Vapaa-ajan Kalastaja 6/2022

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 • 2022 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € 5,90 € Tarjous (norm. VINKKEJÄ pilkkiahkion tuunailuun. 9,90 €) ROSPUUTTOAJAN kalastusharrastuksia Maailmanmestarin ottiperhoja Kalapaikkana GUADELOUPE Näin vältät KALASTUSJUMIT Miksi kalat ovat siellä missä ovat
22 Miksi kalat ovat siellä missä ovat. 28 Näin vältät kalastusjumit 32 Tutkittua Uutta tietoa mateesta 34 Lukijalta 36 Uutuudet 38 Lääkärin määräyksestä Meriperhoja lämpimiin vesiin 40 Perhonurkka Maailmanmestarin ottiperhoja 50 Nuorten tärpit 56 Seurat esittelyssä Iisalmen Pilkkijät 58 Kalapaikkana Guadeloupe 65 Historian havinaa 66 Nuorttijoki 67 Neidenelva 70 Vuoden katukalastajat 72 Kilpailutuloksia VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 3. 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä JOULUKUU 2022 Sisällys 68 Kovia tuloksia Street fishingissä 8 Rospuuttoajan kalastusharrastuksia 48 Kalaherkut Joulun kalaherkut 20 Vinkkejä pilkkiahkion tuunailuun 42 Onnellisten kalastajien maa 46 Vavan varressa Ilona Leskinen 16 Mistä löytyy Saaristomeren ahven
050 576 3302. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 0400 946 968. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. K uv a: Ja an a V et ik ko . 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 32 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO . 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama
Kalastuskilpailuissa erityisen tärkeinä pidetään järjestelyiden tasapuolisuutta ja toimivuutta. Kilpailumatkat ovat pääosin kotimaan matkailua. Kainuussa Nuasjärvellä. Seuraaviksi nousivat onkikilpailut 14 prosentilla ja vetouistelukilpailut 13 prosentilla muun muassa heittokalastuskilpailujen jäädessä 7 prosenttiin. Jos taas olet kilpailujen konkari, houkuttele mukaan uusi kalastuksen harrastaja. Tutkimuksen mukaan kalastuskilpailijat arvostavat luontoa ja rauhaa, uusien asioiden kokemista, tietotaidon jakamista sekä kilpailun tuomaa jännitystä. Tässä uskon meidän vapaa-ajankalastajien seurojen ja piirien pärjäävän hyvin. Eikä ihme, sillä esimerkiksi pilkkikilpailussa saatetaan kulkea hangessa jopa toistakymmentä kilometriä kairaa ja muita varusteita kantaen sekä kairata kymmeniä reikiä välillä hyvinkin paksuun jäähän. Kaikki lajia harrastavat tietävät sen olevan mitä parhainta ja monipuolisinta liikuntaa. Kyselytutkimusta mainostettiin laajasti harrastuskalastajien somealustoilla ja siihen saatiin reilusti yli viisisataa osallistujaa. Itä-Suomen yliopisto tutki ensimmäistä kertaa maailmassa kalastuskilpailuihin osallistuneiden näkemyksiä ja motiiveja. Vielä kun sääennuste lupailee pakkasten toistaiseksi jatkuvan, saattavat pilkkijät hyvinkin päästä lempilajinsa pariin jo viikon parin päästä. Maassamme on pilkkikilpailuilla pitkät perinteet ja sitä tutkimuksen tuloskin tukee. Jos ne eivät ole ennestään tuttuja, lähde rohkeasti mukaan aistimaan kilpailun jännitystä ja luonnon rauhaa. Muistetaan kaikki kuitenkin pitää maltti päässä ja turvallisuus etusijalla, eikä rumenneta tilastoja. Kireitä siimoja ja kalaisaa joulua kaikille! SM-PILKKI järjestetään tulevana talvena 25.3. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 5. Pakkasta on viitisen astetta, lunta maassa pari senttiä ja mikä meitä harrastuskalastajia eniten viehättää, niin myös järvi on juuri saanut jääkannen. Nostetaan yhdessä nämä hienot perinnekisat esille. Peräti 54 prosenttia vastaajista nimesi pilkkikilpailut mieluisimmaksi kilpakalastusmuodokseen, vaikka moni harrastaa vuoden aikana useampaa kilpakalastusmuotoa. Kalastuskilpailumatkat tehdään yleensä yhdessä kavereiden kanssa (53 %), mutta 14 prosenttia vastaajista tekee ne tyypillisimmin kalastusseuran kanssa. Tutkimuksen painopiste oli kalastusmatkailun näkökulmassa. Kuva: Jaana Vetikko. Saattaapa sitä uusi kalakaverikin tarttua matkaan. Kalastuskilpailuihin osallistuvat kokevat niiden ylläpitävän sekä heidän henkistä että fyysistä terveyttään. Onhan meillä vuosikymmenten kokemus erilaisten kalastuskilpailujen järjestämisestä. Pääkirjoitus JOULUKUU 2022 JAANA VETIKKO ELÄMYKSIÄ, KUNTOA JA KAVEREITA PILKKIKILPAILUISTA Tätä kirjoittaessa eteläsavolaisen pikkujärven rannalla näyttää talvi vahvasti ottavan otettaan. Myös tässä seurakentällämme on paljon annettavaa. Ei vielä kestävää, vain sentin tai kaksi, mutta jäätä kuitenkin. Tulevana talvena järjestetään taas satoja pilkkikilpailuja. Mikä motivoi osallistujia ja millaisia elämyksiä kalastuskilpailuissa saadaan
Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta HEINOLA JÄÄPORAT ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! www.laxstrom.com LAXSTRÖM Muista Jääkairojen VAIHTOTERÄPALVELU! LAXSTRÖM JÄÄSAHAT Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä. Jääporat Made in Finland by O rig in al. JÄÄPORIEN tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat HEINOLA JÄÄPORIEN toimivuuden peruskivet
Olemme myös suurin luontoharrastajien porukka. Erityisesti asiana oli 2023 kalastonhoitomaksujen korotuksen ohjaaminen neuvontaan sekä harrastuksen vahvistamiseen. Tulevalle eduskuntakaudelle meidän pitää saada kirjauksia hallitusohjelmaan vapaa-ajankalastusta vahvistavista toimenpiteistä sekä kalakantojen vahvistamista tukevan rahoituksen lisäyksestä. Asialistalla ovat vahvasti olleet myös Tenon kalastusrajoitteet, jotka on ollut pakko toteuttaa lohikannan turvaamiseksi sekä Itämeren lohen kalastusrajoitukset, joissa niiden vaikutuksia vapaa-ajankalastukseen ja kalastusmatkailuun ei ole valitettavasti haluttu ottaa huomioon. Vapaa-ajankalastus pystyy kyllä tavoitteet toteuttamaan toimijoiden yhteistyöllä ja vapaaehtoisin toimin, ja tähän valiokuntakin kiinnittää huomiota. Aina on myös tärkeä muistuttaa ja pitää kaikin keinoin kiinni meidän jokamiehenoikeuksistamme. Edunvalvonnassa maaja metsätalousvaliokunnassa on tänä vuonna riittänyt töitä muun muassa eläinsuojelulain ja eläinten hyvinvointilain valmistelussa, sekä jätelaissa ja erityisesti SUP-direktiivissä, jossa tavoitteet ovat Pärskeitä SEPPO ESKELINEN Suomen Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja, kansanedustaja (sd) VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 7. Vapaa-ajankalastajat ovat iso, yli 1,5 miljoonan harrastajan joukkue, joka tuottaa suurimman osan pöytäämme tuotavasta kotimaisesta kalasta. Joltain osin kiistanalainen ennallistamisasetus on vesien hoidon ja virtaavien vesien kunnostuksen osalta positiivinen esitys kalastajien näkökulmasta. Positiivisia asioita kuitenkin ovat monet kalastusreittien ja virtaavien vesien kunnostushankkeet ympäri Suomea sekä kotimaisen kalankäytön edistämisohjelman edistyminen. Lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä koko vapaa-ajankalastusjoukkueelle sekä aktiivista toimintavuotta 2023 kaikille. Suurin pettymys on ollut tällä hallituskaudella hallitusohjelmaan kirjatun vapaa-ajankalastuksen strategian edistäminen, jonka toteuttaminen on jäänyt muutamien hankerahoitusten varaan. Toimintasuunnitelmaan vuodelle 2023 on tavoitteeksi asetettu viestinnän ja tiedotuksen lisääminen, jolla tuomme näkyvyyttämme entistä paremmin esille. Meillä on olemassa valtava potentiaali saada uusia toimijoita järjestöömme ja aluetoimintaan, jossa tehdään järjestömme perustyö hienon harrastuksemme parissa. KOHTI TOIMINTAVUOTTA 2023 hyvät, mutta aivan ylimitoitetut vapaa-ajankalastuksen osalta. K alastusvuosi 2022 on omalta osaltani paketissa ja vene on nostettu talviteloilleen. Olemme tavanneet myös tuoreeltaan maaja metsätalousministeri Kurvisen, jolle esittelimme toimintaamme. Lisäksi esillä oli hyvin etenemässä oleva virikesetelin käytön laajentaminen luontoharrastuksiin. Edunvalvonnassa on erityisesti riittänyt työtä ja toiminnanjohtajamme Olli Saari on meidät puheenjohtajat pitänyt virkeinä. Muistona Höytiäisen hienot kuhasaalit upeissa kesäilloissa ja mökkijärven syksyn viimeiset siianja muikunpyyntireissut. Lisäksi merkittävät lisäpanostukset luontopalveluihin ovat näkyneet maakunnissamme ja ilahduttavaa on ollut laajasti koronan myötä liikkeelle lähteneen kotimaisen luontomatkailubuumin kasvu. Havaintona kesästä oli, että harrastajia riittää ja keskusteluissa olivat pääosin kalakantojen tilanne ja vapaasti virtaavien vesien tulevaisuuden hankkeet sekä tämän hienon harrastuksen perinnön siirtäminen nuorille kalastajan aluille
Tärkeäksi valintakriteeriksi muodostui lisäksi, ettei rannalla ollut asutusta ja että autolla pääsi melko lähelle. Tässä muutamia rospuuttoajan kokemuksia. Talvella metsäuraa tuskin aurattaisiin, mutta vielä ei lumi muodostanut ongelmaa. Nyt ei vaaraa ollut, joskin jään paksuus vaihteli yllättävän paljon. ROSPUUTTOAJAN kalastusharrastuksia Syksyn ja alkutalven rospuuttoajat koettelevat kalastuksen harrastajan hermoja, elleivät peräti mielenterveyttä. Sen verran sitä oli kuitenkin ajouralle tupruttanut, että pahimmat piilomontut kätkeytyivät kuskin katseilta ja kerran pari auton pohja rumahti keskikumpareeseen pahan kuuloisesti. KALASTUS NYKYÄÄN kunnon jääkausi alkaa monesti vasta lopputalvesta. Veneet on vetäisty telakalle, mutta pilkille ei vielä pääse. Ja kun näin onnellisesti tapahtui, oli tietysti lähdettävä pilkille. Jonkinlaista siiman oikomista pitää päästä harrastamaan ainakin kerran viikossa, oli vuodenaika mikä hyvänsä. Kalakaverini Heikki oli käynyt siellä heittovälineineen kesällä ja saanut kohtuullisen kokoisia ahvenia. Oma kalastusharrastukseni ei kuitenkaan ole säistä kiinni. Etelä-Suomen pikkujärvet saivat muutaman kipakan pakkaspäivän ansiosta ylleen mitenkuten kantavan jääpeitteen. Minimivarustus on jäänaskalit kaulalle, mutta jos omistaa pelastautumispuvun, sellainen kannattaa myös ylle kiskaista. AIKAISILLA JÄILLÄ Yleisen elämänkokemuksen mukaan pilkkikaudesta, ainakin sen alkupuoliskosta, tulee sitä parempi, mitä aikaisemmin jäät saapuvat. Ihannetilanne suurin piirtein toteutui marraskuun alussa 2019. Voipahan sitten humpsahtaa melko turvallisin mielin. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN N ykyajalle tyypillisesti marrasja joulukuu tarjoavat pahimmanlaatuista hermopeliä säidenhaltijan taholta. JÄÄNASKALIT KAULALLE Ohuille jäille mentäessä on tietysti syytä varustautua asianmukaisesti. Ahvenensinteistä lohenvonkaleisiin 8 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hetken saattaa näyttää hyvältä, kun varhainen pakkasjakso kääräisee pienimmät vesistöt jääpeitteeseen. ALKUTALVEN rospuuttoajat koettelevat kalastajan kärsivällisyyttä. Sitten kuitenkin taas lauhtuu ja vuoden toinen jäidenlähtö on tosiasia. Me otimme suunnaksi Aittolammi-nimisen lampareen Tampereen Teiskossa. Kunnon jääkausi alkaa kenties vasta kaukana seuraavan vuoden puolella. Silloin vesimassa jää kuoren alle tavallista lämpöisemmäksi, mikä vaikuttaa kalojen aktiivisuuteen myönteisesti. Riittävästi joka tapauksessa. Tai ehkä pääsee, jos viitsii matkustaa tarpeeksi pohjoiseen tai tyytyy nopeimmin jäätyviin pienvesiin. Varsinkin, jos vesi jäätyy ennen möyryäviä myrskyjä. Etelärannalla sitä oli kymmenkunta senttiä, pohjoisrannalla ohuimmillaan vain viisi. Sellaisia olisi hieno nostella myös pilkillä, haaveilimme
VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 9. JÄÄNASKALIT kaulalla on minimivarustus ohuille jäille. Valitettavasti nämä jäät eivät vielä pysyneet. NYKYÄÄN kunnon jääkausi alkaa monesti vasta lopputalvesta. PILKKIKAUDESTA tulee parempi, jos vesi jäätyy ennen möyryäviä myrskyjä. AITTOLAMMI 8. marraskuuta
TAMPEREEN YMPÄRISTÖSSÄ OLI PARISEN KYMMENTÄ VUOTTA SITTEN RUNSAASTI KIRJOLOHILAMPIA. MONET kirrelammet saavat talvisesongin alkajaisiksi kalatäydennystä tankkiautosta. Entäpä ne haaveiden isomukset. . JUNKKARINJÄRVI on luovuttanut Konttisen Timolle nätin joulukalan. Sijainti: Ylöjärven Kurussa, Parkkuun kylältä nelisen kilometriä etelään Aariantien varrella. Luvat: 15 €/vrk. Ostettavissa osoitteessa kalapassi.fi. Pienille istarilammille jäät tulevat isoja vesiä aikaisemmin ja kirret ovat rospuuttoajan kalastustauon ansiosta tavallista ärhäkämpiä. Mutta olihan syöntiä, kuten varhainen jäätyminen antoi odottaakin! KIRREPILKILLÄ JUNKKARINJÄRVELLÄ Kirjolohen pilkintä kuuluu myös oleellisesti ensijäiden ajan puuhasteluihin. Ahvenet löytyvätkin helposti noin 2-3 metrin vedestä ja iskevät mormyskaan lähes silmittömästi. . Maksimisyvyys 10 m. Tamperetta lähin yhä toimiva kirjolohen pilkkipaikka lienee Kurun Junkkarinjärvi Junkkarinjärvi . Myös tilille: Parkkuun kalastuskunta, FI30 5190 0520 0130 03, mainittava kalastajan nimi ja kalastuspäivä. mään, joten syönnin puutteesta saamattomuutemme ei johtunut. Kaiken lisäksi useimmat kohteet saavat talvisesongin alkajaisiksi kalatäydennystä tankkiauton tuomana. Rajoituksia: 3 lohikalaa/vrk. . Luonne: Kirkasvetinen, pääosin metsien ympäröimä pikkujärvi, pituus 550 m ja suurin leveys 230 m. Mutta saman tien, kun pilkki solahtaa alakertaan, ruutu sumenee ahvenkaiuista ja vavan kärki alkaa topakasti tanssia. Sallittu 2 ootto-onkea ja käsionki. Kun poraa uuden reiän ja tiputtaa kaikuluotaimen anturin avantoon, ruutu on aluksi aivan tyhjä. . Muutaman kerran pilkkiä raapaistaan rumasti, mutta kuten niin usein isojen kanssa, saaliiksi ei jää muuta kuin harmitus. Ne kaksi, joista kyttäämisen jälkeen kaikuhavainnon saan, onnistun myös pilkki. . Kalastuskausi: 1.12.–30.4. JUNKKARINJÄRVELLÄ ei sää pahemmin hemmotellut. . AITTOLAMMILLA ahvenet löytyivät pohjoisrannan tuntumasta. Siikakin mahdollinen. ” SILMITÖNTÄ SYÖNTIÄ Aloitamme pilkkimisen pohjoisrannan tuntumasta, paikasta, josta Heikin mukaan oli kesällä parhaiten napannut. Kun vaihdamme lammen eteläeli varjorannalle, tilanne muuttuu tyystin. Istutuskalana kirjolohi, muuta saalista lähinnä ahven, särki ja hauki. 040 500 1203 Junkkarinjärvi 10 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Istukkaiden hinnan kallistuminen, kohteiden tuottamattomuus, hoitamisen vaiva, ja ehkä yleinen pilkkiharrastuksen hiipuminenkin ovat ilmiön taustalla. Tuntuu, että sinttejä olisi saanut suoltaa määrättömästi, jos olisi viitsinyt. Lisätietoja: Heikki Lamminpää, puh. Kotikaupunkini Tampereen ympäristössä oli vielä parisenkymmentä vuotta sitten kirjolohilampia runsaasti, mutta aikain saatossa on kato käynyt. Vaikka syvyys, pohjan ja rannan muodot ynnä muut ominaisuudet vaikuttavat lähes identtisiltä vastarantaan verrattuna, ahvenet puuttuvat. Eikä ahvenia löydy myöskään syvemmältä, vaan tuo pari kolme metriä on kalojen tarkka oleskelusyvyys. Ja sama homma kaikissa avannoissa
Ne ovatkin lähes poikkeuksetta tummia kutuasuisia, joiden harmaa ja löysä liha ei hääviä raaka-ainetta kotikeittiössä olisikaan. VIISI LOHTA REILUSSA TUNNISSA Poikkesimme kalakaverini Janne Koivusen kanssa Korkeakosken laiturilla marraskuiVAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 11. ISO OSA KALOISTA JÄÄ KALASTAJIEN ULOTTUVILLE PADON ALLE. Jäätä on juuri sen verran, ettei tarvitse joka askelta jännittää. LOHEN OSALTA PUHTAASTI PYYDYSTÄ JA PÄÄSTÄ -KALASTUSTA Syyspyynti Korkkarilla on puhtaasti pyydä ja päästä -kalastusta, mitä lohiin tulee. Muut pitää laskea viipymättä takaisin. Yksi niistä, vain noin puolentoista metrin rantaveteen viritetty, antaa päivän mittaan kolme kirjolohta, aktiivionget kaikkine herkkuineen eivät tärppiäkään. Olisiko ollut niin, että kirjolohet väistivät päittensä päällä käpsehtiviä pilkkijöitä ja iskivät oottoihin, jotka narrasivat kaloja rauhassa etäämmällä. KYMIJOEN Korkeakoskelta on mahdollisuus napata yli kymmenkiloinen lohi. Vaikka kalat pääsevät kiipeämään voimalan ohitse kalaportaita pitJOSTAIN syystä ootto-onget ovat toisinaan aivan ylivertaisia kirrepyydyksiä aktiivipilkkeihin verrattuna. Turvallisuuden tunnetta lisää sekin, että vanhoja, päivän parin ikäisiä reikiä on kannessa runsaasti. Sitä paitsi kylmän veden aikaan lohet selviävät vapauttamisesta hyvin. Talvesta hengissä selviäviä punalihaisia voi käydä avovesiaikaan narraamassa normaalin kalastonhoitomaksun turvin. Tarjolla saattaa olla päivä, jonka muistaa pitkään. Vastikään istutettuja. Ilmaiseksikin, jos ikäedellytykset täyttyvät tai tyytyy mato-onkimiseen. KURUN Junkkarinjärvi on Tamperetta lähin yhä toimiva kirjolohen pilkkipaikka. LOHIJAHTIIN KORKEAKOSKELLE Jos tuntuu siltä, ettei ahvenensinttien narraaminen oikein sytytä, eikä kirren pilkkiminenkään tunnu omalta jutulta, kannattaa ehkä harkita reissua Kymijoen Korkeakoskelle. Samalla ne altistavat itsensä kalastajien kavalille houkutuksille. ” kin, ilmeisen iso osa niistä jää pörräämään padon alle ymmärtämättä vapaataipaleen mahdollisuutta. Parkkuun kylältä nelisen kilometriä etelään. Hiukan tosin huolestuttaa se, ettei yhdenkään vanhan avannon liepeillä näy saaliin saamisesta kieliviä veriläiskiä. Ja toisinkin päin vaaka välillä kallistuu. Kukapa noista tietää. Eipä olisi veriläiskiä meiltäkään jäälle jäänyt, ellei mukana olisi ollut muutamaa ootto-onkea sateenkaaren värisine tahnapalleroineen. Kalaa jään alla pitäisi kuitenkin isäntämme Timo Konttisen mukaan olla parinsadan kilon edestä. Kutukalojen ”kiusaaminen” onkin yksi syy siihen, miksi monet suhtautuvat Korkeakosken syyslohestukseen nihkeästi. Korkkarin 300-metrinen heittolaituri on rakennettu välittömästi Korkeakosken voimalan alapuolelle. Nimenomaan pilkkipaikka, sillä kesäistutuksia järveen ei tehdä. OOTTO-ONGEN PÄIVÄ Saavumme paikalle pimeänharmaana, vettä ja räntää ripeksivänä joulukuun alun päivänä. Paikka, jossa jopa yli kymppikiloisen vonkaleen saattaa saada kohtalaisella todennäköisyydellä siimansa päähän jumppaamaan, vieläpä mukavasti laiturilta heittäen. Sen sijaan kirkkaan rasvaevättömän taimenen saa ottaa ruoaksi, mikäli pituus ylittää 60 senttiä. Toisaalta tiedetään, että poikastuotto tässä haarassa on käytännössä olematon, vaikka lohet sinne mätinsä laskevatkin, joten kalakannalle ei pyynti aiheuta juurikaan vahinkoa. Korkeakoski on kalapaikka, jota jotkut eivät voi sietää, mutta joka on toisille kalaparatiisi vailla vertaa
Rajoitukset: Kalastuksessa on lukuisia rajoituksia ja sääntöjä liittyen kalastusmenetelmiin, vieheisiin, kalojen ottamiseen jne. Luvat: 15 €/6 h, 20 €/12 h, alle 18-vuotiaat 8 ja 10 €. 12 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lisätietoja lohikeskuskotka.fi. Ensi töikseni kysyn tietysti kuulumisia lohirintamalta: ”Viisi on käynyt haavissa, suunnilleen saman verran karannut ja muutama tärppi päälle.” Siis häh, viisi lohta reilussa tunnissa. Yläosassa kalastusta hankaloittava matalikko laiturin edustalla, alaosalla syvyys tasaisempi. Janne oli tullut paikalle jo aamukahdeksalta, kun itse könyän laiturille yhdeksän jälkeen. Sää oli vuodenaikaan nähden syksyisen harmaa. Korkeakoski Korkeakosken heittolaituri . Keskipaino kuuden, seitsemän kilon tietämissä. Ja mikä ehkä yllättävintä, laiturilla ei ollut meidän ja muutaman siianonkijan lisäksi ketään muuta. Muutama lämpöaste, umpipilvistä, kevyttä sateentihkua silloin tällöin. . Mikä tärkeintä, joen virtaus vaikutti kelvolliselta, ei liian vuolaalta muttei heikoltakaan. Kalastuskausi: Koko vuosi tietyin rajoituksin. Heittouoman leveys 20-80 m, syvyys keskimäärin 2-3 m. Luonne: 300 m pitkä, rantaa myötäilevä kaiteellinen laituri. LOHEN väsytys on käynnissä heittolaiturin alapäässä. . Kyllä, keltaiseen River Bug -putkiperhoon olivat kuulemma ottaneet todella ärhäkkäästi. sena päivänä vuonna 2020. Pitkä, jämäkkä lohivapa ja vahva kuitusiima ovat pelivälineitä täällä. . Lohen nousu alkaa yleensä kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa, mutta kalan saamisen mahdollisuus paras syksyllä vesien viilennyttyä. Vesikin oli siedettävän kirkasta. Sijainti: Kymijoen alajuoksulla Kotkan Karhulassa, välittömästi Korkeakosken voimalan alapuolella. . Olosuhteet saaliin saamiselle olivat siis otolliset. KORKEAKOSKELLA on 300 metriä pitkä rantaa myötäileva heittolaituri. Myynti netissä lohikeskuskotka.fi. SYYSPYYNTI Korkeakoskella on puhtaasti pyydä ja päästä -kalastusta
Muutaman minuutin nahistelun jälkeen haaviin solahtaa noin seitsemänkiloinen, mätinsä jo joen pohjalle viskonut naaras. Itse sidottu putkiperho ei montaakaan roposta maksa. Kotisivujen kautta on mahdollista tilata vaikkapa räätälöityjä perhonsidonnan aloituspaketteja, jotka voidaan kasata vastaamaan aloittelijan tarpeita kustannustehokkaasti”, Repo lupaa. Kysymyksessä on oululaisen Juhani Revon kehittämä sidontamenetelmä, jonka oleellisena osana ovat pienet muoviset tai messinkiset sidontaholkit. Toki pitää henkiRIVER Bug -putkiperhoja syntyy näistä tarvikkeista. Kun siipikarvat sidotaan putken päähän kiinnitetyn holkin ”kauluksen” juurelle, ne asettuvat automaattisesti irti rungosta. PUTKIPERHO on Korkeakoskella ylivoimaisesti suosituin pyyntipeli. Silti syntyy ottikoneita simppeleillä, edullisilla materiaaleilla”, Juhani kertoo. Koukku pihdeillä irti huulesta ja kala nopeasti kotiinsa. Enkä edes ehdi saada omaa vapaani heittokuntoon, kun Janne vääntää jo kuudennen lohensa kanssa. Se taas antaa sidokselle pöyheämmän muodon ja enemmän eloa vedessä. Koska viehettä pitää uittaa aivan pohjan tuntumassa, materiaalitappioita syntyy maapallotärppien muodossa helposti. Lohivaappujen kanssa ainoa mahdollisuus on heittää niitä puntin kera, mutta painavahkon lusikan saa sopivasti vajottamalla ja siimaa lypsämällä uppoamaan riittävästi sellaisenaankin. PUNTTIKALASTUS SUOSITTUA KORKKARILLA Painon avulla heitettävä putkiperho on Korkeakoskella ylivoimaisesti suosituin pyyntipeli johtuen paitsi sen tehokkuudesta myös edullisuudesta. Ottiperhoja VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 13. Myös lusikat ja vaaput ovat toki käypäisiä vieheitä, kunhan ne saa kulkemaan pohjan lähellä. ”RiverBug -putkiperhonsidontatarvikkeita myydään hyvin varustelluissa kalastustarvikeliikkeissä ja RiverBug Outlet -verkkokaupassa. Varmuuden vuoksi firman nettisivuilta löytyy lukuisia opastusvideoita erilaisille perhoille. Ottipelejä karvoista Jos vieheen toimivuutta voi yhtään arvioida sen nettisivuille taltioidun saalispalautteen perusteella, River Bug -putkiperhot (riverbug.fi) sijoittuisivat varmasti tiukimpaan kärkikahinaan. LUSIKAT ja puntilliset vaaput ovat myös käypäisiä vieheitä. Vasemmalla kaksi valmista sidosta. ”Näiden idea on lähtenyt siitä, että sidonta olisi nopsaa ja vaivatonta kaikentasoisille sitojille
0,44-millinen Sufix Invisiline -fluorihiilisiima on mennyt poikki! Olisi ollut todella mielenkiintoista tietää, mikä peto siiman päässä mellasti ja mikä sai 14,6 kilon vetolujuutta lupaavan tapsisiiman katkeamaan. Painoa on siiman päässä valtavan tuntuisesti. Ei harmita ollenkaan, kun (harvinaista kyllä) tietää, ettei tämä tärppi jää päivän viimeiseksi. Lainaan Jannelta pinkin väristä River Bugia, pujotan 30-grammaisen lyijypainon suoraan kiinni pääsiimaan viitsimättä askarrella kummempia sivutapseja, ja sinkoan pyydyksen lähelle vastarantaa. Yllättävän kirkas noin nelikiloinen, liekö peräti myöhäisnousija. Lusikkaan ottaa selvästi nihkeämmin, mutta saan minäkin tärppejä sekä toisen lohen haaviin saakka. Ei ihan jokapäiväinen tulos edes Korkeakoskella. Kolme lohta vartissa, kyllä perho pelittää! MIKÄ SE OLI. Pian räväyttää ensimmäinen kala kiinni, tekee lyhyen syöksyn ja irtoaa. Tosissaan sai vapaa vääntää tämänkin kanssa. Kutuasuisen koukkuleuan paino lienee ollut lähellä kymmentä kiloa nousukuntoisena, nyt ehkä pari vähemmän. Soittelen myöhemmin ja kuulen, että päivän lohisaldo oli noussut miehellä kahteenkymmeneen. Jannen heittäessä laiturin yläosaa hakeudun alaosalle, joka on saanut olla ainakin tämän aamun ajan korkkaamatta. Vajotus pohjalle, vapa 45 astetta pystyyn, pientä uittonypytystä, tarkkaa siiman seurantaa virran siirtäessä pakettia kohti omaa rantaa. KORKEAKOSKEN laiturilla on isoja haaveja ”talon puolesta”. pa on mutkalla ehtimiseen. KORKEAKOSKELLA näkee kalastaa myös yöllä, siitä pitää huolen ympäröivä keinovalaistus. Viimeinen konsti tällaisessa tapauksessa on kietoa siima haalarihihan ympärille ja vetää perho väkisin irti, tai katkaista siima. Tappovetoa tehdessäni pohja ryhtyy äkkiä elämään. ” 14 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sama toistuu melkein heti seuraavilla heitoilla. LAITURIN YLÄOSASSA ON POHJAPENGER, JOHON VIEHEET JÄÄVÄT HELPOSTI KIINNI. Jälleen peruskokoinen 6-7-kiloinen. Päivän loppuhetkille mahtuu vielä klassinen ”pohjatärppi vaihtui kalaksi” -kokemus. Raskas rauta, jonka oletan saavani ottisyvyyksiin suuremmitta ongelmitta. Väliin toki mahtuu lyhyehköjä hiljaisia jaksoja, kunnes taas jokin saa lohet aktivoitumaan ja varsinkin Jannen vaTÄMÄ koukkuleuka ei voinut vastustaa putkiperhon viettelystä. Lopetan pyynnin kello 14 maissa Jannen jäädessä vielä heittämään. KYLLÄ PERHO PELITTÄÄ Päivän loppupuolella päätän vielä testata, onko perho tosiaan niin paljon lusikkaa tehokkaampi kuin tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet, vai miehessäkö vika. Kala juroo syvällä pohjan syövereissä osoittamatta minkäänlaisia merkkejä väsymisestä, vaikka jännitän vapaa äärimmilleen. Ja vielä kolmannenkin kerran. sesti varautua siihen, ettei vieherasia paina paluumatkalla ihan yhtä paljon kuin tänne tullessa. Päivä etenee sangen tapahtumarikkaissa merkeissä. Mutta tällaista on kalastus, ei tainnut olla ihan ensimmäinen kerta, kun iso karkaa. Leikkiä jatkuu kymmenisen minuuttia, kunnes vapa äkkiä oikenee. Paketin ylöskelaaminen pitää aloittaa ajoissa, sillä laiturin yläosassa on paha pohjapenger, johon vieheet jäävät herkästi kiinni liikaa ahnehdittaessa. ALOITAN KALASTUKSEN LUSIKALLA Itse aloitan kalastuksen lusikalla mallia Paravan Salamander. Toisella heitolla lohi jysäyttää kiinni ja makaa muutaman minuutin päästä haavissa. Seuraava kontakti noin puolen tunnin päästä tulee jo ylös asti. Tunnen perhon jäävän pohjaan, rytkytän sitä vavalla saamatta irtoamaan
Ei ennakkovarauksia. (418,00) 299 00 YHTEISHINTAAN Suunniteltu akkuporakonekairaksi. 299,00 Mora Ice Bee Cordless 150 mm JÄÄKAIRA adapterilla SKIL 3071 AKKUPORAKONE Hiiliharjaton, korkeavääntöinen 55-05788 70-03383 Ylös, ulos ja pilkille! Tarjous voimassa 1.12.2022–31.1.2023 tai niin kauan kuin tuotteita tarjousaikana riittää. 119,00 Korkean vääntönsä ja lisäkahvan ansiosta ihanteellinen raskaampiinkin töihin. • Jännite 20 V Max • 2 kpl 20 V Max 5,0 Ah akkuja • Pikalaturi • Kangaslaukku Norm. • 150 mm / 6” • Kierre 400 mm • Paino 1,6 kg • Mora Ice 18 mm -sovitin laipalla • Valmistettu Suomessa Norm
Viime vuosituhannen puolella saaliit saattoivat olla niin suuria, että potkukelkat hajosivat saalista kuljetettaessa. Mukavia paistinkaloja tulee saaliiksi reheviltä lahtivesiltä. VAIKKA ahvenen elinpiiri on muuttunut, niin perinteiset pilkkivälineet toimivat edelleen. PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN Mistä löytyy SAARISTOMEREN AHVEN. 16 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Selkäpaikkoja kokeilemassa Lähes kaikki pilkkijät ovat kuulleet tarinoita pakkapilkinnän hurjista vuosikymmenistä
Vesi oli laskenut viimeisen vuorokauden aikana noin 25 senttiä, mutta muutoin olosuhteet olivat mitä parhaimmat hyvään kalastukseen. Yleisimmin kuulee syytettävän merimetsoja sekä hylkeitä, mutta myös meressä tapahtuneita muutoksia, kuten rehevöitymistä sekä katkojen ja muiden vesihyönteisten häviämistä. Parin viime vuoden aikana on kuulunut huhuja, että pilkkijät olisivat saaneet ahvenia jälleen hieman ulompaa, jopa takavuosien pilkkipaikoilta eli selkämatalikoilta. Parin kylmän ja paksujäisen talven aikana kaloja saatiin saaliksi aivan rantamatalien reunoista, jopa vain polvisyvyisestä vedestä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 17. ONKO AHVEN PALAAMASSA SELKÄVESILLE. Vettä matalikoilla oli 3-5 metriä ja ympärillä muutama metri enemmän, ja syvimmillään noin 14 metriä. Kalareissun suuntasin tutuille apajille Taivassalo-Kustavi-akselille. Kunnon ”wanhan ajan” pilkkipaikka oli siis kyseessä. Vastaavia saaliita ei ole Saaristomereltä sen koommin kuulunut, vaikka ahventa saaliiksi edelleen riittääkin, kun vain tunnistaa tämän päivän kalapaikat. Vuosituhannen vaihteessa tapahtui jotain mystistä ahventen siirtyessä kohti matalia rantoja. AHVENTEN ELINPIIRIT MUUTTUIVAT Ahvenen elinpiiri on Saaristomerellä muuttunut suuresti viimeisten vuosikymmenten aikana. Pudotin pilkin veteen tukevan ahventärpin toivossa, mutta toivottua vastapeluria ei kuulunut. Pakkapilkinnän kultaisina vuosikymmeninä saalispussit täyttyivät suurten merenselkien matalikoilta, joissa pilkin näki vielä usean metrin syvyydestä. Aamun ensimmäiset reiät kairattiin etelään aukeavan suurehkon merenselän keskellä sijaitseville selkäpakoille. Muutaman tyhjän reiän jälkeen kysyin lähistöllä pilkkivältä kaveriltani, mitä kaikuluotain kertoo kalatilanNYKYISIN monella pilkkijällä on käytössä kaikuluotain, akkukaira ja paljon muuta välineistöä. Pilkkiahkiossa kulkee mukavasti suurempikin määrä kalustoa. Vaikka tapahtuneesta ahvenen käyttäytymisen muuttumisesta on kirjoitettu paljon, ja käyty lukemattomia keskusteluita, niin kukaan ei ole vedenpitävästi pystynyt osoittamaan, mistä muutos johtui. Lähdin vuoden 2022 keväällä kokeilemaan, mistä ahventa löytyy. Tämän jälkeen pilkkijät ovat suunnanneet kalareissunsa saven samentamille virta-alueille tai matalimpiin lahtiin, joissa on runsasta vesikasvustoa. K alastusta leimasi se, että rohkeimmat seikkailivat seitinohuella jäällä pelastautumispukujen kanssa, koska runsaimmat saaliit olivat tarjolla ensimmäisille pilkkijöille. Muutos tapahtui samaan aikaan niin laajalla alueella, että on vaikea kuvitella muutoksen johtuneen pedoista, jotka eivät ole talviaikaan edes kykeneviä saalistamaan ahvenia jääpeitteen takia. Maaliskuun yhdeksäs päivä valkeni leudossa, pilvipoutaisessa ja mietotuulisessa kelissä
Lisäksi kävelymatkat pilkkipaikoille ovat kohtuullisen lyhyet ja rannanläheisyys tuo myös mukavasti sääsuojaa. Pyysin saaristossa asuvaa kollegaani käymään veneellä viistokaikuluotaimen kera kokeilemassa kalastusta selkäpakoilla. Vaikka parin testireissun perusteella onkin vaikea tehdä suurempia johtopäätöksiä, niin vaikuttaa sille, että ahven ei ole ainakaan vielä merkittävissä määrin palannut Saaristomerellä selkäpakoille. SYKSYN JIGIREISSU Keväisellä pilkkireissulla jäät olivat ennättäneet osin niin heikoiksi, että aivan legendaarisimmille ahvenpakoille ei ollut enää asiaa. Kaikuluotainkin vahvisti paikalla olevan silakkaparven, mutta ahvenet loistivat poissaolollaan. HAUSKOINA yllätyksinä pilkkireissulla tasapainoon iskivät sekä silakka että lahna. Paksu jää ja harvassa olevat kalat aiheuttivat sen, että reikien kairaaminen oli sangen työlästä. KANNATTAAKO PAKKAPILKINTÄÄ KAIVATA. Paria pientä kalapiirtoa lukuun ottamatta tyhjää näytti. Kalan tai pari saattoi saada reiästä, mutta runsaasti sai pilkkiä myös tyhjää. Tämän jälkeen saaliit nopeasti pienenivät ja suosituimmilla kalapaikoilla saalis käytännössä pilkittiin pyrstöttömiin. Pari suurempaakin ahventa iski pilkkiin, suurimman painaessa 615 grammaa. Saaristomeri tarjoaa edelleen erittäin mukavaa ahvenenkalastusta. Pakkapilkinnän aikoina saaliit saattoivat olla kymmeniä kiloja ahventa kalastajaa kohden, jos pääsi ensimmäisillä pilkkijäillä korkkaamaan kalapaikan. Saadut ahvenet olivat pääosin 50-300 gramman väliltä. Iltapäivän edetessä saalista kertyi siihen malliin, että molemmille pilkkijöille tuli saaliiksi mukavat paistinkalat. Kyseessä oli matalahko meren sisälahti, jossa pohjassa sekä rannoilla oli vesikasvustoa. Taivassalon Omenasaaren eteläpuoliset pakat olivat testireissulla täysin tyhjiä. 18 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Harva pilkkijä vapautti suurkaloja tai lopetti kalastusta pakin täyttyessä. Ahvenia oli paikalla, mutta mistään parvisyönnistä ei ollut kyse. Onneksi perinteisen vääntökairan lisäksi käytössä oli akkukaira. Silakka tuli saaliiksi karun selkäveden ääreltä ja lahna elinpiirilleen tutummalta rehevältä lahtivedeltä. Hento tärppi kertoi kalan ottaneen tasapainoon ja yllätyksekseni saaliina oli silakka. Ensimmäistäkään ahventa ei tullut jigaamalla 4-5 metrin pakoilta. Ajankohta osui viileän veden aikaan vuoden 2022 lokakuun puoliväliin, jolloin ahvenparvien pitäisi kerääntyä samoille alueille, mistä ne löytyvät alkutalvestakin. Myös luotain kertoi matalikkojen olevan kalattomia. Pilkittyämme pari selkäpakkaa olimme tyhjin saalispussein päätyneet uloimmalle matalikolle. Ahvenia löytyi jigaamalla pohjoisemmasta lähempää Mynälahden suuta, mutta sielläkin kalat löytyivät syvemmästä vedestä, ja hieman rehevämmältä alueelta. ILTAPÄIVÄLLÄ KALASTUSTA MATALASSA MERENLAHDESSA Iltapäivällä päätimme kokeilla kalastusta nykyisin suositumman tyyppisellä kalapaikalla. Ensimmäiset reiät kertoivat heti pelin hengen. Sen sijaan paistinkalat osaava pilkkijä Saaristomereltä saa narrattua ja välillä siiman päähän osuu suurahvenkin. Ajan kuva oli tuolloin, että saalista otettiin käytännössä sen verran kuin vain saatiin. teesta. Pilkkeinä käytimme tasapainoja, morreja ja tapsipilkkejä syötitettynä kärpäsentoukilla. Rannan läheltä saadun parin pienen ahventirrin lisäksi muuta saalista ei kuulunut. Nykyisessä tilanteessa harvoin kuulee enää kehuja kymmenien kilojen mahtisaaliista, kun kalat ovat levittäytyneet laajemmille alueille. Matala merenlahti tarjosi yllätyksen, kun saaliiksi tuli 1,6 kilon painoinen lahna
”Ensimmäinen rohmutokkohavainto Suomesta tehtiin kansalaishavaintona. Kalastukselle nämä kosket aukeavat taas 1.5.2024. Laji on kotoisin Koillis-Kiinan, Korean niemimaan pohjoisilta ja Venäjän Kaukoidän alueilta. Rohmutokkoja löydettiin viime kesän lopulla Varsinais-Suomesta lammesta, johon se on päätynyt ihmisen tahallaan levittämänä. Mahdollisista havainnoista on hyvä ilmoittaa Luonnonvarakeskuksen vieraslajit.fi -sivustolla ja liittää mukaan valokuva lajista”, sanoo Luken erikoistutkija Sanna Kuningas. RAUHOITUS VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 19. Kansalaishavainnoilla on tärkeä rooli vieraslajien torjunnassa. Aiemmat Suomea lähimmät havainnot rohmutokoista oli tehty Virosta sekä Suomenlahden itäosista Venäjän puolelta. Tämän jälkeen laji on levinnyt voimakkaasti Euroopassa. Kalastajan verkkokauppa WWW.RIALINNA.FI Täydellinen RIALINNA ISMETE -täkyongintasetti Patu ismete -vapa BADGER 150-7 Professional Kit Badger-kynäruiskut • Made in USA Laaja valikoima vieheidenvalmistustarvikkeita! Rialinna Liuku 2.0 liukupilkkisarja MESTAREIDEN VALINTA JO VUOSIEN AJAN! Rialinna-pilkit – toimitus € ennakkomaksulla! 65 ,8 ,Juurus 6,5 cm Nilakka 5 cm Syväri 6 cm Viima 5 cm Viima 6,5 cm Viima 8,5 cm Nilakka 6,5 cm Pystypilkit Harjus • Juurus • Viima • Pyry • Nilakka 129 ,KONNEVEDEN koskille tulossa kiertävä vuosirauhoitus Kalastuspaineen alentamiseksi yksi Keski-Suomessa sijaitsevan Konneveden kosket -kalastuskohteen koskista tullaan jatkossa vuosittain pitämään kalastukselta kokonaan suljettuna. Se on tehokas saalistaja, joka voi olla erityisen haitallinen samassa vesistössä eläville sammakkoeläimille. Lisätietoja sähköpostilla jani@konnevedenkosket.fi tai uudesta palvelunumerosta 044 239 8874 sekä nettisivuilta konnevedenkosket.fi. Rauhoituksen aikana kohteilla tehtävillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan kalaston tilaa. ROHMUTOKKO on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 sentin mittaiseksi. Vuonna 2023 kalastukselta suljettuja ovat Taikinainen ja Karinkoski. Rohmutokko elää erityisesti pienvesissä, kuten lammissa ja järvissä. Lisäksi Karinkoski ja Taikinainen tulevat olemaan jatkossa samaa lupakokonaisuutta. Kuva: Sanna Kuningas/Luke. Rohmutokko ei ole vaaraksi ihmiselle, mutta se uhkaa alkuperäistä vesilajistoamme. Konneveden Koskien uutena jälleenmyyjänä aloittaa kaudesta 2023 alkaen Konnevesi Travel Oy yrittäjinään Jani ja Titta Himanko. Rohmutokko sietää hankaliakin elinolosuhteita, kuten esimerkiksi reheviä ja vähähappisia vesiä, ja sillä on lisäksi suuri lisääntymispotentiaali. Myös valvontaa koskilla tehostetaan lieveilmiöiden ehkäisemiseksi. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:ssa, ja sen leviäminen on estettävä. Sen maahantuonti, hallussapito ja ympäristöön päästäminen on laitonta. Vuonna 2024 kalastukselta suljettavaa kohdetta ei olla vielä päätetty. ROHMUTOKKO ROHMUTOKKOA löytyi ensimmäistä kertaa Suomesta – rikollisesti tahallaan levitettynä Haitallisesta vieraslajikalasta rohmutokosta (Perccottus glenii ) on tehty ensimmäinen havainto Suomesta. Ihminen on levittänyt sitä uusille alueille Venäjälle ja aina Keski-Eurooppaan asti. Rohmutokko kilpailee elintilasta ja ravinnosta muiden kalalajien kanssa. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa. Tällöin kyseisen kohteen rauhoitusajan pituudeksi tulee käytännössä 17 kuukautta
Näin toimii edelleenkin suuri osa kalastajista. . ENITEN painoa lisäävät kaikuluotaimet ja niiden akut. Pienemmille laitteille voi halutessaan kyhätä erilaisia varsia, joihin näytön voi kiinnittää. PERUSPILKKISETTIÄKIN on kiva vetää ahkiossa. P ilkkijä on perinteisesti lähtenyt jäälle reppujakkara selässä ja jääkaira olalla. Siellä voi sitten muiden tavaroiden lisäksi säilyttää kaikuluotaimen akkua, akkukairan vara-akkuja ja niin edelleen. PIENEMMILLE kaikuluotaimille voi halutessaan kyhätä erilaisia varsia, joihin näytön voi kiinnittää. Pienemmillä laitteilla myös akkukapasiteetista voi tinkiä. Perinteinen reppujakkara vaihtuu usein ”pönttömalliseksi”, joka pidetään koko ajan ahkiossa. . Mukana saattaa kulkea akkukäyttöinen kaira, pilkkikaikuluotain ja niin edelleen. Tässä vaiheessa astuvat kuvioihin pulkat ja ahkiot. Pilkkiahkiosta on moneksi . Niistä seuraavaksi muutama vinkki. Puhumattakaan, että järjestetään tapahtumia, joissa jäälle täytyy saada samaan aikaan jopa kahdenkymmenen kalastajan tarvikkeet nuotiopuineen ja muine tykötarpeineen. Nykyään eniten mukana kulkevaa painoa lisäävät varmaankin kaikuluotaimet ja niiden akut. Vähänkin isompi laite vie jo sen verran virtaa, että akkukapasiteettia joutuu lisäämään. TEKSTI JA KUVAT MAURI SUOJANEN . VINKKEJÄ ahkion tuunailuun. Isommille laitteille usein tehdään styroxtai EPP-materiaalista erilaisia laatikoita, joiden päälle voi pultata itse kaikuluotaimen. Silloin näkee usein erilaisia styroxtai EPP-materiaalista tehtyjä laatikoita, joiden päälle voi pultata myös itse kaikuluotaimen. Kalastustapojen muuttuessa ja kehittyessä tulee toisinaan kuitenkin tarve liikutella isompaa määrää tavaraa mukanaan. Kun mukaan alkaa kertyä isompi määrä tavaraa, niin kuin nykyään usein käy, astuvat kuviin myös erilaiset ahkion tuunailut. ENSIMMÄISENÄ ahkioon usein laitetaan erilaisia vapaputkia ja kiinnityslenkkejä. Vaikka mukana ei olisi kuin ihan perussetti, niitäkin on kiva vetää ahkiossa, ainakin jos reppu on jostain syystä normaalia painavampi. Samalla perinteinen reppujakkara vaihtuu usein ahkiossa pidettäväksi ”pönttömalliseksi”. Ratkaisut kaikuluotaimia ja akkuja varten Yleensä ensimmäisenä ahkion kylkiin alkaa ilmestyä vapaputkia ja erilaisia kiinnityslenkkejä. Pilkkiahkio on nykyään suht’ edullinen investointi, ja jo sellaisenaan se helpottaa lisääntyneen tavaramäärän liikuttelua
MINISUKSET voi kiinnittää myös erilliseen laatikkoon. Perinteiset minisukset ahkion pohjaan tai vaikkapa ihan erilliseen laatikkoon kiinnitettyinä varmistavat luistoa. Sen voi sitten myös rullata pois käytöstä, jos keli ei edellytä muovin käyttöä apuliukuna. Minisukset varmistavat luiston Ahkioissa yleinen ominaisuus tietyillä keleillä on lumen ja jään kertyminen pohjaan. . Kätevää on kiinnittää esimerkiksi kapeasta kuormaliinasta tehty lisälenkki karbidihaalla ahkion omaan naruun. LISÄNARU helpottaa ahkion vetämistä. Ei ihan yhtä kestävä, mutta toimiva ratkaisu on myös rakennusmuovi. Sitä helpottaa kätevästi takaosaan kiinnitetty suht’ lyhyt narulenkki. Ahkion etuosaan voi puulistan alle kiinnittää muovipalan, joka on vähän ahkion pohjaa isompi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 21. Naruihin liittyy toinenkin näppärä niksi. MINISUKSET tai lasten koon hiihtotai laskettelusukset ahkion pohjassa varmistavat sen luistoa. Perässä kiskominen muuttuu silloin vähintäänkin raskaaksi. Silikonispray toimii myös hyvin, kunhan sitä muistaa aina ajoittain suihkaista lisää. PERÄNARUN avulla ahkion saa helposti passattua pilkkireiälle. Vaihtoehtoina toimivat myös lasten koon hiihtotai laskettelusukset. . SILIKONISPRAY lisää myös ahkion luistoa hyvin, kunhan sitä muistaa aina ajoittain suihkaista lisää. Tähänkin on tuunauksissa keksitty ratkaisuja. Lisänaru helpottaa kiskomista Ahkion vetämistä etenkin paksummalla lumella ja painavalla kuormalla helpottaa huomattavasti lisänaru. . . Kun on kairattu pilkkireikä ja ahkio pitää siirtää sopivalle istumaetäisyydelle, sitä vedetään usein takaperin. . Liinan voi sitten kiepauttaa ristiin rintakehän yli, niin vetäminen tuntuukin huomattavasti mukavammalta. Jää ja lumi eivät minisuksiin niin helposti tartu
22 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VALON määrä on keskeinen vaikutin pedoilta suojautumisessa. HAPPEA on, mutta kaloja ei ole. VEDENLAATUMITTARIN KANSSA PILKILLÄ Kalojen löytäminen on edellytys saaliin saamiselle niin kesällä kuin talvellakin. KAIKULUOTAIN helpottaa kalojen suosiman syvyysvyöhykkeen selvittämistä. Perusasioiden tuntemus voi vähintään auttaa keksimään hyviä selityksiä päivän tulokselle. . Ympäristötekijät voivat helpottaa tyhjien alueiden erottamista kalojen suosimista paikoista, mutta vaikuttaa myös siihen, millaiselle järvelle kulloinkin kannattaa lähteä pilkille. . VEDEN happipitoisuus vaikuttaa ruoan jakautumiseen. PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT ANSSI VAINIKKA Miksi kalat ovat siellä missä ovat
RUOKAA, SUOJAA JA LÄMPÖÄ Kalojen käyttäytymistä säätelee kesät talvet tarve löytää riittävästi ruokaa ja suojaa. Täysin yksitoikkoisessa, mutta kaloille tasaisen sopivassa ympäristössä, kuten Raippaluodon Revofjärdenillä, kalojen etsimisessä ei auta kuin raaka työ. Jään alla veden lämpötila on aina 0–4 ?C, ja koska 4-asteinen vesi on kaikkein painavinta, kasvaa lämpötila syvemmälle mentäessä. Tämä lupaa yleensä heikkoa pilkkitalvea. Myöhäinen jäidentulo voi siis olla myös hyvä asia rehevien järvien kalojen kannalta. Veden happipitoisuus vaikuttaa erityisesti ruoan jakautumiseen, kun taas valon määrä on keskeinen suojautumisessa pedoilta. Yhtään lämpimämpää vettä voi löytyä todella syvältä, mikä selittää, että myöhään tulevien ensijäiden aikaan saalista voi saada vain selvästi normaalia syvemmältä ja siltikin yleensä varsin heikosti. 1 2 3 4 5 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 HAPPIPITOISUUS LÄMPÖTILA SY VY YS (m ) HAPEN kyllästysaste % / lämpötila °C PITKÄ ja tuulinen syksy tietää yleensä huonoa pilkkitalvea. Mitä aiemmin järvi on jäätynyt ja mitä rehevämpi järvi on, sitä enemmän veden happipitoisuus voi talven aikana laskea. Koska valon määrä vähenee pohjaa kohti, suojautuvat kalat yksinkertaisimmin painumalla syviin vesikerroksiin. Ennakkotietoa kalapaikoista ei tarvita, jos kalastaja ymmärtää talvisen vesiympäristön ominaisuudet, jotka vaikuttavat kalojen sijoittumiseen, aktiivisuuteen ja ravinnonkäyttöön. nen tietynlaisessa pohjamateriaalissa. JÄÄPEITE VAKIINNUTTAA JÄRVEN OLOSUHTEET Kun kirkas teräsjää syksyllä peittää järvet, parantaa se monilta osin kalojen elinolosuhteita. KIRKAS teräsjää parantaa syksyisin kalojen elinolosuhteita. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 23. Koska useita tuhansia euroja maksavasta vedenlaatumittarista tuskin on koskaan tulossa kalastajan vakiovarustetta, kuten kaikuluotaimesta tai GPS-pohjaisesta karttasovelluksesta, täytyy vedenlaadun vaikutusta kalojen liikkeisiin usein arvailla perustuen järven ominaisuuksiin, kuten rehevyyteen tai näkösyvyyteen, ja vuodenaikaan sekä lumen ja jään paksuuteen. Miten tämä kolmen tekijän suhteen optimointi milloinkin toteutuu, riippuu mm. Vaihtolämpöisinä eläiminä kalojen aineenvaihduntanopeus on suoraan riippuvainen lämpötilasta: mitä viileämpää on, sitä vähemmän kalojen tarvitsee syödä. Tämä usein toisteltu viisaus on ollut osoitettavissa myös mittauksin. Mitä lähemmäs jäidenlähtöä edetään, sitä ylemmäs vesipatsas lämpenee. Jos syksy on pitkä ja tuulinen, jäähtyy koko vesipatsas lähelle nollaa. Tämän jutun tarkoitus ei ole olla tieteellisen tarkka selvitys kalojen elinympäristövaateista, vaan paremminkin tarjota osin kokemusperusteinen teoria, jota voi käyttää kalojen etsimiseen. ” K ädessä kaira ja edessä laaja ulappa tai uusi metsäjärvi. Joskus vähenevä happipitoisuus voi pakottaa kalat matalammalle kuin ne pelkän lämpötilan tai valaistuksen perusteella valitsisivat. veden väristä ja rehevyydestä. Kesäisin kaloilla onkin enemmän valinnanvaraa kuin talvella, jolloin ne yleensä parveutuvat tiiviimmin sopivat ympäristötekijät tarjoaviin paikkoihin. Lisäksi kalat hakevat fyysistä suojaa. Yleensä mikä tahansa pohjanmuoto, kivikko tai hakoryteikkö toimii tällaisena suojana. Tilanne korjaantuu vasta kevättalvea lähestyttäessä, kun maapallon ytimen tuottama maalämpö hitaasti lämmittää pohjanläheistä vettä kohti +4 ?C:ta. MYÖHÄINEN JÄIDEN TULO VOI OLLA MYÖS HYVÄ ASIA. Kirkas jää ei juuri vähennä valon määrää, mutta estää veden jäähtymisen edelleen. Luonnollisesti ennuste on, että kalojen tulisi siirtyä matalampaan talven edetessä. Kesäisin vesi on lämpimintä pinnassa, viileintä pohjassa ja hyväkuntoisissa järvissä yleensä riittävän hapekasta pinnasta pohjaan. Ensijäillä pilkitään syvemmältä kuin kevätjäillä. Joskus kalapaikan sijaintia voi selittää myös esimerkiksi katkojen esiintyminen alueella tai tietyn pohjaeläimen viihtymiVOISI ajatella, että kalat hakevat syvyyttä, jossa on sopivasti valoa, riittävästi happea ja mahdollisimman lämmintä. Riippuen vuodenajasta, kalat voivat myös syönnöstää joko hieman lämpimämmässä tai kylmemmässä vedessä kuin missä sulattavat ruokaa ja oleskelevat muutoin
Pääsääntöisesti aurinkoisella säällä kannattaa suunnata tummavetisille järville ja lumisateella tai muuten pimeänä päivänä kirkasvetiselle järvelle. . Keväällä kirkasvetisille järville on suunnattava jo ennen auringonnousua, jos mielii saada saalista. Karkeasti ottaen voisi sanoa, että hyvä aloitussyvyys pilkinnälle on kaksi kertaa näkösyvyys, hyvin tummissa vesissä 2-3 kertaa näkösyvyys. Mitä myöhemmäs kevättä kohti edetään, sitä selvemmin kalojen aktiivisuus jälleen jakautuu aamuun ja iltaan. Mitä kirkkaampaa vesi on, sitä syvemmältä kaloja on etsittävä. Keskimäärin pienet kalat tarvitsevat enemmän suojaa kuin isot, minkä vuoksi esimerkiksi Puruveden kaltaisissa olosuhteissa todella isot ahvenet voivat oleskella matalammalla kuin tyypilliset fileekokoiset ahvenet. Jos näkösyvyys on 10 metriä, kalat voivat olla 20 metrissä. HAPPI LOPPUU ENSIMMÄISENÄ LÄMPIMIMMÄSTÄ VEDESTÄ Tyypillisten pilkkikalojen kannalta 4-asteinen vesi on huomattavan lämmintä verrattuna 0-asteiseen veteen, ja kalat ovat sitä aktiivisempia mitä lämpimämpää vesi on. ISOT KALAT NÄKÖSYVYYSTIETOJA ERI JÄRVILLE VOI ETSIÄ ESIMERKIKSI JÄRVI-MERI-WIKISTÄ JARVIWIKI.FI ” Isot kalat voivat olla poikkeuksia Näkösyvyyteen ja kalojen oleskelusyvyyteen liittyy keskeisiä monimutkaistuksia. Jos kala valaistusolojen puolesta haluaisi mennä vaikkapa kymmeneen metriin, mutta kaikki yli viiden metrin syvyiset alueet ovat hapettomia, täytyy kalan silloin pysyä liian valoisissa vesikerroksissa. Tässä lammessa tavataan vain ruutanoita, jotka kestävät hapettomuutta. Tyypillisissä suomalaisissa humuspitoisissa metsäjärvissä ongelma on, että lämpimin vesi voi olla täysin pimeää tai hapetonta. Jos näkösyvyys on 2-3 metriä, kalat löytyvät yleensä 4-6 metristä. Tämä voisi käytännössä tarkoittaa vaikkapa voimakkaasti aamuja iltahämärään keskittyvää syöntiä. Pienet ahvenet taas viihtyvät monesti rantojen lähellä, vaikka valoa olisikin tarjolla yllin kyllin. Vain juuri ennen kutua ahvenet voivat hakeutua jopa alle metrin veteen kirkkaissakin vesissä. KEVÄTTALVELLA jo neljästä metristä voi löytyä neliasteista vettä. Käytännössä tämä johtaa siihen, että keskitalvella paras kalastusaika on päivän valoisimpaan aikaan. LÄMPIMIN vesi voi olla täysin pimeää tai hapetonta. VALON MÄÄRÄ RATKAISEE Kun lunta ja jäätä tai erilaisia jääkerroksia kertyy talven mittaan yhä enemmän, vähenee jään alla myös valo. Toinen keskeinen monimutkaistus tulee hapen riittävyydestä. Tämän vuoksi kalojen on haettava syvyysvyöhykettä, jossa valaistus on sopiva, vesi mahdollisimman lämmintä mutta silti riittävän hapekasta. Särkikalat ja kuha taas ovat lämpöhakuisuutensa takia yleensä syvemmällä kuin viileääkin vettä sietävät ahvenet. 24 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Onneksi vain harvat kirkkaat järvet kärsivät happiongelmista. Näkösyvyystietoja eri järville voi etsiä esimerkiksi Järvi-meri-wikistä jarviwiki.fi. KESKITALVELLA paras kalastusaika on päivän valoisimpaan aikaan. TÄYSIN hapeton suppalampi. . Tältä syvyydeltä voi edetä noin näkösyvyyttä vastaavalle syvyydelle, mutta hyvin harvoin kunnon saaliita löytyy enää tätä matalammasta
VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 25. Toisaalta varsin vähäkalainenkin karu järvi voi talvella olla hyvä pilkkijärvi hyvän happipitoisuuden vuoksi. Vastaavasti hyvin tummavetinen järvi voi olla talvella surkea pilkkipaikka liiallisen pimeyden vuoksi, kun taas kesäisin haastava kirkas järvi voi keskitalvella olla hyvä paikka. Karussa järvessä voi kalastaa esimerkiksi kaksinkertaisessa näkösyvyydessä, kun taas rehevässä järvessä saalisvarmin syvyys voi olla näkösyvyyden kanssa samaa luokkaa. Kesällä hyvin kalainen rehevä järvi voi talvella olla pilkkijän kannalta aiREHEVÄSSÄ järvessä saalisvarmin syvyys voi olla näkösyvyyden kanssa samaa luokkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ympäristöolosuhteiltaan sopivaa vettä on vain tietyllä syvyysvyöhykkeellä. van kuollut juuri hapen loppumisen takia. VÄHÄHAPPISILLA pohjilla viihtyvä surviaissääsken toukka. KALAT KESTÄVÄT HAPETTOMUUTTA HETKELLISESTI Täysin hapeton pohja ei elätä pohjaeläimiä, mutta etenkin punaiset pilkkijöillekin tutut isot surviaissääskilajit viihtyvät heikkohappisilla pohjilla ja tarjoavat runsaan ravinnonlähteen kaloille. Kun tällainen sopiva syvyysvyöhyke kokeilemalla selviää, saalista löytyy lisää hakemalla vastaavaa syvyyttä niin rannoilta kuin pohjapateilta. . Todistimme kameran ja happimittarin kanssa eräällä pienellä lammella Pohjois-Karjalassa, että ahven iski pilkkiin syvyydessä, jossa mittarin mukaan ei käytännössä ollut happea enää ollenkaan. . Voi olla, että pohjanläheinen hapettomuus todella selittää, miksi joillain pienillä järvillä pilkkikilpailuissa pärjäävät ne, jotka osaavat pilkkiä varsin läheltä jääkantta. Ahven epäilemättä pystyy tekemään sukelluksen hapettomaan veteen ruokaillakseen, mutta voisi ajatella, että tällaisissa tilanteissa pilkkiminen selvästi pohjan yläpuolelta toimisi paremmin kuin aivan pohjan läheltä. Vaikuttaa että ahvenkin voi ruokailla lähes hapettomalla pohjalla. Jos happi loppuu järvestä kokonaan, kalat passivoituvat ja voivat hakeutua hyvin pienille alueille, joissa esimerkki pieni puro tarjoaa riittävästi hapekasta vettä elossapysymiseen. PILKKISAALIS ei vaikuta kertovan ahvenkannan tiheydestä, vaan vähäkalaisetkin järvet voivat olla hyviä pilkkipaikkoja. Teoriassa sopiva syvyysvyöhyke on sitä matalammalla, mitä rehevämpi tai humuskuormitteisempi järvi on. SÄRKIKALAT ja kuha ovat usein syvemmällä kuin ahvenet. KESKITALVELLA muodostuva kohvajää ei läpäise valoa yhtä hyvin kuin kirkas teräsjää.
Lieksan Valkealammesta ahvenet löytyivät pääosin 3-4 metrin väliseltä syvyysvyöhykkeeltä. Otimme ensin suunnaksi kirkasvetisen Valkealammen, joka tiedettiin noin kuusi metriä syväksi hyväksi ahvenjärveksi. Miten tämä kolmen tekijän suhteen optimointi milloinkin toteutuu, riippuu mm. Näissä kaikissa lämpötila oli pohjan lähellä 4?C ja happipitoisuus välillä 5,3– 6,4 mg/L eli kyllästysprosenttina 40–49 %. 26 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Matalin itselleni kaloja antanut avanto oli 3,1 metriä ja syvin 4,2 metriä. . Happea oli tässäkin lammessa pohjaan asti, mutta syöviä kaloja ei tahtonut löytyä mistään, vaikka niitä kaikuluotaimessa näkyi liki joka avannossa alle viiden metrin syvyydellä. Jo noin puolen aarin laikun kolaaminen keskitalvella lumisten olosuhteiden aikaan tuo paikalle kaloja parissa päivässä. Koska ruokailu nostaa kalan hapenkulutusta, ei ole yllätys, että näin heikossa happitilanteessa kalat eivät enää syö, vaikka tiettävästi talvella 2022 ei happikatokuolemia tässä järvessä tavattukaan. Kun mittasimme happija lämpötilaprofiilin järven syvimmältä kohdalta (kuva), totesimme happea olevan järven syvimmässä kohdassa pohjaan asti. Toisaalta Aatu sai myöhemmin keväällä ahvenia lammesta, jossa pilkkipaikalla happea oli vain 1,7 mg/L (12,8 %). Ahven sietää siis lopulta varsin hyvin heikkoa happipitoisuutta, eikä happipitoisuus yleensä näytä olevan määräävä tekijä pilkkisaaliin saamiselle, kunhan vesistö ei ole kokonaan hapeton. Tätä voi helposti kokeilla, jos ei itse usko. 1 2 3 4 5 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 HAPPIPITOISUUS LÄMPÖTILA SY VY YS (m ) HAPEN kyllästysaste % / lämpötila °C Testasimme teorioiden paikkansa pitävyyttä Aatu Turusen kanssa Lieksan metsälammilla 12.4.2022. HEIKOSSA happitilanteessa kalat eivät enää syö. Mittarin kanssa Lieksan metsälammilla TESTI LAIKUN kolaaminen lumiselle jäälle tuo paikalle kaloja parissa päivässä. Heikko kalansaalis ei yllättänyt, kun tarkistimme happimittarin lukemat: metrin syvyydessä oli lämpöä 2,2 ?C ja happea vain 1,5 mg/L eli alle 11 % hapen liukoisuudesta. Hapeton lampi ei tuota nykyäkään Viereinen kesäaikaan hyvin kalaiseksi tiedetty matala lampi ei antanut nykyäkään. Jostain syystä tämä lampi oli selvästi kylmempi, edes syvimmästä mitatusta 7,5 metrin syvyydestä ei löytynyt kuin 3,6 ?C. KALAT hakevat syvyyttä, jossa on sopivasti valoa, riittävästi happea ja mahdollisimman lämmintä. Lopulta yksittäinen ahven hairahtui morriin 2,5 metrin vedeltä paikasta, jossa veden lämpötila oli 2,2 ?C ja happikyllästysaste 60,5 %. Kun osaa yhdistää luonnon omia laikkuja vaikkapa railojen ympäristössä tietoon kalojen sopivasta oleskelusyvyydestä, yleensä ennemmin tai myöhemmin tulee myös repuntäyteisiä onnistumisia. Teoria toimii, mutta on enempi reunaehto kuin avain onneen Vaikka kalat eivät liian kylmässä, hapettomassa vedessä tai liian valoisassa tai pimeässä viihdykään, jää niille silti valinnanvaraa, milloin syödä. Jouduin etenemään rantapenkkaa eri syvyyksillä useamman kymmenen metriä, ennen kuin kaloja alkoi löytyä. Vaihdoimme heikkohappisen lammen kokeilemisen jälkeen iltapäiväksi vielä kolmannelle noin kymmenen metrin syvyiselle hieman tummavetisemmälle lammelle. Kuin osoituksena tästä, Aatu saikin hyvän saalisputken yli viiden metrin syvyydestä. Aloitimme pilkkimisen neljän metrin syvyydestä jyrkän rantapenkan läheisyydestä, ja pian Aatu nappasikin hyvän fileekokoisen ahvenen. Ei siis riitä, että osaa etsiä kalojen esiintymisvyöhykkeet, vaan pitää osata myös olla kalassa oikeaan aikaan ja oikeanlaisella ilmanpaineella. Veden happipitoisuutta tai lämpötilaa ei liene suoraan manipuloitu paremman kalansaaliin toivossa, mutta valaistukseen voi helposti vaikuttaa. veden väristä ja rehevyydestä. Selvästikin ahvenet siis viihtyivät 4-asteisessa vedessä, eikä 30 % pohjan happikyllästys vielä haitannut kaloja, vaikka kaloja kaikuluotainhavaintojen perusteella olikin eniten 3–4 metrin alueilla, kenties parhaiden ravintoresurssien takia
Kilpailukalat ilmoitetaan kisajärjestäjälle kuvaamalla ja toimittamalla kuvat kisajärjestäjän ilmoittamien ohjeiden mukaan. PILKKI12 on lähtölaukaus koko helmikuun kestävälle. Pilkki12-kilpailussa saatu tulos seuraa Pilkkikuukilpailuun, ja sitä voi parantaa Pilkkikuun aikana. Kalasta koko 12 tuntia tai nauti pilkinnän ilosta vaikka muutaman tunnin ajan. Kilpailuvesistöinä toimivat kaikki Suomen pilkkimiseen sallitut vesistöt, joten voit osallistua kisaan parhailla pilkkipaikoillasi! Kilpailussa on vuoden 2022 kilpailun tapaan omat sarjat fiilistelijöille ja tosimielellä kisaaville. Kilpailussa voidaan pilkkiä jäältä, veneestä tai laiturilta. Kilpailussa kisataan kahden henkilön joukkueilla. Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta Tutustu sääntöihin ja palkintoihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa : vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12 YHDELLÄ OSALLIS TUMISMAKSUL LA KAHTEEN KILPAILU UN! Suomen laajin pilkkikisa -kisalle 12 TUNTIA 5 HYVÄKSYTTÄVÄÄ KALALAJIA 28.1.2023 klo 9-21 Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT PILKKI 12 PILKKIKUU PILKKI12 on 12 tuntia kestävä koko kansan pilkkikisa, jossa kohdekaloina ovat 5 yleistä talvisesongin saaliskalaamme. Ne yhteismitallistetaan kertoimilla
KUVASSA näkyy hyvin, kuinka perhostelija kalastaa usein molemmat kädet hyvinkin korkealla, kantamuksia on paljon ja virtaukset vaativat tasapainoilua. . Kilpaperhostelija, perhokalastusopas Kanerva Kilpelä. ”Asiakas tulee vastaanotolle selkä aivan jumissa ja kertoo olleensa Lapissa viikon kalareissulla. ”Niin perhokalastajien, heittokalastajien kuin uistelijoidenkin kalastusasennot ovat haastavia. Käsivarretkin tuntuvat puutuneilta. Turhamaisuuden tuottama itseluottamuksen kasvu saattaa lisätä saaliinhimoa ja sen myötä loukkaantumisen ja jumitusten todennäköisyyttä. Kivet vierivät saappaiden alla ja horjuttavat tasapainoa. selkä jumissa! TEKSTI JA KUVAT ANNA-MAIJA AHOKAS Asiantuntijan neuvoja kalastusjumien estämiseen ja helpottamiseen Kalastuksessa kärsivällisyys ja täsmällisyys ovat valttia. VELJEKSET Leo ja Kuutti Tuomi ovat intohimoisia heittokalastajia. Kuva: Joonatan Mattila. Kun näiden kipujen syitä kartoitetaan, huomataan, että monilla aktiivisesti kalastavilla vaivat johtuvatkin harrastuksen tuomasta uudesta tai yksipuolisesta rasituksesta. SAMI Kela nappasi hienon hauen Norjan Soagnejärvestä. K iropraktikko D.C. PUUTTEITA LIHASKUNNOSSA VAI YLIRASITUSTA Vaikka kalastus on monipuolinen ja vaihtelevuudeltaan hieno harrastus, se saattaa aiheuttaa keholle monenlaisia ongelmia, jollei lihaskunnosta huolehdita säännöllisesti. Kalastajien yleisimmät liikkumista hankaloittavat rasitusvammat kohdistuvat alaselkään, olkapäihin ja rintarankaan. Veneessä seisominen useiden tuntien ajan kovalla alustalla on selälle pahasta. Kuutti kertoo, että pahoja kipuja ei ole ollut. Kun jututan häntä, selviää, että koko vuonna ennen matkaa ei ole kalastettu, ja nyt rasitukseen tottumaton keho jumittui”, Kela kertoo. Lisäksi tasapainoilu keikkuvassa veneessä lisää selän, polvien ja nilkkojen rasitusta. Myös pitkäaikainen istu. S T A U 28 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sami Kela kertoo, että kukaan ei ole kertaakaan varannut aikaa kalastuksen aiheuttamien kipujen takia. Olkapäät joutuvat koville, ja alaselkä kipuilee seisomisen takia. Asiakkaat hakevat helpotusta alaja yläselän ja hartioiden särkyyn sekä jäykkään jomottelevaan ranteeseen. Kompurointi saattaisi aiheuttaa nilkkatai polvivaurion. Joskus useamman päivän kalastuksen jälkeen pienet jumitukset ovat oletettavasti johtuneet kylmästä ja puutteellisesta vaatetuksesta. . Kuva: Galina Ranta. Jokainen kalastaja tietää, että kantamukset tuntuvat raskailta kivikkoisilla poluilla, jyrkillä ja viettävillä rannoilla sekä liukkailla kivillä
Vinkkejä kehon kunnossapitoon . Kun selkä, olkapäät ja kädet tuntuvat rasittuneilta, pidä muutaman minuutin kehon liikuttelutauko ja venyttely. . . Selkä väsyy, ja siksi pitkänä miehenä Mikon kannattaa pitää useita taukoja. . Kalastuspäivän päätteeksi venyttele kymmenisen minuuttia. Suojaa itsesi kylmältä ja tuulelta. . Lyhennä askelta ja hillitse vauhtia. Tunnista, milloin keho on niin jumissa, että tarvitset ammattilaisen apua. . Muista liikkua ja huoltaa kehoa talvellakin! . Liike on lääke. Asetu kivikkoon makaamaan ja pyörittele selkää kivien päällä. . Maastossa ei ole kiirettä. . Suurin osa selkäkivuista paranee itsekseen muutamassa päivässä. . Hyvää luomuhierontaa! . MIKKO Korkan asento ei näytä ergonomiselta. Sijoita kantamusten paino siirtymissä tasaisesti molemmille puolille kehoa. Älä lähde kalastusreissulle kylmiltään, vaan valmista kehoa rasitukseen venyttelemällä ja liikkumalla säännöllisesti. Kipeytynyttä kehoa pitää kivusta huolimatta yrittää liikuttaa ja venyttää. . . Nauti kalastusharrastuksestasi! Vinkkejä VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 29
Kuva: Mika Vornanen. . Erityisesti pitää katsoa, mihin astuu hämärässä tai sumussa kuljettaessa. 30 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Rintarangan jumituksen avaamisessa tarvitaan yleensä ammattilaisen apua. JUTUN kirjoittaja muistaa hyvin, kuinka hyrräkelalla harjoittelu aiheutti peukalolle tuskaista kipua kuuden tunnin kalastuksen aikana ja jälkeen. Kovalla alustalla, esimerkiksi veneessä, pohjavaimennuksella varustetut kengät ovat parhaat”, Kela ohjeistaa. Tauolla etsitään istumapaikka, jossa selkä voi nojata vaikkapa puuhun ja rentoutua. Peukalontukinivelten kipeytymiset ja ranneongelmat ovat myös ylirasitustiloja. Jokikalastuksessa on paljon asentojen variaatioita, sillä epätasaisella joenpohjalla seisominen ja usein liukkailla erikokoisilla juurakoilla ja kivillä liikkuminen tuo hetkellistä muutosta koko kehon asentoon. Paikalleen jämähtäminen ja seisomisen jatkaminen ovat kaikista huonoin vaihtoehto kireässä tilanteessa. Jos yläselkä on aivan jumissa, se voi vaikuttaa rintalastan viereisen ruston kipeytymisen. ”Kehon kunnossapitoon kuuluu harrastukseen sopivat kengät, eivätkä ne saisi olla ensimmäinen säästökohde. Ville Niemeä eivät lumisateet hetkauta. Tähän vaivaan ei pysty vaikuttamaan ennalta, esimerkiksi venyttelemällä, vaan kyseessä on aina ylirasitus. HYVÄT KENGÄT JA SÄÄNNÖLLISET TAUOT Ihminen hakeutuu rasitusta helpottavaan asentoon, mutta usein se tapahtuu vasta sitten, kun kehoa jo jumittaa ja siihen sattuu. Toisaalta jigauksessa kelataan paljon ja heitellään moneen suuntaan, jolloin eri tavalla suoritetut erilaiset heitot ovat keholle aina parempi vaihtoehto kuin staattiset heitot samaan suuntaan samalla tavalla. Heittokalastajan ranteeseen kohdistuu paljon kuormaa, varsinkin perhokalastuksessa, sillä heittotoistoja on huomattavasti enemmän kuin virvelöidessä”, Kela kertoo. . LAHDEN kaupungin hoitokalastusyksikön miesten kehot joutuvat fyysisessä työssä koville. Kun alaselkä väsyy, kalastuksen jatkaminen vain toista jalkaa siirtämällä lisää alaselän rasitusta. Etualalla kyyryssä esimies Esa Huhtanen. minen kuormittaa koko selkää samoin kuin toistuvat kiertoliikkeet”, Sami Kela sanoo. Usein kalastusreissuilla unikin jää vähäiseksi, väsymys alkaa painaa parin päivän päästä ja loukkaantumisen riski kasvaa. HYVÄ JA PAHA JIGAUS Jigaamalla kalastaminen saattaa altistaa rintarangan jumittumiselle ja kipeytymiselle. Joskus on pakko käyttää kummallisia kiertoliikkeitäkin. Paljon on huonossa asennossa istumista, mutta myös kairaamista, ylösnousuja ja kävelyä reiältä toiselle. PILKKIMINEN on koko kansan liikuntaa. Kun seisotaan tai kuljetaan epätasaisella alustalla, kengässä pitää olla kiertojäykkyyttä. Kalastuspaikoille siirtyminen kävellen on hyvää ja tärkeää treeniä staattisen harrastuksen lomassa, varsinkin ikääntyville. Jokaisen kalastajan pitää olla tarkkana, sillä kantamukset vaikeuttavat tasapainon hallintaa. Jotta kalastusretket olisivat nautinnollisia, rasitusta pitää saada vähennettyä sijoittamalla useampi tauko päiväohjelmaan. . . ”Joessa kalastava perhostelija ei voi syyttää harrastuksen staattisuutta, vaan kipeät paikat ovat aina ylirasituksen aiheuttamia
”Nyt jatkohankkeemme seurantatulokset näyttivät, että metsäojissa biologinen puhdistusteho on säilynyt jo kuusi vuotta hyvällä tasolla ja pohjaeläimistön määrä ja lajikirjo on moninkertaistunut”, kertoo Kari-Matti Vuori.. Näin vapautuu yhteensä yli 3000 kilometriä vaellusreittejä kaloille ja muulle vesieliöstölle. Kalateiden toteutuessa tutkitaan, levittäytyvätkö merelliset vaelluskalat Tengeliönjoen vesistöön”, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi. LAH J A H I N T A A N : Tarjous koskee vain UUSIA TILAAJIA. Puupuhdistamoilla on merkitystä myös hiilivarastoina, sillä uppopuu säilyy veden alla jopa tuhansia vuosia. PUUAINES PUITA lisäämällä ojista tulee ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoainesja humuskuormitusta. Puupuhdistamot toimivat selvästi tehokkaina vesihyönteisja nilviäishotelleina. Tämä on todennäköisesti seurausta pohjaeläintuotannon tehostumisesta. ”Luonnonvarakeskuksessa (Luke) selvitämme erityisesti suoluonnon ennallistamisen ja vaellusesteiden poistamisen vaikutuksia kalayhteisöihin ja kalojen vaelluksiin. Suurin yhteisrahoittaja on Ruotsin Havsoch Vattenmyndigheten. Jo aiemmassa PuuMaVesi-hankkeessa metsäojien puupuhdistamojen havaittiin edistävän vesien puhdistumista ja vesiluonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa ennallistetaan ojitettuja soita ja puunuittoa varten muutettuja virtavesiä sekä poistetaan kalojen vaellusesteitä vesistöstä. 2022 asti. Lisäksi hankkeessa vaihdetaan kalojen ja muun vesieliöstön vaellusesteenä olevia tierumpuja tai muotoillaan uomaa noin 400 tierummun kohdalla. Useat viranomaiset, kunnat ja yritykset Suomesta ja Ruotsista ovat hankkeen rahoittajia ja kumppaneita. Kalatiet Tengeliönjoen voimalaitoksen ohi vapauttavat yli 970 kilometriä vaellusreittiä vaelluskaloille. 39 ,6 nro vuosikerta NORM. Tuloksemme viittaavat siihen, että Suomen 1,5 miljoonassa ojakilometrissä piilee suuri potentiaali vesiensuojelun tehostamiseen puupuhdistamojen avulla”, arvioi SYKEn johtava tutkija Kari-Matti Vuori. ”Puulisäys tekee niin peltokuin metsäojistakin ravinnesieppareita. 49 €/vuosi TORNIONJOKI TORNIONJOKILAAKSOSSA alkaa ensi vuonna Euroopan suurin vesiluonnon ennallistamishanke Tornionjoen sivujokien tilaa parannetaan uudessa EU:n rahoittamassa hankkeessa Suomen ja Ruotsin rajan molemmin puolin. EU:n Life-ympäristörahasto on myöntänyt varoja metsätalouden vaikutuksesta heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamiseen Tornionjokilaakson valuma-alueelle, kerrotaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) nettisivuilla. Suomen puolella koordinoinnista vastaa Suomen metsäkeskus. 050 577 4656 tai ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Tilaa itselle tai lahjaksi Tietoa vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. Tilaukset: puh. Puhdistuminen on seurausta puuaineksen pinnalle muodostuvasta päällyskasvustosta ja sitä hyödyntävästä pohjaeläimistöstä. Norrbottenin läänin lääninhallitus koordinoi hanketta, joka käynnistyy maaliskuussa 2023 ja kestää seitsemän vuotta. Tarjous on voimassa 31.12. Hanke toteutetaan yhdessä ruotsalaisten hankekumppanien kanssa. Uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi fosforipitoisuudet alenivat jopa 30–50 prosenttia. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 21 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on noin 9,1 miljoonaa euroa
Havaintoja tarvittaisiinkin pian syväkutuisten mateiden yleisyydestä, ennen kuin nämä erikoiset madekannat häviävät vesien rehevöitymisen ja lämpenemisen myötä tyystin. Amerikassa onnistuttiin seuraamaan mateiden liikkumista ympäri vuoden ja todettiin mateiden elohopeapitoisuuden kasvavan kalan pituuden mukana. . Vaikka loiset aiheuttivat enemTE KS TI A N S SI VAIN I K KA Tutkittua Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Marjomäki ym. Matalakutuiset mateet näyttivät kasvavan syväkutuisia serkkujaan nopeammin, mutta syväkutuiset kalat olivat paksumpia ja leveämpipäisiä kuin matalakutuiset. Syväkutuisilla mateilla oli selvästi vähemmän matalien alueiden kotiloiden kautta kalan silmiin kulkeutuvia loisia kuin matalakutuisilla mateilla. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. 32 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Uutta tietoa MATEESTA Konnevedellä on varmistumassa madekannan jakautuminen tavanomaiseen matalakutuiseen ja myöhään syvällä kutevaan madekantaan. Kuva: Tyler Robinson. MYÖS MATEIDEN LOISET KERTOVAT KAHDESTA KANNASTA Anssi Karvonen ym. MINNESOTAN mateet olivat huikean värisiä. Amerikan Suurilla järvillä sitä vastoin tiedetään esiintyvän useita järvensisäisiä madekantoja. T imo J. Konnevedellä tavataan tavanomaista madetta, joka kutee helmikuun lopulla matalassa sekä syväkutuista madetta, joka kutee myöhään maaliskuussa jopa 30 metrin syvyydellä. (2022) julkaisivat kattavan analyysin Etelä-Konneveden niin sanotuista syväkutuisista mateista. Konnevesi tuskin on ainut suomalainen järvi, jossa syväkutuista madetta tavataan, vaikkakaan vastaavista samassa järvessä esiintyvistä madekannoista ei löydy kirjallisuustietoa muualta Euraasiasta. Isotooppianalyysien perusteella matalaja syväkutuiset mateet näyttivät myös käyttävän pääosin erilaista ravintoa. (2022) vertasivat oletettujen syväkutuisten ja matalakutuisten mateiden loiskuormia
(2022) Alaskassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että Suomessa sovellettu 0,5 mg/kg turvallisena pidetty elohopean pitoisuus ylittyi yli 70-senttisillä mateilla myös erämaisissa olosuhteissa. MADE EI OLEKAAN AINA POHJAKALA Varsin kirkasvetisessä tutkimusjärvessä mateiden suosituimpien oleskelupaikkojen syvyys ennen kutua talvella oli keskimäärin 8 metriä ja kesäaikaan 16 metriä. (2022) analysoivat jäidentulon ja jäidenlähdön muutoksia Ruotsissa käyttäen kattavaa aikasarjaa vuodesta 1700 vuoteen 2014. Huomionarvoista kuitenkin on, ettei syvälle kutemista vielä ole onnistuttu varmistamaan videokuvauksin tai mätiä paikantamalla; on mahdollista, että muuten syvällä elävät kalat käyvätkin kudulla matalassa, mutta joka tapauksessa eri aikaan kuin helmikuun matalakutuiset kalat. He myös ehdottivat, että 377 geeniä voisi selittää ison osan mateen sopeutumisesta makeaan veteen. Kesäaikaan mateiden havaittiin viettäneen aikaa 9 metrissä, vaikka alueilla oli vettä 16 metriä. Kutuaikana koirasmateiden elinpiiri oli noin 1,4 neliökilometriä ja naaraiden 1,3 neliökilometriä, kun taas yleisesti ottaen naaraat liikkuivat koiraita laajemmalla alueella (n. Tämän vuoksi mateiden ruokakalakäyttöön on hyvä soveltaa samoja sääntöjä kuin haukienkin syömiseen: parhaat ruokakalat ovat 0,7-2 kilon painoisia. Voikin olla, että esimerkiksi Konneveden tapauksessa nämä yksilökohtaiset erot ovat jalostuneet ajan myötä kahdeksi eri aikaan kutevaksi ryhmäksi. Lue lisää https://www.bemidjistate.edu/directory/wp-content/uploads/sites/16/2022/03/Thesis.-2022-Robinson-T.J..pdf • https://doi.org/10.1016/j.chemosphere.2022.134279 • https://doi.org/10.1007/s10750-022-04830-y • https://doi.org/10.1111/1755-0998.13382 • https://doi.org/10.1111/ eff.12662 • https://doi.org/10.5194/tc-16-2493-2022 • https://anglingbuzz.com/burbot-eelpout-tracking/ Pilkkikausi VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 33. Niin sanottu ydinelinpiiri oli talviaikaan naarailla noin 15 hehtaaria ja koirailla 14 hehtaaria. Mielenkiintoisesti tutkimusjärvessä mateiden ruokavalio koostui puoliksi ravuista ja vain 20 prosenttia ravinnosta oli selkeästi kaloja. Tutkittua män kalan näköä haittaavaa kaihia matalakutuisille mateille, olivat syväkutuiset mateet herkempiä loisten aiheuttamalle kaihille tiettyä loismäärää kohden. Suolistossa elävien loisten määrässä oli paljon vaihtelua vuosien välillä, mutta ei selkeää eroa syväja matalakutuisten kalojen välillä. Tutkijoiden mukaan jokainen yhden asteen nousu ilmanlämpötilassa tarkoittaa jääpeitteisen ajan lyhenemistä 22,5 päivällä Etelä-Ruotsissa ja 7,6 päivällä pohjoisessa. 0,3 km 2 ). Kalojen liikkumisaktiivisuus Minnesotassa kasvoi jäidentulon myötä ja aktiivinen liikkuminen jatkui kutuun asti, kun taas kudun jälkeen huhtikuussa kalojen elinpiirin koko oli pienimmillään. Tutkimusjärvessä mateet kutivat alueille, joilla veden lämpötila oli noin kolme astetta ja happikyllästysaste käytännössä sata prosenttia. ISOT MATEET OVAT ELOHOPEAN VUOKSI HUONOJA RUOKAKALOJA Varsinkin säännösteltyjen humusvesien mateiden elohopeapitoisuudet ovat varsin korkeita. Made ei siis aina ole sellainen pohjakala, joksi sitä perinteisesti ajatellaan. Kaikkien mateiden keskimääräinen elinpiiri oli talviaikaan 51 hehtaaria ja kesäisin 39 hehtaaria Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi yksi pyydys kalastaa mateita noin 40-50 hehtaarin alueelta. On tiedetty, että jokivesissä made voi vaeltaa kudulle latvavesiin jopa 100-200 kilometriä, mutta Robinsonin työssä havaittiin, että mateet saattoivat liikkua jopa 3-5 kilometriä yhdessä vuorokaudessa myös suhteellisen pienessä järvessä. Oletettujen muotojen välillä havaitut erot loismäärissä kertovat siitä, että muodot todella elävät eri syvyysvyöhykkeillä ympäri vuoden. 0,5 km 2 vs. Kesällä ydinelinpiiri pysyi naarailla 15 hehtaarissa mutta laski koirailla 7 hehtaariin. Tulevaisuudessa voidaan tutkia, kuinka erilaisia Konneveden madekannat lopulta ovat perinnöllisiltä ominaisuuksiltaan, sillä Han ym. Pilkkikausi lyhenee nopeasti Sofia Hallerbäck ym. Mateen maksan elohopeapitoisuus oli tutkimuksessa noin 26 prosenttia lihaksen vastaavasta. (2020) julkaisivat mateen alustavan genomin eli tiedot koko perimästä. Odotettavissa siis on, että avovesikausi pitenee ja hyvä talvikalastuskausi lyhenee lyhenemistään. Talven lyhentyminen oli nopeinta 1985-2014, jona aikana jääpeitteinen aika lyheni Etelä-Ruotsissa 28 päivää ja pohjoisessa 11 päivää. Kiinalaisten tutkijoiden mukaan made erosi turskan kanssa yhteisestä kantamuodosta 43,8 miljoonaa vuotta sitten. Mateen kutu ajoittui maaliskuun puoliväliin, jolloin mateiden keskimääräinen elinpiiri oli kaksi kertaa isompi kuin muina aikoina. Toisaalta mateilla havaittiin yksilöllisiä kesästä talveen pysyviä eroja elinpiirin koossa: jotkin madeyksilöt ovat selvästi liikkuvaisempia kuin paikalliset lajitoverinsa. MADE ON LIIKKUVAINEN ETENKIN TALVELLA Tyler Robinson seurasi tutkielmatyössään (2022) 32:n pilkkimällä merkittäväksi pyydetyn mateen liikkumista 325 hehtaarin kokoisessa umpijärvessä Minnesotassa huhtikuusta 2019 kesäkuuhun 2020 325 käyttäen akustisia lähettimiä ja kiinteää kuunteluasemaverkostoa. Mateen kutupaikka määräytynee pitkälti lämpötilan mukaan, sillä ranta-alueille tyypillisessä kahden asteen lämpötilassa kuoriutuvien poikasten selviämisen on todettu olevan selvästi parempaa kuin viiden asteen lämpötilassa. Waltherin ym
Savon Sanomilla on 100 000 lukijaa. KHO:n otettua Finnpulpiin kielteisen kannan lehden toimittaja totesi kolumnissaan (SS 11.5.2021), että KHO:n kielteisen päätöksen takia Kuopion 200 000 asukkaan tavoite jää saavuttamatta (asukkaita nyt noin 120 000). LUKIJALTA Vaelluskalat ja puhtaat vedet maakuntalehtien hampaissa M ontesquieu nimesi lehdistön neljänneksi valtiomahdiksi. Uskoa tulevaisuuteen antaa kuitenkin Pro Kallaveden aktiivinen ja tuloksellinen toiminta järjettömän Finnpulp-hankkeen tiimoilla. Ruotsalaisten kokemusten mukaan lohille tarkoitettuun ohitusuomaan pitäisi saada vettä peräti 25 kuutiota sekunnissa. l l l Kemijoessa virtaa vettä viisi kertaa enemmän kuin Varkaudessa. JORMA PYLKKÄNEN Kuopio 34 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Finnpulpia vastustaneeseen Facebookin Pro Kallavesi -ryhmään kuuluu 3 800 jäsentä. Vielä KHO:n loppupäätöksen jälkeen 26.1.2022 lehden pääkirjoituksessa kerrottiin Kuopion menettäneen 3 400 työpaikkaa. Lohien puolesta taistelevaan Facebookin ”Vaelluskalat takaisin Lappiin” -ryhmään puolestaan kuuluu vajaat 9 000 jäsentä, joista iso osa maakunnan ulkopuolelta. On varmaa, että Kemijoki Oy:n johto tulee todistamaan, että tällainen veden tuhlaus johtaisi tämän voittoa tavoittelemattoman, superkannattavan ns. Lehtien lisäksi neljännen mahdin edustajiksi ovat tulleet radio, televisio ja sosiaalinen media. Monelle maakuntalehden tilaajalle lehti on ainoa paperinen media, joka edustaa virallista totuutta. Maakuntalehti ei juurikaan julkaise sen näkemyksen vastaisia juttuja. Neljättä valtiomahtia Suomessa käyttävät tehokkaasti myös maakuntalehdet, jolloin voitaneen puhua maakuntamahdeista. Mankala-yhtiön konkurssiin. Painetulla lehdellä on 71 000 lukijaa ja se kertoo tavoittavansa viikoittain 148 000 lukijaa. Kemijoki Oy keksi, välttyäkseen kunnollisen ohitusuoman rakentamiselta, turvautua kalojen nostolaitteeseen ja puroon, jossa osan vuotta virtaisi 1-3 kuutiota vettä sekunnissa. Sivuvirran (10 kuutiota sekunnissa) kalatutkijat katsovat riittäväksi taimenille. Pari esimerkkiä lehtien mahtailusta. Yrittäjien ajatuksena oli kiinalaisella rahalla rakentaa, osin venäläistä puuta hyödyntävä iso sellutehdas keskelle Kuopion yliopistokaupunkia. Lapin Kansa uutisoi suunnitelmaa ainutlaatuisena ympäristötekona ja sai myös paikalliset kansanedustajat liputtamaan asian puolesta. Lehti uutisoi näyttävästi uuden tehtaan tuovan kaupunkiin 3 400 uutta työpaikkaa. Painettu sana on kuitenkin erityisesti Suomessa säilyttänyt vaikutusvaltansa. Paikallisella tasolla lähes ainoa mahdollisuus on hyödyntää näitä puolueisiin ja yrityksiin sitoutumattomia foorumeja lisäämään tietämystä ja edistää vaelluskaloja ja puhtaita vesiä tukevia ratkaisuja. Kemijoen virtaama on 550 kuutiota sekunnissa, jolloin toimiva kalatie veisi vajaat viisi prosenttia virtaamasta, eli puolet vähemmän kuin Varkaudessa. Tätä temppua, jolla kaloja saadaan nousemaan, mutta ei laskemaan, kalatutkijat pitävät viherpesuna, jolla kunnollisten ohitusuomien rakentamista pyritään siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Raportti ei ylittänyt uutiskynnystä Kuopion medioissa, mutta sai palstatilaa esimerkiksi Talouselämässä (14.6.2020). Valtaosa Maakuntalehden kuopiolaisista lukijoista uskonee edelleen tuhansien työpaikkojen menetykseen. Kaupungin väkiluku kuitenkin vähentyi 4,2 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2020. Tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat lehtiin enemmän kuin muissa maissa. Itä-Suomen yliopisto selvitti sellutehtaan merkitystä Äänekosken kaupungille ja ympäristökunnille. l l l Pari edellä kerrottua esimerkkiä osoittanee, kuinka vaikeaa on maakuntamahtien varjossa käydä asiallista keskustelua ympäristöasioissa. Vaelluskalarintamalla viime vuoden ympäristöteosta vastasi Stora Enso, joka päätti päästää Varkauden tehtaalle ohjautuvasta vedestä 10 prosenttia kuivana olleeseen Ämmänkoskeen. Kaupunki ja Savon Sanomat ihastuivat hankkeeseen. Tehtaan kapasiteetiksi ilmoitettiin 1,2 miljoonaa tonnia eli hieman vähemmän kuin Äänekoskelle vuonna 2017 valmistuneen maailman suurimman sellutehtaan Metsä Groupin tehtaan 1,3 miljoonaa tonnia. Työpaikkoja syntyi kaupungin ulkopuolelle puiden korjuuseen ja kuljetukseen ja sellun kuljetukseen tehtaalta. l l l Savon Sanomien taistelu kiinalaisrahoitteisen start up -yritys Finnpulpin puolesta on ollut uskomatonta seurattavaa
Nahan kuivaamisessa kannattaa hyödyntää uunin jälkilämpöä. Ruokakalaksi otettu ahven päätyy usein fileeksi. Nopeasta tilanteesta sain tämän yhden tarkan kuvan. Kilpailun tuomariston mukaan voittokuva on hieno ja yllätyksellinen tilannekuva, jonka ansiot eivät välttämättä aukea aivan ensi silmäyksellä. VUODEN luontokuva on jännittävä otos päivänkorennosta ja sitä saalistavasta kalasta AHVEN KUIVATTU kalannahka on monen koiran lempiherkku. Jos perheessä tai lähipiirissä on koira, kannattaa nahka ottaa hyötykäyttöön. Kuva: Juha Ojaharju. Kuivatut nahat säilyvät huoneenlämmössä eivätkä haise. Myöhemmin tietokoneen näytöllä kuvaa tarkastellessani tiesin, että tässä olisi potentiaalia.” Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Fileoinnin yhteydessä leikataan yleensä kalan nahka irti. VINKKI: Kuivattu kalan nahka on koiran herkku Ahvenenkalastus tarjoaa paitsi unohtumattomia luontoelämyksiä, niin myös maukasta ruokaa. Uunissa kuivaamalla niistä valmistuu maittavia herkkupaloja perheen koiralle. Kaikki on ollut valmiina korentokuvaa varten, mutta kalan tullessa näkyviin kuvaaja on onnistunut laukaisemaan kameran ratkaisevalla hetkellä”, tuomaristo suitsuttaa kuvan ainutlaatuista tilannetta ja kuvaajan onnistumista juuri oikeaan aikaan. Suomen Vapaa-ajankalastajat muistuttaa, että myös saaliiksi otettujen ahventen nahat kannattaa hyödyntää. LUONTOKUVAUS Vuoden Luontokuvaksi 2022 valittiin seinäjokelaisen Antti Strangin ”Uhka syvyyksistä”, joka on jännittävä kuva päivänkorennosta ja sitä syvyyksistä saalistavasta kalasta. Kilpailun palkituista kuvista muodostuva näyttely on esillä Suomen Luontokeskus Haltiassa Espoossa 8.1.2023 saakka. Videolta voit katsoa ahvenen nahan kuivaamisen, aina kalastustilanteesta koiran herkutteluhetkeen. Strang itse kertoo olleensa kuvaamassa Lempäälän kanavalla västäräkkejä ja huomanneensa niiden napsivan rannan lähellä ja veden pinnassa parveilevia päivänkorentoja. Ahventen nahat on helppo kuivata uunissa ja rapeaksi kuivuneena ne ovat todellisia koiran herkkupaloja. Tänä vuonna kilpailu keräsi kaikkiaan 11 970 kuvaa 785:ltä eri kuvaajalta. ”Korennoista osa päätyi veden pinnalle räpiköimään, ja halusin ikuistaa korentojen aiheuttaman värähtelyn veden pintakalvolla”, Strang kertoo ja jatkaa: ”Kuvasin yhtä korentoa, kun vedestä nousi jokin särkikala sitä nappaamaan. ”Kyseessä on täydellisesti vangittu tilanne. Ahvenfilee on monen suosikki, sillä siitä saa helposti maukasta ja terveellistä ruokaa. youtube/ kJt6lFdmafs. ANTTI Strangin Uhka syvyyksistä valittiin Vuoden Luontokuvaksi 2022. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 35
Suosittelemme. Fishcoin-sovelluksessa kerätään kalakolikoita – vuoden parhaat kohtaavat finaalissa TOIMITUSJOHTAJA Josh Walker (vas.) ja Juho Lukander markkinoivat Fishcoin-sovellusta syyskuussa perhokalastuksen MM-kisoissa Espanjassa. Kädensijan kumipinnoite takaa tukevan työskentelyotteen. Painoa valaisimella toki on rutkasti taskulamppua enemmän, mutta niin on valotehoa ja käyttömahdollisuuksiakin. Hakuvaloa ja lähivaloa toiminnan mukaan sopivaksi vaihdellen emme reissulla taskulamppua tai muuta ulkovalaisinta kaivanneet. LED LXT ® -valaisinta voi käyttää kalastuksessa hakuvalona, jolloin sen valokantama on jopa 600 metriä. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Se oli oiva apu niin pimeässä kalastusvälineitä kuntoon laittaessa kuin saunan lämmityksessä ja saaliimme käsittelyssä. Valaisin muistaa edellisen käytetyn tehoasetuksen, minkä ansiosta kirkkautta ei tarvitse joka kerta säätää uusiksi. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 1/2023 (ilmestyy 27.1.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 16.12. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Käyttöaika 6,0 Ah 18V LXT® -akulla tehoasetuksesta riippuen noin 6-10 tuntia ja valoteho 600/100/1250 lumenia. Uutuusvalaisinta voi remonttityön lisäksi käyttää valontuojana erilaisissa luontoharrastuksissa, kuten kalastettaessa tai metsästettäessä. runkoversio eli sen akku ja laturi myydään erikseen. Lähivaloasetuksella se on omiaan apuvalona saaliinkäsittelyssä. Valaisinpää on taitettavissa 90 astetta. MAKITAN LED LXT ® -DML812 -valaisin. 36 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Makitan akkukäyttöinen led-valaisin käy myös kalastajan apuvälineeksi Makita on tuonut markkinoille akkukäyttöisen DML812 LED -valaisimen. Valaistusasetuksia on neljä erilaista: hakuvalo, lähivalo, hakuvalo ja lähivalo sekä vilkkuva valo. Yhtiön suomalaisen edustajan Juho Lukanderin mukaan kaikki kalat pisteytetään kolmen tekijän perusteella: ne ovat kalan saamiseen kulunut aika, kalalaji ja onko se saatu suolaisesta vai makeasta vedestä. Akun suojausjärjestelmä katkaisee automaattisesti virran syötön akun varaustason ollessa vähissä. ”Fishcoin-sovellus tunnistaa kaikki nämä kolme tekijää pelissä otetusta kuvasta ja pisteyttää Fishcoineja kyseiselle kalalle sen mukaisesti. Laite on ns. Pelissä osallistujat voivat haastaa muita kalastajia pelaamaan kanssaan omasta maastaan tai jopa maailmanlaajuisesti. Kaikkien tavoitteena on saalistaa mahdollisimman monta kalaa ja kerätä niin paljon fishcoineja (kalakolikoita) kuin mahdollista. Painoa akulla on 1,2-1,6 kg ja sen mitat ovat 313 x 119 x 115 mm. Taitettavasta valaisinpäästä sekä hyvin muotoillusta ja pinnoitetusta kädensijasta lisäplussaa. Tulostaulu siis arvioidaan sen mukaan, kuinka monta kolikkoa voitat, ei sen mukaan, kuinka monta kalaa saat, joten noustaksesi tulostaulukkoon nopeammin on parasta haastaa ihmiset kalakolikoillasi”, Juho Lukander neuvoo. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. He voivat myös pelata yksinään 30 minuutin tai tunnin jaksoissa. Toimituksemme testasi valaisinta parilla syksyn pimeydessä tehdyllä viikonlopun kalastusreissulla ja valaisimesta on pelkkää hyvää sanottavaa. Makita XPT -järjestelmä suojaa laitetta tehokkaasti vettä ja pölyä vastaan. uutta TEKSTI I S MO MAL IN Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Australialainen Fishcoin LTD on kehittänyt sovelluksen, jolla voi pelata kalastusaiheista videopeliä
Viima 8,5 cm Liuku 2.0 -pilkkiä on saatavilla kahdeksana eri värivaihtoehtona. Tämä kehittämämme 8,5 sentin malli on jo todettu tehokkaaksi erityisesti suuremmilla järvillä sekä merialueilla”, Mika Rialinna kehuu. Lähtökohtanaan hän piti sitä, että jigin olisi oltava ns. Maailmanfinaalissa palkitaan henkilökohtainen maailmanmestari ja myös paras joukkue”, Lukander selvittää. Myös kaikki Suomen kalalajit on rekisteröity peliin. ”Meille tuli viime talvena paljon toiveita saada Viimasta suurempi ja voimakkaasti hakeva pilkki Liuku 2.0 -mallistoon. Eikä morrijigillä tarvitse käyttää luonnontoukkaa”, Sihvonen lisää. Fishcoin-vuosi alkaa aina 21. Rialinnan uusi suurempi Viima Liuku 2.0 -liukupilkki Rialinnan talven 2023 uutuus on Viima 8,5 cm Liuku 2.0 -pilkki. Huolellisesti viimeistellyssä pilkissä on ruostumattomasta teräksestä valmistetut RST-siimankiinnitystapit, joita taivuttamalla pilkin uintia voi halutessaan säätää. Koekalastuksen aikana olen saanut sillä kaikenkokoisia ahvenia ja suuria haukia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 37. Eikä ole yhtään jigiä mennyt rikki”, Sihvonen kehuu. ”Helpommista kaloista saa tietenkin vähemmän kalakolikoita kuin vaikeammin pyydettävistä”, Lukander kertoo. Myynti ja valmistus: Kalastusväline Rialinna, Hulkontie 5, 70800 Kuopio, rialinna.fi ja rialinna@rialinna.fi ja puh. Siten se toimii myös talvella pilkkimisessä ja kesällä pohjaonginnassa. Mikorojigi puolestaan soveltuu pystypilkin alle lisähoukuttimeksi mormuskaan. syyskuuta klo 24.00. Hänen mukaansa uutuuspilkki toimii parhaiten pitkällä 30-40 cm tapsilla varustettuna. Se toimii Sihvosen mukaan myös hyvin, kun kalastetaan syvältä suurella painolla. MARKKU Sihvosen kehittämiä Mikrojigejä. Niistä Pyrstöjigi on monipuolinen, sillä se soveltuu tavanomaisen jigaamisen ohella vertikaalikalastukseen. RIALINNAN uudella Viima Liuku 2.0 -pilkillä on pituutta 8,5 cm. Kaikki kalalajit on listattu eri mantereilta ympäri maailmaa ja luetteloitu helpoimmin pyydettävistä vaikeimmin pyydettäviin. Ensimmäinen MM-finaalimme pidetään Floridassa Yhdysvalloissa. (017) 363 3222. MARKKU Sihvosen Pyrstöjigejä. Sitä on saatavilla suoraan valmistajalta. Se toimii android-ympäristössä ja on ladattavissa Appstoreja Google Play -kaupoista. Se on asiakkaiden pyynnöstä valmistettu suurempi versio aiemmasta 5-6 senttimetrin mittaisesta Viima-liukupilkistä. Fishcoinia voi tällä hetkellä pelata 25 maassa eri puolilla maailmaa. syyskuuta ja päättyy 20. ”Minulta oli kyselty jigiä viehevalikoimaani monesti ja asiaa mietittyäni lähdin leikkiin mukaan eli kehittämään pehmokarkkia kaloille”, Sihvonen selvittää. ”Löysin siihen toimivan silikonin, jonka venymä ennen katkeamista on noin 100 prosenttia. ”Tapsin päähän kannattaa laittaa suurikokoinen mormuska useammalla toukalla tai madolla varustettuna”, Rialinna opastaa. Markku Sihvoselta pehmokarkkia kaloille – Pyrstöjigi ja Mikromorri Savonlinnalainen Markku Sihvonen on kehittänyt kaksi pehmoviehettä. ”Pyrstö liikkuu kuin elävä mato ja eteenpäin sojottavat jalat kääntyvät taaksepäin uidessa ja väpättävät kuin kalan evät”, Sihvonen tiivistää suunnittelemansa Pyrstöjigin ominaisuudet. omannäköisensä, eikä mikään ”made in hongkong” -tuote. ”Vuoden lopussa 10 parasta kilpailijaa kustakin Fishcoin-sovelluksessa mukana olevasta maasta kutsutaan todellisen maailman lopulliseen määränpäähän. Lisätietoja: handmade.fi. ”Pienet jigit koukutetaan morriin vain läpipistolla alta ylöspäin. Pyrstöjigin käyttäjää hän opastaa asettamaan morrikoukun jigiin siten, että koukun kärki asettuu jigin yläpuolelle ja sen tasainen pinta on alaspäin. Lisätietoja: fishcoinapp.com/. Uutuuspilkki valmistetaan juottamalla laadukkaista materiaaleista
Popperit ovat kelluvia ja niiden tehokkuus perustuu pinnassa muodostuvaan ääneen ja nykivään liikkeeseen. Runko leikataan lopuksi päältä päin katsottuna pyöreään muotoon. Raidoitetaan vedenpitävällä ruskealla tussilla. Katkarapuperho 1 Koukku: Gamakatsu SL 12S koko 2 Sidontalanka: valkoinen Pyrstö: mustakärkinen ketun häntäkarva, beige keinokarva ja mustia Flashabou Accent -kimallekuituja 4 kpl Silmät: monofiilisiimasta poltetut ja mustaksi lakatut pallosilmät tai valmiit EP katkasilmät koko small Runko: beige dubbing Jalat: beigeraidalliset kumijalat, 3 kpl molemmin puolin Painotus: painosilmät koko medium 4,0 mm väri nikkeli Pää: valkoinen . Rapujäljitelmät taas parhaiten Permitja Bonefish -lajien kalastukseen matalassa vedessä. Rapuperhoissa käytetyt painosilmät kääntävät perhon ylösalaisin, jolloin koukun väkänen on ylöspäin. Kaikki perhot on sidottu merivedenkestäviin koukkuihin. Oranssi Katkaperho Koukku: Gamakatsu SL 12S koko 4-2 Sidontalanka: oranssi Pyrstö: oranssi ja lohenpunainen jääkarhujäljitelmä sekä muutama siikanen tavin mustaraidallista peitinhöyhentä päällä Silmät: monofiilisiimasta poltetut ja mustaksi lakatut pallosilmät tai valmiit EP katkasilmät koko small Runko: kimalledubbing väri shrimp SLF Selkäkilpi: kirkas muovinauha yltäen pallosilmien tasalle. GT:n kalastukseen soveltuvat suuremmat kaloja jäljittelevät perhot sekä popperit. Katkarapuperho 2 Koukku: Gamakatsu SL 12S koko 2 Sidontalanka: valkoinen Pyrstö: oranssinruskea kettu, punaruskea keinokarva ja mustia/ kuparinvärisiä Flashabou Accent -kimallekuituja 4 kpl Silmät: monofiilisiimasta poltetut ja mustaksi lakatut pallosilmät tai valmiit EP katkasilmät koko small Runko: punaruskea dubbing Jalat: oranssit ja mustatäpläiset kumijalat, 3 kpl molemmin puolin Painotus: painosilmät koko medium 4,0 mm, väri nikkeli Pää: valkoinen 38 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Annetaan perhon vajota pohjaan. Lukuisten kalalajien kirjosta halutuimpia saaliskohteita ovat mm. Jalat: beigen ruskeat ja mustatäpläiset kumijalat tasaisin välein, 3 kpl molemmin puolin Painotus: painosilmät koko medium 4,0 mm, väri nikkeli Ruohosuoja: kirkas monofiilisiima 0,40 mm 2 kpl yltäen koukun kidan yli Pää: valkoinen . Otti on yleensä raju ja sen jälkeinen veto voimakas ja nopea. Kalastustekniikasta rapuja katkarapujäljitelmillä: Kalastajan havaittua kalan, heitetään perho lähelle kalaa sen oletettuun menosuuntaan. Kalaparven satuttua lähietäisyydelle heitetään perho mahdollisimman lähelle ja sen jälkeen perho lapataan siimasta mahdollisimman kovaa tahtia kalastajaa kohti takaisin – jäljitellen pakenevaa saaliskalaa. Nykimistiheyttä kannattaa kalastaessa vaihdella ja kalan lähestyessä tihentää sitä. Syönnillään olevat kalat ottavat pohjassa liikahtelevan rapujäljitelmän yleensä hyvin hanakasti. . Silloin on oltava tarkkana, etteivät siimat pääse sotkeutumaan. GT-perhoilla kalastus on hyvin hektistä. Kierre: monofiilisiima ruskea 0,40 mm Pää: oranssi lääkärin määräyksestä T E KS T I JA KUVA T JOUNI RO NK A I N EN MERIPERHOJA lämpimiin vesiin E sittelyssä perhomalleja rannalta tai veneestä tapahtuvaan lämpimän meriveden ”salttikalastukseen” salt water flyfishing. . Giant Trevally, GT eli jättiläispiikkimakrilli sekä Bonefish ja Permit. Kalan lähestyessä liikutetaan perhoa pienin tihentyvin nykäyksin kalastajaa kohden. Rapuperho Koukku: Gamakatsu SL 12S koko 2 Sidontalanka: valkoinen Pyrstö: Flashabou-kimallekuitu, väri helmiäinen Sakset: harmaat Grizzly marabou -höyhenet molemmin puolin sivulle kaartuen Runko: kellertävä polypropyleenilanka harjattuna sidotaan poikittain koukun päälle kahdeksikkokiinnityksenä tasaisin välein
Lopuksi koukun yläja alapuolelle kiinnitetään kimppuja vaaleansinistä keinokarvaa Craft Fur. Lopuksi valkoista karvaa sidotaan vain koukun alapuolelle ja koukun yläpuolelle kiinnitetään vaalean ruskeaa keinokarvaa Craft Fur. Alapuolen siniset keinokarvat leikataan lyhyeksi. GT-perho 2 Koukku: Gamakatsu SL 12S koko 2/0 – 6/0 Sidontalanka: valkoinen Pyrstö: valkoinen keinokarva Craft Fur sekä kimppu helmiäisen väristä Flashabou-kimalletta Runko: valkoinen keinokarva Craft Fur. Pyrstön sivuille voi tarvittaessa kiinnittää erivärisiä kimallekuituja Runko: pitkäkuituinen kimallepunos tai keinokarva kierrettynä Pää: popperipää esim. Väliin kimppu helmiäisenväristä Flashabou-kimalletta. Sidotaan pieninä kimppuina koukun yläja alapuolelle edeten kohti koukun silmää. Väliin kimppu meren sinivihreän väristä Flashaboukimalletta (Ocean Blue). Silmät: suuret kirkkaan väriset tarrasilmät Pää: pää ja silmät käsitellään värittömällä UV-liimalla . GT-perho 1 Koukku: Gamakatsu SL 12S koko 2/0 – 6/0 Sidontalanka: musta Pyrstö: mustan kukon häkilähöyhenet vastakkain yhteensä 4 kpl. Popperipään voi värjätä vedenkestävällä tussilla ja lakata lopuksi UV-liimalla Silmät: popperipään aukkoihin sopivat tarrasilmät VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 39. Sidotaan pieninä kimppuina koukun yläja alapuolelle edeten kohti koukun silmää. Niiden sivuille Grizzly-häkilät molemmin puolin 1 + 1 kpl Runko: musta keinokarva Craft Fur. Howitzer. Silmät: suuret kirkkaan väriset tarrasilmät Pää: pää ja silmät käsitellään värittömällä UV-liimalla . . GT-perho 3 Koukku: Gamakatsu SL 12S koko 2/0 – 6/0 Sidontalanka: valkoinen Pyrstö: valkoinen keinokarva Craft Fur sekä kimppu helmiäisen väristä Flashabou-kimalletta Runko: valkoinen keinokarva Craft Fur. Sidotaan pieninä kimppuina koukun yläja alapuolelle edeten kohti koukun silmää. Large isokokoisille koukuille 3/0-5/0 ja small pienille koukuille 2-2/0. opossumi. Lopuksi mustaa karvaa sidotaan vain koukun alapuolelle ja koukun yläpuolelle kiinnitetään vaalean purppuran väristä Wing´n flash -keinokuitua Silmät: suuret sinipohjaiset tarrasilmät Pää: pää ja silmät käsitellään värittömällä UV-liimalla . Popperit Koukku: Gamakatsu SL 12S koko 2 – 5/0 Sidontalanka: musta tai valkoinen Pyrstö: eriväriset karvanahkasuikaleet esim. Rungon molemmin puolin kiinnitetään lopuksi Grizzly-häkilät 1 + 1 kpl
Kuvassa olevista madoista pinkki toimi etenkin Kitkajoella kisajaksoilla, joista kovan ja syvän virtauksen vuoksi sain hyviä tuloksia kuvan painomadolla. Toisinaan ne toimivat hyvin myös taimenelle. Koukku: Hanak H450BL #16. Musta pinturi Musta pinturi on suosikkiperhoni harjukselle kalastaessani niin sanotulla dry dropper -tekniikalla, jossa pintaperho sidotaan sivutapsiin ja päätyperhoksi laitetaan kevyehkö nymfi. Kuva: Juha Ojaharju. Kuvan purppuramato oli Kuusinkijoella paras matoväreistä, ja antoikin valtaosan Kuusinkijoen jakson kaloistani. kakkoskierroksen ottiperho, jolla kaloja tuli vielä kalastaessani poolin parhaita paikkoja toiseen kertaan. Painoperhossa lisäksi 3,5 mm tungsten body. Kierretään hyvin näkyvän ja kelluvan (esim. V uonna 2021 Kuusamossa järjestetyt perhokalastuksen MM-kisat päättyivät suomalaisittain historiallisiin mitalijuhliin, sillä joukkuekullan lisäksi joukkueeseen tuli myös henkilökohtaiset kultaja hopeamitalit. pink. Suomen joukkueen tarinaa ja käytössä olleita perhoja on esitelty jo lukuisissa alan julkaisuissa. Häkilä: ruskea, harmaa tai musta kukon häkilähöyhen. Siipi: alle 1-2 höyhentä CDC:tä värissä natural, päälle maltillinen nippu kaurista, peuraa tai muuta hyvin kelluttavaa karvaa. Osa kuvien perhoista on vieläpä juuri samoja yksilöitä, jotka olivat kisajaksoilla siimani päässä. Vuoden 2021 perhokalastuksen MM-kisojen OTTIPERHOJA Chenillemadot Chenillemadot ovat tunnetusti erittäin tehokkaita harjusperhoja. Kuvan mustaan pinturiin nousi muutamia kaloja Kuusinkijoen kisajaksollani, vaikka sillä kertaa kalat suosivatkin enemmän nymfiä. Päivästä ja kalojen aktiivisuudesta riippuen kalat suosivat joko pintaperhoa, tai sen alapuolella ajelehtivaa nymfiä. Pyrstö ja runko: Fasna worm chenille fl. Kuvasta löytyvä claretti-mato oli puolestaan Kitkalla ns. Painoperhossa Hends jigikoukku #12. Painoperhossa runko Hends body quill fl. Esittelen tässä jutussa kuitenkin vielä omat versioni ottiperhoista, joita kisoissa käytin. 40 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siiven tyveen kannattaa kiertää vielä kierros mustaa duppinkia, joka estää siipeä leviämästä ja pitää perhon profiilin ohuena. pink/claret/ purple. perhonurkka TE K S TI J A KU V A T H EI K KI KU R T TI MAAILMANMESTARI Heikki Kurtin kilpailusuoritusta. Koukku: TMC 103 #15. IKON neon post yarn) materiaalin ympärille. Runko ja eturuumis: musta hylje tai musta super fine dupping. Painotus: 3,5-4 mm tungsten kuula
Orange tag ja VV Harjuksen nymfikalastuksessa käytän hyvin usein päätyperhona chenillematoa, ja yläperhona jotain hyönteisjäljitelmää. #14-16. Pyrstö: UNI floss hot red. Erityishuomiota olen kiinnittänyt koukkuun, joka pitää pienetkin siiat hyvin koukussa haaviin asti. Myös kyseiseen iskupisteväriin minulla on kova luotto siian kanssa. Hopeakuulainen Orange tag oli valintani molemmilla Kitkajoen jaksoilla, ja sen kelpuuttikin iso kasa mitan täyttäviä harjuksia. Runko: Hends spectra dubbing peacock green (Orange tag) & musta antron (VV). Siikaliitsi Musta pikkuliitsi on ollut jo vuosia siikalitkani päätyperhona. Perä: fl. Painotus: hopeinen tungsten 2,5-3 mm. Tämä kyseinen versio on jalostunut vuosien saatossa tämän näköiseksi. Runko: riikinkukko. Koukku: TMC 103 #15. Painotus: hopeinen tungsten 3-4 mm. Olen sitonut perhoon ylimääräisen takahäkilän tuomaan lisää profiilia. Koukku: Hanak H300BL. Häkilät: ruskea kana tai peltopyy. IKON fluoro thread. Koukku: Hanak H450BL #16-18. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 41. Käytän Red tagia ylimpänä kolmesta perhosta. VV oli puolestaan loistava ottiperho Kuusinkijoella. Red tag Kyseinen perho on kaikkien aikojen suosikkiperhoni siialle Koillismaan järvillä. Iskupiste: UNI floss hot red. Orange tag ja VV ovat molemmat loistavia vaihtoehtoja yläperhon paikalle. Häkilä: natural CDC (Orange tag) & musta kukko (VV). chartreuse. oranssi & fl. Sain tällä perholla suurimman osan järvikaloistani Kuusamon MM-kisoissa, ja juuri tällä kuvan yksilöllä sain Kylmäluomanjärveltä viimeiseltä jaksolta pari kappaletta henkilökohtaisen maailmanmestaruuden varmistaneista siioista. Esim. Tällä mallilla sain kalaa molemmilta MM-kisojen järvijaksoiltani. Pyrstö ja runko: musta marabou
Tässä maistiaisia! KOONNUT JOHANNA ANTILA ONNELLISTEN kalastajien maa ” Meidän perheessä rakastetaan kalastusta jokaisella solulla. Se on se meidän ykkösjuttu. Pojat oppivat keskittymistä, tarkkuutta ja malttia lempiharrastuksen myötä.” ” Onnellisin kalastaja olen minä itse yhdessä lapsieni kanssa. Hän kaivaa itse madot ja valmistelee välineet kalaretkiä varten. Usein käydään kalassa koko perheen voimin, mutta Venja nauttii myös omista kalaretkistään ja luonnonrauhasta. V apaa-ajankalastus on ilonlähde jo noin 1,5 miljoonalle suomalaiselle ja se tutkitusti lisää harrastajansa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Mato-ongella viihdytään vaikka kotipihan ojan varrella, josta joskus muutama ahven voi napatakin. Pienet poikamme ovat olleet vauvasta asti mukana pilkkireissuillamme. Lapset nauttivat kalastuksesta heti siitä lähtien, kun alkavat itse tonkia matoja kasvimaasta, ja iloa riittää vaikka muille jakaa. Saimme huikeat yli 670 onnellisimman kalastajan ilmiantoa ja sydäntä lämmittävää perustelua kalastuksen hyvinvointia tuottavasta merkityksestä. Onnellisella vapaa-ajankalastajalla on myös kaksi onnellista kissaa, jotka saavat usein tuoretta kalaa kuppeihinsa.” 42 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Virveleitä käsittelevät myös taidokkaasti, vaikka ikää on vasta viisi ja seitsemän vuotta. Tämä on meidän perheen yhteinen harrastus, jossa arjen kiire ja ruuhkavuodet unohtuvat. Kesällä ongitaan, talvella pilkitään ja välillä käydään enon kanssa uistelemassa. Luonnon rentouttava voima ja kalastuksen tuoma ilo lapsille saa itseni puhkumaan onnea. Mukavaa rauhoittumista koko perheelle kiireisen arjen lomassa.” ” Keskimmäinen tyttäremme, 11-vuotias Venja on onnellinen vapaa-ajankalastaja. Kesän aikana Suomen Vapaa-ajankalastajat etsikin maailman onnellisimman maan onnellisimpia kalastajia – siis maailman onnellisimpia kalastajia! Samalla kysyimme, mikä kalastamisessa tuottaa iloa sekä lisää hyvinvointia ja onnellisuutta. Saaliin Venja käsittelee kattilaan asti itse
Saaliittomat reissut ovat tulleet tutuiksi, mutta kokemus on opettanut pojan jo ajattelemaan niistäkin positiivisesti. Kalastaminen on meidän perheen yhteinen harrastus ja ilo. Lapsen innokkuus ja onni on suurta ja aitoa, kun Ahti antaa saalista. Ekan kerran taisi pilkki olla 1,5-vuotiaana kädessä! Hän on minusta onnellisin kalastaja! Hän on onnellinen, jos saa kalan ja onnellinen, jos joku muu saa!” ” Perheen kovin kalastaja on perheen isä, mutta me muut ollaan myös pienistä asti kalastettu innokkaasti. Hän katsoo kalastusvideoita, lukee kirjoja ja olisi koko ajan kalassa, jos pystyisi.” ” Kalaan täytyy päästä, vaikka jalka kipsissä.” VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 43. Kesät menevät veneessä kuhia uistellen ja mato-onkia voi kotona laiturilta! Talvella sitten pilkillä ahvenia narraamassa. Lisäksi hän on aktiivisesti mukana seuratoiminnassa ja kalastuskisoissa sekä jakaa mielellään kalastustaitojaan myös muille.” ” Siinäpä se maailman onnellisin kalastaja. Ja kaikki muutkin lapsuuden leikit ja tekemiset keskittyivät kalastukseen. Luonnossa vietetty aika yhdessä läheisten kanssa on jotain mitä kaikkien pitäisi tehdä.” ” Poikani Mio 12 v. Kala-allergiasta huolimatta kalastelee kesät talvet. Kun päästään mökille kalastamaan, niin kaikki huolet katoavat ja voidaan elää ja nauttia just siinä hetkessä. Virveliä hän osasi heittää jo vajaa kolmevuotiaana. Hän on saanut kalastusharrastukseen mukaansa koko perheen, suvun ja ystävät ja nyt jopa perheen lomamatkat suunnitellaan kalastusmahdollisuuksien mukaan. Kalastaessa ollaan maailman onnellisin perhe.” ” Jo parivuotiaana tarhan kevätjuhlassa ja kaupan ostoskärryissä hän istui pilkki kädessään ”kalastaen”. on onnellisin kalastaja koska hän rakastaa kalastusta! Hän on onnellisimmillaan, kun saa kalastaa! Hän onkii, pilkkii ja virvelöi, eikä muuta olisi tehnyt koko kesänä, kun kalastaisi! Kun ollaan kalassa, hän jo miettii, pääseekö huomennakin kalaan. Nyt myös äidillä on oma kalastuslupa. ” Poikani jos saisi päättää mitä teemme ulkona, olisi aina vastaus kalastus! Hän on vasta heinäkuussa 3 vuotta, mutta on jo siitä huolimatta ollut 2 syksynä taimenia ja harjuksia narraamassa Inarijärvellä
kisa-arvonnassa voittaneiden nimet. Löydät sivuilta mm. LUE LISÄÄ osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/onnellisin-kalastaja. Lisää maailman onnellisimpia kalastajia 44 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
TUTKIMUS VÄITÖSTUTKIMUS: Kalojen joukkokuolemat saattavat yleistyä hellejaksojen lisääntyessä Tutkiessaan Itämeren kalapopulaatiota tutkija Giovanna Mottola havaitsi, että tietyt kalapopulaatiot voivat selviytyä nykyisistä lämpöaalloista nostamalla toleranssiaan korkeita lämpötiloja kohtaan. Väitöstutkimuksessa kuitenkin selvisi myös, että ilmastonmuutoksen seurauksena pysyvästi nouseva merien lämpötila ei kuitenkaan paranna kalapopulaatioiden lämpötilasietoa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 45. Yksi merkittävimmistä raakkuesiintymistä löytyi Tenojoen vesistöstä, josta on ennen tunnettu vain yksi isompi populaatio. ”Kipsikäsittely vähentää fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa pelloilta ainakin viiden vuoden ajan. Päättelyllä ja karttaan perustuvalla taustatyöllä näitä uusia populaatioita on vielä mahdollista löytää ja ne tulee ottaa huomioon niin vesienkuin maankäytössäkin”, kertoo projektipäällikkö Heikki Erkinaro Metsähallituksen Luontopalveluista. Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji, jonka suojelussa Metsähallituksella on tärkeä rooli. Puhtaissa vesissä viihtyvä raakku on avainlaji, joka hävitessään vesistöistä veisi mukanaan myös monta muuta lajia. Eräässä joessa oli parinkymmenen metrin matkalla tuhansia raakkuja. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikkö pyrkii jatkossa paikallisten toimijoiden kanssa edistämään alas vaeltavien kalojen ohjautumista kalatiehen. Alustavat arvion mukaan kalatietä käytti vähintään useita kymmeniä kutukaloja. Kipsikäsittelyn piiriin tulisi saada riittävän laaja peltoala, jotta menetelmällä olisi merkittävä vaikutus kuormitukseen ja sitä kautta Itämeren rannikkovesien tilaan”, sanoo johtava tutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta. Kalojen nousuohjaimena toimivan padon parannustyön lisäksi paikalliset kalamiehet ovat yhteistyössä Pappilankosken voimalaitoksen omistavan Paneliankosken Voiman kanssa selvittäneet pulssituksen vaikutusta kalatien toimivuuteen. Epävarmuutta sisältyy lähinnä kalatien toimivuuteen kalojen alasvaellusväylänä. ”Tulos osoittaa sen, miten huonosti meillä Suomessa tunnetaan tämän uhanalaisen lajin esiintyvyys. ”Olin etenkin kiinnostunut selvittämään, miten kalojen fysiologia muuttuu lämpöaaltojen aikana ja pystyvätkö kalat vastaamaan lämpöaaltoihin, kun Itämeren lämpötila tulevaisuudessa nousee ilmastomuutoksen seurauksena”, Mottola sanoo. Maastotyöntekijät kävivät sukeltamalla läpi yhteensä 82 puroa, joista 12 löytyi raakkuja. Kartoituksissa etsittiin niin uusia populaatioita jo aiemmin tunnetuista raakkuvesistöistä kuin myös kokonaan uusia raakkujokia. Tutkimuksessa pyydystettiin kolmipiikkejä Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten läheltä alueilta, joilla elävät kalat olivat altistuneet korkeille lämpötiloille usean sukupolven ajan, ja myös neljältä kontrollialueelta Porista, Pyhärannalta, Kotkasta ja Porvoosta. Pulssituksen, jossa vettä juoksutettiin hetkellisesti säännöstelypadolta luonnonuomaan, voimalan oltua samanaikaisesti kiinni, havaittiin käynnistäneen vaellussiikojen vilkkaan nousun kalatiehen. Tulosten mukaan ydinvoimalaitosten kaloilla oli ihan samanlainen lämpötoleranssi kuin muidenkin alueiden kaloilla, joten ympäristön pitkäaikainen lämpeneminen ei nostanut kalojen vastustuskykyä korkeita lämpötiloja kohtaan. PELTOJEN laaja kipsikäsittely vähentäisi fosforipäästöjä Itämereen Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella toteutetun pitkän ja laaja-alaisen tutkimuksen mukaan vähentänyt fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa. Useilla alueilla raakkukantaa ei kuitenkaan voitu luokitella elinvoimaiseksi. Kipsiä levitetään Saaristomeren valuma-alueella ja muilla rannikkoalueilla KIPSI-hankkeessa, joka saa rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja EU:n elpymisja palautumistukivälineestä. Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että paras tulos saadaan, kun käsittely kohdennetaan eroosioherkkiin ja runsaasti fosforia sisältäviin peltolohkoihin riittävän laajalla alueella. Samalla tulisi puuttua myös huuhtoutumien juurisyihin, eli alentaa peltomaiden tarpeettoman korkeita fosforilukuja sekä parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta. Tutkijoiden mukaan kipsi tarjoaa nopeasti vaikuttavan ja viljelijälle helpon tavan vähentää maatalouden vesistöpäästöjä. Luonnonmukaisen kalatien alapäässä olevaa, joen vanhassa luonnonuomassa kaloja kalatiehen ohjaavaa pohjapatoa parannettiin syyskuun lopulla. Viljelijöille tarjotaan peltojen kipsikäsittelyä ilmaiseksi ja verovapaasti. Seurauksena on, että monet kalapopulaatiot tulevat kärsimään ja kalojen joukkokuolemat yleistyvät, kuten on viime vuosien hellejaksojen aikaan jo nähty”, Mottola sanoo. Kalojen liikkeitä on seurattu myös Pappilankosken kalatiessä sen yläpäähän sijoitetulla Vaki-kalalaskurilla. Kalojen lämpötilatoleranssia mitattiin Turun yliopiston Biologian laitoksella. Parannuksella korjattiin patoon tulvavirtaamien aiheuttamia vaurioita ja pyrittiin parantamaan kalojen ohjautumista kalatiehen. ”Tämä merkitsee sitä, että kun yleisen lämpötilan nousun takia kalat elävät lähempänä lämpötilansietonsa ylärajaa, aikaisempaa pienempi lämpötilannousu hellejakson tuloksena voi olla niille kohtalokas. Osa kannoista oli lisääntymiskykyisiä ja yksilöiden monipuolisen kokojakaumankin perusteella elinvoimaisia. Alustavien tulosten mukaan kalatie on ollut varsin ahkerassa käytössä. ITÄMERI RAAKKU LAPISTA löytyi tänä vuonna 12 uutta raakkujokea Metsähallituksen Lapissa tekemissä maastokartoituksissa löytyi tänä kesänä ennätysmäärä raakkujokia. VAELLUSSIIKA VAELLUSSIIKA hyväksyi kalatien nousuväyläkseen Pappilankoskella Eurajoen Pappilankoskella nousi tänä syksynä näköhavaintojen perusteella ennätysmäärä vaellussiikoja vesivoimalaitoksen yläpuoliselle jokiosuudelle kalatietä pitkin
Ongella saaliiksi tuli särkeä, lahnaa ja ahventa, ja sittemmin virvelillä myös kuhaa, haukea ja taimenta. Näillä retkillä rantauduttiin usein johonkin saareen, ja mitäpä muuta silloin tehtiin kuin ruvettiin kaloja narraamaan. Hän kuitenkin korostaa, etKalat tärkeitä innoittajia myös maalaamiseen LOPPUKESÄN kalareissujen hyvä puoli on, että niihin voi yhdistää marjastuksen tai sienestyksen. ”Jigikalastus on minulle mieluisinta, mutta taimenta kalastan toki lusikalla, ja ahvenelle heittelen lippaa sekä blade bait -vieheitä. 46 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hänen mieliaiheitaan ovat kalat ja linnut, jotka kävivät tutuiksi jo lapsena perheen yhteisillä purjehdusreissuilla. Aluksi Ilonalla oli välineenä mato-onki, mutta pian hän jo kärtti lainaksi isänsä virveliä. On esimerkiksi hienoa loppukesällä ja syksyllä kalastaa ahventa järvillä ja pienillä metsälammilla, kun samalla reissulla voi poimia myös marjoja ja sieniä”, Ilona selvittää. ”Meren hyviä puolia on myös, että sieltä löytyy aina uusia kalapaikkoja tutkittavaksi, jos niin haluaa”, Ilona sanoo. Merellä kalastamisesta hän pitää kuitenkin kaikkein eniten, koska siellä on hänen mukaansa loputon vesi ja horisontti kaukana. Vavan varressa TEKSTI ISMO MALIN KUVAT ILONA LESKISEN ARKISTO Kalastuskärpänen puraisi ILONA LESKISTÄ jo lapsuuden purjehdusreissuilla G raafikkona elantonsa ansaitseva Ilona Leskinen on tykännyt piirtämisestä ja maalaamisesta nuoresta asti. SOPIVAN KOKOISTA KALAA RUOAKSI Ilona kertoo harrastavansa myös ruoanlaittoa, ja vaikka liharuoat ovatkin hänen suosikkejaan, ottaa hän toisinaan osan kalansaalistaan kotiin viemisiksi valmistaakseen siitä ruokaa
Ison kalan tavoittelu on hänelle tärkeää ja se on hänen mielestään sitä monelle muullekin kalastuksen harrastajalle. ”Hauki on taas iso ja vihainen, joten myös maalaan sen vihaiseksi. Ilonan kalastuksista myös Instagramissa Ilonan kalastuskuvioihin voi tutustua Instagramissa (#skullqueeni), josta löytyy kuvia ja tarinoita hänen kalastusretkistään ja lyhyitä niihin liittyviä tekstejä. Toisaalta, vaikka kuhakin on vihainen, maalaan, sen silti iloiseksi. Mukaan hän lähti mielellään, koska hänestä on tärkeää innostaa tyttöjä ja naisia kalastamaan ja edistää heidän kalastusharrastustaan muutenkin. ”Esimerkiksi vaikka lähtisi tavoittelemaan ahventa, voi saadakin hauen. Hän myös pani toimeksi ja meni mukaan Lohjan Kalaseuran toimintaan ja häntä pyydettiin myös pilkkikisoihin. Sitten tuli koronapandemia ja pilkkikisat menivät tauolle. ”Kalastus merkitsee samaa niin miehille kuin naisillekin. ”Tsemppaan mimmejä somessa ja olen myös osallistunut esimerkiksi Mimmit kalastaa siikaa! -tapahtumaan Ruissalossa. Vapaa-aikanaan Ilona harrastaa valokuvaamista, varsinkin kalojen ja lintujen maalaamista sekä ruoanlaittoa. Kysymys on ennemminkin ihmisestä itsestään ei sukupuolesta”, arvioi Ilona, jonka ennätyskalat toistaiseksi ovat ahven 45 cm, kuha 84 cm, hauki 105 cm ja taimen 55 cm. Hauen hän kertoo maalaavansa usein vihaisen näköiseksi. Joskus ne liittyvät kalastukseen ja se on Ilonasta parasta hänen ammatissaan. Sopivan kokoisia ruokakaloiksi Ilonan mielestä ovat noin 24-34-senttiset ahvenet, 45-55-senttiset kuhat ja 50-60-senttiset hauet. ”He jakoivat avoimesti minulle oppia ja neuvoja muun muassa pilkkimiseen, pilkkien valintaan ja niiden väreihin liittyen”, hän kiittelee. Iso kala on myös hankala fileoida”, hän perustelee. Kalastussuunnitelmistaan Ilona paljastaa aikovansa kokeilla ja opetella tulevaisuudessa täkykalastusta sekä talvella että kesällä. Myös yllätykset ovat hänestä tärkeä osa kalastuksen viehätystä, sillä koskaan ei voi etukäteen tietää, mitä kalapäivän aikana tapahtuu. YKSINÄISESTÄ PILKKIJÄSTÄ KALASEURAN JÄSENEKSI Ilona kertoo, että pilkkiessään taas kerran yksin Lohjanjärvellä, hän rupesi miettimään, liittyisikö kalastusIlona maalaa kaloja ja lintuja sekä tekee välillä myös tilaustöitä yrityksille KALAT innoittavat Ilonaa myös maalausten aiheina. ”Niissä en kuitenkaan pärjännyt.” Muista seuran jäsenistä Ilona kuitenkin sai kalakavereita, jotka antoivat myös arvokaita kalastusvinkkejä. Maalauksissa hänen ykköskohteensa ovat kalat: Ahven on hänestä pirteä ja vilkas kala siiman päässä, joten hän maalaa sen iloiseksi. Maalaukset VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 47. Olen saanut uusia tuttuja tätä kautta ja ennättänyt sopia joidenkin kanssa myös jo yhteisistä kalastushetkistä”, Ilona selvittää. ”Isot kalat ovat merkittävämpiä suvunjatkajina kuin lautasella, eikä niiden makukaan ole enää paras mahdollinen. Myös uuden opettelu ja sen selvittely, miten isoja kaloja saadaan, ja uusien vieheiden kokeilu” ovat merkittävä osa kalastusta”, hän luettelee. ”Viime talvena kisaaminen myös jäi, kun oli niin paljon sovittuna viikonlopuiksi muita pilkkireissuja. ”Esimerkiksi Norolan uudessa lusikkauistimessa on maalaamani hauki ja ahven. Ihmiset väliin kysyvätkin, miten kala voi olla kiinni jäätyään iloinen”, Ilona naurahtaa. MUKANA MIMMIT KALASTAA! -HANKKEESSA Ilona kertoo, että hänet pyydettiin Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit Kalastaa! -hankkeeseen. Graafikkona hän tekee lähinnä päivätöitä, mutta välillä myös tilaustöitä yrityksille. Lisäksi monet kalastustiimit tilaavat minulta itselleen logon, jonka ne sitten painattavat esimerkiksi lippiksiin ja paitoihinsa”, Ilona kertoo. seuran jäseneksi. RAUHOITTUMINEN JA ITSENSÄ NOLLAAMINEN KUITENKIN PARASTA Kalastuksessa Ilonan mielestä parasta kuitenkin on, että sen parissa pääsee rauhoittumaan ja nollaamaan itsensä arjen kiireiden keskellä. ”Talvella pilkillä tulee toki otettua pienempiäkin ahvenia”, hän mainitsee. tä reissulta mukaan lähtee vain kulloinkin tarpeellinen määrä ja vain sopivan kokoisia kaloja, ja loput vapautetaan. Ei vapaa-aika vain riitä kaikkeen”, Ilona harmittelee. ”Täyllä, kun on mahdollisuudet isoihin kaloihin”, hän perustelee
Tapsan kehittelemistä joulukalaherkuista ainakin smetanasilli sekä lämminja kylmäsavulohiviettelykset ovat edelleen monen kaupan kalatiskin myydyimpiä tuotteita. oulun käyvät kaupaksi Smetanasilli 48 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lado sillipalat kulhon pohjalle ja levitä niiden päälle hienoksi hakattu sipuli ja rouhittua mustapippuria. Tämä tiedettiin myös Kotikonnun kalaosastolla. VAHVA KÄSITYÖN LEIMA Lasimestarin silliä varten islantilaiset kokonaiset rasvasillit liotettiin maidossa, piimässä tai haudutetussa jäähdytetyssä teeliuoksessa liiasta suolasta. kalaherkut J oulumyynti muodostaa merkittävän osan elintarvikekaupan koko vuoden myyntituloista. TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O Tapsan tapaan KALAHERKUT SM E T ANAS IL L I 1 purkki (300 g) matjessillifileepaloja 2 dl smetanaa tai ranskankermaa 1 pieni punasipuli sitruunaviipaleita tuoretta tilliä silputtuna rouhittua mustatai sitruunapippuria Valuta sillipalat ja heitä liemi pois. Muistan valmistaneeni Tapsalle myöhemmin Kontumarketin kalapäivinä myyntiin myös vastaavanlaisia graavilohija katkarapuviettelyksiä. Sillit paloiteltiin veitsellä käsin. Koska 1980-luvulla läheskään kaikkia kalatuotteita ei voinut ostaa kalanjalostuslaitoksilta valmiiksi pakattuina, kuten nykyään, ne täytyi valmistaa itse ja myydä kalatiskiltä. Älä huuhdo silliä vedellä. Lasimestarinsillin mausteliemi keitettiin henkilökuntakahvion hellalla 40 litran vetoisessa kattilassa, joten kahvitunnin aikana sai helposti tukkoisen nenänsä auki ympärillä leijuvassa etikkaisessa ja mausteisessa miljöössä. Lisäksi perinteisiä jouluherkkuja, kuten lasimestarinsilliä ja sienisalaattia, jotka tehtiin itse eineskeittiössä, myytiin joulun alla huomattavia määriä. Smetanasilli oli myös jouluaikaan yhtä suosittua kuin kesähelteillä. Smetanasilliä varten kuoritut sipulit sekä sienisalaattia varten liotetut suolatut haapasienet hienonnettiin aluksi muoviämpärissä pitkäteräisen veitsen avulla eli Kotikonnun joulukalaherkuissa oli vahva ja perinteinen käsityön leima. Tee ei poista liotettavasta sillistä rasvaa ja makuja yhtä paljon kuin puhdas vesi. Levitä päälle ranskankerma tasaiseksi kerrokseksi, ripottele tillisilppua ja asettele päällimmäiseksi sitruunaviipaleita. Kylmäsavulohiviettelys oli viimeisiä Tapsan kehittelemiä kalatiskin suosittuja sisäänvetotuotteita, joiden ensimmäisiä versioita muistan Tapsan valmistelleen niihin aikoihin, kun aloitin työskentelyn Kotikonnun kalaosastolla
Huuhdo sillit puhtaiksi kylmässä vedessä. Sillit paloitellaan yleensä poikittaissuunnassa ns. Sekoita kerma, majoneesi, rosépippuri sekä sitruunamehu ja kaada seos muden ainesten päälle. Kuori ja hienonna sipuli. Sekoita kastike ja tarkista maku, jonka pitäisi olla raikkaan hapan. Kylmäsavuviettelys on parhaimmillaan jouluruokapöydässä muiden kylmien alkupalojen kanssa. kyljyspaloiksi, mutta yhtä hyvin sillit voidaan myös fileoida ja paloitella ennen marinointia. 2 rasvasilliä 1 pieni punasipuli renkaiksi leikattuna 2 pientä keltasipulia renkaiksi leikattuna 2 porkkanaa viipaleiksi leikattuna 1 pieni pala (noin 50 g) piparjuurta lastuiksi leikattuna 1 pieni pala (noin 50 g) tuoretta inkivääriä lastuiksi leikattuna 10-15 kokonaista maustepippuria 10-15 kokonaista valkopippuria 2 tl sinapinsiemeniä 3-4 laakerinlehteä 3-4 kokonaista neilikkaa Liemi 4 dl vettä 2 dl etikkaa 2 dl hienoa sokeria Poista rasvasilleistä sisälmykset ja liota niitä halutessasi muutaman tunnin ajan joko maidossa, piimässä tai vahvaksi haudutetussa ja jäähdytetyssä teessä. 350 g (suolattuja sieniä (esim. Sekoita sienet ja sipulisilppu kastikkeeseen. Ota huomioon, että liian lämpimät valmistusaineet samentavat liemen. Koristele sienisalaatti halutessasi silputulla ruohosipulilla tai persiljalla. Siirrä kylmäsavuviettelys tarjoiluastiaan ja anna astian jäähtyä tunnin ajan viileässä ennen tarjoilua. Lasimestarinsilli on joulun perinteinen alkupalaruoka keitettyjen perunoiden ja kipakanhuurteisen snapsin kera. Kaada keittämisen jälkeen hyvin kylmäksi jäähdytettyä lientä viilennettyjen sillipalojen ja vihannesten päälle niin, että ne peittyvät kokonaan. Se maistuu vaikkapa alkupalana keitettyjen perunoiden kanssa tai jouluyön huikopalana vaikka ruisleipäviipaleen päällä. Lado parin litran vetoiseen kannelliseen lasipurkkiin kerroksittain sillinpaloja, sipulia sekä porkkanaa mausteiden kera, kunnes purkki täyttyy. Sekoita ainekset helläkätisesti esimerkiksi kahden puulastan avulla. Sulje purkin kansi ja anna lasimestarin sillin maustua viileässä vähintään kolmen vuorokauden ajan ennen sen nauttimista. Vihje: voit käyttää myös graavilohta tai hienonnettua lämminsavulohta kylmäsavulohen asemesta (myös kylmäsavusiika tai – hauki sopivat mainiosti punalihaisen kalan asemesta). Anna sienisalaatin vetäytyä muutaman tunnin ajan viileässä. K Y LM Ä SAV ULOH I VI E TT E LYS S IEN I SAL AATTI L AS IM E S TAR INS ILL I Kylmäsavulohiviettelys Tapsa n tapa an 300 g hienoksi suikaloitua kylmäsavulohta 1 dl kermaa 200 g majoneesia 50 g hienoksi leikattua ryvästai punasipulia 2 rkl hienoksi leikattua tuoretta tilliä 2 tl rouhittua rosépippuria 1 pienen sitruunan mehu Laita suikaloitu kylmäsavulohi, hienonnettu sipuli ja tilli sekoitusastiaan. Silloin niitä ei tarvitse liottaa. Lasimestarin silli VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 49. haapatai kangasrouskuja) 1 sipuli (silputtua ruohosipulia tai persiljaa koristeluun) Kastike 1 tl rouhittua valkopippuria 2 dl vispattua kermaa tai kermaviiliä 2 tl sitruunamehua 1 tl hienoa sokeria Liota suolasieniä, kunnes ne maistuvat sopivan suolaisilta. Älä liota niitä liikaa! Purista kevyesti sienistä vesi pois ja hienonna ne
. Käytössä ovat lain mukaiset alamitat ja rauhoitusajat. Vuonna 2022 kilpailua vetämässä olivat Heidi Pernu, Mikael Jaakkola ja Joonas Pysäys. Kilpailuun hyväksytään Suomesta vapavälinein saadut kalat, jotka on kalastettu kilpailuajan puitteissa. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. . vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Kisa tarjosi mukaVANHEMPIEN sarjan voiton vei ylivoimaisesti Roope Turunen, tällä kertaa koukkuun nappasi myös härkäsimppu. LÄHES 50 NUORTA OSALLISTUI TÄNÄ VUONNA Yhteensä 47 lasta ja nuorta osallistui tänä vuonna toista kertaa järjestettyyn nuorten omaan lajikalastuskisaan. Tutustu kilpailun sääntöihin ja selaa tuloksia fisuun.fi/fisuunfongaus. Kisan säännöistä . Säännöt 50 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI HEIDI PERNU Huipputuloksia Fisuun fongauksessa Stadin Kalajunnuille KAKSOISVOITTO! F isuun fongaus on Suomen Vapaa-ajankalastajien vuosittain lapsille ja nuorille järjestämä valtakunnallinen lajikalastuskilpailu. Kilpailun alkuperäinen idea tulee Pohjanmaalla kalastusohjaajana työskentelevältä Heidi Pernulta. Viime vuoden tapaan kisa kesti kesäkuun alusta elokuun loppuun ja kilpailussa tavoitteena oli kalastaa mahdollisimman monta eri kalalajia vapavälinein. Kilpailun vetäjinä toimivat Vapaa-ajankalastajien lasten ja nuorten alueelliset kalastusohjaajat. . . Pohjanmaan piirin alueella vastaavaa kilpailua on järjestetty jo useamman vuoden ajan. Mikäli päädytään tasatilanteeseen, ensimmäisenä 10 lajia kalastanut voittaa. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Kalat ilmoitetaan ohjeiden mukaisesti kilpailun Whatsapp-ryhmään, kuvassa tulee näkyä kala kokonaan, sekä vuosittain vaihtuva tunniste. Kilpailun voittaa se, joka kalastaa eniten kalalajeja kilpailun aikana
Fongaus kehittää kalastustaitojasi monipuolisesti ja samalla myös opit tunnistamaan yhä useampia kalalajeja. Lajikalastus VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 51. vaa puuhaa osallistujille ja heidän perheilleen koko kesäloman ajaksi ja vähän ylikin. Yhteensä kisaan ilmoitettiin 547 kalaa, joista yleisin ilmoitettu kalalaji oli särki. Nuorempien sarjassa ensimmäisen sijan nappasi myös Stadin Kalajunnuja edustava Ahti Jokiranta (27 lajia), Venla Lillman uusi edellisvuoden hopeatilan 25 lajilla ja kolmanneksi sijoittui Pilk Kingsiä edustava Otto Rahko (22 lajia). Aiemman vuoden tapaan taso oli todella korkea. Kevättä kohden mentäessä myös särkikalat aktivoituvat nappaamaan pilkkiin helpommin. Kaikki lopulliset tulokset löytyvät FISUUN.FI -sivustolta. Kilpailun tulokset päivittyivät viikoittain kilpailun omille sivuille, joilta niitä pääsivät seuraamaan kaikki halukkaat. LIRKKIMÄLLÄ tavoitetaan myös kaikkein pienimmät kalalajit. Molempien sarjojen voittajat palkittiin 50 euron lahjakorteilla ja sijoille 2-3 sijoittuneet palkittiin kalastusaiheisilla välinepalkinnoilla. Lajikalastusharrastus on helpoin aloittaa onkimalla neljän metrin onkivavalla, ja ns. Kalan koolla ei ole merkitystä, sillä pienen pieni kymmenpiikki on yhtä arvokas kuin kymmenen kilon hauki. ONKIMINEN on hyvä tapa aloittaa lajikalastus. Viime vuonna vanhempien (13-18-vuotiaat) sarjassa hopeatilan napannut Stadin Kalajunnujen Roope Turunen ylsi tällä kertaa oman sarjansa voittoon ylivoimaisesti 50 kalalajilla, toisena Espoon Perhokalastajista Aaro Rainio (34 lajia) ja kolmantena Loviisan Seudun Eränkävijöistä Ilari Huotari (32 lajia). Lisäksi onnetar suosi viehearvonnassa Iida Häkkistä, Santeri Niemistä, Alex Lahtista ja Nikita Kososta. SÄRKI YLEISIMMIN ILMOITETTU KALALAJI Kilpailuun oli tänä vuonna valittu mukaan 69 Suomessa tavattavaa kalalajia. Muista jättää koukun kärki näkyviin! Myös talvella voi harrastaa lajikalastusta: ahven, hauki, kuha ja kiiski ovat helposti kalastettavissa myös jään päältä, eikä kannata unohtaa mateen pilkkimisen sesonkiaikaa tammi-helmikuun vaihteessa. Tämä kaunis kolmipiikki nappasi onkeen aivan rannan tuntumasta. Syötiksi käy parhaiten kärpäsen toukka tai pieni madonpätkä. kilpaonkilaitteella pääset hyvin alkuun. Lajikalastus helpoin aloittaa onkimalla Fongauksessa eli lajikalastuksessa on tarkoitus kalastaa mahdollisimman monta eri kalalajia vapavälinein. Virtuaalinen kisa mahdollisti osallistumisen ympäri Suomea, kun saadut kalat todennettiin Whatsapp-ryhmään lähetetyillä kuvilla
elokuuta kokoonnuttiin Haukkalammen luontotuvalle viimeisiin lähtövalmisteluihin. mennessä ilmoittautumislomakkeen kautta, lisätietoa ja linkki ilmoittautumiseen fisuun.fi/tapahtumat. SVK järjestää yhdessä Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin kanssa valtakunnallisen Fisuun-pilkkileirin Upilan leirikeskuksessa, upila.fi. Tiedossa on kalastusta, askartelua sekä leikkimielisiä kisailuja mukavalla porukalla. Lisätiedot: heidi.pernu@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Nappaa alta tiedot talteen ja ilmoittaudu mukaan! Fisuun-pilkkileiri Upilan leirikeskuksessa Hollolassa 10.–12.3. mennessä ilmoittautumislomakkeen kautta, lisätietoa ja linkki ilmoittautumiseen fisuun. Leiri on tarkoitettu ensisijaisesti 10–17-vuotiaille, mutta alle kymmenvuotiaat pääsevät mukaan vanhemman seurassa. Intoa piisaa. Leiri on tarkoitettu ensisijaisesti 10–16-vuotiaille kalastusta harrastaville lapsille ja nuorille. PILKKILEIRIT tulevat taas! Tule mukaan ja koe talven kovimmat tärpit ja hauskimmat pilkkihetket Fisuun-pilkkileirillä. Kansallispuiston alueelle oli suunniteltu sopivan mittainen reitti yöpymispaikkoineen. Lauantaina 6. Fisuun-pilkkileiri Vetämäjärven leirikeskuksessa Alavudella 10.–12.3. Ilmoittautumiset 15.2. Ahven oli hyvällä purulla ja saaliskaloista saatiin keiteltyä tukeva kalakeitto. Majoitus 4 hengen huoneissa, omat liinavaatteet mukaan. Leirin pystytyksen ja ruokailun jälkeen ohjelmassa oli loppuillaksi kalastusta. Aamusella satoi, mutta kuinka ollakaan, kun päästiin polulle, sää poutaantui, eikä sen jälkeen vettä tullut pisaraakaan. Retkellä mukana olivat myös pikkusisko, äiti ja isä. Leirin hinta on SVK: n jäsenseurojen jäsenille 50 € ja ei jäsenille 80 €. Leirin hinta on SVK:n jäsenseurojen jäsenille 30 € ja ei jäsenille 50 €. Leirillä kalastetaan pilkkien Vesijärvellä, kaiun kanssa ja ilman. 044 355 4109. Leirille mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Alle kymmenvuotiaat pääsevät mukaan vanhemman seurassa. fi/tapahtumat. Leirillä tutustumme pilkkimisen eri muotoihin, saaliskaloina mm. 3,5-vuotias Jooa on kotoisin Uuraisilta ja seuraa isänsä Joonas Reinikan jalanjälkiä kalastuksen pariin. 044 547 9116. Hinta sisältää majoituksen, ruokailut, saunan, askartelut sekä ohjatun kalastuksen. Hinta sisältää majoituksen, ruokailut, saunan, askartelut sekä ohjatun kalastuksen. Lisätiedot janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Leirillä majoitutaan 2-4 hengen huoneissa, omat liinavaatteet täytyy ottaa mukaan. Mukaan mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. ahven, hauki, kuha ja erilaiset särkikalat. Nyt valittavanasi on kaksi leiriä. SVK järjestää yhdessä Pohjanmaan Vapaaajankalastajapiirin kanssa valtakunnallisen Fisuun-pilkkileirin Vetämäjärven leirikeskuksessa, Alavudella. Jooa lukee Vapaa-ajan Kalastajaa joka aamu aamupuurolla ja näyttää lehdestä isoja ja kuulemma pieniä kaloja. TEKSTI JA KUVAT MAURI SUOJANEN K uluvana vuonna järjestettiin yksi viikonlopun kestävä ”minivaellus” Espoon Nuuksiossa. Ilmoittautumiset 15.2. Ensimmäisenä päivänä kuljettiin muutaman kilometrin etappi välillä pysähdellen ja lopuksi saavuttiin leiripaikkaan Holma-Saarijärven laavulle. NUUKSION FISUUN-vaellus saatiin patikoida poutasäässä Saaliista keitettiin tukeva kalakeitto HOLMA-SAARIJÄRVEN silta oli hyvä kalapaikka. JOOAN hauki Kuvassa Jooa Reinikka kalasti isoja omia ensimmäisiä haukiaan Keski-Suomessa maaliskuussa. Liikenipä niitä myös pannulla paistettavaksi. 52 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Voittajavärityksestä tehtyä viehettä voi tilata ainoastaan SVK:lta. . Viimeinen ruokatauko pidettiin Iso-Holmajärven niemessä olevalla tulipaikalla. Tästä erityiskiitos Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin kalakummeille Hannulle, Tapsalle ja Jaskalle. Vuonna 2022 voittajaksi valittiin Taika Collanin väritys. Reitti oli suunniteltu niin, että matkalla pysähdyttiin kalastamaan paria lampea. . OSALLISTUJAT olivat tyytyväisiä minivaellusleiriin Espoon Nuuksiossa.. JÄRJESTELYT SUJUIVAT MALLIKKAASTI Mukana oli yhdeksän retkeläistä, viisi nuorta ja neljä aikuista. Kyseltiinpä siellä jopa, että voiko ensi vuoden vaellukselle jo nyt ilmoittautua. Kaikki viihtyivät hyvin ja olivat erittäin tyytyväisiä viikonlopun antiin. tyylikkyyttä, värien sopivuutta toisiinsa sekä värityksen yleisilmettä. TOISENAKIN PÄIVÄNÄ SAATIIN KALAA Toinen päivä alkoi aamupalan jälkeen leirin purulla ja valmistautumisella päivän vaellusetappiin. Sieltä sitten oli vuorossa viimeinen patikointi takaisin lähtöpaikkaan Haukkalammelle. . . Kilpailu on avoin kaikille alle 18-vuotiaille nuorille. Kilpailuun voit osallistua niin monella värityksellä kuin haluat, eli nyt kynät suhisemaan. Kilpailuvieheenä toimii toista kertaa Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12-senttinen vaappu, joka tunnetaan mainiona kuhavieheenä. Kilpailun voittaa kilpailija, jonka värityksen SVK:n nuorisoja perhetoimikunnasta koostuva tuomaristo kokouksessaan valitsee. . Väritettävät kuvat voit ottaa alta talteen tai voit tulostaa ne fisuun.fi -sivuilta. . Oikeudet vaapun väriin jäävät SVK:lle. Kilpailun voittaja palkitaan Laxman-uistimen tuotepaketilla. Vaikka kilpailuaikaa on runsaasti (1.10.-31.1.2023), kannattaa toimeen tarttua heti. Niistäkin kalaa saatiin. Kilpailuaika on 1.10.2022–31.1.2023. ONKIHETKI reitillä. VATSA Vuosiviehe 2021. Syötiin ja kalasteltiin. . Järjestelyt sujuivat myös erittäin mallikkaasti. Mukaan voit halutessasi liittää lyhyen viestin, mistä olet väritysideasi saanut. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan viehesarja. SVK:n vuoden 2023 vuosiviehe kaipaa väriä pintaansa, joten nyt sinulla on mahdollisuus voittaa kilpailu, jossa valmistetaan voittotyöstä ihka oikea vaappu. Kriteereinä tuomaristo pitää mm. Kilpailutyöt tulee lähettää 31.1.2023 mennessä yhteystietoineen osoitteeseen Janne Tarkiainen, Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli tai janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. KYLKI . Kilpailutöitä ei palauteta. SELKÄ . ON AIKA ottaa värikynät penaalista! Oletko hyvä värittämään, löytyykö sinulta värisilmää komean vieheen tekemiseen. Viimevuotisen kisaan osallistui yli seitsemänsataa väritystä, voittajaksi valittiin Taika Collanin väritys. KILPAILUN SÄÄNNÖT:
Nuorisoja perhetoimikunta myöntää järjestäjille tukea 1 000-1 500 €/leiri riippuen osallistujamäärästä ja muista kustannuksista. Seurat voivat järjestää leirin myös yhteistyössä vapaa-ajankalastajapiirin kanssa! Jos olette kiinnostuneet leirin järjestämisestä, olkaa yhteydessä Janne Tarkiaiseen janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Mielestäni tällainen saman brändin alla toimiminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta aikuisen näkövinkkelistä. Sivustolta löytyy myös kohta, josta on mahdollisuus liittyä virtuaaliseen Fisuun-kalastusseuraan, jos omalta paikkakunnalta ei löydy sopivaa omaa kalastusseuraa. Tarjontaa siis on, ja hyvä niin, sillä nuoretkin hakeutuvat kerhoihin, joissa on tarjolla heidän omien mieltymystensä mukaista toimintaa. Moni kerho toimii siten, että sen ohjelma tarjoaa pikku annoksina eri aiheisia askarteluja ja rakenteluja yhteisiä kalareissujakaan unohtamatta. Kuva: Mauri Suojanen. Määrä on ihan ok, mutta lisää mahtuu ja useampi kerhon järjestäjä voisi pienellä etuliitteen muutoksella hypätä Fisuun-laivan kyytiin. Leirien tulee olla kaikille avoimia ja leireille tulee mahtua vähintään 25 osanottajaa. Virtuaaliseuran jäsen saa samoja etuja kuin oikeankin seuran jäsen. Näillä ja monilla muilla tavoin haluamme tuoda brändiä näkyville myös ei kalastavalle kansalle. SVK haluaa tarjota mahdollisimman monipuolista leiritarjontaa tulevalle vuodelle. 044 547 9116. Nämä kerhot järjestävät esimerkiksi sidontailtoja ja perhokalastusretkiä. Fisuun-tarra toimii hyvänä muistilappuna Fisuun-sivustosta ja olen havainnut etenkin nuorien liimailevan tarraa oman matkapuhelimenTEKSTI AKI HIRVONEN sa takakanteen. SVK:n toimihenkilöt voivat avustaa leirin järjestämisessä sekä suunnittelussa ja mahdollisen lisärahoituksen hakemisessa. Ja luulen, että myös moni kerholainen, jos ei nyt, niin vuoden parin kuluttua hoksaa, että hei… tämähän onkin aika makee juttu! Miten paljon onkaan suunnilleen samanikäisiä Fisuun-nuoria! Ehkäpä ensi vuonna pääsemme lukemaan Nuorten Nurkassa Fisuun-kerhojen toiminnasta lisää, miten niissä toimitaan ja mitä nuorten kanssa tehdään… UISTINTEN kunnostusta ja tuunausta. Onko Teidän piirinne tai seuranne SEURAAVA LEIRIJÄRJESTÄJÄ. Leiriajankohdan tulee olla kesä-elokuun välisenä aikana ja olla kestoltaan minimissään kaksi päivää. Fisuun-logotarroja jaetaan ahkerasti leireillä, koululaisten tapahtumissa, messuilla ynnä muissa tapahtumissa. Tämä pitää sisällään muun muassa Fisuun.fi-nettisivuston, josta löytyy runsaasti nuorille ja ehkä myös varttuneimmille niin tietoa kuin muutakin asiaa. fi-sivustolta sen, että tällä hetkellä valtakunnassa toimii seitsemän Fisuun-brändin alla toimivaa nuorten kalakerhoa. Se on hyvä niin, sillä näin tarra on aina mukana ja muistuttaa nuorta käymään välillä katsomassa, onko sivustolle tullut uutta asiaa. Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuorisoja perhetoimikunta asettaa haettavaksi valtakunnalliset perheja perhokalastusleirien järjestämisoikeudet. Fisuun-logo vilahtelee myös kummilippiksissä, kummipaidoissa sekä tapahtumien ilmoituksissa ja monissa tuottamissamme mainoksissa. Perinteisten nuorten pilkkija kesäleirien rinnalle haetaan järjestäjiä perheja perhokalastusleireille vapaa-ajankalastajapiireistä sekä kalastusseuroista. TÄLLÄ HETKELLÄ SEITSEMÄN FISUUN-LIPPUA HEILUTTAVAA NUORTEN KALAKERHOA Kurkistus ja pieni laskenta kertoi Fisuun. On myös sellaisia kerhoja, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn aiheeseen, kuten perhokalastukseen. 54 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. BRÄNDI NIMELTÄ FISUUN Keskusjärjestöllä on vuosia ollut nuorille kohdennettu Fisuun-brändi. Tulleiden hakemusten pohjalta nuorisoja perhetoimikunta päättää järjestämisoikeudesta helmikuun loppuun mennessä. Muutetaanpas kalakerho FISUUN -kerhoksi N iin vapaa-ajankalastajapiireillä kuin eri kalastusseuroillakin on varsin pitkät perinteet nuorten kalakerhojen järjestämisessä. Järjestämisoikeutta voivat anoa SVK:n piirit tai yksittäiset seurat vapaamuotoisella hakemuksella
044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. Uutiskirje on ilmainen ja ilmestyy noin kerran kuukaudessa. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. Tilaa uutiskirje nettisivuiltamme: uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi. Meiltä löydät tuoreet syötit. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Aukioloajat: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-16 Puh: 045 138 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa Tilaa SVK:n uutiskirje ja tiedät mitä tapahtuu Suomen Vapaa-ajankalastajien uutiskirje tuo ajankohtaiset järjestöuutiset suoraan sähköpostiisi. Pysyt ajan tasalla niin tärkeimmistä päätöksistä, tulevista tapahtumista kuin parhaista tarjouksistakin. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Tuotevalikoima laajenee. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Ota Ottipaikka onkeesi! p. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 55. 040 505 2225 www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark
KUUSIVUOTIAS Niilo Tuovinen innostui monen muun lapsen ja nuoren tavoin toden teolla kalastuksesta, kun hän sai viime talvena kirjolohen Iisalmen satamassa järjestettävässä pilkkitapahtumassa. lisäävän sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä tuoneen perheille yhteistä tekemistä ulkoilmassa, myös yhteisöllisyys on kasvanut. Ensi vuonna kolmatta kertaa yrittäjien kanssa yhteistyössä järjestettävä kirjolohipilkkitapahtuma on ollut menestys, ja siihen odotetaan myös ensi talvena tuhansia osallistujia. Iisalmen Pilkkijöissä on jäseniä tällä hetkellä 217 henkilöä, joista nuorisojäseniä on 65. Tämän ”citypilkin” on koettu mm. ”Esimerkiksi viime talvena saimme neljäkymmentä uutta jäsentä ja tässä porukassa tuntuisi olevan myös uusia aktiiveja esimerkiksi talkootyöhön”, Iisalmen pilkkijöiden sihteeri-rahastonhoitaja Tuija Piironen iloitsee. . Maksuttomalla . ”Olemme järjestäneet satama-altaassa lohipilkintää jo vuodesta 2007 saakka paria välivuotta lukuun ottamatta. Yrittäjien mukaantulo pari vuotta sitten kuitenkin moninkertaisti kävijämäärän”, hän kertoo. Yrittäjien panos on mahdollistanut, että kirjolohien talvikalastus on kaikille iisalmelaisille sekä seuran jäsenille ilmaista. 56 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Vielä viitisen vuotta sitten jäsenmäärämme jäi alle sadan, joten jotain olemme viime vuosina tehneet oikein”, hän myhäilee. UUSIA JÄSENIÄ TULEE MUKAAN SEURATOIMINTAAN Seura on myös saanut pitkälti kirjolohipilkinnän ansiosta uusia ihmisiä kalastusharrastuksen pariin ja jopa mukaan seuratoimintaan. Moni on myös saanut uuden harrastuksen tai palannut vuosikausien jälkeen uudestaan pilkkimisen pariin. Meillä vallitseekin seurassa hyvä pöhinä”, Iisalmen pilkkijöiden puheenjohtaja Aki Piironen kertoo. ”Seuraavana talvena osallistujia oli 4500 ja odotamme edelleen osallistujamäärän kasvua ensi talveksi. IISALMEN pilkkijöiden saaman palautteen perusteella kirjolohen pilkintätapahtuma koetaan Hyvän mielen -tapahtumaksi. Kirjolohipilkintä on IISALMEN PILKKIJÖIDEN vetonaula jäsenhankinnassa T EK ST I IS MO M A L IN K U V A T TUI J A PI IR O N E N seurat esittelyssä Puheenjohtaja Aki Piironen: ”Meillä on seurassa hyvä pöhinä” P ohjoissavolaisessa Iisalmen kaupungissa paikallinen kalastusseura on löytänyt keinon houkutella kaikenikäisiä kalastusharrastuksen pariin. Tammikuusta jäiden lähtöön asti kestävä tapahtuma keräsi toissa vuonna 2500 kirjolohen kalastajaa Iisalmen satamassa sijaitsevalle pilkkipaikalle. SUURI KIITOS KUULUU PAIKALLISILLE YRITTÄJILLE Kaupunkilaisten kalastusintoa on siis nostatettu yhteistyössä Iisalmen Yrittäjät ry:n ja sen jäsenyritysten kanssa
Uutena avauksena Iisalmen pilkkijät aikoo järjestää nuorisojäsenilleen tapahtuman, jossa ei mennäkään porukalla kalastamaan, vaan hohtokeilaamaan. Aki Piirosen mukaan tapahtuman onnistumisesta kuuluu kiitos yrittäjien lisäksi Iisalmen kaupungille. Lisäksi esimerkiksi jäsentenvälisiin laituripilkkisoihimme saavat osallistua myös naapuriseurojen jäsenet, koska jäsenemme halusivat niin. tekstiviestiluvalla saa kalastaa yhden kirjolohen päivässä. IISALMEN Pilkkijät järjestää Iisalmen satamassa myös laituripilkkikilpailuja. Myös eläkeläiset otetaan huomioon. Kuvassa on menossa Pohjois-Savon Vapaa-ajankalastajapiirin laituripilkin osakilpailu. Kilpailuvietti meni silloin monelta överiksi. Ennemminkin kannattaa matalalla kynnyksellä saada heidän ensin innostumaan kalastusharrastuksesta ja suosia yhdessäoloa ja ryhmäytymistä. ”Esimerkiksi on jäänyt mieleen, kun viime talvena yksi alle kouluikäinen poika sai pitkän odotuksen jälkeen viimein kirjolohen. Olemme lisäksi järjestäneet muutaman kerran SM-soutu-uistelun, viimeksi vuonna 2021, sekä SVK:n vetouisteluja heittomestaruuskilpailut”, Aki Piironen luettelee ja kehuu kalastuskilpailujen muuttunutta ilmapiiriä. seurat esittelyssä VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 57. ”Yritämme paikata kerhotoimintaa järjestämällä koulukäyntejä, joissa nuorille muun muassa opetetaan onkimisen ja pilkkimisen sekä muiden kalastustapojen niksejä. ”Muistan, kun itse aloitin kuusivuotiaana, niin silloin oltiin hampaat irvessä ja kireitä. Seuramme talkoolaiset, jotka ovat usein eläkeläisiä, huolehtivat puolestaan reikien kairaamisesta pilkkijöille, joten homma on todella helppoa, kun pilkkipaikkakin on kadulta vain muutaman askeleen päässä”, Aki Piironen lisää. Yksi seuramme pitkäaikainen aktiivijäsen asuu palvelutalossa ja viemme aika ajoin häntä ja hänen kavereitaan pilkille ja ongelle. KILPAILEMINEN EI KILPAILUJA IHAN PIENILLE MUKSUILLE Piiroset kertovat tulleensa siihen tulokseen, etteivät kilpailut välttämättä ole ainakaan ihan pienille muksuille paras mahdollinen tapa markkinoida kalastusta harrastuksena. Kilpailemisesta on tullut rennompaa Iisalmen Pilkkijät on erityisen tunnettu laajasta kilpailutoiminnastaan, joka sisältää niin kaikille avoimia kuin seuran jäsentenvälisiäkin kisoja. ”Järjestämme kilpailuja erityisesti onkimisessa, pilkkimisessä ja laituripilkinnässä, myös piiritasolla. ”Lisäksi satamasta löytyy kesät talvet seuramme ylläpitämä grillikota, jossa voi kahvitella ja vaikkapa paistaa makkaraa. Siellä kaikki halukkaat pääsevät kokeilemaan toimipisteellämme ongintaa, joka on ollut erittäin suosittua. Nyt laiturilta pilkitäänkin usein yli kolmenkymmenen henkilön voimin.” hin päiviin saakka ollut kaksi asiaa: kalastuskilpailujen järjestäminen ja nuorten opastaminen kalastuksen pariin. NUORET OLLEET KESKIÖSSÄ ALUSTA ASTI Vuonna 1979 perustetun Iisalmen Pilkkijöiden toiminnan keskiössä on alusta asti näiJakaa hyvää omastaan! Aki ja Tuija Piironen: ”Olemme antavana osapuolena ja haluamme jakaa hyvää omastamme. Nyt on kisailu rentoa ja paljon leppoisampaa yhdessäoloa, eikä saalis aina ole edes se tärkein juttu”, hän kiittelee. Tuija Piironen kertoo, että nuorille suunnattua kalastuskerhotoimintaa järjestettiin 1980-luvulla ja sen jälkeen viimeksi vuonna 2015. Heti seuraavana päivänä hän halusi tulla pilkille uudestaan, vaikka oli 20 astetta pakkasta. ”Heillä voi olla esimerkiksi huoli, että jos en pärjääkään tässäkään lajissa. Se on jäsentemme lisäksi kaikkien kalastajien ja eri yhdistysten käytössä.” ”Me tarjoamme pilkkijöille myös kaikki tarvittavat välineet, mikä sellaisia ei löydy omasta takaa. Lisäksi tarjoamme kalastukseen liittyvää opastusta myös muille nuorisojärjestöille ja -yhdistyksille”, hän selvittää. Muutenkin nuorten omia toiveita pitää jatkossa kysyä ja kuunnella tarkemmin.” NUORET MYÖS INNOKKAITA LOHIPILKKIJÖITÄ Seuran jäsenasioita hoitava Tuija kertoo, että myös lapset ja nuoret ovat innostuneet kirjolohien pilkinnästä. ”Olemme olleet useana vuonna mukana myös ”Lapsilta lapsille” -tapahtumassa Iisalmen satamassa. Hän on nyt myös seuramme jäsen”, Tuija Piironen kertoo. Heitä pitäisi saada jollakin tavoin mukaan myös tapahtumien ja kilpailujen järjestelyihin”, Tuija Piironen korostaa. Oli kuulemma istunut karvahattu päässä pöydän ääressä ja kysellyt, milloin lähdetään. Nyt talkoolaisista on kuitenkin sen verran pulaa, ettei kerhoille riitä vetäjiä. Myös osallistaminen on tärkeää nuorten kohdalla. Se on järjestänyt lohialtaalle talvikaudeksi työmaakopin, joka toimii muun muassa sataman parkkipaikan aurauksesta huolehtivien talkoolaisten taukotupana. Vasta sitten on kilpailemisen vuoro. ”Samalla juttelemme lasten kanssa siitä, minkälaisia kilpailuja ja toimintaa he itse haluavat. Teemme lisäksi seuratyötä tutuksi myös erilaisilla messuilla, kalamarkkinoilla ja muissa vastaavanlaisissa tapahtumissa mahdollisuuksiemme mukaan”, hän selvittää.
Sivulle uiva kala ei enää verota siimaa perhokelalta, mutta vääntö vastapelurin kanssa jatkuu tiukkana. ULKOMAAT 58 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Flattioppia GUADELOUPELTA TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN Suolaisen veden perhokalastusta opettelemassa Tärppi on räjähtävä. Kalan ensisyöksy jatkuu kymmeniä metrejä. Hitaasti alan saada siimaa kelalle takaisin, mutta varjostani säikähtäneenä kala aloittaa uuden syöksyn ja vaaleansininen perhosiima pakenee jälleen kelalta kokonaan ulos
Matkan ajankohtana oli hiihtoloma helmi-maaliskuun taitteessa. Pikaisen kuvauksen jälkeen päästän sen jatkamaan matkaansa muun kalaparven seuraan. Veden lämpötila on vuoden ympäri 24-29 astetta ja ilmasto on Karibialle tyypillisen lämmin sekä kohtuullisen sateinen. Kolmen tunnin niukalla siirtymäajalla matka jatkui Orlyn kentältä Guadeloupelle. Suojaväri on lähes täydellinen. Osana Ranskaa se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta. Perinteisenä ”minä itse -miehenä” olin halunnut päästä suolaisen veden perhokalastuksen makuun. . Lukuisten virheiden ja oppimisen kokemusten jälkeen saatu kohdekala on mieluinen palkinto. Otin ne talteen, jos sattuisin tarvitsemaan hänen palveluitaan. Puhelu ja datahinnasto menevät EU-taksojen mukaan. Niille, jotka eivät halua tuhlata aikaansa itse opetteluun, suosittelen ehdottomasti kalastusoppaan palveluiden hyödyntämistä. Muutaman minuutin kiihkeän kamppailun jälkeen saan kalan käteeni ihasteltavaksi. Vedenpitävä selkäsäkki on näppärä tarvikkeiden kantamiseen. TUMMAT raidat korostavat muutoin hopean värisen bonefishin selkää. Guadeloupen perhokalastuksesta ei perhokalastusfoorumeilta löytynyt juuri mitään tietoa. Tein myös alustavan tiedustelun hänen varaustilanteestaan, mutta vastausta en koskaan saanut. Kokemusta syvämerenkalastuksesta minulla on melko paljonkin, mutta perhovälinein reissu olisi ensimmäinen. Matka yllä koettuun tapahtumaan Guadeloupella ei ollut helppo, mutta onnistuminen oli sitäkin palkitsevampi. Hintataso on keskimääräistä eurooppalaista tasoa. . INFO VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 59. Lukuisten vaihtoehtojen joukosta kohteeksi valikoitu Ranskaan kuuluva Guadeloupen pääsaari ja sen vieressä sijaitseva rauhallinen Marie-Galante. ON NAUTINTO OPETELLA JA OPPIA UUTTA Hämäläinen luonteenpiirre vai mikä lienee syynä, että nautin eniten siitä, kun saan opetella ja oppia uutta. Majoitukset olimme varanneet suurimmaksi osaksi jo ennakkoon ja vuokra-auto odotti lentokentällä etukäteen varattuna. Guadeloupe info . LAINEIDEN haitatessa näkyvyyttä kalastetaan sokkona ja toivotaan perhon osuvan kalan eteen. Paras aika matkustaa Karibialle on vuodenvaihteesta juhannukseen, jolloin välttää hurrikaanikauden. Kalastuslupien osalta selvisi, ettei niitä päiväkalastukseen tarvitse hankkia, kunhan kalastuskieltoalueita ja kalarauhoituksia noudattaisi. Lennot varasimme lentodiilin kautta, josta sai Air Francen menopaluulennot 600 euron hintaan. Guadeloupen saariryhmä sijaitsee Karibianmerellä. . Saariston itäosa rajoittuu Atlanttiin ja länsipuoli on Karibianmeren puolella. Suolaisen veden perhokalastuksessa alkuun pääsemiseksi oli tehtävä salapoliisityötä netissä ja kyseltävä vinkkejä tutuilta salttikalastuksen taitajilta. ” EI USKOISI MILLAINEN VOIMA PIILEE LEPPOISAN NÄKÖISEN BONEFISHIN LIHAKSISSA. Löysin kuitenkin yhden saarella toimivan perhokalastusoppaan yhteystiedot. Ihan itse. Hallinnollisesti Guadeloupe on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue. V astapeluriani, hopeanväristä bonefishiä, on lähes mahdoton erottaa vaaleahiekkaista pohjaa vasten, mutta perhosiima sekä kalan varjo paljastavat sen tarkan sijainnin. . Sen pinta-ala on 1 704 neliökilometriä. Kaupallinen keskus on Pointe-à-Pitren kaupunki. Tarkoituksena oli lomailla reilun viikon ajan saarilla, snorklata ja tietenkin kalastaa. Se koostuu viiden saaren ryhmittymästä (Basse-Terre, Grande-Terre, La Désirade, Iles des Saintes ja Marie-Galante). Saarilla on noin 400 000 asukasta. Lähtöpaikkana oli Helsinki, josta lensimme Ranskaan Charles De Gaullen kentälle. . Sillä olisi helppo tutustua saareen ja liikkua kalastuskohteisiin. MATKAN VALMISTELUT Innokkaina reissaajina olimme vaimon kanssa suunnitelleet lomamatkaa uuteen kohteeseen, Karibialle
SNORKLAUS-HAVAINNOT NOSTIVAT KALAINTOA Snorklatessa tuli vastaan erivärisiä pikkukaloja, kuten barracudia, ja arvelin nähneeni vilauksen permitistäkin. Pientä osviittaa kalapaikoista sain myös paikallisen perhokalastusoppaan kotisivuilta, mutta hänen kohteisiinsa en mennyt kalastamaan. TAIVAALLINEN TAUSTATUTKIMUS Koska tietoa alueen kalapaikoista ei löytynyt juurikaan perhokalastuspalstoilta, niin oli pakko turvautua taivaalliseen apuun – Google Earthin karttapalveluun. 60 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Olin etukäteen tulostanut satelliittikuvia kalastukseen sopivista rannoista, joille matka vuokra-autolla kävi näppärästi. Tummuva ilta ja tropiikin lämpö löivät hellien kasvoille ulos siirryttäessä. Aamulla siirryimme saaren länsiosassa Basse-Terren puolella olevaan majoitukseemme Deshaiesin kylän lähelle. Aamulla pimeässä satamassa odottelin miestä paikalle, mutta lopputuloksena oli puhdas ohari. Sain kuitenkin varmistuksen, että alueella oli mahdollisuus laadukkaaseen kalastukseen ja tietoa alueen kalalajistosta. Yövyimme siellä kolme seuraavaa yötä. Etukäteen varattu auto löytyi sovitusti ja siirryimme ensimmäiseksi yöksi läheiseen hotelliin. Ensimmäiset päivät menivätkin alueeseen tutustuessa ja hienoimpia rantoja kierrellen. Lentokentällä ja hotellissa selvisi nopeasti, että paikalliset eivät juuri englantiin taivu ja asiointikielenä olisi ranska. RANTALOMAA JA SNORKLAILUA Lento laskeutui Guadeloupen suurimman kaupungin Pointe-à-Pitren lentokentälle iltamyöhällä. Se paljasti erittäin hyvin alueen flatit, jotka vaikuttivat olevan kalastukseen soveliaita. ParhaimKALASTUS yhdistää nuoria jokaisessa maailman kolkassa. Kaloja voi pyytää virvelillä tai kelaksi sopii vaikka limupullon ympärille kierrettävä siima. Siitä sitten perussanastoa opettelemaan, jotta osaisi edes sopivaa ruokaa tilata ravintolassa ja sanoa muodolliset kohteliaisuudet. Osa rannoista oli ruuhkaisia, mutta toisaalla oli upeita rantoja ilman muita ihmisiä. Vuokraemäntämme kanssa sovin, että pääsisin korvausta vastaan hänen ammatikseen kalastavan sukulaismiehensä kanssa päiväksi merelle kalastamaan ja kuvaamaan. Tarponin kalastukseen etsin sopivia mangrovealueita majoitustemme lähistöltä. Havainnot nostivat kalastusintoa, joka kolmantena päivänä oli jo niin sietämätön, että kalaan piti päästä. Liekö paikallinen rommi maittanut illalla liian hyvin
Kovin suuret eivät olleet odotukset kalan saantiin, mutta noin puolen tunnin heittelyn jälkeen tuli terävä tärppi. Perusohjeistuksen perhokalastusvälineistöön, siimoihin, perukkeisiin ja perhovalikoiman hankkimiseen sain pitkään kalakumminamme toimineelta Jasper Pääkköseltä. Näkyvyys oli kuitenkin heikkoa, joten kalastin ”sokkona” hiljakseen kahlaillen ja rauhallisesti siimaa sisään nykien. Koukkujen, perhokelan sekä siimojen tulee kestää suolaisen veden ja armottoman auringonpaisteen sekä kuumuuden asettamat vaatimukset. Muita tavoiteltavia lajeja olivat permit (sinipompano), barrakuda sekä unelmapussin pohjalla oli ajatus tarponin väsyttämisestä. . PERHOVAVAKSI lainasin kaverilta neliosaisen G. Pikaisen väsytyksen jälkeen nostin minulle tuntemattoman kauniin sinertävähopean kalan käsiini. Syvänmeren kalastuksesta saamieni kokemusten perusteella osasin varoa lämpimien vesien kalojen nopeutta ja voimaa. Sidoin askeettiseen perhorasiaani muutamia Tarpon bunnyjä eri väreissä ja verkkokaupasta ostin muutamia pieniä vaatimattoman värisiä katkajäljitelmiä. Perukesiimoiksi päätyivät pikkuperhojen käyttöä varten 0,32 millin fluorocarbon ja rajummille kaloille 0,65 millin fluoro. Kalastusvälineistö uusiksi Vaikka olen harrastanut perhokalastusta vuosikymmeniä, niin salttikalastukseen sopivaa välineistöä ei minulle ole kertynyt. . Loomisin CC GLX:n 9-luokkaisena ja 9-jalkaisena. ENSIMMÄINEN PURAISU Rannalta katsottuna flatit näyttävät silmään hyvin pitkälti samalta kuin satelliittikuvissa. Ensimmäiseen kalapaikkaan saavuimme iltapäivällä veden ollessa korkealla. OLEELLINEN OSA VARUSTAUTUMISTA olivat kahlaamiseen soveltuvat kengät, kauluspaita, kasvomaski, hattu, aurinkolasit sekä paljon vahvakertoimista aurinkorasvaa. PERHOSIIMOIKSI hankin kelluvan WF-siiman sekä nopeasti sukeltavan torpedokärkisen Depth Finderin, syvempien rantojen kalastukseen. KELAKSI otin mukaan tutun My Flyn 9-11-luokkaisen lohirullan, jossa oli pohjasiimoja 250 metriä. Ajatuksen suurimpien tarponien tavoittelemisesta hylkäsin jo alkuun, sillä kalastussettini oli siihen aivan liian kevyt. Kohdekalaksi asetin bonefishin (naiskala). Pohja on hyvin vaaleaa hiekkaa ja tummempina läntteinä erottuvat kilpikonnaruohoa kasvavat kivet ja korallimuodostumat. Kahlaaminen oli aallokon vuoksi hivenen hankalaa, mutta perhoa pääsi sentään uittamaan. VÄLINEET VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 61. Tarkoituksena oli edetä vedessä hitaasti kahlaten ja pyrkiä spottaamaan kaloja silmin. man näköisiä alueita löytyi Basse Terren itärannalta, jonne muutaman kymmenen ajokilometrin matka meni nopeasti. Alue on matalaa sinertävän turkoosia vettä, ja flattia reunustaa usein veden pintaan kohoava riutta, jota vasten aallot murtuvat ja tasoittuvat. Kala ei ollut suuri, mutta kiva palkinto LOUNASTUOKIOLLA löytyi luonnon muovaama näppärä vapateline. .
Taivaalle kertyi kuitenkin pilviä ja tuuli oli edelleen voimakasta, joten kalastus sai jäädä sillä erää. hommaa opettelevalle. Etelärannalla sijaitsevaan hotelliimme oli vajaa parin kilometrin matka, jonka päätimme tehdä apostolin kyydillä kauniista merinäkymästä nauttien. Karttakuvien perusteella seuraava kohteemme Marie-Galanten saari olisi kalastukseen aivan erinomainen. Mereen pääsi kulkemaan suoraan hotellin altaalta. Aivan meren rannassa sijaitseva pieni hotelli oli viihtyisä ja kalastukseen soveltuvaa flattia oli ympärillä kilometritolkulla. Jatkoin kalastusta samalla vaalealla katkajäljitelmällä ja sain vielä pari vastaavaa noin 30 sentin mittaista lituskaista kalaa. ” PALMUT REUNUSTIVAT FLATTIEN RANTOJA JA TARJOSIVAT KAIVATUN VARJON LOUNASTUOKION AJAKSI. 62 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Parin tunnin jälkeen olin kalastanut tätä kohdetta tarpeeksi ja suuntasimme toiseen kalapaikkaan. Perille Coco Beach -resortiin päästyämme totesimme, että vaiva kannatti nähdä. GUADELOUPEN itäisen pääsaaren, Grande Terren rantoja reunustavat laajalti kauniit flatit. Kuva on Sainte-Annen kylästä. Taksi olisi ollut matkan tekoon huomattavasti vaivattomampi kulkuväline. MARIE-GALANTEN UNELMASAARI Laiva saapui saaren lounaisosassa sijaitsevan Grand Bourgin satamaan neljäntenä matkapäivänämme. Rakennukset olivat siistejä ja Karibian tyyliin pastelliväreillä maalattuja. Tropiikin kuumuus ja selkään pakatut täydet rinkat alkoivat pian painaa siinä määrin, että välihuikka ja lepotauko tulivat tarpeeseen. Olisikohan se vahingoittunut brittien ja ranskalaisten välisessä kuuluisassa meritaistelussa Les Saintesissa 1700-luvulla. Virhe. PAIKALLISEEN taiteeseen ja perinteisiin pääsi tutustumaan pienessä viihtyisässä museossa. VANHA kanuuna ruostui rannalla ja muistutti siirtomaa-ajoista
Jatkoin kalastusta syvemmässä vedessä vielä pari tuntia, kunnes luovutin. Hotellin edestä sain tutun sinihopeisen kalan sekä toisen hopeakylkisen eri lajin yksilön saaliiksi. Oliko tuossa äsken kilpikonnaruohoa, missä perhoni ui. Sain vain yhden varovaisen tärpin. He heittelivät virveleillä vieheitä, ilmeisesti poppereita. Vaimo oli snorklaillut ja katsellut langustiineja kivien alta, kunnes maskin eteen oli ilmestynyt oranssivalkoinen merikäärme. Kalastukseen alue näytti täydelliseltä. YLI METRIN KALA LÖI JÄÄTÄVÄN TÄRPIN Kirkkaassa vedessä musta-punainen Tarpon bunny erottui sangen selvästi, vaikka laineet hieman haittasivat näkyvyyttä. Samalla toistametrinen kala löi perhoon aivan jäätävän tärpin. Ulompana oli hieman syvempää, mutta silti kalastajan silmää hivelevää maisemaa. Rannasta alkava matala jatkui polvisyvyisenä useita kymmeniä metrejä ja kilpikonnaruohoa oli runsaasti. Lyhyen katselutuokioni aikana en nähnyt heidän saavan saalista. Näin jo mielessäni herkullisen rapuillallisen, mutta maltoin mieleni, kun niiden keräämisen luvallisuudesta ei ollut tietoa. Pohja oli matkalla paikoin lähes täynnä merisiilejä, joiden piikit rapsahtelivat pelottavasti kengän pohjia vasten. Tärpin jälkeen kala katosi vauhdilla syvempiin vesiin. Naapurissa sijaitsevalta asunnolta kaksi miestä kahlasi kalastamaan noin 300 metrin matkan riutan ulkoreunalla sijaitsevalle vallille. Taistelusta kalan kanssa olisi varmasti tullut melkoinen kokemus. En yhtään ihmettele. Paniikki oli saanut vallan ja huuto oli ollut melkoinen hänen paetessaan käärmettä. Siimaa sisään uittaessa tuli hölmö tunne. Mielen valtasi samaan aikaan hyvä fiilis osittaisesta onnistumisesta, mutta toisaalta kalan tartutuksen epäonnistuminen harmitti vietävästi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 63. Matkanteko oli hurjan näköistä hommaa, sillä aivan viimeset metrit he joutuivat uimaan päästäkseen perille. KALASTUSTA HOTELLIRANNASTA Hiet huuhtelevan snorklaustuokion aikana näkyi erilaisia kaloja sekä kivien alla lukuisia kauniita langustiineja. Illan suussa päätin koettaa onneani kalastuksessa. Hetken kuluttua vaihdoin paksummat perukkeet ja siirryin kalastamaan syvempää vettä, joka paikoin ulottui kainalooni asti. Oletin kalan olleen tarponin. Voisiko sieltä tavoittaa jopa tarponin. Oletin menneeni edellisenä aamuna liian myöhään kalaan ja pääKAUNIIT sinertävän sävyiset kalat piristivät kalastustuokiota terävillä tärpeillään. KALAPAIKAT LÖYTYVÄT Aamupalan jälkeen suuntasin hotellirannasta länteen sijaitsevalle matalammalle rantaosuudelle. Tartutusyrityskin tuli tehtyä lohenkalastuksesta tutulla vavan nostolla, eikä suoralla vavalla repäisten, kuten olin ohjeet saanut. Kalastus matalassa tuotti vesiperän, mutta muutamia kaloja sain spotattua varjojen paljastaessa niiden liikkeen. AIKAINEN KALASTAJA KALAN NAPPAA Viimeisen täyden päivän saarella päätin keskittyä kalastukseen. Se ei tietenkään tarttunut, kun en ollut tilanteessa ajan tasalla. Oletin kalojen olevan bonefishejä. Mustien merisiilien piikit työntyivät pari kertaa kengän pohjasta läpi ja aiheuttivat pieniä huoltotoimenpiteitä jalkapohjiini. Hotellille palatessa selvisi, etten ollut ainoa päivän aikana elämyksiä kokenut henkilö. Kenkien olisi pitänyt olla kovempipohjaiset
Kävin kalassa vielä iltapäivällä, mutta ilman suurempia onnistumisia. Olipa hieno tunne onnistua tavoitteessa! Kalan hopeisia kylkiä koristivat tummat läpikuultavat raidat. Siellä täällä matalassa vedessä pintaan asti ylettyvät kilpikonnaruohot näkyivät selvästi. Hetken katselun jälkeen olin varma kalahavainnosta. Pian havaitsin toisenkin. PAHIN KALASTUSNÄLKÄ OLI TYYDYTETTY Hetkisen päästä näin uuden kalan ja tarjoilin sille perhoa. Muutoin se muistutti hyvin paljon kotoista harjusta tai siikaa. Omatoiminen aloitteleva kalastaja voi saada onnistumisia, mutta kalastusoppaan johdolla hommaan pääsee varmasti paljon helpommin kiinni. Vaikka jokaisen kalastusjakson jälkeen huuhtelin kelani makeassa vedessä, laakerit menivät perhokelassa vaihtoon reissun jälkeen. Hyvin heikkona erottunut hahmo liikkui polvisyvyisessä vedessä. PELIKAANIT kuuluivat satamien vakiolintuihin. En kuitenkaan ollut pettynyt, sillä olin onnistunut tavoitteessani. Juuri, kun olin saanut hivenen kiinni homman ajoituksesta ja kalojen liikkeistä suhteessa veden korkeuteen. Kireitä siimoja!. Suolaisen veden perhokalastus flateissa on todella hienoa hommaa. Kala iski voimalla kiinni ja veti parissa sekunnissa löysät siimat jaloista sekä kelalta lopun perhosiiman ulos. Auringonvalolta, meren pohjassa olevilta merisiileiltä ja mahdollisilta rauskuilta kannattaa suojautua asiaan kuuluvin kahluuvarustein. Heitin perhon pari metriä spottaamani kalan eteen ja sydän tykyttäen strippasin siimaa sisään. Vapautin kalan ja jatkoin kalastusta. . Meriveden korkeus ja vuorokaudenaika vaikuttavat kalojen liikkeisiin paljon. . Niiden hurjia syöksyjä veteen oli hienoa seurata. Noin tuhat kertaa mieluummin olisimme tuon ajan viettäneet Marie-Galanten rauhassa. Oikean rytmin oppiminen on tärkeää. Tällä kertaa tärppi ei ollut yhtä raju, mutta kalan syöksy ja voima tuntuivat sen kokoon suhteutettuna lähes uskomattomilta. Kalat paljastivat paikalla olonsa myös ruokailulla, kun ravintokohteena olleet katkat tai pienet kalat sinkoilivat pintaan. Noin viidenkymmenen metrin syöksyn jälkeen sain kalan pysäytettyä. Pääsaarella yövyimme vielä kaksi yötä suuressa turistien täyttämässä hotellissa. ” MERISIILEILTÄ JA MAHDOLLISILTA RAUSKUILTA KANNATTAA SUOJAUTUA ASIAAN KUULUVIN KAHLUUVARUSTEIN. . Valitettavasti seuraavana aamuna oli jo aika siirtyä takaisin pääsaarelle, joten kalastukseni olivat siinä. REISSUN OPIT 64 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pahin kalastusnälkä oli tyydytetty ja suuntasin hotellille aamupalalle. Kahlailin merisiilejä väistellen edellispäivän kalapaikalle. Suolaisen veden kalastukseen panostavan kannattaa hankkia siihen tarkoitukseen tehdyt kelat. PAM. Vajaan kymmenen minuutin väsyttelyn jälkeen kaunis, reilu puolitoistakiloinen bonari alkoi osoittaa väsymisen merkkejä ja pian sain nostettua sen käteeni. Suolainen ja lämmin vesi on todellakin myrkkyä metalleille. tin herätä aamulla kukonlaulun aikaan, jolloin merivesi on vasta aloittanut nousunsa ja vedenpinta oli lähes sileä. Vaihdoin ohuen perukkeen ja katkajäljitelmän siiman päähän.
Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Tirkkonen alkoi tuoda Swim Whizziä maahan, josta oheen on liitetty Metsästys ja Kalastus -lehden 5/1984 Eräkonttiin koottua -palstan mainospuffi. Ottiviehe Swim Whizz VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 65. Believeriä oli saatavana viittä kokoa 25 cm/95 g 12,5 cm/21 g välillä. S uurhauen pyynti alkoi Suomessa toden teolla vasta 1980-luvulla. Tirkkonen on ryhtynyt tuomaan Suomeen tätä viehettä (Kuva 2). Soikkasen artikkelissa ja maininta Ruotsin hyvistä kymppikerhon haukisaaliista. Yksi tuon aikakauden ottivieheistä oli Swim Whizz, josta oli kuva em. Vaaput olivat kuin kopioita toisistaan. Suurin malli oli vetäen kovan luokan ottivaappu metrin hauille ylemmästä lenkistä uitettuna. Swim Whizz ei tosin ollut ajan ainoa ”sorsanokka”, sillä Urheilukalastus-lehti 6/1984 kertoi, että helsinkiläinen Oy Kalakaveri Ab tuo maahan Believer-vaappua, jota kutsutaan Swim Whizzin kaksoisveljeksi. Värejä on valikoimassa 13 erilaista. Näistä raskaampi 15-senttinen on hitaasti uppoava, muut ovat kelluvia. Viime syksynä näitä vaappuja oli jo kokeiltavana meidänkin vesillä ja hyvät tulokset kertovat siitä, että helsinkiläinen T:mi L. Taustalla Jussi Soikkasen 9/1983 artikkeli Metsästys ja Kalastus -lehdessä. Meillä on vaappua saatavissa neljää kokoa: 10 cm/12 g, 15 cm/30 g, 15 cm/41 g j a 20 cm/60 g. SUOMESSA ei ollut totuttu isoihin vieheisiin vielä 40 vuotta sitten, jolloin 20-senttinen Swim Whizz oli karsean kokoinen ilmestys, mutta kyllä se antoi myös karsean kokoisia haukia. Kauniiksi Swim Whizzia ei voi sanoa, outo sorsannokka ja vaapun uinti oli rajua renkutusta, mutta vaappu oli pakkohankinta. Seuraavana vuonna helsinkiläinen T:mi L. Jussi Soikkasen artikkelissa ”Tavoitteena suurhauki” syyskuun 1983 Metsästys ja Kalastus -lehden numerossa lukee: ”Pyynti vaatii pitkäjänteisyyttä, kookkaammat vaaput, tukevammat välineet ja vetouisteluun soveltuvan veneen.” Tämä oli täysin totta. Swim Whizz vaappuja meillekin Amerikkalaiset Swim Whizz -vaaput ovat olleet kovassa maineessa Ruotsissa, missä niillä on kalastettu varsinkin jättiläishaukia. Opin tämän ja isojen uistinten tehokkuuden suurten haukien kalastuksessa silloisen edesmenneen kalakaverin Tapio Ruohomäen kanssa, jolla oli kosolti aiempia kokemuksia. Kolme suurinta kokoa on varustettu kahdella kiinnityslenkillä, joista ylempi saa vieheen uimaan syvemmällä, alempi lähempänä pintaa
Kuulin, että helteen jälkeen taas kala nappasi paremmin”, Nyström kertoo. Nyt olimme täällä kaksi viikkoa. Nuortin Tulppiossa useita viikkoja viettänyt Petri Nyström sai hyvin harjuksia ja otti osaa harrikisaan. Lue lisää tuloksia osoitteesta hannu.nettihotelli.org, Ajankohtaista NIILO Aro nappasi komean kalan alle 15-vuotiaiden harrikisassa. ”Viivyin Tulppiossa puolitoista kuukautta ja kävin kalassa lähes joka päivä. Pronssikala nappasi itse sitomaani perhoon. Meillä on asuntovaunu Tulppiossa koko kesän ja paljon meidän tulee käytyä kalassa Nuortilla. Rauno Mikkola jätettiin pronssille (47,0 cm), muut miehet ja pojat paljon kauemmas. 4) 41,5 cm Merivirta Jonte, Metsähallituksen tavarapalkinto ja perhonsitoja Petri Nyströmin perholajitelma. Esillä oli muun muassa Kuusamon Uistimen Nuortin vieheitä ja Nuortin Elinkautisten valokuvia. TULOKSIA Alle 15-vuotiaat: 1) 42,0 cm, arvottu: Pulska Akseli: Kuusamon Uistin Oy:n vieheitä ja Tulppion Majojen makoisa pitsa sekä Aro Niilo, Daiwan perhovapasetti, Metsähallituksen tavarapalkinto ja Tulppion Majojen keittiön makoisa pitsa. Heinäkuun puolella vesi alkoi laskea. Yleinen sarja 1) 49,9 cm Tarkka Piia Metsähallituksen viikon kalalupa Nuorttijoen vesistöön ja 2h:n mökki Tulppion Majoilta, 2) 49,2 cm Kumpula Seija Kuusamon Uistin Oy:n viehelajitelma, 3) 47,0 cm Mikkola Rauno Metsähallituksen viikon kalalupa Nuorttijoen vesistöön. Olen käynyt Nuortilla vanhempien kanssa kalassa varmaan kymmenen vuotta. Teimme tästä kalasta harjuskeiton. NUORTEN HARRIKISAN VOITTO JAKOON Perinteisen harrikisan alle 15-vuotiaiden sarjan ykkössija jaettiin, sillä Akseli Pulska ja Niilo Aro saivat kumpikin tasan 42 sentin harrin. 66 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Niistä kolme pisintä osallistui kisaan. kesäkuuta on tarkoitus olla jälleen Nuortilla”, Mikkola paljastaa. Kalastaja sai tuoda punnitukseen haluamansa määrän harjuksia. Kesäkuussa harri oli otilla ja sain usean hyvänkokoisen kalan. Hyvää oli keitto”, Niilo tuumii. Kuva: Sanni Aro. 3) 41,7 cm Matero Niilo, Perhonsitoja Petri Nyströmin perholajitelma ja Kuusamon Uistin Oy:n vieheitä. ”Heitin perhoa litkalla, jossa oli vain tämä ottiperho ja koho. Luonnon keskellä olo ja rauha ne minua sinne vetävät. Otin osaa harjuskisaan kolmella kalalla. ”Lähes kolmekymmentä vuotta olen vaimoni kanssa kulkenut Nuortilla. Saamamme mittakalat otamme kaikki syötäväksi ja heti 1. Nuortilla kesä oli kaksijakoinen, sillä heinäkuun helleaalto ajoi kalat pohjaan ja joen veden vähiin. Sain yhden mittataimenen ja jokusen hieman alamittaisen laskin kasvamaan. HARJUSTEN EVISTÄ NÄYTTELYIHIN Kalastusseura Nuortin Elinkautiset keräsi myös kesällä 2022 harjusten eviä Ruokaviraston tutkimukseen. Oulussa tutkituista kolmenkymmenen mittakalan evästä ei löytynyt pelättyä lohiloista, Gyrodactylus salarista. Ensin hieman paistoimme kalaa nuotiossa ja sitten äiti laittoi harjuksen lihat kattilaan. Kesän näyttelyihin oli vapaa pääsy Tulppion Majojen päärakennuksen, Tiskon aukioloaikoina. Arvottuina: Mikkola Helena: Kalastus -aiheinen dvd-filmi ja Tulppion Majojen keittiön makoisa pitsa, Kuusisto José: Perhokalastus-lehden vuosikerta, Mikkola Rauno: Tulppion Majojen keittiön makoisa pitsa, Kunttu Eero: Kalastusaiheinen dvd-filmi. Vapaa-ajan Kalastajan vuosikerta 2023 arvottiin ja sen voitti Jonte Merivirta. Niilo nappasi kalansa iskä-Rikun sitomalla perholla. Yleinen sarja oli naisten juhlaa, sillä Piia Tarkka (49,9 cm) ja Seija Kumpula (49,2 cm) nappasivat kultaa ja hopeaa. TEKSTI HANNU KOSTILAINEN Kuuma keskikesä haittasi kaloja ja kalastajia NUORTTIJOEN harrikisassa napattiin jälleen komeita kaloja S avukosken Nuorttijoella eli Nuortilla kalastettiin koko kesän 2022 kalastuskauden kestänyt harjuskilpailu. Vedin kalan suoraan rantaan hetken väsytyksen jälkeen
Näätämöjoki virtaa rajan taakse Norjaan ja laskee Neidenelvana Jäämereen noin yksitoista kilometriä Norjan Näätämön eli Neidenin kylän keskustasta. Sain sentään 7,7 kilon lohen ja paljon pikkulohia eli tittejä sekä meritaimenia. Sodankyläläiselle Mauri Mikkolalle Neidenelva on tuttu kalapaikka. TEKST JA KUVA HANNU KOSTILAINEN NEIDENEVALLA kalastettiin lohta helteessä ja sateessa N äätämöjoki sijaitsee Inarijärven pohjoispuolella. RANNALLA vasemmalla oleva viistokaikuluotain laskee Neidenelvaan nousevat 50 -senttiset ja sitä pitemmät kalat. elokuuta. Nuo kaikki selviävät vasta, kun pääsemme myöhemmin syksyllä purkamaan kameroiden tallenteet”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell kertoo. Joen merilohet, meritaimenet, harjukset ja siiat kiinnostavat kaikenikäisiä vapaa-ajankalastajia. Välillä kävin kotona. Kisan voitti kolmella lohella Juho Wesslin ja suurimman kalan palkinnon pokkasi Panu Lampinen. Nuorten sarjan erikoispalkinnon sai alakouluikäinen nuori kalastaja, sillä hän nappasi joesta yli kolmen kilon kyttyrälohen. Sen kohdalla rannalla on viistokaikuluotain, joka laskee kaikki 50-senttiset ja sitä pitemmät kalat. Olen tyytyväinen saaliiseen. Lue lisää tuloksia osoitteesta hannu.nettihotelli.org, Ajankohtaista VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 67. Tuolloin Neidenelvasta poistettiin noin 15 000 kyttyrälohta portaista ja alempaa jokea. Kalaa nousi jokeen vaihtelevasti, jonain päivänä Luonnonvarakeskuksen luotaimen laskemana yli 300 jonain päivänä vajaat sata. Se tiesi portaiden sulkemista ja kalojen poistamista portaista. Joki saa alkunsa Iijärvestä ja sen laajalta valuma-alueelta. Mikkola on tyytyväinen kalakesäänsä. Meritaimenetkin pysyivät piilossa”, Mikkola kertaa kalakesäänsä. JOKEEN VIHDOIN KAIKULUOTAIN Neidenelvaan nousevien lohien ja meritaimenten määrää on pystytty aiemmin arvioimaan vain Näätämöjoen ja Neidenelvan saalistilastojen perusteella. HELLETTÄ JA SADETTA Neidenelva on monelle suomalaiselle tuttu kalapaikka. Se on otettava”, Fiskefellesskapin kalastusvastaava Roy Mikkola vielä vahvistaa. Kalastajan kannalta hankalinta oli yrittää saalista heinäkuussa. Lohikisa Lohikisan voitto Juho Wesslinille Perinteinen lohikisa, Neiden Laksefestival kalastettiin usean kesän koronatauon jälkeen heinäkuun 2. Sen jälkeen satoi usean viikon lähes joka päivä ja se nosti joen veden pintaa reilusti. Kesäkuussa isot kalat olivat liikkeellä. Luotaimen kohdalla jokea on kavennettu kahden oranssisen muovikeppiaidan avulla siten, että kalat joutuvat uimaan 30-metrisestä vapaasta uomasta. Se on vieraslaji ja ne kalat pitää jokea hallinnoivan Neidenelvens Fiskefellesskap -kalastusseuran määräyksen mukaan ottaa. Kesän 2022 saalistilaston mukaan vapaa-ajankalastajat saivat Neidenelvasta vain neljä kyttyrälohta. Juhannuksen jälkeinen pitkä sateeton kausi lämmitti jokiveden lähelle vaarallista 20 astetta. Hyvä on muistaa, että kyttyrälohi nousee parvittain Jäämeren jokiin joka toinen kesä. Kauan kaivattu kaikuluotain asennettiin vajaa kilometri Perhoalueen alapuolelle 2. Luotain ei erottele kalalajeja. Suomen puolelta saatiin kymmenisen kyttyrää. ”Kyttyrälohta ei lasketa päivittäiseen saaliskiintiöön, eikä tätä kalaa saa vapauttaa takaisin jokeen. Luotaimen ilmoittamassa kalamäärässä on otettava huomioon se, että se ei merkkaa alle 50-senttisiä kaloja. Neidenelvan lohikisa, Laksefestival 2022: 1) Juho Wesslin 6,780 kg, 2) Panu Lampinen 5,120 kg, 3) Teemu Haggqist 2,410 kg. ”Puramme luotaimen tiedot muun työn ohessa keskimäärin kerran kahdessa viikossa, voi olla että harvemminkin. Aloitin 1. Hellettä kesti Neidenissä kolmisen viikkoa. Kesällä 2021 kamerassa näkyi nousevia kyttyrälohia. Elokuu oli pettymys, sillä silloin kalat vain uivat ohi eivätkä pysähtyneet pooleihin. ”Kalastin Perhoalueen eri pooleilla kaksikymmentä vuorokautta. kesäkuuta. Usea sellainen pääsi irti kovassa virrassa. Kuvassa erottuvat kalalaji ja kalan koko. KALAPORTAIDEN VIDEO TOIMII Neidenin kylän keskustan Kolttakönkään kalaportaat toimivat normaalisti koko kesän 2022. Kylän keskustaan suositulle Perhoalueelle on Suomen puolen Näätämöstä vain kaksitoista kilometriä. Siksi joen pohjassa on neljä kameraa, jotka videoivat kaikki ohi uivat kalat. Mukana kisassa oli 28 kalastajaa ja heistä 12 sai saalista. kesäkuuta ja lopetin elokuussa. Kesän 2022 kalastuskausi alkoi 1. Kaikuluotain ei myöskään ilmoita uiko lohi ylös vai alas jokea. Oranssiset aidat ohjaavat kalat kapeaan väylään, jossa pohjakamerat kuvaavat kaikki kalat. Portaiden edessä niskalla on nauhoittava kamera, joka käynnistyy kalan lähestyessä. viikonvaihteessa. kesäkuuta ja loppui 31
Silti katukalastus on useimmille ihan uusi juttu. Kisoissa kalastetaan kaverin kanssa ja pyritään yksinkertaisesti saamaan mahdollisimman paljon yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalalla. 68 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KOVAA TULOSTA Street-kisojen kovin yksittäinen voittotulos ennen kuluvaa vuotta oli 148 senttiä ja se piti pintansa peräti neljä vuotta. Streeteistä löydät tietoa osoitteesta: vapaa-ajankalastaja.fi/ streetfishing. 54 % joukkueista sai vähintään kolme lajia tuloskortille . Silti heti viikkoa myöhemmin Lahden kilpailussa ennätys parani entisestään uusiin lukemiin 165 senttiä. Tämän jälkeen kului muutama kilpailu ilman ennätystehtailuja, kunnes Turun kisassa pamahti jälleen uudet pohjat – 174 senttiä! Tämä jäi myös vuoden kovimmaksi tulokseksi, joten sen kalastaneet Niko ja Lukuja Street fishing -kisoista 2022 . Sivulle tulevat myöhemmin myös vuoden 2023 kisakaupungit ja -ajankohdat. KILPAILUT TEKSTI JANNE ANTILA Kovia tuloksia STREET FISHINGISSÄ Osallistujamäärä suurin koskaan K aupungistumisen myötä kaupunkirannat ovat yhä useammalle suomalaiselle se ainoa todellinen lähikalastusmahdollisuus. Tämä ennätys rikkoutui heti vuoden 2022 ensimmäisessä kisassa Vaasassa, kun kisan voittolukemaksi tuli komeasti 162,5 senttiä. Rima asettui siis heti korkealle. 38,3 % osallistujista oli alle 18-vuotiaita . ”Streetti” järjestettiin tänä vuonna 15 eri kaupungissa ja kokonaisosallistujamäärä oli suurin koskaan – 478 kalastajaa. 15,1 % jäi ilman saalista . 15 kilpailua . 13 eri kalalajia löytyi osallistujien tuloskorteista LUKUJA TÄMÄN vuoden Street fishing -kisoissa rikottiin kokonaisosallistujamääräennätys. 34 junioria (alle 18 v.) pääsi palkintopallille . 478 kilpailijaa (239 joukkuetta) . 12,6 % osallistujista oli naispuolisia . Street fishing -kisojen keskeinen idea on ollut rohkaista ihmisiä tutustumaan urbaaneihin kalastusmahdollisuuksiin rennon kisailun muodossa
LAJI 4. Osallistumisen syitä kysyttäessä kolme nousi ylitse muiden: 1) kiva tekeminen kaverin tai lapsen/vanhemman kanssa, 2) kisojen hyvä/rento fiilis tai aiempi hyvä kokemus Streeteistä ja 3) uusi kalapaikka tai muuten uusi kokemus. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 69. HYVÄÄ PALAUTETTA Kisojen jälkeen pyysimme palautetta osallistuneilta ja saimme peräti sata vastausta. LAJI 3. Myös palkintoja arvostettiin, vaikka enemmistölle ne eivät olleetkaan keskeisin syy osallistua Streetteihin. KAUPUNKI JOUKKUE JÄSENET IKÄTASOITUS LAJI 1. Tämän menestyneen kaksikon vinkeistä löytyy oma juttunsa tästä lehdessä. Lämpimästi tervetuloa katukalastuksen pariin taas ensi vuonna! LISÄTIETOJA : kalatalousasiantuntija Janne Antila, p. 045 630 4280, janne.antila@vapaa-ajankalastaja.fi. Kouluarvosanaksi (4-10) tuli keskimäärin 9,1. TULOS (CM) TURKU Bazar Panda Niko Satto 5 HAUKI KUHA PASURI SÄRKI Veikko Satto 68,5 61 26 13,5 174 LAHTI Team Rantarosvot Pekka Kurkela HAUKI KUHA LAHNA AHVEN Ville Tuovinen 54,5 44,5 41 25 165 VAASA HaJu Jouni Hakala 5 HAUKI KUHA LAHNA AHVEN Jonni Junttila 48,5 46 37 26 162,5 VALKEAKOSKI Koskin Mestarit Onni Salmi 10 HAUKI AHVEN SÄRKI SALAKKA Leo Salmi 62,5 31 19,5 16 139 KUOPIO T.B.P Tero Porthan 5 HAUKI SÄYNE SÄRKI AHVEN Benjam Porthan 54,5 40,5 18 15 133 MIKKELI Hara Raimo Kontinen HAUKI AHVEN SÄRKI PASURI Hannu Huotari 62,5 23 21,5 16,5 123,5 UUSIKAUPUNKI Kanaalin Tonkijat Juuso Triipponen AHVEN SÄYNE LAHNA PASURI Samu Laaksovirta 33 32 22,5 22 109,5 HELSINKI IHSM Vilho Liehunen 10 AHVEN HOPEAR. LAJI 2. PASURI SÄRKI Arseni Savitski 31 23 22,5 22 108,5 HÄMEENLINNA Tappajasärki Ilja Isakov 5 HAUKI SORVA SÄRKI AHVEN Iiro Isakov 56 19,5 16,5 10,5 107,5 JYVÄSKYLÄ Kalaton Kaksikko Noel Hagensen 10 HAUKI AHVEN SÄRKI Roope Kangas 38 34 25,5 107,5 OULU RanVei Ville Veijola HAUKI AHVEN SÄRKI Aleksi Rantanen 70,5 23 12,5 106 LAPPEENRANTA Kesämäen keskustelijat Jorma Huhtiniemi LAHNA AHVEN SÄRKI SALAKKA Terttu Huhtiniemi 42 25 18 16 101 KAJAANI Vepe Veikko Blomberg 5 HAUKI AHVEN SÄRKI Martti Blombreg 40,5 34,5 20 100 TAMPERE KK fishing Konsta Saloranta 10 LAHNA AHVEN SÄRKI Kasperi Hendriksson 40,5 27 19 96,5 VARKAUS Haukitykit Tony Tyrväinen SORVA AHVEN SÄYNE LAHNA Tommi Torkkeli 26 21 18,5 15 80,5 STREET FISHING 2022 l kaupunkien voittajat Veikko Satto nimettiin Vuoden katukalastajiksi 2022
VEIKKO Satto (vas.) ja Niko Satto palkittiin Turun Tuomiokirkkosillalla diplomein ja Ruodon lahjakortein. Lisäksi heidän nimensä kaiverrettiin kiertopalkintoon. Satot eivät ole käyneet treenaamassa kisoja varten, mutta osa menestyksen salaisuutta on Nikon mukaan runsas kalastuskokemus ja se, että joka vuosi kisassa opitaan jotain ja seuraavana vuonna se pyritään tekemään vielä hieman paremmin. MONTA VUOTTA MENESTYSTÄ Street fishing -kisat lanseerattiin 2017 ja Sattojen menestys Turun kisassa on ollut huimaa joka vuosi siitä lähtien: 2017 ja 2018 Niko voitti kisat Mikael Jaakkolan kanssa ja vuodesta 2019 al. Oikeilla välineillä viehemenekkiä saadaan kuitenkin pidettyä osittain kurissa. 70 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jigissä voi myös käyttää vaikkapa ruuvattavaa irtopäätä ja koukun voi kiinnittää fluorocarbon-tapsilla, joka katkeaa kovassa vedossa ennen pääsiimaa. kaen Niko on kisannut ja voittanut poikansa Veikon kanssa. Siinä siis pelataan pienellä riskillä koko ajan. Tämä näkyy muun muassa käytettävässä välineistössä, joka on hioutunut paremmin kohteeseen sopivaksi. Tämä on sen verran kovaa tekemistä, että on paikallaan vähän udella herroilta vinkkiä Aurajoen kalojen narraamiseen. Tämän vuoden kovimmat voittolukemat löivät tauluun Niko ja Veikko Satto. Kuva: Janne Antila. Vippaskonsteista ja järeistä siimoista huolimatta vieheitä kuulemma siltikin välillä menee, sillä sen verran siltapilareiden kyljistä löytyy betonirautaa ja muuta rytöä. Näin menetetään tiukan pohjatärpin tullessa usein vain koukku eikä koko viehettä. VUODEN KATUKALASTAJAT ovat Turusta Satoilla huima menestysputki TEKSTI JANNE ANTILA V uoden katukalastajiksi nimetään vuoden aikana pidettyjen Street fishing -kisojen kovimman voittotuloksen napannut parivaljakko. Kisan alkaessa molemmat tietävät heti, mitä kalastaa ja millä tekniikalla – sitä ei sitten enää paikan päällä isommin tarvitse pähkäillä. VÄLINEET PAIKAN MUKAISIKSI Satot vinkkaavat, että siltojen aluset ja aivan siltatolppien pielet ovat selvästi parhaita paikkoja saada kaloja, erityisesti kuhia, mutta niissä on samalla myös suuri riski menettää vieheitä. Poikkeuksen teki vain vuosi 2020, jolloin sijoitus oli toinen. Kisa-alueena toiminut pätkä Aurajokea Turun keskustan tuntumassa oli heinäkuun lopulla antoisa ja lopputuloksena Niko ja Veikko kasasivat Streettien kisahistorian kovimman tuloksen, 174 senttiä (hauki 68,5 cm, kuha 61 cm, pasuri 26 cm, särki 13,5 cm ja nuorten ikätasoitus 5 cm). Veikko lisää tähän vielä, että vaikka kisapaikalla kalastaminen on suht’ rentoa, niin heidän työnjakonsa on ennalta mietitty ja sovittu. ”Että jos ekana vuonna tultiin normaalien jigivälineiden kanssa tänne, niin nyt meillä on käytössä paksut, 0,30 millin kuitusiimat ja esimerkiksi nelimetrinen haavi”, Niko avaa kehitystä välinevalinnoissa. Jos viehe ei säännöllisesti jumita jossain, ui se liian kaukana pohjasta tai pilarista, jolloin kalan saaminenkin on heikkoa. Tämä siis kolmessa tunnissa ja rannalta kalastaen
ENNÄTYKSET ON TEHTY RIKOTTAVIKSI Kuhia ja harvalukuisia haukia on noussut Aurajoesta käytännössä joka kisassa, mutta että yksi joukkue saa sekä kuhan että hauen tuloskortille samassa kolmen tunnin rantakalastuskisassa, ei tapahdu joka vuosi. Silloin voi hyvinkin olla uusi tulosennätys tekeillä. Täkyä peliin Yksi Sattojen jokerikorteista on ollut täkyonginta, joka on hyvä ja kalastusta monipuolistava lisä työkalupakissa, kun pitäisi saada jallitettua isompi petokala haaviin. Menetelmä on toiminut useampana vuonna, vaikka ei se toki aina ole ollut avain voittoon. K uv a: Ja an a V et ik ko . Metristä kalaa ei ole tullut, eikä 80-senttistäkään ole vielä napattu. Kuva: Niko Satto. 12 € + toimituskulut. Todellisia isomuksia kaupunkivesissämme kuitenkin ui, joten lienee vain ajan kysymys, että sellainen kisassa mittalaudalle nousee. Streeteissä ei toistaiseksi ole saatu jättikaloja. 77-senttinen hauki on toistaiseksi suurin kisakala (Kokkolassa 2018). Aurajoki näet tarjoaa runsaasti muun muassa 30-40-senttisiä lahnoja, ja isompiakin, mutta tällä kertaa ne kuitenkin väistivät Sattojen onget, ja tuloskortin neljänneksi kalaksi jäi hyvin pieni särki. 050 597 4933 Vapaa-aja nkalastaja n KALENTE RI Suomen VAPAA-AJANK ALASTAJAT Heittokalastaj an siima Särkikalojen tunnistus Perhonsidonta a Kalastajan solmut Ottikalenteri 2023 Kalenteri ilmestyy lokakuussa KALASTAJAN TASKUTIETO V uoden 2023 kalenterista löydät tietoa mm. TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. Muutamien mielestä taas täkykalastuksen voisi kokonaan kieltääkin. Linkin tähän löydät osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/streetfishing. Niko ja Veikko tarinoivat Turun Street-kisasta myös Kalastajan Radion puolella. Syöttinä käytettävän täkykalan tulee toki olla lopetettu asianmukaisesti eli elävää täkyä ei syöttinä saa käyttää. Kieltoa ei kuitenkaan ole tulossa, sillä kaikilla on ihan yhtäläinen mahdollisuus ja lupa käyttää syöttinä kalaa tai kalan palaa. . Lisäksi syöttinä käytettävän kalan tai kalanpalan tulee olla samasta vesistöstä peräisin, ettei levitetä tahattomasti kalatauteja vesistöjen välillä. Lähtökohtaisesti täyn käyttämisessä ei ole mitään huonompaa kuin keinovieheissäkään. Täkykalastus on myös puhuttanut hieman, erityisesti juuri Turun kisan ympärillä. Kaikki kalataudit eivät tuhoudu pakastamalla. Menetelmä on niin vähän käytetty, että monia osallistujia tekniikka kiinnostaa ja puhuttaa jo ihan luontaisen uteliaisuuden kautta, varsinkin kun sillä on nähty saatavan hienoja kaloja. Ns. normaalilla onkituurilla tulos olisi ollut vielä parikymmentä senttiä parempi. Viime vuonnakin täkyonki antoi kuhan, mutta se ei lopulta jäänyt tuloskortille, sillä jigillä tuli vielä suurempi. • heittokalastajan siimoista • kalalajien fongauksesta • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Kannattaa käydä kuuntelemassa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri. Onkikalojen suhteen jäi silti selvästi parantamisen varaa. TÄKYONKI VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 71. Toki se vaatii sen, että osaa onkia sopivat kalat sen kaveriksi. Nyt se kuitenkin tapahtui ja se oli tänä vuonna Sattojen avain voittoon. SATTOJEN käyttämä täkyonki on yksinkertainen: kolmihaarakoukku, metalliperuke, liukupaino, pehmohelmet painon molemmin puolin, liukukoho ja kohon yläpuolella siimassa stoppari, joka määrää kalastussyvyyden heiton jälkeen
Sampi ei tiettävästi myöskään ole aiemmin lisääntynyt Suomen joissa, vaan niistä saaliiksi saadut yksilöt ovat todennäköisesti olleet harhailijoita. 72 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Osa sinisammen poikasista istutetaan vastakuoriutuneena, osa jatkokasvatetaan Virossa Põlulan kalankasvatuslaitoksessa kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Viimeinen havainto Suomessa luonnonvaraisesta sinisammesta on 1930-luvulta. Hankkeesta tiedotetaan erikseen kalastajia, ja ammattikalastajille tehdään kysely sammen esiintymisestä sivusaaliina. Suurin nyky-Suomen alueelta saatu kala on 152-kiloinen sinisampi, joka saatiin Kokemäenjoesta vuonna 1914. Tämän vuoksi on tärkeää, että suomalaiset kalastajat ilmoittavat sampihavainnoistaan Luonnonvarakeskukselle. Sen avulla saadaan selville kalan alkuperä ja istutuspaikka. Merkittyjä sampia tulee vaeltamaan myös Suomen vesialueille, todennäköisesti noin vuoden kuluttua. Hartola, Rautavesi 1) Henrik, Lauri ja Antti Tossavainen 20901 g, 2) Matti Syrjäläinen, Panu Riikonen 16994, 3) Ilkka Minkkinen, Make Sipinen 15172, 4) Mikko Wessman, Jukka Salonen 14143, 5) Paavo Ruhanen, Saku Nieminen 13737, 6) Petri ja Minna Aula, Mauri Saarela 12129. SM-TUULASTUKSEN isoin ahven. KILPAILUT SINISAMPI Epävirallinen MM-tuulastus 16.9. Sinisampien käyttäytymistä ja vaelluksia seurataan merkinnöin. Lajin palauttaminen edellyttää yhteistyötä kalastajien kanssa, jotta se ei joutuisi merellä kalastuksen sivusaaliiksi. Ilmoituksen yhteydessä tulee kertoa kalamerkissä oleva yksilöllinen numerosarja. Hartola, Jääsjärvi 1) Petri Aula, Markus Juntunen, Mauri Saarela 50621 g, 2) Jari Mikkola, Matti Parkkinen 38354, 3) Uula Suhonen, Petteri Huovinen 37426, 4) Janne ja Jaakko Pöntinen 34771, 5) Mikko Wessman, Jukka Salonen 29967, 6) Niko ja Jani Arminen 29867. Kuva: Jouni Neuvonen. Istutusjoista sammet laskeutuvat Itämereen useiden vuosien ajaksi, kunnes ne palaavat takaisin jokiin kutemaan. SINISAMPEA palautetaan Itämerelle yhteistyössä kalastajien kanssa Itämeren alkuperäiseen kalastoon kuulunut, mutta 1900-luvun kuluessa hävinnyt kalalaji, sinisampi, pyritään palauttamaan takaisin Itämereen. SM-tuulastus 17.9. Sampi on kalastukselta rauhoitettu, mutta vaarana on, että se joutuu pyydyksiin kalastuksen sivusaaliina. Kuva: Eesti Loodushoiu Keskus. Tämä riski pyritään tekemään mahdollisimman pieneksi yhteistyössä kalastajien kanssa. Viron ja Suomen yhteisessä EU-hankkeessa istutetaan sinisammen poikasia Viron Pärnunjokeen ja Narvajokeen. Luontoon vapautettujen poikasten vaellusta tutkitaan sekä radiolähetinseurannalla että merkitsemällä poikasia (t-ankkurimerkki). Sinisampea ei yritetä palauttaa Suomen jokiin, koska pääosa niistä on padottuja. ISTUTUKSIA varten kasvatettu ja merkitty sammenpoikanen
. . . . SM-tuulastus, (aika ja paikka vielä auki) ?. . . MM-onkijoukkueet vuodelle 2023 MM-joukkue (5 + 1): Tero Kankaanpää, Jouni Lillman, Aku Isokorpi, Tero Isokorpi, Tomi Etelä-Aho + Jere Pylsy. . . SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi ?. . . . . . . . SM-onki, (aika ja paikka vielä auki) ?. . . . . . . . Kuva: Heidi Pernu. . . . Perhokalastuksen SM-joukkuekisa (aika ja paikka vielä auki) ?. . . Viehekalastuksen SM (paikka tarkentuu myöhemmin) ?. . . . Suomalaiset: 74) Tero Kankaanpää, 99) Jouni Lillman, 116) Marko Ekroth, 138) Aku Isokorpi, ja 147) Timo Ylitalo. . . . . . SM-särkipilkki, E-Savo (huom! Paikkakunta tulee myöhemmin!) 22.4. . . . . . Henkilökohtainen (p): 1) Mihael Pongrac, Kroatia, 3, 2) Mitja Kmetec, Slovenia, 3, 3) Balazs Csöregi, Unkari, 3. . . . . . . . . . Kuva: Heidi Pernu. . . . . . . . Kolmen parhaan keskinäisen järjestyksen ratkaisi kisaviikonlopun aikana saatujen kalojen yhteispaino. . . . . . . . . . MM-kilpaonki, Kroatia, Bilje, 5.– 11.9. . . . . . . . . . . . . Onki24 (rajaton kilpailu, alustava pvm) ?. Pilkkimaajoukkueiden loppukarsintaa, paikka salainen 25.2. . alkaen ma-pe klo 9-16 ja puhelinpalvelu ma-to klo 9-16. . . . . . . . . . . VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2022 73. . . . . . . . . . . . . . . SM-pilkki, Nuasjärvi, Sotkamo 1.4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Toimisto on avoinna jälleen 2.1. . . . . . . . SM-Veneonki, Oulaisten Piipsjärvi (aika vielä auki) ?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta ½ (aika ja paikka vielä auki) ?. . . . . . . . . Nuorten SM-toimintakilpailu, Padasjoki ?. . . . . Mastersien SM-perho, Iijoki, Taivalkoski (aika ja paikka vielä auki) ?. . . . . . . . . . . . . . Pilkkikuu (rajaton kilpailu) 11.2. . . . . . SM-kiiskipilkki, Vuottolahti 11.-12.3. . . . . . Löydät sen osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/kilpailukalenteri. SVK:n feedermestaruus (aika ja paikka vielä auki) Kilpailukalenteri täydentyy. . . . . . . . . . . . . SM-pilkin esikisa, Nuasjärvi, Sotkamo 26.2. . . . . . . Epävir. . . . . . . SM-lohipilkki, Kemi 2.4. . . Pilkki12 (rajaton kilpailu) 28.1.-28.2. Naisten MM-joukkue (5 +1): Heidi Pernu, Sarianne Snellman, Tarja Huhtala, Eija Saarela-Mäkynen, Riitta Isokorpi + Satu Jokipelto-Kiili. . . . . . . SM-mormuskointi, Kuopio 25.3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . SM-soutu-uistelu, (aika ja paikka vielä auki) ?. . . . . . . . . Joukkueet (p): 1) Serbia 31,5, 2) Italia 42, 3) Tshekki 47,… 28) Suomi 127. . . . . . . . . . . . . MM-tuulastus (aika ja paikka vielä auki) ?. . . . . . . . . . . . . SM-laituripilkki, Maljalahti, Kuopio (ajankohta tarkentuu myöhemmin) ?. . . . . . . . . . . . . . . . SM-heittouistelu, Liperi (ajankohta varmistuu myöhemmin) ?. Naisten SM-perho (aika ja paikka vielä auki) ?. . . . . Seurajoukkue (5): Lempäälän Kalakerho (Tero Kankaanpää, Erkki Lavonen, Ville Lehtinen, Pekka Rintamaa, Seppo Pönni). . Perhokalastuksen SM-finaali (aika ja paikka vielä auki) 25.-27.8. . AKU Isokorpi heittää kelaonkea harjoitusviikolla. . . . SM-kilpaonki, (aika ja paikka vielä auki) ?. . . . . MM-morrikarsinta, Pyhäjärvi, Lempäälä 18.3. . . . Kilpailukalenteri 2023 28.1. TERO Kankaanpään lauantain kisapäivän saalis, joka riitti sektorin neljänteen sijaan. . . . . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2 (aika ja paikka vielä auki) ?. . . . . . . . . . . Masters-joukkue (4+1): Seppo Pönni, Jari Seppälä, Seppo Vähäsarja, Matti Sakkara + Ossi Rapeli. . . . . . . . . . . . . . . . . Nuorten SM-perhokalastuskilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki 16.-18.6. . . . . . SM-kelluntarengas (aika ja paikka vielä auki) 1.7. . SVK:n mestaruusvetouistelu, Liperi (ajankohta varmistuu myöhemmin) ?. Toimisto kiinni Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toimisto on suljettu 23.-30.12. . . . .
3. KALASTONHOITOMAKSU 2023 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä LEHDET 2023 Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 2. 5 6.10. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 7.12. 4 25.8. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. MAKSAMINEN 1. 27.1. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 6 8.12. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 3 2.6. KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi 27.1. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi K uv a: V il le V äh ä. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 2 24.3. 1 / 2023 ilmestyy 1 27.1. Ahvenpilkkijän opas Perämerelle 74 6 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Suurmadetta etsimässä Kirjolohipilkillä Pyhännän Iso-Ahvenjärvellä Mitä kaikuluotain tuo kilpapilkintään
College MIMMIT KALASTAA -COLLEGEPAITA Mimmien toiveesta Mimmit kalastaa! -paidasta löytyy nyt myös pitkähihainen versio! l Materiaali: 80 % oeko-tex puuvillaa, 20 % polyesteriä, puuvilla/lycra®-resori kauluksessa hihansuissa ja helmassa, vahvistetut olkaja niskasaumat, istutetut hihat, harjattu sisäpinta. Laadukkaat välineet KALANKÄSITTELYYN. l Pesu 40 asteessa. Silitys kuvan kohdalta nurjalta puolelta. OSTAMALLA MIMMITTUOTTEITA tuet tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämistä! Vapaa-ajankalastajan KAUPPA Pipo 18 € MIMMIT KALASTAA -PIPO l Yksi koko. Hihaa koristaa SVK:n logo. l Materiaali: 100 % pehmeää akryyliä, kaksinkertainen kudonta. TILAUKSET vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. 35 € FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 20 cm terällä 24 € FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 16 cm terällä: 22 € TEROITUSPUIKKO laadukas Viktorinox 32 € KALAPIIKKI l fileointiin l siivutukseen l paloitteluun 7 € RICU Perkaa ja suomusta turvallisesti! 25 € -tuotteiden tuotto menee lyhentämättömänä tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämiseen
Vedenpitävä laukku kestävällä pohjalla on tehty ankariin olosuhteisiin. VKO. THE ULTIMATE FISHING MACHINE ELEMENT PILKKIKALASTUSSETTI #FindYourSea 21-1408-MAR Element Ice Fishing Vapaqa-Ajan-kalastaja FI 220 x 250.indd 1 07/11/2022 12:37. 2023 – 04 650044 – 2206 Raymarinen pilkkikalastussetti sisältää kaiken, mitä pilkkijä tarvitsee ottaakseen Element-kaikuluotaimen tehokkaaseen käyttöön talven jäille. Ladattava akku, laturi ja korkea-taajuuksinen CHIRP CPT-S pilkkianturi kellukkeella muuntavat Elementin täydelliseksi, kannettavaksi all-in-one kaveriksi pilkkijäille. 6 414886 500440 22006 PAL