Vapaa-ajan Kalastaja 6/2024

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vavan varressa ARJA KORISEVA Tekeekö kalastus kaloista vaikeampia pyytää. 6 • 2024 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Pilkkikohteena RAIPPALUOTO Jigien korjaus Mikä on paras RUOKAKALA. VAROVAISEN SYÖNNIN jigaus
PILKKI12 on lähtölaukaus koko helmikuun kestävälle 12 TUNTIA 5 HYVÄKSYTTÄVÄÄ KALALAJIA -kisalle PILKKIKUU Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT. Kilpailuvesistöinä toimivat kaikki Suomen pilkkimiseen sallitut vesistöt, joten voit osallistua kisaan parhailla pilkkipaikoillasi! Kalasta aamusta iltaan tai nauti hetkellisestä ilosta pilkinnän parissa. Ne yhteismitallistetaan kertoimilla. Tutustu sääntöihin ja palkintoihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa: vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12 Suomen laajin pilkkikisa 1.2.2025 klo 9-21 PILKKI 12 PILKKI 12 PILKKI12 on 12 tuntia kestävä koko kansan pilkkikisa, jossa kohdekaloina ovat 5 yleistä talvisesongin saaliskalaamme. Kilpailukalat ilmoitetaan kisajärjestäjälle kuvaamalla ja toimittamalla kuvat kisajärjestäjän ilmoittamien ohjeiden mukaan. Kilpailussa voidaan pilkkiä jäältä, veneestä tai laiturilta. FIILISTELYSARJA Aloittelijoille ja rennosti kilpaileville PROSARJA Tosissaan ja osaaville pilkkikonkareille Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta PILKKIKUU Pilkki12-kilpailussa saatu tulos seuraa Pilkkikuukilpailuun, ja sitä voi parantaa Pilkkikuun aikana. Kilpailussa kisataan kahden henkilön joukkueilla
58 Seurat esittelyssä Vieskan Vapakalastajat 60 Nuortin kalakisa 61 Neidenelvan kesä 2024 62 Street fishing 2024 64 Kilpailutuloksia 8 Varovaisen syönnin jigaus 48 Paras ruokakala 42 Perhonurkka Orange Tag ja värit 24 Tekeekö kalastus kaloista vaikeampia pyytää. 44 Hämeen piiri starttasi Seuratreffit 45 Urpo Uppoperho 46 Vavan varressa Arja Koriseva 54 Nuorten tärpit 56 Historian havinaa VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 3. 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä JOULUKUU 2024 Sisällys 12 Henkilöuutiset 14 Ahventen oppiminen 20 Pilkkipaikkana Raippaluoto 30 Kalaherkut Mätikastike kruunaa lohimedaljongit 32 Uutuudet 34 Lääkärin määräyksestä Jigien korjaus 36 Tutkittua Minne menet vapakalastus
Kuva: Juha Ojaharju. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 576 3302. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. krs, 33960 Pirkkala Maria Turppa, puh 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 0400 946 968. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JU HA OJ AH AR JU AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 29 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa
Vapaa-ajan Kalastaja -lehden osalta ensi vuosi valitettavasti tarkoittaa supistuksia ilmestymiskerroissa erityisesti kohtuuttomasti nousseiden logistiikkakulujen vuoksi. Järjestömme hallitus on päättänyt vuosien 2025-2026 teemaksi Tule seuraani, jonka tavoitteena on parantaa jäsenseurojemme toimintaedellytyksiä muun muassa luomalla uusia työkaluja ja materiaaleja seurojen käyttöön sekä tukemalla niiden toimintaa monin eri tavoin, kuten markkinoinnin, viestinnän ja koulutuksen avulla. Lisää seuratreffejä järjestetään vielä ennen vuoden vaihdetta ainakin Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Lehti ilmestyy viisi kertaa vuonna 2025. Tätä kirjoittaessa syksy on hiljalleen muuttumassa talveksi. Hallitus haluaa teeman myötä myös siirtää järjestön jäsenhankinnan painopistettä seurojen jäsenhankinnan tukemiseen. JOULUKUU 2024 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus TULE SEURAANI -TEEMA NOSTAA ESILLE JÄSENSEUROJEN TOIMINTAA Mukavaa joulua ja tehdään yhdessä hieno Tule seuraani -teemavuosi! SVK:N hallitus kokoontui syksyllä Inkooseen suunnittelemaan vuoden 2025 toimintaa ja päättämään Tule seuraani -teemavuodesta. Toisena uutuutena on järjestömme nettisivuille avautumassa kullekin piirille omat nettisivunsa, jonne jatkossa nousee muun muassa piirin alueen tapahtumat tapahtumakalenterista sekä seurojen tiedot jäsenrekisteristämme. Kalastuksen harrastajat odottavat innolla pilkkijäitä ja virittelevät talven kalastusvälineitään. Niissä on hyvä vaihtaa kokemuksia ja oppia toisilta toimivia käytänteitä sekä luoda uutta tai freesata vanhaa yhteistyötä. Uusina työkaluina olemme syksyllä avanneet uudistuneille nettisivuillemme kaikkien vapaa-ajankalastajien yhteisen tapahtumakalenterin, jonne toivon kaikkien seurojen ja piirien omat tapahtumansa ilmoittavan. Tapahtumakalenterista löytyy omat kategoriansa niin nuorten tapahtumille, kursseille, koulutuksille, kilpailuille kuin muillekin tapahtumille. Niistä lisää tämän lehden sivulla 44. Ensi vuoden aikana tulemme myös tekemään selvityksen digilehden käyttöönotosta. Ensimmäiset pakkaset ja jäät on jo nähty ja monin paikoin myös ensilumi on käynyt maassa, tosin sulaen pois. Seuratoiminnan teemavuoden hengessä on jo tänä syksynä järjestetty ensimmäiset seuratreffit Hämeen ja Lounais-Suomen piirien alueilla. Sitä vastoin lehden laadusta ja monipuolisuudesta emme tingi, vaan pyrimme jatkossakin tekemään maan parasta pelkästään kalastukseen keskittynyttä lehteä. Samalla vahvistamme järjestömme yhteisöllisyyttä ja satsaamme jäsenhankintaan. Meillä Suomen Vapaa-ajankalastajissa on viime kuukaudet hiottu ensi vuoden toimintaja taloussuunnitelmia järjestön eri portaissa. Toivottavasti ensi vuonna kaikki piirimme järjestävät omat seuratreffinsä. KA IKK IEN Vapaa-ajankalastajien TAPAHTUMAKALENTERI vapaa-ajankalastaja.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 5
Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt ajan tasalla mitä kalastuksessa tapahtuu! Vuosittain järjestämme kymmeniä leirejä, satoja koulutapahtumia ja kerhoiltoja, ja tarjoamme lapsille ja nuorille mahdollisuuden päästä mukaan kalastusharrastuksen pariin. Suomen Vapaa-ajankalastajilta saat tietoa kaikkeen kalastukseen liittyvästä, olitpa sitten aloittelija tai jo kokeneempi kalastaja. Monipuolinen koulutustarjonta tukee seurojen ja piirien toimintaa. Tule FISUUN! Tule OPPIMAAN! Tule KISAAMAAN! Tiedot tulevista tapahtumista löydät Vapaa-ajankalastajien tapahtumakalenterista: Lähde KALAAN! Halusit sitten haastaa itsesi, testata omia taitojasi ja viihtyä kaveriporukassa tai kilpailla tosissaan tavoitteena maajoukkueen edustuspaikka, meiltä löydät itsellesi sopivan tason, sarjan ja muodon kilpailla. vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat. Koulutuksia järjestetään vuosittain monista eri aiheista
Pientä valoa on myös näkymässä Tenon ja Itämeren lohikantojen elpymisen suhteen. Eikä siellä ilman onnistumisen elämyksiä tarvinnut olla, kun ahkeroi tarpeeksi, tuli ”pannukarkeaa” ruokapöytäänkin. Lainsäädännön puolella isoimmat toimintavuoden muutokset olivat kalastonhoitomaksun yläikärajan korotus 69 vuoteen, eläinten hyvinvointilain muutokset saaliin käsittelystä pyydystetyn kalan osalta sekä kalastuslain päivityksessä vapaa-ajankalastajien ilmoitusvelvollisuus uhanalaisten kalalajien osalta tulevaisuudessa. Kohti uusia ”kalavesiä ”. Suuri kiitos Ollille aktiivisesta yhteistyöstä ja Jaanalle siitä viestitulvasta, mitä sain pöytäkirjojen ja järjestöviestien kautta. Itselläni on ollut suuri kunnia olla osa tätä perhettä ja siitä kiitän koko järjestökenttäämme. KOHTI UUSIA ”KALAVESIÄ” Pärskeitä Suomen Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja SEPPO ESKELINEN kansanedustaja (sd) K VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 7. Toimintavuosi 2024 on lopuillaan ja talousarvion käsittely vuoden 2025 osalta on isolla kirkolla ja järjestössämme työn alla. Mieleen on jäänyt myös Ollin kanssa käydyt syvälliset pohdinnat eduskunnan kuppilassa lainsäädännön syvässä viidakossa. Upea lämmin kesä ja veden korkeuksien rajut muutokset monilla vesialueilla ovat sekoittaneet monen kalastajan konseptit tänä kesänä. Suurin kiitos kuuluu kumminkin järjestökenttämme arjen puurtajille. Puheenjohtajana voin olla ylpeä työstänne niin paikallistasolla maakunnissa kuin täällä Helsingin päässä järjestönne hallinnossa. Tänä kesänä tuli myös perehdyttyä jigikalastuksen saloihin. Järjestömme strategia ja visio on Suomen vaikuttavin kalastusperhe – yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Merkkejä on ilmassa. Toivotaan, ettei kalastonhoitomaksun ikärajan muutos karkota seniorikalastajia kalavesiltä. Tärkeää onkin seurata lupamaksun kertymän kehitystä, ennen kuin taas tutut turpakäräjät käydään hoitomaksun jako-osuuksista. Oudosti tutulle mökkijärvelle on ilmestynyt uusia karikoita tuttujen kalapaikkojen kupeeseen. Olen ollut monessa järjestössä vetovastuussa ja voin kyllä todeta, että järjestömme on yksi parhaiten hoidetuista yhteisöistä. Erityisesti näiden vuosien aikana sydäntä on lämmittänyt vahva ote nuorten kalastusharrastuksen edistämisessä sekä vahva hanketoiminta. Se kuvaa hienosti järjestömme arvokasta työtä kalastusharrastuksen edistäjänä, työtä kalavesien hoidossa ja uhanalaisten kalakantojen elinolojen kohentamisessa sekä kalastuskulttuurin ylläpidossa. Säiden puolesta kesä oli aivan upea ja nautinnollinen kalavesillä. alastusvuosi 2024 on ollut hyvin mielenkiintoinen
TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU JIGAUS VAROVAISEN SYÖNNIN jigaus 8 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Myös kova kalastuspaine voi saada kalat varovaisiksi. Keli oli lämmennyt edelleen ja nyt oltiin lähes kesäisissä lukemissa. Tämä kaikki teki kalastuksesKalapäivä on jo pitkällä, etkä ole saanut kuin pari pientä ahventa ja muutaman varovaisen tärpin. Paikan pitäisi olla oikea ja kaikuluotainkin näyttää, että kalaa on alueella. Joko kala syö huonosti, tai ei lainkaan. Olosuhteet olivat vaikeat, mutta kun menetelmä oli tilanteeseen sopiva, oli kalastus huikean hienoa. Heitto aukkopaikkaan, hidasta uittoa pohjaa pitkin ja tärppi. Uumoilimme kudun olevan jo ohi ja ahventen tankkaavan nyt kunnolla. Termillä tarkoitetaan kalastusmenetelmiä, jotka on kehitetty varovaisten ja passiivisten kalojen kalastamiseen. Jostain syystä homma ei kuitenkaan toimi. Tyypillisesti niihin turvaudutaan, kun kalastetaan kylmän veden aikaan, eli myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä. Jos jigiä otti sisään liian nopeasti, ei saanut mitään. Tässä tilanteessa Ned-jigi osoittautui aivan ylivoimaiseksi. Yleensä käytän noin 20 sentin etäisyyttä koukun ja painon välillä, mutta koska pohjassa kasvoi puolen metrin korkuinen kasvillisuus, piti etäisyyden olla nyt poikkeuksellisen suuri. Silloin tällöin tulee kuitenkin tilanteita, että tavallinen jigi ei toimi. Kalastimme matalassa lahdessa, jossa on paljon kasvillisuutta. Keli oli mukavan lämmin ja kalastus oli lähtenyt hyvin käyntiin. Monin paikoin kasvillisuus yltää pintaan saakka, mutta siellä täällä on kohtia, joissa kasvillisuuden ja pinnan väliin jää vapaata vettä kalastettavaksi. Sama tilanne voi tulla vastaan myös kalastuskilpailuissa. Uusimpana suosikkinani on jigityyppi, jolle ei ole vielä kunnollista, vakiintunutta nimeä, mutta vahva nimiehdokas on Stick worm ja menetelmästä käytetään usein nimeä no sinker-rig. Tunnetuimpina Ned, Neko-, dropshotja wackysekä Carolinaja muut offset-koukkua hyödyntävät rigaukset. Dropshot-menetelmällä ja kelluvilla jigeillä pystyimme kalastamaan hyvin hitaasti aivan pohjakasvillisuuden yläpuolella. Koska pohjassa ei ollut kasvillisuutta, sopi Ned-jigi täydellisesti pohjassa lymyävien ahventen kalastamiseen. Mikä neuvoksi. Kalan saanti ei kuitenkaan ollut helppoa, vaan jokaista ahventa piti oikeasti kalastaa. Puolen päivän jälkeen aloimme saada juonesta kiinni. Sinun ei tarvitse tuntea tai hallita kaikkia eri finesse-menetelmiä. Jigin piti uida hyvin hitaasti ja aivan pohjaa pitkin, mieluiten väristysten kera uitettuna. NED-JIGI POHJALLE LYMYÄVILLE AHVENILLE Vain muutama päivä edellisestä ja olimme Antin kanssa jälleen ahventa jigaamassa. Aamu oli kuitenkin ollut hankala, emmekä olleet saaneet kuin pari haukea. AIKAINEN kevät, viileä vesi ja dropshot, siinä on toimiva yhdistelmä. T avallinen jigaus, jossa uitetaan pyöreällä jigipäällä painotettua jigiä, toimii useimmiten erinomaisesti. Tärkeää on kuitenkin tietää, mitä menetelmää kannattaa käyttää missäkin tilanteessa. FINESSE-MENETELMIÄ Erilaisia finesse-jigaukseksi luettavia menetelmiä on monia. Jiginä minulla oli kelluvasta materiaalista valmistettu 5” Zman Jerk Shad, joka tuntui olevan tähän tilanteeseen aivan nappivalinta. Jos haluat, että jigivapasi taipuu silloinkin, kun muut heittävät tyhjää, kannattaa jatkaa lukemista. Esimerkiksi suosituilla kalastuspaikoilla, varsinkin kaupungeissa tai taajamissa, kalat ovat ajoittain hyvin nirsoja. Onneksi tähän löytyy lääke, nimittäin erilaiset finesse-menetelmät. Mitään lentosyöntiä tuskin oli tiedossa. Sinulla on sama jigi samanlaisessa jigipäässä kuin viime reissulla, jolloin kalaa tuli todella hyvin. Välinevalintamme näihin olosuhteisiin oli dropshot. Ahvenet olivat näköjään vieläkin sisällä lahdissa, joista niitä löytyi kasvillisuuden aukkopaikoista. Korkeintaan joudutaan vaihtamaan jigin väriä tai mallia, ehkä jigipään kokoa ja taas nousee kalaa. DROPSHOT JA KELLUVAT JIGIT KASVILLISUUDEN PÄÄLLÄ Oli toukokuun toisen viikon alku ja olimme Antin kanssa Merenkurkussa jigaamassa ahventa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 9. Itse olen kalastanut paljon kaikilla edellä mainituilla menetelmillä, ja niistä ehdottomiksi suosikeiksi on vakiintunut Ned ja drop shot
Annoin jigin vajota pohjaan, pyöräytin kammesta vajaan puoli kierrosta ja odotin että jigi vajosi taas pohjaan. Laskin kajakin vesille ja valmistelin vapoja valmiiksi. Sidoin yhteen vapaan dropshot-rigin ja siihen kelluvan jigin. Se tekee niistä osaltaan niin kalastavia, mutta samalla myös vaikeasti koukutettavia. Keli oli viikon aikana muuttunut hyvin viileäksi ja tuleville päiville luvattiin miinusasteita. Tällä tavoin jigiä voidaan tarjoilla kalalle painottamattomana. Vaihdoin siis vapaa ja jatkoin kalastusta dropshotilla. Painonsa ja muotonsa ansiosta jigi lentää erittäin hyvin. ta erityisen hienoa; kun pääset päivän juonesta kiinni ja teet kaiken oikein, voit saada kalaa. Nyt tarvittiin finesse-menetelmiä, mitään nopeasti uivaa oli turha tarjoilla. Hyvänä apuna toimii pikaliima, jonka avulla saat varmistettua jigin pysymisen koukussa. KYLMÄÄ KELIÄ Jigipaketti saapui yllättävän nopeasti ja ehdin saada ne mukaan jo seuraavalle ahvenreissulle. Kalan saanti on siis hyvin pitkälle käsialasta kiinni. SUOLATTU STICK WORM Viime syksynä bongasin kaverini Tomi Valkamaan somekuvasta oudon näköisen jigin. 5” ei ole lainkaan liuottelua. Jos valitsisit normaalisti vaikkapa kuuden gramman pään, kannattaa Ned-pääksi valita puolta kevyempi. Jigi ei näyttänyt erityisen pyytävältä, mutta tuskin Tomi sitä turhaan heitti. Vedessä stick worm vajoaa hitaasti vaaka-asennossa, mikä vaikuttaa olevan ahventen mieleen. Koukuksi valitaan suurikitainen offset jigiruuvilla varustettuna. Kelluvasta materiaalista valmistetut jigit tehostavat dropshottia entisestään. Vaihdoin taas vapaa. Siitäkin vietiin vain pyrstö. Pitkän puhelun loputtua olin vakuuttunut asiasta. Pidin vavan suorana siiman suuntaisesti ja KUN mikään muu ei kelvannut, rigasin Ned-päähän Westinin surviaisen. Toiseen vapaan Nedin ja kolmanteen juuri äskettäin saapuneen Imo Ripper stick wormin. Ned-jigiä uittaessa ei saa olla kiire. Muiden hyvien ominaisuuksien lisäksi jigityypin etuna on se, että sillä voi kalastaa kasvillisuuden seasta ilman, että se tarttuu sinne kiinni. Vaikka kyseessä on finesse-menetelmä, kannattaa näille jigeille valita jäykempi vapa. Uittaminen tapahtuu samalla tyylillä kuin Ned-jigin uitto. Viiden-kuuden heiton jälkeen luotto alkoi kuitenkin karista, ehkä dropshot olisi tänään parempi. Nyt olisi Imo Ripperin vuoro, odotukset eivät tosin olleet kovin korkealla. Tärppi voi siis tulla jo heti vieheen vasta vajotessa. Paikan piti olla hyvä, mutta silti heräsi epäilys, olisivatko kalat kuitenkin jossain muualla. Voit uittaa sitä vavalla hiljalleen nyppimällä ja kelaamalla välillä löysät pois tai vaihtoehtoisesti kelaamalla jigiä sisään esimerkiksi neljäsosakierroksen kerrallaan. Laitoin tilauksen sisään saman tien. Tomi suositteli koukuksi 3/0tai 4/0-kokoisia ruuvilla varustettuja offset-koukkuja, joita sentään sai kotimaastakin. Jigin liike luodaan vavalla väristämällä. Hyvä idea on antaa väristysten välillä siimaan löysää, jolloin jigi pääsee vajoamaan, kuin kuollut kala. Ideana on, että pään ja jigin muodostama kokonaisuus kääntää jigin vedessä pystyyn ja jigi kulkee pää pohjaa pitkin pyrstön osoittaessa kohti pintaa. Jigin tulee liikkua hitaasti pohjaa pitkin. Kyseisiä jigejä ei ollut Suomen markkinoilla, mutta Ebayn kautta niitä onneksi oli saatavilla. Kuvassa näkyi painottamattomaan offset-koukkuun rigattu lyhyt ja paksu ”pökäle”, jonka päässä oli ohut häntä tai piikki. Kelluvasta materiaalista valmistetut Ned-jigit ovat hyvin pehmeitä ja joustavia. Suolattu jigi lensi yllättävän kauas, ja se oli hyvä. Ned-päät ovat keskimäärin hieman kevyempiä kuin tavalliset jigipäät. SUOLATUT STICK WORM -JIGIT Näissä jigeissä ei tarvita erillistä painoa, sillä jigi on itsessään riittävän painava heitettäväksi. ALKU AINA HANKALAA Ensimmäinen heitto uudella jigityypillä. Koukuksi kannattaa valita ohutlankainen koukku. En saanut silläkään mitään. Välineet ja tekniikat finesse-menetelmiin NED Ned-jigi koostuu litteäpäisestä jigipäästä, joka tosin voi olla myös hieman kupera, sekä kelluvasta materiaalista valmistetusta jigistä. DROPSHOT Dropshot-rigi koostuu vajaan metrin mittaiseen fluorocarbon-siimaan sidotusta koukusta, koukkuun nokastaan kiinnitetystä jigistä ja siiman päässä olevasta liikuteltavasta dropshot-painosta. Aloitin Nedillä, sillä siihen oli nyt kovin luotto. Välineet ja tekniikat 10 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jigin nimi oli Imo Ripper ja niitä oli nyt päästävä testaamaan. Kevyellä finesse-vavalla tartutukset eivät mene perille. Vielä oltiin kuitenkin juuri ja juuri plussan puolella. Jostain syystä kelluvat jigit kelpaavat kaloille huomattavasti suurempina kuin perinteiset dropshot-jigit. Kysymällä asia selviää, joten ei muuta kuin soitto Tomille
Muutos entiseen ei ollut suuri, mutta sen vaikutus oli merkittävä. Parvi ei siis niin helposti hajaannu, vaan pysyy paremmin paikallaan. Ned-jigillä nousi kalaa, kun perinteisillä jigeillä ei tullut mitään. Kaloja oli selvästi paikalla, varmasti Finesse-menetelmä ?. normi jigaus. Vaikeana päivänä näistä vain toisena oikealta oleva Imo Ripper antoi tärppejä. Päätin kokeilla uudestaan Nedillä ja dropshotilla, niihin pitäisi tarttua paremmin. Jos kalaa tulee hyvin normaalilla jigauksella tai kovavieheillä, ei mielestäni ole mitään järkevää syytä kalastaa finesse-menetelmillä. Otin neuvosta vaarin ja hankin itselleni ohuempilankaisia koukkuja, niitä ei tosin ollut aivan helppoa löytää. Niiden aika on silloin, kun muut menetelmät eivät toimi. tein samanlaisen pyöräytyksen uudestaan. TARTUTUS ALKAA ONNISTUA Tätä kirjoittaessani näyttää siltä, että stick wormin tartutusongelmat on selätetty. Kaikkien finesse-jigausmenetelmien hyvä puoli on se, että ne eivät perinteisten jigien tavoin vedä kaloja pois kalapaikalta. Sekään ei kuitenkaan auttanut. Ratkaiseva vihje tuli, kun juttelin talvella Hannu Vesarannan kanssa offset-koukkuihin liittyvistä tartutusongelmista. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 11. Seuraavalla heitolla sama toistui ja nyt ei ollut epäilystäkään; ihan selvä tärppi. Seuraavalla viikolla tuli maahan talvi ja avovesikausi loppui siihen. Hannu tunsi ongelman ja kertoi ratkaisseensa sen siirtymällä ohuempiin offset-koukkuihin. . . Kalat ovat pysyneet nyt viimevuotiseen verrattuna selvästi paremmin kiinni. Lopulta bongasin Mikado Sensual -koukut ja ne ovat toimineet loistavasti. HERKKUKATTAUS ahvenille finesse-tyyliin. Avarsin vielä veitsellä hieman koukun läpimenoaukkoa jigissä, jotta koukku pääsisi paremmin luistamaan jigin läpi. Sain nimittäin iltapäivän mittaan vielä muutaman selvän tärpin, mutta kaloiksi asti ne eivät realisoituneet. Yhtäkkiä juuri kampea pyöräyttäessäni tuntui vavassa jotain, aivan kuin tärppi. niille kelpaisi näistä tarjoiluista joku. Kolmannen tärpin jälkeen alkoi jo harmittamaan, kun en saanut kaloja pysymään. Tai ainakin tartutusprosenttini on parantunut huomattavasti. Tai ehkä jigi vain osui johonkin, en ollut varma. Vajaan tunnin kalastamisen jälkeen jouduin toteamaan, että ei kelvannut. Kaivoin esille myös painotettuun offset-koukkuun rigaamani kelluvan jigin. Harmi vaan, että en saanut sitä tarttumaan. Perinteiseen jigaukseen verrattuna vavat ovat herkempiä ja siimat hieman ohuempia. Finesse-kalastus on varovaisten kalojen kalastusta keveillä välineillä. Kiinnitin Imo Ripperin takaisin siiman päähän, sillä siihen sentään oli tullut tärppejä. KUN kala on arkaa, kannattaa keventää välineitä
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Alkusyksystä valmistuneessa EU-kalat IV -tutkimushankkeessa selvitettiin kalaan kertyvien ravintoja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista. SVK:n kilpailutoimikunta painotti Vuoden Kilpakalastajan vuosittaisessa valinnassaan aktiivista osallistumista järjestön eri SM-kilpailuihin, osallistumista seuratoimintaan sekä medianäkyvyyttä. Hankkeessa mitattiin mm. dioksiinien ja PCB-yhdisteiden, bromattujen difenyylieettereiden, elohopean, epäorgaanisen arseenin sekä ensimmäistä kertaa PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia. Ruusila siirtyy tehtävään maaja metsätalousministeriöstä, jossa hän toimii erätalousneuvoksena ja erätalousyksikön päällikkönä. Nyt on seuroilla aikaa vuoden loppuun asti pohtia ehdokasta. Ruokaviraston kalan turvallisen käytön ohjeet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvallisen-kayton-ohjeet/kala/. KOTIMAINEN KALA KOTIMAISEN kalan terveyshyödyt ylittävät vierasaineisiin liittyvät haitat Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Ruusila aloittaa Metsähallituksessa 1.12.2024. Herkimpien kuluttajaryhmien olisi kuitenkin hyödyllistä noudattaa Ruokaviraston kalan turvallisen käytön ohjeita ja suunnata kalankäyttöään niiden kalastusalueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten. VESA Ruusila aloittaa Metsähallituksen erätalousjohtajana 1.12.2024. Suomen Vapaa-ajankalastajat onnittelee Paulaa valinnasta! SVK:n kilpailutoimikunta haluaa muistuttaa, että kaikki keskusjärjestöön kuuluvat kalastusseurat ja -kerhot saavat ehdottaa ansioituneita henkilöitä Vuoden kilpakalastajaksi. Lisäksi mitattiin kalojen sisältämien terveyttä edistävien aineiden, kuten D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen pitoisuuksia. Erätalousjohtaja kuuluu Metsähallituksen johtoryhmään. Lupatuloilla hoidetaan riistaja kalaelinympäristöjä sekä tuotetaan eränkäyntipalveluita. Metsähallituksen Eräpalvelut vastaa kalastuksen ja metsästyksen järjestämisestä sekä erävalvonnasta valtion alueilla. VESA Ruusila Metsähallituksen erätalousjohtajaksi PAULA Saarinen on Vuoden kilpakalastaja 2024 HENKILÖUUTISET PAULA Saarinen. Ehdotukset tulee toimittaa sähköpostitse kilpailutoimikunnan sihteerille Marcus Wikströmille. Erityisesti vähän hyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen, käyttöä kannattaa lisätä. Vuoden kilpakalastajaksi 2024 on valittu Paula Saarinen Leppävirralta. Sen sijaan kouluikäisille ja nuorille ei ole uusimman riskinarvioinnin pohjalta ole tarvetta antaa erityisiä poikkeuksia kalan käyttöön. erätalousjohtajana marraskuun loppuun saakka toimii Metsähallituksen metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala. Vt. Erätalousjohtaja johtaa Metsähallituksen Eräpalvelut-vastuualuetta, joka kuuluu Metsähallituksen hoitamiin julkisiin hallintotehtäviin. Näiden vierasaineiden liiallinen saanti voi johtaa erilaisiin terveyshaittoihin kuten älykkyyden tai hedelmällisyyden heikkenemiseen. Terveysvaikutusten perusteella suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. Valinnassaan toimikunta otti huomioon Paulan vuoden 2023 kilpailusaavutukset, joihin lukeutui: Pohjoismaiden pilkkimestaruuden henkilökohtainen hopeasija sekä joukkuekulta, SM-kiiskipilkin henkilökohtainen pronssisija sekä joukkuepronssi, SM-morrin henkilökohtainen hopeasija sekä joukkuepronssi, SM-ongen joukkuehopea ja SM-laituripilkin joukkuekulta. Ruokaviraston syyskuussa julkaistuissa päivitetyissä suosituksissa annetaan aiempaa enemmän kalalajikohtaisia poikkeuksia alle kouluikäisille ja hedelmällisessä iässä oleville naisille, raskaana oleville ja imettäville. Eräpalvelut saa myös rahoitusta valtion budjetista. Eräpalvelujen tehtävänä on hoitaa lupamyyntiä sekä kerätä valtion kalastonhoitomaksu maaja metsätalousministeriölle. Kilpailutoimikunta valitsi Vuoden Kilpakalastajaksi 2024 Pohjois-Karjalan Urheilukalastajia edustavan Paula Saarisen. Paikalliset elintarvikeviranomaiset voivat antaa tarvittaessa tarkempia alueellisia ohjeita kalan käytöstä. Maaja metsätalousministeriö on nimittänyt FT Vesa Ruusilan Metsähallituksen erätalousjohtajan virkaan. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä ensi vuoden puolella. 12 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Myös herkimmillä kuluttajaryhmillä eli pikkulapsilla sekä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla terveyshyödyt ylittävät haitat, mutta etenkin alle 9-vuotiailla lapsilla erotus on melko pieni. Viran edellinen haltija Jukka Bisi jäi eläkkeelle heinäkuun lopussa
Ainutlaatuiset pilkkitoiminnot (ICE-mode), kuten Zoom-toiminnot, Jig Charge Mode ja jaetun näytön näkymät. Istutusjoista sammet laskeutuvat Itämereen useiden vuosien ajaksi, kunnes ne palaavat takaisin jokiin kutemaan. ”Kaikki havainnot atlantinsammesta ovat tarpeen, jotta tutkimus saa lisää tietoa sammen vaelluksista ja selviytymisestä”, Vehanen korostaa. Atlantinsampi on hyvin suurikokoinen vaelluskala, joka voi elää yli satavuotiaaksi ja kasvaa jopa 4,5 metrin mittaiseksi ja painaa yli 300 kiloa. Suomessa viimeinen havainto luonnonvaraisesta atlantinsammesta on 1930-luvulta. Kuva: Mart Thalfeldt/RMK.. Kalamerkillä merkitystä sammesta voi ilmoittaa Lukeen sähköisellä lomakkeella (lomakkeet.luke.fi/kalamerkki. Luontoon vapautettujen poikasten vaellusta tutkitaan radiolähetinseurannalla ja merkitsemällä poikasia (t-ankkurimerkki). Koska atlantinsampi on suojeltu laji, se pitää aina vapauttaa, jos sellaisen saa saaliiksi. Atlantinsampea ei yritetä palauttaa Suomen jokiin, koska pääosa niistä on padottuja. Sisäänrakennetun GPS:n avulla käytät Navionics-karttoja sekä teet AutoChart Livekarttoja haluamastasi vesistöstä. Sampi ei tiettävästi ole aiemmin lisääntynyt Suomen joissa, vaan niistä saaliiksi saadut yksilöt ovat todennäköisesti olleet harhailijoita. Muista havainnoista voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: kalamerkit@luke.fi. Luotaa ja kalasta ilman muiden jäällä olevien kaikuluotaimien aiheuttamia häiriöitä tehokkaan häiriönpoiston ansiosta. Tutustu lisää HELIX ICE -talviluotaimeen: www.humminbird.fi TARKK A SUOSIK KI JÄÄLLE ! 549,Kampanjahinta Helix 5 G3 ICE -kaikuluotain, Dual Spectrum CHIRP -pilkkianturi, jämäkkä kantolaukku TÄYDELLINEN PAKETTI TALVIKALASTUKSEEN hyödynnä huipputarkkaa Dual Spectrum Chirp 2D -luotausta. Osa poikasista istutetaan vastakuoriutuneena, osa jatkokasvatetaan Virossa Põlulan kalankasvatuslaitoksessa. Viron ja Suomen yhteisessä EU-hankkeessa (LIFE Baltic Sturgeon) on istutettu jo 200 000 atlantinsammen poikasta Viron Narvajokeen. Myös kuolleet yksilöt on palautettava mereen. ATLANTINSAMMEN poikasten istutus Narvajokeen vuonna 2022. Laji on hävinnyt Itämerestä vuosikymmeniä sitten muun muassa vesien likaantumisen, patoamisen ja liikakalastuksen vuoksi. Etualalla oleva kaksikesäinen atlantinsampi on merkitty t-ankkurimerkillä. HELIX 5 CHIRP G3 ICEPACK SAMPI ATLANTINSAMMEN palauttaminen Itämereen tuottaa tuloksia – Luonnonvarakeskus kaipaa kalastajilta nyt sampihavaintoja Atlantinsammen istutukset ovat tuottaneet tulosta: lajista on saatu havaintoja pitkin Viron rannikkoa ja myös Suomen rannikolta. ”Perimmäisenä tarkoituksenamme on lisätä monimuotoisuutta ja luoda edellytykset sille, että atlantinsampi vakiintuisi Itämeren kalastoon ja pystyisi jälleen lisääntymään luontaisesti, ilman istutuksia”, kertoo erikoistutkija Teppo Vehanen Luonnonvarakeskuksesta
Eikun sinne, saaliinjaolle! . TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN PILKKIMINEN Kalastuksessa on perin tavallista lähteä tavoittelemaan jo pyydettyä kalaa. 14 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PIENI mormyska voi olla paras houkutin isollekin ahvenelle silloin, kun ottihalut ovat huonot. Kuullaan kaverilta, somesta tai jopa paikallisuutisista, että jostain on noussut hyviä saaliita
Toiseksi työkaluksi varasin mormyskaongen ladattuna 0,18 millin siimalla ja kullan värisellä pienellä volframimorrilla, jos tapsipilkki sattuisi hyytymään. Vaikkei niiden muisti varmasti vedä ihmiselle vertoja, karut kokemukset lähipäiviltä nostavat takuulla tärppikynnystä, etenkin jos käytetään samanlaisia vieheitä kuin millä populaatiota on aiemmin harvennettu. Toisaalta saalistoiveita kohotti tietoisuus, ettei kukaan ollut tätä paikkaa vielä kuluvana talvena korkannut. Melko harvoin kotirannassa tulee pilkittyä ylipäätään, kun kalojen koon tietää. Se käynnisti kalantulon taas heti ja kerrytti ahvenmäärän 48:aan. Syöttinä käytin molemmissa tapauksissa punaisia kärpäsentoukkia. Näitä päätin tutkailla kotirannassani Näsijärvellä viime helmikuussa, kun lunta ja vesisohjoa oli jään päällä niin paljon, ettei yhtään kauemmas viitsinyt tarpoa. Jään alla kalojen liikkuminen on kuitenkin vähäisempää, eivätkä apajapaikat täydenny yhtä tehokkaasti kuin avovesiaikaan. PÄIVÄ 1 KARUT KOKEMUKSET TÄRPPIPÄIVILTÄ NOSTAVAT TAKUULLA TÄRPPIKYNNYSTÄ. Nollasyönnin hetkellä ei tarvitsisi arvuutella, onko alla ahvenia vai ei. Siinä vaiheessa, reilun tunnin pilkittyäni, päätin lopettaa. Pääpyyntivälineenä päätin käyttää aiemminkin toiminutta Saku Luikuri -liukupilkkiä varustettuna pikkuruisella mormyskalla värissä oranssi-musta-keltainen mallia Mauri Jylkkä. Taloyhtiömme venelaiturin edustalla on Olkahisenlahden kenties paras pilkkipaikka, jos painoa ei panna ahventen koolle. Ajatuksena oli käydä samalla paikalla useampana peräkkäisenä päivänä ja tutkia, kuinka syönti eli kalansaantimahdollisuudet kehittyvät. Kalaa ei enää noussutkaan niin kuin jutuissa oli annettu ymmärtää. Kaloja alkoi nousta välittömästi. Sinttejä riittää vinssattavaksi ”loputtomiin”, tai siltä ainakin välillä tuntuu. Kuinka tehokasta sitten on kalojen oppiminen viehekammoisiksi. Eivät nekään olleet kooltaan kuin 50-110-grammaisia, mutta kuitenkin jonkinlainen osoitus siitä, että parhaat ongittiin päältä heti kättelyssä. Toiseksi kalat ovat oppineet varomaan pilkkejä. Selityksiä sadonkorjuun epäonnistumiselle löytyy useita. Noin 25 saadun kohdalla tuli syöntihurmokseen ensimmäinen tauko, jolloin vaihdoin kultamorriin. Kolmanneksi kalat ovat saattaneet häiriintyä pilkkijöiden toiminnasta niin, että ovat lähteneet alueelta kokonaan pois. Ja onko mahdollisuuksia saada nollasyönti elpymään. Syvyydeksi kone kertoi vajaa kaksi metriä. KAIKKI SAADUT KALAT JATKOJALOSTUKSEEN Nyt päätin ottaa kuitenkin kaikki saamani kalat jatkojalostukseen. HUIPPUSYÖNTIÄ Pilkkiolosuhteet eivät siis olleet Näsijärvellä kaksiset, sillä jäätä oli puolisen metriä ja päällä vielä kymmenien senttien kerros lunta sekä välissä vesisohjoa. Pieniä ja vielä pienempiä ahvenia, niitä tämän paikan perusasukkeja. Ensimmäisenä tietysti se, että kaloja on paikalla aikaisemman verotuksen ansiosta jo vähemmän, ellei uusia parvia ole sattunut saapumaan jäljelle jääneiden täydennykseksi. Tai pelästyneet töminää ja kairan rousketta sulkemalla suunsa. Avukseni otin mukaan kaikuluotaimen, jolla voisin varmistaa kalatilanteen avannossa. Siimallakin on lopputulokseen vaikutusta, tässä tapauksessa morria kannatteli 0,22-millinen väritön monofiili. Yleensä olen päästänyt pikkuahvenet takaisin ja ottanut talteen vain satunnaiset isot, jotka nekin ovat harvemmin sataa grammaa suurempia. ÄLÄ KANGISTU KAAVOIHIN , sillä ahvenet oppivat varovaisiksi E i aina, mutta melko usein nämä peesireissut päättyvät pettymykseen. Myöhemmin selvisi, että ensimmäinen päivä antoi myös selvästi eniten (7 kpl) ”isoja” ahvenia. KANNATTAAKO ”SAATUJA” KALOJA PYYTÄÄ. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 15. Heti kun tiputin luotaimen anturin ensimmäiseen ja sinä päivänä myös viimeiseen avantooni, ruutu täyttyi kalakaiuista. Kuinka nopeasti ottipaikka ongitaan tukkoon. Moisissa viitekehyksissä voinee myös kalojen syöntihalut olettaa kehnoiksi
PÄIVÄ 2 PÄIVÄ 3 KRANTTUILU PAHENEE Kolmas pilkkipäivä alkoi edellisten tavoin. Kultamormyskakaan ei tuntunut enää suurempia intohimoja herättävän. Eikä kysymys ollut kalojen loppumisesta tai poistumisesta paikalta, sillä luotaimessa niitä vipelsi kaiken aikaa aivan samassa määrin kuin aiempinakin päivinä. Luotain löysi ottireiästä kalat ja syönti käynnistyi välittömästi. AHVENTEN pörrääminen luotaimen näytöllä ei rauhoittunut minään päivänä hetkeksikään, vain ottihalut hiipuivat. 16 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kaikki ahvenet olivat kokoluokkaa 10-30 grammaa, valtaosa kymmengrammaisia. Aikaa saaliin saamiseen meni rapiat kaksi tuntia eli tuplasti eilistä enemmän. HIIPUMISEN MERKKEJÄ Seuraavana päivänä saavuin jäälle jokseenkin samalla kellonlyömällä ja avasin eilisen ottireiän. Nyt stoppi tuli vastaan jo kuudennen ahvenen kohdalla, eikä putki meinannut jatkua millään. Sain nostaa jokseenkin peräjälkeen 16 ahventa, kunnes syöntikiihko hiipui. Sen jälkeenkin tärppejä tuli, mutta nyt niitä sai jo selvästi narrata. Tärppejä sain kyllä, mutta niin varovaisia, etteivät tartutukset onnistuneet. Siitä nappasin kuusi ahventa peräjälkeen, sen jälkeen ei mitään. Anturin tiputtaminen avantoon toi luotaimen näytölle tutun näkymän eli kalakaikuja. Tein uusia reikiä muutaman metrin säteelle ensimmäisestä ja löysinkin niistä elämää, mutta syöntihurmiota en kokenut kuin yhdellä. Pilkin varovaista pompottelua, värisyttämistä, verkkaista nostamista ylöspäin, jokusia houkutusvetojakin – aina välillä ahven lankesi kiusaukseen. Luotaimen mukaan kaloja oli avantoni alla jatkuvasti. Lisäksi kalojen keskikoko pieneni eilisestä, ja nyt kaikkien 45 ahvenen joukossa ei ollut kuin kaksi 50-grammaista ”isomusta”. TOISEN päivän saalis vaati jo enemmän ponnisteluja, eikä ”isoja” ollut monta. Kun pilkki sukelsi veteen, kaloja ilmestyi kaikukeilaan entistä enemmän, ja saman tien alkoi pystypilkin alla roikkuvan morrin näykkiminen. Näyttö saattoi tyhjentyä hetkellisesti vain silloin, kun pilkki kävi ylhäällä esimerkiksi syötin vaihtamista varten. Heti pilkin pudottua alas kalat ilmestyivät ruudulle parveilemaan. Päivän saldo kipusi 41 ahveneen, joihin kului nyt kolmisen tuntia eli puolitoista kertaa eilistä enemmän. Jokusen raitatakin sain silläkin, kun oikein tarkasti värisyttelin. Kultamorriin vaihtaminen antoi muutaman sintin putkessa, mutta nopeasti senkin lumo hälveni
PILKKIPAIKKANI Olkahisenlahdella. ”HUONON SYÖNNIN ASE” PÄÄSI TOSITOIMIIN Oli siis erinomainen tilaisuus kokeilla, miten ”huonon syönnin ase” toimisi. Joukossa oli jälleen seitsemän hieman suurempaa, 50 gramman ylittävää ahventa. Kaksi ahventa nousikin välittömästi, mutta sitten peli muuttui taas rahtusen haastavammaksi. Tein reiän suunnilleen siihen, missä ykkösottipaikka oli aiemminkin ollut. Mutta tärpit olivat harvassa. Kaikki kalat sain nyt Luikuri-morriyhdistelmällä, kultamormyskaan ei tarvinnut kajota. on usein suurta saamisen juhlaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 17. Välittömästi ensimmäinen niistä oli jo kiinni pilkissä. Vajaa puolitoista tuntia vaadittiin, että ahvensaalis kohosi samaan 48 lukemaan kuin ensimmäisellä käynnilläni. Siiman päähän sitaisin halkaisijaltaan 3-millisen pallomorrin värissä violetti-vihreä-punainen. Otin mukaan mormyskavavan varustettuna 0,08 millin monofiilisiimalla. Kuitenkin uusi tarjous osoittautui selvästi toimivammaksi kuin ahventen jo kyllästymiseen saakka katselema Luikuri-morrisysteemi. Osaselityksenä alueen kalaisuuteen voi olla laiturin päässä olevalla pulahdusavannolla, joka kierrättää ja samalla hapettaa vettä. Kaksi uittotaktiikkaa oli ylitse muiden: Morrin pohjalla pompottelu ja sitä seuraava hidas värinänosto, sekä yllättäen aivan paikallaan pitäminen. Seitinohuen, värittömän siiman käsitteleminen lievässä tuulessa toi oman haasteensa, mutta kun pilkkimissyvyys ei ollut puoltatoista metriä suurempi, pärjäsi. Vaikka luotain näytti edelleen ahvenia parveilevan lähes ruudun täydeltä, eivät ne reagoineet pilkkiin juuri lainkaan. PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 JOKO OTTIHALUT PALANNEET. Voidaan siis todeta, että aika hyvin olivat ahvenet unohtaneet vaaran viikossa. Sitten olikin vaikeaa. Tässä tapauksessa annoin kalapaikkani rauhoittua tasan viikon. Lunta oli tullut sinä aikana senttitolkulla lisää, joten olosuhteet jään alla eivät olleet ainakaan valaistuksen puolesta kohentuneet, päinvastoin. Ilmiselvästi kalat olivat oppineet varomaan oranssi-musta-keltaista morria, joka oli jo vietellyt lukuisia lajitovereita pikakomennukselle kohti tuntematonta. Ajan kuluessa kalat unohtavat varovaisuutensa vieheitä kohtaan, minkä tietävät esimerkiksi koskikalastajat, joille lohikalojen kuturauhoituksen päättymispäivä 1.12. Tai oikeastaan reagoivat, sillä pilkkiä nostettaessa parvi seurasi kiltisti perässä melkein jääputkeen saakka, ja samoin kävi laskuvaiheessa. UUSIN KUJEIN Neljänteen päivään tein välinetäydennyksen erityisen huonoa syöntiä ennakoiden. Sain sillä kymppigrammaisten lisäksi myös kolme jo sukupuuttoon kuolleeksi luulemaani 50+-grammaista. Aloitin Luikurilla, joka antoikin taas heti muutaman kymmengrammaisen. Luotaimessa kalalive jatkui koko ajan entisenlaisena, ei tainnut ruutu tyhjentyä kaloista hetkeksikään. Ja heti kun pudotin tapsipilkin veteen, luotaimen näytölle ilmestyi useampia kaloista kieliviä kaikuja. Nyt alkuhurmos hyytyi jo viidennen sintin kohdalla. Saaliini kipusi nihkeän kalantulon taktiikalla 27 ahveneen ja yhteen särkeen, kunnes noin puolentoista tunnin kohdalla luovutin
Perkaaminen tapahtuu seuraavasti: Ensin kala suomustetaan. PILKIN VAIHTAMINEN KANNATTAA Syönnin hiipuessa ehkä suurin virhe on jatkaa itsepintaisesti samalla pilkillä. Voisin melkein vannoa, että surviaissääsken toukkia käyttämällä saaliini olisi ollut parempi erityisesti huonon syönnin hetkillä. EI EPÄILYSTÄ: AHVENET OPPIVAT, MUTTA MYÖS UNOHTAVAT Viiden pilkkipiipahduksen opetus oli jokseenkin odotettu. Kuvasta puuttuu tomaattiketsuppi, mikä ei toki ole pakollinen lisä. Herkkuja sinteistä Otin siis ylös kaikki saamani kalat enkä suinkaan suistanut niitä biojätteisiin, kuten moni herkästi menettelee. Se täytynee testata joskus toiste. Myös syötti vaikuttaa. Kalaherkku 18 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ahvenet oppivat varomaan pilkkejä. Suurimmat saatiin heti korkkauskäynnillä sekä viimeisellä käynnillä viikkorauhoituksen jälkeen, muulloin lähinnä sormenmittaiset säilyttivät jonkinlaisen mielenkiinnon aloituspilkkiä kohtaan. Tässä ajassa kalojen ruodot pehmenevät niin, etteivät ne haittaa arempaakaan suuta. Päinvastoin pikkuahvenista saa mainiota murkinaa, jos viitsii hieman askarrella. Nyt ilmiön saattoi aistia harvinaisen selvästi. Sitten vatsa avataan ja poistetaan suolet. Lopuksi selkäpuolen evät saksitaan pois siten, että siivu selkänahkaa lähtee niiden mukana. Myös peräja pyrstöevän voi poistaa halutessaan. Nautitaan keitettyjen perunoiden kanssa, erinomaista myös kylmänä ruisleivän päällä. Kun siimana on 0,08 millin monofiili, ei mormyskoiden vaihteleminen jäällä hevin onnistu. Toki kalat voivat olla kiusallisen tarkkoja myös morrin väristä, joten väärä valinta tuottaa herkästi pettymyksen. Lisäksi saatujen kalojen keskikoko pienentyi projektin edetessä. Ahvenpata syntyy vaikkapa seuraavista aineksista. Vaihtaminen esimerkiksi vain toisen väriseen ja ohuemman siiman päässä roikkuvaan mormyskaan saattaa auttaa, kuten kävi tässäkin kokeessa. Siksi viritykset kannattaa tehdä jo kotona ja varata mukaan reilumpi satsi onkia eri vaihtoehdoilla. Astiaan voi välillä kurkata, ja jos ruoka tuntuu pinnalta kuivuvan, lisätään sinne vettä. Enkä siis kalastanut päivää kohti kuin korkeintaan kolme tuntia, joten paikan hyytyminen olisi varmasti ollut totaalisempaa pitempikestoisilla pilkki-iskuilla. Korkkaajan etu on huomattava, eikä paikka kestä pitempää verotusta varsinkaan tällaisessa tapauksessa, jossa uusien kalojen saapuminen alueelle lienee vähäistä. Isot yksilöt ovat siis tämänkin havainnon perusteella viisaampia, kuten kalastajat ovat kautta aikain tienneet. Vaikutus tuntui ulottuvan myös viereisiin avantoihin. Ahvenpata 500 g perattuja pikkuahvenia (särjetkin kelpaavat joukkoon) 1 paketti pekonia (pilkotaan palasiksi) 1 pilkottu sipuli 1 dl ruokaöljyä 2 rkl tomaattiketsuppia 2 rkl etikkaa 1 tl suolaa ripaus mustapippuria nokare voita Kaikki ainekset sekoitetaan sopivaan uuniruukkuun tms., peitetään kannella ja laitetaan 4-5 tunniksi uuniin, jonka lämpötila on 150-170 astetta. Tässä tilanteessa käyttämäni randomvalinta ei varmaankaan osunut nappiin, edes lähelle sitä, vaikka saalis paranikin. Vaikka kaloja pörräsi luotainhavainnon perusteella avannon alla alusta loppuun jokseenkin yhtä runsaasti, niiden petkuttaminen muuttui tapsipilkillä kerta kerralta vaikeammaksi, lopulta lähes toivottomaksi. Sen jälkeen leikataan pää pois viistosti siten, että samaan pakettiin jäävät myös rintaja vatsaevät. Kalat huuhdotaan ja isommat pilkotaan muutaman sentin paloiksi. JUTUSSA esiintyneet pilkit perhepotretissa. NÄISTÄ aineksista syntyy herkullinen ahvenpata
Joroisten Maaveden voimalaitoksen ohittava kalannousuväylä koostuu luonnonmukaisesta uomasta ja Katajamäentien alittavasta noin 22 metriä pitkästä rumpuputkesta. Uoman pohjaa kunnostettiin muun muassa kiveämällä, jotta se olisi muodoiltaan ja virtausolosuhteiltaan vaihteleva. . . . . . (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Kalastajan verkkokauppa WWW.RIALINNA.FI Rialinna Liuku 2.0 liukupilkkisarja MESTAREIDEN VALINTA JO VUOSIEN AJAN! 95 ,Juurus 6,5 cm Nilakka 5 cm Syväri 6 cm Viima 5 cm Viima 6,5 cm Viima 8,5 cm Nilakka 6,5 cm Pystypilkit Harjus • Juurus • Viima • Pyry • Nilakka GARMIN STRIKER PLUS 4 -pilkkipaketti 295 ,PATRIOT ICEFIX 360 liveanturiteline LOWRANCE EAGLE EYE 9” yhdistelmälaite liveanturilla Kompakti paketti pilkintään: 1379 ,JOROISTEN Maaveden voimalaitoksen ohittava kalannousuväylä koostuu luonnonmukaisesta uomasta ja Katajamäentien alittavasta noin 22 metriä pitkästä rumpuputkesta. . JOROINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 19. . Kalatie avattiin 21. Pohjolan oloihin suunnitellut tuotteet! Paita tai housut 55 €/kpl JONEN LASKUOPILLA: 55 € + 55 € = + LAPLAP-rukkaset KAUPAN PÄÄLLE! 99 €/koko asu MERINOVILLA-ASUT Kaksinkertainen neulos: • päällinen 80 % merinovillaa ja 20 % polyamidia • sisäpuoli 100 % polyesteri Merinovilla pitää kehosi talvella lämpöisenä ja kesällä viileänä miesten koot : S–3XL naisten koot: XS-XL www.laplapshop.fi laplap@laplap.fi Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Väylän kokonaispituus on noin 480 metriä ja se rakennettiin alkuperäisen Vasaralankosken paikalle. JOROISTEN Maaveden vesivoimalaitoksen kalatien uomaan ohjataan minimivirtaama ympäri vuoden Vanhaan Vasaralankosken uomaan rakennettu kalatie avattiin elokuun lopussa. . . Uskomme, että myös rakennetun uoman ympärille muodostuvalla elinympäristöllä on positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen”, hän lisää. . elokuuta. . Vasaralanjoen uomaa avaamalla saadaan aikaan luonnonmukainen nousureitti Maaveden voimalaitoksen ohi Sysmästä Maaveteen ja näin parannettua ja laajennettua elinympäristöä yläreitillä, jotta myöhemmin toteutettavaksi suunnitellun Liunan kalatien vaikuttavuus reitin alaosassa vahvistuu. Virtaava vesi tulee vielä muokkaamaan uomaa sille sopivaan muotoon”, sanoo Savon Voiman ympäristöja maankäyttöpäällikkö Sanna Turunen. Väylä sijaitsee Maaveden ja Sysmään laskevan Kiekanlahden välissä. . Kalatietä pidetään auki vapaaehtoisesti vuoden ympäri, jotta siitä kehittyisi vaelluskaloille mahdollisimman houkutteleva elinympäristö. . . . . ”Kohde toteutettiin niin sanottuna nousevana kalatienä, jonka tavoitteena on, että myös heikompiuintiset kalat voivat käyttää sitä. ”Ohjaamme kesäaikaisen minimivirtaaman uomaan ympäri vuoden, jotta uoman vaikutus kasvaisi ja se olisi houkutteleva kaloille. . . . . . . Rakennustyöt aloitettiin kesällä 2023 tien alittavasta rumpuputkesta ja tänä kesänä keskityttiin vuosikymmenien aikana metsittyneen ja kuivuneen vanhan vesiuoman viimeistelyyn. Väylän kokonaispituus on noin 480 metriä ja se rakennettiin alkuperäisen Vasaralankosken paikalle
Vielä viime vuosikymmenellä näillä selillä näkyi yleensä vain muutamia pilkkijöitä. . Niiden sijainti kannattaa tallentaa puhelimen karttasovellukseen. Revöfjärden ei missään nimessä ole helppo pilkkipaikka. . SIIKAA ULKOREUNOILTA Ulkoreunojen pilkkipaikoilta on hyvät mahdollisuudet saada ahvenen lisäksi myös siikaa. Klobbfjärdenille menijän kannattaa koluta ainakin alueen itäpuolella sijaitsevien saarien ympäristöä. Muut Raippaluodon sisäselät ovat Revöfjärdeniä pienempiä ja rikkonaisempia sekä keskimäärin matalampia. . Sen sijaan lähempänä rantaa on kalan saanti huomattavasti todennäköisempää. Hyviä paikkoja ovat karikoiden reunat ja pienten lahtien edustat. ULKOREUNOILLA SAA PILKKIÄ RAUHASSA Jos haluaa pilkkiä rauhassa ja nauttii löytämisen ilosta, kannattaa suunnata Raippaluodon ulkoreunoille. Pienemmistä sisäselistä helpoiten saavutettavissa on Klobbfjärden, joka sijaitsee Söderuddenin kylän itäpuolella. Tietoja rauhoitusalueista ja muista rajoituksista löytyy osoitteesta: kalastusrajoitus.fi. SISÄSELISTÄ TUNNETUIN ON REVÖFJÄRDEN Sisäselistä tunnetuimmat ovat Revöfjärden, Börrskärsfjärden, Djupfjärden ja Klobbfjärden. ALUEEN kutulahtia on paikoittain rauhoitettu. Tietoja Raippaluodosta . Nyt kuitenkin moni tekee matkan mönkijällä tai mottorikelkalla ja porukkaa on paljon. Mihin siis kannattaa pilkkijän Raippaluodossa suunnistaa, jotta tavoittaa ahventa kutuajan ulkopuolella. Ajoittain meno on kuin pilkkikilpailussa. Pilkkijälle mielenkiintoisimpia ovat laajat sisäselät Raippaluodon keskiosissa sekä saariryhmien rajaamat suojaisemmat alueet Raippaluodon ulkoreunoilla. Tosin erilaisia kalamiesten itse tekemiä karttoja on kuulemma olemassa. Olin siellä silloin itsekin. . Se juontaa pitkälti 1990-luvulta, jolloin alue tuli laajalti pilkkikansan tietoisuuteen. Niistä tunnetuin on Revöfjärden, joka on alueen sisäselistä myös suurin, syvin ja avonaisin. Raippaluoto koostuu kolmesta suuremmasta saaresta: Raippaluoto, Björkö ja Panike. Börrskärsfjärdenille ja Djupfjärdenille on huomattavasti enemmän matkaa kuin Klobbfjärdenille. Suurimpia kyliä ovat: Brändövik, Norra Vallgrund, Raippaluodon kirkonkylä, Söderudden ja Södra Vallgrund. Syvyys vaihtelee keskellä selkää viiden ja seitsemän metrin välillä. Kartalta katsottaessa se sijaitsee lähes keskellä Raippaluotoa. Tuolloin Raippaluotoon saapui eri puolilta maata bussilasteittain ihmisiä pilkkimään kudulle nousevaa ahventa. Keskellä selkää liikkuessa voi Revöfjärdenillä joskus jäädä jopa ilman kalaa. Tykkään kulkea potkukelkalla alueen keskiosissa ja etsiä tasapainopilkillä isompaa ahventa. Raippaluodosta löytyy paljon erityyppisiä vesialueita, sisälahdista aavaan mereen ja monenlaista siltä väliltä. Sijaitsee Pohjanlahden kapeimmassa kohdassa Vaasan edustalla. Pohja on hyvin tasaista, mutta joskus voi löytyä yksittäisiä kiviä ja kivien ympäriltä ahvenia. . Tosin viimeksi mainituilla, eli Vallgrundin vesialueilla ovat ahvenkannat merkittävästi heikentyneet sen jälkeen, kun läheiselle Sommarö grundille saapui suuri merimetsokolonia. Kävellen liikkeellä olevan pilkkijän kannattaa varautua lähes tunnin taivallukseen. LÄHEMPÄNÄ rantoja on kalan saanti huomattavasti todennäköisempää. Hyviä pilkkialueita löytyy Björköbyn pohjoisja luoteispuolelta, Söderuddenin edustalta, Björköbyn sillan itäpuolelta sekä Södra ja Norra Vallgrundista. Vaikeusastetta lisää se, että Revöfjärdenistä ei ole syvyyskarttaa. Itse pidän nykyään talvista syönnösahvenen pilkintää huomattavasti mielenkiintoisempana ja keskitynkin tässä jutussa enemmän siihen. Kun tällaisia yksittäisiä pisteitä saa useamman talteen, on siitä huomattava apu tulevilla pilkkireissuilla. Itse käyn Revöfjärdenillä joka talvi. TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU KALAPAIKKA RAIPPALUODON pilkkipaikat Raippaluodolla on legendaarinen maine pilkkijöiden keskuudessa. S ittemmin keväinen kutuahvenen pilkintä on rauhoittunut, mikä onkin mielestäni hyvä. INFO 20 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siian alamitta on Raippaluodossa ja koko Merenkurkun kalatalousalueella 30 cm vuoden ympäri vuoden 2027 loppuun asti. Pilkkipaikat sijaitsevat näillä selillä enemmän saarten ja karikoiden sekä erilaisten pohjanmuotojen luona. Raippaluodon saari on Suomen neljänneksi suurin saari. Ne on yhdistetty pengertiellä toisiinsa. Siianpilkkijän kannattaa pysäköidä autonsa heti, kun saapuu Raippaluotoon, sillä Mistä Raippaluodossa tavoittaa ahventa kutuajan ulkopuolella
Janne Rautanen näyttää mallia. MERIMETSOT ovat paikoittain heikentäneet ahvenkantaa. ULKOREUNOILTA voi saada ahvenen lisäksi myös siikaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 21. HAUKI on yleinen saalis Raippaluodossa
Sen edustalla sijaitsee pitkiä ja kapeita saari ja karikoita, eli De geer -moreeniharjanteita. Keväämmällä siian pilkkijän kannattaa ajaa hieman kauemmaksi, aina Björkön saaren kärkeen saakka, jossa on Svedjehamnin satama. Kullekin kutupaikalle kerääntyy siis keväisin ahvenia viiden kilometrin etäisyydeltä eri suunnista. Mutta kovia virtauksia on myös muualla. Sumun yllättäessä kannattaa varmistua vaikkapa gps:n avulla omasta sijainnista. Ne tuottavat suurimman osan alueen ahvenista, hauista ja muista keväällä kutevista kaloista. Kaikkein kovimmat virtaukset ovat Raippaluodon ja mantereen välisellä alueella, siis Raippaluodon sillan pohjoisja eteläpuolella. Raippaluodossa suurin osa ahvenista kutee suojaisiin sisälahtiin ja lampiin, joita kutsutaan myös fladoiksi ja kluuveiksi. Raippaluodon jäillä kannattaa liikkua varoen. ALUEELLA voi olla keskitalvellakin hyvin heikkoa jäätä. SANKKAA sumua ja sulaa vettä keskellä talvea. Tuon jälkeen alueen kutulahtia on myös rauhoitettu. Vettä ei ole kuin nimeksi, mutta taitavalla siian pilkkijällä on hyvät mahdollisuudet saada täältä upeita kaloja. Kaikki alueen sisäselät ovat yhteydessä toisiinsa ja niitä yhdistävillä alueilla on kapeikkoja, joissa voi keskitalvellakin olla hyvin heikkoa jäätä tai ei jäätä lainkaan. Siksi luonnonvärit toimivat usein hyvin. Merenkurkussa ahvenet vaeltavat tutkimusten mukaan kutupaikalta syönnösalueelle ja takaisin keskimäärin viisi kilometriä. 22 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. sillalta vasemmalle näkyvältä alueelta on hyvät mahdollisuudet siian saamiseen. KUTUAHVEN . Miksi en enää pilki kutuahvenia. Tältä alueelta pilkitään siikaa jo heti alkutalvesta. Ajoittain muodostuu myös sakeaa sumua, jolloin rannat voivat häipyä näkyvistä ja jäällä liikkuja voi vahingossa joutua virran heikentämälle alueelle. RAIPPALUODON vedet ovat pääosin kirkkaita. TURVALLISUUS Raippaluoto sijaitsee Merenkurkun kapeimmassa kohdassa. Pilkkipaikat sijaitsevat harjanteiden välissä. Kannattaa ottaa huomioon kovat virtaukset. Tämä oli selvästi havaittavissa 1990-luvun hulluina vuosina, kun suosituimmat kevätpilkkilahdet eivät seuraavana talvena antaneetkaan enää ahventa edellisen kevään tapaan. . SVEDJEHAMNIN sataman edustalta voi saada upeita siikoja. JOSKUS sattuu kirjoittajallekin vähän parempi kala kohdalle. Myös pengerteiden siltojen alla on usein vuolaita virtauksia, eikä niiden lähelle kannata mennä. Kun ahvenet näin suurelta alueelta kerääntyvät kutupaikalle, ja jos siellä on paljon kalastajia niitä kalastamassa, voi vaikutus alueen ahvenkantaan muodostua suureksi. Tämän takia, kun Pohjanlahdessa vesi laskee tai nousee, muodostuu Raippaluodossa kovia virtauksia
Samaisella päätöksellä on hyötyvaikutuksia myös Suomessa, sillä se mahdollistaa istutettujen lohien pyynnin varhain keväällä ja myöhään syksyllä sekä ulompana rannikosta. Vaikka luonnon lohta eniten verottavaa kaupallisen kalastuksen kiintiömäärää nyt leikattiinkin, niin se ei vielä ole tae riittäville nousulohimäärille”, toteaa SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari. Lehdestä löydät tietoa vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. Vapaa-ajankalastajat saavat ensi vuonna pyytää lohta kansallisin säädöksin (Suomessa kahden lohen päiväkiintiö) pohjoisella Itämerellä rannikkovesillä touko-elokuussa sekä Suomenlahdella ilman aikarajoitusta. Kuva: Janne Rautanen. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) katsoo, että saavutettu yhteisymmärrys on vapaa-ajankalastuksen kannalta kuluvaan vuoteen verrattuna kohtuullinen. Nappaa nyt LAHJAHINTAAN Tarjous koskee vain UUSIA TILAAJIA ja on voimassa 31.12.2024 asti. Toinen suuri kysymys on se, mitä kalastusta tulee rajoittaa ja kuinka paljon.” Osa säätelytoimista kuuluu kansalliseen päätöksentekoon ja niiden osalta SVK tulee Saaren mukaan esittämään päättäjille Lohen linjapaperiinsa pohjautuvia säätelytoimia. Lohen kalastusmahdollisuudet palautettiin vastaamaan vuosien 2022-2023 säätelyä. 050 577 4656 tai ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi LOHEN vapaa-ajankalastukseen merellä helpotuksia SVK Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuonna 2025 päästiin yhteisymmärrykseen EU:n maatalousja kalastusneuvostossa lokakuussa. On tehtävä kokonaisvaltainen ryhtiliike ”Saalinjaon taakse ei tule unohtaa keskustelua siitä, mahdollistavatko tehdyt ratkaisut riittävän lohen nousun kudulle ensi kesänä. ”Jos Suomen lohipolitiikkaa alettaisiin tekemään aidosti myös vapaa-ajankalastuksen intressit huomioon ottaen, voitaisiin keskusteluun nostaa mukaan lohen kausikiintiö harrastajille niin merellä kuin joellakin”, Saari sanoo. Muina aikoina ja muilla alueilla saa päiväkohtaisesti ottaa saaliiksi yhden rasvaeväleikatun lohen. Suomen paras ainoastaan kalastukseen keskittynyt julkaisu VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 23. vuosikerta 35 € NORM. SUOMEN Vapaa-ajankalastajat katsoo, että yhteisymmärrys Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodeksi 2025 on vapaa-ajankalastuksen kannalta kuluvaan vuoteen verrattuna kohtuullinen, kun lohen kalastusmahdollisuudet palautettiin vastaamaan vuosien 2022-2023 säätelyä. ”Itämeri ja sen lohikannat eivät voi hyvin, ja on tehtävä kokonaisvaltainen ryhtiliike Itämeren tilan ja kalojen lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi. Myös kalastusrajoituksia tarvitaan. 49 €/vuosi Tilaukset: puh. Samalla ratkesivat myös lohen vapaa-ajankalastuksen pelisäännöt. Hänen mielestään luonnonlohia eniten verottava kaupallinen kalastus tarvitsee lisäsäätelyä, kuten kalastuksen aloitusajan myöhäistämistä. Näin ollen luonnonlohen pyyntiä tarpeettomasti häiritsevä neljän merimailin maksimietäisyys rannikosta pätee ensi vuonnakin, minkä tiedetään syövän kalastusmatkailun länsirannikollamme. Vastoin Suomen linjaamaa kantaa mahdollistettiin lohen kalastus tiukasti säädeltynä myös pohjoisen Itämeren kutuvaelluksen ulkopuolella, mikä pitää hengissä loheen perustuvan kalastusmatkailun edellytyksiä eteläisellä Itämerellä
Kalat oppivat sekä oman kokemuksen että lajitoverin esimerkin kautta, vaikka esimerkkioppimisen, niin sanotun sosiaalisen oppimisen, roolista on vaihtelevia tutkimustuloksia. KALATKIN oppivat sekä oman kokemuksen että lajitoverin esimerkin kautta. KALAT OVAT HYVIÄ OPPIMAAN Kalojen oppimiskykyä on pitkään aliarvioitu, vaikka ei vaadi kovin suurta yritystä opettaa esimerkiksi särkikaloja tulemaan mäskille tai jopa mökkirantojen ahvenia tulemaan syömään tiettyyn aikaan tarjottavaa ruokaa. Tässä istutettujen taimenten koekalastusta salaisella lammella. Tutkimusten mukaan myös luontaisten ravintokohteiden käyttö on pitkälti opittua ja vaihtelee niiden saatavuuden ja . Kalalla on aina vähintäänkin periaatteellinen mahdollisuus olla ottamatta tai uimatta pyydykseen ja jopa väistää troolia. E nnen kaikuluotainten aikaa oli usein mahdotonta erottaa, johtuiko saaliittomuus kalojen syöntihaluttomuudesta vai puuttumisesta kalastuspaikalta. Sanotaan, että hyvällä syönnillä haukia saa vaikka kenkälusikalla. ravitsevuuden mukaan. Klassinen haukien pyydäja päästä -kalastuskoe Beukemaj (1970) osoitti, että haukien pyydettävyys vieheillä laski hyvin nopeasti ja putosi lähes olemattomaksi, kun puolet koekalastuslammen hauista oli saatu koukutettua. Tekeekö kalastus kaloista VAIKEAMPIA PYYTÄÄ. Myöskään saksalaisten tuoreessa haukitutkimuksessa (Lucas ym. Osaavatko kalat vältellä kalastetuksi tulemista ja vaikeutuuko kalastus kalasukupolvien muuttuessa. Kalat oppivat välttelemään myös petoja, ja ilman kokemuksia edes ahvenet eivät osaa reagoida petokalojen läsnäoloon. Haukia saatiin kokeessa kuitenkin entiseen malliin elävillä täkykaloilla. TEKSTI JA KUVAT ANSSI VAINIKKA Sarjakuvissa ja pilapiirroksissa kalastus kuvataan kilpajuoksuksi ovelan kalastajan ja pyytöjä välttelevän kalan välillä. Huonosta syönnistä oli helppo syyttää edellisten kalastajien aiheuttamaa häiriötä, vaikka kenties kalat oli yksinkertaisesti vaan jo pyydetty. Huonolla syönnillä vieheiden ja tekniikoiden on oltava tarkasti oikeanlaisia, mutta johtaako kalastus siihen, että niin sanottu huono syönti yleistyy ja kalastuksesta tulee koko ajan vaikeampaa. ERI vesien kalat ovat erilaisia kalastettavia myös tutkitusti. 2023) vieheiden vält24 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Varsinkin liveluotaimella viehe voidaan tarjoilla kalalle niin tarkasti, että aktiivinen kala sen yleensä kelpuuttaa. Voisi väittää, että ainakin petokalat ovat pyydettävissä vapavälineinkin viimeiseen yksilöön riittävän ponnekkaasti yrittämällä. KALOJEN kalastusalttiutta on liki mahdotonta tutkia ilman kokeellista tutkimusta
PARAS ruokakala on myös kalojen käyttäytyminen huomioon ottaen keskikokoinen. Kala ei luonnollisestikaan pysty samalla tavalla tietoisiin päätöksiin kuin ihminen, ja sopiva nälkätila ja riittävän läheltä uitettu houkutin voivat saada vastikään pyydetynkin kalan iskemään refleksinomaisesti uudestaan. . Oppimisen vaikutus voi näkyä vähintään kalastuskilpailujen yhteydessä niin, että kalojen pyydettävyys laskee tilapäisesti. Yleisesti kerran koukkuja maistanut ja karannut kala ei kuitenkaan kovin nopeasti kiinnostu ainakaan samasta vieheestä uudestaan. telyn oppiminen ei heijastunut haukien hanakkuuteen iskeä luontaisiin ravintokohteisiin, joten hauet oppivat erottamaan syötävät tarjokkaat syötäväksi kelpaamattomista. Myös kalan perinnöllisesti määräytyvä aineenvaihduntanopeus voisi selittää ravinnontarpeen ja käyttäytymisen yksilöllisiä eroja. Kun kalastetaan riittävän tehokkaasti ja riittävän pitkään, tulisi jäljellä olla vain ujoja, heikosti kasvavia ja vaikeasti pyydettäviä kaloja. On paljon yksittäisiä esimerkkejä, joissa tietty kala on saatu esimerkiksi useina peräkkäisinä päivinä tai peräti lähes peräkkäisillä heitoilla. KALOJEN pyydettävyys voi isojen kalastuskilpailujen aikaan laskea sekä häiriön että kalojen oppimisen takia, joskin ahven vaikuttaisi paremminkin innostuvan syömään toisten ahventen esimerkistä kuin säikähtävän toisen ahvenen katoamista. Tutkimustulokset . Kuten yksinkertaisilta kuulostavilla asioilla yleensä, myös arkuussyndroomaodotuksella on kuitenkin monta yksityiskohtaa, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen. Kuinka pitkään kala muistaa. KERRAN pyydetty ja vapautettu kala on ainakin jonkin aikaa vaikeampi pyydystää. Usein toisteltu ja tutkimustuloksista tukeakin saanut väittämä kuuluu, että luonteeltaan rohkea kala nappaa vieheeseen ja ujo lajitoveri säästyy jatkamaan sukua. Kerran pyydetty ja vapautettu kala on siis ainakin jonkin aikaa vaikeampi pyydystää kuin haavissa käymätön kala. Voidaan sanoa, että eri vesien kalat ovat ikään kuin vaikeustasoltaan erilaisia kalastettavia, osin luontaisista syistä, osin todennäköisesti kalastuksen takia. ROHKEA ROKAN TAI VIEHEEN SYÖ. PYYDÄja päästä -koskivesillä kalojen puuttuminen ei yleensä ole ongelma vaan niiden oppimisen kautta saavuttama vaikea pyydettävyys. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 25. MITÄ ON KALASTUSALTTIUS. Vastaavasti nopeasti kasvavan ja keskimäärin paljon syövän kalan tulisi olla alttiimpi kuin hitaammin kasvava ja vähemmän syövä. Tämä tunnetaan niin sanottuna arkuussyndroomana, jonka tulisi ilmentyä lähes kaikessa vapakalastuksessa. Useat tutkimukset ovat paljastaneet populaatiokohtaisia eroja muun muassa puronieriöiden, karppien, kirjolohien, punakurkkulohien ja isobassien kalastusalttiudessa, kun eri tavoin kalastettujen vesien kaloja on kasvatettu ja kalastettu yhteisissä koeolosuhteissa. On epäselvää, kuinka pitkään kalat muistavat menneet kokemukset, mutta ilmeisesti ainakin karpit pystyvät muistamaan pyydetyksi tulemisen vähintään viikkoja tai kuukausia. Akuutisti kalan nälkä altistaa kalan koukkupyydyksille. Kalan kalastusalttius on monen tekijän summa. Muisti . HAUKI oppii välttämään vieheitä, mutta ei samalla menetä kykyään saalistaa luontaista ruokaa normaalisti
ERI taustaisten tai eri tavoin käyttäytyvien kalojen kalastusalttiutta voidaan helpoiten tutkia kalastamalla kaloja kokeellisesti rajallisen kokoisista mutta luontaisen kaltaisista altaista. Vastaavasti aggressiivinen kala voi iskeä lähellä hyppivään jigiin häiriötä paremmin sietävää kalaa todennäköisemmin. ON tutkittua, että laitostaustaiset kirjolohet ovat paljon helpompia kalastettavia kuin villit teräspääkirjolohet myös samanlaisissa olosuhteissa. . KALASTUKSEN aiheuttamaa vuosiluokan valikoitumista on vaikea tutkia luonnossa. harkitsevaiset) hauet. Vain se on varmaa, että kokeissa pyydetyksi saadut ja ei-saadut ovat usein eronneet lukuisilta piirteiltään, joten jonkinlaista valikointia kaikissa kalastusmuodoissa tapahtuu. Ei siis tiedetä, mitä kaikkia biologisia ja periytyviä piirteitä kalastusalttius kuvastaa. VUOSILUOKAN KOOSTUMUS MUUTTUU AJAN MYÖTÄ Jos ja kun kuoriutuvalla kalojen vuosiluokalla on perinnöllisistä syistä tietty jakauma erilaisia käyttäytymistapoja, voi tämä jakauma muuttua sitä mukaa, kun aikaa kuluu ja vuosiluokkaa kalastetaan. Jos kala on luonteeltaan utelias, se kenties päätyy katiskaan tai nappaamaan kummallisen näköistä syöttiä todennäköisemmin kuin arka kala. Proaktiiviset (nopeasti reagoivat) hauet olivat saksalaistutkimuksessa hanakampia iskemään vieheisiin kuin reaktiiviset (ns. 26 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. UTELIAS paljon liikkuva ahven voi jäädä helpommin saaliiksi kuin tarkasti esimerkiksi kuoreita syövä ahven. Olisi kenties hieman epärealistista odottaa, että jigiin nappaisivat vain ahvenet, jotka uskaltaisivat tehdä niin huolimatta lähellä vaanivan hauen läsnäolosta. . Jos kalan pyydetyksi tuleminen edellyttää liikkuvan kalan ja paikallaan pysyvän kalastusvälineen kohtaamista, tulisi tällaisen kalastuksen säännönmukaisesti suosia vähän liikkuvia kaloja. KAIKULUOTAIMELLA oppii kalojen käyttäytymisestä aivan eri lailla kuin ilman luotainta. Kalan rohkeus määritellään tarkalleen ottaen taipumukseksi ruokailla petokalan läsnä ollessa. ovat vaihtelevia, eikä yksinkertaista yhtä totuutta ole löytynyt. Jos sisäsyn
Parhaiten tunnettu esimerkki tästä on ns. Jos vapakalastus poistaa kalakannasta nälkäisiä, huonosti kilpailussa pärjääviä kaloja, on vaikutus kalakannan terveyteen ja kasvuun jopa positiivinen. On myös melko helppoa ymmärtää, että iso kala ei olisi iso, jos se olisi haksahtanut ensimmäiseen mahdolliseen pyytöön jo nuorena. Kalastuksen aiheuttamaa vuosiluokan valikoitumista on vaikea tutkia luonnossa, mutta tällainen ilmiö on aina olemassa, jos kalastus ylipäätään on valikoivaa jonkin kalan ominaisuuden suhteen. Keskimäärin jäljelle jäävien kalojen ravintotilanne myös paranee, kun kalakantaa harvennetaan kalastuksella. MYÖS VAPAKALASTUS ON USEIN KOKOVALIKOIVAA Koko vaikuttaa niin kalan käyttäytymiseen kuin kalastusalttiuteen. MYÖS nälkäinen kala voi olla alttiimpi kalastukselle, kuin kylläinen ja hyvin kasvava. JALOSTUUKO KOKO KALAKANTA VAIKEASTI PYYDETTÄVÄKSI. Tällaisesta mahdollisuudesta saatiin näyttöä Kuhmossa tehdyissä koekalastuksissa, joissa hyvin kasvaneet ja koukuilta välttyneet istutetut taimenet tulivat lopulta pyydetyksi verkoilla. Saman ikäisiä lajitovereitaan isompi kala voi olla perinnöllisesti nopeakasvuinen ja siten syödä paljon. Tämän tulisi tehdä jäljelle jäävistä kaloista ainakin teoriassa kylläisempiä ja siten vaikeampia kalastettavia vapavälinein. . Kun käytetään isoja koukkuja, voi myös koukun koko suoraan rajoittaa pienten kalojen saamista. . . VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 27. Jos nälkä johtuu siitä, että kala ei ole pärjännyt kilpailussa vahvempien kalojen kanssa, nälkäinen kala voi olla joskus jopa ujompi tai vähemmän liikkuvampi kuin kylläinen kala. Rosa Lee -ilmiö, joka kuvaa tilannetta, jossa nopeasti kasvavat kalat pyydetään alamittakäytännön tai kalastuksen kokovalikoivuuden vuoksi nuorena ja vanhat kalat ovat suhteellisen hidaskasvuisia. Jos syömisen ohessa sattumalta syö myös vieheitä tai haksahtaa pilkkitoukkaan, voi nopea kasvu ja siihen liittyvä ahnas käyttäytyminen altistaa kalastukselle. Voi yhtä hyvin olla, että nälkäiset kalat ovat alttiimpia ottamaan koukkupyydyksiin kuin kylläiset ja hyvin kasvavat. VÄHÄN kalastettujen metsälampien kalojen tulisi olla helpompia pyytää kuin paljon kalastettujen järvien. KALAN ahnas käyttäytyminen voi altistaa sen kalastukselle. tyisesti helposti kalastettavat kalat päätyvät pataan ensimmäisenä ja vaikeasti pyydettävät jäävät, ovat vanhemmat ja isot kalat keskimäärin vaikeampia pyytää kuin nuoret. VERKKO ei valikoi kaloja niiden syöntihalukkuuden mukaan. Jos vuosiluokka yksityiskohdista huolimatta valikoituu vaikeammin kalastettavaksi niin, että kutijat edustavat keskimääräistä vaikeammin pyydettäviä kaloja, ovat myös kuoriutuvat poikaset edellistä sukupolvea vaikeammin kalastettavia. KALAT, kuten siika, ovat vapavälinein yleensä niin hankalia kalastettavia, että suurta valintavaikutusta tuskin ilmenee
Taimenilla pystyimme tuottamaan yhden valikoidun sukupolven, mutta vaikka perholla saatujen ja ei-saatujen taimenten poikaset erosivat käyttäytymispiirteiltään, ei niiden kalastusalttiudessa ollut ainakaan lampiympäristössä tilastollisesti havaittavaa eroa. Isobassitutkimuksessa havaittu periytyvyys tarkoittaa käytännössä varsin pieniä, korkeintaan muutaman prosentin, muutoksia sukupolvea kohti. ISOBASSEILLA KALASTUSALTTIUS OLI PERIYTYVÄÄ David Philipp ym. Jos esimerkiksi kasvunopeus, kalan sukukypsymiskoko tai aineenvaihduntanopeus ovat periytyviä, kuten useissa kalanviljelytutkimuksissa on havaittu, ja fysiologisesti linkittyneitä käyttäytymiseen, voi tällaisen toisen ominaisuuden periytyminen välittää sukupolvien yli tapahtuvia käyttäytymismuutoksia. ISOT ahvenet tuntuvat syövän harvemmin kuin pienet. Nykyään kalastusvälineet ja luotainteknologia kehittyvät verrattomasti nopeammin kuin kalat edes teoreettisesti voisivat kehittää perinnöllisiä keinoja vastustaa kalastetuksi tulemistaan. 28 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Toistaiseksi tämä koe onkin ainut useita sukupolvia kattanut luonnonkaloilla tehty tutkimus. . Tästä on saatu näyttöä useissa akvaariomittakaavassa toteutetuissa monisukupolvisissa kokeissa. Kenties tämä on osin kalastuksen valikointivaikutusta. VAIKKA viistoja liveluotaimilla näkee paljon, jää kalalle aina mahdollisuus olla ottamatta tarjottuun vieheeseen. Vaikka kalojen käyttäytymisominaisuudet ovat yleisesti ottaen heikosti toistettavia ja enintään lievästi periytyviä, voivat kalastusalttius ja käyttäytyminen periytyä myös muun mekanismin kautta. osoittivat klassisessa kolme kalasukupolvea kattaneessa koekalastustutkimuksessaan, että isobassien kalastusalttius oli 14,5-prosenttisesti periytyvää, kun useimmin ja harvimmin saadut bassit otettiin kutemaan omina ryhminään. On kuitenkin keskeistä, että kasvaakseen ja lopulta paljon poikasia saadakseen, kalan on oltava aktiivinen ja syötävä paljon. Toisin päin käännettynä tämä tarkoittaa myös, että kokoon kohdistuva kalastus, kuten verkkokalastus, voi heijastua kalojen käyttäytymiseen näiden epäsuorien fysiologisten linkkien kautta. LUONNOSSA EI KANNATA ARASTELLA Arkuussyndroomaan kuuluu, että kalastus jalostaa kalakannasta ylisukupolvisesti vaikeammin kalastettavan, ujon ja hitaasti kasvavan. Perinteisen elinkiertoteorian valossa kalastuksen myötä kasvavan kuolleisuuden tulisi myös suosia aikaisempaa sukukypsymistä ja . PETOJA välttääkseen kalan on kasvettava mahdollisimman nopeasti liian isoiksi pedoille. PALJON poikasia saadakseen, kalan on oltava aktiivinen ja syötävä paljon. Myös luontaisia petoja välttääkseen kalan on kasvettava mahdollisimman nopeasti liian isoiksi pedoille. Kalastusalttius laski harvoin saatujen ryhmässä, mutta ei juuri kasvanut usein pyydettyjen ryhmässä
Pesärosvot, kuten kiisket ja muut pienet kalat, voivat iskeä myös sillä aikaa, kun vartioiva kuhakoiras käy haavissa, vaikka se vapautettaisiinkin. Näin kutuaikainen kalastus heikentää joka tapauksessa kuhakannan uusiutumiskykyä. Kenties siksi luonnonväriset ja luonnolliset perhot, vieheet ja pilkit toimivat usein parhaiten. Koska luonto suosii lähes aina nopeaa kasvua ja aktiivista käyttäytymistä, ratkeaa kalastusvalinnan ja luonnonvalinnan yhteistulos lähinnä sillä perusteella, kuinka voimakasta kalastus on ja kuinka paljon luontaisia pieniä kaloja syöviä petoja on. tarvitaan uusia pyytöjä ja keinoja. Heikentynyt pyydettävyys suojaa itse kalakantaa liikapyynniltä. Kerran pyydetty ja vapautettu kala saattaa joskus jopa selviytyä kutuikään asti epämiellyttävän kalastuskokemuksen opettamana. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 29. MAHDOLLISET HAITAT KALOILLE ITSELLEEN Kenties suurin valikoivuuteen liittyvä haitta kalastuksesta koituu kaloille tilanteissa, joissa parhaiten pesiä vartioivat kalat ovat hanakimpia iskemään vieheisiin. VOISI kuvitella, että kalat oppivat helpommin välttämään epäluonnollisia vieheitä ja perhoja kuin hyvin luonnollisen kaltaisia. Monimuotoinen kalakanta kestää aina yksipuolistunutta kantaa paremmin erilaisia ympäristöhaasteita ja muutoksia muun vesiekosysteemin rakenteessa ja toiminnassa. Voisi ajatella, että kalat oppivat helpommin väistämään ärsykevärisiä ja epäluonnollisia vieheitä. KALOJEN saaminen on yleensä helpompaa, kun kalastuspaine on pieni ja kalat saavat elää häiriöttä. nopeampaa kasvua, eli ennusteiden mukaan samalla rohkeaa käyttäytymistä. Isobassilla osoitettiin, että niin sanotusti parhaat isät iskivät tehokkaimmin vieheisiin. Kun kalalla ei ole ylivoimaista aina toimivaa keinoa välttää pyydetyksi tulemista, pysynee kalakanta monimuotoisena ja elinvoimaisena. Yleisesti ottaen on oleellista, että kalakannoissa on monella tavalla käyttäytyviä ja kasvavia kaloja. Ilmeinen seuraus on myös jatkuva kilpajuoksu kalastusmenetelmien kehityksessä. Yhtä lailla kalojen käyttäytymiseen liittyvät seikat puoltavat isojen kalojen vapauttamista ja kuhien kutuaikaisen kalastuksen välttelyä. MITÄ HEIKENTYNEESTÄ PYYDETTÄVYYDESTÄ SEURAA. Koska kalan pyydettävyys riippuu monesta tekijästä, jotka voivat erota niin säätilan, kalastajan kokemuksen kuin pyyntimuodon mukana, on ehdotettu, että parasta olisi käyttää kalastuksessa monenlaisia pyyntitapoja. Jos esimerkiksi pesiään vartioivia koiraskuhia kalastetaan touko-kesäkuussa, on vaarana, että jäljelle jäävät koiraat periyttävät jälkeläisilleen huonommat vartiointigeenit. Kun kalat ovat jo vanhat vieheet oppineet, Haittojen ehkäisy JOTTA kaloista ei tulisi vaikeasti pyydettäviä ja hitaasti kasvavia, isot emokalat kannattaa vapauttaa aina, kun mahdollista. Voiko haittoja ehkäistä. Kun kalastus on kestävällä tasolla ja petoja on riittävästi, pysyy kalakanta ainakin odotusarvoisesti tuottavana, eikä sen pyydystettävyyskään muutu. Varsin useasti esimerkiksi Pielisja Lieksanjokien järvilohien emokalapyynneissä kaloilla on ollut nähtävissä pyynnistä aiheutuneita vaurioita. Esimerkiksi monissa taimenkoskissa voi olla varsin paljon kalaa ilman, että koskesta on helppoa saada mitään ainakaan yleisimmin käytetyin menetelmin. Samoin on todettu, että bassien pesien vartiointi on huolellisempaa rauhoitusalueilla kuin paljon kalastetuilla alueilla. KUTUAIKAINEN kalastus heikentää kuhakannan uusiutumiskykyä.
Jos leikkaat itse medaljonkeihin käytettävät fileet kokonaisesta kalasta, ota myös pää, selkäranka sekä muut ruodot ja evät talteen täytetäisen kalaliemen valmistamista varten. Lohikalojen fileen lihasruodot ovat haarattomia, joten ne on helppo irrottaa nyp30 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Helpot ja nopeat lohimedaljongit maistuvat koko perheelle, ja ne tuovat ripauksen juhlan tuntua myös arki-iltoihin. Medaljongit voidaan leikata myös muiden kalojen (mm. Mausta suolalla, pippurilla ja hienoksi silputulla ruohosipulilla. LOHIMEDALJONGIT on helppo leikata itse fileestä, mutta niitä saa myös ostettua kalatiskiltä valmiina. Ne leikataan ruodottomasta, kalvottomasta ja rasvattomasta lohifileestä (leikkuuaste D). Toisaalta mätikastikkeella silatut lohimedaljongit ovat kevyt välipala myös jouluruokien välissä tai jopa uuden vuoden ilta-ateriana. Sekoita mäti joukkoon. . Ja mätikastikkeen voi valmistaa jo etukäteen, jotta sen maut ehtivät tasaantua jääkaapissa kaikessa rauhassa. HELPPOA JA NOPEAA Lohimedaljongit ovat nopea ja helppo kalaherkun valmistusraaka-aine. Lonkerolla terästetty mätikastike kruunaa LOHIMEDALJONGIT KALAHERKUT TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O L O N K ER O L LA TER Ä ST E TTY MÄT IK AS TIK E 150 g kirjolohen mätiä (myös muikun ja siian mäti sopivat) 1 prk (150 g) ranskankermaa (Cremé fraiche) 4 rkl Gin long drink -juomaa eli lonkeroa ½ tl suolaa ½ tl mustapippuria myllystä pieni nippu ruohosipulia Ohenna ranskankerma lonkerolla hyvin sekoittaen. LOHIMEDALJONKI mätikastikkeella maistuu vaikka kevyenä iltapalana tai lounaana. J oulunaika lähestyy myös tänä vuonna nopeammin kuin sitä huomaakaan. Anna maun tasaantua jääkaapissa pari tuntia. Tarjoa mätikastiketta kaikenlaisen pariloidun tai paistetun kalan kera. Nopean valmistusaikansa vuoksi sitä voidaan pitää myös pikaruokana, sillä 20-25 millin paksuisen medaljongin kummankin puolen kypsentämiseen kuluu aikaa vain muutama minuutti. lohikaloista kirjolohi, taimen, nieriä ja siika tai kookas hauki, kuha, säyne tai toutain) fileistä. Adventin kalapöydän herkullisia kalaruokia ja mätiä kaipaillessa niistä voi kuitenkin hyvällä omallatunnolla ottaa jo pienet ennakkomaistiaiset. . Tarkista maku
Vapaa-ajankal astajan KALENTERI l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri l Kalastajan etiketti l Vesiliikenteen säädöksiä 2025 Suomen VAPAA-AJANKALAST AJAT TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi • puh. Etsi ruotorivin alkukohta fileen pääpuolelta, ota pinseteillä tai pihdeillä kiinni ruodosta ja vedä se irti fileestä niskan suuntaan. Tee seuraavaksi palojen keskikohtaan nahkaan saakka ulottuva viilto (älä leikkaa nahasta läpi). Kuumenna pannu ja lisää ruokaöljy tai voi. Tarjoile lohimedaljongit mätikastikkeen ja vihersalaatin kera. Käännä nahkapuolet vastakkain. 12 € LO H I M E D ALJO N GIT (4 annosta) 800–1000 g nahallista lohifileetä niskapuolelta (medaljongin paino 200–250 g) 1-2 tl hienoa suolaa 1/2 tl rouhittua mustapippuria 1-2 rkl rypsiöljyä tai voita paistamiseen Kuivaa kalafileepalan pinta kevyesti talouspaperilla. Nosta lohimedaljongit tirisevän kuumalle pannulle saranapuoli ylöspäin. Nosta lohimedaljongit kuumalle pannulle saranapuoli ylöspäin. Mausta medaljongit paistamisen aikana molemmin puolin ja nosta ne sen jälkeen vetäytymään tarjoiluastiaan, jossa voit pitää medaljongit kuumina tarjoiluun saakka 120-asteisessa uunissa. Vapaa-ajankal astajan KALENTERI l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri l Kalastajan etiketti l Vesiliikenteen säädöksiä 2025 Suomen VAPAA-AJANKALAST AJAT VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 31. Leikkaa fileen niskapuolen reuna suoraksi ja leikkaa filee neljään osaan (4-5 sentin levyisiksi paloiksi). pimällä (vaalealihaisten kalojen lihasruodot voidaan poistaa leikkaamalla irti medaljongista helpommin kuin fileepalasta). • särkikalojen tunnistuksesta • kalastajan solmuista • Kalastajan etiketistä • kalojen ottipäivistä • vesiliikenteen säädöksistä Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Paista medaljonkeja kummaltakin puolelta 2-3 minuutin ajan tai kunnes ne ovat paistuneet kauniin ruskean kypsiksi. Yksittäisen medaljongin paino on tavallisimmin 200-250 grammaa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/kalenteri. Kalastajan TASKUTIETO Vuoden 2025 kalenterista löydät tietoa mm. Mausta paistamisen aikana molemmin puolin suolalla ja pippurilla. Tarjoile lohimedaljongit lonkerolla terästetyn mätikastikkeen ja vihersalaatin kera. Leikkaa jokaiseen palaan keskelle viilto nahkaan saakka. Käännä lohipalojen nahkapuolet vastakkain, jolloin ne saavat lopullisen medaljonkimaisen muotonsa. Paista lohimedaljongit kummaltakin puolelta kypsiksi. 050 597 4933 + toimituskulut. Laita 800-1 000 grammaa painavasta lohifileestä paksummasta päästä leikatun palan nahkapuoli vasten leikkuulautaa ja leikkaa filee nahan läpi neljään osaan
Kummastakin koosta on tarjolla 10 eri värivaihtoehtoa. Vuosiuistin® 2025 on myös 30-vuotisjuhlauistin Kuusamon perinteinen Vuosiuistin® on ollut jo 30 vuotta keräilijöiden ja kalastajien luottoviehe. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. UFO-SIIRAA on saatavana kahdessa koossa ja 10 värissä. Toki tämä Räsäsen perinteinen kalastava malli on päivitetty nykypäivään samalla, kun se tuo takaisin Räsäsen klassisen muodon kolmella eri maalauksella. Siinä yhdistyvät morrin, tasapainopilkin ja jigipään parhaat puolet kalastavan ja helppokäyttöisen vieheen muodossa. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Kuusamon Uistin on tuonut täksi talveksi pilkkimiseen kaksi uutuutta, joista lyijytön hybridipilkki UFO-Siira on pieni kuin morri, mutta ui kuten tasapaino. UFO-SIIRAAN voi kiinnittää jigipyrstön lisähoukuttimeksi. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. JUHLAVUOSIUISTINTA 2025 on saatavana kolmella eri maalauksella. KUUSAMON Uistimelta uutuuksia pilkkimiseen uutta T EK S TI IS M O MAL I N K UVAT JAA N A VE TI K K O Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Koppakuoriaisen hahmoa imitoivaan morriin on lisätty kaksi säihkyvää keinotimanttia sekä kestävä ja sopivankokoinen koukku pienempien kalojen suupalaksi. Juhlamalli 2025 kunnioittaa vuosiuistinten pitkää taivalta samankaltaisella makrillikuviolla, joka oli aikanaan ihka ensimmäisessä Kuusamon Vuosiuistimessa. Timanttikoppis ei ole koolla pilattu, sillä se painaa noin gramman ja on osapuilleen sentin pituinen. Syöttinä kannattaa käyttää muutamaa kärpäsentoukkaa, matoa tai vaihtoehtoisesti koukkuun voi laittaa lyhyen jigihännän. TIMANTTIKOPPISTA on saatavana kuudessa värissä. Kalastavia värejä löytyy ahvenelle, siialle, harjukselle ja kirjolohelle. Isompaa versiota kannattaa puolestaan tarjoilla isommalle ahvenelle, kirjolohelle ja kuhalle. Värivaihtoehtoja on kuusi. Juhla Vuosiuistin 2025 Räsänen palaa juurilleen vuoteen 1995, jolloin ensimmäinen Vuosiuistin julkaistiin. . UFO-Siiralla kalastetaan pienellä ranneliikkeellä aikaansaaduilla nopeilla vavan pienillä ylösnostoilla, jolloin pilkki tekee nousuja ja laskeutuu hitaasti sivulle pitkillä vajotuksilla. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Timanttikoppiksen leveä pohjan profiili tekee sen uinnista ilmeikästä ja herkkää. Juhla-Vuosiuistin 2025 on pinnoitettu 24 karaatin kullalla tai aidolla hopealla. Pilkin pienempi versio (20 mm ja 2 grammaa) kannattaa virittää 1–4-senttisellä kevyellä kala-, matotai hyönteisjigillä sekä muutamalla surviaisen toukalla tai madolla. . Pilkin uintiin voi vaikuttaa valitsemalla jigin tilanteen mukaan: isompi kalajigi rauhoittaa uintia, kun taas pienempi jigihäntä pitää uinnin vilkkaampana ja ilmeikkäämpänä. UFO-Siira leijaa kalastavasti latuskan muotonsa ansiosta jo pienellä ranneliikkeellä ja värisee kaloja houkuttelevasti. 32 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pienempi UFO-Siira sopii matalaan veteen erityisesti ahvenille ja siioille. Sen pituus on 7 cm ja paino 20 grammaa. . Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 1/2025 (ilmestyy 31.1.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 15.12. Jiginä voi käyttää myös vaikkapa ötökkäjigiä, mutta toisaalta pillki ui lattanan muotonsa ansiosta houkuttelevasti ilman jigiäkin. Kuusamon toinen uutuuspilkki Timanttikoppis on käsityönä valmistettu lyijytön mormyska talvipilkintään. Suuremman koon (30 mm ja 3 grammaa) rigaukseen puolestaan sopii 3–7-senttinen kevyt kala-, matotai hyönteisjigi muutamalla surviaisen toukalla tai madolla höystettynä
SALO HOLSTENKOSKI syyskuussa 2024 padon purkamisen jälkeen. Se on valtakunnallisesti arvokas vaelluskalajoki, joka on suojeltu koskiensuojelulailla. Kalastuskausi: 1.6.–31.10. Suvantojen yleisin saaliskala on hauki. Ennallistamisesta hyötyvät kalojen ohella esimerkiksi simpukat, saukot ja ravut”, iloitsee Valonian vesija luontoasiantuntija Jarkko Leka. Työn myötä kaloille avautui yli 40 kilometriä avointa puroja jokialuetta. Irninjoen kosket soveltuvat erinomaisesti muun muassa harjuksen perhokalastukseen. Yhteislupa-alue käsittää Irninjoen yläosassa sijaitsevan Laankosken ja Iiviökosken väliset koski-, virtaja suvantoalueet. ”Tällainen suurempi ja yhtenäisempi lupa-alue on helppo kalastajalle, kun yhdellä luvalla voi kalastaa sekä valtion että osakaskunnan vesillä. ”Irninjoen lupa-alue on jokikohde, joka lisää kalastusmahdollisuuksia Taivalkosken alueella. Taivalkoskelle avattu Irninjoen kalastuskohde on poikkeus, joka tuo alueen kalastustarjontaan mukavaa piristystä monipuolisuudellaan. Patorakenne purettiin vain osittain, minkä ansiosta myös kohteen historialliset arvot säilyivät. Holstenkosken nousuesteen poisto mahdollistaa myös meren suunnasta tulevien emokalojen nousun ylemmäs Aneriojokeen, koska alemmat nousuesteet, eli Kosken ja Hålldammin padot saivat kalatiensä vuonna 2022. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 33. Holstenkoski sijaitsee Salon Kiskossa, Kurkelan kylässä Aneriojoessa, joka on osa Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöä. SALON Holstenkoski virtaa jälleen vapaana – vaelluskaloille vapautui yli 40 kilometriä avointa virta-aluetta Laajassa yhteishankkeessa poistettiin vaelluseste ja kunnostettiin koskialueita. ”Työt sujuivat toivotussa aikataulussa, jopa odotettua paremmin. Kuva: Anni Himberg. Entisen patoaltaan pohjalta paljastui ikiaikaista vanhaa koskipohjaa, josta muotoiltiin jälleen yhtenäistä virta-aluetta puretun patoaukon läpi aina kylätielle asti. Valtion vesillä uudet kalastuskohteet ovat olleet viime vuosina harvinaisia uutisia, ja kohteita on jouduttu ennemminkin sulkemaan. Vapakalastuskohde on Metsähallituksen sekä Polojärven osakaskunnan yhteislupakohde, joka monipuolistaa alueen kalastusmahdollisuuksia. Lupa-alueelle myydään vuorokauden, seitsemän vuorokauden ja koko kauden pituisia lupia. Joen kalakantaa hoidetaan taimenen ja harjuksen poikasistutuksin. Yleisimmät saaliskalat alueella ovat kookkaita harjuksia sekä taimenia. Holstenkosken pato on estänyt taimenen ja muun kalalajiston vapaan liikkumisen jokialueen eri osien välillä. Irninjoella yhdellä luvalla saa siis jopa 4,3 kilometriä kalastettavaa”, Polojärven osakaskunnan puheenjohtaja Tuomo Polojärvi korostaa. Pato esti kalojen ja vesieliöiden pääsyn yläjuoksulle yli sadan vuoden ajan. Vaelluskalojen tilaa parannetaan konkreettisimmin juuri esteiden poistojen ja koskikunnostusten kautta. Vesistössä esiintyy alkuperäinen, erittäin uhanalainen meritaimenkanta, minkä lisäksi lajistoon kuuluvat muun muassa merilohi, vaellussiika ja vimpa. “Holstenkoskea ennallistettiin kohisevaksi koskikeitaaksi kaikkiaan noin 200 metrin matkalta. IRNINJOKI IRNINJOEN kalastuskohde aukesi Taivalkoskelle Metsähallitus avasi kesäkuussa uuden 4,3 kilometriä pitkän kalastuskohteen Irninjoelle Taivalkoskelle. Lupia Irninjoelle (Metsähallituksen vapakalastuskohde 5578) voi ostaa Eräluvat-verkkokaupassa, Eräluvat-sovelluksessa sekä puhelinpalvelun kautta 020 69 2424 (arkisin kello 9-15). Koski on nyt pyritty palauttamaan tilaan, jossa se on ollut ennen padon rakentamista – kun myllyn ja vesivoiman tarve on poistunut, ei ole syytä estää eliöiden pääsyä vanhoille lisääntymispaikoille. Se monipuolistaa alueen kalastustarjontaa ja palvelee jatkossa hyvin kaikkia alueen kalastajia ja matkailuyrittäjiä”, kalastuksen erityisasiantuntija Eero Hartikainen Metsähallituksesta sanoo. Koskea rakennettiin kerroksittain, jotka sisältävät virtavesikalojen kutuja pienpoikasalueita, syvänteitä ja muita elinympäristöjä eri vuodenaikoina”, kunnostustöitä ohjannut WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtonen puolestaan selvittää
KUVASSA NÄKYVÄ ISO VIILTO on sen verran laaja, että sen korjaaminen on jigihartsin vahvuusaluetta. KAKSI KESKEISTÄ TARVIKETTA jigien korjaamiseksi ovat paristotai kaasukäyttöinen kolvi ja pienissä pulloissa myytävä jigihartsi. Näillä korjaus hoituu, olipa jigi sitten pieni tai iso. Suuret vauriot Keskikokoiset vauriot 34 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Erilaisia vaurioita syntyy toki pienemmillekin jigeille ja muidenkin kuin haukien kanssa. Yksittäiset viillot (nuolet kuvassa) ovat helppoja korjata ja siksi jigin korjaus olisi järkevää tehdä heti, eikä vasta kumin repsottaessa joka suuntaan. Viileässä homma hidastuu entisestään ja liian kylmässä aine voi kiteytyä, mikä estää käyttöä. Sillä saa korjattua jigin sekunneissa missä kelissä tahansa ja myös vieheen ollessa märkä. Kolvin sulattamat pinnat sulautuvat nyt yhdeksi ja muutama sekunti myöhemmin ne ovat jäähtyneet sen verran, ettei puristusta enää tarvita. Hartsipullon korkissa on yleensä pieni sivellin, kuten kynsilakoissakin, jolla ainetta on helppo levittää koko halkeamaan. Kolvi on kuitenkin ylivoimaisesti nopein ja helpoin korjaustapa vesillä ollessa. Kalastus voi jatkua saman tien. Pienikärkisellä kolvilla tämän korjaaminen täytyisi tehdä parissa-kolmessa erässä tai yhdellä pitkällä liukuvalla liikkeellä, eikä lopputulos olisi yhtä siisti. Kuumuutta ja kemikaalia VERTAILUN VUOKSI kuvan vasemmanpuoleinen viilto on korjattu jigihartsilla ja oikeanpuoleinen viilto kolvilla. Kolvista jää aina jonkin verran sulamisjälkiä ja siksi hartsilla saadaan siistimpi lopputulos. Kolvilla korjatessa kuuma kolvin kärki laitetaan paikattavaan viiltoon sekunniksi tai pariksi, vedetään pois ja viilto puristetaan välittömästi yhteen. Hartsilla korjattaessa jigin tulisi mieluusti olla kuiva. Vaan onneksi jokainen voi helposti antaa ensiapua ja täten rutkasti lisää ikää pehmovieheilleen, kunnes ne lopulta joutavat kierrätykseen. Jigihartsilla korjatessa hartsinestettä levitetään viillon sisäpinnoille ja painetaan viilto tiukasti kiinni. Aine sulattaa kemiallisesti jigin pinnasta mikro-ohuen kerroksen, joten pinnat tarttuvat yhteen, ja sitten neste haihtuu pois. Kumpiakin on myynnissä monelta eri merkiltä. Hauen hampaisiin joutuva shädi ja kalastajan tempaisema vastari takaavat kumille eriasteisia viiltohaavoja ja joskus kokonaisia pyrstön katkeamisia. Lämpimällä kelillä alkutartuntaan kuluu ehkä puolisen minuuttia, mutta liitos vahvistuu vielä useita minuutteja, joten ihan heti ei kannata saumaa venyttää tai uittaa vedessä. lääkärin määräyksestä T E K S T I J A K UV A T J ANN E A N TI L A Jigien KORJAUS J igimateriaaleista tehdyt pehmovieheet ovat kalastuksessa kovaa valuuttaa, mutta eivät kovinkaan pitkäikäisiä, jos niitä ei huolla
Jos jäljestä tuli kovin rujoa, voi liitosta halutessaan trimmata vaikka saksilla tai kolvilla. Pientä apua joksikin aikaa voi kyllä saada aikaiseksi. . Vie huonokuntoinen jigimateriaali tai käyttämättömät jigisi jigikierrätykseen. Molemmat kestävät, mutta alempi vielä varmemmin. Pyrstön voi halutessaan kääntää J-mallisesta S-malliseksi, kuten kuvassa. Nimien päällekkäisyydestä huolimatta nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Katso siis ostovaiheessa tarkasti, että kumpaan kyseinen ”jigiliima” on tarkoitettu. Varsinkin kun käytetään tavallisia jigipäitä, kannattaa jigin etupää liimata pikaliimatipalla (tai tätä varten myytävällä jigiliimalla) kiinni jigipäähän. Aikanaan viehe kannattaa viedä jigikierrätykseen, josta se päätyy sulatusmateriaaliksi ja jalostuu uudeksi ottipeliksi. Älä kalasta niin huonokuntoisella jigillä, että se saattaa irrota koukusta tärpissä. Tämä ehkäisee jigin liikkumista koukun varressa ja pitää sen käyttökuntoisena selvästi pitempään. Operoi ulkona tai liesituulettimen alla, äläkä hengitä savuja/höyryjä. Sirppipyrstö KATKENNUT SIRPPIPYRSTÖ korjaantuu parhaiten liittämälle se ensin hartsilla muutaman millimetrin verran päällekkäin (kuvassa vasemmalla) ja sulattamalla kynnyssaumat hetken päästä molemmin puolin kolvilla (kuvassa oikealla). Kotipuolessa viimeistelykorjaa jigit jigihartsilla ennen seuraavaa kalareissua. Osien liittäminen JIGITAI OFFSET-KOUKUN LÄPIVIENTIKOHTA ja vatsakoukun kiinnityskohta repaloituvat käytön myötä väistämättä. KOLVI + Nopein + Toimii kaikissa olosuhteissa – Pientä sulajälkeä jää näkyville – Käryää – Ei optimaalinen todella isoihin tai todella pieniin korjauksiin ilman erikoiskärkiä JIGIHARTSI + Siistein lopputulos + Toimii kaiken kokoisiin korjauksiin – Hitain – Ei toimi kylmässä ja jigin on oltava kuiva – Kemikaalihöyryt SYTKÄRI Voi käyttää pyrstön vaihdossa. Liimaa jigi jigipäähän kiinni. Kuvan tapausta ei ole huollettu ajoissa, eikä siitä nyt enää saa ilman poppakonsteja loihdittua erityisen hyvää sen enempää hartsilla kuin kolvillakaan. Liekillä korjattaessa yhteen liitettävät pinnat kuumennetaan liekissä sulaksi ja painetaan hetkeksi yhteen. . HUOM! Jigihartsia myydään usein myös nimellä jigiliima. Paksujen ja tukevien osien yhdistäminen hoituu helposti hartsilla tai liekillä (sytkäri, kynttilä, kaasupoltin), mutta kolviakin voi harkita, jos siihen saa vaihdettua jonkin riittävän leveän talttamaisen kärjen. Lääkärin määräykset: . Helpointa tässä olisi vaihtaa käyttöön hieman aiempaa pidempi tai lyhyempi koukku tai rigi, jolloin se asettuu jigissä ehjempään kohtaan. . Tai vastaavasti voi lyhentää itse jigiä etupäästä pari senttiä ja pitää koukun/rigin samana. Ei niin nättiä, mutta toimii ja kestää. Uudelleenkäytä huonokuntoisen jigin käyttökelpoiset osat. JIGEJÄ TAI NIIDEN OSIA voidaan kiinnitellä toisiinsa kalastajan oman mielen mukaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 35. Toisaalta jigiliimana myydään myös sellaista liimaa, jolla jigi liimataan kiinni jigipäähän. Näistä ylempi liitos on tehty hartsilla ja alempi liitos liekillä. . Pidä vesillä ollessa kolvi mukana ja korjaa merkittävät vauriot heti. . Kuvassa on haukishädeihin liitetty uudet pyrstöt täysin erivärisistä ja erimallisista jigeistä. . Ennaltaehkäisy Läpivientikohdat OSA VAURIOISTA on mahdollista myös ennaltaehkäistä
V apaa-ajankalastus nähdään usein vapaa-ajantoimintana, joka tuo monenlaisia hyötyjä yhteiskunnalle, edistää sitä harjoittavan fyysistä ja henkistä terveyttä ja tuo ajoittain myös ruokaa pöytään. Kysely tehtiin 20 vapaa-ajankalastuksen asiantuntijalle kustakin viidestä Pohjoismaasta, eli yhteensä sadalle henkilölle. Tässä ensimmäisessä osassa esitellään tutkimuksen tausta ja käsitellään tuloksia erityisesti koskien ennakoitua vapakalastukseen osallistumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Niin sanotun yleisen elinkaarimallin mukaan yhteiskunnan vaurastuessa ja kansalaisten hyvinvoinnin lisääntyessä vapaa-ajankalastaminenkin lisääntyy, mutta kaupungistumisen edetessä trendi jossakin kohtaa kääntyy. Pohjoismainen kyselytutkimus: TEKSTI TEPPO VEHANEN, JANI PELLIKKA JA MIIKKA HUSA, LUONNONVARAKESKUS MINNE MENET vapakalastus. Miten vapaa-ajankalastus kehittyy tulevaisuudessa – on ollut pitkään kalastusta hallinnoivien viranomaisten, alan käytännön toimijoiden, yritysten edustajien ja tutkijoiden keskustelunaiheena. Kansainväliset maavertailuihin perustuvat tutkimukset osoittavat kuitenkin, että tilanne on monimutkaisempi, kun huomioon otetaan myös ajan myötä tapahtuva yhteiskunnallinen kehitys. Tämän selitetään johtuvan esimerkiksi siitä, että kalastamisen kustannukset ja kilpaileminen muiden vapaa-ajanaktiviteettien kanssa ajankäytöstä kasvaa. Kaiken kaikkiaan malli korostaa, että yhteiskunnan muutoksen osana monet asiat, kuten kulttuuriset, sosiaaliset, taloudelliset, historialliset ja resurssitekijät vaikuttavat yhdessä vapaa-ajankalastuksen suosioon, joka vaihteleekin suuresti maailmalla maasta toiseen. Kalastuksen hallinnoijien ja alan yritysten tulisi pystyä arvioimaan ja ennakoimaan kehitystä, jotta osattaisiin varautua tulevaan ja ohjata sitä. KYSELYYN VASTASI YHTEENSÄ SATA ASIANTUNTIJAA Vapaa-ajankalastuksen, erityisesti vapakalastuksen, tulevaisuutta Pohjoismaissa hahmotettiin yhteispohjoismaisessa kyselytutkimuksessa, jossa alan asiantuntijoita pyydettiin ennakoimaan vapakalastuksen kehitystä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kalastaminen myös yhdistää ihmisiä ympäröivään luontoon ja voi nostaa luonnon arvostusta. POHJOISMAISTA OLLUT VÄHÄN TIETOA SAATAVILLA Yksinkertaisimmillaan vapaa-ajankalastajien määrää ja kehitystä voidaan tarkastella kysymyksenä hyvien kalastusmahdollisuuksien OSA 1 TUTKITTUA 36 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Joukko asiantuntijoita kustakin Pohjoismaasta pyrki ennustamaan, mihin suuntaan vapakalastus seuraavan kymmenen vuoden aikana kehittyy. kysynnästä sekä niiden tarjonnasta ja markkinoinnista. Asiantuntijat edustivat kalastusmatkailuyrityksiä, alan mediaa, välinealan teollisuutta, tutkijoita, viranomaisia ja kalastajien tai kalastusoikeuden omistajien järjestöjä
Sen sijaan ennakoinnit erosivat maittain siinä, mistä ulkomaisia matkailukalastajia odotettiin tulevan. Tässä tutkimuksessa keskityttiin vapakalastuksen tulevaisuuteen Pohjoismaissa, ja selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat voimakkaimmin osallistujamääriin, ja miten vapakalastajien käyttäytyminen mahdollisesti muuttuu tulevaisuudessa. Islannissa suurimman osan turisteista odotettiin tulevan Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista, sekä EUja Pohjoismaista. Koska pandemian vuoksi asetetuilla rajoituksilla arveltiin voivan olla vaikutuksia kalastajien käyttäytymiseen, lisättiin toisen kierroksen taustatekijöiden tarkasteluun myös koronapandemian mahdolliset vaikutukset. Yhteisiä haasteita ovat erityisesti elinympäristöjen menetys, ilmastonmuutos ja liikakalastus merialueilla, sekä kulttuuriset ja sosioekonomiset muutokset, jotka saattavat vaikuttaa vapaa-ajankalastukseen. Kyselyssä käsiteltiin erikseen lähellä eli omalla oleskelutai asuinpaikkakunnalla päiväkäynteinä tapahtuva kalastaminen sekä muualla tapahtuva yön yli ulottuva matkailukalastus. Kuva: Anssi Vainikka Matkailukalastuksessa ennustettiin turistimäärien kasvua Matkailukalastuksen suhteen ennustettiin kasvua sekä ulkomaisten että kotimaisten turistien määrän suhteen, eikä merkittäviä eroja maiden välillä ennakoinneissa ollut. Tutkimuksessa vapaa-ajankalastus määritettiin koskemaan vain vapaa-ajalla tapahtuvaa vapakalastusta eli pyyntiä vapaan siimalla kiinnitetyllä vieheellä/koukulla. Sota muutti odotukset venäläisten matkailukalastajien suhteen koskien erityisesti Suomea. Mailla on yhtäläisyyksiä, mutta myös omat erityispiirteensä vapaa-ajankalastuksen kehityksen suhteen. Suomessa odotukset olivat tutkimuksen tekemisen aikaan, eli ennen Venäjän hyökkäyssotaa, korkeita Venäjältä tulevia matkailukalastajia kohtaan, ja vierailijoita odotettiin erityisesti myös Saksasta, Virosta ja Ruotsista. Kuva: Jarmo Nieminen. Kyselyn ensimmäinen kierros tehtiin ennen sodan puhkeamista, joten Suomessa odotukset Venäjältä tulevien matkailukalastajien suhteen on jouduttu miettimään uudelleen. Äkkinäisiä vaihteluja suosion tasoon tuottavat erilaiset ennalta arvaamattomat tapahtumat, kuten koronapandemia. Paikallisten vapakalastajien suhteen odotukset poikkesivat eri maissa: Norjassa ja Suomessa ennustettiin vapakalastajien määrän vähenevän, kun taas MATKAILUKALASTUS ELINYMPÄRISTÖJEN kunnostukset edistävät vapakalastusta ja vahvistavat kalakantoja. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 37. KALASTAJAMÄÄRIEN KEHITYKSESSÄ ERISUUNTAISIA ODOTUKSIA MAITTAIN Aluksi asiantuntijoilta kysyttiin heidän näkemystään vapakalastukseen osallistuvien henkilöiden määrässä tapahtuvissa muutoksista tulevaisuudessa. Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa suurimman osan turisteista odotettiin tulevan naapurimaista Pohjoismaista ja Saksasta. Ylipäätään tietoa vapaa-ajankalastukseen osallistumiseen ja sen vaihtelun taustatekijöistä on kuitenkin Pohjoismaista vähän saatavilla. Toinen globaali tekijä ensimmäisen ja toisen kierroksen välillä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022, millä oli vaikutusta erityisesti matkailukalastukseen. Sodan vaikutuksia ei kuitenkaan ehditty lisätä kyselyyn. POHJOISMAAT ON ”HOTSPOT”-ALUETTA EUROOPASSA Viittä Pohjoismaata, Tanskaa, Suomea, Islantia, Norjaa ja Ruotsia, pidetään vapaa-ajankalastuksen ”hotspot”-alueena Euroopassa, joissa maan mukaan 1341 prosenttia väestöstä kalastaa joka vuosi. ENSIMMÄINEN KIERROS ENNEN KORONA-PANDEMIAA Kyselyn ensimmäinen kierros tehtiin ennen Korona-pandemiaa, ja toinen kyselykierros viivästyi pandemian vuoksi helmi–toukokuuhun 2021
POHJOISMAISTEN asiantuntijoiden arvioimat voimakkaimmat vapakalastuksen muutostekijät noin 10 vuoden tähtäimellä. TUTKIMUSMENETELMÄ Paremmat tuotteet/parempi tuotteistaminen kalastusmatkailijoille tarjottaville palveluille Sosiaalisen median esimerkki Vahvistuneet kalakannat ja parempi mahdollisuus suurien kalayksilöiden saantiin VAIKUTUSARVO Lisääntynyt vapaa-aika ja paremmat työelämän joustot Elinympäristöjen lisääntynyt kunnostaminen ja ennallistaminen Koronaviruspandemian vaikutukset Vapakalastajien lisääntynyt ympäristötietoisuus Lisääntynyt taloudellinen hyvinvointi Kalakantoihin kohdistuva lisääntynyt saalistus Huono kalavesien saavutettavuus Matkailukalastuksen liian vähäinen markkinointi Vähäinen poliittinen tuki matkailukalastuksen kehittämiselle Ohjattujen korkeatasoisten kalastustapahtumien ja kalastuskohteiden puute Kuormituksen (saasteet, ravinteet) lisääntyminen Heikot kalakannat ja kookkaiden yksilöiden liian vähäinen määrä saaliissa Kalakantojen ylikalastus Luontaisten elinympäristöjen väheneminen ja ympäristön tilan heikkeneminen Sosiaalisen median, televisionkatselun ja/tai (netti)pelaamisen lisääntynyt ajankäyttö Kalavesien parantunut saavutettavuus (esim. Negatiiviset arvot ovat negatiivisesti vaikuttavia muutostekijöitä, positiiviset vapakalastusharrastusta edistäviä. Kalastusharrastuksen suosion ylläpitäminen ilman aktiivisia ponnistuksia erityisesti nuoriin aikuisiin kohdistuen saattaa olla haasteellista kaupungistumisen jatkuessa. Tanskassa, Islannissa ja Ruotsissa nähtiin määrän kasvavan tulevaisuudessa. Vastausten perusteella johdettiin tärkeimmät vapakalastuksen muutokset ja muutoksiin johtavat syyt (muutosten ”vaikuttimet”) kysymyskierroksille kaksi ja kolme, jolloin kysymykset olivat määrällisiä ja tarkempia. Tutkimuksessa käytettiin Delphi-menetelmää Tutkimuksessa käytettiin asiantuntijoille suunnattua kyselytutkimusta, ns. Norjassa ja Suomessa kalastusharrastus on suositumpaa kuin muissa Pohjoismaissa. Norjassa ja Suomessa osallistumisen odotettiin tulevaisuudessa olevan vähäisempää erityisesti nuorten aikuisten (alle 30-vuotiaiden) kalastajien keskuudessa. Kierroksilla kaksi ja kolme kysymykset olivat samat, mutta kolmannella kierroksella vastaajille annettiin tietoa muiden asiantuntijoiden vastauksista, ja mahdollisuus muuttaa aiempaa pyrkimyksenä saavuttaa yhteisymmärrys vapakalastuksen muutosten suunnasta ja voimakkuudesta. Viimeisimmän, vuotta 2022 koskevan mittauksen mukaan, vapaa-ajankalastajien määrä Suomessa kääntyi kasvuun, mikä ehkä osin selittyi Korona-pandemian vaikutuksella. Kuva: Anssi Vainikka 38 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kaikissa maissa ryhmät, joissa odotettiin kasvua kalastukseen osallistumisessa nykyisestä tasosta, olivat naiset, etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajat. Delphi-menetelmää, Menetelmällä pyritään seulomaan esiin asiantuntijoiden jaetut tai eriävät näkemykset tulevaisuuden odotuksista. helppo saapua/löytää, yhden luvan systeemi) Parempi (suora)markkinointi eri vapakalastajaryhmille –4 –3 –2 –1 1 2 3 4 M UU TO ST EK IJ Ä . Suomen kansallisten tilastojen mukaan osallistuminen vapaa-ajankalastukseen oli 2000-luvun alkupuolella laskussa, kunnes vakiintui 2010-luvulla noin puoleentoista miljoonaan. Tummansiniset palkit liittyvät erityisesti matkailukalastukseen. Delphi-kyselyssä on tyypillisesti kolme kierrosta. Ensimmäinen sisältää enemmän avoimia kysymyksiä, tässä tutkimuksessa vapaa-ajankalastukseen osallistumisen ja vapaa-ajankalastajien käytöksen kehittymisestä tulevaisuudessa
Kuva: Janne Tarkiainen. ”Kalastusharrastuksen aloitukseen pitää olla matala kynnys/helppo saatavuus ja tavoitettavuus. ”Kalastusseurojen merkitys vähenee, sosiaalisen median ryhmät kasvavat.” Tietty osa vapakalastajista panostaa harrastukseensa huomattavia summia. Tietoa täytyy saada helposti.” Negatiivisista sosiokulttuurisista muutostekijöistä muiden vapaa-ajanharrastusten lisääntynyt kilpailu vapakalastusharrastuksen kanssa nähtiin merkittävimpänä. ”Sosiaalisesta mediasta saatava tieto kalastuksesta kasvaa ja erilaisia oppeja on helpompi hyödyntää, mikä tulee lisäämään kiinnostusta kalastukseen. Näitä pidettiin Suomessa erityisen tärkeinä verrattuna muihin Pohjoismaihin. ”Vapakalastuksen erikoistuminen jatkuu (uudet tekniikat, lajikalastus).” Spesialisoituminen, ihmiset erikoistuvat tiettyihin kalastusmuotoihin tai tiettyjen lajien kalastukseen.” ”Teknologiauskovaisia harrastukseensa ja rekvisiittaan panostavia on jatkossa paljon.” Maahanmuuttajien keskuudessa ennustettiin vapakalastuksen suosion lisääntyvän ja kalastuksen kohdistuvan lähikalastuskohteisiin: ”Maahanmuuttajataustaiset kaupungissa asuvat lisäävät kalastusta asutuskeskusten alueella.” MITKÄ MUUTOSTEKIJÄT VAIKUTTAVAT VAPAKALASTUKSEEN. ODOTUKSET SUOMESSA Nostoina kyselystä Suomen osalta kalastusharrastukseen ennustetun vähenemisen syynä nähtiin ennen kaikkea kilpailu vapaa-ajasta muiden harrastusten kautta: ”Kalastus kilpailee muiden harrastusten kanssa ja nuoria tulee lajin pariin yhä vähemmän.” Toisaalta vapakalastuksen nähtiin olevan juuri se kalastusmuoto, joka kiinnostaa nuoria verrattuna ”perinteisiin” seisoviin pyydyksiin: ”Nuorten ja keski-ikäisten vapakalastus lisääntyy. Pohjoismaissa kalastusmatkailun tarjoajat ovat yleensä pieniä, usein heikosti organisoituja, ja niiden resurssit markkinointiin ovat rajalliset. Lisääntynyt kiinnostus luontoon ja kestävä luonnonkalojen pyynti olivat tekijöitä, joiden avulla erityisesti nuoria odotettiin saatavan vapakalastusta harrastamaan, varsinkin kun kalastus ei enää harrastuksena siirry yhtä usein sukupolvelta toiselle niin kuin ennen. Myös kalavesien parantunut saavutettavuus (esim. helppo saapua/löytää, yhden luvan systeemi, runsaasti tietoa saatavilla) oli asiantuntijoiden joukossa tärkeäksi nähty muutostekijä. Toisaalta kalastuksella nähtiin monia etuja muihin harrastuksiin verrattuna: ”Miten ylläpitää kalastuksen suosiota aikana, jolloin kilpailevia harrastuksia pursuu joka puolelta ja vapaa-aika pirstaloituu. Kuten asiantuntijat kyselyssä tunnistivat, kalastusmatkailuyrittäjät tarvitsevat ulkopuolista tukea markkinointiin. Siinäkin tapauksessa, kun tukea on tarjolla, markkinoinnin sisältö haluttiin kuitenkin pitää yrittäjien vastuulla: ”Yhteiskunnan pitää tukea kalastusmatkailun markkinointia, mutta yrittäjien pitää KALASTUSHARRASTUS on voitava aloittaa matalalla kynnyksellä ja tietoa on oltava hyvin saatavilla. Pohjoismaiset asiantuntijat näkivät matkailukalastuksen osalta kaksi vahvaa vapakalastuksen kehitykseen vaikuttavaa tekijää: markkinoinnin sekä matkailukalastuksen tilojen ja tuotteiden tason. KALASTUSSEUROJEN MERKITYS VÄHENEE, SOSIAALISEN MEDIA ROOLI KASVAA ”Lähikalastuskohteiden ja luonnonkalojen arvostus lisääntyy ja siten lisää sekä kalastukseen osallistuvien että kalastuskertojen määriä erityisesti nuorilla.” Sosiaalinen media, joka jo nykyisin on merkittävässä roolissa tiedonlähteenä, nähtiin olevan tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa esimerkiksi perinteisten kalastusseurojen sijaan. Varsinkin nuoret siirtyvät pyydyskalastuksesta vapakalastukseen. Toisaalta kalastus toimii juuri kiireen ja hektisyyden vastapainona, ja lisää ihmisten stressinsietokykyä ja henkistä hyvinvointia.” KALASTUSHARRASTUKSEN ALOITTAMINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 39. Kynnys kalastusharrastuksen aloittamiseen oltava matalalla Vapakalastukseen positiivisesti tulevaisuudessa vaikuttavia sosiokulttuurisia syitä nähtiin olevan lisääntyvä vapaa-aika ja paremmat työelämän joustot. Parempien kalastuspalveluiden tuottamisen tarve nähtiin suurempana Ruotsissa kuin Norjassa ja Islannissa, joissa palveluja oli jo paremmin tarjolla
. KALASTUKSELLA nähtiin monia etuja muihin harrastuksiin verrattuna. Lisääntynyt saalistus nähtiin tärkeämmäksi tekijäksi Ruotsissa ja Tanskassa verrattuna esimerkiksi Suomeen, ja samoissa maissa elinympäristön kunnostusten tarve nähtiin tärkeämpänä verrattuna Islantiin. Suomalaisissa kommenteissa korostui hajakuormituksen merkitys ympäristön tilan heikentäjänä: ”Yleisesti jäljellä olevien luonnonmukaisten ympäristöjen, esimerkiksi metsien, joista suurin osa alkaa olla enemmän tai vähemmän käsitelty, säilyttäminen olisi tärkeää myös matkailun kannalta, avohakkuut ja vesistöjen kuormitus lisääntynevät.” ”Metsäja turvetuotannon vanhat ja uudet synnit painavat yhä.” ILMASTONMUUTOS LISÄÄ RAVINNEKUORMITUSTA Kommenteissa vesistöjen kunnostaminen ymmärrettiin olevan pitkäjänteistä tavoitteellista toimintaa, jossa vaikutukset näkyvät ajan kanssa. Positiivisiksi, vapakalastusta edistäviksi, muutostekijöiksi mainittiin elinympäristöjen kunnostustyöt, sekä vahvemmat, enemmän myös suurikokoisia yksilöitä sisältävät kalakannat. 40 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Virkamiestyönä siitä ei tule mitään.” Markkinointiin liittyen asiantuntijat tunnistivat näkyvyyden sosiaalisessa mediassa ja internetissä tärkeiksi, mutta sosiaalisen median ohjaava vaikutus paikallisiin vapakalastajiin nähtiin myös vahvana. markkinoida itse. Asiantuntijoiden kyselyssä mainitsema kotitalouksien vaurauden kasvun odotettiin vaikuttavan positiivisesti erityisesti kalastusmatkailijoihin: ”Elintason nousu tekee yhä useammalle kalastajalle mahdolliseksi käyttää kalastusoppaiden palveluita.” KALAVESIEN HOIDOSSA EI OTETA RIITTÄVÄSTI HUOMIOON MATKAILUKALASTUSTA Suomalaisten asiantuntijoiden vastauksissa korostui ajatus siitä, että kalavesien hoidossa ei oteta riittävästi huomioon matkailukalastusta: ”Suomen kalapaikat on hoidettu verkkokalastuksen ehdoilla, eivätkä ne kiinnosta matkailevia kalastajia.” ”Isojen petokalojen vähyys on tehnyt Suomesta epäkiinnostavan matkailukalastusmaan. Vaikka ilmastonmuutos ei noussut esille yksittäisenä muutostekijänä, sen tuomat muutokset otettiin huomioon kommenteissa esimerkiksi ravinnekuormituksen lisääntymisen kautta. minkki, merimetsot, hylkeet). ”Selkeä kansallinen tavoitteen asettelu on jäänyt tekemättä ja kalatalousalueilla ei ole hahmotelmaa siitä, mitä erityisiä piirteitä kalastusmatkailuun liittyy.” ”Kalastusmatkailun yleinen edistäminen on aika lailla ”jäätynyt” Suomessa viime vuosina.” ELINYMPÄRISTÖJEN KUNNOSTUKSET VAPAKALASTUKSEN EDISTÄJINÄ Pohjoismaiset asiantuntijat tunnistivat kalastusympäristöjen muutostekijät merkittäviksi niin paikalliselle vapakalastukselle kuin matkailukalastuksellekin. Kuva: Ilkka Keinänen. K uv a: J a nn e Ra u t an en . Negatiivisiksi muutostekijöiksi nähtiin ympäristön tilan heikentyminen, liikakalastus, heikot kalakannat/suurten kalayksilöiden puute sekä lisääntynyt saalistus (esim. Tilanne alkaa korjaantua verkkokalastuksen vähetessä.” Asiantuntijat näkivät, että Suomessa on potentiaalia kalastusmatkailulle, mutta tarvitaan myös parempaa suunnittelua ja poliittista tukea sen hyödyntämiseksi
Vapaa-ajankalastus lisääntyi koronan aiheuttamien rajoitusten ja lisääntyneen vapaa-ajan vuoksi. Kuva: Juha Ojaharju. SUOMEN kalapaikat on pitkälti hoidettu verkkokalastuksen ehdoilla, eivätkä ne kiinnosta matkailevia kalastajia. ”Osa koronan vuoksi lisääntyneistä harrastajista tulee jatkamaan harrastustaan myös korona-ajan jälkeen.” ”Koronan aiheuttamat konkurssit ja työttömyys sekä maailmanlaajuinen epävakaus voivat näkyä pitkään hilliten tietyn väestönosan kalastusmatkailua ja kulutusta.” JATKUU OSASSA 2 tammikuun Vapaa-ajan Kalastajassa. (2024) Future trends in angler behavior – lessons from a Delphi study in the Nordic countries, Fisheries Management and Ecology (painossa). Nähtäväksi jää, jääkö vaikutus lyhytaikaiseksi. ”Ravinnekuormitusta ei ole oikein saatu kuriin ja se saattaa jopa lisääntyä ilmastonmuutoksen ja tehottomien toimien takia”. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 41. ”Tulevaisuuden kasvavat sademäärät tulevat heijastamaan vesistöihin enemmän.” Myös vapakalastajien lisääntynyt ympäristötietoisuus, kuten luontoarvojen ja luontaisten kalakantojen arvostaminen tulee asiantuntijoiden mukaan vaikuttamaan vapakalastukseen tulevaisuudessa. Laajemmat tulokset, taustat ja viitteet löytyvät kahdesta julkaisusta Stensland et al. Kalastajien Lisätietoa: Tämä kirjoitus on suomenkielinen yhteenveto pohjoismaisesta tutkimuksesta vapakalastuksen tulevaisuudennäkymistä. ”Koronapandemia on kurittanut matkailuelinkeinoa kovalla kädellä.” Asiantuntijat näkivät pandemian vapakalastusta lisäävänä vaikuttimena paikallisten vapakalastajien osalta. ”Kalastus on koronasta turvallista.” Tanskasta ja Suomesta on vuodelta 2022 ja 2023 tietoja vapaa-ajankalastukseen osallistumisen kasvusta suhteessa pandemiaa edeltävään aikaan. ”Radikaalimpia vaikuttavia kunnostustoimia (kokonaisten padottujen jokivesistöjen ennallistaminen) jouduttaneen odottamaan pidempään…”. KORONAN VAIKUTUKSET Korona oli koko maailmaa koskeva pandemia, joka vaikutti myös vapakalastukseen kyselyn aikana. lisääntynyt ympäristötietoisuus sai korkeammat pisteet paikallisilta vapakalastajilta kuin matkailukalastajilta. (2024) A Delphi-study to identify drivers of future angling participation in five Nordic countries, Fisheries Management and Ecology (painossa) ja van den Heuvel et al. Koronarajoitukset käytännössä pysäyttivät matkailukalastuksen
Lisäksi siinä on sopivasti ärsykkeitä, jotka innostavat kalan iskemään. ÖTÖKKÄMÄINEN, MUTTEI JÄLJITELMÄ Orange Tagin teho perustuu varmaan siihen, että se on hahmoltaan tosi ötökkämäinen olematta silti minkään tietyn hyönteisen tarkka jäljitelmä. Aina en edes pysty helposti sanomaan tai muistamaan, mistä materiaalista malliperhon tagi on aikanaan sidottu. Orange Tag on joella sama asia kuin musta liitsi järvellä: Jos et tiedä, mitä laittaa siiman päähän, laita ootee. Minulla on runsaasti eri materiaaleja tageja varten ja mielelläni haluaisin käyttää samaa materiaalia, joka on aikaisemmin toiminut. Joka tapauksessa se on tagiperho nymfien joukossa ja sillä kalastetaan nymfaustekniikoilla. Tästä huolimatta asiaa tulee usein pähkäiltyä ja pohdittua paljonkin ennen sidontaa. Jotkut lisäävät perhoon myös kierteen, sekä cdc-häkilän ja kuulan väliin pienen kauluksen. Itse perho on yksinkertainen, siinä on tagi eli perä, runko, cdc-häkilä ja koukun lisäksi kuula. Samassa perhossa on sekä luonnollisuutta että ärsykettä, minkä vuoksi kala saattaa sen haukata. Pystynkö sanomaan, mikä tagimateriaali on paras, no en. perhonurkka T E KST I J A K UV A T KAI KA L LIO O len aikaisemmin kertonut, miten uskon perhon merkityksen olevan vähäisempi kuin yleisesti luullaan. Tällä kertaa esittelen yhden parhaista yleisperhoista joelle, mitä on olemassa, ja samalla käsitellään hieman myös ihmismielen koukeroita. Kuulostaa yksinkertaiselta perholta, mutta tästä huolimatta tämä perho voi näyttää yllättävän erilaiselta riippuen siitä, kuka sen on sitonut, ja tästä päästään ihmismielen koukeroihin. ORANGE TAG ja värit perhonurkka 42 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PERHON TAGI Kun sidon Orange Tageja, yleisin pohdinnan ja etsinnän aihe on oikean tagimateriaalin löytäminen sidontalaatikoista. Käytän tageihin eri sidontalankoja, flosseja sekä sekalaisia ERILAISIA tagimateriaaleja. Orange Tag on yleisesti ymmärretty nymfiksi, vaikka minun silmääni se näyttää enemmän pupalta. NYKYINEN Orange Tag -mallini. Tästä päästään ensimmäisen kerran ihmismielen outouksiin. Olen myös kuullut, että jotkut vaihtavat tagin väriä kisan aikana, eli ainakin joillakin on vahva usko tagin värin merkitykseen. Sillä on saatu hyvin kalaa kilpailuissa ympäri maailman. Itse en näitä ole jaksanut enää vuosiin laittaa, kasvattavat vain sidonta-aikaa ja ehkä rungon pörröisyys käytön myötä parantaa ottia. Orange Tag, puhekielessä OT eli “ootee”, on niittänyt mainetta varmana ottiperhona. Jos sitä ei pysty sanomaan tai ihmissilmällä tunnistamaan, mahtaako sillä olla oikeasti niin suurta merkitystä
Kuulissa eniten käytetyt värit ovat light pink ja pearl silver. Jos vaikka eri värivaihtoehtoja tagille on kolme kappaletta, runkomateriaaleja kaksi kappaletta ja kuulina hopea ja light pink, on eri kombinaatioita kaksitoista. Tämänkin valinnasta voi mieli tehdä hankalaa, vaikka todennäköisesti juuri oikealla värisävyllä ei ole merkittävää vaikutusta. Perhon runko Yleisin materiaali Orange Tagin runkoon on Hendsin spectra duppinki. Itse olen käyttänyt eniten numero 47:ää ja olen ollut siihen ihan tyytyväinen. Aikanaan tein Orange Tagin rungot spectra duppingista numero 45, kun muistelin niin kuulleeni Tshekin matkoillani. Seuraavaksi kuulin, että maajoukkueissa yleisesti käytetään numero 47:ää. Tuskin juuri oikealla kombinaatiolla on suurta merkitystä, mutta toisaalta ihmismieli on helposti hieman taikauskoinen. Jokainen valmistuserä spectra duppinkia on hieman erilainen. Vasemmalta oikealle: 45, vanha 47, uusi 47 ja 46. Välillä tulee kokeiltua myös muita värejä. PERHON MUUT OSAT Loput perhon materiaaleista ovat selkeämpiä. Onhan joillakin kalalakkikin tärkeä onnenamuletti, joten kyllä tagin ja rungon väri saavat olla samalla tavalla kalastajan mielelle tärkeitä. Spectra duppinkia löytyy myös muilta merkeiltä kuin Hendsiltä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 43. Asiassa on vielä yksi lisämauste. Yleisimmät kuulien koot ovat 3,0 milliä sekä 3,5 milliä ja materiaalina tungsten. Koukkuna useimmiten on käytössä jigikoukku koossa 16 tai 14. Onko juuri tietyllä duppingilla väliä, tuskin, mutta itse tulee käytettyä vanhaa Hendsin versiota 47, jota minulla on vielä varastossa. Itse olen siirtynyt pikkuhiljaa lyhyempiin ja ohuempiin tageihin. Osa niistä on samaa tavaraa ja osa hieman erilaista materiaalia. Tosin äskettäin kuulin, että ilmeisesti eräs maajoukkuekilpailija onkin käyttänyt numero 46:tta jo useamman vuoden. jostain saatuja lankoja. Tagin ei pidä olla pitkä pyrstö, vaan pieni tupsu perhon perässä. Yksinkertaisesta perhosta voi olla yllättävän monta eri variaatiota. perhonurkka ERILAISIA Orange Tageja on tullut tehtyä. Tämän vuoksi nyt kaupoista saatava 47 on mielestäni selvästi sinertävämpää kuin aikaisempi 47. RUNKO YLEISIMMÄT runkoduppingit. Kaulukseen käytetään luonnollista cdc:tä, yleensä tätä myydään nimellä dark gray. Kun se loppuu, saatan siirtyä väriin 46 tai sitten johonkin muuhun, aika näyttää
. LOUNAIS-SUOMEN seuratreffien asiaosuuksissa oli katse käännetty vuosiin 2025 ja 2026 eli tuleviin Tule seuraani -teemavuosiin ja niiden mukanaan tuomiin asioihin. Piireistä Häme ehti ensimmäisenä tositoimiin syyskuussa järjestetyllä seurojen kokoontumisellaan Akaassa. Kuva: Janne Antila. Lounais-Suomen alueella toimiva SVK:n kalatalousasiantuntija Janne Antila kertoo, että treffeille osallistuneiden (22) ja heidän edustamiensa seurojen määrä (14) oli hienoinen pettymys. 44 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SAMANHENKISESSÄ porukassa on kiva olla. Muuten tapahtuma oli hänen mukaansa erittäin onnistunut ja koettiin yleisesti hyödylliseksi. ”Tapahtuma oli niin onnistunut ja tykätty, että uskon meidän saavan ensi vuonna enemmän porukkaa mukaan kuin nyt. Saatiin hyvin käytyä asioita läpi. ”Seuratreffeillä oli hyvä tunnelma ja tapahtuma koettiin tarpeelliseksi. Hämeen piiri starttasi SEURATREFFIT Lounais-Suomi ehti vuoroon seuraavana TEKSTI ISMO MALIN T änä syksynä Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on lanseerannut uutena toimintana piirien järjestämät Seuratreffit. Lokakuun lopulla samoissa merkeissä kokoontuivat Lounais-Suomen piirin seurat Taivassalossa. Jotkut esimerkiksi sanoivat oppineensa tapahtuman aikana paremmiksi jigaajiksi”, Antila kertoo. Tapahtuma on siis saamassa jatkoa”, hän lisää. Tästä on hyvä jatkaa toiminnan suunnittelua ja seurojen kehittämistä”, kertoo puolestaan Hämeen piirin alueella vaikuttava SVK:n kalatalousasiantuntija Janne Rautanen. ”Esiin nousi tässä kohdassa kolmikohtainen toimintapa, joka sisältää henkilökohtaisen kysymisen ehdolla olevalta, tehtävän keston rajaamisen ja sen sisällön selkeän määrittelyn”, Antila mainitsee. KOLMEN KOHDAN OHJELMA REKRYTOINTIIN Seuratreffeillä saatiin vinkkejä ja käytiin hyvää keskustelua muun muassa siitä, miten seuroihin voitaisiin rekrytoida uusia aktiivisia jäseniä luottamushenkilöiksi. Seuratreffien tarkoituksena on koota alueen seuroja yhteen ideoimaan uutta toimintaa ja oppimaan toinen toisiltaan toimintatapoja. . Virallisen ohjelman lisäksi keskustelut iltanuotiolla samanhenkisten ihmisten kesken olivat myös hedelmällisiä, ja tietenkin kalastettiin molempina päivinä ja kalaakin saatiin. Kuva: Johanna Antila. ILOISIA TAPAAMISIA ”Treffeillä nähtiin paljon iloisia jälleennäkemisiä, mutta tutustuttiin myös uusiin ihmisiin. Seuratreffeillä valmistaudutaan myös tulevaan Tule seuraani -teemavuoteen 2025. Sekä Hämeen että Lounais-Suomen seuratreffeillä vapaamuotoisten keskustelujen lisäksi oli alustuksia SVK:n tarjoamista palveluista, uusien luottamushenkilöiden rekrytoinnista, matalan kynnyksen tapahtumista, SVK:n uudesta tapahtumakalenterista, Tule seuraani -teemavuodesta ja seurojen välisestä yhteistyöstä
Mutta nyt kaikki muuttuu ja pääset mukaan Urpon seikkailuihin. Talvisaalis Joulun alla, kun kosken partaalla kohoavat kuuraiset puut, perhokalastuksessa piilee myös odottamattomien tilanteiden taikaa. Urpo on ihan ihmeperho 1980-luvulta! Se on ollut horroksessa Kajaaninjoen töyräällä jo vuosikymmeniä. Poistokalastuksen ensimmäisenä kohteena oli Taivalkoskella sijaitseva Visaoja-puro, jossa puronieriän poistoa toteutettiin sähkökalastamalla. Muut kalalajit vapautettiin takaisin kalastuksen jälkeen. Lisäksi kehitetään muita puronieriöiden poistokalastusja hävittämismenetelmiä. Tämän vuoden tavoitteena on ollut vähentää puronieriäkantaa ja saada arvokasta kokemusta lajin poistokalastuksesta sähkökalastusvälinein. Poistokalastettuja puronieriöitä kertyi ensimmäisellä kohteella yli tuhat yksilöä, ja ne siirrettiin Luonnonvarakeskukselle jatkotutkimuksia varten. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 45. Sarjakuvamme muistuttaa, että talvinen kalastus voi tarjota elämyksiä, oli saaliina sitten kala tai jotain aivan muuta. URPO UPPOPERHO TIESITKÖ TÄMÄN Urpo Uppoperho on lehtemme uusvanha sarjakuva. ”Menetelmässä veteen johdettu matala sähkövirta houkuttelee kalat kohti elektrodia, jolloin ne voidaan helposti kerätä haavilla. Parhaisiin kalastusretkiin kannattaa varautua ripauksella huumoria ja pienellä annoksella joulumieltä, sillä koskaan ei tiedä, millaisia yllätyksiä luonnon rauhassa saattaa kohdata. Urpo on kajaanilaisen perhokalastajan ja kalapaikkaoppaiden kirjoittajan Simo Yli-Lonttisen luomus. Selvitykset osoittavat, että puronieriä on levinnyt Iijoen alueella ja voi yleistyä erityisesti raakkupuroissa”, Karppinen kertoo. Haitallista vieraslajia on poistettu Koillismaan alueella Pohjois-Pohjanmaalla sähkökalastamalla. Metsähallituksen Eräpalvelujen toteuttama puronieriän poistokalastus on osa seitsemän vuoden mittaista pilottia. Sähkökalastus on aina luvanvaraista ja oikein toteutettuna turvallinen sekä kaloille että kalastajille”, kertoo Antti Karppinen Metsähallituksen Eräpalveluista. ”Puronieriä on uhka myös taimenien tai lohien olemassaolosta suoraan riippuvaiselle jokihelmisimpukalle eli raakulle. Ja kuka ties, jos perho tarttuu kiinni vähän väärään paikkaan, siitä saattaa syntyä uusi perinne — tai ainakin puheenaihe joulupöytään! PURONIERIÄ PURONIERIÄÄ poistetaan sähkökalastamalla Koillismaalla Metsähallitus on käynnistänyt puronieriän poistokalastuksen ja -menetelmien kehittämisen osana Priodiversity LIFE -hanketta. Puronieriä on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva haitallinen vieraslaji, joka kilpailee elintilasta ja ravinnosta kotoperäisten lohikalojen kanssa
Tänä vuonna Arjalle tuli täyteen 35 vuotta ammattilaulajana, mitä hän on juhlinut konserttikiertueella ympäri Suomen. . Kaikkia kaloja ja mätiä nautimme blinien kanssa” Arja mainitsee. Koetan ottaa heistä oppia!” Ravintolassakin Arja valitsee usein ruokalistalta kalavaihtoehdon. Vielä nytkin Arjasta ahventen onkiminen on hauskinta, minkä lisäksi hän haastaa itseään kalastajana jigaamalla, jolloin tavoitteena ovat suuret ahvenet ja kuhat. Hän kertoo kuitenkin pitävänsä esimerkiksi chilistä, inkivääristä, sitruunasta, pippureista ja yrteistä. Kalaruoka . KALASTUKSEN MAKUUN JO LAPSENA Kalastuksen makuun Arja pääsi jo lapsena, sillä hänen perheellään oli kesämökki kalaisan lammen rannalla. MYÖS metsä on Arjalle tärkeä rentoutumisen paikka. EVÄÄT maistuvat erityisen hyviltä luontoretkillä. ”Maustan kalaa ja rapuja eri tavoin, ja siitä minun ruokani saattaa tunnistaa”, kertoo Arja, jonka joulupöydässä kalat alkavat jo syrjäyttää kaikki muut jouluherkut. Toivottavasti tulevana talvena saan siihen lisäoppia isältäni”, hän sanoo. Toisinaan hän laittaa myös katiskan pyyntiin, mutta verkkokalastuksen hän on jättänyt vanhempiensa huoleksi. ”Joka joulu meillä on hiukan jotain uutta kalaherkkua ja myös ravut kuuluvat joulupöytäämme. ”Ongimme siskojen ja kavereiden kanssa ja isän mukana pääsimme verkoille, mutta vielä jännittävämpiä olivat yölliset tuulastusreissut, joilla usein oli mukana myös Erkki-eno”, hän muistelee. ARJA Koriseva voitti Tangokuningatar-tittelin 35 vuotta sitten ja on siitä lähtien kuulunut Suomen kansan suursuosikkeihin. Myös kotona hän kokkaa mahdollisimman usein kalaa, mikä sopii hyvin koko perheelle, sillä kaikki syövät ja kokkaavat sitä itsekin mielellään. Suosiota hän on saanut lisäksi tv-esiintyjänä, kuten tänä syksynä Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kilpailijana. Pilkkivehkeetkin meillä on ja olen sitäkin kalastustapaa kokeillut. Hänet tunnetaan myös lukuisista upeista lauluistaan, rooleistaan musikaalija ääninäyttelijänä sekä tanssilavojen ja konserttiestradien kiintotähtenä. KOSKAAN EI TIEDÄ, MILLAINEN KALA NOUSEE Kun Arjalta kysyy, mikä kalastuksessa on parasta, hän nostaa ensimmäiseksi esiin siihen liittyvän jännityksen, kun koskaan ei Isän savustama lohi ja äidin kalakeitto parasta Arja kertoo pitävänsä kaikista kaloista ja kaikella tapaa valmistettuina. ”Isän savustama lohi ja äidin kalakeitto ovat kyllä maailman parhaita. Vavan varressa TEKSTI ISMO MALIN KUVAT ARJA KORISEVAN ARKISTO ARJA KORISEVA rentoutuu onkimalla ahvenia kotijärvellään Tähtiartisti on myös suuri kalaruoan ystävä A rja Koriseva on muun muassa palkittu kaikkien aikojen tangokuningattarena. . 46 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Me saamme usein ihanasti nauttia heidän saaliistaan. Hänellä itsellään ei ole mitään varsinaista bravuuria omissa kalaruokaresepteissään. Vastapainoa arjen ja juhlien kiireille hän on tottunut hakemaan rakkaan kalastusharrastuksensa parista ja tekee niin vieläkin
”On myös mielenkiintoista miettiä, miten kalan saisi huijattua ottamaan esimerkiksi mato-onkeen”, hän sanoo. ”Ja tietysti ihan parasta on se, että kala on todellista lähiruokaa, joka maistuu upealta ja vaikuttaa myönteisesti terveyteen”, hän hehkuttaa. Silloin kotiranta rauhoittaa parhaiten, kun keskityn vain kalastamiseen”, hän korostaa. Arjasta on myös suuri ilonaihe, kun saa jotain itse pyydettyä ruokapöytään. . Jos ylipäätään nousee. ”Luonnon rauha ja veden kaunis pinta sekä upeat maisemat etenkin silloin, kun kalastan veneestä ovat hienoja kokemuksia. IHANA YHTEINEN HARRASTUS Arja muistuttaa myös, että kalastaa voi sekä yksin että yhdessä. Luonto ja upeat vesistömme ja niiden puhtaat kalat ovat jotain ainutlaatuista, mistä monet eri puolella maailmaa asuvat ihmiset voivat vain uneksia, jos edes osaavat”, hän korostaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 47. Kauniina, tyynenä kesäpäivänä on Arjan mielestä houkuttelevinta lähteä kalaan. TOISINAAN ahventen onkimisen sivusaaliina tullut särkikin ilahduttaa Arjaa. voi etukäteen tietää, millainen kala sieltä tällä kertaa nousee. Kuitenkin myös saalis palkitsee joka kerta ja kirvoittaa uudelle kalareissulle”, hän selvittää. KALASTAMINEN ON ARJALLE MYÖS KEINO RENTOUTUA Vaikka saalis on merkittävä asia Arjalle, ainakin yhtä tärkeää hänestä usein on se, että kalastaminen on hyvin rentouttavaa. ROHKEASTI TOIMEEN, JOS ON KIINNOSTUNUT KALASTUKSESTA Arja kannustaa tarttumaan rohkeasti toimeen, jos on kiinnostunut kalastuksesta. ”Toisaalta myös silloin, kun työtä ja reissuja on ollut paljon. Kalastus on kaikille sopiva harrastus ja sitä paitsi todella palkitseva saaliillaan! ”On upea tunne, kun pääsee herkuttelemaan itse kalastamallaan kalalla. ”Kalastus on ihana yhteinen harrastus perheenjäsenten, ystävien ja tuttujen kanssa. Siihen voi hyvin yhdistää retkeilyä, vaeltamista, vesillä liikkumista ja monenmoista luontoliikuntaa.” ”Lisäksi kalastaa voi vaikka vain pienen hetken tai sitten nauttia koko päivän seikkailusta! Kalastaminen on ulkoilua parhaimmillaan!” . SIENESTYS perheen Bruno-koiran kanssa kuuluu myös Arjan syysharrastuksiin. ”Uteliaasti ja rohkeasti kokeilemaan kaikkea uutta
MONET kalat ovat kulinaarisessa mielessä parhaita kesemmällä. 48 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tämä näky saa kokin kuin kokin hymyilemään. PARAS RUOKAKALA ALKUKAUDESTA pyydystetty atlantinlohi ansaitsee paikkansa ruokapöydässä. TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN KALARUOKA KANSALLISKALAMME ahven on erittäin monipuolinen ruokakala
Näitä yhdisteitä syntyy mikrobitoiminnan ansiosta varsinkin kiertovesipohjaisissa kasvattamoissa, mutta myös luonnonvesissä, kun vedet lämpenevät. Tehtävä ei ollut helppo, sillä erilaisia mieltymyksiä on paljon. Sääli vain, että muikkutroolareita näkyy vesillä yhä vähemmän. Mutta heinäkuisen savuhauen liha jää syömättä. Mitä useampia herkullisia ruokia kalasta pystyi valmistamaan, sen parempi. Tärkeä seikka oli myös kalan saatavuus ympäri vuoden. Mutta niiden saatavuus on paikoin hankalaa. Yhteistä niille on, että kaikkia voi käyttää ravinnoksi. Vieläpä laadullisesti erinomaista kalaruoka-ainesta. MUDAN TUOKSU PYÖRRYTTI Lämpimästä vedestä pyydystetty kala ei ole yhtä puhtaan ja raikkaan makuinen kuin kylmästä vedestä pyydetty lajitoveri. Alkukesä on perinteisesti tuoreen kalan juhlaa. Atlantinlohta haluavan on lähdettävä pyyntireissulle joko Tornionjoelle, Simojoelle, Kymijoelle (siellä lohen kutsumanimi on Terjoen turska), Näätämöjoelle tai Norjaan. Päätimme porukalla selvittää ruokakalojen paremmuusjärjestyksen. Näihin kaloihin on parasta palata vasta kesemmällä, ja vesien kylmetessä syksyllä. ONNEKSI kaupoista löytyy kotimaassa kasvatettua ja laadullisesti erinomaista kirjolohta. Koko talven energiat on käytetty sukusolujen tuottamiseen. Tästä on omakohtaisia kokemuksia niin taimenien kuin haukienkin osalta. Syksyn kudun jälkeen kalat ovat talven lihoneet ja kylmän veden muikku on maultaan herkullisin. MUIKUT ALKUKESÄSTÄ PARHAIMMILLAAN Muikut ovat alkukesästä parhaimmillaan. Sen lisäksi pitää olla vielä taitoa ja tuuria, jotta lohesta pääsee nauttimaan ruokapöydässä. ONNEKSI ON KASVATETTUA KIRJOLOHTA Onneksi maassamme kasvatetaan kirjolohta. Jos kaloja pystyi pyydystämään itse, pistetili karttui lisää. Siikojen pyydystäminen pohjaongella alkukeväästä on todella hauskaa. Silloin ne ovat kulinaarisessa mielessä parhaimmillaan. SIIKA ON ALKUKAUDEN HERKKU Kalat ovat sesonkiherkkuja, asia, jonka moni unohtaa. Jos haluat herkutella näillä herkkukaloilla, se tietää vaellusreissua joko Suomen tai Norjan Lappiin tiettömien taipaleiden taakse. Villit jalokalat, kuten taimen, meritaimen ja nieriä, olisivat makunsa puolesta viileistä vesistä pyydettyinä aivan kärjessä. Muistan, kun kauan sitten sain perholla ongittua yli kilon taimenen. Meritaimen on niin uhanalainen, ettei vastuunsa tunteva kalamies niitä pyydystä. Mutta kevätkutuiset kalat, kuten ahven, hauki ja lahna ovat valitettavan laihassa kunnossa. Loppukauden laihtuneiden ja tummien lohien liha ei makunystyröitä hivele. Norjalaiset kasvatetut ”pillerilohet” on syytä jättää kalatiskiin, ne ovat rehulla syötettyjä ja rankasti lääkittyjä tuotantokaloja. Painotimme kalan makua ja sen monikäyttöisyyttä. Herkullinen ja monikäyttöinen ahven ui rankingykköseksi VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 49. Kaloista voi valmistaa rannalla sashimia ja tuoreus on taattu. N orjalainen kuivattu turska on kyllä joukon viimeinen. Kalan lihassa oli täsmälleen sama mudan ja maan aromi. Äläkä edes yritä laskea kilohintaa. Maku on sen mukainen. Loppusyksyllä siika ui verkkoihin ja silloin kalastajat pääsevät herkuttelemaan siian mädillä. Mutta makuja on monenlaisia ja jokaisella on oma suosikkikalansa, samoin suosikkikalaruokansa. ALKUKAUDEN KIRKASTA ATLANTINLOHTA RUOKAPÖYTÄÄN Lohi on arvokala ja vain alkukaudesta pyydystetty kirkas atlantinlohi ansaitsee paikan ruokapöydässä. Mutta kirjolohien ja monien muidenkin kalojen, olivatpa ne villejä tai kasvatettuja, maku saattaa muuttua kesän lämpimissä vesissä mutaiseksi. Eivätkä kuhat ole sen paremmassa jamassa. KYLMÄN veden muikku on maultaan herkullisin. Moni unohtaa sen, että muikkujen pyynti verkoilla, nuotalla ja troolaamalla on parasta muikkukantojen hoitoa. Loppujen lopuksi kärkikolmikko erottautui muista eväkkäistä selvästi. Marketeista löytyy kassikasvatettuja taimenia ja nieriöitä, mutta maku on kaukana villien lajitovereiden mausta. Tornionjoen lohet eivät valitettavasti yllä kulinaarisilta arvoiltaan Norjan lohien rinnalle. Toukokuussa pyydystetyn hauen liha on suorastaan herkullista savustettuna. Kun avasin uunin luukun, sieltä pöllähti sellainen mudan tuoksu, että pyörrytti. Se ei johdu kalan ravinnosta, vaan kalojen lihaksiin kertyneestä geosmiinista ja 2-metyyli-isoborneolista eli MIB:stä. Nilakkalohen virtaavassa vedessä koko ikänsä kasvaneet kirjolohet ovat aivan huippua. Pohjoismaiden vesissä ui melkoinen määrä erilaisia kaloja. Siika sen sijaan on parhaimmillaan alkukaudesta. Jos kalan mäti oli herkullista, siitä sai lisäpisteitä reilusti. Päätin valmistaa siitä uunitaimenta
Mateen mäti sen sijaan kuuluu muikun mädin kanssa maailman parhaisiin herkkuihin. . Kylmäsavustettu hauki on yllättävän hieno herkku. Joten lista ei ole mitenkään virallinen, antaapahan kuvaa siitä, mistä kaloista suomalaiset pitävät. Useamman kerran kitasammen eli belugan kaviaaria syöneenä voin vakuuttaa, että mateen mäti lyö sen laudalta. KYLMÄSAVUSTETTU hauki on yllättävän hieno herkku. Ehkä kaikkien aikojen kuuluisimman kulinaristin, Jean Anthelme Brillat-Savarinin, mukaan mateen liha ei ole kummoista, mutta maksa herkullista. Haukikvenellit ovat ravintolatason ruokaa ja kalaterriinin valmistaminen ilman haukea ei onnistu. . Blinit ja mateen mäti kuuluvat kirkkaimpiin talviherkkuihin. 8. Parhaimmillaan hauki on noin kaksikiloisena ja kylmästä vedestä pyydystettynä. MADE (Lota lota) Made on perinteinen talvikala, jonka saatavuus on siihen vuodenaikaan varsin hyvä. Madekeitto tai -muhennos kuuluvat suomalaiseen ruokaperinteeseen tiiviisti. Keskitalvella, ennen kutua made on laihassa kunnossa, eikä suinkaan parhaimmillaan. Mikä on sinun suosikkisi. Ammoisina aikoina haukea kuivattiin kapahaueksi ja saaristossa hauki kuului aina joulupöytään. 7. MADE on ruman näköinen limamikko, mutta sen maksa ja mäti ovat todella herkullisia. MATEEN mäti kuuluu maailman parhaisiin herkkuihin. Hauen saatavuus on hyvä ja osaava uistinkalastaja saa ruokakalansa helposti. Ruokakala RANKING Seuraavassa kahdeksan parasta ruokakalaa, ainakin meidän mielestämme. Olen sama mieltä. Jokaisella on toki omat mieltymyksensä, esimerkiksi moni pitää silakasta – minä en. Hauki on ruotoinen kala, mutta osaava kalastaja pystyy leikkaamaan hauen fileet ruodottomiksi. HAUKI (Esox lucius) Luupää, limatuubi, jänkäkoira – rakkaalla lapsella on monta nimeä. HAUKIKVENELLIT eli ranskalaiset kalapullat rapuja valkoviinikermakastikkeessa on tyylikäs ja hienostunut ravintolatason ruoka. Hauki on yksi yleisimpiä saaliskaloja ja hauella on ollut suuri merkitys maamme ruokakulttuurille. 50 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Mateen pilkintä keskitalven pimeässä yössä on seikkailu sinänsä
Se on suosittu viljelykala ja sitä istutetaan pikku lampiin urheilukalastajien iloksi. SOKERISUOLATTU siika tilliöljyssä sienten ja marinoidun punasipulin kanssa on maailmanluokan evästä. Kalastajat virittävät pohjaonget ja odottavat siikojen tärppejä. Kun meren rantavedet lämpenevät, siiat etsiytyvät niihin ravinnon perässä. Kuha on melko monikäyttöinen kala ja taipuu niin kalakeittoihin (seljanka), maistuu paistettuna sekä höyrytettynä ja täytetty kuha kuuluu juhlaruokiin. 6. Niistä syntyy upean makuinen ja taatusti ruodoton kalaruoka. KUHA on monikäyttöinen kala. KUHASTA pitää ottaa perkauksen yhteydessä poskilihat talteen. 4. KUHA (Sander lucioperca) Kuha on valloittanut viime vuosikymmeninä maamme vesistöjä. Syksyn viileistä vesistä osaava uistelija saa näppärästi suolakalat, kun muistaa sitoa siiman päähän Seniori-vaapun. Uistelijat ja jigaajat saavat syömäkuhansa keskikesällä varsin helposti. Saatavuus kaupoissa on kohtuullisen hyvä, mutta fileiden hinta on hirveä. Siika on monikäyttöinen kala ja sitä voi valmistaa savustamalla, paistamalla, halstraamalla, kokonaisena grillissä, suolaamalla ja graavaamalla. . Ongelmaksi muodostuu lämpimien vesien aikaan kalan mutainen maku, varsinkin kiertovesilaitoksissa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 51. Suurempien kuhien perkaaminen on haastavaa, kiitos tukevien ruotojen. Kirjolohi on erinomainen ruoka-aines ja maistuu paistettuna, savustettuna, kylmäsavustettuna, suolattuna ja graavattuna – kaikkiaan hyvin monikäyttöinen kala. GRAAVATTU kirjolohi maistuu aina ja rapeaksi paistettu kalan nahka on oiva lisäke. KAUPOISSA myytävät siiat ovat useimmiten viljeltyjä. Kookkaammista kuhista on syytä ottaa poskilihat talteen – ne ovat takuuvarmasti ruodotonta herkkua. Kuhan liha on miedon makuista ja mielestäni mereltä pyydystetyssä kuhassa on enemmän makua. Lisäksi tuore kirjolohen mäti on herkullista. Syksyn kylmistä vesistä pyydystetty, viikon verran paastonnut kirjolohi on taas fantastinen ruokakala. Siian saatavuus kaupoissa on kohtuullisen hyvä ja kalat ovat viljeltyjä. KIRJOLOHI (Oncorhynchus mykiss) Kirjolohi, tuttavallisemmin kille, kuuluu Tyynenmeren puolen lohikalojen sukuun. SIIKA (Coregonus lavaretus) Hopeanhohtoinen siika aloittaa keväällä avovesikauden kalastuksen. 5. Joskus villiäkin siikaa löytyy, mutta hinta on korkea. Lisäksi villeistä kaloista voi löytyä useammanlaisia todella epämiellyttäviä kalaloisia. Kirjolohen saatavuus on varsin hyvä ja hinta kohtuullinen. ?. Eikä sovi unohtaa herkullista siian mätiä
Graavilohi on monen mielestä ykköseväs, varsinkin voilla voidellun ruisleivän ja kylmän oluen kera. VILLI ATLANTINLOHI (Salmo salar) Villi atlantinlohi sai helposti hopeasijan. AHVENEN suomustettu ja paistettu nahka on sen paras kohta. Tässä kohtaa on syytä huomauttaa, että villi atlantinlohi on aivan eri asia kuin norjalaisten kasvattamojen ”pillerilohi” tai itämerenlohi. Muistetaan tässä kohtaa, että loheksi kutsutaan vain Salmo salaria, joka painaa seitsemän kiloa ja yli. Lohikeitto, paistettu lohi, ruotokeitto, loimulohi, lohipiiras, savustettu ja kylmäsavustettu lohi kuuluvat kalaruokien parhaimmistoon maailmassa. Kesäkuussa naaraslohen mätiaihiot ovat vielä kiinteitä, joten ne siivutetaan ja paistetaan runsaassa voissa nopeasti. . Kun lohen maksan keittää suolavedessä, jossa on tilliä, maustepippureita ja sipulia, niin lopputulos on todella herkullinen. . Eikä makukaan parane. Ne eivät pääse edes samalle sivulle maun ja lihan koostumuksen suhteen. PAISTETTU lohen mäti on todellista herkkuruokaa ja pitää miehen tiellä, tai airoissa. Saalistakuuta ei ole, voit vain lähteä lohestamaan ja toivoa parasta. Kunhan siinä on vähintään kolme ja puoli prosenttia suolaa. Kuvassa erään Namsenin soutuaamun tulos, kunnon lohi ja lohijalka. Kesäkuu on ollut parasta aikaa esimerkiksi Namsenilla, Gaulalla ja Orklalla. MUIKUN mäti on maailman parasta mätiä, kun sen suolapitoisuus on vähintään kolme ja puoli prosenttia. Silti yrittäjiä riittää, onhan palkintona maailman paras lohikala. Pakastusta muikku ei mielestäni kestä lainkaan, sillä lihan rakenne muuttuu ikävän lötköksi. 2. Jos mielit villiä lohta kokata, se tietää kalareissua joko Näätämöjoelle tai Norjan lohijoille. Villin lohen lihan maku on herkullinen ja kalasta saa valmistettua moninaisia herkkuruokia. Sääli vain, että muikunpyytäjät maassamme alkavat vähentyä huolestuttavasti. Monet ovat kutsutut, mutta harvat ovat valitut saamamiesten joukkoon. VILLIN atlantinlohen intensiivistä makua ei voita juuri mikään. Soija ja Ketjap Manis antavat hyvää vastapainoa rasvaisille muikuille. Suola lisätään vasta lopuksi. PAISTETUT muikut itämaiseen tapaan ja varhaisperunat kuuluvat kesän herkkuihin. 52 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Syyskutuisena kalana muikku on kesällä parhaimmillaan. Pinta on rapea ja sisällä olevat mätimunat meheviä ja lämpimiä – huikea herkku! Ikävä kyllä villin atlantinlohen kalastuskausi on lyhyt, normaalisti kesäkuun alusta elokuun loppuun. Lohta ei oteta, joki antaa sen nöyrälle pyytäjälle. Nautittuna lohijoen rannalla. . Muikkujen suhteen vanha sääntö, jonka mukaan juuri pyydettyä kalaa on perkauksen jälkeen pidettävä jääkaapissa yön yli, ei pidä paikkaansa. 3. Paistetut muikut ja perunamuusi voisilmällä on käsite – kesäruokien aatelia. Muikkujen saatavuus vaihtelee, mutta hinta on varsin kohtuullinen. Mutta kalastuslupien kanssa on oltava ajoissa liikkeellä, varsinkin jos haluat soutaa lohta. Mikä parasta, muikun mäti on taiten valmistettuna maailman parasta mätiä. MUIKKU (Coregonus albula) Pronssisijan tässä kisassa vei siikojen sukuun kuuluva rasvaevällinen muikku. Jos osaat laskea verkot, pääset kokkaamaan todella tuoreita muikkuja. Savumuikut ja suolamuikut maistuvat mainiolle, muikkukukko on klassikko, muikkuja voi halstrata ja friteerata, eikä muikkukeitto tai rantakala ole yhtään hullumpi eväs. Onneksi muikkua troolataan ja sehän on parasta muikkukantojen hoitoa. Pienemmät ovat lohijalkoja ja alle kolmen kilon pikkulohet tittejä. Lohesta löytyy kaksi muutakin herkkua – maksa ja mätiaihiot. Mitä tuoreempi ja napakampi muikku on, sitä parempi. Muikkuruoat kuuluvat suomalaisen kulinarian keskiöön – eläköön muikku! . MUIKUN liha muuttuu ikävän lötköksi pakastettaessa
Lisäksi ahvenen kalastus on naurettavan helppoa. Kevätahvenella ylimääräinen bonus: MÄTI Kevätahvenilla on mukanaan ylimääräinen bonus – mäti. Mikä parasta, ahvenia löytyy lähes joka vesistöstä, eikä sen pyytäminen ole vaikeaa. Isosilmäiset verkot (55 mm) saalistavat kookkaita raitapaitoja ja isot ahvenet maistuvat jopa paremmilta kuin pienet. Todellinen kulinaristi suomustaa ahvenet, sillä kalan paistettu nahka on sen paras kohta. Keitä mätipussit suolavedessä, jäähdytä ne, viipaloi ja paista voissa. Lehtemme nettisivuilta vapaa-ajankalastajalehti.fi löydät reseptit: japanilaisiin muikkuihin, suolasiikaan tilliöljyn, punasipulin ja sienten kera, haukikvenelleihin pinaatin ja kahden kastikkeen kera sekä kuhanposkien valmistamiseen sienten kera. EDESSÄ on mukava perkausoperaatio. 1. Siitä saa tehtyä niin monipuolisia ruokia, että makuun ei kyllästy. Et tarvitse välttämättä edes venettä, laiturin nokasta on helppoa onkia syömäahvenet. Perinteinen mato-onki toimii edelleen, pilkki ja katiska samoin. Helppo saatavuus, monipuolisuus ruokakalana, herkullinen maku ja mahdollisuus kalastaa ympäri vuoden tekevät ahvenesta ykkösruokakalan. Myös niin sanotut keskiruodot kylkiviivan kohdalta, vaikka ne tuntuvat kaupan ja ravintoloiden tarjoamissa fileissä jääneen yleensä poistamatta ja siksi monet pitävät ahventa ruotoisena kalana. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 53. Kotitarvekalastaja taas saa raitapaitansa lähes ilmaiseksi ja lisäbonuksena tulee reippailua ulkoilmassa. Kookkaasta ahvenesta saa ruodottomat fileet muutamalla veitsen viillolla. KAUPASSA ahvenen fileen kilohinta on pahimmillaan reilusti yli 30 euroa. AHVENESTA on helppo poistaa ruodot. Lisäksi ahvenessa on yksi erityisen hieno piirre. Ahven on kätevä kala, sillä sen fileointi ja nylkeminen on helppoa. AHVEN (Perca fluviatilis) Suomen kansalliskala, ahven, ui korkeimmalle korokkeelle. Pikkuahvenista saa maukkaan kalaliemen tai ahvenkukon, ahven sopii parempaankin kalakeittoon ja voissa paistettu ahvenfilee se vasta herkkua on. Ainakin meidän mielestämme. Se on ruokalana erittäin monipuolinen, eikä kukaan voi vastustaa savustettuja ahvenia. Lipat, jigit, mikrovaaput ja pienet lusikat pettävät ahvenia aina. Proteiinipitoinen mäti on terveellistä, onhan siinä runsaasti omega-3-rasvahappoja sekä Dja B12-vitamiineja. Ahvenen saatavuus on hyvä, tosin fileet maksavat pahimmillaan reilusti yli 30 euroa kilo eli kolme kertaa enemmän kuin kasvatettu lohi. Rasvaista lohta syö kaksi päivää, mutta kolmantena päivänä kaurapuuro on ykkösvalinta. Sen maku ei petä koskaan. Ahvenen syöminen on helppoa, sillä kaikki ruodot on helppo poistaa
Oli kiva kirjata nuorten vastauksia muistiin, kun ne tulivat kymmeneltä nuorelta kuin pyssyn suusta. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Kerhotoiminta koettiin myös hauskaksi ja lisäksi nuoret näkivät vastauksien perusteella tärkeäksi saada kerhon kautta kavereita. FISUUN Mikkelin kerhossa on aina tekemisen meininkiä. Sitä, että tarjoa vaihtoehdoksi sanoja tahdotko tai haluaisitko. V apaa-ajan Kalastaja -lehdessä nostetaan aika ajoin esille nuorten kalastuskerhot ja kerhotoiminta. Asia on äärimmäisen tärkeä, sillä järjestön tekemän nuorisotyön merkitys on suuri ja mielestäni se on SVK:n yksi tärkeimmistä peruspilareista, jolla luodaan jatkumoa järjestön toiminnalle ja myös sen kehitykselle. Jos kerhossa käy kymmenen nuorta, jokaisella on jo tullessaan ensimmäisiin kerhoiltoihin käsitys, mikä kalastuksessa viehättää ja kiinnostaa. . Heitin tämän kysymyksen hiljakkoin Fisuun Mikkelin nuorten kalakerholaisille. Kuitenkin nuoren kalastajan ura on vasta tällöin alussa, ja edessä on kivikkoinen väylä selville kalastusvesille! Kerhotoiminnan tarkoitus on raivata tätä väylää avoimemmaksi, jotta alkuinnostus ei laantuisi, eikä koko ajan kopsahdeta karille. Mitä tällä tarkoitan. Luulen, että jatkossa kerhotoiminnassa on hyvä ottaa teemaksi kaveruus ja sen vahvistaminen, jotta loppuiän kestävä kalakaveruus pysyisi. MATIKAISEN Eino käy ahkerasti kalassa. TEKSTI JA KUVAT AKI HIRVONEN Oppia ja kavereita KALAKERHOSTA FIS U U N MIKKE L I Miksi. Kysymys tuli nuorille hieman kulman takaa, vähän tarkoituksellakin, jotta vastaus tulisi spontaanisti ilman pitkää mietintäaikaa. Vastauksista kävi selvästi ilmi, että nuoret haluavat kerhoissa oppia uusia asioita kalastuksesta sekä tehdä ja saada tietoa kalastusvälineistä, myös niiden valmistuksesta. Jollekin syttyy kipinä kilpakalastukseen, jollekin onkimiseen ja pilkintään, joku innostuu vain ja ainoastaan pidemmillä vavoilla kalastamiseen ja niin edelleen. Usein ensimmäiset kalastuskokemukset ja innostus harrastukseen tulevat perhepiiristä, mutta toisinaan myös jonkun kalastustapahtuman kautta. 54 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalastusintoa tai -kipinää ei pidä sammuttaa, vaan enemminkin ruokkia sitä. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Nuoren kalastavan henkilön innostus kalastamiseen lähtee monasti iskän, äiskän, mummon tai vaarin kanssa tehdystä kalastusretkestä. On ehkä väärin sanoa nuorelle heti kättelyssä “Sinun täytyy” tai ”Sinun tulee”. NUORI HAKEE OMAA SUUNTAA Kerhossa käyvä nuori monasti hakee sitä omaan suuntaustaan. . Kalakerhossa näiden Miksi kannattaa käydä kalakerhossa
MISSÄ MEIDÄN KALASTAVAT PIKKU MIMMIT OVAT. Vaikka kilpailuaikaa on runsaasti (1.10.202431.1.2025), kannattaa toimeen tarttua heti. Tiedämme jo, että tyttöjäkin kiinnostaa kalastus ja siihen liittyvä toiminta, mutta miten ja millaista toimintaa heille keksisimme. Kilpailu on avoin kaikille alle 18-vuotiaille nuorille. Rohkeasti siis mukaan! KERHOSSA pyritään ahkerasti kalastamaan eri menetelmin tuoden esille kunkin kalastustavan niksejä. . On vain valitettavaa, että heidän osaltaan on “leikki jäänyt sikseen”. Katso säännöt ja osallistu! . Mukaan voit halutessasi liittää lyhyen viestin, mistä olet väritysideasi saanut. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan viehesarja. Koska kerhotoiminta on meillä täysin avointa toimintaa, ja peräänkuulutan tyttöjä tulemaan tutustumaan ihan rohkeasti kalastuskerhoihin tai olemaan reilusti alueen kalastusohjaajaan yhteydessä ja kertomaan tai antamaan vinkkiä, mitä tai millaista toimintaa tytöt kaipaisivat kalastuksen saralta. VATSA Vuonna 2024 voittajaksi valittiin Vertin väritys. Kilpailun voittaja palkitaan tuotepaketilla, johon kuuluu erilaisia ottiuistimia. Tähän ongelmaan meidän pitäisi pureutua napakammin. Kilpailuvieheenä on ensimmäistä kertaa Grosarin apassirunkoinen reilun kuudensentin pituinen Veka Special, joka toimii uistellessa, mutta myös mainiona heittovaappuna. . sanojen viljely on helppoa, koska vaihtoehtoja ja vaihtoehtoista toimintaa kalastus ja siihen liittyvät asiat tarjoavat pilvin pimein. . Kilpailutöitä ei palauteta. Kilpailutyöt tulee lähettää 31.1.2025 mennessä yhteystietoineen osoitteeseen Janne Tarkiainen, Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli tai janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Jos ideoita riittää useamman kilpailutyön tekemiseen, anna mennä vaan, sillä kilpailuun voi osallistua niin monella värityksellä kuin haluaa. . Meillä Fisuun Mikkelissä on satunnaisesti, etenkin kerhokauden alussa, käynyt jokunen tyttökin tutustumassa kerhotoimintaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 55. KYLKI . Kriteereinä tuomaristo pitää mm. Noin kahden metrin syvyydessä uiva vaappu on uinniltaan nopea ja tirisee mennessään, houkutellen kaloja iskemään siihen. Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa kilpailu, jossa valmistetaan juuri sinun suunnittelemasi ja värittämäsi vaappu. VUOSI VIEHE 2025 TEROITA VÄRIKYNÄT , vuosivieheen väritysaika on alkanut! SVK:n vuoden 2025 vuosiviehe kaipaa väriä pintaansa, joten nyt kynät pois penaalista ja värittämään. Kuitenkin tyttöjen/naisten kalastusharrastuksen trendi on nouseva ja emme missään tapauksessa halua täällä olla muita huonompia ja halu tehdä työtä heidän parissaan on suuri. . . Viimevuotisen kisaan osallistui yli viisisataa väritystä, voittovärityksen teki 8-vuotias Vertti Kajaanista. Voittajavärityksestä tehtyä viehettä voi tilata ainoastaan SVK:lta ja sitä valmistetaan rajattu erä. Kilpailun voittaa kilpailija, jonka värityksen SVK:n nuorisoja perhetoimikunnasta koostuva tuomaristo kokouksessaan valitsee. Kilpailuaika on 1.10.202431.1.2025. SELKÄ . Tätä tulee pohtia täällä Savon sydämessä syvällisemmin. Väritettävät kuvat voit ottaa alta talteen tai voit tulostaa ne fisuun.fi-sivuilta. . Oikeudet vaapun väriin jäävät SVK:lle. tyylikkyyttä, värien sopivuutta toisiinsa sekä värityksen yleisilmettä
Nykyisin näkyy se kuitenkin kadottaneen merkityksensä mitä ammattikalastukseen tulee. Seuraavassa Suomen Urheilulehden helmikuun 1905 numerossa ollut kuvailu syksyisestä kolkkakalastuksesta, joka mainittiin lehdessä yhtenä omituisena pyyntitapana. Kolkkakalastus on toisaalta myös melkoista riskikalastusta, jota en suosittele ainakaan ohuilla jäillä ja virtaavilla vesillä kokemattomalle. 56 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siihen tarvitaan ohut täysin lumeton kalastajan kantava teräsjää. Hamarapuolella kala lyötiin tainnoksiin, teräpuolella tehtiin avanto kalan nostamiseksi. kolahdus (vrt. Omituisia kalan pyyntitapoja Kun ensimmäiset syyskylmät ovat tehneet lahdet ja rantamat miehen kantaviksi, silloin on otollinen aika ns. tarkoitukseen sopivalla aseella isketään kala tainnoksiin, hengiltä tai saadaan saalis kiinni, esimerkiksi atraimella. kolkka) kangella jäähän aikaansaa sähkön iskun tapaisen tärähdyksen kalan päähän, niin että se tulee hervottomaksi ja kykenemättömäksi paikaltaan liikahtamaan. Perinteinen lyömäase on kirves. Kelluntapuku, naskalit, turvaköysi yms. Yksinkertaisuutensakin vuoksi on tämä kalastustapa epäilemättä hyvin vanha. T. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Kolkkakalastusta harjoitetaan usein lampulla hämärissä, joku on maininnut myös aamun hyväksi. Kuva Rauman merimuseo; Rauman Koivistokerhon kokoelma. Kolkkamies saa usein haukia, mutta tavallisempi kuitenkin on matikka, jonka tähden tätä kalastustapaa ainakin Savossa kutsutaan myös kolkkamatikaksi. Yksi harvinainen syksyn kalastusmuoto on kolkkakalastus. Sireliuksen Suomalaisten kalastus I-III sarja 1906–08 kertoo, että kolkkakalastuksen laajimmin levinnyt lyömäase on ollut kirves. kolkka-kalaan lähteä. U. Kerrotaanpa jo lappalaisten sitä suuressa määrin harjoittaneen. Avanto on pian tehty heikkoon jäähän ja kala ennen pitkää pyytäjänsä saaliina. Vahva puukanki on tähän tarkoitukseen riittävä ase. Kolkkakalastus I skukalastus lienee vanhimpia kalastuksen muotoja, jossa tarpeeksi isolla, painavalla, terävällä tms. turvavarusteet pitää olla matkassa kaverin kera. Matalalla rannalla on helppo huomata jään alla tavallisesti liikkumattoman kalan – isku l. Urheilijalle, semmitenkin luistelijalle jonakin kauniina syysaamuna tarjoutuvaa huvia lienee se kuitenkin omiansa lisäämään. Kalaa lyödään jään läpi tajuttomaksi, tehdään jäähän reikä ennen kuin kala virkoaa ja nostetaan ylös
Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. 040 504 7492 helppo, nopea ja siisti kalansuomustus. !!! Ossilehti?shing verkkokauppa !!! Päiväläisentie 4 00390 Helsinki, puh. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Tuotevalikoima laajenee. 09-665 001 www.wobbleri.fi www.facebook.com/wobbleri Kalamiehen asialla JO VUODESTA 1985 ILMOITUSMYYNTI: Timo Lepistö p. Meiltä löydät tuoreet syötit. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi Katso ja tilaa www.skrapa.fi puh. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 57. 040 505 2225 Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. Aukioloajat: Arkisin 9-18 Lauantaisin 9-16 Puh: 045 138 8888 Martinkyläntie 53, Vantaa www.ossilehti?shing.. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v
Seuran nykyisen puheenjohtajan, Kari Keron, mukaan Vieskan Vapakalastajat, tuttavallisemmin Viva, on pyrkinyt myös olemaan keskinen toimija paikallisissa kalastusasioissa. 58 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Heittotai uistelukisoja emme sen sijaan järjestä, koska meillä ei ole näihin lajeihin sopivia halukkaita, eikä päteviä vetäjiä”, hän mainitsee. Vain kerran se on jäänyt jäättömyyden takia järjestämättä”, Kero kehuu ja kertoo, että toiminnan pääpainon olevan kilpaonginnassa. . ITSENÄISYYSPÄIVÄN PILKKI ON PERINTEISIN Kero kertoo, että ViVan kilpailuista merkittävin, tai ainakin perinteisin on jo noin kahdenkymmenen vuoden ajan järjestetty itsenäisyyspäivän pilkki, joka kerää osanottajia myös naapurikunnista. Alueen järvet ja joet eivät sen sijaan sovellu esimerkiksi kovin hyvin laituripilkintään. Jäsenistön osaaminen ja kiinnostuksen kohteet ovat saaneet seuran keskittymään kesäisin onkikisoihin ja talvella pilkkimiseen. . VÄKI VÄHENEMÄSSÄ KILPAILUISSA Myös ViVassa on ollut havaittavissa yleinen oikeastaan koko Suomea koskeva suuntaus, jonka seurauksena kilpailut ovat vähentyneet ja niiden suosiokin on ollut hiipumaan päin. ”Kun vielä vaikkapa viisitoista vuotta sitten yksittäisiin kisoihin tuli usein noin neljäkymmentä kisaajaa, niin nyt on hyvä, jos paikalle tulee edes viitisentoista osanottajaa”, Kero harmittelee. ”Paikalle tulee vieläkin noin kahdensankymmentä osallistujaa joka vuosi. ”Seuramme jäsenistöön kuuluukin joitakin ihan kansallisen tason parhaita kilpaonkijoita. VIESKAN Vapakalastajien varapuheenjohtaja sai vuoden 2024 syysongessa komean ahvenen, joka pääsi takaisin kasvamaan ja sukuaan jatkamaan. Olemme pyrkineet myös osaltamme huolehtimaan kalavesistä ja -kannoista”, Kero selvittää. TE K S TI IS M O M AL IN KUVA T VIESKAN VAP AK AL AS TA JI EN AR K IS TO seurat esittelyssä VIESKAN VAPAKALASTAJAT perustettiin merkittäväksi toimijaksi alueelleen Kilpailut keskeinen osa seuran toimintaa V ieskan Vapakalastajat on koko yli 20-vuotisen toimintansa ajan panostanut kilpailujen järjestämiseen Ylivieskan seudulla. ONKIKISA meneillään Niemenkylällä. ”Olemme esimerkiksi vuosien mittaan opastaneet ihmisiä kalastuksen pariin opettamalla heille kalastustaitoja ja ohjaamalla heitä hyville lähikalastuspaikoille
MIELUISA HARRASTUS PITÄÄ KIIREISENÄ Kero myöntää, että käy joskus raskaaksi pienellä porukalla järjestää erilaisia tapahtumia. ”Esimerkiksi eläkeläisillä ei välttämättä enää ole varaa korkeiden polttoainekustannusten takia ajaa kisoihin entiseen tahtiin”, hän miettii. ”Meillä on sen sijaan kärry, jolla tarvittavat välineet ja varusteet kuljetetaan paikalle. Mutta meillä olemme tulleet siihen lopputulokseen, että kun ihminen vaivautuu ajamaan pitkänkin matkan kilpailuun, niin kyllä hän sen neljä tuntia haluaa kalastaa”, Kero sanoo. Moniin kisoihin nuoret on päästetty ilmaiseksi. Hän on vielä kalastusseura-aktiiviksi nuori eli 35-vuotias ja toiminut Vieskan Vapakalastajien puheenjohtajana vuodesta 2022. Tämä on kuitenkin mieluisa harrastus, jonka puolesta olen valmis tekemään voitavani, mutta ei se työksi saisi muuttua. ”Kauniisti sanoen, niin ei siinä ole ainakaan liikaa porukkaa, ja jos järjestäjiä olisi enemmän, kisoja ja muitakin tapahtumia olisi enemmän”, hän sanoo. Lisäksi tarvittaessa vuokraamme tiloja väliaikaiseen käyttöön.” AKTIIVIT VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 59. YLIVIESKAN Soitulanrannan pilkkikisaan oli venekuljetus keväällä 2024. ”Teemme kuitenkin edelleen kutsuttaessa koulukäyntejä lasten ja nuorten opastamisen merkeissä. Itse nautin erityisesti pilkkimisestä, vaikka kyllä minä ongellakin käyn mielelläni”, hän korostaa. VIESKAN Vapakalastajat on järjestänyt onkitapahtumia myös perheille. . ”Minulla on myös työ ja perhe hoidettavana, joten kiirettä pitää. Seuralla ei ole omia sisätiloja tai edes vuokralla, mutta se ei Keron mukaan haittaa, koska pääosa toiminnasta on ulkotapahtumia. Kuvassa vuoden 2022 tapahtuman tunnelmia. Tällä hetkellä meillä on jäseniä noin seitsemänkymmentä ja heistä nuoria on noin kymmenen”, Kero kertoo. seurat esittelyssä Kun Kero pohtii syitä siihen, miksi seuran – toki edelleen voimissaan oleva – kilpailutoiminta kärsii jonkinasteisesta veren vähyydestä, hän nostaa esiin sen, ettei kilpaileminen enää kiinnosta nuoria samaan malliin kuin menneinä vuosina. ”Syytä tähän en tiedä, mutta olemme pyrkineet saamaan nuorisoa mukaan kisoihin perimällä heiltä korkeintaan vain viisi euroa kilpailumaksua, kun se aikuisjäseniltä on kymmenen euroa kisaa kohden. Aikaisemmin ohjelmassa olleista toimintamuodoista on jäänyt pois esimerkiksi nuorille ja lapsille suunnattu kalakerho, jonka vetäjänä Kero itsekin toimi jossain vaiheessa. Hän arvioi myös, että koronavuodet ja niiden aikana tapahtunut ja niiden jälkeen jatkunut yleinen hintatason nousu on vähentänyt innostusta kilpailuihin. Lisää aktiiveja kaivataan Tapahtumien järjestelyissä on Keron mukaan aktiivisesti mukana arviolta noin vajaa kymmenen jäsentä eli seuran hallitus ja pari muuta. ”Toisaalta sitäkin on harkittu ja jossain toteutettukin sellainen ratkaisu, että kisa-aika on pudotettu neljästä kahteen tuntiin. Näihin pyyntöihin vastaamme aina myönteisesti”, Kero lupaa
Ruokaviraston erikoistutkija Marjukka Rask kertoi tämän kesän tutkimustulokset. ”Tutkimme 32 Nuortin harjuksen evät. Tulpion Majat kiittää kaikkia kisaan osallistuneita sekä yhteistyökumppaneitaan. Aikaisemmilla kerroilla emme ole löytäneen ”Gyroa” emmekä löytäneet myöskään kesän 2024 näytteistä”, Rask tyytyväisenä paljastaa. Lohen tai taimenen kiduksiin mennyt loinen tappaa kalan. Ensi kesänä uusi kisa, ehkä uusin säännöin. Aikuiset: 1) Rauno Mikkola 45,8, 2) Helena Mikkola 45,4, 3) Sami Ahvenjärvi 44,5. Kärekeojalla näkyivät turpeet keskellä jokea ja kahluupaikalla pääsi kahlaamaan nokialaisilla yli joen. Lasten sarjan ykkönen oli Leevi Tarkka komealla yli 42,6 sentin hopeakyljellä. Helle ajoi kalat piiloon, eivätkä isot harjukset napanneet vieheisiin. Nuortin harrikisan tulokset Alle 15-v: 1) Leevi Tarkka. Yhtenä syynä siihen oli kauan kestänyt aurinkoinen ja lämmin jakso. Lohiloinen on tuhonnut useita lohijokia Norjassa. kesäkuuta. Kalastusseura Nuortin Elinkautiset on auttanut keräämään kalojen rintaja selkäeviä. 60 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Palkitut: Raunolle Metsähallituksen kesän 2025 viikon kalalupa Nuortille ja viikon majoitus Tulppion Majoilla, Helenalle Kuusamon Uistin Oy:n viehelajitelma, Samille Metsähallituksen kesän 2025 viikon kalalupa Nuortille. Kesä tosin oli poikkeuksellinen. Iskä Joni, seuraa iskeekö kala. Tämän isoimman niistä mittautin ja sen savustimme kotona”, Leevi kertoo. TEKSTI HANNU KOSTILAINEN N uorttijoen kalakesä oli täynnä aurinkoa. HELLE HAITTASI KISAA JA KALOJA Nuorten sarjassa kalastava Leevi Tarkka toi mittaukseen ison mittaharjuksen. Moni kalastaja siirtyi heinäkuussa yökalastukseen. Siihen tuo kala nappasi. Muita kaloja ei tuotu mittaukseen. Hänelle haspelikela, Petri Nyströmin perholajitelma ja Vapaa-ajan Kalastajan vuosikerta. Kalakisaan ei tuotu mittaukseen kaloja heinäkuun puolen välin jälkeen. Lupia myy Metsähallitus ja niitä voi ostaa osoitteen eraluvat.fi kautta tai tiskiltä Tulppion Tiskosta. Iskä Joni siinä vähän auttoi nostamaan kalan rannalle. Ruokavirasto etsii evistä vaarallista, mikroskooppisen pientä lohiloista, Gyrodactylus salarista. Venäjällä lohiloista on löytynyt muun muassa Tuulomajoen vesistöön kuuluvan Nuorttijoen pääjoesta Tuulomajoesta. Lämmin kesä verotti jonkin verran kalastajien määrää. Tulppiossa oli vilkas kesä Majojen Niko Lakelan mukaan. HARJUSNÄYTTEET TUTKITTIIN OULUSSA Jo usean vuoden ajan Ruokavirasto on tutkituttanut muun muassa Pohjoiseen jäämereen laskevien jokien harjuksia. Komeimmalla Tulppion Tiskossa kehutulla pilkkukyljellä oli painoa noin kolme kiloa. Tällä kertaa yli puolen metrin kisaharjuksia ei tuotu Tulppion Majojen mittakouruun. Saalista he toki saivat. ”Heitin isoisä-Sepon sitomaa perhoa litkalla. Sain aika helposti harjuksen ylös. Heinä-elokuun pitkän, kuivan ja lämpimän jakson aikana joen pinta aleni tosi harmittavan alas. Kaloja tuotiin mittaukseen tällä kertaa kymmenen, mikä on kisojen historian alhaisin määrä. Sateeton kesä yllätti Suuret harjukset pysyivät piilossa NUORTIN KALAKISASSA KOHTA nappaa! Leevi Tarkka kävi Nuortilla kalassa kymmenisen kertaa viime kesänä. Sain kesän aikana kymmenisen mittaharjusta. Arvotut palkinnot: Perhokalastus -lehden vuosikerta 2025 Rauno Mikkola, keittiöveitsi Helena Mikkola, pitsat Petri Nyström, Ari Aro ja Vesa-Matti Keisa, perhorasia Riku Aro. Kalastajat saivat yllättävän paljon mittataimenia, jotka eivät olleet kilpailukaloja. Kuva: Piia Tarkka. Rauno Mikkolan yleisen sarjan voittokalalla oli pituutta ”vain” 45,8 senttiä. Pituutta kalalla oli komeat 42,6 senttiä. Uusi kalastuskausi Nuortilla alkaa 1
Aiemmin kalatietä nousi vuosittain keskimäärin noin 3 000 lohta vuodessa. Lohikannat ovat taantuneet ja jokiin nousee huomattavasti aiempaa vähemmän lohia. Tulevaa kesää ennustetaan kyttyrälohen nousukesäksi. Kolttakönkään kalatien seurannassa jäädään alustavien lukujen perusteella vajaaseen 900 loheen. Kesäkuussa kalaa nousi jokeen, mutta kalan nousu hiipui aurinkoisen kesän edetessä. Sitten kala juoksutti meitä alas virtaa ja suvannossa pääsin nostamaan päälle kahdeksan kilon lohen pyrstöstä rannalle. Luonnonvarakeskuksen väitöskirjatutkija Panu Orell vahvistaa huonon lohikesän. Neidenelvalla lohestus jatkui normaalisti Neidenin sillan alapuolella koko kalastuskauden, eli elokuun loppuun. ”Kyllä tämä oli meillä huono lohikesä. KALASTAJIA NÄKYI VÄHEMMÄN HELTEELLÄ HEITTELEMÄSSÄ Aurinkoinen ja helteinen kesä verotti myös kalastajien määrää. Kalastusseura rajoitti lohestusta lopettamalla Neidenin sillan yläpuolen kalastuksen elokuun alkuun. Määrät ovat pudonneet rajusti. Huomasimme sen jo kesäkuussa ja päätimme, ettemme kalasta Kolttakönkäällä perinteisellä heittoverkolla. Jokivarressa heitä näkyi eniten illalla ja aamulla. TEKSTI JA KUVA HANNU KOSTILAINEN NEIDENELVALLA eivät taimenet ja lohet hypelleet kesällä 2024 P ohjois-Norjan Näätämöjoen, Neidenelvan jokiosan viime kesä oli täynnä pettymystä. puolessa välissä. Pikkulohiparven saavuttua useampi nuori sai lohen nappaamaan ja isät ja äidit auttoivat kalan haavimisessa. ELOKUU EI TUONUT PIKKULOHIA JOKEEN Aiempina kesinä pikkulohet, titit ovat aloittaneet parvina nousun jokeen heinäkuun Lohijokia suljettiin, Neidenelvaa ei Pohjois-Norjassa monen lohijoen kalastus päättyi heinä-elokuussa kesken kalastuskauden. Nyt lohen sai nappaamaan, jos sattui nousun aikaan heittelemään ottipaikalla. Kun kalaakaan ei näkynyt, niin keskipäivän kuumuus piti heittokalastajat pois joelta. Arvolan mukaan he rajoittivat lohien vapauttamista, kun jokiveden lämpötila nousi liikaa. ”Lohennousu oli erittäin vaisua. Korpinivassa lohi oli kiinni samaan aikaan kahdella kalastajalla ja kohta perään heti kolmannen vapa taipui. Kesä 2025 saattaa tuoda tullessaan uusia haasteita molemmin puolin jokea, siis Neidenelvan lisäksi myös Näätämöjokeen. Osa kalastaa, osa vaan muuten retkeilee. Osa lohista pääsi irti osan avustaja nappasi haaviin ja nosti turvaan rannalle. Isoisäni tartutti ison lohen ja yritin saada sitä haaviin. Paljon heitä käy kesän aikana. MIRO odotti ison haavin kanssa isoisä Timon väsyttäessä isoa lohta. Jostain syystä sosiaalisessa mediassa levisi väärä tieto siitä, että Neidenelvalla kalastus olisi päättynyt heinäkuun loppuun. Kyllä pääsi. Jokia hallinnoivat kalastusseurat tai maan ao. Se myös vaikutti Retkeilykeskus Neiden Fjellstue og Fiskekampin asiakasmäärään. Vuodesta 2019 alkaen lohien lukumäärät ovat suuresti pudonneet. ministeriö näin päättivät. Lohta nousi jokeen todella vähän. Suosittu koko perheen kalapaikka oli tänäkin kesänä edelleen keskustan Korpiniva, jonka rannoilla myös perheen pienempi väki pääsi heittelemään. Kyllä joen yläosan sulkeminen vaikutti kalastajia ja asiakaskuntaamme vähentämällä”, yrittäjä Jan-Kåre Sivertsen harmittelee. Halusimme säästää Neidenelvan lohta”, Neidenelvens Fiskefellesskapin puheenjohtaja Karl-Magne Arvola kertoo. Syynä oli lohen huono nousu. Vuonna 2023 lohia nousi reilut 1 500 kpl”, Orell toteaa. Kalastuksen jatkumisesta epätietoiset tulivat jopa paikan päälle kyselemään, pääseekö täällä kalastamaan. ”Sain koskesta 3,3 kilon lohijalan ja pari lohta karkasi. Hänen mukaansa vähäinen ja lämmin vesi saattaa kyllä vaikuttaa kalojen liikkumiseen ja liikkumisen ajankohtiin, mutta se ei sinänsä selitä vähäisiä nousulohimääriä. Neidenin sillan yläpuolen sulkeminen vähensi kalastajien määrää. Miro Moilanen, 14, oli kalassa isoisänsä Timon kanssa hieman ylempänä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 61. Jokeen nousevien lohien ja meritaimenten määrän voi osaksi laskea Kolttakönkään kalaportaiden ja päivittäin päivittyvän Neidenelvan saalistilaston mukaan. Parisen viikkoa kalastimme”, Miro kertoo. ”Meillä suomalaiset on suurin asiakasmäärä
TURUSSA rantamuurin reuna kannattaa kalastaa huolella. SUUNNITELMALLISUUS : Tehkää ennen kisaa joku selkeä suunnitelma pitkien kalojen saamiseksi. Vuoden kovimman voittotuloksen myötä Janne ja Jonas on siis nimetty Vuoden katukalastajiksi 2024! Janne Smedsin tarjoamat kolme pätevää yleisvinkkiä Street-kisoihin ovat: 1. Mitään tiukkaa kurssisapluunaa ei ollut, vaan sisältö muotoutui aina paikan ja vetäjien mukaan. MONIPUOLISUUS : Opetelkaa myös onkimistaitoja, niitä tarvitaan kisassa heittokalastuksen lisäksi. STREET fishing 2024 U rbaanit kalastuskisat vetivät taas kalastavaa kansaa kaupunkien rannoille kuluneena kesänä, kun Street fishing -kisat järjestettiin 11 eri kaupungissa. Kunkin kisan tulokset löytyvät osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/streetfishing KILPAILUT Street fishing -kisat: . Kurssit pidettiin aina viikkoa ennen kilpailua, tarkoituksena antaa katukalastuksesta tuoreeltaan innostuneille hyvät valmiudet kisaan osallistumiseen tai muuten vain kalasteluun. TEKSTI JANNE ANTILA 62 62 6 2024 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA VAPAA-AJAN KALASTAJA. 3. Pyritään saamaan mahdollisimman paljon yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalalla. Kalastetaan rannalta kolme tuntia kaverin kanssa tiiminä. . VUODEN KATUKALASTAJAT Tänä vuonna Street-kisojen suurin voittotulos, 161,5 senttiä oli Kopeli Pro Teamin eli Janne Smedsin ja Jonas Alexanderssonin käsialaa Vaasan kisassa. . Nuorille annetaan tasoitusta iän mukaan. 2. Lisäksi neljässä kaupungissa pidettiin Street fishing -kurssi. TILANTEENLUKU : Tarkkailkaa tilannetta. Kuva: Janne Antila. Jos vaikka näette, että jostain suunnalta nousee ahvenia, ja se joukkueeltanne vielä puuttuu, niin menkää paikalle ja hoitakaa homma kotiin. TYKÄTYT KURSSIT Vaasassa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä järjestettiin nyt myös Street fishing -kurssit ja saimme niistä positiivista palautetta – kävijät tykkäsivät. . Kisan päätyttyä heidän tuloksensa muodosti 53 cm hauki, 52 cm kuha, 30 cm ahven ja 26,5 cm lahna. Kursseilla opittiin eri kalastusmenetelmiä ja saatiin vinkkejä kaupunkien kalastuspaikoista ja -taktiikoista
STREETEISSÄ kalastetaan kaverin kanssa joukkueena. VAPAA-AJAN KALASTAJA VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 6 2024 63 63. . Kuva: Juha Ojaharju. LAJI 4. . 045 630 4280, janne.antila@vapaa-ajankalastaja.fi. Street fishing 2024, kaupunkien voittajat KAUPUNKI JOUKKUE JÄSENET IKÄTASOITUS LAJI 1. sija) Ota Streettien Instagram seurantaan! @streetfishingfinland Vuoden 2025 kisakaupungit ja -ajankohdat julkaistaan keväällä. Lukuja Street fishing -kisoista 2024 11 kilpailua 674 kilpailijaa (337 joukkuetta) 37,2 % osallistujista oli alle 18-vuotiaita 12,2 % osallistujista oli mimmejä 24,9 % joukkueista sai kisakortin täyteen (4 eri kalalajia) 82,7 % kalaa saaneista tuloskorteista sisälsi ahvenen (yleisin laji) 49 % kalaa saaneista tuloskorteista sisälsi särjen (toiseksi yleisin) 15 eri kalalajia yhteensä löytyi osallistujien lopullisista tuloskorteista 129,1 cm on kuluneen kesän voittotulosten keskiarvo 79,5 cm on pienin tulos, jolla päästiin palkinnoille (Jyväskylän 3. Kuva: Samu Pirinen. Kuva: Juha Ojaharju. LAJI 2. HÄMEENLINNAN kisa keräsi kuluneen kesän suurimman osallistujamäärän, 51 kilpailijaa. Kaikki lämpimästi tervetuloa katukalastuksen pariin taas ensi vuonna! Lisätietoja: kalatalousasiantuntija Janne Antila, p. VUODEN katukalastajat 2024: Jonas Alexandersson ja Janne Smeds. LAJI 3. TULOS (cm) VAASA Kopeli Pro Team Janne Smeds kuha lahna hauki ahven 161,5 Jonas Alexandersson 52 26,5 53 30 PORI Canned Fish Teemu Palonen hauki särki ahven lahna 153,5 Predators Harri Nieminen 88,5 21 14 30 TURKU Bazar Panda Niko Satto 2,5 kuha hauki lahna särki 152 Veikko Satto 60 45,5 24 20 KAJAANI Team Warma Nyky Niko Palovaara särki ahven kuha hauki 142,5 Tuukka Halonen 22,5 21,5 48 50,5 JYVÄSKYLÄ Team Hauenleuka Jussi Sievänen 2,5 hauki särki ahven salakka 132 Roope Sievänen 81 19,5 16 13 VALKEAKOSKI ULUK Esa Ahtola hauki ahven särki lahna 125,5 Janne Nieminen 47 22,5 19 37 HELSINKI Parrattomat Auli Pernu särki hauki ahven lahna 117,5 Monnit Outi Stén 16,5 44,5 27,5 29 MIKKELI Kalaveljet Eelis Hämäläinen 7,5 hauki säyne särki pasuri 114,5 Johannes Hämäläinen 40 19 26 22 HÄMEENLINNA Koskin mestarit Onni Salmi 5 lahna särki hauki ahven 112 Leo Salmi 20 21 49 17 LAPPEENRANTA Auringonlasku Henri Lillman 5 ahven lahna salakka särki 109 Venla Lillman 32 33 16 23 TAMPERE Koskin Mestarit Onni Salmi 5 ahven särki pasuri lahna 100 Leo Salmi 21 21 22 31
Toimisto on avoinna jälleen 2.1. MIMMIT testaa -ryhmän Anna Mikkonen oli ensimmäistä kertaa laituripilkillä. (g) 1) Petri Aula, Mauri Saarela ja Marcus Juntunen, Hankasalmen Km, 14355, 2) Jouni Väänänen ja Mika Heiskanen, Lesnan Naputtajat, 13440, 3) Paavo Ruhanen ja Saku Nieminen, I-PK, 13300. Naisveteraanit: 1) Ritva Kokko, Lahden Kv 3525, 2) Ulla Holmberg, Onki-86 Turku 3147, 3) Raili Keveri, Meri-Lapin Uk 3027. SM-tuulastus, Rääkkylä 21.9. Joukkueet Nuorten alle 12 v.: 1) Heinolan Seudun Em 1 (Roope Saarinen, Eetu Pylkkänen) 4386, 2) Kontulan Kk 1 (Anton Chepurko, Bruno Anttonen) 2537. alkaen ma-pe klo 9-16 ja puhelinpalvelu ma-to klo 9-16. Miehet: 1) Kaukasten Kk 1 (Pasi Åman, Mika Hämäläinen, Heikki Kukkamaa) 7959, 2) Pilk Kings 1 (Tomi Etelä-Aho, Petri Luoma-Keturi, Markku-Tapio Anttila) 7696, 3) Myyrmäen Km 1 (Janne Kemppainen, Jari Hakala, Arto Männistö) 6094. Miesveteraanit: 1) Kauko Jääskeläinen, Lahden Kv 7037, 2) Arto Särkikoski, Lentokala ry 6273, 3) Reijo Kivinen, Lentokala ry 4375. Nuoret 15 v.: 1) Leo Sinivuori, Stadin Kalajunnut, 2233, 2) Luka Muurinaho, Lehtimäen Uk 1891, 3) Joona Kukko, Viitasaaren Kk 1385. Nuorten 15-19 v.: 1) Karkkilan Ks 1 (Anna Åman, Lauri Åman) 7707, 2) Stadin Kalajunnut 1 (Leo Sinivuori, Vilho Liehunen) 4748. (g) 1) Petri Aula, Minna Aula, Janni Aula ja Mauri Saarela, Hankasalmi, 20930, 2) Paavo Ruhanen ja Saku Nieminen, I-PK, 16324, 3) Jouni Väänänen ja Vesa Tahvanainen, Lesnan Naputtajat, 9182. …, 15) Suomi, 79. Joukkueet: 1) Kroatia, 31, 2) Italia, 40, 3) Ranska, 43. Henkilökohtaiset: 1) László Csillag, Unkari, 2, 2) Wiktor Walczak, Puola, 2, 3) Matija Krajevac, Kroatia, 3, …, 22) Tero Kankaanpää, Suomi, 8, …, 52) Jouni Lillman, Suomi 12, …, 58) Heidi Pernu, Suomi, Suomi, 13, …, 93) Marko Ekroth, Suomi, 20, …, 139) Arto Salmela. Naiset/naisveteraanit: 1) Lapuan Seudun Kk 1 (Tarja Huhtala, Heidi Pernu) 6931, 2) Puijon Pilkki 1 (Päivi Savinainen, Seija Kokkarinen) 5252, 3) Onki-86 Turku 1 (Pia Salonen, Ulla Holmberg) 4795. Miehet: 1) Tomi Etelä-Aho, Pilk Kings 5387, 2) Pasi Åman, Kaukasten Kk 5101, 3) Janne Kemppainen, Myyrmäen Km 3551. SM-laituripilkki, Aurlahti, Lohja 28.9.2024 (g) Alustavat onkijoukkueet 2025 MM-joukkue (5 + 1) tai EM-joukkue (5 + 1): Tero Kankaanpää, Marko Ekroth, Jouni Lillman, Jere Pylsy, Mika Pylsy ja Jari Karhu. 64 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tulokset ovat pisteinä, jos toisin ei ole ilmoitettu. Joukkueet: 1) USA, 82, 2) Puola, 111, 3) Tsekki, 119, …, 5) Suomi, 132. Toimisto kiinni Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toimisto on suljettu 23.12.–1.1. Naisten MM-joukkue (5 +1): Heidi Pernu, Tarja Huhtala, Riitta Isokorpi, Raija Pekonniemi, Anne Isokorpi ja Eija Saarela-Mäkynen. Lopulliset joukkueet ja kilpailut varmistuvat ensi vuoden puolella. Miesveteraanit: 1) Lentokala ry 1 (Alpo Koivusalo, Markku Korpela, Arto Särkikoski) 11476, 2) Lahden Kv 1 (Kauko Jääskeläinen, Kari Raatikainen, Reino Kaakko) 10076, 3) Hauhon Uk 1 (Hannu Mäkisalo, Asko Rantanen, Pertti Koskinen) 8862. MM-kilpaonki, Bethune, Ranska 21.– 22.9. Masters-joukkue (4+1): Seppo Pönni, Jari Seppälä, Timo Ylitalo, Matti Sakkara ja Seppo Vähäsarja. Seurajoukkue (5): Lempäälän Kalakerho (Seppo Pönni, Pekka Rintamaa, Tero Kankaanpää, Ville Lehtinen ja Erkki Lavonen). Suomi, 12 (kalasti vain lauantaina), …, 150) Kari Ruohoniemi, Suomi, 14 (kalasti vain sunnuntaina). SM-perho, naiset, Iijoki, Taivalkoski 14.– 15.9. Henkilökohtaiset: 1) Kage Kossler, USA, 10, 2) Max Logan, USA, 12, 3) Justin Hardie, USA, 13, …, 12) Joel Pieniluoma, 21, 13) Patrik von Bonsdorff, 21, 18) Anton Starmans, 25, 21) Anton Harjunpää, 27, 51) Antto Mäntynen, 42, 54) Matias Ranta, 46. Nuoret 19 v.: 1) Alex Andersin, Savonlinnan Uk 4833, 2) Lauri Åman, Karkkilan Ks 4400, 3) Anna Åman, Karkkilan Ks 3307. Nuoret 12 v.: 1) Roope Saarinen, Heinolan Seudun Em 2672, 2) Ukko Pihlajamäki, Lakeuden Uk 2140, 3) Eetu Pylkkänen, Heinolan Seudun Em 1714. Naiset: 1) Tarja Huhtala, Lapuan Seudun Kk, 4229, 2) Päivi Savinainen, Puijon Pilkki, 3421, 3) Saara Silvennoinen, Pohjois-Karjalan Uk 3171. MM-tuulastus (epävirallinen), Liperi 20.9. 1) Maria Tuominen, 7, 2) Anna Virolainen-Hynnä, 14, 3) Maija Koistinen, 14. LUE LISÄÄ vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/ KILPAILUT MM-perho, nuoret, Vyssi Brod, Tsekki 11.– 17.8
. . . . . . . . . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Kyrönjoki (aika avoinna) 7.6. . . . PM-pilkki, Ruotsi 25.–31.5. . . . . . . . . . . . . . MM-morrikarsinta, Öjanjärvi, Kokkola 5.4. Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Irlanti 23.–24.8. Veteraanien MM-onki, Portugali 20.–21.6. . Onki24 (rajaton kilpailu) ?. . . . . Järjestön hallitus on päättänyt vuosien 2025-2026 teemaksi Tule seuraani, jonka tavoitteena on parantaa jäsenseurojemme toimintaedellytyksiä mm. . . . . . . . . . . . Perustele, miksi juuri sinä olisit oikea henkilö toimikunnan jäseneksi. . . . . . . . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Saimaan kanava (aika auki) Kilpailukalenteri tarkentuu. . . . . . . . . Viehekalastuksen SM 27.–28.6. . . . . . . . . Kilpailukalenteri 2025 1.2. . . Lisätietoja toimikuntien tehtävistä voi lukea osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/toimikunnat ja tiedustella niiden sihteereiltä. . . . Ilmoituksia otetaan vastaan 10.1.2025 saakka ja ne käsitellään yhdessä vapaa-ajankalastajapiirien tekemien ehdokasesityksien kanssa. . . . SM-laituripilkki, Imatran venesatama ?. . . . . . . . . . luomalla uusia työkaluja ja materiaaleja niiden käyttöön sekä tukemalla seurojen toimintaa mm. . . . . . . . MM-perho naiset, USA 12.-20.7. . . . . . . . . . . . SM-heittouistelu, Jääsjärvi/Rautavesi (aika auki) ?. . SM-mormuskointi, Oulunjärvi ?. . . Myös toimikunnissa keskitytään erityisesti teemavuoden mukaisiin toimiin ja niiden valinnassa otetaan huomioon kunkin toimikunnan vastuualuetta tukeva osaaminen. . . Kuinka ilmoittaudun Kerro meille nimesi ja nimeä se toimikunta (kilpailutoiminnassa jaosto), jonka edistämille asioille koet itselläsi olevan annettavaa. SM-särkipilkki, Iisalmi 29.–30.3. . . . . . . . . . . . . . . . . SM-Veneonki, Heimsjön, Teerijärvi 27.9. . . . . . MM-perho nuoret, USA ?. . . . . . E-laskun tilanneet saavat jäsenmaksulaskunsa jatkossakin e-laskuna suoraan verkkopankkiinsa. . . . . . . MM-kilpaonki, Bosnia 28.9.–4.10. . . . . SM-pilkin esikisa, Kolkonjärvi, Etelä-Savo 1.2.–28.2. . . . markkinoinnin, viestinnän ja koulutuksen avulla. . . . . EM-Perhokalastus, Italia 26.–27.7. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . SM-lohipilkki, (paikka ja aika avoinna) 26.4. . . Naisten MM-kilpaonki, Italia 6.–7.9. . . . . SVK ottaa käyttöön jäsenmaksujen sähköpostilaskutuksen Postitse lähetettävien laskujen kustannusten nousun myötä SVK ottaa käyttöön vuoden 2025 jäsenmaksujen laskutuksessa sähköpostilaskun. . . . . MM-morri, USA 22.2. . MM-Perhokalastus, Tsekki 20.–21.6. . Lähetä vapaamuotoinen sähköposti osoitteeseen vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi. . SM-kiiskipilkki, Raahe 1.3. . Jäsenet, jotka eivät ole tilanneet e-laskua ja joilla ei ole sähköpostiosoitetta SVK:n jäsenrekisterissä, saavat jäsenmaksulaskunsa kirjeitse postin kautta. Tällä kutsulla haluamme varmistaa, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus ilmaista halukkuutensa osallistua toimikuntien työhön. . . . . . . . Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta, paikka salainen 22.2. . Vaikutuspaikkana toimivat järjestön toimikunnat, joiden edustajat valitaan joka toinen vuosi järjestön jäsenistä. . . . Toimikunnassa sana on kuitenkin vapaa ja uusia kehittämisideoita otetaan ilolla vastaan. . . . . . . Pilkki12 (rajaton kilpailu) 1.2. SM-kilpaonki, Saimaan kanava (aika auki) 19.7. . . . . . . . . . . . Pilkkikuu (rajaton kilpailu) 15.2. . . . . . . . Jos olet SVK:n jäsen ja koet omaavasi tietoja, taitoja tai näkemyksiä, joista olisi apua vapaa-ajankalastuksen edistämiseen ja järjestön kehittämiseen, ilmianna itsesi. . . . . . . . . . . . . MM-perho masters, Espanja HEI SINÄ vapaa-ajankalastuksen edistämisestä kiinnostunut! Me Vapaa-ajankalastajissa etsimme kaltaisiasi mukaan järjestön koko maan kattavaan vapaa-ajankalastuksen edistämiseen. . Vuosille 2025–2026 valitaan: Aikuistoimikunta, Kalaja ympäristötoimikunta, Nuorisoja perhetoimikunta ja sen Fisuunvaltuusto, Viestintätoimikunta, Lehden toimituskunta, Kilpailutoimikunta ja sen onki-, pilkki-, uistelu-, ja perhojaostot Toimikunnat toteuttavat järjestön toimintasuunnitelmaa ja voimassa olevaa strategiaa hallituksen alaisuudessa. . . LATAA OmaSVK -mobiilipalvelu kännykkääsi! Oma SVK OmaSVK -mobiilipalvelussa: • Sähköinen jäsenkortti • Jäsenedut • Uutisia • Vapaa-ajan Kalastaja -lehden uusin numero vapaa-ajankalastaja.fi/omasvk/ Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Lue lisää SVK:n verkkosivuilta: VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2024 65. . . . . . . Kansainväliset kilpailut 11.–16.2. SM-soutu-uistelu, Orivesi, Liperi (alustava aika) 9.8. . . . . . . . . . Järjestön hallitus päättää toimikunnista ja niiden jäsenistä vuoden 2025 ensimmäisessä kokouksessaan. . . . . . . . . . . . Samalla vahvistamme järjestömme yhteisöllisyyttä ja satsaamme jäsenhankintaan. SVK:n mestaruusvetouistelu, Jääsjärvi/Rautavesi (aika auki) ?. . . Mastersien MM-onki, Portugali 28.–29.6. . . . . SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi ?. SM-onki, Kyrkösjärvi, Pohjanmaa 13.–15.6. EM-kilpaonki, Slovakia 12.–20.7. . SM-pilkki, Kolkonjärvi, Etelä-Savo 16.3. . . . . . . . Sähköpostilaskutuksen piiriin tulevat ne jäsenet, jotka eivät ole tilanneet jäsenmaksulaskuaan e-laskuna ja joiden sähköpostiosoite on tallennettu SVK:n jäsenrekisteriin. . . . . .
HAVAINNOLLISTAVA kuva, miltä suo näyttää ennen vesien palautusta ja sen jälkeen. Kymijoen säännöstelykäytännöt vaikuttavat omalta osaltaan alueiden poikastuotantoon ja kalateiden toimintaan. Toiveissa on, että Koivukosken haaraan laskettaisiin nykyistä enemmän vettä, jotta lisääntymisolosuhteet patojen alapuolisilla lisääntymisalueilla olisivat paremmat ja jotta suurempi osa kaloista löytäisi reitit alajuoksulta ylempänä sijaitseville lisääntymisalueilleen. Suojelusoilta on tunnistettu vesienpalautukseen soveltuvia kuivuneita kohteita 471. Vesienpalautusta on oppaassa esitelty myös useamman käytännön esimerkin avulla. Pian Ahvionkoskien jälkeen Kymijoki jakautuu läntiseen Hirvikosken haaraan ja itäiseen Pernoon haaraan. Useat sidosryhmät ja asiantuntijat esittivät hankkeen keskusteluissa ja haastatteluissa säännöstelykäytäntöjen ja minimivirtaamien tarkistamista erityisesti Kymijoen itähaarassa. Yläpuolisilla alueilla vaelluskalojen poikastuotantoa rajoittaa kuitenkin toimivien vaellusyhteyksien puuttuminen vesivoimalaitosten yhteydestä. Länsihaaraan taas toivottiin toimivia kalateitä. Kuva: Juha Varhi. Vuoteen 2025 jatkuvassa hankkeessa etsitään ratkaisuja, jotka vahvistavat luonnon monimuotoisuutta ja vaelluskalojen elinolosuhteita sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia aiheuttamatta merkittäviä menetyksiä vesivoimatuotannolle. Vaelluskalat lisääntyvät jo nyt Kymijoella luontaisesti sekä patojen alapuolella itään laskevassa Koivukosken haarassa että patojen yläpuolella. Keskustelua herätti myös se, otetaanko Päijänteen säännöstelyssä ja juoksutuspäätöksissä riittävästi huomioon vaikutukset alapuoliseen vesistöön eli Kymijokeen. Opas toivottavasti myös edistää Helmen vesienpalautukselle asettamaa 400 vespauskohteen tavoitteen saavuttamista”, kertoo hankekoordinaattori Anna-Liisa Granqvist Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. KOUVOLAN Ahvion kylän kohdalla Kymijoki laajenee satoja metrejä leveäksi saaristosokkeloksi. ”Oppaan toivotaan tuovan vesienpalautusta menetelmänä paremmin toimijoiden tietoon ja auttamaan vesienpalautuksen toteutuksessa suunnittelusta lähtien. Vesienpalautus eli vespaus on soiden ennallistamisen menetelmä, jossa vettä johdetaan suon luontaiselta tai luontaiseksi oletetulta valuma-alueelta johdeojan avulla takaisin kuivuneelle suolle. Vesienpalautus suojelusoille: opas käytännön toimijoille sisältää vesienpalautuksen taustoitusta ja yksityiskohtaiset ohjeet vesienpalautuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä seurantaan. KYMIJOEN alaosan säännöstelyyn etsitään vaelluskaloja hyödyttäviä ratkaisuja Vesistön erilaisten käyttötavoitteiden yhteensovittamista halutaan parantaa Kymijoen alaosalla virtaamaolosuhteita kehittämällä. VESIENPALAUTUS KYMIJOKI Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoima Vesienpalautus suojelusoille: opas käytännön toimijoille on julkaistu. Hankkeessa selvitetään myös säännöstelylupien ehtojen muutostarpeita vesilain mukaisessa menettelyssä. Helmi-toimintaohjelmassa tavoitteena on palauttaa luontaisia vesiä 400 kuivuneelle kohteelle vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Elena Noeva – stock.adobe. fi/handle/10024/189916. com. Myös virta-alueiden kunnostaminen ja rantakalastuspaikkojen raivaaminen nousivat esiin länsihaarassa ja Kouvolan kaupungin alueella. Oppaaseen voit tutustua osoitteessa doria. USEAMMAN vuoden kokemukset vesienpalautuksesta kerättiin oppaaksi 66 6 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ensi vuonna hankkeessa keskitytään eri toimenpide-ehdotusten vaikutusten arviointiin ja toimenpidesuositusten laatimiseen. Oppaaseen on koottu ohjeita ja kokemuksia vesienpalauttamisesta
2 28.3. 31.1. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-15. 3. ERÄLUVAT -SOVELLUS Sovelluksessa kalastonhoitomaksu maksetaan samoin kuin verkkokaupassa.. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa. 2. KALASTONHOITOMAKSU 2025 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä Maksaminen Kalastusluvista lisää tietoa: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi Kalastusrajoituksista tietoa: l kalastusrajoitus.fi 1. LEHDET 2025 31.1 ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 9.12. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. Harjuspilkkijän opas Lapin järville Ravintokohteita jäjittelevien tasapainopilkkien käyttö Pilkkijän syötit Tule seuraani -teemavuosi Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 4. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 4 29.8. 3 30.5. Tositteen saa maksutavasta riippuen paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. 1 / 2025 ilmestyy 1 31.1. krs, 33960 Pirkkala l Timo Lepistö, puh 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi K uv a: V il le V äh ä. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 5 28.11
Ostamalla tuotteen olet mukana hyvällä asialla! Lahjalla voi auttaa: MIMMIT KALASTAA! -Räsänen 45 € VUOSI 12,90 KPL + postituskulut. Yhdessä paremman kalastuksen puolesta Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Vapaa-ajankalastajat ja Kuusamon Uistin ovat valmistaneet rajoitetun erän Mimmit kalastaa! -Räsänen helmi 5 cm/11 g -uistimia, joiden myyntituotto menee lyhentämättömänä tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämiseen. 6 414886 500440 24006 PAL. VKO. l Monipuoliset jäsenedut l Vapaa-ajan Kalastaja -jäsenlehden koko vuodeksi l Liittymislahjana erikoisvärisen vieheen l Jäsenmaksuilla tuetaan myös lasten ja nuorten kalastusharrastusta sekä kalakantojen ja vesistöjen suojelua. JÄSENYYS ON LAHJA, josta voi nauttia koko vuoden! Ostamalla jäsenyyden joululahjaksi lahjan vastaanottaja saa mm. 2025 – 05 650044 – 2406 OSTA NYT: vapaa-ajankalastaja.fi/mimmirasanen tai skannaa koodi puhelimesi kameralla: OSTA NYT: vapaa-ajankalastaja.fi/liity tai skannaa koodi puhelimesi kameralla: RAJOITETTU ERÄ – uistimia myydään niin kauan, kuin varastoa riittää LAHJA KALASTAVALLE YSTÄVÄLLE Samalla tuet kalastusharrastuksen edistämistä Suomessa