5 • 2024 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Monipuolista pyyntiä LIVE-LUOTAIMELLA KALAPAIKKANA Mikkelin Valkea Virtavesikunnostuksista OPITTUA Siian lippoaminen HAUKILUSIKAT Mitä nykyvaaput KESTÄVÄT?
l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. majoituksista. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. VAIN 45 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen viehe.. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaaajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. . l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin
Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. VAIN 45 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen viehe. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaaajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. 26 Kalapaikkana Mikkelin Valkea 28 Siian lippoamista Helsingin Vanhankaupunginsuvannolla 34 Lääkärin määräyksestä Haukilusikat 36 Historian havinaa 62 Seurat esittelyssä Team Sensas 64 Kalaherkut Etikkamuikkujen vastaisku 65 Kilpailutuloksia 8 Monipuolista pyyntiä liveluotaimella 56 Nuorten tärpit 38 Perhonurkka Kilpakalastusperhojen tarinaa 42 Virtavesikunnostuksista opittua 41 Urpo Uppoperho 50 Vavan varressa Henri Pelkonen 54 Tutkittua Rauhoitusalueet tuottavat ennätyskaloja l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 3. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. . 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä LOKAKUU 2024 Sisällys 14 Ensikokemuksia liveluotainkalastuksesta 18 Mattapinta vai peilaava. majoituksista. 20 Mitä nykyvaaput oikein kestävät. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä
045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Kuva: Juha Ojaharju. krs, 33960 Pirkkala Maria Turppa, puh 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 576 3302. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 30 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 0400 946 968. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt)
EAA:n kokouksessa järjestön presidentti hollantilainen Fred Bloot väistyi pestistään kahdentoista vuoden jälkeen todeten, että on parempi väistyä vielä, kun hänen halutaan jatkavan. Tätä kirjoittaessani on monessa kalastusseurassa ja vapaa-ajankalastajapiirissä, kuten myös meillä SVK:ssa, ensi vuoden toiminnan suunnittelu täydessä vauhdissa. Samalla järjestö juhli 30-vuotista taivaltaan. Kokouksen aikana EAA:n jäsenmaat Saksa, Tanska, Ruotsi ja Suomi viimeistelivät kannanottonsa Itämeren lohenkalastusmahdollisuuksiin. EAA: kokouksen yhteydessä järjestettiin myös seminaari, jossa esiteltiin vieraille Mimmit kalastaa -hanketta, Hiitolanjoen kunnostusten tuloksia sekä Luken toimesta Vapaa-ajankalastuksen virkistysarvoa ja aluetalousvaikutuksia. Suomen Vapaa-ajankalastajat on osana EAA:ta vaikuttamassa vapaa-ajankalastuksen asemaan sekä kalakantojen ja vesistöjen tilaan Euroopassa. Kalaisaa syksyä! VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 5. Uudeksi järjestön presidentiksi valittiin Mark Owen Englannista. Yhdessä paremman kalastuksen puolesta. LOKAKUU 2024 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus EAA JUHLI KOLMEKYMPPISIÄÄN SUOMESSA TULE SEURAANI -TEEMAVUOSI NOSTAA SEURAT ESILLE EUROOPAN vapaa-ajankalastajat kokoontui syyskuun alussa Tampereella. Millaisilla tapahtumilla tai toiminnalla erityisesti haluamme nousta esille. Muita erityisesti vapaa-ajankalastukseen Euroopassa vaikuttavia kokouksessa esillä olleita asioita olivat EU:sta tulevat määräykset, kuten kalastuksenvalvonta-asetus, lyijyn käytön kieltäminen kalastuksessa sekä SUP-direktiivi, jonka tavoitteena on vähentää muoviperäisen kalastusroskan päätymistä vesistöihin. Teemaksi olemme päättäneet Tule seuraani vuosille 20252026, joiden aikana panostamme erityisesti yhteisöllisyyttä ja seuratoimintaa vahvistaviin toimiin. Voisimmeko käynnistää jotain uutta tai elvyttää vanhaa. Tapahtumat tekevät teemavuoden, joten haastan kaikki seurat miettimään, miten juuri meidän seuramme voi ja haluaa teemavuoteen osallistua. Euroopan vapaa-ajankalastajien (European Anglers Alliance, EAA) työryhmäja vuosikokoukset järjestettiin Tampereella syyskuun alussa. Uutena jäsenenä EAA:han hyväksyttiin Irlanti (Angling Council of Ireland). Pyrimme monin eri keinoin tukemaan sekä tuomaan esille jäsenseurojemme monipuolista toimintaa ja tapahtumia jäsenhankintaa unohtamatta
Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/kalenteri. Vapaa-aja nkalastaja n KALENTERI l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri l Kalastajan etiketti l Vesiliikenteen säädöksiä 2025 Suomen VAPAA-AJANK ALASTAJAT Vapaa-ajankalastajan KALENTERI l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri l Kalastajan etiketti l Vesiliikenteen säädöksiä 2025 Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi • puh. 050 597 4933 Kalenteri ilmestyy lokakuun lopulla. + toimituskulut. • särkikalojen tunnistuksesta • kalastajan solmuista • Kalastajan etiketistä • kalojen ottipäivistä • vesiliikenteen säädöksistä Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Kalastajan TASKUTIETO Vuoden 2025 kalenterista löydät tietoa mm. 12 €
Syksyllä on hyvät mahdollisuudet rikkoa ennätyksiä, eikä huonoakaan keliä kannata pelätä! Viime syksynä, kun lähdimme ystävieni kanssa uhmaamaan sadetta ja tyrskyjä merelle, sain todistaa sen itse. Suureksi kasvava hauki on yksi suosituimmista saaliskaloistamme. Hauenkalastus osoittaa, että koskaan ei tiedä, mitä kalareissu tuo tullessaan, eikä kalastuksen tarvitse olla aina niin vakavaa, vaan tärkeintä on pitää hauskaa ja nauttia luonnosta ja kalastuksesta – vastuullisesti! änkäkoira, Vesisusi, Luukas, Luupää, Jedda, Kurkku, Pettymyssukkula, Sissitaimen, Vihernieriä, Suvannon sulho, Väkevä veen koira... Viime keväänä sammakoille hihittely loppui nopeasti, kun testiuitoissa niiden tehokkuus oli vertaansa vailla. Lopulta hauki iski kiinni ja alkoi hurja tanssi ympäri venettä, kun hauki laittoi lyhyen siiman päässä raivokkaasti vastaan! Lopulta ennätyshaukeni oli haavissa ja pitkän päivän väsymys ja kylmyys oli yhtäkkiä muuttunut nauruksi ja ilon kyyneliksi. Siis aivan mitä tahansa: pienistä täkykaloista aina suuriinkin lajitovereihinsa. Hauki on erityisesti nuorten kalastajien suosikkisaalis suuren kokonsa ja raivokkaiden tärppiensä vuoksi – onhan lähes pienen kalastajan mittainen hauki melko vaikuttava näky! Oman ravintoketjunsa huippua hallitseva hauki syö käytännössä mitä tahansa. Oikea biohajoava viehe! Omien kokemuksieni mukaan kuitenkin paras haukiviehe on pieni ahvenjigi – tai mikä tahansa viehe, jolla yrität saada mitä tahansa muuta kalaa kuin hauen! Pieniin vieheisiin tai jopa pilkkimorriin tarranneet yllätyshauet tarjoilevat todellista kalastusurheilua, kun ohuilla siimoilla ja kevyillä välineillä yritetään rauhoitella siiman päässä teutaroivaa metrihaukea. Hyvien geenien jatkamisen lisäksi suurhauet ovat korvaamattomia kalakantojen tasapainon ylläpitäjinä esimerkiksi särkikalakantojen ja sitä kautta rehevöitymisen hillitsijänä. Suurien yksilöiden määrä on myös hyvin rajallinen, ja paikoitellen kuulee huolestuttavia huhuja suurhaukien vähenemisestä. Siimaa oli vedessä enää puolitoista metriä, kun jäin puolipaniikissa piirtelemään pinnan tuntumaan vieheelläni klassista kahdeksikkoa. Ei siis ihme, että hauen voi saada käytännössä millaisella vieheellä tahansa! Markkinoilla haukivieheitä on lukemattomia erilaisia, valtavista haukishadeista erilaisiin spinnereihin, heittoperhoihin sekä hiirija lintujäljitelmiin. Syksyn kirkkaat ja kuulaat päivät kannattaa kuitenkin viettää vesillä, sillä syksy on hauenkalastuksen kulta-aikaa. Ehkä kiinnostavimmat haukivieheet tällä hetkellä ovat ensisilmäyksellä huvittavan näköiset suuret sammakkojäljitelmät, jotka tuplapyrstöineen lipuvat houkuttelevasti hitaassakin uitossa. Päivä oli jo pitkällä, kun yhtäkkiä veneen viereen jerkkini perässä lipui suurin hauki, jonka olin koskaan nähnyt. Hauen ruokavalioon kuuluvat käytännössä kaikkien kalojen ja vedenelävien lisäksi satunnaisesti myös sammakot, vesilintujen poikaset, ja pienet nisäkkäät, kuten vesimyyrät. Sitä on perinteisesti pidetty vahvana ja jopa myyttisenä kalana, ja siitä on viitteitä useissa kansantaruissa ja uskomuksissa. Hauenkalastuksessa kannattaakin pitää mieli avoinna ja päästää mielikuvitus valloilleen – hauki saattaa tarrata nimittäin mitä erikoisempaan vieheeseen! Hyvät ystäväni KoHeltajat, Konsta ja Heikki ovat kalastaneet haukia vuosia, ja heidän yksi hauskimmista kalajutuistaan on kokonaisella nakilla ongittu hauki. hauki on tarttunut siiman päässä rimpuilevaan saaliskalaan, kuten ahveneen tai pienempään haukeen. Suuret yksilöt ovat äärimmäisen tärkeitä haukien lisääntymisen kannalta, sillä suurhauet tuottavat valtavan määrän mätimunia. Kerran kohdalleni sattui niin määrätietoinen hauki, että se ei päästänyt jigiahvenestani irti edes rannassa, vaan roikkui yhteisen saaliimme perässä kuivalle maalle asti. Syksyn pimeinä iltoina haastankin jokaisen kalastajan tutustumaan Haukitehdas-hankkeeseen ja miettimään, miten kalastajina voimme kaikki kantaa kortemme kekoon haukien hyvinvoinnin puolesta. Vesiemme suurikokoisimmalla pedolla on monta nimeä ja se on aina herättänyt suuriakin tunteita. Hauella ei ole nykyään alamittaa, mutta suurien haukien vapauttamisen merkityksestä on puhuttu paljon. Useamman suuren hauen olen kohdannut niin, että RAKKAALLA HAUELLA ON MONTA NIMEÄ Pärskeitä HENNA LINDROOS J VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 7. Hauet ovat kesän jäljiltä usein tukevassa kunnossa, ja tankkaavat ravintoa ennen talven tuloa
TEKSTI JA KUVAT JANNE ANTILA ONKIMINEN on houkuttanut kalastajia laitureiden päihin jo läpi sukupolvien. Satunnaisesti käytettynä live antaa tähän oman kivan lisämausteensa. LIVE-LUOTAIN 8 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Liikkuvia kuoreparviakin tietysti osuu pilkkijän alle aina joskus, mutta vastaavaa säntillisyyttä en ole niillä havainnut. Ennen liveä en olisi uskonut, että tuollaista ilmiötä, jossa kalaparvia voi kulkea kuin pakotettuna samasta putkesta, voi veden alla esiintyä. Olisivatko kiireisiä kuoreita pienissä nipuissa. Ahventen kalastelun lomassa kääntelin anturia vähän väliä nähdäkseni, mitä elämää lähistöllä näkyy. Äkkiä morri pariin metriin jään alle ja parven pyyhältäessä alta sain siitä särjen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 9. Tosiasiassa siellä ui ahventen lisäksi suuria määriä säynettä, lahnaa, pasuria, vimpaa, särkeä, suutaria, siikaa ja montaa muuta lajia, vähän toki vesistöstä riippuen, eikä niitä useinkaan näytöltä tunnista lajilleen. Monipuolista pyyntiä LIVE-LUOTAIMELLA Somea ja ohjelmaformaatteja L ive-luotaimet jakavat nykyään mielipiteitä. Todellisuudessa live-luotaimet tarjoavat kalastajille paljon monipuolisempaa viihdykettä, kun vesillä ollaan. Vastustuksen perusteena on laitteiden tehokkuus suurten petokalojen pyynnissä. Lopulta parvi ui minusta neljän metrin päästä ohi ja loittoni vasemmalle kaukaisuuteen. Vaikka pienet ääripäät ovat olemassa, kannattaa muistaa, että melkein koko kalastava väestö on asian suhteen kultaisella keskitiellä. Lisäksi ohjelmista saa hyvin yksipuolisen kuvan laitteiden käytöstä vain suurkalojen täsmäpyyntityökaluna. Tilaa olisi minun ja saaren välissä ollut kolmekymmentä metriä, selkäni takana esteettömästi kilometrin verran ja syvyydessäkin olisi ollut tuossa kohtaa seitsemän metriä valinnan varaa. AHVENEN ”KANGASTUS” Vesissämme ui kovin monta eri kalalajia ja moni niistä viihtyy ahvenen tavoin enemmän tai vähemmän parvina. Huomioni kiinnittyi kahdenkymmenen metrin päässä oikealta lähestyvään pieneen kalaparveen, joka liikkui melko kovaa vauhtia myötävirtaan pari metriä jääkannen alla. Kalan kasvaessa ronskiin kokoluokkaan lajin luotaimelta tunnistaminen toki helpottuu tai ainakin vaihtoehdot kaventuvat. Tämä toistui vielä yli kymmenen kertaa ja jokaisesta parvesta ehdin saada yhden särjen tai joistakin harvoista kaksi. Tässä leikissä parvien reitin näkeminen ja tarkka paikan valinta ovat kaikki kaikessa ja ilman liveä jäisivät herkulliset särkifileet syömättä. Olen törmännyt samaan ilmiöön liven kanssa uudelleenkin ja särkiä ovat olleet. Muutamaa sekuntia myöhemmin parvi oli jo mennyt. Pian, kun neljä identtisesti liikkunutta parvea oli ohittanut minut täsmälliseltä etäisyydeltä kuin junan raiteilla kaikki samaan suuntaan kulkien, otin neljä mitta-askelta ja kairasin reiän tarkalleen parvien kulkulinjalle. Hetken kalastelin pohjasta ahvenia, kunnes seuraava parvi lähestyi edellisten tapaan. Kukaan ei voi kieltää, etteivätkö live-luotaimet toisi selvästi lisää tehoja suurten petokalojen pyyntiin, varsinkin välivesikalojen, mutta samalla on todettava, että monet nykyiset kalastusohjelmaformaatit saavat aikaan liioitellun mielikuvan homman tehokkuudesta ja helppoudesta. Kohdassa vallitsi kevyt virtaus ja siima vietti hivenen vasemmalle. Läheskään kaikki luotaimen ruudulla peruskokoisilta ahvenilta vaikuttavat kalat eivät oikeasti ole ahvenia, vaikka kalastusohjelmissa vieheeseen ottamattomat sopivan kokoiset kalat tunnutaankin lähtökohtaisesti tulkittavan syömähaluttomiksi ahveniksi. Tähän vaikuttavat toki hieman myös vedessä vallitsevat olosuhteet, välillä luotain piirtää terävämmin ja joissain olosuhteissa vähän epätarkemmin. Olin vuosikausia pilkkinyt tällä paikalla perinteisellä alaspäin näyttävällä 2D-kaiulla, eikä minulla silti ollut mitään hajua tällaisesta touhusta veden alla. Vauhtiparvista kala tai pari Vauhtiparvet Luotaimen opettavaisesta puolesta hyvänä esimerkkinä toimii yksi ihan ensimmäisistä pilkkireissuistani live-luotaimen hankkimisen jälkeen Saaristomerellä. Yksikään parvi ei mennyt mistään läheltä ohi, vaan tismalleen alta joka kerta. Pari minuuttia myöhemmin samasta suunnasta tuli samanlainen parvi ja sekin meni ihan samalta etäisyydeltä ja syvyydeltä ohi. Aloin pilkkimään ahvenia pohjasta noin seitsemästä metristä rinteeltä, josta olin niitä aina tavannut saada. Pienelle osalle kalastajista se on se ”The Juttu”, jota ilman ei edes halua lähteä kalaan, kun taas pieni joukko kaikkein kielteisimmin suhtautuvia olisi kieltämässä niiden käytön kokonaan
. VENEESTÄ pilkkivän h-hetki on koittanut, kun pieniä kaloja on suoraan anturin alla. Ajoittain koetan narrata suurkalojakin, mikä on mahtavaa hommaa, mutta itselleni live on mitä suurimmassa määrin oppimisen työkalu, ikkuna kalojen maailmaan. IHAN kaikki onkirannat eivät ole hyvin livellä leikkimiseen soveltuvia. Sekalaisen vesikasvillisuuden seasta erottaa kyllä helposti liikkuvat kohteet, mutta oman kohon ja pienen syötin erottaminen ei ole helppoa. 10 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Todellisen kuvan muodostaminen vaatii vähän muutakin siiman päähän. Laji selviää vain kalastamalla herkillä välineillä. Sillä voin nähdä kaloja, minne ne uivat ja mitä vauhtia, miten ne reagoivat miPORUKALLA pilkillä ollessa voi livellä tarkkailla samanaikaisesti sekä omaa että jonkun toisenkin pilkkiä. Kuva: Johanna Antila. UUDEN OPPIMISTA Live-luotaimen nyt useamman vuoden omistaneena olen huomannut, että se on mukanani noin kolmasosalla kalareissuistani. Live-luotaajan ensiaskel tähän on lakata olettamasta kaikkia luotaimen ruudulla sopivan kokoisia kaloja tai niiden parvia petokaloiksi, ja koettaa saada lajista varmuus kalastamalla jokunen yksilö ylös. Toinen askel kohti laajempaa ymmärrystä on se, ettei tyydy jonkun pikkukalaparven olevan vain ”täkyä”, vaan yrittää saada siitäkin selkoa lajiston suhteen. 20 metrin päässä puolestaan on vedenalainen matalikko, josta saadaan hyvä ennakkovaroitus liven avulla. Jos alueella liikkuu kalaa ja useampia reikiä on tehtynä lähistölle valmiiksi, voi luotaaja helposti antaa muille vinkkejä, missä milloinkin näkyy kaloja. Tässä kannattaa ottaa huomioon, että sekaparvi vaikuttaa kalastajalle helposti puhtaalta ahvenparvelta, mikäli sinne tarjoaa vain jigiä. KATSE UUSIIN KALALAJEIHIN Yleisen oppimisen kannalta on kalastajalle edullista, jos petokalafokusoituneen lähestymisen sijaan opetteleekin narraamaan monipuolisesti vesiemme erilaisia kaloja.
Luotaimen näytöltä voi katsoa syötin vajoamista, kunnes se pysähtyy asetettuun syvyyteen kohon varaan ja jää odottamaan lähestyvää kalaa. hinkin tai kuinka ne käyttäytyvät ylipäänsä – siis ihan älyttömän mielenkiintoista! Käytän liveä monipuolisesti särkikalojen ja muiden pienempien kalojen pyynnissä eli ihan ruokakaloja hakiessani, mutta en siksi, että se olisi liven avulla jotenkin helppoa tai tehokasta. Tällöin siirretään virvelin siimassa oleva liukukohon pysäyttävä stoppari oikealle etäisyydelle koukusta ja viritetään syötti valmiiksi koukkuun. TÄSMÄ-TAPSI Eräänkin kerran ruokakalaa hakiessa yritin aikani jallittaa kolmea ruudulla sopivan kokoista välivesiahventa täsmäheitoilla veneestä. Kun täydellisesti tarjotut spintailit ja luottojigitkään eivät kaloja kiinnostaneet, vaihdoin siiman päähän kärpäsen toukalla varustetun tapsipilkin ja neppasin sen kalojen eteen. Homma on tyynessä kelissä mitä mainiointa ajanvietettä, mutta tuulessa se on vaikeaa, koska välineet ovat kevyet ja syötin vajotus kevyillä lyijyhauleilla varsinkin syvemmälle vie aikaa. Perusruokakalat saa näet monesti helpommin ja nopeammin ylös ilman tätä laitetta, jonka käyttö vie aikaa ja huomiota. Pienellä morrilla varustettu tapsipilkki kevyellä jigivavalla operoituna on siis hyvä PIENI koukku ja maissinjyvä on toimiva yhdistelmä monien vähän pienempien kalojen täsmäkalastuksessa. . Yleensä huomaan täpinöissäni katsovani edestakaisin näytön ja kohon väliä sekunnin tai parin välein, kunnes kala nappaa tai tilanne muuten on ohi. Tällä kertaa totuus paljastui ”täsmä-tapsilla”, kun ahvenhoukuttimet eivät tuottaneet tulosta. TÄMÄ sopivan kokoinen ruoka-ahven haksahti kelaongella täsmänä nenän eteen tarjottuun maissinjyvään. Kelaonki VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 11. PIENEHKÖ lahna voi joskus hämätä ja näyttää ruudulla ahvenelta. Tarjous kelpasi heti. Kalat osoittautuivat pieniksi lahnoiksi, vaikka habitaatti, aiempi kokemus tästä paikasta ja näytölle piirtynyt kalojen profiili saivatkin minut vakuuttuneeksi ensin ahvenista. Tämä heittokoho-onginta täsmänä onnistuu sekä itse aktiivisesti veneellä kaloja etsien että ankkurista luotausheittoetäisyydellä olevia kaloja narraten. Luotaillessa huomaa yleensä johonkin tiettyyn syvyyteen piirtyvän säännöllisemmin kaloja kuin muihin syvyyksiin. . Maissia nenän eteen Mainio tapa täsmäkalastaa live-luotaimen avulla on käyttää koholla varustettua kelaonkea. Syöttinä voi olla, mitä vain kukin haluaa käyttää, mutta maissi on yksi mainio vaihtoehto: se ei sotke, tuoksuu hyvältä ja sillä saa särkikalojen lisäksi myös ahvenia. Kun kalan naama sitten on syötin tuntumassa, tulee aina yhtä vaikea päätöksen paikka; katsoako ruudulta, mitä tapahtuu vaiko tarkkailla kohoa tärpin nähdäkseen. Kun ruudulta sitten taas spotataan seuraava tällä syvyydellä uiva kala, heitetään pyytö kalan uintilinjalle. Seuraavaksi kerron muutaman esimerkin, miten liveä voi hyödyntää monipuolisesti erilaisissa kalastusmuodoissa. Teen sitä siksi, että se on mielenkiintoista ja siitä oppii. Vettä oli alla 13 metriä ja kalat uivat kuudessa metrissä. Jos heitto meni vähän pitkäksi, on vielä mahdollista kelata lähemmäksi tai tehdä nykäyksiä kalan huomion herättämiseksi
Erilaisia syöttivertailujahan on tehty iät ja ajat eri keinoin, akvaarioissakin, mutta luonnonvesistöissä luonnonkalojen kanssa oppimiskäyrä jyrkkenee kovasti liven avulla. kun oman pilkin ympärillä liikkuvien kalojen lisäksi voi samaan aikaan tarkkailla myös muiden ympärillä kalastavien edesottamuksia. Painot ja syötitetty koukku puolestaan ovat sen alla reilun metrin syvyydessä. Syöttiin tärppäämättömät tai mäskiä karttavat kalat eivät jää tiedostamattomiksi ja muutoinkin kalojen liikettä ja käyttäytymistä voi seurata muihin kaikutekniikohin verrattuna hyvin tarkkaan. LAITURITARKKAILUA Jos rakennat live-luotaimesi akkuineen kaikkineen kannettavaan muotoon ja anturiteline on sovelias, voit käyttää laitetta myös sopivalta laiturilta. On todella jännää istua ihan vain perinteisellä mato-ongella laiturilla, tai miksei veneessäkin, ja katsoa mitä syötin ympärillä oikein tapahtuu. Yhdistelmä näkyy livellä mainiosti paljon etäämmältäkin tarkasteltuna, ellei vesi sitten ole tupaten täynnä esimerkiksi siitepölyä. Vastaavalla tavalla pilkillä ollessa yksi liven suurimmista eduista on saada varmuus kalojen läsnäolosta ja sijainnista. LAHNAA POHJAONGELLA Pohjan tuntumassa hyörivien lahnojen tai oletettujen lahnojen katselu livellä on mielenkiintoista jo sinänsä, mutta erityisen jännäksi homma jalostuu, kun on varta vasten varautunut tähän pohjaonkivälineillä. Varsinkin lasten kanssa käy pilkillä usein niin, että olet ohjeistanut pilkin laskemisen pohjan tuntumaan, josta suuri osa saaliista saadaan, mutta oppi ei mene kerrasta perille. Onkijoiden maailmassa syöteissä ja mäskeissä käytetään mitä mielikuvituksellisimpia hajusteita ja makuaineita aina valkosipulista vihreään marsipaaniin, ja paljolti on uskomusten varassa, mikä millekin kalalajille toimii paremmin kuin joku toinen. Livellä voit etäältä nähdä, missä heidän pilkkinsä uivat ja voit antaa ohjeistusta sopivan syvyyden suhteen tai tilanteen mu12 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TAPSIPILKKI ja sen alla oleva pieni morri loistavat kirkkaana viiden metrin syvyydessä, suoraan anturin alla. Ylipäänsä on kiva, kun onkipaikalla voi katsoa, missä ja minkä kokoisia kaloja näkyy. Syötin tuntumassa, heti sen vasemmalla puolella, sormen mittainen pikkukala tarkastelee tarjontaa ennen mahdollista maistamista. Jos tavallisessa pohjaonginnassa tyypillisesti vain odotetaan, että kohdalle uisi kala, joka kelpuuttaisi syötin, niin livellä hommasta saa heti pari-kolme napsua aktiivisemman kalastusmuodon. SYÖTTIVERTAILUA Live-luotain on mainio apuväline myös syöttitai mäskitesteissä. LISÄILOA RYHMÄPILKINTÄÄN Pienellä kaveriporukalla tai perheen kanssa yhdessä pilkillä käydessä on mukavaa, . Livellä voi seurata kalojen reaktioita syötin tai mäskin lähellä ja nähdä, jos joku versio saa kalat ottamaan heti, tai jos joku ehkä laittaa ne epäröimään pitempään ennen maistamista. Jos kalaa on, mutta se ei pure, niin sitten on kokeiltava välineiden vaihtoa. KYNÄMÄINEN ongenkoho piirtyy luotaimessa pystyviivana pinnassa noin seitsemän metrin etäisyydellä anturista. Livellä näiden liikkuvien kalojen suunnan seuraaminen on kuitenkin ihan toista luokkaa ja mahdollistaa pohjaongen heittämisen parven eteen useampia kertoja. kapistus, kun haluaa syvemmältä täsmäkalastaa monipuolisesti eri lajeja tai vain varmistaa, mitä kalaa alla on. Hyötyä tästä on erityisesti silloin, kun vesi on sameaa ja kalat eivät näe hakea syöttiä kauempaa. . Toki myös viistoluotaimella pystyy hyvin havaitsemaan lahnaparven ja sinne päin voi heittää sekaan pohjaongen syötteineen
VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 13. Sama pätee tietysti veneessä moottoriin ja potkuriin. Koska suurten petokalojen tehokas poistaminen vesistöstä on haitallista, tulee kalastajien joko jättää ne rauhaan tai opetella ensin kaikki vastuulliset käytänteet, suurkalojen vapauttamiseen liittyvät seikat ja toimintatavat ja vasta sitten lähteä isomusten perään. MITTAKUHAA SILPUN SEASTA Kotinurkillani Saaristomerellä ja monissa järvissäkin on hyvin runsaasti alamittaista kuhaa. 02 4398 580 • www.kalastajankauppa. Daiwa TA MS LT 3000-C AVOKELA 109 00 JÄITÄ ODOTELLESSA… TAI VAIKKAPA LAITURIPILKILLE 1399 00 Lowrance Eagle Eye 9 Live YHDISTELMÄLAITE Sisältää näytön ja liveanturin Huippu-uutuu s järkevään hintaan Berkley Fusion volfram MORMUSKA 4 50 KAIKKI KOOT 2 KPL Taimenenkalastajan unelmakela Strike Pro BUSTER JERK 11 90 KAIKKI MALLIT JA KOOT Loppusyksyn hauelle Meri & Metsä SYNTTÄRIPÖHINÄT 14.–19.10.2024 Tapahtumat liikkeessä, tarjoukset myös nettikaupassa 109 00 kaan vaikka pientä ennakkovaroitusta lähestyvästä tärpistä ja tarpeesta rauhoittaa uittoa. Toivon vastaavaa myös live-luotainten osalle, jotta käyttökieltoja ei tarvita, ja että kalastajat käyttäytyvät järkevästi. Silti niiden käyttö ei ole kiellettyä, vaan ihmisten oletetaan käyttävän niitä vastuullisesti ja hyvien käytössääntöjen mukaisesti, haittaa aiheuttamatta. Jos liveä moititaankin joskus juuri siitä, että sillä voi kohdentaa kalastusta isoihin kaloihin, niin tässä yhteydessä, kun haetaan pyyntimitan täyttävää kalaa alamittaisten seasta, voi asian nähdä ihan positiivisessa valossa. Pinnan alla vaanivat kivikot ja muut riskipaikat nähdään livellä rauhallisessa ajossa jo, ennen kuin niihin ollaan törmäämässä. Tämä on tietysti turvallisuuskysymys, mutta taloudellista puoltakaan ei voi sivuuttaa. www.kalastajankauppa. Itse tutustun uusiin vesiin usein poljettavalla kajakilla, jonka poljinsysteemi sekä erilaiset luotainanturit telineineen ovat aivan liian arvokkaita laitteita kivikkoon rysäytettäviksi. Läheskään kaikista vesistöistä ei ole hyviä syvyyskarttoja olemassa, eivätkä olemassa olevatkaan ole aina kattavia tai rantavesien osalta luotettavia. Turvaa uusilla vesillä Yksi liven kiistattomista hyödyistä, varsinkin sameissa ja itselleen tuntemattomissa vesissä liikuttaessa on se, että sillä näkee eteenpäin. VAPAUS JA VASTUU Moni arkinen asia tai laite on väärinkäytettynä haitallinen, esimerkkinä vaikka vasara tai monitoimikone. Kokeneemmille voi vinkata vaikkapa ylemmissä vesikerroksissa uivasta parvesta, joka on kohta kohdalla. Liven avulla ruokakuhan saavuttaminen helpottuu, kun sopivan kokoista kohdekalaa voi etsiä luotaamalla ja kaikkein pienimmät kalat voi yksinkertaisesti jättää koukuttamatta. Turva MERI & METSÄ VERKOSSA: Kuloistentie 10 Raisio • Ma–pe 9–19 • la 9–14 P. Jos tavoitteena on saada täältä jigaamalla tai vetouistelemalla mitallinen kuha ruokapöytään, on koukuista yleensä sitä ennen päästeltävä aika joukko alamittaisia kuhia vapauteen. Näin enemmistö live-kalastajista onneksi tekeekin. Ja käyttäkäämme näitä laitteita monipuolisesti, jolloin niiden hyvät puolet ja moninaiset edut harrastukselle tulevat paremmin esille ja haittapuolet jäävät taka-alalle
ENSIKOKEMUKSIA liveluotainkalastuksesta Hyödyt ruokakoon kalojen pyynnissä alikorostuneet ”Mitä ihmettä”kuinka kuhat voivat erottua noin hyvin ja miksi ne uivat pareittain. TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN LIVE-LUOTAIN 14 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oikeastaan noihin huudahduksiin kiteytyivät liveluotainkalastuksen tärkeimmät opit. Miten vähän olemme aiemmin tienneet kalojen käyttäytymisestä sekä siitä, kuinka ne reagoivat vieheisiin. ”No nyt tulee, nyt tulee, ole valmiina” –huudahdukset olivat kirjoittajan ensimmäisten livereissujen parasta antia. Kookkailta näytöiltä saa paikannustietoa ja livekuvaa pystyyn sekä vaakaan. TIMON vene on erittäin hyvin varusteltu
Kalastushistoriani on erittäin monipuolinen ja lähes kaikkea pyyntiä on tullut kokeiltua. Alaspäin luodattaessa nähdään, mitä anturin alapuolella veneen tai jään alla läheisyydessä tapahtuu. Lisäksi pari viikkoa vuodesta kuluu lohen perhokalastuksen parissa. LIVEN HYÖDYT RUOKAKOON KALOJEN PYYNNISSÄ OVAT ALIKOROSTUNEET Liveluotain kalastukseen suhtautumiseni on ollut hieman kaksijakoinen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 15. Tässä artikkelissa pyrin kertomaan, millaisia tuntemuksia ensimmäisten kertojen liveluotainkalastus minussa herätti. . Veneistä löytyvät toki peruskaikuluotaimet, plotterit, pilotti sekä kohtuullisen laadukas viistokaikuluotainkin. Toki myös kalastusreissut Suomen merialueelle sekä hieman kauemmaksikin kuuluvat säännöllisesti kalastukseeni. Esimerkiksi kutuun valmistuvien kuhien turha stressaaminen tai liian lämpimässä käsiteltävät kalayksilöt saatMahdollisuudet Livenluotaimen monet käyttömahdollisuudet Liveluotain tuottaa kuvaa veden alta käytännössä reaaliaikaisesti Sen avulla voi erottaa kalaparvet sekä kookkaammat kalayksilöt yksilöittäin, ja jopa laji tunnistaen. . Tekniikan suhteen olen hieman empivä ja laitteita olen hankkinut viiveellä kuumimpiin trendeihin peilaten. Luotain auttoi löytämään juuri oikean alueen kalastettavaksi. Rennonletkeä kalastuspäivä ja muutama ruokala kyytiin ovat kalastusta, josta eniten nautin. . . Hieman kuin kuva olisi kameran tuottamaa. Erona esimerkiksi viistokaikuluotaimeen on näytön reaaliaikaisuus. Mediassa korostetusti näyttäytyvä vain suurten yksilöiden ”valokuvauspyynti” on mielestäni osin kyseenalaista. MUKAVAN kokoiset ahvenet löytyivät etsimällä kivikkoalueelta salakkaparvet. Eri laitevalmistajilla ovat omat nimitykset luotaimen eri käyttötarkoituksiin. Suurten kalayksilöiden pyynti silloin tällöin on kivaa, mutta nykyään en ole niitä lähtenyt erikseen tavoittelemaan. Anturi on kiinnitetty yleisimmin pyörivään anturitelineeseen, jossa on merkki tai pinni keromassa, minne anturi osoittaa. Nykyään aikaa kuluu eniten ahvenen heittokalastuksessa, talvipilkillä, kuhan jigauksessa ja uistelussa. Toki tällöin täytyy investoida kahteen laitteeseen. M utta otetaanpa vähän pakkia ja avataan jutun sekä kirjoittajan taustaa. Pystysuunnassa luodaten saadaan tietoa koko vesikerroksesta, mutta suhteellisen kapealla sektorilla. Yhtä luotainta ja näyttöä käytettäessä luodataan pääsääntöisesti eteenpäin tai sinne suuntaan, jonne anturia käännetään. . Kookkaan kalan voi nähdä uivan. Vaakatasoa luodaten saadaan leveä näyttö, mutta suhteellisen ohuesta vesikerroksesta. . Liveluotaimen anturia suuntaamalla voi saada tietoa siitä, mitä tapahtuu veneen alla, luodata pystysuuntaan tai vaakatasoon. Pystyja vaakanäyttö vierekkäisillä näytöillä peilaten antaa todella komeaa ja laajaa kuvaa vesialueen tapahtumista
Jälleen kalojen iskut vieheisiin näkyivät selkeästi näytöltä. Kohteena oli karu ja kirkasvetinen eteläsavolainen järvi. Mukavat kalareissut olen tehnyt Kallion Niklaksen ja Myöhäsen Timon seurassa. Tämän reissuun suurin oppi oli kuitenkin siinä, miten kalat käyttäytyvät. Ne pääsivät takaisin järveen asianmukaisen vapautuksen jälkeen. Ensimmäinen kala löytyi näytölle suhteellisen pian ja Niklas kysyi, josko . Liveluotaimien käytöstä puhuttaessa niiden hyödyt tavallisten ruokakalojen pyynnissä ovat alikorostuneet. KUHAN kannattaa antaa toipua pyyntirasituksesta huolella. Erityisesti se, kuinka kauniina tulipallona luotaimen näytöllä viehe sekä kala erottuivat. Reissulla näimme useita suuria kalayksilöitä ja uskoisin, että lajinmäärityskin meni näiden osalta oikeaan. Kala heittää pyrstöllään vedet kasvoille lähteissään. Liveilyä harrastavat tuttuni ovatkin yhä enemmän hyödyntäneet tekniikkaa apuna niin sanotussa peruskalastuksessa. Oikeaan osuivat ainakin arviot kookkaasta hauesta sekä kahdesta isosta kuhasta, jotka ottivat vieheisiin. Kalan isku tuntui vavassa näkyen lähes reaaliaikaisesti näytöllä. Vaikka kyseessä oli vain vajaan parin kilon hauki, niin näky oli erittäin vaikuttava. OPPIA KALOJEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ Seuraavat kokemukseni livepyynnistä ovat pirkanmaalaiselta järveltä, joka on vedeltään savisameaa ja toisaalla hieman kirkkaampaa. Arvio kalan lajista ja koosta osui nappiin ja reilu 50 sentin kuha päätyi kylmään. Samalla reissulla pääsimme tarjoamaan vieheitä ilmeisesti kohtuullisen mukavan kokoisille taimenille tai järvilohille, jotka vieheen nähdessään vilkkaasti pakenivat paikalta. Oranssi pinni vasemmalla on luotaussuuntaa osoittava merkkipinni. Noin kolmen tunnin pyörähdys aurinkoisella järvellä Niklaksen kanssa antoi makua siitä, miten tehokas apuväline liveluotain voi olla silloin, kun kalat ovat lyönnillään. Vieheen pudotessa, ja pysähtyessä kalan näkökenttään, tuli välitön tärppi. tavat kärsiä vakaviakin vaurioita pyynnin yhteydessä. PIKKUKALAPARVET ovat nousseet väliveteen ja kookkaammat petokalat, todennäköisesti kuhat, vaanivat niiden alla. Kuin16 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kukapa ei kunnon tärpistä saisi upeaa elämystä, mutta aina tulisi muistaa ”kohtuus kaikessa”. Alun säätöjen jälkeen soutuveneeseen viritetty luotain saatiin toimimaan ja parin tunnin soutelun jälkeen pääsin tarjoamaan viehettä välivedessä uivalle hauelle. Toisaalta oikeissa olosuhteissa ja hyvin valmistautuneena vauriot saadaan minimoitua. PARIN KILON HAUKI ENSISAALIIKSI Liveilyä pääsin kokeilemaan ensimmäisen kerran pari vuotta sitten kollegani Janne Antilan kanssa. Ennen reissua emme suunnitelleet erikseen millaisia kaloja pyytäisimme, vaan tarkoituksena oli mennä järvelle katsomaan, mitä löytyy. haluaisin pyytää yhden ruokakuhan. Vaikutelma oli kuin kalastuksen ja videopelin yhdistämistä. . Kalat olivat todella arkoja. Käytetty tapa on kannatella kalaa pystyasennossa hellästi
Samoin käyttäytyi kookas pohjahauki, jolle viehe pudotettiin. Saaliiksi tuli yksi kookas hauki ja jokusia pienehköjä ahvenia heittojigaamalla. TIHEÄ pikkukalaparvi näkyy näytöllä kauniina ”tulimassana”. Tarkoituksena ei ollutkaan etsiä yksittäisiä petokaloja, vaan pikkukalaparvia, joita ahvenet ja hauet olisivat syömässä. Kookkaiden kalojen määrä oli sangen vähäinen, mutta niiden perässä emme varta vasten olleetkaan. ka hauki voi saalistaa pää pystyssä vaanien ja seurata viehettä lähes veden pintakalvoon asti. Silti uskon, että kalastan jatkossakin pääosin ilman huipputason luotainteknologian tuomaa apua. MENEEKÖ LIVELUOTAIN HANKINTALISTALLE. Oppi kookkaiden kalojen käyttäytymisestä lisääntyi ja esimerkiksi kuhaparien touhut tulivat entistä tutummiksi. Löysimme jokusia keskikoon kaloja, jotka olivat oletettavasti kuhia. Miten loppujen lopuksi koin liveluotaimien käytön kalastuksessa ja tuleeko sellainen hankintalistalle. . Kalat reagoivat vieheisiin suhteellisen passiivisesti, mutta niiden käyttäytymistä oli silti hienoa seurata. KOKEMUKSET OLIVAT ERITTÄIN SILMIÄ AVAAVIA. Erityisen hienoa oli seurata, kuinka kaksi kookasta kuhaa muodostavat parin, kun ne kohtaavat. Kalojen löytäminen luotaimien avulla on erittäin tarkkaa ja kalastus on oikeissa olosuhteissa tehokasta. Ensimmäinen kalareissumme osui kes. Erityisesti luotaimen tuottama tieto kalojen käyttäytymisestä on kiinnostavaa, mutta myös sen tuoma apu kalastuksessa on merkittävä. TÄKYPARVET ETSIMÄLLÄ LÖYTYVÄT RUOKAILEVAT PETOKALAT Timon kanssa toisen reissun tarkoitus oli etsiä erityisesti ahvenia heittokalastaen pyydettäväksi. Kalat olivat erittäin arkoja, ja jälleen ne saattoivat kerran tai kaksi reagoida tarjottuun vieheeseen, kunnes pelästyivät ja uivat karkuun. Parvien alapuolella kivikossa saattoi erottaa hieman kookkaampia yksittäisiä kalayksilöitä. Reissu kohdentui aiemman järven kirkasvetisemmälle selälle, joka on voimakkaan kalastuspaineen alla. Hyöty luotaimista oli ilmeinen ja kalastuksen teho kasvoi, vaikka olin olettanut ennakkoon tietäväni tarkasti, mistä ahvenet löytäisimme. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 17. Pyörähdys selkävesille osoitti, että ahvenet eivät olleet siellä. Salakkaja särkiparvet erottuivat upeina liekehtivinä massoina luotaimen näytöllä. Aivan uusi hyöty liveluotaimista paljastui kivikkoalueita luodattaessa. Tarkoituksenani on ollut varustaa mökkiveneestä heittokalastusvene, ja projektin edetessä hankin siihen liveluotaimen. Olosuhteiden ollessa hankalammat kaloja voi olla yllättävän haastavaa saada iskemään vieheisiin. Kokemukset olivat erittäin silmiä avaavia ja erityisesti kalojen käyttäytymisen seuraaminen on ollut upeaa. kelle ukkosrintamia ja ilmanpaineen vaihtelut olivat suuria. Pikkukalaparvea näkyy kivikon juuressa. Liveluotain tullee jossain vaiheessa hankintalistalleni, mutta erityistä kiirettä hankinnalla ei ole. KIVIKKO piirtyy kirkkaana näytön oikeaan reunaan ja sen päälle tulee heijastuskuvaa. Keskittämällä kalastuksemme näihin parvialueisiin, saimme saaliiksi jokusia mukavan kokoisia ahvenia. Siinäkin vielä aivan näköetäisyydellä tutkia tarjontaa jopa kymmenien sekuntien ajan. Liekö sattumaa, että kovemman kalastuspaineen alueella kalat olivat arempia pyytää vai ovatko ne jo oppineet välttämään vieheitä. Timon kanssa tehdyt pari reissua osuivat menneelle kesälle
Mallit määrittävät väritykset, ja usein ollaankin tilanteessa, jolloin useissa vieheissä on jonkin verran peilaavuusominaisuuksia. 18 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MATTAPINTA vai PEILAAVA. . Vaapussa voi olla hopeakyljet, tai jigissä peilaavia hileitä. MERKITSEVÄT TEKIJÄT Vieheillä on periaatteessa kaksi keskeistä merkitsevää tekijää, jotka vaikuttavat siihen, iskeekö kala vieheeseen vai ei. Ensimmäinen on vieheen peilaavuusominaisuudet, eli kuinka paljon viehe heijastaa valoa vedessä eli välkehtii. Peilaavan metallipinnan kanssa pitää ottaa huomioon veden väri, kirkkaus ja valon määrä. Jigeissä hieman hileitä, ei ympäri jigiä. Jigeissä isot peilaavat hileet. Näitä ominaisuuksia selkeästi muuttamalla kalastaja voi tarjota eri vaihtoehtoja kalalle, ja muuttaa kalapäivän kulun hetkessä. 2. Peilaavuuden ja mattapinnan määritykset Vieheitä löytyy todella paljon erimallisia. Kirkkaimmat metallit, kuten kulta ja hopea vaativat peilaukseen valoa, ja kulta keltaisena metallina vaatii auringonvaloa. Ajatuksellisesti jaankin peilaavuusominaisuudet kolmeen kategoriaan. OSITTAIN PEILAAVAT VAIHTOEHDOT. Mattapintaisen vieheen etu on erottuvuus erilaisissa tilanteissa ja erottuvuuden helppo säädettävyys. Käsite pitää siis sisällään vieheen kaikki värit. Kokonaan metalliset lusikat, tai pelkällä selkävärillä varustetut. Mukana vilahtelee myös käsitteitä, jotka pitävät sisällään kokonaisen värikonseptin. Lusikkauistimissa toinen puoli maalattu ja toinen metallia. Metalliset vaappurungot ainoastaan selkävärillä varustettuina. PEILAAVAN pinnan ja mattapinnan silmin havaittava ero. TEKSTI JA KUVAT TOM BERG VIEHEET Määritykset O len vuosien varrella huomannut, että kalamiesten tapa tarkastella vieheitä eroaa toisistaan huomattavasti. EROT Mattapintaista ja peilaavapintaista viehettä erottaa kaksi tekijää; Kyky peilata valoa vedessä, ja värien monimuotoisuus. Vaalentamalla viehettä lisätään erottuvuutta ja tummentamalla vähennetään. Yleensä puhutaan vieheen väristä yhdellä sanalla, kuten sininen, vihreä, keltainen tai ruskea. Seuriot puolestaan saadaan laatikkoon lisäämällä erottuvuutta eli vaalentamalla pintaa tai lisäämällä peilaavuutta. 3. Näitä ovat kokonaan maalatut kovat vieheet ja jigit ilman peilaavia hileitä. 1. Hopea toistuu hyvin kirkkaassa vedessä ja kirkkaassa valossa. Jos otetaan jokin viehe konseptivärien ulkopuolelta, lähes jokainen kalastaja kuvailee viehettä eri tavalla. Tärpit muutetaan kaloiksi vähentämällä erottuvuutta eli tummentamalla viehettä tai vähentämällä peilaavuusominaisuuksia. Ajatus voi tuntua saivartelulta, mutta lupaan, että se palkitsee tulevilla reissuilla. VOIMAKKAASTI PEILAAVAT VAIHTOEHDOT. Näitä käsitteitä ovat esimerkiksi ”paskasärki”, ”pumu” ja ”noutaja” ja näistä väreistä puhuttaessa tietävät kalastajat heti, mistä on kysymys viehevalmistajasta riippumatta. Humusvedessä hopea ei juurikaan peilaa, vaikka vesi olisi kirkasta. Valon vähentyessä hopea katoaa kokonaan. KOKONAAN MATTAPINTAISET VAIHTOEHDOT. Toinen on vieheen tummuusaste, eli kuinka vaaleana tai tummana viehe näkyy vedessä. Vaapuissa peilaava kylki, mutta mattapintainen selkäväri ja mattapintainen vatsaväritys. Heidän ajatuksistaan löytyy esimerkiksi vieheväreihin liittyen hyvin monia tapoja suhtautua vieheen pintoihin
Johdannossa mainittujen lisäksi toimivia ovat Nils Masterin ”papukaija” ja ”Ahvenanmaan lippu”. Lähtökohtaisesti mattapinta on kovassa vieheessä maalattu pinta, ja silikonissa väritys, jossa ei ole hileitä. Valmistajat käyttävät kuitenkin mattahopeaa viehevärityksissä, ja syykin on selkeä; Mattahopea välkehtii vedessä, kun valoa on riittävän vähän, ja vesi riittävän kirkasta. MATTAKULTA muuttuu peilaavaksi sameassa tai ruskeassa vedessä auringonpaisteella. . PEILAAVAN PINNAN VAIHTOEHDOT Peilaavia pintoja on huomattavasti rajallisempi määrä kuin mattapintaisia pintoja. Toki se onnistuu myös peilaavilla pinnoilla, mutta se ei ole läheskään niin helppoa ja selkeää kuin kokonaan mattapintaisella vieheellä. Vuosien saatossa valmistajien värikartasta on tapettu useita kalastavia mattapintaisia vaihtoehtoja vain sen takia, että ne eivät menesty kaupallisesti. Tämä ilmiö toteutuu ainoastaan vihreässä järvivedessä tai merivedessä. Peilaavista pinnoista käytän mieluiten kovissa vieheissä puhtaita metallipintoja tai niiden jäljitelmiä. Kaksi selkeintä esimerkkiä, joista minulla on kokemusta, ovat mattahopea ja mattakulta. Värejä on oikeastaan kolme kappaletta, eli hopea, kulta ja kupari. Näiden lisäksi ovat foliot ja muovipinnoitteet, jotka yleensä sävytetään kullan ja kuparin sävyihin erityyppisillä lakoilla. Meriveden pitää olla savisameaa, jotta peilaavuusominaisuudet tulevat esille. Ne erottuvat, mutta eivät ole voimakkaita. Varsinkin vaapputeollisuus on suosinut tarjonnassaan mattapintaisia vaihtoehtoja historian saatossa siitä yksinkertaisesta syystä, että sen valmistaminen on huomattavasti helpompaa kuin metallipinnoitettujen vaihtoehtojen. Kultapintainen viehe vaatii auringonvaloa välkkyäkseen vedessä. Makeissa altaissa vesi voi olla kirkastakin, kunhan humus on antanut veteen ruskean sävyn. Kannattaa ehdottomasti kokeilla. Mattahopea mielletään usein harmaaksi ja kiistatta se myös näyttää siltä. Molemmat tylsän näköiset viehevärit kalastavat erinomaisesti. Valoa voi olla riittävän vähän esimerkiksi syksyn tummilla keleillä, tai myöhään illalla. Mielestäni peilaavat pinnat ovat parhaimmillaan silloin, kun tarvitaan voimakkaasti peilaava vaihtoehto, tai osittain peilaava. Mattapintaisissa on myös käytössä mielikuvituksen koko värikirjo erilaisilla kombinaatioilla varustettuna. 1. MATTAPINNAN ERI VAIHTOEHDOT Mattapinta on viehepinta, joka ei heijasta valoa, eikä välkehdi. MATTAPINTAISEN VALMISTAMINEN ON HUOMATTAVASTI HELPOMPAA KUIN METALLIPINNOITETTUJEN VAIHTOEHTOJEN. Kala havaitsee vieheen, mutta välkehtivä pinta ei karkota kalaa, vaan se uskaltaa iskeä kiinni. Mattapintaisesta vieheestä voidaan siis helpommin rakentaa voimakkaasti erottuva, ja huonosti erottuva vaihtoehto. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 19. Mattapintaisen värin hienous on mielestäni siinä, että se voi olla vedessä erottuva, mutta ei voimakas. Jigeissä mieluummin pieniä kuin isoja peilaavia hileitä. Mattakulta eli vaaleanruskea peilaa myös. Kokemukseni mukaan voimakkaasti peilaavat vieheet ovat kalastavia harvemmin kuin kokonaan mattapintaiset. . Tämän seurauksena on syntynyt useita klassikoita, jotka kalastavat edelleen erinomaisesti. PEILAAVA MATTAPINTA Mattapinnan saa myös välkehtimään vedessä, kun olosuhteet ovat oikeat. Värit voivat olla tummia, vaaleita tai räikeitä huomiovärejä. Se perustuu yksinkertaisesti mattapintaisen vieheen kykyyn muuntua paremmin tilanteen mukaan, ja soveltuvuuden erityyppisiin vesija valo-olosuhteisiin. ”NOUTAJA” ja nykyaikainen versio. 2. KUMMAN VALITSEN Jos pitäisi valita kokonaan mattapintaisen vieheen tai voimakkaasti peilaavan vieheen välillä, valintani olisi ilman muuta kokonaan mattapintainen vaihtoehto. Näissä olosuhteissa mattahopea on ainoa tumma viehepinta, joka toistuu kunnolla. Tosin siihenkin löytyy pari poikkeusta, joista myöhemmin. Myös jokisuistojen vesi käy merellä hyvin. Vinkkinä voin sanoa, että jos kalaa ei kuulu, kaiva rasioista tylsännäköinen mattapintainen vaihtoehto, niin saatat yllättyä. Vaikka kirkkaassa metallissa eli hopeassa on useita eri versioita, jotka heijastavat valoa samalla tavalla, ovat kirkkaiden metallien perusasetukset suunnilleen samat
NYKYÄÄN monet vaaput valmistetaan muusta materiaalista kuin puusta. TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN MITTAUKSET HANNU RÄISÄNEN TESTIN TEKNIIKKA JORMA POREVUO VIEHEET Äärimmäinen testi Mitä nykyvaaput OIKEIN KESTÄVÄT. ERIKEEPER on paras liima runkolangan kiinnittämiseksi. 20 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 21. Iltapäivä Ahvenenmaan kuuluilla haukivesillä, silloin joskus. Joissakin muovivaapuissa käytetään runkolankaa, mutta tietyissä vaapuissa koukkujen kiinnikkeet on valettu tai ruuvattu kiinni runkoon. Syy on selkeä, muovivaapun tuotantokustannukset ovat paljon pienemmät kuin puusta valmistettujen vieheiden. Tarkista muovivaappujen koukkujen kiinnitykset silloin tällöin. Osanottajista neljä oli muovivaappuja ja kaksi puurunkoista vaappua. TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN MITTAUKSET HANNU RÄISÄNEN TESTIN TEKNIIKKA JORMA POREVUO Kaikki kalastajat unelmoivat suurista kaloista ja ennätyskaloista. NYKYVIEHEIDEN KESTÄVYYS Ennen oli vaaput puuta, ja miehet oli rautaa, hiiohoi. Näky oli surullinen – vaapun perässä sojotti suoraksi vedetty runkolanka ilman koukkua. Kun vaappu on poikittain kalan suussa, tilanne on toinen. Me päätimme simuloida tätä tilannetta ja tutkia, miten nykyvaaput moista rasitusta kestävät. TESTISSÄ käytettiin 1215 sentin kokoisia vaappuja. Rajusta yrittämisestä huolimatta koukku vieherenkaineen pysyi paikoillaan. Vaapun hajoaminen kalan suussa ei ole kovin tavallista, paitsi lämpimien merien pikauimareiden kanssa. Kävin muutamassa kalastusliikkeessä ja hankin nipun vaappuja koetta varten. Oli iltasyönnin aika. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia, jos vaapulla saadaan saaliiksi useampia kookkaita kaloja. Koukunpidikkeisiin kohdistuu vääntöä, ja jos vaappu on koottu kahdesta osasta, sauma saattaa aueta. Mutta miten on vieheiden laita ja kuinka ne kovan rääkin selvittävät. Kelasin maksivaapun veneeseen ja totesin, että keskikoukku oli poissa. Sitten yksi plaanareista pysähtyi kuin seinään, sukelsi pinnan alle ja hetken kuluttua pomppasi pintaan. Ihan pikkuhauki ei koukkua vienyt mukanaan. Nykymaailmassa monet vaaput valmistetaan tekoaineista, yleensä erilaisista muoveista. Jos isomus joskus iskee, välineet ovat lujilla. MUOVIVAAPPUJEN koukkujen kiinnitykset kannattaa tarkistaa silloin tällöin. Vene lipui sopivaa vauhtia eteenpäin ja veneen sivuilla plaanarit tanssivat laineiden tahdissa. Liimaa runkolanka Erikeeperillä, joka on paras liima tuohon tarkoitukseen. Viime vuosien aikana muutamasta haukivaapusta koukut ovat kuitenkin jääneet suurempien luupäiden kitoihin, joten mielestämme oli korkea aika testata, mitä nykyvaaput oikein kestävät. Jos valmistat itse vaappujasi, tässä tärkeä vinkki. voi kohdistua melkoisia voimia, jos veto tulee kalan leuoissa poikittain olevan vaapun sivusta. Kokeilin toisen samanlaisen vaapun keskikoukun kiinnitystä, ja väänsin sitä pihdeillä. TARKOITUSHAN OLI SIMULOIDA SUURKALAN KÄYTTÄYTYMISTÄ. Eivätkä aivan pienet kalat pysty tuhoamaan vaappua käyttökelvottomaksi. Tässähän oli pienimuotoinen kaksintaistelu – puu vastaan muovi. VAAPPU telineessä, veto päällä ja mitta-anturi mittaa voimia. Kalan syöksyessä karkuun vaappuun O li alkukesän ilta norjalaisella tunturijärvellä. Mikä kohta vaapusta hajoaa ensin, suoristuuko koukku tai vieherengas, irtoaako koukun kiinnitys, katkeaako vaappu vai suoristuuko runkolanka. Uistelimme juuman rinteen reunaa, kun takavapa rysähti luokille ja oikeni hetken kuluttua. Kelasin plaanarin veneeseen ja vieheen ylös vedestä. Valitsin hieman kookkaampia vaappuja, joiden pituus vaihteli kahdentoista ja viidentoista sentin välillä. On aika laittaa vaaput äärimmäiseen testiin. Pitkähkö vaappu toimii vipuna, ja koukut sekä niiden kiinnitykset joutuvat kovan rasituksen kohteeksi. Esimerkiksi Bomberin takakoukku on kiinnitetty ruuvilla. Veto kohdistuu suoraan koukkuun, joka liikkuu vieherenkaan varassa. Tarkoitushan oli simuloida suurkalan käyttäytymistä, ei pikkuahventen. Vavan pitää joustaa, siiman kestää ja kelan kitkajarrun toimia tehokkaasti. NIPPU KOOKKAITA VAAPPUJA TESTATTAVAKSI Jos pelkkä vaapun takakoukku on kiinni kalan suupielessä, ongelmia ei yleensä esiinny. Puisessa vaapussa runkolanka on upotettu vaapun runkoon ja liimattu tiukasti paikalleen. Mukaan mahtui niin tunnettuja kuin hieman tuntemattomampiakin viehemerkkejä. Kaiussa näkyi pieniä rautuparvia ja muutamia kookkaita kaloja niiden liepeillä. Vedossa oli neljä tukevaa vapaa ja siimojen päässä kookkaat haukivaaput
Se todennäköisesti tuhoaa vaapun uinnin. Tai suurlohi tekee äkäisen syöksyn koskeen. Tämän ja vaappujen eri kokojen takia tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Oli vain pantava vastaan ja toivottava, että vehkeet kestäisivät. Näissä tilanteissa vaappuun kohdistuu melkoisia voimia. Missä tilanteessa sitten vaappujen maksimikestävyyttä tarvitaan. Joidenkin vaappujen kohdalla pidimme ensimmäisen vedon asetukset paikallaan. Itse olen joutunut kokemaan kolme kertaa, kun suurlohi syöksyy koskeen – siinä ei auttanut loitsu, eikä rukous. Älä kuitenkaan lähde paikkaamaan naarmuja liimalla. Vaapun ympärille valmistettiin läpinäkyvä suoja sirpaleiden ja irronneiden koukkujen varalle. En voinut tehdä muuta kuin nostaa hattua lohelle – se oli ollut parempi. VAAPUN naarmuja ei kannata paikkailla liimalla. KAIKKI testivedot kuvattiin. MILLOIN TARVITAAN VAAPPUJEN MAKSIMIKESTÄVYYTTÄ. Plaanarin vedenvastus yhdistettynä tiukkaan jarruun laittaa vaapun koville. JORMA Porevuo (vasemmalla) ja Hannu Räisänen (oikealla) laittavat koejärjestelyjä valmiiksi. On syytä muistaa, ettei koe ollut tarkan tieteellinen, mutta tulokset kertoivat erilaisten vaappujen maksimikestävyydestä. Ideana oli simuloida tilannetta, jossa vaappu on poikittain kalan suussa ja veto tulee vaapun sivusta. 22 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Toisessa vedossa tapin paikkaa muutettiin niin, että rasitus vaapun runkoon olisi hieman erilainen. Ensimmäisessä vedossa tappi oli mahdollisimman lähellä keskikoukkua tai vaapun keskikohtaa. TESTIN KULKU Suunnittelimme laitevastaava Jorma Porevuon kanssa sopivan telineen, joka simuloi kalan leukoja. RAPALAN Max Rapin peräkoukun kiinnitys näyttää tältä. Veto oli nopea niin kuin suurkalan syöksykin. Kaikki vedot kuvattiin, jotta pystyimme tutkimaan hidastuksista, miten vaaput käyttäytyivät. . (mielellään lohikala) iskee plaanarin perässä uivaan vaappuun, voimat ovat melkoisia. Vaapun peräkoukku kiinnitettiin tappiin ja toinen tappi sijoitettiin vasten vaapun runkoa keskikoukun tienoille. Samoin voi käydä silloin, kun suurkala iskee voimalla veneen perässä takilassa olevaan vaappuun. Silloin kun suuri . OTTIVAAPUN kylki on saanut osumaa lohen hampaista. . Jos vaappu joutuu kovan rasituksen alaiseksi, rungon sauma saattaa auteta ja koukku irrota. Yhdellä kerralla lohi oikaisi koukun, toisella kerralla rikkoi vaapun keskeytyskuntoon ja kolmannella kerralla kiinnitti vaapun pohjarytöön
Jos käytössäsi on vanhempia lohivaappuja, väsytä kalat hyvin hellällä otteella. YHTEENVETO: RUNKOLANGALLA VARUSTETTU VAAPPU SUOSITELTAVIN Tulokset olivat varsin mielenkiintoisia ja vahvistivat sen, että runkolangalla varustettu vaappu on suositeltavin konstruktio. Takakoukun yksi sakara oikeni. B52, 13 cm, muovirunko Hinta: 4,90 euroa. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Siitä syystä on mahdotonta valmistaa kahta täysin identtistä puurunkoista vaappua. Ensiksi puu on sitkeä materiaali. B52-VAAPUT katkesivat kuin tulitikut. Vetokokeen tulokset olivat testin huonoimmat, eikä vaapuissa ollut runkolankaa. Toki niilläkin saa kalaa, mutta en ole vielä tavannut tekoainevaappua, joka toimisi lohensoudussa yhtä hyvin kuin puurunkoinen vaappu. Se takaa kalan kiinnipysymisen haastavassakin väsytystilanteessa. Kolme täsmälleen samanlaista vaappua ui virrassa, mutta lohi hyväksyy niistä vain yhden. Veto 1, tappi 1 cm keskikoukun etupuolella: 11,60 kg. . Muovirunkoinen vaappu napsahtaa poikki, kun voimaa on riittävästi. Puurunkoisten vaappujen etuna on puun sitkeys ja ne taipuvat tai murtuvat poikki. . Veto 2, tappi keskikoukun kohdalla: 7,80 kg. Keskiarvo: 9,70 kg. Sama pätee vieherenkaisiin, mutta onneksi ne näyttävät olevan varsin laadukkaita nykyään. YHTEENVETO : B52 kuuluu massatuotettujen halpavaappujen sarjaan, eivätkä tulokset mairittele. Olipa valintasi muovitai puurunkoinen vaappu, varmista aina, että vaapussa on runkolanka. Näiden vaappujen kanssa kalastaminen on melkoista onnenkauppaa, jos suurkala iskee. Jos vaappu katkeaa kokonaan, kala on mennyttä. Takakoukun yksi sakara suoristui hieman. Lopputulos, koe 2: Vaappu katkesi keskikoukun kiinnityskohdan takaa. B52 sai vetokokeen huonoimmat tulokset. Puun tiheyden vaihtelu, tai rungon pieni epäkeskisyys saattavat saada aikaan vaapun, joka on uinniltaan ylivertainen. Muovija tekoainevaaput ovat täsmälleen identtisiä, eikä poikkeamia juurikaan esiinny. Kun vaapun koukku suoristuu alle kuuden kilon voimalla, se ei ole hyväksyttävää. Jos koukku kestää rasitusta enemmän kuin vaapun runko, vaappu on syytä jättää hyllyyn. VAAPPUKOHTAISET TULOKSET VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 23. Toiseksi, puun ominaispaino vaihtelee. KOUKUT ja vieherenkaat ovat vaappujen heikoimpia lenkkejä. Lopputulos, koe 1: Vaappu katkesi keskikoukun kiinnityskohdan takaa. Puuvaappu on edelleen hyvä vaihtoehto. KUN kunnon lohi syöksyy koskessa, vaappukin joutuu koville. Jos vaapussa on kunnollinen runkolanka, se pitää vaapun kasassa ja kalan kiinni. Koukut ja vieherenkaat ovat usein vaappujen heikoimpia lenkkejä. Hintaa saattaa kertyä muita vaappuja enemmän, mutta puulla on omat hyvät puolensa runkomateriaalina. Tämä ja sorvauksessa sekä rungon hionnassa tapahtuvat pienet poikkeamat antavat sattumalle mahdollisuuden. Tämä on tullut vuosikymmenten aikana selväksi lohivaappujen suhteen
Vanhempien Bombereiden koukut on syytä vaihtaa laadukkaampiin. RAPALAN Max Rapeista toinen katkesi peräpäästä ja toisen uistinrengas oikeni. KOUKKU OIKEALLA Kamasanin koukku sakara oienneena ja vasemmalla VMC:n koukku sakara oikoisena. Lopputulos oli ennalta-arvattava, paksumpilankainen koukku oli vahvempi. Vaapuissa ei ole runkolankaa. YLEMMÄN Bomberin runko naksahti poikki ja alemman Bomberin heikkolaatuinen takakoukku oikeni. YHTEENVETO : Vetokokeiden keskiarvo oli varsin hyvä, mutta vaapun katkeaminen on aina huono juttu. Bomber Long A 12 cm, muovirunko Hinta: 9,90 euroa Veto 1, etutappi noin 1 cm keskikoukun etupuolella: 15,60 kg. Uistinrengas ei myöskään saisi oieta, kun vaapun nimi on Rapala. Lopputulos, koe 2: Vaapun takakoukun yksi sakara oikeni varsin pienellä voimalla. Veto 2, tappi 1 cm keskikoukun etupuolella: 15,40 kg. LOHENPYYTÄJÄN kannattaa miettiä paksumpilankaisen koukun etua. Keskiarvo 15,05 kg. Tämä heikensi keskiarvoa. Keskiarvo: 10,65 kg. YHTEENVETO : Bomber on tunnettu vaappu, mutta toisen vaapun koukku oikeni helposti. BOMBEREIDEN laatu vaihtelee. Koukun merkitys Vedimme lopuksi muutamia kolmihaarakoukkuja suoriksi ja tutkimme, miten koukun rakenne vaikuttaa kestävyyteen. Veto 2, etutappi 2 cm keskikoukun takapuolella: 5,70 kg. Rääkissä olivat Kamasanin NK 62, koossa 4 ja WMC 9626, 3X lanka, koko myös 4. Lopputulos, koe 1: Takakoukku oikeni hieman ja vaappu katkesi 2 cm keskikoukun etupuolelta. Lopputulos, koe 2: Vaapun peräkoukun yksi sakara ja uistinrengas oikenivat. VMC:n paksumpilankainen koukku pysäytti mittarin 19,5 kiloon, mikä on enemmän kuin riittävä tulos. . Kamasanin tulos oli 14,9 kiloa, mikä on normilankaiselta koukulta hyvä tulos. Molemmat koukut oikenivat siististi. Toinen vaappu katkesi lähes irtipoikki, sillä vaapuissa ei ole runkolankaa. Lopputulos, koe 1: Peräkoukun yksi sakara oikeni hieman ja vaappu katkesi 4,2 senttimetriä perästä. Rapala Max rap 15, 15 cm, muovirunko Hinta: 13,00 euroa Veto 1, tappi keskikoukun kohdalla: 14,70 kg. . 24 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lohenpyytäjän kannattaa miettiä paksumpilankaisen koukun etua, varsinkin jos valmistaa itse vaappunsa. Bombereiden laatu on vaihdellut ajan saatossa. Kummassakin tapauksessa suurkala olisi päässyt karkuun
STORMIN Mag Thunderstick on lujaa laatua kohtuuhintaan. Sepen Tuuri, 15 cm, puurunko Hinta: 14,90 euroa. Lopputulos, koe 2: Vaapun runko taittui 1,6 cm keskikoukun edestä, runkolanka piti vaapun kasassa. Puu on sitkeä materiaali ja perinteinen vaapun läpi kulkeva runkolanka toimii edelleen. Keskiarvo 14,80 kg. Vaapun koukut eivät oienneet tippaakaan vedoissa. RAPALAN Originalien rungot murtuivat, mutta runkolangat pitivät vaaput kasassa. Ylemmän vaapun perän runkolankaa vääntyi ulos, kunnes vetolaitteesta loppui puhti. YHTEENVETO : Stormin Mag Thunderstick on lujatekoinen vaappu, kuten vetokokeen tulokset osoittavat. Runkolanka piti vaapun kasassa. PUURUNKOISET Sepen Tuurit selvisivät kokeesta tasaisen hyvin. . Veto 1, etutappi noin 3 cm keskikoukun takapuolella: 21,10 kg. Lopputulos, koe 2: Vaapun perästä irtosi runkolankaa ja puuta kolmen sentin matkalta. YHTEENVETO : Hieman hintavamman Sepen Tuurin tulokset olivat tasaisia ja osoittivat puurunkoisen vaapun lujuuden. Tukeva runkolanka vahvistaa sitä entisestään. Puu on aina puuta, ei mitään tekomateriaalia. Vanhassa on vara parempi. Kummassakaan vedossa koukut eivät oienneet tippaakaan. Storm Mag Thunderstick, 13 cm, muovirunko Hinta: 7,00 euroa. KATSO VIDEO TESTISTÄ Vapaa-ajankalastajien Youtubekanavalta: . Lopputulos, koe 2: Vaappu pysyi muuten ehjänä, mutta takakoukun runkolankaa vääntyi ulos rungosta. Lujaa laatua kohtuuhintaan. Veto 1, Etutappi noin 0,5 cm keskikoukun etupuolella: 17,10 kg. Veto 2, etutappi noin 1 cm keskikoukun etupuolella: 10,10 kg. Keskiarvo 18,70 kg. Runkolangat repeytyivät hieman irti, mutta koukut pysyivät silti mukana. Veto 2, Etutappi noin 0,5 cm keskikoukun etupuolella: 17,80 kg. STORMIN muovivaaput näyttivät kestävyytensä ja alempi mittautti testin kovimman lukeman 21,1 kiloa. Veto 2, etutappi noin 1 cm keskikoukun takapuolella: 16,30 kg. Original on hyvä esimerkki puurunkoisen vaapun sitkeydestä ja runkolangan merkityksestä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 25. Keskiarvo 17,45 kg. Rapala Original F 13, 13 cm, balsarunko Hinta: 10,00 euroa. Lopputulos, koe 1: Vaapun perästä irtosi runkolankaa ja puuta seitsemän sentin matkalta. Runkolanka piti vaapun kasassa. Lopputulos, koe 1: Vaappu katkesi 1,6 cm keskikoukun edestä, etuosan runkolanka tuli ulos vaapun rungosta, runkolanka piti vaapun kasassa. YHTEENVETO : Rapalan Originalit katkesivat ja taittuivat, mutta runkolanka piti vaaput kasassa. SEPEN Tuurin puurunkoiset vaaput osoittivat vahvuutensa. Veto 1, etutappi noin 1 cm keskikoukun etupuolella: 19,50 kg. Lopputulos, koe 1: Vaappu katkesi kolme senttiä perästä, runkolanka piti vaapun koossa. Kummankaan vaapun koukut eivät oienneet
Pitkälle ei kuitenkaan tarvinnut mennä, kun jo ensimmäinen potentiaalinen kalapaikka tuli eteen, muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsevalla matalalla kalliolla. Valkeajärvi jakaantuu eteläja pohjoispuoleen, mikä kannattaa ottaa huomioon ennen kalalle lähtöä, jos mielii onkia kesäaikaan ootto-ongella. 26 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN Kalapaikkana Mikkelin VALKEA tarjoaa kalastajalle sopivasti haastetta E telä-Savossa Mikkelistä liki luotisuoraan pohjoiseen sijaitsee Metsähallituksen hallinnoima 14 hehtaarin kokoinen Valkeajärvi. Auto parkkiin, josta on muutaman metrin matka laavulle, jonka edessä on myös alueen toinen tulipaikka. MIKKELIN Valkealla on monena vuonna järjestetty myös nuorten Vapapäivä. Matkaa järvelle Mikkelin keskustasta kertyy noin 20 kilometriä ja perille pääsee joko Pieksämäen tai Ihastjärventien kautta. Järven pääkalastuskohde on kirjolohi, jota pyydetään sekä kesällä että talvella. Parkkipaikan toisessa päässä sijaitsee wc-rakennus. JÄRVEÄ KIERTÄMÄÄN Tällä kertaa lähdettiin laavulta polkua pitkin vasempaan, eli etelää kohti. Paikka on helppo kalastaa myös perheen pienimpien kanssa, kun pitkiä heittoja ei KALAPAIKKA . Startti järvelle Mikkelistä oli klo 14:00 ja perillä oltiin 14:21, matkaan siis kuluu kaupungista Ihastjärventietä pitkin 21 minuuttia
VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 27. . Lähellä järven kapeinta kohtaa on veteen kaatunut koivu, jossa kannattaa heitto tai muutama tehdä, sillä moni on siitä kalan tai pari tartuttanut. Talvella samainen penkka on kairattu täyteen reikiä, mikä myös kertoo kalapaikan suosiosta. Ennen niemeä on kuitenkin muutama paikka, jotka matkalla kannattaa kopaista. LAHDENPOHJASTA KOHTI LÄHTÖPAIKKAA Lahdenpohjasta polku jatkuu rantaa pitkin kohti lähtöpaikkaa ja matkalla on useampi potentiaalinen kalastuspaikka, jotka kannattaa kokeilla. koisia vieheitä, syöttitahnaa, silikonipalloja sekä luonnonsyöttejä, kuten matoa, toukkia, katkarapuja sekä täkykaloja. Tulipaikalta eteenpäin, kohti pohjoista mentäessä, rannassa on yksittäisiä kalapaikkoja puiden välissä aina pienen puolen lahdenpohjaan ja alueen pohjoisimpaan kolkkaan asti. välttämättä tarvitse tehdä, sillä kalat ovat monesti ihan rantapenkassa. PARKKIPAIKKA on lähes järven rannassa. Niemennokasta eteenpäin mentäessä vastaan tulee järven toinen tulipaikka, jonka molemmin puolin on hyvää kalastusaluetta ja erityisesti oikealle jäävä pieni kärki on kalastajien suosiossa. . Matkaa parkkipaikalta on nyt kävellen tullut noin yksi kilometri eli ollaan noin puolessa välissä järveä. Näissä heittäminen onnistuu, vaikka ei paljoa kokemusta olisikaan. NIEMENKÄRJESTÄ ALKAA METSÄISEMPI OSUUS Niemenkärjestä eteenpäin mentäessä alkaa metsäisempi osuus, joka on vaikeampi kalastettava, sillä vedessä on paljon risuja ja kaatuneita puita. KALASTAJALLE SOPIVASTI HAASTETTA Erämainen Valkeajärvi antaa kalastajalle sopivasti haastetta. Joskus toimii lätkä ja lippa, joskus heittokohon kanssa tarjottu liitsi, perho tai pieni jigi. Vaikka osuus onkin hieman työläämpi ja tarkempi kalastettava, on se myös monesti palkinnut kalastajan, aivan pienimpien kalastettavaksi alue ei kuitenkaan sovellu. MIKKELIN Valkealla tavoitellaan kirjolohta niin avovesikaudella kuin talvellakin. Joskus kalan saa nopeasti, mutta toisinaan paikalta joutuu poistumaan myös ilman saalista. Lisätietoja paikasta ja luvan osto: eräluvat.fi. Ennen lähtörantaan saapumista edessä on vielä kallioniemeke, joka erottaa alueen pohjoisja eteläosan. Kuten muuallakin luonnossa, Valkeajärvellä liikuttaessa kannattaa katsoa, mihin astuu, sillä etenkin alkukesästä saattaa käärme pötköttää polulla. Valkeajärvi soveltuu kalastuksen ohella myös ulkoiluun, ja monet tulevatkin kiertämään järven koiran tai lasten kanssa ilman vapoja. Kärjestä voi heitellä useampaan suuntaan ja monesti kalat löytyvät suoraan etelän suuntaisesti heittelemällä edessä näkyvää matalikkoa kohti. Valkeajärvellä on helppoja kalastuspaikkoja, mutta myös haasteellisempia. Jatkettaessa matkaa, päästään polkua pitkin järven eteläreunan kautta kohtaan, jossa on järvelle päin työntyvä niemennokka. Järvi soveltuu hyvin myös kokonsa ja saavutettavuutensa vuoksi kalastuskohteeksi työpäivän päätteeksi. Pitkospuita pitkin kalliolta matkaa jatkettaessa päästään niemen kärkeen, jossa moni kalastaja myös pysähtyy. Eteläpuolella (iso allas) sallittuja ovat ainoastaan keinotekoiset vieheet. AINAKIN nämä vieheet ovat toimineet Mikkelin Valkealla. Veneen käyttö alueella on kielletty, mutta isolla altaalla kelluntarenkaan käyttö on sallittu. Huomioon otettavaa on, että järven pohjoispuolella (pieni allas) avovesiaikana saa käyttää myös kaikenlaisia keinote. Paikat erottavat helposti rannassa olevista paljaammista aukoista. Järven pohjassa on monin paikoin puunrunkoja, risuja ja oksia, mikä kannattaa ottaa huomioon kalastettaessa
SAALIIKSI otettu kala on välittömästi tainnutettava ja lopetettava. SIIAN LIPPOAMISTA Helsingin Vanhankaupunginsuvannolla Kalapaikat, välineet, tekniikat ja luvat KLO 0.00–06.00 on kalastaminen suvannolla kielletty. Syksyinen siian lippoaminen on suosittu kalastusmuoto Helsingin Vanhankaupunginsuvannolla. Sivusaaliina voi tulla muitakin kaloja, kuten kuhaa, vimpaa, lahnaa ja taimenta. TEKSTI JA KUVAT KALERVO TOLPPANEN LIPPOAMINEN 28 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Hän mainitsi myös keväällä kuoreen lippoamisen olevan hauskaa puuhaa. Näin voit käyttää paikan kaikki mahdollisuudet hyväksesi. Sinulla on vapaata tilaa reilusti ympärilläsi, virtaus on sopiva molemmin suuntaiseen lippoamiseen. Lippoajat saavat kuitenkin ottaa enemmän siikoja, jos niitä tulee kerralla useampia. PAIKAN KUVAUS JA HISTORIAA Suvanto sijaitsee Vanhankaupunginkosken alapuolella ja rajoittuu Matinkaarensiltaan. LIPPOAMISTEKNIIKKA Tyyli riippuu paikasta, virtauksen voimakkuudesta, lippoajien määrästä ja heidän välimatkoistaan. Etenkin ikäihmiset käyttävät tätä tapaa, ja samalla voi seurustella kavereiden kanssa. I tse aloitin siian lippoamisen muutamia vuosia sitten, mutten heti innostunut, kun en saanut yhtään siikaa. Kalastus on kielletty padon alapuolisella rauhoitusalueella. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 29. Lippoamalla siikaa (1.9.–31.12.) ja kuoretta kutuaikaan keväällä tai onkimalla saadut taimenet ja lohet on vapautettava välittömästi. . Kalastus suvannolla on kielletty yöllä klo 00.00–06.00 välisenä aikana. Lippoaminen on mahdollista Pornaisten rantapenkalta, jonka lähellä sijaitsee uudistettu parkkialue. He ovat vuosikymmeniä harrastaneet lajia ja oppineet tuntemaan pohjan muodot ja siian käyttäytymisen. . Länsipuolella sijaitsee Annalan ranta-alue, josta osa on puulaituria ja osa pengerrystä. Suvannon rajat on osoitettu rannalla olevilla kylteillä. 1990-luvulla tuli lippoaminen kuvioihin mukaan ilman saalisrajoitusta. Eri puolilla aluetta on mittalautoja kalojen mittaamiseen. Sitten tuli viiden kalan sääntö, joka muuttui nykyiseksi kolmen kalan kiintiöksi päivää kohden. YKSINKERTAISIN lippoamistekniikka on lipon paikallaan pitäminen. Yli 70 cm mittaiset kuhat ja yli 80 cm hauet on vapautettava elävänä tai kuolleena. Kalatalousneuvoja Sari Snellman muisteli ennätyksen olevan yksitoista siikaa. Tässä jutussa kerron omia kokemuksiani ja muutaman muun tuntemani kaverin. Sillalta, veneestä ja kelluntarenkaasta on kalastus kielletty. Kalastussäännöt . . Rauhoitusalueen rajat on merkitty keltaisin kyltein rantapenkereisiin. HANNU Tolppanen lipon varressa. . LIPPOAJAT saavat ottaa enemmän siikoja, jos niitä tulee kerralla useampia. . looshia, jotka ovat suosittuja lippoamispaikkoja. Kalastettaessa noudatetaan vähintään 3 metrin turvaväliä seuraavaan kalastajaan. . Saaliiksi otettu kala on välittömästi tainnutettava ja lopetettava! . Kuninkaankartanon saari on suosittu paikka, mutta nyt siellä on rakennustyömaa käynnissä, joten ainakin parkkeeraus on kielletty alueella toistaiseksi. . Kuhan alamitta 42 cm. Silloin jotkut istuivat jatkuvasti lippomassa ja myivät saaliinsa. . . Joskus sitä kuulemma tulee runsaasti. Kalastusmahdollisuudet saattavat vaihdella tilanteen mukaan. Siellä on hyvä pengerrys ja kolme ns. Otetaan optimaalinen esimerkki, jolloin kaikki mahdollisuudet ovat käytettävissä. Talvikot (kudulta mereen laskeutuvat lohi/ taimen) on aina vapautettava. Lippohaavini oli aika alkeellinen, enkä ollut paikalla parhaaseen aikaan. Lohi-, taimen-, haukija toutainkiintiö on 1 kala/vrk. . Ajankohta voi vaihdella ja lipon tulee olla tiheämpi. Kalastusalueet on selvästi merkitty maastoon keltaisin kyltein. . Kolme syksyä on vierähtänyt kosken rannoilla vääntämässä lippoa – eikä turhaan. Yksinkertaisin ja vähiten voimaa vaativa on lipon paikallaan pitäminen. Kokemusta ja kalaa olen saanut, mutten siihen malliin kuin jotkut. Kolme vuotta sitten veljeni lainasi minulle varahaavinsa, ja heti ensimmäisellä kerralla sain kaksi siikaa. Siitä se alkoi. Aina jokin siika tai muu kala eksyy haaviin. Lipposiikakiintiö 3 kpl/vrk, kirjolohikiintiö 1 kpl/vrk ja kuhakiintiö 3 kpl/vrk. Säännöt Suvannon kalastus oli aikoinaan villiä, kun siellä muun muassa rokastettiin
Ulkopaikkakuntalaiset tarvitsevat matkailijaluvan, jolla voi kalastaa myös vieheellä. Jos virtaus ei ole liian kova, voi haavia vastavirtaan. Ei paljon huoHinnat Luvat ja hinnat . Molemmilla suunnilla on sitten seuraavia mahdollisuuksia käyttää: Aloitetaan mahdollisimman kaukaa, jolloin voidaan olettaa, että siika siirtyy kohti rantaa ja seuraavalla vedolla haavitaan lähempää jne. . KALASTUKSENVALVOJA Sari Snellman toteaa, että lippoaja Tarja Inkeroisen luvat ja välineet ovat kunnossa. Muussa tapauksessa nostetaan haavi pintaan ja vedetään vapaa taakse. . Luvat ostetaan osoitteesta: Kalakortti.com. TUNNELMIA JA MUUTA MIELEEN JUOHTUNUTTA Auringonnousu on hieno kokemus, jos jaksaa mennä aikaisin paikalle. Yleisin tapa on haavia myötävirtaan, jolloin nouseva siika eksyy haaviin. Joillakin on lyhyt lipon varsi ja he lippoavat vain rannan läheltä. Näin siika ei ehdi perääntyä. Kun virtaus on voimakas, silloin on mahdollista lipota vain virran suuntaan. SAALIS on lähes varmaa loka-marraskuun vaihteessa. Valvojien kulkema reitti Tekniikan museo Vanhankaupunginkosken suvanto Kalastusseurojen valvontakoppi HELSINKI Meri-info Kalastus sallittu suvantoluvalla Kalastus sallittu koskiluvalla Rauhoitusalue, kalastus kielletty Onginta sallittu Lippoaminen sallittu suvantoluvalla Jukka Himanen HS, lähde: Helsingin kaupungin liikuntavirasto Karttakeskus 30 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Paras tulos saavutetaan, jos haavimisvauhti on nopea. Haavia voidaan myös siirrellä vaihtelevasti eri syvyyksillä. Luvan tulostus ja postitus maksaa 4 €. Kokeillaan haavia pinnan läheltä, välivedestä tai pohjaa koluten. Hinta on 1 vrk 11 €, vk 16 € ja vuosi 45 €. Monet tekevät myös edestakaista lippoamistekniikkaa. Jos tilaa on, kalan voi heilauttaa sivuun rannalle. Taustalla myhäillen Juha-Matti Hakala. . Yksinkertaisinta on ottaa mobiililupa älypuhelimeen tekstiviestinä ja se maksaa 1 €. Kun lippoajia on vieri vieressä, silloin on lipottava samassa rytmissä muiden kanssa, muuten tulee sanomista. YLEISIN lippoamistapa on haavia myötävirtaan. Monesti hyväksi havaittu tekniikka on aloittaa tai välillä kokeilla aivan rannan vierestä. Vanhankaupungin kalastuspaikat . Vanhankaupungin suvantolupa helsinkiläisille on 1 vrk 5,50 € ja vuosi 21 €. Kun haavissa tutisee, kala on otettava ylös mahdollisimman nopeasti. STADIN Kalajunnujen puheenjohtajan Markus Ratisen tyylinäyte.
HE tulevat ajoissa aamulla varaamaan paikan. . . Suvantoluvan lisäksi 18–69-vuotiaat tarvitsevat valtion kalastonhoitomaksun, kun he kalastavat suvannolla. SUVANTOLUPA on helsinkiläisen viehekalastuslupa Vanhankaupunginkosken suvannolle. Nopea reaktio, kun kala haavissa. Ajoissa paikan valinta. . Se oikeuttaa myös lippoamiseen. KAKKOSLOOSHI on hyvä lippoamispaikka. Käydään eri aikoina suvannolla. . nompi ole iltakaan, kun ensin auringon ja sitten kaupungin valot heijastuvat veteen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 31. Nuoria on tullut lippoamaan Stadin Kalajunnujen ansiosta, sillä sen vetäjä Markus Ratinen kumppaneineen on järjestänyt lipon tekoiltoja ja yhteislippoamisia suvannolla. . Silloin tällöin näkee siian putoavan haavista, siispä reikien tarkistaminen on unohtunut. . . Kysytään rohkeasti apua. Opetellaan tuntemaan eri paikkoja. . MUISTA tarkistaa haavi mahdollisten reikien varalta. Opettele paikkaamaan haavi, siispä pidä käpy (verkon paikkausväline) mukana. Kuunnellaan kokeneempien juttuja. Kun pinta on täynnä lehtiä, siika voi olla niiden alla. Muulloin pitää varautua pitkään raskaaseen vääntämiseen ja se kysyy voimia. Tarkista mahdolliset reiät kalan saannin ja kiveen kolahtamisen jälkeen. Välillä suvannossa uiskentelee hylkeitä ja ne ovat vieneet monelta saaliin ja rikkoneet haavin. Miksi toiset saavat enemmän saalista. Silloin olet onnellinen kalaihminen. Suvantolupa oikeuttaa kalastamaan vain yhdellä vavalla, jossa on yksi viehe/yksi koukku. . . LUVAT JA MÄÄRÄYKSET Suvantolupa on helsinkiläisen viehekalastuslupa Vanhankaupunginkosken suvannolle. Kalastajat ovat pääosin päivisin ikäihmisiä, mutta illalla on paikalla myös työikäistä väkeä. kohdat paremmin. . Tee itsellesi optimaalinen lippo, sopiva silmäkoko ja haavin halkaisija sekä varsi mieleiseksi. Ainoastaan alle 18-vuotiaat eivät tarvitse suvantolupaa. Itselläkin on ollut monia kalattomia päiviä. HEILLÄ on enemmän voimaa, joten he jaksavat vääntää. Viikonloppuisin on tungosta ja uusia yrittäjiä tulee kokeilemaan onneaan. Kiitokset tiedoista ja vinkeistä kalatalousneuvoja Sari Snellmanille, Veijo Hurrille, Jukka Runsalalle, Hannu Tolppaselle ja Timo Rummukaiselle. Veden pinnan seuraaminen, joskus kalat kutevat pinnassa. . . Kaikki aikuiset tarvitsevat suvantoluvan, myös iäkkäämmät kalastajat. Ota haavista puun lehdet ja muut roskat pois. Voidaan kierrellä ja seurata, mitä muut tekevät. Ota huomioon veden kirkkaus, silloin kala arimmillaan, joten nopeaa toimintaa. HE ovat opiskelleet ym. . . HE käyttävät enemmän aikaa. . HAAVIN ULKOHALKAISIJAL LA saattaa olla merkitystä. Miten tulla paremmaksi siian lippoajaksi. Saalis on lähes varmaa loka-marraskuun vaihteessa, jolloin siikojen paras nousu yleensä tapahtuu. Koski kohisee omaa musiikkiaan ja kenties haavissa siika potkaisee. STADIN Kalajunnut on saanut nuoretkin innostumaan siian lippoamisesta
Siian koko on myös pienentynyt, eikä yli kilon siikoja juurikaan saada. Kokemusta on. Paavo HOOLI Kukkolankosken lippoaja Kesällä olin Lapin matkalla ja pysähdyin mennen tullen Kukkolankoskelle, joka on Suomen tunnetuin lippokalastuspaikka. Vapa ja haavi liitetään toisiinsa esimerkiksi laskettelusauvan pätkällä tai alumiiniputkella. Tiheämpi haavi on raskaampi käytössä. Tämäkin on kallis ratkaisu. Ennen päiville panoa osakkaat saavat käydä omin nokkinensa lippoamassa niin paljon kun lystäävät. Ajattelin, että juttuun tulisi vertailukohtaa hänen kertomastaan. Hiilikuituinen on kalliimpi ja sen käyttö vaatii varovaisuutta, sillä se murtuu helposti. Jos saaliiksi saadaan pois päästettävä kala, sitä on käsiteltävä varovaisesti. Yleisin koko on 35-45 milliä. Verkon kutominen täytyy tällöin hallita. Minulla on pieni osuus ja saan kesässä 250 siikaa riippuen tilanteesta ja siitä, kuinka paljon minulla on lippousvuoroja. Tilat järjestävät sitten lippomiehet ja silloin täällä on neljä lippomiestä, kaksi karilla ja kaksi täällä rannalla ja yksi lippovuoro kestää vuorokauden. Käännetään sivu kalan päälle suojaamaan kuivumiselta. Myös haavin vanteen ympärysmitta (60-100 cm) ja haavin syvyys vaikuttavat käytön raskauteen. Kun pannaan päiville, niin sitten kaikki saaliit jaetaan listojen mukaan tilojen osakkaille joka ilta kello 19. Hyvinä päivinä voi saada yli toistatuhatta siikaa, jopa 1 500, mutta nykyään se alkaa olla harvinainen tulos. Lippous jatkuu ns. päivä eli aloitettiin se virallinen lippous. Joillakin on kalapappi mukana. Niillä voi tainnuttaa saaliin. Seuraavista liikkeistä löytyy lippoamiseeen liittyvää materiaalia Kevra Oy: Kevytrakentajan verkkokauppa, hiilikuituputkia Kivikangas: Kalastustarvikkeet, Pietarinverkot, valmiita lippoverkkoja, verkon liinoja Liikkeet 32 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pitkällä varrella pystyy lippoamaan suuremman alueen, mutta se on raskasta käyttää. Niinpä lippo täytyy rakentaa itse tai löytää joku, joka osaa. Tarvitset puukon tai kalasakset siihen tarkoitukseen. Välineet Lippoamisvälineet Kalastusväline on pitkän varren päässä oleva ohuesta verkosta kudottu haavi. Suurin osa tykkää kalastaa istualtaan ja silloin pilkkireppu on hyvä ratkaisu. Koska lippoajien määrä on pieni, valmiita välineitä ei ole saatavissa kaupoista. Haavin silmäkoko riippuu siitä, minkä kokoisia siikoja haluaa pyytää. Siinä kulkevat eväät ja juomat sekä saalis kotiin. Haaviverkkoa on myynnissä ainakin yhdellä toimittajalla. Huomaa hyvät saaliinkäsittelyvälineet. HIILIKUITUINEN haavinvarsi murtuu helposti. Krenkulta tuli mies lippo kädessä ja niinpä jututin miestä. Nykyään siika on vähentynyt ja virallinen siian lippous on siirtynyt alkamaan elokuun alussa. Haavin vartena halvin vaihtoehto on lasikuituinen onkivapa. päivillä syyskuun 15. Taitava kaveri ostaa verkon ja saa siitä useita havaksia. Yksi vaihtoehto on ostaa eri poikkipintaisia hiilikuituputkia siten, että ne sopivat toistensa sisään, kuten teleskooppi onkivavassa. Suvannolla on kavereita, jotka voivat tehdä haavin vanteen/haaviverkon. Varsi ei saa olla liian taipuisa. Siika on kaikkein tärkein kala taloudellisesti. KOLMEN siian päiväkiintiö on täynnä. Kun siika on saatu, se tulee tainnuttaa ja verestää. Monilla on mukana sanomalehti, jonka päälle teurastettu kala laitetaan. päivän loppuun. Mieltymyksen mukaan voi käyttää muita ratkaisuja, kuten kevyttä tuolia. . Optimipituuden löytää itselleen kokeilemalla. KUKKOLANKOSKI on Suomen tunnetuin lippokalastuspaikka. Paavo Hooli kertoo SIIAN LIPPOUS AIKOINAAN Siian lippous pantiin päiville heinäkuun 16. Liitokset varmistetaan ja tiivistetään hyvällä muoviteipillä
Talo, joka järjestää lippouksen saa 15 kiloa suurimpia siikoja palkkioksi ja loput jaetaan vuorossa oleville taloille äyrimäärän mukaan, mikä tarkoittaa, että varakkaammat saavat isomman osan. Tämä koko koskiporukka on yhdenlainen yhteisö, ikämiehiä enimmäkseen, ja nuoria saisi tulla enemmän mukaan. Sitä ei ole ollut ennen ja se tietenkin vähentää meidän saaliitamme. Halmelippouksen aikana kalastusoikeuden omistavat aloittelevatkin lippoajat voivat harjoitella kalastuksen tuntumaa. Alkukesällä on muutaman viikon pätkä, jolloin perinnekalastajilla on lupa lipota myös lohta. Myöhemmin voidaan laittaa lisää siikoja varten. Lippoajat seuraavat siian nousun kehittymistä ja kyläläiset käyvät koskella kyselemässä saalismäärien kasvamisesta. Krenkut ovat talkoilla tehtyjä. SELITYKSIÄ Krenkku on yksi Kukkolankosken kulttuurimaiseman symboleista. KUKKOLANKOSKEA krenkkuineen, jotka ovat kosken päälle rakennettuja telineitä tai laitureita, joiden päältä kalastaja yltää lippoamaan kaukana rannasta, vaikka keskellä jokea. voivat halmelippouksen aikaan erillispäätöksellä antaa muillekin kyläläisille mahdollisuuden lipota. Paikalliset osakaskunnat . . YLI kilon siika on nykyään harvinaisuus. Se on kosken päälle rakennettava puinen teline tai laituri, jonka päältä kalastaja yltää lippoamaan kaukana rannasta, vaikka keskellä jokea. Siian lippoaminen on nyt ”pantu päiville” eli se on täysillä käynnissä virallisesti ja järjestäytynyt pyyntivuoroihin. HEINÄKUUN lopulla siikaa nousee koskesta ympäri vuorokauden. Jonkun verran heitä on mukaan tullutkin. HALMELIPPOUS Keväällä ja alkukesästä ennen järjestelmälliseen vuorolippoukseen siirtymistä osakkaat voivat lipota siikaa omaan tahtiin. halmelippousta, ja kun alkaa tulla siikaa hyvin, niin sitten pannaan päiville. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 33. On aikamoinen homma keväällä tulvavaiheen aikana, kun laitetaan lohille krenkkoja. Halmekauden aikana valmistaudutaan heinäkuun lopulla alkavaan kiivaaseen vuorolippoukseen, jolloin siikaa nousee koskesta ympäri vuorokauden. Nykyään joella on rauhoitus sunnuntai-illasta maanantai-iltaan myös siialle. SIIKA on tärkein kala taloudellisesti. Ennen päiville panoa voi kukin osakas lipota omaan tahtiinsa ns. Samalla tarkastetaan lippokuoppien kunto talven jäljiltä ja tehdään tarvittavaa puhdistamista ja kunnostamista. Myös kokeneet lippoajat verestävät taitojaan pitkän talven hiljaiselon jälkeen. Halmelippouksen aikaan siian nousu ei ole vielä voimakkaimmillaan ja kalastuksen ohella olosuhteita optimoidaan vuorolippousta varten. Sitä varten on olemassa omanlaisensa, astetta vahvemmat lipot. Perinnetieto siirtyy sukupolvelta toiselle. Lippomiehet lippoavat vuorokauden ja pitävät vain lepoja ruokatauon. He saavat palkaksi lippokalaa ja ruokakalaa
Ja vanhahan se onkin, mutta silti vaan edelleen tehokas. Monissa lusikkamalleissa on myös laaja kokovalikoima, josta löytyy hauelle aina sopiva. Jos kysytään keneltä tahansa haukea kalastavalta muutamaa varmaa lusikkaa hauelle, niin luultavasti vastausten joukossa ovat nämä kuusi varmaa valintaa. Proffa on siitä poikkeava uistin, että koukut on mahdollista laittaa kumpaan tahansa päähän mainio kalastavuus silti säilyttäen. Isojen Proffien värikartta on juuri laajentunut, herkuimpana ehkä tulitiikeri. Metalli materiaalina on myös helposti kopioitavissa, joten suosituista malleista on myynnissä myös kopioita, joiden laatu vaihtelee paljon. Haukea varten koukut ovat heittomalleissa jo valmiina leveämmässä päässä ja näissä lusikan taivutus on hieman eri kuin perusmallissa. Professor 115/28 g perusvärissä hopea/kupari. Professor (Kuusamon Uistin) Klassikko. Kesäuistin Klassikko 34 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Monet suositut ja edelleen myynnissä olevat mallit ovatkin jo yli satavuotiaita. Hauelle suurimmat 7ja 8-senttiset ovat käytetyimmät. Merellä sininen väri on aina varma valinta, mutta sisävesissä ahvenen värinen on parempi. Bete Krokodil (Finlandia Uistin) Krokon molemmista päistään suippo, mutta keskeltä melko leveä malli on sivuprofiililtaan lievästi s-mallinen saaden aikaan vilkkaan uinnin. Alkuun värit olivat metallivärejä, hopeaa, messinkiä, kuparia ja jopa kullattuja. Nykyisin värivalikoimat ovat päätähuimaavat, kun erilaiset painotekniikat ja teippaukset mahdollistavat aivan mitä tahansa. Värivalikoima on Krokossa hyvin laaja, ja eri värejä kannattaakin kokeilla ahkerasti. Krokodil 80/23 g BSF, eli klassinen meriväri. Kroko onkin selkeästi kesäuistin ja siten monille vain kesällä kalastaville ykköstykki. Hauen kalastukseen käyvät malliston kaikki vaihtoehdot, suurimmasta 18 sentin mittaisesta aina pienimpään 7,5 sentin malliin. Laita lusikkasi haukisoppaan, tässä KUUSI VARMAA VALINTAA lääkärin määräyksestä TE K S T I J A K U VA T KIMM O K OI VI ST O L usikkauistin, tuo niin kovin arkinen ja vanhanaikainen hauenhoukutin
ABU Atom 25 g värissä Z. Ohuiden lusikkauistinten kikka on laittaa kaksi lusikkaa samoihin uistinrenkaisiin. LÄÄKÄRIN MÄÄRÄYKSESTÄ ainakin pari lusikallista hauelle joka kalareissulla! Ruohikkouistin Yleisuistin Kylmään veteen Kesäaikaan VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 35. . Taimenuistimena tunnettu malli, joka ansaitsee paikkansa haukipakissa kesäaikana. Minnow Spoon (Rapala) Maailman parhaaksi ruohikkouistimeksi tituleerattu yksikoukkuinen lusikkauistin. Leveys ja peräosan voimakas kuppi saavat aikaan erittäin hitaan keinahtelevan uinnin, joka on omiaan houkuttamaan haukia erityisesti kylmässä vedessä. Vedessäkin hieman toisiaan vasten kilisevät lusikat ovat kovaa valuuttaa haukikalassa. 10-senttinen Minnari värissä Pink Parrot. Suurimmat, eli 12ja 9-senttiset koot on tehty erityisesti haukea ajatellen. . Käyttövinkkejä Monissa lusikkauistimissa on oletuskoukkuna melko pieni kolmihaara, joten usein se on hyvä vaihtaa numeroa suurempaan koukkuun. Räsänen (Kuusamon Uistin) Alkuun Räsäsen 7:aa oli kaksi kokoa, 70 mm ja 90 mm, värit metallivärejä. . Toisaalta alkuperäinen 7-senttinen ja 20-grammainen on hyvä perusvalinta yleisuistimeksi, kun sitä voi heittää lähes millä vain välineillä. Uinti säilyy parhaiten ohutlankaisilla koukuilla. Siinä on vahvat aaltopokkaukset tuomassa lisää elävyyttä uintiin. Useille kalamiehille ainoa oikea valinta, kun mennään puskakalaan, koska se oikeasti pystyy uimaan melko tiheässäkin kaislikossa tarttumatta niihin kovinkaan usein kiinni. Hitaasti pohjaa kohti leijaileva lusikka on hauelle monesti vastustamaton tarjous. Nykymallissa 7:aa ei nimessä enää ole ja kokojakin on hyvin laaja valikoima. . Lisäksi seiskan värikartta on Kuusamon Uistimen laajin pitäen sisällään myös Sakke Yrjölän upeat kalaimitaatiovärit. Gibbs Croc 24 g hyvässä ahvenvärissä. Leveitä lusikoita kannattaa käyttää syvemmässä vedessä myös pilkin tavoin isolla yksihaarakoukulla ja pikku jigillä maustettuna. Monissa malleissa on lisäksi paksuja ja siten raskaillakin haukivälineillä helppoheittoisia versioita. Valitettavasti sama koskee myös kalan tarttumista, eli läheskään kaikki kalat eivät jää isoon ruohosuojattuun yksihaaraan kiinni yhtä hyvin kuin kolmihaarakoukkuun. Atomin värikartta on laaja ja siinä on värejä, jotka tuovat lisää hyviä vaihtoehtoja haukipakkiin. Atom (ABU) Atom on molemmista päistään leveä ja pituussunnassa vain yhteen suuntaan taivutettu. Eläväinen, nopea uinti houkuttaa kesävilkkaiden pikkukalojen perässä risteileviä haukia takuuvarmasti. Kokovalikoimasta 8ja 10-senttiset ovat erityisen hyviä hauelle ja värikartta on varsin mainio. Salamander, Kulpkrokodil, Smeds 17, Krokodile, Croc, Hammer, jne. Värejä ja kuoseja, joita ei muista lusikoista juuri löydy. Räsänen 90/28 g, mainio makrilliväri vuodelta 1994
Heddon Grazy Crawler Haukea pintavaapulla S ain noin 40 vuotta sitten amerikkalaisen bassivieheen, kehutun Heddon Tiny Grazy Crawler pintavaapun. haukia, ahvenia ja säynettä. Viehettä on ainakin kahta kokoa, tavallinen 6 cm ja 17,5 g sekä ”Tiny” 4,5 cm ja 7 g. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Jos hauki on syönnillään, se käy tällaiseen houkuttimeen pitkänkin matkan päästä.” HEDDONIN Crazy Crawler väri Bullfrog. Heddonin Crazy Crawler on legenda, sillä Heddon esitteli vaapun jo vuonna 1940 saatuaan patenttioikeudet Donaly Lure Companylta eli yli 80 vuotta sitten. ”käsialavieheitä”. Niitä uitetaan epätasaisesti, voimakkaasti nykien, jotta ne plopsahtelisivat, kurluttelisivat, mojahtelisivat ja panisivat veden kuplimaan ja läiskymään. Sen Bullfrog (härkäsammakko) värin on mainittu olevan aivan yliveto. Vaikka viehe on etupäässä Amerikan markkinoille, se kalastaa myös Pohjolassa, sen olen itsekin todennut. Harvan vieheen valmistus on näin pitkä, etenkin ulkomuodoltaan näin erikoisen. Pelkäsin menettäväni harvinaisen pintavaapun hauen suuhun, joten arkistoin vaapun, tosin ainakin pykälää isompaa ”hullua Heddonia” on vielä ollut netin kautta myynnissä Suomessakin. Ihmettelin alkuun erikoista ”sammakkoviehettä”, kunnes ulkomaisesta kirjallisuudesta selvisi, että pintavaaput olivat ns. Pintavieheen ärsytys perustui kelauksella ja vavalla annettuihin liikkeisiin, käytön oppi nopeasti. 36 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. seuraavaa: Haukea pintavaapulla ”Pintavaapun pyyntiteho perustuu tavallisesti enemmän äänija paineaaltoihin, joita viehe synnyttää vettä kyntäessään. Matalassa ja kasvillisuuden seassa sammakkoviehe kiinnosti molskutuksellaan mm. Jyrki Jahnukaisen Jyrki Jahnukaisen ja Veikko Rinteen Veikko Rinteen Kalamiehen käsikirja (WSOY, 2000) kertoo ”Haukea pintavaapulla” kappaleessa, että pintavaapuilla kalastus Suomessa oli vielä tuolloin vähäistä, mutta mielenkiintoista. Pitkä elinkaari kertoo, että vieheen täytyy olla hyvin toimiva. Itse pintavaappukalastuksesta kerrotaan mm. Vieheeseen hyökkäävä kala yllätti usein iskuillaan ja pienenkin kalan isku antoi usein vaikutelman paljon suuremmasta vesipedosta
Päätöksen mukaan lohen istutusvelvoite kalatalousvelvoitetta muutetaan siten, että siihen lisätään velvoite selvittää, suunnitella ja laittaa vireille hakemusasiana merilohen ja -taimenen vaelluksen ja poikasten alasvaelluksen mahdollistavien rakenteiden toteuttaminen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 37. Se jää nähtäväksi”, Nissén sanoo. ELY-keskuksen mukaan päätöksessä on merkittäviä puutteita ja se on monelta osin ongelmallinen yleisen kalatalousedun toteutumisen näkökulmasta. Ratkaisuissa todetaan, että Kemija Iijoen kalatalousvelvoitteiden osalta on tapahtunut olosuhteiden olennainen muutos ja velvoitteet on syytä arvioida uudelleen. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomainen vaati hakemuksissaan, että Kemijoen ja Iijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteet muutetaan vastaamaan nykytietämyksen mukaista voimalaitosten rakentamisen seurauksena syntynyttä kalaston hoidon tarvetta. Vielä on tietysti avoinna, miten asia lopulta yksityiskohtaisesti etenee. Suomen Vapaa-ajankalastajat tyytyväisä päätökseen Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Petter Nissén kertoo SVK:n olevan tyytyväinen siihen, että pitkään odotettu AVI:n päätös vihdoin tuli. ”Viranomaisetkin ovat tajunneet vaelluskalojen heikon tilanteen. kalaverkkoja. Myös lohen ja meritaimen istutusvelvoitteita lisättiin. Lapin ELY-keskus hakee muutosta avin päätökseen Lapin ELY-keskus tiedotti syyskuun alussa hakevansa muutosta aluehallintoviraston Kemija Iijoen kalatalousvelvoitteita koskevaan päätökseen. JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI www.punamusta.com AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta AVI POHJOIS-SUOMEN AVI: SELVITYKSET Kemijoen ja Iijoen kalateistä ja niiden toteuttamisesta on aloitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut ratkaisut Lapin ELY-keskuksen hakemiin Kemija Iijoen velvoitemuutoshakemuksiin. Aluehallintovirasto on esimerkiksi virheellisesti hylännyt Lapin ELY-keskuksen hakemuksessaan esittämiä vaatimuksia koskien muun muassa vanhojen uomien vesittämisratkaisujen selvittämistä sekä velvoitteen tarkistamista määräajan puitteissa. Hienoa hänestä on myös se, että tähän on päästy nimenomaan kalatalousviranomaisen eli Lapin ELY-keskuksen hakemuksesta. Aluehallinto on muuttanut Kemijoen, Raudanjoen ja Iijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteita koskevia päätöksiä. Lapin ELY-keskus katsoo myös, että aluehallintoviraston päätöksessä ei ole annettu lain mukaisia, riittävän täsmällisiä ja yksiselitteisiä kalateiden rakentamista ja toimintaa koskevia reunaehtoja. ”On hienoa, että voimayhtiöille tulee nyt velvollisuus ruveta valmistelemaan näihin kahteen jokeen kalateitä ja alasvaellusväyliä mahdollistamaan merilohen ja -taimenen luontaisen elinkierron”, Nissén korostaa. Kokonaisuudessaan aluehallintoviraston päätös heijastelee edelleen vahvasti istutuskeskeistä velvoitehoitoa. laplap@laplap.fi www.laplapshop.fi Kotimainen laadukas Aateli kalaverkko korkeus 1,2 m – 10 m pituus 30 m tai 60 m Hinnat alkaen 28 € Edullinen ja hyvin pyytävä Asseri kalaverkko korkeus 1,8 m – 5 m pituus 30 m tai 60 m Hinnat alkaen 19,90 € Kysy isommista eristä tarjous LapLapin verkkokauppa on avattu Pohjolan oloihin suunnitellut tuotteet! Ollaan myös kalastajien asialla. Laaja valikoima mm
Jos tavoitteena on 20 sentin taimen, kannattaa usein unohtaa Suomessa istutetun kirjolohen kalastuksessa käytettävät vavat. Olen yhä tätä mieltä, toisaalta ei perho ole mitenkään vähäinen tekijä, koska se on kuitenkin se viimeinen linkki kalastajan ja kalan välillä. . KALAN mittaus menossa Slovakiassa. Kaksi ehkä tärkeintä tekijää ovat, että kalastaa oikeassa paikassa ja oikealla tekniikalla. Yritän tässä sanoa, että käytettävä tekniikka ja kalusto valitaan tilanteen mukaan ja niillä on usein paljon merkitystä. KALAN SAAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÄT Yritetään listata yleisesti kalansaantiin vaikuttavia tekijöitä. 38 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pintovalle kalalle on usein turha heittää painavaa streameria ja toisaalta maailman paraskaan tekniikka tai perho ei pelasta, jos kalastettavassa kohdassa ei yksinkertaisesti ole kaloja. . KALAN tuontia mittaukseen Slovakiassa. K U V A T K AI KA LLIO J A MA RI A TU OM IN E N T EKS T I K AI K AL L IO perhonurkka KILPAKALASTUSPERHOJEN tarinaa O len aikaisemmin kirjoittanut kilpaperhokalastuksesta useammasta eri näkökulmasta. Yhdessä jutussa mainitsin, että perhon merkitys on pienempi kuin, mitä moni luulee. Seuraavaksi pitää ottaa huomioon tekninen osaaminen ja välineet. . Jos perhon on tarkoitus tulla vapaasti virran mukana, vaatii se ainakin hieman teknistä osaamista ja ymmärtämistä esimerkiksi perukkeiden merkityksestä. En tarkoita, että perhon pitäisi aina tulla vapaasti virran mukana tai, että pitäisi aina käyttää kevyitä välineitä. Kun kalastetaan pientä kalaa, pitää myös vavan olla siihen tarkoitettu. Tässä jutussa yritän avata perhon merkitystä kilpakalastuksessa, ja samalla kerron jokusen tarinan, miten kahdessa viimeisessä MM-kilpailussa on löytynyt muutama itselleni tärkeä perho. HIENO kisaturpa Orava-joelta Slovakiassa
Olen aikaisemmin kertonut, että kansainvälisissä kilpailuissa on harvoin liikaa aikaa. Koukku: 16 tai pienempi Kuula: kupari tungsten Pyrstö: coq de leon Runko: harmaa sidontalanka alla ja Hends body quills BQ-06 päällä Häkilä: naturelli cdc PERHON OMINAISUUKSISTA Seuraavaksi pohditaan itse perhon ominaisuuksia. Muistaakseni minä sanoin, että katsotaanpa, mitä hyönteisiä on sillalla olevassa hämähäkinseitissä ja näimme siinä kellertäviä ötököitä. Sopiva koukVAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 39. Yhteistä niille on, että runko on usein sidottu Hendsin spectra duppingista numero 45 tai 46, jotka ovat väreiltään mustahkoja. Otetaan käytännön esimerkki: Kohtuu usein ottiperhoa on mukava olla kahdessa eri koukkukoossa. KALA KATSOO YLEISOLEMUSTA Tiivistettynä voidaan sanoa, että perho on kalansaannissa vain yksi tekijä, eikä kierteiden tai siikasten määrällä perhossa ole väliä, kunhan ne ovat suunnilleen sopivia. Olin aikaisemmissa kisoissa kalastanut samalla joella ja tunnistin kyseisen paikan ilmakuvista, minkä vuoksi halusin mennä sinne katsomaan. Kalastaessa tehokkaasti perhoja kuluu, jolloin tällä on merkitystä. Tämä yhdistettynä perhon sopivaan tarjontaan sopivassa paikassa sopivaan aikaan johtaa siihen, että kala haukkaa perhon. Jos perho ei ole paikassa, josta kala viitsii sen hakea, on sillä hankala saada kaloja. Näistä sanoisin, että paino on tärkein tekijä. Esimerkiksi perinteinen perho Copper John on kielletty näkyvän painotuksen vuoksi. Jos on 4 eri versiota samasta perhosta ja jokaista versiota tehdään 4 kappaletta, tarkoittaa tämä yhteensä 16 kappaletta yhtä perhomallia. Eli vaihdoin runkomateriaalin kimaltelevasta duppingista mattamustaan luonnolliseen muskrattai opossumiduppinkiin. perhonurkka “Mattamusta” Mustat perhot ovat hämmentävän usein hyviä. Usein sitä perhoa pitää myös olla tehtynä useassa eri painossa. Kilpailusäännöistä kannattaa nostaa esiin kaksi asiaa: koukussa ei saa olla väkästä ja näkyvänä painotuksena saa olla korkeintaan yksi maksimissaan neljän millin kuula. Tämän jälkeen otetaan huomioon kaikki nälkäiset puut ja ahneet kivet, minkä vuoksi pitää jokaisella versiolla olla myös varakappaleita. Yksi kuuluisa perho, jolla on saatu paljon kalaa, on “tsekkinymfi”. Oletetaan, että perho on sääntöjen mukainen ja pohditaan, mitä muita ominaisuuksia sillä pitää olla. Tärkein huomioon otettava tekijä on, että perho täyttää kilpailusäännöt sekä kalastuspaikan säännöt. Itselleni kriittisiä tekijöitä ovat paino, väri, koko, hahmo, koukku ja nopea sidottavuus. Voi kyllä olla, että Jannekin sitä ehdotti, en muista tätä tarkasti. Muilla tekijöillä on merkitystä, mutta niitä on hankalampi laittaa tärkeysjärjestykseen. Kuvan perho on minun versioni aiheesta. Tässä vaiheessa viiden minuutin perhoilla on edessä hieman yli viiden tunnin sidontaurakka, kun taas 12 minuutin perhoilla edessä on lähes 13 tunnin urakka. Kyseisellä poolilla joen yli menee pieni huonokuntoinen riippusilta, jonka päällä tasapainottelimme. Joka tapauksessa ötökät jäivät mieleen ja sen vuoksi teimme keltaisia perhoja. Ei kala kierteitä laske vaan, että perho vaikuttaa yleisolemukseltaan syötävältä kyseisellä hetkellä. En tiedä, oliko tämä paras vaihtoehto, mutta itse sain mielestäni kyseisellä perholla hyvin kaloja ja minulla oli hyvä luotto siihen. Jos oletetaan, että perhoa pitää olla vain kahdessa eri koossa ja kahdessa eri painossa, tarkoittaa tämä jo neljää eri versiota. Slovakian MM-kisoissa pohdin, että varmaan aika moni käyttää jotain spectra duppinkia mustana, ja sen tähden päädyin tekemään perhosta neutraalimman version. Jos sitten kisaboksissa on 4 eri perhomallia, tarkoittaa se yhteensä 64:ää perhoa. Koukku: 16 tai pienempi Kuula: hopea tungsten Pyrstö: musta kukko Runko: musta muskrat tai opossumi “Keltainen” Minä ja Janne Miettinen kävimme katsomassa harjoittelun aikana Slovakiassa kisavettä Orava-joella. NOPEAN SIDOTTAVUUDEN MERKITYS Haluan nostaa esiin listan viimeisen ominaisuuden, eli nopean sidottavuuden. Sain Slovakiassa varmaan eniten kalaa litkalla, jossa oli “mattamusta” päädyssä ja “keltainen” ylhäällä. Tästä on myös pieniä variaatioita
Ehkä yksi syy tämän perhon miedolle suosiolle oli sen kohtuullisen hankala sidottavuus. Molemmat tärpit olivat hyvin voimakkaita. Tässä vaiheessa moni varmaan alkaa pohtimaan, että millaisia sitten ovat kilpakalastuksessa käytettävät perhot. MITEN PERHOT VALIKOITUVAT. Huono kalastaja taas voi jäädä maailman parhaallakin perholla kokonaan ilman kalaa. “Sulkasääski” “Sulkasääski” on luomus, jonka tein Ranskassa vuoristojärvellä näkemieni ötököiden perusteella. Ne eivät ole mitään virallisia perhoja tai niiden nimiä, mutta usein kisareissulla joku tietty perho saa puhekielessä jonkun kuvaavan nimen, josta muut tunnistavat perhon. Oma kritiikkini maajoukkuetoiminnassa on hieman kohdistunut OT:hen, eli orange tagiin. No, käytännössä sekaannuksia sattuu ja samasta perhosta on myös eri tekijöillä eri versioita. Toinen oli meidän oppaamme perho, joka näytti aika paljon tältä perholta. Kyseiset perhot valikoituivat, koska näiden kaikkien takana on joku pieni tarina. Otetaan vaikka esimerkkinä RRK, eli red ribbed killer. Aika usein ihmisillä on suosikkiperhoja, joita testataan heti. Olen arvotellut sitä, että osa kilpailijoista on mielestäni liikaa tottunut kalastamaan sillä ja sen vuoksi muut perhot eivät saa välttämättä tarpeeksi mahdollisuuksia. Ensimmäinen olivat Ranskan vuoristojärvillä nähdyt lukuisat koskikorennon näköiset ötökät. Miten perhot sitten valikoituvat kansainvälisillä kisareissuilla. Muistin, että f-fly on ihan hyvä perho ja siinä on sopiva profiili, joten tein siitä sitten kokomustan version. Periaatteessa sama perho, mutta kuitenkin aika erilainen. Taimenet ottivat välillä tämän perhon luottavaisesti järvellä, joten kyllä siinä useammat palikat osuivat kohdalleen. Kyseinen perho on varmaan maailman paras yleisperho ja se on lähes jokaisella reissulla ollut kisaboksissa mukana. Esittelen seuraavaksi itselleni merkitykselliset perhot “mattamusta”, “keltainen”, “sulkasääski” ja “musta f-fly”. Tällä perholla sain jokusen vaikean kalan ja katkotin kahdet siimat, mistä soimaan yhä itseäni. En tiedä, mikä totuus on, mutta sen tiedän, että minun ensimmäisessä versiossani pyrstö oli peltopyytä, kierre pinkkiä wireä ja häkilä peltopyytä. Siinä sitten pohdin, että joku helppo, musta, passelin kokoinen ja sopivalla profiililla oleva perho voisi olla hyvä. Sen vuoksi usein kisareissulla perho pyydetään fyysisesti nähtäville. Perho kelpasi pintakalvossa ja myös uponneena. Tämä taisi olla paras järviperhoni kyseisessä kisassa. Sitten syystä tai toisesta tulee jotain muuta kautta mukaan myös muita perhoja. Kuvissa olevat perhoyksilöt ovat minun kisareissuiltani, todennäköisesti niillä kaikilla on kalastettu MM-kilpailuissa. ku puolestaan vaikuttaa siihen, että on myös hyvät mahdollisuudet saada kala haaviin asti. MILLAISIA OVAT KILPAKALASTUSPERHOT. Koukku: 16 tai pienempi pinturikoukku Runko: perässä kondoorikotkan korvikesulkaa pallukka, keskellä mustaa sidontalankaa Siivet: harmaa kukko tai kana Selkäkilpi: musta fasaani tai kondoorikotkan korvike Häkilä: lyhyt musta kukko Etutupsu: valkoinen globrite tai joku vastaava “Musta F-fly” Tällä perholla oli kaksi innostajaa. Tänä vuonna Ranskassa MM-kilpailuissa RRK oli parissa paikassa meidän ykkösperhomme ja siinä pyrstö oli coq de leonia, kierre jotain oranssia lankaa ja häkilä naturellia cdc:tä. Kilpailujaksolla saatavaan kalamäärään vaikuttavat siis monet tekijät, ja taitava kalastaja voi saada ison saaliin keskinkertaisellakin perholla. Tämän perhon historia on minulle epäselvä, mutta olen luultavasti törmännyt siihen joskus kauan sitten matkoillani Tsekeissä. Toisaalta olen kuullut tarinoita, että se olisikin jopa Suomesta lähtöisin. Koukku: 16 pinturikoukku Runko: musta pinturiduppinki Siipi: musta cdc perhonurkka 40 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Rokastaminen, eli kalan pyydystäminen pyrstöstä tai muualta kuin suusta, on epäreilua sekä kalastajaa että kalaa kohtaan. Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi viidenneksellä. Mutta nyt kaikki muuttuu ja pääset mukaan Urpon seikkailuihin. Ensimmäinen saalis Kalastus on parhaimmillaan kärsivällisyyden ja taitojen leikkiä. Perämerellä pesämäärät pysyivät lähes ennallaan. Pohjanlahdella laskettiin noin 16 900 pesää, joista Selkämerellä noin 11 900, Merenkurkussa 2 750 ja Perämerellä 2 250. MERIMETSO SUOMEN merimetsokanta kasvoi yli kymmenen prosenttia Kesällä 2024 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 31 950 kappaletta. URPO UPPOPERHO TIESITKÖ TÄMÄN Urpo Uppoperho on lehtemme uusvanha sarjakuva. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 41. Vaikka saaliin saaminen voi toisinaan tuntua haastavalta, on tärkeää muistaa, että reiluus ja kunnioitus luontoa kohtaan ovat kalastuksen ytimessä. Urpo on ihan ihmeperho 1980-luvulta! Se on ollut horroksessa Kajaaninjoen töyräällä jo vuosikymmeniä. Merimetson pesimäkannan kasvu keskittyi toistamiseen Satakuntaan eteläiselle Selkämerelle ja Suomenlahdelle, joissa lisäys oli 28 ja 16 prosenttia, noin 2 500 ja 1 500 pesää. Sisämaassa havaittiin viime vuoden tapaan vain yksi 14 pesän suuruinen yhdyskunta Päijät-Hämeessä. Merikotkan vahvimmalla esiintymisalueella Saaristomerellä kanta sen sijaan pieneni edelleen, ja pesiä oli noin 480 vähemmän kuin edelliskesänä ja lähes 2 000 vähemmän kuin vuonna 2019. Pesimäkanta kasvoi edelliskesästä 14 prosenttia, noin 4 035 pesää. Suomenlahdella pesiä oli noin 11 090 ja Saaristomerellä 3 950. Kala voi vahingossa tarttua esimerkiksi pyrstöstä. ”Viron merimetsokanta kaksinkertaistui noin 33 600 pesivään pariin vuosina 2015–2022 ja myös Ruotsin pesimäkanta on kasvanut merkittävästi, kun taas Itämeren eteläosien kannat ovat pysyneet melko vakaina. Merenkurkussa pesien määrä kasvoi viiden vuoden taantuman jälkeen noin 720 pesällä. Urpo on kajaanilaisen perhokalastajan ja kalapaikkaoppaiden kirjoittajan Simo Yli-Lonttisen luomus. Ilmeisesti jo viime vuonna alkanut tulomuutto muista Itämeren maista on kasvattanut pesimäkantaa noin neljänneksellä melko vakaan jakson 2015–2022 jälkeen. On ilmeistä, että naapurimaidemme voimakkaasti vahvistuneet kannat heijastuvat meille nyt tulomuuttona”, toteaa tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). Vastuullinen kalastaja pyrkii aina saamaan kalan puhtaasti suusta kiinni
TEKSTI JA KUVAT ANSSI VAINIKKA KUNNOSTUKSET VirtavesiKUNNOSTUKSISTA OPITTUA 42 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Kutusoran lisäämisessä on usein järkeä mutta tässä soran alkuperä saa raapimaan päätä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 43. Minkälaisilla neuvoilla eteenpäin. Virtavesikunnostuksia on toteutettu vanhojen uittosääntöjen kumoamisista lähtien ja enenevissä määrin myös talkootöinä. Minkälaista oppia tehdyistä kunnostuksista on saatu ja voitaisiinko tulevaisuudessa jotakin tehdä paremmin tai ainakin välttäen pahimmat virheet. Myös vapaa-ajankalastajat ovat näihin kunnostuksiin osallistuneet
Kaikilla eläinkannoilla on myös genetiikan sanelema minimikoko: muutaman emokalan muodostama kalakanta ei ole pitkällä . 44 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kaikkien ammattilaisten yhteinen viesti vaikutti olevan, että ennen soraämpärin kippaamista olisi parasta käyttää hetki miettimiseen ja palautteen kysymiseen. VARSINKIN 1990-luvun kunnostuksissa käytettiin liikaa isoja kiviä ja jätettiin liian usein veneväylä, joka vie rannoilta tarvittavan veden. TAVOITETILA. ENNALLISTAMISTA VAI KUNNOSTAMISTA. Jos kunnostuksella tavoitellaan taimenkannan vahvistumista, tulisi tietää, että taimenkannan kokoa rajoittaa nimenomaan lisääntymisalueiden vähyys. On jopa hieman vaikeaa hahmottaa, minkälaisella tarmolla ja työmäärällä virtavedet aikoinaan perattiin: uiton mahdollistamiseen käytettiin kymmeniä tuhansia miesja konetyötunteja, eikä samanlaista taloudellista kannustinta ymmärrettävästi ole enää tuhon korjaamiseen. Suomessa kynsin ja hampain vastustettu EU:n ennallistamisasetus edellyttää, että heikentyneitä vesistöjä palautetaan hyvään tilaan. Luontoa ei yleensä ole tarpeen kohentaa, vaan kunnostuksella tulisi pyrkiä korjaamaan ihmisen aiemmin aiheuttama ongelma. Virtavesien osalta tämä voi tarkoittaa muutamien tuhansien kilometrien ennallistamistavoitetta, kun toteutetut ja suunnitellut kunnostukset kattavat soiden tapaan vain yksittäisiä prosentteja tarpeesta. Tulosten saamiseksi olisi hyvä miettiä, mitä kunnostuksella halutaan ja lopulta todentaa, onko tavoite saavutettu. Suurin osa perkauksista on toteutettu uiton, maaja metsätalouden peruskuivatuksen, tulvasuojelun ja vesivoimatuotannon tarpeista lähtien jo, ennen kuin nykyiset sukupolvet ovat syntyneet, eikä hävityksen määrää siksi ole helppoa käsittää varsinkaan, kun luonto on jo peittänyt toimien selkeimmät jäljet. Jotta kunnostamisen sudenkuoppia osattaisiin välttää, kysyin parhailta suomalaisilta virtavesikunnostusten asiantuntijoilta kokemuksia tärkeimmistä kunnostuksissa huomioon otettavista asioista. Yksi suurimpia kalatalouden ongelmia on puute realistisista visioista ja määrällisistä tavoitteista. S uomessa on yli 40 000 kilometriä perattuja jokia ja puroja. Tällöin voidaan puhua ennallistamisesta, vaikka lopputuloksena kalat saisivat jopa alkuperäistä paremmat olosuhteet. Tavoiteltua taimenten runsastumista ei saavuteta, jos kantaa rajoittaakin kalastus, vedenlaatu tai esimerkiksi talviaikainen kuivuus. Tyypillisesti perkauksen yhteydessä uomaa on kavennettu, suoristettu ja syvennetty, minkä vuoksi sen vesieläimistön kannalta tuottava pinta-ala on kutistunut merkittävästi alkuperäisestä. Luontaisia virtavesiuomia voi nähdä lähinnä tiettömien taipaleiden takana Ylä-Lapissa. Myös kunnostuksia on toteutettu usein suurella innolla mutta ilman harkintaa ja tavoitetilan määrittelyä, ja varsinkin ilman seurantaa
. Tolonen lisäsi, että rantametsien suojelu ja suojakaistojen varmistaminen tukevat vastavuoroisesti virtavesien ekologista tilaa ja kalatuotantoa. Turunen muistutti, että perkuuvallien loivennuksella ja rantojen hoidolla voidaan lisätä myös rantaeliöstön monimuotoisuutta. Uoman muokkaus ei ratkaise vedenlaatuongelmia Lyhyen uomajakson muokkaus ei vaikuta merkittävästi vedenlaatuun, mutta lisäämällä uomaan materiaalia, kuten karkeaa puuta, voidaan parantaa joen pidätyskykyä. Nämäkään eivät ole vesialueen omistajan hallittavissa, mutta onnistumisen mahdollisuudet ovat heikot, jos taimenen kannalta soveliasta kasvukautta eli noin 7-19 asteen (optimaalisesti 10-15 °C) lämpöistä vettä on kovin lyhyen aikaa, vesi loppuu kuivakausina tyystin tai sedimentoitumista ei saada kuriin. Sweco Finland Oy:n vesistöasiantuntija Janne Tolonen painotti priorisoinnin tärkeyttä: ensiarvoista olisi suojella olemassa olevat kutualueet ja varmistaa vesien vaellusesteettömyys, kun taas kunnostustoimille saataisiin eniten vastetta hyvälaatuisissa vesissä, joissa ne korjaavat pullonkaulaongelmia. . VARSINKIN aiemmin suosittiin kynnystyksiä, joilla luodaan allasmaisia vesialueita, jotka voivat olla petokalojen suosiossa. Kunnostuksia arvostellaan innokkaasti, vaikka olisi muistettava, että niitä tehdään aina erilaisten reunaehtojen rajoissa ja niissä harvoin päästään kalojen kannalta optimaaliseen tulokseen. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi syksyisin putoavat lehdet jäävät kiinni uomassa oleviin rakenteisiin, ja lopulta kaloja lihottava pohjaeläimistö pystyy tämän resurssin hyödyntämään. Vedenlaadultaan virheettömissä puroissa tavataan taimenia, vaikka lisääntymiseen soveltuvaa soraa ei vaikuttaisi olevan lainkaan. PUROIHIN kertyvä hiekka peittää kivenkolot ja vie elinmahdollisuudet niin kaloilta kuin pohjaeläimiltä. Vaikka luontaista lähdevaikutusta olisikin, tarvitaan varjostavaa rantapuustoa ja mieluiten ojittamattomia soita, jotka pidättävät ja puhdistavat vettä. Kunnostustoimiakin tärkeämpää on huolehtia veden riittävyydestä, tulvien hallinnasta ja lämpötilan pysymisestä riittävän alhaisena. . Mitä enemmän erilaisia vaihtelevia rakenteita uomassa on, sitä enemmän uoma tarjoaa erilaisia mikroympäristöjä eri tavoin ruokaileville pohjaeläimille ja erilaista pienympäristöä vaativille kaloille. IHMINEN NÄKEE JOEN ERI TAVALLA KUIN POHJAELÄIN Tutkimukset ovat osoittaneet, että vedenlaatuja leviämistekijät ovat pohjaeläinten kannalta uoman rakennetta tärkeämpiä: uittoperatussa ja luonnontilaisessa tai kunnostetussa koskessa voivat elää samat lajit, korkeintaan hieman eri runsaussuhteissa. UOMAN MUOKKAUS VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 45. tähtäimellä elinkelpoinen, vaan keskenään kutevia kaloja tulisi olla vähintään 500. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jarno Turunen muistutti, etteivät kaikki virtavedet ole koskaan olleet lohikalavesiä, ja luontainen monimuotoisuus tulisi sekin säilyttää, eikä pyrkiä rakentamaan jokaisesta virtavedestä samanlaisen kunnostusmallin mukaista standardijokea. Esimerkiksi vesiliikenteen vaatima veneväylä vie väistämättä edellytykset ennallistaa koskea kalojen ehdoilla. Vapaa-ajankalastajan kannalta toivoisi, että kunnostuksissa otettaisiin huomioon toisinaan kompromissina myös kalastettavuus. Hiekka ja muu hienojakoinen aines peittävät tehokkaasti kivien koloja, ja vievät näin uomaa yksipuolistamalla elinmahdollisuuksia kaikelta eliöstöltä. TAIMENEN mädin kehitys vaatii hapekasta vettä
46 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Taimen tarvitsee kutupaikakseen riittävän paksusti karkeaa, mutta kalan liikuteltavissa olevaa soraa, joka pysyy puhtaana, vesittyneenä ja hapekkaana läpi talven. Monet purotaimenkannat ovat geneettisesti kapeita, eikä niiden vaelluskäyttäytymisen palautumisesta ilman vaeltavista kannoista tulevaa geenivirtaa ole varmuutta. Myös pienet poikaset tarvitsevat suojakivikon lisäksi riittävän syvää vettä talvehtimiseen. Vaelluspoikaskokoa tai aikuisuutta lähenevät taimenet voivat asuttaa jo hieman syvempiä ja vuolaampia virranosia, mutta vasta isot kutukalakokoiset taimenet vaativat suuria kiviä ja syviä monttuja piilopaikoikseen. Tämän tiedon tulisi vihdoin päätyä päättäviin pöytiin, sillä aikaa vielä sinnittelevien taimenkantojen elvyttämiseen ei ole loputtomasti, vaan geneettinen köyhtyminen jatkuu pienissä kannoissa edelleen. MONIPUOLISESTI kunnostettua metsäpurouomaa, joka tarjoaa pienympäristöjä etenkin varttuneille taimenen poikasille. Touko-kesäkuussa 10-15-asteisessa vedessä poikaset nousevat sorasta ja hakeutuvat pitkänkin matkan alavirtaan löytääkseen sopivan suojaisen, usein sammalten laikuttaman matalan kivikon, jonka suojissa ne kehittyvät vielä 1-2 kesää. Harjukselle ja siialle riittävät pienempi virrannopeus ja hienorakenteisempi sora, kun taas vähintään isokokoiset lohet vaativat nopeampaa virtausta ja syvempää vettä. Äärimmäisen puhtaassa vedessä mädin kehitys onnistuu jopa järvessä. LOHIKALOJEN PERUSTARPEET Virtavesiä kunnostetaan useimmiten taimenen ehdoilla. Kaikkien lohikalojen mädin kehityksen kannalta kriittisintä on riittävän kylmä ja hapekas vesi, jota riittää koko mädin kehityksen ajan. Eniten kritiikkiä saavat allastavat kivivallit ja viisteet, jotka voivat näyttää keinotekoisilta: useimpien mielestä koskien tulisi näyttää koskilta. Pahimmillaan rakenteilla luodaan petokaloja suosivia altaita tai tuhotaan muuten valmiiksi hyvää poikasympäristöä, kun tehokkaampaa olisi varmistaa, että riittävän leveä uoma tuottaa sopivia pienympäristöjä kaikilla virtaamilla. HEIKOIN LENKKI MÄÄRÄÄ KOKONAISUUDEN Onnistuakseen taimenen elinkierto vaatii kaikkia elinvaiheita tukevaa ympäristöä sekä otollisten olosuhteiden säilymistä ymISTUTUKSET . Tämän vuoksi vaeltavalla kannalla tehtävä tuki-istutus voi toisinaan olla perusteltua. Istutukset on harkittava huolella Kunnostusten yhteydessä tehtyjen istutusten tuloksellisuudesta on piirtynyt masentava kuva: istutuksista on ollut useimmiten enemmän haittaa kuin hyötyä. Taimen kaivaa syys-marraskuussa tapahtuvassa kudussa soraan itse kutupesän ja puhdistaa samalla soran mudasta ja muusta aineksesta
Kunnostuksissa tulisi ottaa huomioon myös kalojen taipumus ja kyky liikkua: kutusoraikko ei voi sijaita poikaskivikon alapuolella, koska pienpoikaset eivät yksinkertaisesti kykene uimaan ylävirtaan. Tolonen muistutti, että vähiten tarjolla oleva elinympäristö tai vuoden olosuhteiltaan hankalin tilanne rajoittavat kokonaiskalamäärää. . KUNNOSTUSTALKOOT tuovat mukavaa yhteistä tekemistä luonnon hyväksi. Suvantojaksot ovat aina riskejä haukia ja muita petokaloja vältteleville poikasille. REUNAVALLIEN purkamisella puroon saadaan kaivattua leveyttä ja parannetaan niin vesikuin rantaeliöstön elinpuitteita. RANTOJEN kivimöljät kertovat uiton ajoista. Ravintoa virtavesissä yleensä riittää, vaikka voimakas säännöstely ja kilpailu muiden lajien kanssa voivatkin heikentää pohjaeläimistöä. JÄRVITAI MERIVAELLUS VOI OLLA KUOLEMAKSI Suuret muikkupitoiset reittijärvet ovat pääosin hyvässä tilassa lohikaloja ajatellen, ja ravinnon riittävyys voi rajoittaa järvitaimenen menestymistä lähinnä pienissä tai rehevöityneissä vesissä, joissa ulappakaloja ei ole. kautta. Virhon jäseneksi pääsee jo 10 euron vuosimaksulla osoitteessa: virho.fi/ jaseneksi/. Tässä Pohjois-Karjalan vapaa-ajankalastajapiirin talkooporukkaa Lieksan Saarijoella. HIDASVIRTAISET metsäpurojen osat tarvitsevat varjoa, jottei vesi lämpene niissä liikaa. Parhaita . TUET VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 47. . Ammattimaista tukea kunnostusten suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan on tarjolla jutussa haastateltujen edustamien yritysten, Watec oy:n, watec.fi/, Sweco Finland oy:n sweco.fi/ ja Vesi-Vesio osk. lohikalavesiä ovat joet, joissa luontaisia suvantoja ja petokaloja on vähän ja koskijaksot ovat pitkiä. . Valitettavasti niin merikuin järvialueen merkintätutkimukset osoittavat, että suurin osa istutetuista tai vaellukselle lähtevistä Tukea kunnostuksiin Vapaa-ajankalastajat voivat osallistua virtavesien kunnostuksiin omien seurojensa ja piirien kautta, mutta esimerkiksi Virhon jäsenyys on varsin pieni lisäinvestointi virtavesikalojen puolesta. päri vuoden
On huomattava, että useista Eteläja Keski-Suomen järviin laskevista joista lähtee nykyisellään enintään kymmeniä villejä vaelluspoikasia. Esimerkiksi kevään 2024 rysäpyynnissä Pielisen pohjoispään nykyisin vapaalta Kuohattijoelta saatiin yksi ainut vaelluspoikanen, ja Oulujärveen laskevasta Varisjoesta ja pitkään rauhoitettuna olleesta Ala-Koitajoestakin on saatu enintään kymmeniä taimenen vaelluspoikasia. Havumäen mukaan kunnostus tulisikin nähdä pitkäkestoisena ja jatkuvana kehitystyönä – tärkeintä olisi, että kehittämiseen olisi riittävästi paikallista kiinnostusta. Jos mökkikalastaja saa villin taimenen kerran sadassa vuodessa, ei tätä ymmärrettävästi osata pitää suurena ongelmana, vaikka ne 500 emokalaa olisivat kultaakin arvokkaampia kutemassa. ILOMANTSIN Koitajoen synkkää ja hapanta vettä. Joskus selitys heikkoihin tuloksiin voi piillä myös vaikeasti havaittavissa lyhytaikaisissa happamuuspiikeissä, jotka riittävät tappamaan kehittyvän mädin tai pienpoikaset. sia. Myönteisiä monimuotoisuusvaikutuksia voi siksi tulla vielä 20-30 vuoden viiveellä, vaikka kalasto voi toisinaan runsastua hyvinkin nopeasti. Kuvasta saa käsityksen sopivasta soran karkeudesta. Vesi-Vision Jukka Syrjäsen mukaan Läsäkosken ja Muuramenjoen tiedot eivät ole tätä parempia. 48 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tolonen mainitsi tästä esimerkkinä maatalousympäristössä virtaavan Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön kunnostetun Juottimenojan, jossa taimenen lisääntyminen keskittyy edelleen puron yläosiin ilmeisesti paremman vedenlaadun vuoksi. TULOKSET VAATIVAT AMMATTIMAISUUTTA JA AIKAA Watec Oy:n Matti Havumäen mukaan virtavesikunnostuksiin on viime vuosina ollut hyvin rahoitusmahdollisuuksia ympäristöhallinnon suunnanmuutoksista huolimatta, kunhan riittävä paikallinen aktiivisuus on ollut olemassa hankkeiden hakua varten. PELKÄT KIVET EIVÄT MUUTA TILANNETTA Keskustelussa Havumäen kanssa kävi hyvin selväksi se, miten määräävässä asemassa vedenlaatuun ja valuma-alueeseen liittyvät tekijät ovat. lohikaloista joutuu kalastuksen sivusaaliiksi jo 1-3 vuotta ennen sukukypsymistään. Jos koko Saimaan alueen luontainen vuosituotanto olisi nykyisin 500 vaelluspoikasta, tarkoittaisi tämä yhtä kalaa sataa kesämökkiä kohden. Virtavesien kunnostus -kirjan – jonka Timo Yrjänän kanssa laadittu toinen painos on tulossa vielä tänä vuonna – kirjoittaja ja pitkän linjan kunnostusasiantuntija Anssi Eloranta oli samoilla linjoilla ja näkee, että talkookunnostuksilla tulisi paremminkin ylläpitää ja täydentää ammattimaisesti tehtyjä kunnostustoimia. ERILAISET JOET JA PUROT VAATIVAT ERILAISIA TOIMIA Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho ry:n) kilpaperhokalastajanakin hyvin tunnettu Olli Toivonen painotti, että kunnostustoimia on sovitettava niin kohteen luonnonolojen kuin maanomistajien tarpeiden mu. Lyhytjänteisyyden vuoksi kokemustietoa ei kerry riittävästi yksiin käsiin, eikä sitä saada ohjattua uusien hankkeiden kehittämiseen. Koskikunnostus tarkoittaa aina ekologista häiriötä, jonka myötä esimerkiksi vesisammalet voivat hävitä vuosiksi ja jonka jälkeen myös pohjaeläimistön elpyminen vie vuo. . Siinä missä peratussa purossa voi lähdevaikutteisella harjualueella elää harjuksiakin, ei liikaa kuivuvaan tai lämpenevään puroon saada palautettua lohikalastoa minkäänlaisilla rakenteellisilla kunnostuksilla. KUNNOSTUKSESSA käytetyn kutusoran tähteet. HARJUS viihtyy hidasvirtaisemmissakin joissa, mutta taimenelle tällainen virrannopeus ei riitä. Ongelmallisena Havumäki mainitsi kunnostushankkeiden lyhytaikaisuuden, tekijöiden vaihtuvuuden ja varsinkin kalatalousammattilaisten heikon aktiivisuuden hankkeissa
. KUNNOSTETTUA koskiuomaa, joka tarjoaa paljon suojapaikkoja varsinkin isoille taimenille. LAADUN LISÄKSI TARVITTAISIIN MÄÄRÄÄ Peratun virtaveden alkuperäisen leveyden palauttaminen vaatisi usein metsittyneiden rantavallien purkua, mikä on toisinaan niin lupateknisesti kuin maanomistusolojen vuoksi mahdotonta. jotka voivat kunnostuksista huolimatta olla varsin suojattomia ja syviä. Sekä Tolonen että Syrjänen muistuttivat kuitenkin, että erityisesti taimenelle pienet purot ja jokien koskialueiden sivu-uomat ovat tärkeitä lisääntymisalueita ja poikasten elinympäristöjä, minkä vuoksi uoman rännimäisyyttä tulisi välttää mahdollisimman hyvin. Havumäki arvioi, että kapean kunnostetun uoman poikastuotto voi jäädä kymmenykseen alkuperäisestä, koska sopiva riittävän matala alue jää hyvin vähäiseksi. Sekä Havumäki että Toivonen pitivät tärkeänä, että joen muu kalasto otetaan huomioon kunnostuksen suunnittelussa. Eloranta huomautti, että valuma-alueen maankäytön vuoksi äärevöityneet virtaamat tekevät koko alkuperäisen uoman kunnostamisesta joka tapauksessa mahdotonta, ja kunnostukset olisi paras suunnitella alimman virtaamatilanteen mukaan. Vaikka taimen pärjää valtalajina ollessaan varsin vaatimattomissa puroja jokiuomissa, tarvitsevat taimenen poikaset sitä enemmän suojapaikkoja, mitä enemmän muuta kalastoa joessa on. Toivonen muistuttaakin ”mättösoraistusten” kritisoijia siitä, että joskus pelkkä soraistuskin parantaa tilannetta, eikä muun tyyppinen kunnostus olisi mahdollistakaan. Luken erikoistutkija Ari Huuskon mukaan on viitteitä myös mateen runsastumisesta kivikunnostetuissa puroissa: made voisi osaltaan rajoittaa taimenkantaa. Norjassa on havaittu, että meritaimenten poikaset liikkuvat olosuhteiden ajamina saman jokisysteemin sisällä myös eri sivuhaarojen välillä. Esimerkkinä Toivonen mainitsi Vantaanjoen vesistöstä lähdevesivaikutteiset peltojen läpi virtaavat purot, joita ei ole voitu maanviljelyn vesienhallintavaateiden takia kivetä, mutta joissa taimenen kutu on saatu onnistumaan ja sammalisto sekä pohjaeläimistö runsastumaan pelkällä soraistuksella. Usein tilalle rakennetaan pohjapato, joka jyrkkyytensä vuoksi tarjoaa vähän pinta-alaa verrattuna alkuperäiseen satoja metrejä pitkään koskeen. kaan. painos tulossa) . Toisaalta Toivosenkaan mukaan ei ole hyödyllistä kunnostaa kohteita, joissa taimen ei esimerkiksi jätevesipäästöjen takia voisi menestyä. Kuten Tolonenkin epäilee, voi taimenkannan tehollinen populaatiokoko säilyä suurempana useiden osapopulaatioiden muodostamassa metapopulaatiossa. Esimerkiksi ahvenen saalistus voi olla taimenen vaelluspoikastuotannon kannalta kriittistä isoissa reittikoskissa, VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 49. Havumäki muistutti pinta-alojen merkityksestä myös tilanteissa, joissa patoja ja muita nousuesteitä puretaan. Ohitusuomat voisivat parhaimmillaan kuitenkin mahdollistaa kalakannan luontaisen elinkierron ja siten geneettisen elinvoimaisuuden. Lue lisää https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-vesistokunnostus https://helda.helsinki.fi/items/659a358a-089d-4294-a709-dbde0c1a5377 Anssi Eloranta: Taimen kuilun partaalla (kirja tulossa lähitulevaisuudessa) Anssi Eloranta: Virtavesien kunnostus (loppuunmyyty, 2. Tällainen monimuotoinen kanta säilyy helpommin elinkykyisenä ja voinee myös elpyä nopeammin kuin yksittäisen pienen puron pieni ja sisäsiittoinen kanta. Isot jokisysteemit, kuten Vantaanjoki, voivat olla kiitollisia myös monipuolisuutensa vuoksi. On tietysti myös niin, etteivät muutaman hehtaarin luonnonmukaiset ohitusuomat voi korvata satojen kilometrien mittaisia jokijaksoja, jotka suurten lohijokien patoamisella on menetetty. JÄÄPEITE suojaa talvehtivia lohikaloja, minkä vuoksi kunnostuksilla tulisi edesauttaa jääpeitteen muodostumista. Turunen muistutti myös muusta lajistosta: olisi aina syytä varmistua, ettei kunnostustoimilla vaaranneta esimerkiksi uhanalaisten vesiselkärangatonlajien tai kasvien esiintymiä
Pelkonen myöntääkin, että hän on nykyisessä virassaan ainakin lähestulkoon unelmatyössään, vaikka joitain yllätyksiäkin on tullut. ”Ehkä organisaatiokulttuurin muutos oli merkittävin. M etsähallituksen erävalvonnan päällikkö Henri Pelkonen sopii vuoden 2023 helmikuusta asti hoitamaansa virkaan taustojensa puolesta mainiosti: Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, joka lopputyönään tutki Metsähallituksen erätarkastajien toimivaltuuksiin liittyvää juridiikkaa. Vavan varressa TE K S TI IS M O M A L IN KUVA T H E NRI PE L KO S EN A R K I S T O Metsähallituksen erävalvonnan päällikkö HENRI PELKONEN ”Syytä epäillä -kynnys on ihan ok saaliintarkastuksen edellytyksenä.” . Lisäksi hän harrastaa itsekin kalastusta ja metsästystä. HENRI Pelkonen (etualalla) tutuissa maisemissa ja tutussa seurassa kalassa Kivijärvellä Keski-Suomessa veljensä kanssa. Niille, jotka erävalvontaa eivät ole tehneet, asiakaskohtaamisten vähäisyys suhteessa maastossa liikuttuihin kilometreihin tullee yllätyksenä”, Pelkonen muotoilee. 50 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Kalastuslain saaliintarkastusoikeuteen esitetään muutosta niin, että ns. Erätarkastajien joukko on tiivis ja asiantunteva. Metsästys on nykyisestä asuinpaikasta johtuen melko satunnaista”, Pelkonen kertoo. syytä epäillä -kynnys pitää ylittyä, ennen kuin saalis voidaan tarkastaa. Hänen mukaansa nykyään on sivistynyttä kyseenalaistaa julkisen vallan toimivaltaa tai toimintaa, jos se liittyy perusoikeuksiin. Hänen mielestään lähtökohtaisesti on hyvä, että erityislaeissa säädetyt viranomaistoimivallat, kuten esimerkiksi metsästyslaki, laki metsähallituksen erävalvonnasta ja kalastuslaki, ovat linjassa yleisen pakkokeinosääntelyn kanssa. Luonto myös haastaa ja opettaa kulkijaa ymmärtämään oman rajoittuneisuutensa”, hän sanoo. Lempilajit kyllä tuppaavat vaihtelemaan ja usein sekä metsästys että kalastus ovat sosiaalisia tapahtumia”, hän muistuttaa. Yhdeksi keskeiseksi puheenaiheeksi on noussut ns. ”Rikosvastuun toteutumisen edistämisen pitäisi kuitenkin olla ensimmäinen prioriteetti, jonka perusteella valvovan viranomaisten toimivaltaa suhteessa heidän tehtäviinsä arvioidaan” Pelkonen toteaa. Aivan samoin, kuin metsästyslain saaliintarkastusoikeuden käytön kynnystä esitetään metsästyslakiin. ”Itselleni se on rentoutumisen muoto, ja jo pelkästään ulkoilma tekee ihmiselle hyvää. Perhokalastus taitaa olla vielä niitä ainoita kohtuullisen suosittuja lajeja mitä en ole vielä opetellut. Luin jonkun lehtijutun, jossa kerrottiin, että lakimuutoksen jälkeen erätarkastajat voivat tarkastaa mummon repun torilla.” ”Sanoisin, että tällainen on tarpeetonta lukijan harhaan johtamista – eiväthän erä. ELÄMÄNTAPA Luonnossa liikkuminen on elämäntapa Pelkonen kertoo, että luonnossa liikkuminen on hänelle elämäntapa. Tuo syytä epäillä -kynnys on mielestäni ihan ok”, Pelkonen sanoo. Metsästys tuli kuvioihin vasta, kun sain oman aseluvan. Siitä olen kiitollinen,” 13 erätarkastajan ryhmää johtava Pelkonen sanoo. Kalastus ja metsästys ovat tärkeä osa Pelkosen luontoharrastusta. ”Siihen asiaan liittyvää keskustelua näkee aika vähän. ”Kalastuksen aloitin jo ala-asteikäisenä mato-ongella kotijärven rannalla, ja sen jälkeen olen kokeillut ja harrastanut monenlaista kalastusta. KOMEA saalisahven Pelkosen ”omalta” salapaikalta, joka löytyy Koillismaalta. ”Paikanetsintä erotettiin muusta kotietsinnästä viimeisimmässä esitutkintaja pakkokeinolakiuudistuksessa, ja kulkuneuvojen tarkastusmahdollisuus on ymmärrettävästi haluttu jättää erityislaista pois”, Pelkonen arvioi. ”SYYTÄ EPÄILLÄ -KYNNYS IHAN OK.” Metsähallituksen erävalvonta on ollut viime ajat suuren kiinnostuksen kohteena, koska sitä koskevaa lakia ollaan muuttamassa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 51. ”Nykyään pilkin, heittokalastan, uistelen ja verkkokalastan. repun eli saaliin tarkistusoikeus. RIKOSVASTUUN EDISTÄMISEN OLTAVA PRIORITEETTI Pelkonen kertoo ymmärtävänsä kaikki huolet ihmisten perusoikeuksista, mutta tunnistavansa myös sen, että nykyinen yksilön vapauksia ja oikeuksia korostava oikeudellinenkin ajattelu on aikamme ilmiö ja todennäköisesti ohimenevää. Vavan varressa ”Paljon on vielä opittavaa, mutta toivottavasti myös jotakin lisäarvoa pystyn omalla työpanoksellani tuomaan tiimiin. ”Kalastuslaissahan on saaliintarkastusoikeus jo ollutkin, mutta metsästyslaissa ei. Maalinnunpyynti kiinnostaa ehkä tällä hetkellä metsästysmuodoista eniten, koska se on riittävän vapaata touhua. ”Kalastusmuodoista vetouistelu on mukavinta, koska siinä on sopivasti touhua ja maisemakin vaihtuu
Lainsäätäjä uskoo, että valvonta yksityisvesille järjestetään, ja kalatalousalue järjestää valvontaa, jos järjestää.” Pelkonen uskoo, että myös poliisilla olisi parannettavaa siinä, miten eränkäyntiin kuuluva asia otetaan valvovalta viranomaiselta tutkintaan. Perusongelma lienee rakenteellinen. Saaliintarkastusoikeus myös metsästyslakiin olisi Pelkosen mielestä tervetullut uudistus. ”Paikallisella kalastuksenvalvojalla on esimerkiksi usein paras tieto siitä, missä voi ja kannattaa milloinkin liikkua. TARVITAAN OSAAMISTA JA MOTIVAATIOTA Pelkonen korostaa, että tehokkaaseen erävalvontaan tarvitaan vähintään osaamista ja motivaatiota. Siksi hän kuuluttaa myös yhteistoiminnan lisäämistä toiminnan tehostajana, koska eri viranomaisilla toiminnan painopisteet vaihtelevat. . ”Todennäköisesti valvontaan pitäisi osoittaa lisää euroja. ”Tiedän aikaisemmasta elämästäni poliisina, mistä tämä johtuu, mutta mielestäni yhdenmukaisempaa käytäntöä kalastuksenvalvojillakin olisi oikeus vaatia. En tunne kalatalousalueiden toimintaa niin hyvin, että tietäisin, mitä valvonnan tehostaminen käytännössä tarkoittaisi. . Valvonnan vastuut ovat pirstaleisia”, Pelkonen sanoo. VALVONNAN VASTUUT OVAT PIRSTALEISIA Pelkonen pitäisi hyvänä, jos nyt saataisiin tilanne edes sille nykyistä erävalvontalakia edeltävälle tasolle, jossa lääninhallitukset ja sisäministeriö antoivat erätarkastajalle erityiset poliisivaltuudet, niin nykyisistä lainsäätäjän määräämistä tehtävistä suoriuduttaisiin paremmin. ”Silloin erätarkastajat voisivat valvoa muun muassa rauhoitettujen lajien pyyntiä, saaliskiintiöiden noudattamista, metsästysaikoja ym. Esimerkiksi liikenneryhmän poliisikonstaapelilla on erinomainen kyky suoriutua paperitöiden teknisestäkin osuudesta, kun taas erätarkastajalla voi olla joissakin tapauksissa parempi tieto siitä, mitä lupia tai sääntelyä mihinkin eränkäynnin muotoon liittyy.” Yhteistoiminnassa paikallistaso on avainasemassa. tarkastajan virkatehtävät ole muuttumassa miksikään ja toimivaltaa voi käyttää aina vain siihen tehtävään mikä kullakin viranomaisella on – siis tässä tapauksessa erävalvontaan”, Pelkonen muistuttaa. TERVEISET Vavan varressa 52 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oikea-aikaisuus parantaa valvonnan vaikuttavuutta”, Pelkonen tähdentää. ”Nythän erävalvontalailla säädetty erätarkastajan toimivalta kytkeytyy tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta vain valtion alueisiin. Jos ei ole selkeitä toimintaohjeita, voi olla vaikeaa puuttua niihin”, hän toteaa. ”Nykyinen ilmastoaktivismi keskittyy mielestäni vääriin asioihin, kuten autotiellä istumiseen. Uskoisin senkaltaisen toiminnan myös lisäävän päivittäin syödyn minkä tahansa ruoan arvostusta.” ”Sen vuoksi yhteistoiminnassa voimme oppia toinen toisiltamme. Valvonnan perustyökalu näiden valvontaan puuttuu tällä hetkellä”, hän sanoo. Luonnossa liikkuminen on hänelle elämäntapa. Kalastuksenvalvojan rooli pitää olla se, että hän omalla osaamisellaan valvoo kalastusta ja tietää, miten toimia, kun rikkomuksia tulee eteen. VAPAAEHTOISVALVONTA Henri Pelkosen terveiset Vapaa-ajan Kalastajan lukijoille Henri Pelkonen kannustaa jatkamaan hyvän harrastuksen parissa ja kaikkia ihmisiä myös hyödyntämään saaliikseen saamaansa kotimaista kalaa. Vapaaehtoisvalvontaan pitäisi kuitenkin saada lisää ammattimaisuutta jotenkin. LEPO ja -jutteluhetki kesken erävalvontakeikan Oulujärven rannassa. Hänen mukaansa käytännöt vaihtelevat ilmoitusten vastaanotossa palvelupäivystyksen, eräyhdyshenkilön, 112:n ja sähköisen rikosilmoituksen välillä. Kalatalousalueilla on hänen mukaansa tässä merkittävin rooli, koska kalastuksenvalvontaan liittyvien tehtävien hoidon järjestäminen on kalatalousalueen hallituksen lakisääteinen tehtävä. Konkreettinen ilmastoteko on kalastaa lähijärvestä, merestä tai joesta kalaa ja tehdä siitä ruokaa. Vapaaehtoisvalvontaankin lisää ammattimaisuutta Kaikenlainen erävalvonta on Pelkosen mielestä tarpeen ja tervetullutta. Me emme toki tarvitse lisää valvottavia hehtaareja, mutta metsästyksen, kalastuksen ja maastoliikenteen valvonnan määrä yksityisillä alueilla arveluttaa. SAALIIN lisäksi esimerkiksi kaunis auringonlasku leppeänä kesäiltana kruunaa Pelkosen mukaan kalareissun
Joen pohjoisessa haarassa sijaitsevalla Haapakoskella on ollut myllytoimintaa satojen vuosien ajan, ja haarassa sijaitseva Haapakosken voimalaitos valmistui 1920-luvulla. 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi . OTA OTTIPAIKKA ONKEESI! Maria Turppa p. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. 09-665 001 www.wobbleri.fi www.facebook.com/wobbleri Kalamiehen asialla JO VUODESTA 1985 Pajatie 4 A, 93600 Kuusamo P. Portimokosken voimalaitos valmistui vuonna 1987. Ohitusuomat mahdollistavat Tengeliönjoen latvojen aukeamisen vaelluskaloille, ja niiden takaa aukeaa noin 970 kilometriä virtavettä. !!! Ossilehti?shing verkkokauppa !!! Päiväläisentie 4 00390 Helsinki, puh. Meiltä löydät tuoreet syötit. Hankkeessa rahoittajana toimii Lapin ELY-keskus ja sen tarkoituksena on mahdollistaa meritaimenen ja siian palauttaminen Tengeliönjokeen. Kalateiden rakentaminen on yksi merkittävä osa vaelluskalojen palauttamisen kokonaisuutta. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. Tuotevalikoima laajenee. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. www.kuusamonsyotti. Portimojärven säännöstelypadon yhteyteen on suunniteltu hybridikalatie, joka on tarkoitus toteuttaa myöhemmin. Timo Lepistö p. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 53. Haapakosken padon ohittava kalatie toteutetaan luonnonmukaisena ohitusuomana. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 040 591 4116 ari.ronkainen@kuusamonsyotti. Portimokosken padot ovat Tornionjoen vesistön ainoa keskeinen vaelluseste. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. Aukioloajat: Arkisin 9-18 Lauantaisin 9-16 Puh: 045 138 8888 Martinkyläntie 53, Vantaa www.ossilehti?shing.. TENGELIÖNJOKI TENGELIÖNJOEN kalateiden rakentaminen avaa vaelluskaloille lähes tuhat kilometriä virtavettä Portimokosken voimalaitoksen kalateiden rakentaminen alkoi elokuussa. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi
Vastaavia pienempiä hyviä kalajärviä on pitkin itärajaa useita. O n yleisesti tiedossa, että esimerkiksi osittain (17 %) Venäjän puolella eli käytännössä osin rauhoitettuna oleva Karjalan Pyhäjärvi tuottaa isoja kaloja. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Rauhoitusalueet tuottavat ENNÄTYS KALOJA Rauhoitusalueiden kalastot kertovat karusti sen, miten kalastus vaikuttaa kalakantoihin: kalojen keskikoko ja isojen kalojen tiheys voivat olla kymmenkertaisia kalastettuihin vesiin nähden. Tutkittua ENNÄTYSKOKOISIA kaloja saadaan enemmän rauhoitusalueiden läheltä kuin kaukana niiltä. 54 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. FLORIDASSA SAATIIN HYVIÄ TULOKSIA JO 1970-LUVULLA Roberts Roberts ym. (2001) osoittivat uraauurtavassa julkaisussaan Science-lehdessä, että Floridan Merritt Island National Wildlife Refuge -alueen kalastusrajoitukset lisäsivät niin kaikkien kalojen kuin ennätyskokoisten kalojen saaliita alueen ympäristössä. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Ennätyskalojen määrät alkoivat kasvaa nopeasti 8-30 vuotta rauhoitusalueiden perustamisen jälkeen 100 kilometrin säteellä rauhoitusalueesta verrattuna normaalisti kalastettuihin alueisiin
Toisaalta tutkijat eivät pystyneet ottamaan huomioon kalastuksen määrän eroja suojelualueiden lähellä ja kaukana niistä: kiinnostavat kohteet houkuttelevat epäilemättä myös enemmän kalastajia kuin kaukana suojelluista ja usein luonnonkauniista kohteista olevat paikat. Tämän vuoksi suurkaloiksi luokiteltavien kalojen esiintyminen voi kasvaa vielä vuosikymmeniä rauhoitusalueen perustamisen jälkeen. (2015) ennustavat kuitenkin, että vaikutus voi rajautua helposti pyydettäviin lajeihin, koska hekään eivät havainneet vastaavaa eroa muutenkin vaikeasti pyydettävällä ruskoneitokalalla (Chromis chromis). valvottua, ja alueita, joilla oli joko luvallista tai luvatonta kalastusta, havaitsivat he myös eron näiden välillä. Onkin ymmärrettävää, että rauhoitusalueen toiminta edellyttää rauhoituksen todellista toteutumista. HYÖDYT RIIPPUVAT RAUHOITUKSEN ONNISTUMISESTA Kun Franceschini ym. Nyt on osoitettu, että merelliset suojelualueet tuottavat ennätyskaloja myös kalastettaville alueille koko maailman mittakaavassa. Rauhoitusalueilta tulevat kalat voivat olla helpompia pyytää Alósin ym. Parhaimmillaan rauhoitusalue tuottaa paljon myös kalanpoikasia, jotka kasvavat ja lisäävät saalista kalastetuilla alueilla. Kun hyödyt kuitenkin ovat selviä, tulisi kalastajien itsekin hyväksyä se, että esimerkiksi kokonaan rauhoitetut kosket tai sivu-uomat jokialueella hyödyttävät kaikkia. Alósin ym. 2023), voisivat merelliset rauhoitusalueet Suomenkin rannikolla parantaa vähintään haukikantojen tilaa ja mahdollisuuksia ennätyskokoisten haukien saamiseen. Myös Franceschini ym. Kenties aluerauhoituksilla ja kiertävillä ajallisilla rauhoituksilla voitaisiin parantaa kalastuksen laatua monin paikoin Korvua-Näljänkäjoen tapaan. Franceschini ym. (2024) tutkimuksessa oli vaihtelua suojelualueiden välillä: kaikki rauhoitusalueet eivät tuottaneet kalaa ympäristöön, mikä onkin ymmärrettävää, koska alueet vaihtelevat luonnonolosuhteiltaan. (2015) mukaan Välimeren rauhoitusalueiden lähellä ja sisällä tavatut raitasaha-ahvenet (Serranus scriba) ottavat kokeellisesti tarjottuun syöttiin nopeammin kuin kalastetuilla alueilla. Tutkimusta on kuitenkin epäilty yksittäistapaukseksi, eikä rauhoitusalueista ole uskottu olevan kalastukselle hyötyä: rauhoitusalueiden vaikutuksia vapaa-ajankalastukselle on myös ylipäätään selvitetty varsin vähän. . AHVENKANTOJEN kokojakauma paranee nopeasti kalastusrajoitusten avulla. PYYDETTÄVYYS VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 55. Koska esimerkiksi haukikannat ovat heikentyviä lähes koko Itämerellä (Olsson ym. Omakohtaisiin havaintoihin perustuen kalastukselta rauhoitetuilla lampivesillä ainakaan ahvenet eivät ole erityisen hankalia pyydettäviä. Viive johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että suojellun alueen alun perin kalastetulta kalakannalta menee ensin vuosikausia aikaa toipua kalastuksen vaikutuksesta. . MERELLISIÄ SUOJELUALUEITA ON JO YLI 400 Franceschini ym. METRIN hauki piristää aina mukavasti. (2024) tutkivat IGFA-maailmanennätysten kertymistä merellisten suojelualueiden lähistöllä (0-100 km) sekä kaukana niistä (100-200 km). YLI kilon painoinen perhosiika on aina mukava. Heidän mukaansa suurin osa suojelualueista alkaa tuottaa merkittäviä määriä ennätyskaloja kalastettavaksi 20-30 vuoden viiveellä. (2024) vertailivat alueita, joiden suojelu oli hyvin tiukkaa ja Lue lisää https://doi.org/10.1126/science.294.5548.1920 https://doi.org/10.1126/sciadv.ado9783 https://doi.org/10.1371/journal.pone.0135348 https://doi.org/10.1016/j.fishres.2022.106594 . Lienee kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että kotimaisessa kalavesien hoidossa otettaisiin huomioon kalojen käyttäytyminen ja niiden kyky oppia välttämään kalastusta. (2024) keskittyivät vain suhteellisen paikallisiin lajeihin, ja merialueiden suojelualueet ovat yleensä joka tapauksessa paremminkin kymmenien tai satojen neliökilometrien luokassa kuin muutamien hehtaarien tai muutamien kymmenien hehtaarien rauhoitusalueet sisävesillä. RAUHOITUSALUEETKAAN EIVÄT OLE AUTOMAATTIRATKAISU Rauhoitusalueiden toimivuus eri lajien kohdalla riippuu paljon siitä, kuinka paljon lajit liikkuvat
vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Leiriläisten alaikäraja oli 14 vuotta. Muutamaa päivää ennen lähtöhetkeä oli vuoden 2024 käyrä tilastossa 56 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Samalla tehtiin järjestön nuorisotoiminnassa uusi ennätys, sillä leiri myytiin täyteen minuuteissa, kun kiinnostusta oli jälleen enemmän kuin paikkoja leirillä. Leiriläisten oikeanlaisesta varustuksesta pyrittiin huolehtimaan kotiin lähetetyllä infokirjeellä sekä yhteisellä meet-palaverilla vanhempien/huoltajien ja osallistujien kesken ennen lähtöpäivää. Leirijärjestäjän näkökulmasta osallistujien turvallisuus on ykkösasia. Toiminta virtaavassa vedessä, kapeat jokiveneet ja tottumattomat käyttäjät, on yhdistelmä, joka saa leirinjärjestäjän miettimään asioita tarkkaan, joskus jopa unissaan. KOHTI LÄHTÖHETKEÄ Leirit, kuten muutkin tapahtumat, sisältävät paljon ennakkovalmisteluja ennen niin sanottua h-hetkeä. Viikon kestävä leiri liki tuhannen kilometrin päässä kotoa vaatii erityishuomiota jo senkin takia, että kesken leiriä ei ole mahdollista lähteä kotiin tai hakea puuttuvia tarvikkeita. TEKSTI JANNE TARKIAINEN JA AKI HIRVONEN KUVAT AKI HIRVONEN, MIKAEL JAAKKOLA JA JANNE TARKIAINEN VÄYLÄLLÄ tavattiin taas Kiinnostusta taas enemmän kuin paikkoja leirillä V iime vuoden leiristä saadun positiivisen kokemuksen ja suuren kiinnostuksen myötä Fisuun Väylä uusittiin tänä vuonna. Tämän ikäiset osaavat jo varoa pahimpia suden kuoppia itsekin. Lohikuumetta nostatettiin seuraamalla lohilaskuria ja saalistilastoja. On ohjaajapalavereja, suunnittelua, tarvikkeiden hankkimista jne
Edellisvuoden tavoin matkaan lähdettiin neljällä autolla ja yhdellä peräkärryllä. KOKO porukka koolla Kattilakoskella. Veneporukoillakin vavat taipuivat, tosin ahvenien sekä yhden hauen voimim. Ottaisiko se tähän. RANTARYHMÄ matkalla saareen. . ja lähtöaamu. Hyvä kalastamisen meininki silti oli niin rantakuin veneporukoillakin. Viimeiset pakkaamiset ja tavarat kyytiin. Kuva: Arseni Savitski. Värejä katsellaan, ja jos uinti ei ole mieleinen, lenkkejä väännellään ja käännellään, montaa asiaa mietitään, ennen kuin uistin siiman päähän laitetaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 57. Itse sitä ei silloin juuri soudettu, mutta paikka jäi jo silloin mieleen. Ilo oli taas huomata, kuinka uistimenvalmistajat Kalossi, Lohi Armas, Kuusamo, Valhalla, Muuras, Justiina, Felix, Kurvari, Kynkky, Saita, Soutaja ja Vajos tahtoivat tukea nuorten kalastusharrastusta. Käsityönä tehdyt uistimet tulivat varmasti monelle tarpeeseen ja pakit olivat lähtiessä täydempiä kuin tullessa. Viime vuonna samaa aluetta souti useamman päivän pariskunta, joka ei kuitenkaan kalaa silloin siitä saanut, mutta oli kuulemma aikaisemmin saanut useammankin. TOSITOIMIIN HETI AAMUSTA Tiistaiaamuun herättiin sateen merkeissä, mutta onneksi sää oli kuitenkin parempi, mitä ennusteet olivat antaneet ymmärtää, sillä rankkasateet ja ukkonen jäivät onneksi puuttumaan. Päätökseen vaikutti yksi paikallinen ikämies, jota jututin aikaisemmin päivällä. Kolme venettä lähti lohensoutuun, ja loput nuoret harjusta kalastamaan rannalta muutaman kilometrin päässä olevalle edellisvuoden harjuspaikalle. Aamun saldo rantaryhmällä oli ahvenia sekä pieniä harjuksia. Virranpuoleinen sivuvapa taipui, kela naukaisi ja hetkeä myöhemmin ilmassa kävi kirkaskylkinen lohi . Toiveet lohesta siiman päässä alkoivat jo olla mukana myös yöunissa! LÄHTÖHETKI Lopultakin koitti maanantai 1.7. Kuinka se ui. Iltapala, luvanosto ja yöpuulle. Uistimen valinta lohelle on mystistä puuhaa. Ruokailemassa käytiin Takkatuvalla Viitasaarella, minkä jälkeen parin pysähdyksen taktiikalla jatkettiin perille Juoksenkiin Napapiirin Eräkartanolle asti. Tavarat mahtuivat kyytiin hyvin, jotain oli siis tehty toisin kuin vuotta aiemmin. Leiriläiset saivat tänä vuonna lahjoituksena suuren määrän ottiuistimia. Pari tuntia taukoa, ruokaa kitusiin ja vesille. eronnut vuoden 2023 “pinkistä” käyrästä, mikä tarkoitti sitä, että kalaa oli noussut hieman edellisvuotta paremmin. Nuoret olisivat halunneet lähteä jo kalaan, mutta kuskit kaipasivat lepoa eli nukkumaan. Sääkin ehti parantumaan, vaikkei toki ilman sadekamppeita vesille vieläkään päästy. Uistimet laskettiin veteen Ruotsin puolella, heikomman virran alueella. Ensimmäinen yhteinen kokoontuminen oli Vaajakosken ABC-asemalla. LOHEN OTTI ON HIENO Aamupäivän soutupaikkoja muutettiin, yksi veneistä meni leiripaikalta alavirtaan, kaksi ylävirtaan, Karpinnivan alle ja niskalle. Lohen hypyt kuitenkin nähtiin, mikä lisäsi odotuksia räikän laulusta iltapäivällä. Aamupala ja kalalle. LEIRIN aikana saatiin monenlaisia kaloja. Hetki soutamista ja muutama aironveto keskivirtaan päin, ja sitten rävähti. Allekirjoittanut sekä Nino ja Eero menimme niskalle. Onko kaikki mukana, tikitti takaraivossa, kuten monesti ennen lähtöä. . Hän sanoi, siinä on ottipaikka
Retkellä pääsimme kuulemaan ja tekemään kysymyksiä lohilaskurista sekä muista lohiasioista. Lopputulemana oli, että illalla ollaan taas viisaampia. . Tämä pitää paikkansa, mikä todettiin useaan otteeseen leirin aikana. Viimeiset pumppaukset ja reilun seitsemän kilon kala oli haavissa. Kalakin alkoi pikkuhiljaa taipumaan Ninon tahtoon ja lähestyi venettä. Tässä vaiheessa oltiin jo nivanniskan keskellä, josta ei ollut pitkä matka virtaan, jota vastaan on turha taistella, jos imuun joutuu. Ottihetki on aina hieno. TORSTAI OLI RETKIPÄIVÄ Torstai oli leirin ensimmäinen retkipäivä. Veneessä kaksi ensikertalaista, jotka tekevät asiat juuri niin kuin pitää. Leiriläisten pakit oli lähtiessä täydempiä kuin tullessa. Eero souti Suomen puolelle lähelle rantaa, Nino käskytti kalaa. Keskiviikko päätettiin grillaamiseen kodalla sekä saunomiseen tynnyrisaunassa. Nino väsytti, Eero souti ja Janne nappasi lohen haaviin. Kaikki onnistui hienosti, uistimet eivät olleet sotkussa ja kalakin oli jo sopivan matkan päässä veneestä. Keskiviikkona kaloja pintoi aivan leiripaikan edessä, mutta ottamaan niitä ei saatu. Ahvenia, pieniä harjuksia sekä jokunen hauki koukkuihin tarttui, . LEIRIN kalakeittotarpeet varmistettiin hyvällä yhteistyöllä. LOHI HAAVISSA Ajantaju pakenee monesti, kun tilanne on päällä. Juuri kun kala alkoi olla haavimatkan päässä, syöksy ja väsytys jatkui. Hymy levisi jokaisen suupielille. Eerolle huikkaus, että souda hetki reippaasti, Ninon kanssa aloimme kelata muita vapoja sisään. 58 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LOHESTA TEHTIIN KEITTOA JA GRAAVIA Keskiviikkoaamu avautui aurinkoisessa säässä. Tuoreessa muistissa itselläni oli viime leirin ison kalan karkuutus, joka tapahtui pitkän väsytyksen jälkeen ilman mitään ihmeempää syytä. UISTIMEN valmistajat tukivat leiriä hyvin. Aamupäivän kalastus oli kuin toisinto edellispäivästä. Maistui siis! Koivukankaan Seppo antoi heti leirin alussa ohjeita ja opastusta kalapaikoista ja turvallisuudesta. Suomen rannasta kuului taputus ja meille näytettiin peukkua. Whatsappiin tuli saaliskuvia niin ahvenista, pienistä harjuksista kuin hauistakin. veneen perässä. Muutaman tunti kalastusta, syömään ja tauolle. Muutama metri siimaa sisään, muutama metri ulos. Lohen saanti virrasta ei ole kokeneemmallekaan aina itsestään selvyys, saati ensikertalaisille. Nivan voi kyllä laskea vapojen kanssa läpi, kun väistelee pintakivet. Sää tuntui muuttuvan nopealla tempolla, mikä sai aamupalapöydässä pohdiskelun käyntiin, vaikuttaako tämä kalan saantiin. Toivottavasti se ei toistu nyt! Nino nappasi ottivavan käteen ja alkoi kelaamaan kalaa lähemmäksi venettä pumppaamalla. Pojat toimivat juuri niin kuin oli aikaisemmin opastettu, rauhallisesti ja ilman hötkyilyä. Voiko olla totta, epäilevän näköiset ilmeet valtasivat veneen. Edellispäivänä saatu lohi oli pilkottu kalakeiton ja graavikalan tarpeiksi. Kattila tyhjeni vauhdilla ja graavikalakin hävisi lautaselta parempiin suihin. Kuin kiusallaan, kala jurnutti veneen vierellä muutaman metrin päässä. Aamupäivän kalastuksen jälkeen meillä oli edessä ulkomaanmatka Ruotsin puolelle Kattilakoskelle Luonnonvarakeskuksen (Luke) vieraaksi. Jännitys oli käsinkosketeltava, pysyykö kala kiinni, oli kaikkien mielessä. Itse olin lähinnä opastajan roolissa, aivan mahtavaa. Kuva: Jari Kuusela. Niin myös nyt, mutta arviolta noin reilun kymmenen minuutin taistelun jälkeen kala saatiin haavietäisyydelle. Nino käskytti kalaa lähemmäksi venettä, Eero souti virtaa vastaan. Kaikilla oli voittajafiilis, vaikka taivaan täydeltä alkoi sataa vettä samalla hetkellä, kun saalis saatiin veneeseen. Kysymyksiä tuli nuorilta ja ohjaajilta paljon, mutta vastausta lohen saamiseen emme saaneet. Edelleen pelko uistimen irtoamisesta oli mielessä. Ilo oli ajella rantaan, kun oli varmistettu, että kaikki leiriläiset saisivat lohikeittoa syödäkseen. mutta lohta ei, vaikka useampi nähtiin, lähimmät vain muutaman metrin päässä veneestä ja ihan liki ottivaappuja. Onko se hyvästä vai pahasta. Seppo myös sanoi meille, että Väylä antaa, sieltä ei mitään niin vain oteta. Lohi oli eri mieltä kulkusuunnasta ja hakeutui kovempaan virtaan. Nuoria ei erikseen tähän tarvinnut patistella, vaan kamat kasaan ja kalaan
Rantaryhmä sai saaliikseen myös muutamia harjuksia sekä liki kolmen kilon hauen. Päivä oli myös poikkeava siten, että rantakalastusryhmä vietiin yhden lisäveneen voimin lähisaareen kalastamaan. Perjantain ohjelmaan kuului myös retki Muuras-vaapun pajalle, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä leiripaikalta. Eipä hätää, kone irti ja vene hinaukseen, jotta kaikki kalastajat saatiin kohteeseen. LISÄÄ TIETOA JA TAITOA Perjantaiaamu lähti tutuilla rutiineilla käyntiin, ensin ryhmien jako ja siitä välittömästi tekemään sitä, miksi leirille olimme tulleet, eli kalastamaan. Ihan kommelluksitta ei homma kuitenkaan käynyt, kun heti rannassa lisäveneen moottorista katkesi käynnistysnaru. Muutaman tunnin soudun jälkeen palasimme takaisin varsin nöyrinä poikina rantaan saunomaan ja iltapalalle. Paluumatkalla täydensimme muonavarastoja Yli-Torniossa ja majapaikalle saavuimme alkuillasta. Muuras-vaapun Ville kertoi meille, miten hyvä lohivaappu syntyy, mitä se vaatii ja edellyttää. Sää oli kirkas ja aurinkoinen, mutta iltapäivän mittaan oli etelätuuli voimistunut. . Jälleen kerran lohia pintoi useita meidän näkökentässämme. ”Hyvän lohivaapun valmistuksessa ei ole oikopolkuja ja sen teko on kiinni pienistä . Veneissä vavat nytkähtelivät myös ahventen tahtiin, lohi ei vaan tarttunut kovasta yrityksestä huolimatta. Turhaan ei hommaa kuitenkaan tehty, sillä rantaryhmän tuomisina oli iso pussi hyvänkokoisia ahvenia, jotka illalla muurikalla paisteltiin. LOHIASIOISTA saatiin lisää tietoa Luken tutkijoilta Kattilakoskella. Grillauksen yhteydessä tuumittiin porukalla, että on se vaan vaikea laji. UISTIMEN valinta on tarkkaa puuhaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 59
Myös kokemuksella on iso rooli. Suhteellisen pian olimmekin taas asian ytimessä eli kalassa. Yhteydenpito Hyvä tapa nopeaan viestintään leiriläisten, heidän vanhempiensa sekä ohjaajien kesken, on perustaa Whatsapp-ryhmä, johon kuka tahansa voi laittaa viestiä tai kuvia. Leiriläisiä pyydettiin ottamaan kuvia kaloista ja tunnelmista koko leirin ajan. Alkuun ryhmä on aina hiljainen, mutta pian alkaa viestiä ja kuvia tulemaan. . Osa heitteli perhoa, osa keskittyi lipoilla ja lätkällä kalastukseen. MUURASVAAPUN pajalla saimme tutustua lohivaapun valmistukseen. Vaapunvalmistuksen lisäksi Ville esitteli meille omaa kalustoaan sekä kertoi hyviä niksejä käytännön kalastuksesta. LEIRILLÄ kalastettiin heittämällä ja uistelemalla. Kun on tehnyt riittävästi virheitä, kokeillut ja testannut, niin alkaa päästä jyvälle”, Ville kertoi. Vavat pussiin, uistimet pakkiin ja saunan sekä iltapalan kautta pötköttämään. . Saalis ei enää lauantai-illan kovasta yrityksestä huolimatta karttunut ja kalastus julistettiin päättyneeksi klo 21. Retkeltä majapaikalle saavuttaessa meillä oli ruoan jälkeen edessä viimeinen kalastussessio. Etelätuuli oli voimistunut kovaksi ja joki näytti enemmän tuuliselta järveltä kuin joelta. Majapaikalle saavuttuamme pidimme reilun kahvittelutauon sekä suunniteltiin iltakalastusta. Saaliista ei tällä kertaa suuria tarinoita jäänyt kerrottavaksi, mutta paikkana ja retkikohteena se oli hieno. AHVEN nappasi ahnaasti veneestä sekä rannalta kalastavien uistimiin. Whatsapp 60 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. osa-alueista. Iltaohjelmaan ei tehty muutoksia, vaan se sisälsi saunomista, grillausta sekä tikanheittoa. Myönnettäköön, että nyt alkoi jokaisesta hieman paistamaan turnausväsymys. Pari venekuntaa lähti viimeiselle soutukeikalle, mutta osa nuorista halusi jäädä rantaan kalastamaan sekä pakkailemaan ja siivoilemaan paikkoja. Koska olimme aivan liki Pelloa, teimme vielä pienen piipahduksen Vihreälle pysäkille, josta haettiin tuliaisia kotiin viemiseksi. Näin tehtiin myös tällä leirillä. Muutaman tunnin vierailulla saimme tuhdin tietopaketin lohivaapun valmistuksen sekä lohenkalastuksen maailmaan. VIIMEISET VEDOT Lauantai oli leirin viimeinen kalastuspäivä. . Pyrimme käymään suht hyvissä ajoin yöpuulle, olihan meillä sunnuntaina takapuolessa tuntuva kotimatka vielä edessä. Retkelle lähdettiin aamusta Hirvaskoskelle, jossa kalastettiin rannalta
Vaikka kilpailuaikaa on runsaasti (1.10.202431.1.2025), kannattaa toimeen tarttua heti. tyylikkyyttä, värien sopivuutta toisiinsa sekä värityksen yleisilmettä. Tämä oli aivan huikea leiri ja taas kerran tuli huomattua, kuinka hienoja nuoria meillä on toiminnassa mukana. Kriteereinä tuomaristo pitää mm. Oikeudet vaapun väriin jäävät SVK:lle. Tätä on kiva muistella. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan viehesarja. Kiitokset kuuluvat myös Koivukankaan Sepolle, joka jakoi meille tietojaan ja huolehti meistä leiripaikalla. Hienoa oli myös huomata, kuinka uistinvalmistajat ovat valmiita tukemaan leiritoimintaa. . Kiitos! Talkoolaisia ei voi koskaan liiaksi kiittää. Osallistujathan tekevät siitä näköisensä ja oloisensa, näin kävi tälläkin kertaa. Kilpailuvieheenä on ensimmäistä kertaa Grosarin apassirunkoinen reilun kuudensentin pituinen Veka Special, joka toimii uistellessa, mutta myös mainiona heittovaappuna. Kilpailutyöt tulee lähettää 31.1.2025 mennessä yhteystietoineen osoitteeseen Janne Tarkiainen, Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli tai janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Iso kiitos myös Hirvosen Akille ja Jaakkolan Mikaelille, jotka toimivat ohjaajina leirillä. Mukaan voit halutessasi liittää lyhyen viestin, mistä olet väritysideasi saanut. Katso säännöt ja osallistu! . Kilpailun voittaa kilpailija, jonka värityksen SVK:n nuorisoja perhetoimikunnasta koostuva tuomaristo kokouksessaan valitsee. Jos ideoita riittää useamman kilpailutyön tekemiseen, anna mennä vaan, sillä kilpailuun voi osallistua niin monella värityksellä kuin haluaa. Montaa kilometriä ei tarvinnut ajaa, kun syvä hiljaisuus valtasi takapenkit, leiri oli vaatinut veronsa. . Väylän leiri rahoitettiin osittain maaja metsätalousministeriön kalatonhoitomaksuvaroista. Kilpailu on avoin kaikille alle 18-vuotiaille nuorille. SUNNUNTAINA KOTIMATKALLE Sunnuntaiaamuna meillä ei ollut oikeastaan muuta kuin aamupala, loput siivoamiset sekä loppujen tavaroiden siirto autoihin ja Vesan peräkärryyn. VATSA Vuonna 2024 voittajaksi valittiin Vertin väritys. Leirit muotoutuvat leirin aikana. KYLKI . Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa kilpailu, jossa valmistetaan juuri sinun suunnittelemasi ja värittämäsi vaappu. . Hetkeä ennen lähtöä viimeiset kuvaukset rannassa ja loppukeskustelut. Kymmenen aikaan lähdimme ajelemaan koteja kohti. SELKÄ . Ilman Lehtolan Tommia ja Kalpion Vesaa leiriä ei olisi voitu järjestää. Kilpailuaika on 1.10.202431.1.2025. . . Kilpailun voittaja palkitaan tuotepaketilla, johon kuuluu erilaisia ottiuistimia. VUOSI VIEHE 2025 TEROITA VÄRIKYNÄT , vuosivieheen väritysaika on alkanut! SVK:n vuoden 2025 vuosiviehe kaipaa väriä pintaansa, joten nyt kynät pois penaalista ja värittämään. Noin kahden metrin syvyydessä uiva vaappu on uinniltaan nopea ja tirisee mennessään, houkutellen kaloja iskemään siihen. Heidän panoksensa leirin onnistumiselle oli suuri. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 61. Nähtäväksi jää, saadaanko leirille jatkoa… Kiitokset Voittajavärityksestä tehtyä viehettä voi tilata ainoastaan SVK:lta ja sitä valmistetaan rajattu erä. Napapiirin eräkartano soveltuu hyvin leirin pitopaikaksi. Yhdeksään mennessä leiriläiset oli kotiutettu, Väylä-24 oli päättynyt. Väritettävät kuvat voit ottaa alta talteen tai voit tulostaa ne fisuun.fi-sivuilta. Viimevuotisen kisaan osallistui yli viisisataa väritystä, voittovärityksen teki 8-vuotias Vertti Kajaanista. Kilpailutöitä ei palauteta. . . Myös Kuuselan Osku osallistui leirin suunnitteluun, hommasi uistinlahjoituksia ja jakoi omaa tietotaitoaan leiripaikalla, vaikka ei itse veneeseen päässytkään. Nyt nuorilla on jo tulevia reissuja ajatellen valmiina ottipelejä, joita laittaa siiman päähän
Sen jäsenistöön kuuluu kuitenkin huippukilpaonkijoita ympäri Suomea. Tämä kilpaongintaan keskittyvä kalastusseura kuuluu Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön ja Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiriin. MENESTYSTÄKIN ON RIITTÄNYT Kansallisella tasolla seuran jäsenet ovat kuitenkin pysyneet hyvin mitalikannassa ja Sensas onki esimerkiksi vuoden 2024 SM-kilpailuissa pronssille. Seuran nykyinen puheenjohtaja Timo Ylitalo kertoo, että Sensaksen tavoitteina ovat kilpaonginnan yleinen kehittäminen Suomessa, kansallisella huipulla pysyminen ja pääsy edustamaan Suomea seurajoukkueena kansainvälisiin kisoihin. Yhteensä kahden kullan lisäksi seuralle on kilpaonginnassa vuosien varrella kertynyt viisi joukkuehopeaa . T EK ST I I SM O M A LI N K UVAT H E ID I PE RN U seurat esittelyssä TEAM SENSAS edistää kilpaongintaa Suomessa ja tavoittelee lajissa kansallista huippua KALASTUSTAIDON VAALIMINEN on varautumista pahan päivän varalle ”Olen ajatellut näinä aikoina, että kalastustaidon, on se, millaista kalastusta tahansa, vaaliminen on varautumista pahan päivänä varalta.” T eam Sensas Finland ry perustettiin vuonna 2012 ja yhdistyksen kotipaikka on Kouvola. sijalle, kun joukkueita oli mukana yhteensä 29. '”MM-kisoissa olimme siis vuosina 2013 ja 2015 Slovakiassa ja Venetsiassa.” Kansainvälisissä kisoissa taso on kuitenkin kova eikä kärkisijoituksia ole tullut. 62 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEAM Sensas Finland voitti 2024 joukkuepronssia SM-kilpaongessa joukkueella Tero Isokorpi, Samppa Ylönen, Jouni Lillman. Marko Ekroth ja Timo Ylitalo. ”Se tosin on ollut tiukassa viime aikoina, kun Lempäälän Kalakaverit on dominoinut vahvasti SM-kisoja ja vienyt MM-edustuksen nimiinsä jo monta vuotta peräkkäin”, Ylitalo myöntää. Slovakiassa meni kuitenkin paremmin ja sijoitus oli 27 joukkueen kisassa 10:s. Esimerkiksi Venetsiassa Sensaksen tiimi jäi 25. On silti Sensaskin päässyt menestyksen makuun voittamalla SM-kullan vuosina 2012 ja 2014
Myös Ylitalo oli joukkueen mukana kisapaikalla joukkueen avustajana. Pilkkija onkifoorumi on hyväpaikka kysellä onkiasioita. ”On niitäkin, joilla olisi välineet ja taitoa, mutta eivät enää osallistu, kun ei ehkä ole aikaa. Toisaalta uusiakin on tullut tilalle”, Ylitalo kertoo. TIMO Ylitalo tyytyväisenä kilpaongen MM-kisoissa 2022. elämyskaloiksi. Vaihtuvuutta on vuosien varrella toki ollut, kun osa on jäänyt pois esimerkiksi perhesyiden takia. ”Esimerkiksi olen itsekin ollut mukana, kun SM-kilpailuissa oli parhaina vuosina yli sata kilpailijaa. . JÄSENIÄ PORISTA JOENSUUHUN Team Sensas Finland perustettiin Ylitalon mukaan aikanaan Kymenlaaksoon, koska Kouvolan ja Myllykosken seudulla oli runsaasti kilpaonginnan harrastajia. Esimerkiksi Myllykosken Jokamieskalastajat oli hyvin aktiivinen kilpaonkiseura. Lisäksi kärkisijoituksia on tullut myös SM-ongessa”, Ylitalo korostaa. Voisivat edes yhden kerran vuodessa osallistua johonkin kilpailuun”, Ylitalo miettii. Tosiasia kuitenkin on, että kilpaonkijat maksavat paljon harrastuksestaan myös omasta pussista”, Ylitalo kertoo. Onnistumisista kertoo myös se, että Sensaksen edustajia mahtuu säännöllisesti mukaan myös Suomen kilpaonkimaajoukkueeseen. PITÄÄ LAITTAA RAHAA MYÖS OMASTA PUSSISTA Ranskalainen kalastustarvikemyyjä Sensas on Team Sensas Finlandin sponsori, joka tukee seuraa antamalla alennuksia tuotteistaan. ”Meillä on jäsenistöä Porista itään aina Joensuuhun ulottuvalta alueelta. ”Ainakin F.I.S.H on sellainen, Lahden OnkiTeam oli sellainen, samoin Team Trap ja Maver myös”, Ylitalo luettelee. ”Kisoihin lähdetään aina kovaa sijoitusta tavoittelemaan, mutta rehellisesti sanoen jo sijoittuminen kymmenen parhaan joukkoon NUORET PONNI on Suomelle hyvä tulos. ”Kiinnostusta ja innostusta lapsilla ja nuorilla on, mutta myös vanhempien sitoutumista tarvittaisiin, jotta nuoria saataisiin oikeasti lisää kalastusharrastuksen pariin”, Ylitalo arvioi. Tällä hetkellä jäseniä on 38. Haavin tulee olla tarpeeksi suuri ja pehmythavaksinen, ettei karppi vahingoitu haavimisvaiheessa. Tosiasiahan on, että joukkueen menestyessä menestyvät yksilötkin, eikä päinvastoin”, Ylitalo korostaa. ja kuusi joukkuepronssia sekä tukku henkilökohtaisia mitaleja. Tämä on aikaa ja paneutumista vaativa laji. ”Kisarupeamat ovat pitkiä ja raskaita, mutta vaikka mukana on erilaisia ihmisiä eri seuroista, kaikki edustavat Suomea ja yhteispeli sujuu. ”Se on meille ja muillekin lajin harrastajille hyvä harjoittelupaikka, johon pyritään istuttamaan vuosittain karppeja ja suutareita ns. Lisäksi onkimisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä seuramme jäsenistöön”, hän vinkkaa. ”Meillä on myös seurassa hyvä pilkkiporukka, joka on saavuttanut SM-pilkissä ja -laituripilkissä joukkuemestaruuksia ja henkilökohtaisia SM-mitaleja sekä pilkkimaajoukkue-edustuksia. Meillä kilpaonginta on marginaalilaji ja vastassa on ammattilaiskilpakalastajia. Ponnille tullaan Keski-Suomesta asti Myllykosken karppilampi eli Ponni on paikka, josta Team Sensas Finland ry myös tunnetaan ja sinne tullaan eri puolilta eteläistä Suomea ja aina Keski-Suomesta asti. Lisäksi meillä Suomessa sääolot rajoittavat kilpailuja harjoittelukauden lyhyemmäksi kuin Keskija Etelä-Euroopassa”, hän lisää. Herää kysymys, kuinka kovasti pitää panostaa. Nyt Seinäjoen kisoissa tänä vuonna oli noin 60 osanottajaa”, Ylitalo mainitsee. Tänä vuonna seuran jäsenistä Suomea edustivat syyskuussa Ranskassa MM-kilpaongessa Marko Ekroth ja Jouni Lillman. OSALLISTUJAT VÄHENEVÄT KILPAONGINNASSA Kilpaonginta ei ehkä ole ollut parhaimmillaankaan mikään massoja liikuttava laji, mutta ikävä kyllä, osallistujat ovat vähenemässä entisestään. Ylitalo muistuttaa, että Ponnilla karpin pyynti on C&Reli pyydystä ja vapauta -kalastusta. Sitä varten kalastajalla tulee olla tarvittava välineistö kalan oikeaoppista käsittelyä varten. Nuorten onkitapahtumia Ponnilla ja Sutkilla Sensas yrittää omalta osaltaan saada kalastukseen mukaan uusia harrastajia järjestämällä nuorten onkitapahtumia karppilammella eli Ponnilla ja Sutkin laitureilla Myllykoskella. Kävijöiltä kerätään lupamaksua, koska Ponni on ELY-keskuksen päätöksellä erityiskalastusalue, jossa jokaisenoikeudet eivät kalastuksen osalta ole voimassa. Istutukset ja laitureiden kunnossapito merkitsevät kuitenkin sitä, ettei Ponni tuota taloudellista voittoa”, hän lisää. ”Keräämme lisäksi jäsenmaksua ja kilpailutuottoja, joilla maksamme jäsenten osallistumismaksuja kisoihin, mäskejä, syöttejä jne.” ”Maajoukkueen osalta saamme tukea SVK:lta, mutta siitä suuri osa menee osallistumismaksuun, ja jos jotain jää, niin loput laitetaan majoitukseen. Suuntaus on siis hänen mukaansa sama kilpaonginnassa kuin valitettavasti monessa muussakin kalastuksen lajissa. Hänen mukaansa Sensas ei kuitenkaan ole ensimmäinen ja ainoa kilpaonginnan kansallisia huippuja kokoava seura Suomessa. seurat esittelyssä seurat esittelyssä VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 63. ”Esimerkiksi alaa harrastaneiden nurkista löytyy vanhoja välineitä, joita voi saada jopa ilmaiseksi tai ainakin edullisesti. Alueella järjestetään myös onkikilpailuja. Jos joku nuori tai vähän vanhempikin ihminen haluaa ruveta harrastamaan kilpaongintaa, pitää hänen ruveta Ylitalon mukaan rohkeasti ottamaan selvää asioista
Kaada kiehuvaa maustelientä fileiden päälle niin, että ne peittyvät. Mikäpä niitä oli maistellessa keitettyjen perunoiden, voilla voideltujen ruisleivänviipaleiden ja oluen kera. Hyviltä maistuivat. Homma vaatii hieman aikaa ja näppäryyttä, mutta muuten resepti on helppo. Kotiin tuliaisina oli useita purkkeja maukkaita maustekaloja. Currysilakat, katajanmarjasilakat, sinappisilakat ja suutarinlohet maistuvat monelle. Tarjoa valutetut maustemuikut tillivoilla voideltujen ruisleipien ja avokadotahnan kera. Ennen tarjoilua valmista avokadotahna. Mutta hyvin ovat etikkasilakat maistuneet paikallisille. Tutkimusten ja reseptien selailun tuloksena syntyivät etikkasilakat a’ la Tervo. Älä missään tapauksessa pese niitä! Fileoi muikut huolellisesti, puhdista ja kuivaa jokainen filee talouspaperilla. Keitä miedolla lämmöllä muutama minuutti ja lisää etikka. Jäähdytä kulho kylmässä vesihauteessa ja laita se jääkaappiin ainakin vuorokaudeksi. Lusikoi punasipuliviipaleita fileiden päälle. Suolaa fileet ja laita ne jääkaappiin pariksi tunniksi. Keitä mausteliemi. Tutuilta kalastajilta sai supertuoretta muikkua ja hyvään hintaan. Jossakin vaiheessa ryhdyin miettimään, miksi mistään ei löytynyt etikkamuikkuja. Toista, kunnes kaikki fileet ovat liemen peitossa. Ruokajuomaksi lähdevettä, tai olutta ja huurteinen snapsi. Laita teevati fileiden päälle, jotta ne pysyvät liemen syleilyssä. Pidä huoli, että fileointiveitsi on äärimmäisen terävä, muuten hommasta ei tule mitään. Kuori avokado ja poista siemen. ETIKKAMUIKUT avokadotahnan ja ruisleivän kera on tyylikäs alkuruoka. Muista, että mausteliemen pitää olla kiehuvaa, kun kaadat sitä fileiden päälle. 64 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. (Ohje on neljälle) 300–400 g muikkufileetä 1 ½ rkl hienoa merisuolaa 200 g hienoa sokeria 0,5 dl vettä 2 dl väkiviinaetikkaa 2 rkl murskattua mustapippuria 1 ½ ohueksi viipaloitua valkosipulin kynttä 2 laakerinlehteä 2 rkl kuivattua tilliä ½ ohueksi viipaloitu punasipuli ½ tl sitruunamehua Avokadotahna 1 avokado ½ tl wasabia 1 rkl smetanaa ripaus suolaa Hanki kilon verran kookkaita ja mahdollisimman tuoreita muikkuja. Kun aikanaan asuin pääkaupunkiseudulla, syksyn silakkamarkkinoilla tuli käytyä usein. Kiehauta mausteet ja sokeri vedessä ja lisää sitten punasipulit. Kun sijoituspaikaksi valikoitui Pohjois-Savo ja Tervo, muikkujen osuus ruokavaliossa lisääntyi huimasti. Lado laakean kulhon pohjalle ensimmäinen kerros suolattuja fileitä. Eväs on sekoitus Pohjois-Savoa, maustettuna ripauksella rannikon ruokakulttuuria. Mutta sisävesiemme kalojen aatelinen, rasvaeväinen muikku näyttää, että osataan sitä Sisä-Suomessakin. Avokadotahna antaa oman pikantin lisänsä maustemuikuille. Kuumenna kiehuvaksi. Nehän olisivat mitä oivallisin pari varhaisperunoille. KALAHERKUT TE K S TI JA K U V A T JU H A JO R M AN AI N EN ETIKKAMUIKKUJEN vastaisku ET I K KA MUI KUT A ’ LA TER V O S ilakka on ollut perinteisesti maustekalojen suosikkiraaka-aine. Laita ainekset kulhoon ja aja sileäksi sauvasekoittimella
. Kaikki tulokset ovat pisteinä, jos ei toisin ole ilmoitettu. EM-perho, miehet 27.8.-2.9. MATTI ja Tarja Tolvanen rantautumassa. Joukkueet: 1) Espanja, 42,5, 2) Alankomaat, 48, 3) Belgia, 49, … 11) Suomi 103. Perhokalastuksen SM-finaali, Iijoki, Taivalkoski 3.-4.8. KILPAILUT MM-onki, Masters 15.-16.6. SM-perho, joukkueet, Kynäsjoki, Pomarkku 24.-25.8. Plovdiv, Bulgaria Joukkueet: 1) Italia, 29, 2) Unkari, 35, 3) Englanti, 61 … 15) Suomi, 98. SM-veneonki, 3.8. SEURAA MEITÄ SOMESSA! Nappaa seurantaan sosiaalisen median kanavamme, niin saat hyödyllistä tietoa kalastuksesta, pysyt ajan tasalla ja inspiroidut! Voit seurata meitä seuraavissa kanavissa: FACEBOOK: @vapaa.ajankalastajalehti @vapaa.ajankalastajat @fisuun @vastuullinen INSTAGRAM: @vapaa_ajankalastajat @mimmitkalastaa @fisuun @streetfishingfinland YOUTUBE: @vapaa-ajankalastajat TIKTOK: @fisuun mimmitkalastaa.fi Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 65. Henkilökohtaiset: 1) Andrea Botti, Italia, 4, 2) Tibor Ambrus, Unkari, 5, 3) Giancarlo Armiraglio, Italia, 5, … 26) Matti Sakkara, 18, 48) Seppo Vähäsarja, 24, 63) Jari Seppälä, 27, 67) Seppo Pönni, 29. Keitele, Viitasaari (g) 1) Tarja Huhtala ja Tomi Eteläaho LSK, 25703, 2) Elisa Juurikka ja Vesa Rahikkala, JKM, 19640, 3) Raija-Liisa Hämäläinen ja Viivi Paananen, VKK, 17969. Puola Joukkueet: 1) Puola, 98, 2) Ranska, 135, 3) Tshekki, 139, …, 7) Suomi, 185. 1) Keski-Suomen Perhokalastajat 1, 9, 2) Länsirannikon Kilpaperhokalastajat 2, 10, 3) Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat 1, 12. Henkilökohtaiset: 1) Samantha Sim, Englanti, 3, 2) Anja Groot, Alankomaat, 4, 3) Kayleigh Dowd, Englanti, 4, …, 46) Anne Maarit Isokorpi, 19,5, 47) Satu Jokipelto Kiili, 20,5, 48) Eija Saarela-Mäkynen, 21, 49) Stina Koivisto, 22, 56) Tarja Huhtala, 9, (1 jakso), 61) Riitta Isokorpi, 11 (1 jakso). Kuva: Tiia Jaatinen. 1) Ville Ristolainen, 13, 2) Eetu Hyväri, 28, 3) Heikki Kurtti, 29. Naisten MM-kilpaonki, Portugali 24.-25.8. Henkilökohtaiset: 1) Szymon Konieczny, Puola, 9, 2) Mihail Fejkiel, Puola, 16, 3) Adam Wnekovwicz, 17, … 11) Santeri Kinnunen, 24, 32) Janne Heikkinen, 37, 42) Juho Strandman, 42, 43) Ville-Antti Jaakkola, 42, 44) Rami Tuominen, 43
Siirron jälkeen Jelenaksi nimetty naaras liikkui noin viiden kilometrin etäisyydelle vapautuspaikastaan. Viime vuonna siirretty ”Amalia” on jo kuvattu samalla alueella Kolovedellä, jonne se asettautui viime syksyllä. ITÄMEREN suojeluun keskittynyt BSAG on julkaissut yhdessä Suomen Uistimen kanssa erikoiserän Karikko-vaappuja. Kosteikkoaamukahvit: Haukikosteikot, Janne Antila 29.11.-1.12. Somevideo-koulutus 19.11. Noin 480 yksilön saimaannorppakannan geneettinen monimuotoisuus on erittäin niukkaa. Tapahtumista jäseniä! -koulutus 5.11. Haukitehdastalkoot Skata, Kristiinankaupunki, Juha Ojaharju 26.-27.10. Missä SVK menee. Etelä-Saimaalle siirrettyä ’’Tuukkaa’’ etsitään myös ja toivottavasti se löytyy valokuvista syksyn aikana, kun tämän kesän aineistoa aletaan tunnistamaan”, Niemi kertoo. Kaupunkien kalastusvastaavaverkosto kokoontuu (etä), Janne Antila 11.10. “Toivomme, että vaappu onnistuu muistuttamaan Itämeren avuntarpeesta. ITÄMERI AHDINKO-VAAPUSTA saatava tuotto ohjataan Itämeren suojelutyöhön Baltic Sea Action Group (BSAG) on esitellyt yhdessä Suomen uistimen kanssa Ahdinko-vaapun. Saimaannorppien siirtojen tavoitteena on ylläpitää norppakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja ehkäistä Saimaan osakantojen eriytymistä. 29.10. Syksyn aikana tarjolla seuraavia koulutuksia: Tapahtumaviestinnän koulutus 8.10. Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet 26.11. Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen, jota aiheuttaa esimerkiksi jätevesistä ja viljelystä mereen leviävät kasveille tärkeät ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Itämeren rehevöityminen on pysäytettävissä, mutta toimiin on ryhdyttävä heti. Kukaan meistä ei voi pelastaa Itämerta yksin, mutta jokainen voi olla osa ratkaisua monin eri tavoin: laita roskat roskikseen, älä päästä mökin jätevesiä mereen ja herkuttele luonnonkaloilla – näinkin arkiset ja helpot teot ovat tärkeä osa Itämeren suojelua”, toteaa meriluonnon monimuotoisuuden suojelukoordinaattorina BSAG:lla toimiva Anton Lehtinen. Sosiaalisen mediankoulutus, osa 2. Kanta on myös huolestuttavasti jakautumassa erityisesti Etelä-Saimaalla ja Kolovedellä. Jäsenrekisterin seurakäyttäjäkoulutukset 2 krt kuukaudessa. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on jakaa tietoa Itämeren ongelmista ja sen suojelutyöstä. ”Jelena myös kuvattiin uudella alueella noin viikko vapauttamisen jälkeen”, kertoo tutkija Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta. Korkeasaaren eläinlääkäri oli varmistamassa norpan hyvinvoinnin, ja norppa otti siirtotapahtuman rauhallisesti”, kertoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen, joka toimi kenttäpäällikkönä siirroissa. ’’Nyt on siirretty yhteensä kolme norppaa. Nämä Vääksyssä käsityönä valmistetut vaaput saivat nimekseen Ahdinko, ja niistä saatava tuotto ohjataan Itämeren suojelutyöhön. Koulutukset ovat maksuttomia SVK:n jäsenille ja SVK:n jäsenseurojen jäsenille. Kolovedellä ongelmana on lisäksi synnyttävien naaraiden merkittävä väheneminen. ”Kiinniotto ja veneellä tapahtunut siirto sujuivat tänäkin vuonna erinomaisesti. Selällään uivaa eli huonosti voivaa ahventa mallintava uistin muistuttaa Itämeren haastavasta nykytilasta, joka vaikuttaa myös kaloihin. 8.10. SAIMAANNORPPA SAIMAANNORPPIEN siirtoja jatkettiin onnistuneesti Saimaannorppa siirrettiin onnistuneesti Pihlajavedeltä Kolovedelle myös tänä vuonna. Koulutusten tarkemmat tiedot SVK:n uudesta tapahtumakalenterista, johon pääset kännykälläsi oheisen QR-koodin kautta tai osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/koulutus. Vaappuja on saatavilla rajoitettu erä Suomen Uistimen verkkokaupasta, ja uistimista saatava tuotto ohjataan Itämeren suojelutyöhön. 66 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. I love me -messut, Helsingin messukeskus, mukana Mimmit kalastaa, Tintti Drake Koko syksyn SVK:n väkeä maastossa tekemässä vaelluskalavesistöjen koskija virtapaikkamäärityksiä, Janne Antila Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. Tämän ja viime vuoden siirroilla pyritään ylläpitämään norppakannan perinnöllistä monimuotoisuutta ja vahvistamaan taantuvia lisääntymisalueita. Koulutukset toteutetaan lyhyinä verkkokoulutuksina arki-iltoina. Lounais-Suomen seuratreffit, Taivassalo, Janne Antila 20.11. Kuva: Suomen Uistin. SVK:n koulutuksia Hyödynnä SVK:n runsas koulutustarjonta. Vääksyssä käsityönä valmistetut vaaput saivat nimekseen ”Ahdinko”, koska vieheen maalaus esittää selällään uivaa, huonosti voivaa ahventa
4 23.8. 4. ERÄLUVAT -SOVELLUS Sovelluksessa voi ostaa luvan kirjautuneena ja vain itsellesi. Ahventen oppiminen Varovaisen syönnin jigaustekniikat Raippaluodon pilkkipaikat. 6 5.12. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 7.10. 5 4.10. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 2 22.3. 2. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 5.12. Paras ruokakala 6 / 2024 ilmestyy 1 26.1. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. 3 31.5. KALASTONHOITOMAKSU 2024 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 3. Maksaminen Kalastusluvista lisää tietoa: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi Kalastusrajoituksista tietoa: l kalastusrajoitus.fi 1. LEHDET 2024 5.12. krs, 33960 Pirkkala l Maria Turppa, puh 044 981 8239, maria.turppa@saarsalo.fi l Timo Lepistö, puh 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi K uv a: Ja an a V et ik ko . Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen
Etsi lähin kalastusseurasi: vapaa-ajankalastaja.fi fisuun.fi fisuun fisuun fisuun. Tule mukaan innostumaan kalastuksesta, hakemaan uutta oppia, vinkkejä tai vaikkapa osallistumaan moniin lasten ja nuorten tapahtumiimme. VKO. 2024 – 49 650044 – 2405 Lähde KALAAN Tekemistä hyvässä seurassa! Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT TAPAHTUMIA lapsille, nuorille ja koko perheelle kautta maan ja ympäri vuoden Vinkkejä, videoita ja ideoita eri kalastuskausiin Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Fisuun-kalastusseuratoiminta on suunnattu kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita kalastusharrastuksesta. 6 414886 500440 24005 PAL