Vapaa-ajan Kalastaja 4/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

4 • 2021 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € 5,90 € Tarjous (norm. 9,90 €) LIVE-LUOTAIN muuttaa kalastusta Perhopenkistä virvelin siimaan Ottavat AHVENLIPAT Kalapaikkana PORVOONJOKI Painouistimella syvemmälle MUIKUN verkkokalastus
44 Vavan varressa Sakke Yrjölä 51 Kalaherkut Muikut muhivat uunissa maukkaiksi 52 Nuorten tärpit 58 Historian havinaa 60 Seurat esittelyssä Rantakylän Kalakaverit 62 Ensimmäinen ONKI24 sai innostuneen vastaanoton 64 Viehekalastuksen SM 66 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä 16 Perhopenkistä virvelin siimaan 24 Painouistimella pintaa syvemmälle 30 Uutuudet 32 Kirjat 34 Lääkärin määräyksestä Kuusi herkullista lippaa 36 Tutkittua Elohopea vesiympäristössä ja kaloissa ELOKUU 2021 Sisällys 8 Live-luotain muuttaa kalastusta 26 Lähikalastuspaikka Porvoonjoki 42 Perhonurkka Härpäke 48 Muikku on kätevintä pyytää verkolla VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 3
ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 34 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 0400 946 968. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Ku va : Ol li Sa ar i Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 576 3302. 050 573 9332 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh
elokuuta saakka. Monet hakevat kalastuksesta juuri tyyneyttä ja rauhaa luonnon helmassa luonnon ääniä kuunnellen. Kuva: Jaana Vetikko. Tätä kannatti lähes kolmasosa vastaajista. Työnantajan lahjoittamat tunnit voi käyttää vaikka Street Fishing -tapahtumissamme, joita järjestetään kaupungeissa ympäri Suomen. Pääkirjoitus ELOKUU 2021 JAANA VETIKKO KALASTUKSESTA APUA MIELEN HYVINVOINTIIN JA TYÖSTRESSIIN YLI neljännes suomalaisista on saanut kalastuksesta tai kalareissusta apua, kun omat tai maailman asiat ovat alkaneet ahdistaa, selviää SVK:n kyselytutkimuksesta. Tätä kirjoittaessa jo yli sata yritystä on saanut haasteen. Työntekijät voivat myös itse haastaa työnantajansa mukaan kampanjaan verkkosivuillamme (www.vapaa-ajankalastaja.fi/ fiksukalastaa) olevan lomakkeen kautta 30. Myös vapaaehtoistyö tuo iloa elämään. Kalastusinnostus on jatkunut tänä kesänä. Suomen Vapaa-ajankalastajat haluaa ylläpitää ja ruokkia kalastusinnostusta sekä toivottaa kaikki tervetulleeksi kalastusperheeseemme. Me välitämme haasteet eteenpäin yritysten HR-osastoille. Lähdetään kivalla porukalla kalaan tai mennään kalastuskilpailuihin, joissa tavataan tuttuja ehkä jopa laajemmaltakin alueelta. Toisille kalastus taas on tärkeä harrastus erityisesti sosiaalisen kanssakäymisen kautta. L uonto ja kalastus elvyttävät ja rentouttavat mielen sekä antavat vastapainoa monelle tutuksi tulleelle nopearytmiselle elämäntyylille. Fiksu kalastaa. Se näkyy niin lupamyynneissä kuin paikoittain vesillä ja rannoilla. Kalalle lähtö auttaa katkaisemaan myös jatkuvaa tietotulvaa älylaitteiden ja näyttöpäätteiden äärellä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 5. Lisäksi kannatusta sai ehdotus, että työnantaja antaisi tämän tai viime vuoden tyky-tunnit työntekijöiden käyttöön kalastukseen varattuna aikana. Muun muassa Metsähallitus tiedotti heinäkuun lopulla Lapin kalastuslupien vähiin käymisestä ja osittain loppumisesta. Toivottavasti moni hyväksyy sen. Lasten onnistumisista ja ilosta saa itsellekin hyvän mielen. Omaa osaamista voi jakaa vaikka seurojen nuorisotoiminnassa. Haastoimme kesällä yritykset tarjoamaan työntekijöilleen vähintään tunnin työaikaa kalastukseen käytettäväksi. Alkukesästä tekemässämme kyselyssä myös yli puolet suomalaisista kannatti kalastukseen liittyvien lupamaksujen liittämistä liikuntaetuun. Onneksi pelkällä kalastonhoitomaksulla pääsee monille vesille. Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan myös aivan kaupunkien ytimessä on usein upeita lähikalastuskohteita
Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. . Ku va : M ar cu s W iks trö m l erikoisvärinen viehe l jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Viking Lineltä alennukset ryhmäja vapaa-ajanmatkoista l paljon muita etuja mm. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi): Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.. SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ SVK Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen. LIITTYMISLAHJANA VAIN 40 € VUOSI Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SVK:n jäseneksi Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys S V K:N JÄ S EN ENÄ Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja! on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa
Monelle aloittelevalle kalastajalle kirjolohi on se ensimmäinen jalokalasaalis. Kirre voi tarjota nuorelle sen ihka ensimmäisen elämyksen, miltä suurempi kala tuntuu siiman päässä, mutta myös sen kalansaamisen riemun. Mukavaa alkavaa kalasyksyä kaikille! KIRJOLOHI Kalastajan kaksiteräinen miekka K irjolohi jakaa vahvasti kalastajien mielipiteitä. Jos vain maamme omat kalakannat olisivat elinvoimaisia. Usein kirreistutuksia puolustellaan hinnalla: kirjolohi on taimenta edullisempaa, mutta houkuttelee silti yhtä lailla kalastajia. Toisinaan lähden itsekin ihan vasiten kalastamaan kirreä. Jos tippavoimalat olisi räjäytetty huitsin nevadaan jokaista jonkkaa patoamasta. Jos ja jos… Valitettavasti se tulevaisuudenkuva ei vaikuta todennäköiseltä. Kenenkään nuoren kalastajanalun en ole kuullut myöskään manaavan, että tulipa kirjolohesta surkeaa ruokaa. Kokemukseni perusteella se vetää nuoren kalastajan suun muikealle virneelle. Ääriajattelu kukoistaa: osa vetää vankalla perstuntumalla painavaakin paatosta, osa miettii maltillisemmin, moni tyytyy seuraamaan sivusta. Someaikana saattaa saada äläkän aikaiseksi vain lataamalla internettiin kuvan saaliiksi saadusta kirjolohesta. Ja jos kalastuspolitiikka olisi kestävällä pohjalla. Eväbroileri, evämakkara, joka maistuu mudalta. Ja eivätpähän enää ole siellä taimeniamme härnimässä. Kun on tohkeissaan saaliista, ei välttämättä tule ajatelleeksi kalastuksensa etiikkaa tai päämääriä sen filosofisemmin, mutta äkkiä kuvan alle alkaakin kertyä kommentteja. Varmasti jokainen tietää, että kotoisissa vesissämme kirjolohi, kuten vieraslajit vesistöissä yleensäkin, on lähes poikkeuksetta haittalaji. Eläköön Kekkonen! Maltillisemmat tyytyvät seuraamaan vääntöä hiljaa sivusta ja syömään popcorneja. Pärskeitä ILKKA HEIKKINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 7. Kalastuspaineen kasvattamisen lisäksi se saattaa häiritä esimerkiksi taimenen kutua. Saakutin Kekkonen! Vastapuoli puolustaa: maukas ruokakala, laittaa siiman päässä hanttiin mukavasti, haastava kalastettava. Kirjolohta kuitenkin lasketaan myös vesistöihin, joissa vielä kituuttaa harvalukuisena esimerkiksi taimenia. Äkkiseltään voisi kuvitella, että kalastamalla kirret äkkiä pois taimenia hätyyttämästä tekisi taimenille palveluksen. Tällöin kalastetaan yleensä ”umpeen rakennetuissa” kohteissa tai vaellusyhteyksettömissä lammissa. Tällöin tiedostava kalastaja saa jo miettimällä miettiä. Minusta kalastus ylipäänsä on lähes aina sarja eettisiä ja vähemmän eettisiä valintoja, ja kalastustyylistä riippumatta kalastaja toimii ainakin jossain määrin itsekkäästi. Toisaalta jos sata tai viisisataa kalastajaa tekee saman eetoksen pauloissa saman valinnan, saattaa kalastuspaine aiheuttaa taimenelle enemmän haittaa kuin kirjolohi milloinkaan. Nykyisen tilanteen vallitessa en kuitenkaan lähtisi syyllistämään itseään kirjolohta, enkä kalastajaa, joka tahtoo niitä kalastaa. Parantamisen varaa on maamme istutuspolitiikassa, yrittäjien ja kalastajien asenteissa ja ties missä
Anturin voi suunnata haluamaansa suuntaan ja seurata keilaan osuneiden kalojen liikkeitä. VÄLINEET KALASTUSTILANTEESSA ruudulla näkyy myös viehe. Uusi teknologia myös jakaa mielipiteitä ja moni kysyy, onko nyt menty liian pitkälle. Perinteisen kaikunäkymän tarkoitus on vain kertoa numeroita nopeammin, jos pohja matka-ajossa nousee yllättäen pystyyn. Kala etsitään viistoluotaimella ja kalastetaan livellä. Anturi itsessään koostuu useammasta, eri suuntiin suunnatusta kaikumoduulista, joista laite muodostaa yhtenäisen näkymän. LIVE-LUOTAIMIEN ruudulla näkyy ainoastaan nykyhetki. Kalastustilanteessa ruudulla näkyy myös viehe, joka voidaan tarjota tarkasti kalan näkökenttään ja oikea-aikaisesti uittaen. Erona tavalliseen kaikuun luotaushistoria ei jää ruudulle näkyviin, vaan ruudulla näkyy ainoastaan nykyhetki. TEKSTI JA KUVAT TEEMU KOSKI Kalastajan katse veden alle LIVE-LUOTAIN muuttaa kalastusta Kalastuskentän kuumin puheenaihe ovat live-luotaimet, jotka ovat mullistaneet käsityksemme isojen kalojen koosta ja määrästä. L ive-luotaimet, Garminin LiveScope ja Lowrancen Active Target etunenässä tuottavat reaaliaikaista ja elävää kuvaa pinnan alta. Viistoluotain ja Live ovat tärkeimmissä rooleissa, ja kartta antaa apua liikkumiseen ja navigointiin. Vieheen uittoa myös pystytään muuttamaan kalan reaktioita seuraten. 8 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tämä vaatii runsaasti prosessointitehoa ja siksi laitteissa on mukana oma erillinen prosessoriykTÄSMÄKALASTAJAN luotainpatteri
Varsinkin ahvenet ovat alituisessa liikkeessä ja liven avulla heitot voidaan suunnata sinne, missä kaloja näkyy, vaikka niitä ei varsinaisesti täsmäkalastettaisikaan. sikkö. KALAN HAHMOJA JA SUHRUJA Moni on nähnyt videoita, joista kalat on helppo tunnistaa lajilleen pientenkin yksityiskohtien erottuessa selkeästi. Paketin voi liittää saman merkin live-yhteensopivaan näyttöön ja setti on valmis. Rajoitteita liven käyttöön luovat muut vedessä olevat esineet, kuten vesikasvit, kivet ja puut. Ja silti harjaantuneinkin livettäjä huomaa toisinaan tarjonneensa viehettään rankapuulle, jota luuli pohjalla makaavaksi suurhaueksi. Suurin hyöty suurten kalojen kalastajalle Liven suurin etu lienee se, että viehe saadaan tarjottua aivan kalan näkökenttään ja sitä voidaan uittaa kalan reaktioita seuraillen. Ja mitä isompi kala on, sitä helpompi se on havaita. Ja kala voidaan paikantaa jo kaukana veneestä, joten viehe myös voidaan tarjota kalalle sitä veneellä häiritsemättä. LIVE-LUOTAIMELLA kala voidaan paikantaa jo kaukana veneestä. VENEEN ollessa liikkeellä pitää kohdetta hakea jatkuvasti anturia pyörittäen. Parvikalojen, yleensä ruokakoon kuhan ja ahvenen pyynnissä etu ei ole yhtä huomattava, vaikka tuntuva onkin. Toinen vaihtoehto on kiinnittää anturi sähkömoottorin varteen, mutta tämä hankaloittaa veneen ohjaamista ja luotaimen käyttöä samaan aikaan. Useimmat kiinnittävät anturin erilliseen pyöritettävään anturitelineeseen veneen sivulla, jolloin keilan voi suunnata haluamaansa suuntaan telinettä pyörittämällä. Jos näitä on paljon, on kalojen paikantaminen luotaimella todella hankalaa ja vaatii alituista keskittymistä ruudun tuijottamiseen. Mutta mitä vähemmän alueella on kalaa, sitä suurempi hyöty livestä saadaan. Veneen lähellä olevat kohteet erottuvat selkeästi ja kalat on helppo tunnistaa, mutta veneen liikkuessa kohde häviää näytöltä nopeasti, ellei sitä koko ajan haeta anturia pyörittäen. Ei siis ole ihme, että teknologia on mullistanut juuri suurten, ja yleensä harvassa olevien yksittäisten kalojen pyynnin. Ja hiukankaan kauempana olevat kohteet ovat lähinnä epämääräisiä LIVE-LUOTAIMISTA on iso hyöty etenkin suurten ja yksikseen liikkuvien kalojen täsmäkalastuksessa. Tämän myötä tärppivarmuus paranee huomattavasti. Hyödyt VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 9. Oikeassa elämässä tällaiset kuvat saa unohtaa
LIIKKEESSÄ olevan kalan seuraaminen live-luotaimella on kovassa sivutuulessa liki mahdotonta. LIVELUOTAIMIA suosivat etenkin suurkalojen kalastukseen keskittyneet. 10 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalat etsitään viistoluotaimella ja kalastetaan livellä. LIVEN keila on hyvin kapea
Anturissa on kolme eri suuntiin osoittavaa kaikumoduulia, joista prosessoriyksikkö kokoaa yhtenäisen kuvan. Harrastuksen kirjo on äärettömän moninainen, kuten myös Suomen kalavedet. Liven avulla uusiin vesiin pääsee nopeammin kiinni ja tällainen järvihyppely onkin monen mielestä lajin suola. UUSILLE VESILLE Partojen pärinää aiheuttaa myös se, että kalastajat eivät tunne toistensa odotuksia. HALUTESSAAN kalat osaavat kadota parhaankin kalatutkan tavoittamattomiin. Mutta saaliita on hiukan turhaa vertailla samalla asteikolla. Hiemankaan uusien vesien tutkimusmatkailua harrastavalla suhde LIVE pitää pystyä suuntaamaan sinne, missä kala on, ja veneen vähänkään liikkuessa anturia saa pyörittää jatkuvasti. Mutta kuten nähty on, tuo laite huomattavaa etua sen käyttöön perehtyneelle kalastajalle. Tässä kohtaa kertoja kuitenkin jättää usein tyhjät reissut mainitsematta, eikä kuuntelijakaan hahmota, että vesillä on vietetty aikaa tuntitolkulla ja mainitut viisi kalaa voivat olla päivän koko saalis. Live antaa kalastajalle aivan omaa tasoaan olevan mahdollisuuden erikoistua haluamiinsa kohteisiin. Pelkkä saaliin koko tai määrä ei lopulta ole ratkaisevaa. Liikkeessä olevan kohteen seuraaminen kovassa sivutuulessa onkin liki mahdotonta. Suurkalojen livetys, kuten suurten kalojen muukin kalastus, on siis yksitoikkoista puurtamista, jossa kaloja saadaan vain harvoin. Ihan ok päivä…” Mikä ”ihan ok”. Vene VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 11. LIVE-LUOTAIMEN avulla uusiin vesiin pääsee nopeammin kiinni. Jotta luotaimesta saadaan sen hyöty täysimääräisenä irti, on sen käyttäminen jatkuvaa anturin pyörittelyä ja veneen ohjaamista. Eihän tuollaisia määriä isoja kaloja ole kukaan ennen saanut. Näin voi käydä myös tutuilla vesillä. Yhtä tärkeää voi olla myös se, mistä ja milienee lähempänä kalaa joka kolmas vesillä vietetty tunti, ja onnistumisia tasaavat päivät, jolloin kohdekoon kalasta ei nähdä evän vilaustakaan. Neljä haukea ja kuha kymmeneen tuntiin ei kuulostakaan yhtä paljolta. Veneen tarkka liikuttelu vaatii keskittymistä ja kipparin pitää koko ajan hahmottaa, missä suunnassa kala on. Jos suurkaloja tavoitellessaan pidemmän ajan keskiarvossa pääsee edes kala per tunti -tahtiin, voi onnitella itseään. Ja vielä päivä päivän perään. Venetervan tuoksusta mökkivesillään nauttivasta kuhansoutajasta maan toiselle laidalle ulottuvat reissut muutaman isomuksen toivossa tuntuvat järjettömiltä toisen hekumoidessa kuukausitolkulla sillä, mitä kaloja tulevassa reissukohteessa elelee. Liven keila on myös hyvin kapea, ja veneen pienikin kääntyminen saa myös anturin kääntymään. Pyöritettävän, ja ajon ajaksi vedestä nostettavan anturitelineen pitää olla kipparin käden ulottuvilla. Tähän pystyvät vain taitavimmat, ja hekin vain parhailla kalapaikoillaan. Tuohan on unelmien kalareissu! Livettäjien juttuja kuunnellessa moni pyörittelee päätään. Halutessaan kalat osaavat kadota parhaankin kalatutkan ulottumattomiin, ja lopulta jättää vielä iskemättäkin. Ja kala pitää hakea uudestaan keilaan. Tuulinen sää vaatiikin kipparilta jatkuvaa työntekoa ja pitkää pinnaa, varsinkin jos kalat sattuvat olemaan liikkuvalla päällä. kutkuttavan jännittävää kuin löytää iso kala ja nähdä sen kääntyvän vieheensä perään. Ja kahvinporoista ennustamista muistuttavaa tulkintaa siitä, mikä loimiska on tavoiteltu kohde, ja mikä ei. SUURKALOJEN LIVETYS ”Neljä metrihaukea ja kasivitonen kuha. suhruja ja revontulien lailla loimahtelevia läiskiä. Toisesta tämä on tylsää kuin mikä, kun taas toisen mielestä mikään ei ole yhtä Veneen asemointi Tyynessä veneen asemoiminen on jopa helppoa, mutta tuulen kasvaessa homma vaikeutuu
TYHJÄLLE TONTILLE EI KANNATA HEITTÄÄ Tyhjälle tontille ei kannata heittää. VENEEN lähellä ja veneen pysyessä liikkumattomana kuva on yksityiskohtaisen tarkkaa, mutta käytännössä pohja ja kalat erottuvat ruudulta erivärisinä ”revontulina”, joista kalastajan tehtävä on tunnistaa tavoittelemansa kohteet. Kalojen etsimisessä viistokaiku on oivallinen apuväline, ja live otetaan käyttöön vasta, kun viiston ruudulle ilmestyy jotain mielenkiintoista. Tässä on eroa sekä päivissä että yksilöissä, ja ensimmäinen heitto on aina se tärkein. Entuudestaan tuntemattomilta vesiltä saatu onnistuminen maistuu aina makeammalta kuin tutun paikan hinkkaaminen tai huhujen ja jo saatujen kalojen perässä juokseminen. Varsinkin hauen kohdalla tätä kutsutaan ”katiskan kokemiseksi”. VIISTOKAIKU AUTTAA KALOJEN ETSINNÄSSÄ Kaikki alkaa kalan etsimisestä. Mitä hankalammat olosuhteet ovat, sitä nopeammin viehe pitää saada kalan luokse, mutta liian nopeasti vajoava viehe vajoaa liian nopeasti. Tämä pätee varsinkin kuhaan, joka muutenkin on pidättyväisempi luonnoltaan. Kuha 12 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Poiskääntyneen kalan saaminen iskemään on monin verroin epävarmempaa kuin vieheen ensi kertaa havaitsevan kalan. Jopa iskuun kiihdyttävä kuha hylkää pyydön heti, kun se vajoaa kalan alapuolelle. Jos näkymä on esteetön, eikä siinä näy kalaa, ei siinä silloin kalaa ole. Toinen tyyli on ajaa vene siten, että kala jää kohtisuoraan veneen sivulle anturin puolelle venettä. Täsmäkalastuksen idea on siinä, että kalastettava kohde paikannetaan tavalla tai toisella, ja viehe tarjotaan kalan näkökenttään. Tämä vaatii hetken opettelua, sillä isokin kala voi poispäin uidessaan erottua vain muutamana himmeänä häilähdyksenä. Rajatapauksiin kehittyy kalastajalle melko nopeasti kuudes aisti, jota ei osaa selittää. Kuha kiinnostuu jigistä varovaisesti, mutta perään lähdettyään iskee lähes varmasti, jos viehe ei liiku liian nopeasti, ja jos se ei vajoa pohjalle. Viehe tarjoillaan kalan näkökenttään joko ajamalla kalan päälle ja pudottamalla viehe alas, tai heittämällä viehe havaitun kalan luo. Mitä useamman heiton tilanne vaatii, sitä heikommiksi mahdollisuudet käyvät, varsinkin jos kala on jo aiemmin havainnut ja ehkä jopa reagoinut vieheeseen. ISOKIN kala voi erottua ruudulla vain himmeänä häilähdyksenä. Lähtökohtaisesti kalaa kalastetaan aina niin kaukaa kuin olosuhteet antavat myöden, mutta jos otus kieltäytyy reagoimasta, venettä siirretään pikkuhiljaa lähemmäs, kunnes lopulta kala on suoraan veneen alla ja sitä pyydetään vertikaalijigillä. Jotkut etsivät kaloja pelkästään live-luotaimella, mutta tämä vaatii anturin jatkuvaa pyörittämistä. Aktiivinen kala tahtoo vieheen, eikä ole kovinkaan kranttu, passiivisen kalan taas pahimmillaan säikähtäessä nopeasti kohti tulevaa uistinta. Monet ajavat kalan ”piikkiin” eli suoraan keulan eteen. Onnistumisista kertovat kuvat isoista kaloista tulkitaan helposti pelkäksi kilopornoksi ja egon pönkittämiseksi, mutta usein niissä on taustalla muutakin, joka ei joko viestistä välity, tai sitä ei haluta siitä nähdä. Parhaimmillaan kuva on selkeä, eikä jätä epäilykselle sijaa, mutta läheskään aina iso kala ei viistossa näytä isolta kalalta. Perhokalastuksessa pörriäinen koitetaan saada virtaan sille linjalle, mistä kala sapuskaansa napsii. Syvässä vedessä sama tehdään kaikuluotaimen avulla. Paikalla saattaa olla runsaasti kuhaa, jotka iskevät jigiin halulla, kunhan se uitetaan hitaasti niiden yläpuolelta. Joku haituva ruudulla on iso kala, kun toinen samannäköinen ei ole. JÄNNITTÄVIN OSUUS – ITSE KALASTAMINEN Tämän jälkeen on vuorossa prosessin jännittävin osuus, eli itse kalastaminen. Jigit ja pehmovieheet ovat tässä parhaimmillaan, koska niiden uintisyvyyttä on helpoin säätää painottamalla. Pohjassa makaava hauki saattaa jättää huomiotta kaikki yli uiKuhanjigaajan raastava hämmennys Liven paljastamana knoppitietona sanottakoon, että joskus pahin virhe, jonka kuhanjigaaja voi tehdä, on päästää vieheensä pohjalle. KUHA ei huoli koskaan pohjaan putoavaa jigiä. Mutta yhtä kaikki, epäilyttävät kohteet pysähdytään tarkistamaan. Kun päätös kalastamisesta on tehty, ajetaan vene kalaan nähden sellaiseen asentoon, josta sitä on helppo kalastaa ja pyritään pitämään vene paikallaan ja kala luotaimen keilassa ainakin siihen saakka, että nähdään kalan vieheestä kiinnostuneen. Veneen malli ja sisustus ratkaisevat, mistä suunnasta kalaa on helpoin kalastaa, ja jokaisella kipparilla on hiukan oma tyylinsä lähestyä kalaa. Tällaisista kuhaparvista anturia pyörittelevä kippari tyypillisesti napsii kuhan toisensa perään muun miehistön pyytäessä pelkkää tyhjää. ten kala on tullut
Älä kuitenkaan koskaan päästä viehettä vajoamaan kalan alapuolelle. TÄSMÄTESSÄ tilanteet tulevat nopeasti, ja varsinkin yksin kalastaessa useammasta vavasta on hyötyä. Usein eväkäs vain poistuu paikalta, mutta varsinkin iso hauki saattaa myös heittäytyä pohjaan makaamaan reagoimatta enää mihinkään. perinteisin menetelmin, ja siksi saaliina harvinaisia. Näin nopea muutos on hieman hämmentävää, eikä vähiten monesta täsmäkalastusta harrastavasta. Toisinaan päätöksentekoa auttaa pieni pysäytys, toisinaan taas varovainen kiritys. ISON KALAN ÄHKY Live-luotaimet ovat vallanneet oman tilansa nykyaikaisessa heittokalastuksessa rytinällä, jollaiseen harva uutuus on pystynyt. Bonuksena jättiläismäinen kumikala, jolla usein saa heräteltyä pienemmät vieheet hylänneen suurhauen iskemään. Mitä hitaammin se lähtee vieheen perään, sitä hankalampi sitä on saada iskemään. Näin ei tietenkään ole joka paikassa, ja on myös paljon vesiä, joissa viiden kilon kuha on poikkeuksellisen iso. Ne vain ovat hankalia pyydettäviä ns. Varsinkin jos näkee jo ruudulta, että kala on ”vain” nätti, mutta ei varsinaisesti ”tahtoo VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 13. Kuha varsinkaan ei voi sietää moista. On vesiä, joissa viisikiloinen kuha tai metrinen hauki eivät ole isoja kaloja, vaikka monesta siltä tuntuukin. Toki ne ovat erityisen haluttuja myös saaliina, mutta mitä kun viiden kilon kuha ei enää tunnu edes isolta. tetut vieheet, mutta kiinnostuu ylleen lasketusta vertikaalijigistä välittömästi. Ja jos koemme kookkaat kalat erityisen arvokkaiksi yksilöiksi, onko oikein keskittyä vain niiden tavoitteluun nyt, kun niiden löytämisestä on tullut hetkittäin jopa helppoa. ÄLÄ koskaan päästä viehettä kalan alapuolelle. Jossain vaiheessa kalastajan pitää vain luovuttaa ja jatkaa matkaa. Onko jokaista kalaa pakko yrittää. Yleensä tilaa on vain jommallekummalle, ja on kalastajan pelisilmästä kiinni, miten valitsee. Samoin monien ennätyskalanoteeraukset. LIVE-LUOTAIMET ovat hilanneet käsityksen isosta kalasta uudelle tasolle. Aiemmin isoilta tuntuneet kalat ovatkin yhtäkkiä melko tavallisia, ja samalla niiden saaminen on kokenut selvän inflaation henkilökohtaisella tasolla. Kalastusta kannattaa jatkaa viehettä vaihdellen niin kauan kuin kala tilannetta sietää. Viisi eri tavalla painotettua viehettä eri syvyydestä löytyville kaloille. ONKO JOKAISTA KALAA PAKKO YRITTÄÄ. Viimeisen parin vuoden aikana käsitys siitä, mikä on iso kala, ja paljonko sellaisia vesissämme uiskentelee, on hilattu uudelle tasolle. ÄLÄ PÄÄSTÄ VIEHETTÄ KALAN ALAPUOLELLE Joskus kala reagoi vieheeseen iskemällä välittömästi. Mutta hankala sellaisen ohikaan on yrittämättä ajaa
Pitääkö Live kieltää. Koska jos pysähtyy ronkkimaan jokaista kuhaparttia tai ahvenrykelmää, ei koskaan ehdi ison kalan luo. Kuinka monta kookasta kalaa saan pyytää, ja tekeekö kalan vapauttaminen hommasta hyväksyttävää edes omissa silmissäni. Livellä menetetään se jännitys, kun ei koskaan tiedä milloin kala iskee, ja mikä se on. Se ei silti poista yksilön vastuuta. Muutakin saattaa tosin ilmetä. Kokoamalla viikon kuvat yhteen julkaisuun tai ripottelemalla yhden onnistuneen reissun kuvat eri päiville saadaan aikaan tehokas viesti, josta tärppien väliin jääneet tyhjät tunnit eivät välity. EI KERTA TEE LIVEKALASTAJAA Live-luotaimet ovat vieneet saaliit tasolle, jota emme uskoneet vielä muutama vuosi sitten olevan olemassakaan. Liven vaikutus suurkalakantoihin jäänee lopultakin melko pienen joukon harteille. Mutta tästäkään huolimatta live, kuten muutkaan luotaimet, ei tuo veneeseen yhtäkään kalaa. Missä vaiheessa kalastuksen tarjoama jännitys ja riemu vaihtuvat pelkäksi tärppihimon tyydyttämiseksi ja kilopornoksi. Kuva: Juha Ojaharju. Isojen kalojen täsmäkalastus on etupäässä turhauttavan pitkiä tunteja tyhjän luotaamista, minkä lisäksi homma vaatii kanttia ajaa monen hyvän kalapaikan ohi. Kuinka monta kalaa minä saan koukuttaa. Pidemmän ajan keskiarvona kalan saa joka kolmas tunti. Kalastaja on vastuussa siitä mitä ja miten paljon pyytää, ja hänellä on melko vapaat kädet oman kiintiönsä määrittämisessä. Paitsi se, kun kala on todella valtava. Kalastajan vastuu 14 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tulevaisuudessa laite tulee yleistymään, kuten viistokaikukin on tehnyt. Sopiva alue on etsitty, kuten ennenkin, ja katsottu, mitä siellä on kalastamalla alue läpi. Tätä kysyivät Helsingin yliopiston emeritusprofessori Hannu Lehtonen ja professori Juha Merilä viime kesänä ja pohdintaa jatkoi Risto Jussila ERÄ-lehdessä 6/21. Laitteen ympärillä on käyty paljon keskustelua ja somen kuvatulvan perusteella on helppo kuvitella täsmäkalastuksen olevan kuin kurpitsojen poimimista tunkiolta. Kun eihän se kuulemma ole kuin ajaa päälle ja tiputtaa suuhun. saada”-kokoa. Koska ketä ne edes kiinnostavat. LIVELLÄ menetetään jännitys – koska kala iskee ja mikä se on. Kehotan kaikkia aiheesta kiinnostuneita ja varsinkin kalastuksen ja kalojen parissa töitä ja päätöksiä tekeviä hyppäämään veneeseen katsomaan, miltä homma näyttää livenä. Vaarana on, että teknologian avustuksella tulokset hilataan sellaiselle tasolle, jossa mikään ei enää tunnu miltään. Ja kieltämättä tekniikka on osaavissa käsissä hurjan tehokas. Homman voi vetää överiksi monella tapaa, kysymys on ensi kädessä kalastajan vastuusta ja moraalista. Jokaiselta täsmäkalastajalta löytyy kokemuksia järisyttävän isoista kaloista, jotka eivät välitä vieheistä tuon taivaallista, tai eivät ainakaan iske. Kirjoittajalla nämä pohdinnat ovat johtaneet siihen, että liveä ei ole käynnistetty moneen reissuun. Näiden jahtaaminen vain tietää tolkuttoman paljon tyhjiä tunteja vesillä, mutta siinäpä sitä riittää haastetta sitä haluavalle. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. TÄSMÄKALASTUS on suurimmilta osin puuduttavaa tyhjän ruudun tuijottamista ja ajamista. Hinta hillitsee monen haluja vielä toistaiseksi, mutta kun laitteita löytyy jo nyt useammilta valmistajilta, on vain ajan kysymys, milloin hinta laskee. Harvalla tähän riittää intoa, ja alkuhuuman jälkeen kiinnostus ruudun tuijottamiseen laantuu varmasti monelta täsmäkalastajaltakin. YKSINÄÄN live-luotain ei tuo veneeseen yhtään kalaa
Työntekijät voivat myös itse haastaa työnantajansa mukaan kampanjaan SVK:n verkkosivuilla (www. SVK VAPAA-AJANKALASTAJAT haastaa yritykset antamaan työntekijöilleen kalastusaikaa Yli neljännes suomalaisista kertoo saaneensa kalastuksesta tai kalareissusta apua ahdistukseen. Ruokavirasto kehottaa kalankasvattajia toistaiseksi pidättäytymään tuomasta eläviä viljelykaloja Tanskasta IHN-taudin leviämisriskin vuoksi.. IHN-VIRUS AHVENANMAALLA lopetettiin kirjolohia kalojen IHN-taudin vuoksi Ahvenanmaalla on lopetettu kolmen IHN-tartunnan saaneen kalanviljelylaitoksen kirjolohet. Toimenpiteellä pyritään estämään lohikalojen IHN-taudin leviäminen muille kalanviljelylaitoksille ja pitopaikoille Ahvenmaalla. Tätä kannatti lähes kolmasosa vastaajista, miehet naisia enemmän. Ahvenanmaalla on ennestään toisen kalataudin, VHS-taudin seurantaohjelman vuoksi voimassa kielto siirtää elävää tai perkaamatonta kalaa muualle Suomeen. vapaa-ajankalastaja.fi/fiksukalastaa) olevan lomakkeen kautta 30. Ruokaviraston mukaan alueella voi kalastaa ja syödä kalaa tavalliseen tapaan. 49 €/vuosi TA RJO USHINTAAN : 39 € 6 nro vuosikerta Tarjous koskee vain UUSIA TILAAJIA. Vain vajaa neljäsosa vastaajista ei uskonut, että kalastuksesta olisi apua. Ahvenanmaalle virus kulkeutui tanskalaiselta kalanviljelylaitokselta keväällä tuotujen kirjolohien mukana. päivä elokuuta asti. Noin kolmasosa kyselyyn vastaajista totesi, ettei ole tätä koskaan kokeillut, mutta voisi kokeilla. SVK välittää haasteet eteenpäin yritysten HR-osastoille. Yli neljännes suomalaisista on saanut kalastuksesta tai kalareissusta apua, kun omat asiat/maailman asiat ovat alkaneet ahdistaa, selviää Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) tuoreesta kyselytutkimuksesta. Ahvenanmaalaisen kalanviljelylaitoksen kirjolohista löytyi IHN-virusta toukokuun lopulla ja myöhemmin tartunta varmistui myös kahdesta muusta pitopaikasta. IHN-virus aiheuttaa vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia, joka on lakisääteisesti vastustettava, vakava kalatauti. Lisäksi kannatusta sai ehdotus, että työnantaja antaisi tämän tai viime vuoden tyky-tunnit työntekijöiden käyttöön kalastukseen varattuna aikana. Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaakin yritykset tarjoamaan työntekijöilleen vähintään tunnin työaikaa kalastukseen käytettäväksi. Kalastusmatkoilla näiden on todettu lisääntyvän jopa yli 70–80 prosentilla. SVK:n kyselyssä yli puolet suomalaisista kannatti myös kalastukseen liittyvien lupamaksujen liittämistä liikuntaetuun. NORM. Tanskan IHN-positiivisilta kalanviljelylaitoksilta ei tiettävästi ole toimitettu Manner-Suomeen kaloja. Kaikkien haasteen lähettäneiden kesken arvotaan lahjakortti kalareissuun Ahvenanmaalle. IHN ei tartu ihmisiin. Ruokavirasto on perustanut Ahvenmaan tautitapausten ympärille rajoitusvyöhykkeen, jonka alueella rajoitetaan kalasiirtoja. 050 577 4656 tai ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi TILAA itselle tai lahjaksi Tietoa vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. Tauti voi tarttua kirjolohen lisäksi esimerkiksi lohiin ja haukiin. Yhteensä lopetettuja kaloja oli noin puoli miljoonaa kiloa. Se vaikuttaa tutkitusti positiivisesti paitsi fyysiseen, myös sosiaaliseen ja ennen kaikkea psyykkiseen hyvinvointiin. Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaa yritykset tarjoamaan työntekijöilleen kesällä vähintään tunnin työaikaa kalastukseen käytettäväksi. TILAUKSET: puh. Vain joka kymmenes vastusti ehdotusta. SVK:n tiedottaja Jaana Vetikon mukaan kalastus on hyödyllinen luontoharrastus, joka lisää harrastajansa ulkoilua ja liikkumista
HEITTOKALASTUS KARVOISTA sidottu putkiperhon tapainen viehe osoittautui ottipeliksi hauille. TEKSTI JA KUVAT PERTTI KANERVA 16 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VIRVELIKALUSTOLLA voi kalastaa lähes painottomallakin perholla
Virvelöinnissä heitettävä paino on uistimessa, jota heitetään. toperho kolminkertaisti painonsa. MYÖS OMAN PENKIN KARVAMAKKARA TOIMI Arto Kojo testasi aikoinaan karvaisen uutuusvieheen ja sai sillä julmasti haukia. Märkää perhoa saattoi heittää kuin painavampaakin metalliuistinta. PERHOPENKISTÄ virvelin siimaan Virvelilläkin voi käyttää perhoja, joilla saa kaloja siinä missä erilaisilla uistimilla, toisinaan jopa paljon paremmin. Hyvä esimerkki ovat gramman parin painoiset perholiitsit/leechit, joita voi heittää auttavasti järeillä perhovälineillä sekä UL-virvelillä. Karvakillerin sitominen onnistuu sidontaohjeilla, jotka löytyvät muun muassa Suuresta suomalaisesta perhokalastuskirjasta , jonka saa lainattua useimmista kirjastoista. Seuraavassa esitellään kymmenkunta erilaista mahdollisuutta kalastaa perholla virveliä apuna käyttäen. PERHONSIDONTAPENKISSÄ voi helposti rakentaa virvelillä heitettäviä perhovieheitä. Sen idea oli kastella viehe, jolloin karvoihin imeytynyt vesi toimii heittopainona ja käytännössä kalastettaessa ”heitetään vettä”. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 17. Kuiva Hairy Killer ei paina kuin seitsemän grammaa, mutta märäksi kasteltu heitABU Hairy Killer on hauskan näköinen ”karvamakkara”, joka painaa kuivana 7 g ja märkänä noin 21 g. Mutta perhoilla voi kalastaa myös virvelikalustolla jopa lähes painotonta perhoa, kunhan tavalla tai toisella hoidetaan heittoon tarvittava painotus. V irvelöinti ja perhokalastus ovat kaksi eri kalastusmuotoa, onhan niiden perusidea lähtökohtaisesti erilainen. Pitihän Abun karvaperhosta sitoa oma Karvakilleri-versio, ja kokeilla heittoperhoa myös itse. Seuraavassa kerromme, miten perholla voi kalastaa virveliä käyttäen. Markkinoille on tullut vieheitä, joihin on yhdistelty niin perhojen kuin uistintenkin ominaisuuksia. KALASTUS perhovieheillä voidaan jakaa kolmeen kastiin. UISTIMEN JA PERHON RAJA ON HÄMÄRTYNYT Takavuosina uistimilla ja perhoilla oli selvä ero, mutta nykyään perhojen ja uistinten raja on hämärtynyt. Kun painotusta on riittävästi, perho muuttuu vieheeksi. Hairy Killer on karvoista sidottu putkiperhon tapainen viehe, joka osoittautui heti kovan luokan ottipeliksi hauille. Ja toden totta, kyllä se oman perhopenkin karvamakkarakin toimi. Perhokalastuksessa puolestaan heitetään perhosiimaa, johon se heitettävä paino on ”piilotettu”. Suurempi mullistus tapahtui, kun Abu esitteli reilut kymmenen vuotta sitten Hairy Killer -heittoperhonsa. Värejä ja virityksiä, joita ei muilta löydy. Virvelillä heitettäviin paino + perho -viritelmiin, heittoperhoihin ja veneen perässä vedettäviin perhoihin. Itse asiassa perhonsidontapenkissä voi sitoa ja rakentaa melko helposti virvelillä heitettäviä ”perhovieheitä” sekä lisäillä uistimiin erilaisia lisähoukutuksia. Vieheitä voi myös korjailla ja ehostaa perhopenkissä. Jäljitelmiä voi tehdä perhopenkissä. Perhosiiman heitto vaatii luonnollisesti eri kaluston ja heittotekniikan kuin virvelissä käytetään. Se oli ennennäkemätön yhdistelmä perhoa ja uistinta, vieläpä hyvin toimiva. Nämä kalastustavat voidaan jakaa karkeasti kolmeen kastiin
ERI painon luotipääperukkeilla saa helposti vaihdettua perhosta uistimeen ja takaisin. Luotipääperukkeita voi tehdä pakkiin valmiiksi varalle ja eri painotuksilla. Valmiiksi tehdyillä eri painon luotipääperukkeilla saisi helposti ja nopeasti muutettua painotusta, mutta myös haluttaessa vaihdettua perhosta uistimeen ja takaisin ilman turhia näpräilyjä. SPINFLUGASSA perhomenekki voi olla suurta. Erilaisia ja eripainoisia luodin mallisia kalastuspainoja on markkinoilla jonkin verran niin lyijyisiä kuin volframisia (tungsten), mutta tarjontaa voisi tosin olla enemmänkin. Perukkeet 18 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Luotipääperukkeita pakkiin valmiiksi Yksi näppärä, yksinkertainen ja hauki-ja kuhavesillekin sopiva spinflugaviritys on ”luotipääperuke”. Pohjan ”vaikeudesta” ja painoista riippuen spinflugassa perhomenekki voi olla suurta. Siinä runkona on puruperuke, johon on pujotettu luotipääpaino sekä lisätty viehelukko helppoon perhonvaihtoon. Leikariin liitetään noin vavan pituinen perhotapsi ja pääsiimaa ohuempi lyhyt painotapsi. Tuttuja spinflugan paikkoja ovat muun muassa Kymijoki ja Tornionjoki. Kelauksella ja vavan liikkeillä kalastaja loihtii perholle kaloja houkuttavia liikkeitä. Puruperukkeen toiseen päähän tietenkin lenkki ja näin perholle ja virvelille sopiva luotipääperuke on valmis. Bombette on tullut tutuksi siian ja ahvenen pohjaonkijoille matosyöttiä käytettäessä, mutta bombette toimii hyvin kelluttavilla perhoilla järvillä ja spinflugan tapaan virtavesillä. Joku voi ajatella äkkivilkaisulla, että kyse on kaikille harrinkalastajille tutusta kelluvasta heittokohosta tai vesipalVirvelillä heitettävät paino + perho -viritelmät PERINTEISESSÄ spinfluga-systeemissä on pääsiima, johon liitetään tynnyritai kolmihaaraleikari. SPINFLUGA JA LUOTIPÄÄPERUKE Spinfluga on vanha tuttu isompien lohijokien perhoviritelmä, jota voi käyttää myös rajallisesti järvillä. Spinfluga sopii myös seisovaan veteen, kunhan valitaan sopivan pienehkö painotus ja mielellään isohko eloisa perho, niin perhon saa muuttumaan käsialavieheeksi. Samaan spinflugan kastiin kuuluvaksi voi luokitella myös yksinkertaiset siimapainotukset, joita liitetään suoraan pääsiimaan. BOMBETTEPAINOLLA voi heittää perhoa spinflugan tapaan taimenkoskilla ja lohijoilla sekä saada onnistumisia. VALMIISEEN luotipääperukkeeseen on helppo ja nopea vaihtaa perho ja lenkkipäinen peruke on myös helppo vaihtaa pois tai eri painoiseen. Kokemus opettaa valitsemaan painotuksen virtauksiin sopivaksi. BOMBETTE Bombette on heittokalastukseen suunniteltu liukupaino, jolla voi kalastaa kaikista syvyyksistä pinnasta pohjaan, mutta yleensä bombettepainoilla pyritään kalastamaan pohjasta tai pohjan tuntumasta. Spinflugan perusidea on virvelisiimaan lisättävän painotuksen avulla saada perhot (ja miksei myös uistimet) uimaan isommilla ja syvemmillä virtavesillä pohjan tuntumassa sekä heitettyä kauas paikkoihin, joihin perhokalastusvälinein ei yllä
Kohon/vesipallon perään lisätään perhotapsi perhoineen. Bombeteja löytyy viidestä grammasta ylöspäin aina useiden kymmenien grammojen puntteihin saakka. Matalaan pieni ja syvälle iso, mutta myös kalapaikan säännöt voivat ohjata kalastusta. Antenni ehkäisee yllättävän hyvin painon juuttumista kiinni pohjaan ja herkistää tärppituntumaa. Jos tuntee järvensä, voi etsiä kalaa järven syvänteistä, jonne ne tavan mukaan kirkkaana helleaikana pakenevat. KOSKIKALASTUKSESSA Bombette on lähes sama kuin spinfluga-systeemi. Siiman päähän lisätään voimakkaasti kelluttava perho, esimerkiksi isosilmäinen Booby ja mahdollisiin sivutapseihin haluttaessa pieniä nymfejä. spinflugaan, joka on monin paikoin kielletty. Siima pujotetaan antennista painon läpi ja siiman päähän lisätään toppari ja tapsi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 19. BOMBETEILLA pyritään yleensä kalastamaan pohjan tuntumasta. Vastaisku tehdään heti, kun kalan isku on havaittu. Bombeten taakse toppariin liitetään tapsi, jonka pituus voi olla muutamista kymmenistä senteistä noin vavan PERINTEINEN heittokoho tai vesipallo on monille tuttu menetelmä Lapin harjuksen kalastuksesta. Bombetella kalastetaan pohjasta. losta perholitkoineen, mutta mainitut ovat lähinnä ongenkohon korvikkeita pinnan läheltä kalastukseen. Kiemurtelevilla madoilla kalastavat saattavat käyttää useampia leikareita estämään siiman kiertymistä, mutta tekovieheillä, kuten perhoilla ei tätä vaaraa ole. mittaan. Topparina voi olla vieherengas, leikari tai kierteenpoistaja. Hieman jännityksessä olevasta vavasta huomaa kalan iskun, jos sitä ei satu kahvaan asti tuntemaan. Bombette heitetään Boobyn kera syvempään veteen ja hitaasti vetäen taukoja pitäen härnätään kalat ottamaan. Eri painoisen tai muotoisen bombeten valinnalla voi myös vaikuttaa uppoamisnopeuteen, jolloin kalastaja voi halutessaan kalastaa tehokkaasti pinnasta, välivedestä tai pohjasta ja vaikuttaa samalla myös kalastusnopeuteen. BOMBETELLA VIEHE HALUTTUUN SYVYYTEEN Bombeten tarkoitus on viedä viehe/ syötti haluttuun syvyyteen. spinfluga-systeemi. Aurinkoinen tyyni hellepäivä on normaalisti kalamiehelle kauhistuksen paikka, mutta bombette-kalastaja voi vetää silti kalan poikineen. Yleensä paino valitaan kalapaikan syvyyden mukaan. Koskilla, ahvenkarikolla ja istarijärvellä pärjää uppoavalla 10-15 gramman bombetella, jolla kampaa nopeasti ison alueen. Koholla ja (liuku)painolla on ero. Pidempiä tapseja on hankala heittää. Bombette rinnastetaan ns. PALLOSILMÄINEN Booby nymfitapseineen on järvikalastajan salainen ase, koskilla bombeten perään lisätään yleensä uppotai putkiperho. On myös selvä, että louhikossa, vesikasvustoissa ja uppopuita vilisevällä rannalla myös bombettepainoja voi mennä, mutta onneksi ne eivät maksa älyttömyyksiä. KOSKELLA BOMBETTE TOIMII PARHAITEN VÄLIVEDESSÄ Istutuslammelle ja ahvenkarikolle voi alkuun valita noin metrin pituisen 0,20 milliä paksun tapsin ja ohentaa tai pidentää sitä tarpeen mukaan, jos tapahtumia ei ala kuulua. Käytännössä bombette on pitkulainen siimassa liukuva heittopaino, jonka edessä on pitkä antenni, jonka tulee sojottaa siimassa vavan suuntaan. Koskikalastuksessa bombette on hyvin pitkälle sama kuin ns
Esimerkiksi noin 20–50 sentin vaapun etupuolelle voi lisätä lyhyeen tapsiin perhon. perhot toimivat ja koukkukoko voi olla 12-8-haarukassa. Yleensä perholeechien pyrstöt sidotaan marabousta, mutta pehmeistä ketun karvoista sidottu Kettuliitsi kestää helposti hieman pidempään. Heittäen tulee helposti siimasotkuja, mutta ne välttää yksinkertaisesti, kun laskee siimaa veneen perään soutaen. Valitaan siis paino, jolla perho ei joka heitolla ole pohjassa ja kammataan hitaasti uittaen kuin spinflugalla konsanaan sopivat kalakohdat alavirrasta. materiaaleista. Istutusvesillä erilaiset toukkamaiset hyönteisjäljitelmät osuvat paremmin ja perhokokokin voi olla paria pykälää pienempi kuin ahvenille tarjottavat perhot. Ja tietenkin perinteiset useiden grammojen jigikoukut voi sitoa jigiperhoiksi höyhenistä, karvoista, kimalteista jne. Kelluvat vaaput ovat siinä mielessä hyviä, että vaapun noustessa pintaan, perho nousee mukana. PERHO VAAPUN PERÄSSÄ HERÄTTÄÄ KIRJOLOHEN Sama viritelmä toimii myös istutusjärvillä tai esimerkiksi vaapun nokkalenkkiin voi liittää pitkän tapsin, jolloin perho ui vieheen takana. VIEHE + TAPSIPERHO EDESSÄ TAI TAKANA Vanha suomalainen sanonta toteaa, että ”kateus vie kalatkin vedestä”. Ahven on ahne ja kateellinen kala, joka tykkää napsia saalista toisten nenän edestä, tosin kalastettaessa ahneella ahvenella on toisen sanonnan mukaan ”paskainen loppu”. Bombetella kykenee kalastamaan myös välkkyvin tinseliperhoin poikkitai ylävirtaan spinflugaa paremmin. Syntyy armoton kisa, kuka sen ”makupalan” lopulta saa. Niitä käytetään perhokalustolla alkukaudesta ja syvempiin monttuihin, mutta 1-2 gramman perholeechit toimivat hyvin ohuilla kuitusiimoilla myös UL-virvelillä. 20 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Red Tag, Zulu jne. raitapaita on osoittanut myös perisuomalaisen luonteensa. Hitaassa virrassa ja järeällä bombettepainolla on toki mahdollista päästä helposti pohjaan, mutta paremmin systeemi toimii välivedessä. Yllättäen sanonnan kateuspeli jatkuu pinnan alla. Vaappu herättää kirjolohen mielenkiinnon ja huomatessaan pienen perhon, kala iskee perhoon, oli se sitten vieheen edessä tai takana. 1-3 gramman jigipäät ovat näppäriä painoja perholle. Perhoiksi kelpaavat aivan tavalliset uppoperhot, joissa ahventa kalastettaessa on hieman punaista tai oranssia. Ahventen kateellisen ahneutta voi käyttää myös hyväkseen ja tarjota pientä perhoa (ahvenvärisen) vieheen edessä. Erona oikeastaan on, että bombette ei virtavesissä kalasta aivan pohjasta, vaan ennemminkin välivedestä tai läheltä pintaa. Hyvin sitomalla ja materiaalit tarkasti valiten jiKIMALTEISTA jigikoukkuun sidottu Tinselijigi välkkyy vedessä kuin pikkukala ja saa petokalat iskuun. USEIDEN grammojen jigikoukut voi myös sitoa jigiperhoiksi. Tällä menetelmällä olen saanut vuosien saatossa monet savustusahvenet. Myös viiden millin tai isommilla volframikuulilla saa perholle painoa, mutta valmiit mikrokokoiset 1-3 gramman jigipäät ovat käytännössä tosi näppäriä. Määritelmä osuu hyvin suomalaisten kalastuskulttuuriin sekä Suomen kansalliskala ahveneen. Vesiemme Virvelin heittoperhot JIGILIITSIT Perhoja pilkkileechit ovat monille tuttuja ottiperhoja. Ja nykyään hyviä 1-3 gramman jigipäitä saa monen kokoisiin koukkuihin valettuina. Ahvenparvi saattaa seurata rauhallisesti tarjottua viehettä, mutta jos yksikin aikoo napata kiinni, niin koko parvi herää
VIEHENIKKAREILLE löytyy mm. EUMERIN heittoperhon runkoja saa eri väreissä. Märkä karvakasa painaa ja lentää, mutta samantyylisiä heittoperhoja voi valmistaa myös rakennussarjoista. Heittoperhoista innostuneet pääsevät kokeilemaan omien heittoperhojen tekoa, vaikkei aiemmin olisi edes omistanut perhonsidontavälineitä. Erityisesti hauelle tarkoitettu Spintube Hauki -heittoperhon rakennussarja on tosi näpsäkkä ja siitä saa rakennettua ottavia hauen heittoperhoja. EUMERIN heittoperhojen sidontasetit on tarkoitettu virvelillä heitettäviksi. Heittoperhojen sieluna on painosukkula/runko putken kera, jonka läpi voi pujottaa perukkeen, ja sukkulan/putken päälle sidotaan perhopenkissä karvaa pikaliiman varmistamana sekä lisätään iso luotipää. . Karvoja pyöräytetään keskelle runkouraan sekä rungon etuja takapuolelle putkelle, joka työnnetään rungon läpi. Painotettuja ”perhoja” voi heittää virvelillä. Eumerin pojat ovat myös ladanneet nettiin sidontavideoita heittoperhoil. giperhoista saa kestäviä ja pitkäikäisiä vieheitä. HEITTOPERHOSARJOISSA MUKANA MYÖS SIDONTAKALUSTO Heittoperhosarjoissa on myös perhopenkki tarvittavine kalustoineen mukana. EUMERILTA NÄPSÄKÖITÄ SPINTUBE-SIDONTASETTEJÄ Suomalainen Eumer on kunnostautunut valmistamalla ”tee se itse” -viehenikkareille erilaisia putkiperhon idealle pohjautuvia Spintube-sidontasettejä hauelle, taimenelle, kuhalle ja ahvenelle. Alussa mainittiin kuvan kera tuo Hairy Killer ja märäksi kastellun karvaperhon idea. erilaisia Spintube-sidontasettejä. HEITTOPERHOT ovat vedessä erittäin eläväisiä ja sopivissa olosuhteissa hyvin kalastavia. ITSE sidottuun vaaksan pituiseen mustahopeiseen Spintube Pike -kopioon napannut parin kilon hauki on hyvä ruokakala. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 21
Samoin keväällä korkean veden aikaan heittoperholla pääsi kalastamaan paikkoja, joihin ei perhokalustolla ollut mitään mahdollisuuksia. Painoa löytyy karkeasti muutamista grammoista kymmeniin grammoihin. Perhonsidonnan voi aloittaa vaikka Eumerin heittoperhoista. Kaikki heittoperhot ovat enemmän ja vähemmän käsialavieheitä, joiden uinti/houkuttavuus saadaan aikaan kelausmuutoksilla sekä vavan liikkeillä. Ainakin Eumerilla oli aikoinaan 2-6 gramman valmiita painoputkia, joihin oli hyvin helppo sitoa toimivia heittoperhoja. ABUN Reflex on edelleen hyvin toimiva lippa, mutta etenkin pikkuhaukien terävät hampaat repivät ja raastavat koukkuhöyheniä helposti uusintakuntoon. Nämä putket sidotaan perhopenkissä, kuten perhot ylipäänsä ja niissä on painoa sen verran reippaasti, että virvelikalusto on niille suositeltavin. 22 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Itse testailin aikoinaan näitä heittoperhoja talvikoskilla ja pakkaskelissä yhdistelmä virveli ja heittoperho oli huomattavasti perhokalastusta helpompaa. Perhon paino on joko tasaisesti rungossa tai niissä on jigimäisesti painavampi metallipää. Nämä Eumerin heittoperhojen sidontasetin perhot on tarkoitettu virvelillä heitettäviksi. TALVIKOSKILLA heittoperho voi olla perhokalastusta helpompaa. HEITTOPUTKI Heittoperhoihin voi lisätä myös heittoputken. HEITTOPERHOIHIN saadaan houkuttavuutta kelausmuutoksilla ja vavan liikkeillä. le ja luonnollisesti erillisiä osiakin on myynnissä. Niissä on aivan sama perusidea kuin edellä mainituissa järeissä hauen heittoperhoissa. Toki jokainen voi tehdä itsekin painoperhon kiinnittämällä langalla vaikkapa järeään sormen pituiseen streamerkoukkuun pätkän isosta rautanaulasta ja sitoa sen heittoperhoksi. Nykyään markkinoilla on erilaisia useiden grammojen painoputkia, joista voi sitoa perhopenkissä helposti virvelillä heittäviä heittoperhoja
Samasta syystä vetouistelijoiden kelat ovat useimmiten hyrräkeloja. Koukun varrelle voi höyhenten sitoLohijoen ja vetouistelun vetoperho ISON vahvapotkuisen vaapun takana olleeseen vetoperhoon iski illan hämyssä järeä hauki. Höyhenlipoilla sai hyvin kalaa ja voi sitä harmitusta, jos kalat repivät koukkuhöyhenet pois. ELOISA kalajljitelmä on hyvä perusperho potkurivirtaan. Vieheissä on yhä useammin kimaltein, höyhenin tai kuitukimpuin koristeltuja koukkuja. Aikoinaan käytettiin isoja yksihaarakoukkuja muun muassa Tenolla, mutta nykyään putkiperhot sekä isot kolmihaaraiset perhokoukut ovat suosittuja. Hyrräkela on parempi kuin avokela, koska siimaan ei tule kierrettä isomman kalan vetäessä siimaa ulos. Vaikka kolmihaaraisen koukunvarren virittely onnistuisi paljaissa sormissakin, antaa perhonsidontapenkki työhön tukevuutta ja tarkkuutta. Abun Reflex oli 7-grammaisena ykkösketjun syömähammas ja 12-grammainen oli sitten syvempään veteen tai jos tarvittiin lisää heittopituutta. Huonokuntoisen koukun voi katkaista silmästä ja vaihtaa uuden tilalle vieherenkailla. Ainakin lohikalat seuraavat joskus venettä potkurivirrassa, jolloin niille on tarjolla perhohoukutus. Viehekoukkuja voi helposti tuunata. Hyvänkuntoiseen koukkuun voi sitoa uudet höyhenet oli lippaosa kiinni tai ei. Näihin en tällä kertaa takerruta enempää, vaan annan esimerkin vieheen höyhenkoukun korjaamisesta perhopenkissä. Muistan, että nuoruudessani ennen jigien ilmestymistä höyhenkoukkuiset lippauistimet olivat parhaita ahvenkuvia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 23. Perho ei tule sukkana perässä, vaan vieheen/houkutinlevyn liike välittyy perhoon saakka. Perhon voi liittää vetouistelussa tapsiin myös voimakasuintisten vieheiden tai houkutinlevyn perään. Usein viehe herättää huomion ja lopulta kala nappaa perhoon. Lohijoella perhoa soudetaan useimmiten hyrräkela siimaan kiinnitettynä. VIEHEKOUKKUJA voi myös tuunata. Lohijoen soudussa perho voi olla joko putkiperho tai koukkuperho, jossa haaroja voi olla 1-3 kpl. Luotto tuohon höyhenkoukkuun oli kova ja ilman höyheniä luotto hiipui, eikä kalastus ole enää niin tarkkaa, ja saalista jää saamatta. KOLMIHAARAN HÖYHENKOUKKU Lisätään tähän jatkoksi vielä viehekoukut ja niiden tuunaus. Eloisista materiaaleista sidottu kalajäljitelmä on hyvä perusperho potkurivirtaan. Ja nämä koukkujen koristukset ovat kuluvia osia, kuten itse koukutkin. Vieheen kanssa kala voi myös voi valita, iskeekö vieheeseen vai perhoon. misen lisäksi pujottaa värikkäitä letkunpätkiä, lisätä väriä UV-liimoilla jne. Vetouistelussa vetoperhoja käytetään joko apupainon avulla esimerkiksi potkurivirrassa painamaan perho pinnan alle lyhyehkössä alle kymmenen metrin siimassa veneen taakse, jolloin potkuripyörteet antavat perholle liikettä. Onneksi perhopenkissä voi helposti korjata höyhen-, villatupsuja kimallekoukkuja, joko irrallisiin tai vieheissä kiinni oleviin koukkuihin
VETOUISTELU TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN PAINOUISTIMELLA pintaa syvemmälle V oisi kuvitella, ettei kalaa kiinnosta propellilla varustettu lyijymöntti, mutta käytäntö on toinen. Painouistinta käytetään erityisesti kuhan uistelussa, mutta se kelpaa hyvin myös hauelle. Illan vaihtuessa yöksi, pakista kaivetaan painouistimien tilalle vaaput. Koska painouistin kiinnostaa myös haukea, uistimen ja siiman väliin on hyvä laittaa hauen hampaat kestävä peruke. Oikea aika ja paikka Päivällä ja illansuussa, jolloin kuha oleskelee vielä lähellä pohjaa, on painouistinkalastuksen parasta aikaa. Kun vedetään kahta uistinta, siimaan sidotaan kolmihaaraleikari, jonka alempaan lenkkiin kiinnitetään noin 50–70 sentin siimatapsi ja sen päähän painouistin. Oikein käytettynä sillä voi tehostaa uistelua huomattavasti. Kuhan noustessa illan tullen lähemmäksi pintaa, on vedettävää siimaa lyhennettävä tai painouistinta kevennettävä, jotta viehe saadaan kulkemaan samassa syvyydessä kalojen kanssa. noana vieheenä, toimitaan samoin kuin muidenkin uistinten kanssa. Useasti kala ottaa ainoastaan tiettyyn väriin. Tärkeää on kuitenkin aina tarkistaa painouistinta veteen laskiessa, että sen propelli pyörii vapaasti runkolangassa. Pohjaan tarttumista voidaan vähentää poistamalla painouistimesta mahakoukku. Halukkuuteen iskeä ei vaikuta kuitenkaan pelkästään propellin tuoma liike tai ääni, vaan värilläkin on väliä. Jos painouistinta käytetään aiPAINOUISTIMEN pyörivä propelli luo veteen liikettä ja ääntä, jotka saavat kalan iskemään. Värivinkkiä voi hakea myös vaapuista, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi kyseisessä vesistössä. Jos tuntuu, etteivät kalat pysy kiinni pelkässä peräkoukussa, voi puuttuvan mahakoukun lisätä parin uistinrenkaan avulla vetolenkkiin. PAINOUISTIMELLA KALASTAMINEN Kalastus painouistimella on helppoa, eikä se kaipaa erityisiä virityksiä pyyntiin asetettaessa. KALASTUS USEAMPAA VAPAA KÄYTTÄEN Uistellessa useammalla vavalla plaanareiden kanssa, ei ulommaisiin plaanareihin kannata painouistinta laittaa, sillä etenkin jyrkissä käännöksissä sisämutkan puoleiset painouistimet vajoavat helposti pohjaan, jolloin myös pohjaan tarttumisen riski kasvaa. Kolmihaaraleikarin taaempaan lenkkiin solmitaan vapaa hieman lyhyempi siimatapsi ja sen päähän haluttu uistin, joka voi olla oman mieltymyksen mukaan vaappu, pelti tai raksi. syvännemalli, jotta estetään suuremmat siimasotkut. Tummissa vesissä toimiviksi ovat osoittautuneet räikeän kirkkaat värit, erityisesti punainen ja keltainen. Aika 24 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vanha keksintö painouistin on tehokas tapa kalastaa pintaa syvemmältä. Painouistinta voidaan käyttää yksittäin vedettynä tai veturina vedettäessä kahta uistinta samalla vavalla. Jokaisen kalakohteen oikea väritys löytyy testaamalla. Menetelmä on toimiva edelleen, mutta nykypäivänä yleisimmin painouistinta käytetään veturina vedettäessä kahta uistinta samalla vavalla. Painouistimen pyörivä propelli luo veteen liikettä ja ääntä, jotka saavat kalan iskemään aivan kuten lipassakin. Painouistimia on erivärisiä, -kokoisia ja -muotoisia. Painouistimia on aikojen saatossa käytetty myös litkana, jolloin samaan selkäsiimaan on laitettu useampia painouistimia. Jos painouistinta vedetään yhdessä vaapun kanssa, on syytä ottaa huomioon, ettei vaappu ole ns
Näppivavalla uistellessa painouistin lasketaan noin 5-10 metrin päähän veneestä. Karkeasti arvioituna sopiva painouistimen paino eri syvyyksiin voisi mennä seuraavasti: 3,5-4 km/h nopeutta vedettäessä 2-4 metrin syvyisessä vedessä on 30-60 grammaa, 4-7 metrin vedessä 80-100 grammaa ja 7-12 metrin vedessä 100-200 grammaa. Jos haluaa lisää syvyyttä, siimaan voi laittaa myös lisäpainon. Mitä suurempi vetonopeus on, sitä painavampaa painouistinta joutuu käyttämään, jotta pääsisi syvempiin vesikerroksiin. Näppivavalla tehoa uisteluun Painouistin sopii myös kalastukseen, jossa vapaa pidetään kädessä ja kalaa etsitään kaikuluotaimen avulla. Tuplilla vedettäessä, ei ole ollenkaan ihmeellistä, että painouistimessa on kuha ja perävaapussa hauki tai päin vastoin. Vapaa kannattaa pitää kädessä tukevasti, sillä iskut voivat olla rajuja. Näppivavalla uistellessa vetovauhti kannattaa pitää hitaana, jotta luotaimessa havaittuihin kaloihin ehtii reagoimaan. VETONOPEUS VAIKUTTAA Painouistimella uisteltaessa on tärkeää sovittaa vetovauhti ja painouistimen paino syvyyden mukaan. Tämä ei kuitenkaan toimi näppivavassa, sillä lisäpaino vie tunnon vavan ja painouistimen väliltä. Näppivavan ei tarvitse olla pitkä, mutta sen tulee olla jäykähkö, jotta hyvä tuntuma uistimeen ja tärppiin säilyy. Tämän jälkeen kelataan pari kierrosta siimaa sisään, jolloin painouistin jää lähelle pohjaa. Näppivapa VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 25. Kun kala havaitaan kaiussa lähellä pohjaa, kelasta lasketaan siimaa niin kauan, että painouistin on pohjassa. Jos kala on aktiivinen, se ärsyyntyy läheltä menevään uistimeen ja iskee kiinni
Itäranta Mannerheiminkadun sillasta alavirtaan aina jokisuuhun asti on potentiaalista ottipaikkaa. Ei myöskään kannata unohtaa violetin eri sävyjä kylmän ja kirkkaan veden aikaan. Joen vesi on usein väriä ”maitokahvi”, joten itse käytän paljon keltaista, oranssia, limeä ja valkoista. Salakkaa ja etenkin keväällä norssia muistuttavat värit toimivat myös välillä hyvin. Länsirannalla heittelemään pääsee myös legendaarisia ranta-aittoja vastapäätä. Jos virtaama ei ole kovin kova, parhaat jiginupin painot ovat 5-7 grammaa. Niillä kohdilla perheen pienimmillä saattaa tosin rannan jyrkkyyden takia olla vähän hankalaa. Syvyyttä uomassa on 2-4 metriä ja syvimmissä kohdissa pohja painuu noin 5-5,5 metrin montuille. Sillä saadaan uittamista hidastettua entisestään, mikä saattaa olla se ratkaiseva tekijä kuhan huiputtamiseksi iskemään. Ihan ydinkeskustassa joutuu sitten makselemaan parkkimaksuja. comista ja Porvoon kaupungin nettisivuilta. Pasi Mäkinen koukutti marraskuussa 2020 komean 95 cm kuhan, joka mittauksen jälkeen vapautettiin pikaisesti. Kovemmilla virtaamilla painoa joutuu tietysti lisäämään, mutta harvoin yli 12 gramman. EI YKKÖSTYKKEJÄ SIIMAN PÄÄHÄN Ihan niitä jigirasian ykköstykkejä ei kannata ensitöikseen siiman päähän laittaa, koska joen pohja on joistakin kohdista sellaista rytöä, että kalustohävikkiä tulee pakostakin. Kuva: Göran Ek. TEKSTI JA KUVAT MAURI SUOJANEN PORVOON tuomiokirkko VANHANKAUPUNGIN sillasta alavirtaan joki on erityiskalastusaluetta. Kun vesi vähän kirkastuu, mukaan voi liittää jo vähän luomuakin. Joskus, kun perinteinen jigaus ei millään meinaa tuottaa tulosta, kannattaa kokeilla myös dropshottia. Porvoonjoen kuhilla on jo kulttimaine 26 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Muutamille venelaitureillekin pääsee ja niiltä voi yrittää myös pilkkimällä saada kuhan siiman päähän. Jostain erikoisesta syystä kuha hakeutuu varsinkin joen alaosille ajoittain suurina massoina, etenkin viileän veden aikaan. RANNALTA JIGAUS TOIMII PARHAITEN Rannalta kalastavan täsmäase avovesiaikaan on ehdottomasti jigaus. Kun paikkoja kalastaa muutaman kerran, oppii kuitenkin nopeasti välttelemään pahimmat jigi-imurit. VESI USEIN VÄRIÄ ”MAITOKAHVI” Jigeistä toimivat kaikki samat kuin muuallakin ja jokaisella on tietysti omat suosikkinsa. Ideana on siis käyttää mahdollisimman kevyitä päitä leijaavan uinnin saamiseksi jigiin ja välttyäkseen pohjaan tarttumisilta. Kuhasesonkia Porvoonjoella riittää siis syksystä talven yli kevääseen. JOEN LÄNSIRANTA JOEN ITÄRANTA LÄHIKALASTUSPAIKKA PORVOOSSA kannattaa vierailla kalavehkeiden kanssa P orvoonjoen kuhat ovat saavuttaneet jo jonkinlaisen kulttimaineen ainakin lähialueiden kalastajien keskuudessa. Kalastustekniikkana käytetään kuhalle tyypillisesti hitaampaa tempoa ja pidempiä pysäytyksiä kuin esimerkiksi ahvenelle. Sieltä löytyy reilusti parkkitilaa ja luvallinen paikka grillaamiseen, kunhan muistaa ottaa omia puita mukaan. Maksimina itsellä on siimassa ollut joskus 20 grammaa. Vanhankaupungin silta Kokeilemisen arvoisia paikkoja. JOELLA on mahdollisuus myös todellisiin yllätyksiin. Joen alaosa on myös suosittu ongintapaikka saalisvarmuutensa ja helpon tavoitettavuutensa takia, sillä julkisilla kulkuvälineillä pääsee ihan tuntumalle. Laivojen, laitureiden ja kahviloiden väleistä löytyy monia sopivia aukkoja, joista jigiä voi lingota kuhia houkuttelemaan. Myös joen länsirannalla on paikkoja, joista pääsee kalastamaan, etenkin joen alaosalla Kokonniemen puiston alueella. Molemmille puolille jokea voi jättää myös auton ja jos vähän pidemmän matkan viitsii kävellä, jopa ilman parkkikiekon tarvetta. Muista tarkistaa ajankohtaiset säännöt ja määräykset! Infoa löytyy kalakortti
Kannattaa aina tarkistaa tiedot myös Kalastusrajoitus.fi-sivuilta, koska joella on lisäksi erilaisia rauhoituspiirejä. Kalastusluvan alueelle saa hankittua Kalakortti.com:sta hakusanalla ”Porvoonjoki”. JOEN alaosan itärannalla on pitkä puulaituri, jolta usein löytyy hyvin tilaa heitellä. ?. Erillinen kalastuslupa kalastonhoitomaksun lisäksi on siis ostettava – myös pilkkihommiin. Ottipaikka jopa pilkkivälinein. GRILLAUSPAIKKA RUNSAASTI PARKKITILAA Kokonniemen puisto ?. ALEKSANTERINKADUN sillan ali kulkee kävelytasanne. Lisäksi puistosta löytyy tulipaikka, jossa voi tehdä tulet ja grillailla eväitä. Suun ulkopuolelta tarttuneet kalat on vapautettava kunnosta riippumatta. . Heti kaiteen takana on jo toista metriä vettä. KOKONNIEMEN kärjessä joen länsirannalla on hyviä heittopaikkoja. Vuorokausiluvan hinta on varsin maltillisesti kymmenen euroa ja se oikeuttaa kolmen kuhan ottamisen saaliiksi vuorokaudessa. Nykyisen kalastussäännön mukaan joen alaosa on vanhan kaupungin sillasta etelään aina jokisuun ohi merelle asti erityiskalastusaluetta. Koko laiturin matka on hyvää ottialuetta. Luvat VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 27. Mistä ja miten pääsisi parhaiten alkuun, jos paikka on entuudestaan vieras. ETENKIN joen itärannalta löytyy pitkiä pätkiä, joilta rannalta kalastajan on helppo koittaa jallittaa kaloja. Samalta sivustolta löytyy myös ajankohtainen säännöstö ja kartta alueesta. . Lupa tarvitaan myös pilkkimiseen Keskitytäänpä siihen kuhaan vähän tarkemmin
Niillä pohjatärppejä pystyy oleellisesti vähentämään. Siellä ne eivät koko talvea pysyttele paikallaan, vaan liikehtivät veden korkeuden vaihtelun ja säätyypin mukaan. Kaikuluotaimella saa lisäinformaatiota siitä, mitä jään alla tapahtuu. Merellä ja järvialueilla kuha hakeutuu syvänteisiin talvehtimaan ja pysyttelee niissä enemmän tai vähemmän paikallaan. Syönnillään ne eivät ole läheskään joka päivä, vaan talvisaikaan on havaittavissa selviä syöntipiikkejä. Tässä vaiheessa rannalta kalastajalle aukeaakin aivan erilaiset mahdollisuudet liikkua kalassa. Pilkkiminen on tehokasta myös avovesikaudella, varsinkin jos on veneen kanssa liikkeellä. 28 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ?. Tasapainoista käytän oikeastaan pelkästään ”hybridi”-tasureita eli Kuhakaimaanin tyyppisiä jigihäntäisiä malleja. Pähkinänkuoressa siis suositeltavia ovat 3-5 tuuman erimalliset jigit ja 5-12-grammaiset nupit koukkukoossa 2/0-3/0 riippuen jigin koosta. Jotkut vannovat pystypilkkien nimeen reilulla värikoukulla, toiset onkivat pelkästään tasapainopilkeillä ja kolmas koulukunta kannattaa jigeillä pilkkimistä. JÄÄLTÄ JATKETAAN PILKKIMÄLLÄ Jos ja kun joki saa päälleen kantavan jääpeitteen, homma jatkuu pilkkimisen merkeissä. Eli rauhallisia liikkeitä ja pitkiä paikallaan pitoja. Juttu kulkee yleensä nopeasti kalastajien kesken. Hakeutumalla samoille alueille pääsee hyvin alkuun ja kokemuksen kartuttua osaa sitten jo itse tehdä valintoja pilkkipaikan suhteen. . STREET FISHING -KALASTUSTA Porvoonjoki kannattaa ottaa harkintaan, jos tykkää ”street fishing” -tyyppisestä kalastuksesta. Pilkkijöiden ryhmittymät paljastavat useimmiten päivän hotspotit. Paikoille on helppo tulla ja koko kalastettavan alueen kopaisee helposti yhdessä kalapäivässä läpi. Hyvin usein käy niin, että kala jää paikalleen ikään kuin tuijottamaan pyytöä. Jigeinä käytän mieluiten v-pyrstöisiä malleja 4-6 tuuman koossa. KUUDEN TUUMAN KAIRA ON MINIMI Kuuden tuuman kaira on näissä hommissa minimi jo pelkästään kalojen koon takia. Tässä tilanteessa kannattaa tarkkailla, mitä jäällä tapahtuu. Omia suosikkejani ovat pystypilkeistä iso messinki-hopea Hopeasiipi värikoukulla koossa 6-8, joka on uistinrenkaalla kiinni suoraan pilkin alla. Kalat eivät syöntijakson aikana pysyttele samoilla sijoilla, vaan ottipaikka on saattanut siirtyä pari sataa metriä edellispäivästä suuntaan tai toiseen. Tässä vaiheessa väärä liike, joka yleensä on liian kova nyppäys tai pilkin ravistus, ajaa kalan häipymään vähin äänin. Jos tykkää kalastuksessa myös sen sosiaalisesta puolesta, löytyy rannoilta yleensä aina myös kanssakalastajia juttuseuraksi. Tällaisen piikin sattuessa kaloja löytyy aina jostain päin jokea. Jigipilkintä muistuttaa tekniikaltaan hyvin pitkälle vertikaalijigausta, mutta jiginuppien painot ovat yleensä noin 20-grammaisia. JIGIMALLEISSA ja väreissä on oikeastaan vain taivas rajana, mutta tässä muutamia toimivaksi havaittuja. Normaali tilanne on, että esimerkiksi kahden viikon jaksolta löytyy 2-3 päivän piikki, jolloin kalaa tulee hyvin. Värimaailma menee hyvin pitkälle samoihin avovesikauden kanssa, joskin jään alta tulee vähän useammin kokeiltua luomuväreilläkin. Porvoonjoessa on oma erikoisuutensa, koska joesta löytyy kuhaa hyvin koko talven. On mielenkiintoista seurata kuhan liikkeitä sen ilmestyessä ihmettelemään pilkkiä. Kannattaa kokeilla myös jigin päähän ruuvattavia nuppeja, joissa kolmihaarakoukku tulee ”stingerinä” jigin selkään. Pilkeissä on taas vaihtoehtoja enemmänkin. Jokaisella on tietty omat suosikkinsa, millä eniten tykkää kalastaa. ERILAISIA vaihtoehtoja pilkkisiiman päähän. Kaikilla saa kalaa, kyse on enemmänkin siitä, mitkä pyydöt sopivat parhaiten siihen omaan käsialaan. Ei muuta kuin reissulle Porvooseen! ?
Luonnonlohen (6,13 euroa kilolta) ja ahvenen (2,36 euroa kilolta) hinnat pysyivät edellisvuoden tasolla, kun taas kuhan (5,93 euroa kilolta) ja hauen (2,05 euroa kilolta) tuottajahinnat laskivat hieman edellisvuodesta. Tärkeimpien rannikkokalastuksen saalislajien hinnat laskivat tai pysyivät suunnilleen samana kuin edellisvuonna. Koronapandemia painoi alas norjalaisen lohen hintoja vuonna 2020 vaikuttaen Suomessa kasvatetun kalan hintoihin”, tutkija Antti Takolander sanoo. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna reilut 92 miljoonaa kiloa eli 20 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muutokset silakan elinkierron ajoittumisessa voivat osoittautua kriittisiksi lajin elinvoimaisuuden kannalta, jos varsinkin silakan elämän alkuvaiheessa sopivien saalislajien esiintyminen ei osu yksiin silakanpoikasten esiintymisen kanssa. Elintarvikesilakan tuottajahinta pysyi vuonna 2020 korkeana edellisen vuoden tapaan, ja oli 0,32 euroa kilolta. Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 112 miljoonaa kiloa vuonna 2020. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 29. Kirjolohen hinta, 4,50 euroa kilolta, jatkoi laskuaan. Kalenteri ilmestyy lokakuussa. Silloin silakanpoikasille ei riitä tarpeeksi sopivaa ravintoa. Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteessa kerrotaan, että silakan poikasvaiheen kehitys on aikaistunut lähes kahdeksalla päivällä vuosikymmenessä. + toimituskulut. kg). kg) ja kuha (0,2 milj. 12 € KAUPALLINEN KALASTUS SILAKKA KAUPALLINEN kalastus merellä väheni SILAKKA kutee entistä aikaisemmin ja poikasten kasvu on nopeutunut Yli kahdenkymmenen vuoden ajan kerätty aineisto osoittaa, että Itämeren lämpeneminen on yksi silakanpoikasten aikaistuneeseen kuoriutumiseen ja nopeutuneeseen kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Suomelle asetetusta silakan saaliskiintiöstä täyttyi 95 prosenttia, kilohailikiintiö kalastettiin kokonaan. Se oli 23 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla. Rannikkokalastuksen tärkeitä saalislajeja olivat siika (0,4 milj. Taloudellisesti tärkein laji oli silakka (19,2 milj. • heittokalastajan paikkavalinnasta • kalalajien fongauksesta • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Silakka on kaupallisesti Suomen tärkein kalalaji ja merkittävä osa Itämeren ekosysteemiä. KALASTAJAN TASKUTIETO TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. Silakan lisääntymisaikaisilla olosuhteilla voi myös olla kertautuvia vaikutuksia koko alueen ekosysteemiin. kg), lohi (0,2 milj. kg), ahven (0,7 milj. 050 597 4933 Vuoden 2022 kalenterista löydät tietoa mm. Tämä viittaa tutkimustulosten perusteella siihen, että silakka kutee entistä aikaisemmin ja poikaset kasvavat aiempaa nopeammin. ”Kirjolohi on taloudellisesti tärkein Suomessa kasvatettu kalalaji. Myös kasvatetun siian hinta laski edellisen vuoden ennätyslukemista, ja oli 10,32 euroa kilolta. kg), muikku (0,3 milj. Siian, kuhan ja lohen saalismäärät olivat pitkän ajan (1980–2020) keskiarvoon verrattuna pienemmät, ja ahvenen ja muikun suuremmat. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta ja kilohailista. Myös kilohailisaalis pieneni edellisestä vuodesta 12,5 miljoonaan kiloon. Merestä pyydetyn siian (5,04 euroa kilolta) ja mateen (5,58 euroa kilolta) hinnat sen sijaan nousivat verrattuna vuoteen 2019. €), seuraavina kilohaili, siika, ahven, kuore, kuha ja lohi. Pyynnin määrä väheni sekä avomeriettä rannikkokalastuksessa. Saaliin arvo oli 30 miljoonaa euroa kalan verottomien tuottajahintojen perusteella laskettuna. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri
Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 5/2021 (ilmestyy 7.10.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 23.8. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. KAARI Roihu X2 -plasmasytytin. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KAARI sytyttää ja valaisee niin mökillä, retkeillessä kuin kotonakin Suomessa suunniteltujen KAARI-plasmasytyttimien ja -taskulamppujen valikoimiin on tullut uutuuksia. Olipa kyseessä kuuma kesäpäivä tai talvinen pakkasyö, pitkävartinen laite sytyttää tulen turvallisesti napinpainalluksella sormia polttamatta. Metallikuorinen ja hyvin suojattu KAARI Roihu X2 -plasmasytytin toimii luotettavasti tuulesta ja sateesta huolimatta. Sytyttimellä voi sytyttää tulen jopa 75-100 kertaa yhdellä latauksella aiempaa suuremman 430 milliampeeritunnin akun ansiosta. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. 30 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Loimu XPower mahdollistaa sen, että kunnollinen tulenteon väline, mukana kulkeva valonlähde ja lisävirta sähkölaitteille mahtuvat nyt kaikki kerralla taskuun. Lisäksi se on koristeellinen käyttöesine, jota on saatavana metalliväreissä (hopea, musta ja sininen), väriään violetista ja sinivihreään vaihtavana versiona sekä tyylikkäänä huurrepinnoitettuna ja leijonakuvioituna mallina. Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! uutta TEKSTI I S MO MAL IN Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Tehokas varavirtalähde (2 900 mAh) sopii hyvin myös älypuhelimien ja monien muiden pienten usb-liitäntäisten sähkölaitteiden lataamiseen. Lisätietoja: www.KAARIlighters.com ja www.actiongroup.fi KAARI Loimu XPower -plasmasytytin. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Tämän vuoden KAARI-uutuuksista Loimu XPower on maailman ensimmäinen usb-ladattava plasmasytytin, joka toimii samalla led-taskulamppuna ja varavirtalähteenä. Näin Kaari-tuoteperhe tarjoaa entistäkin kattavammin laadukasta sytytystä ja valaistusta mökkeilyyn, retkeilyyn ja yleiskäyttöön. Vettä, likaa, pölyä ja iskuja kestävällä (IP57-suojaluokitus) monitoimilaitteella tulenteko, valaiseminen ja lataaminen on helppoa ja turvallista kaikissa olosuhteissa. Plasmasytyttimellä voi sytyttää tulen jopa 500 kertaa yhdellä latauksella, ja kirkkaassa taskulampussa on 100 lumenin teho. KAARI Soihtu LED -varsisytytin sytyttää tulen kotona, mökillä, asuntovaunussa ja ulkona säätilasta välittämättä. KAARI Soihtu Led -varsisytytin. Sytyttimessä on myös kätevä LED-kohdevalo helpottamaan sytyttämistä pimeässä
Suomen markkinoilla ei kuitenkaan ole ollut veneilyä, vesillä liikkumista ja vesiturvallisuutta opettavia pelejä. Lisäksi niillä on saatu jo useita komeita harjuksiakin ympäri Pohjolaa. Erityisesti huonolla syönnillä olevalle kuhalle Polaris on joskus ollut vastustamaton suupala. Uudet AALLOILLE -korttipelit vastaavat tähän tarpeeseen. KELLUVA Polaris-puikkojigi on mm. 050 563 8372. VILSKETTÄ VESILLÄ -opetuskirjoja lapsille tuottava Aalloille Finland Oy huolestui viime kesän poikkeavien olojen sinänsä positiivisesta ilmiöstä, lisääntyneestä vesillä liikkumisesta. Nimble-rapujigien kaksi uutta kokoa puolestaan (3,2” ja 2”) toimivat hienosti niin järvikuin meriahvenillekin. NIMBLE-RAPUJIGIT valmistetaan nyt kelluvasta materiaalista ja niistä on saatavana kaksi uutuuskokoa (3,2” ja 2”). Polarikseen tulee vielä loppukauteen 2021 uusi ahvenelle suunnattu 3-tuumainen kelluva versio laajassa värikartassa. Lisätietoja: Aalloille Finland Oy, Lissu Suursalmi, puh. Nimbleja Polaris-jigejä on saatavana Ideaparkin Kalastus-Suomen myymälästä, verkkokaupasta www.kalastussuomi.fi ja jälleenmyyjiltä. AALLOILLE-korttipelit viihdyttävät ja opettavat veneilytaitoja Perinteisten lautaja korttipelien pelaaminen on lisääntynyt koronapandemian aikana. Uudet, leikkimieliset korttipelit tarjoavat positiivisen, uudenlaisen formaatin kerrata ja opetella tärkeitä veneilytaitoja. Jigit myydään 6 tai 8 kappaleen paketeissa, joiden hinnat vaihtelevat 6,30 eurosta 8,80 euroon. toimiva houkutin huonolla syönnillä olevalle kuhalle. Kolmella eri tavalla pelattavilla Tietovisa-korteilla on mahdollista testata tietämystään ja oppia uutta. AALLOILLE Muistipeliä, AALLOILLE Sanavisaa ja AALLOILLE Tietovisaa myydään nyt kauppojen lisäksi satamissa. Peleillä on mahdollisuus kehittää myös kielitaitoa ja sanavarastoa, veneilytietämyksen lisäksi. Pelit on suunnattu kaikenikäisille kalastajille sekä retkeilijöille, mökkiläisille ja yhtä hyvin aktiivisille veneilijöille kuin satunnaisesti vesille lähtijöillekin lapsiperheistä eläkeläisiin. Uusi kelluva Polaris-puikkojigi (4”) irtopäällä koukutettuna nousee pohjassa pystyyn ja reagoi pieniinkin väristyksiin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 31. Yli 3-vuotiaille tarkoitettu muistipeli opettaa alle kouluikäiset tunnistamaan merimerkkejä. Yritys monipuolisti opetustuotevalikoimaansa kolmella, korkealaatuisella, vesiturvallisuutta iloisella tavalla opettavalla pelillä. Muistipeli ja Tietovisa ovat kaksikielisiä (suomi, ruotsi) ja Sanavisa neljäkielinen (suomi, ruotsi, englanti, saksa). Pakkauksessa on lisäksi 24 tyhjää korttia oman muistipelin tekemiseen. Tästä kertoo sen laajentunut käyttäjäjoukko ja jälleenmyyjäverkosto. Jigit ovat valmistajan mukaan biohajoavasta materiaalista tehtyjä. Polariksia ja Nimblejä on laajasti saatavana Eteläja Itä-Suomen erikoisliikkeistä. Kalastus-Suomelta uusia Crazy Fish -jigejä Lempäälän Ideaparkissa toimivan Kalastus-Suomen valikoima on täydentynyt uusilla ja uudistetuilla Crazy Fish -jigeillä. Vesiturvallisuusvalistamista tuli yhtiön mielestä nopeasti laajentaa myös aikuisille, jotta kaikilla lapsilla on turvallista ja hauskaa viihtyä vesillä. Sanavisa puolestaan tutustuttaa pelaajat niin merimerkkeihin kuin vesillä tarpeellisiin varusteisiin ja turvavälineisiinkin. Esimerkiksi Nimble-rapujigit ovat muuttuneet kelluvasta materiaalista tehdyksi, mikä laajentaa niiden käyttömahdollisuuksia entisestään
Kirjan maalatut kuvat ovat palkitun graafikko ja kuvittaja Sakke Yrjölän käsialaa. Tämän uuden kalastustarinakokoelman nimi on sisältöänsä osuvasti kuvaava Siiman naukuvat ja jarrut vinkuvat. Samalla tulevat esiin tällaisiin suuriin yleisötapahtumiin liittyvät asiat, osin jopa lieveilmiöt, turhan kosteine illanviettoineen ja tietenkin kalamiestä kalvavan kateuden, kun muut vetävät saalista taukoamatta, ja oman saalispussin täytteenä on vain muutama vaivainen sintti. Tolppasen uutuudessa SIIMAT NAUKUVAT JA JARRUT VINKUVAT Savosta lähtöisin oleva kokenut helsinkiläistynyt kalamies Kalervo Tolppanen on julkaissut kolmannen kirjansa. Tosin pilkkukylki saattoi olla sittenkin nevanlohi, mutta komea kala kumminkin. Heittokalastuksen lisäksi merkittävässä osassa kirjassa ovat pilkkiminen ja pilkkikisat. Kun mökkiverkosta löytyy ruutana, pasuri, toutain tai vimpa, kirja neuvoo, kannattaako siitä tehdä keitto, kalapullia vai graavitai savukalaa. Mutta tämäkin puoli on pääosin kunnossa. Alun perin vuonna 2015 ilmestyneestä Suomen kalat -kirjasta ilmestyi tämän vuoden keväällä uusi, laajennettu laitos. Se ei ole yllättävää, sillä Tolppanen tunnetaan intohimoisena pilkkijänä. ISBN 978-951-1-40115-5 Siimat naukuvat ja jarrut vinkuvat Kalervo Tolppanen Bod ja Kalervo Tolppanen, 164 s. Tarina SM-pilkkiin osallistuvasta kaveriporukasta puolestaan tuo osuvasti lukijan mieleen kilpailuissa koetun jännityksen. Tietoa havainnollistavat Sakke Yrjölän upeat, yksityiskohtaiset piirrokset ja maalaukset sekä mielenkiintoiset valokuvat ja lajitiedot. ISBN 978-952-803-601-2 Kirjat T E K STI I SM O M ALIN 32 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pienen miinuksen kirja saa siitä, että paikoin siihen on jäänyt turhan runsaasti kirjoitusvirheitä. Suomen kalat kertoo myös, kuinka maamme kalalajisto on aikojen saatossa muotoutunut, millaisissa elinympäristöissä eri lajit viihtyvät ja miten ne risteytyvät keskenään. Lajiesittelyjen kiinnostavuutta lisää se, että kustakin kalasta kerrotaan, miten sitä yleisimmin kalastetaan ja käytetään ruoaksi. Kalat on ryhmitelty sukulaisuuden mukaan alkukantaisista nahkiaiskaloista värikkäisiin simppuihin. Kirjoittaja intoutuu myös pohtimaan ja kuvamaan kalastuksen merkitystä työn vastapainona ja sitä, miten se saattaa liittyä maalta kaupunkiin muuttaneiden yksinäisten miesten elämänmenoon. Tolppanen on jopa riimitellyt kirjaansa sangen onnistuneesti muutaman runon. Kirjassa kalastellaan muun muassa Tolppasen syntymäseuduilla Kaavin Saarijärvellä, käydään Ruunaankoskilla taimenta tavoittamassa ja saadaankin sellainen ja koetaan jännittäviä hetkiä Ahvenanmaalla ahvenia, haukia ja suurta taimenta väsyteltäessä. Mukana on myös runsaasti uutta kuvitusta sekä alkuperäisestä teoksesta poiketen myös luku kalan rakenteesta. SUOMEN KALAT -KIRJASTA ilmestyi uusi laajennettu laitos Suomen kalat -kirja opettaa tunnistamaan kaikki vesistöjemme vakituiset kalalajit sekä satunnaiset vierailijat. Teoksessa nostetaan esiin myös esimerkiksi se, että kaikki Suomen kalat ovat syötäviä, mutta silti moni herkullinen kala jää hyödyntämättä keittiössä. Koska kalojen värit alkavat tummua heti kalastuksen jälkeen, Yrjölä on ikuistanut saaliinsa tuoreeltaan, tarkasti, suomu suomulta. Suomen kalat Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg Kustannusosakeyhtiö Otava, 290 s. Varsinkin morrilla pilkkiminen on hänelle mieluista ja kertomuksesta ”Miten minusta tuli mormuskamies” löytyy myös ihan käytännön kalastusja välinevinkkejä lukijan ammennettavaksi. Kaloista kerrotaan tuntomerkit, elintavat, ravinto, lisääntymiskäyttäytyminen ja kasvu. Se sisältää muun muassa uusia Suomeen levinneitä kalalajeja, kuten aurinkoahvenen ja kyttyrälohen. Kun teoksessa on tasokas kuvitus ja jopa kalaruokareseptejä, niin kyseessä on lukemisen arvoinen kokonaisuus. Kirjan neuvoilla samannäköiset lajit eivät sekoitu toisiinsa. Kirjan tekijöistä Hannu Lehtonen on toiminut Helsingin yliopiston kalataloustieteen professorina ja Kari Nyberg Helsingin yliopiston kalatutkijana sekä kalaja kalastusbiologian opettajana. Vain kesät vanhalla kotimökillä kalastellen ovat entiselle maalaiselle sitä oikeaa elämää
VAPAMIELISYYDEN HOUKUTUS – ajatuksia kalastuksen filosofiasta Vesa Pirttimaa on kalastusta lapsesta asti harrastanut opettaja. Pirttimaan mukaan kiireisyys ja kilpailu kuvaavat aikakauttamme läpi eri tasojen ja rakenteiden. Hän kiittää kalastusta esimerkiksi siitä, että sen kautta nämä stressaavat asiat korvautuvat hiljaisuuden keskellä olemisella. Silloin hänen mukaansa kalastaja on sekä osa luontoa että siitä erillinen, ja saalistajan sekä luonnosta lumoutuvan näkökulma voivat toteutua samanaikaisesti. ISBN 978-952-375-217-7 VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 33. Kalastajalla on Pirttimaan mielestä hyvä olla eritasoisia kokemuksia ja tulkintoja luonnosta. Silloin nyt-hetki tuntuu käsin kosketeltavalta ja pitkältä. Kirjan lukemista voi suositella aivan kaikille, sillä sen avulla oppii aidosti ymmärtämään, miten järvet ja muut vesistöt toimivat sekä mikä merkitys tällä on eri kasvija eliölajien kannalta. Laaja-alainen ja yleistajuinen tietoteos SUOMALAINEN JÄRVIKIRJA Suomen järvistä on julkaistu runsaasti esimerkiksi kuvakirjoja, viranomaisselvityksiä ja tieteellisiä tutkimuksia. Heillä on siis runsaasti tietämystä siitä, mistä kirjoittavat. Oppiarvoltaan hän on tohtori, jonka väitöskirja käsittelee luovuutta filosofisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Siinä kalaretkillä punnitaan paitsi saalista myös totuutta, kauneutta ja ihmisluontoa. Toivottavasti lisääkin on tulossa! Vapamielisyyden houkutus Kalastuksen filosofiaa Vesa Pirttimaa Kirjapaja, Helsinki 202 s. Yhtään suomenkielistä yleistajuista tietokirjaa järvistä ei kuitenkaan ole tehty 1950-luvun jälkeen. Joka tapauksessa teos on rohkea ja tuore avaus Vesa Pirttimaalta. Silti se on myös sitä kuvauksineen erilaisista neljänkymmenen vuoden aikana tehdyistä kalareissuista, niiden sattumuksista ja mukana olleista ihmisistä. Raikkaat tuulet puhaltavat ja mieli kirkastuu, hän kuvaa. Ei olisikaan ihme, jos jollain tavalla palkittaisiin ansioistaan tieteen popularisoimisessa. Suomalainen järvikirja sisältää myös vesistöihin liittyviä kertomuksia tapahtumista, jotka ovat olleet omana aikanaan suuria uutisia. Vapamielisyyden houkutus on myös kirja kalastamisen ilosta ja siitä, mitä kalastus voi opettaa meille elämästä ja meistä itsestämme. Lisäksi he osaavat kirjoittaa tavalla, jota ”maallikkokin” helposti ymmärtää. Toisaalta tärppiä odotellessa ajan virta saattaa tuntua jopa hidastuvan ja kalastaja voi luonnon hiljaisuudessa tulla omasta olemisestaan hämmentävälläkin tavalla tietoiseksi, kunnes kala iskee pitkän odotuksen jälkeen. Tätä aukkoa täyttää tuore Suomalainen järvikirja, joka kertoo muun muassa, miten järvet toimivat ja miten erilaiset tekijät vaikuttavat niiden tilaan ja ekologiaan sekä miten ihmisten ja järvien vuorovaikutus on ajan myötä muuttunut. Se selvittää myös vesistöjemme jääkauden jälkeisen ajan kehitysvaiheet, joihin varsinkin maankohoaminen on vaikuttanut. Sitä voikin lämpimästi suositella vaikkapa mökkeilijöille. Vapamielisyyden houkutus poikkeaa pohdintoineen tavallisesta kalastustarinakokoelmasta. Kirjassaan Vapamielisyyden houkutus hän löytää kalastuksesta paljon sellaista, jonka voi rinnastaa niin länsikuin itämaiseenkin filosofiseen ajatteluun. Kirja vastaa selväsanaisesti kysymyksiin, jotka askarruttavat vesistöjen äärellä eläviä ja aikaansa viettäviä ihmisiä. Oikeastaan se tarjoaa paljon arvokasta tietoa kaikille vesillä liikkuville muun muassa veneilyja jääturvallisuuteen liittyen. Olisi ehkä ollut parempi, että kirjaan olisi laadittu yksi isompi kokonaisuus filosofien ajattelusta suhteutettuna kalastukseen, ja pidetty tarinat tarinoina toki silti ihmiselämän peruskysymyksiä pohdiskellen. Kalastuksessa Pirttimaan mielestä oleminen ja aika kietoutuvat toisiinsa monimutkaiseksi vyyhdiksi, sillä vapa kädessä menettää helposti ajan tajun ja töissä loppumattomalta tuntuva kahdeksan tuntia hujahtaa hetkessä. ISBN 978-952-354-314-0 Suomalainen järvikirja Matti Leppäranta, Lauri Arvola ja Timo Huttula Minerva Kustannus Oy, 338 s. Tällaisia ovat esimerkiksi matkustajalaiva Kurun uppoaminen myrskyävällä Näsijärvellä syksyllä 1929, jolloin 138 ihmistä hukkui, sekä Höytiäisen hallitsematon pinnan laskeminen 1850-luvulla, minkä seurauksena järven pinta-ala pieneni kolmanneksella. Kalastus tarjoaa siten hänen mielestään uuden, kriittisen näkökulman omaan tärkeyteen, turhamaisuuteen ja korvaamattomuuden tuntemukseen. Lisäksi se muun muassa tarjoaa käytännöllisiä ohjeita oman järven tai muun vesistön tilan seurantaa ja arviointia varten. Vaikkei kyseessä ole mikään kalastustai kalakirja, on se hyödyllinen myös kalastusta harrastavien kannalta. Siksi aika ajoin mielestäni selvitykset siitä, mitä Sokrates, Platon, Aristoteles, Heidegger tai vaikkapa Kant ovat käsiteltävään aiheeseen liittyen sanoneet, rikkovat ikävästi jutun juonta. Teoksen tekijät Matti Leppäranta, Lauri Arvola ja Timo Huttula ovat kaikki eläkkeellä olevia professoreita, joilla on kokemusta järvien tutkimuksista 1970-luvulta lähtien
Tämä lippauistin kuuluu jokaisen vapaa-ajankalastajan pakkohankintoihin. Reflex (ABU GARCIA) Reflex. Spintube Spinner (EUMER) Spintube tunnetaan erityisesti heittoperhoistaan. Laajahko väriskaala ja useita kokoja. KUMMA on nimensä veroinen hauskuuttaja. REFLEX on tunnetuimpia lippauistimiamme. Voin vain kuvitella niitä haukimatalikkojen aamuvarhaisia roisketärppejä… Nykymuodossaan Kumman mainostetaan maistuvan ainakin ahvenelle, kirjolohelle, hauelle, harjukselle, taimenelle ja raudulle. Sitä on kymmenessä eri värissä, luonnonmukaisista ärsykeväreihin. . Solakka malli lentää varsin hyvin, eikä yksihaarakoukku kovin helposti tartuta kasvillisuutta matkaansa. Kymmenen värivaihtoehtoa, josta suurin osa ärsykeversioita. Kumma on vaapun ja lipan risteytys. Klassikkojen klassikko, joka yhdessä Meppsien kanssa muodosti lapsuuteni perusarsenaalin lähialueen raitapaidoille. Kyllä, ei lisättävää. Lanseerattu vuonna 1951 ja 70 vuotta myöhemmin sillä kiskotaan edelleen suomukkaita, milloin mistäkin vesistöstä. Tarjoaa hauskaa pintakalastusta kesähelteellä. Kokoja on kuitenkin vain yksi eli 10 grammaa. Spintube Spinnerissä on kyseisistä heittoperhoista tutut kuviot; iso karvanippu sekä yksihaarakoukku. Kelpaa varmasti suurimmalle osalle Suomen petokaloista. Luulisi tulevaisuudessa markkinoille tulevan astetta kookkaampikin versio. SPINTUBE Spinnerin solakka muoto yhdistettynä runsaaseen karvatupsuun ja yksihaarakoukkuun tekee siitä ottipelin tiheähkössäkin kasvillisuudessa. Jossain viimeisen pakin nurkassa kimaltelee… lippa! Tuo ehkä puoliksi unohdettu klassikkouistin, jolla lukemattomat suomalaiset ovat ensimmäiset ahvenensa ja haukensa saaneet. Naama vääntyy väkisin messingille jo kaupassa, sen verran hauskannäköisestä kapistuksesta on kyse. Kumma porskuttaa iloisesti lähinnä pinnan tuntumassa ja herättää varmasti uinuvat petokalat päivänokosilta. Kumma (KUUSAMON UISTIN) Kumma on nimensä arvoinen uistin. Oranssi karvatupsu on sekin eräänlainen tunnusmerkki, ja vieläpä toimivakin. Länsinaapurin vipeltäjä niittää saalista merestä virtavesiin. Klassikko 34 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Keli on ehkä hieman liian lämmin ja siten haasteellinen saaliin osalta, mutta kalareissusta ei tietenkään kieltäydytä. Pelkkä nimikin on omassa kirjassani yhtä kuin se lippa. Nokkapotkuri tuo mieleen samantyyliset amerikkalaiset pintavaaput ja tätä on pakko päästä kokeilemaan. Kaivellaan jigirasioita ja ihmetellään vaappupakkeja. Kalareissu voi alkaa. lääkärin määräyksestä T E K S TI J A KU VA T M A R CU S W I KS T R Ö M Kuusi herkullista LIPPAA K esäinen iltapäivä ja lapsesi vaatii taas kalaan
Uistin pyrkiikin syvemmälle ja on omiaan monttujen ja syvänteiden reunojen koluamiseen. Lippaan stanssatut pikkureiät tuottavat lipan pyöriessä lisää ”ääntä”. Toisin sanoen rasiassa on aina syytä olla muutama kappale kalaan lähtiessä. Kesähelteellä ahvenet saattavat viis veisata laiskasti ohi uivasta vaapusta tai verkkaisesti pomppivasta jigistä, mutta ohi kiitävään ja ärsyttävästi kimmeltävään lippaan käydään kiinni apinan raivolla. Tärppi tulee yleensä saman tien. Kesäviehe Kestosuosikki VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 35. Lippa on parhaimmillaan kesäisin Lippauistin on parhaimmillaan kesäisin, kun sekä petokalat että niiden saaliit ovat aktiivisimmillaan. Osa kalastajista jopa toteaa, että ”jollei Lotolla kalaa tule, niin voipi palata takaisin mökille makkaranpaistoon”. TONI on klassikko siinä missä Reflexkin. Klassikko ei kaipaa hirveästi esittelyä. VOLFRAMIKUULALLA varustettu Caviar on syvyyksien saalistaja. Caviar Spinner löytyy muutamassa koossa ja värissä. Nuoruuteni suosikkeja ja löytyy rasioistani edelleen. Toni (Myran) Toni on pitkän linjan lippauistin, jolla moni on saanut ensimmäiset haukensa ja ahvenensa. Reflexin tapaan varustettu oranssinpunavärisellä karvatupsulla, joka on omiaan lisäämään vieheen ottavuutta. Painonsa ansiosta se kelpaa hyvin myös virtavesipaikkojen haravoimiseen. Todettakoon vain, että sopiva skaala (klassikko)värejä ja kokoja palvelee laajaa kirjoa kalamiehiä ja -naisia. Nämä ovat hotspotteja, joissa petokalat ajavat pikkukalaparven pintaan ja lokit syöksyvät ylhäältä parven keskelle. Heitä lippa suoraan tällaiseen ”kattilaan”, anna vajota sekunti tai kaksi, ja aloita kelaaminen. Caviar Spinner (SAVAGE GEAR) Caviar Spinner on kokoonsa nähden yllättävän painava lippauistin. LOTTO on monen suomalaisen suosikkiviehe, oli kyseessä sitten pohjoisen rautujärvi tai Etelä-Suomen ahvenapaja. Sen verran luja usko on kyseiseen vieheeseen. Eikä syyttä. Tehokkuuden lisäksi Lotto on helppoja pitkäheittoinen ja se pyörii jo melko hitaassa kelauksessa. Laaja skaala värejä ja kokoja nostaa sen monen kalastajan ehdottomiin suosikkeihin. Lotto Spinner (BETE) Lotto on maineensa arvoinen lippauistin. Lippakalastajan kannattaa etsiä erityisesti niin sanottuja ”hakkuita”. Vieherasian kestosuosikki ja monen nuoren ensimmäisiä uistimia. Tunne painavuudesta selittyy lipan runkoon kiinnitetystä volframikuulasta, joka muun muassa antaa vieheelle lisää heittopituutta. Samalla lailla lippa saattaa herättää täydelliseen hellehorrokseen vaipuneen hauen, joka ei vaan voi vastustaa pellemäisesti ohi vipeltävää ”pikkukalaa”
Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Suomessa energian tuotanto on suurin päästölähde ja päästöt ovat nykyään noin 600 kiloa vuodessa. Vaikka kalojen elohopeapitoisuudet ovat viime vuosikymmeninä yleisesti hieman laskeneet, ei ongelma ole vielä ohi. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Elohopea on helposti haihtuva metalli, joka säilyy ilmakehässä puolesta vuodesta vuoteen, kunnes kertyy erilaisille pinnoille, joilta se voi haihtua uudestaan. ELOHOPEA SÄILYY JA LEVIÄÄ ILMAKEHÄSSÄ MAAILMANLAAJUISESTI Kansainvälisen Minamatan sopimuksen mukaan elohopea on maailmanlaajuisesti huolta aiheuttava kemikaali, koska se kulkeutuu ilman välityksellä, säilyy pitkään ympäristössä joutuessaan sinne ihmisen toiminnan vuoksi, kertyy biologisesti ekosysteemeihin ja aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Ilmakehän elohopeasta 38 prosenttia on peräisin pienimuotoisesta kullankaivuusta, 24 prosenttia kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden poltosta ja 27 prosenttia teollisuuden päästöistä. Viimeisen kymmenen vuoELOHOPEAA päätyy järviin varsinkin humuspitoisten valumavesien mukana. Mikä tilanne on nyt. T E K S T I J A KU VA ANSS I V A I NI K KA Tutkittua ELOHOPEA vesiympäristössä ja kaloissa E lohopea on ennen digiaikaa syntyneille tuttu kuumemittareista, mutta elohopea toimii myös ympäristön tilan mittarina, jota käytetään myös vesien kemiallisen tilan seurannassa. 36 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Elohopean laskeuman määrä on sidoksissa sademäärään. Lapsilla elohopea heikentää motorisia toimintoja, huomiokykyä, verbaalista suoriutumista ja muistia. ELOHOPEA KALOISSA Elohopean ympäristölaatunormi 0,20-0,25 mg/kg ylittyy laajalti humusvesien ahvenissa, ja ruokakäytön raja-arvo 0,5 mg/kg sekin paikoin. Korkeimmat elohopeapitoisuudet on todettu Pohjois-Suomen iäkkäillä miehillä ja linkittyvän runsaaseen kalan ja poron syöntiin. Etelä-Suomessa veren elohopeapitoisuudet ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Pohjois-Suomea pienempiä, mutta suurempia kuin esimerkiksi USA:ssa tai Kanadassa keskimäärin. Suomessa elohopeakuormitus on ollut suurinta Itäja Etelä-Suomessa. Keskimäärin elohopeaongelmat keskittyvät pieniin tummavetisiin järviin, joilla on laaja valuma-alue. Kaikesta huolimatta kalan terveyshyötyjen arvioidaan olevan pääosin suurempia kuin haittojen. Orgaanisen metyylielohopean muodostumista edesauttavat hapettomuus, runsas orgaanisen aineksen määrä, alhainen pH, korkea lämpötila ja sulfaatin esiintyminen. Aikuisilla elohopea voi nopeuttaa psyykkisten kykyjen alenemista ja myötävaikuttaa verenkiertoelimistön sairauksien kehittymiseen. den aikana ilmakehän elohopeapitoisuus on laskenut noin kymmenen prosenttia, mutta laskeuman määrässä ei ole havaittu muutosta. Luontaisesti korkea maaperän elohopeataso selittyy pitkälti muitakin raskasmetalleja sisältävän mustaliuskeen esiintymisellä. Karkeasti noin neljänneksessä Pohjolan järvistä petokalojen elohopeapitoisuudet ylittävät terveyden kannalta turvallisina pidetyt rajat-arvot. Tuoreissa tekoaltaissa elohopeaongelma on merkittävä, mutta vanhojen tekoMYRKYLLISYYS Elohopean esiintymismuoto määrittää myrkyllisyyden Epäorgaaninen elohopea ei juuri siirry eliöihin edes hampaiden amalgaamipaikoista, vaan elohopea muuttuu myrkylliseksi ja saatavaksi vasta mikrobien suorittaman metylaation myötä. Maaperän elohopeavarasto on edelleen suuri ja muun Euroopan kanssa samaa tasoa, turvemailla jopa suurempi kuin muualla Euroopassa. Metyylielohopea on voimakas hermomyrkky, joka rasvaliukoisena kulkeutuu kaikkialle elimistöön ja myös kehittyvään sikiöön. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 37. Järvissä metyloitumista tapahtuu erityisesti hapettoman pohjasedimentin pintakerroksissa, mutta osin myös vesipatsaassa
Nopeasti kasvavissa kaloissa elohopeapitoisuus jää yleisesti hidaskasvuisia kaloja pienemmäksi, joten paljon kalastettujen vesien kalat ovat keskimäärin turvallisempia kuin vähän kalastettujen vesien kalat. (2019) totesivat, että ahvenen ja hauen elohopeapitoisuudet ovat laskeneet vuosina 1965-2015 noin 3-7 promillea vuodessa vesissä, joiden elohopea on peräisin pääosin kaukokulkeumasta. KULKEUTUU ORGAANISEN AINEKSEN MUKANA Elohopea kulkeutuu järviin usein orgaanisen aineksen mukana, ja orgaaninen aines itsessään kuluttaa happea, jonka väheneminen pohjan läheltä johtaa edelleen lisääntyneeseen elohopean metyloitumiseen. Kalojen elohopeapitoisuuksissa on myös merkittävää vuodenaikaisvaihtelua niin, että talviaikaan elohopeapitoisuus nousee kalan kunnon heikkenemisen mukana ja kesällä paremman kunnon vuoksi laskee. Avohakkuiden jälkeen myös valunta avoimilta rikotuilta pinnoilta lisääntyy johtaen ruotsalaistutkimuksen mukaan jopa lähes nelinkertaiseen metyylielohopean kuormitukseen lähivesissä. Elohopeaongelma olisi syytä ottaa huomioon myös kalatalousalueilla ottamalla kantaa kalavesien vesienhoitoon. Muikulla, ahvenella, hauella ja särjellä elohopeapitoisuuden on osoitettu nousevan lisääntyvän maankäytön myötä. Kaikenlainen maaperän häirintä sisältäen hakkuut, ojitukset ja rakentamisen voivat kiihdyttää elohopean metyloitumista. Rehevien järvien ravintoketjut ovat tyypillisesti pidempiä kuin karujen järvien, mikä osaltaan selittää sitä, että rehevien järvien petokaloissa todetaan karujen järvien petokaloja suurempia elohopeapitoisuuksia. Toisaalta ilmastonmuutoksen myötä sulavat arktisten alueiden ikirouta ja jäätiköt uhkaavat vapauttaa meriin ja ilmakehään suuria määriä maaperän elohopeaa. Lue lisää: l https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2015GB005316 l https://doi.org/10.1111/fwb.12723 l https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2018.04.436 l https://doi.org/10.1021/acs.est.8b06399 TILANNE PARANEE HITAASTI, PAIKALLISET UHAT PAHENEVAT Esimerkiksi Patvinsuon kansallispuistossa sijaitsevan seurantajärven, Pienen Hietajärven pohjasedimentit osoittavat, että sedimentin elohopeapitoisuus on viime vuosina hieman vähentynyt. Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen ja teollisuuden parantuvat prosessit voivat edelleen vähentää elohopeapäästöjen määrää. Laajassa analyysissään Braaten ym. Talviaikainen syvänteiden happipitoisuuden seuranta voi ennustaa myös elohopeaongelmien kehitystä. Raskaana olevien ja imettävien äitien ei tulisi syödä haukea ollenkaan. Elohopeaa kertyy kaloihin enimmäkseen ravinnon myötä, minkä takia elohopeapitoisuus kalassa kasvaa sen iän ja koon myötä eksponentiaalisesti. järvien elohopeatasot ovat laskeneet pääosin turvalliselle tasolle. Tutkittua 38 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 0,40 mg/kg) esiintyvät ulapparavintoverkon saalislajeja käyttävissä taimenissa, kun taas rantaravintoverkon ravintokohteita käyttävien haukien ja ahventen pitoisuudet jäävät pienemmiksi. Elohopeaongelma ei siis suinkaan vielä ole ratkennut, vaan vesiensuojelutoimia tarvitaan edelleen, jotta vedet saadaan pidettyä kirkkaina ja kalat syömäkelpoisina. Standardinmukainen elohopeapitoisuus määritetään noin 15-20 sentin pituisista, eli varsin pienistä ahvenista, ja pitoisuudet voivat olla huomattavasti suurempia vanhoissa petokaloissa. Esimerkiksi Inarijärvellä suurimmat elohopeapitoisuudet (n. LASTEN, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tulisi syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1–2 kertaa kuussa. Sisävesialueiden kalaa päivittäin syövien tulisi vähentää hauen lisäksi isokokoisten ahventen, kuhien ja mateiden syöntiä. Vesien tummumisesta ja rehevöitymisestä on syytä olla huolissaan myös elohopeariskien kasvamisen takia. Elohopeaongelmien osalta keskeistä on nimenomaan elohopean metyloitumisen määrä
Ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Elinympäristön muutokset, uittoväylän rakentaminen, veden jatkuva säännöstely vesivoimatuotannon tarpeisiin sekä kalastuksen tehostuminen ovat vuosien saatossa romahduttaneet alueen luonnollisen taimenkannan. ”Lisäksi se on omiaan lisäämään yleistä kiinnostusta vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseen’’, Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Heinonen sanoo. Projektin aikana kohteeseen rakennettiin myös 16 uutta perhokalastuslaituria, jotka eivät ole esteettömiä. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan tavoitetta. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. ”Parasta oli se, että saimme kuunnella paikkaa oikeasti suosivien perhokalastajien lisäksi pyörätuolia käyttäviä henkilöitä. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 39. ”Nyt lähdemme toteuttamaan pitkään valmisteltua ohjelmaa, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö ja lisätä merkittävästi kalatuotteiden vientiä", sanoo Jari Leppä. Tavoitteena on parantaa liikuntarajoitteisten kalastusmahdollisuuksia. Palkinnolla halutaan edistää aktiivisia luonnonja ympäristönsuojeluhankkeita. Ohjelmassa esitetään myös useita käytännön toimia, kuten kalan käytön vauhdittamista julkisilla hankinnoilla, korotettua tukea ja innovaatioseteleitä yritysten kehitystoimille, kalastuksen aloitustukijärjestelmää, kalankasvatuksen sähköveroluokan muuttamista ja Itämerirehun käytön edistämistä vesiviljelyssä. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen, kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen, elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Leveä, kivituhkalla päällystetty kulkuväylä mahdollistaa saapumisen laitureille autolta pyörätuolin tai muun apuvälineen kanssa. Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää ohjelman mukaan konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen. Touko-kesäkuussa toteutetun projektin aikana Ahvenlammen rantaan rakennettiin kaksi esteetöntä heittokalastuslaituria. Eri kalastajaryhmien tarpeet varmistettiin kuulemalla heitä suunnitteluvaiheessa. Heidän ansiostaan saimme rantaan paljon kaivatut esteettömät onkipaikat, kertoo yrittäjä Reijo Latvala. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä. Myös lastenrattaiden kanssa pääsee nyt helposti rantaan. Työn suunnittelu ja toteutus ostettiin kahdelta yrittäjältä, jotka kiittävät projektin asiakaslähtöistä toteutustapaa. Erillisestä Anderssonin rahastosta myönnettävä Panda-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999. Isoilla laitureilla mahtuu kalastamaan ja kääntymään pyörätuolilla, ja tilaa on tarvittaessa avustajallekin. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa, että lisäämällä kotimaisen kalan syöntiä saavutetaan monia hyötyjä. Syömällä kalaa voidaan hänen mukaansa parantaa terveyttä, puhdistaa vesistöjä ja vahvistaa koko kalatalouden tilaa. Museosäätiö käyttää 23 000 euron suuruisen palkintorahan Asikkalassa sijaitsevan Kalkkistenkosken kunnostamiseen ja vaelluskalojen hyväksi tehtävän työn tunnetuksi tekemiseen. Laitureiden turvallisuus on varmistettu kaiteilla. Kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin myös nykyistä huomattavasti enemmän. WWF:n vuosittain jakama Panda-palkinto on yksi Suomen suurimmista ympäristöpalkinnoista. KOTIMAISEN kalan edistämisohjelma: Kestävästi tuotetun kalan kulutusta halutaan lisätä KOTIMAINEN KALA Valtioneuvosto hyväksyi heinäkuussa Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Museosäätiön mukaan palkinto varmistaa jo alkaneen kunnostushankkeen toteutumisen koko laajuudessaan. Asikkalassa sijaitsevan Kalkkistenkosken kunnostaminen on tärkeää uhanalaisen järvitaimenen lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi. Kalkkistenkoski on aikoinaan ollut merkittävä järvitaimenen lisääntymisalue. Lisäksi Ahvenlammen ympäri kiertävän retkeilyreitin 40 vuotta vanhat pitkospuut uusittiin. ”Kalkkistenkosken kunnostus elvyttää osaltaan järvitaimenen luonnonkantoja Etelä-Päijänteellä ja Ruotsalaisella sekä innostaa toivottavasti muita toimijoita vastaavanlaisiin kunnostuksiin myös pienemmillä kutuja lisääntymisalueilla. AHVENLAMPI AHVENLAMMEN kalastuskohteen esteettömyyttä parannettiin Metsähallitus on rakentanut Sievissä sijaitsevaan Ahvenlammen kalastuskohteeseen esteettömiä laitureita ja kulkuväyliä. Toivottavasti saamme jo lähivuosina kuulla positiivisia uutisia luonnonvaraisen järvitaimenen tilan paranemisesta”, Panda-palkintoraadin puheenjohtaja Heidi Andersson perustelee. TUNNUSTUS PANDA-PALKINTO Vapaa-ajankalastusmuseosäätiölle – rahat käytetään Kalkkistenkosken kunnostamiseen WWF on myöntänyt Panda-palkinnon Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiölle
ja palkintojenjaosta 15.8. LISÄTIETOJA • OHJELMA • TULOKSET: www.wffc2021.com MM. Instagramissa: Vapaa_ajankalastajat Tule mukaan KISASTUDIOON! 12.–16. ELOKUUTA Kilpailuvesistöinä Koillismaan kirkkaat kalavedet: Kitkajoki, Kuusinkijoki, Koverrusjärvi ja Kylmäluomajärvi. elokuuta 2021 Kuusamossa ja Taivalkoskella MM-perhoa voit seurata myös livelähetyksinä! Suorat lähetykset MM-perhon avajaisista 12.8. Facebookissa: videoita ja kuvia kilpailun tähtihetkistä joka päivä. PERHO 2021 Maailman parhaat perhokalastajat kohtaavat toisensa 12.-16. näet SVK:n Facebook-sivuilla @vapaa.ajankalastajat
Olemme mukana MM-PERHO 2021 -kisoissa Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT KUUSAMO
Foamisilmäiset boobyt ovat tehokkaita perhoja kirjolohen syksyiseen lampikalastukseen. Musta, oranssisilmäinen booby oli jo tuolloin tunnettu kirjolohiperho, samoin kuin erilaiset kultaiset pikkutinselit. Lopuksi asettelin perhoon lisä-ärsykkeeksi vielä ohuet kumijalat. PERHO LUNASTI ODOTUKSET HETI ALUSSA Heti ensimmäiset testit Härpäke-boobylla olivat onnistuneita. Mustan mallin lisäksi kehittelin myöhemmin myös valkoisen version, jossa kultainen flashabou on korvattu helmiäisfläsällä. Booby vaikutti melkoiselta häröpallolta, joten rupesin kutsumaan sitä Härpäkkeeksi. Boobyja uittaessa perho sukeltaa, kun siimaan kohdistuu vetoa ja kun siimaa ei vedetä sisään, perho joko kohoaa hitaasti ylöspäin tai jää leijumaan suspendina paikoilleen, foamisilmien koosta riippuen. perhonurkka TE KS T I JA K U V A T PI ET ARI SI P P ON E N HÄRPÄKE Taimenen kuturauhoituksen ollessa päällä alkaa perhokalastajilla syksyn lampikalastussesonki. Seuraavaksi esittelen kehittelemäni boobymallin, joka on saavuttanut vankkaa suosiota kotimaisten kilpaperhokalastajien keskuudessa. Tehokas booby syyskirjolohelle 42 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kehitellessäni uusia perhomalleja tuleviin järvikilpailuihin sain päähäni yhdistellä edellä mainittujen perhojen ominaisuuksia laittamalla mustan boobyn yläja alapuolelle maltillisesti kultaista flashabouta. H ärpäke-booby näki päivänvalon kymmenen vuotta sitten keväällä 2011
Antoipa se minulle SM-karsintakilpailuissa useita ratkaisevia kaloja, joilla pokattiin voittoja sekä mitalisijoituksia. Härpäke Koukku: Suoravartinen järvikoukku (Hanak H260 tai H270) #8-12. Suurimmilla foamisilmillä varustettu booby kannattaa laittaa litkan päähän ja muut perhot ylemmäs. Kilpailuissa kisaajien valvoessa toisiaan ei perhon teho jäänyt huomaamatta kanssakilpailijoiltakaan. Kahden tai kolmen boobyn litkalla kalastaminen on tehokasta erityisesti loppusyksyllä. Silmät: Oranssi Booby Eyes. Parissa vuodessa Härpäke alkoi olla yleinen näky myös kanssakilpailijoiden siiman päässä. On hetkiä, jolloin esimerkiksi yksinkertainen musta booby oransseilla tai mustilla foamisilmillä pesee edelleen häröpallomaisemman serkkunsa. Härpäkkeen kaveriksi voi laittaa vaikka pari hieman hillitymmillä ärsykkeillä varustettua boobya, jotta saadaan selville, mikä on päivän ottipeli. Kumijalat: Ohuet oranssit kumijalat molemmilla sivuille silmien taakse. Runko: Musta Ice Dubbing. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 43. SIIMAVALINNAT JA UITTOTEKNIIKAT Härpäkettä kannattaa käyttää joko liitsilitkan kanssa päätyperhona tai nopeammin uppoavalla siimalla kalastettuna muiden boobyjen kanssa samassa litkassa. Pyrstö: Musta marabou. Kaulus: Kultainen Flashabou, taitetaan sekä rungon yläettä alapuolelle ja rypistetään käsissä. On päiviä, jolloin kolmen perhon litkaa heitettäessä kalat ottavat joka kerta Härpäkkeeseen, kun tosina päivinä sillä ei taas saa mitään. Jos Härpäkkeeseen ei tunnu purevan, kannattaa kokeilla hillitymmän värisiä boobyja. Puhtaalla boobylitkalla kalastettaessa kannattaa käyttää hieman nopeammin uppoavaa, esimerkiksi kolmostai vitosuppovaa, siimaa. Liitsilitkan päähän sidottua härpäkettä kannattaa uittaa erilaisilla intermediate-siimoilla washing line -tekniikalla. Kylmänkankeat syyskirjolohet vaativat usein hidasta uittoa ja pitkiä leijutuksia. HILLITYMMILLEKIN BOOBYILLE ON PAIKKANSA Vaikka Härpäke on monesti todella tehokas kirjolohiperho, on myös hetkiä, jolloin se kannattaa ottaa suosiolla pois litkasta. Tekniikan etuna on se, että perhoja voi uittaa todella hiljaa pitkiä leijutuksia pitäen ilman pelkoa siitä, että perhot kyntäisivät pohjaa. Härpäkkeen kumijalat sekä kultatinseli lepattavat vetojen ja taukojen välissä siihen malliin, että ne repivät monien kirjolohien hermot riekaleiksi. Joskus kalat reagoivat tehokkaasti ärsykkeisiin ja toisinaan hillitymmät perhot toimivat tehokkaammin. Resepti JÄLLEEN yksi kirjolohi on puraissut Härpäkettä. En taida olla ihan ainoita, joille se toi menestystä lampikisoissa. Härpäke antoi hyvin kalaa heti alusta alkaen ja perho sai vakiopaikan järvirasiastani. Uiton aikana tulee muistaa pitää välillä pieniä taukoja siiman strippauksen välissä, sillä juuri näiden taukojen aikana kirjolohi ottaa usein perhon
SAKKE Yrjölä on tarkoituksella hakeutunut joihinkin kalapaikkoihin jotain tiettyä kalalajia tavoittamaan. Hän on toimittanut ja kuvittanut muun muassa Suomen kalat -nimisen suurteoksen ja tehnyt vahvasti kuvitetun Kalankäsittelyn opas -kirjan, jossa esitellään kalojen anatomia ja esivalmistus. Myös kalastuksen hän aloitti nuorena onkimalla perheen mökkivesillä Savossa. 44 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalakaverina oli tuolloin pääasiassa isoveli Santtu. Isä taas ei ollut kalastuksesta kiinnostunut, joten omin HELSINGIN Vanhankaupunginkoskelta tullut kaunis, ehyteväinen istutustaimen. Rasvaevä toki puuttuu. ”Isoisä piti verkkoa ja katiskaa, mutta muuten hän oli mökkiaskareissa kiinni. Esimerkiksi Märketin saarella Ahvenanmerellä hän on käynyt kalastamassa onnistuneesti isosimppua ja turskaa. Vavan varressa T E K S T I IS M O M A L IN • KUVAT SAKK E Y RJ Ö LÄ N AR K IS T O Suomen kalat -kirjan kuvittaja SAKKE YRJÖLÄ on kova kalamies ja kalaruoan suuri ystävä S akke Yrjölä on tullut tunnetuksi erityisesti kala-aiheisista maalauksistaan ja kuvituksistaan. Yrjölä kertoo kaiken luontoon liittyvän olleen lähellä hänen sydäntään jo ihan pienestä pitäen
jorpakkoon ja johtaa siten koko harrastuksen lopettamiseen”, Yrjölä varoittelee. ”Erikoista mielestäni on vaikkapa se, että verkkokalastaja saattaa sanoa, ettei kalaa tullut, vaikka pyydyksessä olisi ollut kaksisataa kiloa puhdasta proteiinia aliarvostettujen kalojen muodossa”, Yrjölä hämmästelee. Sittemmin olen harrastanut kalastusta varsin monipuolisesti myös perhokalastamalla ja uistelemalla”, Yrjölä kertoo. Vapavälinein Yrjölä kertoo pyytävänsä innokkaasti esimerkiksi taimenta keväisin ja syksyisin sekä myös talvella, mikäli meri on sula. ”Hauista otan ruokakalaksi kilosta neljään kiloon painavat, ja siellä, missä kalastan kuhaa, otettavat kalat ovat 700-grammaisista reilun kilon painoisiin. Siihen on syynä se, ettei verkko valikoi saalistaan, vaan sillä tulee helposti myös vääränlaisia ja -kokoisia kaloja, ja onhan sen käyttö lisäksi sangen passiivista. Suomen kalat -kirjassa onkin hänen käsialaansa oleva luku, jossa keskitytään näiden kalojen ruokakäyttöön. Savon mökkivesillä hän kuitenkin ajoittain kokee appiukon muikkuverkkoja. ”Tämä kala on kasvanut onnellisen elämän luonnonravinnolla, eikä sillä ole tehtävää Aliarvostettujen kalalajien ruokakäytön puolestapuhuja Yrjölä on myös joidenkin roskakalana pitämien ns. Parasta hänen mielestään on, jos kala iskee omatekoiseen vaappuun tai itse sidottuun perhoon. Saaliiksi tuli nippu särkiä”, Yrjölä kertoo. vähempiarvoisiksi lajeiksi mainittujen kalojen ruokakäytön puolestapuhuja. ”Kiroilla ei lehdessä saa, mutta muuten voisi sinne yhden ison P… leen laittaa”, hän jyrähtää! SOTKUINEN UMPIKELAVIRVELI SAATTAA LENTÄÄ ÄKÄISESTI JORPAKKOON JA JOHTAA SITEN KOKO HARRASTUKSEN LOPETTAMISEEN. Hän ottaa myös mitallisen rasvaeväleikatun kalan hyvällä omallatunnolla saaliiksi ja syö sen. Hänestä on myös kummallista, että suomalaisilla on tapana aina luokitella kaikki. ”Muikku nyt vaan on niin herkullista ja hankala pyytää muuten, joten en ole ajamassa muikun verkkokalastuskieltoa”, Yrjölä mainitsee. ”MUTTA, MUIKKU NYT VAAN ON NIIN HERKULLISTA” Yrjölä ei enää erityisemmin tykkää verkkokalastuksesta lapsuuden heittoverkkokokeiluista huolimatta. Ahvenetkin ovat sen verran pieniä, että vain kerran pari vuodessa tulee niin iso, että se on syytä vapauttaa”, hän selvittää. Hän syyttää niitä rahanahneudesta, koska ne eivät tee mitään tilannetta parantaakseen esimerkiksi kalateitä ja ohijuoksutusuomia rakentamalla. Sivusaaliina muikkuverkkoon osuu välillä satunaisesti ahventa ja särkeä. ”Seuraavan kerran, kun mökille tultiin, niin haaviin oli uinut made. Joskus pienenä löysimme myös risan verkonpätkän, jota heitimme kutuaikaan rantaa kiertävien särkien kiusaksi. Esimerkiksi he tekivät kerran nailonhavaksisesta haavista pyydyksen ja jättivät sen rantaveteen. SIVUSAALIINA Sakke Yrjölän uistimeen tarttunut silakka. ”Yksi käännekohta kalastajan urallani oli, kun joskus 1980-luvun puolivälissä luin Metsästys ja Kalastus -lehdestä jutun vaappujen valmistuksesta ja hurahdin siihen touhuun totaalisesti ja into omien vieheiden tekemiseen on edelleen vahva”, hän paljastaa. päin jouduimme pitkälti kalastusta opettelemaan. Sen hän oppi kalastusta omin päin opetellessaan, ettei lapselle pidä hankkia sopimattomia ja huonoja välineitä. ”Esimerkiksi sotkuinen umpikelavirveli saattaa lentää äkäisesti ns. Yrjölä itse käyttää näistä lajeista, kuten särkikaloista, nimitystä aliarvostetut kalat. ISTUKASTAIMENEN VOI OTTAA RUOAKSI Yrjölä mainitsee lähtevänsä pääasiassa kalastamaan ruokakalat mielessä, sillä hän syö kalaruokia usein. Voimayhtiöiden ahneus sapettaa Yrjölä on erittäin tuohtunut suomalaisille voimayhtiöillä siitä vahingosta, jonka ne vaelluskaloille ja koko paikallisille kulttuureille eri puolilla maata ovat aiheuttaneet. Yrjölä heittokalastaa myös muun muassa ahventa, haukea ja kuhaa ja onkii särkiä ja ahvenia poikiensa Nallen, 12, ja Pessin, 8, kanssa kesäisten mökkireissujen yhteydessä. Hän kertoo litkaavansa silakkaa myös mielellään tarkoituksella ja siinä yhteydessä hän on huomannut ison silakan syövän myös kalaa, jopa itseään pienempiä lajitovereitaan. ” VOIMAYHTIÖT ALIARVOSTETUT VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 45. ÄLÄ HANKI LAPSELLE HUONOJA VÄLINEITÄ! Toisaalta kun aikuista mentoria ei ollut veljeksiä ohjaamassa, pääsi heidän kekseliäisyytensä oikeuksiinsa. Ehkä virvelikalastukseen siirtyminen jäi sen vuoksi kohdaltani melko myöhäiseen vaiheeseen
Lisäksi jatkuvasti karkaavat kassilohet vaarantavat luonnon lohien perimän”, Yrjölä muistuttaa. ”Edellisessä versiossa osassa kuvista jouduttiin käyttämään vektorigrafiikkaa, ja ne vaihdettiin. MAALASI SUOMEN KALAT -KIRJAN KUVAT Yrjölä kertoo, että kalastuksessa häntä viehättää erityisesti se, että saa olla luonnossa. SUOMEN kalat -kirjan kuvittaminen vaati Sakke Yrjölältä noin kahden ja puolen vuoden työn. Uuteen painokseen tuli lisäksi luku kalan rakenteesta, jota ei alkuperäisessä kirjassa ollut”, Yrjölä selvittää. ”Toki työ ei kaiken aikaa ollut yhtä intensiivistä, mutta täysiä työpäiviä kertyi tuon verran”, hän laskeskelee. 46 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Myös vanhemmat ovat harrastaneet taiteita, vaikka ammatti on ollut muuta”, Yrjölä mainitsee. Se oli todellista metsästys-kalastusta.” KIRJAN TYÖSTÄMINEN VAATI KAHDEN JA PUOLEN VUODEN TYÖN Yrjölän mukaan kalan kuvaamista seurasivat sen piirtäminen, värittäminen ja lopuksi vielä digitaalinen käsittely. Sain kaloja ja kuvia tutkijoilta, sukeltajilta ja fongareilta. ”Toki lohella ja kirjolohellakin on paikkansa juhlaruokana, kuten vaikkapa graavikalana jouluna, mutta arkiruokana sitä en soisi käytettävän. LOHELLA JA KIRJOLOHELLAKIN ON PAIKKANSA JUHLARUOKANA, MUTTA ARKIRUOKANA SITÄ EN SOISI KÄYTETTÄVÄN. Siihen Yrjölä maalasi seitsemänkymmentä kuvaa, joukossa myös ihan uusia vieraskalalajeja, joita ei alkuperäisessä painoksessa ollut. Yrjölä arvioi saaneensa Suomesta noin neljäkymmentä eri kalalajia. Kaikki luontoon liittyvä on ollut lähellä hänen sydäntään jo nuoresta asti ja kalojen ohella myös linnut ovat hänelle rakkaita. Yhden kalakuvan maalaaminen yksin vei yhdestä viiteen päivää ja koko kirjantekoprosessi kaksi ja puoli vuotta ja ehkä vähän kauemminkin. ”Jos sellainen käsitys jollekin tuli, niin se perustuu toimittajien liioitteluun”, hän naurahtaa. Tästä suurteoksesta ilmestyi aiemmin tänä vuonna uudistettu painos, jossa on 70 hänen maalaamaansa uutta kalakuvaa. Osan uusista kuvista tein myös muihin projekteihini liittyen. Graafikon töitä hän aloitteli kuitenkin jo 1990-luvun alussa. ”Jos saa uuden lajin uudesta paikasta tai tutun lajin eri paikasta kuin tavallisesti, on se erittäin palkitsevaa. Tämä merkitsee, ettei hän itse sentään saanut kaikkia niitä yli seitsemääkymmentä kalalajia, jotka hän piirsi ja maalasi Suomen kalat -kirjaa varten. Toinen heistä oli käynyt taideyhdistyksen piirustuskoulun 1900-luvun alussa ja toinen iltalinjan taideteollisessa sotien jälkeen. Lisäksi korvattiin sellaisia vanhoja kuvia, joihin hän ei ollut tyytyväinen. En varsinaisesti harrasta lajikalastusta ja eri kalalajien saamisesta kertyvien pisteiden keräilyä, mutta olisihan se hienoa löytää "yksisarvinen", kuten esimerkiksi saada turska Helsingin vesiltä”, hän miettii. ”Kassilohen kasvatus on vienyt paljon energiaa ja aiheuttanut saastumista. Taiteilu on Yrjölälle myös vahvasti suvun perintöä, sillä hänen kumpikin isoisänsä oli saanut taidekoulutuksen. Tärkeää hänelle on myös kalastuksen monipuolisuus harrastuksena ja se, että siinä saa selvittää uusia asioita. Voisi sanoa lohen olevan liiankin halpaa, ja mielestäni käsittelemättömän lohen hinnan voisi nostaa 20-30 euroon kilolta, jolloin sen arvostuskin lisääntyisi”, hän jatkaa. Suomen kalat -kirjan uudistettu versio ilmestyi tänä keväänä. Taiteilu on myös suvun perintöä Yrjölä on valmistunut taiteen maisteriksi ja graafikoksi taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1997. perimänsä jatkamisessa”, hän perustelee ja sanoo pitävänsä istutuskalaa muutoinkin parempana vaihtoehtona kuin kirjolohta tai norjalaista kassilohta. Niitä hän on piirtänyt ja maalannut harrasteena. ” PERINTÖ Vavan varressa ”Voi kuitenkin sanoa, että olen metsästänyt kaikki Suomen kalalajit, koska jahti tapahtui pääosin maan päällä
Vesialueita omistavia osakaskuntia on viime vuosina yhdistetty suuremmiksi osakaskunniksi maaseudun kehittämishankkeissa. Kalojen seuranta osoittaa, että kaikki tähän mennessä avatut vaellusreitit toimivat hyvin. Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallitus haluavat jakaa niistä saadut opit myös muille. Etelä-Savossa on runsaat kalakannat ja jokaiselle kalastajalle löytyy rauhallinen kalapaikka. Usein kalatien rakennuttaja joutuu tarttumaan työhön ilman aikaisempaa kokemusta kalateiden lupaprosessista tai rakentamisesta. Freshabit LIFE IP -hankkeessa rakennettiin kuusi kalatietä ja purettiin yksi pato. Tätä tarkoitusta varten laadittiin Policy Brief ja ohje, jotka kokoavat parhaat käytännöt ja suurimmat riskikohdat yhteen kalateiden rakentajille. Osakaskuntien koon kasvaessa vesialueen omistajien, vapaa-ajanasukkaiden, matkailijoiden ja vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuudet ovat parantuneet. kalastusetelasavo.fi ohjaa kalastajat karttojen avulla tarvittavien lupien äärelle. Kalastuslupa-alueiden koko on kasvanut ja lupamyynti nykyaikaistunut. Etelä-Savon kalastuslupien infosivustolla kerrotaan suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, millaisia lupia eri kalastusmuodot ja ikä edellyttävät. Osassa kohteita lähtötiedot saattoivat olla vanhentuneita, ja alkuperäinen kustannusarvio oli tehty huomattavan pieneksi. Hankkeessa rakennetut kalatiet avaavat yli kaksisataa kilometriä vaellusreittiä vaelluskaloille. Hankkeessa opitut asiat ovat myös iso etu vaelluskalojen tulevaisuudelle”, toteaa erikoistutkija Teppo Vehanen Lukesta. Toisaalta uhanalaisten kalojen ja saimaannorpan suojelemiseksi Etelä-Savossa on kalastusrajoituksia enemmän kuin missään muualla Sisä-Suomessa. ”Ohje kattaa kaikki kalatien rakentamisen vaiheet. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kalatien puutteellinen suunnittelu voi tuplata sen rakentamiskustannukset ja pidentää huomattavasti rakentamisaikaa. Laadukkaat välineet kalankäsittelyyn RICU Perkaa ja suomusta turvallisesti! KALAPIIKKI l fileointiin l siivutukseen l paloitteluun TEROITUSPUIKKO laadukas Viktorinox FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 16 cm terällä: FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 20 cm terällä 28 € 7 € 22 € 24 € 32 € Kalankäsittelyn perusvälineistö Vapaa-ajankalastajan KAUPPA KALATIET PARHAAT käytännöt ja suurimmat riskit kalateiden rakentajien avuksi ETELÄ-SAVO KALASTUSETELASAVO.FI ohjaa kalastajat tarvittavien lupien äärelle Kalastus ja mökkeily elävät nousukautta, samoin järvikalan kysyntä. Haasteita liittyy usein myös lähtötietojen puutteisiin ja liian optimistisiin resurssiarvioihin. Kalatalousalueiden nettisivuilta löytyy lisäksi vetouistelulupia laajemmille järvialueille ja osakaskuntien nettisivuilta löytyy lupatietoa eri kalastusmuodoille. Sivusto www. Kalateiden rakentaminen ei edennyt yllätyksittä. Aina ei ole edes tiedossa, toteutetaanko hanke lopulta. Kaikkien rakennettujen kalateiden kustannukset aliarvioitiin suunnittelussa. Toisaalla maaperän tutkimus oli jätetty tekemättä tai tehty hyvinkin perusteellisesti, mutta yllättävä muutos osuikin juuri tutkitun kohdan viereen. vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. ”Haasteensa suunnitteluun tuo se, että alkuvaiheessa ei voida olla varmoja toteutettavasta teknisestä ratkaisusta tai sen luonnonmukaisuudesta. Kokemukset voivat hyödyttää monia tulevien kalateiden rakennusurakoita. Kun kalastat, muista siis tutustua alueen kalastusrajoituksiin Kalastusrajoitus.fi-sivustolla. Isoissa muodostuneissa osakaskunnissa on otettu käyttöön nettisivut ja sähköinen lupamyynti sekä toimintaan on saatu uutta nostetta suurempien resurssien avulla. Tällöin suunnitteluun käytetään mieluummin vähemmän resursseja ja säästetään juuri tärkeässä vaiheessa”, kertoo erikoistutkija Saija Koljonen Suomen ympäristökeskuksesta.. Etelä-Savossa on vastattu kasvavaan kysyntään ja onnistuttu yhdistämään tietoja kalastusluvista yhteen palveluun Kalastusetelasavo.fi
Kotiherkuttelijat voivat ostaa muikkua marketeista, mutta pienellä opettelulla saalista saa hankittua myös itse. Lisäksi nykyään monelle vesialueelle voi luvan ostaa netissä sähköisen luvanmyynnin kautta tai maksaa suoraan osakaskunnan tilille. Sisävesissä muikku on muikku, muje tai rääpys, merialueella se muuttuu maivaksi. Yleensä yksi lupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä verkolla, kaksi kahdella ja niin edespäin. Luvat 48 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kiinteillä pyydyksillä kalastettaessa kalastonhoitomaksun lisäksi tarvitaan vesialueen omistajan lupa, tässä tapauksessa pyydyslupa. Superfoodinakin pidetyllä muikulla on monta nimeä. Maukas hopeakylki MUIKKU on kätevintä pyytää verkolla MATALALLA muikkuverkolla pärjää hyvin kutuaikana, muulloin verkko voi olla korkeampi. Muikun kalastaminen verkolla ei ole vaikeaa, mutta vaatii hieman perehtymistä ennen aloittamista. VeVERKKOKALASTUS TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN Luvat kuntoon Ennen verkonlaskua on syytä hoitaa luvat kuntoon. Lupia yleensä myydään lupakohteen läheisissä kalastustarvikeliikkeissä, huoltoasemilla ja kaupoissa. Lupien hinnat vaihtelevat muutamasta eurosta kymppiin. Tarkemmat ohjeet pyydysluvan lupaehdoista sekä kartan lupa-alueesta saa luvanoston yhteydessä. VERKOT VETEEN Muikkuverkon paikkaa etsiessä kannattaa veneen keula suunnata kohti selkävesiä. M uikku ( Coregonus albula ) on hopeakylkinen vesiemme herkku, joka maistuu kaikenikäisille vauvasta vaariin
ohut naru, joka on kiinni verkon yläpaulassa. HYVÄLLÄ muikkupaikalla yhdestä verkosta saa usein riittävästi saalista. OPPIA VOI OTTAA MYÖS MUISTA KALASTAJISTA Muikun ravintoa on eläinplankton, jonka perässä parvet liikkuvat. Tyynellä kelillä muikkuparven erottaa jo kaukaa seuraamalla tuikkeja vedenpinnalta. Asetettaessa verkkoja pyyntiin väliveteen tai pintaan, verkot ankkuroidaan molemmista päistä. Syksyn edetessä muikku hakeutuu lähemmäs kutupaikkoja, jolloin sitä tavoittaa myös matalammasta. Muikun kutu ajoittuu vuodesta ja paikasta riippuen loka-joulukuulle. Muutaman kerran, kun päästelee ämpärillisen tai kaksi pikku ahvenia pois verkosta, on varmasti oppinut, mihin aikaan ja mihin paikkaan ei kannata muikkuverkkoja laskea. Näin kalastettaessa normaaliverkkolippujen lisäksi verkkoon laitetaan noin viiden metrin välein kohoja, joista lähtee VERKOT kannattaa merkitä riittävän korkeilla verkkolipuilla, jotta muut vesillä liikkujat osaavat varoa niitä. Silloin sitä tavoittaa 2–10 metrin vedestä. Matalalla verkolla pärjää hyvin kutuaikana, muulloin verkko voi olla korkeampi. keskellä päivää. Talveksi muikku painuu syvänteisiin. Nopeasti syvenevät saarten rannat tai niemien kärjet ovat myös otollisia muikkuverkon paikkoja koko lämpimänveden ajan. Korkeutta verkolla voi olla parista kuuteen metriin, hyvin yleinen käytössä oleva korkeus on kolme metriä. Kalastettaessa muikkuja pinnasta tai välivedestä, verkot asetetaan pyyntiin tapsikohoilla. Muikun verkkokalastajan varastosta löytyy solmuväliltään erikokoisia verkkoja. Alkukaudesta juhannuksen tienoilla myös lahtialueilla olevat montut ja niiden reuna-alueet voivat tuottaa hyvää tulosta. Tämä on tärkeää, muuten ne saa hakea pyynnin jälkeen tuulen alapuoliselta rannalta. Kesän edetessä ja kalojen kasvaessa, alkukauden 13–14 millin verkot vaihtuvat loppukautta kohti 15-16 millin verkoiksi, jopa suuremmiksi, riippuen kalojen kasvusta ja kutuajan läheisyydestä. Muikkuverkko VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 49. Sopivaa verkkopaikkaa etsiessä apuna kannattaa käyttää kaikuluotainta, ja oppia voi ottaa myös muista kalastajista. Muikun verkkokalastajan painajainen on pienikokoinen ahven, joka on mennyt verkkoon niin, ettei se mahdu silmästä läpi. Sen kutu käynnistyy veden jäähdyttyä noin 5–7 asteeseen. Tämä voi tapahtua myös Solmuväli on tyypillisesti 13-18 mm Tyypillisen muikkuverkon solmuväli on 13–18 milliä ja langan paksuus 0,15 milliä. Päivisin muikun tapaa monesti välivedestä tai pohjan tuntumasta, iltaisin pinnasta. Kohoksi soveltuvat vaikka tyhjät mehukattitölkit, mutta niitä voi ostaa myös kalastustarvikeliikkeistä. sien lämmettyä muikut hakeutuvat isoiksi parviksi syvännealueille, jolloin ne tavoittaa varmimmin syvänteiden eri vesikerroksista sekä niiden reuna-alueilta. Muikkuja voidaan pyytää pohjasta, välivedestä tai pinnasta
Muutama huono vuosi voi jo aiheuttaa pitkäkestoisen kadon. NOPEA JÄÄHDYTYS TAKAA MAUKKAAN KALAN Ennemmin tai myöhemmin käy niin, että verkot osuvat kohdalleen ja haluttua saalista tulee reilusti. Oikeanlaisesta merkitsemistavasta lisätietoa löytyy osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/ kalastus/lait-ja-luvat/pyydysten-merkinta/ . Muikku on Savon maakuntakala. Oma lukunsa on muikun mäti, joka kuuluu myös moneen joulupöytään, ja muikkua kalastavilla syksyisin liki arkiruoaksi. MUIKKUVERKOIHIN tarttuu toisinaan myös salakoita. Suurin Suomesta saatu muikku painoi 634 grammaa ja oli liki 40 cm pitkä. 50 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vaikka paistaminen on yleisin ja mainio tapa valmistaa muikkuja, taipuu muikku myös moneen muuhun. Kuvassa alempana olevan salakan paljastavat rasvaevän puuttuminen sekä suomut. Muikku, siika vai salakka Kaikki mikä muikkuverkossa vilkkuu, ei välttämättä ole muikkua. Erityisen tärkeäksi merkintä tulee asetettaessa pintaverkkoja pyyntiin. Katkeamaton kylmäketju takaa säilyvyyden ja parhaan maun. Jos rosoinen peukalonjälki kuitenkin häiritsee, siistimmän lopputuloksen saa keittiösaksilla leikkaamalla pään ja rintaevät yhtä aikaa. Apua säilyvyyteen saadaan myös laittamalla kylmäkalleja verkkosaaviin. Vaihtelua aiheuttavat muun muassa epäedulliset säätekijät sekä kannan sisäinen ravintokilpailu. Asiaan yhtään perehtynyt tietää sen ja osaa määrittää eri kalalajit saaliistaan. Paras tapa suojata omia verkkojaan on merkitä ne riittävän korkeilla verkkolipuilla, jotta muut vesillä liikkujat osaavat varoa pyydyksiä. Muikun verkkokalastajan ei kannata olla aamu-uninen, sillä loppuillasta lasketut verkot tulisi nostaa hyvissä ajoin aamulla, jotta verkoissa olevat muikut pysyvät hyvinä. Heti irrotuksen jälkeen muikut tulee saada kylmään odottamaan perkausta. Toisaalta kun kutu on onnistunut hyvin, voi ravinnosta olla pulaa, mikä taas vaikuttaa kalan kasvuun. Tähän kannattaa olla varautunut, sillä muikku turpoaa ja pilaantuu lämpimässä nopeasti. VAIHTELUA KANNASSA, SAALIISSA JA KOOSSA Muikku kutee syksyllä ja poikaset kuoriutuvat keväällä jääpeitteen lähdettyä. Puhkomiselle tarkoitetaan sisälmyksien poistoa ilman vatsan avaamista. Nopealla vilkaisulla pienet siiat ja salakat voivat kuitenkin erehdyttävästi näyttää muikulta. Verkkojen määrä kannattaa suhteuttaa tarvittavaan saaliiseen. Tarkemmin katsottuna, salakan paljastavat rasvaevän puuttuminen sekä suomut, siian alaleukaa pitempi yläleuka. Jos mahdollista, muikkuverkot tulisi nostaa suoraan jääveteen, odottamaan tyhjennystä. Kylmät säät keväällä muikunpoikasten kuoriutumisen jälkeen vaikuttavat asiaan. Päästettäessä muikkuja verkosta kannattaa päästään kiinni olevat muikut irrottaa perä edellä, sillä läpi runnominen pehmentää muikun, mikä edistää pilaantumista. Monesti riittävä saalis saadaan jo yhdellä tai kahdella oikealle paikalle lasketulla verkolla. Kaikki tuntevat paistetun muikun, onhan sitä tarjolla tapahtumassa, jos toisessa. Toisena vuotena kalaa tulee paremmin, toisena heikommin, mutta syömään pääsee joka vuosi. Muikku sisältää paljon omega-3-rasvahappoja, eli tyydyttymättömiä rasvahappoja, joissa hiiliatomien välillä on kaksoissidoksia. Tunnistus VERKKOJEN MERKINTÄ ON TÄRKEÄÄ Vesillä on monenlaista liikkujaa. Muikun verkkokalastaja tietää, että vuodet eivät ole veljeksiä. MUIKUN puhkomiseen riittää peukalo, mutta siistimpää jälkeä saa saksilla. Sitä ei tarvitse suomustaa ja puhkomiseenkaan ei välttämättä tarvita kuin peukaloa. Muikkukannan vaihtelusta on kuullut jokainen muikkua kalastava. Pakkasessa ei kala parane, ei myöskään muikku. MUIKUSTA ON MONEKSI Muikku on mukava kala käsitellä. Toisin sanoen, muikkua syömällä voi edistää myös omaa terveyttään. Savustettu, hiillostettu, kalakukon raaka-aine, savukalatahna sekä kymmenet purkkimuikkureseptit on vain pieni osa siitä, kuinka muikkua voidaan valmistaa. Toki heti pyynnin jälkeen pakastettu ja hyvin jäähdytetty kala kestää jonkin aikaa myös pakkasta ilman ihmeempiä makumuutoksia. Toinen toistaan parempia valmistustapoja on melkein yhtä paljon kuin kokkeja. Vaikka muikkukannat vaihtelevat, sitä ei verkolla loppuun kalasta tavallinen pulliainen, hämäläinen eikä edes tarkiainen
Ripottele päälle sipulija tillisilppua. MUIKUT muhivat uunissa maukkaiksi M uikkuaika lähestyy. Nauti keitettyjen perunoiden ja valitsemiesi kasvisten kera. Niihin ei kyllästy nopeasti, sillä ruokaohjeen miedosti hapahko kastike taittaa syysmuikun rasvaisuutta ja yhdistää muikun tunnistettavan omanlaisensa maun keitinperunoihin sekä kasvislisukkeisiin. Lado päälle toinen kerron muikkuja ja mausta. Jatka näin, kunnes kaikki ainekset on käytetty. Jos kyllästyt syömään pelkästään pannulla voissa paistettuja muikkuja, kokeile valmistaa uunissa helppotekoisia sinappikastikkeella hunnutettuja mujeita. Jos Ahti ei ole omalle kalastamisellesi antelias, elintarvikekauppojen kalatiskeillä on syksyisin usein tarjolla runsaasti edullista perattua muikkua, josta kalastaja on ensin lypsänyt kallisarvoisen mädin ulos. Lado laakean uunivuoan pohjalle kerros muikkuja ja mausta ne suolalla ja valkopippurilla. Kun puhkaistusta muikusta on lypsetty mäti ja otettu sisälmykset pois, niistä nipsautetaan pää pois tai ollaan nipsauttamatta (eli vaihtoehtoisesti otetaan ainoastaan päästä kidukset pois ja syödään pää kypsennyksen jälkeen). Sitten ne puhdistetaan huuhtomalla vedessä tai kuivaamalla talouspaperilla. Sekoita sinappi ruokakermaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 51. UUNIMUIKUT maistuvat vaikka keitinperunan kanssa, mutta niitä voi nauttia myös kylmänä leivän päällä. KALAHERKUT TE K S TI JA K U V A K AR I N YB ER G JA JA AN A VE TI K K O S I NA P PIS E T U UN I MUI KU T 750 g perattuja muikkuja (salakoita, seipejä) hienoa merisuolaa valkopippuria myllystä tuoretta tilliä 1 pieni sipuli 2 dl ruokakermaa 3 rkl vahvaa sinappia Silppua sipuli ja tilli. Kaada kastike muikkujen päälle. Kypsennä 200 asteessa uunissa noin 45 minuuttia
Kasvavalle väestömäärälle ei riittänyt työtä ja erilaisia ansionlähteitä oli keksittävä itse. AAPEEN KANSSA kalassa Juttusarjassa tutustutaan kalastukseen liittyviin teemoihin nuoren kalastajanalun kanssa. Kuusikymmentä luvun alkupuolella useissa kuusamolaisissa taloissa elettiin vielä pelkästään poroja maatalouden turvin. Kokeneet kalastajat olivat useilla kalareissuillaan nähneet, millainen on hyvin pyytävä uistin. Kysyntää alkoi olla Kuusamossa, mutta ostaKUUSAMON Uistimen tehtaanmyymälän 5-tien varressa tunnistaa tehtaan ulkoseinässä olevasta valtavasta Professor-uistimesta. TEKSTI JA KUVAT MATTI KELA K uusamon Uistimen tarina sai alkunsa, kun kahdelle innokkaalle kaverukselle syntyi ajatus valmistaa pyytävimmät uistimet itse. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Niitä piti ryhtyä valmistamaan itse. Paavot Korpua ja Putila olivat lukuisilla kalareissuillaan huomanneet minkälaiseen uistimeen kala nappaa. KUUSAMON UISTIN kahden kaveruksen unelmasta Suomen suurimmaksi 52 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Hyvää kalareissua ei välttämättä tee mahtisaalis – hyvät eväät tekevät sen varmasti”. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Varsin nopeasti ottavat uistimet saivat tunnettavuutta kalastajien keskuudessa. Ongelmana oli, ettei sellaisia saanut kaupoista. Kaverukset alkoivatkin kehittämään ja valmistamaan omia uistimia
PRIIMAUISTIMIEN LISÄKSI TEHTANMYYMÄLÄSTÄ LÖYTYY HYLLYSTÄ EDULLISIA II-LAATUISIA UISTIMIA. Ympärivuotisen työn varmistamiseksi tuotantoon otettiin valmistettavaksi muutkin metalliuistimet, talvipilkit ja puukot. ” Oma uistin VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 53. Kuusamon Uistimesta oli aikoinaan tunnettu tarina, että ”Kuusamossa valmistuu Suomessa eniten Professoreja”. Tehtaanmyymälä on todellinen eräilijän ja kalastajan karkkikauppa. Onhan viiden sentin Räsänen tunnettu ottipeli myös taimenelle. jia löytyi myös muualta Suomesta. Kuusamon Uistimen valmistamana Räsänen ja Professor nousivat aivan uuteen tunnettavuuteen. Vinkiksi vielä, että priimauistimien lisäksi tehtaanmyymälästä löytyy hyllystä edulKUUSAMON Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua opastaa Aapeeta, miten Räsäsen helmi pujotetaan paikalleen. Myöhemmin Kuusamon Uistin sai hankituksi maanlaajuisesti tunnettujen uistimien valmistusoikeudet. Vuonna 1972 valmistukseen saatiin Räsänen ja kymmenen vuotta myöhemmin myös Professor. Tuotevalikoimaa laajennettiin kalastajien toivomuksesta ja myös tuotantotiloja laajennettiin myynnin kasvaessa. Sen valikoimista löytyy laaja mallisto omassa tehtaassa valmistettuja uistimia – uutuuksia unohtamatta. RÄSÄNEN JA PROFESSOR MALLISTON TUNNETUIMPIA Alussa Kuusamon Uistin keskittyi valmistamaan omia uistinmallejaan. TEHTAANMYYMÄLÄSTÄ LÖYTYY LAAJA VALIKOIMA TUOTTEITA Nykyisin Kuusamon Uistin on Suomen suurin metallisten uistimien valmistaja ja yrityksen toimitusjohtajana toimii Paavo Korpuan poika Kimmo Korpua. Tarjontaa on laajennettu uistimien lisäksi palvelemaan monipuolisesti retkeilijöiden ja luonnossa viihtyvien tarpeita. Kakkoslaatuiset uistimet ovat metalliosiltaan onnistuneita ja uinniltaan ottavia. Uistintehtaan vieressä on Suvanto-nimellä tunnettu Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälä. Kuusamosta Rukan suuntaan ajelevan kannattaa ehdottomasti käydä hörppäämässä myymälässä kuppi kuumaa ja tutustua kotimaiseen uistinvalmistajaan. Tavoitteena näillä olisi kokeilla tietysti haukea ja ahventa, mutta omasta mökkijärvestä myös taimenta. lisia II-laatuisia uistimia. Aapee pääsi omin käsin toteuttamaan nämä vaadittavat lopputyöt ammattilaisen ohjauksessa. Myyntilukujen kasvaessa kaimat päättivät vuonna 1967 perustaa Kuusamon Uistin -nimisen yrityksen. Sen on käytävä läpi muutama työvaihe, ennen kuin se sujautetaan omaan myyntirasiaansa ja lähetetään kauppoihin hyllytettäväksi. Maalauksessa voi olla kosmeettisia virheitä ja löytyypä sieltä joskus myös testivärejä. Nämä legendaariset metalliset lusikkauistimet olivat olleet kalastajien himoitsemia tuotteita jo viidenkymmenen vuoden ajan. Oman uistimen viimeistely Maalauksen ja pinnoituksen jälkeen uistin ei ole vielä valmis. AAPEE PÄÄSI TUTUSTUMAAN UISTIMIEN VALMISTAMISEEN Huhtikuussa monet pilkkimiehet istua napottavat vielä avantojen reunalla ja haaveilevat, että siimanpäähän nappaisi jotain painavaa. Näiden uistimien avulla kaverusten unelma tuottavasta uistintehtaasta tuli todeksi. Kuusamon uistimen tehtaalla katseet on suunnattu kesään jo aikapäiviä sitten. Suosituimmaksi nousivat taittuvaperäinen Kitkan Viisas -vaappu sekä metalliset Lätkä ja Lappi-Loiste. Kimmon opastamana Räsäsen metalliseen lusikkaosaan kiinnitettävä helmi sujahti näppärästi paikalleen. Tuotevalikoima on laajentunut vuosien varrella yli tuhannen tuotteen mallistoksi. Aapeen itse viimeistelemät, kaksi kuparin ja oranssin värissä välkehtivää Räsästä pääseekin tositoimiin heti seuraavalla kalastusreissulla. Kuusamon Uistimen tehdas sijaitsee hyvällä liikepaikalla vitostiellä, Kuusamo-Ruka-maantien varressa. Tämä sanonta on edelleenkin todistetusti totta. Suvannosta löytyy myös oma osasto laadukkaille naistenvaatteille ja sisustusmyymälä. Koukkurenkaan ja koukun kiinnittäminenkin onnistui koukutuspihdeillä kohtuullisen vaivattomasti
Kiinnostavimpia näyttäisivät olevan kirkkaat värit. Uutuudet NYKYPÄIVÄNÄ KALASTAJAT ARVOSTAVAT SUURESTI KOTIMAISUUTTA. Niistä on tullut vuosien varrella meidän vetovoimatekijöitämme”, kertoo Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua. KIMMO Korpua ja Aapee katsomassa, kuinka maalaamon taitava henkilökunta käsittelee valmistuvia uistimia. Niiden tartuttavuus on todettu kuitenkin hyväksi. Houkutteleva se väriskaala totisesti olikin. Ihmeteltävää kyllä nuorelle miehelle riittikin. Metallia eri keinoin työstävät koneet ovat osittain kaupallisilta markkinoilta saatavissa, mutta useita koneita ja linjastoja on toteutettu tehtaalla täysin omin voimin. Vaikka maalaustöissä on useampi henkilö, ei tehdastiloissa haise voimakkaiden maalien ja liuottimien haju. Tulevat reissut näyttävät, pitääkö toinenkin vanha sanonta Kuusamon Uistimesta vielä paikkansa: ”Jos et saa millään kalaa, laita siimanpäähän Räsänen”. MAALAAMOSSA KÄY SUHINA Suurin mielenkiinto Aapeella alkoi herätä, kun päästiin linjaston loppupuolelle. Räsänen on tunnetusti vahvapotkuinen uistin ja uutuusvärit on maalattu suurhaukia ajatellen. Maalaamosta valmistuvien uistimien moninaiset värit saavat nuoren kalastajanalun mielikuvituksen lentoon. Fluorikeltainen ja hopeasininen Räsänen lähtivätkin mukaamme testiuittoon. ”Nykypäivänä kalastajat arvostavat suuresti kotimaisuutta. Eniten Aapeeta kiinnosti Räsäsen uusin heittokalastukseen tarkoitettu haukiviehe. Tehtaan ollessa täydessä höyryssä kevättalvella pääsi Aapee tutustumaan sen toimintaan Kimmo Korpuan kutsumana. Näiden työvaiheiden taloudellisesti kannattava yhteensovittaminen on vaatinut valtaisan työponnistuksen, sekä insinöörityön taidonnäytteitä. Näihin asioihin me olemme panostaneet laadukkaiden tuotteiden lisäksi. Seinätauluun oli aseteltu mallistoa hienoon ryhmään. Kaksitoistasenttinen ja 50 grammaa painava uistin on pitkäheittoinen ja varustettu yksihaaraisella koukulla. Räikeänkeltainen oli mieluisin. Tehtaan linjastolta on valmistunut tulevan kesäkauden ottavimpia uutuuksia jo useamman kuukauden ajan. Uutuuksia isolle hauelle Tehdasvierailun aikana pääsimme tutustumaan myös Räsäsen uutuusväreihin. Toiminnaltaan tehokas, mutta ympäristöarvot huomioon ottava tehdas tuottaa vuositasolla keskimäärin kaksituhatta uistinta päivittäin. Maalaamon työntekijöiden taitavissa käsissä valmistuu toinen toistaan komeampia ja ottavampia värityksiä. Tarkoituksena on testata niitä kesällä Kuusamojärvellä selkämatalien ja syvänteiden reunoilla lymyilevien suurempien haukien houkutteluun. Molemmat uistimet ovat UV-käsiteltyjä, joten aurinkoiset kesäpäivät ovat varmasti toimivia näille uistimille. Siitä olikin helppo vertailla värejä toisiinsa. Isokitaisesta koukusta on helppo vapauttaa kaloja vahingoittumattomana. ” 54 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ne ovat maailmankin mittapuussa erittäin harvinaisia ja tehokkaita teollisia erikoiskoneita. Sen lisäksi meille tärkeitä asioita ovat tuotannon ekologisuus, ympäristöarvot ja työntekijöiden turvallisuus. Ilmanvaihtoon ja työntekijöiden terveyteen on panostettu. Ennen kuin metallilevystä jalostuu valmis kiiltävä uistin, on sen käytävä lähes neljäkymmentä eri työvaihetta läpi. AAPEE miettii tarkasti, mikä uutuusmallin Räsänen lähtisi mukaan koekalastukseen. Vihreä, keltainen ja vaaleanpunainen maali on saatu loistamaan houkuttelevasti kimaltelevien uistimien pinnoilla
Irnijärvi on mielenkiintoinen kohde Kuusamon eteläosassa sijaitseva Irnijärvi on nykyisin rauhallinen kalastuskohde. Uistintesti oli tarkoitus aloittaa heti jäiden lähdettyä ja jatkaa sitä pitkin kesää. Keväällä, kun vesivoiman tarve vähenee, myös veden juoksutusta Irnijärvestä vähennetään sulkemalla alajuoksulla olevia patoluukkuja. Kuusamossa sijaitsevalle Irnijärvelle avointa sulaa vettä alkoi muodostua jo toukokuun puolessa välissä. Kuusamon Uistimen RÄSÄSET pakista viimein testikäyttöön T oimitusjohtaja Kimmo Korpuan lahjoittamat Räsäset olivat odottaneet koko kevään kiltisti pakissa. Vielä 1990-luvun alkupuolella uistelijoita saapui Savostakin saakka, mutta nykyisin järven suurin suosio on hieman hiipunut. Ajatuksena oli kokeilla uuden Räsäs-mallin ominaisuuksia kylmän ja lämpimänkin veden aikaan. Syksyisin järven suurimmille selille ilmestyy muutamia uisteluveneitä tavoittelemaan taimenta. Säännöstelyn takia veden korkeus vaihtelee järvessä siten, että talvella vesi lasketaan huomattavan alhaalle sähkön tarpeesta riippuen. Kylmemmät ilmamassat saapuivat vielä takaisin pohjoiseen, ja jäiden lähtö viivästyi keskimääräistä hieman myöhäisemmäksi. Irnijärven haukikanta on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana ja ahventen lisäksi se kuuluukin järven runsaslukuisimpaan kalastoon. REMONTTIA JA KALOJA Niinhän se oli sitten lähdettävä heti toukokuun puolenvälin jälkeen Irnijärvelle laskemaan venettä. Keväisin hauki on helposti saatavilla ja se tekee järvestä mielenkiintoisen haukikohteen. Yhden kesän käyttämättömänä olleessa moottorissa bensa oli muuttunut kellertäväksi ja se oli kuivuessaan tukkinut kaasuttimen suuttimen. HAUKI JA AHVEN NAPPAAVAT IRNILLÄ Kevättulvien avustamana Irnijärven vedenpinta lähtee nopeaan nousuun ja järven matalimmille alueille pääsee veneilemään hieman normaalitilassa olevia järviä aikaisemmin. Aapee valitsi itselleen räikeänkeltaisen Räsäsen ja allekirjoittanut hieman hillitymmän sinihopeisen Räsäsen. Nousevien vesimassojen mukana saapuvat nopeasti myös kalat. Irnijärvi VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 55. Nykyiset bensat eivät kestä pidempiaikaista säilytystä ja perämoottorille suoritetussa koekäytössä totesimme, että eihän se lähde moottori käyntiin. Tankin tyhjennyksellä ja kaasuttimen irrottamisella ja puhdistamisella oli kuitenkin maaginen voima ja japanilaisvalmisteinen perätuuppari lähti huoltotoimien jälkeen ensimmäisellä vedolla käyntiin. KIRKKAANKELTAINEN Räsänen oli toimiva väritys pilvisenä ja sateisenakin päivänä. Tehdasvierailulla saaduista Räsäsistä kaksi kappaletta oli tarkoitettu leikkimieliseen kalastuskilpailuun. Iijoen latvavesiin kuuluvaan säännösteltyyn järveen istutetaan edelleenkin velvoiteistutuksina taimenta ja saalisvarmuus punalihaiseen kalaan on säilynyt vähintäänkin kohtuullisena. Kohonnut lämpötila ei kuitenkaan ehtinyt sulattaa järviä, vaan ne säilyivät jääpeitteisenä toukokuun loppupuolelle saakka. JÄIDEN LÄHTÖ MYÖHÄÄN KEVÄÄLLÄ Talven 2021 jälkeen kevät tuli ajallaan ja poikkeuksellisen lämpimistä säistä saatiin Kuusamonkin korkeudella nauttia jo toukokuukuun puolivälin aikoihin
Tuollaiset päivät ovat usein parasta viettää kotona villasukat jalassa. Lähde tutustumaan vaelluksen ja kalastuksen maailmaan! Fisuun VAELLUS 4.-5.9. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: fisuun.fi/fisuunvaellus Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 56 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vaelluksen tarkoitus on tutustuttaa osallistujat vaelluksiin, joihin yhdistyy vahvasti myös kalastus. Silloin voi tavoittaa pieneltä alueelta runsaasti aktiivisesti ruokailevia haukia. Kuva Kerojärven Marsinsalmesta. KEVÄTHAUKI SYÖ HETI KUDUN JÄLKEEN Aktiivikalastajan ei tarvitse odotella vesien lämpenemistä kovin pitkiä aikoja, sillä hauella on hyvä ruokahalu jo heti pian kudun jälkeen. Aktiivikalastajan huippuaika sattuu usein keväälle, kun vesikasvillisuus ei ole vielä lähtenyt kasvuun, mutta hauki lymyilee vielä matalan tuntumassa nälkäisenä. Keväisin kylmän sään ja veden ansiosta se on helppo säilyttää tuoreena. Vesisateeksi luvattu sade oli muuttunut osittain räntäsateeksi ja ilma oli todella kylmän tuntuinen. Muutama kuukausi aiemmin valitut uistimet vaikuttivat ennakkoon siltä, että kirkkaankeltaisen uistimen siimanpäähän kiinnittävä jäisi näin synkkänä päivänä ilman saalista. Niin kävi myös meidän ensimmäisenä testipäivänä. Kalastuksen viehättävyys johtuu varmaan osittain siitä, että etukäteen luodut ennakko-odotukset voivat kääntyä täysin toisinpäin. Valitse omasi ja ilmoittaudu mukaan nyt! Huomaathan ilmoittautua ajoissa – paikkoja on rajoitetusti. AURINGON LÄMPÖ AKTIVOI KALOJA Kun kesäinen auringonpaiste alkaa lämmittää pintavettä ja kalastaja löytää pinnan tuntumassa uiskentelevat pikkukalaparvet, on haukisaalis Irnijärvellä lähes varma. Yleisintä kokoluokkaa oleva alle parin kilon hauki on hyvälaatuinen ruokakala. Aiempaa kokemusta kummastakaan ei välttämättä tarvita. AAPEEN itse viimeistelemällä Räsäsellä päästiin kokeilemaan rantakalastusta heti kesän ensimmäisinä lämpiminä päivinä. Nuuksio • Evo • Turun Saaristo • Ruunaa • Taipalsaaren Rastiniemi • Vedenjakajan vaellusreitistö Fisuun vaellukset on suunnattu 12-14-vuotiaille nuorille huoltajineen. Lämpimällä ilmalla kala tulee kuitenkin laittaa nopeasti jäihin, jotta se säilyy hyvänä. Kovin montaa tuntia ei siis kannata sitä suurta jäädä tavoittelemaan, jos meinaa valmistaa aiemmin saadun saalin maittavaksi ruoaksi. IRNIJÄRVEN läheisyydestä löytyy myös helposti tavoitettavia rantakalastuskohteita. Kun olimme kuitenkin sopineet Aapeen kanssa kalastuspäivän, niin olihan se silloin lähdettävä. Alkukesällä vesien lämmetessä hauki pitää usein paastoa joidenkin päivien ajan, kunnes ravinnonhankinta vakioituu kesäkuun alkupäivien jälkeen normaaliksi. Suurempaa haukea tavoittelevan kannattaakin käyttää aikaa yhteen paikkaan hieman normaalia kauemmin. Ennen varsinaista vaellusretkeä pidetään yksi teoriapäivä (pakollinen), jossa opiskellaan perusasiat varusteista ja muusta leirielämään liittyvästä. POIKKEUS VAHVISTAA SÄÄNNÖN Meidän kalastamillamme vesillä on ollut tunnettu ohje, että kirkkaalla kelillä toimii kirkas uistin ja päinvastoin. Ensimmäiseksi testipäiväksi suunnitellun päivän aamuna taivas oli täynnä tummia pilviä ja tuuli kävi pohjoisesta. Suuremmat hauet lymyilevät usein tällaisen ruokailuapajien laitamilla ja nousevat ruokakarkeloihin hieman pienempien haukien jälkeen. Vaellus järjestetään useassa kohteessa samana viikonloppuna: Nuuksiossa, Evolla, Turun Saaristossa, Ruunaalla, Taipalsaaren Rastiniemessä ja Vedenjakajan vaellusreitistöllä Pieksämäellä. Jo muutama heitto osoitti kuitenkin, että räikeä ärsykeväri olikin haukien mieleen. Suurimmat hauet ovat yleensä jo siirtyneet syvemmälle sulattelemaan kesän ensimmäisiä ravintokalojaan. Jääkiekkotermein sanottuna: ”Kirkkaankeltainen vei voiton sata-nolla”. Tarkoituksena on luoda viikonlopun aikana hyvää pohjaa tulevaisuuden omatoimisiin reissuihin
Vapapäivänä alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi kalaan Metsähallituksen kalastuskohteille. Toimitus 6 kpl laatikoissa. Yhteensä kohteita oli avoinna 35 kappaletta. Tapahtuma oli jälleen onnistunut ja se keräsi kalastamaan 900 nuorta eri puolilla Suomea. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Vuosivieheen värityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. Maan mainio haukiviehe! TEKSTI JA KUVA JANNE RAUTANEN J o toistakymmentä kertaa järjestetty lasten ja nuorten Vapapäivä palasi omalle paikalleen kesäkuun alkuun. Viehevärityskisan vuosiviehe on erikoisväri ja sitä voi tilata ainoastaan SVK:lta. VUOSIVIEHE 2021 ON TILATTAVISSA Kalastusseurat voivat tilata vaappuja hintaan 8 €/kappale + toimituskulut. Kolmatta vuotta peräkkäin vuosivieheenä on Grosarin Laxman, joka tunnetaan maan mainiona haukivieheenä. KOLMEVUOTIAS Kuutti Hell nappasi iskän avustamana Ikaalisten Teerilammelta kirjolohen. Vuosiviehettä valmistettiin ainoastaan 200 kappaletta, joten jos haluat omasi, kannattaa olla nopea. Viehe löytyy SVK:n verkkokaupasta. TILAUKSET SVK:N KAUPASTA www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Opastettujen kohteiden lisäksi nuorilla oli mahdollisuus kalastaa huoltajien kanssa omatoimisesti Metsähallituksen muillakin kalapaikoilla. Tänä vuonna kalastettiin yhteensä 11 opastetulla kohteella 12. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/kappale. Kalastus oli hauskan lisäksi onnistunutta, ja nuorille jaettuihin Vapapäivävieheisiin nappasi satamäärin tapahtumaa varten istutettuja kirjolohia. Ainoastaan Evon Niemisjärville suunniteltu tapahtuma jouduttiin koronarajoitusten vuoksi perumaan, mutta sielläkin nuoret saivat halutessaan kalastaa ilmaiseksi omaan tahtiin. Viime vuonna koronapandemian vuoksi syyskuulle siirretty tapahtuma järjestettiin tänä kesänä tutumpana ajankohtana kesäkuussa. Omatoimikohteilla nuoret sekä huoltajat saavat kalastaa ilmaiseksi koko Vapapäivävuorokauden ajan. kesäkuuta. Opastetuilla kohteilla nuoret saavat kalastaa kello 10-15 ja näillä kohteilla on tarjolla vapaa-ajankalastajien tarjoamaa kalastusopastusta. VAPAPÄIVÄ käynnisti jälleen nuorten kesälomakauden VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 57
Ruotsin kalastustarvikkeita valmistava ABU huomasi Kekkosen kalastusinnon ja näkyvyyden. 1968 oli vuorossa ”Tyytyväisiä kalastajia” otsikon alla sivun kuva Kekkosesta hauen kanssa. Presidentti KEKKONEN Abun välinemannekiinina P residentti Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986) oli Suomen presidenttinä yli 25 vuotta vuosina 1956–1982. 58 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VUODEN 1968 Nyt Nappaassa oli Pohjolan tyytyväisten kalastajien kuvissa niin Kekkonen kotivesiltä saamansa hauen kera kuin silloinen nuori kruunuprinssi Carl-Gustaf. Mäki. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . KEKKOSEN kevään 1965 vierailusta Abun tehtailla oli 1966 Nyt Nappaassa kuvia kolme sivua. . 1966 oli kolmen sivun kuvasarja presidentin vierailusta Abu-tehtaalla ja kalastuksesta tehtaan ”takapihan” Mörrum-joella. Ja 1970 Nyt Nappaassa oli kuva-aukeama presidentti Kekkosen ja prinssi Bertilin kalastuksesta Svägtassa vuonna 1969. Suomen presidentin, kuten myös Ruotsin kuninkaallisten käyttö kalastusmannekiinina, ja tietenkin Abun kalustoa käsissä, oli nerokasta mainontaa Abulta. . Myös lehdistö seurasi valtiomiestä monilla matkoilla aina Etelä-Amerikan viidakon eksoottisille vesille saakka ja Kekkosen kalastusreissuilta julkaistiin kuvia monissa lehdissä. TARINAN Kekkosen Käsivarren kalareissulta oli vuoden 1963 Nyt Nappaaseen kirjoittanut Tauno V. . Seuraavassa näitä Abun yli 50 vuotta vanhoja Nyt Nappaan Kekkosen kuvia Suomen Kalakirjaston arkistoista esiin kaivettuna. . 1963 luettelossa oli tarinaa Kekkosen kahden kilon unelmaharrin pyynnistä Lapissa. Kekkonen oli tunnetusti innokas kalastamaan ja pääsi hyville kalavesille ympäri maailman niin valtiovierailuilla kuin yksityismatkoilla. Niinpä Kekkonen oli mukana Abun Nyt Nappaa luetteloiden yli 50 vuotta vanhoissa 1963–1970 kuvissa peräti 4 kertaa. NYT Nappaan kuva-aukeama vuoden 1970 Nyt Nappaassa
...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. On aivan loistavaa, että elinympäristöjen parantamiseen satsataan nyt näin paljon. Yli 1000 uutta tuotetta netissä Onkitukku ROD Oy Tiilipojanlenkki 4, Vantaa (Petikko) puh. Purojen kunnostaminen auttaa monia harvinaistuneita ja uhanalaisia lajeja sekä parantaa laajemman vesistön tilaa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kunnostetaan tänä kesänä viisitoista kilometriä ja inventoidaan sata kilometriä puroja. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. ”Tavoitteena on käydä Helmi-ohjelman puitteissa kaikki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suojelualueiden virtavedet läpi. Ohjelmalla on myös työllistävä vaikutus, sillä töihin on palkattu kymmenen henkilöä”, kertoo suunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksen Luontopalveluista. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Kunnostettavat purot vaihtelevat muutamasta sadasta metristä useaan kilometriin. Kunnostuksia tehdään kahdessatoista kohteessa Iijoen, Oulujoen ja Kiiminkijoen vesistöissä. Kohteet sijaitsevat Natura-alueilla Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Paltamossa, Hyrynsalmella ja Puolangalla. Lähivuosina on tarkoitus ylläpitää samaa tahtia eli kunnostaa viisitoista kilometriä ja inventoida sata kilometriä puroja yhden kesän aikana. ”Virtavesien tilanne on hirvittävän huono. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. 045 138 8888 Uusi iso myymälä Auki Ti Pe 10-18 (muut ajat sopim. Vastaavaa ei ole muualla Suomessa tehty näin laajalla alueella”, Luhta kertoo. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 59. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi PUROT PUROJEN ahdinkoa helpotetaan ennätystahtiin Metsähallitus kunnostaa ja inventoi puroja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun luonnonsuojelualueilla ennätystahtiin. mukaan) Puh. Tehtävät työt ovat osa ympäristöministeriön rahoittamaa Helmi-elinympäristöohjelmaa, joka tähtää Suomen luontokadon pysäyttämiseen. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 045 138 8888 JIG, Just in Gross (Onkitukku) Tiilipojanlenkki 2, Vantaa (Petikossa St1:n pihalla) Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. Kaikista elinympäristöistä ne ovat huonoimmassa kunnossa
Heistä noin kolmasosa on nuoria. Myönteisen kehityksen myötä Rantakylän Kalakavereissa on nyt noin 110 jäsentä. T E K S TI I S M O MAL I N K U V AT J ANN E TA RK I AI N E N seurat esittelyssä RANTAKYLÄN KALAKAVERIT Vireytyvä kalastusseura Mikkelistä M ikkelissä toimiva Rantakylän Kalakaverit perustettiin vuonna 1985 ja se määritteli toimintansa tarkoitukseksi muun muassa vapaa-ajankalastuksen edistämisen sekä kalastuskulttuurin ja hyvän ja oikean kalamieshengen vaalimisen. ”Silloin ohjelmassa olivat vain pilkkija rantaonkikilpailut. Nyt seura kertoo tiivistetysti edistävänsä vapaa-ajankalastusta järjestämällä erilaista toimintaa niin aikuisille kuin nuorillekin. 60 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. RANTAKYLÄN Kalakaverit on perustettu vuonna 1985. Rantakylän Kalakavereiden nykyisen puheenjohtajan, Pirjo Tarkiaisen, mukaan aikuistoiminnan painopiste on kilpailemisessa ja nuorille pyritään puolestaan tarjoamaan mahdollisuuksia kalastaa esimerkiksi kerhotoiminnan ja erilaisten tapahtumien puitteissa. Tarkiainen kertoo panneensa merkille seuran toiminnan olevan tällä hetkellä selvästi vireytymässä takavuosista. RANTAKYLÄN Kalakavereiden jäseniä ja muita Vapapäivän järjestäjiä yhteiskuvassa. Nyt on paljon muutakin ja erityisesti nuorisotoiminta on selvästi elpynyt ja uusia jäseniä saatu mukaan toimintaamme”, hän sanoo tyytyväisenä
”Emme ole vielä päättäneet toimintatapoja, joilla osallistumme aikuispilottihankkeeseen. Kilpailuihin liittyvät myös kisamatkat muita seuroja vastaan ja kansalliset kisat, kuten esimerkiksi SM-pilkkiin osallistuminen. ”Vuosien varrella meillä on ollut myös yhteistyötä eri seurojen kanssa. Myös Mikkelin kalamarkkinoiden laituriongintakisaa lapsille seura on ollut järjestämässä useana vuonna. Nuorisotoiminta tuo uusia jäseniä Tarkiaisen mukaan Rantakylän Kalakavereissa on huomattu, että kun nuorille järjestää toimintaa, niin monista heistä tulee myös uusia jäseniä seuralle. Uudistus on otettu seurassa hyvin vastaan – nähtäväksi jää, tuoko uudistus lisää osallistujia kisoihin”, Tarkiainen sanoo. Lisäksi Rantakylän Kalakaverit järjestää vapapäiviä ja opastaa muutenkin koululaisia kalastuksen tiedoissa ja taidoissa. Rantakylän Kalakaverit on tuonut Mikkeliin myös Street Fishing -kilpailumuodon, jossa mitataan neljä pisintä eri lajin kalaa yhteispituuden ratkaistessa voittajan. Seura on päättänyt osallistua Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) pilottihankkeeseen, jossa aikuisille pyritään kehittämään kilpailuneutraalia toimintaa. Odotukset siitä, että se tuottaisi hyvää tulosta, ovat kuitenkin korkealla”, Tarkiainen sanoo. Silti aktiivisia aikuisjäseniä saisi olla enemmänkin. PERINTEISIÄ JA UUDENLAISIA KALASTUSKILPAILUJA Tarkiainen kertoo seuran järjestävän perinteisiä pilkkikisoja sekä madepilkkikisan talvella, kesällä kisataan laituripilkinnässä, rantaonginnassa ja järjestetään välillä myös uistelukisoja. Nähtäväksi jää, tuoko uudistus lisää osallistujia kisoihin. ”Meneillään on myös kampanja, jossa seuraan liittyvä aikuinen ja lapsi, pääsevät molemmat jäseniksi pelkällä aikuisjäsenen hinnalla. Samoin nuorten pilkkileiri on nuoria kiinnostava ja vakiintunut käytäntö Kalakavereiden toiminnassa. MIKKELISSÄ järjestetyt Street Fishing -kilpailut ovat kiinnostaneet kaikenikäisiä kalastuksen harrastajia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 61. Seuran jäsenet ovat mukana pyörittämässä Fisuun Mikkeli nuorten kalakerhoa. Rantakylän Kalakaverit jakaa tänä vuonna uusille nuorisojäsenille pilkkikalastusvälineitä. ”Pilkkikisoihin otimme tänä vuonna erillisen kaikuluotainsarjan, jotta kaikupilkkimisestä kiinnostuneetkin saataisiin mukaan kisoihin. Vuorotellen järjestetään kilpailuja ja vuorotellen vieraillaan eri paikoissa kisaamassa”, Tarkiainen selvittää. ”Striitti”-kisat sopivat ja kiinnostavat myös nuoria kalastajia, sillä niissä jokainen alle 18-vuotias osallistuja saa viisi senttiä hyvitystä joukkueensa eduksi. ” NUORISOTOIMINTA RANTAKYLÄN Kalakavereiden pilkkileireille riittää hyvin osallistujia. Jäsenhankintaan liittyy sekin, että tänä vuonna sille, joka onnistuu hankkimaan uuden jäsenen, lahjoitetaan seuran logolla varustettu paita”, Tarkiainen selvittää. Erityisesti heitä kaivattaisiin vastuun jakamiseen seuran hallinnossa. PILOTILLA HAETAAN UUTTA POTKUA AIKUISTOIMINTAAN Tarkiaisen mukaan Rantakylän Kalakavereissa on riittänyt hyvin porukkaa nuorisotoiminnan pyörittämiseen. Ehdottomasti paras tapa saada nuorisojäseniä on aktiivinen ja säännöllinen toiminta”, Tarkiainen korostaa. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia hyviä toimintamalleja ja palveluita, joilla kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen ja seuratoiminnan pariin. ”Suurin osa nuorisojäsenistä tulee kerhoja leiritoiminnan kautta
3. Vapaa-ajankalastajat halusi tällä tavoin nostaa esiin särkikalat haasteellisina onkikaloina ja muistuttaa ihmisiä maamme monipuolisista särkikalakannoista. Kilpailuvesinä toimivat kaikki Suomen onkimiseen ja kelaonkimiseen sallitut vesistöt. PRO-SARJASSA neljänneksi sijoittuneessa GoFish Kokkolassa onki Matias Ahon kaverina Markus Sällinen (kuvassa). ”Halusimme myös luoda onkijoille vastaavanlaisen kisan kuin mitä heittokalastuspuolella on jo pitkään ollut esimerkiksi hauenja ahvenenkalastuksessa. . Onki24-kilpailussa hyväksyttävinä kilpailukaloina olivat särki, seipi, säyne, suutari, sorva, ruutana ja lahna. TÄMÄ 35-senttinen särki kuului GoFish Kokkolan kilpailukaloihin. KILPAILUT TEKSTI ISMO MALIN KUVAT MATIAS AHO Ensimmäinen ONKI24 sai innostuneen vastaanoton Onkijat vilkkaasti vesillä eri puolilla maata kellon ympäri S uomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) järjesti heinäkuun alussa vuorokauden kestäneen kaikille avoimen ONKI24-kilpailun. Tulokset selvisivät mittalaudalla otettujen ja järjestäjille lähetettyjen saaliskuvien perusteella. ?. heinäkuuta 62 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Ilmeisesti onnistuimme tässä hyvin, koska palaute oli tältäkin osin myönteistä”, Ojaharju jatkaa. Heidän kolmesta noin 40-senttisestä ruutanastaan kertyi yhteistulos 196,80. 203,40, 2) Hietatokka: Mikael Jaakkola ja Olli Hietanen (sorva 36 cm, sorva 34 cm, suutari 50 cm), 186,00, 3) Kanaalin tonkijat: Juuso Triipponen ja Samu Laaksovirta (särki 34 cm, särki 33 cm, särki 33 cm), 180,00. ”Fiilistelyja Pro-sarjan ero pitäisi jollain tavoin saada tätä vuotta selkeämmäksi”, hän sanoo. ”Aion ilman muuta osallistua tähän kilpailuun uudelleenkin, jos vain tulee tilaisuus”, tänä vuonna Pro-sarjassa neljänneksi sijoittunut Aho lupaa. ”Hän on tunnettu onkikalastaja ja itse olen paremminkin virvelimiehiä. Tuloksia VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 63. Jotta kilpailukalat olisivat kuitenkin olleet vertailukelpoisia keskenään, oli niille annettu kertoimet, jotka vaihtelivat välillä 1-2,4. ILMAN MUUTA UUDESTAAN, JOS TILAISUUS TULEE GoFish Kokkolan joukkueessa kilpaillut Matias Aho kertoo lähteneensä mukaan kaverinsa Markus Sällisen houkuttelemana. Sen sijaan koko merialue oli Ahvenanmaa mukaan lukien kilpailualuetta. Lisäksi yksi iso särki bonuskalaksi.” Ahon mielestä Onki24 oli hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen kilpailu. Paremmuus ratkaistiin kolmen pisimmän kalan yhteispituuden perusteella. ”Käytännössä toimimme niin, että Markus tuli tänne pohjoiseen Länsi-Lapista valitsemilleni onkipaikoille, joita oli kolme. Heidän kolme lähemmäs 40-senttistä sorvaansa toivat kertoimen huomioon ottaen yhteistuloksen 203,40. Olikin mielenkiintoista päästä seuraamaan alan taitajaa ja samalla saada käytännön oppia erilaisista onkitekniikoista”, Aho mainitsee. Hieman hämmennystä tosin aiheutti se, että erityiskalastuskohteet oli rajattu kilpailualueen ulkopuolelle. Lopulta kävi niin, että koko kilpailun parhaasta tuloksesta vastasi fiilistelijöiden ykkösiksi yltänyt joukkue Tumpelot kalamiehet, jonka muodostivat Tomi Valkamaa ja Jani Kuntanen. VUOROKAUDEN kestävissä kilpailuissa kannattaa esimerkiksi siirtymät kalapaikasta toiseen ottaa rennosti levon kannalta. Myös kaloille annetut erilaiset kertoimet olivat hänestä hyvä asia, koska ne mahdollistivat taktikoinnin. Siihen taas oli syynä se, että turpakannat ovat usein hyvin paikallisia ja tällainen kilpailu voisi vaikuttaa niihin haitallisesti”, Ojaharju perustelee. PIENTÄ VIILATTAVAA ENSI VUODEKSI ”Hieman etukäteen jännitimme sitä, miten kaloille asetetut kertoimet otetaan vastaan. Kohdekalaksi oli valittu säyne ja niitä saatiin kaksi. SAATU PALAUTE PÄÄOSIN MYÖNTEISTÄ Ojaharjun mukaan kilpailuun osallistuneet olivat pääosin tyytyväisiä. Kiinnostus tapahtumaa kohtaan oli ilahduttavan suuri ja vähempäänkin olisimme olleet tyytyväisiä, sillä Fiilistely-sarjaan osallistui lopulta peräti 47 ja Pro-sarjaankin 17 kilpailuparia”, SVK:n kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju kertoo. Jotkut tulkitsivat tämän siten, ettei myöskään Ahvenanmaa kuulu kilpailualueeseen, koska siellä ei saa onkia kalastonhoitomaksulla. Nordic Sports Finland toimi Onki24:n yhteistyökumppanina ja lahjoitti lahjakortit kummankin sarjan kolmelle parhaalle palkinnoiksi. Fiilistely-sarja: 1) Tumpelot kalamiehet: Tomi Valkamaa ja Jani Kuntanen (sorva 38 cm, sorva 38 cm, sorva 37 cm), yht. Kisa käytiin kahden hengen joukkueiden kesken. Mäskäsimme ne etukäteen ja yksi niistä osoittautui selvästi parhaimmaksi ja sen kalastamiseen keskityimme. Tämä pitää ensi vuonna tuoda selvemmin esiin”, Ojaharju selvittää. Niiden tarkoitus oli, että vaikkapa 20-senttinen särki olisi yhtä hyvä kuin 40 senttiä pitkä sorva. Jotain viilattavaakin hänen mukaansa säännöt vaativat ensi vuoden kilpailua ajatellen. Lisää tuloksia ja Onki24-kilpailusta: vapaa-ajankalastaja.fi/onki24/ Pro-sarja: 1) Urpoerämies1: Olavi Kujanen ja Pauli Varsila (ruutana 42 cm, ruutana 41 cm, ruutana 40 cm), yht. Pro-sarjassa onki voiton joukkue Urpoerämies-ykkönen, jonka muodosti parivaljakko Olavi Kujanen-Pauli Varsila. ”Erityiskalastuskohteilla tarkoitettiin kuitenkin lampia ja järviä, joihin särkikaloja istutetaan ongittaviksi, kuten esimerkiksi Ponnia Kymenlaaksossa ja Pahalampea Tampereella. Kilpailuun otettiin mukaan seitsemän eri särkikalaa: särki, seipi, säyne, suutari, sorva, ruutana ja lahna. ”Ehkä jonkin verran puhutti myös esimerkiksi turvan puuttuminen listalta. FIILISTELIJÖILLÄ KOKO KILPAILUN KOVIN TULOS Onki24-klpailussa oli rennosti tapahtumaan suhtautuneille oma Fiilistely-sarjansa ja Pro-sarja tosissaan onkimaan lähteneille. Seipin valinta saattoi joitakin kummeksuttaa, mutta sillä haettiin Ojaharjun mukaan alueellista tasapuolisuutta, koska seipiä esiintyy myös pohjoisessa ja idässä. 196,80, 2) GoFish1: Terttu Leskinen ja Mauri Jylkkä (suutari 53 cm, suutari 52 cm, särki 33 cm), 185,40, 3) Onnenonkijat: Kari Harjunpää ja Riku Hakala (säyne 53 cm, säyne 53 cm, säyne 52 cm), 181,70
Kuva: Juha Ojaharju. Jo vuosi takaperin kilpailualueella ahkerasti harjoitelleet Team NorthSilver -venekuntaan kuuluneet Lauri Sipilä (24 v.) ja Markus Kilpi (27 v.) hallitsivat olosuhteet taitavimmin ja ylsivät Suomen mestaruuteen. Puruvesi 18.–19.6. kesäkuuta. Voittoisa 198 sentin yhteistulos koostui 45:n ja 42:n sekä kolmesta 37 sentin mittaisesta ahvenesta. 64 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ensimmäisenä päivänä miteltiin ahvenen ja jälkimmäisenä päivänä hauen lajikohtaisista Suomen mestaruuksista. VIEHEKALASTUKSEN SM 2021 venekuntasarjan voittaja Team NorthSilver, Lauri Sipilä (vas.) ja Markus Kilpi (oik.). Voittaakseen täytyi kaksihenkisten venekuntien onnistua pyytämään Puruveden kirkkaista vesistä yhtä vapaa ja viehettä käyttäen viisi mahdollisimman pitkää kalaa. SM-Ahven kilpailtiin tuulisissa oloissa, mikä vaikutti monen venekunnan kalapaikkaja siirtymäsuunnitelmiin. Uudet kalastajasukupolvet kärjessä VIEHEKALASTUKSEN SM -kilpailussa KILPAILUT TEKSTI OLLI SAARI V iehekalastuksen SM -kilpailu palasi takaisin kaksipäiväiseen muotoonsa, kun kaloista ja kalastajista otettiin mittaa Puruvedellä 18.–19
Kuva: SVK. TEAM SILVER VENEKUNTASARJAN PARAS, TEAM URSUIT JOUKKUESARJAN YKKÖNEN Päiväkohtaiset sijoituspisteet yhteen laskemalla ratkottiin kokonaiskilpailun eli Viehekalastuksen SM -kilpailun venekuntien ja joukkueiden paremmuusjärjestys. Viehekalastuksen SM, joukkuesarja (p): 1) Ursuit (22), 2) Hirvensalmen Kalamiehet (28), 3) Alutroll/Päijätmoto (51), 4) Garmin/Lisäpalvelu (57). Voittajat saivat kultamitaleiden ja kiertopokaalin lisäksi myös 7 000 euron arvoisen venepaketin omakseen. SM-Ahven (cm): 1) Lauri Sipilä ja Markus Kilpi, Team NorthSilver (198), 2) Juha-Matti Kuitunen ja Tuomas Tanttu, Hirvensalmen Kalamiehet 1 (191), 3) Peter Lahti ja Niilo Lahti, Mercury 1 (178), 4) Jani Saren ja Tomi Hirvonen, Team Borre (175), 5) Jarkko Uimonen ja Jussi Jokinen, K.P Baits (175), 6) Joni Harju ja Niilo Harju, Team Harju (174). Vuoden päästä, tuttuun tapaan viikkoa ennen juhannusta, Suomen mestaruudet ratkotaan ensimmäistä kertaa merellä, kun kilpailupaikkana ovat Vaasan kivikkoiset ja kalaisat vedet. LÄHTÖKIIHDYTYS kohti Puruveden kalaisia vesiä Viehekalastuksen SM -kilpailun toisena aamuna. Hämeenlinnalaisten serkusten voiton takasi toisen päivän viides sija, jolle he onnistuivat nousemaan viimeisellä tunnin tulosparannuksellaan. Viehekalastuksen SM, venekuntasarja (p): 1) Lauri Sipilä ja Markus Kilpi, Team NorthSilver (6), 2) Joni Harju ja Niilo Harju, Team Harju (10), 3) Jarkko Uimonen ja Jussi Jokinen, KP Baits (11,5), 4) Juha-Matti Kuitunen ja Tuomas Tanttu, Hirvensalmen Kalamiehet 1 (12), 5) Jani Tossavainen ja Susanna Huittinen, Team Ursuit (12), 6) Peter Lahti ja Niilo Lahti, Mercury 1 (14). Ensi vuonna kilpaillaan merellä Viehekalastuksen SM -kilpailun järjesti Suomen Vapaa-ajankalastajat ja sen Koolla on väliä -hanke. Viehekalastuksen joukkuesarjan Suomen mestariksi nousi toisen päivän kirillään Ursuit, johon kuuluivat Team Ursuitin Jani Tossavainen (43 v.) ja Susanna Huittinen (28 v.) sekä Team Harjun Joni (48 v.) ja Niilo Harju (15 v.). Huittinen oli samalla Viehekalastuksen SM -kilpailukonseptin ensimmäinen mitaleille yltänyt nainen, ja Niilo Harju puolestaan nuorin koskaan palkittu. Viehekalastuksen Suomen mestaruuden vei venekuntasarjassa lopulta nimiinsä jo SM-Ahvenen voittanut Team NorthSilver, miehistönään Sipilä ja Kilpi. Kilpailun aikana tehdyt livelähetykset ovat katsottavissa osoitteessa facebook.com/viehekalastuksenSM. Garmin Finlandia edustaneet Hannu Vesaranta (25 v.) ja Saku Laaksonen (30 v.) olivat sisuuntuneet edellisen päivän pettymyksestä ja rynnivät kokemuksellaan selvään voittoon tuloksella 424 senttiä. Megaluokan haukien harvinaisuuden tietäen parivaljakko keskittyi pykälää pienempien etsintään, ja lopulta tuloskorttiin päätyivät hauet 98, 85, 84, 79 ja 78 senttiä. Toisen Tulokset 2022 Kokonaistulokset löytyvät osoitteesta viehekalastuksen-sm.fi. Kuin malliksi Puruveden haukipotentiaalista, saatiin kilpailun aikana ilmoitus myös yhdestä 115-senttisestä suurhauesta. kilpailupäivän hauki-ilmoitukset sekoittivatkin kokonaiskilpailun tuloksia moneen otteeseen, eikä mitalisteista voinut varmuudella sanoa mitään siinä vaiheessa, kun tulosseuranta viimeisen tunnin ajaksi pimennettiin. Arvokkaana apuna olivat Puruveden Kala-Harrit ja Savonlinnan Urheilukalastajat sekä laaja yhteistyökumppanijoukko, joille kaikille kuuluu lämmin kiitos tapahtuman mahdollistamisesta. GARMIN FINLANDIN EDUSTAJAT HAUKIKISAN YKKÖSIÄ SM-Hauen kilpailupäivänä sää oli tyynempi ja edellistä helteisempi. Ratkaisevaa oli se, ettei mikään muu venekunta onnistunut saamaan kortille kahta 40 senttiin yltänyttä ahventa, vaikka yksittäiset pisimmät kalat olivat peräti 46–48-senttisiä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 65. SM-Hauki (cm): 1) Hannu Vesaranta ja Saku Laaksonen, Garmin Finland (424), 2) Jani Tossavainen ja Susanna Huittinen, Team Ursuit (388), 3) Jorma Ikonen ja Lasse Jansson, Team Kalavesillä (380), 4) Joni Harju ja Niilo Harju, Team Harju (380), 5) Lauri Sipilä ja Markus Kilpi, Team NorthSilver (378) 6) Jari Huttunen ja Viljami Kinnunen, Puumalansalmi (373)
com. Epävirallinen MM-tuulastus Kilpailulle haetaan vielä järjestäjää. Ilmoittautuminen vain ennakkoon piiri-/seurakohtaisesti www.vapavarkaus.net löydettävällä lomakkeella. 66 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Miehet: 1) Pekka Rintamaa, Lempäälän Kalakerho 1, 2 p., 2) Tero Kankaanpää, Lempäälän Kalakerho 1, 2 p., 3) Jouni Lillman, Team Sensas, 3 p. Kuva: Lauri Lehtola. Uutiskirje on ilmainen ja ilmestyy noin kerran kuukaudessa. Saimaan kanava, Lappeenranta SUOMEN parhaat kilpaonkijat kerääntyivät SM-kilpailuihin Saimaan kanavalle. Kuva: Janne Tarkiainen. Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi SM-SOUTU-UISTELUUN startattiin Iisalmen satamasta ja kilpailu helteisellä Porovedellä kesti seitsemän tuntia. Miesveteraanit: 1) Seppo Pönni, Lempäälän Kalakerho1, 3 p., 2) Heikki Matikainen, Maver1, 8 p., 3) Seppo Vähäsarja, F.I.S.H., 10 p. SM-kilpaonki 10.-11.7. Ilmoittautumiset ma 13.9. KILPAILUT Tilaa SVK:n uutiskirje ja tiedät mitä tapahtuu Suomen Vapaa-ajankalastajien uutiskirje tuo ajankohtaiset järjestöuutiset suoraan sähköpostiisi. Lisää tuloksia osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset. Nuoret: 1) Aatu Koliini, Lakeuden Urheilukalastajat, 19 p. mennessä Antti Tuomainen p. klo 9.30-14.30. Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla niin tärkeimmistä päätöksistä, tulevista tapahtumista kuin parhaista tarjouksistakin. Naiset: 1) Tarja Huhtala, Sesonki1, 5 p., 2) Heidi Pernu, Sesonki1, 7 p., 3) Sarianne Snellman, Stadin kalajunnut, 8 p. Porovesi, Iisalmi 1) Heikki Korpela ja Riku Koski 26940 p., 2) Sirpa Heikkinen ja Mika Sainio 24855, 3) Sami Nousiainen ja Matti Seppänen 16840, 4) Kaisu Inget ja Aulis Behm 16665, 5) Jani Kilpeläinen, Juuso Kilpeläinen ja Mikko Jormanainen 16580, 6) Arto Hakkarainen ja Sauli Heikkinen 15520. 040 835 2928 tai ajtuomainen@gmail. SM-soutu-uistelu 10.7. Joukkueet: 1) Lempäälän Kalakerho 1, 22 p., 2) Team Sensas Finland 2, 29 p., 3) Sesonki 1, 38 p. Tulevia SM-kilpailuja SM-laituripilkki Salossa, Mathildan Marinan venelaitureilla, Ruukinrannantie 4:ssa, su 19.9. Tilaa uutiskirje nettisivuiltamme uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi. SM-tuulastus Kilpailulle haetaan vielä järjestäjää. Jälki-ilmoittautuminen ei ole mahdollista
krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. KALASTONHOITOMAKSU 2021 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 28.1. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 23.8. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. 2. LEHDET 2021 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Kalapaikkana Längelmävesi Ku va : Jan ne Ta rk iai ne n Puronieriän perhokalastus Syyshauen täsmäuistelu Vältettävät somekuvat. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. 3 3.6. MAKSAMINEN 1. 7.10. 5 7.10. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 6 2.12. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 5 / 2021 ilmestyy 7.10. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 4 12.8. 3. 2 25.3
VKO. 2021 – 40 650044 – 2104. 6 414886 500440 21004 PAL