9,90 €) HAUKIPERHOT ja niillä kalastus Sekavedolla kalaa Vavan varressa KATRI HELENA AHVENTA Ahvenanmaalta Meritaimenen syyskalastus LAKSELVALLA. 4 • 2024 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € PINTAKALASTUKSEN pikakurssi 6,90 € TARJOU S (norm
l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. . Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. VAIN 45 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen viehe.. majoituksista. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaaajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm
Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. . VAIN 45 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen viehe. 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä ELOKUU 2024 Sisällys 24 Sekavedolla kalaa 28 Tutkittua Kalastuksessa tärkeintä ovat tyhjät reissut 31 Kirjat 32 Uutuudet 34 Meritaimenen syyskalastus Lakselvalla 38 Lääkärin määräyksestä Meritaimenperhoja 40 Perhonurkka Perhokalastuksen kansainväliset kilpailut 44 Vavan varressa Katri Helena 47 Urpo Uppoperho 60 Viehekalastuksen SM 68 SM-onki 70 Onki24 73 Kilpailutuloksia 8 Haukiperhot ja niillä kalastus 64 Mimmit testaa: Viehekalastuksen SM 48 Ahventa Ahvenanmaalta 16 Pintakalastuksen pikakurssi 51 Ahvenpannussa vähemmän on enemmän 52 Nuorten tärpit 56 Seurat esittelyssä Heka 59 Kalaherkut Särkihakkeluspihvi maistuu tartarina tai kypsennettynä l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. majoituksista. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaaajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 3. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi
PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Kuva: Olli Saari. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 576 3302. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 30 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 0400 946 968. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. krs, 33960 Pirkkala Maria Turppa, puh 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : TIM O KO IKK AL AIN EN . 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh
Kesäkisaan voit osallistua 3.9. Sisältöjen jakaminen sosiaalisen median kanaviin on entistä helpompaa. Mobiilioptimoinnin ansiosta sivujen käyttö sujuu saumattomasti myös älypuhelimilla ja tableteilla. Niistä vakituisesti maassamme elää noin 70. klo 16 asti. ELOKUU 2024 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus UUDISTUNEET VERKKOSIVUMME TUKEVAT KALASTUSHARRASTUSTA Suomen Vapaa-ajankalastajien verkkosivut ovat uudistuneet. Tiesitkö, että Suomessa on tavattu yli sata kalalajia. Uudet, entistä paremmat sivut avattiin kesällä osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi. Uusien verkkosivujemme tärkein tavoite on tukea kalastusharrastusta sekä edistää jäsenseurojen jäsenhankintaa ja tapahtumien järjestämistä. Kireitä siimoja! VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 5. Yksi merkittävimmistä uutuuksista sivuillamme on valtakunnallinen keskitetty kalastuksen tapahtumakalenteri. Lisäksi vapaa-ajankalastajapiirien nettisivut tulevat jatkossa sivujemme alaisuuteen, mikä varmistaa kaikille piireille laadukkaan ja yhtenäisen netti-ilmeen. Jokaisen kalastuksen harrastajan on hyvä tuntea saaliinsa. Kaikki palaute uusista sivuista on tervetullutta ja sitä voi antaa helposti sivujemme palaute-lomakkeen kautta. Olemme panostaneet selkeään ja käyttäjäystävälliseen sisältöja valikkorakenteeseen, jotta tieto löytyy vaivatta. Tavoitteenamme on luoda kalastusaktiivisuutta edistävä kalenteri, joka kokoaa yhteen Suomen Vapaa-ajankalastajien sekä sen piirien ja jäsenseurojen tapahtumat. Voit testata tietosi sivuillamme ja samalla osallistua kesäkisaamme, jossa voit voittaa loman Turun saaristoon ja muita palkintoja. Muistathan myös nettisivuiltamme löytyvät Kalastus maistuu -vinkit, joista voit ammentaa ideoita syksyn lyheneviin päiviin ja viileneviin vesiin. Lisäksi graafinen ilmeemme on parantunut merkittävästi. Sivut ovat vielä kehitysvaiheessa, lisää toimintoja ja aineistoja on tulossa syksyn aikana. Uusilla verkkosivuillamme tarjoamme kattavasti neuvontapalveluja ja sisältöä kaikille kalastuksesta kiinnostuneille
49 €/vuosi Tilaukset: puh. Vapaa-a jankala stajan KALENTER I l Särkikaloje n tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalente ri l Kalastajan etiketti l Vesiliikente en säädöksiä 2025 Suomen VAPAA-AJA NKALASTA JAT Vapaa-ajankalastajan KALENTERI l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri l Kalastajan etiketti l Vesiliikenteen säädöksiä 2025 Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT. KALASTAJAN TASKUTIETO V uoden 2025 kalenterista löydät tietoa mm. 12 € Lehdestä löydät tietoa vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri. TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. • särkikalojen tunnistuksesta • kalastajan solmuista • Kalastajan etiketistä • kalojen ottipäivistä • vesiliikenteen säädöksistä Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Suomen paras ainoastaan kalastukseen keskittynyt julkaisu. vuosikerta 39 € NORM. TILAA NYT ALEhintaan: Tarjous koskee vain UUSIA TILAAJIA ja on voimassa 30.9.2024 asti. 050 597 4933 + toimituskulut. 050 577 4656 tai ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Kalenteri ilmestyy lokakuun lopulla
Kysyjä on pääsääntöisesti ihmetellyt, saavatko uistinkalastajat, heittokalastajat, jigikalastajat sekä muut perinteisillä aktiivisilla kalastustavoilla kalastavat myydä saalistaan. Kaukana noista luvuista ovat kuhanuistelijoiden päiväsaaliit. Uusimmassa kalastuslaissa ei enää puhuta ammattikalastajista, vaan kaupallisista kalastajista, joiden on rekisteröidyttävä ja heillä on tiettyyn liikevaihtoon yltävä vuosittainen liikevaihto. Ei ammatikseen kalastavia nimitettiin muun muassa urheilu-, virkistysja harrastajakalastajiksi. Mukavaa kalavuoden 2024 jatkoa kaikille kalastajille! V iime vuosina olen joutunut vastaamaan tällaiseen kysymykseen useammankin kerran. Tämä koskee sisävesien kalastajia. Ja niistä hirmusaaliista; viime kesänä vierailin paikallisessa kalanjalostuslaitoksessa, jossa kerrottiin heidän parhaiden päivittäisten rysäsaaliidensa olleen yli tuhannen kilon luokkaa. Kalastuslaissa ei määritellä, millaisilla sallituilla kalastusvälineillä kaupallinen kalastaja saa pyytää. Itämerellä kalastavien säännökset löytyvät kansainvälisistä EU:n sekä Suomen valtion säädöksistä. passiiviset pyydykset, joita käytiin aika ajoin kokemassa. ”harmaata taloutta”. Sen sijaan vapaa-ajankalastajilla ei voi olla 240 metriä pidempää verkkomäärää tai he eivät voi kalastaa troolilla. Pääsääntöisesti ammattikalastajien pyydyksinä olivat verkot, rysät, katiskat ja pitkäsiimat ts. Viime vuosikymmeninä Suomen järvissä lisääntyneet kuhakannat ovat mahdollistaneet suuremmatkin päivittäiset uistinsaaliit, ja mahdollisen kalan myynnin. Tässä kohdassa kalastuslaissa on mielestäni erikoisuus: Sisävesillä vapaa-ajankalastaja saa kalastuslain mukaan virittää pyyntiin isorysän ja yli sadan koukun pitkäsiiman! Kalastuslaki ei siis määrittele noita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaupallisen ja vapaa-ajankalastajan kalojen pyyntitapaa, joten vaikkapa uistellen tai pilkkimällä saadun saaliin voi hyvällä omallatunnolla myydä eteenpäin, mikäli on rekisteröitynyt kaupalliseksi kalastajaksi. Joskus olen kuullut kalavesien omistajilta yleisen tason syytöksiä siitä, että uistelijat pyytävät hirmu määriä kuhaa sekä harjoittavat veronkiertoa ja ns. Lisäksi laki velvoittaa kaupallista kalastajaa pitämään päiväkirjaa kalasaaliistaan sekä MILLÄ VÄLINEELLÄ SAA KALASTAA AMMATIKSEEN. Isorysä tai yli sadan koukun siimamäärä on sallittu ainoastaan kaupallisille merikalastajille. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja etenkin uistinkalastajia monine vapoineen ja plaanareineen ovat kalavesien omistajat alkaneet katsella ”sillä silmällä”, että mahtavatko ne syödä pyytämänsä kalasaaliin vai myyvätkö kalansa tukkurille tai suoraan kalanjalostuslaitoksille. toimittamaan saalistilaston Luonnonvarakeskukselle kerran kalenterivuodessa. Työkaverillani oli aikanaan sanonta ”Kalasta, mutta anna toistenkin kalastaa!” Se kyllä sopisi hyvin tähänkin päivään ja aikaan. Tai voivatko vapaa-ajankalastajat kaupata verkoilla tai katiskoilla pyytämiään kaloja. Vanhastaan puhuttiin ammattikalastajista sekä sivuammattikalastajista, joiden joko päätoimeentulo tai iso osa toimeentulosta koostui kalastuksesta tulleista tuloista. Eiköhän veronkierron tai ”harmaan talouden” harjoittaminen riipu täysin kalastajasta itsestään, kalastipa hän millaisella pyydyksellä tahansa. Myös kalastuskilpailujen saaliiden jatkokäyttö kalanjalostuslaitoksissa on ollut huomattavasti aikaisempaa tehokkaampaa. Pärskeitä MATTI KETTUNEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 7. Kyseessä on pelkästään henkilökohtainen omantunnon asia. Tällaisten kotitarvekalastajien pyyntivälineiksi miellettiin pieni määrä verkkoja, katiskoita, kenties joku lahtirysä kesällä ja matikkarysä talvella, mutta ennen kaikkea onkivehkeet, pilkit ja uistinkalastus sekä heittämällä että vetämällä
TEKSTI JA KUVAT PERTTI KANERVA PERHOKALASTUS 8 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HAUKEA ei esiinny yli 600 metriä merenpintaa korkeammissa vesistöissä. YLI kymmenkiloisia haukia on todennäköisempää saada rannikolta
ANNA ISOILLE KUTUHAUILLE KUTURAUHA Hauen perhokalastus on sisävesilläkin mielekästä, kun koskikalastus on muuttunut kiintiöityjen koskilupien ja vedenlämpörauhoitusten myötä entistä haasteellisemmaksi. Lisäksi on olemassa kaupallisia kalastuskohteita sekä kalastukselta rauhoitettuja lohikalapitoisia virtavesiä, joihin myydään erillislupia tai kohde on rauhoitettu kokonaan. Maksu tulee maksaa, jos on iältään 18–69-vuotias. Sisävesien perhohauet ovat useimmiten puukon mittaisista tuppihauista noin kolmeen kiloon. NOIN parin kilon hauki on hyvää ruokakalakokoa. VAAKSAN Haukitrasseliin iskenyt vitosen järvihauki on jo hyvää sisävesikokoa. Kehittyneen luotaintekniikan avulla eri kalalajeja voidaan tunnistaa ja paikallistaa. poikkeusalueita, joihin on kehittynyt voimakas isojen haukien keskittymä. Maksusta on myös viikkoja vuorokausimaksut. Nykyaika on tuomassa lähivuosina live-luotaimet myös hauen perhokalastukseen. Suuremmat +7-kiloiset metrihauet ovat jo harvinaisempaa herkkua. Monet perhokalastajat suuntaavatkin usein rannikolle, josta yli kymmenen kiloa painavia suurhaukia on huomattavasti todennäköisempää saada kuin sisävesiltä. TEKSTI JA KUVAT PERTTI KANERVA HAUKIPERHOT ja niillä kalastus Hauen perhokalastus on parhaimmillaan todella rentouttavaa, hauskaa ja antoisaa. Poikkeuksena ne kalastajat, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä. Käytännössä haukien perhokalastus onnistuu parhaiten ja on luontevinta matalissa alle kolmen metrin vesissä läpi avovesikauden. Merellä paras suurhaukisesonki on keväällä huhti–toukokuussa ja syksyllä loka–joulukuussa. H auki on koko maassa yleinen kala lukuun ottamatta yli 600 metriä merenpintaa korkeammalla olevia vesistöjä, joissa haukea ei enää esiinny. Haukia pääsee kalastamaan helpommin, eikä hyvien haukien tarvitse olla edes mitään jättiläisiä. Kalastonhoitomaksu ei niissä päde. Myös sisävesihauilla parhaat haukiajat ovat keväällä ja syksyllä, mutta kausi on sitä lyhyempi mitä pohjoisemmaksi mennään ja kalat yleensä pienempiä. Isommat hauet nelikiloisista noin seitsenkiloisiin eivät enää ole ihan jokapäiväisiä saaliita. Kalastuskulttuuri on opettanut meidät palvomaan isoja kaloja ja moni satsaa hauenkalastuksessaan suuriin yksilöihin. VALTAOSAN HAUKIVESISTÄ VOI KALASTAA KALASTONHOITOMAKSULLA Hauen perhokalastuksessa on se iso plussa, että valtaosan maamme haukivesistä voi kalastaa yhdellä kalastonhoitomaksulla, joka on 47 euroa vuodessa (eraluvat.fi). TARKISTA poikkeuskohteet osoitteesta kalastusrajoitus.fi. Toki Suomessa on vesialueita, kuten tekoaltaita yms. Karkeasti noin parin kilon hauki on mitä parhainta ruokakalakokoa ja siitä riittää perheelle hyvä kala-ateria. Juuri sitähän kaiken kalastuksen pitäisi ollakin – kokeile ja ihastu. Nämä poikkeuskohteet voi tarkistaa kalastusrajoitus.fi-palvelusta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 9. Aika näyttää, iskevätkö live-luotaimet läpi myös perhostelussa. Tekniikka antaa mahdollisuuden aivan uuden tyylin ”täsmäperhokalastukseen”
Oma valinta on kelluva siima, johon voi liittää eripituisia ja -painoisia metrin parin minitippejä tilanteen mukaan. Perukekärjeksi tarvitaan vielä noin puolimetrinen puruperuke, joko tehdastekoinen tai itse tunnetuista puruperukemateriaaleista tehty. Ylisuuret hauet voi muutenkin vapauttaa takaisin ylläpitämään saalisja petoka. PIENEMPIKIN RIITTÄÄ RUOKAKALAKSI Hauen välikoon kalastusta voi suosia eli päästän turhan pienet tuppihauet sekä ruokakaloiksi liian isot kasvamaan. Noin 1,5–3 kilon hauki on erinomainen ruokakala ja niitähän on kalastettavaksi läpi maan. Perhosiimaksi riittää kelluva, hitaasti uppoava tai kärkiuppoava. HAUENKALASTUKSEN voi aloittaa tavallisella 5-luokan koskikalustolla. HAUEN perhokalastus onnistuu jäiden lähdöstä jäiden tuloon ja pienikin hauki iskee kudun jälkeen ahnaasti hitaasti uitettuun isoon eloisaan perhoon. Jättihaukien saanti on aina upea kokemus, mutta iso hauki maistuu helposti puisevalta. Sisävesille voi suositella 9-jalkaista vapaa 7/8-luokassa ja merelle pykälää järeämpää kalustoa. Kaikki pienvedet ovat ympäri vuoden potentiaalisia perhostelukohteita, isommilta vesillä erityisesti virtaavat salmet, matalikot, kasvustorannat, kivikot, jokivesien suvantoalueet sekä akanvirrat jne. Siiman lisäksi puolalle tulisi mahtua 50 metriä 30 paunan pohjasiimaa. Hauki on voimakas kala ja on selvää, että tuulisen merenrannan tai ruovikonlaidan metriset hauet tarvitsevat jämerämpää välineistöä kuin sisävesien hauet. Haukiperhokalusto Moni voi ajatella, että hauen perhokalastukseen tarvitaan omat isot perhonsa ja järeä erikoiskalusto, mutta tosiasiassa hauenkalastuksen voi aloittaa vallankin sisävesillä vaikka aivan tavallisella 5-luokan koskikalustolla. Kidanaukaisija sekä pitkät pihdit kuuluvat myös haukiperhostelijan peruskalustoon ison haavin kera. Kaikkia eivät hauet kiinnosta, mutta hauki on kuitenkin syötävä kala ja haukikuumetta voi lämmitellä lähtemällä kokeilemaan hauen saamista perholla. Vaikka kevyillä välineillä pärjäisi alkuun, harrastuksen jatkuessa kalastettavien haukien koko, heittopaikka (ranta/vene/kelluntarengas), perhojen koko, sääolosuhteet jne. asettavat omat vaatimuksensa kalustolle. . lakantojen tasapainoa monin paikoin suuriksi paisuneilla särkikalavesillä. Kukapa ei olisi menettänyt koskilla ottiperhojaan piuhojen katketessa haukien hampaissa. HAUEN suu on valtavan suuri ja täynnä hampaita, eikä sieltä nieluun imaistua liki vaaksan perhoa juuri erota, kuvaa katsoessa puruperukkeen ja pitkäleukaisten pihtien käytön ymmärtää varmasti kaikki. Haukikantojen elinvoimaisuuden varmistamiseksi kaloille pitäisi antaa ensin aikaa kutea rauhassa ja vasta kudun jälkeen lähteä jahtiin, kun hauet alkavat tankkaamaan. Perhorasian tavalliset streamerit/kalajäljitelmät riittävät alkuun, kunhan perukkeena on hauen hampaat kestävä perukekärki. Kovaleukaisen hauen tartutus ei välttämättä aina onnistu ja matalilla vesikasvustojen alueilla väsyttelyyn voi joutua uhraamaan pitkän tovin siiman irrottelussa kasvustoista ennen haavia. MISSÄ SYYSHAUKI LUURAA. Peruskela on laajakehäinen, jarrullinen ja varmatoiminen, ja sillä on nopea kelata siimoja sisään. KANTOJEN elinvoimaisuuden varmistamiseksi pitäisi lähteä haukijahtiin vasta kudun jälkeen. ovat kalapaikkoja. Välineet 10 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sen vetolujuus saisi mielellään olla yli 20 kiloa. Isojen kalojen pyynti ja niiden saaliiksi ottaminen on hieman kaksipiippuinen asia. Erityisesti keväisten pulskien kutuhaukien kalastusta tulisi harkita toisenkin kerran, sillä isojen haukimammojen liika kutukalastus voi aiheuttaa jopa haukikantojen taantumista. Ja yleensä siellä, missä on pikkukalaparvia syötäväksi, on myös haukia. Vesien lämmettyä keväällä ainakin isoimmat hauet hakeutuvat syviin vesiin, mutta vesien viilentyessä syksyllä myös isoja haukia hakeutuu matalammille vesille, missä on pikkukalaa ja kasvillisuutta. Haukiperukkeeksi riittää 1–1,5 metrin mittainen pätkä 0,50 millin jämäkkää siimaa, joka kääntää ohutta paremmin isotkin perhot heiton päätteeksi
HAUKIPERHOJEN MAAILMAA Käyttökelpoisimpia haukiperhoja ovat helposti heitettävät mallit, joiden pituus on noin 10–20 sentin kokohaarukassa ja ne ovat kevyehköjä heittää. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 11. HAUKIPERHOIHIN kelpaavat muutkin, kuin perhokoukut. ”KÖLIKOUKKUJA”, ylhäältä: Mustad Keel Hook, streamerkoukusta itse taivuteltu kölikoukku, Gamakatsu Worm Offset EWG ja Ahrex PR378 GB Predator Swimbait. HAUKI on kelpuuttanut lumpeikosta pientä särkeä matkivan kölikoukkuperhon. Haukiperhoihin kelpaavat muutkin kuin ns. . UNDULAATTI-VÄRIIN sidottu helppoheittoinen Magic-haukiperho, jossa on käytetty vähän vettä imeviä materiaaleja. Jättikokoiset tai muuten raskaat perhot ovat epämiellyttäviä heitettäviä. . perhokoukut, kunhan ovat suorasilmäisiä eikä sivuvääriä. kölikoukkuja tai vastaavia, joihin saa sidottua kasvillisuutta vältteleviä sidoksia. Ne on useimmiten sidottu vettä hyvin vähän imevistä materiaaleista ja tehty läpikuultavan ilmaviksi. . PARI koskipaikan alta saatua noin kolmosen perhohaukea punaoranssilla Apte Tarpon Fly -perholla. Näistä tuli maukkaita ruodottomia kylkifileitä sekä selkäpuolista iso kasa kalapullia. Markkinoilla on myös väkäsettömiä koukkuja, mutta väkäsen saa haluttaessa painettua pihdeillä alas. Haukiperhoja sidotaan joko koukkuun tai putkeen ja koukuksi valitaan yleensä avarakitainen, kokoluokaltaan usein 1/0–6/0 ja pituudeltaan noin 3–6 senttiä pitkä yksihaarainen suorasilmäinen koukkumalli. OSA puruperukemateriaaleista on solmittavaa mallia, mutta useimmiten puruperukkeen päässä käytetään viehelukkoa. . . . PUNAVALKOISEEN kuitupää Hollow Deceiveriin iskenyt noin 1,5-kiloinen perhohauki on mitä loistavin ruokakala, josta saa perheelle maittavan aterian vaikkapa voissa paistaen. HYVÄ haukiperho on kevyehkösti heitettävä ja kokohaarukassa 10-20 senttiä. On olemassa myös koukunkärki ylöspäin uiviksi tarkoitettuja ns
. Onko siinä järkeä, on sitten toinen juttu. RUOHOSUOJAN sitoo nopeasti muutamasta siimanpätkästä. Iso suti – iso kala voi toki toteutua, mutta julman kokoiset haukiperhot ovat niin raskaita ja sotkeutumisherkkiä heitettäviä, että siitä on nautinto kaukana. Markkinoilla on jokunen ruohosuojakoukku, mutta ruohosuojan sitoo nopeasti itsekin muutamasta noin 0,50 millin siimanpätkästä. YLLÄ Partridgen Bauer Wiggletail Rig (10 cm), johon on pikalukolla kiinnitetty Dragontail-sirppipyrstö. RASKASHEITTOISET JÄTTIPERHOT Moniin suurhaukiperhoihin halutaan lisätä erilaisia kaupallisia sirppipyrstöjä ja koukkurigejä, joilla perhojen pituutta saadaan venytettyä helposti jopa yli 30 senttiin. . OIKEALLA koukkutehtaan tekemä ruohosuoja, loput erilaisia siimanpätkistä perhopenkissä tehtyjä malleja. Vastaavalla tarponiperhon mallilla voi värejä ja kokoa vaihdellen loihtia helposti lukuisan määrän erilaisia versioita. Ruohosuoja 12 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Osalla sidos toki pitää kyetä tekemään ennen lenkkipään toista kiinnitystä. Rigi on puolestaan kiinnitetty 5 cm putkelle sidottuun kimalleperhoon. töhnässä kiinni. Se on osoittautunut ainakin sisävesillä mitä mainioimmaksi haukiperhoksi. Ne ovat karseita vihtoja, mutta yllättävän pienetkin hauentupit uskaltavat iskeä valtaviin perhoihin. Hyvä esimerkki ovat Deceiverit sekä tarponiperhot, joiden malleista saa koukkukokoa säätäen aivan mahtavia ja kalastavia haukiperhoja. HAUKI ON POHJOLAN TARPONI Valtameriperhot olivat meillä pitkään hyljeksittyjä, mutta monet niistä ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi haukiperhoiksi. Ahkerimmat kokeilijat sitovat moniosaisia ”rekkarunkoja”, joilla onnistuu rakentamaan lyhyilläkin materiaaleilla vaikka puolimetrisiä sidoksia. Ruohosuoja voi pelastaa monta tilannetta ja ilman ruohosuojaa kala voi jättää roskaiset perhotarjoukset väliin. Oma ehdoton suosikkini on Apte Tarpon Fly, joka on meriperhokalastuslegenda Stu Apten maailmankuulu luottoperho tarponille, naiskalalle (bonefish), bassille jne. Ruohosuoja Avovedessä ei ole tarvetta ruohosuojille, mutta hauet piilottelevat tunnetusti kasvillisuuden seassa ja on vähintään ärsyttävää, jos koukku on jatkuvasti vesiheinissä tms. Näistä Apte Tarpon Fly sekä Lefty’s Deceiver ovat haukiperhoina myös erinomaisia. YLLÄTTÄVÄN pienetkin hauet uskaltavat iskeä valtaviin perhoihin. Kölikoukut ovat harvinaisia, mutta sellaisen saa helposti taivuteltua pihdeillä pitkävartisesta streamerkoukusta. MAAILMANKUULU perhoviisikko, joka on päätynyt postimerkiksi saakka. Kölikoukun kärjen verhoava jäykkä karvasiipi ehkäisee tarttumista, perho on kevyt heitettävä, puikkelehtii kasvuston seassa ja on hyvä vaihtoehtona ruohosuojille
Pelkistä peurankarvakimpuista voi loihtia lukemat. Pää: Pitkä punaoranssi lankapää koko koukunvarren pituudelta, lakataan tai kuorrutetaan epoksilla/ UV-liimalla. Pyrstö/siipi: Yhteensä 6 kpl, 3+3 pyrstöhöyhenet sidotaan kaartumaan ulospäin. TUPPIHAUKI on iskenyt liki vaaksan Punapäiseen Magic-haukiperhoon. Slinky-haukiperhot ovat oma lukunsa: ne on tehty pelkästä slinky-kuidusta ja markkinoilla on muitakin vastaavia kuituja. POMMINVARMAT DECEIVERIT Yksi perhomalli, joka nosti muinoin hauen perhokalastuksen laajempaan tietoisuuteen, oli Marabou Deceiver. Se on Teemu Mäkelän kolme vuosikymmentä sitten kehittämä muunnos maailmankuulusta Lefty Krehin 1950-luvulla suunnittelemasta Lefty’s Deceiverista. . Se on helppo, kevyt kalastaa ja testatusti toimiva myös Pohjolan hauille. Alla sisimpänä 2 kpl oransseja kukon satulatai niskahöyheniä, päällä uloimpina 4 keltaista kukon häkilähöyhentä – 1 oranssi ja 2 keltaista puolellaan. Häkilä: Punaoranssi ja keltainen kukon häkilähöyhen kierrettynä yhtä aikaa, isompiin häkilöihin höyheniä voi olla tuplamäärä. Bucktail eli peurankarva on haukiperhoissakin perusmateriaali. Magic-perhojen pyrstöosa on kiharaista ja kestävää Slinky-kuitua, josta on tullut eräänlainen käsite hauenkalastajille. APTE Tarpon Fly . Apte Tarpon Fly Koukku: Isokitainen järeä koukku, 2–6/0. SLINKY-KUITU on eräänlainen käsite hauenkalastajillle. Resepti VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 13. Lanka: Punaoranssi, mielellään paksu lanka. Kuitujen ja höyhenten lisäksi perhoissa voi käyttää karvoja. Pyrstöön ja pääpuoleen on helppo vaihtaa materiaaleja, vaikkapa peurankarvatai puppelipää. PEURANKARVA on haukiperhoissakin perusmateriaali. Yksi Deceiverin tyylinen on Amerikan jättihaukien Magic ”taikaperhomalli”. PUNAMUSTA Black Death Tarpon Fly on kova ottiperho syysvesille. Nykyään eri materiaaleista on värkätty lukematon määrä erilaisia Deceiver-muunnoksia
UNDULAATTI Magic Undulaatti Magic Koukku: Järeä 2/0–6/0 haukitai merikoukku. . PEHMEÄT karvat tekevät perhoista turhan raskaita heittää. . Näillä mennään, jännittäviä perhohetkiä haukivesille ja kireitä siimoja. . runkomateriaali ja metallikierre. PUNASILMÄINEN ”Särki Deceiver”, pyrstössä 2–3 paria kukon höyheniä + kimalteita, runko hopeaa ja kaulus bucktailia muutaman riikinkukkosiikasen kera. VESIROTTA säväytti ja poimi sopivat ruokakalat. Kimalteet luovat hauelle mielikuvan hopeakylkisistä saaliskaloista, joita maamme vesissä on runsaslukuisesti, paikoin enemmän kuin ”laki sallii”. Pehmeämmistä karvoista voi sitoa haukiperhoja, kuten kaninkarvazonkereista tai ketusta, mutta pehmeät karvat imevät vettä ja sidoksista tulee helposti turhan raskaita heittää. Taimenkoskien huippuperho Supertinseli on myös mitä mainion haukiperho. Muille kohteille kuin hauelle koukkua voi pienentää sopivammaksi. Pyrstö: Valkoinen Slinky Fibre tai vastaava kiharainen kuitu + hopeakimalteita. Sidontalanka: Valkoinen. Varmistukset: Pikaliima. VÄRILLÄ EI OLE VÄLIÄ, KUNHAN KIMALTAA Haukiperhokauden väriskaala noudattaa hauen viehekalastuksessa käytettävää yleistä linjaa, alkukaudesta vaaleita, kesällä värikkäitä ja syksyllä tummasävyisiä perhoja. Resepti 14 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. toman määrän upeita ”bucktail-streamereita” ja lisätä niihin kimalteita jne. Yksi ”sävy” on kuitenkin läpi kauden toimiva, ja se on hopean kimallus. Pää: Valkoinen. YLIN Haukitrasseli, putkitinseli ja alin Luotitinseli ovat kaikki kovan luokan ottiperhoja niin hauelle ja taimenelle. Pyrstökaulus: Tuhti lime/keltavihreää peuran häntäkarvaa koukunvarren ympäri. HOPEAN kimallus toimii läpi kauden. Runko: Lime/keltavihreä dubbing tms. . Ehkä on parempi opetella käyttämään ja tuntemaan tietyt hyviksi havaitut ”kevyemmät” materiaalit, niillä varmasti pärjää, ja tehdä niistä omaan käyttöön soveltuvia malleja, joiden väriversioista voi hakea vaihtoehtoja eri tilanteisiin. Erilaiset kimalleperhot ovat kaikki poikkeuksetta ottipelejä ja useimmiten muihinkin perhomalleihin lisätyt kimalteet lisäävät haukien iskuhalukkuutta. Etukaulus: Rungon edessä tuhti sininen kimppu peuran häntäkarvaa koukunvarren ympäri
Syksyn tummilla keleillä musta on ehkä se erottuvin sävy, mutta ehkä tärkeintä pintapintaperhoissa on kuitenkin se meteli, jonka pinnassa molskauteltava perho saa aikaan – ja herättää hauet iskuun. Pintaperho on parasta Hauen perhokalastuksen jännittävin muoto on ehdottomasti hauen pintakalastus. www.kalastajankauppa. Valtaosa hauen pintasaaliista ainakin sisävesillä on pienempiä kilon parin ”rantarosvoja”, mutta se on juuri sitä erinomaista ruokakalakokoa. Mahtava jännitysnäytelmä on itse koettava, suosittelen. Siinä hyökkäyksen ja iskun hetkenä tulee heikkohermoiselle se nitron paikka. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 15. HAUEN pintaperhokalastus vaatii hyvää pelisilmää. Äänet ja liike saavat hauen aktivoitumaan ja iskemään pitkänkin matkan takaa kiinni. Se on sidottu avarakitaiseen koukkuun lujalla langalla kolmesta höyhenestä sekä palasta sentin paksuista harmaata foamia. Kun kalastaja oivaltaa perhon käsialan sekä uittorytmin ja ollaan hyvillä haukivesillä, niin tapahtumia kertyy yllättävästi. Käytännössä kalastustekniikkana on ”popperikalastus” eli perhoa vedellään ja nyitään pinnassa eri nopeuksin vettä roiskien ja molskauksia eli meteliä aiheuttaen. Tarjoukset ovat voimassa 30.9.2024 asti tai siihen saakka kuin varatut tavaraerät riittävät. Vaikka hauen pintaperhot eivät useinkaan saaliin määrässä peittoa uppomallin haukiperhoja, niin hauen pinturoinnissa on sitä jotakin. Erilaisia hauen pintaperhomalleja uitetaan hieman eri rytmillä ja perhon saa parhaimmillaan molskimaan puolelta toiselle siksakkia. Pienenkin hauen tarjoama kokemus vetää vertoja mihin tahansa muuhun vapakalastushetkeen. 02 4398 580 • www.kalastajankauppa. 19 50 Berkley Fireline KUITUSIIMA 270 m 39 00 Ilman koodia ja liikkeessä Penn Battle 2000 AVOKELA jigikalastajan työjuhta 69 00 Painelaukeavat PAUKKULIIVIT 69 00 norm. Punamustaa perhoväriä pidetään loppukauden värinä, mutta pintaperhossa tumma tarkoittaa kalalle hyvin erottuvaa silhuettia taivasta vasten läpi vuorokauden, kirkkaasta auringonpaisteesta pimeään yöhön. TÄRKEINTÄ pintaperhon uittamisessa on sen molskauteltava liike. 115 € TARJOUS! SUOMEN LAAJIN VALIKOIMA Lotto LIPPOJA kaikkia kokoja ja paljon värejä 11 90 HINNAT ALK. Kuten edellä mainittu, jännitys on huipussaan, kun parhaimmillaan eri puolilta perhoa kiihdyttää aaltovanoja, ja päätteeksi räjähtävä täystuhotärppi saa herkemmiltä lirit housuun. OMA pintasuosikki on Vesirotta-foamipopperi. Hauen pintaperhokalastus vaatii toki hyvää pelisilmään sekä taitoa kalastaa matalassa ja usein kasvillisuuden seassa. Pintakalastus MERI & METSÄ VERKOSSA: NETTIKAUPASTA ALENNUSKOODILL A SVK Kuloistentie 10 Raisio • Ma–pe 9–19 • la 9–14 P. Kasvillisuuden kupeella molskuttaen uitettua perhoa lähestyvä aaltovana virittää kalastushermot äärimmilleen ja parhaimmillaan pienenkin hauen torpedomainen isku perhoon voi olla veret pysäyttävä tapahtuma, jota muistellaan vanhana kiikkustuolissa lapsenlapsille tarinoitaessa
PINTAUISTIMET uivat pysyen veden pintakalvossa. PINTAKALASTUS on hyvin visuaalinen laji. PINTA kalastuksen TEKSTI JA KUVAT TIMO KOIKKALAINEN HEITTOKALASTUS PIKAKURSSI Avainsanat: Visuaalisuus, viihdyttävyys, tehokkuus, pintakalvossa tai sen tuntumassa 16 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Kovin jyrkän rajan vetäminen tässä suhteessa ei liene tarkoituksenmukaista. Määritelmällisesti harmaalle vyöhykkeelle joudutaan käytettäessä uistimia, jotka uitettaessa jatkuvasti kulkevat vähän pintakalvon alla. Tässä tiivistelmässä esiin tuotu auttaa pintapyynnistä kiinnostuneita kokeilukynnyksen yli. Puhuisin siis pintauistimista, joihin myös aidot pintavaaput sisältyvät. Seuraa katseella, mitä pinturin takaisella alueella tapahtuu. Hetkellisten iskujen lisäksi kalastaja pääsee seuraamaan, miten yhden tai useamman petokalan hyökkäysaalto kirii pinturia kiinni. Monet pintakalastuksessa käytetyt uistimet voidaan luokitella käsialavieheiksi. Se taas pohjautuu aktiiviseen luonnon tarkkailuun ja tulkitsemiseen. Tavoitteena on tasapaiVAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 17. . . Vasta oikea käyttötapa tuo esille niiden todellisen ottavuuden kalavesillä. Usein näkee esimerkiksi poppereista käytettävän käsitettä pintavaappu, mikä on monella tapaa harhaan johtavaa. Onhan olemassa myös oikeita pintakulkuisia vaappuja, joissa on oma uintilista tai vastaava vaappumaisen uinnin . Kovalla kelillä ottipaikat voivat löytyä tuulen suojaiselta rannalta. Näyttämölle tulo voi vaihdella pienestä imaisusta hurjaan ryntäykseen pintakalvon läpi. TEKSTI JA KUVAT TIMO KOIKKALAINEN Kynnys pintakalastuksessa onnistumiseen madaltuu, kun ottaa huomioon lajin reunaehdot. Vältä varjon luomista. Esimerkiksi jotkin kelluvat uintilistattomat mallit saattavat toimia pintakulkuisina, kun niitä uitetaan vapa koholla ja vastaavasti vavan alas painaminen saa ne vedossa kulkemaan vähän pinnan alla. Painu matalaksi, kun ajo etenee veneen tuntumaan. Väite pintakalastuksen tehokkuudesta kuitenkin jakaa vahvasti mielipiteitä. Tämä visuaalinen puoli onkin monen mielestä parasta, mitä laji tarjoaa. Näitä uistimia voisi kutsua aidoiksi pintauistimiksi. Kalastus tällaisella tekniikalla on ilman muuta pintakalastusta. PINTURI kannattaa kalastaa loppuun saakka tarkassa kontrollissa. Vinkit pintakalastukseen . UISTIMEN paino määrittää vavan valinnan. Pintakalvolla liiraileva nirha, walkit, propit ja crawlerit kuuluvat tähän ryhmään. Jopa selkeästi pintauistimeksi luokiteltavat popperit toimivat näin. Joskus onnistuminen voi olla pienestä kiinni. Näin tutustakin vesialueesta saattaa yllättäen paljastua aivan uusia puolia. . . VÄLINEISTÄ Pintauistimen paino ja kohdelajin koko määrittävät vapavalintaa. . Parhaiten onnistut, kun ajattelet kuin pintakalastaja. Pintauistimet ovat osa laajempaa pintakalastuksen kokonaisuutta. PINTAKALASTUSTA on myös uistimen kelaaminen vauhdikkaasti pintaan nousten. Tunnista ottipaikat, ne ovat pysyvää osaamispääomaa. Isku voi tulla viime hetkellä. Lähesty kohdetta varoen, erityisesti tyynellä säällä. Etsi aktiivisesti uusia ottipaikkoja. Kalastus kelluvilla pintakalvossa pysyvillä uistimilla on yksiselitteisesti pintakalastusta. L ähes aina pintakalastaja näkee, kun kala ottaa uistimen. Ne, jotka eivät ole lajia edes kokeilleet, tapaavat todeta: Onhan se hienoa, mutta…! Ja sitten on niitä, joille ahvenfileetkään eivät maistu, jollei niitä ole itse pinturilla pyydetty. MIKÄ ON PINTAKALASTUSTA. Jotkut selkeästi pintauistimiksi mielletyt uistimet saattavat virityksestä tai käyttötavasta riippuen sukeltaa välillä pintakalvon alle. Vinkkejä tuottava rakenne. . On myös uppoavia uistimia, jotka vauhdikkaasti kelattaessa nousevat pintaan
Mainittakoon pitkät viipyilevät auringon nousut ja laskut ja suuren osan vuotta matalalta paistava aurinko. Haukikontaktin jälkeen perukkeen kunto kannattaa tarkistaa koko pituudelta. Harvoin kohdalle sattuvan ennätyskalan suhteen perustarvetta järeämpi kalusto voisi tietysti olla parempi, joten valinta on aina kompromissi. Näihin poikkeuksellisen herkullisiin tilanteisiin tosin kovin harvoin ehtii mukaan. Milloinkahan saamme ensimmäisen koskikohteen, jossa taimenelämysten tavoittelu on sallittua vain koukuttomia pintauistimia ja – perhoja käyttäen! Kalat 18 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kun tarkoituksella haukea jahdataan, kannattaa käyttää selvästi paksumpaa siimaa ja laadukasta teräsperuketta, vaikka se uittamista häiritseekin. Yllättäen jopa nieriä ajoittain innostuu noukkimaan pinturin. Oma pintakalastukseni alkoi satunnaisesta kokeilusta, kun ison virran niskamurrosta ensi yrittämällä iski popperiin yli kahden kilon taimen. On lähes rikkomaton sääntö, ettei taimen virrassa nouse pinturiin kirkasta aurinkoa vasten. Hauki ja ahvenet voivat hyvinkin innostua iskemään pinnasta, vaikka vettä alla olisi 4-5 metriä. Pinturiin iskevät hauet esittelevät usein näyttävää hyppyakrobatiaa. On myös lajeja, kuten kuha ja lohi, joiden koukuttaminen pintauistimella saattaa onnistua harvinaisena poikkeamana pääsäännöstä. Virrassa onnistuminen edellyttää usein virtaa myötäilevää viistämätöntä uittoa. Kuitusiima on hyvä valinta. Toisaalta joidenkin lajien elintavat tekevät niistä lähes mahdottomia pinnasta tavoitettavaksi, esimerkistä käy vahvasti pohjaelämään sopeutunut made. Rankkasade ei kuitenkaan ole toivottavaa. Jopa Norjan tunturivesillä käytän nykyään enimmäkseen pintapyyntiin sopivia vieheitä. MISSÄ VOI PINTAKALASTAA. Taimen lähes aina näyttää itsensä pinturiin iskiessään. Taimenet puolestaan ovat luonnostaan erityisen pinta-aktiivisia. Pintakalastettavat lajit Monet kalalajit ovat ainakin ajoittain alttiita haksahtamaan pintauistimeen. Usein naskalihampaat osallistuvat pinturikekkereihin kutsumattomina vieraina, mikä täytyy ottaa huomioon perukevalinnoissa. On myös lajikohtaisia eroja. noinen tarkasti heittävä yhdistelmä, jonka kanssa jaksaa tehdä paljon heittoja. Eteläisillä leveysasteilla nuo hetket ovat lyhyitä ja monesti niiden välillä aurinko paahtaa korkealta, mikä ei ole lajille eduksi. Hypyt ovat usein todellista silmäkarkkia. Pintakalastus järvellä on usein tuottavinta rantojen tuntumassa ja yleensä matalahkossa vedessä. Selkävesillä kannattaa ympäristöä tarkkailla ja pyrkiä osille, kun lokit iskevät pintaa vasten ahdistetun kalaparven niskaan. VIRRASSA onnistuminen edellyttaa myötäilevää ja viistämätöntä uittoa. Suomessa sen sijaan on erinomaiset olosuhteet pintakalastukseen. Paksu monofiiliperuke ratkaisee tämän ongelman, järvellä 0,50-millinen tai paksumpikin on hyvä ja antaa kohtuullisen mahdollisuuden sivusaaliina tarttuvien haukien kanssa. Esimerkiksi ahven ui vaivatta pikakelatunkin uistimen kiinni, mutta yleensä jarruttaa sitten imaistakseen vieheen alipaineisella kidan avauksella, mikä tyynellä säällä kuuluu selvänä maiskauksena. Suosittelen kokeilemaan myös ajouittoa koukuttomalla walkilla, jonka myötä toistuvien iskuyritysten sarja saattaa edetä veneen laidalle saakka. KUITUSIIMA on hyvä valinta pintakalastukseeen. Usein myös kutsumattomana vieraana. Suomessa on mahdollista kalastaa pinnasta menestyksellä ympäri vuoden. Alkukaudesta isotkin yksilöt viihtyvät rantavyöhykkeessä. Punotulla siimalla on heikko ryhti ja niinpä se vääjäämättä sotkeutuu aktiivisesti uitetun pinturin koukkuihin. Pilvinen sää on usein hyvä, kesällä sateen tihku samoin. Haukihippasille pääsee varmimmin toukokuun lopulla ja kesäkuun alkupuolella. Monesti jo tärpin perusteella voi tunnistaa lajin. Hauki, ahven ja säyne edustavat tätä ryhmää. Samaan aikaan järvellä ahven varsinkin alkuja loppukaudesta voi iskeä aktiivisesti. Esimerkiksi ahvenen järvikalastuksessa 0,10 milliä on hyvä paksuus. Järvillä kalaa on tarjolla lähes koko avovesiHAUKI mieluusti osallistuu pintahippasiin. AJOITUS JA OLOSUHTEET Ympäri maailmaa parhaina pintakalastuksen ajankohtina pidetään auringon nousua ja laskua. Virtavedet sopivat erityisen hyvin pintakalastukseen. Myöhemmät kokemukset ovat todistaneet, että taimen on erityisen pinta-aktiivinen laji, joka Suomenkin oloissa on pintakalastettavissa vuoden jokaisena kuukautena
Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että popperit ovat kalastavia myös silmukkaan sidottuna. . Myös toutaimen pyynnissä kannattaa lämpimänä aikana tarjota pintauistinta. Kalastajan näkökulmasta selän värin tulisi olla helposti seurattavissa, mikä erityisesti virtaavissa vesissä helpottaa siimakontrollin ylläpitoa ja vastaiskun ajoittamista. kauden ajan ja ahveniakin voi saada vielä, kun satamalahden pohjukka on jo jäässä. Rytmikäs, hyvin kontrolloitu popperin perusuitto piirtääkin pintaan v-auran sijaan sarjan renkaita. Ne myös taipuvat monenlaisiin uittotyyleihin ja sopivat lukuisten lajien tavoitteluun. Isoin purje-evä tuolla reissulla oli 52 cm. Yleensä kalan tuloa parantaa se, että liike on katkonainen. Poppereista Popperit ovat hyvä valinta pintakalastuksen aloittamiseen. Ajoittain on tarpeen herätellä eväkkäiden ottihaluja tavallista rajuotteisemmalla uitolla; erityisen näyttävän pärskäyksen saa aikaan vapaa sivulle vaakatasossa lyhyesti tempaisemalla. RUOTSISSA Kummaenolla harjukset iskivät hurjasti popperiin. Myös pidemmät, vettä pärskäyttävät vetäisyt toimivat. Tästä ryhmästä löytyy laaja valikoima kokoja ja värejä mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Kylmässä vedessä uittoa kannattaa hillitä. Hyvin pilvisellä ja sateisella säällä sekä iltahämärässä räikeäkin vatsapuolen väritys voi olla suureksi hyödyksi. Kun solmu sijaitsee kaaren yläosassa, nyökkii popperi ylöspäin ja vastaavasti kiristys kaaren alaosalle tuottaa alaspäin pyrkivän liikkeen. . Mattamusta pimeän kynnyksellä piirtää tehokJÄLKI kertoo: Walkit ja pencilit pyrkivät puikkaamaan sivulle, vaikka uitto tässä on toteutettu tiukassa kontrollissa. Kun valoa on runsaasti, kannattaa lähes aina ensin valita käyttöön vaaleavatsainen uistin. Nykäisyn voi toteuttaa joko vavalla tai nopealla kammen liikkeellä. Jos siimakontrollia löysätään, popperilla on taipumus puikata sivusuuntaan, jolloin syntyy walkki-tyyppinen uitto. Popperit VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 19. NIUKASTI alle 5 kiloa. VAALEAVATSAINEN uistin on hyvä valinta valoisalla kelillä. PINTAUISTIMEN VALINTA Pintauistimen värillä on väliä, mutta eri tavoin kuin muussa kalastuksessa. Omassa kalastuksessani vaihtelen poppereiden uittotyylejä laaja-alaisesti. Itse käytän usein pientä jigilukkoa, joka helpottaa nopeaa vieheiden vaihtoa. JÄRVELLÄ onnistuu parhaiten matalassa vedessä rannan tuntumassa. Aloittelijan kannalta kesäkuukaudet ovat toki parasta aikaa. Tyyppiuitossa popperi pullauttaa eteensä kuplan. POPPERILLE lajityypillistä kuplauittoa. Popperit sidotaan perinteisesti umpisolmulla suoraan siimaan
Muulloinkin viehettä voi kelata vauhdilla pinnassa tarkoituksena luoda mielikuva pakenevasta saaliista. Tiedän, että kynnys kokeiluun on korkea, mutta itse kalastan haukia lähes yksinomaan tällä tekniikalla. DOLFIINI, yksi maailman merien nopeimmista uimareista, ui vaivatta kiinni pinnassa pikakelatun vieheen. Oma lukunsa on kalastus KAKSIHAARAINEN koukku walkin perässä mahdollistaa vieheen kiidätyksen ulpukkakasvuston yli. AJOUITTO PIKAKELAUKSELLA Ennen walkkiuistimien käsittelyä avaan hieman ajouiton käsitettä. Kirkkaassa auringonvalossa krominkiilto toimii joskus häkellyttävän hyvin. Vanhoissa nirhoissa perusmuikkua imitoiva kuosi on ollut yksi suosituimmista, mihin varmasti on hyvät perusteet. PERUSMUIKKUA imitoiva kuosi on yksi suosituimmista värityksistä. Tällä kertaa asialla pitkälle lentävä, uppoava CountDown Elite 95, josta uintilista poistettu. Teoria on vain teoria, mutta joka tapauksessa esimerkiksi hauki reagoi vauhtiuittoon rajusti ja mikä yllättävintä, niin tekevät isot ahvenetkin. 20 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jos tuollaiseen tilanteeseen ehtii mukaan, on saalis melko varma. Oletus on, että tällaiseen ajotilanteeseen lähistön petokalat vaistomaisesti osallistuvat. On lukuisia vieheitä, joita voi käyttää ajouiton välineenä, mutta jotkin sopivat tarkoitukseen selvästi muita paremmin. kaimmin profiilin vielä vaaleana kuultavaa taivaankantta vasten. Ja todellakin, nopeasti kiitävä viehe näyttää toimivan niin sanottuna ylivoimaisena trappina. HAUKI reagoi vauhdikkaaseen uittoon rajusti. . Näitä suosituksia kannattaa tietysti aktiivisesti haastaa. Jokainen vesillä kulkija lienee nähnyt, miten pikkukalat kiitävät pinnassa petokalojen hyökätessä
Puikkaamista voi säädellä sillä, miten paljon löysää vetäisyjen perään annetaan syntyä. Ajouittoon walkit ja pencilit sopivat erityisen hyvin. . Kun korvaa walkin koukutuksen yhdellä perään sijoittuvalla kaksihaarakoukulla, on mahdollista kiidättää viehettä ulpukkakasvuston yli. RAPALAN Skitter Frog on uuden tyyppinen pintauistin, joka heti lunasti paikan myös ahvenjahdissa. . Voit hyödyntää sitä, että paksu monofiiliperuke kelluvana hidastaa uppoamista. Kun raitapaitojen alkuinnostus hiipuu, voi tavanomaisten PVC-materiaalista valmistettujen jigien antaa hitaasti vajota. Tyyppiuitto toteutetaan rytmikkäänä vavan painallusten sarjana. Uitto VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 21. sa kannattaa käyttää yhtä koukkua vieheen etupäässä. Vauhdikas pintauitto tuottaa visuaalisesti upeinta mahdollista kalastusta räjähtävine tärppeineen. WALKIT JA PENCILIT Korkealla kelluvia, enemmän tai vähemmän paksun sikarin muotoiset walkit pyrkivät uitettaessa puikkaamaan vahvasti sivusuuntaan, kun vavan kärki nopeasti palautetaan vedon jälkeen. Muuten haukea tavoitellesAJOUITTOON walkit ja pencilit sopivat erityisen hyvin. Tällainen jigin keijuttaminen voi korjata monta paistikasta ottihaluttomaksi turtuneesta parvesta. Nopea pikakelaus houkuttelee ahvenparven helposti jigin vanaveteen. . . Kuitusiimassa vähintään 15 kilon vetolujuus auttaa selviämään myös kasvustoisessa toimintaympäristössä. PINTAJIGAUS Keulastaan koukkuun ripustettu soukka jigipyrstö pysyy yllättävän pienellä vedolla pinnassa. . Tekniikka on tehokas haukivesillä ja onpa kirjoittaja Jäämerestä kesytellyt ison kyttyrälohenkin 8-senttisellä walkilla. PAIKOILLAAN viipyvä nypyttelykin saattaa tuottaa tärpin. Uittovinkit . Pencilit ovat hyvin walkkien kaltaisia, helposti uitettavia pintauistimia. lämpimillä merillä, jossa vauhti on se, mikä saa kalat iskemään. Mitä kylmempi vesi, sen hillitympää uittoa kannattaa tarjota. Vaihtele uittotekniikoita luovasti. Kun otti hiipuu, saattaa paikoillaan viipyilevä nypyttely lopulta tuottaa tärpin. Vavan kärjen värisyttäminen ei ole edes tarpeen, mutta se on itsellä vakiintunut osaksi uittoa. Viime aikoina käyttöön otetut kelluvat jigimateriaalit tuovat pintajigaukseen uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Siellä, jos missä, saa oppitunnin, miten huono idea on pysäyttää ajouitto kesken kaiken. Isohkojen walkkien heittämiseen 2-luokan vapa on hyvä valinta. Käytännössä pikakelauksen aikana pidän vapaa selvästi koholla. . Vaihda aktiivisesti vieheen kokoa ja mallia. Pikakelattu walkki provosoi hauet erityisen näyttäviin iskuihin. Popperille ominaisin uitto piirtää pintaan sarjan lomittaisia renkaita. Ohutta kuitusiimaa käytettäessä heittopituutta kertyy yleensä riittävästi ja tarvittaessa koukun etupuolelle voi puristaa pienen lyijyhaulin
Edellä kuvattujen lisäksi maailmalla on tarjolla valtava määrä muita pintakäyttöön soveltuvia uistimia. . PROPIT YMS. AHVENEN pyynnissä pintajigi toimii hyvin. 22 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Maailmalla on käytössä lukuisia propellilla varustettuja pintauistimia. SÄYNE on yleinen pintakalastuksen sivusaalis ja iskee usein hämmästyttävän isoon vieheeseen. Tuosta runsaudesta on mahdollista tehdä löytöjä, joiden varaan voi rakentaa oman erityisen taktiikkansa pintapyynnin vaihteleviin tilanteisiin. Ne pyytävät tehokkaasti myös ilman erityistä vavan käyttöä, joten ne ovat erityisen käyttökelpoisia soutaen vetouistelessa. Toki se on myös ensilinjan työkalu Etelä-Suomen koskikohteissa, samoin ahvenjahdissa järvellä. Suomen markkinoilta jo poistuneesta Flat Rap -vaapusta syntyi aikoinaan uintilistan poiston myötä työkalu, joka lienee toinen niistä uistimista, joista en luovu, kun lähden kalareissuun Pohjois-Norjan tunturivesille! Uitan tätä ”Syömähammasta” usein aktiivisilla vavan painalluksilla nykien, twich bait -tekniikalla, jolloin viehe kulkee hieman pintakalvon alla. Kun vapa on koholla, viehe helposti kiitää pinnalla ajouittoa. Nirhake syntyy, kun otat käyttöön uintilistansa menettäneen kelluvan vaapun. Virtavesissä esimerkiksi 13-senttisestä Rapala Originalista tehty nirhake on nirhan tapaan uitettuna erinomainen perustyökalu taimenelle. Ei ihme, että tarjoilu kelpasi Orlandolaiselle mustabassillekin. NIRHA JA NIRHAKE Perisuomalainen nirha mielletään pitkälti virtavesien työkaluksi, mutta kokeilunhaluinen voi tarjota nykyisiä heittonirhoja järvellä vaikka ahvenelle. PROPELLILLA varustetut pintauistimet ovat käyttökelpoisia soutaen vetouistellessa. FLAT Rap -vaappu on ensilinjan työkalu muun muassa monilla koskikohteilla
Niillä tavattiin lisäksi geenimuotoja, joita Kuolimosta ei löydetty. TUOREIDEN geenitutkimusten perusteella alkuperäinen nieriäkanta ei olekaan koskaan kuollut sukupuuttoon Yövedeltä. Ja kaikki tämä olisi turhaa jollei kelan runko olisi jäykkää HD-alumiinia, joka on lisäksi pinnoitettu meriolosuhteisiin sopivaksi Ocean Armor 2 -pinnoitteella. Kun kaipaat vahvaa jarrua ja voimaa, Concept A3 on oikea valinta. Jos et tunne Fate Black -sarjan vapoja, nyt on korkea aika tutustua. Saimaannieriän perimää tutkittiin Metsähallituksen Pro saimaannieriä -hankkeessa. Nyt saimaannieriästä saatiin sillä saralla loistavia uutisia”, kalastuksen erityisasiantuntija Eetu Karhunen Metsähallituksen Eräpalveluista kertoo. SAIMAANNIERIÄ VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 23. Vapasarja jatkaa legendaa herkkyydestä ja tunnokkuudesta, joiden takaa löytyy PCG30T-hiilikuituaihio. Tuoreista tutkimuksista on kuitenkin saatu vahvoja viitteitä alkuperäisestä ja katkeamattomana säilyneestä nieriäpopulaatiosta Saimaan Yövedeltä, jonka nieriänäytteiden mikrosatelliittimuuntelu oli merkittävästi korkeampi kuin Kuolimon villien nieriöiden. Kuva: Eetu Karhunen/Metsähallitus. Silti saimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen kalalaji. Tämä kela on täydellinen predatorkalastukseen ja muille pedoille. Bulldog-jarrujärjestelmästä löytyy eläimellinen +18 kg pysäytysvoima. RÖYHKEÄN MUSTA, KOREILEMATON KELA JA VAPA KERTOO ASENTEESTA. Saatujen tulosten perusteella Kuolimon ja Saimaan nieriöiden geneettinen eriytyneisyys saattaa olla yhtä suurta kuin esimerkiksi Laatokan ja Äänisen nieriäpopulaatioiden. Hamai Cut Hardened -messinkipääratas tarjoaa voimaa ja vääntöä. Uutinen vahvistaa käsitystä, että uhanalainen saimaannieriä voidaan pelastaa paikallisesti tehdyillä kalastusrajoituksilla. Japanilainen H.A.M. Geneettisen monimuotoisuuden kapeus tiedetään olevan yksi uhanalaisten lajien kantojen elpymistä rajoittava tekijä. Tämä viittaa siihen, että saimaannieriä ei olisikaan koskaan hävinnyt Yövedeltä. Saatavilla jälleenmyyjiltä kautta maan! YÖVEDELTÄ löytyi alkuperäistä saimaannieriää – lisää uskoa uhanalaisen lajin pelastamismahdollisuuksiin Pitkään vallalla olleen käsityksen mukaan oletettiin, että saimaannieriä olisi kuollut läntiseltä Saimaalta sukupuuttoon, ja että se olisi palautettu Kuolimon saimaannieriöistä saaduista sukutuotteista tehdyillä istutuksilla. ”Saimaannieriän elinvoimaisuuden palauttamisen kannalta saadut tulokset ovat erittäin merkittäviä
. SIVUPLAANAREIDEN avulla vapamäärää on helppo nostaa maksimiin. 24 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. V etouistelijan on helppo lisätä pyynnissä olevien uistimien määrää, mutta lisääkö se samassa suhteessa saaliin määrää. Kun pyynnissä on useita värivaihtoehtoja, sekä eri syvyyksillä vipelHEINÄKUUN helteilläkin kala nappaa. HEINÄKUUN helteet painavat isoja kaloja pohjan tuntumaan. Ainakin on mahdollista, että myös sekaisin olevien siimojen määrä lisääntyy. Mökkivesillä soutelevallakin on usein useampi kuin yksi vapa käytössä. Sen sijaan heittoja jigikalastajien mahdollisuudet kokeilla erilaisia uistimia samanaikaisesti ovat luonnollisesti rajatut – eihän yhden siiman päähän saa kerrallaan kuin yhden pyydön. Laajoilla merialueilla uistelevien vapamäärä ylittääkin usein esikoululaisen laskentakyvyn. Selkävesiltä saatu kala venytti puntarin lukemat tasan kymppiin. Aina vapojen ja uistimien määrä ei ole suoraan verrattavissa saatujen kalojen määrään. Uistimien määrää lisäämällä uistelija löytää todennäköisimmin parhaiten toimivat värit ja syvyydet. Sivuplaanareiden avulla samanaikaisesti vedossa olevien uistimien määrä on helppo nostaa käytössä olevan kalastusluvan sallimaan maksimiin. TÄMÄ hauki yllätti taimenenuistelijat. SEKAVEDOSTA sekaisin TEKSTI JA KUVAT MATTI KELA VETOUISTELU Uistimia lisäämällä löytyvät toimivimmat värit ja syvyydet KALASTAJAN SUURIIN IKUISUUSKYSYMYKSIIN KUULUU ”MIHIN UISTIMEEN SE KALA NAPPAA?”. Vetouistelijoiden välineistöön kuuluu usein useampi vapa ja silloin mahdollisuuksia on enemmän
Jos vauhtia onnistuu vähentämään lähemmäksi kolmea kilometriä tunnissa, alkavat käännöksissä sisäkurvin puoleiset sadangramman puntit jo saavuttaa helposti kymmenen metrin syvyyden. Todennäköisyys saaliiseen kasvaa jo huomattavasti. Jos vettä on kalan päällä kymmenkunta metriä ja kalan ottihalukkuus on heikko, ei pintavesiä uistelevan tarvitse odottaa saalista. Ylhäältä Tiura Original 7, Tiura Original 5, Kuusamon Uistimen Professori (lisätty uistimen kaarevuutta), Mutka-vaappu ja alimmaisena Pikku-Mutka. KOLMEN kilometrin tuntivauhdilla alkavat vieheet saavuttamaan jo kymmenen metrin syvyyden. täviä vieheitä, mahdollisuus saaliin saamiseen kasvaa. Usein myös sekasotkun ja siimasopan määrä lisääntyy. Syvyyden lisäksi uistelija saa sen informaatiosta tärkeimmän tiedon – millä syvyydellä kalat ovat. Se on verraton apu tutuille kotivesille ja oudommille alueille. Vesien viiletessä syksymyöhään talven varalle tankkaavat kalat saattavat nousta pikkukalojen perässä ihan pintaan ja ovat jopa kaikuluotaimen tavoittamattomissa, veneen vierellä pinnassa. Oleellisinta olisi siis löytää omaan uisteluun sopiva nopeus. Nimenomaan kalojen oleskelusyvyys on tärkeä tieto. Tämä kuha nappasi Mutka-vaappuun Kivijärvellä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 25. Ongelmaksi tulee usein se, että 3-4 kilometrin tuntivauhtiin ei löydy sopivaa uistinta. Menestysresepti . Silloin vieheet pyytävät ja uivat oikealla syvyydellä. Sadan gramman paino tuntuu siimassa painavalta, mutta yleisesti käytettävässä viiden kilometrin tuntinopeudessa paino ei painu kymmenen metrin päässä veneestä kuin metrin, puolentoista syvyyteen. Kun tavoitteena on saada syömähaluton kala nappaamaan, pitäisi uistin saada alle metrin etäisyydelle kalasta. Kalastajan päivä voi mennä iloisesti kesästä nauttien, ilman tärppejä. KESÄLLÄ PAINOA, PUNTTIA JA SYVÄÄJÄÄ Siimapainoilla kymmenen metrin syvyyteen pääseminen alkaa olla hankalaa. USEIDEN vaappujen ja peltien optimi uistelunopeus on viitisen kilometriä tunnissa. Parhaiten saalista saa sellaisella vieheellä, jonka uinnissa on aika ajoin poikkeavuutta. HITAASEEN sekavetoon täkyraksin kanssa vedettäväksi sopiva loistava aloitussetti. Metrikin on usein liikaa ja mieluusti uistimen houkutteleva välke tulisi olla juuri kalan naaman edessä. Jo ihan perustason luotain pystyy erottelemaan näytölleen välivedessä uiskentelevat parvet omaksi möykykseen ja parvien alla vaanivat ”paimenet” omiksi symboleikseen. Heinäkuun helteet painavat usein järvien suurimpia kaloja pohjan tuntumaan, vaikka pienemmät parvissa uiskentelevat kalat voivat olla välivedessä tai jopa ihan pinnan tuntumassa. Lämpimän veden aikaan tavoiteltavat saaliskalat lymyävät yleensä ihan pohjassa. LOHIKALOJEN pyynnissä sekavedolla voi tulla ohessa kuhaakin. Uistelunopeus + oikea viehe + oikea paino = kala Vauhdin merkitys painon painumisessa syvemmälle on suuri. Kolmenkymmenen metrin päässä veneen takana – tasaisella nopeudella uisteltuna, satagrammainen ei vieläkään ole kuin kolmen, neljän metrin syvyydessä. Metalliset uistimet ovat tästä hyvä esimerkki, parhaimmillaan esimerkiksi lusikkauistimen uinti on hakevaa ja poukkoilevaa. . Liian hitaalla, tai vastaavasti liian nopealla uistelulla tämän pyytävän uinnin voi kuitenkin ”tappaa”. Taitavat uistelijat hallitsevat myös näiden käytön. Vetouistelijoiden vakiokalustoon kuuluu nykyisin usein kaikuluotain. TAVOITTEENA PÄÄSTÄ SINNE, MISSÄ KALA ON Uistelijan peruskalustoon kuuluvaa välineistöä ovat usein erilaiset siimapainot, syvääjät ja syvätakilat. Useiden vaappujen ja peltien optimaalinen uistelunopeus on lähempänä viittä ja silloinkaan uistin ei vielä tee perusrunkovemputukseen poikkeavia liikkeitä. SYVÄLLÄ VAI PINNASSA
Pieni paino pysäyttää roskan valumisen uistimeen kiinni ja antaa sille lisää peliaikaa, sillä uistimen uinti säilyy hyvänä. . Vaijerin päässä oleva suurempi paino vie uistimen syvälle. SYVÄTAKILALLA on mahdollisuus päästä syvempiin vesiin. . Kymmenen metrin syvyydessä lymyävään kalaan on etäisyyttä yli viisi metriä ja on lähes varmaa, ettei vapa silloin taivu. Sekavedolla vedetty Kuusamon Uistimen Professorilla saatu nätti taimen. Kaikuluotaimen näyttöä katsellessa voi todeta kalastuspäivän aikana tapahtuvia mahdollisia muutoksia kalojen oleskelusyvyydessä. Suuremmilla siimapainoilla ja syvääjillä kymmenen metrin tavoitteeseen on jo mahdollista päästä. Parvien läheisyydessä vaanivat yleensä saalistajat, usein kuitenkin parvien alapuolella. SYVÄTAKILALLA TÄSMÄLLISTÄ UISTELUA Syvempiin vesiin pääsemiseksi on uistelijalle keksitty syvätakila. Väliä voi jättää ainakin kymmenen metriä, silloin paino ei häiritse lohikalojenkaan ottia. Syksyllä takiloiden merkitys vähenee, mutta lohikalojen uistelussa ne näyttelevät kuitenkin suurta roolia. HAUENPYYNNISSÄ on varminta käyttää perukkeita, jotta siima ei katkea hauen teräviin hampaisiin. TÄKYRAKSISSA käytettään lohikalojen pyynnissä yleensä muikkua syöttinä. Syvätakilalla kymmenenkin metrin syvyydet ovat helposti saavutettavissa. Syksyllä järvissä on usein luonnonroskia, kuten puiden lehtiä. MUIKKUJEN parveutuessa kesän jälkeen, alkaa lohiuistelijan sesonki. Siimaan kannattaa lähes aina pyöräyttää pieni paino, vaikkei tavoittelisikaan syvyyksiä. Mitä isompi täky, sen helpompi se on yleensä saada uimaan pyörähtävää uintia. Pientäkään siimapainoa ei kannata laittaa ihan uistimen lähelle. 26 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tavoiteltavat saaliskalat ovat helpommin löydettävissä, kun muikkuparvet löytyvät kohtuudella. Se vaatii kuitenkin veneen kuljettajalta tarkkoja ajolinjoja, muuten painot ja uistimet tavoittavat pohjamudat ja kalustotappioltakaan ei voi välttyä. Painon taakse asetettu siimalaukaisija vapauttaa siiman, jos vieheeseen nappaa kala tai uistin törmää pohjaan. Järvialueilla uistellessa takiloiden merkitys on lämpimän veden aikaan lähes korvaamaton. Suurimmat puntit ja painot saa silti jättää kotiin ja voi keskittyä uistelemaan pinnan tuntumasta, sillä taimenkin voi napata, vaikka uistin mulahtaisi välillä pinnassa. YKSI hyvä tärppi voi pelastaa uistelijan päivän. Silloin on usein lohikalojen uistelijan sesonki. . Usein juuri takilavavan räikkä pärähtää saaliin merkiksi. SYKSYLLÄ PÄÄSEE VÄHEMMILLÄ PAINOILLA Kun kesän jälkeen vedet alkavat jäähtymään, alkavat myös muikut parveutua. Syvätakilan avulla uistelusyvyyden muuttaminen on vaivatonta. Tässä pinkkiin Anchovy Special -huppuun viritetään särkeä. Se on yksinkertaisuudessaan näppärä vekotin
. Ongelmaksi tulee se, että uistimien toimivan vetovauhdin tulee olla täysin sama. Usein kalat lymyilevät eri paikoissa, mitä itse on ajatellut. Ohutta peltiä voi varovasti taivuttaa ja näin säätää uintia valittuun nopeuteen sopivaksi. Mitäpä järkeä olisi vetää hitaalla vauhdilla lusikkauistinta, joka ei edes pyörähdä. Usein pelti tai vaappu ovat selkeästi raksia parempia vieheitä. Uistelijoilta ei tunnu löytyvän vastausta siihen, miksi joku uistintyyppi toimii tai ei toimi. KELIT MUUTTUVAT, SAMOIN OTTIVÄRIT Kalastuksen hauskoja puolia on se, että reissuun lähdettäessä ei varmuudella voi sanoa, mitä päivän aikana tapahtuu. Raksi on oikein viritettynä loistava pyydys ja antaa hyvin saalista, eritoten raksiin pamahtaa usein se reissun suurin kala. Ahvenvaaput ETSI TAI VIRITÄ LUSIKKAUISTIN, JOKA POUKKOILEE Sekavetoa aloitellessa touhun perustuksena voisi pitää raksin vetovauhtia. RAKSILLE KAVERI Sekavetäjälle yhteensopivia erityyppisiä uistimia löytyy maailmasta tuhansia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 27. Tyhjentävää vastausta ei ole löytynyt, miksi kala iskee paremmin tiettyinä ajanjaksoina peltiin, vaappuun tai raksiin. Vaikka uistelijat viettävät järvellä pitkiä päiviä, ei saaliin lukumäärä ole usein kovin suuri. Päivän aikana voi tapahtua suuriakin muutoksia väreissä ja uistinmalleissa, joihin kalat nappaavat. Raksi on parhaimmillaan lohikalojen pyynnissä. Raksin virittäminen toimivaksi vaatii hitaan vetovauhdin. Pellin uinnissa tulee katsoa, että pelti jaksaa pyörähtää kokonaisen ympyrän. Täytyy kuitenkin muistaa vanha jokivarsien sanonta – mihin ottaa ahven, siihen ottaa taimenkin. Jämerässä pohjatärpissä tai isomman kalan käsittelyssä ohut peltinen lusikkauistin menettää usein parhaan uintinsa, joten se kannattaa aika-ajoin tarkastaa. Ja kun taimenta pidetään usein vaikeimmin saatavana kalalajina, niin näillä edellä mainituilla eväillä voi lähteä lähes minkä tahansa kalalajin pyyntiin. Sopivaa uistinkaveria voi etsiä uistelun lomassa. RAKSIVAAPUT LÄHES AINOA MAHDOLLISUUS Vaapun valinnassa tulee sitten todellisia vaikeuksia. Niiden uinti on suunniteltu siten, että uistin pyörähtää hitaassakin vedossa. Tai miksipä kiskoisit veneen perässä samaa lusikkaa liian reippaalla nopeudella, jolloin vain siimat olisivat vauhdista sökkeröllä. Raksien pyyntiin laittamisen jälkeen haetaan samaan vauhtiin pyytävästi uivia uistimia. Tirisemällä etenevä uinti houkuttelee lohikalojen lisäksi ahvenia. Liian nopea pyörähdys vie mennessään lusikkauistimen poukkoilevan uinnin, eikä herätä kalojen ruokahalua. Kun koskaan ei voi olla varma, mihin kala nappaa, sekaveto voi pelastaa päivän. Uintilevyä lämmittämällä ja taivuttamalla voi myös onnistua parantamaan uintia, mutta useimmiten lopputuloksena on pilalle mennyt vaappu. Jos pelti vemputtaa uinnin ”alaosassa”, eikä pyörähdä, on tärppiä turha odotella. On suuri haaste löytää yhtä hitaaseen vetoon toimivaa peltiä tai vaappua, sellaisia ei ole paljoa saatavilla. Mahdollisuudet hyvälle saaliille kasvavat mojovasti. Etukäteen on hankala tietää, mikä on kalojen suosikki. Sitä voi käyttää myös hitaassa sekavedossa. Taimenelle vaapusta pitäisi löytyä pyörähdyksen lisäksi runkovemputusta, mutta järvilohi voi kelpuuttaa pelkästään pyörähtävänkin vaapun. Pienet ahvenvaaput toimivat myös Vaappujen pienimmästä kokoluokasta löytyy vaappuja, jotka pyörähtävät helposti uintiin hitaassakin vedossa. Yksikin hyvä tärppi voi pelastaa uistelijan päivän. Päivän aikana on helppo tehdä hienosäätöä ja vaihdella pyynnissä olevien uistimien väritystä ja mallia. Jos tavoitteena on saada pelkkää taimenta, voi pienen voimakasuintisen vaapun ”ongelma” olla se, että siinä on lähes koko ajan ahven kiinni. Pellin materiaalin tulee olla ohutta, kevyttä ja sen on oltava väännetty riittävälle kurville. Hitaaseen vauhtiin sopivia vaappuja ovat vain erityisesti hitaaseen uisteluun valmistetut ”raksivaaput”. AHVEN nappaa usein uistelijan vieheisiin. Kaikissa tilanteissa raksin pyytävyys ei kuitenkaan ole pellin tai vaapun veroinen. Sekaveto on monesti ratkaisu, millä kalastuspäivästä tulee huomattavasti parempi. Tiuran Original 7 -uistimessa on laaja nopeusalue, jossa uistin toimii. Jos haluaa pitää täkyraksia yhtenä vieheenä uistellessa, sopivaksi kumppaniksi on jo huomattavasti vaikeampi löytää toimivia kavereita. Samanaikaisesti vedossa oleva laajempi arsenaali voi antaa saalista. Kun optimaalinen nopeus useammalle erityyppiselle uistimelle löytyy, voi samanaikaisesti vedossa olla täkyraksi, vaappu tai pelti. Tämä pyörähdys onkin ottavuuden kulmakivi. Usein käy niin, että aamupäivällä kelpaa vaappu tai pelti ja iltapuolella raksi, tai päinvastoin. Pienen ahvenen tärppiä voi olla vaikea havaita tuulisella kelillä ja ahven voi pyöriä uistimessa kiinni pidemmän aikaa, mikä luonnollisesti estää lohikalojen tärpit. Kalan ajatusmaailma on erikoinen. Täkyraksin, eli kuolleen aidon syötin huima pyytävyys on todettu jo vuosikymmeniä sitten. TAIMENELLE vaapusta pitäisi löytyä myös runkovemputustra. PIENINTÄKÄÄN siimapainoa ei kannata laittaa ihan uistimen lähelle. Tämän ongelman selättämiseksi on uistelijalla mahdollisuus käyttää sekavetoa, eli pyytää samanaikaisesti mahdollisimman monella eri vieheellä. YKSIKIN TÄRPPI VOI PELASTAA LOHENUISTELIJAN PÄIVÄN Kun sopiva setti samaan uisteluvauhtiin sopivia uistimia on löytynyt, voi samalla perusvirityksellä aloittaa jokaisen uistelupäivän. Pyörähdys aiheuttaa välähdyksen ja rytminvaihdoksen vaapun uintiin, joka on avaintekijä kalan iskuun. Raksivaappujen uinnin säätäminen on herkkää touhua, mutta sitä voi yrittää kääntämällä varovasti vetolenkistä. Kalat sen sijaan jatkaisivat uiskenteluaan
Saaliin saamattomuuden tärkeys voi Arlinghausin mukaan selittää myös, miksi kalastajat eivät keskimäärin arvosta tietoa kalastuskohteen odotetuista saalismääristä, miksi kasvava saalismäärä ei samassa suhteessa paranna tyytyväisyyttä kalastusreissuun, miksi kalastukselle asetetaan sääntöjä, jotka tekevät siitä tarpeettoman vaikeaa ja jopa sen, miksi miehet kalastavat keskimäärin enemmän kuin naiset. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Vaikka viistoja liveluotaimet vähentävät tätä epävarmuutta merkittävästi suhteessa ns. SAALIIN SAAMISEN EPÄVARMUUS JA KALASTUKSEN KIINNOSTAVUUS Euroopan tunnetuin vapaa-ajankalastuksen tutkija, saksalainen professori Robert Arlinghaus esittää mullistavan ajatuksensa kalastuksen syvimmästä olemuksesta Fish and Fisheries -tiedelehdessä ilmestyneessä tuoreessa tutkimusartikkelissaan. AINA kala ei syö, eikä haukiperhoon haukannut järvisimpukka välttämättä juuri mieltä lämmitä. sokkona kalastaviin, skaalautuu kalastuksen vaikeus jälleen uudestaan uusien reunaehtojen sisällä, koska kalat joka tapauksessa oppivat välttämään vieheitä, eivätkä ole aktiivisia joka päivä. 28 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalastaja voi parantaa osaamistaan eli vähentää saaliin saamisen epävarmuutta niin oman kokemuksen ja välinepäivitysten myötä kuin myös hyödyntäen sosiaalista informaatiota. Kaikkia muita vesiä peittää tietty salaperäisyyden huntu, eikä etukäteen voi tietää, minkälaisia kaloja kohde kätkee tai minkälaisia kaloja sieltä voisi juuri kalastuspäivänä saada. Seuratoiminnan ja seurojen jäsenmää. Onko kalastukseen sisäänrakennettu epävarmuus – eli se kuuluisa tuuri tai kalaonni – juuri se syy, miksi kalastamme. L ienee selvää, että ketään ei kiinnosta kalastus varmasti kalattomaksi tiedetyssä kaivossa tai muussa elottomassa lutakossa. Arlinghausin mukaan kalastuksessa keskeisintä on tietty pelillisyys eli saaliin saamisen epävarmuus. Samalla tavalla onnistuminen missä tahansa kalastusmuodossa huonojen reissujen tai pitkän yrittämisen jälkeen palkitsee. Tämä epävarmuus voi selittää useita hyvin tunnettuja, mutta huonosti ymmärrettyjä ilmiöitä, kuten sen miksi vapaa-ajankalastajat käyttävät kohtuuttomasti rahaa ja aikaa suhteessa saaliin markkina-arvoon, tai itsesäätelyn puuttumisen eli kalastuksen jatkamisen, vaikka kalakanta olisi kriittisesti harventunut. ONNISTUMINEN PITKÄN YRITTÄMISEN PÄÄLLE PALKITSEE On kalastuksen muotoja, kuten lohen perhokalastus, järvitaimenen rantakalastus tai karpin onginta, joissa saaliin saamiseksi on keskimäärin tehtävä töitä yleensä useita päiviä. Tällainen vaikeustaso karkottaa jo lähtökohtaisesti muut kuin vakavasti harrastuksensa ottavat kalastajat, mutta tällaisen vaikean lajin hallinta voi tuottaa sellaisia onnistumisen ja arvostuksen tunteita, joita ei muuten voi saada. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua Kalastuksessa tärkeintä OVAT TYHJÄT REISSUT Vapaa-ajankalastuksen tutkimuksessa on viimeiset 45 vuotta etsitty motiiveja ihmisten kalastamiseen niin kauniista luonnosta kuin lukumääräisesti isosta saaliista tai suurista kaloista, mutta nyt on oivallettu, että kenties tärkeintä onkin se, että kalaa ei aina saa. Oli kalastuksen muoto mikä hyvänsä, epävarmuutta vastaan taistelu on Arlinghausin mukaan keskeistä. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä
PIENIKIN kala tekee siihen asti saaliittomasta reissusta onnistuneen, mutta tyytyväisyys ei kasvaa enää samaa tahtia saaliin kasvamisen myötä. KALASTUKSEN JÄRJESTÄJÄLLE VIESTI ON SELVÄ Erilaiset unelmakalapaikkojen kehityshankkeet ovat pääosin epäonnistuneet kenties juuri siitä syystä, että kalastaja ei lopulta . LAJIT, kuten järvitaimenen rantakalastus, ovat pääosin irrationaalisia, mutta tällaisessa lajissa onnistuminen tuo kovan kalastajan maineen. Liian hyvä kalapaikka ei yksinkertaisesti ole kiinnostava. . VAIKKA olisi kaikki elektroniikka käytössä, ei saalista voi taata. Suurin haaste kalastusmotivaation perustumisesta tyhjiin reissuihin syntyy Arlinghausin mukaan siitä, että kalastajat voivat jatkaa kalastamistaan, vaikka kalakanta olisi harventunut kriittisesti. rän laskun kannalta voisi ajatella, että kalastusseurojen tulisi tarjota ennen kaikkea mahdollisuuksia sosiaalisen informaation jakoon seuran jäsenten kesken. . Kuva: Aapo Väänänen. . . SE, että voi vapauttaa arvokkaan emokalan, edellyttää tietoa ja vastuullisuutta, jotka tuovat statusarvoa nykyisessä vapaa-ajankalastuksen ilmapiirissä. KALASTUS TUO STATUSARVOA Vaikka naiset tiettävästi lähinnä nauravat miesten kalapönökuville Tinderin kaltaisissa palveluissa, Arlinghausin mukaan biologiasta kumpuava miesten välinen kilpailu ja miesten taipumus hakea naisiin verratVAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 29. Kenties pitäisi kehittää myös enemmän kilpailutoimintaa, jossa tuurin osuus antaa realistisen pärjäämismahdollisuuden muillekin kuin tilastollisesti parhaille. TAITO saada isoja kaloja on klassisin kalastajan statusta nostava tekijä. Yhdistettynä tyypilliseen pyyntiponnistusta kohti saadun saalismäärän hyperstabiiliuteen, tämä voi tarkoittaa yllättäviä kalakantojen täydellisiä romahduksia, jotka kaupallisessa kalastuksessa eivät olisi mahdollisia, sillä viimeisten kalojen pyynti ei olisi enää taloudellisesti kannattavaa kuin korkeintaan sivutoimisessa ammattikalastuksessa. halua etukäteen tietää, millaista kalaa tai saaliita on tarjolla. Arlinghausin mukaan kalastuksen järjestämisen kannalta keskeistä on ratkaista, mikä on pienin saalismäärä, joka silti pitää kalastajat tyytyväisinä. Onhan myös päivänselvää, ettei esimerkiksi suosituimmille koskikalastuskohteille mitenkään voitaisi istuttaa niin paljon kalaa, että kaikki saisivat saaliskiintiön verran saalista
Tällainen kalastuksen ja kalastuskilpailujen kautta tapahtuva kallis signalointi voi lopulta oikeuttaa tietyn statusarvon ja pääsyn sosiaalisesti arvostettuihin piireihin. KRITIIKIN KESTÄMÄTTÖMYYSTEORIA Mikäli kotiväki tai esimerkiksi kalastusseuran keskusteluryhmän osallistujat kommentoivat kalaan lähtiessä jotakin asiaa, jolla voi olla tekemistä kalaretken onnistumisen kannalta, on varmaa, ettei reissusta tule yhtään mitään. Eihän kukaan tieten tahtoen tyhjiä reissuja arvosta, mutta kenties ne ovatkin koko homman juttu. VÄSYTTÄMISTEORIAN VARJOPUOLITEORIA Kun harrastaa kalastusta tarpeeksi ja ison todennäköisyys vähitellen paranee, tulee mukaan kaverisi, joka korjaa todennäköisyytesi. KAUNIS ympäristö ja arjesta irtautuminen ovat kalastuksessa tärkeitä motiiveja, mutta ehkä tärkeintä kuitenkin on yllätyksellisyys. ENSIMMÄISEN HEITON LAKI Jos saat reissun ensimmäisellä heitolla hyvän kalan, voit olla varma, että loppureissulla onkin hiljaisempaa. tuna isompia, mutta riskialttiimpia psykologisia palkintoja, selittävät osansa miesten yliedustuksesta vapaa-ajankalastajien joukossa sekä kohtuuttoman suurista rahallisista ja ajallisista panostuksista kalansaaliiseen nähden. USKONMENETTÄMISTEORIA Jos luovut henkisesti kalojen löytämisen mahdollisuudesta, et varmasti niitä enää samalla reissulla löydäkään. UKKONEN JA KUHA Kun illaksi on luvattu ukkosta, mene aamulla kuhakalaan. Arlinghausin mukaan tämä myös vahvistaa kalastajien jakautumista ns. mp-reissujen merkitystä, eikä sitä suoraan ole edes helppo kysyä. VÄSYTTÄMISTEORIA Kun harrastaa kalastusta tarpeeksi pitkään (useita vuosia) ja riittävän useasti (joka päivä), on olemassa jo tilastollinenkin todennäköisyys sille, että saa joskus jonkin vähän isomman tai harvinaisemman kalan. eliittikalastajiin ja tavallisiin sunnuntaikalastajiin. Sateen jälkeen pidä ainakin vuorokausi kalastusvapaata. Tutkittua 30 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalastusmotiivien tutkimuksen taustalla on vakiintuneita psykologisen tutkimuksen menetelmiä, jotka mitä ilmeisemmin kaipaavat kehittämistä, sillä aiemmin kukaan ei oivaltanut kysyä kalastajilta ns. HUONON TUURIN JATKUVUUDEN LAKI Kalastuksessa Murphyn laki on tosiasia. KATEUSTEORIA Jos olet kateellinen kalaan lähtevällä kaverillesi, etkä itse pääse kalaan, voit olla varma, että kaverisi saa jonkin ennätyskalan. UUSIEN VÄLINEIDEN SYNDROOMA Uudet välineet voivat pilata koko kauden, jollei niiden kanssa saa heti ensimmäisellä kerralla hyvää saalista. Jos kalaan lähtiessä ei tunnu hyvältä tai joku asia menee pieleen etenkin kilpailun alkuvaiheessa, voit olla varma, ettei tilanne parane päivän mittaan. Lue lisää: https://doi.org/10.1111/faf.12837 Teorioita Teorioita kalasaaliista Koska tutkimus ei vieläkään tai kenties koskaan pysty ratkaisemaan kaikkea, voi kalasaalista selittää aivan yhtä hyvin täysin epätieteellisillä ja parapsykologisilla teorioilla, joiden voisi välillä kuvitella pitävän paikkansa. Ajan henki huomioon ottaen Arlinghausin väite miesten ja naisten sisäänrakennetuista psykologista eroista herättää epäilemättä monenlaista kiivasta keskustelua, mutta itse artikkelin anti on huomattava
Tenojoen testamentti Erkki Jämbäck Väyläkirjat, 2024 280 s., kovakantinen ISBN 978-952-369-3 VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 31. Mukana on myös hieman erillinen katsaus suomalaisen perhokalastuksen historiaan. Kun itsekin olen niillä seuduin lohta soutanut, tulevat kertomukset sitäkin kautta läheisemmiksi. Lohenkalastukselle sielunsa myynyt kalastaja pääsee kirjan myötä kokemaan lohenkalastuksen huippuhetket onnistumisineen ja katkerine pettymyksineen. Alakönkään Piltamon kuohuista miehet onnistuivat tartuttamaan perhoonsa 14-kiloisen lohen. Kun on muutaman vuoden pakostikin ollut poissa Tenon soutusuvannoilta, tällainen kirja herättää voimakkaita tunteita ja nostalgista kaipuuta pohjoisen jylhiin maisemiin. Heikentyneiden lohikantojen suojelemiseksi joella on ollut laaja kalastuskielto. Viimeisinä lohenkalastukselle luvallisina vuosina Erkki kalastaa paikallisen tunnetun lohimiehen Kyösti Möttösen kanssa. Karjalaisten ranta Karnjargan suvannon yläpäässä tulee tutuksi. Erkki Jämbäck osoittautuu intohimoiseksi perhokalastajaksi ja perhonsitojaksi. Pari ruokareseptiäkin on mahtunut mukaan. Kirjan alkuosa koostuu kolmesta teemasta: Noviisi, Kisälli ja Lohimies. Osansa saavat myös Tenon lohiperhot; sekä kirjoittajan omat suosikit että tunnettujen perhonsitojien sitomat mallit. Kirjan kantava teema on aloittelevan lohenkalastajan opettelu lohenkalastuksen vaativaan maailmaan, ja kun kertoja lopulta tuntee taitavansa lohenkalastuksen salat, lohijoki sulkeutuu intohimoisen kalastajan saavuttamattomaksi. Ensi kosketuksella Saamenmaan valtavirtaan lohta ei tullut, mutta Teno sai miehen pauloihinsa. Kirja tarjoaa terapeuttista korvikettakin meille Tenon lohensoudusta paitsi jääneille. Kaverikavalkadi on myös mittava. Toisessa osiossa kokemukset karttuvat ja kolmannessa kertoja pitää itseään jo Lohimiehenä. Omakohtaisesti voin hyvin samaistua noihin tunnelmiin. Mutta pian koittaa ensimmäisen lohen tarttuminen vieheeseen, ja siitä vuosittaiset kalareissut pettymyksineen ja ilon hetkineen seuraavat toistaan. Kolmenkymmenen vuoden lohenkalastuksella tulee loppu. Tähän tilanteeseen Keski-Suomesta lähtöisin oleva Erkki Jämbäck on koonnut elämänkerrallisen lohikokemuksistaan kirjaksi, joka kantaa nimeä Tenojoen testamentti. Kunkin otsikon alle Erkki Jämbäck on koonnut kertomuksia lohenkalastuksesta alkaen 1990-luvun alkuvuosien haparoivista kalastuskokemuksista. Niin jylhät maisemat kuin kanssakulkijoiden kuvaukset ja repliikitkin ovat luonnollisia ja liioittelemattomia. Erkki Jämbäckin teksti on soljuvaa ja mukaansa tempaavaa. Alkuvuosien majapaikka Laitilan tilalla, missä Karjalaisen veljesten opissa lantalainen lohimies saa Tenon kasteensa, vaihtuu vuosien mittaan kalakavereiden asuntovaunuissa ja vuokramökeissä asumiseen. Alkuvuosien hyvän ystävän oululaisen Raimo ”Ramppa” Tornbergin kanssa kalastuskaveruus katkeaa vuosien kuluttua, mutta niin ensikertalaisia kuin kokeneempia lohenkalastajia löytyy kalakavereiksi. Kirjan loppuosaan neljännen pääotsikon, Perintö, alle kirjoittaja on koonnut mietteitään Tenon lohesta ja lohikantojen hiipumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä Tenon kalastuksen tulevaisuudesta. Kertomus vaimon kanssa kalan menettämisestä siiman katkettua toi sekin omakohtaisen kokemuksen mieleen. Kirjat T E K STI M ATT I KETT UN E N Tenojoen testamentti Monelle pitkän linjan Tenon soutukalastajalle viimeiset vuodet ovat olleet yhtä tuskaa. Itsellekin tuttuja lohenkalastajia paikallisista lohituristeihin on kirjassa kosolti. Parhaina kesinä kalareissuja kertyi kolmekin kappaletta. Puukalat saavat jäädä sivummalle, samoin peltilusikat, vaikka kyllä niilläkin kalastetaan etenkin paikallisten kanssa
”Lisättyämme uuden rikiputkipituuden palkitGARMIN on tuonut markkinoille uuden Force Kraken -sähkökeulamoottorin, jonka 48 tuuman pituinen rikiputki sopii erinomaisesti veneisiin, joissa on matala keulatai laitakorkeus. 050 555 6625. sekakäyttäjä, eli talvella pilkin ja kesällä jigaan sekä perhokalastan. MARKKU Sihvosen uutuus Pyrstöperho käy pienellä painokoukulla mormuskaksi ja isommalla jigaukseen ja koukulla ilman painoa perhokalastukseen. Pilkkimiseen valitaan kevyt painokoukku, perhokalastukseen koukku ilman painoa ja jigaukseen isompi painokoukku virvelikalastusta varten. ”Suunnittelun ja kokeilujen myötä syntyi sitten tuote, joka koukun valinnasta riippuen vastaa kaikkiin edellä mainittuihin kalastustapoihin. Sihvonen määrittelee Pyrstöperhon jigin ja perhon risteytykseksi. Tilaukset: Markku Sihvonen, puh. Lisätietoja Sihvosen tuotteista: handmade.fi. ”Tämän vieheen ideointi sai alkunsa, kun olen itse ns. ”Asiakkaan toiveet pyrin ottamaan huomioon siten, että lähetän hänelle kuvan valmiista tuotteista, joista hän sitten pääsee valitsemaan itselleen mieluisimmat”, Sihvonen kertoo. Kun minulla on lisäksi pitkäaikainen kokemus silikoniuistinten valmistuksesta, päädyin tällaiseen silikonin ja perhonsidonnan yhdistämiseen”, Sihvonen kertoo. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Käyttötapa valitaan vieheeseen lisätyn painokoukun koon perusteella. Joka tapauksessa Sihvonen ennätti talvella koeuittaa uutuusviehettään mormuskana, jona se kelpasi hyvin ahvenelle. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 5/2024 (ilmestyy 4.10.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 26.8. Se tarjoaa kalastajille huipputason ominaisuuksia sekä edistynyttä tarkkuutta ja saumattoman integroinnin. Malli soveltuu erinomaisesti pienempiin veneisiin, joissa on matala keulatai laitakorkeus. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Garminilta uusi Force Kraken -keulamoottori kalastukseen Garmin on tuonut markkinoille uuden Force® Kraken -sähkökeulamoottorin, jossa on aiempia malleja lyhyempi 48 tuuman pituinen rikiputki. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Kraken on valmistettu pivot-kiinnityksellä, joka mahdollistaa helpon asenneuksen veneisiin, joissa keulassa on vain vähän tilaa. Painokoukku ei voi mielestäni kuitenkaan näin pienessä vieheessä olla kuin korkeintaan 4-grammainen”, Sihvonen selvittää. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Sihvosen Pyrstöperho toimii sekä kesällä että talvella Uudella Pyrstöperholla voi kalastaa kuten perholla, mutta se käy kehittäjänsä Markku Sihvosen mukaan myös jigaukseen ja pilkkimormuskaksi. ”Myös kesällä se on suunniteltu lähinnä ahvenen suupalaksi”, hän mainitsee. Sihvonen korostaa, että Pyrstöperhot ovat keskenään kaikki erilaisia valmistusmateriaalinsa silikonin takia aina väritystä myöden. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. 32 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Kauko-ohjaimella hallitaan myös Kraken-keulamoottorin tarkkaa taivasankkuria, automaattiohjausta, ohjaussuunnan pitoa ja point-and-go-ohjausta. Ne on suunnitellut ja valmistanut Lohjalla viehepajaansa pitävä Matti Hampori. Kaikkiin mustiin Kraken-malleihin kuuluu GT56UHD-anturi. Pienimmät Retku-vaaput on suunniteltu hitaaseen vetouisteluun, vaikka ne kestävät kovempaakin kyytiä aina 4,5 km tuntivauhtiin asti. RETKUN Kalastuksen uutuuksia kesään 2024 ovat painovieheet. Värivaihtoehtoja on tarjolla 10 erilaista. Painouistimet lohjalaisen Retkun Kalastuksen uutuuksina Retkun Kalastus on tunnettu nimensä mukaisesti Retku-vaapuistaan, jotka on suunniteltu kuhan, hauen ja ahvenen vetouisteluun. Laitteelle annetaan kolmen vuoden rajoitettu takuu ja varrelle rajoitettu elinikäinen takuu. Sen suositeltu vetovauhti on 2-4,5 kilometriä tunnissa ja uintisyvyys 0,5-2 metriä siiman vapautuspituudesta riippuen. Tälle kesälle valikoimaan on tullutta kaksi vieheuutuutta: 90ja 35-grammaiset painouistimet kuhan ja hauen uisteluun. 48 tuuman Kraken on saatavissa mustana ja valkoisena. Lisätietoja: garmin.com/fi-FI/p/1329997/ pn/010-02574-10. Uusien painouistinten maksimiuintisyvyys on 10 metriä uisteltaessa kolmen kilometrin tuntivauhdilla ja 30 metrin siimanvapautuksella. Uutuuslaite on integroitavissa langattomasti Garmin-karttaplottereihin ja -älykelloihin, joilla voidaan luoda reittejä, kuvioita ja jälkiä, joita keulamoottori seuraa kalastuksen aikana. Force on tehon ja tehokkuuden eturintamassa, ja meillä on nyt ilo tuoda valikoimaan pienempiin veneisiin erinomaisesti soveltuva 48 tuuman rikiputkella varustettu malli”, Garmin-yhtiön kuluttajamyynnin varatoimitusjohtaja Dan Bartel sanoo. Tukeva ja kestävä komposiittivarsi ja kaikki komponentit on suojattu korroosiota ja suolaveden vaikutusta vastaan. Lisäksi kauko-ohjain kelluu. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 33. Painouistinten suositeltu vetovauhti on 2-4,5 kilometriä tunnissa. Krakenin LiveScope-hallintajärjestelmän ansiosta live-luotaimen lisääminen on helppoa. Myynnissä olevat muut mallit: Kraken valkoisena 63:n, 75:n tai 90 tuuman rikiputkella ja mustana 63:n tai 75:n tuuman rikiputkella. Lisätiedot ja tilaukset: retkunkalastus.fi/. Garminilta uusi Force Kraken -keulamoottori kalastukseen tuun Force-keulamoottorimallistoomme olemme entistäkin sitoutuneempia toimittamaan asiakkaillemme luokkansa parhaita keulamoottoreita. Retku 150 Syvänne on suunniteltu lähinnä hauen ja kuhan vetouisteluun. Retku Satula 120 on myös omiaan hauen ja kuhan houkutteluun ja sen suositeltu vetovauhti ja uintisyvyys ovat samat kuin syvännemallilla. ”Vieheet ovat käsityönä tehtyjä ja niitä on testattu Lohjanjärvellä, Säkylän Pyhäjärvellä, merellä Hangossa sekä Hiidenvedellä. Niistä malli 95 on suunniteltu kuhan ja ahvenen pyyntiin ja voimakaspotkuinen ja hyvin hakeva malli 80 ahvenelle. RETKUN Kalastuksen vaaput on suunniteltu kuhan, hauen ja ahvenen vetouisteluun. Langattomalla kauko-ohjaimella on helppo säätää nopeutta ja suuntaa kaikkialla veneessä. Kaikki Retku-vaaput on puolestaan valmistettu balsasta ja valikoimista löytyy neljä eri mallia, joista kaikista on tarjolla 10 värivaihtoehtoa. Kuhat, hauet ja ahvenet ovat koeuitoissa iskeneet niihin hanakasti”, Hampori kertoo. Kraken-moottorit on suunniteltu kestämään haastavia veneilyja kalastusolosuhteita
Vuonna 2022 Fefo purki maanvuokraussopimuksen silloisen paikallisen maanomistajayhdistyksen kanssa. Kalastussäännöt ja -rajoitukset ovat myös muuttuneet vuosien aikana, joten niihin on syytä tutustua tarkasti joka vuosi. KALASTUSAIKA JA -LUVAT Meritaimenta joesta saa pyytää kesäkuun 1. Viime vuonna niitä oli myynnissä Elveguiden-sivustolla. Asutus suojaiseen vuonolaaksoon tuli Länsi-Ruijaan suuntautuneen maahanmuuton yhteydessä eteläisestä Suomesta osana 1700-luvun uudisasutusliikettä. SONE 1:n Karhukostet on erinomainen paikka pintaperhosteluun. Meritaimenen syyskalastuksen lupahinta on pysynyt kuitenkin kohtuullisempana. JOKEA HALLINNOI FINNMARKIN MAAHALLINTO FEFO Lakselvan jokea hallinnoi suurimmalta osin Finnmarkin maahallinto Fefo. Kalastuspaine on myös aiheuttanut sen, että lupien hinnat, varsinkin lohenkalastuksen osalta ovat nousseet tasaisesti lähes joka vuosi. Näitä väestönosan edeltäjiä ja heidän jälkeläisiään kutsutaan kveeneiksi. Yksityisten maanomistajien alueille lohenkalastuslupia on myös ollut saatavilla. Paikkaa ja jokea kutsutaan myös nimellä Lemmijoki. päivästä syyskuun 15. Joelle myydään lupia siis pääosin Fefo Natureit-sivuston kautta. Jokivarressa on myös yksityisten omistamia maita. Ennen . 34 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siksi monella Länsi-Ruijassa sijaitsevalla paikalla ja joella on myös suomenkieliset nimet norjalaisten nimien lisäksi. Muutoksella haluttiin muuttaa joen kalastuksen säätelyä ja perustaa tehtävään uusi hallintoelin. päivään asti. Tätä juttua kirjoittaessa Elveguiden-sivustolla joelle ei enää ollut lupia tarjolla. Meritaimenen syyskalastus LAKSELVALLA TEKSTI JA KUVAT JOUNI RONKAINEN KALAPAIKKA Kalastuspaikat, -luvat ja -välineet K uvankaunis Lakselva virtaa vetensä Pohjois-Norjan Finnmarkissa sijaitsevaan Porsangerinvuonoon. Lakselvan jokivarressakin paikat on nimetty osin perinteitä kunnioittaen kveeninkielisin puukyltein
Tänä vuonna sen hinta on 329 Nkr. Viime vuonna kalastusalue oli laajempi, käsittäen meripoolin sekä poolit, eli sonet, 1-3 joen yläosalla. Lohi ja merirautu ovat syyskuun alusta alkaen rauhoitettuja, joten ne tulee vapauttaa välittömästi, jos sellainen perhoon sattuu iskemään. Joesta voi saada jopa seitsemänkiloisia taimenia. Meripoolin yläraja kulkee Lakselvan ylittävän alimman sillan kohdalla. Viime vuonna kalastaja sai ottaa enintään viisi meritaimenta vuorokaudessa. Kalastajan tulee myös huolehtia kaikkien veden kanssa kosketuksiin tulevien kalastusvälineiden ja varusteiden desinfioinnista. päivänä. VIIME VUONNA KALASTAJA SAI OTTAA ENINTÄÄN VIISI MERITAIMENTA VIIKOSSA. KALASTUS JA KALAPAIKAT Mitä lähempänä merta ollaan, sitä enemmän vuoroveden korkeudet vaikuttavat kalastukseen. Pooli 1:n yläraja kulkee Holmenin sillan kohdalla. Varovainen saa kuitenkin olla, sillä monet savipintaiset pistotiet ovat hyvin kuoppaisia. Myös veden laskenut lämpötila syyskuussa parantaa irti päästetyn kalan nopeaa virkoamista. Kalastuspaikoille pääsee suhteellisen helposti, sillä teitä kulkee joen alaosalla molemmin puolin jokea. syyskuun varsinaista meritaimenen kalastusaikaa ulkopaikkakuntalaisten täytyy siis ostaa lohenkalastuslupa, vaikka aikoisikin kalastaa vain meritaimenta. Perho ei saa olla painotettu. LAKSELVAN komea taimen. Tätä palvelua on ollut saatavilla paikan päällä muun muassa Skoganvarren leirintäalueella, joillakin Lakselvan keskustan huoltoasemilla sekä Stabbursnes Naturhus og Museum -kansallispuistokeskuksessa, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Lakselvan keskustasta. Muita rajoituksia meritaimenen pyyntiin ulkopaikkakuntalaisille syyskuun 1. Varsinainen meritaimenen syyskalastus alkaa siis syyskuun 1. Tänä vuonna kalastus syyskuun 1. Kieltoalueiden yläja alarajat on merkitty jokivarressa selkein kyltein. Lupia myydään ulkopaikkakuntalaisille 25 lupaa/vrk. . Kalastusluvat desinfiointitodistuksineen tulee pitää mukana ja samoin kortti tai passi, jolla voit todistaa henkilöllisyytesi. päivästä alkaen Fefon antamien sääntöjen mukaan ovat: sallittu kalastusmuoto vain perhokalastus, kelluva siima ja koukkukoko maksimissaan #10. Vuorovesitaulukkoa voi seurata esimerKalastusalue Meritaimenen syyskalastuksen kalastusalueet vaihtelevat. Meritaimenen alamitta on 30 senttiä. Alue VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 35. Pooleilla on myös privaattialueita, joilla kalastus on kielletty. Luvan hinta ulkopaikkakuntalaiselle on 265 Nkr/vrk, mikä omasta mielestäni on ollut kohtuullinen joen tarjontaan nähden. Merellä poolin alaraja kulkee suhteellisen kaukana. Usein näitä kaloja joutuukin vapauttamaan, mutta koukkurajoituksilla juuri pyritään siihen, että kaloille ei aiheutettaisi suurta vahinkoa. päivästä alkaen on sallittua vain meripoolilla ja poolilla 1. Koska kyseessä on mereen laskeva vaelluskalavesi, 18 vuotta täyttänyt tarvitsee myös Norjan valtion (Miljødirektoratet) kalastusluvan
NIKKARIKUOPPA – HIDASVIRTAINEN MERITAIMENPAIKKA Lakselvan sillasta ylöspäin joki tekee pitkähkön suoran jälkeen tiukan kurvin. Ullin eli nousuveden ollessa ylimmillään veden vauhti on hitaimmillaan. KoSONE 1:n Leppäsaarenpuaksesta alkaa Lakselvan ensimmäinen koskiosuus. Leppäsaarenpuaksen niska on hyvä meritaimenpaikka ja sitä voi heittää molemmin puolin jokea. Leveässä uomassa siihen mahtuu jo paljon vettä. ILTAHÄMÄRÄ ON MYÖS SE HETKI, JOLLOIN KANNATTAA OLLA JOKIVARRESSA. Taimen uskaltaa nousta lähempänä rantaa hämärän turvin. kiksi Kartverket.no-sivustolta. Kun siihen saa tuntuman, huomaa että tärpit lisääntyvät ja lopulta kaloja tulee jo ylös asti. Etenkin koskien ja virtojen niska-alueet ovat silloin hyviä kalastuspaikkoja. Harmillisesti suurtulva vei sillan, eikä uutta ole rakennettu. hotspot-aluetta. Tiehaaran kohdalla päätien oikealla puolella on puuaita hyvänä tuntomerkkinä. . Joskus perhon uittaminen loppuun asti aivan rannan tuntumaan palkitsee, sillä meritaimenet nousevat jokea hyvinkin matalilla ja hidasvirtaisilla osilla. 36 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Passiivinen viistosti virtaan heitto ja uitto virran mukana harvemmin tuo tulosta meritaimenten suhteen. Pinnan korkeusero vaihtelee joen alaosalla noin 30-40 senttiä. Meritaimen osaa olla nirso. Nousuvesi saa uudet kalaparvet liikkeelle vuonosta. MERITAIMEN OSAA OLLA NIRSO Hyviä ottialueita löytyy lisää rikkonaista virtaa ylöspäin mentäessä. Toki näitäkin sattuu, varsinkin lohenkalastuksen sivuosumana. Veden korkeus vaikuttaa siihen, mikä kohta joessa kulloinkin on ns. Paikkaa kutsutaan Nikkarinkuopaksi. Uittoa voi yrittää nopeuttaa heittämällä perhoa enemmän poikki virran ja vetämällä siimasta hieman vauhdikkaammin. Ennen Lakselvan suurtulvaa vuonna 2020 Leppäsaarenpuaksen kohdalla oli riippusilta, jota pitkin pääsi hyvin vaihtamaan kalastuspaikkaa joen länsipuolelle. Itse pyrin suunnittelemaan kalastuksen aloitukset hidasvirtaisilla osuuksilla siihen hetkeen, kun vesi korkeimmillaan ja alkaa juuri laskemaan. Uppoperhoa uittaessa tuntuu silloin siltä, että perho ui liian hitaasti tai ei juuri ollenkaan. Paikalle pääsee päätieltä vasempaan kääntyvää hiekkatietä pitkin. KILON meritaimen on sopivan kokoinen ruokakala. Oikean perhon uiton ja nypytyksen hakeminen vie aina aikansa. Kotaniemessä sijaitsee Telegrafkulpen, lohenkalastajien hyvin tuntema monttu. Sone 1:n ensimmäinen koskiosuus alkaa Leppäsaarenpuaksesta. Veden nousu ja -laskuvaiheet tapahtuvat ajallisesti yllättävän nopeasti. Kosken alaosassa on kyltein merkityt privaattialueet molemmin puolin jokea. Joen alaosan hidasvirtaisilla jokiosuuksilla veden korkeus korostaa veden nopeutta. Se on usein paikallisten suosima erittäin hidasvirtainen meritaimenpaikka. Iltahämärä on myös se hetki, jolloin kannattaa olla jokivarressa
Kalastusperhoille annetaan säännöissä myös rajoituksia. Tätä sääntöä ei nyt tälle vuodelle ole erikseen mainittu. Perhosiimoista vain kelluvat siimat ovat sallittuja. Meritaimenet nousevat tällä kohtaa aivan länsipuolen matalan rannan reunaa pitkin. Haarakohdan jälkeen joki levenee. Sone 1:n kalapaikkoja ylävirran puolelta hakiessa siirrytään Klemestad-tietä jokivartta ylöspäin. Se on kuin luotu pintaperhostelua varten, sillä takaheittotilaa on runsaasti. Myös Karhukostetin parhaat ottipaikat vaihtelevat veden korkeuden ja virtauksen mukaan. Potentiaalista kalastusaluetta riittää alaspäin Karhukostetin mutkaan asti. Koukkukoko on enintään #10 ja perhoja ei saa painottaa. Virtaus on selvästi nopeampaa kapeassa uomassa. Aloituskohtia on usein kolmekin. Kalastusvälineet ja perhot Pintaperhon heittoon sopii hyvin luokan #aftm 5-7 ja 9-10 jalan yhdenkäden vapa. Laaja valikoima mm. Vastarannan reunassa on puustoa suojana ja alaosan taimentapahtumat ovat olleet yleensä tämän reunan lähellä. Perinteisesti se on ollut isomman lohen tartutuspaikka. Itäpuoli, jolta heitetään, on matalahko tasaisella hiekkapohjalla ja vastaranta on syvä. Paikassa on helppo kahlata mutta kahlatessa tulee kuitenkin muistaa, että meritaimen nousee yllättävän matalassa vedessä. Mutkan pohjukassa vastapuolen jylhästä rinteestä yhtyy jokeen sivupuro. Kapeahko kohta joessa, jossa syvempi uoma kulkee länsipuolella ja levenee syvän kuopan jälkeen. PATOKUOPPA ISOMMAN LOHEN TARTUTUSPAIKKA Patokuoppa on suhteellisen lyhyt kalastuspaikka. kalaverkkoja. Mutkan jälkeen joki hieman levenee ja mataloituu. Perukesiimoissa aikaisemmin on ollut sääntö, että perukkeen kärkisiima ei saanut olla vahvempaa kuin 0,25 milliä. Uppoavia kärkiosia niissä ei saa olla. Toki yhdenkäden vavalla pärjää myös uppoperhojen kanssa, mutta kevyt kahdenkäden #6-8-luokan vapa helpottaa heittämistä paikoissa, joissa takaheittotilaa ei välttämättä ole. Hiekkatietä jatketaan vanhan betoniaseman ohi ja haarautuvan tien päässä käännytään oikealle. Joki tekee puoliympyrän muotoisen mutkan. Mutkan alaosan montussa päivystää yleensä paikan kuningas, hallitseva kojamo. Holmenin silta ylittää joen ja on samalla myös koko meritaimenen kalastusalueen yläraja. Mutkan yläosassa joki suoristuu, haarautuu kahdeksi uomaksi ja kapenee. Sammunsaaren kohdalla joki tekee tiukan mutkan vasempaan. Karhukostet on pitkä pooli ja siihen mahtuu kalastamaan useampi kalastaja yhtä aikaa. Mutkan vastapuoli on erittäin syvä ja sen uumeniin on vuosien saatossa vyörynyt paljon puita ja rautalanka-aitaakin, joten kannattaa olla varovainen pitkien heittojen suhteen ja kalojen väsytysten aikana. Välineet VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 37. Heti sillan alapuolella on yksityisten kalastusalueita. Ihanteellinen lohipooli, mutta myös erittäin hyvä meritaimenpaikka. Sillan jälkeen oikealle kääntyy hiekkatie, jota pitkin pääsee seuraaville kalastuspaikoille. Mahdollisuus tartuttaa hyvän kokoinen meritaimen mutkassa ja sen jälkeen on hyvä. Kalastuksen voi aloittaa kapean suoran yläosasta ja edetä pikkuhiljaa alaspäin. KARHUKOSTET ON USEIN RUUHKAINEN Karhukostet on upea paikka ja tämän vuoksi usein myös aika ruuhkainen. laplap@laplap.fi www.laplapshop.fi Kotimainen laadukas Aateli kalaverkko korkeus 1,2 m – 10 m pituus 30 m tai 60 m Hinnat alkaen 28 € Edullinen ja hyvin pyytävä Asseri kalaverkko korkeus 1,8 m – 5 m pituus 30 m tai 60 m Hinnat alkaen 19,90 € Kysy isommista eristä tarjous LapLapin verkkokauppa on avattu Pohjolan oloihin suunnitellut tuotteet! Ollaan myös kalastajien asialla. Sopivalla veden korkeudella tämä niskakohta on heitettävissä pitkällä heitolla itäpuolen rannalta. Joen törmätessä korkeaan hiekkapenkkaan rinne syöpyy joka vuosi lisää. taniemen suvannon alapäässä on niska, josta rikkonainen virran osuus alkaa. Meritaimenpyynnissä sen paikan voi huoletta jättää kalastamatta, sillä muut kalat saavat yleensä tässä kohtaa lisävauhtia nousua varten. Joesta kun voi saada myös reilun kokoisia yli seitsemän kilon meritaimenia. Kalastettavaa, hieman tasaisen ilmeetöntä aluetta riittää pitkästi alaspäin. Pintaperhoa meritaimenelle kannattaa kuitenkin tarjota syvän virran reunustaa pitkin. Perhoista lisää tämän lehden Lääkärin määräyksestä -palstalla. Itse käyttäisin kuitenkin, jos mahdollista, 0,30-0,35 millin kärkiosaa
Ohessa muutamia sielläkin toimivia perhoja. Koukku: kaksihaarainen lohikoukku, koko #10 Lanka: musta Hela: kapea soikea hopeatinseli Perä: fluoresoiva vaaleanvihreä silkki Pyrstö: kultafasaanin töyhtöhöyhen Runko: musta silkki Kierre: kapea soikea hopea Häkilä: musta kana Siipi: musta oravan häntä Pää: musta Tässä lehdessä esiteltiin meritaimenen syyskalastusta Lakselvalla. Lanka: valkoinen Koukku: pitkävartinen, koko #10 Pyrstö: valkoinen vasikanhäntä Runko: siniharmaa polypropyleenilanka rasvattuna ja dubattuna sikarin malliseksi Runkohäkilä: vaaleanruskea Grizzle-kukko Siipi: etuviistoon valkoinen vasikanhäntä . Green butt Perusvarma valinta varsinkin alkuillan pyyntiin. 38 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Blue Medicine Siniharmaa pompero Green butt lääkärin määräyksestä T E KS T I JA KUVA T JOUNI RO NK A I N EN MeritaimenPERHOJA . Siniharmaa pompero Pomperon alkuperäinen kehittäjä on Heikki Anttonen. Toimiva pintaperho meritaimenelle
Koukku: yksihaarainen lohikoukku, koko #10 Lanka: musta Perä: fluoresoiva oranssi silkki, lakataan Pyrstö: kultafasaanin töyhtöhöyhen Runko: litteä hopeatinseli Kierre: kapea soikea hopeatinseli Häkilä: musta kukko Siipi: sinapinruskea/keltainen ohut peuranhäntä Pää: musta . Pinkkimaha Antanut taimenia hitaammassa virrassa uitettaessa. Mustard & Silver Toimii kun antaa liikettä, varsinkin poikki virran uitettaessa. Pinkkimaha Panomies Mstard & Silver . Koukku: kaksihaarainen pronssikoukku, koko #12-10 Lanka: tummanpunainen Pyrstö: punaisen kukon häkilän siikasia Runko: litteä hopeatinseli Kierre: kapea soikea hopeatinseli Häkilä: fluoresoiva vaaleansininen kukko Siipi: tavia Pää: punainen . Blue medicine On toiminut myös hyvin alkuillan perhona. Koukku: kaksihaarainen pronssikoukku, koko #12-10 Lanka: tummanpunainen Hela: kapea soikea hopeatinseli Perä: fluoresoiva vaaleanvihreä silkki Pyrstö: oranssi rämemajava Runko: musta kaninkarva dubattuna Kierre: kapea soikea hopeatinseli Häkilä: musta kana Siipi: oliivinvihreä rämemajava Sivut: tarhattua viidakkokukkoa tai jäljitelmää Pää: punainen . Koukku: kaksihaarainen lohikoukku, hopea, koko #10 Lanka: musta Runko: fluoresoiva pinkki UV-liima, sikarin mallinen Häkilä: fluoresoiva vaaleansininen kukko Siipi: musta oravan häntä ja pari suikaletta helmiäiskimalletta Sivut: tarhattua viidakkokukkoa tai jäljitelmää Pää: musta VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 39. Panomies Tunnettu lohiperho, mutta pienemmässä koossa myös erittäin hyvä taimenperho
Mielestäni systeemissä on vain yksi ongelmakohta ja se on harjoittelu. Kansainvälisissä kilpailuissa on yleensä K U V A T K AI KA LLIO J A MA RI A TU OM IN E N T EKS T I K AI K AL L IO perhonurkka Tämänkertaisessa jutussa kerron, mitä kansainväliset perhokalastuskilpailut vaativat ja mitä ne käytännössä ovat. Kansainvälisissä kilpailuissa on esimerkiksi 20-senttinen taimen HARJOITTELUJÄRVEÄ lähestymässä Ranskassa. VALMISTAUTUMINEN ALKAA TIEDONHANKINNASTA Kun joukkueet ovat selvillä, alkavat etukäteisvalmistelut. Joukkueet selviävät aina syksyllä SM-finaalien jälkeen, jolloin muodostetaan seuraavan vuoden maajoukkueet. Olen osallistunut yhteensä seitsemään MMtai EM-kilpailuun. Lisäksi paikan joukkueessa säilyttää, jos on voittanut edellisenä vuotena henkilökohtaisen MM-mitalin. Suomen rankingsysteemi on käsitykseni mukaan poikkeuksellisen selkeä verrattuna muihin maihin, joilla joukkueiden valinta ei yleensä perustu yhtä puhtaasti tuloksiin. 40 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. pitkät harjoittelukiellot kisavesillä, minkä vuoksi joukkue ei juuri milloinkaan pysty harjoittelemaan varsinaisilla kisavesillä. Tänä vuonna edustin Suomea Ranskan MM-kilpailuissa, viime vuonna olin Slovakian MM-kilpailuissa ja sitä edeltävänä vuonna Norjan EM-kilpailuissa. Mitä ovat ja mitä vaativat PERHOKALASTUKSEN kansainväliset kilpailut. Toisinaan kansainväliset kisat kiertävät samoilla paikoilla, minkä vuoksi aikaisempaa kokemusta saattaa jo löytyä joltain Suomessa. Etukäteistiedon perusteella usein joutuu myös tekemään välinehankintoja. Lisäksi joukkueella voi olla manageri, mutta näitä on ollut Suomen joukkueilla kohtuu harvoin. Aikaisemmin olen kirjoittanut kisavälineistä Suomessa, mutta kansainväliset kisat poikkeavat yleensä Suomessa pidettävistä kisoista, minkä vuoksi uutta kalustoa joutuu usein hankkimaan. MM -joukkueen jäseneksi voi päästä kahdella eri tavalla, eli joko neljän vuoden rankingin kautta tai voittamalla Suomen mestaruuden. EM-joukkue valitaan rankingin perusteella ja sillä ei yleensä ole erillistä varamiestä. MM-joukkueessa on yleensä viisi kilpailijaa, yksi varamies ja kapteeni, joka voi olla myös joku kilpailijoista. Joka tapauksessa tulevista kisavesistä yritetään saada etukäteistietoa netin ja tuttujen kautta
Viime vuonna Slovakiassa oli normaalia lyhyempi harjoittelukielto, minkä vuoksi erillinen treenireissu oli mahdollista. Kuuden henkilön siirtäminen kaikkien kalavehkeiden kanssa sekä majoittaminen järkevään paikkaan vaatii suunnittelua. Itse kisa vie nykyään käytännössä viikon ja sitä ennen on syytä paikan päällä harjoitella. PALAAMASSA treenaamasta Slovakiassa. Paikan päältä olisi hyvä myös löytää pätevä opas, joka voi auttaa erityisesti kahdessa eri asiassa: niistä ensimmäinen on hyvien harjoitteluvesien sekä kalastuslupien löytäminen ja toinen paikallisten kalastukseen liittyvien erikoisuuksien kertominen. Valitettavasti hyvän oppaan löytäminen ei ole helppoa, eikä siinä läheskään aina onnistuta. Kun katsoo tuloksia, niin näistä reissuista näyttää olevan aina etua itse kisaan. Sitä ennen korona siirsi Norjan EM-kisoja, minkä vuoksi myös Norjaan pystyttiin tekemään erillinen harjoittelumatka. yleinen kisakala ja sen tehokas pyytäminen vaatii erilaisia välineitä kuin vaikka suomalaisen istutetun kirjolohen kalastus. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 41. HIEMAN erikoisempaa harjoitteluvettä Ranskassa. HARJOITTELU ei ole aina nautintoa. KUNTOILUAKIN ON HARRASTETTAVA Kun kaikki edellä mainittu on saatu selvitettyä, pitää vielä järjestää aikataulut ja logistiikka kuntoon. Toisinaan kilpailut ovat myös fyysisesti rankkoja, joten välillä on harrastettava kuntoilua ennen kisareissua. Käytännössä puhutaan minimissään kahden viikon reissusta, minkä järjestäminen ajallisesti ei ole kaikille helppoa. PÄTEVÄ OPAS ON SUURI APU Joskus harvoin on mahdollista tehdä kisavesille erillinen harjoittelureissu
Aikaisemmin kalastuspäiviä on ollut kilpailussa kolme, mutta nyt muutamana vuotena kalastuspäiviä on ollut viisi. Aikaisemmin on ollut niin, että yhdellä sektorilla kilpailija kalastaa yhdessä poolissa kolme tuntia, mutta nykyään yhdellä sektorilla kalastetaan usein useammalla kuin yhdellä poolilla. Kun otetaan huomioon matkat ja valmistautumisajat, niin kalastusaikaa ei älyttömästi yhdelle perhonurkka Kilpailut koostuvat järvija jokisektoreista Yleensä kilpailuissa on yksi tai kaksi järvisektoria ja neljä tai kolme jokisektoria. Viiden kisapäivän jälkeen saadaan tulokset ja juhlitaan menestyjiä. Bussimatkan aikana kilpailija saa tietää, millä poolilla kyseisellä sektorilla hän tulee kalastamaan. Päivän aikana saa joko kevyen kenttälounaan, tai sitten pysähdytään jossain syömään. Mainittakoon pari erikoisempaa esinettä, joita ilman en enää lähde kisareissuun. AUTOT saa yleensä pakata aivan täyteen. Esimerkiksi tämän vuoden Ranskan MM-kilpailut ja viime vuoden Slovakian MM-kilpailut olivat kaikin puolin täysin erilaisia. Ensin on joukkueiden ilmoittautuminen ja siirtyminen kisamajoitukseen. Enemmän kisapäiviä tarkoittaa automaattisesti suurempaa kisamaksua. SEKTORIT VASTAPÄÄN pusikon alla oli poolin paras kalapaikka ja nälkäisimmät puut sekä kivet. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) kerää kisaveroa kilpailijoista jokaisessa perhokarsinnassa, ja tästä kertyvä raha jaetaan eri joukkueiden kesken. Jos harjoitteluaikaa on viikko, se tarkoittaa käytännössä yhtä matkustuspäivää, kahta päivää yhdellä sektorilla ja yhtä päivää jokaisella muulla neljällä sektorilla. Kisamaksun lisäksi kuluja tulee yleensä lentolipuista, autovuokrista, majoituksesta, ruoista sekä kalastusluvista ja mahdollisesta oppaasta. Palkintojenjakoseremonian jälkeen kisat päätetään ja viimeistään sitten edessä on pakkaus ja kotiinpaluu. Esimerkiksi turpa ja siika ovat olleet muistaakseni useamman kerran kisakaloina. USEIN MYÖS OMAA LOMPAKKOA AVATTAVA MM-joukkue on myös kirjoittanut Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen erilaisia juttuja, joista kirjoituspalkkiot menevät joukkueen kisakassaan, kuten tästäkin jutusta. Kilpailuissa on aina viisi eri sektoria ja yleensä sektorit ovat keskenään varsin erilaisia. Ryhmä määrittää, missä järjestyksessä kukin kilpailija kalastaa eri sektorit. Kisajärjestäjälle maksettava kisamaksu kattaa periaatteessa kaikki kulut kisaviikolla, eli majoituksen, ruoat ja kuljetukset. Kilpailut ovat yleensä kalastuksellisesti keskenään erilaisia. JONKIN VERRAN KISABUDJETISTA Mainitaan tässä vaiheessa muutama sana budjetista. Lisäksi joukkueet keräävät rahaa eri tavoin, kuten järjestämällä kursseja ja tekemällä yhteistyötä mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa. Seuraavaksi on kisojen avajaiset ja sen jälkeen kapteenien kokous, jossa arvotaan jokaiselle kilpailijalle ryhmä. Illalla päästään takaisin kisamajoitukseen, minkä jälkeen alkaa heti valmistautuminen seuraavan päivän kalastukseen. Vaaka ei tunne armoa, kun mukaan lähteviä tavaroita karsitaan. Yleensä pakkaamiseen menee pari päivää, kun yritetään ennustaa, mitä tavaroita reissulla tarvitaan. Yleensä harjoittelupäivänä on aamusessio ja lounaan jälkeen iltasessio. En tiedä jakoperusteita, mutta käsittääkseni kaikki joukkueet saavat SVK:lta jonkinlaisen summan. Kilpailujen rakenne puolestaan noudattaa yleensä samaa kaavaa. PERHOJEN sidontaa harjoitteluviikolla. Aikaisemmin joukkueita oli käytännössä vain MMja EM-joukkue, mutta nykyään on niiden lisäksi välillä myös nuorten MM-joukkue, naisten MM-joukkue sekä masters-joukkue. Kun kotipuolen asiat on hoidettu, tulee itse kisareissu yllättävän nopeasti ajankohtaiseksi. KOHDEMAASSA ON AINA KIIRE Kohdemaassa harjoittelua ja kilpailemista yhdistää ajanpuute. Kisa-aamulla on aikaisin herätys, minkä jälkeen käydään aamupalalla ja siirrytään kisabusseihin odottamaan siirtymistä kisapaikalle. Muutaman kerran kisabudjetti on ollut sellainen, ettei reissusta ole tarvinnut maksaa omasta taskusta, mutta nykyisin käytännössä aina pitää myös omaa lompakkoa aukaista enemmän tai vähemmän. Usein kisakaloina ovat taimenet, harjukset ja kirjolohet, mutta poikkeuksiakin usein löytyy. 42 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ne ovat otsalamppu ja Ikea-kassi. Kalastusaika yhdellä sektorilla on yhteensä kolme tai neljä tuntia
Norjan kisan jälkeen lähinnä söin ja nukuin koko seuraavan viikon. päivälle jää. AVAJAISET Ranskassa. KISAREISSUN jälkeen odotetaan pääsyä lentokoneeseen. Jos haluaa katsella maisemia mukavan kalastuksen lomassa, sellaisen reissun saa halvemmalla ja helpommalla, kun sellaiselle lähtee erikseen. Itse koen, kuten käsittääkseni aika moni muukin maajoukkueissa kalastanut, että tämä on joukkuelaji. Yhdellä reissulla oli eräällä kalastajalla poolissa muistaakseni sian ruho. Voi esimerkiksi olla, että jossain vaiheessa jaksoa kalat alkavat pintoa, jolloin pitää olla valmis nopeaan reagointiin kalastustekniikassa. Kun Norjassa yöllä katsoin omassa kädessä olevaa EM-joukkuepronssia, oli tunne sanoinkuvaamaton. Oman maan edustaminen on minulle etuoikeus ja ylpeyden aihe. Norjan ja Ranskan kisojen aikana ei saanut tarpeeksi ruokaa kisamajoituksissa, minkä vuoksi sitä piti erikseen ostaa vielä lisää. Tämä muuttaa helposti kalastuksen luonnetta, kun kalastettavaa vettä ja aikaa on enemmän. Jakson aikana voi joutua sopeutumaan ja mukautumaan enemmän kuin mihin Suomessa on tottunut. Tai sitten otat riskin ja teet kalliin harjoittelureissun tietämättä, pääsetkö mukaan seuraavan vuoden joukkueeseen. Pitkät kisareissut ovat monta kertaa hyvin rasittavia, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Vesillä olon lisäksi pitäisi ehtiä sitomaan perhoja joko testaamista tai itse kisaa varten, jolloin unta ei liiaksi ehdi saamaan. Yleensä suurin ongelma harjoittelussa on sopivien harjoittelupaikkojen vähäisyys. Olen myös tutustunut kisojen aikana muutamaan hienoon ihmiseen, joita en olisi muuten ikinä tavannut. Toinen esimerkki on kalastusjärjestys poolissa: Joskus voi olla järkevää kalastaa jotain tiettyä kohtaa heti alussa, jotta paikka ehtii tämän jälkeen rauhoittua, jolloin saman kohdan ehtii kalastamaan tehokkaasti vielä kerran tai jopa kaksi kertaa uudestaan. KYSEESSÄ ON JOUKKUELAJI Vaikka kisareissut ovat rankkoja, itselläni on yhä motivaatiota niihin pyrkiä. Välillä kisareissuilla pääsee kalastamaan upeissa maisemissa, mutta välillä olosuhteet ovat vähemmän hienot. Jos löytyy joku hyvä paikka, on sen todennäköisesti löytänyt myös moni muu joukkue, jolloin ruuhkaa on tiedossa. perhonurkka TREENIÄ Ranskassa. Kisareissut vievät paljon, mutta joskus ne myös antavat takaisinkin jotain. Usein niillä ei ehdi nukkumaan tarpeeksi ja energian kulutus sekä stressi ovat korkealla tasolla. Yleensä kansainvälisissä kilpailuissa kalastetaan pidempiä aikoja putkeen kuin Suomessa. Eli omat tavoitteeni ovat joukkueen saavutuksissa, ja jos siinä sivussa tulee henkilökohtaista menestystä, se on kiva lisä. Usein haaveena on, että harjoituksissa kalastetaan samaan aikaan kuin itse kilpailussakin, mutta usein se vaatisi herätyksen niin aikaisin aamulla, että haaveeksi se yleensä jää. LIIAN VÄHÄN UNTA JA JOSKUS LIIAN VÄHÄN RUOKAA Lopuksi muutama yleinen sana kansainvälisistä kisoista. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TEHTÄVÄ NOPEASTI Ajanpuutteen vuoksi harjoituksissa ei yksinkertaisesti ehdi testaamaan älyttömän montaa eri perhoa tai tekniikkaa, minkä vuoksi johtopäätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 43. Kansainvälisissä kisoissa pitää myös välillä jättää paljon vettä kokonaan kalastamatta, mikä vaatii myös harkintaa. TÄRKEINTÄ, MITÄ TAPAHTUU KALASTUKSEN AIKANA Tärkeintä kilpailussa on se, mitä tapahtuu kalastuksen aikana. Näiden syiden vuoksi olisi erittäin hyvä, jos pystyisi tekemään ylivuotista harjoittelua, mutta johtuen joukkueen valinnan ajankohdasta, se ei yleensä ole mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kalastuksen aikana voi joutua tekemään enemmän ajattelutyötä ja muutoksia. Kisareissuilla, ainakin itselläni, keskittyminen on kilpailemisessa. Johtopäätöksien tekemisessä auttavat paljon aikaisemmat kokemukset sekä etukäteen tehty tiedonhankinta
. Jonkin verran tuntemattomampi asia useimmille on kuitenkin se, että Katri Helena on sydämeltään myös luontoihminen ja kalastuksen harrastaja, jolle erityisesti perhokalastus merkitsee suurta ilon lähdettä. Perhokalastus puhtailla kristallinkirkkailla vesillä on erityisesti hänelle mieluista. Tätä monien vaativana pitämää kalastustapaa hän alkoi harjoitella vasta varttuneella iällä viitisentoista vuotta sitten. 44 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LAULAJA Katri Helena viihtyy hyvin luonnossa ja vavan varressa. Vavan varressa KATRI HELENA on koko kansan suosikki, joka rakastaa perhokalastusta puhtaassa luonnossa TEKSTI ISMO MALIN KUVAT JAANA VETIKKO JA KATRI HELENAN ARKISTO K atri Helenan ja hänen laulunsa tuntevat lähes kaikki suomalaiset, sillä hän tuonut vahvoilla tulkinnoillaan ja valoisalla olemuksellaan uskoa ja toivoa ihmisille jo yli kuudenkymmenen vuoden ajan. Puhelinlangat laulaa, Syysunelma, Katson sineen taivaan ja monet muut hänen ikivihreät levytyksensä ovat tänäkin päivänä niin varttuneiden kuin myös nuorten kuuntelijoiden suosiossa
Omasta roolistaan hän toteaa vaatimattomasti olevansa ikään kuin sivusta seuraaja. ”Missään nimessä meillä ei mitään norjalaista pussilohta sallita, ja vastaavasti siika ja lohi kuuluvat juhlapöytäämme.” VAIKEALTAHAN SE ALUKSI TUNTUI, MUTTA AHKERUUS PALKITTIIN ”Aloitin perhokalastuksen noin viisitoista vuotta sitten Tommin innostamana ja vaikealtahan se aluksi tuntui. Ainoana lapsena olin äidin lellikki, ja hän riipi minulle kaloista ruodotkin. ”Erityisen ilahduttavaa minusta on ollut huomata, että mukaan näyttää tulleen paljon myös kalastavia nuoria naisia. ”On ollut hienoa huomata vaikkapa Vapaa-ajan Kalastaja -lehdestä ja somesta, kuinka innostuneita ihmiset ovat kalastuksesta”, hän toteaa. Yhteistyö VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 45. Syö sinä tyttö niin paljon kuin haluat, hän sanoi”, Katri Helena muistelee. KALASTUS TUTUKSI JO LAPSUUDEN KODISSA Toisaalta kalastaminen tuli hänelle tutuksi jo lapsuuden kodissa Uudessa-Värtsilässä, jossa elettiin lähellä luontoa, vaikka tehdaspaikkakunnasta olikin kyse. Olen joka tapauksessa saanut ilokseni kalastaa monilla puhtailla ja kristallinkirkkailla vesillä”, hän selvittää. kannustettu mimmejä kalastamaan ja järjestetty perhonsidontakilpailu. Kerran Islannissa kalastaessamme alkoi taivaanrannassa näkyä ikään kuin harmaa seinä. ”Olen päässyt esimerkiksi seuraamaan, kuinka taitavasti hän sitoo perhot, joilla pääsen kalastamaan. ”Toki saaliskin merkitsee, kunhan muistaa, ettei kalaa aina saa syödäkseen. Treenasin kuitenkin paljon ja heitto alkoi vähitellen sujua. Itse minun ei ole tarvinnut perhonsidontaa opetella.” PÄÄSSYT KALASTAMAAN PUHTAITA, KRISTALLINKIRKKAITA VESIÄ Katri Helena kertoo, ettei hän kalastustaitojen karttumisesta huolimatta voi vieläkään kehuskella isoilla saaliskaloilla. Ruotsista Katri Helenalle tutuiksi ovat tulleet muun muassa Byske, Mörrum sekä Dal ja Norjasta Orkla. Pian Vavan varressa Yhteistyötä Vapaa-ajankalastajien kanssa Katri Helenan tunnettuutta on hyödynnetty myös kalastusharrastuksen markkinoinnissa erityisesti naisille ja tytöille, mutta kaikille muillekin. Opin jo lapsena esimerkiksi itse perkaamaan kalat”, Katri Helena kertoo. Saaliiksi saatiin lähinnä särkiä ja ahvenia. Yhteistyön nimissä on mm. Kalastus sopii niin naisille kuin miehille, pojille ja tytöille sekä kaikenikäisille. ”Myös Islannissa olemme käyneet useita kertoja, ja kotimaan kohteista tuttuja ja mieluisia ovat olleet Teno ja Merikarvianjoki. Kalasta saatiin särvintä ja olin itsekin usein isän mukana kalassa. Jos suinkin haluaa kalastaa tai on kalastuksesta kiinnostunut, niin rohkeasti vain mukaan. ”Suurin saaliskalani taitaa olla Norjassa Orklalta saamani noin viiden kilon lohi”, hän mainitsee. ”Isä oli kova kalastamaan, nimenomaan onkimaan ja piti myös katiskaa. Hän toimi esimerkiksi vuonna 2016 Suomen ensimmäisen naisten perhokalastuksen EM-kisoihin osallistuneen maajoukkueen suojelijana. Olen aina ollut sitä mieltä, että ahkeruus palkitaan, ja niin kävi tässäkin tapauksessa”, Katri Helena kertoo. Viime vuonna hän (Hype Productions Oy) ja Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) solmivat yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa on järjestetty muun muassa Perho Katri Helenalle -perhonsidontakilpailu ja tuotettu someen kalastukseen innostavia videoita ja muuta materiaalia. . KATRI Helena ja Suomen Vapaa-ajankalastajat aloittivat tiiviimmän yhteistyön viime vuonna. VARUSTEET AINA VIIMEISEN PÄÄLLE Tommi on pitänyt huolta myös siitä, että esimerkiksi Katri Helenan kahluuvarusteet ovat myös ns. Isona apuna on tietysti ollut se, että Tommi on opastanut Katria perhokalastuksen saloihin ja auttanut muutenkin kaikin mahdollisin tavoin. Nytkin kala kuuluu Katri Helenan ja hänen kumppaninsa sekä managerinsa Tommi Liimataisen ruokalistalle, mutta sen pitää olla tuoretta ja siten mielellään kotimaista. Katri Helenan mielestä kalastuksessa on parasta luonto ja puhtaat vedet. viimeisen päälle. Oikeastaan pitää kysyä, miksi ei kalastaisi”, Katri Helena kiteyttää. ”Paistettu ahven oli parasta, mitä tiesin. ”On siitä ollut oikeasti hyötyäkin
Kunnostukset Muisto 46 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Meillä ei kuitenkaan hyvissä varusteissamme ollut hädänpäivää.” Toinen tapahtuma, joka kuvastaa hyvin Katri Helenan sitkeyttä ja kalastusintoa, sattui sekin Islannissa, jossa joet virtaavat usein laavakenttien yli. Niihin ei kuitenkaan onneksi tarvinnut turvautua”, Katri Helena naurahtaa. ”Kun laulaminen työnä loppuu, uskon aikaa jäävän enemmän rakkaille harrastuksilleni, kuten luonnon tarkkailulle ja kalastukselle”, Katri Helena sanoo. Reissussa oli mukana tuttavapariskunta, jonka rouvalta sain vahvaa särkylääkettä. Rupesin sitten vilkuttamaan sieltä Tommille, joka aluksi vain vilkutteli takaisin.” ”Vasta hetken päästä hän hoksasi tulla kysymään, onko joku vialla. se paljastui valtavaksi lumisateeksi. Esiintymisten ja niihin valmistautumisen ehdoilla hän yhä toimii, eikä muuhun juurikaan jää aikaa. Sen voimalla jatkoin kalastusta vielä useamman päivän, ja loukkaantunut jalka leikattiin vasta kotimaassa”, Katri Helena muistelee. Myös jäähyväiskonsertti on jo mielessä, mutta sen ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Isoja lohia kuin pöllejä Katri Helenalle on jäänyt erityisesti mieleen kalastusreissu Kanadaan Bonaventuri-nimiselle joelle. Jotain hyötyä neuvoistani kai oli, sillä Tommi sai kuin saikin lohen nappaamaan perhoon. Vavan varressa . ”Hienoa, että tällaisiin kalakantoja elvyttäviin toimiin on ruvettu entistä enemmän panostamaan”, Katri Helena kiittelee. ”Seisoin rantapenkalla hieman ylempänä ja katselin Tommin kalastusta. ”Liukastuin kerran sellaisella ja sain hiusmurtuman toiseen jalkaani. Näin on vielä tälläkin hetkellä, mutta tilanteeseen on tulossa muutos, sillä kuluva kesä on Katri Helenan mukaan hänen viimeinen keikkakesänsä. Konttasin lähimmälle nyppylälle ja istuin siihen. Seurasin sieltä korkealta kalojen liikkeitä joessa ja ohjasin hänen kalastustaan. ”Karhukin olisi siellä voinut tulla vastaan ja saimme sen varalta ohjeetkin, miten toimia. Myös reittivesien kunnostaminen ilahduttaa Katri Helenaa luontoihmisenä ilahduttaa myös se, että reittivesiä ja koskia on ruvettu kunnostamaan sekä kalojen vaellusesteitä poistamaan. Olin aivan innoissani. KATRI Helena uskoo laulu-uran jälkeen aikaa riittävän enemmän perhokalastukseen ja luonnon tarkkailuun. LAULAJAN URAN PÄÄTYTTYÄ JÄÄ ENEMMÄN AIKAA KALASTUKSEEN Katri Helena aloitti laulajan uransa jo yli kuusikymmentä vuotta sitten ja siitä pitäen keikat sekä konsertit ovat olleet ja ovat yhä hänelle merkittävä osa elämää. Sen vesi oli upean kirkasta ja mikä parasta siinä oli lohia ikään kuin pöllejä vieri vieressä. Tuntui tosi hyvältä, vaikken itse sitä kalaa saanutkaan.” Kanadan erämainen luonto tarjosi muutakin jännitettävää
Jatkossa on tarpeen arvioida vielä tarkemmin, kohdistuuko nykyinen kalastus tasapuolisesti lohikantojen perimältään erilaisiin osatekijöihin. LOHI VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 47. ”Tutkimuksemme osoittaa, että alkukesän kalastuksen rajoittamisessa ollaan oikeilla jäljillä. Muovipussi Olemme Urpon kanssa huolehtineet yhden kosken jätehuollosta. Kyseinen geenimuoto ohjaa lohta kasvamaan suurikokoiseksi ja tulemaan sukukypsäksi vanhempana kuin muut lohet. ALKUKESÄN kalastus voi heikentää lohikantojen elinvoimaisuutta Lohien perimän tutkimuksessa paljastui, että kalastuksen painottuminen esimerkiksi alkukesään voi muuttaa lohikantojen lisääntymisikää ja keskikokoa. Tölkit muovipussiin ja pussi kierrätykseen. Urpo on kajaanilaisen perhokalastajan ja kalapaikkaoppaiden kirjoittajan Simo Yli-Lonttisen luomus. Urpo on ihan ihmeperho 1980-luvulta! Se on ollut horroksessa Kajaaninjoen töyräällä jo vuosikymmeniä. Geneettiset analyysit tuhansista vuosien 1928 ja 2020 välillä kalastetuista luonnonlohista osoittivat, että vuodesta riippumatta suuren lohen geenimuotoa kantavat lohet olivat saaliissa yleisempiä kesän kynnyksellä kuin myöhemmin kalastuskauden aikana. Helsingin yliopiston johtama tutkimus osoitti, että etenkin alkukesästä kalastus kohdistuu sekä Pohjanlahden rannikolla että Tornionjoessa voimakkaasti suuriin lohiin, jotka kantavat niin kutsuttua ”suuren lohen geenimuotoa”. Mutta nyt kaikki muuttuu ja pääset mukaan Urpon seikkailuihin. Lohikantojen elinvoimaisuus voi kärsiä, jos suuret lohet vähenevät. Osa rajoituksista pyrkii ehkäisemään suurten, loppukeväällä ja alkukesästä vaeltavien lohien liiallista kalastusta. Tieto auttaa kalastuksen suunnittelussa ja lohikantojen monimuotoisuuden suojelussa. Ilmeisesti pullopantti on liian halpa, koska oluttölkit ja pussit jäävät metsään. URPO UPPOPERHO TIESITKÖ TÄMÄN Urpo Uppoperho on lehtemme uusvanha sarjakuva. Kalastussäädökset rajoittavat Itämeren lohen kalastuksen sallittua ajankohtaa ja saalismääriä. ”Voimakas kalastus alkukesästä saattaa johtaa siihen, että suuren lohen geenimuoto vähenee ja lohet kutevat aiempaa nuorempina ja pienempinä”, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Antti Miettinen Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Ei ole kovinkaan mieltä ylentävää kantaa muovipusseja laavulta autolle. Seurantatutkimus voisi näyttää, tapahtuuko lohikannoissa todella evolutiivisia muutoksia kalastuksensäätelyn muuttuessa”, pohtii erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta. Kyllä tyhjät purkit jaksaa kantaa metsästä pois, kun ne on täysinäisinä sinne jaksettu tuoda
AHVENTA KALASTAMAAN Suuntasimme Tomin autolla vene perässä kohti venerantaa. Suomen merialueiden kampelakannat ovat viime vuosina heikentyneet, mutta Ahvenanmaan vesistä niitä vielä saadaan kohtuullisia määriä. MYRSKY MUUTTAA SUUNNITELMIA Onneksi meillä oli myös varasuunnitelma. Tomi oli saanut tietoonsa muutamia paikkoja, joista oli syksyisin saatu hyviä kampelasaaliita. Suunta siis takaisin rampille ja vene ylös. Tietoja kampelan elintavoista ja niiden kalastuksesta oli kaivettu eri lähteistä. Tomilla oli jo seuraava paikka valmiiksi mietittynä. YLLÄTYSKUHA, jota väsyttelin hetken aikaa jättiahvenena. Tuuli pääsi puhaltamaan avo. 48 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Niinpä kiinnitin siiman päähän ruohosuojalla varustetun Ned-pään ja siihen helmiäisvärisen Z-Man TRD Ticklerzin. Sain vielä puhelimeeni kalastuslupalinkin ja osoitteen, josta aamulla suuntaisimme vesille. Vaihdoimme paikkaa ja vaihdoimme uudestaan. Tuuli oli ollut vielä ihan kohtuullinen, kun matkustin saarelle, mutta perille saavuttuani se oli nopeasti yltynyt ja nyt sääennuste näytti kovaa tuulta koko viikonlopulle. Nyt ei ollut sellainen keli. VÄLILLÄ etsimme ahventa aivan ruovikon kupeesta. Onneksi se ei ollut aivan samalla alueella, jota me aioimme kalastaa. Sen jälkeen oli hiljaisempaa. TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU Ahventa AHVENANMAALTA A hvenanmaa-nimen alkuosa viittaa todennäköisesti joko ahveneen tai vanhaan vettä tarkoittavaan ahva-sanaan. Sen sijaan suuntaisimme ahvenpaikoille. Ei tulosta. Olimme suunnitelleet kampelan ongintaa jo useamman kuukauden ajan. KALA TULEE JA EI TULE Jigivalinta näytti osuneen kohdalleen, sillä ensimmäinen ahven nousi heti ensimmäisellä heitolla. Olimme hyvissä ajoin kalapaikalla, mutta silti sinne oli ehtinyt jo yksi toinen vene. Minulla oli kiikarissa ahvenet ja niitä kalastimme yhdessä paikallisen kaverini Tomi Valkamaan kanssa. Tomi ajoi avaran lahtialueen perällä sijaitsevan kapeikon suulle. Istuin majapaikkani huoneessa ja kuuntelin, kuinka myrsky kolisutteli kattopeltejä. . Tilanteet muuttuvat, mutta hyvä näinkin. Alun perin meidän suunnitelmanamme oli kuitenkin kalastaa kampelaa. Veneestä käsin tapahtuva kampelan onginta vaatii tyynen, tai hyvin vähätuulisen kelin. Valoisaa aikaa oli vielä hyvin jäljellä, joten paikan vaihto ei ollut ongelma. Ahventa voi kalastaa suojaisissa lahdissa ja Tomilla oli jo sopiva paikka mietittynä. Tomillakin oli lupaava tärppi, mutta ei pysynyt kiinni. KALASTUSTA KOVASSA TUULESSA Seuraava paikka oli saaren keskiosissa sijaitseva sisäselkä. Pohjassa näkyi olevan melko runsaasti kasvillisuutta. Tiet muuttuivat yhä mutkaisemmiksi ja olin kadottanut suuntavaistoni jo kauan sitten. Joka tapauksessa niistä kumpaakin löytyy Ahvenanmaalta paljon. Siihen loppui lupa-alue, kapeikon toinen puoli ei enää kuulunut lunastamaamme lupaan. Soitin Tomille ja totesimme, että kampelan onginnan saa unohtaa tältä viikonlopulta. Pian siirryimme lahden toiselle puolelle ja tunnin kuluttua olimme käyneet läpi lahden kaikki lupaavimman näköiset paikat. Palapelin palat alkoivat mielestämme olla hyvin kasassa ja odotukset kampelan osalta olivat korkealla. Ei mitään. Myös oksennuskalana tunnettu helmiäisväri toimii lähes aina ja kaikkialla, eiköhän myös täällä. Toisellakin heitolla tuli ahven, tosin selvästi pienempi
. LUPA-ALUEET: fiskekarta.ax/ SÄÄNNÖT: regeringen.ax/miljo-natur/fiske-fiskar/fiskerilagstiftning KALASTUSLUVAT: kalakortti.com/luvan_tilaus/Default_Aland.asp Luvat VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 49. Usein myös mökkimajoitukseen kuuluu oma kalastuslupa. joka oli 39 senttiä pitkä. REISSUN suurin ahven. Ahvenanmaan kalastusluvat Ahvenanmaalla on voimassa oma kalastuslaki ja se velvoittaa kalastajaa hankkimaan kalastusoikeuden haltijan luvan. Lupa on aluekohtainen ja alueita on 56 kappaletta. Ahvenanmaalla ei siis voi kalastaa kalastonhoitomaksun turvin, eikä sitä Ahvenanmaalla myöskään tarvita
Tuntui, että ahventa kyllä tuli, kunhan vaan niitä oli paikalla. Kiinnitin kelaonkeen bodied waggler -tyyppisen kelaonkikohon ja siiman päähän kokoa kaksi olevan laajakitaisen koukun. Ne olivat hänen mukaansa kuumia alueita isolle ahvenelle. TOMI antoi paljon peliaikaa keltaiselle matojigille ja se tuotti myös tulosta. Tomilla oli siiman päässä Carolina-rigi ja sen koukussa keltainen matojigi. Tarjoilimme jigejämme näihin aukkopaikkoihin sekä tietysti kaikille muillekin otollisen näköisille paikoille, mutta ilman tulosta. Sillä pystyi tarjoamaan jigiä täsmällisesti juuri kasvillisuuden aukkopaikoissa. Silloin oli helppo havaita etsimiämme aukkopaikkoja pohjakasvillisuuden keskellä. Päivä oli pääosin pilvinen, mutta ajoittain aurinko pilkisti pilvien takaa. Kiinnitin siiman päähän Savage Gearin Bleak Paddle Tailin. Yhtäkkiä koho ei enää tullutkaan näkyviin aallon alta. Ankkuroimme veneen heittoetäisyyden päähän tuulen yläpuolelle. Säyneen osalta tuli vahvasti tunne, että Ahvenanmaalta olisi hyvät mahdollisuudet saada säyneen unelmaraja, eli kolme kiloa rikki. Hetken väsyttelyn jälkeen haaviin lipui iso säyne, jolle puntari näytti painoksi 2,4 kiloa. Niitä näkyi etenkin lahden keskiosassa, jossa oli hieman syvempää. Säyneenonginta 50 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LOPPUPÄÄTELMÄT Reissu ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan, mutta kalastus oli silti hyvää. Kohomme kelluivat vierekkäin aallokossa. Kohot aallokossa Löysimme lahden keskeltä alueen, jossa säyneiden pintakäyntejä näkyi selvästi enemmän kuin muualla. Koko oli ok, mutta ei ihan sitä mitä olin odottanut tai toivonut. AHVENET HUKASSA Haravoimme lahtea tarkasti ja kävimme läpi kaikki potentiaalisen näköiset paikat. Kalojen täytyi olla säyneitä. Kalastus alkoi taas hyvissä merkeissä ja veneeseen nousi ensimmäisen puolen tunnin aikana parikymmentä ahventa. Tomi tiesi myös kertoa, että täältä voisi saada säyneitä, mahdollisesti myös todella isoja. . KALAA LÖYTYY Ensimmäinen parkki oli lahden suualueella sijaitseva kapeampi kohta, jossa vesi hieman virtasi. Kampelat jäivät tällä kertaa onkimatta, mutta niiden pariin on varmasti palattava lähitulevaisuudessa. Välillä vaihdoin siiman päähän toisen luottojigin, Berkleyn Flex Cuttin ja sekin antoi hyvin kalaa, mikä sinänsä ei ollut yllätys. HYVÄKUNTOINEN 2,4 kilon säyne antaa olettaa, että Ahvenanmaan vesiltä on hyvät mahdollisuudet saada yli kolmen kilon säyne. Värin osalta pitäydyin samassa kuin aikaisemmin, joka oli oksennuskala. Hetken hakemisen jälkeen löysimme kalaisan kohdan ja ahventa alkoi nousta veneeseen. Juuri tällaisista matalista lahdista hän oli aikaisempina syksyinä saanut useita isoja ahvenia. Kilon ahvenet eivät ilmeisesti edes Ahvenanmaalla ole jokapäiväisiä. Ahvenia etsiessämme oli silloin tällöin kuulunut pintovien kalojen ääniä ja olimme myös etäältä nähneet muutaman pintomisen. Ihan tavallinen perusjigaus toimi hyvin. Tomilla oli pyöreä täkykoho, joka pysyi aallokossa hyvin näkyvillä, kun taas omani sukelsi joka aallon kohdalla. Tämän jälkeen myös säyneen syönti hiipui, emmekä saaneet niitä enempää. UUSI PÄIVÄ JA UUSI PAIKKA Seuraavan päivän kalapaikka oli suojainen ja sokkeloinen sisälahti, jonka suhteen Tomilla oli kovat odotukset. . Onneksi meillä oli sellainen. Syötiksi kastemato ja maissinjyvä. naisella selällä, mutta aallot eivät onneksi kasvaneet liian suuriksi. Niitä varten minulla oli mukana kelaonkivapa sekä syöttejä; purkillinen maissinjyviä sekä juuri ennen reissua poimimiani isoja kastematoja. Tosin pääasiassa hieman myöhemmin syksyllä, nyt oltiin vasta lokakuun puolivälissä. Pian haavissa oli reilu kilon painoinen säyne. Myös Tomi oli varannut onkivehkeet mukaan. Tomi neuvoi etsimään aukkopaikkoja muutoin kasvillisuuden peittämältä pohjalta. Kiristin siiman ja kiinni oli. Ahvenanmaalla riittää vaihtoehtoja harrastaa monenlaista mielenkiintoista kalastusta ja on hyvä idea varata mukaan erilaista kalustoa. I’ll be back. Koska ahvenenkalastus ei tuottanut tulosta, päätimme antaa aikaa säyneenonginnalle. Pian koho taas hävisi ja säyne oli kiinni, tällä kerralla selvästi raskaampi. Otin sitä varten dropshot-vavan käyttöön. Tuuliherkille alueille lähdettäessä on hyvä olla varasuunnitelma. Kun syönti lopulta hiljeni, siirryimme sisemmäksi lahteen. Laitoin uuden syötin ja heitin samaan paikkaan. Tomilla oli tiedossa alueen keskellä sijaitseva, muuta aluetta matalampi kohta, jota nyt aloimme kalastaa
K aikki alkoi, kun katselin Master Chef Australiaa. Nosta perunat kalapannuun ja litistä niitä haarukalla. Loput kalat ja perunat pysyvät lämpiminä paistinpannussa. Kalat ovat herkkiä mausteiden suhteen. Mausteena oli vain voimakassuolaista voita, hippunen merisuolaa ja nuotion savua. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 51. Raaka-aineiden pitää olla ensiluokkaisia ja jokaisen komponentin kypsennyksen täydellinen. Nyljetyt ahvenet saavat viettää yön kylmässä, jotta ne osaavat käyttäytyä paistinpannulla ja maku on kohdallaan. Viinien suhteen kateus on aiheellista. ALKUSYKSYN AHVENPANNU Tarveaineet yhteen annokseen. Sitruunan happamuuden pitää tasapainottaa voin rasvaisuus. Tärkeintä on ollut raaka-aineiden tuoreus, puhtaus ja oikeat tekniikat. Kun lisäät sitruunamehua voihin, lisää se vähitellen ja maistele koko ajan. Kun palat olivat sisältä vielä aavistuksen punaisia, otin valurautapannun pois liekeistä. Laita ne kiehuvaan, reilusti suolalla ja tillinvarsilla maustettuun veteen. Loppukesä ja alkusyksy on isojen ahventen kulta-aikaa. Oma, yli viisikymmenvuotinen urani kotikokkina ja ruokakirjailijana on perustunut pitkälle ranskalaiseen keittiöön pohjoismaisilla makuvivahteilla höystettynä. Syntyi alkusyksyn ahvenpannu. Seuraavassa äärimmilleen pelkistetty kalaruoka, jonka monivivahteinen maku on tähtiravintoloiden eväiden luokkaa. Lisää runsaasti voita ja kun se on sulanut, lisää sitruunamehua vähän kerrallaan. Varo ylikypsentämästä kaloja. En ole tulisen ruoan ystävä, eikä minua saa intialaiseen ravintolaan syömään. Ruokajuomaksi suosittelen lähdevettä tai parasta kotimaista olutta. Ihmettelin, miten liha tai kala enää maistuisi moisen makupommin keralla. OMAN KYLÄN VAHVUUDET Me suomalaiset olemme kateellisia ranskalaisten ostereille, hummereille, tryffeleille ja viineille. Voit ottaa vain yhden ahvenen ja perunan lautasellesi, lusikoida sitruunavoikastiketta niiden päälle ja nauttia. Kilpailija kokkasi currya ja ihmettelin sitä mausteiden paljoutta. Chiliä, kanelia, korianterin siemeniä, muskottia ja laakerinlehtiä käytettiin surutta. Kyytipoikana rapeakuorista ruisleipää, voita ja kylmää olutta. Valele niitä sitruunavoiseoksella. Tuoreet ahvenet, kesäperunat, tilli ja voi saisivat näytellä pääosaa. Ripottele lopuksi kaiken päälle tillisilppua ja nosta kuuma kalapannu pöytään. Mausteita pitää osata käyttää siten, että ne korostavat ruoan ja pääproteiinin makua. Jos ripottelet ruokaan jodioitua ruokasuolaa tai mineraalisuolaa, homma menee puihin. Laita lämpö täysille ja odota, että voin vaahtoaminen loppuu. Etene hitaasti ja maistele. Edellispäivänä pyydettyä lohta, joka oli levännyt jääkellarissa yön yli. Kun perunat ovat kypsiä, kaada keitinvesi pois ja kuivaa perunoita hetki kuumassa kasarissa. Suolaa pitää käyttää riittävästi. Ensin fileepalojen lihapuolen ruskistus, kääntö ja kypsennys nahkapuolelta. Mutta ranskalaiset kokit kadehtivat meidän tuoreita sieniämme, järvikaloja, jokirapuja, metsäkanalintuja ja muikunmätiä. Lähdevesi on paras valinta. Maistele sitruunavoiseosta tarkkaan, ja kun se on tasapainossa, valele kaloja sillä ahkerasti. Kun voi alkaa ruskistua ja hieman savuta, nosta nyljetyt ja kuiviksi pyyhityt ahvenet pannulle. Vähemmän on enemmän. Käytä vain merisuolaa, vuorisuolaa tai suolankukkasia. Siihen makuelämykseen ei pysty yksikään kolmen Michelin-tähden ravintola. Ruskista ahvenet nopeasti kuumassa voissa kummaltakin puolelta ja vähennä lämpöä. Kalaruoat ilman sopivaa suolaisuutta ovat syömäkelvottomia. Muistan, kun paistoin Tenon rannalla lohta voissa. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Ruskistunut voi antaa oman arominsa kaloille. Nauti kiireettömästi. Ne saivat kypsyä pienen hetken lämpimällä pannulla. 3-4 nyljettyä ahventa 3-4 kesäperunaa (Siikli, Annabelle) nippu tilliä sitruunamehua 100 g voita merisuolaa ripaus valkopippuria Kuori perunat ja raaputa mustat pisteet pois. Kalaa, riistaa, sieniä ja marjoja on tarjolla mielin määrin ja tuoreena. Jos porukkaa on enemmän, kokkaa jokaiselle oma annos omassa paistinpannussa. TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN AHVENPANNUSSA vähemmän on enemmän Me suomalaiset, ja varsinkin maalla asuvat, olemme onnellisessa asemassa. Päätin kokata ruoan, joka nostaisi oman kylän ainekset korkeuksiin. Eväs ei synny samana päivänä pyydetyistä raitapaidoista. ALKUSYKSYN ahvenpannu ylistää ahvenia, kesäperunoita ja ihan oikeaa voita. Kun perunat alkavat kypsyä, laita paistinpannulle reilu pala voita
Hauki oli kovalla syönnillä. Vaikka hinta voi olla hieman suurempi, on se ehdottomasti ekologisempi ja jatkuvuuden kannalta parempi vaihtoehto. ” 52 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. dyllä kalareissulla sattui onneksi aurinkoinen ja hyvä sää, joten päivästä muodostui oikein leppoinen. Nyt kuitenkin Aapee pääsi tutustumaan kalastajan työn hauskempiin puoliin. Siihen, miten hauen matka alkaa järvestä kohti ruokapöytää. Todellisuudessa kyseessä on raskas ammatti, jossa vaaditaan hyvän fysiikan lisäksi todella hyvää vesistöjen tuntemusta. Lyhytaikaisissakin työsuhteissa saa käsityksen siitä, minkälainen työ voisi olla itselle sopivaa ja ajatus tulevasta omasta ammatista alkaa muodostua. Jokainen on varmasti lomansa ansainnut. Pimeän talven jälkeen on mahtavaa, kun pohjoisen yöttömät yöt taas alkavat. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Etenkin haukea ja särkikaloja on todella paljon. Usean nuoren kesä menee pelkästään lomaillessa ja hyvä niin. Edelleenkin Kuusamon alueen kalakannat ovat runsaat. Kuluttajien valinnoilla onkin erittäin suuri vaikutus siihen, mihin kotimaisen kalan hinta muodostuu. TUTUSTUMINEN KALASTAJAN AMMATTIIN Aapeelle tarjoutui loistava mahdollisuus päästä tutustumaan kalastajan ammattiin. Paras kesätyö IKINÄ nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Jos kotimaisista järvistämme pyydettyä kalaa ostetaan paljon, myös sen hinta pysyy kohtuullisena ja kotimainen kalastaja saa elantonsa. On myös paljon heitä, jotka haluavat lepäämisen lisäksi työskennellä lomailun ohessa. Kesäisin on tarjolla paljon erilaista työtä, jossa pääsee harjoittamaan omaa osaamistaan työelämässä. Kotimaisen kalan vahvuuksia ovat myös tuoreus ja huippuhyvä maku. Kilpailuja järjestävä seura sai hyvät rahat ja esimerkiksi Kuusamon vetouistelijat toteuttivat periaatetta, jossa saadut varat käytettiin lohikalaistutuksiin lähialueiden vesistöihin. Vuorokauden ympäri kestävä valoisuus ja lämpimät ilmat eivät kestä kuitenkaan pitkään. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Ammattikalastajien keinovalikoimaan ei kuulu kovin usein kalastaminen vapavälinein, mutta nyt sitä kokeiltiin. ”Hyvää kalareissua ei välttämättä tee mahtisaalis – hyvät eväät tekevät sen varmasti”. On ihan oikein pelkästään levätä ja ladata akkuja. Talven aikana tulee usein suunniteltua monenlaista touhua, jotka lyhyen kesän aikana tulisi sitten ehtiä tekemään. KALAKANNAT PYSYNEET VAHVOINA Vuosia sitten Kuusamojärvelläkin pyydettiin vetouistelukilpailussa tonnitolkulla haukea, joka meni jatkojalostukseen ja ihmisravinnoksi. Valinta K esä Suomessa on monelle parasta, mutta kiireisintä aikaa. Vuosien saatossa hauesta AAPEEN KANSSA kalassa Juttusarjassa tutustutaan kalastukseen liittyviin teemoihin nuoren kalastajanalun kanssa. Kotimaisen kalan kova kilpailija on Norjassa kasvatettu lohi, joka valtavilla tuotantomäärillä pystyy polkemaan hintoja alas. Alkutuotannon parissa työskentelevien kalastajien työpäivät eivät läheskään aina ole näin leppoisia. Vetouistelemalla päästiin toteamaan, että kyllä silläkin kalaa tulee. SAADUT VARAT KÄYTETTIIN LOHIKALAISTUTUKSIIN LÄHIALUEIDEN VESISTÖIHIN. Kalastajan apulaisen hommasta jäi Aapeelle sellainen vaikutelma, että sehän voisi olla paras kesätyö ikinä. Kuusamojärvelle tehKaupassa voi tehdä tärkeitä valintoja Kalastajan ansionmuodostukselle on todella tärkeää, että pyydetylle saaliille löytyy järkevät jatkomarkkinat. Kaupassa kannattaakin ehdottomasti olla tarkkana, että ostoskärryyn tulee valittua kotimaista kalaa. LEPÄILYÄ VAI TYÖTÄ
Jäät eivät saa myöskään sulaa päivän aikana, joten lämpimällä säällä on jäät ja kalat varastoitava kylmälaatikoihin. Nykyisin myyntitarkoituksenaan pyytävien kalastajien on rekisteröidyttävä kaupallisten kalastajien rekisteriin ja heidän vastuullaan on huolehtia siitä, että saalista käsitellään oikeaoppisesti. Kalan lisääntynyt arvostus on nostanut myös kalastajan saamaa korvausta pyytämästään kalasta. Lyhytaikainenkin säilytys lämpimässä käynnistää kalan pinnassa bakteeritoiminnan, joten jäittämisen pitää hoitua nopeasti. BOKSIT TÄYNNÄ JÄÄTÄ... HAUKIEN lisäksi Aapeen saaliiksi nousi mm. Kalojen kuljetusastiat on oltava valmiina ja tainnutetut kalat on laitettava heti jäihin. Päivän aikana lähes puolet jäästä ehti sulaa ja muuttua boksien pohjalle kalajäähilevedeksi. Kala on vedestä noston jälkeen tainnutettava ja verestettävä välittömästi. JÄÄTÄ, JÄÄTÄ JA ENEMMÄN JÄÄTÄ Aurinkoinen ja lämmin sää aiheuttaa kalojen säilytykselle haasteita. Jos saalis on tarkoitus ottaa ruoaksi, täytyy veneeseen ottaa mukaan runsaasti jäätä. Aapeen tutustumisreissulle varattiin mukaan viisi täyttä kylmälaatikollista jäähilettä, ihan varalta. Kiertelimme päivän aikana useampia paikkoja, ja kun kyseessä oli alkukesän reissu, niin veden lämpötila vaihteli runsaasti. Se sanonta pitää edelleenkin paikkaansa. . Se onkin sitten vaikeaa. on opittu tekemään entistä parempia herkkuja kauppojen hyllyille ja kotimaisesta kalasta on muodostunut suosittu tuote. Vanha sanonta kuuluu, että ”kaloja ei voi myydä veteen”. Runsaista kalakannoista huolimatta vapavälinein pyydetyn kalan määrä jää niin pieneksi, että nykyisillä kustannuksilla se ei ole taloudellisesti kannattavaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 53. säyne. Ammattikalastajan tulisi pystyä arvioimaan saaliin määrää jo vesille lähtiessä. Päivät eivät ole samanlaisia ja varsinkin vapavälineillä pyytäessä saaliin määrä voi vaihdella nollapäivistä huippusaaliisiin. Ei olisi kuitenkaan ensimmäinen kerta, jos saalis jäisi uisteluhommissa laihaksi
Siellä on lähdetty rohkeasti kehittämään kalasta valmistettuja tuotteita ja onnistuttu loistavasti. ARVOSTUS AMMATTILAISTA KOHTAAN KASVOI Vaikka kalastus on hauska harrastus, on se vaativa ammatti. Korkeimman lämpötilan paikat antoivat selkeästi parhaiten kalaa veden pintalämpötilan ollessa noin 18 astetta. Ja ennen kaikkea – kotimaiset kalat ovat todella hyvää ja terveellistä. Ammattikalastajien yhteistyökumppanin asemaa on vahvistanut paikallinen yritys nimeltä Kuusamon Kala. (Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/kpl. . Sen totesi myös Aapee, kun tutustumispäivä oli ohi. Aapeelta kysyttäessä, mikä on Kuusamon Kalan paras tuote, vastaus löytyi heti ”Tervahauki.” Mikäpä onkaan hienompaa kuin laittaa lähijärvestä itsepyydettyä haukea rieskan päälle maittavana valmisteena. Kuusamon Kala muuttaa hauet herkuiksi Kuusamossa toimivat kalastajat ovat onnellisessa asemassa sikäli, että täältä löytyy monipuoliset kalastusmahdollisuudet ja runsaasti kalaa. Viehevärityskisan viehe on erikoisväri ja sitä voi tilata ainoastaan SVK:lta. Perinteisten kalatuotteiden lisäksi valikoimaan on saatu kalansyöjien makunautintoa hiveleviä erikoisempia tuotteita. Työpäivät kalastajilla ovat pitkiä ja ammatissa tarvitaan monenlaista kädentaitoa. Tiheäpotkuiset ”tirraavat” vaaput eivät oikein vielä kelvanneet, vaan haukien mieleen olivat enemmän rauhallista ja isompaa vemputusta tekevät kylmän veden puukalat. Kyydissä oli arviolta 70 haukea ja syönti ei ollut yhtään vähenemään päin, päinvastoin. Vesikasvillisuus ei ollut vielä ehtinyt kasvaa, joten uistelu matalaltakin onnistui vaivatta. Kalastusseurat voivat tilata vieheitä hintaan 8 €/kappale + toimituskulut. Aurinkoinen keli aiheutti sen, että selkeästi paras syönti kohdistui kirkkaisiin aurinkoväreihin. 54 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. AAPEE pääsi tutustumaan myös kalan ostoon. Kun on itse nähnyt monta työvaihetta kalan matkasta kohti ruokapöytää, ymmärtää paremmin, mistä kotimaisen kalan hinta kaupassa muodostuu. Parhaiten kalaa tuli kuitenkin kahden metrin syvyydeltä pintavedestä. JA BOKSIT TÄYNNÄ KALAA Edellispäivän tuuli oli kasannut lämpimän pintaveden siten, että veden lämpötilaero oli toisin paikoin yli kolme astetta. 050 597 4933 VUOSIVIEHE tilattavissa Kilpailuvieheenä toimi kolmatta kertaa Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12 cm vaappu, joka tunnetaan mainiona kuhavieheenä. Reilun kuuden tunnin uistelun jälkeen totesimme, että kaikki kylmäboksit ovat täynnä kalaa ja kalastus täytyy lopettaa. TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. Minimitilaus 6 kpl.) 12 € VAIN 200 kpl:n erä! Vuosiviehevärityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. Lähes 2 000 järveä takaa sen, että kalastuspaikkoja löytyy ympäri vuoden. Ja tarkemmin jos ajatellaan, niin siltikin se on vielä edullista. Perinteisten graavikalojen lisäksi yrityksessä on kehitetty lähes viisikymmentä erilaista valmista tuotetta kotimaisesta kalasta. + toimituskulut VUOSI VIEHE 2024 Kuusamon Kala Tuulen suunta oli pyörähtänyt edellisen yön aikana idästä länteen, joten lämpimimmät vesialueet olivat yllättäen ”tuulen päällä”
Selvisi myös, että perimän muutokset jatkuvat, vaikka kalastus lopetetaan. Aukioloajat: Arkisin 9-18 Lauantaisin 9-16 Puh: 045 138 8888 Martinkyläntie 53, Vantaa www.ossilehti?shing.. Avainasemassa kalakantojen tilan parantamisessa Sadlerin mukaan on kestävä kalastus. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 050 597 4933 VÄITÖS Vuosittain maailmassa pyydystetään 90 miljoonaa tonnia kalaa, minkä seurauksena populaatiokoot pienenevät nopeasti ja niissä tapahtuu evolutiivisia muutoksia. !!! Ossilehti?shing verkkokauppa !!! Päiväläisentie 4 00390 Helsinki, puh. ”Sillä vaikuttaisi olevan vähemmän kielteisiä vaikutuksia kalojen elinkelpoisuuteen lämpötilan muuttuessa kuin kokovalikoivalla kalastuksella”, Sadler sanoo. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. Meiltä löydät tuoreet syötit. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Vaihtoehtona kokoon kohdistuvalle kalastukselle voisi olla kokovalikoimaton kalastus, joka kohdistuu kaikenkokoisiin kaloihin. Nämä muutokset keskeisissä kalojen elinkelpoisuuteen vaikuttavissa ominaisuuksissa, kuten kasvussa, lisääntymisessä ja käyttäytymisessä ovat kauaskantoisia perimän muutoksen myötä. Kalakannat saattavat ainakin jossain määrin myös toipua, jos kalastus lopetetaan tietyksi ajaksi. Jyväskylän yliopiston tutkija Daniel Sadler havaitsi väitöskirjassaan, miten kokovalikoiva, yleensä suuriin yksilöihin kohdistunut kalastus muuttaa merkittävästi kalojen perimän rakennetta. Tuotevalikoima laajenee. 09-665 001 www.wobbleri.fi www.facebook.com/wobbleri Kalamiehen asialla JO VUODESTA 1985 TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. ”Emme kuitenkaan tiedä, palautuvatko kalastuksen mahdollisesti aiheuttamat perimän muutokset, jotka saattavat vaikuttaa kalojen adaptiiviseen potentiaaliin. Kalastus on usein kokovalikoivaa ja poistaa populaatiosta suurimmat kalat”, kertoo Sadler. VÄITÖS: Kokovalikoimaton pyynti voisi vähentää kalastuksen kielteisiä vaikutuksia kalojen elinkelpoisuuteen VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 55. Koska kookkaimmat kalat ovat tehokkaita lisääntyjiä, kokoon kohdistuvalla kalastuksella voi olla kielteinen vaikutus populaation kasvuun ja keskimääräiseen kelpoisuuteen. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh
Seuran nykyinen puheenjohtaja Ville-Pekka Oldén kertoo itsekin ottaneensa alakouluikäisenä 1990-luvun alussa ensi askeleitaan kalamiehenä Hekan kalakerhossa. ”Autot eivät olleen silloin niin yleisiä kuin nykyään, ja hekalaisten järjestämät kuljetukset ja hankkimat yhteisluvat houkuttivat porukkaa mukaan uusille pilkkivesille. Vasemmalla Tapani Nurminen, joka avusti kalan haavimisessa ja vapauttamisessa. ALUKSI PELKÄSTÄÄN PILKKISEURAKSI Oldén kertoo, että Heka perustettiin käytännössä aluksi pelkästään pilkkiseuraksi, jolla oli vetovoimaa lajin harrastajien keskuudessa. Luvat olivat hyvä etu ennen vuoden 1983 pilkkikortin tuloa, sillä sitä ennen piti hommata vesialueenomistajan lupa”, hän selvittää. TEK ST I IS M O M AL IN KU VA T HERVA NNAN-KAU KA JÄ RV EN KA LA K ER H O N AR K IS T O seurat esittelyssä HEKA perustettiin kaikille avoimeksi Tamperelainen kalastusseura, joka on tunnettu nuorisotyöstään ja monipuolisesta kilpailutoiminnastaan H ervannan-Kaukajärven Kalakerhon perustamisen taustalla oli tarve saada Tampereelle kalastusseura, johon kuka tahansa kalastuksen harrastaja voisi liittyä. NUORISON kalastuspäivässä 10-vuotiaan Martti Leppilammen onkeen tärähti 92-senttinen ja 8,5 kiloinen kuha. Hervannan-Kaukajärven Kalakerhon kutsumanimeksi vakiintui pian Heka ja sen muodostaneita innokkaita kalamiehiä ja -naisia alettiin kutsua hekalaisiksi. ”Me hekalaiset toivommekin, että seuramme tunnetaan nuorisotyöstään ja lukuisista kilpailuistaan”, hän toteaa. 56 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Esi. Siihen asti paikalliset kalakerhot olivat toimineet lähinnä joko työpaikkakohtaisesti tai olleet poliittisesti suuntautuneita. Mukana on koko seuran yli 40-vuotisen toiminta-ajan ollut myös lapsia ja nuoria, joille suunnattu kalakerho vakiintui pysyväksi käytännöksi jo 1980-luvun alkupuolella. Vaikka pilkkiminen on edelleen tärkeä osa Hekan toimintaa, niin vähitellen se on muuttunut kalastuksen yleisseuraksi
OPEN-KISAT . Puheenjohtaja Oldén on itsekin ollut aktiivisesti mukana pyörittämässä nuorisotoimintaa nyt noin kymmenen vuoden ajan. NUORISOTOIMINTAA KOKO SEURAN HISTORIAN AJAN Nuorille suunnattu toiminta on ollut merkittävä osa Hekan tarjontaa seuran perustamisesta asti. seurat esittelyssä VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 57. Kalamestari Open -kilpailuun jokainen seuran jäsen voi ilmoittaa haukia, ahvenia ja kuhia. Häme-cupiin osakilpailuna kuuluva Eden-uistelu on Oldénin mukaan 1990-luvun puolivälin jälkeen ollut Hekan tärkein ja merkittävä tulonlähde. ”Nuorisokerhon kahdeksan vetäjää löytyvät Whatsappista, joten meillä riittää hyvin innokkaita talkoolaisia myös nuorisotapahtumiin. Kuvassa etualalla Hekan perustajajäsen Veikko Virtanen, vasemmalta Tapani Nurminen, Jyrki Kekki, Ville-Pekka Oldén ja Seppo Airaksinen. EDEN-UISTELU EDELLEEN MERKITTÄVÄ TULONLÄHDE Kun puhutaan Hekasta ei voida sivuuttaa sitä, että se on yksi perustajaseuroista moottoriuistelun Häme-cupissa, jonka puheenjohtajana toimi pitkään myös Hekan pitkäaikaisena puheenjohtajana, sittemmin kunniapuheenjohtaja ansioitunut Martti Malinen. PUNNITUKSEN jälkeisiä tunnelmia Eden-uistelussa 2024. Myös seuran sisäinen yhä järjestettävä moottoriuistelun Heka-cup aloitettiin tuolloin. ”Talvella on vastaavasti isoimman ahvenen senttikisa, ja viime talvena siihen ilmoitettiin lähes 40 kalaa, joista 17 oli yli 40-senttisiä ahvenia, myös nuorisosarja voitettiin yli 40-senttisellä raitapaidalla”, Oldén mainitsee. Tuloksissa otetaan huomioon näiden kolmen kalalajin pisin yksilö, joiden yhteispituus ratkaisee voittajan. ”Moottoriuistelu tuli mukaan 1990-luvun alkupuolella samaan aikaan, kun lajin suosio kasvoi koko maassa. merkiksi vuonna 1985 alkoivat mato-onkikilpailut, jotka ovat jatkuneet tähän päivään asti. Ohjelmassa oli pilkkimisen lisäksi makkaranpaistoa ja kalajuttuja. HEKA järjesti keväällä 2024 Koukkuniemen vanhainkodin asukkaille pilkkipäivän. Lisäksi muilta seuran jäsenilTrendilajeina Open-kisat Tuoreena trendilajina seuralla on nyt toista kautta järjestettävät Open-kisat, joissa kalat ilmoitetaan etänä seuran Whatsapp-listalle, ja kalastaa voi itse valitsemassaan paikassa. Vuodesta 2020 alkaen on järjestetty jigicupia, sittemmin nimeltään kalamestari-cup ja tietenkin cup-kisoja järjestetään yhä pilkinnässä”, Oldén luettelee. . ”Itse en ole ollut tuohon aikaan mukana, mutta varmasti huoletta voi sanoa, että Hekan ja hekalaisten panoksella aikoinaan oli merkittävä vaikutus Häme-cupin alkuvaiheilla sen kehittyessä Suomen suurimmaksi vetouistelu-cupiksi ”, Oldén painottaa. ”Tämän kilpailun järjestelyihin on helppo saada talkoolaisia vielä tänäkin päivänä”, Oldén kiittelee
”Lisäksi meillä on hyvä ydinporukka, joka on tuntenut toisensa jo pitkään, ja uusia tulee aina vanhojen hallituslaisten tilalle. ”Näitä leirejä on järjestetty noin viisitoista vuotta joka kesä ja niiden pitopaikaksi on vakiintunut Keurusselkä. Längelmävedellä on myös nelitahtikoneella varustettu Sun Buster-vene, joka on jäsenistön käytössä maksutta”, Oldén kertoo. Nuorille oli kuusi erillistä päivää tai leiriä ja talven pyörinyt kerhoilta. ”Myös kalakerhon toiminta on vakiintunut ja talvella värkkäilemme esimerkiksi vaappuja, lippoja, jigipäitä, painoja perhoja sekä plaanarikelkkoja, ja kaikkeen tekemiseen löytyy omasta takaa ammattilaiset nuoria ohjaamaan, hän kehuu. 58 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. . Yhteistyökumppanina on ollut luontevasti bussikuskien oma seura Pyyntiveikot. Takaiskua Hekan nuorisotoiminnan osalta merkitsi kalakummitoiminnan loppuminen koronan takia, eikä se ole enää sen jälkeen jatkunut. Näihin toimintoihin Eden-uistelu mukaan lukien ei ole ollut vaikeuksia löytää talkoolaisia, eli voi sanoa, että talkoohenkeä Hekasta löytyy”, Oldén arvioi. NUORISOTAPAHTUMAT Nuorille myös retkiä ja leirejä Noin 200 jäsenen seura pystyy järjestämään 25 nuorisojäsenelleen runsaasti myös kalastuspäiviä ja -leirejä. Vahvuutena voisi myös mainita, että Hekan hallituksen keski-ikä on hieman päälle neljäkymmentä vuotta, mikä on vähän verrattuna moneen suomalaiseen yhdistykseen”, Oldén jatkaa. KIMPPAKYYDEILLÄ PÄÄSEE USEAMPI JA HALVEMMALLA Heka on kunnostautunut myös kimppakyytien ja bussikuljetusten järjestäjänä tamperelaisille kalastuksen harrastajille. Syksyisin on vielä kalankäsittelyilta ja kirjolohipilkkipäivä sekä talvella ahvenpilkkipäivä”, Oldén luettelee. NUORISOKERHON uistelupäivässä Viljo Kiprianoffin (keskellä kuvassa) onkeen tarttui lähes neljän kilon painoinen järvitaimen. Eikä kaikilla ole omaa autoa. Olemme kuitenkin talvisin esimerkiksi vieneet pienellä porukalla koululuokkia pilkille”, Oldén mainitsee. ”Jigiveneissä on modernit liveluotaimet, joita nuoret pääsevät halutessaan kokeilemaan, ja älypuhelinaikakauden nuoret omaksuvatkin nopeasti liveluotaimen käytön. Loppukesästä järjestettävä kalastusleiri on myös nuorten suosiossa. ”Avovesikauden avaa koskikalastusretki Merikarvialle ja kesällä on kalastuspäivä Längelmävedellä, jossa nuorilla on mahdollisuus päästä uistelutai jigiveneeseen. ”Esimerkiksi kalareissuja merelle on tehty säännöllisesti ja tänä vuonna bussireissu suuntautui Härkmerelle. Venettä kipparoi Markus Penttilä. NUORISOKERHON EHDOTON VAHVUUS ”Se mikä täytyy vielä sanoa, niin meidän seuran nuorisokerhon ehdoton vahvuus on, että meillä on useita ohjaajia, jotka pystyvät järjestämään tapahtuman. seurat esittelyssä tä saamme veneitä aina riittävästi nuorten uistelutai jigitapahtumiin. Perustelu yhteiskuljetuksiin on selvä: Niiden avulla useampi pääsee mukaan ja halvemmalla. Yleensä meillä on 4-5 venettä ja 10-15 nuorta mukana seuran retkillä”, Oldén selvittää. Ensi talven bussikimppaan on kysytty mukaan Pyyntiveikkojen lisäksi myös Kalapirkkoja”, Oldén kertoo. ”Hekalla oli laaja pappaverkosto ja innokkaita vetäjiä, mutta nyt alkaa moni olla jo iäkäs ja talkoolaisia arkipäiville on tarjolla entistä huonommin. Haavimisessa avustivat vasemmalta Ville Vihriälä ja Vili Jarske. Jos yksin joutuisi järkkäämään kaiken, niin tapahtumia olisi paljon vähemmän.” HYVÄ YDINPORUKKA JA RIITTÄVÄ TALKOOHENKI ”Meillä oli viime vuonna 24 aikuisille ja nuorille suunnattua kisaa, tapahtumaa tai retkeä. Lisäksi meillä on toinen puhtaasti uisteluun keskittyvä iltatapahtuma kuhanuistelun merkeissä Näsijärvellä, jossa on hyvät mahdollisuudet myös taimenen saamiseen”, Oldén selvittää
Tarjoa salaattipedin päällä ja koristele ne tomaatilla, tillillä sekä sitruunalla. Muotoile taikinasta neljä isohkoa pihviä. Särkien koosta ja fileeraajan taidoista riippuen ohjeessa esitetty 600 grammaa nahatonta fileetä saadaan aikaiseksi 1,5-2 kilosta avaamattomia särkiä. Nykyisten Ruokaviraston syöntisuositusten mukaisesti särkifileet pakastettiin ennen käyttöä noin viikon ajan. KALAHERKUT TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN AN VE TI K K O SÄ RKI H A KKE L U SPIH V I SÄRKIHAKKELUSPIHVI maistuu tartarina tai kypsennettynä (4 isoa pihviä) 600 g särkifileetä pieneksi pilkottuna 8 rkl suolakurkkua pieneksi pilkottuna 4 rkl ruohosipulisilppua 1 tl mustapippuria rouhittuna 2 tl hienoa merisuolaa 1 kananmuna (tarvittaessa korppujauhoja) ruokaöljyä tai voita paistamiseen Sekoita kaikki ainekset. Näin ryhdyttiin tuumasta toimeen. SÄRKIHAKKELUSPIHVI paistetaan ruokaöljyssä kuumalla pannulla kauniin ruskeaksi. . Vaihtoehtoisesti särkihakkeluspihvit voi nauttia hampurilaistai ruissämpylän välissä. Sen jälkeen ne sulatettiin ja leikattiin tartarpihvejä varten veitsen avulla noin 4 x 4 millin kokoisiksi kuutioiksi, jolloin niissä olevat ohuet lihasruodot hienontuivat näkymättömiin. Pihvitaikinasta muotoiltiin kaksi muhkeaa särkihakkeluspihviä, jotka paistettiin pannulla kauniin ruskeiksi. Niinpä kahden jäljelle jääneen särkitartarpihvin päälle lisättiin kaksi raakaa kananmunaa, hienonnettua suolakurkkua sekä korppujauhoja (karppaajan pihvit voi tehdä ilman korppujauhoja). Maustettu särkihakkelus jaettiin neljään osaan ja niistä tehtiin pyöreän muotin avulla neljä jääkiekon kokoista pihviä, jotka aseteltiin tarjoilulautasille. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 59. Miksipä hienosta nahattomasta särkifileestäkin ei voitaisi valmistaa jotain vähintään yhtä hyvää syötävää. Paista kauniin ruskeiksi pannulla ruokaöljyssä. KYPSÄ särkihakkeluspihvi maistuu sellaisenaan salaattipedillä tai sen voi sujauttaa hampurilaisen väliin. . S ärkihakkeluspihvin ajatus lähti alun perin liikkeelle yleisestä ruokalajista eli tuoreesta raa’asta punaisesta naudanlihasta valmistetusta tartarpihvistä, joka on maailmanlaajuinen klassikkoresepti. Kahden särkitartarpihvin päälle aseteltiin raaka kananmunankeltuainen sekä silputtua suolakurkkua ja ne tarjottiin alkuruokana sellaisinaan. Suola, mustapippuri, suolakurkkuja ruohosipulisilppu sekoitettiin särkikuutioiden sekaan ja niiden annettiin imeytyä makujen tasaantumiseksi varttitunnin ajan. Vaihtoehtoisesti särkihakkeluspihvit voi nauttia perinteisesti hampurilaistai ruissämpylän välissä. MAISTUU KYPSÄNÄKIN Kuitenkin tätä herkullista kalaruokaa haluttiin viedä tuunata sellaisia kalanystäviä varten, jotka eivät halua syödä raakaa kalaa. Pihvit tarjottiin salaattipedin päältä ja ne koristeltiin tillillä ja sitruunalla. Ensin pyydettiin kymmenkunta parisataa grammaista särkeä, jotka tainnutettiin, verestettiin ja jäähdytettiin huolellisesti. Särjet avattiin ja fileoitiin nahattomiksi fileiksi
VIEHEKALASTUKSEN SM voittajat 2024. KOVAA HARJOITTELUA Kilpailu SM-tasolla on kovaa. SÄÄNNÖT 60 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. . KILPAILUT TEKSTI JUHA OJAHARJU KUVAT TONI RAISIO VIEHEKALASTUKSEN Suomen mestaruudet ratkottiin Keurusselällä VIEHEKALASTUKSEN V iehekalastuksen SM-kilpailussa on joka vuosi eri kisavesi. . Harjoittelun aikana etsitään kilpailualueen parhaat kalapaikat sekä niille varapaikat ja paneudutaan perusteellisesti kilpailualueella kalastamiseen. Lisäksi moni venekunta harjoitteli ainakin osan aikaa kahdella veneellä. Välikoon kaloja saa ottaa itselleen ruokakaloiksi. Siitä hyvänä esimerkkinä se, että moni venekunta harjoitteli kisaa varten Keurusselällä pitkään, osa jopa kolmen viikon ajan. Joukkuesarjaan saavat osallistua yritykset ja SVK:n jäsenseurat. . . Kalat kuvataan mittalaudalla ja kuva lähetetään tulosohjelmaan. Kaksipäiväisessä kilpailussa kalastettiin ensimmäisenä päivänä ahventa ja toisena haukea. Keurusselkä on tunnettu isoista kuhista ja hauista, joita kumpiakin on järvessä runsaasti. Kilpailu koostuu erillisistä SM-Ahven ja SM-Hauki -kilpailupäivistä, joissa viisi pisintä kalaa/laji otetaan tuloksissa huomioon. Kukin kilpailija saa käyttää kerrallaan vain yhtä vapaa ja viehettä. Tänä vuonna se oli Keurusselkä, jonne lähti kalastamaan 80 kahden hengen venekuntaa. Saku Laaksonen ja Jani Saren, Team Garmin. . Paremmuuden ratkaisi viiden suurimman kalan pituus. Se selviäisi kilpailun aikana. Venekuntaan kuuluu 2 henkilöä, joukkueeseen 2 venekuntaa. Mutta entä ahven. Viehekalastuksen Suomen mestaruudesta kilpaillaan venekuntaja joukkuesarjoissa, joissa päiväkohtaiset sijoituspisteet ratkaisevat paremmuuden. Keskeiset säännöt . Kumpanakin päivänä palkitaan kolme parasta venekuntaa
SM-Ahven pääpalkintona oli Raymarine Element 12 HybridVision, 12” -kaikuluotain + plotteri. Pakettiin kuului myös HV100.02 4-in-1 -kaikuanturi sekä LightHouse Pohjois-Euroopan kartta. Päivän pisin ahven oli 42 senttiä. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 61. KILPAILIJOIDEN veneet ovat enemmän tai vähemmän täynnä elektroniikkaa. Sen kalastivat Eagle Fishing Teamin Sami Haantaus ja Joonas Lepistö. SM-AHVEN SM-Ahven kisan etevin oli venekunta KPF Aava, jossa kalastivat Jarkko Uimonen ja Jussi Jokinen. Heidän viiden pisimmän ahvenensa yhteismitta oli 196 senttiä. AHVENPÄIVÄN lähtötunnelmia. Ensimmäinen kilpailupäivä osoitti, että Keurusselältä löytyy ison hauen ja kuhan lisäksi myös isoa ahventa. . Viime vuonna kilpailussa kaiken voittaneet Jarno Simpanen ja Jyri Lepistö, eli Team Alutroll 1, oli päivän toinen tuloksella 191 senttiä
oli varapäivä. Sunnuntai 16.6. SM-Hauki (cm): 1) Saku Laaksonen ja Jani Saren, Garmin (538), 2) Sami Haantaus ja Joonas Kivistö, Eagle Fishing Team (526), 3) Juho Mäkelä ja Antti Apo, Limatuubi (518), 4) Joni Harju ja Niilo Harju, Team Hurja (501), 5) Seppo Pentikäinen ja Miika Kojola, IS-Tarvike 1 (495), 6) Eemil Virtanen ja Väinö Koivula, Viholan Vetelijät (467). Tässäkin kilpailussa voiton vei venekunta Garmin, eli Tulokset Viehekalastuksen SM, venekuntasarja (p): 1) Saku Laaksonen ja Jani Saren, Garmin (5), 2) Sami Haantaus ja Joonas Kivistö, Eagle Fishing Team (15), 3) Eemil Virtanen ja Väinö Koivula, Viholan Vetelijät (16), 4) Kalle Koivusalo ja Janne Huhtanen, Team Ruoto (18), 5) Jarno Simpanen ja Jyri Lepistö Team Alutroll 1 (21), 6) Niki Kuokkanen ja Petro Virtanen, FFS (21). Herrojen mukaan lähti näin ollen kilpailun pääpalkinto, eli Alutroll 410 Snapper CCF -vene ja Tohatsu 30 hp -perämoottori. kesäkuuta. Korvaamattomana apuna kilpailun läpiviennissä oli alueen kalastusseurojen työ Ari Kortelahden johdolla. LIVELÄHETYKSET toteutti jälleen rautaisella ammattitaidolla Kalastajan Kanava. SM-HAUKI Hauki-SM voiton vei venekunta Garmin, jonka muodostivat Saku Laaksonen ja Jani Saren. Haukipäivänä tulos muodostui ahvenpäivän tapaan viidestä pisimmästä kalasta. SM-Ahven (cm): 1) Jarkko Uimonen ja Jussi Jokinen, KPF Aava (196), 2) Jarno Simpanen ja Jyri Lepistö Team Alutroll 1 (191), 3) Veli-matti Ahvenharju ja Jani Mettinen, Team Royal (188), 4) Saku Laaksonen ja Jani Saren, Garmin (188), 5) Niki Kuokkanen ja Petro Virtanen, FFS (186), 6) Vili Heikkilä ja Samuli Kyrönviita, K.P Baits 2 (184). Joukkuemestaruudet vei IS-Tarvike, jonka muodostivat venekunnat IS-Tarvike 1 ja IS-Tarvike 2. Yhteistyökumppanit: VIEHEKALASTUKSEN 62 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ahvenpäivän voittaneet Jarkko Uimonen ja Jussi Jokinen kalastivat päivän pisimmän hauen, jolla oli mittaa 117 senttiä. Kilpailukeskus sijaitsi Mänttä-Vilppulassa Lounaskahvila Veturitallin rannassa ja loi osaltaan upeat puitteet kilpailun läpiviennille. Live-teamin muodostivat jo aikaisemmista kilpailun live-lähetyksistä tuttu Antti Kiuru, sekä kisa-alueen kuin omat taskunsa tunteva kalastusopas Juha Happonen. LIVELÄHETYKSIÄ AAMUSTA ILTAAN Kilpailusta lähetettiin kumpanakin päivänä monipuolisia livelähetyksiä, joissa seurattiin kilpailun etenemistä, nähtiin ja kuultiin mielenkiintoisia vieraita ja seurattiin live-teamin raportteja vesiltä. Laaksonen ja Saren kalastivat tuloskortille yhteensä 538 senttiä haukea. VENEKUNTAJA JOUKKUESARJA Viehekalastuksen Suomen mestaruus ratkaistaan SM-Ahvenja SM-Hauki-kilpailujen sijoituspisteiden perusteella. Kilpailun livet voi käydä katsomassa Vapaa-ajankalasta jien YouTube-kanavalla: youtube.com/@ vapaa-ajankalas tajat/streams. Saku Laaksonen ja Jani Saren, sijoituspisteillä viisi. PAIKKA JA AIKA Kilpailun ajankohta oli jälleen viikkoa ennen juhannusta, joka tänä vuonna tarkoitti 14.–15. SM-Hauki voiton vieneen venekunnan jäsenet saivat palkinnoksi Ursuit Utö -kuoriasut, johon kuuluu takki ja housut sekä Ursuit DSH hydro -paukkuliivit. Viehekalastuksen SM, joukkuesarja (p): 1) IS-Tarvike (48), 2) Alutroll (60), 3) Takomo (64), 4) Team Aava (73), 6) Koneurakointi Hirvi Oy (76), 6) Itä-Päijänteen kalakaverit/IPK (110)
Koska kalastuksen säännöt pitää selvittää ennen kalastuksen aloittamista, on kalastusrajoitukset yhteen kokoava karttapalvelu Kalastusrajoitus.fi jo monelle tuttu. MOOTTORIRAJOITUKSET MOOTTORINKÄYTTÖRAJOITUKSET karttapalvelussa Moni aktiivikalastaja etsii elämyksiä hakeutumalla ajoittain itselleen uusille kalavesille. Sieltä ei kuitenkaan näe vesiliikenteen rajoituksia, kuten moottorinkäyttökieltoja, vaikka ne selkeästi monen kalastajan tekemiseen vaikuttavatkin. Karttatasoista kannattaa valita ”Vesiväylä (uusi julkaisu)”, sillä syksyllä palvelusta poistuva ja vähän hämminkiäkin aiheuttanut ”Vesiväylä (nykyinen julkaisu)” on osin puutteellinen/virheellinen moottorirajoitusten osalta. Kuvassa on koostettu esimerkki kolmesta eri järvestä. Paikoin on täydellisiä moottorivoiman käyttökieltoja, kun taas paikoin rajoitetaan käytettävän moottorin tehoa (hv tai kWh) ja paikoin taas käyttövoimaa (esim. KUVAKAAPPAUS Väyläviraston karttapalvelusta. Suomen pohjoisin moottorirajoitusalue lienee Nivunkijärvi Muoniossa. Hämmästyttävän monissa järvissä ja paikoin merenlahdissa ja jokivesissäkin on voimassa erilaisia moottorivoiman käyttöön liittyviä rajoituksia. Jos siis et ole aikeissa liikkua vain soutaen tai meloen, kannattaa katsoa, mikä on asian laita suunnitellussa kohteessa. Kannattaa siis lukea poikkeustekstit ajatuksella. Moottorirajoitukset, nopeusrajoitukset ja muita veneilyn rajoituksia pääset näkemään Väyläviraston karttapalvelusta osoitteessa suomenvaylat.vayla.fi. polttomoottorit kielletty, mutta sähkömoottorit sallittu). . Ylimmässä järvessä kaikki moottorit on kielletty, kun taas keskimmäisessä ja alimmassa sähkömoottorilla liikkuminen on sallittu, joskin tämä on todettu näissä eri sanamuodoin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 63. Kuvassa vaakarasterilla merkityillä vesialueilla on voimassa jonkinlainen moottorinkäyttörajoitus. KUN karttapalvelusta klikkaa haluamaansa rajoitusaluetta, aukeaa lisätietoja rajoituksesta. Lempäälän ja erityisesti Tampereen seudulla näyttää olevan varsinainen moottorirajoitusten suma ja pelkästään Tampereella näkyy löytyvän peräti 42 eri moottorirajoitusaluetta. Nopeusrajoituksia ja aallokon aiheuttamisen kieltoja löytyy taas aina Inarijärven korkeudelle saakka. Moottorirajoituksia on lukumääräisesti eniten eteläisessä ja keskisessä Suomessa. K uv a: Ja nn e A nt il a. Kannattaa siis vilkaista kalastusrajoitusten lisäksi myös moottorirajoitukset, että ei tule suunnitelmat sotkevia yllätyksiä vasta kalapaikan rannassa.
Täynnä kohtuutonta intoa, yltiöoptimismia ja Tintin perusteetonta luottoa minun kykyihini hoitaa homma kunnialla aloimme hiljalleen valmistautua kisoihin. Päijän saatiin vesille yllättävänkin kivuttomasti, ja kun traileri oli viety parkkiin, päästiin treenaamaan. Sisuuntuneena totesimme, että nyt ainakin tiedämme, mihin emme kisapäivänä lähtisi kalastamaan. TEKSTI HENNA LINDROOS KUVAT TONI RAISIO JA JANI LAITINEN Mimmien tiimi testasi tämme emme itse päässeet tutustumaan vesistöön etukäteen. Kisan lähestyessä ideoimme hieman materiaaleja, joita kisoista tuottaisimme, sekä ryhdyimme valikoimaan kalastusvälineitä ja psyykkaamaan itseämme – tästä tulisi ennen kaikkea hauskaa! HARJOITUSREISSULTA EI KALAN KALAA Kisapaikkakunnalle Mänttä-Vilppulaan saavuimme torstaina kahden aikoihin ja lähdimme testaamaan käytännössä, miten veneenlasku, ajaminen ja kalastus meiltä yhdessä onnistuisi. Harjoitusreissulla kaikki toimi muuten moitteetta, mutta yhtään kalaa emme saaneet. Helppohan se oli rampilla K un Tintti näytti kevättalvella minulle mallikuvan pinkistä Päijän 520 -veneestä Mercury Avator-sähkömoottorilla ja kysyi, lähdetäänkö testaamaan kalastuskilpailuja, ei vastausta tarvinnut miettiä hetkeäkään. Seuraavan aamun kisatohina kuitenkin jännitti, sillä emme halunneet aiheuttaa pullonkaulaa venerampille, kun vesille laskettaisiin 80 venettä. Lopulta saimme varattua Keuruun puolelta ihanasta Hotelli Viikinhovista Keikkui parhaimmillaan haukikisassa kakkossijalla VIEHEKALASTUKSEN VIEHEKALASTUKSEN SM-KISAT TESTAA 64 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pari vesistön tuntevaa kalastajaa kertoi, että ahvenvärit sekä suureksi riemuksemme pinkki tuntuivat toimivan siellä ahvenelle. Valmistautumiseen kuului veneen varustelun lisäksi majoituspaikan ja valokuvaajan buukkaaminen, varustelista sekä tietysti kisapaitojen tilaaminen! Samaan aikaan minä ryhdyin kartoittamaan, millainen kisavesistö on, mitä kalalajeja siellä elelee, minkä laatuista ja väristä vesi on, miltä pohjakartat näyttävät ja millaisia kaloja vesistöstä on kalastettu. Pakkasimme veneen ja Tintti peruutteli trailerin rampille. Sisään kirjautuessamme ilmeni, että huoneemme oli tuplabuukattu. Kiireiltouhuta, kun perässä ei ollut jonoa, eikä kiirettä. Todellakin lähdetään ja komeasti – suoraan Viehekalastuksen SM-kisoihin. Lähdimme kohti rantaa, jossa veneen nosto sujui yhtä mallikkaasti kuin laskukin. MAJOITUS UUSIKSI Ensimmäinen isompi vastoinkäyminen sattui majoituspaikallamme
Näin jälkikäteen noita hetkiä muistellessani ihokarvat nousevat pystyyn. Lähtöjonossa saattoveneiden perässä 80 venekunnan hännillä oli jotain tosi juhlavaa, Tintin sanoin: ”Tuntui että oltiin osa jotain suurempaa”. Kokeilimme lähempää kaislikkoa, josta yllätyksekseni spintailiin tarttui särki! Seuraavalla heitolla tuntui kunnon haukitärppi! Kevyellä ahvensetillä sai tanssia muutaman kerran ympäri venettä, ennen kuin 90-senttinen hauki oli haavissa. Olimme valinneet kartalta matalikkoja, joiden ympärillä vettä oli 2-3 metriä. Koska olisimme liikkeellä soutuveneellä, etäisyydet ja säätilanne olivat meille erityisen tärkeitä. Olin etukäteen selvittänyt, että järvessä olisi muun muassa muikkua ja jonkin verran rapua, joten jonkinlainen käsitys ahventen tavanomaisesta ruokavaliosta meillä oli. KISAPÄIVÄ 1: AHVEN SM Ensimmäinen kisa-aamu meni niin vauhdikkaasti, että kaikki jännittäminen unohtui! Nopean aamiaisen jälkeen lähdimme kuvaaja kannoillamme kohti veneenlaskupaikkaa. Ahvenia löytyi, mutta ne olivat pieniä. Oman mielenrauhamme vuoksi päätimme laskea veneen trailerilta hieman kauemmalta rampilta, joka todennäköisesti olisi myös vähemmän käytetty. Lisäksi tarkistettiin vielä tarvittavat välineet ja varavaatteet seuraavalle päivälle, valmisteltiin eväät ja tsekattiin, että kaikki tarvittava olisi mukana. Siirryimme matalikon toiselle puolelle, jossa matalan ja rannan välissä oli muutamaan metriin laskevat rinteet. Matkaa uuteen majapaikkaamme oli viiden minuutin sijaan 35 minuuttia, mutta ihanien puitteiden ja saamamme hienon vastaanoton ansiosta muutos ei loppupeleissä harmittanut. ÖISIÄ VALMISTELUJA Minä jäin vielä merkkailemaan karttaselaimeen matalia kivikoita, kareja, rinteitä ja monttuja, joista haluaisin ahvenia seuraavana päivänä etsiä. Jossain välissä Tintti oli hakenut meille mittalaudan ja tägi-lapun. Suunnitelmaa hioessa piti ottaa huomioon käytettävissä olevan ajan lisäksi oman kaluston rajoitteet ja toisaalta edut – me pääsisimme soutuveneellämme tosi matalienkin pattien päälle, joihin isommalla veneellä ei olisi mitään asiaa. Spinmad jigger 8 g – ahvenväri (kelpasi myös särjelle ja 90 cm hauelle) . Siellä meitä odotti kuvaajamme Jani Laitinen, jonka kanssa käytiin vähän videokameroiden käyttöä läpi ja kuvattiin hieman jo materiaaleja tulevaa videokoostetta varten. Norolan Disco dancer – pinkki . Aamun ensimmäinen tehtävä olisi saada vene ja itsemme kisakeskukselle. VIIMEISELTÄ spotilta tullut 30-senttinen ahven. Oli aika lähteä rannasta. Kun puolen yön aikaan pääsimme vihdoin nukkumaan, Tintti simahti heti. Tuuli oli puhaltanut pitkään lännestä, joten katselin erityisesti itäpuolen rantoja. Ensimmäiset kisaveljet kohdattiin veneenlaskurampilla, ja heti alkoi kisailu, kenen vene oli kaikkein kaunein! Pinkille Päijänille ei tietenkään ollut vastusta ja ensimmäiset kaverikuvat napattiin talteen. Vieheet TESTAA VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 65. Ensimmäinen heitto Tintiltä, ja ahven oli kiinni! Ikävä kyllä se oli alamittainen, kuten pari muutakin kalaa sillä paikalla. huoneiston. Team RapalaFinlandin pojat olivat yhtä hyvällä kisapöhinällä liikkeellä kuin mekin! Kun saavuimme kisakeskukseen, oli siellä jo melkoinen vilinä! Myös paikallislehden toimittaja tuli juttusille, ja saimme antaa parikin haastattelua hymyillen kameroille oikealle ja vasemmalle. SÄRKI JA HAUKI SAALIIKSI Siirtymään kalapaikoille ennen kisan alkua oli varattu 30 minuuttia, ja saavuimme ensimmäiselle spotillemme minuutilleen kisan alkaessa. Gunki peps 7 värissä UFO . Siinä olisi ollut aivan loistava kisakala seuraavan päivän haukikisaan, mutta saimme samalla arvokasMimmien top 5 ahvenvieheet: . Gunki Kraken -vaappu Blue Gill GB . Gunki Kraken 5,5 cm vaappu Fire Gold Perch . Kipparikokous sujui etänä hienosti pysäköidystä autosta, ja lopulta pääsimme hotellille puoli yhdeksän aikaan illalla
KISAKORTTI SAATIIN TÄYTEEN Kun tilanne oli taas rauhoittunut, päästiin takaisin ahvenkalaan. Viimeiseksi tunniksi hakeuduimme todella matalaan, aivan maaliviivan tuntumaan. Valvontavene lähestyi meitä, ja tervehdimme reippaasti. Spinmad jigger 24 g – ahvenväri . Gunki Kraken Fire Gold Perch . 66 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Saimme paljon ideoita haukipäivää varten, mutta vain vähän parannuksia kortillemme. Vauhti ja vaaralliset tilanteet eivät päättyneet vielä kisa-ajan jälkeenkään, kun Tintti potkaisi innoissaan soutuveneemme tulpan irti! Pienen säädön jälkeen tulppa saatiin takaisin paikoilleen ja ylimääräiset vedet takaisin veneen ulkopuolelle. LOPPUKISA VARASUUNNITELMAN MERKEISSÄ Kalastus oli niin intensiivistä, että kaikki fiilistelykuvaaminen, suunnitellut livelähetykset ja jopa kuvaajalle lokin pitäminen unohtui ihan täysin. Olimme tyytyväisiä suoritukseemme, koska saimme hankalista sääolosuhteista huolimatta korttimme täyteen ja vieläpä ihan hyvän kokoista ahventa – soutuveneellä, ilman elektroniikkaa ja vain parin tunnin harjoittelulla. Hienolla vapautusvideollamme näkyisi nyt todennäköisesti veneen pinkki kylki, ja sitten Tintin kasvot! Nauroimme niin että varmaan kisakeskukselle asti kuului. Minnow spoon pinkki-violetti (Hennan kauhuksi) . TESTAA Mimmien top 5 haukivieheet . Siirryimme kohti seuraavaa spottia, ja pian löytyi paikka, josta saimme melko nopeasti kisakortin täyteen! Aktiivinen ahvenparvi kävi kiinni kaikkein ärhäkimmin spintailiin, mutta myös jigillä saatiin muutamia kaloja. Pitelin sitä pyrstöstä, kun Tintti laittoi kameran päälle ja laski sen veden alle. Gunki Tipsy SXL 100 mm väri Marshmallow Vieheet . Lisäksi hauet härkkivät meitä tämän tästä. Etelästä, kisakeskuksen suunnalta oli nousemassa myrsky, josta meitä tultiin varoittamaan. Ensimmäisen paikkamme läheisyydessä oli aika hyvin kaloja, ja sieltä täältä löytyi ahven jos toinenkin. . Kala oli sen verran komea, että päätimme ottaa siitä veden alta vapautusvideon. Kun kadotimme parven, siirryimme jälleen. JA väliin piti poseerata. ta tietoa, millaisista paikoista ja millaisilla vieheillä isompiakin haukia voisi tavoitella. Jouduimme jättämään hyvän kalapaikkamme ja lähtemään kiireellä kohti kisakeskusta – lähemmäs turvaa, jos ukkosrintama todellakin tulisi päällemme. ”Ei, se kuvasi väärään suuntaan!” Katsoin Tinttiä typeränä, kunnes tajusin, mitä hän tarkoitti. MIMMIT olivat haukikisassa parhaimmillaan toisella sijalla. Palasimme vielä ylittämään maaliviivan kisa-ajan loputtua ja suuntasimme kohti kisakeskusta muiden venekuntien ohella. Hieno hetki – ja se tallentui vielä kameralle! ”Ei hitto, tää kamera oli väärin päin”, Tintti sanoi. Meidän kalustollamme ei tarvinnut kauaa miettiä, miten toimia. Viimeiseltä spotilta saimme vielä yhden 30 sentin ahvenen, joka oli korttimme suurin kala. Olimme niin keskittyneitä tuloksemme parantamiseen, ettemme oikein edes huomanneet, mitä ympärillämme tapahtui. Hauki lepäili hetken rauhassa, ja kun se alkoi virota, päästin sen rauhallisesti matkaan. Loppukisa meni sitten varasuunnitelman merkeissä ja kalastimme kisakeskuksen läheisyydestä lupaavan oloisia paikkoja saaden tasaiseen tahtiin yhden ahvenen sieltä, toisen täältä. Pienehkö tiheäuintinen vaappu ja spintail toimivat parhaiten kivikon tuntumassa, missä pohjalinjan jigailu oli hankalaa jatkuvien pohjatärppien vuoksi. Laskin hauen varovasti virkoamaan veteen. Spinmad jigger 24 g – muikkuväri . ”Ei se mitään, saahan sen käännettyä.” Luulin, että kamera oli ylösalaisin
Lopulta saimme kaislikkoisen luodon ympäriltä useita haukia, mutta vain hieman parannusta kortillemme. Jäimme katsomaan palkintojen jaon ja Viehekalastuksen Suomen mestareiden julistuksen. Oma sijoituksemme haukipäivän jälkeen oli 43, joka myöhemmin tarkistuslaskennan jälkeen muuttui sijaan 51. Jälleen kerran keskittyminen oli niin intensiivistä, että kaikki muu unohtui. Edellisestä päivästä oppineena tarjoilimme hauille myös pienempiä vieheitä, jotka tuntuivatkin toimivan parhaiten. TUULI VOIMISTUI JA KISA HANKALOITUI Vahvan alun jälkeen kisamme hieman hankaloitui tuulen voimistuessa. TESTAA . Siitä huolimatta kello läheni taas puolta yötä, kun pääsimme vihdoin pehkuihin. PÄIVÄ 2: HAUKI SM JA KUULUISAT KURKKUBILEET Toisena kisapäivänä kello soi taas viiden jälkeen, ja väsymyksestä huolimatta olimme Tintin kanssa molemmat heti vauhdilla valmistautumassa kilpailuun. Kaikki olivat hyvällä tuulella sijoitukseen katsomatta. Lähtisimme ihan koska tahansa uudelleen tähän tai johonkin ihan muuhun kilpailuun. Löysimme monta lupaavan oloista paikkaa, mutta hauet eivät purreet enää niin ahnaasti kuin aamulla. Lähdimme siirtymään jälleen lähemmäs kisakeskusta, missä tiesimme eilisen päivän kokemusten perusteella olevan muutamia hyviä haukipaikkoja. Tästä nöyrästi oppineena jatkoimme kalastusta, ja 80 minuutin jälkeen korttimme oli täynnä! Emme sillä hetkellä sitä tienneet, mutta keikuimme hyvän aikaa Viehekalastuksen SM hauki-kisassa sijalla 2! Valitettavasti emme lopulta näin korkealla sijoittuneet. Tuuli ja aallokko olivat muualla sen verran voimakkaita, että ankkurimme ei tahtonut pitää venettä paikallaan. Ilta meni hyvin samoissa merkeissä kuin edellinen sisältäen haukisettien valmistelua, vieheiden valintaa ja pakkaamista. EMME OLLEET HÄNNILLÄ Kun olimme selvinneet kunnialla rantaan ja ahvenpäivän sijoituksemme selvisi, olimme todella iloisesti yllättyneitä! Lopullinen sijoituksemme oli 61/78 – emme olleet hännillä! Kisan jälkeen vuorossa olivat ruokailu, hieman kuulumisten vaihtoa ja pieni haastattelu kisastudiossa Kalastajankanavan Jyrin ja Anne-Maaritin kanssa. Kisakeskus kuhisi samaa hyvää fiilistä kuin edellisenäkin päivänä, ja tunnelma oli taas jotenkin juhlallinen. MIMMIEN sähkömoottori toimi moitteettomasti. Tarkoituksenamme oli vielä kuvata illalla, mutta olimme niin väsyksissä pitkästä päivästä, että siirsimme kuvaukset seuraavalle aamulle. Tintin sitä edellisenä päivänä heilutellessa sanoin ”Ethän sä nyt voi lähteä SM-haukikisaan heittelemään minnaria.” Niin vain Tintti sai sillä luultavasti enemmän haukia kuin millään muulla vieheellä koko kisapäivänä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 67. Olimme todella yllättyneitä, iloisia ja ylpeitä kummankin päivän suorituksestamme, vaikka aina toki löytyy jotakin parannettavaa. Parhaiten hauille tuntui maistuvan edellisen päivän tapaan spintailit, ”Kraken-Draken” -ahvenvaaput (Tintin bravuuri, Gunki Kraken), sekä allekirjoittaneen suureksi ärsytykseksi pinkki-violetti Minnow spoon. Tällä kertaa 30 minuutin siirtymän jälkeen meille jäi muutama minuutti jopa aikaa ankkuroitua haluamallemme paikalle, ja kun kisa alkoi, pääsimme tositoimiin heti. Pikkuhaukipaikkamme ei enää palvellut, sillä nyt tarvittiin kortille parannusta. Kisassa alamitta oli 50 senttiä, joten nehän todellakin laskettiin! Toinen, 54-senttinen haukemme hylättiin, sillä kuva ei vastannut kisan sääntöjä. Pääsimme aikataulussa matkaan kohti kisakeskusta, ja veneenkin varustelu sujui tehokkaasti. Se olikin helpommin sanottu kuin tehty, sillä jouduimme valikoimaan kalapaikkamme etelänpuoleisilta rannoilta. Seuraavana vuorossa olivat päivällinen ja lopullisten tulosten sekä kisan voittajien julkistaminen. Aamun ilottelu kuitenkin oli selvästi hiipunut, ja muutaman 60–70-senttisen hauen karkuutus veneen vierestä ärsytti. SEITSEMÄN TUNTIA KULUI VAUHDIKKAASTI Molempina päivinä seitsemän tuntia kului hämmästyttävän vauhdikkaasti, ja olisimme mielellämme jääneet vielä kalastamaan. Ensimmäinen spottimme osoittautui kultakaivokseksi, jos 50–60-senttiset hauet lasketaan. Kuvasimme vielä Janin kanssa lopputunnelmat, jotka olivat todella positiiviset! Olimme tyytyväisiä omaan tulokseemme ja siihen, miten hyvin meidät otettiin vastaan. Matalassa ja kirkkaassa vedessä näimme monta seurailijaa, ja isompaa haukishadia eräskin hauki kävi useaan kertaan vain tökkimässä pyrstöstä. Muutoin ahventen tapaan hauet tuntuivat suosivan hyvin luonnonmukaisia ahvensävyjä. Päällimmäisenä oli kiitollisuus siitä, että pääsimme kokemaan kaiken sen jännityksen, riemun ja yhteenkuuluvuuden tunteen, mitä voi kokea vain tehdessään jotakin itselleen todella tärkeää muiden saman henkisten kanssa
Kilon ylittäviä tuloksia nähtiin vain muutamia, ja monessa sarjassa taistelu sijoituksista oli grammapeliä. Onneksi suurin osa kilpailijoista oli varustautunut asianmukaisin sadevaattein, joten he pystyivät jatkamaan kilpailua ilman suurempia ongelmia. Pääosin saalis oli pienempiä särkikaloja, mutta joukkoon mahtui myös muutamia komeita ahvenia ja lahnoja. Iltapäivän sadekuurot vaikuttivat kalojen ottihaluihin, ja saalispussit jäivät hieman ennakoituja kevyemmiksi. kesäkuuta järjestetty SM-onki Kimolan kanavalla houkutteli paikalle noin 460 osallistujaa, mikä oli suurin määrä useampaan vuoteen. Kilpailijat eivät antaneet vaihtelevien sääolosuhteiden lannistaa, vaikka tuuli ja sade tekivät päivästä haastavan. Alle 19-vuotiaiden sarjassa kultamitalin nappasi Eeli Turunen Pogostan Nykyttäjistä, hopeaa sai Lauri Åman Karkkilan Kalastusseurasta ja pronssin Valtteri Haapala MB-Eräkerhosta. SM-ONGEN aamupäivä oli poutainen…. Jenna Arvola Oriveden Onkijoista sijoittui toiseksi ja Roope Saarinen Heinolan Seudun Erämiehistä kolmanneksi. Päivän suurimmasta saaliista vastasi Kalahuoveja edustanut ja naisveteraanisarjassa kilpaillut Sinikka Mäkinen, jonka saalis painoi hieman alle 1,6 kiloa. . Nuorten alle 12-vuotiaiden sarjan voitto meni Elias Oikaraiselle Viitasaaren Kalakavereista. SM ONKI SAALISPUSSIT OLIVAT ENNAKOITUA KEVYEMPIÄ Kalaakin kanavasta nousi. Kilpailualue ulottui Eiraskan sillan molemmin puolin. Alueella ei ollut satanut kunnolla sitten huhtikuun, mutta kilpailupäivän aamuna alkanut kova tuuli toi lopulta mukanaan luvatut sateet. Naisten sarjassa kilpailleen Heidi Pernun koukkuun jäi kiinni mukavankokoinen kuha, mutta hän joutui palauttamaan sen takaisin veteen, sillä kala oli alamittainen. Toiselle sijalle ylsivät Joona Kukko Viitasaaren Kalakavereista ja Veeti Turunen VaPa Varkaudesta, jolloin pronssisijaa ei jaettu. 68 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM Suuri osanottajajoukko kilpaili vaihtelevassa säässä Kimolan kanavalla SM-ONKI S unnuntaina 9. KALAHUOVIEN SINIKKA MÄKINEN ONKI SUURIMMAN SAALIIN Päätösmerkin soidessa klo 14 muodostui nopeasti punnitusjono, jonka järjestäjät purkivat tehokkaasti. Nuorten alle 15-vuotiaiden sarjan voitti Elmo Kiiskinen Lahden Seudun Nuorista Pyytäjistä
Tulokset (grammaa) Henkilökohtaiset sarjat Miehet: 1) Jukka Helvilä, Padasjoen Kk 1051, 2) Tero Nikkanen, Varkauden To 1041, 3) Janne Kemppainen, Myyrmäen Km 808, 4) Tomi Eteläaho, Lapuan Seudun Kk 807, 5) Niko Ruponen, Riihimäen Uk 783, 6) Risto Pesäkivi, Elimäen Km 776. Nuoret 19 v.: 1) Eeli Turunen, Pogostan Nykyttäjät 467, 2) Lauri Åman, Karkkilan Ks 340, 3) Valtteri Haapala, MB-Eräkerho 314, 4) Oskari Urmas, Karkkilan Ks 211, 5) Sanni Niskanen, Viitasaaren Kk 202, 6) Alex Andersin, Savonlinnan Uk 178. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 69. Miehet: 1) Lapuan Seudun Kalakerho 1 (Viita Matti, Vuoristo Petri, Eteläaho Tomi) 1879, 2) Lappeenrannan Pilkkijät 1 (Hyvärinen Kimmo, Kansonen Jari, Kansonen Janne) 1499, 3) Padasjoen Kalakerho 1 (Virtanen Sami, Virtanen Marko, Helvilä Jukka) 1474. Naisveteraanisarjan voitto meni jo aiemmin mainitulle Sinikka Mäkiselle, ja miesveteraanien voiton nappasi Erkki Kotiranta Haminan Kalaveikoista. Naisveteraanit: 1) Sinikka Mäkinen, Kalahuovit 1579, 2) Marja Järvinen, Hattulan Km 1216, 3) Irma Toropainen, Porvoon To 1048, 4) Eija Saarela-Mäkynen, Lakeuden Uk 1025, 5) Raija Huttunen, Lentokala 989, 6) Seija Kokkarinen, Puijon Pilkki 974. Miesveteraanit: 1) Erkki Kotiranta, Haminan Kv 1185, 2) Kalevi Sallinen, Savonlinnan Uk 1005, 3) Jukka Ruponen, Riihimäen Uk 884, 4) Esko Ojanen, Porvoon To 877, 5) Ahti Pennanen, Lentokala 809, 6) Ismo Salo, Rauman Seudun Uk 748. Nuoret 15 v.: 1) Elmo Kiiskinen, Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät 198, 2) Joona Kukko, Viitasaaren Kk 168, 2) Veeti Turunen, VaPa Varkaus 168, 4) Senni Niskanen, Viitasaaren Kk 147, 5) Tino Hakomäki, Härmän seudun Kalastajat 113, 6) Kalle Vahlsten, Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät 99. Lisää tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset. Perheet: 1) Lahden Kalaveikot 1 (Kauko Jääskeläinen, Sini, Rasmus ja Ronja Tuominen) 1784, 2) Kontulan Kalakerho 1 (Anttonen Pirjo ja Bruno, Chepurko Jenniina ja Anton) 836, 3) Kurikan Urheilukalastajat 1 (Yli-Hakuni Keijo, Tuija, Kai ja Katri) 590. …MUTTA palkintojen jaon aikana keli oli varsin vetinen. Hän toisti viime vuoden voittonsa. Miesten sarjan voiton vei Jukka Helvilä Padasjoen Kalakerhosta. Naisten sarjan voittajaksi kruunattiin Heidi Pernu Lakeuden Urheilukalastajista. Naisveteraanit: 1) Lentokala ry 1 (Helin Hilkka, Huttunen Raija) 1317, 2) Lahden Kalaveikot (Kaakko Ritva, Heininen Aila) 1189, 3) Lakeuden Urheilukalastajat 1 (Saarela-Mäkynen Eija, Järvistö Tuula) 1130. Naiset: 1) Lakeuden Urheilukalastajat 1 (Huhtala Tarja, Pernu Heidi) 2106, 2) Pohjois-Karjalan Urheilukalastajat 1 (Silvennoinen Saara, Saarinen Paula) 1039, 3) Iitin Kalamiehet 1 (Haaraoja Anneli, Koskinen Marke) 751. Nuoret 15-19 v.: 1) Karkkilan Kalastusseura 1 (Urmas Oskari, Åman Lauri) 551, 2) Viitasaaren Kalakaverit 1 (Kukko Joona, Niskanen Sanni) 370, 3) Viitasaaren Kalakaverit 2 (Niskanen Senni, Niskanen Janni) 147. . Miesveteraanit: 1) Haminan Kalaveikot 1 (Peltonen Aimo, Kotiranta Erkki, Merjanen Juhani) 1276, 2) Lentokala ry 2 (Kankainen Veli-Pekka, Pennanen Ahti, Korpela Markku) 1057, 3) Porvoon Talvionkijat 1 (Ojanen Esko, Oinonen Arvo, Allén Matti) 1023. Naiset: 1) Heidi Pernu, Lakeuden Uk 1261, 2) Tarja Huhtala, Lakeuden Uk 845, 3) Anneli Haaraoja, Iitin Km 751, 4) Raija Pekonniemi, Lakeuden Uk 609, 5) Jenni Sievänen, Lentokala 583, 6) Sari Sallinen, Savonlinnan Uk 580. Joukkueet Nuoret 12 v.: 1) Viitasaaren Kalakaverit 1 (Oikarainen Elias, Tossavainen Elias) 1022, 2) Heinolan Seudun Kalamiehet (Saarinen Roope, Pylkkänen Eetu) 816, 3) Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät (Sonninen Nico, Keisala Joonatan) 334. Nuoret 12 v.: 1) Elias Oikarainen, Viitasaaren Kk 628, 2) Jenna Arvola, Oriveden Onkijat 550, 3) Roope Saarinen, Heinolan Seudun Em 409, 4) Eetu Pylkkänen, Heinolan Seudun Em 407, 5) Elias Tossavainen, Viitasaaren Kk 394, 6) Nico Sonninen, Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät 334
Kilpailun alkaessa vallitsi suurimmassa osassa maata helteinen keli, joka kuitenkin muuttui melko pian sateeksi. 70 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. kesäkuuta klo 21.00 ja jatkui nimensä mukaisesti 24 tuntia. . Fiilistely-sarjassa onki tänä vuonna 63 ja Pro-sarjassa 14 joukkuetta. Erityisen paljon saatiin isoja ruutanoita. Kilpailun tulokset ja kuvia kaloista löytyy osoitteesta: vapaa-ajankalastaja.fi/ kilpailut/rajattomat-kilpailut/onki24/ KILPAILUT TEKSTI JUHA OJAHARJU Pasalan Mäskääjät tekivät historiaa O nki24 kilpailtiin tänä vuonna jo neljättä kertaa. Osallistujat lähettävät saaliistaan valokuvan, sekä lajija pituustiedon tulosohjelmaan. Fiilistelysarjassa voiton vei Species fishing team. 203,40, 2) Turaukko ja Vellu: Tomi Valkamaa ja Veli-Matti Fagerroos (säyne 49 cm, suutari 52 cm, sorva 40 cm), 185,95, 3) Urpoerämies 1: Olavi Kujanen ja Pauli Varsila (ruutana 40 cm, suutari 50 cm, lahna 56 cm), 180. Kovimman tuloksen kilpailussa onki Pro-sarjan voittanut joukkue Pasalan Mäskääjät, jonka voittotulos on nykysääntöjen mukaisen kisahistorian suurin. 186, 2) Team Otsanahka: Olli Salonen ja Jere Saarinen (sorva 30 cm, ruutana 43 cm, särki 35 cm), 182,20, 3) Team Lihalaatikko: Samuel Raittila ja Mikael Kallio (sorva 37 cm, suutari 42 cm, särki 34 cm), 173,76. . Fiilistely-sarja: 1) Species fishing team: Timi Laitinen ja Juha Salonen (ruutana 42 cm, suutari 48 cm, särki 34 cm), yht. ONKI 24 ONKI 24 ONKI24 huipentui uusiin ennätyksiin Onki24 pähkinänkuoressa . . Tulokset Pro-sarja: 1) Pasalan Mäskääjät: Juuso Triipponen ja Jali Veranen (ruutana 43 cm, särki 37 cm, lahna 68 cm), yht. Moni osallistuja paransi omia ennätyksiään ja uusia suurkalanoteerauksia tehtiin usean lajin kohdalla. JALI Veranen ja 67 cm lahna. Kilpailussa on kaksi sarjaa, Proja Fiilistely, joissa ongittiin kaksihenkisin joukkuein. Tämän vuoden Onki24-kilpailussa nousi taas lukuisia hienoja onkikaloja. Kokonaisen vuorokauden kestävä onkikilpailu alkoi perjantaina 28. . Tuomaristo tarkastaa ja hyväksyy ilmoitukset. Kilpailukaloina seitsemän eri särkikalalajia, joista kolmen suurimman yhteispituus ratkaisee paremmuuden. Kahden hengen joukkueet ja koko maa kilpailualueena. Onneksi saderintama meni ohi, eikä koko loppukilpailua jouduttu onkimaan sateessa. Vuorokauden kestävä onkikilpailu. . Ohjelma muodostaa tuloslistat. Lajikohtaiset kertoimet laittavat eri lajit saman arvoisiksi
Kesälomalla Ilomantsista suurhauki on toinen tavoite blogini Suomen surkein hauenkalastaja -projektin tiimoilta. Upeita onnistumisia ja hetkiä koettiin rannoilla. Molemmista paikoista on myös paljon kirjoitettua tietoa netissä ja eri julkaisuissa luettavissa. Helpot rannat kalastaa ja paljon upeita kaloja, lisäksi lähes poikkeuksetta muita kalastajia, joilta voi kysyä vinkkejä. Suutarin saanti venähti ja aikataulusyistä ei menty karppilammelle lopulta ollenkaan ja nukuttiin hyvät yöunet kotona. Kolmannelle lajille kun löydämme pelimerkit, palaamme takaisin pro-sarjaan, jossa pärjätäksemme tuloksen pitää lähennellä 200 pistettä ja jokaisen kalan on oltava yli 60 pisteen. TIMI & JUHA : Tunteja rannalla. Lisäksi käytiin täysin tuntemattomilla vesillä etsimässä isoja särkiä sekä sorvia siinä onnistumatta. SARJOJEN VOITTAJAT haastattelussa Fiilistely-sarjan voittajat, SPECIES FISHING TEAM OLETTE olleet Onki24 kilpailuissa mukana myös aikaisempina vuosina, mutta Pro-sarjassa. MILLAISIA kalastussuunnitelmia teillä on seuraavaksi. Kisan lopuksi oli tarkoitus saada ruutana. Myös Urpoerämiesten videoita katsomalla oppii paljon tekniikoista nimenomaan suutarin ja ruutanan onginnan kohdalta. Kolmanneksi lajiksi päätettiin yrittää sorvaa, mutta sieltä nousikin sivuosumana 34 cm särki. TIMI & JUHA : Teimme muutaman reissun tutulle paikalle yrittäen oppia sieltä suutarin saantia, mutta huonolla tuloksella. Paikat on tiedossa ja suunnitelmat elokuulle valmiina. Tähtäsimme totta kai voittoon, ja teimme suunnitelman tämän pohjalta. Päätimme ennen kisaa, että emme aio hyödyntää mahdollisuutta hajaantua eri paikkoihin, sillä yhdessä kisaaminen oli mielestämme juuri hauskinta koko kisassa. TIMI Laitinen, Species fishing team ja ruutana 42 cm.. TIMI & JUHA : Meidän tietomme ja taitomme riittävät pro-sarjaan, mutta kolmannen kalalajin kohdalla olemme vielä lähtötekijöissä. Species fishing teamin kisasta ja treeneistä voi lukea lisää täältä: taimenmies.blogspot.com/2024/06/onki-24-suurkalojen-vuorokausi.html JUHA Salonen ja Timi Laitinen sekä 34 cm särki. Mikä sai teidät vaihtamaan Fiilistely-sarjaan. Treenireissulle osui suurkalakokoiset säyne ja pasuri. Ennen kisaa emme uskaltaneet toivoa uutta kisaennätystä, vaikka tiesimmekin, että tällä suunnitelmalla jopa 200 pisteen rikkominen olisi mahdollista. MILLAISELLA suunnitelmalla lähditte Onki24-kilpailuun ja miten suunnitelma toteutui. Ruutana nousi 1,5 tuntia ennen kisan loppumista. Pro-sarjan voittajat, PASALAN MÄSKÄÄJÄT VOITTO tuli nykymuotoisten sääntöjen ennätystuloksella. Tämä onnistui, ja pääsimme ajoissa onkimaan isoa lahnaa, joka . Pyrimme painottamaan kalastuksen tavoitelajiemme parhaisiin syöntiaikoihin. TIMI : Suutarinongintaa aion harjoitella eri tekniikoilla ja soveltaa niitä uusiin paikkoihin. TIMI & JUHA : Suunnitelmana oli kisan alussa onkia suutari ja sitten yöksi karppilammelle, josta olisi voinut nousta pistekaloja suurkarpin lisäksi. ennakkomäskäys, harjoittelu yms. Uusista suurkaloista on tarkoitus yrittää ainakin hopearuutanaa. MITÄ vinkkejä antaisitte muille suurkalojen onginnasta kiinnostuneille. Harjoittelu on helppo aloittaa esimerkiksi Tampereen Pahalammelta tai Myllykosken Ponnilta. Tavoitteena oli saada iso ruutana mahdollisimman nopeasti kisan alussa, koska kalat olivat kokemuksiemme mukaan aktiivisimmillaan illalla. Oliko teillä kisaennätys tavoitteena, tai tähtäsittekö johonkin tiettyyn tulokseen. JUHA : Karppi olisi kiva saada suurkalalistalle. Valitsimme juuri ruutanan, lahnan ja särjen, sillä tiesimme näillä lajeilla pääsevämme suurimpaan yhteistulokseen, jos kaikki onnistuisi. KUINKA paljon panostitte Onki24-kilpailuun, esim. Millaisella suunnitelmalla lähditte Onki24-kilpailuun ja miten suunnitelma toteutui
MILLAISIA kalastussuunnitelmia teillä on seuraavaksi. OPM, SENSAS Sensas Tele-Travel Whip 6 m onkivapa x 2 Sensas Bristol 2,5 m sumput x 2 3. Yksi huolella valmisteltu onkireissu on oman kokemuksemme mukaan yleensä parempi kuin kolme hutiloitua. Tällöin myös onkisyötin tarjoilu pohjalta syöville kaloille olisi helpompaa. FIILISTELYSARJA: 1. Tämän myötä pääsimme ajoissa aamulla onkimaan särkiä, jotka olivat tavoitelajeistamme selkeimmin päiväaktiivisia. BAITS.FI Lahjakortti 2 x 100 € 3. Esimerkiksi suutarit ja ruutanat aktivoituvat illalla, kun taas särkiä ja sorvia voi saada pitkin päivää. Kannattaa myös pyrkiä ajoittamaan onginta kalojen syöntiaikaan. Valmistauduimme kisaan esimäskäämällä kaikki kalapaikkamme noin vuorokauden ennen kisan alkua. MITÄ vinkkejä antaisitte muille suurkalojen onginnasta kiinnostuneille. ONKI 24 72 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kävimme kisaa edeltävillä harjoitteluretkillä tutkimassa muutamia uusia kalapaikkoja, ja löysimmekin mielenkiintoisia uusia onkikohteita. ennakkomäskäys, harjoittelu yms. Käymme varmasti myös tutkimassa uusia kalapaikkoja Onki24-kisaa ajatellen. Mäskäys kannattaa tehdä tarkasti tiettyyn kohtaan ja varmistua siitä, että ongen saa heitettyä juuri samaan paikkaan, jossa mäski on. Voisi sanoa, että suunnitelma toteutui lähes täydellisesti. BAITS.FI Lahjakortti 2 x 175 € 2. Panostimme tänä vuonna erityisesti mäskin laatuun ja mäskäystarkkuuteen, jonka uskomme olevan avain hyvään tulokseen. Jos uutta onkipaikkaa käy mäskäämässä vaikkapa kerran ongintaa edeltävänä päivänä, mahdollisuudet isoihin onkikaloihin paranevat merkittävästi. x 2 2. Kesäkuukausina onginta tulee olemaan isossa roolissa omassa kalastuksessamme. Lahna oli suunnitelmamme epävarmin kala, mutta sen saaminen tulisi todennäköisesti olemaan käännekohta, joka avaisi oven kisan kärkitaisteluun. Särjet olivat hyvällä syönnillä, ja onnistuimme saamaan peräti kaksi suursärkeä sekä liudan pienempiä yksilöitä. Kun potentiaalinen suurkalapaikka on löytynyt, kannattaa onginnan valmistelu tehdä huolella, oli ongittava kalalaji mikä tahansa. PALKINNOT . x 2 Shimano Aero X3 Distance Feeder 12?/2,66 m vapa kolmella kärjellä 1 oz,1.5 oz, 2 oz. puolestaan ovat aktiivisimmillaan yöllä. KUINKA paljon panostitte Onki24-kilpailuun, esim. JUUSO Triipponen ja 43 cm ruutana. PASALAN Mäskääjät lahna 68 cm. Onnistuimme saamaan yön aikana kaksi suurlahnaa, jotka olivat ehdottomasti kisan kohokohtia. ONKITUKKU Lahjakortti 2 X 50 € PRO-SARJA: 1. OPM, SENSAS Sensas Tele-Travel Whip 6 m onkivapa x 2 pussia/hlö Sensaksen mäskejä Ready-sarjasta (Lake ja Roach) x 2 . Suunnitelmissa on esimerkiksi karpin ja suurankeriaan ongintaa. COMSTEDT, SHIMANO Shimano AERO XRC 3000 -kela. Onkipaikan pohjan rakenne kannattaa selvittää esimerkiksi heittopainon avulla ja tarvittaessa poistaa pohjalta esimerkiksi levää tai kuollutta vesikasvillisuutta, jotta kalat löytäisivät mäskin paremmin
Naisten MM-perho 25.5. Naiset: 1) Tarja Huhtala, Seinäjoen seudun onkijat 2, 6, 2) Eija Saarela-Mäkynen, LUK 1, 9, 3) Heidi Pernu, Seinäjoen seudun onkijat 2, 14. SM-perho, kelluntarengas 9.6. Joukkueet: 1) Lempäälän Kalakerho, 14, 2) Seinäjoen seudun onkijat 2, 33, 3) Team Sensas 1, 38. Miehet: 1) Seppo Pönni, Lempäälän Kk, 2, 2) Pekka Rintamaa, Lempäälän Kk, 2, 3) Tero Kankaanpää, Lempäälän Kk, 3. SM-perho, nuoret 25.5. Kaikki tulokset ovat grammoina, jos ei toisin ole ilmoitettu. Immalanjärvi, Imatra (pisteet) 1) Heikki Korpela ja Riku Koski, Metsäbotnian Erä/Jalasjärven Uk, 16305, 2) Pekka Leskinen ja Justus Riikonen, Ruokolahden Uk, 14765, 3) Ilja ja Joel Penttilä, 14720. Isojoki, Kangasjärvi 1) Kai Kallio, 2) Joni Tiainen, 3) Maria Tuominen, 4) Jussi Wacklin, 5) Olli Ylönen, 6) Juha Paukku. Oulu, Mustalampi 1) Samu Virmanen, 2) Sasu Sakko, 3) Matias Ranta. Kuva: Heidi Pernu. . Henkilökohtainen kilpailu: 1) Pierre Kuntz, Ranska, 9, 2) Sebastien Delcor, Ranska, 10, 3) Gregoire Juglaret, Ranska, 10… 36) Jussipekka Myllymäki, 48, 41) Janne Miettinen 52, 42) Kai Kallio 52, 52) Heikki Kurtti 55, 63) Jyrki Hiltunen 58. KILPAILUT SM-kilpaonki 6.– 7.7. Heittokalastus, joukkueet: 1) Liperin Uk (Jukka Kontkanen/Petri Nivanaho, Mika Sainio/ Markku Tanskanen ja Juha Kosonen/Mika Kinnunen) 35100, 2) Itä-Päijänteen Kk (Toni Neuvonen/Jouni Neuvonen, Timo Lepistö/Tuomo Kuusinen) 28360, 3) Iisalmen Pilkkijät (Joonas Putkonen/Ville Kauppinen, Aki Piironen/Arto Pehkonen ja Ari Putkonen/Pekka Eskelinen 13040. MM-perho, Masters 25.5. Nuoret: 1) Jere Knuuttila, LUK 2, 13. Vetouistelumestaruus, venekunnat: 1) Mika Sainio ja Markku Tanskanen, Liperin Uk, 18720, 2) Toni ja Jouni Neuvonen Itä-Päijänteen Kk, 15960, 3) Seppo Kananen ja Jussi Eskelinen, Kiuruveden Vapailijat, 11180. Vetouistelumestaruus, joukkueet: 1) Liperin Uk (Mika Sainio/Markku Tanskanen, Juha Kosonen 21560, 2) Iisalmen Pilkkijät (Teemu Hyvönen/Altti Hyvönen ja Jouni Hyvönen/ Jani Hyvönen) 18060, 3) Iisalmen Pilkkijät (Joonas Putkonen/Ville Kauppinen, ja Ari Putkonen/ Pekka Eskelinen) 11880. Porovesi-Haapajärvi Heittokalastus, venekunnat: 1) Jukka Kontkanen ja Petri Nivanaho Liperin Uk, 17460, 2) Timo Lepistö ja Tuomo Kuusinen Itä-Päijänteen Kk 17200, 3) Tero ja Markus Tuoriniemi, Pyhäjärven Pilkkijät, 13860. . MM-perhokalastus, miehet 23.– 30.6. 4) Team Sensas 2, 42, 5) Seinäjoen seudun onkijat 1, 48, 6) Team Fish, 60. Kuva: Tuija Piiroinen. IIPIN Jesse ja Ville lähtö touhuissa. Ranska Font Romeu Joukkueet (pisteet): 1) Ranska 62, 2) Espanja 156, 3) Yhdysvallat 182, …, 10) Suomi 258. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2024 73. SM-soutu-uistelu 14.7. Miesveteraanit: 1) Heikki Matikainen, Pohjois-Karjalan Uk, 2, 2) Markku Koskela, Seinäjoen seudun onkijat 1, 14, 3) Seppo Keltamäki, Seinäjoen seudun onkijat 1, 15. Henkilökohtainen kilpailu: 1) Valerio Santi Amanti, Italia, 13, 2) Borek Kopecky, Tshekki, 16, 3) Marek Macka, Tshekki, 16, …, 52) Harri Huru, 49, 56) Kaj Kujala, 50, 60) Jukka Levänen, 52, 63) Petri Virolainen, 56, 71) Kanerva Kilpelä, 60. SM-heittokalastus ja SVK:n vetouistelumestaruus 6.– 7.7. Tshekki Joukkueet (pisteet): 1) Tshekki 69 pistettä, 2) Ranska 102, 3) Australia 102, …, 5) Suomi 128. Seinäjoki, Kyrönjoki Tulokset pisteinä. Henkilökohtainen kilpailu: 1) Markova Simunkova, Tshekki, 10, 2) Julie Quillars, Ranska, 11, 3) Katerina Svagrova, Tshekki, 12, …, 7) Maria Tuominen, 16, 11) Aino Hynnä, 20, 31) Maija Koistinen, Suomi, 28, 38) Kaisa Terhosalo, 35, 39) Anna Virolainen-Hynnä, 36, 42) Päivi Kultanen-Mäkinen 38. JOUKKUESARJAN voitti Lempäälän Kalakerho. Tshekki Joukkueet (pisteet): 1) Italia 112, 2) Espanja 134, 3) Tshekki 140, … 14) Suomi 253
Lisätietoja: kilpailunjohtaja Osmo Ihanus, p. Joukkueet: N/NV 20 €, M 30 € ja MV 30 €. Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut 13.9. Kilpeläinen, joka on Savonlinnan kaupunginvaltuuston jäsen ja toimii mm. Rajoitusalueiden rajat voi tarkastaa kalastusrajoitus.fi. SM-laituripilkki 28.9. Lohjalla, Aurlahden venelaitureilla. Kilpailukeskus Rääkkylän Kivisalmessa osoitteessa Oravisalontie 654, 82310 Rääkkylä. ”Alueelle on valmisteilla infotaulu, jossa tiedotetaan esimerkiksi kalastuslupiin liittyvistä asioista. Kilpailuaika on klo 9.30-11.30 (11.30-12.30 tauko) ja 12.30-14.30. Kilpailukeskus Liperin Rantamakasiinilla osoitteessa Heinävedentie 2, 83100 Liperi. Ilmoittautumiset: naputtajat@gmail.com. Ilmoittautumiset: naputtajat@gmail.com. Arpaonni suosi seuraavia: Jukka Törhönen, Kari Junno, Väinö Achrén, Jirko Kunttu ja Teemu Lähde. Lupia myydään tällä hetkellä Uittokalusto Oy:ssä osoitteessa Taitajantie 2, 57210 Savonlinna. ESTEETTÖMYYS 74 4 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Rääkkylän Kivisalmen ympäristössä. ”Pyörätuolin käyttäjiä laiturille mahtuu yhtä aikaa arviolta kolme henkilöä. Jälki-ilmoittautuminen kisapäivänä > 5 € lisämaksu. Tämä Savonlinnan ensimmäinen esteetön kalastuspaikka sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa Kyrönsalmen itärarannalla. Vastanneiden kesken arvoimme 5 kpl Ruodon 100 euron lahjakorttia. mennessä. 050 302 2592. Osanottomaksut 23.9. On kuitenkin otettava huomioon, että laiturin ulkopuolinen rantaviiva soveltuu myös hyvin heittokalastukseen ja tämä mahdollistaa useamman yhtä aikaa kalastavan henkilön paikalla olemisen”, kertoo Pekka Kilpeläinen, jonka valtuustoaloitteen pohjalta esteetön kalastuslaituri päätettiin rakentaa. mennessä tilille: FI70 1397 3000 1019 83. Lupa on mahdollista ostaa päivä-, viikkotai vuosilupana ja ne maksavat 5, 15 tai 20 euroa. SEURAA MEITÄ SOMESSA! Nappaa seurantaan sosiaalisen median kanavamme, niin saat hyödyllistä tietoa kalastuksesta, pysyt ajan tasalla ja inspiroidut! Voit seurata meitä seuraavissa kanavissa: FACEBOOK: @vapaa.ajankalastajalehti @vapaa.ajankalastajat @fisuun @vastuullinen INSTAGRAM: @vapaa_ajankalastajat @mimmitkalastaa @fisuun @streetfishingfinland YOUTUBE: @vapaa-ajankalastajat TIKTOK: @fisuun mimmitkalastaa.fi Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Jäsenkyselyn arvonta Kiitos kaikille jäsenkyselyymme keväällä vastanneille. Osallistumismaksu: 40 €/venekunta, joukkuemaksu 20 €/joukkue. mennessä ajtuomainen@gmail.com tai Antti Tuomainen puh. Jälki-Ilmoittautuminen kisapäivänä > 5 € lisämaksu. mennessä tilille: FI70 1397 3000 1019 83. Onnittelut voittajille! Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Tulevia kilpailuja Epävirallinen MM-tuulastus 20.9. SM-tuulastus 21.9. 040 835 2928, lomake osoitteessa vapavarkaus.net. 0400 744 637. Liperin Kirkkolahdella. Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut 13.9. Autolla pääsee aivan laiturin viereen ja kalapaikan lähistöllä parkkitilaa on reilusti”, Kilpeläinen kertoo. Kun se saadaan valmiiksi, niin paikan käyttöaste tulee ilman muuta heti nousemaan. Ilmoittautuminen piiri-/seurakohtaisesti 21.9. Suomen Vapaa-ajankalastajien Etelä-Savon piirin varapuheenjohtajana, kertoo, ettei uusi kalastuspaikka ole vielä kovin hyvin tunnettu. Aikuiset 20 €. Kilpailuaika on kello 20–24. Lisätietoja: kilpailunjohtaja Osmo Ihanus, p. Kilpailuaika on kello 20–24. Nuoret ja nuorten joukkueet ei maksua. Lisätietoja: Kilpailunjohtaja Tapio Tapaninen, p. 050 302 2592. SM LAITURIPILKKI SAVONLINNAAN saatiin esteetön kalastuspaikka Kyrönsalmen itärannalle Savonlinnaan on valmistunut uusi liikuntarajoitteisille suunnattu esteetön kalastuslaituri. Kyrönsalmen virta, jossa esteetön kalastuspaikka sijaitsee, vaatii heittokalastukseen erillisen luvan, jonka myöntää vesialueen omistajana Savonlinnan kaupunki. Tämä tarkoittaa sitä, että pilkkiminen ja perinteisen mato-ongen käyttäminen on kiellettyä alueella. Savonlinnan kaupunki on luvannut mahdollistaa luvan ostamisen jatkossa älypuhelimen ja QR-koodin avulla. Osallistumismaksu: 40 €/venekunta. Laituri otettiin käyttöön kesäkuun puolivälissä
VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 3. 5 4.10. 4 23.8. KALASTONHOITOMAKSU 2024 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 6 5.12. Maksaminen Kalastusluvista lisää tietoa: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi Kalastusrajoituksista tietoa: l kalastusrajoitus.fi 1. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Virtavesikunnostuksista opittua 5 / 2024 ilmestyy 1 26.1. ERÄLUVAT -SOVELLUS Sovelluksessa voi ostaa luvan kirjautuneena ja vain itsellesi. LEHDET 2024 4.10. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 23.8. 2. 4. 4.10. 2 22.3. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. krs, 33960 Pirkkala l Maria Turppa, puh 044 981 8239, maria.turppa@saarsalo.fi l Timo Lepistö, puh 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi K uv a: Ju ha Jo rm an ai ne n. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 3 31.5. Liveluotaimen käyttö Vaappujen kestävyystesti Siian lippoaminen. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16
2024 – 40 650044 – 2404 Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT TESTAA tunnetko vettemme kalat ja VOITA LOMA saaristossa! Tee testi ja osallistu: vapaa-ajankalastaja.fi/kesakisa Lomakohteena Herrankukkaro Osallistu 3.9. VKO. 6 414886 500440 24004 PAL. klo 16 mennessä.