Venäjän Aika 1/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LYHYESTI Sarjakuvaa sodasta ja rauhasta KOLUMNI Kansojen vuorovaikutus meni mykkyrään TALOUS Hyökkäyssota ajanut Venäjän talouden taantumaan Hurmaava Joutsenlampi Ukrainan kansallisbaletti vieraili Suomessa Irt on um er o 7,5 € Aika 1 23 Venäjän 01_VA_1-2023_Kansi_Baletti.indd 1 01_VA_1-2023_Kansi_Baletti.indd 1 6.2.2023 7.13 6.2.2023 7.13
Sarjakuvaa sodasta ja rauhasta. 18 LINKKI UKRAINAAN Kielitaitoa, empatiaa ja organisoitintikykyä. 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 2 6.2.2023 7.45 6.2.2023 7.45. 26 NÄKÖKULMA Venäjä on aina kiehtonut Tuija Mäkistä. Matti Heikkilän ura on kulkenut perestroikasta sotaan Ukrainassa. 16 TALOUS Suomen Pankki – Venäjän hyökkäyssota on ajanut maan talouden taantumaan. 40 KULTTUURIA VENÄJÄKSI Pietarin suomalainen teatteri. 8 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Keskiluokka kärsii sanktioista eniten. Tunteiden Georgia. Venäjän Aika 1/2023 Aika Venäjän 1 23 3 PÄÄKIRJOITUS Kerttu Matinpuro: Vuosi ei ole alkanut niin kuin olisimme toivoneet. Sellon venäjänkielinen kirjasto. 43 UUTISIA VENÄJÄLTÄ Menivätkö nämä uutiset Venäjältä ohi. 38 KULTTUURI Ukrainalaisten Joutsenlampi hurmasi suomalaiset. Ukrainan sota esillä Lenin-museossa. Maaseutuelämyksiä Moldovassa. 24 KOLUMNI Sini Ihanainen-Alanko: Kansojen vuorovaikutus meni mykkyrään. 12 TALOUS Matti Heikkilä – ura perestroikasta sotaan Ukrainassa. 4 LYHYET Venäjällä on kaksi toimivaa Suomalaista koulua. 11 PIETARIN PÄÄKONSULAATIN PALSTA Edustamme Pietarissa omaa arvomaailmaamme. 2. Erik Axelsson Tott rakennutti 1470-luvulla Saimaan Kyrönsalmeen Olavinlinnan. 44 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA 34 12 38 Prima ballerina Oleksi Knjazkovin ja taiteellinen johtaja Aleksandra Fedorina. 30 NÄKÖKULMA Elämää rajan tuntumassa Polkupyörällä Venäjälle 34 HISTORIA Kuninkaat sotivat – rahvas maksoi. 7 KOLUMNI Anna Soudakova: Kun kulttuurinen perusta murskautuu
040 841 0430 sisko.ruponen@venajaseura.com 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 3 6.2.2023 7.45 6.2.2023 7.45. Miten tämä vaikuttaa suhtautumiseemme Venäjän kansalaisiin. Ystäväni vastauksessa kiteytyi omatkin ajatukseni. 1/2023 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Minun Venäjäni ei ole yhtä Putinin hallinnon kanssa. Putinin hallinto on pyrkinyt sullomaan venäläisyyden kammottavan ahtaisiin raameihin, joihin se ei todellisuudessa mahdu. Kerttu Matinpuro Kirjoittaja opiskeli ja työskenteli kulttuurialalla Venäjällä ennen koronaa ja sotaa. Kansallista yhtenäisyyttä on maan sisällä rakennettu puristamalla kaikki yhteen konservatiiviseen muottiin ja sulkemalla ulos ne tahot, jotka eivät siihen taivu. JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. 045 675 7122 TOIMITUSNEUVOSTO Niina Sinkko Kerttu Matinpuro Anna Soudakova Esa Tuominen Kari Martiala ULKOASU HANK hank.fi KANNEN KUVA Nelli Kuusela PAINOPAIKKA PunaMusta, 2023 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. Niiden ulkopuolella on kokonainen monimuotoinen todellisuus: alkuperäiskansoja ja vähemmistökieliä, monen muotoisia perheitä, seksuaalivähemmistöjä, toisinajattelijoita, maahanmuuttajia, kansalaisjärjestöaktiiveja, rikkaita ja köyhiä, nuohoojia ja siivoojia, äitejä ja äidittömiä. Maidemme väliset kulttuurisuhteet ovat yhä jäissä. Se voikin avata uudenlaisia näkökulmia rajat ylittävän yhteistyön jatkamiseen. Siksi Venäjän moniäänisyyden ymmärtäminen on olennaista myös meidän suhteessamme naapuriin. Sisäpoliittinen tilanne naapurimaassa on ahdistava, ja toisinajattelijoiden asema siellä huononee päivä päivältä. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2023. Kolonialistisesta hallintotavasta luopuminen Venäjällä on muutoksen kannalta välttämätöntä. Venäjään laajemmin tutustuneilla on mahdollisuus nähdä noiden raamien ulkopuolelle. Alkanut vuosi näyttää synkältä, mutta nyt jos koskaan on aika vahvistaa inhimillisiä ja monimuotoisia ääniä. PÄÄTOIMITTAJA Kari Martiala toimitus@venajanaika.fi Puh. Kuinka monta siviiliuhria sota vielä vaatii, ja kuinka moni toisinajattelija joutuu Venäjällä vankilaan. Moniäänisyys edistää demokratiaa ja horjuttaa diktatuuria. Kaameiden uutisten keskellä moni Venäjän (ei valtion, vaan abstraktin kulttuurien tilkkutäkin) ystäväksi itsensä identifioiva on varmasti, allekirjoittaneen tavoin, yhä uudestaan joutunut miettimään Venäjä-suhdettaan. Venäjän Aika välittää monenlaisia tarinoita Suomen ja Venäjän suhteista. On tärkeää, ettemme itse erehdy katsomaan Venäjää noiden valtaeliitin rakentamien raamien läpi. Hän vastasi: ”En. alv 10 % Puh. Vuosi ei ole alkanut niin kuin olisimme toivoneet Venäjän aloittama julma sota Ukrainassa jatkuu. Olin kiinnostunut, onko hän ajatellut luopua Venäjän kansalaisuudesta, mikäli siihen tulee mahdollisuus. Kulttuuri, taide ja kansalaisyhteiskunnan äänten esiin nostaminen ovat loistavia keinoja kertoa ja oppia tuosta Venäjän moniäänisestä ja -kulttuurisesta todellisuudesta. Keskustelin taannoin venäläisen ystäväni kanssa suhteestamme nykyVenäjään. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Ei siksi, että punainen passi olisi minulle äärimmäisen tärkeä, vaan siksi, koska kansalaisuudesta luopuminen protestiksi Putinin sotapolitiikkaa vastaan tarkoittaisi, että allekirjoitan samalla ajattelun, jossa Venäjän kansalaisuus ja venäläisyys niputetaan yhteen sen nykyhallinnon kanssa”. Hän vastustaa sotaa ja pakeni liikekannallepanoa ulkomaille. Minunkaan Venäjäni ei ole yhtä Putinin hallinnon kanssa, enkä siksi aio luopua siitä. 020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen
– Suurin ongelma on rahaliikenne, koska emme saa koulun tililtä Suomessa siirrettyä rahaa Venäjän ruplakuluihin. Helsingin vieraskielisistä venäjänkieliset ovat suurin ryhmä. Lehtiosastolta löytyy kaksi venäjänkielistä lehteä: Vokrug Sveta ja Karavan Istorii. Siihen olemme turhaan yrittäneet löytää ratkaisua. – Toimintaympäristö on hiukan haastavampi kuin aikaisemmin, koska suomalaiset yritykset eivät toimi. Myös uutuuskirjoille on kysyntää. Oppilaiden ja huoltajien osalta ei ole mitään muutoksia. Venäjänkielisiä kirjoja löytyy myös muista kirjastoista. Venäjällä on kaksi toimivaa Suomalaista koulua – Pyrimme koulussa jatkamaan kuten ennenkin, jotta oppilaat kokevat olonsa niin turvalliseksi, kun se on ylipäätään mahdollista. Niitä pyritäänkin pitämään esillä omalla hyllyllään. Kirjaston ”grand old lady” – yli 30 vuotta siellä työskennellyt Ulla Pietilä pahoittelee, ettei pysty antamaan tarkkoja tietoja kirjojen lainausmääristä tai suosituimmista venäjänkielisistä kirjoista. Hän toivoo, että kirjaston seuraavassa rekrytoinnissa otettaisiin huomioon venäjän kielen taito. Ulla Pietilä esittelee Kontulan kirjaston lehtiosastolta löytyviä venäjänkielisiä lehtiä. TEKSTI KARI MARTIALA KUVA KOULUN ARKISTO Oppilaita ja rehtori Päivi Hyyrynen sekä Pietarin pääkonsuli Sannamaaria Vanamo itsenäisyyspäivää juhlistamassa. Venäjän Aika 1/2023 LYHYESTI Pietarin Suomalaisessa koulussa on tällä hetkellä 17 oppilasta luokilla 1.-9, Moskovassa oppilaita on noin 10. sanat suomeksi ja valitsemalla kieleksi venäjän. Helsingin itäisessä suurpiirissä, mihin Kontulakin kuuluu, asuu suhteessa enemmän vieraskielisiä kuin muilla alueilla. Aikaisemmin ruokatarvikkeet tulivat meille Prismasta, mutta nyt tilaamme ne muista liikkeistä, Pietarin Suomalaisen koulun rehtori Päivi Hyyrynen sanoo. Kysyntää venäjänkielisille kirjoille voisi siis olettaa olevan. Kävijämäärä nousi edellisvuosista reilulla kahdella tuhannella. Myös yleisö on tunnistanut idänsuhteiden historian merkityksen. Emme myöskään ole kokeneet mitään negatiivista paikallisilta ihmisiltä tai viranomaisilta. Pietilä tietää, että venäläiset lainaavat mielellään klassikoita ja dekkareita. Suomalaisella koululla on käynnissä opettajan rekrytointi, mutta haku ei näytä kovin lupaavalta, sillä Pietari ei houkuttele työpaikkana tällä hetkellä. Pääkaupunkiseudulla Espoon Sellossa toimii Venäjänkielinen kirjasto. Näin kuka tahansa kirjaston työntekijöistä voi auttaa myös venäjänkielisiä kirjoja hakevia asiakkaita. Pietilän arvion mukaan venäjänkielisiä käy kuitenkin paljon. Kirjojen haut voi tehdä myös kirjoittamalla haku10 555 Lenin-museossa vieraili vuonna 2022 yhteensä 10 555 kävijää. 4. Suomalaisia kouluja on Venäjällä kaksi (Pietari ja Koskova), Virossa kaksi (Tallinna ja Tartto) ja Aurinkorannikolla yksi. Se on kaikkien Helmet-kirjastojen asiakkaiden käytettävissä ja sieltä saa myös kaukolainoja. Minun piti lähteä Suomeen jo viime kesänä, mutta Ukrainan tilanne aiheutti sen, että seuraajakseni valittu sanoutui irti ja nyt olen luvannut jatkaa aina vuoteen 2025, mikäli toiminta saa jatkua tällaisena. TEKSTI JA KUVA VIRVE OBOLGOGIANI Sellon venäjänkielinen kirjasto 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 4 6.2.2023 7.45 6.2.2023 7.45. Kontulan kirjastossa on muutama hyllyllinen venäjänkielisiä kirjoja, sekä kaunoettä tietokirjallisuutta
Tällä hetkellä ryhmiä on vähän, suurin osa on yksityismatkailijoita. Tiistaina 17.1.2023 yleisölle avautunut Uusi vuosituhat -näyttelyosuus kertoo Venäjän autoritaarisesta kehityksestä vuosina 2000– 2022. Suomalaisten matkailu Georgiaan ennen pandemiaa oli kasvussa. Mutta he korostavat tiedotuksessaan, että maa on avoinna ja turvallinen. Tamar kertoo, että matkailun kehitystä varjostaa monissa Euroopankin maissa varovaisuus. Suurtulosteet pommitusten jäljistä Ukrainassa ja metroasemilta suojaa hakeneista ihmisistä muistuttavat Venäjän hyökkäyssodasta. Samalla sivutaan idänsuhteiden jäätymistä. Näyttely taustoittaa sotaa Ukrainassa, luotaa muutoksia Venäjällä sekä kertoo Vladimir Putinin julkisen kuvan muuttumisesta. Hän toivoo kiinnostuksen kasvavan, jotta lentoyhtiöt tarjoaisivat suoria yhteyksiä. Moldovalaisilla matkanjärjestäjillä on jonkin verran kumppaneita Suomessa. TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI MATKAMESSU T 2023 TY Ö VÄ EN M US EO W ER ST AS 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 5 6.2.2023 7.45 6.2.2023 7.45. Pandemia aiheutti romahduksen, mutta matkailu on alkanut hitaasti elpyä 2022. Sota ei ole vaikuttanut vain maidemme suhteisiin, vaan myös siihen, miten menneisyyttä tulkitaan. – Lenin-museon tehtävänä on käsitellä Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa. Stepanov arvelee, että suomalaisia kiinnostavat viinitarhat, jotka tarjoavat monenlaisia palveluita muillekin kuin viiniharrastajille, mm. 1/2023 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI Tampereella toimivan Lenin-museon aikajännettä on jatkettu aina Ukrainan sotaan saakka. He ovat valmistelleet myös suomalaisryhmälle pitkän kiertomatkan Georgiaan ja Armeniaan. Georgian virallisen matkailutilaston mukaan suomalaisten matkailijoiden määrä oli vuonna 2019 5100. Ensimmäiset kuukaudet Venäjän hyökkäyksen jälkeen olivat Stepanovin mukaan vaikeita. • Lisätietoja: lenin.fi Ukrainan sota esillä Lenin-museossa Tunteiden Georgia Helsingin matkamessujen Georgian osastolla oli kansallisen matkailuhallinnon lisäksi paikallisia matkanjärjestäjiä ja alueellisia matkailun edistämisorganisaatioita. Suomalaisten omakuva lännen ja idän välisestä tasapainoilusta on karissut ja neuvostoaikaa katsotaan nyt uusin silmin. Putinin Venäjästä kerrotaan kuvin ja tekstein. Näyttelyn kaarta täytyikin jatkaa aivan näihin päiviin saakka, museonjohtaja Kalle Kallio kertoo. Lisää kerrottavaa tulee lähes päivittäin. Tällä hetkellä heidän asiakkaistaan suurin osa tulee Israelista. Vuoden 2021 tilaston mukaan yli 100 000 matkustajaa tuli naapurimaista Armeniasta, Turkista ja Venäjältä sekä Ukrainasta ja Israelista. Toinen tavoite on kerätä tietoa suomalaisista matkailijoista ja ymmärtää matkailijaprofiilia. He osallistuvat matkamessuille tehdäkseen maata tunnetuksi. Aiemman kokemuksen perusteella hän tietää, että suomalaisia kiinnostaa eniten pääkaupunki Tbilisi, viinialueet sekä Mustan meren alue. Vältetään matkustamista Venäjän naapurimaihin. • Tilastotiedot: gnta.ge Maaseutuelämyksiä Moldovassa Moldovan matkailuorganisaation edustaja Elena Stepanov kertoo, etteivät suomalaiset matkailijat ole juurikaan löytäneet Moldovaa. majoitusta. Georgian Travel Groupin Tamar Kurtanidze kertoo, että messuilla he toivovat houkuttelevansa lisää suomalaisia Georgiaan ja löytävänsä uusia kumppaneita. Vuosi sitten näyttely täydentyi puolestaan Jeltsinin ajan aineistoilla. Moldovassa on yli 200 viinitarhaa
Vastapainoksi tälle kehitykselle halusimme antaa lehden sivuilla tilaa rauhan kuvittelemiselle. Kyseinen numero sai alkunsa Ukrainan sodan herättämästä surusta, rauhattomasta maailmantilanteesta ja sen aiheuttamasta militarismin arkipäiväistymisestä. Ennen rauhaa oli sota ja se on aiheuttanut paljon menetyksiä. • Lue lehti täältä: kutikuti.com TEKSTI KERTTU MATINPURO Lehden numero sai alkunsa Ukrainan sodan herättämästä surusta, rauhattomasta maailmantilanteesta ja sen aiheuttamasta militarismin arkipäiväistymisestä. Ukrainan sota heijastuu myös kansikuvassa, jonka on lehteä varten piirtänyt venäläinen taiteilija Lilja Matvejeva. Väriä ja iloa tihkuvien peace-merkkien sijaan hän piirsi synkän, mustavalkoisen teoksen, jossa loputtomat ristit hautakummuilla päättyvät viimein itse sodan hautakiveen. Olin mukana toimittamassa joulukuussa ilmestynyttä rauha-teemaista numeroa yhdessä kutikuti -kollektiivin sarjakuvataiteilijoiden Sanna Hukkasen ja Väinö Sirénin kanssa. Venäjän Aika 1/2023 LYHYESTI Rauha voi olla sodan poissaolon lisäksi myös pieniä yksittäisiä hetkiä ja turvapaikkoja. Empatian ja rakkauden osoittaminen on aina vaikeampaa, Elvira kertoo. Kuti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä sarjakuvalehti, jota julkaisee nykysarjakuvayhdistys ja taiteiljakollektiivi Kutikuti ry. Matvejeva sai toimitukselta vapaat kädet piirtää rauhateemaisen kansikuvan. Kolumbiasta, Suomesta ja Puolasta. Ajatus pysäytti. 6. Identiteetin ja kuulumisen tematiikat ovat taiteilijalle tärkeitä, ja hänen monitasoisessa teoksessaan tulevat herkällä tavalla esiin sodan herättämät syyllisyydentunteet ja auttamisen halu, mutta myös väärin ymmärretyksi tuleminen ja rasismi. kuvituksistaan ihmisoikeusjärjestö Memorialin julkaisuissa. – Jos rauha tulee, ei se tarkoita että kaikki muuttuu hetkessä iloksi. ILMAISTA SARJAKUVAA FREE COMICS TALVI / WINTER 2022 # 6 6 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 6 6.2.2023 7.45 6.2.2023 7.45. Myös Ukrainan sota nousee lehdessä esiin erilaisten näkökulmien kautta. – Yritin piirtää jotain iloista ja värikästä, mutta se osoittautui mahdottomaksi, Matvejeva kommentoi. Elvira on korealaistaustainen venäläinen taiteilija, joka asuu tällä hetkellä Suomessa. Yksi lehden taiteilijoista, Kim Elvira, kuvaa sarjakuvassaan omakohtaisia kokemuksia vapaaehtoistoiminnasta ukrainalaisten pakolaisten hyväksi Suomessa. Kuti-lehden voi tilata suoraan kotiin, tai napata ilmaiseksi mukaansa kirjastoista, kulttuuritiloista ja -kahviloista, joissa se on jaettavana ympäri Suomea. Näitä ajatuksia nousee esiin Kuti-lehden uusimmasta numerosta. – Sarjakuvassani yhdistin omasta elämästäni kaksi tapahtumaa, joissa kohtaamani henkilöt ovat valinneet joko Sarjakuvaa sodasta ja rauhasta rakastaa tai vihata. Sodan vaikutukset puolestaan kantautuvat kauas ja sinkoilevat ympäri ihmisten elämää niin, että niitä on joka puolella ja niiden pois keräämisessä menee ikuisuus. Rauha voi olla myös tyhjä ja väsynyt, ja menetyksiä sureva. Tämä teema nousee esiin lehden sivuilla useassa sarjakuvassa. Kuinka päähenkilöön hänen korealais-venäläisen taustansa johdosta Suomessa suhtaudutaan. Sarjakuvat valittiin kansainvälisen avoimen haun kautta, jossa kehotettiin sarjakuvan keinoin käsittelemään tunteita sodasta ja rauhasta, sekä pohtimaan pasifistisia ratkaisuja. Mukaan valikoitui taiteilijoilta eri puolilta maailmaa, mm. Matvejeva on tunnettu mm. Miten sodan ja kaiken sen jättämän kauheuden jälkeen elämää rauhan aikana jatketaan
Se on myös vastuuni, jota suostun kantamaan. Seurasin keskellä kesää, kuinka propagandan aiheuttama viha ja tunteettomuus tuhoavat perheitä ja katkaisevat läheisten yhteyksiä, ja samalla synnyinmaani ampuma ammus osui vastasyntyneeseen. Kyselijät ovat joutuneet pettymään, kun en ollut osannut osoittaa sormella mitään tiettyä kohtaa, vaan puhunut epämääräisesti teestä keittiön keltaisen lampun alla, kirjojen tuoksusta, parketin narinasta. Silloin ymmärsin, että venäläisyys on minulle sanoja, jotka ovat paikoin repiviä, paikoin liplattavia liudentuneita konsonantteja, ylös-alas rientävää intonaatiota. Ne jäivät pistelemään, särky herätti raivon ja häpeän, joka vaati vastuunkantoa. 3/2021 Venäjän Aika ?7 1/2023 Venäjän Aika ?7 KOLUMNI Uskallanko puhua tyttärelleni venäjää leikkipuistossa. Olenko myös minä osa sitä kaikkea. , , E n ole koskaan osannut vastata kysymykseen, mitä venäläisyys minulle merkitsee. En suostu häpeämään sitä, eikä kukaan saa viedä sitä minulta. Puhdistin huhtikuun keväältä tuoksuvassa tihkusateessa soittolistaani sotaa puolustavista muusikoista, ja samalla synnyinmaani miehet raiskasivat valloittamiensa kylien naisia. Ehkä kodista. Syksyllä ajattelin ruskanväristä synnyinkaupunkiani Pietaria ja itkin, ja samalla enää mitään pelkäämätön vanhus kaivoi perunaa kasvimaastaan rakettien lentäessä hänen päänsä yläpuolella. Murehdin helmikuun harmaan taivaan alla, uskallanko puhua tyttärelleni venäjää leikkipuistossa, ja samalla synnyinmaani sotilaat veivät tappamansa miehen talosta pesukoneen. Mutta koti löytyi kuitenkin täältä rajan toiselta puolelta, keskeltä helsinkiläistä lähiötä. Käytän sitä tunteiden kuvaamiseen, synnyinmaani maalaamiseen, totuuden sanomiseen. Kyselijät ovat halunneet löytää kodistani maatuskanukkeja, samovaareja ja ikoneita, sielustani levottomia balalaikasointuja, mielenmaisemaa, joka levittäytyy silmänkantamattomiin kuin tundra, melankoliaa, joka liplattaa Nevan aaltoina graniittikaupunkia vasten. Yhtenä talvisena aamuna lapseni tuli luokseni ja kutsui mamaksi, väänsi sanaleikkiä kielellä, jonka sai synnyinlahjakseen, kirjoitti isälleen kortin juuri oppimillaan kaunokirjaimilla, pyysi lukemaan Harry Potteria venäjäksi. Kieltäni, jonka sanoilla on valta. Kirjoittaja on kirjailija sekä äidinkielen, ranskan ja venäjän kielen opettaja. Olisin kyllä halunnut kertoa paljon muustakin, mutta sanat eivät riittäneet. Määrittelevätkö synnyinmaani miehet nyt venäläisyyteni. Onko venäläinen kulttuuri vain imperialismia, vihaa, kostoa ja koko maailmalle näyttämistä. 24. helmikuuta vuonna 2022 epämääräinen mutta väkevä venäläisyys minussa pirstoutui teräviksi sirpaleiksi. 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_1-2023_Alkusivut.indd 7 6.2.2023 7.45 6.2.2023 7.45. Anna Soudakova Kun kulttuurinen perusta murskautuu Kuinka korjata oma rikki mennyt venäläisyys eheäksi
TEKSTI JA KUVAT SINI IHANAINEN-ALANKO Keskiluokka kärsii sanktioista eniten 08-11_VA_1-2023_Elamaa-ja-konsulaatti.indd 8 08-11_VA_1-2023_Elamaa-ja-konsulaatti.indd 8 6.2.2023 7.46 6.2.2023 7.46. Venäjän Aika 1/2023 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Venäjän hyökättyä Ukrainaan monia tuotteita hamstrattiin Venäjällä ja niiden hinnat nousivat. Sittemmin hinnat jopa laskivat, minkä vuoksi koko vuoden hintojen nousu jäi odotettua maltillisemmaksi. Etenkin maalis-huhtikuussa inflaatio oli korkea. 8
Sokerin hinta putosi noin neljänneksen ja porkkanan vajaan viidenneksen. Sodan alettua kovaa nousua oli esimerkiksi saippuassa, shampoossa ja tyynyissä, kertovat venäläislehdet. Matkan hinta Egyptiin yli kaksija puolikertaistui, Turkkiinkin yli tuplaantui. Margariini on edullista, mutta sen hinta nousi liki 40 prosenttia. Vuokra-asuntoja on enemmän tarjolla ja vuokra on tippunut vuodessa. Esimerkiksi juuri margariinin kohdalla kuljetussysteemien uusiksi meneminen ja pakkausmateriaalien pula nostivat hintaa. Eniten viime vuonna hinta nousi ulkomaanmatkoissa, jodissa ja hygieniatarvikkeissa. Tilastojen mukaan asuminen pääkaupungissa Moskovassa on nyt edullisempaa kuin vuonna 2021. 08-11_VA_1-2023_Elamaa-ja-konsulaatti.indd 9 08-11_VA_1-2023_Elamaa-ja-konsulaatti.indd 9 6.2.2023 7.46 6.2.2023 7.46. Yllättävää, mutta viime vuonna monien kasvisten ja vihannesten hinnat laskivat Venäjällä. Maito ja maitotuotteet nousivat noin 15 prosenttia viime vuonna. Kokonaisinflaatio jäi hieman alle 12 prosentin, kertoo Rosstat. Kuva talvisesta Moskovasta yhdeltä kaupungin vanhimmista alueista Kitai Gorodista. Sittemmin nousu tasaantui. Eniten kasvoivat ulkomaanmatkojen hinnat. Tämä koskee sekä yksiöitä että kaksioita. Kaalin hinta painui viime vuonna alle puoleen aiemmasta, jo edullisesta hinnasta. Euroopan unioniin ei enää lentoja olekaan. Perunakaan ei ole ollut kallista ennestäänkään, mutta senkin hinta tipahti liki kolmanneksen. 1/2023 Venäjän Aika ?9 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ R uuan hinta osin jopa laski viime vuonna Venäjällä, ilmenee uusimmista tilastoista. Hinta laski Sanktiot ovat purreet eniten väkiluvultaan vähäiseen venäläiseen keskiluokkaan
Kun riittävän montaa kaveria pamputettiin ja vangittiin, protestihalu kuivui kummasti kasaan. Viime vuonna ensin loppui työ, mutta palkka pysyi vielä. Tarjonnan lisääntyessä vuokralaisten vaatimustaso on noussut. Asunnolta odotetaan tällä hetkellä parempaa kuntoa ja varustetasoa. Venäläisellä passilla voi olla kolme kuukautta puolesta vuodesta Argentiinassa. Aiemmin lapsiperheet eivät ole olleet suosittuja moskovalaisilla asuntomarkkinoilla, nyt heillekin vuokrataan helpommin koti. Jos amerikkalaisiin vemputtimiin tuli vikaa, niitä alkoi viime vuonna olla vaikeaa korjata, ohjelmistot eivät oikein päivittynet, eikä uusia saanut. . Venäläislehtien mukaan vuokranantajat ovat nyt myös joustavampia ja sallivat helpommin esimerkiksi lemmikkejä vuokra-asuntoihin. Viime vuosikymmeninä matkustamaan tottui suurkaupunkien keskiluokka ja maan taloudellinen eliitti. Kapealla eliitillä on omat yksityiskoneet ja monia kansalaisuuksia. Lukumäärältään pieni keskiluokka piti eurooppalaisesta elämäntavasta ja odotti ulkomaanmatkoja. Sen halutaan myös olevan hyvien liikenneyhteyksien varrella. Päin vastoin, viime vuonna kesän kynnyksellä alimpia tuloluokkia ja eläkkeitä korotettiin noin kymmenisen prosenttia. He seuraavat maan valtiollista mediaa, jossa länsi on Venäjää kiusaava peikko. Keskiluokka työskenteli palvelualalla, kävi ravintoloissa, joi viiniä ja söi hyvää ruokaa. He olivat käyneet ennestäänkin stolovajassa, eikä siellä noussut perunan, kaalin tai porkkanan hinta. Se oli kalliimpaa, mutta sitä sai. Kapea keskiluokka uskaltautui vielä muutama vuosi sitten mielenilmauksiin. Palvelualoilla työskennelleellä keskiluokalla alkaa nyt hiljalleen päättyä töiden lisäksi työsuhteet eli palkanmaksu. Ne olivat heille raikas tuulahdus johonkin, jota he halusivat ja jonka ajattelivat olevan joskus mahdollista kotimaassaankin. Venäjän Aika 1/2023 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ kaikkialla Moskovassa, myös keskustassa. 10. Venäläismedian mukaan Argentiinassa syntyneen lapsen vanhemmat voivat hakea noin parin vuoden sisällä maan kansalaisuutta. Suuri rahvas on hiljennetty ruhtinaallisilla inflaatiokorotuksilla ja valtiomedian propagandalla. He eivät ole niitä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa tai lukevat ulkomaisia lehtiä. Paikan päällä voi helposti hakea pidempää oleskelulupaa maahan. Suurin osa venäläisistä ei ole koskaan käynyt ulkomailla. He voivat kaivaa eri maiden rajoilla eri passin. Eliitillä on yksityiskoneet ja monia kansalaisuuksia Keskiluokka voi yhä matkustaa vaikkapa Turkkiin ja Egyptiin, joskin se on paljon kalliimpaa. Aina joku toi sitä muualta kuin lännestä. Väkimäärältään suuri rahvas ostettiin tyytyväiseksi. Sanktiot eivät ole vaikuttaneet maaseudun väkeen Venäjä on luokkayhteiskunta, jossa noin prosentti väestöstä omistaa suurimman osan varallisuudesta. Länsimerkit vähenivät, mutta vaikkapa Coca Colaa sai kyllä. Venäjä määräsi, että maasta poistuvien länsiyritysten pitää maksaa henkilöstölleen palkkaa – muuten paikallinen johto on pulassa. Arki vaikeutui, mutta mikään tästä ei oikeastaan koskettanut suurta rahvasta. He eivät ole niitä, jotka matkustivat aiemmin Euroopassa. Kaksioiden vuokra putosi joulukuusta 2021 joulukuuhun 2022 jopa liki 10 prosenttia. , , 08-11_VA_1-2023_Elamaa-ja-konsulaatti.indd 10 08-11_VA_1-2023_Elamaa-ja-konsulaatti.indd 10 6.2.2023 7.46 6.2.2023 7.46. Kaikki eivät voi työllistyä Vkusna ja totshkan eli entisen Mc Donald’sin tapaisiin yrityksiin, joissa länsimerkkien toiminta jatkuu uudessa muodossa. Maaseudulla ja pikku kaupungeissa on aina ollut köyhää, sanktiot ja niiden vaikutus talouteen ei ole juurikaan muuttanut mitään. Eliitillä on rahaa ja aikaa. Vuokrien ennustetaan laskevan edelleen alkuvuodesta 2023, mutta kääntyvän sitten nousuun. Argentiinan passilla pääsee ilman viisumia reippaasti yli 150 maahan, vaikkapa Britanniaan, Japaniin ja Euroopan unionin maihin. Hyvin pieni osa kansasta omistaa suurimman osan varallisuudesta. Viime aikoina esimerkiksi vauvaturismi Argentiinaan on kasvanut. Kasvikset ovat Venäjällä edullisia ja niiden hinta on jopa laskenut viime vuonna. Euroopan matka oli ollut jo ennestään suurelle rahvaalle liki saavuttamaton unelma
Siihen toki oli kohdistunut rajoituksia jo aiemmin. Helmikuu 2022, Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan, mursi yhteistyömme perustan. Se sulkee sisäänsä myös pienen, mutta sitäkin sisukkaamman Suomen opetussuunnitelmaa seuraavan suomalaisen koulun. Moni pietarilainen ja viipurilainenkin toivoo instituutin ja kulttuurija tiedeyhteyksien joskus vielä palaavan. Kaupungin historiallisessa keskustassa, Pyhän Marian kirkon kupeessa, toimii edelleen Suomen valtion omistama Suomi-talo. Aivan merkityksetöntä ei ole sekään, mitä itse tässä tilanteessa teemme. Tämä pätee edelleen, mutta suurimmat haasteet saattavat olla vasta edessä. Tavoitteet tuntuivat kohtaavan kysynnän kanssa ja suurin yllätys oli ehkä se, miten hyvin Suomi Pietarissa tunnetaan, ja miten hyvin meihin suhtaudutaan. 1938 Neuvostoliitto vaati Suomea lakkauttamaan Pietarin pääkonsulinviraston Leningradissa samalla kun he ilmoittivat sulkevansa konsulaattinsa Viipurissa. 2004 noin kymmenen minuutin kävelymatkan päähän Preobraženskajan aukiolle, Kristuksen kirkastumisen katedraalin viereen. Tällä välin pääkonsulaatti yrittää ylläpitää edes osin sitä tärkeää tilaa, mitä kansalaisyhteiskunta ja ystävämme täällä tarvitsevat. Edustamme Pietarissa omaa arvomaailmaamme Kirjoittaja Sannamaaria Vanamo on Suomen Pietarin-pääkonsulaatin pääkonsuli. Suurlähetystö meillä oli ollut Moskovassa jo pari vuotta aiemmin. 1/2023 Venäjän Aika ?11 P ian tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun aloitin työni Suomen pääkonsulina Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä. Välillä parempia, välillä huonompia. Pääkonsulinvirastomme vaihtoi fyysisesti paikkaa entisestä ministerivaltiosihteerinvirastosta ulitsa Tšaikovskajalle. Suomi taisi olla ensimmäinen valtio, joka päätti ja sai luvan rakentaa oman konsulaattirakennuksen Pietariin, arvokkaalle paikalle. Erilaisia kausia itsenäisen Suomen aikana, ja jo sitä ennen. Vastavuoroisesti neuvostohallitus sai oikeuden perustaa konsulivirastot Hankoon ja Viipuriin. Tärkeintä on ollut se, että pitkä rajamme, sittemmin myös EU-raja, on pysynyt rauhallisena. Koulu on tärkeä täällä työtään jatkavalle suomalaisyhteisölle. Rajallamme on rauhallista, ja viranomaisten yhteydet korrektit. 1920 rauhansopimukseen nojaten. Viimeiseen reiluun 50 vuoteen on niin ikään mahtunut erilaisia vaiheita. Mielenkiintoista kyllä, pääkonsulaatti kulki nimellä Suomen Pietarin pääkonsulinvirasto, vaikka kaupungin virallinen nimi oli tuolloin Petrograd, sittemmin Leningrad. Suurin muutos on tapahtunut paitsi turismin tyrehtymisessä, taloudellisissa suhteissa. Viisumeita myönnetään murto-osa aiemmasta, mutta myönnetään kuitenkin. Vasta tammikuussa 1966 Suomi ja Neuvostoliitto sopivat konsulisopimuksen allekirjoittamisesta ja edelleen pääkonsulinviraston uudelleen perustamisesta Leningradiin v.1967. pääkonsulina kirjoitan. Kansliatilamme siirtyivät v. Pitäen ovea raollaan toisenkin laiselle tulevaisuudelle, vaikka juuri nyt ikkuna Eurooppaan näyttää taas sulkeutuvan. 30 vuotta toiminut Suomen Pietarin instituutti joutui valitettavasti sulkemaan ovensa toistaiseksi. Suomi olisi halunnut vielä jatkaa. Verkostomme oli viritetty tukemaan suomalaisia yrityksiä, yhteistyötä ympäristön, kulttuurin ja koulutuksen alalla. Tämän vuoden alussa talossa aloitti toimintansa myös kansainvälinen koulu, ja talossa toimivissa paikallisissa kielikouluissa opiskellaan ahkerasti suomea tai muita pohjoismaisia kieliä. Seuraavana vuonna alkoivat toinen maailmansota ja talvisota. Viisitoista vuotta myöhemmin v. Samassa rakennuksessa opiskeli aikoinaan Uno Cygneus, suomalaisen koulujärjestelmän uranuurtaja. Jos ennen pandemiaa täällä toimi aktiivisesti noin 400 yritystä tai yrittäjää, on arviomme mukaan jäljelle jäänyt noin kymmenen prosenttia. Suomen Moskovan-lähettiläs J.K. Sukulaissuhteet ovat tiivistyneet paitsi monien inkeriläisten tai karjalaisten Suomeen muuton myötä, muutenkin. Tuo aika tuntuu pitkältä, samalla lyhyeltä. Suomen Pietarin-pääkonsulaatin palsta 08-11_VA_1-2023_Elamaa-ja-konsulaatti.indd 11 08-11_VA_1-2023_Elamaa-ja-konsulaatti.indd 11 6.2.2023 7.46 6.2.2023 7.46. Suomalaiset yritykset vetäytyivät Venäjän markkinoilta ensimmäisten joukossa. Tuemme perheiden tapaamisia ja välttämätöntä liikkumista rajan yli edelleen, vallitsevien rajoitusten puitteissa. Täältä historialliselta ”Tsaikkarilta” minäkin tätä kolumnia Suomen 22. Tähän edelleen voimassa olevaan valtiosopimukseen sisältyi se, että Neuvostoliitto perusti vastavuoroisesti pääkonsulaatin Turkuun. Edustaen sitä maailmaa, mitä itse edustamme. Katseet kohdistuivat jo odottavina pandemian jälkeiseen aikaan ja matkailun palautumiseen. Kiinnostuneena kohtaamaan ihmisiä oman rajamme välittömässä läheisyydessä, seudulla, jolla omiakin sukulaisia on asunut. Paasikiven yrityksistä huolimatta pääkonsulaattimme ei palannut kaupunkiin välirauhankaan aikana. Tämän vuoden tammikuussa tuli kuluneeksi sata vuotta Suomen Pietarin pääkonsulaatin perustamisesta Tarton v. Tähän on myötävaikuttanut oma selkeä puolustuksemme, sekä diplomatia ja yhteydet kansalaisten, kulttuurivaikuttajien, toimittajien ja liike-elämän välillä. Välttynyt suoralta sotilaalliselta yhteenotolta, jonka mukanaan tuomasta kärsimyksestä meilläkin on kokemusta. Välittäen myös mahdollisimman objektiivista tietoa kotimaahan alueen kehityksestä ja ihmisten ajattelusta
Hän lisää, ettei kukaan Suomen valtiojohdostakaan ollut tavannut Baibakovia. Matti Heikkilä on urallaan päässyt tutustumaan niihin. Heikkilä teki gradunsa lisenssikaupan maksujärjestelyistä SEV-maihin. Hän teki juttuja koko silloisen SEV:n alueella. Olympiakesän 1980 Heikkilä oli John Nurmisella huolitsijana, mm. Bilateraalisuus säilytettiin hölskyvällä vastalahjalla.” Heikkilä kokee, että lehtityön kautta hän pääsi nuorena silloisen idänkaupan syövereihin. ”Enso-Gutzeitin Savonlinnan konepajalla vieraille lyötiin laatikollinen kalakukkoja evääksi. – Ehkä yksi niistä isoista jutuista oli, kun Gosplanin puheenjohtaja Nikolai Baibakov tuli ensimmäistä kertaa länsimaihin. Suurten symposiumien järjestelyissä ja mainontayhteistyössä työparina oli Aleksander Borodavkin. Päätoimittaja piti hänen tyylistään, jota Heikkilä kutsuu hieman rempseäksi. Opintojen aikana Heikkilä tutustui mielenkiintoisiin ihmisiin, joista tuli myöhemmin näkyviä toimijoita idänkauppaan. Kun Heikkilä selaa kirjoittamiaan artikkeleita, hän toteaa, ettei niitä tarvitse lainkaan hävetä. Heikkilä agitoi kavereita opiskelemaan venäjää, että saatiin ryhmä perustetuksi. liimaamassa punaisia special delivery -tarroja rahtikirjoihin ja Moskovaan lähteviin paketteihin. Kirjoittaminen oli mukavaa puuhaa. Toimittajaksi Kun Kauppalehti haki idänkaupan tuntijaa, Heikkilä pääsi mukaan päätoimittaja Arto Tuomisen tiimiin, mistä alkoi mielenkiintoinen kaksivuotisjakso: – Se oli ihan jännä siinä mielessä, että se ei ollut pelkkää toimittajaduunia. Hän uskoi, että pienessä ryhmässä oppii helpommin. TEKSTI JA KUVAT VIRVE OBOLGOGIANI Ura perestroikasta sotaan Ukrainassa 12-15_VA_1-2023_Matti.indd 12 12-15_VA_1-2023_Matti.indd 12 6.2.2023 7.51 6.2.2023 7.51. Itänaapurin kanssa on ollut turbulenssia jo aiemminkin. Venäjän Aika 1/2023 TALOUS H eikkilän venäjän opinnot alkoivat lukiossa, enemmänkin optimoinnin takia kuin kiinnostuksesta. Maailma muuttui, Neuvostoliitto muuttui avoimemmaksi. Hän aloitti opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1979, pääaineina kansainvälinen markkinointi ja kansantaloustiede. Kiinnostava luennoitsija oli Tauno Tiusanen, jota Heikkilä pitää hyvänä tutorina ja jonka konsulttiyhtiössä hän sai seurata ja kommentoida sosialistista suunnitelmataloutta käytännön tasolla. Ei tiedetä, milloin maan kanssa voidaan jälleen käydä normaalia kauppaa. 12. Venäjä ei näyttäydy kiinnostavana kauppatieteiden opiskelijoille. Viranomaiset tulivat tutuiksi. Koska vanhempi veli oli saanut jatkuvasti saksasta ehdot, se ei kiinnostanut
FLIM tehdas Togliattissa valmistaa mekaanisia varkaudenestolaitteita autoihin, ja käyttää niissä ABLOYlukituksia. 1/2023 Venäjän Aika ?13 TALOUS VI RV E O BO LG O G IA N I M AT TI H EI KK IL ÄN AR KI ST O M AT TI H EI KK IL ÄN AR KI ST O Vuoden 1989 OP-lehti kirjoittaa: Neuvostoliitossa mainonta on vielä lapsenkengissä. Matti Heikkilä kokee, että lehtityön kautta hän pääsi nuorena silloisen idänkaupan syövereihin. 12-15_VA_1-2023_Matti.indd 13 12-15_VA_1-2023_Matti.indd 13 6.2.2023 7.51 6.2.2023 7.51. Toisaalta siellä ei ole paljon ostettavaakaan
Viisi-kuusi vuotta elämästä meni lähes ilman Venäjän kauppaa. – Olimme tavallaan koko ajan front linessa tekemässä näitä juttuja. Tuotantoyksiköt olivat Suomessa ja vienti oli ollut monien muiden yritysten tavoin noutovientiä: vietiin tavaraa, mutta käytännössä venäläinen ostaja haki tuotteet varastosta. OKO alkoi auttaa venäläisiä pankkeja jäseniksi Visa-yhteisöön. Suuria muutoksia Vuoden 1989 OP-lehti kirjoittaa: ”Neuvostoliitossa mainonta on vielä lapsenkengissä. Tämä kieltäytyikin loppumetreillä, joten Heikkilä arvelee, että saattoi tulla kiire. Heikkilä muutti Moskovaan 1986. Suomeen iski talouskriisi. Yhdessä Intouristin kanssa perustettiin prosessointiyhtiö. Kultakortilla rahan nostaminen Vneshekonombankin konttoreissa oli tullut mahdolliseksi vuonna 1988. Suuri uudistus liittyi korttimaksuihin. Heikkilä näki, että jakeluverkoston kontrolli oli liian heikko. OKO:n Moskovan edustuston perustalle rakennettiin operaatio, jolla tehostettiin transaktioiden käsittelyä, riskien hallintaa ja valuuttavirran hoitoa. Maksukortit olikin niin hyvä bisnes, että 1990-luvulla omia pankkeja perustaneet ensimmäisen polven oligarkit kiinnostuivat. Sen jälkeen matkat eivät juurikaan suuntautuneet Venäjälle, enemmän Afrikan maihin ja Itä-Eurooppaan. Pankit alkoivat karsia asioita, jotka eivät olleet niiden ydintoimintaa. Abloylla oli tavoitteena parantaa sitä sekä tuottavuutta, päästä hinKun joskus taas päästään kehittämään liiketoimintoja Venäjällä, on hyvä ymmärtää nämä vaikeat ajat myös kumppanin näkökulmasta. OP-ryhmä oli johtava vähittäispankki Suomessa. Heikkilän tehtävä oli muuttaa vuonna 1994 avattu Moskovan edustusto yritykseksi. JV MecraSov Consulting oli myöhemmin perusta PWC Russian toiminnoille. OP-lehti esitteli edustajansa artikkelissa Miehemme Moskovassa. Takaisin Moskovaan Vuonna 2007 Heikkilä aloitti Abloyssa. Kun pankkikriisikin painoi, niin Heikkilä perusti kumppaninsa kanssa 1995 konsulttiyhtiön, joka keskittyi uuteen teknologiaan, chip-kortteihin ja mobiilimaksamiseen. Kun suunnitelmat eivät toteutuneet toivotulla tavalla, Heikkilä alkoi kertoa aktiivisesti head huntereille, että voisi olla käytettävissä, jos jotain uutta haastetta löytyisi. , , 12-15_VA_1-2023_Matti.indd 14 12-15_VA_1-2023_Matti.indd 14 6.2.2023 7.51 6.2.2023 7.51. Prosessin nopeudella ei ollut painoarvoa. – Se oli täysin askeettista. Etelä-Afrikassa, Ghanassa ja Egyptissä. Heikkiläkin oli mukana MecRastorin ja V/O Vneshtekhnikan kanssa perustamassa yhteisyritystä, konsulttitoimistoa, joka etsi suomalaisille yrityksille teollista yhteistyötä ja teknologisia kumppanuuksia. – Bisneksen ohjaus ja kontrolli päättyi siihen, kun rekan perävalot näkyivät. He olivat mukana lanseeraamassa erilaisia VISA-maksuaplikaatioita sekä ItäEurooppaan että kehittyvien maiden markkinoille. Heikkilä kollegoineen alkoi selvittää, miten korttimaksut hoidettiin Neuvostoliitossa. Kun perhe halusi palata Suomeen, Heikkilä alkoi etsiä mahdollisuutta päästä edes työmatkoilla käymään Suomessa. 14. Siellä ei ollut omia kortteja maksuvälineenä, mutta ulkomaiset luottokortit hyväksyttiin hotelleissa, Berjozka-myymälöissä ja valuuttabaareissa. Pilottiprojektit Venäjälläkin saatiin pystyyn, mutta ne jäivät elokuussa 1998 alkaneen talouskriisin jalkoihin. Sinä aikana maailma muuttui: tuli verkkokauppa, sähköinen id, liiketoimintamallit muuttuivat kaikkialla. Intourist keräsi saadut valuutat ja kaupat saivat tilitykset ruplina pitkällä viiveellä. Valtiollinen Intourist toimi muutaman eurooppalaisen pankin agenttina ja vastasi tilityksistä. Matkapäiviä kertyi. Sen mainoksia oli Intouristin busseissa, Tolstoi-junassa sekä National-hotellin takaseinässä. Riskienhallintaa ei juurikaan harrastettu. Projekteja oli mm. Perestroika oli päässyt vauhtiin, Gorbatshov oli vallassa ja etsittiin laajentumismahdollisuuksia. Kaikki transaktiot tehtiin paperilla. Paperiset tositteet kerättiin ympäri neuvostomaata ja lähetettiin pankeille Eurooppaan prosessoitaviksi. OKO oli päättänyt perustaa edustuston viimeisenä suomalaisena pankkina, niillä oli siihen jo kaverikin valittu. Prosessointiyhtiö päätettiin myydä. Heikkilä muutti 1998 Lontooseen. Siihenkin liittyy Heikkilän mukaan monta tarinaa, joita kaikkia ei voi painaa. Heikkilä kertoo, että se on edelleen toiminnassa ja Venäjän suurin. Paikkaan haluttiin idänkaupassa tunnettu ihminen, koska OKO:ssa sellaista ei ollut. Kansainväliset tehtävät Luottokorttiyhtiön luominen Venäjälle oli Heikkilän mukaan jo kansainvälistä bisnestä, se ei ollut vain Suomen ja Venäjän välistä kauppaa. Venäjän Aika 1/2023 TALOUS Pankkimaailmaan Siirtymistään Kauppalehdestä Osuuspankkiin Heikkilä pitää sattumusten seurauksena. Suomalainen korttilegenda Esko Otava sai Heikkilän takaisin Moskovaan perustamaan paikallista huoltoja markkinointiyhtiötä. Toisaalta siellä ei ole paljon ostettavaakaan, jota voisi mainostaa.” Ulkomainonnan pioneerina toimi Kultakortti. – Me lopetimme sen siinä vaiheessa, kun alkoi olla liikaa aseita neuvottelupöydällä. Hän vaihtoi Soneran tytäryhtiöön
– Ei kukaan muukaan ollut ajamassa mitään alas. Hän lisää myös, että teknologisen yhteistyön ja siihen liittyvien julkisella rahoituksella pyörivien projektien käynnistyminen vaatii kyllä jo aivan uutta poliittista tahtotilaa. Luottamus rakenteisiin on mennyt, vaikka ihmisiin voitaisiinkin luottaa. tukemassa Ukrainaa ja ukrainalaisia Lions-aktiivina. Heikkilä uskoo, että Venäjä ei tule pitkään aikaan olemaan mikään bisnes driver eikä Venäjälle tulla investoimaan moniin vuosiin. Olin lopettelemassa omaa osuuttani. Alennuspolitiikkaankin Heikkilä loi omat kaavansa. Abloyn Venäjän-toiminnoilla oli sisäinen muutoskausi. Rattaat ovat Heikkilän mukaan niin pahasti jumissa, että perivenäläinen asenne ”kaikki järjestyy” ei ole ratkaisu. 1/2023 Venäjän Aika ?15 TALOUS noittelemaan oikein, ymmärtää jakeluverkoston kustannusrakennetta ja toimintaympäristöä. Veikkaan, että markkinalle tulevat ensin reippaat konsultit, jotka availevat nyörejä suurempien pelaajien puolesta. 12-15_VA_1-2023_Matti.indd 15 12-15_VA_1-2023_Matti.indd 15 6.2.2023 7.51 6.2.2023 7.51. – Yksikään kauppa ei toteudu ilman erikoisehtoja, että tulee asiakkaalle hyvä mieli. . – Mennään pehmeiden arvojen puolelle. Heikkilä jatkoi vuoden 2021 loppuun saakka. Mediassa on kirjoitettu paljon Venäjään pettyneistä yrityksistä. Eläkeläisen päivät Kun Heikkilä oli lähdössä, hän näki velvollisuutenaan etsiä itselleen seuraajan. Sen avulla syntyi luottamus. Kun ne saatiin kuntoon, yritys menestyi. Dealer day Togliatti 2017. Halpatuonti oli pahempi kilpailija kuin paikalliset valmistajat, koska niitä ei käytännössä ollut. Hän ymmärsi paikallisia kumppaneitaan, jotka olivat 1980-luvulla rakentaneet yhteisyrityksiä tai selvinneet 1990-luvun turbulenssivuosista Olihan hänellä itselläänkin niistä ajoista kokemusta. Heikkilän tavoite oli saada joku innostumaan. Luottamuksen palauttaminen vie aikaa. Heikkilä arvelee, että kun kauppa joskus jatkuu, saatetaan toimia kuten Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Heikkilä kuvailee, että monet yhtiöt aloittavat tuotannon ostamalla valmiin yhtiön, mutta tällaisia yhtiöitä ei lukkoalalla ollut. Joku veti henkeä. – Edelleen muistelen epäuskoisena, kuten moni muukin, 24.2. Sodan syttymiseen hän ei uskonut. – Konsernin sisällä se ei ollut isoin, mutta ehdottomasti kannattavin. aamua, kun avasin telkkarin. Abloy ei koskaan siirtänyt tuotantoaan Venäjälle. Venäjän rooli on ollut pieni. Kuvassa Abloyn dealereita, muutama henkilö Abloyn tehtaalta Suomesta sekä Abloy Russia tiimi. Koetin olla rohkaiseva, meillä on erinomainen yhtiö ja vakaa positio markkinalla. Vuonna 2020 hän osallistui Itä-Suomen yliopiston tilaisuuteen, jossa kertoi muiden asiantuntijoiden kanssa Venäjän kaupasta. Heikkilä keskellä toisessa rivissä punaisessa takissa. Heikkilä näkee, että tämä on tärkeää myös nykytilanteessa tulevaisuuden kannalta: – Sitten, kun joskus päästään taas liiketoimintoja Venäjällä kehittämään, niin on hyvä ymmärtää nämä vaikeat ajat myös kumppanin näkökulmasta. Heikkilä vastaa, että Abloyn toiminta Venäjällä oli erittäin kannattavaa. Joulun alla hän alkoi pitää uudestaan yhteyttä entisten alaistensa kanssa ja ylläpitää muitakin kontakteja sosiaalisessa mediassa. Kovat arvot pitää joka tapauksessa ymmärtää, liiketalouden lakeja ei voi unohtaa. Hän on osallistunut vertaistueksi kutsumaansa Venäjän kaupan yhteisöjen toimintaan. Ei hitto, nyt ne teki sen kuitenkin! Heikkilä on tyypillinen eläkeläinen: monessa mukana, mm. Hän korostaa, että kauppaa tehdään ihmisten välillä. Toisaalta tilanne oli hämärtynyt korona-aikanaan, jolloin massiivinen kontrolli sekoittui muuhun propagandaan. Kauppa tulevaisuudessa Heikkilä uskoo, että tulevaisuuden kaupassakin pitää tuntea historiaa
Taloutta on pönkittänyt myös valtion menojen voimakas kasvu. Moskovan pörssissä nähtiin kaikkien aikojen jyrkin päiväpudotus, ruplan kurssi romahti historiallisen mataliin lukemiin ja pankkisektorilla oli paniikkia. BKT supistuu edelleen tänä vuonna Venäjän BKT:n odotetaan supistuvan edelleen tänä vuonna. Talouden supistumisen odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Yleisesti ottaen sodan aiheuttama taantuma on kuitenkin iskenyt etenkin venäläisten kulutukseen. EU:n asettamat tuontirajoitukset venäläisille tavaroille tulivat voimaan vasta siirtymäaikojen jälkeen, joten niiden vaikutus vientiin oli vielä viime vuonna rajallinen. Alustavien tietojen mukaan Venäjän federaatiobudjetin menot kasvoivat peräti neljänneksellä viime vuonna eli saman verran kuin koronavuonna 2020. Sota ja pakotteet ovat heikentäneet Venäjän taloutta huomattavasti, mutta vähemmän kuin vielä keväällä odotettiin. Tämän vuoden talousnäkymiin liittyy kuitenkin edelleen poikkeuksellisen paljon epävarmuutta niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäystään Ukrainassa. TEKSTI HELI SIMOLA, VANHEMPI EKONOMISTI, SUOMEN PANKIN NOUSEVIEN TALOUKSIEN TUTKIMUSLAITOS (BOFIT) KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Venäjän hyökkäyssota on ajanut maan talouden taantumaan Suomen Pankin talouskatsaus 16-17_VA_1-2023_Talous.indd 16 16-17_VA_1-2023_Talous.indd 16 6.2.2023 8.32 6.2.2023 8.32. Vaikka nopea inflaatio nakersi menojen ostovoimaa osittain, ovat valtion varat tukivat myös tuotantoa. Venäjän keskuspankin ankarat rajoitukset pääomaja valuuttamarkkinoilla kuitenkin estivät täysimittaisen finanssikriisin puhkeamisen ja vakauttivat rahoitusmarkkinat vähitellen. Sota ja sen seurauksena asetetut pakotteet heijastuivat Venäjän rahoitusmarkkinoille välittömästi. 16. Myös tiettyjä sosiaalimenoja on lisätty, esim. Talouden taantuman seurauksena kaikkien venäläisten ostovoima vähenee entisestään. Venäjän Aika 1/2023 TALOUS V enäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet johtivat Venäjän talouden kriisin partaalle helmi-maaliskuussa 2022. Lisäksi Venäjä löysi uusia vientimarkkinoita etenkin raakaöljylle Intiasta, Kiinasta ja Turkista. Vientituloja tukivat raakaöljyn ja muiden Venäjän keskeisten vientitavaroiden korkeat hinnat. Venäjän taloutta tukivat viime vuonna etenkin muhkeat vientitulot. Tätä vuotta koskevat ennusteet ovat jopa heikentyneet viime kevääseen verrattuna. Useimmissa ennusteissa BKT:n pudotukseksi ennakoidaan 3-4 %. Rahaa on pumpattu etenkin sotilasmenoihin. Venäjän talouden taantuman odotetaan nyt olevan maltillisempi, mutta kestävän pidempään. Venäjän bruttokansantuote (BKT) kääntyi laskuun keväällä ja sen arvioidaan supistuneen koko viime vuoden aikana 3-4 %. Kulutuskehitystä heijastava vähittäiskauppa supistui viime vuonna lähes 10 %, kun taas investoinnit jopa kasvoivat. eläkkeitä ja lapsiperheiden tukia on korotettu. Venäjän taloutta viime vuonna tukeneiden tekijöiden odotetaan hiiVenäjän talous supistui viime vuonna Venäjän hyökkäyssodan ja siitä seuranneiden pakotteiden vuoksi
Etenkin öljyyn ja öljytuotteisiin kohdistuvien pakotteiden voimaantulo leikkaa Venäjän vientiä. Menoja on joka tapauksessa entistä vaikeampi lisätä valtiontalouden tilanteen kiristyessä. Viime vuoden lopulla venäläisten ostovoima oli selvästi pienempi kuin vuonna 2013. Venäläisten ostovoima on kehittynyt heikosti jo viimeisen vuosikymmenen ajan – siitä lähtien kun Venäjä liitti Krimin niemimaan laittomasti itseensä. Mutta toki pakotteet ja yritysten omat päätökset vetäytyä Venäjän markkinoilta Sodan ja pakotteiden seurauksena voimakkaasti kiihtynyt inflaatio on näkynyt kaikkien venäläisten rahapussissa. Viime vuonna kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 14 % ja elintarvikkeiden hinnat 15 %. ovat mm. 2013 105 100 95 90 85 80 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Kotitalouksien reaalitulot, indeksi (100=2013 keskiarvo, kausitasoitettu) 16-17_VA_1-2023_Talous.indd 17 16-17_VA_1-2023_Talous.indd 17 6.2.2023 8.32 6.2.2023 8.32. Pakotteiden tarkoituksena on ensisijaisesti kaventaa Venäjän edellytyksiä sodan jatkamiseen rajoittamalla sotateollisuuden tuotantomahdollisuuksia ja valtion tuloja. Ruuan hinnan nousu iskee etenkin pienituloisiin kotitalouksiin, joiden tuloista suuri osa kuluu elintarvikkeisiin. Alustavien arvioiden mukaan Venäjän budjetin alijäämä oli viime vuonna 2 % BKT:stä ja tälle vuodelle odotetaan vähintään yhtä suurta alijäämää. Talouden taantuman jatkuessa se heikkenee entisestään tänä vuonna. vientirajoitukset eivät koske useimpia kulutustavaroita. Samalla valtion kassaan kertyvä öljytulojen virta kuihtuu. Uusi hyökkäys Ukrainaan on synkentänyt tilannetta entisestään. . vähentäneet venäläisten mahdollisuuksia ulkomaanmatkailuun ja verkkokauppaostoksiin sekä rajoittaneet Venäjällä saatavilla olevien tuotteiden valikoimaa ja laatua. Talouspakotteiden vaikutus tavallisiin kansalaisiin on ollut rajallinen. Tämän vuoden budjetissa ei ole luvassa menojen lisäyksiä. Venäläisten ostovoiman kehitys vrt. Sodan ja pakotteiden seurauksena voimakkaasti kiihtynyt inflaatio on näkynyt kaikkien venäläisten rahapussissa. Vaikka alijäämät pystytään todennäköisesti rahoittamaan, on Venäjän laskettava entistä tarkemmin, mihin valtion varat riittävät. Pakotteita ei ole kohdistettu tavallisiin kansalaisiin ja esim. 1/2023 Venäjän Aika ?17 puvan tänä vuonna. Venäläisten ostovoima on heikentynyt Sota ja sen vuoksi Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat heijastuneet tavallisiin venäläisiin lähinnä yleisen taloustilanteen kautta. v
Kielitaitoa ja empatiaa + ORGANISOIN TIKYKYÄ TEKSTI TIINA HOTTI KUVAT TIINA HOTTI JA MAKSIM GLADOSTSUK 18-22_VA_1-2023_Linkki.indd 18 18-22_VA_1-2023_Linkki.indd 18 6.2.2023 8.01 6.2.2023 8.01. Venäjän Aika 1/2023 LINKKI UKRAINAAN Ukrainalaispakolaisten avustuskeskuksessa ison osan jakotyöstä tekivät ukrainalaiset itse. 18
– Mulla on työn puolesta kyky organisoida ja tehdä hallinnollisia asioita. Sanoin, että pystymme sen organisoimaan, mutta ruoka täytyy luonnollisesti tulla jostain muualta. Kansalaiset toivat astioita, vaatteita, hygieniatarvikkeita ja muuta elämiseen tarvittavaa. Laskin, että tietyn organisoinnin kautta avustuskeskuksen pyörittäminen onnistuu, Gladostsuk kertaa. Itse jakotilaisuudet olivat iso koitos, kun lyhyessä ajassa piti jouhevasti saada ruoka jaetuksi. , , Ukrainalaispakolaiset halusivat osoittaa kiitollisuuttaan ja Maksim Gladostsukin ehdotuksesta pidettiin haravointitalkoot. Kun avuntarve jatkui ja tehtävä uuvutti päivätyön ohessa urakoineet, kysyttiin veturiksi nuorten pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen perustettua Inspis Lahti ry:tä. 18-22_VA_1-2023_Linkki.indd 19 18-22_VA_1-2023_Linkki.indd 19 6.2.2023 8.01 6.2.2023 8.01. Katsoin, että mulla on työntekijöitä “pankissa” eli mulla oli Inspiksessä vapaita käsiä. Hän puhuu sekä suomenettä ukrainankieltä. Asioilla on tapana järjestyä Neuvotteluissa muun muassa Lahden kaupungin kanssa rennosti verkkareihin ja lippikseen pukeutuneelta 28-vuotiaalta Gladostsukilta kysyttiin useaan kertaan, onnistuuko projekti Inspikseltä. 1/2023 Venäjän Aika ?19 LINKKI UKRAINAAN K un sota Ukrainassa alkoi ja ukrainalaisia pakeni Lahteen, polkaistiin avustuskeskus käyntiin yksityisten ahkerien suomalaisvapaaehtoisten toimesta. Sen toiminnanjohtaja Maksim Gladostsuk on itse muuttanut Ukrainasta Suomeen kolmivuotiaana. Kielitaitoa ja empatiaa Pienillä eleillä saat toiselle hyvän mielen ja ihmisten kunnioituksen. Lahden kaupunki antoi tilan ja ruokapuolikin järjestyi. Tiesin, että mulla ei ollut kykyä haalia ruokapaketteja 500 perheelle kerran viikossa. Lahti-Wesijärvi Rotaryklubi keräsi 40 000 euroa ruokahankintoihin, Operaatio Avoin Ovi ry lahjoitti hävikkiruokaa
Oli ukrainalaisia ja suomalaisia, vitsailtiin ja hymyiltiin. Suomalaisilla oli empaattinen fiilis ukrainalaisia kohtaan ja ukrainalaiset olivat tosi kiitollisia. 20. Maksim Gladostsuk piti narunipun tiukasti käsissä ja kantoi kokonaisvastuun. – Olin loppuajasta läsnä, mutta en osallistunut tekemiseen. Haravat tehokäytössä Ukrainalaiset halusivat osoittaa kiitollisuuttaan avustustoiminnan aloittaneille suomalaisille ja ylipäätään täkäläisille. Organisoija-Maksim vähän Maksim Galdostsuk oli kolmivuotias, kun hän muutti vanhempineen Suomeen. Koettiin yhteenkuuluvuutta, kotipaikat saattoivat olla samalla seudulla. Venäjän Aika 1/2023 LINKKI UKRAINAAN – Olin suunnitellut, että vedän jaot, kun puhun kahta kieltä. Ukrainalaisten yhteysmiehenä toiminut Anton arveli paikalle tulevan sata ihmistä. "Isänmaani on Ukraina, kotimaani Suomi." 18-22_VA_1-2023_Linkki.indd 20 18-22_VA_1-2023_Linkki.indd 20 6.2.2023 8.01 6.2.2023 8.01. Suositun lahtelaispuiston, Pikku Veskun, kunnossapidosta kesäisin vastaa Inspis, joten Maksim päätyi ehdottamaan talkoita sinne. Näytti, että homma on niin selkeä ilman heitäkin. He kaikki osallistuivat tekemiseen Inspiksenkin kanssa. Jos tuli joku napakka kysymys, niin minä sanoin viimeisen sanan. Meidän Inspiksen nuoret sanoivat, että välillä oli fiilis, että jäävät vähän jalkoihin. Joku tiesi kertoa jotain, toinen jotain muuta. He kysyivät pääsyä vessaan ennen virallista jakoaikaa ja sateella katon alle, mutta nuori mies tuumasi vain, että jos päästää yhden, täytyy kohta päästää kaksisataa. Gladostsukin äiti toimi sanansaattajana mitä he voisivat tehdä. Ukrainalaisäidit soittivat, että teini-ikäiset haluavat mukaan vapaaehtoisiksi, apukäsiä tuli lisää sieltä ja täältä. Paikasta piha-alueineen tulikin kokoontumispaikka, jossa kotimaansa jättäneet vaihtoivat kuulumisiaan. Olin ottanut itselleni paljon harteilleni. Jako alkoi kello 17 ja ihmisiä oli paikalla jo puolelta päivin. Mutta siellä oli noin 15 ukrainalaista, joista oli tullut ydinporukka jo silloin kun suomalaiset vetivät avustustoimintaa. – Tuli tosi empaattista vuorovaikutusta, kun olimme yhdessä 2,5 kuukautta. Kun ihminen kohtaa ihmisen, kansatkin yhdistyvät
Hän tietää joidenkin palanneet Ukrainaan sodasta huolimatta. , , Starokostjantyniv Maksim Gladostsuk asui vanhempineen Ukrainassa Starokostjantynivissa, josta he muuttivat Suomeen Maksimin ollessa kolmivuotias. Tietenkin myös talkoomakkarat. Kahdessa kulttuurissa kasvanut on määrittänyt identiteettiään. Kymmenen vuotta on mennyt, eikä hän vieläkään voi palata sinne. Harkova Kiova 18-22_VA_1-2023_Linkki.indd 21 18-22_VA_1-2023_Linkki.indd 21 6.2.2023 8.01 6.2.2023 8.01. Mummolla ja papalla oli ikää, eikä tiennyt, oliko tämä viimeinen kerta. Gladostsuk sanoo, että etenkin vanhemmilla ihmisillä on kaipuu kotiseudulle. Pisara pisaralta syntyy meri, asenne asenteelta aidosti onnelliset yhteiskunnat. Sota on kuitenkin jatkunut, lopusta ei tiedä kukaan. Erään avustuskeskukseen lahjoitustavaraa tuoneen syyrialaismiehen sanat ovat jääneet mieleen. Muistotkin. – Mutta, jos kotitalo on pommitettu maan tasalle, ei ole taloa, mihin palata. He itse organisoituivat tosi hyvin. Kun perhe lähti Ukrainasta Maksimin ollessa kolmivuotias hän muistaa sen ja muiden käyntien lähdön aiheuttaman surun. Kummeli ei täysin aukea Vanhemmat ovat kasvattaneet ukrainalaisin perintein Suomessa. Haikeat muistot Gladostsuk aisti sodan alkuilmapiirissä pikaisen kotiinpaluun tunnelmaa. – Kun tulet tänne, täällä olet turvassa, mutta sulla ei oo mitään. – Olen keksinyt sodan myötä, että isänmaani on Ukraina, mutta mun kotimaani on Suomi. Emme tienneet, milloin seuraavan kerran näemme. Juna-asemalla hyvästeltiin sinne jääviä isovanhempia. – Haravoita ei riittänyt kaikille. Miksi äiti on surullinen, miksi mummo on surullinen, miksi pappa ja iskä. Kun talkoopäivä koitti, paikalle tuli kuin tulikin sata käsiparia. Oli ehkä vähän ahdistava tunnelma lapselle. Hän hankki haravoita, roskienkeruupikkereitä ja jätesäkkejä. Miksi kaikki. Oli kiva katsoa, kun jotkut keräsivät risuja ja toiset tekivät jotain muuta. kun näemme. – Kun Syyriassa alkoi sota, mies lähti karkuun perheineen ja otti vain pienet, akuutit tavarat mukaansa. 1/2023 Venäjän Aika ?21 LINKKI UKRAINAAN hätkähti, että jopas on porukkaa tulossa ja ehdotti viittäkymmentä. Sinulla on siellä talosi, kasvimaasi ja siellä on kaikki. Jäävät vain muistot
Elintaso ja sosiaaliturva ovat Suomessa ja Ukrainassa eri tasoilla. Teidän uusi naapuri. Kummeli on tosi suomalaista huumoria. Hän sanoi, että perjantaina oli palkallinen vapaa. , , 18-22_VA_1-2023_Linkki.indd 22 18-22_VA_1-2023_Linkki.indd 22 6.2.2023 8.01 6.2.2023 8.01. Ja Suomen valtio on perseestä ja verottaja on sitä, täällä ei kannata tehdä tätä, motivaatiota ei löydy, eikä löydy suuntaa. Hän tiesi, etteivät muut kuin mummo olleet hänen perheestään vielä hereillä. Kummelissa en saa kaikista asioista kiinni. Ei ainakaan voi ymmärtää Kummeli-huumoria. Gladostsuk sanoi miettineensä tilannetta iltaisin, eikä voinut välttyä itkulta. Se koostuu mummolasta, kaikista lapsuuden hyvistä muistoista ja siitä, mistä on siellä tosi ylpeä. Ei ollut sanoja. Pienillä eleillä saat toiselle hyvän mielen ja ihmisten kunnioituksen. Jos joskus meluan, sanokaa mulle, laitan musiikin hiljemmalle. – Ei kannata antaa tilaa vihalle. Tuntui, että hyökättiin omaa identiteettiä vastaan. Ukrainalaiset muistuttavat Gladostsukille, miten hyvin meillä on täällä asiat ovatkaan. Olen joutunut sisäistämään, miten sodanaikainen kärsimys on siirtynyt sukupolvesta toiseen. Oli loppiainen. Niin ei välttämättä ole, kun tulee huonommista oloista. Voisin väittää, että Kummeli ei aukea samalla lailla ranskalaiselle, venäläiselle tai ukrainalaiselle kuin suomalaiselle. Minä sanoin, että joo, meillä on tällaisia juttuja. Työssään pitkäaikaistyöttömien nuorten kanssa hän kohtaa myös paikallisten pahoinvointia, joka kertoo, että maailman onnellisimpiin kutsutussa yhteiskunnassa on vielä tekemistä. Jokaisella on luonnollinen halu pyrkiä parempaan paikkaan. Mutta edellisen pakolaisaallon aikana yleinen ilmapiiri kurdeja kohtaan oli täysin toinen. Ihmisyys pitää säilyä, Maksim Gladostsuk muistuttaa. – Mulla Inspiksessä saattaa joskus olla sellaisia nuoria, jotka ajattelevat, että elämä on toivotonta. Suomessa syttyi hämmästyttävänkin laaja auttamisen halu ukrainalaispakolaisia kohtaan. Pimputin ovikelloa ja sanoin moi, mä oon Maksim. Synnyinmaan sotaa ja kärsimystä oli tunnetasolla vaikea käsitellä. – Kun näki näitä pakolaisia ja heidän lapsiaan, se tuli lähelle. Olemme hauskassa tilanteessa Suomessa, kun meillä on niin hyvin asiat, että tällaiset asiat ovat itsestäänselvyyksiä. Puhelu oli harvasanainen. Pisara pisaralta syntyy meri, asenne asenteelta aidosti onnelliset yhteiskunnat. Säilytetään ihmisyys Sota alkoi vuosi sitten helmikuussa. On se pakolainen Ukrainasta tai Syyriasta. – Kun olin pieni, muut lapset ryssittelivät minua. Tuntui, että hyökättiin omaa identiteettiä vastaan. 22. Kun he ovat tähän tilanteeseen päässeet, siihen ovat ajaneet tietyt asiat. Kun suomalainen katselee kenkiensä kärkiä naapurit kohdatessaan, toisen kulttuuriperimän kasvatti tekee tuttavuutta ja tervehtii. Lupasin kuitenkin itselleni, että kohtaan asian niin kuin se on. Avustuskeskuksessa jaettiin Maksim Gladostsukin organisoimana 2,5 kuukautta kerran viikossa ruokaa 500 ukrainalaispakolaisille. Venäjän Aika 1/2023 LINKKI UKRAINAAN Maksim Gladostsuk arvelee, että muualla syntynyt ei voi täysin tulla suomalaiseksi. Kauempaa näkee paremmin Maksim Gladostsuk on tekemisissä ukrainalaispakolaisten kanssa ja auttaa heitä arjen asioissa. Toivon, että jokainen Suomessa koulua käyvä lapsi saa käydä rauhassa koulua. Tai kysykää apua, jos tarvitsee kantaa jotain. – Soitin yhdelle ukrainalaiselle ystävälle kysyäkseni, miten on mennyt uudessa työpaikassa ja miten on vuosi lähtenyt käyntiin. Sinä aamuna Maksim heräsi aikaisin töihin. – Kun muutin nykyiseen asuntooni, kävin naapurini läpi. . Joku sanoi, että Kummeli on niin hauskaa kuin olisi saanut sähköshokin aivoihin
kajaani.info@kajaani.fi, 08 6155 2555 ja lipunmyynti. Näytä jäsenkortti. passija viisumivalokuvista. Arctic Delice herkut -10 % Helsingin Vanhasta kauppahallista. Totuuden hinta Lahden kaupunginteatterissa kevään 2023 näytännöt 33 € /lippu (norm. Teehuone Tsaikka -5 % kaikista irtoteistä teehuonetsaikka.fi koodilla ”SVS” ja Helsingin Showroomista. Lisää etuja jäsenportaalissa ja suomivenajaseura.fi/jasenille Puuttuuko sähköpostisi jäsenrekisteristä. Ravintola Bellevue -10% á la carte. 09 693 831 palvelee ti-to klo 10–13. Jäsenportaalista löydät: • Sähköisen jäsenkortin • Venäjän Aika -lehden arkiston • Jäsenedut ja alennuskoodit • Omat tietosi, joita voit muokata • Uutiskirjetilaukset •Jäsenlaskut. Lippu.fi koodilla TOTUUS2023 tai lippumyymälä Kirkkokatu 14, 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) lktliput@lahti.fi Kirsikkapuisto Kajaanin kaupunginteatterissa kevään 2023 näytännöt Liput: 10 €/1 per jäsen. 23_VA_1-2023_Oma_ilmo.indd 21 23_VA_1-2023_Oma_ilmo.indd 21 6.2.2023 9.06 6.2.2023 9.06. fi, +358 400776573. Hyödynnä jäsenedut: Suomi Venäjä seura Venäjän Aika -lehti. 38 €) 2 lippua per jäsen. Seuraa seuraa! Ota käyttöön Suomi-Venäjä-seuran jäsenportaali! Kirjakauppa Rosebud -10% kivijalkakaupoista ja rosebud.fi koodilla ”SVS” Kirjakauppa Ruslania -10 % ruslania.com koodilla ”suomivenäjäseura”, jäsenro ”Tilausta koskevat huomautukset”-kohtaan. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla luo uusi salasana. Ilmoita jäsennumerosi. teatteri@kajaani.fi Kirjaudu osoitteessa svs.crmieportal.com Sähköpostisi on käyttäjätunnuksesi. Valokuvaamo Luova Tampereella -15% norm.hint. Ilmoitat sen kätevästi lomakkeella bit.ly/paivita-tietoja Voit myös olla yhteydessä svs@venajaseura.com tai p. 044 735 7744, irina@valokuvaamoluova.com ilmoita jäsenyydestä. euro-east.fi/verkkokauppa. Into Kustantamo -40% intokustannus.fi koodilla ”SUOMIVENAJA”. Kajaani Infosta ja Seminaarin näyttämöltä. Ajanvaraus puh. Laadukasta luettavaa 4 kertaa vuodessa. Uutta! Euro-East verkkokauppa -15% Herkkuja Baltiasta Balkanille. Koodi ja ohje portaalissa. Uutta! Voima-lehti ja verkkokauppa -20% kauppa.voima.fi koodilla ”suomivenäjä” Le Monde Diplomatique & Novaja Gazeta -20% kauppa.voima.fi koodilla ”suomivenäjä” Karjalan Sanomat 20 €/vuosi Sähköinen näköislehti. Tilaukset svs@venajaseura.com Uutta! Eckerö Line -20% eckeroline.fi tuotekoodilla ”ETUA23” päivän hinnasta, kesäsesonki -10%. Jämsä Gasthaus hotelli ja mökit -20% Varaukset: info@jamsangasthaus
Heillä oli sukulaisia Venäjällä ja Venäjä oli ollut heille kuin toinen kotimaa. Syntyi kuitenkin kuva, että Ukraina valtiona, sen itseellisyys päätöksenteossa, oli näille nuorille miehille tärkeää. Eivät he sotaan ja tappamaan halunnet, mutta he olivat valmiita taistelemaan kotimaansa puolesta. Sen syvällisemmin en kotimaataan puolustamaan menneiden kanssa ehtinyt jutella. Jokunen oli ottanut pullosta lohdutusta ja oli rehvakkaalla tuulella. Kohtasin myös loputtomana soljuvaa pakolaisvirtaa Puolaan. 24. Viime vuoden tammikuussa olin vielä Moskovan taianomaisissa tunnelmissa. Uhraamaan henkensä isänmaansa vuoksi. Hän jonotti kotimaahansa arvokkaan vaisuna. Sitten helmikuun loppupuoli muutti kaiken. Mietin usein, mitä hänelle mahtaa kuulua ja toivon, että hän olisi hengissä. Moni vaikutti ajattelevan, että kaikki on pian ohi ja palaa ennalleen. , , V uosi sitten sain viimeisiä opintosuorituksia Moskovan talousyliopistosta, jossa opiskelin kolme lukukautta. Moikkailin yliopistolla ja muualla saamiani tuttuja, kuljin kampuksella ja tein junalla pikku reissuja oblastiin ja kauemmaskin. Yksi Puolan puolelle jäänyt, sukulaisiaan rajalla vastassa ollut mies Sini IhanainenAlanko Kansojen vuorovaikutus meni mykkyrään 24-25_VA_1-2023_Alanko_KOLUMNI.indd 24 24-25_VA_1-2023_Alanko_KOLUMNI.indd 24 6.2.2023 7.55 6.2.2023 7.55. Puolaan saapuessaan he olivat helpottuneen onnellisia. Nyt tuntuu oudolta, että joulukuussa 2021 nautin Moskovan puhtaan valkoisesta puistojen lumipeitteestä, tunnelmia loihtivista kaupungin valoista ja musiikista. Suurin osa oli alla päin. Oli vaikeaa käsittää tapahtumia. Jututin monia heistä. Näin, kuinka kaikkialta Euroopasta saapui ukrainalaismiehiä, jotka jättivät vauraamman, ennakoitavissa olevan elämän, ja jonottivat rajalla puolustamaan kotimaataan. Erityisesti mieleeni tulevat aina nuoren Jurin kasvot ja katse. Maa, jossa he olivat kasvaneet ja jossa suurin osa heidän sukulaisistaan oli, kutsui. Venäjän Aika 1/2023 KOLUMNI Moskova on kuin Bulgakovin ja Gogolin Venäjä. Ihmisillä oli yleensä yksi laukku, johon he olivat hätäisesti pakanneet välttämättömimmät tavarat. ”En olisi koskaan uskonut, että Moskova pommittaa Kiovaa”, moni tulija sanoi silmät pyöreinä. Yliopistoni oli valpas, raikas ja ajattelemaan kannustava. Kotimaa Ukraina oli muuttunut yhdessä yössä paikaksi, jossa ei enää voinut turvallisesti asua. Tiesivät, minne menevät ja mikä odottaa. Yhtä äkkiä olinkin Puolan ja Ukrainan rajalla raportoimassa sotaa Suomeen. Useiden tulijoiden äidinkieli oli venäjä
Osin samat ihmiset, jotka ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan kritisoivat Venäjän sananvapauden tilaa, demokratian tilaa ja oikeusjärjestelmää, vaativat viime vuonna kovassa kuorossa venäläisten viisumeiden jäädyttämistä. Joidenkin mielestä Venäjän kansa passiivisuudellaan hyväksyy sodan. Sotarikolliset pitää saada tuomiolle. Samalla se on vaikuttanut ihmisiin. Venäjän raaka hyökkäys toi syvän railon kansojen väliseen vuorovaikutukseen. Heidän mielestäänkö lehdistö voi nyt esimerkiksi kertoa vapaasti asioista ja ihmiset voivat järjestää runsaasti spontaaneja mielenilmauksia sotaa vastaan. Minulle myös. . Sellaiset ajatukset eivät kuulu minun Suomeeni. Vaikuttaa, että päällimmäisenä heillä on huoli, etteivät joudu hankaluuksiin. Se on vahva ja surullinen viesti, ettei kulttuurilla ole taaskaan tilaa ilmaisuvoimalleen Venäjällä. Hiljalleen yhä harvempi vastaili viesteihin. Ristiriitaa tulee siitäkin, että Suomessa katsotaan Venäjää ikään kuin se toimisi kuten oletamme sen toimivan. Siis vahvistaa ja tekee hyväksyttäväksi vaikkapa luokkayhteiskuntaa ja ajatusta venäläisistä parempina suhteessa muihin kansoihin. Akuutti vaihe ei todellakaan päättynyt muutamassa päivässä. Kulttuurilla ei ole tilaa ilmaisuvoimalleen Venäjällä Haastattelin edelliseen Venäjän Aikaan venäläistaustaista Jyväskylän yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuuria opettavaa Alexei Lobskia. Ei maan tekoja tai virallista linjaa kohtaan, vaan ihmisiä kohtaan. Sodan oikeutuksesta Venäjällä kertoo jotain sekin, että syksyllä mobilisaatioilmoituksen jälkeen sadat tuhannet nuoret miehet jonottivat eri maiden rajoilla päästäkseen pois Venäjältä. Kukaan ei enää uskalla kommentoida mitän. Vielä viime keväänä jotkut uskalsivat analysoida maansa toimia. Samaan aikaan yliopistoissa, kouluissa ja kaikissa oppilaitoksissa on henkilökuntaa, jotka vastustavat sotaa. Oikeuttaa maan julmia tekoja. Sadat tuhannet nuoret miehet jonottavat päästäkseen Venäjältä Syksyllä luin venäläislehdistä, kuinka nuoret venäläismiehet piilottelivat eri kaupungeissa, eivät uskaltaneet mennä koteihinsa. Se viime vuonna ihmetytti vaikkapa viisumienkieltäjäkuorossa, että heidänkö mielestään viime helmikuun jälkeen Venäjälle olisi kuitenkin yhtä äkkiä tullut vahva sananvapaus, demokratia ja oikeusprosessit. He eivät halunneet sotaan. Tilanne oli aivan päinvastainen kuin Ukrainassa, jonne miehet palasivat muualta, paremmista olosuhteista. Lobski toi esiin myös, kuinka kulttuuriväkeä poistui Venäjältä reilut sata vuotta sitten vallankumouksen jälkeen, ja nyt taas. On joku neuroottinen, pelokas Venäjä. Sadat tuhannet nuoret miehet jonottivat eri maiden rajoilla päästäkseen pois Venäjältä. On eri asia tuomita, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan kuin tuomita kaikki venäläiset kaikesta. Ukrainaan on hyökätty ja se koetaan vääräksi, siksi sinne jonotettiin. Ilmassa on ollut myös kritiikkiä venäläistä kulttuuria kohtaan. He pelkäsivät määräystä sotimaan. Hallintoa päivysti esimerkiksi Pietarissa isojen kerrostalojen edustoilla ja Moskovassa suurilla metroasemilla. Instituutioiden ja organisaatioiden välinen vuorovaikutus on poikki. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi monille syvän ristiriidan. Suomessa on ollut esillä myös ajatuksia, että venäläissotilaita ei pitäisi ajatella ihmisinä. Myös suomalaisten ja venäläisteen väliseen. Jos sen sanoo ääneen, lähes poikkeuksetta on vaikeuksissa. Miehille lyötiin kouraan kutsuja värväyspisteisiin. , , 24-25_VA_1-2023_Alanko_KOLUMNI.indd 25 24-25_VA_1-2023_Alanko_KOLUMNI.indd 25 6.2.2023 7.55 6.2.2023 7.55. Outoja, yllättäviä asioita tapahtuu. Ikään kuin Venäjä maana, venäläinen yhteiskunta tai Venäjän kansa olisi kuten länsimaissa ja toimisi saman logiikan mukaan. Julmaa sotaretkeä toisen maaperälle ei voi hyväksyä. Emme voi hyväksyä tai ymmärtää joidenkin venäläissotilaiden käsittämättömiä raakuuksia Ukrainassa. 1/2023 Venäjän Aika ?25 sanoi, että ”tämä vaihe on muutamassa päivässä ohi, mutta ennen kuin kaikki selviää, siihen menee vuosia”. Osan tuttuja oli pysäytetty kadulla ja tutkittu kännyköiden viestit. Se Moskova on kuin Bulgakovin ja Gogolin Venäjä. He eivät halunneet sotaan. Samaan aikaan voi kuitenkin olla myötätuntoa tavallisia venäläisiä kohtaan. Jotkut sanoivat, että tuhoavat kaiken aiemmankin viestinnän länteen. Tutustuin Moskovassa moniin ihmisiin, myös täysin yliopiston ulkopuolelta. Venäläismiehet jättävät kotimaan, koska heidän kotimaansa on hyökännyt muualle ja heidän pitäisi lähteä valloitusretkelle, jota eivät koe oikeaksi. Lobski muistutti, että venäläinen kulttuuri ei hyväksy tai anna lupaa asioiden tiloille, vaan kuvaa sitä. Ilmeisesti sitä Moskovaa, jossa opiskelin ja asuin, ei juuri nyt ole olemassa. Hän puolusti painokkaasti venäläistä kulttuuria, vaikka tuomitsee maan hyökkäyksen Ukrainaan. Osa ehkä uskaltaa sanoa sen ääneen, osa ei. On ymmärrettävää, että esimerkiksi yliopistot katkaisivat yhteistyön Venäjälle, koska venäläisyliopistojen rehtorit olivat pakotettuja puoltamaan sotaa. Venäjän hyökkäys toi monille syvän ristiriidan Pian vuoden ukrainalaiset ovat joutuneet kärsimään kohtuuttomasti. Kuinka se legitimoi isovenäläistä ja suurvalta-ajattelua
Venäjän Aika 1/2023 NÄKÖKULMA J os rakastamasi ihminen alkaa käyttäytyä kummallisesti käy toisten ihmisten kimppuun ja muuttuu ihan toisenlaiseksi kuin ennen niin silloin joutuu arvioimaan rakkauttaan uudemman kerran. Mäkinen fanittaa venäläisiä mutta ei Venäjää Venäjänkielen opiskelun Tuija Mäkinen aloitti jo lukiossa. KansainTuija Mäkinen on surullinen, kun Putin hyökkää Ukrainassa ja kaikki venäläinen on muuttumassa kirosanaksi. Tällaisen ongelman eteen on joutunut moni Venäjää, venäläistä kulttuuria ja sen ihmisiä fanittaneet nyt kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja katkonut välinsä melkein kaikkien kanssa. Tamperelainen Tuija Mäkinen on koko ikänsä ollut tekemisissä Venäjän ja varsinkin venäjän kielen kanssa. – Pitkällä aikajänteellä katsottuna vallanpitäjät ovat usein vaikeuttaneet meidän tavallisten ihmisten keskinäistä kanssakäymistä, mutta enää he eivät pysty vaikuttamaan samanhenkisten ihmisten ystävyyteen, Mäkinen jatkaa ja tunnustaa edelleen fanittavansa venäläisiä ystäviään ja kulttuuria. Me olemme kuitenkin Venäjän naapureita. Yliopistossa hänellä oli pääaineena venäjän kääntäminen ja tulkkaaminen. 26. Entäpä jos rakastamasi maa muuttuu ihan kummallisiksi, miten siihen sitten pitäisi suhtautua. – Valtio on aina ollut omanlaisensa eikä sitä ole tarvinnut onneksi enää vuosikymmeniin ”fanittaa” voidakseen olla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa, hän sanoo. Jos ja kun sota Ukrainassa loppuu, meidän tulee kuitenkin yrittää järjestää suhteemme Venäjään edes asiallisiksi, hän sanoo. TEKSTI JA KUVAT ESA TUOMINEN Venäjä on aina kiehtonut Tuija Mäkistä 26-29_VA_1-2023_Tuija.indd 26 26-29_VA_1-2023_Tuija.indd 26 6.2.2023 8.30 6.2.2023 8.30
1/2023 Venäjän Aika ?27 Tuija Mäkinen kertoo käyneensä Venäjällä noin 350 kertaa. NÄKÖKULMA 26-29_VA_1-2023_Tuija.indd 27 26-29_VA_1-2023_Tuija.indd 27 6.2.2023 8.30 6.2.2023 8.30
Nokialta kotoisin oleva Mäkinen toimi innokkaasti jo Venäjä-seuran edeltäjän, Suomi-NeuvostoliittoSeuran (SNS) riveissä voidakseen tavata venäläisiä ja käyttää aidoissa tilanteissa silloin vielä vähäistä kielitaitoaan. Keskustelut venäläisten keittiöissä taas ovat aina olleet erittäin antoisia. En ole ihaillut Neuvostoliiton järjestelmää enkä Venäjän politiikkaa, mutta venäläiset ihmiset ovat kiehtovia keskustelukumppaneita. välistä politiikkaa ja tiedotusoppia hän opiskeli siinä sivussa. Toisaalta maa näytti olevan matkalla kohti ”normaalia” valtiota, koska alkoi tulla sananvapautta ja demokratiaa. Mäkinenkin opiskelutovereineen osti parin kuukauden ajan joitain peruselintarvikkeita ”taloneilla” eli sääntelykupongeilla. ”Sotilaallisesta erikoisoperaatiosta” ei tullutkaan riemumarssia Ukrainaan. Peräti 27 vuotta ja 11 kuukautta kestänyt ura seuran palveluksessa loppuu keväällä, kun seura joutui taloudellisen pakon edessä vähentämään henkilökuntaansa. Ahkeroiminen Venäjä-ystävyystoiminnassa johti Mäkisen lopulta Venäjä-Seuran palkkalistoille. Pisimmän yhtäjaksoisen ajan Mäkinen vietti Venäjällä vuosina 1989-90, kun hän asui Moskovassa kieltä oppimassa. Viimeksi hän on toiminut pitkään seuran aluepäällikkönä Tampereella. Heidän kanssaan ei ikävysty koskaan. Venäjän Aika 1/2023 NÄKÖKULMA Me olemme Venäjän naapureita eikä se asia muutu. Mäkinen otti seuratoiminnasta irti kaiken mahdollisen. Kaikki muuttui kuitenkin vielä hurjemmaksi helmikuussa 2022, kun 28. Neuvostoliiton ongelmat, kuten alhainen elintaso ja sananvapauden puutteet, hätkähdyttivät, kun maahan tutustui lähemmin. Hän oli usein mukana neuvostoliittolaisten vieraillessa Suomessa ja vastaavasti, kun täältä käytiin itänaapurissa. , , – Luulen, että Venäjä yllättyi ukrainalaisten halusta puolustaa isänmaataan. 26-29_VA_1-2023_Tuija.indd 28 26-29_VA_1-2023_Tuija.indd 28 6.2.2023 8.30 6.2.2023 8.30. Armeijaa on hehkutettu ja lapsetkin saavat koulussa sotilaskasvatusta, muun muassa aseen käyttöä opetellaan. Mäkisestä muovasi Venäjä-fanin myös musiikki, erityisesti rock Rockista kiinnostuneena minuun iskivät esimerkiksi sellaiset venäläiset bändit kuin DDT ja Bravo. Samaan aikaan kansallismieliset äänenpainot ovat Venäjällä lisääntyneet. Sananvapautta on vähän kerrallaan murennettu, vallanpitäjien kriitikoita on pantu vankilaan. Ihmiset joutuivat kaduilla myymään mitä kodeistaan irti saivat hengissä pysyäkseen. Ote kiristyy, Venäjä hyökkää Tuija Mäkinen on seurannut jo pitempään huolestuneena, miten Venäjällä on ”kiristetty ruuveja”, kuten venäläiset itse sanovat. Siellä kuuli, miten asiat maassa ovat. Mutta toisaalta elämä oli valtavan niukkaa. SNS oli tuolloin kanava, jonka kautta saattoi olla tekemisissä venäläisten kanssa. Se oli venäläisille kaksijakoista aikaa. Ja tietysti, kun olen urheilusta aina ollut kiinnostunut, fanitin neuvostoliittolaisia ja venäläisiä urheilijoita. Pelko on levinnyt yhteiskunnassa. – Venäjä-fanin minusta tekivät Venäjällä asuvat ihmiset. Myöhemmin hän teki tulkin töitä ja kävi tulkkaamassa jo silloisessa Neuvostoliitossa
En tunne heitä. Mielimuseo. Asuinrakennuksia ja yhteiskunnallista infrastruktuuria on tuhottu. Pikakysymykset Venäjästä Kuinka monta kertaa olet käynyt Venäjällä. Vaikea paikka Venäjä-fanille Koko ikänsä Venäjän, venäjän kielen ja venäläisten kanssa tekemisissä ollut Tuija Mäkinen on joutunut käymään rajun jaakobinpainin sisällään siitä, miten fanittamisen kohteeseen on tulevaisuudessa suhtauduttava. Ketä venäläistä – historian henkilöä tai nykyisin elävää – arvostat eniten. Venäläisen kulttuurin ystävä elää nyt vaikeita aikoja. Kun tästä kerroin eräälle suomenvenäläiselle ystävälleni, oli hänellä selitys valmiina: ”etkö sinä, Tuija, tiedä, että monella Suomen venäläisellä on jääkaappi Suomessa, mutta televisio Venäjällä...” Mäkinen sanoo tietävänsä, että suomenvenäläisessä yhteisössä on hyvinkin erilaisia mielipiteitä sodasta. Meduzaa. Mielipide-erot ovat johtaneet jopa venäläisten järjestöjen jakautumiseen. Mieliruokasi. Mäkinen muistuttaa myös maantieteellisestä tosiasiasta: Me olemme Venäjän naapureita eikä se asia muutu. Jonkunlaista vuoropuhelua tulee joka tapauksessa käydä. Rohkeita, itsenäisesti ajattelevia ystäviäni. Venäjällä asuvien ystävieni joukossa on vain yksi putinistiksi osoittautunut ihminen. Kuitenkin venäjän osaajista on suuri kysyntä terveydenhuollossa, työvoimatoimistoissa ja vaikkapa Kelassa. Virallisen version mukaan hyökkäyksen perusteena on venäläisvähemmistön puolustaminen ja NATO:n suunnitteleman hyökkäyksen ennaltaehkäisy. Mitä nettilehteä seuraat eniten. He tuomitsevat hyökkäyksen, kuka suoremmin, kuka varovaisemmin. Ei Tshaikovski tai Dostojevski ole syyllisiä siihen, mitä nyt tapahtuu. Sanotaanko vaikka 350. Keskustelutaito Mielijuoma. On tavallaan ymmärrettävää, että venäjän opiskelu ei juuri nyt kiinnosta. Kaikki he ovat järkyttyneitä. Luulen, että Venäjä yllättyi ukrainalaisten halusta puolustaa isänmaataan. Tiedän, että Suomessa on kuitenkin paljon myös sotaa vastustavia venäläisiä ja he ovat järjestäneet sodanvastaisia mielenosoituksiakin, mutta silti nämä puhelut ovat olleet hämmentäviä. Ihmisten paras ominaisuus. . Seurauksena on ollut tuhansia turhaan henkensä menettäneitä venäläisiä ja ukrainalaisia. Hänen kanssaan meillä ei ole enää keskusteltavaa. 26-29_VA_1-2023_Tuija.indd 29 26-29_VA_1-2023_Tuija.indd 29 6.2.2023 8.30 6.2.2023 8.30. Mäkinen kantaa huolta myös venäjänkielen asemasta Suomessa. Kaikesta huolimatta olisi minusta typerää heittää sivuun venäläisen kulttuurien helmiä. Oliko kroppani alitajuisesti tuntenut, että sota oli alkanut. Mäkinen on paljon pohdiskellut sitä, miten Venäjä voi ”ilman syytä”, kuten hän sanoo, hyökätä naapurinsa kimppuun. Kun aamulla avasin television. Sinä yönä, kun sota alkoi, säpsähdin jotenkin kesken unieni. Ei ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta” tullutkaan riemumarssia Ukrainaan. Juri Shevtshuk ja DDT. Juutuin tuntikausiksi katsomaan uutisvirtaa. Olin surullinen ja pettynyt. Kiovan kana, kotleta po-kievski. Ei suunnitelmissa. He ovat nimitelleet minua russofobiksi, venäläisvastaiseksi ja petturiksi. Mielipoliitikko. . Täytyy yrittää muistaa, että ei venäjän kieli ole syyllinen siihen, mitä Venäjän johto tekee. 1/2023 Venäjän Aika ?29 NÄKÖKULMA Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Pohdinnalle on antanut oman lisäsävynsä se, että monet Suomessa asuvat venäjänkieliset ovat soitelleet Mäkiselle ja arvostelleet tämän sodanvastaisia somepostauksia. Ja, täytyy myöntää, itkukin siinä tuli. Paitsi sotilaita, myös lapsia ja muita siviilejä. Entä koska seuraavaksi. Neljä vuotta sitten. Mäkinen on tämänkin jälkeen ollut säännöllisesti yhteydessä venäläisiin ystäviinsä, joita hänellä on paljon rajan takana. huomasin kauhukseni, mitä oli tapahtunut. En tiedä, mitä se oli. Mieliurheilijasi: Taitoluistelija Irina Rodnina. Koska viimeksi. Pietarilainen nykytaidetta esittävä Erarta. Jos ja kun sota Ukrainassa loppuu, meidän tulee kuitenkin yrittää järjestää suhteemme Venäjään edes asiallisiksi. Olen ollut järkyttynyt siitä, kun suomenvenäläiset ovat soittaneet minulle Venäjän hyökkäystä puolustaen. Mielikaupunkisi: Pietari Mielimusiikkisi. Tee
Venäjän Aika 1/2023 NÄKÖKULMA Monen venäjää osaavan ja säännöllisesti Venäjällä vierailleen suomalaisen elämä muuttui vuosi sitten, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. TEKSTI SEPPO PÄNKÄLÄINEN KUVAT PIRJO PÄNKÄLÄISEN ARKISTO Elämää rajan tuntumassa Polkupyörällä Venäjälle 30-33_VA_1-2023_Elämää rajalla.indd 30 30-33_VA_1-2023_Elämää rajalla.indd 30 6.2.2023 8.29 6.2.2023 8.29. 30
Mutta on vaikea – Olen etuoikeutettu, kun olen saanut tutustua venäläisen kulttuurin hyviin puoliin ja ihaniin venäläisiin, Pirjo Pänkäläinen sanoo. 1/2023 Venäjän Aika ?31 NÄKÖKULMA M ielipideilmasto venäläisiä kohtaan muuttui viileäksi ja monet henkilökohtaiset suhteet itärajan taakse kokivat kovia, saattoivatpa jopa katketa kokonaan. Monet ihmiset, jotka ennen olivat yhteistyön kannalla, vaativat nyt raja-aitoja. Hän on toiminut yli 20 vuotta Imatran kaupungilla, ensin maahanmuuttajaja venäjän kielen opettajana, nyttemmin luokanopettajana. 30-33_VA_1-2023_Elämää rajalla.indd 31 30-33_VA_1-2023_Elämää rajalla.indd 31 6.2.2023 8.29 6.2.2023 8.29. Itse en usko, että raja-aidat ovat ratkaisu pitkällä aikavälillä. Kaikkiaan mielipide Imatralla on muuttunut nopeasti Vladimir Putinin toimien takia. Svetogorsk ja Imatra tekivät aiemmin paljon yhteistyötä opetusalalla. Uskoin naivisti, että Venäjä kehittyy ja muuttuu länsimaisemmaksi, mutta säilyttäisi venäläisyyden parhaat puolet. Olen pettynyt Venäjän kehitykseen. Myös vierailut Venäjälle tyrehtyivät. Pänkäläinen myös vieraili säännöllisesti Venäjällä, niin kuin oli pitkään tehnyt jo Neuvostoliiton aikaan. Imatralla asuvan, venäjää sujuvasti puhuvan opettaja Pirjo Pänkäläisen elämässä viime helmikuun tapahtumat näkyvät ja tuntuvat. Erityisesti Imatran seudulla muutos on ollut iso, koska alueelta on totuttu käymään Venäjän puolella ja alueella on myös hyödytty taloudellisesti venäläisistä vieraista
Suurin osa kansasta yrittää samaan aikaan sinnitellä päivästä toiseen henkensä pitimiksi, eikä heitä voi syyttää Ukrainan sodasta. Pidämme yhteyttä Svetogorskin ystävieni kanssa WhatsAppin kautta. Venäjän Aika 1/2023 NÄKÖKULMA enää motivoida oppilaita valitsemaan venäjän kieltä oppiaineeksi, Pänkäläinen kertoo. Mukavaa elämää opiskelijana Pietarissa Neuvostoliitto oli eksoottinen ja kiehtova kohde länsimaiselle opiskelijalle. 30-33_VA_1-2023_Elämää rajalla.indd 32 30-33_VA_1-2023_Elämää rajalla.indd 32 6.2.2023 8.29 6.2.2023 8.29. Mutta se ei korvaa sitä, että haluaisin tavata heitä. Pänkäläinen opiskeli venäjää pääaineena Jyväskylän yliopistossa ja kävi ensimmäisen kerran Moskovassa vuonna 1980 opiskelijamatkalla. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1987 ja vähitellen venäjän kielestä tuli hänelle ammatti. Osa raharikkaista venäläisista elää edelleen kahdessa todellisuudessa: elämää on sekä länsimaissa että Venäjällä. Sota tuntui meistä opiskelijoista tosi kaukaiselta ajatukselta: kuinka Oikealla Kreml ja alla Pietarinhovi. Ensin hän toimi venäjän kielen opettajana, sitten venäläisryhmien incoming-oppaana heidän matkoillaan Suomeen. Vierailimme muun muassa venäläisissä taidemuseoissa, istuimme venäläisissä kahviloissa juomassa venäläistä shamppanjaa ja maistamassa venäläistä suklaata. Nyt kun viestittelemme, en uskalla kysyä mitään Ukrainan sodasta, ettei hän joudu pulaan. Eivät välttämättä yksilöt, mutta valtio. En koskaan aikonut opiskella venäjän kieltä ja kulttuuria, mutta sattumien kautta sille tielle päädyin. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Mutta kun ”raha ratkaisee”... Venäjän kielen kautta olen saanut muistorikkaan elämän. Enkä ole katunut. Pänkäläisen mukaan länsimaiden olisi pitänyt puuttua jo Krimin valtaamiseen talouspakottein. WhatsApp ei korvaa tapaamisia Pietarin kollegastaan Pänkäläinen ei ole kuullut mitään vähään aikaan, koska tämä ei ole enää Facebookissa. Perheet eivät aina ole joko ukrainalaisia tai venäläisiä, Pänkäläinen sanoo. Haluaisin matkustaa Pietariin ja Svetogorskiin, mutta en usko, että pääsen sinne enää elinaikanani, Pänkäläinen murehtii. 32. Monet valtiot olivat enemmän kiinnostuneita venäläisten oligarkkien rahoista ja sijoituksista kiinteistöihin kuin Krimistä. Koen, että olen etuoikeutettu, kun olen saanut tutustua venäläisen kulttuurin hyviin puoliin ja moniin ihaniin venäläisiin ihmisiin. Itse koen Ukrainan sodan erityisen raskaasti siksi, että ukrainalaiset ja venäläiset ovat kuitenkin veljeskansaa ja monet perheet ovat kaksikielisiä. Kun Neuvostoliitto hajosi ja lakkasi olemasta virallisesti vuonna 1991 ja clearingkauppa loppui, loppuivat myös työt Lomamatkoilla ja siirryin kokonaan opetustehtäviin. Nyt Venäjällä suhtaudutaan suomalaisiin negatiivisesti. Yksi venäläisistä pojista, joihin tutustuimme tuolloin, kertoi ikävistä Afganistanin sodan kokemuksistaan. Muistan, että se kaikki tuntui silloin kovin ylelliseltä elämältä opiskelijasta. Asun niin lähellä rajaa, että ennen saatoin mennä yökylään venäläisen ystäväni Tanjan luo polkupyörällä tai taksilla
Lisäksi tehtiin lenkkarija farkkubisnestä Nevskij prospektilla. Yliopistolla työskennellyt moskovalainen opettajamme Lidia kysyi kuitenkin minulta voimmeko perua tapaamisen, koska hänen hyvä ystävänsä Leonid Brezhnev on kuollut. Venäläiset myös arvostivat kokemukseni mukaan koulunkäyntiä. Tosin venäjän kielen taitoni auttoi asiassa, Pänkäläinen kertoo. Kävimme toistemme luona kylässä myös vapaa-aikana. Seurasi sekava aika. Ja kyllähän Neuvostoliitossa silloin muutoksia tapahtuikin perestroikan ja glasnostin myötä. Nyt se kaikki näyttää ja kuulostaa kaukaiselta utopialta. Svetogorskin ja Imatran kaupungit tekivät aiemmin paljon yhteistyötä opetusalalla. Olimme silloin kieliharjoittelussa Leningradissa ja muistan, kun vähän naureskelimme tälle jatkuvalle johtajavaihtuvuudelle ja surunauhoille asuntolan ovien pielessä. Tsehovin henkilöhahmot kertovat paljon venäläisyydestä Nyt Pänkäläinen on toiminut yli 20 vuotta Imatralla opettajana. Kun ystäväni Jaana oli töissä Moskovassa, vietin usein uuden vuoden hänen luonaan. Kannattaa lukea, oppii venäläisyydestä, Pirjo Pänkäläinen sanoo. Neuvostoliiton valtio maksoi 90 ruplaa kuussa stipendiä ja siihen päälle tuli suomalainen opintolaina. Ja vastaus tähän pessimismiin löytyy Anton Tsehovin henkilöhahmoista, muun muassa näytelmistä Kirsikkapuisto ja Kolme sisarta. Opiskeluaikana ihastuin venäläiseen kirjailijaan Anton Tsehoviin, hänen kuivakkaaseen huumoriinsa sekä hänen tapaansa kuvailla lyhyesti, mutta taidolla ”venäläistä sielua”. Vuosi oli 1982, Pirjo Pänkäläinen kertoo. Opiskeluaikana kävimme lomamatkalla Sotsissa ja suomalaisia opiskelukavereita tapaamassa Kiovassa Ukrainassa, joka oli silloin vielä osa Neuvostoliittoa. En koskaan pelännyt liikkua yksin Moskovassa tai Pietarissa, koska suomalaisiin suhtauduttiin aina ystävällisesti. . Pänkäläinen on pitkään seurannut Neuvostoliiton ja Venäjän muutoksia läheltä, ja saanut kokea kaikenlaisia elämyksiä ja tuntemuksia. Vaikka ruplista oli pulaa, vieraalle tarjottiin aina parasta. Olimme muun muassa todistamassa pizzerioiden tuloa Leningradiin. Svetogorskin koulun oppilaita ja esityksiä. Toivoisin, että sivistyneet, rikkaat venäläiset nousisivat vastustamaan nykyistä maan johtoa. 1/2023 Venäjän Aika ?33 NÄKÖKULMA kukaan alokas voi joutua heti oikeaan sotaan! Ja nyt ollaan taas tässä. Myöhemmin yhteistyökuviot laajenivat Viipuriin ja Pietariin. Ensin nousi valtaan Juri Andropov ja heti seuraavana vuonna Konstantin Tshernenko. Muistan yhä, kun minun piti mennä puhumaan graduni aiheesta tutorimme kanssa. Koko 1980-luvun muutos ja murros tuntui olevan vanhemman väen venäläisille kova paikka. Kaikesta politiikasta huolimatta yksi elämäni hienoimpia kokemuksia oli kieliharjoittelu Leningradissa. Rahat menivät venäläiseen oopperaan, balettiin, elokuviin ja ravintolassa syömiseen. 30-33_VA_1-2023_Elämää rajalla.indd 33 30-33_VA_1-2023_Elämää rajalla.indd 33 6.2.2023 8.29 6.2.2023 8.29. Sain aikoinaan hyviä ystäviä sekä Svetogoskista että Pietarista. Sitten seurasi Mihail Gorbatshovin aika. Mutta en ole kovin optimistinen sen suhteen. Länsi uskoi, että Gorbatshov olisi ”länsimaisempi” johtaja. Arvostan venäläistä kulttuuria, erityisesti ruokakulttuuria ja ihmisten ystävällisyyttä
Yhteinen nautinta-alue pohjoisessa Rajasopimuksista kirjoittaneen suurlähettiläs Heikki Talvitien mukaan Pähkinäsaaren rauhassa määriteltiin tavallaan kaksi rajaa, sopimuksessa kirjattu raja Siestarjoelta Pattijoelle, sekä toinen, Novgorodin raja, joka kääntyi sopimuksen rajalinjalta jotakuinkin nykyisen Kuopion seudulta suoraan pohjoiseen, Jäämerelle asti. Alkuperäinen rauhansopimus on kadonnut. 700 vuotta sitten Ruotsin Itämaa oli etelärannikkoa lukuun ottamatta vielä harvaan asuttua tai asumatonta ja kartoittamatonta erämaata. Rajalinjojen väliin jäänyt laaja erämaa oli vapaata nautinta-aluetta, jota varsinkin Ruotsi alkoi etelän suunPähkinäsaaren rauhansopimuksella määriteltiin ensimmäistä kertaa Ruotsin ja Venäjän välinen maaraja, tai ainakin sen eteläinen osa. Läsnä olivat etujaan valvomassa myös gotlantilaiset hansakauppiaat sekä 1200-luvun lopulla Ruotsin puolustusta varten rakennetun Viipurin linnan päälliköt. Kenties olennaisin ratkaisu osapuolten kesken tehtiin Karjalankannaksella. Raja vedettiin Suomenlahdesta Karjalankannaksen Siestarjoelle, sieltä edelleen Saimaaseen ja Pohjanlahden rantaan Pattijoelle, nykyisen Raahen kaupungin pohjoispuolelle. Keskiajan sodista kärsi erityisesti talonpoikaisväestö. Pähkinäsaaren rauhansopimusta pidetään ensimmäisenä dokumenttina, jolla määriteltiin Ruotsin Itämaan eli sittemmin Suomen itäraja. 34. Se tuskin oli tarpeen, tai teknisesti mahdollistakaan. Novgorodin tasavalta oli tuolloin Venäjän keskus. 34-37_VA_1-2023_Pahkinasaaren.indd 34 34-37_VA_1-2023_Pahkinasaaren.indd 34 6.2.2023 8.25 6.2.2023 8.25. Ruotsissa arkistoitu, 1500-luvulla laadittu sopimustekstin käännös tulkitsee rajalinjaa hyvin ruotsalaisesta näkökulmasta. Varsinaista rajankäyntiä ei suoritettu. Ikuiseksi tarkoitetun rauhan aikana käytiin kuitenkin 14 sotaa ja lukematon määrä pienempiä kahakoita ja ryöstöretkiä ennen seuraavaa, Inkerinmaan Täyssinässä vuonna 1575 tehtyä rauhansopimusta. Venäjän Aika 1/2023 HISTORIA L aatokan Pähkinäsaaressa, aivan Neva-joen suulla neuvoteltiin elokuussa 1323 ensimmäinen tunnettu rauhansopimus Ruotsin ja Novgorodin välillä. TEKSTI KIMMO KALLONEN KUVAT SAVONLINNAN KAUPUNKI, KARI MARTIALA JA KUVA-ARKISTOT Kuninkaat sotivat – rahvas maksoi Pähkinäsaaren rauhasta 700 vuotta Pähkinäsaaren rauha vuonna 1323 ja Täyssinän rauha vuonna 1595. Sen mukaan Viipurin linnalääni jäi Ruotsille ja Käkisalmen linnalääni Venäjälle
Myöhemmin on kiistelty siitä, onko Viipuri vanha venäläinen vai suomalainen kaupunki. Viipurin linna vahvistettiin Pähkinäsaaren rauhassa kuuluvaksi Ruotsille. 1/2023 Venäjän Aika ?35 HISTORIA Kuninkaat sotivat – rahvas maksoi Knut Jönsson Posse on jäänyt historiaan Viipurin pamauksesta, joka kansantarinoiden mukaan pelästytti kaupunkia vuonna 1495 piirittäneet venäläisjoukot käpälämäkeen. 34-37_VA_1-2023_Pahkinasaaren.indd 35 34-37_VA_1-2023_Pahkinasaaren.indd 35 6.2.2023 8.25 6.2.2023 8.25
1495–1497 ajanjaksolle on historiankirjoituksessa annettu nimi ”Vanha viha”, jolloin Venäjän joukot ryöstivät nykyistä Suomen aluetta raskaasti. Sota tunnetaan erityisesti kahdesta historiallisesta tapauksesta, Karjalankannaksella käydystä Joutselän Ruotsi rakensi 1475 Saimaan Kyrönsalmeen linnan, jonka sijainnista Venäjä otti nokkiinsa. Ruotsi puolestaan houkutteli kansalaisiaan asuttamaan Savon ja Kainuun korpimaita ja 1470-luvulla Erik Axelsson Tott rakennutti Saimaan Kyrönsalmeen Olavinlinnan, joka edelleen seisoo jyhkeänä naapurin maalle rakentamisen muistomerkkinä. Vanhaan vihaan ajoittuu myös legendaarinen Viipurin pamaus, jonka ansiosta linnaa puolustanut Knut Jönsson Posse on jäänyt historiaan aikansa johtavana ruudinkeksijänä. Nyt sotaa käytiin kolme vuotta, mutta rajoja ei siirretty. Vanha viha ja Viipurin pamaus 1400-luvun loppu oli erityisen levotonta aikaa. 1377 novgorodilaiset puolestaan tekivät hävitysretken Pohjanmaalle. Rauhaa yritettiin hieroa Novgorodissa, mutta eihän siitäkään mitään tullut. Seuraava rauhansopimus solmittiin vasta 1595 Täyssinän kylässä Inkerinmaalla Narvan lähistöllä. Rajakahakoita käytiin toista sataa vuotta aina Täyssinän rauhaan saakka. Ruotsi tulkitsi Pähkinäsaaren sopimuksessa yhteiseksi nautinta-alueeksi määritellyt maat omakseen, ja Moskovan Iivana III:n mielestä linna sijaitsi hänen maallaan. 1411 ruotsalaiset kävivät ryöstöretkellä Karjalankannaksella, jossa hävittivät Vuoksen rannalla sijainneen Tiurin linnan, ja novgorodilaiset polttivat kostoksi osan Viipuria. Venäjän Aika 1/2023 HISTORIA nasta aktiivisesti asuttaa. Sellaista oli Pähkinäsaaren ”ikuisiksi ajoiksi” solmitun rauhan ajan meininki. Olavinlinnan perustamisvuodeksi on kirjattu 1475, ja käytiin rajakahakoita puolin ja toisin. 36. Heitä kävivät verottamassa vuoroin Ruotsin, Norjan sekä Novgorodin voudit. Ei sinne päinkään. 1390-luvulla ruotsalaiset riehuivat Laatokan pohjoispuolisessa Karjalassa, ja novgorodilaiset puolestaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Erilaisia rajakahakoita käytiin tämän tästä, erityisesti Käkisalmen läänin alueella. Pitkä riita Olavinlinnasta Venäjällä Novgorodin ”feodaalinen tasavalta” luhistui ja vallan keskus siirtyi Moskovaan. Pohjoisen saamelaisten osa ei ollut häävi. 34-37_VA_1-2023_Pahkinasaaren.indd 36 34-37_VA_1-2023_Pahkinasaaren.indd 36 6.2.2023 8.25 6.2.2023 8.25. 1479 venäläiset tekivät hävitysretken Savoon, ja Erik Tott joka oli paitsi Olavinlinnan, myös Viipurin linnan päällikkö, johti kostoretken Karjalaan. Seuraava merkittävä sota käytiin Venäjän Ivan IV:n eli suomalaisittain Iivana Julman ja Kustaa Vaasan hallitseman Ruotsin välillä 1554–1557. 1348, eli jo 25 vuotta Pähkinäsaaren rauhanteon jälkeen, Ruotsin kuningas Magnus Eriksson päätti lähteä ”ristiretkelle” ja valloittikin Pähkinälinnan joksikin aikaa, kunnes joutui palaamaan häntä koipien välissä Tukholmaan. Lopulta vuonna 1504 Viipurin linnanpäällikkö Erik Turesson Bielke solmi venäläisten kanssa aselevon, joka kesti 20 vuotta. Pähkinäsaaren ja Täyssinän sopimusten aikaerosta voisi päätellä, että itärajalla olisi vietetty yli 270 vuotta rauhanomaista rinnakkaiseloa
Historiallisessa katsannossa pienehköjenkin sotien suurimmat rasitukset koskettivat eniten tavallista rahvasta rajan molemmilla puolilla. 34-37_VA_1-2023_Pahkinasaaren.indd 37 34-37_VA_1-2023_Pahkinasaaren.indd 37 6.2.2023 8.25 6.2.2023 8.25. Levottomina aikoina siirtolaisuus asumattomille korpialueille lisääntyi näistäkin syistä. Sotaväen huolto talonpojilta Meidän aikaamme peilaten sodat olivat hyvin erilaisia aikana, jolloin maantiet olivat parhaimmillaan kärrypolkuja, eivätkä huoltoyhteydet toimineet. Ruotsia hallitsi Täyssinän rauhan solmimisen aikana puolalaiskuningas Sigismund ja Venäjää tsaari Fjodor, joka oli Iivana julman poika. Niinpä Ruotsin ja Venäjän sodat käytiin historiallisen ajan alkuvaiheessa useammin karjalaisten ja hämäläisten kuin venäläisten ja suomalaisten välillä. 1/2023 Venäjän Aika ?37 HISTORIA taistelusta, jossa suomalaiset hiihtojoukot kukistivat lukumääräisesti ylivoimaiset venäläiset, sekä siitä, että rauhanneuvotteluissa Ruotsia edustanut Mikael Agricola menehtyi paluumatkallaan Kuolemajärvellä. Sotapäälliköt olivat molemmin puolin tyypillisesti ulkomaalaisia, usein baltiansaksalaisia tai brittejä, ja rivimiehet pakko-otettiin lähiseuduilta. Tuohon aikaan Ruotsi kävi sotaa jatkuvasti myös muualla kuin itärajallaan, vuosia useammalla rintamalla yhtä aikaa. Pääasiassa oli kyse taloudellisista kiistoista, ja tekosyyksi kelpasi paremman puutteessa uskonto, taistelu vaikutusvallasta idän ja lännen kirkkojen välillä. Eerik Axelsson Tott kuului Ruotsin vaikutusvaltaisimpaan Tottin sukuun 1400-luvun lopulla, ja toimi yhtä aikaa sekä Olavinlinnan että Viipurin linnan päällikkönä. Tuo jakso päättyi Täyssinän rauhaan, jossa ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren jälkeen onnistuttiin sopimaan myös uusista rajalinjauksista. 25-vuotinen sota Täyssinään Venäjää vastaan käytiin sotaa käytännössä jatkuvasti. Täyssinän rauhakaan ei turvannut vakaita oloja. Pompöösi soturipatsas on pystytetty linnan viereiseen Tallisaareen yhdessä Mustan pässin kanssa. Ensimmäinen pitempi rauhallisen elämän ja hedelmällisen yhteistyön aikakausi suomalaisten ja venäläisten välille kehittyi vasta autonomian aikana ja kesti aina ensimmäisen sortokauden alkuun, vuoteen 1899. Rauhan syntymistä edesauttoivat myös vallanvaihdot. . Tanskaa vastaan taisteltiin alueista ja sisäisesti vallasta, kuten Puolan Sigismundin ja Kustaa Vaasan poikien, Erikin, Johanin ja Karlin kruununperimyssodissa. Suomen kaupungeista kärsivät erityisesti Porvoo ja Helsinki. Sotaväen pakko-otot veivät nuoria miehiä, naisia ja lapsia kaapattiin orjiksi, ja vilja takavarikoitiin armeijan huollolle. Ryöstöretkiä tehtiin puolin ja toisin Pohjanmaalla ja Vienassa. Venäjä hyväksyi Olavinlinnan ja sitä ympäröineen Savonlinnan alueen sekä aiemmin sovitun pohjoisen nautinta-alueen liittämisen Ruotsiin, joka vastaavasti luopui valloittamastaan Käkisalmen läänistä ja vaatimuksistaan Kuolan niemimaalla. Venäjän sekasortoinen ”smutnaja vremja” houkutteli Ruotsin isottelemaan suurvalta-aikanaan, ja Pietari Suuren päätös perustaa nimeään kantava pääkaupunki Nevajoen suistoon johtivat tulevina vuosisatoina toistuviin sotiin. Ajanjaksoa 1570–1595 kutsutaankin 25-vuotiseksi sodaksi Ruotsin ja Venäjän välillä. Itse asiassa, kun Venäjän johto päätti ryhtyä aggressiiviseen hyökkäyssotaan Ukrainassa, tuo 90 vuoden jakso on edelleen pisin yhtäjaksoinen rauhan ja monipuolisen yhteistyön kausi Suomen ja Venäjän kansalaisten välillä. Jokainen heistä vuorollaan toimi myös kuninkaana, suomennettuina niminen Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle herttua tai Kaarle IX
Venäjän Aika 1/2023 38-39_VA_1-2023_joutsenlampi.indd 38 38-39_VA_1-2023_joutsenlampi.indd 38 6.2.2023 8.38 6.2.2023 8.38. UkraiKun odessalainen Ukrainan kansallisbaletti kiersi Joutsenlampi -esityksellään Suomea, sai se yleensä niin jäyhät suomalaiset osoittamaan myrskyisästi suosiotaan. J oulukuisessa Tamperetalon esityksessä näkyi Ukrainan lippuja sekä katsomossa että näyttämöllä, mikä lienee balettiesityksessä ainutlaatuista. ”Periaatteessa olen valmis” Osa Suomea kiertäneen ukrainalaisbaletin taiteilijoista oli tullut mukaan Ukrainasta, osa muista Euroopan maista ja osa vieläkin kauempaa. Kuinka paljon seisaalleen nousten annetuissa aplodeissa oli balettitaiteen synnyttämää ihastusta ja kuinka paljon solidaarisuutta hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle sitä on amatöörin vaikea arvioida. Esityksen päätyttyä katsojat rupesivat laulamaan Ukrainan kansallislaulua. Ukrainalaisten balettitaiteilijoiden saama vastaanotto vertautuu näyttelijä Ella Erosen helmikuussa 1940 Tukholman olympiastadionin jääpallo-ottelun tauolla esittämään Maamme-lauluun. Ruotsalaiset tunsivat myötätuntoa niin ikään hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Suomea kohtaan (”Finlands sak är vår”) ja Erosen esityksen sanotaan tehneen suuren vaikutuksen läsnäolijoihin. Suomalaiset sitä tuskin osasivat, mutta paikalle oli saapunut paljon ukrainalaisia. Suomi on vain yksi etappi ryhmän kansainvälisellä kiertueella. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVA NELLI KUUSELA Ukrainalaisten Joutsenlampi hurmasi suomalaiset KULTTUURI 38
Ennen sotaa hän tanssi Harkovin baletissa. Suomen jälkeen vuorossa oli Ranska. Hyviä ihmisiä, Fedorina tarkensi. kaikkialla. Nyt hänen roolinsa on kuitenkin tanssia sympatiaa maalleen ulkomailla. Mutta heitä ei missään tapauksessa ole 99 prosenttia, kuten ”kansanäänestyksen” tulokset kertoivat, tanssija arvioi synnyinseutujensa tilannetta. . Knjazkov sanoi ”periaatteessa” olevansa valmis puolustamaan maataan ase kädessä, jos sellainen käsky kävisi. Kesäkuussa muutin ulkomaille. Toisinaan ne kylläkin joudutaan keskeyttämään ilmahälytyksen takia. Kun Venäjä hyökkäsi, siirryin Länsi-Ukrainaan. Ei ollut pommiuhkia eikä kukaan heilutellut Z-tunnuksia. Venäläisiä tanssijoita ei ryhmässämme ole, lausui Knjazkov painokkaasti. Mutta rankkaahan tällainen kiertue on. Venäjän Aika tapasi ennen Tampereen esitystä ensitanssija Oleksi Knjazkovin. Ainakin Lvivissa, Odessassa, Dneprossa ja Kiovassa järjestetään teatteriesityksiä. Siellä ryhmä harjoittelee ja asuu ulkomaankeikkojen välillä. Silloin katsojat ja esiintyjät pakenevat kiireen vilkkaa pommisuojaan. Donetskissa on asunut ihmisiä, jotka ovat Venäjän kannalla. ”Suomalaiset ovatkin tunteellisia” Ukrainalaisryhmän taiteellinen johtaja Aleksandra Fedorina sanoi yllättyneensä iloisesti suomalaisten reaktioista. Ukrainalaisia ei riittänyt aivan tarpeeksi, joten mukana on myös muutama ulkomaalainen tanssija Italiasta, Norjasta ja Tshekistä. Oleksi Knjazkov on syntynyt Donetskin alueella. Se sijaitsee Puolan eteläosassa, Czestochowan kaupungissa. Suomea kiertänyt ukrainalaisryhmä koostuu 26 artistista. Suomen kiertue sujui Fedorinan mukaan ilman provokaatioita. Aina ei ehdi aamiaistakaan syödä kun on niin kiire lähteä. 1/2023 Venäjän Aika ?39 38-39_VA_1-2023_joutsenlampi.indd 39 38-39_VA_1-2023_joutsenlampi.indd 39 6.2.2023 8.38 6.2.2023 8.38. VINJETTI nalaistanssijat ovat viime aikoina kiertäneet Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Aplodit ovat olleet myrskyisät ja Ukrainan lippuja on näkynyt ”Ette te suomalaiset olekaan niin jäyhiä, kuin yleensä kuvitellaan” UKRAINALAISRYHMÄN TAITEELLINEN JOHTAJA ALEKSANDRA FEDORINA. Vaikka ukrainalaiset tanssijat kiertävät maailmaa, on heillä kuitenkin myös tukikohtansa. Illan esityksen jälkeen ei ehdi kuin siirtyä hotelliin nukkumaan ja aamulla on jo lähtö seuraavalle paikkakunnalle. Fedorinan tietojen mukaan muutama teatteri toimii yhä Ukrainassa, vaikka maa kärsii Venäjän ohjusiskuista. Kuvittelin, että suomalaiset ovat jotenkin pidättyviä, mutta hehän ovat tunteellisia ihmisiä. Kolmekymppinen tanssija sai Aamulehden arvostelijalta Merja Koskiniemeltä kiittävät luonnehdinnat: ”...tanssii oman osuutensa kauniin selkeästi ja ilmavasti”
??????. ????????. ?????????. ?. ?????. ?. ???????????. 2023 ???. ???. . ?. ??????????, ????. «?????. ????. ???????????. ??. ????????. ?????. ???-?. ??????????. . ??????. ???. — ?????, ???. ?????. ??????. ?????????. ?. ???. . ??????????. ??????. ?????????. ??????????. ?????, ????????. ??. ??. ?. ????. ?????. ????. ????. ?????. ????. 60+. ??. ?. ???????, ????. ?????????. ??????????, ????????. ?????????, ??. . ?????. ?????. . ????. ??????. ??????. ????. ?????. ??. ?. ??. ?????. ??????. ????????????. ??????. ?. ?????. ????. ????????. ??????, ??. . ???????. ?. . ????. ?. ?????. ??. ?????. ??????. ?????????. ??????. «????????» ?. 1989 ????, ???????????. ?????. ???????. ?. ????????. ????. ??. ????. ?????. ?????. ???-?. ???????, ?. ????. ???. . ???????. ?????30 ?????. ?????. ??. ???. ????. «???. ???????. ?????. ???????. ???????. ???????. ?????????. 40-42_VA_1-2023_teatteri.indd 40 40-42_VA_1-2023_teatteri.indd 40 6.2.2023 8.37 6.2.2023 8.37. «???????. ???????????. ???????. ?????. ???. ???. ???????. . ???????. ??. ??. ???????. ????. ???. ????. ????????. . — Tiino Surja. ??????». ?????. ??. ??????. ??????. ?????????. ?. ?????????. ?????». ?????. 40. ????????, ??????. ??. ???. ????, ???-?. ??. . ???????. ????. . ??. ??????. . ????. ????????. ??????????. ???. ????.» . ?????. ????????. ????. ?????????. ?????????. ???????». ???????????. ??????????. ??????????. ?????. ?. ????????. ?????????, ???. ??????????. ?????????. ????. ????. . ????. ??????. ????????, . ??????.» ???????. ??????. ??????. ?????. ????????. ???. ????????. ?. . ?????. ?????-???. ???????, ??. ?. ??????????, . ????, ????. ????. . ??????. . ?. ?. ????. ????. ????. ????. ????. ????. ????. — ?????. ??????, ??. ??. ?????????. . ??????????. . 2022 ???. . ????????????. ????. . ?????????. . . ??. ????. ?????. ???. . . ????. ???. ??????. ?????????. ???????. ?????, ??. ????????, ??????. ?. . — ??. ????????. ?????????. ?????????????, ???-?. . Venäjän Aika 1/2023 KULTTUURIA VENÄJÄKSI . . ?????????. . «????. ??????????. ???. ????. ????????. ?. ?????????. ?????. ?????. ?????????. ???????. ????, ?. ?????????, ??????. ?. ????. ??????. ??. ?????, ?????????. ???. . ???????. ?????????. ????. ???. ?????, ??????. ?. ??????????. ??????????. ????. ??. ????. ????????. ????». ????????. ?????????????. ????. . ????. ??????????. «????????????». ??. ???. ??. ?????. ????????. ??. ?????. ??????. . ???????. . ?. ????. ??????????. ???-?. ???????????. ?????. ?????????. ?????????. ??????????. ?????. ????. ???. . . ????????. ??. ??. ?????. ???????????, ???????. ??. ???????. ??, ??????????, ???. . ??. ???????????, . ?. ????????????, ??. ??????????. ??. ?????????. ????. ??????
???????. ????. ??. ???????. ????????. ?. ??????. ??????. ???????. ????. ?????. ?????????. ???. ???, ????????. ??????. ???. ?. ?????????. ?. ???????. . ???. — ?. ?????????, ?????????. . ?????. ????. ????????????, ???????. ?. ?????. ???????. ??. ???????. ?????.» ?. 40-42_VA_1-2023_teatteri.indd 41 40-42_VA_1-2023_teatteri.indd 41 6.2.2023 8.37 6.2.2023 8.37. ?????. ?. ?. ???.» ????????. . ?. ????. Seppo ?. ??. ?????????. . ?????. ?????????????. ?. ?????. . «?????????» ??-??????????. . ??. ???????????. ??-??????. ????????. ????. ??????. ???. ???. ?????????. ?. ??????, ??????. ??????????. «???????????» ????, ??????. ???. ?????. ????. ??????????. ?. ??????. ??????????. . ??????. ???????. «????????», ??????. ?. «?. ???????. ?. ?????, ??. ??????. ?. ????. . ????. ??. ?. ?????????. ??????????, ??????. ???????, ??. ????????. ???????. ???. ?????????????, ?. ?????????. ????????. ??????. ???. — ??. ??. ????. ?????. ?. ??. ????. ????????????-???????. ??. ???. ????????. ?. . ??????, ??. ?????. ?????. ?. ????????. ??. Seppo Kantervo . ??. ???. ??????. ??. ??????. ??????????????, . ???????. «?????????» ??-??????. . ????????. ?. ??. ??. ???. ???. 1/2023 Venäjän Aika ?41 KULTTUURIA VENÄJÄKSI ??. . ????. ?. ???????. Seppo, ????. ???????????. ??. ??. ???????????. ??. ????, ????. . ???????, ??. ??????. ????. . ????. ????. ????, ???. ????. ????????! ?. ????. ??. ??????????. — ??????????. ?????????. . ?????. ????????????. ??????. ?????????. ?????. . ??????????. ??????????. ???????. ?????????. ???????????». ???????. ???????. ????. ????. ???????????. ??. . ?????, ??????????. ??. ??????. ?????. ????????????. ??. ????????. ????. ????. ??. ?. ?????. ??. ???????. ????. ????????. ??. . ?. ???. ?????, . ????. ???????, ?. ????????. ?????. ?????????. ????. ?. — ??????. ?????. ??. ?. ?????. ?. ??????. ???????. ??????. ???. ?. . ?. ???????. . ???. ????. . ??????. ??????. ??????, , Seppo Kantervo ja Olga Milovidovoy 2023. ?????????. ???????. ?. . ????, ????. ??????????, ?????. ???????????????????. ??????. ?. . ????. . ???, ?????. ?????! ?. ??. ??. ?????????, ?. ?????. ??. ???. ?????. ?????????. ?????. ???????. «?????????» ??-?????
?????????. ??????» . ???????????. ?????. ????. ??????, ?????. ????. ???» ??????. ???????????. ???. ?????. . ??????????. ???????! 402 ??????! . ???????. ?. . ??????. ??????????. ????. ????????. ?????. ???????. . ???????. ????????. ??????. ?. ?????????. ??????. ???????. ?????????», ?. ????. ????. ???. ????????. ?????. ?????????. ???????????????. ?????????. ???????. ???. ?????. ???. ????????. ??????. ???. ??????????. ???. ?????. . . ??????, ??????. ?. ?????????????. ????. ?????. ????????: ?????. ??. ??????, ??????. ??, ??. . ????. ??????. ?????. 1917 ????, . ???????. ???????. ?????. — ??. ?????. ?. ??????????, ??. ????????. 143 ??????. ????. . ????????. ?. ????, ?. ?????. . ?????. ????. — ??. ??. . ?. ????????. ?. . ??????. ??????????. ????, ??. ?. ?????????, ???????????. ?????????, ????????. ?????????. ???????????. ??????????. . ?????????????, ????????. ??. ??????. ?????. ??????. ?????. ??????. ?. ????. ???. ???. . ???????. ????. ???????. . ???????. ??????. «????????????. ????. . ??, ??. «??. ?????. ??????. ???. ???. . ????. ???????. . — . . ?????????, ???. ???. . ???????, ??. . ???????. ???????. . ???????. ??????????. ????. ??. ???. ????. ?????????. ??. ?????????. ??. ??????. ??????, ??. ????????. ????. ?????. ?. — ?????, ???????, ??????????.» ?. ????????. ????, . ???????. ?. ?????. ????. 19 ???. ????. ?????. ????????. ????. ??????. ????. KULTTUURIA VENÄJÄKSI , , ????. ?????????. ?????. ????. ????. . ?????. . ??????????. ????????????. ??????????. ?????. ?????. ??????. ?. «???????????» ??. ?????». ?????. ??????????????. ???????????. ????????. ??. ??????. ?????????. ?????. ?. ?. ?????. ???. . ????. ??????????. ????????. 2021 ???. ??. ??. ?????. ??. ??. ????????. ?????. ?????. . . ?. ????. ????. ??????. ???. ?????, ???. . ?. ???????. ??. ???????. «?. ???????. ??. ???????. ????????????. ???????. ????. ?. ???! ???????????. ???. ?. ?????. ??????. ????. ????. ??. ?????. . ?. Venäjän Aika 1/2023 ???, . ??. ?????. . ?????. ????????. ??. ????. ???????-?. ????. ??. ???. ?????. ????. ????. ???. ????. ???????. ??. ?. ???????, ????. ???. ???????. ????. ?????, . ?????. ??. 42. . ????????????????. . ??. ??????????. ????????. ??. ?. ????. ????????. ??????????… ??, ??. ????????. . ?????. ????????. ?????????. «????????». ?????, ??. ????. ?????????. ??????. ?????????????. ????. «???????????????». ??????. ?????????. ?????, ?. ???????. ?????????. ?????. ?????. ????????, ?. ?. . ?????????. ?????. . ????, . 1918 ????. ?. ?????. ?????. ?. ??????????????. ????. ????????. . ?. ??. — ??????, ????????, ????, . . ?????. ????.
Venäjän perustuslakiin tehtyjen muutosten takia Vladimir Putinilla on mahdollista asettua uudelleen ehdokkaaksi, vaikka hänellä on kertynyt tähän mennessä jo neljä presidenttikautta. • Lähde: news.mail.ru Presidentinvaaleja alettu valmistella Venäjän keskusvaalilautakunta on käynnistänyt seuraavien presidentinvaalien valmistelut. – Parrattomuus on myös hygieniakysymys, Zavarzin perusteli vaatimustaan. Työskentelemme digitaalisen ja metodologisen valmistelun parissa ja rakennamme organisaatiota ja henkilöstöä vaaleja varten. pietarilainen kastautui tammikuussa avannossa, ilmenee Venäjän hätätilaministeriön laskelmasta. Mainittakoon, että 7 prosenttia Pietarin väestöstä olisi useampi sata tuhatta eikä 28 000 henkeä, kuten hätätilaministeriö ilmoitti. Parrattomuusvaatimusta on kritisoinut Tshetshenian johtaja Ramzan Kadyrov, jonka mielestä parta on muslimeille uskonnollinen symboli. Tiukkana ortodoksina esiintyvän presidentti Vladimir Putinin ilmoitettiin kastautuneen tänä vuonna avannossa Moskovan alueella. Loppiaisyönä ja sitä seuraavana aamuna kastautui 13 000 ihmistä, loput kävivät avannossa päivällä. Usein avanto on tehty ristin muotoon. Myöhemmin hän tosin pehmensi vaatimustaan ja totesi, että partakin sopii, kunhan se on huoliteltu. Asiasta ilmoitti keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Ella Pamfilova. Saatana saapuu Moskovaan (Master ja Margarita) -filmatisoinnissa. Näyttelijä ei kertonut tarkemmin sairaudestaan, mutta aprikoi, onko hänestä enää näyttämölle. Pietarissa tehdyn gallupin mukaan 7 prosenttia kaupunkilaisista kastautuu hyisessä vedessä jokaisena loppiaisena. Putin ei ole vielä ilmoittanut asettuvansa ehdolle, mutta Venäjän poliittisissa piireissä tätä pidetään selviönä. Hänen mielestään parrattomat kasvot ovat sotilaallisen kurin perusvaatimus. • Lähde: Fontanka 40-42_VA_1-2023_teatteri.indd 43 40-42_VA_1-2023_teatteri.indd 43 6.2.2023 8.37 6.2.2023 8.37. • Lähde: Kommersant Pietarilaiset kastautuivat Joka 200. Viime vuosina hän on niittänyt mainetta ja kunniaa mm. Kysymys on ortodoksien loppiaisperinteestä, johon kuuluu uiminen avannossa. Tavan mukaan vaaleihin päästetään mukaan todennäköisesti sekä kommunistien että äärikansallisten piirien ehdokas. 1/2023 Venäjän Aika ?43 Uutisia Venäjältä , , Venäjällä valmistaudutaan tuleviin presidentinvaaleihin. Zavarzinia asettui tukemaan duuman puolustuskomitean puheenjohtaja, kenraali Viktor Sobolev: – Taistelujen tiimellyksessäkin löytyy varmaan 15–20 minuuttia aikaa laittaa ulkonäkönsä kuntoon, hän huomautti haastattelussaan RBK-medialle. • Lähde: Fontanka Basilashvili sairastui Kuuluisa venäläinen näyttelijä Oleg Basilashvili ilmoitti tammikuussa tuntevansa olonsa huonovointiseksi. Venäjän presidentti valitaan seuraavan kerran reilun vuoden kuluttua, maaliskuussa 2024. Kaikkihan ymmärtävät, millainen merkitys presidentinvaaleilla nykytilanteessa on, Pamfilova sanoi. Ei partamiehiä Venäjän armeijaan Venäjän poliittisesta ja sotilasjohdosta viestitetään, että parrakkaat sotilaat eivät ole toivottuja Venäjän armeijan riveissä. Hän esiintyi mm. Hän on työskennellyt kuuluisassa pietarilaisessa BDT:ssä (Bolshoi dramatitsheskii teatr) yhdessä niin ikään 88 vuoden ikään ehtineen Alisa Freindlichin kanssa. Jo 88 vuoden ikään tullut, kansantaitelijan arvonimellä palkittu Basilashvili tunnetaan jo neuvostoajalta monista loistavista elokuvasuorituksistaan. Myös joku harmiton oppositiopoliitikko saattaa saada armon ja päätyä ehdokaslistalle. legendaarisessa elokuvassa Työpaikkaromanssi. Ensin asian nosti esille kenraalieversti Viktor Zavarzin, duuman puolustuskomitean jäsen. Sen sijaan 28 prosenttia ilmoitti, etteivät koskaan käy loppiaisena avannossa. Avannossa kävi ministeriön laskelmien mukaan noin 28 000 pietarilaista. Korkeasta iästään huolimatta Basilashvili on näytellyt teatterissa näihin päiviin asti
Venäjä on kirjailijan mielestä suurin piirtein kuin itse Paholainen, kaiken pahan ruumiillistuma. Venäjän monimutkaisen historian ruodinta lähes loistaa poissaolollaan, vaikka juuri se olisi voinut tarjota vastauksia. Teos on traagista luettavaa: niin moni suomalainen pettyi uudessa kotimaassaan. Koko teosta kuvaa alkulehdelle kirjoitettu motto, jossa kiitellään Putinia siitä, että tämä on viimeinkin saanut maailman vakuuttuneeksi siitä, millaista pahaa hänen maansa haluaa tehdä. Venäjän Aika 1/2023 VINJETTI Neuvosto-Karjalan suomalaisten surullinen kohtalo Maria Lähteenmäki: Punapakolaiset, suomalaisnaisten elämä ja kohtalo NeuvostoKarjalassa, Gaudeamus Professori Maria Lähteenmäki on tehnyt valtavan työn selvittäessään suomalaisten ja varsinkin suomalaisnaisten kohtaloita Neuvosto-Karjalassa ennen toista maailmansotaa. Venäjä on pahis Keir Giles: Venäjän sota jokaista vastaan, ja mitä se sinulle merkitsee, Docendo Keir Giles on britannialainen turvallisuuspolitiikan ja Venäjän asiantuntija. Toisaalta ei Putinin kaatuminenkaan tekisi Venäjästä ”kunnollista”, tilalle astuisi vain toinen samanmoinen. Venäjän pahuus tiivistyy presidentti Vladimir Putiniin, jolle Giles maalaa suorastaan pirun sarvet. Punapakolaisten nimen alle sijoittuu kolme ryhmää: kansalaissodasta paenneet punaiset, Amerikasta tulleet ja rajan yli loikanneet. Vai kuvaako hän Venäjää juuri sellaisena kuin se on. Ynnä sitten vankileirillä kuolleet vielä lisäksi. Näihin kysymyksiin kukin lukija vastatkoon itse. Suomalaisia lähetettiin vankileireille ja tuhottiin ampumalla mitä mielikuvituksellisimpien syytösten perusteella. Venäjä punoo juonia, hyökkää, vahingoittaa, korruptoi, valehtelee ja alistaa. Jos ”punapakolaisia” oli yhteensä 30 000, niin olisiko heistä joka toinen tappamalla tapettu. 44. Lähteenmäki on löytänyt teokseensa tietoja kymmenien suomalaisten ahkeroinnista ”sosialismia rakentamassa”. Suomessa on viime vuosina kiinnostuttu uudella tavalla kansalaistemme kohtaloista Neuvosto-Karjalassa ennen toista maailmansotaa. Niissä hän käsittelee sotimista yleisesti sekä Venäjän ja maailman tilannetta. Länsi on hänen mielestään ollut hyväuskoinen ja jotkut länsimaat ovat suorastaan tehneet palveluksia Putinille. päivään, saakka. Suomalaisten kirjoittamat elämäkerrat ovat olleet professorille arvokas lähde, jota hän on kiinnostavasti hyödyntänyt. Omasta puolestani lisäisin, että Giles olisi voinut hieman yrittää pohdiskella sitäkin, miksi Venäjä käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Tasapuolinen päiväkirja Ukrainan sodasta Markus Leikola: Sodan ja rauhan kronikka, Aula&Co Tietokirjailija ja toimittaja Markus Leikola seurasi tarkasti Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sodan tai ”sotilaallisen erikoisoperaation” ensi päivistä lähtien. päivään, sodan 79. Ikävin seurauksin. Leikola ei tyydy kertomaan kunkin päivän sotatapahtumista vaan päiväkirjamerkintöihin hän on sisällyttänyt laajoja kansainvälis-poliittisia, historiallisia ja jopa filosofisia jaksoja. Liioitteleeko Giles. Usein mainitaan, että neuvostoliittolaissotilaat kohtelivat berliinittäriä perin karkeasti, mutta Leikola muistuttaa, että myös amerikkalaissotilaat syyllistyivät saksattarien raiskauksiin. Suomalaiset yrittivät luoda NeuvostoKarjalaan eräänlaista Puna-Suomea, mutta joutuivat loppujen lopuksi nationalismisyytösten kohteeksi. Venäjä ei tule toimeen kenenkään kanssa vaan on napit vastakkain melkein kaikkien maiden kanssa. Hän arvostelee myös paikoin länsimaiden roolia ja tuo esiin tietoja, jotka eivät Ukrainaa mairittele. Toiset pysyivät tai joutuivat pysymään uskollisena aatteelle, mutta menehtyivät silti Stalinin vainoissa. Näinä informaatiosodan aikoina tällainen tasapuolinen lähestymistapa on enemmän kuin tervetullut. Vaikka kirjoittajan yleinen sympatia näyttäisi kohdistuvan Ukrainaan ja kritiikki Venäjään, hän ei ole laatinut teostaan sinikeltaisiin silmälaseihin sonnustautuneena. Luku on altis kritiikille. Lähteenmäki on päätynyt johtopäätökseen, että noin 15 000 suomalaista teloitettiin. Tuloksena on syntynyt kirja, joka etenee päiväkirjanomaisesti helmikuusta 2022 aina saman vuoden toukokuun 13. Käsitellessään hätkähdyttäviä sotarikoksia, joihin ennen muuta venäläissotilaat ovat syyllistyneet, Leikola siirtyy ketterästi käsittelemään toisen maailmansodan loppuvaiheiden sotarikoksia ja erityisesti liittoutuneiden saksalaisiin naisiin kohdistuneita raiskauksia. Esa Tuomisen kirjanurkka 44_VA_1-2023_Kirjat.indd 44 44_VA_1-2023_Kirjat.indd 44 6.2.2023 8.37 6.2.2023 8.37. Hänen tämänkertainen kirjansa ruoskii Venäjää niin armottomasti, että iskujen läiske kuuluu lukijan korviin asti. Länttäkään kirjailija ei kohtele silkkihansikkain
Demonisoimalla kaiken Venäjään liittyvän annamme aseita ja vipuvarren venäläiselle propagandalle, joka käyttää näitä näkemyksiä vahvistaakseen kuvaa vihamielisestä lännestä. On ymmärrettävää, että sodan pitkittyessä ja raaistuessa haluamme puntaroida suhdettamme Venäjään uusiksi ja se on osaltaan hyvin tervettäkin. Vi talar sakligt om svåra frågor och tar oss an problem utifrån regler. Suomi–Venäjä-seuran Yhdessä eteenpäin -sivuilta löydät seuran kuulumiset, juttuja osastotoiminnasta sekä menovinkkejä. Keskustelemme asiallisesti vaikeistakin asioista, lähestymme ongelmia sääntöjen ja yhteiskunnan järjestyksen kautta. Koska Venäjällä valtaapitävät haluavat ahtaa oman yhteiskuntansa yhteen kapeaan raamiin, tehkäämme me tällä puolella rajaa vastateko laventamalla käsitystä siitä, mitä valtavan naapurimaamme pitää sisällään. Venäläisyyteen ja Venäjä-kuvaan liitettäessä tämä voi tarkoittaa sitä, että tarkastelemme maata Moskovaa ja Kremlin muureja laajemmin, luemme sotaa kritisoivia nykykirjailijoita ja osoitamme tukemme esimerkiksi vähemmistöille ja oppositiotoimijoille, joilla on tukalaa Venäjällä. Monen mielestä juuri nyt voi olla raskasta tarttua venäläiseen klassikkoteokseen. Kokoaja: tiedottaja Sisko Ruponen, p. Niina Sinkko Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri En dos finländsk pragmatism, tack DET ÄR MED TUNGT hjärta jag har tagit del av olika inlägg om hur det nu inte är läge för rysk kultur eller ryska språket. Då den ryska statsledningen vill pressa in sitt samhälle i en snäv ram, kan vi som motdrag bredda förståelsen för hur mycket variation det finns i vårt väldiga grannland. Yksi annos pragmaattista suomalaisuutta, kiitos O len seurannut raskain sydämin erilaisia artikkeleja ja julkisia mielipiteitä siitä, kuinka nyt ei ole venäläisen kulttuurin tai venäjän kielen aika. Samalla toivon ettemme laskeutuisi sille tasolle, jossa kaikesta venäläisyyteen liittyvästä rakennetaan negatiivisia mielikuvia. Genom att demonisera allt, som har med Ryssland att göra, ger vi bara tillhyggen åt den ryska propagandans nidbild av ett fientligt väst. Meidät suomalaiset tunnetaan rauhantahtoisuudesta sekä hyvin pragmaattisesta tavasta tarkastella erilaisia asioita. Anpassat till Rysslandsbilden och det ryska kan detta innebära att se landet utanför Kremls murar, att läsa moderna författare som kritiserar kriget och att visa vårt stöd för t.ex. minoriteter och oppositionella, som har det trångt i Ryssland. Historiska personer kan inte kommentera dagens händelser och dagens människor är oskyldiga till forna tiders beslut. Låt oss tala intelligent och mångsidigt om det ryska samhället. Käydään älykästä ja moniulotteista keskustelua venäläisestä yhteiskunnasta. Vi kan påverka i nuet. Vi finländare anses vara fredliga och kunna betrakta olika frågor pragmatiskt. Historialliset henkilöt eivät pääse kommentoimaan tämän päivän tapahtumia ja puolestaan nykyihmiset ovat syyttömiä menneisiin päätöksiin. Yhdess ä eteenpä in 1/2023 Venäjän Aika ?45 , , Käydään moniulotteista keskustelua! 46 47 49 Nuorten Mesta onnistui Seuran on uudistuttava Yhdistymisten mahdollisuudet 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 45 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 45 6.2.2023 9.26 6.2.2023 9.26. Voimme vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu nyt, tässä hetkessä. 040 841 0430, sisko.ruponen@venajaseura.com
Haminan seurakunnan työntekijöiden erinomaiset leivonnaiset maistuivat kaikille. Pidän opetustyöstäni todella paljon, siksi oli ihanaa päästä osallistumaan tähän projektiin. Joka tapaamisessa pelasimme lautapelejä ja keskustelimme omista kuulumisista, pidin pieniä “luentoja” kieliopista, aiheet usein valitsivat osallistujat itse. Keskustelimme siitä, miten joulua ja uuttavuotta juhlitaan meidän maissamme. TEKSTI RIITTA HYTÖNEN KUVA JAANA SUIKKANEN Koh ti tule vaa Rento meno saa viihtymään. Tavoitteena oli saada suomenja venäjänkielisiä nuoria yhteen kulttuurivaihtoa varten. Joululoman jälkeen aiomme tavata vielä kerran ja syödä suklaat loppuun, jakaa kokemuksia kerhosta ja sanoa viimeiset heipat. Olen asunut Suomessa neljä vuotta ja kaksi niistä olen opettanut suomea netissä. Varsinkin nyt sodan aikana Suomi-Venäjä-seuran toiminta tuntuu minusta erityisen tärkeältä. Se oli viimeinen virallinen tapaamisemme. Kaikki meni kuitenkin hienosti ja ihmisiä tuli noin kymmenen. Arto Rinne vastasi myös illan juonnosta. Haminan Venäjä-seura oli kutsunut iltaan alueella asuvia ukrainalaisia, venäläisiä ja suomalaisia. Meillä oli tietokilpailu “Kuinka hyvin tunnet Suomen?” ja keskustelu-vertailu slangeista Suomessa, Ukrainassa ja Venäjällä sekä suomalaisten sarjojen katselukerrat. TEKSTI JA KUVA KATJA BICHUKINA Monikultuurinen ilta virkisti mieliä “Juokse sinä humma, kun taivas on niin tumma Ja tiuku on aisan alla Voi kuinka pieninä palasina onkaan Mun leipäni maailmalla” Näin laulatti petroskoilaislähtöinen, nykyään Kouvolassa asuva trubaduuri Arto Rinne Haminan monikultuurisessa illassa 4. Yritämme päästä nelisin elokuviin mahdollisimman pian. Haminalainen tanssiryhmä Surprise ilahdutti katsojia esittämällä omia koreografioitaan. Kolme aktiivisinta osallistujaa saivat ilmaisen elokuvalipun osastolta. Myöhemmin osallistujien määrä supistui, mutta se ei haitannut minua eikä niitä, ketkä halusivat jatkaa osallistumistaan. Ohjaajana minun tehtäviini kuului koko toiminnan järjestäminen: minä kävin ostamassa pientä syömistä ja keksin erilaista tekemistä. Joulukuussa pidimme pikkujoulut, joissa kaikki saivat tutustua suomalaisiin jouluherkkuihin ja maistaa niitä. 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 46 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 46 6.2.2023 9.26 6.2.2023 9.26. tammikuuta. Kerhossa venäjänkieliset nuoret saivat vapaasti harjoitella suomea ja suomalaiset voivat tutustua Venäjän kulttuuriin ja perinteisiin. Kuvassa Katjaope ja ryhmäläisiä. Venäjän Aika 1/2023 Nuorten Mesta onnistui Savonlinnassa Syyskuussa sain mahdollisuuden järjestää Suomi-Venäjä-seuran Savonlinnan osaston kanssa Mesta-kielikerhon. Viime kuukausien aikana sain uusia kokemuksia ja tuttavuuksia. Onnistunut ilta vei mielen hetkeksi pois arjesta ja osoitti, miten erilaisia ihmisiä yhdistävä tapahtuma virkistää mieliä. Ajattelin Mestaa mukavana paikkana sekä venäläisille että ukrainalaisille. Ukrainalaiset, venäläiset ja suomalaiset viihtyivät yhdessä Haminassa. Muistan, että ensimmäinen tapaaminen jännitti minua: en ollut varma, kuinka monta ihmistä tulee ja millaista ilmapiiriä ryhmässä on. Oli kivaa käyttää omia taitoja ja tehdä jotain hyödyllistä. Virolahdella asuva Valeriy Remenjuk lauloi venäjäksi omia laulujaan. Tämä kokemus on ollut minulle tosi merkittävä. Haminan Venäjä-seuran puheenjohtaja Reima Uusitalo ja seura sai tehtäväksi kehittää uusia tapoja tuoda yhteen ihmisiä eri kulttuureista. Kuvassa Arto Rinne. 46. Simeonsalissa oli noin sata henkeä
Siinä sivussa ratkotaan Suomi-Venäjä-seuran tulevaisuudenkysymyksiä seuran edustajakokouksessa, tutustutaan sukukansojen tilanteeseen suomalaisugrilaisessa kulttuuripääkaupunki Kuhmossa sekä vietetään aikaa hyvässä porukassa ja kauniissa kesäisessä ympäristössä. Suomi-Venäjä-seuran hallituksen 15.12.2022 esittämä kutsu ja esityslista kokonaisuudessaan: suomivenajaseura.fi/osastoille Strategiaa työstetään kevään aikana Strategiatyöhön tartuttiin 21.1. TEKSTI SVS NEUKKUMASINISTIEN JOHTOKUNTA Muuttuneessa tilanteessa seuran on uudistuttava Osastojen vuosikokouksissa vaikutetaan Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa seuran toiminnan sisältöihin. Ohjelma, hinnat ja ilmoittautumisohjeet: suomivenajaseura.fi/ajankohtainenvenaja2023 Suomi-venäjäseuran ylimääräinen edustajakokous 17.6. Neuvostoliiton hajoaminen oli vaikea, kun seura menetti puolivirallisen yhteiskunnan päätöksentekokoneiston aseman. Paikalliseen toimintaan vaikutat osastosi vuosikokouksessa helmi-maaliskuussa. Venäjällä on syrjäytetty tsaareja ennenkin, Neuvostoliitossa on syrjäytetty puolueen pääsihteeri epäonnistuneen maatalouspolitiikan seurauksena. Seuran hallitus kutsuu ylimääräisen edustajakokouksen koolle päättämään seuran säännöistä sekä päivittämään seuran strategiaa. Strategiatyöpajan tuloksia bit.ly/strategiapaja1 Neukkumasinistien kanta on selvä Jatketaan vaan nykyisellä matalalla profiililla eikä ajatella seuran lakkautusta, vartutaan Putinin jälkeistä aikaa. Kun diktaattorit ovat käyttäneet sotaa oman valta-asemansa pönkittämiseen, ovat he pelanneet upporikasta ja rutiköyhää sodan lopputuloksesta riippuen. Aika: Lauantai 17.6.2023 alkaen klo 11. bit.ly/SVSkokoukset Kaikki jäsenet ovat tervetulleita mukaan Kajaaniin! 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 47 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 47 6.2.2023 9.26 6.2.2023 9.26. Strategiasta tehdään päätöksiä edustajakokouksessa 17.6. järjestetyn puheenjohtajapäivän strategiatyöpajassa. Myös nyky-Venäjällä voi presidentti kadota epäonnistuneen sodan seurauksena. Lähde sinäkin mukaan jo legendaariseen seuratapahtumaan. Tätä tärkeää kysymystä lähdemme seuraporukalla selvittämään perinneherkun kotiseudulle, eksoottiseen Kainuuseen. Valmistelua tehdään pääsihteeri Niina Sinkon johdolla. Voittoon johtaneen sodan jälkeen he ovat entistä vahvempia johtajia, häviöön johtaneen jälkeen menettäneet valta-asemansa. Juustoleipä vai leipäjuusto. Seuran perustaminen oli vaikeaa Stalinin aikaan. 1/2023 Venäjän Aika ?47 Ajankohtainen Venäjä Kajaanissa 16.–17.6. Maaliskuussa järjestetään sidosryhmäkysely ja 14.3. Vuosikokoukset valitsevat myös edustajat seuran edustajakokoukseen, jossa päätetään säännöistä ja strategiasta ja sitä kautta koko seuran toiminnan suunnasta. jäsenille yhteinen zoom-tilaisuus. Nyt on Putin. Osaston vuosikokous valitsee varsinaiset ja varaedustajat edustajakokoukseen (1 alkavaa 40:tä jäsentä kohden). Vaikeuksia on ollut ennenkin. Paikka: Kongressija kulttuurikeskus Kaukametsä, (Koskikatu 2-4, Kajaani) tai etäyhteys
Lisäksi on tuomittava Suomessa asuviin venäläisiin kohdistuva vihapuhe ja tuettava heitä. Hallintorakennetta tulee keventää, mutta kuka päättää asioista, kuka toteuttaa päätöksiä kansalaisjärjestössä. Minulta oli pyydetty puheenvuoro iltaan, jota muokkasin artikkelimuotoon. Yhteiset tilat muiden toimijoiden kanssa on varteenotettava vaihtoehto samaan tapaan kuin Oulussa. Olemme jatkaneet toimintaa ja kaikissa tilaisuuksissa on ollut mukana sodanvastaisuus sopivalla tavalla. Summa summarum Säännöistä riippumatta toiminta ja siinä mukana olevat ihmiset ovat ratkaisevassa asemassa kansalaisjärjestössä. Mutta osastotoimintaa järjestettäessä voi olla motivaatiosta puute ja toiminnan profilointi on hankalaa. Helsingissä, myös seuran tulisi laskeutua osastotasolle ja toimia yhdessä osastojen kanssa. On kuitenkin syytä pysähtyä sekä miettiä tulevaisuutta ja suuntaa. KI RS TI PA LO N EN 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 48 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 48 6.2.2023 9.26 6.2.2023 9.26. Pitääkö seuran toimintaa suunnitella rahoitus edellä. Emme ole laatineet kannanottoja asioista, vaan tapahtumia on pohdittu jäsenkirjeissä ja kokouksissa. Osastoissa tilanne on parempi, koska niissä toimintamuotoihin ei välttämättä vastaava toiminta kuuluu. Tulevaisuus ja suunta Seuran on jatkettava toimintaansa. Pohjaa tälle antaa mm. Me elämme murroskautta, joka vaatii pohdintaa ja yhteistä keskustelua. Olemme suhtautuneet kriittisesti Venäjällä tapahtuneisiin kansalaisja ihmisoikeuksien rajoittamisiin, järjestöjen lakkauttamisiin, erilaisiin kieltoihin ja tapahtuneisiin murhiin jo pidempään ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. On löydettävä asioita, jotka yhdistävät meitä, jokainen jäsen on tärkeä. Uudistuksista Seuran toiminnalta meni osittain pohja pois, kun valtiolliset toiminnot päättyivät sotaan ja niihin saatu rahoitus poistui. Onko kansalaisjärjestölle tarpeen viralliset suhteet Venäjän valtion/valtiollisten toimijoiden kanssa. Seuran kannattaa miettiä Helsingin toimistoa. keskustelemaan Suomi-Venäjä-seuran tulevaisuudesta. TEKSTI ULLA VALKEILA, KÄPYLÄN VENÄJÄ-SEURA DRUZHBAN PJ JA VALTUUSTON JÄSEN Mihin menet Suomi-Venäjä-seura. Jos seuralle halutaan uusi nimi, niin se voisi olla vähemmän ”valtiollinen”. jäsenkysely. Olemme seuran 22.2. Venäjän Aika 1/2023 Koh ti tule vaa T ällä otsikolla kokoontui Hermannin kerholle joukko helsinkiläisiä seura-aktiiveja 23.11. Keskeistä on toiminta venäjän kielen ja kulttuurin sekä rauhan puolesta. Vai onko niiden aika jo ohi. ja 28.2.2022 tekemien kannanottojen takana. Ulla Valkeila. Toimin Käpylän Venäjä-seura Druzhbassa. Nimestä tulisi näkyä se, että toimitaan jäsenten, ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Seuran valtuustolla on ollut vähäiset vaikutusmahdollisuudet, sillä kokousten asialistat ovat paisuneet. Pitäisi kuitenkin ylläpitää jollakin tasolla suhteita venäläisiin vapaan kentän toimijoihin ja kansalaisyhteiskuntaan. Käpylän Druzhballa on pitkät perinteet, mutta vahva suunta tulevaan. Yhteistyötä lisättävä esim. Kuvassa pj. 48. Tilaisuuden järjestäjää, Kallio-Vallilan Venäjä-seuraa on syytä kiittää, sillä foorumeita yhteiselle keskustelulle tarvitaan. Millaisen kansalaisjärjestön seura, osastot ja aktiivit muodostavat. Kustannussyistäkin valtuuston voisi lopettaa. Sotatoimia on vastustettava. Myös venäjänkielisten. Viralliset suhteet Venäjään on katkaistu/tauolla
Suomi-Venäjä-seuran Porin osasto muuttaa nimensä sääntömuutoksella helmikuussa 2023 maakunnan nimeä kantavaksi osastoksi. Tämä on mahdollista ainoastaan sen turvin, että kaikkialta tulee jäseniä mukaan uuteen johtokuntaan tuoden tietoa oman paikkakuntansa toimintatavoista ja tapahtumapaikoista. Tampereella uutta osastoa ovat olleet synnyttämässä mm. On ollut aina suuri ilo auttaa tai olla mukana järjestämässä tapahtumia Satakunnassa. Neljä osastoa päätti laittaa hynttyyt yhteen ja keväällä 2021 syntyi uusi Tampereen Suomi–Venäjä-seura. Pertti Paltila, joka ”suuren ja mahtavan” SNS:n aikana johti Tampereen piirijärjestöä puheenjohtajan ominaisuudessa, sekä Leena Kakko, joka oli perustamassa Hervannan osastoa ja on johtanut sitä yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Porin osastolla Tapio Lammin johdolla on nyt vaativa työ saada satakuntalaiset mukaan uuteen osastoon. Harjavallassa Urpo Koponen, Nakkilassa Terttu Viinamäki ja Huittisissa Anna-Liisa Linnalampi ovat kaikki toteuttaneet sekä seuran tarjoamia että itse kehittämiään tapahtumia. Pian vuoden jatkunut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on entisestään vaikeuttanut osastojen työtä. Jäsenet juhlistivat uuteen osastoon liittymistä yhteisellä päättäjäislounaalla. Olemme kouluttaneet, kehittäneet osastojen yhteistoimintaa ja seura on jakanut toiminnan kehittämisavustuksia. Huittisissa sovittiin, että osasto järjestää tapahtumia eri puolilla maakuntaa, ei vain Porissa. Aluetapaamisessa Huittisissa keskustelimme elokuussa vakavasti vapaaehtoisten ikääntymisestä ja sen tuomista haasteista. Tapahtumien osallistujamäärät vaihtelivat, mutta jäsenille oli joka tapauksessa tarjolla mielenkiintoisia Venäjään liittyviä tapahtumia keskellä kaupunkia ja eri kaupunginosissa. Huittisten, Kokemäen, Harjavallan ja Nakkilan osastot purkautuivat ja jäsenet liittyivät ennen vuoden vaihtumista Porin osastoon. Varsinkin Huittisissa on ollut viime vuosina paljon toimintaa, jossa seuran rooli on ollut lähinnä konsultoida tai etsiä esiintyjää. Satakunnassa lähes kaikilla osastojen johtokunnilla on takanaan todella pitkät ”palvelusvuodet”. Pari kuukautta myöhemmin, marraskuussa lähti lumivyöryn tavoin liikkeelle hanke työnimellä ”Satakunnan Suomi–Venäjä-seura”. Kiitoksena pitkästä vapaaehtoistyöstä seurassa Terttu sai upeat kukat ja venäläistä kuohujuomaa, jonka sai avata vasta vanhan vuoden vaihduttua uuteen. Miten käy Satakunnassa Syksyllä 2022 käytiin sama prosessi läpi Satakunnassa. Aiemmin Tampereella toimi viisi Suomi-Venäjä-seuran yhdistystä. Ne kokivat, että kunkin toimintaan osallistui vapaaehtoistyömäärään nähden turhan vähän ihmisiä ja turhautuminen olikin nähtävissä kaikissa osastoissa. 1/2023 Venäjän Aika ?49 Osastojen yhdistymisprosessit ovat vaikeita, mutta mahdollistavia Vuosien mittaan olemme Länsi-Suomessa käyneet läpi laajoja osastoiminnan kehittämishankkeita. Tunnen monet heistä jo 40 vuoden ajalta. Porin osaston puheenjohtaja Tapio Lammi toivotti Nakkilan osaston puheenjohtajan Terttu Viinamäen ja jäsenet tervetulleiksi uuteen osastoon. Järjestöjen vapaaehtoisten ikääntyessä ja samaan aikaan tapahtuvan voimakkaan digitalisaation seurauksena Suomi-Venäjäseuran jäsenet ovat kokeneet nykyajan vaatimukset haasteellisiksi. Monta veteraania Tampereen ja Satakunnan osastoyhdistymisissä on ollut mukana iso määrä Suomi-Venäjä-seuran veteraaneja. Toivon vilpittömästi, että jokainen auttaa tavallaan, jotta yhdistymisvaihtoa epäileville voimme todistaa, että oikein hoidettuna se tuo onnistumisia ja lisää tapahtumien määrää muuten toimimattomilla paikkakunnilla. Tampereella uudesta osastossa yhteisvoimaa Vuosina 2020–21 kävimme Tampereella pitkän yhdistymisprosessin läpi. Suunnitelmallisuus ja seuran tuki uudistuneille osastoille ovat keskeisessä asemassa. Onnea työhön! TEKSTI TUIJA MÄKINEN KUVAT TAPIO LAMMI Anna-Liisa Linnalampi (oik.) on tehnyt joukkoineen pitkän päivätyön Huittisissa. Myös Matti Wuorikoski oli mukana auttamassa erityisesti yhdistyslain ja muiden byrokraattisten asioiden asiantuntijana, sillä prosessi haluttiin maaliin yhdellä kerralla. Siinä onnistuttiin vapaaehtoisten asiantuntijoiden avulla upeasti. Nämäkään toimet eivät aina auta. Ensimmäinen toimintavuosi oli onnistunut, sillä osasto järjesti toistakymmentä kivaa tapahtumaa. 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 49 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 49 6.2.2023 9.26 6.2.2023 9.26
Opastetut tutustumiset Linnoituksen alueeseen käyntikohteineen, Saimaan kanavaan ja kanavamuseoon sekä Wolkoffin talomuseoon. . Mirjaliisa Kilpelä, mirja.kilpela@pp1.inet.fi, p. (Lepokoti, Ruutanantie 26) LA 22.4. ??????. Liput 25 € KOM-lipputoimisto, 27,50 € lippu.fi. klo 18 DomraCoctailin naistenpäivän konsertti Albatrossissa. klo 18 Kirjastoilta Käpylässä. Kuopion kevääseen tarjoillaan jälleen monipuolinen kulttuurikattaus. Käpylän Druzhba, Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys. LA 8.4. klo 18 Josef Kan rauhanperformanssi Albatrossissa. Venäjän Aika 1/2023 Helsinki PE 24.2. SU 21.5. Ukrainalaisia säveltäjiä ja muusikoita 16.4. Myös etänä. klo 18-20. Ohjaus: Eldar Rjazanov, 1984. (Pääkirjasto Arkki, Kehätie 4). Minskistä Kiovan kautta Suomeen tulleen teatterinjohtaja ja -ohjaaja Vladzimir Ushakoun ohjaama ja käsikirjoittama, valkovenäjäksi, ukrainaksi ja venäjäksi puhuttu – ja suomeksi tulkattu! – lämmin ja hauska performanssiseikkailu on yhdistelmä puhetta, borschkeiton keittelyä ja musiikkivelho Timo Kämäräisen kitarataiturointia. ????. ??????????. (Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5) MA 6.3. Musiikkiesitelmä Pälkäneellä: Ukrainalaisia säveltäjiä ja muusikoita. ?????. (Pakkahuone Rantakatu 2). ?????. arjaahtee@gmail.com TO 20.4. KE 24.5. (Perheentalo Rantakatu 15) Kangasala ja Pälkäne Kulttuurivartit sunnuntaisin klo 14 (Lepokoti, Ruutanantie 26): 26.2. Tilaisuuksia järjestetään kevään juhliin, kuten laskiaiseen, naistenpäivään ja pääsiäiseen liittyen. Joensuu KE 8.3. BESEDKA KESKUSTELUKERHO parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18–20. klo 18 Elokuvakerho Lokki. Käpylän Druzhba. Käsitellään 2–4 alustuksen pohjalta ajankohtaisia Venäjään liittyviä artikkeleita ulkomaisesta lehdistöstä. Ajankohtainen Venäjä Kajaanissa Ke 28.6. klo 8 Lehtikatsaus Teamsyhteydellä. Kaikki ovat tervetulleita! ??. Liput 20 €. kaupunginkirjastossa, Kompassissa (kansainvälinen kohtaamispaikka) sekä Ortodoksisessa kirkkomuseossa Riisassa. KÄSITYÖKERHO maanantaisin klo 16.30–18.30. Esiintymässä Pentti Yrjänäinen & Kalle Virtanen. Besedkan yhteydessä 8.3., 5.4., 3.5. Naistenpäivä. (Albatross, Kanavaranta 7 F). Julma romanssi. ?????. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia on pitkin kevättä mm. 040 553 6520. › Lisää tietoa ja tapahtumia: osastot.suomivenajaseura.fi/events Pe-la 16.–17.6. ??????. Tapahtumakalenteri 50. klo 19 ja TO 9.3. Suomalais-ukrainalaisvenäläisenä yhteistyönä syntynyt Teatteri Avoimien Ovien kantaesitys, joka on yritys hahmottaa historiankirjoitusten ulkopuolelle jäänyt totuus Suomen talvisodasta 1939, totuus, joka ei palvele minkään maan poliittista agendaa. Merkitse kalenteriin! 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 50 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 50 6.2.2023 9.26 6.2.2023 9.26. Sitova ilm. yrjanainen@gmail.com / 044 2882 742. Diplomaatti ja Venäjä-tuntija René Nyberg ja toimittaja Jussi Niemeläinen keskustelevat syksyllä 2022 ilmestyneiden kirjojensa teemoista ja yhtymäkohdista. Yllätysvieras. GARRI BARDININ ANIMAATIOT AIKUISILLE -SARJA. Lauluja lauletaan sekä suomeksi että venäjäksi. Slaavilaisen kulttuurin viikot. Liput 22 €. Hinta: 320 €, H1-lisä 39, sisältää bussikuljetuksen, majoituksen Sokos Hotel Lappee 2 hh, ohjelman mukaiset ruokailut ja opastukset. Tämän kevään uutuutena useampi tapahtuma esittelee ukrainalaista kulttuuria mm. Mahdollisuuksien tori. klo 19 Borsch – Samassa sopassa. TI-KE 6.6.–7.6. . Ohjelman löydät osoitteesta suomivenajaseura.fi/slaavilaisenkulttuurinviikot Lahti Multi Culti, Päijänteenkatu 1, Lahti. klo 18 Venäjän tunteja -keskustelusarja. Tutustuminen kuuluisan ohjaajan luomistyöhön. ???????. PE 10.3. Kesäretki Lappeenrantaan Kangasalta. Musiikkia ja runoja. "???????", ?. kirjallisuutta. tintti.karppinen@ welho.com, Aiheeksi viestiin: Talvisota 10.3. SU 19.3, 2.4, 7.5. klo 18 Venäjän tunteja -keskustelusarja. Järj. Järj. Varaukset pentti. klo 16 Venäläis-suomalaiset lauluillat. Lippu 3 €. Esitykset KOM-teatterin Aulanäyttämöllä. Pähkinäsaaren rauhasta 700 vuotta TI 28.2. Esitystä on harjoiteltu SVS:n kulttuuritila Albatrossissa. Kansainvälisesti esiintyvä, Länsi-Siperiassa syntynyt ja nykyään Suomessa asuva visuaalija performanssitaiteilija Josef Ka yhdistää esityksissään butoja flamencotanssia perinteiseen venäläiseen kansanlauluun, nykytanssiin sekä kirjalliseen ja elokuvalliseen palettiin. . Venäjä-keskustelu SuomiAreenassa. ????. klo 19 Teatteriretki: Yksi sota – kolme tarinaa. ?????. ??????. (Albatross, Kanavaranta 7 F) TI 28.2. Lahden satamassa perinteinen kansainvälinen tapahtuma. TO 9.3. Ilm. Kuvakavalkadi vuoden 2023 tapahtumista 2.4. KE 22.3. Vieraana Inkeri VehmasThesslund (Trio, Palvelutorin Lava-tila, Aleksanterinkatu 18, myös etänä). Paikasta ilmoitetaan myöhemmin. ??????. Laulujen lomassa keskustellaan ja juodaan teetä. Kielisukulaisia Suomenlahdelta Siperiaan 19.3. Ilm. Kuopio HELMI-HUHTIKUU. Totalnyi Diktant venäjänkielisille ja TruD-testi venäjää opiskeleville ja osaaville
(Katariinan Salonki, Katariinantori 4) MA 15.5. ?????. KE 22.3. suomivenajaseura.fi/ events Lähde kesäkuussa mukaan matkalle Narvaan! Lähde upealle yhteiselle matkalle, jonka järjestävät Seinäjoen, Kokkolan, Vaasan, Suupohjan sekä Vasa-Korsholmin osastot! Hinta 310–330 € sis. KE 22.2.–19.4. (Ruosniemen Koitto, Ruosniementie 115) Seinäjoki, Kokkola, Vaasa, Suupohja ja Vasa-Korsholm TI-PE 27.–30.6. KLO 18 Lehtikatsaus etänä Teamsissa. bit.ly/ 3WLm3Li (Wellamo-opisto, Terijoenkatu 7, Lahti). mj: MatkaPEURA. Ilm. . Lisää tietoa ja tapahtumia osastot. Venäläisen musiikin luentosarja – ???. KLO 18 Venäjän tunteja -keskustelusarja. MA 27.3. Vieraana Helsingin yliopiston kääntämisen ja venäjän kielen professori emerita Inkeri Vehmas-Thesslund. TI–PE 27.–30.6. klo 17 Pekka Lehtosen luento: Venäjän väestölaskennan tulokset 2021 eri kansallisuuksien osalta Metso-kirjastossa. 5 €. Keskustelemme useilla kielillä. Ohjaaja: Andrei Smirnov. 050 530 7089. KE 24.5. klo 18 Juhlakonsertti. Teksitys englanniksi. Jäsenhinta 3 €/norm. Yllätysvieras. Ruokailut omakustannushintaan. Konsertissa kuullaan ukrainalaisia sävellyksiä ja vanhaa kotimaista viihdemusiikkia. klo 17 Lautapelikerho (18+). Käsitellään 2–4 alustuksen pohjalta ajankohtaisia Venäjään liittyviä artikkeleita ulkomaisesta lehdistöstä. (Kompassi, Sammontori 2) Pori TO 30.3. Tule mukaan! Monenlaisia pelejä, teetä, kahvia, musiikkia, mukavaa tunnelmaa. KLO 17 Keskustelua uudesta strategiasta pääsihteeri Niina Sinkon johdolla. Luennot pidetään venäjän kielellä. klo 18 Muistellaan matkoja luovutettuun Karjalaan. Elokuvakerho: The Frenchman (2019). ??????. Lappeenranta LA 25.2., 25.3., 22.4., 27.5. Kielisukulaisemme Venäjällä – toimittaja Pekka Lehtosen valokuvanäyttely Hervannan kirjastossa. Hinta 20 €. bussimatkat (Kokkola-Vaasa) Seinäjoki–Kurikka–Jalasjärvi–Parkano–Nokia–Helsinki, majoitus hotelli Inger*** 2hh. Ilm. OSALLISTU ETÄNÄ Lisätiedot ja ilmoittautumiset kotisivujen tapahtumakalenterissa. MA 17.4. mauno.rajala@gmail.com, p. Vast. 1/2023 Venäjän Aika ?51 Ti la is uu ks ie n jä rje st äm is es sä no ud at et aa n an ne ttu ja ko ro na oh je ita ja -s uo si tu ks ia , m uu to ks et ov at m ah do llis ia .V ar m is ta to te ut um in en su om iv en aj as eu ra .fi ta i jä rje st äj äl tä . (Katariinan Salonki, Katariinantori 4) 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 51 45-51_SVS-sivut_1-2023.indd 51 6.2.2023 9.26 6.2.2023 9.26. Lisätiedot: suomivenajaseura.fi/matkat Tampere 13.–25.2. klo 19. klo 18 Kuullaan Karjalan Kannakselta, Raudusta juurensa omaavaa Markku Paksua nykytilanteesta. KLO 18 Venäjän tunteja -keskustelusarja. Liput 15 €. Tervetuloa kesäiselle bussi-laivamatkalle Narvaan! Katso tarkemmat tiedot yltä. TI 14.3. TO 9.3, TI 14.3. JA KE 12.4. Esiintymässä Sini Tuomisalo, laulu ja Vesa Formunen, harmonikka. Retket kuuluvat hintaan, mutta eivät pääsymaksut kohteissa, ne maksetaan perillä. KLO 10 Jäsenrekisterikoulutusta. (Kompassi, Sammontori 2) MA 6.3. ??????. TI 28.2
Suomi Venäjä seura Pi irr os © O le g Ku va ev Lue lisää sodanvastaisesta yhteistyöstä animaattori Oleg Kuvajevin kanssa: suomivenajaseura.fi/ masjanja 52_VA_1-2023_Oma_ilmo.indd 21 52_VA_1-2023_Oma_ilmo.indd 21 6.2.2023 8.36 6.2.2023 8.36