VenäjänAika 1 | 2017 Irtonumero 7,5 € s.45 Suomenlahden fosforipäästöt kuriin Loistoonsa palautettu Espilä Jeltsinin perinnöstä kiistellään Suomi katsoo Koillisväylälle Kasakkana puoli vuosisataa Viktor Klimenko Pyhän leivän leipoja
24,90 € Thomas Piketty PÄÄOMA 2000-LUVULLA 29,90 € Boris Akunin VALTIONEUVOS 26,90 € Boris Akunin ERIKOISTEHTÄVIÄ 10,00 € BESTSELLER! BESTSELLER! ALE!. KEVÄÄN KIRJAT NETTIKAUPASTAMME! NÄMÄ JA YLI 400 MUUTA KIRJAA INTOKUSTANNUS.FI Obermayer & Obermaier PANAMAN PAPERIT 27,90 € Guzel Jahina SULEIKA AVAA SILMÄNSÄ 26,90 € Kajanoja & Yrjö-Koskinen HAJOAAKO UNIONI
Tässä suhteessa Trump näyttää olevan poikkeus. Hän jatkaa omapäisellä röyhkeällä ja öykkäröivällä tyylillään, niin kuin hänen ankkakaimansa Ankkalinnassa, välittämättä siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Presidentti Donald Trump ja presidentti Vladimir Putin eivät tiettävästi ole tavanneet ennen, mutta kumpikin on puheissaan puolustellut ja tukenut toista. Sen sijaan USA:n globaali ulkopolitiikka, tuleva suhtautuminen Natoon ja EU:hun ja ennen kaikkea suhteet Venäjään ovat ylitse muiden. Venäjän ja läntisen maailman suhteita tulehduttavat lähinnä Krimin miehitys sekä Donbassin ja Syyrian sodat. kielsi seitsemän muslimimaan kansalaisilta pääsyn USA:han kolmeksi kuukaudeksi, aloitti USA:n ja Meksikon välisen muurin valmistelun, ryhtyi kauppasotavalmisteluihin muita maita vastaan, antoi potkut virkaatekevälle oikeusministerille ja maahanmuuttoviraston päällikölle, löi luurin korvaan muutamalle valtionpäämiehelle jne. Tämä taas aiheuttaa ihmisissä huolestuneisuutta, pelkoa ja jopa raivoa. Siitä hyödymme me kaikki. ALEKSANDER BORODAVKIN PÄÄTOIMITTAJA Kremljov. VENÄJÄN AIKA 3 pääkirjoitus Trump ja Putin Yhdysvaltain uusi 45. Tässä ovat lähtökohdat neuvotteluille. Krimin osalta länsimaat ovat todenneet, että sanktiot Venäjää vastaan puretaan miehityksen päätyttyä. Lähitulevaisuudessa Venäjä ei tule Krimistä luopumaan mistään hinnasta. Tilanne Ukrainan itäosissa on viime päivinä jälleen riistäytymässä täydeksi sodaksi. Toivoa sopii, että presidentti Trump ja presidentti Putin löytävät tulevissa neuvotteluissa sellaiset ratkaisut, jotka lievittävät USA:n ja Venäjän jäisiä suhteita ja avaavat tien ydinasevarustelun katkaisemiselle sekä Venäjän vastaisten talouspakotteiden asteittaiselle purkamiselle. Suomen osalta tällainen ajattelu saattaisi merkitä Nato-jäsenyysmahdollisuuden menettämistä. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa sillä ei ole suurtakaan merkitystä, mutta kriisin eskaloituessa on. Ukrainalaiset joutuvat muistelemaan niemimaataan niin kuin suomalaiset luovutettua Karjalaa. Syyriassa Bashar al-Assadin hallinto on Venäjän sotilaallisella avulla saanut yliotteen kapinallisista. USA:n sisäiset tapahtumat toki kiinnostavat eurooppalaisia, mutta eivät ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä. Niinpä esimerkiksi yli puolitoista miljoonaa brittiä vaati Englannin pääministeriä Theresa Maytä peruuttamaan Trumpin kutsun Iso-Britanniaan. Kysymys on vielä vailla vastausta. presidentti Donald Trump on jo kohta kuukauden päivät hämmästyttänyt ja huolestuttanut muuta maailmaa omaperäisillä ratkaisuillaan ja toimillaan. USA:n presidenttivaalikampanjan aikana Venäjä suhtautui selvästi myötämielisemmin Donald Trumpiin kuin Hillary Clintoniin, eikä vastannut vastatoimilla esimerkiksi Barack Obaman hallinnon toimeenpanemaan venäläisten diplomaattien karkotukseen USA:sta. Donald Trump ja presidentti Vladimir Putin ovat toissa viikolla pitäneet puhelinpalaverin, jonka tuloksista on varsin niukasti tietoa. Nyt maailmalla odotetaan jännityksellä presidenttien tapaamista sekä Trumpin linjauksia Venäjän suhteen. Jonkinlainen vaihtokauppa, jossa Krim jäisi Venäjälle ja Venäjä lopettaisi Itä-Ukrainan separatistien tukemisen, on ehkä saavutettavissa. Erityisen huolestuneita tästä ovat Baltian maat, Georgia, Ukraina ja Moldova. Tämä vaatimus lienee täysin absurdi. Vaalikampanjoiden aikana ehdokkailla on tapana kalastella äänestäjien ääniä lupaamalla asioita, joita he valtaan tultuaan eivät kuitenkaan toteuta. Hän mm. Monet ulkopolitiikan asiantuntijat pelkäävät, että Trumpin ajatukset Venäjän suhteista mahdollisesti sisältävät tietyn etupiiriajattelun. Vaalikampanjansa aikana Trump vilautti mahdollisuutta purkaa Venäjän vastaiset talouspakotteet, jos Venäjä vastavuoroisesti joustaa ydinasekysymyksissä
PÄÄKIRJOITUS ESPILÄ on auki taas UUSI HOLLANTI, uudet kujeet JELTSININ perinnöstä kiistellään CINIA katsoo Koillisväylälle NEUVOSTOLIITTO vaikutti kulttuurillaan SUOMALAISSIJOITTAJIEN Ohta Mall VUODEN tieteentekijä FONTANKA.FI kertoo Suomi-uutiset MITENJOV KONTAKT VIKTOR KLIMENKO SUOMENLAHDEN fosforipäästöt kuriin KOTOUTUMISTA pyhää leipää leipomalla POPOV – turvapaikkaa odotellessa SUOMI 100 vuotta SUMU niin sanottu Venäjä-osaaminen KIRJAT LEONID RISTIKKO VANJA-SETÄ tässä numerossa 3 6 10 13 16 20 22 24 26 28 29 45 48 52 54 57 62 66 68 69 70 26 62 Kannen kuva: Viktor Klimenkon arkisto
Painopaikka Libris, Helsinki ISSN 1455-0520 Aikakauslehtien Liiton jäsen 68 16 6. Ilmoitusmarkkinointi novomedia@novomedia.fi Tilaukset Kesto 26 € / vuosi, vuosikerta 30 €, tilaushinta ulkomaille 35 € / vuosi, fax (09) 856 5557 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 0400 407 268, fax (09) 856 5557 a.borodavkin@novomedia.fi Ulkoasu HANK www.hank.fi Hannu Kavasto, AD Toimitusneuvosto Kimmo Kallonen, puheenjohtaja Sisko Ruponen, Aleksander Borodavkin, Merja Hannus, Kari Ketola. Kustantaja Oy Novomedia Ltd Yläkaskentie 19 A FIN-00740 Helsinki fax (09) 856 5557 novomedia@novomedia.fi www.venajanaika.fi www.novomedia.fi Päätoimittaja Aleksander Borodavkin Oy Novomedia Ltd Matkapuh
Sellainen on Viipuri! Espilän terassille asiakkaita vuonna 1935 odottivat hovimestari ja tarjoilija, joista oikeanpuoleinen on tunnistettu Theodor Berglundiksi. 6 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä ESPILÄ ON AUKI TAAS KUIN ENNEN AINA, ARKENA JA SUNNUNTAINA Torkkelinpuiston uudessa Espilässä kohtaavat kauniit muistot ja toiveikas tulevaisuus. Kuvaajaa ei tiedetä.. Terassin kankainen katto on rullattu osin ylös
Syntyivät suomalaistenkin suosikkiravintolat Siesta, Slavjanskaja Trapeza, Matador se. VENÄJÄN AIKA 7 R akennustyömaata peitellyt aita on purettu vain päivää ennen avajaisia joulukuun alussa 2016. Sattumalta ravintola-alalle ajautunut pariskunta löysi parempaa: kutsumuksensa. Larisa Fomitshova säteilee. Tilaisuus, josta ei voinut kieltäytyä. Sattuman suuri lahja Viron kohtla-järveläisten Fomitshovien sydän on aina sykkinyt veljeskansalle Suomessa. Reilut kymmenen vuotta sitten alkanut rakennusurakka saa täyttymyksensä. Viipurilaisravintoloitsijat kokevat sekä antaneensa että saaneensa lahjan palauttaessaan yhden sotia edeltäneen Suomen suosituimman ravintolan paikalleen. Uusi uljas ravintola paljastuu kaikessa komeudessaan siinä Torkkelinpuiston kulmassa, jossa Yrjö Liipolan Metsän poika on tavoitellut taivasta vuodesta 1932 lähtien. Se oli tehtävä, joka piti suorittaa. ”Ihana ilmapiiri!” vakuuttavat vielä lähes 30 vuoden jälkeen insinööri Larisa ja huonekalurakentaja Konstantin, jotka eivät Viipurista löytäneet koulutustaan vastaavaa työtä. Vuoden vaihtuessa 1989:ksi Viipuriin muuttanut pariskunta aikoi jatkaa Pietariin, mutta jäikin karjalaiskaupungin koukkuun. ”Elämä määräsi näin”, toteaa tammikuussa Espilän yrittäjäpariskunta Larisa ja Konstantin Fomitshov
Piti muun muassa huomioida 1500-1600-luvuilla rakennettu Sarvilinnoitus, jonka paikoille Torkkelinpuisto on perustettu. Ongelmia aiheuttivat niin byrokratia kuin rahoitus. Suunnitelmissa on niin elävää musiikkia kuin suomalaisiltojakin. 8 VENÄJÄN AIKA kä Pullapoika-konditoria Kalabok. Estradille toivotaan sekä suomalaismuusikoita että -kokkeja. Kivijalan kanssa sai tehdä todella töitä”, Fomitshovit huokaavat. Espilässä on huomioitu lapsiperheetkin, joille on bistron puolella tarjolla puuhanurkkaus. Suurimmaksi osoittautui kuitenkin rakkaus eli Espilä, johon Fomitshovit törmäsivät parikymmentä vuotta sitten suomalaisystävä Lauri Kousan esiteltyä kuvaa yhdestä Viipurin vanhoista ykkösravintoloista. Ongelmia silti riitti. 30-luvun menyy on jo harjoituksen alla. Olemme niin iloisia suomalaisvieraista, joita on käynytkin paljon.” Uutta vuotta ehdittiin jo juhlia lämpimissä suomalais-venäläisissä tunnelmissa. Ruokalista on pääosin venäläinen, ja sanalla sanoen runsas. ”Uskomatonta, että onnistuimme toteuttamaan suunnitelman. Aluksi kaavailimme Aalto-kirjaston tyylistä funkkista.” ”Lopulta löysimme viipurilaisarkkitehti Larisa Legashovan kanssa yhteisen sävelen. Kesäksi avataan terassi, ja sitä ennen – jos isännän haave toteutuu – vanhan viipurilaisesineistön museo. Tavoitteena on myös tarjota sotia edeltäneen Suomen aikalaisherkkuja. 30 hengen työyhteisö pyörittää ravintolaa viikon jokaisena päivänä. ”Tämä on vasta alkua” Nyt katse on jo käännetty kohti kesää. ”Tahdoimme rakennuttaa Torkkelinpuistosta ostamallemme tontille alkuperäisen Espilän henkeä kunnioittavan ravintolan. ”Teemme koko ajan töitä paremman palvelun eteen.”. Ja lähituntumassa oikea leikkipuisto. ”Ihastuimme heti! Niin alkoi matkamme menneeseen.” Matkasta tuli pitkä ja mutkainenkin. ”Teemme koko ajan töitä paremman palvelun eteen.” Espilän 300-paikkaiseen kokonaisuuteen kuuluu kaksikerroksinen ruokaja juhlasali, olohuonetyylinen aulabaari sekä 50-paikkainen bistro, erillisine sisäänkäynteineen. Espilän ympäristö pyritään palauttamaan mahdollisimman entiseen muotoonsa, sireenipensaineen ja kymmenine kasvilajeineen. Olga Smolina (oik.) on toiminut Viipurissa monin tavoin korvaamattomana apuna Fomitshovin ravintoloitsijapariskunnalle. ”Olemme vasta alussa”, painottaa Konstantin, pyytäen anteeksi kaikkia mahdollisia käynnistysvaikeuksia. Menossa mukana ollut kuusankoskelainen Sami Junnola nimeää Espilän yhVuosikausia peittona toiminut aita purettiin joulukuun alussa, ja mitä paljastuikaan: tuhkasta noussut uusi Espilä! Konstantin Fomitshov ajautui ravintola-alalle sattumalta, ja kiittää sattumaa sen tarjoamista huikeista mahdollisuuksista
1890-luvun lopulla samalla paikalla aloitti Esplanad, joka kansan suussa kääntyi Espiläksi. Vaikka puiston vehreys säilyi, Espilä ei. Lenininpuistona se yhä useimmissa venäjänkielisissä kartoissa mainitaankin. VENÄJÄN AIKA 9 deksi parhaista uudenvuodenbilepaikoistaan. Helmikuun 27:ntenä 90 täyttävä Aira Samulin muistelee, kuinka sukulaiset aina sunnuntaisin tarjosivat koko perheelle ruuat Espilässä. Istuimme puistonpenkillä swing-musiikkia kuunnellen. A vot mikä mitä kaikkea! Antaumuksellisena ravintoloitsijana Pekka Toropainen, yhdessä Anna-puolisonsa kanssa, vaati huippulaatua niin keittiökuin salihenkilökunnaltaankin. Pirjo Hämäläinen-Forslund, Jukka Forslund: Lyhyt matka Viipuriin. Espilän menyy 13.9.1923.. Tänään leikkipuisto jää väistämättä Torkkelin uuden helmen, loistoonsa palautetun Espilän varjoon, muttei näyttäisi olevan moksiskaan. Puurakenteinen Belvedere kuitenkin paloi pian. Espiläläisille Samilla on ainakin yksi toive: ”Kannattaisi hankkia wifi.” Legendaarinen Toropainen Sosiaalisesta mediasta löytyy jo tarina jos toinenkin tästä aikansa trendiravintolasta, joka nyt uudestisyntyneenä vielä valmistelee kotisivujaan. Ikäneito Rubensin rinnalla Vuonna 1928 Karjalan Hiitolassa syntynyt kirjailija Eeva Kilpi muistelee Viipurin retkien panneen maalaistytön pään pyörälle. Espilä näytti lähes paratiisilta. Hyvä muisto sai nuorenmiehen palaamaan tammikuussa ravintolaan ruokailemaan. Aikuisiällä Kilpi tutustui Lydia Toropaisen Elsetyttäreen, joka avasi vielä uuden näkökulman Espilään: Sinne pääsivät lapsetkin, joskus jopa auttamaan tarjoiluissa. Soittolavakin tehtiin kahteen kertaan. Studio Arvokirjat 2011. Ravintoloitsija Toropainen vei ajatuksensa Espilästä Helsinkiin, missä avasi ravintolan uudelleen 1941. Aikansa kulkijoita palveli pieni kahvila, jonne vanhemmat saattoivat poiketa lasten mellestäessä viereisessä leikkipuistossa. Pitkään ravintolasta oli jäljellä vain pengerrys. Hotellija ravintolamuseo. Vuonna 1950 Hotellija ravintolalehdessä kirjoitettiin: ”Muistot Viipurin Espilän järjestämistä teatteri-illallisista ja muista suurista juhlatilaisuuksista elävät jatkuvasti varsinkin vanhojen viipurilaisten keskuudessa… erinomaisista palveluksista kuulu, Viipurissa puiston vehmaitten puitten varjossa toiminut ravintola vaalii edelleenkin hellien vanhoja arvokkaita perinteitään.” Neuvosto-Viipurissakin Torkkelinpuisto näytti säilyttävän asemansa kaupungin helmenä, nimellä Park Lenina. Legendoja riittää niin ravintolan vuonna 1920 ostaneesta Pekka Toropaisesta kuin seisovasta, yli 100 ruokalajin olutpöydästäkin. Viipurissa 1928 syntynyt, Kouvolassa asuva Salme Sundström (os. 1880-luvun lopussa puisto sai ensimmäisen, Frans Egid Ehrenburgin perustaman ravintolan. Myös Pekan toinen vaimo, Annan sisko Lydia osallistui ravintolatoimintaan. Ensimmäinen paloi sisällissodassa 1918. WSOY 1989. Pelkkiä piirakoita oli sen yhdeksän sorttia – ja toki myös hanhenmaksaa, kaviaaria, karjalanpaistia. Sen paikalle raivattu puisto nimettiin Torkkeli Knuutinpojan mukaan, ja tunnettiin myöhemmin myös Esplanadina. Kaukinen) ehti ennen sotia esiteininä kuljeskella Torkkelinpuistossa, mutta Espilään eivät alaikäiset päässeet. ”Söimme niin, että sillä jaksoi eteenpäin puoli viikkoa.”’ Samulinin mukaan Espilän terassi oli ykkösnäyttäytymispaikka, jonne puettiin parhaat puvut ja totta kai korkokengät. Viipurin sotilassoittokunta esiintyi – yhä torvimusiikkia kuullessani palaan muistoissa Viipuriin.” ”Espilä oli viihtyisä ja suosittu ruokaravintola, sen ajan ykköspaikkoja.” Torkkelia on muistellut myös Karjalassa syntynyt kulttuuripersoona Olavi Paavolainen: ”Esplanadiin verrattuna olivat muut Suomen kaupunkipuistot kuin ikäneitoja Rubensin rehevän kaunottaren rinnalla.” Puiston loistoonsa palautettu helmi Talvisodan pommituksissa pitsikoristeinen puuravintola paloi. ”Torkkeli oli kesäisin aina täynnä ihmisiä. Oppaissa se nimettiin kaupungin parhaaksi, olihan siellä keinukaruselli ja maailmanpyöräkin. Uuden suunnitteli Viipurin oma arkkitehtitähti, Uno Ullberg vuonna 1933. Viipurin entisen kaupunginarkkitehdin, Brynolf Blomqvistin suunnittelemaa ravintolaa rakennettiin hitaasti useassa osassa. TEKSTI: HANNELE NIEMI KUVAT: HANNELE NIEMI, HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO Lähteinä käytetty: Arvo Vatanen: Viipuri – haavoittunut kaunotar. Pakko sanoa, että huikea on Espilän historia, Torkkelinpuistosta puhumattakaan! Kun Viipurin vanhat muurit vuoden 1860 jälkeen purettiin, mukana meni myös Kauppatorilta Äyräpään bastionille johtava tie
Pyöreän muotonsa takia se sai kansan suussa nimen ”Butylka” (pullo). Kaupungin pormestari Georgi Poltavtshenko on vankka ortodoksi, joten on vaikea kuvitella, että hän olisi erityisen innoissaan «Christianiasta” Pietarin keskustassa. Mutta sellaisesta Uuden Hollannin pääsuunnittelija nyt vaan kuuluu unelmoivan! Laivanrakentamista hollantilaisittain Uusi Hollanti on kanavien ympäröimä saari Pietarin ydinkeskustassa. Hienot suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet käytännössä, kuten eivät toteutuneet monet muutkaan kunnianhimoiset neuvostokauden tavoitteet. Saaren keskelle on kunnostettu lampi muistuttamaan siitä, että aikanaan saarella oli laivojen testaamiseen tarkoitettuja altaita.. Niinpä jotain sellaista piti saada myös Neva-joen suistomaille, johon tsaari päätti perustaa uuden kaupungin. Alue oli tavallisilta kuolevaisilta tiukasti suljettu. Neuvostoaikana Uusi Hollanti sai toimia Leningradin sotalaivaston varastona. Ottaen huomioon Christianian hippija boheemiluonteen sekä huumehöyryisen maineen, on Zhukovan haastattelu sobaka.ru -julkaisussa epäilemättä nostattanut silmäkulmia Pietarin konservatiivien piirissä. Abramovitshiakin vielä innokkaammin Uuden Hollannin restauroinnissa häärii hänen puolisonsa Darja Zhukova. Saarelle rakennettiin myös valimo ja sekä suuri, pyöreä vankila, joka oli Venäjän ensimmäinen kurittomasti käyttäytyneiden merisotilaiden tyrmä. Yhdessä harvoista julkisuuteen antamissa haastatteluissaan Zhukova pitää esikuvanaan Tanskan Christianiaa ja haluaisi saarelle ”nimenomaan sellaista väkeä”. Sen alku juontaa jo 1700-luvulle ja Pietari Suuren aikoihin. Tosin jo vuonna 1977 leningradilaiset arkkitehdit Venjamin Fabritskyi ja Galina Kovaljeva laativat suunnitelman, jonka mukaan Uudesta Hollannista piti muodostettaman ”kulttuurin ja yhteistyön keskus”. Rakennukset alkoivat rappeutua ja Uusi Hollanti muodostui omituiseksi saarekkeeksi, jonka historiasta tai nykyisyydestä kaupunkilaiset eivät oikein olleet selvillä. Saarelle rakennettiin myös koealtaita, joissa rakennettavien laivojen ominaisuuksia voitiin testata. Uudeksi Hollanniksi nimitetylle saarelle nousi punatiilisiä rakennuksia, joissa säilytettiin ja kuivattiin puutavaraa laivanrakennuksen tarpeisiin. Mutta ei Abramovitsh miljardejaan ainoastaan Venäjän ulkopuolella käytä: hän investoi Millhouse -yhtiönsä kautta Pietarissa sijaitsevaan Uusi Hollanti (Novaja Gollandia) -saareen suuret summat. Pietari kävi matkoillaan Euroopassa ja ihastui hollantilaiseen laivanrakennukseen. 10 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Uusi Hollanti on kansainvälinen projekti PIETARI SUUREN PERUSTAMA SAARI PUHKEAA TÄYTEEN ELÄMÄÄ Venäläinen oligarkki Roman Abramovitsh on tullut tunnetuksi jalkapallojoukkue Chelsean varakkaana omistajana
Työt ovat jo olleet käynnissä muutaman vuoden ja viime vuoden kesällä Uusi Hollanti avattiin suurelle yleisölle. Käytännön suunnittelusta on vastannut Abramovitshin puolison Darja Zhukovan perustama Iris Foundation, ei-kaupallinen kulttuurin ja taiteen edistämiselle omistautunut säätiö. euroa). Kun Venäjän Aika loppuvuodesta vieraili saarella, oli maahan satanut märkä ensilumi, joka loi ympäristöön kodikkaan ja jopa romanttisen vaikutelman. Hieman hämmentävää oli, että Uuteen Hollantiin johtavalla portilla oli useampi tuimakatseinen vartija seuraamassa, kuka saarelle saapuu. Suunnitelmat menivät uusiksi mm. Lopullisesti saneeraus valmistuu vuonna 2025”, kertoo Uuden Hollannin tiedotuksessa ja PR-toimistossa työskentelevä Tatjana Andrejeva. Uuden Hollannin saneeraukseen alkoi tulla tolkkua kun Abramovitshin yhtiö Millhouse voitti kilpailun saaren kunnostamisesta. Ja kun Abramovitsh on osannut hoitaa suhteensa myös vallanpitäjiin, näyttävät asiat kulkevan eteenpäin vakaasti ja joutuisasti. Pyöreän entisen vankilarakennuksen suunnalta kuului remonttimiesten ääniä. rahoitusongelmien takia. Pietarin kaupungin kanssa solmitun sopimuksen mukaan Millhouse investoi saaren kunnostamiseen 12 miljardia ruplaa (nykykurssin mukaan noin 170 milj. Kaikki ymmärtävät, että Roman Abramovitshilta raha ei aivan heti lopu... Yhdessä paviljongissa oli esillä modernin taiteen näyttely. Vasta nyt on löytynyt niin vankka investoija, että saarella on käynnistynyt kuumeinen saneeraustyö. ”Saaren ja sen rakennusten kunnostaminen jatkuu vielä kaiken aikaa, vaikka yleisö tänne jo pääseekin. Etualalla näkyy Uuden Hollannin näyttelypaviljonki ja taustalla pyöreä merisotilaiden entinen vankila.. Näyttelypaviljongissa on esillä modernia taidetta. Ehkä joko Abramovitsh tai Zhukova oli parhaillaan saarella työasioissa mene ja tiedä. Muutama utelias kiersi saarta ja puistotyöntekijät laittoivat kasveja talvikuntoon. VENÄJÄN AIKA 11 Oligarkki puuttui peliin Neuvostoajan jälkeen suunniteltiin Pietarissa moneen otteeseen Uuden Hollannin rekonstruoimista
TEKSTI JA KUVAT: ESA TUOMINEN Anna Vinokurova (vas) ja Tatjana Andrejeva työskentelevät Uuden Hollannin tiedotuksessa. Saaresta halutaan tehdä ”kaupunki kaupungissa”: paikka, jossa lapset, kulttuuri ja bisnes kohtaavat kansainvälisen tunnelman vallitessa. Lapsille luvattiin järjestää erityisohjelmaa. ”Tulevaisuudessa tänne on tulossa kauppoja, kahviloita, ravintoloita sekä tiloja joogan, baletin ja muun kuntoliikunnan harrastajille. Yleissuunnitelman perustalta maisemasuunnittelua, restauraatiota ja saaren uudelleenorganisointia koskevan suunnitelman on puolestaan laatinut hollantilainen yhtiö West 8. Jo nyt saarella toimii näyttelypaviljonki, opastuskoju, lasten leikkipuisto, puutarha. Uuden Hollannin nettisivut (www.newholland.spb. Ken tästä portista käy, löytää vielä kehittymässä olevan lasten, taiteen ja bisneksen yhteisen ”elämysmaailman”.. Kesällä Uusi Hollanti pyrkii olemaan vehreä kulttuurin keidas keskellä miljoonakaupungin sykettä. Saneerauksen tiedotuksessa työskentelevät Tatjana Andrejeva ja Anna Vinokurova puhuvat suorastaan erinomaista englantia. Jostain syystä saaren modernin taiteen näyttelyssä tekstit oli jopa ensin englanniksi ja vasta sitten venäjäksi. ”Odotamme saaren tuleviin tapahtumiin eurooppalaisia ja muita ulkomaalaisia taiteilijoita ja tietenkin ulkomaalaisia turisteja, venäläisten ohella tietysti. Tulevaa toimintaa suunniteltaessa Uuden Hollannin kehittäjät lupaavat olla yhteydessä ulkomaisiin tahoihin. Molemmat puhuvat erinomaista englantia. ”Kulttuurinen urbanisaatio” Uuden Hollannin suunnittelussa avainsanana on ”kulttuurinen urbanisaatio”. Saaren rakennuksiin tulee toimistoja kokoustiloja bisnekselle, mutta suuri osa saaresta luvataan jättää ”ei-kaupallisen” kulttuurin ja kasvatuksen, tutkimuksen ja näyttelyiden alueeksi. Myyntikojuissa suunniteltiin tarjottavaksi ruokaa, juomaa ja lahjoja. Saaresta halutaan tehdä kansainvälinen kohtaamispaikka, jossa sekä venäläinen yleisö että ulkomaiset turistit tuntisivat viihtyvänsä. Projektin kehittely on vielä käynnissä ja se elää kaiken aikaa. Sen huomaa jopa pienissä yksityiskohdissa: opasteet on kirjoitettu sekä venäjäksi että englanniksi. Kaikki kiinnostuneet voivat ottaa osaa suunnitteluun, olemme avoimia ja joustavia.” Loppusyksystä Uuden Hollannin alueella valmistauduttiin parhaillaan Uuden Vuoden markkinoihin. Saaren keskelle on kunnostettu lampi ja vehreiden polkujen varrella on penkkejä. 12 VENÄJÄN AIKA Kansainvälistä meininkiä Niin isänmaalliset ja kansallismieliset tuulet kuin Venäjällä nykyään puhaltelevat, näyttää Uuden Hollannin projekti etenevän varsin kansainvälisissä merkeissä. Entiseen pyöreään vankilaan suunnitellaan lastenkeskusta”, Tatjana Andrejeva valistaa. Eikä nykyiseen amerikkalaisvihamieliseen ilmapiiriin oikein sovi sekään, että yleissuunnitelman Uuden Hollannin saneerauksesta on laatinut amerikkalainen yhtiö WorkAC. ru) ovat luettavissa niin venäjäksi kuin englanniksi
Vihkiäisissä Venäjän valtaja oppositioeliitti kokoontui sulassa sovussa saman katon alle, olivathan he yhdessä maksaneet 80 miljoonaa maksaneen rakennuksen. politiikka // jeltsinin perintö VENÄJÄN AIKA 13 Jekaterinburgissa kiistellään Jeltsinin perinnöstä. Vajaan vuoden kuluttua alkoi kuitenkin täysi rähinä Jeltsin-keskuksen toimintalinjasta, sillä monen mielestä se levittää historiallisen totuuden sijasta liberaalin opposition versiota Jeltsinin presidenttivuosista 1991-1999. Marraskuussa 2015 Jekatarinburgissa avattiin kaupungin suuren pojan Boris Jeltsinin muistoa kunnioittava rehvakkaan näköinen museoja tutkimuskeskus
2016. Tämän jälkeen Jeltsin siirtyi Mersun takapenkille, jolla poistui myös vallan kammareista 31.12.1999.. Hän kiersi osan näyttelysaleista lausuen monologeja kameralle. Rakkaudesta vallanpitäjiä kohtaan Ensimmäisenä Jeltsin Centeriä vastaan hyökkäsi arvostettu elokuvaohjaaja Nikita Mihailkov, joka kuvasi sen vahingoittavan kansallista identiteettiä, sillä Mihailkovin mielestä keskus antaa väärän kuvan Venäjän historiasta. Siellä on esillä esimerkiksi kaksi Jeltsinin panssaroitua virka-Ziliä, muttei Mersua, jossa hän parhaiten viihtyi. Kuvassa koululaiset tutustumassa Jeltsinin muilta valtionpäämiehiltä saamiin lahjoihin. ”Toivotan Nikita Mihailkovin lämpimästi tutustumaan museoon ja sen arkistoihin, joista löytyy myös monia hänen henkilökohtaisesti tekemiä anomuksia presidentti Jeltsinille.” Mihailkov saapui kuvausryhmän paikanpäälle joulukuun 17. Kun Clinton vaikutti Venäjän vaaleihin Ihan pintapuolisesti vilkaisten sinänsä ansiokkaassa ja katsomisen arvoisessa näyttelystä on toki löydettävissä myös moitittavaa. Jeltsinille ollaankin kiitollisia matkustusvapaudesta ja länsimaisista tuotteista. Jeltsinin syyttäminen aivan kaikesta tuntuu ulkopuolisesta tietysti liioittelulta, mutta kuten tunnettua Venäjällä yleisin kysymys kautta aikojen on ollut ”Kto vinovat” eli kuka on syyllinen. Siinä on edustettuna Venäjän koko kerma presidentti Vladimir Putinia, ”yksityistämistsaari” Anatoli Tsubaisia ja oligarkki Roman Abramovitshia myöten. Ja kun etsitään näinkin tarmokkaasti menneisyyden ongelmiin syyllisiä, niin mieleen nousee väkisinkin epäilys josko näin halutaan vain välttää keskustelu nykyisistä ongelmista. Itse asiassa taulun nimet on lista heistä, jotka saavat olla Jeltsinille kiitollisia rahasta, vallasta tai molemmista. Museossa on esillä presidentin Zil, joka sammui keskelle Tverskajakatua Moskovan keskustassa. Lopuksi ohjaaja teki yhteenvedon kameralle: ”Informaatio, jonka Jeltsin Centerista sain vahvistaa ehdottomasti aiemman asenteeni sitä kohtaan.” Keskuksen johtaja Alexander Drozdov puolestaan totesi: ”En mitenkään halua asettaa kyseenalaiseksi sitä lojaalia ihailua, jota Nikita Mihailkov osoittaa kulloistakin presidenttiä kohtaan.” Vodka silityslaudoiksi Sinänsä Jeltsin-keskusta pitävät kaikki tarpeellisena, mutta ideaa pitäisi joidenkin mielestä muuttaa. Vain Mihail Hodorkovskin nimi näyttää puuttuvan. 14 VENÄJÄN AIKA politiikka // jeltsinin perintö Jekaterinburgin keskustassa sijaitseva Jeltsin-keskus on kivestä, lasista ja teräksestä rakennettu arkkitehtonisesti erittäin näyttävä ja onnistunut kokonaisuus. kaasujätti Gazprom ja teleoperaattori MTS. Kuten muistamme kommunismin kaatamisen jälkeen babuskat ryntäsivät etujoukkona Suomeen ja vaihtoivat vodkapullot silityslautoihin. Hän sain tukea opetusministeri Vladimir Medinalta, joka totesi keskuksen ”esittävän Venäjän historian vain sarjana järjettömiä ja toivottomia tapahtumia.” Keskuksen johtaja Alexander Drozdov puolestaan totesi toiminnan kyllä kestävän päivävaloa aina presidentin asemaa ja oikeusvaltion rakentamista käsittelevää tutkimusta myöten. syyskuuta 1993 ja tykitti opposition valtaamaa parlamenttitalon peruskorjauskuntoon. Tai kuinka Jeltsin hajotti lainvastaisesti parlamentin 21. Halutaan siis löytyy kaikkeen yksi syyllinen sen sijaan, että avoimesti todettaisiin kaikkien olevan tavalla tai toisella syyllisiä. Tällä hän tarkoittaa kommunistisen järjestelmän kaatamista. Vuoden 1996 presidentivaaleja koskevassa osiossa unohdetaan tykkänään presidentti Bill Clintonin vaikuttaminen Venäjän vaaleihin, sillä kun vaalien alla Boris Jeltsinin uudelleen valinta näytti lähes epätoivoiViime vuonna museossa kävi yli 250 000 vierailijaa. Näyttelyssä pitäisi kuulemma huomioida kuinka Jeltsin vallanhimossaan hajotti valmiiksi integroituneen valtion, jonka Gorbatšov yritti saneerata konfederaatioksi. Jeltsin-keskuksen seinälle kiinnitetyssä sitaatissa presidentti Vladimir Putin sanoo, että Jeltsin ”osoitti voimaa toteuttaessaan välttämättömän”. Heti pääovesta sisälle astuessa törmää maksajien nimet esittelevään valtavaan sponsoritauluun. Asiakirjoihin hän ei halunnut tutustua. Tai kuinka korkeasti koulutetut asiantuntijat putosivat 90-luvulla suoraan kadulle ja oligarkeille annettiin parhaat yhtiöt vastapalveluna Jeltsinin tukemisesta. Firmoista mukana mm. ”Ei voi olla kulttuuria ilman objektiivista historiankäsitystä”, totesi Mihailkov
Neuvostoliiton hajottua vanha nimi Jekaterinburg otettiin jälleen käyttöön. Levada-keskuksen mielipidmittauksen mukaan 11 % venäläisistä suhtautuu Jeltsinin aikaan positiivisesti, 40 % negatiivisesti ja loput neutraalisti tai eivät ota kantaa. Nimi muutettiin myöhemmin Sverdlovskiksi Neuvostoliiton keskuskomitean puheenjohtajan ja Leninin oikean käden Jakov Sverdlovin mukaan. Jeltsin rikkoi siis vielä uransa loppumetreillä demokratian periaatteita junaillemalla itselleen seuraajan, jonka kanssa oli tehnyt koskemattomuuskaupat. Neuvostoliiton hajottua tyhjälle tontille pystytettiin risti siihen, missä Ipatjevin talo oli sijainnut. TEKSTI JA KUVAT: ARVO TUOMINEN Jekaterinburg sijaitsee Euroopan ja Aasian rajalla. Näin tapahtui ja vaalit järjestettiin. Vuonna 2000 paikalle ryhdyttiin rakentamaan kirkkoa. Siinä missä yksille se edustaa poliittisen ja taloudellisen vapauden aikakautta, toiset kokevat sen köyhyyden, rikollisuuden ja korruption vuosina. Jekaterinburgille hulppea Jeltsin-keskus on joka tapauksessa mainio turistirysä ja kaupunkilaiset tuntuvat ainakin baarigallupin mukaan ajattelevan, että olkoonkin että Borja oli juoppo, mutta hän oli sentään meidän juoppo. Jeltsinin valittiin toiselle kaudelle oligarkkien tuella ja manipuloiduilla vaaleilla, mutta se oli jo aivan kauheata kompurointia. VENÄJÄN AIKA 15 selta, päätti Jeltsin lykätä vaaleja. Meidän juoppo Jeltsinin ajasta käytävä keskustelu kuvastaa hyvin sitä tosiasiaa, ettei Venäjällä ole yhtä yhtenäistä historiannäkäsitystä 1990-luvun tapahtumista. Päästyään presidentiksi Putin varmisti ensitöikseen, ettei Jeltsin joutuisi tuomioistuimen kynsiin. Pilvenpiirtäjä on nimetty Vladimir Vysotskin mukaan. Pohjakerroksesta löytyy bardin värikästä elämää kuvaava näyttely. Niinpä liberaaliälymystön henkinen johtaja Jegor Gaidar meni tapaamaan Yhdysvaltojen Moskovan suurlähettiläs Thomas Piceringiä, ja pyysi tätä vaikuttamaan presidentti Bill Clintoniin siten, että tämä puhuu Jeltsinin ympäri. Rajan ylitys epäonnistui Gary Powersilta toukokuussa 1960, kun hänen ohjaama amerikkalainen U-2-vakoilukone ammuttiin kaupungin yllä alas. Myös Jeltsinin taustaryhmän mielestä kommunistien valtaanpaluu olisi ollut hirveämpää, kuin arvaamattoman Jeltsinin jatkaminen, mutta he halusivat säilyttää kuitenkin edes jonkinlaiset demokratian kulissit. Kuva otettu 54-kerroksisen Vysotski-keskuksen näköalatasanteelta. Aiemmin sen paikalla sijaitsi Ipatjevin talo, jonka Jeltsin puratti.. Omalla tavallaan Jekaterinburgissa on siis kaksi huomattavaa rakennusta, jotka muistuttavat Boris Jeltsinin elämästä ja teoista. Kaupungin tunnetuin rakennus oli sen tuhoamiseen saakka Ipatjevin talo, jossa Romanovien hallitsijasuvun viimeinen hallitsija keisari Nikolai II perheineen ja palveluskuntineen teloitettiin heinäkuussa 1918. joulukuuta 1999 ja nimitti pääministeri Putinin virkaatekeväksi presidentiksi kevään 2000 vaaliin saakka. Ensimmäisen puoliajan hän pelasi kommunismin puolesta, toisen sitä vastaan. Alla: Jekaterinburg on 1,4 miljoonan asukkaan vireä teollisuuskaupunki. Heinäkuuta 2003. Talo purettiin vuonna 1977 Boris Jeltsinin määräyksestä tämän ollessa kaupungin (silloinen Sverdlovsk) kommunistipuolueen johtajana. Hram na krovi, Kirkko veren päällä vihittiin käyttöön 16. Kirkko veren päällä Jekaterinburg sai nimensä vuonna 1723 Pietari Suuren toisen vaimon, Katariinan, mukaan. Ne tavallaan kertovat hänen elämä jakautumisesta kahteen jaksoon, kuten jalkapallo-ottelu. Vakavista terveysongelmista kärsinyt ja olematonta kansansuosiota nauttinut Jeltsin ilmoitti siirtyvänsä syrjään juuri ennen vuosituhannen vaihdetta 31. Jeltsinin kauden perinnön arviointi tulee epäilemättä jatkumaan, kunnes Vladimir Putin luopuu vallasta ja hänen valtakauttaan ryhdytään ruotimaan. Parin kivenheiton päässä Jeltsinkeskuksesta sijaitsee Kirkko veren päällä. Kuvassa artikkelin kirjoittaja vaihtamassa maanosaa
Toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila kiittelee Itämeren alittavan C-Lion 1 -merikaapelihankkeen toteutumista aikataulussa ja budjetissa. TEKSTI: MARKKU PERVILÄ KUVAT: CINIA C inia-konserni omistaa ja operoi Suomen ja Pohjois-Euroopan noin 13 000 kilometrin mittaista tietoliikenteen runkoverkkoa. Urakka oli kaiken kaikkiaan harvinainen ja erittäin opettava kokemus Cinialle, koska asetetussa aikataulussa ja budjetissa pysyttiin. Yhteys on toiminut hyvin ja luvatut tekniset ominaisuudet on vähintäänkin saavutettu. Flap-alue on kiinnostunut Suomesta EU:n sisällä puhutaan niin sanotusta flap-alueesta (Frankfurt-Lontoo-Amsterdam-Pariisi), jonka isot yritykset silmäilevät Suomeen päin nettiyhteyksien kehittämiseksi Euroopan ja Aasian välillä. Cinian Knaapila arvelee, että muitakin eurooppalaisia ja globaaleja toimijoita tulee perässä. Toimivat ja kustannustehokkaat verkkoinfrastruktuurit sähkössä ja tietoliikenteessä ovat tärkeitä perusteita kaikille", hän sanoo. Samaa on tähdentänyt Hetzner Onlinen kehityspäällikkö Daniel Biller, jonka mukaan suunnitellut Koillisväylän yhteydet ovat Suomelle kelpo hanke. Vaikka kuitukaapeli maksaa paljon, uudet yhteydet ympäri maailman olisivat täydellinen lisä Suomen paletissa”, Biller pohtii. Olemme hyvin tyytyväisiä pääurakoitsijan, Nokian nykyään omistaman ASN:n toimintaan", Knaapila kertoo. ”Suomi tarvitsee lisää yhteyksiä, jos se haluaa Euroopan it-hubiksi. Hetzner valitsi Islannin, Ruotsin ja Suomen välillä, eivätkä datakeskuksen sijaintiin vaikuttaneista syistä olleet vähäisimpiä konesalioperaattorin alhaiset sähkön hinnat Suomessa. Näissä hommissa pätee ”one size does not fit all” -ajattelu. Helsingistä Rostockin kautta Frankfurtiin rakennetun verkkolaajennuksen budjetti oli noin sata miljoonaa euroa, josta Suomen valtio investoi noin viidenneksen. Valtionyhtiö sai esimakua kansainvälisen it-hubin rakentamisesta viime vuonna, kun Cinia toteutti huippunopean merikaapeliyhteyden Suomen ja Saksan välille. Näiden valitessa toimipaikkaa kriteerejä on monia ja painotukset ovat kullakin vähän toisistaan poikkeavat. Vaikka Japanin, Kiinan ja EU-alueen yhdistävästä Jäämeren kaapelihankkeesta ei ole vielä päätetty, kannattaa Suomen olla aktiivisesti mukana asian valmistelussa, tietotekniikkayhtiö Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila sanoo. "Varmasti Suomeen tulee Hetznerin lisäksi muita datakeskuksia ja internet -teollisuuden yrityksiä. 16 VENÄJÄN AIKA talous // tietoliikenne CINIA KATSOO KOILLISVÄYLÄLLE Kerrankin maantieteellisestä asemasta on jotakin hyötyä: Suomi sijaitsee Euroopan ja Aasian välisten tietoliikenneyhteyksien solmukohdassa. "Euroopan ja Aasian mahdollinen yhteys Koillisväylää pitkin olisi erittäin tervetullut uusi vaihtoehtoinen Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus nousta tietoverkkojen solmukohdaksi ”Suomi tarvitsee lisää yhteyksiä, jos se haluaa Euroopan it-hubiksi.”. "Yhteydelle on siirretty asiakasliikennettä elokuusta 2016 alkaen, ensin testeissä, mutta syyskuusta alkaen jo kaupallisessa mielessä. Suomelle uusista yhteyksistä on jo koitunut sellaista hyötyä, että saksalainen datakeskusoperaattori Hetzner päätti vuoden lopussa sijoittaa Keski-Eurooppaa palvelevan uusimman datakeskuspuistonsa Tuusulaan
VENÄJÄN AIKA 17
Pilvipalveluiden myötä Cinia on tuonut täydennystä nettiyhtiö AWS:n (Amazon Web Services) ja ohjelmistojätti Microsoftin kaltaisten yhdysvaltalaisten teknologia-alan suuryritysten pilvipalvelujen tarjontaan. Toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila uskoo, että muutaman vuoden kuluttua Cinia ei tuota monellekaan asiakkaalle pelkästään yhtä tai muutamaa palvelua, vaan yritys tarjoaa kumppaneille laajempia ja saumattomasti integroituja paketteja. Edelleen Koillisväylän valokuitukaapeli kohentaisi aasialaisten investointeja ja sijoitushaluja Eurooppaan, ja eritoten pohjoiseen Eurooppaan. Knaapilan mukaan Cinia menestyy ”pilvikilpailussa” omalla korkean tietoturvan turvapilvellään, jossa taivaisiin viittaavan pilvipalvelun perusta on nimestään huolimatta upotettu syvälle suomalaiseen graniittiin. Knaapilan mukaan aiemmin kaavailtujen yhteyksien reitit ovat ohittaneet Suomen ja menneet suoraan keskisempään Eurooppaan. Tämä yhteys helpottaisi kansainvälisen liike-elämän, tiedeyhteisöjen ja kulttuurien välistä yhteistyötä ", Knaapila aprikoi. Cinian yhteyksissä käytetään enimmäkseen rautatieverkkojen viereisiä tontteja. Hänen mukaansa Itämerellä kuitukaapeli aurattiin metrin syvyiseen vakoon pohjasedimentissä tai suojattiin matalissa vesissä, merivirtojen vaikutusalueella ja vilkkaan liikenteen väylillä betonikatteilla. Kuten sanottu, Cinia on saanut arvokasta kokemusta 1 200 kilometrin pituisen merenalaisen valokaapelin rakentamisesta Itämeressä Saksaan. Nyt hahmoteltu väylä Suomen läpi lyhentää rakentamisen uutta osuutta, pienentää lisäinvestointeja ja parantaa hankkeen talousyhtälöä.. Veden syvyys on molemmilla merillä samaa luokkaa", Knaapila kertoo ja painottaa sitä, että Nokiasta on tullut ASN:n myötä Cinialle erinomainen kumppani. Mutta maailmassa on vielä vähän sellaisia toimijoita, joilla on yhtä kattava salkullinen palveluita kuin meillä”, Knaapila sanoo. Nyt hahmoteltu väylä Suomen läpi lyhentää rakentamisen uutta osuutta, pienentää lisäinvestointeja ja parantaa hankkeen talousyhtälöä. Itämeren tapaan Jäämeri on matala merialue, jossa tosin luonnonolot ovat vielä karummat. ”Cinian kaikille palveluille löytyy kilpailua aivan riittävästi. Cinia Group Oy kuuluu valtion kokonaan omistaman erityistehtäväyritys Governia Oy:n omistuksiin. ”Cinian turvapilvi ei tarkoita pelkästään datan fyysistä suojaamista, vaan tietojen monipuolista ohjelmallista turvaa sekä kaikkea yritysten datan käsittelyyn ja tallennukseen liittyviä turvallisuuden kannalta parhaita käytäntöjä”, Knaapila selostaa. Cinia on monestakin syystä erittäin mielenkiintoinen it-alan yritys. Yhtiön ydinliiketoiminta koostuu viidestä palvelualueesta, joita yhdistelemällä Cinia pyrkii tuomaan asiakkailleen mahdollisimman hyödyllisen kokonaisuuden. Jäät ovat toki Koillisväylällä paksut, mutta vastaavasti siellä on vähemmän liikennettä. "Cinian ja pääurakoitsija ASN:n (Alcatel-Lucent Submarine Networks) saamat kokemukset C-Lion1 -kaapelijärjestelmän rakentamisesta Itämeressä toivat arvokasta kokemusta myös mahdollisen Koillisväylän hankkeen rakentamiseksi. Viime mainittu taasen syntyi 2013, kun ukko kruunu jakoi listaamattomat omistuksensa Governialle ja pörssiyhtiöt Solidiumille. Turvapilvi on Cinian salainen ase Yritysten käyttämä pilvilaskenta (cloud computing) kasvaa nopeasti ja se vaatii koko ajan lisää tietoliikenneyhteyksiä maailman yritysdatan kasvaessa eksponentiaaliseen tahtiin 30-40 prosentin vauhdilla vuosittain. 18 VENÄJÄN AIKA talous // tietoliikenne reitti maailman isossa tietoliikenneverkossa. Suomen tietoverkot junaratojen liepeillä Suomessa tietoliikenteen runkoverkot on rakennettu valtion maille eli pääsääntöisesti maantieja rautatieyhteyksien varsille. Samoin aiotaan tehdä arktisella mannerjalustalla. Cinian palvelualueet ovat 1) yhteyspalvelut, 2) verkon suunnittelu-, rakentamisja ylläpitopalvelut, 3) ohjelmistoja kehityspalvelut, 4) järjestelmäratkaisujen palvelut sekä viimeisimpänä 5) pilvipalvelut. Myös eurooppalaisten satsaukset Aasiaan kasvaisivat
Hallituksen selvitysmiehinä ovat toimineet Paavo Lipponen ja Reino Svento. Sen merikaapelitehdas on toiminut Ranskan Calaisissa jo vuodesta 1891 asti. "Valmistelu kestäisi puolitoista-kaksi vuotta ja toteutus veisi toisen mokoman. Ranskan lipun alla purjehtivia aluksia operoi kuuluisa ranskalainen Louis Dreyfus Armateurs (LDA) -varustamo. Internetin vallankumous on mullistanut myös merikaapeleiden bisneksen uusien valokuitukaapeleiden myötä. Kymmenen vuotta sitten Koillisväylän yhteyksien kustannuksiksi arvioitiin miljardin euron verran, mutta nykyään teknologian kehittyminen, alhainen inflaatio ja reittiä oikaiseva Itämerikaapeli ovat laskeneet hintalappua ehkä noin 700-800 miljoonan euron haarukkaan. Nokiakin on nyt laivanvarustamo Nokiasta on tullut viime vuonna toteutetun Alcatel-Lucent -yrityskaupan myötä laivanvarustaja. Nykyään maailmassa suunnitellaan uusia kuituyhteyksiä Luoteisja Koillisväylille, ja Nokiakin on varmasti näistä kiinnostunut. Knaapilan mukaan Koillisja Luoteisväylille on suunniteltu valokuituyhteyksiä viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden ajan. Toisaalta hankkeelle ei tunnu olevan poliittisia esteitä, mikä havaittiin muun muassa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin loppuvuonna Ouluun tekemän työvierailun yhteydessä. "Mutta siihen yltämiseen tarvittaisiin vielä monen maailmanennätyksen rikkomista valtioiden ja yritysten yhteistyönopeudessa." Hän kertoo kiinnostuksesta sekä Koillisettä Luoteisväylän valokaapeleita kohtaan, koska molemmat väylät noudattavat samaa logiikkaa: napojen liepeillä välimatkat ovat lyhyemmät kuin päiväntasaajan tuntumassa. ”Nyt pitää innostaa bisnestoimijat synnyttämään kaupallinen projekti, sanoo Ari-Jussi Knaapila.. Medvedev ja pääministeri Juha Sipilä ottivat Koillisväylähankkeen puheeksi yhteisessä tiedonannossaan. "Nyt pitää innostaa bisnestoimijat synnyttämään kaupallinen projekti. Nokian laivat toimivat Alda Marine S.A.S -yhtiön kautta. Suomella on toinenkin hyvä sauma sytyttää nuotio hankkeen alle. Hänen mielestään omistus voisi jakautua vaikka kahdeksaan osuuteen. Itse investoinnin arvioidaan jäävän aiempien laskelmien alapuolelle, mutta toteutuksessa on paljon auki olevia vaihtoehtoja. Kaupallisessa hankkeessa tarvitaan sopivia yrityksiä, ja tässä ryhmässä Cinia näkee itselleen helposti roolin", Knaapila sanoo. Nokia omistaa entisen yhteisyritys Aldan kokonaan, vaikka yrityskaupan aikoihin Alcatel-Lucentilla oli suunnitella myydä tai viedä merikaapeliyhtiö pörssiin itsenäisenä toimijana. Valokuidulla on paremmat datansiirto-ominaisuudet kuin vanhoilla kuparikaapeleilla. Mitään pientä bisnestä merikaapelitoiminta ei ole, sillä Nokia on viime vuosina laskenut maailman meriin yli 200 valokuituyhteyttä eli kaikkiaan yli 580 000 kilometrin verran, tuore Navigator-lehti kirjoittaa. Vasta huolellisten esiselvitysten jälkeen voidaan antaa tarkempia kustannusarvioita." Knaapila muistuttaa, että Tokio järjestää vuoden 2020 olympialaiset, ja tämä voisi olla ihan tavoiteltava aikajänne. AriJussi Knaapilan mielestä Cinialla riittää kilpailijoita, mutta toisaalta maailman merille mahtuu kaapeleitakin. Alcatelilla on merikaapeleissa jo yli satavuotias historia. Rohkaisua toisivat muun muassa valtioiden lupaukset madaltaa lupamenettelyjä ja muita hallinnollisia esteitä. Suomi ottaa vastaan kevään korvalla Arktisen talousneuvoston puheenjohtajuuden tehtävät Yhdysvalloilta. Jos Koillisväylälle rakennetaan yhtä monen kuituparin yhteys, Cinia voisi omistaa yhden kahdeksasosan. VENÄJÄN AIKA 19 Koillisväylän hanketta ei vielä ole Cinian Ari-Jussi Knaapila korostaa sitä, että vielä Koillisväylän hanketta ei virallisesti ole edes olemassa. Tätä varten liikenneja viestintäministeriössä on teetetty selvitys, jonka mukaan Koillisväylän hankkeelle ei ole poliittisia tai teknisiä esteitä. Yhtiö omistaa seitsemän suurta kaapelilaivaa, jotka toimivat Alcatel-Lucent Submarine Networksin (ASN) kautta
En myöskään ole kauhean hyvällä seurannut. TEKSTI JA KUVAT: ESA TUOMINEN K auan ennen kuin kybersodasta tai infovaikuttamisesta osattiin edes puhua, edesmennyt Neuvostoliitto yritti menestyä niin sanotun kulttuuridiplomatian alalla. yleinen historia, slaavilainen filologia ja kansainvälinen politiikka. Mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna samantyyppiset kehityskulut ovat toistuneet." "Pidän paljon venäläisestä kulttuurista, etenkin kirjallisuudesta ja rockista, mutta maan ihmisoikeustilannetta ei voi kehua. Koivunen on väitöskirjassaan tutkinut perinpohjin sodanjälkeisiä festivaaleja, joihin osallistuttiin myös Suomesta sankoin joukoin. Niiden pitopaikkana on ollut globaalin etelän maita, kuten Kuuba, Algeria, Venezuela, Etelä-Afrikka ja Ecuador", Koivunen tietää. Samalla ikään kuin pehmeästi edistettiin Neuvostoliiton asiaa: kerrottiin sosialismin rakennustyöstä ja pyrittiin antamaan hyvä kuva kaikkien sosialististen maiden oloista", sanoo tutkijatohtori Pia Koivunen Tampereen yliopistosta. Koivunen harrasti kotikaupungissaan Oulussa rytmistä kilpavoimistelua ja ihaili venäläisiä sekä ukrainalaisia voimistelijoita. "Mutta tänä vuonna tapahtuu eräänlainen paluu juurille: festivaalit järjestetään Venäjän Sotshissa lokakuussa." "Pehmeä vaikuttaminen" Pia Koivunen on nuoren polven Venäjä-tutkijoita, jonka Venäjä-kiinnostus kumpuaa jo kouluajoilta. Tampereen yliopistossa Koivusen opiskeluaineina olivat mm. 20 VENÄJÄN AIKA Neuvostoliitto vaikutti kulttuurillaan Pia Koivunen on tutkinut itänaapurimme kulttuuridiplomatiaa ja ”pehmeitä” vaikuttamiskeinoja. Hän on täydentänyt opintojaan Pietarin Eurooppalaisessa yliopistossa lukemalla siellä historiaa. "Venäjä on minun loputtoman kiinnostukseni kohde. Sitä edistettiin esimerkiksi nuorisofestivaaleilla, jotka kokosivat "maailman nuorisoa ja opiskelijoita" yhteen kulttuurin, urheilun ja maailmanrauhan edistämisen mukavankuuloisten tunnusten alla. Kun Neuvostoliitto meni mailleen, kuviteltiin myös festivaalien loppuvan. "Festivaalit olivat Neuvostoliiton pyrkimys luoda globaali megatapahtuma läntisten maailmannäyttelyiden ja olympialaisten rinnalle. "Vielä mitä. Hieman epämuodikkaasti hän innostui yläasteella lukemaan venäjää. Usein sanotaan, että Venäjä on poliittisesti arvaamaton ja siltä se tietysti äkkiä katsottuna tuntuukin. Niitä on järjestetty yhä, joskaan ei sellaisina megatapahtumina kuin ennen
Seisoin sankan ihmisjoukon keskellä Oulun kaupungintalon edessä ja yritin nähdä edes vilauksen silloin vielä niin ihaillusta Gorbasta." Pia Koivunen on Tampereen yliopiston kasvatti ja nuoren polven Venäjän-tutkijoita.. Jopa siinä määrin, että Venäjän ylivoimaisuus propagandassa ja "infovaikuttamisessa" on herättänyt länsimaissa pelkoa ja epäluuloa. Niinpä venäläinen nykyelokuva, esimerkiksi, ei korkeasta tasostaan huolimatta ole levinnyt länsimaissa. Samalla Neuvostoliitto pyrki myös lisäämään kulttuurista vaikutusvaltaansa maailmalla. Hän keskittyy erityisesti Hrushtshovin vierailuun vuonna 1957 ja Gorbatshovin käyntiin 1989. Rossotrudnitshestvo, joka ylläpitää eri puolilla maailmaa kulttuuri-instituutteja. Mitä asein tai politiikalla ei saavutettu, siihen voitiin pyrkiä pehmein keinoin. Niistä ainakin IUS toimii jotenkin edelleen, joskin toiminnan painopiste on siirtynyt kehitysmaiden suuntaan. Kun Venäjä ei voittanut Euroviisuissa, antoivat poliitikot kommentteja, joiden mukaan laulukilpailuissa oli Venäjää sorrettu. Meillä ei voitaisi kuvitellakaan, että ulkoministeri Timo Soini kritisoisi Euroviisuja Suomen diskriminoinnista...". "Se oli se kuuluisa Hrushtshovin visiitti, jonka aikana hän saunoi Kekkosen kanssa aamuun asti ja joutui asiasta myöhemmin tilille Moskovassa." "Gorbatshovin vierailua taas seurasin itse koululaisena kun hän kävi Oulussa. Aluksi festivaaleille osallistui länsimaista vain kommunististen tai niitä lähellä olevien järjestöjen jäseniä sosialistisissa maissa ei juuri muita ollutkaan. Sotshin talviolympialaiset ja opiskelijoiden Universiadit Kazanissa. Länsimaiden hallitukset yrittivät parhaansa mukaan boikotoida festivaaleja ja estää nuorisonsa osallistumisen niihin. Euroviisut ja jalkapallon MM Neuvostoliitto pyrki kulttuuridiplomatian keinoin saamaan sympatiaa länsimaista osakseen. Festivaalit olivat osa itänaapurimme "kulttuuridiplomatiaa", jolla pyrittiin muokkaamaan mielipiteitä kansainvälisellä areenalla Neuvostoliitolle myönteisemmiksi. Neuvostoliiton johtama festivaali-ilmiö alkoi kiinnostaa Koivusta sen propagandistisen visuaalisen ilmeen takia. Siitä samasta, jonka viimeiset johtajat asemoivat itsensä vikkelästi uusiin asemiin kun kapitalismi palasi Venäjälle. Putinin kaudella on järjestetty mm. VENÄJÄN AIKA 21 elämää // ihmisiä valtiojohtoisen isänmaallisuuden nousua." Gradunsa Koivunen teki Neuvostoliiton kommunistisesta nuorisojärjestöstä Komsomolista. Parhaillaan Koivunen on käynnistämässä projektia, jossa hän tutkii neuvostojohtajien valtiovierailuita Suomeen. Toinen merkittävä taho on Russkii Mir -säätiö." Nykyään Venäjän propagandatoimintaa pidetään maailmalla erittäin kehittyneenä. "Venäjän kulttuuritai julkisuusdiplomatian ongelma on, että se on niin ilmiselvän valtiojohtoista. Kapitalististen maiden pääkaupungeista mukana olivat Helsinki (1962) ja Wien (1959). "Venäjä on perustanut erilaisia organisaatioita levittämään miellyttävää Venäjä-kuvaa maailmalla. Suuria odotuksia Venäjä on ladannut jalkapallon MMkisoihin vuonna 2018. Joidenkin länsimaiden nuoret joutuivat matkustamaan niin salaisesti, että viisumit laadittiin erillisille paperilappusille, etteivät oman maan viranomaiset saisi tietoa osallistumisesta." Kun tultiin 1970ja 80-luvulle, alettiin Suomesta osallistua festivaaleille entistä laajemmalla poliittisella pohjalla. "Esimerkiksi Berliiniin 1973 matkusti moni nykyinen poliitikko ja liike-elämän edustaja Ilkka Kanervaa, Esko Ahoa ja Jorma Ollilaa myöten." Muodollisesti festivaalien järjestäjänä toimivat "demokraattiset kansainväliset liitot" kuten Demokraattisen nuorison maailmanliitto (WFDY) ja Kansainvälinen opiskelijaliitto (IUS). Pia Koivunen pitää yhtenä Venäjän kulttuuridiplomatian ongelmana sitä, että venäjää osataan maailmalla niin vähän. Nykyinen Venäjäkin harrastaa pehmeää vaikuttamista eikä vain pullistele aseellisella voimallaan. "Tässä mentiin ihan naurettavuuksiin asti. Kansantanssiryhmät ja David Oistrahin tapaiset huippuviulistit kävivät usein esiintymässä Lännessä. Euroviisut pidettiin Moskovassa 2009 ja Expo -maailmannäyttelyä on haettu kaksikin kertaa. Asiaa edistettiin mm. Tällainen on mm. Boikotteja ja poliittisia broilereita Festivaaleilla urheiltiin, harrastettiin kulttuuria, puhuttiin rauhasta ja, nuorista kun kerran on kysymys, solmittiin myös ihmissuhteita. Nuoret poliitikot suorastaan kilpailivat siitä, että pääsivät festivaalikuvissa eturiviin yhdessä Neuvostoliiton Komsomol-johtajien kanssa. Puna-armeijan kuoron ja Bolshoi-teatterin vierailujen avulla, kosmonautti Gagarinin hahmoa hyväksi käyttämällä sekä tietysti urheilusaavutuksilla. Festivaaleja järjestettiin ennen muuta sosialististen maiden pääkaupungeissa kuten Prahassa, Budapestissa, Berliinissä, Bukarestissa, Varsovassa, Moskovassa ja Pjongjangissa
22 VENÄJÄN AIKA talous // kauppakeskukset Suomalaissijoittajien Ohta Mall on Pietarin uusin kauppakeskus Pietarissa on avattu viimeisten 15 vuoden aikana toinen toistaan komeampia liikekeskuksia, joille on annettu amerikkalaishenkisiä nimiä, kuten Grand Canyon, City Mall ja Rodeo Drive. Koska SRV:n ydinliiketoimintaa ei ole kauppakeskusten omistaminen ja operointi, vaan kiinteistökehittäminen, on yhtiön tarkoitus laittaa Ohta Mall tulevaisuudessa myyntilistalle. Toisaalta Ohta Mallin valttina on se, että kyseessä on ainoa korkealuokkainen ostoskeskus monen kilometrin säteellä. Amerikkalaislähtöinen idea houkutella perhe viikonlopuksi kauppakeskukseen on siis onnistuttu brändäämään myös Pietariin ja Venäjän muihin miljoonakaupunkeihin. Upouusi ostosparatiisi sijaitsee Ohtan kaupunginosassa, muutama kilometri kaupungin ydinkeskustasta itään.. Ohtan asuntokanta koostuu toistaiseksi lähinnä vanhoista elementtikerrostaloista ja lisäksi seudulla on runsaasti teollisuuskiinteistöjä. Ohta Mall on toiminut vajaat puoli vuotta ja tällä hetkellä noin 50 prosenttia jättiläiskiinteistön tiloista on avattu, ja yli 63 prosenttia on vuokrasopimuksen piirissä. Vaikka Ohta on vain kivenheiton päässä Pietarin ydinkeskustasta, on alueen vetovoima ja kaupallinen potentiaali ainakin lähitulevaisuudessa kysymysmerkki. Jo nimet kertovat, ettei kyse ole pelkästään perinteisistä kauppapaikoista, vaan pikemminkin koko perheelle suunnatuista viihdeja huvittelukeskuksista. Ohta ei tule kaupunginosana ensimmäisenä mieleen, kun varakkaat ja trenditietoiset pietarilaiset suunnittelevat asunnonostoa. Talouskriisin takia tilojen täyttyminen on ollut ennakoitua verkkaisempaa. Viime vuosina liikekeskuksissa sijaitsevista pikaruokalakeskittymistä on tullut erittäin suosittuja, varsinkin nuorison suosimia kohtaamisja oleskelukeitaita. SRV aloitti Ohta Mall-hankkeen jo ennen uusimman talouskriisin alkua, ja kauppakeskuksen toiminta käynnistyi yhtiön kannalta haasteellisesti keskellä syvintä lamaa. Ruplan voimakas devalvoituminen lienee ollut suurin syy Stockmannin vetäytymiseen Venäjältä. Suomalainen rakennusyhtiö SRV avasi viime vuonna Pietarissa Ohta Mallkauppakeskuksen, jossa on vuokrattavaa toimitilaa peräti 78 000 neliötä. Kauppakeskus sijaitsee Ohtan kaupunginosassa, Nevajoen itärannan tuntumassa, melkein vastapäätä Smolnan tuomiokirkkoa. Tähän voi kulua vuosia. Ohta Mallin lisäksi SRV pyörittää Pietarissa myös toista liikekeskusta, eli Lounais-Pietarissa sijaitsevaa Pearl Plazaa, joka avattiin yleisölle muutama vuosi sitten. Myynti tulee kuitenkin ajankohtaiseksi vasta siinä vaiheessa, kun suurin osa tiloista on saatu vuokrattua. Markkinajohtajia Venäjän pikaruokabisneksessä ovat amerikkalaiset McDonald’s ja KFC-ketjut, mutta venäläisomisteiset toimijat monipuolistavat alan tarjontaa. Nuoriso notkuu Food courtissa Kauppakeskuksen johtaja Jekaterina Timofejeva tarjoaa vierailleen maistuvaa venäläistä pikaruokaa Ohta Mallin kolmannessa kerroksessa sijaitsevassa ”Food courtissa”. Pearl Plaza on kaupungin menestyneimpiä ostoskeitaita, ja kyseisen menestyksen SRV haluaa tietysti monistaa myös Ohta Mallissa. Puolet tiloista jo avattu Ohta Mall-investointi on arvoltaan noin 200 miljoonaa euroa ja SRV:n ohella mukana hankkeessa on muitakin suomalaissijoittajia, eli Ilmarinen, Sponda, Etera ja Onvest. SRV omistaa Pearl Plazan puoliksi kiinalaisinvestoijan kanssa. Viime vuosien talouskriisi on hieman hidastanut Venäjän ostoskeskusbuumia, ja esimerkiksi suomalainen Stockmann on ilmoittanut poistuvansa maasta lopullisesti, kunhan yhtiö saa kaupattua Pietarin keskustassa sijaitsevan Nevsky Centre-tavaratalokiinteistönsä
Myöskään kulttuurinälkäisiä pietarilaisia ei ole unohdettu Ohta Mallin aktiviteeteissa. TEKSTI: MARTTI KIURU, PIETARI KUVAT: SVETLANA ALEKSEJEVA Sukkaostoksilla. Ohta Labin tiloja hyödynnetään erilaisissa taide-, tiedeja koulutusprojekteissa. Ei luksusbrändejä Ohta Mall on kooltaan valtava kiinteistö ja muistuttaa ulkoasultaan lähinnä ruotsinlaivaa. Vse mesten täytetty lohipiirakka eli nykyvenäjäksi ”paj” osoittautui erittäin herkulliseksi tuotteeksi. Pikaruokailu on arkipäivisin myös kiireisen toimistoväen suosiossa ja trendi on noteerattu myös Ohta Mallissa. Elokuvakeskuksen pääkohderyhmä on nuoriso, ja elokuvatarjonta on pääosin tuttua amerikkalaista Hollywood-tuotantoa. Suomalaisyrityksistä Ohta Mallissa toimivat toistaiseksi Yliopiston Apteekki ja kosmetiikkayhtiö Dermosil. Monista räikeästi sisustetuista pietarilaisista liikekeskuksista Ohta Mall poikkeaakin – ainakin suomalaissilmin – edukseen. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut suomalaistoimisto L Arkkitehdit ja yleisilme on skandinaavisen hillitty ja elegantti. Toimintaa myös kulttuurin ystäville Lapsiperheille Ohta Mallissa on myös paljon tarjontaa, kuten sisäeläintarha ja Joki&Joya-aktiviteettipuisto. Keskihintaluokan kansainvälisistä toimijoista myymälänsä ovat jo avanneet muun muassa H&M, Koton, Decathlon, LC Waikiki, Tom Tailor, Terranova ja Kiabi. ”Valtiollinen Eremitaasin taidemuseo on yksi yhteistyökumppaneistamme Ohta Labissa”, Jekaterina Timofejeva kertoo. Autoilijoiden kannalta paikan päälle on helppo saapua, sillä ulkoparkkipaikkojen ohella kiinteistössä on kaksi maanalaista kerrosta 700 autolle. Viime vuosina pietarilaiset lapsiperheet ja ystäväpiirit ovat alkaneet järjestää erilaisia juhlia ja tapaamisia kauppakeskuksissa. Kauppakeskuksen johtaja Jekaterina Timofejeva kertoo, että Ohta Malliin avataan uusia liikkeitä lähes päivittäin.. Pikaruokaloiden ohella keskuksesta löytyy myös erittäin korkeatasoinen ja kohtuuhintainen ”Tšaihana Pahlava”-uzbekkiravintola. Ohta Malliin tuleva pietarilaisperhe voikin jakaa ajankäytön keskuksessa siten, että äiti menee shoppailemaan, lapset vipeltävät Joki&Joyan erilaisissa härveleissä ja lapsia valvova isä räplää älypuhelintaan lievästi turhautuneen näköisenä. Ohta Labissa on myös kirjasto sekä julkisille puheille ja keskusteluille varattu tila. Tosin myös Venäjän oma elokuvateollisuus tuottaa edelleenkin hittejä myös suurelle yleisölle. Ohta Mallin päivittäistavara-ankkuri on Lenta-ketju, eli juuri sama yhtiö, joka osti lokakuussa Keskolta neljä vuotta Pietarissa toimineen K-ruoka-hypermarketketjun. VENÄJÄN AIKA 23 Ohta Mallissakin toimii jo McDonald’s, mutta myös venäläiset Teremok-, Sloikaja Vse meste-ketjut. Kauppakeskuksen yleishälinän vastapainoksi Ohta Lab sopiikin hiljaisuutta kaipaaville eräänlaiseksi pakopaikaksi. Kulttuuriväelle on avattu Venäjän ensimmäinen kauppakeskuksessa toimiva kulttuurija koulutustila Ohta Lab. Koska pääasiakasryhmän tulevat muodostamaan keskiluokkaiset perheet, ei keskuksesta löydy Chanelin tai Louis Vuittonin kaltaisia globaaleja luksusbrändejä. ”Erityisesti Joki&Joyan suosio on ylittänyt kaikki odotuksemme”, Timofejeva kertoo. Lähitulevaisuudessa keskukseen avataan myös peräti 7 000 neliön laajuinen Karo-elokuvateatteri, jonne sijoittuu 12 näyttämöä. Tähän tarpeeseen on liikeelämä onnistunut hyvin vastaamaan. Osittain asia johtuu siitä, ettei tavallisissa pietarilaiskodeissa ole riittävästi tilaa järjestää esimerkiksi lastenkutsuja. Erilaisia teemapuistoja on avattu lähes kaikkiin kauppakeskuksiin, ja Joki&Joyan ohella tunnettuja Venäjällä toimivia brändejä ovat Kidburg, Gorilla Park ja suomalainen Angry Birds. ”Ohtan alueen toimistotaloissa työskentelee lähes 30 000 henkeä, joista suuri osa käy jo lounaalla liikekeskuksessamme”, Timofejeva kertoo. ”Kaupankäynti Lentassa on lähtenyt erittäin vauhdikkaasti liikkeelle”, Timofejeva kehuu
Ihminen, joka on mukana kummankin maan mediamaisemassa, jää hyvin konfliktiseen tilaan. ”Nykyisin puhutaan paljon median viihteellistymisestä ja siitä, että tosi-TV on viihteellisessä käytössä nousemassa melkein johtavaksi formaatiksi, ja se vaikuttaa myös muuhun informaatioon.” Venäjän television tarjonta on Davydova-Minguet’n mukaan suurella rahalla tehty, hyvin monipuolista, ja siellä käytetään paljon kansainvälisiä formaatteja. Lokakuussa julkaistussa tutkimuksessa nousi selkeästi esiin se, että vähemmistöt Suomessa ja muissa maissa käyttävät mediaa ylirajaisesti. Suomen Tieteentekijöiden liitto valitsi Olga Davydova-Minguet’n Vuoden tieteentekijäksi 2016. 24 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Vuoden tieteentekijä ja media Joensuussa asuvaa maahanmuuton ja Venäjän tutkijaa Olga Davydova-Minguet’a kiinnostaa muun muassa se, miksi Suomen venäjänkielinen väestö seuraa Venäjän televisiota, mikä katsojia koukuttaa ja miten he yhdistävät eri kansallisia tai ylirajaisia informaatiovirtoja eri medioista. Venäjänkielistä mediaa ja netin keskustelevia tiloja täytyy tukea ja kehittää käsittelemään muun muassa identiteettiä ja muita tärkeitä asioita rauhallisesti ja argumentoidusti. Tutkija seurasi sitä patsaskiistankin aikaan, jolloin häntä kiinnosti, kuinka asiasta keskustellaan siellä, millaisiin tietolähteisiin ja ohjelmiin siellä viitataan ja miten niitä tulkitaan. Suomessa se oli yksi tärkeimmistä uutistapahtumista, mutta Venäjän televisiossa hyvin pitkään päämediatapahtuma. Suomessa asuvat venäläiset seuraavat enemmän Venäjän mediaa, koska median käytön pitää olla helppoa. Davydova-Minguet alkoi tuntea kiinnostusta mediaa ja sen käyttöä kohtaan, kun Virossa nousi kohu Pronssisoturi -patsaan siirtämisestä. Monilta vaatii tietoista päätöstä katsoa Suomen televisiota kielen oppimisen vuoksi. Se koukuttaa helppoudella ja tuttuudella täällä asuvat venäläiset. Davydova-Minguet työskentelee Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella. Minua alkoi kiinnostaa tämä konfliktinen tila.” Median käytön oltava helppoa Muutama vuosi patsaskohun jälkeen Olga DavydovaMinguet lakkasi katsomasta Venäjän televisiota, mutta sen sijaan hän seuraa edelleen russian.fi –foorumia, joka on suurin ja aktiivisin Suomessa toimiva nettifoorumi. ”Koin tilanteen hyvin ristiriitaiseksi, ja minua hämmensi, että Venäjän televisiossa asia esitetään niin eri tavoin kuin Suomessa. Sitä tarkoitusta palvelevat hyvin esimerkiksi YLE:n uutiset, jotka kaikki on tekstitetty teksti-tv:ssä. ”Suomalaisella journalismilla on myös vahva eettinen perusta, josta ei saa tinkiä, vaan sitä pitää vahvistaa kaikin tavoin.” Suomessa asuvien venäjänkielisten keskuudessa on Venäjän televisiolla suuri rooli, koska sen ohjelmien seuraaminen on helppoa ja tuttua.. Lokakuussa 2016 julkaistiin hänen johtamansa tutkimushankkeen loppuraportti, jossa tutkittiin Suomessa asuvien venäjänkielisten mediasuhdetta. Suomen pitäisi Davydova-Minguet’n mielestä rakentaa kansallista mediajärjestelmää siten, että se tuottaisi tehokkaammin omaa narratiivia ja koukuttaisi paremmin ainakin osia täällä asuvista vähemmistöistä. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat kokevat suomalaisen median liian kansalliseksi, ja sieltä katsotaan pääasiassa viihdettä ja kaupallisia kanavia
Koska jonot olivat pitkät, otettiin Suomeen pyrkiville käyttöön kiintiöt, joita ei kuitenkaan koskaan täytetty. Tohmajärvi on Suomen venäläisimpiä kuntia, jossa kaikilla paikallisilla asukkailla on jonkinlainen kontakti venäjänkielisiin. Hankkeessa tutkitaan monitasoisesti, millaisia mielikuvia Venäjästä on maan ulkopuolella. Hän on osallistunut aktiivisesti kansalaisjärjestötoimintaan 1990-luvun lopulta lähtien, ja oli perustamassa Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistystä, jonka hallituksen puheenjohtajana on edelleen. ”Tutkimuksemme nostaa esiin aiheita, joista on hyvä olla tietoisia ja puhua enemmän, koska meidän pitäisi etsiä tapoja rakentaa omaa toimintaamme niin selkeäjärkisesti kuin mahdollista.” Olga Davydova-Minguet toimii myös Suomen osuuden johtajana kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa on Suomen lisäksi tutkijoita Ranskasta, Virosta, Venäjältä, Moldovasta ja Puolasta. Olga Davydova-Minguet muutti itse Petroskoista Suomeen vuonna 1991 ja Joensuuhun vuonna 1995. Solidaarisuuskriisi Olga Davydova-Minguet väitteli tohtoriksi vuonna 2009. Hankkeesta järjestetään ensi syksynä Suomessa suuri kansainvälinen konferenssi. Näitä mielikuvia ovat lehdistön luomat tai kantaväestön, maahanmuuttajien ja päättäjien keskuudessa elävät mielikuvat. Davydova-Minguet’n tutkimusryhmä tekee Suomen tutkimusta Tohmajärvellä ja Keski-Karjalassa. Venäjän media käyttää myös taitavasti hyväkseen esimerkiksi Suomen laajaa sananvapautta, ja sen todellisuuskuva poikkeaa merkittävästi Suomen mediasta. Olga Davydova-MInguet on huolissaan pakolaiskeskustelun nostattamasta ilmapiiristä Suomessa. Hän muistuttaa, että oikeus pyytää turvapaikkaa perustuu muun muassa toisen maailmasodan holokausti-kokemuksiin, jotka opettivat, että ihmiselämä on arvokkain asia ja valtioilla on velvollisuus suojella sitä. Pakolaiskriisin sijaan tutkija puhuu solidaarisuuskriisistä. Kun täällä puhutaan informaatiosodasta, myönnetään, että näin asian laita todellisuudessa onkin. Davydova-Minguet ei halua käyttää informaatiosota-käsitettä, koska hänen mielestään Venäjän television koko uutisvirta rakentuu siihen väitteeseen, että länsimaat ovat aloittaneet informaatiosodan Venäjää vastaan. VENÄJÄN AIKA 25 Tutkimus Venäjä-mielikuvista Venäjän valtamedia on Davydova-Minguet’n mukaan hyvin tietoisesti rakennettu: tietoa tuotetaan valtavasti koko ajan, ja uutisoinnissa käytetään muun muassa tarkoin valittuja länsimaisia kommentaattoreita. Inkerinsuomalaiset erotettiin omaksi ja Suomen kansalaisten jälkeläiset omaksi ryhmäkseen. Sen edunvalvontaja kotouttamistoiminta on innostunutta ja kasvaa koko ajan erilaisten hankkeiden ansiosta. Yhdistyksessä on lähes kaksisataa jäsentä. Jälkimmäisiltä ei vaadittu kielikoetta, ja he pääsivät muuttamaan nopeammin, vaikka periaatteessa molemmat ryhmät olivat kielitaidoiltaan samalla viivalla. Lisäksi tutkimushaastatteluja tehdään Kirgisiassa ja Kazakstanissa. Vuonna 2010 Davydova-Minguet sai Suomen leijonan ritarikunnan kunniamerkin toimiessaan Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Pakolaiskriisin sijaan tutkija puhuu solidaarisuuskriisistä.. Koska sanat luovat vahvoja mielikuvia, kannattaisi pikemminkin puhua ilmiöistä niiden takana. Jotkut Suomen kansalaisten jälkeläiset perustelivat oman suomalaisuutensa paremmuutta, vaikka yleensä haastatellut katsoivat olevansa perimältään samalla viivalla ja Suomen viranomaisten armoilla. Hänen väitöstutkimuksensa käsitteli sitä, kuinka paluumuuttajiksi aikovat puhuvat suomalaisuudesta. Se oli hyvin eriarvostavaa ja tilanne oli hyvin jännittynyt. ”Silloin kehiteltiin ajatusmalli, että ihmiset haluavat muuttaa tänne pitääkseen yllä suomalaisuuttaan, ja siitä puhuttiin hyvin kaavamaisesti.” Suomalaisuuden rakentaminen oli DavydovaMinguet’n mukaan toisaalta hyvin aktiivista ja toisaalta hyvin jännittynyttä niiden kriteerien mukaan mitä Suomen valtio esitti paluumuuttajiksi aikoville. ”On pelottavaa ja hälyttävää, että enää ei halutakaan muistaa eurooppalaisuuden historiaa eikä nostaa keskiöön ihmisyyttä.” TEKSTI JA KUVA: IITA KETTUNEN Olga DavydovaMInguet on huolissaan pakolaiskeskustelun nostattamasta ilmapiiristä Suomessa. Hän kiinnostui aiheesta koordinoidessaan Petroskoissa paluumuuttajille järjestettyjä kursseja
Kiinnostavaa kyllä, mutta Suomessa ei ole ainoatakaan Fontanka.ru:n kaltaista, pelkästään Internetissä toimivaa korkeatasoista julkaisua, joka saavuttaa erittäin laajan yleisön. Jo ensisilmäyksellä käy selväksi, että toimittajien keski-ikä ainakin tässä toimituksessa on sangen alhainen. Toimituksen seinät on koristeltu vanhoilla neuvostoliittolaisilla propagandajulisteilla. Ironiaa tai ei, mutta sisustus sopii oivallisesti ikivanhan rakennuksen tunnelmaan. Tieto Suomesta kiinnostaa Suomalaisesta näkökulmasta Azhur-median mielenkiintoisin tuote on luonnollisesti Fontanka.fi, joka on toiminut lähes kuusi vuotta. 26 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Pietarilainen Fontanka.fi kertoo Suomi-uutiset venäläisille Kuusi vuotta toiminut verkkolehti Fontanka.fi on vakiinnuttanut asemansa Venäjän johtavana Suomea käsittelevien uutisten tarjoajana. Pietarilaisen Azhur-median toimitus on koristeltu vanhoilla neuvostoliittolaisilla propagandajulisteilla.. 1800-luvun alussa valmistuneissa taloissa on vanhan ajan patinaa, ja myös Azhur-median toimitustilat poikkeavat tunnelmaltaan edukseen moderneista avokonttoritoimituksista. Azhur-median toimitus sijaitsee Pietarin ydinkeskustassa, Zodtshego Rossi-kadulla. Fontanka.ru on myös Pietarin siteeratuin media ja koko Venäjänkin tilastoissa hyvin korkealla. Päivittäin Fontanka.fi:n sivuilla vierailee noin 20 000 kävijää. TEKSTI: MARTTI KIURU, PIETARI KUVAT: SVETLANA ALEKSEJEVA S uomi-uutisia tarjoava nettilehti on osa Azhurmediaa, jonka tunnetuin julkaisu on Pietarin suosituin uutisportaali Fontanka.ru. Zodtshij tarkoittaa arkkitehtia, ja kadun rakennukset on suunnitellut legendaarinen italialaissyntyinen arkkitehti Carlo Rossi. Kooltaan toimituksen tilat ovat varsin vaatimattomat ja käytävällä kulkiessa törmäilee tavan takaa vastaantuleviin. 1990-luvun lopulla perustetun Azhur-median toimittamat julkaisut ovat pääosin vain Internetissä ilmestyviä lehtiä. Yhtiön kruununjalokivi on vuodesta 1999 alkaen ilmestynyt verkkolehti ja uutisportaali Fontanka.ru, jonka sivuilla vieraillaan peräti yli 200 000 kertaa päivässä. Azhurilla on myös yksi printtijulkaisu, eli kerran kuussa ilmestyvä historiallinen aikakauslehti Vash Tainyi Sovetnik. Fontanka.fi:n päätoimittaja Jana Prussakova kertoo, että verkkolehti perustettiin, koska toimituksessa oli huoJana Prussakova on Suomi-uutisiin erikoistuneen Fontanka.fi -verkkolehden päätoimittaja. Muita yhtiön julkaisuja ovat Fontanka.fi, Leningradin Oblastin uutisiin keskittynyt 47news.ru, autolehti Voditel Peterburga, terveyslehti Doktor Piter sekä nettiradio Fontanka Office (Fontanka.fm)
Lukuisten tihutyöiskujen jälkeen kovia kokenut laatta lopulta poistettiin ja siirrettiin rauhallisempaan paikkaan eli Pushkinissa sijaitsevaan sotamuseoon. Automääriin, jonotusaikoihin, ostospaikkoihin ja niin edelleen. ”Esimerkiksi Suomessa käytävän Nato-keskustelun uutisointi on takuuvarma tapa saada kommentoijat liikkeelle.” Viime kesänä Fontankan uutisskuuppi Pietarissa oli Mannerheim-muistolaatan paljastus kaupungin keskustassa ja sitä seurannut laaja kansalaiskeskustelu, joka levisi myös yleisvenäläiseen mediaan. Jana Prussakovan mukaan suosituimmat uutiset liittyvät tapahtumiin Suomen ja Venäjän vastaisella rajalla. Azhur-median tulot muodostuvat mainostuloista, eli lähinnä verkkosivuilla julkaistavista bannereista ja yritysten tietoiskuista. Tämän jälkeen otamme yhteyttä joko VR:ään tai RZD:hen ja uutisoimme asian, mikäli tarvetta on.” Fontanka.fi-verkkolehteä toimittaa vakituisesti kaksi toimittajaa ja kolmas on haussa. Näin ollen Fontanka. Azhur-medialla on palveluksessaan yli 30 vakituista toimittajaa ja lisäksi apuna on lukuisia freelancetoimittajia. Verkkolehdessä mainostavat muun muassa laivayhtiöt Silja Line, Viking Line ja St. ”Ylipäätänsä suhteemme virallisiin suomalaistahoihin ovat erittäin hyvät. Lisäksi lehti käyttää freelancereiden palveluksia. ”Fontanka on Pietarissa niin tunnettu, että saamme paljon myös yleisövinkkejä. ”Fontanka ei luota yksipuolisiin ’paljastuksiin’ huostaanotoista, vaan pyrkii selvittämään asioiden taustat huolellisesti eri tahojen, kuten suomalaisviranomaisten kanssa”, Prussakova sanoo. Prussakovan mukaan uutisointi huostaanotoista on parin viime vuoden aikana rauhoittunut Venäjällä, koska ihmisille on kerrottu taustoittavaa tietoa viranomaisten toimintakulttuurista. Pääosa lukijakunnasta tulee Pietarin alueelta, mutta palvelun käyttäjiä on runsaasti ympäri Venäjää. ”Azhur-medialla on oma markkinointiosasto yhteistyökumppanien etsimisessä”, Jana Prussakova kertoo. Bonnierin vetäytyminen johtui vuonna 2014 voimaantulleesta laista, joka määräsi ulkomaalaisomisteisten yritysten omistusosuudeksi Venäjällä toimivasta mediasta korkeintaan 20 prosenttia. Myös kahdenväliset suhteet maiden välillä ja niihin liittyvä uutisointi kiinnostavat, ja uutisia kommentoidaan nettilehden keskustelupalstoilla ahkerasti. Toimituksessa havaittiin, että myös suomalainen kulttuuri, sosiaalipolitiikka ja koulutusmahdollisuudet Suomessa kiinnostavat pietarilaisia. Suomalaisnäkökulmasta venäläismediassa on esiintynyt vääristeltyäkin tietoa, jonka mukaan lapsia on otettu huostaan erityisen paljon Suomessa asuvilta venäläistaustaisilta vanhemmilta. ”Mediaa valvovilla viranomaisilla, kuten Roskomnadzorilla on erilaisia, usein byrokraattisia ohjeistuksia. Fontanka.fi:n kautta Azhur saa mainosrahaa myös Suomesta. VENÄJÄN AIKA 27 mattu venäläisten ja varsinkin Pietarin seudulla asuvien lisääntynyt kiinnostus Suomea kohtaan. Sensuurivaatimuksiin tai ’puheluihin Kremlistä’ emme ole toiminnassamme kuitenkaan törmänneet”, Jana Prussakova vakuuttaa. Viime syksynä Fontanka.fi julkaisi myös erittäin korkeatasoisen tutkimuksen Venäjällä toimivasta suomalaisbisneksestä. Luonnollisesti Doktor Piterissä mainostavat eri tahot kuin Voditel Peterburgissa. ”Turismi Suomen suuntaan kasvoi nopeasti ja ihmiset tarvitsivat luotettavaa tietoa esimerkiksi rajanylityksestä ja ostosmahdollisuuksista”, Prussakova sanoo. Tiiviit kontaktit suomalaisviranomaisiin Viime vuosina Venäjällä on uutisoitu laajasti lasten huostaanottotapauksista, joita suomalaisviranomaiset ovat tehneet. Mainostuloja myös Suomesta Azhur-media on neljän pitkään Venäjän lehtimaailmassa vaikuttaneen toimittajan perustama ja omistama yritys. Surullisenkuuluisa Mannerheim-muistolaatta Minkälaiset teemat sitten kiinnostavat verkkolehden venäläisiä lukijoita. Esimerkiksi viisumien myöntämisestä vastaava konsuli informoi toimitusta kulloisestakin tilanteesta ja lehdistöosasto antaa tarvittavia tietoja ja kontakteja. Myös osa Suomessa asuvista venäläisistä kuuluu verkkolehden vakituiseen lukijakuntaan. Venäjällä asiat kierrätetään usein yrityksen tai organisaation lehdistöpalvelun eli ’press-sluzhban’ kautta. Fontanka.fi vastasi tarpeeseen ja kertoi tietopaketeissaan yleisölle liike-elämään ja kiinteistöbisnekseen liittyvistä asioista. Joskus vaaditaan myös paljon aikaa vieviä virallisia kirjeitä.” Entä yritetäänkö uutisointiin vaikuttaa viranomaisten taholta. Vuosien saatossa verkkolehden toiminta on vakiintunut ja tietopakettien ohella palvelu tarjoaa myös reaaliaikaista uutisseurantaa Suomesta. Vuosina 2013-2015 ruotsalainen mediajätti Bonnier omisti yrityksestä 51 prosenttia, mutta myi osuutensa takaisin alkuperäisomistajille. ”Suomessa käytävän Natokeskustelun uutisointi on takuuvarma tapa saada kommentoijat liikkeelle.”. ”Venäjän talouskriisistä, turismin vähentymisestä, kansainvälisen politiikan kiristyneestä tilanteesta ja talouspakotteista huolimatta Fontanka.fi:n lukijamäärät ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana”, Prussakova korostaa. ”Suomalaisilta saa yleensä nopean vastauksen kysymyksiin. Peter Line sekä turistipalveluja tarjoavat tahot, kuten Go Saimaa. fi täydentää YLE:n venäjänkielistä uutistarjontaa venäläistoimittajien näkökulmasta. Olemme myös järjestäneet tilaisuuksia, joissa suomalaiset tulli-, poliisija rajaviranomaiset ovat vastanneet lukijoidemme kysymyksiin.” Prussakova kehuu suomalaisviranomaisten ja yritysten edustajien avoimuutta venäläisiin verrattuna. Olemme jatkuvasti yhteydessä Suomen Pietarin pääkonsulaattiin. Osa venäläisistä alkoi myös ostaa kiinteistöjä ja perustaa yrityksiä Suomeen. Jos esimerkiksi Allegro-juna on myöhässä teknisten ongelmien takia, niin kohta toimitukseen saapuu matkustajilta sähköpostia
Stalin piti kovasti Aleksandrovin kuorosta. Omasta maailmanmaineestaan kollektiivi saa kiittää yhtyeen perustajaa Aleksandr Aleksandrovia. Luulen että se on Aleksandrovin uudistustyössä. VALERI MITENJOV, MOSKOVA Uudelleensyntynyt puna-armeijan kuoro. Minä luulen, että yhtyeen uusi johtaja eversti Gennadi Satshenjuk säilyttää kaikki nämä traditiot. Missä piilee kuoron menestyksen salaisuus. Mutta sekä Venäjällä että myös ulkomailla ihmiset tuntevat vain Aleksandrovin kuoron. Venäjällä on paljon sotilaskuoroja. Idea oman mieskuoron perustamisesta syntyi Aleksandrovilla vuonna 1928. Silloin Moskovan radiossa päivittäiset lähetykset aloitettiin soittamalla Pyhä sota -laulua, jonka musiikin Aleksandrov sävelsi muutamissa tunnissa ja jolla 88 vuoden ajan hänen kuoronsa on aloittanut ja lopettanut kaikki konserttinsa. Konsertti onnistui ja Aleksandrov sai tarjouksen laajentaa yhtyeettään. Yhtyeen olemassa olosta koko maa kuuli vuoden 1941 lokakuussa noin viisi kuukautta Saksan ja Neuvostoliiton sodan syttymisen jälkeen. Helmikuussa 1945 hän esitteli kuoron Jaltan kokouksen osanottajille eli Frankin Rooseveltille ja Winston Churchille. Kun Venäjällä pelättiin, että kuorolaisten vaatimaton ansio (alle 50 tuhatta ruplaa) voi karkottaa parhaimmat laulajat, puolustusministeri lupaasi antaa kaikille uusille laulajille ilmaiset asunnot. Koska halukkaita päästää tunnettuun yhtyeeseen oli paljon, etusija annettiin niille, joilla oli vokaalikoulutus ja ammattikokemus ja joiden ikä oli alle 45 vuotta. En voi tietää, mitkä laulut entisestä ohjelmistosta uusi kuoro tulee esittämään 23. Ennen häntä ei kukaan ole käyttänyt orkesterissa sekä sinfoniaettä kansansoittimia balalaikkaa ja hanuria. Kuoro oli koko Aleksandrovin yhtyeen iskuvoima. Näin siis Venäjälle syntyi armeijan laulu– ja tanssiyhtye, joka vuonna 1948 sai Aleksandrovin nimen. Virallisesti juhlaa nimitetään isänmaan puolustajien päiväksi, eli päivänsankareita ovat kaikki sotilashenkilöt. Aiheesta pidetyn paneelikeskustelun osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että kuoro on elvytettävä. Kyse on mieskuorosta, jota lännessä nimitetään Red-Army Choir ja joka valitettavasti täysilukuisena menehtyi Mustalla merellä tapahtuneessa lento-onnettomuudessa joulupäivän aamuna. Hän ensimmäisenä liitti kuorolauluun kansanja sotilastanssit. 28 VENÄJÄN AIKA mitenjov 23. helmikuuta Venäjällä on juhlapäivä. Saalissa istui melkein koko Punaarmeijan päällystö. Mutta tuo konsertti omalta osaltaan vain vahvisti oikeaksi sen, että ilman mieskuoroa Aleksandrovin yhtye ei voi toimia. Vatikaanissa ja jopa NATO:n päämajassa ja kaikkialla menestyksekkäästi. Sen tuhoutuminen oli suuri menetys koko maallemme. Tämän tragedian jälkeen Moskovassa esiintyi enää yhtyeen orkesteri, joka ei lähtenyt Syyriaan. Hän rakasti kuorolaulua lapsuudestaan lähtien. Koska Aleksandrovin yhtye on sotavoimien yksikkö, puolustusministeri Sergei Shoigu antoi käskyn ja määrärahat kansan tahdon toteuttamiseen. Hänhän on kuitenkin 15 vuotta toiminut Aleksandrovin kuoron taiteellisena johtajana. Sodan jälkeen yhtye kävi konsertoimassa 70:ssä eri maassa. Tämän konsertin jälkeen pääministeri Churchill nimitti kuoroa ”laulavaksi aseeksi”. Muistan hyvin miten lämpimän vastaanoton järjestivät Helsingin asukkaat vuoden 1993 kesällä, kun Aleksandrovin kuoro lauloi Senaatin torilla Leningrad cowboys rockyhtyeen kanssa. Se on vanha traditio. Kuoro, jossa oli vain kahdeksan kirkonlaulajaa, kaksi tanssijaa ja yksi hanuristi esiintyi Aleksandrovin johdolla Moskovan Punaarmeijan klubilla. Se on esiintynyt mm. Moskovan konservatorion opintojen jälkeen hän toimi 10 vuotta kirkon kuoronjohtajana Moskovan Vapahtajan tuomiokirkossa vaikka sai kutsun Bolshoi-teatteriin. Aleksandrovin yhtyeen esimerkkiä noudattaen lauluja tanssiyhtyeitä toimii jokaisessa sotilaspiirissä. Hän ensimmäisenä yhdisti kuorolaulussa oopperan, kansanlaulun ja kirkonlaulun perinteet. Tämän kunniaksi Kremlissä järjestetään suurkonsertti. Kuoro oli matkalla esiintymään Syyriaan venäläisille sotilaille. Mutta tänä vuonna konsertista tulee ainutlaatuinen, koska siinä esiintyy äskettäin uudelleen luotu ja elvytetty Aleksandrovin sotilaskuoro. Pojan syntymän takia hän ei ollut mukana tuolla traagisella lentomatkalla Syyrian. helmikuuta, mutta olen vakuuttunut, että Aleksandrovin kuoron iskelmän Kalinka-Malinka –laulun me saamme varmasti kuulla ja kuten aikaisemminkin pääsolistin Vadim Ananjevin esittämänä
SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN JÄSENLEHTI 1 2017 Ystävyyskuntakongressi Turussa SIVUT 2 JA 4 Vireää toimintaa Länsi-Suomessa SIVUT 5–8 Osallistu mielenkiintoisiin kilpailuihin SIVUT 8 JA 13 Hyödynnä jäsenetusi! SIVU 3
Tulevassa ystävyyskuntakongressissa kuulemme varmasti parhaista käytänteistä ja opimme uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Yhteistyökumppanit suomalaisille kunnille Venäjän suuntaan löytyvät Suomi-Venäjä-Seuran piirijärjestöistä ja osastoista, muista kansalaistoimijoista, oppilaitoksista, kulttuuritoimijoista, elinkeinoelämän organisaatioista ja paikallisista kehittämisyhtiöistä. Venäjän kielen opiskelu kannattaa Venäjän kielen opiskelu on Suomessa varsin suhdanneherkkää. PÄÄKIRJOITUS Merja Hannus Suomi-Venäjä-Seura – monessa mukana VIIDES Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi järjestetään 22.-24.5. Odotettavissa on ikimuistoinen tilaisuus, joka on juhlavuoden päätapahtumia Venäjällä. Näin vältytään väärinymmärryksiltä ja yhteiselle toiminnalle luodaan hyvä pohja. Sivustolla voit katsella hanke-ehdotuksia, löytää omasi ja vastata hankkeisiin 15. Päinvastoin, tänä päivänä heidän yhteytensä avaavat ovia eri toimijoille ja yrityksille tai sitten näihin yhteyksiin liittyy tietotaidon vaihtoa ja kunnallishallinnon kehittämistä. Kielija kulttuurierot ovat tietysti aina läsnä Venäjä-suhteissa. Suurin muutos ystävyyskuntien yhteistyössä on tapahtunut siinä, että yhteistyötä tehdään hyvin konkreettisten asioiden parissa. Myös projektitoiminta on tullut jäädäkseen Venäjän suunnan ystävyyskuntasuhteisiin. Lisää tietoa ja ilmoittautuminen kongressiin on helmikuusta lähtien löydettävissä www.venajaseura.com. Pietarissa. Haasteitakin yhteistyölle löytyy ja ne ovat tuttuja muusta Venäjä-yhteistyöstä. Nykytoiminta on kaukana entisaikojen pelkästä virallisten delegaatioiden vaihdosta. Tässä astuvat kuvaan moninaiset yhteistyökumppanit ja ajatus siitä, että yhdessä voidaan tehdä enemmän. Tällä kertaa on venäläisten vuoro tehdä hanke-ehdotuksia, joita julkaistaan maaliskuun lopulta alkaen sivustolla www.kultforum. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi kokoontuu Suomi 100 -juhlan merkeissä 21.–23.9. Toivottavasti tämä näkyy myös kielivalinnoissa niin, että useampi valitsee venäjän. Taloudelliset realiteetit ovat joskus esteenä hyvienkin suunnitelmien toteuttamiselle. Hyvien taloussuhdanteiden ja vilkkaan matkailun vallitessa venäjän kielikin valitaan useammin. Turussa, Turun kaupungin kutsusta. Tosin yhteistyölle voi löytyä myös muotoja, jotka eivät edellytä kovinkaan paljon taloudellista panosta. Viimeiset tiedot kertovat, että venäläiset matkailijat suuntaavat taas Suomeen niin ostosmatkoille kuin lomailemaan. Mitä laajempi yhteistyön verkosto on, sen tuloksekkaampaa ja monipuolisempaa myös yhteistyö on. Maakuntaliitoilla on myös tiivistä yhteistyötä Venäjän eri alueille ja toiminnassa korostuvat yritysten yhteistyön edistäminen, ympäristö-, kulttuurija opetusalat. Nuorempi sukupolvi Venäjällä puhuu yhä enemmän englantia ja tämä auttaa kommunikoinnissa, mutta venäjän kielen taitoa tarvitaan kuitenkin edelleen kaikessa yhteistyössä. Mukana valmisteluissa ovat Suomen Kuntaliitto, Turun kaupunki ja Suomi-VenäjäSeura. Ystävyyskuntasuhteet Suomen ja Venäjän välillä ovat kehittyneet vuosien saatossa monipuoliseksi toiminnaksi, jossa tärkeässä osassa ovat kulttuuriyhteydet, yleishallinnon ja elinkeinotoimen yhteydet. Odotamme kongressiin 250 osanottajaa. Toimintakulttuuri on myös erilainen ja yhteistyön perusteet on aina hyvä sopia kasvokkain. Tuo joukko varmasti virittää mielenkiintoiset keskustelut ja herättää dynaamisen ystävyyskuntayhteistyön henkeä. Hyvää alkanutta Suomi 100 itsenäisyyden juhlavuotta! twitter @MerjaHannus Yhteistyötä tehdään hyvin konkreettisten asioiden parissa. Nyt on jälleen ilmassa taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön viriämistä. org. sivu 8. Tämä on tarpeen esimerkiksi silloin, kun kuntien ja kaupunkien johdossa tapahtuu muutoksia puolin ja toisin tai toteutetaan kuntaliitoksia nämä meille tutut ilmiöt tunnetaan myös Venäjällä. Kun taloudessa menee heikosti Venäjällä ja kauppa ei käy eikä matkailukaan Venäjältä Suomeen vedä, kielivalinta osuu harvemmin venäjään. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei kaupunkien ja kuntien johdon ja poliitikkojen pitäisi olla mukana ystävyyskuntayhteyksissä. Ilmoita myös osastosi omat tapahtumat mukaan.. toukokuuta asti. Seuralla on kielivalintoihin venäjän kieltä esittelevää materiaalia ja sitä voi tilata osoitteesta svs@venajaseura.com, ks. 2 KONTAKT 1/2017 Tervetuloa Seuran 100 vuotta itsenäisyyttä Venäjän naapurissa -tilaisuuksiin! Katso sivut 6, 10, 11 ja 14
Tilaukset: pohjois-suomi@venajaseura.com. Kustantamo SKS: 25% alennus SKS:n kirjoista kirjakauppa Tiedekirjassa jäsenkortilla tai verkkokaupassa koodilla SUOMIVENAJA. Ilmoita edusta. Näytä jäsenkortti tai syötä se automaattiin ennen maksuvälinettä. UUSI KORTTIMME on omistettu kirjailija Maksim Gorkille (1868-1936) ja suomalaisvenäläisille kulttuuriyhteyksille. Varaa lippusi ajoissa! Ti 17.10. Tilaukset www.mondediplo.fi tai myynti@ mondediplo.fi. Into Kustannus: 10% alennus Innon kirjoista verkkokaupassa koodilla SUOMIVENAJA. Varaukset puh. Vallankumouskirjailijana pidetyn Gorkin tunnetuimpia teoksia ovat Pohjalla, Nuoruuteni yliopistot ja Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. 30 €). Lisää lyhytaikaisia kampanjaetuja uutiskirjeissä ja www.venajaseura.com! R a ja hi 1/2017 KONTAKT 3 Akseli Gallen-Kallela ja Maksim Gorki Pirtti-ateljeessa Helsingissä vuonna 1905. Ilmoita edusta. hinnasta • Viisumialennus jäsenille, katso www.venajaseura.com HUOM! Ennakkoryhmämyynti 30.6. Vuosina 1905-1906 Gorki piileskeli Suomessa tsaarin santarmeja ja seurusteli muun muassa Aleksi GallenKallelan kanssa. Ryhmälippujen varaukset piiritoimistoista.. 15% alennus loma-asuntojen ja kylpylähotellien päivän hinnoista + kampanjatarjouksia. 040 184 6846, heidi.jokela@levi.fi. klo 19 Tampere-talo Pe 20.10. klo 19 Helsinki, Kulttuuritalo Ke 18.10. Koko maailma ihaili sen häikäisevää esitystä Sotšin olympialaisten avajaisissa. Loma-asuntoja Hotel Caribia varaukset puh. Ryhmät ja yksityishenkilöt. Finlandia Hotels: kahden hengen huone yhden hengen hinnalla. Huoneistohotelli Moonlight, Levi: 10% alennus. Lisätiedot venajaseura.com Jäsenkortti tulossa Käytä jäsenedut hyödyksesi! Suomi-Venäjä-Seuran jäsenedut 2017-2018 • Kontakt-jäsenlehti ilmainen • Venäjän Aika -lehti – vuositilaus 13 € (norm. Holiday Club Resorts Oy: väh. Yhteistyökumppaniemme edut Karjalan tasavallassa ilmestyvä Karjalan Sanomien pdf-versio 20 €/vuosi (norm. klo 19.30 Turun konserttitalo To 19.10. klo 16 Oulu, Madetojan sali Liput: Jäsenet 35 €/aikuiset 40 €/eläkeläiset ja S-etukortti 38 €/opiskelijat ja lapset 25 €. 2 €/lippu • VenäjänMatkojen tuottamat seuramatkat – alennus väh. Kirjakauppa Ruslania: 10% alennus kaikista tuotteista kirjakaupassa ja nettikaupassa. 030 68 600, koodi suomivenäjä. Tunnus Suomi-Venäjä-Seura. asti 30 €/lippu. Lenin-museo: 30% alennus museo-opastuksista. Teboil-asemat: alennus 2,0 senttiä/litra bensiinistä/dieselöljystä. 26 €) • Seuran ja piirien järjestämät konsertit – alennus väh. Hotellivaraukset online koodilla suomivenäjä. Myöhemmin Gorkin suhde lokakuun vallankumoukseen oli ristiriitainen. Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta: lehden vuositilaus 24 € (ovh 34 €). Puhelinvaraukset 09 684 1440, ilmoita edusta. Promentor Solutions Oy: Promentor Web -palvelun verkkokielikurssit 12 €/kk/kurssi koodilla SVSALE. klo 19 Kuopion Musiikkikeskus Su 22.10. Suomessa nähtävä esitys From Russia with Dance koostuu vauhdikkaista ja viehkeistä venäläisistä ja eurooppalaisista kansantansseista. 25 €/norm. Vauhtia, taituruutta ja pukuloistoa Kansantanssiryhmä Gzhel kiertueella lokakuussa SUOMI-VENÄJÄ-SEURA tuottaa syksyllä Suomeen kiertueelle uskomattoman upean Gzhel-kansantanssiryhmän