Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. VAIN 40 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA ERIKOISVÄRINEN VIEHE. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. majoituksista.
TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Maria Ahoranta, puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 0400 946 968. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : HE NN A LIN DR OO S AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 31 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 576 3302. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. K uv a: O ll i Sa ar i. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 044 243 3519, maria.ahoranta@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja
KALASTUS on maistunut mimmeille tänä(kin) vuonna loistavasti. Tämän puolesta järjestömme on tehnyt vuosia vaikuttamistyötä. nollavelvoitelaitoksille voidaan asettaa kalatalousvelvoitteita. Käy nappaamassa mieluisimmat tai vaikka kaikki kokeiluun. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siitä syystä, että syömästämme kalasta lähes puolet on itse pyydettyä, jäävät hallitusohjelman konkreettiset kalastusharrastusta edistävät toimenpiteet hyvin niukoiksi. Tämä ei tule saamaan järjestömme hyväksyntää. Lisäksi hallitus lupaa vihdoin muuttaa vesilakia siten, että vanhojen vesilupien päivityksen lisäksi nk. Nautitaan syksystä ja kalastuksesta sekä toivotaan hallitukselta konkreettisia toimia myös kalastusharrastuksen hyväksi! VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 5. Kesäkuun puolivälissä saatiin maahamme uusi hallitusohjelma. Suomen Vapaa-ajankalastajien mielestä ensisijaisena keinona koko kalataloussalaa koskevan lisärahoitustarpeen täyttämiseksi tulee valtion kalastonhoitomaksujärjestelmää täydentää suuren kysynnän omaavilla lisävapaluvilla. Kuva: Jaana Vetikko. Niin ikään me vapaa-ajankalastajat otamme ilolla vastaan hallituksen aikeen lisätä kalastusja eräpalvelut liikuntasetelin käyttömahdollisuuksiin. Orpon hallitus on ohjelmassaan varannut kalastuksen edistämiseen kokonaisen osion nimellä Kotimaisen kalan kulutus nousuun. Vapaa-ajankalastajia koskevia kannatettavia yksityiskohtaisempia tavoitteita hallitusohjelmassa ovat vaelluskalakantojen vahvistaminen niiden elinolosuhteita parantamalla sekä virtavesien vapauttaminen vähämerkityksellisiä patoja purkamalla ja luonnontilaan palauttamalla. Hallitusohjelmaan on valitettavasti kirjattu kalastonhoitomaksun ikäperusteisen vapautuksen muuttaminen 65 vuodesta 70 vuotta täyttäneisiin kalakantojen hoidon ja istutusten turvaamiseksi siten, että ikäperusteisen vapautuksen aiemmin saavuttaneet kuitenkin säilyttäisivät vapautuksensa. Yleiset kirjaukset vapaa-ajankalastuksen sekä kalastusmatkailun mahdollisuuksien parantamisesta ovat kuitenkin tärkeitä merkkejä hallituksen halusta edistää vapaa-ajankalataloutta. Tämän lehden ilmestyessä olemme juuri julkaisseet syksyn Kalastus maistuu -vinkkimme osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu. Pääkirjoitus ELOKUU 2023 JAANA VETIKKO MITEN KALASTUS MAISTUU HALLITUKSELLE. Toivottavasti se maistuu myös hallitukselle
Hihaa koristaa SVK:n logo. 5 € -tuotteiden tuotto menee lyhentämättömänä tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämiseen.. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA MIMMIT KALASTAA -MITTATARRA Mittaa kalasi upealla Mimmit kalastaa -mittatarralla. TILAUKSET SVK:n KAUPASTA vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. 10 € MIMMIT KALASTAA -COLLEGEPAITA Mimmien toiveesta Mimmit kalastaa! -paidasta löytyy myös pitkähihainen versio! l Materiaali: 80 % oeko-tex puuvillaa, 20 % polyesteriä, puuvilla/lycra®-resori kauluksessa, hihansuissa ja helmassa, vahvistetut olkaja niskasaumat, istutetut hihat, harjattu sisäpinta. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Säädettävä. Pituus: 130 cm. Silitys kuvan kohdalta nurjalta puolelta. l 100 % polyesteriä (mustan lippa ja etupaneeli 100 % puuvillaa) l Snapback-muovisäätö. l Värit: pinkki-valkoinen, musta. kpl MIMMIT KALASTAA -KANGASMERKKI Brodeeratun 10 cm leveän kangasmerkin voi ommella kiinni kalastusvaatteisiin, laukkuun tai vaikka pipoon. 35 € 15 € MIMMIT KALASTAA -LIPPIS suojaa silmät ja pään paahteelta sekä näyttää hyvältä! l Yksi koko. l Pesu 40 asteessa
Tällä kertaa valitsen Vuoksen. Kaupassa käyskennellessä hintojen nousu hirvittää. Katsotaan asiaa sitten uudelleen, kun eteen tulee päivä, jolloin edes vedenvilja ei pelasta. Kalastuksen pitäisi olla rentouttavaa ajanvietettä, eikä nälkään nääntymisen viimeinen vaihtoehto. Myönnettäköön, että kun saalista on ikään kuin pakko siunaantua, se tuo harrastustoimintaan aivan omanlaistaan painetta. Kalantuloa se ei kuitenkaan heikennä. Tuore kala maksaa niin sanotusti mansikoita ja mansikat helikoptereita. Tyhjät pullot palauttamalla saisi ehkä juuri ja juuri ostettua hieman perunoita, makaronia tai riisiä, kenties jopa halvimman mahdollisen pakastevihannespussin. Moni työssäkäyväkin joutuu jo aidosti tuskailemaan. Vuoksen varrelle hilppaisee parissa minuutissa, ja SaimaasILKKA HEIKKINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 7. Alle tunti ja kalapussissa komeilee jo reilun tusinan verran komeita seitsenraitaisia, ei suuren suuria, mutta sellaisia, jotka jo viitsii ottaa eräksi. Virtaavassa vedessä syötti saati koho ei pysy hetkeäkään paikallaan ja onginnasta tulee vähän erilaista. T ilipäivään on vielä tovi, mutta ruokakomero kumajaa jo tyhjyyttään, ja jääkaapissa tervehtii pelkkä valo. Vaatii vain pikkiriikkistä viitseliäisyyttä. ONKIMISESTA APUA KASVAVIIN ARJEN KULUIHIN Pärskeitä sa riittää lääniä. Siunaukseni on asua vesistöjen äärellä. Kitutunnin punalappupeijaisissa sitä luovii kaltaistensa keskellä todetakseen, että samat tuotteet maksavat alennuksessa nyt sen, mitä ennen kriisiä ilman minkään valtakunnan alennuksia. Se kun kuuluu niihin virtavesiin, joissa mato-ongella kalastaminen on sallittua, vieläpä ilman lupamaksua. Tällä kertaa pullorahoilla ostetut potaatit ja ahvenet pitivät miehen pystyssä, kunnes pelastava palkkapäivä viimein oli ovella. Paastoamaankaan ei viitsisi ryhtyä, kun siitä tulee vain pahalle tuulelle ja työtehokin kärsii. Siellä sitä gourmeeta on tarjolla, suorastaan pilkkahintaan. Elämisestä on ykskaks tullut niin perhanan kallista. Sitä paitsi kokemuksieni perusteella Vuoksi suo hyvänä päivänä antejaan ahventen muodossa varsin auliisti ja huononakin vähintään kohtalaisesti. Vaan annas olla. Ainahan sitä voi ottaa mato-ongen kantoon, kupsuttaa hiukan lieroja sopivasta mullikosta ja siirtyä veden äärelle. Mutta kun saalista kaikesta huolimatta tulee, on fiilis tavallaan jopa parempi kuin perinteisellä kalareissulla. Että onkiminen osaakin olla hienoa. Pärjäisikö niillä. Ja toki joskus myös tuuria
KARPIT tarjoavat siiman päässä todella kovaa kyytiä. TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU KARPPIA ja ONKIMASSA suurkalarajaa tavoittelemassa 8 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ONGINTA KARPPIA on lähes kaikissa maanosissa
Ropshan kantaa olevista karppiemoista luovuttiin Porlan laitoksella vuonna 1977. Karpit Samana vuonna syntyivät jo ensimmäiset karpinpoikaset Porlassa. Karpit ovat usein isoja ja todella vahvoja. Suomessa karppi-istutukset on tehty Porlan kalanviljelylaitoksen kantaa olevilla karpeilla. Nämä karpit olivat kahden eri kannan risteymiä. Ropshan kantaa olevat karpit olivat kyllä kestäviä, mutta Anebodan karppeja hidaskasvuisempia. Sen harrastajat ovat kuitenkin asialleen omistautuneita, eikä ihme, sillä karppia onkiessa voi kokea huikeita elämyksiä. Siiman päässä ne tarjoavat todella kovaa kyytiä. Ahlfors, Pekka; Kummu, Pekka; Westman, Kai (1987) https://jukuri.luke.fi/handle/10024/536936 Suomen karppien alkuperä Karppi on todennäköisesti kotoisin Vähän-Aasian ja Kaspianmeren väliseltä alueelta. Suomeen karppia tuotiin ensimmäisen kerran vuonna 1861 ja uudestaan 1930-luvulla. Särkikaloihin perehtyneen Jussi T. Sieltä se on levinnyt ja sitä on levitetty kaikkiin maanosiin Etelämannerta lukuun ottamatta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 9. Karpinonginta on Suomessa melko pieni laji. SUOMEEN karppi on tullut istutusten avulla. Anebodasta tuotiin kolmesataa karpinpoikasta lisää vuonna 1955. Lähde: Karppi Suomessa – Katsaus viljelyja istutustoimintaan 1951–1981. Vuonna 1958 tuotiin Porlaan Neuvostoliitosta, Ropshan koeasemalta 450 karpinpoikasta. Pennasen mukaan Anebodan ja Ropshan kannat voivat olla jonkin verran sekoittuneet Porlassa. 1950-LUVULLA syntyivät Suomessa ensimmäiset karpinpoikaset. Tavoitteena oli ollut luoda kestävä karppi, joka pärjäisi myös Pohjois-Suomen vesissä. Kummallakaan kerralla ei onnistuttu muodostamaan lisääntyvää viljelykantaa. Vuonna 1951 limnologian professori Heikki Järnefelt tuotti Ruotsin Anebodasta Porlan kalanviljelylaitokselle neljänkymmenen yksilön erän karpinpoikasia
Kävelimme jonossa metsän läpi raskaita kantamuksia kantaen. Tämä kuului kuitenkin asiaan: yön yli suuntautuvalla karppireissulla tarvitaan tavaraa ja ne on jokaisen itse kannettava rantaan. Helteinen keli alkoi todella tuntua kropassa. Juoksemme puiden lomitse kohti rantaa, samalla kun hälyttimen piippausääni jatkuu edelleen kovana. Ääni kuuluu sekä vapatelineeseen kiinnitetystä hälyttimestä että Janilla olevasta vastaanottimesta. KARPIN saaminen koukkuun edellyttää usein paljon vaivaa. Nyt siihen oli erinomaiset mahdollisuudet. Paikka oli asiaankuuluvasti ennakkomäskätty, keli oli helteinen ja tunnelma sekä odotukset korkealla. Urpoerämies-tiimin Jani, Olavi, Pauli ja Teo olivat olleet aikaisemmin keväällä kanssani säyneitä onkimassa ja nyt olin vastavuoroisesti lähtenyt heidän mukaansa onkimaan karppia. K esäillan hiljaisuus rikkoutuu äkisti, kun järven rannassa alkaa kuulua kovaäänistä piippausta. KARPPIPAIKKAA kannattaa hakea istutustietojen avulla. ERI olosuhteissa tarvitaan eripituista rigiä. OTSALAMPPU ON SUURI APU, KUN TOIMITAAN PIMEÄSSÄ. Jo seuraavassa hetkessä vapa on isolla kaarella. Kohdejärvessä oli kuulemma isoja karppeja. ”Oikaistaan tuosta läpi, niin päästään suorempaa reittiä”, kuului ensimmäisenä kulkevan Janin suusta. Jani tarttuu vapaan ja kiristää kelan jarrua. Vaikka olin aikaisemminkin ollut muutaman kerran karppia onkimassa, oli suurkalarajan ylittävä karppi vielä saamatta. Vapojen luokse päästyämme ei ole epäselvyyttä, mihin vapaan tärppi on tullut, sillä yhden kelan puola pyörii vimmatusti kalan viedessä siimaa ulos. URPOJEN KANSSA ONGELLA Edellä oleva tapahtumasarja on ensimmäiseltä onnistuneelta karppireissultani, joka tapahtui edelliskesänä. Lopulta onkipaikalle saavuttuamme olivat kaikkien paidat hiestä märkänä ja mielessä vain yksi asia: nyt oli päästävä uimaan. Jokaisella hälyttimellä on oma väri ja vastaanottimessa vilkkuu nyt punainen. ” 10 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Samalla piippaus loppuu ja sen tilalla alkaa kuulua kelan jarrun naksutus. Oikopolku muuttui kuitenkin pian melkoiseksi ryteiköksi, eikä se ainakaan nopeuttanut perille pääsyä. Äänen lisäksi hämärtyvässä illassa näkyy myös valon välkettä
Syötiksi vielä perusvarma ananaksen makuinen popup boilie. Myös kaikki karppeja koskevat saalistiedot ovat paikkaa etsittäessä kullan arvoisia. Jotta karppi osaa napata koukussa olevaan syöttiin, tulee sen ensin oppia syömään kyseistä syöttiä. Aikaisempien kokemusten perusteella tietyt kohdat olivat parempia kuin toiset ja kaikki halusivat tietenkin parhaille paikoille. Tällä setillä pitäisi karppi nousta. Onnistuminen vaatii etukäteisvalmisteluja Karpin saaminen koukkuun on usein pitkän valmistelun ja selvittelyn huipentuma. Boilieiden lisäksi voi ennakkomäskäyksessä käyttää esimerkiksi tiikeripähkinää tai pellettejä. SYÖTTIBOILIE pujotettuna hammaslankaan. ARVOTUT PAIKAT Tällä välin myös Jani ja Olavi olivat saaneet omat vapansa käyttökuntoon. Karppipaikkaa kannattaa hakea istutusja koekalastustietojen perusteella. VÄLINEET VIREESEEN Uinnin jälkeen olo oli taas virkeä. Seurasi onkipaikkojen arvonta, joka tapahtui kivi-sakset-paperi-menetelmällä. KARPPIPAIKKAA kannattaa hakea istutustietojen avulla. KAIKKI valmiina heitettäväksi. Pauli kaivoi rigikukkarostaan rigin ja näytti sen virityksen. Jotta karppia voi menestyksekkäästi onkia, tulee ensin löytää paikka, jossa niitä elää. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 11. Laitoin vavan vapatelineeseen ja kytkin hälyttimen päälle. Niiden viereen oli edellisinä päivinä mäskätty ja sinne pitäisi myös rigi syötteineen heittää. MÄSKEINÄ kannattaa käyttää esimerkiksi boilieita, tiikeripähkinää tai pellettejä. . Karppia saadakseen on nähtävä jonkin verran vaivaa, sekä käytettävä aikaa ja rahaa. Ota uusiksi”, kuului komento. KOUKKU on lähes aina suupielessä kiinni, josta se on helppo irrottaa. ”Melko hyvä, mutta ei tarpeeksi lähelle. Tämä tarkoittaa syöttien heittämistä onkipaikalle vähintään yhtenä, mieluimmin useampana päivänä ennen ongintaa. KARPINKALASTUSPAIKKAA pitää mäskätä mieluiten useampanakin päivänä ennen ongintaa. Valmistelut ?. Ronnie-rig oli jo jonkin aikaa ollut Urpoerämies-porukan luottorigi, joten sillä mentiin myös tällä kerralla. HEITTOPUTKELLA boiliet saa heitettyä kauas ja kokemuksen myötä myös tarkasti oikeaan paikkaan. Pauli osoitti järven selällä noin sadan metrin päässä kelluvia lumpeita. Kolmas heitto meni muutaman metrin päähän, mutta Pauli ei ollut tyytyväinen. Ensimmäinen heitto jäi hieman vajaaksi, niin myös toinen. ?. Karppia ongitaan useimmiten boilieilla, joten veteen heitetään nimenomaan niitä. Iso paino tartuttaa kalan, eikä koukku pääse syvälle. . Hammaslangan pää sulatetaan sytyttimellä, jolloin siitä saadaan muotoiltua huomaamaton stoppari. Lisäksi on löydettävä sopiva ranta onkimiseen, mikä ei välttämättä ole ihan helppoa. Kun paikka on löydetty, tulee sitä mäskätä ennakkoon. Aivan kuten monessa muussakin kalastusmuodossa. Neljäs heitto osui juuri siihen mihin piti ja se sai myös Paulin hyväksynnän. Seuraavaksi piti laittaa vavat pyyntikuntoon
Välineet Olavi jäi arvonnassa viimeiseksi, mutta ei jostain syystä vaikuttanut pistävän asiaa ollenkaan pahakseen. KOUKUN kanssa tarjoiltavan syötin pitää erottua muista syöteistä. ?. ?. Vavan jämäkkyydestä kertova testikäyrän (test curve) on suotavaa olla kolmen paunan molemmin puolin. KELA Keloina käytetään avokeloja, yleensä kokoluokassa 4000–8000. Kukaan ei jaksa vahtia vapaa niin pitkään herkeämättä. Olavi oli ollut minua vikVEDESSÄ kala on mukavin kuvata. Oletuksena tai ainakin toiveena oli, että herätys tulisi jossain vaiheessa yötä hälyttimen pärähtäessä soimaan. Yhdistävänä tekijänä on, että tärpin tullessa kala voi viedä vapaasti siimaa, mutta tartutuksessa jarru saadaan helposti ja nopeasti kireälle. Siksi karppia ongitaan pohjaongella, jolloin vavat ovat telineessä tai vapatukea vasten ja hälytin ilmoittaa tärpin. Olavi tuntui tietävän jotain, mitä muut eivät. ENSIMMÄINEN KALA Ilta kului pakollisten toimien parissa. 12 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ?. PUNNITUSPUSSI JA VAAKA Valmisteltaessa kuvausta ja punnitusta karppi säilyy sen aikaa hyväkuntoisena ja elinvoimaisena, kun se laitetaan tilavaan punnituspussiin ja pussi veteen. Kello oli puoli viisi aamuyöllä, kun heräsin viereisen riippumaton suunnasta kantautuvaan hälyttimen ääneen. Pääsin lopulta ulos riippumattoa ympäröivän hyttysverkon suojista ja juoksin sukkasillani kohti rantaa. ?. Vapa on hälyttimen päällä ja hälytin rekisteröi siiman liikkumisen. VAPA Karppivapa on keskimäärin 3,6–3,9 metriä pitkä. HÄLYTIN Hälytin kiinnitetään vapatuen tai -telineen päälle. Näin kävikin. ?. HAAVI Karpit ovat usein isoja ja vahvoja, joten haavin on oltava tilava ja kestävä. Vavalla tulee pystyä heittämään raskaita kuormia kauas, joten siinä on oltava voimaa. PERUSVÄLINEISTÖ ?. Käytännössä välineet hankitaan kotimaisista onginnan erikoisliikkeistä tai tilataan ulkomailta. HAAVIN verkon on hyvä olla pienisilmäinen, jotta kalan pinta ei vahingoitu haavissa. Kun kaikki onget saatiin oikeille paikoilleen pyyntiin, heitettiin kuhunkin kohtaan vielä parikymmentä boilieta ja hieman pellettejä. Tehtiin ruokaa, viritettiin riippumatot nukkumavalmiiksi ja juteltiin kalastuksesta sekä kaikesta muusta tärkeästä. VAPAUTUSMATTO Kala lasketaan koukun irrottamisen ajaksi kostutetulle vapautusmatolle, joka suojaa kalaa kovalta alustalta. Vapautusmatossa on hyvä olla reunat, jotta karppi pysyy paremmin sen päällä. Hälyttimet pysyivät mykkinä koko illan ja vähän puolenyön jälkeen kömmimme nukkumaan. ?. VAPATUKI TAI -TELINE Suomessa karpinonginnan tärppiväli on useimmiten pitkä; tavallisesti vähintään tunteja, mutta joskus jopa päiviä. Toinen hyvä vaihtoehto on kela, jossa jarru saadaan kiristettyä väsytyskireyteen pienellä pyöräytyksellä (Quick drag reel). Lisäksi haavin verkon on oltava pienisilmäinen ja solmuton, jotta kalojen pinta ei vahingoitu haavissa. Helpointa on valita sellainen kela, jossa puola voidaan kytkeä vapaaksi (Baitrunner tai Freespool). Laadukkaampien hälyttimien herkkyyttä sekä äänen voimakkuutta ja väriä voi säätää. Välineet karpin ongintaan Koska karpinonginta on Suomessa pieni laji, ei siinä käytettävää välineistöä useimmiten löydy tavallisista kalastusvälineliikkeistä, tavarataloista puhumattakaan. Päinvastoin mies ihmetteli, eivätkö muut tajunneet hänelle osuneen onkipaikan erinomaisuutta
VARSINAISTEN KALASTUSVÄLINEIDEN LISÄKSI tarvitaan yön yli karppireissulla monenlaista muutakin, tärkeimpinä teltta tai riippumatto (hammock), eväät, juomista, kamera, varavaaka ja -vaatteet. Karpin painoksi saatiin komeat 17 kiloa ja muutama gramma päälle. HILJAINEN AAMU KÄÄNTYY RIEMUKSI Loppuyön saimme nukkua rauhassa, tosin nukahtaminen oli moisen herätyksen jälkeen vaikeaa. Koukun kanssa tarjoiltavan syötin tulee erottua edukseen muista syöteistä. ?. Tärppi voi tulla koska tahansa. VEDESTÄ haavissa nostettu karppi laskettuna säkin päälle. Siima oli kireällä ja vapa luokilla. Siitä se on helppo pyöräyttää säkkiin ja punnita. ?. Kukaan ei sanonut sitä ääneen, mutta kaikki tiesivät, että karpit ovat VAVAT telineessä. PERUSVÄLINEIDEN LISÄKSI tarvitset ainakin nämä: boiliepora ja -neula, etupainot (back led), koukkuja, painoja siimaa, tarvikerasia, otsalamppu ja heittoputki tai ritsa. Lopulta Olavi sai sen lähelle rantaa, josta se muutaman yrityksen jälkeen saatiin haaviin. KALASTUSLUPA Useammalla kuin yhdellä kelaongella onkiminen vaatii vesialueen omistajan luvan. KARPPINONGINNAN tärppiväli on useimmiten pitkä. Pelkän kalastonhoitomaksun turvin voi onkia yhdellä kelaonkivavalla kerrallaan. VAVAN on hyvä olla jämäkkä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 13. Kala lepäsi hetken haavissa, minkä jälkeen se nostettiin vapautusmaton päällä olevaan punnituspussiin. kelämpi ja oli jo rannassa vapa kädessään. Pauli tuli paikalle haavin kanssa ja Jani alkoi viritellä vapautusmattoa ja punnitusvälineitä valmiiksi. Väsytys sujui kuitenkin hyvin, eikä karppi päässyt uimaan itseään kasvillisuuden sekaan jumiin. ?. Olipa todella hieno avauskala. Aurinko oli noussut jo korkealle, kun lopulta heräsin. Kala oli selvästi iso ja voimakas. Alkoi näyttää siltä, että lisää tärppejä ei enää tulisi. Hiljalleen myös kaikki muut heräilivät ja tulivat rantaan. Punnituspussi sisältöineen nostettiin kolmijalassa roikkuvaan puntariin. SYÖTIT Karpinonginnassa kuluu ennakkomäskäykseen kilokaupalla boilieita, tiikeripähkinöitä ja pellettejä
Itse seurasin vierestä kädet ja jalat yhä täristen. KARPIT ovat aktiivisimmillaan pimeän ja hämärän aikaan. Jännitys vaihtui saman tien huikeaan helpotuksen ja onnen tunteeseen. ” KUN kalalla on painoa 17 kiloa, ei sen kannattelu ole ihan helppoa. Siiman päässä tuntui raskasta painoa, raskaampaa kuin ikinä ennen. ”Älä päästä sitä lumpeisiin,” varoitteli Pauli. 14,6 kilon lukema kuulosti oikein hyvälle. Istuskelimme Paulin kanssa vapatelineen vieressä kahvia hörppien ja kaikenlaista jutellen. Kala oli upean näköinen ja se oli iso, ihan varma suurkala. Mutta karppi oli jo siellä, vaikea sitä oli estää. Nyt kello oli jo yli yksitoista. Nyt on suurkarppiin mahdollisuudet,” sanoin Paulille. 14 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. aktiivisimmillaan pimeän ja hämärän aikaan. Lumpeiden varret kuitenkin katkeilivat yksi kerrallaan ja pian karppi oli taas vapaassa vedessä. USEAMMAN kelaongen käyttö vaatii vesialueen omistajan luvan. Minun vapani! ”Vihdoinkin. KARPIN PAINOKSI SAATIIN TODELLA KOMEAT 17 KILOA JA MUUTAMA GRAMMA PÄÄLLE. Tartuin vapaan ja kytkin baitrunnerin pois. Yhtäkkiä yksi hälyttimistä alkoi soida. Aamukahvi valmistui Trangiassa. Hetket ennen haavimista olivat hermoja repiviä, mutta lopulta karppi oli turvallisesti haavissa. Lumpeikossa riehuminen oli ilmeisesti karsinut karpilta kovimmat menohalut, mutta kyllä sillä silti vielä virtaa riitti. Jani, Olavi ja Pauli hoitivat punnituksen puolestani
vuosikerta 39 € NORM. Eri kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, miten asiat hoidetaan. Tämä luo painetta asutuskeskusten läheisyydessä oleville kalavesille ja lisää tarvetta kalastusasioiden järkevälle hoidolle. Hyvin suunniteltu on puoliksi saatu! Seuraavan kalastushetkesi suunnittelussa on mainiona apuna: TILAA NYT ALEhintaan: Tarjous koskee vain UUSIA TILAAJIA ja on voimassa 30.9.2023 asti. KALASTUS asutuskeskusten tuntumassa lisääntyy kaupungistumisen myötä. Toiminta käynnistyi keväällä 14 kaupungin voimin ja verkosto laajenee ajan saatossa. Ihmiset asuvat aiempaa tiiviimpinä keskittyminä ja suuntaus tulee jatkumaan. 050 577 4656 tai ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi SVK UUSI verkosto kehittää kaupunkien kalastusasioita Suuri osa Suomen kaupungeista ja kunnista omistaa omia vesialueita ja täten päättää kalastamiseen liittyvistä seikoista niissä. Kuva: Janne Antila. Toimintatapojen kirjo on suuri ja tarve laadukkaalle tekemiselle kasvaa koko ajan väestön kaupungistumisen myötä. Isossa kuvassa tavoitteena on parantaa lähikalastusmahdollisuuksia ja selkeyttää kirjavaa kalastusasioiden hoitoa kuntakentällä. Verkoston kokoontumisissa SVK:n asiantuntijat pitävät tietoiskuja kalastusmaailman uusista kuulumisista sekä muista ajankohtaisista asioista, joita kaupunkien kalastusvastaavien on hyvä työssään tietää. Verkosto toimii kanavana, jossa kaupungit voivat vaihtaa kalastusasioiden hoitoon liittyviä hyviä käytänteitä ja saada neuvontaa asiantuntijoilta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 15. Lehdestä löydät tietoa vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. Verkoston koollekutsujana ja ylläpitäjänä toimii Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK). Paikoin kalastusasiat kuuluvat asiantuntevan virkamiehen tehtäviin ja toisaalla kalastusasiat voivat kuulua asiasta vain vähän ymmärtävän työpöydälle. Keväällä startattu ”Kaupunkien kalastusvastaavaverkosto” koostuu eri kaupunkien ja kuntien kalastusasioista vastaavista henkilöistä. 49 €/vuosi Tilaukset: puh
Eikä olekaan, jos haluaa varustelukierteeseen mukaan lähteä. Veneen ohjaaminen on helppoa airoilla. Veneisiin ja välineisiin saa halutessaan uppoamaan rahaa vaikka omakotitalon verran. . 16 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SÄHKÖMOOTTORI on hyvä apu pitemmissä siirtymäajoissa, mutta voi sitä käyttää uistelemisessakin. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN KEVYESTI kalaan Ilman luotaimia ja plottereita, ilman suurempia tulostavoitteita ja stressiä Vapakalastuksen viimeisimpiä välinevillityksiä seuraamalla ei voi välttyä ajatukselta, ettei kyseinen harrastus ole tyhjätaskuja varten. Kaiken voi kuitenkin tehdä paljon karvalakimminkin ja saada silti upeita elämyksiä ja kaloja
VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 17
Kalat paljastuvat kymmenien metrien säteellä veneestä, minkä jälkeen niille voi pudottaa vieheen täsmätarjoiluna suoraan naaman eteen. Kännykkä avuksi Vaikka kevytkalastaja liikkuu enimmäkseen ilman elektroniikkaa, älykännykkä useimmilla on kuitenkin taskussa. Ellei syvyyskarttaa ollut, kohosi luonnon lukemistaito arvoonsa. Tähän on tultu. Nappaa jos nappaa, muttei ainakaan jää kalojen löytämisestä kiinni. Sen suomia karttaja navigointipalveluja kannattaa käyttää hyväksi ottipaikkojen etsimisessä varsinkin selkävesillä, missä penkkojen ja pakkojen löytäminen voi muuten olla erittäin työlästä. O n se nykyään helppoa. Erinomaisen lisän orientoitumiseen tarjoavat saman palvelun ilmakuvat, jotka saattavat paljastaa varsinkin kirkasvetisistä vesistöistä sellaisia yksityiskohtia (vesikasvillisuus, veteen kaatuneet puut, kivikot tms.), joita piirroskartasta ei selviä. Saalista se ei vielä takaa, mutta ehdottomasti antaa saamiseen sokkopyyntiä monin verroin paremmat valmiudet. Ja sama hässäkkä pois tullessa. Heittää kalarepun lisäksi vain vavan tai pari veneeseen ja työntää paatin laineille. Kun viisikiloinen hauki tai kuha ei tunnu enää miltään, ollaan selvästi hakoteillä. Eikä tämä ”vanhan kansan” kalastusstrategia ole vieläkään pois suljettu vaihtoehto. Kännykkä . Esimerkiksi karttaselain.fi-palvelusta saa käyttöönsä kalastajille elintärkeät vesistökartat syvyystietoineen (sikäli kun niitä on olemassa), jolloin kohteeseen on hyvä tutustua jo kotona ennen lähtöä. Molemmissa on puolensa, mutta mikään ei voita hiljaista soutamista tällaisilla säillä. SOUTUKAUTTA voi vallan hyvin jatkaa aina jäiden tuloon saakka. Rantautuminenkaan ei tuota päänvaivaa sitä haluttaessa. Silloin riitti, että omisti kalapaikastaan jonkinlaisen syvyyskartan ja yritti sen avulla päätellä, mistä kannattaa kalastaa. Loppukaudesta kaloja pitää ronkkia syvemmältä, ja se onnistuu parhaiten heittämällä. Päinvastoin se voi olla oikein hyvää vastapainoa digiruutujen tuijottamiselle ja kaikenlaiselle tulostavoittelulle, joka etenkin liveluotainten käyttäjillä tuntuu menneen välillä liiallisuuksiin. Satelliittipaikannus kertoo täplän avulla, missä kohdin karttaa kulloinkin ollaan. Oman opettelunsa vaatii sitten saadun informaation soveltaminen käytännön kalastukseen eli, mistä kaloja kannattaa milloinkin hakea ja millä menetelmillä. Mutta toistaiseksi olen tullut aina siihen tulokseen, että mieluummin lähden vesille mahdollisimman kevyesti varustetulla soutuveneellä, ilman luotaimia ja plottereita, ilman suurempia tulostavoitteita ja stressiä. Soudellessa tai sähkömoottorilla liikuttaessa on paljon lähempänä luontoa, kun moottorin murina puuttuu äänija pakokaasun katku hajumaailmasta. Tuijotetaan luotaimen näyttöä ja pyöritellään anturia haluttuun suuntaan. Silloin lähteminen on helppoa. Joskus on mielessä käynyt omankin veneen hankkiminen, kun kotirannassa Näsijärvellä olisi valmiina jopa aisapaikka sille. MOOTTORIvai soutuvene. Joten eivät haasteet kesken lopu digiaikanakaan. Ei voi kiistää, etteikö kalan löytämisen varmuus toisi pyyntiin mielekkyyttä ja tehokkuutta. Uusimmat luotaininnovaatiot mahdollistavat asioita, joista ei vielä joitakin vuosikymmeniä sitten osattu tuskin edes uneksia. . 18 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Voi puikkelehtia kareilla ja kaislikoissa, minne isommalla veneellä ei uskalla. SOUTUKALASTUS KIEHTOO Minulla on kalastustoimittajan työni kautta ollut mahdollisuus kalastaa maamme ykkösmiesten kanssa heidän huippuvarustelluissa veneissään. Lähtörumbaan menee minuutti toisin kuin moderneissa kala-aluksissa, joissa kaikkinainen vesille laskeminen, vapojen ja varusteiden roudaaminen, elektroniikan virittäminen, tankkaaminen ja muu säätäminen haukkaa kalastusajasta hyvän siivun pois
RAPALA Shad Rap lienee maailman tunnetuin syvännevaappu ja varma valinta myös kuhaa jahtaavalle soutu-uistelijalle. Jos lisäsyvyyttä pitää saada, siimaan voi kiinnittää painon tai jopa syvääjän. Viimemainituista esimerkiksi kaikkien tuntema seitsemän sentin Räsänen on oikein mainio peli kuhan pyyntiin parin kolmen metrin syvyyksistä. Seuraamisen arvoisia joka tapauksessa. Annetaan vaapun vajota pohjalle, minkä jälkeen sitä otetaan sisälle samaan tyyliin kuin jigiä: Pari kolme ripeää kammenkierrosta, vajotus pohjalle, kammenkierrokset jne. Myös siimaa ohentamalla saadaan sukellukseen yllättävän paljon lisäpotkua. Se riittää monissa paikoissa. Lisäksi soutuveneily on oman kunnon hoitamisen kannalta hyödyllistä, mikä näin kuusikymppisenä pitää ottaa entistäkin paremmin huomioon. . Jotta tärppiin ylipäätään olisi mahdollisuuksia, pitäisi sopivan kokoisen ja värisen vieheen kulkea houkuttelevasti niissä syvyyksissä, missä kalatkin oletettavasti ovat, usein pohjan tuntumassa. Jos tiedetään pelipaikkojen jäävän tyynenpuoleisen rannan tuntumaan, eikä menomatka sinne tuota ongelmia, ei kovakaan tuuli välttämättä tuhoa pyyntihaaveita. Nykyaikaiset paikkakohtaiset ennusteet ovat varsin tarkkoja, vaikkei niihinkään voi sokeasti luottaa. Ja totta kai mukanani kulkee rasiallinen jigejä riittävän laajalla päävalikoimalla. Toki paljon riippuu myös tuulen suunnasta. HYVÄN SÄÄN AIKAAN Kun siis lähdetään kevyesti kalaan, pitää ensimmäiseksi ottaa huomioon säätila, erityisesti tuuli. Koristaapa ne kivasti myös kalastajan mukia. Tietysti pitää tehdä riskianalyysi vetolujuuden ja mahdollisten saaliskalojen suhteen, sillä elämänsä tärpin menettäminen siiman katkeamiseen ketuttaa varmasti. Silloin niitä voi ja kannattaa uistella vain metrin parin syvyyteen sukeltavilla vaapuilla, miksei lusikoillakin. . Jo neljä metriä sekunnissa voi olla liikaa, jos tuuli puhaltaa aavalta selältä, tai ainakin kalastus menettää hauskuutensa muodostuessaan kamppailu-urheiluksi aaltoja vastaan. Isoilla vesillä ei ole mielekästä soudella, jos tuulen voimakkuudeksi mainitaan säätiedotuksessa ”kohtalainen”. Muussa tapauksessa kannattaa lähtöä lykätä tuonnemmas tai suunnata se pienvesille, missä tietää pärjäävänsä. Esimerkiksi Kuusamo Painosyvääjä on soutajan tarkoitukseen sopiva. Lämpiminä kesäpäivinä ja varsinkin iltoina kuhat ja ahvenet nousevat herkästi ylös pohjasta, jopa pinnan tuntumaan. 0,20-millisen kuitusiiman vaihtaminen 0,10-milliseen antaa syvännevaapulle helposti metrin, ehkä parinkin verran enemmän sukellussyvyyttä. NIIN sanotut räminävaaput ovat nokkalevyttömiä, kokoisekseen painavia vaappuja, joiden kiinnityslenkki on selässä. Nimi juontuu sisällä olevista kuulista, jotka antavat vahvan ”räminän” vieheen uidessa. Itse käytän paljon myös räminävaappuja, jotka ovat erittäin uintivarmoja, monikäyttöisiä ja nopeasti uppoavina tehokkaita syvänteiden ronkkijoita, mieluisia kaikenlaisille petokaloille. Niiden paikka on siimassa erityisesti kylmästä vedestä ja syvältä pyydettäessä, mutta toki usein muulloinkin. Valitse vieheet huolella Kun soudetaan yhdellä tai parilla vavalla, asettaa se tietysti viehevalinnalle tavallista suurempia paineita. Räminävaappu soveltuu sekä soutu-uisteluun että erityisen hyvin jigityyppiseen heittokalastukseen, kun kalat jurovat syvällä pohjan tuntumassa. Koska tämä viehetyyppi on lisäksi verraten pienikokoinen, se kelpaa mainiosti paitsi kuhien myös ahventen jallittamiseen. Samalla säästyy ilmasto fossiilisten polttoaineiden päästöiltä, puhumattakaan omasta lompakosta, johon saattaa sen kuuluisan Matin lisäksi jäädä muutakin täytettä. Vieheet VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 19. Mainioita vetovaappuja ja omia ykköstyökalujani ovat Rapala Shad Rap ja Fat Rap -tyyppiset syvännevaaput, jotka ovat hyvin varmauintisia ja sukeltavat mallista riippuen useimmiten 2-5 metriin
Jo kaksi vapaa vaatii erillisen kalapaikkakohtaisen luvan, mikä voi vesistöstä riippuen maksaa useita kymppejä, jopa yli satasen. Perukkeena käytän 0,25-0,30-millistä fluorihiilisiimaa, josta sidon 0,5-1 metrin mittaisen siivun kuitusiiman jatkeeksi. 20 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pois se on tietysti korjattava matkan jatkuessa. Ankkuroitumisen voi korvata styroksisella merkkipolalla, joka estää kohteen hukkumisen kiintopisteettömillä selkävesillä. Kun tärppi tärähtää, voi olettaa lähistöllä olevan kaloja enemmänkin, ahven ja kuhahan viihtyvät parvissa. Tässä asiassa osakaskunnat voisivat tulla soutu-uistelijoita vastaan ja kehittää rinnalle edullisemman lupatyypin vaikkapa maksimissaan kolmelle vavalle. Edes vapatelinettä en käytä, koska näin saan ongen käteeni mahdollisimman näppärästi. KAHDEN VAVAN TAKTIIKKA Työkalunsa kevytkalastaja valitsee sen mukaan, minkälaista kalastusta on tarkoitus harrastaa. tää omat tarpeeni, kun pyyntikohteenani ovat lähinnä kuha ja ahven. Varsin epäreilulta tuntuu maksaa satunnaisesta kahdella vavalla uistelusta samaa liksaa kuin yli kymmenellä vavalla vesistöä haravoivat moottorialukset. Uisteluun lähdettäessä on syytä tiedostaa, että valtion kalastonhoitomaksu antaa oikeuden vain yhden vavan käyttämiseen kerrallaan. Oma pyyntini sisältää soutu-uistelun lisäksi vähintään yhtä paljon heittokalastusta, joten valitsen vavan, jolla molemmat toiminnot onnistuvat. Päähän tulee pienehkö lukkoleikari tai useimmiten pelkkä lukko. Ankkuri veteen ja heittämään, jolloin paikka pystytään ronkkimaan tarkasti joka sektorilta. Tässä Rapala Shadow Rap Fat Jackiin haksahtaneita puolikiloisia. Sillä pystyn heittämään ja vetämäänkin pieniä, jopa vain parin gramman vie. PIENET teräväpotkuiset syvännevaaput ovat herkkua kyrmyniska-ahvenille. SOUTU-UISTELLEN LIIKKEELLE Soutu-uistelu on mainio tapa ottipaikkojen kartoitukseen oudoilla ja miksei myös tutuilla vesillä, ja sillä taktiikalla minäkin yleensä aloitan. Noin seitsemänjalkainen, 5-25-grammaisille vieheille rankattu onki 2000-koon haspelilla ja 0,12-0,15 millin kuitusiimalla täytKAKSI vedossa olevaa vapaa vaatii jo kalapaikkakohtaisen luvan. Viehe perään useimmiten pitkähkön 30-50 metrin siiman päähän ja vavan tyvi reiden ja penkin väliin. Toiseksi otan mukaani yleensä niin sanotun mikrojigivavan (viehesuositus 0-7 g) hankalien ahventen, miksei kuhienkin varalle
tuulessa. Se on hyödyllinen, ellei peräti välttämätön apuri ainakin heittokalastajalle. Vaan olisiko napannut, jos olisin soutanut normaalisti kahdella airolla. Ankkuri syntyy näppärästi 5-10 litran mehutms. ”Pohja” osoittautui komean kokoiseksi kuhaksi. Pitää vain ottaa väsyttely rahtusen rauhallisemmin. . Tärkeä apulaite on myös haavi, sillä isomman vonkaleen nostaminen kiikkerään soutupaattiin laidan yli kurottelemalla voi olla kohtalokasta. Kun samanaikaisesti jouduin tynkäairollani taistelemaan pitääkseni veneen avovesillä, ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin napauttaa kala hengiltä. Ja saattavat jopa maistua himpun verran paremmilta, kun tietää tehneensä niiden eteen enemmän lihasja aivotyötä. Veneeseen on syytä ottaa myös tappokapula, pihdit, puukko ja astia kaloja varten. Vedossa oli yksi vapa ja siiman päässä ahvenen värinen syvännemallin Rapala Shad Rap, luottovieheeni Näsijärven kuhille. Jos kohteena on hauki ja tarkoitus pyytää niitä isohkoilla vieheillä, kannattaa vapoja ja siimoja tietenkin jämäköittää. Sattuma VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 21. Sinne tiesin kyllä selviytyväni. Heittäminen helpottuu ja vastaiskut tehostuvat, eikä viehe katkaise siimaa heittostopin sattuessa kohdalle. Silloin siihen kannattaa asentaa turvanaru, jolle löytyy lenkki ankkuriakselin alaeli piikkien puoleisesta päästä. Siinä kotiin päin mesoessani vapa rävähti äkkiä komealle kaarelle. Tiukan nahistelun päätteeksi sain sen haavittua juuri ennen, kuin tuuli olisi painanut veneeni lähisaaren rantakiville. Kovin paljon muuta ei sitten hyvien eväiden lisäksi tarvitakaan. Joillakin vesillä voi olla ongelmana naaran herkkä jumittuminen pohjaan. Moisella airoparilla soutaminen on tietysti sangen haasteellista, mutta kaikeksi onneksi tuuli puhalsi suoraan kohti reilun kilometrin päässä olevaa kotirantaa. Tällainen piikitön versio ei jää pohjaan mutta pitää kyllä veneen aloillaan pikku. SOUTU-UISTELU voi antaa komeitakin saaliita. Se liukuu kevyesti perässä soutamisen tahdissa. Rannalla punnitsin kuhan 6,4 kilon painoiseksi. Ajattelin vaapun jääneen pohjaan ja ehdin jo harmistua, sillä vastatuuleen en pääsisi sitä epäkurantilla airokalustollani millään pelastamaan. Vartta soisi haavissa olevan ainakin metrin verran. Kunnes pohja alkoi elää. Vaappukin törötti kurkussa niin, että vain nokkalevyä hieman pilkotti. kanisterista, joka täytetään hiekalla. Epäonni toi onnea Yksi ikimuistoisimmista soutureissuistani osui helteiselle kesäpäivälle vajaan kymmenen vuoden taakse. HAAVI on venekalastajan tärkeimpiä tarve-esineitä, sillä isomman kalan nostaminen kyytiin paljain käsin on riskialtista. Eräällä hieman rivakammalla vedolla vasen airo katkesi lavan tyvestä, vain tynkä jäi jäljelle. Lisäksi lyhyt paikan vaihtaminen käy helposti, kun ankkuria ei tarvitse nostaa vedestä ollenkaan. Kun liikutaan heikkojen tuulten aikaan, kevyelläkin versiolla pärjää. Tämän vavan 1000-koon haspelissa siimana on 0,06-0,08-millinen kuitu ja tapsina 0,20-millinen fluorihiilisiima pienellä viehelukolla. Köyttä saa olla vähintään tuplasti verrattuna suurimpiin syvyyksiin, missä aiotaan ankkuroitua. ANKKURI POHJAAN Edellä jo vilahti sana ankkuri. Nykyaikaiset kuitusiimat ohuempinakin versioina ovat kyllä niin lujia, että ellei hauki pääse katkaisemaan siimaa hampaillaan, saa kymppikiloisenkin melkoisella todennäköisyydellä puntariin vaikka yllä mainitulla kuhavavalla. Kaloja tulee jos on tullakseen, useimmiten kuitenkin ihan riittävästi. heitä, elleivät isommat tarjoukset tunnu kelpaavan – kuten yllättävän usein tapahtuu. Turvanarusta kiskomalla jumin saa yleensä irti. Ota huomioon myös rantojen kaapelikyltit ja vältä ankkuroitumista niiden välisellä alueella. Normaalisti olisin tällaisen vonkaleen päästänyt takaisin, mutta se oli onnistunut paketoimaan itsensä tiukasti haavin uumeniin
Kalapaikan rantojen puustoa on harvennettu ja kulkusiltoja rakennettu, jotta kalastus ja liikkuminen rannoilla olisi mahdollisimman helppoa. Kolina koostuu kahdesta erillisestä altaasta. Viehekalastaja pystyy kalastamaan lähes missä tahansa. Taustalla näkyy isommassa altaassa sijaitseva saari. Navigaattorilla paikalle löytää osoitteella Kolinan koulutie, 66160 Maalahti. Kalapaikan läheisyydessä on iso parkkipaikka, josta löytyvät kalastussäännöt sekä ohjeet mobiilikalastusluvan ostamiselle. Muutamia ”istuta ja ongi” -kalapaikkoja kuitenkin löytyy. Kolina on vanha soranottoalue, joka on täyttynyt sekä pohjaettä pintavedestä. P ohjanmaalla erityisluvalla kalastettavia kalapaikkoja on sisävesien vähyyden vuoksi niukalti. Molemmissa altaissa on ilmastimet, joiden avulla veden KOLINASTA löytyy useita hyviä kalapaikkoja. Isoa ja pientä allasta yhdistää kapea kanava, joka mahdollistaa pienemmän altaan veden vaihtuvuuden. PARKKIPAIKALLA SÄÄNNÖT JA OHJEET LUVANOSTOON Kolinan kalapaikka sijaitsee kolmekymmentä kilometriä Vaasasta etelään. Yksi uusimmista kalapaikoista on Maalahden Urheilukalastajien (Malaxnejdens Sportfiskeförening) ylläpitämä Kolinan kalapaikka, Kolnebacken. KOLINAN KALAPAIKKA sopii koko perheen kalastuskohteeksi -sarjassa esitellään esteettömiä kalapaikkoja 15-vuotiaan, pyörätuolilla liikkuvan perhokalastajan @fishingboywithwheelchair näkökulmasta katsottuna. Opasteet Kolinaan löytyvät Valtatie-8:lta pohjoisesta tultaessa Maalahden risteyksen jälkeen ja etelästä tultaessa ennen Jurvan risteystä. SUOMEN ESTEETTÖMÄT KALAPAIKAT Toisessa osassa tutustutaan Kolinan kalapaikkaan Pohjanmaalla. 22 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Juttusarjan tarkoituksena on tuoda kalastajien tietoisuuteen maassamme sijaitsevia, kaikille kalastajaryhmille soveltuvia kalapaikkoja sekä virtaavissa että seisovissa vesissä. Perhokalastajille on paikoitellen runsaasti takaheittotilaa, mutta joissain kohdissa tarvitaan rullausheittoja. Kolinan kalapaikassa on mahdollisuus kalastaa muutaman kerran vuodessa istutettavia kirjolohia. KOLINAN kalapaikka parkkipaikalta katsottuna
Länsireunan kulmauksen pystyy helpoiten kalastamaan siirtymällä kulmaukseen kalapaikalle johtavaa tietä pitkin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 23. Kolinan isomman altaan itäreunalla sijaitsee saari, jolle on kulku erillistä kävelysiltaa pitkin. Ison ja pienen altaan välissä kulkee sorastettu tie, joka johtaa altaiden välissä sijaitsevalle laavulle. Laavun välittömässä läheisyydessä on nuotiopaikka sekä pöytä ja tuolit, joilta avautuu hyvä näkymä koko kalapaikalle. Pienempään altaaseen istutetaan jonkin verran kirjolohia ja osa kaloista ui isommasta altaasta pienempään kanavan kautta. Alueella on kohtalaisen hyvä liikkua pyörätuolilla. Kolinan itärannalla kasvaa runsaasti puustoa, jonka varjoissa on lähes aina kaloja. Saareen johtavan kävelysillan molemmin puolin on hyvää kalastusaluetta. Allas on kohtalaisen syvä ja sen keskellä on ilmastinlaite. happipitoisuus on aina lohikaloille riittävällä tasolla. Keväällä lahdessa on runsaasti kudulla olevia ruutanoita. ISO ALLAS Laavun takana sijaitsee matala lahti, jossa kalat usein ruokailevat. Lahden ja ison altaan välissä on harjanne, josta on hyvä kalastaa sekä itse lahti että isomman altaan länsireuna. Tasanteelta pystyy kalastamaan laajan alueen ja sen vieressä sijaitseva ilmastin saa veden liikkumaan houkutellen kaloja kalastustasanteen läheisyyteen. ESTEETTÖMYYS KOLINAN esteetön kalastustasanne. Saaresta pystyy kalastamaan todella laajan alueen. Erityisen hyvän kalapaikan maineessa on ison altaan itäreuna kohdassa, jossa kalastuslaituri loppuu. Syvyyttä alueella on yli neljä metriä. Kolinan syvin kohta sijaitsee saaren kärjen ja kalastuslaiturin välisellä alueella. Kolinassa esiintyy sinne istutettavien kirjolohien lisäksi luontaisesti haukia ja ruutanoita. Kesällä pienen altaan vesi lämpenee todella lämpimäksi, mutta keväällä ja syksyllä se on hyvä kalapaikka. KOLINAN kalapaikka soveltuu koko perheen kalastuspaikaksi. Kulmaus on erityisesti vanhempien, jo pidemmän aikaa Kolinassa eläneiden kalojen elinaluetta. Kalastustasanteen vieressä sijaitsee kivistä kasautunut niemi, josta on myös hyvä kalastaa. Laavulta löytyy tarvittavia välineitä avotulella valmistettavien ruokien valmistukseen, kuten yleiseen käyttöön tarkoitettu savustuspönttö. Kolinan länsireuna on iltapäivästä yöhön saakka alueen varjoisinta aluetta ja siellä on aina kaloja. KOLINA SOPII KOKO PERHEEN KALASTUSPAIKAKSI Kolinan pieni allas sijaitsee parkkipaikan välittömässä läheisyydessä. Esteetön kalastus Kolinasta löytyy laavun läheisyydestä kalastukseen tarkoitettu tasanne, josta on helppoa kalastaa esimerkiksi pyörätuolista
Kolinassa on laavu sekä nuotioja ruokailupaikka. PIENEN altaan ilmastin. Isommalla altaalla sijaitsevan kalastustasanteen ympärillä on 50 senttiä korkea puinen aita ja kaiteet, joiden yli on helppo kalastaa. Parhaat ottipaikat ovat isommassa altaassa sijaitsevan saaren ympäristössä. Esteettömään kalastukseen soveltuvia heittopaikkoja on Kolinassa vähän, mutta pienillä muutostöillä sinne olisi mahdollista tehdä lisää helposti saavutettavia heittopaikkoja. Kolina koostuu kahdesta erillisestä altaasta, joissa molemmissa on ilmastimet turvaamassa veden riittävän happipitoisuuden. Tasanne ja muutamat muut kohdat soveltuvat pyörätuolista kalastamiseen. BOOBYT toimivat Kolinan kalapaikalla. YHTEENVETO Maalahdessa, 30 kilometriä Vaasasta etelään, sijaitsee Maalahden urheilukalastajien ylläpitämä Kolinan kalapaikka. HYVÄ MAHDOLLISUUS KIRJOLOHEN KALASTUKSEEN Esteettömälle kalastajalle Kolinan kalapaikka tarjoaa hyvän mahdollisuuden kalastaa kirjolohia eri kalastustavoilla ja tekniikoilOmat kokemukset Olen kalastanut Kolinan kalapaikassa perholla useita kertoja. Kolinan kalapaikka soveltuu koko perheen kalastuskohteeksi. Pitkän heiton jälkeen hitaalla uitolla uitetut Booby-malliset perhot ovat toimineet hyvin. Yleensä kalastan kahdella perholla. Erikoisin tapahtuma sattui kesällä 2022, jolloin kirjolohi oli ottanut suuhunsa molemmat perhot. Kalojen uitua Kolinassa pidemmän aikaa niiden ottihalukkuus räikeisiin perhoihin laskee ja tuolloin käytän itse pintasiimaa ja pitkän perukkeen päässä olevia nymfejä ja kevyesti häkilöityjä uppoperhoja. Itse käytän yleensä tuolloin intermediatetai 3-uppoavaa siimaa. Se on suosittu kalastuskohde ja ”istuta ja ongi” -kalapaikoille on Pohjanmaalla selvä tarve. Kalapaikka on vanha soranottoalue, jonka rannat on raivattu ja paikalle on kalastusta helpottamaan rakennettu kävelysilta sekä erillinen kalastustasanne. KOKEMUKSET la. 24 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pienemmän altaan kalastus onnistuu laavulle johtavalta tieltä käsin. Kalastusluvat ostetaan matkapuhelimella ja ohjeet luvan ostamiseen löytyvät parkkipaikalta sekä laavun seinältä. Lisäksi Kolinassa on erillinen kalanperkauspaikka, jotta kalojen perkuujätteitä ei jätettäisi rannoille. Laavun takana on lisäksi kalastuspäiväkirja, johon kalastajien toivotaan merkitsevän ylös ottamansa ja takaisin laskemansa kalat. Syksyllä Kolinassa pääsee kalastamaan pinnassa ruokailevia kirjolohia. Henkilökohtaisesti pidän eniten 3-uppoavalla siimalla ja kelluvilla perhoilla kalastamisesta. Keväällä ja alkukesällä veden ollessa viileää kalat kelpuuttavat useita erilaisia perhoja. Näin pystytään kontrolloimaan uusien istutusten tarpeellisuus. Kalastettavaa 4 / 5 KOKONAISARVOSANA Kolinan kalapaikalle: Kolinassa riittää ja paikka soveltuu hyvin koko perheen kalastuskohteeksi. Vastaistutetut kalat iskevät hanakasti räikeänvärisiin perhoihin, kuten Leecheihin. KOLINAN kalapaikalta löytyy mahdollisuus avotulen tekoon
Suomalaisessa humuspitoisessa järvessä tehdyn vuodenaikaistutkimuksen mukaan ahvenen ja kuhan elohopeapitoisuus on korkeimmillaan talvella kutuajan lähestyessä ja alimmillaan kasvukauden päättyessä syksyllä. Kylmempinä kuukausina kaloille on tarjolla vähemmän ravintoa ja myös niiden aineenvaihdunta hidastuu. ELOHOPEA AHVENEN ja kuhan elohopeapitoisuus korkeimmillaan talvella ja keväällä Kalaa sisältävällä ravinnolla on useita terveysvaikutuksia, mutta samalla se on myös ihmiselle merkittävin myrkyllisen elohopean lähde. Metsähallitus saa usein palautetta metsästyskoirien käytöstä alueilla, joissa tehdään porotöitä. Esimerkiksi erämaiden roskaantuminen on jatkuva ongelma. Kalastajilta jää maastoon siimaa ja metsästäjiltä hylsyjä. K uv a: Te em u K os ki . Eräetiketti kehottaa niiden lisäksi ottamaan huomioon hyvät käytänteet, jotta eränkäynti olisi vastuullista ja kestävää. Valtion alueille hankitaan vuosittain noin 200 000 metsästysja kalastuslupaa. Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan kalojen elohopeapitoisuus voi olla 30-40 prosenttia suurempi talvella ja keväällä kuin kasvukauden päättyessä loppukesällä ja syksyllä. Vaikka havaitut elohopeapitoisuuden erot olivat selviä, mikään tutkimuksessa mitatuista pitoisuuksista ei ylittänyt kalan syönnille asetettua rajaa. Sen vuoksi on entistä tärkeämpää, että metsästäjät ja kalastajat kunnioittavat toisia harrastajia, muita luonnossa liikkujia ja saalista.”, viestintäpäällikkö Aku Ahlholm Metsähallituksesta sanoo. ETIKETTI VALTION alueilla noudatetaan nyt Eräetikettiä Kalastajien ja metsästäjien odotetaan jatkossa noudattavan uutta Eräetikettiä Metsähallituksen kalastusja metsästysalueilla. Eräetiketti on jatkoa Retkietiketille, jota noudatetaan valtion alueilla retkeiltäessä. Suomalaisille järville ovat tyypillisiä merkittävät vuodenaikaisvaihtelut, jolloin kesällä vesi on lämmintä ja jääpeitteisenä talvena kylmää. • kalastuksen terveysvaikutuksista • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. 050 597 4933 KALASTAJAN TASKUTIETO V uoden 2024 kalenterista löydät tietoa mm. ”Eränkäynnin suosio näyttää edelleen lisääntyvän. ”Tekemiemme ahvenja kuhahavaintojen perusteella luonnonkalojen elohopeaseurantaa tulisi tehdä myös talvella, jolloin pitoisuudet ovat korkeampia. Eräetiketti ottaa sen lisäksi huomioon kalastuksen ja metsästyksen erityispiirteet, kuten saaliin kunnioituksen ja tulistelun erilaisilla alueilla. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri. + toimituskulut. Metsästäjien ja kalastajien on luonnollisesti noudatettava myös lainsäädäntöä, saaliskiintiöitä ja muita lupaehtoja. 12 € VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 25. Kalenteri ilmestyy lokakuun lopulla. Eräetiketti painottaa saaliin, luonnon ja toisten luonnossa liikkujien kunnioitusta. EU:ssa raja-arvot elohopean saannille ovat useimmissa kalalajeissa 0,5 mg/kg. Erot ovat suurimmallaan petokaloilla, kuten kalastukselle merkittävillä lajeilla kuhalla ja ahvenella, jotka molemmat ovat myös tärkeitä ruokakaloja. Myös ihmisravinnon ja kalastuksensäätelyn näkökulmasta kestävä ratkaisu olisi rajoittaa kalastusta kalojen kutuajan läheisyydessä, ehdottaa tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatyöntekijä Alex Piro Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta. TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. Kalastajan ja metsästäjän eräetiketit löytyvät osoitteesta: eraluvat.fi/erareppu/eraetiketti.html
MYÖS uittorakenteiden poisto ja uomakunnostus ovat ekosysteemiperustaista kalavesien hoitoa. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua E kosysteemiperustainen kalavesien hoito ei ole mikään uusi keksintö. VAPAA-AJANKALASTAJA kestävän ekosysteemiperustaisen kalavesien hoidon ajurina Kalavesien hoito on niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa perustunut vuosikymmeniä kalojen istuttamiseen. Ekosysteemiperustainen hoito ottaa lähtökohdaksi koko vesistön niin, että ekosysteemi pystyy tuottamaan mahdollisimman hyvin kalaa ilman istutuksia. Käytännön tasolla ekosysteemiperustainen hoito tarkoittaisi, että osakaskunnat puolustaisivat hallinnoimiensa vesialueiden vedenlaatua entistä painokkaammin ja toimisivat kalojen luontaisten elinolosuhteiden parantamiseksi niin, että luontaisesti lisääntyvien lajien istutuksista voitaisiin luopua. PARHAIMMILLAAN virtavesikunnostus tuottaa huikeita taimenen lastentarhoja. . Vesialueet on nähty vesipeltoina, joihin istutetaan kaloja pyydettäväksi. PATOJEN ja muiden nousuesteiden poisto on ekosysteemiperustaista kalavesien hoitoa. lastusja vesienhoitoasioiden yhdistämistä. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Hallinnollisesti ekosysteemiperustainen kalavesien hoito tarkoittaisi perinteisten ka?. Samalla ekosysteemiperustainen hoito edellyttää, 26 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jo sata vuotta sitten järviin upotettiin turoja kalojen lisääntymistä tehostamaan, pohjia saatettiin pöllyttää ravinteisuuden ja kalojen kasvun lisäämiseksi ja kalastajilla oli ainakin jonkinlainen käsitys esimerkiksi lajien välisistä suhteista. . Lisäksi ekosysteemiperustaiseen hoitoon kuuluu niin sanottujen ihmisulottuvuuksien huomioon ottaminen niin, että kalastusta voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa ekologisesti kestävästi. Kalasto vaikuttaa vedenlaatuun siinä missä maalta valuva kuormitus vaikuttaa vedenlaadun kautta kalastoon. Siinä missä Suomen kalastuslaki ei mainitse käsitettä ekosysteemiperustainen hoito sanallakaan, on ekosysteemiperustainen hoito ollut arkikieltä merikalastuksen ohjauksessa jo pitkään ja keskeinen osa EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviä. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja
Vaikka ympäristökunnostukset ovat suhteellisen kalliita toimenpiteitä verrattuna istutuksiin, voi kerran kuntoon laitettu ympäristö tuottaa kalanpoikasia vuosikymmeniä eteenpäin. Viimeisessä vaiheessa omaa osaamista voidaan tarkastella kriittisesti suhteessa tutkimustietoon ja muuhun informaatioon. Tämän vuoksi aktiiviset kalastajat ovat keskimäärin satunnaisia kalastajia parempia kehittämään kestäviä käytäntöjä sekä noudattamaan niitä. esittävät neliportaisen mallin, jonka vasemmalla puolella on neljä kokemukseen perustuvaa porrasta ja oikealla neljä näistä syntyvää psykososiaalista porrasta. Tutkimuksen tulos oli, että istutukset epäonnistuivat tavoitteissaan täysin mutta rantahabitaattien lisäys matalia rantoja lisää kaivamalla johti varsinkin nuorten särkien runsastumiseen. Myös Suomessa tehdyt seurannat esimerkiksi kuhaistutusten tuloksellisuudesta kertovat, että useimmiten olisi monin verroin hyödyllisempää taata kuhien luontainen lisääntyminen pelkästään riittävän alamitan turvin kuin jatkaa geneettisen monimuotoisuuden kannalta ongelmallista istutustoimintaa. Näiden kautta kalastaja identifioituu kuuluvansa tiettyyn ympäristöön. Vaikka paikallisyhteisöt tai vaikkapa yksittäiset kalastusseurat voivat hoitaa omia vesiään hyvinkin vastuullisesti tai yksilöt toimia kestävästi, on vapaa-ajankalastus kokonaisuutena aiheuttanut isoja ylikalastukseen ja habitaattien häiriintymiseen liittyviä ongelmia ympäri maailman. Kokemusperustaisen mallin pohjalla ovat luontokokemukset, siis itse kalastustapahtumat. Virtavesien kunnostukset sekä esimerkiksi SVK:n joulukuusiturotalkoot ja haukitehtaat ovat siis ekosysteemiperustaista hoitoa. Ahvenkantaa ei onnistuttu parantamaan millään kokeilluista keinoista. Kolmannella portaalla tietoisuus kalavesien tilasta synnyttää huolenpitoa ja neljäs porras on taso, jolla tehdään toimia tilanteen muuttamiseksi. Tietoisuus kalavaroista kehittyy Shephard ym. Järvien kalastoa seurattiin ensin kaksi vuotta ennen toimenpiteitä ja lopulta neljä vuotta niiden jälkeen. HABITAATTIEN LUONTI VOITTAA ISTUTUKSET Tiedemaailman arvostetuimmassa Science-lehdessä julkaistussa artikkelissaan Johannes Radinger (2023) kanssakirjoittajineen esittelee tuloksia kokeesta, jossa 20:n, keskimäärin seitsemän hehtaarin kokoisen saksalaisen hiekkakuoppajärven avulla selvitettiin, miten lahnan, suutarin, särjen, hauen ja kuhan istutukset ja rantahabitaattien ja puumateriaalin lisääminen vaikuttivat järvien kalastoihin. VAPAA-AJAN KALASTAJAT VESILUONNON PUOLUSTAJINA Samuel Shephard ym. Kokemustiedon kertyminen perustuu lähtökohtiin, joita kalastaja on saanut sosiaalisen ympäristönsä kautta: luonnonsuojelumyönteisyys voi vaihdella keskeisesti eri yhteisöissä. Psykososiaaliset portaat alkavat paikan tuntemuksesta: kalastaja tuntee omat kalavetensä. Shephardin ym. mukaan kestävät käytännöt mahdollistuvat parhaiten silloin, kun kalastajilla on riittävä omistajuus resurssiin, paikalliset yhteisöt tukevat toimia ja kalastajat toimivat yhteistyössä muiden luontojärjestöjen kanssa. että kalastusta ohjataan siten, että luontaisen elinkierron ja hyvän kalatuotannon edellytykset säilyvät. (2022) esittävät huolensa vapaa-ajankalastajien heikentyneestä roolista vesiluonnon puolustajina. Mitä aktiivisemmin kalastaja kalastaa, sitä paremmin kalastaja tiedostaa eri portaisiin liittyvät asiat. Näiden pohjalta kalastaja rakentaa mielikuvaa kalojen käyttäytymisestä ja saavuttaa lopulta kyvyn osallistua resurssin hallinnointiin. PARASTA kuhakantojen hoitoa on varmistaa riittävä kutukalasto. Suomessakin kehitys on nähtävillä, ja esimerkiksi vaelluskalojen asiaa ajavat yhdistykset ovat laajalti itsenäisiä. NELIPORTAINEN MALLI VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 27. Tilanne on jo monin paikoin kääntynyt niin, että vapaa-ajankalastajat järjestöineen nähdään ongelmien aiheuttajina, ei niiden ratkaisijoina
KUIVILLE jäänyt luontainen puronpohja paljastaa luontaisen pohjanrakenteen. Entä, jos kaupallinen kalastaja ei ole sidoksissa kalavesiinsä tai lupapolitiikka ei mahdollista pitkäaikaista sitoutumista kalastuksen toteuttamiseen kestävästi. On ymmärrettävää, että kun paikalliset vedet oppii vuosien kuluessa tuntemaan, syntyy myös halua huolehtia niistä. MIKÄ ON LIIKKUVIEN KALASTAJIEN SUHDE KALAVESIIN. . Nykyaikaisella vapakalastajalla on kuitenkin useimmiten vene enemmän tai vähemmän liikkumisvalmiina ja monilla kalavesillä käydään vain yksittäisiä reissuja. Kalastaminen on hyvin paljon muutakin kuin löydettyjen kalojen innokasta pyyytämistä. Vapaa-ajankalastus voidaan nähdä luonnonsuojeluongelmana sekä laajamittaisena eläinrääkkäyksenä. Tässä myös järjestön kalaja ympäristötoimikunnalla riittää tehtävää kalastuksen teknistyessä ja ihmisten omakohtaisen luontosuhteen kaventuessa. Shephardin ym. Tämän uhkakuvan torjumisessa SVK:lla sekä yksittäisillä seuroilla on merkittävä rooli. Kalastusharrastuksen ei pidä uhata monimuotoisuutta, vaan kasvattaa halua sen suojeluun. Yksittäisen kalastajan suojelumyönteisyys ei riitä, vaan kalastuksen säätelyn on vastattava ekologisen kestävyyden vaateisiin. Mitä pahemmin urbaanit yhteiskunnat kadottavat luontosuhteensa, sitä todennäköisemmäksi uhkakuva muodostuu. mukaan vapaa-ajankalastajalla on kuitenkin kalojen pyytämisen myötä arvokas ja henkilökohtaisella tasolla motivoitunut rooli, joka muilta ympäristötoimijoilta puuttuu. . VIRTAVESISSÄ ekosysteemiperustainen hoito merkitsee yksinkertaisesti alkuperäisten koskihabitaattien palauttamista ja vedenlaadusta huolehtimista. Lue lisää https://doi.org/10.1126/science.adf0895 https://doi.org/10.1111/faf.12723 REHEVISSÄ vesissä ahvenkantojen parantaminen ei ole yksinkertaista. Tutkittua 28 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oma kalastusetiikka voi tällöinkin ohjata vastuulliseen käyttäytymiseen, mutta isossa kuvassa tässä on miettimistä. Esimerkiksi kalojen etsiminen ja niiden runsauden ja kokojakauman havainnointi nykyaikaisin luotainteknologioin tuottaa tietoa, jota ei voi muuten saavuttaa. Entä, jos oma kalastusetiikka perustuu maksimaalisen saaliin tavoitteluun ja lupapolitiikka mahdollistaa vapaan liikkuvuuden
Kirjat T E K STI I SM O M ALIN METSÄLAMPI – SALAPERÄINEN JA ALATI MUUTTUVA Suomalaiset metsälammet ovat saaneet viimein arvoisensa kirjan tai niitä käsittelevän kirjan ylipäätään. Kuva: Harri Hakala. Asialla ovat olleet Jukka Mikkonen ja Harri Hakala, joista ensin mainittu on kirjoittanut teoksen tekstin ja jälkimmäinen vastaa sen upeasta, voi sanoa taiteellisuuteen asti yltävästä kuvituksesta. Kuvataiteen osalta lähinnä hämmästellään, kuinka vähälle huomiolle lammet ovat jääneet suomalaisten taidemaalareiden tuotannossa. Vanhojen lehtikirjoitusten ohella siteerataan esimerkiksi tunnettuja suomalaisia kirjailijoita, kuten Maiju Lassilaa, Eino Leinoa ja Maria Jotunia. Kohteekseen hän kertoo valinneensa maastokartasta sellaisia pieniä sinisiä länttejä, joiden vieressä ei ole mustia suorakolmioita, siis taloja tai mökkejä. Paljon on myös Ahvenlampia, Haukilampia, Likolampia ja Paskolampia. Se näkyy esimerkiksi kansan näille pääsääntöisesti pienille vesialueille antamissa nimissä. Sen pääpaino on aivan muualla. Ainakaan varmaa saalista ei ole tiedossa. Uskotaanhan ehkä vieläkin monissa lammissa asustavan näkkejä tai muita olentoja, jotka hukuttavat taikakeinoillaan rannalle tulleita ihmisiä. Joitain lampiaiheisia teoksia silti löytyy esimeriksi Akseli Gallen-Kallelalta ja Albert Edelfeltiltä. ISBN 978-9999952-215-885-7 METSÄLAMPI-KIRJAN upeaa kuvitusta. Ensinnäkin teoksessa määritellään, mikä lampi on. Kirjassa esitellään myös suomalaisten kirjoituksissaan esiin tuomaa suhdettaan lampiin, vaikkapa niiden tarjoamaan rauhaisaan tyyssijaan tai salaperäisyyteen, uhkaavuuteen ja jopa pelottavuuteen. Metsälampi kirja toimii lukuteoksena, mutta on myös nautittavaa selailtavaa monipuolisen ja laadukkaan kuvituksensa ansiosta. Metsälampi Jukka Mikkonen ja Harri Hakala ntamo 328 s. Niiden kalaisuudesta ei myöskään voi etukäteen tietää mitään. Mikkonen kertoo joutuneensa lampien lumoihin jo vuosikymmeniä sitten ja kolunneensa lukuisia metsälampia, sillä erämaisuuden tuntua tavoittelevalle lampi on hänen mielestään oiva valinta ja suolampi kaikkein paras. Erityisesti lammilla kalastamiseen vinkkejä kaipaavalle Metsälampi on kuitenkin aivan varmasti pettymys, sillä kirja ei ole mikään kalastusopas. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 29. Sen lisäksi esitellään erilaiset lampityypit ja selvitetään muutenkin lammille tyypillisiä luonnontieteellisiä ilmiöitä. Ne eivät joukkoja kiinnosta, ja vesijetit ja muskeliveneet pörräävät muualla. Niistä yleisin on Mustalampi, joita maassamme on yli 500. Tällaisia lampia riittää, mutta ne tarjoavat joskus rannalleen saapuneelle sellaisenkin yllätyksen, että vesilampare on kasvanut umpeen. Kaikkein keskeisintä kirjassa kuitenkin mielestäni on sen esiin tuominen, mitä lammet ovat meille suomalaisille merkinneet. Lukijansa se saattaa houkuttaa lähtemään korpiin ja rämeille samoilemaan sekä viehättäviä erämaisia lampia etsimään ja löytämään
Veneestä kalastavat ja joessa kahlaavat ovat hankalimmassa tilanteessa, sillä vesi heijastaa auringonvaloa tehokkaasti. Aurinkoisella ilmalla silmät on suojattava kirkkaalta auringonpaisteelta, tai pahimmassa tapauksessa vaarana on lumisokeus – kesälläkin. Jos nenällä kököttävät UV-suojaamattomat tummat lasit, silmään pääsee enemmän vahingollista säteilyä koska mustuaiset ovat suurina. Kunnollinen UV-suoja pitää löytyä näistäkin laseista. Pahimmillaan näkö on vaarassa. Toinen vaaranpaikka koituu heittokalastajalle, kun hän nykii kaislaan tai levään kiinnijäänyttä uistinta irti. Kun et käytä aurinkolaseja, silmä suojaa itse itseään supistamalla mustuaista. Perhonheitto on sulaa hulluutta ilman suojalaseja. S ilmälasit, suojalasit tai aurinkolasit kuuluvat kalastajan perusvarustukseen. KELTAISIA linssejä käytetään pilvisellä ilmalla, sillä keltainen väri parantaa kontrastia. Ultraviolettisäteily eli UV on silmien pahin vihollinen. Otsonikerros hoitaa UVC-säteet, mutta UVAja UVB-säteet ovat silmille vahingollisia. VÄLINEET CE-MERKKI todistaa, että laseissa on UV-suojaus. Se on näkymätöntä elektromagneettista säteilyä, joka on peräisin auringosta. Monofiilisiima venyi ja lopulta pieni Abun Atom lensi kuin katapultista suoraan otsaani. Kalastaja tarvitsee kunnolla UV-suojattuja aurinkolaseja. UV-SUOJATTOMAT LASIT TODELLA VAARALLISET Sellaiset aurinkolasit, joiden UV-suojaus on heikko, huono tai sitä ei ole, ovat silmille todella vaaralliset. Pahimmassa tapauksessa perho koukkuineen osuu silmään ja tilanne on erittäin vakava. Tummia aurinkolaseja kirkkaalla ilmalla, silmälaseja solmujen solmimiseen ja polarisoivia laseja veden sisään näkemiseen. Sen jälkeen en ole kalastanut hetkeäkään ilman jonkinlaisia suojalaseja. Miksi ihmeessä. TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN Kalastajan LASIT ovat myös suojalasit Moni kalastaja tarvitsee erilaisia laseja. Kaikki johtuu silmän mustuaisesta. Vähäinenkin altistuminen UV-säteilylle pitkän ajan kuluessa lisää riskiä sairastua kaihiin. Onni kävi onnettomuudessa ja selvisin mustelmalla. UV-säteitä löytyy kolmenlaisia. Muistan omasta nuoruudestani tapauksen, kun nyin uistinta irti pohjasta. Jos et ole varma, että aurinkolasien UV-suojaus on täydellinen, älä käytä aurinkolaseja lainkaan. Perhon ei tarvitse harhautua paljoakaan takaheitossa osuakseen kasvoihin. UV-SÄTEILY on silmien pahin vihollinen. Valikoima on valtava – mistä kalastajalle oikeat lasit eri tilanteisiin. 30 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ne toimivat ennen kaikkea irtolohkaresuojana silmille. LASIT TILANTEEN MUKAAN Kalastaja tarvitsee useammat lasit, jos mielii pysyä mahdollisimman toimintakykyisenä joka tilanteessa
?. TARKEMPAA NÄKÖÄ Näkökyky heikkenee iän myötä ja silloin tarvitaan silmälaseja. Tästä on suurta hyötyä, kun isompaa kalaa haavitaan tai koukataan. Muovilinssien heikko puoli on niiden lasia huonompi lämmönkestävyys. Toisaalta niiden materiaali on pehmeämpää ja siitä syystä ne pinnoitetaan naarmuuntumisen estämiseksi. AMERIKKALAISET Smith Elite Aegis Echo II Compact -ampujanlasit kuuluvat alan parhaimmistoon. LASIT ERI TILANTEISIIN Polarisoivien linssien avulla kalastaja näkee paremmin veden sisään. Aurinkolasien linssejä valmistetaan lasista ja erilaisista muoveista, kuten polykarbonaatista tai Trivexistä. Muista myös, että hyvin usein optikkoliikkeiden tarjouslinssit ovat käsittelemättömiä vakioteholinssejä. Tästä on hyötyä silloin, kun kalastetaan matalassa tuntemattomilla vesillä. Illan hämyssä vaalealinssiset polarisoivat lasit ovat paikallaan. Suosittelen hankkimaan aurinkolasit vain ja ainoastaan optikkoliikkeistä, tai kalastusalan tunnetuilta maahantuojilta. Veden pinnan heijastus voi olla sellainen, ettei veden sisään näe lainkaan ilman polarisoivia laseja. ILLAN pimetessä silmien suojana toimii kirkkaat ampujanlasit. Jotkut lohen meriuistelijat suosivat harmaita tai savun värisiä linssejä. Muuten solmujen teko saattaa olla mahdotonta. Nämä kestävät huomattavan paljon paremmin iskuja ja kolhuja kuin lasilinssit. Suurentavien lukuluukkujen avulla solmujen teko tai kartanluku helpottuu huomattavasti. Nämä linssit eivät juurikaan vääristä värejä ja sopivat kirkkaaseen ilmaan. Kevyet ja napakasti istuvat lasit suojaavat silmiä erittäin tehokkaasti. Mainoksissa . NYKYAIKAISET aurinkolasit ovat keveitä. MISTÄ TIETÄÄ, ETTÄ LASIEN UV-SUOJAUS ON KUNNOSSA. Knoblocheja tuo maahan Iisalmelainen Pieni Silmälasikauppa Optimo Oy. KUNNOLLISET suojalasit kuuluvat jokaisen kalastajan perusvarustukseen. Moniteholinssit ovat kätevät, mutta niille kertyy hintaa reippaasti. Fototrooppiset linssit tummuvat sitä mukaa, kun valon määrä lisääntyy. Lasilinssit ovat pääsääntöisesti painavampia kuin vastaavat muovilinssit. Keltainen väri lisää kontrastia ja auttaa näkemään paremmin yksityiskohtia. Lasi vai muovi. Nykytekniikan ansiosta erilaisilla pinnoitteilla polykarbonaatti/Trivex-linsseistä pystytään valmistamaan lähes yhtä kovia kuin lasi. Tärkeintä on suojata silmät joka tilanteessa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 31. Vasemmalla Visionin Mirrorflite Leiska, joka painaa 23 grammaa. Korvien taakse kaartuvat sangat pitävät lasit päässä, nenätyynyn korkeus on säädettävissä ja nahkaiset sivusuojat estävät sivuheijastukset. . Peilipinnoite heijastaa osan auringonvalosta takaisin ja silmät rasittuvat vähemmän. Aurinkolaseista pitää löytyä CE-merkki, joka on todistus siitä, että suojaus on kunnossa. Polarisoivien linssien avulla veden sisään näkee paljon paremmin. Nettikauppojen linssit saattavat olla laadultaan mitä tahansa, en suosittele. Varustaudu pilviseen ja sumuiseen ilmaan laseilla, joissa on keltaiset linssit. Tämäkään ei ole aukoton varmistus. Muistan useamman kerran, kun kookkaamman lohen koukkaaminen oli hankalaa, vaikka polarisoivilla linsseillä varustetut lasit ovat olleet päässä. TÄMÄ merkintä varmistaa, että UV-suojaus on kunnossa ja tunnettu valmistajakin on laadun tae. Ruskean tai meripihkan väriset linssit lisäävät kontrastia ja helpottavat syvyyden arvioimista vähäisissä valaistusolosuhteissa. Yksi tapa on yrittää pärjätä huoltoasemien halpislaseilla, mutta en suosittele. POLARISOIVILLA laseilla näkee paremmin veden sisään. Sitten kun ilta hämärtyy kunnolla, moni käyttää ampujanlaseja, joissa on kirkkaat linssit. Iskunkestävyys on jopa kymmenkertainen. Valmistaja kun voi lätkäistä merkin laseihin ilman, että kukaan tarkistaa suojauksen laatua. SAKSALAISET Knoblochin K 5 -kehykset on tehty kestämään. Materiaali . Niiden laatu on yhtä huono kuin huoltoasemalinssien. Muista myös, ettei hyvää ja todella halpaa ole olemassakaan – laatu maksaa aina. Oikealla saman valmistaja malli Foto, paino vain 21 grammaa
Muistan edelleen sen hetken, kun kumarruin aikanaan Kermankosken sillalta tähyilemään koskea. Muista myös käyttää niitä, sillä näön voi menettää vain kerran. Tämä ratkaisu on huomattavasti edullisempi kuin moniteholasit. Itse hankin aikoinaan kalliit monitehot, mutta linssien aiheuttamat vääristymät olivat sellaiset, etten koskaan oppinut käyttämään laseja. LEVEÄT sivusangat estävät haitalliset sivuheijastukset. . Kestämään jopa neljäkymmentäviisi metriä sekunnissa lentäviä partikkeleja. Jos lomHYVIN istuvat lasit pysyvät päässä kovemmassakin menossa. Jos ampujanlasin linssit pysäyttävät haulit, ne pysäyttävät myös raskaankin lohiperhon. Yksi tuulenpuuska, pieni horjahdus ja upouudet Ray Banit leijailivat virtaan. Yksinkertaistettuna UV-säteily aiheuttaa silmään palovamman. Kellukkeilla varustettu niskahihna on mainio lisävaruste. Ammuimme haulikolla kahden millin traphauleja viidestätoista metristä polykarbonaatista valmistetun ampujanlasien linssiin. UV-säteilyn kanssa ei ole syytä leikkiä. Huippuluokan linssit on varustettu kovalla ja heijastamattomalla pinnalla ja ne ovat monesti ohennettuja. Toinen tapa on hankkia linssit, joissa on lukuluukut. Linssi halkesi, mutta yksikään hauli ei lävistänyt linssiä. Lumisokeus 32 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. pakossa on paksuutta, voit hankkia aurinkolasitkin vahvuuksilla. Valitsitpa millaiset aurinkolasit tahansa, muista käyttää niitä. MILJOONA MALLIA Siltä tuntuu, kun tutkii netissä markkinoitavia aurinkolaseja. Linssien yläosa hoitaa kauas näkemisen ja suurentavat lukuluukut helpottavat esimerkiksi solmujen tekemisessä. Silmien näkökyky heikkenee, tuntuu siltä kuin luomien alla olisi soraa, eivätkä silmät siedä valoa. Tärkeintä on pysyä rauhallisena, sillä normaalisti lumisokeus ei aiheuta pysyviä vammoja silmiin. Nämä estävät haitalliset sivuheijastukset, joiden määrä saattaa olla yli 50 prosenttia altistuksesta. Jos näkö on kunnossa, aurinkolasit voi valita omien mieltymystensä mukaan. Lisäksi halpislinsseissä on monesti rankka progressiovääristymä, joka vaikeuttaa näkemistä. Ampujanlasit sopivat myös kalastajille – suosittelen. Takaheitossa naamaa kohti sinkoutuvassa putkiperhossa riittää vauhtia ja iskuenergiaa. Valikoimasta löytyy erittäin toimivia laseja, joissa on vaihtolinssit. NORMAALIEN silmälasien päälle laitettavat kookkaat aurinkolasit ovat hieman kömpelöt, mutta kyllä ne asiansa ajavat. Kunnolliset suojalasit, olivatpa ne aurinkolasit, suojalasit tai silmälasit kuuluvat jokaisen kalastajan perusvarustukseen. Erilaisia linssejä löytyy ja niiden vaihtaminen käy hetkessä. Jos haluat kunnolliset monitehot, linssit saattavat maksaa 400-1 000 euroa. TEIMME pienen kokeen. Lohensoutajat ja perhokalastajat pitävät aurinkolasit visusti nenällään, sillä kirkas valo heijastuu vedestä voimakkaasti. Sankojen varmistuspanta pitää lasit päässä kovemmassakin menossa. Halvalla ei hyvää saa, se pitää edelleen paikkansa. . Halpislinsseissä näköalue on kapea, linsseissä ei ole heijastuksenestoa, ne eivät ole antistaattisia, ohennettuja, eivätkä likaa hylkiviä. moniteholinssejä tarjotaan hieman yli satasella, mutta sillä hinnalla ei kelvollisia linssejä saa. LASIEN ISTUVUUS ON TÄRKEÄÄ On tärkeää, että lasit istuvat hyvin nenällä ja sangat pitävät lasit päässä kovemmassakin menossa. Moni pitää kaarevista malleista, joissa linssit kaareutuvat sivuile ja estävät sivuheijastukset. Niidenkin kanssa pärjää, mutta ne ovat melkoisen kolhot. AMERIKKALAISET Smith Elite Aegis Echo II Compact -suojalasit sopivat erinomaisesti myös kalastajille. Tilanne voi olla erittäin vakava, jos sairastunut on yksin ja tiettömien taipaleiden takana. Reilulla satasella saa erittäin laadukkaat suojalasit, joiden linssit on tehty kestämään. Suosittelen myös tutustumaan ampujanlaseihin. . Toinen vaihtoehto on hankkia sellaiset aurinkolasit, joissa on hyvin leveä sanka sivulla. Silmät voivat olla erittäin kipeät ja sairastuneen toimintakyky heikkenee. Halvempi vaihtoehto on hankkia normaalien silmälasien päälle laitettavat kookkaat aurinkolasit mallia Kekkonen. Lumisokeus on kavalaa Se on kavala sairaus ja pahimmillaan hyvin kivulias. Paras hoito lumisokeuteen on silmien peittäminen ja makoilu mahdollisimman pimeässä paikassa
. Haavin reunalla kala huomasi erheensä ja päästi viime hetkellä irti. Viehe on Pertti Vartiaisen Kallavesi-kokoelmassa. Hyvällä syönnillä kala voi siis taistella ja pitää sinnikkäästi saaliistaan kiinni jopa haaviin saakka. Koukuttomilla vieheillä voi toki saada saalista, mutta valitettavan usein kala pääsee tai päästää irti. LEIMA ei jätä epäselväksi mikä viehe on kyseessä, patentin numerokin 9686 on mukana. AJAN saatossa viehe on kärsinyt, takana olevien ”iskukoukkujen” laukaisumekanismi lienee ollut vähän kuin hiirenloukussa. ?. Ohessa Savon Sanomien 18.6.1925 mainos ja vieheen kuvat kertovat oleellisen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 33. Omasta kalastuksesta tulee mieleen muinoin eräs vauras hauki, joka iski kiinni perhossa olleeseen särkeen ja piti sekä taisteli todella lujasti kiinni kuin olisi itse ollut koukussa. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Koukuton ISKU-UISTIN K oukuttoman vieheen tärkein tavoite on, ettei viehe tarttuisi kalastettaessa kasvillisuuteen, kiviin, risuihin, pohjaan jne., mutta kalan ottaessa se tarttuisi ja sen saisi ylös. Kuopiolaisen Ilmari Niilekselän uistintehdas markkinoi satakunta vuotta sitten kehittämäänsä Isku-uistinta sanomalehdissä ympäri maan, sen erikoisuus oli kalan ottaessa kalaan kiinni iskevissä sivukoukuissa
Pienille syöteille, kuten surviaisentoukalle tai pinkielle, voit valita erittäin ohuen antennin. 34 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Käytettävän kohon valintaan vaikuttavat useat seikat, kuten muun muassa onkivavan pituus, tavoiteltavat kalalajit sekä kohdevesistön syvyys, virtaus ja kasvusto. VINKKI : Käytä 3-4 silikonisukan palaa kohon ala-antenissa, niin se ei taivu kohoa siirrettäessä niin herkästi. Hiilikuituisella ala-antennilla varustettu koho onkin erinomainen, kun tavoitellaan kaloja useammasta syvyydestä. Myös värillä on väliä Yleisimmin Suomessa käytetyt antennin värit ovat fluorinpunainentai keltainen. Yleisimmät ala-antennin valmistusmateriaalit ovat metalli, hiilikuitu ja lasikuitu. Näistä selkeästi suosituin on punainen antenni, koska se näkyy selkeimmin useimmissa olosuhteissa. Olosuhteiden niin vaatiessa voit valita vieläkin paksummalla antennilla varustetun kohon. lääkärin määräyksestä TE KS T I JA KUVAT HEID I P E RN U (Kilpa)Onkijan KOHOT V ähänkään ongintaan perehtynyt kalastaja jättää perinteiset punavalkokohot pölyttymään kaupan tai varaston hyllyyn ja valitsee kohonsa käyttötarkoituksen mukaan. Raskaalle matosyötille on turha valita hengettömän ohuella lasikuituantennilla varustettua kohoa, sillä oikeinkin painotettuna raskas syötti saattaa upottaa koko kohon. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että kohosta tulisi olla näkyvissä vain kohon antenni. Valitse siis laadukkaita kohoja, joissa on kunnollinen ala-antenni. VINKKI : Joillakin keleillä musta antenni näkyy parhaiten, siksi onkipakissa kannattaa pitää aina mustaa vedenkestävää tussia, jolla saat nopeasti värjättyä antennin. ESIMERKKEJÄ erilaisista antenneista. Metallinen ala-antenni on painavin, joten se suoristaa kohon nopeasti ja pitää syötin paremmin aloillaan, kun ongitaan pohjan tuntumasta. Mitä vähemmän kohon antennia on näkyvissä, sitä herkemmin se näyttää kalojen hennotkin tärpit. Parhaimmat puolet molemmista yhdistää lasikuidusta valmistettu ala-antenni, joka on sekä painava että kestävä. Metallisen ala-antennin ongelmana on metallin helppo taipuvuus. Näistä hiilikuituinen ala-antenni on kaikista kestävin ja kevyin. Muista myös painottaa koho oikein, sillä hyväkään koho ei pelasta pieleen mennyttä painotusta. sateenkaariantenni, joka näkyy erinomaisesti kaikissa olosuhteissa. 1,5-3 millin antennilla varustetut kohot soveltuvat keskikokoisille ja suurille kaloille sekä kilpailuihin, erittäin suurta syöttiä käytettäessä. Asiaa antennista Eripaksuiset antennit kannattelevat erilaisen määrän painoa. Kevyellä ala-antennilla koho asettuu hitaammin eli se kalastaa pidemmän aikaa laskeutuessaan. Oheisessa tekstissä on esitelty muutamia kohon valintaan vaikuttavia seikkoja sekä kolme onkijan peruskohoa. Ala-antennikin vaikuttaa Kohon ala-antennilla on omat ominaisuutensa, jotka vaikuttavat kohon valintaan. Keltainen antenni toimii parhaiten sameissa hieman vihertävissä vesistöissä tai jos onkitausta on tumma ja aurinko paistaa selän takaa. Aloitteleva onkija pärjää helposti jo yhdellä tai kahdella kohomallilla, mutta ongintaan hurahtaneen valikoimasta saattaa löytyä useita erilaisia kohoja erilaisiin tilanteisiin. Joistain kohomalleista löytyy myös monivärinen ns. Lähtökohtaisesti kannattaa antennin vahvuus valita kohdekalojen mukaan: 1-1,5 millin antenni soveltuu parhaiten pienille kaloille, kuten salakoille ja särjille tai kun kalat ovat erityisen arkoja
Tässä kokotaulukko kantavuuden selvittämiseksi. Tämän tyyppinen koho on oma ykkösvalintani lahnojen ongintaan sekä parttiongella että teleskooppivavalla. Koho pysyy paremmin oikeassa asennossa tuulessa ja virtauksessa painavamman alapään avulla. Ne soveltuvat useimpiin olosuhteisiin ja kaikenlaisille kaloille. Pyöreä Pyöreänmalliset kohot soveltuvat parhaiten virtaaviin vesiin. kynämalliset kohot soveltuvat erityisesti särkien ja salakoiden ongintaan, kilpaongintaan ja vaikeisiin olosuhteisiin. 2-4 m vapa: 0,3-3 g koho 5-6 m vapa: 1,5-4 g koho 7-8 m vapa: 3-5 g koho 9-10 m vapa: 4-10 g koho PAINO Virtaaviin vesiin Aroille kaloille Onkijan peruskoho VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 35. kynäkohot ovat kapearunkoisia, herkkiä kohoja, joissa on yleensä metallinen ala-antenni ja ohut ylä-antenni. Ns. Se asettuu nopeasti asentoon ja välittää tärpit erinomaisesti. Kynä Pienten tai arkojen kalojen kohot eli ns. Hieman pyöreähkö runko asettuu hyvin myös pintavirtauksessa. Ovaali Ovaalin malliset kohot ovat todellisia onkijan peruskohoja. Usein tämän mallisissa kohoissa on myös hieman normaalia pidempi antenni, jolloin kohon runko pysyy hyvin tasapainossa veden pinnan alapuolella. Kohon pyöreä runko pysyy hyvin pinnan alla, kun sitä liu`utetaan hitaasti virran mukana. Salakan tai pienten särkien ongintaan pintakalvosta kannattaa valita lyhyt koho metallisella ala-antennilla. Itse valitsen käyttööni pyöreitä kohoja, joissa on metallinen ala-antenni. Koska veden vastus on pieni, tärpit näkyvät nopeasti. KOLME ONKIJAN YLEISINTÄ KOHOMALLIA Kohojen kantavuus VINKKI: Aivan pienimpien kohojen kantavuus voi olla merkitty hieman hämäävästi. 4 x 10 = 0,1 g 4 x 12 = 0,2 g 4 x 14 = 0, 4 g 4 x 16 = 0,6 g 4 x 18 = 0,75 g 4 x 20 = 1g KANTAVUUS Kohon paino suhteessa vapaan Yleisiä ohjesääntöjä kohon kantavuuden ja teleskooppivavan pituuden suhteen, valitse painavimmat kohot, jos olosuhteet (tuuli, vedenvirtaama, vesistön syvyys), kohdekalat tai kalastajan taidot sitä vaativat. Myös näissä kohoissa on normaalisti hieman pidempi antenni, jolloin kohon rungon saa helposti pysymään pinnan alapuolella
Kalastamaan aikovan tulisi siis tietää, onko kyseessä vaelluskalavesistö ja onko kyseinen kohta koskitai virta-aluetta. Palvelussa on näkyvillä virtapaikkoja myös joistakin muista jokivesistä, joiden virtapaikat ELY-keskus on saanut tietoonsa muilla tavoin. Taulukosta näet listattuna SVK:n kartoittamat joet (Suomenlahden perukasta Pohjanlahdelle edeten) ja niistä lihavoituna ne, jotka ovat jo ehtineet karttapalveluun asti. Maastokäynnit jatkuvat taas syksyllä ja lisää jokia käydään läpi. Suvantoja vastaavat rajoitukset eivät koske. Paljon vaikeampi asia kalastajalle on ollut tulkita, missä virta-alueet alkavat ja loppuvat. Jatkossa toiminta tulee laajenemaan myös Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueelle eli rannikkomaakunnista sisämaahan päin. TEKSTI JANNE ANTILA KUVAKAAPPAUS Kalastusrajoitus.fi-palvelusta. Ongelmia on syntynyt, kun kalastaja ja valvoja tai vesialueen omistaja ovat tulkinneet asiat eri tavoin. Onkiminen ja pilkkiminen ovat näissä yksiselitteisesti kiellettyjä, myös vesialueen omistajalta itseltään. SVK on toimittanut läpikäymistään joista lähes 900 koskija virtapaikan rajatiedot Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, jonka tehtävänä on tehdä viralliset päätökset ja saattaa tiedot näkyviin jo mainittuun kalastusrajoitus.fi-karttapalveluun. Lukuisat jokemme ja vaihtelevat olosuhteet tarjoavat valtavan määrän rajatapauksia ja tulkinnanvaraisuuksia. Kartalle siirtäminen on edistynyt kuluvan vuoden aikana ja tätä juttua heinäkuun puolivälissä kirjoitettaessa, palvelusta löytyy jo vähän vajaa puolet maastokartoitetuista kohteista ja lisää tulee pikkuhiljaa. Tässä tapauksessa valintana on Noormarkun-/Eteläjoen virta-alueet. Vesistön mahdollinen vaelluskalastatus selviää helposti kalastusrajoitus.fi-karttapalvelusta ja tämä tieto on ollut tarjolla jo vuosia. VIRTAMITTARIT OVAT MÄÄRITTÄNEET VIRTA-ALUEITA Ongelman taklaamiseksi Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) vetämissä Virtamittarit-hankkeissa on maastotyönä määritetty koskija virta-alueet lukuisista vaelluskalajoista rannikkomaakunnissa aina Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle. Kuvassa on käytössä helppolukuinen ”taustakartta”, mutta rajoituksia voi tarkastella myös maastokartalla tai ilmakuvista. Koskija virta-alueita näkyy nyt karttapalvelussa 36 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Viehekalastus puolestaan on sallittua, mutta vain vesialueen omistajan luvalla. SVK:n Virtamittaritoiminta on saanut rahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. U seimmat vaelluskalat ovat uhanalaisia ja siksi kalastuslaki rajoittaa kalastusta vaelluskalavesistöjen koskija virta-alueilla. Tässä on tarkastelussa pieni pätkä Noormarkunjokea ja vasemmasta valikosta on valittu, mitä kartalla halutaan näkyvän korostettuna
Sallalainen Timo Tuuha on todella kokenut perhokalastaja, joka on uittanut perhojaan muuallakin kuin kotimaassa. USKOMATTOMAN upea Nuortin supertaimen ja tyytyväinen kalastaja Pasi Niskala. Näitä oppeja Timo on ystäviensä kanssa soveltanut käytäntöön pohjoisen taimenvesillä, esimerkiksi Nuorttijoella. TIMO Tuuha väsyttää Nuortin taimenta. Maamme kansallisperho on edesmenneen Simo Lumpeen Nuorttijoella kehittämä Nalle Puh – aikuisen vesiperhosen imitaatio. Vesiperhonen on kiinnostava vesihyönteinen, mutta päivänkorennoissa on sitä jotakin. Kuva: Pasi Niskalan arkistot. Päivänkorentojen NUORTTIJOKI KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN ASIANTUNTIJANA TIMO TUUHA K eski-Suomen reittikoskien vesihyönteisten kunkku on vesiperhonen. Keski-Euroopan kirkasvetisille virroille suuntautuneet kalamatkat ovat opettaneet arkojen ja pinnalta ruokailevien jalokalojen kalastusta. On aika lähteä kalastamaan taimenia päivänkorentojäljitelmillä Nuorttijoelle. 38 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Vesi oli hieman värjääntynyttä, mutta Timon mukaan siitä ei olisi haittaa kalastukselle. Timo vastasi, ettei tuikin koko välttämättä kertonut mitään kalan koosta. Sitten piti heittää alavirtaan ja laskea perho oikeaan paikkaan. VIISTÄTTÄMÄLLÄ NIRSOIHIN KALOIHIN LIIKETTÄ Etenimme alavirtaan rauhallisesti ja kun havaitsimme tuikkivan kalan, tarjosimme sille kuoriutuvan päivänkorennon, subimagon, jäljitelmää. Ennen kuin lopullinen päivänkorento on valmis, toukasta kuoriutuu lentokykyinen esiaikuinen eli subimago. Päivänkorento VALLAN MAINIO KALASTUSJOKI Timon mukaan Nuorttijoki on vallan mainio kalastusjoki, mutta parhaille paikoille joutuu kävelemään jonkin matkaa. Kun kuoriutuvaa päivänkorentoa imitoiva perho seilasi virrassa, kalastaja syötti siimaa, jotta perho kelluisi vapaasti. Kun perho oli tuikin kohdalla, se katosi ja lyhyen väsytyksen jälkeen pieni taimen sai vapautensa takaisin. Niiden kuoriutumisen aikaan kookkaatkin taimenet ryhtyvät ensin mässäilemään kuoriutuvilla korennoilla, sitten munivilla korennoilla ja lopuksi kuolleilla (spent spinner) korennoilla. Seurasi erittäin varovainen lähestyminen ja sitten pehmeä heitto alavirtaan. Aikuinen korento ei pysty nauttimaan ravintoa, sillä niillä ei ole suuosia lainkaan. Kalastus ei ole kuitenkaan helppoa, sillä ensin on löydettävä juuri sillä hetkellä esiintyvää korentoa imitoiva perho oikeassa koossa ja sitten se pitää osata tarjota taimenelle oikein. Aikaa ei ole paljoa, muutamasta minuutista muutamaan päivään. harmaan pilvinen ja kello kymmenen maissa. Jos onnea on matkassa. Kalastus oli haastavaa, sillä ensin piti päästä matalana varovasti jokirantaan. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 39. Kuoriutuminen ei ollut valtavan vilkasta, joten isommat taimenet uiskentelivat virrassa ja napsivat korennon sieltä, toisen täältä. Lopulta, muutaman tunnin kuluttua esiaikuisesta kuoriutuu varsinainen päivänkorento, upea pystysiipinen vesihyönteinen. Timo kertoo, että Nuortille ominaisia vesihyönteisiä ovat päivänkorennot. Ilma oli Yhden päivän tähden Päivänkorennot ovat maailman vanhimpia hyönteisiä ja niillä on takanaan kahdensadan miljoonan vuoden taival maapallolla. Seisoimme joen rannassa siellä jossakin ja katselimme hitaasti lipuvaa virtaa. Moni turisti tekee sen virheen, että lähtee kalastamaan pelkästään koskipaikkoja. Totesin, että ne näyttivät pikkukalojen tuikeilta. Minäkin pääsin yrittämään erästä tuikkijaa ja sain kuin sainkin sen nousemaan perhoon ja ottamaan sen. ”Pieniä ovat, lähdetään alavirtaan,” Timo totesi. Sama toistui toisenkin tuikkijan kohdalla. Joki virtasi hitaasti ja muistutti hieman Englannin kalkkivirtoja. Timo koukutti taimenen toisensa jälkeen, ja minä seurasin kalastusta kameran takaa – jännittävää sekin. Sen siivet ovat sameat ja väritys hailakka. Toki mittataimenen (yli 50 senttiä) voi tuurilla saada, mutta isomuksia kannattaa etsiä myös hitaammista virroista. Sitten ylävirrassa näkyi tuikki, toinen ja kolmaskin. Päivänkorennon nymfit ovat pohjaeläimiä ja elävät toukkina jopa useita vuosia. Se on toisaalta hyvä, sillä kalastuspaine pysyy kohtuullisena. Pariutumislento on todella komeaa katseltavaa ja sen jälkeen naaraat munivat joko veden pinnalle ja sukeltajasurviaiset veden alle. Kalat tuikkivat pienessä poukamassa ja Timo lähti yrittämään niitä. Kuoriutuvan korennon imitaatio kellui alavirtaan ja Timo syötti lisää perhosiimaa. Kun muninta on ohi, päivänkorentojen elämä päättyy ja ne putoavat kuolleina veteen siivet levällään. Timo kertoi, että joskus aivan minimaalinen viistättäminen sai nirsoihin kaloihin liikettä. TUIKKI, TOINEN JA KOLMASKIN Edellisenä päivänä sade on nostanut Nuortin pintaa reilulla kymmenellä sentillä. KALASTUS ON PITKÄLTI ODOTTELUA JA SOPIVIEN TUIKKIEN BONGAUSTA. Taimen oli pieni, mutta elämys suuri. Näitä kuolleita korentoja kutsutaan nimellä spent spinners ja ne ovat taimenien ruokalistalla jälkiruokaa – niitä riittää ja niiden ahmiminen on helppoa. PIENI taimen erehtyi kuoriutuvan päivänkorennon jäljitelmään. Nymfit elävät yleensä virtaavassa vedessä ja niillä on kolme peräsukasta. Jos perhon sai laskeutumaan kevyesti kalan syönnöslinjalle, otti oli lähes varma. Hyönteisen elinkaaren perhokalastaja voi päivän aikana kalastaa niin esiaikuisja aikuiskorentoimitaatioilla ja päivän päätteeksi kuolleiden korentojen jäljitelmillä. Edellisellä kalareissulla lähes huomaamattoman tuikin tekijäksi oli osoittautunut yli viisikymmensenttinen taimen. Helpommin sanottu kuin tehty. Koskien taimenet ovat monesti vaatimattoman kokoisia ja tunnetuimmilla paikoilla pyytäjiä riittää parhaan sesongin aikana. Aikuisten päivänkorentojen ainoa tehtävä on paritella ja munia munat veteen uutta sukupolvea varten
Timon mukaan silloin on tärkeintä valita perho, joka on riittävän aidon näköinen, mutta siinä pitää olla jotakin millä se hieman erottuu oikeiden hyönteisten joukosta. Me ostimme luvat Tulppion majoilta ja nautimme siellä illallisen kalastuksen jälkeen, ja ruoka oli erinomaista. Thoraxit on sidottu metson höyhenistä ja perhoissa on käytetty niin poroa, kettua kuin karhuakin – varsinaisia lähiraaka-aineita perhonsidontaan. PITKÄÄ PINNAA JA HEITTOTAITOA Timo kertoi, että kunnon kuoriutumisen aikana kookkaammat taimenet valitsevat ruokailupaikkansa siten, että ne tuikkivat yhdessä kohdassa jokea. Ota huomioon, että osa Nuorttijoen kalastusalueesta on Urho Kekkosen kansallispuiston alueella ja kalastus on sallittua vain ajalla 1.6.–31.8. Lupia myyvät Eräluvat-verkkokaupan lisäksi Savukoskella Kairijoen Eräkeskus Oy, Seo Korvatunturi, Hotelli Samperin Savotta ja Tulppion Majat/Samperi Oy. TIMO Tuuhan perhoja Nuortille. Info 40 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suosittelen paikallisen oppaan käyttöä, silloin mahdollisuutesi ovat huikean paljon paremmat. PERHOKALASTUSTA AIDOIMMILLAAN Ongelmaksi muodostuu se, että silloin kun kyseessä on massiivinen kuoriutuminen, imitaatioperho hukkuu aitojen sekaan. Vaikka isommat taimenet ahmivat korentoja, ne ovat silti tavattoman arkoja. Kesäkuu on oivaa kalastusaikaa, samoin elokuu, mutta kaikki on kiinni siitä, ovatko päivänkorennot yhteistyöhaluisia. Vaatii hyviä hermoja, pitkää pinnaa ja heittotaitoa. Jos haluat kokea aitoa perhokalastusta päivänkorentojäljitelmillä, Nuorttijoki on sinun kalapaikkasi. Kun kala tuikkii heittosektorissa, heiton pitää lähteä heti tuikin jälkeen kalan oletetulle syönnösalueelle. Vuorokaudessa saa ottaa korkeintaan kolme taimenta tai harjusta. Nuorttijoki Nuorttijoki sijaitsee Savukosken kunnan koillisosassa ja laskee Venäjän puolella olevaan Nuorttijärveen. Paremmat taimenet ovat normaalisti 40-50-senttisiä, mutta joukkoon mahtuu kuudenkymmenen sentin ylittäjiäkin. Alarivi vasemmalta: Parachute Adams, Spent Spinner ja PN kuoriutuva. Monesti varsinaiset kalapaikat ovat niin piirteettömiä, että jos niitä ei tiedä, kuljet niiden ohi. Taimenen alamitta on viisikymmentä senttimetriä, harjuksen kolmekymmentä senttiä, paitsi kansallispuiston alueella kolmekymmentäviisi senttiä. Kruisailevien taimenten pyydystäminen on vaikeaa, sillä kalastajan pitää odottaa rannalla valmiina heittoon. Yksi huolimaton loiskahtava heitto ja peli on menetetty. Tulppion Majat tarjoaa myös majoitusta, joten paikka sopii erittäin hyvin tukikohdaksi useamman päivän kalaretkelle. Kalastusaluetta riittää sataviisikymmentä kilometriä. Kalat ovat luonnonkaloja, istutuksia ei tehdä. Ylärivi vasemmalta: Karhusiipinen PN kuoriutuva ja TT Comparadun
Haastavaa, mutta niin palkitsevaa. Kuva: Timo Tuuhan arkistot. Ja antamaan vastaisku oikeaan aikaan, jos kala perhon huolii. Heitto oli täydellinen ja perVAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 41. Haluan ehdottomasti elää sen hetken, kun käynnissä on kunnollinen parveilu ja joen taimenet mässäilevät korennoilla. I’LL BE BACK! Iltapäivällä kalojen aktiviteetti hiljeni. Samalla mieleen jäi kaipaus – ensi kesänä olisin takuulla paikalla uudelleen. Mutta kun näet paremman kalan klassisen head and tail -tuikin virrassa, näky jää lähtemättömästi mieleen. Päivä opetti pintaperhokalastuksesta todella paljon ja sytytti jo haalenneen pintaperhokalastuskipinän liekkeihin. Nuorttijoki – I’ll be back! TIMO Tuuha ja komea Nuortin taimen, päivänkorentojäljitelmällä saatu tietenkin. Sitten pohjalta nousi hieman parempi taimen aivan perhon alle, töytäisi sitä kevyesti kuonollaan ja kääntyi pois. Kalastajan pitää pystyä paikantamaan oma perhonsa satojen kuolleiden korentojen joukosta. Heitto, toinen ja tuikkiminen loppui. Tulipa kerrasta opittua, että alavirrasta perhon tarjoaminen oli täysin turhaa. Puolelta päivin Timo oli sytyttämässä tulia ja istuin rannalla tarkkailemassa. Päivänkorentojäljitelmillä kalastaminen on jotakin aivan muuta kuin reittikoskien streamer-kalastus ranteet hellinä. Lisäksi isommat taimenet kruisailivat virrassa, eivätkä pysähtyneet yhteen paikkaan ruokailemaan. Ensiksi on löydettävä kuoriutuvia korentoja imitoiva perho ja perhon oikea koko on tärkeä. ho lipui kohti tuikkia. SUUREMMAT TAIMENET SYÖVÄT MYÖS MUTUJA, JOTEN MUUTAMA STREAMERKIN ON SYYTÄ OTTAA MUKAAN. Ilmeisesti peruke oli kellunut kalan tai kalojen yli ja homma oli sitten siinä. Suurin taisi olla reilu nelikymmensenttinen. ” Silloin kun taimenet herkuttelevat kuolleilla korennoilla, tarkasta näkökyvystä on hyötyä. En jaksanut siirtyä ylävirran puolelle, vaan ryömin rantaan ja heitin perhon hieman alavirran puolelta tuikkien linjalle. Kun taimen on nirso, se on todella nirso. Oli aika lähteä paluumatkalle. Tämä jos mikä on perhokalastusta parhaimmillaan ja aidoimmillaan! ALAVIRRASTA PERHON TARJOAMINEN TÄYSIN TURHAA Päivänkorentojen imitaatioilla kalastaminen kuulostaa helpolta, mutta totuus on toinen. Kaksi kookkaamman tuntuista kalaa ryhtyi tuikkimaan alle kymmenen metrin päässä rannasta, juuri kohdallani. Timo tarjosi eräässä poukamassa kuoriutuvan korennon imitaatiota hieman kookkaammalle taimenelle. Toiseksi perho pitää heittää varovasti alavirtaan, suoraan kalan syöntilinjalle. Oli hieno kokemus nähdä ammattilainen työssään. Tahdon myös päästä tarjoamaan pientä korentojäljitelmää kookkaalle tuikkivalle taimenelle. TIMO Tuuhan perhorasian sisältö poikkeaa melkoisesti reittikoskien kalastajien perhorasioiden sisällöstä. Taimenet osaavat olla myös nirsoja. On ensiarvoisen tärkeää, että kala näkee perhon ensin. Meikäläisen saldo oli yksi pieni taimen, Timon yhdeksäntoista koukutettua ja vapautettua kalaa
Tässä jutussa paneudutaan siihen. perhonurkka TE KS TI JA K U V A T JA R I HEI K KI N EN Streamerkalastus KELLUSIIMALLA ONNISTUNEEN ylävirtauiton lopputulos. Ehkä yleisin kalastusmuoto Suomen koskikalastuskohteilla on streamerkalastus kelluvalla siimalla, mutta miten siitä saisi kaiken hyödyn irti. 42 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
LYHYILLÄ HEITOILLA PARAS KONTROLLI PERHOON Lähtökohtaisesti kun kalastetaan perinteistä pocket-tyyppistä koskipaikkaa, pyritään etenemään aina ylävirtaanpäin ja heitot suunnataan ylävirtaan oletetun kalapaikan yläpuolelle. Se koostuu noin yhden metrin 0,50-0,60 millin kartioperukkeesta, jonka päähän tulee tippet ring. Tärkeintä siinä vaiheessa on pitää hyvä tuntuma perhoon, mutta kuitenkaan vetämättä perhoa paljoa virtaa nopeammin alaspäin. P arhaita puolia pintasiimalla kalastettaessa on mahdollisuus siiman kontrollointiin, mitä ei upposiimoilla voi tehdä. Kun siima on suoraan alavirranpuolella itsestä katsottuna, otetaan askel alaspäin ja toistetaan heitto TÄSSÄ kuvassa on tyypillistä koskipockettia. Kun rullaa siimaa eteenpäin, niin siima irrottaa monesti perhon pois. Värit, joilla streamerkalastuksessa pärjää, ovat hopeinen, kulta, musta ja vihreä. Tämän tekniikan parhaita puolia on huomattavasti parempi tartutus kuin alavirtaan suunnatuilla heitoilla. Peruke on vavan mittainen. Pintasiimalla perhon irrotus kivistä myös onnistuu helpommin. Välineet VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 43. Välillä perhoa voi myös vetää lujempaa alaspäin, mutta tartuttavuus kärsii heti oleellisesti. Mahdollisimman pitkäkartioiset perhosiimat ovat hyviä kalastaa. LAAJEMMAN ALUEEN HARAVOIMINEN Tasaisia tai hitaamman virran osuuksia, joissa ei ole pintakiviä ja muutenkaan mitään selviä kalanpaikkoja, on hyvä kalastaa haravoimalla laajempaa aluetta. Hopeiset/kimaltelevat perhot toimivat alkukaudesta paremmin ja loppukautta kohden vähän hillitymmät. Niillä on helppo kontrolloida uiton aikana siimaa, mutta heittäminen on hieman hankalampaa kuin lyhytkartioisilla ampumapäätyyppisillä siimoilla. Välineistö Lähtökohtaisesti hyvä vapa on #6-9` ja siihen luokkaa raskaampi siima, joka jaksaa heittää isompiakin perhoja. Kellusiimalla voidaan myös kalastaa pitkillä heitoilla laajoja alueita. Isommilla virtapaikoilla, missä on isoa kalaa, voi myös käyttää #7-9-10` vapaa luokkaa raskaammalla siimalla. Tällä tavoin jäljitellään myös parhaiten haavoittunutta pikkukalaa, joka tulee virtaa alaspäin ja on helppoa ravintoa kaloille. Loppuosa perukkeesta on tasapaksua 0,25-0,45 milliä. Siimaa ei oteta sisään, jos virta on tarpeeksi kiivas, jotta tuntuma säilyy. Tähän hyvä tekniikka on aloittaa kalastus kalastettavan alueen yläpuolelta ja edetä alavirtaan. Perhoina pintasiimalla kalastaessa voi käyttää monipuolisesti erilaisia pinnassa kulkevia tai hieman painotettuja pikkukalajäljitelmiä. Perholle voi antaa liikettä joko vavalla tai kädellä, jolla pitää siimasta kiinni. Kelana toimii 6-8-luokkainen, johon mahtuu myös pohjasiimaa noin sata metriä heittosiiman lisäksi, harvoin taimenet pitkälle vie, mutta varmuuden vuoksi. Heitot suunnataan hieman heittäjän yläpuolelle poikkivirtaan niin, että saadaan siima pussille uiton ajaksi. Alkukaudesta, kun vettä on paljon ja kalastamassa isommat perhot niin ei kannata juurikaan alle 0,40-millistä käyttää. Tyypillisiä tällaisia paikkoja ovat kosken niskat ja loppuliu’ut. Päivällä tätä tekniikkaa käyttäessä perhoa voi painottaa, koska kalat eivät välttämättä nouse hakemaan sitä kalvosta. Heitot pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä, jolloin saadaan paras kontrolli perhoon. Vihreällä merkittynä paikka, johon perho heitetään, sinisellä kalan oletettu otti paikka ja punaisella uittolinja ylävirtaan heitettynä. Perhoja voi myös painottaa ja jopa käyttää siimassa lisäpainoa, jos halutaan saada perhot kovan pintavirtauksen alle tai syvempiin monttuihin
Runko kieputetaan sidontalangasta noin 1 cm ja taas kiinnitetään nippu kettua ja tätä jatketaan, kunnes on 5 nippua kettua. Perho aloitetaan sitomalla mustalla sidontalangalla siten, että kiinnitetään noin 5 cm pitkä kettunippu pyrstöksi. Pää: Oliivi peurankarva. KELLONAJAT MÄÄRITTÄVÄT Kellonajat määrittävät monesti eri tekniikoiden käytön ja perhojen painotuksen. Sen jälkeen kiinnitetään 4 kpl sulkia vastakkain. Ensin perhonurkka . Sen jälkeen noin 6 kpl fläsäsuikaleita päälle noin 5 cm yli pyrstöstä. Runko: Keltainen hylje noin 1 cm päähän koukun silmästä. Näin saadaan iso alue kalastettua todella tarkasti. Tämä tekniikka on myös pohjoisen taimenille ehkä se paras, sillä ylävirtauitto ei toimi läheskään yhtä hyvin. Tämä tekniikka sopii myös hyvin talvikalastukseen, kun kalat ovat hitaammissa virroissa. Pyrstö: Oranssia oravaa. Karkeasti alkukesän valoisina öinä parhaat hetket ajoittuvat välille klo 22-06, jos kalastetaan painottomilla perhoilla. Heinä-elokuussa taimenet monesti siirtyvät hyönteisravintoon, mutta hyviä streamer-hetkiä tulee myös ajoittain loppukaudesta eli ei kannata unohtaa sitä. samanpituisella siimalla. SIIMAA SISÄÄN VIISTÄTELLEN Kolmas tekniikka on heittää käytännössä 45 astetta alavirtaan ja vetää siimaa sisään viistätellen oletettujen kalapaikkojen kohdalta. Kierre: Kultainen. Päälle noin 6 kpl fläsäsuikaleita. Päähän kiinnitetään nippu mustaa duppingia, joka käännetään kiinnittämisen jälkeen peräänpäin. . Päivällä voi lisätä painoa, jotta saadaan perhot menemään lähempänä kaloja. Perhot voivat olla silloin hieman pienempiä eli 3-10 senttiä, kun taas alkukaudesta toimivat koot ovat 10-20 senttiä. Jarpan Kettu Koukku: Kamasan B830 #2. Kesäkuun alkupuolella salakat ja ahvenet ilmestyvät myös koskipaikoille veden ollessa noin 14-asteista. Sen jälkeen laitetaan taas 6 kpl fläsää siten, että ne ovat samalla tasolla kuin pyrstön fläsät. Näin saadaan usein passiivisetkin kalat heräilemään perhoihin ja näyttäytymään, mutta tartutus on monesti heikkoa. Siipi: Ensiksi kiinnitetään 2 sulkaa vastakkain ja sidotaan rungolle matukkatyyliin kultaisella kierteellä. STREAMERKALASTAJAN KULTA-AIKAA ON TOUKO-KESÄKUU Streamerkalastajan kulta-aikaa on touko-kesäkuu, kun pikkukalat nousevat koskeen ja taimenet tankkaavat niitä raivoisasti. Kaula: Fluorioranssia lankaa nippu iskupisteeksi. Perhon voi tehdä myös muista väreistä, oliivi ja valkoinen toimivat myös loistavasti. Silloin kalat ovat aktiivisimmillaan pikkukalojen perässä ja hakeutuvat monesti todella mataliinkin rantavirtoihin, joista ne nousevat hyvin kalvossa kulkeviin perhoihin. Jos kala reagoi, mutta ei ole saanut leuoilleen, ei kannata heittää samaan paikkaan uudestaan, vaan suunnata heitto kalan alapuolelle ja tarjota perhoa uudestaan ylävirtauitolla. Se on taimenille ihanteellinen lämpötila, millä tarkoitan myös sitä, että kalat ovat jo “kesämoodissa” ja ottavat perhoon kunnolla kiinni, eivätkä vain pyörähtele niiden perässä, mitä kylmemmän veden aikaa paljon tapahtuu. Spudler Koukku: Kamasan B830 #2. Lopuksi harjataan pää ja päätellään. koskeen nousevat särjet toukokuun alkupuolella veden ollessa noin kymmenasteista. Mutta ehkä se tärkein muistisääntö on, että keskity heittämään ensimmäinen heitto sataprosenttisesti ja yritä saada mahdollisimman hyvä uitto kalan oletetun paikan kohdalta, niin saalisvarmuus kasvaa huomattavasti. 44 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tässä tekniikassa hyvä perho on monesti kalaa ärsyttävä surffilauta
Tilaukset: vilkeviehe@gmail.com, Lisätietoja myös: facebook Vilke viehe ja instagram@vilkeviehe. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. ”Lukuisten kalastajilta saamieni saaliskuvien perusteella olen voinut todeta, että kirjolohien lisäksi myös taimenet, harjukset ja ahvenet iskevät siihen hanakasti. Enni näyttäisi olevan lähes varma valinta jalokaloille ja ahvenille, ja se tuntuu toimivan koko maassa etelästä pohjoiseen saakka”, Jokinen kertoo. ENNI-LIPPA. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Minn Kotan uudet QUEST-teknologiaan perustuvat keulasähkömoottorit Vilke-viehe sai alkunsa lippauistimista – nyt verstaalla valmistuu myös jigejä, pilkkejä, morreja ja värikoukkuja Minn Kotan uudet QUEST-teknologiaan perustuvat keulasähkömoottorit on suunniteltu kalastajille, jotka käyttävät keulakoneita haastavissa olosuhteissa. ”Uusi Vilke-lippa on kooltaan vanhempaa mallia pidempi ja painavampi. Uuden teknologian ansiosta tehoa riittää koko päiväksi ilman, että moottorin suorituskyky heikkenee, vaikka akun jännite laskisi kalastuspäivän aikana. Esimerkiksi Dodge-toiminto sallii kalastajien nopeasti poistua automaattisesta navigointitilasta ohjatakseen manuaalisesti reitistä poiketen ja jatkaa sitten navigointia aiempaa reittiä ilman reitin uudelleen valintaa. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Vilke-vieheen tarina alkoi vuonna 2021, jolloin Jokinen alkoi aiempaa aktiivisemmin valmistaa lippauistimia. Enni-lippa: paino noin 8,5 g ja rungon pituus 2,5 cm. Molemmat lippamallit soveltuvat niin virtaavaan veteen kuin järvikalastukseenkin ja ne valmistuvat käsityönä. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Uistin osoittautui Jokisen mukaan sen verran tehokkaaksi, että myös muut kalastajat kiinnostuivat siitä. Lisäksi kaikkiin Minn Kotan keulasähkömoottoreihin on suunniteltu uudet GPS-toiminnot, joiden avulla kalastaja voi keskittyä paremmin kalastamiseen veneen ohjaamisen sijaan. OneBoat Network -painikkeet mahdollistavat toimintojen muokkaamiseen. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 5/2023 (ilmestyy 6.10.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 28.8. Pidempi käyttöaika yhdellä latauksella antaa lisää kalastusaikaa ja isompi vääntö mahdollistaa tarkemman kontrollin tuulessa ja aallokossa sekä paremmat mahdollisuudet toimia ruovikossa. Keväällä 2023 Jokisen ajatushautomossa kypsyi uusi lippamalli, joka on yleisviehe lähes kaikille petokaloille, etenkin jalokalat, mutta myös ahvenet ja hauet haksahtavat siihen. Se on solakkarunkoinen ja pitkälle lentävä uistin, jossa rungon painopisteellä on pyritty välttämään lipoille tyypillistä siiman kiertämistä”, Jokinen mainitsee. Ne on kehittänyt lapsesta asti kalastusta harrastanut ja erilaisia uistimia lähes yhtä pitkään valmistanut Ville Jokinen. Tuotteet ovat tilattavissa vain valmistajalta itseltään. Tarjolla on laaja valikoima toimintoja, kuten Minn Kotan matalavesiankkurointi, reittipisteen merkitsemisen tai automaattiohjauksen kytkeminen jne. Lisäksi kummastakin lipasta saatavissa asiakkaan toivomia eritysvärejä. Nimeksi sille annettiin Enni-lippa. Lopulta sellainen malli valmistui ja kaloja sillä alkoi tulla aina keväästä myöhäiseen syksyyn asti. VILKE-LIPPA. Kaikki Minn Kota -moottorit ovat yhdistettävissä Humminbird-luotaimiin moottorin mukana tulevien liittimien ja johtojen kautta ilman lisäasetuksia. Vilke-lippa: paino noin 12 g ja rungon pituus 4 cm, värivaihtoehtoja 14 kpl. Lisätietoja: Minn Kota -tuotteet: minnkotamotors.com, Humminbird-tuotteet: humminbird.com. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 45. Värivaihtoehtoja 15 kpl. QUEST-malliversiona Minn Kotan moottoreista saatavana ovat Ultrex-, Ulterra-, Instinct-, Terrovaja Riptide Terrova-moottorit. QUEST-malleissa on jopa 30 prosenttia pidempi käyttöaika ja 50 prosenttia suurempi vääntömomentti aiempiin malleihin verrattuna. Kuvassa Riptide Terrovan QUEST-malli. ”En löytänyt kaupoista sellaista mallia enkä väriä, jota olisin halunnut kaloille tarjota, joten oli aika alkaa suunnitella omaa mallia. Lohjan Sammatissa sijaitsevassa verstaassa valmistuvat Vilke-vieheen tuotteet käsityönä. Tavoitteena oli lippauistin, jota Karkkilan kirjolohet eivät voi vastustaa”, Jokinen selvittää. MINN Kotan keulasähkömoottorit ovat uudistuneet. Jokisen myyntivalikoimassa on muitakin uistimia, kuten mm. QUEST-malleissa on hiiliharjaton Dual Voltage 24/36V -moottori, hiilikuituvahvisteinen rikiputki sekä entistä tukevampi moottorin kiinnitysrakenne ja uusitut kääntömekanismit. pystyja tasapainopilkkejä sekä morreja ja värikoukkuja
Parikymppisenä kokeilin myös vaappujen valmistusta, ja jos joku sanoi ”kala”, olin heti kuulolla”, hän selvittää. Siitä se pikkuhiljaa lähti”, hän muistelee. Hennalla on tallessa vieläkin muutama erikoisuus, jotka 10-vuotiaan tytön silmään näyttivät ottipeleiltä. JOSKUS jigaus tuottaa saaliiksi myös komean kuhan. ”Tarina kertoo, kuinka ensimmäisissä onkikisoissani sain niin ison lahnan, että kiljuin kauhusta – mutta voitin kisan. HENNA LINDROOS ”Viikkorahat menivät kalastusvälineisiin ja rippilahjaksi toivoin virveliä” H enna Lindroosin kalastusharrastus alkoi isän kanssa vaahtosammuttimen kokoisena onkivavan varresta. . Nykyään Suomen Vapaa-ajankalastajien aikuistoimikunnan puheenjohtajana toimiva Henna Lindroos suhtautui intohimoisesti kalastukseen jo lapsena. ”Iltasatuina ahmin Nyt nappaa -kuvastoja, viikkorahat menivät paikalliseen kalastustarvikeliikkeeseen ja rippilahjaksi toivoin uutta virveliä”, hän kertoo. ”Tähän päivään mennessä ne eivät ole kuitenkaan yhdellekään kalalle kelvanneet. on kalastanut intohimoisesti lapsesta asti Vavan varressa TEKSTI ISMO MALIN KUVAT HENNA LINDROOSIN ARKISTO 46 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Toisaalta kalastus mahdollistaa irtioton kiireestä ja stressistä. Hän on muun muassa Hämeenlinnan Urheilukalastajien sihteeri ja Suomen Vapaa-ajankalastajien aikuistoimikunnan puheenjohtaja. Nyt toimin seuran sihteerinä”, hän kertoo. Kalastuksessa parasta on Hennan mielestä se, ettei yksikään reissu ole samanlainen ja aina voi oppia uutta. ” VAVAN VARRESTA LÖYTYY RAUHA Heittokalastus ja ennen kaikkea jigaus on aina ollut Hennalla tärkein kalastusmuoto. ”Viime vuosina olen innostunut lajikalastuksen myötä tutustumaan ihan kaikkiin kalalajeihin, mutta kyllä ahven on yhä lemppari kalastettava kaikessa oikukkuudessaan ja haastavuudessaan sekä myös palkitsevuudessaan”, hän korostaa. Esimerkiksi tänä vuonna toteutettava SVK:n Kalastus maistuu -teemavuosi lähti liikkeelle aikuistoimikunnan ideasta”, hän sanoo. RAKASTAN RAUHAA, LUONTOA JA KALASTUSTA. Mimmit kalastaa! -hankkeen myötä löysin kanavan päästä jakamaan ideoitani ja ajatuksiani, joita vuosikaudet olen kalastusharrastukseeni liittyen mielessäni pyöritellyt, ja tulin valituksi uuteen SVK:n aikuistoimikuntaan. Tänä vuonna hän aikoo panostaa muun muassa perhokalastustreeneihin. Kokouksemme ovat vauhdikkaita ja ideoita sinkoilee niin, että sihteerillä on kiire niitä kirjata. Kalastus auttaa pysähtymään, vapauttaa mielen ja palauttaa asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa. ”Seuratoimintaan osallistumiseni on kuitenkin ollut hyvin jaksottaista, mutta viime vuonna Hämeenlinnan Urheilukalastajien tiivis, yhteinen rento tekeminen teki vaikutuksen ja sai minut todella aktivoitumaan. Sen järjestäytyessä intoni ja rakkauteni lajiin näkyi kai niin vahvasti, että toimikunta valitsi minut puheenjohtajakseen”, hän selvittää. HENNA Lindroos toimii aktiivisesti seuraja järjestötyössä. ”Sen kaikkia jäseniä näyttää yhdistävän halu tehdä arvokas kalastusharrastuksemme kaikille mahdolliseksi. Aikuistoimikuntaa Henna kuvaa hyvin dynaamiseksi. Hienoa myös on, että asioita viedään aktiivisesti eteenpäin. Viime vuosi oli Hennalle muutenkin oikea muutosten vuosi. ”Olen melkoinen ikiliikkuja, mutta vavan varresta löytyy rauha, joka kerta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 47. Voisin sanoa, että kalassa koen olevani eniten läsnä, eniten ”minä” ja kaikista luonnollisimmassa ympäristössäni.” Seuran rivijäsenestä sihteeriksi ja SVK:n aikuistoimikunnan puheenjohtajaksi Järjestötyö Henna on kuulunut kalastusseuraan lapsesta asti eli suurimman osan elämästään
Viihdyn vähän liiankin hyvin omissa oloissani seikkaillen, tulistellen, kuunnellen ja mietiskellen. Talkooväkeä löytyy varmasti, kunhan tiedotus pelaa ja apukädet huolitaan mukaan”, hän lisää. Välillä saatan kadota itsekseni pois ihmisten ilmoilta, enkä viihdy isoissa kaupungeissa tai ihmisjoukoissa. Vapaus ja itsenäisyys ovat ehkä tärkeimpiä arvojani. . Nautitaan kalastuksesta ja puhtaasta luonnostamme, nyt ja tulevaisuudessa!” . . HENNA viihtyy hyvin myös omissa oloissaan seikkaillen, tulistellen ja mietiskellen. ”Tarvitaan esimerkiksi matalan kynnyksen kalastustapahtumia ja ihan konkreettista ohjausta. ”Lukemattomat järvemme ja yli kuusikymmentä kalalajiamme tarjoavat jokaiselle kalastajalle uusia elämyksiä ja unohtumattomia retkiä, kun vain pitää mielen uteliaana”, hän hehkuttaa. Rakastan rauhaa, luontoa ja kalastusta. Yhteisöllisyydessä, avoimuudessa ja vastuullisuudessa kalastajilla on Suomessa Hennan mielestä kuitenkin vielä opittavaa, vaikka näissäkin asioissa suunta on viime vuosina ollut kohti parempaa. Mitä vanhemmaksi olen varttunut, sitä enemmän olen alkanut samaistua Nuuskamuikkuseen. ”Yhdessä voimme saada myös aikaan paljon hyvää kalavesien ja kutupaikkojen kunnostuksessa sekä vieraslajien vähentämisessä. Tähän apuaan voisivat tarjota kunnat, kaupungit ja tietysti kalastusseurat.” SUOMESSA ON HUIKEAT MAHDOLLISUUDET KALASTAA Hennan mielestä Suomessa on aivan huikeat mahdollisuudet kalastaa, koska ihan joka vuodenajalle löytyy kalastusmuoto tai kalalaji, jonka parissa voi nauttia luonnosta. LISÄÄ MATALAN KYNNYKSEN KALASTUSTAPAHTUMIA Hennasta erilaisten hankkeiden ja kampanjoiden myötä kiinnostus ja ehkä myös innostus kalastusta kohtaan on kasvanut. Käyttöön olisi otettava yksinkertainen step-by-step -konsepti, jolla kuka tahansa pääsee helposti kalastamisen alkuun. Myös helposti kaikkien saavutettavat kalapaikat pitäisi saada kootusti vaikkapa kartalle. Näin hän itse asiaa perustelee: Haaste ”Olen aina ihaillut Muumien Nuuskamuikkusta, hänen seesteistä olemustaan ja tapaa katsoa maailmaa. Nyt kaivataan kuitenkin lisäponnistuksia, joilla tätä kalastukselle suotuisaa ilmapiiriä hyödynnetään. Omalla neitimäisellä twistilläni tietysti, ja siitähän se nimi sitten vakiintui!” Hennan kalastuskuulumisia voi seurata Instagramissa: @Neitinuuskamuikkunen. IHAILLUT AINA NUUSKAMUIKKUSTA Henna tunnetaan sosiaalisessa mediassa myös Neitinuuskamuikkusena. AHVEN on Henna Lindroosin mukaan oikukas kala ja sen kalastaminen on sen vuoksi haastavaa, mutta saaliin tullessa myös palkitsevaa. ”Pienin askelin, yhdessä hyvä tulee. Hennan haaste: Pidetään yhdessä huolta rannoista, vesistä ja luonnosta! Henna uskoo, että lähes jokainen kalastaja on saanut saaliikseen jotain vesistöihin kuulumatonta. VASTUULLISENA kalastajana Henna iloitsee myös roskasaaliista, jonka korjaa pois rantoja ja vesiä pilaamasta. ”Kyräilyn, saaliskateuden ja suurkalojen hävittämisen pitää kuulua historiaan. Vavan varressa 48 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siksi hän haastaa kaikkia kalastuksen harrastajia keräämään edes yhden roskan talteen jokaisella kalareissulla. Tämän päivän kalastaja iloitsee myös muiden saaliista ja kalastaa vastuullisesti muita kalastajia ja erityisesti luontoa kunnioittaen”, hän tähdentää
Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi www.spelektroniikka.fi Kuulapäät Balsat Luuppilasit Koukut Vaappuaihiot UV lamput UV lakat Jauheet Silmät Pinsetit VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 49. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Meiltä löydät tuoreet syötit. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. Tuotevalikoima laajenee. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. 044 243 3519, maria.ahoranta@saarsalo.fi p. Ota Ottipaikka onkeesi! p. Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua
50 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Samalla vesoistaan huolehtivat vanhemmat ostivat usein mukaansa myös muutaman keitetyn syömävalmiin ravun. Rapujen keittäminen elävältä aiheutti tietenkin lounastauollaan olleiden herkimpien henkilökuntalaisten puolelta monenlaisia kannanottoja. Ennen eineskeittiöiden aikaa asiakkaiden tilaamat ravut keitettiin henkilökunnan taukotilan hellalla isossa alumiinikattilassa, jossa myös joulun aikaan keitettiin lasimestarinsillin liemi. Tiskillä kylmässä säilytysastiassa hidasliikkeisiksi muuttuneet elävät ravut heiluttivat saksiaan sekä tuntosarviaan aina välillä sen verran, että ainakin ostoksilla olevien perheiden nuorimmaisia ne innostivat iloisiin huudahduksiin. TARJOA rapukalapata keitettyjen ja haarukalla hieman lautaselle litistettyjen perunoiden ja mummon hölskykurkkujen kanssa. Nykyisin kalakaupassa myytävät keitetyt ravut valmistetaan ja pakataan purkkeihin useimmiten muualla ja kaupan henkilökunta voi keskittyä ainoastaan myymään niitä asiakkaille sekä kertomaan heille parhaimmat rapujen tarjoiluja syömisvinkit. Mutta muistelen heistä useimpien suhtautuneen rapujen keittämiseen kuitenkin varsin ammattimaisesti, kun kerroin heille, että hoidan tässä vain likaisen työn asiakkaiden puolesta. Tästä piristävänä poikkeuksena K-market Kotikonnun kalatiskillä pidettiin heinäkuussa rapukauden alkaessa esillä päivittäin pieni määrä eläviä rapuja, jotka keitettiin päivän päätteeksi ja ne myytiin seuraavana päivänä. KALAHERKUT Tapsan tapa an TE K S TI K A R I N YB ER G K U V A T JA A N A VE TI K KO RAPUKALAPATA yhdistää loppukesän maut: ravut ja kantarellit, samoin vaaleaja punalihaisen kalan 1980 -luvun alkupuolella oli vielä varsin harvinaista nähdä ruokakauppojen kalatiskeillä eläviä tai keitettyjä rapuja, joita myytiin tavallisesti toreilla
Huuhtele kurkut ja kuori ne halutessasi veitsellä. Valmista ensin (katka)rapukastike. . Silppua tilli ja lisää se kurkkujen joukkoon. Laita kattila takaisin liedelle ja sekoita kastike tasaiseksi. Tapsa n tapa an Katkarapukastike 250 g kuorittuja ravunpyrstöjä tai katkarapuja 2 pss katkarapukeittoaineksia (esim. KALAPALAT lisätään kastikkeeseen toisena. . Kun kidukset irrotetaan päästä, myös pään voi käyttää muiden kuorien kanssa. Sekoita kastiketta koko ajan sen kuumentumisen ajan, sillä se palaa Rapuliemi 15–20 kpl keitettyjen rapujen puhdistettuja kuoria 2 kpl kruunutillin varsia kukintoineen 1 rkl karkeaa merisuolaa 1 litra vettä RAVUNKUORET LIEMEKSI Rapujuhlista jää aina jäljelle kasakaupalla ravunkuoria, joita voidaan käyttää herkullisen rapuliemen valmistamiseen. Mummon hölskykurkut 400 g avomaantai kasvihuonekurkkuja ohuina viipaleina ½ dl etikkaa ½ dl hienoa sokeria 1 dl vettä 1 tl hienoa suolaa 1 dl tuoretta silputtua tilliä Sekoita etikka, vesi, sokeri ja suola kannella suljettavassa lasipurkissa, kunnes sokeri ja suola liukenevat liemeen. Myös tarjoiluastiaan jääneistä ravuista voi ennen liemen keittämistä irrottaa pyrstön ja saksien lihat, jotka käytetään kalarapupataan. kirjolohi tai lohi) 250 g kuorittuja ravun pyrstöja saksilihoja tai kuorittuja katkarapuja 250 g tuoreita kantarelleja 2 tuoretta sipulia varsineen voita tai ruokaöljyä kantarellien ja sipulien kuullottamiseen Rapukalapata maistuu kesäaikaan parhaimmalta uusien kuorimattomien, keitettyjen ja haarukalla hieman lautaselle litistettyjen perunoiden peittämänä mummon hölskykurkkujen ja/tai tuoresalaatin kanssa. Kuullota palasiksi revityt kantarellit ja silputut sipulit varsineen paistinpannulla ja kaada ne rapukastikkeen sekaan. Lisää vaaleaja punalihaiset kalakuutiot kastikkeeseen ja sekoita tasaisesti, niin että kuutiot peittyvät kunnolla. Kuoria keitetään noin tunnin ajan miedolla lämmöllä. muuten kiinni kattilan pohjaan silmänräpäyksessä. Knorr Fond du Chef) valmistettua lientä. Lisää kastikkeeseen sitruunamehu ja tillisilppu. Kun kalanpalat alkavat kypsyä, lisää ravunpyrstöt tai katkaravut. Knorr Fond du Chef) 2 dl tillisilppua 1 sitruunan mehu 2 tl rouhittua mustatai roseepippuria Valmista rapukastike ennen kalapadan kypsentämistä. R AP U KAL A PAT A (Ainekset 5-6 ruokailijalle) Annos katkarapukastiketta (katso ohje) 500 g vaalealihaisia kalakuutioita (esim. VALMISTA ensin rapukastike. Lopuksi liemi siivilöidään ja otetaan talteen myöhempää käyttöä varten. Sulje lasipurkki kannella ja hölskytä ainekset sekaisin. Kun kuorien päälle lisätään vielä muutama kruunutillin varsi, muuta ei tarvita. PAISTETUT kantarellit ja sipuli lisätään kastikkeeseen ensimmäisenä. hauki tai kuha) 500 g punalihaisia kalakuutioita (esim. Kaada siivilöity liemi sekä kerma kattilaan ja lisää katkarapukeittoainekset liemeen. Blå Band) 4 dl kermaa 4 dl itse keitettyä rapulientä tai liemivalmistetta (esim. . Kun kastike alkaa saostua, ota kattila pois levyltä ja sekoita sitä niin kauan, kunnes se ei enää kupli. Jos ravunkuorien keittäminen tuntuu turhan työläältä, rapuliemen asemesta rapukalapadan kastikkeen valmistamiseen voi käyttää myös joko kalanruodoista tai kalaliemivalmisteesta (esim. Kuumenna rapukalapata höyryävän kuumaksi, mutta se ei saa kiehua. Hölskykurkut säilyvät jääkaapissa muutaman päivän ajan. Kattilaan lisätään vettä sen verran, että ravunkuoret peittyvät sekä karkeaa merisuolaa 1 rkl/litra vettä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 51. Viipaloi kurkut ja lisää ne liemen sekaan
Leirien järjestämisestä vastasivat SVK:n työntekijät, mutta ilman kalastusseurojen aktiivisia talkoolaisia leirit olisivat jääneet tänäkin vuonna järjestämättä. 52 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LAJIKALASTUS oli yksi Helsingin päiväleirin teemoista. PARAISTEN KUHAT JÄIVÄT MIELEEN Turun päiväleirillä tutustuttiin edellisvuoden tapaan lähiseudun kalavesiin joka päivä vähän eri tavalla ja eri paikassa. Arkiviikon mittaiset leirit tarjosivat nuorille mahdollisuuden kalastaa monella eri tavalla, monia eri kalalajeja osaavien ohjaajien avustuksella. . Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. TEKSTI MAURI SUOJANEN Kesäloma käyntiin PÄIVÄLEIREILLÄ Turussa, Helsingissä, Imatralla ja Kajaanissa T oista kertaa järjestetyt Fisuun päiväleirit kokosivat lapsia ja nuoria yhteen Turussa, Helsingissä, Imatralla ja Kajaanissa. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Heti leirin alussa osallistujat jaettiin neljän hengen ryhmiin, joiden kesken oli koko viikon käynnissä Street Fishing -tyyppinen kalastuskisa. Kahtena päivänä heittokalastettiin veneistä Paraisilla ja Kaarinassa, yhtenä lähinnä ongittiin Ruissalossa ja toisena Aurajoen Halistenkosken suvannolla samalla, kun koskessa opeteltiin neljän hengen ryhmin perhokalastusta Antero Jaskan opastamana. TURUN päiväleirin mieleenpainuvimpia kaloja olivat Paraisten kuhat. . Leirin mieliinpainuvimpia kaloja olivat Paraisten kuhat, joista suurin painoi yli kolme kiloa ja oli kokonaiset 70 senttiä pitkä. Myös komeita lahnoja nähtiin ja perhovapoihinkin tärähteli kaloja, vaikkei niitä juuri rannalle nähtäväksi saatu
VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 53. LiPÄIVÄLEIRIT ovat osa SVK:n järjestämää laajaa lasten ja nuorten leiritoimintaa. Leirin ohjelmaan kuului myös kalabingo. KAJAANISSA SAATIIN KAIKKIA KOHDEKALOJA Kajaanissa kalastettiin kirjolohta, haukea, ahventa ja kuhaa heittämällä, uistelemalla sekä veneestä pilkkimällä. STORTRÄSKILLA vietetty kirjolohipäivä valikoitui Helsingissä suosikkipäiväksi. . leiriläisille ensimmäiset virvelillä saadut kalat ikinä. Myös kontaktiin taimenen kanssa päästiin, mutta tällä kertaa punalihaiset vetivät pitemmän korren. IMATRAN päiväleirillä uistimiin nappasi pääasiassa ahvenia ja haukia. Osa leiriläisistä pääsi myös ammattioppaan kyytiin kokeilemaan livetekniikkaa. Kaloja saatiin kymmenisen kappaletta ja olivatpa ne joillekin . Leirille osallistui seitsemäntoista nuorta Helsingin ja Espoon suunnilta. säksi osallistujat pääsivät testaamaan taitojaan Saimaan puolella Imatran vierasvenesataman pitkältä aallonmurtajalta. HELSINGISSÄ OLI KIRJOLOHIPÄIVÄ SUOSIKKINA Helsingin päiväleirillä sukkuloitiin Helsingin ja Espoon välillä, päivittäin aina kalastusteemaa vaihtaen lajikalastuksesta haukijahtiin ja kaikkea siltä väliltä. Osallistujien uistimiin nappasi leirin aikana ahvenia sekä haukia. IMATRALLA SAALIIKSI AHVENIA JA HAUKIA Imatralla kalastus keskittyi Vuoksen ympärille Tainionkosken yläja alapuolelle sekä Imatrankosken alapuoliselle alueelle. Suosikkipäiväksi valikoitui kirjolohien kalastuspäivä Storträskillä Sipoonkorven kansallispuiston kupeessa. Komea aloitus virvelikalastuksen saralla siis! Perjantai, eli viimeinen leiripäivä vietettiin Espoossa Tapiolan Kalakerhon saarimökillä, jolta päästiin kaikki veneiden kyydillä haukijahtiin. Viileä ilma piti kalojen suut melko lailla supussa, mutta kaikkia kohdekaloja saatiin saaliiksi. Leirillä kalastettiin vapavälinein sekä soutu-uistelemalla
VILHO Liehunen on viihtynyt hyvin apuohjaajana. Hän suoritti koulutuksen viime vuonna ja on toiminut apuohjaajana jo monissa eri tapahtumissa muun muassa messuilla, valtakunnallisella pilkkileirillä sekä Stadin Kalajunnujen eri tapahtumissa. Viikonlopun kantavana teemana oli tällä kertaa turvallisuus ja vastuu sekä vinkit käytäntöön ja viestintään sosiaalisessa mediassa. Olen myös päässyt tutustumaan tapahtumiin järjestäjien näkökulmasta ja vaikuttamaan erilaisiin tekijöihin. Mukavaa ja leppoisaa hommaa Yksi koulutuksen käyneistä aktiivisista nuorista on viisitoistavuotias Vilho Liehunen. NUORISTA POTKUA seuratyöhön V iisitoista aktiivista 14-16-vuotiasta nuorta kokoontui 26. Tämän vuoden koulutus järjestettiin Padasjoella. Apuohjaajana toimiminen on ollut mukavaa ja yllättävän leppoisaa hommaa. Viikonlopun aikana nuoret pääsivät tapaamaan toisiaan sekä oppimaan, mitä apuohjaajana oleminen käytännössä tarkoittaa. Tehtäviini on kuulunut ihan laidasta laitaan kaikkea siivoamisesta virvelillä heittämisen opastukseen asti. Kuva: Vilho Liehusen arkisto. Pelkkää koulutusta ei kuitenkaan koko viikonloppu ollut, sillä nuorille järjestettyihin koulutuksiin sisältyy aina myös vapaa-aikaa, joka käytetään yleensä kalastukseen. toukokuuta Padasjoelle Särsjärven leirikeskukseen viikonlopunmittaiseen Fisuun apuohjaajakoulutukseen kehittämään omaa toimintaansa sekä oppimaan uutta Vapaa-ajankalastajien nuorisotoiminnasta. Vapaa-ajankalastajien nuorille 14-18-vuotiaille tarkoitettu apuohjaajakoulutus koostuu viikonlopun mittaisesta teoriaosuudesta sekä käytännön harjoittelusta leirillä, kerTEKSTI JA KUVA JANNE TARKIAINEN ?. Tapahtumissa on melkein aina leppoisaa ja niissä pääsee itsekin kalaan. Olen oppinut paljon uutta ja jopa saanut tietooni uusia kalapaikkoja muilta ohjaajilta. J0 35 nuorta on käynyt Fisuun apuohjaajakoulutuksen. ”Lähdin mukaan apuohjaajaksi, koska haluan tarjota elämyksiä ja oppimiani asioita muille nuorille. Voin suositella kaikille, joilla vain intoa riittää!” Apuohjaaja 54 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vaikka käymissäni koulutuksissa meno on ollut aika totista ja tehtävien määrä voi kuulostaa suurelta, niin sitä se ei ole
kesäkuuta. Tapsa ja Karppa olivat haavimiehinä. Omatoimikohteilla sai kalastaa yhdessä huoltajan kanssa koko päivän. Vapapäivän kävijät kohteittain: Matildanjärvi, Teijo, Salo: 131 kalastajaa Niemisjärvet, Evo: 172 kalastajaa Teerilampi, Ikaalinen: 97 kalastajaa Heikinlampi, Kivijärvi: 103 kalastajaa Mikkelin Valkea: 117 kalastajaa Ruunaan kosket, Lieksa: 76 kalastajaa Peurajärvi, Nurmes: 115 kalastajaa Syväjärvi, Kuhmo: 126 kalastajaa Vikaköngäs, Rovaniemi: 89 kalastajaa Maasydänjärvi, Sievi: 192 kalastajaa Ahvenlampi, Luosto, Sodankylä: 31 kalastajaa Manamansalon Särkinen, Vaala: 57 kalastajaa KOULUTUKSISSA pääsee myös kalaan. Koulutuksen tarkoituksena on antaa osallistujille eväitä toimia apuohjaajana erilaisissa nuorisotapahtumissa. On todella kiva, että tällaisia päiviä järjestetään”, pohti tyttöjen isä Juha Koski. kesäkuuta 92-senttinen kuha. SVK aloitti Fisuun apuohjaajakoulutusten järjestäminen viime vuonna, ensimmäisen osion on suorittanut tällä hetkellä 35 nuorta. KOSKEN perheessä syödään Venlan ja Ellan yhdessä pyytämää kalaa. Metsähallituksen toimet kalansaannin parantamiseksi olivat tuottaneet tulosta, ja saalispusseihinkin kertyi kivasti kotiin vietävää. ”Useampana vuotena on jo otettu osaa Vapapäivään, vaikka tytöt ovat vielä nuoria. Seuraamalla Fisuun.fi-sivua saat tiedon ensimmäisenä tulevista nuoria koskevista koulutuksista. APUOHJAAJAKOULUTUKSIA järjestetään vuosittain, yleensä keväällä. Mikäs sen hienompaa on kuin laittaa ruokaa itse pyydetystä saaliista! Vapapäivästä on tullut monelle perheelle jo perinne ja kalastustaidot on ehditty jo aiempina vuosina oppimaan. Tällä kertaa tapahtumaan osallistui lähes ennätykselliset yli 1 300 nuorta osanottajaa huoltajiensa kera. Tässä kuha ennen vapauttamista. TEKSTI JA KUVA JANNE RAUTANEN MARTIN kuha 10-vuotiaan Martin onkeen tarttui 22. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 55. Molemmat osiot käytyään nuori saa todistuksen hyväksytystä koulutuksesta. VAPAPÄIVÄSSÄ ennätykselliset 1300 osallistujaa L ämmin ja aurinkoinen keli helli Vapapäivän viettäjiä Suomen Vapaa-ajankalastajien ja Metsähallituksen yhteisessä nuorisotapahtumassa lauantaina 10. Lapsille oli järjestetty Vapaa-ajankalastajien toimesta opastus 12 kohteelle ja lisäksi Vapapäivänä pääsi kalaan 21 omatoimikohteella. Toiminnan tavoitteena on saada kattava apuohjaajaverkosto, joka toimii tukena nuorisotapahtumia järjestettäessä. Vapapäivää vietettiin nyt jo 14. Kaikista koulutuksen käyneistä ei tule apuohjaajia käytännössä, mutta osa nuorista on aktiivisesti mukana erilaisissa tapahtumissa. hossa tai jossain muussa nuorten tapahtumassa, joka voi olla SVK:n, piirin tai vaikkapa yksittäisen seuran järjestämä. kertaa. Hienosti tytöt Venla (5 v.) ja Ella (8 v.) olivat kalastustaitoja oppineetkin, sillä Ella väsytteli lähes yksin komean kirjolohen, jonka sisko taitaen haavi
sija, Toimintakilpailun piirinmestaruudessa nuoret alle 12 v. Hotellissa on hyvä kuntosali, kaksi saunaa ja kota varattavissa. Ehdotukset tulee toimittaa joko postitse tai sähköpostitse kilpailutoimikunnan sihteerille Marcus Wikströmille. Valintaa tehdessään toimikunta huomioi Ukon vuonna 2022 saavuttaman laajan kilpailumenestyksen useassa eri lajissa; SM-pilkki perhesarja 2. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden alussa. Lue lisää matkailun jäsenetukumppanuuksien sivulta: vapaa-ajankalastaja.fi/matkailun-jasenetuja/ Etelä-Suomen osiosta. 56 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. UKKO Pihlajamäki. Nauti hyviä illallisia. Kuva: Heidi Pernu. Tällä kertaa valinta osui nuoreen ja aktiiviseen kalastajanalkuun. sija, SM-onki nuoret alle 12 v. sija. Hotellissa on eräoppaan palveluita, joogaa ja ennen kaikkea Nuuksion kansallispuiston luontopolut. sija, Vetouistelun Pohjanmaacup nuorten 1. 1. sija, SM-toimintakilpailu 1. sija (joukkue), PM-Pilkki nuoret alle 12 v. sija sekä Pohjanmaan pilkkikuninkuuscup nuoret alle 12 v. UKKO Pihlajamäki on Vuoden Kilpakalastaja SVK:n kilpailutoimikunta painotti Vuoden Kilpakalastajan vuosittaisessa valinnassaan aktiivista osallistumista järjestön eri SM-kilpailuihin, osallistumista seuratoimintaan sekä medianäkyvyyttä. Tai vain nauti luonnon rauhasta. 1. HENKILÖUUTINEN JÄSENETU POLKU Hotelli on uusi SVK:n jäsenetukumppani Polku Hotellissa on kaikki mitä hyvään lomaan tarvitset. Seuroilla on aikaa 31.12.2023 asti pohtia ehdokasta. 1. Polku Hotelli tarjoaa SVK:n jäsenille 20-50 % alennuksen majoituksesta. Tule valmiille aamiaiselle, käy luonnossa kävelemässä, sauno ja pulahda virkistävään veteen. sija ja joukkuekilpailun 1. sija ja joukkuekilpailun 1. Kilpailutoimikunta valitsi Vuoden Kilpakalastajaksi 2023 Lakeuden Urheilukalastajia edustavan Ukko Pihlajamäen. sija, Tietokilpailun piirimestaruudessa nuorten joukkueiden 1. 1. SVK onnittelee Ukkoa valinnasta! SVK:n kilpailutoimikunta muistuttaa, että kaikki keskusjärjestöön kuuluvat kalastusseurat ja kerhot saavat ehdottaa ansioituneita henkilöitä Vuoden Kilpakalastajaksi
julkaisujen laatua (erottautumista massasta), kohderyhmien merkitystä, algoritmiä, merkitsemistä (tägäämistä), somen tapahtumatyökaluja sekä maksettua markkinointia (boostaus). Kaikki koulutukset toteutetaan verkkokoulutuksina Google Meet -alustalla ja ne ovat ilmaisia SVK:n jäsenille. kello 17-19. Sosiaalisen median koulutus osa 1: Tiistai 3.10. Koulutuksessa käydään läpi seuran päätöksenteko, hallituksen jäsenten tehtävät, seuran säännöt sekä jäsenten oikeudet ja velvollisuudet. mimmitkalastaa.fi Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 57. kello 17-19. kello 17-19. ?. Käydään läpi yleisimpiä tapahtumaviestinnän työkaluja ja käytännön esimerkkejä, joista saa vinkkejä omaan toimintaan. Tapahtumaviestinnän koulutus keskittyy tapahtumaviestinnän kolmeen kovaan: viestintään ennen tapahtumaa, viestintään tapahtuman aikana ja viestintään tapahtuman jälkeen. ?. ?. Koulutus on tarkoitettu seurojen tapahtumaviestinnästä vastaaville ja siitä kiinnostuneille. Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet: Torstai 16.11. Sosiaalisen median koulutus osa 2 on tarkoitettu sosiaalisen median perustoiminnallisuudet hallitseville (Instagramin ja/tai Facebookin tili on olemassa ja osaat julkaista sisältöä). Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet -koulutuksella annetaan perustietoa yhdistystoiminnasta ja hyvästä hallinnosta. Koulutuksessa katsotaan somea hieman syvemmälle etenkin järjestönäkökulmasta, ja koulutuksen aikana käsitellään mm. Sosiaalisen median koulutus osa 2: Torstai 30.11. Koulutus on tarkoitettu seurojen viestinnästä vastaaville ja siitä kiinnostuneille. SEURAA MEITÄ SOMESSA! Nappaa seurantaan sosiaalisen median kanavamme, niin saat hyödyllistä tietoa kalastuksesta, pysyt ajan tasalla ja inspiroidut! Voit seurata meitä seuraavissa kanavissa: FACEBOOK: @vapaa.ajankalastajalehti @vapaa.ajankalastajat @fisuun @vastuullinen INSTAGRAM: @vapaa_ajankalastajat @mimmitkalastaa @fisuun @streetfishingfinland YOUTUBE: @vapaa-ajankalastajat TIKTOK: @fisuun SYKSYN järjestöja viestintäkoulutukset Tapahtumaviestinnän koulutus: Tiistai 5.9. kello 17-19. kello 17-19. Sosiaalisen median koulutus osa 1 on tarkoitettu sosiaalista mediaa vähän tai ei ollenkaan käyttäneille, ja siinä keskitytään Facebookiin ja Instagramiin. Koulutus on tarkoitettu seurojen uusille luottamushenkilöille, mutta se sopii hyvänä kertauskurssina myös vanhoille tekijöille. Koulutusten sisältökuvaukset: ?. Koulutuskutsut ja ilmoittautumiset osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/koulutus. Koulutuksessa käydään läpi sosiaalisen median käytön perusteita: mitä sosiaalinen media on, miten sitä voi käyttää ja mitkä ovat sen peruselementit ja -ominaisuudet. Koulutus on tarkoitettu seurojen viestinnästä vastaaville ja siitä kiinnostuneille. Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet: Tiistai 19.9
Onginnan ja pilkinnän lisäksi VKK on myös aktiivinen vetouisteluseura, joka oman vetouistelucupinsa lisäksi on mukana järjestämässä Päijänne-Keitele-cupia. Eikä lapsia ja nuoriakaan ole unohdettu, vaan heille on tarjolla omat kilpailunsa ja sarjansa. ONGITTANUT KAIKENIKÄISIÄ VAUVASTA VAARIIN Anne Kuusisen mukaan VKK:ssa on toistaiseksi riittänyt talkoolaisia sangen hyvin, sillä aktiiveja seurassa on sentään kymmenkunta. Ei tarvita omia välineitä, eikä etukäteistaitoja, vaan meiltä löytyy välineet ja opit.” 58 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Suurin osallistujamäärä alkaa olla yli 65-vuotiaissa, ei yleisessä sarjassa”, he murehtivat. Talvella tietysti pilkitään ja kesällä otetaan miehistä ja naisista mittaa erityisesti rantaonginnassa. ”Teemme yhteistyötä näissä kisoissa Äänekosken Tärpin kanssa siten, että olemme vuorovuosin kahden kilpailun järjestelyvastuussa”, Marko Kuusinen selvittää. Siinä seura on nykyisten vetäjiensä Marko ja Anne Kuusisen mielestä myös onnistunut hyvin, vaikka kilpailuinto näyttäisi olevan paikallisten kalastusharrastajien keskuudessa hieman hiipumaan päin. ”Varsinkin nuoret jäsenemme ovat kunnostautuneet mitalien keruussa, mutta kyllä aikuisetkin ovat toki onnistuneet”, seuran puheenjohtajana toimiva Marko ja taloussekä nuorisoasioista vastaava Anne kertovat. Vaikka kilpailuihin on toistaiseksi riittänyt niin talkooväkeä järjestelyistä huolehtimaan kuin osallistujiakin, niin jälkimmäisen ryhmän ikääntyminen Kuusisia hieman huolestuttaa. ERITYISESTI onkiminen on mieluista Viitasaaren Kalakavereiden nuorimmille jäsenille. MONIPUOLISESTI KILPAILUJA Viitasaaren Kalakaverit järjestää paitsi seuran omia mestaruusja cupkilpailuja, myös piiritason kisoja ja muita kaikille avoimia kilpailuja. Tulkaa kokeilemaan kalastusta! Anne Ja Marko Kuusinen: ”Kovasti toivoisimme, että ihmiset innostuisivat kalastuksesta ja tulisivat matalalla kynnyksellä kokeilemaan. Menestystäkin kisoista on tullut, sillä VKK:n jäsenet ovat vuosien saatossa saavuttaneet onginnassa ja pilkkimisessä Kuusisten arvion mukaan jo lähes sata mitalia. TE KS TI IS M O M AL IN KU VAT VIITASAAREN KAL AK AV ER EI D EN AR K IS T O seurat esittelyssä Kilpailut ovat pääosassa VIITASAAREN KALAKAVERIEN toiminnassa Järjestää kalastusta kaikille vauvasta vaariin V iitasaaren Kalakaverien (VKK) keskeisin toimintatapa on ollut aina kilpailujen järjestäminen ja niihin osallistuminen
TUUMAUSTAUKO on väliin paikallaan, kun suunnitellaan kalastuspäivän ohjelmaa. ”Olemme vieneet myös ikäihmisiä ongelle, ja voikin sanoa, että olemme ongittaneet kaikenikäisiä ihan vauvasta vaariin asti. VKK:lla on myös jäsenhankinnassaan vetonaula, jonka ansiosta sillä ollut aina paljon myös ulkopaikkakuntalaisia jäseniä. MIMMIT Pilkkii -tapahtuma sai talvella 2023 innostuneen vastaanoton. ”Asiassa on sekin puoli, että jos heitä olisi enemmän, pystyisimme järjestämään lisää erilaisia tapahtumia ja muuta ohjelmaa”, hän arvioi. VKK:ssa on hänen mukaansa periaate, että jos joku pyytää, niin seurasta löytyy aina joku, joka on valmis viemään kokeilunhaluisen vaikkapa tutustumaan vetouisteluun. ”Meidän 30 euron jäsenmaksulla saa myös kalaluvan laajalle yhtenäislupa-alueelle Pohjois-Keiteleelle. Jäsenmäärää, myös nuorten osalta, Kuusiset pitävät ihan kohtuullisena. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 59. Myös leiritapahtumat avaavat mahdollisuuden ”kalastuspropagandalle”. Ylipäänsä myös koetamme järjestää sitä, mitä jäsenet haluavat”, Anne Kuusinen korostaa. Voikin pitää lähes varmana, että nämä naisille suunnatut kalastustapahtumat ovat tulleet jäädäkseen.” Kesän 2023 yksi kohokohta puolestaan hänen mukaansa oli, kun TV2:n Leikitään Pikku Kakkosta -tapahtumakiertue vieraili Viitasaarella. Mimmit-tapahtumat tulleet jäädäkseen Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) 2022 lanseeraamat Mimmit Kalastaa -tapahtumat ovat Anne Kuusisen mukaan saavuttaneet suuren suosion myös Viitasaarella. ”Heistä myös siirtyy aina osa myöhemmin aikuisjäseniksi.” Nuorten kalakerhoa VKK:lla ei ole toiminnassa, mutta kouluvierailut tarjoavat tilaisuuden jakaa kalastusoppia lapsille ja nuorille. ”Varsinkin toisena vuotenaan ne ovat olleet suosittuja, ja esimerkiksi Mimmit Pilkkii -tapahtumassa oli keväällä 17 osallistujaa, vaikka ilmoittautuneista jäi aika moni pois huonon sään pelottamana. JÄSENMAKSULLA UISTELEMAAN POHJOIS-KEITELEELLE Viitasaaren Kalakavereilla oli toukokuussa 2023 yhteensä 198 jäsentä, joista 25 oli alle 18-vuotiaita nuoria. Muille se maksaa 50 euroa vuodessa, ja luvalla saa jopa vetouistella ilman vaparajoituksia.” seurat esittelyssä ONGELLA viihtyvät myös varttuneemmat kalastuksen harrastajat. Yhtään kuvaakaan ei kukaan kerennyt ottamaan koko aikana, kun oli niin kova pöhinä päällä koko ajan”, Anne Kuusinen kertoo. ”Jos joku ei pääse, niin toinen pääsee”, hän korostaa. ”Piirin nuorisoleirillä pidin niin hyvän mainospuheen kalastuksesta poikansa kanssa paikalle tulleelle isälle, joka innostui siitä niin, että ilmoitti heidät kummankin heti jäseneksi”, Marko Kuusinen naurahtaa. Toisaalta ei hänen mielestään talkoolaisia ja aktiiveja ole koskaan liikaa. ”Olimme mukana ongittamassa lapsia, joita kävi onkipisteellämme reilusti yli sata
Kisanäyttämönä toimi runsaista saaliista ja suurista kaloista tunnettu Hartolan Jääsjärvi. ?. Yksi venekunta vei voiton kaikissa kolmessa kilpailussa. Kolme parasta venekuntaa palkitaan kumpanakin päivänä. Sen jälkeen tarjolla oli enää varasijoja, joilta lopulta nousi muutama venekunta itse kilpailuun. kesäkuuta. . Viehekalastuksen Suomen mestaruudesta kilpaillaan venekuntaja joukkuesarjoissa, joissa päiväkohtaiset sijoituspisteet ratkaisevat paremmuuden. Venekuntaan kuuluu 2 henkilöä, joukkueeseen 2 venekuntaa. VOITTAJIEN on helppo hymyillä. SÄÄNNÖT Keskeiset säännöt ?. ?. VIEHEKALASTUKSEN 60 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalat kuvataan mittalaudalla ja kuva lähetetään kännykällä tulosohjelmaan. Kilpailu järjestettiin edellisvuosien tapaan viikkoa ennen juhannusta, joka tänä vuonna tarkoitti 16.-17. KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU KOKONAISTULOKSET LÖYTYVÄT KILPAILUN NETTISIVULTA: viehekalastuksen-sm.fi VIEHEKALASTUKSEN SM kilpailtiin Hartolan Jääsjärvellä Team Alutroll 1 putsasi palkintopöydän V iehekalastuksen SM palasi yhden merivuoden jälkeen järvelle. Kilpailualueena toimi käytännössä koko Jääsjärvi, pois lukien Talaslahti järven koilliskolkalla sekä Tainionvirta ja sen edustan alue. Kukin kilpailija saa käyttää kerrallaan vain yhtä vapaa ja viehettä. Jääsjärvi oli ilmeisen onnistunut valinta, sillä tarjolla olleet osallistujapaikat olivat täynnä jo heti muutaman minuutin kuluttua ilmoittautumisen alkamisesta. ?. Kilpailu koostuu erillisistä SM-Ahven ja SM-Hauki -kilpailupäivistä, joissa viisi pisintä kalaa/laji otetaan tuloksissa huomioon. Team Alutroll 1, Jarno Simpanen ja Jyri Lepistö. Viehekalastuksen SM keräsi taas ison osan lajin huipuista yhteen paikkaan, joka tällä kertaa oli Jääsjärvi Hartolassa. ?. Joukkuesarjaan saavat osallistua yritykset ja SVK:n jäsenseurat. Välikoon kaloja saa ottaa itselleen ruokakaloiksi
Ainoastaan kilpailujen suurimmat kalat jäivät heiltä puuttumaan. Panostaminen todellakin kannatti, sillä parivaljakon mukaan lähti viehekalastuksen SM-kilpailun pääpalkintona ollut Alutroll 410 E Snapper + Tohatsu MFS30DETL venepaketti, sekä upeat päiväkohtaiset pääpalkinnot. Voittajat kertoivat ahventen siirtyneen kilpailua edeltävällä viikolla matalasta syvempään, sitä mukaa kun veden lämpötila nousi. Aivan ennätyskokoisia haukia ei kuitenkaan saatu, mutta kuitenkin lukuisia yli metrin kaloja. Onneksi yhtään karille ajosta johtuvaa moottoririkkoa ei tänäkään vuonna tapahtunut. SM-AHVEN Viehekalastuksen SM-kilpailun ensimmäisenä päivänä kilpailtiin SM-Ahven. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 61. Myös haukien osalta oli etukäteisveikkailuissa kuultu ennustuksia todella isoista kaloista. Herrat kertoivat ahventen syönnin loppuneen iltapäivän puolella ja moni luotaimessa havaittu ahven jäi saamatta. SM-hauen pääpalkintona oli puolestaan Lowrance HDS® Pro 9 + ActiveTarget® 2-liveluotain + Active Imaging HD™ ja C-MAP -kartat. Venekunnan muodostivat Jarno Simpanen Kyyjärveltä ja Jyri Lepistö Kälviältä. . Voittajavenekunta oli sama kuin ahvenpäivänä, eli Team Alutroll 1, Jarno Simpanen Kahden viikon treeni kannatti Team Alutroll 1 -venekunta voitti kilpailussa lähes kaiken mahdollisen. Melkoinen palkintopotti! Katso kisan FB-sivulta Team Alutroll 1 venekunnan haastattelu, jossa he kertovat lisää kilpailusta: fb.watch/lymD27aorI/ . TEAM Alutroll 2 sai kilpailun suurimman ahvenen, jolla oli mittaa 47 cm. Jääsjärvessä on tunnetusti hyvät ahvenkannat, ja paikallisten mukaan järvessä on myös todella isoja ahvenia. Kisan pisimmän hauen, joka oli 113 senttiä ilmoitti SM-hauki-kilpailun toiseksi sijoittunut venekunta Rommikola. kuolleen uinnin jigejä, joilla uinti tehdään käsialalla. Voittokalat nousivat pienillä, alle 3” jigeillä. Jigien tuli olla ns. TEAM RommiKola, Jani Saren ja Iiro Perälä. Tiedot kiloluokan ahvenista pitivät paikkaansa, sillä niitä nousi myös kisassa. SM-ahvenen pääpalkintona oli Raymarine Element 12 HV & HV-100 all-in-one -kaikuanturi sekä LightHouse-karttakortti. Yli kilon kalat eivät etukäteistietojen mukaan olleet lainkaan harvinaisia. Oli siis aivan todelliset mahdollisuudet, että kisassa nähtäisiin jättihaukia. TEAM ALUTROLL 1 SM-HAUKI Toisena kilpailupäivänä oli vuorossa SM-Hauki, joka kilpailtiin edelleen lämpimissä olosuhteissa. Suurimman tuloksen ahvenpäivänä kalasti Team Alutroll 1, jonka muodostivat Jarno Simpanen ja Jyri Lepistö. Harjoittelupäivinä löydetyt turvalliset reitit olivat tallessa venekuntien plottereissa ja ne helpottivat liikkumista kisapäivinä. He ilmoittivat 42, 40, 39, 39 ja 38 sentin ahvenet, joiden yhteispituus oli 198 senttiä. TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU KOKONAISTULOKSET LÖYTYVÄT KILPAILUN NETTISIVULTA: viehekalastuksen-sm.fi KILPAILUN LIVELÄHETYKSET NÄET KILPAILUN FB-SIVULTA : facebook.com/viehekalastuksenSM Kilpailualue oli viimevuotiseen tapaa hyvin karikkoinen ja kiviä saattoi tulla vastaan lähes missä tahansa. Miehet olivat valmistautuneet kilpailuun huolella ja harjoittelivat Jääsjärvellä kahden viikon ajan ennen kilpailua. Suomen suurin vavalla saatu hauki on noussut Tainionvirrasta, joka saa alkunsa juuri Jääsjärvestä
VENEKUNTAJA JOUKKUESARJA Viehekalastuksen SM ratkaistaan SM-Hauki ja SM-Ahven kilpailujen sijoituspisteiden perusteella. Kolmanneksi sijoittui Team Alutroll 2, jonka muodostivat Jani Ojala ja Pekka Korhonen. SM-Hauki (cm): 1) Jarno Simpanen ja Jyri Lepistö, Team Alutroll 1 (480), 2) Jani Saren ja Iiro-Matias Perälä, Team RommiKola (472), 3) Matti Carlson ja Teemu Salonen, Päijänteen tankolaulajat (448), 4) Hannu Vesaranta ja Saku Laaksonen, Garmin/Westin (433), 5) Samuli Kyrönviita ja Vili Heikkilä, KP Baits (420), 6) Sami Haantaus ja Henri Nylander, Eagle Fishing Team (419). Kolmantena oli IS-Tarvike, jossa oli mukana venekunnat IS-Tarvike ja Thug Fishing. 62 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Toiseksi sijoittui Laaksonen Group, jossa kilpailivat venekunnat Garmin/Westin ja Team RommiKola. Venekunnat Team Alutroll 1 ja 2 muodostivat joukkueen Alutroll ja he veivät joukkuesarjan voiton. ja Jyri Lepistö. SM-Ahven (cm): 1) Jarno Simpanen ja Jyri Lepistö, Team Alutroll 1 (198), 2) Jani Ojala ja Pekka Korhonen, Team Alutroll 2 (197), 3) Hannu Vesaranta ja Saku Laaksonen, Garmin/Westin (194), 4) Samuli Kyrönviita ja Vili Heikkilä, KP Baits 2 (194), 5) Seppo Pentikäinen ja Timo Juhala, IS-Tarvike (193), 6) Jarkko Uimonen ja Jussi Jokinen, KPF Aava (192). Team Alutroll 1 oli ottanut voiton kummassakin kilpailussa, joten Viehekalastuksen Suomen mestareista ei venekuntasarjassa ollut epäselvyyttä. Hauella mittaa komeat 113 cm. Viehekalastuksen SM, joukkuesarja (p): 1) Team Alutroll (11), 2) Laaksonen Group (18), 3) IS-Tarvike (91), 4) BlueWhite Safari (98), 6) Lund Boats Finland Oy (142), 6) Ursuit (144). . Heidän viisi suurinta haukeaan olivat 104, 98, 96, 94 ja 88 senttiä, yhteensä 480 senttiä. Yhdessä teimme taas hienon kilpailun. ANTTI Kiuru ja Jarno Heikkilä hoitivat kalastuksen ohella livelähetykset vesiltä. Tulokset Viehekalastuksen SM, venekuntasarja (p): 1) Jarno Simpanen ja Jyri Lepistö, Team Alutroll 1 (2), 2) Hannu Vesaranta ja Saku Laaksonen, Garmin/Westin (7), 3) Jani Ojala ja Pekka Korhonen, Team Alutroll 2 (9), 4) Samuli Kyrönviita ja Vili Heikkilä, KP Baits 2 (9), 5) Jani Saren ja Iiro-Matias Perälä, Team RommiKola (11), 6) Hannu Rautiainen ja Juha-Pekka Ollikainen, Hirvensalmen kalamiehet 3 (17). Toiseksi sijoittui venekunta Garmin/Westin, jossa kalastivat Hannu Vesaranta ja Saku Laaksonen. KILPAILUN suurimmasta hauesta vastasi Team RommiKola. Haastattelemassa Jyri Kuusisalo Kalastajan Kanavalta. ?. Team Alutroll 1 -veneen viidestä suurimmasta hauesta neljä tuli täsmäheittämällä ja yksi vertikaalilla. Sekä tietenkin kilpailun osallistujille. Kiitos kaikille kilpailun yhteistyökumppaneille, sekä järjestelyissä mukana olleille vapaaehtoisille Itä-Päijänteen Kalakavereiden jäsenille
Myös järvi oli kirkasvetinen, ja kalaa oli kaikkialla vähän, joten saaliin saaminen oli todella haasteellista. Henkilökohtainen kilpailu: 1) Lionel Fournier, Ranska, 2) Vincent Mathieu, Belgia, 3) Daniel Martin, Espanja, …, 11) Leevi Voutilainen, 16) Jussi Wacklin, 17) Jussipekka Myllymäki, 26) Ville-Antti Jaakkola, 29) Juho Strandman. HAASTAVAT JA VÄHÄKALAISET VEDET Myllymäen mukaan kisajoet olivat pienimuotoisia ja kirkasvetisiä. NUORIA LISÄÄ KILPAPERHOKALASTUKSEEN Vaikka Leevi Voutilainen oli ensikertalainen arvokilpailuissa, niin Myllymäki toivoo lisää uusia nuoria kilpaperhokalastajia perhokalastuskilpailuihin. KILPAILUT TEKSTI ISMO MALIN Kokonaan tulokset löytyvät SVK:n kotisivuilta: vapaa-ajankalastaja.fi/wp-content/uploads/2016/11/EM-perho-2023-Portugali.pdf Ensimmäinen arvokisamitali Pohjoismaiden ulkopuolella järjestetyistä arvokisoista PRONSSIJOUKKUEESSA kalastivat Jussipekka Myllymäki, Jussi Wacklin, Ville-Antti Jaakkola, Leevi Voutilainen ja Juho Strandman. Portugalissa Suomelle oli etua siitä, että joukkueessa oli myös useamman vuoden tauon jälkeen Jussi Wacklin, joka oli kilpaillut Portugalissa jo EM-kisoissa vuonna 2017. ”Tärkeä tekijä oli myös se, että pääsimme treeniviikolla Portugaliin kalastamaan lähellä kisapaikkaa sijaitsevalle joelle. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 63. Se oli Suomelle kaikki perhomaajoukkueet mukaan lukien ensimmäinen MMtai EM-mitali, joka on voitettu Pohjoismaiden ulkopuolella järjestetyissä kilpailuissa. Myös Suomen Vapaa-ajankalastajien sivuilta löytyy tietoa kisoihin ilmoittautumisesta ja muuta lajiin liittyvää. Suomalaisten etuna oli, että järvellä kalastettiin rannalta, mikä vaatii pitkiä heittoja, jotka me hallitsemme hyvin”, Myllymäki mainitsee. Yksittäisten kalastusjaksojen voittoon ylsivät Leevi Voutilainen ja Juho Strandman omissa 11-henkisissä kilpailuryhmissään. Suomen joukkueen valtti oli tasaisuus, kun muutamallakin kalalla pääsi yleensä jaksosijoituksissa korkealle. Kysyä voi myös kokeneemmilta kilpaperhokalastajilta”, hän selvittää. Henkilökohtaisen kilpailun paras suomalainen oli Leevi Voutilainen sijalla 11. ”Yksi hyvä esimerkki on Keski-Suomen Perhokalastajat. ”Meille sopivat lähes minkälaiset vedet ja olosuhteet tahansa, sillä joukkueella on hallussaan laaja repertuaari erilaisia tekniikoita ja monipuolista osaamista. Viime vuonna Suomen miehet voittivat Norjan EM-kisoista myös EM-pronssia. Olemme myös hyvähenkinen joukko kilpaperhokalastajia, ja jaamme tietomme koko joukkueen ja myös MM-edustajien kesken”, Myllymäki selvittää Suomen menestyksen taustoja. Monille kilpailijoille tuli viideltä kilpailujaksolta useita nollatuloksia eli saaliittomia suorituksia. ”Yhtenä päivänä oli kova tuuli ja järvellä kävi niin nolosti, että yhdellä jaksolla kukaan yhdestätoista kilpailijasta ei saanut kalaa. Suomelle historiallinen PERHOKALASTUKSEN EM-PRONSSI Portugalista S uomen miehet saavuttivat pronssia perhokalastuksen Euroopan mestaruuskilpailuista Portugalin Covilhassa toukokuussa. Tulokset, miehet EM-perhokalastus 22.-28.5.2023 Joukkuekilpailu: 1) Ranska, 2) Espanja, 3) Suomi: Jussipekka Myllymäki, Jussi Wacklin, Ville-Antti Jaakkola, Leevi Voutilainen ja Juho Strandman. Pohjoismaissa pidetyistä MMja EM-perhokilpailuista Suomen maajoukkueet ovat keränneet jo aiemmin mukavasti mitaleita: pronssia, hopeaa ja kirkkaimmillaan kultaa Kuusamossa vuonna 2021. Kun kisat olivat jo toukokuussa, treeniviikon merkitys entisestään korostui, sillä kotimaassa emme olleet vielä juurikaan voineet kalastaa”, hän lisää. ”Häneltä tietysti me muut saimme hyviä vinkkejä”, Myllymäki kiittelee. Maasta löytyy hänen mukaansa useita perhokalastusseuroja, joissa myös kilpaillaan ainakin jonkin verran. SUOMALAISTEN TIETOTAITO KOVALLA TASOLLA Kumpaakin joukkuepronssia voittamassa ollut ja viime vuonna henkilökohtaista hopeaa saanut Jussipekka Myllymäki pitää tämänvuotista mitalia osoituksena siitä, että suomalaisten tietotaito on jo niin kovalla tasolla, että jos kaikki onnistuu, niin mitaleita voi tulla ihan mistä päin maailmaa tahansa
Sen jälkeen ilmoitettiin, kuten kilpailun ohjeessakin sanottiin, vain tulosta parantavia kaloja ja ilmoitusten määrä alkoi sitä mukaan tasoittumaan. Koko Suomi on siis kilpailuareenana ja monet joukkueet panostavat paljonkin omien mörkökalojen löytämiseen. Tässä Mäskääjät -nimisen joukkueen 36-senttisen tyylinäyte. kello 21.00 ja päättyi KILPAILUSSA nähtiin jälleen liuta hienoja sorvia. ongittiin kookkaita lahnoja 64 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KILPAILUT ONKI24:ssä TEKSTI MARCUS WIKSTRÖM O nki24 kilpailtiin nyt jo kolmatta kertaa ja sarjajako oli se sama tuttu ja turvallinen; Fiilistely-sarjassa oli rennompi ote kisaan ja Pro-sarjassa oltiin enemmän all-in meiningillä. Komea katras! Pisimmän eli 70-senttisen lahnan sai Urpoerämies 1 -niminen joukkue, jossa kilpailivat Pauli Varsila ja Teemu Heikkilä. Kilpailun keli oli monessa paikassa äärimmäisen sateinen ja haittasi takuuvarmasti joidenkin joukkueiden suoritusta. Joukkue onnistui jallittamaan peräti 40 senttimetriä pitkän särjen. seuraavana iltana täsmälleen samaan kellonaikaan. Sarjan toiselle sijalle onki Pasalan Mäskääjät, jonka muodostivat Juuso Triipponen ja Jali Veranen. Fiilistely-sarjaan oli ilmoittautunut 53 joukkuetta ja Pro-sarjaan 12 joukkuetta. RUNSAASTI SAALISILMOITUKSIA Kilpailun alussa ilmoitettiin totutusti saaliskaloja runsain mitoin. Onki24 vuosimallia 2023 starttasi 30.6. Tästä huolimatta ilmoitettiin tähän mennessä pisimmät lahnat koskaan tässä kisassa; 70-senttinen, 66-senttinen, 63-senttinen ja 61-senttinen. Todella kovan luokan suoritus ja kun särki sai kavereikseen vielä 40-senttisen ruutanan ja 26-senttisen seipin, oli Pro-sarjan voitto sinetöity. Onki24 edustaa suosittuja, rajattomia kalastuskilpailuja, jossa kilpailijat itse valitsevat onkipaikkansa. Kilpailun ehkä komeimmasta kalasta vastasi kuitenkin GoFish Kokkola, jossa kalastivat Markus Sällinen Kokkolasta ja Pertti Moilanen Hämeenlinnasta. Kolmanneksi tuli Alea Iacta Est -niminen joukkue, jossa kilpailivat Toni Itäranta ja Jani Tiainen. Kilpailukaloiksi hyväksyttiin särki, seipi, säyne, suutari, sorva, ruutana ja lahna. Kilpailu on puhdas kahden hengen joukkuekilpailu eli henkilökohtaista sarjaa ei ole. Tuloksiin laskettiin kolme pisintä ja eri lajeihin kuulunutta saaliskalaa ja kalalajeille oli vertailukelpoisuuden nimissä annettu myös kertoimet
Heidän voittosaaliinsa koostui 66 cm lahnasta, 38 cm ruutanasta ja 33 cm särjestä. Onki24-kilpailua tuki palkinnoin Onkitukku. Pro-sarja: 1) GoFish Kokkola (Markus Sällinen, Pertti Moilanen) 198.40, 2) Pasalan Mäskääjät (Juuso Triipponen, Jali Veranen) 170.12, 3) Alea Iacta Est (Toni Itäranta, Jani Tiainen) 168.95, 4) Species Fishing Team (Juha Salonen, Timi Laitinen) 159.20, 5) Mäskääjät (Teemu Suihkonen, Onni Virtanen) 158.08, 6) Alpiinofishing (Roni Heinonen, Mirko Varakas) 137.88. Tulokset (pisteet): Fiilistely-sarja: 1) Ananas (Kristian Kankare, Henry Merikallio) 186.20, 2) Team Sensas Finland ry (Henri Lillman, Vili Lillman) 172.00, 3) Team Lihalaatikko (Samuli Raittila, Mikael Kallio) 169.44, 4) Team T&T (Tomi Eteläaho, Tarja Huhtala) 169.00, 5) Gofish 1 (Mauri Jylkkä, Terttu Leskinen) 166.92, 6) Kalakallet (Matti Auvinen, Pauli Nummenpää) 161.20. Kallavesi kutsuu Lisätiedot ja ilmoittautuminen: vapaa-ajankalastaja.fi/smlaituripilkki 23.9.2023 KUOPIO Maljalahti SM LAITURIPILKKI ANANAS KÄRJESSÄ FIILISTELY-SARJASSA Fiilistely-sarjassa kärkeen kiilasi jo suhteellisen aikaisessa vaiheessa Ananas-niminen joukkue. He onnistuivat pitämään Team T&T:n takanaan, joskin vain 0,44 pisteen turvin. Toiseksi nousi Team Sensas Finland, jossa kilpailivat Henri ja Vili Lillman. Pistekaula muihin joukkueisiin piti loppuun asti ja voitto oli faktaa. Pronssisija meni Team Lihalaatikko -nimiselle joukkueelle, eli tarkemmin ottaen Samuli Raittilalle ja Mikael Kalliolle. Joukkueen muodostivat Kristian Kankare Helsingistä ja Henry Merikallio Vantaalta. Lisää tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/onki24/ URPOERÄMIES 1 vastasi kilpailun komeimmasta lahnasta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2023 65
SM LAITURIPILKKI KILPAILUT SM-kilpaonki 8.– 9.7. Kuva: Juha Ojaharju. SM-tuulastus 16.9. Liperi Venekunnat (p): 1) Mika Sainio ja Arto Ignatius, Liperin Uk, 38214, 2) Atso Ikonen ja Ilkka Huikuri, Liperin Uk, 25459, 3) Ville Käyhkö ja Jaakko Hirvonen, Liperin Uk, 21388. Lisätietoja: kilpailunjohtaja Petri Aula p. Missä SVK menee. Kuorasjärvi, Alavus Venekunnat (p.): 1) Toni Harju ja Vesa Louvesniemi, Alavuden seudun Uk, 74034, 2) Marko Sallila ja Janne Knuuttila, Lakeuden Uk, 15875, 3) Heikki Korpela ja Riku Koski, Kurikan Uk/Jalasjärven Uk, 13387. Ilmoittautuminen piiri-/seurakohtaisesti 15.9. Liperi Venekunnat (g): 1) Jukka Kontkanen ja Petri Nivanaho, Liperin Uk, 24445, 2) Ville Käyhkö ja Jaakko Hirvonen, Liperin Uk, 23800, 3) Timo Lepistö ja Tuomo Kuusinen, Itä-Päijänteen Kk, 18909. Lisätietoja: kilpailunjohtaja Petri Aula p. Saimaan kanava Naiset (p): 1) Sarianne Snellman, Stadin Kalajunnut, 4, 2) Riitta Isokorpi, Team Maver Finland, 6, 3) Heidi Pernu, Sesonki1, 6. mennessä tilille FI07 4760 0010 0303 12. SM-laituripilkki 23.9. mennessä osoitteessa vapavarkaus.net. Ilmoittautumiset: hankasalmenkalamiehet@gmail.com ja osallistumismaksut 10.9. Jälki-ilmoittautuminen + 5 €. klo 20-24 Hankasalmen Niemisjärvellä. 30.8. SM-heittouistelu 15.7. 041 436 1199 tai Pekka Hujanen, p. Ilmoittautumiset: hankasalmenkalamiehet@gmail.com ja osallistumismaksut 10.9. Jälki-Ilmoittautuminen + 5 €. klo 9.30-14.30, Kuopio/Maljalahden venesataman laitureilla (Makasiininkatu 1). 040 511 9596. SVK:n vetouistelumestaruus 16.7. Tiedustelut: Aarne Keurulainen, p. Joukkuekilpailu 20 €. Joukkueet: 1) Liperin Uk2 (Ignatius, Piironen, Piironen, Kosonen) 56230, 2) Liperin Uk (Ikonen, Huikuri, Rummukainen, Tanskanen, Makkonen) 52634, 3) Liperin Uk1 (Käyhkö, Hirvonen, Tikkanen, Turunen, Ratinen, Kakkinen) 51724. Osallistumismaksu: 40 €/venekunta. Tulevia SM-kilpailuja Epävirallinen MM-tuulastus 15.9. mennessä tilille FI07 4760 0010 0303 12. Kilpailukeskus Purrintiellä, opastus 9-tieltä Niemisjärveltä. SM-soutu-uistelu 29.7. Kilpailukeskus Halttulassa/Taipaleenlahti Halttulantiellä. SVK:N vetouistelumestaruudet ratkottiin Liperissä. Street fishing -kurssi, Helsinki, Marcus Wikström 31.8. Osallistumismaksu: 40 €/venekunta. Kuva: Janne Tarkiainen. Joukkueet: Liperin Uk1 (Kontkanen, Nivanaho, Sainio, Tanskanen, Väänänen, Kiiskinen) 49550, 2) Liperin Uk2 (Kosonen, Kinnunen, Hirvonen, Käyhkö, Konttinen, Rummukainen) 41840, 3) Itä-Päijänteen Kk (Neuvonen, Neuvonen, Lepistö, Kuusinen, Virtanen, Rantanen) 40017. 66 4 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Miesveteraanit: 1) Markku Koskela, Sesonki2, 10, 2) Esa Kolehmainen, Maver1, 13, 3) Heikki Matikainen, Maver1, 15. klo 20-24 Hankasalmen Niemisjärvellä. Miehet: 1) Ville Lehtinen, Lempäälän Kk1, 2, 2) Tomi Etelä-Aho, Sesonki1, 2, 3) Tero Kankaanpää, Lempäälän Kk1, 3. Itämeripäivänä haukitehdastalkoita, lisätiedot haukitehdas.fi Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. KAIKKI SM-soutu-uistelukisassa saadut kalat fileoitiin ja annettiin korvauksetta niitä halunneille. Joukkueet: 1) Lempäälän Kk1 (Ville Lehtinen, Tero Kankaanpää, Pekka Rintamaa, Seppo Pönni, Erkki Lavonen) 26, 2) Sesonki1 (Tomi Etelä-Aho, Heidi Pernu, Perttu Kuortti, Tarja Huhtala, Arttu Ylinen) 28, 3) Team Sensas Finland1 (Tero Isokorpi, Jouni Lillman, Samppa Ylönen, Marko Ekroth, Aku Isokorpi) 45. 050 534 3660. 040 511 9596
ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 28.8. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 3 2.6. 2. 044 243 3519, maria.ahoranta@saarsalo.fi K uv a: Ju ha Sy vä ri ne n. 6.10. KALASTONHOITOMAKSU 2023 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä LEHDET 2023 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 5 6.10. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. 3. Kyttyrälohen kahdet kasvot Kalapaikkana Kostonjoki. Venepilkinnän niksit Siikapilkillä Oulujoen suulla 5 / 2023 ilmestyy 1 27.1. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 6.10. MAKSAMINEN 1. 6 8.12. 4 25.8. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 2 24.3. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi l Maria Ahoranta puh. krs, 33960 Pirkkala l Timo Lepistö puh
050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/kpl. TILAUKSET SVK:n KAUPASTA vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Kalastusseurat voivat tilata vieheitä hintaan 8 €/kappale + toimituskulut. Viehevärityskisan vieheet ovat erikoisvärejä ja niitä voi tilata ainoastaan SVK:lta. Nils Master Haka DD 2018 Vuosiviehe 5 € (12 €) ALE 6 414886 500440 23004 PAL. 2023 – 40 650044 – 2304 VUOSIVIEHE 2023 Kilpailuvieheenä toimi toista kertaa Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12 cm vaappu, joka tunnetaan mainiona kuhavieheenä. VUOSIVIEHEITÄ 2013–2022 Bete Lotto 2017 12 € 12 € 5 € Grosari Laxman 2019 Vuosiviehe Vuosiviehe 2013 Vuosiviehe 2022 Grosari vaappu Vuosiviehe (12 €) Grosari Laxman 2020 Vuosiviehe 5 € (12 €) ALE ALE 5 € (12 €) ALE Nils Master Haka DD. VKO. Minimitilaus 6 kpl. 12 € VAIN 200 kpl:n erä! Vuosiviehevärityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe