Venäjän Aika 1/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Irt on um er o 7,5 € Aika 1 22 KULTTUURI Nukketeatteri Taiga-Matto ammentaa šamaanien perinteistä HISTORIA Salpalinja oli Suomen lukko MATKAILU Talvisia tunnelmia Keski-Venäjältä Venäjän 01_VA_1-2022_Kansi.indd 1 01_VA_1-2022_Kansi.indd 1 7.2.2022 14.59 7.2.2022 14.59
37 MATKAILU Matka karjalaiskyliin vaatii ennakkosuunnittelua. 22 KULTTUURI Nukketeatteri Taiga-Matto on suomalais-venäläisen yhteistyön hedelmä. 9 KOLUMNI Erityisasiantuntija Henri Riihimäki, Team Finland. 43 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA 44 MEDIAKATSAUS Sisältö 32 14 22 Nukketeatteri Taiga-Matto kiertää Suomea ja maailmaa. 4 LYHYET Firmojen pako Venäjältä jatkuu ja muita lyhyitä juttuja. Doping on suuri ongelma myös venäläisessä urheilussa. 20 TALOUS Pandemian vaikutukset Venäjän talouteen. 27 MATKAILU Talvisia tunnelmia Sergijev PosadissajaNižniNovgorodissa. 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 2 7.2.2022 15.02 7.2.2022 15.02. Venäjän Aika 1/2022 Aika Venäjän 1 22 3 PÄÄKIRJOITUS Ahdistava aika. 10 JOURNALISMI Tamperelaisten toimittajaopiskelijoiden Venäjä-pohdintaa. 2. 14 URHEILU Dopingskandaali ja Venäjän media. 32 HISTORIA Salpalinja oli suomalaisen sisun voimannäyte. 8 KATUGALLUP PIETARISSA Mitä kysyisit Vladimir Putinilta. Salpalinjalinnoitusketju rakennettiin sotien aikana itärajan turvaksi
1/2022 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Ahdistava aika Geopoliittinen asetelma Euroopassa on kiristynyt viime syksyn ja alkuvuoden aikana. PÄÄTOIMITTAJA Martti Kiuru martti.kiuru@media.fi Puh. Venäjän Aika on kulttuurilehti, joka ei ota kantaa päivänpolttaviin poliittisiin kysymyksiin. Painostamalla Suomen ja Ruotsin kaltaisia maita Kreml ampuu helposti omaan jalkaansa, ja poliittiset seuraukset ovat juuri päinvastaiset kuin Moskovassa haluttaisiin. Venäjän toimien psykologista viisautta voi kuitenkin vain ihmetellä. Emme voi muuta kuin esittää hartaan toiveen, että Ukrainan kriisi laukeaa tulevan kevään aikana rauhanomaisesti, ja että kaksi vuotta kestänyt koronavitsaus olisi vihdoinkin loppusuoralla. Tehostaakseen vaatimustaan Venäjä on lehtitietojen mukaan sijoittanut Ukrainan rajan tuntumaan merkittävän määrän sotilaita ja kalustoa. Presidentin mukaan Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat Suomen oma asia. Venäjä kokee olevansa vihamielisten länsimaiden piirittämä, ja edellyttää länneltä uusia turvatakuita. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. alv 10 % Puh. Suomi–Venäjä-seura Kanavaranta 7 F 27, 00160 Helsinki 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 3 7.2.2022 15.02 7.2.2022 15.02. Poliittisen kriisin lisäksi koronaepidemiaakaan ei ole vielä nujerrettu, ja valtakunnanraja Venäjän suuntaan on auki vain rajoitetusti. Martti Kiuru päätoimittaja Poliittisen kriisin lisäksi koronaepidemiaakaan ei ole vielä nujerrettu. Seuraava lehti ilmestyy 16.2.2022. Myös Suomen ulkopoliittinen johto on presidentti Sauli Niinistön johdolla viestittänyt selkeästi, ettei Venäjän vaatimuksiin pidä suostua. Länsimaat ovat melko yksimielisesti torjuneet Venäjän veto-oikeuden puuttua itsenäisten valtioiden tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. 020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen. Kiristynyt tilanne on poikinut Suomeen ennennäkemättömän vilkkaan keskustelun mahdollisen Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. 040 549 3105 TUOTTAJA Kari Martiala kari.martiala@media.fi Puh. Vuonna 2014 kärjistynyt Ukrainan kriisi oli pitkään ikään kuin pattitilanteessa, mutta viime lokakuussa Venäjän valtionjohto käynnisti poliittisen kampanjan, joka enteilee uutta paluuta sodanjälkeisiin kylmän sodan vuosikymmeniin. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Kremlin tiukentuneet vaateet lienee kohdennettu Ukrainan ohella Georgiaan ja kenties välillisesti myös Kazakstaniin ja Valko-Venäjälle. Uudenvuodenpuheessaan Niinistö linjasi, että Venäjän esittämät ukaasit ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa. 045 675 7122 ULKOASU HANK Oona Kavasto, AD hank.fi KANNEN KUVA Svetlana Aleksejeva PAINOPAIKKA PunaMusta, 2022 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. Kremlin keskeisin vaatimus Yhdysvalloille, sotilasliitto Natolle ja siinä sivussa myös Euroopan maille on sotilasliitto Naton laajentumisen pysäyttäminen. Selvää kuitenkin on, että heijastusvaikutus ulottuu myös Suomen ja Ruotsin kaltaisiin, Natoon kuulumattomiin maihin. Allegro-junan liikennöinnin käynnistyminen on toki parantanut tilannetta, mutta Suomen kansalainen tarvitsee edelleen rajan ylittämiseen kalliin PCR-testin. Lehtemme lukijat kokevat nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen kenties vielä raskaampana kuin suomalaiset keskimäärin
TEKSTI MARTTI KIURU Saana Saarinen: ValkoVenäjä ennen Stalinin terroria. Teoksen on kirjoittanut Saana Saarinen. On epäselvää johtuiko välirikko erilaisesta taiteellisesta näkemyksestä vai olivatko kyseessä henkilökohtaisemmat syyt. Taiteilija Aleksanteri Ahola-Valon dramaattiset vuodet ValkoVenäjällä 1919-1930. Elämä Valko-Venäjällä sisälsi loputtomasti vauhtia sekä vaarallisia tilanteita, ja hengenlähtö oli usein lähellä. 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 4 7.2.2022 15.02 7.2.2022 15.02. Taiteilijan elämäntyötä vaaliva Elpo ry. Aleksanteri-Ahola siirtyi Valko-Venäjältä Moskovaan 1930-luvun alussa ja hieman myöhemmin hän onnistui Suomen passin haltijana pakenemaan Neuvostoliitosta – hieman ennen kuin suuret vainovuodet käynnistyivät. Aleksanteri Ahola-Valon seikkailut Valko-Venäjällä Sittemmin maailmanmaineeseen kohonnut Marc Chagall opiskeli ja työskenteli Vitebskissä samoihin aikoihin Ahola-Valon kanssa. Taiteilijoiden välit olivat kuitenkin jäiset. Tästä kontekstista käsin on mielenkiintoista tutustua sadan vuoden takaiseen aikalaiskuvaukseen Valko-Venäjän sosialistisesta neuvostotasavallasta. Varsinkin hänen lapsuudenpäiväkirjansa Inkerinmaalta ovat ainutlaatuisia historiallisia dokumentteja keisarilliselta Venäjältä. Mies kuittasi asian tylysti väittämällä, että abstraktit taiteilijat eivät osaa edes piirtää. Ahola-Valo myös avioitui nuorena ja perusti perheen. Taiteilija asui sodan jälkeen vuosikymmeniä Ruotsissa kunnes muutti takaisin Suomeen 1980-luvulla. Tuona aikana Ahola-Valosta kehkeytyi merkittävä kulttuurivaikuttaja, jonka tunnetuin taiteellinen luomus tuolta ajalta lienee vuonna 1930 Minskiin pystytetty ”Ihmiskunnan kärsimysten historian paviljonki”. Avioliitto valkovenäläisen Helena-vaimon kanssa osoittautui onnettomaksi, ja jopa humanistitaiteilijan on vaikea kätkeä negatiivisia tunteitaan, kun hän jälkeenpäin arvostelee vaimoaan ja syyttää itseään tyhmyydestä. Lääkkeeksi taiteilija esitti nuorison kasvattamista tieteellisellä menetelmällä vastuuntuntoisiksi, tunteviksi ja ymmärtäviksi kansalaisiksi. Kun Josif Stalin sitten nousi valtaan, lopetettiin konservatiivisesta taideajattelusta poikkeavat ilmaisumuodot länsimaisena hapatuksena. Vuosikymmenen mittaan alkoi uudessa uljaassa maailmassa kuitenkin paljastua valuvikoja, jotka umpirehellinen taiteilija nopeasti noteerasi. Varhaiset vuodet Valko-Venäjällä olivatkin taloudellisesta pulakaudesta huolimatta optimismin aikaa. 4. Ironista kyllä nuori neuvostotasavalta suosi alkuvaiheessa kubismin ja surrealismin kaltaisia taidemuotoja. Lapsuusajan ankarat kokemukset eivät tehneet taiteilijasta ihmisvihaajaa, vaan päinvastoin ikuisen optimistin ja poikkeusihmisen, jota kannatteli loppumaton energia ja elämännälkä. Humanismi ja pasifismi olivat hänen aatteitaan – jopa siinä määrin, että kyyniset realistit suhtautuivat häneen todennäköisesti jopa ivallisesti. on nyt julkaissut Ahola-Valon haastattelunauhoihin ja muihin lähteisiin perustuvan päiväkirjanmaisen katsauksen taiteilijan tapahtumarikkaista vuosista nuoressa Neuvostotasavallassa. Taiteilijana Ahola-Valo oli monipuolinen, mutta viime vuosisadan alun avantgardistisia taidesuuntauksia hän ei arvostanut. Venäjän Aika 1/2022 LYHYESTI Valko-Venäjän jännittynyt poliittinen tilanne on osa Euroopan nykyistä geopoliittista palapeliä. Venäjän keisarikuntaan kuuluneella Inkerinmaalla lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt suomalaistaiteilija Aleksanteri Ahola-Valo muutti Valko-Venäjän Vitebskiin bolševikkivallankumouksen jälkeen ja asui maassa koko 1920-luvun. Hänelle tuli yllätyksenä ja järkytyksenä se tosiseikka, ettei vallankumous muuttanutkaan ihmisiä paremmiksi, vaan ryöstely ja väärinkäytökset jatkuivat ennallaan. Ahola-Valo (1900-1997) oli minkä tahansa mittapuun mukaan viime vuosisadan merkillisimpiä persoonallisuuksia. Ahola-Valo ei suostunut eristäytymään ahtaaseen taiteilijalokeroon, vaan hänestä kehkeytyi monialainen kulttuurivaikuttaja, pedagogi ja filosofi. Ahola-Valo oli vakaumuksellinen sosialisti, joka otti vallankumouksen aluksi vastaan innostuneesti
– Hytti nro 6 yllätti minut naiiviudellaan: elokuvassa ei edes tapettu ketään, kukaan ei kuollut. Elokuvan venäläinen tuottaja Natalja Drozd uskoo, että ilman koronarajoituksia leffa olisi voinut saada kaksi kertaa enemmän katsojia. Drozd ei sulje pois mahdollisuutta, että filmi saavuttaisi vielä suuremman yleisön Venäjällä, jos se menestyy Oscargaalassa. Elokuva-alan ammattilaiset, jotka näkivät Hytti nro 6:n ennen ensi-iltaa, antoivat hyviä arvosteluja. Jo 45 000 katsojaa Venäjällä! , , 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 5 7.2.2022 15.02 7.2.2022 15.02. Samaan aikaan venäläiset kuitenkin pitivät siitä, että suomalaiset onnistuivat tekemään elokuvan vaikeasta 1990-luvusta, joka ei silti ollut täynnä pelkkää toivottomuutta ja kasaantuvia ongelmia. Moskova-Murmansk-junan kupee-vaunun tapahtumiin sijoittuvan elokuvan ensi-ilta viivästyi koronaviruksen takia lähes kuukaudella. Kyse on rakkaudesta. Hän mainitsee, että jotkut elokuvateatterit päättivät jättää Hytti nro 6:n ohjelmistoonsa uuden vuoden sesongin ajaksi. Hänen mukaansa salissa oli noin 20 katsojaa, ja he ihailivat huolellisesti toteutettua 90-luvun maailmaa. – Juho Kuosmanen onnistui yllättävästi tekemään tosi venäläisen elokuvan, tuottaja toteaa. Venäjän elokuvasäätiön mukaan Hytti nro 6:n on nähnyt noin 45 000 katsojaa. TEKSTI JEVGENI BOGDANOV Hytti nro 6 pohjautuu osittain Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin vuodelta 2011. Suomalaisfilmi sai hyvät arvostelut melkein 8 pistettä kymmenestä. Hän arvelee, että elokuva tulee keräämään katsojia vuosien varrella erilaisissa suoratoistopalveluissa ja puskaradion avulla. Nykyään Venäjällä ei tehdä tuollaisia elokuvia, mikä on sääli, Tsiopa sanoo. Kinopoiskin elokuvakriitikot panivat merkille tutut junavaunut ja venäläisen junamatkailun tunnelman. Aluksi näytti siltä, että elokuvan potentiaali olisi suurempi, Drozd alleviivaa. lokakuuta, mutta sitten iski lockdown. Drozd lisää, että elokuva on julkaistu myös Kinopoiskissa, joka on samantyylinen palvelu kuin Netflix ja IMDb. Yksi tunnetuimmista venäläisistä myöhäisillan viihdeohjelmien vetäjistä Ivan Urgant kutsui Hytti nro 6:tta ”elokuvaksi, joka on pakko nähdä”. 3/2021 Venäjän Aika ?5 VINJETTI 1/2022 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI Juho Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6 sai Venäjän ensiiltansa vuodenvaihteessa. Tunnettu ja teräväkynäinen elokuvakriitikko Anton Dolin luonnehti elokuvaa “kuukauden ilmiöksi” ja “yhdeksi vuoden odottamattomimmista tapahtumista”. Kulttuuritoimittaja Alina Tsiopa katsoi Kuosmasen elokuvan Pietarissa Dom KinoHytti nro 6-elokuvalle kehuja Venäjältä elokuvateatterissa. Esimerkiksi leikki, jossa pelaajat arvuuttelivat suurten kirjailijoiden sitaatteja, olisi ollut hyvin mahdollinen kotibileissä Moskovassa ja Pietarissa 30 vuotta sitten, mutta nykyään sitä olisi vaikea kuvitella. Päätös kannatti, sillä elokuva on jaksanut kiinnostaa katsojia. Kaikki suljettiin ja jouduimme perumaan tapahtuman siitä huolimatta, että PRja lehdistökampanjat oli jo sovittu tälle päivälle, Drozd sanoo pettyneenä. Ajankohta osui tiukentuneiden koronarajoitusten aikaan, mikä vähensi merkittävästi katsojamääriä. – Rehellisesti sanoen emme ole kovin tyytyväisiä katsojamääriin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tämä on enemmän kuin esimerkiksi elokuvalla House of Gucci tai tuoreimmalla James Bond-leffalla. Natalija Drozd ei ole yllättynyt hyvistä arvosteluista. Arvostelussaan Meduzassa hän kiteyttää, että Kuosmasen elokuvan avulla venäläisillä on mahdollisuus nähdä oma maansa tavalla, johon he eivät yksin pysty. Tuottaja Drozd arvioi, että heistä suurin osa on ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita festivaalielokuvista. –Ensi-illan piti olla 28
Yleistä historiaa, sotahistoriaa, musiikkia, kirjallisuutta, runoutta, kaunokirjallisia tekstejä ja paljon muuta. Einon pääaine yliopistossa oli sovellettu matematiikka, ja matemaattinen tarkkuus sekä pedanttisuus heijastuu myös blogikirjoituksiin. Jos etsimme tietoja esimerkiksi runoilija Yrjö Jylhästä tai iskelmälaulaja Kari Tapiosta, niin Einon sympaattiset minielämäkerrat tarjoavat henkilöstä persoonallisemman tietopaketin kuin Wikipedia. Venäjän Aika 1/2022 Oululainen Eino Tienari opiskeli ensin filosofian lisensiaatiksi, ja teki sitten työuransa muun muassa atk-suunnittelijana Oulun yliopistossa. Eläkepäivinään Eino harrastaa luonnossa liikkumista ja blogin pitämistä. hakee infoa esimerkiksi TalinIhantalan puolustustaistelusta vuodelta 1944, niin Eino tarjoaa asiasta täydellisen tietopaketin karttoineen, valokuvineen, videolinkkeineen ja kirjallisuusluetteloineen. Eino Tienari korostaa, että hän kirjoittaa blogitekstejään omaksi ja kanssaihmisten iloksi sekä maksaa kuukausivuokraa bloginsa ylläpidosta internetissä. Maasta vuosien saatossa kokonaan tai osittain poistuneiden suomalaisyritysten luettelo on masentavan pitkä. Myös LYHYESTI Einon blogi kertoo kiinnostavasti myös Venäjästä Eino Tienari on eläkkeellä oleva oululainen atksuunnittelija. Suomalaisfirmojen Venäjältä-pako jatkuu 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 6 7.2.2022 15.02 7.2.2022 15.02. Musiikkiaiheset jutut on myös varustettu Youtube-linkeillä kyseisen artistin tuotannosta. Jos lukija Venäjä ei ole osoittautunut suomalaisbisnekselle sellaiseksi kultakaivokseksi kuin vielä 10-15 vuotta sitten yleisesti uskottiin. Venäjä-konteksti on laajasti läsnä Einon teksteissä esimerkiksi sotahistoriaja Suomen historia-osioissa. Blogit sopivat mainiosti myös tiedonhakuun. Blogisivustolla on satoja kirjoituksia ja aihevalikoima on erittäin monipuolinen. Einon blogi löytyy nettiosoitteesta: eino-lukee-ja-kertoo.fi TEKSTI MARTTI KIURU KUVA EINO TIENARIN ARKISTO 6. Eläkeharrastuksenaan Eino pitää blogia ”Eino lukee ja kertoo”. Suurista yrityksistä esimerkiksi Posti, Neste, Nordea ja Atria (osittain) ovat hylänneet itänaapurin parin viime vuoden aikana. Kesko, Stockmann, Sanoma, OriolaKD, Neste, Posti, Atria, If, Evli, Sponda, Icecapital, Technopolis, Ovenia, Castren & Snellman, Hannes Snellman, Nordea, OP, Elisa, Familon, Finlayson, Aurinkomatkat, Taivas, Tiimari, R-kioski, A-Katsastus, Vapo, Rautaruukki, Tammet, Betset, Lujabetomix, Are, Caverion, Sormunen & Timonen, LMK-International, Zao Lipsanen, HUB-Logistics, Karelian Wood Company, Tiivi, AVA-Peter, Carrols, Picnic, Kotipizza ja Arnolds. Kyseisen yritysryhmän lisäksi Venäjältä on poistunut todennäköisesti myös satoja pienyrityksiä, jotka harvemmin raportoivat julkisuuteen liiketoiminnan epäonnistumisesta
Neuvostoliiton loppuvaiheessa valtataistelua itänaapurissa kävivät Gorbatšov ja Venäjän neuvostotasavallan johtaja Boris Jeltsin. Romahtava Neuvostoliitto ja Suomi men varovaisuutta esimerkiksi Baltian maiden tunnustamisen suhteen on varsinkin Virossa kritisoitu. Liiketoiminnan epäonnistumista selittävät monet tekijät. Kaikki kuitenkin muuttui, kun Mihail Gorbatšov ryhtyi johtamaan itäistä suurvaltaa vuonna 1985. Tässä tilanteessa Suomi joutui käymään samanaikaisesti neuvotteluja molempien voimaryhmien välillä, ja asetelma lienee ollut skitsofreeninen. Myös ruplan jatkuva devalvoituminen on ollut myrkkyä esimerkiksi kaupan alan toimijoille ja kiinteistösijoittajille. Turkulainen historiantutkija Juha-Matti Ritvanen on käsitellyt vuosien 1989-1992 hektisiä tapahtumia Suomen ulkopoliittisen johdon näkökulmasta teoksessaan Mureneva kulmakivi. YYA:n korvannut naapuruussopimus Venäjän kanssa allekirjoitettiin vuonna 1992 ja samana vuonna Suomi päätti hakea Euroopan yhteisön jäsenyyttä. Juha-Matti Ritvasen mielestä Koivisto alipäälliköineen selvisi kuitenkin koitoksesta puhtain paperein, vaikka SuoJuha-Matti Ritvanen: Mureneva kulmakivi. Koivisto ja kumppanit joutuivat pohtimaan uusiksi YYAsopimuksen kohtalon ja suhteet Euroopan Yhteisöön. Ruplan jatkuva devalvoituminen on ollut myrkkyä. Venäjän talouskasvu on ollut jo pitkään vaatimatonta ja useampikin talouskriisi on ehtinyt sotkea yritysten suunnitelmia. Mauno Koiviston ”tiimin” keskiöön kuuluivat noina vuosina pääministerit Harri Holkeri ja Esko Aho, ulkomisterit Pertti Paasio ja Paavo Väyrynen sekä joukko ulkoministeriön korkeita virkamiehiä. Ritvasen teos on erinomainen tietopaketti 30 vuoden takaisista tapahtumista. Toiminta oli kuitenkin kannattamatonta, ja Kesko myi markettinsa venäläiskilpailija Lentalle vuonna 2016. Kirjaa lukiessa ryömii epäilemättä mieliin ajatus, että onko nykyinen ulkopoliittinen johtomme joutunut Ukrainan kriisin myötä yhtä haastavaan tilanteeseen kuin Koivisto avustajineen sukupolvi sitten. Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että Suomi-firmojen poistuminen Venäjältä tulee jatkumaan. TEKSTI MARTTI KIURU KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_1-2022_Alkusivut.indd 7 7.2.2022 15.02 7.2.2022 15.02. Ikuiseksi oletetussa Neuvostoliitossa alkoi 1980-luvun lopulla tapahtua nopeita muutoksia, jotka johtivat viimein maailmanhistoriallisiin mullistuksiin ja kylmän sodan päättymiseen. TEKSTI MARTTI KIURU Kesko perusti Pietariin K-ruokaketjun kymmenkunta vuotta sitten. Koivisto ja hänen lähimmät avustajansa joutuivat tekemään tärkeitä päätöksiä epävarman tiedon ja arvailujenkin pohjalta. Kivikova kilpailu etenkin suurkaupungeissa on tullut yllätyksenä esimerkiksi monille palvelualojen yrityksille. Kuten tunnettua Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat YYA-sopimukseen pohjautuen melko vankalla perustalla presidentti Mauno Koiviston ensimmäisen virkakauden alussa. Myös uudet investoinnit Venäjän suuntaan ovat viime vuosina olleet erittäin harvinaisia. Koiviston linkkinä Moskovassa toimi lehtemme lukijoille tuttu suurlähettiläs Heikki Talvitie. Siltala 2021. Kriittisessä tilanteessa päättäjien piiri yleensä keskittyy, ja esimerkiksi eduskunnan rooli päätöksenteossa jäi vähäiseksi. Totta kai myös geopoliittisen tilanteen heikentyminen vuonna 2014 eskaloituneen Ukrainan kriisin seurauksena askarruttaa monien suomalaisyritysten päättäjiä. VINJETTI LYHYESTI 1/2022 Venäjän Aika ?7 Kolmekymmentä vuotta sitten Suomen ulkopoliittinen johto joutui haastavaan tilanteeseen. , , rakennusyhtiö YIT kertoi viime syksynä harkitsevansa Venäjä-toimintojensa alasajoa. Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYAsopimuksen loppuvaiheet 1989-1992
Presidenttiä pyytäisin tarkkaavaisesti seuraamaan lähiympäristöään. Arvostan enemmän jopa Valko-Venäjän presidentti Lukašenkaa, koska hänen maassaan ei ole oligarkkeja. Eivät he paremmiksi muutu, jos vain kiroamme heitä. Kazakstanista poiketen Venäjällä ei ole poliittisia vastavoimia ja nykyinen poliittinen eliitti jatkaa ikuisesti. Miksi esimerkiksi Venäjältä siirtyy kymmeniä miljardeja dollareita valuuttaa ulkomaille. Vastustan Venäjän joukkojen viemistä Kazakstaniin ja osallistumista paikalliseen ryöstelyyn. Kannattaisin Aleksei Navalnyin sijasta lämpimästi Putinia, jos hän vaikuttaisi siihen, ettei nuorten tarvitsisi hylätä kotimaataan. Igor, yliopiston jatko-opiskelija, 26 vuotta Pääkysymyksiä: Miksi politiikkamme on jämähtänyt feodalismin tasolle. Ja kaikki tämä otetaan kansalaisten selkänahasta. Mitä tulee käsillä olevaan sodanuhkaan, niin äitini pelkää revontulia, koska ne muistuttavat häntä sodan kauhuista. Kysyimme Jekaterinburgista, Ufasta, Kirovskista ja Petroskoista kotoisin olevilta tavallisilta venäläisiltä, mitä he olisivat halunneet Putinilta kysyä. TEKSTI MARINA MAKAROVA KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA Minusta ei ole kiinnostavaa se, mitä puhutaan vaan se, mistä vaietaan. Valtiovalta antaa meille ohjeen hakeutua liike-elämän pariin. Pojallani on korkeatasoinen eurooppalainen koulutus, mutta hän työskentelee hotellin portieerina. Geopolitiikan seurauksena meillä on korkea inflaatio. Haluaisin sanoa Putinille: Ei pidä kohdella ihmisiä pässeinä. Venäjän Aika 1/2022 GALLUP Aleksei, eläkeläinen, 64 vuotta Viime aikoina olen katsonut paljon televisiota, ja näen ohjelmissa vääristelyä ja sensuuria. Kuusi kysymystä presidentille Vuodenvaihteessa Venäjän presidentti Vladimir Putin järjesti jokavuotisen lehdistötilaisuuden, johon osallistui 507 toimittajaa. Opettajien palkat ovat provinssissa paljon alle suurkaupunkien tason, ja taistelemme jokapäiväisestä toimeentulosta. Miksi istumme edelleen öljylähteen päällä, emmekä kehitä koulutusta, terveydenhoitoa tai pientä ja keskisuurta bisnestä. Ikään kuin opettajan ammatti olisi pelkkä harrastus. Työnantajien näkökulmasta hänellä on liian hyvä koulutuspohja. Presidentin tulisi aloittaa jokainen lehdistötilaisuus selonteolla siitä, kuinka viimekertaisessa tilaisuudessa esiin nousseet ongelmat on ratkaistu. Aleksandra, opettaja, 50 vuotta Tällainen kysymys: Milloin maassamme ryhdytään arvostamaan opettajan työtä. , , 08-09_VA_1-2022_Gallup ja kolumni.indd 8 08-09_VA_1-2022_Gallup ja kolumni.indd 8 7.2.2022 15.03 7.2.2022 15.03. Viidessä vuodessa hinnat ovat kaksintai kolminkertaistuneet. Minusta ei ole kiinnostavaa se, mitä puhutaan vaan se, mistä vaietaan. He eivät voi jäädä Venäjälle, koska täällä kukaan ei tarvitse heitä. Monet poikani luokkakavereista ovat jo muuttaneet maasta. Rimma, eläkeläinen, 64 vuotta Minulla ei ole kysymyksiä, vaan ainoastaan yksi toivomus. Irina, psykologi, 51 vuotta Kysyisin presidentiltä mitä hän voisi tehdä, jotta nuoret eivät muuttaisi ulkomaille. Ja haluaisin kuulla häneltä yksisanaisen lausunnon: Eroan! Ljubov, sairaanhoitaja, 64 vuotta Ortodoksina olen sitä mieltä, ettei meillä ole oikeutta tuomita ja panetella niitä, jotka jumala on asettanut johtajiksemme. Eli ovatko korkeat virkamiehet velvollisuudentuntoisia, ajattelevatko he ensi sijassa maansa parasta vai pikemminkin omien taskujensa täyttämistä. 8. Nykyäänhän edustamani ammatti on arvostukseltaan nollatasoa. Tapahtumaan ”unohdettiin” kutsua Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon viime vuonna
Näitä teemoja voi pitää aiheina, jotka ovat kuin itsestään selviä meille Venäjän vientityötä tekeville, mutta globaalissa liiketoiminnassa asiat eivät suinkaan ole näin. Design on modernia, mutta tyylikkyys ja kauneus olisivat kehitettäviä asioita haastateltujen mielestä. Hinta-laatu-suhde on kuitenkin kunnossa, sillä sen nosti esiin vain 2 % haastatelluista, joiden mielestä suomalainen tuote ei vastaa siitä pyydettyä hintaa. Monilla suomalaisten avainmarkkinoilla kyseisiä teemoja saatettaisiin kummastella. Pauligin tuntee 16 % haastatelluista pietarilaisista. Näiden yritysten varaan meidän on hyvä rakentaa tulevaisuuden suomalaista liiketoimintaa – toivottavasti kohti poutapäiviä ja auringonpaistetta! "Laadukkaat Suomibrändit tunnetaan kansan parissa." Pitkäaikainen brändityö Venäjällä näkyy tunnettavuutena myös tuulisina aikoina Henri Riihimäki Erityisasiantuntija, Team Finland Suomen Pietarin-pääkonsulaatti Suomen Pietarin-pääkonsulaatin palsta 08-09_VA_1-2022_Gallup ja kolumni.indd 9 08-09_VA_1-2022_Gallup ja kolumni.indd 9 7.2.2022 15.03 7.2.2022 15.03. Tulevaisuuden brändityössä Venäjällä toimii luonto, pohjoisuus ja laatu. Viime kuukausina ja vuosina olemme joutuneet ikäväksemme todistamaan useamman yrityksen lähtöä Venäjältä. Venäjän brändimaailmassa Viola on saanut lähes synonyymiarvon sulatejuustolle. Ilahduttavaa oli kuitenkin nähdä pienempien ei-listattujen kuluttajatuoteyritysten pitkäjänteinen työ Venäjällä. Maakuvatutkimuksessa nousivat esiin suomalaiset pörssilistatut suuryritykset Nokia-vetoisesti. Yksi osa tutkimusta koski suomalaisia yrityksiä ja niiden tunnettavuutta. Tutkimuksessa selvitettiin venäläisten suhtautumista Suomeen, mielikuvia ja yleisiä Suomeen liittyviä kiinnostuksen kohteita. Tietenkään tutkimuksemme ei anna yhtä absoluuttista totuutta, mutta se antaa osviittaa, että meillä on edelleen monia kilpailukykyisiä yrityksiä, joiden brändi huomioidaan ja tunnetaan Luoteis-Venäjällä. 1/2022 Venäjän Aika ?9 KOLUMNI K auniina syksynä 2021 teetimme ulkoministeriöllä perinteisen maakuvatutkimuksen Luoteis-Venäjän alueella. Laadukkaat Suomi-brändit tunnetaan kansan parissa. Kahvista on tullut osa venäläisten seurustelukulttuuria erityisesti Pietarissa, jossa erilaisia kahviloita on noussut ympäri kaupunkia kuin sieniä sateella. Mikä olisikaan parempaa pohjoisen viimoja vastaan, kuin laadukkaat suomalaiset lastenvaatteet! Kestomenestyjiä listalla ovat myös Fazer, Tikkurila ja Valio. Reiman tuntee Pietarissa 19 % haastatelluista, Murmanskin alueella jopa 27 %. Suomalaisia tuotteita pidetään korkealaatuisina ja pitkäikäisinä. Nämä yhteiset positiiviset kiinnostuksen aiheet kestävät aikaa, jolloin niitä voi sanoa jopa pysyviksi yhdistäviksi kilpailutekijöiksi. Venäläisiä ja suomalaisia yhdistää kiinnostus jääkiekkoon, saunaan ja kalastukseen. Pohjoisen kauneuteen brändinsä kiteyttävällä Lumenella on Venäjällä pitkä historia, ja erityisesti Karjalan tasavallassa se päihittää 29 prosentin tunnettavuudellaan useammankin suuryrityksen tunnettavuuden. Suomalaisten yritysten työ Venäjällä on ollut pitkäjänteistä, eikä ”sää ole säikäyttänyt” vaikka puhureita on ollut. Toisaalta monien firmojen liiketoiminta on edelleen hyvin kannattavaa, ja niillä on aikomus vahvistaa asemaansa markkinoilla. Suomalaisille rekisteröityjä yrityksiä on Luoteis-Venäjän alueella pitkälti yli 400 kappaletta, joista vähintään satakunta pyörittää aktiivista liiketoimintaa. Venäjällä on aina pidetty huolta, että lapset pukeutuvat lämpimästi, ja tähän toiveeseen vastaa suomalainen Reima laadukkailla tuotteillaan. Pauligin kahvi on tutkimuksen mukaan suomalaisuuteen yhdistettävä tekijä
Äidinpuoleinen suku pakeni vuoden 1917 bolshevikkivallankumousta Suomeen ja isän Tamperelaiset toimittajaopiskelijat perehtyivät työpajassaan Venäjä-journalismiin. Työpajan vetäjä, Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen, on kertonut opiskelijoille omia kokemuksiaan siitä, millaista on ollut työskennellä toimittajana Venäjällä. TEKSTI ESA TUOMINEN SV ET LA N A AL EK SE JE VA ”Venäjä on erilainen ja siksi niin kiehtova” 10-13_VA_1-2022_Opiskelijat.indd 10 10-13_VA_1-2022_Opiskelijat.indd 10 7.2.2022 15.05 7.2.2022 15.05. Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden parissa on kuitenkin havaittavissa selvää viehtymystä Venäjä-journalismiin. Kuudesta opiskelijasta neljä on laatinut työpajassa Venäjää käsittelevän lehtijutun ja kaksi on toimittanut äänipodcastin. Kiehtova, erilainen maa Toimittaja Jussi Konttinen on työskennellyt Pietarissa Helsingin Sanomien vakituisena avustajana vuosina 2002 2008. Venäjän Aika 1/2022 JOURNALISMI V enäjän kielen opettajat valittavat, että koululaiset eivät ole kiinnostuneita venäjän kielestä. Kuusi journalistiikan opiskelijaa osallistuu työpajaan, jossa perehdytään itäiseen naapurimaahamme ja saadaan oppia, miten siitä pitäisi kirjoittaa. Maailmantilannekin on sellainen, että Venäjä ei viime aikoina ole kerännyt kovin paljon sympatiapisteitä varsinkaan nuorisolta. Konttisen omaan Venäjä-kiinnostukseen on muun ohella vaikuttanut sukutausta. Toimittajaopiskelijoiden lehtijutut tullaan julkaisemaan tämän vuoden Venäjän Aika -lehden numeroissa. Toimittajantyönsä ohella Konttinen on kirjoittanut teoksen Siperiasta. Niidenkin aihepiiri kiertyy usein tavalla tai toisella itäiseen naapuriin. Siinä hän erittelee kokemuksiaan siitä, kun koko Konttisen perhe asui jonkin aikaa Siperian perukoilla. 10. Sen jälkeen hän siirtyi lehden sunnuntaitoimitukseen ja ryhtyi tekemään pitkiä featurejuttuja
Toisin sanoen pelkän turistiviisumin varassa ei voi lähteä juttukeikalle. Toinen ongelma ovat viranomaiset. Opiskelijoille on käynyt selväksi, että journalismin kohteena meidän itänaapurimme on täysin erilainen kuin muut lähialueemme maat. Ei jutuntekoon turistiviisumilla. , , Nuori nainen ja sanomalehti. Jo yhdenkin haastattelun tekemiseen Venäjällä ulkomainen toimittaja tarvitsee pressiviisumin. Ensin piti kirjoittaa ”motivaatiokirje”, jossa kerrotaan omasta Venäjä-kiinnostuksesta ja siitä, millaisen jutun työpajassa haluaa tehdä. Park Pobedy, Pietari. Toiseksi, kun lehdistöviisumi on saatu, pitää vielä hankkia akkreditointi Venäjän ulkoministeriöstä Moskovasta. Olen kertonut opiskelijoille omista seikkailuistani Venäjällä. Suomessa rivitoimittajakin voi soittaa koska tahansa ministerille tai kaupunginjohtajalle ja saa yleensä kysymykseensä vastauksen. Pitää tietää, millaista mediaa seuraa. Jo pelkkä oikeus tehdä juttuja Venäjällä on monimutkainen kysymys. Niiden avulla venäläisen haastattelu onnistuu vaikka kotisohvalta eikä lakeja tarvitse rikkoa. Venäjällä korkeat virkamiehet ovat käpertyneet omiin oloihinsa eivätkä tahdo millään antaa haastattelua varsinkaan ulkomaiselle toimittajalle. Maassa ilmestyy painettuja ja sähköisiä tiedotusvälineitä laidasta laitaan: osa täyttää ”normaalit” journalistiset kriteerit ja osa on avoimen propagandistisia. Konttinen kertoo tähdentäneensä opiskelijoille lähdekriittisyyden merkitystä venäläistä mediaa luettaessa. Olen myös valaissut kokemuksiani siitä, millaista on ollut tehdä Venäjä-journalismia. 1/2022 Venäjän Aika ?11 JOURNALISMI puoleltakin on venäjänkarjalaisia esi-isiä. 10-13_VA_1-2022_Opiskelijat.indd 11 10-13_VA_1-2022_Opiskelijat.indd 11 7.2.2022 15.05 7.2.2022 15.05. Konttisen vetämälle Venäjäjournalismin kurssille ei niin vain tultu. Vasta sitten kun taskussa on sekä lehdistöviisumi että akkreditointi, voi lähteä Venäjälle. Se on ihan oma proseduurinsa. Koko tämä byrokraattinen prosessi pitää käydä läpi, vaikka olisi menossa tekemään vain yhtä haastattelua, jos ei halua lakia rikkoa, Konttinen selostaa. Onneksi nykyään on käytössä ilmaisia sähköisiä yhteydenpitomenetelmiä
Nyt asia on minua harmittanut. Omassa jutussani selvittelen urheilun ja dopingin yhteyttä Venäjällä ja tutkin maan urheilumediaa. Isän vanhemmat ovat Karjalan evakkoja. Minun artikkelini aihe on Venäjän ilmastotoimet ja se, miten ilmastonmuutoksen torjuminen vaikuttaa Venäjän politiikkaan. 12. Hän on jo valmis teatteritaiteen maisteri ja kuvataiteilija. Hänkin aikoo aloittaa venäjänkielen opinnot. Nikkilä on tehnyt työpajassa yhdessä Ruut Parikan kanssa podcastin nimellä Ajatuksia Venäjästä. Siihen asti olin reissannut paljon Euroopassa ja asunut Ranskassa. Ruut Parikan kiinnostus itänaapuriin on lähtenyt kirjallisuudesta. Kyllä tuo meidän naapurimme sittenkin on valtavan kiinnostava maa. ES A TU O M IN EN 10-13_VA_1-2022_Opiskelijat.indd 12 10-13_VA_1-2022_Opiskelijat.indd 12 7.2.2022 15.05 7.2.2022 15.05. Hänen mielestään Venäjä on tärkeä Suomelle, koska se on naapurissa. Suvi Tuomiston mielestä jokaisen toimittajan on hyvä tietää Venäjästä ainakin perusasiat. Minun piti aloittaa jo lukiossa venäjänkielen opinnot, mutta se jäi. Milena Sopastakin Venäjä on alkanut kiinnostaa niin paljon, että hän haluaisi oppia maasta lisää. Minun piti elää 24-vuotiaaksi ennen kuin Venäjä alkoi kiinnostaa. Yritän siinä perehtyä taiteen digitalisointiin siellä. Lari Seppinen myöntää, että hänellä ei aikaisemmin ollut ”palavaa intohimoa” Venäjästä kirjoittamiseen. Venäjän Aika 1/2022 JOURNALISMI ”Ajatuksia Venäjästä” Veera Nikkilän Venäjä-kiinnostus kumpuaa jo perhetaustasta: hänen isoisänsä työskenteli pitkään Ylen Moskovan kirjeenvaihtajana ja hänen isänsä on kääntänyt paljon tekstejä venäjästä. Minun juttuni aihe on NFT-teknologia Venäjällä. Muutama vuosi sitten Seppinen kävi paikkakunnalla, josta isoisä aikanaan lähti ja siitä asti Venäjä-kiinnostus on kytenyt. Nyt olen aikonut aloittaa vihdoin venäjänkielen opinnot. Tero Karhu opiskelee journalismin maisterilinjalla ja tekee samalla toimittajan töitä. Minulla ei ole henkilökohtaista tai sukuyhteyttä Venäjään, mutta kiehtovasta maasta on kysymys. . Siinä hän uppoutuu muun muassa venäläiseen ympäristöaktivismiin ja maan kirjallisuuteen sekä ”venäläisyyden representaatioon Suomessa”. Olen laatinut artikkelin uskonnonvapauden kaventumisesta Venäjällä
Kuva on Karjalankannaksen Koivistolta, jossa Seppinen vieraili muutama vuosi sitten. Jussi Konttinen esittelemässä Siperiakirjaansa Krasnojarskin kirjamessuilla viime marraskuussa. 1/2022 Venäjän Aika ?13 JOURNALISMI Venäjä-kiinnostus heräsi vasta aikuisiällä , , Venäjä-journalismin työpajaan osallistui kuusi opiskelijaa: Milena Sopanen (vas), Lari Seppinen, Ruut Parikka, Veera Nikkilä, Suvi Tuomisto ja Tero Karhu. Työpajan vetäjä Jussi Konttinen istuu oikealla. KR JA KK LA RI SE PP IS EN AR KI ST O 10-13_VA_1-2022_Opiskelijat.indd 13 10-13_VA_1-2022_Opiskelijat.indd 13 7.2.2022 15.05 7.2.2022 15.05. Lari Seppisellä on karjalaiset sukujuuret
14. Viime kesänä Lysenko sai kuuden vuoden kilpailukiellon 3.8.2018 alkaen, sillä hän oli yrittänyt välttää aiemman tuomion väärennetyillä sairausasiakirjoilla. JE LE N A LE PP ÄS EN AR KI ST O 14-18_VA_1-2022_Doping.indd 14 14-18_VA_1-2022_Doping.indd 14 7.2.2022 15.05 7.2.2022 15.05. Hän on seurannut ja työnsä puolesta raportoinut maan dopingskandaalista yli vuosikymmenen. Venäjän Aika 1/2022 URHEILU D anil Lysenko oli lupaava korkeushyppääjä, joka oli voittanut kultaa nuorten olympialaisissa vuonna 2014 ja hopeaa Lontoon MM-kisoissa 2017. TEKSTI LARI SEPPINEN KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA Doping muutti urheilumediaa Venäjällä Tekstin yhteydessä esiintyvien urheilijoiden valokuvat ovat kuvituskuvia, eikä kyseisillä henkilöillä ole mitään yhteyttä jutussa käsiteltyjen dopingtapausten kanssa. Venäläismediassa oli sen jälkeen paljon kriittisempää kirjoittamista dopingista, Yle Urheilun toimittaja Jelena Leppänen sanoo. Lysenkon dopingsaaga sai niin tragikoomisia käänteitä, että syyllisiä ei enää voitu etsiä vain oman maan ulkopuolelta. Leppänen on syntynyt Venäjällä. YLE Urheilun toimittaja Jelena Leppänen on syntynyt Venäjällä ja seuraa työnsä puolesta aktiivisesti itänaapurin urheilumediaa. Kilpailukielto kestää elokuun 2022 alkuun asti, sillä Lysenko auttoi myöhemmin kansainvälisiä dopingviranomaisia Venäjän yleisurheiluliittoa koskevassa tutkinnassa. Kun Lysenkon tapaus tuli julki, venäläismedia ei enää kertonut vain länsimaiden juonesta tai poliittisesta pelistä. Paljastui, ettei ollut edes olemassa lääkäriä ja klinikkaa, jotka olivat teettäneet hänelle sairastodistuksen. Lysenkon tapausta voi pitää kulminaatiopisteenä, joka muutti venäläisen urheilumedian tapaa käsitellä maassa vellonutta dopingskandaalia. Omien puolustaminen vaihtui kriittisiin äänenpainoihin. Lysenkon tapaus oli niin huonosti hoidettu, että se avasi silmiä. Kun dopingongelma leimahti liekkeihin Venäjällä, valtaosa maan urheilumediasta uskoi valtaapitävien puheita länsimaiden juonesta. Viime vuosina urheilujournalistit ovat käsitelleet dopingkysymyksiä aiempaa kriittisemmin, vaikka valtiojohto on lakikiristyksillään rajoittanut vapaan median toimintaa. Vuonna 2018 Kansainvälinen yleisurheiluliitto esti Lysenkon osallistumisen EM-kisoihin, kun hän ei ollut toimittanut olinpaikkatietojaan dopingtestaajille ja jättänyt väliin kolme testiä vuoden aikana
, , Aluksi omien puolella Venäjän dopingongelman juuret ovat syvällä. Yli tuhat venäläistä 30 eri lajista olisi saanut etua dopingnäytteiden systemaattisesta manipuloinnista Moskovan dopinglaboratoriossa. Doping-uutisia peilattiin siihen, että länsimaat ovat kaikessa Venäjää vastaan ja tämä on osa ilmiötä, Leppänen sanoo. Joulukuussa 2014 saksalaiskanava ARD julkaisi tutkivan journalistin Hajo Seppeltin dokumentin venäläisestä dopinginkäytöstä. Valtiojohto kiisti kytkökset. Raportin mukaan Venäjä toteutti Sotšissa valtiojohtoista dopingohjelmaa, jossa oli maan urheilijoita mukana. 1/2022 Venäjän Aika ?15 VINJETTI Urheiluministeri poistui vähin äänin taustalta. Silloinen urheiluministeri Vitali Mutko, jonka McLarenin raportti linkitti valtiojohtoiseen dopingiin, poistui vähin äänin taustalta. Vuosina 2014 ja 2015 käynnistyi Ukrainan kriisi, joten ulkopoliittinen tilanne oli muutenkin hyvin jännittynyt. Dokumentissa Stepanov ja hänen puolisonsa, 800 metrin juoksija Julia Stepanova, kertoivat Venäjän valtiojohtoisesta ja systemaattisesta dopingohjelmasta. Suurin kohu kietoutui vuoden 2014 Sotšin talviolympialaisten ympärille. 14-18_VA_1-2022_Doping.indd 15 14-18_VA_1-2022_Doping.indd 15 7.2.2022 15.05 7.2.2022 15.05. Vuonna 2016 Richard McLarenin johtama itsenäinen työryhmä julkaisi aiheesta 97-sivuisen raportin ja sille toisen osan loppuvuodesta. Iso skandaali ryöpsähti viime vuosikymmenellä. Venäjän antidopingtoimisto Rusadan työntekijä Vitali Stepanov väitti maailman antidopingtoimisto Wadalle, että Rusada tuki systemaattista dopingin käyttöä venäläisurheilijoille. Puhuttiin länsimaiden yrityksestä horjuttaa Venäjää. Sittemmin Venäjän urheilujohtajat ovat myöntäneet systemaattisen dopingin käytön, mutta valtiojohtoisuus on kielletty
Sotšissa 50 kilometrin maastohiihdossa kultaa voittanut Aleksandr Ljogkov, hopeamitalisti Maksim Vilegžanin sekä pronssimitalisti Ilja Tšernosov menettivät kuitenkin aluksi mitalinsa ja saivat kilpailukiellon Pyeongchangin olympialaisiin. Sotšin olympialaisissa Venäjä otti maastohiihdon 50 kilometrin matkalla kolmoisvoiton, josta maan valtiojohto repi itselleen paljon kunniaa. N AT AL IA M AR JA N ŠI KI N AR KI ST O 14-18_VA_1-2022_Doping.indd 16 14-18_VA_1-2022_Doping.indd 16 7.2.2022 15.05 7.2.2022 15.05. Natalia Marjanšik on Sports Ekpressin tutkiva urheilutoimittaja. Luotiin kuvaa, että länsimaat uskovat hullua, Leppänen kertoo. Maailman antidopingtoimisto WADA lisäsi meldoniumin kiellettyjen dopingaineiden listalle vuonna 2016. Juridista taistelua käytiin pitkään, ja se oli sekavaa. Rangaistusten puolustajienkin mielestä sanktioissa oli ongelmansa, koska ne eivät olleet loogisia. Hänen edustamansa SportsEkspress on merkittävä urheilumedia Venäjällä, joka julkaisee muun muassa viikkolehteä ja nettiuutisia. Kokonaisuudessaan näkemys dopingista on muuttunut. Marjanšik sanoo Venäjän Aika -lehdelle, että maan journalisteilla oli aluksi aiheesta eri näkökulmia. Moskovan dopinglaboratoriota johti Grigori Rodtšenkov, joka myöhemmin paljasti The New York Timesin haastattelussa, miten valtiojohtoinen dopingohjelma toimi Venäjällä. Venäjän urheilumedia murroksessa Marjanšik sanoo, että osa maan mediasta suhtautui dopingskandaaliin alusta asti ajatuksella, että Venäjä enemmän tai vähemmän ansaitsi kovat rangaistuksensa. Enää ei uskota, että dopingia voisi käyttää sattumalta. He kuitenkin näkivät meidän tehneen pahoja asioita, Marjanšik sanoo. On ollut niin monia skandaaleja. Suositun näkemyksen mukaan koko skandaali tapahtui poliittisista syistä. Tämän näkökulman mukaan kaikilla mailla on dopingin suhteen lähes sama tilanne, mutta Venäjää rankaistiin poliittisista syistä, Marjanšik kertoo Zoomin välityksellä. Oli viitteitä systemaattisesta dopingohjelmasta, mutta todistusaineisto ei ollut lainopillisesti riittävä. Kun se päättyi tulokseen, että mitalit palautettiin kolmikolle, Ljogkov nousi venäläisessä kuvastossa konnan sijasta kaltoin kohdelluksi sankariksi. Isossa kuvassa venäläisurheilijoiden rangaistukset nähtiin epäreiluina. Hän nostaa esimerkiksi SportsEkspressin toimittajan Natalia Marjanšikin, jota on niin ikään haastateltu tätä artikkelia varten. Venäläismedia kirjoitti Rodtšenkovista hulluna ja nosti esille hänen aiempia rikostuomioitaan tai mielenterveysongelmiaan. Kannat olivat puolin ja toisin niin vahvoja, että venäläinen propagandaosasto osasi käyttää sen hyväkseen. Marjanšik toisti alkuun paljon tätä mantraa: Hän oli hyvin kriittinen Seppeltiä, länsimaisia tutkivia toimittajia ja McLarenin raporttia kohtaan, Leppänen sanoo. Maan urheilumedia tarttui syöttiin: Jos kerran käytämme dopingia, miksi siitä ei ole enemmän todisteita, oli paljon rummutettu kysymys itänaapurissa. Siihen vaikutti eniten se, että tutkintaprosessi pitkittyi skandaalissa, joka oli venäläisille kaikkein tunteikkain. URHEILU Meldonium on Neuvostoliitossa kehitetty sydänlääke, jota on pitkään käytetty myös urheilutulosten kohentamiseksi. Venäjän Aika 1/2022 Venäläisen urheilumedian reaktiot toistivat samaa kaavaa kuin puheet maan politiikassa: vastakkainasettelua lännen kanssa. 16. Tutkintaprosessi pitkittyi ja oli epäselvä. Alettiin kysyä, miksi kukaan ei ota vastuuta, vaikka todisteita väärinkäytöksistä tulee ilmi. Kun Moskovan tietokantoihin ei päästetty kansainvälisiä tutkivia toimittajia, vaan niitä oli muokattu, esimerkiksi Sports-Ekspress alkoi käsitellä aihetta kriittisesti. Marjanšik on venäläinen tutkiva urheilutoimittaja, joka on seurannut dopingaihetta alkumetreiltä asti. McLarenin itsenäinen raportti tuki Rodtšenkovin paljastuksia, mutta venäläismedia ryöpytti häntä urakalla. Jos urheilija jää kiinni, häntä pidetään huijarina
Venäjän valtionjohto on julkistanut lakeja, mitkä rajoittavat vapaan median toimintaa. Se tarkoittaa sitä, että media voi saada leiman ”ulkomaiseksi agentiksi” oikeastaan mistä tahansa ulkomaalaisesta kontaktista. Kun Panarin ilmaisi tukensa Navalnyille alkuvuodesta 2021, hänen entinen valmentajansa, Putinmielinen Andrei Nazarov, kertoi venäläismedialle Panarinin pahoinpidelleen 18-vuotiaana naishenkilöä baarissa. 1/2022 Venäjän Aika ?17 VINJETTI Leppänen puhuu vain yleisesti luotettaviksi tunnustetuista urheilumedialähteistä, joita itse seuraa. Hän sanoi, että jos ei halua ongelmia syntyvän, niitä täytyy olla itse synnyttämättä. Hovantsev on silti puhunut ongelmasta ja hukatusta sukupolvesta, joka on kasvatettu lääkeaineiden käyttöön. 14-18_VA_1-2022_Doping.indd 17 14-18_VA_1-2022_Doping.indd 17 7.2.2022 15.05 7.2.2022 15.05. Kokonaisuutena kaikki muut paitsi sports.ru olivat aluksi vahvasti omiensa puolella, Leppänen sanoo. Tärkeää on löytää pinnan alta oikeat lähteet ja harrastaa lukijana mediakriittisyyttä. Hän mainitsee sellaisiksi Sports-Ekspressin, englanninkielisen Moscow Timesin, oppositiomielisen Meduzan ja sports.ru-verkkosivuston. Venäläisessä urheilujournalismissakaan tilanne ei ole optimaalinen, mutta vapaata kirjoittamista on olemassa. Sports.ru on hyvä esimerkki vapaasta venäläisestä journalismista. Harva urheilija kritisoi Jos kansainvälisesti urheilijat ovat arkoja ja varovaisia ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, sitä he ovat erityisesti Venäjällä. , , Larionov sai uhkauksia suorapuheisuudestaan. Suosiotaan ovat nostaneet verkkosisällöt, kun samalla perinteisen printtimedian suosio on laskenut. Televisio on säilyttänyt merkityksensä media-alustana, jota katsotaan paljon. Yksi esimerkki on jääkiekkoilija Artemi Panarinin tapaus. Venäläinen media on murroksessa. Tällaiset kannat kuulostavat meidän mielestämme aika pehmeiltä ja varovaisilta, mutta ne ovat voimakkaita ja iso asia Venäjällä, Leppänen sanoo. Kukaan ei myönnä, että heidän vahtivuorollaan olisi tapahtunut vääryyttä. Kommentti johti isoon määrään uhkauksia ja vihakirjoituksia pelaajalegendalle. Yhdysvalloissa pelaava Panarin on kritisoinut Vladimir Putinia sports.ru-sivuston laajassa haastattelussa ja ilmaissut julkisesti tukensa vangitulle oppositiojohtajalle Aleksei Navalnyille. Ampumahiihtovalmentaja Anatoli Hovantsev on puhunut maan ampumahiihdon dopingongelmasta. Se on kriittinen, mutta ei ylikriittinen. Hän on sanonut, että Venäjän on turha syyttää ja valittaa länsimaiden epäluottamuksesta venäläiseen systeemiin, vaan ensin täytyy puhdistaa oma pesä, Leppänen kertoo. Hovantsev kiistää, että hänen päävalmentaja-aikanaan olisi ollut ongelmia, mikä on myös kritiikille leimallista. Se sisältää eri näkökantoja. Toinen harvinainen esimerkki on entinen jääkiekkoilija Igor Larionov, joka vuonna 2017 ihmetteli, miksi Venäjä syyttää länsimaita. Tunnetuin esimerkki on ”ulkomaisen agentin” laki
Toiminta on mennyt suuntaan, jossa urheilijoiden täytyy itse miettiä asioita, Leppänen sanoo. Suhtautuminen Stepanovaan hänen paljastustensa jälkeen kuvaa reaktioita koko dopingskandaaliin. . Ihmisten on vaikea uskoa, että hän teki sitä puhtaan urheilun puolesta, vaan henkilökohtaisten tavoitteidensa vuoksi. Entinen pääjohtaja Juri Ganus teki uudistustyötä ja keräsi kiitosta, mutta sai hämärästi ja ilman läpinäkyviä perusteita potkut elokuussa 2020. 14-18_VA_1-2022_Doping.indd 18 14-18_VA_1-2022_Doping.indd 18 7.2.2022 15.05 7.2.2022 15.05. Systeemien uudelleenrakennus vie vuosia. Venäjän Aika 1/2022 Vahva nationalismi heijastuu urheiluun – siihenkin, miten dopingjupakan aikana mediassa ja kansan keskuudessa on suhtauduttu eri tahoihin. Ryvettyminen skandaaleissa vie uusia sukupolvia entistä kauemmas perinteisestä urheilusta. Dopingaineiden ympärillä liikkuu niin valtava määrä rahaa, ja antidopingtoiminnan täytyy taistella niin rajusti pysyäkseen kehityksen perässä. Niin pitkään kuin urheilussa rahaa, siinä on lieveilmiöitä – kuten dopingia, korruptiota ja lahjontaa. Aiemmin nimellä IAAF tunnettu liitto sulki Venäjän kansainvälisistä kilpailuista loppuvuodesta 2015, kun paljastukset valtiojohtoisesta dopingjärjestelmästä tulivat julkisuuteen. Yhdysvaltojen kohtelu tympii Yksi ihmetyksen aihe Venäjällä on se, miksi yhdysvaltalaista antidopingtoimintaa ei käsitellä yhtä kriittisesti kuin venäläistä. Venäjä on menettänyt skandaalin seurauksena saavutuksiaan. Joukkuelajeista jalkapallo ja jääkiekko ovat suosituimmat lajit, mutta niistä ei ole samalla tavalla nostettu yksittäisten urheilijoiden nimiä esiin Sotšin olympialaisten yhteydessä, eikä heistä ole tehty dokumentteja. Venäjän dopingskandaali linkittyy julkisuudessa yksilölajeihin, pitkälti hiihtoja yleisurheilulajeihin. Venäläisessä urheilukulttuurissa valmentajalla ja lääkärillä oli ennen täysi auktoriteetti. Rusadassa porukka vaihtuu tiuhaan, mikä ihmetyttää hallintotasolla. Venäläiset ovat jakautuneet eri ryhmiin. Hän sanoo, että dopingista vapaa urheilu olisi amatööriurheilua. Katseet Rusadassa Jatkon kannalta isot kysymykset kohdistuvat Venäjän antidopingjärjestöön Rusadaan, jonka ympärillä on epäselvyyksiä. Hiihto ja yleisurheilu ovat isoja lajeja Venäjällä. Stepanova nähtiin petturina, lännen liittolaisena. Marjanšik ihmettelee myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin (WA) asettamaa kilpailukieltoa Venäjälle kansainvälisissä kisoissa. Marjanšik sanoo, että ihmiset Venäjällä eivät vieläkään arvosta Stepanovan dopingpaljastuksia. Rusadassa on ollut mukana kansainvälisiä asiantuntijoita. URHEILU , , On epäreilua rangaista ihmisiä siksi, että he ovat venäläisiä. On fanaatikkoja, jotka kokevat, että missään vaiheessa ei ole tehty väärin. Jos maailman parhaat pelaajat olisivat päässeet mukaan tuleviin talvikisoihin Pekingiin, ja Venäjä olisi voittanut olympiakultaa, maa olisi seonnut huumasta. Marraskuussa 2021 WA ilmoitti, että kilpailukielto kaikissa kansainvälisissä kisoissa pysyy voimassa. Puhtaiden urheilijoiden ei pitäisi kärsiä, Marjanšik sanoo. Se on ainoa keino, ja silloinkin joku olisi valmis huijaamaan voittaakseen. Antidopingasiantuntijoiden mukaan konkreettista kehitystä on tapahtunut. 18. Toimintaa on pyritty aidosti kehittämään. Epäilen, onko dopingista vapaa urheilu koskaan mahdollista – ei vain Venäjällä, vaan globaalisti. Onko puhdas urheilu mahdollista. Johtotason sekoiluihin tai intressiristiriitoihin ei olisi varaa, kun pitäisi rakentaa luottamusta, Leppänen sanoo. Siitä on pitkä aika, eikä moni nykyisistä yleisurheilijoista ollut mukana. Marjanšik nostaa esimerkiksi pikajuoksija Christian Colemanin, joka sai kilpailla vuonna 2019 Dohan MM-kisoissa, vaikka oli edellisen vuoden aikana jättänyt kolmesti ilmoittamatta olinpaikkansa dopingtestaajille tai ollut eri paikassa kuin oli ilmoittanut. Varsinkin jääkiekko on silti Putinille tärkeä laji. Marjanšik on samoilla linjoilla. Ei palkintoja sponsorirahoja, ei mitaleita, vain urheilua hauskanpidon vuoksi. Urheilijat ovat sanoneet Leppäselle asioiden parantuneen. On kyynikoita, joiden mielestä maa on menestynyt pitkään huijaamalla. Hän taisteli dopingia vastaan silloin, kun ei itse kärsinyt. Venäläiset ovat käyttäneet, mutta niin ovat kaikki muutkin. On epäreilua rangaista ihmisiä siksi, että he ovat venäläisiä. Marjanšik muistuttaa, että Rodtšenkov työskenteli heinäkuusta 2006 marraskuuhun 2015 Moskovan dopinglaboratorion johdossa. Valtaosa ajattelee, että doping on iso osa huippuurheilua. Leppänen on kyyninen
Liput teatterin lipunmyynnistä p. Kirjakauppa Tiedekirja ja SKS:n verkkokauppa -25% kivijalkakaupassa ja kirjat.finlit.fi koodilla ”SUOMIVENAJA”. Arctic Delice -10 % laadukkaista Pohjois-Suomen ja -Venäjän herkuista articdelice.fi koodilla ”svseura10” sekä Helsingin Vanhan kauppahallin myymälästä ja kulttuuritila Albatrossista. 34 €) myynti@mondediplo.fi, mainitse ”Suomi-Venäjä-seura” ja tarjoushinta. Karjalan Sanomat pdf-versio 20 €/vuosi (norm. -10 % á la carte: • Ravintola Rioni Helsinki, Espoo, Turku, Tampere • Ravintola Katjusa, Lahti • Ravintola Bellevue Helsinki • Ravintola Pirosmani, Lahti REISSAAJILLE Alennuksia majoituksista: Scandic Hotels, Holiday Club, Finlandia Hotels, Hotel Arthur Helsingissä, Huoneistohotelli Moonlight-Levi, Kuukiurun lomakylä Kemijärvellä, Jämsä Gasthaus hotelli ja mökit. HERKKUJEN YSTÄVILLE Uutta! Teehuone Tsaikka -5 % kaikista irtoteistä teehuonetsaikka.fi koodilla ”SVS”. 10 €/1 lippu per jäsen (norm 28 €). 30 €). Le Monde Diplomatique & Novaja Gazeta 24 €/vuosi (norm. Seuraa seuraa! Venäjän Aika -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kirjakauppa Ruslania -10 % norm. Opastukset ovat suomenkielisiä. -rajankäyntiä Kajaanin kaupunginteatteri 26.2.–29.4. Suomi-Venäjä-seuran jäsenyys kannattaa: hyödynnä jäsenetusi! Lisää etuja ja tarkemmat tiedot: suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut 21_VA_1-2022_Oma_ilmo.indd 21 21_VA_1-2022_Oma_ilmo.indd 21 7.2.2022 15.06 7.2.2022 15.06. ???. Teboil: Jäsenalennukset: bensiini -2,1 senttiä/litra, dieselöljy -2,1 senttiä/litra, voiteluaineet -10% (alle 10 l astiat), autokemikaalit -5%, pesut -5%, nestekaasu -5% (täyttö). 09 4342 510, liput@avoimetovet.fi iTour – Virtuaalikierroksia Venäjän suosikkikohteisiin suomeksi 2 € alennus norm. Jäsenhinta 24-29 € (norm 30-35 €). hintaisista virtuaalikierroksista ja livestriimatuista opastuksista Venäjän museoihin ja muihin suosittuihin kohteisiin itour.fi koodilla ”suomivenäjä”. 08 6155 2555, kajaani.info@kajaani.fi. Maarian tunnustukset Teatteri Avoimet ovet Helsingissä 9.3.–10.5. Tilaukset: marja.malmi@venajaseura.com. Tilaukset venajanaika.fi/ tilaa-lehti, +358 9 2730 0200, tilaajapalvelu@ media.fi. Liput kaupunginteatterin lippumyymälästä ja Kajaani Infosta p. Into Kustantamo -40 % kaikista Innon kirjoista intokustannus.fi koodilla ”SUOMIVENAJA”. Näytä jäsenkorttisi kassalla tai syötä se automaattiin ennen maksuvälinettä. Venäjän Aika -lehden voi myös tilata liittymättä jäseneksi kestotilauksena 34 €/vuosi tai määräaikaistilauksena 38 €/vuosi. Suomi-Venäjä-seuran ja osastojen järjestämät konsertit suomivenajaseura.fi/albatross ja osastot.suomivenajaseura.fi/ events Paperilehden lisäksi seuran 28 € jäsenmaksuun sisältyy oikeus lukea Venäjän Ajan digitaalista näköislehteä ja sähköistä arkistoa venajanaika.fi/ lehtiluukku. LUKUTOUKILLE Uutta! Rauhanpuolustajat.org Etuhinnat koodilla ”Svs”: Bubble – Venäläistä nykysarjakuvaa 15 €, Se toinen Venäjä 12 €, Fugrigs 12 €, Pato 8 €. hinnoista ruslania.com koodilla ”suomivenäjäseura” ja jäsennumero ”Tilausta koskevat huomautukset”-kohtaan. teboil.fi/liitto/edut-ja-kampanjat KULTTUURINNÄLKÄISILLE Vienanmeri Valkiemeri ????. Kirjakauppa Rosebud -10 % kivijalkakaupoista ja rosebud.fi koodilla ”SVS”
Kun pahimmasta kriisistä päästiin yli, alkoi monin pakoin talouden nopea toipuminen. Talouden nopea toipuminen on takana, ja inflaation kiihtyminen viittaa talouVenäjän talouskehitys seurasi pandemian aikana maailmantalouden trendejä. Pandemiaa edeltänyt BKT:n ja työllisyyden taso saavutettiin jo kesällä 2021, ja loppuvuonna taloudessa alkoi jo näkyä merkkejä ylikuumenemisesta. Koska Venäjällä talouden sulkutoimet olivat melko rajallisia ja muun muassa ravintolaja matkailupalvelualojen osuus taloudessa on kovin pieni, talous supistui selvästi vähemmän kuin monessa EU-maassa. Kulkutaudin ensimmäinen aalto johti monenlaisiin sulkutoimiin ja epävarmuuden kasvuun kaikkialla. 20. Tämän nopean korjausliikkeen taustalla oli sekä sulkutoimien aikana patoutuneen kysynnän purkautuminen että valtioiden poikkeuksellisen suuret talouden tukipaketit. Tänä vuonna kasvunäkymät ovat luonnollisesti vaisummat. Monissa maissa tuotantolaitokset pysähtelivät ja turistit kaikkosivat kokonaan. Venäjän Aika 1/2022 TALOUS K oronapandemia runteli pahoin maailmantaloutta. Talous supistui vuonna 2020 lähes saman verran (-2,7 %) kuin maailmantalous keskimäärin. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan maailmantalous kasvoikin vuonna 2021 liki kuusi prosenttia. Monissa matkailusta ja muista palveluista riippuvaisissa talouksissa talouden alamäki oli merkittävästi tätä globaalia keskiarvoa suurempaa. Viime vuonna talous toipui Venäjälläkin nopeasti, ja kasvun ennakoidaan olleen lähellä viittä prosenttia. Keskimäärin pandemian aiheuttama monttu siis kurottiin umpeen jo viime vuoden aikana. Venäjän talouskehitys pandemian aikana noudatteli hyvinkin tarkkaan globaalia yleiskuvaa. Heikko satovuosi, kotimaisen kysynnän nopea kasvu ja globaalin talouden ongelmat nostivat kuluttajahintoja, ja vuoden lopulla Venäjän työttömyys laski jo historiallisen alhaiselle tasolle. Ensi vuonna BKT:n kasvu palautuu pandemiaa edeltäneen keskiarvon tasolle nopean talouden toipumisen jälkeen. Kun kauppa ei käynyt ja tuotantokoneistot yskivät, koko maailmantalous supistui kolme prosenttia. Vuonna 2020 koettiinkin ennennäkemätön globaaliin talouskasvun pysähtyminen. TEKSTI LAURA SOLANKO, VANHEMPI NEUVONANTAJA, BOFIT, SUOMEN PANKKI KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Talous pandemian jälkeen Suomen Pankin talouskatsaus 20-21_VA_1-2022_Talous.indd 20 20-21_VA_1-2022_Talous.indd 20 7.2.2022 15.07 7.2.2022 15.07
. Alkuvuonna 2022 nähtiin, kuinka jännitteiden kiristyminen vaikuttaa nopeasti muun muassa ruplan kurssiin ja pörssiosakkeiden hintoihin. Lisäksi geopolitiikka on tuonut uusia uhkia Venäjän talouskehitykselle. Vaikka Venäjän valtiontalous onkin erinomaisessa kunnossa, nykyiset ja mahdolliset tulevat pakotetoimet nostavat yritysten kustannuksia ja lisäävät epävarmuutta tulevasta. Siksi ylimääräisillä valtion budjetista maksetuilla tukitoimilla tuskin voidaan ylläpitää nopeaa kasvuvauhtia. Venäjän talous näyttää vakaalta, mutta talouden moottorit käyvät huonosti. Ilman uutta polttoainetta eli uusia investointeja kasvun moottorit voivat pysähtyä kokonaan. Leipäkoju Pietarissa. Venäjän osuus maailmantaloudesta siis supistuu jatkossakin. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu ja öljyntuotannon palautuminen pandemiaa edeltäneelle tasolle tukevat vielä tänä vuonna talouden ja kotitalouksien tulojen kasvua. Maailmantalouden sen sijaan ennakoidaan jatkavan kohtuullisen ripeää kasvua lähivuodet. Talouskasvu, % edellisvuodesta 10 8 6 4 2 -2 -4 -6 -8 -10 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 l Venäjä l Kehittyvät maat l Maailmantalous Venäjän talouskasvu jää jälkeen maailmantalouden vauhdista. Epävarmuuden kasvu taas hidastaa uusia investointeja ja sitä kautta syö tulevan kasvun edellytyksiä entisestään. 1/2022 Venäjän Aika ?21 den tuotantokapasiteetin ja työvoiman jo olevan täyskäytössä. LÄ H DE : IM F/ BO FI T 20-21_VA_1-2022_Talous.indd 21 20-21_VA_1-2022_Talous.indd 21 7.2.2022 15.07 7.2.2022 15.07. Ellei jotain yllättävää tapahdu, ensi vuonna BKT:n kasvu palautuu kohti pandemiaa edeltäneiden vuosien (2009-2019) keskiarvoa – eli kohti 1,2 prosenttia. Venäjän taloudessa on ongelmia, mutta leipää toistaiseksi riittää
22. Punainen verho tuo vanhalle asemalla teatterin tunnelmaa. TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI KUVAT KIMMO BRANDT Hakassian taigaa Suomessa Karim Tsarkov ja Sari Tirkkonen ovat pariskunta nukketeatteri Taiga-Maton takana. 22-26_VA_1-2022_taigamatto.indd 22 22-26_VA_1-2022_taigamatto.indd 22 7.2.2022 12.02 7.2.2022 12.02. Venäjän Aika 1/2022 KULTTUURI Nukketeatteri Taiga-Matto perustettiin vuonna 1999, ja se on yksi Suomen ammattinukketeattereista. Alan tiedotusja yhteistyöjärjestö Suomen Unima ry kertoo sivuillaan, että vastaavia 1980ja 1990-luvulla aloittaneita toimijoita on yli kymmenen. Kolme 1970-luvulla perustettua nukketeatteria saa valtionrahoitusta
Nyt heidän ja Taiga-Maton kotina on Mustion vanha asemarakennus. Se on yhä ohjelmistossa, ja Karim kertoo, että esitys on koko ajan kehittynyt. TaigaMatolla oli ennen koronaa noin 40-60 esitystä vuodessa, yhtenä vuonna jopa 100. Sieltä on helppo lähteä keikoillekin, kun suurin osa tilauksista tulee Uudeltamaalta. Tämähän on jotain uutta ja erilaista, hän huomasi. 1/2022 Venäjän Aika ?23 KULTTUURI T aiga-Maton luojat Karim Tsarkov ja Sari Tirkkonen kohtasivat Pietarissa. Ensimmäinen näytelmä oli Villisorsan muna. Karim on Pietarin teatteriakatemiasta valmistunut nukketeatteriohjaaja. He ovat tehneet myös aikuisille esityksiä projekteina ja festivaaleille, muun muassa Gogolin päällystakista nykyaikaan tuodun version Akakin unelma. Pietarissa hän näki nukketeatteriesityksiä. Sari kertoo: Esitysten suosioon vaikuttavat muutokset yhteiskunnassa. , , 22-26_VA_1-2022_taigamatto.indd 23 22-26_VA_1-2022_taigamatto.indd 23 7.2.2022 12.02 7.2.2022 12.02. Suomeen he tulivat taiteilijaperheen vieraiksi vanhaan kouluun EteläSavoon. Viimeisin esitys on Äiti maata etsimässä, jonka teema on ekologinen. Sari otti näyttelijän työstään virkavapaata ja Venäjän avauduttua ilmoittautui 1993 seikkailumielessä kurssille. Sarin näyttelijävanhemmista äiti oli ollut mukana, kun nukketeatteri Hevosenkenkä aloitti Espoossa. Hän on kotoisin Hakassiasta ja vuosina 1996–97 pariskunta vietti paljon aikaa tuossa šamaaneista tunnetussa Etelä-Siperian tasavallassa. He esiintyvät yleensä kahdestaan. Karim muutti Suomeen 25 vuotta sitten. Omat näytelmät Karim kirjoittaa ja Sari kääntää Taiga-Maton näytelmät. – Innostuin niistä
Sen he voivat esittää venäjäksikin. Se oli täyttä vitsiä, Sari lisää. Sari oli rumpalina, Karim soitti monniharppua – muinaissoitinta ja lauloi myös kurkkulaulua. Venäjän Aika 1/2022 KULTTUURI – Päällystakki oli vähän hullunkurinen, kertoi ikuisesta työttömyydestä. 22-26_VA_1-2022_taigamatto.indd 24 22-26_VA_1-2022_taigamatto.indd 24 7.2.2022 12.02 7.2.2022 12.02. Karim uskoo, että vaikutuksen tekivät eri rummut. Taiga-Matolla on myös käytössään jurtta, joka on suosittu kesäfestivaaleilla. Festivaalin aluksi jokainen teatteri sai esitellä itsensä. Karim muistelee, että Suomen Karjalassa oli kaikkein paras yleisö, joka uskoi tarinaan. Viipurissa palkittu Taiga-Matto on osallistunut monille kansainvälisille festivaaleille. – Viipurissa ne eivät tienneet, miten tähän pitäisi suhtautua huumorilla vai tosissaan. Suosittu esitys aikoinaan oli Kalevala. Karim tuli valtava Mannerheim-naamio päässä sapelin kanssa ja esitti sapelitanssin. Sitä esitettiin paljon kouluissa. Karim kertoo, miten taiteilija Olavi Nyman auttoi keksimään uuden teknologian, jolla jurtan voi pystyttää yksi henkilö. Siihen liittyy mielenkiintoinen tarina, miten Karimin äiti vaihtoi sen Mongoliassa ompelukoneeseen. Mannerheim-naamion Karim oli alun perin tehnyt maahanmuuttajien yhdistyksen kanssa tehtyyn projektiin, joka kertoi Mannerheimin matkoista Tiibetiin. 24. – Nyt Kalevala ei ole juuri muodissa, Sari toteaa. Varsinais-Suomessa taas meni hyvin Lumityttö. Viipurin kansainvälisillä festivaaleilla vuonna 2019 he saivat palkinnon musiikista. Mannerheim oli Mustion linnan isännän Hjalmar Linderin ystävä. Kun Taiga-Matto muutti Mustioon, Saria ja Karimia kiehtoi ajatus, että Mannerheim olisi voinut käydä heidän asemallaankin. Sari esitteli Taiga-Maton saaneen erityisen vieraan Suomesta. Viipurista on myös mielenkiintoinen C.G.Mannerheimiin liittyvä muisto. Karimin varsinainen soitin on haitari, minkä soittoa hän opiskeli musiikkiopistossa. Koronan takia vuosien 2020 Viipurin ja 2021 Hakassian Tsir Tsajan -nukketeatterifestivaaleille he osallistuivat etänä. Karim nauraa, että heidät oli tv:ssä avajaisista leikattu pois. Hakassiasta tuodut shamaanirummut ovat hyvää rekvisiittaa esityksissä. Hänen sisarensa Sophie oli Linderin puoliso muutaman vuoden ja hänellä itsellään oli Kitty Linderin kanssa romanssi vuosina 1918– 1919. Se on perinteisen venäläisen sadun pohjalta tehty ja sisältää erilaisia tekniikoita: käsiteatteria, marionetteja, naamioita. Mongoliassa tarvitaan aina kaksi. – Siis rockpuolella, täydentää Sari, joka alkoi soittaa rumpuja teatterikoulussa. Venäjällä rumpuja ei ole paljon käytetty, eikä siellä ole niin hyvää koulutusta kuin Suomessa
Suomen tultuaan häneltä kesti pitkään ennen kuin ymmärsi, mitä täällä pitää tehdä. Sitten tuli pakolaisongelma, eikä aihe enää kiinnostanutkaan. Suomessa ensimmäinen asuinpaikka, pieni kylä oli mielenkiintoinen paikka tutustua kulttuuriin. Ajattelimme jo, että kohtaus pitää ottaa pois. Karim kertoo pöytänukke-esityksestä Alin aarre: – Näytelmässä on kohtaus, missä Ali saapuu Kairoon pakolaisena. Mitä teemoja ja minkälaisia ongelmia voi nostaa esiin. Mutta sitten yhtäkkiä pystyin nopeasti kirjoittamaan jutun. Siinä on kohtaus, missä lapsi Audun vannoo äidille, ettei juo ikinä, koska isä joi. Karim muistelee: – Joskus tuli tunne, että istun jossain Hakassian kylässä. Sari lisää, että sauna on nyt hyvin ajankohtainen aihe, kun saunaperinne valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. 1/2022 Venäjän Aika ?25 KULTTUURI Yhteiskunta ja näytelmät Näytelmäideoista Karim uskoo, että jotkut asiat vain pulpahtavat esiin. Karim muistelee: – Esityksessä oli miehiä, eivät tykänneet tästä. Sitten alkoi valtiollinen ohjelma lasten alkoholismia vastaan. Siitä tulee myös jouluesitys. Karim on kokenut, että kun esitysten teon jälkeen jotain tapahtuu yhteiskunnassa, se vaikuttaa esitysten suosioon. Seuraava näytelmä on saunatontuista. Alussa oli hyvä vastaanotto, kun teimme näytelmän 2013. – Meidän tavaramerkki, Sari arvioi. Sen jälkeen kaikki hyväksyivät kohtauksen. Hakassian perinteet Suomessa Karim alkoi kirjoittaa näytelmiä jo Hakassiassa, historiallisia teemoja. Niistä tulikin Hakassian teatterin linja 10 vuodeksi. Erityisesti luonnon läheisyys yhdistää. Hakassiasta on tuotu myös teatteriesityksiin erikokoisia koristetai šamaanirumpuja. Karim kertoo: – Kun tulin Suomeen, Sari alkoi jo jauhaa tontuista. Valmistivat kansanpukuja, rauhallinen tunnelma, vähän sama. Sari toteaa, että lapset pitävät kaikesta, mutta on tärkeää, miten aikuiset ottavat esitykset vastaan, aikuisethan tilaavat. Noin puolet nukeista ja paljon rekvisiittaa on tehty Hakassiassa muun muassa esityksiin Villisorsan muna, Kalevala, Lumityttö. Esitysten suosioon vaikuttavat yhteiskunnan muutokset. Karim pohtii: – Piti alkaa paremmin sisäistää, mitä yhteiskunnassa on vireillä. Otin suuren tonttukirjan, luin, ja mitään ei tullut mieleen. 22-26_VA_1-2022_taigamatto.indd 25 22-26_VA_1-2022_taigamatto.indd 25 7.2.2022 12.02 7.2.2022 12.02. Sari kertoo, että Karimin kirjoittamat näytelmät voittivat Venäjällä festivaaleilla monia palkintoja. Sari sanoi, että pitää lopettaa tämä näytelmä, mutta taas tilanne muuttui. KalevaTaiga-Maton esityksissä käytetään pöytänukkeja, käsinukkeja ja naamioita. Viikinkisaagassa on teema alkoholijuomista
Mihailin vaimo, Karimin äidinäiti kirjoitti päiväkirjaa. Talvisodan kirjeet Yksi Taiga-Maton esityksistä perustuu Karimin oman suvun tarinaan. 26. Kuvassa myös kohua herättänyt Mannerheim-naamio. Päiväkirjan löytyminen oli jännittävää. Yhteistyössä Suomi-Venäjä-seuran kanssa organisoitiin vuonna 2000 Karimin näytelmä Tšingis kaanin rakkaus muun muassa Tampereen työväenteatteriin ja Aleksanterin teatteriin. Näytelmän alkuperäisessä lopussa punaiset ja valkoiset kaikki kuolivat. Teatterissa oli myös näyttelijänä entinen šamaani. Näytelmän nimi oli alun perin Viimeinen šamaani. Oikeita šamaaneja oli tullut katsomaan, samoin instituutista tutkijoita. Hän huomasi yhteisiä asioita, esimerkiksi kuuli, miten lapsille sanottiin ’alas, alas’. Sari ja Karim ovat myös tuoneet hakassialaista teatteria Suomeen. Hän jatkoi näytelmän kirjoittamista myös rintamalla, kun hänet lähetettiin Suomen sotaan 1939. Häntä on aina kiinnostanut, millainen voisi olla muinainen teatteriperinne. Karim muistelee: – Siellä tuli näyttelijä esittämään šamaania. Viimeinen šamaani Mihail Kokov muokkasi näytelmänsä teatterille palattuaan Suomen rintamalta. Karimin oma diplomityö liittyi myös šamaaneihin. Diplomityöhönsä keräämän aineiston pohjalta Karim kirjoitti šamanismista kirjan, joka julkaistiin 2019. – Se on kuin aikakapseli, Karim toteaa. . Myös ensi-ilta osui epäsuotuisaan kohtaan vuoteen 2014, kun Venäjä valloitti Krimin. Mustion vanha asemarakennus on Taiga-Maton kotipesä. Moskovasta tullut ohjaaja muokkasi lopun niin, että punaiset voittivat. Päähenkilönä oli kansalaissodan sankari, joka Stalinin aikana joutui kansanviholliseksi. Isoisä Mihail Kokov, runoilija ja dramaturgi alkoi kirjoittaa vuonna 1935 vaimonsa isästä. Pariskunta pohtii, mistä löytäisivät kirjalle julkaisijan. Näytelmää on esitetty Suomen lisäksi Petroskoissa, Viipurissa ja Tallinnassa. He rauhoittivat näyttelijöitä, että tämä on vain esitys. Näyttelijät pelkäsivät, että voimat lähtevät liikkeelle. Hän otti myös saman nimen kuin isoisällä Viimeinen šamaani, koska isoisän näytelmän nimi oli vaihdettu. Hakassiassa ’alasalas’ on pyhä sana, jota šamaanit käyttävät. Suomeen tultuaan hän pääsi lukemaan, mitä suomalaiset kirjoittavat šamaanitutkimuksesta. Karim arvioi, että Suomessa oli haastava yleisö. Näytelmässä oli ideana se, että Neuvostoliitto lähetti talvisotaan vähemmistökansalaisia, jotka eivät suunnilleen edes tienneet, missä Suomi on, eikä siinä käsitelty mitään neuvostomielistä. 22-26_VA_1-2022_taigamatto.indd 26 22-26_VA_1-2022_taigamatto.indd 26 7.2.2022 12.02 7.2.2022 12.02. Sari kertoo, että suurin osa ymmärsi. Hän alkoi laulaa šamaanin laulua, jonka hänelle oli opettanut yksi näyttelijä, joka oli oppinut laulun näyttelijältä, joka oli entinen šamaani. Kansalaissota on traaginen, kukaan ei voita. Yksi nukkien tekijöistä on Gennadi Kokov, Karimin sukulainen. Mutta esityksen jälkeen he olivat tyytyväisiä. Karim ja Sari ajattelevat mielellään, että Mannerheim on myös vieraillut Mustion asemalla. Hän keräsi muun muassa rituaaleja. Venäjän Aika 1/2022 KULTTUURI laan tehtiin myös kankaalle maisemamaalauksia. Nyt Karim kirjoittaa Siperian perinnenukeista ja Taiga-Maton historiasta. Karim kertoo, että isoisä oli kerännyt oikeaa šamaanitoimintaa, rituaaleja. Karimista tuntui, että suomalainen yleisö oli jopa vähän aggressiivinen ja yleisössä olleet vanhat ihmiset ajattelivat: ”mitä sinä meille tässä haluat näyttää talvisodasta”. Hän halusi kirjoittaa, jotta mies voisi lukea kun palaa, millaista heidän elämänsä on ollut. Siis sama mies, joka oli esiintynyt isoisän näytelmässä! Kun Karimin näytelmän ensiillassa 1998 alkoi sataa lunta, se oli kuin merkki. Kun hän esitti šamaanirituaaleja teatterissa, se oli tosi vaikuttavaa
1/2022 Venäjän Aika ?27 MATKAILU Sergijev Posad on kultaisen renkaan kaupunki, jonka luostarialue on Unescon maailmanperintökohde. Nižni Novgorodista saivat alkunsa tapahtumat, joiden myötä Iivana Julman jälkeinen sekasorron kausi päättyi ja Romanovien valtakausi alkoi. 27-31_VA_1-2022_Talvimatkailua.indd 27 27-31_VA_1-2022_Talvimatkailua.indd 27 7.2.2022 15.06 7.2.2022 15.06. Sergijev Posad. TEKSTI JA KUVAT SINI IHANAINEN-ALANKO Talvitunnelmia historiallisissa venäläiskaupungeissa Pyhän kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavra on yksi Venäjän ortodoksisen kirkon hengellisiä keskuksia
Matkalla junalle suuntaan kadun toiselle puolelle, ravintolaan nimeltä ”Russki Dvorik”. Hän oli hankkiutunut Iivana Julman lähipiiriin ja naitatti siskonsa Iivanan sairaalle pojalle. Turistikin on nähtävyys ja välitön keittiömestari tulee juttusille. Kiertelen alueella ja imen rauhoittavaa tunnelmaa. Kysyn heiltä Boris Godunovin hautaa. Hän ei kuitenkaan pysähdy, vaan viittilöi vauhdissa seuraamaan itseään. Tähän olisi hyvä nukahtaa. Nykyisin tämä maailmankuulu taideteos on Moskovassa Tretjakovin galleriassa. Haju tihkuu vaunuun, eikä tahdo lähteä pois. Matka Moskovasta Sergijev Posadiin kestää vajaat puolitoista tuntia. Junasta pois jäädessä pääsen vanhalle kauppakujalle, jossa on kylttejä perille. Nunnat liikenteessä. Luostarin edestä pelmahtaa ilmaan puluparvi, siirtyy muualle ja palaa hetken kuluttua takaisin. Kirkas lumi, sininen taivas ja taaempana värikkäiden kirkkojen vahvat muodot loihtivat elokuvamaisen näkymän. Godunov pääsi ensin sijaishallitsijaksi ja lopulta tsaariksi. Ulkona kaksi munkkia juttelee eloisasti keskenään. Venäjän Aika 1/2022 MATKAILU P aikallisjuna pysähtelee tiuhaan ja välillä kyytiin nousee miehiä, jotka pössyttelevät vaunujen välikössä tupakkaa. Tilaan ruiskuorisen julietten tattaripedillä ja lohta. Koska on hyisen kylmää, otan lämmikkeeksi tsaarin vodkaa. Vihdoin olen perillä. Mieleen palaa Mariinskissa näkemäni Pushkinin näytelmään perustuva Musorgskin ooppera, jossa harhainen Boris Godunov katuu tekojaan. Rubljov ja Pyhä kolminaisuus Andrei Rubljov työskenteli täällä 1400-luvulla ja maalasi Pyhän kolminaisuuden ikonin luostarin kirkon ikonostaasiin. Istahdan kuuntelemaan heleää kuorolaulua Pyhän kolminaisuuden kirkossa. 27-31_VA_1-2022_Talvimatkailua.indd 28 27-31_VA_1-2022_Talvimatkailua.indd 28 7.2.2022 15.06 7.2.2022 15.06. Lämmittelen hetken luostarin toisessakin kirkossa. Lämmittelen, nautin musiikista. 28. Korona-aika ja pakkanen, eikä ravintolassa ole montaa asiakasta. Troitse-Sergijevin eli Pyhän kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavran perusti nuori Sergei Radonežiläinen veljensä kanssa vuonna 1345. Sergijev Posad on Venäjän tärkeimpiä hengellisiä keskuksia. Yritän pysytellä perässä, kunnes hän katoaa majatalon näköisen rakennuksen taakse pienille pihakujille. Luostarista kehkeytyi jo Moskovan ruhtinaskunnan aikana tärkeä hengellinen keskus. Kulkureitin katkaisee ensin vilkasliikenteinen tie ja sitten luostaria ympäröivä muuri. Hyisen kylmänä pakkaspäivänä kujalla oli rauhallista. Saman rakennuksen takana kyttyräselkäinen tiennäyttäjämummeli oli kadonnut. Kujan päässä on alamäki, jonka takana, kukkulan päällä, näen luostarin. Luostarin ja keskustan välissä on pieniä kujia, joilla on puoteja. Juuri tässä kirkossa tuleva tsaari Iivana IV, Julmana pidetty, kastettiin lähes viisi vuosisataa sitten. Kysyn neuvoa. Mummelilla on raskaat kantamukset ja haluaisin auttaa niiden kantamisessa. Kirkas pakkaspäivä häikäisee, kun astun ulos pyhäköstä. Ohitseni kipittää kyttyräselkäinen mummeli. Toinen lähtee ystävällisesti oppaakseni näyttämään. Ravintola on pramea, vessakin kuin sadusta. Sergijev Posad. Mistäköhän sinne pääsisi
Vladimirin ruhtinas Juri II perusti Nižni Novgorodin vuonna 1221, mutta kaupunki siirtyi Moskovan hallittavaksi 1300-luvun lopulla. Omalla istumapaikallaan voi ladata kännykkää ja vaunussa on kaksi vessaa. Hyppään oikeaan bussiin, mutta vahingossa väärään suuntaan. Keittiöpäällikkö oli puheliaalla tuulella ja tuli juttusille. Moskovan Punaisella torilla on Pyhän Vasilin katedraalin edessä Kuzma Mininin ja Dmitri Požarskin patsas. Tästä saa muistutuksen Kremlissä, jossa on esillä neuvostoaikaista aseteknologiaa. Aina uusia käänteitä. Väistän valkoista Korona-aikana Sergijev Posadin ravintolassa oli tilaa. Kremlissä on rinnakkain uutta ja vanhaa. Kävelykatu on sula, vaikka muualla on lunta. Kreml on suurempi kuin odotin, lisäksi yksi Venäjän vanhimmista. Suuntaan portaita alas, eivätkä ne tahdo loppua koskaan. Kaupungin nimi oli tuolloin tosin Gorki, siellä syntyneen kirjailija Maksim Gorkin mukaan. Odotan parinkymmenen asteen pakkasviimassa liki puoli tuntia pikkubussia, varpaat kohmeessa. Hän neuvoo, kuinka pääsen perillä Moskovan asemalta Kremliin ja vanhaan kaupunkiin. Aasialaisen näköinen nuori mies neuvoo jäämään seuraavalla pysäkillä pois. Sitten Dmitri Požarski johti voitokkaasti näitä joukkoja. Pian mies leppyy ja on avuliaan puhelias. Junan ikkunasta näkyy pimenevä talvipäivä. Sekasorron aika päättyi ja seurasi Romanovien valtakausi. 1/2022 Venäjän Aika ?29 MATKAILU Kotimatkalla junassa ei ole pössyttelijöitä. Kuzma Minin on Venäjän identiteetissä tärkeä, sillä Iivana Julman jälkeisenä sekasorron aikana hän kokosi joukkoja puolalaisten hyökkäyksiä vastaan. 1800-luvulla Nižni Novgorod oli Venäjälle tärkeä kaupan keskus. Talvinen Nižni Novgorod on satumainen Juna Nižni Novgorodiin on uusi ja miellyttävä. Nousen seisomaan, sillä ikkunoiden yläosa on sulempi. Chakalovin portailta näkyy sininen taivas, Kreml, Volga ja lunta kaikkialla. Pikku taloja, metsää, jättiläismäisiä kerrostaloja ja hiljalleen lähestyvät Moskovan valot. Suuntaan Kuzma Mininin aukion ohi Chakalovin portaille. Russki Dvorik-Ravintola Sergijev Posadissa on sisustettu traditionaalisilla venäläisaiheilla. Vieruskaverini, ponnaripäinen eläkeläismies, jurottaa alkuun, sillä tullessani huomautan hänen istuvan varaamallani ikkunapaikalla. Bussin ikkunat ovat jäässä, eikä niistä tahdo nähdä ulos. Vuonna 2005 siitä valmistettiin kopio Nizni Novgorodiin. Vasemmalla näkyy Kreml ja varmistan vielä paikalliselta rouvalta, että jään oikealla pysäkillä pois. Mietin, kuinka noin kaksi kertaa Helsingin kokoisessa, Venäjän viidenneksi suurimmassa kaupungissa voi joutua odottamaan bussia näin pitkään. Hän ei meinaa uskoa ennen kuin muutama lähistön kanssamatkustaja asettuu puolelleni. Neuvostoaikana se oli maalle sotateknisesti merkittävä. Uuden keskustan piipuista nousevat pössypilvet. Viimein alatasanne ja jäinen Volga lähestyy. Kremlistä lähden etsimään ruokapaikkaa Suurelta Pokrovskaja-kävelykadulta. Tasanteelta aukeaa hulppea näkymä Volgalle ja uudempaan osaan kaupunkia. 27-31_VA_1-2022_Talvimatkailua.indd 29 27-31_VA_1-2022_Talvimatkailua.indd 29 7.2.2022 15.06 7.2.2022 15.06. Mietin, että ensi kerralla pitää saapua kesällä ja käydä jokiristeilyllä. Pakkasella se tuntuu jopa Moskovan Kremliä suuremmalta
, , Nižni Novgorodin Kremlistä avautuu huikea näkymä Volgalle ja uudempaan osaaxn kaupunkia. Vanhat, kauniit rakennukset ja musiikki luovat menneen tunnelmaa. Joen lähistöllä kulkee polkuja. . 30. Ostan mukaani karpalolikööritömpsyt. Hän kertoo sen olevan talon omaa karpalolikööriä. Kysyn tarjoilijalta, mitä se on. Jälkiruuaksi otan ravintolassa tehtyä jäätelöä. Polkupyörillä söhrössä sotkevat ruokataksit tuovat ajatukseni nykyaikaan. Tilaan vodkapaukun, mehua, perunamuusia ja Kiovan kanaa leipäpedillä. Tässä taas on paikallista ruokaa.” Suuntaan paikalliseen. ”Tuolla on yksi gruusialainen, se on oikein hyvä. Naapuriin istahtaa nuoria naisia, jotka tilaavat pienet, punaiset juomat. Sana Kreml tarkoittaa linnoitusta tai linnoitettua keskustaa. Pöydällä on sieviä pieniä juomalaseja. Joku isä vetää lastaan jalkakäytävän lumessa kelkalla. Uni tulee saman tien. Matka hotelliin on kuin aikamatka menneisyyteen. Shokoladnitsa-ketjun ravintolaan en välitä mennä, sillä haluan tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin. Nižni Novgorodin Kreml on yksi Venäjän vanhimmista. Naapuripöydän naisilla on hauskaa. Karpalotömpsyn jälkeen alkaa väsyttää. Kanan yrittiöljy valuu leivälle, josta tulee miellyttävän pehmeää. Hotellissa on viileää. Lämmikkeeksi paikallisen ksarpalolikooriä Täti myy hyisessä kylmyydessä lapasia ja tekisi mieli ostaa porolapaset. Siellä on useita saleja ja menen sellaiseen, jossa ei ole muita. Hotellini on vanha kivirakennus, kuin minilinna. Kömmin vuoteeseen. Pihassa näkyy koskemattomia, puhtaan valkoisia kinoksia. 27-31_VA_1-2022_Talvimatkailua.indd 30 27-31_VA_1-2022_Talvimatkailua.indd 30 7.2.2022 15.06 7.2.2022 15.06. Venäjän Aika 1/2022 MATKAILU hiekkaa sylkevää suolausautoa. Matka hotelliin on kuin aikamatka menneisyyteen. Hänen työpäivänsä päättyy ja hän lähtee kävelemään kanssani. Huoneessani on tilava, merensininen kylppäri, jossa on varoituskyltti, ettei kraanavesi ole juomakelpoista. Kysyn, mitä ruokapaikkaa täti suosittelee. Ruoka on aseteltu kauniisti ja on hyvää. Pitkä päivä väsyttää jo itseäni ja päätän suunnata hotelliin. Respan mummeli ottaa ystävällisesti vastaan ja kissa kehrää pöydällä. Peitto on raskas, pehmeä ja lämmin. Puolukkamehu on kuin Suomessa, ei pilattu liialla sokerilla. Kaikkialla on lumikinoksia, puut notkuvat lunta. Viereisestä kabinetista kuuluu ajoittain miesseurueen röhönaurua ja tupsahtelee sikarin tuoksua. Kissan pitkässä karvassa on takkuja ja irrottelen niitä respamummelin kanssa jutellessani. Mummo kertoo neuvostoajoista ja valittelee, kuinka maassa nykyään on liian lepsu meininki. Autoja seisoo ruuhkassa alamäessä ja ylämäessä loputtomana nauhana
Suuri Pokrovskaja-kävelykatu Nižni Novgorodissa. 27-31_VA_1-2022_Talvimatkailua.indd 31 27-31_VA_1-2022_Talvimatkailua.indd 31 7.2.2022 15.06 7.2.2022 15.06. Uusi ja vanha aika kohtaavat Nižni Novgorodissa. 4 500-5 500 ruplaa) • Junan hinta vaihtelee paljon paikkaluokan ja junan nopeuden mukaan • Matka kestää noin 4-4,5 tuntia, vaihtelee junan mukaan • Sijaitsee reilut 400 km Moskovasta itään ”Kiovan kana” on perusruokaa Nižni Novgorodissa. 1/2022 Venäjän Aika ?31 MATKAILU Näin pääset junalla Moskovasta Sergijev Posadiin • Juna lähtee Jaroslavlin asemalta, Komsomolskajan metroaseman kupeesta • Meno-paluu vaatimattomalla paikallisjunalla noin 5 euroa (reilut 400 ruplaa) • Paikallisjunassa ei numeroituja paikkoja • Matka kestää vajaat puolitoista tuntia • Sijaitsee Moskovan oblastissa reilut 70 km Moskovasta koilliseen Nižni Novgorodiin • Juna lähtee Vostotshnii-asemalta, Tsherkizovskaja-metroaseman vierestä • Meno-paluu maksaa noin 60 euroa (n
32. Venäjän Aika 1/2022 HISTORIA Jokainen itsenäinen valtio haluaa turvata oman alueensa koskemattomuuden ja varmistaa rajojensa turvallisuuden. TEKSTI SEPPO PAAJANEN KUVAT KARI MARTIALA Salpalinja on itsenäisen Suomen tukipilari Lisätietoja: › salpakeskus.fi › bunkkerimuseo/visit.virolahti.fi › Joensuun bunkkerimuseo/ visit.joensuu.fi › salpalinjansalat.blogspot.com › Terho Ahonen: Salpalinja – Suomen suoja, readme.fi 32-36_VA_1-2022_Salpalinja.indd 32 32-36_VA_1-2022_Salpalinja.indd 32 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. Talvisodan tapahtumista viisastuneina suomalaiset ymmärsivät, että pieni valtio tarvitsee rajojensa turvaksi monitasoisen puolustuksen
Pääluvulla, eikä liioin pelkällä asevarustuksella, ei pystytä mahdollista hyökkäystä torjumaan. Salpalinja on itsenäisen Suomen tukipilari Reservin majuri Terho Ahonen on perehtynyt Salpalinjan historiaan jo vuosien ajan. Tämän artikkelin teksti pohjautuu Terho Ahosen haastatteluun sekä hänen laatimaansa tietokirjaan SALPALINJA – Suomen suoja (readme.fi 2021). Tapaamme valokuvaajan kanssa reservin majuri Terho Ahosen joulukuun alun pakkasaamuna Luumäellä lähellä kuuluisaa Luumäen motellia, kuutostien varressa. Maasto on yksi varteenotettava elementti tässä mielessä. , , 32-36_VA_1-2022_Salpalinja.indd 33 32-36_VA_1-2022_Salpalinja.indd 33 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. 1/2022 Venäjän Aika ?33 HISTORIA V iisimiljoonaisella kansalla ei voi olla massiivista armeijaa. Maaston hyödyntäminen on kaikki kaikessa. Salpalinjan helpoimmin saavutettavia kohteita on juuri täällä ja kävelemme parkkipaikalta lähimmille teräsbetonikorsuille. Tarvitaan kekseliäisyyttä ja jo olemassa olevien voimavarojen hyödyntämistä
Tarkoituksena oli estää ja pysäyttää mahdollinen maahyökkäys Kannaksen suunnasta kohti Etelä-Karjalaa ja Kymenlaaksoa ja aina Helsinkiä myöten. Panssarikaivantoesteitä on noin 130 kilometriä, niillä myös pystyttiin estämään isojen vaunujen kulku. Päärakenteina ovat kalliosta louhituista kivistä rakennetut panssariesteet – isoja kivijärkäleitä laitettiin vieri viereen parin metrin välein ja ne muodostivat luontaisen lohkareseinämän, josta panssarivaunun oli mahdoton päästä läpi. Näitä betonikorsuja tai kallioon louhittuja muita kestolinnoitteita on lähes 800 kappaletta, kenttälinnoitettuja konekivääriasemia 1250. Kannaksen yli tokko kukaan laivoilla yrittäisi. Korsut, kk-tuliasemat, juoksuhaudat Salpalinjaan tutustuvalle kulkijalle kiinnostavimpia lienevät teräsbetonikorsut ja kallioon louhitut tunnelit sekä kenttälinnoitteet kuten konekivääriasemat. Näin rakentui Suomen itärajan mittainen puolustuslinja Suomenlahden rannoilta aina Petsamoon asti. Rakentaminen tapahtui pääosin välirauhan aikana 1940-41, mutta osin myös kesällä 1944. Näitä hyökkäysvaunut pysäyttäviä kiviesteitä on noin 225 kilometriä. Opaskyltit johdattavat vierailijaa kohteisiin. Ja kaikki on yhä tallella matkailijan ja sotahistoriasta kiinnostuneen kulkijan nähtävänä. Salpalinja rakentuu Talvisodan aluemenetysten johdosta päätettiin varustautua mahdollista uutta hyökkäystä vastaan myös linnoitustöillä. Venäjän Aika 1/2022 HISTORIA Valetut betonikorsut ja kunnostetut hirsirakennelmat tarjoavat etenkin sulan maan aikaan kiehtovan historiallisen kohteen. Tästä pohjoiseen käytettiin hyväksi maastoa ja vesistöjä ja niiden luomia luontaisia esteitä. Kansan suussa näitä rakennelmia kutsuttiinkin tankkiesteiksi, joita ne juuri olivatkin. Kohteiden välille oli toki myös kaivettava yhteysja taisteluhautaverkosto eli kansanomaisesti sanoen juoksuhaudat, maan pinnan alapuolelle ulottuvat turvalliset väylät, joissa voitiin kulkea vihollisen ampumisen ulottumattomissa. , , 32-36_VA_1-2022_Salpalinja.indd 34 32-36_VA_1-2022_Salpalinja.indd 34 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. Näitä oli kaikkineen noin 350 kilometriä! Jokainen, nämä tilastolliset luvut kuultuaan, herää pakostakin kysymään, miten tämä kaikki voitiin toteuttaa tuon aikaisilla vehkeillä ja ajoittain vielä ilmastollisesti haastavissa oloissa. Rakennelmien ja kohteiden valtaosa sijoittuu Virolahdelta Luumäen Kivijärvelle rajautuvaan alueeseen, noin 50 kilometrin matkalle, koska juuri tästä kohtaa hyökkäys tulisi, jos on tullakseen. Konekiväärien tuliverkko on Salpalinjan puolustuksen kivijalka. Varsin ekologinen ja neuvokas keksintö, jossa alueen maaperä saadaan uusiokäyttöön eikä materiaalia tarvitse kaukaa kuskata. Vahvoja korsuja esterakennelmia ei luonnollisestikaan pystytty rakentamaan koko 1200 kilometrin matkalle. Päättäväisyys ja puolustustahto huipussaan. 34
Rakentaminen sujui pääosin suunnitelmien mukaan, joskin nopeasti perustettu organisaatio joutui aluksi monien haasteiden eteen käytännön toimien tasolla – aivan nollatilanteesta lähdettiin liikkeelle ja valmista piti tulla rivakkaan tahtiin. Valtio ei luonnollisestikaan julkisuudessa pitänyt linnoittamista esillä, mutta eihän tällainen valtava operaatio voinut salassakaan tapahtua. Mutta kaikesta selvittiin. Maaja metsätalouden piiristä pääsi linnoitustöihin vain kovin harva, vaikka haluakin olisi ollut, sillä valtio halusi turvata elintarvikeja polttopuutuotannon jatkuvuuden vaikeana aikana. Perustettiin Linnoitustoimisto, joka sai laajat valtuudet asian hoitamiseksi käytännössä. Käytössä oli tuntija urakkapalkka, kohtuullisen hyvä verrattuna yleiseen tasoon, joten tulijoita riitti, kun työttömyyttäkin oli evakoiden siirryttyä menetetyiltä alueilta. Valokuvaaminen rakenteilla oli kiellettyä, samoin oli selvät ohjeistukset, että maanpuolustuksellisista asioista ei saanut julkisuuteen puhua. Massiiviset korsurakennelmat ovat vaikuttava näky talvellakin. On siinä hiljainen kylätie saanut toisenkin kulkijan. 1/2022 Venäjän Aika ?35 HISTORIA Lyhyt vastaus on – päättäväisyydellä ja puolustustahdolla. Esimerkiksi Miehikkälässä kunnan 4000 asukkaan väkimäärä lähes tuplaantui tänä aikana. Pian rakennettiin parakkeja ja muita väliaikaisia asumuksia, jotta asia saatiin hoitoon. Miten elivät. Toimisto palkkasi heti suurimpien kaupunkien työvoimatoimistojen kautta tarvittavat ammattimiehet ja aputyömiehet. Jokainen ymmärsi tämän tärkeyden, maan puolustaminen oli kaikkien yhteinen asia. Näin voidaan sanoa, että parhaimmillaan välirauhan aikana linnoitustöihin osallistui noin 100 000 henkeä. Suuri urakka joka tapauksessa. Kun päätös valtakunnan korkeimmalla tasolla oli tehty, että puolustuslinja on rakennettava, ryhdyttiin Mannerheimin johdolla heti toimiin. Töissä oli maaliskuussa 1941 enimmillään 35 000 miestä ja noin 2000 lottaa, jotka vastasivat muonituksesta. Väestö suhtautui linnoitustöihin valtaosin myönteisesti, koska helposti tajuttiin, että oman alueen turvallisuudesta on perimmältään kyse. Tämän lisäksi linnoitustöissä oli mukana myös kenttäarmeija, joka osallistui rakennelmien tekoon. Linnoitustöillä oli suuri vaikutus rakennuspaikkakuntien muuten aika hiljaiseen elämään: yhtäkkiä pieneen pitäjään tupsahti valtava määrä vieraita työmiehiä, asuntoja tarvittiin. 32-36_VA_1-2022_Salpalinja.indd 35 32-36_VA_1-2022_Salpalinja.indd 35 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. Muilta paikkakunnilta siirtyneet rakentajat asuivat ensin alueen paikallisväestön rakennuksissa ja vajoissa. Jatkosodan alkaminen keskeytti linnoitustyöt. Ulkomailtahan ei mitään ruoka-apua ollut saatavissa. Muonitus tarjosi maataloille hyvät lisätienestit, koska ruokatarpeet oli järkevä ostaa läheltä. Ketkä rakensivat. Mutta paljon muutakin tarvittiin: organisointi, työväen hankkiminen, majoitus, muonitus ja ennen kaikkea suunnitelmien jalkauttaminen käytännön työhön. Eipä käy kateeksi sen ajan vastuussa olleita, jos ei työmiehiäkään. Tiedotettiinko hankkeesta. Miten kaikki sujui. Tehollinen rakentamisaika oli yhteensä 18 kuukautta eli 1,5 vuotta
Se näytti rajan, josta ei ole yli tulemista. Jämäkkää kerrontaa, vahva asiapohja ja omakohtainen perehtyminen valtavaan linnoitustyöhön ja sen yksittäisiin kohteisiin, tämä välittyy kuulijalle hetkessä. Kesällä 2021 Ahonen julkaisi tiiliskiven kokoisen tietokirjan SALPALINJA – Suomen suoja. Salpalinja turistikohteena Oman maan historia ja sen konkreettiset kohteet ovat nousseet viime aikoina kotimaan matkailun renessanssin myötä uuteen suosioon. Selkeästi kerrottu ja toteutettu kirja dokumentoi vakuuttavasti yhden palan itsenäisyyden vaalimisessa. Kun tietoisuus mittavan puolustuslinjan olemassaolosta nousi laajempaan tietoisuuteen, on kävijämäärä selvästi kasvanut. SA -K UV A 32-36_VA_1-2022_Salpalinja.indd 36 32-36_VA_1-2022_Salpalinja.indd 36 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. Esimerkkinä vaikkapa jo alussa mainittu Luumäki Kouvolan ja Lappeenrannan puolivälissä. Tehtynä kova työ linnoittamisessa ihan fyysisenä urakkana, mutta myös taloudellisena investointina. Kirjassa on yli 600 sivua ja uskoakseni kerrottu lähes kaikki, mitä Salpalinjasta voidaan kertoa. Menikö kaikki vaiva ja uurastus hukkaan, kun linnoitukset eivät koskaan joutuneetkaan sotatoimien näyttämöksi. Kuvausvuosi 1941. Asia ei heti alkuun ottanut kunnolla tulta, mutta ei unohtunutkaan. Sotahistorian harrastajilla on siis kiinnostavia kohteita saada ensikäden tietoa ja kokemuksia isänmaan puolustamisesta. Se on asian lähituntumalta kokeneen ja innokkaan harrastajan tyhjentävä esitys, paikallishistorian malliesimerkki, jolla on myös laajempi merkitys Suomen turvallisuuden rakentamisessa. 44 millimetrin tykki ja Salpalinjan majoituskorsu Salpalinjan bunkkerissa Virolahdella. Tutustuminen kohteeseen yksityismaalla on luvallista, mutta tapahtuu omalla vastuulla. Museo tekee myös taltioimisja tutkimustyötä. Museota on alusta asti ylläpitänyt Miehikkälän kunta. 36. Ahonen on pitänyt vuosikausien ajan omaa Salpalinjaan liittyvää blogia, jossa on yli 400 kirjoitusta aiheesta. Joensuussa on myös oma Bunkkerimuseo, perustettu 1995. Vuonna 1986 asiaan tuli uutta vauhtia, kun kunta sai puolustusministeriöltä luvan kunnostaa korsualue matkailukäyttöön. Kolme museota todentaa linnoitushistoriaa Miehikkälän kunnassa haluttiin jo 1970-luvulla perustaa matkailunähtävyyttä korsuhistorialle ja sen yhä nähtävissä oleville kohteille. Teräsbetonista rakennetut korsut ja niitä ympäröivät kaivanteet ovat pysäyttävä näky talvellakin lumen keskellä, mutta pääsevät parhaiten oikeuksiinsa varmasti sulan maan aikaan. Vanhaa kuutostietä pohjoiseen huristelevat turistit voivat vaivattomasti pysähtyä levennykselle, josta on opasteet lähimmille panssariesteille ja korsuille. kysyy Terho Ahonen keskustelumme päätteeksi. Monet kohteet ovat myös todella helposti saavutettavissa. Salpalinja teki omalla tavallaan tehtävänsä. Toki Salpalinjan korsuissa ja rakennelmissa on kävijöitä ollut, lähinnä sotahistorian harrastajia. Virolahdella sijaitsee 1980 avattu Bunkkerimuseo, joka esittelee alueen linnoituskohteita enemmänkin matkailullisesta näkökulmasta ja korostaa luontoliikuntaa historiallisissa maisemissa. Ne käsittelevät linnoitustyön historiaa ja käytännön vaiheita sekä yksittäisiä kohteita. Sen toiminta on rajoitetumpaa verrattuna Miehikkälän ja Virolahden museoihin, joissa käy vuosittain noin 10 000 vierailijaa. Kesällä 1987 avattiin Miehikkälän Korsumuseo, jossa aluksi oppaina toimivat sotiemme veteraanit. Vain muutaman minuutin kävelymatka vaikuttavaan historialliseen kohteeseen. – Tänne asti sota ja hyökkäys ei koskaan ulottunut, eikö se ole jo melkoinen saavutus. Venäjän Aika 1/2022 HISTORIA Terho Ahonen on mainio opas Salpalinjalle Kun on kuunnellut viisikään minuuttia reservin majuri Terho Ahosen kertomusta Salpalinjan kohteista ja historiasta, vakuuttuu hetkessä, että tämä mies tuntee ja hallitsee asiansa. Salpalinjan merkitys Mikä on loppujen lopuksi Salpalinjan merkitys. Museon nimi vaihtui 1993 kokonaisuutta paremmin kuvaavaksi Salpalinja-museoksi, sillä tarkoitus on esitellä laajemmin koko linnoittamisen historiaa, merkitystä ja toteutusta. Itsekin hän asuu Miehikkälässä, keskellä Salpalinjan oleellisimpia kohteita, joten kirjoituksilla on kantapään kautta koettu tuntuma asiaan ja sen eri vivahteisiin.
1/2022 Venäjän Aika ?37 MATKAILU Tutkimusmatka karjalaiskyliin itärajan taakse Karjalan evakot tekivät Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen paljon matkoja luovutetun Karjalan kyliin. Ne kiinnostavat nykyisin meitä nuorempiakin muun muassa luontokohteina. › TEKSTI JA KUVAT VEIJO SAANO 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 37 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 37 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. Muuten retkestä voi tulla hankala, kuten seuraavassa kuvataan. Tutkimusretket Karjalan tasavallan maaseudulle vaativat hyvää valmistelua, ja myös rajavyöhykettä koskevat säännöt on otettava huomioon
Passi, maahantulokortti, rekisteriote ja ajoneuvon tullauskaavake eivät riittäneet, olisi pitänyt olla rajavyöhykelupa. 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 38 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 38 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. Olin satelliittija karttakuvista päätellyt tämän tien olevan huonosti viitoitetun. Sen toisella puolen on tiukan valvonnan rajavyöhyke, jota on noin 2–5 kilometriä leveälti Suomen rajaan saakka. Arvelin kuitenkin voivani ajaa moottoripyörälläni Venäjän puolella pysähtymättä rajavyöhykkeen läpi Värtsilän taajaman kautta ja edelleen Korpiselän ohi Tolvajärvelle, mistä jatkaisin Suistamolle. Hiljentelin vauhtiani valmiiksi paperien tarkistusta varten, mutta vartija viittasi ajamaan eteenpäin. Numeron perusteella voisi odottaa leveää ja tasaista väylää, millainen on Värtsilästä kohti Sortavalaa lähtevä päätie, jonka numero on 86K-332. Tarkat suunnitelmat tarvitaan Onnistuin selittämään rajavartijoille, että ajan suorinta tietä rajavyöhykkeeltä pois Tolvajärvelle. Kiinnostavia ovat varsinkin Korpiselän matkailukohde Tolvajärvi sekä Suistamo. Värtsilän taajamasta lähtee juuri ennen pientä, Suomen puolelle virtaavaa Juuanjokea itään Sovetskajakatu. Ennen Värtsilän kylää on tien varressa rajavartijan koppi ja Stop-merkki. Venäjän Aika 1/2022 MATKAILU H eti Niiralan raja-asemalta on Raja-Karjalassa tarjolla reitti, joka on syrjässä vilkkaista matkailuväylistä, mutta jonka varrella oli Suomen itsenäisyyden alkuvuosina (1918–1944) tärkeitä pitäjiä, kuten Korpiselkä ja Suistamo. Roikonkoski on eläväinen ja perinteisen näköinen maalaiskylä Uuksunjoen kosken molemmin puolin. Tiesin, että rajavyöhykkeellä matkailuun tarvitaan erityinen rajavyöhykelupa. Arveluni pysähtymättä ajamisesta osoittautuivat vääriksi: vapaa eteneminen loppui 12 kilometrin päässä Värtsilästä olevaan Kaatiovaaran Y-risteykseen, missä puomit sulkivat tien molemmat haarat. Rajavartijat saivat minut ymmärtämään, että reittisuunnitelma olisi oltava. Se yhtyy noin kilometrin päässä Korpiselän tiehen, jolla on numero 86K-329. Paikalla oli kaksi rajavartijaa, ja he pyysivät minulta papereita. Runonlauluja itkuvirsiperinteestään kuuluisa Suistamo puolestaan oli monen minulle lapsuusaikana tutun ihmisen kotipitäjä: suurin osa sieltä evakuoiduista asukkaista sijoitettiin 1940-luvun puolivälissä syntymäpitäjääni Kiuruvedelle. Hyvä alku ja pysähdys Retki alkoi lupaavasti, sääkin oli aurinkoisen lämmin. Sen länsipuolella on puuton, hiekoitettu kaistale ja korkea aita. Korpiselän suuntaan vie kuitenkin kapea, kivinen ja kuoppainen metsätie. Ehkä siksi he eivät käännyttäneet minua takaisin vaan rupesivat selvittelemään mahdollisuuksiani jatkaa. 38. Niinpä uskalsin lähteä tälle reitille tavanomaisten asiakirjojen kanssa. Jotten eksyisi, olin tulostanut paperille yksityiskohtaisen reittisuunnitelman. Tiesin myös, että GPS-navigaattorista ei näin pienillä väylillä ole apua: laite väittää minun olevan tiettömässä metsässä. Ensin mainittu oli 1930-luvulla tulossa tunnetuksi kautta Suomen
Tie jatkui rajavyöhykkeen suuntaisena, kuoppaisena mutta kuivana. Rajavartijat kertoivat, että aitaa ja tiukan valvonnan rajavyöhykettä ei saa kuvata. 1/2022 Venäjän Aika ?39 MATKAILU Myös yöpymiseni kiinnosti vartijoita. Asumattoman seudun läpi vievän Korpiselän tien varteen on tehty levähdyspaikka ja muistomerkki kolmelle lokakuussa 1940 haudatulle neuvostoarmeijan hävittäjälentäjälle. Päästäessään minut jatkamaan kohti Tolvajärveä he tähdensivät, että tie on kuoppainen. En kuitenkaan uskaltanut tutkimatta ajaa lammikoiden läpi. Itselleen vartijat ottivat kuvia poseeraten kukin vuorollaan minun ja moottoripyöräni vieressä – ulkomaalainen motoristi on korpien keskellä harvinainen näky, joka kannattaa ikuistaa. Varoituksen todellinen merkitys selvisi noin neljän kilometrin päässä, jossa tie oli koko leveydeltään veden peitossa. Kaatuminen syvään lammikkoon olisi ollut kohtalokas ainakin moottoripyöräni toiminnalle. Kysyin rajavartijoilta, voisinko piipahtaa valokuvaamassa kirkkoa, rakennus kun on vain noin 300 metrin päässä tarkastuspisteeltä. Sen vieressä on ruokailukatos – ilmeisesti rajavyöhykkeelläkin saa pysähtyä, muttei missä kohtaa tahansa. Jotkut olivat niin syviä, että vettä meni saappaisiin. Korpiselän risteyksessä Ajettuani Kaatiovaaran tarkastuspisteeltä 22 kilometriä pohjoiseen tulin Korpiselkä – Tolvajärvi -tien risteykseen. Eteneminen oli työlästä, mutta takaisin kääntyminen ei tuntunut helpommalta vaihtoehdolta. Ilma lämpeni, ja pysähdyin hengähtämään Syvälammen rannalla olevalla levähdyspaikalla. Kylän talot on purettu pois, mutta ortodoksinen kirkko on jäljellä huonokuntoisena. Tunnustelemalla löytyi lammikoiden pohjalta joskus kivenmuhkuroita ja viistottain olevia puunrunkoja, joihin ajaminen olisi voinut johtaa nurinmenoon. Siinä on 1990-luvulla pystytetty neuvostoarmeijan lentäjän patsas ja muistomerkki. Pidin evästauon ja jaksoin taas ponnistella kohti Tolvajärveä. Vaarallinen oikoreitti Jatkossa lammikoita oli lisää. Ehkä rajavartijoiden selvityksellä matkareitistä ja majoituksesta oli erityinen syy: jos tämä yksinäinen matkalainen ei ilmesty yöksi hotelliin, tiedetään mistä etsiä. Rajavartijat soittelivat pitkiä puheluita, ja noin 45 minuuttia kestäneen selvittelyn jälkeen he päästivät minut jatkamaan matkaa. Kylä jäi Neuvostoliiton puolelle noin puolentoista kilometrin päähän uudesta rajasta. Tarkastukseen meni noin 20 minuuttia. Korpiselkä oli ennen sotia noin 3 500 asukkaan Suomen kunta, jonka keskuskylässä oli muun muassa kansakoulu ja kaksi kirkkoa, sekä ortodoksinen että luterilainen. Ohitin alueen, jossa oli Suomen aikaan kaksi kylää, Tšokki (vanhoissa kartoissa: Tjokki) ja KokKahluuallas reitin varrella. Vartijat eivät sitä sallineet, koska minulla ei ollut rajavyöhykelupaa. Tarkastin kahlaamalla ison vesilätäkön pohjan kunnon ja selvitin, mistä kohdasta voin ajaa turvallisesti. 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 39 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 39 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. Esitin tulosteen huonevarauksesta hotelli Sortavalaan. Täälläkin oli tie puomilla suljettuna, ja rajavartijat pyysivät paperit nähtäväkseen
Nelivetoinen maastoauto on tarpeen, ja enduromoottoripyörällä ajavallakin on viisainta olla vähintään yksi kaveri mukana varmistuksena ja tarvittaessa auttajana. Rakennus paloi jatkosodan aikana, ja jäljellä on vain kiviset perustukset. Siksi Suojärvelle on ajettava pääteitä pitkin, vaikka matkaa kertyykin enemmän, kaikkiaan noin 190 kilometriä. Sen yläkerrassa oli majoitustilat noin 40 henkilölle, ja alakerrassa oli suuri ruokasali. 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 40 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 40 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. Reitti Tolvajärveltä pois Tolvajärvi on Vuoksen vesistön Pielisen reitin latvoilla oleva erikoinen järviryhmä. Nykyisin kylistä on jäljellä vain talojen perustuksia. Venäjän Aika 1/2022 MATKAILU kari. Olin tullut entisen Tolvajärven kylän keskusristeykseen, jossa oli Suomen aikaan kauppa. Tie laskeutui kohta suoalanteelle, ja edessä oli entistä suurempia lamKorpiselän kirkonkylän keskusta oli tämän näköinen ennen talvisotaa. Siinä on 23 saarta, ja se koostuu useista korkeiden, jyrkkäreunaisten harjujen ja kannasten jakamista järvenselistä, joita kapeat salmet yhdistävät. Kesällä 1939 Hirvasharjulle, yhdelle Tolvajärven ylittävistä kannaksista, valmistui Suomen Matkailijayhdistyksen matkailumaja Harjulinna. Hautausmaalla oli jäljellä portinpylväät ja muutama hautakivi. Myös Tolvajärveltä itään Suojärvelle vievä tieosuus on yhä merkitty karttoihin, mutta se on vielä huonompi kuin ajamani länsiosa. Talvisodan aikana 1939–1940 matkailumaja toimi kenttäsairaalana. 40. Noin 30 kilometriä pitkä matka Korpiselästä oli vienyt puolitoista tuntia. Taloja oli noin 40, mukaan luettuina kolme kauppaa ja kansakoulu. Tšokki oli vain muutaman talon rykelmä, mutta Kokkarin kyläkeskuksessa oli asuintalojen lisäksi kolme kauppaa, kansakoulu, seurojentalo, Suojeluskunnan talo sekä palotorni. Suomen aikana postiautolla pääsi matkustamaan Värtsilästä Korpiselän ja Tolvajärven kautta Suojärvelle asti kaikkiaan 155 kilometrin matkan. Lammikoissa kahlaamiselta saattaa säästyä, jos matkan tekee keskitai loppukesällä, kun ennen matkaa on ollut sateetonta vähintään viikon ajan. Entinen Suojärven tie Alueen kuuluessa Suomeen Tolvajärven kylässä oli noin 300 asukasta. Edessä oli yli 50 kilometrin matka lähimpään asuttuun kylään, Roikonkoskelle. Kun lähdin mäellä olevasta risteyksestä kohti Hirvasharjua, tuli eteeni lisää tien peittäviä lammikoita. Kylien yhteinen hautausmaa on noin 15 kilometrin päässä Korpiselän risteyksestä. Kuva on todennäköisesti otettu kirkon tornista. 1 km”. Lopulta saavuin mäellä olevaan risteykseen, jossa olevassa viitassa luki ”????????. Nykyisin kylän alueella on enää yksi talo, autioksi jätetty venäläinen huvila. Ensin suunta Laatokan rantatielle A-121 ja siltä Surun ristin risteyksestä tielle 86K-13. En jaksanut enää lähteä ajamaan niiden läpi, joten käännyin takaisin ja suuntasin etelään. SA-kuva. Venäjän aikana tien linjausta on hieman oikaistu ja tie on saanut komean numeron, mutta huonon kuntonsa takia tie ei enää sovi edes henkilöautolla ajettavaksi, linja-autosta puhumattakaan
Yksi oli niin syvä ja kivikkoinen, että minun piti taluttaa moottoripyöräni lammikon läpi. Se säilyi hyväkuntoisena, kunnes tulipalo raunioitti sen elokuussa 2017. Sitäkään ei tarkkaan noudatettu, ja kirkko valmistui vasta vuonna 1844. Roikonkoskelle ja Leppäsyrjään Ennen sotia Roikonkoski oli vain yksi Suistamon pitäjän pienistä kyläperukoista. Aikoinaan kylän suurin rakennus oli vuonna 1922 toimintansa aloittanut Pienviljelijäkoulu. Leppäsyrjä on komealla paikalla suuren mäen etelärinteellä. Ennen ensimmäistä, vuonna 1939 tehtyä evakuointia Leppäsyrjässä oli lähes 700 asukasta. Kasvun merkkinä sinne valmistui 1930-luvun lopulla kansakoulu. Nykyisin kylässä on noin 300 asukasta, jotka asuttavat vaatimattomien omakotitalojen lisäksi paria Neuvostoliiton aikaan rakennettua kerrostaloa. Suomalaisten vuonna 1938 Roikonkoskelle rakentama koulu säilyi ehjänä elokuuhun 2017 asti, jolloin tulipalo turmeli rakennuksen. Lopulta tie nousi kangasmaastoon, ja pääsin ajamaan kahlailematta. Siellä on uudempien venäläisten hautojen lisäksi paljon suomalaisten hautoja viime vuosisadan alusta. Tiettävästi kirkon piirustukset teki kuitenkin arkkitehti Anders Fredrik Granstedt (1800–1849). 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 41 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 41 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. Tosin siellä oli Suistamon tärkein teollisuuslaitos, Roikonkosken saha. Viimeiset pari kymmentä kilometriä ennen Roikonkoskea tuntuivat suorastaan pikatieltä: pystyin ajamaan jopa 70 km/t, koska tie oli kunnostettu puutavaran ajoa varten. Muistojen Suistamo Leppäsyrjästä on noin 17 kilometriä Suistamon (????????) kirkonkylään, mutta pysähdyin jo noin 14 kilometrin jälkeen Bugulein hautausmaan kohdalle. Myös rautatie, joka valmistui vuonna 1924, antoi edellytyksiä kylän kehitykseen. 1/2022 Venäjän Aika ?41 MATKAILU mikoita. Ne kaikki tuhoutuivat sodassa. Kirkon arkkitehdiksi mainitaan yleensä Helsingin keskustan suunnittelija Carl Ludvig Engel (1778– 1840). Suistamon kirkonkylässä oli Suomen aikaan noin 1 200 asukasta. Kylän alueella joen yli menee vain yksi hutera ajettava silta sekä yksi kävelysilta. Kylässä oli myös kansakoulu ja kirkko. Roikonkoskelta on vajaa 20 kilometriä kohtalaisen hyvää soratietä Leppäsyrjään (??????????), joka oli Suomen aikaan kolmanneksi suurin Suistamon pitäjän kylistä. Niistä tärkein on Pyhän Nikolaoksen kirkko. Suomalaiset ovat käyneet kunnostamassa hautausmaata, muun muassa runonlaulajapariskunnan Iivana Härkösen (1827–1905, alkuaan Heroila) ja Pelagia Sotikaisen (1834–1899) hautakivi on nostettu pystyyn. Hautakiven teetti Karjalan Sivistysseura, joka kaiverrutti kiveen sanat ”Niit ennen isoni lauloi, oma äitini opetti”. Leppäsyrjä oli aikoinaan yksi Suistamon pitäjän suurista kylistä. Siellä oli useita isoja rakennuksia, jotka tuhoutuivat 1940-luvun sodassa. Kylän kaakkoispuolella on vankempi maantiesilta. Nykyinen Raikonkoski (???????o???) on noin 500 asukkaan kylä koskena virtaavan Uuksunjoen molemmin puolin. Moninaisilla tehtävillä kuormitettu Engel pelkästään hyväksyi suunnitelman tammikuussa 1830. Nykyisin alueella asuu vain puolen sataa asukasta, ja kyläkeskuksessa on jäljellä muutama vanha talo
Kauimpana oikealla näkyvät opettajaseminaarin suuret rakennukset. 42. Hänen pojantyttärensä oli Klaudia Plattonen (1907– 1989), yksi viimeisiä suistamolaisia itkuvirsien taitajia. Suistamo oli yksi Laatokan Karjalan suurista pitäjistä: asukkaita oli lähes 9 000. Talon itäpuolella on suomalainen sankarihautausmaa, jonka merkkinä on iso muistokivi. , , Näkymä Suistamon kirkon tornista lounaaseen. Tasaista tietä kotiin Suistamon keskuskylältä on matkaa Niiralan raja-asemalle noin sata kilometriä, jos valitsee kunnoltaan parhaan reitin. Jos rajavyöhykkeellä aikoo retkeillä, on hankittava erityinen rajavyöhykelupa. Karjalan tasavallan maaseudulle on lähdettävä kärsivällisellä asenteella, joustavalla aikataululla ja tarkoituksenmukaisella ajoneuvolla. . Kartoista ei tien kuntoa yleensä pysty päättelemään, ja lähes ajokelvottomat tiet voivat olla samalla tavalla numeroituja kuin päätietkin. 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 42 37-42_VA_1-2022_Tutkimusmatka.indd 42 7.2.2022 15.09 7.2.2022 15.09. Sinne on haudattu muun muassa runonlaulaja Matjoi Plattonen (1842–1928). Suuret seminaarirakennukset paloivat talvisodassa. Sitä myös vartioidaan jopa Korpiselän tien kaltaisilla korpiväylillä. Samoin on muistettava, että rajavyöhyke on yhä olemassa, vaikkakaan ei täysin suljettuna eikä niin laajana kuin Neuvostoliiton aikana. Viimeksi mainittu oli käytössä hotellina 2000-luvun alussa, mutta sittemmin se on rappeutunut käyttämättömänä. Tuolloin on ensin ajettava soratietä etelään noin 23 kilometriä, kunnes Läskelässä pääsee Laatokkaa kiertävän valtatie A-121:n pari vuotta sitten uusitulle asfaltille. Kävin Klaudiaa tervehtimässä vielä 1980-luvulla hänen asuessaan viimeiset elinvuotensa vanhusten palvelutalo Rinnekodissa. Venäjän Aika 1/2022 MATKAILU Suuruuden jälkiä Kirkon lähellä on toinen entisen kansakoulun rakennuksista sekä vuonna 1939 valmistunut seurakuntatalo. Siltä voi kääntyä Suomeen vievälle päätielle 86K-332, joka on äskettäisen peruskorjauksen jäljiltä erinomaisessa kunnossa. Klaudia Plattonen tuli sodan jälkeen evakkona Kiuruvedelle, jossa hän oli äitini apuna lastenhoidossa vuonna 1954 ollessani vauvaikäinen. Tässä kuvattu retki kuitenkin muistuttaa varsinkin Raja-Karjalan entisiin karjalaiskyliin haluaville, että alueen pikkutiet ovat heikkokuntoisia. Seminaarin kiviperustusten kohdalla tien toisella puolen on metsikkö, jossa oli aikoinaan hautausmaa. Vasemmalla on metsikkö, jossa on vanha hautausmaa. Eteläpuolella on vuoden 1918 sodan muistomerkki. SA-kuva. Keskuskylään perustettiin vuonna 1918 opettajaseminaari. Siitä ehti valmistua vuoteen 1939 mennessä yli 900 alakansakoulun opettajaa. Karjalan teillä vaaditaan kärsivällistä asennetta
Esa Tuomisen kirjanurkka 43_VA_1-2022_Kirjat.indd 43 43_VA_1-2022_Kirjat.indd 43 7.2.2022 15.08 7.2.2022 15.08. Ulkopolitiikalla haluttiin paitsi vahvistaa Neuvostoliiton kansainvälistä asemaa, myös edistää vallankumouksen asiaa muissa maissa. Näitä olivat Baltian maat, Puola ja Suomi. Kokemukset ovat toimineet käyttövoimana hänen romaanilleen, joka lajityyppinä lähestyy dekkaria. He käyvät todellista sotaa keskenään. Poliitikoilta onnistuu moni asia, mutta omien virheidensä myöntämisessä he eivät ole mestareita. Amerikkalaiseksi kirjailijaksi Phillips on erinomaisesti pystynyt sukeltamaan venäläiseen arkeen. Erityisesti kuuluisa myrkytys käydään tarkasti läpi. Mutta jos on kiinnostunut siitä, mitä nuori neuvostovaltio ajatteli suhteestaan länsimaihin, niin tämä on kyllä painavaa luettavaa. 1/2022 Venäjän Aika ?43 Putinin ainoa haastaja Kalle Kniivilä: Putinin pahin vihollinen, Aleksei Navalnyin tarina, Into Kun lukee uutisia Venäjästä, tulee mieleen, että maassa ei ole kuin kaksi poliitikkoa: Vladimir Putin ja Aleksei Navalnyi. Ainakaan varteenotettavia ei ole muita. Kniivilän ansioksi pitää lukea, että hän on kaivanut esiin myös sen vaiheen, jolloin Navalnyi flirttaili venäläisten nationalistien kanssa ja melko tökeröön tapaan esitteli ”ulkomaalaisongelman” väkivaltaista ratkaisua. Amerikkalaiseksi kirjailijaksi Phillips on hämmästyttävästi tavoittanut neuvostoliittolais-venäläisen ilmapiirin, joka kirjassa on vahvasti läsnä huolimatta siitä, että monet sen henkilöt kuuluvat alkuperäiskansoihin. Henkilögalleria on monipolvinen, mutta henkilöt liittyvät tavalla tai toisella traagiseen tapahtumaan: kaksi pikkutyttöä katosi jäljettömiin loppukesän päivänä. Julia Phillips vietti muutama vuosi sitten aikaansa alueella tutkijana ja tutustui alkuperäiskansojen ihmisiin. Moskovassa katsottiin kaikkea ulkopolitiikkaakin luokkataistelun prisman läpi. Hän kertoo Navalnyin kohtalon kuitenkin niin perinpohjaisesti, että vähemmänkin Venäjää seurannut saa hyvän käsityksen siitä, millainen oppositiopoliitikko tämä Putinin haastaja on. Kähönen on pystynyt tutustumaan neuvostoliittolaisiin arkistoihin ja sieltä hän on löytänyt paljon mielenkiintoista tietoa siitä, miten nuoren neuvostovaltion ulkopolitiikkaa suunniteltiin ja toteutettiin. ”Russofobia” loistaa poissaolollaan. Reunavaltiot taas halusivat tehdä keskenään yhteistyötä Neuvostoliiton muodostaman kuvitellun tai todellisen uhan takia. Sittemmin Navalnyi on siivonnut puheitaan, joskaan hän ei tiettävästi ole selkeästi sanoutunut irti nationalistisesta vaiheestaan. Ulkopolitiikkaa ennen vanhaan Aappo Kähönen: Suomi Moskovasta nähtynä, Suurvaltapolitiikan, sisällissodan ja vallankumouksen leikkauspisteessä 1920-1930, SKS Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti ja Kansallisarkiston tutkija Aappo Kähönen on perehtynyt laajasti Suomen ja Neuvostoliiton historiaan. Vaikka tyttöjen kohtalo kulkee koko ajan punaisena lankana taustalla, pääsee lukija kurkistamaan Venäjän Kauko-Idän eksoottiseltakin vaikuttavaan elämään. Venäjän tapahtumia tiivisti seuraavalle Kniivilän kirjassa ei ole paljon uutta. Reunavaltioilla tarkoitettiin maita, jotka lännen puolelta olivat Neuvostoliiton lähialuetta. Neuvostoliitto tunsi suurta epäluuloa niin sanottua reunavaltioyhteistyötä kohtaan. Toimittaja Kalle Kniivilä käy teoksessaan läpi Navalnyin kasvun hieman erikoislaatuisesta rivipoliitikosta Putinin haastajaksi. Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että Putin on voitolla: Navalnyi istuu vankilassa ja hänen koko organisaationsa on raunioina. Navalnyn lähimmät työtoverit ovat joutuneet pakenemaan ulkomaille. Dosentti Kähösen teos ei ole mitään kevyttä luettavaa vaan kirjoittajan akateeminen tausta tulee esiin asioiden perinpohjaisessa ja tieteellisen historiantutkimuksen vaatimukset täyttävässä kirjoitustyylissä. Amerikkalaiskirjailija kertoo Venäjästä Julia Phillips: Katoava maa, Siltala Kolmekymppisen amerikkalaisen kirjailijan esikoisteos käsittelee elämää ja tapahtumia Venäjän Kauko-Idässä, Kamtsatkan niemimaalla. Putinin ja Navalnyin henkilökemiat eivät kohtaa, jos asia kauniisti ilmaistaan. Aluksi kerronta on arkipäiväistä, mutta jännitys tihentyy lopussa kun lähestytään ratkaisua. Henkilöhahmot kamppailevat monille ihmisille niin tavallisten aviollisten ongelmien, sairauksien ja uranrakennuksen tuomien haasteiden kanssa. Niin amerikkalainen kuin kirjailija onkin, hän ei kirjoita yhtään poliittisesti. Tällä kertaa hän on ottanut tutkijanluuppinsa alle Suomen ja Neuvostoliiton suhteet itsenäisyytemme alkuaikoina. Phillips näyttäisi tuntevan suurta sympatiaa Kamtsatkan alueen ihmisiä kohtaan
Viholliset ympärillämme! – Suomen Nato-keskustelu puhuttaa Venäjällä 44_VA_1-2022Mediakatsaus.indd 44 44_VA_1-2022Mediakatsaus.indd 44 7.2.2022 15.12 7.2.2022 15.12. M oskovalainen oppositiolehti Republic on luokiteltu Venäjällä ”ulkomaiseksi agentiksi”. Korkean suomalaiskunniamerkin saanut kehitysjohtaja Olga Milovidova Pietarin keskustassa sijaitsevan koulun 204 edustalla. Vuoden lopussa hallitus teki päätöksen hankkia ilmavoimilleen Lockheed Martin-yhtiön valmistamia F-35A-monitoimihävittäjiä. Vuonna 2019 konsulaatti maksoi Republicin artikkeleista kaikkiaan 15 000 ruplaa eli noin 200 euroa. Tassin lainaus: ”Huolimatta muodollisesta riippumattomuudestaan Natoon, sekä Suomi että Ruotsi harjoittelevat aktiivisesti sotilasliiton kanssa ja todennäköisesti luottavat Naton apuun sotilaallisen konfliktin puhjettua.” S uomea koskeva kestoteema Venäjän mediassa on rajan yli tapahtuva matkustaminen nykyisen koronaepidemian puitteissa. Venäjän oikeusministeriö julisti viime lokakuussa Republicin ulkomaiseksi agentiksi, koska lehti ottaa vastaa rahoitusta ulkomailta. Tass huomioi myös presidentti Sauli Niinistön näkemyksen, jonka mukaan Suomen ulkopoliittinen kurssi on stabiili, mutta Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea sotilasliiton jäsenyyttä, jos niin haluaa. Suomi päästää rajan ylitse maassa vakituisesti asuvat venäläiset, diplomaatit ja työluvan haltijat. 44. Tassin artikkeli muistuttaa, että vaikka Suomi ja Ruotsi eivät kuulu Natoon, on mailla kiinteät suhteet sotilasliittoon esimerkiksi vuonna 2014 allekirjoitetun Isäntämaasopimuksen pohjalta. Hätätapauksissa Suomen viranomaiset voivat myös myöntää poikkeusluvan maahantuloon. TEKSTI MARINA MAKAROVA KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA MITÄ VENÄJÄN MEDIASSA KIRJOITETTIIN SUOMESTA. Olga – jos joku – on kunniamerkkinsä todella ansainnut. Tass lainaa myös Niinistön uudenvuodenpuhetta, jossa presidentti linjasi, että Venäjän vaatimukset estää itsenäisiä valtioita päättämästä turvallisuuspoliittisista linjauksistaan ovat perusteettomia. Nosto on katseen kiinnittäjä. Lisäksi Fontanka kertoi suomalaisesta Deep Sensing Algorithms-yhtiöstä, joka on kehittänyt uuden huippunopean koronatestin. Suomi myös ostaa aseita USA:sta. Yhtenä syynä asiaan on se, että Suomen pääkonsulaatti Pietarissa tilaa kyseisen julkaisun maksullisia artikkeleita. Lehdistövirkamies Anna Kotaviita konsulaatista vahvistaa, että asia pitää paikkansa. F ontanka-lehti onnitteli alkuvuodesta pietarilaiskoulun numero 204 kehitysjohtajaa Olga Milovidovaa, joka palkittiin ansioistaan Suomen ja Venäjän välisten kulttuurisuhteiden kehittäjänä Suomen Leijonan Ritarimerkillä. Jos Venäjän kansalainen omistaa Suomessa kiinteistön, on maahanpääsy niin ikään sallittua. Suomen kielen opiskelu koulussa 204 alkoi vuonna 1989. Venäjän Aika 1/2022 MEDIAKATSAUS V uodenvaihteen jälkeen Venäjän mediassa on käyty keskustelua ja polemiikkia siitä hakeutuuko Suomi sotilasliitto Naton jäseneksi. Suomessa opiskelevat pääsevät maahan, ja samoin henkilöt, joilla on Suomeen läheisiä perhesuhteita. Olga on koulutyönsä ohella toiminut kautta vuosikymmenten SuomiVenäjä-suhteiden väsymättömänä puolestapuhujana ja organisaattorina. Haaviston mukaan Suomen turvallisuuspolitiikka pysyy muuttumattomana. P ietarilainen nettilehti Fontanka raportoi Helsingissä järjestetystä mielenosoituksesta, jossa suomalaiset protestoivat hallituksen liian tiukkoja koronaohjeistuksia vastaan. Uutistoimisto Tass lainaa asiassa ulkoministeri Pekka Haavistoa, jonka mukaan Suomi ei tavoittele jäsenyyttä. . Uutistoimisto Tass on kartoittanut tämänhetkistä tilannetta
Vuonna 2012 asetetun lain nojalla on joko lakkautettu tai saatu kuihtumaan hyvin monenlaisia järjestöjä ja toimijoita. Memorial ei valitettavasti ole ainoa järjestö tai yhdistys, joka nousee agenttilain yhteydessä esille. Näringslivets EVA:s rapport från slutet av 2021 påvisar att finländarnas attityd till Ryssland har blivit mera kritiskt. Memorialia pidetään Venäjän vanhimpana ja kansainvälisesti merkittävimpänä ihmisoikeusjärjestönä, joka on tutkinut mm. För att uppfylla vår uppgift behöver vi att ryska aktörer har motsvarande förutsättningar och samma frihet att delta i det internationella medborgarsamarbetet. Stalintidens terror. 040 841 0430, sisko.ruponen@venajaseura.com. Ljusglimten i rapporten är att synen på ryska människor inte försämrats nämnvärt. Vaikutukset agentiksi joutumisesta ovat suuret: se rajoittaa työn harjoittamista ja saamista, pahimmillaan lakkauttaa kokonaisen organisaation toiminnan. Man har kunnat bli stämplad som utländsk agent av många skäl, en del mycket långsökta. Vi anser att detta inskränker det ryska medborgarsamhällets verksamhetsförutsättningar – och det är allvarligt. Rysslands högsta domstol beslutade upplösa organisationen och stänga dess människorättscenter i Moskva. Raportin valonpilkahdus on siinä, että näkemys venäläisistä ei ollut merkittävästi huonontunut. Myös moni suomalainen on saanut tietää sukunsa kohtaloista tarkemmin järjestön työn avulla. Kokoaja: tiedottaja Sisko Ruponen, p. Puheenjohtaja Petri Honkonen ja pääsihteeri Niina Sinkko Kärvt för organisationer i Ryssland KRING ÅRSSKIFTET fick vi följa med rättegången mot vår samarbetspartner, organisationen Memorial i Ryssland. lagen. Venäjän korkein oikeus päätti lakkauttaa järjestön sekä sulkea sen ihmisoikeuskeskuksen Moskovassa. Tyvärr är Memorial inte den enda organisationen eller föreningen som drabbats av lagen om utländska agenter. Vuoden 2021 lopussa julkaistu EVA:n raportti osoittaa, että suomalaisten suhtautuminen Venäjään on muuttunut aiempaa kriittisemmäksi. Tämän työn tekemiseksi tarvitsisimme Venäjällä vastavuoroisesti edellytyksiä ja vapautta sikäläisille toimijoille tulla mukaan kansainväliseen kansalaisyhteistyöhön. Näkemyksemme mukaan venäläisen kansalaisyhteiskunnan toimintakenttä ajautuu tämän vuoksi hyvin ahtaalle, mikä on todella vakava asia. 46 Parannamme jäsenpalveluita Hyvässä seurass a 1/2022 Venäjän Aika ?45 47 Kulttuuri yhdisti Helsingissä 51 Turkuun Vetävään Venäjään SVS-sivut_1-2022.indd 45 SVS-sivut_1-2022.indd 45 7.2.2022 15.11 7.2.2022 15.11. Både agentlagen och det kärva samhällsklimatet försvårar det internationella samarbetet. Memorial uppfattas som Rysslands äldsta och internationellt bäst kända människorättsorganisation, som har utrett bl.a. Att stämplas som utländsk agent gör det svårt att få eller utföra arbete och leder i värsta fall till att en hel organisations verksamhet läggs ner. Stalinin ajan terroritekoja. Ordförande Petri Honkonen och generalsekreterare Niina Sinkko Suomi–Venäjä-seuran Hyvässä seurassa -sivuilta löydät seuran kuulumiset, juttuja osastotoiminnasta sekä menovinkkejä. Också vetenskapsidkare och journalister har lidit p.g.a. Kansainvälinen yhteistyö vaikeutuu sekä agenttilain että yleisen haastavan ilmapiirin takia. Järjestöjen tila entistä tukalampi Venäjällä O lemme vuodenvaihteessa seuranneet tiiviisti yhteistyökumppanimme Memorial-järjestön toimintaan liittyvää oikeudenkäyntiä Venäjällä. Ulkomaiseksi agentiksi on voinut leimautua hyvinkin monenlaisista syistä, joista osa vaikuttaa kovin köykäisiltä. Laista on kärsitty myös tieteentekijöiden ja toimittajien keskuudessa. Fallet sammanhänger med lagen om utländska agenter, som Memorial skall ha brutit emot upprepade gånger. Tapauksen taustalla on laki ulkomaisista agenteista, jota Memorialin katsotaan toistuvasti rikkoneen. Genom Memorials verksamhet har även många finländare kunnat få närmare information om den egna släktens öden. Tässä on seuramme työn ydin – kannustaa solmimaan ruohonjuuritason kontakteja, luomaan rajat ylittävää kansalaisja kulttuuriyhteistyötä. Här når vi kärnan i Samfundets arbete – att stimulera gräsrotskontakter och medborgaroch kultursamarbete över gränserna. Det är många slags organisationer och aktörer som upplösts eller förtvinat sedan lagen stiftades 2012
Tietokoneella G-mailia käyttävät saattavat löytää ne myös Tarjoukset-välilehdeltä ja Outlookia käyttävät Muut-välilehdeltä. › Tarkempia ohjeita bit.ly/SVS-ohjeita-2022 › Ilmoita sähköpostisi rekisteriin bit.ly/osoite-rekisteriin Tarjontaa kotikatsomoihin Suomalais-ugrilaiset videot Suomalais-ugrilaiset kielet nyt! on kahdeksanosainen videosarja, joka tutustuttaa Venäjällä puhuttaviin suomalais-ugrilaisiin kieliin. udmurtti, 24.2. Muutos näkyy jatkossa myös vaihtoehtoisina tapoina maksaa jäsenmaksu. Koska monissa sähköposteissa on automaattisesti tiukat roskapostiasetukset, on mahdollista, että uutiskirjeemme menevät aluksi roskapostiin. karjala. Lähetämme vuoden 2022 jäsenmaksulaskut sähköpostilla. Nadezhda Imajeva, niittymari. Järjestämme osastoille helmi-maaliskuussa jäsenrekisterin kyselytunteja, joissa on mahdollisuus kysellä rekisterin käyttöön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä, tarkemmin sivulla 51. › Lue lisää bit.ly/sugri-nyt Tarkista ettei uutiskirjeemme ole mennyt vahingossa roskapostiin! ”VIDEOILLA NUORET ESITTELEVÄT OMAA ELÄVÄÄ KIELTÄÄN JA KULTTUURIAAN.” Jäsenlaskut sähköpostiin, jäsenportaali avautuu toukokuussa Vaihdoimme vuodenvaihteessa jäsenrekisterin CRM Servicelle, joka nimestään huolimatta on vahva suomalainen IT-talo. Jos tiedät, että sähköpostiosoitteesi puuttuu jäsenrekisteristä, ilmoita se sähköisellä lomakkeella osoitteessa bit.ly/osoite-rekisteriin tai lähetä sähköpostia jäsensihteeri Tarja Ahoselle tarja.ahonen@venajaseura.com. Ilmoita myös nimesi ja jäsennumerosi tai postiosoitteesi. Videot on toteutettu vuosina 2020–21 osana Sugrifest-projektia, ja niiden toteuttamiseen on saatu tukea Opetusja kulttuuriministeriöltä. Uutiskirjeemme tulevat nyt osoitteesta mailer@ecp.fi. Lähetämme jäsenmaksulaskut viikoilla 8–10. Sarjassa on ilmestynyt jo ersän, moksan, niittymarin, vuorimarin ja vepsän videot. Videot on suunnattu suomalaisille ja niissä on suomenkielinen tekstitys. Sähköpostiosoite on käyttäjätunnus jäsenportaaliin Uuden jäsenportaalin käyttäjätunnuksena toimii sähköpostiosoite. Venäjän Aika 1/2022 Parannamme jäsenpalveluita Etkö saanut seuran uutiskirjettä. Niitä voi hyödyntää itsenäiseen kieliin tutustumiseen, mutta ne sopivat hyvin myös koulujen ja oppilaitosten opetuksen tueksi, esimerkiksi 9-luokkien äidinkielen opetuksen sukukansateemaan. SVS-sivut_1-2022.indd 46 SVS-sivut_1-2022.indd 46 7.2.2022 15.11 7.2.2022 15.11. Tulossa vielä 17.2. Ne, joilla ei ole rekisterissä toimivaa sähköpostiosoitetta, saavat jäsenlaskun paperisena. komi ja Kalevalanpäivänä 28.2. Muutos näkyy parantuneena palveluna: rakennamme parhaillaan jäsenportaalia, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää sähköisiä jäsentuotteita ja -etuja. Rutiinitoiminnan tehostuessa säästämme resursseja perinteisiin kohtaamisiin ja tapahtumatoimintaan. Monessa mukana 46. Pystyt itse muuttamaan oman sähköpostisi asetuksia niin, että kirjeet löytyvät jatkossa helpommin
Moscow Boys Ammattiklovnit Elena Sadkova ja Pasi Pihlaja toivat iloa, riemua ja naurua lapsille. Kaikki nämä löydät 28.2. Mitä männyt näkivät Käpylän kirjastossa salin täysi kuulijoita sai tietää, mitä männyt näkivät. Venäläinen illallinen ravintola Perhossa Lähes sata venäläisen ruuan ja musiikin ystävää kokoontui venäläisellä viikolla yhteisen asian äärelle ravintola Perhoon. Kenelle Anna Soudakova halusi kirjoittaa. asti Haluamme tukea niin suomalaisia kuin venäläisiä kulttuuritoimijoita ja joulukuussa paketoimme jäsentemme iloksi kulttuurilahjoja: kolme huikeaa konserttia, joissa tähtinä tanssiva jousikvartetti Moscow Boys, laulaja Julia Korkman ja pianisti Sergei Sokolov. Kertojana oli kirjailija Anna Soudakova, jonka vuonna 2020 ilmestynyt teos Mitä männyt näkevät on kerännyt runsaasti huomiota ja kiitoksia; se oli muun muassa ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi. Anna Soudakova SVS-sivut_1-2022.indd 47 SVS-sivut_1-2022.indd 47 7.2.2022 15.11 7.2.2022 15.11. Tilaisuuden musiikin loi Mihail Ionin, joka on kitaroineen monipuolinen ja luonteva tunnelman luoja. Tekstit: Jaana Niinikorpi ja Riitta Eronen (1954–2021) Kuvat: Jarmo Niemenkari ja Ulla Valkeila Riitta Erosen (1954–2021) kirjoittama teksti kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteessa: osastot.suomivenajaseura.fi/artikkelit/mita-mannyt-nakivat Konserttilahjat ilonasi 28.2. Paikan olemassaolo paljastui vasta Neuvostoliiton romahdettua venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin tutkimusten ansiosta. Citizens’ centers -hanke tukee avoimia kulttuurija kansalaistoiminnan keskuksia Pietarissa, Helsingissä ja Tukholmassa. Lue kotisivuiltamme, miten pietarilaiset aktiivit tekevät kaupungistaan parempaa paikkaa elää: bit.ly/pietarin-avoimet-tilat. Nukketeatteri Taiga-Maton esittämä arktinen satu ”Äiti maata etsimässä” oli tarinayhdistelmä siperialaisesta ja saamelaisesta kansansadusta, jotka kertovat Äiti maasta. Jälkiruoaksi oli Katariina Suuren jäätelöä. Lopullinen sysäys oli elokuun 5. kuului iloinen lasten ja perheiden tapahtuma kauppakeskus Redissä. Ruokalista koostui venäläisestä zakuska-pöydästä, herkullisesta borshkeitosta, lämpimästä ruoasta – lohicoulibiac, pariloitu härkä tai metsäsienipelmenit valinnan mukaan. Kirjailijavierailun järjestivät Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys sekä Käpylän Venäjä-seura Druzhba, jonka puheenjohtaja Ulla Valkeila haastatteli kirjailijaa. Sandarmoh on Karjalan tasavallan Karhumäessä sijaitseva metsäinen alue, jolle on haudattu tuhansia Stalinin vainojen uhreja. Ilta oli osa Helsingissä vietettyä venäläisen kulttuurin viikkoa. Juuri siellä männyt kohoavat korkeuksiin ja näkevät. Teksti ja kuvat Päivi Kärnä Kulttuuri yhdisti Helsingissä Iloa lapsille Redissä Helsingin venäläisen kulttuuriviikon tapahtumiin 30.10.– 7.11. Tilaisuuden esityksissä kävi noin kaksisataa osallistujaa. Tilaisuuden järjestivät yhdessä helsinkiläiset osastot. päivä 2013, jolloin hän itse näki Sandarmohin uhrien joukkohaudan yhdessä läheistensä ja lukemattomien muiden muistopäivää viettävien venäläisten, suomalaisten, puolalaisten, ukrainalaisten kanssa. Ennen kaikkea hän halusi täyttää rakkaan ukin kuoleman jälkeen koittaneen tyhjyyden, täyttää sen niillä tarinoilla, joita oli ukilta kuullut, ja antaa ne myös lapsilleen. Järjestäjinä häärivät Kallio-Vallilan Venäjä-seura ja Ruoholahden osasto. Pietarilainen Otkrytoje prostransvo, Avoin tila, tarjoaa paikan myös yhden huoneen feministiselle kirjastolle. Koronaepidemia oli siirtänyt vierailua kuukausien ajan, mutta joulukuun alussa yhdeksän kaupunkiaktiivia Suomesta ja Ruotsista matkusti tapaamaan pietarilaisia yhteistyökumppaneitaan. asti Suomi-Venäjä-seuran youtube-kanavalta ja suomivenajaseura.fi/adventtikalenteri2021. Mukana myös katkelma oululaiskazanilaisesta Remembering Futures -yhteistanssiteoksesta. Palkat katetaan pääasiassa tuotteiden myynnillä. Prostie veshi, Yksinkertaisia asioita, työllistää puutyöpajassaan noin kymmenen kehitysvammaista. 1/2022 Venäjän Aika ?47 Pietarilaiset kaupunkiaktivistit luovat työpaikkoja kehitysvammaisille ja tukevat asunnottomia Suomi-Venäjä-seuran koordinoimassa Citizens’ centers -hankkeessa onnistuttiin loppuvuodesta järjestämään kauan odotettu opintomatka Pietariin
Tarkoitus on tukea maahanmuuttajan tutustumista uuteen kotimaahan. Kielikaverit tapaavat verkon kautta tai livenä ja keskustelevat suomeksi ja venäjäksi kaikesta, mikä kiinnostaa. 48. Tervetuliaispuheessa Ljubov Aleksejeva vertaili suomalaista ja venäläistä joulun ja uudenvuoden viettoa ja totesi, että suomalainen joulupukki liikkuu poron vetämällä reellä, mutta Pakkasukon rekeä vetää troikka ja kolmen hevosen nimet ovat Joulukuu, Tammikuu ja Helmikuu. Lopuksi nautittiin teetä ja herkkuja. Leikki kävi iloisesti niin suomeksi kuin venäjäksi. Yhteistyökumppanin etsiminen Venäjältä käynnistetään täyttämällä 1.3. Tekniikka on tullut koteihimme, toimistoihin ja työyhteisöihin. Venäjän Aika 1/2022 Pikkujoulut ja tekniikkaa Raumalla Koronan jatkuminen tuo paljon haasteita toiminnan järjestämiseen. Ilmoittaudu mukaan, ja etsimme sinulle sopivan kielikaverin! Mentoroinnissa suomalainen tai pitkään Suomessa asunut toimii tukihenkilönä eli mentorina maahanmuuttajalle. Juhlan järjesti Joensuun Venäjän ystävät osaston venäläistaustaisten aloitteesta ja Pakkahuoneella kuului suomalainen ja venäläinen puheenporina. Kuusijuhla Joensuussa Pakkasukko ja Snegurotshka leikittivät lapsia ja jakoivat lahjoja suomalais-venäläisessä kuusijuhlassa, joka järjestettiin Joensuun Pakkahuoneella keskiviikkona 29.12. Saimme sentään toteutettua muutamia tapahtumia vuoden aikana. Teksti Marja Jänis Kuva Juri Podkapajev Kaipaatko venäjänkielistä kielikaveria. Tule mukaan kiinnostavien teemojen pariin! Asiantuntija ei tarvitse olla, kiinnostus historiaan riittää. Mutta yhteistyö naapuriyhdistysten kanssa tuntuu myös jatkuvan yskien. Maahanmuuttajat haluavat oppia suomea ja kaipaavat muutakin tukea suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumisessa, ja siksi Suomi–Venäjä-seura ja Suomen venäjänkielisten keskusliitto ovat yhdessä luoneet mentorointija kielikaveriohjelman. Voit liittyä historian osastoon, vaikka olisit jäsenenä oman alueesi paikallisosastossa. Kielen oppiminen on hauskaa, kun pääsee juttelemaan rennosti ja samalla tutustumaan uuteen ihmiseen. Terveyttä kaikille, nyt odotamme Rauman osaston vuosikokousta ja koronavapaita tapahtumia. › Lisätiedot: paivi.karna@venajaseura.com Venäjän kiehtova historia kutsuu Suomi-Venäjä-seuran historian osasto järjestää Venäjän historiaan liittyviä luentoja ja muita tilaisuuksia verkossa ja Helsingissä. Kiitos, etäkokoukset ja etätapahtumat, ne sentään nyt toimivat. mennessä hanke-ehdotuslomake kulttuurifoorumin uudistuneilla kotisivuilla kultforum.org. Juhlijoita oli juuri sopivasti alle ajankohdan koronarajoitusten. Tanssiryhmä Zorjane esiintyi viidesti – joka kerta uudessa upeassa asussa. VINKKAA KULTTUURIFOORUMIN MAHDOLLISUUKSISTA! SVS-sivut_1-2022.indd 48 SVS-sivut_1-2022.indd 48 7.2.2022 15.11 7.2.2022 15.11. Teksti: pj. Hän kertoo muutaman tapaamisen aikana aihepiireistä, jotka tuntee hyvin. Irma Suonpää Rauman osaston johtokunta uskalsi tavata ja kokoustaa joulun alla. Myös puheenjohtajan paikka on auki aktiiviselle tekijälle! › Ota yhteyttä: paivi.karna@venajaseura.com ??????! Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin partnerihaku on parhaillaan meneillään ja suomalaiset toimijat voivat sitä kautta etsiä hankekumppaneita Venäjältä. Pitkä katkos yhdessäoloon jäsenistön kanssa, on kaikille osapuolille ikävä asia. Tarkoitus on vahvistaa molempien kielitaitoa. Oletko ajatellut, että sinäkin olet suomalaisen yhteiskunnan kokemusasiantuntija
????????. ??????. ?????????. ???????. ???????????. ????. . ??????????. ?????????. ??????. ??????. ??. 2011 . ?. ??????. . ?????. ??????????. ????. ??. ??. ????. ??????????, ?????????, ????????????????????, ??????. ???????????, ????????. ??????. ???????. ???????????. . ??. ?????. ????????. . . ????????. ?????. ?????. ?????????. ????. ???????, ??????. ??. ????????. ??????????. ???????. ?????. ????????. ????????. ?????????. ????????. «??????. ??????. ?/ ??. ??????. ???????????. ??????. ????. «Rupla ry» ??????. ???????. ???. ????????????, . ?????. ?????. ??. ??????. . ?????. «?????????–??????» ??????. . ???????????, ??????????. ?????????????. ?. 1/2022 Venäjän Aika ?49 Neukkumasinistit – ???. . – ??. ????. ??. ???????????. ??????. ????. ?????????????, ???????????. ??????????. . ??????. ??????????. «??», «????» . ?????????. ????. ?????????. ??. ??????. ????. ??????. ???????. ???. ????. . ????. ???????, ???????. ??????. . ??????????, . ???????????. ???????????/????????. ??. ?????, ????????. . ????. ???????, ??????????. ????. . ????????. ??. ????. . ????. ???????????. . ??. ???????. ?????. ???????. ????. ????????. – ?????????. ??????. ?????????????. ??????????. ????. ????????. ?????????. ????????. ????. «???????», «????» . 2010, . ?????. ??????????. «????» ?. ??????????. ???. ????. ??????????, ???????????????. . ???????????. ????. ????. ?????????. . ?????. ????. ????????????. «????????. ?????, ???????. ?????????! ??. . ????????, . ???. ????. ????????????. . ?. ?. ???????????. ????????. ????. 2000 ????. ?????. ???. ???. ?????????????. ???????????. ????. ????. ???. ????. ???. ??????. ??????????. ??????». ????????. ??????. 2016 ??. ????????????, ??????. ??????. ?????. ?????. ?. ?. ???????????. . ?????. «???», ?. ????. ?????. ??????????????. ???. ??????. ???????????. ?????????. ????. . . ?????????. ?. ???????????. ?????????. 2008 ????, . ?. ????????. ????????. «Bubble comics» ????????. ?????????. «?????», . ????. ???????. ???. ??. ?????. ????. «?????». ?. . ?????. ???????. ????. ???. ?????????. ????. ?????????. ?????. – ??. «?????????-??????» (???) ???????. ???????. ??????. . ????. . ???????????. ?????????. merja.jokela@venajaseura.com +358 400 369 439 SVS-sivut_1-2022.indd 49 SVS-sivut_1-2022.indd 49 7.2.2022 15.11 7.2.2022 15.11. «Rupla ry» ?. ??????. ?. ???. ?. ?????. ????????. ???, . . ??????. ????. ??????????. ?????. ???????. ?????. ?????????. ???????. . ???. ???. ???????. ?. . ?????. ??????. ?. ?????, . ???????????. ?. ???????????. ?????????, ???. ????????. ??????????, ?????, ??????, ???????. ?????????. ???????. . ?. ?????. ?????. ????. ??. ???????. ??????. ??????????, . ???????????. ?????. ??????. ???????. osastot.suomivenajaseura.fi/osastot/ neukkumasinistit ?????: ?????. ??????????. ??. ??. ?????. ????????, ?????????. ????. ??????. ??????????. ????. ??, ??????. . . – ??. ??????????. ????????????. ?????????» ???????. ?????. ?????. ??????. . ???????: ????. ????????. ????. ?????. ??????????. ????????. . ???????????. 1966 ???. ???. ??????. ???????, ???????. ????. ??????. ???????. ????????????. ????????. ???????. ??. ??????. ?. ??????????. ????. ??????. . ??. ???????
. klo 14 Osaston vuosikokous Tietotupa, Hämeenkatu 15 La 9.4. alkaen etänä Zoomissa ja koronan salliessa myös kulttuuritila Albatrossissa. Seminaarin jälkeen Vienanmeri-näytelmä. klo 18 Musiikki-ilta TEATTERIRETKET Tiedustelut: Arja Ahtee p. To 17.2. › Lisää: suomivenajaseura.fi/ kielikurssit-albatross Olisiko kielikaveritoiminta sinua varten. 0400 504 261 arjaahtee@gmail.com La 26.3. Myös uudet opiskelijat ovat tervetulleita. klo 16 Kevätkonsertti venäläiseen tapaan, Vaahterasali, Aleksanterinkatu 26 Su 27.3. Kursseilla opettajana jatkaa pidetty ammattilainen Galina Misharina. Toimintakeskus Graniitti, Graniittitie 9 1.–28.2. Ke 16.3. Kangasala Muutokset mahdollisia. klo 14 Pietarinsuomalaiset Su 10.4. Huom! Vienanmerinäytelmän kevään näytöksiin jäsenetu: 10 €/1 lippu per jäsen (norm. Kymmenen opetustunnin (15.3.–17.5.) kurssimaksu on 50 € seuran jäsenille. klo 16.30 Vienan reitti ennen ja nyt -seminaari. Suomalaiset Siperiassa -valokuvanäyttely 15.3.-14.4. Puhujina Anni Mikkelsson, Heikki Rytkölä, Olga Karlova. Lahden tähtitorni, Tähtitorninkatu 1. klo 13 Osaston vuosikokous ja kuvakavalkadi vuoden 2021 tapahtumista To 12.5. Käsitöitä Venäjältä ja Suomesta, myyntinäyttely 16.3.-14.4. Venäjän Aika 1/2022 VENÄJÄÄ JA KOMIA TIISTAISIN – MYÖS ETÄNÄ Venäjän alkeiskurssi, Venäjän kielen keskustelukurssi ja Komin kieli ja kulttuuri -kurssi järjestetään tiistaisin 15.3. ???????. KINO LOKAKUU KEVÄÄLLÄ VIRTUAALISENA Tarjoamme perinteisen festivaalin tilalle kevään 2022 aikana virtuaalisia elokuva esityksiä sekä keskusteluja venäläisestä elokuvasta, Venäjästä ja suomalais-venäläisestä yhteistyöstä. klo 18 Kirjastoilta Käpylässä: vieraana kääntäjä Kirsti Era, Väinölänkatu 5 Ke 13.4. klo 18 Elokuvakerho Lokki Su 27.3. SVS-sivut_1-2022.indd 50 SVS-sivut_1-2022.indd 50 7.2.2022 15.11 7.2.2022 15.11. klo 14 Puola tutummaksi Su 13.3. klo 18 Naistenpäivän aaton juhla Kangasalla Pe 11.3. Kajaani Pe 25.3. klo 13 Nuoren Picasson elämää ja taidetta La 23.4. Tapahtumakalenteri 50. klo 14 Venäjän kansallishymnit kautta aikojen Su 3.4. klo 14 Inkeriläisperheen elämää 1930-luvulta lähtien MUU OHJELMA LEPOKODILLA Ma 7.3. klo 17 Arvo Tuominen: Miten menee Venäjä ja mitä kuuluu Karjalaan, Hermanin kerhotila, Hämeentie 67 Vienanmeri-esitys Kajaanin kaupunginteatterissa 26.2.–29.4. klo 19 Vierailu tähtiin – ????. klo 18.30 Venäläinen populaarikulttuuri eilen ja tänään, Wellamo-opisto, Kirkkokatu 16, myös etänä La 19.3. Virtuaaliesitys: Planeettojen paraati. 18.–25.2. Neukkuturismia-näyttely MUUALLA HELSINGISSÄ Tiistaisin klo 18.30 Kielikahvila Helsingissä. klo 18 Forssan Venäjä-seuran vuosikokous, Hotelli Fabrik, Hämeentie 7 Helsinki KULTTUURITILA ALBATROSS Kanavaranta 7 F, Hki 15.2.-12.3. Tekstitys suomeksi. klo 14.30 Tampereen teatterin esitys Niskavuoren Heta La 9.4. klo 18 Osaston vuosikokous RAP:n toimitila, Satamakatu 15. 28 €). Stanislav Azarovin grafiikkaa 15.2.-12.3. Kajaanin kaupunginteatteri. KULTTUURIVARTIT LEPOKODILLA Su 20.2. klo 13 Pietarinsuomalaiset Lahti To 24.2. klo 18 Pentti Straniuksen Unohdettu valkokangas -kirjan julkistamistilaisuus ja Aleksandr Mindadzen haastattelu. Katso sivu 48. › Lisää: kinolokakuu.fi Forssa Ti 15.3. klo 13 Tampereen Teatterin esitys Saatana saapuu Moskovaan LUENNOT PÄLKÄNEELLÄ Pääkirjasto Arkki La 2.4. klo 14-15 Totalny Diktant Lahdessa Rauma Ke 30.3. Druzhba on ystävyyttä – Käpylän Druzhban toimintaa 1944–2019 näyttely Käpylän kirjastossa Ti 5.4
Pyhän Nikolaoksen katedraali To 24.3. klo 17 Historiantutkija Simo Mikkonen Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurivaihtoa, Pääkirjasto, kokoussali La 2.4. ohjelmassa on tasokas kirjallisuuspaneeli toimittaja Polina Kopylovan vetämänä ja sunnuntaina 15.5. asti 140 € (norm. klo 17 Ortodoksinen pääsiäinen: Sakramentit eli kirkon pyhät toimitukset, Pyhän Nikolaoksen katedraali Ke 2.3. klo 17-19 Seuraväen juttutuvat klo 18-19.30 Ti 1.3. klo 17 Norppatutkija Juha Taskinen: Norppien elämää Vienan Karjalassa ja Baikalilla, Pääkirjasto, kokoussali La 9.4. OSALLISTU ETÄNÄ Lisätiedot ja ilmoittautumiset: osastot.suomivenajaseura.fi/events Ke 16.2. klo 14 Teemaopastus pääsiäiseen, Ortodoksinen kirkkomuseo RIISA To 7.4. ?????. Kouluyhteistyön kokemuksia, Joensuun Venäjän ystävät Ti 3.5. . Venäjän-matkailun näkymiä, Kallio-Vallilan osasto Vetävä Venäjä Turussa 13.–15.5. Lauantai-iltana nautimme maukkaasta venäläistyylisestä illallisesta sekä kaikille yhteisestä Open Mic -illasta! Ennakkohinta 28.2. Pääpuhujina kansanedustaja Jukka Kopra ja tutkijatohtori Veera Laine Ulkopoliittisesta instituutista. klo 18.30 Venäläinen populaarikulttuuri eilen ja tänään Pe 8.4. toukokuuta. klo 11–15 Virpomisvitsojen teko, Kompassi To 28.4. klo 18 Venäläisen runouden ja laulun ilta – ????. klo 18 Kansallisbaletti 100 vuotta: Kuusi kuvaa venäläisestä baletista Jäsenrekisterin kyselytunnit osastoille Ke 23.2. klo 18 Venäläinen lauluilta: tunnettuja venäläisiä lauluja, Seurakuntasali, Snellmaninkatu 8 Yhteistyössä Kompassi, Kuopion kaupunginkirjasto, Kuopion ortodoksiseurakunta, Lumikello ry Ortodoksinen Kirkkomuseo RIISA, Suomi-Venäjä-seura, Kuopion osasto ja muut kuopiolaiset toimijat. Osasto hanketoimijana, Suomussalmen osasto Ti 5.4. klo 17 Minttu-Mari Kelin: Elämää Moskovassa Pe 4.3. klo 14-16, ke 23.3. klo 17 Muusikko-kirjailija Arto Rinne: Musiikilla höystettyjä sukutarinoita Karjalasta Pääkirjasto, kokoussali To 31.3. Venäjää helmikuussa Riistaveden kirjastossa Vaarutie 1 To 17.2. klo 17 Bloggari Minttu-Mari Kelin: Elämää Moskovassa 2022 Pääkirjasto, kokoussali Ke 23.2. 1.–28.2. klo 18 Venäläiset ikonit: juonet, koulut ja taiteelliset piirteet To 21.4. perinteiset ja eri aiheisiin syventyvät työpajat. ?????, Kompassi, Kauppakatu 40-42 Ke 9.3. ??????. klo 17 Ortodoksinen pääsiäinen: Paasto – miksi ja miten. klo 17 Ortodoksinen pääsiäinen: Rukous ortodoksisessa perinteessä, Pyhän Nikolaoksen katedraali Ke 23.3. klo 9-11, pe 18.3. 1/2022 Venäjän Aika ?51 Ti la is uu ks ie n jä rje st äm is es sä no ud at et aa n an ne ttu ja ko ro na oh je ita ja -s uo si tu ks ia , m uu to ks et ov at m ah do llis ia .V ar m is ta to te ut um in en su om iv en aj as eu ra .fi ta i jä rje st äj äl tä . Arto Rinne ja Minttu-Mari Kelin SVS-sivut_1-2022.indd 51 SVS-sivut_1-2022.indd 51 7.2.2022 15.11 7.2.2022 15.11. klo 18 Virtuaaliopastus Pietarin Fabergé-museoon (suomeksi) Ke 16.3. Venäläisen nykykirjallisuuden näyttely, Pääkirjasto, 2. klo 13-15, to 10.3. Lisäksi lauantain 14.5. krs. 170 €). › Lisätiedot ja ilmoittautuminen: suomivenajaseura.fi/vetavavenaja2022 Veera Laine Jukka Kopra Kuopio VENÄLÄISEN KULTTUURIN VIIKOT HELMIKUUSTA HUHTIKUUHUN › Lisätiedot: suomivenajaseura.fi/ kuopionvenalaisenkulttuurinviikot 1.–24.2. Tervetuloa mukaan verkostoitumaan ja viihtymään! Seuran vuoden 2022 päätapahtuma Vetävä Venäjä järjestetään kylpylähotelli Caribiassa 13.–15
????. ?????, ??????. . ?????????. ?????????????. ????. ????. ?????????. ????. ???????????, ??????????, ??????, ?????, ?????????, ???????, ??????. . ????. ????. Nuorisojäsenmaksu alle 30-v. ???????. ????. ???. ???????????. ??????. – 28€. ????????. ??????. Jäsenyydelläsi on iso merkitys. ???????. ????????????. ?. – 15 €. ???????????. ????????. 160 ????????. ??????. ??????. ???????. Jäsenenä tuet: • monipuolisten tapahtumien järjestämistä ympäri Suomea, • venäjän kielen opiskelua Suomessa ja suomen kielen opiskelua Venäjällä, • suomenja venäjänkielisten kohtaamista ja kanssakäymistä, • Venäjä-tuntemuksen vahvistumista Suomessa, • työtämme suomalaisugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi. ????????????, ????????. ????. 30 ??. . ????????????????. ???????. ???????. ?????. ??????????. ???????, . «?????????-??????»! 52_VA_1-2022_Oma_ilmo.indd 21 52_VA_1-2022_Oma_ilmo.indd 21 7.2.2022 15.11 7.2.2022 15.11. ?????, . ????????, ??????. ??????. ?????. 9 000 ?????. . . ????. ?. ????????, ????. ?????. ????????. ?. ?????. ????????. ????. ?. ??????. . . . ???. ?. . ??????: suomivenajaseura.fi/liittymislomake Reilun teekupillisen hinnalla kuukaudessa saat: • suuren joukon saman henkisiä, Venäjästä eri tavoin innostuneita ystäviä ja kivan harrastuksen, • monipuolisen Venäjän Aika -lehden neljä kertaa vuodessa sekä pääsyn sähköisten näköislehtien arkistoon, • käyttöösi monipuoliset jäsenedut, • mahdollisuuden olla mukana kehittämässä mieleistäsi toimintaa Suomi-Venäjäseurassa. Jäsenmaksu on 20 €, mikäli samassa taloudessa on jo toinen Suomi–Venäjä-seuran jäsen. ???????. ????????????. ????. . ??????. 15 €. ???????????. ????????. ????. ???. . ????. Liity osoitteessa suomivenajaseura.fi/ liittymislomake Muista myös osastojen omat kanavat! ????. ?. ???????. ?????. . ?????. ???????. ???????. ???????????, ??????. . . . ????????. ?????????. ??????????. – 20 €. ??. ???????. Tervetuloa jäseneksi Suomen monipuolisimpaan Venäjä-yhteisöön! Facebook @SuomiVenajaSeura SVS virtuaaliryhmä Instagram @suomivenajaseura #suomivenäjäseura Twitter @SVSblogit Youtube bit.ly/SVSyoutube #suomivenäjäseura Ota yhteyttä: suomivenajaseura.fi svs@venajaseura.fi p. ???????. ??. . ???????. ???????????. ???????????. 09 693 831 Osastomme eri puolilla Suomea toivottavat sinut tervetulleeksi! Jäsenmaksu vuonna 2022 on 28 €. ???, ???????. ???????, ??????????. ?. . . ??????