki murkku kalastaa normaalisti muiden pintaperhojen tapaan parhaiten vapaasti uitettuna. Foamimurkkuja näkee sidottavan myös monissa eri pinkin värisävyissä. Pinkki murkku sidotaan usein niin, että foamista käännetään perholle vain selkäkilpi ja sen alle dubataan runko muusta materiaalista. Häkilästä ei kannata tehdä liian tuuheaa, pari kierrosta kukkoa riittää. Kokonaan foamista tehty runko kelluu selvästi paremmin, eikä sitä tarvitse kuivatella niin usein. 2 Tämän jälkeen leikataan saksilla suikaleiden molemmat päät koukun varren mittaisiksi ja liimataan suikaleet yhteen koukun varren yläja alapuolelle tipalla pikaliimaa. Itse leikkaan häkilän vielä koukun varren alapuolelta, jotta perho kelluisi matalammalla. 3 Sidotaan foamisuikaleet pääpuolelta sidontalangalla kiinni ja tehdään jaokkeisuus häkilän sitomista varten sidontalangalla. Yleisin käyttämäni koukkukoko on #12 ja heitän melko paljon myös #10 koukkuun sidottua murkkua
Viehekalastus on näissä sallittu vain vesialueen omistajan luvalla. SVK KALASTUSRAJOITUS.FI kertoo, mitkä alueet ovat yleiskalastusoikeuksien ulkopuolella. Tässä on muutama tiedonjyvänen lisää. Kyseessä on vaelluskalavesistö. VAELLUSKALAVESISTÖ JA KOSKIJA VIRTA-ALUE Vaelluskalavesistöllä tarkoitetaan kalastuslaissa vesialuetta, jota vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tai lisääntymisalueenaan. POIKA kaivaa älypuhelimen taskustaan ja toteaa pian homman olevan selvä. Siksi onkin hyvä, että vaelluskalavesistöt on merkitty kalastusrajoitus.fi-karttapalveluun. Useimmat vaelluskalat ovat uhanalaisia ja siksi kalastuslaissa on kalastusta rajoitettu vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla. Onkiminen sekä pilkkiminen ovat näissä kiellettyjä, myös vesialueen omistajalta itseltään. Nyt voimassa oleva kalastuslaki tuli voimaan 2016. 56 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suuri osa vapaa-ajankalastajista ei, ihan ymmärrettävästi, ole lukenut läpi koko pitkää kalastuslakia, vaan harrastukseen liittyviä sääntöjä on hahmotettu eri tavoin saaduista pienemmistä tiedonpalasista. RANNALLA seisovan perheen pitää siis enää tietää, että 1) onko kyseessä vaelluskalavesistö ja 2) onko kyseinen kohta koskitai virta-aluetta. Vaelluskalavesistöt on kartassa rasteroitu ja merkitty tunnisteella ”Va”. Särkikaloja halajava onkija ei välttämättä tiedä joen koko kalalajistoa, tai onko joki vaelluskaloille jotenkin ”keskeinen” tai ovatko siellä tavattavat harjukset kenties vaeltavaa kantaa vai ei. Vaelluskalavesistön koskija virta-alueella puolestaan tarkoitetaan laissa sellaista vesialuetta, jossa 1) vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin ja 2) virtapaikan KYMIJOEN Gölstråkanin virta-alue www.kalastusrajoitus.fi-palvelussa. TEKSTI JA KUVAT JANNE ANTILA VIRTAMITTARIT määrittävät koskija virta-alueita kartalle Turvaa vaelluskaloille ja luvalliselle kalastukselle ÄITI , isä ja poika seisovat joen rannalla ja miettivät, että saako tässä kohdassa onkia. Yhden mielestä varmaankin, toinen veikkaa ei ja kolmas muistelee sen jotenkin liittyvän veden virtaamiseen tai kalalajistoon. Laissa vaelluskaloja ovat lohi, järvilohi, taimen, toutain, ankerias ja nahkiainen sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavat kannat
Kaltevuuden puuttuessa ei kyse kuitenkaan ole lain tarkoittamasta koskitai virta-alueesta. Työtä jatketaan keväällä kalastonhoitomaksuvaroista saadun rahoituksen turvin ja parin tulevan vuoden aikana läpikäytäviä jokia on melko mittava lista pitkin eteläistä ja läntistä Rannikko-Suomea. Määrityksiä tehdään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueen (rannikkomaakunnat Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle) kalastuksellisesti suosituimmissa vaelluskalavesistöissä. SVK:N VIRTAMITTARI-HANKE MÄÄRITTÄÄ KOSKIJA VIRTA-ALUEIDEN RAJOJA Tulkinnanvaraisuudesta johtuvat haasteet on onneksi tunnistettu ja aiheeseen on tartuttu. Kun raja on kartassa, se ei tule liikkumaan vaihtelevien virtausolojen mukaan. ylävesi on alavettä ylempänä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 57. Määritetyt koskija virta-alueet näkyvät palvelussa punertavalla värillä ja ne on merkitty tunnisteella ”Ko”. Ensimmäisenä on karttapalveluun asti saatu Kymijoki. ”Onneksi ensi kesänä tilanne voi jo olla toinen, kiitos Virtamittareiden”, toteaa hän. Tämä onkin aiheuttanut käytännön tasolla runsaasti tulkintaongelmia. TURVAA SEKÄ KALOILLE ETTÄ LUVALLISELLE KALASTUKSELLE Käytännön tasolla Virtamittarit pyrkivät määrittämään koskija virta-alueiden rajat johonkin selkeään maamerkkiin, jos sellaisia välittömässä läheisyydessä on tarjolla. Tämä on puhtaasti käytännön syistä, sillä selkeä rajakohta on oleellisempi asia kuin yksittäiset lisämetrit suvantoon tai virta-alueeseen. Isä palaa samalla tarvikkeineen rantaan ja mittaussuoritusten jälkeen perhe päätyy viettämään mukavan onkituokion. Tunnisteet tulevat näkyviin haluttua kohdetta kartalta klikkaamalla. Käytyjä ja tulevia kohteita Kalastusrajoitus.fi-karttapalvelussa asti toistaiseksi Kymijoki Virtamittareiden maastokäyntejä on jo tehty mm. RANNALLA olevat perheenjäsenet tulkitsevat pinnan kaltevuuden keskenään eri tavoin, joten isä lähtee hakemaan vatupassia ja kaiken varalta myös laserlinjauslaitteistoa. Lisäksi luonto osaa tarjota paljon rajatapauksia sekä vuodenajan ja säätilan mukaan vaihtelevia virtausoloja. Porvoonjoki Karvianjoki-Kynäsjoki-Pomarkunjoki-Merikarvianjoki Oravajoki-Noormarkunjoki-Eteläjoki Pohjajoki Harjunpäänjoki Eurajoki Jatkossa Virtamittareilla ovat työn alla esim. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) Virtamittarit-hankkeessa määritetään vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueiden rajat maastokäyntien avulla. Joessahan vesi melkein aina virtaa silminnähden alavirtaan, myös tasapintaisissa suvannoissa, koska yläjuoksulta tuleva vesi työntää alempana olevaa vettä eteenpäin, joskus melko reippaastikin. ÄITI kaivaa älypuhelimen taskusta, todetakseen pian, että tämän joen koskija virtapaikkoja ei ole vielä järjestelmään merkitty. Siihen saakka jokainen kalastaja tulkitsee lain kirjainta itse. Hankkeen tulokset tuovat turvaa niin vaelluskaloille kuin luvallisen kalastuksen harrastamisellekin, samalla helpottaen luvattoman kalastuksen valvomista. Hiitolanjoki, Virojoki, Vehkajoki Summanjoki, Sipoonjoki, Espoonjoki Siuntionjoki, Karjaanjoki, Fiskarsinjoki, Uskelanjoki, Halikonjoki, Pyhäjoki, Lapuanjoki, Perhonjoki MITEN pitkälle virta-alue jatkuu. Rajojen ilmestyttyä kartalle, muuttuu homma selkeäksi. Jatkossa tulkinnanvaraisuudet voi unohtaa, kun oma sijainti ja virta-alueen rajat näkyvät selkeästi kartalla. Kalastaja ja kalastuksenvalvoja kumpikin tietävät, että missä saa onkia ja vaelluskalat saavat ansaitsemansa turvan. Periaate on hyvin yksinkertainen, mutta ihmissilmä näkee joskus loivasti kaltevan suoraksi ja suoran kaltevaksi. SVK:n koulutetut työntekijät kävivät 2018-2019 aikana läpi lähes viisisataa potentiaalista virta-aluetta, joista noin 75 prosenttia tunnistettiin koskija virta-alueiksi. Lopulta rajatiedot tulevat kaikkien vapaasti nähtäville kalastusrajoitus.fi -karttapalveluun. Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä sitä, että veden pinta on kalteva. Karttapalvelussa näkee samalla myös oman sijaintinsa, joten oma sijainti suhteessa virta-alueen rajaan on käytännössä helposti todettu. Epäselvissä tapauksissa kannattanee jättää pientä varmuusrajaa, niin voi kalastaa kevyemmin mielin ja hyvällä omallatunnolla. RAJATIEDOT LOPULTA KALASTUSRAJOITUS.FI-PALVELUUN SVK:n työntekijöiden maastotyön jälkeen ELY-keskus laittaa kohteet lausunnolle ja tekee niistä viralliset kalastuslain mukaiset koskija virta-alueiden rajausmääritykset. Koskija virta-alueen raja on siis jossain kohteessa hyvin saatettu määrittää vaikkapa sillan reunaan tai suureen kiveen, vaikka virta sinänsä alkaisi tai loppuisi muutamaa metriä sitä ennen tai sen jälkeen
”Olemme järjestäneet myös yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa avoimen yleisötapahtuman, jossa kaikki mukana olleet seurat kertoivat omasta toiminnastaan. RUNSAASTI ERILAISIA TAPAHTUMIA YMPÄRI VUODEN Rajatuille koululaisryhmille suunnattujen opastuksien lisäksi Veitsiluodon Kalamiehet toimii muutenkin aktiivisesti kalastuksen tunnetuksi tekemiseksi Kemin seudulla. Yhdeksi taustatekijäksi tähän Rajala arvioi seuran tekemän yhteistyön paikallisten oppilaitosten ja erityisesti seuran kummikoulun, Hepolan alaja yläasteen, kanssa. Suhteen toimivuudesta kertoo hyvin se, että toukokuussa heti koronaepidemian rajoitusten höllentämisen jälkeen kolmekymmentä Hepolan koulun oppilasta kävi tutustumassa kalastukseen Veitsiluodon Kalamiesten opastamana. Valinnasta ja sen perusteluista sekä paikasta itsestään kerrotaan Vapaa-ajan Kalastaja -lehden numerossa 3/2020. Kalapaikalla kalastajien käytössä on monipuolisesti palvelurakenteita kalastuslaitureista kotaan ja laavuihin. Parasta kuitenkin on, että myös nuorten kiinnostus kalastukseen Kemissä tuntuu kaiken aikaa kasvavan ja Kalamiesten jäseninä heitä on nyt noin neljäkymmentä. Kummikoulu on kuitenkin ollut aktiivisin, mikä on luontevaa, koska se sijaitsee noin kahden kilometrin päässä ylläpitämästämme Veitsiluodon Kalapaikasta”, Rajala kertoo. Seuran omille jäsenille taas on syksyisin pidetty Vuoden lähikalastuskohde 2020 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö valitsi Veitsiluodon Kalapaikan vuoden 2020 lähikalastuskohteeksi. Tehtaalaisten lisäksi muutkin kalastuksesta kiinnostuneet ovat kuitenkin jo pitkään olleet tervetulleita sen jäseniksi. Esimerkiksi koululaisille se järjestää vuosittain myös kaksi avointa kalastustapahtumaa. Pilkkiosuus tosin jäi tänä vuonna harmittavasti väliin koronaepidemian takia. Toki tarjoamme opastusta muillekin kouluille, jos on kysyntää. Juttu löytyy myös lehden nettisivuilta osoitteesta www.vapaa-ajankalastajalehti.fi. seurat esittelyssä TE K S TI IS M O M A LI N • KU V A T RI S TO I L T A NE N JA JA R I VE S AL U O M A VEITSILUODON KALAMIEHET taas nousussa V iime vuonna kunnioitettavaan kuudenkymmenen vuoden ikään ehtinyt Veitsiluodon Kalamiehet ry sai alkunsa paikallisen yrityksen työpaikkaseurana. Nuortenkin kiinnostus kalastamiseen kasvaa Kemissä KOULULAISTEN ulkoilupäivänä Veitsiluodon Kalapaikalla on säpinää. Sittemmin jäsenmäärä pääsi puolittumaan, mutta Veitsiluodon Kalamiesten puheenjohtajan Pekka Rajalan mukaan ainakin juuri nyt ollaan jäsenistön suhteen taas kasvu-uralla. ”Niissä tehdään tutuksi eri kalastusmenetelmiä ja kalastusvälineiden käyttöä. Lisäksi viemme kalastamista osaksi Kemin kaupunkikulttuuria järjestämällä yleisiä kilpailuja ja onkitapahtumia kaupungin keskustassa”, Rajala kertoo. ”Koululla on kuusisataa oppilasta, joten potentiaalia kalastusharrastukseen siellä riittää. Parhaimmillaan seurassa olikin yli viisisataa jäsentä. ” 58 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Kalamiehet on järjestänyt kalastusopastusta myös maahanmuuttajille sekä erityisryhmille. HOITO SUJUU TALKOOTYÖNÄ OMALLA PORUKALLA Kalapaikan hoitaminen sujuu seuran omin voimin hyvin, vaikka työtä onkin paljon. Yleensä paikalle pääsee kymmenkunta seuran jäsentä. ”Pidämme kerran viikossa talkoopäivän, johon osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Veitsiluodon kalapaikalla istutetaan kalaa ympäri vuoden. Lisäksi vessoista yksi on inva-wc”, Rajala selvittää. Pääosa kaloista on pyyntikokoista kirjolohta kalojen keskipainon ollessa 1300 grammaa ja kokonaismäärä noin 2000 kiloa. Merkittävää on myös, että kalapaikalla on otettu huomioon liikuntaesteisetkin kalastuksen harrastajat. ”Kesällä se ei ole niinkään ongelma, kun voidaan olla ulkona ja kalapaikan laavun sisällekin mahtuu myös hyvin väkeä. perhetapahtuma, jossa ongitaan, paistetaan makkaraa ja kerrotaan kalajuttuja”, hän lisää. PERHETAPAHTUMA vetää hyvin kaikenikäisiä kalastuksen pariin. Pääosa siitä on kirjolohta. KILPAILUT Kalamiehet pyrkivät kaiken aikaa kehittämään aluetta entistä paremmaksi ja esimerkiksi tänä kesänä valmistuu kaksi uutta perhokalastuslaituria. ”Viime talvena Kemissä kävi kiinalaisia matkaoppaita tutustumassa pilkkimiseen. Lisäksi se tekee yhteistyötä myös Meri-Lapin Matkailu Oy:n kanssa. Tavoitteena on tietysti saada tänne kiinalaisia kalaturisteja, mutta toki myös kävijöitä muualta maailmasta ja tietysti kotimaastakin.” VEITSILUODON KALAPAIKKA TOIMINNAN KESKUKSENA Veitsiluodon Kalamiesten toiminnan ehdottomana keskuksena voidaan tätä nykyä pitää sen ylläpitämää Veitsiluodon Kalapaikkaa. Talvella tilanne on kuitenkin toinen, ja uusia toimitiloja etsitäänkin kaiken aikaa”, Rajala selvittää. Niistä pääosa on pilkkija onkisoja, mutta kisakalenterista löytyy tapahtumia myös uistelijoille ja heittokalastajille. Kalapaikalle istutetaan kalaa keväällä, kesällä ja syksyllä. Nuoret saatu hyvin mukaan onkikisoihin Tavallisesti Veitsiluodon Kalamiehet järjestää noin kolmekymmentä kalastuskilpailua vuodessa. ”Osa kilpailuista on tarkoitettu vain seuran jäsenille, mutta lisäksi järjestämme yleisiä kaikille avoimia kisoja kaikissa kalastusmuodoissa. Talkoissa kunnostetaan alueen VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 59. Kaiken lisäksi omien toimitilojen puuttumisen takia myös seuran perinteiset toimintaillat on pitänyt siirtää kalapaikalla pidettäviksi. Se on ollut mukana esimerkiksi vuoden 2007 perhokalastuksen MM-kisoissa, jolloin se vastasi järviosuuden järjestelyistä. Sen merkitys on entisestään viime aikoina korostunut, kun seura muutama vuosi sitten luopui lopullisesti mökeistään, joita parhaimmillaan oli neljä. Rajalan mukaan kilpailuilla on suuri merkitys niin seuran jäsenille kuin muillekin alan harrastajille ja myös kalastusta kokeilemaan tuleville. ”Kun pilkkikisoissa käy 6-8 nuorta, niin onkikisoihin heitä osallistuu tuplasti se määrä. ”Lisäksi syksyllä pyydettäväksi laitetaan myös jonkin verran siikaa ja onhan kalapaikalla myös oma runsas luontainen kalakanta”, Rajala lisää. Lisäksi joihinkin kisatapahtumiin tulee kokonaisia perheitä eli lapset ja vanhemmat yhdessä. Lisäksi nuorten onkitapahtuma ja erillinen perhetapahtuma ovat varsin suosittuja”, Rajala kertoo. Tunnetuin yksittäinen tapahtumamme on Pitkäperjantain Lohipilkit -kilpailu, joka houkuttelee pääsiäisenä parhaimmillaan yli tuhat pilkkijää eri puolilta Suomea kalapaikan jäälle”, Rajala selvittää. Veitsiluodon Kalamiehillä on kilpailujen järjestämiskokemusta myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kalapaikka on vesiallas, josta Veitsiluoto Oy ottaa raakavetensä, ja sitä yritettiin saada Kalamiehille jo 1970-luvulta asti. Ilahduttavaa hänen mielestään on, että nuoretkin ovat innostuneet osallistumaan erityisesti onkikilpailuihin. ”Nyt meille on jo myönnetty SM-lohipilkki ensi vuodelle. Tosin nämä kilpailut siirtyivät koronatilanteen takia pidettäviksi vasta vuonna 2022”, Rajala lisää. ” itsensä lisäksi sen rakennuksia ja laitureita”, Rajala mainitsee. ”Alueella pääsee sekä liikkumaan pyörätuolilla että kalastamaan tähän tarkoitukseen tehdyltä laiturilta. ”Vuonna 1994 se vihdoin onnistui, kun teimme yhtiön kanssa vuokrasopimuksen, joka on tällä hetkellä voimassa vuoteen 2025”, Rajala sanoo
Kuva: Erik Saanila/HL Marine. Kartalta löytyvät Roope-palvelut, joten käyttäjän on hyvä pitää mielessä, että monessa satamassa on Roope-palveluiden lisäksi muitakin palveluita, jotka eivät kartalla näy. Kunnostuksessa ovat mukana myös ympäristöjärjestö WWF Suomi sekä Virtavesien hoitoyhdistys ry. Roope-kartta on suunniteltu erityisesti mobiilikäyttöä varten, mutta sitä voi käyttää myös tietokoneen selaimella. Nykyinen pato vuotaa reunoilta ja on korjauksen tarpeessa. Länsi-Helsingissä ja Vantaalla virtaavassa Mätäjoessa sattui kalakuolemia pari vuotta sitten veden lämpiämisen vuoksi. Monen riistalajin, kuten metsäkanalintujen ja hanhien, soidinalueet ja pienpoikasalueet palautuvat ennalleen. Helsingin kaupunki kunnostaa Mätäjoen uomaa myös Talissa, missä uoman eroosiovaurioita korjataan useassa kohdassa Helsingin Golfklubin alueella. Valuma-alueen kunnostuksesta hyötyvät kalalajit, joiden lisääntymisalueet tulevat kuntoon ja vaellusesteet poistuvat. Luonnonmukainen koskialue hapettaa paremmin vettä ja tuo virtavesilajeille apua kuumina kesäkausina tai heikkohappisina ja ahtaina talvikuukausina. Lisäksi Mätäjoelle tehdään kutusoraikoita. Pienvesistöä ympäröivät suot ennallistetaan. ”Luomme valtion alueille mallin, jota voivat hyödyntää myös muut maanomistajat”, projektipäällikkö Sihveri Ervasti sanoo. Valuma-alueprojektissa ennallistetaan pilottina kahdeksan pienvesistöä. 60 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kartan avulla voi myös suodattaa erilaisia hakutuloksia, kuten etsiä Roope-palvelupistettä, jossa on biojätteen keräys ja astianpesupaikka. Tavoitteena on luoda malli, jonka mukaan puron lisäksi saadaan kuntoon sitä ympäröivät metsät ja suot. Taimenen ja muiden kalojen liikkuminen Mätäjoessa on helpottumassa, sillä Helsingin kaupunki kunnostaa Kannelmäessä Trumpettipuiston kohdalla sijaitsevan padon pieneksi luonnonmukaiseksi koskipaikaksi. Koskialueelle rakennetaan uusi pieni koskikynnys, joka helpottaa kalojen liikkumista alueella. Roope-palvelut ovat Pidä Saaristo Siistinä ry:n vesilläliikkujille tarjoamia ja ylläpitämiä palveluita merialueilla ja Järvi-Suomessa. KUNNOSTUS ROOPE-PALVELUPISTEET KUNNOSTUS PSS:n uusi karttapalvelu näyttää vesistöjä säästävät Roope-palvelupisteet Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS) on lanseerannut uuden mobiilikäyttöisen Roope-kartan, joka helpottaa kestävää vesillä liikkumista. Kuvassa Tammisaaren imutyhjennysasema. Uudella kartalla voi etsiä kaikkia Roope-palveluita sekä ympäristöystävällisiä Roope-satamia. Roopekartta www.roopekartta.fi/map. Valuma-alueprojektia rahoittaa Metsähallituksen lisäksi maaja metsätalousministeriö riistatalouden ja kalastonhoitomaksujen varoista. Korjaustyö tuo helpotusta tähänkin ongelmaan. Karttasivusto kannattaa tallentaa puhelimeen tai tablettiin pikakuvakkeena, jolloin palvelu toimii sovelluksen tavoin. Valuma-alueprojektin tuloksena saadaan paitsi malli myös kahdeksan kunnostettua valuma-aluetta: kaksi Lappiin, kaksi Kainuuseen, kaksi Pohjois-Karjalaan ja kaksi Keski-Suomeen. Käytännössä muutostyö toteutetaan niin, että Trumpettipuiston kohdalla oleva pato madalletaan ja levennetään sekä muutetaan uuden, nykyisen padon alapuolelle toteutettavan ponttiseinämän avulla kahdeksi koskikynnykseksi. Itse puron lisäksi kunnostetaan koko valuma-alue. Metsähallituksessa tämä tarkoittaa kaikkien vastuualueiden yhteispeliä. ROOPE-kartasta löytyvät Pidä Saaristo Siistinä ry:n Roope-palvelut, kuten imutyhjennysasemat ja jätepisteet. MÄTÄJOELLA Trumpettipuiston padosta tehdään koskipaikka METSÄHALLITUS alkaa kunnostaa kokonaisia valuma-alueita Kalavesien kunnostuksessa alkaa uusi aika, kun Metsähallitus ei enää kunnosta vain puroja, vaan kokonaisia valuma-alueita. Töiden on aikataulun mukaan määrä valmistua elokuun aikana. WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen iloitsee siitä, että patoalue korjataan ja siitä tulee luonnonmukainen koskialue kaikille virtavesilajeille. Uoman eroosio on kuljettanut maa-ainesta koskialueiden kutusoraikoille vaikeuttaen taimenten kutumahdollisuuksia. Operaatiota vetää Eräpalvelut, mutta apuna on myös muun muassa Metsätalous Oy:n ja Luontopalvelujen asiantuntemus. Palveluihin kuuluu muun muassa jätepisteitä, kuivakäymälöitä, veneiden käymäläjätteiden imutyhjennysasemia sekä astianpesupaikkoja. Käytännössä projektin asiantuntijat tukkivat tarvittaessa pienvesistöön laskevat metsäojat ja perustavat pintavalutuskenttiä ja riistakosteikkoja. Sen avulla selviää esimerkiksi, mistä löytyy PSS:n imutyhjennysasema tai jätepiste
Näin menetellen säilyy suolaliemi kirkkaana eikä pilaantumisen vaaraa ole. SEURA LEHDEN numerossa 19 vuonna 1967 oli 24 sivun ”KALASEURA” kesän lomakalastajille. Veri poistetaan, kala suomustetaan, suolet, pää ja selkäranka poistetaan, kala pyyhitään puhtaaksi sekä suolataan aivan saman menetelmän mukaan kuin lohi. Tämä tapa siitä syystä, että liha suolautuu tasaisesti nahkaan asti. Jos kala on iso, sidotaan se pyrstöstä puun oksaan pää alaspäin riippumaan, jolloin kaikki veri pääsee vuotamaan. Pikasuolaus Lohesta tai siiasta leikataan ohuita siivuja jotka suolataan sokeri-suolaseoksella, tilliä runsaasti siivuille, asetetaan pieni paino päälle. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . (Päistä, evistä ja selkärangasta saa mainion keiton tai lohilaatikon.) Kalapalat pyyhitään aivan puhtaiksi ja paloitellaan suolausta varten. Päällimmäiseksi asetetaan kansi tai jos astia on jäänyt vajaaksi, asetetaan pieni paino kalapalojen päälle. Kuva: Jaana Vetikko VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 61. Siian suolaus Siian perkauksessa ei myöskään ole syytä käyttää vettä, vaan menetellään aivan samoin kuin lohen perkauksessakin. Sokerin käyttö on tietysti makuasia, sitä voi käyttää vähemmänkin mutta erittäin maukkaan saa jos käyttää juuri tätä suhdetta. Lohipaloja ei koskaan saa ottaa suolaliemestä paljain käsin eikä myöskään käyttää metallisia esineitä. Suola-sokeriseos laitetaan astian pohjalle, sen jälkeen ladotaan lohipalat nahka alaspäin, suola-sokeriseos ja lohipalat aina nahka alaspäin, kunnes astia on täynnä. Sillä aikaa kun perunat kiehuvat retkikattilassa ehtii kala suolautua sopivasti ja on herkullista nautittavaa kypsien perunoiden kanssa. Ohessa nykyaikaan sopiva KALASEURAN kertoma lohen suolaustapa reilun 50 vuoden takaa. Muovi tai puuesineet ovat sopivia. Lohen ja siian suolaus Kun lohi on saatu onnellisesti kuivalle maalle, avataan sen kurkku terävällä veitsellä ja annetaan veren vuotaa kokonaan pois. Suolaukseen käytetään meritai vuorisuolaa ja sokeria. Säilytä suolatut lohiastiat viileässä paikassa. On pidettävä huoli siitä, että palat ovat koko ajan liemen peitossa, liian kovaa painoa ei ole kuitenkaan syytä käyttää. Seuraavana päivänä on astiaan jo muodostunut kirkas liemi joka peittaa kalapalat. 50 g suolaa ja 50 g sokeria 1 lohikiloa kohden. Jos lohipalat suolataan lihapuolet vastakkain, on luonnollista että suola ei niin nopeasti mene suomuisen nahkan läpi ja näin joukkoon voi muodostua limaa. Perkauksessa ei saa käyttää vettä, vaan kala pyyhitään puhtaaksi paperipyyhkeillä. Kalan suolaus on aina kiinnostanut suomalaisia, ja esimerkiksi tällä palstalla lehdessä 5/2018 kerrottiin ikivanhasta vuoden 1827 menetelmästä. Älä myöskään koskaan laita leikattua palasta takaisin suolaliemeen samaan astiaan. Sivuilla kerrottiin monipuolisesti erilaisista kalastustavoista vapakalastuksesta seisoviin pyydyksiin sekä annettiin vinkkejä kalankäsittelyyn. Sopivat suolausastiat ovat lasimuovitai puuastiat jotka eivät vuoda. Sen jälkeen avataan vatsa, poistetaan suolet, pää, evät ja selkäranka
Kansalliskala ahven on HOIKANLAMMEN YKKÖSJUTTU Kajaanin lähikalastuspaikkaa kehitetään erityisesti nuorille ja perheille TEKSTI JA KUVAT MATTI KULJU A uringon säteet lämmittävät aina välillä pilvien lomasta. Istun perinteisellä mato-ongella Hoikanlammella nuorten kalastusleiriläisten kanssa, sillä on viimeisen leiripäivän onkikilpailujen aika. Annan kalan nielaista syötin kunnolla ja teen varovaisen vastaiskun. Aluetta on viime vuosina alettu systemaattisesti kehittää lähikalastuskohteeksi yhdessä Kainuun Vapaa-ajankalastajien, Metsähallituksen ja Kainuun Kalatalouskeskuksen kanssa. Hoikanlampi tarjoilee nyt parastaan. ONGINTA on jännittävää ja rentouttavaa puuhaa, ja luontokokemus vahvistuu siinä samalla. Kala ottaa kiinni, mutta ei suostu tulemaan heti näkyville, vaan jumpuilee mukavasti siiman päässä. Keli on hieno, sillä kesäkuun alku on ollut poikkeuksellisen lämmin. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on ollut luontevaa, sillä kaikilla on ollut sama päämäärä: tarjota helposti saavutettava ja saalisvarma kalastuskohde nuorille ja erityisesti perheille. Nostan kalan ylös ja ilokseni huomaan ahvenen olevan melko karkeaa kokoa, useampi sata grammaa eväkästä. Vilkaisen kohoa ja huomaan sen liikkuvan vasten aaltoja. HELPOSTI KALAAN Kajaanissa sijaitseva Hoikanlampi on esimerkki helposti saavutettavissa olevasta kalastuspaikasta. Arvaan, että kohta ei tarvitse kalastaa yksin, sillä pian vierelleni ilmaantuu useampi leiriläinen koettamaan taitojaan. Hoikanlampi on aina ollut olemassa, mutta rakenteiden uusimisella, raivaustöillä ja opasteiden lisäämisellä on paikasta pyritty tekemään yhä houkuttelevampi kalastuskohde. KALAPAIKKA 62 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Talvella Hoikanlampi onkin helposti kalastettavissa pilkkien. Kansalliskalamme on paitsi herkullinen ruokakala myös hieno taistelija siiman päässä. Istutetut kalat ovat olleet järeämmän kokoluokan ahvenia, joita on myös saatu saaliiksi hyvin. Lammen omaa monipuolista kalakantaa on myös täydennetty täsmäistutuksin, jotta mahdollisimman moni kalastaja saisi siiman päähän komeita kaloja. Lammen länsirannalla sijaitseva taukopaikka on hyvä kohde myös retkeilyyn. Hoikanlammen ympäri kiertää helppokulkuinen polku, jota kautta kalapaikoille pääsee vaivattomasti. Suuria siikoja lammessa uiskentelee myös, siitä todisteena viime talven pilkkikilpailuissa pilkitty legendaarinen ”kahen kilon siika”. Kohde on myös oiva keino herättää kiinnostusta ihmisissä eettiseen kalastukseen, luonnonkalan arvostukseen ja esimerkiksi ruokakalan käsittelyyn. Kansalliskala ykkösjuttu Ahven on Hoikanlammen ehdoton ykkössaalis. Hoikanlammella suosituin kalastusmuoto on ehdottomasti onkiminen, mutta heittokalastamalla saadaan myös saalista. Pyydyskalastus ei kuitenkaan ole sallittua, sillä lampi halutaan pitää pelkästään vapakalastuskohteena. Ahven on siitäkin hieno kala, että sitä voi kalastaa niin monella eri tyylillä. Saalis VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 63. Myös särkikalat ovat Hoikanlammella saaliina yleisiä ja saattaapa haukikin joskus tarttua koukkuun kiinni. Usein lammella näkeekin kalastavia perheitä, joilla on mukanaan myös hyvät eväät. Hoikanlammen kehitystyöllä lähikalastuskohteeksi halutaan turvata erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuus päästä kokeilemaan kalastuksen riemuja. Lammelle voi lähteä monella eri kulkuneuvolla, sillä esimerkiksi pyörällä kaupungista ennättää muutamassa minuutissa pelipaikoille. Hoikanlammella kalastaminen perustuu yleiskalastusoikeuksiin ja on sallittua ympäri vuoden. Se lisääntyy Hoikanlammessa luonnollisesti myös omin keinoin ja ahvenkanta onkin vahva. Mikäpä sen parempi valinta kesäpäivänä kuin lähteä mato-ongelle hyvien retkieväiden kera, viettää kiireetöntä laatuaikaa ja nauttia yhdessäolosta perheen kanssa. PINTA-ALAAN NÄHDEN PALJON KALASTETTAVAA Vajaan viiden hehtaarin kokoinen Hoikanlampi tarjoaa kokoonsa nähden paljon kalastettavaa, ja syvyyttäkin sen keskeltä löytyy yli viisi metriä
Hoikanlampi on ollut myös mukana valtakunnallisessa Vapapäivässä vuonna 2019 ensimmäistä kertaa historiassa puhtaasti luonnonkalakohteena. ?. LAMMEN opastusta ja rakenteita on uusittu, jotta ne palvelisivat kalastajia ja muita käyttäjiä mahdollisimman hyvin. Erityisesti tapahtumassa tarjotaan kaikille mahdollisuus kokeilla kalastusta lähikalastuskohteessa. Puhdas lähiruoka, virkistäytyminen luonnossa ja mielen puhdistautuminen kiireettömässä ympäristössä ovat arvoja, joita moni kalastukselta tavoittelee. Silläkin tempauksella haluttiin herätellä ihmisiä huomaamaan, kuinka kotimaiset järvija lampikalat ovat myös kalastuksellisesti parhaita saaliita. klo 10-14. Tapahtumat 64 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Päivän komeimmat kalat palkitaan leikkimielisessä kilpailussa kalastusaiheisin tuotepalkinnoin. Päivä on kaikille ilmainen ja onkimisen lisäksi sen aikana voi tutustua ahvenen jigikalastukseen sekä kokeilla esimerkiksi taitojaan tarkkuusheittokilpailussa. Luontosuhteen vahvistaminen kantaa elämässä pitkälle ja lyhyetkin hetket esimerkiksi kalavesien äärellä osaltaan auttavat jaksamaan arjen keskellä. Kuva: Pasi Korhonen. LAMMEN rannalla oleva taukokatos palvelee niin retkeilijöitä kuin tapahtumien järjestäjiäkin. ?. Tapahtumia nuorille ja perheille Hoikanlammella tullaan kesällä 2020 järjestämään Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön 20-vuotisjuhlavuoden Suomi Onkii -tapahtuma lauantaina 29.8. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa perheitä kalastusharrastukseen, joka tuo iloa, elämyksiä ja hyvinvointia ympäri vuoden
VASTUULLISUUS YKSI TEEMOISTA Ahventa voi ottaa saaliiksi hyvällä omallatunnolla, sillä se on yksi niistä kalalajeistamme, joka on elinvoimainen ja runsaslukuinen. Kun tunnet tärpin, niin vapa pystyyn ja nautiskelemaan! Vinkit VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 65. Varsinaista ylläpidettyä uimarantaa ei kuitenkaan ole, vaan uimassa käydään omatoimisesti lammen itärannalla. Hoikanlammen kaloillekin on syytä tarjota joskus erikoisempia makupaloja, kuten esimerkiksi bombette-heittopainolla tarjoiltua perhoa. Koska booby-perho kelluu niin se ei pääse pohjaan, vaan leijailee houkuttelevasti kalojen aisteja kutkuttaen. Oman hot spotin löytämiseen riittää kuitenkin lammella muitakin vaihtoehtoja, sillä houkuttelevan näköistä rantaa riittää kalastettavaksi. Sillä virityksellä on haksahtanut monta komeaa raitapaitaa. LUONTO on tavoitettavissa niissä kuuluisissa kaukaisissa kalapaikossa, mutta yhtäältä myös lähikalastuskohteissa. Hoikanlammen sopivuutta koko perheen retkeilykohteeksi lisää myös se, että uimarannan kohdilta löytyy lapsille oma leikkipaikka. Myös Hoikanlammella ahven kestää kalastusta hyvin. Kipinän saaminen kalastukseen voi parhaimmillaan johtaa elämän mittaiseen matkaan hienon harrastuksen parissa. Toisaalla on kuntoiluvälineitä, joten lammelta löytyy monenlaista tekemistä koko perheelle. Sido sitten leikariin kiinni sopivan mittainen tapsi (noin 1-2 metriä), jonka päähän ottiperho solmitaan. Varsinkin kun halutaan ulottua heittokalastusvälinein hieman pidemmälle ja syvemmälle, on bombeteilla kalastaminen tehokasta. Aloita kelaus, mutta pidä aina muutaman kammen pyöräytyksen jälkeen tauko, jolloin bombette pääsee takaisin pohjaan. Kokeilemalla ja ennakkoluulottomalla asenteella ottipaikat yleensä löytyvät. Niillä kalastamiseen tarvitset vain virvelin, joka soveltuu kevyehköön heittämiseen. Uittotekniikkana toimii seuraava: Heitä bombette/perho pitkälle ja anna niiden painua pohjaan. Aina on kuitenkin pidettävä mielessä vastuullisuus, ja ottaa saalista juuri sen verran kuin kulloinkin tarvitsee jo senkin takia, että kala on parasta mahdollisimman tuoreena. Lampeen kaatuneet puut tarjoavat kaloille suojapaikkoja ja lumpeikkojen reunat ovat kohtia, joissa saaliskalat hyvin usein lymyävät. Lisäksi lammen ympäri kiertävä polku on myös lenkkeilijöiden ja kuntoilijoiden suosiossa. Saaliista voi niin halutessaan antaa myös saalispalautetta palvelussa tuikki.fi, mikä on tärkeää, kun lammen kalaston tilaa arvioidaan. Hoikanlammen yksi opettavista teemoista onkin juuri vastuullisuus, ja kohteessa suositellaan kaikkia yli 35-senttisiä ahvenia vapautettavaksi. SUOSITTU VIRKISTÄYTYMISPAIKKA Hoikanlammella voi harrastaa muutakin kuin kalastusta, ja esimerkiksi lämpiminä kesäpäivinä se on uimareiden suosiossa. Kotimaisen kalankäytön lisääminen ja vieläpä itse pyydettynä on asia, jota Hoikanlammen kehityksellä myös tavoitellaan. KAKSI UUTTA KALASTUSLAITURIA KALASTAJIEN ILOKSI Onkijoiden ja muidenkin kalastajien iloksi lammelle on rakennettu talven 2020 aikana kaksi uutta kalastuslaituria, jotta kalastaminen olisi helppoa ja vaivatonta. Saatavilla on kelluvia, hitaasti uppoavia ja nopeasti uppoavia versioita. Bombettteja on saatavilla monen kokoisia, ja mitä pidemmälle halutaan heittää, sen painavampaa bombettea voi käyttää. Kaikista alueen aktiviteeteista huolimatta lammella voi silti välillä unohtaa olevansa lähellä kaupungin keskustaa. Yleisin käyttämäni malli on 15-20-grammainen hitaasti uppoava bombette, jolla heittää ohuella siimalla todella pitkiä heittoja. Pujota bombette siimaan ja solmi leikari siimaan stoppariksi. Tärppi tulee monesti siinä vaiheessa, kun bombette on saavuttanut pohjan ja perho lähtee hitaasti nousemaan ylöspäin. Heittosiimana suosin 0,25-millistä monofiilia ja tapsisiima saa olla pykälää hennompi vahvuudeltaan. Lämpimimmillä keleillä voivat kalat oleskella hieman syvemmällä, jolloin heittokalastusvälineet toimivat monesti paremmin kuin onki. Se voi olla tarpeen, sillä bombetet pääsevät liukumaan heittosiimassa vapaasti. Varsinaisia saaliskiintiöitä ei Hoikanlammella ole. Ajoittaisesta vilskeestä huolimatta oma paikka löytyy kuitenkin kaikille. Tervetuloa Hoikanlammelle nauttimaan ja virkistäytymään! LISÄTIETOJA Hoikanlammesta: https://www.eraluvat.fi/erareppu/erakasvatus/hoikanlammen-lahikalastuskohde.html KATSO VIDEO , kuinka ahvenia pulahtaa Hoikanlampeen: https://www.youtube.com/watch?v=1Y2dUOsmXO0 LISÄTIETOJA ahvenen kalastuksesta: https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/kalastus/ahvenenkalastajan-vuosi/ Mikäli mielit kalaan oman kaupunkisi lähikalastuspaikalle, niin kohteet voit näppärästi tarkistaa osoitteesta: https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastuspaikat/ Ahventa bombetella ja perholla Bombette-heittopainot ovat erittäin helppokäyttöisiä kalastusvälineitä. Esimerkiksi kalajäljitelmäperhot ovat ottavia isommalle ahvenelle ja erityisesti booby-perhoilla olen itse saanut monta komeaa ahventa. Voit halutessasi käyttää leikarin ja bombeten välissä myös silikonikuulaa, joka pehmentää bombeten iskuja leikariin
Kilpailukeskus: hotelli Revontuli, Hankasalmi (osoite: Revontulentie 1, 41500 Hankasalmi). Ilmoittautuminen 15.9. Street fishing Tampere, Janne Antila l 25.8. Tulevia SM-kilpailuja SM-perho joukkuekilpailu 22.-23.8, Kinnula. Tavoiteltavin saaliskala on kirjolohi. Mukaan mahtuu 36 kilpailijaa. Osallistumismaksut: 40 €/venekunta. Mukaan mahtuu 18 joukkuetta. Järjestäjä: Pirkanmaan Perhokalastajat ry. Lisätiedot: Petri Aula, p. OIKAISU TEAM Sensas Karppilammen uusi isäntä Vapaa-ajan Kalastaja -lehden viime numerossa olleessa Jari Tuiskusen jutussa kalabongauksesta (Kalabongarille pienikin on suurta) kerrottiin sivulla 13, että sampia viljellään myös Suomessa joissain kalankasvatuslaitoksissa, joista niitä istutetaan esimerkiksi Myllykosken Karppilampeen, jossa myös karpit ja muut isot särkikalat hyvin viihtyvät. Lisätiedot: Petri Aula, p. 045 131 6175, pohjanmaankilpaperhokalastajat@gmail.com. Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. Osallistumismaksut: 40 €/venekunta. Perhokalastuksen nuorten SM 12.9., Julkujärvi/Ylöjärvi. Street fishing Jyväskylä, Janne Antila l 12.9. Kilpailukeskus: hotelli Revontuli, Hankasalmi (osoite: Revontulentie 1, 41500 Hankasalmi). SVK:n kevätneuvottelupäivä ja -kokous, Hotelli Arthur, Helsinki, Jaana Vetikko l 25.-27.9. Järjestäjä Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät ry. Street fishing Raahe, Janne Antila l 19.8. Kelluntarenkaan liikuttamiseen saa käyttää ainoastaan räpylöitä (ei airoja). mennessä Antti Tuomainen, p. 040 779 9421. SVK mukana Itämeripäivässä ”Ongimme hyvää ihmiselle ja Itämerelle”, Janne Antila l 29.-30.8. Kilpailuun ilmoittaudutaan ensisijaisesti SM-perhokarsintojen syksyn 2020 sähköisessä hakujärjestelmässä (ohjeet löydät kutsusta SM-perhokalastus 2021). (Huom! Muuttunut ajankohta) Hankasalmen Iso-Virmaksella. 0400 633 263 l 8.9. 040 559 9463 Tapahtumiin saattaa tulla muutoksia pandemiatilanteesta riippuen. Kilpailupaikan osoite: Arkkusaarentie 1, 92600 Siikalatva. Street fishing Kajaani, Janne Antila l 27.8. Tilaa SVK:n uutiskirje Suomen Vapaa-ajankalastajien sähköinen uutiskirje tuo sähköpostiisi tuoreimmat järjestökuulumiset, kausittaiset tuoteuutuudet, kiinnostavimmat tarjoukset ja muuta ajankohtaista vapaa-ajankalastuksen saralta. Epävirallinen MM-tuulastus 18.9. Kiinnostaako tieto. Sähköisen haun jälkeen (päättyy 10.7.2020) kilpailuun voi ilmoittautua suoraan järjestäjälle. Mökki & Meri -messut, Turku, Janne Antila l 26.9. Siikalatvan (Pulkkilan) Uljuan altaalla, Vornassa. mennessä osoitteeseen jp.syvarinen@gmail.com. 040 736 2008, petri.manelius@gmail.com. Ilmoittautumiset suoraan järjestäjälle. 040 835 2928 tai ajtuomainen@gmail.com. 040 511 9596. Ilmoittautuminen 15.9. SM-kilpaonki 22.-23.8. mennessä Jari Vartiaiselle, hankasalmenkalamiehet@gmail.com. Kilpailuvesinä Iso-Koirajärvi (vene), Heikinlampi (ranta) ja Kaunislampi (kelluntarengas). Kilpailuun voivat osallistua jäsenseurat kolmihenkisin joukkuein. Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi 66 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suomi onkii -tapahtumat eri piireissä, Johanna Antila Päätapahtuma Lappeenranta 30.8., Pekka Turunen, puh. Tilanne on siellä kuitenkin sikäli muuttunut, ettei paikkaa enää hoida toimintansa lopettanut Jokamieskalastajat ry, vaan tietoja lammella kalastamisesta saa Team Sensakselta (www.teamsensas.fi), joka myös vastaa paikan istutuksista ja lupamyynnistä. Joukkuekilpailu 20 €/joukkue. Lisätiedot: Petri Manelius, p. Järjestäjä Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat ry. Ilmoittautuminen 14.8. Street fishing Varkaus, Janne Antila l 27.8. SM-perho kelluntarengas 20.9.Vekaranjärven Ahvenlampi. Jälki-ilmoittautuminen ei ole mahdollista. Osallistumismaksu on 160 €/joukkue. mennessä Jari Vartiaiselle, hankasalmenkalamiehet@gmail.com. fi, p. Kalastustapoina ovat perhokalastus veneestä, kelluntarenkaasta ja rannasta. l 15.8. Kilpailun yhteyshenkilö/tiedustelut: Rami Tuominen, rami.tre@netti. 040 511 9596. Suomi silakkalitkaa -päätapahtuma, Johanna Antila, Raippaluoto, Veli-Matti Mäenpää, puh. Lisätiedot: Mika Yli-Soini, p. SM-tuulastus 19.9. Missä SVK menee. SM-laituripilkki 13.9. Kalastusmuotona on perhokalastus kelluntarenkaasta. Ilmoittautumiset maanantaihin 1.9. Street fishing Oulu, Janne Antila l 16.8. klo 9.30-14.30, Hylkeenpyytäjäntie, Suomenojan venelaitureilla Espoossa. Osallistumismaksu 70 €/kilpailija. Toimitus pahoittelee virhettä. Ilmoittautuminen ennakkoon piiri-/seurakohtaisesti vapavarkaus.net löydettävällä lomakkeella. Street fishing Uusikaupunki, Janne Antila l 12.9. Kuule ensimmäisten joukossa missä mennään ja liity postituslistalle veloituksetta osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi. (Huom! Muuttunut ajankohta) Hankasalmen Iso-Virmaksella. Kilpailukalat: Kirjolohi ja siika 18 cm alamitalla
ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 18.8. 3 29.5. 3. 5 9.10. 6 4.12. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. KALASTONHOITOMAKSU 2020 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 24.1. 2 27.3. 9.10. MAKSAMINEN 1. 2. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. Tuntemattomalle kalapaikalle Syksyinen vetouistelu Kalavene talviteloille Kalapaikkana Ruovesi Kuva: Janne Tarkiainen. 4 14.8. LEHDET 2020 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 5 / 2020 ilmestyy 9.10. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 67. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Sorkkalantie 394, 33980 Pirkkala Timo Lepistö puh
6 414886 500440 20004 PAL. 2020 – 41 650044 – 2004. VKO