SIVU 4 Tähtisadetta 01_VA_1-2025_Kansi.indd 1 01_VA_1-2025_Kansi.indd 1 30.1.2025 11.08 30.1.2025 11.08. PÄÄKIRJOITUS Monikasvoinen venäläinen kulttuuri SIVU 3 VENÄLÄISET JUURET Muska Babitzin vaalii sukujuuriaan SIVU 10 MUSIIKKI Ilmu ammentaa vaikutteita Karjalasta SIVU 16 ELOKUVA Raja, joka ei auennutkaan SIVU 28 Irt on um er o 7,5 € Aika 1 25 Venäjän Venäläisen kulttuurin kärkinimet keikkailevat Suomessakin
Venäjän Aika 1/2025 Aika Venäjän 1 25 3 PÄÄKIRJOITUS Monikasvoinen venäläinen kulttuuri 4 VENÄLÄISET TÄHDET Venäläinen kulttuuri sotaa vastaan 8 LYHYESTI Uutisia Venäjältä 9 KOLUMNI Anna Soudakova: Kun taide syttyy puhumaan 10 VENÄLÄISET JUURET Muska Babitzin vaalii venäläisiä sukujuuriaan 14 TEATTERI Venäjänkielinen teatteri lempeyden asialla 16 MUSIIKKI Tuoretta ilmua Karjalasta 18 DOLGAANIEN KULTTUURIA Ja ikirouta sulaa 22 METALLIMUSIIKKI Olemassaolon kuolema 24 VALOKUVA Kuvasaalista avautuvasta Neuvostoliitosta 28 ELOKUVA Raja, joka ei auennut 31 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA 32 SUOMI-VENÄJÄ-SEURA Lampü syttyi, ajankohtaisia asioita, tapahtumakalenteri 16 Livvinkarjalaksi soittava Ilmu välittää vahvoja tunnelmia. 14 Lahteen syntyi venäjänkielinen Lempeä teatteri. Solisti Tatjana Tkachenkolla on karjalaisjuuret. 2. 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 2 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 2 30.1.2025 11.07 30.1.2025 11.07
, , KUSTANTAJA Suomi–Venäjä-seura ry Kanavaranta 7 F 27 00160 Helsinki suomivenajaseura.fi Puh. Venäläiset kulttuurintekijät joutuivat valitsemaan puolensa – ja samalla usein kotimaansa. Osa kulttuurista on päättäjien tilaustyötä ja avoimesti sotaa tukevaa. Kaikesta tästä kannattaa ottaa ilo irti ja tukea kulttuuria menemällä katsomoon. Siltikin on tärkeää olla kärryillä Venäjälläkin tehtävästä kulttuurista. On mahdoton ajatus, että tällaista venäläistä kulttuuria tuotaisiin Suomeen. Alkuvaiheessa tuntui joskus siltä, ettei Suomessa saa enää lukea Dostojevskiä tai syödä venäläistä ruokaa. (Olen venäläinen) ja kansa laulaa mukana. Lehti palaa tänä vuonna ilmestymään neljä kertaa. +358 40 120 6950 svs@venajaseura.com Monikasvoinen venäläinen kulttuuri Kulttuuri kulkee 80-vuotiaan Suomi–Venäjä-seuran DNA:ssa. Viimeiset kolme vuotta on ollut hankalaa esitellä venäläistä kulttuuria. Tälle kulttuurille on ominaista toiveikkuus ja usko hyvään, vaikeuksista huolimatta. +358 40 120 6950 PAINOPAIKKA PunaMusta, 2025 ISSN 1455-0520 PÄÄTOIMITTAJA Riku Savonen riku.savonen@ venajaseura.com TOIMITUSNEUVOSTO Riku Savonen, Kerttu Matinpuro, Anna Soudakova, Esa Tuominen, Kari Martiala KANNEN KUVITUS Elina Saarilahti Kuvassa ylhäältä alas: Noize MC, Jekaterina Schulmann, Boris Grebenštšikov ja Monetochka. alv (0 %) JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. Kulttuuri on ollut turvallinen, yhdistävä alue, jolla erilaisetkin näkemykset ovat mahtuneet toimimaan yhdessä. ??????. Tämän lehden teemana on kulttuuri. Nyt näyttää siltä, että palat eivät enää runnomallakaan sovi yhteen. Artistit keikkailevat aktiivisesti Euroopassa ja heitä päätyy esiintymään myös kaukaiseen Suomeen. Tämä joukko hyödyntää ilmaisunvapautta ja yhteistyöverkostoja uudessa ympäristössä. Samalla kuva venäläisestä kulttuurista päivittyy. Sitten on toinen venäläinen kulttuuri, jota tehdään nyt Venäjän rajojen ulkopuolella. Esittelemme venäläisen kulttuurin ilmiöitä ja Suomessa asuvia tekijöitä. Näkemystensä vuoksi Venäjältä on muuttanut kosolti kulttuurin ammattilaisia, mukaan lukien kulttuuritaivaan tähtinimiä. Sen kautta on syntynyt kohtaamisia, muistoja ja ystävyyksiä suomalaisten ja venäläisten välille. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, seurasi myös kulttuurin ideologisoituminen. Onneksi keskusteluun on sittemmin tullut moniulotteisuutta. Paikallaan lienee kuitenkin sisältövaroitus, että patriotismin määrä voi järkyttää herkimpiä – ja vähän muitakin. Jokaisen tapahtuman kohdalla on täytynyt miettiä, onko se aikaan sovelias ja perehtyä, mitä taustaideologioita kulttuuritoimijalla on. TAITTO SVS TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. (Shamaani, Jaroslav Dronov) veisaa täydelle torille Venäjän uuden ajan hymniä . Antoisia lukuhetkiä ja toiveikasta vuotta! Riku Savonen Päätoimittaja Suomi–Venäjä-seuran toiminnanjohtaja 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 3 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 3 30.1.2025 11.07 30.1.2025 11.07. Myös täällä asuu kulttuurin tekijöitä. Se oli ydinpalanen jo SNS:ää perustettaessa. Numerot 1 ja 3 jaellaan jäsenille postitse, ja numerot 2 ja 4 on luettavissa sähköisesti jäsenportaalin kautta (pidäthän sähköpostitietosi ajan tasalla). ”Venäläinen kulttuuri” on aina ollut mosaiikki, joka on koostunut eri aikojen – ja kansojen – kulttuureista. Yleissivistyksen nimissä voi vilkaista esimerkiksi videon, jossa tämän hetken tähtipoppari ????. 1/2025 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Venäjällä asuvat kulttuurintekijät joutuvat mukautumaan yhteis kunnan moraalinormeihin. Venäjällä asuvat kulttuurintekijät joutuvat mukautumaan yhteiskunnan moraalinormeihin
4. Konserttien lisäksi erityisesti Helsingissä on runsaasti tarjontaa myös venäjänkielisessä standupissa ja puhujakeikoissa. Kalentereista löytyy säännöllisesti sellaisten venäläisartistien nimiä kuten Boris Grebenštšikov, Noize MC, Splin, Monetochka, Andrei Makarevitš sekä valkovenäläinen Bi-2. Venäjän Aika 1/2025 VENÄLÄISET TÄHDET K un katsoo suomalaisten tapahtumakalentereiden keikkalistoja, ei ensisilmäyksellä uskoisi, että kulttuuriyhteistyö Venäjän kanssa on ollut jo useamman vuoden katki. Suomeen saapuu esimerkiksi sellaisia tunnettuja venäläispuhujia kuin politiikan tutkija Jekaterina Schulmann ja toimittaja Maksim Kurnikov. Esimerkiksi legendaarisen neuvostorockyhtye Akvariumin solistin Boris Grebenštšikovin keikkoja saatiin Suomessa odotella vuosien ajan. Syy on kuitenkin selvä: Suomeen saapuvia artisteja ja puhujia yhdistää Venäjän Ukrainassa käymän sodan kritiikki ja muutto pois kotimaastaan. Kuitenkin vuoden 2022 jälkeen hän on esiintynyt täällä useita kertoja, eivätkä vierailut ole loppumassa: hän palaa Helsinkiin jälleen maaliskuussa 2025. Venäläinen kulttuuri sotaa vastaan Venäläisten maastamuutto vuodesta 2022 alkaen on käynnistänyt Suomessa uuden venäläisesiintyjien kultakauden: viime vuosina isojakin venäläistähtiä on nähty Suomessa enemmän kuin koskaan. Maasta lähti tuhansittain erityisesti koulutettuja nuoria. Näin venäläisen kulttuurin kysyntä ja tarjonta kohtasivat ulkomailla uudella tavalla, summaa Cultura-säätiö, joka Yllä: Euroopassa asuvat tähdet (vasemmalta oikealle) Monetochka, Jekaterina Schulmann, Boris Grebenštšikov ja Noize MC keikkailevat Suomessakin. TEKSTI ELINA SAARILAHTI PIIRROS ELINA SAARILAHTI 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 4 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 4 30.1.2025 11.07 30.1.2025 11.07. Yhtälö on nurinkurinen: vaikka naapurimaassaan sotaa käyvä Venäjä on eristetty, on venäläistähtien keikkoja nyt Suomessa tarjolla enemmän kuin koskaan. Sota loi venäläiselle kulttuurille uuden kysynnän ulkomailla Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 johti historialliseen poismuuttoaaltoon. Samalla Venäjän jättivät monet sotaa vastustavat taiteilijat, jotka kokivat, etteivät enää voineet työskennellä kotimaassaan vapaasti
Konserttien järjestämiselle alkoi tulla eri puolilta paljon kysyntää. edistää Suomen venäjänkielisen väestön kotoutumista ja osallisuutta. 1/2025 Venäjän Aika ?5 ”Venäjän hyökkäyksen jälkeen venäläisen kulttuurin kysyntä ja tarjonta kohtasivat ulkomailla uudella tavalla.” Valkovenäläinen vaihtoehtorockbändi Bi-2 esiintyi Helsingissä talvella 2024 orkesterin kanssa. –Se toi meille yleisön, Foy kertoo. Mediasisältöjen kehittäminen jäi samalla taka-alalle. Tochka.fi kertoo tukevansa ja kehittävänsä venäjänkielisen väestön kulttuurista elämää sekä tukevansa maanpaossa olevia taiteilijoita Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Ryhmä on tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja emigroitunut Israeliin. Esimerkiksi Noize MC ja Monetochka tahtoivat lähettää Helsingin yhteiskeikkansa tulot Ukrainaa auttavalle hyväntekeväisyysjärjestölle, Foy kertoo. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vain neljä päivää ennen projektin julkistamista kuitenkin muutti kaiken. VENÄLÄISET TÄHDET SA M I RA N TA M ÄK I 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 5 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 5 30.1.2025 11.07 30.1.2025 11.07. Yhdistyksen oli alun perin tarkoitus toimia enemmänkin mediaportaalina, joka kertoisi innostavasti Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Foyn mukaan yhdistys toimii myös ukrainalaisten ja valkovenäläisten artistien kanssa. Yhteistyökumppanien taustat tarkistetaan. Uuden kulttuurikysynnän huomasi myös venäläistaustainen Alexandr Foy keväällä 2022. –Tahdomme tukea artisteja, toimittajia ja luennoitsijoita, hän sanoo. Artistit päättävät itse, meneekö esiintymisistä saatu raha hyväntekeväisyyteen. Arvojen ja tekojen on kohdattava, ja järjestäjillä ja artisteilla on oltava niistä yhteisymmärrys, Foy kertoo. Se toimii voittoa tavoittelemattomana venäjänkielisenä mediaja tapahtumatoimistona nimeltä Tochka.fi. –Meille on tärkeintä, että raha ei liiku Venäjälle, eivätkä artistit tue [Venäjän] sotaa, hän painottaa. Hän oli vain kuukausia aiemmin ollut perustamassa Suomeen vapaaehtoisvoimin pyörivää yhdistystä. Se on esimerkiksi auttanut ukrainalaista Okean Elzy -yhtyettä järjestämään Suomessa hyväntekeväisyyskonsertin, Foy kertoo
Maltsev arvioi, että venäläisartistien keikkojen määrä on lisääntynyt vuodesta 2022. Sitä on kuitenkin vaikea todeta: kun Venäjän suurhyökkäys alkoi, ei kulttuuriala ollut vielä ehtinyt juuri elpyä kansainväliset esiintymiset keskeyttäneestä koronapandemiastakaan. Venäjän Aika 1/2025 VENÄLÄISET TÄHDET 6. Koomikko, tv-juontaja ja laulaja Maksim Galkin esitti standupia Helsingissä syksyllä 2022. Yllä vas. Mutta mitä olen itse vieraiden kanssa jutellut, seassa on ollut ihmisiä monestakin eri entisen Neuvostoliiton maasta. Tämä on korostunut sodan myötä, kun ulkomailla asuvien venäläisten on ollut tarpeen löytää uusia tapoja kokea yhteisöllisyyttä, Culturasäätiö kertoo. –Toisaalta ne voivat yhdistää ihmisiä, jotka tuntevat solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan ja jopa kerätä varoja Ukrainan hyväksi. Wäiski on ollut monen venäjänkielisen standup-keikan tapahtumapaikkana. Myös venäjänkielinen standup kukoistaa Venäläisartistien esiintymisiä järjestetään Suomessa tavalliseen tapaan myös kaupallisesti toimivien yksityisten tapahtumatuottajien kautta. Yhteiskunnallisesti aktiivinen Aleksandr Foy on SDP:n kuntavaaliehdokkaana Helsingissä tänä keväänä. –Venäjänkieliset ulkomailla, erityisesti äskettäin maasta lähteneet, hakevat yhteyttä omaan kulttuuriinsa ja kaipaavat tuttuja ilmiöitä sekä älyllistä sisältöä omalla äidinkielellään. Cultura-säätiö uskoo, että tapahtumat tarjoavat monille osallistujille kuitenkin enemmän tunne-elämyksiä kuin sosiaalista verkostoitumista Suomeen. Venäjä on lisännyt hänet ulkomaisten agenttien listalle. Se arvioi, että ne voivat myös vahvistaa ajatusta Venäjän hyökkäyksestä ”Putinin sotana”, josta venäläisillä ei ole kollektiivista vastuuta. Yllä: Ukrainalainen rock-bändi Okean Elzy esiintyi Helsingissä syksyllä 2022. –Välillä järjestäjä on ollut Latviasta tuleva taho ”Stand up Riga” ja välillä se on ollut esiintyjä itse tai tämän manageri, kertoo Vasili Maltsev, Helsingin Hakaniemenrannassa toimivan ravintolalaiva Wäiskin yrittäjä. 6. Venäläinen sodanvastainen standup-koomikko Denis Tšužoi on Maltsevin mukaan ollut ehdottomasti yksi Wäiskin parhaiten myyvistä artisteista. Viimeksi mainitut tapahtumat ovat tosin harvassa, säätiö kertoo. Viimeisin kerroista on ollut hänen managerinsa sopima, Maltsev jatkaa. Venäjän Aika 1/2025 Kerran tai kaksi yhdistyksen on täytynyt kieltäytyä yhteistyöstä, Foy muistelee. Wäiskissä täysi sali tarkoittaa noin 120 vierasta. Näissä tapauksissa yhteistyötä toivonut artisti asui ja esiintyi yhä Venäjällä. Ehdokkuudesta ei ollut tietoa vielä haastattelun aikaan. –Parhaimmillaan hän myi täyden salin niin nopeasti, että teimme kaksi peräkkäistä esiintymistä, Maltsev kertoo. SA M I RA N TA M ÄK I SA M I RA N TA M ÄK I 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 6 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 6 30.1.2025 11.07 30.1.2025 11.07. –Esimerkiksi Denis Tšužoi on esiintynyt meillä jo kolme kertaa. Wäiskiin venäläisesiintyjiä katsomaan saapuu vieraita myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, Maltsev kertoo. –Emme tietenkään kysy passeja ovella, joten on vaikeaa arvioida, missä maassa kukin on syntynyt. Ryhmä on pitänyt hyväntekeväisyyskonsertteja esimerkiksi Helsingin jäähallilla. Sota korosti tarvetta kokea yhteisöllisyyttä ulkomailla Venäjänkieliset kulttuuriesiintymiset ovat identiteetin kannalta tärkeitä monille Suomen venäjänkielisille, Cultura-säätiö arvioi
02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 7 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 7 30.1.2025 11.07 30.1.2025 11.07. Radiotoimittajataustainen Vologin vastaa nyt Tochka.fi:n mediatiimistä. 1/2025 Venäjän Aika ?7 VENÄLÄISET TÄHDET 1/2025 Venäjän Aika ?7 “Vaikka naapurimaassaan sotaa käyvä Venäjä on eristetty, on venäläistähtien keikkoja nyt Suomessa tarjolla enemmän kuin koskaan.” Keikoilta aktiiviksi Keikkojen ihmisiä yhdistävän vaikutuksen puolesta puhuvat ainakin Alexandr Foy ja Jevgeni Vologin. Venäläisartistien keikoilla saa olla yhdessä samanmielisten kanssa, ja vapaaehtoistyö antaa mahdollisuuden osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan omalla äidinkielellään. Yhdistyksen vapaaehtoisia yhdistää eri kansallisuuksista riippumatta kiinnostus Suomen yhteiskuntaa ja kulttuuria kohtaan, Foy ja Vologin kertovat. –Järjestämme poliittista syistä maanpakoon lähteneiden artistien keikkoja. Alla: Tochka.fiyhdistys tahtoo tukea venäläisiä sodanvastaisia artisteja, toimittajia ja luennoitsijoita, kertoo sen perustajajäsen Alexandr Foy. Vologin on 31-vuotias yliopisto-opiskelija ja yksi Tochka.fi:n noin kolmestakymmenestä aktiivisesta vapaaehtoisesta. Hän tutustui venäläisartistien keikoilla Foyhin ja päätyi vähitellen aktiiviksi yhdistyksen toimintaan. Mediasisältöjen miettimiselle alkaa taas löytyä aikaa keikkojen järjestämisen ohella. O TT O N IS SI N EN AL EX AN DR AN DR O Artistien keikkoja löydät myös netistä SVS:n tapahtumakalenterista. Vologinia voi pitää siitä jonkinlaisena esimerkkinä. Hän uskoo, että venäjänkielisten tapahtumien kautta on mahdollista saada venäjänkielisiä osallistettua enemmän myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Olen iloinen, ettei kaikki mennyt niin mustavalkoiseksi. –Kun sota alkoi, ihmiset pelkäsivät, että kaikki venäläinen perutaan. Kaikki venäläiset eivät tue sotaa, Foy sanoo. Oik.: Vapaaehtoisena työskentelevä Jevgeni Vologin vastaa voittoa tavoittelemattoman Tochka.fiyhdistyksen mediatiimistä. Se tarkoittaa, että autamme itseämme ja kaltaisiamme ihmisiä kulttuurimme esittämisessä – kulttuurin, joka on sotaa ja valloittamista vastaan, Foy päättää
Tällaiseen johtopäätökseen on tullut Venäjän ortodoksikirkon piispa Andrei Tkatshev. Hän juoksenteli pitkin poliklinikkaa, minkä jälkeen hän piiloutui. Kuka heille on antanut luvan harjoittaa ammattiaan, ei ole tiedossa, kansanedustaja hämmästelee. Kansanedustajan tietojen mukaan Venäjällä on vain 300 virallisesti lisensioitua parantajaa, mutta Internetissä palveluksiaan tarjoaa tuhansia erilaisia "maagikkoja". Tällaisessa asunnossa voi olla 40 neliömetriä, mutta se myydään ilman varustelua eli esimerkiksi keittiötai kylpyhuonekalusteita. • Lähde: gazeta.ru Köyhät ovat onnellisempia Rikkaat ovat onnettomia, mutta köyhät ovat ihan oikeasti onnellisia. Kuulusteluissa mies kiisti rikkoneensa poliklinikan oven lukkoa. Kaupunkilaisilla on oikeus tietää kaupunginjohtajan palkka, Kolykhmatova perustelee avautumistaan. Surkean pientä eläkettä saavat ovat todellisuudessa onnellisempia kuin hienoissa puvuissa kulkevat miljonäärit, hengenmies julisti. Sen sijaan kirkko on ainoa oikea onnen lähde. Moskovan villoissa on yleensä 250 550 neliömetriä ja niiden keskihinta pyörii 12 miljoonan euron paikkeilla. Tämä parantaja on tuomittu oikeudessa, kansanedustaja jatkoi. • Lähde: stolica.onego.ru Venäjän Aika seuraa venäläistä mediakenttää laidasta laitaan ja poimii suomalaisille lukijoille joitakin hauskoja tai vähemmän hauskoja uutisia. Tuloveron (13 %) jälkeen nettopalkka on melko tarkkaan 2 000 euroa. 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 8 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 8 30.1.2025 11.07 30.1.2025 11.07. Moskovan eliittikerrostalojen ja "townhouse" -tyyppisten talojen neliöhinta on keskimäärin 22 000 euroa. • Lähde: lenta.ru Kaupunginjohtaja avasi palkkatietonsa Petroskoin kaupunginjohtaja Inna Kolykhmatova on julkaissut tiedot kuukausipalkastaan. Hieman aikaisemmin muuan mies oli uhannut pistoolilla Moskovan metron työntekijää ja vaati ilmaista pääsyä metroon. Hän kumoaa Vkontakte-postauksessaan väitteet, että kaupunki maksaisi hänelle joka kuukausi palkan päälle 1 800 euron preemion. Astetta vaatimattomampien eliittiasuntojen keskihinta on 3 miljoonaa euroa. Mutta pelkkä perinnetieto ei tarvita, täytyisi suorittaa myös jonkinlainen tutkinto alalta. Tuloksena useampi potilas halvaantui. Uutisen kirjoittaja on lisännyt loppuun peräkaneetin: Tämä olisi tietysti kiva uskoa. Jos tyytyy odottamaan kohteen valmistumista muutaman vuoden, niin 200 000 euron panostuksella voi hankkia asunnon esikaupunkialueelta. Ehdotuksen tekijän mukaan sukupolvelta toiseen siirtyvän perinnetiedon avulla tosiaan pystytään hoitamaan joitakin sairauksia. Hulppeiden villojen neliömetristä pyydetään jopa 30 000 euroa kasvua vuodessa 21 prosenttia. Kalliit vaatteet eivät tuo onnea. Suuri kysyntä on vilkastuttanut Moskovan asuntorakentamista. Vain rekisteröidyillä ja lisenssin saaneilla "henkiparantajilla" olisi oikeus harjoittaa ammattiaan. Viime vuonna myytiin uudisasuntoja 52 prosenttia enemmän kuin edellisvuosina. Hän korosti, ettei muista tapauksesta mitään. • Lähde: mk.ru Kansanparantajat halutaan rekisteriin Venäläinen kansanedustaja Badma Bashankajev esittää, että maahan olisi luotava erilaisten kansanparantajien ja "noitatohtorien" rekisteri. Hän oli tuntenut itsellään olevan parantamisen lahjoja ja niinpä hän ryhtyi "parantamaan" ihmisten selkävaivoja. Suomalaistenkin on varmaan hyvä tietää, millaisilla uutisilla venäläistä yleisöä ruokitaan. Niissä odotetaan sijoitusten arvon pitävän pintansa tai jopa kasvavan. Venäjän Aika 1/2025 LYHYESTI Uutisia Venäjältä Mies murtautui poliklinikalle Moskovassa muuan nelikymppinen mies rikkoi alueellisen poliklinikan oven lukon ja murtautui sisätiloihin. Paikan päälle hälytetyt viranomaiset pidättivät miehen. Köyhyydestä meillä on jo kokemuksia, nyt olisi kiva vaikkapa vain katseella seurata rikasta elämää. Toisaalta hän kertoi luulleensa lukon rikkomisen tapahtuneen "yleisissä tiloissa", jotka eivät ole vartioituja. Poliklinikalle tunkeutuja paljastui Smolenskin alueen asukkaaksi. 8. Ettei käy niin kuten erään rengasliikkeen työntekijän tapauksessa. Hän puolustautui vetoamalla siihen, ettei ole mikään terminaattori, joka juoksentelee ympäriinsä rikkomassa lukkoja. Kolykhmatova kirjoittaa, että Petroskoin kaupunginjohtajan kuukausipalkka muodostuu seuraavista eristä: • Varsinainen palkka 210 euroa • Pohjoisen alueen lisä 700 euroa • Aluelisä 210 euroa • Ikälisä 65 euroa • Työn "erityisoloista" johtuva lisä 570 euroa • Salaisten tietojen käsittelystä maksettava lisä 33 euroa • Preemio 520 euroa Näin kaupunginjohtajan bruttokuukausipalkaksi muodostuu 2 300 euroa. • Lähde: vyiborg.tv Moskovan eliittiasunnot hinnoissaan Vauraat sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia Moskovan kalliista eliittiasunnoista
Tuntui merkittävältä seistä muiden mukana ja antaa taiteen voimaannuttaa. Odotan uusia kohtaamisia venäläisen maanpaossa syntyvän taiteen parissa. He olivat tulleet herättelemään itsessään tunteita ja ajattelemaan samoja ajatuksia. Olen katsonut, kuinka Boris Grebenštšikov laulaa yhden valonsäteen alla ja luo sanoillaan ympärilleen maailmankaikkeuden, olen tuntenut, kuinka loppuunmyyty Musiikkitalo pidättää hengitystä, Jevgeni Kisinin soittaessa Prokofjevia, olen kuunnellut, kuinka Anatoli Belyi lausuu vankilatuomion saaneen Ženja Berkovitšin runoja sodasta. Savoy oli jälleen kerännyt Suomessa asuvia venäjänkielisiä yhteen. Koskaan täällä ei ole vieraillut niin paljon Venäjän kulttuurikentän edustajia kuin sodan alkamisen jälkeen. 3/2021 Venäjän Aika ?9 1/2025 Venäjän Aika ?9 KOLUMNI Maanpaossa syntyvä venäläinen taide ja kulttuuri luovat toivoa. Heidän väkevät tarinansa leijuivat edelleen ilmassa ja törmäilivät meidän aikamme hiukkasiin. Kuin siinä olisi ollut jotakin kiellettyä ja väärää – niin paljon meitä samassa paikassa. , , L okakuussa taputin Savoy-teatterin hämärässä satojen muiden tavoin. Liza Monetochkan ”Ptitška”-laulu kuului taustalla ja yhdisti kaiken kokonaisuudeksi, jota kutsutaan elämäksi. Kyyneleet valuivat poskiani pitkin, kun lavalla Maša Maškova kumarsi yhä uudelleen. Se uskoo, että se voi vaikuttaa siihen. Lopussa Maškova onnistui Nadeždiny-sooloesityksellään puhdistamaan minutkin tahriintuneista ajatuksistani. Se näyttää valtakoneiston kahleista riisutun ihmisen. Samalla se on vapaa liikkumaan. Odotan myös hetkeä, kun pakotettu kulttuurillinen hiljaisuus Venäjän rajojen sisällä päättyy ja alkaa puhua meille siitä kaikesta, mitä se on vaientuneena nähnyt ja kokenut. Se katsoo kaihoisasti taakseen ja yrittää tähystää tulevaisuuteen. Uusi Venäjän rajojen ulkopuolella syntyvä kulttuuri on teräväkatseista ja moninaista. Monetochkan viimeisin albumi alkaa ”Eto bylo v Rossii” -biisillä, joka nostalgisoi elämällä, jossa saattoi kävellä Moskovan sateisia katuja ja saada ensisuudelman, ja päättyy ”Vyše kryš” -lauluun, jossa vielä joskus lentokoneet vievät ystäviä Kiovasta Pietariin. Se pulppuaa elämää ja tempaisee meidät mukaansa. Ja tulemaan Suomeen. Hiphop-yhtye Kasta taas keskustelee uudessa albumissaan maanpakolaisten kohtalontovereidensa kanssa, lukee Venäjälle jääneiden tuttavien propagandapostauksia, kuuntelee sinne linnoittautuneiden pakotettua hiljaisuutta sekä miettii, mitä uuteen elämään kuljetetut vähät tavarat kertovat sen kantajasta. Sitä maanpaossa oleva venäläinen taide tällä hetkellä tekee: se luo uusia näkökulmia ja piirtää tulevaisuutta, joka ehkä joskus voi olla. Hänen vierellään roikkuivat pyykkinarulla hänen lakanasta taiteltu isoisoäitinsä ja pitkän nahkatakin muodon ottanut isoisoisänsä. Ennen esitystä oli outoa nähdä niin paljon tutunoloisia kasvoja ja kuulemaan vain oman kielen sanoja. Anna Soudakova Kun taide syttyy puhumaan 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 9 02-09_VA_1-2025_Alkusivut.indd 9 30.1.2025 11.07 30.1.2025 11.07. Se osoittaa rohkeasti sormella epäkohtia ja tökkii niitä niin pitkään, että niiden ikuiselta tuntuva vakaus alkaa horjua. Kirjoittaja on kirjailija sekä äidinkielen, ranskan ja venäjän kielen opettaja
10. Babitzinin Isovanhemmat lähtivät aikanaan bolshevikkeja pakoon Suomeen. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT MUSKAN KUVA-ARKISTO JA ESA TUOMINEN vaalii venäläisiä sukujuuriaan Muska Babitzin 10-13_VA_1-2025_Muska.indd 10 10-13_VA_1-2025_Muska.indd 10 30.1.2025 11.09 30.1.2025 11.09. Venäjän Aika 1/2025 VENÄLÄISET JUURET Suomen ensimmäinen naispuolinen rock-artisti puhuu venäjää ja hänen kotinsa seinällä on ikoneita
Hänen isovanhempansa pakenivat Venäjältä heti bolshevikkikumouksen jälkeen Suomeen. Muskan mummo työskenteli sairaanhoitajana Gammelbackassa Aurinko-nimisessä vanhainkodissa, jossa asui venäläisiä emigranttivanhuksia. Kotona vain venäjää Babitzinien kotikieli oli venäjä. 10-13_VA_1-2025_Muska.indd 11 10-13_VA_1-2025_Muska.indd 11 30.1.2025 11.09 30.1.2025 11.09. Niinpä lapsuudessa en kuullut minkäänlaista ryssittelyä. Näin tilittää suhdettaan venäläisyyteen rock-laulaja Marija Babitzin, joka tunnetaan paremmin taitelijanimellään Muska. Koska suomalaisten oli vaikea lausua Musjaa, muotoitui hänen nimensä suomenkielisten suussa Muskaksi. ”Pioneerikoulu” ei ymmärrettävästi ollut kovin korkeassa kurssissa bolshevikkivaltaa paenneiden piirissä. Hän oppi helposti sujuvan suomenkielen ja puhui kaikkiaan kuutta kieltä, Muska muistelee. Joka sunnuntai ja lauantai käytiin Uspenskin katedraalissa jumalanpalveluksessa. Siitä tuli siis myös hänen taitelijanimensä, joka on seurannut häntä näihin päiviin asti. , , Tabunovin koulu sijaitsi Helsingissä Mannerheimintien ja Lönnrotin kadun kulmassa. Mummolle tuli venäläinen maanalainen sanomalehti, jota perheessämme innokkaasti luettiin. En edes silloin kun olen joutunut kuuntelemaan ryssittelyä, jota onneksi tapahtui harvoin. Se oli jo vuosikymmeniä toiminut emigranttiperheiden opinahjona. Äitini Elizabet eli Jelizaveta oli kielinero. Isä Lev oppi aikaa myöten suomea, mutta puhui sitä koko ikänsä vahvalla venäläisellä korostuksella. Myös Muskan nuorempi sisar Anna on esiintynyt rock-laulajana. Aikanaan se oli toiminut vireästi, mutta sodan jälkeen sen suosio oli pudonnut. Kun Muska kävi Tabunovin koulua, siinä ei ollut enää kuin puolenkymmentä oppilasta. Joka sunnuntai ja lauantai käytiin Uspenskin katedraalissa jumalanpalveluksessa. Sen sijaan Venäjän nykyjohtoa hän arvostelee ankarasti. Siellä isä tapasi muita Venäjältä bolshevikkivaltaa paenneita emigrantteja. Pinohiiri tarkoitti Levin sanastossa ilmeisesti pioneeria. Muska ei ole koskaan hävennyt venäläisiä sukujuuriaan. Muskaa eli Marijaa kutsuttiin venäläisten kesken tietysti Mashaksi tai Musjaksi. Asuimme pienessä asunnossa Helsingin Eirassa. Pioneerit oli Neuvostoliitossa kommunistien lapsijärjestön nimi. Muskan koti oli venäläisyyden ja ortodoksisuuden vahvasti leimaama. Muskan kolme muusikkoveljeä, Sammy, Kirka ja Ykä tunnetaan niin ikään taiteilijanimillään. 1/2025 Venäjän Aika ?11 VENÄLÄISET JUURET E i, minä en ole koskaan hävennyt tai peitellyt venäläisiä sukujuuriani. Minä kutsuin heitä lapsuudessani venäläisillä ”alkuperäisillä” nimillään, mutta kun heistä tuli kuuluisia muusikoita, aloin muiden mukana puhutella heitä taiteilijanimillä. Isäni Lev ryhtyi aikuistuttuaan putkimieheksi. Seinillä oli ikoneja ja ruokakulttuuriin kuuluivat vahvasti borshit, piirakat ja kulitsat. Samalla alueella asui paljon diplomaattikuntaa ja ne kulmat olivat hyvin kansainvälisiä. Tuolloin olisi ollut jo toinenkin vaihtoehto eli Suomalais-venäläinen koulu. Se tuli sen verran kuin sitä tuli vasta joskus myöhemmin. Olen päin vastoin ylpeä venäläisyydestäni. Oikeasti heidän nimensä ovat Aleksandr, Kirill ja Georgij. Niinpä Marija Lvovna kävi Tabunovin yksityistä koulua. Sillä oli kuitenkin emigranttipiireissä arveluttava maine: sitä pidettiin jotenkin neuvostohenkisenä. Kun oikeaan kouluun piti mennä, sijoittivat vanhemmat hänet Tabunovin venäläiseen kouluun. ”Ei pioneerikouluun”! Lapsena Muska Babitzin kävi venäjänkielisen leikkikoulun. Siihen ”pinohiirikouluun” ei meidän lapsia laiteta, julisti isä Lev yksinkantaan. Babitzinit joutuivat aloittamaan uuden elämän sananmukaisesti tyhjästä
Musiikkia – ei politiikkaa Vaikka Muskan lapsuudenkoti oli lievästi sanoen antikommunistinen, eivät musiikistaan tunnetuksi tulleet lapset osallistuneet poliittiseen toimintaan millään tavalla. Pari vuotta Postikorttibiisin jälkeen syntyi toinen hitti Krokotiilirock. Muskan kuuluisat laulajaveljet Sammy ja Kirka menehtyivät melko nuorina. Kirjassa käsitellään laajalti myös Babitzinien suvun vaiheita sekä Muskan tunnettuja laulajasisaruksia Sammyä, Kirkaa, Annaa ja Georgea. Se oli sitten menoa. 12. Muska kävi ensin Kirkan keikoilla vähän kuin kakkosesiintyjänä kunnes aloitti oman soolouransa. Sauli Miettisen vetävä elämäkerta "Muska" ilmestyi laulajan 70-vuotispäivän alla. Anna-sisar on lopettanut laulamisen ja työskentelee tätä nykyä lähihoitajana päiväkodissa. Muskasta tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen rock-tähti. Ilmankos Muskan yksi suurimmista hiteistä on nimeltään Kirjoita postikorttiin, jonka hän lauloi levylle 19-vuotiaana vuonna 1971. Eikä Muska ole vain vahvassa musiikkiiskussa, hän on ketterässä kunnossa myös fyysisesti, joten keikkailu sujuu. Sammyn kohtaloksi koitui auto-onnettomuus vain 24-vuotiaana. Jo lapsuudessaan Muska ja Kirka kävivät pianotunneilla isän tuttavalla Bulevardilla. Venäjän Aika 1/2025 VENÄLÄISET JUURET Tabunovilta Muska sai monen muun opin lisäksi erinomaisen kaunokirjoitustaidon. Muska ja Kirka Babitzin ovat piirtäneet vahvan jäljen suomalaisen kevyen musiikin historiaan. Edellisestä levystä on vierähtänyt jo pian vuosikymmen, mutta haastattelijalle Muska vihjaisee arvoituksellisesti, että uutta materiaalia on kertynyt sen verran, että studioon voi pian taas olla asiaa. Vain kerran Venäjällä Muska Babitzin on matkustellut paljon elämänsä aikana. Pianon pimputus jäi kun lapset pääsivät rock-musiikin makuun. Muska on yhä vahvassa musiikillisessa iskussa. Avioliittoon rynnättiin nopeasti, vain 49 vuoden seurustelun jälkeen muutama vuosi sitten. Kirka puolestaan menehtyi 58-vuotiaana aortan rikkoontumiseen. Hän keikkailee keskimäärin kerran viikossa, vaikka välillä viikolle osuu kaksikin esiintymistä. Puolisokin löytyi rock-piireistä: jo yli 50 vuotta Muska ja kitaristi Hannu ”Hande” Salakka ovat pitäneet yhtä. Yhä vielä ystäväni hämmästelevät kaunista käsialaani kun lähetän heille postikortteja. Äitini eli 92-vuotiaaksi, joten ehkä minulla on häneltä saatua nuorekasta geeniperimää. Tykkään kirjoittaa niitä enemmän kuin lähetellä nettiviestejä. Heille oli tärkeämpää musiikki ja musiikin lajeista rock. Uransa aikana Muska on käynyt levytysstudiossa muutaman vuoden välein. Miehensä kanssa hän asui seitsemän vuotta Kaliforniassa ja silloin esiintyminen sai tehdä tilaa bisnekselle. Pikkuveli Leo kuoli vain 2-vuotiaana. 10-13_VA_1-2025_Muska.indd 12 10-13_VA_1-2025_Muska.indd 12 30.1.2025 11.09 30.1.2025 11.09. Uspenskin katedraali tuli Muskalle tutuksi jo lapsena kun perhe kävi ahkerasti ortodoksikirkossa. Like, 2022, 375 s
Eikä siivous ole se minun juttuni. Venäläistä kirjallisuutta Muska on lukenut lähinnä suomeksi. Sekä isän että äidin puolelta suku oli merkittävissä asemissa keisarinvallan aikana. Isoisä Mihail oli upseeri ja Sofia-mummon isä peräti tykistön kenraali. Onneksi suomalainen mieheni osaa toppuutella, ettei rahankäyttöni lähde aivan täydellisesti lapasesta... Venäjä näyttäytyi neuvostokauden jälkeen harmaana ja köyhänä. . Myös rahankäytössä Muska tunnistaa itsessään ”shirokaja naturan”: En laske senttejä vaan annan mennä kun rahaa on. Kun lähdettiin Suomeen, ei mukaan saatu juuri muuta kuin muistot. Venäjällä Muska on vieraillut vain kerran. Historian ironiaa on siinä, että Lev Babitzin, Venäjän keisarillisen armeijan upseerien jälkeläinen puolusti viime sodissa Suomea rintamalla. Kuten niin moni emigranttien jälkeläinen, myös Muska suhtautuu Venäjään kaksijakoisesti. Venäjän vuoden 1917 bolshevikkikumouksen seurauksena suuri määrä hyvissä asemissa olleita virkamiehiä, upseereita ja kauppiaita pakeni nimenomaan Pariisiin, jonka venäläisdiaspora on yksi maailman suurimmista. Ja nyt tämä Putinin aika alkaa monessa suhteessa muistuttaa Stalinin aikaa. Luonteenpiirteissään hän tunnistaa venäläistä verenperintöä: Olen suurpiirteinen, kuten venäläiset yleensä. Muskalla ei ole omia lapsia, mutta sisarusten lapset ja heidän lapsensa ovat hänelle melkein kuin omia. Vaikka ensimmäisiä oireita paremmasta oli nähtävissä. Jos pitää valita siistin kodin tai perheen välillä, valitsen epäilemättä perheen. Venäläisiä elokuvia hän on katsonut Suomen televisiosta. En ole kovin järjestelmällinen tai täsmällinen. Juuri eilen oli täällä sisareni Anna ja sitä ennen hänen poikansa Valentin. Kävimme mieheni kanssa Pietarissa aivan 1990-luvun alussa liikeasioissa. Yhtäältä hän ihailee Venäjän kulttuuria ja venäläisiä ihmisiä, mutta toisaalta suhtautuu kielteisesti maan hallintoon. Puhun sujuvasti, mutta hitaanpuoleisesti, hän arvioi kielitaitoaan. Sen sijaan perhe – laajasti ymmärrettynä – on minulle kaikki kaikessa. Halusin silloin ehdottomasti käydä muun muassa Vasilinsaarella, jossa isäni oli syntynyt vuonna 1914. Olihan silloin keisarinvallan aikanakin köyhien elämä ankeaa. Kun Muska kertoo vanhemmistaan ja esivanhemmistaan, vilisee puheessa kenraaleita ja tuomareita. 10-13_VA_1-2025_Muska.indd 13 10-13_VA_1-2025_Muska.indd 13 30.1.2025 11.09 30.1.2025 11.09. Eikä vain Lev vaan myös hänen kaksi veljeään. Meillä käy lähisukulaisia jatkuvasti. Toivoisin, että Venäjällä lopultakin alettaisiin kunnioittaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja sananvapautta. , , Venäjällä Muska on vieraillut vain kerran. 1/2025 Venäjän Aika ?13 VENÄLÄISET JUURET Olen käynyt kymmenet kerrat myös Pariisissa, jossa asuu serkkujani sellaisia kuten Vera, Irina ja Pavlik. ”Shirokaja natura” Muskalla on venäjän kielitaito säilynyt, vaikka hän valittaakin, että ei ole nykyisin oikein ketään, jonka kanssa sitä voisi puhua. Hyökkäystä Ukrainaan ei voi millään hyväksyä tai puolustella. Mutta Stalinin aika oli aivan järkyttävää silloin ihmisoikeuksista ei ollut tietoakaan
Venäjän Aika 1/2025 TEATTERI Nykyisessä hankalassa ajassa on tärkeää voida tuntea olevansa osa jotain suurempaa. Lempeä-teatterin esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä. Teatteri edistää myös katsojiemme äidinkielen säilyttämistä”, Eliakina iloitsee. Helmikuun alkuun on suunniteltu myös vierailuja Lappeenrantaan. Lempeän teatterin tiimi koostuu eriikäisistä ja -taustaisista harrastajista. Lisäksi on järjestetty teatteritapaamisia ja lausuntataiteen festivaali sekä osallistuttu kansainväliselle festivaalille Jyväskylässä. Ne pohjautuvat Maurice Maeterlinckin, Bella Ahmadulinan, Alki Zein ja Jevgeni Kljuevin teoksiin sekä persialaisiin satuihin. Todellinen tuki on ollut Kira Mirutenkon johtama Art Master -teatteri Jyväskylästä. Teatteri on aina joukkuepeliä. 14. Ohjaaja Svetlana Eliakinan mukaan lyhyessä ajassa teatteri on jo ehtinyt luoda viisi esitystä. ”Saamme jatkuvasti kehuja yleisöltä ja riemuitsemme heidän halustaan tulla uudelleen katsomaan esityksiämme. ?????) on ottanut lavan haltuun. Näin voitaisiin edistää kulttuurien välistä yhteisymmärrystä ja luottamusta. Toiminnassa mukana on jo yli 30 henkilöä. . Lempeät esittämässä belgialaisen Maurice Maeterlinckin teoksiin perustuvaa Ihmettä. Lahden kaupunki on erinomainen paikka teatterille, sillä siellä on upeita näyttämöitä ja kiitollinen yleisö. Nykyisessä hankalassa ajassa on tärkeää voida tuntea olevansa osa jotain suurempaa. Toisen esityksen käsikirjoitus pohjautuu sukulaistemme muistoihin”, kertoo Eliakina. Venäjänkielinen teatteri lempeyden asialla Lahtelaiset ovat vuoden verran saaneet nauttia venäjänkielisestä teatterista, kun Lempeä teatteri (?????. TEKSTI RIKU SAVONEN KUVAT LEMPEÄ TEATTERI, NADJA OVASKO Teatterissa on mukana kaikenikäisiä harrastajanäyttelijöitä. Lahden kaupunki on antanut merkittävää tukea teatterille tarjoamalla tilat, joissa järjestetään viikoittaisia harjoituksia. ”Tällä hetkellä työskentelemme kahden suuren projektin parissa. Teatteri on jo solminut ystävyyssuhteita monien Suomen teatterien kanssa. Aladdin-näytelmä keräsi suuren suosion. Tulevaisuudessa haluna on laajentaa yleisöä lisäämällä esityksiin suomenja ehkä myös englanninkieliset tekstitykset. 14-17_VA_1-2025_XXXX.indd 14 14-17_VA_1-2025_XXXX.indd 14 30.1.2025 11.13 30.1.2025 11.13. , , P ietarista kotoisin oleva, pitkän uran tehnyt teatteriohjaaja Svetlana Eliakina muutti vuonna 2023 Lahteen ja onnistui nopeasti kokoamaan ympärilleen luovia, teatteritaiteelle avoimia ihmisiä. Lempeän teatterin tiimi on aina avoin uusille kohtaamisille ja yleisöille. Ensimmäinen, "Loistava, Pushkin!" perustuu Aleksandr Puškinin satuihin
Pohjoisin oli Sodankylässä, itäisin Joensuussa, läntisin Kokkolassa ja eteläisin Helsingissä. Vuoden 2025 kalenterissa olisi kyllä vielä tilaa Rovaniemelle, Kajaanille, Hämeenlinnalle ja Vaasalle! Mitä suunnitelmia sinulla on vuodelle 2025. Toinen tärkeä hetki oli Savonlinnassa, jossa Kulttuurikellarin ravintola oli täynnä suomalaisia, venäläisiä ja ukrainalaisia – ja kaikki kuuntelivat yhdessä. Katsotaan miten käy! Kerro jokin mieleen painunut tarina viime vuoden keikoilta. Sinulla oli vauhdikas vuosi 2024. Haaveilen jo jatko-osan kirjoittamisesta, mutta projektille pitäisi saada uusi rahoitus. Erityisen iloinen olen kirjastokeikoista, joita vuoteen 2024 mahtui viisi kappaletta. Jututimme Tomia menneestä ja tulevasta. Okudžavan hiljaiset laulut sinisestä ilmapallosta ja keskiyön trolleybussista innoittivat 1960-luvulla kokonaisen kansakunnan kitaran äärelle – hänen lyyrisyyttään voi kuulla niin Vladimir Vysotskin kuin myöhemmän neuvostorockin rytmikkäissä lauseissa. Missä kaikkialla keikkailit. Kyseessä oli tosiaan Okudžavan juhlavuosi, joten keväällä 2024 ilmestyi kirjoittamani elämäkerta. Bulat-elämäkerran Tampereen pääkirjasto Metsossa. Olen esiintynyt seuran erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa jo yli kymmenen vuoden ajan, joten ehkä kasvoni ovat jo alkaneet jäädä ihmisten mieliin. Jos rahoitus onnistuu, niin olen näillä näkymin esiintymässä vuoden 2025 kevään ja syksyn aikana Kallion (Helsinki), Lappeenrannan, Jyväskylän, Kuopion, Tampereen, Savonlinnan ja Turun kirjastoissa. Palaute on ollut kiinnostunutta ja innostavaa. Viime vuonna ilmestynyt Okudžavan elämäkerta Paperisotilas lisäsi kiirettä keikkarintamalla. Bulat-levyn (2024) kanteen maalauksen teki Arsi Keva. Siihen väliin mahtui vielä Lahtea, Tamperetta, Kouvolaa, Haminaa, Jyväskylää ja Sysmää. Esityksiä on ollut ympäri Suomea. Mihin suosiosi Suomi–Venäjä-seuran jäsenten keskuudessa perustuu. Olen hakenut Cultura-säätiön hallinnoimasta Juhlarahastosta rahoitusta kirjastokiertueeseen. Musiikki yhdistää ihmisiä ja tällaisena aikana se tuntuu entistäkin tärkeämmältä. Lahden kauppakeskus Triossa oli ennätysyleisö, yli 80 ihmistä ja hieman myös yhdessä laulantaa. 14-17_VA_1-2025_XXXX.indd 15 14-17_VA_1-2025_XXXX.indd 15 30.1.2025 11.13 30.1.2025 11.13. Vuodesta 2024 tuli kuitenkin erityisen aktiivinen, kun laitoin ahkerasti keikkapyyntöjä ympäri Suomea. Tomi Leppäsellä on ollut iso rooli Bulat Okudžavan tunnetuksi tekemisessä. 1/2025 Venäjän Aika ?15 MUSIIKKI Bulat ja Kalevi – erottamattomat Kalevi Suopursu tutustuttaa suomalaisia Bulat Okudžavan (1924-1997) tuotantoon. Tomi Leppänen (taiteilijanimeltään Kalevi Suopursu) on viimeisen 15 vuoden ajan kiertänyt Suomea ja esittänyt neuvostoliittolaisen runoilija ja pasifisti Bulat Okudžavan (1924-1997) lyyrisiä lauluja. Kirjastot ovat minulle erityisen tärkeitä paikkoja ja kirjoitin mm. Toivottavasti nähdään keikoilla! . Millaisen vastaanoton 9.5.24 julkaistu Okudžava-elämäkerta sai
Tanjan äidin suvun isoäidinäiti oli kotoisin Sem?ojärven kylästä Medvežje gorskin (Karhumäki) piiristä ja Aleksein isoäidinäiti Suarenkylästä Kontupohjan piiristä. Venäjän Aika 1/2025 MUSIIKKI S uomi sai arvokkaan suomalais-ugrilaisen kulttuurilahjan, kun ILMUyhtyeen perustajajäsenet muuttivat Tampereelle vuonna 2023. ILMU esittää pääasiassa omia sävellyksiään. Yhdistelmä on kuultavissa debyyttialbumilla Ilmu (2020) sekä uudella albumilla Mua (2024, suom. 14-17_VA_1-2025_XXXX.indd 16 14-17_VA_1-2025_XXXX.indd 16 30.1.2025 11.13 30.1.2025 11.13. Musiikin perustana ovat Tanjan livvinkarjalankieliset sanoitukset. Tähän lisätään kerroksittain elementtejä kulttuurin alkuajoilta: kalliopiirroksia, myyttisiä hahmoja, kuten ukkosenjumala Ukko, perinneinstrumentteja ja lopulta karjalan kieli. Yhdistyksen Anne-Mari Kivimäki ja Silja Palomäki suosittelivat yhtyeeseen moniosaaja Mirva Orminia. Meille on tärkeää säilyttää ja kehittää karjalan kieltä sekä tehdä siitä ajankohtaiTuoretta ilmua Karjalasta Tampereelle asettunut ILMU ammentaa musiikkiinsa vaikutteita Karjalasta ja karjalan kielestä. Kansanmusiikkiyhdistys Folk Extreme auttoi järjestämään ensimmäisen keikan Tampereen Kehräsaaressa tammikuussa 2024. Hän on yhä jäsen, mutta tällä hetkellä yhdessä esiintyminen ei ole mahdollista. ILMU tarvitsi lisämuusikoita ja löysi pitkään Suomessa asuneen venäläisen viulistin Nadja Gornitsynan. Vuonna 2023 Tanja pääsi Tampereen Ammattikorkeakoulun musiikkituotannon koulutusohjelmaan. Livvinkarjalaksi esiintyvä bändi perustettiin Petroskoissa vuonna 2020. Yhtye kuvaa tyyliään triphopiksi, jossa käytetään perinteisiä ja elektronisia soittimia. ”Korostamme, että karjalan kieli ei ole vain elossa, vaan se myös kehittyy. TEKSTI RIKU SAVONEN KUVAT ILMU JA RIKU SAVONEN Vuonna 2024 julkaistu visuaalisesti näyttävä ja kauhuelementtejä sisältävä Langat-musiikkivideo on jo ehtinyt saavuttaa huomiota myös kansainvälisesti. 16. ILMU:n musiikki on sidoksissa Karjalan maaperään ja pohjoisen magiikkaan. Tuolloin ILMUun kuului Tanja, hänen kitaristimiehensä Aleksei sekä multi-instrumentalisti Vitali Tselobenok. Tanja ja Aleksei päättivät muuttaa Suomeen, kun taas Vitali jäi Venäjälle. Karjalan kielen säilyminen motivoi Tanja ja Aleksei Tkachenko ovat syntyneet Petroskoissa. Opiskelun perässä Tampereelle Yhtyeen luova voima on Tatjana (Tanja) Tkachenko, ammattimuusikko ja laulunopettaja. Hän soittaa jouhikkoa, bassojouhikkoa ja joskus myös viulua. maa). Yhtye sukeltaa aikaan ennen nykykulttuuria ja kuvittelee, miltä maan itsensä musiikki kuulosti. Livvinkarjala (eli livvi tai aunuksenkarjala) on yksi karjalan kielen päämurteista, jota puhutaan perinteisesti Laatokan koillispuolella. Ilmu tarkoittaa suomeksi ilmaa ja säätä
Suomalaisten kiinnostus karjalaisuuteen on kasvussa ILMU esiintyi Suomi–Venäjä-seuran kutsumana suomalais-ugrilaisilla Sugrifesteillä Tampereella lokakuussa 2024. Myös visuaalisuus on tärkeää. Yksi ”kotikonsertti” Helsingissä yhteistyökumppani Karjalan Sivistysseuran toimistolla on sentään järjestynyt. Aleksei Tkachenko toivoo, että ihmiset oppisivat enemmän karjalaisen kulttuurin rikkaudesta. Yksi tehtävistämme onkin sivistää yleisöä.” Kovaa työtä keikkojen eteen Vuosi 2024 oli ILMUlle kiireinen. Se julkaisi Mua-albumin, joka noteerattiin 20 parhaan folk-albumin joukkoon Venäjällä. Suomessa kiinnostus kielivähemmistöihin on ilahduttavasti kasvussa. ”Olemme tyytyväisiä saavutuksiimme ja aiomme jatkaa uraamme Suomessa. Pohdimme uuden albumin nauhoituksia Tampereella”, kuvailee Tkachenko suunnitelmia. Syksyllä yhtye julkaisi musiikkivideon Langat-kappaleeseen, joka voitti (nimellä Threads) Ruotsin Luleå International Film Festivalin musiikkivideosarjan ja pääsi kilpasarjaan festivaaleilla Intiassa, Puolassa ja Portugalissa. . KUUNTELE TÄSTÄ ILMUn musiikkia YouTubesta. Konserttien jälkeen yleisö toisinaan kyselee karjalan kielestä. Ensikokemusten perusteella suomalaisyleisössä aktiivisimpia ovat yleensä ne, joilla on karjalaiset juuret tai jotka asuvat Pohjoistai EteläKarjalassa. Da se sinuu alevuttau, se ajau iäre varavot". Oik.: Nykykokoonpano Mirva Ormin (vas.), Nadja Gornitsyna, Tatjana Tkachenko ja Aleksei Tkachenko Tampereen Sugrifesteillä lokakuussa 2024. "Da unes läbi kuuluu minun iäni. Bändi haluaisi myös karjalaiskulttuurin festivaaleille. Aleksei Tkachenko kertoo, että keikkojen saaminen on ollut haastavaa, koska useimmat tapahtumanjärjestäjät eivät tunne yhtyettä eivätkä vastaa yhteydenottoihin. 14-17_VA_1-2025_XXXX.indd 17 14-17_VA_1-2025_XXXX.indd 17 30.1.2025 11.13 30.1.2025 11.13. Samoin kantele ja jouhikko ovat myös karjalaisia perinnesoittimia. – LAINAUS ILMUN SANOITUKSISTA Yllä: ILMU sekoittaa esiintymisissään perinteisiä ja elektronisia soittimia luoden persoonallisen äänimaiseman. ILMU:n esiintymistä voi kuvailla taianomaiseksi ja keikalla käsitys karjalaisesta kulttuurista uudistuu. ”Esimerkiksi Kalevala ei ole vain suomalainen, vaan myös karjalainen eepos. 1/2025 Venäjän Aika ?17 MUSIIKKI nen 2000-luvulla”, kertoo Aleksei Tkachenko. Livvi muistuttaa suomea, joten suomalainen ymmärtää osin laulujen sanoja. Yleisö on toivonut esiintymistä Helsinkiin, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt esiintymispaikkaa. Meillä on valmiina yli 20 uutta kappaletta. Yhtyeellä oli 11 keikkaa: 8 Suomessa ja 3 Virossa
Hänen isovanhempansa jutasivat porojensa kanssa tundralla säilyttäen viimeiseen asti dolgaanikansan perinteitä. ALKUPERÄISTEKSTI: 7X7 MEDIA (TOUKOKUU 2024) KÄÄNNÖS VENÄJÄSTÄ JA TOIMITUSTYÖ: RIKU SAVONEN KUVAT: KSENIA BOLŠAKOVAN ARKISTOT, KUVAKAAPPAUKSET KIRJASTA JA IKIROUTA SULAA, RIKU SAVONEN (2019) Ja ikirouta sulaa ?. . Vuonna 2024 Ksenia julkaisi kokemuksistaan kirjan äidinkielellään dolgaaniksi. 18. ??????. bit.ly/ ja-ikirouta-sulaa 18-21_VA_1-2025_7x7 ja kirjat.indd 18 18-21_VA_1-2025_7x7 ja kirjat.indd 18 30.1.2025 11.23 30.1.2025 11.23. Venäjän Aika 1/2025 DOLGAANIEN KULTTUURIA Ksenia Bolšakova vietti lapsuutensa tundralla ja Taimyrin niemimaan kylissä
Neuvostoliiton hajotessa ei huomioitu, paljonko perheellä oli ollut poroja ennen kollektivisointia. Ksenian mummo Maria poti huolta miehestään kolmen päivää. Dolgaanien esi-isät vaelsivat Taimyrille nykyisen Jakutian alueelta 1600-luvun alkupuoliskolla. Ihmiset joutuivat pohtimaan, jatkaako liikkuvaa elämäntapaa yrittäen kasvattaa tokkaa, teurastaako se vai myydäkö porot muille, kuten jakuuteille. Hallinnollisesti se on nykyisin oma piirikuntansa Krasnojarskin aluepiirissä. Alkoi olla vaarallista, joten isoäiti ja lapsenlapsi päättivät lähteä naapuriin. Siksi piti vaeltaa paikasta toiseen. Taimyr on arktinen, mutta luonnonvaroiltaan rikas alue, jolla on mm. Dolgaanit asuivat kolmen tai neljän perheen ryhmissä. Seuraavana päivänä hänet löydettiin jäätyneenä vain kymmenen askeleen päästä kotoaan. Tarina päättyi onnellisesti ja Aleksei löysi kotiin. Eräs nainen meni kerran myrskyyn viemään tuhkaa ulos eikä palannut. Porotalouden hiipuminen Pinta-alaltaan Suomea suurempi Taimyrin niemimaa sijaitsee Siperiassa Jenisei-joen ympäristössä Jäämeren rannalla. Miehiä menehtyi usein lumimyrskyihin. Sen avulla he löytäisivät takaisin. Porotokat kansallistettiin, ja muodostettiin poronhoitoprikaateja. Niemimaan alkuperäiskielistä dolgaani on turkkilaiskieli, evenki tunguusikieli ja nenetsi, nganasan ja enetsi suomensukuisia uralilaisia kieliä. Alue on pääosin puutonta tundraa. Norilskin kaivoskaupunki. Vaimo Maria puolestaan päätyi tundralle eläinlääkäriksi. Tuli lumipyry, ja hän katosi. Yhteiselo helpotti poronhoitoa ja toi turvaa lumimyrskyjä tai petoeläimiä vastaan. Bolšakovit kiertelivät Popigain kylän lähellä, josta he hakivat ruokatarvikkeita. 18-21_VA_1-2025_7x7 ja kirjat.indd 19 18-21_VA_1-2025_7x7 ja kirjat.indd 19 30.1.2025 11.23 30.1.2025 11.23. ”Eräs nainen meni kerran myrskyyn viemään tuhkaa ulos eikä palannut. Teksti dolgaaniksi ja venäjäksi. Maria-mummo ja Ksenia vasemmalla. Porot syövät ja tallaavat jäkälän laidunnusalueella, joten maan täytyy välissä palautua. 1/2025 Venäjän Aika ?19 DOLGAANIEN KULTTUURIA K erran Ksenia Bolšakovan pappa Aleksei lähti tundralle etsimään kadonnutta asettaan. Dolgaanit harjoittivat poronhoitoa, kalastivat, metsästivät ja etsivät mammutin syöksyhampaita tundralta. Neuvostoaikana dolgaanit kollektivisoitiin. Alla: Matkan päässä on piste. Mummo ja pikku-Ksenia odottivat myräkän loppumista poronnahoilla ja pressuilla katetussa siirrettävässä asumuksessa. Mummo sitoi köyden talon oveen ja kietoi sen käteensä. Aleksei Bolšakov työskenteli prikaatipäällikkönä Staryi Popigain kylässä. Maria ja Aleksei Bolšakov tottuivat luonnon asettamiin koettelemuksiin 40 vuoden kiertävän elämänsä aikana. Porot jaettiin tasan kaikille, ja perheille jäi vain vähän poroja. Seuraavana päivänä hänet löydettiin jäätyneenä kymmenen askeleen päästä kotoaan,” Ksenia Bolšakova muistelee kirjassaan ”Ja ikirouta sulaa” (suom.). Nahkaseinät lepattivat, astiat helisivät, ja petroolilampun liekki värähteli. , , Yllä: Kotona tundralla. Aleksei Bolšakov jäi tundralle veljiensä ja näiden perheiden kanssa. Tokka oli alueen suurin
Kyllä”, kommentoi Zoja Antoninan lähtöä. Voit tukea 7x7 verkkojulkaisua osoitteessa: semnasem.org/en 24-27_VA_2-2024_7x7 ja kirjat.indd 24 24-27_VA_2-2024_7x7 ja kirjat.indd 24 18.9.2024 8.00 18.9.2024 8.00 18-21_VA_1-2025_7x7 ja kirjat.indd 20 18-21_VA_1-2025_7x7 ja kirjat.indd 20 30.1.2025 11.23 30.1.2025 11.23. Ksenia luuli, että dolgaanien tavoin kaikkien kansojen kylissä ihmiset puhuvat omaa kieltään. Melkein kaikki muuttivat muualle Venäjälle. Molemmat ovat löytäneet kylän Goodsurfing-sivustolta. Sukulaiset sanoivat, että tundralla hän kasvoi kuin poro – itsenäisesti. Asukkaiden lapset Vita, Asja ja EKOYHTEISÖT Asukkailla on yhteinen perunapelto, puutarha, kasvimaa, vuohia ja kanoja. 5-6 vuotiaana Ksenialle alettiin antaa pieniä kotitöitä. Mutta myös vuosien jatkuva työ oli yksinkertaisesti väsyttänyt minua”, kertoo Antonina. Aleksei Bolšakov siirsi poronsa pikkuveljelleen, koska hänellä ei ollut omaa poikaa. Tällä hetkellä vapaaehtoisia on kaksi, Aleksei ja Aljona. Aiemmin talossa asui yhteisön perustaja Antonina Kuljasova. Ekoyhteisöiltä puuttuu juuret ja tieto perinteistä, paikallisilta asukkailta taas puuttuu ymmärrystä perinteiden arvosta,” kertoo Kuljasova. Näytti, että kaikki sujuisi hyvin. Voit tukea 7x7 verkkojulkaisua osoitteessa: semnasem.org/en Ja ikirouta sulaa -kirjan kansi. Surua, kipua siitä, että hän päätti lähteä. Tyttö puettiin lämpimästi ja häntä kuljetettiin porovaljakolla tai moottorikelkalla. Kokemusten vaihto Vuonna 2014 Tarasovskajaan kylään muutti 45-vuotias ekoaktivisti Antonina Kuljasova. Jos kaikki ovat tyytyväisiä, vapaaehtoinen voi viipyä vaikka vuoden. Dolgaanit kokivat loukkauksia kaupungeissa. Onneton helmikuu Vuonna 2020–2021 yhteisössä asui jopa 15 henkilöä. Hän halusi koota yhteisön luomaan permakulttuuritilan. Mukaan liittyi ympäristöneuvoja Zoja Afanasjeva Pietarista johtamaan perheille suunnattua ekologista koulutusprojektia. Hän muutti Elävään kylään saadakseen kokemusta ekoyhteisön luomisesta. Hänet otettiin asumaan tundralle kaksivuotiaana. Permakulttuuri on elämäntapa, jossa ihmiset viljelevät oman ruokansa ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa vahingoittamatta sitä. Osa yhteisön jäsenistä on vegaaneja. 11-vuotiaana Ksenian piti muuttaa Hatangan keskuskylään internaattiin, sisäoppilaitokseen. Ne veivät lapsen mielen lumen keskeltä pariksi tunniksi toiseen maailmaan. ”Tuntuu, että olin kokeillut kaikki vaihtoehdot yhteisön laajentamiseksi. Pääsyynä ihmisten lähtöön oli rahoitusongelmat. Hän pelkäsi, ettei löytäisi yhteistä kieltä muiden kanssa. , , Huom! Riippumattomat venäjänkieliset tiedotusvälineet tarvitsevat apuasi. Opettaja Jelena Skibina kuuli yhteisöstä ekologisessa tapahtumassa. Mutta 24.2.2022 jälkeen osa Elävän kylän asukkaista muutti pois, myös Antonina Kuljasova. Halukkaat vapaaehtoiset kutsutaan Tarasovskajaan kahdeksi viikoksi tutustumaan. Myös moderni maailma tuli välillä kylään. He pitävät kokouksia ja ottavat vastaan vieraita. Jotkut asukkaat työskentelivät yliopistojen ilmastotutkimusprojektissa, mutta sodan alettua tämä loppui. Yhdessä tyhjistä talossa sijaitsee ”vapaamarketti”, josta kylään saapuvat voivat ottaa tarvitsemiaan tavaroita. Vuoden 2022 jälkeen siellä asuu vakituisesti vain Zoja ja Jelena lapsineen. En. Antonina Kuljasova hankki talot omilla rahoillaan. Koronapandemian aikana Tarasovskajassa kävi paljon ihmisiä. Elena oli asunut kolme vuotta hylätyssä kylässä Tverin alueella kyllästyttyään kaupunkielämään. Lapsuus tundralla Ksenia syntyi vuonna 2000 ja on ensimmäinen Aleksei ja Maria Bolšakovin kymmenestä lapsenlapsesta. Kun naapuri käynnisti generaattorin, Tatyy-täti laittoi DVD:ltä videoita. Ksenia puhui dolgaania muiden dolgaanikylistä tulleiden lasten kanssa. Asukkailla on yhteinen perunapelto, puutarha, kasvimaa, vuohia ja kanoja. Siellä on myös leikkihuone ja paikka koulunkäynnille. Maaliskuussa 2024 Zoja julkaisi postauksen vapaaehtoisten etsinnästä, jotka voisivat auttaa puiden pilkkomisessa. Ksenia näki myös isovanhempiaan, jotka olivat lopettaneet porotalouden terveyssyistä ja muuttaneet Hatangaan, jossa elämä oli helpompaa. ”Sulje ovi, tundrallako synnyit?” Kotona ja Popigaissa Ksenia puhui vain dolgaania. Ennen sotaa oli apurahoja. Venäjän Aika 2/2024 Kadun päässä on seitsemän Elävä kylä -yhteisön taloa, joista kolme on pysyvässä käytössä. Ei tarvinnut sulattaa jäätä, vaan vettä sai hanasta. Toisessa talossa asuu Zoja lapsineen ja kolmannessa Jelena. Jätteet lajitellaan ja kierrätetään. Äidinkieli ei kuitenkaan unohtunut. Yksi Popigain asukkaista teetti silmiensuurennusleikkauksen, koska eurooppalaispiirteiset kasvot ja suuret vaaleat silmät katsottiin kauniiksi. Heille saatettiin sanoa, että ”Hei dolgaanit, missä porot?” tai ”Sulje ovi, tundrallako synnyit?” Jotkut kärsivät ulkonäkökomplekseista. Ensimmäiseen taloon kokoonnutaan aamiaiselle. Isovanhemmat kutsuivat Kseniaa dolgaanin sanoilla ”ogotšoonum” – ”pikkuiseni” – tai ”kotui” – ”tyttönen”. Ulkoisesti elämäntapa ei poikkea tavallisesta maalaiselämästä, mutta sisältäpäin moni asia on järjestetty eri tavalla. He järjestävät ekomatkoja perheille, esittelevät elämäntapaansa ja viettävät perinnejuhlia. Hän ajatteli kunnianhimoisesti palaavansa opintojen jälkeen Taimyrille tekemään jotain hyödyllistä kansansa hyväksi. Vanhin, Ksenian äiti, lähti opiskelemaan ja koulutuksen saatuaan palasi Popigaihin huolehtimaan sisaristaan. Lapsille oli jo internaatista valmistumisen jälkeen valmis suunnitelma: pojat opiskelivat mekaanikoksi tai putkimieheksi, tytöt kirjanpitäjäksi tai opettajaksi,” kertoo Ksenia. Auttajia löytyi. Vapaa-ajalla tyttö leikki kesyporonsa kanssa, laski mäkeä porontaljoilla ja luisteli jäällä poronnahkakengillä. Lue kirja täältä: bit.ly/lue-kirja Taimyr kartalla. Ksenia pääsi Herzenin pedagogiseen yliopistoon Pietarissa, Pohjoisten kansojen instituuttiin. , , Huom! Riippumattomat venäjänkieliset tiedotusvälineet tarvitsevat apuasi. Nykyiset asukkaat Zoja ja Jelena ovat monessa asiassa erilaisia, mutta heitä yhdistää halu estä ympäristökatastrofi, vaikka sitten pienin askelin. 20. Kirja on kaksikielinen. ”Tunnenko katkeruutta. Tundralla aikuisilla on aina paljon tehtävää: pitää lämmittää uuni, tehdä ruokaa, korjata vaatteita, poronhoitotai metsästysvälineitä sekä valjastaa tai teurastaa poroja. Loput talot otetaan käyttöön, kun kylään saapuu paljon ihmisiä. Päiväkodissa lapsia alettiin totuttaa venäjään, jotta he ymmärtäisivät koulussa venäjänkielistä opetussuunnitelmaa. Tyttärille lauman hoitaminen olisi ollut liian raskasta. ”Ajattelin, että olisi hienoa tutustuttaa ekoyhteisöjen ihmiset ja aktiiviset kylien asukkaat toisiinsa. Se järkytti Kseniaa: ”Minulle tuli pelko, että pian katoavat oma kansani ja kieleni.” DOLGAANIEN KULTTUURIA Omastaan pitää aina jakaa ja auttaa muita, pitää ottaa vieraat vastaan tundralta lahjoin ja ruokkia luonnon henkiä. ”Jopa Hatangassa oli stereotyyppi, että alkuperäiskansat ovat yksinkertaisia, kykenemättömiä oppimaan ja älyllisesti rajoittuneita. Myös Hatangan koulun lasten kanssa tuli riitoja. Kaikki osallistuvat Talvella Zoja ja Jelena ostavat polttopuita naapurikylien ja asukkailta. Musiikkikoulun johtaja sen sijaan sanoi kerran, ettei ole sopivaa puhua omaa kieltä venäjänkielisten läsnä ollessa. Nuoret, jotka liittyivät yhteisöön, halusivat vakautta. Venäjän Aika 1/2025 Bolšakovit kasvattivat tundralla viisi tytärtä. SUOMI 24. Yksi pari lähti kokonaan maasta, mutta he olivat suunnitelleet sitä jo ennen vuotta 2022. Pietarissa hän kuitenkin tajusi, että useimmat Venäjän alkuperäiskansat olivat jo sulautuneet täysin ja menettäneet kielensä. Internaatissa Ksenia ei kokenut syrjintää. Hän oppi dolgaania ja omaksui kansansa perinteitä: Omastaan pitää aina jakaa ja auttaa muita, pitää ottaa vieraat vastaan tundralta lahjoin ja ruokkia luonnon henkiä
Työ kytkeytyy kieliin: hän auttaa luomaan Sahaly–sovellusta jakutin kielen opiskeluun. Tätä jatkui puolitoista kuukautta,” Ksenia kertoo. Hänen mukaansa hänellä ei ollut opiskelurästejä. ”Kun opettajat saivat tietää tästä, he alkoivat painostaa minua. , , Poikien kaivautumisleikistä näkee lumen määrän. Myöskään tv-propagandaa ei pidä aliarvioida. ”Ja ikirouta sulaa”-kirja on yksi väline kielen säilymiseksi. Ikuinen muuttuu rajalliseksi. He näkevät seuraukset, mutta eivät esimerkkien puutteessa taistele vastaan. Minua kiellettiin luennoilla tekemästä muistiinpanoja puhelimella. Omien muistojen lisäksi kirjassa pohditaan assimilaatiota, kolonisaatiota sekä kielen ja elämäntavan menettämistä. Kesällä 2022 Ksenia kuitenkin lähti puolisonsa kanssa Venäjältä peläten, että heistä tehdyt hallinnolliset pöytäkirjat voisivat johtaa rikostuomioon. Pietarissa järjestetyssä mielenosoituksessa poliisit pidättivät heidät. Popigain kylä vastusti pitkään Z-sloganeja, mutta lopulta ne saapuivat sinnekin. Huhtikuun 2022 lopussa Ksenia erotettiin ”oppimattomuuden” perusteella. Ksenian mukaan viimeisten 10–15 vuoden aikana dolgaanit ovat vähitellen luopuneet esi-isiensä elämäntavasta. Ikirouta sulaa. Ksenia on avustanut kenttälingvistiikan ja venäjän kursseilla sekä opettanut dolgaania ja luonut kielimateriaaleja. Ikuinen muuttuu rajalliseksi. Dolgaanit myyvät kalaa ja villiporon lihaa, mutta viranomaiset rajoittavat metsästystä. 18-21_VA_1-2025_7x7 ja kirjat.indd 21 18-21_VA_1-2025_7x7 ja kirjat.indd 21 30.1.2025 11.23 30.1.2025 11.23. Hallinto lähettää kyliin määräyksiä, että pitää ottaa valokuva sotaa tukevien Vtai Z-tunnusten kanssa kansallispuvuissa. Ksenian sukulaisilla on jäljellä vain pieni porotokka. Näemme sen vaikutukset Taimyrilla, mutta se on jo siirtynyt muuallekin. Ksenia Bolšakovan yhteenveto on lohduton: ”Ihminen on käynnistänyt peruuttamattoman mekanismin. Yhteisön paine on kova, eikä ole helppoa päätyä hylkiöksi pienessä kylässä. . Ikirouta sulaa. He eivät pohdi luonnonvaroja tai mitä heidän maillaan tapahtuu. Kseniasta tehtiin pöytäkirja mielenosoitussäännösten rikkomisesta. Joka kylästä on lähtenyt ihmisiä sotaan. Poronhoitajien ainoa tuki valtiolta on poroista maksettu pieni korvaus. Kotona Ksenia puhuu dolgaania kielitieteilijäpuolisonsa kanssa ja aikoo siirtää kielen tuleville lapsilleen. Ulkomailla Ksenia jatkaa opiskelua etänä. Erottamisen jälkeen Ksenia pääsi Moskovaan opiskelemaan IT-johtamista. Jopa metsästyksen kieltämistä on esitetty riistakantojen pienennyttyä. Hän valitsi kysytyn ammatin, jossa häneen ei kohdistuisi painostusta kansallisuuden tai sodanvastaisen kannan vuoksi. Miksi ikirouta suli. Opiskelijoita pidettiin poliisiasemalla yli 12 tuntia. Dolgaanit katoavat ajan ja kansojen joukkoon. Vuonna 2024 hänen kotiseudullaan kiertävää elämäntapaa harjoitti enää muutama perhe. On vain hiljainen suostumus kaikkeen. Ksenian mukaan suurin osa alkuperäiskansojen ihmisistä tukee sotaa. Tämä kysymys oli outo, koska opiskelin alaa, joka liittyi äidinkieleeni. DOLGAANIEN KULTTUURIA Kirjan idea syntyi jo Venäjällä. Dolgaanit eivät Ksenian mukaan ymmärrä, millä kielen ja kansallisuuden menettämisen tasolla jo ollaan. He soittivat minulle tuntien ulkopuolella. Ksenia on vasta toinen – ja ainoa elossa oleva kaunokirjailija dolgaanin kielellä. Hänen suvussaan on jo lapsia, jotka puhuvat vain venäjää. 1/2025 Venäjän Aika ?21 Kukaan ei halua erottua enemmistöstä Ukrainan sodan alettua Ksenia osallistui ystäviensä kanssa mielenosoituksiin. Ksenia oli ainoa Pohjoisten kansojen instituutin pidätetty opiskelija. Väitettiin, että keräsin tietoa ulkomaisille agenteille. He kysyivät, olinko työskennellyt ulkomaisten dolgaanintutkijoiden kanssa ja miksi keräsin kirjallisuutta kielestä. Kirjassa pohditaan, miksi alkuperäiskansa elää luonnonvaroja pursuavalla maaperällään köyhyydessä. Dolgaanit katoavat ajan ja kansojen joukkoon.”
, , TEKSTI RIKU SAVONEN KUVAT EXISTENTIAL DEAD – raskas musiikki välittää tarinoita OLEMASSAOLON KUOLEMA Nikita Golozubov on hankkinut musiikkiosaamisensa Venäjällä. Tällä hetkellä hän asuu Porissa. Hanke oli vasta alkuvaiheessa, mutta pako esti suunnitelman. Existential dead syntyi. Golozubov on itseoppinut kitaristi. Aiemmin hänellä ei ollut selkeää suunnitelmaa musiikin suhteen. Venäjän Aika 1/2025 METALLIMUSIIKKI Kappaleet ovat muuttuneet yhdessä tekijänsä kanssa, mikä näkyy sävyissä ja rakenteissa. Vallinnut diktatuuri ja sorto voimistuivat entisestään, eikä ollut enää mahdollista suunnitella elämää tai taidetta. Projektin takana on 27-vuotias Nikita Golozubov, joka on kotoisin Vladimirista Moskovan läheltä. Syyskuussa 2022 Venäjällä julistettiin liikekannallepano, mikä sai Golozubovin päättämään välittömästä maastapaosta. Päätöksen ja toteutuksen välillä kului vain kaksi päivää. Kuva kotiseuduilta Vladimirista. Muutto Suomeen Kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, Nikita Golozuboville se tarkoitti, että hänen kotimaansa oli tullut tiensä päähän. Uusi alku Suomessa Uusi kotimaa löytyi Suomesta. 22. eksistentiaalinen kuolema) on yhden miehen bändi, joka perustettiin Suomessa joulukuussa 2023. Jonkin ajan kuluttua Golozubov sai järjestettyä kitaransa Suomeen. Venäjältä Suomeen paennut Nikita Golozubov perusti yhden miehen Existential dead -bändin. Täällä kaikki luovat ideat alkoivat konkretisoitua. Musiikki on raskasta instrumentaalimusiikkia yhdistellen metallimusiikin alalajeja metalcore ja post-metal. E xistential dead (suom. Venäjällä kuitenkin syntyivät ensimmäiset omat demot ja riffit, jotka ovat myöhemmin päätyneet Existential deadin tuotantoon. 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 22 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 22 30.1.2025 11.14 30.1.2025 11.14. Muusikon oli myös jätettävä kesken yliopisto-opinnot, työnsä musiikkiliikkeessä – ja jopa kitaransa. Yhteisiä kappaleita ei kuitenkaan koskaan nauhoitettu. Ennen lähtöä oli suunnitteilla black metal -yhtyeen perustaminen ystävän kanssa. Hän rakasti soittaa kitaraa, usein yksin, mutta toisinaan ystävien kanssa treenikämpillä
Marraskuussa 2024 julkaistu Reborn edustaa uutta tasoa tuotannossa ja äänityksessä. Nikita Golozubovin pääasiallinen instrumentti on sähkökitara, ja se on keskiössä myös live-esiintymisissä. . Ensisingleen kuvattiin musiikkivideo suomalaisessa metsässä. Jokaisen burnoutin jälkeen seuraa uudelleensyntyminen ja toipuminen. Kappaleet ovat muuttuneet yhdessä tekijänsä kanssa, mikä näkyy sävyissä ja rakenteissa. Existential dead kuvasi ensimmäisen musiikkivideonsa suomalaisessa metsässä. Kappale muistuttaa, ettei saa luovuttaa vaikeimpina hetkinä. Tämä yhdistyy rohkeasti raskaisiin riffeihin ja melodisiin lead-osuuksiin. Kuva Viialan keikalta. Rumpuraidat kappaleisiin on tehnyt hänen ystävänsä Venäjältä. Mies ja kitara -konseptissa lavalla on vain yksi henkilö sähkökitara kädessään. 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 23 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 23 30.1.2025 11.14 30.1.2025 11.14. Tulevat julkaisut Seuraavaksi suunnitelmissa on julkaista pitkäsoittoalbumi vuonna 2025. Musiikki kertoo tarinoita Tähän mennessä Existential dead on julkaissut kolme singleä: Cold Hands (2023), Unreality (2024) ja Reborn (2024). Existential deadin luulisi maistuvan suomalaisille metallinystäville. Kappaleiden pohjia on kirjoitettu jo Venäjällä ja viimeistelty Suomessa. Yhden miehen yhtye on jo esiintynyt useita kertoja Suomessa. Tämä luo kuitenkin ainutlaatuisen kokemuksen sekä esiintyjälle että yleisölle. Lisäksi hän soittaa koskettimia ja hieman bassokitaraa. Se tulee olemaan instrumenOLEMASSAOLON KUOLEMA taalinen (ei laulua) ja sisältää tyyliltään vaihtelevia kappaleita, joista jokainen kertoo oman tarinansa. 1/2025 Venäjän Aika ?23 METALLIMUSIIKKI – raskas musiikki välittää tarinoita KUUNTELE TÄSTÄ Existential deadin musiikkia voi kuunnella suurimmilla suoratoistopalveluilla. Kappaleessa on elektroninen intro, jossa on vaikutteita 1980-luvun elokuvaja pelimusiikkia jäljittelevästä synthwavetyylistä. Näissä hetkissä todellisuus tuntuu epätodelliselta. Unreality kuvaa tilaa, jossa ihminen tuntee olevansa erillinen ympäröivästä maailmasta. Keikkoja on ollut jo Suomessa, tässä keikkaillaan Turussa. Reborn puolestaan käsittelee emotionaalisen loppuunpalamisen syklejä. Yhtye suunnittelee myös postblack metal -tyylisen EP:n julkaisua, johon on jo kirjoitettu demo Scorched Ruins. Jokainen kappale kertoo pienen tarinan elämästä
Tuosta vierailusta syntyivät vuonna 1988 Saveksen päätoimittamat punaja keltakantiset Valokuvalehden erikoisnumerot Neuvostovalokuva 1 ja 2. Yhä oli kuitenkin teemoja, joiden kuvaaminen oli vaikeaa, kertoivat neuvostoliittolaiset valokuvaajat avoimissa haastatteluissa Moskovassa vuonna 1987. Kuvasaalista avautuvasta Neuvostoliitosta Lähes 40 vuotta sitten neuvostovalokuva eli uutta vapautumisen aikakautta. Reportaasimatkoillaan vapautuvassa Virossa Saves oli tutustunut uutistoimisto Tassin palveluksessa työskennelleeseen Juri Vendeliniin. Venäjän Aika 1/2025 VALOKUVA M yöhäissyksystä 1987 kuvatoimittaja Seppo Savekselle avautui ainutlaatuinen mahdollisuus vierailla Moskovassa, joka availi oviaan ulkomaailmaan. ”Haastattelut olivat avoimia ja tunnelma niin lämmin, etten ole moista ennen kokenut.” – VALOKUVA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA SEPPO SAVES VIERAILUSTAAN MOSKOVAAN SYKSYLLÄ 1987 TEKSTI ELINA SAARILAHTI KUVAT VALOKUVA-LEHDEN NEUVOSTOVALOKUVA 1 JA 2 ERIKOISNUMEROSTA ELINA SAARILAHTI 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 24 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 24 30.1.2025 11.14 30.1.2025 11.14. 24. Vuosien valmistelu maksoi lopulta vaivan, kun Neuvostoliiton lehtimiesliitto lähetti suomalaiskuvaajalle kutsun Moskovaan. Lehtien julkaisemissa kuvareportaaseissa käsiteltiin neuvostoarkea, poliittisia aiheita ja taidekuvaa. Ljalja Kuznetsova kuvasi neuvostonaisen elämää sekä reportaaseja kiertolaisleireistä. – Saamani kuvamateriaali ylitti odotukseni ja tapaamani kuvaajat edustivat valokuvauksen eri osa-alueiden huippuja, Saves kertoi ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa. Oli sosiaalista ja yhteiskunnallista valokuvaa eri puolilta Neuvostoliittoa: esimerkiksi liettualaisen Romualdas Požerskisin kuvareportaasi vanhainkodista sekä venäläisen Juri Rybtšinskin nuorisovankilan arkeen vievä kuvasarja. Nyt ympyrä sulkeutuu, kun Venäjä käpertyy jälleen itseensä. Ne olivat kuvia, joissa neuvostoaikojen sankarisotilas loisti poissaolollaan. Avautuminen ja uuden äärellä olo näkyivät myös lehteen haastateltujen neuvostokuvaajien puheenvuoroista. Vastaavaa ei ollut aiemmin saatu ennen niin suljetusta naapurimaasta; ensimmäistä kertaa neuvostovalokuvaa esiteltiin näin laajasti ”niin sanotussa lännessä”, Saves kirjoittaa. Oli teemoja, joita ei voinut tiettyjen sääntöjen mukaan kuvata – esimerkiksi vanhainkodit, jonot jne. Nyt on toisin, Koposov sanoi. – Sillä ei ollut juuri mitään yhteyttä ympärillämme olevaan ja tapahtuvaan. Oli kuvia kriisialueilta Afganistanista sekä sodasta. Ensimmäistä Neuvostovalokuvalehteä kiiteltiin Suomessa ”tiedotusvälineissä aina TV:tä myöten”, Saves kertoi Neuvostovalokuvan toisessa numerossa. Aiheita, joita ei voinut aiemmin kuvata – Kymmenen viimeisen vuoden aikanahan tilanne oli se, että valokuvaus eristettiin elämästä, Ogonjok-lehden kuvapäällikkö Gennadi Koposov kertoi Savekselle syksyn 1987 Moskovan-matkalla. Kolmen aukeaman verran esiteltiin APN:n valokuvaajan, ukrainalaisen Igor Kostinin kuvia vuotta aiemmin tapahtuneesta Tšernobylin ydinonnettomuudesta. – Haastattelut olivat avoimia ja tunnelma niin lämmin, etten ole moista ennen kokenut
Valokuva-lehti oli Suomen valokuvajärjestön keskusliitto Finnfoto ry:n julkaisema aikakauslehti, joka ilmestyi 12 kertaa vuodessa. Kostinin kuvia julkaistiin vuoden 1988 Neuvostovalokuva 2-lehdessä. 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 25 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 25 30.1.2025 11.14 30.1.2025 11.14. 1/2025 Venäjän Aika ?25 VALOKUVA Kuvasaalista avautuvasta Neuvostoliitosta KUVAT: ELINA SAARILAHTI Valokuva-lehden Neuvostovalokuva 1 ja 2 -erikoisnumerot vuodelta 1988. APN-uutistoimistolle työskennellyt ukrainalainen Igor Kostin oli yksi harvoista Tšernobylin ydintuhoa läheltä kuvanneista
Enemmän on saattanut vaikuttaa syksyn 2022 liikekannallepano, hän uskoo. Uutistoimisto AFP:n valokuvaaja Kirill Kudryavtsev ei kuitenkaan usko, että viime vuodet ja sotasensuurilait olisivat ajaneet venäläisvalokuvaajia joukoittain ulkomaille. 44-vuotias Kudryavtsev on itse muuttanut töiden perässä Moskovasta Frankfurtiin vuonna 2023. Se oli usein niin kelvotonta, että ”lukijan on vaikea hahmottaa julkaistun kuvan sisältöä”, Koposov kritisoi. Koronavuosien jälkeen Venäjällä on tullut paljon lisää rajoituksia viranomaisten kanssa työskentelemiseen, Kudryavtsev kertoo. Venäjästä on juuri nyt tulossa suljettu valtio.” – KIRILL KUDRYAVTSEV 2025, AFP:N VALOKUVAAJA 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 26 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 26 30.1.2025 11.14 30.1.2025 11.14. – Neuvostoliitto oli suljettu valtio. Koposovin moskovalaiskollega Vladimir Vjatkin kuitenkin huomautti, että vaikka kirjoittavien toimittajien puolella ”perestroika oli alkanut”, ei sama avoimuus vielä ulottunut valokuvaan. Euroopasta poiketen mediaa ei Venäjällä nähdä erillisenä valtana, vaan jonkin toisen vallan palvelijana, Kudryavtsev kertoo. – Meillä julkaistaan avoimesti tekstejä prostituutiosta, huumeongelmista jne, Vjatkin kertoi Saveksen haastattelussa. Venäjästä on nyt tulossa suljettu valtio, Kudryavtsev sanoo. APN:stä tuli myöhemmin uutistoimistojen yhdistyttyä ja neuvostovallan kaaduttua valtio-omisteinen uutistoimisto Ria Novosti. Venäläiset eivät tunne oikeuksiaan, hän kertoo. Vanhoista ongelmista uusiin 80-luvun lopulla neuvostoliittolaisen kuvajournalismin haasteita olivat Gennadi Koposovin mukaan erityisesti paikallislehtien valokuvauskaluston huono laatu. –Suljettu lehdistöltä ja medialta, eikä kukaan tiedä, mitä tapahtuu. Toisaalta kuvaaminen voi olla vaikeaa myös Euroopassa, Kudryavtsev huomauttaa. Muutto ei ollut ideologinen, hän kertoo. – Keskiverto kansalainen näkee jonon, mutta ei kiroile vaan menee seisomaan tuohon jonoon. ”Neuvostoliitto oli suljettu valtio. Helmikuun 2022 jälkeen suhtautuminen valokuvaajiin ja ulkomaalaisiin on muuttunut Venäjällä epäluuloiseksi, ja valokuvaajan ja vakoojan välille vedetään helposti yhtäläisyysmerkki, Kudryavtsev kertoo. Ennen arkaluontoisina pidettyjä valokuvia voitiin nyt julkaista jopa vuosien odotuksen jälkeen. Lisäksi ihmisten kuvaaminen kadulla on vaikeutunut. – ’Jätä kamerasi, laita se laukkuun, sulje linssi’, he sanovat. Lähes 40 vuodessa ajan pyörä on käynyt täyden kierroksen Neuvostoliiton avautumisesta avautumisesta Venäjän sulkeutumiseen. – Se on yksi syistä, miksi tahdon kuvata urheilua, Kudryavtsev sanoo. Kuvaajien kokemattomuuden vuoksi kuvien näkökulma oli usein kuin turistilla, Koposov tokaisi. Lähteinä on käytetty Neuvostovalokuva 1 ja 2 -numeroissa julkaistuja artikkeleita ja kuvia (Valokuva-lehti 2/1988 ja 4/1988). 26. Jotkut ovet – esimerkiksi sotilasparaatien kuvaaminen – aukesivat jossain vaiheessa vain kotimaisten uutistoimistojen kuvaajille. Kukaan ei tahdo näkyä kuvassa, ja tilanne vain huononee, hän kertoo. Elettiin Neuvostoliiton viime henkäyksiä. – On helpompaa ottaa katuvalokuva Venäjällä kuin Euroopassa. Neuvostoliiton APN-uutistoimiston kuvaajana toiminut Vjatkin oli kiertänyt tuohon aikaan maailman kriisipesäkkeitä kuten Afganistania, ja opetti valokuvausta opiskelevia nuoria Moskovan yliopistossa. Työnteosta kansainväliselle uutistoimistolle oli tullut vaikeaa, kun työt olivat lähinnä Euroopassa. Venäjän Aika 1/2025 VALOKUVA Kuvaamisen 17-vuotiaana aloittanut Koposov oli tehnyt pitkän uran neuvostoliittolaisen kuvajournalismin kentällä. Arkistot olivat avautuneet ja vapaus näytti voittavan. Vuodesta 1899 ilmestynyt ja vuonna 2020 lopetettu Ogonjok puolestaan oli yksi Venäjän vanhimmista kuvitetuista lehdistä, jotka ilmestyivät viikoittain. ”Jätä kamera laukkuun” Nykyään Kudryavtsev kuvaa AFP:n leivissä enimmäkseen urheilua. Uusi kuvajournalismi etujärjestöineen alkoi vasta ottaa Neuvostoliitossa muotoaan, kertoi Koposov Savekselle. Syynä Vjatkin piti sitä, että valokuva oli kirjoitettua tekstiä todistusvoimaisempi. Vapaa tiedonvälitys Venäjän sisältä käsin on käynyt sotasensuurin ja kovien rangaistusten seurauksena mahdottomaksi. Ongelma oli myös maan kansainvälisen kuvajournalismin laadussa. Monet ovat muuttaneet mielipiteidensä tai liikekannallepanon vuoksi ulkomaille. Joskus voikin olla parempi olla kokonaan kuvaamatta tai olla hiljaa, Kudryavtsev muotoilee. – Eläminen uudessa kaupungissa ja maassa on minulle vain uusi haaste. – Olen hyvä valokuvaaja ja minun on tehtävä töitä, jo neljännesvuosisadan valokuvannut Kudryavtsev sanoo. Valokuvaaja on vakooja. Siihen liittyy vähemmän poliittisia merkityksiä. Venäjän todellisista tapahtumista on jo vaikea saada tietoa. Sen ohella linssin läpi tallentuu kuitenkin myös arkielämää sekä yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita. AFP:n kuvatoimittajana myös häneen suhtaudutaan Venäjällä nykyään kuin ulkomaalaiseen, passista viis. Mutta kun hän näkee lehdessä kuvan pitkästä jonosta, hän tiedostaa, että se on ongelma, valokuvaaja päätti. – Mutta, kuten olet huomannut, yhtäkään tällaista kirjoitusta ei ole illustroitu, kuvautettu
22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 27 22-27_VA_1-2025_XXXX.indd 27 30.1.2025 11.14 30.1.2025 11.14. 1/2025 Venäjän Aika ?27 VALOKUVA KUVAT: ELINA SAARILAHTI APN:n valokuvaaja Vladimir Vjatkin oli Seppo Saveksen haastattelun aikaan ehtinyt työskennellä Afganistanin lisäksi muun muassa Vietnamissa, Syyriassa ja Nicaraguassa. Neuvostovalokuvalehdessä julkaistiin Juri Rybtšinskin nuoriso vankilan arkeen vievä kuvasarja. AL EX AN DE R N EM EN O V Neuvostovalokuva 1-lehdessä julkaistiin liettualaisen Romualdas Pozerskisin kuvareportaasi vanhainkodista. Uutistoimisto AFP:n valokuvaaja Kirill Kudryavtsev
28-30_VA_1-2025_XXXX.indd 28 28-30_VA_1-2025_XXXX.indd 28 30.1.2025 11.26 30.1.2025 11.26. Osa järvestä ja sen saarista kuuluu Venäjälle. Venäjän Aika 1/2025 ELOKUVA joka ei auennut RAJA TEKSTI ELINA HYVÄRINEN KUVAT RAJALLA-ELOKUVA Parikkalan Uukuniemellä sijaitseva Karjalan Pyhäjärvi on rajajärvi. 28
Elokuvahanke lähti kevyesti liikkeelle. Rajalla on aina ollut merkitystä. Lukiessani uutisen en ollut vielä tutustunut laskelmiin siitä, millaiset vaikutukset rajan avaamisella hiipuvan lapsuuden kotikuntani elinkeinoelämään olisi. Syksyllä 2019 Antti Rinteen hallitus teki periaatepäätöksen Parikkala-Syväoron tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämisestä. , , 28-30_VA_1-2025_XXXX.indd 29 28-30_VA_1-2025_XXXX.indd 29 30.1.2025 11.26 30.1.2025 11.26. Hanke sinällään ei ollut uusi. Kansainvälisen rajanylityspaikan avautuminen Parikkalaan olisi tarkoittanut myös sitä, että luovutetut alueet, edellisten sukupolvien entiset elinpiirit, olisivat tulleet jollain tavoin tavoitettavimmiksi: Parhaimmillaan pyöräretket Parikkalasta Lahdenpohjaan, Laatokan rannalle, olisivat taas voineet olla mahdollisia. 1/2025 Venäjän Aika ?29 ELOKUVA K aikki alkoi pienestä uutisesta paikallislehdessä, jota satuin selailemaan vanhempieni luona. Elokuvantekijän näkökulmasta se sisälsi herkullisen paradoksin: Voisiko riistävä, rikkova, rajoittava raja, joka perinteisesti on tarkoittanut rajaseuduille ja sen asukkaille vain ja ainoastaan negatiivisia asioista, kääntyäkin haja-asutusalueiden pelastukseksi. Ymmärsin nopeasti, että rajan avautuminen juuri Parikkalan alueella piti sisällään paljon enemmän kuin vain fyysisen ylityspaikan avautumisen. Rajan avaamisen arvioitiin tuovan vuositasolla parhaimmillaan kymmeninen ellei satojen miljoonien eurojen taloudelliset hyödyt rajaseudulle. Kiinnostuin uutisesta kuitenkin muista syistä. Rajan avautumista on Parikkalan alueella puuhattu jo 1980-luvulta lähtien. Ennen tuen hakemista olin tavannut ihmisiä, tehnyt joitain haastatteluja sekä kirjoittanut ensimmäisen käsikirjoitusversion. Entä jos rajan yli tulisikin tällä kertaa jotain positiivista: elämää, työpaikkoja, palveluiden tarvitsijoita tai niiden tarjoajia olisiko se mahdollista. Tuolloin elokuvan oli tarkoitus kuvata Parikkalan kunnan matkaa kohti kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista. Rajan avaamisen sijaan elokuva seuraa rajan sulkeutumista. Entä jos rajan yli tulisikin tällä kertaa jotain positiivista. Toisin kävi. RAJA Dokumenttielokuvan oli tarkoitus seurata Suomen viidennen kansainvälisen rajanylityspaikan avautumista Etelä-Karjalan pohjoisimpaan kuntaan Parikkalaan. Olen Karjalan siirtolaisten jälkeläinen. Haimme ja saimme tuottaja Mina Laamon kanssa elokuvalle kehittelytukea loppuvuodesta 2020. Isovanhempieni koko maallinen omaisuus jäi sodan jälkeen rajan taakse
30. Helpon alun jälkeen myös elokuvahanke ajautui hankaluuksiin. Ainoa konkreettinen asia oli vuonna 2021 tieinfrastruktuuriin myönnetty rahoitus, jolla parannettiin valtatie kuudelta Parikkalan-Syväoron rajanylityspaikalle vievää liittymää. Tapahtumat olivat yhdessä yössä nousseet aivan eri tasolle, ja käänne oli sitä luokkaa, että sellaista olisi ollut vaikeaa kenenkään keksiä. Virallisesti ei myönnetty hankkeen olevan jäissä, mutta kyselyihin sen etenemisestä vastattiin kierrellen. Vajaa viikko tästä kokoontui myös Suomen elokuvasäätiö kokoukseen, jossa kevään 2022 tuotantotuista päätettiin. Osa parikkalalaisista, niin asukkaista kuin kuntapäättäjistä, oli rajan avaamisen suhteen kriittisempiä. . Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan oli jo seuraavana aamuna selvää, että Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka ei tulisi toteutumaan. Sen käsikirjoituksesta ja demosta oli pidetty. 28-30_VA_1-2025_XXXX.indd 30 28-30_VA_1-2025_XXXX.indd 30 30.1.2025 11.26 30.1.2025 11.26. Lopulta elokuva sai tuotantotuen erinäisten vaiheiden jälkeen, mutta vasta vuoden 2022 lopussa. Vain muutamassa kuukaudessa Suomi haki Nato-jäsenyyttä ja presidentti Sauli Niinistö kehoitti Venäjää ”katsomaan peiliin”. Venäjän Aika 1/2025 ELOKUVA Huomasin, että kaikki eivät suhtautuneet rajanylityspaikkahankkeeseen varauksettoman positiivisesti. Jos kokous olisi ollut viikkoa aikaisemmin eikä sota olisi ehtinyt syttyä, olisimme mitä luultavimmin saaneet tuotantotuen alkuvuonna 2022. Dokumenttielokuvan käsikirjoitus, joka oli tehty ennen sotaa ja palautettu säätiöön jo viikkoja ennen päätöskokousta ja sodan alkua, näytti nyt muuttuneessa tilanteessa varsin naiivilta ja “venäjämieliseltä”. Parikkalan kunnanvaltuustossa vääntö rajanylityspaikan puolesta ja sitä vastaan loppui. Marraskuussa 2023, elokuvan leikkausvaiheessa, kaikki itärajan rajanylityspaikat suljettiin. Etenkin rajalla työskentelevät pitivät puheita usein ylimitoitettuina. Elokuvahanke oli ennakkoon vahvoilla. Lisäksi suositeltiin, ettei kukaan jatkossa enää luovuta elokuvaansa, saati itse osallistu, venäläisille elokuvafestivaaleille. Kaikkien suomalais-venäläisten yhteistyöhankkeiden rahoitus lopetettiin välittömästi. Elokuvan kuvaukset aloitettiin kehittelytuella keväällä 2021. Rahat hankkeelle varattiin, mutta edellytyksenä oli, että käsikirjoitus uudistetaan “vastaamaan muuttunutta tilannetta”. Suomen eduskunta äänesti Nato-jäsenyydestä keväällä 2022. Oltiin kuin oltiinkin uuden ajan kynnyksellä – vain hyvin toisenlaisen, kuin aluksi olimme luulleet. Lokakuussa 2024 sodan alusta asti suljettuna ollut Parikkala-Syväoron tilapäinen rajanylityspaikka lakkautettiin kokonaan. Nyt sitä ei kuitenkaan tullut. Toisaalta tietyt peruselementit olivat edelleen samoja kuin alkuperäisessä käsikirjoituksessa. , , Rajalle-elokuva on kuvaus myös elämästä hajaasutusalueilla. Isoille liikennemäärille mitoitettu liittymä alikulkutunneleineen jäi ainoaksi rakenteeksi, joka ehdittiin toteuttaa ennen kuin rajanylityspaikkahanke kaatui lopullisesti. Dokumentaarinen elokuva Rajalla on tulossa elokuvateattereihin maaliskuussa 2025. Harvoin elokuvantekijälle kuitenkaan osuu eteen jotain tämänkaltaista. Lähetystä seurasivat Parikkalan-Rautjärven Sanomien toimituksessa toimittajat Lege Pajari-Kosonen ja Aleksi Keränen. Muutama päivä ennen kokousta elokuvasäätiö lähetti sähköpostilla yleisen tiedotteen, jossa elokuvantekijöitä kehoitettiin katkaisemaan kaikki yhteistyöprojektit Venäjälle. Kylänraitille kuuluvat niin mopot kuin traktorit. Nyt, kerrankin, kaikki ovat yhtä mieltä. Myös muu rahoitus näytti vielä toteutuvan suunnitellusti. Syykin oli selvä: EU:n ja Venäjän välit viilenivät. Siinä visioitiin uutta yhteistä tulevaisuutta, jossa rajan yli käytävä yhteistyö ja kanssakäyminen muuttuisi vapaampaan suuntaan. Helmikuussa 2022 kaikki muuttui. Rajalla oli sopeuduttava uuteen todellisuuteen, jossa rajan avautuminen ei ollut enää vaihtoehto. Myös kunnan silloinen kunnanjohtaja Vesa Huuskonen toi esille, että rajan avaaminen vuonna 2024, kuten hallituksen periaatepäätöksen yhteydessä oli kerrottu, oli epärealistinen. Kuvauspäiviä tuon kevään ja kesän aikana kertyi kahdeksan, kun kokonaismääräksi tuli yhdeksäntoista. Periaatepäätöksen jälkeen asialle ei enää tapahtunut mitään. Dokumenttielokuvan käsikirjoitus on aina enemmän tai vähemmän hypoteesi tulevasta. Nyt, kerrankin, kaikki ovat yhtä mieltä
Venäjän valtio puolestaan on rahoittanut firmaa avokätisesti, vaikka presidentti Vladimir Putin vielä muutama vuosi sitten kertoi, että valtiolla ei ole mitään tekemistä Wagnerin kanssa. Andrei Zhdanov oli Neuvostoliiton asettaman valvontakomission johtaja sodanjälkeisessä Suomessa. Aluksi Aro näkee paljon vaivaa sen osoittamiseksi, että Puolan johtajia kuljettaneen lentokoneen putoaminen Venäjän Smolenskin liepeillä ei ollut mikään tavanomainen onnettomuus. Kaikkien tapausten takana lymyävät Venäjä ja sen turvallisuuspalvelut. 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 18.9.2024 8.08 18.9.2024 8.08 2/2024 Venäjän Aika ?29 VINJETTI Esa Tuomisen kirjanurkka Konnankoukkuja länsimaille Jessikka Aro: Putinin maailmansota, Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi, Johnny Kniga Jessikka Aro on palkittu, mutta myös kiistelty journalisti. Kirjaa lukiessaan joutuu hieraisemaan silmiään: kerrotaanko nyt tämän päivän Venäjästä vai 193040 -luvun Suomesta!. Heidät erotettiin puolueesta ja jatkosodan aikana he – istuvat kansanedustajat – saivat useiden vuosien kuritushuonetuomion "valtiopetoksen valmistelusta". Esimerkiksi sotasyyllisten tuomitseminen ja YYA-sopimuksen synty valaistaan tarkasti. Mukana on myös runsaasti fiktiota, mutta sepite näyttäisi pysyvän todellisille tapahtumille alisteisena. Tällaisia olivat mm. Fiktioainekset kirjassa antavat tapahtumille sopivasti syvyyttä. Seuran jäsenlomakkeiden jakamista pidettiin raskauttavana. Navalnyi kirjoittaa palavia rakkaudentunnustuksia kotimaalleen Venäjälle. H. H. Seuran jäsenlomakkeiden jakamista pidettiin raskauttavana. Kirjassaan Jessikka Aro kertoo laajoista Venäjän hybridioperaatioista ja pysähtyy erityisesti Venäjän ortodoksikirkkoon ja sen patriarkka Kirilliin. Sotiminen on liittynyt vahvasti bisneksiin: yhtiö on kahminut huimaavia voittoja kun se on vaatinut osuuksia kaivoksista ja muista tuottavista liiketoiminnan kohteista mailta, joiden hallituksia se on "auttanut". Heidät erotettiin puolueesta ja jatkosodan aikana he – istuvat kansanedustajat – saivat useiden vuosien kuritushuonetuomion "valtiopetoksen valmistelusta". Länsimaissa eivät hänen mukaansa läheskään kaikki tätä tajua. Wiik. Joku toinen olisi voinut aiheesta saada aikaan värikkäämmän kirjan, mutta nyt on syntynyt tasapuolinen historiateos suomalaisten toisinajattelijoiden kohtalosta. 31_VA_1-2025_kirjanurkka.indd 31 31_VA_1-2025_kirjanurkka.indd 31 30.1.2025 11.26 30.1.2025 11.26. Hän oli pitkään Venäjän tunnetuin Putinin vastustaja. SDP:n eduskuntaryhmän vasemmistoon kuuluneet "kuutoset": Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. Tällaisia olivat mm. Kaikkien tapausten takana lymyävät Venäjä ja sen turvallisuuspalvelut. Kuutosten kohtaloista asiallisesti Ville Okkonen & Tiina Lintunen: Valpon valvomat, Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat 1930-luvun lopulla kireät, esiintyi Suomessa myös poliitikkoja, jotka poikkesivat valtavirrasta. Kirjoittajat ovat tutkivia toimittajia ja he ovat mukana All Eyes on Wagner -ryhmässä, joka on seurannut vuosikausia tarkasti palkkasoturifirman toimintaa. Jo sitä ennen heitä oli seurattu ja heidän puhelimiaan kuunneltu. Wagner on häärinyt niin Syyriassa, Ukrainassa, Afrikan maissa kuin jopa Etelä-Amerikassakin. Venäjän valtio puolestaan on rahoittanut firmaa avokätisesti, vaikka presidentti Vladimir Putin vielä muutama vuosi sitten kertoi, että valtiolla ei ole mitään tekemistä Wagnerin kanssa. Palkka-armeija on tullut kuuluisaksi häikäilemättömyydestään. Kuutosten synniksi luettiin muun muassa yhteydet välirauhan aikana vuonna 1940 perustettuun Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraan. Länsimaissa eivät hänen mukaansa läheskään kaikki tätä tajua. Kirjan yksityiskohtaiset kertomukset Wagnerin seikkailuista osoittavat, miten Venäjä hankkii jalansijaa firman kautta yhä uusissa maissa. Hän on viettänyt itänaapurissamme pitkiä aikoja ja löytänyt paljon sellaista kirjoitettavaa, jota muut eivät ole havainneet. Ville Okkonen ja Tiina Lintunen ovat Turun yliopiston tutkijoita. Kun Wagner kääntyi räikeästi jopa Putinia vastaan pyrkimällä "marssimaan Moskovaan", loppui Kremlin tuki firman johtohahmoille. Joku toinen olisi voinut aiheesta saada aikaan värikkäämmän kirjan, mutta nyt on syntynyt tasapuolinen historiateos suomalaisten toisinajattelijoiden kohtalosta. Hän kertoo myös Suomeen auton peräkontissa haetun Anton-pojan tapauksesta sekä tietenkin Johan Bäckmanista, joka muuttui muutamassa vuodessa sosiologista Venäjän propagandistiksi. Heidän akateemisesta taustastaan johtunee, että kirjan teksti ei ole jännittävän lennokasta vaan pikemminkin tieteellisen asiallista. Palkka-armeija on tullut kuuluisaksi häikäilemättömyydestään. Hänen vankilapäiväkirjansa on kylmäävää luettavaa. Hän vyöryttää esiin suuren määrän kuriositeetteja räjähdysteoriansa tueksi. Kun Wagner kääntyi räikeästi jopa Putinia vastaan pyrkimällä "marssimaan Moskovaan", loppui Kremlin tuki firman johtohahmoille. Kirjasta piirtyy kuva miehestä, jota sanomattomasti suututti maansa kaikkialle ulottuva korruptio. Lukijan asiaksi jää arvioida, kuka kertoo tästä ikävästä tapauksesta totuuden. Kirjan yksityiskohtaiset kertomukset Wagnerin seikkailuista osoittavat, miten Venäjä hankkii jalansijaa firman kautta yhä uusissa maissa. Lukijan asiaksi jää arvioida, kuka kertoo tästä ikävästä tapauksesta totuuden. SDP:n eduskuntaryhmän vasemmistoon kuuluneet "kuutoset": Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. Wagnerin sodat ja bisnekset Lou Osborn, Dimitri Zufferey: Palkka-armeija Wagnerin imperiumi, Minerva Venäläinen palkkasoturiyhtiö Wagner ja sen luoja Jevgeni Prigozhin ovat viime vuosina tulleet tutuiksi kansainvälisten uutisten seuraajille. Paanasen kertomukset Venäjältä painottuvat katalan Venäjän puolelle, joskin silloin tällöin pilkahtaa esiin myös Venäjän kiehtova puoli. Sodan jälkeen kuutoset palasivat eduskuntaan ja arvokkaille paikoille yhteiskunnassa – Sundström, esimerkiksi, suurlähettilääksi. Tällä kertaa hän keskittyy kertomaan erilaisista konnankoukuista, joita Venäjä on keksinyt länsimaiden pään menoksi. Aro näkee Venäjän yhtenä jättiläismäisenä Pelsepubina, eräänlaisena Pahan ruumiillistumana. Erotukseksi monesta muusta "korruptioneerista" hän kertoo yhä häpeävänsä nuoruutensa hairahdusta. Puolassa tapaus on laajalti todettu onnettomuudeksi, mutta Aro ei tätä niele. Dokumentaarinen ja fiktiivinen Christer Pursiainen: Zhdanov Tornissa, Otava Christer Pursiainen ilmoittaa teoksensa lajityypiksi dokumenttiromaanin. Kuutosten kohtaloista asiallisesti Ville Okkonen & Tiina Lintunen: Valpon valvomat, Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat 1930-luvun lopulla kireät, esiintyi Suomessa myös poliitikkoja, jotka poikkesivat valtavirrasta. Navalnyi tosin kertoo syyllistyneensä korruptioon kerran itsekin: hän maksoi yliopistossa tentin vastaanottajalle päästäkseen siitä läpi. Aluksi Aro näkee paljon vaivaa sen osoittamiseksi, että Puolan johtajia kuljettaneen lentokoneen putoaminen Venäjän Smolenskin liepeillä ei ollut mikään tavanomainen onnettomuus. Kirjaa lukiessaan joutuu hieraisemaan silmiään: kerrotaanko nyt tämän päivän Venäjästä vai 193040 -luvun Suomesta!. Arolle Kirill ei suinkaan ole mikään harmiton hengenmies vaan Venäjän tiedustelupalvelujen täysiverinen agentti. Hän halusi nopeasti pois Suomesta, koska hän pelkäsi, että toiset – Molotov, Berija ja Malenkov – käyttävät kilpailijan poissaoloa Moskovasta hyväkseen oman uransa edistämiseen. Muistelmissaan Navalnyi kertoo laajasti elämästään – myös lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Venäjän ortodoksikirkon metkuja kuvatessaan Aro on parhaimmillaan. Siitä juontuu kirjan nimikin, Patriootti. Koneessa oli Aron todistelujen mukaan tapahtunut räjähdys ja putoaminen oli siis harkittu moninkertainen murha. Ville Okkonen ja Tiina Lintunen ovat Turun yliopiston tutkijoita. Muutama kuukausi "marssin" jälkeen kaikki Wagnerin korkeimmat johtajat saivat surmansa lento-onnettomuudessa, jota juuri kukaan ei usko puhtaaksi onnettomuudeksi. Pitkään Aro kuvailee myös itseensä kohdistunutta ajojahtia sekä Viron Pronssisoturi-patsaan siirrosta syntynyttä kärhämää. Dokumentaarisen ja fiktiivisen aineksen yhdistäminen ei ole helppoa, mutta hän on siinä onnistunut. Kirja piirtää terävän kuvan myös suomalaisten poliitikkojen juonittelusta sodanjälkeisinä vuosina. Kirjoittajat ovat tutkivia toimittajia ja he ovat mukana All Eyes on Wagner -ryhmässä, joka on seurannut vuosikausia tarkasti palkkasoturifirman toimintaa. Sodan jälkeen kuutoset palasivat eduskuntaan ja arvokkaille paikoille yhteiskunnassa – Sundström, esimerkiksi, suurlähettilääksi. Venäjä-toimittaja kirjoittaa seikkailuistaan Anu Kuistiala ja Arja Paananen: Kiehtova, katala Venäjä Arja Paanasen silmin, Docendo Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen on Suomen eturivin Venäjä-tuntijoita. Hän kertoo rehellisentuntuisesti, miten hän aluksi oli kiinnostunut nationalistisista venäläisistä ryhmistä, kunnes hän siirtyi enemmän tai vähemmän liberaalien arvojen kannattajaksi. Wagner on häärinyt niin Syyriassa, Ukrainassa, Afrikan maissa kuin jopa Etelä-Amerikassakin. Nyt hän kertoo kokemuksistaan ja vähän näkemyksistäänkin. Heidän akateemisesta taustastaan johtunee, että kirjan teksti ei ole jännittävän lennokasta vaan pikemminkin tieteellisen asiallista. 2/2024 Venäjän Aika ?29 VINJETTI Esa Tuomisen kirjanurkka Konnankoukkuja länsimaille Jessikka Aro: Putinin maailmansota, Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi, Johnny Kniga Jessikka Aro on palkittu, mutta myös kiistelty journalisti. Wagnerin sodat ja bisnekset Lou Osborn, Dimitri Zufferey: Palkka-armeija Wagnerin imperiumi, Minerva Venäläinen palkkasoturiyhtiö Wagner ja sen luoja Jevgeni Prigozhin ovat viime vuosina tulleet tutuiksi kansainvälisten uutisten seuraajille. Jo sitä ennen heitä oli seurattu ja heidän puhelimiaan kuunneltu. Pitkään Aro kuvailee myös itseensä kohdistunutta ajojahtia sekä Viron Pronssisoturi-patsaan siirrosta syntynyttä kärhämää. Jokainen voi valita sellaisen "tulokulman" – tai niiden sekoituksen – kuin haluaa. 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 18.9.2024 8.08 18.9.2024 8.08 1/2025 Venäjän Aika ?31 Putinin vastustajan kaamea kohtalo Aleksei Navalnyi: Patriootti, Muistelmat, Otava Aleksei Navalnyi eli kiihkeän, mutta lyhyen poliittisen elämän. Tällä kertaa hän keskittyy kertomaan erilaisista konnankoukuista, joita Venäjä on keksinyt länsimaiden pään menoksi. Kirjaa ryydittävät muutaman muun Venäjä-asiantuntijan lyhyet katsaukset, joissa ruoditaan Venäjän arvoituksellista olemusta. Puolassa tapaus on laajalti todettu onnettomuudeksi, mutta Aro ei tätä niele. Muistelmissaan Navalnyi kertoo hätkähdyttävän suorasukaisesti niin myrkytyksestään kuin uhkarohkeasta paluustaankin Venäjälle. Ryhmä on kyennyt keräämään hämmästyttävän määrän tietoa firman operaatioista ja suorastaan karmaisevasta lonkeronmuodostuksesta. Ryhmä on kyennyt keräämään hämmästyttävän määrän tietoa firman operaatioista ja suorastaan karmaisevasta lonkeronmuodostuksesta. Andrei Zhdanov oli Stalinin läheisimpiä miehiä. Sotiminen on liittynyt vahvasti bisneksiin: yhtiö on kahminut huimaavia voittoja kun se on vaatinut osuuksia kaivoksista ja muista tuottavista liiketoiminnan kohteista mailta, joiden hallituksia se on "auttanut". Suomalaisista jyhkeimpänä näyttäytyy Paasikiven monumentaalinen hahmo, joka melko suvereenisti hallitsee näyttämöä. Hän ei säästellyt voimiaan – eikä terveyttään – taistellessaan, kuten hän asian ilmaisi, "varkaita ja huijareita" vastaan. Arolle Kirill ei suinkaan ole mikään harmiton hengenmies vaan Venäjän tiedustelupalvelujen täysiverinen agentti. Elävästi Paananen kertoo muun muassa siitä kun hän paljasti Venäjällä muka opiskelleen suomalaisen valelääkärin tapauksen. Wiik. Zhdanov esikuntineen hallitsi hotelli Tornia, jossa Suomen johtajat kävivät kuulemassa ankaria madonlukuja siitä, kuinka välirauhansopimuksen määräykset tulee hoitaa. Koneessa oli Aron todistelujen mukaan tapahtunut räjähdys ja putoaminen oli siis harkittu moninkertainen murha. Venäjän ortodoksikirkon metkuja kuvatessaan Aro on parhaimmillaan. Hän vyöryttää esiin suuren määrän kuriositeetteja räjähdysteoriansa tueksi. Kuutosten synniksi luettiin muun muassa yhteydet välirauhan aikana vuonna 1940 perustettuun Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraan. Edelleenkään hän ei tahdo tehdä pesäeroa nuoruutensa flirttailuun äärikansallismielisten kanssa. Teos käy Suomen lähihistorian oppikirjasta. Kirjassaan Jessikka Aro kertoo laajoista Venäjän hybridioperaatioista ja pysähtyy erityisesti Venäjän ortodoksikirkkoon ja sen patriarkka Kirilliin. Navalnyi paljastuu taitavaksi kirjoittajaksi. Aro näkee Venäjän yhtenä jättiläismäisenä Pelsepubina, eräänlaisena Pahan ruumiillistumana. Muutama kuukausi "marssin" jälkeen kaikki Wagnerin korkeimmat johtajat saivat surmansa lento-onnettomuudessa, jota juuri kukaan ei usko puhtaaksi onnettomuudeksi. Paanasen – kuten monen suomalaisen "Venäjäharrastajan" – asenne itänaapuriimme onkin kaksijakoinen: maassa on paljon kiehtovaa, kiinnostavaa, herttaista ja sympaattista mutta myös paljon vääryyttä, valhetta, aggressiivisuutta ja ankeutta. Kirjassa on hyödynnetty todellisia tapahtumia, arkistolähteitä, aikalaiskertomuksia ja median uutisia. Pursiainen on tehnyt valtavan työn selvittäessään Zhdanovin toimintaa melkeinpä minuutti minuutilta. Kirjoittajana Pursiainen on erittäin taitava. Se vaati toimittajalta valtavan työmäärän, mutta lopputuloksena oli koko maata puhuttaneen tapauksen julkitulo. Hän ei niele syytöksiä "amerikkalaisten isäntien" palvelemisesta vaan korostaa olevansa munaskuitaan määrin isänmaallinen venäläinen. Paananen on seikkaillut Venäjällä vuosikymmeniä, kunnes Venäjä epäsi häneltä työskentelymahdollisuudet maassa
klo 11-13 (muovailu) JA su 2.3. Elokuvakerho Lokki Lepokodilla klo 17.30 Elokuvan nimi ilmoitetaan myöhemmin. klo 13 Kaupunginkirjasto, Kirkkopuistonkatu 9 Pentti Stranius esittelee kirjaa Neuvostoliitossa asuneiden kokemuksista. 16.2. Lappeenranta Teatteriesitys “Ennusmerkkejä” Lappeenrannan kaupunginteatterissa 8.2., 19.2. KLO 18–19.30 Alussa oli Sana.”, Vladimir Vysotskin lauluja tapahtuma. 34-35_SVS-sivut_1-2025.indd 34 34-35_SVS-sivut_1-2025.indd 34 30.1.2025 9.24 30.1.2025 9.24. Vysotskin lauluja Trion Lava-tilassa. KLO 18.15–19.45 Toimittaja Maxim Fedorovin tarinoita mm. Savonlinna Venäjältä poismuuttaneet kirjailijat MA 17.2. klo 16.30-18.30 (muovailu) JA ma 24.2. Luemme otteita näiden kirjailijoiden kirjoista ja keskustelemme kirjailijoista ja kirjoista. Blini-ilta KE 12.3. Osaston 80-vuotisjuhla LA 29.3. ma 17.2. Lippu 3 € (käteisellä) TO 24.4. klo 16-18, Työväentalo, Pohjolankatu 11 Joensuu SU 9.3., 30.3., 27.4. Tapahtumakalenteri › Lisää tietoa ja tapahtumia: osastot.suomivenajaseura.fi/events Suomi Venäjä seura 34. klo 16-18 suomalais-venäläinen laulukerho Ruska (Ortodoksisen seurakunnan kerhohuone, Kirkkokatu 32, sisäpiha) Kangasala SU 9.3. klo 13-15 (maalaus lasitteella) Hinta 50 €, SVS jäsenille 25 €. Venäjän Aika 1/2025 Helsinki Uuden kirjallisuuden Kirjasalonki avautuu SU 16.2. klo 17 Työväentalo, Pohjolankatu 11 80-VUOTISKAHVIT SU 4.5. JA 20.2. klo 14-18 Kulttuuritila Albatrossi, Kanavaranta 7 F 27 Lainastoon voi tuoda 2000-luvulla julkaistuja Venäjään liittyviä kirjoja (venäjäksi tai suomeksi) toisille lainattavaksi ja saada itselleen jotakin lainaan. Kulttuuri-ilta Lepokodilla klo 18 Bulat Okudžavan lauluja ja välähdyksiä Okudžavan elämästä (Tomi Leppänen) Kajaani TIISTAISIN KLO 17-18.30 (Vienankatu 8) Aikuisten kansainvälinen ystävyyskerho Lahti PARILLISILLA VIIKOILLA TIISTAISIN KLO 17 Besedka-keskustelukerho Multi-Cultissa, os. klo 17.30 Tilaisuuden alustus pohjautuu uuteen, suomalaisten tekijöiden kirjaan "Emigrantit". jne huhtikuun loppuun asti) klo 16-19 Kansainvälinen kahvila, Ystävyydentalo (Pässinmäenkatu 2) Turku Laulukerho Ruska Joensuusta esiintyy. klo 18 Rikhardinkadun kirjasto, Rikhardinkatu 3 Tutkija Nikita Kirillov kertoo kokemuksistaan vapaaehtoistyössä Venäjän arktisilla aluilla. erityisaiheena on Aleksei Navalnyin Patriootti-kirja. klo 16.3018:30 (maalaus lasitteella) KURSSI 2. JA 18.5. Savitöiden ohessa jutustellaan suomeksi ja venäjäksi. Ukrainasta. klo 13 Linnoitus, Kristiinan salonki Juhlan ja lounaan jälkeen osaston vuosikokous klo 14.30. Pääkirjasto, Asemantie 5” Valkeakoski JOKA TOINEN KESKIVIIKKO (29.1. Ohjaajana Alina Ananina. klo 14 Kuvakavalkadi Lepokodilla (Ruutanantie 26) Kangasalan SVS:n vuoden 2024 toiminta kuvin ja sanoin (Ritva Leikas) SU 30.3. la 22.2. Venäjän arktiset alueet ja ekologiset haasteet KE 19.2. TO 24.4. Tulkkaus Venäjästä Suomeen. Teehuone, Kulttuurivartti Lepokodilla klo 14 Venäläinen arvomaailma (Arto Mustajoki) TO 10.4. Päijänteenkatu 1, Lahti MAANANTAISIN KLO 16.15–18 jokaviikkoinen kässäkerho Multi-Culti, Päijänteenkatu 1, Lahti KE 2.4. Kirjastoilta: Kirjeitä Moskovasta – Miten minusta tuli elokuvaohjaaja TI 15.4 klo 18 Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5 Iisalmi Olemattoman kokeneet kirjaesittely LA 22.2. Savityökurssi – tee itsellesi savityö Kulttuuritila Albatrossi, Kanavaranta 7 F 27 KURSSI 1
klo 12 Kangasalan Lepokoti, Ruutanantie 26, 36200 Kangasala Kemin Venäjä-seura su 30.3. vierailu Idänsuhteiden museo Noottiin (entinen Lenin-museo). Edustajakokouksen yhteydessä vietetään Ajankohtainen Venäjä-viikonloppua Tampereella 24.-25.5.2025, johon sisältyy mm. Savityökurssilla voi muotoilla vaikkapa tällaiset herne-korut. Pohjois-Suomen osastojen aluetapaaminen 3.-4.5. klo 18 Brinkkalan vinttikamarin kokoushuoneessa Vanha suurtori 3 (Viro-keskus 2. Kangasalan Suomi–Venäjä-seura su 9.3. Järjestää Kangasalan SVS. Kukin seuran yhteisöjäsen voi nimetä yhden äänioikeutetun edustajan kokoukseen. kerros) Kutsu Suomi–Venäjä-seura ry:n edustajakokoukseen LA 24.5.2025 KLO 11, Työväenmuseo Werstas (Väinö Linnan aukio, Tampere) tai etäyhteys Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, seuran strategia vuosille 2025-27 sekä muut hallituksen esittämät asiat. Kajaani Satakunnan Suomi-Venäjä-seura ti 25.2. ja 15.5 klo 18.30-20 Käsittelemme Teamsyhteydellä 3–4 alustuksen pohjalta ajankohtaisia Venäjään liittyviä artikkeleita ulkomaisista lehdistä ja muista medioista. klo 17 Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3. Voit esitellä valitsemasi artikkelin tai tulla vain mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan. klo 18 Iisalmen Työväentalo, Pohjolankatu 11 Joensuun osasto ke 12.3. klo 17 Yhteistalo Otava, kokoustila salonki, Otavankatu 5A, Pori Savonlinnan osasto su 16.3. Seuran harjoittelija Alina Ananina ohjaa savitöiden teossa. 34-35_SVS-sivut_1-2025.indd 35 34-35_SVS-sivut_1-2025.indd 35 30.1.2025 9.24 30.1.2025 9.24. Espoon osasto to 27.2. 1/2025 Venäjän Aika ?35 Osallistu etänä Mediakatsaus Teamsissä to 13.2., 13.3., 3.4. Turun seudun osasto to 20.3. Ilmoittautumiset: arjaahtee@gmail.com Osastojen vuosikokoukset helmi-maaliskuussa Lisää kokouksia seuran tapahtumakalenterissa. klo 13 TUL-sali, Torikatu 2 Koillis-Helsingin Venäjä-seura to 20.3. klo 18 Kansankahvila Soropin kabinetti, Torikatu 30. klo 14.30 Lappeenrannan linnoitus, Kristiinan salonki Oulun osasto to 13.3.klo 17.30 Nuottatuvalla, Torikatu 58 – 60, Oulu. Seuran osastot valitsevat edustajansa edustajakokoukseen siten, että osastolla on oikeus saada yksi äänioikeutettu edustaja kutakin alkavaa neljääkymmentä edellisvuoden lopussa jäsenmaksunsa maksanutta tai jäsenmaksusta vapautettua jäsentä kohti. klo 18, Vallikuja 5 kerhotila, Leppävaara Iisalmen osasto su 30.3. klo 18 Malmin työväentalo, Takaniitynkuja 9 Lappeenrannan osasto la 29.3
. ?????, ?. / ?. ??????. ????????, ???. ????????. . ???????. ???????. 28 € Alle 30-v. ???. ????????. ????. ??????????. ??????????????. ????????! suomivenajaseura.fi/liittymislomake suomivenajaseura.fi Suomi Venäjä seura 80 vuotta 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 16.2.2024 15.49 16.2.2024 15.49 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 18.9.2024 8.08 18.9.2024 8.08 36_VA_1-2025_Oma_ilmo.indd 21 36_VA_1-2025_Oma_ilmo.indd 21 30.1.2025 11.25 30.1.2025 11.25. ???. Vastaa kyselyymme ja vaikuta 10.3.2025 mennessä: https://suomivenajaseura.fi/seura/strategia Pidä yhteystietosi ajantasalla: Sähköpostinja osoitteenmuutokset, osastonvaihdot ym. ????????, ???. Kaikkea venäläistä ei ole syytä tuomita. ???. ??????. Liity jäseneksi ja innosta muitakin liittymään! ??????????????. ??????. Päivitämme strategiaamme 2025–27. . Jäsenenä tuet: • venäjän kielen opiskelua Suomessa, • eri taustoista tulevien venäjänja suomenkielisten kanssakäymistä, • tutustumista suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja kulttuuriin, • rasismin ja vihapuheen vastaista työtä, • Venäjä-tuntemuksen vahvistamista Suomessa, • yhteydenpitoa Venäjältä paenneiden kulttuurija kansalaistoimijoiden kanssa, • Ukrainasta paenneiden auttamista, • työtä suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi, • monipuolisen kulttuuritoiminnan järjestämistä. ?????, ?. ??. ????. 20 €. ???????. ??????. ???????????. ????????! suomivenajaseura.fi/liittymislomake suomivenajaseura.fi Suomi Venäjä seura 80 vuotta ?. ?????. ????. ???????. Venäjän kieli ei ole kuitenkaan vain Venäjän nykyhallinnon, vaan myös sen vastustajien kieli. ????. ???. 09 693 831 Jäsenenä saat monipuolisia jäsenetuja • Kirjakauppa Rosebud -10%, • Ruslania -10%, • Into kustannus -40%, • Teehuone Tsaikka -5%, • GreenStar Hotellit -13% Lisää etuja: suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut Jäsenmaksu vuonna 2024 / ??????. Kielen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan puolella JÄSENENÄ AUTAT SUOMI–VENÄJÄ-SEURAA JATKAMAAN TOIMINTAA Venäjän kielen osaaminen ja Venäjä-tuntemus ovat vaarassa heikentyä Suomessa. . Liity jäseneksi ja innosta muitakin liittymään! ??????????????. ??????????. ??????. ?????????. ??????????????. ???????. Kielen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan puolella JÄSENENÄ AUTAT SUOMI–VENÄJÄ-SEURAA JATKAMAAN TOIMINTAA Venäjän kielen osaaminen ja Venäjä-tuntemus ovat vaarassa heikentyä Suomessa. ????. ??????. Venäjän kieli ei ole kuitenkaan vain Venäjän nykyhallinnon, vaan myös sen vastustajien kieli. ???????. ???????. ??. ???????????. ????. 22 €. ???????. ????????. ????????. Liity jäseneksi ja innosta muitakin liittymään! ??????????????. ????. 15 € Toinen jäsenyys taloudessa / ?. ????????. 0401206950 Seuraava Venäjän Aika ilmestyy sähköisesti n. 09 693 831 Jäsenenä saat monipuolisia jäsenetuja • Kirjakauppa Rosebud -10%, • Ruslania -10%, • Into kustannus -40%, • Teehuone Tsaikka -5%, • GreenStar Hotellit -13% Lisää etuja: suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut Jäsenmaksu vuonna 2024 / ??????. samalla lomakkeella bit.ly/4gk0iMp tai svs@venajaseura.com, p. ?. . ??????. 20 €. Kielen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan puolella JÄSENENÄ AUTAT SUOMI–VENÄJÄ-SEURAA JATKAMAAN TOIMINTAA Venäjän kielen osaaminen ja Venäjä-tuntemus ovat vaarassa heikentyä Suomessa. 30 ??. ????. 30 € Alle 30-v. . ??????. ??????. ????????, ???. ????????. . Halutessasi voit tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa! Olemme avoimia uusille ehdotuksille! svs@venajaseura.com, p. ????. / ?. . 30 ??. ??????. ??. ????. ???????????. ?????. Kaikkea venäläistä ei ole syytä tuomita. ????. / ?. ????. . . ???????. . 15 € Toinen jäsenyys taloudessa / ?. ????. . ?????????. ????. Halutessasi voit tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa! Olemme avoimia uusille ehdotuksille! svs@venajaseura.com, p. ??????????????. 30 ??. 28 € Alle 30-v. ???????. ??????. Jäsenenä tuet: • venäjän kielen opiskelua Suomessa, • eri taustoista tulevien venäjänja suomenkielisten kanssakäymistä, • tutustumista suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja kulttuuriin, • rasismin ja vihapuheen vastaista työtä, • Venäjä-tuntemuksen vahvistamista Suomessa, • yhteydenpitoa Venäjältä paenneiden kulttuurija kansalaistoimijoiden kanssa, • Ukrainasta paenneiden auttamista, • työtä suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi, • monipuolisen kulttuuritoiminnan järjestämistä. Venäjän kieli ei ole kuitenkaan vain Venäjän nykyhallinnon, vaan myös sen vastustajien kieli. ??????. ???????. . Jäsenenä saat monipuolisia jäsenetuja • Kirjakauppa Rosebud -10%, • Ruslania -10%, • Into kustannus -40%, • Teehuone Tsaikka -5%, • GreenStar Hotellit -13% Lisää etuja: suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut Jäsenmaksu vuonna 2025 / ??????. . ???. ???. ?????????. ??????. 17 € Toinen jäsenyys taloudessa / ?. ?????. ???????. ??????????. ??????. ????. ????. . 28.5. ??????. Kaikkea venäläistä ei ole syytä tuomita. ????????! suomivenajaseura.fi/liittymislomake suomivenajaseura.fi Suomi Venäjä seura ?. Jäsenenä tuet: • venäjän kielen opiskelua Suomessa, • kulttuuritoimintaa eri puolilla Suomea, • monipuolisen Venäjä-tuntemuksen vahvistamista • yhteydenpitoa Venäjän kansalaisyhteiskuntaan • rasismin ja vihapuheen vastaista työtä, • eri taustoista tulevien ystävystymistä • Suomeen paenneiden auttamista, • työtä suomalais-ugrilaisuuden hyväksi, . ?????, ?. ????. ????