Vapaa-ajan Kalastaja 5/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Heinäveden PALOKIN lohilammet TÄYSPOTTI SUOMEEN Hauenuistelua ISOILLA PEHMOVIEHEILLÄ. 5 • 2021 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € MM-perhosta Kalapaikkana LÄNGELMÄVESI Vältä näitä SOME-MOKIA Miksi kala tulee syksyllä matalaan
35 Historian havinaa 36 Uutuudet 38 Lääkärin määräyksestä Hauen uistelijan värisuora 40 Vavan varressa Henrik Kovanen 44 Perhonurkka Puronieriä 56 Kalapaikkana Palokin lohilammet 60 Nuorten tärpit 66 Seurat esittelyssä Loviisan Seudun Eränkävijät 14 Kalapaikkana Längelmävesi 18 Tutkimus: Kalavesille läheltä ja kauempaa 23 Henkilöuutiset 24 Vältä näitä somemokia 30 Kalaherkut Maukkaat kalamurekepihvit VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 3. 68 Vapaa-ajankalastajien aikuistoiminta 70 SM-onki Saimaan kanavalla 72 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä LOKAKUU 2021 Sisällys 22 Haukitehtailla tapahtuu 46 MM-perhossa täyspotti Suomeen 8 Hauenkalastusta isoilla pehmovieheillä 32 Tutkittua Miksi kala tulee syksyllä matalaan
050 576 3302. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KU VA : AN NA -M AIJ A AH OK AS AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 34 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 0400 946 968. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 050 573 9332 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Ku va : Ol li Sa ar i Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P
Pääkirjoitus LOKAKUU 2021 JAANA VETIKKO LOHISOPPAA JA MITALISADETTA oka syksyinen poliittinen lohisoppa kiehuu parhaillaan, ehkä entistäkin kovempaa. SVK:n mielestä em. Kudulle vaeltavat lohet eivät rajaa kuitenkaan tunne, ja tieteellisen neuvon keskeinen viesti on ohjata pyynti kutuvaeltaviin lohiin. SVK:n mielestä Suomen ei tule EU:n kiintiökeskusteluissa ajaa muutoksia lohen vapaa-ajankalastukseen merellä Suomessa. Tällöin myös säilytetään kaikkien osapuolien tasapuolinen kuuleminen. Kielto oli tarpeellinen, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi. Lohi on puhuttanut ja puhuttaa myös Tenolla, missä on eletty historiallinen kesä lohen kalastuksen ollessa kiellettyä. Tätä kirjoittaessa esitykseen Suomen kannaksi kuitenkin sisältyy lohen kalastuksen salliminen vain enintään neljän merimailin päässä rannikosta sekä sen salliminen vain touko-elokuussa. Kyttyrälohen näin massiivinen nousu Tenon lohen kutupaikoille on ensimmäinen kerta, joten sen seurauksia voimme vain arvailla. Kuolevat ja rannoilla mätänevät kyttyrälohetkin vaikuttanevat silti Tenon ekosysteemiin. Toteutuessaan muutoksen arvioidaan aiheuttavan kahden miljoonan euron taloudellisten vaikutusten menettämisen sekä lisäävän eri kalastajaryhmien välisten konfliktien riskiä sallitulla pyyntialueella. Kivenkova joukkueemme putsasi mitalipöydältä niin korkeimmalle arvostetun joukkuekullan kuin henkilökohtaisen kultaja hopeamitalinkin muiden perhokalastuksen huippumaiden nenän edestä. Sen saaliit on otettu huomioon ICES:n tieteellisessä neuvonannossa, jossa on ehdotettu lohikantojen kestävän hyödyntämisen enimmäismäärät. Lohisoppien lisäksi viime aikoina on puhuttanut Suomen perhokalastusmaajoukkueen huikea suoritus elokuussa perhokalastuksen MM-kilpailuissa Kuusamossa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 5. Onnittelut koko Suomen joukkueelle! J SUOMI on perhokalastuksen maailmanmestari. Suomella on hyvä mahdollisuus selvittää hallitusohjelmaan kirjatun Oma kala -tietojärjestelmän kautta itse lohen vapaa-ajankalastuksen kehittymistä sekä tehdä tarvittavia säätelytoimenpiteitä. Mitalisateen lisäksi myös kilpailun järjestelyt sujuivat erinomaisesti ja kaikki työssä mukana olleet ansaitsevat isot kiitokset. rajoitusten koskevan vain kaupallista kalastusta. säädökset on tarkoitettu vain kaupallisen kalastuksen ohjaamiseen, jossa vastaavia on jo käytössä. Tenon lohikannan toipuessa vieraslaji Tyynenmeren kyttyrälohi valtasi joen, samoin monet muut Pohjois-Norjan joet. Kuva: Janne Rautanen. SVK esitti tieteelliseen neuvoon nojaten, että Suomen kannassa määritellään em. Onneksi se sentään kutee paria kuukautta Atlantin lohta aikaisemmin, eikä elä kahta vuotta kauempaa. SVK arvioi, että jopa 70 prosenttia nykyisestä kutuvaelluksella oleviin lohiin kohdistuvan uistelun saalista saadaan esitetyn rajan ulkopuolella. Itämeren lohen kalastuskiintiöstä ensi vuodelle esitettävää Suomen kantaa on käsitelty juuri sekä ympäristöettä maaja metsätalousvaliokunnissa
Ja saisin poimia kiviin jääneet uistimet takaisin rasiaan. Ilmaan onkin heitetty ehdotuksia kalastuksen lisäsäätelystä sen välttämiseksi, ettei vääriin käsiin joutuneiden laitteiden avulla tyhjennetä vesistöjä. PIKAPASSI KALOJEN JÄLJILLE V uoden puheenaihe kalastusrintamalla on vauhdilla kehittyvän kaikuteknologian mahdollisuudet ja uhat. Esimerkiksi suurkalakeskeisessä vapapyynnissä ovat kalastajien saaliit olleet hurjassa kasvussa. Kalastus, pyyntimenetelmästä riippumatta, on mahdollista kohdentaa tarkasti kalojen olinpaikalle ja aiotun kokoisiin kalayksilöihin. Kalastusta on pidetty elämän mittaisena kouluna. Kääntöpuolella on tunnistettavissa kasvaneet riskit ylikalastukselle ja tahalliselle väärinkäytölle. Miten siis oppia vielä hieman lisää pinnan alaisesta maailmasta säilyttäen samalla kalastuksen mystisyydestä polveutuva suuri jännityksen tunne, tärpin odottaminen ja suuri ilon tunne jokaisesta saadusta kalasta. Puheista on päätynyt lakiin ja ohjeisiin saakka joitain rajauksia ei-toivottujen saaliiden estämiseksi, mutta pääsääntöisesti verkoilla saa kalastaa tänäkin päivänä hyvin vapaasti. Entä yritysvastuu. Tiedonjanoisena en siis voi väittää, etteikö veden alle näkeminen kiinnostaisi. Teknologian kehitys ja mukaan tulo kalastajan avuksi ovat jatkumoa kaikenlaiselle kehitystyölle, jolla pyritään kasvattamaan saaliita ja keinoja saavuttaa mahdollisimman suuren saalisyksilön päänahka (nykyään usein kuvainnollisesti). Kestävän kalastuksen näkökulmasta mahdollisuudet ovat huimat, esimerkiksi suuntaamalla kalastus pois pyyntimitan vastaisista kaloista. Esimerkiksi nykymuotoisen verkkokalastuksen, joka lienee yksi kiistellyimmistä pyyntimuodoista, kestävän toteuttamisen keinoista on puhuttu jo suomalaisen keskimääräisen eliniän verran. Eikä sellaisen kalan perässä kuljeta minuuttisaati tuntitolkulla, joka ei syömäpäällä ole. Aina kun pyyntivälineiden kehitystyössä otetaan isoja askelia, herää keskustelu kestävyyden turvaamisesta. Pikaisia johtopäätöksiä ei pidä tehdä, eikä se ole maan tapakaan. Uusimpaa luotainteknologiaa hyödyntämällä voidaan sekä kalaparvet että yksittäiset kalat paikantaa tehokkaasti ja kalojen koonkin voi arvioida muutamien senttien tarkkuudella. Kenties olisi aika päivittää kuvausta vastuullisesta kalastuksesta. Ristivetoisten äänekkäiden mielipiteiden takana suuri kalastajien enemmistö on vasta hiljalleen kuulemassa uutuuksista ja muodostaa mielipiteensä harkiten. Kuinka oppisimme nykyistä enemmän arvostamaan suuria kaloja ilman, että niistä jokaista tarvitsee siiman päässä käyttää. Ilahduttavaa on se, että keskustelu on käynnistynyt harrastajien itsensä, eikä ulkopuolisten toimesta. Toisaalta kavereiden laitteiden mahdollisuuksia nähtyäni osaan varoittaa itseäni, ettei kalastus muutu nykyistäkin intensiivisemmäksi ruudun tuijottamiseksi ja saaliiltaan liialti ennakoitavaksi. Lapsesta saakka olen toistuvasti nähnyt unta, jossa jokiuomasta katoaa vesi vain siksi aikaa, että ymmärtäisin enemmän kalojen sijoittumisesta. Asianmukaisia lupia unohtamatta. Moninaisista ajatuksista huolimatta taidan kuulua harkiten mielipiteen muodostavien joukkoon. Jos kehittyvän teknologian vuoksi kalastusta tai laitteiden käyttöä rajoitettaisiin, tulisi se näkymään myös myyntituloksessa. Livekaikuluotain on pikapassi kalojen jäljille, mutta virran loppuessa jättää sen käyttöön ehdollistuneen kalastajan tyhjän päälle. Tihkuen saatavan kokemuksen myötä kasvaa saalisvarmuus, ehkä ennätyskalatkin, mutta aina riittää syytä lähteä opiskelemaan vesille lisää. Vapauttamisaikeista huolimatta se kasvattaa riskiä ei-toivotuille kohtaloille, jollei hallita elävän kalan käsittelyä sekä ennalta tunneta olosuhteita (lämpötila, syvyys), joissa pyyntirasitus voi koitua kalan kohtaloksi. Esimerkiksi viehettä ei enää tarjota (jokaiselle) sen kokoluokan tai lajin kalalle, jonka tietäisi vapauttaPärskeitä OLLI SAARI toiminnanjohtaja VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 7. Esimerkiksi metsästyslaissa on lähtökohtaisesti kielletty keinotekoiset valonlähteet ja yötähtäimet. vansa. Viimeisimmillä ja tulevaisuuden luotaimilla myös ”oikeissa käsissä” niiden hyödyntäminen voi vaarantaa kestävän kalastuksen toteutumisen. Osaammeko itse säädellä riittävästi toimintaamme, vai tarvitaanko ohjausta ja valvontaa. Liveluotaimen tuoma apu kalastajalle ei ole näihin verrattuna kovin erilainen
TEKSTI JYRI KUUSISALO KUVAT KALASTAJAN KANAVA HAUENUISTELUA isoilla pehmovieheillä Tehon salaisuutena vieheiden eloon herääminen jo hiljaisessa vauhdissa I soilla pehmovieheillä on pääsääntöisesti totuttu heittokalastamaan. Eli ihan ensimmäiseksi pitää laittaa välinepuoli kuntoon. Kun tähän yhdistetään joustava vapa, monofiilisiima ja mahdollisesti vielä plaanarin kautta tuleva veto, on tartuttamisen yhtälö lähes ”toivoton”. Isojen shadien myötä on myös ymmärretty tosiasia, että puolimetrinenkään kumiviehe ei ole liian iso, kun oikeat olosuhteet ja isot haukimammat ovat sopivasti tavoitettavissa. Pehmovieheen tartuttavuus kovavieheeseen verrattuna on huomattavasti huonompi. Tosin on huomattava, että shadiuistelussa täytyy hienosäätää niin uistelutekniikkaa kuin välineitäkin. Kalan tarKUN paikka löytyy, voi tällaisia olla useita kappaleita tenniskentän kokoisella alueella. VETOUISTELU VAPOINA kannattaa käyttää 8-9-jalkaisia uisteluvapoja. 8 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Eivätkä isot pehmovieheet ole ainoastaan heittokalastajien juttu, vaan viime vuosina yleistynyt shadiuistelu avaa uusia mahdollisuuksia myös perinteiseen hauenuisteluun. Vapoina kannattaa käyttää 8-9-jalkaisia jämäkkäkärkisiä uisteluvapoja. Kalan iskiessä kumiin sen hampaat uppoavat vieheeseen, eikä viehe pääse liukumaan kalan suussa lainkaan. PUOLIMETRINENKÄÄN kumiviehe ei ole liian iso. VAVAT JA KELAT Ensimmäinen isompi ero perinteiseen kovavieheuisteluun tulee itse vieheen kautta. Nämä ”lötköt tai kumit” ovat tarjonneet viimeisten vuosien aikana kalastajille aivan uusia mahdollisuuksia napata elämänsä kala
KELOISSA on jarrujen oltava riittävän vahvat. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 9. Se tuo tarkkuutta syvyydenhallintaan ja tehoa pyyntiin. TAKILA on pehmovieheuistelijan parhaita kavereita. SIIMANA kannattaa käyttää vahvaa 0,35-0,40-millistä kuitusiimaa
Ne kannattaa opiskella tekemään itse. Perukkeessa saa olla myös pituutta. Muuten on suuri todennäköisyys, että kala repii itsensä irti. Tässä esimerkkiä yli 11 kilon voimin. Isojen kumivieheiden kanssa peruke saa olla noin kaksi kertaa käytettävän vieheen mittainen etenkin, kun järeällä perukkeella ei ole mitään vaikutusta pehmovieheen uintiin. KOOKKAISIIN shadeihin kannattaa rigi tehdä itse. Autenttisista kalajäljitelmistä räikeisiin yliärsykkeisiin. ISOILLE kumivieheille on kovin vähän valmiita rigejä uisteluun. Käytettävissä keloissa on jarrujen oltava riittävän vahvat ja nopeasti säädettävät. Kun käytettävien vieheiden painot saattavat olla jopa puoli kiloa ja edessä on vielä iso etäpaino, on vavassa pakko olla ryhtiä. KALASTAJAN KANAVALTA LÖYTYVÄT OHJEET : youtu.be/1TlgTPva2gk (muista puristaa väkäset pois). Monofiilin ”venyvä kuminauhaefekti” on myrkkyä kalan tartuttamiselle. Vapojen ollessa telineessä jarrut asetetaan napakalle, mutta kun iso kala on saatu tartutettua ja kala alkaa temuta, pitää jarrua voida säätää helposti. tutus vaatii välitöntä voimaa, joten vavoissa ei saa olla liikaa alkujoustoa. Usein on myös kaikuluotaimen kautta päästy seuraamaan hyvinkin pitkiä ”seurioita” – iso kala on seurannut takilassa vedettyä pehmoviehettä jopa yli kaksisataa metriä. SATSAA MYÖS PERUKKEESEEN Koska shadiuistelussa lähes poikkeuksetta puhumme normaaliin hauen uisteluun verrattuna isommista kaloista sekä isoista vieheistä, on syytä satsata myös perukkeeseen. SAATAVILLA LUKUISIA ERILAISIA PEHMOVIEHEITÄ Pehmovieheitä on saatavilla lukuisia erilaisia. Tämä on konkretisoitunut useita kertoja siten, että vaikka kala ei ensimmäisessä tärpissä vieheeseen kiinni jäisikään, on se lyönyt välittömästi uudelleen ja vieläkin uudelleen. Löytyy valmiiksi rigattuja ”swimbait”-tyylisiä kumeja sekä heittokäyttöön tarkoitettuja koukuttomia kumivieheitä. PERUKE saa olla noin kaksi kertaa vieheen mittainen. Pehmovieheiden vahvuus perustuukin niiden materiaaleihin ja muotoihin. HIDASVAUHTINEN uistelu isoilla pehmovieheillä on todella tehokas kalastusmuoto. Materiaali on paljon lähempänä luontaista saaliskalaa kuin missään muussa uisteluvieheessä. Luontainen olemus ei tarjoa siis välttämättä ensimmäisellä tärpillä hylkäystä. Järeät leikarit ja viehelukot, yhdistettynä vahvaan muovipinnoitettuun teräsvaijeriperukkeeseen, tuovat riittävää varmuutta kalojen kanssa. 10 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sitten kolmas tärkeä asia: shadiuistelussa keloille kannattaa puolata vahvaa ja hyvän hankauskeston omaavaa 0,35-0,40-millistä kuitusiimaa
Mikäli veneestä löytyy keulasähkömoottori, kannattaa sitä hyödyntää uistelun voimanlähteenä. Järeä laukuri ja painava kuula tarjoavat yhdistelmänä jo hieman vastaiskua muistuttavan reaktion. Alun perin heittokalastukseen suunniteltuihin kookkaisiin shadeihin on hieman hankalaa löytää kaupallisia uisteluun soveltuvia rigejä. 30-senttiselle kumille riittää hyvin kaksi koukkua, mutta kun vieheen mitta alkaa olla luokkaa 40 senttiä, voi kolmas koukku olla jo perusteltua. Selkäsiiman on pysyttävä hyvin tiukkana ja laukureiden on oltava järeitä, jotta kalalle saadaan edes vähän alkuvastusta tarVAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 11. ISOT ETÄPAINOT TOIMIVAT Toinen toimiva vaihtoehto on isot etäpainot, tyyliin 300-500-grammaiset täsmäkuulat. siihen. Etäpaino voidaan asentaa vain noin 3-5 metrin päähän vieheestä, joten tuntuma on erinomainen. Vapautuspituudet voidaan pitää todella lyhyinä, luokkaa 2-5 metriä, ja kun tähän on yhdistetty järeä takilalaukuri, auttaa yhdistelmä jo olennaisesti kalan tartutusta. SHADIUISTELIJAN paras kaveri on syvätakila. Neljällä suoravetovavalla homma toimii vielä hienosti, mutta painavien vieheiden levittäminen isommaksi haravaksi tuottaa ongelmia. Pätkien väliin lisätään vahvat uistinrenkaat, joiden yläpuolelle lisätään stingerpiikki ja alapuolelle vahva kolmihaarakoukku vielä toisella uistinrenkaalla. Uisteluvauhti alas Mutta millä ihmeellä sen venepaketin saa kulkemaan alle 2 km/h -vauhtia. Soutu-uistelu vie uistelemisen takaisin juurilleen ja on todella matalan kynnyksen kalastusta. Toinen vaihtoehto on riittävän järeät jarrupussit, joilla saadaan vetovauhti alas. JOS haluaa uistella useammalla vavalla, plaanarikela ja hyvin vetävät isot kelkat tekevät sen mahdolliseksi. SOUTUVENEEN hidas vauhti on valttia shadiuistelussa. Pikkuplaanarit ovat täysin poissuljettuja jo vetokykynsä ja heikon kalan tarttumisen takia. Rigit rakennetaan vahvasta teräsvaijerista holkittamalla sopivan mittaisia pätkiä yhteen. Raskaalla kuulalla saadaan viehe vietyä helposti haluttuun syvyyteen. UISTELUTEKNIIKKA JA -VAUHTI Useimmat pehmovieheet heräävät eloon jo hyvin hitaassa vauhdissa, ja se on yksi shadiuistelun tehon salaisuuksista. Vauhti VALMIIKSI rigattu kumi. Shadiuistelijan paras kaveri on syvätakila. Tämä auttaa valtavasti kalojen käsittelyssä sekä niiden irrottamisessa. Jos halutaan 35-40-senttinen kumi rigata uisteluun mahdollisimman pyytävästi, kannattaa rigi tehdä itse. Näillä saadaan viehe nopeasti haluttuun syvyyteen, eikä siiman pituutta tarvitse kasvattaa tarpeettomasti. Isoja kelkkoja voi käyttää, mutta hidas vauhti, painavat vieheet ja etäpainot tuovat tässäkin tapauksessa kulmakerrointa. Kun setti lasketaan pyyntiin, hyvä tapa on laskea viehe, asentaa paino ja antaa sen tippua vapaasti pohjaan. Soutuveneen hidas vauhti on valttia nimenomaan juuri shadiuistelussa. Näissä vauhdeissa vapamäärän kasvattaminen on haaste. Koukuista kannattaa puristaa myös väkäset pois heti rigin rakennusvaiheessa. Vieheestä riippuen vetovauhtina on hyvä pitää 1,02,5 kilometrin tuntivauhtia. Itse olemme käyttäneet etäpainoissa noin 50 sentin tapsia ja tappilaukuria, joka pitää pallon hyvin paikoillaan myös kuitusiimassa. Sen jälkeen kelan kammenpyöräytys, puola lukkoon ja vapa järeään vapatelineeseen. Isojen kelkkojen vetokyky pitää olla todella hyvä, että pystytään lisäämään kelkkavedossa esimerkiksi kaksikin viehettä puolelleen. Itse olemme shadeja isoilla kelkoilla vetäneet, mutta tartutusprosentti on kyllä olennaisesti heikompi kuin suoravedossa ja etenkin syvätakiloihin verrattuna. Lisäksi yksi kätevä tapa saada shadit uimaan tarpeeksi hitaasti on soutu-uistelu. Koukkujen määrä on osin mielipidekysymys, toki vieheen pituudella on vaikutusta tutuksen tueksi
Tosin on sanottava, että kaikkein paras shadiuistelumuoto on vapa kädessä uistelu. RIITTÄVÄN suuri haavi on shadiuistelussa melkein välttämättömyys. ISOILLA etäpainoilla saadaan viehe nopeasti haluttuun syvyyteen. Tämä tietenkin herättää mielipiteitä, mutta kiistaton fakta on, että kaikuluotain auttaa kalaparvien löytämisessä. Ja etenkin juuri hidasvauhtisessä shadiuistelussa on asialla suuri merkitys. Täsmäuistelu on erittäin tehokas tapa erityisesti aivan loppukaudesta päivinä, jolloin heittokalastus ei tunnu toimivan passiivisille kaloille. Sen jälkeen keskittää uistelu juuri tarkkoihin spotteihin ja ajaa vieheet tarkasti oikealla korolla kalojen näkökentässä. Täsmäuistelussa olemme usein UPEITA hetkiä vesillä marraskuun kauneudessa. Täsmäkuulan sijaan voi myös käyttää painouistimia. Tavoitteena on haravoida hyvin tarkkaan saaliskala-alueet, löytää niistä petokalakeskittymät ja jopa tarkemmin sanottuna ne isoimmat kohdekalat. Vaan jos uistellaan useammalla vavalla, tämä tekniikka ei luonnollisestikaan ole mahdollinen. UISTELU kannattaa keskittää saaliskalaparvien ulkoreunoille. Tässä lajissa ei kuitenkaan tarvitse investoida kalliimman pään laitteisiin, vaan jo aivan perusvarustus riittää mainiosti. Karttaplotteri taas auttaa reittien ja kalapaikkojen merkitsemisessä. Tämäkin kalastusmuoto onnistuu viistokaikuluotaimen ja 2D-luotaimen yhdistelmällä, mutta kiistaton fakta on, että nykypäivän liveluotaimet tuovat tähän lajiin lisäedun. SUORAVETOKEPEILLE on syytä olla jämerät vapatelineet. Niissä haasteena on se, että markkinoilla on vain vähän riittävän painoisia painouistimia. Isoon vieheeseen tärpit ovat usein hyvinkin väkivaltaisia – kala suorastaan lyö tappaakseen. ELEKTRONIIKKA TUO LISÄEDUN Vuosien varrella vene-elektroniikka on noussut jatkuvasti suurempaan rooliin. Uistelu kannattaa keskittää saaliskalaparvien ulkoreunoille noin 20-50 metriä parvesta, parvien alapuolelle noin 1-2 metrin päähän sekä parven yläpuolelle noin metri sen päälle. 2D-luotaimella löydetään syöttikalakeskittymät ja sen jälkeen keskitytään tarkkaan alueen haravointiin. Tässä jos käytetään heppoisia vapatelineitä, voi pahimmillaan ison hauen tärpin jälkeinen tulos olla se, että ei ole telinettä, eikä vapaa enää veneessä. Mikään ei korvaa omaa reaktiokykyä ja itse tehtyä räväkkää vastaiskua. Siirtymille ja luotaustilanteisiin se on kuitenkin varsin hyvä vaihtoehto myös heittokalastajalle. Siinä etsitään petokalat ja uistellaan tarkasti niiden ohi tai yli. Omaksi shadiuistelun muodokseni voidaan määritellä täsmäuistelu. Tärpit ovat rajuja. 12 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Paikkoja joutuu hieman hakemaan, mutta kun ruutu löytyy voi loppu olla historiaa. Pitkän linjan isojen haukien uistelija Mika Koivula totesi tähän elokuun lopun, syyskuun alun ”hullusyönti-ikkunaan” hyvän nyrkkisäännön: ”Vettä alla noin kymmenen metriä ja vieheet kuuteen metriin.” Loppukaudesta taas hauen ravintokala eli täky pakkautuu monin paikoin merialueilla ja sisävesillä isoiksi massoiksi hyvin tiiviille alueelle, joiden ympäriltä petokalat löytyvät. HIENOUS ON LAJIN YKSINKERTAISUUDESSA Shadiuistelun hienous on ennen kaikkea lajin yksinkertaisuudessa, mutta yhtä lailla myös sen monitahoisuudessa. Sitä on mahdollista harrastaa niin monella eri tavalla ja tyylillä, että se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia monenlaisille kalastajille. Shadiuistelun sesongit Shadiuistelussa on oikeastaan kaksi pääsesonkia. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 16 cm terällä: FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 20 cm terällä 22 € 24 € Kalankäsittelyn perusvälineistöä VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 13. pudottaneet vapamäärän kahteen takilavapaan – lyhyillä vapautuspituuksilla, tämä mahdollistaa kääntymisen jopa aivan paikallaan ja nopeasti reagoimisen kalojen liikkeisiin. Nämä ovat usein juuri tämän lajin eldoradoja. www.vetouistelulehti.fi H puh. Muistan itsekin upeita reissuja, jolloin tällaisesta alle jalkapallokentän kokoisesta alueesta on pyydetty useita metrikaloja lyhyessä ajassa. Aktiivisuus on tällöin huipussaan ja 4-6 vavalla uistelijat voivat saada aivan huippusaaliita. Sesongit www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. 03-7625 775 4/2021 LEHTIPISTEISSÄ JUNNUT KALAAN AHVENEN JIGI-UISTELU KUHA ON SUOSIKKI H Uusi tapa käyttää syväintä H Risteytyslohet kasvaneet jo monikiloisiksi H Unohdetun läkkärän vahva paluu H Isoja kuhia kannattaa säästää H Lohia nousi paljon Tornionjokeen H Inarijärven hohto säilyy H Lohimiehen Beason-vene esittelyssä H Uistelemaan lasten ehdoilla H Erilainen Teno-kesä H Ahven Openissa pärjää vetämälläkin H Keltanokkana Oolannissa H Jäämeri on loputon kala-aitta... Pimenevät ja viilenevät yöt aktivoivat hauen tankkaamaan. Alkusyksy on shadiuistelijalle hyvää aikaa. Tällöin kumit toimivat hyvin välivedessä, selkien rinteissä, monttujen päällä sekä karikoiden liepeillä. ym. Alkusyksyn ”hauen hullusyönti” sekä avovesikauden viimeiset viikot. Usein täkykalaa on paikassa niin paljon, että 2D-luotain saattaa piirtää pohjan tyyliin 2-3 metriin, vaikka vettä on alla kymmenen metriä. Parhaimmillaan shadiuistelu on todella jännittävää ja saalisvarmaa puuhaa. Näissä paikoissa on tärkeää, ettei karkota täkyä, joten vieheitä ei kannata missään nimessä ajaa täkyparven läpi, vaan nimenomaan alapuolella, yläpuolella ja reunoilla. ALKUSYKSY on shadiuistelijallekin huippusaaliiden aikaa. Yleensä täkyparvet tavoittaa selkeistä pohjanmuodoista, sisäselkien/-lahtien syvänteistä tai salmipaikoista, ja niiden havainnointi on helppoa. SHADIUISTELUN hienous on sen yksinkertaisuudessa. Voi uistella heittokalastuksen välissä siirtymillä, evästauolla, yhdellä tai useammalla vavalla, soutuveneellä tai viimeisen päälle -kalustolla, oman maun ja mieltymysten mukaan
Salmien erottamat selkävedet poikkeavat hieman toisistaan, mutta tunnusomaisina piirteinä voidaan pitää suhteellisen kirkasta vettä ja järven selkiä uurtavia syvänteitä, jotka ovat useita kymmeniä metriä syviä. Kutsumanimeltään ”Länkkynä” tunnettu järvi on eritysesti tunnettu komeista kuhistaan, mutta myös ahvenen ja hauen kalastajat saavat sieltä hyvin saalista. Koillisessa erillisenä järven osana sijaitsee Koljonselkä, jonka Rönni erottaa muusta järvestä. Pelisalmi erottaa etelässä sijaitsevan Villikanselän pohjoisemmista järven osista. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN Kalapaikkana monimuotoinen LÄNGELMÄVESI Pirkanmaan pohjoisosissa sijaitseva Längelmävesi on kalapaikkana maamme ehdotonta eliittiä. Järven rannat ovat pääosin karuhkoa kallioiden ja kivikoiden päälle kasavanutta mäntykangasta. Erityisesti Pääskylänjoen reitti tuottaa Länkkyyn täpläkylkiä. Tunnettu erityisesti komeista kuhista L ängelmäveteen istutetaan taimenta, mutta niiden lisäksi vedessä ui luonnonkaloja. Se sijoittuu pääosin Oriveden ja Kangasalan taajamien välimaastoon ollen vajaa kolmekymmentä kilometriä pitkä ja kaksikymmentä kilometriä leveä. Längelmäveden arvostuksesta kalapaikkana kertoo myös se, että vetouistelun Suomen mestaruudet ratkotaan siellä vuonna 2023. Järvessä taimenet päätyvät saaliiksi lähinnä muun kalastuksen sivuosumina. Kannattaa siis varmistaa, että saaliiksi ottaa vain eväleikatun mitallisen taimenen, jos sellaisen onnistuu nappaamaan. Syvimmillään vettä löytyy kuudenkymmenen metrin verran. MONIMUOTOINEN JÄRVI Längelmävesi on varsin kookas järvi, joka muodostuu lukuisista eri selistä. Orivedeltä etelään päin lähdettäessä järven suurimpia selkiä ovat Pappilanselkä, Enonselkä, Ponsanselkä, Pispalanselkä, Saksalonselkä ja Isoniemenselkä. 14 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Länkylle on myynnissä lähes kaikki vesialueet kattava uistelun yhtenäislupa, mutta Koljonselkä ei kuulu lupa-alueeseen. Kalapaikkoja järvessä riittää siis koluttavaksi vaikka kuinka paljon. Kalastajille on tarjolla todella hieno vesistö. . Selkävedet jakautuvat vielä useisiin pienselkiin ja lahtivesiin, joiden nimiä ei tässä listata. Seuran omat kilpailut etenkin Länkyllä kuuluvat jokavuotiseen ohjemaan. LÄNKYN ympärillä on kymmenkunta hyvää veneenlaskupaikkaa parkkipaikkoineen. Ja kalaruoka kelpaa kaikille”, Ville kertoo. Mobilian ramppi on betonia ja veneen saa otettua vastaan rampin laiturilta. tää kalastustapahtumia nuorille sekä kokeneemmille kalastuksen harrastajille. KALAMIEHEN TÄRPPIVINKIT Längelmäveden alueella toimii Suomen Vapaa-ajankalastajiin kuuluva aktiivinen kalaseura Längelmäveden Uistelijat, joka järjesAHVENEN heittokalastus keväällä ja syksyllä on Ville Kuoppun mieleen. ?. Kuva: Ville Kuoppu. ”Längelmäveden Uistelijoiden puheenjohtajana olen toiminut seitsemän vuotta, ja seuran jäsen olen ollut noin kymmenen vuotta. Rehevintä aluetta on Kuhmalahden suunnalla Enonselällä sekä eteläosassa Kaivannosta Pelisalmelle. SM-TASON KALAPAIKKA ”Saimme kunnian järjestää Vetouistelun SM-kisat vuonna 2023. Kilpailukeskus tulee automuseo Mobilian alueelle. Kohtuuhintaisen uisteluluvan voi ostaa myös lyhytaikaisena, jos pikaisempi visiitti järvelle kiinnostaa. Täytin tänä vuonna neljäkymmentä ja perheeseen kuuluu vaimo sekä monipäinen lapsikatras. Kuva: Ville Kuoppu. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 15. PELISALMI on sangen kapea vesistönkohta, jossa moottoriveneen nopeutta on syytä laskea havereilta välttymiseksi. Järvi tarjoaa hyvän kokoista ahventa kalastettavaksi. Pelisalmesta pohjoiseen järvi muuttuu karummaksi. Sain haastateltavakseni järven hyvin tuntevan kalastajan, ja seuran puheenjohtajana toimivan Ville Kuoppun. Enonselkä on muuhun alueeseen verrattuna kivikkoinen. TYYNI syyskesän ilta tarjoaa kalastajan kotimatkalle kauniin auringonlaskun. Selät ovat erittäin monimuotoisia ja syvääkin vettä löytyy
Kalastussesongit ja vieheet ”Talvella pilkkivetenä Länkky toimii hyvänä ahvenpaikkana. Erityisesti kuha on tavoiteltu ja varma saaliskala kesällä. Pispalanselkä on tunnettu suurista hauistaan”, hän kertoo. Syyskesällä ahven menee aika syväänkin veteen, ja niiden reunoille. Luomuväreinä tarjotut K.P Baitsin Skeleton Shadit sekä aivan perinteiset valkoiset matojogit kuuluvat myös heitettävään viehekirjoon”, avaa Ville viehevalintojaan. Syksyllä lahtien suualueet ja penkan reunat antavat hyvin haukea”, Ville Kuoppu kertoo. Seuramme jäsenistä aika moni tykkää kalastaa Enonselällä. KALATALOUSALUEELLE KIITOSTA ”Längelmävedellä on aika vähän passiivisia pyydyksiä ja tilaa on kaikille uistella ja kalastaa. Kausi jatkuu syyskesällä ahvenen ja kuhan jigaamisella. Kuhan alamitta on 45 senttiä, ja muutoin ovat voimassa kalastusasetuksen mukaiset alamitat”, kiittelee Ville. Längelmäveden kalatalousalue ansaitsee lupajärjestelmästä ja muistakin toimenpiteistä kiitosta! Kalan annetaan kasvaa ja sitä riittää. Kesällä kalastetaan myös kivikoista haukea ja ahventa. Kesäaikaan niissä saa olla reilusti potkua ja hakua. Sesongit 16 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Myös K.P Baitsin Orginal Shad 2,5” pinkkinä tai vihreänä toimii hyvin. ELOKUISENA iltana auringon laskiessa ahventen tärpit jigiin muuttuivat harvemmiksi. Haukea heitetään ja vedetään. Ahvenelle tarjoillaan yleisimmin Salmo Hornettia koossa 4,5 ja 6 senttimetriä. Kaiku kertoi kalojen nousseen veden pintakerrokseen. Jigeistä ahvenen suurta herkkua ovat Relax Super Banjo 3” värissä suklaabanaani. Avovesikausi käynnistyy kevään ahvenkalastuksella, mutta heinäkuun lämpöiset ilmat ovat ehdottomasti suosituinta kalastusaikaa. Kalastuksen Länkyllä aloitin aikanaan Pappilanselältä, mutta nyt erityisesti Ponsanselkä ja Ristiselkä ovat kalapaikkoina mieleeni. Rapala Scatter Rap värissä CLN on ollut erinomainen keskikesän pintauistelussa. Saimme uisteltua kaikille lapsille mittakuhan siiman päähän, ja kaikki pääsivät väsyttämään oman kuhan. IKIMUISTOINEN TAPAHTUMA LÄNGELMÄVEDELTÄ ”Hienoja muistoja ja tapahtumia olisi paljon. Ikimuistoisin on kuitenkin perheen kalareissu viiden lapsen kera. TAKILA on suureksi avuksi Länkyn selkävesien syvänteiden uistelussa. Pilkkivät jotkut kuhaakin. Kalat perattiin yhdessä ja syötiin myöhemmin hyvällä ruokahalulla. Kuhan ja ahvenen kalastukseen kalapaikkoja riittää aivan uskomattoman paljon. Syksyllä hakkuut paljastavat ahvenparvet. ”Käytettävä viehekirjo on samantyyppinen kuin muuallakin. Oma tarinansa olisi myös seuramme kalakisasta, jossa voitimme erinäisten kommellusten jälkeen venetrailerin”, kertoo Ville. Kuhavaaput ovat pykälää pienempiä. Hauelle tarjotaan yleisimmin 15-18 sentin mittaisia vaappuja tai jopa professoria koossa 00. Kaikilla on hieman omat mieltymyksensä ja kalapaikkansa
Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on 18?64-vuotias ja ravustaa tai kalastaa muuten kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Olemme olleet lisäksi näkyvässä roolissa myös Kristiinankaupungin perinteisillä Mikkelin markkinoilla”, Vattulainen kertoo. @ ku us am on uis tin 24 kar aat in kult aus Vieh eiss ä KALASTONHOITOMAKSU KALASTUKSEN suosio on jatkunut suurena tänäkin vuonna Kuluvan vuoden kalastonhoitomaksuja lunastettiin yli 250 000 kappaletta elokuun loppuun mennessä, mikä merkitsi noin 9,5 miljoonan euron tuottoa. Huhti-kesäkuun myynti jäi pienemmäksi kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona, jolloin kalastuksen suosiota kasvatti osaltaan koronapandemian myötä lisääntynyt vapaa-aika. Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta www.eraluvat.fi, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumerosta 020 69 2424, R-kioskeista sekä Metsähallituksen luontokeskuksista. Heinä-elokuun myynnissä päästiin pitkästä sadejaksosta huolimatta viime vuoden vastaavien kuukausien lukemiin. Kiitosta sai myös sen merkittävä panos tiedon ja perinteiden eteenpäin viemisessä. Yksi uusi toimintamuoto voisi olla opastaa lapset ja nuoret laittamaan kalasta myös ruokaa, kun kaikki vanhemmatkaan eivät sitä osaa”, Vattulainen pohtii.. ”Aikuisille järjestämme esimerkiksi pilkki-, onkija heittokalastuskisoja ja kalamiesillan vuosittain. Lämmin syyskuun alku on pitänyt kysynnän korkeana edelleen, ja loppukesän myynneissä näkyy jo ulkomaalaisten kalastajien lisääntynyt määrä. Pelkkä kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä. TUNNUSTUS KALAKERHO Salarista vuoden urheiluseura Kristiinankaupungissa Kristiinankaupungissa toimiva Kalakerho Salar sai merkittävän tunnustuksen, kun se valittiin paikkakunnallaan vuoden urheiluseuraksi. ”Kalastusseuran valinta vuoden urheilukalastusseuraksi on käsittääkseni melko harvinainen kunnia”, Salarin sihteeri Heleena Vattulainen iloitsee. Vuosiuistin® 2022 TAIMEN SUPER Kuusamon Uistin Oy Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo 08 860 3400 | www.kuusamonuistin.fi Taimen Super on valmistettu erikoisella suomukuviolla, jolla saadaan ainutlaatuinen valon taittuminen ympäristöön. ”Heille järjestetään omia onkija pilkkikilpailuja sekä kalastuspäiviä eri teemoilla. Keskellä oleva irtolippa muuttaa tavanomaisen uinnin saaden näin kalat ärsyyntymään ja iskemään uistimeen. Päätöstä perusteltiin seuran ansiokkaalla toiminnalla lasten, nuorten ja aikuisten kannustamisessa kalastamaan. Pyydyksillä tai usealla vavalla kalastamiseen tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan lupa. Myös henkilöllisyys tulee varautua todistamaan kysyttäessä. Tahti oli verkkaisempi kuin viime vuonna, jolloin tuotto samaan aikaan oli jo 10 miljoonaa euroa. Maksusta tulee olla tarkastusta varten kalastaessa mukana joko paperinen tai sähköinen todiste, esimerkiksi Eräluvat-sovellus. Vuoden 2021 kalastonhoitomaksujen myynti alkoi ensimmäisinä kuukausina hieman edellisvuoden aloitusta vilkkaammin. Metsähallituksen verkkopalvelujen käyttäjätietojen perusteella maksuvelvollisen ikäryhmän nuorimpien kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan on laskenut viime vuodesta eniten, kun taas iäkkäimpien kiinnostus on pysynyt lähes viime vuoden tasolla. Esimerkiksi tänä vuonna veimme nuoria heittokalastamaan merelle ja mukaan saatiin viitisentoista nuorta”, Vattulainen mainitsee. ”Teemme lisäksi paljon yhteistyötä koulujen kanssa esimerkiksi iltapäivätoiminnan muodossa, mutta myös eri yhteisöjen ja yhdistysten, kuten 4H-kerhon kanssa. Kalastonhoitomaksun voi lunastaa koko kalenterivuodeksi (45 €), seitsemäksi vuorokaudeksi (15 €) tai yhdeksi vuorokaudeksi (6 €). Kalastusinto on kuitenkin jatkunut edelleen kovempana kuin vuonna 2019, jolloin kalastonhoitomaksujen koko vuoden tuotto oli 8,9 miljoonaa euroa. Salarin toiminnassa myös nuoret ovat aina olleet merkittävässä osassa. Kalakerho Salar on Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseura ja se on toiminut jo yli kolmekymmentä vuotta. Se on tunnettu monipuolisesta toiminnastaan. Viime vuonna suhteellisesti eniten kasvoi juuri 55 vuotta täyttäneiden ja 18?25-vuotiaiden kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan
18 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LAPPIIN virtaa eniten vapaa-ajankalastajia muista maakunnista. Mitä paksumpi nuoli, sitä enemmän matkustavia vapaa-ajankalastajia. Samalla selvitettiin, millaista alueellista rahankäyttöä tähän liittyi. Tutkimuksessa keskityttiin ajanjaksoon 2006-2018 eli tilanteeseen ennen korona-aikaa. Ei ole siksi yllättävää, että myös maakuntien välisten matkustusvirtojen lähtöpiste on useimmiten siellä. Tuoreessa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa kuvattiin matkoista kertyviä maakuntien välisiä matkustusvirtoja viime vuosikymmeninä. Lapin suosion kasvun suhteellista merkitystä lisää se, että saman ajanjakson kanKALASTONHOITOMAKSUN maksaneiden ja yleiskalastusoikeuksien varassa kalastaneiden henkilöiden kalastuskohteet merellä ja maakuntien sisävesikohteilla vuonna 2018. Sen sijaan eteläisempien suosittujen kohdemaakuntien kehitys on ollut ajanjaksolla laskeva tai epävakaampi. Heistä kalastonhoitomaksun maksaneita oli noin 47 300 eli alle puolet. Yksittäisistä maakunnista eniten vapaa-ajankalastajia virtasi tutkimuksen ajanjaksolla Lappiin Pohjois-Pohjanmaalta (yht. Ainoastaan uusmaalaisista enemmistö kalastaa vain muualla kuin kotimaakunnassaan, ja vain Varsinais-Suomessa asuvien vapaa-ajankalastajien enemmistö suuntaa sisävesikohteiden sijaan merelle. Lapin suosio kalareissujen kohteena on kasvanut pitkin 2010-lukua. Kalavesille LÄHELTÄ JA KAUEMPAA TUTKIMUS TEKSTI HEIDI POKKI JA JANI PELLIKKA Meistä suomalaisista vapaa-ajankalastajista harvat asuvat aivan kalavesiensä äärellä, ja kalareissut alkavat tyypillisesti matkustamisella lähikohteelle tai kauemmas kohdealueelle. Vuonna 2018 Lappiin ’virtasi’ noin 118 500 henkilöä muista maakunnista. Asuinpaikalla on väliä – sekä kalastonhoitomaksun maksaneet että yleiskalastusoikeuksien varassa kalastavat suuntaavat useimmiten kotimaakunnan ja niiden sisävesien apajille. S uomalaiset vapaa-ajankalastajat asuvat pääosin taajamissa ja maakuntien kasvukeskuksissa kuten muukin osa väestöä, ja eniten heitä asuu Uudellamaalla. LAPPI LISÄNNYT SUOSIOTAAN KOHTEENA PITKIN 2010-LUKUA Lappi on ylitse muiden, kun maakuntien vetovoimaisuutta mitataan sinne matkustaneiden vapaa-ajankalastajien lukumäärillä. ENEMMISTÖ uusmaalaisista kalastaa muualla kuin kotimaakunnassaan. 25 800 henkilöä), Uudeltamaalta (noin 14 500) ja Pirkanmaalta
Jo pelkästään kalastonhoitomaksun maksaneet vapaa-ajankalastajat käyttivät vuonna 2018 yhteensä 301,6 miljoonaa euroa kalastusharrastukseen (pois lukien veneja muut hankinnat). Vetovoimaisissa maakunnissa vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun merkitys paikallistaloudelle on ilmeisen merkittävä. Tutkimuksessa arvioitiin erilliset kalastuspäivien kysyntäkäyrät kullekin maakunnalle, koko Suomen merialueelle ja koko Suomelle sisäja merialueineen. salliset – ja muiden suosittujen kohdemaakuntien, kuten Etelä-Savon – kalastajamäärät pienentyivät. juokseviin kuluihin. Tuolloin kalastonhoitomaksun maksaneet käyttivät keskimäärin 1 579 euroa kalastajaa kohden pelkästään ns. VAPAA-AJANKALASTAJIEN ALUEELLINEN RAHANKÄYTTÖ MERKITTÄVÄÄ Kalastajien määrät, liikkuminen ja kalastuskohteiden valinta sekä vierailujen kestot heijastuvat rahankäytön alueelliseen kohdentumiseen. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2018 kalastaneiden rahankäyttöä KALASTONHOITOMAKSUN maksaneiden kokonaisrahankäyttö vuonna 2018. Eniten rahaa käytettiin kalastuslupiin ja majoittumiseen. KALASTAJIEN suurin yksittäinen kuluerä on kalastusluvat. TALOUDELLINEN ARVO KALARESURSSIN VIRKISTYSKÄYTTÖNÄ Kalavesien hyvän hallinnan ja kalastusmatkailun edistämisen näkökulmasta kiinnostavia ovat virkistyskalastuskohteiden kysyntään ja vapaa-ajankalastuksen taloudelliseen arvoon vaikuttavat tekijät. Kysymystä voidaan lähestyä tarkastelemalla toteutuneen rahanja ajankäytön ilmentämää kohdekysyntää. Seuraavaksi suurimmat kuluerät olivat päivittäistavarat (315 euroa) ja polttoaineet (312 euroa). maakuntaja merialuekohtaisesti. Yksityiskohtaisemmin tutkimuksessa tarkasteltiin kalastajaprofiilin ja kohdelajin vaikutusta kalastuspäivien määrään eri alueilla. Kalastuspäivien kysyntä määrittyi tulosten mukaan muun muassa matkakustannusten, kalastajan iän, sukupuolen, tulojen, kalastajaprofiilin, paikallisuuden ja pääkohdelajin mukaan eri tavoin riippuen kohdemaakunnasta tai -merialueesta. Monipuolista pyyntiä harjoittavien VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 19. VAPAKALASTAJIEN lohen tavoittelu kerryttää kalastuspäiviä Lapin maakunnassa. Ennakoidusti aktiivisten vapakalastajien lohen tavoittelu kerrytti heille enemmän päiviä Lapissa kuin muiden profiilien kalastajille. Eniten rahaa kului kalastuslupiin 85,8 miljoonaa euroa, päivittäistavaroihin 60,2 miljoonaa euroa, ja polttoaineisiin 59,7 miljoonaa euroa. Useassa kohdemaakunnassa ja/ tai merialueella kalastavien rahankäyttö oli selvästi suurempaa kuin kalastonhoitomaksurekisterin kaikkien kalastajien rahankäyttö keskimäärin. Matkustusvirtoja itsessään selittävät myös olennaisesti loma-asuntojen ja runsaiden sisävesialueiden esiintymisen painopisteet Suomessa. Suurin yksittäinen kuluerä olivat kalastusluvat, joihin käytettiin keskimäärin 449 euroa. Kansallisesti vapaa-ajankalastajien rahankäytöstä kertyy merkittäviä summia. Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi Tornionjoen kalastusmatkailun aluetalousvaikutus oli 10,8 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja Tenolla seuraavana vuonna yli neljä miljoonaa euroa kerrannaisvaikutuksineen. Näihin sisältyivät polttoaineet, matkustaminen, majoitukset, päivittäistavarat, ravintolapalvelut, kalastusluvat, jäsenmaksut, ohjelmapalvelut ja muut kulut
Luonnonvarakeskus. Tutkimus. PÄÄKOHDELAJEILLA VAIKUTUSTA KALASTUSPÄIVIEN MÄÄRÄÄN Lohen ohella muillakin pääkohdelajilla oli vaikutusta keskimääräiseen kalastuspäivien lukumäärään. seisovilla pyydyksillä kalastetaan keskimäärin pidempään kuin aktiivipyydyksillä. aktiivisten generalistien profiilissa pyyntipäiviä kertyi runsaimmin Etelä-Savossa ja merialueilla kuin muilla. LISÄTIETOA: Pellikka, J., Pokki, H. Koko Suomea koskien vastaava arvo on 104 euroa. 2021. Tutkimuksessa havaittiin, että kalastuspäivien kysynnän avulla päätelty kalastuspäivän rahallinen arvo on erilainen eri alueilla. SUOMEN merialue on sisävesiä arvokkaampi kalastuskohde. Kokonaisvirkistysarvo 20 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Merellä haukea kohdelajina tavoittelevat kalastivat vähemmän kuin muita lajeja pääasiassa tavoittelevat merialueen kalastajat. euroa) Kokonaisvirkistysarvo yli puoli miljardia euroa Koko Suomea koskevan vapaa-ajankalastuksen kokonaisvirkistysarvo vuonna 2018 oli 527,97 miljoonaa euroa matka-ajan vaihtoehtoiskustannus huomioon ottaen. Suomen merialue on kalastuskohteena selkeästi Manner-Suomen yksittäisten maakuntien sisävesiä arvokkaampi kalastuskohde 89 miljoonan euron kokonaisvirkistysarvolla. Tämä kertoo siitä, kuinka paljon kalastonhoitomaksun maksaneet suomalaiset ovat joukkona vähintään valmiita maksamaan vapaa-ajankalastuksestaan. Kalastajamääriltään Suomen vetovoimaisimmissa maakunnissa Lapissa ja Etelä-Savossa kalastuspäivän arvo on 78 euroa ja 42 euroa. Tämä vaikutus kalastuspäivien määrään/kysyntään selittyy pitkälti lajin pääasiallisella pyyntitavalla, sillä ns. Vapaa-ajankalastuksen virkistysarvo ja vetovoimatekijät. SEISOVILLA pyydyksillä kalastetaan keskimäärin pidempään kuin aktiivipyydyksillä. Esimerkiksi Etelä-Savossa pääasiallisesti muikkua pyytäneiden vapaa-ajankalastajien pyyntipäivien määrä oli suurempaa kuin muita lajia tavoittelevilla kalastajilla. Arvoa määrittää paljolti se, kuinka etäältä kalastamaan matkustetaan, ja millaisen profiilin kalastajat suosivat maakuntaa ja sen kalastuskohteita. Tulosten mukaan matkan aikakustannus huomioon ottaen kalastuspäivän arvo on suurin merialueella, 140 euroa. & Moilanen, P. Helsinki. Manner-Suomen kohteista Lappi on puolestaan huomattavasti muita maakuntia arvokkaampi kohde (50 miljoonaa euroa). Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 60/2021. euroa) Kokonaisvirkistysarvo Matka-aikaa ei huomioitu (koko Suomi: 392,8 milj. Kokonaisvirkistysarvo Matka-aika huomioitu (koko Suomi: 527,97 milj
02 877 957 KUUSAMO Pienkonehuolto Liimatainen ....040 505 9073 LAPPEENRANTA Boatex ......................................050 464 0060 LARSMO Ocean Dealers ..........................050 542 4620 LEPPÄVESI Hietikon Korjaamo ...................050 550 0102 LOHJA Konehuolto Kairenius ................019 342 612 LOVIISA Loviisa Boat Service ..................040 4114050 Telakointi ja huolto Tuomo Lempinen .....................0400 714 049 MIKKELI Rantakone ................................020 730 7661 Saimaan Konepiste ..................044 981 1427 MUURAME Päijätmoto / Serviplan .............014 362 0511 ORIVESI Pirkanmaan VenePiste ............050 408 8918 OULU Euro Motor Center Oy ................08 534 6500 PALTAMO Motorec ....................................050 555 2780 PARAINEN Mälö Marin .................................02 458 6697 PAROLA Hattulan Pienkone ja Venehuolto ...............................0400 484 448 PELLINKI Pellinge Maskinservice ............0400 540 285 PELLOSNIEMI AVPK Huolto .............................0500 753 522 PIRKKALA Venemyynti Kymäläinen / KX-Center ................................03 359 9200 POHJANKURU W&W Marine Pohja .................. Joka vuosi useat tuhannet valtuutetut teknikot terästävät taitojaan ja pitävät asiantuntemuksensa ajan tasalla. Valtuutetuksi teknikoksi pääsee vain vaaditut kurssit käymällä, ja valtuutuksen jatkumisen vaatimuksena on jatkuva koulutus. 019 2453330 PORI Top-Motor.................................044 010 3771 PORVOO E3-Marin ....................................019 633 206 Sea Service Haikkoo ................0400 714 378 Techman Huolto-Service .........0400 504 092 RAISIO Venemaailma ...........................044 049 8290 RAUMA Petäjäksen Telakka ..................0400 626 266 ROVANIEMI Koneliike Korteniemi ...............020 743 3570 SAVONLINNA VS-Marin ..................................0500 257 709 SEINÄJOKI Moto-Seinäjoki .........................020 783 9855 SIDEBY Sideby Motor ..............................09 222 5541 SODANKYLÄ Konevasara ..............................040 529 6712 SÄYNÄTSALO Säynätsatama ..........................040 837 0767 SIPOO Sipoon Vene ja Moottori ...........0400 502 545 W&W Marine Sipoo ....................09 272 8615 TAALINTEHDAS D-Marin ....................................020 763 9610 TAIVASSALO Taivassalon Autoja Venetalo ....02 848 1100 TAMMISAARI Eke-Marin ................................019 241 2670 Premarin ..................................0400 840 985 Sjölyckan ..................................040 729 8204 Hydrolink ..................................050 378 6071 TAMPERE Wavemotor ...............................010 325 7900 TORNIO Keinänen ..................................010 396 4101 TURKU Botski .........................................02 239 0811 Jalo Marine ..............................040 900 8886 TUUSULA Ruoto ........................................020 779 0971 VAASA Hydrolink ....................................06 357 5070 VARKAUS Akkusolmu ...............................017 552 7601 Jussi Ihalainen Service ............0400 883 400 VELKUA FSD-Group ...............................0400 777 181 VIRRAT Virtain Moottorisaha ..................03 475 8300 VÄÄKSY Vääksyn Konepiste ...................010 271 7410 ÄÄNEKOSKI R-Skid ......................................040 149 3549 Etsi lähin jälleenmyyjäsi verkko-osoitteesta FI_Mercury-Service_Käyntisatamat 2021_205x265.indd 1 09-09-21 08:49:30. MERCURY-TIIMI TUKENASI VALTUUTETUT MERCURY EDUSTAJAT mercurymarine.com/find-a-dealer AHVENANMAA Mitec Marine ............................... Kun Mercury-perämoottorisi tarvitsee huoltoa, taitavat teknikkomme hoitavat työn. Motors ..................................06 364 1102 KOTKA Extra Marine ..............................05 225 0079 KOUVOLA Kymenseudun Osuuskauppa ...010 762 4190 Motoworks Finland ..................040 584 9797 KUOPIO Konesolmu ...............................017 363 1511 Kuopion Venevälitys .................017 262 4898 KUSTAVI Pienkonekeskus Kustavi ............. Asiantuntemusta parhaalla tasolla. Otamme koulutuksen vakavasti: olemme luoneet Mercury Universityn, tehtaan ohjaaman teknikoiden koulutusohjelman, johon kuuluu verkkoja lähiopetusta kaikista Mercuryperämoottoreista, ohjaimista, mittareista, potkureista, osista ja lisävarusteista. 018 321 11 ESPOO MRC Boat Service ....................045 123 9527 Nautic Trading ..........................020 155 0050 Venepalvelu Johnsson .............0400 574 444 HAMINA Southeast Boat Service ............040 772 9895 HANKO Hangon Auto ja Venetalo ..........019 267 6700 HAUHO Matti Rantti ................................03 675 1190 HEINOLA KK Pienkonehuolto Siekkinen .........03 715 4671 HELSINKI AK-Marin ..................................040 515 4646 B-Sea Boat ...............................040 533 9706 Flipper Market .........................020 781 2250 Iisiveneily ..................................040 747 4712 Jollaksen moottori ja Venehuolto .............................09 698 8127 Waltic-boatcenter ....................020 755 8920 HÄMEENLINNA JPK Marine...............................045 800 8480 IISALMI Savon Pro Service ......................017 825 444 IMATRA Vene-Hietsu .............................020 743 3050 INIÖ Björklund Båtslip .......................02 463 5343 INKOO MainServ ..................................020 730 0910 Mekaniska Marin .......................09 221 1014 IVALO Ivalon Auto .................................016 662 346 JOENSUU Jokikone ....................................010 3878100 JYVÄSKYLÄ Marine ......................................010 820 0800 JÄRVENPÄÄ Konehuolto Sami Ruoni .............09 271 2522 KAJAANI Tokmanni ..................................020 728 7621 KEMIÖ BFF Marin Oy ...........................044 987 5125 VS Venekauppa .........................040 595 6794 KOKKOLA Akku-Teho Marine ......................06 831 2970 KORPO Korpo Marin Service ................0400 844 426 KORSNÄS Mr
Sivuilta selviää esimerkiksi, miksi hauet tarvitsevat apua, mitä kaikkea me teemme niiden eteen ja miten sinäkin voit halutessasi auttaa. Jos taas olet kiinnostunut erilaisista haukiin liittyvistä nyansseista ja tutkimusfaktoista, kannattaa vilkaista myös sivuilta löytyvä jokaisen haukihullun faktapankki. Ajatuksena on saada alue palvelemaan kasvillisuutta lisääntymiseensä tarvitsevien kalojen kutua jo heti ensimmäisenä keväänä, eikä vasta vuosien kuluttua vesikasvillisuuden hitaasti vallatessa alaansa takaisin. Iloksemme molemmissa kohteissa homma rokkaa ja poikasia tulee! HAUKIKOSTEIKKOJA KUNNOSTETAAN SYKSYN AIKANA Haukitehtaita tehdään tänä syksynä lisää. TESTIIN UUSI KUNNOSTUSMENETELMÄ Kustavin kohteen kunnostettavasta noin 3000 neliömetrin pinta-alasta kolmasosa toimii testialueena uudelle kunnostustekniikalle – ”kasvillisuuden tiputtamiselle”. Kunnostuksen yhteydessä pohja kaivetaan syvemmälle ja fladan joskus auki kaivettu suuaukko kynnystetään uudelleen, jotta vesi myös pysyy fladassa meriveden laskiessa alas, kuten se keväisin yleensä tekee. Nettisivut TEKSTI JANNE ANTILA KUVA JUHA OJAHARJU 22 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Esittelyssä on myös jo kunnostetut sekä tulevat kunnostuskohteet. Testialalla kasvillisuuskerroksen alta poistetaan savea, mutta itse kasvillisuuskerros lasketaan takaisin. Jos kokemukset osoittautuvat hyviksi, on menetelmällä soveltamismahdollisuuksia monissa erilaisissa kosteikkojen ja muiden pienvesien ympäristökunnostuksissa tulevaisuudessa. Auttamishaluiset löytävät sivuilta myös tiedot tulevista kunnostustalkoista. TAKA-ALALLA siintää kunnostettu Kristiinankaupungin haukikosteikko, joka tuotti koehaavintojen mukaan jo heti ensimmäisenä keväänä hyviä hauenpoikastiheyksiä. Esimerkiksi Kustavin Kaurissalossa kunnostetaan muinoin mainiona lisääntymisalueena toiminut flada. Haukitehdas.fi – uudet sivut avattu Haukitehdas-asioista on juuri avattu uudet nettisivut, jotka tarjoavat ison pumpsin tietoa kaikille hauki-ihmisille. Alueen kalanpoikastuotto on nykyään käytännössä nolla. Alue on kasvanut täyteen ruovikkoa ja osin tästä syystä myös mataloitunut kuivaksi, keskimääräisen meriveden tason yläpuolelle. HAUKITEHTAILLA tapahtuu – tule mukaan! P akko mainita heti lyhyesti, että saimme viime syksyn ja talven aikana kunnostetuista haukikosteikoistamme mukavia poikasuutisia, kun Luonnonvarakeskus keväällä kävi Kristiinankaupungin sekä Kotkan kohteillamme tarkistamassa poikastuottoa. Pidetään peukkuja
Järjestön aktiivinen ja laadukas viestintä on tehnyt minuun vaikutuksen. Ohjaajana hän on toiminut sekä judossa että voimistelussa. SVK:n tuore toimintastrategia on erinomaisesti kiinni nykypäivän ilmiöissä. Järjestö jäsenyhdistyksineen tekee arvokasta työtä sekä luonnon että ihmisten hyvinvoinnin hyväksi. Vapaa-ajallaan Pekka harrastaa musiikkia sekä kuunnellen että soittaen. ”SVK on erinomaisesti hoidettu yhdistys. Kerro mielipiteesi Vapaa-ajan Kalastaja -lehdestä ja lähde lukijamatkalle! MIKÄ ÄRSYTTÄÄ TAI MISTÄ PIDÄT VAPAA-AJAN KALASTAJA -LEHDESSÄ. Näin voimme tehdä yhä paremmin Sinua palvelevaa lehteä! Vastaamalla voit myös voittaa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden lukijamatkan tai yhden viidestä viehesetistä. HENKILÖUUTISET PEKKA Lehdes aloitti SVK:n järjestöasiantuntijana Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) hallitus on valinnut Pekka Lehdeksen (56 v.) järjestöön järjestöasiantuntijaksi. Nuoruudessaan hän harrasti judoa, jossa on saavuttanut mustan vyön arvon. Jäsenhankinnassa uusien toimintamuotojen, kohderyhmien ja osallistumistapojen kehittäminen on avainasemassa. Pekka on työskennellyt lähes koko työuransa järjestöissä, joten häntä voi pitää järjestötoiminnan ammattilaisena. Hän aloitti työnsä elokuun lopussa. Koulutukseltaan Pekka on yhteiskuntatieteiden kandidaatti, joten koulutustaustakin palvelee järjestötoiminnan kehittämistä. Pekan tehtäviin kuuluvat muun muassa järjestön koulutukset, jäsenpalveluiden kehittäminen laaja-alaisesti ja sitä kautta SVK:n ja sen jäsenyhdistysten jäsenmäärien kasvattaminen. Vastaamaan pääset internet-osoitteessa: mediatum.fi/vapaa-ajankalastaja Kiitos vastauksestasi! VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 23. Uusin hänen harrastuksistaan on vieraslajitalkoot, johon hän hurahti tänä kesänä. ”Kalastuksen harrastajia on maassamme huomattavasti enemmän kuin SVK:ssa jäseniä, joten potentiaalia jäsenmäärän kasvuun on. Kerro meille, mistä pidät tai mikä ärsyttää Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä. JAANA VETIKKO PEKKA Lehdes. Kitaransoittotaito on kuulemma nuotiokitaristin tasoa. Pekka käy myös salilla tai lenkillä. Oma toimintafilosofiani on aina pohjautunut yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Omia muskeleitaan voi helpoiten kasvattaa ottamalla yhteistyökumppanin muskelit tehokkaaseen käyttöön”, Pekka toteaa uudesta tehtävästään. Hänen viimeisin työpaikkansa oli Suomen Judoliitto, jota hän veti toiminnanjohtajana reilut kaksikymmentä vuotta. Jokainen harrastus, joka vahvistaa ihmisen luontosuhdetta, on nykypäivänä yhä tärkeämpi”, Pekka tuumii uudesta työpaikastaan. Kalastajana Pekka kertoo olevansa harrastelija, jonka lämpimimmät kalastusmuistot ovat jo lapsuudesta, kun hän kävi edesmenneen isänsä kanssa kalassa kotikaupunkinsa Tampereen seudun vesillä
TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN Vältä näitä SOME-MOKIA Kova kalamies vai kalakantojen vihollinen. Kehujen joukosta saattaa löytyä jopa vihamielisiä postauksia, jotka kumpuavat asioista, joita saamamies ei osannut etukäteen aavistaakaan. Puhumattakaan niiden arvosta kalastusmatkailulle. M onilla riemu on kuitenkin vaihtunut pettymykseksi ja ahdistukseksi, kun saalis onkin kirvoittanut toisenlaisia kommentteja kuin oli kuvitellut. Varo kannattelemasta kalaa silmäkuoppaotteella! Myös pystyroikotus saattaa vahingoittaa kalaa. Kymppihauki on monen kalastajan unelmasaalis, ja ellei saaja ole vielä sisäistänyt niin sanotun vastuullisen kalastuksen arvoja, kalikka kalahtaa herkästi. Seuraavassa kerromme muutamia tapoja, joilla somen ärsytyskynnys helposti (ja osin aiheellisesti) ylitetään. TAPA SUURHAUKI Isokokoiset petokalat ovat kalastuksen suola, mutta ne myös tuottavat laadukkaimpia jälkeläisiä ja toimivat särkikalakannan kurissa pitäjinä. Osaksi ne saattavat kummu. 24 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sosiaalinen media on avannut kalastajille uusia kanavia jakaa saaliinsaamisen riemua reaaliaikaisesti kavereille tai vaikka koko maailmalle. Vilpittömien ”ohhoh”, ”komea saalis” ja ”onnea” -huudahdusten lisäksi melko varmaa on, että keskusteluketjuun ilmestyy myös ”pitikö tämäkin kala tappaa” -tyylisiä kommentteja. KYMPPIHAUEN vapauttaminen on hyvin perusteltua, mutta kuvan siitä voi toki nopeasti ottaa. Ja sitten päivityksiä Facebookiin tai jopa paikallislehteen kaverien kateuden herättämiseksi. Hienoahan sellaisesta vonkaleesta on ottaa kuvia ja käyttää sitä vaa´alla tarkan painon selvittämiseksi
Perinteinen purotaimen eli tammukkakin tunnustetaan yhä, sillä jos taimen pyydetään purosta tai lammesta vailla vaellusyhteyttä isompiin vesistöihin, sen pyyntimitaksi on laissa määrätty enintään 45 senttiä. Koukkuleukaisen kojamon tappo hyväksytään hiukan paremmin, vaikka herkästi alkaa somemylly sitäkin tapausta jauhamaan. Koska kymppihauki ei ole kotikeittiönkään raaka-aineena paras mahdollinen, sellainen kannattaisi aina mahdollisuuksien mukaan vapauttaa. Vaikka pieniä taimenia tapaa varsin yleisesti puroissa kautta koko Suomen, ainakin eteläsuomalaisen kalastajan on syytä aina lähteä siitä, että kysymyksessä on pois päästettävä taimenen poikanen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 25. Retostele tammukkasaaliillasi Tammukka Taimen on nykyään yksi kuumimmista kalalajeistamme. TAMMUKKASAALIIN esitteleminen netissä sisältää ison mielensäpahoitusriskin. Uhanalaisuutensa vuoksi se lämmittää tunteita niin kalastajissa kuin tutkijoissa. Lohella ei mene esimerkiksi Tenossa kovinkaan hyvin, joten laadukkaita jälkeläisiä tuottavia naaraita ei moraalinvartijoiden mukaan saisi ottaa eräksi, vaikkei sille kalastussäännössä varsinaista estettä olisikaan. Tammukaksi sen pystyy varmuudella määrittämään vasta sukurauhasten kypsyysastetta tutkimalla, eikä se onnistu kalaa tappamatta. Tuoreimpaan kalastuslakiin on kirjattu rasvaeväleikatun eli istutetun taimenen alamitaksi 50 senttiä leveyspiirin 64 eteläpuolella, ja rasvaevälliset eli luomutaimenet pitää vapauttaa kokoon katsomatta. 719. Tosin kannattaa muistaa, että vaikka vaellus ylävirtaan estyisikin, alaspäin kalat kyllä pääsevät kulkemaan, joten aito tammukkapurokin saattaa tuottaa järvitai meritaimenia. TAPA KUTUASUINEN LOHI Yksi varmimmista tavoista saada somekansa täpinöihin on ison kutuasuisen lohen, erityisesti naaraan, tappaminen. Nämä pyydettiin pohjoisnorjalaisesta tunturilammesta, jossa alamittarajoja ei ole ja tiheän kannan harventamista jopa suositellaan. Kun mennään tuon leveyspiirin pohjoispuolelle, rasvaevällisen taimenen saa ottaa vasta yli 60-senttisenä. Tuon kokoiset tai sitä pienemmät saa siis ottaa. Vaikka kalastus tapahtuu pelkästään pyydä ja päästä -periaatteella, moni näkee punaista kun tällaisten ”raatojen” kanssa poseerataan. Hauenkalastajalle vapauttamisen ei luulisi olevan ongelma, koska ruoaksi paljon sopivampia pikkuhaukia saa yleensä aivan riittävästi. Ainakin pitäisi pystyä osoittamaan, että kalat ovat kotoisin esimerkiksi Pohjois-Norjasta, missä ylitiheiden tammukkakantojen harvennusta pidetään jopa hoitokalastuksena. Vaikka kalastus tapahtuu pelkästään pyydä ja päästä -periaatteella, moni näkee punaista kun tällaisten ”raatojen” kanssa poseerataan. TALVIKKOLOHIEN pyynti on suosittua puuhaa esimerkiksi Kymijoella. Ja jos kamera on hollilla ja kaveri matkassa, ei kuvan saaminenkaan tuota vaikeuksia. Siis varmaa on, että ylvästellessäsi netissä hienolla tammukkasaaliilla saat roppakaupalla lokaa niskaan. ta silkasta kateudesta, mutta osaksi aidosta kalastomme tilaan liittyvästä huolesta. Talvikkolohien pyynti on suosittua puuhaa esimerkiksi Kymijoella. Leveyspiirin 67 pohjoispuolella rasvaevällisen taimenen alamitaksi riittää 50 senttiä
Monissa joissamme kutuasuisen lohen ja varsinkin niin sanotun talvikon vapauttamispakko on kirjoitettu ihan paikallisiin sääntöihinkin, jotka jokaisen kalastamaan aikovan pitäisi selvittää jo etukäteen. Kalamiehen ei toki tarvitse juhlatamineisiin sonnustautua, mutta jonkinlaisen hymynkareen soisi suupielistä irtoavan, onhan etualalla kuitenkin elämän saalis. Toki kala on hyvä putsata ennen kameran eteen menoa. Veret ja muut epäpuhtaudet pestään pois ennen kalan esittelyä, ja mikäli mahdollista, myös kuvauspaikka valitaan hyvän maun mukaisesti. Eikä tilannetta paljon paranna, jos kuvaus on tehty keittiössä juuri ennen perkuupuuhiin ryhtymistä ja kalastajan nyrpeä ilme kavaltaa, ettei mannekiinina toimiminen voisi vähempää kiinnostaa. Voidaan tietysti puolustellen kysyä, mitä väliä sillä on kalan lisääntymisen kannalta, tapetaanko se heti jokeen nousseena tai vasta kutunsa kynnyksellä. Sitä kovempi kalamies, mitä enemmän raatoja kuvaruudussa. Monikaan ei vielä silloin kyseenalaistanut tolkuttoman tappamisen mielekkyyt26 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Alan lehdissä näkyi kuvia, joissa ahkiot pursuilivat isoista ahvenista, rantakalliot peittyivät hauenruhoista ja Tenon lohia roikkui kahden koivun väliin viritetyssä orressa kuin pyykkejä narulla. KIRJOLOHISAALISTA voi esitellä negatiivista palautevyöryä pelkäämättä, sillä istukkaat on pyydettäväksi tarkoitettukin. Avainsana on saaliin kunnioittaminen. Ainakin syksyyn saakka selvinneen kalan ”itsesuojelugeenit” lienevät paremmat kuin ensimmäiseen houkutukseen langenneen lajitoverin, joten sen voisi olettaa tuottavan keskimäärin viehekammoisempia ja muutenkin paremmin jokiluonnossa selviäviä jälkeläisiä. ESITTELE VERISTÄ RAATOA Kala voi olla vaikka kuinka komea, mutta jos se on kuvattu verisenä ja kuraisena epäesteettisellä alustalla kaljatölkin toimiessa mittatikkuna, pisteet katsojan silmissä laskevat romahdusmaisesti. KEHUSKELE RÖKÄLESAALIILLA Vielä 1900-luvun loppupuolellakin oli sangen normaalia, että kalaa kiskottiin ylös niin paljon kuin sitä oli tullakseen. Eikä kutuasuisen kalan lihakaan ole enää yhtä laadukasta kuin kirkkaan, joten vapauttamisella on hyvät perusteet myös keittiöpoliittisesti
VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 27. Verkkokalastajat puolustautuvat sillä, että varsinkin talviverkkojen pitäminen on todellista urheilukalastusta, joutuuhan niiden kokemisessa tekemään töitä ihan reippaasti ja välillä ankarissakin olosuhteissa. ELVISTELE VERKKOSAALIILLA Kohtalaiseen somehalooseen kannattaa varautua, jos rökälesaalis nousee verkolla. Tosiasia kuitenkin on, että niin sanotun taidon osuus tässä lajissa rajoittuu hyvän paikan ja tarpeeksi tehokkaan verkon valintaan. KOLKKAA KARPPI Vaikka karppi luetaan maailman tärkeimpiin viljelyja ruokakaloihin, karpinonkijapiireissä ei tappokapulaa yleensä heilutella. tä, mutta viime aikoina siihen on onneksi herätty laajalla rintamalla. Sataa ahvenkiloa on vaikea perustella edes sillä, että kysymyksessä on Suomen yleisin kalalaji, joka kyllä kestää ankarankin verottamisen. . noon tai pienikokoiseen kuhakantaan, joten niistä saaliista ei kannattaisi paljon sosiaalisessa mediassa huudella, ainakaan julkisesti. AHVEN on maamme yleisin kala eikä ollenkaan uhanalainen, mutta tällainen saalis saattaa jo nostaa tunteet pintaan – negatiivisetkin. Rökälesaaliin esitteleminen verkossa synnyttää melkoisen varmasti ja aiheellisesti kritiikkiä kalastajalta puuttuvaa itsehillintää kohtaan, varsinkin jos pyyntikohteena on jokin uhanalainen kalalaji. Siksi ei ole ihme, jos esimerkiksi pilkkijät tarttuvat herkästi kymmenien kuhien verkkosaaliisiin, heille kun yksikin mitan täyttävä on yleensä kovan työn takana. Paitsi jos saalis on maltillinen tai koostuu lahnoista, sulkavista ja muista vähempiarvoisista kaloista, joita yleensä pitäisikin järvistä vähentää. Isolla arvokalasaaliilla retostelua kannattaakin julkisuudessa välttää. Fiksu toimintastrategia on, että harrastaja ottaa kalaa vain sen verran, mitä oma ruokakunta pystyy kohtuuajassa kuluttamaan. VERKKOKALASTUS jakaa nykyisin mielipiteitä rajusti. Verkkoja pidetään yleisesti pääsyyllisenä esimerkiksi monen järven/merialueen huo
Koska pauna on suuruudeltaan 0,45 kiloa, jo viisikiloisesta hauesta tulee yli kymppikiloinen (11,1 kg) väärää asteikkoa luettaessa. Ne ylimääräiset, joita ei mukaan huolita, päästetään viipymättä takaisin. Muussa tapauksessa ylijäämäsaalis on syytä toimittaa rannalla biojätteisiin, mieluiten toki omaksi tai kotieläinten ruoaksi. Jos karpista halutaan ruokaa, pitäisi sen saada olla elävänä puhtaassa vedessä viikon verran mudanmaun hälventämiseksi. Siitäkin huolimatta, että avantoon vapautettu ahven saattaa viedä parven mennessään. Kymppihauki lähenteleekin sitten jo maailmanennätystä. On kieltämättä varsin kurja näky, kun kalat sätkivät jäällä tai maalla itsensä kuoliaiksi, ja varsinkin jos ne vielä jätetään siihen lojumaan. Silti vapauttamista suositaan, eikä vähiten siksi, että liha maistuu melko todennäköisesti kehnolle. . Saalis kuvataan, punnitaan ja lasketaan sitten vapaaksi. NORJAN vesillä jopa satojen kilojen päiväsaaliit ovat tavallisia. Jos toisin menetellään, kielteistä huomiota saa osakseen varmasti. JÄTÄ KALAT JÄÄLLE LOJUMAAN Tämä aihe nousee säännöllisesti keskusteluihin niin somessa kuin paperimediassakin. Palautevyöry on valtava, eikä välttämättä sävyltään kovin positiivinen. Tässä punnitaan komean kokoista toutainta. Punnitseminen 28 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Meillä ei karppikulttuuri ole vielä läheskään yhtä pitkällä johtuen siitä, että pyyntipaikkoja on vain vähän ja harrastus pienen piirin touhua. Ihan yhtä tyhmää on tukehduttaa saalis muovikassissa hengiltä. Väärin punnittu Esimerkiksi iltapäivälehdissä törmää varsinkin kesäaikaan uutisiin ”valtavista” kalanvonkaleista, joista kokenut harrastaja heti näkee, että väärin punnittu. Itselle hieno kuvamuisto saattaa kuitenkin ulkopuolisten silmissä muuttua urotyöstä häpeälliseksi lahtaamiseksi. Varsinkin Keski-Euroopassa karppi on lähestulkoon pyhä kala, jonka onkimiseen käytetään paljon aikaa ja rahaa. Karppilammet kun ovat yleensä rehevöityneitä, vedenlaadultaan huonohkoja altaita. KALAN punnituksessa kannattaa olla tarkkana, ettei tule levittäneeksi valeuutista ennätyskalasta. Ainakin porttikielto kohteeseen. Kannattaa siis olla tarkkana punnituksen kanssa, ennen kuin julkaisee ennätyskalansa somessa. Fiksuinta ja nykyisin ihan eläinsuojelulain mukaistakin on tappaa ja verestää kalat heti ylös nostamisen jälkeen. Valitettavan monissa vaaoissa on jenkkimarkkinoiden vuoksi rinnakkain kiloja pauna-asteikko. Muutamissa kohteissa karpit tunnetaan suurin piirtein nimeltä, ja jos joku nuijii 20-kiloisen ”Kallen” hengiltä, saattaa hengenlähtö olla lähellä nuijasankariltakin. Jäälle jättämistä voi perustella, jos ympärillä odottaa parvi lokkeja tai jopa merikotkia, jotka hoitavat kalat parempiin suihin heti pilkkijän poistuttua
Jos joku erehtyy utelemaan pyyntipaikasta, vastaus on luokkaa ”merestä” tai ”vedestä”. Myös monille muille uhanalaisille kaloille on kolmetai nelinumeroisia suojeluarvoja asetettu. Ei ole helppoa olla kaikille mieliksi, joten jos pelkää kielteisiä kommentteja, kannattaa somepäivitykset jättää vähemmälle tai jakaa niitä vain rajatulle ystäväjoukolle. Ja varmasti jää, jos saalis on kaikkien arvosteltavana somessa. Suomalaiset ovat luontaisesti vaatimatonta mutta kateuteen taipuvaista kansaa, jota tällainen herkästi ärsyttää. TAPETUN taimenen on nykyisin syytä olla yli 50-senttinen ja rasvaevätön, jos se on pyydetty Etelä-Suomesta, muuten nousee haloo ja seuraa ehkä jopa oikeuskäsittely. ISO pilkkiahven on verraten harvinainen saalis, josta kelpaa kuvia ottaa ja jakaa vaikka somessa. Rauhoitettu kala voi tulla kalliiksi Ehkä pahimman virheensä kalastaja tekee tappamalla rauhoitetun kalan. Samalla voi saada kimppuunsa erilaiset eläinaktivistit, joiden mielestä pyydä ja päästä -kalastus on pelkkää kalojen rääkkäämistä oman nautinnon kustannuksella. . Joku saattaa kuitenkin närkästyneenä esittää, miksei näitä arvokkaita suvunjatkajia vapautettu. Suojeluarvo VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 29. Rauhoitettu tai alamittainen kala pitää nykylain mukaan vapauttaa, vaikka se olisi pyynnin yhteydessä vahingoittunut tai jopa kuollut. Esimerkiksi rasvaeväleikkaamattoman eli luonnossa syntyneen Saimaan järvilohen tappaminen voi tuoda 7510 euron korvauksen ja sakot päälle, jos siitä jää kiinni. Jos olet yhtään epävarma, laske kala pois. Herkästi nousee mieleen, haetaanko tuollaisella mitään muuta kuin nostetta omalle kalamiesmaineelle. On totta kai ihan luonnollista ja hyväksyttävää, ettei omia parhaita apajia haluta paljastaa, mutta miksi sitten pitäisi kaikkia kalojakaan julkisesti esitellä. Näin esimerkiksi silloin, jos patsastelee somessa jatkuvasti isojen vonkaleiden kanssa, kaikki taustamaisemat sutattuna paikan mahdollisen paljastumisen varalta. Vaikkei tietysti pitäisi. PATSASTELE JATKUVASTI ISOILLA KALOILLA Suuri kala voi olla oikeaoppisesti kuvattu ja taiten vapautettu, silti kalastaja saattaa joutua arvostelun kohteeksi. . Kalastajan on siis syytä opetella, mitä kaloja saa milloinkin ottaa ja mitkä pitää päästää ehdottomasti takaisin. Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistön järvilohi on rankattu arvokkaimmaksi kalaksemme, mutta kovin halvalla ei selviä rasvaevällisen meritaimenen (3260 €), rauhoitusaikana pyydetyn ankeriaan (3510 €) ja esimerkiksi leveyspiirin 64 eteläpuolelta napatun rasvaevällisen järvitaimenen (2440 €) tappajakaan
Kotimaiseen luonnonkalaan kuluttajilla on LINDSTRÖMIN kalapihvit tarjoillaan keitettyjen perunoiden, etikkapunajuuren ja tabascolla terästetyn rakuunakastikkeen kera. KALAHERKUT TE K S TI JA K U V A K AR I N YB ER G JA JA AN A VE TI K K O L I ND ST R ÖM IN K ALA PI H VIT 400 g jauhettua vaaleaa kalaa (hauki, särkikalat) 1 dl kermaa 1 kananmuna ½ dl kaurahiutaleita 3 rkl perunajauhoja 1 sipuli 3 etikkapunajuurta 2 tl suolaa ½ tl mustapippuria voita ja/tai ruokaöljyä paistamiseen Sekoita kerma ja kananmuna. Raasta sipuli ja silppua punajuuret pieneksi. Muotoile taikina kosteilla käsillä pihveiksi, ja paista ne voissa tai öljyssä tai niiden seoksessa pannulla kauniin ruskeiksi ja kypsiksi. Ne ovat myös terveellistä, kotimaista ja edullista raaka-ainetta. Harmittavan usein kalaruoka toimii synonyymina ainoastaan lohikaloille, vaikka vesistöissä uiskentelee monia muita maukkaita, joskin maineeltaan vähemmän kokeilemaan houkuttelevia kalalajeja. LIHAMYLLY TEKEE RUODOISTA SELVÄÄ Kotimaista luonnonkalaa arvostetaan, vaikka sitä käytetään tuontikalaa vähemmän. 30 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lisää joukkoon jauhettu kala ja sekoita hyvin. Tämä johtunee siitä, että kala on ollut monessa taloudessa niin itsestäänselvyys, ettei sitä katsottu edes maininnan arvoiseksi. Vähempiarvoisista kaloista maukkaita kalamurekepihvejä TABASCOLLA TERÄSTETTY RAKUUNAKASTIKE 1 prk kermaviili 2 tl kuivattua rakuunaa 1 rkl etikkaa 4 tl juoksevaa hunajaa ½ tl Tabasco-kastiketta Sekoita kaikki ainekset keskenään ja jäähdytä kastike ennen tarjoilua hetki jääkaapissa. Särkikalat tarjoavat mahtavan ruoanvalmistusainesten lähteen. useimmat särkikalat) on perinneruokaa, vaikka sitä ei usein perinneruokakirjoituksissa mainita. Anna turvota hetki. V ähäarvoinen kala (mm. Tee ensin pieni koepihvi, josta tarkistat maun. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile vaikkapa keitettyjen perunoiden, etikkapunajuurien ja Tabasco-kastikkeella terästetyn rakuunakastikeen kera. Lisää joukkoon. Lisää joukkoon kaurahiutaleet ja perunajauhot. Särkikin oli aikanaan yleinen perheissä syöty talouskala, jota käytettiin arkisen ruoanlaiton lisäksi muun muassa kuivattuna ja suolakalana
KIRJOITTAJIEN mielestä perinteinen lihamylly on paras väline kalan jauhamiseen. Jäljelle jäävät vähäiset päästöt kompensoimme lyhentämättöminä sertifioitujen metsänsuojeluja metsityshankkeiden kautta. Ekologisuus, kotimaisuus ja hinta ovat kalatarjonnan haasteita. Niistä pääsee eroon esimerkiksi jauhamalla kalat lihamyllyssä monikäyttöiseksi kalamassaksi, jota voi käyttää tavallisen jauhelihan tapaan. Se on harmillista, sillä makunsa puolesta vajaasti hyödynnetty kala kykenee korvaamaan tunnetumpia ja käytetympiä kalalajeja. ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 100-prosenttisesti hiilineutraalit painotuotteet syntyvät vähentäessämme ympäristön kuormitusta tuotannon jokaisessa vaiheessa. Ota seuraavalla kalaretkellä onkikalat ja sintit talteen. Yritysnäkyvyytesi vastuullinen kumppani www.punamusta.com yleensä myönteinen asenne. Siksi saat meiltä lähes kaikki mainospainotuotteet ja viestinnän materiaalit 100-prosenttisesti hiilineutraaleina Valitse vastuullisesti – paina hiilineutraalisti. Kala kannattaa jauhaa aina 2-3 kertaa, jotta kaikki ruodonpätkät häviävät kalamassan sekaan.. JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI Laadukas esite tai vastuullisuusraportti jää vastaanottajan mieleen, kun se on painettu ympäristövastuullisesti. Ruodot eivät ole ylitsepääsemätön ongelma. Monen kalanystävän kalan käyttöä rajoittavat eniten ruodot. Prosessoi ne lihamyllyn läpi kalamurekepihvien aineiksi muiden sopivien raaka-aineiden, kuten tällä kerralla punajuuri, kanssa ja paista pannulla maukkaat pihvit koko perheelle
Molemmat lajit uiskentelivat yli 90 prosenttia ajasta alle kolmen metrin syvyisillä alueilla kyseenalaisten ajatuksen, että taimen tulisi matalaan vain syksyllä. 32 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Miksi kalat tekevät näin. Thorbjørnsen ym. Asiaa ei suoraan ole tutkittu, mutta jotakin kalojen liikkeistä tiedetään. Isot meritaimenet uivat keskimäärin syvemTAIMEN tulee syksyllä matalaan myös järvillä. Sopivia alueita ja syvyyksiä hakiessaan kalat tasapainottelevat suotuisan lämpötilan, hyvän happipitoisuuden, saalistusriskin ja ravinnon saatavuuden välillä. (2021) tutkivat meritaimenten liikkeitä Norjan etelärannikolla käyttäen pitkätoimisia akustisia lähettimiä. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua M yöhäissyksyllä ison hauen voi tavoittaa matalasta varsinkin rannikolla, ja taimenten sanotaan tulevan katsomaan ensilunta. Raudut puolestaan viettivät yli puolet ajastaan alle metrin syvyydellä ja ulompana vuonolla kuin taimenet. MIKSI kala tulee syksyllä matalaan. MERITAIMENEN LIIKKEITÄ ON SEURATTU ENITEN Luonnonvalokuvaajanakin tunnettu Audun Rikardsen tutki kollegoineen vuonna 2002 meritaimenten ja merirautujen kesäisiä liikkeitä Norjan Altavuonossa. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Taimenet viettivät yli puolet ajastaan 1-2 metrin syvyydessä, mutta sukelsivat toisinaan jopa 28 metrin syvyyteen
(2008) radioseurantatutkimuksessa hauet hakeutuivat kesällä selvästi syvempään veteen kuin talvella. Kylmässä vedessä taimenet etsivät keskimääräistä lämpimämpää vettä ja lämpimässä keskimääräistä viileämpää vettä. Öisin taimenet hakeutuivat lämpimämpään veteen kuin päivisin. Tutkimusten perusteella taimenen tavoittaa rantojen läheltä alle 12-asteisessa vedessä ja varsinkin hämärään aikaan. Yöksi kalat nousivat keskimäärin metrin lähemmäs pintaa kuin päivällä, ja öinen matalahakuisuus oli voimakkaampaa keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella. Isot hauet liikkuivat enemmän ja pysyivät kauempana rannasta kuin pienet. Myös Tanskassa taimenet viettivät kaksi kolmasosaa ajastaan alle kolmen metrin syvyydessä. Kalat etsivät kesällä lämpimän (yli 17?C) veden aikaan viileää vettä ja pysyivät keskimäärin noin kymmenen metrin syvyydellä. MYÖS ahvenen voi tavoittaa joskus varsin läheltä rantaa. MERITAIMEN on tunnettu esimerkki kylmän veden aikaan matalaan tulevasta kalasta. HAUKI PITÄÄ VIILEÄSTÄ JA SAALISTAA HÄMÄRÄSSÄ Hauki on viileän veden kala, jonka tiedetään yli 20 asteen pintavesien aikaan etsivän viileämpää vettä syvemmistä vesikerroksista. KARUILLA järvillä iso hauki tulee harvoin rantamatalaan edes syksyisin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 33. Välttämättä ensilunta ei siis tarvita taimenta houkuttamaan: Pohjois-Norjan viileistä vesistä taimenen tavoittaa rannalta kesälläkin. (2018) Tanskassa tekemän joessa kuteneiden ja merelle lähteneiden taimenten seuranta paljasti, että taimenet hakivat noin 12-13 asteen lämpötilaa. Saksassa tehdyssä Koblerin ym. Erityisesti isokokoiset taimenet nousivat keväisin öisin matalaan. Kesällä liikkuminen oli aktiivisinta aamuja iltahämärässä, kun taas talvisin selvät aktiivisuuspiikit katosivat. mällä kuin pienet, mutta syksyinen matalaan hakeutuminen oli ilmeistä. Viileässä 5-7 asteen vedessäkin kalat tekivät käyntejä yli viiden metrin syvyyteen varsinkin päiväaikaan, mutta keskimääräinen oleskelusyvyys oli kahden metrin luokkaa. TAIMEN LIIKKUU LÄMPÖTILAN MUKAAN Kristensenin ym
Jos happipitoisuus syvänteissä talven mittaan edelleen laskee, kalat joutuvat etsimään hapekasta vettä sekä ruokaa matalammalta ja usein samalla kylmemmistä vesistä. Päiväksi hauet hakeutuivat syvempään veteen varsinkin kesäisin, mutta hauet tekivät vuorokauden aikaisia vertikaalivaelluksia ympäri vuoden. Viileä vesi vaikutti olevan tärkeämpää isoille hauille kuin pienille, jotka hakivat ensisijaisesti suojaa vesikasveista. Hämärään vuorokaudenja vuodenaikaan hauet voivat yksinkertaisesti kesää paremmin uskaltautua matalaan saalistamaan. (2007) osoittivat kokeellisesti, että osa meritaimenista hakee kylmään vuodenaikaan makeaa vettä välttääkseen suolasta johtuvat ongelmat. Järvillä matalaan houkuttelevaa ravintoa voi olla esimerkiksi kuteva muikku, ja rantavesissä yleisesti on kaikenlaista ravintoa pikkukaloille. Petokalojen saaliskalat painuvat yleensä syksyn myötä syvänteisiin, eivätkä hauet useinkaan rantaudu järvillä samassa mitassa kuin rannikolla. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kalojen aktiivisuuteen ja jopa kasvuun. Aktiivisimpia hauet olivat myös merellä aamuja iltahämärän aikaan. Tutkittua Kasvu 34 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SYKSYINEN hauenkalastus on rannikolla usein tuloksellista matalassa. Alhaisen happipitoisuuden välttely oli merkitsevää erityisesti kesällä ja talvella, jolloin syvänteiden happipitoisuus putoaa helposti vähääkään rehevissä järvissä. (2019) seurasivat haukia Kalmarinsalmella Itämerellä. TULEEKO HAUKI SYKSYLLÄ MATALAAN. Hyvistä kalajärvistä löytyy useimmiten talvisinkin hapekasta neliasteista vettä. Ruotsalaiset Nordahl ym. raskaampaa, voinee suolan välttely ainakin paikoitellen ja ajoittain selittää makean veden kalojen hakeutumista matalaan tai jokivaikutteisiin lahtiin varsinkin kylmän veden aikaan. Kalastuskokemus on opettanut, että ison hauen voi loppusyksystä ja vielä keväälläkin tavoittaa merellä hyvin matalasta. He havaitsivat, että hauet hakeutuivat keväällä ja vielä alkukesästä lähelle pintaa, jossa auringonvalo lämmitti ne ympäröivää vettä lämpimämmiksi. Kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on kesän jäljiltä alhainen, eivät kalat viihdy syvällä syksylläkään. Kun järvivesi on täyskierron aikaan kaikilla syvyyksillä yhtä kylmää, määrääväksi tulee ravinnon saatavuus. Thomsen ym. Itämeren syvänteiden hapettomuus on pahentunut ja monilla järvillä rehevöityminen on heikentänyt syvien alueiden happitilannetta vastaavasti. Isot yli 70 sentin hauet hakivat lämpimän veden aikaan elokuussa 16-21 asteen lämpötilaa, ja kesäisin pienet hauet viettivät isoja enemmän aikaa matalilla kasvillisuusvyöhykkeillä. Vesi on tiheintä neliasteisena, minkä vuoksi kylmin vesi on kesällä pohjalla ja talvella pinnassa. Monien kalalajien epäillään siirtyneen lähemmäs rannikkoa, mutta syistä ei ole varmaa tietoa. Kylmässä vedessä kalojen suolatasapainon säätelykyky heikkenee. Tutkijat pystyivät osoittamaan, että hauet välttelivät sekä yli 20-asteista vettä että liian alhaista (alle 3 mg/L) happipitoisuutta. Loka-marraskuussa hauet välttelivät aktiivisesti lämmintä vettä. HAUELLA VAIKUTTAVAT LÄMPÖTILA JA HAPPIPITOISUUS Piercen ym. Muilla lajeilla asiaa ei tiettävästi ole suoraan tutkittu, mutta koska suolainen vesi on makeaa Lue lisää: https://doi.org/10.1111/j.1365-2419.2007.00445.x https://doi.org/10.1111/eva.13242 https://doi.org/10.3354/meps12618 https://doi.org/10.1007/s10750-007-9263-2 https://doi.org/10.1080/00028487.2013.822422 https://doi.org/10.3389/feart.2019.00174 Siirtyminen talveksi matalaan voi haitata kasvua Itämeren pintakerroksen keskimäärin tasainen suolaisuus on vähentynyt ja lämpötilakerrostuneisuus voimistunut viimeisen 35 vuoden aikana. (2013) Minnesotassa tekemä tutkimus antaa haukien liikkeistä kenties parhaan kuvan
Huomion herättäminen oli kai tarkoituskin. Aikaisemmin hallitsivat Abu, Mitchell ja Arjon lähes täydellisesti markkinoitamme, kunnes Japanista aikoi tulla halpoja keloja kauppoihin. Lehden kakkosnumerossa ”pillipiipari” sitten paljastui aukeaman kokoisena Galion -kelamainoksena. Seuraavassa on Urheilukalastus 2/1970 -lehden uutisosiosta poimittuja taustatietoja Galion-kelalle. Kela näkyi pienemmissä kyläkaupoissa vasta 1970 luvulla. Urheilukalastus -lehden numerossa 1/1970 oli kaksi kokosivun hämmentävää Galion-mainosta. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 35. UK 2/1970 lehden mainos avasi mainoksen ja Galion antoi kelasarjalle nimen. Mm. Galion tuli markkinoille 1969 ja Suomeen tuotiin kolmea mallia, joiden hinnat olivat vähintään puolta halvempia verrattuna laatumerkkien keloihin. Galionia valmistettiin vuosikymmenen alkupuoliskolla ja kelat myytiin tämän jälkeen pian loppuun. Mitchelliin ”halpamerkki” oli Galion, jota mainostettiin alkuun mahtipontisesti alan lehdissä. Vähitellen tuotiin maahamme yhä parempia japanilaisia keloja, jotka myös hinnoiltaan olivat hieman kalliimpia. Näitä keloja valmistetaan kolmea eri kokoa Galion 12, Galion 14 ja Galion 18. GALION Mitchellin hintakilpailumalli J apanin kalastusvälineiden halpatuonti iski 1960-70 lukujen taitteessa Pohjolan markkinoille ja Euroopan kelavalmistajien oli lähdettävä puolustamaan markkinaosuuksiaan tuomalla markkinoille huokeampia keloja. Pienellä oli sitten maininta jostain kelasta. Aluksi suhtauduttiin melko ylimielisesti näihin uusiin tulokkaisiin, jotka kyllä hintansa puolesta olivat kilpailukykyisiä, mutta laadullisesti heikkoja. Välineuutuuksia kalamiehille Viime vuosina on kelamarkkinoilla tapahtunut liikehdintää. Vastapainoksi on nyt tullut tehtaalta kiintokelasarja nimeltä Galion. Väriltään kelat ovat miellyttävän siniharmaita. Mainos ihmetytti sekä ärsytti, mikä ihmeen kela tuo nyt on. Alkusivun huilua soittavan ”käärmeenlumoojan” edessä oli kaksipäinen nuoli, joka sivun kahdessa piirroksessa käyristyi ja siinä oli vain sanat luotettava ja kevyttoiminen. Siinä mainostettiin mm. Galionia edistykselliseksi tulevaisuuden kelaksi. VASEMMALLA UK 1/1970 lehden alussa ollut mainossivu ja oikealla lehden loppusivu – hämmentävä pillipiipari. Ranskalainen Mitchell on myös saanut tuntea halpojen japanilaisten kelojen valtaavan markkinaosuuttaan. Lehden lopussa toisella mainossivulla huilunsoittajan nuoli oli jo kelautunut kieppiin, eikä sielläkään lukenut muuta kuin sanat voimakas ja kilpailukykyinen. Hintaluokkansa muihin keloihin verrattuna Galion kelat ovat erinomaisia. Lopullisen läpimurron kalamiesten suosioon tekivät japanilaiset tuotteet pari vuotta sitten Daiwan ilmestyttyä markkinoille
36 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Kalastin – uusi sähköinen kalastuspäiväkirja KALASTIN on sähköinen kalastuspäiväkirja. Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! uutta TEKSTI I S MO MAL IN Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Jarno Koskela on innokas harrastuskalastaja, joka mökkijärvellä kalastaessaan sai idean kehitellä omaksi huvikseen ja hyödykseen mobiilisovelluksen, jolla voisi seurata, millaisilla vieheillä hän onnistuu kaloja narraamaan. Kirjausten perusteella hän voi hakea määrittämiinsä olosuhteisiin parhaiten soveltuvia vieheitä ja viehevärejä. Sovellus ei jaa tietojasi muille. Varainkeruu jatkuu edelleen ja sitä jatketaan siihen saakka, kunnes kauppasumma on saatu kerättyä. Kuvan voi ottaa kameralla viehetietoja tallentaessa tai hakea sen laitteen kuvagalleriasta. Yksityiskohtaisemmat tiedot kattavat yhteenvedon vieheellä saatujen kalojen lukumäärästä, yleisimmistä saaliskaloista sekä kirjausten perusteella vieheelle parhaasta vuodenajasta, veden lämpötilasta ja sikäli kuin se soveltuu, uistelunopeudesta. Lopullisesti kauppa viimeistellään 31.12.2022, jonka jälkeen Myllykosken voimalaitos ympäröivine vesija maa-alueineen tulee siirtymään Kuusinkijoki kuntoon ry:n omistukseen. Sovellukseen voi sisäisenä ostoksena hankkia myös uistelutilan, joka näyttää suuremman karttanäkymän lisäksi veneen kulkureitin. Ohjelman saa käyttöön maksutta, mutta siinä on myös pari sovelluksen sisäistä ostosta: saaliskartta näyttää kirjatut kalapaikat hakuehtojen perusteella ja uistelutila helpottaa reitin seuraamista ja tärppipaikan merkitsemistä. Lisäksi on lista vieheellä pyydetyistä kaloista, jota klikkaamalla näkee saaliin yksityiskohtaiset tiedot. Koskienergia Oy voi jatkaa voimalalaitoksen käyttöä 31.5.2023 saakka, jonka jälkeen sen toiminta tullaan pysäyttämään ja Myllykosken alueen ennallistaminen luonnonmukaiseksi aloitetaan. Entisöimissuunnitelman laatiminen maksetaan Suomen luonnonsuojeluliitolta saadulla avustuksella. Kuusinkijoki kuntoon ry haluaa kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia. Puolentoista vuoden työrupeaman jälkeen valmistui Kalastin-niminen kalastajan muistikirja, joka on julkaistu myös Google Play -kaupassa. KUUSINKI KUUSINKIJOEN Myllykosken voimalaitoksen kaupan esisopimus on solmittu Kuusinkijoki kuntoon ry ja Koskienergia Koskivoima Oy ovat solmineet esisopimuksen Myllykosken voimalaitoksen kaupasta. Lisää hankkeesta: kuusinkijoki.fi/. Voimalaitosalueen entisöimissuunnitelmaa on parhaillaan laatimassa AFRY Finland Oy. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 6/2021 (ilmestyy 2.12.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 18.10. Kaupan esisopimuksen allekirjoittamista on edeltänyt varainkeräys, joka on tähän mennessä tuottanut noin 400 000 euroa. Kirjatut kalasaaliit esitetään luettelona, josta saa yleiskäsityksen kirjausten pääkohdista, kuten vuodenajasta, säätilasta, vesistön nimestä ja veden laadusta. Karttaruutujen sekä säätietojen lataaminen vaatii verkkoyhteyden ja kuluttaa mahdollista datasiirtokiintiötä. Kalastin on sähköinen kalastuspäiväkirja, johon käyttäjä voi kirjata kalansaaliinsa ja luetteloida vieheensä. Sovellus hakee kalapaikan sijainnin ja säätiedot automaattisesti, jos niin halutaan. Sen turvin kaupan esisopimus, arvoltaan 250 000 euroa, voitiin allekirjoittaa. Kuvan tulee olla jpgtai png-muodossa ja se kannattaa ottaa kuvasuhteessa 1:1, jolloin se sopii parhaiten sille varattuun tilaan. LISÄTIETOJA: play.google.com/store/apps/ details?id=com.kalastin.app.basic. Lisäksi nähtävissä ovat vieheen päävärit, jolloin voi yhdellä vilkaisulla nähdä, mikä voisi olla päivän tärppiväri. Loput noin neljän miljoonan euron kauppasummasta maksetaan myyjäosapuolelle kaupan lopullisen vahvistamisen yhteydessä. Useat yksityishenkilöt ovat tukeneet hanketta jopa useiden tuhansien eurojen suuruisilla lahjoituksilla. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Käytetyt vieheet kannattaa luetteloida, jotta oikean vieheen voi tarpeen tullen linkittää oikeaan kalasaaliiseen. Sijainnin tarkka määritys vaatii laitteessa GPS-ominaisuuden käyttöä. Maaja metsätalousministeriö on lupautunut tukemaan hanketta 50 prosentilla kauppasummasta vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU:n varoista. Myös yhteisöiltä ja yrityksiltä on saatu useiden kymmenien tuhansien eurojen suuruisia lahjoituksia, suurimpana näistä LähiTapiola Kainuu-Koillismaan lahjoittamat 50 000 euroa. Vieheluettelossa esitetään vieheen kuva ja päätiedot
https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. mukaan) Puh. 040 591 4116 KALASTAJAT & METSÄSTÄJÄT! 3 ,/kpl + POSTIMAKSU ELÄVÄT SYÖTIT Madot ja toukat Filetit ja sakset TERÄVIKSI! Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 37. 045 138 8888 Uusi iso myymälä Auki Ti Pe 10-18 (muut ajat sopim. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. Yli 1000 uutta tuotetta netissä Onkitukku ROD Oy Tiilipojanlenkki 4, Vantaa (Petikko) puh. 045 138 8888 JIG, Just in Gross (Onkitukku) Tiilipojanlenkki 2, Vantaa (Petikossa St1:n pihalla) Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Ota Ottipaikka onkeesi! p. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. Kuusamon Syötti ja Teroituspalvelut T:mi Ari Ronkainen p. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p
Kesällä vauraampi hauki löytyy karikoiden pielestä syvemmästä ja viileästä vedestä, tai välivedestä saalistamasta. Kalastavien kumimallien valmistajia löytyy, vaikka kuinka monia ja jokainen voi valita kalastukseen mieluisensa. Lääkäri määrää vaivaan reseptivapaan uistinten värisuoran, jolla pahin kuume saadaan taltutettua. . Raskaat kumit vaativat heittämiseen omat välineensä, mutta perusuisteluvapa hoitaa homman mallikkaasti, eikä yli 100 gramman painoisen kumin uitto tuota ongelmia. Snack Baits, 23 cm Kumit ovat tulleet hauen kalastukseen ryminällä. Värikartta on laaja ja kuulat sisällä lisäävät vieheen houkuttavuutta. Keväällä, ja etenkin syksyllä matalammat karikot, kaislikon reunat ja lahtivedet ovat haukien suosimia ruoka-aittoja. . Uistimet saavat olla suhteellisen kookkaita. Lääkäri määrää matalaan veteen satulalevyisen mallin ja syvään veteen syvännemallin, joka toimii tarvittaessa myös tuplilla uisteltaessa veturivaappuna. Letkeää uintia Matalien lahtivesien uisteluun 38 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Muistathan, että suuret hauet ovat voimakkaasti viileää vettä suosivia kaloja, ja ne saalistavat kookasta ravintoa. Snack Baits sopii hyvin erityisesti syksyn matalien lahtivesien uisteluun tai kesällä takilassa vedettäväksi. Pykälää vauraampi letkeäuintinen 14-senttinen Jesse tartuttaa liukaspintaisena kalat hyvin. Jesse 14 cm Korkiakosken uistimet Jesset ovat tunnettuja kuhan pyynnistä, mutta ne kalastavat myös haukia hyvin. Pienemmät hauet löytyvät rantavesistä ympäri vuoden. lääkärin määräyksestä T E K STI J A K UV A T JANNE RA U TA N E N HAUEN uistelijan värisuora L ääkäriltä tiedusteltiin rohtoja vakavaan hauen uistelukuumeeseen
Viileän veden hauelle Klassikko Possu Syksyn matalille vesille ?. Uistelijan ei tarvitse Possua tuunata, vaan laittaa vain suoraan siiman päähän. Lääkäri itse uittaa Proffaa leveä pää koukutettuna ja lukko kiinnitetään vieheen kapeaan päähän. Proffa – tee se itse Mitä on kalastus ilman kotisepän itse valmistamaa uistinta! Näppärä kalastaja valmistaa itse kookkaan Proffan, jonka historia ulottuu aina 1920-luvun Saksaan. Ovelimmat kalastajat tietävät, että sen kookkaammat mallit ovat mitä tehokkaimpia haukivieheitä. Kovapintainen uistin kestää kovaa käyttöä! . Nostalgiaa havitteleva kalastaja pyytää hauet paksulla käsisiimalla, joka on kierretty airon kahvan ympärille. Mikäli pajavasara ei pysy kädessä, niin ei hätää. Korkearunkoinen ja suuria särkikaloja muistuttava viehe on parhaimmillaan syksyn matalan veden uistelussa. Super Shad Rap, 14 cm Kalastajien keskuudessa tuttavallisemmin ”Possuksi” ristitty Rapalan valmistama klassikko toimii edelleen. Suurelle hauelle kannattaa valita koko 00 (18 cm). Soutu-uistelussa proffa suorastaan pakottaa hauet iskemään kiinni. Tomic, Multi Osataan sitä Pohjois-Amerikassakin! Kanadalainen Tomic on niittänyt mainetta lohikalojen uistelussa muun muassa naapurimaassamme Vänernillä. ?. Parhaimmillaan Tomic on viileän veden hauen kalastuksessa. Kaupasta voi ostaa Kuusamon valmistaman Professorin. Possu on erittäin suosittu viehe myös heittokalastajien keskuudessa, ja niistä on tuunattu jerkkien aikakauden alkuvaiheessa mitä erilaisempia käsialavieheitä. Parhaimmillaan viehe toimii matalan veden syyspyynnissä. Heität tai vedät, niin laajaa uintiliikettä potkiva viehe hurmaa hauen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 39
Vavan varressa T E K S TI IS M O M A L I N • K UV A T H EN RIK K O V A SE N AR K I S T O Keittiömestari HENRIK KOVASEN johdolla kotimaisesta lahnasta kehitettiin uusi ekologinen kalatuote Leikkalan syöminen vähentää rehevöitymistä ja auttaa ilmastoa HENRIK Kovanen työkaverinsa Helena Puolakan kanssa Savoyn kattoterassilla. 40 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Harppuunakalastuksessa tätä ongelmaa ei hänen mukaansa ole, vaan siinä on ihminen yksin kalaa vastaan. Toistaiseksi olen onnistunut harppunoimaan vain yhden ahvenen, joka oli 38-senttinen. Sen kalan maku on mieto, joten se maistuu myös niille, jotka eivät muuten erityisesti piittaa kalasta. Henrik Kovanen on rautainen ravintola-alan ammattilainen ja hallitsee suvereenisti reseptit ja gastronomian, mutta tutustui ensimmäistä kertaa elintarvikkeiden tuotekehityksen saloihin MTV3:lla esitetyssä ohjelmassa. ”Olemme koemaistattaneet leikkelettä lukuisia kertoja ja monet ovat luulleet sitä esimerkiksi kalkkunaksi. MAISTUU MYÖS LAPSILLE Leikkalaa kehittää ja myy Kamaboko Finland Oy, jonka tuotepäällikkönä Kovanen toimii. . Hänen uskoaan menestysmahdollisuuksiin kilpailussa kuluttajien suosiosta lisää myös trendi vähentää punaisen lihan syömistä. KALA HENKILÖKOHTAISESTIKIN TÄRKEÄ RAAKA-AINE Kala on Kovaselle myös henkilökohtaisesti tärkeä raaka-aine ja muutenkin sydäntä lähellä, sillä esimerkiksi savustettu lahna on hänelle jo lapsuuden mökkireissuilta tuttu. Sieltä tuote kuljetetaan leikkeleeksi jalostettuna ympäri Suomen kauppoihin myytäväksi. vähäarvoisen kotimaisen kalan, tässä tapauksessa lahnan elintarvikekäyttöä”, Kovanen korostaa. Jonkin verran on tullut myös lahnoja.” Kovanen ei käytä harppuunalla kalastaessaan sukelluslaitteita, vaan ainoastaan märkäpukua, jossa pärjää hyvin myös kylmässä vedessä, joka on lämmintä vettä kirkkaampaa. SÄRKIKALAT OVAT KUITENKIN KAUPALLISESTI YHÄ ALIARVOSTETUSSA ASEMASSA. Keittiömestari HENRIK KOVASEN johdolla kotimaisesta lahnasta kehitettiin uusi ekologinen kalatuote Leikkalan syöminen vähentää rehevöitymistä ja auttaa ilmastoa Harppuunakalastus oma lempilaji Harrastus Kovanen työskentelee tällä hetkellä keittiömestarina huippuravintolassa, mutta taustalta löytyy monipuolinen elämänura ja hän on käynyt esimerkiksi merimiesja kotitalousopettajakoulutuksen. Leppäsavustetusta lahnasta valmistetusta Leikkalasta on saatavana kolme eri makua, jotka ovat roseepippuri, yrtit ja savu. ”Kalat pitää tietenkin myös etsiä, ja on hienoa, kun saa sukellella vedessä tai vaania kaislikon keskellä”, Kovanen kertoo. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 41. Särkikalat ovat kuitenkin kaupallisesti yhä aliarvostetussa asemassa, vaikka ne ovat terveellinen, edullinen ja ekologinen vaihtoehto suositummille kalalajeille”, toteaa Kovanen. Miedon makunsa ja ruodottomuutensa ansiosta myös lapset näyttävät pitävän siitä”, Kovanen kertoo. Suurin harppuunahaukeni oli 96 sentin mittainen. Harrastuksista hänelle rakkain on harppuunakalastus, johon marokkolaissuomalainen ystävä tutustutti hänet noin kaksikymmentä vuotta sitten. ”Varsinkin merellä paras aika harppuunakalastukselle on kevät tai syksy. Järvillä sen sijaan harppunointi onnistuu keskikesälläkin”, Kovanen selvittää. ”Verkkojakin olen joskus mökillä pitänyt, mutta siinä on ongelmana, että joskus voi tulla liikaa saalista”, Kovanen sanoo. Lisäksi kotimaisia tuotteita ja siis myös kalaa tarjotaan runsaasti Savoyssa, jonka suosituimpiin ruokalista-annoksiin kuuluu gourmet-tason savulahna-annos. Lisäksi hän on opiskellut yliopistossa biologiaa. Sinilevä haittaa ja on ikävä kesällä. Olemme sen vuoksi innokkaasti mukana edistämässä ns. ”Kala on hyvin suomalaista ja monipuolista, eikä siihen voi kyllästyä. Suomalainen menestysresepti -kilpailussa häntä kiehtoivat erityisesti ammatilliset haasteet ja mahdollisuus vaikuttaa vastuullisesti suomalaiseen ruokakulttuuriin. ”Kotimaisesta villikalasta valmistettu Leikkala on terveellinen vaihtoehto lihaleikkeleille”, Kovanen sanoo. HARPPUUNAKALASTUS on Henrik Kovasen oma ”leipälaji”. Vaikka yrityksen kotipaikka on Helsingissä, niin Leikkalaa valmistetaan Oulujärvestä ja Itämerestä kalastetusta lahnasta, joka savustetaan ja työstetään kalamassaksi yhtiön tuotantolaitoksella Paltamon Kontiomäessä. ”Lähdimme monen alan huippuosaajista koostuvan tiimimme kanssa ohjelmaan mukaan, koska sen avulla saatoimme osallistua kotimaisen elintarviketuotannon muuttamiseen ekologisempaan ja ilmastoystävällisempään suuntaan. Hän osallistui kilpailuun kotimaisesta savustetusta lahnasta valmistettavalla leikkeleellä, Leikkalalla. ”Eniten olen harppuunalla saanut haukia, ja niitä onnistuu ainakin näkemään melkein joka kerralla. S uomalainen menestysresepti -ohjelmassa kilpaili elokuussa päättyneellä tuotantokaudella myös Savoyn keittiömestari Henrik Kovanen, joka ainoana finalistina toi esille uutta suomalaista kalatuotetta. ”Uskomme vakaasti tuotteeseemme ja siihen, että saamme kehitettyä sen huippuunsa ja samalla suomalaiset syömään entistä enemmän särkikaloja”, Kovanen vakuuttaa
Vuoden 2021 kilpailussa voiton vei ravintoloitsija Marjaana Pohjola härkäpavuista valmistetuilla Fallero-falafeleillaan. Ensin nämä kaksi parikymppistä nuorta miestä pyytävät kalat, mutta se ei jää siihen, vaan he jatkavat vielä tehtaalle käsittelemään saaliinsa”, Kovanen kehuu. 42 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Näiden nuorten kalastajien työskentelyä on ollut ilo ja kunnia päästä seuraamaan. Yksi ratkaisu raaka-aineen saatavuusongelmaan on yhteistyö hoitokalastajien kanssa. Vavan varressa ”En toki ole ollut yksin, vaan mukana on ollut laaja ammattitaitoinen tiimi. JOUTUI POIS MUKAVUUSALUEELTAAN Kovanen myöntää joutuneensa teollisen tuotteen kehittämisessä pois mukavuusalueeltaan. Myöhemmin Laitinen ja Kovanen kohtasivat sattumalta Ismo Alangon ja Kimmo Pohjosen videon kuvauksissa, ja kun Laitinen kuuli Kovasen olevan Savoyn keittiömestari, hän pyysi tätä mukaan Kamabokon toimintaan. Se oli hänen mukaansa kuitenkin hyvin mielenkiintoista ja opettavaista. Ja loppu onkin historiaa… TARVITSEMME KYMMENIÄ TONNEJA MASSAA, MIKÄ TARKOITTAA JOPA 100 TUHATTA KILOA PYÖREÄÄ KALAA. Kamaboko Finland Oy sai myös avustusta valtioneuvoston myöntämästä miljoonan euron tuesta uusille hankkeille, joilla edistetään alihyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä”, Kovanen korostaa. Lisäksi ei myöskään ole välttämättä riittävästi kalastajia kalaa pyytämässä”, Kovanen sanoo. Silloin hänen eteensä tuotiin kumimainen möhkäle, jossa oli siniset reunat. Samanaikaisesti yrityksen tehdas on valmistumassa Paltamon Kontiomäelle. Ensimmäisenä vuonna kilpailun voitti Leivon leipomon Boltsi-pyörykkä ja viime vuonna Rostenin leipomon Rostis-piirakka. Ohjelma . LAHNAN SAATAVUUDESSA ON HAASTEENSA Kun haastattelua tehdään hieman ennen elokuun puoliväliä, on kaksi viikkoa aikaa siihen, kun ensimmäiset 35 000 pakettia Leikkalaa on jo kaupoissa myynnissä. ”Esimerkiksi Salon Hirvijärven kalanhoitokunta on ottanut yhteyttä ja ilmoittanut olevansa kiinnostunut toimittamaan meille kalaa”, Kovanen mainitsee. ”Tarvitsemme kymmeniä tonneja massaa, mikä tarkoittaa jopa 100 tuhatta kiloa pyöreää kalaa. Se on myös sopusoinnussa sen tavoitteen kanssa, että särkikalojen syönnin edistämisellä pyritään vähentämään vesistöjen ravinnekuormitusta. Tällaisen kalamäärän saatavuus hieman mietityttää. Hänelle ennestään outoja ovat muun muassa olleet tehtaan rakentamiseen ja tuotteen skaalattavuuteen liittyvät kuviot. Myös omaa kalan massaamoa suunnitellaan, mutta toistaiseksi turvaudutaan yhteistyökumppaneiden, kuten Brännskata Fiskare Oy:n ja Paltamon Kalatalon laitoksiin. PALTAMON KALATALOSTA LÖYTYY NUORIA KALASTAJIA Brännskata Fiskaren tuotantolaitos pystyy tuottamaan kymmeniä tonneja lahnamassaa ja Paltamon Kalatalon nuoret kalastajat Antti Kyllönen ja Santeri Toivonen kalastavat Kamabokolle lahnaa, niin paljon kuin ennättävät. HENRIK Kovanen ajamassa kohti harppuunakalastusapajia. Se oli perinteistä japanilaista kalakakkua kamabokoa, joka valmistetaan samantyyppisestä vaaleasta kalasta kuin esimerkiksi meillä lahna. Vaikka vesistöissämme on miljoonia kiloja lahnaa, niin sitä ei niin vain saada kalastettua ja massattua. ” Uusia innovaatiota S-kauppojen hyllyille Suomalainen menestysresepti on vuonna 2018 käynnistetty kilpailu ja televisio-ohjelma, jossa etsitään uusia kotimaisia ekologisia ruokainnovaatioita S-ryhmän kauppojen hyllyille. Laitinen ihastui japanilaiseen perinneherkkuun ja alkoi valmistaa sitä itse kotimaisista särkikaloista. JAPANILAISESTA KALAKAKUSTA KAMABOKOSTA IDEA LEIKKALAAN Elokuvaohjaaja Sami Laitinen oli Japanissa noin kymmenen vuotta sitten ja pyysi saada syötäväksi kalaa
Kalenteri ilmestyy lokakuussa. • heittokalastajan paikkavalinnasta • kalalajien fongauksesta • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/kalenteri. Kangaskosken padon purkaminen auttaa uhanalaisia vaelluskaloja, kuten Laatokan lohta ja taimenta. Hankkeiden edistymistä voi seurata osoitteessa hiitolanjoki.fi. Reitti on auki vaelluskalojen kulkureitiksi latvavesille syksyyn 2023 mennessä. Kangaskosken voimalan toiminta päättyi heinäkuun lopulla, ja urakka koskella käynnistyi välittömästi Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan ehtojen mukaisesti. 050 597 4933 Vuoden 2022 kalenterista löydät tietoa mm. KALASTAJAN TASKUTIETO TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö toteuttaa Hiitolanjoen koskien ennallistamisen eri lähteistä kootulla rahoituksella. Kangaskosken voimalan säätöpato purettiin ja Kangaskoski on auki vaelluskaloille. Laaja joukko toimijoita on tehnyt vuosikymmeniä töitä Hiitolanjoen vapauttamiseksi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 43. Hiitolanjoella ennallistettaviin kolmeen koskeen muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa Laatokan lohelle ja taimenelle. HIITOLANJOEN Kangaskosken padon purkujuhlaan osallistuivat muun muassa Jasper Pääkkönen ja maaja metsätalousministeri Jari Leppä sekä kansanedustajia paikallisten vaikuttajien ja jokiaktiivien ohella. Voimaloiden hankinnan päärahoittaja oli maaja metsätalousministeriö, lisäksi lahjoituksia saatiin yksityisiltä säätiöiltä, yrityksiltä ja henkilöiltä, ja varoja on riittänyt myös Kangaskosken ennallistuksen toteutukseen, johon lisäksi on saatu EU-ohjelmarahoitusta CBC-ohjelmasta (RivTimes-hanke). Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) kuuluvat voimalarakennukset kunnostetaan ja niihin suunnitellaan museoja matkailutoimintaa. Kalojen lisäksi Kangaskoski, Lahnasenkoski ja Ritakoski tulevat tuottamaan paljon iloa ja myös taloudellista hyötyä alueelle – kokonaisuudesta muodostuu eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upea koskireitti, jonka yhteenlaskettu pudotuskorkeus on kahdeksantoista metriä. 12 € + toimituskulut. Ennallistusprojektia toteuttaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka hankki omistukseensa voimalat Lahnasenkoskella 2017, Ritakoskella ja Kangaskoskella 2019. HIITOLANJOKI HIITOLANJOELLA juhlittiin Kangaskosken padon purkamista Etelä-Karjalassa sijaitsevalla Hiitolanjoella on purettu iso vesivoimapato. Kuva: Sini Javanainen. Lisäksi projektiin kuuluu myös koskien ympäristön maisemointi ja retkeilypalvelujen parantaminen
Oikealla varovaisille kaloille hennot cdc-siipiset pinturit ja ruskea kuulapäänymfi. perhonurkka T EK STI JA K U V A T OL L I TOI VO NE N PURONIERIÄ Herkullinen vieraslaji PERHOT puronieriälle. Vasemmalla perhot Klinkki, Pinkkimurkku ja OrangeTag hyvälle syönnille. 44 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Jos kalastajan taidot riittävät, voi värikästä monofiiliperuketta ja tapsia ohentaa lisää. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 45. Pienissä virtavesissä puronieriät kerääntyvät erityisesti uomassa oleviin syvempiin kohtiin. Muun muassa näiden toimien takia myös kalakannat virtaavissa pienvesissä ovat monin paikoin taantuneet, kun sopivat lisääntymisja elinympäristöt ovat tuhoutuneet ja vedenlaatu heikentynyt. Hankkeen tavoitteena on kääntää lajien väliset voimasuhteet taimenen hyväksi. Tästä toimintatavasta lohikaloihin kuuluva Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva puronieriä on ikävä esimerkki. Tällaisella välineistöllä saavutetaan äärimmäisen hyvä tuntuma perhoon ja sen uittamiseen, lisäksi tärpit välittyvät kalastajalle hyvin. Perhojen kokoa ja väritystä tulee muuttaa, jos kirkkaat ja kookkaat perhot eivät tuota tulosta. PINTAPERHOJA NYMFIKALASTUS ERITYISEN TOIMIVIA Perhokalastustekniikoista pintaperhoja nymfikalastus ovat olleet erityisen toimivia. Vastaavaa toimintaa tulisi olla pitkin SuoPerhot mea, jos uskotaan, että puronieriän valtaamassa purossa on potentiaalia taimenen lisääntymispuroksi. Aivan pienimmissä puroissa puroon muodostuneet tai kaivetut lampareet vetävät puronieriöitä erityisesti puoleensa. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:llä onkin käynnissä hanke, jossa purosta poistetaan yhteistyönä kalaveden omistajan kanssa puronieriöitä ja vesistöä kunnostetaan paremmaksi taimenen elinympäristöksi. Kalastuksen säännöt kuitenkin määrittää paikallinen osakaskunta eli kalaveden omistaja. Nykyaikaisilla nymfivavoilla esimerkiksi 0,14 millin perukepaksuudet ovat jo arkipäivää ja kestävät hyvin, kun kalastetaan pääosin alle 40 sentin mittaisia kaloja. ranskalaisnymfitekniikka, jossa kevyen nymfiperhosiiman kärkeen kiinnitetään vaikkapa puolentoista vavan mittainen värikäs 0,25 millin monofiilisiima, jota jatketaan noin metrin pituisella tapsilla. Puronieriä on erittäin aggressiivinen kala ja tätä kannattaa käyttää hyväksi, jos kalastetaan pienen kalastuspaineen alaisia paikkoja. Kuulapäänymfeistä hyvin on toiminut muun muassa Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessäkin esitelty OrangeTag koossa 14 ja pintaperhoista Klinkki koossa 12-14. Ärsykkeenä voi käyttää nymfeissä erilaisia kirkkaita iskupisteitä ja pintaperhot voivat olla reilun kokoisia. JOUSIPYSSYHEITTO ON TÄRKEÄ TAITO Ahtaissa purouomissa perhon heittäminen perhosiiman avulla voi olla hyvin vaikeaa, joten tarkka ns. Silloin on luonnollista pienentää perhoja ja siirtyä värimaailmassa luonnollisempaan suuntaan, esimerkiksi ruskean, oliivin ja harmaan sävyihin. Näitä alueita on myös helpompi kalastaa, kuin nilkkasyvyisiä kivija sorapohjia. jousipyssyheitto, jossa perho asetetaan peukalon ja etusormen väliin ja perho lingotaan vavan joustoa hyväksi käyttäen tarkasti haluttuun paikkaan, on erityisen tärkeä taito purokalastajalle. Jousipyssyheiton avulla pystyy perhon linkoamaan vielä noin 7-9 metrin päähän aikaisemmin mainitulla setillä. Kovemman kalastuspaineen puroilla ovat toimineet hieman erilaiset ja vaatimattomammat perhot, ja kuulapäänymfit ovat pienentyneet esimerkiksi kokoon 16. Virtavesiä on padottu, perattu ja valuma-alueita ojitettu. Lajina puronieriä on erittäin mielenkiintoinen kohde perhokalastajalle ja kevyellä virvelikalustolla kalastavalle. Tänä päivänä Suomesta löytyy kymmeniä puronieriäpitoisia pienvesiä, jotka ennen ovat olleet taimenen lisääntymispuroja. Erityisen toimiva tekniikka on ollut ns. Pintaperhoista erilaiset cdc-sidokset ovat toimineet hyvin. Jos vesistön kalastuspaine on pieni, kuulapäänymfeistä toimivat erilaiset kirkkaan iskupisteen omaavat perhot kokoluokissa 12-16. ?. Kunnallisia jätevesien ylivuotoja johdetaan pumppaamoiden kautta suoraan vesistöihin. Perhot puronieriälle Itse kalastan eniten erilaisilla kuulapäänymfeillä ja pintaperhoilla. Kuitenkin virtavesiemme kalakannat ovat monin paikoin kärsineet ihmisen toiminnan seurauksena. Kalastuspaineen lisääntyessä puronieriä oppii kuitenkin nopeasti erittäin varovaiseksi, jolloin perhoihin ja kalastustekniikoihin joutuu oikeasti paneutumaan, ja herkkyys sekä hyvä tuntuma tärppeihin nousevat isoon rooliin. NYMFI kelpaa hyvin puronieriälle. Tällaisia potentiaalisia kohtia ovat puroissa olevat lampareet, suvantojen syvemmät kohdat ja koskien kuopat. Tapsin päähän sidotaan kuulapäänymfi. Pienien perhojen kanssa tulisi myös käyttää ohuita siimoja varsinkin, jos kyseinen puro on kovan kalastuspaineen alla. Pienen kalastuspaineen puroissa pintaperhot voivat olla kookkaitakin ja hyvin kelluvia. M eillä Suomessa on mielenkiintoiset ja monipuoliset kalakannat, jos asiaa ajatellaan vaikka kalastuksellisessa mielessä. MITÄ KALALAJEJA VOITAISIIN ISTUTTAA Kalavesien hoidossa mietittiin pitkään paljon sitä, mitä mielenkiintoisia kalalajeja voitaisiin istuttaa, kun samaan aikaan meidän omat alkuperäiset arvostetut kalakantamme taantuivat. PURONIERIÄN KALASTUS ON SUOSITELTAVAA Vieraslaji puronieriän valtaamilla puroilla ja lammilla kalastus on suositeltavaa, jopa toivottavaa
Muutaman kerran suomalaisten kauloja ovat koristaneet mitalit, mutta kultaan ei aiemmin koskaan ylletty. SUOMEN JOUKKUEELLE KULTAJA HOPEAMITALEJA Perhokalastuksen maailmanmestaruudet ratkottiin Kuusamossa ja Taivalkoskella 12.-16. Joukkueen jäsenet olivat kapteeni Jarkko Suominen, manageri Esa Pölkki ja kilpailijat Heikki Kurtti (sija 1.), Jari Heikkinen (2.), Santeri Kinnunen (4.), Mikko Räsänen (5.), Jyrki Hiltunen (15.) ja Pietari Sipponen (varalla). TEKSTI PETTER NISSÉN P erhokalastuksen MM-kilpailuja on järjestetty neljäkymmentä kertaa eri puolilla maailmaa. Tapahtumaan osallistui 13 maajoukkuetta 5-8-henkisin joukkuein. Suomen maajoukkue voitti historiallisen kultamitalin ensimmäistä kertaa neljäkymmentä vuotta järjestetyn MM-perhon aikana. 46 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Rukankylän torilla todistettiin sunnuntaina 15. Vihdoinkin kultaa Suomi voittoon MM-PERHOSSA KILPAILUT KUUSAMO Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT SUOMEN joukkueen Jyrki Hiltunen väsyttää harjusta joella. elokuuta historiallista hetkeä Suomen lipun noustessa palkintojenjaossa kahdesti korkeimmalle salkoon Maamme laulun soidessa taustalla. Kuva: Anna-Maija Ahokas. Henkilökohtaisen sarjan voittaja Heikki Kurtti saavutti Suomelle historian ensimmäisen kultamitalin ja toiseksi sijoittunut Jari Heikkinen maamme toisen hopeamitalin. elokuuta. Pronssimitalikin oli erittäin lähellä tulla Suomeen, kun Santeri Kinnunen oli sijoituspisteissä (15) tasoissa espanjalaisen David Arcayn kanssa häviten lopulta saaliskaloista saaduilla pisteillä
VIDEOITA JA KUVIA MM-perho 2021 tapahtumasta vapaa-ajankalastaja.fi/perhokalastuksen-mm-2021/ VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 47
Joukkueen perhokalastusvälineet ovat hioutuneet huippuunsa satojen tai tuhansien tuntien harjoittelun tuloksena. Takarivissä Esa Pölkki (vas.), Mikko Räsänen, Pietari Sipponen ja Jarkko Suominen. Kuva: Petter Nissén. PERHOKALASTUKSEN maailmanmestari 2021 Suomi: Eturivissä Jyrki Hiltunen (vas.), Jari Heikkinen, Heikki Kurtti ja Santeri Kinnunen. Kuva: Juha Ojaharju. Käytettävät välineet ovat herkemHENKILÖKOHTAISEN kilpailun kolme parasta: Hopeaa Jari Heikkinen (vas.), kultaa Heikki Kurtti ja pronssia David Arcay (ESP). Suomessa aiemmin järjestetyissä MM-kilpailuissa saaliiksi on saatu pronssimitalit Kuusamossa 1989 ja Kemi-Simojoki kilpailussa 2007. 48 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Toiseksi sijoittui Ranska (127 pistettä) ja kolmanneksi Espanja (141). Historian parhaat henkilökohtaiset sijoitukset olivat aiemmin Jyrki Lämsän pronssi Kuusamossa 1989 ja Jyrki Hiltusen hopea Italiassa 2019. Kaikki maajoukkueemme kilpailijat suoriutuivat kalastuksessa erinomaisesti ja joukkueen voitokas yhteispistemäärä 80 oli ylivoimainen. Aiemmin Suomi on sijoittunut parhaimmillaan joukkueena kahdesti hopealle Ruotsissa 2001 ja 2005. KILPAILUISSA KÄYTETÄÄN HERKKIÄ VÄLINEITÄ Kultamitalijoukkueen kapteeni Jarkko Suominen valotti hieman menestystä tuonutta kalastustaktiikkaa
Pintaperhona voi olla esimerkiksi hyvin kelluva vesiperhosjäljitelmä ja uppoperhona kuulapäinen pieni nymfi. Koko kilpailun paremmuus ratkaistiin viiden jakson yhteenlasketun pistemäärän avulla. piä kuin perusperhostelijan AFTM 4-6 -varusteet. Varsinkin viimeisillä kalastusjaksoilla pintaperho antoi mukavasti saalista. YKSI kilpailijoiden suosikkiperhoista harjuksen pyyntiin joella oli matojäljitelmä Chenille Squirmy Worm. Tyypillinen tapa on pienentää perhojen kokoa kalojen häiriinnyttyä kilpailun edetessä. Henkilökohtaisessa kilpailussa paras teoreettinen pistemäärä koko kilpailussa oli viisi ja joukkueiden kilpailussa 25. Perhovapojen ja -siimojen luokitukset ovat harjuksen jokikalastuksessa pääosin AFTM 2-3 -luokkia. Käytössä on usein jopa 0,10-0,12 millimetrin siimoja. Herkemmillä välineillä perhot uppoavat nopeammin haluttuun kalastussyvyyteen, saaliit ovat parempia ja pienetkin kalat pysyvät paremmin kiinni perhoissa. Väkäsettömät koukut ovat pääosin kokoja 18-14. Pisteet VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 49. Perukkeiden kärjen paksuudet ovat myös mattimeikäläisten 0,16-0,20 millimetrin siimoja ohuemmat. Pisteitä jaettiin jakson sijoituksen mukaan juoksevassa järjestyksessä voittajalle yksi, toiseksi sijoittuneelle kaksi ja niin edelleen. Vähiten pisteitä saanut voittoon Kilpailuun osallistui jokaisesta maajoukkueesta yhtäaikaisesti viisi kilpailijaa, jotka kalastivat kolmen kalastuspäivän aikana yhteensä viisi osakilpailua eli viisi kolme tuntia kestävää jaksoa. DRY-DROPPER YKSI MENESTYSTEKIJÖISTÄ Tämän vuoden kilpailussa yksi menestystekijöistä oli pintaperhon ja uppoperhon yhdistelmä dry-dropper, jolla uppoava perho pyysi pinnan alta ruokailevia kaloja ja kelluva perho pinnasta. Sijoituspisteiden summan jälkeen paremmuuden ratkaisi kaloista saatavat pisteet. Kuva: Petter Nissén. Kaloista sai pisteitä 100 pistettä jokaisesta saadusta kalasta ja lisäksi 20 pistettä jokaisesta kalan pituuden senttimetristä
Venäjän järvillä ja jokisuissa voimistuneen kalastuksen takia taimenkanta on taantunut parhaista vuosistaan ja Kuusamon jokiin nousee yhteensä enää noin tuhat taimenta kutemaan. Kitkajoen Päähkänän seudulla sijainneet kilpailualueet ja Kuusinkijoen yläja keskiosan kosket olivat tarkasti koekalastusten perusteella valittuja kalavesiä. Venäjän puoleisille järville alavirtaan syönnösvaellukselle laskeutuva taimen on harvinainen monikiloiseksi kasvava pilkkukylki, joka nousee takaisin Suomen puoleisiin jokiin Oulankaan, Kitkaan ja Kuusinkiin kutemaan. Kaikki kilpailuvesistöt ovat vedenlaadultaan hyviä ja kirkasvetisiä. Kuva: Juha Ojaharju. KOILLISMAAN KALAVEDET SAIVAT KIITOSTA Ulkomaiset joukkueet saapuivat harjoittelemaan paikkakunnalle sopivia kalastustekniikoita jo viikon tai kaksikin ennen varsinaisen kilpailun alkua. Taimen viettää poikasvaiheensa näissä joissa. Joella sai käyttää maksimissaan kahta perhoa yhtä aikaa. Toinen kalastaja samassa veneessä on Liettuan Ernestas Keturka (oikealla). Kovassa virrassa kahlaaminen vyötäröön ja paikoin rintaan ulottuvassa vedessä kolme tuntia kerrallaan on kovaa urheilua. Luonnonvärien lisäksi perhoissa käytetään myös ärsykevärejä, kuten pinkkiä ja oranssia. Suomen perhomaajoukkueiden jäsenten apu oli korvaamaton kilpailualueiden valmistelussa. Jokialueilla tärkein saaliskala oli harjus, joita saatiin varsinaisen kilpailun aikana mykistävästi lähes 3000 yksilöä. Järvikalastuksen välineet ovat hieman jokivapoja raskaammat. Taimen 50 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Osansa asiaan on tietysti myös suomalaisten kalastuksella, jota on kuitenkin nykyisin rajoitettu hyvin vahvasti. Niiden perusteella pystyttiin hienosäätämään kilpailijoille tasalaatuiset ja kalaisat poolit. Jokainen saaliskala oli vietävä välittömästi rantaan toimitsijalle mitattavaksi ja vapautettavaksi. Yksi kilpailijoiden suosikkiperhoista nymfitekniikalla kalastettaessa on matojäljitelmä, joka valmistetaan koukkuun pujotettavasta painotetusta kuulasta ja pörröisestä lankamaisesta chenillestä, josta jätetään koukun taakse roikkumaan pitkä matomainen pätkä kaloja houkuttelemaan. Saaliit olivat hyviä ja vieraamme erittäin tyytyväisiä vesistöihin, kalastukseen, maisemiin, erämaisuuteen ja palveluihin. Fyysisen kunnon merkitys korostui Kuusamon joilla kalastettaessa. Taivalkoskella kalastettiin Kylmäluomanjärvellä. Joukkueen harjoituksiin onkin kuulunut kalastuksen lisäksi vuosia myös hyvän fyysisen kunnon ylläpito urheillen. Yhden kilpailijan kalastusalueen eli poolin pituus oli jokialueilla sadasta metristä useisiin satoihin metreihin. SE on siellä! Suomen Santeri Kinnunen sai Koverrusjärvellä haaviin harjuksen. Järvillä saa käyttää kolmea perhoa yhtä aikaa ja siellä kalastettiin enimmäkseen erilaisilla pienillä kuulapääperhoilla. KISAVEDET VALITTIIN TARKASTI Kuusamon alueella kilpailuvesinä olivat Kitkajoki, Kuusinkijoki ja Koverrusjärvi. Suurimmat harjukset olivat 45 sentin pituisia. Parhaimmillaan kilpailun alussa yksi kilpailija saattoi saada joelta yli viisikymmentä Taimen ei ollut kilpailukala Oulangan taimenen kilpailujoissa esiintyvä populaatio on taantunut, joten sitä ei pyydetty tai hyväksytty kilpailukalaksi lainkaan. Kuusamossa järjestettiin useita SM-tason perhokalastuskilpailuja edeltävinä vuosina
HARJUS taistelee vastaan eikä tahdo antautua kilpailijan haavittavaksi. Kuusamon joet ja Taivalkosken kalavedet osoittautuivat kansainväliselläkin tasolla mitaten erinomaisiksi kalastuskohteiksi. Jokaisella kilpailijalla oli aina yksi valvoja seuraamassa kalastusta ja kirjaamassa saaliin. Kuva: Janne Rautanen. Lähes satapäinen toimitsijatiimimme sai paljon kiitoksia. Kalojen häiriinnyttyä saaliit pienenivät kilpailun edetessä. Avajaisten ja palkintojenjaon järjestelyissä merkittävä apuvoima olivat Ruka-KuuSUOMEN joukkueen kilpailija Heikki Kurtti on tuonut komean harjuksen poolivalvoja Vesa Vaaraman mitattavaksi. Iloksemme kaikki järjestelyt ja kalastuskin sujui niin hyvin, että hän totesi viimeisenä päivänä tämän kilpailun läpiviennin olevan yhtä hymyilemistä. Tähän meidän oli kilpailun johtaja Ilkka Pirisen kanssa helppo yhtyä, vaikka pitkiksi venyneet päivät ja valmistelut ennen tapahtumaa olivat puristaneet meistä jo parhaat mehut. Kuva: Anna-Maija Ahokas. harjusta kolmen tunnin kalastuksen aikana, eli kalan noin joka kolmas minuutti. Rukalla kilpailukeskuksena toimi Scandic Rukahovi, jonka henkilökunta palveli rutiinilla ulkomaisia vieraita ja keittiön väki sai kiitoksia maukkaista ruoista, arvatenkin myös poronkäristystä ja perunamuusia oli tarjolla. Hurjat saaliit eivät tehneet pysyvää lovea alueen kalakantoihin, koska kalat vapautettiin nopean pituuden mittauksen jälkeen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 51. KILPAILUN LÄPIVIENTI OLI YHTÄ HYMYILEMISTÄ Kansainvälisen kilpaperhokalastuksen kattojärjestön FIPS-Mouchen presidentti slovakialainen Mario Podmanik esitti jokaisena kilpailupäivänä Rukan kokouskeskuksen toimistossamme saman kysymyksen: ”Well Petter, how are things going today?”. Järvillä perhoihin nappasi enimmäkseen siikoja. Järvikalastuksessa esille nousi haastavuus, sillä siiat olivat kilpailun aikana huonolla syönnillä ja tuloskorttien merkinnät jäivät alle puoleen ennakoidusta. Kilpailussa sallittiin vain kalaystävällisten välineiden käyttö, esimerkiksi väkäsettömät perhokoukut ja solmuttomasta havaksesta valmistetut haavit. RUKA OLI OIVALLINEN KILPAILUKESKUS Majoitus, ruoka, kuljetuspalvelut ja näyttävä ympäristö ovat tapahtuman onnistumiselle kokonaisuutena yhtä tärkeitä kuin hyvät kalavedet
Muutaman kymmenen kilometrin säteellä sijainneille kalastuskohteille matkat taittuivat linja-autoilla. Tavoitteena on saada taimenten vaellusreitti avattua voimalaitoksen yläpuolisille alueille vuoden 2023 aikana. Kuusinkijoki Kuntoon ry kerää lahjoituksia, joiden turvin sekä valtion osuuksin tullaan ostamaan Myllykosken vesivoimala pois käytöstä ja kunnostamaan taimenen elinympäristöjä. Tervehdyksessään hän kertoi käynnissä olevista taimenkantojen tilaa parantavista hankkeista ja toivotti kilpailijoille kireitä siimoja. TULOKSIA: Joukkueet: 1) Suomi 80 pistettä, 2) Ranska 127, 3) Espanja 141, 4) Slovakia 153, 5) Italia 161, 6) Tsekki 184, 7) Puola 186, 8) Englanti 205, 9) Ruotsi 217, 10) Belgia 218, 11) Liettua 220, 12) Unkari 288, 13) Montenegro 292. Ruka onkin myös kesällä varsin oivallinen kohde matkailijoille. PUHEENJOHTAJA Matti Aikio Kuusinkijoki Kuntoon ry:stä vastaanotti kalatalousasiantuntija Petter Nisséniltä SVK:n 5000 euron lahjoituksen Myllykosken vesivoimalan ostoon. Mukana oli lähes sata toimitsijaa eri puolilta Suomea. Lämpimät kiitokset isäntäkaupunki Kuusamolle ja Taivalkosken kunnalle, Ruka-Kuusamo Matkailulle, vesialueen omistajille Kuusamon yhteisten vesialueiden osakaskunnalle ja Vuotungin osakaskunnalle, Metsähallitukselle, Pro Trout hankkeelle, Scandic Rukahoville, Nevakivi Oy:lle, Ruka Charter Oy:lle, Päijän veneille ja muille lukuisille kumppaneille. KIITOKSET Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö onnittelee maajoukkuetta huippusuorituksesta ja kiittää tapahtuman järjestelyyn etukäteen, sekä paikan päällä osallistuneita toimitsijoita. Kuusinkijoella on käynnissä myös historiallinen hanke taimenen elinolosuhteiden pysyväksi parantamiseksi. SVK lahjoitti MM-perhon palkintojenjaossa 5000 euroa Kuusinkijoki Kuntoon ry:lle. Rukankylällä kaikki tarvittavat yleispalvelut, kaupat ja kuppilat, olivat kävelymatkan päässä ja kilpailijoiden helposti saavutettavissa. LOPPUTULOKSET KOKONAAN TULOSPALVELUSSA vapaa-ajankalastaja.fi/tulokset/ ja MM-perhon 2021 kotisivuilla wffc2021.com, joilta löytyy myös esittelyt kilpailualueista ja maajoukkueista. Varmuus kilpailun järjestämisestä vuonna 2021 saatiin vasta toukokuussa muutamaa kuukautta ennen tapahtumaa. Henkilökohtainen: 1) Heikki Kurtti 8 pistettä, 2) Jari Heikkinen 13, 3) David Arcay 15 (ESP), 4) Santeri Kinnunen 15, 5) Mikko Räsänen 18, 6) Grzegorz Golofit 18 (POL), 7) Federico Santi 21 (ITA), 8) Vladimir Ligda 21 (SVK), 9) Pablo Castro 21 (ESP), 10) Pierre Kuntz 21 (FRA)…15) Jyrki Hiltunen 26. Korona vaikutti edelleen tapahtuman järjestelyihin monella tavalla ja esti useiden maajoukkueiden matkustamisen valtamerten takaa Suomeen. Kuusinkijoki kuntoon 52 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lahjoitussummasta noin puolet oli kerätty jäsenmaksuaan vastuulliseen kalastukseen ja vesistökunnostustoimiin kohdistaneilta SVK:n jäseniltä. Kilpailu siirrettiin alkuperäisestä aikataulustaan (2020) vuodelle 2021 koronapandemian takia. SVK:lta 5000 euroa taimenkantojen elvyttämiseen Oulangan taimenkantojen kohentamiseksi on käynnissä suomalais-venäläinen yhteistyöhanke Pro Trout, joka muun muassa valistaa kalastajia vastuulliseen kalastukseen taimenkannat huomioon ottaen. Kilpailun johtajana toimi Ilkka Pirinen ja pääsihteerinä Petter Nissén. samo Matkailun monenlaisissa liemissä keitetyt ammattilaiset tapahtumatuottaja Harri Niskasen johdolla. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä lähetti tilaisuuteen videotervehdyksensä: ”On hienoa kertoa, että taimenen tulevaisuus Kuusamossa näyttää nyt valoisalta”. Taso oli kilpailussa kuitenkin kivenkova, sillä mukana olivat eurooppalaiset huippujoukkueet, jotka useimmiten miehittävät mitalisijoja MM-perhossa. Lähiympäristöstä löytyvät hyvien kalapaikkojen lisäksi loistavat retkeilyreitit, kauniit kansallispuistot mäntymetsineen ja jylhine jokilaaksoineen. Kuva: Juha Ojaharju. KORONA VARJOSTI VALMISTELUJA Tapahtumaa valmisteltiin vuosia etukäteen Suomen Vapaa-ajankalastajien saatua oikeudet sen järjestämiseen kansainväliseltä kilpaperhokalastuksen kattojärjestöltä FIPS-Mouchelta. MM-perhon suojelijana toimi ministeri Jari Leppä
Hänen mukaansa Kitkajoen ja muiden kisavesien tuntemuksesta oli erittäin suuri hyöty. ”Olimme myös joukkueena paljon siellä etukäteen harjoittelemassa. Kuva: Juha Ojaharju. Sen olen kuitenkin päättänyt, että lähden ensi vuonna Espanjan MM-kisoihin, kun minut on sinne valittu”, hän ilmoittaa. Toki koko päivää ei tarvitse kalastaa, mutta 1-2 tuntia heitTuplakullan HEIKKI KURTTI "Saavutuksen merkitys kirkastuu vähitellen – kilpakaverit tietävät, mitä onnistuminen vaatii." MAAILMANMESTARI Heikki Kurtti kiirehtii mittauttamaan kalaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että on pitkä aika, kun kotijoukkue on MM-kilpailuissa voittanut. ”Jyrki Hiltunen on osuvasti sanonut, että menestyminen vaatii vähintään sata perhokalastuspäivää vuodessa. Kurtti korostaa, että kilpaperhokalastukseen huipputasolla pitää pystyä panostamaan täysillä, muuten se ei tunnu mielekkäältä. Esimerkiksi Tasmaniassa 2019 olimme neljänsiä ja löimme Australian. tyhjä, mutta se ei hänen mukaansa liittynyt pelkästään saavutettuihin mitaleihin, vaan myös siihen, että kotikisoihin oli valmistauduttu vuosikausia. Tuttuja hänelle, kuten koko Suomen joukkueelle, ovat myös muut Kuusamon ja Taivalkosken MM-kilpailujen kisavedet. Mukana on erittäin tasokkaita kalastajia, jotka tietävät, mitä menestyminen vaatii. Me sen sijaan onnistuimme hyödyntämään kotikenttäedun ja voittamaan”, Kurtti korostaa. Kurtin mielestä henkilökohtaista menestystä vieläkin tärkeämpää oli joukkueen onnistuminen. Kaikki pystyvät myös nopeasti reagoimaan olosuhteisiin ja niiden muutoksiin sekä vaihtamaan tarvittaessa joustavasti kalastustekniikkaa ja -taktiikkaa”, hän kiittelee. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 53. TAKKI TYHJÄNÄ Kurtti kertoo, että huippumenestyksen jälkeen takki oli ns. ”Nyt on tullut tutuilta ja vanhoilta kilpakavereilta paljon hienoa palautetta. Se on tuntunut hyvältä, koska he jos ketkä, tietävät, mitä tällainen onnistuminen vaatii. Kaiken pitää hänen mukaansa olla välineitä myöden täydessä iskussa. Saavutuksen merkitys on hänelle kuitenkin alkanut kirkastua vähitellen. TEKSTI ISMO MALIN K un kultamitali sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa oli varmistunut perhokalastuksen MM-kilpailussa, Heikki Kurtti oli hämmentynyt, eikä täysin tajunnut, mitä oli tullut tehdyksi. Koko kilpailun ykkösenä hän tietysti oli merkittävin tekijä menestyksen takana, mutta ilman kaikkien tasaisen varmaa kalastamista tavoitteeseen ei olisi päästy. ”Olemme olleet tässä kokoonpanossa jo useita vuosia ja joukkueessa on hyvä henki. KOTIVEDET EIVÄT TAKAA MENESTYSTÄ Kurtin kotivesiä ovat mökkipaikan lähistöllä virtaavan Kitkajoen kosket, joilla hän on kuluttanut lukemattoman määrän kalastustunteja harjuksia kalastaen. ”Jo joukkueeseen pääsy vaati ja vaatii jatkossakin paljon. Kaiken kaikkiaan olen ollut myös hämmästynyt siitä, kuinka paljon näitä kisoja yleensäkin seurattiin”, tuplamestari toteaa
Lisäksi Iijoen SM-kisat toimivat hyvänä pohjana MM-kilpailuja varten”, hän kertoo. Meillä on sitä paitsi joukkueessa hyvä henki ja toisen puolesta toivotaan vain hyvää”, Heikkinen korostaa. ”Heikki (Kurtti) ansaitsi olla ykkönen. Toiselle voi soittaa milloin vain, jos tulee tarvetta. TEKSTI ISMO MALIN Hopeamitalisti JARI HEIKKINEN ”On tunne, että teimme jotain merkittävää perhokalastuksen hyväksi.” H enkilökohtaisessa kilpailussa toiseksi sijoittuneessa Jari Heikkisessä heräsi usko tulevien MM-kotikisojen mitalimahdollisuuksiin jo vuonna 2019 Tasmaniassa. MM-JOUKKUEESSA: vuodesta 2016 lähtien 5 kertaa ?. Kurtti kertoo varsinkin nuorempana kiertäneensä ahkerasti erilaisia perhokalastuskilpailuja kehittääkseen itseään. Pari virvelireissua saattaa kesään sentään mahtua. Hän on kotoisin Isostakyröstä, josta muutti aikanaan opiskelujen perässä Ouluun. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat vesilakiin liittyvät asiat ja hän muun muassa antaa lausuntoja vesistökunnostuksiin liittyen. POIKKEUKSELLINEN KESÄ 2021 Kesä 2021 oli Heikkisen mukaan poikkeuksellinen, kun monet kalastuskohteet menivät kiinni jo kesäkuussa liiaksi lämmenneiden vesien takia. TEIMME JOTAIN MERKITTÄVÄÄ Hänen mukaansa tärkeä on nimenomaan ollut joukkue, joka on käytännössä ollut sama monta vuotta. PARAS SIJOITUS FINAALEISSA: 2. SM-MITALIT: Henkilökohtainen SM-pronssi 2011 ja SM-hopea 2019, Nuorten SM-kulta 2005 ja hopea 2004, SM-joukkuekulta 2018 ?. ”Harjuksen kalastuksen makuun pääsin onneksi Ruotsissa, jossa minulla oli kolmen viikon tiivis kalastusjakso. MM-MITALIT: Henkilökohtainen MM-kulta (2021), MM-joukkuekulta (2021) Saavutukset 54 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oli saavutettu se, mistä nuoresta asti olin unelmoinut”, 33-vuotias monipuolinen kalamies paljastaa. ”Kun sitten joukkuekulta ja henkilökohtainen hopea varmistuivat, tuli tyhjä olo ja tippa linssiin. Hopea tuntui Heikkisen mukaan voitolta heti kilpailun päätyttyä ja on tuntunut sen jälkeenkin. Sen sijaan venekisoja saisi olla enemmän. Siellä Suomi oli neljäs ja sangen lähellä jopa voittoa. ”Nykyisin kalastan avovesiaikaan lähes pelkästään perholla. ”Aiemmin kilpailuissa kalastettiin lähinnä virtavedestä kirjolohta, mutta nyt on kisoja, joissa kohdekalana ovat ahven ja särki. Toki jo ennen kisoja saimme paljon tsemppiviestejä”, Heikkinen iloitsee. Nykyään hän asuu Jyväskylässä. Lampikisoja on myös mukavasti. ”Sen jäsenten kesken on syntynyt syvä luottamus ja jopa ystävyys. KILPAILLUT VUODESTA: 2003 . SM-FINAALISSA: vuodesta 2006 yhteensä 14 kertaa (2010 lähtien joka vuosi) . Erittäin positiivista hänestä on myös ollut, ettei kisojen jälkeenkään ole tullut vastaan mitään negatiivista, vaan aidosti ihmiset ovat olleet iloisia joukkueen puolesta. Ajatelkaa, mitä se täällä Suomen olosuhteissa vaatikaan verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan tilanteeseen”, Kurtti sanoo. Yhdessä olemme myös harjoitelleet paljon kisavesillä, ja onhan Heikillä mökki Kitkajoen varrella, mistä oli meille suuri etu”, Heikkinen selvittää. telyä vähintään pitää olla. KOKENUT KILPAPERHOKALASTAJA Heikki Kurtti on vain 33 vuoden iästään huolimatta sangen kokenut kilpaperhokalastaja yli viidentoista vuoden kokemuksellaan. Lisäksi talvella pilkin jonkin verran”, hän mainitsee. ”Kuntoharjoittelu kuului myös oleellisena osana kisoihin valmistautumiseen ja poljin esimerkiksi kuntopyörää 45 minuuttia joka päivä kahden kuukauden Heikki Kurtin kilpailu-ura numeroina . ”On vahvistunut tunne, että teimme jotain merkittävää suomalaisen perhokalastuksen hyväksi ja teimme lajia tunnetuksi. HYVÄ KUNTO PITÄÄ AJATUKSEN KIRKKAANA Kurtti työskentelee Keski-Suomen ELY-keskuksessa vesitalousasiantuntijana. ”Harrastuksiini kuuluu lenkkeily, sillä kovissa olosuhteissa kilpaillessa ajatus pysyy kirkkaana, kun on hyvässä kunnossa, eikä hengästy helposti”, Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kilpaperhokalastuksen maailmanmestari korostaa. Kaikilla mahdollisilla tavoilla kannattaa joka tapauksessa kalastaa, sillä siten oppii reagoimaan monipuolisesti erilaisiin kalastustilatilanteisiin”, hän painottaa. Perhokalastuksen Heikki aloitti parikymmentä vuotta sitten ja erityisesti hän nauttii harjusten pintaperhokalastuksesta. (2019) ?. EM-JOUKKUEESSA: vuodesta 2008 lähtien 7 kertaa ?
”Tavallisesti emme kalasta pintaperholla Kitkajoella, koska kalaa tulee paremmin uppoperholla. Sainkin molemmilla jaksoilla puolet kaloista pinturilla, minkä kerroin muille ja joukkuekaverit voittivat sitten pintaperholla kalastaen kumpikin oman jaksonsa. ESIMERKKI ENNAKKOLUULOTTOMUUDESTA Kalakaverit pitävät Jari Heikkistä ennakkoluulottomana kilpakalastajana. EM-JOUKKUEESSA: 2018 ?. Muuten nukuimme ja söimme hyvin ja pelasimme minigolfia. KILPAILLUT VUODESTA: 2006 ?. ”Jos perhokalastus alkaa kyllästyttää, niin vaihdan vaikkapa heittokalastukseen. SM-FINAALIT: 2006 eteenpäin lähes joka vuosi ?. Hän myös kilpailee perhokalastuksen lisäksi niin pilkkimisessä, heittokalastuksessa kuin vetouistelussakin, ja pärjää niissäkin. ”Siellä on treenattu ja opit saatu. MONIPUOLINEN KALAMIES Vaikka perhokalastus antaakin kovimmat kiksit, kalastaa Heikkinen paljon muillakin tavoin. PARAS SIJOITUS FINAALEISSA: 2. MM-JOUKKUEESSA: 2019, 2021, 2022 ?. (2014) ?. HOPEAMITALISTI Jari Heikkinen tavoittelee joelta siiman päähän harjusta. Sama pätee myös virtaavan veden kalastuksessa”, taksiyrittäjänä Mikkelissä toimiva Heikkinen korostaa. SM-MITALIT: • Henkilökohtainen SM-hopea (2014) ja 2 pronssia (2017 ja 2018) ?. MM-MITALIT: • MM-joukkuekulta (2021), • Henkilökohtainen MM-hopea (2021) Saavutukset VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 55. Kuva: Juha Ojaharju. Muutenkin hyvä kunto on tärkeä asia kilpakalastajalle”, Heikkinen korostaa. Vuonna 2000 perhokalastuksen aloittanut Heikkinen edustaa kilpailuissa FFC Flyfishing Club Jyväskylää, mutta miehen juuret ovat Mikkelin Koskikalastajissa. Kalastan esimerkiksi paljon järvillä ja samat asiat pelaavat siellä eri kalastustavoilla. ”Itse kisapaikalla kalastimme ennen kilpailujen alkua kuitenkin vain kaksi kolmen tunnin jaksoa. Mielestäni eri kalastustavat myös hyödyttävät toisiaan. Jari Heikkisen kilpailu-ura numeroina ?. Puuskankoski on seuran oma koski, jossa on myös harjusta, jota ei juuri muualta Etelä-Suomessa löydy”, hän kehuu. Pyrimme siis lähinnä rentoutumaan”, hän jatkaa. Tästä luonteenpiirteestä hän kertoo itse esimerkkitapauksen koti-MM-kisoista. ajan. Nyt kalastuspaineen takia uppoperho ei toiminutkaan ja vaihdoin jossain vaiheessa pintaperhoon. Tämä kertoo myös, miten hyvin joukkueen jäsenet toimivat yhdessä”, Heikkinen toteaa
Hapatoslampi on suhteellisen pieni. Siihen on rakennettu uusi heittolaituri ja pari muuta laituria on sen rannalla tulipaikkoineen. Nuorison kalastusharrastuksen tukeminen on aina ollut lähellä sydäntäni, vaikka omat poikani eivät pieninä innostuneet kalastuksesta. Kun katson heidän intoaan heittää lippoja ja lusikoita kalastuspaikoissa, palaan ajatuksissani takaisin omaan lapsuuteeni 1960-luvulle. Ne on jätetty varsin luonnontilaisiksi pienillä patotoimenpiteillä. Sitä sanotaan kalastajien keskuudessa ylälammeksi. PALOKIN lohilammilla oli helppo opettaa Seelalle ja Untolle heittokalastusta. Silti perhepiirissä on innokkaita kalastajanalkuja. HEINÄVEDEN PALOKIN LOHILAMMET Heinävedellä, Savon sydänmailla, sijaitsevat Palokin lohilammet – Saunalampi ja Hapatoslampi, jotka on rakennettu kahdeksan koskijakson väliin kirjolohen kalastusta varten. Lisäksi entinen koskijakso virtaa läpi lampien ja happea riittää kaloille ympäri vuoden. Näin lampiin on saatu riittävästi syvyyttä jopa talvella pilkkikalastusta ajatellen. Suurin syvyys on jopa kahdeksan metriä, joten vettä riittää kalojen uida. Nyt 2020-luvulla olen kalastusuralla kokenut lähes kaiken ja vuosia olen jakanut kalastustietouttani useiden kirjojen ja satojen lehtiartikkeleiden myötä lukijoilleni. Saunalampi on isompi. He syttyivät siihen hieman vanhempina pikkuhiljaa. Tiedän, että näistä lapsukaisista ukki saa innokkaita kavereita monelle kalareissulle. Lisäksi alalammessa on rannoilla kiviä, joiden lähistöllä kirjolohet piileksivät. Hapatoseli alalampi on mielenkiintoinen kalastaa. Vanhemman poikani Jaakon lapset, 10-vuotias Unto ja 8-vuotias Seela, ovat ukkinsa tapaan intohimoisia kalastajia. Lasten kanssa kalassa PALOKISSA KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT HARRI MATIKAINEN O ma kalastusurani alkoi mustavalkoisella 1960-luvulla. 56 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ja niitähän järjestetään. Samalla kivet verottavat jonkin verran kalastajien vieheitä. Välineet ovat vain kehittyneet, mutta innokkuus ja silmien loiste ovat aivan samanlaisia. Aikoinaan uponnut ruuhi koristaa lammen alapäätä. Mato-onki olalla käppäilin Joensuun katuja viisivuotiaana Pielisjoen rantaan onkimaan ahvenia, jotka kuitenkin usein muuttuivat korpiaisiksi eli seipeiksi
?. SEPÄNMAJASTA REISSUN TUKIKOHTA Lokakuun puolivälissä sain kutsun Ossi Piiroselta tulla tutustumaan Palokin lohilampiin. Aikuisetkin sitä harrastavat, ja siihen voisi vaikka puuttuakin. Kalahan se kuitenkin päättää, ottaako se vieheen suuhunsa vai ei. Aikoinaanhan talon isäntä otti nokkaunet uuninpankolla, ja mietin itsekin nukkumista siellä. Alalampi on varsinkin lapsille todella hieno kohde usean laiturinsa ansiosta. Lupamaksut: Palokin kalastuskerhon tili FI03 5048 4720 0032 71 ?. Istutuksia on samassa suhteessa, mitä lupatuloja kauden aikana tulee. Lapset tykkäsivät perinteisestä uuninpankosta todella paljon. Nyt kävi kuitenkin tuuri, ja Unton heittämään Lotto-lippaan nappasi vauras kirjolohi kiinni. Kun sain vielä mukaani innokkaat lapsukaiset isänsä kanssa, niin mehän varasimme alalammen läheisyydestä Sepänmajan pariksi yöksi tukikohdaksi. Opetus kalanväsytykseen käy parhaiten, kun kala on kiinni. 050 303 1534 . UNTON LIPPAAN ISKI VAURAS KIRJOLOHI Meillä oli tarkoitus opettaa lapsille heittotekniikkaa, väsytystekniikkaa kalan tartuttua, kalankäsittelyä ja oikeastaan kaikkea mikä liittyy oikeisiin kalastustapoihin. Perheluvalla saavat kalastaa vanhemmat ja kaikki saman perheen alle 15-vuotiaat lapset. Palokin lohilammet tavoittaa helposti Palokin lohilammet ovat helposti tavoitettavissa, sillä isoista kaupungeista Kuopio, Varkaus ja Joensuu sijaitsevat kohteen lähellä. Palokin kalastuskerho: Ossi Piironen, puh. Aina ei istutuskaan takaa saalista, vaan kirjolohi matkustettuaan ja jouduttuaan erilaiseen veteen voi laittaa useammaksi päiväksi suunsa kiinni. Siirryinkin suosiolla kamarin puolelle oikeaan sänkyyn. Istukkaiden keskikoko on myös melkoisen hulppea, joten siimanpäähän voi sattua melkoisia möykkyjä niin kesällä kuin talvella. Lupa edellyttää lasten mukanaoloa. Kaikesta huolimatta tykästyin alalammen kalastamiseen ja samoin tekivät Unto ja Seela. Sähköpaikat asuntoautoille ja -vaunuille 6 €/vrk. Voin kymmenien vuosien kalastuskokemusten pohjalta suositella Palokin lohilampia todella vahvasti sekä lapsille että kokeneimmillekin kalastajille. 0400 377 701 ?. Lammet ovat kalastuskäytössä läpi vuoden sääolot huomioon ottaen. Lapsille kalanistutus oli uutta ja jos joku paheksuu, että heti tankkiauton lähdettyä mennään kalaan, niin lapsille se suotakoon. Luvat Palokin lohilammet LOTTO-LIPPA kelpasi kirjolohelle. Idyllinen rakennus henki vanhaa arvokkaasti ja tilava talo sopii useamman hengen kalastustukikohdaksi. Lammet ovat varsin kalavarmoja paikkoja. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 57. Laiturit helpottavat lasten heittoharjoituksia, eivätkä rantapusikot ole nappailemassa hieman heittosektorista ohi lipsahtaneita vieheitä omikseen. Tuntilupa: 1 vapa ja yksi lohikala, kalastusaika 6 h, 12 € ?. En siis pidä pahana, että saimme kalastaa ylälammella lähellä paikkaa, johon kookkaita lohia oli aiemmin laskettu. Aloitimme kalastuksen sopivasti istutuksen jälkeen. Perjantai-illasta sunnuntai-iltaan 10 €. Perhelupa: max. Loppukaudesta lammet tarjoavat todella kookkaita kirjolohia, joiden keskipaino kieppuu yli kahdessa kilossa. Heittokalastukseen rannat ovat sopivia kokeneille kalastajille, joten jokaiseen makuun löytyy paikat. Kalastusluvat ?. 6 vapaa ja 4 kalaa, vuorokausi, 25 €. Vuorokausilupa: 2 vapaa ja kolme lohikalaa, 20 € ?. Sepäntupa, varaukset Mari Koistinen, puh. Koeistunta lasten kanssa kuitenkin kertoi takapuolelle uunin hohkaavan lämmintä sen verran reilusti, että edessä olisi hikinen yö
PAIKKAA KEHITETÄÄN KOKO AJAN Palokin lohilampien ympäristöä kehitetään koko ajan. UNTON ja Seelan mielestä Palokin lohilammet olivat kiva kalastuspaikka. Unton ennätyslohi onkin tällä hetkellä sitten 2,670 kiloa. Tänne voisi tulla uudestaan. En saanut nyt kalaa, mutta saan sitten seuraavalla kerralla ison lohen.” kului kuin siivillä ja yhden reilun kaksikiloisen kirjolohen väsyttelin alalammesta uudelta heittolaiturilta. Tämä mahdollistaa myös lapsille paremmat heittokalastusmahdollisuudet. Perhoja en kokeillut, sillä painopiste vierailulle oli lasten opastaminen kalastuksen riemuihin. Samalla sain seurata muita kalastajia, joita kolmen päivän aikana näkyi muutamia Palokissa. Lasten kanssa kalassa ollessa pitää muistaa, ettei polteta nuoren innostusta loppuun heti alkuun. Saunassakin käytiin pimeällä. Tykkään kalastuksesta paljon. Kehitystä kalastajien viihtymiseksi siis tapahtuu koko ajan. Liikuntarajoitteisille kalastajille rakennetaan lisää heittopaikkoja ja nykyiset sillat ja laiturit ovat jo nyt todella toimivat pyörätuolilla liikkuville. Kunhan lapset oppivat heittämään tasaisen varmasti vieheitä virvelivehkeillä, niin sitten siirrytään perhokalastuksen saloihin. Kovin paljoa en tarvinnut edes opastaa, tuntui että se "vapa pystyssä, anna löysiä" -tyyli löytyi perintötekijöistä ja kohta kirjolohi olikin rannan tuntumassa. Aika Unto ja Seela suosittelevat ?. Mutta mitä pojan puheisiin tulee, niin ei tule jäämään viimeiseksi loheksi ja ensi kesänä istutaan ukin lohiveneessä lohijoella. Se oli mukavaa. Välissä on hyvä pitää ruokataukoja vaikkapa nuotiolla makkaroita paistellen ja vaahtokarkkeja paahtaen. MYÖS OOTTO-ONGINTA ON SALLITTUA Kalastimme kolmena päivänä ja pääsin itsekin hieman heittelemään lasten touhutessa Ronttopuistossa ja uuninpankolla leikkien. Lammilla on sallittu kalastaa ootto-ongilla, sillä veneitä ei ole kalastuskäytössä. Mökissä oli kiva nukkua. EI POLTETA NUOREN INNOSTUSTA HETI LOPPUUN Heittoharjoitukset jatkuivat vuorotahtiin, ja myös Seela pääsi varsin hyvin heittorytmiin kiinni. SEELA : ”Kiva paikka ja kalastus oli kivaa. UNTO : ”Paikka oli kiva ja sain myös ensimmäisen virvelikalani. Lapset eivät arvosta maisemia, vaan heille tärpit ovat tärkeitä pitäen mielenkiintoa yllä. Lisäksi Palokissa on Ronttopuisto, jossa riittää virikkeitä lapsille pitkäksikin aikaa. Majoituskin oli kiva ja uuninpankolla oli kiva lueskella.” ?. Kalasaalis on nuorelle kuitenkin tärkein tekijä. Mitään kyllästymistä en havainnut edes vielä viimeisenä aamuna, vaikka pakkanen nipisteli sormenpäitä. Vieheistä näkyivät toimivan pienet Räsäset kirkkaissa väreissä ja Lotto-lipat niin ikään. 58 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalastus oli helppoa laiturilta ja opin heittämään virvelillä paljon paremmin. Yleinen käytäntö näytti olevan, että kalastaja viritti ootto-ongen ja toisella vavalla (päivälupaan sisältyy kaksi vapaa) nakellaan vieheitä kalojen näkökenttään eväkkäiden mieltä järkyttävään iskurefleksiin asti. Ylälammelle lahdenpohjukkaan ja muihin vaikeakulkuisiin paikkoihin aloitetaan pitkospuiden rakentaminen. Osa kalastajista käyttikin tahnasyöttejä vaihtelevalla menestyksellä. Unto puolestaan nakkeli Lottoa lampeen tunnista toiseen kuin aikamiehet
SUOMEEN ja Viroon Euroopan ensimmäinen kansainvälinen retkeilyalueverkosto Metsähallitus ja Viron vastaava organisaatio, Riigimetsa Majandamise Keskus (RMK), ovat perustaneet Euroopan ensimmäisen retkeilyalueverkoston. AUTA HAUKEA sen erityisen tärkeässä tehtävässä vesistöjen hyvinvoinnin kannalta. Tue haukien lisääntymisalueiden ennallistamista. Uudet sivustot löytyvät osoitteista loodusegakoos.ee ja metsa.fi/retkeilyalueverkosto. Virosta verkostoon kuuluvat: Aegviidu-Korvemaan, Kiidjärve-Koorasten, Nõvan ja Räpinä-Värskan retkeilyalueet. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi Rahankeräysluvan saaja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry. Verkoston tarkoituksena on edistää suomalais-virolaista retkeilyä, ulkoilua ja retkeilyalueisiin perustuvaa matkailua. Niemelä sanoo. VASTUULLINEN VAPAA-AJANKALASTUS HAUKITEHTAAT lahjoitus.vapaa-ajankalastaja.fi Lahjoita osoitteessa: Valittavissasi olevat lahjoituskohteet: Suomen Vapaa-ajankalastajien rahankeräyksen kautta voit tukea tärkeää toimintaa vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi. ”Suomalaisilla retkeilyalueilla on jo valmiiksi vetovoimaa Virossa ja virolaiset arvostavat etenkin kalastusja metsästysmahdollisuuksiamme”, Niemelä jatkaa. Luvan numero RA/2021/711 Tukemalla lasten ja nuorten harrastekerhojen ja leirien kustannuksia olet auttamassa uutta sukupolvea kalastusharrastuksen pariin. Suomesta verkostoon puolestaan kuuluvat Ruunaan, Kylmäluoman, Oulujärven ja Evon retkeilyalueet. Tue järjestömme vastuullisen vapaa-ajankalastuksen tiedotusta ja valistustyötä ja olet kanssamme rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta. Heräsikö kysyttävää. ”Luontomatkailu on toden teolla lyönyt läpi koronapandemian aikana ja pandemian jälkeen lähialuematkailu on varmasti mielenkiintoinen vaihtoehto kaukomatkailun rinnalla”, Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Kaikilla kohteilla on laajat retkeilypalvelut merkittyine reitteineen, tulipaikkoineen ja käymälöineen. Kaikki verkostoon valitut kohteet ovat omalla persoonallisella tavallaan näyttäviä luontomatkailukohteita. Niillä voi ulkoilla, retkeillä ja matkailla monipuolisesti sekä harjoittaa metsätaloutta ja metsästää ja kalastaa. Niillä voi ulkoilla, retkeillä ja matkailla monipuolisesti sekä harjoittaa metsätaloutta ja metsästää ja kalastaa. Suomesta esimerkiksi Oulujärvellä on upeat hiekkarannat ja kauniit kangasmetsät helppoon ulkoiluun. PIDÄ HUOLTA YMPÄRISTÖSTÄ ja niistä vesistä, joissa kalastamme. LAPSIJA NUORISOTOIMINTA AUTA NUORIA oppimaan myönteinen luontosuhde. RETKEILY SUOMEN ja Viron retkeilyalueet muistuttavat hyvin paljon toisiaan. ”Yhteistyössämme virolaisten kanssa on tavoitteena lisätä hallitusti kestävää lähialuematkailua myös digitaalisin keinoin, parantaa retkeilyalueiden tunnettuutta ja sitä kautta retkeilyalueidemme palveluista vastaavien yrittäjien toimintaedellytyksiä ja alueiden positiivisia taloudellisia vaikutuksia”, Niemelä summaa. Suomen ja Viron retkeilyalueet muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Uuteen Metsähallituksen verkkosivuilla julkaistuun verkostoon, kuuluu alkuvaiheessa kahdeksan aluetta. Vastaamme mielellämme! Jaana Vetikko, p. Virosta Nõvan retkeilyalueella on valtavat ja näyttävät dyynit sekä upeat meren hiekkarannat Suomenlahden rannalla. TUELLASI ON MERKITYSTÄ nyt ja tulevaisuudessa Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 59. Kuva: Jari Salonen
nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. RONI Tuppurainen. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Niinpä seura pystyi istuttamaan Höytiäiseen kaksituhatta parivuotiasta lohenpoikasta. ”Ainakin kolme retkeä pitää vielä järjestää, jotta kaikki ilmoittautuneet pääsevät vesille”, sanoi vetouistelijoiden sihteeri Sami Vanninen. ”Halusimme heidän kauttaan jakaa tietoa retkistä mahdollisimman laajalle Pohjois-Karjalaan”, toteaa Esko Mononen. ”Retkipäivien isohko määrä johtuu siitä, että kerralla voitiin veneisiin ottaa vain 2-3 nuorta, jotta jokaiselle olisi mielekästä teMyös Siun sote, koulut ja kunnat yhteistyökumppaneina Yhteistyökumppaneina tempauksessa olivat Pohjois-Karjalan Osuuspankin lisäksi maakunnallinen Siun sote, koulut ja kuntien nuorisotoimi. Ja mikä parasta, he olivat nuoria hakemassa tuntumaa ja mahdollisesti elinikäistä kipinää kalastusharrastukseen! Kyse oli Kontiolahden Vetouistelijoiden nuorille suuntaamista uisteluretkistä, joita oli heinäkuun puoliväliin mennessä järjestetty kolmenatoista päivänä. ”Jalostimme asiaa vielä niin, että päätimme käyttää koko tukirahan kalanistutuksiin ja toteuttaa kalastusretket talkooperiaatteella”, Mononen jatkaa. Siellä kerrottiin kaksi kertaa vuodessa avattavasta avoimesta kumppanuushausta, jossa yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat nuoret. Ei yhtään retkeä ILMAN KALANSAALISTA Yli 40 nuorta osallistui Kontiolahden vetouistelijoiden ja Pohjois-Karjalan Osuuspankin järjestämille kalastusretkille K eskikesän helteillä liikkui Höytiäisellä Pohjois-Karjalassa tavallista enemmän ensikertalaisia vetouistelijoita. Pankin päätös oli myönteinen. RETKET OLIVAT NUORILLE MAKSUTTOMIA Retket järjestettiin kahdeksalla veneellä ja ne olivat nuorille maksuttomia. PANKIN YHTEISTYÖKUMPPANIKSI Ajatus nuorille suunnatuista uisteluretkistä syntyi, kun Kontiolahden Vetouistelijoiden jäsen ja aktiivinen uistelija Esko Mononen selasi Pohjois-Karjalan Osuuspankin nettisivuja. ”Yhdistyksen hallitus käsitteli asian ja päätti, että teemme hakemuksen, Mononen kertoo. Kumppanit 60 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. JUUSO Jääskeläinen. ”Alun perin tarkoitus oli, että olisimme menneet veneinemme myös vaikka Pieliselle tai Puruvedelle, mutta niiden vaikutusalueelta tuli vain muutama ilmoittautuminen. Siksi päädyimme järjestämään kaikki retket Höytiäisellä”, Sami Vanninen kertoo
VAINÖ Hyvärinen. JOPI Savolainen. VEERA Liukka, Ville Juvonen ja Suvi Liukka. ANTON Hiltunen ja Laura Martikainen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 61. JOONA Leppänen
Hienoa, että tällaista järjestetään, Pirinen kiittää.” Sami Vanninen jakaa vahvasti retkeläisten tunnot. Isoltakin ne näyttivät, sillä lohikalan alamitta on Höytiäisellä 60 senttiä. Eikä ihme, kun kyse on Höytiäisestä. Kontiolahden Vetouistelijoilla oli retkiä varten tapaturmavakuutus ja luonnollisesti pelastusliivit jokaiselle osallistujalle. Ravintola Tuhti tarjosi nuorille maittavat pitsat retkievääksi. ja olivat saaliista innoissaan. ja Joel Honkonen 14 v. Kalaa sai, kaksi kuhaa ja ahvenen, myös Laura Martikainen 15 v. ”Pari kertaa pojat sanoivat, että olisi kyllä pitänyt mitata”, Sami Vanninen naurahtaa. ”Päivä oli huippu ja pojilla riittää tarinaa ja muistelemista pitkäksi aikaa. KAIKKI VENEKUNNAT SAIVAT KALAA Vannisen mukaan osalla nuorista oli jo valmiiksi jotain tuntumaa kalastukseen kuten pilkkimiseen ja soutuveneuisteluun. ”Retket kestivät neljästä tunnista ylöspäin, jotkut olisivat halunneet jatkaa iltaan saakka.” Ja muutaman kerran saatiin lohiakin, jotka kaikki vapautettiin. SAANA Pajunen. JARKKO Huhtilainen. kemistä”, seuran puheenjohtaja Veli-Pekka Muje kertoo. ” Kalaa saatiin kaikilla retkillä jokaisessa venekunnassa. OLI HUIPPUPÄIVÄ Sähköpostitse palautetta antoi järjestäjille Mika Pirinen itsensä ja poikansa Tenhon ja tämän kavereiden puolesta. ”Kunhan on joitakin koukkuja veneen perässä, niin aina saa saalista”, Sami Vanninen kuvaa järven hyvin runsasta kuhakantaa. Kaikilta nuorilta vaadittiin huoltajan osallistumisja kuvauslupa kirjallisena. Tempaus kiinnosti myös sanomalehti Karjalaista, jonka seuraamassa veneessä saivat kuhaa sekä alamittaisina että mittakalana Semi Koskinen 11 v. VEIKKA Kärki. ”Kaikki olivat innoissaan retkistä ja monelle jo monipuolisesti varusteltu uisteluvene oli mieleen jäävä kokemus.” PÄIVÄ OLI HUIPPU JA POJILLA RIITTÄÄ TARINAA JA MUISTELEMISTA PITKÄKSI AIKAA. 62 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
TEKSTI PÄIVI ORAVA P arikanniemen lastenkoti tarjoaa huostaanotetuille tai avohuollon tukitoimiin sijoitetuille lapsille ja nuorille sekä lyhytettä pitkäaikaista hoitoa. Osallistujia oli vaihtelevasti 2-6 kerrallaan. Toisten huomioon ottaminen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen olivat ryhmätyöskentelyssä tärkeää. Sijoitetuilla lapsilla on usein monimuotoista pulmallisuutta. Ohjeistuksen vastaanottaminen ja noudattaminen sekä onnistumisien ja pettymyksien kokeminen ja niiden hallinta olivat myös tärkeitä tavoitteita. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 63. Pikkukaveri kalasteli innoissaan, nosti saalista järvestä ja vanhemmat kiukuttelivat, että pitäisi päästä lähtemään.” Kuva: Business Finland. Muutama poika ehdottikin, että olisi kiva vaikka kalastella yhdessä. Lisäksi tutustuttiin kalastuksen eettisiin arvoihin ja opeteltiin toimimaan niiden mukaisesti uhanalaiset lajit, kalojen alamitat jne. Toivotin kireitä siimoja ja jatkoin matkaani. Kodissa on 21 hoitopaikkaa. Kuva: Business Finland. Loistava yhteistyö kalastusohjaaja Akin kanssa mahdollistaa sen, että lastenkodilla voimme jatkaa projektia kerhomuotoisena toimintana. Toiminnalla edistettiin lasten kalastusharrastusta ja opeteltiin eri kalastusmenetelmiä, opittiin tuntemaan eri kaloja sekä huollettiin ja tuunattiin välineitä. Sylistä käsin hän jatkoi onkimista. Ikkunasta avautuu Pähkeenselkä, joka tarjoaa kalastajalle ahventa, haukea ja kohtalaisesti kuhaa. Myös erilaiset särkikalat ja jopa järvitaimen voivat uida pöytäherkuksi! Syksyllä 2020 suunniteltiin lastenkodin omaehtoista harrastustoimintaa. HARJUS-KALAKERHO sytytti lastenkodissa kalastuskipinän Karjalan Kalamiehet muistelee Julkaisemme muutaman muistelosarjan näistä kohokohdista, joita nuorten kerhojen vetäjät ovat mielenkiintoisella ja antoisella matkallaan kohdanneet. Luonnon kunnioitus ja sen oikeanlainen hyödyntäminen on tärkeä arvo ja taito, joka meidän kaikkien tulee ymmärtää ja oppia! HARJUS-KERHO kokoontui kerran viikossa. Paluumatkalla poikkesin katsomaan tilannetta. Lasten osallisuus ja heidän toiveidensa huomioonottaminen on tärkeää. Loppupalaverissa todettiin, että kalastuskipinä oli syttynyt! Lasten toive oli, että kerho jatkuisi. ”Näin pienen kalastajan, joka kiukutteli. Kisaan osallistui myös alle kouluikäinen tyttö, jolle tuli kesken kisan kylmä ja häntä paleli. mielessä pitäen. Kerhossa oli tilaisuus harjoitella sitoutumista, kärsivällisyyttä ja noudattaa sääntöjä. Vanhemmat kannustivat jatkamaan. Projektille laadittiin mittavat tavoitteet. Hän halusi lähteä pois, kun kala söi, muttei noussut ylös. Nuorten kalakerhon vetäjän muistoja matkan varrelta: ”Kiteellä järjestettiin lasten onkitapahtuma. Lahjoitin pienelle kalastajan alulle oman, itse rakennetun onkeni. Hyvä idea! MITTAVAT TAVOITTEET Lastenkodilta vastaava ohjaaja Päivi Orava ja Suomen Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaaja Aki Hirvonen laativat projektin, jonka lapset nimesivät Harjus-kalakerhoksi. Parikannemen lastenkoti sijaitsee luonnonkauniissa eteläsavolaisessa maisemassa Saimaan rannalla. Lämpimän turvasataman tarjonnut kalakerhon vetäjä muistelee vieläkin lämmöllä tätä hetkeä, pienen luottamusta aikuiseen. Emmekä tietenkään unohtaneet saaliin käsittelyä ja hyödyntämistä eli syömistä! KALASTUSKIPINÄ SYTTYI Projekti toteutettiin 1.11.2020-30.1.2021 välisenä aikana ja Harjus-kerho kokoontui kerran viikossa. Hän kääntyi meidän kalakerhomme vetäjän puoleen ja pyysi päästä syliin lämmittelemään
Jos keli ei haitannut Synsiön leiriläisiä, voi samaa sanoa Upilaan osallistuneistakin, sillä osallistujien kalastusintoa ei keli vähentänyt pätkääkään. Onneksi kuitenkin valtakunnalliset nuorten leirit päästiin pitämään suunnitellusti, koronarajoituksia ja suosituksia noudattaen. Koko viikonlopun ajan nuorilla riitti virtaa kovasta helteestä huolimatta. Nuorten leireillä kalastus on pääasia TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN KELISTÄ huolimatta Vesijärvi tarjosi saalista Kuhan puraisu -leirillä. HAUEN TÄRPPI Helle oli kaverina Hauen tärppi -valtakunnallisella nuorten kesäleirillä 2.– 4. Kalastusintoa ei haitannut helle tai lyhyet yöunet, ohjaajien akut sen sijaan olivat jo täydennystä vailla leirin loppuessa. Perjantai-ilta ja lauantai kalastettiin ahkerasti ja leiriltä kotiin lähdettäessä, monella oli mukana valmiiksi käsitellyt kalat kotiin viemisinä. KUHAN PURAISU Kuukausi eteenpäin ja helle oli lämmin muisto vain. Leiriläiset narrasivat haukea, ahventa ja kuhaa Synsiönjärvestä heittämällä ja uistelemalla. HAUEN Tärppi -leirillä helle helli kalastajia. 64 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Välillä pulahdus veteen, aurinkorasvaa, ruokailu, saaliin käsittely ja taas kalalle. Sunnuntaina leiri päätettiin vauhdikkaasti kisaillen parikilpailuna erilaisissa taitokilpailuissa. Ilma liki kolmekymmentä, pintavesi +28, tuulta ei nimeksikään. Upilassa perjantai-iltana leiriläisiä odotti kova tuuli, joka sai lauantaina kaverikseen vesisateen. J uupas eipäs -leikki koronan takia jatkui nuorisotoiminnassa myös tänä kesänä. Kesäkuulla tilanne näytti vielä hyvältä, mutta kesän edetessä tilanne muuttui alueellisten rajoitusten seuraamiseksi. Kuva: Jukka Vetikko. Suurkaloja ei tällä kertaa leirillä saatu, mutta pienempiä sitäkin enemmän. Vesijärvessä on onneksi hyviä kalapaikkoja paljon, joten tuulensuojaisia rantoja päästiin kalastamaan kovasta tuulesta huolimatta. heinäkuuta. Osallistujien intoa kalastusta kohtaan ei helle kuitenkaan lannistanut, sillä veneet olivat vesillä aamusta iltamyöhään. Perheleirit sen sijaan jäivät tältä kesältä pitämättä. Venekuskeille kova tuuli sen sijaan tuotti rannasta lähdössä ongelmia leiripaikan rannan sijaitessa suoraan tuulen alla. Leirin järjestämisestä vastasi Etelä-Savon vapaa-ajankalastajapiiri yhdessä SVK:n kanssa
Aamupala nassuun ja kohti kalapaikkoja. Kilpailun voittajan valitsee Vapaa-ajankalastajien nuorisoja perhetoimikunta kilpailuajan päätyttyä. Vaikka tuuli asetti omat rajoituksensa kalastukselle leiriviikonloppuna, ei saaliitta jääty Vesijärvelläkään. Leirit ovat monelle nuorelle kalastajalle paikka, jossa varmasti pääsee kalastamaan samalla, kun voi tutustua muihin samasta harrastuksesta kiinnostuneisiin. SELKÄ . Voit myös itse tulostaa netistä värityspohjan www.fisuun.fi-nettisivuilta. Tulosta ja leikkaa ohessa olevat vaapun kuvat päältä, kyljeltä ja alapuolelta, ja väritä ne. Voittajavärityksestä teetetään oikea viehe 12 cm Grosari-vaapun runkoon. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan Grosari-vaappujen viehesarja. KALASTUS ON LEIRIEN YKKÖSJUTTU Leirien vetovoima piilee kalastuksessa. Oletko mestarivärittäjä tai tiedätkö muuten, mikä on ottavin vieheen väri. Leiritoiminta laajenee Leirit innostavat ja koukuttavat nuoria syvemmälle mukaan toimintaan. KUINKA PÄÄSET MUKAAN. Viime vuonna kilpailutöitä palautettiin ennätykselliset reilut kuusisataa. Vuosivieheen 2021 väritti Valtteri Korhonen Etelä-Savosta. Inspiraatiota kilpailutyölle voit hakea omista suosikkivieheistä, luonnon värimaailmasta tai mistä vain, mikä saa värikynän liikkeelle. VÄRIÄ vieheeseen! Sunnuntaina keli parani ja tuuli laski kolmeen metriin. Kilpailutöitä voidaan tehdä kotona tai koulussa, yksin tai porukalla. Kilpailutöitä ei palauteta. Kilpailun voittaja palkitaan Grosari-vaappujen tuotepaketilla sekä voittajasta tehdään juttu nuorten omille kalastussivuille fisuun.fi sekä Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen. Tämä on hyvä muistaa myös tulevia leiriohjelmia suunniteltaessa. Kalastus on tuotteena jopa niin hyvä, että kiinnostavampaa leiriohjelmaa on vaikea keksiä. Kalastamisen lisäksi leirit ovat nuorille tärkeä kohtaamispaikka, jossa saa uusia kavereita ja oppia monesta tärkeästä kalastusharrastukseen liittyvästä asiasta. . Kilpailu alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.1.2022. Leirin järjestämisestä vastasi Kaakkois-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri yhdessä SVK:n kanssa. Jos haluat, kilpailuvärityksen mukana voit lähettää myös tarinan siitä, mistä olet väritysideasi vieheeseen saanut. Oikeudet vaapun väriin jäävät Vapaa-ajankalastajille. Uusi kausi SYNSIÖNJÄRVESTÄ nousi kuhia, haukia ja ahvenia. Lähetä kilpailutyö osoitteeseen: • Janne Tarkiainen, Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli tai • janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Nyt kokemus ja taito kannattaa yhdistää, sillä Suomen Vapaa-ajankalastajat yhteistyössä Tmi Grosari -vaapun kanssa julistaa avoimen viehevärityskilpailun kaikille alle 18-vuotiaille. Leiriläisiltä sunnuntaiaamuna tiedusteltaessa, aloitetaanko leiriolympialaiset vai mennäänkö kalalle, vastaus oli selvä, kalalle. VATSA Vuosiviehe 2020.. Leirien ohjelmassa on yleensä kotiinlähtöpäivänä erilaisia kilpailuja. KYLKI . Satoi tai paistoi, leirille osallistujat haluavat kalastaa, sen osoittivat kesän leirit ja monta muuta aikaisemmin järjestettyä leiriä. Ahventa nousi veneisiin tasaisesti ja muutama kuha ja haukikin veneessä käytettiin. SVK:n tavoitteena on laajentaa leiritarjontaa tulevalle kaudelle, kun pilkki-, perhesekä nuorten kesäleirien tarjontaan mukaan otetaan perhosekä vaellusleirit
Tällä hetkellä jäseniä Loviisan Seudun Eränkävijöissä on 120. 66 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lisäksi pyrimme pitämään jäsenmaksut mahdollisimman pieninä, jotta turvattaisiin mahdollisimman monen mahdollisuus osallistua toimintaamme”, hän kertoo. Heistä nuorten osuus on noin 30. ”Aiemmin järjestimme myös kilpailuja, mutta siitä olemme luopuneet käytännössä kokonaan. Hän korostaa, että kuka tahansa nuori voi ilmoittautua mukaan kalakerhoon, jossa esimerkiksi askarrellaan kalastusvälineitä. KEVÄINEN siian onginta on mieluisaa puuhaa Loviisan Seudun Eränkävijöiden nuorille jäsenille. KALAKERHOSSA AJANKOHTAISTA OHJELMAA Kalakerho kokoontuu Valkossa noin kahden viikon välein ja keskittyy aina ajankohtaan sopivaan ohjelmaan, kuten esimerkiksi keväisin siian ongintaan ja talvella eri kalalajien pilkkimiseen. Merkittävää LSE:n puheenjohtajan Vesa Peltoluhdan mukaan on erityisesti se, että toiminnan painopiste on muutettu selkeästi nuorison suuntaan. Kuva: Mauri Suojanen. ”Käymme nuorten kanssa myös yhdessä kalastamassa ja kokoontumisissa pyrimme aina lisäksi antamaan nuorille uutta tietoa kalastuksesta, kalavesien hoidosta ja ylipäänsä vesiluonnosta”, Peltoluhta selvittää. LSE:n vinkki muille seuroille: Satsaus nuoriin kannattaa, sillä trendi ihan valtakunnallisestikin on, että kalastusseurojen jäsenmäärät vähenevät. ”Järjestämiimme kalakerhon kokoontumisiin sekä leireihin ovat tervetulleita myös lasten vanhemmat”, Peltoluhta korostaa. Nyt metsästäjiä ei enää juurikaan ole, ja seuratoiminnan keskiössä ovat kalastus, kalavesien hoito ja vesiluonnon vaaliminen. ”Koronan kanssa koetetaan pärjätä siten, että kerho-ohjelmaa painotetaan nyt selkeästi ulkona tekemiseen”, Peltoluhta mainitsee. TE K S TI IS M O M AL I N K U V A T MAR KK U H ON KA N E N seurat esittelyssä LOVIISAN SEUDUN ERÄNKÄVIJÄT satsaa vahvasti nuoriin kalastajan alkuihin L oviisan Seudun Eränkävijät ry (LSE) perustettiin vuonna 1945 eli se on perinteikäs ja monipuolisesti toimiva seura, jonka lajivalikoimaan kuului alun perin myös metsästys. Erityisesti LSE pyrkii saamaan seuraan nuoria kalastajan alkuja. Nuorissa on siis myös tässä suhteessa tulevaisuus
”Osasyy on varmaankin se, että vuosimaksu on vain kymmenen euroa ja se sisältää myös Vapaa-ajan Kalastaja -lehden ja kalastukseen liittyvä askartelumateriaalikin on ilmaista kerholaisille”, hän sanoo. ”Myös aurinkopaneeleja on hankittu, koska saareen ei ole vedetty sähkökaapeleita. hallitukseen tuomaan esille vapaa-ajankalastajien intressejä. Käytäntöä on nyt Peltoluhdan mukaan muutettu niin, että mökkiä vuokrataan ulkopuolisillekin, mutta vuokra on heiltä hieman korkeampi kuin jäseniltä. Matkaa saareen on Valkon uimarannalta kolme ja Loviisan Sahaniemestä noin kymmenen kilometriä. Mökki LOVIISAN Seudun Eränkävijöiden kalastusleiriä vietettiin taas kerran iloisissa tunnelmissa Källassa kesällä 2021. ”Olemme esimerkiksi saaneet Valkossa lukittujen venelaitureiden avaimia käyttöömme, joten olemme voineet viedä lapsia ja nuoria laitureille ongelle ja virvelöimään. Kaikkiaankin yhteistyö Loviisan kaupungin kanssa on ollut toimivaa”, hän kiittelee. Peltoluhdan mukaan kalakerho vetää hyvin puoleensa kalastuksesta kiinnostuneita nuoria. LEIRILLÄ kalansaalis fileoidaan ja laitetaan ruoaksi. Seuran mökin suosio nousussa LSE:llä on myös tarjota jäsenistölleen seuran oma hirsimökki ja puulämmitteinen sauna Ratholman saaren länsirannalla. Pyrkimyksessä myös onnistuttiin pitkään, ja parhaimmillaan vapaa-ajankalastajilla oli hallituksessa useampikin edustaja. KALASTUSLEIRITKIN ILMAISIA LSE järjestää myös kerran vuodessa kaikille avoimen kalastusleirin, jonka pitopaikaksi on viime vuosina vakiintunut meren äärellä sijaitseva Loviisan kaupungin leirialue Källa. Siellä leiriläisten käytössä on keittiökatos ja leirille osallistujat yöpyvät teltoissa. ”En oikein sitä vieläkään ymmärrä, sillä olimme mielestäni mukana hyvässä hengessä, mutta toki on niin, että ammattija vapaa-ajankalastajilla on erilaiset näkemykset ja intressit”, Peltoluhta toteaa. Tällä hetkellä ei hänen mukaansa ole muuta mahdollisuutta pysyä jyvällä kalatalousalueen asioista ja vaikuttaa niihin kuin henkilökohtaisten suhteiden kautta. ”Nyt varauslistat ovat aika täynnä ja käyttäjistä edelleen pääosa on omaa väkeä, mutta on myös ulkopuolisia vuokraajia. ”Kun kalatalousalueet tulivat, meidät pullautettiin äänestyksissä pois, joten vapaa-ajankalastajilla ei ole tällä hetkellä edustusta Loviisan saariston kalatalousalueen hallituksessa. TAVOITTEENA HALLITUSPAIKKA KALATALOUSALUEEN HALLITUKSESSA Peltoluhta kertoo, että LSE:n tavoitteena on ollut saada aina vähintään yksi edustaja kalatalousalueen ja aiemmin kalastusalueen VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 67. Loviisan kaupungin suopea suhtautuminen kalastusharrastukseen ja myös seuraan on Peltoluhdan mukaan helpottanut suuresti LSE:n toimintaa ja tavoitteisiin pääsyä. Mökkiä, saunaa ja laituria on viime aikoina Peltoluhdan mukaan kovasti kunnostettu ja lisäksi on muun muassa hankittu käänteisosmoosilaite, joka tekee merivedestä puhdasta juomavettä. Sijaintinsa ansiosta se on hieno tukikohta myös kalareissuille. ”Toiveissa toki on, että saisimme taas jossain vaiheessa oman edustuksen hallitukseen”, Peltoluhta korostaa. Mökki oli aiemmin seuran oman ja suhteellisen pienen porukan käytössä. ”Leirit on haluttu pitää ilmaisina erityisesti siksi, että jokainen toiminnastamme kiinnostunut lapsi voi osallistua niihin riippumatta siitä, millainen lasten vanhempien taloudellinen tilanne on”, Peltoluhta kertoo. Tähän oli mentävä, koska seuralla ei enää ollut pelkästään omin voimin varaa mökin ylläpitämiseen, vaikka omat mökki-isäntämme ja suuremmissa rakennustöissä sekä remonteissa talkoolaiset ovat kiitettävästi paikkaa hoitaneet ja sitä kunnostaneet”, Peltoluhta korostaa. Nyt valaistuskin toimii 12 voltin akkuvirralla”, hän selvittää
Toimintaa tuetaan MMM:n kalastonhoitomaksuvaroista. VAPAA-AJANKALASTAJAT opastavat yhdessä kalastusseurojen kanssa aikuisia kalastusharrastukseen TEKSTI JA KUVA JOHANNA ANTILA S uomen Vapaa-ajankalastajat on vuoden 2021 ajan kehittänyt yhdessä valittujen jäsenseurojensa kanssa aikuisille suunnattua matalan kynnyksen kalastustoimintaa. Yhteistyössä seurojen kanssa on luotu uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja, joiden avulla on voitu kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen pariin, houkuteltu uusia aikuisia mukaan seuratoimintaan ja joiden avulla seurat ovat voineet kehittää jäsenja varainhankintaansa. Tulossa on lisäksi muun muassa tapahtumaviestintäkoulutusta vapaa-ajankalastajapiireille. Hankkeen osana on muun muassa kesällä 2021 toteutettu laaja aikuisille suunnattu viestintäkampanja kalastusharrastuksen edistämiseksi. Moni aikuinenkin kaipaa apua harrastuksen aloittamiseen tai kalastustaitojen päivitykseen. ”Kalastusoppi siirtyy perintönä yhä harvemmalle. Parhaimmassa tapauksessa osa aikuisista innostuu myös seuratoiminnasta ja liittyy vapaaehtoiseksi. HANKE 68 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Näin tärkeää työtä tekeviin kalastusseuroihin saadaan uutta verta ja tekijöitä”, toteaa aikuistoiminnan koordinaattori Johanna Antila. HÄMEENLINNASSA, VAASASSA JA KAJAANISSA ALOITETTU Tämän on osoittanut toteen esimerkiksi Hämeenlinnan Urheilukalastajat, joka houkutteli mukaan ensin kymmenittäin aikuisia oppimaan madepilkinnän saloja ja siitä eteenpäin eri kalastusmuotoja uusien jäsenTUTUSTU SEURAPILOTTEIHIN ja ota parhaat käytännöt käyttöön omaan kalastusseuraasi: vapaa-ajankalastaja.fi/aikuistoiminta Koordinointia ja koulutusta aikuisten kalastusharrastuksen edistämiseksi Seurapilotit ovat osa Koordinointia ja koulutusta aikuisten kalastusharrastuksen edistämiseksi -hanketta, jonka tavoitteena on kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen pariin, luoda uusia kalastusharrastukseen kannustavia tuotteita ja palveluja sekä toimintamalleja, kehittää kalastusseurojen osaamista sekä lisätä aikuisväestöön kohdennettua kalastusharrastusviestintää. Kalastusseurat voivatkin tarjota tärkeää matalan kynnyksen käytännön opastusta kalastusoppia kaipaaville. Usein tukea ja oppia kaivataan aivan perusasioihin, josta omatoiminen harrastus sitten voi lähteä lentoon
NORTHTUBE FAST SINK Ainutlaatuinen väritys kuhalle ja ahvenelle. Kajaanin Kalastuskerhon maksullinen ja jäsenyyden sisältämä aikuiskurssitoiminta puolestaan on elävöittänyt seuran toimintaa ja kurssista onkin tarkoitus tehdä uusi perinne. Uudet aktiivit ovat perustaneet seuraan muun muassa uuden kulttuurijaoston ja uudistaneet seuran visuaalista ilmettä. Vaasassa puolestaan Pilk Kings ja Vaasan Urheilukalastajat järjestivät yhdessä polkupyörillä tehdyn Kaupungin parhaat kalapaikat -kierroksen, jonka ansiosta seuroihin liittyi kaksikymmentä uutta jäsentä yhden illan aikana. ”Mitä monipuolisemmin viestimme kalastusharrastuksen myös hyvinvointia tuovan merkityksen puolesta, sitä useampi löytää harrastuksen pariin jatkossakin ja sen arvostus kasvaa. 8 € 8 € 12 € Tätä väritystä et mistään muualta saa! TARJOUS! (15,-) (15,-) ten toiveidenkin mukaan. Edellä mainittujen seurojen lisäksi pilottihankkeessa toimintaa ovat kehittämässä muun muassa Saarenkiertäjät Raumalta, Rantakylän Kalakaverit Mikkelistä, Tapiolan Kalakerho Espoosta, Puijon Pilkki Kuopiosta ja Veitsiluodon Kalamiehet Kemistä.. PILK Kings ja Vaasan Urheilukalastajat järjestivät yhdessä polkupyörillä tehdyn Kaupungin parhaat kalapaikat -kierroksen, jonka aikana tutustuttiin myös eri kalastustapoihin. l Paino 8 g SPINTUBE PIKE SVK Haukiperho SVK:n väreissä l Paino 23 g SPINTUBE PIKE Toimii erityisen hyvin tummissa humuksen värjäämissä vesissä l Paino 23 g Tällä värityksellä on tilillään useita suurhaukia! TARJOUS! EUMERIN laadukkaat HEITTOPERHOT Vapaa-ajankalastajan KAUPPA www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. KALASTUSHARRASTUSVIESTINTÄÄ ON MYÖS KEHITETTY Osana kokonaisuutta on kehitetty myös kalastusharrastusviestintää. Kerrotaan siis yhdessä ylpeinä tämän päivän kalastustarinaa eteenpäin” kannustaa Antila
Nuorten alle 15-vuotiaiden kultamitalin nappasi Eero Kähkönen Lappeenrannan Pilkkijöistä. JOONA KUKKO ALLE 12-VUOTIAIDEN YKKÖNEN Nuorten alle 12-vuotiaiden sarjassa kullan arvoisesti onki Koukun ja Paukun Joona Kukko. Hopea meni Senni Niskaselle Viitasaaren Kalakavereista ja kolmanneksi tuli Joutsenon Kalaveikkojen Tuukka Smal. Ensimmäiset salakat ja särjet kiskottiin kuiville miltei saman tien, mutta sen jälkeen näytti syönti hyytyvän. Kilpailu piti alun perin järjestää Pohjanmaalla, mutta epävarman pandemiatilanteen takia järjestäjät päättivät siirtää sitä vuodella eteenpäin. . …JA keskittyminen oli huipputasoa. päivä alkoi monessa paikassa sateisena, mutta Kansolan kilpailukeskuksessa saatiin nauttia poutakeleistä. KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM 70 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ennakkoilmoittautuneita oli peräti 330 henkilöä, mitä voidaan pitää vallitsevassa tilanteessa erittäin hienona saavutuksena. Kaikki kanavalla joskus onkineet tiesivät pelin hengen ja pienintäkin salakkaa pidettiin kovassa arvossa. Aktiivionkijat yhdessä VaPa Varkauden ja Lappeenrannan Urheilukalastajien kanssa reagoivat kuitenkin nopeasti ja järjestivät kilpailun Lappeenrannan tutuilla kisapaikoilla. Olettamus jäikin teoriaksi, kun kitsas syönti pisti onkijat todelliseen grammamittelöön ja erityisesti kaikkein nuorimmassa sarjassa. Alle 19-vuotiaiden sarjan kultamitalin arvoisesti onki Leevi Pippuri Rääkkylän Kalakerhosta. NUORTEN sarjat oli yhdessä perhesarjalaisten kanssa sijoitettu vanhalle kanavalle… . Hopea meni Nummi-Pusulan Kalaseuran Lauri Åmanille ja pronssi vuorostaan Sanni Niskaselle. Kutsussa ilmoitettu maskipakko näytti tavoittaneen kisaporukan erittäin hyvin ja kilpakeskuksessa vallitsi rento ”naamiaismeininki”. Perinteikäs kilpavesistö haastoi kaikkia kilpailijoita muutenkin ylittämään itsensä. Äänimerkin saattelemana koukut laskettiin kanavan sameaan veteen tasan kello kymmenen. SM-ONKI Saimaan kanavalla Onkijat todellisessa grammamittelössä SM -onki järjestettiin Saimaan kanavalla vuoden koronatauon jälkeen. KITSAS SYÖNTI PISTI ONKIJAT GRAMMAMITTELÖÖN Perhesarjalaiset ja nuoret oli sijoitettu vanhan kanavan laitaan, josta ainakin teoriassa piti nousta paremmin saalista. Elokuun 8
Naisveteraanisarjan kulta meni vuorostaan Eija Saarinen-Mäkyselle, hänkin Lakeuden Urheilukalastajista. Perheet 1) Team Sensas Finland 1 (Venla, Vili ja Henri Lillman) 2051, 2) Lahden Kv 1 (Kauko Jääskeläinen, Sini, Rasmus ja Ronja Tuominen) 1094, 3) Ruokolahden Uk 1 (Senja, Jani ja Leevi Arminen), 767. TULOKSET (grammaa): LISÄÄ TULOKSIA OSOITTEESSA vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset Miehet 1) Teemu Etelä-aho, Lapuan Seudun Kk 1501, 2) Teemu Etelä-Aho, Lapuan Seudun Kk 1189, 3) Ari Rientonen, Lentokala 1176, 4) Markku Vanhanen, Toijalan Seudun Km 949, 5) Samppa Ylönen, Iisalmen Pilkkijät 826, 6) Raine Kortet, Pohjois-Karjalan Uk 761. Naisveteraanit 1) Eija Saarela-Mäkynen, Lakeuden Uk 1090, 2) Tuula Arila, Vuosaaren Uk 544, 3) Kaija Vainio, Laukaan Ahvenpojat 540, 4) Kaisa Huovinen, Pohjois-Karjalan Uk 389, 5) Terttu Huhtiniemi, Lappeenrannan Uk 382, 6) Maija Gren, Tampellan Kk 380. 1) Leevi Pippuri, Rääkkylän Kk 1515, 2) Matias Hartikainen, Kurikan Uk 852, 3) Jesse Niskanen, Viitasaaren Kk 762, 4) Artturi Kiili, Kurikan Uk, 436. Nuoret 19 v. Hän nosti myös kilpailun suurimman saaliin, joka painoi 2099 grammaa. Ensi vuonna SM-onki kilpaillaan Pohjanmaalla, Kalajärvellä. Miesveteraanit 1) Saarijärven Kaira (Pekka Lampinen, Heikki Rutanen, Antero Tolppila) 3120, 2) Vuosaaren Uk 2 (Raimo Vallittu, Reijo Laurikainen, Mauno Lepistö) 2238, 3) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Otto Huovinen, Heikki Matikainen, Pertti Myyry) 2215, 4) Iitin Km 1 (Eero Markkanen, Raimo Kammonen, Raimo Tarkkonen) 1886, 5) Elimäen Km 1 (Veijo Kuittinen, Risto Pesäkivi, Pentti Lindqvist) 1690, 6) Lappeenrannan Uk (Pekka Turunen, Kari Autio, Hannu Pöntinen) 1447. Nuoret 12 v. Miesveteraanit 1) Pekka Lampinen, Saarijärven Kaira 2099, 2) Asko Pulli, Lappeenrannan Pilkkijät 1886, 3) Heikki Matikainen, Pohjois-Karjalan Uk 1304, 4) Reijo Laurikainen, Vuosaaren Uk 1186, 5) Arvo Oinonen, Porvoon Talvionkijat 1180, 6) Antero Sundell, Vihdin Ks 1105. 1) Keski-Suomi 1 (Senni Niskanen, Joona Kukko) 256. Joukkueet Nuoret 12 v. 1) Joona Kukko, Koukku ja Paukku 178, 2) Senni Niskanen, Viitasaaren Kalakaverit 78, 3) Tuukka Smal, Joutsenon Kalaveikot 40. 1) Kurikan Uk 1 (Artturi Kiili, Matias Hartikainen) 1288 2) Viitasaaren Kk 1 (Jesse Niskanen, Sanni Niskanen) 1167, 3) Nummi-Pusulan Ks (Lauri Åman, Anna Åman) 863, 4) MB-Eräkerho 1 (Oskari Haapala, Valtteri Haapala) 742. Nuoret 15 v. Naisveteraanit 1) Lakeuden Uk 1 (Eija Saarela-Mäkynen, Raija Pekonniemi) 1320, 2) Lappeenrannan Uk (Terttu Huhtiniemi, Laila Hellsten) 701, 3) Kivijärven Kv (Arja Villanen, Pirjo Huopainen) 700, 4) Vuosaaren Uk (Tuula Kalliomaa, Tuula Arila) 670, 5) Ruokolahden Uk 1 (Mirja Huotilainen, Salli Härkönen) 661, 5) Laukaan Ahvenpojat 1 (Laila Laitiolampi, Kaija Vainio) 661. Nuoret 15-19 v. 1) Eero Kähkönen, Lappeenrannan Pilkkijät 651, 2) Lauri Åman, Nummi-Pusulan Ks 548, 3) Sanni Niskanen, Viitasaaren Kk 405, 4) Valtteri Haapala, MB-Eräkerho 403, 5) Oskari Haapala, MB-Eräkerho 339, 6) Sasu Saarinen, Kurikan Uk, 336. Mainioista järjestelyistä vastasivat SVK:n aktiivionkijat yhdessä VaPa Varkauden ja Lappeenrannan Urheilukalastajien kanssa. Miesveteraaneissa kirkkaimman mitalin arvoisesti onki Saarijärven Kairan Pekka Lampinen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 71. Naiset 1) Heidi Pernu, Lakeuden Uk 594, 2) Anneli Haaraoja, Iitin Km 447, 3) Tarja Huhtala, Lakeuden Uk 308, 4) Saara Silvenoinen, Kiteen Kk 256, 5) Paula Saarinen, Pohjois-Karjalan Uk 242, 6) Jenni Helin, Toijalan Seudun Km 236. Naisten sarjan kultamitalin voitti Heidi Pernu Lakeuden Urheilukalastajista. Miehet 1) Lapuan Seudun Kk 1 (Matti Viita, Teemu Etelä-Aho, Tomi Etelä-Aho) 3065, 2) Iisalmen Pilkkijät (Pekka Taavitsainen, Samppa Ylönen, Pauli Saastamoinen), 2095, 3) Toijalan Seudun Km (Kimmo Laaksonen, Pasi Ahonen, Markku Vanhanen), 1659, 4) Onki-86 Turku 1 (Petri Luoma-Keturi, Juha Kalin, Toni Laiho) 1441, 5) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Antti Lampinen, Raine Kortet, Jarkko Japola), 1191, 6) Kaukasten Kk 2 (Heikki Kukkamaa, Pekka Koskinen, Pasi Åman), 1177. PEKKA LAMPISELLE SUURIN YLI KAHDEN KILON SAALIS Miesten sarjan voitto meni tällä kertaa Lapuan Seudun Kalakerhoa edustaneelle Teemu Etelä-Aholle. Perhesarjassa kultamitalit saivat kaulaansa Team Sensas Finland 1:stä edustaneet Vili, Venla ja Henri Lillman. Naiset 1) Lakeuden Uk 1 (Tarja Huhtala, Heidi Pernu) 902, 2) Myyrmäen Km (Beshar Rahile, Ros-Mari Forsbacka) 270
1) Kai Kallio 3 p, 2) Maria Tuominen 11, 3) Mikko Räsänen 12. Heittouistelun SM, venekunnat (g): 1) Jouni ja Toni Neuvonen (I-PK) 25200, 2) Lasse Koski ja Olavi Mäki (Pilk Kings) 24320, 3) Antus Kjell ja Ralf Dahlin (Pilk Kings) 18720. LISÄÄ TULOKSIA OSOITTEESTA vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset Maiden välinen kisa (p): 1) Puola, 35,2) Belgia, 35, 3) Italia, 36, 4) Hollanti, 37, 5) Unkari, 41,5, 6) Espanja, 51,5, 7) Suomi, 60, 8) Kroatia, 64. Kangasjärvi, Isojoki Järjestäjä Lounaissaariston Urheilukalastajat. SM-perhot SM-perho kelluntarengas 24.7. STINA Koivisto treenin jälkeen. Kuva: Minna Löfdahl. SVK:n vetouistelumestaruus, venekunnat (g): 1) Antus Kjell ja Ralf Dahlin (Pilk Kings) 11380, 2) Lasse Koski ja Olavi Mäki (Pilk Kings) 7440, 3) Jouni ja Toni Neuvonen (I-PK) 4360. Ahvenja Risulampi, Kouvola Järjestäjä Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät. 1) Camilla Mäkinen 32 p, 2) Kanerva Kilpelä 33, 3) Aino Hynnä 33. Joukkueet: 1) Pilk Kings 60040, 2) I-PK 38,820, 3) Salar 19940. SM-heittouistelu ja SVK:n vetouistelumestaruus 3.– 4.7. . Aki Tikkanen 34 p, 2) Jouko Ijäs 36, 3) Markku Ilves 40. SM-perho masters 28.-29.8. SUOMEN joukkue kapteeninaan Alessandro Carrus. Kuva: Minna Löfdahl. KILPAILUT Naisten MM-kilpaonki 2021 • Hollanti 21.– 22.8. SM-perho naiset 28.-29.8. . ANNE Isokorven treenisaalista. IIJOEN keskiosalla Taivalkoskella järjestetyssä SM-perhon loppukilpailussa saatiin saaliiksi ennätysmäiset 2307 harjusta. Ahvenja Risulampi, Kouvola Järjestäjä Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät. Ku va t: He id i Pe rn u. 72 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 1) Patrik Von Bonsdorff 3 p, 2) Joel Pieniluoma 4, 3) Anton Harjunpää 6. SM-perho loppukilpailu (finaali) 31.7.-1.8. Vuoden vetouistelija: Lasse Koski ja Olavi Mäki. Iijoki, Taivalkoski Järjestäjä Espoon Kilpaperhokalastajat ja Fly Fishing Club Jyväskylä. 1) Santeri Kinnunen 15 p, 2) Jyrki Hiltunen 22, 3) Mikko Räsänen 24. KELI oli helteinen koko kilpailuviikonlopun ajan. SM-perho nuoret 7.8. Henkilökohtainen: 1) Floor Verhoeven, Hollanti, 3, 2) Jurek Anna Roguska, Puola, 3, 3) Federica Brilli, Italia, 4..., 8) Heidi Pernu, 5, Suomi, 5, 26) Sarianne Snellman, Suomi, 12, 31) Eija Saarela-Mäkynen, Suomi, 14, 33) Anne Isokorpi, Suomi, 15, 39) Riitta Isokorpi, Suomi, 15, 42) Stina Koivisto, Suomi, 15. 1) Tarja Huhtala ja Tomi Etelä-Aho (Lapuan Seudun KK) 27622 g, 2) Teemu Etelä-Aho ja Matti Viita (Lapuan Seudun KK) 16274, 3) Juha Piippo ja Matti Autiola (Oulaisten Onkijat) 14011, 4) Marjatta Tapio ja Petri Polvi (Vieskan Vapakalastajat) 13680, 5) Lars Koski ja Ilkka Kiemola (Teerijärven UK) 13605, 6) Ensi Aikio ja Rauno Leppänen (Saarijärven Kaira) 12858. Joukkueet: 1) Pilk Kings 18,820, 2) I-PK 4360. . • Oravainen SM-veneonki • Piipsjärvi Oulainen 14.8. Kuva: Petter Nissén. Muuramenjoki, Muurame Järjestäjä Keski-Suomen Perhokalastajat
Vuonna 2020 Itämeren tilastoitu lohisaalis oli 912 tonnia. Syksyn 2020 kaikuluotauksissa Selkämerellä silakan yksilömäärä kuitenkin arvioitiin runsaiden pienten yksilöiden vuoksi ennätyssuureksi jaksolla 2007–2020. Arviota tukee myös kaupallisten kalastajien yksikkösaaliin kasvu. Yhteensä hakemuksia tuli kolmekymmentä. Avustusta saivat Hätälä Oy, Kamaboko Finland Oy, Martin Kala Oy, Pielisen Kalajaloste Oy, Saarioinen Oy sekä Small Fish Foods Oy, jotka saivat hakemuksia arvioineilta elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksilta eniten pisteitä hankkeiden uutuusarvosta ja vaikuttavuudesta. Itämeren silakkasaalis vuonna 2020 pienentyi edellisestä vuodesta ja oli 254 000 tonnia. Saaristomeren kuhakannan koko näyttää kanta-arvion perusteella lähteneen kasvuun vuoden 2014 aallonpohjan jälkeen ja lähestyy nyt vuosituhannen alkuvuosien tasoa. Selkämerellä nuoria silakoita oli runsaasti. Yhteensä hankkeiden arvioidaan lisäävän silakan, särkikalojen ja muikun elintarvikekäyttöä yli kuudella miljoonalla kilolla vuodessa. Ammattikalastajien saalis pieneni ja vapaa-ajankalastajien saalis kasvoi. KALAKANNAT KALAKANTARAPORTTI: Silakkakanta heikentynyt Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella Suomen merkittävimmän saaliskalan silakan kanta heikentyi Itämeren pääaltaalla, vaikka se pysyi Suomen lähialueilla runsaana vuonna 2020. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 73. ”Vajaasti hyödynnetyt kotimaiset kalat ovat paitsi terveellistä myös ilmastoja ympäristöystävällistä ruokaa. Lisäksi kotimaisen kalan käyttö luo työpaikkoja. Merialueen kaupallinen kuhasaalis vuonna 2020 oli 193 tonnia, ja se saatiin pääosin verkoilla, siitä yli puolet Saaristomereltä. Itäinen turskakanta on edelleen heikossa kunnossa, vaikka pohjoisilla alueilla, kuten Ahvenanmerellä, turskaa on tavattu enemmän kuin vuosiin. Kilohailikanta on pienentynyt 1990-luvun huipustaan, mutta pysynyt silti runsaana. KALARUOKA SUOMALAISTEN lautasille luvassa lisää särkeä, silakkaa ja muikkua Suomalaisten lautasille on tulossa tarjolle entistä enemmän särkeä, silakkaa, muikkua ja muita vajaasti hyödynnettyjä kaloja. Itämeren kilohailisaalis vuonna 2020 oli 271 532 tonnia, josta Suomen osuus kattoi 12 500 tonnia. Pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta on heikentynyt lähelle vuosituhannen vaihteen aallonpohjaansa. Rahoitettavissa hankkeissa kehitetään uusia tuotteita muun muassa silakasta ja särkikaloista sekä kotimaan markkinoille että vientiin, luodaan vajaasti hyödynnetyistä kaloista uudenlaisia välipalaja kuivatuotteita, sovelletaan uutta teknologiaa pienen kalan ja kasvispohjaisten raaka-aineiden yhdistämiseen sekä kehitetään pienen kalan pakkaamista suurkeittiöille sopivaan muotoon. . Kuhakanta on lähtenyt kasvuun vuoden 2014 notkahduksen jälkeen, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalakantaraportista. Luonnonkalan hiilijalanjälki on pieni ja kalastus vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Kuhan pyynti jatkaa vähenemistään, ja merialueen kaupallinen saalis oli tämän vuoksi pienempi kuin kertaakaan 1980-luvun lopun jälkeen. Avustusta saaneiden joukossa oli sekä alan suuria toimijoita että uudempia yrityksiä. Myös Suomen silakkakiintiöt ja -saaliit pienenivät. LUONNONVARAKESKUS (Luke) on julkaissut kalakantaraportin, johon on koottu tiedot mereisten kalakantojen eli silakan, kilohailin, turskan, lohen, meritaimenen, siian, kuhan, ahvenen ja hauen tilasta vuonna 2020. Tenojoen lohisaalis oli tilastoidun ajanjakson pienin, ja samoin lohikantojen määräarviot eri sivujoissa olivat lähes poikkeuksetta seurantajakson pienimmät. Taustalla on kalatalouden yrityksille suunnattu miljoonan euron kehittämisrahoitus, jonka turvin kuusi yritystä pääsee toteuttamaan ideoitaan kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Suomalaisten 365 tonnin lohisaaliista kaupalliset kalastajat saivat rannikoilta 187 tonnia ja vapaa-ajankalastajat pääosin Tornionjoesta 178 tonnia. Tehtävää on vielä, koska suomalaisten ostamasta kalasta yli kahdeksankymmentä prosenttia tuodaan ulkomailta ja silakkasaaliista valtaosa käytetään eläinten rehuna”, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Suomen silakkasaalis oli 92 000 tonnia, ja 64 prosenttia siitä saatiin Selkämereltä
PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. LEHDET 2021 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 3 3.6. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 6 / 2021 ilmestyy 2.12. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 4 12.8. 2. 2.12. 3. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 18.10. 2 25.3. MAKSAMINEN 1. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 5 7.10. 6 2.12. KALASTONHOITOMAKSU 2021 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 28.1. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Kairat vertailussa Kuva: Jari Tuiskunen Perhonsidonnan ABC Kilpapilkkijän päiväkirja Pilkkimisen evoluutio 74 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. . Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi): Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen. Ku va : Jan ne Ra ut an en l erikoisvärinen viehe l jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Viking Lineltä alennukset ryhmäja vapaa-ajanmatkoista l paljon muita etuja mm. LIITTYMISLAHJANA VAIN 40 € VUOSI Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SVK:n jäseneksi Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys S V K:N JÄ S EN ENÄ Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja! SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ SVK on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.
VKO. 2021 – 48 650044 – 2105. 6 414886 500440 21005 PAL