VenäjänAika 2 | 2017 Irtonumero 7,5 € s.18 Marskin gambiitti Valkoinen Omsk Armenialaiset alkavat kyllästyä köyhyyteensä Bair Irintshejev johtaa sotamuseota Viipurissa tuumaa konsuli Tuomas Hoikkala KARJALASTA KAJAHTAA! Pietarin Suomi-talo Moskovan suomalaiset Liikaa lakeja?
KEVÄÄN KIRJAT NETTIKAUPASTAMME! NÄMÄ JA YLI 400 MUUTA KIRJAA INTOKUSTANNUS.FI Obermayer & Obermaier PANAMAN PAPERIT 27,90 € Guzel Jahina SULEIKA AVAA SILMÄNSÄ 26,90 € Vappu Taipale ISOÄITIKIRJA 24,90 € Thomas Piketty PÄÄOMA 2000-LUVULLA 19,90 € Jarmo Nieminen VIAPORIN KAPINA 27,90 € Pekka Korpinen SUOMI KÄÄNTYY LÄNTEEN 24,90 € PULITZERVOITTAJA! BESTSELLER! ALE!
Ryhmä neuvoi Kremliä aloittamaan Venäjän valtiollisessa uutismediassa ja somessa mittavan propagandakampanjan, jossa kehuttaisiin Trumpia ja mollattaisiin Clintonia. USA:n ja PohjoisKorean nopeasti eskaloituva suhteiden huononeminen uhkaa myös muuttua avoimeksi konfliktiksi eikä Trump enää puhu Venäjä-suhteiden parantamisesta tai normalisoimisesta. Lännessä ei haluta antaa Venäjälle anteeksi Krimillä suoritettua anneksiota, Donbassin separatistien tukemista, sekä venäläisten osallistumista Syyrian sisällissotaan Bashar al-Assadin puolella. Päinvastoin USA:n ja Venäjän suhteet ovat nyt huonoimmillaan sitten kylmän sodan lopun ja Trump ryhtyi ajamaan vahvaa Eurooppaa ja voimakkaasta Natoa. Konfrontaation purkaminen ja suhteiden normalisointi vie aina paljon enemmän aikaa, kuin niiden kärjistäminen. USA:n presidentin Donald Trumpin valinnan jälkeen Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa on käyty vilkasta väittelyä siitä, osallistuiko Venäjä USA:n presidenttivaalituloksen manipulointiin hakkeroimalla tai muulla tavoin. VENÄJÄN AIKA 3 pääkirjoitus Sitä saa mitä tilaa … vai saako. Lisäksi Trump on liikemies ja käyttäytyy sen mukaisesti. Lisäksi Venäjä haluasi hillittömäsi palauttaa itselleen suurvalta-aseman ja -tunnustuksen, sekä palata tasavertaisena G8-kerhoon. Ehkä Venäjän johdossa ajateltiin, että Donald Trump äkkipikaisuudestaan ja arvaamattomuudestaan huolimatta on Venäjän kannalta parempi vaihtoehto kuin rivivenäläisten ”sterva babaksi” ristimä Hillary Clinton, jolta odotettiin pelkkiä vaikeuksia maiden suhteille. Se ei taida ihan 30 päivässä onnistua … ALEKSANDER BORODAVKIN PÄÄTOIMITTAJA. Suunnitelmaan myös kuului, että, jos Hillary Clinton olisi voittanut vaalit se olisi kyseenalaistettu ja vaalit väitetty vilpillisiksi. Toivoa sopii, että myös Yhdysvaltojen uusi hallinto asettuu samalle linjalle. Ainakaan mitään konkreettisia todisteita tästä ei vielä ole löytynyt. Trumpin ensimmäisten sadan vallassaolopäivän aikana suhteet ovat huonontuneet entisestään USA;n iskettyä ohjuksin Syyrian Bashar alAssadin joukkoja vastaan, syyttäen niitä siviiliväestöön kohdistuvista kaasupommituksista. Myös PutiKremljov nin antipatialla Hillarya kohtaan oli merkityksensä. Mikäli osoittautuu, että Venäjä sekaantui USA:n vaaleihin ja auttoi näin Trumpia presidentiksi, lopputulosta voi hyvinkin kuvailla Venäjän entisen pääministerin Viktor Tshernomyrdinin kuolemattomalla lauseella: ”Halusimme tehdä niin kuin on parempi, mutta teimme kuten aina …” Venäjän ja lännen suhteet ovat helmikuun 2014 jälkeen olleet hyvin alakuloisia. On turha jossitella ja arvailla, olisiko hankalana pidetty Hillary Clinton ollut parempi vaihtoehto kuin Donald Trump, mutta johdonmukaisempi, arvattavampi ja sivistyneempi hän varmasti olisi ollut. Amerikkalaiset väittävät, että entisten tiedusteluviranomaisten johtaman Venäjän strategisen tutkimuksen instituutin teettämistä asiakirjoista käy ilmi, että Venäjän johdon kontrolloima työryhmä suunnitteli, miten Donald Trumpista tehdään Yhdysvaltain presidentti ja miten amerikkalaisten usko maansa vaalijärjestelmään horjutetaan. Ja olihan Trump vaalikappansa aikana antanut ymmärtää, että hän tulee lieventämään jännitystä USA:n ja Venäjän välisessä kanssakäymisessä ja ehkä jopa poistamaan pakotteet. Venäjä pitää taas Krimin liittymistä Venäjään demokraattisen kansanäänestyksen tuloksena ja Kiovaa syypäänä Donbassin sotaan. Haluaisin uskoa, että lopulta järki voittaa ja jatkuvasti lisääntyvän vastakkainasettelun tilalle astuvat konfliktien ja sanktioiden asteittainen purkaminen, jännityksen liennytys ja suhteiden normalisointi. Presidentti Sauli Niinistön, liittokansleri Angela Merkelin sekä muiden valtiopäämiesten tapaamiset presidentti Vladimir Putinin kanssa ovat omiaan lieventämään kiristynyttä tilannetta, hälventämään epäluuloa ja lisäämään ymmärtämystä maiden välillä. No miten kävi. Kivenä kengässä ovat myös jäätyneet konfliktit Transnistriassa, Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa
PÄÄKIRJOITUS SUOMI 100 vuotta: Mannerheim MARSKIN gambiitti BAIR Irintshejev ja Kannaksen Sotamuseo JOHAN Niklander, Viipurin puutarhuri KARJALASTA kajahtaa! PIETARIN Suomi-talo MOSKOVAN suomalaiset MITENJOV KONTAKT ARMENIALAISET kyllästyneitä köyhyyteensä LIIAT lait koituvat yrityksille kalliiksi VENÄJÄN BKT kasvu-uralle GASUM ja puhtaampi huominen USA:N ja Venäjän väliset suhteet VENÄJÄN informaatiovaikuttaminen VALKOINEN Omsk KIRJAT LEONID RISTIKKO VANJA-SETÄ tässä numerossa 3 6 10 12 15 18 22 24 28 29 45 51 52 54 58 60 62 64 68 69 70 15 58
Painopaikka Libris, Helsinki ISSN 1455-0520 Kannen kuva: Juha Metso Aikakauslehtien Liiton jäsen 62 12 45. 0400 407 268, fax (09) 856 5557 a.borodavkin@novomedia.fi Ulkoasu HANK www.hank.fi Hannu Kavasto, AD Toimitusneuvosto Kimmo Kallonen, puheenjohtaja Sisko Ruponen, Aleksander Borodavkin, Merja Hannus, Kari Ketola. Ilmoitusmarkkinointi novomedia@novomedia.fi Tilaukset Kesto 26 € / vuosi, vuosikerta 30 €, tilaushinta ulkomaille 35 € / vuosi, fax (09) 856 5557 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Kustantaja Oy Novomedia Ltd Yläkaskentie 19 A FIN-00740 Helsinki fax (09) 856 5557 novomedia@novomedia.fi www.venajanaika.fi www.novomedia.fi Päätoimittaja Aleksander Borodavkin Oy Novomedia Ltd Matkapuh
Kompleksinen Mannerheim Mannerheimin henkilökohtaiset motiivit ja niistä seuranneet ongelmat tunnettiin aikanaan tarkkaan hänen lähipiirissään, mutta niistä vaiettiin. Mannerheim oli päämajan tehosekoittaja niin 1918, 1939-1940 kuin 1941-1944. Mannerheimia (1867-1951) itsenäisyydestään. Mannerheim ryhtyi jo varhain itse muotoilemaan itselleen suurmiehen imagoa ja hävitti Kaivopuiston residenssinsä pannuhuoneen uunissa kaiken aineiston, joka ei istunut imagoon. Mannerheim on ollut kahteen otteeseen vähällä sammuttaa Suomen itsenäisyyden, mutta kokeneet poliittiset johtajat ovat pelastaneet maan ja kansan. Mannerheimin uudelleenarvion ovat tahoillaan tehneet professori Pekka Visuri kirjassaan Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat (2013), professori Juhani Suomi kirjassaan Mannerheim – Viimeinen kortti. Mannerheim hylättiin ala-arvoisilla pisteillä sotakorkeakoulun pääsykokeissa. Suomen itsenäisyyden saavuttaminen ja sen säilyttäminen olivat Mannerheimille sittenkin sekundäärisiä tavoitteita. Muu oli aina alisteista näille primääritavoitteille. 6 VENÄJÄN AIKA suomi 100 KOMPLEKSINEN MANNERHEIM KÄVI 1918 OMAA SOTAANSA U usin tutkimus kyseenalaistaa legendan, että suomalaisten pitäisi erityisesti kiittää C.G.E. Niinpä suomi 100 vuotta 2017. Uusimman tulkinnan mukaan Suomi on itsenäinen – päinvastoin – Mannerheimista riippumatta. Mannerheim palveli keisarillisen Venäjän armeijassa 28 vuotta, mutta hänen ylin sotilasoppilaitoksensa oli Nikolain ratsuväkiopisto, jonka kaksivuotinen kurssi pätevöitti ratsumestarin sotilasarvoon ja puolieskadroonan päälliköksi. Siksi uusia arkistoja hänestä löytyy enää sattumalta hänen entiseltä lähipiiriltään. (2013) ja professori Martti Turtola kirjassaan Mannerheim (2016). Hänen alkoholiriippuvuutensa, itsekkyytensä, johtamiskyvyttömyytensä, huonohermoisuutensa, yhteistyökyvyttömyytensä ja päätöksentekokyvyttömyytensä on aiheuttanut Anthony Uptonin arvion mukaan 50 000 nuorukaisten kaatumisen tarkoituksettomasti yksistään 1941-1944. Maanpuolustuskorkeakoulun aiemman sotahistorian professori Turtolan rajun yhteenvedon mukaan henkilökohtainen kunnianhimo, turhamainen komeilu, ainainen vallanhimo, tapa johtaa henkilösuhteilla ja leppymätön kostonhimo olivat Mannerheimin toiminnan kantavina voimina läpi hänen koko uransa nuoresta kadetista aina Suomen marsalkaksi ja tasavallan presidentiksi asti
Kuva Suomen asemalta talvella 1918. Kiire saneli ratkaisun. Svinhufvud ei tarkalleen ottaen nimittänyt 16. Senaatin puheenjohtaja P.E. Jos nyt yksinkertaisesti ja rauhallisesti olisi tarjottu toisilleen tupakkaa ja päätetty, ettei vastedes enää kannattaisi tällä lailla huiskia, vaan että olisi parempi tavata äänestyspöytien ääressä, olisi kaikki taas voinut olla hyvin päin.” Pietarin suomalainen punakaarti lähdössä rintamalle. Todellisuudessa näiden vapaaehtoisten merkitys oli pieni.. Kaikkihan olivat voineet todeta, että Suomen miehet molemmin puolin rintamaa olivat taistelleet yhtä kuolemanhalveksivasti, sisukkaasti ja hyvin. VENÄJÄN AIKA 7 häneltä puuttui paitsi yleisesikuntaupseerin pätevyys, myös esikuntatyöskentelyn kokemus. Mannerheimista tuli lähinnä taistelun symboli, ikoni, jonka ongelmana oli täysi venäläistyneisyys ja ymmärtämättömyys kapinan sosiaalisista ja valtiollisista syistä. Virallisesti tuli hänen toimia vain Pohjanmaan suojeluskuntien päällikkönä ja ylläpitää järjestystä siellä sekä varustaa siellä kaiken varalle sellainen sotajoukko, jolla voitaisiin puolustautua, jos punaiset ryhtyisivät kapinaan.” Pätevämpiä olisi ollut saatavilla Helsingissä kuten eversti Karl Volter Boris Gyllenbögel, joka oli keisarillisen armeijan tiedustelu-upseeri, keisarin päämajan tilannepäivystäjä ja tilannetiedotusten esittäjä keisarille. Gyllenbögelin mukaan toisenlaiselle menettelylle olisi ollut perusteet. Hänet nostettiin täydellisestä tuntemattomuudesta valkoisen armeijan ylipäälliköksi sen seurauksena, että hän sattui olemaan sopivaan aikaan sopivassa paikassa. Pelkkä sattuma oli tuonut toiselle puolelle paremman kapteenin ja sen takia voiton. Tällaiset kuvat tukivat valkoisten uskoa siihen, että kyseessä oli vapaussota. tammikuuta 1918 Mannerheimia ylipäälliköksi, vaan Svinhufvud itse selitti päätöstään näin: ”Oli vaikea määrätä häntä edeltäpäin Suomen sotajoukkojen ylipäälliköksi, kun ei kerran ollut sotajoukkoja eikä sotaa. Omissa muistelmissaan hän kirjoittaa: ”Oikeastaan hukattiin Suomessa kesällä 1918 erinomainen tilaisuus muuttaa kaikki hyväksi jälleen
Mannerheimin näkökulmasta Vaasan torille 25. helmikuuta 1918, kun hän vannoi, ettei pane miekkaansa tuppeen, ennen kuin ”viimeinenkin Leninin soturi ja huligaani” olisi karkotettu niin Suomesta kuin Vienan-Karjalasta. Juuri sellaista liberalismia ei Venäjällä ole koskaan esiintynyt, mutta sitä Mannerheim ei ollut koskaan hoksannut. Mannerheim sovelsi punaisten rangaistuksiin Venäjän sotaväen rikoslakia eikä hyväksynyt lopultakaan valtiojohdon päättämiä punaisten armahduksia. Teloitetuista naisista 37 % oli 16-20 -vuotiaita.. Naisia teloitettiin yhteensä 364. helmikuuta 1918 rivistäytynyt jääkäripataljoona edusti maanpettureita ja keisarinvallan vannoutuneita vastustajia. Mannerheimin ajattelu ankkuroitui ennen muuta Venäjän tulevaisuuteen. Hän oli elänyt – tosin itse täysin tyhjätaskuna – keskellä venäläisen aristokratian loistoa, minkä bolsevikit olivat tuhonneet. Mannerheim oli itse asiassa edelleen Venäjän armeijan palveluksessa ja hän oli Venäjän pääesikunnan näkökulmasta paitsi sotilaskarkuri, myös maanpetturi. Venäjän sotaministeriö myönsi vapaaherra Gustaf Mannerheimille eron 21. Siksi hän vastusti nimityksensä yhteydessä Svinhufvudin aikomusta kutsua saksalaiset apuun. Ura Suomessa ei ollut mitenkään etusijalla ennen valkoisen armeijan voittoa. 8 VENÄJÄN AIKA Mannerheim oli tehnyt sotilasvalan Nikolai II:lle ja hän säilyi loppuun asti uskollisena keisarilleen. Omissa muistelmissaan Mannerheim totesi suoraan: ”Ylipäällikkö ei ollut Saksan ystävä, eikä hän suonut Saksassa koulutettujen jääkärien pääsevän näkyviin asemiin.” Se osaltaan selittää hänen ”miekantuppijulistustaan” Antrean asemalla Karjalan kannaksella 23. Mannerheimin antamat epämääräiset julistukset ja suomi 100 Hennalan vankileirillä Lahdessa keväällä 1918 teloitettuja naisia. Hän ei hyväksynyt edes väliaikaista hallitusta. Mannerheim eli toiveissa paluusta Venäjälle, kunhan laki ja järjestys olisi palautettu. Mannerheimin sota 1918 Mannerheimille vuoden 1918 sota oli osa Venäjän sisällissotaa ja hän ajoi sodan jatkamista Venäjän valkoisten kenraalien rinnalla bolsevikkien lyömiseksi, Pietarin vapauttamiseksi ja Romanovien palauttamiseksi valtaistuimelle. Hän uskoi naivisti, että voittoisan sodan tuloksena valtaan nousisi liberaali hallitus, joka kiitollisuudesta Suomelle vahvistaisi maan itsenäisyyden, kun valkoisten kenraalien sotilasjuntan varassa olisi järjestetty vaalit. helmikuuta 1918 lukien ja 314 ruplan kuukausieläkkeen
Edistysmielinen poliitikko, laillisuusmies ja oikeustieteen professori K.J. Ennen eroaan hän oli joutunut vahvistamaan vastenmielisenä pitämänsä vuoden 1919 tasavaltaisen hallitusmuodon, jota vastaan häntä houkuteltiin mukaan jopa aktivistien vallankaappaushankkeeseen. Ne osoittivat antajansa johtamiskyvyttömyyttä näin moniulotteisessa kriisissä ja konfliktissa; punaisia pidettiin kognitiivisesti ”syyllisinä”, mutta ei osattu tarkemmin yksilöidä, ”mihin”. MARKKU SALOMAA EUROOPAN SOTAHISTORIAN DOSENTTI. Suomen poliittinen johto esti kuitenkin Mannerheimin ajaman Pietarin sotaseikkailun, jolla olisivat olleet strategisesti dramaattiset seuraukset, kun puna-armeijan voima kasvoi kykeneväksi vastahyökkäyksiin 1920. Hän lupasi Suomelle suuren, onnellisen tulevaisuuden. Hänen luottokenraalinsa sopivat sittemmin vuoden 1940 lopulla ja keväällä 1941 Suomen armeijan yhteisoperaatioista Saksan armeijan kanssa Barbarossa-suunnitelman mukaisesti. Taiteilijoiden ehdotuksia tuli kuitenkin hitaasti, jolloin päätettiin, että Suomen lippuna käytettäisiin punakeltaista lippua. Varsinkin englantilaisen kielteisen julkisuuden varjossa valtionhoitaja P.E. Mannerheim kärsi kirvelevän tappion 50 äänellä. Hänen on sittemmin todettu olleen ns. Mannerheim vierasti Suomen poliittisia päättäjiä eikä tuntenut perustuslakia eikä kansanvallan pelisääntöjä. Senaatti jätti ehdotuksensa eduskunnalle hyväksyttäväksi, jossa ehdotukset aiheuttivat kiivasta keskustelua ja lopulta johtivat siihen, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta julisti taiteilijoille kilpailun Suomen lipun suunnittelusta. Kenraali oli pantu kuriin, tällä erää. Valkokenraalien galleriaan Gustav Karlovitsh Mannergeim halusi nimensä samaan listaan valkoisia kenraaleita ja amiraaleja kuin Anton Ivanovitsh Denikin, Nikolai Nikolajevitsh Judenitsh, Aleksandr Vasiljevitsh Koltshak ja Pjotr Nikolajevitsh Wrangel, jotka kukistaisivat bolsevikit, vapauttaisivat Pietarin ja pelastaisivat Venäjän. Ne eivät palvelleet strategista tavoitetta, vaan vaikeuttivat itsenäisyyden tunnustusten saamista. heinäkuuta 1941 sotilaitaan seuraamaan itseään Vienan ja Aunuksen vapauttamiseen; ”Karjalan vapaus ja suuri Suomi väikkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä”. Lopulta 28.5.1918 eduskunta hyväksyi uuden virallisen lipun ja samana iltana laskettiin punaliput ja nostettiin siniristilippu eduskuntatalon ja senaatintalon salkoon. Suomen lippu SENAATTI vahvisti Suomen valtiolipuksi 8.12.1917 oheisen lipun, missä karmiinisinoberipohjalla on tankoon päin kääntynyt Suomen vaakunan leijona kullankeltaisena ja valkoisin ruusukkein. joulukuuta 1918 yhteen samalla lailla punaisten vankien amnestian ja syytesuojan henkilöille, ”jotka kapinan kukistamisen tarkoituksessa taikka palauttaakseen järjestystä teoissaan ovat menneet yli sen, joka sanottujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, ovat jätettävät syytteeseen panematta”. Svinhufvud teki epätoivoisen vedon kytkemällä 7. Mäntsälän kapinan taustavaikuttajana. Mannerheim jopa neuvotteli ja teki sopimuksen Judenitshin kanssa, vaikka tämä totesi yksiselitteisesti, että Pyhä Venäjänmaa on jakamaton. VENÄJÄN AIKA 9 käskyt olivat kansanmurhan käynnistämisen syynä. Sillä hän kertaheitolla romutti liittoutuneiden silmissä ajopuuteorian. Mannerheim todisteli entisenä aatelissäädyn edustajana, että Suomen kansa ei ollut kypsä vuoden 1906 eduskuntauudistukseen, mistä vuoden 1918 kapinakin olisi ollut seurausta. Ståhlberg sai jo eduskunnan ensimmäisessä äänestyksessä 143 ääntä ja tuli valituksi. heinäkuuta 1919 johti kokonaan toiseen tulokseen; häntä ei valittu presidentiksi. Punaisten sotavankien ja siviilien järjestelmälliset ja massamittaiset teloitukset täyttivät nykymittapuilla murhan, kansanmurhan, sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten tunnusmerkit, millä ei ollut mitään asiallista yhteyttä Suomen itsenäistymiseen. Häntä taivuteltiin olematta vahvistamatta sitä, hajottamaan eduskunta, määräämään uudet vaalit, komentamaan liikekannallepanon ja hyökkäämään Pietariin. Hän jäi aristokraattisen myyttinsä vangiksi ja joutui näyttelemään elävänsä eri todellisuudessa kuin suomalaiset. Sisällissodan jälkeen ryhdyttiin kuitenkin uudelleen miettimään Suomen kansallislippua. Toisen maailmansodan aikana ylipäällikkö yllätti jälleen poliittisen johdon ”miekantuppipäiväkäskyllään”, missä hän viittasi vuoden 1918 miekkajulistukseen. Sisällissota 1918 jäi Mannerheimin uran ainoaksi sodaksi, minkä hän voitti. Mannerheim käski 10. joulukuuta 1918 – 25. Mannerheimin valtionhoitajakausi 12. Hän toimi siviilitehtävässä 1930-luvulla; puolustusneuvoston puheenjohtajana. Maailmansotien välisenä aikana Mannerheimilla ei ollut mitään virallista asemaa puolustusvoimissa
Suomen taivasta. Tällä kertaa hänen visiittinsä Suomeen, Vantaan ilmailumuseossa käyntiä lukuun ottamatta, ei liity mitenkään ilmailuun. Uransa aikana hän koelensi MIG-17 – MIG-23 hävittäjäkoneita, jotka mennen tullen päihittivät jenkkikoneet Korean sodassa ja olivat vuosikausia suojamassa mm. Nyt ovat ajat muuttuneet ja Georgi Mosolov päätti täyttää tämän aukon sivistyksessään. 10 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Marskin gambiitti Alkuvuodesta Suomessa vieraili Neuvostoliiton sankari koelentäjä Georgi Mosolov. Työkaverit – maailman ensimmäinen avaruuslentäjä Juri Gagarin ja koelentäjää Georgi Mosolov – viettivät paljon vapa-aikaa yhdessä muun muassa kalastamalla.. Koko hänen elämänsä on omistettu lentokoneiden rakentamiselle ja kehittämiselle. Huolimatta korkeasta iästään hän päättäväisesti matkusti aamujunalla Moskovasta Pietariin, siirtyi metrolla Moskovan rautatieasemalta Suomen asemalle ja illansuussa oli jo Helsingissä. Mosolov luo hellästi lumet pois MIG-21 Suomen ilmailumuseon pihalla komeilevasta mallikoneesta ja tokaisee: ”Kyllä me osattiin!!!”. Vielä tänäkin päivänä maestro kutsutaan puhumaan ja konsultoimaan lentokoneiden suunnittelukokouksiin. ”Vuosina 1978-1983 työskentelin Aeroflotin Suomen edustuston johtajana ja näiden viiden vuoden aikana en kertaakaan käynyt Mannerheimin museossa. Se ei ollut meiltä neukuilta kiellettyä, mutta ”toverit” Tehtaankadulta olisivat kummastelleet jos olisin mennyt käymään siellä”, kertoo Georgi Mosolov. Vaikka tämän koneperheen synnystä on kulunut jo peräti 60 vuotta, niin osa esim. Ryhdikkään miehen kädessä oli herrasmiehen kävelykeppi, jonka tarpeen hän selitti liukkailla keleillä eikä tukivälineenä. Viime vuonna Georgi Mosolov täytti 90. MIG-21 vieläkin palvellee vieläkin eräiden maiden ilmavoimia
VENÄJÄN AIKA 11 ”Viime aikoina Venäjällä on paljon puhuttu Mannerheimistä ja koska olen ”Suomalaisen klubin” jäsen, minultakin on kysytty mielipidettä hänestä. vuonna 1944 solmittu rauhansopimus, jonka ehtoihin kuului saksalaisten joukkojen häätäminen Suomen maaperältä. Kuten muillakin maani kansalaisilla minun suhtautuminen marsalkkaan on ristiriitainen. Venäläiset eivät voi antaa hänelle anteeksi sitä, että hänen johtamansa joukot rinta rinnan Hitlerin kanssa osallistuivat Leningradin piiritykseen, ja ihmettelevät, miksi hän ei joutunut Nürnbergissä sotarikollisten penkille.” Toisaalta Venäjällä arvostetaan Mannerheimin 30-vuotista palvelua Venäjän imperiumin ja tsaarin hyväksi. Tiedän, että hän oli suomalaisen vallankumouksen verinen tukahduttaja ja kuuluisan Mannerheim-puolustuslinjan rakennuttaja. Tämä Mannerheimin rohkea päätös ja sen toteuttaminen saivat korkean tunnustuksen voittajavaltioiden, erityisesti Neuvostoliiton, keskuudessa, sillä sotatoimien loppuminen Suomen rintamalla vapautti noin puoli miljoonaa sotilasta Berlinin vastaiseen hyökkäykseen ja nopeutti Hitlerin Saksan kukistumisen. Tähän johtopäätökseen johdattaa mm. Talvella 2017 lentäjä Georgi Mosolov, entinen koelentäjä ja Neuvostoliiton Jääkiekkoliiton puheenjohtaja, kävi Vantaan lentomuseossa, jossa on esillä yksi hänen ”lempilapsistaan”. Tämä osaltaan selittääkin sen, että Mannerheim ei joutunut sotasyyllisten penkille. Tämä uutinen oli omiaan korostamaan lentäjälle, että Suomessa myös muistetaan ja pyritään ymmärtämään marsalkan elämää ja sielua. Ja tämä tavoite oli Suomen itsenäisyyden säilyttäminen. Ja taas kerta kerran jälkeen keskustelumme aiheeksi nousi Mannerheimin elämä. Jopa tapaaminen kirjailija Eve Hietamiehen kanssa paljasti, että lähiaikoina on hänen kirjoittaman librettoon pohjautuvan Mannerheim oopperan ensiesitys. TEKSTI JA KUVAT: LEONID LAAKSO Ansioitunut koelentäjä konsultoi aktiivisesti uusien lentolaitteiden suunnittelua ja kehittämistä vielä tänä päivänäkin. Aivan selkeätä kuvaa Mannerheimistä ei tämäkään matka antanut, mutta kiistatta ymmärsin, että hänelle oli ominainen poikkeuksellinen poliittinen viisaus ja rohkeus. Mannerheim teki sen, shakkitermistöä lainaten, kuningatargambiitilla, eli uhrasi entiset aseveljet tärkeämmän tavoitteen puolesta. Eli, suhtautuminen Mannerheimiin Venäjälle ja minulle ei ole yksiselitteinen. Oppaana toimi Venäjän Aika -lehden avustaja Leonid Laakso, joka ystävystyi Georgiin Mosolovin kanssa, kun tämä toimi ”punakoneen” taustavoimana.. Kuvassa Georgi Mosolov (kolmas vasemmalta), lentokonesuunnittelija Artjom Mikojan (neljäs vasemmalta), kuuluisa neuvostoliittolainen lentäjä Konstantin Kokinaki ja muu Mig-hävittäjien suunnittelutiimi MIG-21 prototyypin edessä. Georgi Mosolovin mielestä kyseinen Mannerheimgambiitti oli myös omijaan luomaan pohjaa tuleville suomalais-venäläisille luottamussuhteille. Jopa korostetaan, että Mannerheim oli ainoa tsaarin kenraaleista, joka pystyi säilyttämään osan imperiumista. Selvä on yksi asia, että hänen merkitys Suomen itsenäistymisprosessissa on ollut suuri ja kiistaton.” Neljän päivän aikana Georgi Mosolov kierteli Helsinkiä ja sen ympäristöjä, haki tuttuja paikkoja ja ihaili kaupungin järkevää kehitystä
Kaikki alkoi Mannerheim-linjalta Tietokirjailija ja Karjalan Kannaksen Museon johtaja Bair Irintshejev on syntynyt Leningradissa vuonna 1977.. Yleensähän sotamuseot kaikkialla maailmassa ovat hieman yksisilmäisiä ja yltiöpatrioottisia paikkoja. 12 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Bair Irintshejev johtaa Karjalan Kannaksen Sotamuseota Viipurissa Talvija jatkosodasta useita kirjoja sekä suomeksi että venäjäksi julkaissut Bair Irintshejev on myös museonjohtaja. Irintshejev luotsaama, yksityinen Karjalan Kannaksen Sotamuseo avattiin jo muutama vuosi sitten Viipurissa, mutta nyt museo on muuttanut paraatipaikalle kaupungin keskustaan. Asetelma luo ikään kuin automaattisesti tasapainoa museon yleisilmeeseen, jossa ei pyritä osoittelemaan syyllisiä ja syyttömiä, vaan enemmänkin muistuttamaan sodan yhteisestä tragediasta. Aseita, univormuja, lentokoneiden ja panssarivaunujen moottoreita, arvomerkkejä, karttoja, sodanaikaisia sanomalehtiä, propagandajulisteita, rintamamiesten puhdetöitä ja paljon muuta. Viipurin museo näyttäisi olevan ilahduttava poikkeus säännöstä, sillä sen esineistö on koottu sekä suomalaisista että neuvostoliittolaisista sodanaikaisista lähteistä. Viipurin Krepostnaja-ulitsalla (entinen Linnankatu) sijaitseva Karjalan Kannaksen Sotamuseo on varsinainen aarreaitta sotahistorian harrastajille, mutta myös maallikko löytää kokoelmista paljon mielenkiintoista ihmeteltävää. Tämä koskee esimerkiksi monia alan jättiläismuseoita Pietarissa
Tästä esineistöstä kasvoi pesämuna myöhemmin perustettuun Karjalan Kannaksen Sotamuseoon. Kauluslaatta punaarmeijalaisen univormussa. Venäjän ohella Irintshejev puhuu sujuvasti myös suomea, ruotsia, saksaa ja englantia. ”Suomeen muutettuani työnhaku osoittautui kuitenkin vaikeaksi, joten päätin ryhtyä yrittäjäksi”, Irintshejev kertoo. Syntyi Bair Travel-matkatoimisto, jonka puitteissa mies ryhtyi järjestämään sotahistoriasta kiinnostuneille suomalaisille matkoja talvija jatkosodan taistelupaikoille. Museon pääsali sijaitsee lentomekaanikkokoulun entisessä saunassa. Bair Irintshejev aarteidensa ympäröimänä Karjalan Kannaksen Sotamuseossa. Myös venäläisiä alan harrastajia kuljetettiin esimerkiksi Mannerheim-linjalle, jolla on Venäjällä lähes myyttinen maine. Tietokirjailija ja museonjohtaja. Irintshejev muutti Suomeen vuonna 2003 avioiduttuaan suomalaisen filologivaimonsa kanssa. Yrittäjän uransa ohella Irintshejev keräili kaikenlaista materiaalia, joka liittyi tavalla tai toisella viime sotien historiaan. VENÄJÄN AIKA 13 Sotahistoriasta mies innostui jo pikkupoikana. Hänen ukillaan oli datša Karjalan kannaksen Perkjärvellä ja lähistöllä sijaitsivat Mannerheim-linjan legendaariset bunkkerit, jotka olivat alueen venäläispoikien seikkailupaikkoja. Nuorukaisella heräsi jo tuolloin kiinnostus tutkia alueen historiaa tarkemminkin. Irintshejev ei ole koulutukseltaan ammattihistorioitsija, vaan kauppatieteilijä, ja hänellä on alan tutkinnot sekä Pietarin että Tukholman yliopistoista. Matkatoimiston pyörittämisestä mies on jo luopunut. Tietokirjailija vierailulla Mannerheimlinjalla. Bair Irintshejev ja puna-armeijalaisen univormu talvisodan ajoilta.. Perheeseen kuuluu myös kaksi lasta
”Sadat tuhannet ja jopa miljoonat naiset osallistuivat taisteluihin tai avustaviin sotatoimiin sekä rintamalla että kotijoukoissa. TEKSTI: MARTTI KIURU, VIIPURI KUVAT: SVETLANA ALEKSEJEVA Karjalan Kannaksen Sotamuseo Krepostnaja ulitsa 26. ”Teen paljon arkistotyötä esimerkiksi Helsingissä, Pietarissa ja Moskovassa. Kesäkausina taas suomalaisten osuus tulee korostumaan. Tarvitaan siis julkista tukea. Kuten alussa todettiin, sotamuseo sijaitsee nyt uudessa paikassa, Viipurin Krepostnaja-kadulla, entisen keskuskasarmin rakennuksissa. Mistä kirjailija sitten löytää taustamateriaalia teoksiinsa. Irintshejevin teoksista puuttuu myös tendenssimäisyys ja poliittinen viitekehys, mikä oli tunnusomaista neuvostoliittolaisille ja monille nykyvenäläisillekin historioitsijoille. Armeija luopui alueesta muutama vuosi sitten, ja luovutti tilat sotamuseon käyttöön. Joidenkin suomalaisasiantuntijoiden mukaan Irincheev yrittää teoksessaan kumota yleistä suomalaiskäsitystä, jonka mukaan Suomen armeijan torjuntavoitto Talissa ja Ihantalassa kesällä 1944 esti puna-armeijan pääsyn Helsinkiin ja Suomen miehityksen. Museon esineistön omistavat I Irintshejevin lisäksi yksityiset venäläiskeräilijät, jotka ovat luovuttaneet kokoelmansa lainaksi museon käyttöön. Keskuskasarmilla toimi aikaisemmin lentomekaanikkokoulu. Sekä suomeksi että venäjäksi julkaistut teokset talvija jatkosodasta ovat suomalaiseksperttienkin mielestä avanneet uutta näkökulmaa Suomen ja Venäjän välisen kanssakäymisen synkimpään ajanjaksoon. Nykyinen museon pääsali sijaitsee armeijan vanhassa saunassa, ja rakennusta lämmitetään talvisin puukaminoilla. ”Ainakin talvisin venäläiset. Yhä enemmän arkistomateriaalia on siirretty myös Internetiin, joten fyysinen matkustaminen ei ole välttämätöntä. ”Neuvottelemme eri venäläismuseoiden kanssa alueen tulevaisuudesta. Viralliset avajaiset on tarkoitus pitää Voitonpäivänä, eli 9. Ketkä tulevat muodostamaan museon suurimman asiakaskunnan. Yllättäen Viipurissa vierailee myös paljon kiinalaisturisteja, joten tarkoituksena on jatkossa työstää myös kiinankielistä materiaalia museon toiminnasta.” Venäjällä on lukematon määrä sotamuseoita, mutta Irintshejevin mukaan ainoassakaan ei ole riittävästi huomioitu naisten mittavaa panosta ”Suuren isänmaallisen sodan” historiassa. Tällainen autenttisuus luo museolle omalaatuista sota-ajan patinaa, mutta Bair Irintshejev tunnustaa, että alueen kehittäminen vaatii mittavia peruskorjauksia, eikä museon toiminta ole mahdollista pelkillä pääsymaksuilla. Esimerkiksi Venäjän puolustusministeriö on julkaissut netissä kokoelman, jossa on yhdeksän miljoonaa sota-ajan asiakirjaa.” Miehellä on jo uusia kirjasuunnitelmia työn alla. Tuntematon sotilas ilmestyi Venäjällä ensimmäisen kerran Neuvostoliiton kaatumisen aikoihin, mutta jäi tuolloin melko vähälle huomiolle. Pääsymaksu aikuisilta 300 ruplaa ja eläkeläisiltä 100 ruplaa. Irintshejevin mukaan museon ei tarvitse maksaa rakennusten käytöstä vuokraa, mutta käyttökulut on maksettava. toukokuuta. Jos joku ihmettelee kuinka Irintshejevin aika riittää kaikkeen, niin kerrottakoon, että siviilityökseen mies toimii lisäksi tulkkina ja kääntäjänä Suomen ja Venäjän yhteisessä Hanhikivi 1-ydinvoimalaprojektissa. Suljettu maanantaisin ja tiistaisin.. ”Teen tulkkaustöitä voimalan pääurakoitsijalle, eli Titan 2-yhtiölle kolmena päivänä viikossa Helsingissä. Museoomme rakennetaan näyttelytilat näiden unohdettujen sankarien muistoksi”, Bair Irintshejev kertoo. Näin ollen hänen teoksensa voidaan nähdä eräänlaisena sillanrakennuksena suomalaisen ja venäläisen historiantulkinnan välillä. Lisäksi olemme yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa hakemassa museon kehitystyöhön EU:n CBC-tukea. Myös erilaiset viranomaisohjeistukset, kuten paloturvallisuusmääräykset muodostavat lisäkustannuksia toiminnalle. Ehkä kiistassa on kyse myös retoriikasta ja siitä, ettei Irintshejev ole ammattihistorioitsija, mikä saattaa närästää akateemisia piirejä. Viralliset avajaiset Voitonpäivänä Bair Irintshejevin suurin hanke nyt ja lähitulevaisuudessa näyttäisi kuitenkin olevan Karjalan Kannaksen Sotamuseo Viipurissa. Museoalue on laaja, ja se koostuu kuudesta suuresta rakennuksesta, jotka ovat kunnoltaan melko rapistuneita. Melkein naapurissa on hiljattain avattu Espilä-ravintola, joka on moderni konstruktio ennen sotaa paikalla toimineesta Espilästä. ”Olen kääntänyt venäjäksi uudelleen Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan. Kunnianosoitus naisten sotaponnisteluille Sotamuseo sijaitsee keskeisellä paikalla Viipurin vanhan kaupungin tuntumassa. 14 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Tuntemattomasta sotilaasta uusi käännös Vaikka Irintshejev ei olekaan koulutukseltaan historioitsija, on hän kunnostautunut erittäin tuotteliaana tietokirjailijana. Sotamuseon lisäksi rakennuksissa voisi toimia erilaisia kulttuuritiloja, kuten taidegallerioita”, Irintshejev ideoi. Viimeisin kirjailijan suomeksi julkaistu teos ”Kannaksen suurtaistelut kesällä 1944 venäläisin silmin” ilmestyi viime vuonna ja herätti suomalaismediassakin jonkin verran keskustelua ja polemiikkia. Lopun aikaa vietän Viipurissa laittamassa sotamuseota kuntoon.” Irintshejev kertoo käyttävänsä tulkkauksesta saamansa ansiot museossa työskentelevien kahden henkilön palkkoihin ja sähkölaskun maksuun. Teos ilmestyy vuoden loppuun mennessä, ja siitä otetaan aluksi 1 000 kappaleen painos”, hän kertoo
Johan Niklander Viipurin intohimoinen puutarhuri Monelle tuntematon Viipurin Myllysaari kasvoi 1870-luvulla merkittäväksi kauppapuutarhaksi. Yksi Niklanderin ensimmäisiä työtehtäviä oli laatia ehdotus aseman ympäristön koristelemisesta kasveilla. Afrikasta tultuaan Niklander pyöritti lahjaksi saamaansa Vetterkullan kartanoa Längelmävedellä, mutta myi kartanon kannattamattomana 1868. Suomessa ja Venäjällä kasvoi myös kiinnostus puistoihin ja puutarhanhoitoon keskieurooppalaisen esimerkin mukaan, ja Suomen ensimmäinen kauppapuutarha oli perustettu 1848. Kun juna lähestyy kaupunkia, oikealla näkyviin tulevat Viipurin linna ja Pyöreä torni. VENÄJÄN AIKA 15 Allegro-juna ylittää Saimaan kanavasillan Viipurin pohjoispuolella. Vanhan tammen uskotaan olevan itsensä Johan Niklanderin istuttama, kertoo Anzhela Novikova.. Helsinki-Hämeenlinna-rautatie valmistui 1867 ja Riihimäki-Pietari-rautatie 1870. Saaren sankariksi voi luonnehtia 1870-1890-luvuilla Viipurissa vaikuttanutta Johan Gustaf Niklanderia. Intomielinen kasvien ystävä Niklander syntyi 1839 kirkkoherran perheeseen. Monitaitoinen Niklander oli seuramies, viulunsoittaja, runoilija, luonnontieteilijä, seitsemän lapsen isä ja rautatiejohtaja – mutta ennen kaikkea hän oli intohimoinen puutarhuri. Vasemmalle jää pengertiellä mantereeseen yhdistetty saari Suomenvedenpohjassa Papulan kaupunginosassa. Rautateiden pääjohtaja Georg Strömberg oli niin vaikuttunut suunnitelmasta, että antoi Niklanderin tehtäväksi suunnitella myös muiden merkittävien rautatieasemien ympäristöön koristekasvija puuistutuksia. Maanteitä korvattiin rautateillä, ja teollisuus ja kauppa kasvoivat. 1859 Niklander matkusti Ranskaan, ja 1860-1862 hän kiersi Ranskan afrikkalaisissa siirtomaissa. Tuntematon, mutta värikkään historian omaava keidas on Myllysaari. Turkulaisen tuomarintyttären Selma Wilhelmina Molanderin kanssa 1866 avioitunut Johan Niklander oli pestautunut töihin rautatien suunnittelutoimistoon. 1800-luvun lopulla Suomi pääsi osalliseksi monenlaisesta edistyksestä. Intomielinen kasvien ystävä lähetti matkoiltaan siemeniä Suomeen kasvitieteelliseen puutarhaan koeviljeltäväksi. Lopulta rautateille perustettiin erillinen puutarhurinvirka, sillä Niklanderilla oli puuhaa päätyössäänkin. Kun Viipurin asema valmistui 1870, Niklanderista tuli asematarkastaja. Jo varhain kasveista ja puutarhanhoidosta kiinnostunut poika pääsi ylioppilaaksi 1855 ja kirjoittautui 1856 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliselle osastolle
Kuvassa vasemmalla istuu Johan Niklander. Papulan vuoren huipulta otetussa kuvassa Myllysaari näkyy vihreänä alueena kuvan keskellä, suoraan pienen sillan yläpuolella. Suuret punaiset katot kuuluvat saharakennuksiin mantereen puolella.. 16 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä 1880-luvulla otetussa kuvassa on Viipurin rautatieaseman päällystöä
1874 Niklander päätti perustaa kälynsä Ida Molanderin nimeä kantavan siemenmyymälän Viipurin asemataloon, jossa sekä Niklanderin perhe että hänen kälynsä asuivat. Viipurissa ei 1870-luvulla ollut varsinaista siemenkauppaa, vaan lähin oli Lauritsalassa, nykyisessä Lappeenrannassa. Myllysaaressa käy 6-18-vuotiaita koululaisia Viipurista ja sen ympäristöstä opiskelemassa luonnontieteitä, historiaa, ekologiaa ja kansatieteitä. VENÄJÄN AIKA 17 Siemenkauppa menestyy Niklanderin puutarhainnostus ei kuitenkaan laantunut. Niklander otti lainaa viiden kasvihuoneen ja koepeltojen perustamiseksi, ja pian Myllysaareen nousi monipuolinen kasvitarha ja kauppapuutarha. 1870-luvulla Myllysaari oli vuokralla kauppaneuvos Wilhelm Hackmanilla. Hän toivookin löytävänsä Suomesta kumppanin, jonka kanssa infrastruktuuria voisi kohentaa EU-rahoituksen turvin.. ”Satujen avulla opetamme lapsia olemaan roskaamatta ja kunnioittamaan luontoa”, sanoo Novikova. Sotien jälkeen asukkaat hakkasivat puita polttopuiksi, koska eivät tienneet mistä puista oli kysymys”, sanoo luontokeskuksen varajohtaja Anzhela Novikova. Hän laati seikkaperäisiä ja jopa valokuvia sisältäviä siemenhinnastoja, jotka hän ensimmäisenä käänsi myös suomen kielelle. Hän istutti saareen puita ja pensaita matkoiltaan aina Intiaa myöten. Niklander vaikutti muutenkin Viipurissa: hänen kerrotaan vuonna 1871 hankkineen kuuluisat lehmukset Saksan Lyypekistä vasta perustetun Torkkelinkadun eli Esplanadin varrelle. Lisäksi Viipurin seudun kouluissa on luontokeskuksen kanssa yhteistyötä tekeviä opettajia, jotka pitävät lapsille ylimääräisiä luontoaiheisia tunteja. 1899 Myllysaareen perustettiin koko Itä-Suomea palvellut puutarhakoulu, joka toimi pitkälle 1930-luvulle. Niklander vuokraa Myllysaaren Vuonna 1873 Niklander ehdotti Viipurin kaupungille puiston perustamista pieneen kallioiseen Myllysaareen, jossa oli 1600-luvulta lähtien ollut pikiruukkeja. Saarella on kaikkiaan kahdeksan työntekijää. Saarella ei ole juoksevaa vettä, ja myös esimerkiksi luontopolku on vaatimaton. Hackmanin johtajat Wilhelm Hackman ja kapteeni Carl Ekström lunastivat Myllysaaren puutarhat, taimitarhat ja kasvihuoneet ja lahjoittivat ne 1897 Viipuriin puutarhanhoitoyhdistykselle, joka osti myös Molanderin siemenkaupan. Suomen oloihin sopeutuvia hedelmäpuita sekä koristepuita ja -pensaita oli tuolloin vaikea saada, ja Niklander oli päättänyt laajentaa kasvituotantoa Suomessa. TEKSTI OUTI SALOVAARA KUVAT ETELÄ-KARJALAN MUSEO JA OUTI SALOVAARA Lähteenä mm. Toiveissa kumppani Suomesta Opettajan työlleen täysin omistautunut Novikova kertoo, kuinka lapset ovat innoissaan saadessaan ensin istuttaa keväällä kasveja ja nähdessään syksyllä kasvien tuottavan satoa. Vuokrasopimus siirrettiin Niklanderin nimiin, ja hän perusti Myllysaareen taimitarhan. Kauppapuutarhatoiminta jatkui talvisotaan 1939 asti. Suomalaisajoista muistuttavat päärakennuksen ja kasvihuoneen sodassa säilyneet kivijalat sekä vanha tammi, jonka uskotaan olevan itsensä Johan Niklanderin istuttama. Niklander opiskeli saksalaisia, ranskalaisia ja englantilaisia siemenyhtiöiden esitteitä, teki kokeiluja uusilla lajikkeilla ja tutki niiden soveltuvuutta Suomeen. Max Hagman: Den fröhandlande stationsinspektorn på Myllysaari, Wiborgs Nyheter 7.1.1999 Myllysaaren luonto keskus toivoo apua Suomesta SOTIEN jälkeen Neuvostoliiton aikaan Myllysaaressa asui aluksi sotaväkeä ja myöhemmin siviilejä, kunnes 1958 sinne perustettiin vielä nykyäänkin toimiva, Viipurin kaupungin ylläpitämä nuorten luontokeskus. Myös Myllysaaren kukot, kanat, kaniinit, hamsterit ja häkkilinnut saavat lasten jakamattoman suosion. Vuonna 1894 Niklander sai nimityksen liikennejohtajaksi rautatiehallintoon Helsinkiin. ”Haluaisimme rakentaa uuden päärakennuksen ja kunnolliset polut, joita pitkin voisi kulkea myös esimerkiksi rattaiden kanssa”, sanoo johtaja Larisa Solovjeva. Lisäksi Niklander kirjoitti koristeja keittiökasvioppaita ja puutarhanhoitoon liittyviä artikkeleita sekä piti alaan liittyviä luentoja. ”Niklander toi tänne 85 eri puulajia, mutta suurin osa niistä on kadonnut. Ei ihme, että Molanderin siemenkaupasta tuli yksi Suomen suurimmista
Poika sen sijaan käy siellä useamman kerran vuodessa, etenkin Viipurissa varsin tiuhaan. Isänäitinsä Tuomas sai pitää pidempään. Vaihdos sekoitti Selänpään kyläläisiä, mutta minusta tuntui kuin olisin astunut vaarin saappaisiin, jotka velvoittivat ja herättivät kunnioitusta. Karjalainen ilon ja surun, itkun ja naurun yhtäaikainen yhdistelmä vetosi herkkään poikaan. Samainen henki synnytti lähes kymmenen vuotta sitten Viipuriin ensimmäisen suomalaisen taiteilijaresidenssin Venäjällä. ”Olin kahdeksan, kun vaari 81-vuotiaana kuoli. 18 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Poikkitaiteellisena mesenaattina tunnettu Tuomas Hoikkala täyttää tänä syksynä 60, ja voi jo hyvällä syyllä katsoa taaksepäin. Suomi-Venäjäsuhteita jo vuosia rakentanut ja ylläpitänyt Hoikkala on itseoikeutettu kutsuvieras RSO:n Suomi 100vNäin päätti Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja, konsuli Tuomas Hoikkala tämänkin vuoden ystävän päiväviestinsä. Karjalaiset isovanhemmat antoivat erinomaiset juuret pojanpojalleen. Kesän 2008 retki sinne säkkijärvisukuisen ystävän Seppo Jarvan kanssa osoittautui erityisen merkitykselliseksi. Karjalasta. Kuin vaari olisi kannatellut minua rakkaudellisilla käsillään.” Koivistolainen maanviljelijä Tuomas Hoikkala kihlasi kauneuskilpailussakin menestyneen Gunilla Mannosen vuonna 1910. Sillanrakentajahengessä. Suomalainen Koivisto vaihtui venäläiseksi Primorskiksi, minne 2000-luvun alussa rakennettiin suuri öljysatama. Sillä sekunnilla tiesin Isän perhe joutui sodan jaloissa jättämään kotinsa Suomenlahden rannalla. Vuosi vuodelta juuret puskevat vahvemmin esiin. Ja komean kivitalon toisen kerroksen ikkunasta pilkistävä puhelinnumero: Huoneisto myytävänä. ”Kaunis kesäpäivä, plus 28 ja me kaksi suomalaismiestä pikkutakit sormenpäissä vaeltamassa vanhaa kaupunkia ristiin rastiin, tarjolla sopiva sekoitus kuumaa ja kylmää. Tapahtumaa juhlittiin Viipurin Pyöreässä tornissa. Pohjois-Kymenlaakson Valkealassa syntynyt ja siellä yhä perheineen asuva Hoikkala tottui jo lapsena käymään karjalaisjuhlilla isänsä, Koivistossa syntyneen Antero Hoikkalan kanssa. Tämä on rohjennut sitkeästi toteuttaa unelmiaan, myös Karjalaan liittyviä, joihin ei ehkä kukaan muu ole uskonut. Viipurin kulttuuritalossa esiintyy Radion Sinfoniaorkesteri johtajanaan Hannu Lintu. Silloin vaihdoin nimeni Hannusta Tuomakseksi. Pojan sieluun piirtyi kuva paljon kokeneesta sielukkaasta runoilijanaisesta. ”Isä ei suostunut lähtemään Venäjälle, vaikka kuinka houkuttelin”, Tuomas Hoikkala toteaa. Suuren vaikutuksen teki myös isänisä Tuomas Hoikkala. Sillä sekunnilla tiesin tahtovani tämän”, Tuomas Hoikkala muistelee Salmelan Wiipuri-residenssin syntyvaiheita Lallukan talossa, valmistautuessaan illan ystävänpäiväkonserttiin
VENÄJÄN AIKA 19 kajahtaa!
Sodistakin keskusteltiin hiljaiseen sävyyn. Lallukan pariskunta asui toisen kerroksen kulmahuoneistossa, joka osoittautui juuri sopivaksi Hoikkalan suunnitelmille. Ilon Hoikkala uskoo syntyvän hyvistä teoista, joilla on hyvä muisti. 20 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä juhlakiertueen ainutlaatuiseen konserttiin, historiansa ensimmäiseen Viipurissa. Kun Wiipurin residenssiä alettiin vuonna 2009 re”Viipurissa vallitsee uskomaton menneen ajan tunnelma.”. ”Talo löysi minut. Ensimmäisen kesän nyt jo edesmenneet taiteilijat olivat kaikki karjalaissyntyisiä. Tuomas Hoikkalakin on aina kantanut sydämessään palaa Karjalasta. ”Sata nimeä todistaa, että tämä kaikki todella toteutui. Lallukan talo on myös oikea paikka Hoikkalan Viipuri-aiheisille maalauksille. Vuonna 1906 valmistunut, arkkitehti Allan Schulmanin suunnittelema graniittitalo edustaa kansallisromanttista tyyliä. Tänä kesänä Mäntyharjulla esittäytyy viisi Viipurissa taidettaan tehnyttä. Näen silmissäni sukupolvien ketjun.” Kova ponnistus, mutta kannatti ”Tuntuu uskomattomalta, että Juho Lallukka on ollut tässä samassa tilassa!” Hoikkala arvelee, että olisi viihtynyt mainiosti leppoisaksi mainitun mesenaatin seurassa. Palaset loksahtavat paikoilleen 1960-70-luvuilla Suomessa ei juurikaan puhuttu Venäjälle menetetystä Karjalasta. Hän, joka ei mieluusti puhu rahasta eikä omaisuuksista, paljastaa nyt hitusen Wiipurin residenssin rahoituspohjaa. Kun rajat alkoivat avautua ja käynnit tihentyä, oli väistämätöntä, että monen suomalaisen palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, myös kadotetussa Karjalassa. Ehkäpä avoin keskustelu silloin olisi vain tulehduttanut kipeät haavat. Karjalainen karjalaisen tunnistaa Residenssitilat luovutetaan käyttöön sillä edellytyksellä, että luovuuden hedelmiä saadaan jossain muodossa nauttia Taidekeskus Salmelassa. Ilon, ei murheen kautta.” Hoikkala väittää näkevänsä minuutissa, onko ihminen Karjalasta, onko tällä juuria siellä. Syvästä murheesta kuplivaan iloon kykenevästä yhtäaikaisesta tunneryöpystä ei voi erehtyä. Olin toki kuullut paljon tarinoita mesenaattipariskunnasta”, Hoikkala kertoo. Sen tunnistaa ja löytää sielustaan jokainen, joka osaa katsoa myönteisesti. Vuonna 1990 Mäntyharjulle perustetussa Taidekeskus Salmelassa karjalaisuus on näkynyt heti alusta alkaen. Vuosien myötä karjalaisuuden sisäinen tunnepitoinen olemus on alkanut pursua ulos. Venäjän museovirasto oli onneksi entisöinyt Repolanja Viskaalinkatujen kulmarakennuksen, jota pidetään yhtenä Viipurin kauneimmista. Yhtenä seurauksena on vuonna 2010 avattu Salmelan Wiipurin taiteilijaresidenssi. ”Salmelassa vieraillut, Viipurista kotoisin ollut taiteenharrastaja tahtoi tukea Salmelan toimintaa ja testamenttasi taidekeskukselle muun muassa taideteoksia. Osin tämän ansiosta pystyimme hankkimaan Lallukan huoneiston, mistä olen syvästi kiitollinen.” Hoikkala lehteilee liikuttuneena Wiipurin residenssin vieraskirjaa, joka otettiin käyttöön avajaisissa keväällä 2010. Tunnen suurta kiitollisuutta ja muistan valtavasti antoisia kokemuksia. ”En vielä talon nähtyäni tiennyt juuri tämän huoneiston kuuluneen alunperin Juho Lallukalle ja puolisolleen Marialle. ”Viipurissa vallitsee uskomaton menneen ajan tunnelma. Minä ymmärsin, että tänne mahtuu isokin ajatus.” Hoikkala antaa katseensa kiertää erkkerimäisessä kulmahuoneessa, jossa jo lähes 100 taiteilijaa, säveltäjistä taidemaalareihin, on inspiroitunut Viipurin ainutlaatuisesta tunnelmasta
Syttyi liekki edistää Viipurin arkkitehtuurin säilymistä. ”Tahdoin osoittaa kunnioitusta siirtokarjalaisille, jotka vuonna 1944 toivat hevospelillä kellot sodan jaloista Kanta-Suomeen.” TEKSTI: HANNELE NIEMI KUVAT: JUHA METSO. Vuonna 2015 Valkealan Vuohijärvelle, Hoikkalan vanhaan kotikirkkoonsa perustama luontoja kulttuurikeskus syntyi, kun Säkkijärveltä tuodut kirkonkellot saivat jäädä tapuliinsa – näin voinee kärjistetysti sanoa. Senkin juuret löytyvät Karjalasta. Se tosin hiipui, kun selvisi ettei julkisia rakennuksia luovuteta ulkomaalaisille. Samaa voi sanoa Vuohijärvi-projektista. Se vei paljon voimia, mutta kannatti. Osa taloista alkaa sortua, ja soisin ettei Venetsiailmiö toteudu täällä.” Hän myöntää residenssin olleen kova ponnistus. Suomi oli tekemässä kaupunkiin omaa aluettaan, ostosmatkailu vaihtumassa kulttuuriretkeilyyn. VENÄJÄN AIKA 21 montoida, vallitsi kaupungissa myönteinen suomalaisvenäläinen yhteistyön henki. ”Toivon, että myönteinen meininki jatkuisi Viipurissa. Tuomas Hoikkala innostui suomalaisarkkitehti Uno Ullbergista ja tämän, monen muun rakennuksen ohella, luomasta vanhasta taidemuseosta
Niin pitkälle, kun talo pysyy pystyssä.” Talo remontoitiin kulttuurin ja talouden tukikohdaksi. Pietarin Suomi-talo. TEKSTI JA KUVAT: LEIF GRANHOLM N ykymuodossaan 5 000 neliömetrin kiinteistö on ollut pystyssä vuodesta 2010, jolloin Pietari-säätiön ja sen hallinnoiman Pietari instituutin johdolla saatiin päätökseen talon saneeraushanke, Aleksanteri-instituutin professori ja Pietari-säätiön hallituksen entinen jäsen Markku Kivinen kertoo. 22 VENÄJÄN AIKA pietari // suomi-talo tarjoaa hyvän alustan eri toimijoiden Venäjä-operaatioille Suomi-talo on suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän keskittymä Pietarin ydinkeskustassa Isolla Tallikadulla. Kirjaimellisesti ja vertauskuvallisestikin rakennettiin navettoja, mutta lehmiä niihin ei koskaan tuotu. Talossa toimi suomalaisen koulun ja Suomen Pietari-instituutin lisäksi kaupunkeja, yliopisProfessori Markku Kivinen sanoo, että kun Suomen valtio ostaa Pietarin Suomi-talon, niin monille eri alojen toimijoille tarkoitetun tärkeän talon toiminta Pietarin ydinkeskustassa on taattu ja ehkä oikeuskanteet talon remonttiin liittyvistä raha-asioista säätiön entisiä hallituksen jäseniä kohtaan raukeavat. ”Suomi-talo-hanke luotiin 50 vuoden perspektiivillä ja yli senkin. Suomi pani satoja miljoonia euroja lähialueilleen, omaa rahaa ja EU-rahaa, mutta suuri osa hankkeista jäi ilman merkittäviä pysyviä vaikutuksia. Talo on alun perin valmistunut vuonna 1847. Tästä näkökulmasta Pietarin Suomi-talo on kustannuksiltaan edullinen ja vaikutuksiltaan poikkeuksellisen pysyvä hanke.” Kivisen mukaan tätä taustaa vasten Pietari-säätiön Suomi-talo-hanke on poikkeuksellisen onnistunut nimenomaan Suomen valtion ja kansallisen intressin näkökulmasta. ”Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjälle puuhattiin monenlaisia EU:n ja Suomen rahoittamia kehittämishankkeita
Laina paisui 13,5 miljoonaan euroon. Nyt Pietarin Suomi-talo on siirtymässä valtion vastuulle. Suurlähettiläs Heikki Talvitie kertoo, että ”kun Pietari-Säätiö ja Suomi-talo joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin finanssikriisin takia, niin asiaa tutki Olli-Pekka Heinosen johdolla viiden valtiosihteerin ryhmä. Suomen valtio apuun Hankkeessa toimi kaikki paitsi se, että markkina-alueen vuokrat putosivat sellaiselle tasolle, ettei velkoja pystytty hoitamaan. VENÄJÄN AIKA 23 toja ja suomalaisia yrityksiä. Säätiön uuden hallituksen ja PRH:n kanteiden mukaan entiset hallituksen jäsenet olivat rikkoneet säätiölakia. PRH:n kanteiden mukaan säätiön hallituksen entiset jäsenet ja säätiön asiamiehet olivat aiheuttaneet taloudellista vahinkoa. Pietari-talo on edesauttanut eri alojen suomalaisten toimijoiden näkymistä korkealla profiililla Pietarissa. Talon hinta on Kivisen arvion mukaan poliittisista syistä edullinen. Talon omistajana oli aikaisemmin Pietarin kaupunki, joka myi sen viime kesänä Venäjän federaatiolle. Valtiosihteeri Hetemäki sivuutti valtion takuut antaneen Jyrki Kataisen ja kysyi: Kuka on syyllinen. Valtion tulo omistajaksi on hyvä asia Pietari-talolle. Taitelijat, kirjailijat ja tutkijat pääsevät taloon asumaan edullisesti. Suomen valtio pystynee omistajana laskemaan talon nykyisiä vuokria. Professorilla itsellään on säätiön ja professoriliiton vastuuvakuutus. Suomen valtiolla on kyllä varaa maksaa vanhat, suhteellisen pienet velat. Lisäksi Pöyry valvoi projektia. ”On omituista, että Patenttija rekisterihallitus on ottanut Pietari-säätiön ja Suomi-talon silmätikukseen ja vaatii miljoonakorvauksia valtion etuja ajaneelta säätiön hallituksen jäseniltä, joille ei ole edes maksettu kokouspalkkioita,” sanoo Markku Kivinen Aleksanteri-instituutin työhuoneessaan ja toteaa, ettei kafkamaista vaikutelmaa voi välttää. Toisen kanteen mukaan säätiö oli maksanut Pietarin kaupungille vuokrista kertynyttä velkaa, mutta ei Danske Bankin lainaa. Valtion takaus myönnettiin myös lisälainalle. Pietari-säätiön hallituksessa toimivat vuosina 20072010 muun muassa Turun entinen kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty, entinen suurlähettiläs Heikki Talvitie ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen. ”Vuonna 2008 finanssikriisin myötä markkinavuokrat putosivat 60-75 eurosta neliöltä 25-35 euroon. Kanteet nostettiin Helsingin käräjäoikeudessa. Venäjällä uusien toimipisteiden juridinen avaaminen vaatii aikansa. Kauppa on Kivisen mukaan vielä kesken, mutta jo hyvin valmisteltu. Vuokravelkaa piti Kivisen mukaan maksaa, jotta toiminta talossa ei loppuisi. Valtiovarainministeriö oli se painostuselementti, jolla opetusja kulttuuriministeriö ja patenttija rekisterihallitus saatiin nostamaan kanteet syistä, jotka eivät liittyneet mitenkään finanssikriisistä johtuneisiin talousvaikeuksiin”. Kivinen uskoo, että Patenttija rekisterihallitus teki kanteen hätäisesti. Talon ylläpito ja lainojen korot on edelleen katettu vuokratuloilla. Jos Patenttija rekisterihallitus haluaa edelleen viedä asian käräjäoikeuteen ennen sen vanhenemista, niin siitä koituu Kivisen mukaan miljoonien eurojen asianajokulut. Päätös julkistettiin viime joulukuussa Venäjän päämisterin Dmitri Medvedevin ja Suomen päämisterin Juha Sipilän tapaamisen yhteydessä Oulussa. Kivinen kertoo, että Pietari-säätiö siirsi rahaa instituutille remontin hoitoon, koska säätiöllä ei ollut filiaalia Venäjällä. Tämäntapaiset julkiset hankkeet usein ovat suunniteltua laajempia ja kalliimpia. Kyse oli puhtaasti sisäisestä järjestelystä. Kaupalla pohjustettiin talon myyntiä. Ensinnäkin opetusja kulttuuriministeriön valtionavustusta on käytetty ehtojen vastaisesti ja toiseksi Pietari-säätiö on lahjoittanut lainattuja rahoja Pietari-instituutille. Valtiosihteeriryhmä ei tarttunut tähän ja on muistettava, että lännen suhteet Venäjään olivat kireällä. Remonttihankkeen aikana 2007-2010 Pietari-säätiö oli talon omistaneen Pietarin kaupungin vuokralaisena. Säätiön piti saada tehtyä remontti 10 miljoonan euron lainalla, jonka valtio takasi pääministeri Jyrki Kataisen johdolla. Hallituksen jäsenille oli myönnetty joka vuosi vastuuvapaus ja kirjanpidot oli tarkistettu. Kaikista hankkeeseen liittyvistä asioista oli informoitu Suomen eri ministeriöitä, niiden kansliapäälliköitä ja muita asianosaisia. Tällöin näytti siltä, että remontin kustannukset voidaan kattaa alivuokralaisten maksamilla markkinavuokrilla. Säätiön hallitus piti kokouksia remontin hoitamiseksi säännöllisesti. Suomi ostaa talon Venäjältä. Kriisin jälkeen Venäjän talouden sektorit nousivat aika nopeasti, mutta vuokrat pysyivät Pietarissa alhaalla”, Kivinen kertoo. Remontti, lainat, vuokrat ja kanteet Suomi-talon kunnostaminen aloitettiin noususuhdanteessa. Yllättäen vuonna 2015 Patenttija rekisterihallitus, PRH, haki säätiön aiemmalta johdolta yli 10 miljoonan euron edestä vahingonkorvauksia. Suomen valtiolla on kyllä varaa maksaa vanhat, suhteellisen pienet velat.. ”Heillä ei ole ehkä tarpeeksi resursseja ja he eivät tiedä miten vaikeaa venäläisessä toimintaympäristössä on hoitaa asioita.” Kanne tuli Kiviselle ja muille hallituksen jäsenille puun takaa. Heidän tietoonsa saatettiin, että venäläiseltä taholta ehdotettiin, että Suomi ostaisi talon ja Venäjä järjestäisi oston ilman kilpailua. Vuokratason pudottua hankkeen takaajana toimiva valtio on osallistunut remonttilainojen lyhennysten maksuun. Vuokrat talossa saadaan kohdalleen ja vanhat remonttivelat voitaisiin pyyhkäistä valtion avulla pois
Sen kokoonpano vaihtelee sen mukaan, miten Moskovassa työskentelee soittoja laulutaitoisia suomalaisia. Tapaamisiin on etsitty Moskovassa eri vuosikymmeninä työskennelleitä suomalaisia. Juhlapaikaksi valittiin Nummela, missä koulukeskus tarjosi hienon juhlatilan lisäksi myös upean valikoiman soittimia Mosson käyttöön. Siitä päätettiin selvitä järjestämällä bussikuljetus Helsingin keskustasta. Mosson 25-vuotisjuhla vuonna 2006 ja Mosson 30-vuotisjuhla keräsivät molemmat yli 200 osallistujaa. Talkoilla järjestetyt pikkujoulut, lavatanssit ja jokiristeilyt loivat yhteishenkeä. P erustamisestaan vuodesta 1981 asti Moskovan suomalainen soitinja solistiorkesteri MOCCO eli Mosso on luonut juhlien tunnelman. Isompia nostalgisia tapaamisia on järjestetty Mosson vuosijuhlien aikaan Helsingissä, mm. Suomessakin tilaisuudet on järjestetty talkoohengessä, osallistumismaksuina on kerätty tarjoilusta syntyneet kustannukset. Juhlapäivä oli lauantai 8.10.2016. 24 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Yhteisin sävelin Moskovassa Moskovassa suomalaisten yhteiselo oli erityisen vilkasta 1980-90-luvuilla, kun suomalaisia oli paljon. Joukkoon mahtui monien vuosikymmenten kokemuksia työskentelystä Moskovassa. Kokoonpanossa oli hänen aikakautensa muusikkoveljiä ja -siskoja: Ekku Lahti, Jyrki Ristilä, Robert Obolgogiani, Minna Vuorentola, Raimo Saastamoinen, Pekka Lepistö, Jaana Tani sekä nyky-Mosson ammattibasisti Vladimir Babenkov. ravintoloissa Dogtor ja Pääposti, Telakkastudiossa. Sana juhlista on laitettu kiertämään laajalti. Moskovassa solmitut ystävyyssuhteet säilyivät Suomeen muuton jälkeenkin. Moskovan suomalaiset ovat tavanneet Suomessakin. Kohti 35-vuotisjuhlia Kun Esa Seppänen oli päättänyt kirjoittaa Moskovan suomalaisista kirjan, ryhdyttiin valmistelemaan juhlatilaisuutta, joka yhdistäisi Mosson 35-vuotisjuhlan ja kirjan julkistuksen. Perinteisesti on esitetty juhlakantaatti, jonka Seppänen on sanoittanut Pankinjohtajan vapaailta – iskelmän pohjalta. Mosso on ruokapalkalla ilahduttanut juhlaväkeä eri vuosien kokoonpanoillaan. Paikat ovat löytyneet niissä työskennelleiden Moskovan suomalaisten ansiosta. Keskuksessa työskentelevästä Moskovan suomalaisesta Jaana Tanista tuli järjestelytiimiin oiva jäsen. Olen ylläpitänyt Esa Seppäsen kanssa sähköpostilistaa, johon täydennämme tietoja, kun uusia kontakteja saadaan. Kattaus viimeisteltiin talkoilla en. Niiden vetäjänä toimi Esa Seppänen, joka on ideoinut pienempiäkin nostalgiatapaamisia saadakseen soittaa rakkaiden mossolaisten kanssa. Syrjäinen sijainti saattoi vähentää kiinnostusta, aiempien 200 sijaan mukana juhlaan tuli noin 100 Moskovan suomalaista. Jaana Tanin johdolla olivat syntyneet herkulliset tarjoilut. Vanhojen tuttujen tapaaminen toi iloisia ilmeitä sekä riemukkaita kohtaamisia. Nostalgiaa Nummelassa Juhlatilaisuuteen Esa Seppänen ei harmikseen saanut kaikkien vuosikymmenien mossolaisia. Estradilla soi tuttua Mosson repertuaaria, mm.: Ranskalaiset korot, Olen suomalainen, Moskovan valot, Suvivalssi, On hetki, Seppäsen säveltämä Moskovan nostalgiaa. Sijainti Helsingin ulkopuolella hieman huoletti
Vaikeissa ajoissa ja haasteissa riittää myös muisteltavaa. Onko edes juhlijoita, kun Moskovan suomalaisten määrä ja sen myötä yhteisöllisyys on huomattavasti vähentynyt.. Niinpä sen julkistus ja jakaminen tilaajille oli tärkeä tapahtuma. Juhlailtaan ilmoittautumisten yhteydessä kerättiin Me ja Mosso -kirjan ennakkotilauksia. Kirjojen jakajana oli itse joulupukki! Valkoisen parran takaa löytyi Pentti Raivio, yksi kirjaan kirjoittaneista Moskovan suomalaisista. Kun juhlat ovat takana, voidaan jännittää, onko viiden vuoden päästä syytä juhlaan vieläkö Mosso soittaa ja kokoaako Moskovan nostalgia yhteen. Koska kaikki kirjan tilaajat ja siitä kiinnostuneet eivät päässeet Nummelaan, pidettiin vielä kirjan esittelytilaisuus Ruslanian kirjakaupassa Bulevardilla, mihin painoksen loppuerä otettiin myyntiin. nen juhlavieraiden saapumista Mosson harjoitellessa. Monille Venäjä on tarjonnut erittäin kiinnostavia työtehtäviä. Kun Moskovassa asuneet suomalaiset kohtaavat, keskustellaan tietysti myös Venäjästä. Illan kohokohta Nykyinen poliittinen tilanne ja suhteiden hiipuminen huolestuttaa monia Moskovan veteraaneja. Mutta nostalgisessa tapaamisessa vähemmän murehdittiin ja enemmän iloittiin jälleennäkemisestä sekä tanssittiin Mosson tahdissa. VENÄJÄN AIKA 25 Nostalgisessa tapaamisessa vähemmän murehdittiin ja enemmän iloittiin jälleennäkemisestä sekä tanssittiin Mosson tahdissa. Aina kun tutut kohtaavat, muistellaan menneitä ja kysellään nykyisiä kuulumisia. Ja jaksaako joku järjestää juhlat
presidentti Kekkosen adjutanttina ovat antaneet VTT, everstiluutnantti evp. Kerätessään sponsoreita Seppänen ilahtui siitä auliudesta, jolla ihmiset lähtivät mukaan – vanhaan Moskovan tyyliin yhteisen asian puolesta. Viimeinen sysäys kirjan tekoon oli Moskovan suomalaisen koulun vuonna 2015 julkaistu 50-vuotishistoriikki, jossa kerrottiin Mossostakin. Seuraavaksi Venäjää Seppänen ei jätä. Se on mukana seuraavassakin kirjassa, joka perustuu hänen isänsä henkiselle perinnölle. Näin hän loi pyöreän pöydän keskustelun, johon keräsi eri henkilöiden kanssa samoista teemoista käymänsä keskustelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Kirjailija Unto Seppänen, Kannaksen elämän kuvaaja kutsui vuonna 1870 rakennettua PietariViipuri-rautatietä rikkauden sillaksi. Suomalaisten vahva yhteisöllisyys ja suomalaisten oma Mosso-orkesteri sekä kulttuuriset riennot ovat luoneet Moskova-nostalgiaa. TEKSTI JA KUVAT: VIRVE OBOLGOGIANI Me ja Mosso -kirjan synnystä Esa Seppänen asui vaimonsa Pirkon kanssa Moskovassa 1988-1999. Sponsoritukea Moskovassa Esa Seppäselle syntyi laaja verkosto, jonka ystävyysja tuttavuussuhteet ovat säilyneet. Iso vieras maa, erilaiset olot olivat monille suomalaisille haasteellinen paikka. Se oli hieno tapa olla yhdessä, hän toteaa. Monissa keskusteluissa tuli esiin muutosprosessi. Kirjan myyntitulot lahjoitettiin Moskovan suomalaiselle koululle. Kirja onkin kuin palapeli, joka kokonaisuutena antaa kuvan Moskovan suomalaisten elämästä. Kirjassa on historiaa, mutta se kuvaa myös nykyaikaa. Mossolla on iso rooli, koska se oli Moskovassa Seppäselle tärkeä rentoutumismahdollisuus raskaan arkityön rinnalla. Kirja tehtiin omakustanteena ja kirjoitettiin talkootyönä. Yhteensä kirjan tekemiseen osallistui 62 Moskovan suomalaista. Noin puolet kirjan jutuista Seppänen on kirjoittanut itse tekemiensä haastatteluiden pohjalta. elämää // ihmisiä. Viime vuonna julkaistu kirja Me ja Mosso täydentää kirjavalikoimaa mielenkiintoisena kuvauksena suomalaisten Moskovasta. Keskeinen rooli on myös tekstin lomaan sijoitetuilla kuvilla. Jos Kannas ja Pietari hyötyivät toistensa läheisyydestä, ehkä me nykysuomalaisetkin voisimme tarkemmin miettiä, miten hyödymme läheisestä Venäjästä ja sen mahdollisuuksista. Esa Seppäselle kirjoihin aiheita itäisestä naapuristamme ja maiden välisistä suhteista. Uusi yhteys antoi Kannaksen asukkaille edulliset asemat yhteistyössä Pietariin, koska he pystyivät toimittamaan nopeasti kaikkea, mitä pietarilaiset tarvitsivat. Esa Seppänen toteaa, että Moskovan vuodet olivat heidän elämässään vaikuttavaa aikaa, joka on jäänyt voimakkaasti mieleen. 26 VENÄJÄN AIKA Kirjat ovat sisältäneet lähihistoriaa sekä analyysia avarasieluisten venäläisen ja suomalaisten yhteiselosta. Samalla se toi myös pietarilaisia rikkaita huvila-asukkaita Kannakselle, missä he työllistivät kyläläisiä huviloiden rakentamisessa ja ylläpidossa. Hän päätti varmistaa kirjan julkaisemisen keräämällä sponsorit, joiden avulla kirjan painokustannukset saataisiin katetuksi. Huikea määrä tekijöitä Kun rahoitus oli kunnossa, Seppänen alkoi kerätä kirjoittajia, jotta kaikki Mosson vuosikymmenet, niiden yhteisölliset tapahtumat ja erilaiset näkökulmat tulisivat mukaan. Niinpä Seppänen päätti vielä kerätä sitä analysoimaan erilaisia ihmisiä, jotka ovat spesialisteja omalla alallaan ja edustavat eri sukupolvia. Tämä kaikki on Seppäsen mielestä ansainnut vähintään yhden kirjan. Koululla oli hyvä paikka harjoitella ja juhlien tuotoilla tuettiin koulun toimintaa. Elämä historiallisten hetkien näköalapaikalla ja sitä edeltänyt ura mm. Kirjoittajien kanssa hän sopi aiheet ennakkoon
Me ja Mosso: muistelijat Kokoomateoksen suomalaisveteraanit, jotka työskentelivät Moskovassa jo 1970-80 -luvun taitteessa muistelevat ansiokkaan orkesterin ja harrastustoiminnan ensi vuosia: Tapio Toivanen, Yrjö Länsipuro, Timo Koponen, Pentti Raivio, Heikki Talvitie, Jaana ja Teppo Tani & co ovat alkujaksossa paljon äänessä. Sitä ovat seuranneet esimerkiksi nämä: Avaran sielun anarkia, Venäjä – vanha tuttu, vaan niin vieras, Idänkaupan isäntä ja Venäjä. Suomalaisten yhteiseloa Moskovassa yli kolme vuosikymmentä. Naisista kirjassa ovat mukana esimerkiksi Tiina Aalto huikealla ”Kolmen dievushkan” pikkujoulu-esityksellä. Myyteille kyytiä! Ja viimeksi erinomainen tietokirja Venäjä tienhaarassa (2014). Ilkka ja Eija Lampi, journalismin ammattilaiset, summaavat hienosti suomalaisyhteisön 1980-luvun nousun ja yhteishengen. Me ja Mosso on hauska ja opettavainen lukukokemus. Pitkään uraan mahtuu kymmenkunta elettyä vuotta Moskovassa, osa idänkauppaa harjoittavien yhtiöiden konsulttina. Toiminnan hiipuminen Mosson ja suomalaissiirtokunnan toiminnassa ei Esa Seppäsen toimittaman kirjan perusteella ollut mukana lainkaan niitä satoja suomalaisnuoria, joita Moskovan yliopistossa ja muissa korkeakouluissa opiskeli, varsinkin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa (?). Venäjän kieli on hyvin hallussa kun yliopistoopinnoissakin pääaineena oli venäjä ja kirjallisuus. Tuo kouluhan sijaitsi aluksi lähetystön alueella, sittemmin Moskovan Olof Palmenkadulla. Koska kirjan nimi voi vaikuttaa hieman oudolta, kerrottakoon heti aluksi, että ”Mosso” tai venäläisin kirjaimin ”Mocco” tarkoittaa lyhenteenä Moskovan suomalaisten keskuudessa kolme vuosikymmentä toiminutta Moskovan suomalaista orkesteria. Mukana on myös iso joukko muita firmojen, pankkien ja suomalaiskoulun ammattilaisia muistelemassa Mossoa ja Moskova-vuosiaan, aina 2000-luvulle saakka. Haastatteluihin ja lyhyisiin, usein nostalgisiin muisteloihin perustuvan kirjan toimittaja, tohtori Esa Seppänen (s. 2000-luvulla suomalaissiirtokunnan väkimäärä on radikaalisti vähentynyt ja harrastustoiminta hiipunut lähes olemattomiin. Toimittaja Esa Seppänen vetoaakin loppuyhteenvedossa yhteishengen merkitykseen tänäkin päivänä. Seuraavan parinkymmenen vuoden aikana Mosso sitten esiintyi vaihtelevasti suomalaissiirtokunnan kesäja talviriennoissa ja keräsi myös vapaaehtoistyöllään varoja suomalaisen koulun toiminnalle. Heilläkin oli omaa kulttuuritoimintaa ja paljon yhteyksiä venäläisiin opiskelijoihin, mutta Neuvostoliiton hajottua porukka pieneni hetkessä. He tulivat joukolla, varsinkin 1990-luvun ensi vuosina. Aika vähän suomalaissiirtokunta oli lähemmissä tekemisissä venäläisten kanssa, mutta siihen oli varmasti omat syynsä, varsinkin 1980-luvun kyräilevässä ilmapiirissä. UKK:n Venäjä-suhteista hän on kirjoittanut useammankin teoksen. Mosso selvisi vielä hyvin imperiumin hajoamisesta, ”smutan” ajoista ja ”vallankaappaus-hölmöilyistä”, mutta vuoden 1998 lamakauden jälkeen tilanne muuttui. Omakustanne 2016, 208 s. Aivan viime vuosina asiaan ovat vaikuttaneet toki myös Venäjän vastaiset pakotteet. Suomalaisasiantuntijat ja päälliköt ovat muuttuneet silloin tällöin vieraileviksi ”reviisoreiksi” ja ennen niin virkeän Moskovan suomalaisen koulun oppilasmäärä on myös pienentynyt. Hänen ei ole tarvinnut tietokirjoissaan kierrättää lähteitä Englannin tai USA:n yliopistojen kautta. Varsinainen primus motor oli äitienpäivän 1981 retkellä Moskovan suomalaisen peruskoulun rehtori, pianoa soittava Seppo Kilpi. Mosson tarina alkaa suomalaisyhteisön tai ”siirtokunnan” kesäretkistä Moskova-joen alajuoksulle, Uspenskojen rantamaisemiin, Nikolina Goraan. Naisista tärkeän roolin teoksen kokoamisessa ja kuvamateriaalin valinnassa on tehnyt Virve Obolgogiani. Lausetta siteerataan eri puheenvuoroissa useampaan otteeseen. Seppänen oli pitkään myös presidentti Urho Kekkosen adjutanttina. Hän sai mukaansa pian kitaristit Timo Harellin ja Kari Stolbowin, viulisti Nikke Ratchinskyn, basisti Jorma Syväjärven ja rumpali Yrjö Viitasaaren. Seppo Remes ja Kari Kaunismaa muistelevat myös MSY-yhdistysaikoja ja suomalaisen koulun toimintaa hieman muita perusteellisemmin. Myös Satu Oksanen, Ulla-Maija Kokkonen ja Leena Paju sekä Virpi Puhalainen ja Terhi Anttila tuovat sopivasti esiin naisnäkökulmaa. Vuonna 1994 perustettiin myös oma Moskovan Suomalainen Yhdistys, MSY, jonka toiminta sitten kuitenkin varsin pian hiipui. TEKSTI: PENTTI STRANIUS Esa Seppänen (toim.). Siellä pidettiin muun muassa juhannusjuhlia ja lavatansseja, ja Mossolla oli useinkin vierailevia naissolisteja esiintymisissään. Myös Tapio Toivanen ja monet muut muistelijat niin sanotun ”Pyöreän pöydän keskustelussa” ilmaisevat huolensa yhteisöllisyyden rapautumisesta. Kun tullaan 1990-luvulle mukaan liittyvät esimerkiksi Pertti Hacklin, Kyösti Aalto ja Jarmo Kesanto. Esa Seppäsen rooli on tehdä yhteenvetoja ja parsia kokoon yhtenäisempää historiaa. Ja painavat sanansa sanovat lopuksi Moskovan Suomen suurlähettiläät: Heikki Talvitie, Arto Mansala ja Markus Lyra. Mutta kuten Neuvostoliitossa tai Venäjällä usein sattui, niin hänenkin kohdallaan kävi niin, että ”vaikka joku asia ei toiminut, niin kaikki järjestyi”. Heistä muutamat ovat viihtyneet kaupungissa jopa vuosikymmenen tai pari – ja pääosakin useampia vuosia. Pääosassa on silti koko ajan tuo ”Mosso”, Moskovan suomalainen orkesteri. Hän kertoo kirjan loppupuolella viimeisistä nostalgisista ajoista 2000-luvulla ja onpa Obolgogianilla myös oma humoristinen muistelonsa Mosso-risteilystä, jolta myöhästyi. Me ja Mosso. Syy voi olla myös koko maailman mitassa globalisaatiossa, toimintojen ja ihmissuhteiden pirstaloitumisessa, mutta myös siinä, että osaavat uudet venäläistoimijat hoitelevat suomalaisfirmojenkin asioita. 1933) kuuluu päteviin Venäjä-tutkijoihin. Samoin painotetaan sellaista yhteisöllisyyttä, jota ei aina Suomessa esiintynyt. Kokemusta siis piisaa ja muisteltavaa riittää. Mosson syntyhistoria Me ja Mosso -kirjan tekemiseen on osallistunut 62 Moskovassa asunutta ja työtä tehnyttä suomalaista. Esa Seppänen on koonnut tarinoista mehukkaan, mutta välillä turhankin sirpaleisen kokonaisuuden. Kun Neuvostoliito hajosi, syntyi mielenkiintoinen silminnäkijän raportti Kuuma elokuu – musta lokakuu 1993 Moskovassa. Suomalaiset Moskovassa VENÄJÄN AIKA 27. Sen ympärille rakentui monenkirjavaa harrastustoimintaa, jossa olivat mukana lähetystön diplomaatit, Moskovan suomalaisen koulun henkilökunta ja tietenkin myös monet Suomesta Moskovaan saapuneet yritykset, kauppaja liikemiehet. Kaunismaan ohella muillakin suomalaiskoulun rehtoreilla, Matti Saastamoisella, Vesa Lehmosella ja Juha Qvistillä on paljon kerrottavaa 1990-luvun vuosista. Sittemmin kokoonpanot vaihtelivat kun joku jätti Moskovan taakseen ja uusia muusikkoja tuli tilalle
Sen jälkeen monien alueiden eläkeläiset kannattivat tätä Siperian asukkaan aloitetta. Osan omaisuudestaan Medvedev on saanut lahjaksi samoilta henkilöiltä. Kaikki muut katsoivat paremmaksi olla vaiti. Venäläisen tavan mukaan ”kiitin” hallitustamme kirosanoin ja sitten palautin postitse pääministeri Dmitri Medvedeville hallituksen armopalan. Juuri tästä syystä Medvedev omassa veroilmoituksessaan rohkeasti ilmoitti, että hänellä kahden käytetyn auton, 367 neliömetrin asunnon ja omakotitalotontin lisäksi ei ole muuta omaisuutta. Kansa odottaa faktojen tarkistamista. Jopa hänen vuositulonsa ovat vaatimattomat – vain 8,5 miljoonaa ruplaa. Navalnyin mukaan Medvedevin salaisen imperiumin toiminnan aikana on siirretty 70 miljardia ruplaa. Kyse on hallituksen toimeenpanemasta eläkekorotuksesta. Se ei ole aprillipila. Se, mitä me näimme, aiheutti samanaikaisesti sekä shokin ja suuttumuksen. VALERI MITENJOV, MOSKOVA Armopaloja kansalle. Se ei ole minun aloitteeni. Hänen mukaansa sellaista lakia Venäjällä ei ole eikä tulee lähitulevaisuudessakaan. Häntä ei myöskään uhkaa viran menetys ainakaan niin kauan, kuin Kremlin johdossa on Vladimir Putin Meidän presidenttimme yrittää kaikin tavoin todistaa, että hän luottaa pääministeriinsä. 60 ruplaa Moskovassa riittää hädin tuskin vain yhden Koff III purkin ostamiseen. Venäläinen eläkeläinen on heidän tuloihinsa verrattuna kerjäläinen, koska hänen vuosiansionsa ovat vain 156 tuhatta ruplaa. Veroilmoitusten mukaan ministereiden vuosiansiot vaihtelivat 5,6 miljoonasta ruplasta 582 miljoonan ruplaan. Näimme upean 29 huoneen talon Pietarissa uima-altaineen ja autohisseineen, kaksi 16 miljoona dollaria maksavaa meripurjevenettä, sekä kartanon, palatsin, suuren oliivilehdon Italiassa ja viinitilat Etelä-Venäjällä. Nyt laskelmieni mukaan Medvedev on saanut riittävästi rahaa ranskalaisen konjakin ostamiseen. Mutta vain yksi elokuvassa mainituista henkilöistä on kääntynyt oikeuden puoleen. Navalnyi niinikään nimeää myös rahalähteet: öljyja kaasuoligarkit siirtävät säännöllisesti rahaa Medvedevin varainhoitajien ja yritysten tileille. Navalnyi pitää tätä toimintaa viranhaltijan lahjomisena. Eläkeläiset tuohtuivat hallitukselle vielä enemmän nähtyään tiedot ministereiden viime vuoden tuloista. 28 VENÄJÄN AIKA mitenjov Ensimmäisenä päivänä huhtikuuta minun kuukausituloni lisääntyivät 60 ruplalla, eli tasan yhdellä eurolla. ”Mutta jos Putin ensi vuonna (meillä kukaan ei epäile etteikö Putin taas voittaisi presidenttivaaleja) ehdottaa jonkun toisen henkilön pääministerin paikalle, kukaan ei tule itkemään Medvedevin lähtöä hallituksesta”, kirjoittaa viikkolehti Profiil. Elokuvan tekijä ja tunnettu oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi väittää, että vaikka kaikkien näiden kohteiden muodollisina omistajina toimivat varainhoitajat ja yritykset, joiden johdossa on Medvedevin läheisiä ystäviä ja sukulaisia, koko omaisuus kuuluu itse asiassa pääministerille. Pääministeri Medvedevin veroilmoitusta venäläiset lukivat erityisellä kiinnostuksella. ”Tällaisten korruptioketjujen paljastamiseksi tarvittaisiin laki, joka antaisi luvan selvittää koko ketjun, alkaen rahan alkuperästä ja päättyen niihin henkilöihin, jotka kuluttavat rahat ja täydentävät varoja. Myöhemmin hän lisäsi: ”En ole kerjäläinen. Nämä ovat vakavia syytöksiä, jotka täytyy joko kuumota tai vahvistaa oikeiksi. Lakimieskoulutuksen saaneena hän tietää hyvin, että sitä korruptiokaavaa, jota Navalnyin mukaan pääministeri käyttää, on mahdotonta todistaa todeksi. Vain siten voisi löytää varojen oikeat omistajat”, sanoo Venäjän lakimiesliiton johtaja Marija Bast Mir novostei viikkolehdelle antamassaan haastattelussa. En tarvitse armopaloja!”. Ensimmäisenä näin toimi Viktor Smirnjagin Tomskin alueelta. Kukaan ei siis riistä Medvedeviltä hänen omaisuuttaan. Omat 60 ruplansa hän lähetti Moskovaan saatesanoin: ”Meidän kylämme puolesta teidän krapularyyppyä varten”. Medvedev on kuitenkin kehittänyt puolustuskeinot. Tuhannet mielenosoituksiin osallistuneet kansalaiset ovat vaatineet samaa. Asia on niin, että vielä viime maaliskuussa katsoimme netissä elokuvan Medvedevin salaisesta imperiumista. Venäjän kommunistipuolueen kansanedustajan kysymykseen, mikä estää Medvedevia puolustautumasta oikeudessa Navalnyin syytöksiä vastaan, Medvedev vastasi, että ”hän ei halua kommentoida täysin valheellisia tietoja, jotka joku poliittinen ”ihmehiippari” on keksinyt”
SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN JÄSENLEHTI 2 2017 Suuri Venäjäkeskustelu SIVU 3 Omia kieliä lapsille SIVU 5 Lukioyhteistyötä sävelin SIVU 11 Huikea Gzhel Suomeen SIVU 3
Lisää sivulla 3. Haluankin onnitella ja kiittää kaikkia teitä, jotka olette tulleet valituiksi osastojen ja piirijärjestöjen johtokuntiin, hallituksiin ja puheenjohtajiksi. Kulttuurifoorumi on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. 20 eri hankkeeseen. On kuitenkin hyvä, että jo nyt jäsenet ryhtyvät pohtimaan millaisena haluamme nähdä seuran tulevalla vuosikymmenellä. Kansalaisjärjestöissä pohditaan paljon sitä, miten saataisiin aktiivisia jäseniä kiinnostumaan myös järjestön hallinnosta. Piirikokoukset ovat kokoontuneet eri puolilla Suomea ja tehneet omat valintansa piirien puheenjohtajiksi ja piirihallitusten jäseniksi. Seuraa ja sen osastoja on kutsuttu mukaan n. Ilmoittautuminen Pietarin kulttuurifoorumiin alkaa kesäkuussa. Foorumin pääteema on Kulttuurin sadat kasvot. Piirikokouksissa on valittu myös uudet valtuutetut, jotka toukokuun lopussa valitsevat seuran valtuuston puheenjohtajat sekä seuran hallituksen puheenjohtajat ja jäsenet. Siitä syntyi huikea yhteistyöhanke. Pietarissa. Lue sivu 11.. Hallintoon osallistuvat jäsenet suorittavat tärkeää tehtävää järjestössämme ja he ansaitsevat meidän kaikkien ehdottoman tuen ja arvostuksen. Hyvää kesää ja toivon tapaavani mahdollisimman monia teistä Porissa! twitter @MerjaHannus Hallintoon osallistuvat jäsenet ansaitsevat kaikkien tuen ja arvostuksen. asti. Seuran hallinto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja nyt on jälleen koko seuran hallinnon henkilövalintojen aika. Työhön on ryhdyttävä jo tämän vuoden lopulla, jotta vuoteen 2020 mennessä meillä on uudet säännöt. ja järjestää 14.7. Uusi hallitus ja valtuusto varmasti linjaavat valmistelun aikanaan. Lisätietoa vuoden 2017 hankkeista, Pietarin foorumista ja ilmoittautuminen osoitteessa: kultforum.org sekä projektipäällikkö Olga Kauppinen, olga.kauppinen@ venajaseura.com, 045 7732 44 45. Keskusseura hyvittää osallistujapaketin hinnasta 50 € yhdelle osastosta lähtevälle hankeneuvottelijalle. Tämän Kontakt-lehden ilmestyessä keskusjärjestön valinnat ovat vielä edessäpäin. 2 KONTAKT 2/2017 Pietarin kulttuurifoorumi on Suomen juhlavuoden tärkein tapahtuma Venäjällä XVIII SUOMALAIS-VENÄLÄINEN kulttuurifoorumi järjestetään 20.–24.9. Tässä ei sinällään ole mitään väärää: eri tehtävät ja toiminnot kiinnostavat eri ihmisiä. Seuran uuden valtuuston ja hallituksen edessä on tärkeitä tehtäviä. Trendihän on, että vaikka toimintaan osallistutaan, järjestön hallintopuolesta ei niinkään innostuta. PÄÄKIRJOITUS Merja Hannus Seuratyön arkea SUOMI-VENÄJÄ-SEURASSA toimiminen, kuten yleensä kansalaisjärjestöissä, sisältää paljon muutakin kuin tapahtumia ja projekteja. jälkeen kaikista seuran johdon valinnoista. Tänä vuonna venäläiset toimijat tekivät yli 190 hanke-ehdotusta, joihin suomalaiset voivat vastata 31.5. retki Pietarhoviin (kuvassa). Osastot kokoontuivat jo alkuvuodesta valitsemaan osaston johtokunnan jäsenet ja toimihenkilöt. Järjestöissä tehdään taustalla arvokasta työtä toiminnan edellytysten luomiseksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että hallinto on tärkeä osa kansalaisjärjestön arkea, eikä siihen osallistuminen ole tänä päivänä suinkaan vain paperien pyöritystä. Myös muihin hanke-ehdotuksiin kannattaa tutustua ja lähteä mukaan! Pietarin kulttuurifoorumin ohjelmassa on hienot avajaiset, Suomen itsenäisyyttä ja historiaa käsiteltävä pääseminaari, teemaistuntoja, hankeneuvotteluja sekä laaja kulttuurija oheisohjelma mm. Tiedotamme kotisivuillamme valtuuston kokouksen 27.5. Hyväksyessämme nykyisen toimintastrategian vuosille 2016–2020 päätimme myös tänä aikana uudistaa seuran säännöt. Madetojan musiikkilukio neuvotteli Petroskoin ja Tampereen foorumeissa useiden toimijoiden kanssa. Suomi-Venäjä-Seuran kokoisessa järjestössä tämä ei ole nopea prosessi, aikaa tarvitaan vähintään 1,5-2 vuotta ennen kuin uudet säännöt on hyväksytty toiminnan eri tasoilla. suuren Venäjä-keskustelun: moderaattorina puheenjohtajamme Katri Kulmuni ja keskustelemassa mm. presidentti Tarja Halonen . Järjestöjen kevätkausi on vuosikokouksien ja muiden päättävien elinten kokousten aikaa. Myös Suomi-Venäjä-Seurassa valmistaudutaan tärkeisiin valintoihin. Teette hatunnoston arvoista työtä! Lopuksi kesäretkivinkki: seura on mukana MTV3:n SuomiAreenassa Porissa kansalaistorilla 13.-14.7. Hyvä hallitustyöskentely tarkoittaa toiminnan ideointia, elävää vuorovaikutusta jäsenistön kanssa ja uuden mielenkiintoisen toiminnan luomista yhdessä jäsenten kanssa sekä toiminnan vaatimien resurssien hankintaa
Jos et pääse paikalle, seuraa suoraa lähetystä SuomiAreenan sivuilla www.suomiareena.fi. klo 11.45-13, Antinkatu 5. Paneelikeskustelumme 14.7. klo 19 Helsinki, Kulttuuritalo Ke 18.10. huippupaneeli ja vetävää toriohjelmaa. Ennakkoryhmämyynti piiritoimitoista 30.6. klo 11.45-13 on oikea timantti. Osa koulun päättäneistä päätyy tietenkin Gzhelin tanssijoiksi ja jatkaa samanaikaisesti tanssiopintojaan Venäjän valtiollisen yliopiston Slaavilaisen kulttuurin instituutissa. Tule paikalle tai seuraa live-lähetystä! Suomi-Venäjä-Seura näkyy ja kuuluu MTV3:n SuomiAreenassa Porissa 13.–14. klo 19 Kuopion Musiikkikeskus Su 22.10. #Venäjäseura #100vuottanaapuruutta #suomiareena Torivartti pe 14.7. Teemana on 100 vuotta itsenäisyyttä Venäjän naapurissa ja keskustelijoina presidentti Tarja Halonen, kansanedustajat Pekka Haavisto ja Matti Vanhanen sekä tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista. klo 10.40 yleisöä laulattaa Mikrokosmos. Myös tanssiteatteri Gzhelillä on oma tanssikoulunsa. Päivystämme Facebookissa ja Twitterissä, tule mukaan kommentoimaan. heinäkuuta. Tanssiteatterin taiteellisen johtajan Marina Kuklinan mukaan ryhmän ainutlaatuisuus syntyy sen perustajan balettimestari Vladimir Zaharovin taidosta nivoa yhteen kansantanssi ja käsityötaide. asti 30 €/lippu. JO O N A S H E L O T E R Ä. klo 10.40-11, MTV-lava Paneelikeskustelu pe 14.7. Kaunisääninen Ada Kurikka esittää tunnettuja venäläisiä lauluja Miika Pietilän säestäessä kitaralla. Kouluun otetaan lahjakkaimpia 9–10-vuotiaita lapsia, jotka yleiseen oppivelvollisuuteen liittyvien aineiden lisäksi opiskelevat tanssia eri muodoissaan: klassista balettia, kansantanssia, draamaa ja musiikkia. Päähineitä kiertueella nähdään päälle 200. Teatterilla on noin 2 000 pukua, joista Suomen kiertueella on mukana yli 300. Marina Kuklinan mukaan Venäjällä ollaan edelleen hyvin kiinnostuneita kansantanssista: kaikilla alueilla on oma valtion tuella toimiva kansantanssiryhmä ja kansantanssiopetusta. SUOMIAREENASSA 14.7. 2/2017 KONTAKT 3 SEURAN vuoden odotetuin tapahtuma on tanssiteatteri Gzhelin huikea kiertue Suomeen lokakuussa. klo 16 Oulu, Madetojan sali Tanssiteatteri Gzhelin ylpeyden aihe on sen käsityötaideperinteitä kunnioittava puvusto. Keskustelua vetää seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni. Tule jakamaan kanssamme unohtumaton elämys! Ti 17.10. klo 19.30 Turun konserttitalo To 19.10. Lisäksi Gzhel tuo poikkeuksellisen elävästi esiin tansseissaan Venäjän monikulttuurista kirjoa. Yhdessä numerossa naiset vaihtavat asuja kolme, miehet kaksi kertaa! LIPUT Jäsenet 35 €, aikuiset 40 €, eläkeläiset ja S-etukortti 38 €, opiskelijat ja lapset 25 €. Koulu kestää kahdeksan vuotta ja koulusta valmistuneet sijoittuvat maan eri tanssiryhmiin. Taidokas Gzhel onkin esiintynyt niin talviolympialaisten kuin Formula 1 -kisojen avajaisissa Sotshissa sekä kahden viime vuoden aika muun muassa Ranskassa, Englannissa ja Kiinassa. Torivartissa 14.7. Torivartti lähetetään suorana, joten yhteislauluun voi liittyä myös mökkirannassa tai vaikka osaston porukalla torikahviossa. Tule testaamaan kansalaistorin teltalle, mitä kaikkea kivaa Porin osasto ja Länsi-Suomen piiri ovat keksineet. Suuri Venäjä-keskustelu i äjä-keskustelu Ada ja Miika Tarja Halonen Pekka Haavisto Matti Vanhanen Markku Kangaspuro Katri Kulmuni HUOM! Tarkista paikat ja ajat heinäkuussa. klo 19 Tampere-talo Pe 20.10
Hän sai palkinnoksi 200 euron matkalahjakortin VenäjänMatkoille. Teemaryhmässä tutustutaan Turun Science Parkin toimintaan. Kongressin viralliset suojelijat ovat Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin. Tänä vuonna Ladna-palkinto ja 1 000 euroa menivät Pohjois-Suomeen Lakeuden osastolle, joka on muutamassa vuodessa saanut osaston aivan uuteen vauhtiin. Ryhmässä käsitellään rajat ylittävää yhteistyötä koulutuksen, kulttuurin ja kansalaistoiminnan kautta. noin 200 ystävyyskuntayhteistyön ammattilaista. Kongressin järjestävät yhteistyössä Suomen Kuntaliitto, Turun kaupunki ja Suomi-Venäjä-Seura. Osastoista jäsenhankinnassa menestyi parhaiten Parikkalan osasto. Molempien terveiset kongressin osanottajille luetaan avajaisistunnossa. Edellinen kongressi järjestettiin Pietarissa vuonna 2012. Venäläisiä yhteistyötahoja ovat mm. Erinomaisesta työstä palkittiin kunniakirjoin myös Jämsänkosken osasto (Itä-Suomi), Seinäjoen seudun osasto (Länsi-Suomi) ja Savonlinnan osasto (Itä-Suomi). VIIDES suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi kokoaa Turun Radisson Blu Marina Palace -hotelliin 22.-24.5. Tällä kertaa voiton vei Matti Mulari (15 uutta jäsentä). Teemaryhmä 1 tutkii kuntien palveluja ystävyyskuntayhteistyön näkökulmasta. Lämpimästi tervetuloa hyvään seuraan kaikki uudet jäsenet! Uutta sisältöä ystävyyskuntatoimintaan Turussa 22.-24.5. Onnittelumme! Aktiivista jäsenhankintaa ympäri Suomen VIIME VUONNA seuraan liittyi 630 uutta jäsentä. Aiheesta enemmän sivulla 8. Samalla myös osaston jäsenmäärä on lähtenyt hienosti nousuun. Lisätiedot: Suomi-Venäjä Seura: merja.hannus@venajaseura.com, Turun kaupunki: juhani.leppa@turku.fi, Kuntaliitto: sinikka.mikola@kuntaliitto.fi Seuran hallituksen jäsenet (vas.) Paavo Keränen ja Anneli Korhonen luovuttavat Lakeuden osastolle Ladna-palkinnon, jota vastaanottamassa pj. Luvassa on siis monipuolinen ja sisältörikas kongressi! Tunnelmia kongressista voit lukea Kontaktin seuraavasta numerosta. Riitta Varis palkittiin 100 euron matkalahjakortilla. Ne postitettiin helmikuussa onnettaren suosikeille. venäläisten tiedeja kulttuurikeskusten koordinoinnista vastaava Rossotrudnichestvo, Venäjän kaupunkien liitto ja Venäjän ystävyyskaupunkien liitto. Jäsenhankintakampanjassa parhaan jäsenhankkijan tittelistä kisasivat tiukasti Suomussalmen osaston Matti Mulari ja Imatran osaston Riitta Varis. Teemaryhmässä 3 käsitellään ympäristöasioita ja kunnallistekniikkaa site-vierailuilla Turun seudun puhdistamoon ja Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon. Nukketeatteri ?i?iliušku viihdyttämässä lakeuden lapsia.. Lakeuden osastolla on ilahduttavan laajaa yhteistyötä niin paikallisten kuntien, yrittäjien, koulujen kuin alueen muiden osastojen kanssa. Teemaryhmässä 2 pohditaan kunnan roolia elinkeinotoiminnan mahdollistajina ja tutkitaan yhteistyötä talouden ja yrittäjyyden näkökulmasta. Hakemukset näyttivät, kuinka hienoa toimintaa seuramme osastoilla on ympäri Suomea, eikä hallituksen työ voittajan valinnassa ollut helppo. 4 KONTAKT 2/2017 Pozdravljajem! Ladna-palkinto Lakeuden osastolle LADNA-PALKINTOA haki vuonna 2016 yhteensä 13 osastoa. Esko Huotari ja Marja-Leena Vahera, Pertti Snicker ja Rita Kumpulainen. Onnittelut ja kiitokset kaikille jäsenhankkijoille! Arvoimme myös palkintoja vuonna 2016 liittyneiden uusien jäsenien kesken. Avajaisistunnon jälkeen kongressin osallistujat jatkavat työskentelyä 3 teemaryhmässä
TEKSTI: SIMO KANTELE KUVAT: NATALIA ANTONOVA Omia kieliä Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa 2013-2016. Käsitykset ylösalaisin Hankkeen karjalainen koordinaattori Venäjältä Natalia Antonova kuvaa hankkeen saavutuksia: ”Varhaiskasvatushanke käänsi ylösalaisin käsityksemme siitä, mitä itse asiassa on vähemmistökielten oppiminen ja hallitseminen. Tietoja ja toimenpiteitä on levinnyt myös perheisiin, oppilaitoksiin ja hallinnon yksiköihin. Kiinnostus suomalais-ugrilaisiin kieliin kasvaa yhä enemmän perheissä ja päiväkodeissa; toisaalta tämäkään tulos ei pysty vielä vaikuttamaan siihen vallitsevaan tilanteeseen, jossa suomalais-ugrilaisten kielten ja muiden vähemmistökielten taito yleisesti heikkenee Venäjällä. Nykyään puhuttavasta noin 7000 kielestä arviolta puolet on vaarassa kadota yhden sukupolven aikana ja sadan vuoden päästä jäljellä niistä olisi enää vain noin kymmenesosa. Lastenkirjallisuuden ja oppimateriaalien julkaiseminen vähemmistökielillä on ollut yksi hankkeen päätavoitteista. Yhteensä 55 päiväkotia eri puolilla Venäjää käyttää nyt varhaiskasvatushankkeen seminaareissa opittuja työmenetelmiä, ja myös monissa muissa päiväkodeissa hankkeesta saadut tiedot ovat olleet ja tulevat olemaan hyödyksi. 2/2017 KONTAKT 5 ETELÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. Konkretiaa ja henkistä tukea ”Henkinen tuki on ollut hankkeessa tärkeää kaikille meille,” Antonova painottaa. Uudet tiedot suomalais-ugrilaisista kielistä, käytännön työ ja toimet, verkostoituminen ja yhteistyön ylläpitäminen olivat pääasioita. Jatkoa hyvälle hankkeelle on jo suunniteltu. Kielipesät eli omakielisen varhaiskasvatuksen ryhmät on tarkoitettu lapsille, joille suvun kieli ei ole enää perheessä siirtynyt. (09) 693 8632 etela-suomi@venajaseura.com ETELÄ-SUOMEN PIIRI on vuodesta 2008 koordinoinut suomalais-ugrilaisia kielihankkeita, joissa on viety uusia toimintatapoja sekä kansainvälistä kokemusta Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoille. kaupungistuminen, perinteisten yhteisöjen ja elinkeinojen häviäminen sekä valtakielinen koulu. Täytyy tunnustaa se, että sitä ennen kielenelvytystyössä lapset usein jäivät syrjään, sen sijaan etusijalla olivat paatokselliset tapahtumat, nostalgia ja erilaiset yksittäiset lyhyen tähtäimen työt.” Tieto leviää ja kiinnostus kasvaa Työhön on osallistunut satoja kasvatuksen ammattilaisia eri suomalais-ugrilaisilta alueilta monista kymmenistä lastentarhoista. LAPSILLE. Karjalankielisenä tiedän kyllä, mitä on olla vähemmistökielinen ja minkä arvoinen on toisen ymmärrys ja henkinen tuki. Samoin kuin luonnon, myös kielten ja kulttuurien monimuotoisuus on uhanalainen, ja samalla maailman ja ihmiskunnan rikkaus ja voimavara. Tällaisista ryhmistä on hyviä kokemuksia Uuden-Seelannin maoreilla ja Suomessa inarinsaamelaisilla. ”Itse sain oppia tässä paljon korvaamatonta. Hanke on lisännyt arvostusta ja luottamusta omia kieliämme kohtaan.” Maailman mittakaavassa ongelmat ovat samoja Vähemmistökielten tilanne maailmassa on yleisesti ottaen samanlainen tai jopa huonompi kuin suomalais-ugrilaisten tilanne Venäjällä. Ensimmäisiä askeleita oman kielen oppimisessa ovat laulut ja leikit sekä oman kansan kulttuuriin ja perinteisiin tutustuminen. Tavoitteena on ollut lisätä ja parantaa lasten oman kielen oppimista ja kaksikielisyyttä ympäristössä, joka on musertavan yksipuolisesti valtakielinen. Kieliä on tietysti aina kadonnut ja syntynyt, mutta tällaista sukupuuttoa ei ole vielä koskaan nähty. Pieniä kieliä ja kulttuureita uhkaavat mm. Saimme keskittyä elämämme ja tulevaisuuden kannalta tärkeimpään– lapsiin ja heidän kielitaitoonsa
Pelataan, lauletaan, uidaan ja saunotaan. 6 KONTAKT 2/2017 TA PA H T U M I A Seura esillä Maailma kylässä -festivaalilla Helsingissä SUOMEN suurin ilmaisfestivaali tulee taas 27.-28.5. Rantasauna kuumana. Komista, Bashkortostanista, Karjalasta, Mordvasta, Jamalin Nenetsiasta, Moskovasta, Latviasta ja Suomesta. Anna Ahmatovan runoja ja elämää, runovideoita, työpaja, Rytmitaju-näyttely. Hinta jäsenille 320 € (omalla viisumilla), eijäs. Katso tarkat tapahtumatiedot kotisivuiltamme: www.venajaseura.com MAALISKUUN alussa paikalliset ystävyysseurat järjestivät Hyvinkään pääkirjastossa tapahtuman Kansainvälinen Hyvinkää pienet matkamessut. Lappeenrannassa tapahtuu kesälläkin 14.6. Venäläisiä käsitöitä, musiikkija tanssiesityksiä ja kahvila. Lisätietoja: Kimmo Hyvärinen, kalamies.kimmo@hotmail.com, puh. Tule oppimaan ja viihtymään hyvässä seurassa!. Valokuvaajat ovat kotoisin mm. Lappeenrannan linnoituksen Vihreässä makasiinissa. on ohjelmassa runoutta monipuolisesti. ja Helsingissä Malmitalolla 14.8.3.9. Kerromme myös, miten osastot voivat hyödyntää seuran uusia nettisivuja. Matka Helsinkiin Gzhelin konserttiin Tiistaina 17.10. Varaa paikkasi! Lisätietoja: Silja Lappalainen, puh. Duo Tulitsan Tatiana Krylova ja Slava Druzhinin esittivät venäläisiä kansanlauluja ja ikivihreitä, Taru Linna piti tietoiskut venäjän kielen kursseista Pietarissa ja matkailusta Venäjällä. Piirileikkejä Hyvinkään pienillä matkamessuilla Neuvottelupäivä kokoaa osastot yhteen ETELÄ-SUOMEN piirin osastojen neuvottelupäivässä 28.10. 040 77 19 672, silja.sylvi@hotmail.com ja osaston Facebook Kulttuurimatka Valamoon KOTKAN osaston matka Valamoon 11.-13.8. 340 € (ryhmäviisumi 75 €). com, 0400 553 545. Yöpymiset Sortavalassa, vierailu Valamossa, tutustuminen Ruskealan kaivosalueeseen. Paikan numero on E 254. 040 830 6410. Yhteydenotot: Olli Muinonen, olli.muinonen@kymp.net, puh. Kuljetus Sammonlahdelta ja Kanavasuulta. Seuralla on oma infopöytä Mahdollisuuksien tori – teltassa Kaisaniemen puistossa. klo 18 Kyykkäja petankkitapahtuma Kirkkolahden kentällä (Ainonkadun varrella). Tervetuloa juttelemaan ja osallistumaan visailuun! Venäjänkielistä nukketeatteria Malmilla OSASTO tuo yhdessä Lastenkulttuurikeskus Musikanttien kanssa Malmitalolle venäjänkielisen nukketeatteriesityksen Punahilkka Malmin päivänä 20.5. Esitys alkaa klo 11 Malmitalon pienessä salissa ja on maksuton. Tarjolla makkaraa, kahvia ja teetä. Suomalais-ugrilaiset kansat esillä SUOMALAIS-UGRILAISTEN kansojen traditioista ja nykypäivästä kertova valokuvanäyttely Ajan elävä säie on nähtävänä Parikkalassa 31.7.-11.8. Hyvinkään Venäjä-seura oli yksi tapahtuman järjestäjistä. osastot jakavat kokemuksiaan ja hyviä ideoitaan. Se sisälsi ohjelmaa kansainvälisessä hengessä: musiikkia, tanssia, tietoiskuja sekä pelejä ja eri maiden herkkuja. Paikka: Hyvinkään taidemuseo klo 13, Promenadigalleria klo 15. Elokuussa vierailee Lahdessa myös ryhmä Azarovin lastenkodista Kalugasta. Tarkka matkaohjelma Kotkan osaston kotisivuilla. Johtokunnan jäsenet jakoivat yleisölle seuran materiaaleja ja kertoivat yhdistyksen toiminnasta sekä tulevista tapahtumista. Osastolla on Malmin päivän tapahtumassa myös infopöytä. Lisätietoja: Asko Verho, asko.verho@gmail. Järjestäjä: Hyvinkään osasto, Hyvinkään Taidemuseo ja Hyvinkään Taiteilijaseura Lahden osastossa retkeillään Koko perheen Kotiniemen retki 23.8. Ohjelmassa onkikilpailu ja pientä purtavaa, mahdollisuus ulkoiluun. klo 12. 040 745 6769. Runorytmi -päivä Hyvinkäällä 1.7. Hyvinkään Venäjä-seuran lapsi-vanhempi kerholaiset esittivät yleisölle venäläisiä piirileikkejä. klo 17. Lappeenrannan ja Imatran osastojen sekä viipurilaisten yhteinen ongintaja kalastustapahtuma Saimaan rannalla Merenlahdella 26.8. Perinteiset pietarilaiset markkinat 22.-23.8
Ottakaa yhteyttä! Marina Tsvetajevan runous ja elämä tulivat tutuksi Käpylän kirjastoillassa Mitä on olla nainen ja samalla kiihkeä, traaginen, nerokas runoilija?. Molemmat olivat perehtyneet laajasti niin Marina Tsvetajevan elämään kuin tuotantoon. Hän on kääntänyt neljän venäläisen hopeakauden runoilijan Anna Ahmatovan, Osip Mandelstamin, Boris Pasternakin ja viimeisenä Marina Tsvetajevan tuotantoa. ”Mitä on olla nainen ja samalla kiihkeä, traaginen, nerokas runoilija. Illan järjestäjinä toimivat Käpylän Druzhba, kirjasto ja kirjastoyhdistys. Marja-Leenan ja Hannan vuoropuhelu toimi erinomaisesti. Minä sain aikaisempaa valoisamman ja kokonaisvaltaisemman kuvan Marina Tsvetajevasta ja hänen elämästään. OHJELMASSA Eremitaasin Viipurin museo, kiertoajelu sekä tutustumiskäynti laivanrakennustelakalle. Hinta jäsenille alk. 2/2017 KONTAKT 7 MARINA TSVETAJEVAN runojen valikoima nimellä Ylistys hiljaa!– valitut runot 1912 1939 oli esillä maaliskuussa Käpylän kirjaston kirjallisuusillassa. Teosten esipuheissa hän avaa ja taustoittaa kunkin tekijän runoutta ja elämää. Hän uskoi henkisyyden valtakuntaan, joka saavutetaan taiteellisten ponnistusten kautta ja jossa miehen ja naisen ero menettää merkityksensä, samalla kun sukupuoli, gender, katoaa ruumiillisuuden kadotessa”, kertoi Marja-Leena Mikkola. Runot on suomentanut ja erinomaisen esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola. Tiedustelut: Markku Kärkkäinen, markku.karkkaine@gmail.com, 050 62 676 Järjestäjä: Ruoholahden osasto, vastuullinen matkanjärjestäjä VenäjänMatkat. Edellinen toiminnanjohtaja Jouni Sirkiä irtisanoutui keväällä. Uusi piirihallitus valittu PIIRIJÄRJESTÖ piti vuosikokouksensa Loviisassa 23.4., ja piirihallituksen jäsenet valittiin taas vuodeksi eteenpäin. Hannan tutkimukset olivat auttaneet Marja-Leenaa ja toisaalta kaikkia Tsvetajeva-faneja ilahdutti se, että vihdoin on saatu hyvin suomennettu, laaja runojen valikoima. 90 € ja muille alk. Ennen kaikkea haluamme olla tiiviisti yhteydessä paikallisiin osastoihin ja kuulla teidän jäsenten ajatuksia siitä, millaista toimintaa te haluatte. Mikkola joutuikin jättämään joitakin runoja pois kokoelmasta käännöstyön vaikeuden vuoksi. Marina oli laajasti sivistynyt ja kielitaitoinen nainen, joka omisti elämänsä runoudelle ja perehtyi niin saksankuin ranskankieliseen runouteen. Tsvetajeva oli moderni runoilija aikaansa edellä. Tsvetajevan runojen suomentaminen ei ole helppoa, ja jotkut ovat sitä mieltä, että se on mahdotonta. 100 €. Alkutaival on ollut molemmilla nimitetyillä kiireinen, mutta pikkuhiljaa uudet tehtävät ovat tulleet tutuksi ja mieleen alkaa tulla ajatuksia siitä, miten saisimme piirin toimintaan lisää intoa ja imua. Tätä kysymystä Tsvetajeva pohti nuoruuden vuosista lähtien. Kirjailijana ja runoilijana tunnustusta saanut Marja-Leena Mikkola on tehnyt myös suomentajana arvokkaan kulttuurityön. Toisaalta hän korosti omien näkemystensä konservatiivisuutta ja halveksi kaikkea modernia. Mikkolan kanssa keskusteli FT Hanna Ruutu, joka on tehnyt opinnäytetöitä Marina Tsvetajevasta. Onnittelut kaikille valituille! Puheenjohtaja Pertti Lintunen, Imatran osasto 1.varapuheenjohtaja Tanja Karppinen, Lappeenrannan osasto 2.varapuheenjohtaja Peter Saramo, Ruoholahden osasto Muut jäsenet: Jarmo Holopainen, Loviisan seudun Venäjä-seura Maija Auvinen, Riihimäen osasto Lasse Laaksonen, Hyvinkään osasto Olli Muinonen, Kotkan osasto Ljudmila Vorozhbitova, Ruoholahden osasto Matti Hytönen, Haminan osasto Hilkka Kinnunen, Malmin seudun osasto (uusi) Veronika Mikkonen, Keski-Uudenmaan osasto (uusi) Työntekijävaihdoksia piirijärjestössä ETELÄ-SUOMEN piirin työntekijät vakinaistettiin huhtikuun alussa, joten tästä lähtien toimistossa työskentelevät Päivi Kärnä toiminnanjohtajana ja Simo Kantele projektikoordinaattorina. Tällä työllä on arvostajansa, kirjastoiltaammekin osallistui yli 60 runouden ystävää! TEKSTI: ULLA VALKEILA KUVA: TINTTI KARPPINEN Syysmatka Viipuriin 7.-8.10
Mutta osaston pitkäaikainen sihteeri Kirsti Honkanen oli toista mieltä. Kirsti houkutteli kevään 2016 vuosikokoukseen tuoreita kasvoja, ja uudistuneen johtokunnan voimin toiminta lähti liikkeelle uudella tarmolla. Myös lisääntynyt toiminta toi uusia jäseniä. Newtrace-duo Petroskoista esiintyi Parikkalan osaston jazz-illassa. Suora kontaktin otto ei ole kaikille helppoa ja luontevaa, mutta Kirsti ei arkaillut. Marraskuussa osasto järjesti paikallisessa ravintolassa jazzkonsertin, johon saatiin vieraaksi petroskoilainen Newtrace-duo. Tuntui luontevalta pyytää mukaan kouluun tullutta uutta venäjänopettajaa ja kunnan yritysneuvojaa. Oikealla Kirsti, vieressä tuore puheenjohtaja Taina Tolkki. Parikkalan osasto pokkasi Etelä-Suomen piirin vuosikokouksessa 500 euron kannustuspalkinnon, joka käytetään omassa kunnassa näkyvien tapahtumien järjestämiseen. Nyt Parikkalassa on 45 henkilöjäsentä. Sekä kunta että osasto ovat toimineet sen hyväksi, että Parikkalaan saataisiin avattua kansainvälinen rajanylityspaikka. Myös nykyisessä työssä kunnan yritysneuvojana Tainan tontille kuuluu Venäjä-yhteistyö. ”Olisi myös kivaa saada Parikkalassa pystyyn venäjänkielinen keskusteluryhmä.” Tainalla palkkatyö ja toiminta Suomi-Venäjä-Seurassa leikkaavat välillä toisiaan. ”On ollut tosi mielenkiintoista, ja porukka on mukavaa.” Venäjä-kiinnostus on vanhaa perua, sillä Taina opiskeli yliopistossa venäjää ja on toiminut kielenkääntäjänä. Keväällä on ohjelmassa ainakin yhteislaulutilaisuus ja syksyllä jälleen konsertti. Mietin, kuka voisi olla kiinnostunut Venäjätoiminnasta, ja soitin.. Tainaa kiinnostaa, miten saisi kehitettyä toimintaa ystävyyskaupungin Lahdenpohjan kanssa ja luotua yhteyksiä myös tavallisiin ihmisiin virallisten suhteiden lisäksi. (Yllä) 40 vuotta sitten Kirsti Honkanen oli aloittamassa Parikkalan osaston toimintaa, ja nyt jälleen hakemassa sille uutta puhtia. Ystävyyskunta Lahdenpohjaan tehtiin matka, ja toimintaa esiteltiin kotiseutupäivillä. 8 KONTAKT 2/2017 VIELÄ PARI VUOTTA sitten Parikkalan osastoa vaivasi jäsenkato ja innostuksen puute, ja joillakin johtokuntalaisilla kävi mielessä jo toiminnan lopettaminenkin. Voittajaksi nimittäin valittiin se osasto, joka sai eniten uusia jäseniä suhteessa omaan kokoonsa. Jäsenhankinnan keinona suoramarkkinointi ”Mietin, kuka voisi olla kiinnostunut Venäjätoiminnasta, ja soitin,” kertoo Kirsti. Viime vuoden aikana liittyi 11 uutta jäsentä, mikä oli koko maan paras tulos. Vuoden verran toimintaa katsellut puheenjohtaja Taina Tolkki on viihtynyt hyvin. TEKSTI: PÄIVI KÄRNÄ Pieni ja pirteä Parikkala Rajan pinnassa sijaitseva Parikkalan osasto oli viime vuoden paras jäsenhankkija
Kokouksessa oli perinteisesti se mukava tilanne, että ehdolla oli enemmän ehdokkaita, kuin paikkoja oli tarjolla. Kokouksessa mukana ollut valtuuston puheenjohtaja Jarmo Lindén kertoi Seuran toiminnasta Suomi 100-juhlavuonna. Vai alammeko kutsua myös jäsenistöä kyseiseen “tarinatuokioon”. Osallistuisin mielelläni tulevaisuudessakin elokuvailtoihin. 2. Olen siinä uskossa, että jos osastolla on mielenkiintoista toimintaa, niin jäseniäkin löytyy. Piirihallitukseen Tarjan paikalle nousi uutena Antti Penttinen. Jäsenistön kommenttej a tapahtumast a: Seppo Leino (vas.), Tarja Kiviniemi ja Jarmo Lindén.. Daria Kosinova (28): ??. Mikä meidän toiminnassamme tökkii, kun jäsenmäärä jatkaa liukumista loppumista kohden kiihtyvällä vauhdilla. Pitäisikö ensin tarkastella “mitä meillä on tarjolla jäsenistölle”, ennen kuin jäsenkirjaan kirjoitetaan nimi. Elokuvailta saavutti suuren suosion ja vastaavia tapahtumia aiotaan järjestää vastaisuudessakin. Se olisi ollut sääli, sillä elokuva oli todella hauska, ja tunnelma toimistolla viihtyisä. Turun osasto TURUN osasto järjesti Suomi-Venäjä Seuran Turun piiritoimistossa torstai-iltana 2.3. Me olimme järjestö, jonka siipien suojaan hakeuduttiin “Suomi-Neuvostoliitto-Seuran” aikakaudella. Kokouksessa päätettiin piirihallituksen kokoonpanosta kaudelle 2017-2018 ja Turun piirin 3 edustajasta Seuran valtuustoon kaudelle 2017-2020. ????????. ???, ??. ???????. ?. Tarja Kiviniemi kukitettiin kokouksen lopuksi monivuotisesta työstä Turun piirijärjestön hyväksi. PIIRIKOKOUKSESSA Säkylässä toiminnanjohtaja puheli vakavalla äänellä Suomi-Venäjä-Seuran jäsenmäärän laskusta. ???. varapuheenjohtajaksi nousi uutena nuori Vadim Bessonoff. Niin ei ikävä kyllä ole tänään! Ainoana toimintana ei voi olla pelkästään “johtokunnan kokous” silloin tällöin. ??????. ??. ????. Piirijärjestön vuosikokous on perinteen mukaan pidetty joka vuosi eri paikassa piirin toiminta-alueella, ja tänä vuonna oli vuoro pitää kokous Ala-Satakunnan osaston alueella. varapuheenjohtajana jatkaa myös Seppo Leino. . Piirihallituksen puheenjohtaja Viktoria Kulmala valittiin kokouksessa jatkokaudelle ja 1. ????????. Seuran valtuustoon valittiin Turun osastosta Vadim Bessonoff (varalla Sirkka Mantere, Rauma) Liisa Gunnelius Paraisten osastosta (varalla Staffan Sundström) ja väistyvä varapuheenjohtaja Tarja Kiviniemi Loimaan osastosta (varalla Lasse Myllynen Uudestakaupungista). Pitää olla resurssit toimia sitten, että uudet jäsenet olisivat tyytyväisiä toimintaamme “tänään ja huomenna”. Toivottavasti tämä suuntaus jatkuu piirissä vielä pitkään! Ilahduttavaa oli myös saada piirihallitukseen uusina jäseninä Pertti Leppälä Ala-Satakunnasta, Heimo Rauhala ja Marja Salonen-Nikolajev paluun tekevänä uutena vanhana. (02) 277 3200 turku@venajaseura.com TURUN piirijärjestön vuosikokousta vietettiin aurinkoisessa ja keväisessä säässä Tupalan hovissa Säkylässä. ????. Tänä päivänä se on mahdottomuus! Meidän “vanhusten” on se hyväksyttävä! Siksi ehdotankin, että ensin yhdessä ratkaisemme “toimintamme” ja sen jälkeen “jäsenkentän vahvuuden”. ??????. elokuvaillan, jossa esitettiin «Konsertti»-elokuva ja tarjottiin pikkunaposteltavaa. ??????! Emilia Koistinen (17): En olisi luultavasti koskaan päätynyt katsomaan kyseistä elokuvaa ilman tätä tilaisuutta. Jollain taholla kuuluu toki bassoääniä tätä kumoamaan. ?????, ???????, ??????. Ratkaisua kaivataan ennen jäsenkortin tarjoamista! TEKSTI: MATTI LIUKKONEN, RAUMAN OSASTON JÄSEN 1970-LUVULTA Turun piirin vuosikokous 8.4. Kokouksessa alussa kuultiin keskusseuran ja Venäjän federaation pääkonsulin Zufar Husnitdinovin tervehdykset. Kun seuraa sanomalehtien ilmaisia tiedotuspalstoja, niin voi havaita, jotta eräillä järjestöillä on toimintaa liiaksi asti. 2/2017 KONTAKT 9 TURUN PIIRI Tiedustelut puh. Ei tarvinnut kysellä “liitytkö”, vaan vastata kysymykseen “saanko liittyä”. ?????. Samasta ollaan sanailtu vuodesta toiseen apua löytämättä. Meidän pitää liikkua jaloin ja vikkelin sormin netissä. ?????????. TEKSTI: SOILE TIRRI Kommentti: Pitäisikö huolestua. ????????????
AL K A E N M E IDÄT L ÖY T ÄÄ Y HT Ä KE R R OS T A A L EMP AA: HALL I T U SKA TU 1 3 E 4 9, 5. Navetan ylisiltä löydät lasten satupajan. 6 . N A T A L IA L E B E D E V A. Saatu palaute lämmittää – mutta antaa myös aihetta jatkokehittämiselle. Lounasravintola valmistaa tarjottavaa niin suomalaisilla kuin venäläisillä resepteillä. 5. S U L JETT U. KRS. Turussa Karjakuja 63. Meidän lisäksemme asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat arvioineet järjestettyä toimintaa ja sen suomaa hyötyä. (08) 535 5500 pohjois-suomi@venajaseura.com Oulun osasto – tervetuloa mukaan! PO H JO ISSU OM EN P I IRIT OI M IS T O M U U T TA A J A O N 2 9.5.-2 .6 . POHJOIS-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. TEKSTI: HEIDI SVALA Pogovorim-keskustelukerho Oulussa keskiviikkoisin klo 16.15 (Anita Tadinen) ja Muhoksella tiistaisin klo 17 (Galina Bazhenova). Lavalla nähdään myös Sudarushka-lauluryhmä ja lisää huumoriteatteria seuran Kemin osastosta. Ravintolapäivä 20.5. On aika koota tulokset ja työstää toimintamalli ja opas käyttöönne. Yleisöä oli runsaat sata henkeä. Kaunis aurinkoinen päivä siivitti yhdessäoloamme. pistää pilkkeen silmäkulmaan OOH!-FESTIVAALI eli Oulun osaston huumorifestari on osa Suomen 100-vuotisjuhlaa. TEKSTI: IRMA SUONPÄÄ Ooh!-festivaali 20.8. Vysotskin ystävävien trubaduurien Mishan ja Petrin lisäksi mahdollisia yllätysesiintyjiä! Lava on vapaa, jos haluat esittää oman tulkintasi Vysotskin runosta tai laulusta! Seuraa tapahtumailmoittelua Vysotskin ystävien kotisivuilta! TEKSTI JA KUVA: RIIKKA PORKOLA Vysotskyn ystävät Rauman osasto NAISTENPÄIVÄÄ juhlistettiin Rauman osastossa sunnuntaina 5.3. Musiikista vastasi Rauman Työväen Mieslaulajat. Kopeekka-teatteri ja Kanerva-lauluryhmä harjoittelevat hiki hatussa arkangelilaiseen tarinaan perustuvaa musikaalia Pakastetut laulut ja suomalaista hölmöläistarinaa Ukon vaihtokaupat. Valjakosta rohkeutta, ystäviä ja kielitaitoa Orastava valjakkopari Eija ja Natalia vaihtavat yhteystietoja. Myös En Ala -äijäbaletin uudesta tanssista nähdään ensiesitys Ooh!-festivaalilla. Toinen pääjärjestäjä, taiteilija Irina Poroshina, tuo Petroskoista Turkansaareen upean tanssiryhmä Sozvezdien. Ooh!-festivaalilla yleisö ei jähmety katsomoon, vaan revittelee mukana ohjelmassa. Yksittäisestä toimintamuodosta valjakkoparit – suomalaisen ja venäläisen välinen parityöskentely – vaikuttaa tehokkaimmalta tavalta kehittää omaa kulttuurintuntemusta ja kielitaitoa. Lauloimme yhdessä heidän johdollaan ja Rauman osasto tarjosi kakkukahvit. Juhannusjuhla 21.6. VALJAKON tulospalvelusta päivää. Pääsy on vapaa ja luvassa on perinteisesti pientä tarjoilua ja viiniä, jotta voisimme nostaa maljan Volodjan muistolle. Juhlaesitelmän piti opistonjohtaja Mirja Vuoristo. Keittiötuvassa Kinnermäen ystävät opastavat karjalanpiirakoiden leivonnassa, työpajoissa voi kokeilla maalausta ja kangasnukkien tekoa. 10 KONTAKT 2/2017 VLADIMIR Vysotskin muistokonsertti pidetään tänäkin vuonna jäsenemme Lahja Korpelan kauniissa pihassa 23.7. Aiheena oli Väinö Linnan Täällä Pohjan Tähden Alla -teoksen Naiset. Kello käy ja kotouttamisprojekti on loppusuoralla. Tuo Turkansaareen koko perheesi ja varaa mukaan tanssikengät! Lisätiedot: www.venajaseuraoulu.net, 044 714 0003 / Heidi Svala, 044 714 0004 / Anita Tadinen, 044 5652 004 / Galina Bazhenova; etunimi.sukunimi@venajaseuraoulu.net. Luvassa on naurattavia kansantanssiesityksiä Venäjältä. kello 15
Kävimme myös Vienan Karjalan kuuluissa runokylissä Vuokkiniemessä ja Vuonnisessa. Keväällä 2016 lauluyhtye Makkaraperunat opettajineen vieraili esiintymässä Tverissä Ystävyyden seppele – juhlassa ja Kostamuksessa Karjalan tasavallan juhlassa. Kalevalan päivänä 2017 pidettiin Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston, Madetojan musiikkilukion, Arkangelin ja Kontupohjan kirjastojen yhteishankkeen tuloksena syntynyt konsertti, joka kuvattiin suorana myös Venäjälle. Varsinaisessa matkakohteessamme Kalevalassa (ent. Kalevalan päivän konsertissa kuultiin alkuperäisiä venäjänkielisiä runoja, niistä tehtyjä suomennoksia ja kantaesitettiin syntyneet sävellykset Madetojan musiikkilukiolaisten esittämänä: Niilo Korsulaisen säveltämät kuoroteos ja kaksi liediä sekä Suvi Simomaan säveltämä laulu. Yhteinen toiminta sisälsi kanteleensoiton, karjalaisen nuken askartelun sekä karjalaisten kansantanssien ja leikkien työpajoja. Elias Lönnrot keräsi näissä kylissä runoja kansalliseepostamme varten. Touko-kesäkuun vaihteessa Madetojan musiikkilukion projektikuoro matkaa Viipuriin kansainväliselle lapsija nuorisokuorofestivaalille. 2/2017 KONTAKT 11 Madetojan musiikkilukiossa monenlaista Venäjä-yhteistyötä OULUSSA sijaitsevan Madetojan musiikkilukion Venäjä-projektit ovat saaneet alkunsa Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Petroskoissa syksyllä 2015. Lisäksi projektikuorolaiset esiintyvät Alvar Aallon kirjastossa. Hankkeessa arkangelilaiset ja kontupohjalaiset nuoret kuuntelivat Sibeliusta, lukivat Kalevalaa ja kirjoittivat näiden pohjalta runoja. Kuoroa johti lukion taiteellinen johtaja Johanna Kemppainen. Menomatkalla pysähdyimme Kostamuksessa ja pistäydyimme kouluun, jossa opiskellaan suomea. Festivaalilla esitetään yhteistyönä Pietarin Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin ja solistien ja venäläisten ja virolaisten kuorojen kanssa Karl Orffin Carmina Burana. Nämä runot lähetettiin Madetojan musiikkilukion nuorten sävellettäväksi keväällä 2016. Ryhmä esitti lauluja, joiden sanat olivat suomeksi, karjalaksi ja venäjäksi. TEKSTI: MARJA KYNKÄÄNNIEMI JA ANNE ÅLANDER, MADETOJAN MUSIIKKILUKIO TA TU K E M P P A IN E N P E T E R W E S T E R Opiskelijat ovat innostuneita hankkeesta: ”Uusien venäläisten nuorten kanssa voi pitää yhteyttä esim. Uhtua) ohjelmassa oli retki Runonlaulajien Kalevala. Instagramin kautta ja tätä kautta voi harjoitella venäjän kielen kirjoittamista ja osaamista.”. Kalevalan-matka liittyi kielija musiikkiprojektiin, jonka ideana oli, että Madetojan musiikkilukion venäjän kielen opiskelijat pääsisivät käyttämään venäjän kieltä ja Kalevalan nuoret opiskelemaansa suomen kieltä yhteisen toiminnan kautta. Matka onnistui yli odotusten, ja sai innostunutta palautetta nuoriltamme. Maaliskuussa Madetojan musiikkilukion venäjän kielen opiskelijat suuntasivat opintoja esiintymismatkalle Vienan Karjalaan, Kalevalan laulumaille Kalevalan kulttuurija nuorisokeskuksen vieraiksi. Vierailumme aikana Kalevalassa oli Veikko Pälliselle nimetty kansanmusiikkifestivaali, jonka pääjuhlassa nuoremme esiintyivät
Osastopiknikit elokuussa Suositut osastopiknikit saavat jatkoa. Toiminnan perustana on jatkuva yhteydenpito: Suomen ja Venäjän rajavaltuutetut pitävät kokouksia keskimäärin sata vuodessa. Tule katsomaan! 15.8. Venäjällä on ratkaiseva rooli muun muassa ilmastonmuutoksen torjumisessa ja muussakin kansainvälisessä kehityksessä. ”Tällainen yhteistyö on ainutlaatuista, itse asiassa maailmankuulua”, Blomqvist lausahti. ”Yksikään maa ei pysty hoitamaan nykyisiä turvallisuusuhkia yksin”, Blomqvist totesi. Muuten hinta 10 €/hlö. ”Kuka olisi pystynyt kuvittelemaan pari vuotta sitten, että Tornion kautta tulee meille 35 000 pakolaista”, Blomqvist kysyi ja arvioi, että nykyisen pakolaisten määrä on vasta esinäytöstä, koska muun muassa Itä-Afrikan kuivuminen ajaa ihmisiä pakosalle. klo 16.30–20 Pappilansaaren kesäkoti, Punkaharju 29.8. Piiri tarjoaa piknikin 2 hlö/osasto. klo 16.30–20 Kiviniemen Partiomaja Mustinlahdessa, Vehmersalmi 17.8. klo 16.30–20 Höytiäisen Helmi, Kontiolahti Markku Kivinen puhui Kiteellä seminaarissa, joka oli osa ItäSuomen piirin vuosikokousta. Hän otti esimerkiksi Ukrainan kriisin, jonka yhteydessä on puhuttu paljon Venäjän tarpeesta suojella omaa vaikutuspiiriään, mutta unohdettu Ukrainan sisäiset ongelmat ja muiden maiden rooli. Yhteistyö on erityisen tärkeää nykyisessä tilanteessa pakolaisongelman vuoksi. Kun on Tunteet -näytelmän ensiilta 11.8. Seminaarin toinen alustaja oli Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Vesa Blomqvist. (017) 369 4460 ita-suomi@venajaseura.com ALEKSANTERI-INSTITUUTIN johtaja Markku Kivisen mukaan EU:n ja muun maailman on tehtävä politiikkaa, joka auttaa Venäjää ratkaisemaan omia ongelmiaan sen sijaan, että pahentaisi niitä. ”Meidän pitäisi olla älyllisesti rehellisiä ja myöntää, että myös EU tekee Ukrainassa etupiiripeliä”, Kivinen kommentoi. Hän kertoi puheenvuorossaan Suomen ja Venäjän rajavartiostojen yhteistyöstä ja korosti kansainvälisten suhteiden merkitystä. Kuopiossa. Saunomisen, uimisen, hyvän ruoan ja seurustelun ohella piknikit tarjoavat hyödyllistä koulutusta. Se ura a ilmoittel uamme venajaseura.com/ita-suomi. TEKSTI JA KUVA MARIA LEPISTÖ MARKKU KIVINEN: Venäjän integroiminen kansainväliseen yhteistyöhön välttämätöntä Karjalan Kansallinen teatteri Suomessa elokuussa ITÄ-SUOMEN PIIRI jatkaa yhteistyötä Karjalan Kansallisen teatterin kanssa OKM:n rahoittamalla hankkeella, jonka tarkoituksena on parantaa näyttelijöiden suomen kielen taitoa ja tehdä teatterin toimintaa tutuksi Suomessa ja suomalaisille Petroskoissa vieraileville turisteille. Elokuussa Suomeen saapuu Kun on Tunteet -esitys. Kivinen kritisoi alustuksessaan median tapaa käsitellä Venäjän kansainvälisiä toimia, koska Venäjästä kirjoitetaan ikään kuin se olisi ainoa problemaattinen toimija. Esitys myös Varkaudessa 12.8. 1 vko ennen tapahtumaa. Markku Kivinen puhui Kiteellä seminaarissa, joka oli osa Itä-Suomen piirin vuosikokousta. blogi-juttujen kirjoittamisessa, Facebook-markkinoinnissa ja uusien jäsenten hankkimisessa. Tällä kertaa paneudumme viestinnän saloihin ja opastamme mm. Suomen ja Venäjän rajayhteistyötä Blomqvist kehui tiiviiksi. klo 16.30–20 Laajaniemen leirikeskus, Äänekoski 31.8. 12 KONTAKT 2/2017 ITÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. Ilmoittaudu viim
varapuheenjohtajaksi valittiin Vesa Rouhiainen Mikkelistä ja 2. Ilmoittaudu 8.8. Alustajana oli piirin 40-vuotishistoriikin kirjoittanut toimittaja Matti Ronkainen. Piirillä uusi hallinto PIIRIKOKOUKSESSA 23.4. Helmikuun tilaisuuden aiheena oli SuomiNeuvostoliitto-Seuran Pohjois-Karjalan piirin toiminta. Miten tehdään maukkaita päivityksiä sosiaaliseen mediaan. Miten kulttuurielämyksestä kirjoitetaan. Tänä keväänä luentotilaisuuksia on vielä kaksi: teemana koululaisten yhteistyö sekä suomalaisten sosiaalialaja terveysalan hankkeet Venäjän Karjalassa. Ronkainen totesi piirillä olleen alusta asti tärkeä rooli mm. talous ja kauppa, kulttuuri, urheilu ja ystävyyskuntatoiminta. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys järjestää lisäksi lokakuussa seminaarin aiheena Karjala, Suomi, Venäjä. 2/2017 KONTAKT 13 LÄNSI-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. Sana kuulostaa hienolta, mutta sen taakse kätkeytyy tuiki tavallinen oman kokemuksen jakaminen kirjoituksen muodossa. Maaliskuun tilaisuudessa emeritaprofessori Kaija Heikkinen luennoi yliopistojen ja tutkijoiden yhteistyöstä Venäjän Karjalassa. Päivä päättyy huikeaan teatterielämykseen Kansallisteatterissa, jonka intiimillä Villensauna-näyttämöllä saa ensi-iltansa Mihail Bulgakovin Mestari ja Margarita -näytelmä, joka tunnetaan Suomessa paremmin nimellä Saatana saapuu Moskovaan. mennessä: venajaseura.com/osastopalvelut/j-rjest-nurkka/koulutusta-j-senille Toimittaja Marja Manninen luennoi naistenpäivänä 8.3. Kiinnostuksesi mukaan toisesta näistä teemoista syntyy (ehkä ensimmäinen?) Helsinki-blogisi! Toinen blogi syntyy ruokakokemuksesta: ruokailemme Ville Haapasalon georgialaisessa Purpurravintolassa. palkkion ja matkakulut. varapuheenjohtajaksi Eero Korhonen Vehmersalmelta. 010 396 2800 lansi-suomi@venajaseura.com 100 vuotta itärajan tuntumassa JOENSUUN Venäjän ystävät järjestää yhdessä Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen, ItäSuomen yliopiston Venäjäja rajatutkimuskeskus VERA:n ja valtakunnallisen Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seuran kanssa sarjan luentoja keskustelutilaisuuksia, joissa tarkastellaan Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton välisiä suhteita ja yhteistyötä. Marraskuussa Moskovasta saapuu saippuakuplataituri Tanja Gerasimova. Joensuun yliopisto solmi ensimmäisenä lännen yliopistona yhteistyösopimuksen Petroskoin yliopiston kanssa jo neuvostoaikana. Hallituksen 1. Hallituksen muut jäsenet ovat kaudella 2017-2018 Paavo Alanko Iisalmesta, Pertti Saarelainen Lieksasta, Helena Majoinen Tohmajärveltä, Jouni Simonen Kiihtelysvaarasta, Nina Simonen Joensuusta, Arvo Kupiainen Punkaharjulta, Kirsti Kurki Savonlinnasta, Marja Vähätalo Korpilahdelta, Markku Hartikainen Vaajakoskelta ja Tapio Heimonen Äänekoskelta. Kouluaikainen ainekirjoitus on nykyään nimeltään blogi. naapuritiedon välityksessä, eri alojen yhteistyötoiminnassa sekä venäjän kielen opiskelun edistämisessä. NYT ON AIKA suunnitella syksyä. Lisäksi tilaaja maksaa paikalliskulut (majoitus ja ylöspito). (sis. tehtäviä), muilta 120 €. MITÄ bloggaaminen on. 010 396 2800. Hinta on 150 € sis. Vaajakoskella seuran kutsumana otsikolla Katsaus viime vuosien Venäjään – vahvan nationalismin juuret.. valittiin uusi piirihallitus. Ohjaaja Anne Rautiaisen ja suunnittelijaryhmän häikäisevässä tulkinnassa fyysinen ja visuaalinen teatteri sekä nukketeatteri yhdistyvät tavalla, joka tekee täyttä oikeutta karnevalistiselle ja absurdille alkuteokselle. Viestintää venäläisessä Helsingissä 9.9. Piirin puheenjohtajana jatkaa Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari. Esitys sopii sisätiloissa järjestettäviin pikkujouluihin, päiväkoteihin, alakouluihin, osastoille, lastentapahtumien pääohjelmaksi tai vaikkapa kauppakeskuksen lavalle! Kesto 40 min. Syyskauden aiheita ovat mm. Iloa elämään! Saippuakuplatyttö Suomessa 25.11.–3.12. ohjelmat Helsingissä ja mahdolliset paikalliskuljetukset). Mukaan mahtuu 64 henkilöä. Tule mukaan Seuran alkusyksyn koulutusretkelle! Tutustumme Suomenlinnaan kahdella teemalla: 1) Tapakulttuuri ja taide ja 2) Suuriruhtinaiden Viapori. Ensisijaisesti mukaan pääsevät bloggauksesta kiinnostuneet ja toissijaisesti pelkästään kulttuurinautintoa hakevat. Koulutukseen liittyy helppoja ennakkoja jälkitehtäviä. Lisätiedot: lansi-suomi@venajaseura.com, puh. Miten otetaan hyviä valokuvia viestintätarkoituksiin. Hinta: Koulutukseen osallistuvilta 50 € (sis
Lisätiedot lansi-suomi@venajaseura.com, puh. 040 506 4556 SEURA TURUILL A JA TOREILL A Upeat venäjän kielen esittelymateriaalit ovat valmistuneet!. Vasa Arbis vid Träffpunkten to 14.9. Kan en journalist nyttja av vardagsoch kulturlivet i Moskva. Festsalen, Kyrkoesplanaden 15. Tilaa netissä tai lataa käyttöösi: venajaseura.com/kulttuuri/venajan-kieli/ venajan-kielen-esittelymateriaalit. Kenttäkeittiöstä borssi, blinit, pelmenit, saslikit ja kaalipiirakat! Sopii mainiosti yhdistysten kesäretkikohteeksi! Sugrifest-markkinat 21.10. klo 18 alkaen Vaasan kaupunginkirjastossa. Venäjän kielen päivien toteuttamista varten käytämme viime vuonna jäseniltä kerätyn kannatusjäsenmaksun. kl 14. Venäjän kielen päivät syksyllä 2017 MARRASKUUSSA on osastoilla ja kouluilla mahdollisuus toteuttaa venäjän kielen päiviä hauskojen työpajojen muodossa. Vapaa pääsy! Journalisten Kerstin Kronvall har arbetat som Moskvakorrespondent i YLEs finska nyheter från början av september 2015. Kom och lyssna på en intressant historia av Kerstin Kronvall i Moskva. Hon har tidigare arbetat som YLEs Ukrainakorrespondent, Svenska YLEs korrespondent i Moskva och pressråd vid Finlands ambassad i Moskva. Kysy rohkeasti lisää! Kerstin Kronvall Vaasassa Kerstin Kronvall i Vasa MUUN MUASSA YLEn kirjeenvaihtajana Moskovassa ja Kiovassa työskennellyt toimittaja Kerstin Kronvall kertoo työstään Venäjällä ke 13.9. 14 KONTAKT 2/2017 K-50 -messutapahtuma Tampereella 19.-20.5. klo 11–17, Tallipiha, Kuninkaankatu 4. Onko sinulla kiinnostusta esitellä ja myydä suomalaisia tai muun sukukansallisuuden perinteiden mukaisia tuotteita tai ruokia. Farmari on maaseudun ihmisten kesän kohokohta! Pietarilaiset markkinat Tampereella 18.-20.8. 010 396 2800. Alla intresserade är välkomna! KEVÄÄLLÄ 2017 valmistuivat Privet! Moikka! -esite, Aakkoset ja numerot -kirjanmerkki, Värillinen ja väritettävä lukujärjestys ja Arvostelutarrat. Tarjolla monipuolista viihdettä! Farmari Seinäjoella 14.-17.6. Elävää musiikkia koko markkinoiden ajan. Pääesiintyjänä petroskoilainen Sattuma-yhtye. Voitte järjestää koko potin tai muutamia pajoja. TAMPEREELLA järjestetään jo kolmatta kertaa SugriFest, johon kuuluu monenlaisia tapahtumia kouluvierailuista Sugrifest-markkinoihin. Tampereella Tullintorin kauppakeskuksessa ja Tullinaukiolla. Palaute ja toiveet: tuija.makinen@venajaseura.com, puh. Olemme kehittäneet 10 helposti toteutettavaa työpajaa, joissa niin ensikertalaiset kuin kielikärpäsen purematkin pääsevät lähestymään helposti venäjän kieltä. Hurdant är, att arbeta som en korrespondent i Ryssland. Hur ser ut Ryssland för utlänning. Päätuotteina venäläiset käsityöt, ruoat ja antiikki. klo 16–20, La 19.8. SUUREN SUOSION saavuttaneet, messuhenkiset K50-festarit järjestetään 19.-20.5. SEINÄJOEN keskustaan sijoittuva Farmari esittelee monipuolisesti maataloutta ja maaseutua. PERINTEISET kesämarkkinat pe 18.8. Tapaaminen toteutetaan seuran ja Vaasan kaupunginkirjaston yhteistyönä. klo 10–17, Su 20.8. Pääsymaksuton tapahtuma kokoaa viihteestä ja aktiivisesta elämästä kiinnostuneet yli viisikymppiset sekä heitä kiinnostavat palveluiden tarjoajat yhteen
ULOA MATKAILEMAAN – POJEHAL k ( ) ka k k a aa j a jj. ja 2.-15.7. KESÄN KOHOKOHTA: RENKIJA PIIKAMATKAT VENÄJÄN MAASEUDULLE Tutustumista aitoon maaseutuelämään Venäjän sydänmailla: • Udmurtian laulavat Mummot Sharkan 21.–31.7. Kontakt 1/2017, jossa hänen viimeinen seuran jäsenille kirjoittama kolumni Repinin perheen kujanjuoksu julkaistiin, oli juuri mennyt painoon. • Kyläelämää Permin Komissa Bolshaja Kotsha 29.7.–7.8. Kouvolan kieli-instituutissa. Vain muutama paikka jäljellä! KOULUTUSTA JÄSENILLE ETÄNÄ TO 18.5. Matka Moskovan kautta, harvinainen tilaisuus päästä avaruusaluksen lähtöpaikalle. Pirjo Hämäläisen Kontaktiin kirjoittamia kolumneja leimaa hänen syvä kiinnostuksensa ja tietämyksensä venäläisestä kulttuurista. AVARUUSMATKA BAIKONURIIN 7.-16.9. KLO 16-20 Suomen Matkatoimistoalan Liiton (SMAL) juristi Päivi Laatikainen-Mattson kertoo webinaarissa tärkeästä asiasta valmismatkalaista! Pirjo Hämäläisen muistolle TAIDEHISTORIOITSIJA, Hyvinkään Venäjä-Seuraa 10 vuotta luotsannut ja Kontaktiin vuodesta 2002 alkaen kolumneja kirjoittanut Pirjo Hämäläinen (Hämäläinen-Forslund) menehtyi sairaskohtaukseen 3. helmikuuta 2017 Hyvinkäällä. Taitoja pääsee heti käyttämään aidossa ympäristössä. 2/2017 KONTAKT 15 VIELÄ EHDIT KIELIKURSSILLE PIETARIIN! Kesälomalla on aikaa oppia uutta ja kehittää itseään. Venäjästä tuli osa hänen uraansa niin taidehistorioitsijana, toimittajana kuin tietokirjailijana. PIRJO HÄMÄLÄISEN POISMENOA KUNNIOITTAEN JA SURREN, SUOMI-VENÄJÄ-SEURA. KARJALAN TASAVALLAN JUHLAT AUNUKSESSA 8.-11.6. Pirjo Hämäläinen oli Venäjä-Seuran aktiivi monella tapaa: osaston puheenjohtaja, seuran valtuuston ja piirin kulttuurityöryhmän jäsen, Kontaktlehden kolumnisti. Hän pystyi leikittelemään venäläisen kulttuurin henkilöillä ja ilmiöillä piirtäen kaaria vuosisatojen läpi. Monesti hän suodatti teksteihinsä omakohtaisia kokemuksia tuoden ne lähelle lukijaa. RISTEILY YLÄ-VOLGALLA PIETARISTA MOSKOVAAN 8.-19.7. Pirjo Hämäläisen Kontaktiin kirjoittamia kolumneja voi lukea seuran kotisivuilla venajaseura.com. Pirjo Hämäläisen Venäjään liittyviä kirjoja ovat Elisabetin romaani: Järnefeltin perheen pietarilainen tausta, joka on käännetty myös venäjäksi, Lyhyt matka Viipuriin: kaupunkiopas sekä Kontu: kolmasti halkaistu kylä. Pietari-Laatokka-Syväri-Ääninen-KizhiTserepovets-Jaroslavl-Nizhni NovgorodKostroma-Moskova. • Tverin Karjala Tolmatshin kylä 13.–21.8. Opetuksesta vastaa Pietarin yliopisto. Räätälöi itsellesi parhaiten sopiva palvelupaketti ja lähde parantamaan kielitaitoasi. Kurssit pidetään 4.-17.6. Syvä kiinnostus venäjän kieleen ja kulttuuriin heijastui hänen työhönsä niin taidehistorioitsijana, taidekriitikkona, toimittajana kuin tiedekirjailijana. Pirjo Hämäläinen syntyi Valkealassa 24.5.1952, mutta hänen juurensa olivat Karjalassa Säkkijärvellä ja Nuijamaan Konnun kylässä. Hän oli syvästi kiinnostunut Venäjän kulttuurista ja opiskeli venäjän kieltä mm. TERVETULOA MATKAILEMAAN – POJEHALI! VenäjänMatkat (09) 693 8613 Lisätiedot: venajanmatkat.com Varaa pian oma matkasi osoitteessa venajanmatkat.com Ke s ä on main i o t a ma t ka -aik aa j a n a ap u ri maa on läh e l l ä . Onnikalla Oulusta Sortavalaan, Petroskoihin ja Pitkärantaan
Kaikki aluetoimistomme palvelevat myös viisumiasioissa, yhteystiedot ohessa. ISSN 1238-1365 Viisumipalvelu Hoidamme kertaja monikerta viisumit yksityisille ja ryhmille luotettavasti ja ammattitaidolla. Kontaktin seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2017. Suomi-Venäjä-Seura palvelee Etelä-Suomi Helsinki Haapaniemenkatu 7–9 B 00530 Helsinki Puhelin (09) 693 8632 etela-suomi@ venajaseura.com Itä-Suomi Kuopio Puijonkatu 9 B 20 70100 Kuopio Puhelin (017) 369 4460 ita-suomi@venajaseura.com Länsi-Suomi Tampere Pinninkatu 53 B 33100 Tampere Puhelin 010 396 2800 lansi-suomi@ venajaseura.com Turku Vanha Suurtori 3 Brinkkalan piharakennus 20500 Turku Puhelin (02) 277 3200 turku@venajaseura.com Pohjois-Suomi Oulu Hallituskatu 13 E 50 90100 Oulu Puhelin (08) 535 5500 pohjois-suomi@ venajaseura.com Keskusseura Helsinki Haapaniemenkatu 7–9 B PL 194, 00531 Helsinki Vaihde (09) 693 831 Faksi (09) 693 8630 svs@venajaseura.com VenäjänMatkat Puhelin (09) 693 8613 venajanmatkat@ venajaseura.com www.venajanmatkat.com 2/2017 | 47. www.venajaseura.com Sähköposti osoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@venajaseura.com Liity seuraan myös Facebookissa ja VKontaktessa! Seuraa Twitterissä: @MerjaHannus @SVSblogit Vastauslähetys Da! Haluan liittyä Suomi-Venäjä-Seuran jäseneksi Tilaan matkaja kielikurssiesitteen Minulla on kysyttävää, ottakaa yhteyttä Osoitteenmuutos Osaston vaihto Nimi Osoite Postinumero Puhelin Sähköposti Entinen osoite, jos kyseessä osoitteenmuutos SuomiVenäjäSeura maksaa postimaksun Suomi-Venäjä-Seura Tunnus 5001566 00003 vastauslähetys Kontakt 2/2017 Tilaa uutiskirj e ilmoitta malla sähköpos tisi jäsenrek isteriin.. vuosikerta Julkaisija Suomi-Venäjä-Seura Samfundet Finland-Ryssland Päätoimittaja Merja Hannus Toimitussihteeri Sisko Ruponen Taitto www.hank.fi Toimitus Haapaniemenkatu 7–9 B, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 194, 00531 Helsinki Puhelin (09) 693 831 Osoitteenmuutokset Puhelin (09) 693 8618 tai tarja.ahonen@ venajaseura.com tai www.venajaseura.com > liity jäseneksi > päivitä yhteystietosi. Myös nettisivuillamme www.venajaseura.com on kattavat tiedot viisuminhankinnasta
”Me haluamme olla ystäviä kaikkien kanssa. Armenia on koko 25 vuotta kestäneen itsenäistymisensä ajan tasapainoillut Venäjän ja länsimaiden välillä. Taksinkuljettajaa laveammin Armenian ulkopolitiikasta puhuu Kaukasus Instituutin varajohtaja Sergei Minasjan: ”Kun monet ex-Neuvostoliiton maat ovat rakentaneet ulkopolitiikkansa venäjänvastaisuuden ja länsimaiden tuen perustalle, on Armenia valinnut toisenlaisen tien ja pyrkinyt hakemaan yhteistä Venäjän, länsimaiden ja jopa (naapurimaansa ET) Iranin kanssa. VENÄJÄN AIKA 45 talous // turismi Armenialaiset alkavat kyllästyä köyhyyteensä Jos haluaa päästä nopeasti perille Armenian ulkopolitiikan syvimmästä olemuksesta, kannattaa kuunnella jerevanilaista taksinkuljettajaa. Mutta hän on kieltämättä oikeilla jäljillä. Se on pyrkinyt olemaan hyvää pataa niin Moskovan kuin EU:n ja USA:nkin kanssa. Ne ovat Azerbaidzhan ja Turkki.” Kultahampaillaan hymyilevä taksinkuljettaja osaa tiivistämisen taidon. Niinpä Armenian ulkopolitiikka muistuttaa Suomen varovaista ulkopolitiikkaa kylmän sodan aikana.” Köyhää, mutta sivistynyttä Kun tulee ensi kertaa Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin, ei voi olla hämmästelemättä sitä, kuinka rauhallisesti elämä soljuu kaupungin kaduilla. Venäjän, Amerikan, Euroopan. Yleensä ajatellaan, että kaukasialaiset ovat kuumaveristä kansaa, mutta Jerevanin kadut ovat kuin itse rauhallisuus: ei Monet ovat muuttaneet ulkomaille kun rahat eivät riitä elämiseen. Mutta kaksi vihollista meillä on. Armenialaiset haluavat tanssia pienestä pitäen.. Kaikki ovat meidän veljiämme
Kun itsenäistyimme vuonna 1992, ei meillä ollut lainkaan ulkomaanvelkaa. Maa on Transparencyn korruptioindeksissä (vuodelta 2016) murheellisella 113. Eipä siis ihme, että monet ovat lähteneet maasta pois viime vuosien aikana. Siitä sodittiin aikanaan katkerasti, mutta nykyisin se on ns. ”Keskipalkka on noin 260 euroa nettona. Innokkaimmat lahjuksenottajat ovat terveydenhuollon alalla, poliisissa sekä koulutuksen piirissä”, Mikaeljan kertoo. Myös Euroopassa ja varsinkin Ranskassa sekä Pohjois-Amerikassa on suuria armenialaisyhdyskuntia. Viikon visiitin jälkeen tähän on taipuvainen uskomaan. Nyt sitä on 57 % BKT:sta. Alueesta kiistellään Azerbaidzhanin kanssa. Määrä ei ole vielä kriittinen, mutta se on kasvussa”, Mikaeljan jatkaa taloudellisen tilanteen kuvailemista. Taloudellinen kasvu on ollut melkein nollassa. ”Meidän valuuttamme on pitänyt arvonsa. Sadat tuhannet armenialaiset ovat muuttaneet Venäjälle. Työttömyys on koko maan tasolla 18 % ja kaupungeissa peräti 2527 %”, maalailee Kaukasus Instituutin taloustutkija Hrant Mikaeljan. sijalla kun luokiteltuja maita on kaikkiaan 173. Vuoristo-Karabah on julistanut alueensa itsenäiseksi, mutta edes Armenia ei ole sitä tunnustanut. Eläkkeet eivät yllä aina edes 100 euroon. 46 VENÄJÄN AIKA kovaäänistä keskustelua, ei riitelyä, ei tunteenpurkauksia, ei juopuneita, ei narkomaaneja, ei kerjäläisiä, ei valuutanvaihtajia tai muita huijareita... Mutta köyhää Jerevanissa on. jäätynyt konflikti, joskin toisinaan Armenian ja Azerbaidzhanin välillä hieman ammuskellaan alueella. talous // turismi. Ulkomailta sukulaisille saapuvilla rahalähetyksillä on suuri merkitys Armenian taloudelle. Palvelualoilla monen tienestit jäävät alle 200 euron. Jäätynyt kon?ikti Ongelmia Armenialla on riittänyt. Jo neuvostoaikana, vuonna 1988 maassa sattui paha maanjäristys, joka tuhosi laajalti infrastruktuuria ja jossa menehtyi 25 000 ihmistä. Ryöstetyksi tai pahoinpitelyksi tulemisen todennäköisyys on meteoriitin päähän putoamisen luokkaa. Sen koko on noin 30 % BKT:sta. Gallupin mukaan 15 % kansalaisista on antanut edellisen vuoden aikana viranomaisille lahjuksia. On siis luonnollista, että pyrimme pitämään hyvät suhteet Venäjään, joka yksin voi taata turvallisuutemme”, muotoilee Kaukasus Instituutin varajohJerevanin vesijohtoveden vakuutetaan olevan kaikkialla juomakelpoista. Yksi Armenian ongelmista on korruptio. ”Olen kirjoittanut kirjan harmaasta taloudesta maassamme. ”Azerbaidzhan ja Trukki suhtautuvat meihin vihamielisesti. Pitkä historia on myös Vuoristo-Karabahin konfliktilla. Pientä lohtua tuo se, että ikuinen kiistakumppani Azerbaidzhan sijoittuu vielä huonommin. Paikalliset todistelevat yksi toisensa jälkeen, että Jerevan on yksi maailman turvallisimpia kaupunkeja
Kuitenkin vaalijärjestelmän katsotaan hieman parantuneen viime vuosina. ”Vaaleilla on todellista merkitystä, vaikka ne eivät olekaan ideaaliset. Armenialaiset ylpeilevät komealla vuoristollaan. monet amerikkalaiset”, Apresyan kehuu. Lehdistönvapaudessa ongelmia Armenian poliittinen elämä on ollut kuohuvaa: yleensä vaalien jälkeen ovat alkaneet mielenosoitukset, joissa oppositio on moittinut vallanpitäjiä vaalien vääristelystä. Pian alkavat keskustelut viisumivapaudesta EU:n kanssa ja toivon, että se toteutuisi muutaman vuoden tähtäimellä”, Sergei Minasjan sanoo. Turisteja houkuttaa rikas kulttuuriperintömme sekä tietysti kulinarismimme”, kertoo Mekhak Apresyan, Armenian talouskehitysministeriön turismiosaston varajohtaja. Demokraattinen kulttuurimme on vielä kehitysvaiheessa ja vaaleissa esiintyy valitettavasti väärinkäytöksiä”, Halvalla hammaslääkäriin. VENÄJÄN AIKA 47 taja Sergei Minasjan. Toisaalta Armenia on tehnyt yhteistyötä myös Naton kanssa. Armenialla ei ole tarjolla merenrantaa ja maan ainoa merkittävä järvikin, nimeltään Sevan, sijaitsee niin korkealla vuoristossa, että sen vesi on vain harvoin uimiseen sopivan lämmintä. Maassa käy vuosittain 1,3 miljoonaa turistia, mutta heistä 60 % on ulkomailla asuvia armenialaisia, jotka haluavat käväistä kotikonnuillaan. Tämän lisäksi Venäjän kansalaiset, joita ulkomaisista turisteista on huomattava osa, pääsevät maahan ns. Ainakin pääkaupungin Jerevanin asiakaspalvelijat osaavat englantia melko hyvin. Zvartsnotsin kirkon rauniot 600-luvulta ovat yksi Armenian turistikohteista.. ”Meillä on kehyssopimus ei siis assosiaatiosopimus EU:n kanssa. Tosin nykyiset valtionrajat kulkevat niin, että Ararat on jäänyt Turkin puolelle... ”Turistit tulevat meille kulttuurimatkoille, pyhiinvaellusmatkoille ja luostareihin tutustumaan, minkä lisäksi meillä on ekoja agroturismia. Naton rauhanturvaoperaatioon Afganistanissa. ”Viime aikojen trendeistä ehkä tärkein on terveysturismi. Armenia on pyrkinyt avautumaan Euroopan suuntaan ottamalla käyttöön yksipuolisen viisumivapauden EU-kansalaisille. Me emme voi olla EU:n kanssa kauppaliitossa, koska olemme Euro-Aasian talousliiton jäseniä yhdessä Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa.” ”Olemme myöntäneet EU-maiden kansalaisille viisumivapauden ja meidän viisumikäytäntöjämme EU:n suuntaan on helpotettu. Neuvostoaikojen muistona venäjäksi pärjää kaikkialla, vaikka venäläisiä maassa ei paljoa olekaan. Armenia on Venäjän liittolainen ja maassa on Venäjän sotilastukikohta. Maan tunnukseksi on kohonnut korkea Ararat-vuori, johon Raamatun legendan mukaan Nooan arkki törmäsi kun vedenpaisumus laski. ARMENIAA ei voi miksikään valtavaksi turistimaaksi sanoa. Poliittinen järjestelmämme toimii kuitenkin paremmin kuin esimerkiksi Venäjällä. sisämaan passilla. Meillä on tarjolla korkeatasoisia, mutta edullisia hammaslääkäripalveluja, joita käyttävät mm. Armenia osallistuu mm
Lehdistönvapauskaan ei ole Armeniassa ihanteellinen. Nyt olemme jääneet Euroopasta kauas jälkeen. Yksi ja toinen miettii maasta pois muuttamista. Viime kesänä Jerevanissa puhkesi laajoja mielenosoituksia hallitusta vastaan. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksi sijoittaa Armenian 74. Siihen kuuluu nuoria, liberaalisti ajattelevia poliitikkoja.» Taloustutkija Hrant Mikaeljanin mukaan Armeniassa kytee pinnan alla tyytymättömyys, joka voi puhjeta uudelleen mielenosoituksiksi ellei maan taloutta saada käännetyksi nousuun. Poliisin kerrotaan piesseen toimittajia mielenosoitusten aikana. sijalle 180 maan joukossa. Tyytymättömyyden voi aistia kun keskustelee Jerevanissa kadun ihmisten kanssa. TEKSTI JA KUVAT: ESA TUOMINEN 48 VENÄJÄN AIKA talous // turismi Turisteja kiinnostavat Armenian viinit, joita on tarjolla Jerevanin keskustan tyylikkäissä kauppaliikkeissä. Kansa alkaa olla kyllästynyt odottamaan”, Mikaeljan pohdiskelee. Tänä vuonna BKT on kääntynyt nousuun, mutta riittääkö se. Tämän vuoden keväällä pidetyissä vaaleissa parlamenttiin ylsi neljä puoluetta. Taloustutkija Hrant Mikaeljanin mukaan Armeniassa on pinnan alla paljon tyytymättömyyttä, joka saattaa purkautua ellei maan taloutta saada pian nousuun.. Ja neljäntenä on puolue nimeltä ´Exit´. Ne yltyivät jopa väkivaltaisiksi ja ammuskelun tuloksena syntyi kuolonuhreja. ”Toiseksi suurin on ´Vallankumouspuolue´, joka on oikeastaan sosialidemokraattinen ja kansallismielinen. ”Neuvostoliiton aikana me olimme elintasoltamme melkeinpä eurooppalaisella tasolla. Puolueessa on sekä venäjänmielisiä että eurooppalaismielisiä suuntauksia”, Minasjan kertoo. Kolmantena on liikemies Tsarukjanin puolue tai ´blokki´, joka on myös jossain määrin venäjänmielinen. Muutamat mielenosoittajat saivat vankilatuomion, mutta sen jälkeen maan tilanne on ollut pääpiirteissään rauhallinen. ”Koko palkka menee asumiseen”, kertoo moni tilanteestaan. ”Suurin on ´vallan puolue´ eli presidentti Serzh Sargsjanin johtama Republikaaninen puolue, jolla on yli 50 % paikoista. ”Ilman sukulaisten ulkomailta lähettämiä rahoja emme pärjäisi”, kuulee usein sanottavan. arvioi Sergei Minasjan
”Vitsit olivat usein poliittisesti sillä rajalla, mutta aika paljon kuitenkin siedettiin neuvostoyhteiskunnan puutteiden ja omituisuuksien pilkkaa. Niitä saattoi kertoa isoäidilleenkin”, muistelee säveltäjä ja radiotoimittaja Vahe Hayrapetyan, joka on perehtynyt Radio Jerevanin anekdootteihin. Lopputuloksena oli hervoton kasku, jossa pilkattiin neuvostoajan reaalielämää. Mutta härskejä ne eivät olleet. Toimittajat Lusine Muradjan (vas) ja Tigran Harutyungan ovat Armenian radion aamulähetysten juontajakaksikko.. VENÄJÄN AIKA 49 Armeniasta puhuttaessa ei voida ohittaa ilmiötä nimeltä Radio Jerevan. Esimerkkinä rajummanpuoleisesta neuvostoaikaisesta Radio Jerevanin kaskusta Vahe Hayrapetyan esitRadio Jerevanin kaskut ovat voimissaan Nykypäivän Armenian radion edustalla on moderni radiolähetystä kuuntelevan naisen patsas. Me vastaamme: Se on ulkomailla käynyt kvartetti.” Jerevanissa piti tietysti katsastaa, olisiko Radio Jerevan vielä hengissä. Ja voihan sitä neuvostoyhteiskuntaa yhä kaskuissa muistella. Lähellä on kaiutin, josta tulee onlinena radioaseman ohjelmaa. Ei härskejä juttuja Armenian radiotalon edessä on moderni patsas, joka esittää matkaradiota kuuntelevaa naista. ”Ajankohtaisia haastatteluja, päivän teemoja ja kepeää musiikkia”, kertovat juontajat ohjelmansa sisällöstä. ”Mutta ei politiikkaa. Radiotalon uumenista löytyy studio, jossa juontajat Lusine Muradjan ja Tigran Harutyunjan juuri lopettelevat jokapäiväistä aamushowtaan. Kysymys oli neuvostoaikaisesta kuvitteellisesta radioasemasta, jolle kuulijat ”lähettivät” kysymyksiä ja joihin radioaseman toimittajat ”vastasivat”. Joskus kaskut olivat uskaliaitakin. Kuten esimerkiksi tämä: ”Täällä Radio Jerevan, kuuntelijamme kysyy meiltä: Mikä on neuvostoliittolainen duo. Neuvostoliittoa, jota vitseissä naureskellaan, ei tosin ole enää olemassa, mutta muuta naurettavaa riittää. Tai Armenian radio, mitä nimeä myös käytettiin. Toisaalta kaikki tietävät, että olemme valtion radio ja niinpä meidän odotetaan ottavan se huomioon kun laadimme ohjelmiamme.” Juontajat kertovat, että Armenian radion vitsit ovat yhä voimissaan. Sen on muiden toimitusten asia.” Kun aamuradion juontajilta kysyy, ovatko Armenian radion toimittajat vapaita puhumaan ohjelmissaan mistä tahansa ja mitä tahansa, saa vastaukseksi: ”Ei toimittajia painosteta ylhäältä. Sieltä sen pitäisi löytyä, jos jostain. Niinpä suuntasin askeleeni kohti Armenian valtiollista radiotaloa Jerevanin keskustassa
TEKSTI JA KUVAT: ESA TUOMINEN ”Milloin on saavutettu kommunismi. Vähän suomalaisten savolaisvitsien tapaan siis. Armenian radion aamujuontajat Lusine Muradjan ja Tigran Harutyunjan sanovat kertovansa Armenian radion vitsejä myös lähetyksissään. Me vastaamme: ei ole totta. Tiedoksi kuuntelijallemme, että emme vastaa maatalouteen liittyviin kysymyksiin.” Armenian radion tai Radio Jerevanin kaskut ovat tunnettuja paitsi entisen Neuvostoliiton alueella, myös eri puolilla maailmaa. Silloin kun kaupoista saa kaikkia tavaroita. Jotkut niistä noudattivat Armenian eri alueiden murteita ja leikittelivät alueellisilla erityispiirteillä. ”Armenian radion vitsit laskivat armotonta leikkiä puutteistamme ja heikkouksistamme. Me vastaamme: silloin kun kaupoista saa kaikkia tavaroita. Kuten Nikolai II:n aikaan.” Säveltäjä ja toimittaja Vahe Hayrapetyanilla on ehtymätön Radio Jerevanin kaskujen kokoelma päässään.. ”Eihän tämä muuten olisi mikään Armenian radio”, juontajakaksikko nauraa. 50 VENÄJÄN AIKA telee seuraavan: ”Armenian radion kuuntelija kysyy, onko totta, että Brezhnev ei pystynyt puhumaan Olympialaisten avajaisissa. Alueellisiakin anekdootteja Radio Jerevanin kaskujen ominta aluetta olivat neuvostotodellisuuden sosiaaliset ongelmat: ”Kuuntelijamme kysyy, milloin on saavutettu kommunismi. Brezhnev lausui sanat: O.....O....O....O.... kunnes avustaja supatti pääsihteerin korvaan: Leonid Iljitsh, ne ovat olympiarenkaita, puheenne alkaa siitä alempaa.” Kuten pilalehti Krokodil myös Armenian radion kaskut olivat ”sallittuja” niin kauan kun ne eivät menneet liian krouveiksi eli ”neuvostovastaisiksi”. Kuten Nikolai II:n aikaan.” ”Kuuntelijamme lähestyy meitä kysymyksellä, onko mahdollista ratkaista ongelma, johon ei ole ratkaisua. Neuvostojohto ei halunnut antaa itsestään huumorintajuttoman tosikon kuvaa eikä siten lähtenyt kampanjoimaan vitsejä vastaan. Mutta mielestäni sellainen kansa on vahva, jolla on kyky itseironiaan”, Hayrapetyan arvelee. Vahe Hayrapetyan kertoo esimerkin: ”Kun Armenian kirkon johtaja vuonna 1973 matkusti vierailulle Intiaan, isännät kysyivät, toiko hän mukanaan Armenian radion anekdootteja...” ”Saattoi olla, että jossain vaiheessa Armenian radion vitsit olivat kuuluisampia Länsi-Euroopassa kuin meillä. Sitä sai ostaa kirjakaupoista”, Hayrapetyan muistelee. Yhden version mukaan koko vitsikulttuuri olisi keksitty Länsi-Saksassa.” Joka tapauksessa anekdootit olivat aikanaan niin tunnettuja maailmalla, että ne kelpasivat Armenian ´maabrändiksi´ melkein kuin kuuluisa konjakki Ararat konsanaan. ”Päin vastoin, neuvostoaikana julkaistiin jopa kirjanen nimeltä ´Armenian radion anekdootteja´. Radion Jerevanin kaskuista tunnettiin myös alueellisia versioita
VENÄJÄN AIKA 51 talous // lainsäädäntö Liiat lait koituvat yrityksille kalliiksi Moni miettii koko touhun mielekkyyttä, koska kansa ei usko kuitenkaan V iime vuonna lopulla Venäjällä nousivat puheenaiheeksi erityisesti valtion käyttöön ottamat viranomaistarkastukset ja uudet turvallisuuteen liittyvät lait. Sitä paitsi ne eivät läheskään aina edes toimi, Suomen Pankin idäntalouksien yksikkö kirjoittaa. Viime vuoden lopulla viranomaiset sulkivat LinkedIn-verkkosivuston, koska se ei täyttänyt tarkastuksessa lain vaatimuksia. Pelkästään joulukuussa lähes 80 ihmistä kuoli Irkutskin alueella juotuaan pesuainetta, joka tuoteselosteestaan poiketen sisälsi metanolia. Kosmetiikkaja kemikaalikaupat ovat arvostelleet kiellon laajuutta ja sitä, että kiellot eivät ratkaise itse ongelmaa. Heinäkuussa hyväksytyt tiukennukset terrorisminvastaiseen lainsäädäntöön (ns. Valtion tarkastukset vaativat paljon paperityötä ja sitovat yritysten työvoimaa, koska koko prosessi kestää usein viikkoja. Sitä paitsi ne eivät läheskään aina edes toimi.”. Venäjän teollisuusyritysten liiton kyselyn mukaan vuonna 2015 suunniteltuja tarkastuksia tehtiin 90 prosenttiin ja yllätystarkastuksia lähes puoleen vastanneista yrityksistä. Lisäksi hiljattain voimaan tullut laki velvoittaa venäläiset henkilötietoja käsittelevät yritykset säilyttämään tiedot Venäjällä, mistä aiheutuu lisäkustannuksia erityisesti ulkomaisille yrityksille. Tarkastusten ongelmia on puitu jo vuosien ajan, mutta vasta nyt niitä yritetään ratkoa hallituksen priorisointihankkeilla. Ministeri Abyzov mainitsi tehottomuuden järkyttävänä esimerkkinä alkoholimyrkytysten aiheuttaman kuolleisuuden: se on Venäjällä 20-kertainen OECDmaihin verrattuna. Yllätystarkastuksista 14 prosenttia tehtiin kilpailevan yrityksen ja 20 prosenttia viranomaisten ”tilauksesta.” Pietarin Eurooppalaisen Yliopiston tutkimuksen mukaan tarkastusten määrän ja yrityksen kannattavuuden välillä on negatiivinen syy-yhteys, vaikka yritykset voivat varautua suunniteltuihin tarkastuksiin. Useiden korkean alkoholipitoisuuden tuotteiden vähittäismyynti kiellettiin koko maassa kuukaudeksi. Arviot säilytysvelvollisuuden yrityksille aiheuttamista kustannuksista vaihtelevat, mutta esimerkiksi hallitukselle annetun asiantuntijatyöryhmän laskelman mukaan ne voivat kohota 5 200 miljardiin ruplaan eli lähes 70 miljardiin euroon. TEKSTI: MARKKU PERVILÄ ”Valtion tarkastukset vaativat paljon paperityötä ja sitovat yritysten työvoimaa. Hallinnon avoimuudesta vastaavan ministeri Mihail Abyzovin mukaan Venäjällä tehdään joka vuosi kaksi miljoonaa viranomaistarkastusta, joiden kustannukset nousevat viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Datan tallennus kallista viestintäalan yrityksille Keskustelua ovat herättäneet myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvien lakimuutosten kustannukset. Lain on määrä tulla voimaan kesäkuussa 2018. Tragedian jälkeen pidätettiin muiden muassa paikallisen kuluttajansuojaviraston varajohtaja. Venäläinen ilmiö tilatut tarkastukset Viranomaistarkastukset voivat olla suunniteltuja tai yllätystarkastuksia. Tiettävästi kyseessä oli orapihlajauutteelle aromatisoitu pesutai huuhteluaine, jonka tuoksu miellytti siperialaisia, karmein seurauksin. Jarovajan lait) muun muassa velvoittavat viestintäja tietoliikennepalveluja tarjoavat yritykset säilyttämään välittämänsä tiedot ja tarvittaessa luovuttamaan ne turvallisuusviranomaisten käyttöön
Ruplan kurssi on Korhosen mukaan vahvistunut voimakkaasti viime vuoden pohjalukemistaan öljyn hinnan nousun vetämänä. Budjetista suurimman siivun haukkaavat erilaiset sosiaalimenot, kuten eläkkeet ja terveydenhuolto. Venäjän talouden alamäki johtui öljyn tynnyrihinnan pudotuksesta yli 100 dollarista alkuvuoden 2016 30 dollariin. Puolustusmenot talous // bkt Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFITin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen sanoo, että Venäjällä on tehty asioita myös oikein. Iikka Korhonen kertoo, että Venäjän julkisia menoja supistetaan. Investointitavaroiden tuonti on lisääntynyt ruplan vahvistumisen myötä. Iikka Korhonen sanoo, että venäläisillä yrityksillä menee kuitenkin nyt hyvin, voitot ovat korkealla. Yritysten investoinnit supistuivat Venäjällä jo yli kolme vuotta peräkkäin. Yritysten investointien odotetaan kasvavan, kun korot tulevat alas. Investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna. Öljyntuottajamaiden kattojärjestön Opecin tuotannonsupistussopimus viime marraskuulta pitäisi taata sen, että öljyn hinta ei lähiaikoina laske alle 50 dollarin barrelilta. Myös muun muassa koulutukseen, sisäiseen järjestykseen ja puolustukseen jaettavia reaalisia ruplamääriä vedetään jatkossa alaspäin. Kotitaloudet ovat talouden alamäen kuluessa maksaneet pois asuntoja muita velkojaan, koska korot ovat olleet korkeita, jopa 10-20 %. 52 VENÄJÄN AIKA Venäjän BKT kasvu-uralle öljyn hinnannousun tukemana Venäjän bruttokansantuote kääntyy kuluvana vuonna noin 1,5 %:n kasvuun aiempaa korkeamman öljyn hinnan tukemana, Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFITin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen kertoo. Kotitalouksien kulutus ei ole kuitenkaan Korhosen mukaan lähtenyt vielä liikkeelle, vaikka sen odotetaan vähän elpyvän supistuttuaan kahden ja puolen vuoden aikana noin 15 %. Niitä on tarvittu viime vuosina.. Viime kuukausina eläkkeet ja reaalipalkat ovat Venäjällä nousseet. Vuoden 2016 aikana ne tosin vähenivät enää prosentilla. H än lisää, että myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Venäjän keskuspankki ennustavat itänaapuriimme suurin piirtein saman suuruista BKT:n kasvua kahden vuoden supistumisen jälkeen. Hyvinä vuosina energiaviennistä saatuja rahoja on siirretty reservirahastoihin
Tuontia taas hillitsevät useille elintarvikkeille ja julkisille hankinnoille asetetut tuontirajoitteet. VENÄJÄN AIKA 53 ovat olleet Korhosen mukaan noin 4,7 % BKT:stä eli hyvin korkeat. Liiketoiminnan sujuvuutta mitattaessa Maailmanpankki tarkastaa muun muassa, kuinka kauan tavaroiden tullaus kestää maassa. Venäjän talouden ongelmana ja haasteena on edelleen öljyriippuvaisuus. Tälle vuodelle hyväksytyn budjetin mukaan reservirahasto riittää tämän vuoden. Öljyteknologian ajateltiin synnyttävän myös uutta teknologiaa sivuilleen. Talouden öljyriippuvuus jatkuu Ilkka Korhonen sanoo, että ”yleiskuvassa” öljyn hinnan kohotessa talouden muutkin sektorit pääsääntöisesti nousevat. Viime vuoden lopulla valtio maksoi puolustussektorin ja sotateollisuuden lainoja noin 800 miljardilla ruplalla eli 12 miljardilla eurolla. Venäläisten pommit ovat halpoja verrattuna esimerkiksi amerikkalaisten hintaviin pommeihin. TEKSTI JA KUVAT: LEIF GRANHOLM Yritysten investointien odotetaan kasvavan, kun korot tulevat alas.. Venäläiset elävät edelleen aika ahtaasti ja haluavat lisäneliöitä”, Korhonen sanoo. Korhosen mukaan Venäjän viranomaiset ovat tulleet koko ajan ammattitaitoisemmaksi. Nyttemmin nämä uudistukset ja taistelu ovat hiipuneet. Venäjä teki hyvinä vuosina Korhosen mukaan asioita myös oikein. Kokonaisviennistämme esimerkiksi Yhdysvaltoihin suuntautuu nykyisin 7 % ja Saksaan 14 %. Raaka-ainesektorista saatuja rahoja siirrettiin reservirahastoon ja kansallisen hyvinvoinnin rahastoon. Elintarvikkeiden tuontikiellot EU:sta ovat kasvattaneet jonkin verran Venäjällä tapahtuvaa tuotantoa. Vuonna 2019 lähes kaikki reservirahat loppuvat tätä menoa. Korhosen arvion mukaan sotatoimet Syyriassa eivät ole tulleet Venäjälle mitenkään erityisen kalliiksi. Puolustusvoimat ovat saaneet aikanaan kalustoa ja tarvikkeita liian halvalla. Kesko on sulkenut Venäjällä elintarvikekauppansa. Korhosen mukaan Venäjä teki virheen siinä, ettei se jatkanut alkanutta uudistumisprosessia 2000-luvulla. Venäläiset firmat valittavat Korhosen mukaan virkamiesten mielivallasta. Vuoden 2014 alussa rahastoissa oli yli 170 miljardia US dollaria. Maan johto ajatteli, että raaka-ainesektori tuo rahaa, jota voidaan jakaa sitten muille sektoreille. Kasvu jää kuitenkin heikolle pohjalle, mikäli investoinnit jäävät vähäiseksi. YIT ja SRV ovat nyt aloittaneet uusia projekteja. Reservirahastot ovat loppumassa Ennätyskorkea öljyn tuotanto, huippu viljasato ja halpa rupla kasvattivat Venäjän vientiä yli 2 % viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Venäläiset tutkivat toki itse presidentti Vladimir Putinin johdolla, miten julkista valtaa voitaisiin vähentää taloudessa ja kuinka koulutukseen ja tutkimukseen voitaisiin panostaa nykyistä enemmän. Kulutus kasvaa ja Suomikin hyötyy venäläisten matkailijoiden suunnatessa maahamme turistija ostosmatkoille. Virkamiesten eläkeikää on jo alettu nostaa asteittain. Venäjällä on muitakin tulevaisuutta hahmottavia ryhmittymiä. Myös korruptiota vastaan taisteltiin. Venäjään kohdistuvat sanktiot ja niiden vastasanktiot Krimin valtaamisen ja Ukrainan tapahtumien myötä eivät ole sanottavammin vaikuttaneet itänaapurimme teollisuuden uudistumiseen paitsi elintarviketuotannon kohdalla osittain. Tuonnin kasvua tukevat elpyvä kysyntä ja vahvistunut rupla. Kudrinin vetämä työryhmä on Putinin nimittämä. Maa tarvitsee rakenteellisia muutoksia. Entisen valtiovarainministerin Aleksei Kudrinin työryhmä on ajanut Venäjän modernisointia ja liberalisointia. Tuonnin määrän ennakoidaan kääntyvän vuonna 2017 kasvuun, kun se supistui 35 % kolmen viimeisen vuoden aikana. Nyt reservirahastossa on 16 miljardia ja hyvinvointirahastossa noin 73 miljardia dollaria. Öljyn hinta nousi ja Kremlissä oltiin tyytyväisiä. Toisaalta presidentti Putin on asettanut tavoitteeksi, että Venäjä nousisi Maailmanpankin Doing business-listalla 20 parhaan maan joukkoon vuosikymmenen loppuun mennessä. ”Rakentamisen fiilis on noussut. Muiden työelämän sektoreiden on todennäköisesti seurattava perässä. Venäjällä naisten eläkeikä on 55 ja miehillä 60 vuotta. Jos öljyn hinta painuisi todella alas, niin Venäjällä pitäisi tehdä jotain ratkaisevaa. Eläkeläisistä huolehtiminen tulee muuten yhteiskunnalle liian kalliiksi eliniänkin pidentyessä. Venäjällä on vain 3 000 miehen vahvuiset joukot Syyriassa ja sotakoneet lentäisivät ehkä harjoituksissa saman verran kuin presidentti Bashar al-Assadin tukena. Venäjän budjetti on laskettu sen mukaan, että öljyn hinta on 40 US dollaria tynnyriltä. Ilman valtion tukirahaa sotateollisuuden yritykset olisivat voineet mennä konkurssiin. Vähittäiskauppa ja rakentaminen ovat edelleen alhaisella tasolla verrattuna huippuvuosiin. Palotarkastuksia ja muita viranomaistoimia nopeutettiin. Korhosen mukaan presidentti Putinin ensimmäisellä kaudella 2000-2004 viranomaistoimintaa uudistettiin. Suomalainen Valiokin on lisännyt meijerialan tuotantoaan Venäjällä. Yrityksiä voidaan ottaa jopa haltuun. Suomen vienti Venäjälle on alkuvuodesta kasvanut, mutta kokonaisviennistämme Venäjän vientimme on enää 5 %, kun se oli muutama vuosi sitten 10 %:n luokkaa, kuten vientimme Ruotsiin ja Saksaan. BOFITin Venäjä-ennusteen mukaan viennin kasvun odotetaan hidastuvan lähivuosina. Yrityksen suhde viranomaisiin voi ulottua kaikkiin sen toimintoihin. Syyrian sotatoimet eivät vaikuta merkittävästi Venäjän kokonaistalouteen
Venäläisen Gazprom Exportin toimittama kaasu tekee Siperiasta 3 300 kilometrin matkan ennen kuin se on Imatralla. ”Avasimme viime vuonna Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin Poriin ja toinen on rakenteilla Tornioon. Puhtauden ohella maakaasu on erittäin joustava energiamuoto, joka sopii hyvin teollisuusyrityksille sekä sähkönja lämmöntuotantoon ynnä kaukolämmön lähteeksi. Monien pidennysten jälkeen Gasumin kaasuputkisto on noin 1 300 kilometrin mittainen eli Suomeakin pidempi ja putken läntisimmät päät sijaitsevat Tampereella ja Ikaalisissa. Merenkulku painiskelee Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n uusien ja tiukkojen rikkisääntöjen kanssa, jotka tulevat voimaan jo parin vuoden sisällä. Venäläisen maakaasun käyttö ei katoa, mutta sen rinnalle on noussut uusia energiavaihtoehtoja kuten LNG ja biokaasu. Meillä on pitkät sopimukset ja he laskuttavat euroissa”, sanoo Lamminen. Sama koskee öljyn käyttöä, Lamminen pohtii ja muistuttaa fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutuksista.” LNG jyllää liikenteessä Vaikka LNG (nesteytetty maakaasu) ei ole mikään uusi keksintö, se on viime aikoina noussut tapetille erityisesti meriliikenteen ja raskaan liikenteen polttoaineena. Niinpä monet varustamot ovat päätyneet tilaamaan uusia, LNG:tä polttoaineena käyttäviä aluksia. Heitä varten kaasu voidaan nesteyttää ja toimittaa perille säiliörekoilla.” ”Maakaasu on silta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta ja biokaasu uusiutuvaa energiaa, jota voidaan sellaisenaan ilman lisäinvestointeja käyttää samoissa käyttökohteissa.” ”Energiayhtiön toimitusjohtajana näkisin mielelläni, että kivihiilen poltto lopetettaisiin kokonaan. Tornion hanke on yhteishanke, Manga LNG Oy ja sen osakkaina ovat Outokumpu Oyj, SSAB Europe Oy, EPV Energia Oy ja tytäryhtiömme Skangas Oy”. 54 VENÄJÄN AIKA talous // gasum Gasum rakentaa kaasun avulla puhtaampaa huomista Suomalainen energiayhtiö Gasum on nykyään kovin erilainen yhtiö kuin vuonna 1974, jolloin silloisesta Neuvostoliitosta tuleva maakaasuputki avattiin. Vuonna 2013 Danske Bankista Gasumin johtoon siirtyneen Johanna Lammisen aikana Gasumista on tullut sataprosenttisesti suomalainen energiayhtiö. Kaikki alkoi Kekkosen ajan maakaasuputkesta.. Tässä kuviossa Gasum on ostanut enemmistön norjalaisesta Skangasista, jonka kautta Lammisen mainitsemaa pohjoismaista kaasuekosysteemiä toden totta rakennetaan. ”Suomen valtio osti Fortum Heat and Gas Oy:n ja saksalaisen E.ON Ruhrgas International GmbH:n vähemmistöosuudet marraskuussa 2014 ja OAO Gazpromin 25 prosentin omistusosuuden tammikuussa 2016.” Kuten sanottu, venäläinen maakaasu ja sen tiimoilta rakennettu kaasuputkisto on Gasumille edelleen tärkeä osa liiketoimintaa. Suomessa vuosittainen maakaasun käyttö (23,8 TWh 2016) vastaa noin neljän ydinvoimalan energiantuotantoa. ”Gazprom on vuosikymmenten saatossa ollut erittäin luotettava toimittaja. Toimitusjohtaja Johanna Lammisen mukaan Gasum rakentaa pohjoismaista kaasuekosysteemiä ja puhtaampaa tulevaisuutta. ”Meillä on niin sanottuja offgrid -asiakkaita eli yrityksiä, jotka eivät sijaitse kaasuputkilinjojen äärellä
LNG ei ole Gasumille mikään vähäpätöinen bisnes, sillä sitä myytiin viime vuonna 162 miljoonalla eurolla. Merenkulun tavoin LNG sopii hyvin raskaan liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin kaasuverkoston ulkopuolella. Lammisen mukaan biokaasulla on erittäin lupaavat näMerenkulun tavoin LNG sopii hyvin raskaan liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin kaasuverkoston ulkopuolella, sanoo toimitusjohtaja Johanna Lamminen.. ”Nyt jo Scania, Iveco ja Volvo tarjoavat LNG-käyttöisiä rekkoja Suomessa. VENÄJÄN AIKA 55 Lammisen mukaan öljyvaltio Norja on erityisesti merenkulun LNG-bisneksissä edelläkävijä ja Suomi ja Ruotsi seuraavat tiiviisti perässä. Biokaasu kasvaa vauhdilla Biokaasu on nuori toimiala, mutta se kasvaa todella kiihkeällä sykkeellä alhaiselta lähtötasoltaan. Sama koskee teollisuusyrityksiä, jotka suunnittelevat uudet tuotantolaitoksensa ja -linjansa LNG:n käyttöä silmässä pitäen”
”Biokaasu kasvaa kovaa vauhtia liikenteessä ja se sopii ehdot tomasti myös henkilöautoille.”. 56 VENÄJÄN AIKA kymät raskaasta liikenteestä henkilöautoihin saakka. Cargotec Oyj hallituksen jäsen 2017 alkaen. Skangas AS hallituksen puheenjohtaja. ”Biokaasu kasvaa kovaa vauhtia liikenteessä ja se sopii ehdottomasti myös henkilöautoille. Tekniikan edistämissäätiön (TES) hallituksen jäsen 2014 alkaen. Kemianteollisuus Ry:n hallituksen jäsen 2014 alkaen. Evli Pankki Oyj hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 2015 alkaen. 1966 Gasumin palveluksessa 2013 alkaen. Suhtautuuko Ukko Kruunu lempeämmin biokaasun käyttöön liikenteessä. Logistisissa kuljetuksissa etenemme Ruotsin oppien mukaisesti.” Polttonesteiden, kuten bensiinin ja dieselin, hinnoissa on tunnetusti suurin osa veroja. Tieto Oyj:n hallituksen jäsen ja tarkastusja riskivaliokunnan jäsen 2016 alkaen. ”Kyllä, ja näin pitää ollakin, jotta käyttäjät suostuvat vaihtamaan uusiutuvaan energiaan.” Biokaasubisnesten kehittämiseksi Gasum osti alkuvuonna ruotsalaisen Swedish Biogas Internationalin, jonka liikevaihto on Lammisen mukaan ”muutamia kymmeniä miljoonia euroja.” Suomessa biokaasua valmistetaan tällä hetkellä ainoastaan jäteperäisistä raaka-aineista, kuten biojätGasum Oy Liikevaihto 843 meur/2016, (915 meur/2015) Liikevoitto 125 meur/2016, (126 meur/2015) Noin 400 työntekijää Johanna Lamminen toimitusjohtaja tekniikan tohtori, TkT, MBA s
Yksi vaihtoehto on sähköenergian varastointi Power-to-Gas konseptin kautta. Tätä varten Gasum toimii yhteistyössä kumppanien kuten Soilfoodin kanssa. Power-to-Gas on uusiutuvaa tulevaisuutta GASUM edistää Power-to-Gas –teknologian kehitystä osallistumalla kotimaisiin tutkimussekä kehityshankkeisiin. Prosessissa syntyvä mädätysjäännös taasen sopii Suomen peltojen lannoitteeksi. Syntyy metaanimolekyyli, jota sitten on helppo varastoida tulevaa tarvetta varten”, Johanna Lamminen selostaa. Niin ikään on tärkeää, ettemme vaaranna teollisuuden kilpailukykyä ja työpaikkoja liian nopeilla liikkeillä.” ”Suomi on sentään saari, joten liikennekustannuksilla on suuri merkitys vietäessä suomalaisia tuotteita päämarkkinoille”, hän sanoo. ”Suomen kaltaisessa maassa energian hinnalla on suuret vaikutukset. Tuulija aurinkoenergian tuotannon lisääntyessä haasteena on energian varastoitavuus. VENÄJÄN AIKA 57 Puhtaampaan huomiseen, tosiasioiden ehdoilla ENERGIAYHTIÖN toimitusjohtajana Johanna Lamminen haluaisi todellakin päästä eroon kivihiilen polttamisesta näissä ilmaston lämpenemisen oloissa. ”Esimerkiksi tuulipuisto voi tuottaa runsaasti ylijäämäenergiaa, jota sitten ei tietyissä oloissa kyetä käyttämään. ”Viime vuonna ostimme Biovakan ja Biotehtaan.” TEKSTI: MARKKU PERVILÄ KUVAT: GASUM. Biokaasubisnes on Gasumille vielä tuore liiketoiminta-alue. Kaasu sen sijaan on erittäin hyvä energiavarasto”. ”Niinpä otamme ylijäämäenergian tuulipuistosta ja lisäämme siihen hiilikomponentin. Yhtiö lähti alalle vuonna 2011, jolloin aloitettiin biokaasun verkkoon syöttö Kouvolan Mäkikylässä yhteistyössä KSS Energian kanssa. Kaiken kaikkiaan Gasum on valinnut oikeat askeleet ja hyvät keinot kohti puhtaampaa tulevaisuutta. teestä, jätevesilietteestä ja teollisuuden orgaanisista sivuvirroista. Hän ottaa kuitenkin realiteetit huomioon. ”Minä ainakin haluan jättää lapselleni mahdollisimman hyvässä kunnossa olevan maailman”, Johanna Lamminen kiteyttää puhtaan energian näkymät
Päätös pommittaa Syyrian kohteita lähti Pentagonin sotilailta, jotka vakuuttivat Venäjän tukeman Bashar al-Assadin hallinnon käyttäneen kemiallisia aseita omia kansalaisiaan vastaan. Venäjä haluaa moninapaisessa maailmassa vimmatusti sisäpiirin jäseneksi, muiden suurvaltojen tunnustamaksi alueelliseksi suurvallaksi, jolla on myös globaalia merkitystä. Putinin kunnianhimoisena tavoitteena on ollut Euraasian unionin luominen ja hänen linjansa on siirtynyt kohti jonkinlaista panslavismia. Euroopassa on nyt aseita rajoilla, erilaisia yhteistyökuvioita on peruttu ja Venäjän vastaiset pakotteet ovat edelleen voimassa. Kuten maailmanhistoria on osoittanut alueelliset konfliktit voivat usein laajeta. Trump on Kiinan harmiksi osoittanut erityistä tukea myös Taiwanille. Kreml ajaa pluralistista järjestelmää, jossa millään maalla ei ole ylivaltaa. Venäjän presidentti Vladimir Putin sen sijaan suunnittelee kaiken tarkkaan ja toimii maan doktriinin mukaisesti. Korean niemimaalla ja sen lähialueilla tilanne on kiristynyt. Ongelmia on myös Afganistanissa, Iranissa,. EteläKiinan merellä on aluekiista, joka on johtanut Filippiinien ja Kiinan välisiin jännitteisiin. 58 VENÄJÄN AIKA politiikka // suurvallat Yhdysvaltain ja Venäjän väliset suhteet ovat arvaamattomat Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi aiheutti sen, että USA:n ja Venäjän väliset suhteet ovat muotoutuneet arvaamattomiksi, Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki sanoo. T rump delegoi asioita Pentagonille. Näyttää siltä, että Trumpilla ei ollut presidentin virkaan astuessaan ”mitään valmiiksi mietittyä ulkopoliittista linjaa”. Sotilaat alkavat toimia itsenäisesti. Venäjä kritisoi voimakkaasti Yhdysvaltain hegemoniaa maailman politiikassa, kuten Patomäen mukaan tekevät monet kriittiset yhteiskuntafilosofit lännessä
”Trump toimii neuvonantajiensa varassa ja tästä seuraa, että Pentagonin ja aseteollisuuden edustajat saavat valtaa. Hillary Clinton olisi ollut Venäjälle huono vaihtoehto taustansa ja aiemmin harjoittamansa ulkopolitiikan takia. Yhtä hyvin Korean niemimaalla, Etelä-Kiinan merellä tai Lähiidässä voi eskaloitua suursota. Kremlin hallinto saattaisi äityä aikaisempaa herkemmin käyttämään sotilaallista voimaa tavoitteittensa saavuttamiseksi esimerkiksi Ukrainassa tai Lähi-idässä. Sotaan ovat sekaantuneet muun muassa Venäjä, Yhdysvallat, Iran, Irak, Turkki ja Saudi-Arabia. Venäjä on modernisoinut aseistustaan ja nykyisin armeijassa on enemmän ammattisotilaita kuin asevelvollisia. Länsimaiden edustajat jäävät yleensä rankaisematta sotarikoksista, joukkotuhonnasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Sotilaallisia voimia on kaikilla kriisialueilla maapallon ympäri. Kon?iktit voivat eskaloitua Donald Trump ja Vladimir Putin ovat molemmat mieltyneet suhteellisen yksinvaltaiseen, kansallismieliseen ja reaalipolitiikkaan nojautuvaan johtamiseen. Putinin aikana asevelvollisuusaika on laskenut kahdesta vuodesta vuoteen. ”Asiat pitää nähdä laajana ja monisäikeisenä. Sotien ehkäisemiseksi pitäisi rakentaa parempia yhteisiä instituutioita, mutta nyt nykyisetkin ovat rapautumassa. Esimerkiksi Nato-maat ja Venäjä voivat ajautua aseelliseen konfliktiin. Syyrian konflikti on Patomäen sanoin ”globaalisota”, jota käydään sijaissotana parin maan rajallisella alueella. Krimin valtaaminen ja Ukrainan tapahtumat sanktioineen olivat jo luoneet vaikean pohjan maiden väliselle rakentavalle kanssakäymiselle. Venäjä vie aseitaan ulkomaille ja se on myös valmis käyttämään tulivoimaansa maailmalla tavoitteidensa saavuttamiseksi. ”Putinilla taas on visio ja hän punnitsee tarkkaan jokaisen sanansa.” Molemmat presidentit ovat nationalisteja, mutta nationalismilla on eri maissa erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Libyassa on sotatila jne. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.” Patomäen mukaan vähän pidemmällä aikavälillä laaja konflikti Euroopassa tai muualla maailmassa on mahdollinen. Venäjä on vuosien ajan nähnyt Yhdysvallat uhkana, jopa päävihollisena ja maiden välinen luottamus oli romahtanut jo ennen Trumpin valtaantuloa. Sitä paitsi ”terrorismin ongelma ei ole ratkaistavissa sotilaallisin keinoin”. Presidentti Trumpin tiimin epämääräiset Venäjäkytkökset ja Clintonin edustamaan demokraattipuolueeseen kohdistuneen hakkeroinnin johdosta Trumpin Venäjä-suhteet ovat olleet erityisessä kotimaisessa ja kansainvälisessä tarkkailussa. Suomi on pieni nappula maailmanpolitiikan shakkilaudalla, kuten monet realistit hahmottavat. Suomi on EU:n jäsen, eivätkä venäläiset sen merkitystä kiistä. Venäjä on kavahtanut värivallankumouksia ja se tekee kaikkensa niiden torjumiseksi intressipiirissään ja omassa maassaan. Esimerkiksi yhteisestä terrorismin vastaisesta taistelusta tuskin on maiden välisten suhteiden parantajaksi. VENÄJÄN AIKA 59 Syyriassa ja Turkissa. Lisäksi jollakin tasolla voi sanoa myös Putinin olevan arvaamaton johtaja, joskin eri tavalla kuin Trump. TEKSTI JA KUVAT: LEIF GRANHOLM Kansainvälisen oikeuden professori Heikki Patomäki sanoo, että presidentti Donald Trump on hypännyt rattaisiin, joiden ohjastamista hän ei hallitse.. Jos Nato laajentuisi Suomeen, niin Patomäki ei usko, että Venäjä toimisi aggressiivisesti suoraan Suomea kohtaan, mutta se vaikuttaisi kokonaisdynamiikkaan. Professori sanoo, että 20 vuoden sisällä jonkinlaiseen laajempaan globaalin sotaan on nykymenolla 60-70 %:n mahdollisuus. Patomäen mukaan on selvää, ettei Venäjä missään nimessä halua Naton laajenemista rajoilleen. Syyrian tilanne ja muut konfliktit voivat eskaloitua, jos esimerkiksi arvaamaton Trump tekee yllättäviä siirtoja. Sitten Yhdysvallat iski tomahawk-ohjuksilla Syyrian tukikohtaan, jonka seurauksena Venäjän ja USA:n suhteet viilenivät entisestään. Maat ajavat usein erilaisia asioita ja kun ne hakevat kansainvälisillä näyttämöillä liittolaisia, niin ne ottavat kumppanikseen maan, jolla on samankaltaiset intressit. Toiveikkaan alun jälkeen venäläisetkin asiantuntijat alkoivat varoitella Trumpin arvaamattomuudesta. Kreml tiedosti tämän ja panosti toivuttuaan Neuvostoliiton romahduksesta siihen, jossa se on vahva eli aseteollisuuteen. Trumpin valinta presidentiksi otettiin aluksi ilolla vastaan Moskovassa. ”Suomi ei ole Venäjän etupiirissä eikä erilliskysymys. Mitä enemmän yksityistetään ja hajotetaan valtion toimintoja, sitä enemmän perinteinen vallanjako hajaantuu ja armeija ottaa enemmän valtaa itselleen.” Venäjää pidettiin kylmän sodan jälkeen alaspäin menevänä maana. Monet maat ovat Heikki Patomäen mukaan irtisanoutumassa esimerkiksi Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta muun muassa sen takia, että siellä noudatetaan kaksoisstandardeja. Trump näyttää Patomäen mukaan hypänneen rattaille, joiden ohjastamista hän ei hallitse. Kun eri toimijoiden intressit menevät pahasti ristiin alueellisessa kriisipisteessä, niin siitä voi eskaloitua laajempi konflikti. Syyriassa al-Assadin hallinto on kuulunut perinteisesti Venäjän piiriin, eikä Kreml halua luopua Välimeren alueen liittolaisestaan. Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on Venäjälle kuitenkin punainen vaate.” Venäjä olettaa, että myös sen näkemykset huomioidaan kansainvälisessä politiikassa. Yksi siirto ’shakkilaudalla’ voi saada peliin liikettä. Tässä asiassa Patomäen mukaan diplomatialla on paljon annettavaa. Yhdysvallat on tukenut Neuvostoliiton hajottua Naton laajentumista Venäjän rajoille, vaikka Patomäen mukaan kylmän sodan jälkeen Venäjälle luvattiin, ettei Nato laajene
Keskeistä on myös huomata, että venäläisissä Ukrainan konfliktia koskevissa lausunnoissa ja tarinoissa toistuu ajatus Ukrainan ja Venäjän kansojen yhtenäisyydestä. Keskeisiä väitteitä Ukrainan konfliktista vahvistetaan yhdistämällä median tuottamat raportit ja viranomaisten, mukaan lukien Venäjän ulkoministeriön lausunnot. valeuutisiin ja erilaisten kansanjoukkojen mobilisoimiseen laillista hallitusvaltaa vastaan. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi sanoo, että Ukrainassa on tapahtunut kansallinen herääminen, joka yhdessä aktiivisen kansalaisyhteiskunnan kanssa on tärkeä voimavara.. Venäjän pääviesti on, ettei maa ole vastuussa konfliktin eskaloitumisesta, vaan päinvastoin puolustaa omia kansalaisiaan ja rauhaa lännen aggressiota vastaan. Informaatiotilassa tapahtuvan vaikuttamisen ohella Venäjä pyrkii vaikuttamaan erityisesti naapurimaidensa politiikkaan diplomatian, energiapolitiikan mutta myös sotilaallisen voiman näytön kautta. 60 VENÄJÄN AIKA Venäjän informaatiovaikuttaminen tapahtuu laajalla rintamalla Venäjä on Ukrainan konfliktin aikana pyrkinyt aggressiivisellakin informaatiovaikuttamisella ohjaamaan kansallista ja kansainvälistä keskustelua itselleen edulliseen suuntaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi. Toisin sanoan, Ukrainaa ei käsitellä suvereenina valtiona, vaan ikään kuin osana venäläistä maailmaa. Venäjän toimia analysoimalla on voitu identifioida erilaisia informaatiovaikuttamisen muotoja, alkaen väärennetyistä dokumenteista ns
Venäjän haluaa myös muutoksia Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin, ensi sijassa sen kulmakiveen eli puolustusliitto Natoon asemaan Euroopassa. Niillä on kuitenkin tärkeä symbolinen merkitys, viestiväthän ne EU:n yhtenäisyydestä Venäjän toimien edessä, Pynnöniemi sanoo. Kremlin hallinto pelkääkin ”värivallankumouksia” ja on kiristänyt entisestään kansalaisjärjestöjen toimintaa sekä mielipiteenilmaisua rajoittavia lakeja. Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välisessä ensimmäisessä puhelinkeskustelussa ei lehtitietojen mukaan aiheesta keskusteltu. Venäjä on myös hyödyntänyt Yhdysvaltojen presidentinvaalien yhteydessä auennutta tilaisuutta vahvistaa asemiaan Lähi-idässä. Tämän ajattelun mukaan venäläinen sivilisaatio eroaa länsimaisesta. Venäjän EU-maihin kohdistamat vastapakotteet taas ovat vaikuttaneet esimerkiksi Valion Venäjän vientiin. Vähimmäistavoite lienee estää uusien jäsenmaiden liittyminen Natoon. Toisaalta, lainsäädäntö kirjoitetaan niin avoimeksi, mikä tekee mahdolliseksi tulkita niitä tilanteen vaatimalla tavalla. Tosin, on myös huomioitava, ”ettei sanktioilla ole voitu pysäyttää verenvuodatusta Donbassin alueella”. Venäjän johdolle on kuitenkin tärkeää ”säilyttää kulissit”, sanoo Pynnöniemi. Jos länsi luopuisi talouspakotteista, niin Pynnöniemi ei usko, että se välttämättä kohentaisi oleellisesti länsimaisten ja suomalaisten yritysten vientiä itään. ”Tuonninkorvaamisen ohjelma on kuluneiden kahden vuoden aikana saanut pysyvän luonteen ja on hyvin todennäköistä, että Venäjä pyrkii myös jatkossa suojaamaan omaa teollisuustuotantoaan erilaisilla, ulkomaista tuontia rajoittavilla keinoilla.” TEKSTI JA KUVA: LEIF GRANHOLM. Jos Yhdysvallat päättäisi luopua Venäjän vastaisista pakotteista jonkun muun syyn varjolla, olisi sillä merkittäviä seurauksia Ukrainan konfliktin kannalta, Pynnöniemi sanoo. Tästä on osoituksena Syyrian sotatoimet. Venäjän aktiivisuus ulkoja turvallisuuspolitiikan alueella tullee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Yhtenä osoituksena tästä on maan keskeisten turvallisuuspolitiikan strategioiden ja doktriinien päivitys kriisiajan tarpeisiin. Venäjän toimintatavassa ei ole kyse vain Neuvostoliiton perinnöstä. Lähtökohtana Pynnöniemen mukaan on väite, että ulkomaiset turvallisuuspalvelut pyrkivät eri keinoin horjuttamaan Venäjän nykyhallinnon tasapainoa ja siten heikentämään Venäjän kansallista turvallisuutta. kansallisen turvallisuuden strategia, sotilasdoktriini, ulkopolitiikan doktriini, informaatioturvallisuuden strategia sekä tiedeja teknologiastrategia”, kertaa Pynnöniemi. Venäjä haluaa vahvistaa asemaansa suurvaltana sekä vaikuttaa lähinaapureidensa poliittisiin valintoihin. VENÄJÄN AIKA 61 politiikka // informaatiovaikuttaminen Voimapolitiikalla suurvaltojen joukkoon Venäjän tavoitteet ovat pysyneet vuosia likipitäen samoina. Tässä tilanteessa voidaan kuitenkin vedota kansalliseen lainsäädäntöön päätöksenteon perustana. Venäjällä suppea joukko hallintojärjestelmän sisäpiiriläisiä voi tehdä nopeasti poliittisia linjauksia ja toteuttaa niitä heti. Joskus tämä tarkoittaa sitä, että päätöksille haetaan oikeutus jälkikäteen, kuten tehtiin esimerkiksi Krimin valtauksen yhteydessä. Venäläinen turvallisuuspoliittinen ajattelu eroaa valtavirran läntisestä, keskinäisriippui vuuden voimaan uskovasta ajattelusta. ”Vuosina 2014-2016 Venäjällä on uusittu mm. Venäläistä päätöksentekoa Venäjän poliittinen päätöksentekomekanismi eroaa olennaisesti läntisen parlamentarismin perinteestä. Neuvostoideologian tilalle on vähitellen muodostunut nationalistinen, Venäjän erilaisuutta korostava ajatteluperinne. Yhteistä näille eri strategioille on, että niissä korostetaan ulkoisia ja sisäisiä uhkia Venäjän kansalliselle turvallisuudelle. Trump on myös julkisuudessa sanonut haluavansa tavata Putinin ennen kuin tekee asiassa päätöksen. Idässä on omat ”systeemit” kuten lännelläkin on omansa. Yhdysvaltojen ja EU:n talouspakotteet on sidottu Minskin sopimuksen täytäntöönpanoon. ”Venäjä taas on itseriittoinen maa, joka pelkää perinteisesti ulkopuolista invaasiota ja pitää kiinni alueellisesta koskemattomuudestaan.” Turvallisuuspolitiikan sisältö on sekin muuttunut. Sanktioiden poistaminen ei ehkä tuo muutoksia Venäjän kauppaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen ajankohtaiseksi kysymykseksi on noussut mahdollinen muutos Yhdysvaltojen sanktiopolitiikassa. Joissakin piireissä puhutaan myös Venäjän ”sivilisaatiomissiosta”
Saunassa oli menossa nimittäin orgiat ja saunaemäntä marssitti eteeni viisi seuralaisehdokasta, joista valita kumppani, tai useampi. Omsk Avangardin kotiareena tosin muistuttaa arkkitehtuuriltaan Armata-tankkia. Jo nimen tähden sinne ei vahingossa erehdy. Se oli jälleen uutta polttoainetta kasvulle. Se on puoleen vuosisataan ensimmäinen aivan puhtaalta pöydältä suunniteltu taistelupanssarivaunu. Toivottivat vain ystävällisesti kaukaisen vieraan tervetulleeksi joku toinen kerta. Vaikka siperialaistytöt ovat hyvin kauniita, niin hyvällä omallatunnolla voin todeta, että tapauksessani henki voitti lihan, eikä siitä kukaan mitenkään pahastunut. Seksiä saunassa Siperian suuri poika Grigori Rasputin tapasi mittailla lihan ja hengen keskinäistä voimasuhdetta menemällä saunaan prostituoitujen kanssa. Neuvostoaikaan Venäjän sisällissota 1917-1922 kuvattiin vain voittajan eli punaisten näkökulmasta. Venäjällä yleiset saunat ovat sananmukaisesti hyvin yleisiä, sillä meikäläisistä kerrostaloista tuttu hikikoppikulttuuri ei ole vielä kovinkaan voimallisesti levinnyt naapuriin. Rasputinin kotikaupungissa Omskin naapurikaupunki Tymenissa sijaitsee muuten Spa Rasputin. Se teki Omskista logistiikkakeskuksen. Pietarissa suosikkini on Jamskie Banja, jossa ainakin Dostojevski, Musorgski ja Lenin kävivät. Siellä jouduin hyvin rasputinmaiseen tilanteeseen. Kylpiessään tyttöjen kanssa hän koetteli uskonsa lujuutta, mutta joutui varsin usein toteamaan lihan voiton hengestä. Halli kuin tankki Neuvostoliitossa ryhdyttiin 1950-luvulla voimakkaasti hyödyntämään Siperian öljyä sekä kaasua. Mies joka teloitutti itsensä Punaiset teloittivat valkoisten joukkojen johtajan amiraali Aleksandr Koltšakin Irkutskissa 7. Kaupungin tehtailla rakennettiin muun muassa avaruusasemia. Armata perustuu teräsja komposiittipanssaroinnin lisäksi aktiivipanssarointiin eli se pystyy tuhomaan vastustajan vaunua lähestyvät ammukset jo ennen niiden osumista. Ehkä Rasputinkin. Koltšak on saanut jopa patsaan Omskiin. Kompurointikauden jälkeen kaupungin sotateollinen kompleksi on päässyt jälleen jaloilleen ja sen suurin ylpeys on UralVagonZavodin uuden ajan panssarivaunu T 14 Armata. Helmikuuta 1920. Yritys siis osoittaa sosiaalista vastuuta ja yrityskansalaisuutta tarjoamalla vastikkeeksi luonnonvaroista hyvää lätkäviihdettä hienossa hallissa. 62 VENÄJÄN AIKA Fjodor Dostojevski kirjoitti Siperiasta veljelleen vuonna 1854: ”Omsk on vihamielinen perseenreikä. Kaupunkiin rakennettiin muun muassa öljyjalostamo ja Omskia ryhdyttiin kutsumaan öljytyöläisten kaupungiksi ja sitä se on edelleenkin, sillä Gazprom Neft on kaupungin suurin työantaja ja veronmaksaja. Sodan jälkeen kaupunki tuli tunnetuksi lentokoneja aseteollisuudestaan sekä erityisesti avaruusteollisuuden huippuosaamisesta. Omsk sai Toisen maailmansodan aikaan uuden vahvan kasvuruiskeen, kun etulinjan kaupungeista kuten Leningradista ja Moskovasta evakuoitiin sotateollisuutta turvaan Uralin taakse. Näin Omskista tuli sotateollisuuden keskus. Täällä tuskin puu kasvaa. Aikalaiskertomuksen mukaan hän oli kysynyt teloittajiltaan, ”Onko joukossanne Venäjän armeijan upseeria, sillä ohjesäännön mukaan upseerin teloitus vaatii upseerinarvoisen komentajan.” Tällaista ei ollut, joten Koltshak oli todennut, että ”siinä tapaukelämää // ihmisiä VALKOINEN OMSK. Kehityksen katalysaattorina toimi Trans-Siperian rautatien rakentaminen 1890-luvulla. Hänet muistetaan Omskissa edelleenkin vahvasti jääkiekolle omistautuneena valmentajana. Maan lisäksi myös Omskin poliittinen historia on lumivalkoinen, sillä bolsevikkikumouksen jälkeen amiraali Aleksandr Koltshakin hallitus julisti Omskin Venäjän pääkaupungiksi. Raimo Summanen luotsasi Avangardia kolmesti (2010-2011, 2012, 2014-2015) ja vei joukkueensa jopa Gagarin Cupin finaalin. Käyn mielelläni julkisissa saunoissa, sillä niissä kuulee parhaat jutut. Gazprom on myös Venäjän jääkiekkoliigan KHL:n pääsponsori ja tukee vahvasti siperialaisia seuroja. Niinpä suuntasin Omskissa puhtain mielin pakkasia pakoon majapaikkani lähellä Seitsemännellä Pohjolankadulla sijaitsevaan julkiseen saunaan. Kesällä kuumuus ja tuulet synnyttävät hiekkamyrskyjä, talvella vaivaavat lumimyrskyt.” Kirjailijan helvetti on kuitenkin hiihtäjän paratiisi, sillä Siperian vanhimmassa miljoonakaupungissa aurinko paistaa 300 päivää vuodessa ja maa on lumen peitossa puolen vuoden ajan. Siperian Chicago Omsk oli jo keisarinaikaan tunnettu Venäjän Chicagona, Siperian teollisena keskuksena. Viime vuosikymmenten aikana myös valkoisen puolen kuvaukset ovat lisääntyneet. Summasen tyyli oli siperialaisfanien makuun
Ehkä Hitlerin valtaan nousukin olisi jäänyt kokematta. Amiraali on siis rehabilitoitu. Lähes 100 vuoden kuluttua amiraali Koltshak on palannut tavallaan kaupunkiin, sillä hänen patsaansa seisoo keskeisellä paikalla Lenininkadun alkupäässä. Korruptio oli niin huimaa, että keskuspankin kultavarantokin katosi teille tietymättömille. Tätä ennen Koltshak oli toiminut Omskissa ensin vastavallankumouksellisten sotaministerinä ja sen jälkeen valkoisen hallituksen valtionhoitajana eli diktaattorina. VENÄJÄN AIKA 63 sessa annan itse tulikomennon.” Ja näin oli tapahtunut. Siellä saman katon alla toimii erinomainen irkkupubi ja loistava italialainen ruokaravintola. Tyytymättömyys nousi samaan tahtiin hintojen kanssa. No ainakin bolsevismin kukistuminen olisi vienyt sosialistista liikettä rauhanomaisempaan suuntaan, mutta toisaalta Suomen itsenäistyminen olisi joutunut vaakalaudalle, sillä valkoiset eivät hyväksyneet Venäjän paloittelua. Ensi alkuun Koltshakilla oli sotaonni puolellaan ja joukot etenivät Uralin ylitse kohti Moskovaa, mutta sitten miehet ja huolto uupuivat. Siinä missä Koltšakin patsas on saanut olla rauhassa Omskissa, Mannerheimin muistolaatta joutui toistuvan ilkivallan kohteeksi Pietarissa ja siksi se siirrettiin valvottuihin sisätiloihin. Koltshak yritti paeta maasta Vladivostokin kautta, mutta ei päässyt kuin Irkutskiin asti. Nuoruudessaan hän oli sosialisti ja vangittiin sen vuoksi vuonna 1849 ja tuomittiin kuolemaan, mutta viime hetkellä armahdettiin ja lähetettiin vakileirille Omskiin. Myös Koltshak nimeä kantava ravintola on hyvin suosittu kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Näin hänellekin olisi saattanut käydä, mutta Suomen sisällissota tarjosi Mannerheimille uuden uraputken. Mannerheimia ihaillaan Venäjällä koska hän lienee ainoa valkoinen henkiin jäänyt kenraali, josta ei tullut juoppoa tai taksikuskia Pariisiin. Näitä kahta tapausta erottaa Uralvuoriston lisäksi myös se, ettei Koltšak osallistunut Leningradin piiritykseen. Lenininkatu 23:ssa toimivan Taidemuseon rakennus oli vallankumousta ennen Siperian kuvernöörin palatsi ja sisällissodan aikaan Koltshakin esikuntarakennus. Siperia opettaa Dostojevski oli nuorena radikaali ja vanhana konservatiivi. Ihailu ei kuitenkaan ole varauksetonta. Siperiasta mies palasi kiihkeänä kristittynä ortodoksina ja kansallismielisenä konservatiivina, mutta ei kuitenkaan moralistina, mikä asianlaita on helposti tuotannosta havaittavissa, joskin Riivaajissa ja Kellariloukussa hän pilkkaa uudistusmielisiä aikalaisia. Valkoinen Omsk oli pullollaan juoruja ja juonitteluja ja niihin ottivat innolla osaa kaikki hallinnossa toimineet vahtimestareista ministereihin. TEKSTI JA KUVAT: ARVO TUOMINEN Amiraali Koltshakin patsas sijaitsee Leninkadulla, jolla toimivat myös kalleimmat merkkitavaraliikkeet. Melkoinen yhdistelmä merkityksiä.. Kasakkajohtaja Grigori Semenovin mukaan valkoisten tappio johtui keskinäisestä epäluottamuksesta. Punaiset pääsivät niskan päälle ja etenivät Omskiin kenraali Tuhatshevskin johdolla. Entä jos valkoiset olisivat voittaneet. Tilannetta pahensi elintarvikeja asuntopula, joka syntyi kun pakolaisvirrat suuntasivat Omskiin. Niinpä punaiset valtasivat Omskin 14.11.1919 ilman mainittavaa vastarintaa ja vangitsivat 50 000 valkoista sotilasta. Miksei Mannerheim
Luukkanen kuvaa ehkä Aarnio-jutun innoittama Suomen poliisiyksiköiden sisällissotaa. Luukkasen mukaan kaikki on siis mielikuvitusta, mutta lukijalle tulee väkisin mieleen, että teksti on asioista hyvin selvillä olevan henkilön mielikuvitusta. Dosentti Arto Luukkasen romaani Pasilan nainen on mielikuvitusta. ”Näiden rahojen alkuperä on jossain 1990-luvun alussa ja sitä tulee huumeista, aseista ja EU:lta.” Luukkasen dekkarissa Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä valtavia summia pantiin sivuun pankkiirien hoidettavaksi. Pyörittäessään Venäjälle tärkeitä miljardien arvoisia liiketoimia Bengtille kaikki on sallittua, murhista lähtien. Romaanissa pohditaan myös syyllisyyden taakkaa ja rikollisella toiminnalla saatavaa hyötyä. Mielikuvitus raapaisee faktoja Kirjassa käsitellään laajalti Suomen ja Venäjän lähihistoriaa sekä kansainvälistä politiikkaa. Pankkiiri tuntee presidentit ja muut vaikuttajat. Rahamaailman ja värikkäiden tapahtuminen kylkeen nivoutuu voimakkaan naispoliisin ja häikäilemättömän pankkiirin romanssi. Historioitsija-tutkija-kirjailijan maalailut kansainvälisistä tapahtumista osuvat hätkähdyttävän lähelle sitä, mitä on todella lähihistoriassa tapahtunut tai voi olla tapahtumassa. Kirjan päähenkilö ylikonstaapeli Merja Virkki on kaunis ja älykäs, taekwondoa harrastava blondi, joka kohtaa tallinnalaisen hotellin aamiaispöydässä liikemies-pankkiiri Bengtin. Ajankohtainen siirtolaiskriisi saa myös osansa Tornioon sijoittuvilla tapahtumakäänteillä, joissa ei kovia otteita kaihdeta. Tarinassa raha poikii hämäräbisneksissä. Historioitsijana tunnettu Luukkanen painottaa kirjan esipuheessa, ettei kirjan sisältö noudata Suomen virallista ulkopolitiikkaa ja ettei Pasilan naisessa tapahtuvat asiat missään nimessä pidä paikkansa, eikä kirjassa mainituilla henkilöillä ole minkäänlaisia yhtymäkohtia todellisuuteen. Kirjoittajaa näyttää ehkä eniten askarruttavan se, mistä kirjan pankkiirille on kertynyt miljarditulot. Esikoisdekkari Suojelusenkeli kuvasi humoristisesti muun muussa sitä, kuinka eri puolueiden, teollisuuden ja kulttuuriväen suomalaiset roolihahmot nöyristelivät Vladimirovin edessä Helsingin Venäjän suurlähetystössä. 64 VENÄJÄN AIKA Pasilan nainen on Helsingin yliopiston dosentin, Venäjä-asiantuntija Arto Luukkasen toinen dekkari. Jotkut kansanosat eivät ole saaneet palkkojaan ajallaan. Viimeisen kirjan juoni sukeltaa Pasilan poliisitalon kellariin ja sieltä takautuvasti Boris Jeltsinin ajan megajuhliin Jeniseijoelle Siperiaan ja leikkaa sitten Cambridgen maineikkaan yliopiston ja Hampurin murhien kautta Suomen kulttuurimaisemiin ja politiikkaan. Luukkanen kirjoittaa: ”Olympialaiset, Krimin miehitys ja kirjalliset orgiat olivat nyt onnellisesti tapahtunutta historiaa.” Ylikonstaapeli Merja Virkin ”huuma jatkui vahvana eikä hän jaksanut huolestua Venäjän tilanteesta tai siitä, että maailma kulttuuri // kirjat Dosentti Arto Luukkanen sanoo, että Venäjän rahat ovat loppumassa. Romaanin tapahtumat sijoittuvat Venäjällä Sotšin olympialaisista Venäjän presidentin makuhuoneeseen ja Suomessa liikutaan poliisitalolta pankkiirin omistamaan kartanoon ja sieltä aina presidentinlinnaan saakka. Luukkanen arvioi fiktiivisesti erittäin rohkeasti itänaapurin tilannetta. Luukkasen romaani Pasilan nainen käsittelee myös Venäjän nykyhetken rahoituskuvioita ja johtajien todellista valtaasemaa, tosin fiktiivisesti, kuten kirjoittaja painottaa
Vuonna 1997 Venäjä Aika -lehden perustamisen jälkeen hän ryhtyi lehden kolumnistiksi erikoisalanaan venäläinen kulttuuri, taide ja musiikki. Luukkasen mukaan dekkareiden kirjoittamisessa ”kyse on harrastuksesta, joka on kokonaisvaltainen. Arto Luukkanen on toista mieltä. Astuttuaan kolmannen kerran presidentin virkaan vuonna 2012 Vladimir Putin kiristi kunnialoukkaussäädöksiä. Ne antavat meille joskus ohjeita mutta me emme tiedä heistä oikein mitään muuta, kun sen, että sieltä tulevat ohjeet.” Maahanmuuttajatkin saavat kirjassa osansa: ”Hämeen-Anttila kertoi islamin olevan rauhan uskonto. Luukkasen heitot geopoliittisista tapahtumista hätkähdyttävät. Tatjana syntyi Viipurissa taiteilija ja kuvaamataidon opettajan Igor Karpinskyn perheeseen. Heillä on rahaa niin paljon, että tavalliset asiat eivät koske heitä. ”Tämäntapainen kirjoittelu on Venäjällä sallittua.” Luukkanen painottaa vielä mielikuvituksen osuutta romaanissa. Tämä saattaa kummuta muun muassa siitä, että Luukkanen on perussuomalainen ja siitä, että kirjailijan näkökulmasta Suomessa todella on hyvä-veli-järjestelmä, josta kansa ei tiedä juuri mitään. Venäjällä kirjailija voisi ehkä joidenkin lukijoiden arvioiden mukaan ajautua vaikeuksiin Luukkasen tapaisen fiktiivinen purkauksen jälkeen. Eurooppa oli polvillaan. Toisaalta dosentin huumori ja tilannekomiikka kielikuvineen naurattaa lukijaa. Tästä esimerkki seuraavassa: ”Jännitys heijastui talvella myös Suomeen, sillä Venäjä aktivoitui Baltian suunnalla ja oli valmis irrottamaan Gotlannin Ruotsin lempeästä hallinnosta.” Luukkanen valitsee tarinassa puolensa. Isän saatua töitä Suomi-Filmi Oy:n sisustusja lavastesuunnittelijana perhe muutti pysyvästi Helsinkiin alkuvuodesta 1939. ”Sitten on nämä harvat ylhäiset, jonka kanssa sinä nyt olet. Hänellä oli ollut 95%:n kannatus, sotilaallisia voittoja Syyriassa, Baltiassa ja Ruotsissa. Romaanin tarinassa idän jättiläinen ajautuu Yhdysvaltojen kanssa konfliktiin EteläKiinan meren saarten vuoksi ja Siperian järkkynyt rauha ehdotetaan palautettavaksi Kiinan avulla. Tatjana Karpinsky 1927-2017. tammikuuta 1927 ja juuri ehtinyt täyttää 90 vuotta. Hän kirjoitti artikkeleita Neuvostoliiton ja Venäjän tärkeimmistä kulttuuritapahtumista suomalaisiin lehtiin ja vastavuoroisesti suomalaisista kulttuuriuutisista venäläisiin alan lehtiin. Tatjana Karpinsky tuki aktiivisesti vuonna 1960 perustetun Viipurin seutumuseon toimintaa, jossa säilytetään Karpinsky –perheen museolle lahjoittamaa pientä perhearkistoa. Hallituksia tulee ja ministereitä menee mutta nämä pysyvät. Luukkasen romaanissa Venäjän mahdollista tulevaisuutta ennustetaan seuraavasti: ”Hyökkäystä Eurooppaan ei tule ja meidän hallintomme sortuu samana päivänä, kun me emme voi enää rahoittaa sitä.” Romaanin lopussa Venäjän presidentti katsoi lähimpiään toivottamana ja onnettomana. Välillä tekijän lupsakka savolainen tausta tulee hauskasti esiin. Tarkkaavainen lukija huomaa, ettei Vladimir Putinin nimeä mainita romaanissa kertaakaan. Luukkanen on itse samaa mieltä. Taide ja musiikki olivat aina lähellä hänen sydäntään. Helsingissä hän myös osallistui aktiivisesti Venäjän kulttuuri-demokraattisen liiton ja sen lehden ”Nasha zhizn” (Elämämme) toimintaan. Juoni ja motiivit tulevat epäilemättä työelämän sellaisista asioista, joita ei voi aina kirjoittaa tietokirjaan.” Fiktiivisen tarinan, henkilökuvausten ja todellisten tapahtumien yhteensovittaminen on dosentin sanoin ”mielenkiintoista”. ”Äskenhän kaikki oli ollut hyvin. Luukkanen kirjoittaa aina pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Kirjassa esiintyy myös huvittavia henkilöitä, kuten uutisankkuri ja epäonnistunut runoilija Pekka ”Puff Daddy” Sönkkä. Erityisesti Venäjää harrastavalle ja sen tapahtumia seuraavalle Luukkasen dekkari on mielenkiintoinen lukukokemus. Tatjana kävi Helsingin venäläisen lyseon ja opiskeli Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian laitoksella. Vähän myöhemmin Luukkanen jatkaa: ”Venäjä lähti sotimaan Syyriaan ja jätti Ukrainan sodan kylmentymään paikalleen.” Muissa kirjoituksissaan tiukkaan tekstiin ja faktoihin tottunut dosentti ravistelee lukijaa ”mielikuvituksellaan”. Hän oli syntynyt 14. Nato hajonnut ja USA pakenemassa takaisin sinne mistä se oli tullutkin.” Luukkanen näkee, että Kiinalla on jatkossa suuri rooli maailman politiikassa ja mahdollisissa kansainvälissä kriiseissä. Pelko vallitsi, sillä ihmissalakuljettajien edustajat olivat tulleet näiden vanavedessä aloittamaan omia rikollisia aktiviteettejaan.” ”Merjan häpäisemä ISIS:n agentti pakeni Suomesta, eikä tämän suunnittelemista massiivisista veitsi-iskuista Tapiolassa tullut yhtään mitään.” Kekkosen aikana kirjaa ei ehkä olisi julkaistu Energian hinta on laskenut ja Venäjän talous on viime vuosina ajautunut todellisiin vaikeuksiin. Hän on tavallisen kansan puolella kyseenalaista eliittiä vastaa. 1964 syntynyt Arto Luukkanen on paljon kirjoittanut mies ja se näkyy tekstin sujuvuudessa. Useat roolihahmot presidentti Niinistöön saakka esiintyvät kirjassa kyllä oikeilla nimillään. Samaan aikaan hän ryhtyi työskentelemään kääntäjänä ja tulkkina ensin SIB -tietotoimistossa ja myöhemmin TASS:issa, APN:ssä ja SNS:ssä. ”Vähennän sen televisionkatselusta.” Urho Kekkosen ajan yya-Suomessa Luukkasen kirja olisi jäänyt ehkä julkaisematta. TEKSTI JA KUVA: LEIF GRANHOLM VENÄJÄN AIKA –lehdessä pitkän päivätyön kolumnistina tehnyt Tatjana Igorevna Karpinsky kuoli Helsingissä 6. Kirjoittaminen on hyvä tapa rentoutua ja selvittää ajatuksia. Tulisipa se professori tänne niin hän kertoisi miten asiat ovat.” ”Kurjinta oli, että useat tytöistä oli monta kertaa raiskattu. helmikuuta 2017. VENÄJÄN AIKA 65 horjui kolmannen maailmansodan partaalla tai että Itä-Ukrainan kapina uhkasi horjuttaa suurvaltojen tasapainoa”
Näin Mustajoki osoittautuu monipuoliseksi näkijäksi ja kokijaksi. ”Historiaa ei ole”. Vähä vähältä paljastuu, ettei viattomia ollutkaan. Viaton päähenkilö Innokenti herää koomasta, mutta pian häntä alkaa vaivata omantunnon ääni. Vasilinsaarella lähes koko elämänsä asuneen Jevgeni Vodolazkinin uutuusteoksen lukemiseen on monta hyvää syytä: päähenkilö on mies, joka herää 70 vuoden syväjäädytyksestä, vanhentuneine sanavarastoineen ja käsityksineen maailmanmenosta. Kaikki on yhtä ja kaikki liittyvät toisiinsa.” Lineaarista aikaa tärkeämpää on toisto, syklisyys, joka seuloo ja kirkastaa. Groteski ja jännittävä juoni kuljettaa ihmeellisesti kuolleista heränneen Innokenti Platonovin olemattomuudesta kuuluisuuteen. Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki jäi eläkkeelle vuoden 2017 alusta. Yhteistä on vain kirjailijan kannustus itsetutkisteluun. Kirjan alaotsikko kertoo sisällön: ”Kirjoituksia Suomesta, Venäjästä ja elämästä”. Vielä parempi, jos osaa kaiken lisäksi kieltäkin. Todisteita löytyy myös Aleksanteri Nevskin lavran hautausmaalta, jonka hautarauhaa bisnessyistä on häirittävä. Ensimmäisen pääluvun otsikko kuuluu lupaavasti: ”Venäjää voi ymmärtää”. Venäjästä vakavasti ja huumorilla Venäjästä ja venäjän kielestä Mustajoella on ammattinsakin puolesta painavinta sanottavaa. Yksittäiset tapahtumat johdattavat ottamaan kantaa siihen, haluavatko kokijat muistaa ne vai eivät. 66 VENÄJÄN AIKA Mies herää syväjäädytyksestä Viime vuoden odotetuin kirjauutuus oli kenties romaani Aviator. Taiturin kieli imaisee aistivoimaisuudella. ”Aikaa ei ole. Kuka tappoi ja miksi. Olen vahvasti sitä mieltä, että itänaapuriimme aivan turhaan liitetään omituista idän mystiikkaa ja venäläisiin ihmisiin perusteettomia siekulttuuri // kirjat. ”Historian tapahtumat voi lukea kirjoista, vaikeampaa on palauttaa tuoksut ja äänet”, kirjailija sanoo. Myrsky vodkalasissa jakautuu seitsemään päälukuun, joista kolme ensimmäistä käsittelee Venäjää ja vähän Suomeakin. ”Ettekö te ymmärrä, äänet ja tuoksut ovat ainoita, jotka kannattaa muistaa?” Niinpä Nevski prospekt herää sadan vuoden takaisena äänimaisemana: kaikkea kaupataan huutamalla keuhkojen täydeltä, läkkiseppä kilkuttaa, kaviot kopsuvat, kulkuvälineiden kaasut pöllähtävät… Lukija saa nauttia herkullisesta allegoriasta ja satiirista. Suoraan ilman välivaiheita hän päätyy 1930-luvun keskitysleiriltä markkinatalouden käyttöön – eli tv-mainokseen pakastevihannesmiehenä. Mitä oikeastaan tapahtui leningradilaisessa yhteisasunnossa. Aineistoa hän on saanut arvostamaltaan opettajalta, akateemikko Dmitri Lihatshovilta. Mietteitä elämästä Venäjällä ja Suomessa Arto Mustajoen uusin kirja Myrsky vodkalasissa on kokoelma hänen blogikirjoituksiaan vuosilta 2014-2016. Näin tietysti onkin, jos viitsii tutustua venäläiseen kulttuuriin, kirjallisuuteen ja vaikka elokuvaan. Mukana on muutama vanhempikin teksti. Omantunnon salaisuudet paljastuvat kun lähiösairaalan lemuavalta pitkäaikaisosastolta löytyvä entinen tyttöystävä, silloin teini, nyt kuoleva vanhus, antaa ratkaisevan todistuksen. Paljastuvatko salaisuudet ennen kuin esirippu laskeutuu. Niin kerronnaltaan kuin aihepiiriltään. Sitä, miten arjen puuduttava rutiini vain sen kauhun peittelyä, jota ihminen viimeisen esiripun edessä kokee. Mustajoki alkoi pitää blogia vasta kolme vuotta sitten, mutta kirjoitukset ovat olleet luettuja ja herättäneet paljon huomiota. Hänestä tulee kuuluisuus, joka ei enää voi liikkua kadulla ilman tummia laseja. 2015), on myös hyvä uutinen, että Aviator on jotain aivan muuta. Hän eläytyy lapsuutensa hetkiin, jolloin lentäminen ilmalaivalla oli hienointa mistä pikkupoika saattoi haaveilla ja puhtaimmin mielin uneksia. Kirjalla on myös vakava pohjavire, se maanittelee lukijaa tekemään työtä oman menneisyytensä haamujen kanssa. Niille, jotka eivät erityisesti pitäneet Vodolazkinin palkitusta keskiaikaan sovitetusta menestysromaanista Lavr (Arsenin neljä elämää, suom. Elina Kahla Jevgeni Vodolazkin: Aviator [Lentäjä] (2016) 416 s. Taide on pyrkimystä kuvata mahdotonta eli sisäistä tunnetta. Kirjailija tuntee Solovetskin hyvin ja on käsitellyt sitä romaanissaan ”Osa sielua, taivaan alla” (Tšast dushi okruzhennaja nebom). Aviatorin sankari haparoi takaisin tiedottomuudesta ja kykenee lopulta palauttamaan mieleensä oman elämänsä tärkeimmät hetket, aivan alkua myöten. Muissa luvuissa pohditaan suomalaisen tiedepolitiikan ja yliopistomaailman kiemuroita, usein hyvinkin kriittisesti – ja kirjan loppupuolella myös urheiluaiheiset blogit saavat sijansa. Pitäisikö niin kuitenkin tapahtua. Yliopistourallaan hän ehti toimia myös humanistisen tiedekunnan dekaanina. Eletään kohtalokasta vuotta 1999, jolloin kaikki tuntuu olevan veitsenterällä. Vodolazkin kehottaa aiheesta kiinnostuneita lukemaan myös toisen leirillä viruneen vangin eli Boris Shirjajevin kuuluisan muistelmateoksen ”Sammumaton lampukka” (Neugasimaja lampada). Kuka ilmiantoi naapurinsa vuonna 1931. Kirjalla on kammottava lähtökohta: Solovetskin vankileirin tieteelliset kokeet, joilla kokeiltiin vankien syväjäädytystä. Kriittinen ääni kohdistuu kaikkeen, mikä on historian totuuden peittelyä
6) Maidan on 1) Minskin x) Kiovan 2) Tbilisin keskusaukio. Slaavilaisuudessa on omat luonteenpiirteensä, mutta ei niitä pidä liioitella. 12) YYA-sopimus solmittiin vuonna 1948 1) huhtikuussa x) toukokuussa 2) syyskuussa. KukaMissä . 19) Helsingin ja Moskovan välinen junamatka kestää 1) 12 x) 14,5 2) 16 tuntia 20) Venäläisen keittiön prjanik on 1) lihapata x) piparkakku 2) kasviskeitto. Sekä määrärahojen leikkauksilla että koulun ulkopuolisen maailman muuttumisella on taatusti merkitystä myös menestymisen suhteen! Mustajoen mielestä hurjasti lisääntynyt kaupallinen viihde vie luovuudelta pohjaa ja erottaa selkeästi, tekniikan ohella, lasten ja aikuisten maailman. Yhdyn mieluusti tuohon arvioon, koska ”Pshenitsnaja”-vehnävodkaa ei enää saa mistään. 18) Venäjän olutmarkkinoita hallitsevan Carlsbergin markkinaosuus on 1) 23 x) 28 2) 35 prosenttia. Se ei ole läheskään aina hyväksi. 9) Julia Samoilova on 1) laulaja x) taitoluistelija 2) yleisurheiluja. Tapasin Arto Mustajoen toistakymmentä vuotta sitten kun olimme hänen kanssaan keskustelemassa venäläisestä huumorista toimittaja Airi Leppäsen radio-ohjelmassa. 10) Suomalaisia muutti Pohjois-Amerikasta Neuvostoliittoon 1930-luvun alussa 1) 600-650 x) 1600-1650 2) 6000-6500. 4) Itäisin kaupunki Venäjällä, johon on tieyhteys on 1) Boinorsk x) Magadan 2) Polarsk. Saapa nähdä mitä uusia teemoja uudet tuoreet tohtorit tuovat tullessaan. Mukana on kosolti omintakeisia ja valtavirrasta poikkeavia johtopäätöksiä elämän eri ilmiöistä, mutta välillä myös huumoria. Niitä sitten kilvan heittelimme eetteriin ilman sen kummempaa käsikirjoitusta. Siinä ykkösvodkaksi rankataan ”Russki standart”. Esimerkiksi Pisa-tutkimuksen viimeiset tulokset pistävät ajattelemaan näin: ”Mielestäni syynä menestyksen hiiRistikon ratkaisu pumiseen ei ole se, mitä tapahtuu kouluissa, vaan se, mitä tapahtuu koulun ulkopuolella”. Itse ihmettelen vaikka sitä, että esimerkiksi kännykän käyttöä koulupäivän aikana ei voi rajoittaa, muka perustuslain perusteella(?), vaikka vanhemmat ja opettajat haluaisivatkin rajoituksia. Venäjä-tutkimus on tällä hetkellä tilanteessa, jossa paljolti uudet sukupolvet astuvat esiin. 5) Viipurin linnan Pyhän Olavin torni on korkeudeltaan 1) 62 x) 69 2) 75 metriä. Moskova, Kreml, Putin, Ukraina ja Krim ovat blogeissa mukana, mutta sitäkin useammin äänen saavat tavalliset yliopistokollegat, joita Mustajoki on tavannut Venäjän työmatkoillaan. Lainaan blogia ”Viisauden alkulähteillä”, jossa Mustajoki siteeraa Tampereen yliopiston rehtoria, Kaija Hollia: ”Älykäs ihminen osaa ratkaista esiin tulevat ongelmat, viisas ei joudu ongelmiin”. Pääkaupunkiseudun tunnetuista Venäjä-tutkijoista ovat Arto Mustajoen ohella eläköityneet viime vuosina esimerkiksi Timo Vihavainen, Pekka Pesonen ja Ben Hellman. Viisaasti sanottu. 17) Mihail Lermontov oli 1) kirjailija x) säveltäjä 2) taidemaalari. Jos näin on, muutettakoon äkkiä perustuslakia! Tai käytettäköön vähintäänkin maalaisjärkeä. 7) Pietarissa sijaitsevaan Iisakinkirkkoon mahtuu jumalanpalvelukseen 1) 10000 x) 14000 2) 17000 ihmistä. 11) Oopperan Jevgeni Onegin on säveltänyt 1) Tshaikovski x) Musorgski 2) Stravinsky. Tunti kului joutuisasti, koska molemmilla oli aikamoinen varasto nimenomaan vanhempia yhteiskunnallisia vitsejä neuvostoajalta. Sitä paitsi, suuressa maassa on iso joukko hyvin erilaisia ihmisiä ja usein minkä tahansa suurvallan kansalaiset ajattelevat asioista isossa mittakaavassa. 1) Helsingissäkin osittain kuvatun elokuvan Kremlin kirje ohjasi 1) John Huston x) Don Siegel 2) Terence Young. 2) Ramzan Kadyrov on 1) Tatarstanin x) Tshetshenian 2) Dagestanin presidentti. Toivottavasti ainakin presidentti Vladimir Putiniin keskittyvä ”kremnologia” väistyy ja muualtakin Venäjältä kuin vain Moskovasta tai Pietarista löytyy tutkittavaa. Oik eat vas tau kse t: 1x1 x2 xx2 12 11 xx1 x1 2xx lunelämän ailahduksia. PS. 15) Venäjä sai Lahdessa pidetyissä hiihdon MM-kisoissa yhteensä 1) 6 x) 7 2) 8 mitalia. 13) Stalinilla oli 1) 2 x) 3 2) 4 lasta. Gaudeamus 2016, 264 s.. Myös huippututkimus, julkaisupolitiikka, promootiot ja tutkijan suhde mediaan tulevat käsitellyiksi. 3) Pietari on perustettu vuonna 1) 1703 x) 1735 2) 1762. Myrsky vodkalasissa. 8) FBK on 1) kaupallinen uutiskanava x) teleoperaattori 2) korruptionvastainen säätiö. Erinomainen ja hieman ironinen on blogi otsikolla ”Tutkija on yrittäjä”. 14) Siperian alue on kooltaan 1) 8 x) 10 2) 12 miljoonaa neliökilometriä. 16) Venäjän ja Krimin yhdistävän sillan pituudeksi on suunniteltu 1) 16 x) 19 2) 23 kilometriä. Tieteen tila Suomessa ”Satavuotias Suomi” -pääluvussa Mustajoki suomii Suomea monelta kantilta. Hauska yksittäinen blogi on nimeltään ”Vodkatesti hautajaisissa”. Pentti Stranius Mustajoki, Arto. Siinä sivussa panin merkille vakavailmeisen professorin syvällisen huumorintajun. Näin tekevät tapaamani amerikkalaisetkin. Tiedettä ja tutkimusta käsittelevissä pääluvuissa Mustajoen blogit liikkuvat yliopistojärjestelmän uudistuvissa rakenteissa, leikkauspolitiikassa, byrokratian lisääntymisessä, tutkijan arjessa ja julkaisuissa
Karkeata merisuolaa – 3 rkl Sokeria – 1 rkl Laakerilehteä – 2-3 kpl. Lääkäreiden tuomio on melko yksiselkoisen tyly kun akuutti kipu on voitettu, tärkeintä on elämäntapojen muutos. Niille taas, joita nämä rajoitukset eivät koske, suosittelen seuraavaa silakan suolausreseptiä. Ja tässä vaiheessa lääkärit yleensä ojentavat pitkän listan herkuista, jotka tästä hetkestä lähtien ovat sinulta kiellettyjä. Jos nestettä on liian vähän, lisätään vettä siten, että kaikki kalat ovat nesteen peittämiä. Huuhtele silakat kylmässä juoksevassa vedessä ja aseta ne vadille tiukasti vierekkäin selät alas. ruoka // leonid Niin se vain kävi, että meikäläisellekin pamahti tauti, joka rajoittaa ruokavaliota. anjovis, muikku, silli ja silakka, jonka onkimissesonki on parhaillaan käynnissä. Peitä kalat lautasella tai vanerin palalla ja aseta niiden päälle paino. Ripottele tasaisesti päälle suolaa, sokeria, mustaa teetä, murskattua pippuria ja laakerilehtiä. Kahden päivän päästä varmistetaan, että suolaliemi on peittänyt kaikki kalat. Tälle viisaudelle sain vahvistuksen myös lääkäriohjeesta, jonka mukaan kohtuullisen määrän (1-2 palasta viikossa) voi käyttää ilman suurempaa pelkoa. Riippuen makutottumuksista silakat ovat valmiit syötäviksi 5-7 päivän kuluessa. Tilanne on pelastettu yhden suolasilakkaleivän voin nauttia tänäkin juhannuksena. Hyvää kesän odottelua, LEONID LAAKSO. Mutta karvat nousivat kunnolla pystyyn, kun luin luettelosta, että kiellettyjä ovat myös pienet kalat sekä tuoreina että säilykkeinä: mm. Tämän jälkeen kalat laitetaan jääkaappiin suolautumaan. Listan kärjessä mainitut sisäelimet, kuten maksa, munuaiset ja kateenkorva, eivät aiheuta minussa minkäänlaista vastarintaa, vaikka olen aina pitänyt erilaisista hanhenmaksalevitteistä voileivällä ja rakastanut seljankaa, jonka yhtenä pääeineksenä suolakurkkujen lisäksi ovat smetanassa haudatetut munuaiset. Tietyn tasoista ärtymystä herätti myös leivinhiivaa ja hiivavalmisteiden nauttimisen rajoittaminen. 700-800 gr. Näin valmistettu silakka on maukas munaleivän kanssa ja käy myös alkupalaksi keitettyjen perunoiden kera. 68 VENÄJÄN AIKA Kun kovasti tekee mieli, mutta on kielletty … Maustesuolattu silakka Lebjazhilaisittain (Leningradin alue) Pyyntituoretta silakkaa . Hienolta kuulostava diagnoosi ”padagra” väännettynä suomeksi, eli ”kihti”, ei enää olekaan mitenkään hieno. Mustaa teetä – 2 rkl Mustaa pippuria – 1 tlk. Pahoitetun mieleni viesti kiri nopeasti läpi ystäväpiirini ja ei aikaakaan, kun sieltä kaikui lohdutuksen sanoja: ”Kun on kielletty, mutta jos kovasti tekee mieli, niin pienen määrän voit aina ”naatiskella”. Maistakaa! Kaikista rajoituksista huolimatta minäkin meinaan yhden kalaleivän ”naatiskella”. Niveliä särkee, turvottaa ja punottaa niin, että kevätaurinkokaan ei paranna mielialaa
VENÄJÄN AIKA 69 ristikko // 2
Hän on suoraan syyttänyt Medvedeviä varkaaksi ja korruptoituneeksi, mutta käsirautoihin hän ei ole joutunut, vaikka Venäjällä usein häkki heilahtaa paljon vähäisemmästäkin syystä. Navalnyi on osallistunut myös kansallismielisten ”Venäläiselle marssille”, mikä arveluttaa monia hänen potentiaalisia tukijoitaan. Viimeksi mainitulle sallitaan Putinin kärkevä arvostelu, koska hän ei missään tapauksessa saa yli viiden prosentin kannatusta. Joka kerta avajaisissa on mukana kymmeniä, joskus satoja innokkaita vapaaehtoisia vaalityöntekijöitä. Videot on tehty terävän ironisesti ja kieltämättä taidokkaasti. Kaikki olisi muuten hyvin, mutta Navalnyin presidenttitien esteenä on se, että hän on saanut talousrikostuomion eli ehdollista vankeutta. Zjuganov kerää ääniä neuvostonostalgiaa tuntevilta ja Javlinski imuroi länsimielisten liberaalien äänet. vanja -setä Erikoinen ilmiö Navalnyi ”Navalnyin presidenttitien esteenä on se, että hän on saanut talous rikostuomion.”. Toisaalta, ketäpä oppositiopoliitikkoa ei Venäjällä olisi väitetty ”Kremlin projektiksi”. Hänen korruptionvastainen ”toimistonsa” on tehnyt Venäjän johtajista jo useita videoelokuvia, joissa kerrotaan säälimättömästi johtajien satumaisista omaisuuksista kotimaassa ja ulkomailla. Myöskään FSB:tä hän ei kuulemma arvostele. Navalnyi on ilmoittanut asettautuvansa presidenttiehdokkaaksi ensi vuoden vaaleissa. Navalnyi on jo kerran kokeillut kansan kannatuksen hankkimista. Kysymyksessä on karismaattinen, uuden tyypin oppositiopoliitikko, joka ei jätä kylmäksi sen paremmin kannattajiaan kuin vastustajiaankaan. On yksi pääehdokas ja joukko siististi käyttäytyviä, nöyriä ”vastaehdokkaita”, joista kukaan ei tosissaan tavoittele presidenttiyttä. Ja joka kerta rooleissa on samat näyttelijät. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Venäjän sisäpoliittiselle näyttämölle on ilmestynyt uusi, ihmisiä aidosti kiinnostava poliitikko, jonka tekemisiä seurataan niin vallan kammareissa kuin kotitietokoneiden äärelläkin. Tästä onkin tehty salaliittoteorioiden parhaiden perinteiden mukaisesti johtopäätös, että Navalnyi olisi sittenkin Kremlin tuote. Navalnyi on ollut liberaalin Jablokopuolueen jäsen, mutta hänet erotettiin liian kansallismielisten näkemystensä takia. Tosin toisenlainenkin tulkinta on esitetty: Venäjän perustuslain mukaan ehdokkuus estyy vain henkilöiltä, jotka ovat kärsimässä rikostuomiotaan rankaisulaitoksessa. 70 VENÄJÄN AIKA Jokainen, joka seuraa Venäjän poliittista keskustelua, on joutunut törmäämään ilmiöön nimeltä Aleksei Navalnyi. Nykyisen lain tulkinnan mukaan tämä estää häntä asettumasta presidenttiehdokkaaksi. Navalnyi itse väittää, että jo yli 300 000 henkeä on luvannut allekirjoittaa ehdokasasiakirjat, joten nimiä on riittävästi. Juristin koulutuksen saanut Navalnyi on nelikymppinen, teräväsanainen ja esiintymiskykyinen tyyppi, joka on ottanut aseekseen korruptionvastaisuuden. Kuten ovat olleet lukemattomia kertoja sitä ennenkin. Putin on eräänlainen isähahmo, joka voittaa aina vaivatta. En ihmettele, että Venäjällä moni on kyllästynyt näkemään vuodesta toiseen saman rituaalin. Venäjän politiikkaa ovat leimanneet yhdet ja samat tyypit jo pian parikymmentä vuotta: presidentti Putin, pääministeri (ja välillä presidentti) Medvedev, räyhäkansallinen Zhirinovski, kommunistijohtaja Zjuganov, liberaalipoliitikko Javlinski. Ja, kuinka ollakaan, nyt näyttää siltä, että ensi vuoden presidentinvaaleissa nämä samat poliitikot (Medvedeviä lukuun ottamatta) ovat taas ehdolla. Mutta nyt hyvin harjoiteltua, vaaleista toisiin toistuvaa näytelmää rikkomaan on pyrähtänyt aivan uusi hahmo, Aleksei Navalnyi. Jotkut ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Navalnyi ei ole kovin innokas Putinia arvostelemaan, vaikka muut johtajat häneltä saavatkin kuulla kunniansa. Putinin kannattaja Sergei Sobjanin voitti hieman yli 50 %:n tuloksella, mutta Navalnyi keräsi kunnioitettavat 27 % äänistä. Monet tarkkailijat ovat hämmästelleet sitä, että vaikka Navalnyi on arvostellut kärkevästi monia poliittisia johtajia, hänelle ei siitä ole koitunut sen kummempia ongelmia. Zhirinovski vetää kansallismielisten äänet, mutta varoo pahasti arvostelematta presidenttiä. Sitä varten hän kiertää maata avaamassa omia vaalitoimistojaan. Hän oli ehdokkaana Moskovan pormestariksi
040 5121618 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i M o s k o v a H e l s i n k i Helsinki Moskova Moskova Helsinki ma 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.25-15.05 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 ti 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.55-15.30 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 ke 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.25-15.05 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 to 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.25-15.05 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 pe 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.25-15.05 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 la 09.45-11.25 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.25-16.10 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 su 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.55-15.40 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i P i e t a r i H e l s i n k i Helsinki-Pietari ma 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 ti 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 ke 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 to 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 pe 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 la 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 su 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 Pietari-Helsinki ma 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 ti 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 ke 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 to 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 pe 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 la 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 su 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 Kulttuurilehti suomeksi, venäjäksi ja ruotsiksi A ik a ta u lu t s it o u m u k s e tt a , vo im as sa to is ta is ek si J u n a a i k a t a u l u t H e l s i n k i P i e t a r i M o s k o v a P i e t a r i H e l s i n k i Allegro Tolstoi Allegro Tolstoi Helsinki 07.20 11.00 16.00 20.00 18.47* 18,44** Moskova (Leningradski) 23.10* 23.10** Pasila 18.53 18.50 Tver 01.11 01.11 Tikkurila 07.33 11.13 16.13 20.13 19.03 19.01 Pietari (Laatokan asema) 06.01 06.01 Lahti 08.07 11.47 16.47 20.47 19.54 19.54 Pietari (Suomen asema) 06.40 11.30 15.30 20.30 Kouvola 08.33 12.13 17.13 21.13 20.35 20.35 Viipuri 07.45 12.35 16.35 21.35 08.34 08.34 Vainikkala 09.20 13.00 18.00 22.00 22.15 22.15 Vainikkala 08.14 13.04 17.04 22.04 10.14 10.14 Viipuri 09.47 13.27 18.27 22.22 23.43 23.43 Kouvola 08.55 13.45 17.45 22.45 11.11 11.11 Pietari (Suomen asema) 10.47 14.27 19.27 23.27 Lahti 09.21 14.11 18.11 23.11 12.00 11.58 Pietari (Laatokan asema) 01.53 01.53 Tikkurila 09.54 14.44 18.44 23.44 12.54 12.51 Tver 06.51 06.51 Pasila 13.31 13.25 Moskova (Leningradski) 09.19 09.19 Helsinki 10.07 14.57 18.57 23.57 13.37 13.30 *26.3.2017-18.06.2017 **19.06.2017-28.10.2017 *26.3.2017-18.06.2017 **19.06.2017-28.10.2017 Helsinki Jekaterinburg Jekaterinburg Helsinki ti 23.55-04.55 AY151 ma 05.50-06.55 AY152 to 23.55-04.55 AY151 ke 05.50-06.55 AY152 pe 23.55-04.55 AY151 pe 05.50-06.55 AY152 su 23.55-04.55 AY151 la 05.50-06.55 AY152 Samara-Helsinki ma 05.00-06.55 AY160 ke 05.00-06.55 AY160 pe 05.00-06.55 AY160 Helsinki-Samara ti 23.40-03.15 AY159 to 23.40-03.15 AY159 su 23.40-03.15 AY159 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i K a z a n H e l s i n k i Kazan-Helsinki ti 04.15-06.55 AY158 to 04.15-06.55 AY158 la 04.15-06.55 AY158 Helsinki-Kazan ma 23.55-02.25 AY157 ke 23.55-02.25 AY157 pe 23.55-02.25 AY157. L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i S a m a r a H e l s i n k i V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E MI V i i s u m i Ve n ä j ä l l e . Ota yhteyttä: Helsinki (09) 693 8632 Kuopio (017) 369 4460 Oulu (08) 535 5500 Tampere 010 396 2800 Turku (02) 277 3200 www.venajaseura.com t i l a u k s e t : literarus@kolumbus.fi Kalastajankuja 1 A 4 02230 ESPOO puh. Viisumipalvelumme hankkii kaikenlaiset viisumit ammattitaidolla ja luotettavasti
4 x vuodessa. VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ VenäjänAika. novomedia.fi