. ?. . . . . . . . . . . 9,90 €) ?. . . . . . . . 6 • 2020 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A PILKKIKILPAILUUN valmistautuminen ISOSTA LOHIKALASTA monta ruokaa OTTIPERHOJA talvikalastukseen Kalapaikkana NELLIMIN SULKUSJÄRVI Ensijäiden PILKKIHUUMAA 5,90 € Tarjous (norm. . . . . . ?
50 Kalapaikka Nellimin Sulkusjärvi 70 Neidenelva ja Nuorttijoki 72 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä 16 Pilkkihuumaa ensijäillä 20 Tutkittua Sisävesien turskakala: Made 22 Tiheä merimetsokanta heikentää ahvensaaliita 26 Switchaillen maailmalla 32 Historian havinaa 33 Kirjat 34 Uutuudet 38 Lääkärin määräyksesta Poimintoja reseptikansiosta 40 Kalaherkut Kookkaasta lohikalasta saa monta hienoa ruokaa 46 Vavan varressa Janne Sullström JOULUKUU 2020 Sisällys 8 Pilkkikilpailuun valmistautuminen on taitolaji 66 Street fishing -kilpailut tarjosivat elämyksiä kaupungeissa 48 Käyttöja hoitosuunnitelmat ovat tulossa kommentoitaviksi 54 Perhonurkka Ottiperhoja talvikalastukseen 56 Nuorten tärpit 62 Seurat esittelyssä Specimen Finland 64 Raippaluoto kokosi yhteen silakanlitkauksen ystäviä VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 3
050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 576 3302. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 050 525 7806 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto, Markku Nieminen ja Vesa Vaarama. 050 573 9332 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 0400 946 968. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO AIK AK AU SL EH TIE N LII TO N JÄ SE N JA KE LU NO IN 34 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 525 7806 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A K u va : Ja an a V et ik k o 4 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 050 577 4656 JUHLAKOORDINAATTORI – SVK 20 vuotta Johanna Antila (Velkua), puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh
Kalastaessa kun ei ole tapana tuppautua toisen rannalta kalastavan tai veneen kanssa ihan kylki kylkeen. Esimerkiksi graavikaloihin saa uusia ulottuvuuksia maustamalla ne vaikkapa kanelilla, punajuurella, pestokastikkeella tai mustikkasurvoksella, kuten tämän lehden kansikuvassa. Monipuolinen silakka taipuu vaikka minkälaiseksi marinoiduksi herkuksi, eikä se vierasta eksoottisempiakaan mausteita. Pääkirjoitus JOULUKUU 2020 JAANA VETIKKO MISTÄ VUOSI 2020 MUISTETAAN. Rakkaan harrastuksemme pariin on löytänyt yhä useampi uusi tai uudelleen aloittava harrastaja. Lasimestarin sillin sijaan voi kokeilla lasimestarin kirjolohta, jonka ohje löytyy tämän lehtemme lohikalajutusta. Maistuvaa joulua ja kireitä siimoja! Kuva: Jaana Vetikko. Vaikka jouduimme laittamaan juhlavuotemme suunnitelmat monesti uusiksi, saimme yhdessä aikaan useita onnistuneita tapahtumia, tempauksia ja haasteita, jotka kantavat hedelmää järjestömme tulevien vuosien toimintaan. Koronapandemia on pakottanut oppimaan nopealla aikataululla mahdollisen uuden normaalin etätöineen, turvaväleineen, maskisuosituksineen ja matkustusrajoituksineen. Joulusta, jolloin isojen sukujuhlien sijaan satsasimme perheen kanssa entistä enemmän yhdessä tekemiseen vaikkapa kokkaamalla kotimaisia kaloja notkuvan joulupöydän. Kiitos kaikille tekijöille! Voisiko tämä vuosi jäädä mieleemme myös ihanasta, kalaisasta joulusta. Eikä mikään estä korvaamasta silakkaa muikulla, tuolla sisävesiemme herkkupalalla. Perinteisten savuja graavikalojen lisäksi kannattaa rohkeasti kokeilla uusia ohjeita. Päinvastoin. K uluva vuosi jäänee mieliin ennen kaikkea kummallisena muutosten vuotena. Onhan kalastus raikkaassa ulkoilmassa mukavaa vastapainoa osittain pakotetulle kotoilulle. Etikalla kypsennetyt marinadit kannattaa tehdä muutamia päiviä ennen joulua, joten ne sopivat hienosti myös vaikkapa jouluviikolla kalaseuran yhteisen kalaruokaillan ohjelmaksi. Sitruuna tai limetti puolestaan kypsentävät kuha-, särkitai lahnasiivut joulupöydän herkuiksi. Ja turvavälitkin hoituvat ihan luonnostaan. Onneksemme kalastusharrastusta korona ei ole kurittanut. Vuosi jää mieleen myös MM-morrijoukkueemme kultamitalista sekä järjestömme 20-vuotisjuhlavuodesta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 5. Ja entäpä jouluiset marinadit
Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu -tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä. Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta Heinola Jääporat ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! Muista myös Laxström Jääsahat Pilkkikausi lähestyy, suosi Suomalaista! Muista myös Jääkairojen vaihtoteräpalvelu! Made in Finland by www.laxstrom.com. Heinolan Jääporatehdas esittelee ylpeänä 2020 mallistonsa! Jääporien tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat Heinola Jääporien toimivuuden peruskivet
Kalastusmatkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttäisi kuitenkin luonnollisesti ensin kalakantojen elvyttämistä kestävälle tasolle. Paikallisten yritysten kasvupotentiaalin lisäksi kalastusmatkailun edistäminen lisäisi varmasti kiinnostusta ja motivaatiota vesistöjen ja kalakantojen tilan parantamiseen. Vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia taloudelle ja työllisyydelle ei ole vielä oikein oivallettu Suomessa, mutta kiistatonta on, että turistit käyttävät vierailuillaan myös muita palveluita ja hyödykkeitä. Vesivoiman lähtökohtana tulisi olla kalatalousvelvoitteiden noudattaminen, toimivien kalateiden rakentaminen sekä sellaisten patojen, joiden energiantuotanto on kokonaisuuden kannalta hyvin pienimuotoista, purkamisen edistäminen. Valitettavasti kalatalousvelvoitteita ei ole osoitettu vanhoissa vesitalousluvissa. Kemijoki on jo nykyisellään rakennettu useilta osin ja laitos valjastaisi viimeisen luonnontilaisen osuuden. Kalastusmatkailun potentiaalin tunnistaminen tuhansien järvien maassamme voisi siis samalla olla myös keino kiinnittää huomiota kalakantoihin ja niiden elpymisen edellyttämiin toimiin. Kestävän kalastusmatkailun yksi keskeinen edellytys onkin kalojen vapauttaminen, mikä kuuluu suomalaiseen kalastukseen. Tältä osin olisi tarpeen pohtia tarpeellisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Keskeistä on muun muassa kalojen ja muiden vesieliöiden kulkua estävien tai haittaavien vesistörakenteiden, kuten patojen, korvaaminen toimivilla kalateillä. Jo nyt Kemijoen lohikannat kärsivät toimimattomista kalaportaista. Kalastuksen ympärille rakentuva matkailuyrittäjyys sekä omatoiminen kalastus voisi tuoda monille alueille kaivattuja positiivisia vaikutuksia. Hyvin tiedossa olevia ongelmia ei edelleenkään ole ratkaistu. Kyseessä on myös merkittävä virkistysja kalastuskohde. Omaehtoinen saaliinvalinta on yleistynyt kalastajien keskuudessa – pienet, isot ja ylimääräiset kalat päästetään takaisin. SAARA-SOFIA SIRÉN puheenjohtaja VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 7. TUHANSIEN JÄRVIEN MAA EI HYÖDYNNÄ POTENTIAALIAAN KALASTUSMATKAILUSSA S amalla kun kalastus on mielekäs harrastus monelle, on sillä merkittävää yhteiskunnallista ja taloudellista potentiaalia etenkin kalastusmatkailuun liittyen. Kalastusmatkailun tulevaisuuden mahdollisuudet ovat tietysti täysin riippuvaisia siitä, saadaanko kalakantoja elvytettyä kestävälle tasolle. Monissa naapurimaissamme on jo huomattu kalastusmatkailun tuoma hyöty, niin alueellisen talouden ja työllisyyden kuin ympäristön näkökulmasta. Suomi tulee vielä toistaiseksi perässä kalastusmatkailun potentiaalin ymmärtämisessä. Alueelliset vaikutukset erityisesti syrjäisemmillä paikkakunnilla voisivat olla hyvinkin merkittäviä esimerkiksi majoitusja ravintolapalveluiden sekä vuokravälineja virkistystarjonnan kannalta. Lohikantojen ehtymisen myötä myös raakut ovat muuttuneet erittäin harvinaisiksi. Luonnonmukaiset ohitusuomat, tekniset kalatiet ja näiden erilaiset yhdistelmät tarjoavat vaihtoehtoja ratkaisuiksi, jotka tulee aina valita kuhunkin sijaintiin sopiviksi. Lisäksi tarvitaan luonnonlisääntymisolosuhteiden turvaamista, ajantasaista ja oikein kohdennettua sääntelyä. Monet kalastusharrastajat ovatkin seuranneet huolestuneita Rovaniemelle suunnitellun Sierilän vesiPärskeitä voimalaitoksen etenemistä
PILKINTÄ PILKINTÄ ETUKÄTEEN on oleellista suunnitella järjestys, jolla käydä läpi treenatut paikat. HARJOITTELU lisää menestymismahdollisuuksia huomattavasti. 8 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI TEKSTI ATTE MUSTALAHTI • ATTE MUSTALAHTI • KUVAT KUVAT ATTE MUSTALAHTI JA JANNE RAUTANEN ATTE MUSTALAHTI JA JANNE RAUTANEN PILKKIVAPAKALUSTOA kilpailuihin
Kilpailuun harjoittelu on taitolaji, jossa kehittyy vain sitä tekemällä. Yleensä treenattuihin paikkoihin kannattaa luottaa, vaikka kalantulo vaikuttaisi aluksi heikommalta kuin treenissä. OPTIMOI TREENIIN KÄYTETTY AIKA Kilpailuun treenaaminen on raskasta ja pitkäjänteistä touhua. Treenatessa on myös sitä parempi, mitä vähemmän ottaa kaloja ylös. Mutta miten harjoitella ”oikein”. Sen avulla löydetään kalapaikkoja ja saadaan suuntaviivoja välinevalintoihin. REIÄLLÄ ei kannata viettää aikaa kokonaista minuuttiakaan, jollei kalahavaintoja ole. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 9. LÄHTÖKOHDAT KILPAILUTREENIIN Lähtökohdat kilpailutreeniin riippuvat suuresti siitä, millaisesta kilpailusta on kyse. Treenin tarkoituksena on selvittää esimerkiksi ottisyvyys, odotettavissa oleva voittotulos (kalan ottihalukkuus), kalapaikat tai kalattomat paikat, välineet ja taktiikka. Vähäkalaisissa paikoissa 1-2 ahventa reikää kohden riittää hyvin, runsaskalaisissa voi olla tarpeen nostella samasta reiästä 5-10 ahventa, jotta saa selvemmän käsityksen parven koosta. on taitolaji LAITURIPILKKIKILPAILUT ovat suosittuja erityisesti syksyisin. PILKKIKILPAILUUN valmistautuminen P ilkkikilpailuihin voi valmistautua karkeasti jaettuna kahdesta eri näkökulmasta: joko etukäteisharjoittelun kautta tai ilman. Pitää myös varautua siihen, että treenistä kilpailuun voi kalan ottihalukkuus muuttua oleellisesti jo päivässäkin. Taktiikan osalta oleellista on etukäteen suunnitella, missä järjestyksessä käy treenattuja paikkoja läpi. Kuinka käyttää tuo harjoitteluun liikenevä aika tarpeeksi tehokkaasti. TREENATTUIHIN paikkoihin kannattaa luottaa. Harjoittelu useimmiten lisää menestymismahdollisuuksia huomattavasti. Keskityn tässä jutussa yksinomaan järvillä käytäviin ahvenkilpailuihin. AHVEN ON YLEISIN KILPAILUKALA PILKKIKILPAILUISSA. Harjoittelu myös helpottaa kilpailutaktiikan suunnittelua. Todennäköisesti syönti on silloin heikentynyt kaikkialla muuallakin. Minkä verran osanottajia on odotettavissa ja onko kilpailualueen takarajalle matkaa esimerkiksi yksi kilometri vai onko takarajaa ollenkaan. Puolta minuuttia kauempaa en treenatessa reiällä vietä, jos kalahavaintoja ei tule
Jos pikkujärvessä kaikki alueet ovat ns. 10 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Usein jo yhden treenipäivän aikana ehtii koluamaan pääpiirteittäin koko järven tai ainakin huomattavan osan järvestä läpi. Jos parvi nousee helposti, on se silloin yleensä myös suuri. Tyypillinen reikäväli, jolla itse lähden ahventa etsimään, on 20-30 metriä. Yleensä 2-4 hyvää reikää kertoo alueesta jo aivan tarPienet järvet Huomioon otettavaa pienillä järvillä Pikkujärvillä treenaaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin isommilla järvillä tai merialueilla. PIKKUJÄRVILLÄ kalat harvemmin vaihtavat paikkaa. pilkkisyvyyttä (ei ole niin syviä alueita, että niissä ei olisi kalaa), joutuu monesti kalaa hakemaan aika laajalta alueelta. Jos kaloja alkaa selvästi nousta jostain syvyydestä, keskitän treenauksen tarkemmin siihen syvyyteen. Ahventa etsiessä kannattaa uskoa siihen, että isosta parvesta saa tärpin aina nopeammin kuin pienestä parvesta. RAUHOITA KALA-ALUE Tärkeää on kalapaikan löytyessä kairata sinne mahdollisimman vähän reikiä, ja mielellään jättää myös osa kala-alueesta kokonaan tutkimatta ja jättää se kilpailuun. Alla olevan kalan määrä tulisikin arvioida ottihalukkuuden perusteella. JOS kalaparvi nousee helposti ylöspäin, on se yleensä myös suuri. ATTE Mustalahti on innokas kilpapilkkijä. Reikävälin pituus riippuu kuitenkin suuresti esimerkiksi pohjanmuodoista ja näkösyvyydestä. Käytän käytännössä aina treenatessa kehimisvapaa, jotta voin aina laskea mistä syvyydestä kaloja nousee. Ottihalukkuutta voidaan arvioida tärpin nopeuden lisäksi ”hinaamalla” parvea ylös, eli joka kalan jälkeen nostetaan pilkkiä reilusti 50-100 senttiä ylemmäs. Pikkujärvillä kalat harvemmin parissa päivässä merkittävästi vaihtavat paikkaa, ja treeni antaa melko varmat merkit siitä, mistä päin järveä voisi pärjätä. Jyrkemmän syvyysvaihtelun alueet saa kairata tiheämmin, sillä kalat voivat olla nauhana tietyssä syvyydessä
peeksi, ja siinä vaiheessa on hyvä rauhoittaa koko alue ja siirtyä etsimään varapaikkoja muilta alueilta. Varsinkin hieman isompi ahven tuppaa vaihtamaan paikkaa herkemmin. Tavallisesti kokeilen välineet treenin alussa pääpiirteittäin läpi (esim. morri, tapsi, ketju, värikoukku), ja jatkan sitten treenin loppuun asti yhdellä ja samalla välineellä. Välineet ehtii kokeilla läpi sitten kilpailussa. Samalla välineellä treenatessa saa tasapuolisemman kuvan eri alueiden kalaisuudesta, eikä tarvitse spekuloida sitä, olisiko jostain paikasta saanutkin toisella välineellä paremmin. Miten lähteä siitä kaloja etsimään. KALA-ALUEEN ETSINTÄ Tässä vielä käytännönläheisemmin erilaisista tavoista etsiä ahventa. Kirkasvetisillä järvillä usein aamun ja illan syöntipiikit ovat selvempiä, ja ruskeavetisillä järvillä saattaa paras syönti olla vasta päivällä. ”SIKSAKKIA” eri syvyyksiin ja kohtiin kairaillen. Tämä korostuu varsinkin keväällä, kun kala syö huomattavasti epätasaisemmin painottuen aamuja iltasyöntiin. Tätä tapaa käytän etenkin sellaisissa paikoissa, joissa en ole ennen pilkkinyt. Jos on mahdollista, kannattaa treeni ajoittaa samaan kellonaikaan kuin kilpailukin on. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 11. ?. Syöntiajat ovat kuitenkin myös hyvin vesistöja päiväkohtaisia. Sen sijaan esimerkiksi pohjakivikoilta, matalikoilta, montuista ja keväällä matalista lahdista kalat harvemmin mihinkään siirtyvät muutaman päivän aikana. Hyvin harvoin treeni kuitenkaan etenee alusta loppuun näitä kaavoja noudattaen, vaan yleensä jokin syvyys ei selvästikään kaKOROSTAISIN ENSISIJAISESTI PAIKKAVALINNAN MERKITYSTÄ VÄLINEHIFISTELYN SIJAAN. En myöskään käytä treenissä juuri aikaa surviaisten pujotteluun, vaikka vähäkalaisissa kilpailuissa ne ovatkin monesti se, mitä tulee eniten käytettyä. Tällä tavalla kartoittaa melko ison alueen nopeasti, mutta vaarana on sivuuttaa kokonaisia kala-alueita, jos reikä ei osu parven kohdalle. Näissä paikoissa on niin sanottua paikallista kalaa, joka viihtyy alueella pidempään. Tätä on tullut jonkin verran käytettyä varsinkin silloin, kun on ollut kaveri mukana. Tietysti jos syvyydet vaihtelevat paljon, niin joko suurennan tai pienennän pilkkiä. Kolmatta tapaa käytän erityisesti loivempia rantapenkkoja tutkiessa, jolloin syvyys ei välttämättä muutu kuin joitakin kymmeniä senttejä, kun siirrytään rannasta kolmekymmentä metriä ulospäin. RANNAN suuntaisesti tiettyä syvyysaluetta pilkkien. Pelkkä yksi reikärivi rannan suuntaisesti tehtynä ei välttämättä osu lähellekään kalaparvia. Sanoisin, että mahdollisuus on melko pieni, että iso parvi sattuisi olemaankin juuri reikärivien välissä. Toinen tapa on edetä järjestelmällisesti rantaviivan lähellä, ja palata sitten takaisin päin kairaillen syvempään veteen. Täysin ilmeettömässä tasaisessa rantapenkassa tai tasasyvyisellä alueella kalat harvemmin pysyvät paikallaan montaa päivää. Ylitreenattu paikka luonnollisesti vähentää kilpailussa nousevien kalojen määrää ja liika kairailu voi myös hajottaa tai häiriinnyttää parvea. Karkeasti sanottuna itse käytän kolmea eri tapaa. 2-4 REIKÄÄ kertovat alueesta jo aivan tarpeeksi. valinnan merkitystä välinehifistelyn sijaan. Pyrin itse ensisijaisesti treenissä löytämään sellaisia paikkoja, joissa on jokin selvä pohjanmuoto, joka ”kerää” kalaa alleen. ?. PANOSTA TREENISSÄ PAIKKOIHIN JA TESTAA VÄLINEET KILPAILUSSA Välineiden osalta treenissä pyrin vetämään hyvin karkeat suuntaviivat, ja jätän tarkemman ”testauksen” itse kilpailuun. Eli korostaisin ensisijaisesti paikkaraillen noin 20-30 metrin välein. Lisäksi se herättää kanssakilpailijoiden mielenkiinnon, jos yhdellä alueella on paljon reikiä. Myös kellonaika ja keli vaikuttavat. SAMALLA välineellä treenatessa saa tasapuolisemman kuvan eri alueiden kalaisuudesta. TREENAA MAHDOLLISIMMAN LÄHELLÄ KILPAILUAJANKOHTAA Yleensä treenit kannattaa ajoittaa viimeisiin sallittuihin treenipäiviin, sillä silloin kala ehtii vähemmän liikkua kilpailupäivään mennessä. SUORAAN rannasta pois päin ja takaisin. Yksi tapa on edetä ”siksakkia” kaiKALA-ALUETTA VOI ETSIÄ ESIMERKIKSI NÄILLÄ KOLMELLA TAVALLA: ?. Otetaan esimerkiksi melko tasaisesti syvenevä rantapenkka, pituutta useita satoja metrejä tai jopa kilometri
” 12 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI PILKKIVALIKOIMASTA Tässä käytännön esimerkki pilkkivalikoimasta. Syvemmässä (noin 5-10 m) vedessä saa pilkkejä olla noin 15-20-grammaisiin saakka, jotta pilkki saadaan vajoamaan tarpeeksi joutuisasti. PAINAVILLA pilkeillä tuntuma kärsii pienempää ahventa pilkittäessä. Tyypillisesti matalassa alle kolmen metrin vedessä käytetään noin 3-8 gramman painoisia pilkkejä, mutta joskus paksun lumen aikaan pilkit voivat olla matalassakin tätä suurempia. Oletetaan, että kisassa tavoitellaan KOUKKUVARUSTUSTA pilkkikilpailuun. Vapoja on oltava mukana riittävästi, ja siihen tulee varautua, että syönti on parempi tai huonompi kuin on etukäteen ajatellut. HYVÄLLÄ syönnillä voi käyttää isompaa koukkua, joka irtoaa nopeasti. PELKKÄ MORRI ON USEIN HYVÄ VALINTA NIHKEÄKALAISISSA VESISTÖISSÄ. Yleensä otan useita samanlaisia tai samantapaisia pilkkejä varavapoihin, jos jostain syystä tulee välinerikkoja. 16-koon koukku sopii tätä pienemmille ahvenille ja 12:n koukulla pärjää yleensä hyvin vielä noin 150 gramman ahveniin saakka. VÄLINEIDEN VALINTA KILPAILUUN Pilkin valintaan vaikuttavat erityisesti oletettu pilkkisyvyys, kalojen koko sekä kalojen määrä ja ottihalukkuus. Koukkujen todellinen koko hieman vaihtelee valmistajasta riippuen, mutta nro 14:n koukut yleensä käyvät peruskokoiselle 15-50 gramman ahvenelle. Ja joskus pieni ahven ottaa yllättävän hanakasti isoon pilkkiin, eikä sitä säiky. Pelkkä morri on usein hyvä valinta nihkeäkalaisissa vesistöissä, joissa usein 1-2 kilon tulos riittää korkealle. Niitä painavammilla pilkeillä tahtoo tuntuma kärsiä ainakin pientä ahventa pilkkiessä. Eli treenin edetessä monesti keskitytään selvemmin tiettyyn syvyyteen. Hyvällä syönnillä voi käyttää hieman ”suosituksesta” suurempaa koukkua, jolloin koukku on helpompi irrottaa nopeasti. Tätä suuremmille voi suosiolla tarjota jo nro 10:n koukkua, mutta niitä tarvitsee kilpailuissa harvoin, jos silloinkaan. Toisaalta isompi yli 100 gramman ahven ei huonolla otilla tahdo aina ottaa muuhun kuin pelkkään morriin, mutta niitä voi silti morrilla saada toistakymmentä kiloa hieman syvemmästäkin vedestä. loja anna, ja se hylätään siirryttäessä seuraavalle alueelle
Toiset kaksi morrivapaa otan selvästi bonuskaloja ajatellen, toisessa 0,12 millin ja toisessa 0,14 millin siima. Yleensä kilpailualue on niin suuri, että ei ole järkevää edes yrittää treenata sen joka puolella. Tällä kertaa vapavarustus sisältää neljä morrivapaa, neljä tapsivapaa ja kaksi värikoukkupilkkivapaa. Tapsipilkkeihin valitsen neljä nopeaa pilkkiä, joista kahteen laitan nro 16 morrin ja kahteen nro 14. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 13. Lihaskunto olisi hyvä muutenkin olla kohdillaan, jotta kairaamiseen ei tuhraudu ylimääräistä aikaa ja siirtymät sujuvat isompikin kalamäärä repussa. Saalis kertynee keskipainoltaan noin 15-grammaisista ahvenista. Pienempää nro 16:n morria en kuitenkaan käytä kuin siinä tapauksessa, että syönti on heikompi kuin olin ajatellut. Kaksi morrivapaa varustan 0,08 millin siimalla ja pienehköllä morrilla, jossa on nro 16 koukku. Morrit ja koukut ovat näissä selvästi isommat. Jos syönti on heikko, käytän suosiolla tapsia ketjun sijasta, sillä näin syvässä veSM-PILKKI eroaa suuresti pikkukilpailuista taktiikan osalta. Yleensä heikolla syönnillä kala tarttuu helpommin tapsimorriin kuin ketjukoukkuun, kun ahven saa sen helpommin nielaistua. dessä hitaampi kalan irrotus tapsimorrista ei ole kovin merkittävä asia. Isot järvet Huomioon otettavaa isoilla järvillä Isoilla järvillä ahven liikkuu välillä talvellakin hirmuisesti, joten edeltävän päivän treeni antaa usein jopa paremmat pohjatiedot kisapaikasta kuin monet aikaisempien vuosien kisat. Tavallisesti valitsen 2-3 aluetta, joita kairailen melko järjestelmällisesti läpi. Maratoonarin kuntoa lajissa ei vaadita, mutta 30-60 minuutin lenkkien juokseminen luo lajiin sopivaa kuntopohjaa. JOS SYÖNTI ON HEIKKO, KÄYTÄN SUOSIOLLA TAPSIA KETJUN SIJASTA. Pienten kalojen kanssa en hukkaa aikaa. Isoin koukku on siltä varalta, että ahven syö odotettua paremmin. Kilpapilkintä Kilpapilkintä on fyysinen kilpalaji Kaiken muun lisäksi fyysisestä kunnosta huolehtiminen on olennainen osa kilpailuihin valmistautumista. SM-pilkki on aika lailla ainoa kisa, jossa on oikeasti paljon osanottajia. kymmenen kilon tulosta noin kuuden metrin syvyydestä pilkkien. Syöttinä käytän pienikokoisen ahvenen silmää sekä ketjuettä tapsipilkissä. Oletetaan, että voittoon riittää 1-2 kilon tulos ja se koostuu enimmäkseen pienistä ahvenista, mutta on kohtalainen mahdollisuus myös 50-200 gramman ahveniin. Pienemmissä kilpailuissa saattaa olla jopa hyötyä pienestä porukasta, mutta SM-pilkissä herkästi samalle kalaisalle alueelle kasaantuu kymmenittäin kilpailijoita tyhjentämään samaa aluetta. HEIKOLLA syönnillä kala tarttuu helpommin tapsimorriin. Ketjupilkkeihin laitan yhteen nro 12 koukun ja kolmeen nro 14. Paras paikka onkin usein sellainen, että se ei välttämättä ole alueen kalaisin paikka, mutta ainakin harvempien tiedossa oleva. ESIMERKKI VÄLINEISTÄ NIHKEÄKALAISESSA PAIKASSA Otetaan toinen esimerkki välineistä nihkeäkalaisesta kilpailupaikasta. Valitsen kilpailuun kymmenen vapaa: neljä tapsipilkkivapaa, neljä ketjupilkkivapaa ja isojen nirsojen ahventen varalle kaksi morrivapaa varustettuna reilun kokoisella volframimorrilla. SM-pilkissä korostuukin se, kuinka väkimäärä vaikuttaa omaan saaliiseen. Kun ensimmäinen vakuuttavan tuntuinen kala-alue löytyy, keskityn hakemaan noin kahden kilometrin säteeltä lisää paikkoja, joihin olisi mahdollisuus kilpailussa vaihtaa paikkaa, jos kala loppuu ensimmäiseltä alueelta kesken. Värikoukkuvavat nappaan mukaan hätävaraksi, jos päädyn epätoivon hetkellä alle kahden metrin veteen, jossa tiedän olevan alle kymmenen gramman ahventa. Isommilla kilpailualueilla on merkittävästi etua siitä, että kauempana oleville kalapaikoille ehtii siirtymään ilman, että se vie tärkeää pilkkiaikaa pois. Oletettu pilkkisyvyys on kolme metriä. Morria kokeilen vasta sitten, jos satun pari isompaa ahventa saamaan jollakin muulla välineellä. Näissä molemmissa on nro 16 koukku ja noin kolmen gramman painoinen pilkki. ISOILLA järvillä ahven liikkuu talvella paljon. Valitsen taas kymmenen vapaa kilpailuun. Ja tietysti kaikki pienemmätkin siirtymät kilpailun aikana tulisi tehdä mahdollisimman ripeästi, sillä niihin kuluva aika, jos joku, on niitä hukkasekuntejaja minuutteja, joilla voi tiukassa kilpailussa olla juuri se ratkaiseva vaikutus
Itse nastoittamillani goretex-tossuilla pärjäilee kohtuullisessa pakkasessakin, kun alle pukee kahdet goretex-sukat päällekkäin. Kengän pidon tulee olla sellainen, että niillä voi lipsumatta rennosti kävellä ja juosta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että useimmilla paikoilla on kilpailuja järjestetty ennenkin ja huomattavalla osalla osallistujista on kalapaikoista ainakin jotain ennakkoaavistusta. Muut välineet 14 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Aina ei kuitenkaan harrastepilkkijällä ole mahdollisuutta käydä etukäteen treenaamassa. Alle laitan sen verran vaatekerroksia kuin lämpötilan puolesta tarvitsee. Jos kilpailuvesi on kuitenkin aiemmilta vuosilta tuttu, on yksinkertaisinta aloittaa vanhoilta tutuilta paikoilta. Monesti kilpailuihin lähdetään ilman oikeaa tietoa aikaisempien päivien kalantulosta. Kaikkien pilkkien paino on kuitenkin vain 4-6 grammaa. Kuivaan ja yhtenäiseen jäähän terä saa olla niin ottava kuin kairaajalla riittää voimia. Kilpailureppuna suosin Simo Maksimaisen suunnittelemaa reppua. Karttuneiden kokemuksien kautta oppii kilpailutilanteessa arvioimaan, tuleeko kalaa riittävää tahtia sillä hetkellä, vai kannattaako etsiä parempaa paikkaa. HARJOITTELEMATTA KILPAILUIHIN. Päällysvaatteissa suosin erilaisia kalvovaatteita, jotka kaikki vähintäänkin hylkivät vettä. Kilpailun järjestäjiltä kysymällä saa kuitenkin todennäköisesti perustiedot alueen kalaisuudesta ja edellisien vuosien tuloksista. Pikkujärviltä usein löytyy paikkoja, joissa on joka vuosi kalaa, mutta isommilla vesillä paikat vaihtelevat vuosittain suurestikin. Kengän pidon tulee olla sellainen, että niillä voi lipsumatta rennosti kävellä ja juosta. Kilpailujalkineet riippuvat olosuhteista. AINAKIN aiempien vuosien voittotuloksiin kannattaa tutustua. Jos bonuskaloja osuu kohdalle jossain vaiheessa kilpailua, kokeilen myös isommilla morreilla, joissa on vahvemmat siimat. Kaikkiin tapsivapoihin valitsen nro 16 morrin, ja tapsin vahvuudeksi riittää 0,12 milliä. Treenaamatta pärjääminen on mahdollista, mutta harvinaisempaa. On liian iso tasoitus muille käyttää liian nopeasti menevää terää, sillä se helposti juuttuu kerrosjäähän. Muillakin välineillä on merkitystä Kairan merkitys korostuu lähinnä silloin, kun kilpaillaan raskaissa olosuhteissa. Yleensä pyrin repun taskut saamaan aika lailla täyteen vapoja. Ajatuksena on kilpailun alussa käyttää nopeampia pilkkejä niin kauan kuin kala-alueet alkavat olla täynnä reikiä, ja sen jälkeen ronkkia loput nirsommat kalat herkemmillä välineillä ja surviaisilla. Teriä olisi hyvä päästä kokeilemaan ennen kilpailua. Pelkkien kuulopuheiden perusteella ollaan monesti aika hataralla pohjalla. Toinen vaihtoehto on siirtyä loppukilpailusta matalaan pilkkimään pikkuahvenia värikoukulla, jos niitä alueita ei ole vielä muut pilkkineet. TREENAAMATTA kilpailuissa pärjääminen on harvinaista. ATTE kilpailee mieluiten itse nastoittamillaan Goretex-kengillä. Tärkein tieto oman taktiikan kannalta on ehkäpä aiempien vuosien voittotulokset, jotta tietää edes mitä tavoitella. Muiden seuraamisesta voi olla hyötyä, jos on tiedossa, että muut ovat harjoitelleet. Eri taskuihin laitan eri pilkkityypillä varustetut pilkit, jotta löydän ne kilpailutilanteessa mahdollisimman nopeasti. Jos kilpailuvesi ei ole ennalta tuttu, on valmistautuminen melko haastavaa. Otan selkeästi kaksi hitaampaa värinäpilkkiä ja kaksi hieman nopeampaa pilkkiä. Kylmällä kelillä käytän suosiolla lämpösaappaita, mutta suurimmassa osassa kilpailuja tossut riittävät hyvin, kunhan pitää itsensä liikkeessä. Sillä tavalla saa usein varman tuloksen, mutta voittoon asti tuolla taktiikalla pääsee melko harvoin. Ongelmia tulee yleensä siinä vaiheessa, kun jää on kerrostunutta
Kirjanen ladattavissa Luonnonvarakeskuksen sivuilta osoitteesta jukuri.luke.fi/handle/10024/546276 LOHENKALASTUS Tenossa -kirjasessa kerrotaan muun muassa, että lohensoutuun käytettävät veneet ovat Tenojoella pitkiä ja matalia. Nykyisin venettä käytetään pääasiassa kalastamiseen. Hankkeessa kokeillaan eroosiota vähentäviä ojitustekniikoita ja edistetään tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien käyttöä, kuten pintavalutusta. Myös muuttuneiden kalastussääntöjen merkitystä käytännön lohenkalastukseen valotetaan. Sen seurauksena valumavesiin huuhtoutuu ravinteita ja orgaanista hiiltä ja ilmakehään vapautuu hiilidioksidia. Paikallisten kalastajien käyttämät lohen pyyntitavat ovat syntyneet satoja vuosia sitten ja säilyneet lähes muuttumattomina tähän päivään saakka. Kirjasessa kerrotaankin kulkutuksen, seisovan verkon, lohipadon, nuotan ja venekalastuksen pääpiirteitä, kehittymistä ja nykypäivää. UUSI kirjanen perehdyttää lohenkalastuksen historiaan Tenojoella Kirjasessa Lohen kalastus Tenossa kerrotaan Tenojoesta lohen ja ihmisen ympäristönä sekä lohenkalastuksen kehittymisestä ja merkityksestä jokivarren kalastajille. Hankkeessa selvitetään myös mahdollisuutta hyödyntää vesiensuojelussa kituja joutomaita. Sen keskiössä on paikallinen lohenkalastajaa ennen ja nyt. Suurille petokaloille suunniteltu Hauki Special on vuoden 2021 Vuosiuistin®. Suurin vesistöhaitta aiheutuu kivennäismaahan ulottuvien ojien kiintoaineen eroosiosta. Turvemaiden metsäojien kunnostaminen kuormittaa vesistöjä ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Kirjasesta paljastuu, että ennen maantieyhteyttä vene oli merkittävässä roolissa kaikessa kulkemisessa, tavaran kuljetuksessa ja kalastuksessa. Kirjasen on kirjoittanut Eero Niemelä, joka vastaa pääosin myös sen kuvituksesta. Lisäksi esitetään jo 1800-luvulla alkaneen ja viime vuosisadalla lisääntyneen vapakalastuksen vaikutusta verkkopyydysten käyttöön ja tulevaisuudennäkymiin. Oletuksena on, että nykyisiä suosituksia matalammilla ojilla pystyttäisiin vähentämään ojitusten aiheuttamaa vesistöhaittaa ja samalla ylläpitämään puuston kasvulle riittävää kuivatustilaa. Myös runsas kuvitus tuo esiin lohenkalastuksen muutoksen ja erilaiset pyydykset, perhot ja muut Tenolla käytetyt vieheet. Pudasjärvellä testataan kahdella koealueella tavallista matalampien, noin 60 senttimetriä syvien, kunnostusojien aiheuttamaa vesistöja ilmastokuormitusta. Ojitus myös voimistaa turpeen hajoamista. Lohen kalastus Tenossa on tuotettu osana Lohita-hanketta (Tenojoen lohenkalastuksen taloudellinen merkitys Utsjoen kunnassa), jota Luonnonvarakeskus hallinnoi. Jos ojat kaivetaan kivennäismaahan asti, kiintoaineen eroosio lisääntyy, mikä kasvattaa myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin aiheuttamaa kuormitusta. Kuva: Janne Rautanen.. Täydennä kokoelmaasi ja anna kalastavalle ystävällesi mieluinen lahja! Sininen 80 mm Punainen 80 mm Vihreä 80 mm TENO VESISTÖHAITAT HANKE: Turvemetsien ojitusten vesistöja ilmastohaittoja pyritään pienentämään Keväällä käynnistyneessä kolmivuotisessa TurVI-hankkeessa kehitetään menetelmiä turvemaiden metsien ympäristöystävällisempään käyttöön. Aito 24 karaatin kultaus ja kolme kalastavaa väriä. Pilottikohteille toteutetaan vesiensuojelurakenteita, joissa hyödynnetään etenkin pintavalutusta
PILKKIHUUMAA ENSIJÄILLÄ Nälännöstä haukea, Lokinlammilta kirjolohta 16 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VASTA viisi senttiä paksu teräsjää on riittävän vahvaa kantamaan yhden ihmisen painon. PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT HARRI MATIKAINEN NÄLÄNTÖJÄRVI on Suomen suurin sisävesi, jonka syvyys on alle metrin
KOHTEENA NÄLÄNTÖJÄRVI Kohdejärveksi valikoitui Kiuruveden pohjoisosassa sijaitseva Näläntöjärvi, joka on tunnettu runsaasta haukikannastaan. Teräsjää on kirkasta, läpikuultavaa ja tasaista. Sitä selvästi heikompi kohvajää sen sijaan on vaaleaa ja huokoista. Passiivisenkin hauen voi saada juuri oikealla houkuttimella iskemään, mutta aktiiviselle käy monesti ”huonompikin” viehe. Järkeä jäille siis! Hauenpilkintä on etsimistä ja etsimistä, ja kun ottipaikka löytyy, niin sen ympäristöön aletaan takoa reikiä mielivaltaisessa tai järjestelmällisessä järjestyksessä. No, jos jää olisi pettänyt, jalat olisivat yltäneet pohjaan ja pää pinnalle. Kun järvi on Suomen suurin sisävesi, jonka keskisyvyys on alle metrin, uskoimme kalakaverini Rautu-Reiskan kanssa sen jäätyneen kantavaksi kahden miehen kulkea. Toisaalta kun ensijäät kestävät, saaliiseen on todella hyvät mahdollisuudet. Se on vähän tottumiskysymys ja viehevalinta on paljolti kiinni myös ongittavasta järvestä. Etäisyyttä kalakaveriin saa olla joitakin metrejä. Kun päivänvaloa marraskuun alkupuolella oli vielä reilusti, niin teki mieli lähteä kokeilemaan pitkästä aikaa ensijäiden hurmaa. Toki teimme rannassa testireiät vakuuttuaksemme jäätä olevan komiasti sen vaaksanverran eli noin viistoista senttiä. Kannattaa myös kiertää tehtyjä reikiä koko ajan, sillä usein haukipilkki saa jossain vaiheessa äkkilähdön jo moneen kertaan tyhjäksi todetussakin reiässä. Turvallisuus TEKSTI ISMO MALIN Turvallisuus jäällä Ennen kuin lähtee pilkille, on varmistettava, että jää on tarpeeksi vahvaa koko alueella, jossa liikutaan. Silloin kun koko jääkenttä on täysin kirkas, pääsee valoa kaloillekin asti runsaasti. Niiden tulee jäällä oltaessa roikkua käsien ulottuvilla kaulassa, eikä maata repun pohjalla tai takin taskussa. TEHTYJÄ reikiä kannattaa kiertää kokeilemassa koko ajan. Myös siltojen, laitureiden ja alusten läheisyydessä jää on heikkoa. Jotkut taas vannovat lusikkauistimiin ja isoihin pystypilkkeihin. Vasta viisi senttiä paksu teräsjää on riittävän paksua kantamaan yhden ihmisen painon, moottorikelkalla liikkuminen vaatii vähintään 15-senttisen teräsjään ja 1000 kiloa painavan henkilöauton kantaakseen teräsjäätä on oltava vähintään 15-20 senttiä. V anha sanonta, että kymmenen sentin jää kestää auton, viiden sentin ihmisen ja kolmen sentin pilkkijän, kuulostaa hurjalta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 17. Marraskuisen päivän aikana niitä syntyi sitten reilusti lisää. Muutama vuosi sitten jäät tulivat Pohjois-Savossa pieniin järviin nopeasti, kun oli reiluja kymmenen asteen pakkasia, eikä lunta ollut nimeksikään. Tuntemattomille jäille on syytä mennä aina kaverin kanssa. Ehkä niitä ahneushetkiä tulee silloin tällöin, mutta hauellakin on syöntiaikansa ja aktiivisuushetkensä. Myös heittoköysi on hyvä pitää mukana. Jos joku putoaa jäihin, pysyvät muut kuivina ja pystyvät auttamaan. Lumikengillä eteneminen olikin enemmän luistelua kuin kävelyä, mutta eteenpäin sitenkin pääsimme. Samasta reiästä voi aivan hyvin saada useitakin kaloja, mutta yleensä taktiikka on onkia aikansa yhdestä reiästä ja vaihtaa sitten uuteen. En allekirjoita tuota täysin. Kannattaa myös ottaa huomioon, että jään vahvuus voi vaihdella suuresti lyhyelläkin matkalla. Näin heikko paikka paljastuu jo etukäteen. NÄLÄNTÖJÄRVEN vesi on turvesoiden värjäämää. HAUENPILKINTÄ ON ETSIMISTÄ Tiesimme siis etukäteen ottipaikat suurin piirtein ja väänsimme muutamalla pyöräytyksellä reikiä heti alkuun puoli tusinaa. Potkukelkka olisi silti ollut paras kulkuväline, mutta kun auton sai rantaan ja matka tutuille ottipaikoille oli alle puoli kilometriä, luistelutyylilläkin pääsi varsin ketterästi onkimestoille. HAUENKIN AKTIIVISUUS VAIHTELEE Sanotaan, että hauki on ahne kala, joka ottaa vaikka kenkälusikkaan. Erityisen vaarallisia jääalueita ovat joet, järvien kapeikot, matalikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, lähteet, äkkijyrkkien rantapenkereiden vierustat ja viemäreiden laskualueet. Sen verran matalaa Nälännössä on. Silloinkaan ei kuljeta rinta rinnan, vaan liikutaan jonossa. Näläntöjärvellä olen käynyt haukipilkillä lähinnä keväisin ja muistorikkain reissu on keväältä 2017. Jäällä kulkijan tuvallisuusvarusteisiin kuuluu myös metallipäinen keppi tai jäätuura, jolla kokeillaan jään kestävyyttä kävelyn tahdissa. Joskus olen sen paikkansa pitävyyttä kokeillut pelastautumispuku päällä ja voin sanoa: Vasta sitten, kun jää on vaaksan vahvuista, on aika ottaa kaira esille, pukea kelluntaliivit päälle ja lähteä jäänaskalit kaulassa pilkille. Toki niihin vaikuttaa myös käytettävä houkutin paljon. Silloin sohelsimme yhden päivän viimeisillä jäillä Rautu-Reiskan kanssa. Sohjoa ja vettä oli jäällä lähes kumikengän varren verran, ja jo rannalta piti hypätä sulan yli kiinteälle jäälle. Jään pettämisen varalta jäänaskalit on aina pidettävä pilkkireissulla mukana. Jäällä ei ollut yhtään lunta, mutta pieni vesikerros siinä oli. Järven vesi on turvesoiden laskuvesien värjäämää, joten luonnonvaloa siellä tarvitaan reilusti, että kalat olisivat aktiivisia. Joko kala on aktivoitunut tai siihen avannon alle on juuri tullut kulkija jostain. Itse käytän haukipilkillä isoja tasapainoja ja jigejä
Onneksi ketterä ukko sai siimasta kiinni ja kiskoi jäälle yli kahden kilon luuleuan. Siinä uittelin väliin Kuusamon Lätkää ja väliin erivärisiä mutuliitsejä. Toisaalta voi valmiita reikiä lämpimikseen kierrellä ja hyvällä tuurilla osua juuri silloin paikalle, kun kalakin on siinä lähellä. NÄLÄNNÖSSÄ hauen ruokaa ovat kiiski ja ahven. Vähitellen lammelle alkoi kerääntyä porukkaa melkoisesti, ja laskin parhaimmillaan onkijoita olevan me mukaan lukien 23. Seuraavana aamuna pimeässä vilkkui jälleen valoja, kun suunnistin lammelle. NÄLÄNTÖJÄRVI on maatalouden keskellä ja sen keskisyvyys on alle metrin. YLÄLAMMELTA KALAA KOMEASTI Jorma ihmetteli syönnin heikkoutta ja suositteli, että kävisimme ylälammen puolella. Alkuun ongimme vanhat avannot ja pikkuhiljaa alue muistutti reikäjuustoa, sillä aina välillä piti uusikin avanto pyöräyttää. Näin siis on yleensä. Sitten Rautu-Reiskan vapaan räppäsi kunnolla ja sen kahva räsähti poikki. Päivällä alkoi vähän rankempi vesisade, joten tyydyimme tuohon yhteen haukeen ja pääsimme testaamaan vetten päällä kävelyä. Varsinkin aktiiviongilla kalastavat ovat tahnapyytäjiä huonommassa asemassa, yleensä. Siinä missä haukia ja ahvenia etsitään kymmeniä reikiä tekemällä, voi kirreonkija huoletta jämähtää koko päiväksi samalle avannolle. JÄÄLLE JO AAMUPIMEÄSSÄ Syvässä suojalumessa taaperoimme jäälle jo pimeässä, mutta emme olleet läheskään ensimmäisiä onkijoita. Huono pakkastalvi myöhästytti kuitenkin Lokinlampien avausta aina joulukuun puolivälin tienoille. Minä kuitenkin päädyin entiseen taktiikkaani eli jämähdin yhdelle avannolle. YKSI HAUKI JÄÄLLE ASTI Nälännössä hauen saaliskaloja ovat suurimmaksi osaksi kiiski ja ahven. Kirjolohipilkintä poikkeaa taktiikkansa puolesta paljon muun muassa haukitai ahvenpilkinnästä. Kymmeniä reissuja Lokinlammille tehneenä tiesin, että kun kollegani Jari Tuiskusen kanssa sovittu testireissu tulisi eteen, kiskoisimme lohta kuin suokuokalla. Eilinen tärppiavantoni oli kuitenkin jo syötitetty, joten turhaan siihen lähelle on lätkää tulla heiluttamaan. Hyvällä syönnillä, kun niiden värisiä tasapainoja ja jigejä tarjoilee, haksahtaa hauki helposti vieheeseen. Mutta meillä oli vielä uusi päivä edessä, joten illaksi sauna kuumaksi ja miettimään taktiikkaa pimeän veden valloitukseen. Ensijäät tuli kuitenkin korkattua ja pilkkikausi avattua. Rautu-Reiska onki pääasiassa lusikkauistimilla, mutta niihin ei täräyksiä tullut. NURMEKSESTA löytyy mainio kirjolohikeidas ja virkistyskalastusalue Lokinlammet. ENSIJÄIDEN KIRJOLOHIA LOKINLAMMILTA Nurmeksessa on maan mainio kirjolohikeidas, Lokinlammet. Lisäksi hieman ennen vierailuamme lunta satoi todella rankasti, joten valot katosivat kaloilta lähes täysin. KAIMAANI-JIGI OTTIPELINÄ Sain samalla Stormilla pari tärppiä, mutta edelleen heikosti hauki puri kiinni. Yrittäjä Jorma Roininen on kehittänyt kahdesta lammesta ja useasta mökistä koostuvaa virkistyskalastusaluetta vuosikymmenet nykyiseen loistoonsa. Aamupäivän aikana pari haukea kävi tempaisemassa, mutta ne irtosivat jään alla. Testireissullamme hauki ei tuntunut olevan aktiivinen, joten uittelin Stormin kumikalaa laajakaarisin heilautuksin. Hauki oli napannut valkopinkkiin Kaimaani-jigiin, joka on monena vuonna hyvin haukia antanut iso jigi. 18 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kirjolohet kun ovat jatkuvassa liikkeessä ja jossain vaiheessa päivää ne osuvat väkisin sopivalla kohdalla lusikkaa tai liitsiä heiluttavan onkijan kohdalle. Suosittu paikka siis, mutta kenellekään eivät kädet viuhtoneet tärpin merkiksi. Sen perusteella, mitä seurasin muita onkijoita, niin tahnapyytäjät saivat jotain ja aktiivionkijat vielä vähemmän. Vaikka Jorma istuttaa lohta lampiin lähes päivittäin, voivat pimeyteen lasketut kalat laittaa suut totaalisesti kiinni. Emme lannistuneet huonosta syönnistä, vaan seuraavana päivänä luistelimme takaisin eilisille rei’ille. Huonolla syönnillä taas tarjoilen aivan poikkeavia värejä ja suosin vieheissä sellaisia ärsyttäviä ja laajaliikkeisiä härnääjiä. Otsavaloja välähteli tuttujen ottipaikkojen liepeillä, joten katsoimme kutakuinkin vapaan alueen, johon väänsimme reilun vaaksan paksuiseen jäähän muutaman reiän. PIMEÄSSÄ TÄRPIT VÄHISSÄ Vieressä pari Sonkajärven miestä onki tahnoilla ja pari kalaa he saivat päivän aikana. Toki poikkeuksia löytyy ja me aktiivionkijoina Jarin kanssa toivoimme olevamme juuri niitä poikkeuksia. Yhdessä päiviteltiin huonoa syöntiä, vaikka Jorma oli aamulla laskenut lampeen yli sata kiloa uusia kaloja. Se toimii muuten turskallekin, on tullut kokeiltua. Mutta kun on pimeä, niin on pimeä! Kaksi kertaa sentään välivedestä Kuusamon Lätkääni iski kirre kiinni, mutta kumpikin karkasi avannon alla. Tai siltä se ainakin näytti, sillä jäälle oli tullut muutaman sentin vesikerros ja kumikenkä luisti siinä mainiosti. Yhden vajaan kaksikiloisen sain sentään jäälle asti nostettua, mutta siinä se päivän saldo olikin
Koukku oli tukevasti kiinni ja 1,3 kilon kirjolohi pääsi pussiin. KIRREONKIJA voi huoletta jämähtää samalle avannolle koko päiväksi. Ja hetki vain kun kolmannen kerran vääntyi vapa ja hieman edellistä pienempi kirjolohi nousi jäälle saman liitsin pettämänä. 8,Täydellinen RIALINNA ISMETE -täkyongintasetti PATU ISMETE -vapa 59,GARMIN STRIKER PLUS 4 Paketti sisältää: • Striker Plus 4 -luotain • pilkkianturi • akku • laturi • laukku Harjus • Juurus • Viima • Pyry • Nilakka 299,UUTUUS! BADGER 360-7 -kynäruiskusarja Badger-kynäruiskut • Made in USA 139,Laaja valikoima vieheidenvalmistustarvikkeita!. Antaa järven tai lammen jäätyä riittävästi, ennen kuin menee pilkille. Eivätkä kelluntatakki ja jäänaskalit ole yhtään häpeällisiä käytössä, ne saattavat pelastaa henkesi. Tiukkoja siimoja. ENSIJÄÄT OVAT TUOTTOISIA Siihen oli hyvä lopettaa testireissu ensijäille kirjolohilammella. Mikä sitten laukaisi yhtä äkkiä otin lyhyeksi ajaksi, sitä voi vain arvailla. Sama liitsi napakasti ylähuulessa kiinni. Ja uittotekniikkani on varsin villi: pistän vipinää vapaan, sitten pysäytys, väristys ja silloin se kirjolohi nappaa kiinni. Jää kesti ja kalaakin tuli. Ei pysynyt kuitenkaan. Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi RIALINNAN ALKUPERÄISET PYSTYPILKIT MESTAREIDEN VALINTA JO VUOSIEN AJAN! Rialinna-pilkit – toimitus € ennakkomaksulla! Pystypilkit Liukupilkit Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Nyt melkoisen topakasti ja sain tovin uitella kunnes 2,3-kiloinen kirre pullahti jäälle. Vaihdoin pinkin mutuliitsin pyyntiin ja vapa taipui heti. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa. Ensijäät ovat kalastuksellisesti tuloksia tuottavia, mutta täytyy muistaa varovaisuus. Luotin tuohon pinkkiin mutuliitsiin, koska se on toiminut tuolla lammella aina. Niin kävi nytkin. Se oli tulevan viikonlopun pilkkikisan päälampi ja rauhoitettu kalastukselta. Vähän aikaa meni ja sitten vapa vääntyi uudelleen. Vavassa oleva Kuusamon Lätkä on ollut toimiva pimeissä vesissä. EVÄSTÄ kirjolohijahtiin. PINKKI Mutu-Leech on tappopeli Lokinlammella. Etuoikeutemme oli päästä sitä kopaisemaan ja sieltähän sitä kalaa alkoi nousta komeasti, kun tutun männyn kohdalta räppäsi kala kiinni Lätkään. Toimii muuten kesälläkin UL-välineillä heittämällä
T EK STI J A KUVA A NS SI VA I N IK K A Tutkittua Sisävesien turskakala MADE Madekausi lähestyy taas kovaa vauhtia, joten on hyvä hetki perehtyä tuoreimpaan tietoon mateen biologiasta. Harojen ja ryöstäjien käytön loppumisen jälkeen on huomattu, että made ottaa hanakasti syötitettyyn morriin jo tammikuussa ja uudestaan taas kudun jälkeen. Koska made ei ole syömättä muinakaan aikoina, madesesonki on pidentynyt entisestä kutupyynnistä koko alkutalven mittaiseksi. 20 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä
Pelle Peloton voisi kokeilla houkutella mateita keinotekoisten äänten avulla, mutta käytännössä kaikenlaisella melulla voi olla mateisiin vielä tunnistamattomia vaikutuksia. SISÄVESIEN AINOA TURSKAKALA Turskakaloihin kuuluva made on yleinen kala kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Esimerkiksi Koitereen vedenpinta voi laskea 1,7 metriä talven aikana, minkä on todettu vaikuttaneen madekantaan negatiivisesti. Mateiden ääntely tarjoaa keinon paikallistaa mateen kutupaikkoja vedenalaisten hydrofonien avulla, joskin akuutisti paikan päällä mateen äänten erottaminen muusta taustamelusta paljastui lähes mahdottomaksi tehtäväksi Grabowskin ym. Mateen kannalta soveltuvana pH-arvona pidetään väliä 5,6-7,1. Suurilla järvillä mateella menee kuitenkin pääosin vielä hyvin. Madetta ei Suomessa istuteta, joten sen kantoja ei uhkaa samanlainen kantojen sekoittuminen ja elinkyvyn menetys kuin istutettavia lajeja. KUTUPAIKKAVALINNOILLA ON SYYNSÄ Mateen poikaset ovat niin sanotusti pelagiaalisia eli viettävät ensimmäisen alkukesänsä ulapalla eläinplanktonia syöden ennen hakeutumista kivikkorantojen sokkeloihin. Seuraavan mateenpilkkireissun voi siis perustella vaikkapa kansalaistieteellä, jos kipakan kuutamokelin tunnelma tai madekeiton tuoksu eivät yksin riitä. Myös vieraslajit voivat olla ongelmallisia: täpläravun istuttaminen on Ruotsissa saanut madekannat alamäkeen. Suomi on harvoja maita, joissa madetta kalastetaan myös kaupallisesti, joten aivan turha huoli liikakalastus ei kaikilla eniten pyydyksillä suljetuilla kutupaikoilla ole. Saksassa todettiin myös eri jokivesistöjen mateiden eroavan geneettisesti toisistaan. Euraasian mateet jakautuvat edelleen viiteen ryhmään. Yleisesti mateen esiintyminen kertoo, että vesistön vedenlaatu on hyvällä tolalla ja soveltuva myös lohikaloille. Ruotsin Vätternin madekanta heikkeni 1957-1973 korkinlaisen virran läheisyydessä tai vähintään ulappa-alueiden kupeella. Grabowskin ym. MATEET ÄÄNTELEVÄT KUDUN ALLA Mateet päästävät kudun alla uimarakkoon kytkeytyvien lihaksiensa avulla samanlaisia kopautuksista nopeaan surinaan vaihtelevia, matalia alle 1000 Hz:n ääniä kuin kolja. Kuhaistutuksilla ei näyttäisi olevan yhteyttä madekantoihin, ja Oulujärvellä madeja taimensaaliit kulkivat käsi kädessä. Made on kuollut lähes kokonaan sukupuuttoon Länsi-Euroopasta, ja esimerkiksi Britannian viimeinen made pyydettiin jo vuonna 1969. Mateella tavataan vaeltavia ja paikallisia osakantoja, kuten vaikka taimenella. Varsinaisen kudun yhteydessä ääntelyä ei havaittu, joten äänet näyttäisivät liittyvän kutualueille kerääntymiseen ja kuturyhmittymien muodostumiseen. Madekannat LUE LISÄÄ: https://doi.org/10.1111/fwb.13314 https://doi.org/10.1111/j.1467-2979.2009.00340.x https://doi.org/10.1007/s10750-015-2257-6 https://doi.org/10.1046/j.1365-2400.1999.00152.x https://doi.org/10.1111/fme.12396 VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 21. Suomen ja myös Ruotsin madekannat ovat ajan saatossa heikentyneet ja etelärannikolla mateen pilkintä on jo pitkälti historiallinen harrastus. Koska madekantoja ei seurata siinä määrin kuin muita petokalakantoja, voi vapaa-ajankalastajilla olla usein paras tietämys eri vesien madekantojen tilasta. Jokien madekannat ovat kärsineet patoamisesta ja järvikannat ovat taantuneet etenkin rehevöitymisen ja vesien lämpenemisen takia. MADE ON PUHTAIDEN VESIEN KALA Madetta on alun perin ollut lähes kaikissa metsäjärvissä, mutta happamoitumisen, hajakuormituksen ja kenties osin myös kalastuksen vuoksi madekanta on jäljellä enää harvoissa pienissä järvissä. Suomesta hapan laskeuma hävitti 1990-luvulle mennessä 180-380 madekantaa. Esimerkiksi Kyrönjoesta made puolestaan lähes hävisi sulfaattimaiden muokkauksen takia. Ennen selluteollisuuden prosessien kehittymistä myös metsäteollisuuden jätevedet aiheuttivat mateessa lisääntymiskyvyttömyyttä ja kantojen heikentymistä. Virtapaikoista kuoriutuvat poikaset levittäytyvät parhaiten, joten ei ole yllättävää, että moni hyvä mateenpilkkipaikka on jonMonet madekannat ovat taantuneet Useat madekannat ovat maailmalla harvenneet. Lämpötila voi nousta mateelle liian korkeaksi lähinnä matalissa järvissä, kun taas useimmiten haitallinen vaikutus on välillinen ja syntyy syvänteiden happipitoisuuden laskun takia. Lisäksi koiraiden epäillään liikkuvan naaraita enemmän. tutkimuksessa. Monet merialueen mateet nousevat jokiin ja jokisuihin kudulle, ja kutuvaelluksia tavataan myös sisävesillä. Ruotsissa mateen on todettu käyttävän kalateitä niin yläkuin alavirtaan liikkumiseen, joten jokikannat voisivat vahvistua kalateiden rakentamisen avulla. Pohjois-Amerikan ja Euraasian mateet ovat samaa lajia, mutta voidaan erottaa omiksi muodoikseen. Vaikka made kasvaa huikeisiin mittoihin monissa suhteellisen nuorissa tekojärvissä, heikentää vesistöjen säännöstely madekantoja. (2019) mukaan ääntelyä tapahtuu erityisesti auringonlaskun ja auringonnousun välillä ja niin, että yöaikaiset äänet ovat pidempiä ja matalampia kuin päiväaikaiset. Taantuminen on yleensä johtunut ympäristötekijöistä, mutta myös ylikalastuksen aiheuttamia taantumisia tunnetaan. MATEELLA ON VIELÄ MAHDOLLISUUKSIA Madekantoihin voidaan vaikuttaa. keiden PCB-pitoisuuksien takia. Mateen on todettu tekevän vähintään kesäaikaan vuorokautisia vaelluksia niin, että mateet viettävät päivät syvillä pehmeillä pohjilla, mutta nousevat yöksi ruokailemaan matalampiin rantoihin. Alaskassa on todettu, että ylikalastetut madekannat ovat toipuneet hyvin kalastusrajoitusten myötä
Kirjallisuustietojen perusteella arvioitiin, että noin puolet niellyistä merkeistä päätyy pesimäkolonioihin. Vaasan edustan rannikkoalueella merimetson pesintöjen määrä nousi jyrkästi yli 3000 pesään vuonna 2016 ja on sen jälkeen vaihdellut, mutta pysynyt suurena. Ahven on myös tärkeä Merenkurkun vapaa-ajankalastuksen saalislaji, ja saaliiden voidaan arvioida olevan kaupallisen kalas” MERENKURKUN VAPAA-AJANKALASTUKSESSA NOIN PUOLET AHVENSAALIISTA SAADAAN VERKOLLA JA PUOLET VAVALLA JA PILKILLÄ tuksen saaliiden suuruusluokkaa. TEKSTI LARI VENERANTA, Luonnonvarakeskus TIHEÄ MERIMETSOKANTA heikentää ahvensaaliita pesimäalueiden lähistöllä M erimetsojen vaikutuksesta kalakantoihin on keskusteltu Suomessa viime vuosina paljon. Vuonna 2018 selvitettiin, miten merimetso vaikuttaa ahvenkantoihin ja -saaliisiin pesimäkolonioiden lähistöllä ja laajemmalla alueella. Merenkurkussa oli tuolloin neljä pesimäkoloniaa, joissa laskettiin yhteensä 3140 pesää. MERIMETSO LISÄÄ AHVENEN LUONNOLLISTA KUOLEVUUTTA Ahventen luonnollinen kuolevuus tarkoittaa muista syistä kuin kalastuksesta aiheutuvaa kuolevuutta, eli sitä osuutta kuolevuudesta, joka aiheutuu petojen saaliiksi joutumisesta tai esimerkiksi taudeista. Alkusyksystä, merimetsojen siirryttyä pois pesimäkolonioista jokaiselta pesimäalueelta käytiin etsimässä merkit erityisellä skannerilla. Määrän perusteella voidaan todeta, että ahven on Merenkurkussa tärkeä merimetson ravintokohde. Ahventen pituus oli keskimäärin 18 senttiä, vaihdellen 10-25 sentin välillä. AHVEN ON MERIMETSOLLE TÄRKEÄ RAVINTOKOHDE Pesimäkolonioista merkeistä löydettiin yhteensä yhdeksän prosenttia. 22 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. AHVENIA MERKITTIIN PIT-MERKILLÄ Kalastajien havaintojen mukaan merimetsot vaikuttavat saaliiden määrään ja ahventen kalastettavuuteen. Lisäksi osa merkeistä jää löytymättä. Kalat pyydettiin rysällä ja katiskalla. Useimmiten ongelma kalastuksen ja merimetson välillä painottuu alueille, joilla pesimäkolonioissa on tuhansia pesiä pienellä alueella. Huippuvuosi oli 2014, ja sen jälkeen saaliit ovat heikentyneet. Tulosten perusteella merimetsot saalistivat enintään 20-33 prosenttia merkityistä ahvenista, kun otetaan huomioon myös nuorten yksilöiden ravinnonkulutus ja oletetaan merimetsojen pysyttelevän samalla alueella pesinnän jälkeen. Erillisellä koejärjestelyllä selvitettiin, että merkkien hukka etsintävaiheessa on noin kymmenen prosenttia. Kokonaissaalismäärän arviointi on kuitenkin hankalaa vapaa-ajankalastuksen tilastoinnin karkeuden vuoksi. Pesimäsaarilta on löydettävissä vain pesimäaikana syödyt merkit, joten lintumäärien ja ravinnonkäytön arvioiden perusteella haarukoitiin myös pesimäajan ulkopuolella, varhain keväällä ja loppukesästä todennäköisesti syödyksi tulevien merkittyjen ahventen osuus, jotta saalistuksen vaikutus koko merimetsojen esiintymisajalle saatiin arvioitua. Merkinnän jälkeen ahvenet vapautettiin pyyntipaikan viereen. Linnut levähtävät pesimäaikaan kolonioiden ulkopuolella, joten osa merkeistä päätyy satunnaisille paikoille saaristossa. Merkki oli 12 milliä pitkä ja toiminnallisesti se vastaa esimerkiksi lemmikkieläimille asennettavia siruja. Vaasan edustalta on viime vuosina saatu enimmillään yli kaksikymmentä prosenttia koko rannikon vuotuisesta kaupallisen kalastuksen ahvensaaliista. Merimetson kalakantavaikutusten arvioimiseksi Merenkurkussa toteutettiin vuonna 2018 koe, jossa yhteensä 1977 ahventa merkittiin kalan ihon alle selkäevän juureen asetetulla PIT-merkillä. Erillisissä selvityksissä todettiin, että Merenkurkun vapaa-ajankalastuksessa noin puolet ahvensaaliista saadaan verkolla ja puolet vavalla ja pilkillä. Kaikki pesimäkoloniat sijoittuvat ahvenen kalastukselle tai lisääntymiselle tärkeiden alueiden läheisyyteen
Punaisella, keltaisella ja sinisellä viivalla kuvataan eri etäisyyksiä kolonioista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 23. Tilastoruudun alue on merimetson saalistukseen hyvin soveltuva, sillä yli puolet vesialueesta on syvyydeltään alle kymmenen metriä. Ruskea väri kuvaa erittäin suotuisia ahvenen lisääntymisalueita saaristossa ja viivoitettu alue oletettua merkittyjen ahventen syönnösalueen laajuutta. TUTKIMUSAHVENET merkittiin Vaasan kaupungin edustalla ja merkkejä löydettiin kaikista pesimäkolonioista A-D
Ikäja kasvumääritysten perusteella noin puolet tutkimusalueen ahvenkannasta jää luontaisesti pienikokoiseksi ja puolet saavuttaa 3-4 vuodessa kalastuskoon alarajan 22–25 sentin pituuden. Merimetsojen saalistus tilastoruudulla painottuu kolonioiden lähialueelle ruudun eteläosaan. Veneranta, L., Heikinheimo, O., & Marjomäki, T. Rannikkoalueelta ei kuitenkaan ole tutkimusaineistoja siitä, miten muiden lajien, esimerkiksi särkikalojen kannat kehittyvät, jos ahvenkanta heikkenee saalistuksen myötä ja muiden lajien lisääntyminen on silti tehokasta. J. Laajemmalle alueelle, tilastoruudulle yleistettynä, ahvensaalis heikkenisi korkeintaan 10-33 prosenttia. Siten laajemman alueen ahvensaaliiden tarkastelussa merimetson vaikutus laimentuu, jos koloniat eivät sijaitse tasaisesti koko alueella. Tällöin tarkastelualue on kolonioita ympäröivä 50 x 50 kilometrin kokoinen tilastoruutu. Suuri merimetsotiheys, kuten Merenkurkussa, voi siis heikentää ahvenen vapaa-ajan ja kaupallisen kalastuksen edellytyksiä pesimäalueiden lähistöllä varsinkin, jos koloniat sijaitsevat lähellä keskeisiä ahvenen lisääntymisalueita. Todellinen saalistasojen muutos selvinnee joidenkin vuosien kuluttua, kun vaikutukset laajemmalta alueelta näkyvät kaupallisen kalastuksen saalistilastoissa. Merimetson ekosysteemivaikutuksista olisikin hyvä tietää enemmän. Kunakin vuonna syntynyt vuosiluokka pienenee vuosi vuodelta osan kaloista kuollessa joko luonnollisista syistä tai tullessa pyydetyksi. nopeutua ja lisääntymistuotto siten kasvaa. TIHEÄ MERIMETSOKANTA VOI HEIKENTÄÄ KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ On todennäköistä, että kun ahvenkanta harvenee, joko heikon lisääntymistuloksen vuoksi tai saalistuksen vaikutuksesta, merimetso siirtyy käyttämään muita saalislajeja tai vaihtaa saalistusaluetta. (2020). Vaikutusta on myös pohjoisempana pesivillä yli 3000 merimetsoparilla muuttoaikoina. Kullakin kutualueella voi myös olla oma ahvenkanta. Kun ahvenkanta on harvempi, ahventen kasvu voi Suurin saalisvähenemä merimetson pesimäalueella Merkintätutkimuksen tulosten ja alueen ahvenkannoista kerättyjen aineistojen perusteella arvioitiin merimetson saalistuksen vaikutusta ahvensaaliisiin sekä kaupallisessa että vapaa-ajan pyynnissä. Tutkimuksessa ne jätettiin kuitenkin laskuista pois havaintoaineistojen puutteen vuoksi. Ahvenkannan runsauteen vaikuttaa keskeisesti lisääntymistuotto, joka taas on useimmiten hyvä lämpiminä kesinä. Vaikutukset ulottuvat sekä pyyntikokoiseksi kasvavan ahvenen määrään että myös pyyntimahdollisuuksiin ja mahdollisesti kalojen käyttäytymiseen. Ahvenen syönnösvaellus kutupaikalta on varsin lyhyt, pääsääntöisesti kalat liikkuvat alle kymmenen kilometrin etäisyydeltä kutupaikasta. Vaasan edustan kolonioista ruokailulentojen on havaittu ulottuneen enimmillään neljänkymmenen kilometrin etäisyydelle. Ahventen kasvunopeus vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa ahvenkannasta päätyy merimetsojen saaliiksi. Mikäli merimetsojen lukumäärä ja 2-vuotiaan ahvenen tiheys säilyisivät pitkällä aikavälillä samalla tasolla kuin vuonna 2018, ahvenen saalisvähenemä pesivien merimetsojen vaikutusalueella olisi enintään 32-67 prosenttia. ICES Journal of Marine Science. Pienikokoiseksi jäävät ahvenyksilöt voivat olla koko ikänsä alttiina merimetson saalistukselle, mutta eivät ole juurikaan kalastajien pyynnin kohteena. https://doi.org/10.1093/icesjms/fsaa124 ” MERIMETSOJEN SIIRRYTTYÄ POIS PESIMÄKOLONIOISTA JOKAISELTA PESIMÄALUEELTA KÄYTIIN ETSIMÄSSÄ MERKIT ERITYISELLÄ SKANNERILLA. Merimetsojen saalistusalueen laajuus vaihtelee huomattavasti, mutta pääsääntöisesti linnut hyödyntävät pesimäalueen lähialueita joidenkin kymmenien kilometrien säteellä. Cormorant (Phalacrocorax carbo) predation on a coastal perch (Perca fluviatilis) population: estimated effects based on PIT tag mark-recapture experiment. 24 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kappalemääräisesti nuoria ja pieniä ahvenia on populaatiossa aina huomattavasti enemmän kuin isokokoisia. Saalisvähenemä Merimetsojen arvioitiin kasvattavan merkittyjen ahventen luonnollista kuolevuutta 7-26 prosenttiyksikköä. Huolimatta siitä, että yhdessä tukevassa ahvennaaraassa voi olla kymmeniä tuhansia mätijyviä, myös ahvenkannan koon on todettu vaikuttavan vuosiluokkien kokoon eli runsas ahvenkanta tuottaa todennäköisemmin uuden runsaan vuosiluokan. Tällöin oletetaan, että ahvenet eivät vaella, nuoret merimetsot ruokailevat samalla alueella kuin pesivät ja linnut pysyvät myös pesinnän jälkeen samalla alueella muuttomatkaan asti. Muun luonnollisen kuolevuuden osuudeksi kaksivuotiaiden ja vanhempien ahventen biomassasta laskettiin 63, merimetsojen osuudeksi 8 ja kalastuksen osuudeksi 29 prosenttia. Tyypillinen merimetson syömä ahven on noin viidentoista sentin pituinen. Suurin merimetson vaikutus kohdentuu pesimäalueiden lähistölle ja niillä sijaitseviin ahvenkantoihin
Yksi määritelmä aikoinaan on ollut vavan mitta eli noin 11-12 jalan pituus ja lyhyellä noin kolmen jalan alakahvalla. Minulle kevyt ja lyhyehkö dh on switch-vapa ja päinvastoin, switch on minulle lyhyt ja kevyehkö dh. Perhonheittoa yhdellä ja kahdella kädellä THAIMAASSA sekä kalastusvälineet että kalastaja olivat kovilla rajujen menijöiden kanssa. SUOMALAISTEN ASENNE SWITCH-VAPOJA KOHTAAN Monesti olen törmännyt mielestäni hieman erikoisiin ennakkoluuloihin ja suhtautumistapoihin switch-vapoja kohtaan. Tämä ei kuitenkaan pidä kovinkaan usein paikkaansa. Jos taas otetaan kouraan #10 switch-vapa, joka toimii yliolan heitoissa hyvin 500-grainisella siimalla, hyvin moni tavallinen kalastaja hyytyy jo muutaman heiton jälkeen. Itse käytän keveitä ja lyhyitä dh:na myytäviä vapoja ihan samalla tavalla ja samoissa paikoissa kuin switchejä, joten lasken ne mukaan joukkoon. Esimerkiksi henkilöt, jotka ovat päässeet heittämään 1960-luvulla tehtyjä historian ensimmäisiä ”switchejä”, ovat todenneet, että vain pari tuntia niillä heittämistä yhdellä kädellä ja kädet ovat aivan puhki. Mielestäni switch-vavan määrittely aukottomasti onkin haastavaa, ellei jopa mahdotonta. SWITCHAILLEN maailmalla ULKOMAAT TEKSTI JA KUVAT JUKKA HEIKKINEN S witch-vavalla pystyy ”yleisen määritelmän” mukaan heittämään sekä yhdellä että kahdella kädellä. Pituudet taitavat alkaa noin 9-jalkaisista vavoista ja päättyvät noin 12 jalan keppeihin. Toisaalta, olen nähnyt heitettävän 15` #10 -vapaa yhdellä kädellä. Onko se siis switch. 26 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Niillä ei esi” YLIOLANJA ALIOLANHEITOT ONNISTUVAT SUJUVASTI JA KALASTAMINEN ON KEVYTTÄ JA MUKAVAA. Valinnanvaraa löytyy. Onneksi nykypäivänä tehdään switchejä muillakin mitoilla, ja alakahvoihin on tullut lisää pituutta helpottamaan sekä mukavoittamaan heittelyä kahdella kädellä
Yksin ollessa saattaa tämän mittaisen vavan kanssa kalan veneeseen saaminen olla jo haasteellista. Paremmin minä olen pystynyt lyhyellä skagitilla ja switchillä nuo alueet kalastamaan kuin kukaan muu paikalla ollut kalastaja yhdenkäden vavalla. Kaverin ollessa veneessä mukana myös kalan haaviminen ja ylösotto onnistuvat vielä ihan hyvin. Itselläni 11,3` pitkä ja #2/3/4-luokkainen vapa on ollut loistava kaveri esimerkiksi Jaalassa kalastaessani. Onneksi löytyy lyhempiä switchejä aina noin 9’-mittaan asti. Joskus olen kuullut kommentteja, etteivät switchit toimi kapealla tai normaalikokoisella taimenjoella. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 27. Itse olen käyttänyt usein 12,6`-pituista vapaa veneessä, eikä minulla ole ollut mitään ongelmia, enkä kaivannut lyhempää vapaa kouraan. KIRJOITTAJAN mielestä switch-vavan määrittely on haastavaa, ellei jopa mahdotonta. Yliolanja aliolanheitot onnistuvat sujuvasti, ja kalastaminen on kevyttä ja mukavaa. merkiksi voi monien mielestä kalastaa veneestä, kun ovat liian pitkiä. Siellä virran leveys jää monin paikoin alle kymmeneen metriin ja löytyy myös pusikkoisia rantoja tai penkkoja, joissa takaheittotilaa ei ole
Jo vain mahtuu ahtaisiin paikkoihin ja sopii pieniin vesistöihin. Versioita tästä mallista on useita. Sido selkä eli ruskea bucktail valkoista pidempänä. Olimme varanneet kalastuspalvelut Khaolak fishing -yritykseltä yhdeksi päiväksi. Toisin sanoen switchit sopivat mielestäni lähes kaikkiin kalastuspaikkoihin, lähes kaikkiin kalastustilanteisiin ja kaikille kalalajeille, kunhan sopivalla toiminnalla ja mitoilla oleva switch/kevyt kaksikätinen vapa on hankittu tai rakennettu ja siihen sopiva siima ostettu. SWITCHAILLEN THAIMAASSA Saavuimme vaimon kanssa tammikuun puolivälissä Bangkokiin, jossa vietimme neljä päivää. Heillä on käytössään useita eri kohteita, erilaisiin tarpeisiin. Oikeastaan keskisuuret ja isot lohijoet ovat sellaisia, joissa en juurikaan ole switchiä ulkoiluttanut paria poikkeusta lukuun ottamatta. Se onkin oma juttunsa. Muista levittää bucktail-nippuja kynnellä. 28 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Esimerkiksi tulvavedellä olen heittänyt joskus puun alta switchillä. Vatsapuoli hieman lyhempänä. Lisäksi jos paikat tuosta vielä pienenevät, niin mikä estää tekemästä tai teetättämästä noin 8` pitkää switchiä. Kiinnityskohta on koukun varren puolivälissä tai hieman siitä eteenpäin (riippuu koukusta). Jos kiinnität useamman höyhenen, niin yritä sitoa yhden puolen höyhenet yhdellä kertaa kiinni, nippuna. Sido valkoinen bucktail-siipi ja -vatsa paikoilleen. Päättele perho ja lakkaa tai liimaa pää. Etukäteen ilmoitin haluavani ensisiLefty´s Deceiver Ottiperhot Koukku: Tiemco 600 sp #4/0 (muutkin lyhytvartiset, laajakitaiset merikoukut käyvät) Sidontalanka: valkoinen, 3/0 tai 6/0 Siipi ja vatsa: valkoinen bucktail Selkä: ruskea bucktail Päällyssiipi: riikinkukon herl Pyrstö: valkoinen Strung Chinese Saddle Hackle 5 7” Kiinnitä sidontalanka koukulle. Sido riikinkukon herl. Niput ovat melko ohuita. Kiinnityskohtaan voi laittaa tipan pikaliimaa tai lakkaa. Lefty´s Deceiver. Kiinnitä 2-6 kpl Chinese Saddle Hackle -höyheniä melko tyvestä niin, että pehmeää untuvaa jää luomaan profiilia. Tämä osoittautui toimivaksi Thaimaan matkalla, samoin Norjassa
Käännä lyhempi kimppu päälle ja levitä kynnellä. Yrityksen sivustoilla suositeltiin fluorocarbonista tehtyä kolmiosaista peruketta, jossa kärki on kestävyydeltään vähintään 50 lbs. jaisesti perhokalastaa ja siten paikaksi valikoitui Amazonbkkfishing lake, josta löytyy muun muassa red tailia, chao praya -kaloja ja arapaimoja, jotka ovat paikan halutuinta saalista. Meille kerrottiin tärkeimmät säännöt, kuten esimerkiksi vaatimus koukun väkäsettömyydestä tai vähintään väkäsen lyttyyn puristamisesta. Tee toimenpiteet niin kuin edellä mainitun kuitukimpun kanssa. Nyt pitää pidempi kimppu osoittaa taaksepäin ja mennä alla olevaa kimppua selvästi pidemmälle. Pikaliiman kuivuttua käännä eteenpäin osoittava kimppu taaksepäin. Loppuvaiheessa 70 lbs pelitti hyvin ja kalat eivät saaneet enää peruketta poikki. Kalastuspäivänä meidät haettiin hotelliltamme ja puolitoista tuntia myöhemmin saavuimme perille. Kiedo pari tiukkaa kierrosta sidontalankaa, vahvista pikaliimalla. Levitä kynnellä. Halutessasi voit sitoa vielä yhden kuitukimpun kiinni. Perhon voi sitoa myös raskaaseen kolmihaaraan. slinky fiber Kurkku: punaista keinokuitua, villakin käy, oikeastaan mikä tahansa Kiinnitä lanka koukulle. Tällä kimpulla luodaan pisaramaista/kalamaista profiilia perhoon. Kun olet kääntänyt eteenpäin osoittavan kimpun taakse, niin voit leikata sitä lyhemmäksi. Koukku: pitkälankainen, riittävän vahva, esim. HIEMAN MYÖHÄSSÄ PAIKALLE Kalat ovat hämäräaktiivisia, joten kalastus onnistuu parhaiten aamulla aikaisin ja illansuussa. Niin sain isohkot streamerit näyttäytyvien kalojen eteen. Siinä vaiheessa toinen oppaista haki minulle mustan streamerin, sinkkukoukkuun sidottuBlack Beast Ottiperhot ” SWITCHIT SOPIVAT LÄHES KAIKKIIN KALASTUSPAIKKOIHIN JA KALASTUSTILANTEISIIN SEKÄ KAIKILLE KALALAJEILLE. Koko perho sidotaan melko lailla koukun takaosaan. Onneksi ne eivät ole perukekammoisia. Kiinnitä ensimmäinen ohut kimppu mustaa keinokuitua koukun päälle siten, että kimpusta noin 1/3 osa osoittaa taaksepäin, loput eteenpäin. Kiinnityskohdan voi varmistaa tipalla pikaliimaa tai lakkaa. Switchillä kuitenkin heittää helposti ja kevyesti yli kaksikymmentä metriä pitkiä heittoja, pisimpien heittojen ollessa yli kaksikymmentäviisi metriä pitkiä. Kiinnitä uusi kimppu koukulle mahdollisimman lähelle edellisien kimppujen kiinnityskohtaa. Samalla muodostetaan perholle pää. Muista levitys ja pikaliimalla varmistus. Black Beast. Näit saat profiilia ja ilmavuutta perhoon. Tavoitteena on siis luoda profiililtaan kalamainen perho siten, että kuitukerrosten välissä on ilmaa, jotta perho on elävämpi ja myös helpommin heitettävissä. Tämän siipikimpun täytyy olla jonkin verran pidempi kuin alla oleva kimppu. Pari tuntia hurahti toimivaa tekniikkaa etsiessä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 29. Tämä sidotaan hieman lyhemmäksi kuin edellinen. Nyt sidotaan kurkku punaisesta kuidusta tai häkilän siikasista, mistä vain haluat. Partridge Predator universal 6/0 Sidontalanka: valkoinen 3/0-6/0 Pyrstö/siipi: mustaa keinokuitua, esim. Me olimme hiukan myöhässä ja kalat olivat siirtyneet keskemmälle lampea. Muista levittää tätäkin hieman. Vasta sitten kimppu levitetään kynnellä. Kokeilin muun muassa hidasta uittoa, nopeaa uittoa, lyhyttä vetoa ja pitkää vetoa siimasta, intermediate-siimalla upotusta, mutta muutamaa tärppiä lukuun ottamatta ei tapahtumia juuri ollut. Se osoittautui kuitenkin aivan riittämättömäksi
Tässä vaiheessa rupesin olemaan jo niin puhki, että tauon pitäminen alkoi houkuttaa. Kolmihaaran tyvessä oli iso musta keinokuitupallo, josta lähti keinokuidusta sidottu musta siipi. Toinen oppaista viskoi ämpärillä vettä ja syöttejä edessä olevalle alueelle ja houkutteli kalat paikalle. Jossain vaiheessa oli pakko kiristää jarrua ja yrittää saada kala muuttamaan mielensä. B. Ruokailun jälkeen kalastusta jatkettiin hetken aikaa omatoimisesti ja sitten jälleen houkuttimien avustuksella. Ensiksi painuu koko wf-siima ulos ja sen perään useita kymmeniä metrejä pohjasiimaa. Tästä lähtien tartutukset pysyivät kiinni ja kolmannen ylös saadun kalan jälkeen oli pakko pitää taukoa. Se riittäisi. Tiemco 600 sp, 4/0, muitakin kokoja voi käyttää Lanka: punainen tai musta, vahva, esim 6/0 Pyrstö/siipi: Strung Chinese Saddle Hackle 5-7” Kiinnitä lanka koukun taakse niin kuin edellisessä mallissa. Kaartuvat samalla lailla, toinen vasempaan, toinen oikeaan sivuun. Tämä ja Black Beast olivat Thaimaan reissun tehokkaimmat perhot tällä tavoin mahdollisimman simppelisti sidottuina. Kala paineli kohti lammen kauimmaista kulmaa, jossa oli oppaan mukaan tolppia, joihin arapaima tykkää sotkea siimat. Tämäkin siipipari sidotaan samaan kohtaan koukulle. Ottiperhot B. Se olisi kuulemma toiminut hyvin arapaimalle, mutta perhot lähtevät muiden kalojen suusta tällä tavalla tehtynä. Nyt olin valmis lopettamaan kalastuksen ja palaamaan hotellille. Hän vaihtoi minulle siimaan hyvin simppelin perhon, jos sitä nyt edes perhoksi saattoi sanoa. Tässä vaiheessa kelan jarrua ei kannata vielä liikoja kiristää, ettei lähde ukko perässä veteen. Sama toistui. Featherwinged Bait. Se voidaan sitoa myös lappeelleen muiden siipiparien päälle. Opas neuvoi vetämään tärpin jälkeen rauhallisesti vavasta. Kun ensimmäiset syöksyt oli tehty, kiristin jarrua ja aloin pumpata kalaa sisään. RAJUJA MENIJÖITÄ Kävi heti selväksi, että nämä kalat päihittävät kotoiset kalamme mennen tullen. Erilaisia versioita on. Vahvista liimalla/lakalla. Opas kuitenkin sanoi, että kohtuullinen syönti jatkuu vielä hetken, joten otetaan pari kalaa ylös ennen taukoa. Kiinnitä kolmas siipipari. Siinä vavan yläkahva päättyy ylemmäksi vavanvartta kuin yksikätisessä ja toisaalta alakahvan sai hyvin tuettua vatsaa vasten, mikä helpottaa hieman vahvojen kalojen kanssa taistelemista. Tässä tuli jälleen uusi switchin etu esiin. Yksi niistä oli arapaima, joka pisti kelan puolan pyörimään rajua vauhtia. Sen voi laittaa osoittamaan vielä enemmän ulos kuin edelliset siipiparit. tai häkilän siikasista. syöttialueen päätyyn ja antaa perhon vajota. Kohta rupesi hiki valumaan otsalta ja käsi alkoi hakea otetta yläkahvan yläpäästä, jotta väännön aiheuttamaa rasitus kevenisi. Kiinnitä seuraava häkiläpari samaan kohtaan koukulle siten, että tulevat edellisen siipiparin päälle, hieman väliin. Voi kiinnittää siipien päälle halutessaan vihreitä riikinkukon herl-siikasia. KALAA YLÖS ENNEN TAUKOA Yritin vaihdella myös vavan kulmaa ja asentoa, jos se vaikka jollain lailla kalaan vaikuttaisi. Olin aivan poikki ja taisteluiden aikana kalastusvälineet pitivät sen verran outoa nitinää, että arvelin niidenkin olevan kovilla. Tuli vielä muutamia tärppejä ja pari menetettyä sekä pari ylös saatua kalaa. Minun tehtävänäni oli heittää perho ns. Jotkut niistä saavat rajut menohalut heti vastaiskun jälkeen, toiset taas ihmettelevät hetken ja sitten purkavat iloiseen tahtiin siimaa kelalta. Eipä aikaakaan, kun tuli raju tärppi, jonka kohdalla missasin vastaiskun. Kalatapahtumia oli varmaan toista kymmentä, ylös tuli näillä perhoilla 6-8 kalaa. Tämä oli hyvä neuvo, ja kalat alkoivat jäädä hyvällä prosentilla kiinni. 30 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sitten tein vastaiskut liian rajusti kädellä siimasta vetäen. Pääsin taistelun makuun. Voi tehdä halutessaan kurkun punaisesta kuidusta, villasta tms. Se oli sidottu järeään kolmihaarakoukkuun, jotta kalat pysyisivät varmemmin kiinni. Kolme ensimmäistä kalaa menetin. na. ” TÄSSÄ VAIHEESSA KELAN JARRUA EI KANNATA VIELÄ LIIKOJA KIRISTÄÄ, ETTEI LÄHDE UKKO PERÄSSÄ VETEEN. Ei vaikuttanut. Kiinnitä ensimmäinen häkiläpari koukulle siten, että häkilät kaartuvat ulospäin, sivuille, toinen vasempaan, toinen oikeaan kaartuen. Tämäkin kala lopulta irtosi. Featherwinged Bait Koukku: raskas ja lyhytvartinen, esim
Saimaan järvilohen tärkeimpiin entisiin kutujokiin kuuluvassa Ala-Koitajoessa on parannettu joen virtaamaa lisäämällä veden juoksutusta vuodesta 2013 alkaen. Lisäksi sen jälkeläisten perinnöllistä monimuotoisuutta on saatu lisättyä. 49,-/vuosi norm. Vaikka parhaalle kalakaverille JÄRVILOHI ÄÄRIMMÄISEN uhanalainen Saimaan järvilohi on saatu lisääntymään luonnossa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Vuosina 20132020 toteuttama tutkimus osoittaa, että äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on saatu lisääntymään luonnossa. Lisäksi uusien, luonnossa syntyvien järvilohien geneettistä muuntelua pyrittiin tutkimuksessa lisäämään siirtämällä Pielisjoessa sijaitsevasta Kuurnasta pyydettyjä kutukaloja sekä Luken Enonkosken ja Paltamon laitoksissa kasvatettuja emokaloja kunnostetuille kutualueille. Kutemaan siirrettyjen emokalojen geneettistä muuntelua on saatu siirtymään hyvin luonnossa selviytyvään jälkeläispopulaatioon. MUKAVAA LUETTAVAA ja VANKKAA TIETOA vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. ”Näin järvilohi ei ole enää pelkästään laitosviljelyn varassa, vaikka Ala-Koitajoen luontainen vaelluspoikastuotanto ei vielä riitäkään täydellisen luonnonkierron syntymiseen. Luonnonvarainen lisääntyminen säilyttää kuitenkin alkuperäistä järvilohen geneettistä monimuotoisuutta paremmin kuin pelkkä laitosviljely”, Luken erikoistutkija Jorma Piiroinen sanoo. 49,-/vuosi JOULU HINTAAN 39,vuosikerta (6 nroa) OLE NOPEA Tarjous voimassa vain 31.12.2020 asti. Kuva: Markku Gavrilov/Luke.. LUONNONVARAKESKUKSEN tutkimus osoittaa, että äärimmäisen uhanalainen järvilohi on saatu lisääntymään Ala-Koitajoessa. TILAUKSET: ma-pe klo 9-16 PUH. Luke ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ovat yhteistyössä kunnostaneet sopivaa elinympäristöä järvilohelle rakentamalla jokeen kutuja poikassoraikkoja. 050 577 4656 tai S-POSTI ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi norm. Näiden toimenpiteiden seurauksena Saimaan järvilohi on saatu lisääntymään luonnossa. Tarjous koskee uusia tilaajia
Lähinnä tätä ja melkein tämän kaltainen on järwilohi, joka tosin oleskelee meressä ja nousee jokiin, mutta elää myös järwissä eikä koskaan käy meressä. Lohet eläwät talwen meressä ja tulewat kewäällä jokiin, jossa he Mikkelin aikaan kutewat. Kaikki nämät owat kowin raatelewaisia ja syöwät paljo wähempiä kaloja. Kuteen ajalla saa koiranen (niiskakala) alisen leukansa koukkuiseksi, niinkuin näkyy kuwasta. Pienempiä tähän sukuun kuuluwia kaloja owat nieriä, mullo, torppu, rautu, ehkä nekin aiwan maullisia. Näiden liha on mitä maullisinta, niiden pyrstö myös sentähden suuressa arwossa. Tätä lähin näyttää Taimenen olewan; sen pyrstö ei ole niin rengastettu, sen liha on punaisempi ja lihawampi kuin järwilohen; hän oleskelee myös meressä ja nousee jokiin kutemaan. NYKYÄÄN lohi (Salmo salar) tunnetaan paremmin, mutta edelleen turhan moni on ”epätiedossa lohensukuisten määrityksissä”. S anomia Turusta julkaisi 1850-luvulla harvakseltaan opettavaisia artikkeleita erilaisista eläinkunnan eliöistä, joitakin jopa harvinaisen kuvan kera. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Mutta niitä on niin monta laija ja niin waihettelewaisia, että niitä on warsin waikia tutkia. LÄHDE : digi.kansalliskirjasto.fi 32 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Eläinkunta. Ääretöin olisi maamme woitto, jos näitä istutettaisiin meidän tuhansiin wesiin; sillä tietty on että nämät muuttokalat (niinkuin muuttolinnut) tulewat samoille paikoille kutemaan, jossa he siinneetki owat. Oppineetki wielä owat epätiedossa näiden määrityksistä. Se on wähempi ja laihempi, sen liha walkoisempi. Lehden Eläinkunta-palstalla oli joulukuun 15 päivänä 1857 esittelyssä muutamia kaloja, muun muassa lohi kuvan kera, joka esimerkkinä ohessa. Tekstiä lukiessa huomaa, että erilaiset lohikalat eivät olleet tuttuja, arvokalojen kalanistutuksista vasta haaveiltiin ja kirjoitettu kieli on ollut erilaista
Kansallispuistot Bongarin opas Jonna Saari Karttakeskus ISBN 978-952-266-660-4 VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 33. Kirjat TE KST I IS M O MA L I N KALASTAJAN TASKUTIETO TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Perustiedot on listattu selkeästi, ja vinkkilistasta on helppo poimia itselle sopivat elämysehdotukset. ”Vinkkien avulla puistojen taian ja kauneuden voi kokea eri vuodenja vuorokaudenaikoina, kansallispuistoissa kun riittää lumoa aina, ei pelkästään kauniina kesäpäivinä”, muistuttaa teoksen kirjoittaja Jonna Saari. • pilkkipaikan valinnasta • perhokalastuksen alkeista • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 11 euroa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 9 euroa/ kalenteri. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. 11 € OPASKIRJA KANSALLISPUISTOJEN BONGAAJILLE Karttakeskuksen uudessa oppaassa esitellään kaikki maamme neljäkymmentä kansallispuistoa ja annetaan vinkkejä, kuinka puistojen luonnosta ja tunnelmasta saa eniten irti. Suomen kartalle on merkitty kaikki kansallispuistot ja niiden tunnukset. Kirjaan voi itse merkitä muistiin omat retkensä ja kokemuksensa sekä antaa puistoille tähtiarviot. Kansallispuistojen bongaamisesta on kovaa vauhtia muodostumassa suosittu harrastus, jota tukemaan on suunniteltu päiväkirjanakin toimiva 176-sivuinen Kansallispuistot Bongarin opas. Kirjassa on lisäksi liitteenä tarrat jokaisen kansallispuiston tunnuksesta. Kalenteri ilmestyy lokakuussa. Kustakin puistosta on mukana yleiskartta, johon on merkitty kohdeja elämysvinkkejä. Tarrat voi kiinnittää kirjan sivuille sitä mukaa, kun puistoissa on vierailtu. Kirjassa on tekstien, kuvien ja karttojen lisäksi tilaa myös omille muistiinpanoille. Kansallispuistoharrastuksen tueksi Karttakeskus on syyskuun lopussa julkaissut myös Suomen kansallispuistot -karttajulisteen, joka on kooltaan 50 x 70 cm. Kirja kannustaa kokemaan puistot rauhassa aistien ja nautiskellen, ilman suorittamisen tai kiireen tunnetta. Vuoden 2021 kalenterista löydät tietoa mm
Haapkarin kevennettyjen tasapainopilkkien pituus on koukusta koukkuun noin 10 senttiä ja paino noin 23 grammaa. com ja sähköposti: info@haapkarivieheet.com. Uitan tasuria hyvin rauhallisesti. Kalannahkaiset vieheet uutuuksina Kalannahalla pinnoitetut vaaput ovat Haapkarin mukaan tämän syksyn uutuus, ja talveksi on tulossa myös kalannahkapilkkejä. VAAPPUJA on saatavana myös kalannahalla päällystettynä. Voimakas potku sopii hauelle sekä kuhalle ja tirinä lohikaloille”, Haapkari neuvoo. ”Kalannahkaisissa vieheissä on suojana paksu lakkakerros, joten ne ovat yhtä kestäviä kuin muutkin uistimet”, hän lupaa. ”Kun itse käyn tasureilla pilkkimässä ahventa ja kuhaa, käytän kaikuluotainta apuna kalojen löytämiseksi. Kalastan 5-10 metriä syviltä alueilta matalikoiden ja karikoiden ympäriltä. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 1/2021 (ilmestyy 28.1.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 11.12. Lisätiedot ja myynti www.haapkarivieheet. 34 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Myöskään uistimien runkolankaa eivät isotkaan kalat saa väännettyä irti”, hän lupaa. ?. Ahvenet löytyvät monesti välivedestä ja kuhat pohjan tuntumasta. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Lisäksi ne kaikki on koeuitettu, ennen kuin ne toimitetaan asiakkaalle. Uistinten rungot on valmistettu polyuretaanista valamalla, mikä tekee ne hyvin vahvoiksi kestämään niin hauen hampaat kuin muutkin kolhut. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi uutta TEKSTI I S MO MAL IN Lari Haapkari oli tehnyt uistimia harrastuksena jo useamman vuoden ajan, kunnes hän vuonna 2018 perusti oman yrityksen Haapkari Vieheet. Hitain nostoin ja pilkkivapaa täristäen. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Lari Haapkari kertoo, että kaikki yrityksen valmistamat vieheet ovat alusta loppuun asti kotimaista käsityötä. Vaapuista löytyy 9ja 13-senttiset versiot ja niiden uintia pystyy säätämään laajalla skaalalla hakevasta ja tirisevästä suurehkoksi ja voimakaspotkuiseksi. ”Pilkeissä on lyijyseosmetallisen rungon ympärille valettu polyuretaani-kevenne. Samaa polyuretaanihartsia käytän myös uistimien rungossa”, hän mainitsee. Ylöjärvellä toimivan pajan valikoimasta löytyy esimerkiksi vaappuja kuhalle, hauelle, ahvenelle ja lohikaloille sekä kevennettyjä tasapainopilkkejä ahvenen ja kuhan pilkintään. Kalamiehelle tai -naiselle sopiva lahja voisi olla vaikkapa kalannahkavaappu puurasiassa”, Haapkari lisää. HAAPKARIN vieheitä myydään myös lahjapakkauksissa. ”Kun kääntää nokkalenkistä kärkipihdeillä alaspäin, liike suurenee ja vastaavasti, jos haluat pienentää liikettä, käännät lenkkiä ylöspäin. Haapkarin vieheet ovat alusta loppuun asti kotimaista käsityötä Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. ”Teemme vieheitä myös mittatilaustyönä eli kalannahkauistinten lisäksi toteutamme myös asiak-kaan toivevärejä ja erilaisia lahjapaketteja. KEVENNETYT tasapainopilkit on suunniteltu ahvenen ja kuhan pilkintään. Silloin tällöin teen isompia houkutusvetoja, jolloin pilkki tekee pidemmän liukumisen sivulle lähtiessään”, Haapkari selvittää. ?
Salmo valmistaa asusteiden lisäksi esimerkiksi pilkkejä ja joitakin muita vieheitä. Tärkein etu Koivusen mukaan tuotteen lopulliselle käyttäjälle on se, että tavaran saatavuus on taattu. Puvun kangas on erittäin kestävää ja eristävää. ”Viimassa verkkoa nostaessa avannosta asu ei ahdista, purista, eivätkä verkon silmät eivät jää napeista tai mistään ulokkeista kiinni. ”Maahantuojan etuja taas ovat, ettei hänen tarvitse pitää varastoja ja vapautuu niiden aiheuttamista kustannuksista. Sen hupussa on suojalippa. Jakelijan ei tarvitse myöskään tuskailla varastoon jääneiden myymättömien tavaroiden kanssa”, Koivunen selvittää. Housut puolestaan on varustettu pituussäädettävillä henkseleillä ja kahdella vetoketjullisella taskulla sekä kahdella tilavalla muulla taskulla. Tämä koskee esimerkiksi asusteiden osalta sekä eri malleja että myös kokoja, joita kumpiakin saattaa olla suuri määrä. Lucky John Suomi on siirtymässä DropShipping-myyntiin Lucky John toimii Suomessa latvialaisen kalastusvälinevalmistaja Salmon maahantuojana. Parantaakseen palvelujaan Lucky John on siirtymässä vielä tämän vuoden aikana Suomessakin DropShipping myyntiin. Pilkkimisen lisäksi Norfin-puku on omiaan esimerkiksi talvisessa verkkokalastuksessa. Maajoukkueen kapteeni Elisa Saarelan mukaan puku on pitänyt lämpimänä ja suojannut hyvin tuulelta ja kosteudelta niin plussakelissä kuin 20 asteen pakkasessa. Takin kaksisuuntainen avoin YKK-vetoketju suojaläpällä sekä kiristysnauha kiristävät takin vyötäröä ja alaosaa. Sillä on vahva asema Baltian maissa ja muuallakin entisen Neuvostoliiton maissa. Lisäksi taskut saa kätevän sulkumekanismin ansiosta nopeasti auki ja kiinni ja niitä riittää joka tarpeeseen. Norfin-puku pitää lämpimänä jopa 45 asteen pakkasessa Lucky John Oy Suomen maahantuoma Norfin Discovery Heat -lämpöpuku on suunniteltu pienimpiä yksityiskohtia myöden niin, että se tarjoaa pilkkijöille ja muille talviulkoilun harrastajille maksimaalisen suojan keliin kuin keliin. ”Me siis huolehdimme jatkossa tilattujen tuotteiden toimittamisesta loppukuluttajalle yksittäisten maahantuojien sijasta”, toimitusjohtaja Koivunen kertoo. Toki se sopii muillekin kuin kalastajille”, Lucky John Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koivunen kertoo. Puvun ulkokerros on valmistettu teknisesti pitkälle kehitetystä monikerroksisesta NORTEX BREATHABLE -materiaalista, joka takaa erinomaisen hengittävyyden samalla, kun se on täysin tuulenja vedenpitävä. TÄNÄ vuonna kaksi MM-kultaa mormuskoinnissa saavuttanut Suomen morrimaajoukkue on kilpaillut jo neljissä lajin maailmanmestaruuskisoissa Norfin-lämpöpuku päällään. ”Suosittelenkin tämän lämpimän puvun eri versioita lämpimästi niin harrastekuin kilpapilkkijöillekin”, Saarela sanoo. Norfin Discovery Heat -puvun tekniset tiedot: Norfin puvuista löytyy 10 eri mallivaihtoehtoa talviolosuhteisiin. Housujen kaksisuuntainen YKK-päätyvetoketju on varustettu suojaläpällä. Kätevät sisäja ulkotaskut lisäävät osaltaan puvun käytettävyyttä ja toimivuutta. Takissa on myös lämmin kännykkätasku ja käsien lämmitystaskut. Puvut on suunniteltu VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 35. Lisäksi siinä on ylimääräinen paristokäyttöinen lämmitysjärjestelmä, joka pitää käyttäjänsä lämpimänä ja olon mukavana jopa -45 asteen lämpötilassa. toimimaan ulkolämpötiloissa -45°C – -10°C, niiden hengittävyys on välillä 8000 gr/m²/24h–3000 grammaa ja kosteudenpitävyys välillä 12000 mm–6000 mm. Kuva: Jaana Vetikko. Materiaalinsa ansiosta se on myös joustava, eikä siten haittaa liikkumista. Housuista löytyvät lisäksi lumelta suojaavat nilkkaimet sekä vetoketjut ja läpät housujen lahkeissa. Housuissa on irrotettavat pehmusteet polvija istuinalueilla, jotka on myös erikseen vahvistettu
Kengän Vibram-pohja takaa hyvän pidon sekä mukavan että tukevan askeleen. Myös uuden malliston kenkien pakkauslaatikot on vaihdettu ekologisiin, värjäämättömiin laatikoihin. Suomurissa ei ole erillisiä ja liikkuvia osia, joten se säilytys on helppoa. Kevyt ja helppohoitoinen softshell-päällinen on tehty kierrätetystä polyesteristä ja kenkä on näin Haltin eco-tuote. Haltin uusi kenkämallisto tarjoaa vastuullisesti tuotettuja kenkiä, joiden tekniset ominaisuudet mahdollistavat monipuolisen luonnossa liikkumisen kaikissa sääolosuhteissa. Pulpettien välinen kiinteä ovin suojaa matkustamon viimalta ja roiskeilta. Se on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, minkä ansiosta se kestää käytössä jopa vuosikymmeniä. Haltin GripmaxX Antislip -kumipohja antaa hyvän pidon epätasaisessa maastossa ja Phylon-välipohja tekee askeleista kevyitä ja nopeita. Kuljettajan ja kartturin istuimet ovat uudessa X:ssä samanlaiset kuin isommassa Buster XL:ssä. Päällisessä on heijastava printti näkyvyyden varmistamiseksi pimeillä kaduilla ja poluilla. Veneen takaosassa on uusi, leveä alumiininen penkki, jonka sisällä on runsaasti säilytystilaa. Se soveltuu kaikille suomukaloille pienestä ahvenesta isoihin petokaloihin asti. Buster X on 5,35 metriä pitkä seitsemälle hengelle suunniteltu avovene, joka on alumiinirakenteensa ansiosta kevyt, mutta kestävä ja huoleton ylläpidettävä. uutta 36 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Päällinen on hengittävää tekstiiliä ja vuori nopeasti kuivuvaa tekstiiliä. Suomurin käyttö on sujuvaa niin oikeaja kuin vasenkätisillekin suomustajille. Puolivarrellisen vaelluskengän DrymaxX-kalvo auttaa pitämään jalat kuivina säässä kuin säässä. Suomurilla kalaa käsitellessä suomut eivät lennä ympäriinsä Haltilta vaelluskenkiä pienellä hiilijalanjäljellä Uusi Buster X -alumiinivene on suunniteltu monipuoliseen veneilyyn Busterin suosikkimalleihin kuuluva Buster X on uudistunut veneilykaudelle 2021. CARIBOU Mid DX hiking shoe. Siksi se on lisännyt kierrätetyn materiaalin käyttöä merkittävästi kengissään. Veneen vakiovarusteisiin kuuluvat muun muassa Buster Q -älynäyttö sekä elektroninen Navionics-kartasto. Haltin tavoitteena on valmistaa laadukkaita, teknisesti toimivia ja pitkäikäisiä jalkineita, joiden hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. Buster X:n uusiin vakiovarusteisiin kuuluu uistelunopeuden säädin, joka mahdollistaa hitaan etenemisen ja tarkan kulkunopeuden säädön moottorin pienillä kierrosnopeuksilla. Lisäksi kuljettajan pulpetissa on vakiona virran ulosotto sekä usb-liitännästä ladattaville laitteille että 12 voltin jännitettä käyttäville varusteille. RAMPART Mid DX hiking shoe. Sen merkittävä ominaisuus on, että sillä suomustettaessa suomut eivät lentele ympäriinsä, vaan kertyvät putken sisälle. Tämä kevyt ja vedenpitävä puolivarrellinen vaelluskenkä on toimiva valinta päivittäiseen ulkoiluun ja kevyeen vaellukseen vaihtelevassa maastossa. Q:n ominaisuuksia voi lisäksi täydentää lukuisilla lisävarusteilla, kuten esimerkiksi kaikuluotaimella ja Raymarinen tarkalla kalakaiulla. Laatikot ovat myös helposti kierrätettävissä, sillä ne eivät sisällä liimaa eivätkä muovitettuja pintoja. Suomuria ei myöskään tarvitse teroittaa ja se on turvallinen käyttää. Suomuri on mallisuojattu tuote. Suomuri voidaan myös pestä tavallisessa astianpesukoneessa. Uudistuksessa X sai valmistajan isommista venemalleista tuttuja ominaisuuksia, kuten kokonaan alumiinisen turkin sekä ruostumattomasta teräksestä valmistetut kaiteet. Rampart Mid DX hiking shoe -vaelluskengät on valmistettu softshell-materiaalista ja niistä löytyy sekä naisten että miesten malli. POLARIS Mid DX hiking shoe. Kun sen sahalaitakuvio painetaan kalan pääosaan kiinni, saadaan kala hyvin ankkuroitua perkausalustaan, mikä helpottaa fileointia. ”Uutta Buster X -mallia suunniteltaessa tavoitteena on ollut etenkin käyttömukavuuden lisääminen ja monipuolisen veneilyn mahdollistaminen. Buster X 2021: Pituus: 5,35 m, Leveys: 2,01 m, Henkilömäärä: 7, Kantavuus: 535 kg, Paino ilman moottoria: 480 kg, Moottorin tehoalue: 60-70 hv, Polttoainetankin tilavuus: 100 litraa, Suurin nopeus: noin 31 solmua. Lisätietoja www.halti.fi/collections/all. Puolivarreliset Polaris Mid DX hiking shoe -ulkoilukengät ovat kevyet ja vedenpitävät. Kymmentuumainen kirkas näyttö kertoo veneen nopeuden ja moottorin kierrosnopeuden lisäksi veneen tarkan sijainnin ja mahdollistaa reittisuunnittelun. Vihijärvellä toimiva T:mi Coventa on kehittänyt kalankäsittelyä helpottamaan Suomurin. Caribou Mid DX hiking shoe -vaelluskengästä löytyy sekä naisten että miesten malli. Rungon paino on vain 480 kiloa ja Yamaha F70 AETL -moottorin kanssa yhdistelmän paino jää 600 kiloon, joten venettä on helppo käsitellä sekä laiturissa että rannalla. Lisätietoja www.suomuri.com. Kaikki Haltin kengät valmistetaan myös ilman ympäristössä vaikeasti hajoavia per-fluoriyhdisteitä. Pohjoismaissa samalla veneellä retkeillään, käydään kalassa ja viedään kesämökille paitsi koko perhe myös rakennustarvikkeita”, Busterin markkinointipäällikkö Johan Finnberg kertoo. Sieltä niiden poistaminen käy kätevästi vedessä huljauttaen tai juoksevan veden avulla
MUSTANG -kylmäsavustuskaappi. Laitetta käytetään Mustang-kylmäsavugeneraattorien kanssa. Tuotekoordinaattori Jarno Suominen Mastermarkbrands Oy:stä kertoo, että veitsen korjauttaminen onnistuu siten, asiakas ottaa yhteyttä joko suoraan asiakaspalveluun (info@mastermarkbrands. Osa vanhoista veitsistä korjataan kuitenkin Sveitsissä. VICTORINOXIN linkkuveitset ja monitoimityökalut voi korjauttaa Turussa. Kromattuja savustusritilöitä on kuusi ja kukin niistä on pinta-alaltaan 56 x 36 cm. ”Sitten linkkuveitsi lähetetään meille Turkuun korjattavaksi ja lähetyskulut ovat asiakkaalle aina maksuttomia. Tässä savustimessa on kaksi valuSveitsiläinen monitoimityökalujen ja veitsien valmistaja Victorinox antaa tuotteilleen elinikäisen takuun materiaalija valmistusvirheiden varalta. Myös kylmäsavustukseen on tarjolla oma Mustang-kaappinsa, jonka mitat ovat 48 x 57 x 126 cm. Suomessa korjaus kestää noin 1-3 viikkoa ja Sveitsissä noin kolme kuukautta”, Suominen kertoo. Jälkimmäisistä tarjolla on kolme vaihtoehtoa eli tammi, omena ja hikkori. Sen 4,4 kilowatin ruostumattomasta teräksestä valmistettu poltin antaa tasaisen lämmön ja savuntuoton savustimeen. MUSTANG savustuspala omena. Lisätietoja www.mustang-grill.com/ category/grillit/savustus/. fi) tai mihin tahansa jälleenmyyjän toimipisteeseen. Vaikka korjaukseen tuleva linkkuveitsi ei kuuluisikaan takuun piiriin, se kannattaa silti huoltaa, sillä huolto maksaa linkkuveitsen koosta riippuen vain 5-20 euroa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 37. Mustangin savustustuotevalikoimasta löytyvät muun muassa kaasusavustimet Kymi ja Teno. rautapoltinta, joiden yhteisteho on 5,86 kilowattia. Mustang-tuotteita on myynnissä hyvin varustelluissa myymälöissä ja verkkokaupoissa ympäri maan. MUSTANG Teno -kaasusavustin MUSTANG Kymi -kaasusavustin. Maailmanlaajuinen huoltoverkosto puolestaan on mahdollistanut linkkuveitsien siirtymisen sukupolvelta toiselle. Hänen mukaansa lähes kaiken ikäiset linkkuveitset ovat korjattavissa. Lisäksi Mustangilta löytyy savustajille valmiita savustuspellettejä ja savustuspaloja. MUSTANG savustuspelletti hikkori. Kummassakin on yhden vuoden takuu. Mustangilta savustimia sekä lämminettä kylmäsavustukseen Maahantuoja korjaa Victorinox-linkkuveitset Turussa Laadukas savustin on monipuolinen laite ruoanvalmistukseen, sillä siinä kypsyvät kalan lisäksi herkulliseksi myös lihat, kasvikset ja juustot. Emalinen puruastia ja poltin ovat omassa tilassaan, jota voidaan avata savustuksen aikana ilman, että lämpötila laskee varsinaisessa savustustilassa. Kaapissa on neljä ruostumattomasta teräksestä valmistettua ritilää, joiden pinta-ala on 52 x 44 cm, ja ripustuskoukut katossa sekä ilmaventtiilit kosteuden poistoon. Jos tapaus menee takuuseen, myös korjaus tehdään maksutta. Mustang Kymin mitat ovat 64 x 50 x 128 cm. Jos se ei mene takuun piiriin, siitä soitetaan aina asiakkaalle ja kerrotaan korjauksen kustannukset”, Suominen selvittää. Huolto on mahdollinen jopa useita vuosikymmeniä palvelleille taskutyökaluille. Lisäksi savustimen katossa on ripustuskoukut, joiden avulla kokonaiset kalat saadaan roikkumaan savustimen sisälle. Kromattuja savustusritilöitä on neljä (34 x 35 cm). Tukevat kantokahvat helpottavat laitteen siirtelyä. Muutoin laitteen käyttö ja sen ominaisuudet ovat samat kuin Mustang Kymissä. ”Vanhimmat linkkuveitset ja monitoimityökalut korjataan osin Sveitsissä. Savupiipussa olevan sulkuläpän avulla voidaan säädellä savun määrää savustimessa. Suomessa Vicorinoxin linkkuveitsen voi huollattaa Victorinoxin maahantuojalla Mastermark Brands Oy:llä. Pelleteissä vaihtoehtoina ovat hiilihikkori (tuoksu/maku lähellä perinteistä grillihiiltä, sweet blend, joka on vaahteran, pyökin ja hikkorin sekoitusta, sekä meskiitti, hikkori, pyökki ja omena. Mustang Teno -kaasusavustimen mitat ovat 80 x 50 x 145 cm
Teno 1 Teno 2 38 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalkkisten perhot ovat tunnettuja perhomalleja perhokalastuksemme alkuajoilta. Painoin reseptit mieleen ja kotiin päästyäni kirjoitin ne ylös. Koillismaalla kyseiset hieman alkuperäisistä muunnellut mallit ovat toimineet taimenelle ja harjukselle sekä tietenkin pohjoisten jokien lohille. Kovin monen sitojan perhoja ei silloin ollut saatavilla. lääkärin määräyksestä T EK STI• K UV A T JO UNI RO NK AI N EN POIMINTOJA reseptikansiosta Teno 1 Koukku: yksihaarainen lohikoukku, koko 1-2/0 Hela: kapea soikea hopea Perä: tummanpunainen silkki Pyrstö: kultafasaanin keltaisen yläperähöyhenen siikasia Vyö: musta strutsi Runko: sitruunankeltainen silkki Kierre: leveä soikea hopea Kurkkuhäkilä: punaruskea kukko Siipi: kanelinruskea hanhi (yllä ruskeaa heinäsorsaa) Sivut: viidakkokukkoa Yläkaari: kultafasaanin keltainen töyhtöhöyhen Pää: musta Teno 2 Koukku: yksihaarainen lohikoukku, koko 1-2/0 Hela: kapea soikea hopea Perä: sitruunankeltainen silkki Pyrstö: kultafasaanin keltainen töyhtöhöyhen Vyö: musta strutsi Runko: oranssi silkki Kierre: leveä soikea hopea Kurkkuhäkilä: furnace kukko (musta keskus, ruskeat kärjet) Siipi: musta hanhi Sivut: viidakkokukkoa Yläkaari: kultafasaanin keltainen töyhtöhöyhen Pää: musta P erhonsidonnan alkutaipaleella tutkin tarkoin koillismaalaisten kalastuskauppojen myynnissä olleita suomalaisia perhoja. Osittain siitä syystä, että niissä oli käytetty eksoottisia sidontamateriaaleja, mutta paljolti sen takia, että perhot olivat malliltaan sutjakkaita ja usein yksinkertaisempia. Pikkuhiljaa kansioon kertyi aika moinen liuta erilaisia perhomalleja. Nilsin Teno-sarjan perhojen materiaalit ovat hieman vaihdelleet vuosien saatossa mutta yhteistä perhoille on, että ne ovat yksinkertaisuudessaan kauniita, ainakin omaan silmään. Kovinkaan moni ei kuitenkaan ole nähnyt Nils Lukkarin Teno-sarjaa. Erkki Vaalaman sitomat Teno-sarjan perhot ovat suurelle osalle perhokalastajista tuttuja. Itselleni helpoin tapa oli piirtää perhoista väritetyt mallit. Suuret, taidokkaasti sidotut lohija taimenperhot erityisesti kiehtoivat
POIMINTOJA reseptikansiosta Teno 3 Koukku: yksihaarainen lohikoukku, koko 1-2/0 Hela: kapea soikea hopea Perä: sitruunankeltainen silkki Pyrstö: kirkkaanvihreän kukon häkilän siikasia Vyö: musta strutsi Runko: sitruunankeltainen silkki Kierre: leveä soikea hopea Kurkkuhäkilä: kirkkaanvihreä kukko Siipi: kanelinruskea hanhi ja yllä ruskeaa heinäsorsaa Sivut: viidakkokukkoa Yläkaari: kultafasaanin keltainen töyhtöhöyhen Pää: musta Teno 4 Koukku: yksihaarainen lohikoukku, koko 1-2/0 Hela: kapea soikea hopea Perä: sitruunankeltainen silkki Pyrstö: kultafasaanin keltainen töyhtöhöyhen Vyö: musta strutsi Runko: vihreä silkki Kierre: leveä soikea hopea Kurkkuhäkilä: sitruunankeltainen kukko Siipi: kanelinruskea hanhi ja yllä ruskeaa heinäsorsaa Sivut: viidakkokukkoa Yläkaari: kultafasaanin keltainen töyhtöhöyhen Pää: musta Kalkkisten tumma Koukku: yksihaarainen lohikoukku, koko 4-2/0 Pyrstö: tummanruskean kukon häkilän kärjet Runko: musta silkki Kierre: leveä soikea kulta Runkohäkilä: tummanruskea kukko Kurkkuhäkilä: tummanruskea kukko Siipi: tummanruskea kalkkunan pyrstösulka Pää: musta Kalkkisten vaalea Koukku: yksihaarainen lohikoukku, koko 4-2/0 Pyrstö: kanelinruskean kukon häkilän kärjet Runko: 2/3 keltainen silkki ja 1/3 vihreä silkki Kierre: kapea soikea kulta Runkohäkilä: kanelinruskea kukko Kurkkuhäkilä: kanelinruskea kukko Siipi: täplikäs kalkkunan siipisulka Pää: musta Teno 3 Teno 4 Kalkkisten vaalea Kalkkisten tumma VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 39
Kookas kala on tarkoituksenmukaista valmistaa kokonaisena vain silloin, kun paikalla on riittävän monta ruokailijaa. Harvalla on käytössään vonkaleen kypsentämiseen soveltuvaa välineistöä tai etenkään taitoa ja kärsivällisyyttä, sillä kokonaisen paksulihaisen kalan valmistuminen millä hyvänsä tavalla vaatii aikaa jopa useita tunteja. ISOSTA lohikalasta saa eri tavoin paloittelemalla ainekset moneen eri ruokaan. Paremman säilymisen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi kala pistetään eli veri lasketaan pois, mahdollisesti suomustetaan, avataan, puhdistetaan Jatkuu sivulla 42. Toisaalta, vaikka ruokailijoita olisikin useita, kätevin tapa tarjoilla iso kala on leikata, valmistaa ja tarjota se sopivankokoisina annospaloina tai sitä pienemmiksi kuutioiksi leikattuina erilaisten kalaruokien osana. Otetaan esimerkkikalaksi jo pelkästään yksinkertaistettujen laskutoimitusten vuoksi suolistettuna viisi kiloa painava lohikala. KALAHERKUT TE K S TI T JA K U V A T K AR I N YB ER G JA JA AN A VE TI K K O Kookkaasta LOHIKALASTA saa monta hienoa ruokaa M oni vapaa-ajankalastaja on joutunut vaikean ratkaisun eteen miettiessään, kuinka käsitellä tavallista suurempi onnenpotku eli saaliskala pienemmiksi ateriakokonaisuuksiksi. 40 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Kuumenna vesi poreilevaksi. Aseta fileet tai palaset lihapuolet vastakkain ja kääri ne paperin sisälle paketiksi. Joulupöytään LASIMESTARIN lohi kannattaa tehdä maustumaan 2-3 päivää ennen joulua. Leikkaa fileistä veitsellä mahdollisimman loivassa kulmassa 2-3 mm paksuisia viipaleita. Lisää etikka. Raasta kuoritut piparjuuripalat mahdollisimman hienoksi. Jäähdytä liemi ja säilytä se kylmässä. Keitä liemi valmiiksi. Lisää lientä purkkiin niin, että ainekset peittyvät. K I R JO LO H I R UL LAT LA S I MES TA R IN TA P AA N Ainekset noin 2 litran vetoiseen lasipurkilliseen 1 kg kirjolohifileetä 100 g karkeaa merisuolaa 2 rkl juoksevaa hunajaa 1 dl tuoretta tillisilppua 2 pientä punasipulia renkaina 2 pientä tavallista sipulia renkaina 2 porkkanaa viipaleina 50–100 g pala tuoretta piparjuurta (tai raastettua piparjuurta tuubista) 50–100 g pala tuoretta inkivääriä viipaleina 5-10 maustepippuria 5-10 valkopippuria 2 tl sinapinsiemeniä 3-4 laakerinlehteä 3-4 kokonaista neilikkaa puolikas kanelitanko Liemi: 4 dl vettä 2 dl etikkaa 2 dl hienoa sokeria Ota valmiit kirjolohifile(et) käsittelyalustalle asetetun voipaperiarkin päälle nahkapuoli alaspäin. Asettele rullat lasipurkkiin saumapuoli alaspäin ja lado kerroksittain kalarullia, sipulia, porkkanaa sekä mausteita. Valuta hunaja mahdollisimman tasaisesti fileiden päälle ja sirottele sen päälle tillisilppu sekä merisuola. Yhden kookkaan fileen voit leikata kahdeksi yhtä pitkäksi palaksi. Lisää sokeri ja sekoita, kunnes se on liuennut ja liemi muuttuu kirkkaaksi. kanelista, neilikasta, laakerinlehdestä, sinapinsiemenistä ja pippureista. Anna lasimestarinlohen marinoitua viileässä mieluiten kahden vuorokauden ajan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 41. Aukaise paketti ja poista liukenematon suola fileiden päältä. Levitä kalasiivujen leveämmälle puoliskolle raastetta 3-4 mm levyinen raita ja kääri täytetyt siivut tiiviiksi rulliksi. Laita täytetty lasipurkki hetkeksi jääkaappiin tai ulos kylmenemään, jotta ainekset jäähtyvät ennen liemen lisäämistä. Mikäli kalarullat, kasvikset tai liemi ovat lämpimiä ennen kuin ne yhdistetään, liemi saattaa samentua lohen rasvasta ikävännäköiseksi. Nypi fileistä lihasruodot ja poista niistä näkyvä rasva sekä eväntyvet, mutta älä nahkaa. Nauti joulupöydässä alkupaloina keitettyjen jauhoisten kuoriperunoiden kanssa kotikaljan tai kipakan jääkylmän snapsin kyydittämänä. Anna suolautua yön yli. LASIMESTARIN lohi saa makua mm. Käännä paketti ympäri ainakin kertaalleen tämän aikana
Sokeri pehmentää lohifileen rakennetta ja makua. Sitähän voi aina lisätä, mutta ei ottaa pois. KYLJYSPALAT leikataan kalasta poikittain. GRAAVATTU lohi on joulupöydän klassikko. Seuraavalla tavalla homma ei voi epäonnistua. Levitä isolle lautaselle tasainen kerros (noin 1 cm) karkeaa suolaa. Kidukset, pyrstö ja muut evät, lihasta puhdistetut ruodot sekä pää ovat lopullinen hyödyntämätön lohen osa. Ravistele kevyesti ylimääräinen suola pois. Näin ollen koko lohikalasta voidaan hyödyntää syötäväksi 75-80 prosenttia, mikä on varsin korkea hyötysuhde. Munuaisveri on kuitenkin muistettava kaapia pois kyljyspaloista. Laita lohifilee lautaselle lihapuoli alaspäin ja painele fileetä suolaan. GR AA V ATT U LO HI HELPOINTA on leikata ison lohikalan peräosa fileiksi ja tehdä etupäästä kyljyksiä. MEDALJONGIT LEIKATAAN NAHALLISESTA FILEESTÄ Medaljongit eli perhosleikkeet leikataan nahallisesta kalafileestä. Lisää jouluisia vivahteita saat siihen vaikkapa ripottelemalla fileen päälle kanelia ennen siivutusta. Umpiperatusta kalasta, josta peräaukon yläpuolelta irti leikattu suoli sekä sisälmykset on poistettu kidusten mukana, on helppoa leikata tasasivuisia kyljyksiä, koska kalan vatsanahkaa ei ole viilletty auki. Jos kyljyksen ympärillä oleva nahka halutaan syödä, kala voidaan suomustaa. Näiden osuus on koko kalan lähtöpainosta noin 1-1,25 kiloa eli 20-25 prosenttia. Laita kelmu paikoilleen ja vie jälleen viileään paikkaan noin 12 tunnin ajaksi. Kyljyspalojen leikkaamisessa hammasteräinen veitsimalli toimii hyvin, koska etenkin selkärankaa katkaistaessa helposti läpäistävä selkänikaman solmu ei useinkaan osu terän leikkauslinjalle. Nypi lohifileestä lihasruodot pois, mutta älä poista nahkaa. Ne eroavat tässä mielessä leveämmistä esimerkiksi savustamalla kypsennettävistä kalanpaloista, joiden pitääkin olla kookkaampia, etteivät ne kuivu liikaa savustuslaatikossa. Umpiperatusta kalasta saa paremmin muotonsa säilyttävät kyljykset. Nahka pitää fileen ”koossa” ja helpottaa siivutusta. Tälruodotonta, nahallista lohifileetä karkeaa merisuolaa rouhittua valkopippuria hienoa sokeria tilliä Lohen graavaus eli tuoresuolaus on taito, jonka jotkut osaavat ja toiset taas eivät. Tästä voidaan jatkaa kahdella tavalla eli kala joko valmistetaan ruoaksi isolle porukalle kokonaisena esimerkiksi kookkaassa savustuskaapissa tai se leikataan pienemmiksi ja helpommin käsiteltäviksi paloiksi. Lisäksi se parantaa säilyvyyttä. Alkupainoltaan viiden kilon kalasta on jäljellä fileoinnin jälkeen noin 3,5 kilon painoiset nahalliset fileet (suomustettuna fileiden paino noin 3,45 kg, nahattomina noin 3,0 kg), 0,75-1-kiloinen pää, 0,25-0,5 kiloa painava selkäruoto sekä kylkiruodot ja vatsarasvat, jotka painavat 0,25-0,5 kiloa. Seuraavana päivänä poista fileen päältä suola, tilli ja mausteet. Ripottele kevyesti hienoa sokeria fileen päälle (enintään noin 10 % suolan määrästä). pintapuolin verestä sekä limasta ja jäähdytetään heti pyynnin jälkeen. löin kyljyksen vatsapuoleiset kärjet pysyvät kiinni toisissaan ja kyljyspala säilyttää kypsennettäessä hyvin muotonsa. Laita astian päälle tuorekelmu ja vie koko komeus yön ajaksi (noin 12 tuntia) viileään paikkaan. Kyljyspalat leikataan tavallisesti noin 1,5–2,5 senttiä paksuksi, koska ne kypsyvät näin suhteellisen nopeasti vaikkapa paistinpannulla. Medaljonki on nahalJoulupöytään 42 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sitten vaan siivuttamaan. Käännä filee lihapuoli alaspäin ja upota se fileestä valuneeseen liemeen. Laita filee korkeareunaiseen astiaan nahkapuoli alaspäin. KYLJYSPALAT LEIKATAAN POIKITTAIN Kyljyspalat ovat peratusta kalasta poikittain leikattuja, kiekkomaisia paloja, jotka sisältävät pätkän selkärankaa ja siinä kiinni olevat kylkiruodot. Muussa tapauksessa ohutsuomuisia lohta, taimenta ja kirjolohta ei tarvitse suomustaa. Lisää rouhittu valkopippuri sekä silputtu tilli. Tärkeintä on, ettei lohessa ole liikaa suolaa. Kyljyspaloiksi leikattavista kaloista leikataan usein samalla selkäja vatsaevät sekä peräevä lähinnä esteettisistä syistä, vaikka ne olisi helppo irrottaa vetämällä kypsästä palasta
linen kalafileen pala, joka on puolitettu keskikohdastaan siten, että puolikkaita yhdessä pitävä nahka jää ehjäksi, ja pala voidaan taittaa symmetrisenmuotoiseksi. Samoin poistetaan kidukset, jotka voidaan irrottaa tyvestään kätevästi aluksi saksien avulla ja lopuksi käsin repimällä. Mausteeksi riittää vaikka pelkkä suola ja valmistusmenetelmäksi kuivalla pannulla paistaminen. Perkaustähteistäkin saa herkullista ruokaa Ison lohen selkärangassa ja kylkiruodoissa on leikkaamisen jälkeen kiinni vielä paljon puhdasta kalanlihaa ja fileiden vatsapuolelta leikatut rasvat antavat makua vaikkapa keittoihin, laatikkoruokiin tai melkeinpä mihin tahansa kalaruokiin, joihin käytetään hienonnettua kalan lihaa. Perkuutähteet ovat maukkaita myös grillaten. Nahkaa pariloidaan kummaltakin puolelta niin, että se ruskistuu hieman. Ne voidaan valmistaa ruoaksi kuten vastaava lihaleike (esim. On muuten rapeaa ja hyvää. Etenkin pyrstöosan kapeasta fileestä voidaan leikata näyttävämmän näköisiä ja kookkaampia medaljonkeja, kun viillot tehdään loivassa kulmassa (noin 30 astetta) leikkausalustaan nähden. Helpoiten se käy erittäin kuumalla paistinpannulla tai ulkogrillissä. Suomustetun ja suolatun lohennahan voi pariloida joko kokonaisena tai parissa kolmessa osassa. Helpoiten se käy kuumalla paistinpannulla tai ulkogrillissä. Leikattavista medaljongeista tehdään tavallisesti sopivia annoskokoisia paloja (puoliskojen paksuus noin 2 cm, paino fileen koosta riippuen 150-250 g). Kokeile! PA RIL OI TU LOH ENN AHK A TÄHTEET VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 43. Medaljongeiksi leikattavia lohikalafileitä ei tarvitse välttämättä suomustaa ja niiden pienet lihasruodot voidaan samalla nyppiä pinseteillä irti fileestä. Lohikalojen pää on rakenteeltaan selkeästi pehmeämpi kuin esimerkiksi samankokoisen hauen tai kuhan pää. LEIKKEET, SUIKALEET JA KUUTIOT SOPIVAT MONEEN Leikkeet ovat suomustamattomasta kalafileestä veitsellä loivassa kulmassa graavitai kylmäsavukalan tapaan leikattuja nahattomia annospaloja tai pihvejä siivun paksuudesta riippuen. lehtipihvi). PERKUUTÄHTEISTÄ kannattaa keittää herkullinen kalaliemi. Lohen päässä on lisäksi herkullisia pieniä lihaskimppuja, jotka antavat liemeen hienon maun. MEDALJONKIEN leikkaaminen on helppoa. Grillaustai makealla chilikastikkeella sivellyt keskiruodon pätkät eli grillitikkarit ovat todellista kesäruokaa, mutta myös vatsarasvat ovat grillattuina herkullisia. Sitten nahka kääritään rullalle, leikataan ohuiksi viipaleiksi ja tarjoillaan alkupalana vihannesten kera. Fileistä irti leikatussa päässä kiinni olevat rintaevät lihaksineen irrotetaan nykäisemällä rivakasti. Joka toinen viilto vain nahkaan saakka, joka toinen nahan läpi ja sitten taitetaan. Kookkaasta fileestä leikattaessa viillot suunnataan kohtisuoraan nahkaa vasten siten, että joka toinen viilto leikkaa nahan läpi ja joka toinen ainoastaan nahan sisäpintaan saakka. Tässä medaljonki sai kaverikseen mätikastikkeen. Jos fileestä ei ole nypitty lihasruotoja, leikkeiden irrottaminen kannattaa aloittaa pyrstöpuolelta, jolloin lihasruodot eivät katkea ja ne löytyvät näin helpommin kypsenneLOHIMEDALJONGIT lienevät suosituimpia lohiruokia helppoutensa ansiosta. Jos ei halua läträillä liemien kanssa tai tehdä lohilaatikkoa, etenkin ison lohen ruotoihin jää paljon lihaa jopa huolellisen fileoinnin jälkeen ja siksi lohen ruodot ovat herkullisia kypsennettyinä ulkogrillissä avotulella. Pään voi varsin turvallisesti paloitella vaikka sahateräisellä veitsellä kahteen tai kolmeen osaan ja keittää, jotta siitä saadaan irti mahdollisimman paljon makua. 1 graavilohen siivutuksesta tähteeksi jäänyt nahka Lohennahan voi pariloida joko kokonaisena tai parissa kolmessa osassa. Selkärangasta ja evistä voi irrottaa myös yllättävän paljon lihaa soppaan keittämisen jälkeen
Lohessahan on jopa kaksikymmentä prosenttia rasvaa, joten se härskiintyy helpommin kuin esimerkiksi pari prosenttia rasvaa sisältävä hauki. Tätä varten otetaan hieman fileen paksuutta korkeareunaisempi metallivuoka ja asetetaan filee vuokaan nahkapuoli alaspäin. Kalakaan ei säily pakastettuna kuinka pitkään hyvänsä ja tämä pitää paikkansa etenkin lohikalojen kohdalla. Kypsennä uunissa (+225 °C) noin 40 minuuttia. Lohifileen sulatus on oma ohjelmanumeronsa ja se kannattaa tehdä huolella, ettei filee muutu pesusieneksi, kun se imee itseensä vettä jään sulaessa. Kaada kerma perunoiden päälle. Sekoita kerma ja anjovisfileiden liemi. Fileen saa jääharkosta helpoiten irti sulattamalla harkkoa yön yli jääkaapissa. Tärkeintä on estää kalanliha ilman hapen vaikutukselta, koska happi aiheuttaa lohikalojen rasvojen härskiintymisen. Anna kypsyä jälleen noin 40 minuuttia tai niin kauan, että kiusauksen pinta on kauniin ruskea tai että kiusauksen tuoksua ei enää voi vastustaa. Kun veitsenterää pidetään lihasruotojen suuntaisesti loivassa kulmassa, se ei lävistä ruotoja eikä nahkaa ja leikkeiden teko sujuu vaivattomasti. joka estää fileetä hapen härskiinnyttävältä vaikutukselta pakastimessa. Siksi kyljyspalojen pakastusta varten riittää, kun ne säilötään ilmatiiviisti esimerkiksi vakuumikoneen avulla. Jos lihasruodot on nypitty irti, leikkeiden tekeminen voidaan aloittaa vaihtoehtoisesti myös fileen niskanpuoleisesta päästä, jolloin ruodot eivät katkea leikkaamisen yhteydessä. Filee täytyy säilöä kokonaan jään sisään niin, ettei se ime sisäänsä vettä. Valmiit leikkeet voidaan leikata myös kuutioiksi esimerkiksi kalakeittoon tai suikaleiksi monenlaista kalaruokaa varten. Näin pakattuna lohi säilyy hyvinkin puoli vuotta ilman, että siihen tulee härskiintyneen rasvan makua. Vuoka laitetaan pakastimeen ja sen annetaan pakastua läpikotaisin. tystä leikkeestä. Kokonainen lohikala tai sen kyljyspalat kestävät kauemmin pakastusta kuin filee, koska kalan nahka hidastaa hapen reagointia lihan kanssa. Arkeen JA N SS ON I N K I RJO LO H IKI U SA U S 44 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vuoka laitetaan takaisin pakastimeen ja sen annetaan jäätyä läpikotaisin. Säädä uunin lämpötila +150 °C:een. Vuoka irrotetaan pitämällä sitä hetki kuumassa vedessä. VAKUUMIPAKKAUKSESSA LOHI SÄILYY PAKASTIMESSA PAREMMIN Lohen pakastus ei ole juuri sen kummempaa kuin jonkun muun ruoka-aineen pakastus. Lisää loput perunatikut. Jääharkon sisään jäädytetty lohifilee voidaan kääriä vielä pakkaselta suojaavaan muovipussiin tai sopivankokoiseen laatikkoon ja näin filee säilyy syömäkelpoisena jopa vuoden. JÄÄN SISÄÄN PAKASTAMINEN Glaseerauksella tai lasittamisella tarkoitetaan kalanpinnan kuorruttamista jääkerroksella, LEIKKEIDEN leikkaaminen kannattaa aloittaa pyrstöstä päin, jolloin lihasruodot eivät katkea ja ne löytyvät helpommin kypsennetystä leikkeestä. 300 g graavikirjolohta 1 purkki anjovisfileitä (100 g) 10 isoa perunaa (uunipellin koosta riippuen) 2 keskikokoista sipulia 2 valkosipulikynttä 4 dl kermaa 4 dl maitoa 1 tl sitruunapippuria tilliä juustoraastetta kuorruttamiseen voita nokare vuoan voitelemiseen Kiusaus valmistetaan syvällä uunipellillä, joka on osoittautunut absoluuttisimmaksi valmistusastiaksi. Seuraavaksi kaadetaan fileen päälle mahdollisimman kylmää vettä niin paljon, että se peittyy kokonaan. Menetelmällä on se huono puoli, että jääharkko vie pakastimessa paljon tilaa. Tämän jälkeen kolautellaan jollain hellävaraisella työkalulla, kuten puisella perunanuijalla, jää irti fileen ympäriltä ja se laitetaan sulamaan vuokaan jääkaappiin, jossa se saa sulaa hissukseen ruoaksi valmistamiseen saakka. Tarjoile kiusaus etikkapunajuurten ja maustekurkkujen kera. Lisää perunoiden päälle juustoraastetta ja laita kiusaus uuniin. Lado perunoiden päälle graavilohisiivut, anjovisfileet, silputtu sipuli, tillisilppu ja sitruunapippuri. Kermakerroksen tulee peittää tässä vaiheessa alle puolet pellillisen täytteestä eli pellillä täytyy olla kuohumisvaraa, ettei kerma kiehu yli. Vaihtoehtoisesti koko lohikalan tai palan voi glaseerata esimerkiksi sumuttamalla kukkasumuttimella sen päälle useita ohuita vesikerroksia noin yhden millin paksuiseksi jääkuoreksi. Lyhytaikaista, muutaman viikon kestävää säilytystä varten kyljyspaloja ei tarvitse pakastaa vakuumipakkaukseen, mutta lihapintaisen lohifileen pitkäaikainen pakastus vaatii jo enemmän vaivannäköä. Tästä voi tehdä omia viritelmiä eli pakastaa pieniä paloja pieniin astioihin, jotka voidaan sijoitella pakastimeen helpommin. Voitele pelti ja laita siihen puolet perunoista, jotka on pienennetty ohuiksi tikuiksi. Ota pelti ulos uunista ja lisää maitoa niin paljon, että kuohumisvaraa jää vajaa sentti
Kalanjalostajat paransivat tuottojaan yksitoista prosenttia ja tekivät jälleen kalatalouden suurimmat tuotot, 397 miljoonaa euroa. ”Kalatalouden toimialojen kokonaistuotot olivat 964 miljoonaa euroa. Kalastusyritykset puolestaan paransivat trooliyritysten vetämänä nettotulostaan vuodesta 2017 jopa 72 prosenttia ja tekivät 9,4 miljoonan euron nettotuloksen. ETELÄ-KARJALAN virkistysaluesäätiön keskeiset henkilöt (vasemmalta): hallituksen pj. Säätiö laajensi rohkeasti omaa toimintaansa osallistumalla lunastusneuvotteluihin, voimaloiden alasajoon, purkutöiden luvitukseen sekä purkuja jälkihoitotyötehtäviin. KALATALOUDEN kannattavuus parani vuonna 2018 Kalatalouden toimialojen kannattavuus parani vuonna 2018 vesiviljely-yrityksiä lukuun ottamatta. Yhteistyötä on tehty erittäin laajasti säätiön johdolla ja mukana ovat olleet tiivisti muun muassa Etelä-Karjalan maakuntaliitto ja Rautjärven kunta. Kun voimaloiden lunastusneuvotteluihin ryhdyttiin, säätiö tarjoutui ottamaan voimalat hallintaansa. Vesiviljely-yritysten kannattavuus heikkeni merkittävästi ja kiertovesikasvattajat tekivät lähes 10 miljoonan euron tappion. Muilla toimialoilla tuotot laskivat tai pysyivät lähes ennallaan”, kertoo tutkija Markku Kärnä Luonnonvarakeskuksesta. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on ollut vuodesta 2004 asti mukana kehittämässä Hiitolanjokea sekä raivaamassa tietä kohti vapaata lohijokea, mutta viime vuosina se on ottanut projektissa yhä enemmän vastuuta. Sen yhtenä osana selvitetään ekologisen kompensaation mahdollista käyttöönottoa luonnonsuojelun keinovalikoimaan. Kalatalousyritysten tuotot olivat yhteensä 964 miljoonaa euroa ja ala työllisti 2 406 henkilötyövuotta. Vesivoiman haittoja taas voidaan vähentää rakentamalla uusia virtavesielinympäristöjä voimalaitoksen yhteyteen. Yleensä ekologisen kompensaation tavoitteena on tilanne, jossa yksittäisen hankkeen luonnolle aiheuttamat heikennykset hyvitetään kokonaan eli saavutetaan monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyys.Tyypillinen luontohaittojen lieventäminen on vuollejokisimpukan ja jokihelmisimpukan siirto tuhoutuvalta elinalueelta muulle sopivalle alueelle. Kompensaation kohde voi olla yksittäinen laji, luontotyyppi tai laajempi alueellinen kokonaisuus. EU:n alueella ekologisista kompensaatioista on kokemusta Natura-alueiden suojelusta poikkeamisen yhteydessä. Ekologista kompensaatiota on kansainvälisesti tutkittu paljon eri näkökulmista, mutta käytännön kokemuksia kompensaatioiden toteutuksesta Suomessa ei ole tätä aiemmin koottu yhteen. Kalanjalostusyritykset tekivät viime vuoden tapaan suurimman nettotuloksen, 13,3 miljoonaa euroa. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa ihmisen luonnon monimuotoisuudelle aiheuttaman haitan tai heikennyksen hyvittämistä lisäämällä monimuotoisuutta toisaalla. Ensimmäinen voimala eli Lahnasenkoski ostettiin säätiölle vuonna 2017. KALATALOUS TUNNUSTUS VUODEN vesistökunnostaja -palkinto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon sai tänä vuonna Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Jalostus ja kalakauppa ovat edelleen kalatalouden keskeisimmät toimialat, sillä tuotoista lähes 90 prosenttia syntyi kalanjalostuksessa sekä kalan tukkuja vähittäiskaupassa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 45. Hanke on mittakaavaltaan ainutlaatuinen Suomessa. Kannattavuus parani vesiviljely-yrityksiä lukuun ottamatta kaikilla kalatalouden toimialoilla. Investoinnit kiertovesikasvatukseen jatkuivat: alan nettoinvestoinnit olivat yli 25 miljoonaa euroa. Mikko Europaeus. Valmistelun tueksi on Suomen ympäristökeskuksessa tehty selvitys esimerkkitilanteista, joissa erilaisten hankkeiden luonnolle aiheuttamia haittoja on Suomessa lievennetty tai pyritty kompensoimaan. Hiitolanjoen vapauttamisessa on ollut mukana laaja asiantuntijaverkosto, mutta vastuun asian eteenpäin viemisestä on kantanut virkistysaluesäätiö ja erityisesti Hanna Ollikainen. Kuva: Jukka Kosonen. Sen avulla Hiitolanjoen vedet virtaavat vapaana vuonna 2023 latvavesiltä Laatokalle asti, mikä vakiinnuttaa äärimmäisen uhanalaisen luonnonvaraisen järvilohen aseman Suomessa ja edesauttaa vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua. Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Ilkka Nokelainen, toimitusjohtaja Hanna Ollikainen, Soile Lehtinen, Kimmo Kylämies, Mari Matikainen, Matti Moller ja Hiitolanjoki-yhdistyksen pj. LUONNONSUOJELU SELVITYS: Ekologinen kompensaatio mahdollisesti tulossa osaksi luonnonsuojelulakia Parhaillaan Suomessa valmistellaan luonnonsuojelulain uudistamista. Kokemusta luontohaittojen lieventämisestä on kuitenkin kertynyt sekä vapaaehtoisista että lain velvoittamista toimenpiteistä. Nämä toimialat myös työllistivät lähes 80 prosenttia alan työvoimasta. Säätiö on toimitusjohtajansa Hanna Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa. Tavoitteena oli varmistaa joen muutosprosessin onnistuminen. Simpukoiden siirtoja on tehty esimerkiksi maantien kunnostamisen ja siltarumpujen asentamistöiden yhteydessä. Varsinaisia ekologisia kompensaatioita on Suomessa toistaiseksi toteutettu vähän
Kalatalousalueeseen kuuluu Siuntionjoen vesistö kokonaisuudessaan, osa Mankinjoen vesistöstä ja Estbyån sekä muutamia näihin vesistöihin kuulumattomia järviä. Ei riitä, että viisitoista prosenttia tekee niin, vaan pitää päästä 99 prosenttiin, jotta luottamusta meihin syntyy. Hän kertoo, että vallitsevassa avoimessa keskusteluilmapiirissä saadaan eri intressiryhmien näkemykset hyvin esiin, kun edustajat voivat oman tietämyksensä lisäksi ammentaa myös omista verkostoistaan. Vavan varressa TE K S TI I S M O M A LI N • KU V AT J ANNE S U L LS T R Ö M I N A R K IS TO HOITOSUUNNITELMA ETENEE HYVÄSSÄ TAHDISSA Kalatalousalueiden merkittävin urakka viime ja tänä vuonna on ollut laatia alueilleen käyttöja hoitosuunnitelmat, johon pitää sisällyttää muun muassa suunnitelma kalastuksen kehittämisja edistämistoimenpiteiksi sekä ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi. ”Meille saatiin hallitus, jossa on monipuolinen tietämys asioista, kun mukana on niin virtavesikunnostajia, vapaa-ajankalastajia, kalastusoppaita kuin vesialueen omistajiakin Metsähallitusta myöden”, itsekin tuohon hallitukseen kuuluva Sullström luettelee. Ruokakalan hän kuitenkin kertoo toisinaan ottavansa. Alueeseen sisältyy virtavettä 92, järviä 4 658 ja merialuetta 22 408 hehtaaria. ASIAT RIITELEVÄT EIVÄT IHMISET Vaikka yhteistyö kalatalousalueen hallituksessa on sujunut hyvin, ihmisillä on aina myös erilaisia näkemyksiä. JANNE SULLSTRÖM on tyytyväinen Kirkkonummi-Siuntion kalatalousalueen alkutaipaleeseen V uonna 2019 vanhoja kalastusalueita korvaamaan perustettujen kalatalousalueiden toiminta on lähtenyt vaihtelevasti liikkeelle. Idässä raja kulkee pituussuunnassa Espoonlahden poikki. ”Sanonkin niin päin, että meidän vapaa-ajankalastajien pitää toimia oikein. Merialueista siihen kuuluvat muun muassa Pikkalanlahti, osa Upinniemen selkää ja Porkkalan niemeä ympäröivä vesialue. Ei siis pidä ylikalastaa tai roskata. Yhdeksi ongelmaksi on koettu esimerkiksi se, ettei niiden hallituksiin ole saatu vapaa-ajankalastajien edustusta. Toisaalta en kuitenkaan arastele ottaa ruokakalaa, sillä ei kaikkien Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalue Kirkkonummi-Siuntion kalastusalue sijaitsee Uudellamaalla Siuntion, Kirkkonummen, Lohjan ja Vihdin alueilla. ”Lisäksi apuna on konsultti, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, joka tuntee alueen hyvin, joten sen työ ei ole pelkästään mitään virkamieshommaa”, hän mainitsee. 46 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Olen huomannut itsekin oppivani tämän ansiosta uusia asioita”, hän sanoo. ”Meillä on monipuolisesti tietämystä asioista” KALOJEN vapauttaminen kuuluu Sullströmin mielestä asiaan kalastustavasta riippumatta. Sullströmin mukaan Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelma etenee aikataulussaan osin asiantuntevan ja yhteistyökykyisen hallituksen ansiosta. Kalatalousalue KOVA kelikään ei lannista kalamiehen innostusta. Kun kysyn, millaista vastakkainasettelua on esimerkiksi vapaa-ajankalastajien ja vesienomistajien kesken, hän ei vastaa suoraan, vaan korostaa, että myös vapaa-ajankalastajien omalla käytöksellä on suuri merkitys. Erityisen tärkeää on muistaa, että asiat riitelevät eivät ihmiset”, Sullström korostaa. Janne Sullströmin mukaan Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalueella asiat ovat kuitenkin sujuneet pääsääntöisesti hyvin. Hänen mielestään modernin vapaa-ajankalastajan tavoitteena on minimoida oma jalanjälkensä vesistöön. ”Asioista pitää kuitenkin pyrkiä sopimaan, ja itse olen avoin eri näkemyksille ja kuuntelen niitä
KARPINONGINTA KUULUU JANNE SULLSTRÖMIN MIELIPUUHIIN VAPAA-AJALLA. Kalastusseuraja järjestötaustaa löytyy myös Sullström liittyi jo 10-vuotiaana Kirkkonummen Kalapoikiin, mutta tuolloin seuratoiminta lopahti lyhyeen. Onginnassa oli kuitenkin se hyvä puoli, että särkikaloja löytyi Uudeltamaalta kolmekymmenen kilometrin säteellä kodista, kun taas perhokalastamaan piti lähteä Lappiin asti”, Sullström selvittää. Jigausinnostuksen mukana alkoi hauenkalastus ja sitä myötä liittyminen Suomen Haukiseuraan, jonka arvomaailmaan kalojen oikeaoppinen vapauttaminen keskeisesti kuuluu. ”On joka tapauksessa monia asioita, joita pitää kalastuksessa parantaa ja niihin on etsittävä ratkaisuja keskustelemalla. Pitäisi päästä siihen, että tämän hetken 10-vuotiailla harrastajilla olisi yli 40-vuotiaana vähintään samat mahdollisuudet kuin sukupolvellani oli lapsena. SVK:LTA YHTEISTÄ ÄÄNTÄ KALATALOUSALUEILLE Keskusjärjestön rooli kalatalousalueiden suhteen voisi hänen mielestään olla se, että SVK määrittäisi niille yhteistä politiikkaa. Kuka. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 47. Janne Sullström on 43-vuotias, koulutukseltaan insinööri ja työskentelee hankintojen parissa logistiikka-alalla. kalojen vapauttaminen ole itseisarvo. Vähemmän, mutta laadukkaampaa kalastusta ”Tilanne on kuitenkin täällä rannikolla, jossa on paljon pieniä vesialueiden omistuksia, hieman erilainen kuin jossain muualla. ”Siitä ei ollut juurikaan tietoa saatavissa, vaan piti itse opetella. On myös otettava huomioon, että nyt laadittavat hoitosuunnitelmat määrittelevät kalastusta seuraavaksi 30 vuodeksi. ” Janne Sullströmin ohjenuora: Kalastetaan luonnosta nauttien, vesistön ja kalakantojen tilaa kunnioittaen. ”Noin 20-35-vuotiaana mentiin ja kalastettiin monipuolisesti eri tavoin ympäri Suomen ja maailmallakin. On eri asia perustaa lupa-alue 500:stä kahden hehtaarin vesialasta kuin kahdesta 500 hehtaarin alueesta”, Sullström muistuttaa. ”Sitten liityin työpaikkaseuraan, jonka puheenjohtajan ominaisuudessa päädyin mukaan kalastusaluetoimintaan. Ennen muuta on pyrittävä siihen, että kalastus saadaan sellaiseksi, että kaikki osapuolet saavat siitä mahdollisimman suuren hyödyn”, Sullström toteaa. Lisäksi olen Suomen Järvikalastusseura FLF:n jäsen”, Sullström selvittää. ”Myös mökkeilyä voi pitää ihan harrastuksena ja sen yhteydessä pääsee myös kalastamaan ja metsästämään”, hän kertoo. Mieluummin paremmat”, hän lisää. Teini-iässä hän innostui särkikalojen onginnasta. SVK:n kalatalousalueiden käyttöön laatima Yhtenäisluvat kuntoon -esite on hänen mielestään hyvä avaus tässä suhteessa. Sen kautta alkoi yhteydenpito SVK:hon, jonka kalaja ympäristötoimikuntaan nyt kuulun. Nyt harvemmin, mutta laadukkaammin tekemällä tilaisuuden tullen viikon perhoreissun pohjoiseen tai muutaman tunnin piston lähivesille”, hän kertoo. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat kalastuksen ohella metsästys ja liikunta esimerkiksi työmatkoja pyöräillen. Opiskelujen myötä vuorossa oli nettiverkostoituminen ja haukiseura, jonka puheenjohtajanakin hän toimi. Kalastuksen hän aloitti jo lapsena ensiksi riippaongella, sitten virvelillä ja jossain vaiheessa myös perhokalastus tuli mukaan kuvioihin. ”Uskon, että vaikuttaminen olisi tehokkaampaa, jos edustajiemme ääni olisi samanlainen kaikkialla”, Sullström arvioi
Tyytyväisimpiä suunnitelmien valmisteluun olivat kalatalousalueiden hallituksissa toimivat edustajat, mutta osa heistäkin totesi vaikuttamismahdollisuuksien olevan heikkoa. Kyselyyn vastasi 82 edustajaa yhteensä 66 eri kalatalousalueelta. Maassamme toimii 116 kalatalousaluetta (kaksi on edelleen perustamatta) eli tietoa saatiin hieman yli puolelta kalatalousalueista (57 %). Suunnitelmaluonnokset ovat olleet näytillä tai tulossa lähiaikoina kommentoitavaksi kalatalousalueen jäsenille vajaassa puolessa kalatalousalueista (48 %). 48 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Osassa alueista toimintaan oltiin tyytyväisiä, mutta toisaalla kritiikkiä tuli siitä, että vaikuttaminen käyttöja hoitosuunnitelmien sisältöön on erittäin heikkoa tai mahdotonta. PIRKKALAN kalatalousalueen syyskokouksessa muistettiin pitkäaikaista kalastusaluetoimija Antti Sorria. Kalatalousalueen tulee laatia ja hyväksyttää alueensa kalavesien käyttöä ja hoitoa ohjaava suunnitelma vuoden 2021 loppuun menneessä. Vapaa-ajankalastajilla on oikeus nimetä kaksi edustajaa kalatalousalueen yleiskokoukseen. Vapaa-ajankalastajien edustajat ovat kommentoineet tai aikovat kommentoida näytille tulevaa suunnitelmaa aktiivisesti, sillä 56 prosentilla edustajista on tarkoitus antaa kommentit suunnitelmasta. Monilla kalatalousalueista uusi käyttöja hoitosuunnitelma perustuu edelleen vanhan kalastuslain aikaiseen suunnitelmaan. Edustajien mielestä kalojen luontaisen elinkierron tukemisessa on puutteita ja petokaloja kalastetaan edelleen liian pieninä etenkin solmuväliltään tiheillä verkoilla. Kysely tehtiin sähköpostitse syys-lokakuussa 2020. Vapaa-ajankalastajien edustajilla on aktiivinen pyrkimys päästä kalatalousalueiden hallitukseen, sillä vain kymmenes edustajista ei ole pyrkimässä hallitukseen tai tukemassa toista edustajaa hallitukseen. Vanha kahtiajako omistajien ja kalavesien muiden toimijoiden välillä on edelleen vahva osassa maata. Rannikolla suunnitelmaluonnokset saivat kritiikkiä elinkeinokalatalouslähtöisyydestä ja vapaa-ajankalastusmahdollisuuksien kehittämisen huonosta huomioon ottamisesta. Vahvistuneiden kuhakantojen mukanaan tuoman sisävesiammattikalastuksen volyymissä ja sijainninohjauksessa tulee ottaa huomioon lain ensimmäisen pykälän asettamat tavoitteet erityisen hyvin. VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSISSA ON PUUTTEITA Kyselyn sanallisista vastauksista tuli erittäin hyvin esille, että kalatalousalueiden toiminnassa on suurta vaihtelevuutta. Sen sijaan 44 prosenttia vastaajista ei ole toistaiseksi pystynyt antamaan suunnitelmaan kommenttia tai ovat epävarmoja, pystyvätkö kommentoimaan suunnitelmaa ollenkaan. Vuoden 2016 kalastuslain asettamat tavoitteet kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästä käytöstäja hoidosta eivät toteudu. Kalavesien suurimman käyttäjäryhmän sekä toiminnan rahoittajan toiveita otetaan huomioon heikosti. Kyselyyn vastanneista edustajista kalatalousalueiden hallituksessa toimi hieman vajaa puolet (46 %). TEKSTI JA KUVA JANNE RAUTANEN KÄYTTÖJA HOITOSUUNNITELMAT ovat tulossa kommentoitaviksi S uomen Vapaa-ajankalastajat keräsivät tietoa käyttöja hoitosuunnitelmien valmistelusta tekemällä kyselyn vapaa-ajankalastajien kalatalousalue-edustajille. Palkinnon ojensivat puheenjohtaja Markku Rekola (vas.) ja toiminnanjohtaja Ismo Kolari (oik.)
Valitse vastuullisesti ja paina hiilineutraalisti. Yritysnäkyvyytesi vastuullinen kumppani www.punamusta.com MUOVI Suomen ympäristökeskus SYKE on käynnistänyt yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa tutkimushankkeen, jossa selvitetään ympäristöön päätyvien muovien ympäristöja terveyshaittoja. Karttapalvelusta saa myös tietoa vesistökunnostustoimien suunnitteluun. Karttapalvelusta saa kokonaiskuvan koko Suomen vesistökunnostustoimista ja niiden vaikuttavuudesta. Hankeen päätoteuttaja on ProAgria Oulu, Oulun Maaja kotitalousnaiset ja Oulun Kalatalouskeskus yhteistyökumppaneinaan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Suomen ympäristökeskuksen Tietokeskus ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.. Näiden lisäksi myös maaperän roskaantuminen ja erityisesti hitaasti hajoavan muovin kertyminen eliöihin ja sen mahdollisesti aiheuttamat terveysja ympäristöhaitat ovat alkaneet herättää huolta. ”Yhteiskunnan eri toimijoilla kuten päätöksentekijöillä, toiminnanharjoittajilla, tutkijoilla ja kansalaisilla tulee olla riittävästi ajantasaista tietoa, jotta muoveista aiheutuvien haittojen laajuutta ja merkitystä voidaan arvioida luotettavasti. ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 100-prosenttisesti hiilineutraalit painotuotteet syntyvät vähentäessämme ympäristön kuormitusta tuotannon jokaisessa vaiheessa. Hankkeessa kartoitetaan myös olemassa olevia sääntelykeinoja, joilla pyritään vaikuttamaan muovien aiheuttamiin ympäristöja terveysvaikutuksiin. Viime vuosina on tutkittu erityisesti merten roskaantumista, muovien ja mikromuovien määriä eri päästölähteissä sekä niiden kulkeutumista meriin ja sisävesiin. Vesistökunnostajan karttapalvelu on kehitetty osana ympäristöministeriön rahoittamaa Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanketta. Näitä ovat etenkin muovien käytön kehitys, kulutustapojen ja tuotannon muutokset sekä erilaiset kiertotalouden ratkaisujen vaikutukset. Palvelusta voi myös koota monenlaisia yhteenvetoja esimerkiksi raportointia tai rahoituksen hakua varten. Tieto luo perustan päätöksenteolle sekä sellaisten toimenpiteiden valinnalle, jotka ovat mahdollisimman vaikuttavia ja kustannustehokkaita”, hankkeen vetäjä, tutkija Päivi Fjäder Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Hankkeessa kootaan jo olemassa olevaa tutkimustietoa muovien vaikutuksista ympäristöön, eliöihin ja ihmisiin sekä arvioidaan tiedon tasoa ja osa-alueita, joista lisätietoa vielä tarvitaan. Se tarjoaa kaikille alan toimijoille yhteisen paikan tietojen tallentamiseen. KARTTAPALVELU SYKE ja THL selvittävät muovien ympäristöja terveyshaittoja VESISTÖKUNNOSTAJAT voivat jakaa ja saada tietoa uudesta karttapalvelusta Vesistökunnostajan karttapalvelu on avattu. Karttapalvelu löytyy SYKEn avoimen tietokannan palveluista (www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto). Jäljelle jäävät vähäiset päästöt kompensoimme lyhentämättöminä Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Hanke on kaksivuotinen ja sitä rahoittaa ympäristöministeriö. Nykytiedon kattavuutta arvioidaan tulevaisuuden haasteet huomioon ottaen. JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI Näyttävä asiakaslehti tai laatua huokuva vastuullisuusraportti jää vastaanottajan mieleen, kun se on painettu yrityksesi arvojen mukaisesti – täysin hiilineutraalina. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) on toiminut karttapalvelun teknisenä toteuttajana. Jokainen alan toimija voi tallentaa palveluun tiedot tekemistään kunnostustoimenpiteistä ja lisätä sinne esimerkiksi kuvia ja raportteja
KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT HANNU KOSTILAINEN KIRJOITTAJA ja ”Sulkuksen” saalis. 50 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kuva: Petri Satokaski
Teemme vuoron perää uusia reikiä, kunnes lopulta Petellä tärppää ja hän tempaisee komean harjuksen jäälle. En saa tärppejä, joten teen pari reikää lisää. On siinä 3-4 kiloa!” hän kehuu viedessään haukea rekeen. Nostan parisenkymmentä senttiä ja odotan. Vettä on nyt jään alla vajaan metrin verran. Vaihdan pystypilkin Kirppu kakkoseen. ”Tasapainoon tämä nappasi. Pojat sen sijaan nostelevat jäälle harreja lähes solkenaan. Markku ottaa kairan ja ajaa hurauttaa kelkalla vastarannan tuntumaan haukia yrittämään. Vaaksan mittainen ahven nousee jäälle. Harjukset eivät ole näköjään liikkeellä, sillä saan kolmeen varttiin vain yhden tärpin. Ei ole ketään kotona, joten uutta reikää vaan jäähän lähemmäs rantakiviä. Jään pinta upottaa kymmenisen senttiä ja lunta on vain nimeksi. Korjaan syötit ja jatkan kalastusta. Jos nyt kelpaisi! Sipaisen koukkuun poikittain kaksi punaista toukkaa ja sitten viehe pyyntiin. Jatkamme kolmisin harrijahtia. Teemme riskillä reikiä lähemmäs rantaa. Pian Markku jo palaa hauen kanssa. Kaira voi osua kiveen”, oppaamme Markku Seppänen varoittaa. Hyppään Sulkusjärven rannassa jäälle ja otan akkukairan. Lasken kirpun pohjaan, nostan hieman ja odotan. Harjukset ovat näköjään Sulkusjärvessä keväällä tosi matalassa. Siirryn sinne, mutta vieheeni ei kelpaa. NELLIMIN SULKUSJÄRVELLÄ PILKILLÄ Kalastaa saa rauhassa ja kalakin nappaa E rämainen ja komea Sulkusjärvi on kalaisa, kapea ja sokkeloinen. Suurin osa on alamittaisia, joten lopulta jäälle jää pari ruokakalaa. VIEHEENI EI KELPAA Sen sijaan Markku ja Pete löytävät kalat läheltä niemen nokkaa. TAUOLLA odotimme kahvin valmistumista. Teemme kaverini Peten kanssa sähkökairalla puolisen tusinaa reikää kumpikin ja jatkamme kalastusta. Tekaisen nopeasti kaksi reikää ja otan repustani sohjokauhan ja vavan. Eikä Venäjän rajan tuntumassa ei ole ruuhkaa. Kalastaa saa aivan rauhassa ja kalakin nappaa! ”Mahtaako jää kestää, sillä on jo huhtikuun puoliväli ja lumi vähissä maastossa ja jäällä?”, tuumin kelkan peräreessä istuen. Jäätä on ruhtinaallisesti, melkein metri ja vettä on allani kaksi metriä. Olemme joulutähden muotoisen Sulkusjärven puolessa välissä, pitkähkön saaren nokan suojassa. Pete ja Markku saavat nopeasti harrin mieheen. Harjukset ovat Markun mukaan komeita ja niiden lisäksi saaliiksi voi saada siikoja, taimenia, ahvenia ja haukia. HARJUKSET KATEISSA Kalastamme Peten kanssa ja vaihdamme kymmenen minuutin jälkeen reikää ja teemme veivikairalla uusia. Utelen kaverien vieheitä, sillä joudun seuraamaan kateellisena heidän harjusjuhlaansa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 51. Nuotion saa tehdä vain maapuista. Hiljaista on jään alla, enkä saa tärppiäkään. ONKOHAN LIIAN SYVÄÄ. Samalla kala on kiinni. Petellä on pystypilkki tapsilla ja kirpulla, mutta Markku luottaa edellisen reissun tavoin sukeltaja-jäljitelmään. Turhaan huolestuin. Pete sentään onnistuu nappaamaan komean ahvenen. ”Voitte tehdä reikiä vielä hieman lähemmäs rantaa, mutta ei liian lähelle. En saa enää kaloja. TÄSTÄ se alkoi: Peten ensimmäinen kala nappasi syvältä. Järvessä on hyvä kalakanta, sillä täällä ei paljoa käydä kalassa. Tunnen hennon nykäyksen, joten nostan vapaa. Pistän pystypilkin tapsin päässä olevaan koukkuun pari punaista toukkaa ja lasken pyyntini pohjaan. Puolessa metrissä alkaa tapahtua
Järvessä on ainakin kahta alkuperäistä siikalajia: 0,8-1,2 kilon painoista siikaa sekä kääpiösiikaa, reeskaa, mikä on järven valtalaji. Kairaan koneella pitkän rivin reikiä matalasta syvemmälle. Varmista reitti kartasta ennen kalamatkaasi. Kokeilen ne kaikki, mutta saan vain ahvenen. Auton voi jättää tien sivuun minne vain. ?. Jos vaikka siika nappaisi! Emme saa kuin muutaman varovaisen tärpin, joten edessä on uuden paikan valinta. Koemme pyynnöt, mutta emme saa niistä kaloja. Taukopaikaltamme oli lumi jo sulanut. Nyt jään alla hiljenee kokonaan eikä kenenkään siima soi paljon odotettua harjussinfoniaa. Pakko on palata matalampaan. Oman moottorikelkan käyttöön ei myönnetä lupia. 52 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SAIMME hyvät ruokakalat. Jätä auto tien reunaan, niin ettei se tuki tietä. Nellimin Sulkusjärven KKJ-koordinaatit ovat: P:7637643, I:3565299. Kesällä kalastus on sallittu Metsähallituksen Inarin Erämaa 1564 -kalastusluvalla ja sen lisäksi 18-64-vuotiaat maksavat kalastonhoitomaksun. ”Tämä on hyvä ja toimii täällä”, Markku kehuu jälleen viehettään. Opasta, kelkkakyytiä ja majoitusta sekä ruokailua voi kysellä osoitteesta nellim.fi. Varmista vyöhykkeen raja kartasta. Kännykkä toimii ja ainakin meillä operaattori vaihtui heti rannassa itänaapurin puolelle. Järvi on erämainen, eikä siellä ole mitään palveluita. Suurimmat ahvenet ovat kilon painoisia. Kalastoon kuuluvat harjus, siika, ahven, taimen ja hauki. Kesällä autolla pääsee Sulkusjoen Niskakoskelle. Muista laittaa kaulaasi jäänaskalit. ?. Jätimme pari toukilla syötettyä pilkkionkea pyyntiin lähelle kelkkaa. Veneelle ei ole laskuramppia. ?. On ruokatauon aika. ?. Ajo-ohje: Aja Ivalosta Nellimiin. . Käänny Siikajärven suuntaan itään. Jatka Ahvenjärvelle noin kahdeksan kilometriä. ?. Sulkusjärvi-info Sulkusjärvi SULKUSJÄRVEN tarkka kartta löytyy kelkkauran varrelta läheltä rantaa. Markku tekaisee maapuista nopeasti meille tulet. Paistamme muutaman makkaran mieheen ja juomme kahvit. Jäämme silti pilkkimään tulipaikan luo, vaikka siinä tuntuu olevan liian syvää. Pilkkimiseen ei tarvitse kalastuslupaa. Rajavyöhyke kulkee järven toisessa päässä, eikä sen taakse saa mennä kalaan. Siitä on noin kuusi kilometriä Sulkusjärvelle. Sulkusjärvi jää tien eteläpuolelle. Käänny Nellimin Erähotellin jälkeen Siikajärventielle. Järvi on parhaimmillaan 4-5 metriä syvä. ?. RUOKATAUON PAIKKA Nostelemme kalastusvälineet ja muut kamppeet rekeen ja siirrymme vastarannan tulipaikalle. Lue lisää myös: inarisaariselkä.fi ja eraluvat.fi. KOHTA makkarat maistuvat meille. Hauet ovat yleensä 2-3-kiloisia ja harrit komeita mittakaloja. Jatka hiihtäen auraamatonta metsäautotien pohjaa Apinavaaran kohdalle noin kaksi kilometriä, josta erkanee Kontosjärventie
SAIMME KALASTAA RAUHASSA KOKO PÄIVÄN. KAVEREILLA ON VUOROSTAAN HILJAISEMPAA Kaverini kalastavat lähelläni, mutta heillä on vuorostaan hiljaisempaa. ”Taimenta emme ole onnistuneet saamaan ja se olisi kyllä mukava lisä tällaiseen kohteeseen. Laskemme pienet takaisin ja otamme vain reilun kokoiset ruokakaloiksi. Nyt nostan saaliin varmasti jäälle. Kosken edustalle on avautunut pitkä, sula alue. Parhaiten saan harjuksia siten, että nostan vapaa hieman vain varoen ja lasken myös vain hieman. Aion tulla käymään uudestaan”, Satokaski lisää kelkkaan nojaten. Lasken vieheen pohjaan, pöllyytän siinä kirppua ja nostan hieman. Pilkki valuu hiljalleen sivulle sulan suuntaan. Kirkas on järven vesi, kun pohjakin näkyy selvästi. Poistan sohjon ja jatkan kirpulla. ”Kirppu näköjään kelpaa, kun vaan kalat löydän”, mumisen itsekseni. NYT NAPPAA MINULLAKIN Lähestymme Sulkusjärvestä lähtevän Sulkusjoen niskaa. Nostan hitaasti muutaman kerran vapaa. Hyvä niin! SULKUSJÄRVI ON MAINIO KOHDE ”Tykkään kovasti harjuksen pilkinnästä ja siihen Sulkusjärvi on mainio kohde. Saan tärpin, mutta kala karkaa nostossa. En ole ollut haukipilkillä pitkiin aikoihin, mutta nykyiset isot kumikalat voisivat olla kova sana myös talvipyynnissä. Mukavan kokoista kalaa näyttää olevan runsaasti. Sitten tärppää. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 53. Kiinnostaisi myös etsiä järven parhaat siikapaikat”, Petri Satokaski sanoo. Sitten taas nostan varoen. KALASTIMME muun muassa Lätkällä (vas.), Kuusamon kirpulla ja pienellä rautupilkillä. Saan komean harrin hetkessä jäälle. Välillä annan kirpun painua pohjaan. Kurkistan reikään. ”Kokeillaan vielä sen edustaa”, hän ehdottaa. ”Sulkusjärvi on mielenkiintoinen tuttavuus, ja ennen kaikkea sen saalisvarmuus vaikuttaa hyvältä. Järvi ei ehkä ole taimenelle tarpeeksi syvä ja lieneekö haukikanta liikaa taimenelle?”, hän pohtii. Markku pysäyttää kelkan varmuudeksi kauas rannan tuntumaan jäälle. Ahvenet ja hauet pysyvät poissa. Ehkä järvestä ei ennätyskaloja tule, mutta harjus on ihan reilun kokoista ja sitä tuntuu olevan paljon. Kohta he kairaavat reiät lähelleni ja me kaikki saamme harjuksia. ”Tässä virtaa jonkun verran niskan suuntaan”, huudahdan ja alan kalastaa. Irrotan harrin ja jatkan kalastusta. Kävelemme lähemmäs ja aloitamme varovasti tosi kaukaa sulasta. Pysymme kaukana sulan reunasta ja saamme hyvin harjuksia. JÄRVELLÄ OLI HILJAISTA. Konekairani suhahtaa nopeasti 60-senttisen jään läpi. Niin teemme. Hetken mietittyään Markku katselee kaukana häämöttävää jokisuuta. Uusi yritys ja taas kala nappaa. Komea on tämäkin purje-eväinen harjus
Kuturasituksesta toipuvien taimenien lisäksi alkutalvella on monin paikoin mahdollista tavoittaa myös järveltä nousseita kirkkaita kudusta välivuotta pitäviä taimenia. Lisäksi virtavesissä tulee muistaa kahluurajoitukset, eikä sorapohjaisille taimenen kutupaikoille pidä missään nimessä mennä kahlaamaan. Volframikuulaiset jigikoukkuun sidotut liitsit ovat nopeita sidottavia ja toimivat erinomaisesti kylmän veden kalastuksessa. Moni perhokalastaja pyhittää talven pelkästään perhonsidonnalle, mutta lyhyet alkutalven päivät voivat tarjota hienoa perhokalastusta, kunhan olosuhteet osuvat kohdalleen. Kuva: Jyrki Hiltunen. Marabou on erittäin elävä materiaali myös hitaasti miedossa virrassa uitettuna. P erhokalastus talvisilla virtavesillä eroaa monessakin suhteessa kesäsesongista. Pakkaskeleillä kalastaessa vapautettavien saaliskalojen turhaa ilmaan nostamista tulee välttää, etteivät kalojen silmät jäädy. Kerrospukeutuminen ja lämpimät kalastuskynsikkäät ovat itsestäänselvyyksiä kaikille innokkaille talvikalastajille. Kylmällä vedellä lohikalat eivät enää löydy kovista virtapaikoista, vaan niitä löytää rauhallisemmin virtaavista suvannoista, niskojen yläpuolelta sekä loppuliukujen alusista ja reunoilta. 54 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tässä joulukuun alun kirkas kala Vaajavirralta. Tämän vuoksi pyrin sitomaan omat talvistreamerit mahdollisimman yksinkertaisina malleina. Kevätkutuiset harjus ja kirjolohi tankkaavat ravintoa läpi syksyn ja monesti vielä alkutalvellakin, joten loppuvuosi on oivallista aikaa niiden perhokalastamiseen. Vuosien varrella selkeiksi luottoväreikseni talviliitseissä ovat nousseet musta, valkoinen sekä pinkki. Kylmässä vedessä kahlaaminen on muutenkin hyistä puuhaa, talvinen perhokalastus on nautinnollisempaa joko rannalta tai veneestä käsin. Mustan liitsin sidon yleensä oranssilla kuulalla, pinkin hopealla ja valkoisen metallipinkillä kuulalla. LÄMMINTÄ PÄÄLLE Lämmin pukeutuminen takaa sen, että talvinen perhokalastuskin voi olla mukavaa. Paikoin perhokalastajan saalislistalla ovat myös kudun jälkeen virtavesiin tankkaamaan jääneet siiat. perhonurkka TE KS T I JA K U V A T PI ET ARI SI P P ON E N ALKUTALVESTA on mahdollista tavoittaa myös kirkkaita kudusta välivuotta pitäviä taimenia. Mukavimmillaan talvinen perhokalasus on suojaTUOMAS Lappalainen on juuri pussittanut Muuramenjoen suvannosta leechiin napanneen talvikirjolohen. OTTIPERHOJA talvikalastukseen Talviliitsit Koukku: #8-10 väkäsetön jigikoukku Kuula: 3,5 mm volframikuula (metallipinkki, hopea tai oranssi) Pyrstö: Musta, valkoinen tai pinkki marabou Runko: Musta, valkoinen tai pinkki spectra dubbing Kaulus: Musta, valkoinen tai pinkki marabou Talvella liitsejä ja streamereita hitaasti pohjan tuntumassa uittaessa perhomenekki on usein kovaa luokkaa. Taimenen kuturauhoituksen päätyttyä perhokalastajat voivat taas suunnata virtavesille. #8-10 koukkuihin sidottuina nämä perhot kelpaavat taimenien ja kirjolohien lisäksi yllättävän hyvin myös harjuksille sekä siioille
Risukoppa Koukku: #12-14 väkäsetön jigikoukku Kuula: 3-3,5 mm metallipinkki volframikuula Pyrstö: Chartreuse polypropyleeni, pää poltetaan sytkärillä Takahäkilä: Peltopyy Runko: Jäniksen naamakarva dubattuna Kierre: Ohut hopealanka Nymfien ja larvojen uittaminen tärppi-indikaattorin alla on tehokas talvikalastustekniikka ottipaikkojen täsmäkalastukseen. Indikaattorin alla uitetaan 2-3 perhoa ja tärpit havaitaan indikaattorin liikkeestä. Metallipinkki kuula antaa perholle pientä lisä-ärsykettä. keleillä, jolloin vaparenkaatkaan eivät jäädy ja vaikeuta kalastamista. Perhon siipeen ja pyrstöön ei kannata laittaa liikaa materiaalia, jotta tinseli elää hyvin myös hitaasti miedossa virrassa uitettuna. Ensimmäinen on isomman alueen haravoiminen kahdella pohjan Talvitinseli Koukku: #8 väkäsetön streamerkoukku Kuula: 3,5 mm volframikuula Pyrstö: Kultainen flashabou Runko: Kullanvärinen spectra dubbing Siipi: Kultainen flashabou, sidotaan kahdessa ohuessa kimpussa Virtaviivaiseksi ja niukaksi sidottu noin kymmensenttinen kultatinseli on talviliitsien ohella toinen nopeasti sidottava luottomallini talviseen streamerkalastukseen. Itse käytän talvikalastuksessa kahta eri perustekniikkaa. Ohessa esittelen vuosien varrella tehokkaiksi havaittuja ottiperhoja molempiin tekniikoihin. Talvitinseli on pääosin taimenperho, mutta kelpaa hyvin myös kirjolohelle. Vesiperhosen toukkien risuja kivikopat muodostavat virtavesillä monin paikoin valtaosan lohikalojen kylmän veden aikaan käyttämästä hyönteisravinnosta. Toinen tekniikka on nymfien tai larvojen uittaminen kellusiimalla tärppi-indikaattorin avulla. tuntumassa intermediate-siimalla uitetulla streamerilla tai liitsillä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 55. Onpa malliin ottanut myös nälkäisiä talviharjuksia ja jopa pari sattumasiikaa. Talviliitsit. Karkeasti sanottuna streamertekniikka soveltuu paremmin laajempien alueiden haravoimiseen sekä kalojen etsimiseen, indikaattorilla pikkuperhojen kanssa kalastaminen taas tiettyjen ottimonttujen täsmäkalastamiseen. Risukoppa on kylmän veden ottiperho kaikille hyönteisravintoa syöville kalalajeille. Perhokalastajan kannattaa tällöin uittaa perhojaan siellä missä kalatkin ovat, eli yleensä melko lähellä pohjaa. Pyrstö ja runko kannattaa sitoa nimenomaan elävästä flashabousta, eikä jäykemmästä tinselimateriaalista. Päässä oleva volframikuula antaa perholle vielä houkuttelevan poukkoilevaa uintiliikettä. ALKUTALVEN PERHOKALASTUSTEKNIIKAT Kylmällä vedellä kalojen aineenvaihdunta hidastuu, eivätkä ne ole liikkeissään kovin sähäköitä. Monenlaiset larvaja nymfimallit toimivat hyvin tässä tekniikassa, mutta erityisesti risukopat ovat tunnettuja kylmän veden ottiperhoja
Nuoren on myös helpompi tulla kilpailuihin mukaan, kun 56 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oma taustani kalastusharrastuksen parissa ulottuu aivan lapsuuteen saakka. Pari vuotta nuorisotoimikunnassa mukana oltuani hain piirimme kalastusohjaajaksi, kun koin, että sitä kautta voisin viedä nuorisotoimintaa vielä enemmän eteenpäin. Äitini ja tätini tarvitsivat silloin SM-pilkkiin joukkuekaverin lyhyellä TEKSTI JA KUVAT HEIDI PERNU PILKKILEIRI Peräseinäjoen kalajärvellä vuonna 2019. Oulun SM-pilkki toi meille kultaisen joukkuemitalin ja minulle palon lähteä taas kalastuskilpailujen pariin. Ohjaajan opissa Pohjanmaalla halutaan NUORET MUKAAN KILPAILUIHIN K olmetoista Suomen Vapaa-ajankalastajien palkkaamaa kalastusohjaajaa työskentelee ympäri maan vapaa-ajankalastajapiireissä. Kymmenen vuoden aikana kilpapilkkimisen ja mato-onkimisen oheen on tullut myös muita kalastusmuotoja, tärkeimpänä kilpaonginta. Kilpailutoiminnan myötä ajauduin mukaan myös seuratoimintaan ja sitä kautta lähdin piirin nuorisotoimikuntaan. Isovanhempieni luona vietetyt lomat pohjoisessa tutustuttivat minut jo pienestä pitäen monipuolisesti eri kalastusmuotoihin. Samalla nuoret oppivat erilaisia kalastusmuotoja. Haluan edistää kilpakalastuksen tunnettuutta nuorten parissa myös työssäni. Lapsuusajan jälkeen pidin monen vuoden tauon kilpailuista, toki ajoittain tuli käytyä ongella ja pilkillä huvikseen. Näistä erityisesti mieleeni ovat jääneet kesäiset onkikilpailut, joihin minäkin sain osallistua. varoitusajalla ja arpa osui kohdalleni. Mökkijärvestä saimme ruokakalat pöytään verkoilla, arki-iltaisin ja viikonloppuisin osallistuimme ahkerasti pilkki-, onkija uistelukisoihin. oikeisiin kilpailuihin osallistumisen kynnys laskee. Työskentelen kalastusohjaajana Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin alueella ja olen aktiivinen kilpakalastaja. Kilpailuissa tuleekin nykyään käytyä sesonkikausilla lähes joka viikonloppu ympäri Suomea. KILPAKALASTUKSEN KAUTTA NUORISOTOIMIJAKSI Vasta vuonna 2010, lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen, lähdin mukaan kilpailutoimintaan. Vapaa-ajan Kalastaja NUORTEN TÄRPIT Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Leireillä järjestettävissä pilkkitai onkikisoissa on hyvä opetella kilpailujen säännöt ja rutiinit, jolloin ns. Kerhoryhmissä osallistumme seurojen omiin iltakisoihin tai seuran mestaruuskilpailuihin eri lajeissa. Jokainen ohjaajista tekee oman näköistään työtä nuorten kalastusharrastuksen eteen. LEIREILTÄ JA KERHOISTA PEHMEÄ LASKU KILPAILUTOIMINTAAN Piirin leireillä ja kerhoissa tarjoamme nuorille mahdollisuuksia tutustua kisailuun matalalla kynnyksellä
Itse olen pyrkinyt jakamaan kaiken saatavilla olevan etukäteistiedon kilpailupaikoista nuorten kanssa. Mitaleja ja ensimmäisiä sijoja on kertynyt useita. LAKEUDEN URHEILUKALASTAJAT tapahtumista tutut ohjaajat ovat kilpailemassa itsekin. Kokoonpanot joukkueissa ovat vaihtuneet vuosien myötä, kun osa nuorista on jäänyt pois ja uusia on tullut tilalle. Aina saa kysyä! Koen, ettei se ole minulta pois, jos joku nuori saa onnistumisten kautta kipinän aloittaa kilpakalastamisen. Tämä pätee sekä aikuisiin että nuoriin. Kilpailupäivää edeltävänä iltana puhelimen Whatsapp-sovellus käykin usein kuumana, kun mietimme seuraavan päivän taktiikkaa ja ottivälineitä. Sen olen ainakin huomannut nuorison kanssa toimiessani, että innostus ruokkii innostusta. Lisäksi seura tukee nuorten kilpailuharrastusta, ja LUK:n nuorisojäsenet saavat osallistua ilmaiseksi seuran järjestämiin kilpailuihin. APUA SAA KÄDESTÄ PITÄEN Kilpailutoiminnassa välineiden lisäksi tärkeää on myös kokemusperäinen tieto esimerkiksi hyvistä ottipaikoista tai -väreistä. Esimerkiksi pilkkikilpailuista innostuneen nuoren kannattaa jättää kauppaan ainakin halvat kuuden tuuman kairat ja valmiit pilkkisetit. Kerhotoimintaan olemme myös aina saaneet apua seuran sisältä ja sen ulkopuolelta. Voittoja ja kunniaa ei tietenkään tule joka kerta, mutta oppineet olemme senkin edestä ja aina on ollut hauskaa. Kun nuoret innostuvat jostain asiasta, niin he välittävät asian kavereilleen ja sitä kautta olemme saaneet uusia nuorisojäseniä mukaan niin kerhotoimintaan kuin kilpailuihinkin. LUK:n nuorten kanssa olemme osallistuneet muun muassa pilkin, tietokilpailun ja toimintakilpailun SM-kilpailuihin sekä lukuisiin piirinmestaruuskilpailuihin eri lajeissa. Kilpailupaikalla saa myös tulla nappaamaan hihasta, vaikka kesken kisan, sillä vielä ei ole pilkkikilpailuissakaan ollut niin kiire, ettei olisi tarvittaessa ehtinyt auttamaan ja opastamaan. Toivoisinkin kaikilta kilpailijoilta avuliaisuutta ja ymmärtäväisyyttä nuoria ja aloittelijoita kohtaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 57. Ohjaajan opissa www.povapi.com • www.lakeudenurheilukalastajat.fi Lakeuden Urheilukalastajien nuoret aktiivisia kilpailuissa Eniten teen yhteistyötä Lakeuden Urheilukalastajien (LUK) junnujen kanssa. Ohjaajien yhteyksien kautta voi löytyä kilpailuista innostuneelle nuorelle välineet käytettynä, joko lahjoituksena tai ainakin kauppoja huokeampaan hintaan. Siksi onkin tärkeää tarjota nuorille onnistumisen kokemuksia kalastuksen saralla. Tätä tietoa ei aloittelijalla voi tietenkään olla. Kaveruussuhteet ovatkin tärkeä osa myös kilpailutoimintaa. Toivon kuitenkin, että toimintaan osallistuneille on jäänyt kalastamisesta ja kilpailuihin osallistumisesta positiivinen kuva. Siksi onkin tärkeää antaa kilpailu-uraansa aloitteleville nuorille tukea oman tietämyksensä muodossa. LUK on Pohjanmaan suurin seura ja myös piirin menestynein mitalien määrällä laskien. Meiltä on helppo kysyä välineiden hankintaan liittyviä kysymyksiä, jotta vältytään turhilta virheostoksilta. He ovat kilpakalastuksen tulevaisuus! HEIDI Pernu haluaa innostaa nuoria mukaan kalastuskilpailuihin. Moni nuori painiikin välineongelmien kanssa, jos perheestä ei löydy kilpakalastukseen perehtynyttä vanhempaa tai sukulaista. Jos aika ei nyt ollut otollinen, niin ehkä he palaavat kalastuksen tai kilpailemisen pariin aikuisena. Myös itse edustan tätä seuraa pilkkija onkikilpailuissa, joten minun oli helppo lähteä työskentelemään seuran kanssa heti työni alkuaikoina. Leireillä ja kerhoissa itserakennetut välineet on tietenkin tehty viimeisen päälle pyytäviksi: siimat ovat valmiiksi oikean vahvuiset ja koukut kohdekaloille sopivaa kokoa. Piirimme nuorisoja perhetoimikunta on hyvin kilpailuorientoitunutta, joten tuttuja ohjaajia löytyy lähes kaikista kilpailuista. Tarvittaessa järjestämme myös lainavälineitä kilpailupaikalle, joko piirin varastoista tai omista välineistä
Minkä ikäisenä aloitit kalastuskilpailuissa käymisen. Ensimmäisen Suomen mestaruusmitalin sain vuonna 2012, Se oli hopeamitali tietokilpailuista. LAURI Heikkilällä on jo kolme SM-mitalia. AK : Aloin käymään kalastuskerhossa ja siellä sitten kyseltiin kisoihin ja siitä se lähti. ja Juho Mäenpää (JM), 14 v. Kolme nuorta haastattelussa Omista kilpakalastuskokemuksistaan kertovat haastattelussa Lakeuden Urheilukalastajien nuoret Lauri Heikkilä (LH), 16 v., Aatu Koliini (AK), 14 v. LH : Kilpailen pilkinnässä, soutu-uistelussa ja kalastukseen liittyvässä toimintakilpailussa. Sitten voitimme nyt toista kertaa putkeen Suomen mestaruuden toimintakilpailussa. AATU Koliini haaveilee pääsevänsä SM-pilkkiin ja SM-onkeen. JM : Uusia kokemuksia. JM : Kävin ensimmäisen kerran 12-vuotiaana kalastuskilpailuissa. LH : Nyt viime talvena pääsin pilkkimaajoukkueeseen ja soutu-uistelussa kaverin kanssa voitimme piirinmestaruuden. Pilkkikuninkuuskulta ja piirinmestaruuksia esimerkiksi toiminta-, tietoja pilkkikilpailuista. Mistä/keneltä olet saanut apua tai vinkkejä kalastuskilpailuissa menestymiseen ja niissä käymiseen. Mikä kalastuskilpailuissa kiinnostaa ja miksi aloitit kilpailemisen. nuorten tärpit 58 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kyllä pilkintä on mieluisin, vaikka kaikki ovat mukavia. AK : SM-pilkkiin ja SM-onkeen olisi kiva päästä. LH : Olen saanut paljon vinkkejä isäpuolelta ja Heidiltä ja aika paljon myös muilta kilpailuissa käyviltä aikuisilta. JM : Olen saanut vinkkejä kokeneemmilta kisailijoilta ja myös hieman netistä. AK : Melkein kaikissa, mutta eniten pidän pilkkimisestä. JM : Viime vuonna olin pronssilla fongauskisassa 17 lajilla ja tämän vuoden kesällä voitimme toimintakilpailun Suomen mestaruuden. AK : Kalastuskerhon pitäjiltä eli Heidiltä ja Terolta (Kankaanpää) sekä muilta kisaajilta. Missä kalastusmuodoissa kilpailet ja mikä on mieluisin. AK : SM-toimintakilpailusta kaksi kultaa ja yksi pronssi. JM : Käyn soutu-uisteluissa, onki-, heittely-, pilkkija fongauskisoissa, mutta niistä kivoimpia ovat soutu-uistelu ja pilkkikilpailut. LH : Kyllähän se voitto aina kiinnostaa, ja se kun pääsee pilkille. Aikaisemminkin kävin vähän kisoissa, mutta en yhtä aktiivisesti. Onko sinulla jotain tavoitteita kilpailujen suhteen. JM : Kaveri houkutteli ensimmäisiin kisoihin ja siitä lähtien olen käynyt kaverini kanssa kisoissa. LH : Pilkinnässä pitäisi koittaa saada sellaisia tuloksia, että niillä pärjäisi myös yleisessä sarjassa. KILPAILUKOKEMUKSIA JUHO Mäenpää lähti kalastuskilpailuihin kaverin houkuttelemana. Millaista menestystä kisoista on tullut. LH : Aloitin aktiivisesti kisoissa käymisen muistaakseni 10-vuotiaana. AK : Vanhemmat eivät käy kisoissa, mutta kavereita olen saanut kilpailuista monia. LH : Äiti, isäpuoli, 8-vuotias pikkuveli ja pari kaveria käyvät myös kisoissa. AK : Olisinko ollut joku 9-vuotias, kun aloitin kisoissa käymisen. JM : Perheestäni eivät muut käy kilpailemassa, mutta pari ystävääni käy kilpailuissa kanssani. Käyvätkö muut perheenjäsenesi kalastuskilpailuissa tai kilpailevatko ystäväsi
Ne tuli myös kiinnittää vapaan. Hämeen 2-joukkue selvitti tämän kaiken ilmiömäisen nopeasti ja oli valmis noin kaksi minuuttia aiemmin kuin muut. Osa joukkueista saapui paikalle jo perjantaina, koska kilpailu alkoi heti lauantaiaamuna. Osa joukkueista jopa otti sekuntikellolla aikaa, kuinka kauan menee toimivan onkilaitteen valmistamiseen. Parhaimman joukkueen tulos ylitti jopa kilon rajan. KILPAILU OTETTIIN TOSISSAAN Oli selvää, että kilpailu otetaan tosissaan, kun aamulla jo kello seitsemältä osa joukkueista oli harjoittelemassa kilpailulajeja. SUNNUNTAI ALKOI JÄNNITTÄVISSÄ TUNNELMISSA Sunnuntaina aamu oli jännitystä täynnä. Kilpailijoiden ikähaarukka oli 1017 vuotta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 59. Toimintakilpailu järjestettiin tänä vuonna jo 21. Tässä kisassa piti onkia painon kanssa tarkkuutta osumalla erikokoisiin ämpäreihin. Kalan tunnistuksessa oli kahdeksantoista lajia, joista osa oli varsin haastavia. Osa tietovisan kysymyksistä oli niin haastavia, että se näkyi hämmentyneinä ilmeinä nuorten kasvoilta. Kilpailu on jännää ja se näkyi kilpailevista joukkueista selvästi. Pohjanmaan joukkue loisti kyseisessä lajissa kokemuksellaan Lounais-Suomen joukkueen kanssa. Esimerkiksi "serkuslajit" hopearuutana ja ruutana tuottivat monille vaikeuksia. Viime vuoden voittaja Pohjanmaa oli kisaisäntänä. Tällä tavalla saatiin selkeät erot pisteisiin, ennen kuin lähdettiin seuraavaan lajiin. Tässä vaiheessa kisa-asetelma oli jännittävä ja nuoret itsenäisesti yrittivät jo laskea pisteitä joukkueilleen. Sunnuntain ensimmäinen kilpailu oli järjestäjien suunnittelema laji, joka ei ollut kenellekään ennakkoon tiedossa. Saaliin koolla ei kuitenkaan ollut väliä ja monia onnistumisia nähtiin siis vapaa-ajallakin. KALAVIESTISSÄ KILON RAJA RIKKOUTUI Seuraava kilpailumuoto oli kalaviesti, jossa nuorilla on tunti aikaa pyytää mahdollisimman monta kalaa onkimalla ja käsitellä kalat oikeaoppisesti. Avauspäivän kilpailut olivat tietovisa, taitoviesti, kalaviesti ja kalantunnistus. Perjantaina jo nähtiinkin tiukkaa harjoittelua castingin ja onkilaitteen rakennuksen parissa. Seuraavaksi toisen joukkueen jäsenen piti onkia kala ja viimeisen joukkueen kilpailijan piti käsitellä saatu kala oikeaoppisesti. Saalista tuli mukavasti, vaikkakin kala oli pääsääntöisesti pientä. Osa joukkueista oli jo laskenut omia pisteitään ja supina kuului metrien päähän. TEKSTI JA KUVAT JYRI HAAPANEN NUORTEN SM-TOIMINTAKILPAILUSSA voitto jäi Pohjanmaalle – Häme ja Lounais-Suomi muut mitalistit N uorten SM-toimintakilpailuun Pohjanmaan Töysän Isosaaressa osallistui ympäri Suomen yhteensä kahdeksan joukkuetta, jotka tulivat Etelä-Suomen, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan ja Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajapiireistä. Luonnonkaunis Isosaari keskellä vesistöä loi oivat olosuhteet kilpailulle. Päivän viimeisen kilpailulajin jälkeen koitti vapaa-aika, jolloin nuoret tietysti suuntasivat vesille. Muutama joukkue sai kuitenkin erityisen hyvät pisteet kisasta ja osalla oli vielä selkeästi harjoiteltavaa. Taitoviesti on kilpailu, jossa yksi kilpailija rakentaa onkilaitteen, jossa käytetään siimaa, kohoa, koukkua sekä painoja. TAITOVIESTISSÄ yksi joukkueen jäsenistä rakentaa onkilaitteen, toinen onkii sillä kalan, jonka kolmas joukkueen jäsen käsittelee oikeaoppisesti. kerran
ALTA PÄÄLTÄ SIVULTA Väriä vaappuu n! VIEHEVÄRITYSKILPAILU NUORILLE S uomen Vapaa-ajankalastajat yhteistyössä Laxman-uistimen kanssa julistaa avoimen viehevärityskilpailun kaikille alle 18-vuotiaille. l Kilpailutyöt tulee lähettää osoitteeseen Janne Tarkiainen, Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli tai janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi NUORET ottivat kilpailun tosissaan ja tutustuivat annettuihin tehtäviin huolellisesti. Pisteiden laskun jälkeen selvisi, että kilpailutulokset olivat jopa kuumottavan tiukat voiton vieneen Pohjanmaa ykkösen jälkeen. l Kilpailun voittajan valitsee SVK:n nuorisoja perhetoimikunta. l Kilpailun voittaja palkitaan Laxman-uistimen tuotepaketilla. Kilpailuvieheenä on hauen ja muiden petokalojen heittokalastuksessa sekä vetouistelussa mainiosti toimiva LAXMAN "KISA"-VAAPPU (90 mm, 29 g). VIIMEISENÄ LAJINA OLI TARKKUUSHEITTO Viimeisessä lajissa castingissa nuorten piti heittää tarkkuuttaa kolmelta etäisyydeltä virvelillä sekä perholla. l Kilpailutöitä ei palauteta. Kilpailun jälkeen tunnelma oli erittäin jännittynyt. Osa joukkueista selkeästi varmisteli ja heitti ainoastaan virvelillä. Vaikka vaapun ulkonäkö voi viitata tavalliseen jerkkiin, kyseessä ei sellainen ole, sillä vaappu ui houkuttelevasti myös kelaamalla. Tietokilpailun kysymykset eivät olleet helppoja. Tämä järjestäjien kisa olikin hyvin mielenkiintoinen ja selkeästi sekoitti nuortenkin ajatuksia, mutta myös kokonaistilanteen sijoituksia. l Kilpailun voittaa tyylikkäimmän värityksen suunnitellut kilpailija. Ensi vuoden kisat käydään siis jälleen Pohjanmaalla. Kalastusvälineiksi soveltuvat normaalit heittokalastusvälineet. Osa joukkueista taas halusi ottaa riskin ja haki tuplapisteitä. Kakkossija meni Hämeen kakkosjoukkueelle puolen pisteen erolla Lounais-Suomen ykköseen. Kilpailun voittajaväristä teetetään SVK:n 2021 vuoden vuosiviehe. Voit myös itse tulostaa netistä värityspohjan WWW.FISUUN.FI nettisivuilta. Lisäksi piti tunnistaa kymmenen erilaista kilpaonginnassa ja onginnassa käytettävää osaa ja välinettä. Kilpailuun osallistujien tehtävänä on suunnitella uusi värimaailma vaapulle. 60 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. l Oikeudet vaapun väriin jäävät SVK:lle. Nuorten piti myös yrittää kokeilla neljän minuutin aikana saada parttivavan ”mäskikupilla” pingispallo suhteellisen kaukana olevaan vatiin niin monta kertaa kuin mahdollista. Leikkaa siis ohessa olevat vaapun kuvat päältä, kyljeltä ja alapuolelta, ja väritä ne. Tulokset (p.) Pohjanmaan 1, 13,5, 2) Häme 2, 23,5, 3) Lounais-Suomi 1, 24, 4) Lounais-Suomi 2, 24,5, 5) Häme 1, 29,5, 6) Etelä-Suomi 30,5, 7) Pohjanmaa 2, 31,5, 8) Kaakkois-Suomi, 39. l Kilpailuaika on 1.10.202031.1.2021. Kiitos kisajärjestäjille hienosta kilpailusta ja kiitos myös kaikille mahtaville nuorille osallistumisesta joukkueenjohtajia ja huoltajia unohtamatta. SÄÄNNÖT: l Kilpailu on avoin kaikille alle 18-vuotiaille nuorille. Vaikutteita voi hakea omista suosikkivieheistä, luonnon värimaailmasta tai mistä vain, mikä saa värikynän liikkeelle. Vaapun tulee olla tyylikäs väreiltään ja myös viehe, joka lumoaa kalat iskemään siihen. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan viehesarja. Vaapun valmistuksesta vastaa Tmi Grosari-vaaput. Mukaan voit halutessasi liittää lyhyen viestin, mistä olet väritysideasi saanut. Virvelillä heittäessä pisteiden kerroin oli yksi ja perhovavalla kaksi
040 505 2225 KILPAPILKKIJÖIDEN SUOSIMAT pilkit ja morrit. TUKKUJA VÄHITTÄISMYYNTI. 0400 450 045 www.toukka-koskinen.fi https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille MEILTÄ PILKINTÄÄN: syötit, morrit, pilkit, koukut, wolframit, tapsit, siimat jne. 040 5212 046 / pilkkisyotit@kopteri.net VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 61. Ilmaiset isot parkkipaikat. www.haukka-pilkki.fi puh. Kärpäsentoukat suoraan kasvattajalta . 2 minuutin ajomatka (Riihimäki eteläinen liittymä). l Kotimaiset kärpäsentoukat, surviaiset, l hollantilaiset madot NÄSIVIEHE P.Koskinen puh. Kotimaiset surviaiset . Hollantilaiset onkimadot ympäri vuoden Puh. Avoinna ark. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 040 596 8796 www.suomuri.com TOUKKAKASVATTAMO PENTTI KOSKINEN . SUOMURIT LOGOLIPAT T:mi COVENTINA puh. www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 019-724700 Hki-Tre moottoritieltä n. 050 538 0714 info@haukka-pilkki.fi HAUKKA-PILKKI OY OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. HUOM! Siimauutuus SLR-FLUOROCARBON. 045 138 8888 Uusi iso myymälä Auki Ti Pe 10-18 (muut ajat sopim. mukaan) Puh. 045 138 8888 JIG, Just in Gross (Onkitukku) Tiilipojanlenkki 2, Vantaa (Petikossa St1:n pihalla) Tutusu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 8–17, la 9–13. Yli 1000 uutta tuotetta netissä Onkitukku ROD Oy Tiilipojanlenkki 4, Vantaa (Petikko) puh. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p
Tässä on myös Sällisen mukaan onnistuttu, vaikka pieniä ovat specimen-piirit hänen mukaansa Suomessa vieläkin, mutta informaatio kulkee hyvin kalastajien välillä. Puheenjohtaja Markus Sällinen kertoo, että ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävä Specimen on alusta asti halunnut olla vastuullista kalastusta edistävä seura. T E K S TI I S M O MA L IN K U V A T S PE C I M E N F IN L AN D R Y seurat esittelyssä SPECIMEN FINLAND kalastaa ja käsittelee valioyksilöitä vastuullisesti S pecimen Finland ry on valtakunnallinen kalastusseura, jonka keskuspaikka on Pohjanmaa ja erityisesti Kokkola. Nuoret kyselevät hänen mukaansa häneltä ja muilta seuran jäseniltä neuvoja oikeista välineistä ja menettelytavoista, mutta usein myös kalapaikoista. Esimerkiksi järjestämiämme onkikouluja käyneet nuoret ovat kotonakin kertoneet, miksi isot kalat pitäisi vapauttaa. 62 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Valistustyötä ei ole tarvinnut paljoa enää tehdä, kun se lumipallo lähti vyörymään. ”Seurassa on edelleen monta suurkalojen Kalan oikeanlainen käsittely tärkeintä kalastajaa, ja jos joku saa ison kalan uudesta paikasta, tieto tästä menee omaan messenger-ryhmäämme, johon myös kuvia ja muuta aiheeseen liittyvää laitetaan. Hänen mukaansa erityisesti suurten kalojen vapauttaminen ja vapautettavien yksilöiden oikeanlainen käsittely sekä siihen sopivien välineiden käytön edistäminen ovat keskeisellä sijalla seuran toiminnassa. VAPAUTTAMINEN ON MENNYT PIENIN ASKELIN ETEENPÄIN Sällinen on tyytyväinen siihen, että suurien kalojen vapauttaminen ja kalojen käsittely on mennyt Suomessa kymmenessä vuodessa ainakin pienin askelin eteenpäin. Sen huomaa esimerkiksi hyvin siitä, että nyt nuorillakin kalastajilla näkee vapautusmattoja. Meillä onkin toiminut se, että kun opettaa nuoria hyvin, niin he vievät osaamista eteenpäin vanhemmille ja mummulle ja ukille. SPECIMEN Finland ry:n puheenjohtaja ja Pikiruukun karppilammesta koekalastettu karppi, joka mittauksen jälkeen päästettiin takaisin lampeen. Seuran perustamisella haluttiin myös koota samanhenkisiä ”specimen”-kalastajia saman katon alle ja jakaa tietoa sekä taitoa jäsenten välillä. Ei olekaan itsestään selvää, että informaatio kulkee pelkästään vanhemmilta lapsille”, Sällinen korostaa. Käymme myös yhdessä kalassa, mutta muuten pidämme tiedot omassa piirissä, koska vieläkin Suomessa on niin, että jos isojen kalojen paikka tulee julki, niin sinne tulee vaikkapa joku verkottaja pyytämään suuret kalat pois”, Sällinen kertoo. Tämä näkyy myös seuran nimessä olevassa specimen-sanassa, jolla viitataan valioyksilöön eli isoon kalaan
LISÄÄ TALKOOLAISIA TARVITTAISIIN Tällä hetkellä Specimen Finlandiin kuuluu noin kaksikymmentä jäsentä, ja kun aktiivien määrä on vähäinen, ei jäsenhankintaan ei ole kenelläkään ollut aikaa. Jos kala vapautetaan, se tehdään varovaisesti ja kalaa kunnioittaen. Olemme myös pitäneet erilaisia onkikursseja eri kohdekaloille ja erilaisia onkimuotoja käyttäen”, Sällinen mainitsee. 040 5210 182 tai sähköposti markus.sallinen@carhi.fi”, hän lupaa. Lisäksi Seura on järjestänyt säännöllisesti jäsenistölle suunnattua Vuoden Specimen -kilpailua, jonka tarkoituksena on etsiä ja VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 63. Ensimmäinen toteutunut hanke oli Kokkolaan saatu Nisulanpotin haukitehdas, jonka aikaansaamisessa Specimen-seuralla oli iso rooli. Nisulanpotin kunnostus on myös tuottanut näkyviä tuloksia, sillä sen valmistumisen jälkeen hauenpoikasten määrät ovat alueella selvästi lisääntyneet ”, Sällinen kertoo. KARPPILAMMESSA KORISTEKALOJA Samoihin aikoihin, kun Specimen Finland perustettiin, Kokkolaan saatiin karppilampi, johon istutettujen kalojen hyvinvoinnissa seuran jäsenet ovat olleet alusta asti huolehtimassa. ”Jokaisella on omat kiireensä, ja olemme nähneet meille sopivaksi tavaksi järjestää toimintaa kurssimuotoisena. 040 5210 182 tai sähköposti markus.sallinen@carhi.fi SPECIMEN Finland tekee onkimisen eri muotoja tunnetuksi. Niin ei pienet voimavarat kuormitu liikaa ja pääsee väliin itsekin kalaan”, Sällinen sanoo. Jos kala otetaan ruoaksi, se myös käsitellään oikeaoppisesti”, Sällinen korostaa. koristekaloja, eikä niitä saa kalastaa. ”Kalankäsittely on se tärkein kohta. Karppilammesta juttua, kuvia sekä video lehden nettisivuilla www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/kategoria/uutiset. Ainoa poikkeus on kerran vuodessa, kun Specimen järjestää omille jäsenilleen koekalastuspäivän, jonka yhteydessä karppeja ongitaan, mitataan ja tietenkin vapautetaan. Nisulanpottiin tehtiin haukitehdas Muutama vuosi sitten Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö alkoi puuhata Suomeen ns. On ollut esimerkiksi kelaongintaa, naisten päivää ja valtakunnallista kalastuspäivää ja täkykalastuskursseja. Viime ja tänä vuonna se järjesti myös feeder-kalastuksen SM-kisat. ”Oli yleisessä tiedossa, että kalat eivät enää kunnolla pääse Nisulanpottiin, ja me haimme varat ELY:ltä ja koordinoimme hanketta. Muille kalastusseuroille hän lähettää seuraavat terveiset: ”Pitää lähteä rohkeasti liikkeelle edistämään asioita ja kyllä hyvä sanoma kuuntelijan löytää!” ONKIKOULUJA JA -TAPAHTUMIA Sällinen kertoo, että Specimen Finland on alusta lähtien halunnut olla mukana edistämässä lähiseudun nuorisotoimintaa ja on tällä polulla vieläkin. Eikä järkevääkään ainakaan aloittelevalle kalastajalle”, Sällinen arvioi. Kaloja sinne ei enää istuteta, vaan nykyisillä mennään jatkossakin, Sällinen kertoo. haukitehtaita parantamaan haukien lisääntymismahdollisuuksia. ”Toiveena olisikin, että saataisiin vaikka puolen tusinaa toimijaa mukaan niin yhdessä olisi helpompi lähteä järjestämään lisää toimintaa. Lisäksi Kokkolan kaupunki ja SVK olivat heti myönteisiä hankkeen suhteen ja kaikki sujui kitkatta. ”Lajin harrastajia ei vielä paljoa löydy, mutta yritämme kisoilla viedä lajia eteenpäin ja jakamaan samalla tietämystä siihen liittyvistä tiedoista ja taidoista”, Sällinen sanoo. ”Vuosien aikana olemme kouluttaneet tuhansia nuoria onkikouluissamme onginnan saloihin”, hän arvioi. Seuraava mahdollinen kohde Kokkolassa on Suntina tunnettu lahdenpoukama, jonne rakennetaan parhaillaan hulevesialuetta ja sen ansiosta kaloille voi löytyä kutualuetta. ”Muitakin onkitapahtumia järjestetään joka vuosi, mutta pyrimme vaihtelemaan teemaa vuosittain. Tämän Pikiruukun lammen kalat ovat ns. HAUKITEHDAS ”Silloin neuvomme usein heitä kääntymään paikallisen seuran puoleen. Myös valtakunnallisesti kaikki voimavarat ovat tervetulleita, ja jos olet kiinnostunut liittymään meihin, voit ottaa minuun suoraan yhteyttä, puh. Ei ole tarpeen liittyä meihin. Projektin edettyä saimme myös paikallisia mukaan auttamaan talkoissa. ”Valitettavasti myös salakalastusta jonkin verran esiintyy, vaikka lampi on keskeisellä paikalla. Jos olet kiinnostunut liittymään meihin, ota yhteyttä: puh. VASTUULLISUUS NÄKYY KAIKESSA Vastuullisuus on aina näkynyt Specimen Finland ry:n kaikessa tekemisessä. löytää uusia kalavesiä sekä suurkaloja. Talvella 2015 se teki Kokkolassa järjestetyssä talvikalastustapahtumassa tunnetuksi talvista täkyongintaa eli ismeteä. ”Olemme jo käyneet merellä katsomassa uusia kohteita, jotka tarvitsisivat kunnostusta”, Sällinen kertoo
Pienestä pitäen kalastanut Otto on saanut kalastuskipinänsä äidin innostamana. Mutta vähintään yhtä tärkeää on nämä täällä sillalla tavatut ihmiset. Tunnin kalastuksen jälkeen ämpäri oli jo melkein täynnä. RAIPPALUOTO kokosi yhteen silakanlitkauksen ystäviä 64 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. En malta JOHANNA Antilalle Naantalin vesien silakka on tuttua. Mustasaaresta paikalle olivat saapuneet Sanna ja 10-vuotias Otto Rahko, joka kuuluu tapahtumaa mukana järjestämässä olleeseen kalastusseura Pilk Kingsiin. LITKAAMINEN on myös lasten kanssa antoisaa puuhaa, kun ahti on suosiollinen. Saaliiksi tuli reilusti silakkaa kotiin viemiseksi. Halonen kiteyttää mainiosti kalastusharrastuksen yhden keskeisimmistä asioista: ”Kyllä se saaliskin on tärkeää. odottaa, että pääsee jo perkaamaan tuoreet silakat”, totesi äiti-Sanna, kun ensimmäiset silakat nousivat litkalla ylös sillan kaiteen yli. Siinä se koko homman suola.” Myös Vili, Oona ja Ville Litmanen olivat saapuneet tapahtumaan litkausmielellä. Omat silakat oli litkattu jo aiemmin viikolla, joten Raippaluodon silta kalastusympäristönä oli tuttu. ”On ollut pojan kalastusharrastuksen myötä hienoa itsekin oppia, miten paljon erilaisia lajeja Suomen vesistä löytyy. Tämä porukka. päivä syyskuuta. Aina löytyy juttuseuraa ja hyviä keskusteluja. Litkaamassa Ville, Vili ja Oona Litmanen. Raippaluodon sillalta litkaaminen oli hänelle uusi kokemus. Rahkoille silakan litkaaminen olikin jo tuttua puuhaa, samoin kuin moni muu kalastamisen muoto. Ensimmäiset kalastuskokemukset on hankittu Kokemäenjoelta ja meriympäristö on sittemmin laajentanut harrastamisen monipuolisuutta. TEKSTI JA KUVAT JOHANNA ANTILA 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A V iimainen tuuli ja rankkasateen uhkakaan eivät estäneet innokkaimpia silakanlitkauksen ystäviä saapumasta Raippaluodon sillalle Suomi silakkalitkaa -tapahtumaan lauantaina 26. Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajien, Pilk Kingsien ja Vaasan Urheilukalastajien järjestämä päivä tarjosi paitsi kalastusta, myös muun muassa ilmaisia silakkamaistiaisia, mukavaa juttelua kalastuksesta, lasten kätköetsintää sekä opastusta silakan käsittelyyn. Lapset olivatkin silminnähden innoissaan, kun vavan kärki täristi jo heti alussa. Kätköetsinnästä löytyi vihreä Fisuun-kätkö ja paistetut silakat maittoivat hyvin perheen molemmille lapsille. SILAKKAA LÄHEISILLE VIETÄVÄKSI Martti Halonen Vaasasta oli tullut litkaamaan silakoita iäkkäämmille läheisilleen vietäväksi
Osta villasukat – tue nuorten kalastusharrastusta 23 ,90 pari + postituskulut 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa MYÖS LAPSIPERHEITÄ ILAHDUTTAVASTI MUKANA Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin Veli-Matti Mäenpää oli tyytyväinen tapahtuman liikkeelle saamaan kävijämäärään, vaikka niin sää kuin yleinen tilannekin vaikuttivat osallistujamäärään. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA OSTA VERKKOKAUPASTAMME: vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa SVK:n 20-vuotisjuhlavuoden AIDOT VILLASUKAT pitävät jalkasi sekä mielesi lämpimänä Kotimaista työtä olevat sukat on tehty yhteistyössä Helsingin Villasukkatehtaan kanssa, jonka tuotannossa yhdistyvät uskolliset 50-luvun neulontakoneet tarkkaan käsityöhön. Toivottavasti yhä useammat nuoret aikuiset innostuvat tämän myötä kokeilemaan myös tätä yleiskalastusoikeutta”, toteaa Mäenpää. Ajankohta ei olisi voinut osua paremmin kohdalleen, sillä silakka oli uinut salmeen aivan pari päivää sitten. Erityisen ilahduttavaa oli, että paikalle tuli myös useita lapsiperheitä maistelemaan paistettuja silakoita, etsimään lapsille piilotettuja kätköjä ja kokeilemaan litkaamista. Suomi silakkalitkaa -tapahtuma oli osa SVK:n 20-vuotisjuhlavuoden tapahtumasarjaa, jonka kautta on nostettu esille maamme yleiskalastusoikeuksia ja kannustettu suomalaisia kalastamaan yhdessä. ”Paitsi että litkaaminen on mukavaa puuhaa kauniissa maisemissa, saa siten hankittua perheelle itse ympäristöystävällistä ruokaa. JÄRJESTÄJÄT olivat tyytyväisiä tapahtuman saamaan kävijämäärään. Silakan hyödyllisten rasvojen pitoisuudet ovat korkeimmillaan juuri syksyisin ja siksikin sitä kannattaa ruokakalana suosia juuri nyt. Tapahtumassa näimme, että myös lapsille paistettu silakka maittoi erinomaisesti ja vaihtoehtoisia, modernejakin valmistustapoja löytyy netistä vaikka kuinka paljon”, Antila toteaa. Silakan haitta-ainepitoisuudet ovat entisestään laskeneet koko 2000-luvun ajan ja silakkaa voi huoletta syödä. Lopputuloksena on hyvin jalkaan istuva, erittäin rankkaa kulutusta kestävä ja hyvin lämmittävä villasukka. Silakkaa nousi sillalta todella hyvin ja kaikki litkanneet saivat sitä runsaasti. Paikalla vieraili litkaamassa ja silakkaa maistelemassa hieman alle kuusikymmentä osallistujaa. Sukkien materiaali on karstavillalankaa, jossa on 70% villaa ja 30% polyamidia. Tapahtuma jouduttiin siirtämään keväältä syksylle koronatilanteen takia. Koot: l mustikansininen, puolukanpunainen, jäkälänharmaa 37-39, 40-42 ja 43-45 l jäkälänharmaasta myös isot koot 46-48 ja 50-52 Jokaisesta sukkapari sta ohjaamme 4 € lasten ja nuorten kalastusharras tuksen tukemisee n. Kuvassa vasemmalta Tero Pitkämö, Hannu Ala-Honkola, Heidi Pernu, Tero Kankaanpää ja Veli-Matti Mäenpää.. Kymmenen metriä sekunnissa puhaltanut tuulikaan ei estänyt kalastamista. Villa on eettisesti tuotettua (mulesing-free) ja peräisin Uudesta-Seelannista. ”Onneksi rankkasadetta ei saatu, vaikka sääennuste niin ennusteli. SILAKAN LITKAAMINEN KANNATTAA SVK:n juhlakoordinaattori Johanna Antila kannustaa myös nuoria ja sisempänä Suomessa asuvia kokeilemaan silakanlitkausta
S uomen Vapaa-ajankalastajien järjestämät kuluneen vuoden Street fishing -kilpailut tarjosivat hienoja elämyksiä. TEKSTI JANNE ANTILA STREET FISHING -kilpailut tarjosivat elämyksiä kaupungeissa Street Fishing -kalakunkut 2020 JOUKKUE JÄSENET IKÄTASOITUS LAJI 1. LAJI 4. Nyt kolmatta kertaa jaettavan ”Vuoden katukalastajan” tittelin ansaitsivat Turun kilpailun voittaneet Ilkka ja Aleksi Saariranta. Näihin matalan kynnyksen kalastuskilpailuihin osallistui 154 joukkuetta, osallistujien ikähaitarin ollessa huimat 2-81 vuotta. Ilkan ja Aleksin kisatulos oli siis lopulta vuoden kovin. LAJI 3. Veljesten saavuttama 128,5 sentin voittotulos asetti riman heti aloituskilpailussa sen verran korkealle, että siihen ei seuranneissa kymmenessä kaupungissa aivan ylletty. LAJI 2. Peräti 39 prosenttia kalastajista oli alle 18-vuotiaita eli nuoria ja seitsemässä eri kaupungissa Kalakunkun titteliin ylsi vähintään yksi nuori. 66 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Heidän kilpailukalansa olivat 53 cm kuha, 35,5 cm lahna, 27 cm ahven ja 13 cm särki. Street fishing -kilpailuissahan pyritään yksinkertaisesti saamaan mahdollisimman paljon yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalalla. TULOS (CM) TURKU Team Ässä Ilkka Saariranta kuha lahna ahven särki 128,5 Aleksi Saariranta 53 35,5 27 13 OULU Team Juntunen Luukas Juntunen 5 hauki ahven särki salakka 120,5 Ari-Pekka Juntunen 65 20 18,5 12 UUSIKAUPUNKI Team Kalaa Mikael Kankare 5 hauki ahven lahna mtt 119 Eveliina Kankare 61,5 25,5 15 12 JYVÄSKYLÄ Kala ja kulaus Joona Pysäys säyne särki ahven hauki 117 Topi Väkevä 18 22,5 25,5 51 VARKAUS Team Fishrat&Cat Mika Immonen hauki lahna ahven särki 114 Sirpa Lehtosaari 45,5 33 19 16,5 HELSINKI MJK Vili Lillman 10 särki ahven pasuri lahna 113 Venla Lillman 23 29 21 30 TAMPERE Red Bull Jouni Salakari 5 särki pasuri lahna ahven 94 Siimon Salakari 19 20 27 23 RAAHE Leppis Lenni Mankinen 10 ahven hauki 91,5 Petteri Tuomaala 22 59,5 MIKKELI Team Kaituenmäki Sami Pietarinen lahna pasuri särki 87,5 Aapo Nykänen 48 22 17,5 ROVANIEMI Team Määttä Aino Määttä 5 kirjolohi ahven särki 82 Risto Määttä 45 17 15 KAJAANI Somervaaran Eränkävijät1 Pauli Pyykkönen 5 ahven särki hauki 77 Leevi Pyykkönen 15 13 44 KAUPUNKIEN keskustojen tarjoamat monipuoliset kalastusmahdollisuudet yllättävät monet positiivisesti. Kilpailuista käytetty lausahdus, ”sopii kaikille lapsesta vaariin”, piti siis täysin paikkansa. Kussakin 11 kilpailukaupungissa kruunattiin kilpailun voittajat kyseisen kaupungin ”Kalakunkuiksi 2020”
?. Kisojen palkintolahjakortit olivat Ruodon verkkokauppaan. ?. Kuva Uudenkaupungin kisasta. TURUN kisassa odotellaan tuloksia. SILLANALUSET ovat suosittuja kalapaikkoja. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 67. MIKKELIN kisa järjestettiin seuravetoisesti Rantakylän Kalakavereiden toimesta. ?. KAJAANISSA kisattiin Linnanvirran varrella aivan keskustan tuntumassa
Te voititte 27.7. Toisin sanoen tiesimme, että tuosta voisi kuhan saada tai hauen, mutta ei sitä silti oikein uskaltanut toivoa, että sellaisen oikeasti saisi. TÄNÄ vuonna järjestettiin Street fishing -kilpailut 11 eri kaupungissa. Hyvää tulosta lähdettiin ilman muuta tekemään, mutta rennosti. 68 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vastasi odotuksia, mutta tuli silti yllätyksenä. Lajeja ei ole ennalta määrätty, vaan kukin saa makunsa mukaan onkia, pilkkiä tai heittokalastaa, ja kalat voi joko pitää tai vapauttaa. Vastasiko saalis ennakko-odotuksianne ja mitä välineitä tarjositte Aurajoen kaloille. Alku lähti meillä liikkeelle oikeastaan aika hyvin, kun saatiin se mukavan kokoinen lahna. Mitä ajatuksia tällainen nyt kolmatta kertaa jaossa ollut titteli teissä herättää. Voittoa ei varsinaisesti haettu, vaan enemmänkin oli tarkoitus pitää hauskaa ja voitto tuli sitten bonuksena. VOITTOTULOKSENNE muodostivat 53 cm kuha, 35,5 cm lahna, 27 cm ahven ja 13 cm särki. Turussa järjestetyn kilpailun tuloksella 128,5 senttiä. MITEN kilpailunne lähti liikkeelle ja missä kohtaa teille tuli tunne, että nyt meni hyvin ja voitto odottaa. Myös pikku salakkaa ja särkeä rupesi tulemaan ongella heti alussa. PAINOITTEKO menemään koko kisan vaahto suupielessä, kuten kovasta tuloksesta voisi arvella. Vai ehtikö epätoivo iskeä ennen kuin saitte saalista. Jigillä saatiin tuo kuha ja loput napattiin ongella. On imarreltu olo, kun ylipäänsä jotain voittaa, ja toisaalta hilpeäkin olo, koska tämä tuli aika puskista, Saarirannat naurahtavat hyväntuulisina. Alusta alkaen ajatuksena olikin, että jos napattaisiin virvelillä joku isompi petokala ja loput kalat sitten onkimalla, ja niinhän se lopulta kävi. Pari virveliä meillä oli mukana ja pari onkea. Varavälineitä ei matkassa ollut ja yhden ongen jäätyä pohjaan oltiinkin äkkiä tilanteessa, että toisen oli heitettävä ja toisen ongittava. Tässä on siis melko vapaa ja helposti lähestyttävä kilpailukonsepti kaikille kalastuksesta tykkääville. Vaan katsotaanpa, mitä ovat asiasta mieltä Vuoden katukalastajat 2020 Ilkka ja Aleksi Saariranta. Vastaaviin lukemiin ei muissa kaupungeissa ylletty ja siksi teidät nimettiin Vuoden katukalastajiksi 2020. VUODEN KATUKALASTAJAT 2020 K olmessa tunnissa mahdollisimman paljon yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalalla – siinä Street fishing -kilpailujen tavoite. Sitten vähän myöhemmin, sen kuIlkka ja Aleksi Saariranta lähtivät pitämään hauskaa Aurajoelle TEKSTI JA KUVA JANNE ANTILA VUODEN katukalastajat 2020: Ilkka ja Aleksi Saariranta sekä uudistettua kiertopalkintoa pitävä apulainen
. . To 5.8. . . Onko vinkkejä tai jotain muuta mitä haluaisitte sanoa Street fishingiin osallistumista harkitseville. Ti 7.9. . . . . . . . . . . . . Kannattaa merkitä oman kaupungin ajankohta kalenteriin! Tilanne saattaa vielä elää, mutta ajantasaiset tiedot löytyvät aina osoitteesta fisuun.fi/streetfishing2021. . . Siinä on jo setti, millä on mahdollista päästä ihan voittokahinoihin. Yli puolen kilon ahvenista tuli ajatus, että vau, okei tällaisiakin täällä on. Ja sekin oli mukava, että sai saaliin päästää tai pitää. . . . .klo 17-20 HELSINKI . . .klo 17-20 VALKEAKOSKI . Ke 18.8. . . JA VIELÄ LOPUKSI: Millä miettein ensi vuoteen – lähdettekö puolustamaan Kalakunkkuuttanne Turkuun ensi vuonnakin. . . Virvelillä tavoitellaan joku isompi petokala ja ongella on hyvät mahdollisuudet saada paljon mittaa monilla erilaisilla kaloilla. . Ehdottomasti lähdetään, jos se vain suinkin onnistuu. Siitä saakka on jäänyt kaihertamaan mieltä, että pitäisi päästä tänne ja koittaa jallittaa sellainen iso ahven. . . . .klo 17-20 MIKKELI . . . Jos sattuu löytymään virvelivälineet, niin ne myös matkaan. . .klo 17-20 Tervetuloa katukalastamaan taas ensi vuonna! Vuoden 2021 Street fishing -kilpailut STREET FISHINGIN SÄÄNNÖT on pyritty luomaan niin matalan kynnyksen periaatteella, että kuka vaan kalastuksesta tykkäävä voi helposti osallistua ja pärjätä: ?. Tämä tietenkin selvisi meille vasta tulosten kuulemisen jälkeen. . . . . . . Pe 20.8. Ti 8.6. . .klo 17-20 VARKAUS . Kilpailun yhteyteen oli näet järjestetty Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -siivoustalkoot. . . kaikki vapakalastusmenetelmät sallittuja (yksikin kalastusväline riittää osallistumiseen) ?. .klo 17.30-20.30 TAMPERE . MITÄ mietteitä teillä on tästä matalan kynnyksen ajatuksesta ja siitä, että kaikki iästä ja taitotasosta riippumatta kalastavat yhdessä sarjassa. . . Ke 4.8. . Seurasitteko lähistöllä kilpailevien joukkueiden edesottamuksia kilpailun aikana. Niitä saatuja kaloja tuli laskettua koko ajan mielessä, että missä mennään. . . . Kalastimme melko pienellä alueella koko kilpailun ajan. . . . . . VAASA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kysyessäni pojalta, että miten hän sai aikuisten kalastaessa ajan kulumaan, kuului kaakaoviiksien takaa vastaus: ”Keräsin roskia, eli luonnonsuojelua”. .klo 17-20 TURKU . Ti 15.6. Ke 19.5. To 12.8. . . . . . . . . . . . .klo 17-20 HÄMEENLINNA . Kuha olikin tosi siistiä saada tuosta, mutta joukkueilla näkemämme isot ahvenet vakuuttivat ehkä eniten Aurajoen potentiaalista. nuoret saavat 5 cm etua tulokseen (tasoittaa kokemuksen puutetta) ?. . . . . On mukavaa, että tässä on matala kynnys, ettei homma ole niin vakavaa ja voi lähteä pitämään hauskaa. . vain rannalta kalastetaan (kukaan ei hyödy veneestä) ?. . . . . . . . Ottakaa vaan mukavat, hyvät onget mukaan, niin niillä pääsee tosi pitkälle. . Ja ylipäänsä toivoisi sitä, että ihmiset täällä urbaanissa ympäristössä lähtisivät kokeilemaan kalastusta ja huomaisivat, että tällaista voi harrastaa. . . . . VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2020 69. . . . . . . . Tästä oli kuulemma joku kipinä poikaan tarttunut ja hän on sen jälkeen käynyt muun muassa Ruissalossakin keräämässä roskia. kilpailut käydään melko kompaktilla alueella (juoksukunto/sukupuoli ei juuri vaikuta) ?. . . Ilkka: Tykkäsin tosi paljon. Tuntui, että on mahdollisuus pitää hauskaa ja olla perheen kanssa. Ti 24.8. . saaliin ottaminen tai vapauttaminen on kunkin itse valittavissa han jälkeen, tuli olo, että oho, tässähän voikin olla ihan hyvä tulos. . .klo 17-20 JYVÄSKYLÄ . Ma 26.7. . . . . Me tällä kertaa päästettiin kalat takaisin, paitsi se kuha, joka päätyi Aleksin ruokapöytään kisan jälkeiseksi juhla-ateriaksi. Ehkä mitallinen tai ehkä vähän alle, vaikea sanoa matkan päästä, mutta siitä läheltä meille sitten narahti se oma, selvästi parempi kuha. . . . . . . 3/ henkilö (tasoittaa eroja välineistön määrässä) ?. . Tuo kymmenen senttimetrin parannus lopulta ratkaisi meille voiton – kakkosiksi oltaisiin tultu, jos sitä ei olisi saatu. . . . Ja niinhän se lopulta kävi, että vaikka meillä oli se iso kuha ja hyvä lahna, niin vasta ihan kisan lopulla meidän 17 sentin ahven parantui 27-senttiseksi. . . Alustavan kaupunkikattauksen ja aikataulun vuoden 2021 Street fishing -kilpailuille näet alta. . . . . . . . . . Kyllä tämä oli niin hauska kokemus. .klo 17-20 OULU . Siinä alueella oli muutakin kilpailuporukkaa, joten kyllä tuli seurattua, miten niillä menee – tuleeko riemunkiljahduksia tai nouseeko mitään. hauki, kuhia ja paljon 30–40 sentin lahnoja sekä komeita ahvenia. . . .klo 17-20 UUSIKAUPUNKI . .klo 17.30-20.30 LAHTI . . . . . . Itse en ole kovin kilpailuhenkinen, mutta tämä oli kuitenkin tällainen matalan kynnyksen homma, että tuli osallistuttua. . . Kaupunkikohtaiset tulokset löydät sivulta fisuun.fi/streetfishing2020. . . . . . Ke 26.5. . . . . . Ehdottomasti kannattaa osallistua! Me ei lähdetty voittamaan, mutta sieltä se tuli vähän kuin vahingossa – sama on kaikille yhtä mahdollista. . . Näimme kun viereiset kilpailijat saivat kuhan. . Oikein mukava kisa kaiken kaikkiaan. . Aleksi: Kalastuskilpailut voidaan helposti mieltää sellaisiksi äijien vakavaksi kilpailuksi. . . Meillä oli 5-vuotias poikani seurana koko kilpailun ajan ja oli tosi kivaa, että hänkin pääsi mukaan. . . . Tämä tuntui hyvän mielen kilpailulta eikä niinkään siltä, että jännittäisi osallistua koska se on kilpailu. . Ke 30.6. .klo 17-20 KAJAANI . . Ei meillä tosin mitään kamalia menestyspaineita ole, mutta kiva on mennä uudestaan koittamaan, veljekset naurahtavat. . . vapoja max. JOUKKUEIDEN mittalaudoilla kävi mm. . . . .
Kalassa olen käynyt siellä pari kertaa kesässä. Neidenin sillan yläpuolen kalapaikat olivat tosi vähissä. Kuva on Perhoalueelta, jonka poolit soveltuvat hyvin mm. Taimenkisassa oli hiljaista, vain Markku Vuorela toi kalansa mittaukseen Tulppioon. ”ONNEKSI SAIMME RAJAN AUKI” Norja aukaisi rajansa 15. Heinäkuu oli lämmin ja vesi väheni joesta. Viimeisellä luvalla sitten alkoi tapahtua. Hänen sitomaan perhoon voittotaimen iski. kesäkuuta. Savukosken Nuorttijoki on harvoja villin taimenen ja harjuksen jokia Suomessa. Hieno oli kala ja hieno on Nuorttijoki”, Vuorela juttelee. nuorille kalastajille. Tulppion Majojen päärakennuksessa oli koko kesän perhomestari Aimo Siulion muistonäyttely sekä yrittäjä Mika Vainion viehenäyttely. Omistan taimenkisan voiton edesmenneelle kalakaverilleni, perhomestari Jouni "Kämy" Kämäräiselle. Sen jälkeen suomalaisia alkoi saapua jokivarteen Neideniin. Petri Satokaski ilmoitti kisaan 45,1-senttisen kalan. Olin viikon Neidenelvalla. Myös monella muulla oli hankalaa saada lohia iskemään vieheisiin”, Harri Ylisaari muistelee. Kesäkuussa kalastusta haittasi korkea vesi ja viileä ilma. Tuttu on joki minullekin, ensi kesänä tulee neljäkymmentä kesää Nuortilla täyteen. Rajan aukeamisen jälkeen meillä oli tosi vilkasta. Hankalaa oli saada lohta iskemään kautta koko kesän. Kesän alussa vesi oli ennätyskorkealla, tulvassa. Minua kiinnostaa koko Tulppion kaira. Harrikisassa mitattiin ”normaalit” 32 kalaa. Varsinkin juhannuksen jälkeen, heinäkuussa ja elokuun alussa kaikki mökit olivat täynnä, samoin camping-alueen vaunupaikat”, yrittäjä Jan-Kåre Sivertsen kertoo. Paikallisen Retkeilykeskus Neiden Fjellstue og Fiskekampin elämä vilkastui. Kahdella seuraavalla luvalla sain perholla titin (pikkulohen) lupaa kohden. Kalastajat kertoivat saaneensa suuria taimenia alavirrasta, mutta kalat joutuivat jo siellä parempiin suihin. TEKSTIT JA KUVAT HANNU KOSTILAINEN Nuorttijoen kalakisoissa olivat harrit otilla Pohjois-Norjan Neidenelvalla oli vaikea lohikesä P ohjois-Norjan Neidenelvalla lohi oli tiukassa koko kesän. Niistä menetin kaksi, mutta kolme sain rannalle asti. Parhaiten lohta saivat vetouistelijat ja suvantojen heittokalastajat. PETRI Satokaski ilmoitti harrikisaan tämän komean harjuksen. Lohta kyllä nousi jokeen välillä jopa perinteisinä parvina, mutta vieheeseen kalat iskivät normaalia harvemmin. Suomalaisia meillä käy eniten, joten heidän puuttumisensa näkyi. ”Olen käynyt ikäni Nuortilla kalassa, tuollaiset 45 vuotta eli tuttu on joen joka kivikin minulle. N uorttijoen taimenkisa loppui 31. ”Meillä kesäkuun alku oli tosi hiljainen, kun täällä oli vain muutamia norjalaisia kalastajia. Sain viisi lohta nappaamaan. Kalastusseura Nuortin Elinkautiset keräsi Ruokaviraston lohiloistutkimukseen harjusten eviä. NEIDENELVAN tulvasta ei ollut tietoakaan enää elokuun alussa. 70 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Heittelin 3-4 ensimmäistä lupaa tyhjää, sain vain tärpin. ”Sain kaikki kalani pintaperholla. elokuuta ja harrikisa paria viikkoa myöhemmin. Kesästä 1992 Neidenelvalla lohestamassa käynyt Harri Ylisaari ei ollut täysin tyytyväinen viime kesän saaliiseen. Sain kesällä 2020 myös 45-senttisiä ja isompiakin taimenia, mutta en mittakalaa”, Satokaski kertoo. Sillan alapuolella perhoa saattoi heittää vain muutamaan pooliin. Se vaikeutti kalastusta, sillä Nuortin kalat ovat erittäin arkoja. ”Oli tosi vaikea kesä lohestaa. Elokuun puolessa välissä vesi nousi parantaen saalismahdollisuuksia. Heinäkuussa veden pinnan laskettua ottipaikkoja oli enemmän
HARJUSKISA : 1) 52,0 cm Petri Nyström, 2) 47,0 Mika Klemetsö, 3) 45,5 Sanni Aro ja Sami Ahvenjärvi. Mikkolan mukaan kyttyrälohia ei juuri näkynyt Neidenelvalla. 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A Valmistettu rajoitettu erä, joten ole nopea ja tilaa omasi! TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Kolttakönkään kalatien uloskäyntiiin asennetun videokameran avulla saattoi seurata kalaportaita käyttävien kalojen nousua (kart.skynordic.no). Nuortin kalakisojen tuloksia: TAIMENKISA : 1) 62,0 cm Markku Vuorela. Uistimen tausta on hopeanvärinen. kesäkuuta. Vain yksi ”putiini” on ilmoitettu saalistilastoon (neiden.no). Tilasto. 20 € Suomen Vapaa-ajankalastajien 20-vuotisjuhlauistin on suunniteltu erityisesti tiedostavalle ja vastuulliselle vapaa-ajankalastajalle. Kolttakönkäässä heitimme käpäläverkkoa emmekä päässeet lähellekään normaalia tuhannen kilon saalista. Vapaa-ajan Kalastajan vuoden 2021 vuosikertaa lukee Marika Vierikko. Neidenelvalla kesä 2020 oli lohen kesä”, Kalastusseura Neidenelvens Fiskefellesskapin Roy Mikkola summaa mennyttä kesää. Nyt saimme siitä vain noin kymmenen prosenttia. Meritaimensaalis oli 258 kiloa ollen hieman pienempi kuin edelliskesänä (285 kg). 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. Kuusamon Uistimen 20 grammainen klassikko-Räsänen nyt ensimmäistä kertaa väkäsettömällä koukulla ja ottavissa järjestön väreissä. 5) 45,3 Hannu Kumpula, 6) 45,1 Petri Satokaski, Onnetar Enni Heljasvuon 10 v., arpomana: Kuusamon Uistin Oy:n viehelajitelma Rauno Mikkola, Metsähallituksen viikon kalalupa Nuortille 2021 Sami Ahvenjärvi, rasiallinen perhokoukkuja Mika Klemetsö ja Matti Lehtonen, kalastusaiheinen dvd Marcus Lunden, Helena Mikkola ja Harri Lövgren sekä Tulppion Majojen keittiön makoisa pitsa Petri Nyström. Lisää tuloksia ja kaikki palkitut löytyvät: hannu.nettihotelli.org,ajankohtaista. Joesta saatiin vähemmän lohta kuin edelliskesänä, mutta samoin kävi muillakin pohjoisen lohijoilla. Yli 10-kiloisia napattiin kaksikymmentä ja lohisaalis oli yhteensä 2651 kiloa (4572 kg 2019). Kalastuskausi alkaa Näätämöjoki-Neidenelvalla molemmin puolin rajaa näillä näkymin 1. Tuote toimitetaan juhlavuoden lahjarasiassa. Tuote on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Suurin osa kilpailijoista olisi tullut Suomesta. SVK 20-vuotisjuhlauistin Vapaa-ajankalastajan KAUPPA Väkäsetön koukku tarttuu paremmin – pidä vain siima kireällä ja kala pysyy! Koukku on myös erityisen helppo ja turvallinen irrottaa. Voittoja lahjoittivat Metsähallitus, Kuusamon Uistin Oy, Perhokalastus-lehti, Vapaa-ajan Kalastaja -lehti, toimittaja Hannu Kostilainen sekä Tulppion Majat. LOHIKISA PERUTTIIN JA LOHET VÄLTTELIVÄT KÄPÄLÄÄ ”Jouduimme perumaan perinteisen Neiden Laksefestival-lohikisan jo ennen kesää, sillä emme tienneet aukeaako raja. Neidenelvan tilastoa 2020 Suurimman merilohen (17,0 kg) sai perholla Juho Wesslin
. . . . . SM-onki, Kalajärvi, Peräseinäjoki (alustava) 7.8. . . . . Järjestön hallitus päättää toimikunnista ja niiden jäsenistä vuoden 2021 ensimmäisessä kokouksessaan. Venekunnat 1) Ilkka Minkkinen ja Make Sipinen, 11922, 2) Jukka Salonen ja Mikko Wessman, 10058, 3) Uula Suhonen ja Petteri Huovinen, 8737. Järjestön hallitus on päättänyt toimikunnille painopisteet, joiden edistämiseen toimikunnissa erityisesti keskitytään ja joiden toteuttamista tukeva osaaminen otetaan myös huomioon jäsenien valinnassa. alkaen ma-pe klo 9-16 ja puhelinpalvelu ma-to klo 9-16. SM-soutu-uistelu, Kilpijärvi (P-Savo) 10.-11.7. . . Matkailutoimikunta, painopisteenään kotimaan kalastusmatkailu . . . . Lisätietoja toimikuntien tehtävistä voi lukea osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/toimikunnat ja tiedustella niiden sihteereiltä. Vaikutuspaikkana toimivat järjestön toimikunnat, joiden edustajat valitaan joka toinen vuosi järjestön jäsenkunnasta. 72 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. . . . SM-tuulastus, Iso-Virmas, Hankasalmi 19.9. . . . . . . . . SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi (alustava) 18.4. SM-perho Masters Vekaranjärvi Risulampi ja Ahvenlampi ?. . . SM-pilkki, Sorsasalo, Kuopio 7.3. . . SM-särkipilkki, Keitele, Viitasaari 2.-3.4. . . . Kalaja ympäristötoimikunta, painopisteenään käyttöja hoitosuunnitelmien valmistelu ja toteuttaminen . . SM-heittouistelu, Oravainen 4.7. . Toimikunnassa sana on kuitenkin vapaa ja uusia kehittämisideoita otetaan ilolla vastaan. SM-Veneonki, Piipsjärvi, P-Pohjanmaa 28.-29.8. . Toimikuntien edustajavaalit vuosille 2021–2022 käynnistyvät nyt! Jos olet SVK:n jäsen ja koet omaavasi tietoja, taitoja tai näkemyksiä, joista olisi apua vapaa-ajankalastuksen edistämiseen ja järjestön kehittämiseen, ilmianna itsesi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tällä kutsulla haluamme varmistaa, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus ilmaista halukkuutensa toimikuntia kohtaan. . . . . . . . . . Toimisto on avoinna jälleen 4.1. . . . . . Perustele, miksi juuri sinä olisit oikea henkilö toimikunnan jäseneksi. Lehden toimituskunta, painopisteenään lukijatutkimus . . SVK:n mestaruusvetouistelu, Oravainen 10.7. ”SM-pilkin esikisa”, Kallavesi, Kuopio 6.3. Joukkueet SM 1) I-PK I, 34449, 2) Hankasalmen KM, 25752, 3) Dream Team, 22542. . . . MM-morrikarsinta, Keski-Suomi 17.4. . . . . . . SM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki 19.9. . . . . . Nuorten SM-perho Muurame Muuramenjoki 10.-17.8. . . . . . . Kilpailutoimikunta ja sen onki-, pilkki-, uistelu-, ja perhojaostot, painopisteenään kilpailutarjonnan uudistaminen ja hyväksyttävyyden vahvistaminen Toimikunnat toteuttavat järjestön toimintasuunnitelmaa ja voimassa olevaa strategiaa hallituksen alaisuudessa. SM-lohipilkki, Ahvenlampi, Luosto (alustava) 22.-23.5. . Epävir. . . Venekunnat 1) Paavo Ruhanen ja Saku Nieminen, I-PK, 15190, 2) Uula Suhonen ja Petteri Huovinen, Dream Team, 13352, 3) Petri Aula, Tuomas Hintikka ja Mauri Saarela, HKM ry, 12023. MM-Perhokalastus, Kuusamo, Suomi (SM-perhonsidonta 2021 Kuusamo MM-perhon yhteydessä) 14.8. . . . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Saimaan kanava 18.-20.6. . . . . SM-laituripilkki, Salo 25.-26.9. Ilmoituksia otetaan vastaan 11.1.2021 saakka ja ne käsitellään yhdessä vapaa-ajankalastapiirien tekemien ehdokasesityksien kanssa. . Viehekalastuksen SM, Puruvesi 3.7. KILPAILUT LUE KILPAILU-UUTISET netistä lehtemme sivuilta vapaa-ajankalastajalehti.fi > Kilpailut Tulokset ovat grammoina, jos ei toisin ilmoiteta. . SM-perho joukkuekilpailu, Kaustinen, Perhonjoki 10.-11.7. . . . 2021 20.2. SM-mormuskointi, Räyringinjärvi, Veteli 27.3. . . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Kyläsaari/Arabianranta Hei sinä vapaa-ajankalastuksen edistämisestä kiinnostunut! Toimisto kiinni Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toimisto on suljettu 23.-31.12. . . Nuorten SM-toimintakilpailu, Isosaari, Alavus 28.-29.8. . Kilpailukalenteri 2021 Pilkkimaajoukkueiden loppukarsintaa ei järjestetä v. . . . . Viestintätoimikunta, painopisteenään sähköinen viestintä ja viestintästrategia . Joukkueet MM 1) Ilkka Minkkinen, Make Sipinen, Matti ja Maiju Syrjäläinen, Uula Suhonen ja Petteri Huovinen, 24826, Dream Team, 2) Jukka Salonen, Mikko Wessman, Saku Nieminen, Paavo Ruhanen, Jari ja Jorma Mikkola, I-PK, 23683, 3) Pauli ja Ari Laine, Esko ja Lasse Ijäs, Henrik Antti ja Lauri Tossavainen, Ruokolahden UK, 10604. . . . . . . SM-kilpaonki, paikka auki 24.7. . . Kuinka ilmoittaudun Kerro meille nimesi ja nimeä se toimikunta (kilpailutoiminnassa jaosto), jonka edistämille asioille koet itselläsi olevan annettavaa. Toimikuntien painopisteet vuosille 2021–2022 ovat: . SM-perho (finaali) Taivalkoski Iijoki Kostonjoki 7.8. SM-kiiskipilkki, Rantasalmi 20.3. . . . . . SM-perho kelluntarengas Isojoki Kangasjärvi 31.7.-1.8. . . . . . . . . . . Lähetä vapaamuotoinen sähköposti osoitteeseen vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi. . SM-perho naiset Vekaranjärvi Risulampi ja Ahvenlampi 28.-29.8. . . . . TULOKSET KOKONAAN vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A MM-tuulastus, Iso-Virmas, Hankasalmi 18.9. MM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki ?. Me Vapaa-ajankalastajissa etsimme kaltaisiasi mukaan järjestön koko maan kattavaan vapaa-ajankalastuksen edistämiseen. . Nuorisoja perhetoimikunta, painopisteenään kalakummitoiminnan uudistaminen ja nuorisovetoisten seurojen tukeminen . . .
Matkalla on mukana paikalliset kalavedet tunteva matkanvetäjä, jolta saa vinkkejä kalastukseen ennen matkaa ja kohteessa. Majoituspaikka on Kilpisjärven kylän palveluiden kaupan, huoltoaseman ja ravintoloiden läheisyydessä. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. MATKAN TUKIKOHTA ON TASOKASTA MAJOITUSTA TARJOAVA SAIVAARAMÖKIT KILPISJÄRVEN KESKUSTAN TUNTUMASSA LÄHELLÄ PALVELUJA. Hintaan sisältyy majoitus 4-6 hengen tasokkaissa mökeissä, joissa on oma sauna joka mökissä, kodinkoneet, täysi keittiövarustus, jääkaappi pakastinlokerolla, TV ja wifi-yhteys. Antoisia siikavesiä on tarjolla useita ja joissakin kohteissa myös taimenta. Majoituspaikkana on Näätämöjoen rannalla sijaitseva Neiden Fjellstue mökkikylä. Kilpisjärvestä voi tavoitella kookasta rautua tai patikoida Saanajärvelle raudunpyyntiin rantakalastuksen merkeissä. Muutama vene löytyy eri kohteissa mökkien asiakkaille vuokralle. – PE 16.4.2021 MATKALLA PILKITÄÄN RAUTUA JA MUITA LOHIKALOJA NORJAN LAPISSA NÄÄTÄMÖN ALUEELLA. Ilmoittautumiset viimeistään 13.3.2021 mennessä Jaana Piskonen puh. Pihalta löytyy kota, jossa on tulipaikka ja savustusmahdollisuus sekä näköala Saanatunturille. Matkalle mahtuu 16-20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. 050 5974933 tai jaana. Norjassa ei ole valtion kalastuksenhoitomaksua pilkinnässä. Paikalla on mahdollisuus liikkua kalaretkillä suksilla tai omalla moottorikelkalla (ei reittimaksuja). Fjellstuen asiakkaina suomalaisillakin on pääsy pilkille Finnmarkin muutoin rajoitetuille kalavesille. Kokemus talvisissa eräolosuhteissa liikkumisesta ja kalastamisesta on hyväksi. 0500 440 923 tai petter.nissen@vapaa-ajankalastaja. KILPISJÄRVELLE MA 26.– PE 30.7.2021 MATKALLA KALASTETAAN TUNTURIMAISEMISSA KILPISJÄRVEN YMPÄRISTÖSSÄ MONIPUOLISILLA KALAVESILLÄ. Kalastus kohteessa on omatoimista ja itselle sopivan aikataulun mukaan. Mahdollisuus omatoimiseen ruokailuun tai ravintolan palveluihin. Matkalle mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Hintaan ei sisälly ruokailuja, kalastuslupia ja välineiden desinfiointia, kuljetuksia, henkilökohtaista kalastusopasta ja matkoja kohteeseen. Mökkikylässä on ruokaravintola A-oikeuksin. Helposti saavutettavia huippukohteita ovat muun muassa suurharjusten Könkämäeno ja pienen patikkamatkan päässä tieltä sijaitseva Ailakkajärvi. Lisätietoja mökkikylän palveluista Neiden Fjellstuen kotisivuilta neidenfjellstue.com. Paikalliset kalastusluvat voi hankkia paikan päältä. piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Hintaan ei sisälly ruokailuja, kalastuslupia, kuljetuksia, henkilökohtaista kalastusopasta ja matkoja kohteeseen. Mökeissä on yhteiset sosiaalitilat, minikeittiö ja jääkaappi. 0500 440 923 tai petter.nissen@ vapaa-ajankalastaja.fi. Hintaan sisältyy majoitus 3-4 hengen mökissä, sauna joka ilta, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikan päällä. Kohde sijaitsee lähellä Suomen rajaa, perille pääsee henkilöautolla. Vapaa-ajan Kalastaja -lehden LUKIJAMATKAT NORJAAN NÄÄTÄMÖÖN MA 12. Majapaikan kotisivuilta voit tutustua mökkeihin ja puitteisiin: saivaaramokit.fi Lisätietoja mökkikylän palveluista neidenfjellstue.com. Mielellään parillinen määrä lähtijöitä per kalaporukka. LISÄTIEDOT Petter Nissén puh. Ilmoittautumiset viimeistään 15.5.2021 mennessä Jaana Piskonen puh. ALUEELLA ON KYMMENIÄ JÄRVIÄ, JOISTA ON MAHDOLLISUUS PILKKIÄ LOHIKALOJA. Matka on omatoiminen. Wc:t ja suihkut erillisessä rakennuksessa. fi. Matkalla on tarjolla monipuoliset palvelut ja autolla pääsee pihaan. Nyt mukaan reissuun kalakaverin tai pikkuporukan kanssa! LISÄTIEDOT Petter Nissén puh. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä alkaen 135 €/hlö/4 vrk (ei jäsenet 155 €). Alueella on mahdollista kalastaa harjusta, rautua, siikaa tunturivesillä ja päiväretkellä Jäämerelle voi harrastaa myös merikalastusta. LUKIJAMATKAN HINTA on SVK:n jäseniltä alkaen 195 €/ hlö/4 vrk (ei jäsenet 215 €)
6 2.12. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 3 3.6. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. 28.1. 3. 5 7.10. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. Madetta kelluntarenkaalla Suurkalakilpailu alkaa Ilmastonmuutoksen vaikutus kalakantoihin Ahvenenpilkkijän aakkoset Kuva: Jaana Vetikko. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 7.12. 2. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi 74 6 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LEHDET 2021 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 1 / 2021 ilmestyy 28.1. MAKSAMINEN 1. 2 25.3. KALASTONHOITOMAKSU 2020 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä 1 28.1. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. 4 12.8
TILAUKSET: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. 12 € kpl Värisee herkullisesti Kalankäsittelyn perusvälineistö. Laadukkaat välineet kalankäsittelyyn RICU Perkaa ja suomusta turvallisesti! ARCTIC LARGE Toimii erityisen hyvin ahvenelle, taimenelle ja kirjolohelle l Kahdessa koossa: 6 g ja 8 g SPINTUBE PIKE SVK Haukiperho SVK:n väreissä l Paino 23 g SPINTUBE PIKE Toimii erityisen hyvin tummissa humuksen värjäämissä vesissä l Paino 23 g Tällä värityksellä on tilillään useita suurhaukia! Tätä väriä ei hauki ole nähnyt missään! EUMERIN laadukkaat HEITTOPERHOT KOLME ÄSSÄÄ erityisesti kuhanja hauenpyytäjän hihaan KALAPIIKKI l fileointiin l siivutukseen l paloitteluun TEROITUSPUIKKO laadukas Viktorinox FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 16 cm terällä: FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 20 cm terällä 28 € 7 € Vapaa-ajankalastajan KAUPPA 12 € 12 € 6 € 22 € 24 € 32 € Vihreäsininen JESSE JR l savija humussameisiin vesiin Lilakultainen JESSE RT l valoisiin olosuhteisiin Punaoranssi JESSE MW l ärsykeväri moniin vesistöihin 12 € 12 € 12 € LEGENDAARINEN lusikkauistin JK-UISTIN Kevennetty lusikka, joka on suunniteltu erityisesti lohikalojen pyyntiin, toimii muillekkin petokaloille. Kolme eri väriä