5 • 2022 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Miksi toinen saa Kalapaikkana KUKULJÄRVI Vinkkejä laituripilkintään Kalat TROFEIKSI Meritaimenperhot Kalastajan YLEISPUUKKO ENEMMÄN KALAA kuin toinen?
52 Seurat esittelyssä Kurikan Urheilukalastajat 55 Historian havinaa 56 Naisten MM-perho 58 EM-perho 64 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä LOKAKUU 2022 Sisällys 8 Miksi toinen saa enemmän kalaa kuin toinen. 16 Kalat trofeiksi 60 SM-onki 42 Vavan varressa Hanna Huhtala 44 Perhonurkka Meritaimenperhot 34 Lääkärin määräyksestä Laituripilkintävälineet aloittelijalle 36 Uutuudet 38 Kalastajan yleispuukko 48 Nuorten tärpit 20 Kalapaikkana Kukuljärvi 24 Tutkittua Luonto virkistää 28 Kalaherkut Tapsan kalakotletit 30 Vinkkejä laituripilkintään VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 3
ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 050 576 3302. 0400 946 968. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO . 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. K uv a: Ja an a V et ik ko . 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 32 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja
Ratkaisuna ongelmaan kalastuslakia esitetään muutettavaksi siten, että vapaa-ajankalastajille säädettäisiin saaliin ilmoitusvelvollisuus tiettyjen harvoin saaliiksi saatujen lajien osalta. Maaja metsätalousministeriön mukaan muutoksen valmistelussa on pyritty siihen, että velvoitteiden lisäksi kalastaja saisi hyötyä, esimerkiksi saamalla Omakala-palvelusta tietoa kalavaroista ja kalastusrajoituksista sekä tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Pääkirjoitus LOKAKUU 2022 JAANA VETIKKO KALAVAROISTA KAIVATAAN TARKEMPAA TIETOA Kalastuksen säätelyssä ja kalakantojen hoidossa tarvitaan tarkkaa tietoa erityisesti uhanalaisista, heikentyneistä ja laajan elinkierron omaavista lajeista. lokakuuta saakka lausunnolla olevassa kalastuslain muutosesityksessä lakia esitetään muutettavaksi niin, että vapaa-ajankalastajille voidaan asettaa saaliin ilmoitusvelvollisuus tarkkaan harkittujen lajien osalta säätämällä lajeista valtioneuvoston asetuksella. Mitä yksinkertaisempi saaliista on ilmoittaa, sen varmemmin se tulee tehdyksi. Vapaa-ajankalastajat saavat useista kalalajeista suurimman osan saaliista. Lukelle annettaisiin myös tehtäväksi laatia Suomen kalakantojen tilasta ja kalastuksesta koko Suomea koskeva raportti kolmen vuoden välein. Tällä hetkellä tietoa ei saada riittävästi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 5. Parhaillaan 14. Paremman tiedon ansiosta kalastusrajoituksia voitaisiin jatkossa kohdistaa oikeisiin toimenpiteisiin ja oikea-aikaiseksi sekä samalla pyrkiä eroon rajoituksista, jotka eivät ole tarpeellisia. Ennen velvollisuuden voimaan tuloa on myös syytä huolehtia ja testata tiedonkeruun työkalujen toimivuus kuntoon. Saalisja pyyntitiedot ilmoitettaisiin Luonnonvarakeskukselle (Luke) ja niiden käyttöä säädeltäisiin kalastajien luottamuksen säilyttämiseksi. Kalastuslain muutos toteuttaisi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausta ”otetaan käyttöön vaelluskalojen saalisilmoitus koskien kaikkea saalistettua kalaa” sekä tukisi Luken kehittämän Omakala-palvelun käyttöönottoa. Sovellus on ladattavissa Google Play sekä Apple App Store -sovelluskaupoista. Myös kalakantojen hoitotoimien tuloksellisuudesta on tärkeää saada tietoa. Suomen Vapaa-ajankalastajien mielestä tietoon perustuva kalastuksen säätely ja kalakantojen hoito on välttämätöntä, mutta ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat kalalajit on syytä harkita huolella. Näin ollen vapaa-ajankalastajilla on hyvin aikaa ottaa käyttöön Omakala-sovellus ja harjoitella sen käyttöä. Esimerkiksi lohen, järvilohen, taimenen, ankeriaan ja Vuoksen vesistön nieriän ilmoitusvelvollisuudesta on keskusteltu. Kalastuslain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Ilman tietoa heidän saaliistaan ja kalastuksestaan ei kalastusta voida säädellä ja kalakantoja hoitaa tietoon perustuen. Kuva: Olli Saari. Yleisimmin saaduista lajeista tietoa on kyllä saatavilla, mutta tarkempaa tietoa tarvitaan. TODENNÄKÖISESTI vapaa-ajankalastajien saaliin ilmoitusvelvollisuus koskisi taimenta. Kalastuslain muutos lausunnolla olevan ehdotuksen mukaan tulisi voimaan vuoden 2024 alusta
Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. majoituksista. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. VAIN 40 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA ERIKOISVÄRINEN VIEHE. l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi.
Järvikausi on syksyllä kuitenkin lyhyt, mutta sen hiljentyessä loka-marraskuussa alkavat merellä olla parhaat ajat käsillä. Syksyn korvalla asiaa ajatellen huomaan kuitenkin, miten paljon uusia muistoja on kertynyt reppuun lisää kuluneiden kuukausien aikana. Parin tunnin lennon päässä Etelä-Ruotsissa kelit pysyvät sydäntalvellakin keväisen otollisina meritaimenen rannikkokalastukselle. Rannikolla kausi jatkuu jäätilanteen salliessa aina loppuvuoteen saakka. Hellivä lämpö ja kirkkaat vedet sinetöivät kauden siten päätökseensä. Kausi käynnistyy keväthangilla, kun taimenet saapuvat ruokailemaan kuoriutuvia sumukorentoja. Niiden mystiikka vetää puoleensa ja koen vesiprofiilit rannikkoa helpommin hallittaviksi. Henkilökohtainen mielitiettyni on aina ollut taimen, ja näin ollen kesät karkaavat nopeaan ohitse jokirannoilla ja koskien kuohuissa. P uiden lehdistä voidaan jo laskea päiviä jokikauden päätöksestä ja kostea metsämaa alkaa kantaa mukanaan lupausta lähestyvästä haukikaudesta. Toimintani sivutoimisena kalastusohjaajana perustuukin näkemykseeni siitä, miten yhteys luontoon vie meidät lähemmäksi yhteyttä itseemme ja voi näin ollen monin tavoin tukea yksilön kehitystä läpi elämän. Juuri näitä kalastuksen kautta rakennetun luontosuhteen tuomia elämyksiä haluan osaltani olla mahdollistamassa myös lapsille ja nuorille. Kun viimeiset purjeveneet käyvät maihin, laskee perhokalastaja kelluntarenkaansa vesille. Tämä aika saa taas muistamaan, miten perhokalastajan kalenterissa jokainen vuodenaika pääsee loistamaan parhaimmilla puolillaan. Yksi vetonaula kotimaamme perhokalastuksessa on hauki. Kevään ensimmäisillä pistoilla on kuitenkin aivan spesiaali paikka vuodessa talven pitkän odotuksen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan pyrin katkaisemaan talviajan suuntaamalla muualle kalaan. Kahluukengät vaihtuvat räpylöihin. Jokikautta vielä kivasti pidensi Slovenian perhokalastusreissu syyskuussa. PERHOKALASTAJAN VUOSI Talvea kohden mentäessä aika tuntuu vääjäämättä käyvän nukkuvaksi. Hauki ja syksyn usva kuuluvat samalla lailla yhteen kuin taimen ja valoisat kesäyöt. Oma perhokalastukseni koostuu paljon itse kalan saantia suuremmasta kokemuksesta. Hyvästellessä yhden, odottaa jo seuraavaa. Kevyiden perhovälineiden on aika siirtyä odottelemaan uutta kevättä ja järeämpi haukisetti saa paikkansa estradilla. Pärskeitä VEERA VIITANEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 7. Pitkän rantaviivamme, lukuisten järvien ja jokien ansiosta meillä riittää loputtomasti mahdollisuuksia menestyä niin määrissä kuin kalojen koossakin. Kevään saapuessa kotimaahan perhokalastuskausi heräilee luonnon mukana täynnä uutta innostusta ja odotuksen tunnetta. Pikkukalan nousu koskiin käynnistää streamerkalastajan kesäjuhlat ja lisääntyvä hyönteiselämä palkitsee täsmällisen pintaperhokalastajan. Kalastus on hidasta ja ajankäyttö painottuu ennemminkin perhojen sitomiseen. Niin kävi tänäkin vuonna, että suosikkikauteni tuntui loppuvan ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Vuodenajan vaihtuessa toiseen ilmassa on sekä haikeutta että odotuksen tunnetta. Kesälämmöillä kohdekaloiksi liittyvät myös kuha ja ahven, jolloin kesäyön vieraskaarti on värikkäimmillään. Mitä pidemmälle kevättä mennään, sitä enemmän kalastusmahdollisuudet kasvavat. Ensin ovat vuorossa toutaimet ja hauen kevätkalastus, meritaimenen tavoittelu ja sitten ollaankin jo taas jokikauden kynnyksellä. Syyskausi tuo mukanaan autuaan rauhallisuuden, mistä ammentaa uutta inspiraatiota ja meluisen kesän jälkeen kaivattua hiljaisuutta. Itseäni erityisesti viehättävät pienet metsäjärvet. Tässä kokonaisuudessa kalan saaminen on ikään kuin lopputulema monivaiheiselle prosessille ja kokonaisvaltaiselle elämykselle. Kotimaamme valttikortti on ehdottomasti lajikirjo, joka mahdollistaa valikoivan kalastuksen. Silloin eletään pintaperhokalastuksen kauneimpia, mutta nopeasti ohikiitäviä hetkiä
Kalantulo voi olla pienestä kiinni, ja mitä enemmän työkaluja pakista löytyy, sitä useammin kalareissuilta kertyy onnistumisen kokemuksia. Tai se tunne, kun itse kuuntelet, kuinka muut kertovat kalan olleen hyvällä syönnillä. TEKSTI JA KUVAT TEEMU KOSKI MIKSI toinen saa enemmän Onko ero vieheessä vai kalastajassa. kuin toinen. KALASTUSTAITOKIN on pitkälti kokemusperäistä päätöksentekoa. NOPEASTI vipeltävä ja äänekäs viehe saa kesäisen ahvenparvin iskemään vieheeseen kilpaa, vaikka jigiä saisi uittaa paikalla ihan rauhassa. 8 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Se tunne, kun tulet rantaan hyvän kalapäivän jälkeen, ja toiset valittelevat nihkeää syöntiä. KALAA HEITTOKALASTUS SUURIN osa vesistöistä on aivan tyhjää vettä
SUURIN OSA VESISTÖISTÄ AIVAN TYHJÄÄ VETTÄ Mutta koska suurin osa kaloista on kerääntynyt hyvin pienille alueille, on suurin osa vesistöistä aivan tyhjää vettä. Paraskaan kalastaja ei pysty naulaamaan hommaa laakista, vaan mukaan täytyy myös varata aikaa. Kalastajan päätäntävallassa olevia muuttujia ovat kalastusajan ja -paikan, heittosuunnan, vieheen ja uittotyylin valinta. Sama pätee myös kalastukseen. Kalat ovat alituisessa liikkeessä, ja välillä olosuhteet tai esimerkiksi kutuaika kerää pienelle alueelle suuren joukon kalaa. Tämän lisäksi kalapaikka pitää osata kalastaa. Parhaimmillaan paikkatieto on myös monistettavissa, eli samantyyliset alueet toimivat myös muualla. Taito kalastaa on pitkälti kokemusperäistä, tietoisiin ja osin myös tiedostamattomiin valintoihin perustuvaa päätöksentekoa. Kalastuksen perusolettaman täytyy aina olla, että kala voi napata hetkenä minä hyvänsä, kunhan viehe on vedessä. Usein tieto on kuitenkin monistettavissa. Osa paikoista on myös sellaisia, että kalat kerääntyvät niihin vain tiettynä vuodenaikana tai tietyillä olosuhteilla. KOKEMUS erilaisissa olosuhteissa kalastamisesta on avuksi saadun kalapaikkatiedon hyödyntämisessä. Ja tämä erottaa sepät sälleistä. Kalastustaito on vallitsevien olosuhteiden tunnistamista ja taktiikan ja tekniikoiden soveltamista ja valitsemista kulloiseenkin kalastustilanteeseen sopivaksi. Jos Läde ja Jöllimies kertovat saaneensa ahvenia koukkukarilta, tämä voi tarkoittaa mitä tahansa matalimmista kivistä muutaman sadan metrin päässä olevaan penkanreunaan. Mutta suurimman osan ajasta tori on tyhjä. Virtavesissä jopa yksittäinen kivenhuove, jonka isoin kala aina valtaa. Mutta tuulen muuttaessa suuntaansa, kalat pikkuhiljaa siirtyvät muualle ja paikka hiljenee. Ja että yksikään kala ei tule sattumalta, vaan tärppi on aina monistettavissa, kunhan vain ymmärretään, miksi tärppi saatiin. Vuodenaika, sääolot, veden lämpötila ynnä muut ympäristömuuttujat taas ovat sellaisia, joihin kalastaja ei pysty vaikuttamaan. Tiedon ja taidon lisäksi vaaditaan sitkeyttä toistaa samaa kaavaa heitto heiton perään. Ja kykyä soveltaa suunnitelmaa tilanteen edetessä. Kalastuksen teknisen suorittamisen oppii melko nopeasti, mutta vedenalaisen maailman mielenliikkeiden ja ailahtelujen ymmärtäminen, eli miksi nyt kalastetaan tässä, vaikka viimeksi kalaa tuli tuolta, tai miksi nyt on syytä valita erilainen viehe kuin viimeksi on se, mikä erottaa huippukalastajan tavan tallaajasta. OPETTELE KALASTAMAAN Kalastusta voi verrata mihin tahansa luovaan taitoon. KALAPAIKKA VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 9. Ja lettukioskinsa metsään rakentavan pitää paistaa kerrassaan erinomaisia lättyjä, että asiakkaita riittää vielä marraskuussakin. Seppä oppii muokkaamaan rautaa erilaisiin muotoihin vasaralla ja alasimella melko nopeasti, mutta kauniiden, sopusuhtaisten ja samannäköisten esineiden tekeminen vaatii kykyä hahmottaa muotojen ja massan mittasuhteita mielessään. Koukkukarin jyrkkä silokallioreuna on harvoin kalapaikka, sen sijaan kalat kerääntyvät karikon toiselle, loivemmalle puolelle. Niin merkittävää kuin kalapaikkatieto onkin, tähän liittyy aina muutakin kuin pelkkä ruksi kartalla. Kalapaikka voi olla laaja alue, jossa kalaa on vähän joka puolella, tai hyvinkin suppea spotti, esimerkiksi vedenalainen niemenkärki, tai karikon tietty reuna. Sepäntyö koostuu raudan venyttämisestä, taivuttamisesta ja tyssäämisestä, ja on täysin fysiikan lakeihin nojaavaa raakaa suorittamista. Monotonisen kaislaseinän muuttuminen rikkonaiseksi ja harvaksi kaislikoksi on usein merkki kalapaikasta jne. H eittokalastus, niin jännittävää ja monipuolista kuin onkin, on lopulta melko yksinkertaista. Tämän jälkeen touhu on puhdasta suorittamista: heitä ja kelaa, ja toivo, että kala nappaa. Kovalla etelätuulella kalat taas ovat karikon vedenalaisella jatkeella, muutaman sadan metrin päässä, ja syksyllä vesien viilennyttyä hiukan syvemmällä, 8 metrin syvyisellä ”hyllyllä” ennen syvää vettä. Tai Koukkulahti kalapaikkana voi tarkoittaa tiettyä osaa lahdesta mihin kalat kerääntyvät. Sepäntaito sen sijaan on luovaa kykyä hahmottaa erilaisia muotoja ja mittasuhteita, Kaivosta saa harvoin kalaa Kalapaikan merkitystä ei voi kylliksi korostaa, ja se onkin yksinkertaisesti tärkein kalantuloon vaikuttava muuttuja. Tuuli on kenties helpoin havaittavissa oleva muuttuja, ja kerää kaloja yleensä tuulen alapuolisille alueille. Mutta kun on oppinut löytämään Koukkulahden ja -karin kalat erilaisissa olosuhteissa, on kokemusta helppo soveltaa myös muille paikoille. KALASTUSPAIKAN valinta on tärkein kalantuloon vaikuttava muuttuja. Ja kalat käyttäytyvät eri lailla eri vuodenaikoina ja olosuhteissa. Mitä useammin homma osuu nappiin, sitä useammin saadaan saalista. Mutta aivan varmaa on, että mitä paremmin räiskäleensä paistaa, ja mitä paremmin ihmisten liikkeitä osaa ennustaa, sitä enemmän lettuja saa myytyä. Matalissa merenlahdissa hauenkalastaja aloittaa kalastuksen lahden syvemmistä osista, ja syvissä taas matalasta. Laukontorille kalamarkkinoiden aikaan osunut huonokin letunpaistaja voi tehdä hyvän tilin, mutta markkinoiden jälkeen huonoilla lätyillä ei pärjää. Kuten ihmisissäkin: metsästä voi löytää satunnaisen harhailijan, kaupungeissa ihmisiä on aina enemmän, ja kalamarkkinoilla väkeä on hetkittäin kuin pipoa
VIEHEENVALINNAN hienosäätö alkaa vasta, kun kalat ovat löytyneet. Aktiivinen kala syöksyy vieheelle epäröimättä, mutta passiivinen kala haluaa hetken enemmän aikaa. Heittämään ja kelaamaan oppii muutamassa tunnissa, siimaa ja uistinta hallitsemaan muutamassa kesässä, ja siinä vaiheessa heittotarkkuuskin on jo yleensä hyvällä tolalla. Ensimmäisen oppii muutamassa vuodessa, jälkimmäisessä on mahdollista vain tulla taitavammaksi. Mallin ja värin lisäksi kalantuloon vaikuttaa myös uittotekniikka. Ja tässä kohtaa kalastaja on samassa tilanteessa kuin sepänsälli. Teknisestä osaamisesta on vain vähän hyötyä, jos ei tiedä mitä taidolla tehdä. Uusin viehemalli on aina parempi kuin vanha, ja värejä pitää löytyä koko spektrin leveydeltä. Voimakkaat värit, isot vieheet ja aggressiivinen uinti ovat muuttujia, jotka toisinaan laukaisevat syönnin, mutta saattavat myös saada kalat kadottamaan vähätkin syöntihalunsa. Mitä aremmalla syönnillä kala on, sitä hillitympää uittamisen pitää olla. Yläleuan kulmaan tarttunut koukku vihjaa syönnin olevan hiljaisenlainen, tai vieheen hiukan väärä. Mutta todellinen kalastustaito on kalastusvälineiden käsittelystä kertyneen taidon soveltamista kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin. Kalojen etsintävaiheessa kannattaa suosia hieman pienenpuoleisia, hillityn värisiä vieheitä, jotka eivät ainakaan karkota kaloja. Sama pätee myös kalastukseen. Hallitsemattoman jigikiiman sijaan vieherasiaa kannattaa miettiä käytön kannalta. Todellisuudessa kalastajat kuitenkin raahaavat mukanaan suunnattoman raskasta viehelaukkua, mutta käyttävät vain muutamaa mallia ja väriä. Jigipään keventäminen ja uiton rauhoittaminen antavat passiiviselle kalalle sen tarvitseman muutaman sekunnin lisäajan. Eli etsintävaiheessa käytetään hillittyjä perusvieheitä, jotka varsin usein ovat myös parhaita yleisvieheitä. Ottivieheen hienosäädön vuoro on vasta, kun kalat ovat löytyneet. Joskus taas vauhti on voimaa. Mutta ihmeviehettä, jonka hankkimalla minustakin tulisi huippukalastaja ei ole olemassa. Karkeasti vieheet jakautuvat kahteen kategoriaan: Muutama perusmalli ja -väri, joita käytetään kalojen etsimiseen, ja hiukan laajempi joukko syönnin hienosäätöön. Tässä palataan taas tutinoihin. Aivan kuten jokainen seppämestarikin, on paraskin kalastaja ollut ja on välillä edelleenkin tässä tilanteessa. Vieheralli aloitetaan vasta, jos paikalla on kalaa, mutta perustekeminen ei tunnu toimivan. Vapa pysyy kyllä kädessä, mutta mitä sillä pitäisi tehdä. Hidas uitto vaatii enemmän keskittymistä ja malttia, mutta on joskus välttämätöntä. KALOJA etsittäessä viehe saa olla hillityn kokoinen ja värinen. Kalastustaidon opettelu on elämänmittainen projekti, jossa voi vain tulla paremmaksi. OTTIVIEHE 10 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ottivieheen anatomiaa Markkinamiehet mielellään korostavat vieheen merkitystä kalastuksessa. EI ole olemassa ihmeviehettä, joka tekisi huippukalastajan. Kuuma rauta tottelee käskijäänsä, mutta muotojen ja mittasuhteiden määrä on kuin rannaton ulappa. ja taitoa arvioida, kuinka paljon materiaalia halutun muodon tekemiseen tarvitaan. Kokeilunhalu ja uteliaisuus ovat yksi motiivi uusien vieheiden hankkimiseen
Ja toisaalta, menestys synnyttää menestystä, ja päinvastoin. Tässä yhteydessä puhutaan usein kalastustehoista, tai ”tutinoista”, mikä tarkoittaa kalastajan keskittymistasoa. Huonon syönnin päivänä voi olla kannattavaa tyytyä siihen, että saadaan edes jotain. ASIOITA ON TEHTÄVÄ TOISIN Tietoa kalastustaidosta voi kerätä lukemalla, katselemalla ja keskustelemalla, mutta tiedon siirtäminen osaksi osaamistaan onnistuu vain omakohtaisten kokemusten kautta. Jos tutinat taas ovat lähellä nollaa, ja fiilis on ”mikään tuskin ottaa” -tasoa, viehettä uittaa vähän sinne päin. Kalastukseen kuuluu hiljaisia hetkiä, ja usein isoin osa päivästä kuluu aktiivisen kalan etsimiseen. TULKITSE TILANNE OIKEIN Yksi keskeisiä kysymyksiä kalastaessa on, jatketaanko kalastusta tässä, vai pitäisikö vaihtaa paikkaa. Kokeilla uusia kikkoja tutuilla vesillä, ja tuttuja niksejä uusilla paikoilla. Pitkä tärppiväli nakertaa kalastustehoja, ja silloin palataan perustekemiseen. Toisille tämä on luonnostaan helpompaa kuin toisille, mutta jokainen voi kehittää omaa kykyään kalastaa tyhjää. Ja sekaan mahtuu myös päiviä, jolloin juonen päästä ei vain saada kiinni. Tavallisella jigillä sai kalastaa rauhassa, mutta pohjaa pitkin raahattu ja hennosti väristelty, kelluva jigi sai ahvenet iskemään. Uusia vieheitä ja uittokikkoja kannattaa kokeilla paikoilla, joissa tiedetään olevan kalaa, ja välillä poiketaan tutulta reitiltä tuntemattomille vesille. Kalastuksessa tämä tarkoittaa asioiden tekemistä toisin. Tämä on aina tapauskohtaista. Unohtamatta tietenkään jo olemassa olevan tiedon ja taidon hyödyntämistä. Tai milloin kyse oli yhdestä paikalle sattuneesta aktiivisesta kalasta, KYLMÄN veden ahven osaa olla ronkeli. Pitkässä juoksussa tähän auttavat vain saadut kalat. Mutta peli voi kääntyä päälaelleen hetkessä, kunhan aktiiviset kalat löytyvät. Vaarana on, että kalapaikan ohi ajelehditaan nollatehoilla, eikä peliin päästä mukaan ollenkaan. kealla syvyydellä, sitä suurempi mahdollisuus on saada kalaa. Kalastuksessa tavoitteena on saada kalaa, ja saaliin määrä on lopulta kalastustaidon perimmäinen mittari. Kokemuspohjainen tieto siitä, miten peli saattaa muuttua hetkessä aktiivisten kalojen löydyttyä, auttaa selviämään tehoja nakertavan ja puuduttavan etsintävaiheen yli. KYKYÄ KALASTAA TYHJÄÄ VOI KEHITTÄÄ Keskittyminen, ja hyvän kalastustehon ylläpitäminen hiljaisten hetkien yli voi olla vaikeaa, mutta se on keskeinen osa kalastustaitoa. Kokemuksen myötä kyky kalastaa tyhjää tehokkaasti paranee. Ja löytyväthän ne, jos vain malttaa keskittyä ja kalastaa. Kokemuksen karttuessa tyhjät hetket lyhenevät ja niiden yli on helpompi selvitä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 11. Pieni aikalisä on usein paikallaan, evästauko. Mutta jos kala tuntuu olevan syönnillään, ei viimeisten närppijöiden lirkkimiseen kannata tuhlata aikaa. Hetki huilia ja taktiikkapalaveri auttavat, ja näillä kalastustehoja saa hilattua ylöspäin. Välillä pitää siis saada myös kalaa, eikä pelkästään opetella uutta. Tämä johtunee paremmasta keskittymisestä. Aloittelijan kannattaa pitää mielessä, että kovinkaan konna ei saa kalaa jatkuvasti, ja että tyhjät hetket kuuluvat kalastukseen. HUOLIMATTOMASTI riipimällä ensimmäinenkin tärppi jää saamatta. UUSIA kikkoja kannattaa kokeilla paikoilla, joissa tiedetään olevan kalaa. Tutulla reitillä on tutut maisemat, ja uutta nähdäkseen on valittava uusi reitti. Hyvä taktiikka on pyrkiä tekemään joka reissulla jotain uutta. Itseään pystyy tsemppaamaan hetkeksi, mutta ellei kalaa tule, on ryhtiliikkeen vaikutus varsin lyhytaikainen. Onko paikalta vielä saatavissa kaloja viehettä tai uittotyyliä vaihtamalla, vai pitäisikö jatkaa matkaa. Itsensä haastaminen on tässä avainasemassa. Kun usko kalantuloon on tasolla ”tärppi tulee ihan justiinsa”, viehettä myös uittaa tarkemmin ja keskittyneemmin. Ja välillä kerätä satoa tekemällä sitä, minkä parhaiten osaa, siellä missä tietää sen toimivan. Kun usko kalantuloon on vahva, heitot tuntuvat osuvan tarkemmin, viehe ui paremmin ja kalastaa paremmin. KESKITY! TUTINAT JA KALASTUSTEHOT Luotto omaan tekemiseen näkyy aina saaliissa. Mitä pidemmän ajan viehe ui kalastavasti, ja oiSOLAKKA, helppouittoinen ja luomuvärinen viehe. Hieman paremmin kalastamalla olisi mahdollista saada kalaa, mutta huolimattomasti riipimällä ensimmäinenkin tärppi jää saamatta
12 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 14 kilon hauki. KOVA viehe näkyy kaikuluotaimen ruudulla aina kokoaan isompana. ARALLA päällä olevat kalat ovat nirsoja sekä vieheen että tarjonnan suhteen
Tyypillisesti erot ovat tällaisessa tilanteessa melko vähäisiä, johonkin vieheeseen tärpit ovat hiukan voimakkaampia ja niitä tulee hiukan useammin, ja paikalta saadaan edes joku kala käymään veneessä. Usein kalat ovat pohjan tuntumassa, mutta varsinkin ahvenparvet voivat ruokailla reilusti pohjan yläpuolellakin. Tämän tapahtuman seurauksena omat kalastustehot pompahtivat suoraan sataan, kun taas poikien pakka levisi täysin. Jani ja Jaakko kyllä saivat muutamia kaloja, mutta omia vieheitäni hauet sinnikkäästi karttoivat. Kalastus vaatii keskittymistä, ja tyypillisesti näissä tilanteissa erot kalastajien välillä ovat suurimmillaan. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 13. Onnistumisen askelmerkkejä olivat tarkka heitto, joka perustui kokemukseen siitä, miten paikka pitää kalastaa ja oikea viehevalinta, jolla kalastava pyrähdys onnistuu huonollakin keskittymisellä ja pienessä tilassa, ennen kuin viehe karkaa hiukan passiivisen kalan ulottumattomiin. Tutinoilla on tällaisissa tilanteissa usein suuri merkitys. Mutta olivatpa kalat missä syvyydessä tahansa, viehe kalastaa aina paremmin, kun se kulkee kalojen yläpuolella. KALA LIIKKUU JA KÄY PYYDYKSEEN. Kala oli varmasti havainnut myös Janin vieheen hetkeä aiemmin, mutta se joko kulki hiukan liian kaukaa, tai livahti kalan ohi liian nopeasti. Ja tietysti pienellä tuurilla. Luotaimen tulkitsemisessa pitää vain olla sen verran tarkkana, että ei jää kalastamaan liian pieniä kaloja. Kova viehe näkyy ruudulla aina kokoaan isompana, ja se antaa osviittaa kalojen koosta. Mutta jos tärpit taas ovat vain varovaisia pusutuksia, kalat eivät tartu, tai karkaavat, on viehe todennäköisesti väärä. Viimeisen reilun tunnin aikana sain muistaakseni kuusi haukea, jotka olivat ainoat veneeseen nousseet kalat. Tavoitekoon kalat näkyvät ruudulla viehettä isompina. Herkkäuintisen swimbaitin saa tekemään kalastavan uintipyrähdyksen, joka päättyy poikittaiseen liukuun vain muutaman kammenkierroksen matkalla, ja muuta ei tarvittu. Tässä on paikka ottivieheen tai värin hakemiseen. Joskus esimerkiksi jigin nostaminen pohjasta hiukan irti antaa paremman saaliin kuin tiukasti pohjalla pompoteltu viehe. sä tämä on parin-kolmen metrin luokkaa, ja kirkkaissa vesissä päivänvalo ulottuu vielä kymmenen metrinkin syvyyteen. Homman päälle päässyt kalastaja saa tärppejä ja kaloja harvakseltaan, mutta kelkasta pudonnut kaveri ei saa yhtikäs mitään. Tämä tilanne päätyi onnistumiseen, mutta yhtä tärkeää on myös kysyä, kuinka usein vastaava tilanne on missattu metrin sivuun menneellä heitolla, vääränlaisella vieheellä tai huolimattomalla uitolla. Jos ruudulla näkyvät kalat ovat samaa kokoluokkaa vieheen kanssa, ne ovat liian pieniä, ja matkan pitää jatkua. OIKEA KALASTUSSYVYYS Nyrkkisääntönä petokalat viihtyvät usein valon ja varjon rajalla, eli syvyydessä, missä ne itse ovat piilossa, mutta erottavat saaliin silhuettina valoa vasten. Jos tärpit ovat kovia kalautuksia, ja viehettä saa kaivaa syvältä kalan kidasta, on viehepuoli kunnossa. ja milloin siitä, että ensimmäisellä heitolla saatiin aktiivisin kala muiden ollessa hiukan varovaisempia. Itse sain heti aamulla yhden hauen, ja saldo pysyi muuttumattomana aina illansuuhun saakka. Illansuussa kalastimme tuttua lahtialuetta, ja hiukan väsähtäneenä olin ripustanut siiman päähän helppouittoisen swimbaitin, jonka uittaminen ei vaadi liikaa keskittymistä. Aralla päällä olevat kalat ovat usein nirsoja paitsi vieheen, myös sen tarjonnan suhteen. Tähän vaikuttavat toki myös saaliskalojen käytös, ilmanpaine, vuodenaika ja veden lämpötila, ja varmasti on myös muuttujia, joita kalastaja ei osaa edes havaita. Kalastussyvyyden muuttaminen voi siis olla ratkaisu ongelmaan, ja varsinkin lämpimän veden aikaan ero pohjaa pitkin tai välivedessä uitetun vieheen välillä voi olla huomattava. Niinpä ainakin ahvenenkalastajan pakkiin kuuluu pakollisina muutama vaappu, bladebaitti ja henkarilippa tai muu lippaviehe. PETOKALAT viihtyvät usein valon ja varjon rajalla. Joskus harvoin ero on dramaattinen, ja ottivieheen löydyttyä kalaa tulee kuin kuokalla. Jani oli juuri kelannut vieheensä vain reilun metrin päästä, mutta omassa vavassani tuntui tuon yhden uittoliikkeen jälkeen raskas tärppi, ja hetkeä myöhemmin haavissa köllötti 14,2-kiloinen hauki. Kohdalla oli harva, muutaman metrin levyinen kaislavyö, ja Jani vippasi heiton uloimpien kaislojen ulkopuolelle jättäen minulle paikan nakata viehe metrin pari sisemmäs, noiden muutaman kaislankorren sekaan. Kaikuluotain auttaa kalojen etsimisessä, ja jos paikalla näkyy kaloja, kannattaa siihen pysähtyä ainakin hetkeksi. Olimme ystävieni Jaakon ja Janin kanssa Jaakon mökkivesillä, ja hauki oli, kuten keväällä usein, varsin nihkeällä syönnillä. Joskus onnistuminen on pienestä kiinni. VIEHE kalastaa paremmin, kun se kulkee kalojen yläpuolella. Tärpeistä voi myös päätellä kalojen aktiivisuutta. Eräs onnistuminen: 14 kilon hauki! 14 KILON HAUKI Viehettä vaihtamalla testataan, mitä kalat haluavat. Lähestyimme entuudestaan tuttua ison kalan paikkaa, jossa rantapenkan profiili loiveni lyhyellä matkalla. Hämärän ajaksi kalat saattavat nousta hiukan matalampaan. Ja eritoten ahven voi innostua vasta, kun viehettä uitetaan lähellä pintaa, vaikka alla olisi vettä monta metriä. Sameissa vesisAI SINIHARMAA TOIMII. Eräs haukireissu keväisellä Saaristomerellä on jäänyt mieleen otsikon mukaisesta hauestaan
Kalojen maailmassa nämä tauot taas antavat passiiviselle kalalle aikaa iskeä vieheeseen. Hämärään oli aikaa vajaa tunti, ja tuona aikana kuhia tuli lähes jokaisella heitolla. Seuraavalla paikalla saattaa olla täysi rähinä päällä, vaikka tässä olisikin hiljaista. Jossain vaiheessa kisasimme, kumpi löytää ensimmäisenä jigin, millä ei saa kuhaa. Kunnollisia parvia ei löytynyt oikein mistään, mutta hajakaloja saatiin sieltä täältä. Päivä kuitenkin kului etupäässä kaloja etsiskellen. Ylettömään kalantuloon kyllästyy lopulta aika nopeasti, ja saalistusvietin hiukan hellittäessä heräsi ajatus homman eettisyydestä. Tuo reissu on jäänyt mieleen kahdella tavalla. Vieheellä saa olla vauhtia ja ääntä pitää lähteä, ja edellisessä kappaleessa mainitut lippavieheet ja bladebaitit ovat kovaa valuuttaa. Sävelkulkujen väliin sijoitellaan dramaattisia hiljaisia hetkiä, jotka salpaavat uhrin hengen seuraavaa luritusta odotellessa. Kohteena oli tuttu järvi, jossa kuhaa on hyvin. Sinnikkyys palkitaan: Pohja kuhaa mustanaan Elokuinen koko päivän jigireissu pohjoiselle Pirkanmaalle Jaskan kanssa. Muistoissa on hyvä saalis, ja aivan älytön syönti, mutta myös kokemus siitä, kuinka homma meni hiukan överiksi. Tällä kerralla paikalle oli kuitenkin syystä tai toisesta parkkeerannut parvi reippaan kokoista kalaa, ja tuo parin tenniskentän kokoinen pakanlaki oli kirjaimellisesti kuhien peitossa. Kylmänkankea, tai muuten hiukan passiivinen kala reagoi vieheeseen hitaammin, ja heittää herkästi pyyhkeen kehään, jos viehe karkaa liian kauas sen ulottumattomiin. TAUOISSA PIANONSOITONKIN SALAISUUS PIILEE Vesien viiletessä tai kalojen ollessa passiivisia homma menee taas aivan päälaelleen. Kesälämpimillä erilaiset päristimet saavat ahvenparven hulluiksi, vaikka jigi saa uida parven läpi aivan rauhassa. Oppina tästä jäi mieleen se, että älä koskaan kuvittele tietäväsi liikoja. Kun haravoitava alue on laaja, pidetään vene liikkeessä ja aluetta haravoidaan pitkillä heitoilla ja toimivilla perusvieheillä. KESÄLÄMPIMILLÄ päristimet saavat ahvenparvet hulluiksi. VAUHTI ON VOIMAA Varsinkin hauki ja ahven vaativat joskus huomattavan nopeaa uittoa innostuakseen. NOPEASTI vilistävä viehe on monelle petokalalle vastustamaton kiusaus. Sama pätee usein myös alkukesän hauenkalastukseen. Menomatkalla se oli jäänyt käymättä, koska siellä usein on vain alamittaista kuhaa. Kuhat olivat vielä hieman irti pohjasta, ja samalla hetkellä oli selvää, että kohta rytisee. Nopeasti vilistävä viehe antaa vaikutelman pakenevasta saaliista, mikä on monille petoeläimille vastustamaton kiusaus. Ohjelmassa kuhan jigikalastusta. Silloin viehettä uitetaan kuin pianoa soittaisi. Tämä on työlästä kalojen etsimistä, mikä toisaalta on myös hauskaa ja haastavaa. HAUEN etsintää Lapin tekojärvillä. Onko oikein, ja onko mitään mieltä kiskoa kyytiin kala toisensa perään, varsinkin kun niitä ei enää tarvitse ja, vaikka kalat mukavan kokoisia olivatkin, on selvää, että seuraavakin kala on suurin piirtein samankokoinen kuin edellinen. Kalojen eteen joutuu tekemään töitä, mutta aina sitä toivoisi myös osuvansa edes hetkeksi sellaiselle paikalle, josta kalaa tulisi hyvin. Illansuussa molempien takki alkoi olla jo tyhjä, mutta matkalla rantaan päätettiin koukata hiukan reitistä sivuun jäävälle pakalle. Kalojen liikkeitä ei kukaan pysty täysin ennakoimaan, ja tilanne saattaa muuttua hetkessä aivan päälaelleen. Lopulta kalastus loppui hämärän tuloon, ja hienoiseen krapulaan. Ja kuolleeksi tekeytyminen saa kuulemma karhunkin menettämään mielenkiintonsa. Ja rytisikin. KUHAA MUSTANAAN 14 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
KALA tarvitsee valmisteluaikaa itsensä iskuhollille sijoittamiseen. Jos kalalta kuluu viisi sekuntia itsensä sijoittamiseen iskuhollille, ei auta, vaikka tekisi heiton aikana kymmenen neljän sekunnin pysäytystä, tai jos viehe vajoaa pysäyttäessä kalan alapuolelle. Se luultavasti tekeekin kalastuksesta niin koukuttavaa kuin se on. Varsinkin hauenkalastuksessa tämän huomaa. Ne toiset reissut taas sietävätkin unohtua. Parhaalta tuntuu se saalis, jonka eteen on joutunut näkemään hiukan vaivaa. Mikä tekee kalastuksesta hidastempoista. Osallistu vaikka kalastuskilpailuun ja koe se riemu, joka jokaisesta tulosta parantavasta kalasta tulee, oli se kuinka pieni tahansa. Mutta onneksi jokainen saa valita tavan ja tason, millä kalastaa. Toinen nauttii kilpakalastuksesta juuri jännityksen ja paineen vuoksi, jotka saavat hänet ylittämään itsensä. KALOJEN käyttäytymisen tuntemisesta riittää opeteltavaa koko elämän ajaksi. Mutta kun merkki kaloista tulee, tai muuten uskotaan kaloja paikalla olevan, vauhdista otetaan useampi pykälä pois, ja tempoa hidastetaan reilusti. Astu sivuun tutuilta reiteiltä, ja kokeile uusia tekniikoita. Varsinkin kalastuskauden ääripäissä tämä kaikki tapahtuu kuin hidastetussa filmissä, ja vieheen liikahtaminen kalan iskusektorilta pois nollaa tilanteen. Ja sen voi valita uudestaan joka kerta, kun kalaan lähtee. Eli päivinä, jolloin vedenalainen mysteeri ratkesi hiukan lisää, tai jotka herättivät kysymyksen, että miksi kalat olivat tuolla. IKIMUISTOISIMPIA OVAT NE VAIKEAT PÄIVÄT, JOLLOIN HOMMA SAATIIN KÄYNTIIN OMIEN VALINTOJEN TULOKSENA. Eivätkä nekään päivät kyllä helposti unohdu, jolloin sai venekaverinsa kalastettua niin syvälle viehelaukkuunsa, ettei siitä näkynyt kuin kantapäät. Toiselle moinen hössötys taas on täysi vastakohta siitä, mitä oman harrastuksensa haluaa olevan. Jigipään keventäminen, syvyytensä säilyttävät vieheet ja muut uppoamistai kellumisnopeutta hidastavat niksit ovat tällaisissa hetkissä tarpeen. heessa saa käyttää hiukan nopeampikulkuisia vieheitä. Usein kalapaikalla on kuitenkin muutama aktiivisempikin kala, joten etsintävaiTALVEN lähestyessä kalojen liikkeet hidastuvat ja ne tarvitsevat enemmän aikaa iskeäkseen. Mutta yhtä kaikki, kalastuksessa riittää opeteltavaa oli oma taso mikä tahansa. Ikimuistoisimpia ovat juuri ne vaikeat päivät, jolloin homma saatiin käyntiin joko hiukan tuurilla, tai mikä parempaa, omien ratkaisujen ja valintojen tuloksena. Uittoliikkeiden lyhentäminen ja tauottaminen pysäytyksin antaa kalalle aikaa saavuttaa viehe ja valmistella itsensä iskuun. KALASTAA VOI MONELLA TAPAA Kuten edellä on kerrottu, kalastus on yhdistelmä teknistä osaamista ja kalojen käyttäytymisen syvällisempää, kokemuspohjaista tuntemista. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 15. On hitaasti uitettavien vieheiden ja keskittymisen aika. Lopulta kyse ei ole niinkään siitä, kuinka monta, tai kuinka isoja kaloja tuli, vaan siitä, mistä ja miten ne saatiin. Haasta siis itseäsi. Kylmän veden aikaan tärppi tulee huomattavan usein juuri silloin, kun kalastaja on keskittynyt johonkin muuhun ja unohtanut vieheensä paikalleen normaalia pidemmäksi ajaksi. Kalastukseen ei niin intohimoisesti suhtautuvasta tämä saattaa tuntua rasittavalta ja ajatus kalastuksen tulostavoitteellisuudesta stressaavalta. Noin oudossa paikassa. Joista ensimmäinen on helpompi oppia, ja jälkimmäisessä riittää opeteltavaa koko elämän ajaksi. Ja pisimpään muistetaan ne retket, joilla tappio saatiin kääntymään edes erävoitoksi
Metsästäjille riistaeläinten kallot, sarvet ja taljat ovat olleet tärkeitä trofeita. Lohikalojen väritys haalistuu nopeasti niiden kuoleman jälkeen, ja alkuperäiset värit pitää saada talteen. Mutta kalan ei tarvitse olla jättiläinen. OIKEAT TOIMET RAUHOITETUILLE KALOILLE Kun suurkala on kuivilla tai haavissa, ensimmäinen tehtävä on kuvata se mahdollisimman tarkkaan. Tai kala on ollut poikkeuksellisen kaunis yksilö. Kuva: Juha Jormanainen. Mutta siihen voi varautua. Olin kuullut, että virrassa majaili suuria taimenia, joten otin mukaan rankat lohensoutuvälineet ja puolen millin siimat. Kun taimen oli haavissa, tiesin heti, että halusin sen täytettynä seinälleni. Jos tuon kokoluokan kalan saa saaliiksi, sen täyttäminen on hyvin suositeltavaa. Kun sain vuonna 2009 kutsun Kymenvirralle kalaan, jätin perhovehkeet kotiin. Todennäköisesti tämä oli yksi viimeisistä luonnonkutuisista suurtaimenista, joka saatiin saaliiksi ennen nykysäännöksiä. Konservoitu kala jää kuolemattomana kertomaan omaa tarinaansa jälkipolville. Ennätyskaloja on täytetty kautta urheilukalastuksen historian ja lohilordit piirsivät ennätyslohien kuvia kalamajojensa seiniin. Jos kyseessä on rauhoitettu kala, kuten rasvaevällinen taimen täällä etelässä, toimi nopeasti. Kalaa ei tarvitse tappaa trofeeta varten. Kun katselen olohuoneeni seinällä komeilevaa 9,315-kiloista täytettyä taimenta, tunnen tyytyväisyyttä. 16 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ja kalastaja palaa muistoissaan taistelun jännittäviin hetkiin, kun trofeetaan silmäilee. Miten toimia, kun suurkala on haavissa ja sen haluaa seinälle muistoksi. KONSERVOITU KALA KERTOO TARINAANSA Yli kymppikiloinen hauki, yli seitsemänkiloinen järvitaimen tai yli kaksikymmentäKALAT TROFEIKSI JUKKA Saari ja toisinto komeasta Beiarnin lohesta. Ennätyskalan saamista ei voi ennustaa. Pidä kalaa 9,315 kiloa Kymenvirran järvitaimenta on vavahduttava näky. Onnistuu myös vapautetusta kalasta kiloinen merilohi ovat todellisia trofeekaloja, eikä niitä usein tapaa. Joskus kalastaja haluaa konservoida kalan, jonka pyytäminen on ollut erityisen mieleenpainuva kokemus. Keveillä vehkeillä jättiläinen olisi jäänyt saamatta. TEKSTI JUHA JORMANAINEN KUVAT FISH ART S ana trofee tulee kreikankielisestä sanasta tropaion, mikä tarkoittaa voitonmerkkiä
Pakkaa kala riittävän suureen laatikkoon, käytä kuplamuovia ja sanomalehtiä eristeenä ja kirjoita sana pilaantuvaa isoilla kirjaimilla laatikon kylkeen. Leikkaa pää irti sopivasta kohdasta, longota leuat auki puupalikalla ja hautaa lihaisat osat suolaan. ÄLÄ VERESTÄ KALAA Jos kala on mahdollista tappaa, älä missään tapauksessa verestä sitä. KALATROFEEN VALMISTUS Fish Artin Jukka Saari on todellinen mestari kalojen konservoinnissa. Puuskankosken kalamajan seinillä oli viime vuosituhannella lukuisia komeita pahvitaimenia. Varo myös vahingoittamasta suomupeitettä. Leikkaa sitten pahvikala irti ja maalaa se (jos taitoa riittää) luonnollisen näköiseksi ja kehystä se. Hauen päätrofeen valmistaminen on helppoa. Mittojen ja kuvien perusteella konservaattori pystyy valmistamaan kalasta luonnollisen näköisen ja kokoisen mallin. Sen lisäksi tarvitset kaksi puolueetonta todistajaa, esimerkiksi kaupan henkilökunnasta, jotta voit ilmoittaa kalan ennätyskalarekisteriin. Suosittelen, että viet kalan ihan itse konservoijalle, se on varminta. Evät pitää suojata ja se käy helposti, kun käärit evien ympärille märkää talouspaperia. Kun pää on kuiva, ei tarvita muuta kuin lakkaus vaikkapa venelakalla, ja hurjan näköinen päätrofee on valmis. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 17. mahdollisuuksien mukaan vedessä, ja käsittele sitä varovasti. Helpoin tapa on laittaa kala paperin tai pahvin päälle ja piirtää kalan profiili alustaan. Kun kala on sulatettu, asiakas saa halutessaan lihat itselleen. Paina rintaevä kiinni kalan kylkeen ja tee viilto pari senttiä evän kärjen taakse. Muista silloin, että otat mukaan riittävästi lihaa, etkä leikkaa irti pelkkää päätä. ”Ensimmäinen työ on tehdä kalasta tarkka mittapiirros. VIE ITSE TAI TOIMITA PIKARAHTINA Lopuksi pakastettu kala pitää saada konservoijan taitaviin käsiin. Eräs tuttuni asensi haukien kitoihin pienet tasot, joiden päällä oli piripintainen snapsilasi. Postin tarjoamat palvelut voit unohtaa oitis, käytä matkahuollon pikarahtia. Niistä kannattaa valmistaa keinoainevalos ja kyllä siitäkin saa näyttävän,” Jukka vakuuttaa. Kuvien jälkeen mittaa kalan pituus, ympärysmitta ja pyrstön leveys. Ennätyskala pitää punnita, ja jos haluat kalan ennätyskalarekisteriin, tarvitset virallisen vaa’an. Täytettävä kala pitää pakastaa, ja parasta olisi, jos pystyt pakastamaan kalan suorana leveän laudan päällä. Sen jälkeen tuumaillaan, millaiseen asentoon kala tai kalat täytetään. Tämän jälkeen voit laskea rauhoitetun kalan takaisin omaan elementtiinsä. Siinä vaiheessa, kun snapsin ottajan käteen tuli naarmuja hampaista, tarjoilu loppui hänen kohdallaan. Lähetä paketti alkuviikosta ja ilmoita konservaattorille paketin seurantatunnus. Sitten alkaa odotus. Jos et halua konservoida kokonaista kalaa, voit teetättää päätrofeen. Niiden katseleminen antoi kummasti lisämotivaatiota kalastajille. Jos koukkuun tarttuu puolitoistametrinen jättiläistarponi etelän vesillä, kuvien ja mittojen mukaan tehty toisinto on ainoa mahdollisuus saada trofeekala kotiseinälle. Annetaan hänen kertoa, miten homma hoituu. Anna pään kuivua lämpimässä paikassa muutama viikko. Varo vahingoittamasta limapintaa. Muista, ettei digivaaka ole riittävä. Itsetehdyt trofeet Jos peukalo ei ole aivan keskellä kämmentä, erilaisia kalatrofeita voi valmistaa ihan itse. Käytännössä se tarkoittaa pikaista reissua lähimpään kauppaan. Minä savustin oman jättiläistaimeneni lihat ja hyvältä ne maisItsetehty TÄMÄN työn kohdalla sanat eivät enää riitä. Sitten kala sulatetaan ja nahka nyljetään, mutta pitää muistaa, että esimerkiksi särkikalojen kanssa homma ei oikein onnistu
”Tässä vaiheessa kalannahan värit ovat tummuneet ja seuraava työvaihe on kalan maalaus luonnollisen näköiseksi. Kaksikiloisen ahvenen trofee maksaa Fish Artin hinnaston mukaan kaksi ja puolisataa euroa. tuivat. Nyt tarvitaan kuvia vielä elävästä kalasta, jotta värit saadaan kohdalleen. Homma vaatii taitoa ja tavatonta tarkkuutta. KUN kaloja konservoidaan, vain mielikuvitus on rajana. Maalaustyö on haastavaa, mutta myös palkitsevaa, ja jokaisesta kalasta oppii aina jotakin uutta,” Jukka Saari kertoo. Toisaalta konservaattorin työ on erittäin vaativaa ja ennätyskalat ovat harvassa. Yritin aikoinaan päällystää vaappuja kalannahalla ja tekemättä jäi. Ne antavat toivoa uusille urheilukalastajille ennätyskalan saamisesta, ja vievät omistajansa väsytyksen huippuhetkiin. Nyljetty nahka puhdistetaan kudoksista ja rasva poistetaan tarkkaan. Parin viikon kuluttua nahan mahdolliset kutistumat korjataan ja lasisilmät asennetaan paikoilleen. Konservoija valmistaa kalan keinovartalon mittapiirroksen mukaan ja liimaa lopuksi nahan sen päälle. Parhaimmillaan konservoiduissa kaloissa on hieno elämän illuusio, mutta homma ei ole ilmaista. Me ihmiset viivymme pienen hetken täällä maailmassa, mutta kalatrofeet ovat ikuisia. Kaksikymmentäkiloisen suurlohen täyttämisen hinta on kahdeksansataakaksikymmentä euroa ja päätrofee kolmesataaviisikymmentä euroa. Konservointi ei ole halpaa, mutta toisaalta lopputuote on hyvin hoidettuna lähes ikuinen. Jokaisen hauenpyytäjän unelma, kaksikymmenkiloinen luupää maksaa seitsemänsataaneljäkymmentä euroa ja samankokoisen hauen päätrofee kolmesataakolmekymmentä euroa. Nämä lämpimien merien pikauimarit yleensä vapautetaan, joten keinoaineesta tehty toisinto on ainoa tapa saada trofee seinälle. Kolmikiloinen purje-eväinen harjus on komea kala ja sen konservoinnille tulee hintaa neljäsataa euroa. OSA KALASTUSKULTTUURIA Kalatrofeet ovat tärkeä osa kalastuskulttuuria kautta maailman. 18 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ne ovat upeita taideteoksia, ja kertovat oman aikansa kalastuskulttuurista. JUKKA Saari ja komea kuvien ja mittausten perusteella tehty toisinto purjekalasta. LOPPUTUOTE ON LÄHES IKUINEN Lopuksi kala lakataan, ja lopputulos on hämmentävän elävän näköinen
KANSALLISPUISTOT VAIKKA käyntimäärät kansallispuistoissa tasaantuneet kysyntähuipusta, niissä vieraillaan yhä vilkkaammin kuin koronapandemiaa edeltävänä aikana. Kävijätyytyväisyys kansallispuistovierailuissa on korkea. KANSALLISPUISTOJEN suosio ei jäänyt korona-ajan ilmiöksi – sota muutti matkailua vahvasti Kansallispuistojen käyntimäärät ovat tasaantuneet kysyntähuipusta, mutta silti kohteissa vieraillaan vilkkaammin kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Kaikkiaan kymmenen vuoden aikana on lakkautunut vajaa tuhat pientä osakaskuntaa. Pandemian jälkeen vilkastunut tapahtumatarjonta kotimaassa ja avautunut ulkomaan matkailu ovat luotsanneet kesälomalaisen ajankäyttöä”, Jansson sanoo. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kuitenkin lisännyt epävarmuutta myös luontomatkailuun. Hankehenkilöiden toiminta koettiin myös onnistuneeksi ja merkittäväksi hankkeiden onnistumisessa. Suomen suosituimmat kansallispuistot tammi-heinäkuussa olivat Pallas-Yllästunturi, Urho Kekkosen kansallispuisto, Nuuksio, Koli ja Pyhä-Luosto. ETELÄ-SAVOSSA on yhdistetty useita pieniä osakaskuntia suuriksi osakaskunniksi. Kaikilla uusilla osakaskunnilla on internet-sivut ja lupa-aluekartat saatavilla lupamyynnissä ja nettisivuilta. Kasvua pandemiaa edeltäneeseen aikaan eli vuoteen 2019 on 11 prosenttia. Pienemmissä osakaskunnissa näitä kumpaakaan ei ole pystytty toteuttamaan, jolloin kalastajan näkökulmasta osakaskunnan toiminnasta tai lupamyynnistä tietojen saaminen on hankalaa. Kuva: Tea Karvinen. Vastaavasti suurimmat menot kohdistuvat kalojen istutukseen ja hankkeiden toteuttamiseen. Pitempiaikainen nousu jatkui, vaikka käyntimäärät laskivat 12 prosenttia viime vuodesta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 19. Ulkomaisia matkailijoita on myös taas saapunut Suomeen, mutta isommat ryhmät puuttuvat vielä. Suurimmissa yhdistämishankkeissa yli kuusikymmentä osakaskuntaa on laittanut alueensa yhteen ja ne kehittävät laajemman alueen kalataloutta. Kalastajat ja vesialueen omistajat ovat erittäin tyytyväisiä uusien osakaskuntien toimintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kalastuksen edistämisessä (ka 4,4, asteikko 0-5). Uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on yli 6 000 hehtaaria, kun osakaskuntien keskimääräinen koko oli vielä 2000-luvun alussa vain 250 hehtaaria. Kuvassa Kolin Hiekkasaari. Kymmenen vuoden aikana on syntynyt noin kolmekymmentä isoa osakaskuntaa, joiden vesialueen pinta-ala on noin 200 000 hehtaaria. Isoimpien osakaskuntien vuositulot ovat yli 40 000 euroa ja kalastuslupatulotkin noin 20 000 euroa. Kyselyyn vastanneiden osakaskuntien perusteella hankeavusteiset yhdistämisprojektit ovat tärkeitä, ja ne ovat onnistuneet hyvin tai erittäin hyvin (keskiarvo 4,2 asteikolla 0-5). Näiden uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on noin 6 000 hehtaaria. ”Merkittävinä vaikutuksina ovat inflaatio ja polttoaineen hinta, jotka ovat tänä kesänä rajoittaneet kotimaan matkailua ja veneilyä. Osakaskuntia on yhdistetty viimeisen kymmenen vuoden aikana Etelä-Savossa enemmän kuin muissa maakunnissa yhteensä. Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Janssonin mukaan kansallispuistojen käyntimäärät kertovat pitkän ajan kasvutrendistä. Yhteensä kansallispuistoissa vierailtiin tänä vuonna 2,2 miljoonaa kertaa tammija heinäkuun välisenä aikana. Sota muutti matkailua vahvasti: aiemmin kansallispuistoissa on vieraillut paljon Aasiasta tai Venäjältä tulleita matkailijoita, etenkin Lapissa ja Itä-Suomessa. ELY-keskuksen kalatalousviranomainen toteutti kesällä 2022 uusille osakaskunnille kyselyn, johon saatiin vastaukset 17 osakaskunnalta. OSAKASKUNNAT KALASTAJAT ovat hyötyneet osakaskuntien yhdistämisistä Etelä-Savossa Etelä-Savoon on muodostunut nopeasti hyvät kalastusmahdollisuudet sekä kehittyneet lupajärjestelmät ja osakaskuntien sähköiset palvelut. Isojen osakaskuntien toiminta on nykyaikaista ja talous vahvalla pohjalla
20 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT MAURI SUOJANEN KUKULJÄRVELLE kirjolohijahtiin erämaisiin maisemiin KUKULJÄRVELTÄ löytyy pyyntikokoista kirjolohta kesät talvet
Käytössä saa siis olla vain yksi ”aktiivinen” kalastusväline. Asutusta ei sen välittömässä läheisyydessä ole ja koko järvi jää luonnonsuojelualueen sisään. käyttö on kielletty, samoin myös ”ootto-onkien”. Pyyntikokoista kirjolohta istutetaan säännöllisesti ja saalisvarmuus onkin kesät talvet varsin hyvä. fi/nae-ja-koe/stromforsin-ruukki/ kukuljarven-vaellusreitti/ Info Siianpoikaset kasvamassa tulevaisuuden pyyntikohteeksi VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 21. Alle 15-vuotiaat saavat kalastaa ilmaiseksi huoltajansa/vanhempansa kalastusluvalla huoltajansa/ vanhempansa saaliskiintiöön. Heti laavulta rantaan laskeutuvien portaiden alapäässä on laituri, joka on osa uimarantaa, eikä kalastus ole siinä sallittua. Vuodesta 2015 järvialuetta on hallinnoinut kotkalainen Fishventures Oy. 1792 Ruotsinpyhtään suuntaan, on jo lähellä Kukuljärven erityiskalastusaluetta. Alle 18-vuotiaan nuorisolupa 12 €/12 h (saaliskiintiö 1 lohikala). Jäältä ongittaessa vapojen maksimimäärä on kaksi, ja myös tahna-/ syöttionget ovat sallittuja. Talvikaudella pyydystä ja päästä -kalastus on kiellettyä. . Muista kalastonhoitomaksu, jos olet 18-64-vuotias ja kalastat jollain muulla välineellä kuin pilkillä. Omaa soutuvenettä järvelle ei saa tuoda, eikä vuokrattuja veneitä saa liikutella konevoimin. SÄÄNNÖT JA OHJEET Heti kalapaikalle saavuttua kannattaa muistaa, että maa-alueet järven ympärillä ovat luonnonsuojelualuetta. Molemmista suunnista löytyy heittopaikkoja. Vie kaikki roskat, myös kalan perkeet mukanasi. . On siis syytä pysytellä olemassa olevilla poluilla ja välttää kaikkea ympäröivää luontoa kuluttavaa liikkuKukuljärven laavu ja uimaranta KUKULJÄRVI P-PAIKKA Ottipaikkoja talvella Ottipaikkoja kesällä mista. Saaliskiintiö on kaksi lohikalaa/12 tunnin lupa. Järveen on istutettu myös aimo annos siianpoikasia, eikä mene montaa vuotta, kun myös niiden jallittaminen muuttuu mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi kirjolohille. . Kukuljärvi . Laiturilta molempiin suuntiin lähtee rantaa pitkin kiertämään polku, joita seuraamalla voi kalastella vaikka ympäri koko järven. K ukuljärvi on 850 metriä pitkä ja leveimmillään noin 300 metriä leveä kaunis erämaajärvi Loviisassa entisen Ruotsinpyhtään kunnan alueella. Luvat maksetaan Fishventures Oy:n tilille. Maksuohjeet, säännöt ja muu info: fishingcenter.fi/ kukuljarvi. . Parkkipaikalta johtaa polku noin 100 metrin päässä olevalle laavulle, joka sijaitsee rantaan laskevan rinteen yläpäässä. Avovesiaikaan kaikenlaisten syöttien, esimerkiksi tahnojen, katkarapujen tms. Nyt ollaan perillä. Veneen vuokra 22 €/12 h, avaimen saa maksua vastaan Lounasravintola Fellmannista/Ruotsinpyhtään Ruukki. Omaa kelluntarengasta saa käyttää ja rannalta löytyy myös muutama vene, joita voi vuokrata. Kalastusluvan hinta 22 €/12 h (saaliskiintiö 2 lohikalaa). Kukuljärven reitti: visitloviisa. Elimäentietä etelän suunnasta tullessa vähän ennen Ruukin risteystä kääntyy vasemmalle metsätie, joka päättyy parkkipaikkaan järven koilliskulmaan. Kalanperkeitä ei myöskään saa jättää maastoon tai veteen. Tulipaikkoja on vain yksi ja jokaisen on huolehdittava itse roskansa pois alueelta. Lähdepohjaisen järven syvin kohta painuu noin yhdeksään metriin. Järvi on luonnonsuojelualueella, eikä siellä ole jätehuoltoa. Oikealle kulkiessa ranta on ryteikköisempää, mutta jos puskien välistä heittopaikan löytää, se usein palkitsee myös kaloilla. Ajo-ohje Kukuljärvelle Kun poikkeaa 7-tieltä Loviisan ja Kotkan välimaastossa Elimäentielle nro. . . . Kukuljärven vesi on lievästi humuspitoista, mutta hyvälaatuista, ja kalat pärjäävätkin siinä hyvin ympäri vuoden kärsimättä happamuudesta tai happikadosta
Hyviä heittopaikkoja löytyy helposti järven lounaissyrjältä uimalaiturilta vasemmalle mentäessä. Näkemisen arvoinen paikka! Retkeilijälle RANTAVESISSÄ on oksia ja kaatuneita puita, joten siiman päähän kannattaa rannoilta kalastellessa valita lähellä pintaa uiva viehe. 22 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Alueella kiertää myös noin kahdeksan kilometrin mittainen Kukuljärven reitti, jolle voi lähteä myös laavun parkkipaikalta. Eivätkä väritkään pääse yllättämään: punainen, oranssi ja ”firetiger” saavat yleensä eniten peliaikaa. Kirjolohi oppii nopeasti luonnonravinnolle ja tässä saattaa olla perhomiehellä iskun paikka varsinkin vähän lämpimämpien vesien aikaan. Pitkäheittoisuutta ei välttämättä tarvita, sillä kalat ovat jatkuvassa liikkeessä ja kiertelevät melko lähellä rantoja. Pikkuhiljaa, kun on oppinut vaaranpaikat, voi viehevalikoimaa laajentaa. Melkein laavun vierestä lähtee myös erillinen polku noin kilometrin päässä olevalle Brannin luolalle, jonka on arveltu olevan muinainen kivikautinen asuinpaikka. Tulipaikalla voi käydä grillailemassa makkarat ja ihailla kaunista erämaaluontoa ja järveä. SITTEN KALAAN Virvelillä kirjolohta jallitetaan yleensä mitä moninaisimmilla vieheillä. TALVEN PILKKIHOMMAT Jäiden tultua ryhdytäänkin sitten pilkkihommiin. Itse Brannin kerrotaan olleen lehmipaimen, joka asusteli kesät luolassa. Tilanne muuttuu myös sikäli, että Retkeilijälle tarjolla huikeita näkymiä Kukuljärvellä kannattaa pistäytyä retkellä myös ilman kalavehkeitä. Kannattaa myös muistaa, että hauki on järvessä kokonaan rauhoitettu! Siinäpä sääntöjä ja lupaohjeita pääpiirteittäin. Täydelliset ohjeet ja säännöt päivitettynä kannattaa aina tarkistaa ennen kalaan lähtöä Fishing Centerin kotisivuilta: fishingcenter.fi/kukuljarvi. Tästä syystä järvellä olevissa veneissä viuhuvat useimmiten perhosiimat. Perhokalastajan kannattaa toki kokeilla myös erilaisia nymfejä ja larvoja. Reitti kiertelee osittain jokimaisemissa ja välillä kavutaan alueen korkeimpien kallioiden päälle, joista on huikeat näkymät joka suuntaan. Heittotilaa on rannoilla niukasti ja kahlaaminen ei onnistu. Kukuljärvi ei tässä suhteessa tee poikkeusta, sillä vaaput, pienet lusikat, Lotto-lipat ja liitsit ovat vieheitä, joita yleisimmin siiman päähän viritellään. Perholla kalastaville paikka on melko haastava, ellei vuokraa venettä tai tuo kelluntarengasta mukanaan. Perhoissakin mennään ihan normi kirjolohikattauksella eli Boobyt ja muut liitsit sekä streamerit toimivat. Pieniä ruskeita ja mustia pintureitakaan ei siis kannata jättää kotiin. Rantoja kierrellessä kannattaa aluksi valita siiman päähän viehe, joka ui hitaallakin kelauksella suht’ lähellä pintaa, koska siellä täällä on pohjassa oksia ja kaatuneita puita valmiina tartuttamaan koukut tukevasti kiinni
Kirjolohen tuottama kaikusignaali on niin vahva, että ei jää epäilystäkään siitä, kun kala pyörähtää paikalle. Ottipaikat paljastuvat yleensä verestysjäljistä, joita kannattaakin tähystellä, kun on tulossa paikoille. Päähän riittää hyvä viehelukko, puruperukkeita ei tarvitse. Kannattaa varustautua myös nostokoukulla varsinkin paksun jään aikaan. JÄRVELTÄ löytyy vuokrattavia veneitä. Morrien koukkuun voi virittää mikrossa sitkistetyn katkaravun pyrstön lisähoukuttimeksi tai vaikkapa lohen mätiä, koska syötin käyttö on talvella sallittua. Monet tekevätkin niin, että normaalin pilkkivavan lisäksi viritetään yksi ootto-onki tahnapalloineen pyyntiin. Reikiä poraillaan, vähän kohdasta riippuen, yleensä 3-10 metrin päähän rannasta, jolloin syvyydet ovat 1-5 metrin välillä. Kaikuluotaimesta pilkinnässä ollaan montaa mieltä, mutta kirjolohen pilkintään se tuo kyllä paljon lisäarvoa, jännityksestä puhumattakaan. Kaikki eivät ootto-onginnasta kuitenkaan perusta, vaan liikkuvat jäällä yhden pilkkivavan kera etsimässä kohtaa, josta kalan saisi nappaamaan. Monofiilisiimat toimivat pakkaskeleillä parhaiten 0,25-0,30 millin paksuisina. pyyntivälineitä saa olla käytössä kaksi. ALUEELLA kiertää kahdeksan kilometrin mittainen Kukuljärven retkeilyreitti. LAAVULTA aukenee huikeat maisemat Kukuljärvelle. Kuuden tuuman kaira on minimi ja kasituumaisiakin usein käytetään. Myös talvella kalat ovat liikkeessä ja kiertelevät rantojen tuntumassa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 23. LAAVULTA laskeutuvien portaiden päässä on uimaranta laitureineen. Pienestä leikarista noin 20 senttiä viehelukon yläpuolella on hyötyä, jos pilkkii kovasti kieppuvilla liitseillä tai jigeillä. KUUDEN TUUMAN KAIRA ON MINIMI Pilkkisiiman päässä vipattaa usein erilaisia liitsejä, pienehköjä lusikkauistimia tai tukevakoukkuisia mormuskoita. Se helpottaa kalan ujuttamista jääputkesta jäälle. Viime aikoina myös kalan malliset, noin viiden sentin mittaiset jigit ovat tuottaneet tulosta
T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua LUONTO VIRKISTÄÄ 24 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja
VESISTÖISSÄ LÄHINNÄ UIDAAN Hieman yllättävästikin uinti on vesiympäristön harrastuksista suosituin. Kalastustaidoissa ei ole eroja ikäryhmien välillä, mikä kertoo, että nuoret tietävät hyvin, mistä kalastuksessa on kyse, vaikka eivät itse aktiivisesti kalastaisi. L uonnonvarakeskus (Luke) on hiljattain julkaissut vuotta 2020 koskevan laajan seurantaraportin suomalaisten luonnon virkistyskäytöstä. Pyydyskalastuskerrat sitä vastoin lisääntyivät vuodesta 2000 15,7 kertaan vuodessa, joten ainakaan tämän tilaston valossa verkkokalastusaktiivisuus ei ole vähenemässä, vaikka verkkokalastusta harrastavien kansalaisten määrä laskikin melkein 10 prosenttiyksikköä 20 vuodessa. LÄHILUONTO ON TÄRKEIN Luken raportin mukaan 96 % suomalaisista aikuisista ulkoilee vuoden aikana. Suomalaisista 37 % harrastaa varsinaista retkeilyä, kun taas suurin osa ulkoilusta tapahtuu lähiluonnossa alle kymmenen kilometrin päässä kotoa. Useimmiten ulkoilemaan lähdetään metsään, ja vähintään kolmasosa kaikista liikuntakerroista tapahtuu luonnossa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 25. Kalastusmuodoista mato-onginta (22,0 %) ja uistelu (heittosekä veto-) (22,5 %), verkkokalastus (12,8 %) ja pilkkiminen (11,0 %) olivat suosituimmat kalastusmuodot. Tänä vuonna on julkaistu valtioneuvoston periaatepäätöksenä myös kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030. Raportin mukaan 1,36 miljoonaa 15-74 -vuotiaista suomalaisista kalasti vuonna 2020, kun taas Luken vapaa-ajankalastuksen tilaston mukaan kalastusta harrastaa 27 % kansasta eli kaikkiaan 1,5 miljoonaa. Maastopyöräilyä harrasti 11,8 % kansalaisista, kun taas vähintään päiväpatikkareissuja teki 36,9 % ihmisistä. Suomalaisista 56,7 % marjastaa vähintään kerran vuodessa, 39,5 % kansalaisista sienestää ja 6,1 % metsästää. Ulkoilutaidot myös osataan. Se tähtää lähiluonnon saavutettavuuteen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä laveampiin kestävyysja monimuotoisuustavoitteisiin. Tutkimuksen kyselyyn vastasi lähes 8700 suomalaista. 66,8 % suomalaisista ilmoitti uivansa luonnonvesissä, kun kalastusta oli harrastanut kolmannes (32,5 %). Luontoharrastukset toki myös maksavat ja kaikki kulut pyörittävät kansantaloutta – merkittävämmin kuin perinteisesti on ajateltu. Tutkittua Suomalaiset ovat ulkoilmakansaa – jopa eniten ulkoilevaa koko Euroopassa. Siinä missä koiranomistajat ulkoilevat keskimäärin joka päivä, liikkuu neljä viidestä suomalaisesta ulkoilmassa vähintään kerran viikossa. Maastopyöräily on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tuplaantunut ja myös yöpymisen sisältävät patikointireissut ovat lisänneet suosiota. Kalastustaidot osataan paremmin kuin sienestys-, laskettelutai veneilytaidot, ja käytännössä kaikki kertovat osaavansa uida, hiihtää ja marjastaa. Strategia tunnistaa muun muassa rantojen rakentamiseen liittyvät ongelmat sekä tarpeen kehittää pääsyä vesistöille. Vaikka luonnossa liikkuminen itsessään ei tue kansantaloutta, tuottaa se korvaamatonta hyvinvointia, jota sellueurot tai vientikala eivät voi korvata. Suomen 41 kansallispuistoa ja viisi valtion retkeilyaluetta tarjoavat koluttavaa pitkämatkalaisille, kun taas 99,4 % suomalaisista pääsee lähivirkistysalueelle alle 500 metrin kävelyllä. Miehistä 94 % ja naisista 80 % kokee olevansa kalastustaitoisia. KALASTUS on yksi tärkeimpiä syitä veneilyyn. Pilkillä käytiin kymmenen kertaa vuodessa, kun vielä vuonna 2000 pilkkikertoja kertyi 21,3. Uistimella kalastettiin keskimäärin 13,8 kertaa vuodessa, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2000
Koska kalastus on yksi tärkeimpiä ulkoilun muotoja, toivoisi kuntien ja kaupunkien kehittävän myös kalastuspaikkoja, niille pääsyä sekä niiden kalastuksen säätelyä paljon nykyistä paremmin. On myös selvää, että niin elonkirjon säilyttämisen kuin ihmisten hyvinvoinnin tähden ei kaikkea luontoa voida hyödyntää maksimaalisesti talouden ehdoin. Luken raportti sekä luonnon virkistyskäytön strategia tunnistavat lähiluontokohteiden tärkeyden, jotta kaikilla on mahdollisuus ulkoilla ja rentoutua luonnossa. Sama pätee epäilemättä mitä suuremmissa määrin myös kalastukseen. LÄHIKALASTUSPAIKAT 26 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Myös rantojen rakentaminen on suorassa ristiriidassa kalastusmahdollisuuksien kanssa: rantakalastajien on usein vaikea löytää rakentamattomia rantoja, mikä haittaa varsinkin taimenen kalastusta. Veneilyä tai melontaa kertoi harrastaneensa 42 % suomalaisista. Lähikalastuskohteilla tarvittaisiin päiväkohtaisia kiintiöitä ja muita tavanomaista tehokkaampia säätelykeinoja, jotta kalastus pysyisi mielekkäänä. Lankia ym. Erilaisista nähtävyyksistä kiinnostuneita turisteja oli 54,2 %. Suuri harrastajamäärä johtaa helposti myös paikallisten kalakantojen heikkoon tilaan, eikä lähikalastuskohteiden kalastusta säädellä riittävästi. LUONTO KIINNOSTAA YHÄ ENENEVISSÄ MÄÄRIN Suomalaisten kiinnostus luontoharrastuksia kohtaan kasvoi yleisesti vuodesta 2000 vuoteen 2020. VENELUISKIA on hyvin harvoin liikaa tarjolla. On alueita, jotka ovat yksinkertaisesti arvokkaampia sellaisenaan. . Siinä missä kalaton lutakko ei kiinnosta kalastajaa, ei avohakkuualakaan ole häävi ulkoilupaikkana. Voimallinen maankäyttö on selkeästi ristiriidassa luontomatkailun kanssa, eivätkä rumat ympäristöt varsinaisesti paranna kalastuskokemuksiakaan. Veneily sisältää myös kalastustarkoituksessa tapahtuneen veneilyn. KANSALLISPUISTOT, kuten Patvinsuo, houkuttavat kävijöitä kaukaakin. Liekö viime vuosien haastavilla keliolosuhteilla ollut tässä osansa. Lähiluonnon arvo tunnistetaan, mutta missä ovat lähikalastuspaikat. Purjehdus pysyi 2,8 % osuudella suhteellisen marginaalisena lajina. Luontokuvausta tai -maalausta harrasti 28,4 % kansasta vuonna 2020, vuonna 2010 23,7 % ja vuonna 2000 8,4 %. . Tutkittua Koska luontoympäristöjen virkistyskäytöstä, kuten yhtä lailla vapaa-ajankalastuksesta, saatuja terveyshyötyjä ja välillistä rahallista arvoa ei ole tunnettu, eikä arvioitu edelleenkään kattavasti, ei yhteiskunnan tasolla ole osattu punnita perinteisiä metsätalouseuroja muiden toimintojen tuottamia taloudellisia hyötyjä vasten. Melonta lisääntyi kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta viimeisimmän kymmenen vuoden aikana SUP-lautailu nousi suosiossaan (11,7 %) melonnan (10,8 %) ohi. Myös lähikalastuskohteille olisi paljon nykyistä enemmän kysyntää, mutta valitettavasti monet kaupunkien rannat ovat saavuttamattomia ja harvat kalastuspaikat ruuhkautuvat. Huomionarvoista on, että verkkokalastajat vaikuttivat aktiivisemmilta kalastajilta kuin 14,8 kertaa vuodessa vapaa heiluttavat perhokalastajat. Jonkintasoista luonnontarkkailua harrasti vuonna 2020 47,6 % suomalaisista. Lintuharrastajia oli 23,7 %. LAATU RATKAISEE JA VAIKUTTAA MYÖS TALOUTEEN Luontoympäristöjen laatu vaikuttaa sekä luonnossa liikkumisen määrään että luontomatkailun edellytyksiin. (2019) osoittivat, että vedenlaadun heikentyminen heijastuu suoraan luonnonvesissä uintiin käytettyyn rahamäärään, kun taas vedenlaadun parantuminen lisää uintiretkien tuottamaa taloudellista hyötyä
. Vuonna 2020 mökkeilyä harrasti 55,8 % kansasta ja mökeillä viihdyttiin keskimäärin 43 vuorokautta. LÄHILUONTO LÖYTYY USEIMMITEN KUNTIEN MAILTA Lähivirkistäytyminen tapahtuu useimmiten kuntien omistamilla alueilla, joilla kävellään tai ulkoilutetaan koiraa fyysisen kunnon ylläpitämiseksi ja rentoutumiseksi. Luontomatkat suuntautuivat enimmäkseen yksityisomisteisille alueille tai valtion maille, ja luontomatkojen suosituimmat aktiviteetit olivat kävely, retkeily ja mökkeily, mutta nähtävästi vastausvaihtoehdoissa ei ollut kalastusta. Verrattuna muihin kuin maastohiihtoon, pilkkiminen oli siten varsin suosittu talviharrastus ja suositumpaa kuin lumikenkäily, potkutai moottorikelkkailu. & Tyrväinen, L. MÖKEILLÄ VIIHDYTÄÄN, SUKSILLA YHÄ VÄHEMMÄN Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä, ja 40,8 prosentilla kansalaisista on jonkinlainen kesämökin säännöllinen käyttömahdollisuus. SIJOITUS Myös koronapandemia lisäsi ihmisten kiinnostusta sekä luontoa että luontoharrastuksia kohtaan, vaikkakin vain 13,3 % ilmoitti löytäneensä pandemian myötä uuden luontotai ulkoiluharrastuksen. LÄHES jokainen osaa hiihtää, vaikka hiihtovaelluksia tekee varsin pieni joukko. 112 s. l Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-429-6 l Virkistyskäytön strategia: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-685-3 l https://doi.org/10.1016/j.wre.2017.10.002 . KALASTUS on monelle iso osa vaeltamista ja retkeilyä. HAKATTU kansallismaisema ei juuri retkeilijää houkuta. Helsinki. Kalastuksesta ja metsästyksestä valtion mailla vastaava Metsähallituksen Eräpalvelut toimii sekin osin budjettivaroin: lupatuloja ei siis suoraan käytetä retkeilyrakenteiden, kuten laavujen, ylläpitoon. Yli kahdenkymmenen kilometrin talviretkiä suksilla teki 8,5 % kansalaisista, mutta vain 1,1 % myös yöpyi hiihtovaelluksillaan. Kansantaloudellinen sijoitus Virkistysalueiden ja luontokohteiden ylläpito on kansantaloudellinen sijoitus ihmisten hyvinvointiin. Tulevaisuudessa saamme toivottavasti myös kattavia arvioita eri luontoharrasteiden tuottamasta kansantaloudellisesta arvosta, jotta varsinkin maankäyttöä osataan ohjata myös luontoharrasteet huomioon ottaen. 2022. Maastohiihdon suosio pysyi 29,7 prosentissa, vaikka laski 20 vuoden takaisesta 40 prosentin suosiosta. Luontomatkapäiviä kertyi keskimäärin 24,6. VarLue lisää l Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A.-M., Store, R. Suomessa esimerkiksi kansallispuistoissa telttailu on ilmaista, ja retkeilyrakenteista vastaava Metsähallituksen Luontopalvelut toimii verorahoin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 27. Luonnonvarakeskus. Pilkillä kävi 11,0 % kansalaisista, kun taas laskettelemassa kävi 11,2 %. sinaisia luontomatkoja tehtiin eniten vapaa-ajan asunnolle ja toiseksi eniten jollekin järvialueelle. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 41/2022. On päivänselvää, että metsiltä näyttävien metsien häviäminen, vesien tummuminen ja lohikalojen katoaminen eivät lisää luonnon virkistysarvoa, vaan heikentävät viime kädessä tärkeintä eli ihmisten hyvinvointia. LUONTOHARRASTUSTEN HYÖDYT ON OTETTAVA VAKAVASTI On otettava huomioon, että kalastus voi olla tärkeä osa luontomatkaa, retkeilyä tai vaellusta. Luonnon virkistyskäyttö 2020
MONI KALA SOPII Tapsan kalakotlettien resepti on hyvin monimuotoinen ja mukautuvainen eli niiden valmistamiseen voidaan käyttää monenlaisia eri kalalajien jauhettuja fileitä. TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O Tapsan tapaan KALAHERKUT TAPSAN KALAKOTLETIT paistetaan voissa, rypsiöljyssä tai niiden seoksessa pannulla kauniin ruskeiksi ja kypsiksi. M onen Tapsan kalaherkkujen ystävän mielestä kalakotletit kuuluivat aikoinaan Tapsan parhaimpien kalaruokareseptien joukkoon. Työskennellessään kalaliike Chips Oy:llä kalan tukkumyyjät viestittivät Tapsalle edullisista kalafiKALAKOTLETIT ovat kuin överimunkkeja 28 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lopputuloksena saadaan kalakotletteja, joita helposti ahmii enemmän kuin olisi edes tarpeellista. Tämä ei ole mikään ihme, sillä ne olivat jotain samanlaista kuin nykyisin esimerkiksi ”överimunkit”, joihin laitetaan kaikkia parhaita valmistusaineita niin paljon kuin niihin hyvällä maulla on mahdollista lisätä
Seuraavan kerran myymälään tullessaan Tapsa haki kalajäähdyttämöstä sinne ajoissa sulamaan otetut kalapallot, litisti ne käsissään kotleteiksi ja asetteli kotletit tarjottimille myytäviksi. Lisää joukkoon jauhettu kala ja sekoita hyvin. Kalakotletit ovat eräs niistä harvoista Tapsan kalaherkuista, joita en Kontumarketissa työskennellessäni valmistanut alusta loppuun saakka. Sekoita kananmuna, smetana, tuorejuusto, korppujauhot ja mausteet KALAPIHVITAIKINASTA muotoillaan isoja palloja. He pyörittivät pesäpallon kokoiset kotlettiaihiot valmiiksi, työnsivät pihvipallon sisälle peukalonpään kokoisen homejuustopalan, leivittivät ne valmiiksi korppujauhoilla ja pakastivat kalapallot seuraavaa käyttökertaa varten. KALAPALLOJEN sisään työnnetään sinihomejuustonokareet. keskenään. hauki, ahven, kuha, siika, sei, turska) 300 g punalihaista kalafileetä (esim. Ainekset noin 10 kalakotlettiin 700 g vaalealihaista kalafileetä (esim. Kalakotletit sopivat loistavasti kalahampurilaisen pihviksi. KALAKOTLETIT leivitetään maustekorppujauhoilla ja muotoillaan isoiksi pihveiksi. Ja se kyllä kannatti, sillä töistä kotiinsa kaupan kautta kiiruhtavat perheenäidit ostivat mielellään nälkäiselle perheelleen jotain nopeasti ja helposti valmistettavaa ruokaa. Lisää mausteita taikinaan maun ja tarpeen mukaan. ISOISSA ERISSÄ Myöhemmin Tapsa ja Tomi keksivät valmistaa samalla kerralla kahden tai kolmen myyntipäivän kalakotletit samassa valmistussessiossa. Ne maistuvat myös keitettyjen kuoriperunoiden kanssa tai ihan vaan sellaisinaan vaikkapa leipäviipaleen päällä. kirjolohi, lohi, taimen nieriä) 2 kananmunaa 2 dl korppujauhoja 2 prk (2*120 g) smetanaa 2 dl (200 g) tuorejuustoa 2 tl ”Savuinen ja pippurinen” -kalamaustetta (Meira) tai pippuriseosta 2 tl kuivattua tilliä (tai 3 rkl tuoretta) 4 tl Aromat-maustesuolaa 100 g sinihomejuustoa (Aura) 3 dl kermaa pannulle kotlettien kastikkeeksi Maustekorppujauho leivitykseen 2 dl korppujauhoja 2 tl kuivattua tilliä 2 tl Aromat-maustesuolaa Jauha nahattomat ja ruodottomiksi nypityt kalafileet kertaalleen (ruodolliset fileet kahteen kertaan) lihamyllyssä. Kun esimerkiksi edullisia seitai puna-ahvenfileitä jauhettiin yhdessä kirjolohifileiden kanssa, kalakotlettien valmistuskustannukset voitiin pitää alhaisina ja Tapsan oli mahdollista myös myydä niitä tiskillään kohtuulliseen hintaan asiakkailleen. lee-eristä, jotka sopivat hyvin kalakotlettien valmistusaineeksi. Tee ensin pieni koepihvi, josta tarkistat maun. Tapsan nuorempi poika Tomi kulki tuohon aikaan Tapsan mukana valmistelemassa ja välillä myös myymässä kalaherkkuja Uudenmaan suurissa elintarvikemyymälöissä. Eikä siinä kovin kauan kestänyt, kun Tapsa ei enää ehtinyt valmistaa yksin viikonlopun aikana myymiään kalakotletteja riittävästi. Kalakotletit paistetaan voissa, öljyssä tai niiden seoksessa pannulla kauniin ruskeiksi ja kauttaaltaan kypsiksi. Myyntitiskinsä reunalla Tapsalla oli pieni keittolevy, jonka päällä hän paisteli kermakastikkeeseen upotettuja kalakotlettejaan asiakkaille maistiaisiksi. Kalakotlettien kypsyttyä kaada kerma niiden päälle pannulle ja anna kerman kiehua sakeaksi kastikkeeksi. T A PS AN KALA KOT LET I T Tapsa n tapa an VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 29. Hän kävi myös usein Kontumarketissa valmistelemassa torstaina Tapsan perjantaitai lauantaipäivän aikana myymät kalakotletit. Kalapallot leivitetään maustekorppujauhoilla ja ne muotoillaan jääkiekon kokoisiksi. Muotoile pihvitaikinasta kosteilla käsillä 10 samankokoista palloa, joiden sisälle keskelle työnnetään 10 osaan leikatut sinihomejuustopalat
Itse olen harrastanut laituripilkintää parikymmentä vuotta. Monesti ahven on syönnillään, ja kun kerään muilta ’irtoahvenet’, pysyn syksyisin kalassa. Toiset ottavat tosissaan ja toiset nauttivat kalakaveriseurasta, ja joskus kun tuuri sattuu kohdalleen, kärkisija siintää. Välillä kiersin kilpailuja innokkaasti ja menestyinkin jopa SMja piiritasolla pikkukisoista puhumattakaan. Nyt en ota touhua enää yhtä vakavasti, mutta kauniilla säällä nautin siitä suuresti. Meillä on pääkaupunkiseudulla muutaman kymmenen hengen porukka huru-ukkoja ja -akkoja, jotka viikollakin istuvat laitureilla. Tässä jutussa ei ole laajaa esittelyä koko lajista, vaan olen koonnut niksejä ym. 30 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Porvoon Hamarissa sitä on harrastettu jo kolmisenkymmentä vuotta. Tämän takia himopilkkijät ovat etsineet vaihtoehtoja ja löytäneet laituripilkinnän. PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT KALERVO TOLPPANEN Konkari KALERVO TOLPPASEN vinkkejä laituripilkintään: Välineitä, ohjeita ja niksejä ERILAISIIN KILPAILUIHIN I lmastonmuutos on aiheuttanut sen, että etenkin Etelä-Suomessa jäätilanne on huonontunut koko ajan ja muutamana talvena ei ole ollut jäitä ollenkaan. tieLAITURIPILKKIJÖITÄ kilpailemassa Kuopiossa SM-kilpailuissa
. Jos et tunne, varaa välineitä erilaisiin ongintatilanteisiin. PAIKAN VALINNALLA ON SUURI MERKITYS Kilpailuissa on erilaisia pilkkimispaikan määräytymiseen liittyviä määräyksiä. Tarkkaile mahdollisia kalojen tuikkeja! Niiden alla voi olla isoa ahventa. Jos pinnalla on kasvikertymiä, niiden alla on myös kalaa. Katso ympärillesi, missä kädet heiluvat, niin suuntaa sinne. . . Jos paikassa ei ole kalaa, niin heti vaihto. Kokeile solmujen kestävyys ja tee tarvittaessa uudet. . Ota mieluummin paikkasi laiturin matalasta päästä. Jos pohjassa on kasveja, on myös kalaa. . . Hyviä puolia tässä on se, että voi liikkua ja etsiä parempia kalapaikkoja. Tarkista, että kelan rulla toimii hyvin. Kuuntele kanssakilpailijoiden juttuja. . . Perusvälineet olen esitellyt Lääkärin määräyksestä -palstalla toisaalla tässä lehdessä. Tee lenkkisolmu, niin morri ui vapaammin. Jos tiivis porukka on kokoontunut, niin sinne sekaan. Näillä on merkitystä välineiden ja paikan valintaan. . . Kokeneet pilkkijät parantelevat ja rakentavat itselleen sopivia ratkaisuja. Paikan valinta, jos se on mahdollista: . Reunapaikka on monesti paras paikka. Arvottu paikka, paikan vaihto 15 min jälkeen: . . toa lähinnä kilpailuja ajatellen. Tarkista siimojen pituus ja mahdolliset solmut ja hiertymät. . Tällöin yleensä syntyy ryntäystä ja kyttäilyä, jopa varaslähtöjä, jos kuulutukset ovat pielessä. Kts. Lähde ajoissa, ettet hermostu ennen kisaa. Hyötyä niistä on varmaan huvikseen kalastavallekin. . Vaihda vieheet sopiviksi, jos tunnet laiturin ja sen syvyydet. . TÄYSIN VAPAAT PAIKAT Jotkut venesatamat ovat niin suuria, että laitureita on kilometreittäin. SM-säännöillä järjestettävissä kisoissa heittäminen on kielletty. Jos tunnet laiturin, niin valinta on sinun. Kulmapaikka on myös hyvä. Kilpailuihin valmistautuminen ja toimiminen Oheen olen kerännyt niksit, jotka olen oppinut joko kantapään kautta tai muuten hoksannut. Huono puoli, että etenkin heppoisilla laitureilla kalat häiriintyvät jatkuvasta paikanvaihdosta. SM-kisoissa vain noin kymmenen prosenttia. . Ponttonien välipaikka kannattaa ottaa, sillä siinä vesi virtaa alta. Edellisenä iltana: . TYYTYVÄINEN laituripilkkijä Mirja Enqvist haavittuaan kunnon ahvenen. . Valmistautuminen ja toimiminen VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 31. Vilkaise, onko kauppiailla jotain mielenkiintoista. Älä juo liikaa. Ennen lähtömerkkiä: . . Tumma laaja veneen pohja on hyvä paikka. Valmiita onkilaitteita on huonosti saatavilla, sillä lajin harrastajamäärät ovat vielä pieniä. Ryntäysongelma ratkeaa arpomalla lähtöjärjestys (ns. . . Älä syö ruokaa, joka voisi aiheuttaa ripulia. Jotkut kilpailijat kuitenkin tietävät paikkoja, joissa kalat yleensä oleskelevat, mistä voi seurata ns. Tarkista koukkujen terävyys. . ARVOTUT PAIKAT, KAKSI ARVONTAA Tällöin ei ole mahdollista vaihtaa paikkaa ollenkaan, vaan ongitaan sovittu aika ja pienen tauon jälkeen arvotaan uudelleen tai on arvottu molemmat paikat heti alussa. . Laita välineet lähtövalmiiksi eteiseen tai autoon. Kysele kavereilta ja mikseipä kisan valvojilta vinkkejä. Joskus niitä on runsaasti, mutta mm. kävelyryntäys. Silloin ei saa ohittaa toista kilpailijaa, ennen kuin tämä on asettunut paikalleen. Formula-lähtö). . Saamamiehen selkäpuoli voi olla hyvä paikka. Samoin suuri merkitys on sillä, saako heittää vai ei. Muuten ei saa liikkua paikaltaan kuin luonnollisille tarpeilleen. paikan valinnan kriteerit. ARVOTUT PAIKAT JA VAPAITA VARAPAIKKOJA Tällöin ongitaan yleensä viisitoista minuuttia arvotulla paikalla ja sitten voi vaihtaa vapaaseen paikkaan. . Venepaikka on hyvä, jos ei saa heittää. . . Kirjoita muistilappu, jos syötit ovat kellarissa tai jääkaapissa. . Juostahan ei laituripilkkikisoissa saa turvallisuussyistä. Tällöin on mistä valita ongintapaikkansa. Käy WC:ssä.
Jos paikassa ei ole kalaa, niin et saa tosiaan mitään. . Tällainen paikka on mielestäni haastava ja opettavainen, vaikka ei kisassa pärjäisikään. Turvallisuus ja käyttäytyminen laitureilla . Ota kova tuuli huomioon. . Syönnin heiketessä pienennä viehettä. Lahna pitää saada nopeasti pintaan ja haaviin, jottei se pääse laiturin tai veneen alle. Varo toisten välineitä. . Mutta jos on vähänkin toivoa, niin silloin on otettava kaikki konstit käyttöön. Ole kohtelias ja tee tilaa veneilijöille. Ota kanssakilpailijat huomioon. Siellä voi olla heinää yms. Hyvällä syönnillä kannattaa nostaa kalaparvea, etenkin jos on syvää. Arvottu paikka ilman vaihtomahdollisuutta on armoton, etenkin jos ei saa heittää. Keskity omaan ongintaan Tärkeää on keskittyä omaan ongintaan, etenkin jos paikkaa ei voi vaihtaa. Jos paikalla on isoa särkeä runsaasti, siiman tulee olla niin kestävää, että voi vetäistä kalan suoraan reppuun. KALERVO Tolppasen morrivalikoimaa laituripilkintään. Jos heittäminen on sallittua, niin silloin vapaa paikka tai väljä venepaikka on hyvä valinta. Kokeile veneen molempia puolia Venepaikalla kannattaa kokeilla molempia veneen puolia, sillä kalat voivat olla auringon tai varjon puolella. Siinä voi olla pieni kuoppa tai nyppylä. Muitakin syöttejä kannattaa kokeilla, sillä joskus mato on kaloille maullaan. Ahven, salakka ja sorva ottavat hanakasti heitettyyn vieheeseen. Etenkin ahvenelle kannattaa tehdä houkutusliikkeitä. Kalaa kannattaa kokeilla läheltä pintaa, välivedestä ja tietenkin pohjasta. Toisinaan kannattaa pienentää koukkua ja syöttiä, joskus puolikas toukka on poikaa. Kärpäsen toukkia pitää olla mukana eri värejä. Turvallisuus 32 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jollain vieheellä voit saada pienen tuntuman kalaan. Jopa metrin syvyisessä sameassa vedessä kala voi olla 20 senttiä pinnan alla. Toisaalta monesti, kun vaihtaa erilaiset välineet, niin samasta paikasta alkaa saada kalaa. . Aloita kalastus nopeimmalla vieheellä, esimerkiksi isohkolla morrilla tai tapsipilkillä. Voi olla, että saat kalaa vain hyvin pieneltä alueelta. . Toisten kalat näyttävät isommilta ja niitä tulee tiuhempaan. Vieheiden vaihtelun lisäksi on tutkittava onginta-alueen pohjan muoto. . Pohja voi viettää johonkin suuntaan. Jos voi vaihtaa paikkaa, niin illalla kannattaa usein siirtyä aurinkoiseen paikkaan. . . Hermoilua alkaa esiintyä. Suojaa vieheiden koukut. Kokeile pienempää morria ja syöttiä, vaihda väriä, ohenna siimaa ja turvaudu surviaisen toukkaan. Kalaa haavittaessa menee kilpailuaikaa hukkaan. Juokseminen on jo säännöissä kielletty. . Heittämällä kokeillaan koko alue kaikilla syvyyksillä. Varo liukasta laituria etenkin syksyllä
Jos olet kiinnostunut laajemmin lukemaan tästä aiheesta, niin lainaa tai osta kirjoittamani Laituripilkintä-opaskirja. Laitureilla on syytä olla varovainen etenkin myöhäissyksyllä. . Siinä vavat ovat suojassa ja taskuihin voi laittaa pikkutavaroita. . Minulla on myös muutama tapsipilkki. Sitä myydään nettikirjakaupoissa ja minultakin muutama löytyy (kalervo.tolppanen@welho.com) Vieheistä Mormuska on itselläni käytetyin viehe. Vaihda kokemuksia kalakaverien kanssa. filmikärki. Vavat säilyvät parhaiten laittamalla ne muoviputkiin ja putket vapapussiin. Hyvällä syönnillä käytän nopeasti uppoavaa ja huonolla syönnillä taas sivulle hakevaa pilkkiä. Pane paras viehe muistiin. Monesti särki ottaa leijailevan pilkin morriin jo alas mennessä. Pilkki on yleisimmin liukuva ja siiman päässä on pieni, yleensä kulta-punainen morri. Keveys ja toimivuus ovat tärkeät ominaisuudet. Seuraavia kisoja varten on tärkeää käydä päivän kokemukset läpi. Kelana käytetään erilaisia kunkin mieltymyksen mukaan. HERKKÄ ns. Paina mieleen paras paikka. Kilpailun jälkeen . Olen nähnyt liukastumisia ja veteen putoamisia puhumattakaan välineiden veteen putoamisia. Tarkassa onginnassa käytetään tavallista pilkkivapaa, jolloin kärjen liikettä voi katsoa mahdollisimman läheltä. Välineissä keveys ja toimivuus tärkeää Perusvapana käytetään sääntöjen mukaan yhden metrin tai sitä lyhempää vapaa. . Monet ovat rakentaneet erilaisia vapatelineitä ja itse käytän vanhaa Golf-bägiä. KALERVO Tolppasen käyttämiä liukupilkkejä. Myös haarukkavapa on hyvä valinta syvään veteen. Isoissa kisoissa on ennen palkintojen jakoa aikaa kuulostella, miten muilla meni. Kärki voi olla kiinteää ainetta vaparenkaineen tai ontto. Jälkeen VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 33. Pilkkeinä käytän milloin mitäkin, mutta pääasiassa liukuvia, koska silloin tapsin pituutta on helppo säätää syönnin mukaiseksi. VANHASTA Golf-bägistä saa mainion vapasuojan. Jos jaksat, laita oppimasi asiat muistikirjaasi. Toki kokeilen erilaisia värejä ja tavallisia pilkkejä. Niitä löytyy siimoista erikokoisia ja -värisiä. Vavan kärjessä useimmilla on herkistin, joka on tehty silikoniputkesta, tai ostettu valmis muovinen ns. filmi-kärki on hyvä valinta vavan kärkiosaksi. Luotan eniten kultamorriin. Niitä voi olla eri muotoisia ja väripisteellä varustettuja Lisäksi minulla on väreinä hopea, pronssi, oranssi, punainen, sinikromi ja papukaija. Ontto kärki voi lähteä suoraan kelalta, jolloin tuulella siima ei sotkeennu niin herkästi
Herkistin voi olla valmis ns. Kokoa 5-6 milliä suosittelen aluksi, ja kun oppia karttuu, niin voi siirtyä pienempiin ja suurempiin kokoihin tilanteen mukaan. Suosittelen liukupilkkiä, jolla tapsin sotkeutuminen on vähäisempää kuin kiinteällä tapsilla. Keveys on tärkeä ominaisuus ja tärkeintä on, ettei siima mene minkään kelan osan väliin. lääkärin määräyksestä T EK ST I J A KUVAT KAL ER VO T OL P P A NE N LAITURIPILKINTÄVÄLINEET Onkilaite Perusvapana käytetään yhden metrin tai lyhyempää vapaa. Huonolla syönnillä sen ottavuus on parempi. filmikärki tai silikoniputkea. . Toiseksi vavaksi suosittelen tavallista pilkkivapaa varustettuna saman paksuisella siimalla ja filmikärjellä. Tapsin päässä käytetään pientä mormyskaa tai pelkkää koukkua/värikoukkua. LAITURIPILKKIJÄN vapoja vasemmalta lukien: Heikki Takalan visakoivukahvainen vapa, avonainen Delfin-vapa, halpa vapa tapsipilkkiä varten ja oikealla Takalan tavallinen visakoivuinen morrivapa. Koukku voisi olla pitkähkö ja ohut, sillä usein madot ovat hyviä syöttejä. Kokemuksen karttuessa siiman vahvuutta voi ohentaa tai paksuntaa. Pelkkä morri lienee kuitenkin käytetyin viehe. Pelkällä tapsipilkillä ei ainakaan kilpailuissa pärjää. Samoin tapsin katkeaminen siiman jouston takia on harvinaisempaa. Kela voi aluksi olla avonainen, jolloin siimasotkut havaitsee ja ne selviävät helpommin. Jos yrittää saada isoa kalaa, tapsipilkki on ok. Vavan kärki on joko lasitai hiilikuitua. Nykyisin käytetään pääasiassa volframimorria, koska se uppoaa nopeasti. Siimaksi suosittelen 0,16 millin monofiilia ja solmuksi unisolmua. Pilkit ja tapsimorrit Tapsipilkkinä käytetään joko kiinteällä tapsilla varustettua kokonaisuutta tai liukupilkkiä, jolloin tapsin pituutta voi säätää kalan ottihalukkuuden mukaan. Suosittelen aloittamaan vaikka 0,5 metriä pitkällä. TOLPPASEN suosittelemat perusmorrit laituripilkintään. Seuraavaksi papukaijaa ja sinikromia siimaan. Jotta päivä ei menisi pilalle, niin molemmille varalaite, joihin erilaiset vieheet. Nykyisin morreissa on käytettävissä lähes koko väriskaala, mutta suosittelen aloittamaan kullalla ja hopealla. . Kultamorri on varma valinta perusmorriksi ja muita sitten tilanteen mukaan. Liukupilkit Morrit Vavat ALOITTELIJALLE 34 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Alussa riittää yksinkertainen vapapussi ja myöhemmin voi joko ostaa isomman pussin tai rakentaa itse sopivat. Mormyskaksi eli morriksi suosittelen 14-16 koukkukoolla varustettua kullan/hopean väristä lisättynä punaisella pilkulla. LIUKUPILKKEJÄ vasemmalta lukien: Saku, Tapsa ja Ellu. Hyvä on joka tapauksessa käyttää muoviputkea kärjen suojana. Toisiin mormuskat ja toisiin tapsipilkit.
Syötit Yleisin syötti on kärpäsentoukka, joita on monen värisiä. Pituutta pitää ulosvedettynä olla 2-3 metriä. . Haavin varteen on syytä merkitä ainakin kuhan alamitta 42 senttiä, sillä niitäkin osuu joskus kohdalle. Siihen on nopea ohjata pienet kalat. Olen laittanut istuinpehmikkeen putki-istuimen päälle, jotta putket eivät istuessa paina jalkoja. Sisällä on tietysti kalapönttö, jossa on avonainen suu. Tähän pitäisi pyrkiä muissakin kisoissa. KALERVO Tolppasen laituripilkinnässä käyttämä reppu. Haavin silmäkoon tulee olla pieni, sillä tärkeässä kilpailussa on hyvä ottaa kaikki vähänkin merkittävät kalat haavilla. Siinä kulkee termospullo yms. Syötit Haavi Istuin VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 35. LAITURIPILKKIJÄN syöttejä: oikealta lukien kärpäsentoukkia, pieniä matoja ja isompia matoja. Ei muuta kuin ravistus ja kala on irti. juotava ja pientä syötävää sekä tarpeelliset lisävarusteet, kuten varavieheet, varasiimat, käsipyyhe, lisävaatteet, syötit, tappokalikka ym. muuta tarpeellista. Jos aikoo onkia silloilta ja korkeilta rantapenkoilta, on varren oltava säädettävä. Ne ovat sitkeämpiä ja voit saada useita kaloja samalla madolla. Pehmeät ja pienet tunkiolierot sopivat huonolle syönnille ja hyvälle syönnille kaupasta ostetut kasvatetut madot. Perusväreinä pitäisin punaista ja valkoista. Toinen vaihtoehto on reidessä oleva syöttirasia. Isommissa kisoissa saalis kaadetaan koriin, punnitaan ja laitetaan takaisin pönttöön. Kehän halkaisijan tulee olla niin suuri, että yli kiloinen lahna tai hauki mahtuu siihen. Tämä myös härnää kanssakilpailijoita, sillä he luulevat kaverin saaneen isommankin kalan. Pönttö on helppo pestä ja ei tarvita erillistä muovipussia. Haavi Normaaleilla laitureilla riittää 1-1,5 metrin varsi. KALERVO Tolppasen reilun metrin mittainen kiinteävartinen (vas.) ja teleskooppihaavi. Sitä voi käyttää myös rantaongella. Esimerkiksi salakka irtoaa helposti koukusta. . Molempien varsiin on liimattu muovinen metrimitta. . Pöntön reunaan kiinnitetään syöttiastia madoille ja toukille. Reppu/istuin Reppu on paras istuma-alusta
36 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Onkiapu sopii erilaisille onkiputken halkaisijoille muotoilua muuttamalla. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. KOIVUVANERISTA laserleikkaamalla valmistettu Onkiapu pitää onget ojennuksessa. Kelat ovat tarkkuustyöstettyjä. ”Idean tähän uuteen Onkiapuun sain toisesta kehittämästäni tuotteesta Eko-suksipidikkeestä, joka valmistetaan myös vanerista laserleikkaamalla. Uusimman laituripilkkiin tarkoitetun kelamallin teimme yhteistyössä. Koska olen utelias kokeilemaan kaikkea uutta, tilasin häneltä pystypilkkija morrivavan. Suoramyynti kuluttajille tai esimerkiksi kalastusseuroille kuitenkin jo toimii. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 6/2022 (ilmestyy 9.12.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 24.10. Uutuustuotteessa siima lähtee suoraan kelalta onttoon kärkeen. Tuotteesta kiinnostuneet jälleenmyyjät voi ottaa myös yhteyttä saman postin kautta”, Väyrynen lisää. Ne sopivat hyvin käteeni ja tuntuvat lujilta. ”Jälleenmyyjää ei vielä tuotteelle ole, mutta kuluvan syksyn aikana on tarkoitus yrittää niitä löytää. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Tuotteen on suunnitellut Reijo Väyrynen, joka on aiemmin tullut tunnetuksi parikymmentä vuotta sitten kehittämästään muovisesta Onkiapurista, jota myytiin Kalastuskolmion kautta nimellä Master Onkiapuri. webnode.fi, joilla kerrotaan kelan valmistuksesta ja hoidosta. Tuote voidaan tarpeen vaatiessa suunnitella myös esimerkiksi 6 metrin vapaan sopivaksi, jos on tarvetta. Lisätietoja valmistajan kotisivulta polexrods. Kun herkistin tulee vavan päähän, ei yhdistelmässä ole mitään ulokkeita, joihin siima voisi sotkeutua. Ongen käsittely kuljetuksen ja säilytyksen yhteydessä helpottuu, kun ei ole irtoavia koukkuja ja siimoja sotkeutumassa toisiinsa. Takalan tavoittaa myös puhelimella numerosta 040 8121 159 ja sähköpostilla polexrods@gmail.com. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Onkiavun valmistamisesta vastaa Ilosen Puutyö Ky”, Väyrynen kertoo. Nyt hän tekee myös laituripilkkivapoja teleskooppikärkineen tai sitten pelkkiä keloja. Siiman hiertymistä varten on lähtöreiässä messinkinen siimanohjain. Uutuustuote Onkiapu on suunniteltu helpottamaan onkijan elämää. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Tämä kokonaisuus puolestaan kiinnitetään onkivapaan. Se on neljä millimetriä paksusta kotimaisesta koivuvanerista laserleikattu levy, johon ongen siima koukkuineen ja kohoineen liitetään. Takala tekee myös vastaavanlaisia keloja korkista tavallisiin pilkkivapoihin. Tilaukset voi laittaa sähköpostiin reivay06@gmail.com. Keloja on saatavissa kahta kokoa: 46 mm ja 58 mm. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi TEKSTI JA KUVA KALERVO TOLPPANEN Polexrodsilta visakoivuisia vapakahvoja ja uutuuskela laituripilkintään Vanerinen Onkiapu pitää onget ojennuksessa YLIMPÄNÄ teleskooppinen laituripilkkivapa, jossa laituripilkintään tarkoitettu uutuuskela, keskellä pilkkivapa ja alimpana morrivapa. Onkiavun toiseen tasopintaan voidaan lisäksi asiakkaan toiveiden mukaisesti toteuttaa erilaisia kaiverruksia lasersäteen avulla, kuten vaikkapa yrityksen nimi tai logo. Facebookin Pilkkikalastus-ryhmästä huomasin, että Heikki Takala valmistaa visakoivuisia kahvoja. Tällä hetkellä tuotteesta on saatavilla vapapituuksiin 3, 4 ja 5 metriä sopivat versiot
Tähän mennessä Yersinia ruckeri biotyypin 2 -suolistobakteeria on todettu Suomen sisävesialueella vain kerran vuonna 2020 Kymijoen vesistössä. Tyypillisiä oireita ovat myös pistemäiset verenvuodot kalan sisäelimissä ja lihaksissa sekä turvonnut ja hauras perna. Vesieroosion vähentäminen pelloilta on edellytys vesistöjen ja Itämeren tilan kohentumiselle. Tauti voi puhjeta, jos kroonisesti sairaat kalat stressaantuvat esimerkiksi käsittelyjen, korkean veden lämpötilan tai huonon veden laadun seurauksena. Tauti ei ole ihmiselle vaarallinen. Tauti tarttuu suorassa kontaktissa kalojen välillä sekä ulosteen ja veden välityksellä. Biotyypin 2 aiheuttamaa yersinioosia on ennen vuotta 2020 esiintynyt Suomessa ainoastaan merialueilla, pääosin Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Tartunnan säilyttäjinä toimivat terveet taudinkantajat, joita voivat olla sekä viljellyt että luonnonkalat. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri. 12 € + toimituskulut. Yhtenä syynä tähän on ollut karttamuotoisen tiedon puute korkean eroosion alueiden esiintymisestä. Yersinioosia on aikaisemmin pidetty lämpimän veden tautina, mutta Suomessa taudinpurkauksia on esiintynyt lämpimän veden lisäksi myös viileässä, jopa viiden asteen lämpötilassa. Yleisinfektiona yersinioosi on krooninen tauti, joka aiheuttaa jatkuvaa matalaa kuolleisuutta. ”Luken tuottama uusi aineisto ja karttapalvelu mahdollistavat eroosion torjuntatoimenpiteiden kohdentamisen ja suunnittelun koko Suomen tasolla mutta myös yksittäisen peltolohkon tasolla, jolle vastaavaa mahdollisuutta ei aikaisemmin ole ollut”, kertoo Luken erikoistutkija Timo Räsänen. 050 597 4933 Vapaa-aja nkalastaja n KALENTE RI Suomen VAPAA-AJANK ALASTAJAT Heittokalastaj an siima Särkikalojen tunnistus Perhonsidonta a Kalastajan solmut Ottikalenteri 2023 Kalenteri ilmestyy lokakuussa KALASTAJAN TASKUTIETO V uoden 2023 kalenterista löydät tietoa mm. TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. Herkimpänä lajina sairastumaan yersinioosiin pidetään kirjolohta. Eroosio vaikuttaa myös pellon ravinneja hiilivarastoihin ja maaperän tuottavuuteen, kerrotaan Luken nettisivuilla. Eroosion myötä vesiin kulkeutuu merkittäviä määriä maa-ainesta ja ainekseen sitoutuneita ravinteita. KALATAUTI VESIENSUOJELU KUOLLEISUUTTA aiheuttavaa kalojen yersinioosia todettu Suomessa kahdella kalankasvatuslaitoksella Yersinia ruckeri biotyyppi 2 on vakava, korkeaakin kuolleisuutta aiheuttava kalatautibakteeri. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 37. Bakteeria on tänä vuonna todettu kesän ja alkusyksyn aikana kahdella eri kalanviljelylaitoksella Iijoen ja Oulujoen vesistöalueilla. Yersinioosi kuuluu Ruokavirastolle kuukausittain ilmoitettaviin kalatauteihin. K uv a: Ja an a V et ik ko . Tauti on todennäköisesti levinnyt suomalaiseen kalanviljelyyn elävän kalan tuonnin mukana. Nyt todettujen uusien tartuntojen alkuperä on tuntematon. EROOSIORISKIPELLOT tunnistettu – Luken uusi aineisto ja palvelu tehostavat vesiensuojelua Luonnonvarakeskuksen (Luke) uuden karttamuotoisen eroosioaineiston ja karttapalvelun avulla eroosion torjuntaa voidaan kohdentaa entistä tehokkaammin ja siten edistää vesiensuojelua koko Suomessa. Taudin myöhemmässä vaiheessa kaloilla ilmenee ihonalaisia verenvuotoja ja niiden silmät saattavat pullistua. • heittokalastajan siimoista • kalalajien fongauksesta • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi on tehty huomattavia toimenpiteitä viime vuosikymmeninä, mutta siitä huolimatta vesistökuormitus ei ole merkittävästi vähentynyt. Tehokkaimmin tauti leviää siirrettäessä elävää kalaa. Maatalous on vesistöjen ja Itämeren suurin yksittäinen ihmisperäisen toiminnan aiheuttama kuormittaja. Ne aiheuttavat vesistöjen samentumista, liettymistä ja rehevöitymistä. Desinfioidun mädin siirrossa leviämisvaaraa ei ole
PUUKKOJA testattiin mm. Testiryhmämme päätti selvittää, onko olemassa kaikkeen kykenevää puukkoa tai veistä, mahdollisimman monipuolista työkalua, joka yksin kykenisi korvaamaan perkuupuukon ja filetin, sekä ruokailuun ja tulisteluun käyvän yleispuukon. Kuulostaa täydelliseltä kalastajan veitseltä. Todelliseen koitokseen puukot pistettiin testiryhmämme reissattua viikon mittaiselle intensiiviselle kalastusmatkalle Enontekiön Könkämäenolle. Taittoveitsissä terämuodoltaan kalanperkuuseen käypiä malleja tuntuu olevan tarjolla sangen huonosti, ja jos sellaisen löytääkin, saa siitä usein maksaa itsensä kipeäksi. Valikoimiamme puukkoja testattiin kesän ajan muuttuvissa olosuhteissa ja mahdollisimman vaihtelevissa tehtävissä muun muassa Imatran Vuoksella ja monilla lyhyemmillä kalareissuilla. Pitkien siirtymien kohteilla raskas reppu tuntuu selässä melkoiselta taakalta, mutta mitään ei hentoisi jättää poiskaan. Paras kalastajan YLEISPUUKKO Repullinen puukkoja vai yksi hyvä yleisveitsi. TESTAUS TA 38 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Mutta tarvitsenko tosiaan mukaani kaikki ne tarvikkeet. TESTIRYHMÄ koetti selvittää, löytyykö kalastajalle kaikkeen sopivaa yleispuukkoa. Pitkään olen etsiskellyt veistä, jolla suoriutuisi edes kohtalaisesti askareesta kuin askareesta – aina kalanperkuusta vuoluun ja fileoinnista kenttäruokailuun. Perinteinen pohjoismaalainen vuolupuukko on kelvoton filetti ja fileerausveitsi taas mielettömän yksipuolinen. Tarkoitushan oli nimenomaan löytää mutkaton ja monipuolinen käyttöpuukko, eikä hankkia koriste-esinettä vitriiniin pölyttymään. K alareissuilla olen usein tuskaillut sitä tavarapaljoutta, joka mukanani kulkee. MUTKATON JA MONIPUOLINEN KÄYTTÖPUUKKO HAUSSA Niinpä repun pohjalla on tähän saakka kulkenut vähintään kolme erilaista veistä tai puukkoa, usein vielä lisänä linkkari kahluutakin taskussa. Onko aivan välttämätöntä roudata jokirantaan esimerkiksi roppakaupalla puukkoja. TEKSTI JA KUVAT ILKKA HEIKKINEN VÄLINEET PUUKOT testattiin kesän ajan eri olosuhteissa. Vertailussamme keskittyisimme ennen kaikkea käytännönläheisyyteen: kalankäsittelyyn, vuoluun ja esimerkiksi kannettavuuteen. Design, estetiikka ja syvällisemmät speksit sen sijaan olisivat täysin toissijaisessa arvossa. Könkämäenolla. Märkiin olosuhteisiin taipuva nurkumaton apuri, jolla käsittelee kalasaaliin, mutta vuolee myös makkaratikut ja preparoi kasvikset kenttäateriaa varten. Puukko, joka kulkee kuin huomaamatta mukana
Ainakin kiehisten tekoon, eväspakkausten aukomiseen ja makkaratikkujen vuoluun se on kuitenkin täysin sopiva peli, ja kun kerran kalankäsittelyominaisuudetkin ovat fileointia lukuun ottamatta kohdallaan, voi tätä edullista puukkoa suositella lähes varauksetta. Perkuupuukoksi Kalakätevä on ihan passeli ja hammastetulla teräpuolella esimerkiksi suomustus sujuu sutjakkaasti. Yllättäjä Ruotsista Jokainen puukkoa joskus kädessään pitänyt tuntee ruotsalaisen Moran, vähintäänkin maineelta. KALAKÄTEVÄLLÄ ei kannata yrittää fileointia. Miinusta annamme myös tupettomuudesta. Marttiinin laajasta kalastusveitsien valikoimasta testiimme valikoitui mielenkiintoiselta vaikuttanut kaarevateräinen Kalakätevä, jonka kahvan tyvipäässä on lusikka. Myös munuaislusikka toimii oletetusti. Kelluva puukko ei ole yhtä paksuruotoinen ja jäykkäteräinen kuin tyypillinen eräpuukko, eikä sitä kenties kannatta altistaa kovin raskaisiin puukkotöihin. Hyvin korroosiota kestävä Kalakätevä hoitaa perkuun ja suomustuksen, mutta ei vastaa toiveisiimme kalastavan eränkävijän joka paikan yleispuukosta. Testijaksomme aikana puukko ei pääse sanottavammin tylsymään. Melko edullinen Mora yllättää heti kättelyssä. Korkkikahva tuntuu myös miellyttävältä kädessä ja märilläkin käsillä ote pitää. Sen sijaan mukaan tarttui MORAKNIV KELLUVA PUUKKO, kalastajia varten valmistettu korkkikahvainen yleispuukko, joka kooltaan ja muotokieleltään vastaa kohtalaisen hyvin kuvaukseen pohjoismaalaisen yleispuukon prototyypistä. Kalakätevää ei myöskään tee mieli kaivaa esille leiritulilla. Puukko myös istuu tupessaan varsin jämäkästi, eikä pääse putoamaan kovemmassakaan rytäkässä. Vuosien ajan MARTTIINI on tuottanut markkinoille puukkoja ja fileointiveitsiä tyydyttääkseen kalastusintoisen kansan tarpeita. MORALLA luonnistuu ainakin pienempien kalojen fileointi. Legendaarista punakahvaista joka miehen puukkoa emme sentään valinneet testiimme. Pyöristetty teränkärki hiukan ihmetyttää aluksi. Puhkaisuun puukko ei liene paras valinta. Ja jos ote lipeää, ei huolta: korkkikahvansa ansiosta Kelluva puukko pysyy kuin nimensä velvoittamana, pinnalla – kunhan virta ei vain vie sitä mukanaan. 10-senttinen ja kohtalaisen jäykkä terä ei tee fileoinnista helppoa, mutta joten kuten sekin luonnistuu, ainakin pienempien kalojen kanssa puljatessa. Kalakätevä on melko kookas ja raskas, eikä sitä ole kovinkaan näppärä käsitellä. Kalakätevän mukana tulee ainoastaan muovinen teräsuojus. KELLUVAN puukon avulla harrit aukoo näppärästi. Terä on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, joten periaatteessa sen pitäisi kestää korroosiota tehokkaasti – tuiki tarpeellinen ominaisuus kalastajan puukolle. Hyvästä istuvuudesta huolimatta puukko on helppo vetää tupestaan esiin käyttöä varten. Harjukset, siiat ja ahvenet avautuvat Moran avulla mutkattomasti ja suomustuskin onnistuu. Korkki tekee puukosta uskomattoman kevyen ja tupen klipsin avulla se kiinnittyy vaivattomasti kahluupöksyjen lenkkiin. Lusikalla kalan sisälmysten, ennen kaikkea aina niin ärsyttävien munuaisten irti rupsuttelemisen, pitäisi sujua nopeasti ja vaivattomasti. MARTTIININ Kalakätevä on kelpo avauspuukko. Kalakätevässä on käytännössä kaksi terää: hammastettu ja perinteinen. Koska puukko ei millään mahdu taskuunkaan, jää ainoaksi mahdollisuudeksi kantaa sitä repussa. Marttiinin Kalakätevä Suomalainen puukkojätti on nykyään osa kalastajien niin hyvin tuntemaa Rapala-konsernia. Fileointia tällä terämuodolla ei kannata edes yrittää. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 39. Huoli osoittautuu kuitenkin aiheettomaksi
Suurempien kalojen kanssa terän ulottuvuus loppuu auttamatta kesken, mutta kilon parin eväkkäät sillä hoitelee vielä sujuvasti. Kääntöveitsille tyypilliseen tapaan se on varustettu myös taskuklipsillä, joka tosin osoittautuu hieman rimpulaksi. Pitkä terä joustaa sopivasti ja leikkaa tehokkaasti tehden fileoinnista siistiä ja vaivatonta. Kraton-kahvan mukavan ergonominen muotoilu tekee FishBladesta miellyttävän käyttää. Kaiken kaikkiaan EKA FishBlade lähentelee etsimäämme: liki täydellistä erätulistelevan kalastajan puukkoa. Lopputuloksena on tuplateräinen kalastajan puukko, joka on varustettu kätevällä taittomekanismilla. Outdoor Edgen Fish And Bone Ainoa testiimme mukaan kelpuutettu kääntöveitsi on yhdysvaltalaisen OUTDOOR EDGEN tuotantoa. Kahluupöksyjen sivulenkki toimii jälleen. Veitsi ei ole liian painava, ja vaikka se käyttövalmiuteen avattuna on kohtalaisen kookas, on se silti vielä suhteellisen ketterä. 40 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kahdesta terästä toinen on kymmenen senttiä pitkä suora terä, toinen taas lyhyempi kaareutuva avausterä. FISHBLADEN kahvan muotoilu tekee puukosta miellyttävän käyttää. Etenkin Könkämäenolla tuli ajoittain tetsattua melkoisessa ryteikössä FishBlade kupeella luotettavasti kulkien. Ainakin kirjolohien kanssa FishBlade on toiminut moitteetta. Outdoor Edge tositoimissa. Se on yhtä aikaa filetti ja perkuupuukko, helppo kantaa mukana ja toimii häthätää yleiskeittiöveitsenä ja joten kuten vuolutöissäkin. Se on jonkinlainen pikkufiletin ja perkuupuukon hybridi; pitkällä kohtalaisen joustavalla terällä varustettu työkalu, joka sulkeutuu pieneen tilaan ja kulkee kangaspussissaan näppärästi mukana vaikkapa kahluutakin rintataskussa. FISH and Bone on testin ainoa kääntöveitsi. Ruostumattomaksi luokiteltava 440A-teräs takaa ainakin periaatteessa oivallisen korroosionkeston, eikä ongelmia sen suhteen testimme aikana esiinny. Ruotsalainen Sandvik 12C27 -teräs lupailee erinomaista korroosionkestävyyttä, tehokasta purevuutta sekä helppoa teroitettavuutta. Korroosiosta ei testijaksomme aikana ole tietoakaan. Käytössä olevaa terää voi vaihtaa näppärästi pienellä kädenliikkeellä. Veitsi ei tule heittojen tielle, mutta pysyy silti jatkuvasti käden ulottuvilla. FISHBLADEN idea on kehitetty yhteistyössä yhdysvaltalaisen Outdoor Edgen kanssa. Kahvassa on sopivasti tekstuuria ja se pysyy tukevasti märissäkin käsissä. Kun FishBlade ei ole käytössä, istuu veitsi jämäkästi muovisen tuppensa uumenissa. Useamman kalan (ja muutaman nuotiokeikan) jälkeen etenkin fileointiterä alkaa osoittaa tylsymisen merkkejä, mutta pikateroitin pelastaa jälleen päivän. Tuplateräinen EKA vastaa haasteeseen Marttiinin tapaan innovatiivista suunnittelua tarjoilee ruotsalainen EKA. Kannettakoon veistä siis suosiolla suljettavassa taskussa. Kun avausteräkin osoittaa toimivuutensa, ei FishBladea voi moittia ainakaan kalankäsittelyominaisuuksista. Klipsi tuntuisi pitävältä, eikä puukko pääse heilumaan tupessaan, saati putoamaan. Tupin klipsi sallii erilaiset ripustukset. LEIKKUUALUSTA voisi olla parempikin. TUPLATERÄINEN FishBlade toimii myös filettinä. Pajukossa rämpiessä veitsi tipahtaa pariinkin kertaan mättäälle, hyvä ettei sentään uppoa suohon
Ongelmat astuvat kuvaan vasta yllätyssaalistamme fileoidessa. Kuten Peerakosken 4,5-kiloinen kohtalon kala vääjäämättä osoitti. Kun vielä veitsenkäsittelijän huolimattomuus kostautuu karulla tavalla, on lopputuloksena kahdeksankymmenen kilometrin reissu lähimpään terveyskeskukseen ja ihmisverellä valeltu vaelluskala. Esimerkiksi filettiä en aio jatkossa enää turhan päiten pakata reppuuni. No, ainakaan terävyydestä Fish And Bonea ei parane moittia. Meikäläisen saaliit käsittelee kyllä hiukan lyhyemmälläkin terällä. Kireitä siimoja! Välttäkää fileoimasta sormianne ja käyttäkää viiltosuojahansikkaita. YKSI laadukas puukko voi joskus tehdä tarpeettomaksi monta täsmätyökalua. TILAUKSET: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa. Sen sijaan se osoittautuu mitä oivallisimmaksi vihannesveitseksi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 41. TÄMÄN hopeakyljen fileoinnissa oli yllättäviä haasteita. Oletimme, että jatkossakin mukanamme kalareissuilla kulkee linkkaria, filettiä ja eräpuukkoa. Fish And Bone taistelee kuitenkin tasapäin täydellisen kalapuukon kilvassa yhdessä EKAn ja Moran kanssa. Aikanaan terä tylsyy, mutta teroittaminen onnistuu nopeasti ja helposti. Miinusta tulee ainoastaan kannettavuudesta: takin taskusta veistä ei saa pikaisesti esille toisin kuin pöksyjen kupeesta, eikä taskuklipsiin taas testaamamme perusteella uskalla luottaa. Veitsen mekaniikka toimii, sillä terän lukitseva backlock-systeemi vaikuttaa pomminvarmalta, eikä päästä terää heilumaan tai liikkumaan aiheetta. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA Laadukkaat välineet KALANKÄSITTELYYN FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 20 cm terällä 24 € FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 16 cm terällä: 22 € TEROITUSPUIKKO laadukas Viktorinox 32 € KALAPIIKKI l fileointiin l siivutukseen l paloitteluun 7 € RICU Perkaa ja suomusta turvallisesti! 25 € Terä puree ja pystyy ja on oivallinen hiukan kookkaampiakin harjuksia operoidessa. Ennakko-odotuksiin nähden pikku ”kilpailumme” tarjosi kuitenkin varsin positiivisia tuloksia. Könkämäenon 82-senttinen lohi on jopa tälle kohtalaisen ulottuvalle veitselle liikaa. Käyttövalmiuteen terä avautuu kynsiloven avulla. ILOISIA YLLÄTYKSIÄ Tässä testissä ei jaeta pisteitä eikä palkintosijoja. FISH And Bone -veitsessä riittää ulottuvuutta. 82-SENTTINEN lohi on Fish and Bonelle liikaa. Varovaiseen vuoluun Fish And Blade vielä taipuu, mutta raskaisiin toimiin sitä ei parane altistaa. Testikkäät kuitenkin osoittivat, että yksi kyllin laadukas ja monipuolinen veitsi tai puukko voi tehdä tarpeettomaksi monta täsmätyökalua. FISH and Bone on testin ainoa kääntöveitsi. Vaikka osaa se Ahti joskus yllättääkin. Karhennettu Zytel-kahva takaa varsin pitävän otteen ja mikäli lipeämisiä sattuu, taitavat ne johtua pikemminkin puukkojunkkarin omasta toiminnasta. Ei ole kyse siitä, onko tällainen yleisveitsi kaikessa paras, kunhan se suoriutuu mahdollisimman moninaisista askareista edes välttävästi, on helppo kantaa mukana ja turvallinen käyttää, riittää se jo pitkälle. Outdoor Edge Fish And Bone on kohtalaisen lähellä sitä, mitä olemme etsineet. Hintoihin lisätään toimituskulut
”Kalastan edelleen vain perholla, enkä oikein voi sanoa koskaan kalastaneenikaan muulla tavoin, vaikka jonkun kerran olin toki kokeillut virveliä ja mato-onkea nuorempana”, hän sanoo. Vavan varressa TEKSTI ISMO MALIN KUVAT VILJAMI HUHTALA HANNA HUHTALA aloitti perhokalastuksesta kaikille vähän yllätyksenä – ja varsinaisella rytinällä! H anna Huhtala on siitä poikkeuksellinen kalastuksen harrastaja, että hän aloitti kalastamisen vasta aikuisiässä ja saman tien perhokalastuksesta. Hannan innostus perhokalastukseen heräsi keväällä 2014 kaikille vähän yllätyksenä, kun hän selaili kalastavan ja valokuvaavan miehensä kalastuskuvia. ”Perhokalastus on lajina sellainen, että siinä voi kokea koko ajan kehittyvänsä ja oppivansa. 42 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pyrin kalastamaan ympäri vuoden, mikä onnistuu, kun kohdistaa perhokalasHANNA Huhtala kalastaa perholla muun muassa haukea. ”Aloin tutkia aihetta laajemminkin somessa, ja päädyin perhokalastavien naisten some-tileille. Hanna kertoo perhokalastuksensa alkaneen varsinaisella rytinällä heti ensimmäisestä kaudesta lähtien, ja siitä pitäen kalastuspäiviä ja -reissuja on riittänyt. Ne sitten innostivat minut ensin perehtymään aiheeseen omin päin ja pian pyysin miestäni opettamaan minulle lisää”, hän taustoittaa. TYRSKYKALASTUS kuuluu Hanna Huhtalan kalastusvuoteen syksyisin ja keväisin
KELLUNTARENKAASTA kalastaminen on jännittävää ja hauskaa. OTTIPERHON valinta vaatii pohdintaa. ”Olemme esimerkiksi perhokalastaneet turskaa Norjassa ja tämän touhun yhteydessä olen saanut ruijanpallaksenkin perholla”, Hanna mainitsee. TAIMENEN KESÄKALASTUKSESTA TURSKAN PERHOSTELUUN Hanna kertoo aloittaneensa perinteisesti taimenen kesäkalastuksesta, mutta tällä hetkellä hänen kalastusvuotensa jakaantuu eri vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaisesti eri kausiin. Se onnistumisen tunne, jonka erityisesti kokee, kun onnistuu saamaan ns. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 43. Uskon, että monella on samanlaisia toiveita tälläkin hetkellä, ja tämä kampanja vastaa tähän tarpeeseen mielestäni hyvin”, hän arvioi. Jos kesällä kuitenkin on liian kuumaa lohikalojen kalastukseen, niin silloin perholla yritetäänkin esimerkiksi karppia.” Mahdollisuuksien mukaan kalastusmatkat sekä erilaiset kokeilut vaikkapa uusien kalalajien merkeissä kuuluvat myös lähes vuosittain Hannan ohjelmaan. Nyt tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan, vaikka toki suhdeluku on edelleen miesten eduksi. Tärkeää hänestä olisi saada esille uskottavia kalastavia naisia roolimalleiksi ja samaistumisen kohteiksi mahdollisimman monipuolisesti. ”Uskon toki, että kalastuksen harrastajissa on eroja, mutta ne liittyvät enemmän persoonakysymyksiin kuin sukupuoleen. vaikean kalan, on hieno. On myös miehiä, jotka lähtevät kalaan puolisonsa seuraksi”, Hanna pohdiskelee. On erittäin hienoa, että naisille suunnattuja tapahtumia järjestetään ympäri vuoden kaikkialla Suomessa”, hän kiittää. Kalastaessa myös oppii ja kehittyy koko ajan”, Hanna tiivistää. Käytännössä naiskysymys kuitenkin tulee hänestä esille siinä, että kalastavia miehiä on enemmän ja sen myötä he ovat myös esillä paljon naisia enemmän. TERVETULLUT MIMMIT KALASTAA! -HANKE Hanna ei ole virallisesti mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit Kalastaa! -kampanjassa, mutta hän kertoo seuraavansa ja kannattavansa sitä somessa. ”Kun aloin seuraamaan kalastussivuja ja -katalogeja, niissä näkyi hyvin vähän naisia. Oikeasti Hannan mielestä kalastuksessa ei tarvitsisi olla mitään naiskysymystä, koska kalastamisessa sukupuolella ei ole minkäänlaista merkitystä. Kalastus on positiivinen asia! ”Olen kalareissuilla päässyt käymään monissa hienoissa paikoissa, joissa muutoin en olisi tullut käyneeksi. NAISIA ESILLE ROOLIMALLEIKSI Jotta tyttöjä ja naisia saataisiin lisää harrastamaan kalastusta, tarvitaan Hannan mielestä lisää naisia näkyviin eri kanavissa kalastuksen erilaisiin rooleihin. Omasta kokemuksestaan Hanna kertoo, että etenkin perhokalastusta aloittaessaan Haaste hänellä oli suuri tarve löytää samasta harrastuksesta innostuneita naisia ja verkostoitua heidän kanssaan. tuksen mahdollisimman laajasti eri kalalajeihin”, Hanna selvittää. Itse koen olleeni omalta osaltani tasapuolistamassa kalastusskeneä some-kuvillani”, Hanna sanoo. Siksi Hanna haastaakin (perho)kalastavat vanhemmat viemään myös tyttärensä kalaan. Sillä tietysti on merkitystä, onko kalastamassa omasta motivaatiosta ja innostuksesta vai puolison seurana, mutta tämäkään ei liity sukupuoleen sinänsä. ”Ainakin kalastamaan pääsemisen pitäisi olla myös tytöille todellinen mahdollisuus”, kalastuksen ohella myös retkeilyä ja sienestystä harrastava Hanna korostaa. JOS kesällä jokivedet ovat liian lämpimiä lohikalojen pyyntiin, Hanna vaihtaa kalastettavaksi lajiksi karpin. ”Kampanja on mielestäni hyvin tervetullut ja tarpeellinen. Hannan haaste vanhemmille: Viekää myös tyttäriänne kalaan! Kalastava nainen ole enää mikään erityinen ihmettelyn aihe, mutta vieläkin pikkupoikia viedään enemmän kalaan kuin pikkutyttöjä. ”Keväällä ja syksyllä tavoitellaan meritaimenta ja haukea, kesällä ovat vuorossa jokikalastus ja pohjoisen reissut, kuten esimerkiksi raudun pyyntiretket Lapissa. Hannan perhokalastamista voi seurata Instagramissa: @myflyfishingdiary. ”Valmiiksi en kalastavia naisia tuntenut
VENEEN AVULLA PÄÄSET PELIPAIKOILLE Tehokkaan meriperhokalastuksen perusedellytys on vene. Jos haluaa pidentää meritaimenkautta Suomessa ja kasvattaa saaliskalojen keskikokoa, tässä muutamia vinkkejä. Punam usta Slinky 44 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MERITAIMENPERHOT perhonurkka T E KS TI JA KU V AT S A N T E RI K IN NU N E N M eritaimenen perhokalastus merellä on kasvattanut suosiotaan viime vuosien aikana. Meritaimenen kalastaminen rannalta on hienoa puuhaa, jos olosuhteet sattuvat kohdalleen. Rannalta on myös mahdollista tavoittaa suuria kaloja, mutta vain rajallisen ajan vuodesta. Kuva: Camilla Mäkinen. voi riitVinkkejä kauden pidentämiseen KIRJOITTAJA ja onnistunut kalapäivä. Varsinkin rannalta kalastamisen suosio on noussut ja siinä käytettävistä välineistä on keskusteltu paljon. Joissain tilanteissa, joissa siirtymät eivät ole kovin pitkiä ja keli on hyvä, kelluntarengas, kalastuskajakki tms
Ennemmin tai myöhemmin alkaa hahmottua, missä kalat kulloinkin ovat ja tämän jälkeen kalastuksen voi keskittää näihin paikkoihin. Usein vauraammat kalat löytyvät uloimpien isojen saarten reunoista ja niemien kärjistä, paikoista, joista löytyy silakkaa. Parhaita tuloksia tulee usein heittämällä paikkoja, joissa vesi syvenee suhteellisen jyrkästi noin 2 metristä 5-10 metriin, tai jopa syvemmäksi. Veneen oikeasta mallista ja koosta jokaisella on varmaan oma mielipide, mutta huomiota kannattaa kiinnittää ainakin merikelpoisuuteen. Olen näihin aikoihin siirtynyt kalastamaan huomattavasti syvempiä paikkoja ja penkkoja ulompien saarten reunoilla. KALASTUSTEKNIIKKA Kalastustekniikka on heittää pitkiä heittoja hieman poikkisuuntaan syvenevästä penkasta. Kylmän veden aikaan osaava perhokalastaja voi saada hyviä saaliita, vaikka suurin osa virvelimiehistä kalastaa vielä tyhjää. Usein samasta paikasta voi löytää useampia vauraita kaloja. Yksittäisistä varusteista keulamoottori on mullistavasti helpottanut heittokalastusta merellä. Nämä paikat toimivat usein pitkälle kesäkuuta ja syksyllä kauden voi avata samoilta paikoilta, kun silakka saapuu jälleen saaristoon. Monen ottipaikan tavoittaminen vaatii pidempiä siirtymiä avomeren laidalla ja keli voi vaihtua yllättäen. Pyrstö/runko: Kolme nippua slinky fibreä, väliin angel hairia, päälle nippu pään väristä slinkyä. Vaalea Slinky Perhoreseptit VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 45. Nopea vapa, kestävä kela Syvempien penkkojen meritaimenkalastuksessa suosin #7-8 9`-10` suhteellisen nopeita vapoja. Jos et omista venettä, hankkiudu tavalla tai toisella veneellisen kaverin matkaan. Yhteen paikkaan ei jäädä jumittamaan, jos kalatapahtumia ei tule, vaan paikkaa vaihdetaan tiuhaan aktiivisten kalojen löytymiseksi. Venekalastuksessa hyvä puoli on se, että käytännössä heitot voi aina suunnata myötätuuleen, jolloin järeämmille välineille on harvoin tarvetta. Kelaksi kannattaa valita suolavettä kestävä, kunnon jarrun omaava laajakehäinen malli, jossa on reilusti tilaa pitkällekin siimalle ja pohjasiimalle. Jos käytän kahta perhoa, kiinnitän sivutapsin tippetringiin noin 15 sentin sivuperukkeella. Tyypillisesti minulla on viritettynä kaksi settiä, joista toisessa vavassa on 3-uppoja toisessa 5-upposiima. MERITAIMENTA TAVOITTELEVAN PERHOKALASTAJAN KAUSI Kausi alkaa heti jäiden lähdettyä ja satunnaisia isoja kaloja voi tavoittaa matalastakin ”perinteisiä meritaimenen perhokalastusvälineitä” käyttäen. Ottipaikkoja on helppo hahmotella, kun miettii tyypillisiä kevätpaikkoja ja matalikkoja ja siirtyykin kalastamaan rannan suunnasta avoimen veden suuntaan. Veden lämmettyä noin kymmenen asteen tietämille alkaa virvelikalastajilla yleensä paras aika. Vavan valitsen kalastettavan paikan mukaan. Kisakalastuksesta tutut pitkäkartioiset ja -heittoiset siimat ovat tähän kalastustapaan erinomainen valinta. KALASTUSTAKTIIKKA Suosin kalastuksessa monien viehekalastuksen tekijämiesten taktiikkaa, jossa tarkoitus on kiertää mahdollisimman monia otollisen oloisia paikkoja. Välineet tää. Tyypillisiä kevätpaikkoja, eli etelään aukeavien lahtien kivikoita koluamalla voi saada kaloja pitkälle toukokuulle, mutta omalta osaltani taktiikan muutos tapahtuu, kun silakka saapuu välisaaristoon huhti-toukokuussa. Siimoina kannattaa suosia kokonaan uppoavia malleja, koska tuulessa niiden hallitseminen veneessä on huomattavasti mukavampaa kuin kelluvan juoksusiiman. Veden syvyys näissä penkan reunoissa on usein noin 3-5 metriä. Perukkeena käytän noin vavan mittaista kartiota, jonka päässä on tippetring ja tämän jälkeen noin 2-metrinen 0,35 millin fluorocarbon-tapsi. Tuulen suunnasta riippuen penkkaa myöden kannattaa ajelehtia Slinky-perho Koukku: AHREX TP610 #1/0 ja peräkoukku Partridge Intruder #6 (kiinnitetään 0,45 mm siimalenkillä). Pää: Musta angel hair, kurkuksi voi laittaa muutaman suikaleen FL-oranssia sidontalankaa
Tätä isommillakin nousee kyllä kalaa, mutta välineiksi pitää vaihtaa hauenkalastuksesta tutut #9-10-setit, jolloin isojen perhojen heittäminen on mukavaa. STREAMER-TYYPPISIÄ SIDOKSIA PERHOIKSI Perhoiksi kannattaa valita silakkaa jäljitteleviä streamer-tyyppisiä sidoksia. tai ajaa keulamoottorilla sitä pitkittäin ja suunnata heitot tuulen suuntaan, tai hieman myötäiseen poikkituuleen. Usein kalat ottavat perhon suhteellisen hanakasti pienen pysähdyksen jälkeen. Todella kirkkaissa olosuhteissa olen saanut kalat kiinnostumaan täysin mattavärisistä hollow-deceiver-tyyppisistä streamereista, joissa ei ole lainkaan kimalletta. Silmät: Mustat pallosilmät, jotka voi tehdä itse sulattamalla noin 0,45 mm siimasta ja tussaamalla +UV-liimaamalla. Hollow deceiver Koukku: AHREX SA220 Streamer 1/0 (tai vastaava). Runko: valkoinen ja musta bucktail. Perhojen uittoa kannattaa vaihdella aktiivisesti hitaasta aina nopeaan rolly-pollyyn. 46 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perhokalastaja tunnistaa myös meritaimenen uhanalaisuuden ja vapauttaa kaikki luonnonkalat varovaisesti vedessä. Satunnaisen mitallisen istarin voi kuitenkin hyvällä omalla tunnolla ottaa myös ylös ja parempaa graavikalaa ei hakemallakaan löydä. Koukkukokona suosin 4-2/0 sidoksia, joissa on usein pienempi (intruder-tyyppinen) 12-6 koukku trailerina. RASVAEVÄLLINEN JA RASVAEVÄLEIKATTU TAIMEN joessa ja purossa 1.9.-30.11. Kireitä ja ennakkoluulottomia kokeiluja kaikille. Merellä on kuitenkin syytä muistaa turvallisuus, koska kelit voivat muuttua äkisti ja leppoisasta kevätpäivästä voi yllättäen tulla selviytymistaistelu rantaan. Yksin ei reissuun ole myöskään syytä lähteä. Yleensä meritaimen ottaa kuitenkin perhon kunnolla. Tämä toimii usein erinomaisesti ja joskus isompi kala valitsee myös pienen perhon. Pyrstö: grisly schlappen. Luonnolliset värit toimivat tässä kalastuksessa hyvin, mutta etenkin iltaisin monen viehekalastajan suosikki puna-musta toimii erinomaisesti myös perhon värinä. Meritaimen on jo itsessään lohen tavoin ”mystinen” ja haastava laji pyydettäväksi, mutta upea saaristomaisema kruunaa kalattomankin päivän. Pelastusliivit ja pelastautumispuku ovat ehdoton valinta hyväänkin keliin. Kun kalat ovat huonolla otilla, trailer-koukku on ehdoton. RASVAEVÄLLINEN TAIMEN rauhoitettu kokonaan sisävesissä 64°00 N leveyspiirin eteläpuolella ja kaikilla merialueilla, ei koske vesiä, joista ei vaellusyhteyttä järveen tai mereen . Ei saa myöskään unohtaa kisakalastuksesta tuttua ”hängiä”, eli kun siimaa on ulkona noin kymmenen metriä, nostetaan perhot pysähdyksen kautta hitaasti lähes pystysuoraan ylös. Mulkk is Hollow deseive r perhonurkka Perhoreseptit Rauhoitukset . Väkäsettömien koukkujen käyttö on mielestäni itsestäänselvyys. LOPUKSI Meritaimenen meriperhokalastus on mielestäni yksi hienoimpia perhokalastuksen muotoja. Mulkkis Koukku: TMC 811S #4 (tai vastaava) Pyrstö: FL pinkki kanin karva tai schlappen-siikasia. Runko: Veniard FL pinkki 15 mm Cactus chenille. Usein kalat kiinnostuvat noin 10-15-senttisistä perhoista. Veden ollessa hieman sameaa punamusta on myös erinomainen valinta. Varsinkin keväisin käytän kalastuksessa kahta perhoa siten, että ylätapsissa on usein rantakalastuksesta tuttu pinkki katka/mulkkis
Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. Pysyt ajan tasalla niin tärkeimmistä päätöksistä, tulevista tapahtumista kuin parhaista tarjouksistakin. Uutiskirje on ilmainen ja ilmestyy noin kerran kuukaudessa. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 47. Tuotevalikoima laajenee. Tilaa uutiskirje nettisivuiltamme: uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi. Meiltä löydät tuoreet syötit. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. Tilaa SVK:n uutiskirje ja tiedät mitä tapahtuu Suomen Vapaa-ajankalastajien uutiskirje tuo ajankohtaiset järjestöuutiset suoraan sähköpostiisi. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 040 591 4116 KALASTAJAT & METSÄSTÄJÄT! 3 ,/kpl + POSTIMAKSU ELÄVÄT SYÖTIT Madot ja toukat Filetit ja sakset TERÄVIKSI! Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa Kuusamon Syötti ja Teroituspalvelut T:mi Ari Ronkainen p. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Ota Ottipaikka onkeesi! p. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p
Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Osallistujamäärät leireillä ovat vaihdelleet, mutta monelle leirille olisi ollut tulijoita enemmän kuin on voitu ottaa. 48 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Nuorille riitti vaihtoehtoja Viime kesä oli täynnä erilaisia kalastusleirejä, joihin halukkaat saattoivat osallistua. Perinteisten perheja nuortenleirien lisäksi tarjolla oli perho-, vaellusja päiväleirejä. SVK:n leiritarjontaa on täydentänyt myös piirien ja seurojen aktiivinen leiritoiminta. MAHTAVA LEIRIKESÄ 2022 TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN NUORTEN leirillä oltiin pitkästä aikaa merellä. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista
PERHOKALASTAJILLE LEIRI MUURAMESSA Vajaa pari viikkoa myöhemmin leireilemään pääsivät perhokalastuksen ystävät valtakunnallisella perholeirillä Muuramessa, jossa kalastuskohteina olivat Muuramenjoki sekä Raudanjärvi. Leiripäivien ohjelmat sisälsivät eri kalastusmuotojen lisäksi retkeilyä lähiympäristössä sekä paljon muita leiritouhuja, kuten esimerkiksi ruoan valmistusta tulilla. Kesän viimeinen ja samalla koko vuoden viimeinen valtakunnallinen leiri oli perheleiri Päijänteen Heinäsaaressa, Asikkalassa. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Kokemukset ja palaute toiminnasta ovat olleet hyviä, joten päiväleirejä kehitetään ja järjestetään myös jatkossa. Minimitilaus 6 kpl. Arkiviikon kestävillä leireillä leiriläiset kokoontuivat ja kalastivat eri kalastuskohteissa eri päivinä, joten oppia osallistujat saivat monesta asiasta. Viehevärityskisan viehe on erikoisväri ja sitä voi tilata ainoastaan SVK:lta. APUOHJAAJAT JA TALKOOLAISET OVAT TÄRKEÄ APU SVK:n apuohjaajakoulutuksen ensimmäisen osion suoritti keväällä parikymmentä nuorta. Lisätekemistä osallistujille tarjosivat suppilaudat sekä kanootit. Viehe löytyy SVK:n verkkokaupasta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 49. PERHELEIRILLÄ päästiin myös melomaan. Paikka ja sijainti tarjosivat hyvät puitteet sekä kalastukseen että erilaisten maalla käytävien kisailujen ja visailujen pitämiseen. TILAUKSET SVK:n KAUPASTA www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Turussa, Kajaanissa ja Imatralla. Kesän leireillä seitsemän heistä pääsi suorittamaan koulutuksen toisen osion, jonka jälkeen he saivat todistuksen hyväksytystä koulutuksesta. Helleaallon takia kalantulo ei ollut kaikkein parasta, mutta kovalla yrityksellä saalista kuitenkin nouVUOSIVIEHE 2022 tilattavissa Kilpailuvieheenä toimii ensimmäistä kertaa Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12 cm vaappu, joka tunnetaan mainiona kuhavieheenä. Kalastusseurat voi tilata vieheitä hintaan 8 €/ kappale + toimituskulut. Paikalla oli myös perhokalastuksen ammattilaisia, joilta leiriläiset saivat hyviä vinkkejä kotiin viemisiksi. Leirien järjestäminen omin voimin on mahdottomuus, joten suuri kiitos teille kaikille, jotka olitte järjestämässä mahtavaa leirikesää. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/ kpl. Apuohjaajat yhdessä talkoolaisten kanssa ovat tärkeä apu leiritoiminnassa. Apuohjaajien tehtäviin leireillä kuului muun muassa askartelutuokion vetäminen ja osallistujien ohjaaminen. Leirin tukikohtana toimivat seurakunnan tilat Muuramejärven rannalla. Päiväleiritoiminta on uusi tapa järjestää leirejä. L eirikesän aloitti Fisuun päiväleirit, joita pidettiin 6.–10.6. Juhannustauon jälkeen leiritoiminta jatkui Fisuun nuorten leirillä, joka järjestettiin tänä kesänä pitkästä aikaa merellä, Ristiniemessä Kotkassa. Kesän leireillä mukana oli myös joukko talkoolaisia venekuskeina ja muun toiminnan järjestäjinä. 12 € VAIN 200 kpl:n erä! si ja useampia osallistuja pääsi viemään tuliaisia myös kotiin. SAALIIN saamisen riemua perheleirillä
Riemu ennätyskalasta oli suurta! Kalatapahtumia ja väsyttelyjä oli päivän aikana läELMERI Saarinen opastaa perhonheittoa ja uittotekniikoita Iinalle Muuramenjoen paloaseman suvannolla. Lopulta saimme ujutettua haaviin yli kolmen kilon kirjolohen, eilen sidottu punainen Squirmy Worm suupielessään. Majoittumisen jälkeen ruvettiinkin virittelemään perhovälineitä ja valmistautumaan huomisen koitoksiin. Heitto kulki leiriläisillä erittäin hyvin ja oli ilo huomata, kuinka he neuvoivat toisiaan tekniikoissa. Aloitimme sitomalla muutamia tehokkaita perhomalleja kirjolohelle sekä taimenelle, joita kalastuskohteissamme uiskentelee. Päätimme painottaa päivän kalastuksen poutaiseen aamupäivään, koska päivän sääennusteet näyttivät varsin lohduttomilta. Kohta olimme jo matkalla kohti Muuramen keskustan läpi virtaavaa Muuramenjokea. 50 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ENNÄTYKSIÄ MUURAMENJOELLA Lauantaina aamupalan jälkeen jännitys alkoi entisestään tiivistyä, sillä tänään päästäisiin vihdoinkin kalaan! Pian mökin pihaan ajoi perhokalastustekniikoita opastamaan lupautunut kilpakalastaja Elmeri Saarinen. Onneksemme päivän sateet tulivat kuuroina ja kaikki olivat varautuneet sateenkestävin varustein. Leiri pystytettiin keskeisellä paikalla Suomea sijaitsevaan Muurameen. Ei kulunut montaa minuuttia, kun kuului huudahdus ”Kala!”, ja lopulta leirin ensimmäinen kirjolohi oli haavissa! Ensimmäisen saaliskalan jälkeen kirjolohet olivat kuitenkin oikukkaalla päällä ja kontaktin saaminen niihin ei ollut helppoa. TEKSTI JA KUVAT JOONAS PYSÄYS VALTAKUNNALLINEN FISUUN-PERHOLEIRI järjestettiin ensimmäistä kertaa Leiriläiset saivat oppia myös maailmanmestarilta V altakunnallinen Fisuun-perholeiri järjestettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2022. SUURTA RIEMUA ENNÄTYSKALASTA Puolenpäivän aikoihin pääsin itse haavimiehen rooliin, kun joesta kuului: ”Nyt on muuten iso kala kiinni!”. Harjoittelimme myös perhonheittoa mökin pihalla tarkkuusmaton avulla. Leiriläiset saapuivat paikalle perjantai-iltapäivänä. JIMI ja perhokalastuksen maailmanmestari Heikki Kurtti Raudanjärvellä. Loppuilta meni grillailun merkeissä. Perhon sai uitettua kalalle kovasta tuulesta huolimatta. Päästyämme joelle jakaannuimme muutamaan pieneen ryhmään eri puolille jokea Elmerin tuntemille ottipaikoille. Tukikohtana oli mökki lyhyen siirtymän päässä kalastuspaikoista, Muuramenjoesta ja Raudanjärvestä, jotka sopivat hyvin myös aloitteleville perhokalastajille. Jännitystä oli ilmassa jo ennen leiritapahtumien alkamista. Kahlasin paikalle haavin kanssa ja siiman päässä näkyi uivan vähintäänkin junan lailla vetävä kirjolohi
Kalaa ei ollut aktiivisesti liikkeellä, mutta kaksi kirjolohta kuitenkin erehtyi puremaan perhojamme. . Lähdimme iltapäivällä ruokailemaan mökille, mutta emme päässeet takaisin joelle rankan kaatosateen vuoksi. Kilpailuun voit osallistua niin monella värityksellä kuin haluat, eli nyt kynät suhisemaan. ON AIKA ottaa värikynät penaalista! Oletko hyvä värittämään, löytyykö sinulta värisilmää komean vieheen tekemiseen. tyylikkyyttä, värien sopivuutta toisiinsa sekä värityksen yleisilmettä. . KYLKI . Mukaan voit halutessasi liittää lyhyen viestin, mistä olet väritysideasi saanut. . Oikeudet vaapun väriin jäävät SVK:lle. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan viehesarja. Vuonna 2022 voittajaksi valittiin Taika Collanin väritys. SVK:n vuoden 2023 vuosiviehe kaipaa väriä pintaansa, joten nyt sinulla on mahdollisuus voittaa kilpailu, jossa valmistetaan voittotyöstä ihka oikea vaappu. Väritettävät kuvat voit ottaa alta talteen tai voit tulostaa ne fisuun.fi -sivuilta. Kilpailuaika on 1.10.2022–31.1.2023. Kilpailutöitä ei palauteta. MAAILMANMESTARIN OPISSA RAUDANJÄRVELLÄ Sunnuntain ohjelmassa oli lampikalastukseen tutustuminen Raudanjärvellä. Voittajavärityksestä tehtyä viehettä voi tilata ainoastaan SVK:lta. Sen sijasta jatkoimme perhonsidonnan ja kalajuttujen merkeissä. . Pystyimme siirtymään päivän aikana lammen suojaiselle rannalle, jossa perhon heittäminen oli helpompaa. hes kaikilla leiriläisillä, mutta haaviin asti saatiin enää vain yksi kirjolohi. . VAIKEUKSIEN kautta voittoon! Haastavan aamupäivän jälkeen perhoa purrut kirjolohi hymyilyttää Vilhoa.. Kilpailu on avoin kaikille alle 18-vuotiaille nuorille. Vaikka kilpailuaikaa on runsaasti (1.10.-31.1.2023), kannattaa toimeen tarttua heti. Kilpailun voittaa kilpailija, jonka värityksen SVK:n nuorisoja perhetoimikunnasta koostuva tuomaristo kokouksessaan valitsee. Viimevuotisen kisaan osallistui yli seitsemänsataa väritystä, voittajaksi valittiin Taika Collanin väritys. Kilpailutyöt tulee lähettää 31.1.2023 mennessä yhteystietoineen osoitteeseen Janne Tarkiainen, Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli tai janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. VATSA Vuosiviehe 2021. Päivän kalatapahtumien jälkeen ei ollut yllätys, että leiriläisten perhopenkeissä näkyi eniten erivärisiä Squirmy Worm -matoperhoja. Kilpailuvieheenä toimii toista kertaa Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12-senttinen vaappu, joka tunnetaan mainiona kuhavieheenä. . Kriteereinä tuomaristo pitää mm. Mukana opastamassa olivat Elmeri sekä Heikki Kurtti, ensimmäinen suomalainen perhokalastuksen maailmanmestari! Nytkin sääolosuhteet olivat tuulen takia vaativat, mutta ei kuitenkaan satanut. . Elmerin ja Heikin opissa oltuaan leiriläiset heittivät todella hienosti: kehitystä oli todellakin havaittavissa! Raudanjärven soiset rannat ovat myös avarampia kuin Muuramenjoen rannat, joten hyvä takaheittotila helpotti heittämään pitkiä siivuja. KILPAILUN SÄÄNNÖT: . Iltapäivän lähestyessä lähdimme takaisin mökille pakkaamaan, syömään sekä valmistautumaan kotimatkoille eri puolille Suomea. SELKÄ . Kilpailun voittaja palkitaan Laxman-uistimen tuotepaketilla
Eikä ihme, sillä sen toiminta on vireää ja kattaa lähes kaikki vapaa-ajankalastuksen eri muodot. ”Esimerkiksi Kurikan mestaruusonki on kaikille Kurikan, Jurvan ja Jalasjärven asukkaille avoin kilpailu. Jäsenistölle on tarjolla myös nuorisokerhotoimintaa, yhteisiä kalastusretkiä sekä laaja kattaus erilaisia kalastuskilpailuja. Ohjelmistossa on esimerkiksi pilkkimistä, onkimista, kilpaongintaa, veneongintaa, heittokalastusta ja uistelua. Seuran sihteeri Keijo Yli-Hakuni kertoo, että KUK perustettiin vuonna 1983 ja vuotta myöhemmin se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin. Jokaisen sarjan parhaat palkitaan, mutta mestariksi tulee se, joka onkii suurimman saaliin sarjasta riippumatta”, Yli-Hakuni kertoo. KURIKAN URHEILUKALASTAJAT – vapaa-ajankalastuksen yleisseura, joka satsaa kilpailuihin ja nuoriin TE K ST I I SM O MA LI N K U V A T T OM M I PA N TT I seurat esittelyssä K urikan Urheilukalastajat (KUK) kokoaa kalastuksen harrastajia kotipaikkakunnaltaan ja laajemminkin lähiseuduilta. TEKEMISTÄ YMPÄRI VUODEN Noin neljässä vuosikymmenessä KUK on vakiinnuttanut toimintansa niin, että jäsenistölle ja myös osin ei-jäsenille riittää seuran tapahtumissa tekemistä ympäri vuoden. 52 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KURIKAN Urheilukalastajien nuorten kerhoillassa maalattiin värikoukkuja Jukka Vähämäen opastuksella joulukuussa. Siinä on erikseen naisten, miesten, veteraanien ja nuorten sarjat. Seuran järjestämissä kilpailuissa puolestaan voi tavoitella Kurikan mestaruutta vaikkapa onkimisessa, kilpaonginnassa, veneonginnassa, pilkkimisessä ja kalatietoudessa. ”Ajatuksena oli silloin koota kalastuksen harrastajat yhteen ja järjestää kalastuskilpailuja”, Yli-Hakuni mainitsee
”Nyt kun ongitaan, tätä ongelmaa ei ole, ja mikä hienointa tapahtumaan tulee paljon sellaisiakin, jotka eivät osallistu muihin onkija kalastustapahtumiin. samaan pussiin. ILTAONGESSA PALKINNOT ARVOTAAN ”Meillä on myös esimerkiksi kesäisin joka keskiviikko iltaonkitapahtuma lukuun ottamatta kahta heinäkuun viikkoa. Yksi esimerkki tästä on koulujen päättäjäisten yhteydessä vuosittain järjestettävä Yöonki-tapahtuma, joKalastuskerho toimii aktiivisesti KUK:n nuorille suunnattu kerhotoiminta on myös sangen aktiivista. KERHO SILAKKALITKOJA valmistettiin kerhoillassa huhtikuussa. ”Tämä kilpailu saa lisähuomiota siitä, että se järjestetään Kurikan Hakupäällä-festivaalien kanssa samanaikaisesti”, Yli-Hakuni mainitsee. Kauden päätteeksi tulokset lasketaan yhteen, jolloin koko onkicupin tulokset selviävät”, Yli-Hakuni selvittää. Osallistua kannattaa siinä mielessä, että palkinnoille voi päästä ilman hyvää sijoitustakin, sillä palkinnot arvotaan”, hän jatkaa. ”Vanhempia ja muita aikuisia puolestaan kannustetaan lähtemään retkille mukaan ilmoittamalla niistä seuran Whatsapp-ryhmässä”, Pantti lisää. Nytkin kesällä mukana oli yhteensä noin viisikymmentä osallistujaa, joista puolet oli nuoria ja puolet aikuisia”, Yli-Hakuni kertoo. hon kaupunki lahjoittaa tasokkaat palkinnot kaikille osallistujille. ”Nuorille on luotu oma Whatsapp-ryhmä, joka on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja tehokkaaksi tiedotuskanavaksi. Kurikan Urheilukalastajissa on lisäksi nimettynä kaksi nuorisovastaavaa muiden nuorisotyötä tekevien hallituksen jäsenten lisäksi. NUOREN onkijan saalissärki huhtikuulta. YÖONGESSA YHTEISTYÖTÄ KURIKAN KAUPUNGIN KANSSA Kurikan kaupunki suhtautuu myönteisesti nuorisotoimintaan ja myös KUK saa siltä reilusti avustuksia. ”Voi VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 53. KUK ilmoittelee tapahtumistaan montaa eri mediaa hyödyntäen, kuten paikallislehdessä, Facebookin Kurikka-ryhmässä sekä seuran omassa Facebook-ryhmässä, omilla internetsivuillaan ja omassa Whatsapp-ryhmässään. Lisäksi kanavalla kerholaiset kertovat mielellään omista kalastusretkistään, saalistaan ja tarvikehankinnoistaan”, seuran nuorisovastaava Tommi Pantti selvittää. Tuorein tapaus on tämän vuoden elokuussa Peräseinäjoen Kalajärvellä pidetty SM-onki, jota myös KUK oli yhtenä Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin seuroista järjestämässä. Joka vuosi järjestetään myös Hakupäällä onkikisa, jossa mies ja nainen ovat kilpaparina ja onkivat ns. Rahallisesti homma pyörii omillaan, ainakaan mitään voittoa ei jää. JÄRJESTÄÄ KILPAILUJA JA JÄSENET OSALLISTUVAT Kurikan Urheilukalastajat osallistuu myös valtakunnan tason ja vapaa-ajankalastajapiirin kilpailujen järjestelyihin. Kerhoilloissa rakennetaan muun muassa erilaisia vapoja, onkilaitteita, silakkalitkoja ja uistimia, joita sitten käytetään, kun mennään yhdessä kalastamaan. Parhaimmillaan kerhoilloissa on ollut samanaikaisesti jopa viisi aikuista vetäjää. Tähän on taustana se, että aiemmin kaupungin uimaranta oli aina roskainen ja täynnä lasinsirpaleita päättäjäisbileiden jäljiltä. Jokainen kerta on myös oma kilpailunsa, ja sarjat löytyvät niin naisille, miehille kuin nuorillekin. ”Iltakisoihin saa tulla ulkopuolisiakin, eikä nuorilta peritä kilpailumaksua, ja aikuisiltakin se on vain viisi euroa. ”Järjestämme esimerkiksi talvella pilkkija kesällä onkisekä silakanlitkausretkiä”, Yli-Hakuni sanoo. Myös aikuiset eli halukkaat vanhemmat ovat kerhotapahtumissa mukana, joten kyse on perhetoiminnasta
Siellä voi kalastaa, paistaa makkaraa ja jopa yöpyä. Järjestelyvastuun kantajien lisäksi seuralta liikeni kilpailuun myös osallistujia ja menestystäkin tuli mitalisijoituksiin asti. Rohkeasti siis mukaan vaan, sillä varmasti neuvoja annetaan”, Yli-Hakuni lupaa. ”Porukka alkaa ukkoutua, ja johtokuntaan olisi saatava myös uutta nuorempaa porukkaa. Yksi hänen huolenaiheistaan on se, että vaikka aikuisia jäseniä onkin suhteellisen paljon, niin vastuunkantajien ydinjoukon vaihtuvuus on ollut jo jonkin aikaa vähäinen. Keski-ikä on nyt johtokunnassa kuu. ”Täällä ei todellakaan olla tuhansien järvien maakunnassa”, Yli-Hakuni naurahtaa. ”Saavutimme yhteensä viisi pronssia ja perhesarjassa irtosi jopa kultaa. Teini-ikäiset kuitenkin Yli-Hakunin mukaan puuttuvat joukosta, sillä nuorisojäsenet ovat lähinnä alle 12-vuotiaita lapsia. ”Teineille taitaa kännykkä olla kasvanut käteen kiinni niin, etteivät ennätä kalastamaan”, Yli-Hakuni vitsailee. Erityisen hyvin näytökset kalan oikeaoppisesta käsittelystä ja valmistuksesta ovat saaneet julkisuutta erilaisilla messuilla, joissa ne ovat keränneet paljon kiinnostuneita katsojia”, hän sanoo.” KALANKÄSITTELY seurat esittelyssä . 54 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Myös seuran kokoukset pidetään siellä valoisaan vuodenaikaan. Näistä laituri ja laavu ovat myös muiden kuin seuraan kuuluvien käytettävissä. SILAKAN litkaus tuotti mukavasti saalista myös Toni Mäkelälle Raippaluodon sillalla toukokuussa. Kalankäsittelynäytökset suosittuja Kalan käsittelykurssit ovat Yli-Hakunin mukaan suosittuja tapahtumia. sanoa, että jokainen seuran kynnelle kykenevä oli järjestelyissä mukana. KURIKAN Urheilukalastajien aikuiset ja nuoret tekevät vuosittain useita yhteisiä kalastusretkiä. PUUTETTA KALAVESISTÄ JA VASTUUNKANTAJISTA Kurikan Urheilukalastajissa on 154 maksanutta jäsentä, joista alle 18-vuotiaita nuoria on 25. ”Rauska reinikka on toimintamme todellinen keskipiste varsinkin kesäkuukausina. Toimintaa rajoittaa Pohjanmaalla kalavesien vähäisyys. Itsekin olin heti aamusta liikennettä ohjaamassa”, Yli-Hakuni kertoo. Niissä kaloista myös valmistetaan ruokaa, joka tekeekin hyvin kauppansa. ”Esimerkiksi palokuntanuorten kanssa on pidetty yhteisiä tapahtumia, ja kylläpä heille maistui kokkaamamme kala. Toki siellä järjestetään myös kerhoiltoja ja onkikilpailuja”, Yli-Hakuni mainitsee. Rohkeasti siis mukaan, ei tämä ylivoimaisen vaikeaa ole. denkymmenen vuoden tienoilla. Mitaleja onkin viime aikoina tullut seurallemme lähes kaikista SM-tason onkikilpailuista ”, Yli-Hakuni myhäilee. Kaiken minäkin olen kantapään kautta oppinut tai joutunut muilta kysymään. RAUSKA REINIKKA TOIMINNAN SYDÄMENÄ Kurikan Urheilukalastajista puhuttaessa ei voida ohittaa Kyrönjoen varrella sijaitsevaa Rauska reinikka -nimistä rantapaikkaa, jossa seuran jäsenten vapaassa käytössä on kota, laavu, laituri ja wc. Toukokuussa mentiin porukalla silakkaa litkaamaan Raippaluodon sillalle
Lähde: Suomen kalakirjaston arkisto ¹) enkeliskakoukku tarkoittanee englantilaista koukkua ²) Nykyrahaksi muutettuna 20-80 markan sakko vastaa noin 116-466 euroa . Kun nyt tiedämme, että tämmöinen onkiminen kestää monta kuukautta, niin voimme ymmärtää, kuinka suurta vahinkoa se matkaan saattaa. Isoja taimenia kutsuttiin tuolloin yleisesti lohiksi, mitä kuulee vielä tänäkin päivänä. Ohessa vuonna 1886 ilmestyneessä Uljas-lehdessä ollut ”Epäkohta poistettava” -kirjoitus, jossa huolta kannettiin koskikalojen poikasten onkimisesta. Jos menemme jonkun kosken luo, esim. S uomessa on kalastusta säädelty jo 1700-luvulla Ruotsin vallan aikana. Noin 15’ eli 20 tuhatta lohenpoikaa joutuu ainoastaan Tampereen koskessa hukkaan, ja samoin menetellään myös muualla, joten lohien eneneminen suuresti estetään. Kirjoituksessa patistetaan virkamiehiä puuttumaan Tammerkosken pikkupoikien ”lohenpoikasten” luvattomaan ongintaan sakon uhalla. Kuva Cabinet fotografi, Museovirasto, historian kuvakokoelma. Kuinka noudatetaan tätä asetusta. TAMMERKOSKI, pikkusilta ja tehdaskaupunkia vuonna 1885. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 55. Tampereen, niin näemme usein kymmenkunnan poikaa olevan ongella. Autonomian aikana maa sai vuonna 1865 uuden kalastussäännön, jossa kiellettiin mm. Eipä muuta kuin lohen poikia, 8–10 tuumaisia, ja saavatkin niitä tavallisella enkeliskakoukulla ¹, mato syöttinä, kolme-, neljäkymmentä päivässä. Kalastus asetuksen V luvun 37 pykälässä sanotaan, että joka rikkoo yllä mainittua 12 pykälää vastaan, vetäköön sakkoa kahdestakymmenestä kahdeksaankymmeneen ² markkaan sekä menettäköön pyydykset ja saaliin. Olisi siis suotava, että kaikki, jotka harrastavat lohen enenemistä vesissämme ja varsinkin asianomaiset virkamiehet, pitäisivät silmällä tätä epäkohtaa, joka on äärettömäksi haitaksi kalain enenemiselle ja koettaisivat, nyt kun onkimisen aika taas vähitellen alkaa, tehokkaasti sitä estää. Mitähän onkivat. Museoviraston kuvakokoelmasta löytyi sopivasti Tammerkosken kuva vuodelta 1885 vähän veden aikaan, jossa voisi hyvin kuvitella jalokalojen poikasten vilistävän koskikivien lomassa. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . lohen ja siian poikain pyynti koskista ja jokien suissa. Epäkohta poistettava Kalastus asetuksen II luvun 12 pykälässä sanotaan, että lohen ja siian poikain pyytäminen koskissa ja jokien suissa kielletään
”Pystyimme kuitenkin tekemään selvän eron pronssimitalisti Norjaan”, Aino mainitsee. Suomalaisten menestystä Norjassa voi pitää mainiona, sillä joukkueemme sijoittui hopealle Tsekin jälkeen. Viimeksi mainittu korostaa, että nimenomaan joukkueen onnistuminen lämmittää, vaikka yksilökisakin on toki tärkeä. ”Joukkueessa on sentään viisi kalastajaa, joiden kaikkien pitää onnistua, sillä heidän tuloksensa lasketaan yhteen lopputuloksiin. Lisäksi voitimme koko neljännen jakson – siis myös Tsekin. Saimmekin useita yksittäisiä voittoja eri pooleilta. Tähän asti naiset olivat kalastaneet yhteisissä kisoissa myös miehiä vastaan. TSHEKKI ODOTETUN KOVA Viidenneksi henkilökohtaisesti yltänyt Aino Hynnä korostaa, että etukäteen ajatellen Tsekki oli suuri ennakkosuosikki, jonka voittaminen olisi vaatinut heiltä suurta epäonnistumista. SUOMEN naisten hopeajoukkue perhokalastuksen MM-kisoissa Norjassa. Kilpailujen alkaessa oli suomalaisia vastassa myös ennestään tuntemattomia maita, kuten Yhdysvallat, Australia ja Etelä-Afrikka. Erityisesti lopputuloksissa neljänneksi sijoittuneista ”jenkeistä” ajateltiin ennen kisojen alkua, että he voisivat koviakin kalastajia. Lisäksi Aino Hynnä ja Maija Koistinen olivat henkilökohtaisessa kilpailussa hienosti viides ja kuudes. Arvio osoittautui oikeaksi, sillä USA:n naiset kalastivat neljänsiksi häviten pronssimitalin vain yhden pisteen erolla. Suomea edustivat myös Camilla Mäkinen (17:s) Erica Grahn (25:s) ja joukkuetta kipparoinut Maria Tuominen (27:s). Oli ilo huoma. 56 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Emme lähteneet kuitenkaan valmiiksi Tsekille häviämään, vaan taistelumielellä. Eikä sellainen tuntunut realistiselta, olihan maan joukkue sijoittunut peräti neljänneksi MM-kisoissa, joissa mukana olivat myös maailman parhaat miehet. Vain äärimmäisen vahva Tsekki Suomea parempi NAISTEN ENSIMMÄISISSÄ OMISSA MM-KILPAILUISSA KILPAILUT TEKSTI ISMO MALIN KUVAT CAMILLA MÄKINEN N orjan Stor-Elvdalilla tehtiin heinäkuun alussa historiaa, kun naiset pääsivät ensimmäistä kertaa kisaamaan omissa perhokalastuksen MM-kilpailuissaan. Voimme siis olla äärimmäisen tyytyväisiä”, Maria korostaa. Ennakkokaavailut pitivät myös paikkansa, sillä joukkuekullan lisäksi Tsekki vei kaikki henkilökohtaiset mitalit
Pääasiallisena kohdelajina harjus Pääasiallisin kohdekala Norjan kilpailuissa oli suomalaisille tuttu harjus, joka oli osalle joukkueista aivan uusi tuttavuus. Lisäksi Itse kalastaminen ja muihin kalastajiin tutustuminen ovat hienoja kokemuksia”, he vakuuttavat. ”Itse esimerkiksi kahlasin kaulaani asti ja yritin oksien välistä jotenkin saada vipattua perhon pyyntiin”, Aino selvittää. ta, että olemme selkeästi kehittyneet viime EM-kisoista. Suomen naiset viettivät harjoitusviikon Nordre Renaelvalla, jossa olosuhteet olivat jopa niin hirveät, että järjestäjät harkitsivat kilpailun perumista tältä kohteelta. KOHDEKALA VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 57. (9 joukkuetta). Käytännössä siellä pystyi kahlaamaan hyvin vähän ja kalastettavaa kaistaletta jäi vain noin viiden metrin leveydeltä rannasta ulospäin. ”Olimme mielestäni koko kilpailun urheilullisin joukkue, mitä pystyimme vallitsevissa olosuhteissa myös hyödyntämään”, Aino arvioi. KILPAILEMAAN OPPII VAIN KILPAILEMALLA Joukkue oli Norjassa viikon ajan treenaamassa lähellä kilpailuvesiä. ”Kukaan tervejärkinen ei normaalisti niin tekisi, mutta kilpailutilanne on kilpailutilanne”, Maria lisää. TULVAVESI OLI ETU SUOMELLE Korkeassa tulvassa ollut vesi haittasi kalastusta niin treeniviikolla kuin itse kilpailussakin. Lopulta se kuitenkin oli vain eduksi Suomelle. HENKILÖKOHTAISESSA kisassa kuudenneksi sijoittunut Maija Koistinen kalastaa Norjan MM-kilpailuissa. He toivottavatkin perhokalastuskisoihin mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet naiset. ”Kun seuraavat MM-kisat kahden vuoden päästä ovat Tsekissä, joten silloin ei vielä kuitenkaan kultamitalia taida tulla”, Aino ja Maria arvioivat. Toisaalta se on palkitsevaa, sillä olo on tyytyväinen, kun kisaviikko on ohi. ”Myös menestyksen saavuttamiseen pätee vanha sanonta, jonka mukaan kalastamaan oppii vain kalastamalla ja kilpailemaan kilpailemalla”, Maria toteaa. Lisäksi porukan kesken oli sovittu, että kaikki yrittävät käydä kalalla mahdollisimman paljon. Voitti siis samalla tämän poolin”, Aino mainitsee. Huonoa tuuria oli kumminkin Marialla ja Camillalla, jotka molemmat joutuivat kertaalleen pooliin, josta kukaan ei koko kisojen aikana saanut kalaa. Suomen perhokalastajanaisten tasoa Maria ja Aino luonnehtivat niin, että sen kärki on terävä, mutta lyhyt. Lisäksi joistakin pooleista löytyi myös taimenta ja siikaa. Poolituuria Suomen naiset eivät olleet vielä ennättäneet analysoida, kun haastattelua tehtiin elokuun lopussa. (50 osallistujaa). Tulokset (p.) Maajoukkueet: 1) Tsekin tasavalta 62, 2) Suomi 96, 3) Norja 120. ”Kilpaileminen saattaa olla rankkaa ja sisältää valvomista ja väsymystä. Myös suomalaisiin harjuspaikkoihin verrattuna todella leveä Glomma – jopa 300 metriä – oli suurtulvassa. ”Toisaalta Maijalla oli tosi hieno onnistuminen, kun hän sai kalan poolilta, josta kukaan muu ei saanut mitään. ”Joillain alueilla kalastin myös uppoavalla siimalla”, Aino lisää. Henkilökohtainen sarja: 1) Tereza Rutova CZE 9, 2) Katerina Svagrova CZE 11, 3) Marketa Prochazkova CZE 12, 5) Hynnä Aino FIN 13, 6) Koistinen Maija FIN 13, 17) Mäkinen Camilla FIN 22, 22) Grahn Erica FIN 25, 23) Tuominen Maria FIN 27. Se oli turhauttavaa”, Maria sanoo. Perussetti kalojen pyyntiin oli nymfi pitkällä perukkeella, mutta myös drivedroppenia eli yhdistelmää, jossa pintaperho on ylhäällä ja alhaalla kevyt nyfmi, tarjottiin kaloille. Jotkut osallistuivat myös SM-karsintoihin saadakseen kilpailutuntumaa. ”Tämä tarkoitti, että poolia oli kalastettava tosi tarkasti, ja samoja paikkoja piti käydä läpi moneen kertaan, jos kalaa ei löytynyt
58 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Joukkuekilpailussa Suomelle pronssia kalastivat Jussi-Pekka Myllymäki, joka oli henkilökohtaisessa sarjassa hienosti toinen, Eetu Hyväri (10:s), Kai Kallio (19:s), Ville Ristolainen (24:s) ja Olli Toivonen (26:s). Johdimme nimittäin aluksi ylivoimaisesti, mutta lopussa muut huippumaat saivat juonesta kiinni, ja Ranska ja Espanja menivät ohi”, Kinnunen pohtii. Neljänneksi olimme aiemmin sijoittuneet, vaikka kuinka usein. Historiaa kirjoitettiin näissäkin kisoissa uusiksi, kun Suomen miehet saavuttivat kaikkien aikojen ensimmäiset EM-mitalinsa. ”Mitaliin olemme tosi tyytyväisiä, sillä pronssi on Suomelle ensimmäinen mitali EM-kilpailuista. KILPAILUT TEKSTI ISMO MALIN KUVAT CAMILLA MÄKINEN Miehille joukkuepronssi ja henkilökohtainen hopea PERHOKALASTUKSEN EM-KILPAILUISTA M iesten perhokalastuksen EM-kilpailut järjestettiin viime heinäkuussa Norjan Stor-Elvdalissa samaan aikaan naisten maailmanmestaruuskisojen kanssa. JÄRVIOSUUDELLA TAKTINEN VIRHE Myös järviosuudella kalastettiin harjusta, kuten pääosin muuallakin kisavesillä, ja sielläSUOMEN Jussi-Pekka Myllymäki voitti henkilökohtaisen sarjan hopeaa, Italian Luigi Brunelli kultaa ja Ranskan Jean Guillaume pronssia. Santeri Kinnunen toimi joukkueen ei-kalastavana kapteenina. Silti jäi myös hieman harmittamaan, koska enempäänkin olisi ollut mahdollisuuksia
Lisäksi vuolaat ja tulvassa olevat joet ovat suomalaisille tuttuja myös kotimaasta”, Kinnunen mainitsee. l Paino 6 g Vapaa-ajankalastajan KAUPPA kin Suomella meni aluksi mainiosti. Sen pyynti on Suomessa tutumpaa kuin Keski-Euroopassa. Kinnusen mielestä Suomen joukkueen olisi kuitenkin loppujen lopuksi pitänyt liikkua järvellä enemmän ja vaihtaa paikkaa useammin. EUMERIN upeat HEITTOPERHOT 6 € NORTHTUBE FAST SINK Ainutlaatuinen väritys kuhalle ja ahvenelle. (83 osallistujaa). Menestyminen vaatii toki muutenkin paljon työtä. Lisäksi hän sijoittui kerran kolmanneksi ja kahdesti neljänneksi pooleillaan. Tosin se ei taida olla tuttua oikein kenellekään”, Kinnunen arvioi. ”Itse kävin paikan päällä vuonna 2019, mistä oli tietysti suuri hyöty. Tulokset (p.) Maajoukkueet: 1) Ranska 128 pistettä, 2) Espanja 128, 3) Suomi 135. Myllymäki SUOMEN Jussi-Pekka Myllymäellä oli tuomisinaan perhokalastuksen EM-kilpailuista kaksi mitalia: hopea henkilökohtaisesta sarjasta ja joukkuekisan pronssi. On kalastettava paljon ja pidettävä fyysisestä kunnosta hyvä huoli”, seitsemän vuotta kilpaperhokalastuksessa huipputasoa tavoitellut Myllymäki korostaa.. Kun Norjan kilpailuja oli koronapandemian takia siirretty jo kolmasti, niin suomalaisillakin oli ollut useita mahdollisuuksia käydä tutustumassa kisavesiin etukäteen. l Paino 8 g SPINTUBE PIKE SVK Haukiperho SVK:n väreissä l Paino 23 g SPINTUBE PIKE Toimii erityisen hyvin tummissa humuksen värjäämissä vesissä l Paino 23 g TARJOUS! 12 € TARJOUS! 8 € (15,-) 8 € (15,-) EUMERIN ARCTIC MEDIUM Ahvenelle, taimenelle ja kirjolohelle. Tyytyväisyyttä suomalaisleirissä nostatti toki myös Jussi-Pekka Myllymäen henkilökohtainen hopea. ”Se oli mahtava bonus, johon pääsemiseen tarvitaan huippusuoritusta ja vähän jo tuuriakin”, kippari Kinnunen määrittelee. vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. Pääosin hän kertoo kalastaneensa pitkän perukkeen päässä olleella nymfillä. ”Jäimme liiaksi niille kolmelle samalle paikalle, joista olimme aluksi saaneet hyvin kalaa. Hyvän onnen lisäksi Kinnunen löytää muitakin syitä Suomen onnistumiselle. ”Lisäksi kalastin drivedroppenilla, joka on pinturin ja kevyen nymfin yhdistelmä”, Myllymäki mainitsee. ”Itse kilpailussa kalastaminen oli hyvin paljon samanlaista kuin Suomessa niin tekniikan kuin taktiikankin osalta”, Myllymäki sanoo. ”Oli se nappisuoritus”, mies itse arvioi. Myös pooliarvonta ja -kierto olivat hänen mielestään suotuisat, sillä kohdalle osui kaksi todellista huippupoolia ja muutkin olivat ihan kelvollisia. Jussi-Pekka Myllymäki: Oli nappisuoritus Lopulta hopealla kokonaistuloksissa sijoittunut Jussi-Pekka Myllymäki kalasti tasaisen varmasti voittaen poolinsa kertaalleen niin järvellä kuin myös Atnan jokiosuudella. (16 joukkuetta). ”Ensinnäkin vaikka Norjan kilpailuissa kalastettiin jonkin verran myös taimenta ja siikaa, niin harjus oli tärkein kisakala. Toisaalta harjuksen järvikalastus ei ole meille niin tuttua puuhaa kuin jokikalastus. Henkilökohtainen sarja: 1) Brunelli Luigi ITA 10 pistettä, 2) Myllymäki Jussi-Pekka 13, 3) Jean-Guillaume FRA 15, 10) Hyväri Eetu 22, 19) Kallio Kai 31, 24) Ristolainen Ville 33, 26) Toivonen Olli 36. Menestys vaatii paljon työtä Suomalaiset olivat Norjassa viikon ajan ennen kisoja treenaamassa paikassa, jossa joet ja järvet ovat hyvin samankaltaiset kuin kisa-alueella. Ainutlaatuinen erikoisväritys, jota et saa mistään muualta
KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM Lakeuden Urheilukalastajille ropisi kunnon mitalisade SM-ONGESSA KALAJÄRVELLÄ Raimo Vallitulla painavin saalispussi SM -onki järjestettiin tänä vuonna Peräseinäjoen Kalajärvellä. PAULA SAARINEN PARAS NAISISSA, JANNE UITTO MIEHISSÄ Naisten sarjan voitti Paula Saarinen Pohjois-Karjalan Urheilukalastajista. Hieman edellisviikkoja viileämpi keli ei haitannut kilpaväkeä, kun he heinäkuun 30. RAIMO VALLITULLA SUURIN SAALIS Saaliissa nähtiin muun muassa pientä särkeä, kiiskeä ja ahventa, mutta joukossa myös noita kaikkien toivomia bonuslahnoja. Naiset ja naisveteraanit vietiin busseilla onkipaikoilleen, ja muut sarjat oli sijoitettu kävelymatkan päähän kilpailukeskuksesta. Aloituksessa kävi perinteisesti, kun ensimmäisen puolen tunnin aikana oli tapahtumia melko runsaasti ja kilpailun edetessä syönti alkoi hyytyä. Alle 15-vuotiaiden nuorten kultamitali meni MB-Eräkerhon Valtteri Haapalalle. Ennakkoilmoittautuneiden määrä jäi odotuksista, mutta paikalle saapui kuitenkin noin 315 voitonnälkäistä onkijaa, siis kuta kuinkin saman verran kuin viime vuonna Saimaan kanavalle. SM ONKI 60 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Miesveteraaneissa kilpailleen Raimon saalis sai vaakalukeman 2620 grammaa. Kilpailu piti alun perin kisata viime vuonna, mutta epävarman pandemiatilanteen takia se päätettiin siirtää vuodella eteenpäin. päivänä valloittivat Kalajärven rannat. Toiseksi korkeimmalle korokkeelle nousi Lakeuden NUORTEN alle 12-vuotiaiden sarja oli sijoitettu sorarannalle, jonka tuntumassa ainakin särjet viihtyivät. Nyt kuitenkin palaset loksahtivat kohdilleen ja suven kenties odotetuin onkikilpailu saatiin maaliin. Alle 12-vuotiaiden nuorten sarjan voitti mainiolla onginnalla Lakeuden Urheilukalastajien Ukko Pihlajamäki. Hän malttoi onkia matalan veden kalat ensin pois ennen kohon syvemmälle siirtämistä. Komeimman saaliin nosti Vuosaaren Urheilukalastajia edustanut Raimo Vallittu, voittaen luonnollisesti samalla oman sarjansa. Hopealle nousi Lauri Åman Nummi-Pusulan Kalaseurasta ja kolmanneksi tuli Joona Uuttu Lakeuden Urheilukalastajista. Toiseksi onki samassa sarjassa Seppo Siltala Kiskon Kalakerhosta ja kolmanneksi tuli Kurikan Urheilukalastajien Juhani Vaskivuori. Kalajärvi oli selkeästi kitsaalla tuulella, eikä kahden kilon ylityksiä kovin montaa nähty. Hopeamitalin arvoisesti onki Nummi-Pusulan Kalaseuran Urmas Oskari ja pronssin pokkasi Artturi Kiili Kurikan Urheilukalastajista. Toiseksi onki Vili Ärrälä Oriveden Onkijoista ja pronssimitalin nappasi Heinolan Seudun Erämiehiä edustanut Eetu Pylkkänen. Alle 19-vuotiaiden sarjan kultamitalin nappasi Lakeuden Urheilukalastajia edustanut Juho Mäenpää
”Kyllä, juuri mato-onginta on oma lajini. Huomasin myös nopeasti, että kohoa ja samalla tietenkin koukkua kannatti pitää liikkeessä koko ajan. Tässä haastattelussa hän paljastaa harrastuksensa saloja hieman tarkemmin. Naisveteraanisarjan kulta meni vuorostaan Lentokala ry:n Hilkka Helinille. Lakeuden Urheilukalastajille ropisi kunnon mitalisade SM-ONGESSA KALAJÄRVELLÄ Urheilukalastajia edustanut Tarja Huhtala. MITALISADE LAKEUDEN URHEILUKALASTAJILLE Kokonaisuudessaan kilpailusta voidaan sanoa, että Lakeuden Urheilukalastajat pääsivät nauttimaan mitalisateesta. Ensi vuoden kilpailupaikasta ei ole tätä kirjoittaessa vielä tietoa, mutta toivon mukaan pitopaikka tarkentuu vielä kuluvan vuoden aikana. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 61. Kun tähän lisätään joukRaimo Vallittu Raimo Vallittu on onkinut koko ikänsä – kilpaillut vuodesta 1978 lähtien RAIMO VALLITTU nosti tämän vuoden suurimman saaliin SM-ongessa. Hän on ollut tuttu näky Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastapiirin ja Suomen Vapaa-ajankalastajien järjestämissä nuorten kalastustapahtumissa. Perhesarjan kultamitalit saivat kaulaansa Kurikan Urheilukalastajien 1:stä edustaneet Katri, Kai, Tuija ja Keijo Yli-Hakuni. ”Olen onkinut koko ikäni mutta onkikilpailuissa olen käynyt vuodesta 1978 asti.” Innostus onkimiseen yhdistettynä työelämään nuorten parissa on sittemmin johtanut Raimon mukaan myös nuorten kalastustouhuihin. Kurikan Urheilukalastajia edustanut Jaana Latva-Nikkola sai pronssia. KUINKA pitkään olet harrastanut ongintaa. Onkikilpailusta tietenkin. Kilpa-onginnassa valmistelut vievät mielestäni aivan liikaa aikaa, kun tahtoisin vain heti aloittaa onkimisen.” TÄMÄN vuoden SM-ongen paikka-arvonnassa sait ilmeisesti mieluisan paikan. Eli muistutamme piirejämme, että mahdollisia hakemuksia voidaan osoittaa joko SVK:n kilpailuvastaavalle tai sen onkijaostolle! tokala ry:stä. Henkilökohtaisissa sarjoissa viisi mitalia, joista peräti kolme kultaista. Kolmanneksi onki Sami Humppi Viitasaaren Kalakavereista. OLETKO erikoistunut nimenomaan niin kutsuttuun ”mato-ongintaan”, jossa mäskäys on kielletty. Tällä tavalla sain muun muassa liki puolikiloisen ahvenen.” Tässä vaiheessa Raimo nostaa pienehkön pasurin kanavan vihertävästä vedestä, ennen kuin hän jatkaa: SM-ONGEN tuore Suomen mestari Raimo Vallittu mielipuuhissaan. Ja mistäköhän minä Raimon tavoittaisin näin arkiaamupäivästä. Miesten sarjan voitto meni Lakeuden Urheilukalastajien Janne Uitolle ja hopean nappasi Ari Rientonen Lentokala ry:stä. Kisapaikka oli puitteiltaan mitä mainioin ja sujuvista järjestelyistä vastasi Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri. Tapaamme Helsingin Vuosaaressa Uutelan kanavalla, jossa hän ja kymmenkunta muuta onkijaa ottavat toisistaan mittaa aurinkoisessa loppukesän kelissä. Hopealle nousi Kalahuovien Taru Rouhiainen ja kolmanneksi tuli Raija Huttunen Lenkuesarjojen neljä mitalia, niin melkoisen tempun tämä pohjalaisseura teki. Kokeilin joskus myös kilpaongintaa, mutta se ei ole minun juttuni. ”Kyllä. Kyseinen alue oli kalaisa ja lähialueelta irtosi useita muitakin hyviä sijoituksia.” MENIT sitten kiskomaan SM-ongen kovimman tuloksen, ja luonnollisesti myös sarjavoiton. Aktiivinen kala ei yhtään välittänyt paikallaan olevasta onkityylistä. Mikä oli kilpailutaktiikkasi. ”Tässä paikassa piti aloittaa pitkällä vavalla, joten jätin aika lailla lyhyemmät versiot sivuun ja aloitin heti kättelyssä kahdeksan metrin vavalla
Lisäksi tehdään porukalla, milloin mitäkin kalastusvermeitä ja se sosiaalinen puoli on hyvinkin tärkeä osa tätä toimintaa.” Tähän näkemykseen ei voi kuin yhtyä. SM-ongessakin käyttämäni kahdeksan metrin vapa on jo kymmenen vuotta vanha ja todella raskas käyttää. Vinkki osoittautuikin erittäin toimivaksi, ja samalla huomasin, että valkoiset toukat eivät toimineet lainkaan. Millaisella virityksellä sinä ongit. SM-ongessa käytin 18-numeron koukkua, eli melko pientä. Kalajärven SM-ongessa sain vinkiksi käyttää tummanpunertavaa kärpäsentoukkaa, eli ei sitä normipunaista, joka on tavallaan vaaleampaa. Tuulettomissa oloissa käytän mieluummin sellaista kynätai suippomallista kohoa. ”Itse käytän pääsiimana 0,16 millin ja tapsina 0,12 millin siimaa. ”Kohon muoto on hyvinkin riippuvainen esimerkiksi tuulesta. ”Vapoja minulla on useita mutta ongin mieluiten viiden sekä seitsemän metrin vavalla. ”Kannattaa liittyä johonkin kalastusseuraan liittyä. Naiset: 1) Paula Saarinen, Pohjois-Karjalan Uk 903, 2) Tarja Huhtala, Lakeuden Uk 661, 3) Jaana Latva-Nikkola, Kurikan Uk 640, 4) Jenni Sievänen, Lentokala 555, 5) Heidi Pernu, Lakeuden Uk 537, 6) Elisa Juurikka, Iin Km 458, 7) Outi Laasonen, Härmän seudun Kalastajat 456, 8) Sari Sulasalmi, Korvatunturin Kalastajat 391, 9) Anneli Haaraoja, Iitin Km 351, 10) Nina Hammarberg, Kalakerho Salar 344, 11) Saara Silvennoinen, Kiteen Kk 334, 12) Anu Nyyssönen, Nilakan Kk 309, 13) Sari Sippola, Lappajärven Kv 298, 14) Eija Keihäs, Forssan Kv 254, 15) Satu Jokipelto-Kiili, Lakeuden Uk 225, 16) SM ONKI 62 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Löysin noin viiden metrin päästä penkan, ja sen ”kyljestä” sain kuin sainkin melkein kaikki kalani.” TAAS uppoaa koho ja tällä kertaa tuore Suomen mestari nostaa salakan pussinsa perukoille. Puhutaan hieman välineistäsi. Millaisia koukkuja itse suosit. Pidemmässä vavassa saatan käyttää jokusen lyijyhaulin lisää. Nuoret 19 v.: 1) Juho Mäenpää, Lakeuden Uk 722, 2) Oskari Urmas, Nummi-Pusulan Ks 433, 3) Artturi Kiili, Kurikan Uk 329, 4) Aatu Koliini, Lakeuden Uk 272, 5) Jesse Niskanen, Viitasaaren Kk 268, 6) Matias Hartikainen, Kurikan Uk 260, 7) Niko Saastamoinen, Viitasaaren Kk 210, 8) Sanni Niskanen, Viitasaaren Kk 104, 9) Sasu Saarinen, Kurikan Uk 49, 10) Leevi Pippuri, Rääkkylän Kk 35. Kaivelen sopivista paikoista niin kutsuttuja savimatoja, ja sitten vaan värjäyshommiin. ”Kyllä vain. Pääsiimani on värillinen, jotta näkisin sen paremmin ja saisin siitä heti kiinni, kun kala on koukussa. Kalajärvellä pelasi tämä minun oma väritykseni todella hyvin.” LOPUKSI , millaisia vinkkejä antaisit aloittelevalle onkijalle. Keskusjärjestö onnittelee Raimoa vielä kerran SM-ongen voitosta ja toivottaa kireitä siimoja loppukesälle ja alkavaan syksyyn! Tulokset (grammaa): Henkilökohtaiset sarjat: Nuoret 12 v.: 1) Ukko Pihlajamäki, Lakeuden Uk 528, 2) Vili Ärrälä, Oriveden Onkijat 473, 3) Eetu Pylkkänen, Heinolan Seudun Em 447, 4) Alvar Berglund, Kalakerho Salar 334, 5) Jere Knuuttila, Lakeuden Uk 284, 6) Eino Ilomäki, Lakeuden Uk 157, 7) Isak Berglund, Kalakerho Salar 34. Samalla se on kuitenkin myös vahva vapa.” ENTÄ kohot, onko jokin tietty versio suosikkisi. Koukku ei missään nimessä saa lähteä ”vispaamaan”, kuten juuri vinoon sidottu koukku tekee.” SYÖTITHÄN valitaan aina tilanteen ja vesistön mukaan. Pidän henkilökohtaisesti reiällisistä koukuista, koska ne pysyvät lenkkinsä ansiosta paremmin suorassa. Sitä siirtämällä saa tarvittaessa olivetin uuteen paikkaan. Sillä tulikin kaikki kalat, isot ja pienet. Tuulisissa keleissä käytän usein pyöreää kohoa ja silloin lisään siimaan myös lyijyhaulin, jonka laitan vavankärjen ja kohon välille. ”Itse käytän kärpäsentoukkaa, matoa, surviaista eli juuri näitä perinteisiä onkisyöttejä. Tapsini pituus on noin 30 senttiä ja on vuorostaan läpinäkyvä. Kohothan ainakin osittain määräävät painotuksen, vai mitä. Kilpailuihin ja reissuihin pääsee sitten helpommin yhteiskuljetuksiin ja sen sellaisiin. Olisiko jotain vinkkejä tähän liittyen. ”Koukkukin on riippuvainen paikasta ja totta kai myös saaliskalasta. Madoista sen verran, että niitä värjään itse. Yleensä käytän 14-20-numeroisia koukkuja. Sieltä saa uusia kalakavereita ja heiltä vuorostaan kullanarvoisia vinkkejä. Millaisia vapoja suosit kilpailussa. Pääpainona käytän olivettia (liukupaino) ja sen pitää paikallaan pieni lyijyhauli. Muuten tuuli vie ilmassa olevan siiman mutkalle ja onkiminen hankaloituu. Yksitoistametriseen vapaani virittelen kaksi olivettia sekä luonnollisesti myös isompaa kohoa.” KOUKULLA ja koukunvalinnalla on iso vaikutus kalantuloon. Kooltaan käytän eniten kahden tai kolmen gramman kohoja.” SIIMAPOLITIIKASSA on myös eroja. Nuoret 15 v.: 1) Valtteri Haapala, MB-Eräkerho 529, 2) Lauri Åman, Nummi-Pusulan Ks 237, 3) Joona Uuttu, Lakeuden Uk 223, 4) Jetro Henttinen, Saarijärven Kaira 189, 5) Joona Kukko, Vaajakosken Koukku ja Paukku 144, 6) Senni Niskanen, Viitasaaren Kk, 101. ” ENTÄ painot ja painotus
Naisveteraanit: 1) Lentokala 1 (Hilkka Helin, Raija Huttunen) 3356, 2) Onki-86 Turku 1 (Ulla Holmberg, Liisa Renholm) 1330, 3) Kurikan Uk 1 (Kirsti Lehtiniemi, Liisa Rinta-Lusa) 1007, 4) Lempäälän Pm (Helena Villenius, Mirja Soukko) 941, 5) Kiskon Kk 1 (Tarja Ilvonen, Pirjo Kurikkaoja) 918, 6) Lakeuden Uk 1 (Eija Saarela-Mäkynen, Raija Pekonniemi) 889. SM ONKI VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 63. PERHESARJAAN osallistui tällä kertaa kolme perhettä. Naiset: 1) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Saara Silvennoinen, Paula Saarinen) 1237, 2) Lakeuden Uk 1 (Tarja Huhtala, Heidi Pernu) 1198, 3) Kurikan Uk 1 (Jaana Latva-Nikkola, Paula Korpinen) 671. Miehet: 1) Lakeuden Uk 1 (Janne Uitto, Jukka Auvinen, Kari Ylisaari) 3004, 2) Viitasaaren Kk 1 (Aapo Kukko, Sami Humppi, Mikko Niskanen) 2751, 3) Kiikalan Uk 1 (Jere Saarinen, Jan Kaivonen, Jari Kilpeläinen) 2582, 4) Lapuan Seudun Kk 1 (Matti Viita, Teemu Eteläaho, Tomi Eteläaho) 1740, 5) Härmän seudun Kalastajat 1 (Ari Kuikka, Lasse Hakomäki, Janne Lahti) 1231, 6) Kalakerho Salar 1 (Tero Mäkelä, Jani Kirveskangas, Erik Svahn) 1188. Virpi Nilosaari, Parkanon Uk 182, 17) Aila Kokkonen, Sotkamon Km 155, 18) Päivi Tusa, Pilk Kings 76, 19) Paula Korpinen, Kurikan Uk 31. Miehet: 1) Janne Uitto, Lakeuden Uk 2434, 2) Ari Rientonen, Lentokala 2190, 3) Sami Humppi, Viitasaaren Kk 1931, 4) Jukka Helvilä, Padasjoen Kk 1584, 5) Ari Kuikka, Härmän seudun Kalastajat 1062, 6) Jan Kaivonen, Kiikalan Uk 1033, 7) Jere Saarinen, Kiikalan Uk 989, 8) Tomi Eteläaho, Lapuan Seudun Kk 958, 9) Jere Helander, Saarenkiertäjät 915, 10) Jari Ristiniemi, Kuhmon Km 912, 11) Timo Kässi, Saarijärven Kaira 777, 12) Mauri Mäntytörmä, Urjalan Kk 754, 13) Mikko Niskanen, Viitasaaren Kk 728, 14) Petri Forsblom, Kuhmon Km 665, 14) Timo Varis, Ylä-Keiteleen Koukku 665, 16) Ismo Joensuu, Parkanon Uk 614, 17) Jani Kirveskangas, Kalakerho Salar 596, 18) Pasi Åman, Karkkilan Ks 593, 19) Petri Luoma-Keturi, Onki-86 Turku 583, 20) Ville Toppinen, Alajärven Km 572. Lisää tuloksia osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset. Naisveteraanit: 1) Hilkka Helin, Lentokala 2326, 2) Taru Rouhiainen, Kalahuovit 2108, 3) Raija Huttunen, Lentokala 1030, 4) Ulla Holmberg, Onki-86 Turku 981, 5) Kirsti Lehtiniemi, Kurikan Uk 901, 6) Sinikka Mäkinen, Kalahuovit 867, 7) Tarja Ilvonen, Kiskon Kk 783, 8) Sari Sallinen, Savonlinnan Uk 749, 9) Riitta Behm, Puruveden Kalaharrit 685, 10) Mona Koski, Kalakerho Salar 657, 11) Raija Pekonniemi, Lakeuden Uk 652, 12) Leila Jurvanen, Nilakan Kk 646, 13) Sirpa Varpula, Lappajärven Kv 591, 14) Regina Kojo, Saarenkiertäjät 583, 15) Seija Kokkarinen, Puijon Pilkki 530, 16) Merja Kangas, Ylä-Keiteleen Koukku 529, 17) Helena Villenius, Lempäälän Pm 515, 18) Paula Etelä-Aho, Lakeuden Uk 465, 19) Mirja Soukko, Lempäälän Pm 426, 20) Lilja Lantela, Lappajärven Kv 353. Miesveteraanit: 1) Raimo Vallittu, Vuosaaren Uk 2620, 2) Seppo Siltala, Kiskon Kk 2153, 3) Juhani Vaskivuori, Kurikan Uk 1905, 4) Jukka Korpinen, Kurikan Uk 1808, 5) Erkki Jurvanen, Nilakan Kk 1765, 6) Reijo Haataja, Survarit 1667, 7) Pertti Eskelinen, Onki-86 Turku 1600, 8) Johan Sjöblom, MB-Eräkerho 1511, 9) Hannu Ristimäki, Kurikan Uk 1471, 10) Voitto Heinonen, Nilakan Kk 1411, 11) Martti Etelä-Aho, Lakeuden Uk 1409, 12) Mauri Veikkola, Kiikalan Uk 1353, 13) Pekka Lampinen, Saarijärven Kaira 1318, 14) Kyösti Pirinen, Kurikan Uk 1298, 15) Aatos Lintula, Lakeuden Uk 1249, 16) Veli-Matti Mäenpää, Kurikan Uk 1239, 17) Heikki Keisanen, Lehtimäen Uk 1067, 18) Heikki Alanko, Alavuden Seudun Uk 999, 19) Harri Hietakangas, Naantalin Seudun Uk 977, 20) Kenneth Tuominen, Toijalan Seudun Km 962. Miesveteraanit: 1) Kurikan Uk 1 (Juhani Vaskivuori, Jukka Korpinen, Kyösti Pirinen) 5011, 2) Lakeuden Uk 1 (Martti Etelä-Aho, Aatos Lintula, Matti Petäys) 3552, 3) Vuosaaren Uk 1 (Mauno Lepistö, Raimo Vallittu, Tapio Saarelma) 3294, 4) Nilakan Kk 1 (Erkki Jurvanen, Voitto Heinonen, Reijo Saviranta) 3176, 5) Kurikan Uk 2 (Ari Kuja-Kyyny, Hannu Ristimäki, Veli-Matti Mäenpää) 2993, 6) Kiskon Kk 1 (Markku Saloranta, Seppo Siltala, Matti Orrensalo) 2611. Joukkueet: Nuoret 12 v.: 1) Pohjanmaa (Ukko Pihlajamäki, Jere Knuuttila) 812, 2) Kalakerho Salar (Isak Berglund, Alvar Berglund) 368. Perheet: 1) Kurikan Uk 1 (Katri, Kai, Tuija ja Keijo Yli-Hakuni) 1572, 2) Orimattilan Kk 1 (Henrik, Oskari, Minna ja Eetu Laukkanen) 428, 3) Ähtärin Uk 1 (Kimmo, Elina ja Daniel Kilponen) 128. Nuoret 15-19 v.: 1) Nummi-Pusulan Ks (Lauri Åman, Urmas Oskari) 670, 2) Kurikan Uk 1 (Artturi Kiili, Matias Hartikainen) 589, 3) Lakeuden Uk 1 (Joona Uuttu, Aatu Koliini) 495, 4) Viitasaaren Kk 1 (Jesse Niskanen, Niko Saastamoinen) 478, 5) Viitasaaren Kk 2 (Senni Niskanen, Sanni Niskanen) 205
Naiset: 1. Naisveteraanit: 1. 1) Koski Lars ja Jansson Armas 20273 grammaa, 2) Huhtala Tarja ja Eteläaho Tomi 20146, 3) Eteläaho Teemu ja Viita Matti 18100. 1) Pieniluoma Joel 4 pistettä, 2) Von Bonsdorff Patrik 4, 3) Harjunpää Anton 6. Nuoret 15 v.: 1) Tohka Konsta, Kuusankosken Ks 2775, 2) Åman Lauri, Kirkkonummen Kp 1457, 3) Kariluoma Saku, Kurikan Uk 1367. Kuva: Petter Nissén. Nuoret 15-19 v. (85 osallistujaa). Silvennoinen Saara, Pohjois-Karjalan Uk 589, 2) Kokkonen Aila, Sotkamon Km 578, 3) Huhtala Tarja, Lakeuden Uk 281. Arila Tuula, Vuosaaren Uk 681, 2) Rantala Raili, Lakeuden Uk 631, 3) Koivisto Eeva-Liisa, Oulun eräja Kennelk 614. 1) Huru Harri 11 pistettä, 2) Virolainen Petri 12, 3) Pikkarainen Arto 12. Miesveteraanit: 1) Tapaninen Tapio, Kaukasten Kk 527, 2) Ruokolainen Armas, Lempäälän Pm 522, 3) Viskari Matti, Lahden Kv 490. Maajoukkueet: 1) USA 137 pistettä, 2) Italia 140, 3) Belgia 154, 14) Suomi 277. SM-veneonki Oulainen, Piipsjärvi 13.8. Nuoret 12 v.: 1) Pylkkänen Eetu, Heinolan seudun em 637 grammaa, 2) Ärrälä Vili, Oriveden Onkijat 571, 3) Hämäläinen Matias, Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät 353. Naisten MM-kilpaonki Ranska 20.–21.8. (16 joukkuetta). 1) Hiltunen Jyrki 18 pistettä, 2) Kallio Kai 21, 3) Toivonen Olli 25. Miehet: 1) Kortet Raine, Pohjois-Karjalan Uk 625, 2) Kemppainen Janne, Myyrmäen Km 609, 3) Ylönen Samppa, Sensas 584. Nuoret 19 v.: 1) Hartikainen Matias, Kurikan Uk 1542, 2) Saastamoinen Niko, Viitasaaren Kk 1430, 3) Tarkiainen Eemeli, Rantakylän Kk 1344. 64 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MM-perho masters (+50 v.) Italia, Trentino 18.–24.7. Miehet, joukkueet: 1) Sensas 1320 (Ylönen Samppa, Ojanperä Tomi, Lindberg Harri), 2) Toijalan seudun Km 855 (Miikka Ahonen, Kimmo Laaksonen, Markku Vanhanen), 3) Pohjois-Karjalan Uk 815 (Kortet Raine, Lampinen Antti, Myller Joona). SM-PERHO 2022 Suomen mestari Jyrki Hiltunen kalastaa Iijoella. SM-laituripilkki, Tampere, Naistenlahti 17.9. Naiset, joukkueet: 1) Puruveden Kalaharrit 852 (Räsänen Aila, Pekkinen Riitta), 2) Puijon Pilkki 775 (Kokkarinen Seija, Savinainen Päivi) 3) Vuosaaren Uk 734 (Arila Tuula, Lepistö Aila). Nuoret 12 v., joukkueet: 1) Heinolan Seudun Em 812 (Pylkkänen Eetu, Pasanen Jimi). Henkilökohtainen sarja: 1) Groot Anja, Hollanti 3, 2) Walter-Barna Diana, Unkari 3, 3) Savanyo-Kovacs Hajnalka, Unkari 4, 13) Jokipelto-Kiili Satu, 7, 36) Saarela-Mäkynen Eija, 15, 43) Pernu Heidi, 19, 52) Isokorpi Riitta, Suomi 22, 59) Snellman Sarianne, 10 (vain yksi erä), 67) Isokorpi Anne Maarit, 12 (vain yksi erä). Miesveteraanit, joukkueet: 1) Kaukasten Kk 928 (Kukkamaa Pentti, Moilanen Jukka, Tapaninen Tapio), 2) Vuosaaren Uk 862 (Saari Toivo, Saarelma Tapio, Haanpää Ari), 3) Porvoon Talvionkijat 857 (Matti Allen, Matti Huotari, Arvo Oinonen). SM-perho finaali Taivalkoski, Iijoki 27.-–28.8. SM-perho masters Taivalkoski, Iijoki 13.–14.7. Kuva: Janne Rautanen. joukkueet: 1) Kuusankosken Ks, 3920 (Kuusela Seemi, Tohka Konsta), 2) Kurikan Uk 2909 (Kariuoma Saku, Hartikainen Matias) 3) Klaukkalan Kk 1836 (Parkkonen Emppu, Mustonen Jone). SM-perho nuoret Muurame, Muuramenjoki 6.8. KILPAILUT SM-perho naiset Taivalkoski, Iijoki 13.–14.7. SM-LAITURIPILKKIIN osallistui noin 350 kilpailijaa. Maajoukkueet: 1) Ranska 31 pistettä, 2) Unkari 32, 3) Puola 42, 9) Suomi 85. 1) Tuominen Maria 11 pistettä, 2) Koistinen Maija 14, 3) Hynnä Aino 19. Henkilökohtainen sarja: 1) Bishop Bret USA 12 pistettä, 2) Twohig Michael IRL 13, 3) Koops Rene NED 19, 36) Levänen Jukka 40, 40) Virolainen Petri 41, 72) Tikkanen Aki 64, 77) Viista Juha 69, 82) Vataja Timo 75
Työ on jatkunut Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020-2022. Kutusoraistuksen tavoitteena on, että koskialueen pinta-alasta soveltuu kunnostuksen jälkeen noin 1-2 prosenttia taimenen kutualueeksi. Lohenpoikasten vaellus usein keskeytyy ja niiden kuolleisuus voimalaitospatoa ohittaessa on yleensä suurta, mikä on suuri haaste voimalaitosjokien vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Kirakkakönkään kunnostuksen kustannusarvio on noin 30 000 euroa. TILAUKSET: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa. LEGENDAARINEN lusikkauistin Vapaa-ajankalastajan KAUPPA JK-UISTIN Kevennetty lusikka, joka on suunniteltu erityisesti lohikalojen pyyntiin, toimii muillekin petokaloille. Työ väylän eteen aloitettiin jo 2019 asentamalla Haapakoskelle vaelluspoikasten alasvaellusaita. Kunnostusten tavoitteena on edesauttaa taimenen poikastuotantoa. Väylällä voidaan ratkaista lohikalojen poikasten joesta merelle pääsyyn liittyviä haasteita voimalaitosten sulkemissa joissa. Alasvaellusväylä on voimalaitoksen yhteyteen rakennettu väylä, jota pitkin merelle matkaavat lohenpoikaset eli smoltit pääsevät ohittamaan voimalaitoksen. Alasvaellusväylä on valtakunnallisesti merkittävä hanke, jonka tuloksia on tarkoitus hyödyntää laajemminkin. Inarin kunta päätti vuonna 2018 edistää taimenen vaellusyhteyden palauttamista Ukonjärven ja Kirakkajoen vesistön välille. Kutusoraa Kirakkakönkäälle tuodaan noin sata kuutiometriä. IIJOEN Haapakoskelle on avattu Suomen ensimmäinen alasvaellusväylä lohikaloja varten. Sora asennetaan ja kutualueet muotoillaan kaivinkoneen avulla sellaisille kohdille uomaa, jossa veden virrannopeus ja syvyys ovat otollisia taimenen lisääntymiselle. Hintoihin lisätään toimituskulut. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liitto. 1980-luvulla voimalaitoksen yhteyteen rakennettu kalaporras on mahdollistanut kalojen vaellukset jossain määrin, mutta se ei ole toiminut optimaalisesti. Alasvaellusväylän ohjausaita ohjaa poikasia oikeaan suuntaan ja väylän virtaus houkuttelee poikasia putkeen, jota pitkin ne pääsevät jatkamaan vaellustaan. Hankkeessa tehdään monia toimenpiteitä Iijoen lohikalakantojen vahvistamiseksi, kuten lohikalojen ylisiirtoa ja seurantaa sekä pienpoikasten istuttamista. 12 € kpl Värisee herkullisesti IIJOKI KUNNOSTUS KIRAKKAKÖNKÄÄN perattu uoma ennen kunnostuksia. Kolme eri väriä. Kuva: Marko Kangas. 1950-luvulla rakennetun Kirakkakönkään vesilaitoksen säännöstelypato esti kalojen liikkumisen Rahajärven ja Ukonjärven välillä. Kunnostus toteutetaan tuomalla Kirakkakönkäälle seulottua pyöreähköä luonnonsoraa, jonka halkaisija on 20-100 milliä. Kunnan kilpailuttama esiselvitys vaellusyhteyden palauttamisesta on valmistunut keväällä 2021. ELY-KESKUS kunnostaa Inarin Kirakkakönkään kutupaikkoja Lapin ELY-keskus kunnostaa taimenelle ja harjukselle soveltuvia kutualueita Kirakkajoella Kirakkakönkään alueella. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 65. Kyseessä on mittakaavaltaan ennennäkemätön hanke, ja vastaavaa ratkaisua lohenpoikasten vaelluksen edistämiseksi suurissa voimalaitosten sulkemissa joissamme kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa. ALASVAELLUSVÄYLÄ ohjaa Iijoen Haapakoskella lohenpoikaset voimalaitoksen ohi Iijoelle Haapakosken voimalaitoksen yhteyteen on avattu Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä
krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 3 3.6. ilmestyy 9.12. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. 4 26.8. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 9.12. 2 24.3. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi K uv a: Ja ri Tu is ku ne n. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 3. 2. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 17.10. 5 7.10. MAKSAMINEN 1. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. KALASTONHOITOMAKSU 2022 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä LEHDET 2022 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. Pilkkiahkion tuunaus Rospuuttoajan kalastusta Kalapaikkana Guadeloupe 6/2022 1 27.1. 6 9.12. Meriahvenen pilkintä 66 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla
Säädettävä. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA -tuotteiden tuotto menee lyhentämättömänä tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämiseen.. Lippis Mimmiset it 15 € MIMMIT KALASTAA -LIPPIS suojaa silmät ja pään paahteelta sekä näyttää hyvältä! l Yksi koko. MIMMIT KALASTAA -TARRASETTI Päheä tarrasetti kalastavalle mimmille. l Värit: pinkki-valkoinen, musta. kpl T-paita Pipo 18 € 20 € Ostamalla Mimmit-tuotteita tuet tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämistä! MIMMIT KALASTAA -TUOTESETTI Pinkillä tai harmaalla T-paidalla Setti sisältää seuraavat Mimmit kalastaa -tuotteet: pinkin tai harmaan T-paidan, trucker-lippiksen, pipon, 5kpl pieniä mimmit-tarroja, 3 kpl mimmit # -tarroja sekä suuren puskuritarran. l 100 % polyesteriä (mustan lippa ja etupaneeli 100 % puuvillaa) l Snapback-muovisäätö. 10 € 49 € kpl MIMMIT KALASTAA -PIPO l Yksi koko. l Pehmustettu saumaton etupaneeli. l Materiaali: pinkki > 100 % puuvillaa, harmaa > 97 % puuvillaa, 3 % polyesteriä. MIMMIT KALASTAA -T-PAITA l Värit: pinkki, harmaa. l Materiaali: 100 % pehmeää akryyliä, kaksinkertainen kudonta. TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut
6 414886 500440 22005 PAL. Tuloksena on tarkka ja luotettava kurssinpito, huolimatta aluksen nopeudesta tai meriolosuhteista Evolution-autopilotit ohjaavat niin tarkasti, että ne säästävät polttoainetta ja vievät sinut nopeammin määränpäähän. 2022 – 49 650044 – 2205 OTA KOMENTO Evolution autopilottimme tunnistavat ympäristönsä ja laskevat ja kehittävät ohjauskomentoja suorituskyvyn maksimoimiseksi. ÄLYKÄS AUTOPILOTTI #FindYourSea 22-0941-MAR Evo Autopilot FI 220 x 250.indd 1 01/09/2022 10:52. VKO