1 21 Ir to nu m er o 7, 50 € Suomenlahden jäällä luistellaan Euroopan korkeimman rakennuksen, Pietarin Lahta-keskuksen maisemissa. 20 Katjuša on uusi venäläisravintola Lahdessa s. Tuomioja penää johdonmukaista idänpolitiikkaa s. 10 Venäläisten kiinteistökaupat romahtivat s. 40 Talven riemuja! 01_VenajanAika_1-2021_kansi.indd 1 01_VenajanAika_1-2021_kansi.indd 1 8.2.2021 11.53 8.2.2021 11.53
44 Seikkail u Vienanm ereltä Suomen lahdelle Ir to nu m er o 7, 50 € s. 40 Ravintola Katjušassa herkutellaan venäläisellä ruoalla, vasemmalta tarjoilija Vera Vesaja, ravintolapäällikkö Katja Hildén ja kokki Riku Lindström. Uutta! Suomi-Venäjä-seuran jäsenet voivat nyt lukea lehtensä myös digitaalisena näköislehtenä Lehtiluukussa. KATSO OHJEET: venajanaika.fi/lehtiluukku 02-03_VenajanAika_1-2021_Sisis.indd 2 02-03_VenajanAika_1-2021_Sisis.indd 2 8.2.2021 15.57 8.2.2021 15.57. 20 Katjuša on uusi venäläisravintola Lahdessa s. 19 Karjala isuus inspiro i nykytaiteilij oita s. Pääset lukemaan tuoreimman Venäjän Ajan lisäksi arkistosta aiempia numeroita. 10 Venäläisten kiinteistökaupat romahtivat s. Sisältö 1 21 10 Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Neuvostoliitossa ensimmäisen kerran vuonna 1967. Tuomioja penää johdonmukaista idänpolitiikkaa s. 40 Talven riemuja! 01_VenajanAika_1-2021_ kansi.indd 1 01_VenajanAika_1-2021_ kansi.indd 1 8.2.2021 11.53 8.2.2021 11.53 3 Pääkirjoitus Venäjän Ajan levikki kaksinkertaistuu 4 Lyhyet 8 Katugallup Pietarissa Koronarokotteiden turvallisuus askarruttaa pietarilaisia 9 Kolumni Pietari on näkyjä ja todellisuuksia 10 Vaikuttaja ”Turhaa ylimielisyyttä Venäjän suuntaan” 14 Yrittäjyys Hallinnolliset ongelmat rassaavat venäläisyrittäjiä 17 Kiinteistösijoittaminen Kiinteistösijoittaminen on taitolaji – Venäjälläkin 20 Venäläisomistus Venäläisten kiinteistökaupat romahtivat huippuvuosista 24 Talous Venäjän koronakuoppa monia muita maita matalampi 26 Matkailu Intouristin bussissa on tunnelmaa 31 Kulttuurivaikuttaja Kirjailijalle Venäjä on aiheiden aarreaitta 34 Matkailu Etelä-Lapista Vienanmeren pohjoisrannikolle 40 Ruoka Ravintola Katjuša avasi ovensa viime syksynä 43 Kirjat 44 Mediakatsaus Mitä Venäjän mediassa kirjoitettiin Suomesta. 10 01-52_Ve najanAika _3-2020_ kansiauk eama.ind d 3 01-52_Ve najanAika _3-2020_ kansiauk eama.ind d 3 31.8.202 11.41 31.8.202 11.41 1 21 Ir to nu m er o 7, 50 € Suomenlahden jäällä luistellaan Euroopan korkeimman rakennuksen, Pietarin Lahta-keskuksen maisemissa. 40 Georgia n suussasulavat herkut s. 2 VENÄJÄN AIKA 3 20 Faceboo kryhmät Venäjäinfon lähtein ä s
Aikaisemmin sisäsivuille taitetut Suomi-Venäjäseuran sivut on nyt sijoitettu lehden loppuun. Tutut vakiopalstamme täydentävät kokonaisuutta. Erilaiset juttuvinkit ovat erittäin tervetulleita. Venäjän Ajan levikki kaksinkertaistuu 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 3 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 3 8.2.2021 12.00 8.2.2021 12.00. Juttujen valokuvauksesta vastaavat pääsääntöisesti ammattikuvaajat, ja ulkoasun toteuttaa kokenut helsinkiläinen graafisen alan perheyritys Hank. Venäjän Ajan kustannusvastuu siirtyi kolme vuotta sitten Aleksander Borodavkinin Novomedia-yhtiöltä Omnipressille. Venäjän Aika on Suomi-Venäjä-seuran julkaisema ja Mediatalo Keskisuomalaisen tytäryhtiön Omnipress Oy:n kustantama aikakauslehti. Toki me kaikki toivomme yksissä tuumin, että poikkeusaika päättyisi nopeasti ja raja-asemat aukeaisivat kenties jo ensi kesään mennessä. alv 10 % Puh. Kannen kuva: Svetlana Aleksejeva Aikakauslehtien Liiton jäsen. Valtakunnanraja on käytännössä suljettu, eivätkä suomalaiset avustajamme ole päässeet juttumatkalle Venäjän puolelle. Omnipress vastaa siis lehden toimituksellisesta aineistosta ja sisällöstä. Lehtemme runko koostuu keskipitkistä ja pitkistä, Venäjään tavalla tai toisella kytkeytyvistä artikkeleista. Tässä tilanteessa emme myöskään toistaiseksi julkaise suosittua ”Mitä nyt Pietari” -palstaa, jossa kerrotaan laajasti metropolin tapahtumatarjonnasta. Iloinen asia on, että Suomen Pietarin-pääkonsulaatti ja Suomen Pankin Bofit-tutkimuslaitos toimivat jatkossakin partnereinamme. Tervetuloa uudistuneen lehtemme pariin niin vanhat kuin uudetkin lukijamme! Martti Kiuru päätoimittaja PÄÄKIRJOITUS Kustantaja Omnipress Oy Väritehtaankatu 8 FI-03100 Helsinki toimitus@media.fi www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Korkean journalistisen tason takaamiseksi julkaisuumme kirjoittavat toimittajat ovat alan ammattilaisia sekä Suomesta että Venäjältä. Seuraava lehti ilmestyy 26.5.2021. Jäsenistä, perheenjäsenistä sekä seuraan kuulumattomista tilaajista koostuva lukijakunta kasvaa huomattavasti, ja lehden levikki nousee lähelle kymmentä tuhatta kappaletta. 045 675 7122 Ulkoasu HANK Oona Kavasto, AD hank.fi Tilaukset Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Painopaikka PunaMusta, 2021 ISSN 1455-0520 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Pieni toimituksemme toivoo myös jatkuvaa yleisöpalautetta lukijoiltamme. Lukijapalaute uudistuksesta on ollut valtaosin myönteinen, joten sisällöllisesti jatkamme hyväksi havaitulla tyylillä – mutta paikalleen jämähtämistä karttaen. 040 549 3105 Tuottaja Kari Martiala kari.martiala@media.fi Puh. Myös julkaisun rakenne ja ulkoasu muuttuvat jonkin verran. Tuolloin julkaisun sisältöä ja ulkoasua muokattiin merkittävästi. Jo vuoden päivät riehunut koronaepidemia on valitettavasti heijastunut myös Venäjän Ajan sisältöön. Käsillä olevasta numerosta lähtien lehtemme postitetaan kaikille Suomi-Venäjä-seuran jäsenille. VENÄJÄN AIKA 3 Vuosi 2021 käynnistyy Venäjän Aika -lehden osalta merkittävällä uudistuksella. 020 6100 115 Päätoimittaja Martti Kiuru martti.kiuru@media.fi Puh
Muutos on todella dramaattinen. Toimistotalojen laatuluokka tulee olemaan A, eli korkein mahdollinen. Kohteen sijainti Pietarin ydinkeskustassa on erinomainen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta koronaepidemian aikana, kun Rogovat kävivät Venäjällä. Äiti ja tytär Marina (oik.) ja Polina Rogova saapuivat henkilöautolla Suomeen Vaalimaan raja-aseman kautta ja jatkoivat Helsinkiin. Hanke on tarkoitus toteuttaa useassa vaiheessa. Tunnin tarkkailujakson aikana Venäjältä Suomeen päin saapui vain muutama henkilöauto. Inkeriläistaustaisilla naisilla on Venäjän kansalaisuus ja Suomen oleskelulupa. Viime marraskuussa kyseinen luku oli 20 000, ja tästäkin määrästä suuren osan muodostivat rekkakuskit. Koko kiinteistömassan pinta-ala tulee olemaan 61 000 neliömetriä, josta toimistotalojen osuus on 47 000 neliötä. TEKSTI MARTTI KIURU KUVA SERGEY GRACHEV Hiljaiseloa Vaalimaalla Koronaepidemiasta johtuva rajasulku Suomen ja Venäjän välillä on toiminut tehokkaasti. Kiinteistöryhmä rakennetaan Ligovski Prospektin varrella olevalle kahden hehtaarin tontille, jonka EKE osti muutama vuosi sitten. Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien rajanylittäjien yhteismäärä oli 300–500 henkeä vuorokaudessa. Hankkeen kustannusarvio on noin 120 miljoonaa euroa, eli kyseessä on vuosikausiin suurin suomalainen investointi Venäjälle. Vuosina 2007–2009 EKE urakoi Pietariin Pulkovon lentokentän tuntumaan jättiläismäisen Pulkovo Sky -toimistokeskuksen, jonka kokonaispinta-ala on 80 000 neliötä. Moskovan rautatieasema sijaitsee kilometrin päässä ja lähistöllä on useita metroasemia. Vuokrattavan toimistotilan pinta-alaksi on laskettu 28 000 neliötä. Venäjän Aika vieraili Vaalimaan raja-asemalla tammikuussa, jolloin venäläiset viettivät perinteistä pitkää talvilomaansa. Rajanylityspaikkojen kautta kulkevien matkustajien määrä on pudonnut murto-osaan normaalista. Rajaviranomaisten mukaan loma lisäsi jonkin verran henkilöautoilla kulkevien matkailijoiden määrää. Nyt yhtiö on saanut lupaprosessin valmiiksi ja ensimmäisen toimistotalon rakentaminen käynnistynee jo kuluvana vuonna. Marina ja Polina Rogova kertoivat saapuneensa Petroskoista ja suuntaavansa Helsinkiin, jossa ovat asuneet neljä vuotta. 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 4 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 4 8.2.2021 12.00 8.2.2021 12.00. Esimerkiksi vuoden 2019 marraskuussa rajan ylitti Kaakkois-Suomen raja-asemilla Venäjältä Suomeen päin 325 000 henkeä. EKE-yhtiöt on toiminut Venäjällä vuosikymmeniä ja rakentanut muun muassa toimistoja asuinkiinteistöjä. 4 VENÄJÄN AIKA EKE rakentaa Pietariin toimistotaloja ja hotellin Suomalainen rakennusyhtiö EKEyhtiöt rakentaa Pietarin keskustaan kolme yhdeksänkerroksista toimistotaloa ja hotellin, johon tulee lähes 300 huonetta. Käytännössä suurimmat matkustajaryhmät ovat Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset, tai Venäjän kansalaiset, joilla on Suomen oleskelulupa. Normaalisti yhteismäärä voi kohota talviloman aikana Vaalimaalla yli 10 000 henkeen. TEKSTI JA KUVA MARTTI KIURU LYHYET EKE-yhtiöiden urakoima Pulkovo Sky -toimistokeskus rakennusvaiheessa vuonna 2008. Toinen suurehko ryhmä koostuu Schengen-maiden kansalaisista, jotka palaavat Venäjältä kotimaahansa Suomen kautta
Syy lienee osittain siinä, että valtaosa Ullbergin tuotannosta jäi sotien jälkeen rajan väärälle puolelle. Nyt Uno Ullberg -seura on julkaissut ”Viipurin arkkitehti” -nimisen kattavan kokoomateoksen Ullbergin tuotannosta. Uno Ullberg – Viipurin arkkitehti Toimittaneet: Netta Böök ja Kari Immonen Julkaisija: Uno Ullberg -seura, 2020 Luovutettujen alueiden arkkitehti 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 5 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 5 8.2.2021 12.00 8.2.2021 12.00. Nykyään rakennuksessa toimii Pietarin Eremitaasin taidemuseon filiaali. TEKSTI MARTTI KIURU KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Uno Ullbergin suunnittelema Viipurin taidemuseo valmistui vuonna 1930. Talo tunnetaan kreikkalaista palatsia jäljittelevästä pylväiköstään. 5 LYHYET Uno Ullberg oli viipurilaissyntyinen arkkitehti, joka on jäänyt alan suurten suomalaisnimien varjoon. Nykyään rakennuksessa toimii Pietarin Eremitaasin taidemuseon filiaali. Arkkitehtuurissaan Ullberg sovelsi tyylejä kansallisromantiikasta 1910-luvun ruotsalaisiin virtauksiin ja edelleen 1920-luvun funktionalismiin. Teoksen kirjoittajat ovat sekä suomalaisia että venäläisiä asiantuntijoita. Viipuriin ja muualle Karjalaan Ullberg suunnitteli liiketaloja, asuintaloja, sairaaloita, tehtaita, varastoja ja jopa työväen asuntoja. Ullbergin kenties tunnetuin työ on Viipurin taidemuseo, joka valmistui vuonna 1930
Avainroolissa ovat myös sellaiset lähteet, kuten muistelmat, kirjeet, päiväkirjat ja asiakirjat, joita tutkimushanke on saanut ja saa lahjoituksena yksittäisiltä kansalaisilta, perheiltä ja suvuilta. 6 VENÄJÄN AIKA LYHYET K ansallisarkistossa käynnistettiin syyskuussa 2020 viisivuotinen tutkimushanke, jossa selvitetään suomalaisten kohtaloita vuosien 1917–1964 aikana Venäjällä. Tutkimushankkeessa suomalaisten vaiheista ja asemasta Neuvostoliitossa sekä Stalinin ajan terrorista ja väestönsiirroista saadaan runsaasti uutta tietoa, joka julkaistaan tietokirjoina sekä tieteellisinä ja populaareina artikkeleina. TEKSTI KARI MARTIALA KUVA RGASPI Tutkijat kaipaavat tietoja suomalaisista Venäjällä 1917–1964 Fanny Gylling lapsineen 4. Aineistot, tiedot ja vihjeet hankkeen käyttöön Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushankkeelle voi lähettää tietoja ja vihjeitä. Niiden kopioita voi lähettää tutkimushankkeelle sähköpostilla osoitteeseen suomalaiset.venajalla@arkisto.fi. Rouva on juuri astumassa laivaan ja muuttamassa Neuvosto-Venäjälle, jonne hänen miehensä, Karjalan työkansan kommuunin johtaja Edward Gylling on siirtynyt jo edellisenä vuonna. Tutkimushankkeelle voi lähettää tietoja ja vihjeitä. Tutkimushanke nojaa erityisesti Suomen sekä Venäjän arkistoissa säilytettäviin lähdeaineistoihin. 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 6 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 6 8.2.2021 12.00 8.2.2021 12.00. Hanke on kiinnostunut tutustumaan esimerkiksi kotija sukuarkistojen papereihin, kuten postikortteihin, kirjeisiin, päiväkirjoihin, valokuviin, asiakirjoihin sekä muistinvaraisiin kertomuksiin ja tarinoihin. Tutkimushankkeelle lähetettyjä asiakirjakopioita saatetaan julkaista tutkimushankkeen interaktiivisessa tietokannassa ja muissa julkaisuissa. Nyt käynnistyneessä tutkimushankkeessa on tarkoitus tutkia mahdollisimman yksityiskohtaisesti Venäjälle muuttaneiden, siellä olleiden ja sieltä palanneiden suomalaisten vaiheita. Lapset eivät ole vielä lähdössä mukaan vaan ovat tulleet saattamaan äitiään. Hanke ja siihen liittyvä tutkimustyö palvelevat myös kansainvälistä historiantutkimusta. Hankkeessa toteutetaan interaktiivinen tietokanta Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen olleista suomalaisista ja heidän elämäkertatiedoistaan sekä heitä koskevista ja heihin liittyvistä asiakirjoista ja valokuvista. Ennen lokakuun 1917 vallankumousta Venäjän keisarikunnassa (Suomen suuriruhtinaskunnan ulkopuolisilla alueilla) asui ja työskenteli kymmeniä tuhansia kieleltään, identiteetiltään tai etniseltä taustaltaan suomalaisia. toukokuuta 1921 Tukholman satamassa. Tietoja kootaan Josif Stalinin seuraajan Nikita Hruštšovin valtakauden loppuun, vuoteen 1964 saakka
Nyt Keskisarjan teos on käännetty myös venäjäksi ja asialla on laajasta julkaisutoiminnastaan tunnettu moskovalainen Ves Mir -kustantamo. ?. Private Reconstruction -yhtiölle 17 miljoonan ruplan (190 000 euroa) määrärahan kirkon peruskorjauksen projektisuunnitteluun. Muistettakoon, että Koivisto-seuran toimesta Koiviston kirkon viereen valmistui vuonna 2019 sankarihautamuistomerkki, johon on kaiverrettu paikkakunnalta kotoisin olleiden ja jatkosodassa paikalle haudattujen 102 sankarivainajan nimet. Suomalaisessa historiankirjoituksessa ja sotakirjallisuudessa Raatteen torjuntavoittoa on käsitelty monin tavoin jo välittömästi talvisodan jälkeen. ??. Sinänsä välttämättömän operaatiokuvauksen ohella teoksen keskiöön nousee tavallinen perussotilas rintaman molemmilta puolilta. Keskisarja Teemu: ?????. Ves Mir -kustantamo on julkaissut aiemmin useita suomalaisten kirjoittamia ja venäjäksi käännettyjä teoksia. TEKSTI MARTTI KIURU KANSIKUVA RUSLANIA BOOKS OY Kansallisromanttista tyyliä edustava Koiviston kirkko on ulkoiselta asultaan kuin satulinna. Suomen Koivisto-seura on tukenut suunnitelmia kirkon peruskorjauksesta monin tavoin ja toimittanut venäläisviranomaisille tietoja, piirustuksia ja valokuvia kirkon alkuperäisestä asusta. Kustantajan saatesanoissa Keskisarjan teosta kehutaan siinä, ettei kirjailija syyllisty sotakirjoista niin tuttuun nationalistiseen sankarihehkutukseen, vaan näkee kyseisen taistelun olleen molempien osapuolten yhteinen tragedia ja osa vielä suurempaa tragediaa nimeltään talvisota. Kirjassaan Keskisarja sitoo sotahistorialliset tapahtumat laajempaan yleisinhimilliseen viitekehykseen. TEKSTI MARTTI KIURU KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA LYHYET Teemu Keskisarjan talvisotateos venäjäksi Eräs talvisodan traagisimmista taisteluista käytiin Suomussalmelle johtavalla Raatteen tiellä tammikuussa 1940. Mauno Koiviston ”Venäjän idea” käännettiin jo vuonna 2002 ja Juhani Suomen Urho Kekkosesta kertova teos ”Lohen sukua” vuonna 2011. (Ves Mir). Ves Mir on julkaissut peräti kolme kirjaa historioitsija Henrik Meinanderilta, viimeisimpänä ”Gustaf Mannerheim – Aristokraatti sarkatakissa”. Ajoittain kirkkoon on tehty myös pintaremonttia julkisilla varoilla ja yksityisten lahjoittajien toimesta. Moskova 2020. 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 7 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 7 8.2.2021 12.00 8.2.2021 12.00. Rakennusta ei kuitenkaan rekonstruoida alkuperäispiirustusten mukaan luterilaiseksi kirkoksi, vaan venäläisten mediatietojen mukaan lopputuloksena olisi yhdistetty konserttija näyttelykeskus. Epäselvää myös on, sijoitetaanko kirkkoon alkuperäisen mallin mukaiset ”keisarin urut”. VENÄJÄN AIKA 7 Koiviston kirkko restauroidaan vihdoin. Suomessa Keskisarjan venäjänkielistä teosta myy Ruslania Books Oy, ruslania.com. Nykyään kirkkorakennus on Venäjän federaation virallisessa perintökohdeluettelossa, mikä lisännee todennäköisyyttä, että rakennus todellakin peruskorjataan lähivuosina. Tällainen mikrohistoriallinen lähestymistapa kuvaa hyvin kirjailijan tuotantoa laajemminkin. ????. Aluetta hallinnoiva Leningradin Oblast on myöntänyt pietarilaiselle M.G. Kolmen vuosikymmenen aikana talossa ovat toimineet ainakin kotiseutumuseo, elokuvateatteri, matkatoimisto, diskoteekki, baareja ja niin edelleen. Kansallisromanttista tyylisuuntaa edustava kirkko valmistui vuonna 1904, ja sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. ?????. Karjalankannaksen Primorskissa sijaitsevan Koiviston kirkon peruskorjaus on edennyt ainakin hankesuunnittelutasolle. Suosittu ja monipuolinen suomalaishistorioitsija Teemu Keskisarja julkaisi alueen taisteluista kiitetyn teoksen ”Raaka tie Raatteeseen” vuonna 2012. ???. Myös Alpo Juntusen ”Sveaborg 1808– 1918” ja Erkki Tuomiojan ”Häivähdys punaista” on julkaistu venäjäksi Ves Mirin toimesta. Sotien jälkeen kirkossa toimi kulttuuritalo, ja Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen rakennus on toiminut museokäytössä ja monilukuisten kaupallisten yritysten sijaintipaikkana. (Raaka tie Raatteeseen)
Ja koska rokotteen ominaisuuksia ei täysin tunneta, voivat sivuvaikutukset olla vakavia, ja johtaa esimerkiksi hedelmättömyyteen. Parempi olisi, jos matkailijat testattaisiin. (Sahalinin oblastissa on rokotetuille ehdotettu nimilappua, jonka turvin esimerkiksi kauppaan voisi mennä ilman maskia.) Natalja, promoottori Vastustan koronavirusrokotetta, ja minua ei rokoteta! Minulla on hyvä immuniteetti ja vahvistan sitä säännöllisesti. Rokotepassista minulla ei ole mielipidettä, mutta ajatus jonkinlaisesta nimilapusta on outo. Noudatan kaikkia suosituksia ja pyrin vahvistamaan immuniteettiani. Jokaisen on itse päätettävä, kuinka puolustaa elimistöään. Rokotteesta tiedetään vähän, mutta joka tapauksessa otan rokotteen. Monilla on esiintynyt kuumetta, päänsärkyä ja oksentelua. Nyt minulla on vasta-aineita ainakin puoleksi vuodeksi ja kenties pitempäänkin. Tuttujani on rokotettu, ja he saivat kiusallisia oireita. Henkilö, jolta puuttuu nimilappu, voisi joutua jonkinlaiseen konfliktiin. Jevgeni, rautatieläinen En ota rokotetta, koska sairastin jo koronan. Rokotuksen vaatiminen ulkomaille matkustavalta on huono idea. Svetlana, kustantaja Olen valmis ottamaan rokotteen. Äitini sairastui koronaan ja noudin hänet hiljattain sairaalasta, joten tiedän kuinka vaarallinen tauti on. Toistaiseksi kyseinen todistus ei anna erityisiä oikeuksia, mutta asiasta keskustellaan. Vapaa matkustaminen rokotetuille on hyvä idea, mutta sopimuksen täytyy koskea molemminpuolisesti lähtöja tulomaata. En vastusta esimerkiksi poliota tai tuhkarokkoa vastaan tehtäviä perusrokotuksia, mutta en pelkää koronaa. Vladislava, jatko-opiskelija En ole valmis ottamaan rokotetta, koska sitä ei ole testattu sataprosenttisesti. Koronarokotteiden turvallisuus askarruttaa pietarilaisia ”Luotan Sputnik-rokotteeseen 50-prosenttisesti” Massarokotukset koronavirusta vastaan ovat käynnistyneet Venäjällä, ja rokotuksen ottaneet saavat toimenpiteestä erityisen sertifikaatin. 8 VENÄJÄN AIKA Olga, biologi Toistaiseksi tarkkailen rokotusten vaikutusta kanssaihmisiin, mutta itse en kiirehdi sen ottamista. Ulkomaille en voi matkustaa ainakaan viiteen vuoteen, joten mahdollinen rokotusvelvoite matkailijoille ei koske minua. Luotan omiin tiedemiehiimme, ja rokote on todennäköisesti hyvä, mutta sitä on testattu liian vähän. On esitetty ”immuniteettipassia”, joka antaisi oikeuden matkustaa ulkomaille. Suhtaudun rokotuksiin ylipäätään positiivisesti, koska ilman niitä emme olisi voittaneet poliota tai tuberkuloosia. Kysyimme pietarilaisilta, kuinka he suhtautuvat koronarokotteisiin ja rokotettujen mahdollisesti saamiin etuoikeuksiin. Luotan Sputnik V -rokotteeseen viisikymmentäprosenttisesti. Pandemian aikana en ole sairastunut kertaakaan. TEKSTI JANA PRUSSAKOVA KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA KATUGALLUP ”Rokotuksen vaatiminen ulkomaille matkustavalta on huono idea.” 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 8 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 8 8.2.2021 12.00 8.2.2021 12.00. Vastustan ehdottomasti immuniteettipasseja, sillä se on diskriminointia. Koronaviruksen suhteen on kuitenkin liian aikaista sanoa, tarvitaanko rokotus koko väestölle
Se on se nuorukainen, joka kiipeää lyhtypylvääseen ja heittää sieltä kännykkänsä ohikulkijoille saadakseen kuvan itsestään keikkumassa yläilmoissa. eli onnellinen. Ja aamuruuhkaa kaihoisasti säestävä saksofonisti. Nainen, jolla on niin paljon ystäviä kaupungissa, että hän ajattelee sitä aina, kun Tuure Kilpeläinen laulaa: ”Mä rakastan sua niin et se sattuu. Nainen, joka aamuisin töihin mennessään haki kahvin aina samasta kioskista ja lopulta tuli nähdyksi – kanta-asiakkaaksi. Kun linnut lentävät yli pohjoisen kaupungin. Inkeriläisten Kalevala-juhlat, jossa kansallispukuinen kuoro laulaa niin muinaisia säveliä, että omakin DNA tuntuu tunnistavan tutun melodian. Mä rakastan sua niin et se sattuu.” Anna Laine lehdistövirkamies Suomen Pietarin-pääkonsulaatti Pietari on näkyjä ja todellisuuksia ”Olen nyt itsekin yksi Pietarin näyistä, tarinoista, todellisuuksista.” SUOMEN PIETARIN-PÄÄKONSULAATIN PALSTA 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 9 04-09_VenajanAika_1-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 9 8.2.2021 12.00 8.2.2021 12.00. Vanha mies harmaassa parrassa ja valtavissa saappaissa, seisomassa Gribojedovin kanavalla, kourat täynnä siemeniä, joita varpuset pyrähtävät kuluneista käsistä noukkimaan. Ihmisiä, jotka tarinoillaan rakentavat kokonaisuuden Pietari Suuren perustamiin kuvankauniisiin, paikoin dekadentin kuluneisiin, kulisseihin. Uutistoimisto TASS:in päätoimittaja, joka innoissaan kiikuttaa minulle pullollisen koivunmahlamehua, koska kuin ihmeen kaupalla muistaa minun joskus kertoneen sen olleen lapsuudessa suurta herkkuani. Ja samainen Neva, kun kevään ensiauringon pilkottaessa uimarit nojailevat sen rannalla Pietari-Paavalin linnoituksen suomalaisesta graniitista tehtyyn seinään ja keräävät siitä energiaa. Vaikka työrupeamani Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa nyt loppuu, suhteeni Pietariin ei katkea. Kaksi mummoa, jotka illan sinisenä hetkenä kikattaen juoksevat punaisia päin ja välinpitämättömästi heilauttavat kättään tööttäävälle autolle. Kyynärpäät heiluvat, sadattelut lentävät. Toimiessani Pietarin pääkonsulaatin lehdistövirkamiehenä olen saanut mahdollisuuden päästä näihin eri todellisuuksiin useamman vuoden ajan. Se on joukko todellisuuksia, jotka tangeeraavat toisiaan. Joka jää jalkoihin, jää ilman istumapaikkaa ja tekee matkan lähelle, Viipuriin, tuskastuttavan pitkäksi. Minulle Pietari on se nuori nainen, joka Vosstanialla sijaitsevan asunnon ikkunalaudalla oikoo sääriään valkoisen aamutakin alta, ohut verho edessään, kirja kämmenellä leväten. Paikallisjuna seisomassa Suomen asemalla, suljetuilla ovillaan jo raju taistelu käynnissä. Nainen, joka kulki lapsensa ja miehensä kanssa Tshaikovskin katua kohti Kesäpuistoa. Lastenhoitajamme Natasha, aarteemme, joka soittaa tyttärellemme venäläisiä klassisen musiikin helmiä ja hellästi sylissään pitäen opettaa maalaamaan vesiväreillä ja muovailemaan muovailuvahalla. Metroaseman suuaukko, joka imee ja puskee ihmismassoja sisään ja ulos. Kumarainen muori, jota kutsumme noita Isokomeroksi, sillä hän on menettänyt mielenterveytensä ja kulkee pitkin katuja käheästi karjuen, verkkokassiaan ylös ja alas viskoen. Olen nyt itsekin yksi Pietarin näyistä, tarinoista, todellisuuksista. Talviauringosta nauttivat ihmiset jäisellä Nevalla, jonka reunoilla savupiiput tupruttavat viivoitinsuoria savunoroja pakkasilmaan. Venäjänopettajani Elvira kauniissa kävelypuvussaan, korjaamassa fonetiikkaani, tunti toisensa jälkeen, koskaan hermostumatta siihen, että en edelleenkään osaa lausua esimerkiksi ?????????. Taurian puiston leikkipaikan pieni poika, joka leikkijunassa istuen kertoo erikoisesta visiostaan, jonka mukaan ensi keväänä tulee zombi-maailmanloppu. Sisäpihan yksiön siirtotyöläiset loikoilemassa kolmikerrossängyssä, keltaisessa valossa, oluttölkistä ja metallinpaloista rakennettu televisioantenni ikkunan ulkopuolella kolisten – tuoden uutisia sieltä kaukaa. VENÄJÄN AIKA 9 KOLUMNI Pietari ei oikeastaan ole minulle kaupunki. Näkyjä, jotka paljastuvat kulkiessa
– Minusta EU ei ole kauhean hyvin hoitanut Venäjä-suhteita. Toisena esimerkkinä yhteistyön sujumisesta Tuomioja mainitsee Arktisen neuvoston. Tuomiojan mukaan EU:lla on ylipäätään ongelma, että se lähtee neuvottelemaan kolmansien maiden kanssa saneluasetelmasta. Kun se Suomen aloitteesta muutettiin neljän tasavertaisen kumppanin; EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin yhteiseksi hankkeeksi, venäläistenkin asenne muuttui. Sama koskee ylipäätään Itämeren piirissä tehtävää yhteistyötä. Siinä on ollut tiettyä ylimielisyyttä Venäjän suuntaan, samalla tavalla kuin oli Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, että eihän se enää ole mikään suurvalta ja miksi meidän pitäisi ottaa sitä huomioon. Enkä puhu nyt vain Venäjästä, vaan tämä koskee muitakin yhteistyökumppaneita. – Pohjoinen ulottuvuus on, ei nyt erityisen mullistava, mutta joka tapauksessa hyvä esimerkki siitä, että konkreettista positiivista yhteistyötä on pystytty viemään eteenpäin vaikeissakin olosuhteissa. 10-13_VA_1-2021_Tuomioja.indd 10 10-13_VA_1-2021_Tuomioja.indd 10 8.2.2021 12.02 8.2.2021 12.02. Tasavertaisilla areenoilla, kuten Arktisessa neuvostossa ja pohjoisessa ulottuvuudessa, myös Venäjän asenne yhteistyöhön on parempi. Tuomiojan mukaan sama ongelma koski aiemmin pohjoisen ulottuvuuden yhteistyötä. EU neuvottelee yhteistyöstä usein saneluasenteella. – Meillä on oma lainsäädäntömme, ja kaikkien kauppasääntöjen pitäisi sellaisinaan kelvata muille. Suomi on koettanut varjella, ettei ympäristöyhteistyö kärsisi pakotteista, mutta siinäkin EU:n ymmärrys tai haluttomuus virkakoneiston tasolla on ollut aika jarruttava tekijä. 10 VENÄJÄN AIKA VAIKUTTAJA Erkki Tuomiojan mielestä Euroopan unioni ei ole hoitanut Venäjä-suhteitaan kovin hyvin. Lännessä ei tunneta, idässä ei haluta Tuomioja arvelee EU:n asenteen summautuvan läntisen ja itäisen Euroopan erilaisista lähtökohdista. Ne kokevat EU:n asenteen aika lailla ongelmallisena, hän täsmentää. TEKSTI JUHA PELTONEN KUVAT TIMO PORTHAN ”Turhaa ylimielisyyttä Venäjän suuntaan” S uomen pitkäaikaisin ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei anna hyvää arvosanaa Euroopan unionin Venäjä-suhteille. – Kenenkään intressissä ei ole ollut antaa muiden ristiriitojen heijastua sinne
VENÄJÄN AIKA 11 Ulkoministerinä ollessaan Erkki Tuomioja pyrki usein edistämään Euroopan ja Venäjän välistä opiskelijavaihtoa, mutta ajatus on jäänyt toteutumatta. 10-13_VA_1-2021_Tuomioja.indd 11 10-13_VA_1-2021_Tuomioja.indd 11 8.2.2021 12.02 8.2.2021 12.02
Lontoon kiinteistömarkkinoista venäläiset oligarkit omistavat kaiketi aika paljon. Navalnyi on noussut venäläisen opposition näkyväksi hahmoksi, jollaisia maassa ei ole kovin monta. – Läntisen Euroopan osalta ei varmaan ole tuntemusta (Venäjästä), itäisessä Euroopassa taas suhtaudutaan tunneperäisesti ja varauksellisesti (Venäjään), eikä olla kiinnostuneita positiivisestakaan yhteistyöstä. – Mahdollisuudet modernisaatioon ovat selvästi vähentyneet. Tuomiojan mielestä Venäjän valtionhallinto ei pyrikään ilmapiiriin, joka houkuttelisi investointeja länsimaista. – Juuri siksi olisi tärkeää, että olisi olemassa rauhanomaiset demokraattiset tavat tyytymättömyyden ilmaisuun. Tämä tietysti painaa virallista suhdetta. – Brexitin seurauksena EU on ehkä jossain määrin parantanut juoksuaan. Tuomiojakin on ottanut tapaukseen kantaan sosiaalisessa mediassa: ”Kun Navalnyi palasi Moskovaan, oli paikalla enemmän poliiseja kuin Washingtonissa kongressin kokoontuessa vahvistamaan presidentinvaalin tulosta. – Unionin yhteisen kannan muodostaminen ei aina ole helppoa. Venäläisiltä puuttuu keinot kanavoida tyytymättömyyttä Venäjän Ajan haastattelua tehdään oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin Venäjälle paluun ja lentokentällä pidätetyksi joutumisen jälkeisenä päivänä. On ymmärretty, että Euroopan vaikutusvallan ylläpito ja vahvistaminen edellyttävät sitä, että pystytään myös toimimaan yhdessä, Tuomioja sanoo. Kokoukseen saapuneet jäsenmaiden edustajat antoivat ovensuussa tiukkoja lausuntoja, mitä kaikkea ne eivät hyväksy. Hän muistuttaa, ettei Venäjä täytä suomalaisten näkemystä demokratiasta. 12 VENÄJÄN AIKA VAIKUTTAJA Olisi tärkeää, että olisi olemassa rauhanomaiset demokraattiset tavat tyytymättömyyden ilmaisuun. Mutta kun iskee ymmärrys, että teemme itsestämme täysin epärelevantteja ellemme pysty yhteiseen kannanmuodostukseen, sitten se lopulta syntyy. Tuomiojan mielestä Venäjän Kiina-suhdekin on yksipuolinen. Euroopan ja Venäjän välisiin taloussuhteisiin Tuomioja toivoo enemmän keskinäisriippuvuutta kuin pakotteita. – Järjestelmä on pitänyt huolta, ettei opposition hahmoja kauheasti pääse nousemaan, Tuomioja toteaa. – Se on aika sisäänpäin kääntynyttä, ja ”ystävät” löytyvät aika lailla muualta. Minulla on kyllä aina ollut lähtökohta, että kansalaisyhteiskunnan ja ihmisten välisiä suhteita rakennetaan ihan politiikasta riippumatta. Toivoisin, että ulkomailla reagoitaisiin ihan samalla lailla, jos meillä vaikkapa Jussi Hallaahoa kohdeltaisiin samalla lailla. Eikö se aina jossain vaiheessa purkaudu. Tyytymättömyys vallanpitäjiin on kuitenkin laajaa. Tietysti vaalit ovat se tapa, jolla sen pitäisi tapahtua, Tuomioja vastaa. Taloudellinen yhteistyö tapahtuu kiinalaisten ehdoilla. EU:lla on yhteinen linja niissä asioissa, joissa unionilla on selkeä toimivalta, kuten kauppapolitiikassa. – Siellä ei kunnioiteta niitä sitoumuksia, ETYJ:istä alkaen, joita on tehty demokratiasta, oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Ero on siinä, että Washingtonissa poliisia tarvitaan suojelemaan demokraatista valtiota, Moskovassa suojelemaan valtiota demokratialta”, hän kirjoitti Facebook-profiilissaan. Toisaalta modernisaatiosta, joka vielä Dmitri Medvedevin presidenttikaudella oli iso tavoite, ei enää puhuta. Ulkomaisia investointeja, ja niiden kautta tietotaitoa modernisaatioon ja talouden kilpailukyvyn säilyttämiseen, ei ole. Mutta myöskään ne venäläiset, joilla on varoja, ja jotka pystyvät siirtämään niitä ulkomaille, eivät sijoita kotimaahan. Kun kantoja oli väännetty kokouksessa tarpeeksi monta tuntia, kaikki ymmärsivät, ettei kokouksesta voida tulla ulos ilman yhteistä linjaa. Modernisaatiosta ei enää puhuta Tuomiojan mukaan EU:n ja Yhdysvaltain asettamilla pakotteilla ei ole ollut kovin suurta merkitystä Venäjälle. – Kannanottoni ei perustu siihen, että minulla olisi erityisiä sympatioita tai luottamusta juuri Navalnyiin. Venäjä satsaa BRICS-yhteistyöhön, jossa mukana olevista maista ainoastaan Kiinalla on suurempaa taloudellista merkitystä. – Talouspakotteet eivät ole kauhean 10-13_VA_1-2021_Tuomioja.indd 12 10-13_VA_1-2021_Tuomioja.indd 12 8.2.2021 12.02 8.2.2021 12.02. Hänellä on asiasta kokemuksia omiltakin ulkoministerikausiltaan, esimerkiksi Libanonin sodan aikaisesta EU-kokouksesta Suomen puheenjohtajakaudella. Kaikessa muussa kannat ovat usein aika levällään. – Kiinalaiset käyttävät aika häikäilemättömästikin hyväkseen Venäjän heikkoutta
1970-luvulla oli aika, jolloin Tuomiojakin sai neuvostovastaisen leiman ollessaan Sadankomitean Ydin-lehden päätoimittaja. Siellä myös kansalaisyhteiskunta on viranomaisten kontrollissa. VENÄJÄN AIKA 13 toimivia. – Kyllä, ja siinä taas Suomella on osaamista, jolla hyvinkin voisi olla kysyntää Venäjällä ja muuallakin. Tällaiset yhteydet ihan henkilötasolla ovat säilyneet. – Kaikki olivat yleensä samaa mieltä, mutta kukaan ei ottanut asiaa omakseen, hän sanoo. Tuomioja itse toimii perustamansa Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtajana. Jos on, ne ovat samanlaisia kuin muillakin. Mutta kun jotain halutaan tehdä Venäjää vastaan, niin vaaditaan helposti esimerkiksi Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen lopettamista. – Pääsin kohtuullisesti alkuun, mutta sitten loppui motivaatio. – Olen huolissani, ettei etulyöntiasemalle oikein ole katetta. – Olen säilyttänyt jäsenyyteni Venäjäseurassa, vaikka en olekaan koskaan ollut näissä yhdistyksissä aktiivinen. – Se pitäisi moninkertaistaa. Suomalaisten maine Venäjällä on kuitenkin noteerattava. Tuomiojan mukaan opiskelijavaihdon pitäisi olla molemminpuolista, eli Euroopasta lähtisi kielen ja muunkin opiskelijoita Venäjälle. Ymmärrän kyllä, että pakotteita kohdistetaan heihin, joiden epäillään syyllistyneen henkilökohtaisesti esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksiin tai murhayrityksiin, tai estävän niiden selvittämistä. Tuomioja on tavannut heitä verkoston tilaisuuksissa sekä Venäjällä että Suomessa. – Minun taustani on sitoutumattomassa rauhanliikkeessä. Tuomiojakin muistuttaa, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen perustuu fossiilisten polttoaineiden käytön loppumiseen näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Megatrendit Venäjää vastaan Megatrendit ovat Venäjän talouskasvua vastaan niin kauan kuin merkittävä osa sen vientituloista tulee fossiilisten polttoaineiden viennistä. 10-13_VA_1-2021_Tuomioja.indd 13 10-13_VA_1-2021_Tuomioja.indd 13 8.2.2021 12.02 8.2.2021 12.02. – Meillä on paljon kansalaisjärjestöjä, tietysti Venäjä-seura ensimmäisenä, jotka tuovat ihmisiä yhteen. Sen kansainväliseen verkostoon kuuluu kymmeniä historioitsijoita myös Venäjältä. Minusta se on kuitenkin keskinäisriippuvuutta lisäävä hanke, mikä on periaatteessa positiivinen asia. Suomea ja suomalaisia pidetään ystävällismielisinä, niin kuin tietysti olemmekin. Sitä pitää vain koettaa jatkaa, vaikka ei tämäkään ole Venäjällä helppoa. Niitäkin kannattaisi lukea alkukielellä. Mutta kun tästä puhutaan historioitsijoiden kesken, he ovat yhtä lailla huolissaan. Historioitsijana on tullut vielä konkreettisemmaksi miinukseksi, sen jälkeen kun Venäjän arkistot ovat avautuneet, ettei niitä pysty hyödyntämään muuta kuin kääntäjien välityksellä. – Valitettavasti se tarkoittaa, että Stalinin kauden hirveyksiäkin pyritään unohtamaan ja peittelemään. Myös Suomessa tilanne on kuitenkin nyt toinen kuin Neuvostoliiton aikana. Hän oli järjestämässä Helsinki-Tallinnan END-konferenssia neuvostoaikana. Kansalaisyhteiskunnan tasolla suomalaisten kontaktit Venäjälle ovat laajat. Ulkoministerikokouksissa kaikki olivat yleensä samaa mieltä, mutta mitään ei koskaan tapahtunut. Jo parikymmentä vuotta sitten meillä oli Suomessakin korkeakouluissamme paljon enemmän kiinalaisia opiskelijoita kuin venäläisiä. Kun sanotaan, ettei Euroopan tule olla riippuvainen Venäjän kaasutoimituksista, niin yhtä lailla se riippuvuus lisääntyy toiseen suuntaan: Venäjä on silloin riippuvainen Euroopan markkinoista, hän pohtii. Tuomioja myöntää, ettei Suomen etulyöntiasema perustu oikeastaan muuhun kuin maantieteeseen ja vähän historiaan. Silloin 1970-luvulla mietin, jaksaisinko lukea Pravdaa vai venäläisiä klassikoita, eikä kumpikaan kiinnostanut. Opiskelijavaihto pitäisi moninkertaistaa Ulkoministerinä ollessaan Tuomioja pyrki usein edistämään Euroopan ja Venäjän välistä opiskelijavaihtoa, mutta ajatus on jäänyt toteutumatta. – Kyllähän siellä edelleenkin tehdään korkeatasoista tiedettä. Niistä ei keskustella kahdenvälisesti, koska ne ovat EU:n ja Venäjän välisiä asioita. Euroopan unionissa on paljon uusia jäsenmaita, tietysti Baltiasta alkaen, joissa venäjän kielen taitokin on ihan toisella tasolla kuin Suomessa. – Sanoisin, että Venäjän historioitsijakunta haluaisi olla riippumaton ja pitää ammattietiikastaan kiinni, mutta heitäkin painostetaan valtiolliselta taholta. – Ensinnäkin se oli virhe jo niiden klassikoiden osalta. Olisiko Venäjällä edellytyksiä satsata uusiutuvaan energiaan. Rauhanjärjestö ei kuulunut Rauhanpuolustajiin, joka tuolloin oli Neuvostoliiton ulkopolitiikan välikappale. Tuomiojan mukaan on hyvä, ettei Suomella ole Venäjän kanssa kahdenvälisiä ongelmia. Venäjä tietää hyvin, että olemme EU:n hyvä ja lojaali jäsen, ja olleet päättämässä sanktioista. Ensimmäisen kerran hän on käynyt Neuvostoliitossa 1967 Teiniliiton varapuheenjohtajana; Moskovassa ja Kiovassa. Meillä voisi olla etulyöntiasema, kun Venäjä aikanaan ryhtyy merkittävämmin satsaamaan uusiutuviin energioihin. Sekin toi Venäjäyhteyksiä, kun glasnostin kaudella olin mukana END-liikkeessä, jonka tavoitteena oli ydinaseista vapaa Eurooppa Atlantilta Uralille, Tuomioja kertoo. Meillä on paljon venäjää puhuvia ihmisiä, mikä antaa toisenlaista pohjaa yhteydenpidolle. – Suomesta riippuvia ongelmia ei ole. – Silloin Venäjältä alkoi jo löytyä vapaita toimijoita, eikä kaikki enää kulkenut virallisten kanavien kautta. Tuomioja ei näe painostuksessa erityistä Suomi-vastaista suunnitelmaa, enemmänkin historiaa yritetään käyttää ”isänmaallisen” kansallistunnon vahvistamiseen. Jälkikäteen hän on moneen kertaan julkisestikin pitänyt kieliopintojen keskeytymistä suurena virheenä. Samana päivänä Venäjän, Kiinan ja USA:n ystäväksi Tuomioja muistaa käyneensä yhdessä Ilkka-Christian Björklundin kanssa 1960-luvun puolivälissä saman päivän aikana liittymässä suomalais-amerikkalaiseen yhdistykseen, Suomi–Kiina-seuraan ja Suomi–Neuvostoliitto-seuraan. Kiinalaiset toki ovat tervetulleita, mutta olisi luontevaa, että täällä olisi vähintään yhtä paljon venäläisiä. Suomalaisilla ei ole venäläisten suhteen mitään ennakkoesteitä, ja se on vahvuutemme. Tuomioja kertoo olevansa itsekin esimerkki kielitaidon puutteesta, vaikka aikanaan aloitti venäjän opinnot
– Suomi on ykkösmaa täällä syntyneelle ja kasvaneelle suomalaiselle, mutta valitettavasti hallintokulttuurissamme on ongelmia, joihin tänne muuttavat ulkomaalaiset säännöllisesti törmäävät. Suomella on maine turvallisena toimintaympäristönä, mutta yllättävät hallinnolliset ongelmat edellyttävät maahan muuttavalta ulkomaalaiselta pitkää pinnaa. Myös korruption vähäisyys on suuri etu yritystoiminnan turvallisuuden kannalta. Ideaalimuuttaja olisi 38-vuotias eteläkorealainen sijoittajamiljonääri, joka on Elon Muskin tennispartneri, ja jolla on tohtorin tutkinnot London Business Schoolista ja Massachusetts Institute of Technologysta. – Yrittäjiä autetaan kädestä pitäen, ikään kuin saattopalveluna. Pietarista käsin yrittäjä voi käydä hoitamassa liikeasioitaan Suomessa jopa päivittäin tai viikoittain. 14-16_VA_1-2021_Ongelmat.indd 14 14-16_VA_1-2021_Ongelmat.indd 14 8.2.2021 12.03 8.2.2021 12.03. Mikkeliin muuttaville venäläisyrittäjille tarjotaan monipuolisia palveluita, kuten avustaminen osakeyhtiön perustamisprosessissa. Sähköinen asiointi edellyttää oleskelulupaa Suomeen siis houkutellaan maahanmuuttajia, mutta kaikki eivät kelpaa. Mutta Suomihan on juuri tässä suhteessa maailman ykkösmaa. Myös venäläisliikemiehet ovat tervetulleita, ja monille venäläisille EU-maa Suomi näyttäytyykin houkuttelevana paikkana harjoittaa liiketoimintaa ja tehdä investointeja. Yhteistyökumppaneina toiminnassa ovat olleet pietarilainen Ingria-yrityshautomo sekä raja-alueyhteistyössä tehtävien hankkeiden venäläiset partnerit. Hallinnolliset muodollisuudet hoituvat sukkelaan, eikä Venäjältä tuttu ylenmääräinen byrokratia hidasta menoa. Tällä hetkellä Tanskasella on 20–30 venäläistä asiakaskontaktia, joista todellisiksi hankkeiksi realisoituu kenties kymmenen prosenttia. Vuosien saatossa Mikkeliin on etabloitunut jonkin verran venäläisyrittäjiä. 14 VENÄJÄN AIKA YRITTÄJYYS T eam Finland -verkosto houkuttelee maahamme ulkomaalaisia yrittäjiä ja huippuasiantuntijoita. – Pääfokuksena työssäni on yritysten kansainvälistyminen, ja siihen on jo vuosia kuulunut investointien etsiminen Mikkeliin ja kaupunkiin sijoittuvien venäläisyrittäjien tukeminen, Tanskanen kertoo. Miksei etsii partnereita esimerkiksi Venäjällä järjestettävien messutapahtumien välityksellä. Tällainen räätälöity neuvontatoiminta on maksutonta, ja venäläisille yrittäjille iloinen yllätys, Tanskanen sanoo. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Venäjä-asiantuntija Karoliina Tanskasella on tällä hetkellä 20–30 venäläistä asiakaskontaktia. Jos yritys on rekisteröity Suomeen, tarkoittaa se myös sitä, että tullimaksut ja ylimääräinen byrokratia poistuvat, mikäli yrityksellä on tuontitai vientitoimintaa EU:n alueella. Osa on jäänyt kaupunkiin ja osa siirtynyt muualle Suomeen tai poistunut maasta. Hallinnolliset ongelmat rassaavat venäläisyrittäjiä Suomessa Suomi on venäläisyrittäjille kiinnostava kohdemaa – ainakin teoriassa. Ensikontaktit rakennetaan Venäjällä Karoliina Tanskanen toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Venäjä-asiantuntijana. Kaikki siis hyvin. Venäläisnäkökulmasta Suomen etuja ovat ainakin läheinen sijainti, ennustettava toimintaympäristö ja vaivaton pääsy Euroopan unionin valtaville markkinoille. – Kun käydään globaalia kilpailua yrittäjistä ja huipputason eksperteistä, on oleellista, että perusasiat ovat kunnossa ja yhteiskunnallinen infrastruktuuri toimii moitteettomasti, Karoliina Tanskanen ohjeistaa. Käynnissä oleva koronaepidemia on toistaiseksi tosin lopettanut vapaan liikkumisen maiden välillä. Usein Suomi koetaan myös mutkattomana ja helppona maana. TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT KARI MARTIALA Suomeen muuttavien ulkomaalaisyrittäjien alkutaival sisältää runsaasti byrokraattisia pullonkauloja. Valitettavasti maailmasta löytyy Suomen ohella ainakin sata muuta maata, jotka haluaisivat juuri kyseisen miljonäärin maahanmuuttajaksi
Suomeen muuttava ulkomaalainen on Migrin ohella tekemisissä muidenkin viranomaisten, kuten Kelan, poliisin, kunnan ja verottajan kanssa. 1990-luvulla Anttila toimi laajalevikkisen Suomen äänen (Golos Finljandii) kustantajana ja päätoimittajana. Taustalla oleva Oleg Putninin maalaus on maalattu Anttilan entisen Moskovan-asunnon ikkunasta. Myös oleskeluluvan jatkamisen saamiskriteerit ovat epäselvät, ja jatkolupa saatetaan myöntää kolme kertaa vuodeksi kerrallaan. Erkki Anttila on tehnyt työuransa Venäjällä sekä yrittäjänä että yritysjohtajana. Migrillä on palvelulupaus oleskelulupien käsittelyajoista, mutta käytännössä aikataulut venyvät. Tanskanen muistuttaa, että ilman oleskelulupaa henkilö ei käytännössä voi toimia Suomessa, koska hänellä ei ole mahdollisuutta asioida palveluissa, jotka edellyttävät sähköistä tunnistautumista. Tällainen käytäntö tekee maahanmuuttajayrittäjän toiminnan suunnittelun ja mahdollisten partnereiden sitouttamisen hankalaksi. Odottaessaan päätöstä oleskeluluvasta maahanmuuttaja ei voi matkustaa mihinkään, työskennellä, avata pankkitiliä tai hankkia asuntoa. Tanskasen mukaan esimerkiksi oleskeluluvan saaminen on turhan byrokraattinen ja pitkäkestoinen prosessi. VENÄJÄN AIKA 15 Ulkomaalainen törmää Suomessa absurdeihin ongelmiin. – Jotenkin ristiriitaista on, että Migrin sivuilla on suomenja ruotsinkielisille täydellinen palvelu, mutta englanniksi supistettu palvelu, ja venäjäksi ei informaatiota ollenkaan. Hän kritisoi myös oleskeluluvat myöntävän Maahanmuuttoviraston eli Migrin kielipolitiikkaa. 14-16_VA_1-2021_Ongelmat.indd 15 14-16_VA_1-2021_Ongelmat.indd 15 8.2.2021 12.03 8.2.2021 12.03
Jos yrittäjä ei saa edes pankkitiliä auki, niin houkutus siirtyä harmaan talouden puolelle epäilemättä kasvaa. Koronasta johtuva hengähdystauko Mikkelissä teki suunnitelman ajankohtaiseksi ja Anttila suuntasi SuurSavon Osuuspankin konttoriin. 14-16_VA_1-2021_Ongelmat.indd 16 14-16_VA_1-2021_Ongelmat.indd 16 8.2.2021 12.03 8.2.2021 12.03. Erilaisten selvityspyyntöjen jälkeen kyseinen pankki kieltäytyi avaamasta Anttilan kesällä perustamalle Safety Awareness Finland Oy:lle yritystiliä. Venäjä-konteksti esti yritystilin avaamisen Mikkelistä kotoisin oleva Erkki Anttila muutti 1980-luvun lopulla Leningradiin ja ryhtyi opiskelemaan arkkitehdiksi. On kyseenalaista, onnistuuko varsinkaan Venäjältä tuleva perhe asunnon – esimerkiksi omakotitalon – vuokraamisessa. Venäjä-kontekstin omaavilla yrittäjillä on jatkuvasti ongelmia tilinavaamiskysymyksissä suomalaispankkien kanssa. 16 VENÄJÄN AIKA YRITTÄJYYS – Suomalaisviranomaiset kyllä palvelevat asiallisesti, mutta palvelukulttuurissa on usein havaittavissa se ongelma, että kerrotaan vain ne asiat, joita kysyjä hoksaa kysyä. Tämä jos mikä vähentää suomalaisfirmojen kiinnostusta yhteistyöhön ulkomaalaisomisteisten yritysten kanssa, Karoliina Tanskanen sanoo. Ulkomaalaisen yrittäjän taivalta Suomessa voi helpottaa se, jos hän löytää sopivan paikallisen yhteistyökumppanin. – Olen toki iloinen, että Säästöpankki Optia otti yritykseni tarkastusten jälkeen asiakkaakseen, mutta olen samaan aikaan murheellinen niiden ulkomailta Suomeen muuttaneiden yrittäjien puolesta, joita nykyinen järjestelmä kohtelee mielivaltaisesti, kun on kyse pankkiasioinnista, Erkki Anttila sanoo. – Suur-Savon OP:n kielteinen päätös saattaa johtua siitä, etteivät pankit tarvitse uusia yritysasiakkaita – varsinkaan, jos näiden taustoja on selvitettävä. Pkja pienyritysten kassavirta voi olla alkuvaiheessa vaatimaton selvitysten hintaan verrattuna. Anttila on jo pitkään kaavaillut yritystoimintansa laajentamista Suomeen ja muualle EU-alueelle. Viimeiset vuodet Anttila on työskennellyt yksityisyrittäjänä ja erikoistunut yritysten turvallisuusvalmennukseen. Ulkomaalainen törmää Suomessa myös täysin absurdeihin ongelmiin. Anttila itse olettaa Venäjä-taustansa olevan selitys sille, että tilianomus hylättiin. Erkki Anttilan kohdalla kyseessä on ensimmäinen julkisuuteen noussut tapaus, jolloin Venäjä-kytköksen omaavalta Suomen kansalaiselta evätään yritystili. – Tilinavauksen epääminen oli minulle täydellinen yllätys ja suuri pettymys. Asiakkaina on ollut merkittäviä venäläisyhtiöitä, suomalaisia pörssiyhtiöitä, kuten UPM, YIT ja Ponsse, sekä kansainvälisiä suuryhtiöitä, kuten Bosch, Nissan ja Renault. Tekniikan tohtori voi päätyä kouluavustajaksi tai jäädä työttömäksi. Hän on toiminut itänaapurissa muun muassa Rannila Projectsin, Iskun ja Enston maajohtajana. Työuransa Anttila on tehnyt yrittäjänä ja yritysjohtajana sekä Pietarissa että Moskovassa. Erittäin omituiseksi ”Tapaus Anttilan” tekee kuitenkin se, että Mikkelissä on tuskin montaakaan yrittäjää, jolla on yhtä vahvaa näyttöä kyvystä kansainväliseen liiketoimintaan kuin Erkki Anttilalla. Jopa huippukoulutettujen venäläisten on vaikea löytää työpaikkaa Suomesta. Jos hän perustaa yrityksen, niin on hyvin mahdollista, ettei mikään pankki suostu avaamaan yritykselle pankkitiliä. Oikeusturva koetteilla Eniten Erkki Anttilaa närkästyttää, että pankki kieltäytyi tilin avaamisesta ”kokonaisharkintaan” perustuen, eli ei mitenkään yksilöinyt päätöstään. Pankki on miehelle tuttu, sillä yksityishenkilönä hän on ollut sen asiakas ja osakas yli 30 vuotta. Aikaisemmin kyse on kuitenkin ollut Venäjän kansalaisuuden omaavista yrittäjistä. Tällä tarinalla on siinä mielessä onnellinen loppu, että Anttila onnistui myöhemmin avaamaan yritystilin toisessa mikkeliläispankissa. Koronaepidemia katkaisi kuitenkin yritysvalmennuksen Venäjällä toistaiseksi, ja rajan sulkeuduttua mies ei ole toistaiseksi päässyt palaamaan kotiinsa Pietariin. – Tällainen asetelma olisi tietysti ihanteellinen, mutta tällöin käy usein niin, että suomalaiskumppani joutuu jatkuvaan raportointivastuuseen viranomaisten suuntaan. Hän valmistui vuonna 1995 Pietarin valtiollisesta arkkitehtuurija rakennusyliopistosta, mutta arkkitehdin töitä hän ei ole sen jälkeen harjoittanut muuta kuin projektiluontoisesti. Tällainen käytäntö loukkaa yrittäjän mukaan hänen oikeusturvaansa. Ne ennakkoluulot Kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen kenties perheineen, on ratkaistava myös asunto-ongelma, lasten koulunkäynti ja niin edelleen. Pankit perustelevat haluttomuuttaan tilinavauksiin lisääntyvällä byrokratialla, jota viranomaiset edellyttävät pankeilta muun muassa rahanpesulakiin vedoten. Ja referenssilista on mittava. Ennakkoluulot ulkomaalaisia kohtaan ovat yleisiä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että jopa huippukoulutettujen venäläisten on vaikea löytää työpaikkaa Suomesta. Ei olisi etukäteen tullut mieleenkään, että tällainen on mahdollista Suomessa, Anttila kertoo
Asko Pitkänen on perehtynyt aiheeseen lisensiaattityössään. VENÄJÄN AIKA 17 KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN Liiketai asuinkiinteistön ostaminen Venäjältä on mahdollista myös ulkomaalaiselle tietyin rajoituksin. TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT ASKO PITKÄSEN ARKISTO JA SVETLANA ALEKSEJEVA Kiinteistösijoittaminen on taitolaji – Venäjälläkin Asko Pitkänen on toiminut kiinteistöalalla yli 30 vuotta. 17-19_VA_1-2021_Kiinteisto?.indd 17 17-19_VA_1-2021_Kiinteisto?.indd 17 8.2.2021 12.04 8.2.2021 12.04. Pitkäsen lisensiaattityö, joka käsittelee Venäjän kiinteistömarkkinaa, julkaistiin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa
Suomalaisyhtiöiden toistaiseksi merkittävin etabloitumisaalto Venäjälle käynnistyi vuosituhannen alussa ja kesti vuoden 2009 talouskriisiin saakka. Suomalaisfirmojen kalliit oppirahat Lisensiaattityössään Pitkänen arvioi toimintaympäristöä Venäjän kiinteistömarkkinoilla ja markkinaan sisältyviä riskejä. Tutkija on haastatellut työtään varten muun muassa Venäjällä pitkään toimineita suomalaisyritysten edustajia. Esimerkkeinä viranomaistoiminnan arvaamattomuus, lahjonta, korruptio oikeuslaitoksessa ja liiketoiminta erilaisilla sanktiolistoilla olevien venäläisyhtiöiden kanssa. Pitkänen on perehtynyt Venäjän kiinteistömarkkinaan lisensiaattityössään ”Kiinteistösijoittajan riskit ja omistuksen koskemattomuus Venäjällä”. Tuolloin suomalaisfirmat investoivat Venäjän kiinteistöihin yli miljardi euroa joko muun liiketoiminnan osana tai puhtaasti kiinteistökehitysnäkökulmasta. Mutta mikä alun perin houkutteli umpihämäläisen kiinteistömiehen Venäjälle. – Kaikki alkoi lauluja soittoharrastuksestani, Pitkänen kertoo. 18 VENÄJÄN AIKA KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN Ulkomaalaisena en ostaisi asuntoa pelkkien rakennuspiirustusten perusteella. Kun sijoittaa euroissa ja vuokra on ruplissa, tekee ruplan devalvaatio kannattavuudelle pahaa jälkeä. Tätä kautta kasvoi myös kiinnostus venäjän kieleen. Toisaalta Pitkänen muistuttaa, että osa suomalaisyrityksistä on myös onnistunut itänaapurissa, ja jatkossakin bisneksessä tulee olemaan sekä voittajia että häviäjiä. Suomalaiset pörssiyhtiöt fiksuine analyytikkoineen eivät ymmärtäneet ottaa ruplariskiä huomioon. Yhtiö käräjöi vuosia Smolenski Passage -ostoskeskuksessa sijaitsevan tavaratalonsa vuokraoikeuksista, ja vaikka Moskovan kansainvälisen välitystuomioistuimen päätökset olivat Stockmannille pääosin myönteisiä, ei päätösten vahvistaminen täytäntöönpanokelpoisiksi onnistunut, ja yhtiö joutui siirty17-19_VA_1-2021_Kiinteisto?.indd 18 17-19_VA_1-2021_Kiinteisto?.indd 18 8.2.2021 12.04 8.2.2021 12.04. Pitkänen ihastui venäläisiin lauluihin, ja käänsi niiden tekstejä suomeksi. Kuinka tässä näin kävi. H ämeenkyröläinen Asko Pitkänen on tehnyt työuransa kiinteistönvälitysalalla. Kyseisistä yhtiöistä osa on jo poistunut Venäjältä raskaiden tappioiden seurauksena. Myös vaikeasti hahmoteltava poliittinen riskikin on Pitkäsen mukaan kasvanut erityisesti vuoden 2014 tapahtumien jälkeen. Tällaiseen kierteeseen joutui Stockmann Moskovassa vuonna 2008. Näinhän se taisi mennä. Investoijista mainittakoon Sponda, Evli, Sato, Stockmann, SRV, EKE, Posti/Itella, Icecapital, Kesko, YIT ja Technopolis. Venäjällä ulkomaalaisia yrityksiä on myös kaapattu tai niille on aiheutettu suuria hallinnollisia ongelmia. Yli 30 vuotta kiinteistöbisneksessä toiminut mies on koulutukseltaan sekä kauppatieteilijä että oikeustieteilijä. Suomalaiset kevyen musiikin tekijät ovat – kuten tunnettua – kautta historian ammentaneet venäläisestä laulelmaja romanssiperinteestä. – Teen jonkin verran laulukeikkoja, ja laulan myös alkukielellä venäjäksi, Pitkänen sanoo. Vuosien 2009 ja 2014 talouskriisit ovat lähes pysäyttäneet talouskasvun, ja rupla on devalvoitunut merkittävästi, Asko Pitkänen arvioi. Kyseinen työ on tarkastettu ja hyväksytty Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. – Venäjän talouskehitys on ollut paljon verkkaisempaa kuin 2000-luvun alussa kuviteltiin. Slaavilainen kaiho istuu mainiosti myös suomalaiseen mielenmaisemaan. Stockmann kävi pitkään oikeutta Ruplariskin ohella yrityksillä on Venäjällä myös lukuisa joukko muita haasteita. Pitkäsen kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti liikekiinteistöt, mutta monet kyseisiä kiinteistöjä koskevat lainalaisuudet pätevät myös asuinkiinteistöihin
Jälkikäteen voi esimerkiksi paljastua, että asuntoon on rekisteröity joku henkilö, joka tulee vaatimaan osuuttaan asunnosta. Talviolympialaisten järjestäminen kaupungissa vuonna 2014 muutti kaupungin infrastruktuurin täysin uuteen uskoon. Moni Venäjän Ajan lukija on asunut ja/tai työskennellyt Venäjällä. – Kyllä voi, mutta tässä tapauksessa on huolellisesti selvitettävä mahdolliset rajoitukset. – Ehkä riskittömin tapa on ostaa asunto uudesta kohteesta, josta vastaa suomalainen tai pohjoismainen rakennusliike, Pitkänen suosittelee. Suomalainen rakennusyhtiö YIT on pitkän linjan toimija Venäjän asuntorakentamisbisneksessä. Koska uudet asunnot myydään usein ”betonipintaisina”, tehdään huoneistoissa viimeistelyjä vuosikausia, mikä vähentää asumismukavuutta. Kiinteistöjen pienoismallit kiinnostavat myös pikkuväkeä. Odottaisin, että talo varmasti valmistuu, vaikka ostohinta tuolloin onkin korkeampi. Pitkäsen mukaan asuntojen hinta on alhaisimmillaan silloin kun rakentamista ei ole aloitettu ja korkeimmillaan pari kolme vuotta talon valmistumisen jälkeen. – Tavattoman kaunista seutua, mutta sisältää poliittisen riskin. Esimerkiksi tietyillä rajaalueilla kiinteistöjen ostoa on rajoitettu ulkomaalaisilta. Asunto Turkista – vai sittenkin Sotšista. Asko Pitkänen muistuttaa, että Venäjä on tavattoman laaja maa, eikä mitään yksiselitteistä asuntomarkkinaa ole olemassa. – Ulkomaalaisena en ostaisi asuntoa pelkkien rakennuspiirustusten perusteella. – Totta kai vaikuttaa. Halpa rupla houkuttelee asuntokauppoihin Asko Pitkänen muistuttaa, että vanhojen asuntojen ostoon voi sisältyä arvaamattomia riskejä. Mitä asioita tulisi ottaa huomioon, jos haluaa ostaa asunnon Pietarista. Myös alueiden infrastruktuuri, kuten koulut, päiväkodit, kaupalliset palvelut ja liikenneyhteydet, saattavat valmistua vasta jälkijunassa. Pietari lienee kuitenkin se Venäjän kaupunki, jonne suomalaiset asuntosijoittajat ovat eniten satsanneet. Mutta voiko suomalainen ostaa myös esimerkiksi omakotitalon, kesämökin tai mökkikontin. Asunnotkin luokitellaan Venäjällä kiinteistöiksi. Vuosia myöhemmin Stockmann poistui kokonaan Venäjältä. Hän kuitenkin vinkkaa, että jos sijoittaja harkitsee asunnon ostoa Turkista, niin vaihtoehtoisesti sen voi hankkia vaikkapa Sotšista. VENÄJÄN AIKA 19 mään uusiin tiloihin Moskovassa. Osa on hankkinut maasta myös asunnon. Rupla on nyt edullinen, joten esimerkiksi kaupunkiasunnon ostaminen Pietarista on nykyisellä ruplan kurssilla ilman muuta houkutteleva vaihtoehto. Entä tulisiko Krimin niemimaa kysymykseen. Myöskään Pietarin keskustan 100–150 vuotta vanhoja rakennuksia en suosittele, koska remonttien pitkäaikainen laiminlyönti voi loppupelissä käydä uudelle asunnonomistajalle kalliiksi, Pitkänen sanoo. Kuvassa YIT:n pääkonttori Luoteis-Pietarissa. 17-19_VA_1-2021_Kiinteisto?.indd 19 17-19_VA_1-2021_Kiinteisto?.indd 19 8.2.2021 12.05 8.2.2021 12.05. Uuden huoneiston hinta Pietarissa on tällä hetkellä kenties kolmasosa tai puolet saman tasoisen asunnon hinnasta Helsingissä, Asko Pitkänen vertaa. Kuinka tutkija näkee nykytilanteen asuntosijoittajan vinkkelistä. Entä vaikuttaako ruplan arvo myös asuntosijoittamiseen ulkomaalaisen näkökulmasta. Samoihin aikoihin kohistiin mediassa myös Pietarin Kronstadtissa sijaitsevan suomalaisen Container Financen omistaman Moby Dick -terminaalin vuokrasopimuksesta. Tilanne laukesi lopulta kun Container Finance liittoutui Venäjän suurimman yksityisen kuljetusyrityksen N-Trans Groupin kanssa. Suosittelen, että pitäydyttäisiin niissä raameissa, joita virallinen Suomikin noudattaa, Pitkänen ohjeistaa. Suosittelisin, että mahdollinen ostaja selvittäisi asian etukäteen esimerkiksi luotettavaa venäläistä lakiasiainpalvelua käyttämällä
TEKSTI JA KUVAT OUTI SALOVAARA Matkustusrajoitukset ovat jarruttaneet Venäjältä tulevien kiinteistökauppoja. 20-23_VA_1-2021_Kiinteisto?kaupat.indd 20 20-23_VA_1-2021_Kiinteisto?kaupat.indd 20 8.2.2021 12.08 8.2.2021 12.08. 20 VENÄJÄN AIKA VENÄLÄISOMISTUS Venäläisten kiinteistökaupat romahtivat huippuvuosista Suurin osa Suomesta kiinteistöjä ostavista Venäjän kansalaisista asuu pysyvästi Suomessa
Se on noin 90 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008 ja samaa tasoa kuin vuonna 2019. Venäläisten kiinteistöostot alkoivat voimakkaasti kasvaa 2000-luvun alussa. Lähes kolmasosa Eta-alueen ulkopuolisista kiinteistönostajista on venäläisiä. Huippu saavutettiin vuonna 2008, ja vuodesta 2011 kaupankäynti alkoi jyrkästi laskea. Vuoden 2020 alusta lähtien heidän on pitänyt saada kiinteistönostolle puolustusministeriön lupa. Puolustusministeriön tietojen mukaan venäläiset ostivat viime vuonna Suomesta 124 kiinteistöä. Noin 75 prosenttia Suomesta kiinteistön ostavista venäläisistä puolestaan asuu Suomessa pysyvästi, ja he ostavat tyypillisesti edullisia omakotitaloja tai kesämökkejä. Laamasen mukaan ostajien palkkaja muut todisteet rahojen alkuperästä eivät usein riitä pankeille, ja toisaalta pankeilta ei tahdo saada perusteluja kaupanteon estämiselle. Suurimmat pankkiryhmät kauttaaltaan ovat tiukalla linjalla, hän sanoo. Venäläisiltä kiinteistönomistajilta on myös yllättäen selityksittä lopetettu pankkitilejä. Pankeilla tiukka linja Koronapandemian matkustusrajoitukset ovat jarruttaneet Venäjältä tulevien kiinteistökauppoja. VENÄJÄN AIKA 21 V enäläisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat herättivät takavuosina paljon kohua – jopa niin paljon, että Suomi kiristi ehtoja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien kiinteistökaupoille. Vaikeuksia aiheuttaa myös suomalaispankkien toiminta, sanoo kiinteistönvälittäjä Niko Laamanen Savonlinnasta. – Rahansiirtojen tekeminen Venäjältä Suomeen on tehty hyvin vaikeaksi. 20-23_VA_1-2021_Kiinteisto?kaupat.indd 21 20-23_VA_1-2021_Kiinteisto?kaupat.indd 21 8.2.2021 12.08 8.2.2021 12.08
Saimaan rannalla oleva yli 200-neliöinen näyttävä huvila esiintyy myös yrittäjän yhtiön kotisivuilla referenssinä. – Venäläiset ehkä ovat siirtyneet muille markkinoille kuten Kyprokselle, mistä kiinteistöjä on helpompi ostaa, arvioi Laamanen. Toiminnassa on myös Ruokolahdelle Saimaan rannalle 2017 valmistunut huvilakylä Onni Village, jonka omistaa pietarilaisen it-yhtiön johtaja Andrei Fjodorov. Ostajakandidaatit ovat olleet suomalaisia. Yksi harvoista toimivista kohteista on liikemies Roman Rotenbergin Långvikhotelli. Historian havinaa on myös Museoviraston suojelemassa Rantalinna-jugendlinnassa Ruokolahdella. Viisumibisnestäkin Suomessa ja Espanjassa harjoittava Melnik on yrittänyt myydä Kultakiveä, mutta tuloksetta. 20-23_VA_1-2021_Kiinteisto?kaupat.indd 22 20-23_VA_1-2021_Kiinteisto?kaupat.indd 22 8.2.2021 12.08 8.2.2021 12.08. Rotenberg kuitenkin myi kirkkonummelaishotellin suomalaisille asiamiehilleen 2015, kun hänen isänsä Boris ja setänsä Arkadi Rotenberg olivat presidentti Vladimir Putinin lähipiiriläisinä joutuneet pakotteiden kohteeksi Krimin valtauksen myötä. Laamasella on tällä hetkellä Savonlinnassa välitettävänään yksi 850 000 euron hintainen pietarilaisen rakennusyrittäjän huvila. Rappiolla on myös legendaarinen Kultakiven lomakylä Punkaharjulla. Joutsenranta on pitkään ollut myynnissä. (Oik.) Rantalinnan omistava liikemies suunnitteli päärakennuksen viereen kylpylähotellia, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet. Tulos oli hieman plussalla, missä auttoi kulujen vähyys: palkkoja yhtiö maksoi koko vuonna vain 2 000 euroa. Viime aikoina pahoin tuhoutunutta kiinteistöä ovat vuokranneet värikuulaaseharrastajat. Venäläisten myynti-intokaan ei ole juuri nyt suuri. Lomakyläyhtiön liikevaihto oli 2019 reilut 145 000 euroa. Monet ovat jääneet tyhjilleen. (Vas.) Kultakiven hirsihuviloiden rakentaminen jäi moskovalaisliikemieheltä kymmenen vuotta sitten kesken, ja ne ovat hitaasti rapistuneet siitä lähtien. Vuonna 2008 (Ylinnä) Alun perin sairaalaksi rakennettu autioitunut hotelli Joutsenranta on vuosien varrella pahoin tuhoutunut ilkivallantekijöiden käsissä. Luonnonkauniin ja vain kesäisin auki olevan Putikon liiketoiminta on ollut vaisua: liikevaihto on ollut joitakin kymmeniä tuhansia euroja ja tappio yhtä suuri. Autioita ja rappiolla Lappeenrannassa Saimaan rannalla olevan Joutsenranta-hotellin matkailubisnes taas hyytyi täysin 2005, kun se siirtyi Moskovan silloisen kuvernöörin Juri Lužhkovin langolle Viktor Baturinille. 2007 sen osti pietarilainen Semjon Gordyševski. 22 VENÄJÄN AIKA VENÄLÄISOMISTUS Venäläiset ovat ostaneet etenkin kaakkoisesta Suomesta kymmenittäin matkailukiinteistöjä. Sen osti 2007 moskovalainen sijoittaja Miroslav Melnik, joka ryhtyi rakentamaan alueelle kahdeksaa uutta huvilaa. Vain yksi valmistui, ja loput jäivät keskeneräisinä rapistumaan samoin kuin päärakennuskin. Hän osti 24 hehtaarin alueen yli miljoonalla eurolla 2014. Myöhemmin omistuksesta käräjöivät erilaiset veroparatiisiyhtiöt, kunnes oikeus julisti omistajaksi venäläistaustaisen, Neitsytsaarille rekisteröidyn yhtiön. Matkailubisnes kiinnostaa Vuosien varrella äveriäät venäläiset ovat ostaneet etenkin kaakkoisesta Suomesta kymmenittäin matkailukiinteistöjä. Tunnettu ympäristöasiantuntija on muun muassa ollut Pietarin parlamentin ympäristöasioiden asiantuntijaneuvoston jäsen. Historian havinaa Punkaharjulla on myös luonnonkaunis historiallinen 1800-luvun höyrysahayhteisö, joka tunnetaan Putikon Hovi -matkailukohteena. Vuonna 2019 Gordyševski myi Putikon Hovin Israelissa asuvalle vävylleen. Omistajien remonttija rakennussuunnitelmat eivät toteutuneet, ja autio hotelli kärsi ilkivallasta
Hotelli päätyi vasaran alle Yksi pakkohuutokaupatuista venäläiskiinteistöistä on Etelä-Karjalan Parikkalassa oleva Karjalan Lomahovin hotellija huvilakyläkiinteistö. Deberdejev rakennutti linnan luo huvilakylän, jossa hänellä itselläänkin on iso huvila viinikellareineen. Esimerkiksi Etelä-Savossa pakkohuutokaupattiin viime vuonna viisi venäläisten omistamaa kiinteistöä, kertoo kihlakunnanvouti Pertti Rönkkö. (Yllä) Karjalan Lomahovi Parikkalassa pakkohuutokaupattiin viime syksynä, kun kiinteistön omistaneen moskovalaismiehen yhtiö ei selvinnyt veloistaan. Öljypohatan bisnes tökki Sulkavalla sijaitsevan Kukkapään lomakeskuksen osti 2008 yli miljoonalla eurolla Rosneft-öljyjätin rahoitusjohtaja ja pienosakas Pjotr Lazarev. Viime vuonna Etelä-Savossa vain yksi viidestä ulosottoon joutuneesta venäläisestä kiinteistönomistajasta tavoitettiin. Sen taustalla olevan Argusjärven Hovi -yhtiön omisti vuodesta 2007 lähtien Borlas-IT-yhtiön omistaja ja pääjohtaja Aleksei Ananin. – Sisällä on odottaa yleensä siisti ja täysin kalustettu kesäasunto, mutta selkeästi näkee, että paikalla ei ole oltu vuosiin. 2019 perustetun yhtiön omistaa pienimuotoista mökkivuokrausta harjoittanut venäläissyntyinen pariskunta, joka ei kommentoinut Venäjän Ajalle suunnitelmiaan Karjalan Lomahovin suhteen. Yli 20 tarjoajan joukosta voiton vei 529 000 euron tarjouksella taipalsaarelainen Suur-Saimaa Strand Resort -yhtiö. Tavoitetut venäläisomistajat maksavat Rönkön mukaan yleensä välittömästi velkansa. Bisnes oli kuitenkin velkaista ja raskaasti tappiollista, ja lopulta edessä oli pakkohuutokauppa. Hintapyyntö on neljä miljoonaa euroa. Velalliset kateissa Ennen pakkohuutokauppaa ulosottoviranomaiset tavoittelevat maksuhäiriöisiä kiinteistönomistajia rekistereistä löytyvien osoitetietojen perusteella sekä heidän mahdollisten asiainhoitajiensa kautta. 2017 Lazarev myi tappiollisen Kukkapään kyproslaiselle Sarafanex Holding -yhtiölle, jonka taustalta löytyy itävaltalainen Sirius-sijoitusyhtiö. Ananin teetti remontin ja rakennutti Argusjärven rantaan neljä suurta huvilaa. (Alla) Historiallisessa Putikon höyrysahamiljöössä on majoitustoimintaa, josta vastaa venäläisessä omistuksessa oleva Putikon Hovi -yhtiö. Takaisinmaksua ovat voineet vaikeuttaa henkilökohtaisten talousongelmien lisäksi esimerkiksi ruplan kurssin heikentyminen ja Krimin valtauksen myötä voimaan tulleet EU-pakotteet. VENÄJÄN AIKA 23 hotellin osti parhaillaan uutta jättisatamaa Koivistoon eli Primorskiin rakentava liikemies Ramis Deberdejev, jonka yhtiökumppanina on arveluttavan menneisyyden omaava liikemies Ilja Traber. Mahdollinen yli jäävä osuus talletetaan ulosottoviraston tilille kymmeneksi vuodeksi siltä varalta, että kiinteistön omistaja löytyy ja perii saataviaan. Myös uudet omistajat ovat syntyisin Venäjältä. Pitkään tyhjillään olleissa kiinteistöissä voi olla vaurioita, sillä putket ovat voineet pakkasilla jäätyä tai katot vuotaa rännien tukkeuduttua kattojen siivoamattomuuden vuoksi. Yleensä samalla rästiin ovat jääneet myös kiinteistöverot ja tiemaksut. Kybernetiikkaa Moskovan valtionyliopistossa opiskellut Ananin johti 1980-luvulla Venäjän puolustusministeriön alaisen tutkimusinstituutin laboratoriota, jossa hän muun muassa kehitti taistelusimulaatiojärjestelmiä. – Iso osa tapauksista on kuitenkin sellaisia, ettei ihmisistä kuulu pihahdustakaan missään vaiheessa myyntiprosessia. Hiljaisia huviloita Kun omistajia ei löydy, ulosottoviranomainen joutuu lukkosepän kanssa menemään kiinteistöön sisälle. Lazarev investoi 21 uuteen lomahuvilaan ja uuteen päärakennukseen, mutta bisnes pysyi epävakaana. Sen taas omistaa Lazarevin vanha ystävä, muun muassa pankkialalla vaikuttava liikemies Sergei Korol. Meillä ei oikeastaan edes ole tietoa siitä, ovatko he enää edes elossa, hän sanoo. 20-23_VA_1-2021_Kiinteisto?kaupat.indd 23 20-23_VA_1-2021_Kiinteisto?kaupat.indd 23 8.2.2021 12.08 8.2.2021 12.08. Uusi omistaja avasi Kukkapään pitkän tauon jälkeen kesällä 2019, mutta toiminta on pysynyt raskaan tappiollisena. Ulosoton takana on usein se, että venäläinen on ostanut tontin ja rakennuttanut sille huvilan suomalaisen pankin lainalla, jonka maksamisessa on ollut ongelmia. Tällainen toistuu usein, sanoo Rönkkö. Kiinteistöjä joutuu myös vasaran alle Venäläisten kiinteistöjä on päätynyt myös pakkohuutokaupattavaksi. Pakkohuutokaupan myyntituotto käytetään velkojen maksuun. Se oli vain pieni osa maakunnan yhteensä yli sadasta kiinteistöpakkohuutokaupoista. Linnahotelli on ollut jo pitkään myynnissä
Samaan suuntaan toimi myös OPEC+-sopimus, jossa Venäjä ja öljyntuottajajärjestö OPEC sopivat raakaöljyn tuotantorajoituksista. (Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi koko maailmantalouden tuotannon supistuneen 3,5 % viime vuonna.) Koronavuosi kohteli kuitenkin hyvin eri tavoin talouden eri sektoreita. Venäjän finanssipoliittinen elvytys on ollut paljon varovaisempaa kuin monissa muissa, vaikka varaa elvytykseen olisikin: Kansallisen hyvinvoinnin rahaston arvo nousi 12 prosenttiin bruttokansantuotteesta viime vuoden lopulla. Kun kansainvälinen matkailu on ollut pysähdyksissä, venäläiset ovat käyttäneet raKoronavuosi jätti monelle säästöjä. Lisäksi Venäjän talouden rakenne on jonkin verran suojellut maata pandemian pahimmilta talousvaikutuksilta; esimerkiksi turismin osuus taloudesta (noin 5 %) on selvästi pienempi kuin vaikkapa monissa Välimeren maissa (Espanjassa turismi yli 14 % bruttokansantuotteesta ja Italiassa noin 13 %). Venäjälle ei tullut ulkomaisia turisteja, mutta eivätpä venäläisetkään matkustaneet entiseen tapaan kotimaassaan. OPEC+-sopimuksen takia kaivannaisteollisuuden tuotanto laski 10 prosenttia. Näiden tekijöiden yhteistulemana Venäjän bruttokansantuote supistui viime vuonna ainoastaan 3,1 prosenttia. Varsinkin alkuvuonna koronapandemia ja siihen reagointi muun muassa liikkumista rajoittamalla heikensivät taloudellista aktiviteettia myös Venäjällä. Sopimuksen myötä Venäjän energiasektorin tuotanto ja vienti vähenivät viime vuonna selvästi. 24 VENÄJÄN AIKA V enäjän talous ei tietenkään ole ollut mikään poikkeus tästä yleisestä trendistä. hojaan kotimaassa, mikä on osaltaan tukenut kotimaista kysyntää. Esimerkiksi majoitusja ravintolatoiminnan arvonlisä supistui jopa lähes 25 prosenttia edellisestä vuodesta. TEKSTI IIKKA KORHONEN, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, SUOMEN PANKKI KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Venäjän koronakuoppa monia muita maita matalampi TALOUS Vuonna 2020 koko maailmantalouden kehitystä ovat ohjanneet suurelta osin koronapandemian vaikutukset. Toisaalta rakentaminen jatkui läpi vuoden pandemiasta huolimatta, ja alan arvonlisä säilyi lähes muuttumattomana edellisestä vuodesta. Myös talouspolitiikalla oli osansa: Venäjän koko julkisen sektorin alijäämä kasvoi viime vuonna noin kahteen prosenttiin BKT:sta, kun edellisenä vuonna julkinen sektori oli tasapainossa. (Sopimus onnistui päätavoitteessaan, eli raakaöljyn hinta saatiin vakautettua tasolle, jolla esimerkiksi Venäjän valtiontalous on jo hieman ylijäämäinen.) Venäjä onnistui kuitenkin vuoden 2020 toisella puoliskolla pitämään talouden pyörät siedettävän hyvin pyörimässä, eikä laajamittaisia rajoitustoimia enää otettu käyttöön. Joitakin valopilkku24-25_VenajanAika_1-2021_Suomen Pankki.indd 24 24-25_VenajanAika_1-2021_Suomen Pankki.indd 24 8.2.2021 14.32 8.2.2021 14.32
Ostopäälliköindeksit, arvo yli 50 merkitsee toimeliaisuuden kasvua Lä hd e: M ar ki t ja M ac ro bo nd 60 50 40 30 20 10 2018 2019 2020 2021 Saldoluku (kausitasoitettu) n Yhteensä n Teollisuus n Palvelut 24-25_VenajanAika_1-2021_Suomen Pankki.indd 25 24-25_VenajanAika_1-2021_Suomen Pankki.indd 25 8.2.2021 14.32 8.2.2021 14.32. rokotetta (mm. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa tammikuun maailmantalouden katsauksessaan Venäjän bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia; ensi vuonna kasvu kiihtyisi jopa 3,9 prosenttiin maailmantalouden kasvun palatessa lähemmäksi pitkän aikavälin tasoaan. Koronaepidemia rassaa myös pietarilaistalouksia, mutta viina lienee aina hintansa väärti. ja löytyi myös: rahoitussektorilla tuotanto kasvoi peräti 7,5 prosenttia muun muassa yksityissijoittajien määrän kasvaessa selvästi. On kuitenkin hyvä huomata, että IMF:n optimistisessakin ennusteessa Venäjän talous saavuttaa vuoden 2019 tason vasta joskus vuoden 2022 alkupuoliskolla. Vaikka myös Sputnik V -rokotteen valmistuksessa on ollut erilaisia viiveitä, merkittävä osa ainakin riskiryhmäläisistä on hyvin todennäköisesti rokotettu kesään mennessä. Viime vuoden loppukuukausina koronatapausten määrän voimakas kasvu näkyi etenkin palvelualan kysynnän vähenemisenä, mutta tammikuussa ainakin alan ostopäälliköiden mukaan näkymät olivat taas selvästi paranemassa. Rokoteoptimismi näkyy myös Venäjällä erilaisissa kyselytutkimuksissa. Tämä vuosi alkaa siis Venäjän taloudessa varovaisen optimismin merkeissä. Talous saavuttaa vuoden 2019 tason vuonna 2022 Näyttää vieläpä siltä, että vuoden jälkipuoliskolla taloudellinen aktiviteetti elpyi monilla sektoreilla, mikä lupaa siedettävän hyvää myös tämän vuoden kasvulle. Unkari, Kazakstan, Uruguay ja Guinea). Tuoreet uutiset kertovat, että Sputnik V -rokotteen teho on varsin korkealla tasolla, mikä on hyvä uutinen venäläisille ja niille maille, jotka ovat jo ostaneet ko. Vaikka kotitalouksien reaalitulot ovatkin alempana kuin vuonna 2010, koronavuosi jätti monelle säästöjä, kun matkustaminen ja ravintolassa syöminen eivät olleet mahdollisia. VENÄJÄN AIKA 25 Vuonna 2020 koko maailmantalouden kehitystä ovat ohjanneet suurelta osin koronapandemian vaikutukset. Lähikuukausina ja -vuosineljänniksinä myös Venäjän talouden näkymiä tahdittavat tiedot koronapandemiasta ja -rokotusten etenemisestä. Esimerkiksi ostopäällikköindeksit kohosivat selvästi tammikuussa. Tulevina kuukausina näitä säästöjä otetaan käyttöön. Valtiontalous pysyy ylijäämäisenä, kunhan öljyn hinta ei laske merkittävästi. Consensus Economics -tutkimuslaitoksen keräämien talousennusteiden keskiarvo Venäjälle on hieman alhaisempi: 23 ennustajan keskiarvo vuoden 2021 talouskasvulle on 2,8 prosenttia ja vuodelle 2022 ainoastaan 2,0 prosenttia
26 VENÄJÄN AIKA MATKAILU Intouristin bussissa on tunnelmaa NEUKKUTURISMIN IHMEITÄ OSA 2: Toimittaja-kirjailija Ville-Juhani Sutinen on tehnyt perusteellisen tutkimuksen Neuvostoliiton matkailusta – tässä kirjassa on epäilemättä mukana ihan kaikki, mitä neukkuturismista voidaan tietää. TEKSTI SEPPO PAAJANEN KUVAT VASTAPAINO Intouristin bussit kuljettivat turisteja kiertoajeluille Jaltalla. XX X 34-38_VA_1-2021_Turismi_NL_Osa2.indd 26 34-38_VA_1-2021_Turismi_NL_Osa2.indd 26 8.2.2021 16.23 8.2.2021 16.23. Ja enemmänkin, uskallan sanoa
Sutinen hallitsee asiansa. Hän kuvaa neuvostomaan matkai lun historiaa jo tsaa rinajalta lähtien aina valtakunnan hajoami seen asti. Matkailun historiaa Venäjällä ja Neuvostoliitossa Rikkaat ovat matkustaneet aina. Tämä perustotuus pätee kaikkina aikoina yhteis kuntajärjestelmästä riippumatta. Kulttuuriväki kuului myös etuoikeutettui hin ja ainakin osalle heistä tarjottiin mah dollisuus kurkistaa länteen, tosin heiltä vaa dittiin vastapalveluja tästä hyvästä. Maksim Gorki oli pitkän aikaa Amerikoissa ja kirjoitti sieltä tekstiä lukijoilleen. Niissä historia seurasi kulkijaa joka askeleella ja matkailija tunsi sukelta vansa tärkeiden tapahtumien näyttämöille. Myös Majakovski pääsi Eurooppaan. Hän vietti siellä useita viikkoja aina kesäisin ja hoidatti itseään sanatorioissa. Tsaari najan Venäjällä aristokratiaan kuuluminen takasi rikkaudet ja sitä kautta mahdollisuu den matkoihin lännen lomakohteisiin. Mihin Venäjällä matkustettiin. VENÄJÄN AIKA 27 V ille-Juhani Sutisen ote on ihailtavan laaja ja vankka. Nämä molemmat olivat yhteisössä statusta korottavia ansioita. Mustanmeren monet lomakohteet olivat jo tsaarinaikaan täynnä tasokkaita hotelleja ja kylpylöitä. Pitkälle 1990-luvulle asti itämatkailu oli talutusnuorassa kulkemista. Ne ovat pysyneet kautta vuosien lomalaisten suosikkilistan kärjessä. Heille olivat avoinna omat kylpylät Krimillä ja mahdollisuus ulkomaan matkoihin oli taattu. Kun tähän vielä lisätään maittava paikalli nen ruoka ja herkulliset viinit, on lomakohde kaikin puolin kunnossa. Vastapaino 2020. 463 s. Ja tietenkin suuri ilon lähde ja mahdollisuus uusiin kokemuksiin. Olojen vakiinnuttua tähänkin tuli muutos. Leningradin kulttuuritarjonta on ihastutta nut kulkijoita aina. Kaikki Venäjän ja Neuvostoliiton matka oppaat hehkuttavat maan laajuutta ja sen suomia tuhansia mahdollisuuksia. Venäjällä pal jon kulkeneena ja siellä myös asuneena hän tuntee nyanssit ja aistii asioiden syvemmän sisällön. Suurten kau punkien taideaarteet ja tasokas esitystaide vetävät etenkin ulkomaalaisia. Kaupungeista Moskova ja Leningrad oli vat ykkösiä. Kronologisen etene misen ohessa paneu dutaan matkustamisen yhteiskunnalliseen merkitykseen – mahdollisuus matkoihin oli palkitsemisen väline: kovalla työllä tavan musikka saattoi saada putevkan etelän sana torioon tai viisumin ulkomaan matkalle. Matkustaminen Neuvostoliiton ensim mäisinä vuosikymmeninä oli kuitenkin varsin vähäistä, maalla oli aivan tarpeeksi tekemistä arjen organisoinnissa. 34-38_VA_1-2021_Turismi_NL_Osa2.indd 27 34-38_VA_1-2021_Turismi_NL_Osa2.indd 27 8.2.2021 16.23 8.2.2021 16.23. Ville-Juhani Sutinen: Neukkuturismi. Jokai nen vaikkapa Jaltalla vieraillut vakuuttuu tästä loppuiäkseen: upeat hotellit kauniissa ympäristössä, lempeä ilmasto, kasvillisuuden yltäkylläisyys takaavat ikimuistoisen loman. Tottahan tämä onkin: jättivaltiosta löytyy jo maan tieteensä vuoksi luontokohteita arktisesta maisemasta trooppisiin rantoihin ja kaikkea siltä väliltä. Neuvostoaikana puolueeliitti ja hallin non kärkipaikat takasivat lähes aristokraat tisen aseman, tämä nomenklatuura eli aivan eri sfääreissä kuin normaali proletariaatti. Mitä tahdottiin nähdä. Siperialaisen Bijskin kaupungin autokahvila Kristall. Myös Stalin perheineen lomaili mielel lään Krimillä ja Kaukasuksella. Kirjan loisteliaan kuvamateriaalin kerää misessä lienee ollut myös melkoinen urakka, ja se kantaakin oivaa hedelmää: kirja on kaunis kuvitukseltaan ja näkymät tuovat lukijalle mukavia lepohetkiä paikoin jopa uuvuttavan asiamäärän keskelle. Tavalliset ihmiset keskittyivät omasta elämästä selviä miseen, eivätkä haikailleet lomista. Vanhat kaupungit ja niiden ark kitehtuuri sekä kulttuurisesti tärkeät pai kat ovat kiinnostaneet aina. Neuvostoliiton matkailun historia
Järjestys se olla pitää, ja kont rolliin viehtyneessä valtiossa luotiin tätä varten uusi byrokraattinen käytäntö eli lomakuponki, putevka. Markkinatalous tunkeutui myös tähän todel lisuuteen. Se oli toisaalta tunnustus hyvin hoidetusta työvuodesta, mutta myös lepoon ja virkistykseen usut tava mahdollisuus päästä arjesta pois. Tästä aiheutui luonnollisesti se, että putevkat olivat keskenään hyvinkin eriarvoisia. Armenian vuorten ja laaksojen keskelle saapui 1930luvulla moderni neuvostoturismi. Eihän siitä nyt mitään tulisi, jos jokainen toveri Iva nov saisi itse päättää lomakohteensa ja sen toteutuksen. Putevkan työntekijälle myönsi työpaikan johto, ammattiliitto tai valtio. Putevkat olivat lähtökohdiltaan hyvinkin eri hintaisia riip puen kohteensa tasosta. Neuvostovaltio korosti ideologista hyöty turismia, jolloin vuoden uurastuksesta uupu nut kansalainen virkistyy sekä henkisesti että ruumiillisesti sopivassa lomakohteessa ja jaksaa taas uusin voimin rakentaa yhteistä isänmaata. Lemmenloman mahdollisuus Lentävän lauseen mukaan Neuvostoliitossa ei ollut seksiä, mutta neuvostolomailu ker too hieman toisenlaista tarinaa. Ajan mittaan matkailussakin erikoistut tiin. Krimin rannikolle oikeuttavaa putevkaa ei voi edes verrata viikkoon jossain pohjoisen lomakeskuksessa. Iso maa on mahdollisuuksia täynnä ja voi hyvinkin olla, että Venäjä ei ole pys tynyt vielä hyödyntämään läheskään koko potentiaaliaan. Tämä lupalappu takasi täysihoidon ja esimerkiksi terveyshoidot kohteessa, omaa rahaa ei periaatteessa tarvittu. Todellisuus oli kuitenkin toinen, toverit riehtaantuivat lomillaan kuten laji kumppaninsa muuallakin – tahdottiin pois arjen ympyröistä. Tämä aiheutti ajan mittaan laajaa mus tan pörssin kauppaa. Putevka avasi ovet lomien maailmaan Suunnitelmatalous nojaa siihen, että onnis tuakseen asiat pitää sekä suunnitella että toteuttaa keskitetysti, lomatkin. Alettiin tarjota eri harrastusmuotoihin painotettuja matkoja vaikkapa metsästäjille, luontomatkaajille, kalastuksen harrastajille. 28 VENÄJÄN AIKA MATKAILU Mustanmeren monet lomakohteet olivat jo tsaarinaikaan täynnä tasokkaita hotelleja ja kylpylöitä. 34-38_VA_1-2021_Turismi_NL_Osa2.indd 28 34-38_VA_1-2021_Turismi_NL_Osa2.indd 28 8.2.2021 16.23 8.2.2021 16.23. Krimin matkailujulisteessa painotettiin historiaa ja hedelmällisyyttä. Koska kaikki eivät sovi edes pitkän kesän aikana Mustanmeren sanatorioihin ja lepokotei hin, täytyi perustaa yhä uusia virkistäyty mispaikkoja. Ihmiset alkoivat käydä kauppaa saamansa putevkan hinnoilla, niitä vaihdettiin väli rahalla, saatettiin jopa kokonaan myydä ja ostaa saaduilla rahoilla jotain aivan muuta. Yhdellä Jaltan putev kalla saisi ainakin kolme viikkoa Karjalan dyyneillä
Perhelomia ei siis juurikaan ollut. Isänmaalli nen otekaan ei ollut vieras – jokaisen loma laisen haluttiin rakastavan yhä enemmän Suurta ja Mahtavaa. Hotelleissa ja sanatorioissa yritettiin pitää toki siveellistä järjestystä yllä, mutta ihmisten rakkauden nälkää ei pysty tiukinkaan miliisi valvomaan. Pääsääntöisesti rakkaus jäi muistoiksi ja ehkä kaipauksen kohteeksi. Tämä asenne korostui ulkomaistenkin vieraiden kohdalla. Sanatorioromansseja kutsuttiin kuukyl vyiksi päivittäisten aurinkokylpyjen vasta kohtana, tapahtuivathan ne pääosin ilta ja yöaikaan. Anekdootti 1970luvulta kertoo, kuinka ulkomaalainen miesturisti Mustallamerellä lomailtuaan ja kotiin palattuaan kuuli kolle goiltaan kysymyksen, oliko Sotshissa bordel leja. Puoliso harvemmin sai samaa onnea kohdalleen tai jos saikin, niin lomakohde saattoi olla valtakunnan toisella laidalla. Heitä nyt ei välttämättä haluttu viisastaa, mutta tahdottiin laveasti näyttää, mihin sosialismi on edennyt ja kuinka ylivertainen se on. Mitään varsinaisia kulisseja ei alettu pystyttää, mutta turisti Volgan risteily kelluvassa lepokodissa oli suosituimpia turistimatkoja Neuvostoliitossa. Nämä yksittäismatkat tarjosivatkin mai nion mahdollisuuden avioliiton ulkopuo liseen seikkailuun. Neuvostomaa han positiivisesti suhtautuvien tulijoiden kohdalla tämä olikin helppo homma, uskoa vain vahvistettiin, vaikka silmät näkivätkin todellisuuden. Ystävyyden maljoja kohotet tiin ja vieraita kestittiin runsaasti. Ongelmia tulikin sitten, kun maahan saa pui ihan aidosti uteliaita ja oudosta menosta kiinnostuneita. Mitä näyttää, mitä piilottaa eli ikuiset Potemkinin kulissit Neuvostoliitto oli asemoinut turismin hal linnollisesti opetuksen ja kasvatuksen alai suuteen – matkailijan piti lomallaan kasvaa henkisesti ja virkistyä, saada monenlaista pääomaa arjessa jaksaakseen. Miten heidän päänsä käännettäisiin. Lenin-paikoilla Neuvostoliitossa -opaskirja. Mies vastasi, että toki niitä oli, mutta he kutsuivat niitä lomakodeiksi. Todellisuudelle kun ei juurikaan mitään mahda, on viisainta olla rehellinen, niin vaikeaa kuin se onkin. Miehet olivat usein yliedus tettuina, ja siitä on omat seurauksensa. Romanssit tarjosivat hetken huvia, mutta avioerojakin tuli. Entäs sitten ne, joilla oli jo valmiiksi kriittinen asenne. Mitä näyttää heille, että vai kutelma olisi myönteinen ja sana edistyk sestä leviäisi länteen. XX X 34-38_VA_1-2021_Turismi_NL_Osa2.indd 29 34-38_VA_1-2021_Turismi_NL_Osa2.indd 29 8.2.2021 16.24 8.2.2021 16.24. Suurimmissa kohteissa oli tar jolla myös maksullista rakkautta sitä halua ville, sillä suunnitelmatalouskaan ei kyen nyt lähettämään kohteisiin naisia ja miehiä samoja määriä. VENÄJÄN AIKA 29 Lomasetelit kun annettiin usein työansi oiden perusteella tai terveydellisistä syistä, olivat ne kohdistettu vain yhdelle henkilölle, sille ansioituneelle. Yleinen sanonta olikin ”Mitä tapahtuu Kri millä, pysyy Krimillä.” Sitten olikin jo aika palata sorvin äären ja oman mamman viereen. Lomaromanssit olivat yleisiä, kun nuoret ja vetreät toverit koh tasivat etelän auringon alla
Siitä ei pidetty, yksilölliset halut tukahdutettiin. Eipä tyttöraasu tiennyt, miten hänelle naurettiin. Nopeimmat vietiin jossain välissä illalla oop peraan. Se kontrolloi täysin ulko maanmatkailua, omisti hotellit ja armei jallisen Ikarusbusseja, joilla matkailijoita kuljetettiin. Jotain samaa perusteellisuutta on myös tässä Neukkuturismikirjassa. Niin toteutuksessa kuin käy tännön organisaattorina. 34-38_VA_1-2021_Turismi_NL_Osa2.indd 30 34-38_VA_1-2021_Turismi_NL_Osa2.indd 30 8.2.2021 16.24 8.2.2021 16.24. Mutta upea ja tyhjentävä kirja, jossa on vielä silmää hivelevä autent tinen kuvitus. Se näkyi turismissakin. Onnistumisesta voidaan olla montaa mieltä. Tässä teh tävässä Intourist onnistuikin erinomaisesti tietyllä tavalla. Siinä on sulattelemista vieläkin, kun uudet ajat ja uudet tavoitteet pitäisi turis missa ottaa käytännöiksi… Teoksen totaalisuus hämmentää VilleJuhani Sutinen tiedetään perus teelliseksi kirjailijaksi. Valtaa pitäville tämä oli kauhistus ja ennak kovaroitus tulevasta. Intouristin lähes rajaton valta Intourist perustettiin 1929 hallinnoimaan matkailua nuoressa neuvostomaassa. Sanalla sanoen monopoliasema neuvosto matkailussa. Suti nen huomioi pienetkin asiat ja nivoo ne isoon kuvaan, jossa näkyvät niin Leningra din museot kuin Jaltan ja Krimin rannat ja ihmiset kaiken tämän keskellä. Vielä pitkälle 1990luvulle asti itämatkailu oli talutusnuorassa kulkemista, mutta muu toksen tuulet olivat jo alkaneet koko yhteis kunnassa. Tätä pidettiin tehokkaana toimin tana, jopa onnistumisena. Intourist ei pystynyt muuttumaan, yksi löllisyys oli sille kauhistus. Kaikki oppaat olivat sen alaisia. Nopeasti taas bussiin ja kohteena jokin museo tai muis tomerkki, takaisin hotelliin ja iltaruokailu. Tajut tiin, että kansalaisten orastava halu mat kailla vapaaaikanaan tarvitsee selkeän kattoorganisaation ja ohjannan. Valtaosa seurasi tarkkaan rytmitettyä ohjelmaa, mutta kurittomimmat karkasivat omille teilleen. Paikoitellen lukija lähes uupuu ja toi voo, että jotain karsintaa olisi tehty ihan kuin Intouristin Irinan loputtomassa vuo datuksessakin. Sen valta kasvoi, se oli kuin valtio valtiossa. Jo hänen aiemmin kokoamansa Luiden tie kuvasi tyhjentävästi vankileirien maailmaa järkyttävällä perus teellisuudella. Vuoden 1994 venäjänkielinen opasvihko Krimille. Venäjällä matkailleelle tämä on myös lämminhenkinen nostalgiatrippi menetettyyn suuruuteen. Peruskuvio sujui: ryhmä heräsi aami aiselle, sitten nopeasti oppaan johdolla bus siin ja kiertoajelulle. Pääsääntöisesti ulkomaiset ryhmämatka laiset, ainakin suomalaiset, kulkivat kiltisti Intouristin oppaan talutusnuorassa ja kuun telivat ulkoa opittua litaniaa. Vaikka miten yritettiin pitää Intouristin valtaa yllä, kansa ei enää suostunut määräyksiin, vaan halusi päättää itse, mitä katsoa ja nähdä. 30 VENÄJÄN AIKA MATKAILU Intourist oli kuin valtio valtiossa. Intourist piti matkailun ohjauksessa lähes täydellistä valtaa ja halusi määritellä, mihin sai mennä, mihin ei. Laaja ja moni puolinen perehtyminen matkailun histori aan Venäjällä on uskomaton suoritus. Sen jälkeen lounas ja ehkä vajaa tunti omaa aikaa. Mutta kun on neljä kertaa käynyt Lening radissa palatsiaukion kierroksen jälkeen Ami raliteetilla ja sen jälkeen kuskataan Iisakin kierrokselle, voin kokemuksesta vakuuttaa, että ainakin takapenkin pojat karkaavat Asto Suomalainen asiakas krimiläisen hotellin valuuttabaarissa. Kaikki toinen toistaan komeampina, joskin siinä saattoi viesti kääntyä itseään vastaan, kun esimerkiksi Leningradissa upea Kazanin tuomiokirkko oli muutettu ateismin muse oksi ja opas ihan pokkana kertoo, että näin etenee sosialismi. rian baariin ja Irina saa ihan rauhassa seilata lopun kierrostaan bussiin jääneiden uskol listensa kanssa. Harva uskoi. ”Kun olemme teille hyvän kierroksen tehneet jo vuosi kymmeniä, miksi haluatte mennä jonnekin muualle?” Tämä kysymys jäi Irinalle – ja myös Intouristille – ikuiseksi mysteeriksi. Sutinen on tehnyt tässä miehen työn. virrat kanavoitiin niin, että ryhmien käynti kohteet rajattiin tarkoin: oli museoita, kor keatasoisia näyttelyitä, vanhoja palatseja ja kirkkoja uudessa käyttötarkoituksessa
TEKSTI JENNI JESKANEN KUVAT SILJA PITKÄNEN JA VILLE-JUHANI SUTINEN Ville-Juhani Sutinen on kuvannut Pietaria Neuvostoliitossa valmistetulla Zorki-merkkisellä kameralla. Ensimmäinen Venäjän-matka suuntautui Pietariin runofestivaaleille, joka oli osa Turun ja Pietarin ystävyyskaupunkijuhlaa. Siihen hän on tutustunut matkoillaan Magadanista Viipuriin ja Vorkutasta Donin Rostoviin. ”Kuvista tulee sellaisia, miltä kuvittelen Neuvostoliitossa näyttäneen”, Sutinen sanoo. Tarkka vuosiluku on unohtunut, mutta tunnelma on jäänyt lähtemättömästi mieleen. VENÄJÄN AIKA 31 KULTTUURIVAIKUTTAJA S uomen länsirannikolla syntyneestä kirjailija Ville-Juhani Sutisesta Venäjä tuntui aluksi kaukaiselta ja vieraalta, mutta vähitellen siitä on tullut tuttu. Kokemäellä varttunut Sutinen, 41, opiskeli lukiossa venäjää, mutta matkusti itänaapuriin ensimmäistä kertaa vasta 2004 tai 2005. Kirjailijalle Venäjä on aiheiden aarreaitta Ville-Juhani Sutinen haluaa tuoda kirjoissaan esiin venäläistä arkielämää. 31-33_VA_1-2021_Sutinen.indd 31 31-33_VA_1-2021_Sutinen.indd 31 8.2.2021 14.39 8.2.2021 14.39
Ensimmäiset runoteoksensa hän julkaisi 2000-luvun alussa, minkä jälkeen kirjoja – romaaneja, tietokirjoja ja esseitä – on syntynyt kiihtyvällä tahdilla. Sutiselle tärkeä osa kirjailijan työtä ja aiheeseen tutustumista ovat matkat. Sivupolkuja-teoksessa Sutinen matkustaa eri kirjojen tapahtumapaikoille, kuten Fjodor Dostojevskin Pietariin, Anton Tšehovin Donin Rostoviin ja Alfred Döblinin Berliiniin. Yksi Sutisen teoksissa toistuvista aiheista on Venäjä, josta hän sanoo kiinnostuneensa hyvin varhain. Myös tietyt kirjoissa toistuvat teemat jouhevoittavat työskentelyä. Miehet etsivät muistomerkkejä, hautausmaita ja raunioita ja haastattelivat gulagin kanssa tekemisiin joutuneita ihmisiä. – En uskaltaisi kirjoittaa mistään paikasta käymättä siellä. Pietarissa puoli vuotta Kirjailijan työ on vienyt Sutista ympäri Venäjää Magadanista Viipuriin ja Vorkutasta Donin Rostoviin. Venäjän ottaminen teosten aiheiksi vei kuitenkin aikaa, sillä Sutisesta tuntui, ettei tiedä siitä tarpeeksi. Sutisen mukaan vankileirit näkyvät paikkakuntien maisemassa ja tunnelmassa edelleen. Aamupäivän hän käyttää syventyneeseen ja keskittyneeseen työhön kello 11 asti. Uusia paikkakuntia syntyi hyvin keinotekoisesti. Pietarissa Sutisesta oli hienoa päästä tutustumaan myös paikallisiin kirjailijoihin, sillä hän oli itse tuolloin vasta aloittelemassa uraansa. Romaanissa Liha seikkaillaan 1930-luvun Yhdysvalloissa, kun elintarviketeollisuuden kansankomissaari Anastas Mikojan matkustaa maahan ottamaan mallia, kuinka rakennetaan uusi iloinen Neuvostoliitto. Siitä aukesi minulle kokonaan toinen maailma, Sutinen muistelee. – Venäjän historiasta löytyi synkkä musta puoli. Tuotteliaisuus perustuu rutiiniin. Ihmisiä siirrettiin pois juuriltaan ja vankeustuomion jälkeen joutui jäämään asumaan uudelle paikkakunnalle. KULTTUURIVAIKUTTAJA 31-33_VA_1-2021_Sutinen.indd 32 31-33_VA_1-2021_Sutinen.indd 32 8.2.2021 14.39 8.2.2021 14.39. En ollut hahmottanut, miten laaja se on ja miten paljon se vaikuttaa edelleen ihmisten elämään. – Toisaalta olin ajatellut, että vankien ennen asuttama Magadan Venäjän Kaukoidässä olisi ollut masentava paikka, mutta se olikin ihan omalaatuisen virkeä. Tietokirja Neukkuturismi kertoo nimensä mukaisesti Neuvostoliiton matkailun historiasta. Kirjailijan työpäivä alkaa aamulla kello 7. Kun nosti kadun varressa kättä, sai auton ja sadalla ruplalla pääsi melkein mihin tahansa. Vähitellen kirjallisen syventymisen myötä Sutinen ryhtyi itsekin kirjoittamaan Venäjästä ja varsin menestyksekkäästi. Työpäivän toinen puolikas kuluu vähemmän keskittymistä vaativassa oikoluvussa, korjailussa ja tarkistamisessa. Jokaista kirjaa ei tarvitse aloittaa nollasta. Venäjästä löytyy aina uusia näkökulmia. 32 VENÄJÄN AIKA Venäläiset ovat aina valmiita heittäytymään johonkin uuteen asiaan. Yhdessä Ville Ropposen kanssa kirjoitettu tietokirja Luiden tie – Gulagin jäljillä ylsi toissa vuonna Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi. Seuraavaksi haaveissa olisi päästä matkustamaan Novgorodiin sekä Kazakstanin rajalle ja tehdä pitkä jokiristeily Venäjällä. Kirjoittaminen vaatii matkailua Sutisen tuotteliaisuutta on hämmästelty liki jokaisessa hänestä kertovassa haastattelussa, mutta Sutinen ei näe työtahdissaan mitään ihmeellistä. Lihaa Sutinen pitää toistaiseksi itselleen tärkeimpänä ja rakkaimpana teoksenaan. Ville-Juhani Sutisen seuraava kirja ilmestyy maaliskuussa ja käsittelee arktista aluetta. Matkoillaan he kävivät katsomassa vanhojen vankileirien paikkoja. Viime vuonna Sutiselta ilmestyi peräti kolme teosta. Luiden tie kertoo Neuvostoliiton vankileirien historiasta, johon Sutinen ja Ropponen tutustuivat tekemällä kolme matkaa Karjalankannakselle, Kaukoitään ja arktiselle alueelle. – Oli lämmin kesä ja Pietarin raitiovaunut vielä vanhoja neuvostomallisia. – Liikun aika paljon tiettyjen samojen aihepiirien sisällä, joten pystyn hyödyntämään minulle entuudestaan tuttua aineistoa
Median uutisointi puolestaan painottuu kielteisiin asioihin, mikä ei varsinaisesti lisää suuren yleisön innostusta matkustaa itänaapuriin. Siellä voi käydä kuin hyvän ystävän luona, ilman että ilmoittaa ennakkoon. Tuoreimmat teokset ovat romaani Liha (2020), tietokirja Neukkuturismi – Neuvostoliiton matkailun historia (2020) ja Sivupolkuja (2020), jossa hän matkustaa eri kirjojen tapahtumapaikoille, kuten Fjodor Dostojevskin Pietariin ja Anton Tšehovin Donin Rostoviin. Pietariin hän seurasi vaimoaan Silja Pitkästä, joka oli vuoden vierailevana tutkijana Moskovan talouskorkeakoulun Pietarin kampuksella. Venäjästä kirjoittaminen kiinnostaa edelleen, vaikka välillä Sutisesta tuntuu, että aihetta on tullut käsiteltyä liikaakin. 31-33_VA_1-2021_Sutinen.indd 33 31-33_VA_1-2021_Sutinen.indd 33 8.2.2021 14.39 8.2.2021 14.39. Arjen näkökulma saisi olla uutisoinnissakin enemmän esillä vallan ja vallankäytön sijaan. – Grönlannissa tuli vähän samanlainen olo kuin ensimmäisiä kertoja Venäjällä käydessä, että täällä onkin aivan erilaista kuin olin ajatellut. Ville-Juhani Sutinen Kirjailija ja kääntäjä. Kirjan aloittaa luku Dostojevskin Pietarista, mihin Sutinen tutustui vierailemalla kirjailijamuseoissa ja teosten tapahtumapaikoilla. Sutista kiinnostaa Venäjässä erityisesti arkielämä, mitä hän haluaisi tuoda esiin kirjoissaankin. Uusi kirja arktisesta alueesta Suomessa Sutinen on huomannut, miten vähän täällä itänaapuria lopulta tunnetaan Pietarin ja Moskovan ulkopuolelta. Muita mieluisia ovat Venedikt Jerofejevin proosarunoelma Moskova-Petuški sekä Vladimir Sorokinin tuotanto. Laajaan tuotantoon kuuluu romaaneja, tietokirjoja, runokokoelmia, esseeteoksia ja englanninkielisen kirjallisuuden suomennoksia. Pietariin hän matkusti myös tuoreen Sivupolkuja-kirjansa vuoksi. tietokirjan Propagandan historia. Se ei ainakaan aiheena tyhjene. – Pietarin tuntee niin hyvin, että se on melkein kuin toinen koti. Koronaviruspandemia on hillinnyt innokkaan matkailijan tiedonhankintaa ulkomailta, mutta onneksi hän oli ehtinyt tehdä uusimman teoksensa matkat ennen rajojen sulkeutumista. VENÄJÄN AIKA 33 Venäjän kaupungeista tutuin on Pietari, missä Sutinen on asunut puoli vuotta. Se on jotain, mitä kaipaan muuten säntilliseen elämääni Suomessakin. Kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan (2018). Arjen tason improvisointi on tosi kiinnostavaa. Syntynyt Kokemäellä 1980. Sutisen kasvissyönti herättää Venäjällä välillä ihmetystä, mutta hän on löytänyt Venäjältä kotikeittiöönsä paljon uusia reseptejä. Tietokirjallisuuden Finlandiapalkintoehdokkaana 2019 teoksella Luiden tie – Gulagin jäljellä, jonka kirjoitti yhdessä Ville Ropposen kanssa. Varsinkin Karamazovin veljekset on tehnyt vaikutuksen. Kirjailija on oppinut valmistamaan muun muassa pelmeneitä, mutta useimmin hellalla porisee borštš-keitto. – Venäläiset ovat aina valmiita heittäytymään johonkin uuteen asiaan. Asuu Jyväskylässä. Venäläisestä ruokakulttuurista on tullut ruoanlaittoa harrastavalle Sutiselle asia, jonka kautta hän sanoo löytävänsä Venäjän aina uudestaan. Dostojevski on myös Sutisen suosikkeja venäläisten kirjailijoiden joukossa. Maaliskuussa ilmestyy Liken kustantamana arktista aluetta käsittelevä teos, jota varten Sutinen matkusti paitsi Venäjällä myös muun muassa Grönlannissa. Opiskellut kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa. Ideoita uusiin kirjoihin on jo valmiina. Sutisesta Dostojevskin teoksista tuttu tunnelma ja kaupunkikuva ovat säilyneet hyvin Pietarissa. Ruokaan suhtaudutaan intohimoisemmin kuin Suomessa. Venäjän-matkoilla Sutiseen on tehnyt vaikutuksen ihmisten vieraanvaraisuus ja herkkyys innostua. – Venäjästä löytyy aina uusia näkökulmia. – Olennaista on, että ei katso Venäjää minkään myytin tai mielikuvan kautta, vaan ihmisten tasolta. Naimisissa tutkija Silja Pitkäsen kanssa, jonka kanssa on kirjoittanut yhdessä mm. Harrastaa juoksua, hiihtoa ja ruoanlaittoa. Pietarissa tulee edelleen vierailtua tämän tästä
Useimmat asumukset ovat pieniä mökkejä, jotka ovat jääneet tyhjiksi väen muutettua kaupunkeihin. 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 34 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 34 8.2.2021 14.48 8.2.2021 14.48. 34 VENÄJÄN AIKA MATKAILU Etelä-Lapista Vienanmeren pohjoisrannikolle Kuusijoki eli Kuzreka lienee Turjanrannan kaunein kylä, ja siksi se on suosittu kesänviettopaikka
Nyt ylitän valtakunnan rajan noin sata kilometriä pohjoisempana, Lapin maakunnassa olevalla Sallan raja-asemalla. TEKSTI JA KUVAT VEIJO SAANO Tämä on kuudes osa Venäjän Ajan julkaisemasta, Veijo Saanon kirjoittamasta juttusarjasta, jossa matkustetaan moottoripyörällä LuoteisVenäjällä. Ainutlaatuiset matkatarinat ovat luettavissa myös lehtemme verkkosivuilla: venajanaika.fi 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 35 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 35 8.2.2021 14.48 8.2.2021 14.48. VENÄJÄN AIKA 35 Etelä-Lapista Vienanmeren pohjoisrannikolle Venäjän Ajan viime numerossa kerroin moottoripyörämatkastani Koillismaalta Vienan Karjalaan. Sieltä suunta on itään Murmanskin alueen eteläosassa olevaan Kantalahden kaupunkiin ja sen taakse, Turjanrannalle
Eteläisempi niistä on Sallan pitäjässä. Sellaisena se jatkuu myös Venäjän puolella, kun tien 47A-001 viimeinen soratieosuus saatiin neljä vuotta sitten asfaltoiduksi. Ei siellä paljon näkemistä olekaan, sillä Suomen armeija poltti rakennuksia vetäytyessään neuvostoarmeijan tieltä talvisodassa 1939, ja vetäytyvä Saksan armeija poltti loput syksyllä 1944. Rajalle vievä tie 82 on hyväkuntoinen. Eteläisemmillä raja-asemilla vastaavat puutteet eivät yleensä ole aiheuttaneet mitään reaktioita. Risteyksessä on uusi majatalo Gostinitsa Tumtsa. Alakurtin asemakylä Ensimmäinen asuttu kylä on noin 17 kilometriä rajalta itään. Sallan vanha keskusta, Sallansuu, jäi kahdeksan kilometriä nykyisen rajan itäpuolelle. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov innostui 1950-luvulla maissinviljelystä ja määräsi maissia viljeltäväksi myös täällä LuoteisVenäjällä. Kylän sisäänajotien varressa on bensiiniasema. Se on vain vajaa kymmenesosa siitä, mitä liikkui PohjoisKarjalassa Niiralan–Värtsilän raja-aseman kautta. Se ei ole paljon, mutta Suomen Lapin maakunnassa asukastiheys on vielä pienempi, noin 2/km 2 . Ainakin aiemmin rajavyöhyke jatkui tiukan valvonnan vyöhykkeen jälkeen vielä yli 40 kilometriä, mutta lievemmin valvottuna. Sesongeittain vaihtelevalla turistiliikenteellä on täällä pienempi osuus kuin Vienan Karjalan korkeuksilla, Leningradin alueesta puhumattakaan. Nykytilanteesta en löytänyt tietoa, mutta jos täällä aikoo marjastaa tai telttailla, kannattaa toiminnan luvallisuus selvittää etukäteen. Asukkaita hallintoalueella on noin 741 000, mikä tarkoittaa 5,1 asukasta neliökilometriä kohti. Rajalta 54 kilometrin päässä, Tuntsajoen ylityksen jälkeen, tulee näkyviin viitta Alakurttiin (????y????). Pohjoisessa alue rajoittuu Barentsinmereen, ja myös eteläreuna on suurelta osin rannikkoa, jota huuhtelee Vienanmeri. Suomen ajalta peräisin olevia rakennuksia ei Alakurtissa liene, sillä Saksan Vienanmeren pohjoisrannikon tie nousee Kantalahden kaupungista tunturien rinteille. Nykyisin Venäjän puolella tiukan valvonnan rajavyöhyke yltää 11 kilometriä rajalta. Maissi ei kuitenkaan menestynyt kylmässä ilmanalassa. Siellä tie ylittää Kuolajärven salmen Kairalassa, jonne perustettiin sovhoosi maissinviljelyn tarpeisiin. Sallan raja-aseman kautta kulki vuonna 2019 noin 66 100 autoa. Näiden kahden harvaan asutun alueen välillä on vain kaksi maantieyhteyttä. Sitä tukee myös oma kokemus: Jos tulliselvityskaavakkeesta puuttui ajoneuvon arvosta kertovan lukeman perästä euron merkki, se piti lisätä ja vahvistaa omalla nimikirjoituksella. Tarkastusta ja valvontaa Sallan Venäjän puolen raja-asema tunnetaan tarkkuudestaan. Suomen Lapin ja Murmanskin alueen välillä on pääasiassa tavaraliikennettä, jota kulkee rajan yli melko tasaisesti vuodenajasta riippumatta. Sitten on edessä portti, joka aukaistaan passin vilkaisun jälkeen. Sallan raja-asemalle on matkaa lähimmästä kaupungista, Kemijärveltä, 88 kilometriä. Alkuperäisen Sallan kunnasta puolet jouduttiin luovuttamaan 1940-luvun sotien jälkeen Neuvostoliitolle. Paikka on tiukan rajavalvonnan alueella, joten siihen ei saa pysähtyä ilman erityislupaa. 36 VENÄJÄN AIKA MATKAILU L uoteis-Venäjällä olevaan Murmanskin hallintoalueeseen kuuluu koko Kuolan niemimaa, ja lännessä alue yltää Suomen ja Norjan itärajalle asti. Jos pikkuvirheitä oli useita, piti kirjoittaa kokonaan uusi selvitys. Jatkossa saa ajaa vapaasti ja ajotaukojakin voi pitää. Raja-aseman rakennukset ovat ajanmukaiset, ja matkustusasiakirjat tarkastetaan sisätiloissa. 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 36 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 36 8.2.2021 14.48 8.2.2021 14.48
Tuolloin Kantalahden itäpuolen tuntureita ylittävältä tieltä aukeaa näkymiä Vienanmeren saaristoon, joka on säilytetty luonnontilassa ilman huviloita ja venesatamia. Huipulta on komeat näkymät länteen kaupungin suuntaan ja etelään Kantalahden saariston luonnonpuistoon. Kylän läpi laskevassa joessa kuohuvat vedet, jotka tulevat yhdeksän kilometrin päässä, 58 metriä korkeammalla olevasta Kolvitsajärvestä. Viime vuosisadan alussa kylän asukkaiden pääelinkeino oli kalastus. Uuden alueen pohjoispuolella on lentokenttä ja armeijan alue. Tunnetuinta suomalaisaluetta oli Barentsinmeren rannikko, mutta suomalaisia asui myös täällä Vienanmeren puolella. Se vie kaupungista Niva-joen yli ja nousee Volosjanajaja Krestovajatunturien välistä. Jo yli 500 vuotta sitten tässä jokisuistossa on asunut ainakin saamelaisia ja karjalaisia. Henkilöliikennettä ei rautatiellä ole. Kantalahti on sekä Vienan mereltä pitkälle luoteeseen yltävä lahti että lahden päässä oleva noin 30 400 asukkaan kaupunki (??????a???, Kandalakša). Sen sijaan 30 kilometrin päässä Kantalahdesta sijaitseva Kolvitsa (?o?????) näkyy paremmin. armeija poltti talot vetäytyessään Lapin sodan aikana. Siellä on muun muassa koulu, posti ja pankki. Neuvostoliiton aikana rakennettu taajama on Tuntsajoen pohjoisrannalla. Sitä pitkin on enää noin 15 kilometriä Murmanskin hallintoalueen eteläisimpään kaupunkiin, Kantalahteen. Silti se saattaa jäädä matkalaiselta huomaamatta, koska tie läpäisee kylän suoraan ja puuston reunustamana. Alakurtissa on nykyisin väkeä noin 3 600. Se on niistä suurimpia: noin 500 asukasta, kauppa, neuvostoajan kerrostaloja. Nykyisin karjalaisten, saamelaisten ja suomalaisten osuus on yhteen laskettunakin alle prosentti alueen väestöstä. 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 37 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 37 8.2.2021 14.48 8.2.2021 14.48. Hyvän paikan valitsivat, sillä tunturit suojaavat kylää sekä pohjoisen kylmältä että eteläisen meren myrskyiltä. Vuonna 2015 tukikohdan toiminta aloitettiin uudelleen, mutta melko pienimuotoisena. Heiltä on peräisin Kuolan niemimaan etelärannikon nimi Turjanranta. VENÄJÄN AIKA 37 Jo yli 500 vuotta sitten tässä jokisuistossa on asunut ainakin saamelaisia ja karjalaisia. Vanhan kylän pohjoispuolelle Puolimatka Oy rakensi 1990-luvulla asuinalueen, joka näyttää yhä varsin nykyaikaiselta. Neuvostoaikana Alakurtti oli jopa 6 500 asukkaan sotilastukikohta. Merillä liikkuvat, kalastavat ja kauppaa käyvät venäläiset eli pomorit puolestaan olivat enemmistönä Kuolan niemimaan itäisillä rannikkoalueilla. Kuolan niemimaan tyvessä Alakurtista itään matkustettaessa on ajettava 96 kilometriä läpi asumattomien seutujen, kunnes tullaan valtatielle E105. Joessa on kuusimetrinen vesiputous noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kylän keskellä olevalta sillalta, joka uusittiin viime vuonna. Taajama on Imanterojärvestä laskevan Nivajoen suistossa, jota lähes puoli kilometriä korkeat tunturit suojaavat idän ja koillisen puolelta. Viimeksi mainitun laelle pääsee hiihtokeskus ja motelli Gora Krestovajan kautta. Kylän perustivat karjalaiset vuonna 1894 noin kuusi kilometriä pitkän, vuonomaisen lahden pohjukkaan. Tunturitietä kaakkoon Kantalahden kaupungista alkaa Kuolan niemimaan eteläinen rannikkotie 47K-010. Tunturilta tie laskeutuu alas meren rantaan, ja 15 kilometriä Kantalahdesta on ensimmäinen vanha rannikkokylä, Luvenga (????????). Vuonna 2009 taajama kuihtui alle 3 000 asukkaan erämaakyläksi, kun sotilaallinen toiminta lopetettiin. Siellä on harmaiden kerrostalojen joukossa kauppoja ja rautatieasema. Vielä noin sata vuotta sitten myös suomalaisia asui Kuolan niemimaalla niin paljon, että heidän osuutensa alueen väestöstä oli neljännes
Luostarin liepeille kehittyi kalastajakylä, jonka kukoistuskausi oli Neuvostoliiton aikaan 1950-luvulla. Jo vuonna 1466 aikakirjoihin merkitty Umba on yksi vanhimpia asuttuja paikkoja Kuolan niemimaalla. Vanha Lada ja sivuvaunullinen neuvostoajan moottoripyörä ovat syrjäseudun väen hyötyajoneuvoja. Kylä on suojaisan kanjonimaisessa jokisuussa, talot sijoitettuna auringonpaisteen kannalta otollisesti pääasiassa joen itärannalle ja etelän suuntaan meren rannalle. Kolvitsasta itään mennään jopa 20 kilometrin päässä merestä läpi asumattomien metsien. Kolhoosi lakkautettiin 1960-luvulla, ja kylä vajosi ”perspektiivittömäksi” ja tyhjeni asukkaista. Kuusijoki oli alkuaan, 1500-luvulla, luostarin sijaintipaikka. Umpikuja Umbassa. Nykyisen Kolvitsan rakennukset ovat pääosin venäläisten kesähuviloita. 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 38 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 38 8.2.2021 14.48 8.2.2021 14.48. Näin lienee siksi, että huviloiden omistajat ovat Kuusijoen entisiä asukkaita ja heidän lapsiaan. Tuolloin Kuusijoella oli muun muassa kalastuskollektiivi ja olutpanimo. Vähän ennen kylää oli ainakin viisi vuotta sitten tien varressa iso varoitustaulu sotilasalueesta. Muinoin täälläkin asui turjansaamelaisia ja vienankarjalaisia, mutta pääosa alkuperäisväestöstä oli pomoreja. Väitetään, että salattu toiminta liittyy sukellusveneisiin. On siellä myös jokunen vanha, ympärivuotisesti asuttu talo. Heistä 90 prosenttia oli karjalaisia, loput olivat suomalaisia ja venäläisiä. Tästä alkaa muinaisten kuolansuomalaisten Turjanranta, venäläisittäin Terski bereg (??????. Kylän ohi saa ajaa vapaasti, ja ohiajotien varressa olevassa kahvilassa voi pysähtyä ilman erityislupaa. Sitä on haettava Venäjän viranomaisilta viimeistään 45 vuorokautta ennen suunniteltua matkaa, mutta lupaa voi joutua odottamaan useita kuukausia. Samoin on mahdollista ostaa polttoainetta. Se MATKAILU Kolvitsan kylässä ei ole pelkästään huviloita, vaan myös pysyvää asutusta. Asukkaita oli yli 300. ?????). Nykyisin kylässä on pääasiassa huviloita. Vajaa 30 kilometriä Umbasta itään sijaitsee Kuusijoki (???????, Kuzreka). Kuusijoen huvilakylä Noin 25 kilometrin päässä Umbasta tie laskeutuu tunturien rinteiltä jälleen lähelle merta. Joen yhdellä rannalla asuivat kalastajat perheineen, toisella rannalla oli Arkangelin alueelta tulleiden metsätyöläisten tukikohta. Se näyttää jatkuvan loputtomiin tasaisena hietikkona ja pikkukivikkona. Se onkin viisasta, sillä tästä itään ei Kuolan niemimaan etelärannikolla ole yhtään bensaasemaa. Paljaasta rannasta ylöspäin on mättäikkökaistale, sitten alkaa matala metsä. 38 VENÄJÄN AIKA väkeä oli noin 200. Useimmat niistä ovat pieniä puurakennuksia, jotka tyyliltään sopivat kylän perinteiseen yleisilmeeseen. Petrajoen kautta Kaskirantaan Noin 30 kilometriä Kuusijoelta itään on Petrajoen kylä (???????, Olenitsa). Kaikesta huolimatta Umbassa toimii useita matkailuyrittäjiä, jotka kauppaavat palveluitaan myös ulkomaalaisille. Nykyisin Umba on noin 4 400 asukkaan kylä, joka sijaitsee kahden vuonomaisen merenlahden pohjukassa ja niiden välisellä niemellä. Noin 80 kilometrin ajon jälkeen saavutaan Vienanmeren pohjoisrannikon tärkeimpään keskukseen, Umbaan (????, karjalaisittain Umpi). Maantie menee metsän sisällä välillä vain muutaman kymmenen, joskus muutaman sadan metrin päässä rantaviivasta. Majoitusta on tarjolla, ja opastettuja kalastusretkiä Turjanrannan lohijoille järjestetään. Ulkomaalaiset saavat mennä kylään vasta hankittuaan erityisluvan
Niitä katsellaan Venäjän Ajan seuraavassa numerossa. Umbassa on pieni kahvila ja kaksi bensiiniasemaa rannikkotien varressa. Kylän yleisilme on yhä aito, sillä näin kauas ovat kaupunkilaiset tehneet vasta muutamia huviloita, ja nekin ovat tyyliin sopivia pieniä hirsimökkejä. Vaikuttava näky on myös Varzuga-joki, jolla on pituutta 254 kilometriä ja joka on erinomainen lohijoki. Niemellä on muun muassa majakka, koulu ja kirkko. Viime vuosina sorateitä on kunnostettu, joten ehkä nykyisin myös Turjanrannan soratieosuus on helpommin ajettava. Kerrotaan, että rannalle oli ajautunut munkin ruumis. Myös urheilukalastajalle niemimaan etelärannikko jokineen on antoisa alue. Se on meren rannalla oleva ametistikallio, jonka ympäristöstä voi löytää itselleen matkamuistoksi värikkään kvartsinpalasen. Turvallisempaa on ajaa vähän ylempänä joen varressa, 30 kilometrin päässä merestä olevaan Varzugan (???????) kylään. Sata vuotta sitten myös Petrajoella oli lähes 300 asukasta, mutta nykyisin asukkaita on vain pari kymmentä. Kaskirannasta kahdeksan kilometrin päässä on vuonna 2003 pystytetty pieni kappeli, joka on omistettu nimettömälle Turjan munkille. 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 39 34-39_VA_1-2021_Veijo-Saano.indd 39 8.2.2021 14.48 8.2.2021 14.48. Edelleen kahdeksan kilometriä itään on Laivaniemi (??. Myös Kuusijoen pienestä kylästä oli miesten lähdettävä 1940-luvulla puolustamaan maataan, eivätkä kaikki palanneet elävinä takaisin. Sen alueelle on turistin viisainta olla menemättä omalla ajoneuvollaan. Joka tapauksessa jälleen on noin 30 kilometriä matkaa seuraavaan kylään, Kaskirantaan (??????????, Kaškarantsi). Noin 350 asukkaan Varzuga on kauppoineen, kouluineen ja majataloineen alueensa tärkein keskus. VENÄJÄN AIKA 39 on jo vuodelta 1563 olevissa asiakirjoissa mainittu lohenkalastajien kesäpaikka. ???????, Mys Korabl). Kylä on noin kymmenen kilometriä pitkällä, upottavalla hiekkasärkällä. Jatko oli tavattoman kuoppaista soratietä, jolla jo 50 km/t tuntui melkein kuin motocrossia olisi ajanut. Sen sijaan Kuolan niemimaan sisäosista löytyy modernimpi maailma kaivoskaupunkeineen, ydinvoimaloineen ja laskettelukeskuksineen. Varzugassa on neljä kirkkoa, joista vanhin on vuodelta 1674. Tervetuloa Kaskirantaan! Kaskiranta eli Kaškarantsi on kirkkoineen, kouluineen ja majakoineen laakealla niemellä. Tien loppu tulee Kuusiniemen (Kuzomen, ????????) kylässä Varzuga-joen suistossa, muutaman sadan metrin päässä meren rannasta. Nykyisin Kaskirannassa on ehkä 50 asukasta. Tie päättyy Varzuga-jokeen Turjanrannan tietä jatkuu Kaskirannasta itään vielä noin 50 kilometriä. Asiakirjojen mukaan Varzuga oli jo vuonna 1419 karjalainen pogosta. Kylän talot on rakennettu matalalle niemelle, joka työntyy suorasta rantalinjasta puolen kilometrin verran merelle. Tarinan mukaan rakennuksen valmistuttua sen lähelle avautui parantavaa vettä tuottava lähde. Tien kestopäällyste päättyi viisi vuotta sitten Petrajoelle, ja satelliittikuvista päätellen tilanne on ennallaan. Kantalahdesta sisämaahan Turjanrannalla on vain tyhjenneitä tai kuihtuvia kyliä, joissa voi käydä päiväretkellä Kantalahdesta ihmettelemässä menneen maailman näkymiä, jotka kertovat Kuolan niemimaan monikulttuurisesta historiasta. Kesäasukkaiden määrä on moninkertainen, sillä täälläkin on joen molemmin puolin huviloita. Paikalliset hautasivat ruumiin ja rakensivat hautapaikalle tsasounan. Sieltä saa matkailupalveluja ja halutessaan myös kyydin nelivetoisella maastoautolla tai mönkijällä Kuusiniemeen. Enimmillään heitä oli 370, joten moni talo on jäänyt tyhjäksi
Ruokalistassa pyritäänkin suomalaiseen ja venäläiseen näkemykseen, ja Hildénin mukaan keittiössä onkin molemmat kulttuurit edustettuina. Sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat toivoneet pääsevänsä pian syömään Katjušaan. Venäläisyys näkyy myös henkilökunnan asusteissa, jotka nekin ovat saapuneet Venäjältä. – Monen asiakkaan mielestä olemme tavoittaneet jotakin samaa kuin ravintoloissa Pietarissa ja Moskovassa. Aikaan nähden toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle. – Suuressa maassa on myös värikäs ruokakulttuuri. Lounaspöydässä on tarjolla tuttuja suomalaisia makuja, esimerkiksi haastatteluviikon aikana lämpimänä ruokana tarjottiin muun muassa mausteista nauRavintola Katjuša avasi ovensa viime syksynä Lahden ydinkeskustassa, kauppatorin varrella sijaitseva venäläinen ravintola Katjuša avattiin haastavaan aikaan, syyskuussa 2020. Tuttuja makuja, tuhteja annoksia Katjušan lounaslistalla suomalais-venäläinen sekoitus näkyy selkeimmin, kun á la carte on selkeästi venäläinen. Vastaanotto on kuitenkin ollut lämmin ja innostunut. Jokaisessa kodissa on tehty ruokaa omalla tavalla, sen mukaan minkälaisia reseptejä ja raaka-aineita on ollut käytettävissä. Ravintolan pirskahtava nimi, Katjuša, tarkoittaa Hildénin mukaan iloista ja elämää rakastavaa naista. Pääomistaja Kari Ala-Röyskö on matkannut usein Venäjällä ja tykästynyt venäläisten ravintoloiden ilmapiiriin ja ruokaan. TEKSTI KARI MARTIALA JA HELENA LYLYHARJU KUVAT KARI MARTIALA 40-42_VA_1-2021_Ruoka.indd 40 40-42_VA_1-2021_Ruoka.indd 40 8.2.2021 14.50 8.2.2021 14.50. – Heti ensimmäinen asiakkaamme sanoi, että täällä ”musiikki ja kaikki on niin ihanaa”, Hildén muistaa. Samaa olen todistanut itse venäläisiä asiakkaita palvellessani lappilaisissa ravintoloissa pohjoisessa, ravintolapäällikkö Katja Hildén kertoo. Katjušan ravintolasalin kalusteet on tehty mittatilaustyönä Moskovassa ja ovat massiivista puuta. 40 VENÄJÄN AIKA RUOKA R avintola Katjušaa on rakennettu omistajiensa innostuksesta venäläiseen ravintolakulttuuriin. Heinäseipäät ovat taasen Heinävedeltä. – Ruokalistallamme emme kuitenkaan mene ihan niihin kaikkein perinteisimpiin ruokiin, jonnekin Tsaarin aikakaudelle, vaan avaamme ”ikkunoita” sikäläiseen ruokaan ja kulttuuriin. Pohdimme myös, miten voimme yhdistää suomalaisia ja venäläisiä ruokamaailmoita, onhan meidän ruokakulttuureissamme paljon yhteistä historiaa, Hildén kuvailee. Katjuša onkin otettu hyvin vastaan Lahdessa ja uusi tulokas on toivotettu tervetulleeksi, vaikka korona rajoittaakin esimerkiksi ryhmien vierailuja. Lahdessa asuu paljon venäläisiä, ja avajaisten jälkeen heitä kävi meillä todella paljon. – Siellä on kuulemma hyvä tunnelma ja meininki, illan päätteeksi pistetään helposti tanssiksi. Meillä on keittiössä venäläisiä kokkeja, ja heilläkin saattaa olla erilainen mielipiteensä siitä, miten jotakin venäläistä ruokaa kuuluu valmistaa, hän naurahtaa
VENÄJÄN AIKA 41 Venäläinen sisustustaan myöten. Henkilökunnan asusteet on teetetty kalusteiden tapaan Venäjällä. 40-42_VA_1-2021_Ruoka.indd 41 40-42_VA_1-2021_Ruoka.indd 41 8.2.2021 14.50 8.2.2021 14.50. Kuvassa snapsilaseja täyttää tarjoilija Vera Vesaja
Kyytipojaksi tarjotaan venäläistä vodkaa, Za Zdorovje. Pöydässä on myös keittoja salaattilounas sekä kasvisvaihtoehtoja. Tsaarin salaatti oli todella kookas ja värikäs annos: savujuustoa, granaattiomenaa, lämminsavulohta, kananmunaa sekä kasviksia ja salaattia. 42 VENÄJÄN AIKA RUOKA Katjuša tarkoittaa iloista ja elämää rakastavaa naista. Perinteisen alkuruoan zakuskan voi rakentaa itse eri vaihtoehdoista tai tilata zakuska-lautasen. Katjušan lajitelmassa pöytään kannetaan suolakurkkuja ja smetanaa, perinteistä kananmunasalaattia, silliä talviturkin alla, kilohailia voipaperissa, rapeita kanansiipiä, olivje-lihasalaattia ylikypsästä porsaanfileestä sekä valkosipulileipää ja adzikakastiketta. Vappuaatto 1.5. SEURASSA! HYVÄSSÄ 2021–2022 JÄSENKORTTI SUOMI–VENÄJÄ-SE URAN Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l SVS_kortti_2021. Kolmas pääruoka, siikaa ja kaviaaria, oli kaunis annos, voissa rapeapintaiseksi paistettua siikaa ja perunasosetta, punajuurikaviaaria sekä mätikastiketta. Hyvänä esimerkkinä jokin aika sitten koettu Lappi-päivä. Maistoimme myös perinteistä pavlovaa, jossa marengin seurana oli mascarponejuustoa sekä sesongin mehustettuja marjoja. Kalaruokien ystäviä kun olemme, pääruoaksi valitsimme Pietarin lohta, Tsaarin savulohisalaattia sekä siikaa ja kaviaaria. Suomalainen äitienpäivä Venäläinen ravintola Katjuša Oy Rauhankatu 14, 15110 Lahti Varausasioissa voit lähestyä ravintolaa sähköpostitse info@katjusa.fi tai puhelimitse 044 711 7133 Lisätietoa: katjusa.fi Suomi-Venäjä-Seuran jäsenetu, alennus á la carte -annoksista 10 % jäsenkortilla. Avaruusolioiden päivä / Juri Gagarin muistopäivä 30.4. dan ulkofileetä, savulohipastaa, porsaan potkaa ja haudutettua kaalia tai valkosipulissa haudutettua turskaa. Vappubrunssi 9.5. Tuhti ja herkullinen annos, joka riittää mainiosti jo sellaisenaan pienempään nälkään. Naistenpäivä 12.4. Pietarin hapankermassa haudutettu lohi, suolakurkut ja sulatettu juusto olivat mainio kokonaisuus, yhdessä grillattujen kasvisten ja keitettyjen perunoiden kanssa. Pietarin lohta, hapankermassa haudutettua lohta, suolakurkkua ja sulatettua juustoa sekä grillattuja kasviksia ja keitettyä perunaa. Jälkiruoaksi tarjottiin Katjuša, talon oma nimikkoleivos, jonka päällä oli pensasmustikoita. Jälkiruokatähti Katjuša, talon oma nimikkoleivos ja rommilla maustettua kirsikkahilloa. Ryhmävarauksien hinnoittelussa huomioidaan Suomi-Venäjä-Seuran jäsenyys seuralaisineen. Zakuskan pienistä herkuista riittää isompaankin nälkään. – Sydämemme on maukkaassa ja sielukkaassa ruoassa, ja Katjušassa haluamme tuoda esiin venäläisen kulttuurin iloja, positiivisia asioita ja ehdottomasti leikimme hieman ruoalla. Tapahtumia Katjušassa 8.3. Maistoimme listalta Katjušan lohilautasen, jossa lohipastramia, lämminsavulohta, lohenmätimoussea, kylmäsavustettua lohta, marinoitua punakaalia, sipulia ja kananmunaa. indd 1 SVS_kortti_2021. Annos tarjottiin puualusen päälle nostetussa vuoassa. Jotkin asiat ovat tulleet jäädäkseen. Ravintolan á la carte -lista on houkutteleva, valinnanvaraa on vaikeuteen saakka. Meiltä saa myös ympäri vuoden esimerkiksi blinejä, täytteet voivat sen sijaan vaihtua. indd 1 8.1.2021 14.41 8.1.2021 14.41 40-42_VA_1-2021_Ruoka.indd 42 40-42_VA_1-2021_Ruoka.indd 42 8.2.2021 14.50 8.2.2021 14.50. Hildénin mukaan ravintolassa järjestään myös teemapäiviä, joiden aikana tarjotaan aiheeseen sopivaa ruokaa
Alueet ja rakennukset, joissa olivat kopisseet neuvostoliittolaiset sotilassaappaat, jäivät tyhjilleen ja alkoivat ränsistyä. Ukraina esitetään romanttisessa sävyssä viattomana uhrina, kun taas Venäjä on pahan ruumiillistuma. Valokuvaaja itse on laatinut kirjaan pitkähkön artikkelin, jossa hän pohdiskelee omaa suhdettaan sotaan. Ensin siitä ei haluttu kertoa, koska pelättiin taistelutahdon heikkenevän. Myöhemmin kertomisen estivät ”yleiset syyt”. Hän piirtää myös henkilökuvan kenraali Lennart Oeschista sekä pikanttina yksityiskohtana kertoo Suomen juutalaisista taistelemassa saksalaissotilaiden rinnalla. Tietokirjailija Tarja Lappalaisen teos muistuttaa monin paikoin ammoin ilmestynyttä Kansa taisteli – miehet kertovat -lehteä. Lappalainen maalailee kuvia niin Raatteen tien kuuluisasta voitosta kuin Valkeasaaren, Talin–Ihantalan ja Nietjärven taisteluistakin. Venäjä ei ole halunnut liittää Donbassia itseensä, ja Ukraina ei ole pystynyt panemaan separatisteja järjestykseen. Pian niistä tuli aavemaisia, ruohottuneita röttelökenttiä, joista voi hyvällä mielikuvituksella löytää jonkinlaista rappioromantiikkaa. Neuvostomilitarismin kaatopaikat. Docendo. Joissakin kohdissa Kansa taisteli -mainen hehkutus hieman häiritsee, vaikka yleensä kirjailija pysyttäytyy asiallisessa kuvaamisessa. Kaksi suomalaista Ukrainan tuntijaa on kirjoittanut seikkaperäisen selvityksen siitä, kuinka Itä-Ukrainassa (Donbassissa) Venäjän tukemat separatistit pitävät valtaa. Sääliksi käy alueen tavallisia asukkaita, jotka joutuvat elämään ankeissa ja turvattomissa oloissa. Turusen valokuvat ovat ammattimiehen huipputyötä. Minskin sopimukset ovat pyrkineet ratkaisemaan alueen tulehtunutta tilannetta, mutta kerta toisensa jälkeen ne ovat jääneet kuolleeksi kirjaimeksi. Donbass pattitilanteessa Juha-Antero Puistola ja Johanna Suhonen: Itä-Ukraina – Lännen etuvartio. Tapaus pysyi pitkään julkisuudelta piilossa. Alueelle on luotu kaksi ”kansantasavaltaa”, Luhanskin ja Donetskin, joita kansainvälinen yhteisö kieltäytyy tunnustamasta. Taistelukuvauksen ote on niin realistinen, että lukija melkein aistii ruudinkäryn sieraimissaan. Lukijalle syntyy käsitys, että vallassa ovat puolirikolliset sotilasjohtajat, jotka tämän tästä ovat tukkanuottasilla keskenään. Erityisen raastavaa on lukea Elinsenvaaran aseman tragediasta: lentopommituksessa menehtyi suuri määrä Karjalan evakkoja. Sittemmin neuvostojoukot vetäytyivät tukikohdistaan nykyisen Venäjän rajojen sisälle. Kymmenet tuhannet kuolleet ja loppuiäkseen vammautuneet sotilaat – suomalaiset ja venäläiset – olisivat ansainneet toisenlaisen elämän kuin kärventyä Karjalan metsissä. Pattitilanne siis. Teoksen alkupuoli vaikuttaa melko tasapuoliselta tapahtumainkuvaukselta, mutta loppuosa näkee kaikessa Venäjän varjon ja syyllisyyden. Itä-Ukrainan jäätynyt konflikti. Docendo. VENÄJÄN AIKA 43 KIRJAT VENÄJÄN AIKA 43 Sodan kauhuista inhorealistisesti Tarja Lappalainen: Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin–Ihantalan tulimyrskyyn. Kirja sisältää rajuja taistelukuvauksia, sotilaiden muisteluksia, verta ja suolenpätkiä. Erityisen paljon niitä oli Itämeren rantavaltioissa. Neuvostoliitolla oli kukoistuksensa päivinä melkoisesti sotilastukikohtia eri puolilla itäistä Eurooppaa. Valokuvaaja Pekka Turunen on kiertänyt ahkerasti entisiä neuvostotukikohtia ja kuvannut näkemäänsä. Ränsistyneitä tukikohtia Pekka Turunen: Kun sota on ohi. Kirjassa on mielenkiintoista tietoa siitä, kuinka ”kansantasavallat” syntyivät ja kuinka elämä siellä sujuu. Parvs. Niitä tutkimalla selviää, kuinka jossain nämä entiset tukikohdat on otettu hyötykäyttöön: Riian vanha lentoasema on annettu taiteilijoille, jossain ovat nuoret ryhtyneet järjestämään juhliaan ja onpa Viro rakentanut Tarton entiselle sotilaslentokentälle hulppean museonkin. Lukija ajautuu väistämättä tuumimaan kuten Mauno Koivisto, joka noustuaan juoksuhaudasta sodan loputtua lausui: Täytyy olla joku muu tapa järjestää kahden maan suhteet kuin tämä nyt koettu. Venäjä saattaa tavoitella Donbassin alueelle niin sanottua jäätynyttä konfliktia, jossa ongelmat eivät eskaloidu, mutta eivät ratkeakaan. Kaiken kaikkiaan suomalaisten kirjoittajien teksti antaa aika lohduttoman kuvan Itä-Ukrainan tilanteesta. Valokuvateoksen yleisilme henkii kuitenkin rappiota ja menneiden aikojen militarismia. Kirjaan sisältyvät Valokuvataiteen museon johtajan Elina Heikan alkusanat. 43_VenajanAika_1-2021_KIRJAT.indd 43 43_VenajanAika_1-2021_KIRJAT.indd 43 8.2.2021 14.53 8.2.2021 14.53. Tuloksena on taidokkaita valokuvia rakennuksista ja alueista, joilla Neuvostoliitto vielä äsken ylpeili ja joilla se ylläpiti mahtiaan maailman toisena suurvaltana. TEKSTI ESA TUOMINEN Lue! Ruudinkäryä sieraimissa. Kolmisenkymmentä vuotta kohteita syönyt ajan hammas on tehnyt vaikuttavaa työtä
Jutussa kerrottiin, kuinka Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset voivat ylittää rajan ja kuinka Suomen rajaviranomaiset testaavat maahantulijoiden terveydentilaa. RBK myös arvioi Suomen taloudellisia menetyksiä venäläisturistien puuttumisen johdosta. Asiaa kommentoitiin jopa Venäjän duumassa. 44 VENÄJÄN AIKA M ediassa levisi tammikuussa laajalti uutinen, jonka mukaan Suomi on yksi niistä maista, joista lentomatkailu Venäjälle sallitaan. Venäjälläkin sana sauna tunnetaan, mutta yleensä käytetään paikallista banja-sanaa. MEDIAKATSAUS Lätkätappion kyyneleet, raja ilman turisteja ja Charlotten paluu Viipurista Valtakunnanrajan avausaikataulu Suomen suuntaan tuntuu olevan Pietarin median kestopuheenaihe, vaikka harva enää uskoo matkailun pikaiseen palautumiseen entiselleen. Venäläisten kiinnostus asiaan on ymmärrettävää, sillä saunaperinne yhdistää kansojamme. Valtakunnallinen uutistoimisto Ria Novosti haastatteli asian tiimoilta Suomen sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistista, joka kertoi, ettei Suomi tule avaamaan rajojaan turismille läheisessä tulevaisuudessa. Media lainasi myös muiden länsipoliitikkojen näkemyksiä Navalnyista, mutta ainakin Niinistön kommentti tuntui hukkuvan valtavaan uutistulvaan Navalnyin ympärillä. E rityistä huomiota Suomi sai urheilusivuilla, kun jääkiekon nuorisomaajoukkue kukisti Venäjän nuorten MM-kisoissa. Teemana oli tietysti koronaepidemia. V enäläislehdissä noteerattiin myös, että suomalainen saunaperinne valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Lehdet raportoivat, että venäläiskiekkoilijat ottivat tappion pronssimatsissa vastaan kyyneleet silmissä. T alouslehti RBK raportoi, että Suomi on nykyisenä poikkeusaikana lisännyt kaksikymmenkertaisesti tukensa maan liike-elämälle. Kuten tunnettua Navalnyi pidätettiin Moskovassa heti Venäjälle paluun jälkeen. Duuman edustaja Dmitri Svištšev kuitenkin painoi asian villaisella toteamalla, että typeryksiä on joka maassa, eikä koko Suomea tarvitse syyllistää yhden henkilön syntien tähden. Venäläismedia lainasi Helsingin Sanomia, jossa väitettiin Niinistön pitävän Navalnyin pidättämistä juridisesti perusteettomana. Liberaalilehti Novaja Gazeta julkaisi loppuvuodesta laajan artikkelin Suomen ja Venäjän rajalta. L eningradin oblastin media huomioi – Yleä lainaten – että viipurilaisten tulliviranomaisten yli kolmeksi vuodeksi takavarikoima Charlotte-alus on vihdoin palautettu oikealle omistajalleen, eli yrittäjä Jarmo Ahoselle. E räät tiedotusvälineet huomioivat presidentti Sauli Niinistön valmiuden keskustella kollegansa Vladimir Putinin kanssa oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tilanteesta. TEKSTI JANA PRUSSAKOVA KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA 44_VenajanAika_1-2021_Mediakatsaus.indd 44 44_VenajanAika_1-2021_Mediakatsaus.indd 44 8.2.2021 14.54 8.2.2021 14.54. Useiden oikeuskäsittelyiden ja yllättävien sattumusten jälkeen Ahonen sai veneensä takaisin, mutta ei kokemuksesta viisastuneena aio enää milloinkaan lähteä risteilemään Viipurinlahdelle. V altiollinen media huomioi myös Pfizerkoronarokotteesta ilmenneet sivuvaikutukset muun muassa Suomessa. Kuten tunnettua Pfizer ja venäläisrokotteet, kuten Sputnik V, kilpailevat asiakkaista globaalilla tasolla. Pietarilaishipsteri osaa keskittyä Suomi-uutisiin jopa kerrostalon katolla. Kohua mediassa herätti myös TV-ruudussa vilahtanut suomalaisfanin kannustuskyltti, jossa luki ”Ryssät kumoon”. MITÄ VENÄJÄN MEDIASSA KIRJOITETTIIN SUOMESTA. Suomi tosin ei toistaiseksi salli Venäjän kansalaisten pääsyä maahan ilman pakottavaa syytä. Haminalaisyrittäjää syytettiin laittomasta risteilybisneksestä ja alkoholikaupasta Venäjän aluevesillä
Koronatilanne oli oikeastaan näihin muutoksiin vain viimeinen niitti. . Kvalitetstidskriften når nu en större krets med intresse för Ryssland och rysk kultur. Tämä näkyy muun muassa siten, että Helsingissä olemme pohtineet uudella tavalla sitä, miten seuran toimitilat voivat palvella ulkopuolisia. Mielestäni Suomi–Venäjä-seura on onnistunut tässä jo nyt hyvin. Det bidrar till att hålla kontakterna till Ryssland öppna, trots stängda gränser, och att ge arbete åt kulturskapare. Meidän täytyy aktiivisesti hakea uusia toimintatapoja. i hur vi Helsingfors har sökt vägar att öppna Samfundets utrymmen för utomstående. Järjestöjen toiminta on ollut suuressa murrok sessa jo pitkään. Niina Sinkko Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Hyväs sä seura ssa SVS-sivut_1-2021.indd 45 SVS-sivut_1-2021.indd 45 8.2.2021 15.28 8.2.2021 15.28. Föreningsverksamheten har länge varit stadd i förvandling, coronan bara beseglade utvecklingen. Jäsenyytesi on tässä pandemiatilanteessa tärkeä. VENÄJÄN AIKA 45 " ?????. I framtiden finns Samfundets egen information på dessa medlemssidor. En annan nyhet är medlemsförmånerna på riksoch lokalnivå. Maailman muututtua entistä virtuaalisemmaksi, meitä kannattaa seurata tiiviimmin uutiskirjeiden, verkkosivujen sekä sosiaalisen median kautta. Vi lyckades bra med att hålla oss framme i virtualdjungeln ifjol. Suomi–Venäjä-seuran Hyvässä seurassa -sivuilta löydät seuran kuulumiset, juttuja osastotoiminnasta sekä menovinkkejä. Laadukas lehti on entistä suuremman Venäjästä ja sen kulttuurista kiinnostuneen joukon saatavilla. Det syns bl.a. Saimme aivan uudenlaisia yleisöjä virtuaalisten luentojen, elokuvien, seminaarien ja konserttien myötä. Meidät koettiin merkitykselliseksi kumppaniksi venäjänkielisen koronatiedotuksen välittämisessä. Jäsenillemme uusia etuja ALOITAMME VUODEN 2021 tilanteessa, jossa moni asia on eri tavalla kuin aiemmin. ?????????! Vuoden suomalais venäläinen toimija Päijät Hämeessä. Vårt sätt att tänka har ändrats på kort tid. Venäjän Aika toimitetaan jatkossa kaikille jäsenillemme, mikä on ehdottomasti hyvä uutinen. Jag tycker att Samfundet Finland-Ryssland redan har gjort en stark insats. Tämä on meidän osuutemme siinä, että pyrimme yhtäältä tukemaan koronasta kärsiviä toimijoita, mutta myös palvelemaan jäseniämme entistä paremmin. Det lönar sig att följa med oss virtuellt via våra webbsidor, nyhetsbrev och sociala media. Därför är ditt medlemskap så viktigt. Vi bygger upp partnerskap bl.a. Kun korona tilanne aikanaan helpottaa, kannattaa panostaa ihmisten kohtaamisiin, sillä niille on tarve. 46 48 49 Lukiolaiset ystävyys kuntatyössä Seinäjoella. Seuran oma viestintä näkyy jatkossa lehden näillä seurasivuilla, jonka avaajana oma kolumnini toimii. Då coronan lättar ska vi satsa på att möta folk, för det behövs. ????????. Puskimme itsemme virtuaaliviidakossa kiitettävästi esille viime vuonna. På så sätt vill vi bidra till att stöda dem, som drabbats av coronan och samtidigt förbättra servicen till våra medlemmar. Viestinnän ohella näkyviä ovat uudet paikalliset ja valtakunnalliset jäsenedut. Luomme aktiivisesti kumppanuuksia muun muassa erilaisten kulttuuritoimijoiden ja ravintoloiden kanssa. Ajattelutavoissamme on käynyt lyhyessä ajassa muutos. med kulturproducenter och restauranger. Nya medlemsförmåner DÅ ÅR 2021 börjar är det mycket, som inte är som förut. Jäsenyytesi on siis tässä pandemiatilanteessa tärkeä, sillä sen avulla luodaan yhteyksiä Venäjälle rajojen kiinni ollessakin sekä työllistetään kulttuurin tekijöitä. Tidskriften Venäjän Aika skickas numera till alla våra medlemmar – och det är definitivt en god nyhet. Vi måste hitta nya verksamhetsformer
Tärkeintä on saada yhteistyö pysymään käynnissä edes jollakin tavalla. Tällä hetkellä Seinäjoen lukio tekee yhteistyötä novgorodilaisen Litsej-internatin kanssa. Yritysten ja muiden Seinäjoen alueen organisaatioiden mukanaolo on tärkeää, sillä ilman heitä Rajalan mukaan toiminta ei olisi järkevää. Perinteiseen tapaan oppilaat asuvat parinsa kotona ja siten tutustuvat arkeen naapurimaassa ja koulupäivien jälkeen vieraillaan eri kohteissa. Yhteistyö on pienimuotoista, sillä Venäjällä kansainvälisten kouluprojektien rahoitus tulee oppilaiden vanhemmilta. Jokaisen koulun kanssa toteutetaan tavallisesti yksi hanke vuodessa tai joka toinen vuosi. Myös korona on haitannut toimintaa, kuten kaikkialla. Seinäjoen kaupunki oli etsimässä uutta ystävyyskaupunkia, ja Rajala otti yhteyttä sekä kaupunkiin että alueen yrittäjiin. Yhdessä kansalaisopiston kanssa järjestetään laadukkaita luentoja kaikille kiinnostuneille. – Muun muassa ympäristökysymyksistä ja tulevaisuuden työelämästä toteutettuihin hankkeisiin valitaan noin 15 opiskelijaa kummastakin koulusta, Roumiantsev kertoo ja jatkaa: – Oppilaat työskentelevät tehtävien parissa viikon ajan ja viimeisenä päivänä on juhlallinen tulosten esittelytilaisuus. Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin kanssa asiaa kartoitettiin useamman vuoden ajan. Seinäjoen lukiolla on yhteistyökouluja kymmenessä maassa. Jäseniä osastossa on länsisuomalaisittain paljon eli noin 150. Pihkovan alueella sijaitseva kaupunki joutui kaikissa asioissa toimimaan joko niin, että Pihkova oli mukana tai sieltä oli kysyttävä lupa toimia. Se tekee yhteistyötä alueen oppilaitosten, yritysten ja uuden ystävyyskunnan, Veliki Novgorodin kanssa. Tällä hetkellä Seinäjoen lukio tekee yhteistyötä novgorodi laisen Litsej internatin kanssa. Monessa mukana Osastojen onnistumisia SVS-sivut_1-2021.indd 46 SVS-sivut_1-2021.indd 46 8.2.2021 15.28 8.2.2021 15.28. Seinäjoen lukion opiskelijat keskiössä ystävyyskuntatyössä " Tärkeintä on saada yhteistyö pysymään käynnissä. Yleensä yhteistoimintaan osallistuu lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoita, sillä kakkosja kolmosvuonna heillä ei enää ole kiinnostusta kansainvälisiin projekteihin ylioppilaskirjoitusten lähestyessä. – Kaikkiin alueen isompiin tapahtumiin kutsutaan nyt edustajia myös Veliki Novgorodista ja eri toimijoiden välillä käydään silloin neuvotteluja, Mauno Rajala toteaa ja harmittelee, että tällä hetkellä pakotteet estävät monia kauppoja syntymästä. Koronavirus estää tällä hetkellä oppilasvaihdon ja tänä lukuvuonna suomalaiset ja venäläiset opiskelijat vain kirjoittelevat toisilleen. Ystävyyskuntatyö toiminnan pohjana Puheenjohtaja Mauno Rajalan mukaan oli kaksi keskeistä syytä, miksi ystävyyskuntatoiminta ajautui Velikie Lukin kanssa lopulta vain uudenvuoden toivotusten tasolle. Novgorodilaiset tulevat viikoksi Seinäjoelle tammikuussa ja seinäjokiset viettävät viikon Novgorodissa huhtikuussa. Novgorodin kaupunki ei osallistu yhteistyön rahoittamiseen. Seinäjoella on aina erityisesti pidetty seuran kulttuuritarjonnasta ja aivan uusia elämyksiä onkin tarjonnut yhteistyö Novgorodin kansanmusiikkifilharmonian kanssa. Kansainvälisten hankkeiden toteuttaminen useamman kunnan oppilaitosten yhteistyönä on Roumiantsevin mukaan käytännössä mahdotonta ja myös oman kunnan toisen lukion kanssa se onnistuisi vain erityisjärjestelyin. Kaupungin edustustiloissa Törnävän kartanossa allekirjoitettiin vuonna 2016 ystävyyssopimus, jonka keskeisiä toimintamuotoja ovat perinteiset kulttuuri-, oppilaitos-, urheiluja yritysyhteistyö. 46 VENÄJÄN AIKA S einäjoen seudulla on yksi seuran monipuolisimmin toimivista osastoista. Molemmissa maissa opiskelijat pelkäävät, että kansainvälinen projekti vie aikaa opiskelulta. Lisäksi Velikie Luki sijaitsee huonojen kulkuyhteyksien päässä, vaikkei sinänsä olekaan kovin kaukana. – Uudelta ystävyyskaupungilta edellytimme, että sillä on oma talous, siellä on maatalouselinkeinoa ja se on yliopistokaupunki, Rajala luettelee. Englannin kieli kouluyhteistyön perustana Seinäjoen osaston varapuheenjohtaja, lukion englannin kielen lehtori Merja Roumiantsev on koordinoinut oppilaitosyhteistyön käynnistymistä. Lukioiden tiivis opiskelutahti rajoittaa yhteistyötä. Muutaman vuoden tauko voisi kokonaan lopettaa hyvin alkaneen yhteistyön
Nämä oppiaineet ovat olleet edustettuina hankkeissa ja niiden kulttuuriosuudessa. Opettajien keskuudessa Novgorod-projekti on niin suosittu, että opettajia on jo ilmoittautunut projektiin vuosiksi eteenpäin. Englannin kielen käyttö yhteistyökielenä hyödyttää ja motivoi paljon myös venäläisen ystävyyskoulun opiskelijoita. Työntekijöiden tueksi tarvitaan talkoolaisia ja osaajia. Haluamme järjestää legendaarisen venäläisen rockmuusikon Viktor Tsoin muistokonsertteja eri puolilla Suomea syksyllä. marraskuuta venäläisen illan, valon juhlan venäläisen ruoan ja musiikin parissa. Viikon mittaisen ystävyyskoulu vierailun aikana oppilaat asuvat parinsa kotona ja siten tutus tuvat arkeen naapurimaassa. Englannin kielen käyttö myös helpottaa yhteistyötä, sillä se mahdollistaa projektiin osallistumisen kaikille opettajille ja opiskelijoille. Suunnittelu on aloitettu Tampereella ja Helsingissä, muut paikkakunnat ovat vielä avoinna. Tämä on oiva tilaisuus osastoille ja muille vapaaehtoisille oppia ja päästä järjestämään rokkikonsertti paikkakunnallaan. SVS-sivut_1-2021.indd 47 SVS-sivut_1-2021.indd 47 8.2.2021 15.28 8.2.2021 15.28. Sykkiikö sydämesi venäläisen rockin tahtiin. Roumiantsev täydentää vielä, että kaikki lukioissa toteutettavat projektit sisältävät aina useamman oppiaineen asioita: – Meillä Seinäjoen lukiossa englannin kielen lisäksi yhteistyössä ovat mukana historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, biologia, maantiede, liikunta, kuvataide, musiikki ja tietotekniikka. Sen vuoksi hankkeita ei ole voitu myöskään toteuttaa venäjänkielisinä. Siihen osallistui yli 40 henkeä. Juhla oli lähtölaukaus tiiviimmälle yhteistyölle Kajaanin VenäjäSeuran ja Etnika Kainuun välillä. Yhteinen viihtyisä toimitila avautuikin jo tammikuussa 2021 osoitteeseen Vienankatu 7. Etnika Kainuun kuoro esittää venäläisiä kan sansävelmiä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä merja.jokela@venajaseura.com . Syntyi myös ajatus yhteisen toimitilan vuokraamisesta Kajaanista yhteistoiminnan lisäämiseksi. Teksti Tuija Mäkinen Kajaanin VenäjäSeura ja Etnika Kainuu tiivistivät yhteistyötä Kajaanin Venäjä-Seura ry ja Etnika Kainuu ry järjestivät yhdessä Kajaanin Koutaniemen Vaparilla 14. VENÄJÄN AIKA 47 Merja Roumiantsev kertoo, että eniten kiinnostusta yhteistyöhön ovat osoittaneet lukion englanninkielisen linjan opiskelijat, ja venäjän kielen opiskelijoita ryhmässä on ollut yleensä yksi tai kaksi. Tavoitteena on hallinnoida yhdessä venäläiseen kulttuuriin, ihmisiin ja kieleen sekä rajat ylittävään yhteistyöhön liittyviä projekteja. Koulupäivien jälkeen vierail laan eri koh teissa
???????????. . "??????. Niille Druzhban jäsenille, jotka eivät mahtuneet mukaan tarjottiin mahdollisuutta ostaa Jussin kirjoittama kirja Siperia – suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa omistuskirjoituksella. ???????????. Jussi myös esitteli kylmyyteen sopivia varusteita. ?????. ?????. ???. . ????. ???. Ruokakurssi 24.10. ????. ???. ????????. ??????. ????????. ?????????. . . ????????. ?????, . ?????????. ????????. ??????????. ?????. ?????, ????????????. ???????. ??????, ??. ???????????. ????. ?o???????. ????????. 2 ??????, ??????. ????????. ??????. ????. ?????????! ????. ??????????. ???. kerta) toteutettiin pienempänä kuin normaalisti, mutta loppujen lopuksi kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Lisäksi se on vaikuttanut mm. ???????????. ?????. ????????. ???. Järjestäjä joutui jännittämään etukäteen sitä, pystyykö tilaisuuden pitämään ja tilaisuudessa keräämään osallistujien puhelinnumerot/sähköpostiosoitteet. ??. ???????????. ????. ????????. . ??. ????. ?????. – ??. . ????????????. ??????. ??????. . ???????". (jo 19. ???. ?????. ?????????, ???????????. ???????. . Käpylän Druzhba järjesti vuonna 2020 vuosikokouksen lisäksi viisi tilaisuutta, joista kolme korona-aikaan. . . ?????. ?????. ?????????, ?. "????????. ??????????. ????????. ?????????. . ????????. ????. ?????????. ?????. ????????. ????. ??????????. ??????. oli viimein Käpylän kirjastossa Siperiailtamme. ?. kaikkeen vapaa-aikaan ja myös yhdistysten toimintaan. . ????. ?. . ??. ??????. ???????????, ??????. 48 VENÄJÄN AIKA ?????. . ?????, ??. ?. ?????. ??????. ????????????. . ?????. ?. ???. ????. ?????. . ?????. ??????. ????. ??. ?????????????. . ?????. ?????????. ?????, ??????. ????????. «?????????-??????» . ??. ????. . ?????, ??. ?????????????. ????????, ????. ????????, ??. ?????. . ?????. ?. ????????????. Kävely liittyi Käpylä 100 vuotta tapahtumiin ja sen yhteydessä kierrettiin Druzhban historiaan liittyviä paikkoja. ?????. . ??????. ??. ??????. ???????. ????. . ??????, . ??????", ????. ????. . Kohtaamisia koronaaikaan Helsingin Käpylässä Maaliskuusta 2020 alkaen olemme olleet koronan armoilla. . ????????. ???????. . ????????. ????????, ?????. ?????, . ?????????????. ???????. ???????????. . ????, ??????. ???. . . ??????. Käpylä-kävely 9.9. ?????????, ????. . ??????????. ???????. ?????! ?. ???????. ?????????. ????. ????????. ????????. Ja läsnä olleet olivat enemmän kuin tyytyväisiä päivän ”henkiseen ja ruumiilliseen” antiin, jotkut yrittivät jo ilmoittautua tämän vuoden kurssille. . "??????????", ?????????. ??. . ??????. ??. ??????. ?????????. ?????????. ????-??. ????. Niitä on yllättävän paljon! Kävely toistettaneen keväällä 2021. ??????????. ?????. ??????, . ?. . ?????. ???????. . ???????????. ????. ?????. ??????, ???. ?????. ???????????. ???????. ????. ???????. . ??????, ???. ????. ?????????. . ??????????. . Tähän tilaisuuteen otettiin vain 20 osallistujaa ja määrä täyttyi muutamassa tunnissa. ??. SVS-sivut_1-2021.indd 48 SVS-sivut_1-2021.indd 48 8.2.2021 15.28 8.2.2021 15.28. ??????. ????. ???. ??????????. ????????. ???????????, ????. ??????, . ??. . . ????????. ????. Teimme muun muassa tattariruokia, sieniborssia pelmeneiden kanssa ja rahkaomenapiirakkaa. ???????????. ?????????. Kiitokset taas Kirsi Viljaalalle kurssin suunnittelusta ja vedosta! Tiistaina 17.11. ??. ??????. ????????. ?. oli antoisa, mutta tietysti vettä tuli taivaan täydeltä. ?????. ????????????. ???. Osa tilaisuuksista siirtyi keväältä syksylle ja osa peruuntui. ?????????. ?????????. ?????????. ????. «?????????–??????» ?. ????????. ?. ?????????. Rajoitusten alla kaikki nämä kohtaamiset ovat olleet tärkeitä, se on tullut selvästi esille! Teksti Ulla Valkeila TO IV O K O IV IS TO " …????. ?. ??????????. Korona on vaikuttanut meidän jokaisen arkeen eri tavoin. ????????. ????. ???????" . ??. Nimittäin monet joutuivat perumaan osanottonsa eri syistä. ???????. Välillä tiukemmin ja välillä löysemmin. ?????. ?. Toimittaja Jussi Konttinen saapui Tampereen Käpylästä vieraaksemme ja kertoi kuvien kera Konttisten perheen elämästä Jakutian Töhtyrin kylässä elokuusta 2016 toukokuuhun 2017 sekä tammi-helmikuussa 2018. ??. ?????. . ???????????. ???????. ?????????????. . ???. ???. ????. . ??. ???????. ?. Johtokunta on kokoontunut etäyhteyksin joko kokonaan tai osittain. ????. ???. ????. ??. ??????. ???e ???. "????. ??????. ??. . ????????????, ??????. ????. ???????. ??????. ?????. ???????. ???????. ?. . ??. ?????. ?. ????. ??????. ???????????. ??????????. Tätä käytettiin hyväksi. . ????????????. ????. ????????. ???. ???????. ?. ??????????. ?????
?????, ?????. ????????. ?????????-??????????. ?. ??????. ??????. ?????. ??. ???????", ?????????. ??????. ??????! ????. ???????. . ?????. ????????. ?????. ?????. ??????. ?????????. . ??. ???. ????. ??????????. – ??. ???????????, ??????. ??????. ??. ????. «?????????-??????», . ?????. ????. ?????. ?????. ????????. ?????????. ???????. ??????. ????????????. ??????. ?????????. ??????, ????. "?????????. ?. . ???????. ???????-?????????. ???????. . Onnea kisan voittajalle! Teksti Silja Lappalainen ??, ??. ?????. ?????????????. ???????. ??????, ?. ????. ??????????. ?????????, ???????. . . ????????. ????????. ???. ???????????. ?????????????. . Kuvassa Arto Asikainen (vas.), Anneli Törrö, Valentina Tshet shetina ja Lahden osaston puheenjohtaja Silja Lappalainen. . ". ??????????, ?. ???????. ???. ??????. Alkusyksyllä julistettuun kisaan olivat ehdolla Anneli Törrön lisäksi Visit Lahti -yrityksen projektijohtaja Arto Asikainen, Lahden Inkeriläiset ry:n puheenjohtaja Valentina Tshetshetina, kulttuurielämän vaikuttaja Roman Shederkin ja Osuuskunta Lahden Seudun Kulttuurija Elämysmatkailun toimitusjohtaja Antti Holopainen. ?????, ??. . ??????????. ????. ?. ????????????. ??????. ?. ???????. . ??????????. ????????????, ??. ?????. . ?????. ????" ?. ??????. ?????????" ??????. 12 ????????. ????????. . ??????????. ????????. ???????. ????????. ?????. ?????????????, ?????????. ???. ????. . ???????????. ???????????, "???. . ???. ????????????. ??????????. ?????. ??????-??????, ???????????. ?. ???????????. ????????. ??. . . ??????. ??????, ???. ???????. ??. . ?????. ?????. ??. . . ???????. ????. ??????. ??????. ?????. ??????????. . ????-?. ??????. ?????????. . ???????????. . ???????????. ???????. . ?????. ??????. ??????, . ???????????"??????. . ??????????????. ???. Anneli on ollut aktiivisesti mukana Lahden ystävyyskaupungissa Kalugassa olevan Azarovin lastenkodin vierailujen järjestämisessä. ????????. ????????, ????. ??????. ???????, 14.2 ??????. ????, ?. ???????????. ????????. ????????????. ?????, ??????. . ?????. ???. ????. ?. ???????. ?????. ???????. ?????. ????????????. ???????????. ?????????. ????. ?????. ????. ???. ???????????. "??????. ????. ??????. ???????, ?????. ?????????" SVS-sivut_1-2021.indd 49 SVS-sivut_1-2021.indd 49 8.2.2021 15.28 8.2.2021 15.28. ???????????, ???. ???. ?????????. ???????. ???????????, ??????. . ?????????. ??????. ??????. ?. ???????. ?. ????. ???????. ??????, ??????. ??????????, ??????. . ??????. ???????????. ??. ??. ???????????, ?????????. ??????. VENÄJÄN AIKA 49 Anneli Törröstä vuoden 2020 Suomalaisvenäläinen toimija PäijätHämeessä Suomi-Venäjä-seuran Lahden osasto on nimittänyt vuoden 2020 Suomalais-venäläiseksi toimijaksi Päijät-Hämeen alueella Tiirismaan koulun venäjän ja ruotsin kielen opettajan Anneli Törrön merkittävästä venäjän kielen edistämistyöstä Tiirismaan koulun ja lukion oppilaiden keskuudessa, sekä yhteyksien luomisesta kouluihin Viipuriin ja Pietariin. ?????????. ???????. ??. ?????. ???????. ??. ???????. ??????. ????, ??. ?????????. ???????????! ???????. ???????. ?????????????. ????????! "???. ?????. ????. ????????. . ????. ???????. ??????", . ?????????. . ??????????. ?????. ???. ???????. . ?????, ???????. ???????!"??. ??. ???????. ??????. ??????. ??????, ?. ???????. ?????. ???????????, ????????. . ????. ?????????. ???. ?????????. ?????. ?. . ???. ????. ?????. ?????. ??????????. ???????. ???????. – ??????????. ???. . ??. ?????. ????. ?.
Varmista toteutuminen suomivenajaseura.fi tai järjestäjältä. Visa toteutetaan joko joukkuetai henkilökohtaisena visailuna osanottaja määrän mukaan. klo 19–22 Teatteri-ilta: Saatana saapuu Moskovaan Su 10.6. VUOSIKOKOUKSET HELMI-MAALISKUUSSA Osastojen vuosikokouksissa päätetään vuoden toiminta-suunnitelmasta, kuullaan selvitys menneestä vuodesta ja valitaan luottamushenkilöt. klo 17–19 Mirjaliisa Kilpelä: Pietari-aiheinen musiikki-ilta Retket: To 11.3. Ilmoittautuminen on auki: ennakkohinta 28.2. Ti 23.2. Venäjän aakkoskurssi Pe 26.2. Kirjallisuuspiiri alkaa Fjodor Dostojevskin teoksella Kirjoituksia kellarista. asti. Toivomme koronatilanteen helpottavan keväällä ja pääsevämme viettämään valtakunnallista jäsenviikonloppua Turussa. klo 18–19.30 Etäinfo kummikoulutoiminnasta ja venäjän kielen asioista VIRTUAALINEN KINOKLUBI Elokuvat ovat katsottavissa 7 päivää. klo 13–16 Vuosikokous ja kuvakavalkadi vuoden 2020 tapahtumista Su 5.4. Retki Ateneumin Repin-näyttelyyn LAHTI Keskustelukerho Besedka jatkuu parillisten viikkojen keskiviikkoina 17.45–19.45 Multi Cultissa ja käsityökerho maanantaisin klo 15.30–17.30 heti kun koronatilanne antaa siihen mahdollisuuden. 50 VENÄJÄN AIKA Vetävä Venäjä TURUSSA 14.–16.5. asti 140 € (2 yötä) ja 100 € (1 yö). klo 14–16 Aimo Ruusunen: Punakankaan suomalaiset Su 18.4. Piirakantekoa ja Sudarushka-kuoro. klo 18 Venäläisen kirjallisuuden lukupiiri Rovaniemellä, Rovaniemen pääkirjaston kokoushuone. klo 18 Boris Hlebnikov: Venäläinen elokuva nyt! To 11.3. ROVANIEMI Ke 17.2., 24.3., 21.4., 19.5. Tomi Leppäsen konsertti La 27.2. Totalnyi diktant – vuosittainen tapahtuma, jossa halukkaat ympäri maailman voivat testata venäjän kielen taitoaan oikeinkirjoitustestissä. Ma 22.2. klo 17 Legenda #17 (suom. klo 18 Marina Razbezhkina: Dokumenttielokuvan sankarit 2021 To 25.2. Kokousten tiedot: bit.ly/vuosikokous2021. Vanja-eno, Anton Tšehov Ke 14.4. klo 18–20 Oulun osaston vuosikokous, Nuottatupa, Torikatu 58–60. arjaahtee@gmail.com 0400 504261 ja 10.6. mirja.kilpela@pp1.inet.fi, 040 553 6520. Tapahtumakalenteri Tilaisuuksien järjestämisessä noudatetaan annettuja koronaohjeita ja -suosituksia, muutokset ovat mahdollisia. Seuraa tilannetta osaston FB-sivulta. klo 14–15.30 Tarmo Grönqvist: Alma Pihl ja Fabergén munat To 25.3. klo 19–21.30 Teatteri-ilta: Niskavuoren Heta Ti 27.4. Su 21.2. tekstitys) Julkaisupäivät ma 1.2., 8.2, 15.2. klo 14–16 Keijo Koivula: Pietari ja Dostojevskin henki Su 11.4. klo 18–20 Elokuvakerho Lokki esittää: Keisarinnan metsästys Su 28.3. ja 22.2. Kevään muut kirjat ovat Anton Tšehovin Tarpeettomia ihmisiä, Vasili Grossmanin Kaikki virtaa ja Ljudmila Ulitskajan Sielun ruumis. SVS-sivut_1-2021.indd 50 SVS-sivut_1-2021.indd 50 8.2.2021 15.28 8.2.2021 15.28. Kireähermoista väkeä, Mihail Zoštšenko ja kesäksi Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljekset. klo 13–15 Iisalmen osaston vuosikokous, Iisalmen työväentalo, Pohjolankatu 11. KANGASALA Kulttuurivartit Lepokodilla Ruutanantie 26. Su 14.3. Tulethan paikalle vain terveenä. Pe 26.3. tekstitys) 1.2.–25.2. klo 18 Venäjä-tietovisa Iisalmen Työväentalolla Pohjolankatu 11. klo 19–21 Tampere Filharmonian konsertti: Sibeliusta ja Tšaikovskia, kapellimestarina Santtu-Matias Rouvali. Suleika avaa silmänsä, Guzel Jahina Ke 12.5. Elokuva 12 tuolia katsottavissa koko viikon. OULU To 25.3. Ilm. klo 14–15.30 Ranja Aukee: Kuhmalahden kanttori Hermanni Hurstinen Su 21.3. Varmista toteutuminen kotisivuilta. La 10.4. Osallistu osastosi kokoukseen ja vaikuta toimintaan. OSALLISTU ETÄNÄ Lisätiedot ja ilmoittautumiset suomivenajaseura.fi VENÄLÄISEN KULTTUURIN VIIKKO GOES VIRTUAL 22.–28.2. Tarjolla huippuohjelma suomivenajaseura.fi/ vetavavenaja2021. VIRTUAALINEN LUKUPIIRI Vielä voit ilmoittautua mukaan! Ke 10.3. Ilmainen peruutus 11.3. klo 17 Idiootti, osat 1–5 (eng. retkille: 11.3., 26.3., 27.4. IISALMI Ke 17.2. ETÄLUENNOT Ke 17.2. Venäjä-tietovisa Ke 24.2
Tuskin maltan hengittää, kun pääsen ihastuttavien sisarvaimojen joukkoon. Kuvittelen itsenikin sohvalle ja yhteisen miehemme söpösti siihen keskelle. Kolumnisti Rita Magga-Kumpulainen on toimittaja, kirjailija ja runoilija. Veljeni vietti takavuosina pidennetyn kevätlomansa lähellä Hammastunturin erämaata, jonkun mielestä keskellä ei mithän! Veli eleli mökillään, hiihti, kalasti, istui nuotiolla, kirjoitti muistikirjaan. 1 Kangasalan kulttuuri vartteja videoina: bit.ly/ kulttuurivartit 2 Suomen venäläis vaikutteisia paikkoja videoina: bit.ly/ SVSIgorParri 3 Venäläisen kirjallisuuden seuran Dostojevski luennot: bit.ly/ Dostojevski200 Psst! Nappaa tästä seuran katseluvinkit kotisohvalle! Kolu mn i SVS-sivut_1-2021.indd 51 SVS-sivut_1-2021.indd 51 8.2.2021 15.28 8.2.2021 15.28. Kolmen viikon kuluttua hän hiihteli lapsuuskotiimme ja kirjoitti kuluneeseen vieraskirjaan unohtumattomat sanat: ”Kokonaista kolome viikkoa puhumatta! En nähäny yhthän ihimistä, mutta elläimiä näin, poroja, kettuja, jäniksiä, riekkoja. Davviriikalaš sámi tv-o??asat! Pohjoismaiset saamenkieliset tv-uutiset! Olen taas kotona, tuttujen sanojen, puhetavan, paikannimien, asioiden keskellä, vaikka kotikylään on yli 550 kilometrin pikataival. Intopinkeänä seuraan amerikkalaisen Paksukulmakarvatohtorin lihavuusleikkauksia, ylilihavien asiakkaiden ahtautumista autoon ja yrmeäilmeisen vastaanottoapulaisen reaktioita, kun painonpudotus ei taaskaan onnistunut. Itkeä tirautan, kun näen lastenoikeuksien räikeää polkemista tehtaissa ja kaivoksilla. Milloin minusta on tullut näin ällöttävä. Rakkausjutut oksettavat, uutisista katson vain alkujuonnon, luonto-ohjelmista saan näppyjä, jos juontaja käyttää tietynlaisia vaatteita, dokumenteista karsin ensimmäisenä ne, joissa toimittajan ääni ärsyttää. Aivan hurmiossa seuraan Paisetohtorin onnistumisia ja potilaiden uskomattoman kirjavaa vaivaluetteloa. Yksi ainoa sana siinä iltayhdentoista maissa tarkoittaa minulle taivaan mannaa. Normaalioloissa tykkään esimerkiksi dokumenteista, luonto-ohjelmista, rakkauselokuvista, uutisten loppukevennyksistä. Aistini ovat herkistyneet neljän seinän arjessa. Kolme viikkoa puhumatta O len normaalisti kaikkiruokainen tv-tarjonnan kanssa. Innostun siitä, että saan tietoa toisella puolella maapalloa olevan alkuperäiskansan tilanteesta. Olen valmis barrikaadeille intiaaniveljieni ja -sisarteni rinnalla. Vieläkhän ossaan puhua?” VENÄJÄN AIKA 51 " Aistini ovat herkistyneet neljän seinän arjessa
15 €. 09 693 831 SEURASSA! HYVÄSSÄ 2021–2022 JÄSENKORTTI SUOMI–VENÄJÄ-SEURAN Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l SVS_kortti_2021.indd 1 SVS_kortti_2021.indd 1 8.1.2021 14.41 8.1.2021 14.41 Kerro jäsenyydestä myös ystävillesi, palkitsemme ahkerat jäsenhankkijat! suomivenajaseura.fi/ jasenhankinta Jäsenmaksu vuonna 2021 on 28 €. Kerro jäsenyydestä myös ystävillesi, palkitsemme ahkerat jäsenhankkijat! suomivenajaseura.fi/ jasenhankinta Jäsenmaksu vuonna 2021 on 28 €. Enemmän etuja ja tarkemmat tiedot: suomivenajaseura.fi/jasenelle” Tervetuloa jäseneksi Suomen monipuolisimpaan Venäjä-yhteisöön! Facebook @SuomiVenajaSeura SVS virtuaaliryhmä Instagram @suomivenajaseura #suomivenajaseura Twitter @SVSblogit Youtube bit.ly/SVSyoutube #suomivenajaseura Muista myös osastojen omat kanavat! Huom! Liity ennen 31.7., niin saat lahjaksi hienon kyrillisin kirjaimin koristellun tuubihuivin! Ota yhteyttä: suomivenajaseura.fi svs@venajaseura.fi p. Nuorisojäsenmaksu alle 30-v. Reilun teekupillisen hinnalla kuukaudessa saat: • suuren joukon saman henkisiä, Venäjästä eri tavoin innostuneita ystäviä ja kivan harrastuksen, • monipuolisen Venäjän Aika -lehden neljä kertaa vuodessa sekä pääsyn sähköisten näköislehtien arkistoon, • käyttöösi monipuoliset jäsenedut, • mahdollisuuden olla mukana kehittämässä mieleistäsi toimintaa Suomi-Venäjäseurassa. Jäsenenä tuet: • monipuolisten tapahtumien järjestämistä ympäri Suomea, • venäjän kielen opiskelua Suomessa ja suomen kielen opiskelua Venäjällä, • suomenja venäjänkielisten kohtaamista ja kanssakäymistä, • Venäjä-tuntemuksen vahvistumista Suomessa, • työtämme suomalaisugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi. 15 €. Jäsenmaksu on 20 €, mikäli samassa taloudessa on jo toinen Suomi–Venäjä-seuran jäsen. Jäsenyydelläsi on iso merkitys. Enemmän etuja ja tarkemmat tiedot: suomivenajaseura.fi/jasenelle Tervetuloa jäseneksi Suomen monipuolisimpaan Venäjä-yhteisöön! Facebook @SuomiVenajaSeura SVS virtuaaliryhmä Instagram @suomivenajaseura #suomivenajaseura Twitter @SVSblogit Youtube bit.ly/SVSyoutube #suomivenajaseura Muista myös osastojen omat kanavat! Huom! Liity ennen 31.7., niin saat lahjaksi hienon kyrillisin kirjaimin koristellun tuubihuivin! Ota yhteyttä: suomivenajaseura.fi svs@venajaseura.fi p. Nuorisojäsenmaksu alle 30-v. Jäsenenä tuet: • monipuolisten tapahtumien järjestämistä ympäri Suomea, • venäjän kielen opiskelua Suomessa ja suomen kielen opiskelua Venäjällä, • suomenja venäjänkielisten kohtaamista ja kanssakäymistä, • Venäjä-tuntemuksen vahvistumista Suomessa, • työtämme suomalaisugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi. Liity osoitteessa suomivenajaseura.fi/ liittymislomake Reilun teekupillisen hinnalla kuukaudessa saat: • suuren joukon saman henkisiä, Venäjästä eri tavoin innostuneita ystäviä ja kivan harrastuksen, • monipuolisen Venäjän Aika -lehden neljä kertaa vuodessa sekä pääsyn sähköisten näköislehtien arkistoon, • käyttöösi monipuoliset jäsenedut, • mahdollisuuden olla mukana kehittämässä mieleistäsi toimintaa Suomi-Venäjäseurassa, Jäsenyydelläsi on iso merkitys. Jäsenmaksu on 20 €, mikäli samassa taloudessa on jo toinen Suomi–Venäjä-seuran jäsen. 09 693 831 SEURASSA! HYVÄSSÄ 2021–2022 JÄSENKORTTI SUOMI–VENÄJÄSEURAN Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l SVS_kortti_202 1.indd 1 SVS_kortti_202 1.indd 1 8.1.2021 14.41 8.1.2021 14.41 Liity osoitteessa suomivenajaseura.fi/ liittymislomake SVS-sivut_1-2021.indd 52 SVS-sivut_1-2021.indd 52 8.2.2021 7.57 8.2.2021 7.57 SVS-sivut_1-2021.indd 52 SVS-sivut_1-2021.indd 52 8.2.2021 15.29 8.2.2021 15.29