kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. VAIN 40 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA ERIKOISVÄRINEN VIEHE. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. . Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. majoituksista. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä
5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä LOKAKUU 2023 Sisällys 60 Street fishingin suosio pomppasi 32 Kalaherkut Kätketty katkarapukirjolohi 16 Kyttyrälohen kahdet kasvot 46 Kirjat 47 Historian havinaa 48 Vavan varressa Ari Savikko 52 Nuorten tärpit 22 Tutkittua Kalastus opettaa 24 Venepilkillä saalista pöytään 28 Oulujoen Hartaanselkä houkuttelee siian venepilkkijöitä 34 Lääkärin määräyksestä Nirson syönnin jigipainotukset 36 Uutuudet 38 Perhonurkka Särkikaloja perholla 40 Kalapaikkana Kostonjoki 58 Seurat esittelyssä Vuosaaren Urheilukalastajat 62 SM-onki 65 Kilpailutuloksia 8 Lokakuu on kuhakuu VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 3
TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Maria Ahoranta, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 044 243 3519, maria.ahoranta@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 576 3302. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAN NE TA RK IAI NE N AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 31 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Kuva: Juha Ojaharju. 0400 946 968. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh
Ikäihmisten liikuttajana sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tuottajana terveellistä kalaruoanhankintaa unohtamatta on kalastusharrastuksella oma erittäin merkittävä roolinsa, jota pitää tukea, eikä heikentää. Harrastajien määrän kasvaessa myös kalastonhoitomaksukertymä kääntyisi nousuun. Olemme moneen otteeseen esittäneet yleiskalastusoikeuksien laajentamista paljon toivottujen lisälupien myynnin kautta. Uutena ehdotuksena järjestömme esittää 18-20-vuotiaiden kalastonhoitomaksun hinnan alentamista 20 euroon. Järjestömme varoittaa yhdessä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa muutoksen negatiivisista vaikutuksista ikäihmisten virkistäytymismahdollisuuksiin kalavesillä. Emme me, eivätkä Eläkkeensaajat kannata maksuvelvollisuuden yläikärajan muuttamista. Pääkirjoitus LOKAKUU 2023 JAANA VETIKKO KALASTUSHARRASTUSTA ON EDISTETTÄVÄ, EI HEIKENNETTÄVÄ ESITÄMME 18–20-vuotiaiden kalastonhoitomaksun hinnan alentamista 20 euroon. Heidän saamistaan enenevästi kalastusharrastuksen ja luvanmaksajien piiriin on edistettävä kaikin tavoin. Kireitä siimoja syksyn kalavesille! VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 5. Varsinkin rannikolla ja eteläisessä Suomessa on pirstoutuneen vesialueiden omistuksen takia heikosti paikallisia lupia tarjolla. Kuva: Heidi Pernu. Hallitusohjelman mukaan ikäihmisiltä kerättävät rahat käytettäisiin kalakantojen hoitoon ja istutuksiin, mikä paljastaa lakiesityksen todellisen taustan. Vaikka kolmannes nuorisosta kalastaa, vain 1 400 täysi-ikäistyvää nuorta ostaa kalastonhoitomaksun vuosittain. Lisäksi kaikille maksuttomissa onginnassa ja pilkinnässä käytettävien välineiden sallittu määrä on nykyisessä kalastuslaissa supistettu yhteen. Selvä hinnan alentaminen kannustaisi lisää nuoria aikuisia terveelliseen kalastusharrastukseen. Istutukset eivät ole voimassa olevan kalastuslain hengen mukaista kalavesien hoitoa. Kalatalouden rahoitusta tulee ja voidaan vahvistaa muilla keinoin. Parhaillaan vireillä oleva kalastuslain muutos velvoittaisi 65-69-vuotiaat jatkossa maksamaan kalastonhoitomaksun. Kiinnitämme huomiota siihen, että samalla kun hallitusohjelmaan on kirjattu liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistäminen sekä kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen, on hallitus tällä lakimuutoksella rakentamassa esteitä niiden edistämiseen ikäihmisten kohdalla. Ikäihmisten verottamisen sijaan ratkaisut löytyvät nykyisten maksuvelvollisten, eli 18-64-vuotiaiden joukosta. Vaikka kalatalouden rahoituksen tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta, ei asian ratkaisemiseksi ole käyty keskusteluja alan toimijoiden kesken
l Materiaali: 100 % pehmeää akryyliä, kaksinkertainen kudonta. Silitys kuvan kohdalta nurjalta puolelta. Hihaa koristaa SVK:n logo. Säädettävä. l 100 % polyesteriä (mustan lippa ja etupaneeli 100 % puuvillaa) l Snapback-muovisäätö. 10 € MIMMIT KALASTAA -COLLEGEPAITA Mimmien toiveesta Mimmit kalastaa! -paidasta löytyy myös pitkähihainen versio! l Materiaali: 80 % oeko-tex puuvillaa, 20 % polyesteriä, puuvilla/lycra®-resori kauluksessa, hihansuissa ja helmassa, vahvistetut olkaja niskasaumat, istutetut hihat, harjattu sisäpinta. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. l Värit: pinkki-valkoinen, musta. Pituus: 130 cm. l Väri: musta, tupsussa tehosteväriä. 35 € 15 € 18 € MIMMIT KALASTAA -LIPPIS l Yksi koko. TILAUKSET SVK:n KAUPASTA vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA MIMMIT KALASTAA -MITTATARRA Mittaa kalasi upealla Mimmit kalastaa -mittatarralla. MIMMIT KALASTAA -PIPO viileämmille kalareissuille! l Yksi koko: Istuu niin pieneen kuin suurempaankin päähän. 5 € -tuotteiden tuotto menee lyhentämättömänä tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämiseen.. l Pesu 40 asteessa. kpl kpl MIMMIT KALASTAA -KANGASMERKKI Brodeeratun 10 cm leveän kangasmerkin voi ommella kiinni kalastusvaatteisiin, laukkuun tai vaikka pipoon
Loppusyksyllä ahvenparven olinpaikka voi olla todellinen jigikalastajan paratiisi. saattaa muuttua yöksi vedenpohjaa tutkiskellen. Syksy on tunnetusti esimerkiksi suurhaukien aikaa ja todennäköisimmin ennätyksiä rikotaan juuri vesien hieman viilentyessä. Veden pinnalla leijaileva usva, utuinen aamuaurinko, kastepisarat hämähäkin seitissä. Tällöin on loistava tilaisuus etsiä ruokakalaa ja täyttää pakastinta talven varalle. Syksyisin monen mieliala painuu auringon kanssa horisonttiin. Nautitaan yhdessä upean luontomme monimuotoisuudesta, eri vuodenajoista ja syksyn taiasta! V aikka syksy pimenee ja luonto siirtyy hitaampaan, levollisempaan rytmiin, pinnan alla kuhina jatkuu. Pimeällä on myös jännittävää tutkia luontoa otsalampun valossa niin maalla kuin vedenalaista maailmaa ihmetellen. Nuotiolla kypsyvä, vasta pyydetty kala maistuu viileässä illassa taivaalliselta ja suolla kypsyvistä karpaloista saa loihdittua herkullisen jälkiruoan vaikkapa tikkupullan ja avotulella valmistuvan kinuskin kanssa. Kun pimeä tulee aikaisemmin, päivää on vielä jäljellä jatkaa retkeä vaikkapa nuotion äärellä, ja tähdetkin loistavat pimeässä kirkkaammin. Pimeässä lirkkiminen ja eri kalalajien etsiminen on äärimmäisen koukuttavaa puuhaa, ja kokonainen ilta SYKSY ON AKTIIVIKALASTAJAN KULTA-AIKAA Illat pimenevät, mutta pinnan alla kuhina jatkuu! Pärskeitä HENNA LINDROOS VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 7. Taimenen kutua voi päästä seuraamaan useilla kunnostetuilla puroilla, ja syksyllä voi esimerkiksi osallistua suojeluyhdistysten ja kalastusseurojen talkoisiin. Vesillä ei ehdi tulla vilu kylmälläkään kelillä, kun tapahtumia riittää ja kuuma juoma höyryää kupissa. Isommatkin kalat nousevat lähemmäs rantoja ja matalikoita, helpommin tavoitettaviin paikkoihin. Jos ideat syyskalastukseen meinaavat käydä vähiin, kannattaa muistaa vuoden loppuun asti jatkuva Kalastus maistuu -haaste, jossa vuoden jokaiselle viikolle on suunniteltu kalastukseen liittyvää tekemistä niin aktiivikalastajille kuin satunnaisemmillekin harrastajille. Kun auringonvalo vähenee ja päivät lyhenevät, myös kalojen aktiivisin aika on helpompi löytää ja kalastuksesta tulee tehokkaampaa. Kylmenevät ilmat eivät aina houkuttele vesille, mutta on hyvä muistaa, että syksy on aktiivikalastajan kulta-aikaa. Kalojen tarkkailu vedessä opettaa valtavasti niiden käyttäytymisestä ja olinpaikoista, ja kun katseen suuntaa pinnan alle, saattaa nähdä eliöitä, joiden olemassaolosta ei ollut aavistustakaan! Silloin kaikki arjen kuormitukset unohtuvat ja mieli tyhjenee kaikesta muusta. Luonnossa liikkuminen edistää tutkitusti hyvinvointia, rauhoittaa ja vähentää stressiä, herättää aistit ja auttaa pysähtymään tähän hetkeen. Syksy on erinomaista aikaa keskittyä myös kalakantojen hyvinvoinnin edistämiseen. Pienikin teko, kuten kututuron upottaminen veteen voi olla kalakannan hyvinvoinnille merkittävä askel parempaan! Muistetaan, että lohikalojen syysrauhoitus kestää syyskuun alusta marraskuun loppuun, ja tänä aikana myös vastuulliset kalastajat kunnioittavat kalojen kuturauhaa. Syksyn värit ja tuoksu, muuttolinnut, upeat auringonlaskut, nuotion lämpö viileän päivän jälkeen, taivaalle syttyvät tähdet… Kaikki nämä yhdistyvät kalastuksessa. Kalastajan ei kannata tyytyä odottamaan pilkkikautta, sillä pimeään ja kylmään avovesikauden huipennukseen mahtuu valtavasti kiinnostavaa ja palkitsevaa puuhaa! Kalenteriakin katsoen kalastuksen kuumin sesonki on ehdottomasti syksy! Kalat ovat kesän jäljiltä yleensä erinomaisessa kunnossa ja tankkaavat ravintoa isoina parvina ahnaasti tulevaa talvea varten
Lokakuu on KUHAKUU . SAVAGE Gear Craft Cannibal on antanut ruokakuhat jälleen. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN ONGINTA 8 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KUHANPYYNNIN kulttuuri on muuttunut vuosien varrella paljon. . Veneiden runsas läsnäolo kielii sesongin olevan käynnissä. VERKOT olivat syksyisin varmin konsti kuhan saamiseksi. SYKSYLLÄ kuhia löytää esimerkiksi rannikon virtaisista salmista
Loppusyksyisen päivän lämpötila lähentelee nollaa, on pimeää, harmaata ja sateista. Vaikkapa sitten kuhanpyyntiin liittyvän. KUHAN tukikohdat on nykyisin mahdollista paikallistaa syysvesilläkin. Kun vedet sitten syksyä kohti viilenivät, kuhat pakittivat syvänteisiinsä mököttämään ja ainakin tavallisen mökkiuistelijan kausi oli vääjäämättä ohi. Verkot olivat nyt varmin ja monille ainoa konsti saaliin saamiseksi. Ei löydy vesistöistä enää sellaista soppea, jota ei pystyttäisi kalastamaan tehokkaasti. Kuhien kannalta kehityskulku tarkoittaa, että huoleton, viehevapaa syksynvietto syvänteissä on taakse jäänyttä elämää. Kiilusilmäisten tukikohdat on paitsi kohtuullisen helppo paikallistaa nykyisellä luotainteknologialla myös haastaa osaavasti valituilla vieheillä. Mutta jos pääsee henkisesti yli vuodenaikaan liittyvistä meteorologisista lieveilmiöistä, voi kokea oikein antoisan kalareissun. Kalastusvälineiden ja pyyntitekniikoiden kehitys on kuitenkin harpponut melkoisin strutsinloikin noista ajoista. Vielä omassa nuoruudessani kuhan vapakalastus tapahtui pääasiassa soutu-uistellen kauniina lämpiminä kesäpäivinä tai -iltoina. Järvenselillä hinattiin perässä lusikkaa tai vaappua, kenties myös pilkittiin veneestä ja joskus sopivan paikan kohdalle sattuessa heittokalastettiinkin. K uha kuuluu niihin kotimaisiin kalalajeihin, jonka pyyntikulttuuri on muuttunut esimerkiksi puolen vuosisadan aikajänteellä todella paljon. NYKYISIN luotainteknologia on kalastajalle arkipäivää. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 9. Puoli vuosisataa sitten tavalliset siimankuluttajat eivät olleet kuulleetkaan sellaisista asioista kuin kaikuluotain, karttaplotteri, plaanari, syvätakila tai edes jigi. Nykykalastajalle nämä kaikki ovat arkipäivää. Harvempi haikailee enää vesille kovinkaan palavasti
Ahvenapajiin verrattuna selvästi syvemmällä. Saatujen kalojen lukumäärä ei ehkä ole nyt tapissa, mutta kalat ovat selvästi kesäisiä kookkaampia. Hämäräkään ei haittaa. OLOSUHTEIDEN salliessa kuhat siirtyvät syksyn edetessä syvemmälle. 10 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vesistöt ovat tietysti luonteeltaan erilaisia, mutta minun kuhavesilläni olisin taipuvainen pitämään juuri loka-marraskuun tienoota kaikkein parhaimpana kuhasesonkina. KYLMÄNAJAN kalastuksessa kelojen ja vapojen toimintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kohtuullisella tarkoitetaan tässä noin 2-3 metrin näkösyvyyttä, mikä on syys-talviaikaan melko tavanomainen lukema eteläsuomalaisissa vesistöissä. Toki kuhan tavoittaa edelleen sangen vaivattomasti lämpiminä kesäpäivinä vaikkapa sitten perinteiseen tyyliin soutu-uistellen, mutta parhaan pyyntikuukauden tittelistä kilpailevat ainakin omasta mielestäni nykyään myös lokaja marraskuu. Edellyttää tietysti, etteivät tavallista varhaisempi jäätyminen tai hankalat tuuliolosuhteet pääse hommaa pilaamaan. KUHAN pyyntikausi on monesti parhaimmillaan loka-marraskuussa. . TALVIMONTUT JA VIRTASALMET KUTSUVAT Kuhat siis siirtyvät syksyn edetessä syvemmälle, jos vallitsevat olosuhteet sen mahdollistavat. KUHAPAIKKA voi olla hyvinkin lähellä rantaa, jos vain syvyyttä on sopivasti. . Syväprofiilisissa järvissä kuhat viettävät talveaan tyypillisesti noin 10-15 metrissä, varsinkin jos vesi on kohtuullisen kirkasta. TYYNI, sateeton ja pakkaseton syyspäivä on kuhastajan mieleen. Tankkauspaikat pitää vain löytää ja osata tarjota kaloille tarpeeksi maittavaa keinoevästä. Jos oli aikoina entisinä kuhasesonki kuumimmillaan heti kesäkuisen kuturauhoituksen päätyttyä eli heinäkuussa, nykyisin sekään asia ei enää ole selviö. Veden alkaessa lähennellä jäätymispistettä ovat ottipaikat pitkälle samoja, joista pilkkijälle tärppää talvella. Tuohon vuodenaikaan ei vesillä ole ruuhkaa, eikä kesämökeillä vilskettä, saa olla rauhassa omissa oloissaan ja nauttia luonnon hiljaisuudesta. Vaikea sanoa mistä johtuu, mutta jos kesällä yhdeksän kalaa kymmenestä jää alle mittarajan, syksyllä pois päästettävien osuus laskee puoleen, allekin. Ennen vesien jäätymistä kuhilla on kiihkeä tankkausjakso, jolloin ne lankeavat herkästi viehekalastajan tarjouksiin. . VUODEN PARAS KUHAKUUKAUSI
Sameissa ja tummissa vesissä, etenkin happiongelmaisissa, talvenviettopaikat voivat olla selvästi matalammallakin. Onpa rannikon syyskuhiin toisinaan törmätty hyvinkin erikoisissa paikoissa eli lahtien perukoissa haukiruovikoiden reunalla. HAPPIONGELMAISISSA vesissä talvenviettopaikat voivat olla matalammallakin. Molempia lajeja saattaa saada samoilta ankkurisijoilta vuorotahtia. dattu akku ennen reissua on tärkeä muistaa. Herkästi tällaiset tärpit myös menetetään, kun vastaiskuun ei osata varautua. Luonto osaa yllättää. Paikoin kuhan tavoittaa jopa rannalta heittämällä. . Myös laajat, sopivan syvyiset tasangot vetävät kuhia puoleensa, vaikka niiltä kalojen etsiminen voi olla pohjanmuotojen yksitoikkoisuuden vuoksi haastavampaa. Etsimisen arvoisia pohjanmuotoja ovat muun muassa matalan keskellä olevat yli kymppiin sukeltavat montut, syvänteiden muodostamat ”pussinperät” sekä penkkojen reunat. KUHIA saattaa löytyä syksyllä myös suurista ja syvistä jokisuvannoista kuten Lempäälän Kuokkalankoskilta. ?. SYVYYSKARTTA VINKKAA OTTIPAIKOISTA Ottipaikkojen löytäminen vaatii siis sinnikkään etsimisen lisäksi vesistökohtaisten erojen huomioon ottamista. Jos jostain löytyy runsaita pikkukalakeskittymiä, voi olettaa petojakin olevan lähistöllä, pohjan muodoista riippumatta. KAIKULUOTAIMESTA on suuri apu ottipaikkojen hakemisessa. Tällainen on muun muassa Pomarkun Isojärvi, mainio kuhavesi mutta verraten matala, vain yksi nippa nappa kymppiin sukeltava monttu rantojen välistä löytyy. MYÖS laajat tasangot voivat vetää kuhia puoleensa. Merellä suuria selkiä yhdistävät virtaisat salmikapeikot vetävät kuhaparvia puoleensa. Takuuvarmasti näin käy silloin, kun järvessä ei yli kymmenen metrin syvyyksiä edes esiinny. Syksyn pelipaikat eivät välttämättä piileksi kympin syvemmällä puolella, vaan ihan tavanomaisissa ahvensyvyyksissä. Meri VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 11. Vielä syysmyöhälläkin voi nähdä pinnassa lipittäviä pikkukaloja, ja vaikka kuhat eivät niitä luultavasti nousekaan ylhäältä jahtaamaan, aika usein pohjalla uitettu viehe kelpaa juuri tällaisten parvien kohdalla. Tällaisia vesiväyliä löytää esimerkiksi Paraisten, Kaarinan, Turun, Naantalin, Merimaskun ja Taivassalon maisemista useita, ja monet niistä ovat parhaaseen pyyntiaikaan ”veneitä täynnä”. Erityisen välttämätön apuri on syvyyskartta, jollainen löytyy nykyisin jokaisen älypuhelimen omistajan taskusta. Niinpä kuhia pilkitään ja syksyllä jigataan noin 4-7 metrin syvyydestä, toisinaan jopa vain parista kolmesta metristä. Iloinen tapahtuma konkretisoituu ehkä vasta silloin, kun tuntee seuraavaa kammenpyöräytystä tehtäessä painon lisääntymisen siiman päässä. Esimerkiksi retkikartta.fi antaa syvyyskäyrien lisäksi mahdollisuuden navigointiin, jolloin voit asemoida itsesi tarkasti mielenkiintoisten pohjamuotojen kohdalle ilman maamerkkien tihrustamista. Kuhat makaavat yleensä aivan pohjan tuntumassa, ahvenet voivat olla korkeallakin välivedessä. HILJAA HYVÄ TULEE Veden lämpötilan laskiessa kalojen liikkeet hidastuvat ja aktiivisuuskin vähitellen hiipuu. Helppoa ainakin niin kauan kuin kännykässä riittää virta, joten täyteen laRannikolla hieman eri tavalla Rannikolla kuha käyttäytyy hieman eri tavalla. Jäätymispisteen lähentyessä kuhan tärpit muuttuvat hyvin varovaisiksi. ”Kopsahtavat” iskut eivät lakkaa kokonaan, mutta entistä useammin kala nappaa vieheeseen niin varoen, että kalastaja tuskin huomaa sitä. Kaikuluotain helpottaa projektia huomattavasti, liveluotain erityisesti, mutta kyllä juonesta saattaa päästä kiinni myös ilman näitä laitteita
Siksi kannattaa käyttää mahdollisimman erottuvaa siimaa, esimerkiksi keltainen on mainio väri tässä suhteessa. Kuha iskee liki poikkeuksetta vieheen vajoamisen aikana. . PAKSUMPI kuitusiima sopii syyskalastussiimaksi paremmin. Myös jigirungon malli sekä siiman paksuus vaikuttavat vieheen vajoamisnopeuteen. Jos kesällä tietyn mittaisen heiton hoiti sisälle puolessa minuutissa, nyt siihen saa kulua mielellään ainakin minuutti. Jos kesäaikaan kymmenen metrin kalastamisessa 20-grammainen pää tuntui passelilta, nyt se voi olla kymmenen tai jopa vain seitsemän gramman painoinen, toki tuulija virtausolosuhteet huomioon ottaen. Sopiva kylmänveden uittovauhti voisi olla esimerkiksi tällainen: Kelalla yksi kohtuunopea kammenkierros, sitten vajotus, jolloin pohjalle painumiseen kuluu aikaa 3-5 sekuntia. Paksumpi vaihtoehto luonnollisesti hidastaa menoa ja sopii näin ollen syyskalastussiimaksi paremmin. HALPOJA MUTTA HYVIÄ Kylmänveden heittokalastuksessa jigit ovat useimpien luottopelejä, eikä vähiten käyttö12 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ” Syyspäivän valaistus on monesti vähissä, ja itselläni alkaa olla jo vaikeuksia nähdä ympäristöön sulautuvia siimoja vettä vasten. . LUNTA sataa ja tuuli vihmoo, mutta kuha lämmittää. On myös yllättävän iso ero, käytetäänkö 0,10 vai 0,20 millin kuitusiimaa. SOPIVALLA painopäällä varustettu jigi saadaan uimaan riittävän hitaasti. Kuitenkin siiman liikkeiden seuraaminen on hyvin oleellista, koska tärpit eivät läheskään aina tunnu selkäytimessä asti. Matomainen ”kuolleen uinnin” häntä sukeltaa huomattavasti tehokkaammin kuin voimakkaalla pyrstöja runkouinnilla varustettu. Kalojen liikkeiden hidastuminen pitää ottaa huomioon myös vieheen uittamisessa. KUHA ISKEE LÄHES POIKKEUKSETTA VIEHEEN VAJOAMISEN AIKANA. Jigeistä puhuttaessa painonhallinta hoidetaan pään kokoa pienentämällä. Toki paljon ratkaisee myös jigin koko, väri ja uinti. OIKEAN painoisella jigipäällä on iso merkitys lopputulokseen. Jotta moinen onnistuisi ilman että viehe laahaa kaiken aikaa pohjalla, pitää uppoavuutta hidastaa
ominaisuuksiensa vuoksi. JIGIEN etuna on, että ilman suuria rahallisia uhrauksia pystyy hankkimaan hyvän värivalikoiman omaa suosikkijigiään. Kun tähän vielä yhdistetään pehmeä suutuntuma kalalle, mahdollisesti houkutteleva haju sekä kohtuullisen edullinen hinta, suosiota ei tarvitse ihmetellä. RÄMINÄVAAPUT ovat kuulakatraalla varustettuja muovivaappuja, joiden kiinnityslenkki on selässä. Näillä pääsee jo pitkälle, usein ihan loppuunkin saakka. Niitä ovat ainakin ahven, särki, kiiski, kuore, muikku ja merellä myös silakka. Esimerkiksi omilla kuhavesilläni kuhien syysravinto on pääasiassa pientä ahventa. . Sopivalla painopäällä varustettu pehmis saadaan uimaan houkuttelevasti ja riittävän hitaasti missä syvyydessä hyvänsä. Mutta jos ei välitä vaihdella tarjouksia ollenkaan, kalat vähitellen kyllästyvät tehokkaimmankin viuhahtajan katseluun eivätkä enää ota. KALATKIN kyllästyvät aina saman vieheen katseluun. KOKEILE RÄMINÄVAAPPUA Kalojen kyllästyminen, vai olisiko parempi ilmaisu oppiminen, on tuttu ilmiö pommitettaessa samaa paikkaa pitkään samalla vieheellä. Erittäin kokeilemisen arvoisia ovat niin kutsutut räminävaaput, jotka uppoamisominaisuuksiensa vuoksi soveltuvat mainiosti syvänteidenkin ronkkimiseen. KUOLLUTKIN kalapaikka saattaa elävöityä räminävaapuilla. Oman suosikkini Savage Gear Craft Cannibal -kalajigirungon pituus vaihtelee välillä 6,5-10 senttiä, mikä pään pituus mukaan lukien vastaa kooltaan aika hyvin kuhien vatsasta löytyvää ravintoa. Kuollut kalapaikka saattaa herätä elämään kuin taikaiskusta. Usein auttaa pelkkä jigivärin vaihtaminen, mutta radikaalimpaa muutosta haluava kaivaa pakistaan aivan toisenlaisen viehetyypin. Näitä kannattaa kokeilla jigien vaihtoehtona. Terävä uinti yhdistettynä kuulien kolinaan on monesti vastustamaton lääke pehmiksiin tympääntyneille. Ellei tietoa kalastuskohteessa toimivista väreistä ole, aina kannattaa aloittaa tarjoamalla kuhan aitoja ravintokohteita jäljitteleviä värejä. . Myös ahvenjigi muuttuu pelivehkeestä tyhjänpyytäjäksi, joten ajoittain tarvitaan muutosta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 13. Eduksi voitaneen lukea myös silikonilötköjen valtaisa värivalikoima, joskin moni voi sen kokea myös ongelmaksi. Välillä kalat tuntuvat olevan hyvinkin tarkkoja värimieltymyksissään. Ei siis yllätä ollenkaan, että ahventa enemmän tai vähemmän tarkasti jäljittelevät jigit ovat välillä ylivoimaisen tehokkaita. Jigien etuna on myös, että niistä pystytään tehtailemaan erittäin taidokkaita aidon pikkukalan näköisjäljitelmiä
Tehokkaimmillaan se on samassa veneessä heittokalastajan kanssa, jonka vieheet houkuttelevan kuhia pilkkien vaikutuspiiriin. Muitakin voi toki kokeilla. Eräänlaista pilkkimistä on myös niin sanottu vertikaalieli pystyjigaus. Venepilkintä Pilkintää ja vertikaalijigausta Jos venepilkintä tuntuu omalta jutulta, syksyllä jos koska sitä kannattaa harrastaa. Sama pätee toki myös jigillä kalastamiseen, joten heitto kannattaa pelata huolella loppuun saakka. Kotiin kannattaa jättää myös nykyisin muodissa olevat erittäin pienirenkaiset vavat ja valita sellaisia, joissa renkaat eivät jäädy umpeen ihan hetkessä. Toisaalta joinakin päivinä kalat tuntuvat nappaavan vain ”kaukaa”. Jos pelastautumispukua ei omista, niin pilkkihaalari pipoineen ja huopakumisaappaineen kelpaa oikein hyvin. Kun viehe on uitettu veneen vierelle, sitä ei kannata kiirehtiä ylös vaan jatketaan hetki pilkkien. Rätti on hyvä olemassa käsien kuivaamista varten. HYVIÄ vieheitä ovat isohkot tasapainoja pystypilkit. Lämmin vedenpitävä vaatetus on tietysti ykkösjuttu veneessä viihtyvyyden kannalta. PYSTYPILKKI toimii myös veneestä pilkittäessä, heitettynäkin. Vapa pidetään mieluusti siiman suuntaisena ja seurataan herkeämättä, josko siima heilahtaa tärpin merkiksi. Asteen parin pakkanen ei välttämättä kalastusmahdollisuuksia tuhoa, ellei pinnalle ala kehittyä jääriitettä, kuten tyynellä säällä helposti tapahtuu. Hyviä vieheitä ovat isohkot tasapainoja pystypilkit, mutta myös lusikkauistimet, räminävaaput ja lehtivieheet saattavat toimia. Koukkuun voi laittaa syötiksi nipun kärpäsen toukkia, kalan silmän, madon tai kalanpalan, mutta ilmankin pärjää. Siihen vastataan tietysti reippaalla vastaiskulla. Kun pelin henki selviää, osaa omaa tekemistä säätää sen mukaisesti. Kova tuuli ja pakkanen ovat tietysti pahimmat sääilmiöt, jos kohta eivät kova vesisade tai sankka sumukaan toivomuslistan kärjessä komeile. 14 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. On päiviä, jolloin useimmat tärpit saadaan vasta siinä vaiheessa, kun siima sojottaa kohtisuorassa alas. Kädet kylmenevät helposti kelatessa ja kaloja käsitellessä, joten hanskoja tai pilkkikynsikkäitäkään ei pidä unohtaa. Jotta jigi pysyy tehokkaasti kaikukeilan piirissä veneen liikkuessakin, kannattaa käyttää normaalia painavampaa jigipäätä. Ja tietysti värien vaihtelua kannattaa harrastaa, ellei tulosta ala syntyä. Reissuun lähtö kannattaa herkästi unohtaa, jos olosuhteet tuntuvat pahoilta. Jos kuitenkin kuitua halutaan käyttää, pilkkimiseen tarkoitetut ovat hyviä myös heittohommissa. Jos vieheessä on vatsakoukku, kuten tasureissa, niin syötin paikka on siinä. Räminävaappua uitetaan jigien tavoin: Yhden tai muutaman kammenkiepautuksen jälkeen pidetään tauko, jolloin viehe vajoaa pohjalle tai mahdollisimman lähelle sitä, uudet kammenkierrokset, vajotus ja niin edelleen. Siinä pyyntivälineenä on jigi varustettuna usein v-häntäisellä, solakalla ja kevytrakenteisella ”vertsujigirungolla”. Varsinkin kylmän veden aikaan kuhat usein seuraavat rämistelijää veneen alle ja iskevät kiinni vasta siinä, kun ovat tarpeeksi ärsyyntyneitä. Ehkä myös kalleimmat ja usein samalla särkymisherkimmät kepit on syytä säästää kesärientoihin. Useimmiten melko rauhallinen taktiikka toimii paremmin kuin aggressiivinen. Siimoista monofiili on turvallisempi valinta pakkassiimaksi, koska se ei kerää vettä yhtä herkästi kuin kuitusiima. Kalan reaktiot erilaisiin vetoihin, väristyksiin ja nostoihin näkee, jolloin pystyy säätämään omaa uittotyyliään olosuhteiden vaatimusten mukaan. MONOFIILISIIMA on turvallisempi valinta pakkaskelin siimaksi. Jos veneessä on kaikuluotain, tehokkainta vertikaalijigaaminen on seuraamalla tapahtumia luotaimen ruudulta. OTA KYLMÄ HUOMIOON Jos ja kun siis kuhavesille loppusyksystä haikaillaan, kannattaa säätila ottaa erityistarkkailuun. Sen sijaan kelojen kylmätoiminta kannattaa testata etukäteen, sillä joihinkin on laitettu kylmässä jähmettyvät ”kesärasvat”, mikä tekee kelaamisesta työlästä ja tarkasta kalastamisesta mahdotonta
Kristiinankaupungissa sijaitseva Sävviken on pieni lampi, joka on puron kautta mereen yhteydessä. MercuryMarine.com Kysy lisätietoja jälleenmyyjältäsi Tehtaan tuki myönnetään valtuutetuilla Mercury-jälleenmyyjillä 17.8.-31.10.2023 välisenä aikana tehtyihin irtomoottorikauppoihin, kun moottori ostetaan asennettavaksi käytettyyn veneeseen vanhan moottorin tilalle. Etua ei voi käyttää venepakettitarjouksiin tai muihin kampanjoihin. Kuva: Juha Ojaharju. Valitettavasti iso osa rannikon pienvesistä ei ole kalanpoikastuotannon kannalta optimaalisessa kunnossa.. Vertailuna voidaan käyttää Merenkurkussa ja hiukan sen eteläja pohjoispuolella tehtyjä tutkimuksia, joissa on saatu 0-1,07 poikasta/haavin nosto. UUSI ELÄMÄ VENEELLESI HYÖDYNNÄ JOPA 1500€ TEHTAAN TUKI MOOTTORIN VAIHTOIHIN F30-225HV 30hv 40hv 50-60hv 75-115hv 150hv 175-225hv (V6) Moottori Tehtaan tuki (alv 24%) 300 € 400 € 500 € 750 € 1 000 € 1 500 € C M Y CM MY CY CMY K repower-ilmo109x280_final copy.pdf 1 4.9.2023 16.21 HAUKIA kudulla Kristiinankaupungissa Haukitehdas-hankkeessa kunnostetulla kohteella. Onnistuneella kunnostuksella voidaan moninkertaista pienveden kalanpoikastuotto. Kluuvi ja lampi päätettiin kunnostaa osana Haukitehdas-hanketta. Näiden pienvesien erinomaisuus kalojen poikastuotantoalueina johtuu pääosin siitä, että ne ovat suojaisia ja niissä on kalojen lisääntymiselle ihanteelliset olosuhteet. Monet kutualueet kaipaavat kuitenkin kunnostamista. Yhteistyökumppaniksi lähti Kristiinankaupungin kaupunki sekä Luonnonvarakeskus (Luke), joka teki kalaston seurannan ennen ja jälkeen kunnostamisen. Niillä on merkittävä rooli rannikon kalakantojen ylläpitäjänä. Hankkeessa kunnostettuja kohteita on eri puolilla rannikkoa Kokkolan ja Kotkan välisellä alueella. Näin on tapahtunut Kristiinankaupungissa, jossa poikasmäärät kasvoivat ennennäkemättömän suuriksi. Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeessa on kunnostettu useita tällaisia pienvesiä ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Se oli aikaisemmin voimakkaasti umpeenkasvanut ja mereen johtava purouoma oli huonossa kunnossa. Tuki tulee käyttää kaupantekotilaisuudessa kokonaisuudessaan. HAUKITEHDAS VAPAA-AJANKALASTAJIEN Haukitehdas-hankkeessa erinomaisia tuloksia: Kristiinankaupungissa hauenpoikasten määrä kasvoi ennätyslukemiin Matalat lahdet, fladat ja kluuvit ovat erittäin tärkeitä ja tuottoisia kevätkutuisten kalojen kutualueita ja kasvuympäristöjä. Kunnostuksen jälkeen havaittiin, että haukien poikastiheydet sekä 2021 että erityisesti 2022 olivat erittäin korkeat: 1,2 ja 15,7 poikasta/ haavin nosto. Fladoja ja kluuveja on erityisen paljon Pohjanlahdella, Kristiinankaupungin ja Kokkolan välisellä alueella. Sävviken luokitellaan kluuviksi. Tämä on suurin hauenpoikasten tiheys mitä Luken tutkimuksissa on havaittu. Osa kunnostuskohteista on myös sisävesissä
Arviolta parin kilon painoinen, ja täysin hopeinen kala, pyörii villisti ympyrää. Edellä mainittu tapahtui pohjoisnorjalaisella pienellä lohijoella, jossa jo kesän alussa ensimmäiset kyttyrälohet olivat nousemassa jokeen. Vieraslaji kyttyrälohen tai tuttavallisemmin norjankielisen nimityksen mukaan ”pukkelaksin” vaiKYTTYRÄLOHEN lisääntyminen Pohjois-Norjassa on yritetty estää kaikin keinoin. KESKUSTELUN HERÄTTÄJÄ Mikään muu kalalaji ei ole herättänyt niin paljon keskustelua viime vuosina kuin kyttyrälohi. Vedessä se näyttää kauniille hopeiselle hyrrälle. Kala painuu jälleen pohjaan ja yrittää paeta alavirrassa odottavaa koskea kohden. Kyttyrälohen KAHDET KASVOT T ukevaa tärppiä seuraa kalan painuminen pohjaan. TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN VIERASLAJI 16 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KUTAVAELLUKSENSA alussa saatu kyttyrälohi on mainiota herkkua. Kalan terävät potkut eivät kerro suuresta koosta, mutta voimaa vastapelurilla tuntuu olevan. Muutaman minuutin päästä olen saanut kalan lähemmäs ja tarkoituksenani on rantauttaa saalis. Vai onko kyseessä uusi rikkaus kalalajistoomme. Parinkymmenen metrin päässä näen hopeisen kyljen välähtävän veden pinnassa. Onko kyseessä elinkaarensa lopussa lähes hirviömäisen ulkonäön saava vitsaus, joka tuhoaa kotoisen Atlantin lohen kannat. Palkinnon kala saa, kun perhoni irtoaa suusta ja siimat lennähtävät rannalle. Kutuvaelluksen alussa se on voimakas ja kaunis sekä ruokapöydässä mitä mainiointa herkkua. Kalan ulkonäkö ja voima olivat jotain täysin muuta kuin, mitä kyttyrälohen kuvailemisesta zombietai hirviöloheksi voisi päätellä
Kyttyrälohi ei vietä poikasvuosiaan joessa, kuten Atlantin lohet. Kyttyrälohet nousevat jokiin keskikesällä ja niiden kutu ajoittuu syyskesään. Edellä mainitusta syystä, sekä lajin erikoisen lisääntymiskaaren takia, lohen leviämistä Pohjois-Norjaan on yritetty estää lähes kaikin keinoin. KYTTYRÄLOHIA on esiintynyt Jäämeren alueella jo vuosikymmeniä. Kudun jälkeen kaikki lohiyksilöt kuolevat ja ne tuottavat poikasilleen ravinteita omasta kehostaan, joka hajoaa jo osin kalojen ollessa eläviä. Voimiltaan Atlantin lohen veroinen ja lihaltaan äärimmäisen punainen. ?. Lajin nopea runsastuminen käynnistyi viime vuosikymmenen lopulla ja erityisesti vuosina 2017, 2019, 2021 ja 2023 kalojen määrä on aina moninkertaistunut. Torjuntatoimenpiteitä on suoritettu myös Suomen ja Norjan yhteisillä lohijoilla Tenolla ja Näätämöllä. Pohjois-Norjaan se on saapunut lähinnä venäläisten merialueilleen tekemien kotiutusistutusten vuoksi. Kalan liha oli punaista, kiinteää ja maistui kylmäsavustettuna erinomaiselle. Alkukesästä tuttavani Norjan Tanassa kertoi vuonolla kalastavista perheistä ja aiemmin kalastamattomista ihmisistä, jotka olivat innostuneet kalastamaan kyttyrälohta. KUTUA lähestyessä erityisesti urosten suu muuttuu petomaiseksi ja kookkaat hampaat ovat selkeästi näkyvissä. Vieras Tyyneltämereltä Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha) kuuluu pohjoisen Tyynenmeren lohilajeihin. Kalojen ”pilkkanimi” on vaihdellut itäisen naapurimaamme kulloisenkin johtajan mukaan. Samalla lohet tummuvat ja niiden pää muuttuu yhä petomaisemmaksi. Kutuasussa kalojen vatsa on valkoinen ja kylki sekä selkä harmaanruskeat. Maukas millä tavalla tahansa laitettuna. Lähivuosina niiden uskotaan uivan myös Itämeren alueelle. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 17. MEREN HOPEINEN KAUNOTAR Kyttyrälohi on meressä ja jokinousun alkuvaiheessa kuin hopeaharkko. Meressä ja kutunousun alkuvaiheessa kalat ovat kirkkaita ja etenkin naaraat muistuttavat kirjolohia evien täplikkyyttä myöden. Mäti talvehtii kevääseen asti, jolloin poikaset kuoriutuvat ja vaeltavat mereen. Lajin alkuperäiset esiintymisalueet sijaitsevat Tyynenmerenpuoleisessa Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. KUDUN jälkeen kaikki lohiyksilöt kuolevat. Itsekin olen nähnyt ensimmäiset yksilöt Tenon Alakönkäällä jo 1990-luvulla. Kyttyrälohia on kuitenkin esiintynyt Jäämeren alueella jo vuosikymmeniä ja niitä on saatu saaliiksi silloin tällöin. Vieraslaji KYTTYRÄLOHINAARAIDEN liha menettää kauniin punaisen värinsä muuttuen valkoiseksi. kutuksia Atlantin lohikantaan ei vielä tiedetä. TÄMÄ kirkas kyttyrälohinaaras haksahti perhoon Tenon Alakönkäällä vuonna 2007. Media on pullistellut artikkeleita jokiin asennetuista lohipadoista ja tapettujen lohien määrästä. Kyttyrälohet eivät ole yhtä jokiuskollisia kuin täkäläinen lohemme ja siksi laji levittäytyy Norjan rannikkoa pitkin yhä eteläisempiin jokiin. Täkäläisten kyttyrälohikantojen nousu jokiin ajoittuu kahden vuoden välein parittomille vuosille. Ruumiinontelo on sen sijaan täynnä suurikokoista oranssia mätiä, jota useampi henkilö kehui syövänsä mielellään. Hopeanvioletti kylki on pienten suomujen verhoama. Joessa vietetyn muutaman viikon aikana uroslohien selkään kasvaa kyttyrä. Paikalliset ?. Kalat ovat kooltaan pääosin 40-60 sentin pituisia ja 1-3 kilon painoisia. En ole vuosikymmeniä kestäneen kalastusurani aikana törmännyt yhtä suureen kalastusbuumiin kuin menneenä kesänä
Itse lähdin jälkimmäiseltä pohjoisen reissultani kohden etelää elokuun ensimmäisellä viikolla. Viehekalastuksessa noin 2000-luokan kelat ja vastaavat 7–9-jalan pituiset vavat riittävät kyttyrälohen pyyntiin. Suosituinta kalastusta oli vieheiden heittely vuonoihin laskevien jokien suistoissa. Tästä syystä itse valitsisin kalastusvälineet skaalan tukevammasta päästä. veivät vuonoille jopa pienveneitä, jotta pääsivät nauttimaan kyttyrälohen kalastuksesta. Perhon koko sen sijaan on jakanut kalastajia eri leireihin. Perhokalastukseen tukeva yhden käden vapa tai kevyt kahden kädenvapa ovat sopiva valinta. Luokat 7–9 ovat sopivimpia. Loppukaudesta kalat ovat hyvin aggressiivisia, jolloin suurempi perho voi toimia paremmin. Myös äitejä tyttärineen oli nakkelemassa uistimia mereen. Kalatapahtumia oli käytännössä jokaisella heitolla. Erityisesti pinkkiä, punaista ja mustaa päätyy siiman päähän. Kalastajat olivat pääosin suomalaisia ja norjalaisia perheitä. Vielä tuolloin vuonolla oli kalastajia, vaikka kalojen päänousu olikin jo ohi. Kannattaa muistaa, että kyttyrälohien lisäksi perinteinen kookas Atlantin lohi voi napata tarjoukseen. Itse lähtisin alkukaudesta kalastamaan suhteellisen pienellä pinkkiä, punaista, oranssia ja mustaa päällään kantavalla perholla. Erään kalastajan mukaan mikä vain kirkas kelpasi, mutta moni kalastaja kehui pinkkiä väriä erityisen hyväksi. Samat värit perhoissa kuin uistimissakin olivat vakuuttaneet kalastajat. Kalastusbuumi käynnistyi jo kesäkuulla, mutta se vain voimistui elokuuta kohden mentäessä. Kesäiset reissuni sijoittuivat Varangin-, Tenonsekä Ifjordin vuonojen ja jokien alueelle. Kalastajakunta oli siis lähes täysin meillä totutusta miesvaltaisuudesta poikkeava. Sen sijaan pinkki kuulapäällä varustettu chenillemato tarjosi muutaman tärpin ja yhden karkuutuksen rantavedestä. Välineet 18 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perhoista erityisesti erilaiset katkajäjitelmät saivat kehuja. Merellä kalastajien siiman päässä oli yleisemmin lusikkauistin. Siiman päässä hänellä oli erittäin räikeän värinen kookas Lotto-lippa. Elokuussa tilanne oli toinen joen ollessa täynnä kaloja. Kalat menivät niiden erinomaisen laadun vuoksi ruokapöytiin. JOKISUIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT Kauden edetessä jokisuiden kalastusrajoituksia purettiin ja näin luotiin ihmisille Elokuussa kalatapahtumia jokaisella heitolla Perinteiseen vihreään lohiputkiperhoon en saanut yhtään kalaa ottamaan. NORJASSA lohijokien suut on rauhoitettu 50-200 metrin etäisyydeltä joesta. Osa kalastajista oli vakuuttunut pienen perhon ylivoimaisuudesta ja osa uitti suurempaa versiota. Etenkin punainen Frances kuulemma toimi hyvin. KIRJOITTAJAN valinnat siiman jatkoiksi seuraavalle kyttyrälohen kalastusreissulle. VIEHEKALASTUKSESSA 2000-luokan kelat riittävät kyttyrälohen pyyntiin. Joella tapaamani iäkkäämmän kalastajapariskunnan nainen vei perheen välisessä kalakisassa kirkkaasti voiton
Lohijokiin tulee ostaa jokiluvan lisäksi valtiolle suoritettava noin 25 euroa vuo?. Tämän takia meno vaikutti välillä täysin kontrolloimattomalle, ja myös väärinkäytöksiä tai -tulkintoja esiintyi. Sen sijaan näky oli kaamea kohteissa, joissa vastaavaa mahdollisuutta ei ollut. . Edes kirkkaimmasta joesta ei uskalla juoda vettä sairastumisen pelossa. SUOSITUIMMISSA kalastuspaikoissa oli keräyslaatikot kaloille. KUTUUN valmistautuva uros on kasvattanut selkään jo massiivisen kyttyrän ja kalan ulkonäkö on muuttunut petomaiseksi. Rannalla lojuvat kalastajien tappamat lohikasat, joiden mätänevä tuoksu on epämiellyttävä. Tietoa luvallisesta kalastusalueesta kannattaa kysellä joen kalastusta hallinoivalta taholta, paikallisesta kalastusseurasta tai vaikkapa huoltoasemalta. Norjassa lohijokien suut ovat lähtökohtaisesti rauhoitettu kalastukselta 50-200 metrin etäisyydellä joesta. Kuva: Ira Ådahl-Rautanen. Mereltä pyydettyä kalaa ei saa tuoda Suomeen ollenkaan, ellei ole saanut todistusta paikallisten palveluiden, kuten majoituksen tai veneiden vuokraamisten, käyttämisestä. Kuva: Ira Ådahl-Rautanen. Siiman päässä kalat ovat laiskoja, mutta poikkivirtaan asettuessaan laittavat vielä kalastajan taitoja koetukselle. ?. Liha on ihmisravinnoksi heikkotasoista. Norjassa meressä vapakalastus on maksutonta, mutta sisämaakalastukseen vaaditaan lupia. Väritys on vaihtunut synkän valkoharmaaksi. NORJASSA meressä vapakalastus on maksutonta. NAARAILLE ei kasva selkään yhtä massiivista kyttyrää kuin uroksille. Tietoa jokisuiden kalastuskieltoalueiden purusta oli kesällä vaikeaa saada. mahdollisuus tuottoisaan kalastukseen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 19. Tummasta värityksestä huolimatta kala on kaunis pyrstöevän pisteitä myöden. KYTTYRÄLOHI on agressiivinen kudun aikaan. Nousuvaellukseen ja sukutuotteiden tuottamiseen käytetty rasva on saanut kalan lihan valkoiseksi ja lähes täysin rasvattomaksi. Kalojen käyttäytyminen joessa on aggressiivista ja ne hätistävät Atlantin lohia pois kutupaikoiltaan. Tämä on haastavaa, kun vuoroveden ääripäiden ero on useita metrejä. JOKIHIRVIÖ Petomainen suurten hampaiden koristama suu. dessa maksava korvaus. Vain harvat kohteet ovat merkittyjä ja kalastajan tulee itse määritellä sopiva etäisyys. Toivottavasti norjalaiset saavat jokisuihin jatkossa selkeät kyltit ja merkitsevät jollain tapaa luvallisen kalastusalueen. Selässä massiivinen epäluonnollisen näköinen kyttyrä
Matalat koskenniskat ja suvannot ovat täynnä kalojen tekemiä veden pinnan rikkovia muljautuksia. Kyse on tappamisesta ja vieraslajin poistosta, mutta mitä hyötyä on muutamien yksilöiden poistolla, kun joki on niitä täynnä. Kalat ovat erittäin voimakkaita ja lihan laatu erinomaista. Kalastus on mahdotonta. Osa kaloista ottaa perhoon tai vieheeseen kiinni, mutta kalojen paljouden takia ulkotartuntoja tulee paljon. Kaloja kannattaa siis kalastaa alkukesästä, mutta oman haasteen tuo kalojen vähälukuisuus sekä paikallisuus. Kalastus on sikälikin lähes mahdotonta, että ulkotartunnoilta ei voi välttyä. Laskin, että noin joka kolmas saamani lohi oli ottanut perhon suuhunsa, kun en upottanut perhoa lähelle pohjaa. Huonotuurinen kalastaja voi sen sijaan kalastaa pitkiäkin aiRUOKALANA kyttyrälohi on parhaimmillaan alkukesästä. PINNASTA ei kalat juuri perhoon kajoa. Jälkimmäinen kuvaus on elokuulta, jolloin torjuntayrityksistä huolimatta joki on täyttynyt kyttyrälohista. ALKUKESÄN KIRKKAAT KALAT VALIKOIVIA VIEHEEN SUHTEEN Kyttyrälohi on parhaimmillaan meressä sekä jokivaelluksen ensimmäisinä päivinä. Meren rannalla kalastaneista huomattavan suuri osa oli naisia, tyttöjä sekä perheitä. Vuonoilla kalat kulkevat parvissa ja sopivaan hetkeen osuva kalastaja voi saada useampia yksilöitä rannalle. NÄISSÄ maisemissa kelpaa kalastella, vaikka lohiparvi ei paikalle sattuisikaan. 20 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siellä täällä vesi roiskuu urosten kisatessa kutualueista. Kirkkaat yksilöt ovat lisäksi sangen valikoivia kelpuuttamansa vieheen tai perhon suhteen. Pinnasta tai pinnan läheisyydestä kalat eivät juuri perhoon kajoa
Lohiparvia oli menneenä kesänä käytännössä kaikkien vuonojen perukoissa. Innokkaimmat ajoivat kaukaakin kalastamaan kyttyrälohta. Voidaan vain toivoa, että perinteinen lohemme sopeutuu elämään uuden tulokkaan kanssa, eivätkä pahimmat uhkakuvat Atlantin lohikantojen häviämisestä toteudu. Kesäkuussa ja heinäkuun alussa kyttyrälohiparvet ovat vielä harvalukuisia joissa, mutta lohipoolien laiskavirtaisissa paikoissa näkyvät pintakäynnit paljastavat jokeen nousseiden kalojen sijainnin. Monet olisivat lisäksi halunneet kalastaa kyttyrälohia uistimella.. UUTTA OPPIMAAN Asennemuutos kyttyrälohta kohtaan tapahtui nopeammin kuin uskalsin odottaa. Poistopatoja ei saada pitämään kalojen runnoessa itsensä läpi pienimmistäkin raoista, ja jokien alaosiin jää kuitenkin melkoisesti vapaata lisääntymisaluetta. Mikäli kyttyrälohiparvet eivät osu paikalle, niin tuurilla vieheeseen nappaa perinteisten merikalojen lisäksi meritaimen, merirautu tai alkuperäinen lohi. Uutta tietoa toimivista kalastusmenetelmistä ja paikoista tuli pitkin kesää runsaasti. Kyttyrälohia se ei pidätellyt, mutta se esti tehokkaasti alkuperäisen Atlantin lohen nousun. Vuosiuistin® 2024 VUONO Kuusamon Uistin Oy Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo 08 860 3400 | www.kuusamonuistin.fi Herkästi uiva Vuono saa tänä vuonna erikoismallin, joka on saatavana kolmessa upeassa ja taatusti kalastavassa värissä. Kalastusbuumi syttyi kuin katkaisimesta kääntämällä ja kalastuskulttuuri alkoi muokkautumaan nopeasti. Uusi tulokas on tullut jäädäkseen. NORJALAISTEN Tenojokeen asentama lohipato Tanassa herätti kesällä keskustelua ja patoa vaadittiin poistettavaksi. @ ku us am on uis tin Pinnoitettu 24 karaatin kullalla tai aidolla hopealla koja ilman saalista. LOHEN KALASTUKSEN TULEVAISUUS Kyttyrälohi on tullut jäädäkseen ja sen poistaminen lohijoista sekä merestä lienee mahdotonta. Perinteisen Atlantin lohen kalastus tulee painottumaan parillisiin vuosiin ja parittomina vuosina yhä enemmän alkukauteen, jolloin kyttyrät eivät ole vielä aloittaneet nousuaan. Mielenkiintoista on seurata, tapahtuuko muutoksia perinteisen lohen käyttäytymisessä joessa tai jokivaelluksen ajankohdassa. Viitteet Kuolan suunnalta kertovat, että lajien yhteiselo voisi olla hyvinkin mahdollinen. Uskallan ennustaa, että kyttyrälohen ympärille kehittyy jatkossa yhä enemmän kalastusmatkailua, ja sitä opitaan arvostamaan ja hyödyntämään joka toinen vuosi helposti saatavana luonnonvarana. Paradoksaalisesti Tenon kalastussääntö oli tehty sellaiseksi, että kyttyrälohien kalastus oli käytännössä mahdotonta, koska perhoa ei saa painottaa. Kesäinen lohenkalastus saattaa painottua yhä enemmän jokien yläosiin, jonne kyttyrälohien pääparvet eivät nouse. Kalat ovat yllättävän haastavia saada ottamaan kiinni ja itse sain muutaman tunnin kalastusjakson aikana todeta kalojen vievän pidemmän korren, kun yritin kyttyrälohia pyytää. Maineikkaaseen Vuonoon on lisätty houkuttimeksi värikäs pyrstölevy, joka tekee uinnista elävämmän ja houkuttelee petokalat iskemään
22 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. koesukupolvea edustaneiden seeprakalaryhmien kykyä oppia yhdistämään tietty väri ruokapalkintoon. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. L aitostaustaiset kalat ovat tyypillisesti villejä lajitovereitaan helpommin pyydettäviä sekä alttiimpia petokalojen saalistukselle, koska laitosympäristö ei tarjoa oppia näistä uhista. Mutta voiko kalastus jalostaa kaloista fiksumpia tai tyhmempiä. Saksalaiset Tamal Roy ym. KALASTUS OPETTAA , mutta voi vaikuttaa myös kalojen oppimiskykyyn Voisi ajatella, että kaloista ennakkoluulottomimmat ja kokemattomimmat tulevat pyydetyiksi, kun taas fiksummat lajitoverit pääsevät jatkamaan sukua. AHVEN on oppivainen kala, mutta sen pyydetyksi tulemisen muistamisesta ei ole tutkimuksia. Mutta onko tästä näyttöä. ISOJEN KALOJEN PYYTÄMINEN TEKEE KALOISTA TYHMEMPIÄ. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua . Ryhmät, joista oli kalastettu aina suurimmat kalat, oppivat värivinkin hitaammin kuin ryhmät, joita oli kalastettu pienikokoisina tai satunnaisesti. (2023) vertasivat kuuden sukupolven ajan eri tavalla kalastettujen, 11. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. ON epäselvää, kuinka pitkään kuha muistaa pyydetyksi tulemisen. . Villien ja istutettujen kalojen erot pyyntialttiudessa on varmistettu lukuisilla seurantatutkimuksilla niin isoilla järvillä kuin jokivesissäkin
Epäilemättä tässä onkin lajien välisiä eroja, sillä esimerkiksi lohikalat häiriintyvät helposti yhden kalan saamisesta, kun taas ahvenparvi voi suorastaan innostua syömään, kun lajitovereita nostellaan vedestä. (2023) huomasivat Inarijärvellä, että istutetut taimenet löysivät geneettisen kotijokeensa, vaikka istutuspaikka olisi ollut täysin muualla. Tutkimatta vielä on, mikä merkitys esimerkiksi joelta takaisin mereen tai järvelle vaeltavilla kuteneilla emokaloilla on smolttien kykyyn löytää suosiollisia syönnösalueita. Lue lisää https://doi.org/10.1093/beheco/arad037 https://doi.org/10.1016/j.fishres.2022.106573 https://doi.org/10.1016/j.beproc.2021.104565 https://doi.org/10.1002/tafs.10246 https://doi.org/10.1111/faf.12755 https://doi.org/10.1016/j.fishres.2023.106719 . Voi myös olla, että oppiminen selittää, miksi monilla kaloilla on hienopiirteisiä geneettisiä eroja jopa järvien sisällä. Kiinalaiset tutkijat Chen ja Zeng (2022) puolestaan onkivat kultakaloja, ja totesivat, etteivät kalat oppineet välttämään pyydetyksi tulemista pelkästään toisten kalojen kalastetuksi tulemista tarkkailemalla. Jos vanhojen, isokokoisten ja menestyksekkäästi käyttäytyvien kalojen esimerkki katoaa, voi koko kalakannan käyttäytymisen kirjo ja menestyminen heikentyä. (2023) tutkivat karppien kykyä muistaa joko oma tai toisen karpin pyydetyksi tuleminen vielä 7 tai 14 kuukautta myöhemmin. Kuinka pitkään kala muistaa pyydetyksi tulemisen. 14 kuukauden jälkeen eroja ei havaittu, minkä perusteella tutkijat otaksuivat, että karpit unohtavat pyyntikokemukset selvästi alle vuodessa. Tutkimus osoittaa, että voimakas kalastuspaine voi heikentää kalojen pyyntialttiutta myös ilman suoria kontakteja kaloihin. Varmaa on vain se, että kalat ovat käyttäytymiseltään monimutkaisempia ja oppivampia kuin pitkään on ajateltu. Osoittautui, etteivät karpit muistaneet toisten karppien pyydetyksi tulemista 7 kuukauden kohdalla, kun taas itse pyydetyksi tulleet karpit olivat 7 kuukauden jälkeen vielä hieman varovaisempia hyväksymään syötin kuin pyytämättömät kalat, mutta hyväksyivät sen kuitenkin lopulta johtaen yhtäläiseen pyyntialttiuteen. Czapla ym. KARPIT OPPIVAT VÄLTTÄMÄÄN KOUKKUJA Lovén Wallerius ym. Kalastetuissa ryhmissä pyyntialttius sitä vastoin laski nopeasti. Onko niin, että kalat tunnistavat myös oman kotipopulaationsa hajun tai muiden sosiaalisten vihjeiden avulla. Toisaalta ryhmät, joista oli kalastettu vain isokokoisia kaloja, tekivät nopeampia päätöksiä yhdessä osakokeessa, vaikka muuten eroja eri tavalla kalastettujen linjojen välillä ei havaittu. Näin voi käydä, sillä aivojen kasvattaminen vaatii paljon resursseja, joita luonnonympäristöissä on harvoin tarjolla yltäkylläisesti, ja resursseja on toisinaan parempi käyttää muuhun kuin aivokapasiteetin kasvattamiseen. Kun tietyssä vesistön osassa elää juuri sitä osaa käyttämään oppinut kalasto, voi tällaisen osakannan liikapyynti hävittää arvokasta lajinsisäistä monimuotoisuutta haitallisesti. Tutkimus osoittaa, että myös pelkästään kokoon kohdistuva kalastusvalinta voi vaikuttaa kalojen oppimiskykyyn ja käyttäytymiseen. Onkin tunnettua, että monella ruuhkaisella kohteella voi olla yllättävän hyvä kalakanta niin sanottuun kalan syöntiin nähden. MUISTI VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 23. Janhunen ym. SOSIAALINEN OPPIMINEN ON TÄRKEÄMPÄÄ KUIN ON AJATELTU Wilson ja Giske (2023) pohtivat, mitä kaikkea kalojen välillä tapahtuva sosiaalinen oppiminen tarkoittaa käytännössä. (2020) tutkivat karppien kykyä vältellä maissirigiä riippuen siitä, oliko kala tullut pyydetyksi enintään muutama päivä aiemmin tai nähnyt toisten karppien tulevan pyydetyksi. VAPAUTETTU taimen muistaa pyydetyksi tulemisen vähintään joitakin viikkoja, minkä takia voimakas kalastuspaine tekee kaloista vaikeita pyydettäviä. Tutkimuksessa havaittiin, että pelkästään toisien karppien pyyntitilanteita havainnoineet kalat olivat muutaman päivän jälkeen arempia lähestymään rigattuja maissinjyviä kuin kontrollikalat
Lisämaustetta venepilkkimiseen tuo hyvä kaiku, jolla kaloja voi etsiä. VENEPILKILLÄKIN voi halutessaan käyttää apuna vapatelineitä. Siimaksi kannattaa valita 0,25-0,35 millin monofiili, koska kuitusiima sotkeutuu veneessä helposti, kun siima nostetaan vedestä käsin veneeseen. Vapoina voi käyttää samoja kuin talvellakin, mutta jos veneen laidan yli joutuu kurottelemaan, rakentamalla pidemmät vavat, pääsee tästä ongelmasta eroon pienellä vaivalla kotikonstein tai kukkaronnyörejä raottamalla kalastustarvikeliikkeessä. Kaiusta on myös mukava katsoa, kun se isomus tulee pilkille. VÄLINEET Venepilkkiä voi kaikenlaisista veneistä, kunhan vapa ylettyy laidan yli, mutta parhaiten pilkkimiseen soveltuvat soutuja pulpettiveneet. Veneestä pilkkimiseen voivat osallistua helposti kaikenikäiset, joilla vain vapa kädessä pysyy. Kaiku ei kuitenkaan ole välttämättömyys, . . 24 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. AHVENEN pilkinnän sivusaaliina voi saada vaikka hauen. Jos kalastaa tapsipilkillä, tapsissa voi käyttää samoja siimoja kuin pilkissä. M yös saaliskalat ovat samoja kuin talvella, mutta paksut ulkovaatteet ja kairan voi jättää kotiin. Mukava venepilkkiretki onnistuu myös perheen pienimpien kanssa. Suurin osa suomalaisista on jossain vaiheessa elämäänsä pitänyt pilkkivapaa talvella kädessään. AHVENTA kannattaa tavoitella joskus jopa pelkällä morrilla. VENEPILKILLÄ saalista pöytään TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN PILKINTÄ Pilkkiminen on tuttua puuhaa liki kaikille. Ketjupilkki värikoukulla toimii myös ja on hyvän syönnin osuessa kohdalle nopein tapa saada saalista. Samoilla välineillä voi pilkkiä myös kesällä veneestä. Pitkä tapsi, iso morri, reilun kokoinen mato ja pari silmää ovat monesti ison ahvenen mieleen. KA LAS TUS MAIST UU 52 TA PA A INNOS TUA KALA ST UK SE ST A Pilkkeinä parhaiten toimivat ne raskaimmat, jotta tuntuma pilkkiin ei katoa veneen heilahdellessa tuulen vaikutuksesta. . LAHNAT ja säyneet käyttäytyvät joskus hyvinkin samanlaisesti kuin iso ahven.
Iso ahven on ahnas saalistaja ja syö syöntipäällä ollessaan hyvinkin isoa ravintoa, tällöin kymmensenttinen salakka, muikku tai kuore häviää ison ahvenen kitusiin helposti. Jos ankkuri jää kiinni, sen saa nostettua ketterästi vedestä pois vetopistettä siirtämällä. Joskus ahvenen silmä tai pari, joskus särjen tai ahvenen palanen, yleensä pyrstö, toimii paremmin, joten syöttiä kannattaa aktiivisesti vaihdella. Perinteinen ankkuri toimii mainiosti etenkin matalissa vesissä pilkkiessä, mutta jos haluaa helpotusta ankkurointiin, keuVAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 25. Toiset ankkuroivat heti kalapaikalle saavuttuaan, toiset etsivät kalaparven ja ankkuroivat vasta sitten, kun haluttu kohde/kohteet, ovat löytyneet. Käsityksen parhaasta ottivälineestä saa niitä vaihtelemalla. HELPOTUSTA ANKKUROINTIIN Perinteisesti vene ankkuroidaan ennen pilkkimisen aloittamista. Syötti . vaan saalista saa ilmankin. Jos epäilee, että ankkurointi karkottaa kalat ankkurointipaikalta, voi ankkurin laskea tuulen yläpuolelle kalapaikasta, jolloin narua lisää laskemalla pääsee haluttuun kohtaan. . Pitämällä mukana useampaa vapaa testaaminen käy helposti ja nopeasti, eikä välineiden vaihtoon tarvitse käyttää vesillä aikaa. Koura ja naara-ankkureita käytettäessä kannattaa käyttää ankkurissa kahta narua, jotta ankkurin saa pohjasta irti, jos se jää sakarastaan kiinni kiven koloon. Aina tällä ei kuitenkaan päästä parhaaseen lopputulokseen isoa ahventa kalastaessa, vaikka tehokas syötti onkin. Vähänkin ajelehtiva vene vaatii huomattavasti painavammat pilkit kuin paikallaan oleva. Perinteisiä syöttejä ovat myös mudut, mutta niiden saaminen ei onnistu joka paikasta. Venepilkkijän vakiovarusteisiin kuuluu myös kumihavashaavi, pihdit, pappi ja kylmälaukku, jossa saaliin saa vietyä rantaan tuoreena. Syötillä on väliä Venepilkkijän yleisin syötti on mato, kastikas. TOINEN naruista kiinnitetään ankkurin varteen ja toinen pohjaan. Yleensä syöttiä ja koukkua pienennetään veden kylmentyessä. VENEPILKILLÄ on hyvä käyttää sellaisia vapoja, ettei tarvitse kurkotella pitkälle laidan yli. Jos syönti taas on rajua, ketjupilkki värikoukulla ilman syöttiäkin toimii mainiosti, isoa tasapainopilkkiäkin kannattaa tällöin heilutella. Joskus jopa keskellä kesää heikolla syönnillä, ahventa kannattaa tavoitella pienemmillä välineillä, joskus jopa pelkällä morrilla. Venepilkkiä voi myös ajoankkurin avulla, kunhan sovittaa veneen vauhdin niin, että pilkki liikkuu pohjan tuntumassa, eikä vaakasuorassa veneen perässä. Tämä kannattaa muistaa, etenkin jos syönti alkaa hiipumaan
OIKEA PAIKKA, ONKO SITÄ. LAHNOJA nousee usein ahventen pilkinnän lomassa. . lakoneen taivasankkuritoiminnon avulla pääsee eroon ankkurin nostamisesta ja laskemisesta. ISOT morrit toimivat venepilkillä. Parhaat saaliit saadaan yleensä paikoista, joita muut eivät ole vielä kalastaneet. Pilkillä saalista voi tavoitella aina liki kahteenkymmeneen metriin saakka. Jos kala nappaa, ennen kuin pilkki ehtii pohjaan, on syytä siirtyä pilkkimään lyhyemmillä siimoilla. KOLMEN KOPLA TOIMII Venepilkki on suhteellisen varma keino saada saalista. Hyvän kalapaikan osuessa kohdalle, se kannattaa painaa mieleen ja merkitä kartalle seuraavaa kertaa varten. jo hankalaa, mutta ei mahdottomuus. Venepilkkiä voi myös syvästä vedestä. Näissä syvyyksissä ahvenen löytäminen aivan pohjan tuntumasta kaiunkin kanssa alkaa olemaan . Monesti esiin nostetut pakat ja karikot sekä niiden penkat ja salmen suualueet ovat hyviä kalapaikkoja, mutta aina ei kala lymyile perinteisissä paikoissa, joten uusia kannattaa aktiivisesti etsiä. Karttatarkastelu ennen kalalle lähtöä auttaa paljon. Jos kalaa lähtee tavoittelemaan syvästä yli viidentoista metrin vedestä, pilkkien tulee olla painavia, jotta pääsee nopeasti pohjantuntumaan, kun kalan siellä havaitsee. Iso ahven liikkuu pikkukalaparvien mukana, joten edellisen päivän huippupaikka saattaa vaihtua jo seuraavana. VENEPILKILLÄ voi käyttää samoja välineitä kuin talvella pilkillä. . Saalista voi kuitenkin parantaa ja KA LAS TUS MAIST UU 52 TA PA A INNOS TUA KALA ST UK SE ST A 26 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Venepilkkijän ei kannata unohtaa välivettä, sillä syönnöksellä oleva parvi kookasta ahventa saattaa löytyä juuri välivedestä, montakin metriä irti pohjasta. Kokemus auttaa, mutta ydinfysiikkaa ei kalan etsiminen ole venepilkilläkään. Varma merkki kalan oleskelusta välivedessä ovat tärpit pilkin laskeutuessa. Aurinkoisella kelillä parvi hakeutuu monesti myös veneen varjoon, vain muutaman metrin etäisyydelle veneestä
Vapaa-ajankalastajan KAUPPA Laadukkaat välineet KALANKÄSITTELYYN FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 20 cm terällä 24 € FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 16 cm terällä: 22 € TEROITUSPUIKKO laadukas Viktorinox 32 € 7 € KALAPIIKKI l fileointiin l siivutukseen l paloitteluun VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 27. Etenkin lahnat ja säyneet käyttäytyvät joskus hyvinkin samanlaisesti kuin iso ahven. Ahventa saa vielä aivan loppusyksystä, mutta syöntipiikki ainakin järvialueella on hyvin lyhyt ja sijoittuu päivän valoisimmalle osalle. samassa parvessa, mikä vaikeuttaa hommaa. Käytettäessä riittävän isoja morreja tai värikoukkuja, saaliiksi tulee harvoin särkikaloja. Vaikka kaiun käyttö ei ole välttämätöntä, on siitä monenlaista apua venepilkillä oltaessa. varmistaa, käyttämällä pilkinnän yhteydessä jigiä ja lippaa. Kalaparvien, syvyyden ja pohjanmuodon lisäksi, kaikua seuraamalla saa käsityksen, kuinka kala käyttäytyy, kun pilkkiä heilutellaan eri tavalla. Monesti tehokasta on harata kalaa lähemmäksi venettä, jotta sitä tavoittaa taas pilkillä. Jos tärppiä ei ala kuulua, pitkäksi aikaa paikalle ei kannata jäädä, sillä syönnillään oleva ahven antaa nopeasti merkin itsestään. TILAUKSET: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa. Perinteinen pilkin hitaasti nosto ylöspäin toimii myös monesti ja saa kalat iskemään. Tärkein tieto pilkkijälle on kalojen sijainti. KALA EI KELLOA KATSO Vaikka lämpimänveden aikaan parhaat syöntipiikit osuvat yleensä aamuihin ja iltoihin, saalista saa myös keskellä päivää. Kireitä siimoja. Jos kaiussa näkyy pohjasta nousevia ilmakuplia, on se selkeä merkki särkikalojen paikalla olosta ja paikan vaihdosta ahventa kalastettaessa. Aktiivisesti ravintoa etsivä ahvenparvi tulee ja menee pysähtymättä veneen alla. Veneen ollessa ankkurissa, aina parhaaseen lopputulokseen ei päästä sitä siirtämällä. KALA EI PAKKASESSA PARANE Hyvän syönnin osuessa kohdalle venepilkki on tehokas tapa kalastaa. Hintoihin lisätään toimituskulut. Venepilkin kulta-aika alkaa noin heinäkuun puolenvälin aikoihin ja jatkuu aina syksystä riippuen lokakuulle saakka, joten aikaa on paljon. Joskus parhaaseen tulokseen päästään pilkkiä paikallaan pitämällä, joskus pilkin heiluttaminen saa kalan aktivoitumaan. Joskus kalat ovat myös ns. Venepilkkijän, kuten muidenkin kalastajien on hyvä muistaa, ettei kala pakastimessa parane. Kaikuluotain Kaiku apuna Ahvenen, särjen ja lahnaparven erottaminen toisistaan ei aina ole helppoa edes kaiulla. Jos pilkkijän veneessä on samanaikaisesti ahvenen kalastajia heittämällä, on tästä hyötyä myös pilkkijälle
PILKINTÄ TEKSTI ISMO MALIN Oulujoen Hartaanselkä houkuttelee siian venepilkkijöitä läheltä ja kaukaa Ottipaikkaa kannattaa lähteä varaamaan jo aikaisin aamulla VENEPILKINTÄ jatkuu aina kantavien jäiden tuloon asti. 28 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VAELLUSKALAT pysähtyvät monesti Hartaanselälle ennen nousuaan
Tunnettuja hyviä siikapaikkoja löytyy Hartaanselältä kolmesta eri kohtaa. SIIANPILKKIJÄT kokoontuvat pilkkipaikoille runsain joukoin heti aamusta. Minulle ei näin ole käynyt, mutta joillekin kalakavereille kyllä”, Syvärinen naurahtaa. ”Kokoa voi ja pitää sitten vaihdella virran voimakkuuden mukaan. Päivän ottivieheen etsimiseksi vieheistä eli lähinnä morreista pitää löytyä useita eri värija kokovaihtoehtoja. Pääosa heistä on oululaisia ja muita lähiseutujen asukkeja, mutta siianpyyntiin riittää tulijoita aina eteläisestä Suomesta asti. Numero kymmenen koukkuun sidottu Tiura Uistimen Papin Palli on yleisimmin käytetty morri ja varma valinta Hartaanselällä keskimääräisen virtauksen aikaan. Kalapäivän aikana voidaan siis jutustella veneestä toiseenkin, joten touhu on siten myös hyvin sosiaalista ja yhteisöllistä. . K ymmenet veneet, joista pilkitään siikaa, ovat marraskuusta alkaen tuttu näky Hartaanselällä Oulujoen suulla. YLLÄTYS KANNATTAA OLLA AIKAISIN LIIKKEELLÄ Kun kalastaminen on taas sallittua ensimmäinen päivä marraskuuta klo 12, ovat siianpilkkijät veneineen heti runsain joukoin paikalla. ?. Hyvät paikat on helppo ensikertaisenkin havaita niille kertyneistä venerivistöistä. VIEHEMENETYKSIIN JA -VAIHTOIHIN KANNATTAA VARAUTUA Alueella pohja on kivikkoa ja louhikkoa, minkä lisäksi siellä lojuu runsaasti uppopuuta, joten viehemenetyksiin on syytä varautua. Toki kalaa voi tulla ja tuleekin myös pitkin päivää. ”Olen saanut esimerkiksi suurimman, 3,2-kiloisen taimeneni siikapilkillä ollessani”, hän mainitsee. Hänen mukaansa Hartaanselkä on mainio kalapaikka, koska vaelluskalat, kuten lohi, taimen ja siika pysähtyvät siihen, ennen kuin jatkavat nousuaan kalatietä pitkin ohi Merikosken voimalapadon. ”Venepilkintä jatkuu yleensä aina kantavien jäiden tuloon asti, jolloin siirrytään pilkkimään jäältä. Paikalle kannattaa kuitenkin mennä heti aamusta, jolloin pääsee varaamaan hyvän paikan venerivistöstä. Se on myös tuottanut yllätyksiä hänen siimansa päähän. Kun virtaus on heikompi, niin pienentää, kovemmalla suurentaa. JUHA Syvärinen on kalastanut Oulujoen Hartaanselällä jo yli kolmekymmentä vuotta. Siianpilkkijälle sattuu yllätyksiä Syvärinen on harrastanut siianpilkintää veneestä vuodesta 1991, jolloin muutti Ouluun. Myös hylkeet, tai kuten Oulun seudun kalastuksen harrastajat heitä kutsuvat asserit, voivat napata siian pilkkijän koukusta ja pistellä sen poskeensa. Hauleja tarvitaan lisäpainona, jotta VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 29. Alueelle kertyy myös runsaasti ahventa, kuhaa ja haukea, joten kalastettavaa riittää ympäri vuoden. Ne ovat ylimmästä alimpaan järjestyksessä Tukkisaari, Pikisaaren reuna ja Vihreä Pooki Vaakunakylän edessä. Siian nousu mereltä alkaa jo syyskuussa, mutta koko lokakuun ajan kalastus on kokonaan kiellettyä Hartaanselällä lukuun ottamatta siian lippoamista velvoiteistutusten mädinhankintaa varten. ”Siian saaminen on paljon virtauksen voimakkuudesta kiinni, mutta aina syötti pitää saada uimaan mahdollisimman lähelle pohjaa”, Syvärinen opastaa. TUKKISAARI, Pikisaaren reuna ja Vihreä Pooki Vaakunakylän edessä ovat hyviä siikapaikkoja. SIIKA on kuturauhoitettu lokakuun ajan. Vuonna 1991 Ouluun muuttaneen Syvärisen mukaan siian kuturauhoitus lokakuussa on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, sillä saaduista kaloista ei ole löytynyt enää lainkaan mätiä eli kutu on marraskuuhun mennessä kokonaan ohi. Veneet ankkuroidaan virtaa vasten riviin siten, että ne ovat korkeintaan noin viiden metrin päässä toisistaan. Siikaa, ahventa, madetta ja muita pilkkikaloja tulee silloinkin hyvin”, Hartaanselällä yli kolmenkymmenen vuoden ajan kalastanut Juha Syvärinen kertoo. Siika on hämäräaktiivinen kala, joten sen otollisinta pilkkiaikaa ovat aamu ja ilta
morrit saadaan uimaan riittävän syvälle”, Syvärinen neuvoo. KESÄLLÄ alue on tunnettu hyvänä lohenkalastuspaikkana. ”Nyt kun pienoiset kahnaukset soutajien ja rannalta kalastavien punttimiesten kesken on ratkaistu vuoropäivillä, Hartaanselän erityiskalastusalue voisi olla matkailuvaltti Oulun kaupungille. 30 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Mukana on myös mukavan paljon maahanmuuttajia, jotka ovatkin erityisen innokkaita kalastajia”, Syvärinen kiittelee. PÄIVÄN ottimorrin etsimiseksi pitää löytyä useita eri värija kokovaihtoehtoja. Oranssi ja punainen ovat hänen mukaansa yleensä toimivia värejä, mutta päivän ottiväri voi olla joku muukin. Usein joutuu kuitenkin tekemään kunnon kalapäivän, eikä sittenkään kiintiö tule täyteen”, Syvärinen sanoo. Se tarjoaa todellista lähikalastusta keskellä kaupunkia”, hän pohtii. Joskus olemme kalakaverin kanssa, kun emme ole muuten löytäneet toimivaa väriä, menneet kynsilakkaostoksille ja värjänneet morreja niillä. VAPOINA toimivat samat pilkkivavat kuin talvellakin. . . Siellä on joskus satakin ukkoa kerralla kylki kyljessä kiinni. ”Joskus ainakin kauempaa pilkkimään tullutta harmittaa, kun kiintiö saattaa täyttyä jo tunnissa. Itse en ole kokeillut, mutta jotkut käyttävät myös perhoa siikapilkkinä.” ”Toimivin syötti siialle mormuskassa on ollut kärpäsen toukka, johon jotkut lisäävät katkaravun tai käyttävät pelkkää katkarapua. Siian tartuttaminen ei vaadi rajuja otteita, vaan rauhallinen vastanykäisy riittää, sillä kala morria mutustellessaan tartuttaa pitkälti itse itsensä. ”Jotkut tosin käyttävät reippaampia vetoja ja saavat myös kalaa. Nyt on lokakuun rauhoitus, mäskäys kielletty ja kymmenen kalan kiintiö kalastajaa ja päivää kohden. LÄHIKALASTUSTA TARJOLLA KESKELLÄ KAUPUNKIA Hartaanselän alue on tunnettu jo koko maassa ja hyvin suosittu myös kesällä, jolloin sieltä yritetään ennen muuta lohta siiman päähän. Myös madolla saa siikaa, mutta ei niin hyvin kuin toukalla”, Syvärinen vertailee. ”Musta sekä valkoinen ja kaikki siltä väliltä voivat toimia parhaiten. Vedenkestävät tussit ovat myös hyvä vaihtoehto tähän tarkoitukseen. RAJOITUKSIA ON TULLUT Koska siiat syövät myös pohjasta omaa mätiään, aiemmin jotkut pilkkijät mäskäsivät pilkkipaikkaa siian mädillä, jolloin kalaa saattoi tulla laatikkokaupalla aina myytäväksi asti. SAALISKIINTIÖ on 10 siikaa/ pilkkijä/vuorokausi. RAUHALLINEN VASTANYKÄISY RIITTÄÄ Siikaa pilkkiessä kannattaa morria vetää ensin ylöspäin itseä kohti sitä hieman värisyttäen ja laskea sitten takaisin alaspäin. Tällainen touhu on kuitenkin pantu sittemmin kuriin. . ”Esimerkiksi hyvänä lohikesänä 2020 oli poikkeuksellista, jos ei näkynyt vähintään kymmentä lohta yhtä aikaa ilmassa. ”Eivätkä siianpilkinnässä käytettävät 0,16-0,20 millin monofiilisiimat rajua vastaiskua kestäisikään”, Syvärinen korostaa. Numero kymmenen koukkuun sidottu Tiura Uistimen Papin Palli on yleisimmin käytetty morri. Joka tapauksessa siialla on oltava aikaa ottaa morri suuhunsa, jolloin sen varovainen otti tuntuu kädessä pieninä napauksina”, Syvärinen mainitsee. MYÖS perho saattaa toimia siikapilkkinä
?. Lohen alamitta on 60 cm. Moottorin käyttö siiman ollessa vedessä on kielletty. JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI www.punamusta.com VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 31. HARTAANSELÄLLÄ on mäskääminen kielletty. Harjus on rauhoitettu. Luvanmyynti: Oulun kaupungin kalastuslupia voi ostaa kalapassi.fi -sivustolta. Rasvaeväleikatun (=istutetun) taimenen alamitta on 50 cm. klo 12.00, lukuun ottamatta vaellussiian lippoamista velvoiteistutusten mädinhankintaan. Kalastuslupia voi ostaa myös Oulun kaupungin seuraavista asiointi pisteistä: Oulu 10, Haukipudas ja Oulunsalo. KESÄLLÄ alue on tunnettu hyvänä lohenkalastuspaikkana. Sisävesien tilan nopeaa parantumista on pidetty suoranaisena menestystarinana, joka kertoo luonnon palautumiskyvystä voimakkaan ihmisvaikutuksen jäljiltä. ?. Lupiin lisätään 1,50 euron suuruinen palvelumaksu jokaista ostotapahtumaa kohden. Vesiensuojelutoimien tehostamisen myötä tilanne alkoi parantua 1980-luvun lopulta lähtien. Arvostetussa Nature-tiedelehdessä juuri ilmestynyt tutkimus osoittaa kuitenkin karun totuuden. Lyijyisten heittopainojen käyttö on kielletty. KIELLOT JA RAJOITUKSET ?. INFO PILKILLÄ käydään myös kalastuslautoilla. Entiset, lähinnä ravinnekuormituksen hallintaan tähtäävät toimenpiteet eivät ole riittäviä uusien ympäristöriskien torjumiseksi, vaan tarvitaan uusia, entistä tehokkaampia menetelmiä. Plaanarien eli siiman levittimien käyttö on kielletty. ?. Vapaa-ajan kalastuksessa saalisrajoitus on enintään yksi lohi tai taimen kalastajaa kohti kalastusvuorossa vuorotteluaikana ja muulloin yksi lohi tai taimen kalastajaa kohti vuorokaudessa. Uisteluluvalla saa käyttää kahta vapaa. Pilkkiminen yhdellä vavalla Hartaanselällä on kuitenkin ilmaista. Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu. JOKILUONTO JOKILUONNON tilan paraneminen pysähtyi Euroopassa 2010-luvulla Monissa Euroopan maissa sisävesien tila saavutti pohjakosketuksen 1960ja 1970-luvuilla. Nyt jokia vaivaavat uudet ongelmat, kuten maankäytön voimistuminen, vieraslajit ja ilmastonmuutos, joiden vuoksi monet sisävesien luontotyypit ovat uhanalaistuneet. Alueella on kaikki kalastus kiellettyä 1.10.–1.11. Myös asiointipisteistä ostettuihin lupiin lisätään 1,50 euron palvelumaksu. Lisätietoja ja kartta Hartaanselän kalastusalueesta: ouka.fi/oulu/ymparisto-ja-luonto/ 2c-hartaanselan-erityiskalastusalue. Siian kalastuksessa on saalisrajoitus enintään 10 kpl kalastajaa kohti päivässä. ”Esimerkiksi Suomessa pääosin laajamittaisista ojituksista johtuva sisävesien tummuminen on ongelma, joka vaatii kokonaisten valuma-alueiden mittakaavalla tapahtuvia entisöintija suojelutoimia”, toteaa tutkija Kaisa-Leena Huttunen Oulun yliopistosta. Hartaanselän erityiskalastusalue Luvat: Oulun kaupungin uistelu-, heitto-onginta ja pilkintälupa: 45 euroa/vuosi, 25 euroa/kuukausi, 20 euroa/viikko, Nuorisolupa (15-17 v.): 6 euroa/vuosi. Mäskääminen on kielletty. Kuhan alamitta on 42 cm. Laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Euroopan virtavesien luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys pysähtyi 2010-luvulla. Lohen ja taimenen osalta pyydystä ja päästä -kalastuksessa on samat kiintiöt
?. riisin kanssa. 32 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KALAHERKUT Tapsan tapa an TE K S TI K A R I N YB ER G K U V A T JA A N A VE TI K KO Katkarapukastikkeeseen KÄTKETTY KIRJOLOHI on herkullista ja helppo valmistaa MAUKAS KATKARAPUKASTIKE SYNTYY VALMIISTA KASTIKEAINEKSISTA TUUNAAMALLA. KÄTKETTY katkatkarapukirjolohi karapukirjolohi maistuu keitetyn maistuu keitetyn riisin kanssa
Tällaisessa tapauksessa asiakkaalle oli mahdollista tarjota kaloja, joita oli parhaiten saatavilla, ja joista itsekin olisi halunnut valmistaa ruokaa. Vaikka punalihainen kalafilee ja sen päällä oleva gratinoitu täyteläinen katkarapukastike maistuivat yhdessä kertakaikkisen herkulliselta, vielä 1980-luvulla fileeseen jätettiin tavallisesti nahka, kun se laitettiin kypsymään uunivuokaan, eikä fileestä poistettu pieniä syömistä häiritseviä lihasruotoja. Kastike valmistetaan paksummaksi kuin paketin ohjeessa on ilmoitettu, jotta se peittäisi kalafileen kauttaaltaan, eikä valuisi sen päältä pois kuorruttamisen aikana. KÄ T KE T TY K ATK AR APUKIR J OL OH I (Ainekset 4 henkilölle) 1 kg nahatonta ja ruodotonta lohitai kirjolohifileetä 2 tl sitruunapippuria ½ sitruunan mehu voita vuoan voitelemiseen (1-2 tl hienoa suolaa) 1 annos katkarapukastiketta kuorittuja katkarapuja, sitruunaa ja tillisilppua koristeluun Katkarapukastike (1 annos) 1 pussi katkarapukeittojauhetta (esim. Nauti kätketty katkarapukirjolohi perunamuusin tai keitetyn riisin kera. Tapsa n tapa an VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 33. Kalavuoka nostetaan uunista ja kuorrutuskastike levitetään tasaiseksi kerrokseksi fileen päälle. Blå Band) 2 dl kermaa 2 dl maitoa ½ dl puolikuivaa madeiraa tai sherryä 100 g kuorittuja katkarapuja 1 dl tillisilppua Koristelu 100 g kuorittuja katkarapuja 1 sitruuna viipaloituna tai lohkoina 1 dl tillisilppua Poista kirjolohifileen nahka. Kalaosastolle töihin tullessani en vielä osannut kovin montaa kalaruokareseptiä, mutta Tapsan opissa ohjeita alkoi kertyä muistiini yhä enenevässä määrin. Vaikka kätketty uunikirjolohi ei kuulunut koskaan Tapsan kaupassa valmistamiin ja myytäviin kalaruokiin, se antoi Tapsalle idean katkarapupussikeiton käyttämiseen esimerkiksi Vapaa-ajan Kalastajan numerossa 4/2023 esitetyn kalarapupadan kastikkeessa. Lisää keittojauhe samalla vispilällä sekoittaen. Nosta vuoka uunista ja levitä kuorrutus tasaiseksi kerrokseksi fileen päälle. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Keittolevy sammutetaan, sherry tai madeira sekä katkaravut ja tillisilppu lisätään ja sekoitetaan kastikkeeseen. Nypi lihasruodot. Nahanpalojen ja ruotojen onkiminen paksun kuorrutuskastikkeen seasta inspiroi minua myöhemmin poistamaan nahan ja ruodot fileestä, jolloin tämä jo ulkonäöltäänkin varsin näyttävän näköinen kalaruoka muuttui salonkikelpoiseksi kuorituilla katkaravuilla, sitruunaviipaleilla ja tillillä koristelun jälkeen vaikkapa pääruoaksi sunnuntai-iltapäivän päivällispöytään. Purista fileen päälle sitruunamehua, ripottele sitruunapippuria ja tarvittaessa hienoa suolaa. Myös kaikkia vaalealihaisia kalafileitä voidaan käyttää punalihaisten asemesta. Kaada paksupohjaiseen kattilaan kerma ja maito. Laita filee nahkapuoli alaspäin voideltuun uunivuokaan. . Kookas kalafilee (tai kaksi pienempää) laitetaan nahkapuoli alaspäin voideltuun korkeareunaiseen uunivuokaan ja sen päälle puristetaan sitruunamehua sekä ripotellaan sitruunapippuria. Fileetä kypsennetään uunissa (+ 200 °C) 15-20 minuuttia ja sillä välillä tehdään katkarapukuorrutus. Kuumenna levyllä ja sekoita koko ajan, kunnes keitto muuttuu paksuksi kastikkeeksi. Paksupohjaiseen kattilaan kaadetaan kerma ja maito sekä katkarapukeittojauhe samalla vispilällä sekoittaen. HELPPO VALMISTAA Kätketty uunikirjolohi valmistetaan nahattomasta, ruodottomasta, rasvattomasta ja mahakalvottomaksi leikatusta kirjolohitai jostain muusta punalihaisesta lohikalafileestä (leikkuuaste E). RESEPTI HIOTTU SALONKELPOISEKSI Vuosien kuluessa olen hionut tätä Tapsan katkarapukuorrutuksen alle kätketyn uunikirjolohen reseptiä koko ajan paremmaksi. KATKARAPUKASTIKE levitetään tasaisesti kypsennetyn kirjolohifileen päälle. Kaikkein antoisinta myyntityössä oli opastaa sellaista asiakasta, joka vielä tiskille tullessaan ei itse tiennyt, mitä kalaa hän haluaisi ostaa, tai mitä hän siitä haluaisi valmistaa. Suolaa ei välttämättä tarvita, sillä kuorrutuksen katkarapukeittoaines sisältää muutenkin sitä riittävästi. Kuorrutuksen pinta paahdetaan nopeasti kauniin ruskeaksi uunissa (+ 225 °C) ja se koristellaan tillisilpulla, sitruunaviipaleilla ja kuorituilla katkaravuilla. . Sammuta keittolevy, lisää viini, katkaravut sekä tillisilppu. Tee tällä välin katkarapukuorrutus. Kastiketta kuumennetaan levyllä ja sitä sekoitetaan jatkuvasti kunnes kuorrutus sakenee notkeaksi tahnaksi (kastike palaa helposti muuten pohjaan). K -Market Kotikonnun kalatiskin henkilökunnan perustaitoihin kuului kalojen käsittely sekä valmistusohjeiden antaminen kalan ostaneille asiakkaille. Koristele tillisilpulla, sitruunaviipaleilla ja kuorituilla katkaravuilla. Ruskista kuorrutuksen pinta kauniin ruskeaksi uunissa (+ 225 °C). KIRJOLOHI maustetaan sitruunamehulla, sitruunapippurilla ja halutessaan suolalla. Oma suosikkini näistä oli katkarapukastikkeeseen kätketty uunikirjolohi, jota valmistan vielä nykyisinkin useamman kerran vuodessa
Tyypillisesti asiaan haetaan ratkaisua vaihtamalla jigiä. ALIMPANA ns. Kalat eivät näet käytännössä yritä ottaa saalistaan kiinni suoraan puraisemalla vaan enemmänkin imaisemalla saaliin suuhunsa alipaineella. Koodina tässä on luopua perinteisestä jigipäästä, jossa paino on kiinteästi osa koukkua. Viimeistään tässä kohtaa, jos ei jo ennen jiginvaihtorumbaa, kannattaa kokeilla jigin painotustavan muuttamista – ja kas!, nyt tärpit jäävätkin paljon paremmin kiinni. Pieni parannus perinteiseen siis. Näin saadaan itse jigi, painottomine koukkuineen, helpommin imeytymään ahvenen suuhun. Koukku pääsee elämään kuten Cheburashkassa, mutta painon osuessa pohjaan kala voi imaista jigiä kevyesti myös taaksepäin. lääkärin määräyksestä T E K S T I J A K UV A T J ANN E A N TI L A Perinteinen jigikoukku Cheburashka Texaspainotus Nirson syönnin JIGIPAINOTUKSET J igi on tehokas väline ahventen saalistamiseen, kun osuu oikeaan paikkaan. Mitä painavampi paino, sitä huonommin jigi imeytyy kalan kitaan hennossa tärpissä ja sitä lyhyemmäksi jää myös jigiuiton pyytävin osuus eli pohjaa kohti leijaaminen. KESKELLÄ ns. ”Cheburashka”-jigipää, jossa paino ja koukku ovat toisissaan kiinni, mutta koukku pääsee kääntymään kalan kitaa kohti sen imaistessa, vaikka itse paino ei liikkuisikaan. Eli pohjassa on puolipassiivisia ”hännän närppijöitä”. Joskus löytyykin, mutta useimmiten ei syönti paljoa kummene. Usein tämä toimii hyvin, vaan ei aina. Toivotaan, että se tilanteen päälaelleen kääntävä ottipeli löytyy jigin kokoa, mallia tai väriä muuntelemalla. Texas-painotus, jossa siima juoksee liukupainon läpi koukkuun. Sopivan kokoinen jigi perinteiseen jigikoukkuun ja eikun pohjaa pitkin pompottelemaan. YLIMPÄNÄ ns. perinteinen jigikoukku, jossa paino on valettu kiinteäksi osaksi koukkua. 34 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Säännöllisesti törmätään tilanteisiin, joissa ahvenet on paikallistettu ja ne antavat runsaasti tärppejä, mutta eivät lyö kunnolla kiinni ja tarttuvat huonolla prosentilla
KESKELLÄ on päärynäpainolla toteutettu ikään kuin läpiliukumaton pikaversio Carolinasta. Näillä menetelmillä voidaan käyttää selvästi painavampia painoja vaikuttamatta itse jigin painoon tai sen koukkukokoon. . Tätä voi puhtailla pohjilla uittaa myös ns. Paino viritetään jigin etupuolelle siimaan liukuvaksi, mutta siimatapsin päähän, jolloin itse jigi ui painoon nähden ylempänä ja taaempana. Varovaisten tärppien tartuttamisen lisäksi nämä perinteisen jigipään korvaavat vaihtoehdot ovat omiaan, kun kova tuuli tai virtaukset hankaloittavat jigaamista. Viehelukkoon vain päärynäpaino sekä siimatapsi, jonka päässä jigi. Siksi niistä ei tässä kohtaa enempää. Tämä on yksinkertaisesti tehokas nirson syönnin päivinä, sillä paino on etäällä jigistä ja painoton jigi sujahtaa hyvällä varmuudella kalan kitaan, vaikka kalan imaisu olisi vaatimatonkin. Jos (ja kun) homma rokkaa, voi vaikka halutessaan virittää kunnollisen läpiliukuvan Carolina-version ja kalastella loppureissun sillä mukavasti. Tällä on nopea ja helppo testata, olisiko painoton jigi nyt se juttu. Carolina-painotus, jossa siima kulkee liukupainon läpi ja paino jää pienen matkan päähän jigistä. Kutsun sitä nimellä ”Carolina Sky”, koska se on ikään kuin ylemmäksi korotettu versio Carolina-menetelmästä. Jos painona käyttää Drop Shot -painoa, voi jigin etäisyyttä pohjasta myös säätää helposti. suorakelauksella, jolloin paino laahaa pohjaa ja painoton jigi ui koko ajan pohjan yläpuolella. Carolina Carolina Sky Pikaversio Carolinasta Drop shot -menetelmä VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 35. Pysäytyksessä jigi pyytää pitkään ja imeytyy kalan suuhun ongelmitta. . Seuraavalle jigireissulle lääkäri määrää virittämään yhteen vapaan valmiiksi ”Carolina Skyn” ja aiheuttamaan saaliskateutta muun venetai laiturikunnan keskuudessa. Myös muita vastaavaan ajatukseen pohjautuvia menetelmiä löytyy eri nimikkeillä. Esimerkiksi järeä 30 gramman paino ja pieni mikrojigi minikoukussa ovat täysin mahdollinen yhdistelmä olosuhteiden niin vaatiessa – ja kalaa tulee. Kuvassa on suosittu DROP SHOT -MENETELMÄ , jossa paino on siiman päässä ja koukku tämän yläpuolella. Näiden vahvuus on jigin uitto hitaasti pohjan yläpuolella vaikkapa kylmän veden aikaan, mutta jo mainittujen ”hännännärppijöiden” tartutuksessa nämä eivät allekirjoittaneen mielestä pärjää erilaisille Carolina-versioille. Painotapsi kannattaa virittää liukumaan pääsiimaan mahdollisimman pienen leikarin tai vaikka perhokalastuksesta tutun perukerenkaan (tippet ring) avulla – näin siimat pysyvät yleensä hyvin selvinä. ALIMPANA kenties paras oikein huonon syönnin painotus, jolle en tiedä edes nimeä. YLIMPÄNÄ ns
Pelin veneilykysymykset rohkaisevat pelaajia pohtimaan muun muassa, miksi veneilijät moikkaavat toisiaan, miksi kalaverkkojen yli ei kannata ajaa ja mitä tehdään, jos moottori sammuu kesken matkan. Pelin säännöt sallivat tasoitusta maakravuille ja nuorimmille pelaajille, jotta kaikki viihtyvät pelissä. 12 € uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 6/2023 (ilmestyy 8.12.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 16.10. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Peli soveltuu vesiturvallisuuteen kannustavaksi, vuorovaikutusta edistäväksi ajanvietteeksi lapsille, nuorille ja perheille sekä opetuspeliksi ja viihdykkeeksi peruskouluun, harrastus-, kerhoja nuorisotoimintaan, kotiin, matkaveneeseen ja mökille. + toimituskulut. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri. Tämä kaksikielinen (suomi/ruotsi) tietopeli kannustaa kunnioittamaan muita vesillä liikkujia, sekä kiinnittämään aktiivista huomiota vesiympäristöön ja sääolosuhteisiin. Tässä purjeja moottoriveneillä pelattavassa lautapelissä on 60 tavanomaista tapahtumaa vesiltä, jotka vaikuttavat pelissä etenemiseen. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Veneilyn kuivaharjoittelua uudella Aalloille-lautapelillä – myös lapset ja maakravut viihtyvät pelin parissa AALLOILLEÂ SEA -uutuuspeliä pelaamalla voi kerrata lähes huomaamattaan turvallisen veneilyn perusteita ja oppia reagoimaan tilanteisiin oikein. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Peliä on myynnissä satamissa, veneilytarvikeliikkeissä, verkko-, lautapelija kirjakaupoissa sekä Suomen Navigaatioliitolla. Uutuuspeliä pelaamalla voi kerrata lähes huomaamattaan turvallisen veneilyn perusteita ja oppia reagoimaan tilanteisiin oikein. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. • kalastuksen terveysvaikutuksista • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Uutuuspeli on Aalloille Finland Oy:n kuudes lautapeli ja se on aiempien pelien tavoin veneilyja navigointiasiantuntijoiden tarkistama ja vastaa viranomaisten ja veneilykouluttajien ohjeistuksia. AALLOILLEâ SEA on uusi perhelautapeli, joka innostaa konkreettisilla tapahtumilla ja käytännönläheisillä tietovisakysymyksillä koko miehistön liikkumaan vesillä turvallisesti ja vastuullisesti. K uv a: Te em u K os ki . TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. 050 597 4933 KALASTAJAN TASKUTIETO V uoden 2024 kalenterista löydät tietoa mm. Pelin voittaja, Aalloille Kippari selviää vasta, kun viimeinenkin veneilijä on palannut laituriinsa ja paljastanut keräämiensä aaltopisteiden määrän. Pelipakkauksen koko on A4, pelilauta on avattuna A2-kokoinen. Lisätietoja: aalloille.fi. 36 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Hankkeen aikana pilotoidaan lisäksi käytöstä poistettujen kalastusverkkojen keräystä Pidä Saaristo Siistinä ry:n (PSS ry) Roope-palvelupisteiden yhteydessä. Lisäksi kalastusvälineissä käytettävät materiaalit pilkkoutuvat vedessä mekaanisen hankautumisen ja auringon säteilyn seurauksena muoviroskaksi, ja joistakin pyydysten osista liukenee veteen haitallisia aineita. Vahvinta kasvu oli Lapissa, jossa hyvä talvimatkailusesonki kasvatti käyntimääriä. Keräykset keskitetään niille alueille, joilta haamuverkkoja löytyy kaikkein todennäköisimmin. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan käytöstä poistettujen kalastusverkkojen keräystä. Osa kerättyjen verkkojen materiaaleista analysoidaan, jotta saadaan selville niiden kierrätysja uudelleenkäyttömahdollisuudet. Verrattuna aikaan ennen koronaa eli vuoteen 2019, on kansallispuistojen käyntimäärissä kasvua 14 prosenttia”, kertoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta. ”Käyntimäärien nousu kuvastaa selkeästi sitä, että asiakkaat ovat löytäneet palvelumme ja niillä on kysyntää. Myös Aulangon näkötornin kunnostus ja avaaminen yleisölle sekä Syötteen luontokeskuksen uusi näyttely ovat nostaneet käyntimääriä alueilla. ”Retkeilybuumi jatkuu edelleen vahvana ja pandemian aikana syntynyt luontoharrastuskipinä ei ole sammunut. Vesistöihin kadonneet kalastusvälineet ovat ongelma luonnolle ja haittaavat niin kalastajia kuin muita vesistöjen äärellä virkistäytyviä. Re:Fish-hankkeessa Itämeren rannikoilta poistetaan vapaa-ajankalastuksesta peräisin olevia haamuverkkoja ja muita kalanpyydyksiä haraamalla ja sukeltamalla. Vaaralanaholla pääsee nauttimaan kiireettömästä tauosta perinnemaisemassa. VESISTÖIHIN kadonneet kalastusvälineet ovat ongelma luonnolle ja haittaavat niin kalastajia kuin muita vesistöjen äärellä virkistäytyviä. Rautulammin tupakokonaisuus Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Pyhä-Luostolla sijaitseva Ukko-Luoston maisematupa ovat houkutelKYLÄN polku vie läpi Kolin kylän historian ja kansallispuiston. Kansallispuistoissa vierailtiin kaikkiaan 2,3 miljoonaa kertaa tammi-heinäkuussa vuonna 2023. Palveluita ja rakenteita on pystytty korjaamaan erillisrahoituksen eli tulevaisuusinvestointirahoituksen turvin. Erilliset keräyskampanjat järjestetään erikseen ilmoitettavana ajankohtana kesällä 2024. Esimerkiksi haamuverkot aiheuttavat takertumisvaaraa ja vahingoittavat lintuja, kaloja ja nisäkkäitä. Käyntimäärät kasvoivat kaksi prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Käytöstä poistettuja verkkoja tullaan keräämään muun muassa vapaa-ajankalastajilta ja mökkiläisten varastoista. Myös kansainvälisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt, erityisesti Keskija Etelä-Euroopasta. Samalla paikallistaloudelliset vaikutukset lisääntyvät kahdella tapaa: matkailijoiden ostamina palveluina sekä yrittäjiltä hankituilta kunnostusja rakennustöinä.” HAAMUVERKOT HAAMUVERKKOJA ja muita kalanpyydyksiä poistetaan Itämeren rannikolta Re:Fish-hankkeessa Kolmivuotisen Re:Fish-hankkeen aikana Itämeren rannikkoalueilta poistetaan haamuverkkoja eli kalastusverkkoja, jotka ovat jääneet vesistöön. Suomen ympäristökeskus (Syke) kerää haamuverkkoja Suomenlahden ja Selkämeren rannikoilta sekä Saaristomeren alueelta. Vuonna 2022 perustetun Sallan kansallispuiston käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta 26 prosenttia. KANSALLISPUISTOJEN suosio kasvaa edelleen: vahvinta kävijämäärien kasvu oli Lapissa leet kävijöitä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 37. Pääkaupunkiseudulla Sipoonkorven kansallispuiston uudet tulipaikat ja reitit ovat suosittuja, ja kansallispuiston käyntimäärä kasvoi 35 prosenttia vuodesta 2022. KANSALLISPUiSTO Suomen 41 kansallispuiston käyntimäärät kasvavat tasaisesti. Kuva: Saara Lavi. Kohentuneet rakenteet ja palvelut ovat nostaneet käyntimääriä sekä kiinnostavuutta
. Niiden onginta onkin monesti hieman haastavaa ja toisaalta myös hyvin mielenkiintoista. Isommat särjet ja samankokoiset säyneet olivat tulleet syömään virtaan ja sain 38 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Juustomoppi Koukku: #14-16 jigikoukku Kuula: 2,5 mm-3,5 mm volframi värissä kupari Runko: Juuston värinen moppi pölyhuiskasta Sidotaan muutamalla langan kierroksella kiinni koukun mutkan tasalta, jonka jälkeen tuodaan muutamalla harvalla kierroksella mopin yli sidontalanka eteen ja päätetään perho. Jalokalat eivät tunnetusti tykkää liian lämpöisestä kesästä ja nykyään useat paikat menevät kiinni keskikesällä. Ruuhkakoskilta totuttua väen paljoutta ei yleensä tarvitse murehtia ja monesti saa nauttia aivan yksin joen varrella. Käytän lähes aina kahden perhon litkaa, jolla kalastus on mielestäni tehokkainta. Säyneet käyttäytyvät yleensä hieman toisin. Paikalle päästyäni näin virrassa hopeisen välähdyksen. Pintakivien taakse jäävä monttu, jossa virta lähes seisoo, on takuuvarma lahnamonttu. Lahnoilla on tapana maata syvimmissä kosken montuissa ja yleensä on hyväksi, jos virta montussa ei ole liian kova. Toki, jos kohdekaloina ovat esimerkiksi isot säyneet, ja kalat ovat kovassa koskessa, voi peruketta vahventaa hieman. Kalastin viimeisen jakson yhdellä lempipooleistani, jossa oli monia koskessa olevia poteroita, joista olin aina saanut hyvin kaloja. Itse suosin kevytluokkaisia nymfivapoja, joilla mielestäni herkkyys on parhaimmillaan. Monesti isot särjet kulkevat parvissa ja hakevat hieman syvempiä monttuja. Särkikalat sen sijaan nauttivat tilanteesta ja antavat kalamiehelle uuden mahdollisuuden. Tarkat heitot puskien alle antavat yleensä hyvän lopputuloksen. Kalastajan kannalta on hyvä, että näitä vähemmän arvostettuja luonnonkaloja esiintyy lähes kaikissa virtavesissä. Viimeisen vartin aikana päätin vielä käydä katsomassa pienen saaren takana menevän matalan tasavirtaisen kohdan. Toki isommissa suvannoissa voi käyttää myös hieman pitempiheittoisia vapoja, jolloin kalastus on lähempänä normaalia järvikalastusta. perhonurkka TE KS T I JA KU V AT MA R KUS KO SK IN EN perhonurkka Särkikaloja PERHOLLA SLOVAKIALAINEN särkikala. Perukkeen vahvuudet ovat normaalisti 0,14-0,10 milliä ja siimana suosin fluorocarbonia. Epätoivoisena mietin missä kalat oikein olivat. Itselleni on jäänyt mieleen erään vuoden Koskelankosken SM-karsinnoista jakso, jolloin meinasi sormi mennä suuhun. Ei nimittäin ole ollenkaan tavatonta, että sopivasta koskipeilistä tärähtää kaksi potraa säynettä yhtä aikaa ja tällöin vahvempi peruke antaa mahdollisuuden kalojen ylös saamiseen niin, ettei peruke katkea. Mitä lämpöisemmäksi vesi käy, sen kovempaan virtaan särjet hakeutuvat. Jakso alkoi olla lopussa, enkä ollut saanut yhtään mitan täyttävää kalaa. Pienemmillä säyneillä on tapana elää lähellä rantoja ja ne hakevat yleensä suojaa erilaisten rantapuskien suojista. OTTIPAIKAT Särkikalat ovat siitä mukavia ja toisaalta myös haastavia, että ne voivat käytännössä oleilla mitä erilaisimmissa paikoissa. Mopin alle kannattaa laittaa pikaliimaa, jolla perho kestää pitempään. NORMAALIT PERHOKALASTUSVÄLINEET TOIMIVAT SÄRKIKALOILLE Normaalit perhokalastusvälineet sopivat särkikalojen ongintaan. V iime kesinä on monelle virtavesiä kiertävällä kalastajalle tullut eettisiä ongelmia veden lämpenemisen takia
Rantavirrassa pienellä 2,5 millin kuulalla pystyy uittamaan hyvin pitempiäkin matkoja ilman, että perho jää heti pohjaan kiinni. Varsinkin säyneet ovat olleet hulluna juuston väriseen Moppi-perhoon. Jigikoukut ovat toimivia, mutta myös ohutlankaiset pinturikoukut toimivat hyvin pienisuisille kaloille. Samalla ne jatkavat virtavesikautta nykyään hyvin lyhyeen kesäkauteen. Kuva: Heikki Kurtti. Pintaperhoille on myös aikansa ja paikkansa. Moppeja kannattaa sitoa erikokoisilla kuulilla veden syvyyden mukaan. Pinkki leechi Koukku: #12-16 jigikoukku tai lyhyt suoravartinen Kuula: 2,5-3,5 mm volframi värissä Fl. Suvannoissa voi heittää erilaisia leechejä, joista varsinkin musta on ollut erittäin toimiva. Ruskea nymfi Koukku: #14-16 jigikoukku Kuula: 3-3,5 mm volframi värissä Baby Pink Pyrstö: Coq De Leon tai ruskea kukko Kierre: Ohut kuparilanka Runko: Ruskea orava Kaulus: Tumma jänis perhonurkka VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 39. Tämä opetti, että kaloja pitää välillä etsiä totutusta poikkeavista paikoista. Suomesta löytyy lukuisia kohteita, joita ei vielä suljeta veden lämpiämisen takia ja suosittelenkin jokaisen innokkaan perhokalastajan kokeilevan särkikalojen narraamista viimeistään silloin, kun monet kohteet sulkevat luvanmyyntinsä. Kuulanvärejä kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti, sillä joskus kuulan värin vaihtaminen saa ihmeitä aikaan. Muita hyviä värejä ovat valkoinen ja pinkki. Matoperhot ovat nykyään lähes jokaisen tiedossa ja ne toimivat erittäin hyvin särkikalojen narraamisessa. Leechit kannattaa sitoa kohtuullisen pieniin 12-16 koon koukkuihin. lopussa ongittua paikasta kahdeksan kalaa kortille. . Koukkukokoina käytän pääsääntöisesti kokoja 14-16. PERHOINA TOIMIVAT MONET MALLIT Perhoina toimivat monenlaiset eri mallit. Itse olen onnistunut parhaiten hyvin matalalla kalvossa kelluvilla pintureilla. Lopuksi Kaiken kaikkiaan särkikalat tarjoavat paljon haasteita kokeneellekin perhokalastajalle. SÄRKIKALOILLE sopivaa aluetta. Nymfit ovat varma valinta lähes kaikkiin tilanteisiin. Välttämättä näiden pinnassa käyvien kalojen saanti ei ole mitenkään helppoa, mutta oikean perhon löytäminen tuottaa usein hienoja onnistumisia. Samalla Moppiin tulee hieno keinuva uinti, johon virta antaa lisää elävyyttä. Pink Kierre: Ohut pinkki wire Pyrstö: Pieni nippu pinkkiä marabouta Runko: Pinkki marabou dubattuna ja harjattuna . Vesien lämpeneminen on tehnyt jalokalojen kalastamisesta haastavaa ja kausi tuntuu lyhentyvän lähes vuosittain. Itse suosin hieman sotkuisempia malleja, joissa on normaalia isompi profiili. Tietyissä paikoissa varsinkin säyneet laskeutuvat illalla järviltä koskenniskoille ja tarjoavat varsin mukavaa pinturikalastusta. Syvempiin monttuihin voi kuulan kooksi vaihtaa 3,5 milliä, jolla päästään jo kohtuu hyvin kalojen oleskelusyvyyteen
KALAPAIKKA TEKSTI JOUNI RONKAINEN Kalapaikkana KOSTONJOKI Paljon hyviä koskia ja nivoja SAARIKOSKI on vaihteleva ja kivinen koskiosuus. 40 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Lupaehtojen mukaan Kostonjoen yläpuoliseen vesistöön istutetaan vuosittain 11 500 kpl 2 -4-vuotiasta järvitaimenen ja/tai -lohen poikasta. Pieniä pulahduksia joella sattuukin aika usein. Joki saa alkunsa Kostonjärvestä. Joessa pidetään nyt vähimmäisvirtaama myös kevättulvan aikaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 41. K ostonjoki sijaitsee Koillismaan ylänköalueella Taivalkoskella. Pitempiaikaisten sateiden sattuessa patoa voidaan avata hyvinkin suurelle. KOSTONJÄRVEN TUNTUMAAN KALATIE VAELLUSKALOILLE Tämän jälkeen koko Iijokeen ja sen sivujokiin laadittiin kunnostussuunnitelmat. Pohjolan Voima säännöstelee järven veden juoksutusta padolla, joka valmistui jokisuulle vuonna 1962. Kutusorapaikkoja on lisätty ja koskista löytyy vaihtelevia pohjanmuotoja. Onneksi tähän on saatu muutos vuonna 2018 uudella Kostonjoen ympäristövirtaamasopimuksella. Siikavelvoite muutettiin vuonna 2002 kalastuskunnille jaettavaksi kalanhoitomaksuksi. Siian istutusvelvoite oli 62 000 kpl vähintään kymmenen sentin mittaista kalaa. Uitto päättyi Iijoen vesistöalueella 1988. Tämä aiheutti paljon haittaa joen ekologiselle tilalle, kun muun muassa vesiperhosten sekä päiväja koskikorentojen toukat jäivät kuiville kiville. Velvoiteistutuksia voimayhtiön puolesta Koston alueelle on tehty vuodesta 1981 alkaen, mutta varsinaisesti lupapäätöksiin perustuvat velvoiteistutukset aloitettiin vuonna 1992. Kostonjoen padon virtaama on toukokuun ja elokuun välissä yleensä alle 10 kuutiometriä sekunnissa. Kostonjoki oli aikanaan myös yksi niistä Pohjois-Suomen jokivesistä, joissa harjoitettiin tukin uittoa. Kalastolle säännöstelystä aiheutuneiden haittojen vuoksi voimayhtiö velvoitettiin myöhemmin tekemään kalanistutuksia ja tarkkailemaan istutusten tuloksellisuutta. TERHO Rääpysjärvi ja Kostonjoen harjus, noin 40 cm. VÄHIMMÄISVIRTAAMA KÄYTÖSSÄ MYÖS KEVÄTTULVIEN AIKAAN Syksyisin Kostonjärveen kerätään vettä, jotta talvella sitä voidaan juoksuttaa voimayhtiölle sähköä tuottamaan. Padon virtaamaa voi ja kannattaa seurata ennen kalastusreissun suunnittelua ymparisto.fi-sivustolta. Kahlaavan kalastajan tulee kuitenkin olla hyvin varovainen, sillä suuretkaan kivet eivät välttämättä ole vielä asettuneet lopulliseen asentoonsa. Silloin kalastaminen ei ole enää mielekästä veden virratessa rantapusikoissa asti. Joki on noin 25 kilometriä pitkä ja se on yksi Iijoen vesimäärältään suurimmista sivujoista. Kosket perattiin 1950-luvulla niin kutsutuiksi uittoränneiksi. Kunnostustyöt Kostonjoen osalta aloitetVirtaama Padon virtaamaa kannattaa seurata Kunnostuksesta on selvästi ollut hyötyä harjuksille. Virtaaman ollessa yli 20 kuutiota sekunnissa joki on tulvassa. Keväisin kevättulvien aikaan yhtiöllä oli lupaehtoihin perustuen oikeus sulkea pato kokonaan. Luvan mukainen säännöstelyväli Kostossa on viisi metriä
Kymmenen vuoden seurannan ansiosta kalatien toimimisesta tiedetään jo jotain. Ruuhkaa joella ei yleensä ole, mutta hyvät, muita kalastajia kunnioittavat tavat, tulee pitää mielessä. Sen länsipuolelle pääsee Oulu-Kuusamon-tieltä käännyttäessä ensin Koitilantielle ja siitä pohjoiseen menevää Ahmaselkosentietä ja lopuksi metsäautotietä pitkin. Tällöin valmistui myös Kostonjärven padon tuntumaan tehty kalatie vaelluskaloille osana Iijoen kalatiet -hanketta. Kostonjärveen istutetaan pääsääntöisesti kahden eri taimenkannan istukkaita, jotka ovat Rautalammen reitin sekä Kitkajoen Jyrävän yläpuolista kantaa. HYVIÄ KOSKIA JA NIVOJA ON PALJON Kostonjoki tarjoaa hyviä ja mielenkiintoisia kalastuspaikkoja. Kalanpoikaset käyttäytyvät Kostonjoessa saman lailla kuin alkuperäiset kannat omilla esiintymisalueilla. Hyviä koskia ja nivoja on paljon, vaikka joki itsessään ei olekaan pitkä. Ei jämähdetä kalastamaan yhteen paikkaan liian pitkäksi aikaa, vaan annetaan tilaa muillekin. Kalatien ylläpidosta vastaa Metsähallitus. Jyrävän yläpuoliset taimenen poikaset nousivat syönnösalueelle jokea ylöspäin ja vastaavasti Rautalammin reitin poikaset laskeutuivat Kostonjärvestä kalatietä pitkin alaspäin oleviin VÄÄRÄKOSKEN monimuotoista virtaa. Kävelymatkaa koskelle metsätien päästä tulee noin kilometrin verran. tiin vuonna 2005 ja saatiin valmiiksi kymmenkunta vuotta sitten. ULMAJANKOSKEN NISKA HYVÄÄ PINTAPERHOALUETTA Ulmajankosken niska on perinteisesti ollut hyvää pintaperhoaluetta. vesistöihin. Tämä on otettu huomioon nyt Kostonjoen ja -järven taimenistutuksissa. Joen yläosa on Metsähallituksen hallitsemaa aluetta. Joki on yläosalla kanavaksi ruopattua ilmeetöntä aluetta leventyen alaspäin mentäessä kahdeksi eri suvannoksi. Joen ylin koski on Ulmajankoski. Joelle pistäviä yleisiä teitä ei kuitenkaan ole, varsinkaan joen yläosalla. Padolta alaspäin lähdettäessä tulee muistaa, että rauhoitusalue yltää viisisataa metriä alaspäin. Joten kalapaikoille menemiseen joutuu näkemään hieman vaivaa, mutta paikat ovat yleensä sen arvoisia. Joki virtaa paikoin Oulu-Kuusamon kantatien 20 läheisyydessä. Alaspäin koskea joesta löytyy syvempiä monttuja, joista 42 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Harjusta ja taimenta muulle jokialueelle. Joen länsipuolelle pääsee edelleen Ahmaselkosentieltä haarautuvaa metsäautotietä pitkin. Kosken alta alkaa Kaupinsuvanto ja se on hyvä pintaperhopaikka keväällä. Koskille pääsee Koitilantieltä Santakummuntielle ja sieltä metsäautotien kautta. Koitilantie ylittää Kostonjoen Kapustankosken kohdalla. Hyvä koskipätkä, kun virtaama on sopivalla korkeudella. Vääräkoski on monimuotoinen, leveämpi koskiosuus ja erinomainen harjuspaikka. Kapustankosken jälkeen Kostonjoki yhtyy Koitijärveen, josta ensimmäinen koski alaspäin on Koitikoski. Vääräkoskelta alaspäin vesialueita hallitsee myös Elehvän kalastuskunta, joten kannattaa tutustua lupakarttoihin tarkemmin ja selvittää kummalla puolen jokea kalastaa. Metsähallituksen alueet jatkuvat alaspäin. Yläja Ala-Korpuan kosket tulevat seuraavaksi. Kosken alaosalla joen länsipuolella on tulipaikka ja laavu. Jokikylän osakaskunta istuttaa Kapustankoskeen myös kirjolohta. Kosken alaosassa on rauhoitusalue. perhoon voi iskeä suurempikin purje-evä tai taimen. Kosken loppuliukuja kalastellessa perhoon voi hyvinkin iskeä hauki tai ahven. Hyvät ottipaikat vaihtelevat veden korkeuden mukaan. Kaupinkosken yläosalla on myös rauhoitusalue. MASSIMO Mateuzzi Vääräkosken niskalla. Sen eteläpuolella on kalanviljelylaitos. Joen itäpuolelle löytyy reitti Kuusamontien kautta Inkeentielle ja siitä Ylänteentien varrelta patikoiden. Pyörresuvanto on erittäin hyvä ahvenja haukipaikka. KOITIKOSKI, HAMMASKOSKI JA KUTINKOSKI HYVIÄ VIRTAPAIKKOJA Kaupinkosken alapäässä vaihtuu vesialueen haltijaksi Jokikylän osakaskunta. . Taimen iskee perhoon useimmin kosken alaosalla. Nimensä mukaisesti hieman vauhdikkaampi koskiosuus on ollut hyvä taimenpaikka. VÄÄRÄKOSKI ON ERINOMAINEN HARJUSPAIKKA Vääräkoski on joen seuraava hieman pitempi koskiosuus. Joki virtaa nyt lähellä Koitilantietä, joten joki on helposti saavutettavissa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 43. ALA-KORPUAN koskea. PYÖRREKOSKI OLLUT HYVÄ TAIMENPAIKKA Elehvän kalastuskunnan alue päättyy Äkänivan alapuolelle laskevan Elehvänojan kohdalle joen itäpuolella. Kivet saattavat vielä heilua, joten täällä saa olla tarkkana kahlatessa. Lämpiminä kesinä hauet, ahvenet ja särjet nousevat koskien hitaampiin virranosiin asti. Kaupinmutkan jälkeen on kapea koskiosuus Kaupinkoski. Sivujoki on myös hyvä harjuspaikka varsinkin alkukesän korkeammalla vedellä. Pyörrekoskelle ja Kaupinsuvannolle on lyhyt pistotie Kuusamontieltä. Molemmilla reiteillä matkaa kertyy reilu kilometri. Suvannon alapäästä alkaa Pyörrekoski. Ylä-Korpuan ja Saarikosken kohdalla joen länsipuolella ovat rauhoitusalueosuudet, joissa kalastus on kielletty. Näiden välistä Kostonjokeen yhtyy Korpuanjoki. Hyviä virtapaikkoja Koitikosken lisäksi ovat Hammaskos. Kallioisenkoski, Lapinkari, Naapan-, Rääpänja Kypäränkosket seuraavat toisiaan pienten suvanto-osuuksien jälkeen. Nämä kosket, kuten myös niiden alapuolella oleva Saarikoski, ovat vaihtelevia, kivisiä koskiosuuksia. Kosken alaosalla on vuolas virrankohta, jonka jälkeen joki syvenee pitkäksi Ulmajansuvannoksi. Suvantojen alkuja loppuosat ovat haukien valtakuntaa
BRUNO Generali valitsemassa perhoa Vääräkosken niskalla. Kalastusaika 1.6.-30.9. LUONTAISET KALALAJIT : hauki, ahven, säyne, särki, made, siika, harjus ja taimen. Kalastusaika 1.5.-31.12. . joessa ja purossa. . Kalastusaika 15.5.-31.12. . ALAMITAT : Rasvaevällinen taimen 60 cm. KALASTUSASETUKSEN MUKAISET RAUHOITUSAJAT : Taimen 1.9.-30.11. Kalastusaika kalenterivuosi. . joessa ja purossa. Jokikylän osakaskunta. Lupien myynti Iijoen vesillä -nettisivujen mukaan. Lupien myynti omien nettisivujen mukaan. Järvilohi 60 cm. ISTUTETTAVIA KALALAJEJA : järvilohi (vain Kostonjärveen aikaisemmin) ja kirjolohi (Jokikylän osakaskunta vain Kapustankoskeen) ?. Kostonjoki 44 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lupien myynti Iijoen vesillä -nettisivujen mukaan. Kalastusaluetiedot ?. Taivalkosken osakaskunta. . Iijoen koskikalastusalue. SALLITUT VIEHEET : Uistin ja perho. . Lupien myynti Visit Taivalkoski -nettisivujen mukaan. Harjus 1.4.-31.5. Kalastuskausi 1.6.-31.10. LUPA-ALUEET : Metsähallitus, Eräluvat: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu vapalupa 5411. . Rasvaeväleikattu taimen 50 cm. Täkyja mato-onginta on kielletty koskija virta-alueilla ?. Järvilohi 1.8.-30.11. Harjus 35 cm. Elehvän kalastuskunta
Joki jatkuu hitaana lyhyiden nivojen värittämänä virtana, kunnes tullaan Sudenniskan, -laukaman ja -kosken alueelle. Paikka on tunnettu hyvänä harjuspaikkana. Silloin kalastin vielä perholitkalla. PERHOLITKAAN ISKENEESTÄ LOHESTA MUKAVIA MUISTOJA Posiontien silta ylittää Kostonjoen Kurjenkosken kohdalla. Joen eteläpuolta hallinnoi Metsähallitus. Koskelle menevä tie on yksityistie, joten kävelymatkaa kertyy Kuusamontien läheisyydestä reilu kilometri. Jokikylän osakaskunnan hallinnoima alue päättyy Rajanivaan, ja siitä alkavat Taivalkosken osakaskunnan vesialueet. Sillan alapuolinen jokiosuus kuuluu Iijoen koskikalastusalueeseen, johon myydään omia kalastuslupia. YLÄ-KORPUAN kivikkoista koskea heinäkuussa. Kutinpudaksen kohdalla joki tekee mutkan kohti etelää. Elehvän kalastuskunta, nettisivut elehvankalastuskunta.fi. Alaspäin mentäessä seuraavana tulevat Ylija Ala-Siikakoski. Paikka tunnetaan nimellä Turvakonalus. Paikka on ollut myös yksi kirjoittajan lempiharjuspaikoista kauan sitten. Lopuksi Kostonjoki yhtyy Iijokeen. Lähteet: Eurofins Ahma Oy, Koston alueen järvien kalatalousvelvoitteiden tarkkailutulokset 2013-2017. Ne ovat vähemmän kalastettuja, mutta kuitenkin hyviä virtapaikkoja, vaikka ovat aivan Taivalkosken kirkonkylän kupeessa. Iijoen vesillä, nettisivut, osakaskunnat: Taivalkosken osakaskunta ja Jokikylän osakaskunta. Iskipä kerran tällä paikalla litkaan myös merilohi, jota en kuitenkaan ylös asti saanut, mutta mukavat muistot siitä jäi. Metsähallitus, erälupien nettisivut. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 45. Kurjenkoski on pitkä koskiosuus, josta löytyy hyvin harjusta. Koillissanomat, 1.8.2023, Näin eri tavalla Kit ka joen ja Rau ta lam min tai men kannat käyt täy ty vät Koston ka la ties sä ja näin sitä val vo taan – kauan haa veil tu te ko jo ki on toi mi nut pian vuo si kym me nen. Niille pääsee Posiontien kautta haarautuvia metsäteitä pitkin. Joki on tällä kohdalla leveä ja erittäin monipuolinen kalastusalue lukuisine saarineen. ki ja Kutinkoski
Erityisen perusteellisesti kirjassa on esitelty hyönteisiä ja niiden eri elinvaiheita jäljittelevät perhot, joita sidotaan muun muassa vesiperhosista ja koskikorennoista. Esiselvityksessä tarkastellaan eri vaihtoehtoja ohitusratkaisun toteuttamiseksi ja vertaillaan vaihtoehtoja teknisen toteutettavuuden, vaikutusten ja kustannusten osalta. Lisäksi hän on henkilökotaisesti tuntenut ja tehnyt yhteistyötäkin nyt jo edesmenneiden sitojamestareiden kanssa tai ainakin on perehtynyt heidän perhoihinsa. Kokonaisuuteen kuuluu myös esimerkiksi järvitaimenen elinkierrolle tärkeiden elinja lisääntymisalueiden kunnostukset, järvitaimenen pienpoikasistutukset sekä Leppikosken vesivoimalaitoksen Kalasydän-kalatie. Kalastuksen ohessa hänestä on kehittynyt yksi maamme kokeneimmista ja arvostetuimmista perhonsitojista. Kirjat T E K STI I SM O M ALIN PERHOATLAS ON TODELLINEN RUNSAUDENSARVI Pertti Kanervan uutuuskirja Perhoatlas esittelee yli 500 Pohjoismaissa käytössä ollut perhosidosta. Niinpä runsaudensarveksi muotoutuneessa Perhoatlaksessa on hänen oman perhotuotantonsa lisäksi esillä perhoja sellaisilta legendoilta kuin Juhani Aho, Veli Autti, Erkki Norell, Simo Lumme ja Lauri Syrjänen. Seitenoikean voimalaitos sijaitsee Emäjoessa Hyrynsalmen reitillä, Ristijärven kunnassa. Ohitusratkaisun toteuttaminen mahdollistaa järvitaimenen vaelluksen noin 40 hehtaarin kokoisille potentiaalisille poikastuotantoalueille. Perhoatlas – yli 500 Pohjolan perhoa Pertti Kanerva Readme.fi, 283 s. ISBN 978-952-373-531-6 OHITUSRATKAISU Fortum on aloittanut esiselvitystyön kalojen ylösvaelluksen mahdollistavan ohitusratkaisun rakentamiseksi Seitenoikean vesivoimalaitoksen yhteyteen. Perhoatlaksen hyödyllisyyttä lukijan kannalta, oli hän sitten aloitteleva tai jo kokenut perhonsitoja, lisää ehdottomasti se, että Kanerva opastaa lukijaa myös perhojen käytössä antaen vinkkejä siitä, milloin ja missä erilaiset perhot toimivat ja mitä kalastustekniikkaa käyttäen. Lisäksi kirjan sivuilta löytyy muiden tekijälle tuttujen ja tuntemattomienkin sidoksia, jotka on koottu yhteen pohjoismaiseksi ja ennen muuta suomalaiseksi perhoatlakseksi. Mukana on tietysti uppoperhojen lisäksi muun muassa pintaperhoja ja streamereita sekä meritaimenja lohiperhoja. Kanervalla on itsellään noin neljän vuosikymmenen kokemus perhokalastuksesta kotimaan ja muiden Pohjoismaiden vesiltä. Myös erilaisten sidontamateriaalien käytöstä löytyy kirjasta asiantuntevia kommentteja, jotka lukijan kannattaa ottaa huomioon. ”Ohitusratkaisuvaihtoehtojen osalta otetaan huomioon sekä teknisten että luonnonmukaisten kalateiden rakennustavat sekä muu kalankulkuun liittyvä olemassa oleva tekniikka”, Fortumin ympäristöpäällikkö Katri Hämäläinen kertoo. SEITENOIKEAN vesivoimalan ohitusratkaisusta tehdään esiselvitys 46 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Joukossa on tunnettuja klassikkoja, kuten vaikkapa uppoperhoista Alexandra ja Kalkkisten vaalea. Seitenoikean vesivoimalaitokselle suunniteltava ohitusratkaisu on osa Oulujärven uhanalaisen järvitaimenen luonnonkierron vahvistamiseksi toteutettavaa toimenpidekokonaisuutta, joka keskittyy Hyrynsalmen reitille, jossa sijaitsevat Oulujoen vesistöalueen ainoat kansallisessa kalatiestrategiassa tunnistetut kärkikohteet. Esiselvitystyön on määrä valmistua helmikuun 2024 loppuun mennessä, ja sen tulosten perusteella valitaan ohitusratkaisuvaihtoehto, jonka kanssa edetään tarkempaan suunnitteluvaiheeseen. Tuoreempia kehitelmiä puolestaan ovat esimerkiksi erilaiset haukiperhot, joista reseptejä löytyy muun muassa erilaisista zonker-sidoksista
Lohiuistimena käytettiin aluksi kotitekoista ”pussionkea” – isävainajani esim. Kotoiset lohenonkijat valmistivat itse sellaisen itselleen, tavallisesti kolmijatkoisen. kirjoittamasta laajemmasta artikkelista. Usein tarttui lohi uistimeen jo kosken alapuolella tai Ratinan niemen kohdalla ja sattui siitä joskus saamaan suurenkin vonkaleen. käytti 1860-luvulla yksinomaan tällaista. Kumija silkkikaloja alettiin käyttää 1880-luvulla, mutta kyllä salakka oli näistä antoisampi. He toivat paikkakunnalle perhosonget, ja niitä alkoivat kaupunkilaisetkin käyttää, aluksi hyvin koreahöyhenisiä kotitekoisia. POSTIKORTTI 1900-luvun alusta. Muutamat lohenonkijat tottuivat hyvinkin taitaviksi siiman heittäjiksi. Eikä näiltä retkiltä juuri milloinkaan tyhjänä tarvinnut palata. K.R. ”PUSSIONKI” 1860-luvun ottiviehe S uomen Kalastuslehden vanha artikkeli ”Pyhäja Näsijärven entinen kalastus ja kalakanta” kertoi uistelun kehittymisestä ja perhosonkien tulosta Tampereen vesille 1800-luvun puolivälissä. Lohta pyydettiin yksinomaan uistimella ja ulottivat monet uistajat soutunsa ohi Pirkkalan kirkon aina Nokian virran niskalle ja Viinikan vuolteelle saakka. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 47. Lehtikirjoitus mainitsee, että Viikinsaaren ympäristö ja Selkäsaaren seudut olivat lohen uistajille antoisia. Silloin alettiin jo käyttää myöskin luonnollista syöttiä, tavallisesti salakkaa, joka hopeankiiltoisena niin houkuttelevasti välkkyi vedessä. ”Pussionki” oli valkoisesta kankaasta ommeltu, kalan ruumiinmuotoa muistuttava, 4–7 cm pituinen täytetty pussi, jonka toisissa päässä oli pussista ulospistävä vankka koukku ja sen yläpuolella punainen verkatilkku, toisesta päästä tuli taasen ulos koukkuun kiinnitetty messinkilankainen peruke. Seuraavassa on poimittuna lainauksia Suomen Kalastuslehden numerosta 8-9/1926 nimimerkki K.R. Niinpä sai tämän kirjoittaja kerran 1880-luvun taitteessa 9 kilon lohen aivan ”kuninkaan kiven” vierestä. Lohien kutupaikkana oli Tammerkoski päättäen siitä, että pikkupojat ahkerasti ja menestyksellisesti onkivat matosyöteillä lohen poikasia kosken rannoilta. Samoin saatiin heiltä varsinaisten lohivapojen, jatkovapojen malli. Sen jälkeen tulivat kalankuvat, aluksi kotitekoisetkin tavallisten uistimien rinnalle. 1860ja 70-luvuilla, vieläpä 1880-luvun alkupuolellakin kävi joka kesä muutamia englantilaisia lohia onkimassa koskesta. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Se tietenkin suuresti vähensi lohikantaa, joka kai lopullisesti tuhoutui kosken vesivoiman järjestelyssä ja rantoja täytettäessä. Jutussa kuvaillaan mm. Koski oli muuten hyvin tuottava lohenongintavesi. Rullan teki joku kotoinen levytai puuseppä. kankaasta ommellun ”pussiuistimen” rakenne, jota on käytetty ennen metalliuistimia ja täkykaloja. Pyhäjärven entinen kalastus ja kalakanta Lohi oli 1860ja 70-luvulla hyvin yleinen Pyhäjärvessä, saatiinpa sitä 1880-luvullakin runsaasti, vaikka lohen uistajain luku oli suuresti lisääntynyt
A ri Savikko tunnetaan esimerkiksi Muonioon perustamastaan Suomen kalakirjastosta. Myös pilkkikilpailut ovat tärkeä osa talvea”, Savikko kertoo. Vapaa-ajankalastuksen Savikko taas määrittelee elämäntavakseen. ”Mieluisinta kalastusta minulle kesällä on harjuksenpyynti tunturissa, mutta myös nykyisin jo kaksikymmentä vuotta kotijokenani olleen Juutuan taimenenpyynti on koukuttanut pahasti. TE K S TI I SM O M A LIN K U VA T A RI SA V I K O N AR K I S TO Vavan varressa ”Mieluisinta on harjuksenpyynti tunturissa” ARI SAVIKON haave toteutui: Muonion Kemiläisenvaaraan valmistui kirjoille oma koti . Kalastuksesta on aikaa myöden tullut elämäntapa ja hän arvioi sen vaikuttaneen merkittävästi myös siihen, millainen hän on ihmisenä. Kalastuskipinä tarttui Savikkoon toden teolla, kun hän vuonna 1975 teini-ikäisenä muutti perheensä mukana Iijokivarteen. Hän on myös itse kalakirjojen keräilijä ja kirjoittanut joitakin alan teoksia. MIELUISINTA kalastusta kesäisin Ari Savikolle on harjuksenpyynti tunturissa. 48 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hän on lisäksi pitkään työskennellyt tutkimusmestarina kalantutkimuksen saralla Luonnonvarakeskuksessa ja sen edeltäjässä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Aikaisemmin myös Tenolla lohenpyynti oli merkittävä osa kesää. Talvella pilkin kaikkia kalalajeja, joita Pohjois-Lapissa on tarjolla
Kaiken kaikkiaan kalastuskulttuuri sen kaikissa muodoissa on ollut pitkään kiinnostukseni kohde”, hän kertoo. ERI ROOLEISTA MUODOSTUU KOKONAISUUS Ari Savikko on kalastusalalla todellinen moniottelija, eikä hän itse osaa eritellä eri roolejaan toisistaan, vaan niistä syntyy hänen itsensä mielestä kokonaisuus. YKSITTÄISTEN KERÄILIJÖIDEN MERKITYS KASVANUT Vanhat kalakirjat ovat Savikon mukaan säilyneet tähän asti valtion tutkimuslaitosten ja yliopistojen kirjastoissa. ”Olen ollut myös aina innokas vapaa-ajankalastaja ja sitä kautta on tullut kiinnostus kalastusvälineitä kohtaan ja niiden keräily tuli mukaan Kalakirjaston myötä. Kalakantoja on perinteisesti säädelty Suomessa kielloilla, rajoituksilla ja istutuksilla. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 49. HAAVE KIRJOJEN KODISTA TOTEUTUI Savikon omaksi haaveeksi muodostui perustaa oma kalakirjasto eli rakentaa kirjoille oma koti, jotta ne saisivat olla yhdessä paikassa, eivätkä olisi jälkipolvien tiellä. ”Kansalliskirjastolla on oma merkittävä tehtävänsä, mutta senkin toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. ”Harjuskannat ovat Ylä-Lapissa hyvät ja vakaat, mutta eteläisemmässä Lapissa on jokia, joiden harjuskannat ovat kärsineet liikakalastuksesta”, hän arvioi. Lohen ongelmat ovat meriselviytymisessä, mutta syytä niihin ei vielä tiedetä tarkasti”, hän jatkaa. ”Tähän työkalupakkiin ovat tulleet nyt myös jokien entisöinnit ja kunnostukset. ”Sen jälkeen olen tehnyt Sulo Tiaisen kanssa teokset Sata merkittävää kalakirjaa ja Pohjoiskalotin kalapaikkaoppaan. Tänä vuonna ilmestyy, niin ikään Sulo Tiaisen kanssa tehtävä, Perhokalastajien elämänvirrat, joka on elämäkerrallinen tietokirja”, hän selvittää. Miellyin vanhoihin opuksiin, ja otin tavoitteeksi kerätä kaikki Suomessa ilmestyneet kalakirjat”, Savikko muistelee. EI KOSKAAN TÄYSIN OPPINUT Parasta kalastuksessa hänen mielestään on, ettei siinä ei ole koskaan täysin oppinut, vaan aina tulee jotain uutta tietoa niin luonnosta, kaloista kuin itse kalastamisestakin. KIRJOJEN KERÄILY LÄHTI LAPASESTA Savikko kertoo aloittaneensa kirjojen keräilyn noin 35 vuotta sitten ja niitä alkoi kertyä, kun toimintaperiaatteena oli vain ostaa, ei myydä tai muuten hävittää. ”Lopullisesti keräily lähti lapasesta, kun internetin myötä kaikki maailman antikvariaatit olivat käden ulottuvilla. Olen pitänyt kunniatehtävänä pitää perheen kalassa vapavälinein. Kirjastossa on toki paljon muutakin materiaalia kuin Savikon itsensä keräämää ja se on Suomen kattavin kala-/kalastusaiheinen julkaisukokoelma, joka käsittää suomalaista kalakirjallisuutta vuodesta 1730 aina nykyvuosiin asti. Myös kalastuskipinän siirtäminen omille lapsille on ollut hyvin antoisaa ja palkitsevaa”, Savikko sanoo. Tämän takia yksityisten keräilijöiden merkitys kulttuurin siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle on kasvanut paljon”, Savikko korostaa. Muonion Kemiläisenvaarasta löytyi sopiva tontti, jonne valmistui kalakirjastolle oma rakennus vuonna 2018. Paras tapa saada meidän vaelluskalamme voimaan paremmin on kuitenkin syönnösalueiden ja lisääntymisalueiden välisten vaellusyhteyksien avaaminen”, Savikko korostaa. Niissä on nähtävissä sekä hyvää että myös paljon huolestuttavaa. Esimerkiksi kalantutkimus kiinnostaa häntä ja sitä kautta kalakirjat. Kirjojen tekeminen tuli mukaan Savikon harrastuksiin noin vuonna 2015, kun hän rupesi tekemään suomalaisen kalastuskirjallisuuden bibliografiaa, joka paisui kolmiosaiseksi. YKSITYISTEN KERÄILIJÖIDEN MERKITYS KULTTUURIN SIIRTÄMISESTÄ SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE ON KASVANUT PALJON. MYÖS siika haksahtaa usein Ari Savikon perhoon. Lohikannat niin Tenolla, Näätämöllä, Simojoella kuin Tornionjoellakin ovat heikentyneet huolestuttavasti. ”Myös lähiruoka, jota kala on, näyttelee meidän perheemme ruokataloudessa merkittävää osaa. Kalakannat . Kirjaston erikoisalaa on Lohikannat ovat huonontuneet huolestuttavasti Savikko seuraa kalakantojen tilannetta pohjoisessa Suomessa osin jo työnsä takia, mutta myös omasta mielenkiinnosta. Nyt valtion tutkimuslaitokset ovat kuitenkin hävittäneet kirjastonsa lähes kokonaan ja paineet yliopistojen kirjastojen supistamiseen myös lisääntyvät koko ajan. ”Aluksi puuttuvien kirjojen ostaminen tuntui taloudellisesti mahdottomalta, ja olikin välillä sitä, mutta pikkuhiljaa olen tullut tilanteeseen, että niitä puuttuvia vanhoja kalakirjoja on niin vähän tarjolla, että olen pääsääntöisesti pystynyt ne ostamaan. ”Järvitaimenkannat taas ovat vakaat Inarijärvessä ja siihen laskevissa joissa, mutta eteläisen Lapin vedet on rakennettu, ja siellä taimenella ei mene kovin hyvin. Lopulta kokoelma alkoi olla sen kokoinen, että sen hajottaminen alkoi tuntua vastenmieliseltä”, Savikko kertoo
suomalainen ennen vuotta 1950 ilmestynyt kalakirjallisuus. Elokuvien katsomisesta ne eroavat siinä, että kirja antaa lukijalle suuremman mahdollisuuden luoda itse omia mielikuviaan kuvattavista paikoista, kuten esimerkiksi kalastettavasta joesta”, Savikko vertailee. ”Niiden ansiosta kalastuskirjaharrastukseni oikeastaan alkoi”, Savikko kertoo. ”Se on upeaa kaunokirjallisuutta, kuten Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri. Unohtaa hänen mielestään ei myöskään voi Juhani Ahon Lohilastuja ja kalakaskuja -teosta, jonka arvon hän on tajunnut vasta vanhemmiten. ARI Savikon perustama Suomen kalakirjasto on toiminut Muonion Kemiläisenvaarassa vuodesta 2018. Kirjaston ideana on olla avoin kirjasto tutkijoille, keräilijöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Kalakirjastoa on rakennettu pitkäjänteisesti ja niin sitä tullaan kehittämään jatkossakin resurssien puitteissa. LIDMANIN KIRJAT OMIA SUOSIKKEJA Hänen omia suosikkejaan kalastuskirjoista ovat Hans Lidmanin teokset, joiden luontoja ihmiskuvaus tekivät jo varhain häneen suuren vaikutuksen. Savikon viesti lukijoille Kalastakaa ja antakaa muidenkin kalastaa, kukin mieltymystensä mukaan. Vavan varressa 50 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kirjastorakennuksessa on myös majoitusja työskentelytila, joten kirjastossa voi työskennellä lyhyitä jaksoja, esimerkiksi väitöskirjan tekijä tai pieni työryhmä. KALAKIRJASTO tarjoaa kirjojen lisäksi myös lukurauhaa. LISÄTIETOJA : suomenkalakirjasto.fi KALASTUSKIRJOJA KANNATTAA LUKEA Kalastuskirjoja kannattaa Savikon mielestä lukea, koska ne ovat yleensä kokeneiden ja taitavien kalastajien kirjoittamia, joten niistä löytyy varmasti ahaa-elämyksiä ja vinkkejä omaan kalastukseen, vaikka kirjat olisivat jo vanhojakin. Uutta kehitetään vanhan päälle ja siten Kalakirjastosta kehittyy kansakunnan kalamuisti”, Savikko lupaa. Rahoituksesta Savikon mukaan riippuu, voidaanko Kalakirjastoa pitää auki muuten kuin virtuaalisesti sen jälkeen, kun nykyinen rahoituskausi päättyy syyskuun lopussa. ”Ne antavat myös elämyksiä, kun vaikkapa keskellä talvea voi lähteä kesäiselle kalastusretkelle. . ”Tehty työ ei kuitenkaan mene hukkaan, vaikka olisimme välillä ilman rahoitusta. Ei ihme, että Hemingway sai myöhemmin Nobelin kirjallisuuspalkinnon”, Savikko miettii. AUKIOLO ON KIINNI RAHOITUKSESTA Suomen kalakirjasto on nyt ollut toiminnassa viisi vuotta ja sen kokoelmat ovat hyvässä järjestyksessä. . Lisäksi siellä on muun muassa kalastusvälineitä ja kalastusaiheisia postimerkkejä ja -kortteja
Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. OTA OTTIPAIKKA ONKEESI! p. Tuotevalikoima laajenee. 044 243 3519 maria.ahoranta@ saarsalo.fi p. Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. Meiltä löydät tuoreet syötit. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi www.spelektroniikka.fi Kuulapäät Balsat Luuppilasit Koukut Vaappuaihiot UV lamput UV lakat Jauheet Silmät Pinsetit Pajatie 4 A, 93600 Kuusamo P. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. . 040 591 4116 ari.ronkainen@kuusamonsyotti. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 51. . ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. www.kuusamonsyotti. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus
TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN FISUUN VÄYLÄ-23 leirillä saatiin kalastaa tarpeeksi S uomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) leiritoimintaan on kuulunut monenmoista vuosien varrella. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Väyläleirillä kalastettiin tarpeeksi, kun aikaa oli käytettävissä normaalileiriä enemmän. Kiinnostus leiriä kohtaan oli suurta alusta alkaen ja leiri myytiin loppuun nopeasti. Paikkoja leirille oli 12, lopulta matkaan lähti 3. VÄYLÄLEIRILLÄ KALASTETTIIN TARPEEKSI Jos nuorilta kysytään, mitä he haluavat leirillä tehdä, vastaukseksi saa liki aina, että kalastaa. VIIDENTOISTA minuutin väsytyksen jälkeen lohi saatiin veneeseen. heinäkuuta 11 nuorta ja viisi ohjaajaa. Olosuhteet eivät olleet lohensoutuun helpot, mutta yritys oli kovaa ja tulostakin saatiin. Tänä kesänä vuorossa oli järjestön ensimmäinen leiri Tornionjoella eli Väylällä, jossa Napapiirin eräkartano Juoksengissa tarjosi mainiot puitteet leirin pitoon. Tarvikehankintojen jälkeen matka jatkui kohti määränpäätä Juoksenkia, jossa oltiin ?. 52 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Matkan varrelta kerättiin osallistujia kyytiin ja koko porukka treffasi puolilta päivin Jyväskylässä, josta matka jatkui yhden ruokailupysähdyksen taktiikalla Ouluun tutustumaan kalastustarvikeliike Ruodon valikoimiin. Sama toistuu, vaikka leirillä olisi kalastettu jo useampana päivänä liki aamusta iltaan ja illasta aamuun. MATKAN VARRELTA OSALLISTUJAT KYYTIIN Startti leirille tapahtui maanantaiaamuna neljällä autolla ja yhdellä peräkärryllä Tuusulasta ja Mikkelistä. Leirejä on järjestetty yhteistyössä seurojen, piirien sekä muiden järjestöjen kanssa ympäri Suomea merellä, järvillä ja erilaisissa jokikohteissa. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon
Päiväohjelma leirillä pyrittiin pitämään joka päivä samanlaisena, jotta leirille muodostuisi rutiineja. Tämä oli tiedossa leiriläisillä ja säätiedotusta kytättiin ennen leiriä ja sen aikana aktiivisesti. Vähän aikaa siellä liputeltiin ja sitten räikkä lauloi ja kala oli kiinni. Ahvenia nousi veneisiin useampia, mutta lohta ei nähty tai saatu. puoli kymmenen aikaan illalla. Soutaminen oli helppoa ja ottipaikan pääsi kalastamaan tarkasti pienen virtaaman vuoksi. Ennen kalastuksen aloittamista saatiin ohjeita Koivukankaan Sepolta turvallisuutteen liittyen sekä vinkkejä ottipaikoista ja soutulinjoista. Alkukesän tulvavedet olivat jo aikaa sitten laskeneet ja jatkuvasti porottava aurinko ei ollut parantanut lohen ottihaluja. SUMU JA SADE ILAHDUTTIVAT Tiistaiaamu valkeni sumuisena ja sateisena, mikä otettiin ilahtuneena vastaan. LEIRIPÄIVÄÄN RUTIINEJA Aamupala, luvanosto ja välineiden kasaaminen ottikuntoon ja kalalle lähtö olivat vuorossa tiistaina heti herätyksen jälkeen. USEISTA näköhavainnoistakin huolimatta jäi Ville Vihriälän saama kala leirin ainoaksi lohikalaksi. RÄIKKÄ LAULOI JA KALA OLI KIINNI Soutu-urakka aloitettiin puolen kilometrin päästä alavirtaan leiripaikasta kolmella veneellä. Pitkät lämpimät jaksot olivat saaneet veden lämpötilan joessa nousemaan liki samoihin lukemiin kuin järvialueella Etelä-Savossa. Ville ja Aatos olivat jo rannassa sopineet, että jos kala nappaa Ruotsin puoleisiin VÄLINEIDEN kasaaminen ottikuntoon kuului aamurutiineihin. Seppo oli merkinnyt karttaan ottipaikan, jota kierrettiin vuorotellen. LEIRILLE lähti mukaan yksitoista nuorta ja viisi ohjaajaa. . Vajaa pari tuntia myöhemmin alkoi tapahtua, kun Kalpion Vesa souti Aatos Kiiskisen ja Ville Vihriälän kanssa veneen virran poikki Suomen puolelle. Ainakin kuskit olivat tässä vaiheessa jo valmiita petiin, sillä ensimmäiset olivat lähteneet matkaan jo yhdeksältä aamulla. Aamuihin kuului kalastus, päivään lepoa tai retki johonkin kohteeseen. Kesä ei ole ollut helppo monellekaan lohensoutajalle. Osa lähti heittelemään rannalta jollekin läheiselle kohteelle, osa lohen soutuun Väylälle. . Ilta taas pyhitettiin kalastamiseen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 53. Ohjelmaan kuului vielä tutustuminen leiripaikan alueeseen, majoitus, iltapala ja sen jälkeen mentiin nukkumaan. Koska samanaikaisesti porukka ei mahtunut veneisiin, se jaettiin aina kahteen osaan. Toki leirillä myös syötiin, aina sopivan paikan tullen
”Oireet” viittasivat isoon kalaan. Osa lähti tavoittelemaan harjusta perhoilla ja lipoilla Kattilakoskelle, loput nuoret ohjaajineen hajaantuivat Väylälle soutamaan. Loppupäivän aikana kaloja näkyi, mutta niitä ei saatu enää tartutettua kovasta yrittämisestä huolimatta. Jos leiri pidetään uudestaan, lähden ehdottomasti mukaan,” Ville vielä kehui. vapoihin, väsytyksestä vastaa Ville, jos Suomen puoleisiin, kuuluu väsytys Aatokselle. TILANNE TUNTUI USKOMATTOMALTA ”Jutusteltiin Aatoksen kanssa niitä näitä, kun Vesa huusi, että kala on kiinni. Tilanne tuntui uskomattomalle, totta se kuitenkin oli, lohi oli tarttunut peltiin ja veti siimaa kelalta ulos.” Väsytyksessä meni noin 10–15 minuuttia ja kala oli valmis koukattavaksi. Rafael piteli kalaa ja pumppasi siimaa, kala veti vastavuoroisesti siimaa ulos. Fileen kypsymiseen vierähti pari tuntia ja valmistuessaan herkku syötiin viimeistä murua myöden. . Pitkään emme malttaneet rannalla olla, sillä kun kalastusleirille olimme tulleet, niin kalallehan sitä piti päästä. Noin kymmenen minuutin kohdalla kala nykäisi kerran ja irtosi, syytä irtoamiseen jäätiin ihmettelemään, ja taisi tuossa vaiheessa joku ärräpääkin suunpielestä lähteä. RUOTSIIN PIENI ULKOMAANMATKA Torstai käynnistyi aamukahdeksan aikoihin herätyksellä ja tukevalla aamiaisella. SAALIS JÄI AHVENTEN JA HAUKIEN VARAAN Hieman puolenpäivän jälkeen pidettiin luova tauko, jolloin ruokailimme sekä tehtiin uusia suunnitelmia kalastuksen osalta. Uskomattoman hieno fiilis”, Ville kertasi tapahtumia kalan nappaamisesta. Edessä oli aamun kalastussessio sekä pieni ulkomaanmatka naapurimaahan Ruotsiin, jossa pääsimme Luonnonvarakeskuksen (Luke) vieraaksi tutustumaan ja kuulemaan Tornionjoen lohiseurannasta. Allekirjoittanut varautui koukkaamiseen. Tunti soutua Ruotsin rannassa, siirtyminen väylän yli Suomen puolelle, sekä veneen oikaisu vastavirtaan ja kala oli kiinni. Kala pysyi vedessä, eikä yhtään hyppyä ei nähty. ”Pari kertaa se veneen vierellä kävi, ennen veneeseen saamista. Kiirettä ei ollut kenelläkään, paikka oli väsytykseen hyvä. Ylimääräiset vavat otettiin edestä pois, ennen kuin pääsin väsyttelemään. Harjuskin oli pistänyt suunsa kiinni, eikä rantaryhmän perhoihin kala ottanut Kattilakoskella. Vavan varressa oli Rafael Häkkinen airoissa Eemeli Tarkiainen. Vierailun jälkeen kävimme Yli-Torniossa tekemässä ruokatarvikehankintoja, ja koska sää oli lämmin, nuorten reissurahoja uppo54 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tukevan aamupalan jälkeen nuoret jaettiin taas ryhmiin. Aamusta lämpöasteet olivat hieman nousseet, mutta mikään paahtava helle ei ollut. Aamun rantakalastajat pääsivät iltapäivällä kokeilemaan kalastusta veneestä, josko iltapäivä ja alkuilta olisivat aamua parempia. ”OIREET” VIITTASIVAT ISOON KALAAN Keskiviikkoaamuna herättiin kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Ruotsin puolelta kala lähti, joten Ville nappasi vavan, jossa kala oli ja alkoi väsytellä sitä. LEIRILLÄ valmistettiin loimulohta. Kun kala oli veneessä, Aatos hyppäsi sen päälle, ettei se pääse karkaamaan. Kaksi venettä nousi kolmisen kilometriä leiripaikasta ylävirtaan uuteen kohteeseen, jonka Seppo oli karttaan merkinnyt. Jälleen iltapäivällä näimme useita lohia pinnassa, mutta taasen se tärkein, saalis, jäi ahventen ja haukien varaan. Ilta vierähti kalastaen, saunoen sekä kaverien kanssa hengaillen. Ylimääräiset vavat pois edestä, ja väsyttelemään. Aurinkoinen sää jatkui myös iltapäivän ajan, joskin joitain tumman puhuvia pilvilauttoja saapui taivaalle, mutta niistä emme saaneet pisaraakaan vettä niskaamme. Pari nuorta pääsi myös Sepon oppiin valmistamaan loimulohta. Pienen tauon jälkeen nuoret saivat valita kalastamisen joko soutaen tai rannalta ja hyvin pian olimme taas itse asian äärellä, kalastamassa. OLOSUHTEET lohensoutuun eivät Väyläleirillä olleet helpot, mutta tulostakin saatiin. ”Pidin leiristä, siellä oli tekemisen meininki ja kalastaa sai paljon. Jossain vaiheessa alkuiltaa saavuimme leiripaikalle ruokailemaan sekä vaihtamaan kalastuskuulumisia.
Lisäksi jokainen pelti koeuitetaan ennen asiakkaalle lähettämistä. THANIN Delun saama 44-senttinen oli koko leirin pisin harjus. Päivän päätteeksi savustettiin harjusta ja saunottiin. . Harjuksen kalastus rannalta oli mainio lisä kalastukseen koko leirin ajan. Hieman kuin piruuttaan ne pintoivat ja näyttäytyivät, mutta tarjotut vieheet eivät vain kelvanneet. Tärpit, kalojen näkeminen ja alkuviikon saalis jaksoi luoda uskoa loppuun saakka sen isomuksen saamisesta omaan veneeseen. Juhani kertoi eri val. SAALIS koostui soutajilla lähinnä ahvenista. Jokainen halukas pääsi itse arvioimaan, oliko kyseessä ottipelti vai ei. Iso kiitos myös Koivukankaan Sepolle, joka opasti ja auttoi meitä leiripaikalla. Pelkällä pellin leikkaamisella ei ottipeltejä valmistu, vaan siihen liittyy monta työvaihetta. Torstai jatkui kalojen osalta totutusti, kun saalis koostui soutajilla ahvenista. Rannalta kalastajat saivat harjuksia siimojen päähän. Lopuksi Juhani kertoi oman näkemyksensä. Tauon jälkeen halukkaat pääsivät illaksi kokeilemaan harjuksen kalastusta ja loput lähtivät soutelemaan toiveena, että nyt tärähtäisi se lohi siiman päähän. Lauantain rantakohteina olivat aamupäivästä Valkeakoski ja iltapäivästä Hirvaskoski, jossa käytiin porukalla heittelemässä lippaa ja perhoa. Oli ilo huomata, kuinka nuoret jaksoivat, vaikka kalan saaminen ei helppoa ollutkaan. Perillä oltiin iltamyöhään. Samalla taas teimme suunnitelman illaksi ja erityisesti mietimme metkuja kalojen päänvaivaksi. Illan saldona oli haukia, pari nähtyä lohen loikkaa sekä harjuksia, joista Thanin Delun saama 44-senttinen oli koko leirin pisin. ”Uinnin pitää olla minun silmääni hyvä, muuten lappu ei lähde asiakkaalle”, hän jatkoi samalla, kun esitteli erimallisia peltejä. Pellin uinnin salaisuuksiin päästiin tutustumaan joenrannassa, jossa Juhani myytävät pellit testaa. si jäätelöihin. ”Yllätyksellisyys ja herkkyys täytyy olla lapussa”, hän sanoi. TULLIMIES-PELLIN TEKIJÄN VIERAANA Perjantaiaamun kalastuksen ja ruokailun jälkeen oli vuorossa retki Muonioon Tullimies-pellin tekijän Juhani Salmelan luokse. Kiitokset myös Kalossi, Murto, Pepi, Räyhijä sekä Kurvari-vaappujen sekä Felix-pellin tekijöille, jotka lahjoittivat vieheet jokaiselle leirin nuorelle. VIIKON LEIRI OLI MAHTAVA KOKEMUS Viikon kestävä leiri oli mahtava kokemus, tämän totesivat leiriläiset sekä ohjaajat. . Kaikesta näki, että peltejä on tehty jo pitkään. Päivän päätteeksi istuimme nuotiolla ja paistoimme makkarat, minkä jälkeen oli mukava käydä tynnyrisaunan lämmössä rentoutumassa. Muonioon päästyämme Juhani odotti meitä pihassa. Ilta vietettiin tuttuun tapaan soutamassa ja leiripaikan läheisellä nivalla. SUURET KIITOKSET leirin järjestämisessä mukana olleille talkoolaisille Kalpion Vesalle ja Lehtolan Tommille sekä kalastusohjaajille Akille ja Laurille. Leirin järjestämiseen saatiin tukea kalastonhoitomaksuvaroista Lapin ELY-keskukselta. Kokemukset ja palaute leiristä olivat niin hyvät, että haaveissa on saada rahoitus leirille myös ensi vuodelle. mistusvaiheista ja menetelmistä. Keskustelun lomassa selvisi, että taitoa on hiottu jo 1970-luvun lopulta saakka. Sunnuntaiaamuna pakattiin autot ja peräkärry, siivottiin ja lähdettiin ajelemaan alamäkeen kohti kotia. Eri laatikoissa ja pöydällä oli aihioita monenlaisia ja -kokoisia. Tästä huolimatta kalastus jatkui entiseen malliin. LOHET NÄYTTÄYTYIVÄT JA HARJUKSIA SAATIIN SAALIIKSI Kalojen osalta lupaus oli suuri, sillä iltapäivän aikana oli leiripaikan edustalle noussut useampi lohi. LEIRIN PÄÄTTEEKSI SAVUSTETTIIN HARJUSTA JA SAUNOTTIIN Lauantaina alkoi kaikilla olemaan jo turnausväsymystä, ja ruokaperäisetkin kerettiin päivällä ottamaan. Univelkaa tuli varmasti roimasti kaikille, mutta kokemus oli sen arvoinen. Ruokakaupan kautta leiripaikalle, päivällinen ja kalastamaan. Matkaa kohteeseen oli leiripaikalta reilut sata kilometriä, joten autot käyntiin ja menoksi. JUHANI Salmelan Tullimies-pellin uintia päästiin testaamaan joenrannassa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 55. Parin tunnin aikana saatiin paljon tietoa pellin valmistuksesta sekä peltien uittamisesta. Leiripaikalle saavuttuamme, pidimme hieman pidemmän lepoajan, istuimme alas ja kahvittelimme porukassa. Kuulumisien jälkeen päästiin tutustumaan tupaan, jossa peltejä valmistetaan. Kohteessa olisi saanut menemään enemmänkin aikaa, mutta iltakalastus häämötti jo kaikkien mielessä
Kilpailun ulkopuolella jo perjantaista alkaen kalasteltiin, saunottiin ja treenattiin kisatehtäviä varten. Otsalamput tuikkivat rannassa vielä pimeän saavuttua. Ja koska oltiin kalastustapahtumassa, niin kalastusta riitti pimeää myöden. Sunnuntain päätöspäivään lähdettiin Lounais-Suomen ykkösjoukkueen niukassa johdossa (11 p.) ja aivan kannoilla olivat Etelä-Suomi 1 (11,5 p.) ja Etelä-Suomi 2 (13,5 p.). KILPAILUN TASO JÄLLEEN KORKEA Kilpailun taso oli jälleen erittäin korkea ja kaikki joukkueet suoriutuivat tehtävistä erinomaisesti. ”Kato, kato tuolla on taas iso täplärapu” -kommentit sävyttivät kuulasta kesäiltaa. SUNNUNTAI KÄYNNISTYI JÄRJESTÄJÄN TEHTÄVÄLLÄ Sunnuntaina päivä käynnistyi järjestäjän tehtävällä, jossa joukkueiden tietoa mitattiin vaapun uinnin virityksessä, solmun tekemisessä ja painon arvioinnissa. Kilpailu käytiin loistavissa sääolosuhteissa Padasjoella 25.–27.8. Lauantain osakilpailuina miteltiin tietokilpailu, taitoviesti/street fishing, kalaviesti ja kalantunnistus. Kaakkois-Suomen piiri oli löytänyt oivat kilpapuitteet Särsjärven leirikeskuksesta. Päätöslaji castingissa Lounais-Suomi 1 yritti vielä napata mestaruuden voittamalla osakilpailun, mutta Etelä-Suomi 1 sijoittui hienosti toiseksi ja ratkaisi mestaruuden 3,5 pisteen erolla. Kärkikaksikon takana tasaisessa ryhmässä parhaiten onnistui Pohjanmaa 2 napaten pronssiset mitalit. Ensi kesänä kisataan pitkästä aikaa Etelä-Suomessa. Vasta viimeinen osakilpailu casting eli tarkkuusheitto ratkaisi mestarit ja mitalien värit. TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN N uorten SM-toimintakilpailusta muodostui totuttuun tapaan jännitysnäytelmä, kun seitsemän vapaa-ajankalastajapiiriään edustanutta joukkuetta mitteli paremmuudesta. Toivottavasti mahdollisimman moni vapaa-ajankalastajapiiri saa tuolloin edustuksen paikalle! Etelä-Suomen joukkue voitti SM-TOIMINTAKILPAILUN Padasjoella 56 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalastukselliset osakilpailut järjestettiin Padasjoen satamassa. Tässä osakilpailussa Lounais-Suomi 1 hieman epäonnistui ja Etelä-Suomi 1 siirtyi johtoon
Otso Liehunen) 14,5 p., 2) Lounais-Suomi 1 (Max Mäkimattila, Manu Knaapinen, Aati Mattila. Nyt voit vaikuttaa asiaan tarttumalla värikyniin ja värittämällä SVK. . Kilpailuun voit osallistua niin monella värityksellä kuin haluat, eli värikynät suhisemaan. . Joko se löytyy omasta pakistasi vai onko sitä vielä edes tehty. Viimevuotisen kisaan osallistui yli viisisataa väritystä, voittajaksi valittiin Joanna Kaunion väritys. TAITOVIESTIKILPAILU käytiin osin Street fishing -säännöillä. ?. Jj. Oikeudet vaapun väriin jäävät SVK:lle. n vuosivieheeseen uudet värit. ?. Kilpailuaika on 1.10.2023–31.1.2024. Onni Mattila) 31p. Kilpailutöitä ei palauteta. Jani Lavonen) 18 p. Jj. Kriteereinä tuomaristo pitää mm. Väritettävät kuvat voit ottaa alta talteen tai voit tulostaa ne fisuun.fi -sivuilta. Kilpailuaika on 1.10.2023-31.1.2024. Kilpailutyöt tulee lähettää 31.1.2024 mennessä yhteystietoineen osoitteeseen Janne Tarkiainen, Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli tai janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Jj. SELKÄ . Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan viehesarja. Kilpailu on avoin kaikille alle 18-vuotiaille nuorille. ?. Lauri Heikkilä) 26,5 p. Juhana Marjomäki) 24,5 p. Timo Ellonen) 30 p. 6) Kaakkois-Suomi (Juuso Pitkänen, Joonatan Keisala, Niko Sonninen. Jj. VATSA Vuonna 2023 voittajaksi valittiin Joanna Kaunion väritys. 3) Pohjanmaa 2 (Jesse Joonala, Otto Rahko, Iiro Saarenpää. ?. Mukaan voit halutessasi liittää lyhyen viestin, mistä olet väritysideasi saanut. Joukkueiden tuli alkuun kasata omat kisaonget. Kilpailun voittaa kilpailija, jonka värityksen SVK:n nuorisoja perhetoimikunnasta koostuva tuomaristo kokouksessaan valitsee. KYLKI . Voittajavärityksestä tehtyä viehettä voi tilata ainoastaan SVK:lta. Jj. SUUNNITTELE UNELMIESI VAAPPU , vuosivieheen värityskilpailu on käynnissä taas! Minkä värinen vaappu on se kaikkein ottavin. ?. Tulokset: 1) Etelä-Suomi 1 (Leo Sinivuori, Vilho Liehunen, Arseni Savitski. Kilpailun voittaja palkitaan Laxman-uistimen tuotepaketilla. Jj. 4) Etelä-Suomi 2 (Emil Marjomäki, Roope Turunen, Valtteri Lehtinen. Tämän jälkeen kalastettiin neljän eri kalalajin pisimpien yksilöiden yhteispituudesta onkien, pilkkien ja viehekalastamalla.. KILPAILUN SÄÄNNÖT: . Lue lisää ja tulosta väritystä varten viehekuvat Fisuun.fi -sivujen ajankohtaista osiosta tai leikkaa tästä. Petri Saarenpää) 23,5p. Jj. 7) Lounais-Suomi 2 (Aatos Tarvainen, Roni Korpinen, Onni Haario. Kilpailuvieheenä toimii Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12-senttinen vaappu, joka tunnetaan mainiona kuhavieheenä. tyylikkyyttä, värien sopivuutta toisiinsa sekä värityksen yleisilmettä. 5) Pohjanmaa 1 (Ukko Pihlajamäki, Frans Harjunpää, Aaro Pääkkönen
Kalastusveneiden lisäksi siellä on nykyään paljon muunkinlaisia veneitä, kuten esimerkiksi purjealuksia. Kuva: Pekka Lehdes. VUOSAAREN Urheilukalastajien järjestämät tapahtumat keräävät usein runsaan joukon osallistujia Uutelan kanavalle Helsingin Vuosaareen. Vuosaaren Urheilukalastajien eli Vukkilaisten menestyminen kalastuskilpailussa lisäsi Ljungqvistin mukaan myös innostusta muuhunkin yhteiseen toimintaan. . Vuosien saatossa erityisesti kesäjuhlat ja tanssit tulivat tutuksi sekä keräsivät paljon osallistujia. Yhdistys on perustettu vuonna 1965. T EK S T I J A K UV A T IS MO MA L I N seurat esittelyssä Itähelsinkiläinen VUOSAAREN URHEILUKALASTAJAT Yli puoli vuosisataa toimintaa kalastuksen ja veneilyn hyväksi V uosaaren Urheilukalastajat ry (VUK) on merta kunnioittava aktiivinen itähelsinkiläinen seura, joka edistää vapaa-ajan kalastusharrastusta ja veneilyä. . ”Perustamisen jälkeen yhdistyksen toiminta onkin jatkunut vilkkaana näihin päiviin asti. Tapahtumilla oli positiivinen vaikutus yhdistyksen talouteen”, Ljungqvist selvittää. VUOSAAREN Urheilukalastajien toiminnan yksi peruspilareista on seuran oma venesatama. Lisäksi meillä on myös oma iso kajakkivaja sekä erittäin aktiivisia melontaharrastajia. ”Vukkilaisia on ollut mukana jopa purjehduskilpailussa muun muassa Itäsyndikaatin kisoissa ja Suursaari Racessa sekä saanut myös pienimuotoista menestystä purjehduksessa. VUK:n kerhosatama on myös laajentunut ja kehittynyt vuosien varrella, minkä ansiosta myös jäsenten veneilyharrastus on merkittävästi lisääntynyt. Viime aikoina erityisesti laituripilkki on ollut jäsenistön keskuudessa suosittua. Seuran varapuheenjohtaja Michael Ljungqvist kertoo, että VUK:n alkutaipaleella alueen vapaa-ajankalastajat tunsivat tarvetta päästä mittailemaan ja kehittämään taitojaan kalastuksessa. ”Päätettiin perustaa yhdistys, jolle annettiin nimeksi Vuosaaren Urheilukalastajat ry yhdistyksen toiminnan lähtökohdan mukaan”, hän sanoo. VENEILYN JA KALASTUSKILPAILUJEN KIRJO ON KASVANUT Nykyisin kalastuskilpailujen kirjo on laajentunut. Talkoohengessä rakennettiin venelaitureita sekä hoidettiin alueella jäsenistön omaa puutarhapalstaa. Aiempina vuosina järjestimme myös kerhoiltoja, joissa rakenneltiin vieheitä ja opastettiin ihmisiä kalastuksen saloihin”, Ljungqvist kertoo. Yhdistyksen tukikohta on Mustalahdessa, luonnonkauniin Uutelan ulkoilualueen kupeessa. 58 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Monet päiväkotilaiset ja koululaiset ovat saaneet ensikosketuksensa kalastukseen Vukkilaisten opastuksella. Vukkilaiset ovat myös tuttu näky Etelä-Suomen Vapakalastajien ja Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin kisoissa sekä SM-onki, -pilkki ja -laiturikalastuskilpailuissa. ”VUOSAAREN Urheilukalastajien satamasta löytyy myös yksi Helsingin mukavimmista kahviloista, palkittu Kahvila Kampela. Kuva: Vuosaaren Urheilukalastajat. MESTARUUKSIA LÄHES JOKA VUOSI Ljungqvist kertoo, että VUK järjestää yleensä vuoden mittaan 4-5 onkija pilkkikisaa sekä kaksi kilpailua laituripilkissä. ”Korona-epidemiasta huolimatta kiinnostus veneilyyn ja kalastukseen on säilynyt lähes ennallaan ja seuran jäsentilanne on hyvä ja venepaikkojen käyttöaste on varsin korkea”, hän myhäilee. Se on seuran omistama ja teemme tiivistä yhteistyötä vuokralaisemme kanssa, joka rautaisella ammattitaidolla ja suurella sydämellä ylläpitää kahvilaa sekä tarjoilee maittavat herkut, kuten kuuluisan lohikeiton”, Michael Ljungqvist kehuu. Hän on seuran kunniajäsen ja yhä aktiivisesti mukana sekä talkoissa että muissa VUK:n järjestämissä tapahtumissa. Tietysti he olivat mukana voittamassa Suomelle myös joukkuekultaa”, Ljungqvist kehuu. Vuosien saatossa on VUK:lle tullut myös runsaasti menestystä, ja seura on saavuttanut SMja piirinmestaruuksia jokseenkin joka vuosi. Lasten ja nuorten kalastustapahtumat Vuosia VUK:n kalastajat ovat olleet aktiivisia paikallisten koulujen, Helsingin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa ja järjestäneet suosittuja kalastustapahtumia lapsille ja nuorille. . Vukkilaiset ovat olleet myös Helsingin sataman järjestämän Helsinki-päivän kalastustapahtumassa vastuullisena toimijana.” Lisäksi Helsingin kaupungin nuorisolle suunnatuilla Koskipäivillä VUK:n kalastajat ovat olleet opettamassa ja auttamassa nuorisoa kalastuksen saloihin. Seuralla on myös avoimet viikkokisat ongella ja/tai pilkillä. NUORISOTOIMINTA TOIVOTUS LUKIJOILLE Vuosaaren Urheilukalastajat toivottaa kaikille kireitä siimoja sekä suotuisia tuulia! LISÄTIETOJA SEURASTA vuosaarenurheilukalastajat.fi seurat esittelyssä VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 59. hin. ”Vuoden 2023 Pohjoismaiden pilkkimestaruuskisoissa oli Suomen edustajina seurastamme kolme henkilöä, joiden sijoitukset olivat ensimmäinen, kolmas ja neljäs. ”Monen vuoden ajan järjestimme Aurinkolahdessa Uutelankanavalla kirjolohen ongintaa, joka keräsi erittäin runsaan osanoton. MONET päiväkotilapset ja koululaiset ovat saaneet ensikosketuksensa kalastukseen Vukkilaisten eli Vuosaaren Urheilukalastajien jäsenten opastuksella. VENEILY JA KALASTUS KIINNOSTAVAT MYÖS TULEVAISUUDESSA Ljungqvistilla on vahva luottamus tulevaisuuteen, sillä VUK:ssa on nyt yli viisisataa jäsentä ja sen jäsenkehitys on ollut tasaisen suotuista. MAUNO ”Manu” Lepistö on kuulunut Vuosaaren Urheilukalastajiin jo vuodesta 1991. . ”Myös kotitarvekalastajia meillä on runsaasti ja heitä varten kerholla on savustusja verkonselvityspaikat”, hän jatkaa. Näiden kilpailujen lisäksi Vukkilaiset osallistuvat myös kerhojen välisiin haastekisoi
24,4 % joukkueista sai kisakortin täyteen (4 kalalajia) ?. VUODEN Katukalastajat Mika Mäntylä ja Erkka Visakoski kuvassa keskellä, Turun kisan voiton jälkeen. Nousua siis hienosti 58 prosenttia viime vuoteen! Viime vuonna teetetyssä kyselyssä kolme Streetteihin osallistumisen syytä nousi ylitse muiden: 1) kiva tekeminen kaverin tai lapsen/vanhemman kanssa, 2) kisojen hyvä/rento fiilis tai aiempi hyvä kokemus Streeteistä ja 3) uusi kalapaikka tai muuten uusi kokemus. 39,1 % osallistujista oli alle 18-vuotiaita ?. 14,3 % osallistujista oli naispuolisia ?. 622 kilpailijaa (311 joukkuetta) ?. OSALLISTUJAMÄÄRISSÄ HUIMA KASVU Osanotto Streetteihin on ollut pienoisessa kasvussa oikeastaan vuodesta toiseen, mutta tänä vuonna osallistujamäärä nousi selkeästi uudelle tasolle, kun kymmenestä pidetystä kilpailusta peräti kahdeksassa tehtiin uusi osallistujaennätys. VAASASSA silta-aukolla on antoisa kalapaikka. Tämän vuoden kisoihin ilmoittautui yhteensä 311 joukkuetta, kun viime vuonna samoissa kaupungeissa oli 197 osallistujajoukkuetta. Lukuja Street fishing -kisoista 2023 ?. Myös palkintoja arvostettiin, vaikka enemmistölle ne eivät olleetkaan keskeisin syy osallistumiseen. TURUN Vähätorilla oli vilkasta, kun peräti 62 joukkuetta ilmoittautui karkeloihin. Kuva: Juha Ojaharju. Kisoissa kalastetaan kaverin kanssa ja pyritään yksinkertaisesti saamaan mahdollisimman paljon yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalalla. 10 kilpailua ?. Kaupunkirannat kun ovat yhä useammalle suomalaiselle se ainoa todellinen lähikalastusmahdollisuus. 60 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sen saalisti joukkue Pike brothers eli Mika Mäntylä ja Erkka Visakoski Turun kisassa. 14 eri kalalajia löytyi osallistujien tuloskorteista . . VUODEN KATUKALASTAJAT Street-kisojen kovin yksittäinen voittotulos tänä vuonna oli huima 173,5 senttiä. Heidän näkemyksiään, fiiliksiään ja vinkkejään voitte lukea lehden seuraavassa numerossa. KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT JANNE ANTILA STREET FISHINGIN suosio pomppasi S treet fishing -kisojen keskeinen idea on rohkaista ihmisiä tutustumaan urbaaneihin kalastusmahdollisuuksiin rennon kisailun muodossa. Mika ja Erkka nimetään siis Vuoden katukalastajiksi 2023. . Kolmen tunnin kisan päätteeksi heillä oli Aurajoesta napattuna 50,5 cm kuha, 63,5 cm hauki, 38,5 cm lahna ja 21 cm ahven
VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 61. . LISÄTIETOJA : kalatalousasiantuntija Janne Antila, p. ?. LAJI 3. LAJI 4. Kuva: Samu Pirinen. kuha 135 Arseni Savitski 27 31 30 42 TAMPERE JPH Peter Holm ahven lahna sorva kirjolohi 134,5 Ville Turpiainen 22 30 26,5 56 UUSIKAUPUNKI Kanaalin Tonkijat Juuso Triipponen ahven lahna särki hauki 133 Samu Laaksovirta 21 45 16,5 51 LAPPEENRANTA Team Lurjus Roope Matikainen 2,5 ahven lahna särki hauki 132,5 Eino Villanen 20 40 20 50 KAJAANI Somervaaran Risto Rojo ahven kiiski särki hauki 126,5 Eränkävijät 6 Mikko Toiviainen 23,5 9,5 18 75,5 MIKKELI Kalaveljet Johannes Hämäläinen 7,5 ahven pasuri särki sorva 94 Eelis Hämäläinen 36 21,5 15,5 13,5 HÄMEENLINNA Super Mimmit Arja Immonen pasuri sorva särki salakka 77 Marjatta Karjalainen 17,5 25 19,5 15 . kunkin käydyn kilpailun tulokset. Kaikki lämpimästi tervetuloa katukalastuksen pariin taas ensi vuonna! ?. . Kuva: Pekka Lehdes. UUDESSAKAUPUNGISSA moni tavoitteli saalista Sorvakon sillan tuntumasta. VUODEN 2024 KISAKAUPUNGIT JA -AJANKOHDAT julkaistaan keväällä. STREETTIEN INSTAGRAMISSA (@streetfishingfinland) on fiiliksiä kisoista ja välillä ihan muutakin kaupunkikalastukseen liittyvää sisältöä. Osoitteesta VAPAA-AJANKALASTAJA.FI/STREETFISHING löydät ajantasaiset tiedot Streeteistä ja mm. LAJI 2. TAMPEREEN ytimessä kalastettiin ja saatiin saalista myös perholla. Ota seurantaan! ?. HELSINGIN kisa kohta alkamassa. TULOS (cm) TURKU Pike brothers Mika Mäntylä särki lahna kuha hauki 173,5 Erkka Visakoski 21 38,5 50,5 63,5 VALKEAKOSKI Ylisuorittajat Niklas Kallio ahven salakka kuha hauki 149,5 Tomi Ahonen 17,5 17 42,5 72,5 VAASA Team Nöyrä Joakim Karlsson lahna säyne särki hauki 146 Lucas Söderman 50 17 17 62 HELSINKI IHSM Vilho Liehunen 5 ahven lahna hopear. 045 630 4280, janne.antila@ vapaa-ajankalastaja.fi Street fishing 2023, kaupunkien voittajat KAUPUNKI JOUKKUE JÄSENET IKÄTASOITUS LAJI 1
KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM SM-ONKI Saimaan kanavalla Grammapeli oli jälleen pelin henki kärkisijoja ratkottaessa SM ONKI KANAVAN vesi ei juuri virrannut. 62 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Tulokset (grammaa): Miehet: 1) Tomi Eteläaho, Lapuan Seudun Kk 3547, 2) Ari Rientonen, Lentokala 1739, 3) Matti Viita, Lapuan Seudun Kk 1487, 4) Risto Pesäkivi, Elimäen Km 1480, 5) Mika Hokkanen, Heinolan Seudun Em 1428, 6) Teemu Etelä-Aho, Lapuan Seudun Kk 1383. Mainioista järjestelyistä vastasivat SVK:n kilpaonkijat yhteistyössä Kaakkois-Suomen piirin sekä VaPa Varkauden kanssa, ja kilpailujohtajana toimi tuttuun tyyliin Sami Kainulainen. Nuoret 15 v.: 1) Joona Kukko, Viitasaaren Kk 371, 2) Lauri Åman, Karkkilan Ks 332, 3) Senni Niskanen, Viitasaaren Kk 154. Hänen saalinsa painoi reilut 3,5 kiloa ja näin ollen hän jätti taakseen toiseksi tulleen Lentokala ry:tä edustaneen Ari Rientosen peräti 1,8 kilon turvin. Joukkueet: Nuoret 12 v.: 1) Oriveden Onkijat 1 (Vili Ärrälä, Sohvi Ärrälä), 935. Nuoret 12 v.: 1) Eetu Pylkkänen, Heinolan Seudun Em 772, 2) Samu Auvinen, Forssan Kv 670, 3) Vili Ärrälä, Oriveden Onkijat 669, 4) Joona Mattero, Lappeenrannan Uk 391, 5) Sohvi Ärrälä, Oriveden Onkijat 266. Aiemmin viikolla koetut kovat sadekelit saivat tehdä tilaa aurinkoiselle paahtosäälle, ja kisakansa selvästi nautti olostaan. Grammapeli oli siis jälleen kerran pelin henki ja punnitusjonojen lyhentyessä siirtyi onkiporukka odottavissa tunnelmissa nauttimaan kisajärjestäjän ruoka-antimista. heinäkuuta ja kisanäyttämönä toimi Saimaan kanava. Naisveteraanit: 1) Esteri Moilanen, Haminan Kv 1507, 2) Helena Mononen, Vihdin Ks 983, 3) Tuula Arila, Vuosaaren Uk 961, 4) Seija Kokkarinen, Puijon Pilkki 801, 5) Arja Taponen, Kaukasten Kk 715, 6) Raija Huttunen, Lentokala 662. Karkkilan Kalastusseuraa edustanut Lauri Åman nappasi hopeamitalin ja pronssin sai Senni Niskanen Viitasaaren Kalakavereista. Kanava ei yllättänyt tälläkään kertaa: saalista tuli ihan kohtalaisen hyvin ensimmäisen puolen tunnin aikana, jonka jälkeen tahti suurimmalta osin hyytyi. Miesveteraanit: 1) Pertti Eskelinen, Onki-86 Turku 2497, 2) Asko Pulli, Ruokolahden Uk 2340, 3) Pentti Lindqvist, Elimäen Km 1852, 4) Reijo Turunen, Survarit 1686, 5) Eino Lötjönen, Lappeenrannan Uk 1603, 6) Ismo Salo, Rauman Seudun Uk 1413. ETELÄAHO MIEHISSÄ YLIVOIMAINEN, PERNU PARAS NAISISTA Miesten sarjan voiton vei ylivoimaisella tuloksellaan Lapuan Seudun Kalakerhoa edustanut Tomi Eteläaho. SM-onki järjestettiin sunnuntaina 30. Nuoret 15-19 v.: 1) Karkkilan Ks 1 (Oskari Urmas, Lauri Åman), 552, 2) Viitasaaren Kk 2 (Joona Kukko, Senni Niskanen), 525, 3) Savonlinnan Uk 1 (Alex Andersin, Veeti Kosonen), 481. Naiset: 1) Heidi Pernu, Lakeuden Uk 1236, 2) Maarit Haapaniemi, Orimattilan Kk 995, 3) Outi Laasonen, Härmänseudun Kalastajat 720, 4) Anneli Haaraoja, Team Sensas Finland 580, 5) Tarja Huhtala, Lakeuden Uk 576, 6) Saara Silvennoinen, Pohjois-Karjalan Uk 555. EETU PYLKKÄNEN 12-VUOTIAIDEN PARAS Nuorten alle 12-vuotiaiden sarjan kullan arvoisesti onki Eetu Pylkkänen Heinolan seudun Erämiehistä. Jotkut kilpailijat saivat kuitenkin ylläpidettyä syönnin pidempäänkin. SM-onki keräsi tällä kertaa noin 335 osallistujaa ja kilpailukeskuksessa oli mukava pöhinä. Naiset: 1) Lakeuden Uk 1 (Tarja Huhtala, Heidi Pernu), 1812, 2) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Saara SM ONKI VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 63. Toiseksi tuli Forssan Kalaveikkoja edustanut Samu Auvinen ja kolmanneksi Oriveden Onkijoiden Vili Ärrälä. Alle 19-vuotiaiden kultamitali meni Savonlinnan Urheilukalastajien Alexi Andersinille, hopean otti Eero Kähkönen Lappeenrannan Pilkkijöistä ja pronssimitalin sai vuorostaan MB-Eräkerhon Valtteri Haapala. Päätösmerkin soidessa klo 14.00 selvisi nopeasti, että tälläkin kertaa käytäisiin tiukkaa taistoa kärkisijoista. Nuorten alle 15-vuotiaiden voitto meni Viitasaaren Kalakavereiden Joona Kukolle. Naisveteraanisarjassa parhaiten onnistui Haminan Kalaveikkojen Esteri Moilanen. Nuoret 19 v.: 1) Alex Andersin, Savonlinnan Uk 398, 2) Eero Kähkönen, Lappeenrannan Pilkkijät 345, 3) Valtteri Haapala, MB-Eräkerho 292, 4) Oskari Urmas, Karkkilan Ks 220, 5) Annan Åman, Karkkilan Ks 199, 6) Henrik Karhunen, Rantakylän Kk 158. Miesveteraaneissa voiton nappasi Pertti Moilanen Onki-86 Turusta. Naisten sarjan voitti Heidi Pernu Lakeuden Urheilukalastajista. K ymmeneltä kajahti äänitorvien ilosanoma ilmoille kilpailun alkamisen merkiksi ja ensimmäiset kanava-asukkaat nousivatkin miltei saman tien vedenpinnan kuivemmalle puolelle
Miehet: 1) Lapuan Seudun Kk 1 (Matti Viita, Teemu Eteläaho, Tomi Eteläaho), 6417, 2) Lappeenrannan Pilkkijät 1 (Kimmo Hyvärinen, Jari Kansonen, Janne Kansonen), 3381, 3) Team Sensas Finland 1 (Samppa Ylönen, Harri Lindberg, Tomi Ojanperä), 3226, 4) Viitasaaren Kk 1 (Mikko Niskanen, Aapo Kukko, Sami Humppi), 2982, 5) Kaukasten Kk 1 (Heikki Kukkamaa, Pekka Koskinen, Pasi Åman), 2676, 6) Lentokala 1 (Esa Lehtomäki, Ari Rientonen, Ari Kortelahti), 2636. SM ONKI 64 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Naisveteraanit: 1) Haminan Kv 2 (Saila Juopperi, Esteri Moilanen), 1619, 2) Kaukasten Kk (Arja Taponen, Leena Rantanen), 1225, 3) Iitin Km 1 (Kaarina Peltola, Marjatta Pulli), 998, 4) Kivijärven Kv 1 (Arja Villanen, Terttu Huhtiniemi), 937, 5) Kivijärven Kv 2 (Edith Teräväinen, Eija Tikka), 847, 6) Lakeuden Uk 1 (Eija Saarela-Mäkynen, Raija Petäys), 719. Perheet: 1) Myyrmäen Km 1 (Arto, Hemmo ja Oliver Männistö), 1619, 2) Lahden Kv 1 (Kauko Jääskeläinen, Sini, Rasmus ja Ronja Tuominen), 1387, 3) Kurikan Uk 1 (Keijo, Tuija, Kai ja Katri Yli-Hakuni), 1274, 4) Saarijärven Kaira 1 (Joona Niemi, Merja ja Juha Kangas), 883, 5) Viitasaaren Kk 1 (Sanni, Jenna, Juuli ja Janni Niskanen), 466, 6) Ruokolahden Uk 1 (Senja, Jani, Leevi ja Venla Arminen), 419. Lisää tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset Silvennoinen, Paula Saarinen), 900, 3) Tampellan Kk 1 (Erja Väkevä, Jaana Kelkka), 526 4) Myyrmäen Km (Rahile Beshar, Ros-Mari Forsbacka), 215. Miesveteraanit: 1) Onki-86 Turku (Jorma Jantunen, Pekka Sopanen, Pertti Eskelinen), 3916, 2) Ruokolahden Uk 1 (Kyösti Juhola, Auvo Sikiö, Asko Pulli), 2970, 3) Lappeenrannan Uk 1 (Kari Autio, Kari Liukko, Eino Lötjönen), 2947, 4) Elimäen Km 1 (Veijo Kuittinen, Eino Marttila, Pentti Lindqvist), 2870, 5) Lakeuden Uk 1 (Markku Koskela, Seppo Nieminen, Matti Petäys), 2804, 6) Survarit 1 (Risto Rautiainen, Reijo Turunen, Oiva Karjalainen), 2614. SM-ONKI kilpailtiin mainiossa kesäsäässä
Henkilökohtainen kilpailu: 1) Drew Bone, USA, 8, 2) Kage Kossler, USA, 9, 3) Tomas Novy, 10, 23) Patrik von Bonsdoff, Suomi, 31, 24) Anton Harjunpää, 31, 41) Joel Pieniluoma, 39, 48) Anton Starmans, 44, 58) Antto Mäntynen, 50, 66) Matias Ranta, 57. Joukkueet (p): 1) Kroatia, 15, 2) Alankomaat, 20, 3) Englanti, 26, 14) Suomi 65. Joukkueet (p): 1) Serbia, 45, 2) Englanti, 54, 3) Ranska, 70, 19) Suomi 155,5. MM-kilpaonki, naiset, Serbia, Dunavac 26.– 27.8. Henkilökohtainen kilpailu: 1) Esteve Martinez, Espanja, 2, 2) James Dent, Englanti, 3, 3) Sean Ashby, 3, 47) Tero Isokorpi, Suomi, 21, 63) Seppo Pönni, Suomi, 26, 67) Aku Isokorpi, Suomi, 27, 95) Jouni Lillman, Suomi, 39,5, 99) Kari Ruohoniemi, 42. NAISTEN MM-kilpaonkipaikka Serbian Dunavacissa. (p) 1) Patrik von Bonsdorff 18, 2) Joel Pieniluoma 18, 3) Matias Ranta 19. SM-veneonki, Oulainen, Piipsjärvi 12.8. Kuva: Stina Koivisto. Miesten MM-kilpaonki, Espanja 9.– 10.9. MM-perho, nuoret, Mostar Bosnia-Herzegovina 19.– 24.7. SM-perho, nuoret, Muurame, Muuramenjoki 19.8. Henkilökohtainen kilpailu: 1) Helen Dagnall, Englanti, 3, 2) Leanne Knott, Englanti, 3, 3) Floor Verhoeven, Alankomaat, 4, 57) Eija Saarela-Mäkynen, Suomi, 23, 58) Sarianne Snellman, 24, 59) Heidi Pernu, 24, 62) Tarja Huhtala, 27, 71) Satu Jokipelto-Kiili, 13, (vain yksi jakso), 75) Riitta Isokorpi, 14, (vain yksi jakso). Kuva: Stina Koivisto. 1) Rami Tuominen, 2) Joni Haapanen, 3) Petri Virolainen. KilpailuTULOKSIA Lisää tuloksia osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset SM-perho, kelluntarengas, Julkujärvi 28.5. SM-perho, finaali, Taivalkoski, Iijoki ja Iso-Pajuluoma 25.– 27.8. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 65. (p) 1) Petri Virolainen 8, 2) Vesa Rissanen 11, 3) Kanerva Kilpelä 15. (p) 1) Leevi Voutilainen, 34, 2) Juho Strandman, 41, 3) Elias Orava, 46. Joukkueet (p): 1) USA, 77, 2) Ranska, 105, 3) Slovakia, 10) Suomi, 188. SM-perho, masters, Taivalkoski, Iijoen koskikalastusalue 5.– 6.8. (g) 1) Tarja Huhtala ja Tomi Eteläaho, Lapuan Seudun Uk, 27443, 2) Tero Kankaanpää ja Heidi Pernu, Sesonki, 21670, 3) Matti Autiola ja Juha Piippo, Oulaisten Onkijat, 16792. EIJA Saarela-Mäkynen sijoittui parhaana suomalaisena sijalle 57
LAPPEENRANNAN Mustajoki on tullut tunnetuksi ainutlaatuisesta taimenkannastaan, jota nykyisin käytetään useimpien kaakon alueen pikkujokien tukija kotiutusistutuskantana. 10.10. Missä SVK menee. ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikkö seuraa edelleen Mustajoen pääuoman vedenlaatua kolmesta eri havaintopaikasta neljä kertaa vuodessa tapahtuvalla näytteenotolla, ja Luonnonvarakeskus tutkii joen taimenkantaa jokasyksyisillä koekalastuksilla. Eläkkeensaajien Keskusliiton jäsenristeily, Silja Symphony, Johanna Antila 30.11. Joen taimenkannalle olisi suotuisaa, etteivät yläosan korkeat ammoniumpitoisuudet enää toistuisi, happipitoisuus paranisi ja nykytasoiset rautapitoisuudet laskisivat. Edelleen havaittiin muun muassa koholla olevia kokonaistypen ja raudan pitoisuuksia sekä hieman alentunutta liukoista happea. kalatalousalue-edustajien koulutus, Kuopio, Hotelli IsoValkeinen, Janne Rautanen 16.11. Joen yläosan kahdella latvahaaralla toteutettiin tehostettua vedenlaadun seurantaa keväällä ja kesällä 2023. Mustajoki on tunnettu ainutlaatuisesta taimenkannastaan. Kuvassa Mustajoen kutevia taimenia. Korkein mitattu ammoniumtyppipitoisuus jäi kuluneena kesänä kuitenkin alle puoleen edellisen kesän ennätyslukemasta ja ilmeni täysin samalla havaintopaikalla. kello 17-19 Sosiaalisen median koulutus osa 2, verkossa, Tintti Drake Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. Kesällä ei havaittu yhtään kuollutta kalaa tarkemmin seurattujen Mustajoen latvahaarojen ohella myöskään keskiosilla, jonne kuolleet särkikalat vuoden 2022 kesäkuussa päätyivät. Koulutusten lisätiedot ja ilmoittautumiset: vapaa-ajankalastaja.fi/ jarjesto/ SEURAA MEITÄ SOMESSA! Nappaa seurantaan sosiaalisen median kanavamme, niin saat hyödyllistä tietoa kalastuksesta, pysyt ajan tasalla ja inspiroidut! Voit seurata meitä seuraavissa kanavissa: FACEBOOK: @vapaa.ajankalastajalehti @vapaa.ajankalastajat @fisuun @vastuullinen INSTAGRAM: @vapaa_ajankalastajat @mimmitkalastaa @fisuun @streetfishingfinland YOUTUBE: @vapaa-ajankalastajat TIKTOK: @fisuun mimmitkalastaa.fi Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT MUSTAJOKI KALAKUOLEMA ei toistunut tänä kesänä tunnetulla taimenjoella Lappeenrannassa – vedenlaatu on kaloille siedettävä Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu, yläjuoksun vähähappisuuteen ja korkeaan ammoniumtyppeen liittynyt kalakuolema ei ole toistunut. Kenttämittauksissa sekä perusteellisemmissa laboratorioanalyyseissä ei havaittu talouskalojenkaan kannalta kriittisiä pitoisuuksia. kello 17-19 Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteen -koulutus, verkossa, Pekka Lehdes 25.11. Syyskokous ja -neuvottelupäivä, Helsinki, Jaana Vetikko 28.-30.11. Viimevuotiseen tapaan Mustajoen vedenlaatu on heikointa aivan yläosilla. Ellei joki olisi pohjavesivaikutteisena kesäisin viileää, olisi se nykyisellä ilmaston ja maankäytön muutosvauhdilla muuttunut entiseksi taimenjoeksi. Eduskunnan kalapäivä, Helsinki, Jaana Vetikko 3.-4.11. Kuva: Esko Kivistö. 66 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lappeenrannan Mustajoki on tullut tunnetuksi ainutlaatuisesta taimenkannastaan, jota nykyisin käytetään useimpien kaakon alueen pikkujokien tukija kotiutusistutuskantana
2 24.3. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 044 243 3519, maria.ahoranta@saarsalo.fi K uv a: Ja ri Tu is ku ne n. krs, 33960 Pirkkala l Timo Lepistö puh. 6 8.12. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 4 25.8. Kalastajan veitset terään Perhokalastusta Kanadassa. KALASTONHOITOMAKSU 2023 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä LEHDET 2023 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. Pilkkikohteena Kulovesi Sulkavan pilkintä 6 / 2023 ilmestyy 1 27.1. 3 2.6. 5 6.10. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 3. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi l Maria Ahoranta puh. 2. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 9.10. 8.12. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 8.12. MAKSAMINEN 1
VKO. 6 414886 500440 23005 PAL. Ota omaan, kalastusseuranne tai vaikka perheenne käyttöön. miten hauen käsittely ruodottomaksi onnistuu helposti tai miten fileoit särkikalan tai mateen – perinteistä ahventa unohtamatta. NEUVOJA kalankäsittelyyn Asiantuntijamme opastaa videoilla mm. 2023 – 49 650044 – 2305 OSALLISTU SIVUILLA MYÖS syksyn arvontaan: vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu IDEOITA JA INSPIRAATIOTA monipuoliseen ja maistuvaan kalastusharrastukseen Löydät sivuilta haastelistan syksylle, talvelle, keväälle ja kesälle. Eri kalalajeista maistuvaa ruokaa arkeen kalastuskausien mukaan – perinteisesti tai modernilla twistillä. Katso opasvideot aloittelijalle, harrastajalle ja pidemmälle edistyneelle. HAASTA ITSESI kalastamaan monipuolisesti! KA LAS TUS MAIST UU 52 TA PA A INNOS TUA KALA ST UK SE ST A Hyviä neuvoja aloittelevalle harrastajalle ja uutta näkökulmaa kokeneemmalle! VINKKEJÄ eri kalastusmuotoihin TESTATTUJA reseptejä KA LAS TUS MAIST UU 52 TA PA A INNOS TUA KALA ST UK SE ST A KA LAS TUS MAIST UU 52 TA PA A INNOS TUA KALA ST UK SE ST A Haluatko oppia ahvenen jigaamisen, hauen heittokalastuksen, pilkkimisen tai vaikka onkimisen niksit. KA LAS TUS MAIST UU 52 TA PA A INNOS TUA KALA ST UK SE ST A