26 Ukraina tuotteisti Tšernobylturismin s. 36 Korona pysäytti Venäjän Ir to nu m er o 7, 50 € 01-52_VenajanAika_2-2020_kansiaukeama.indd 3 01-52_VenajanAika_2-2020_kansiaukeama.indd 3 15.5.2020 10.00 15.5.2020 10.00. 2 20 Jokilaivalla Laatokalta Ääniselle s. 19 Punaupseerin traaginen kohtalo s
44 Sisältö 2 20 Pertti Siilahti Lappeenrannasta on perehtynyt Laatokan ja Karjalankannaksen luontoilmiöihin jo 30 vuoden ajan. 44 Luonnonsuojelu Laatokka lumosi luonnonsuojelijan 49 Kirjat 50 Kolumni Rölli-peikon rehabilitointi 51 Mediakatsaus ”Taistelu koronavirusta vastaan, Oulun laulava poliisi ja menneisyyden haamut” 4 Pääkirjoitus Käsikirjoitus uusiksi 5 Lyhyet 8 Katugallup Pietarissa Koronavirus iski syvälle venäläiseen yhteiskuntaan 9 Kolumni Korona iskee rajusti Pietarinkin kulttuurialaan 10 Henkilö Karjalan korpien kiertäjä 14 Matkailu Karjalankannakselta Nevan ja Syvärin yli Laatokan Karjalaan 19 Matkailu Laivaristeily Laatokan ja Äänisen aalloilla 22 Talous Venäjän kaksi kriisiä: Korona ja öljyn hinnan romahdus 26 Historia Punaupseeri Emil Vaaterin traaginen tarina 32 Matkailu Šamaanien mystinen Baikaljärvi 36 Matkailu Tšernobylissä matkailijoita enemmän kuin koskaan 36 Muodikas Tšernobyl Pripjat kuvattuna 16-kerroksisen asuintalon katolta. 2 VENÄJÄN AIKA 40 Musiikki Upean taiteilijan laulut ovat ikuisia. 02-03_VenajanAika_2-2020_Sisisaukeama.indd 2 02-03_VenajanAika_2-2020_Sisisaukeama.indd 2 15.5.2020 10.02 15.5.2020 10.02. Jori Otsa ja Mah'Orkka -orkesteri pitää Georg Otsin klassikot elävänä
VENÄJÄN AIKA 3 40 19 Baikaljärvellä pyhinä pidettyjen paikkojen juurille jätetään uhrilahjoina esimerkiksi kolikoita tai maitoa. 32 Liitteenä Kontakt Suomi-Venäjä-Seuran jäsenlehti Suomi-Venäjä -seuran jäsenlehti 2 2020 Koronavirus Venäjällä SIVUT 4–5 Venäjän kielen asialla SIVUT 6–7 ??????????. Jori Otsa ja Mah’Orkkayhtye on erikoistunut slaavilaisen perinnemusiikin esittämiseen. ?????. . Toimittaja Markku Saksan reportaasissa ajetaan jokilaivalla Laatokalta Syvärin kautta Ääniselle. SIVUT 13–14 01-16 KONTAKT_2-2020.indd 1 01-16 KONTAKT_2-2020.indd 1 14.5.2020 14.51 14.5.2020 14.51 02-03_VenajanAika_2-2020_Sisisaukeama.indd 3 02-03_VenajanAika_2-2020_Sisisaukeama.indd 3 15.5.2020 10.02 15.5.2020 10.02
Poistimme käsillä olevasta lehdestä myös ”Mitä nyt Pietari” -vinkkisivut, sillä kesätapahtumien järjestämisestä ei ole tätä kirjoitettaessa mitään tietoa. Tšernobyl-turismi on sittemmin tuotteistettu, ja Elina Saarilahden artikkelissa tutustutaan säteilyn saastuttamiin ja vuosikymmeniä sitten hylättyihin kyliin Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Sama idea oli tarkoitus toteuttaa myös nyt ilmestyvässä lehdessä, mutta toisin kävi. 040 549 3105 Tuottaja Kari Martiala kari.martiala@omnipress.fi Puh. Onneksi kesä on kuitenkin tulossa, tiukimmista koronarajoituksista ilmeisesti luovutaan ja ihmiset pääsevät hetkeksi hengähtämään ja nauttimaan kesän riemuista ainakin kotimaassa. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Painopaikka PunaMusta, 2020 ISSN 1455-0520 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Jos koronavirusepidemia yllätti maailman ”mustan joutsenen” tavoin, niin samankaltainen inhimillinen haaksirikko koettiin Ukrainassa vuonna 1986, kun Tšernobylissä tapahtui historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus. Vaikka Venäjälle ei toistaiseksi ole asiaa, niin kannattaa säilyttää lehti vastaisuuden varalle, kun rajat taas aukeavat. Tarunhohtoinen Baikaljärvi on matkailukohde, jossa moni lehtemme lukija lienee jo vieraillut, ja vielä useampi toivoisi paikan päälle joskus pääsevänsä. Kyseinen palsta on korvattu muulla juttumateriaalilla. Tutustumme tällä kertaa Laatokan/ Äänisen alueeseen kolmessa artikkelissa. Kannen kuva: Svetlana Aleksejeva Aikakauslehtien Liiton jäsen. Koronavirusepidemia sotki suunnitelmat, koska teemanumero tuntui jotenkin hölmöltä ajatukselta tilanteessa, jossa Venäjän raja on suljettu. Matkailuteemaa emme kuitenkaan lopullisesti hautaa, vaan tässäkin lehdessä on useita artikkeleita naapurimaan mielenkiintoisista käyntikohteista. Luonnonsuojelullisen näkökulman Laatokan tilanteeseen tuo Outi Salovaaran artikkeli pitkän linjan luonnonsuojelija Pertti Siilahdesta, joka innostui Karjalankannaksen luontoilmiöiden kartoittamisesta jo 1980-luvulla. 020 6100 115 Päätoimittaja Martti Kiuru martti.kiuru@omnipress.fi Puh. Moottoripyöräilevä reportterimme Veijo Saano antaa ”Laatokan rundin” kakkososassa hyödyllisiä vinkkejä järven kiertämiseen. 045 675 7122 Ulkoasu HANK Oona Kavasto, AD hank.fi Tilaukset Kestotilaus 30 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Suomi-Venäjä-Seuran jäsenille 17 € / vuosi, Hinnat sis. Seuraava lehti ilmestyy 9.9.2020. Käsikirjoitus uusiksi 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 4 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 4 15.5.2020 10.06 15.5.2020 10.06. alv 10 % Puh. 4 VENÄJÄN AIKA Vuosi sitten julkaisimme Venäjän Ajan matkailuaiheisen erikoisnumeron. Toivotan jaksamista ja normalisoituvia aikoja Venäjän Ajan lukijoille! Martti Kiuru päätoimittaja PÄÄKIRJOITUS Kustantaja Omnipress Oy Väritehtaankatu 8 FI-03100 Helsinki toimitus@omnipress.fi www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Elina Saarilahden matkakertomus valottaa Baikalin omalaatuista ja myyttistä šamaanikulttuuria ja järven nykytilaa massamatkailun puristuksessa. Maailmanlopun tunnelmia huokuva juttu Tšernobylistä nivoutuu – valitettavasti – liiankin hyvin nykyiseen mielenmaisemaamme ja epävarmaan tulevaisuuteemme. Reportaasia Laatokalle ja Ääniselle suuntautuvasta laivaristeilystä on moni lukijamme kysellyt, ja toimittaja Markku Saksa vastaa nyt hauskalla ja informatiivisella jutullaan lukijatoiveisiin
Talousvaikeuksien vuoksi hanke jaettiin kahtia RBI:n ja Petro Stilin kesken. 5 LYHYET Pietarin kylkeen nousi ”suomalainen” asuinalue Vsevolozhskissa sijaitsevan Mistola Hills -pienkerrostaloalueen suunnittelivat suomalaiset arkkitehdit. Toisaalta asuntojen suunnittelu sekä alueen vihreys ja turvallisuus saavat asukkailta kiitosta. Se on kaikkea muuta kuin tyypillinen pietarilainen lähiö, joita hallitsevat jättimäiset 20–30-kerroksiset talot, olemattomat oleskelualueet ja hoitamattomat kulkuväylät. RBI:n osuutta alettiin rakentaa vihdoin 2015 ja toista vielä myöhemmin. Pelkkää mainospöhinää suomalaisuus ei ole, sillä alueen ovat suunnitelleet Arkval Arkkitehdit -toimiston arkkitehti Pervin Imaditdin ja HMV Arkkitehdit -toimiston arkkitehti Jari Viherkoski. Suomalaisidea voitti kisan Imaditdinin vanha pietarilainen asiakas, skandinaaviseen muotoiluun mieltynyt Petro Stil -rakennusyhtiön johtaja Mihail Belenitsky, ehdotti 2009 hänelle osallistumista RBI:n järjestämään kansainväliseen arkkitehtikutsukilpailuun kokonaisen 33 hehtaarin asuinalueen suunnittelemiseksi Vsevolozhskiin. Mistola Hillsissä on tällä hetkellä myynnissä 200 asuntoa, jotka ovat noin 20 prosenttia tavanomaista pietarilaista lähiökerrostalon asuntoa kalliimpia. Heidän lemmikin kukan muotoon suunnittelemansa 170 talon asuinalue voitti kilpailun muun muassa yhteisöllisyydellään ja ympäristön kumpuileviin muotoihin perustuvalla suunnittelullaan. Koska hanke oli suuri, Imaditdin pyysi Viherkosken avukseen. Väljästi sijoitettujen 2–4-kerroksisten talojen talojen välissä on lasten leikkipaikkoja ja viherja ulkoilualueita. – Vasta jälkikäteen kuulin, että valtava kuvani oli koristanut mainosplakaatteja moottoritien varressa Pietarissa ja tv-mainoksessa olin puhunut sujuvasti venäjää, nauraa Imaditdin. – Venäjän mittakaavassa esimerkiksi ulkoalueet ovat varmasti poikkeuksellisen hyvin toteutettuja, mutta suomalaisittain nekin ovat hieman rouheita, sanoo Imaditdin. Jokaisella asunnolla on oma autopaikka, huoneistokohtainen lämpötermostaatti ja tilava lasitettu parveke. 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 5 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 5 15.5.2020 10.06 15.5.2020 10.06. TEKSTI OUTI SALOVAARA Mistola Hills -asuinalue sijaitsee Vsevolozhskin kaupungin alueella Pietarin pohjoispuolella. Alueen markkinoinnissa heilutetaankin reippaasti Suomi-korttia. Yhteistyökumppanit esimerkiksi halusivat ottaa Imaditdinistä esitteitä varten valokuvia, ja studio-olosuhteissa järjestetyt kuvaukset ja englanninkieliset haastattelut kestivät tuntikausia. Pienkerrostaloalue voisi periaatteessa sijaita missä hyvänsä suomalaisessa kaupungissa. Mistola Hills – eli Mistolan kukkulat -nimen saanut uusi asuinalue ei kuitenkaan sijaitse Suomessa, vaan Pietarin kyljessä Vsevolozhkin kaupungissa, Mistolovon kylässä. Havainnekuvissa alueen tiet ovat hyvin hoidettuja, mutta asukkaiden mukaan väylien kunnossapidossa on toivomisen varaa. Käynnistymistä kuitenkin hidastivat muun muassa monimutkaiset rakennusmääräykset, ja esimerkiksi teiden rakentaminen vaati Imaditdinin mukaan lukemattomia neuvotteluja. Keskustelupalstoilla asukkaat ovat valittaneet alueen juomaveden ja väylienhoidon heikosta laadusta. Kaiken lisäksi väliin tulivat Ukrainan sota ja pakotteet. Imaditdin on tottunut tekemään töitä Venäjällä, mutta silti Mistolovo-hankkeessakin riitti yllätyksiä. Mainoksissa jopa talojen hissien luvataan olevan hiljaisia – ihan niin kuin Suomessa. Arkkitehti pääsi tienvarsimainokseen Pervin Imaditdinin mukaan suomalaiseen hankkeeseen verrattuna lopputuloksen laatua laski jonkin verran se, että kohteessa käytettiin paljon Venäjältä hankittuja edullisempia rakennusmateriaaleja
Tuotanto räjähti Venäläinen yhtiö havaitsi pian ”deicer”-tuotteensa menevän yllättävän hyvin kaupaksi. Tuotantolinja tilattiin Saksasta ja markkinointiponnistuksia lisättiin. Asiakkaina on myös Venäjän federaatio, joka sulattaa valtakunnantasoisia teitä yhtiön tuotteella. Ulkona voi olla miinus 20 astetta, mutta kaupunkilaiset kulkevat sohjossa. – Firman synnystä kulkee erilaisia legendoja, joista tämä on yksi, nauroi Tampereen messukeskuksessa UZPM:n osastolla päivystänyt kaupallinen johtaja Jevgeni Nemirovski. Nyt Bionordia on lähdetty tarmokkaasti markkinoimaan myös ulkomaille ja esiintyminen Tampereen tiemessuilla on osa projektia. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Nyt tuotannossa ahertaa lähes 700 työntekijää. Tampereen messuilla UZPM:n edustajat kertoivat, kuinka idea uudenlaisesta jäänsulatuksesta syntyi. 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 6 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 6 15.5.2020 10.06 15.5.2020 10.06. Kokeilueriä on jo toimitettu muun muassa Osloon ja Prahaan. Autot ruostuvat, kengät pilaantuvat Jokainen, joka on ajanut autolla tai kävellyt venäläiskaupungeissa talvella, on joutunut kiristelemään hampaitaan: jalkakäytävillä ja kaduilla lilluu hiekan ja suolan märkä seos, joka tuhoaa kengät ja ruostuttaa auton pellit. Yhtiö on kehitellyt laboratoriossaan aineen, jossa yhdistellään erilaisia suoloja ja jonka on määrä sulattaa teiden jää ekologisesti: pohjavesi ei likaannu. Kun ennen oli Venäjän teille ja kaduille levitetty yksinkertaisesti suolaa, tarjosi yhtiö nyt erilaisten suolojen sekoitusta. Yhtiön markkinointi ja johto istuu Moskovassa. Siitä paikasta Gelfanov ryhtyi kehittelemään kotilaboratoriossaan ainetta, joka olisi kenkäja peltiystävällinen ja joka vielä täyttäisi korkeat ekologiset standardit. Tuotetta ryhdyttiin valmistamaan uralilaisessa Permin kaupungissa. TEKSTI JA KUVAT ESA TUOMINEN Valmistaja vakuuttaa, että uudenlainen venäläinen teiden jääpinnan sulattajakemikaali on ympäristöystävällinen. 6 VENÄJÄN AIKA LYHYET Nyt tähdätään vientiin: Ekologisesta teiden sulatusaineesta tuli Venäjällä jättimenestys Usein kuulee väitettävän, että Venäjä ei vie kuin aseita ja ydinvoimaloita. Kaupunki toisensa jälkeen ryhtyi tilaamaan Bionordia ja korvaamaan sillä pelkän suolan levittämisen kaduilleen. Tampereella järjestetyillä tiemessuilla esiintyi venäläisyhtiö UZPM, joka markkinoi nyt myös Suomeen omaa tiensulatuskemikaaliaan, joka on saanut kasteessa nimen Bionord. Ja tuotannon laajeneminen jatkuu: parhaillaan Moskovan liepeille suunnitellaan uutta tehdasta. Tällä joukkueella yrittivät venäläiset sulatussuolan markkinoijat hurmata suomalaiset Tampereen tiemessuilla. Permissä sijaitsevalle tehtaalle on jouduttu palkkaamaan jatkuvasti lisää väkeä. Liikemies Rustam Gelfanov oli kulkenut hienoissa italialaisissa kengissään kadulla ja havainnut, kuinka suolaus tuhosi hänen arvokkaat jalkineensa. Tuotantokäyrät rupesivat sojottamaan ylös päin. Nyt yhtiön jäänsulatusainetta on tilannut puolensataa venäläistä kaupunkia
VENÄJÄN AIKA 7 LYHYET Facebookissa toimii useita Venäjään erikoistuneita ryhmiä, joissa on runsaasti tietoa esimerkiksi itänaapuriin suuntautuvasta matkailusta, kulttuurista, historiasta, politiikasta, taloudesta, urheilusta ja ostosmahdollisuuksista. Jukka N oli 1984 kirvesmiehenä Moskovassa ja iltansa iloksi lähti ravintolaan tanssimaan. Koska kotimatka ei suinkaan ole ilmainen, vaan sen kustannukset täytyy maksaa jälkikäteen valtiolle, kertyi takaisinmaksusitoumuksia yli 100 000 markkaa, kaikkiaan varoja välitettiin 1,5 miljoonan markan edestä. Onnellisiakin loppuja rakkaudelle löytyy. Suomalainen nuori mieskolmikko käytti tätä säännöllisesti väärin, jäi Leningradiin vähintään viikoksi rellestämään trokaamillaan rahoilla. Kas tässä elämänmakuinen kertomus suomalaisten matkailijoiden kohtaamista vastoinkäymisistä ulkomailla. Tämän kortin hankinta ei edellyttänyt viisumia ja sillä saattoi oleilla rajan takana muutaman päivän. Kielitaidon puute, oudot ja vieraat olot sekä ennen kaikkea alkoholin varomaton käyttö saa vaikeudet pintaan. Esimerkiksi 1984 konsuliyksikkö auttoi yli tuhatta matkailijaa. Näin tapahtui erityisesti niin kutsutun Viipuri-kortin aikaan. Isyyden tunnustamisia oli 80. Ilta kului rattoisasti ja pari päätti lähteä jatkamaan yhdessäoloa Lenan asunnolle, vaikka yhteistä kieltä ei juuri ollutkaan. Melkoinen määrä selvitettävää ja autettavaa ulkoasiainhallinnolle. Juomaan oli lisätty nukuttavia aineita, ja mies heräsi puistosta kaikki rahat ja tavarat vietyinä. Tarina etenee tutun kaavan mukaan: pari lähti pistäytymään Lauran asunnolle, jonka jälkeisistä tapahtumista Kari ei enää mitään muistakaan. Näitä tapauksia on useita eri variaatioin. Kokonaan oman lukunsa muodostaa itä-blokki, jonne matkustaminen helpottui. Ohikulkijat pelastivat miehen sairaalaan, jossa Jukka joutui olemaan useita viikkoja. Aikaa kun oli, tilasi hän samppanjaa ja mukaan lyöttäytyi kaunis Laura. Kokonaan oma lukunsa ovat luovutetuille alueille entisten kotiensa paikkoja etsimään lähtevät kotiseutumatkailijat. Naisilla naiivi hyväuskoisuus rakkaustarinoissa – ”kyllä se Luigi lupasi naimisiin mennä, mutta nyt olen raskaana enkä muistanut edes sukunimeä kysyä…” Ulkoministeriön tutkija Jussi Pekkarinen on kartoittanut ministeriön arkistosta erilaisia tapauksia ja koonnut näistä kirjan. Lena kävi jopa tervehtimässä häntä. Autettavien määrä on itse asiassa yllättävän suuri. Jotkut suomalaiset rikkoivat tieten tahtoen sääntöjä. Jossain kohtaa viraston auttamishalu jo loppui ja miehiltä aiottiin ottaa passit pois, mutta sepä ei ollutkaan helppo juttu. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei näistä kertomuksista puutu. Siellä myös oli suuria työmaita, joiden suomalaiset rakentajat joutuivat hankaluuksiin, pääosin omaa vartomattomuuttaan. Ja osaltaan niin hurjia, ettei näitä kukaan keksiä voisikaan. Ajankohtaista asiaa Pietaria koskevista tilaisuuksista, tietoja kulttuuritapahtumista, ravintolaja kahvilavinkkejä, mielenkiintoisia vierailukohteita, Pietarija Leningrad-muisteluita. › Suuntana Venäjä. VENÄJÄTIETOUTTA MYÖS FACEBOOKISSA Suomipojat pulassa rajan takana Jussi Pekkarinen: Reppanoita, rikollisia ja ruumiita UM:n konsulipalvelujen historia 1982–2000. Mies lukitsi oven ja tempaisi puukon, jolla löi Jukkaa useita kertoja. Vaan eipä tullut onnesta pitkää autuutta Kaarlelle. Sairaustai kuolintapauksia oli noin 200, vangittuina oli 32 suomalaista, joista Neuvostoliitossa 18. Avioliitot itänaisten kanssa päättyivät usein piankin välirikkoon, tosin tätä ei pidä yleistää. Tappelun tuoksinassa Jukka sai oven auki ja pakeni ilkosen alastomana kadulle vain kello kädessään verta vuotavana ja ”suoletkin valuivat syliin”. Lopuksi joutuivat putkaan, mutta luottivat siihen, että konsulikyydillä pääsee taas kotiin. › Viipurin kaverit. Rahat on loppu, passi kadonnut, tavarat varastettu ja ei juurikaan tietoa tapahtumien kulusta – näin voi käydä pahimmassa tapauksessa ulkomailla. Tietoja, uutisia ja tarinoita matkoista, kaupankäynnistä ja muusta rajan ylittävästä yhteistyöstä Venäjän suunnalla. Kokonaisuutena voi todeta, että kun ihminen lähtee matkalle maan rajojen ulkopuolelle, lähes kaikki on mahdollista. Näin ei kuitenkaan käynyt Kaarlelle, joka meni naimisiin eestiläisen Taiminsa kanssa ja halusi vaimon tietenkin pian yhteiseen kotiin. Erohan sellaisesta tulee ja suomipoika jäi lehdelle soittelemaan. Ajallaan Jukka pääsi kotiin, Lenan mies sai työleirituomion. Matkailu toki avartaa, mutta terve maalaisjärki kannattaa pitää käytössä silloinkin, kun elämä vieraissa oloissa alkaa maistua liian makealle. Seuralaiseksi valikoitui viehättävä Lena. Henkilöt nimetään vain etunimeltä intimiteetin suojaamiseksi, mutta tarinat ovat tosia. TEKSTI SEPPO PAAJANEN 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 7 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 7 15.5.2020 10.06 15.5.2020 10.06. He eivät aiheuta hämminkiä tai juopottele, mutta saattavat ylittää kielletyiksi määriteltyjä rajoja ja joutua tämän vuoksi hankaluuksiin miliisien kanssa. Tältä alueelta löytyvät kirjan mehevimmät tarinat. Runsaasti infoa Viipurin tarjoamista vierailukohteista, majoitusja ravintolapalveluista, ostosmahdollisuuksista ja kauneudenhoitopalveluista. Edita 2019. Taimi heittäytyi heti saavuttuaan kylmäkiskoiseksi ja laittoi lehteen ilmoituksen, jossa etsi tositarkoituksella itselleen varakasta miestä. Venäjän Aika suosittelee lukijoilleen seuraavia suosionsa vakiinnuttaneita Facebook-ryhmiä: › Minun Pietarini/Leningradini. Pari riisuutui ja oli juuri käymässä lemmen puuhiin, kun ovi aukeni ja sisään ryntäsi Lenan aviomies aivan hurjistuneena. Kari J oli puolestaan matkalla junalla Pekingiin ja odotteli Siperian junan lähtöä Moskovassa. Muuttolupaa jouduttiin odottamaan kauan ja vasta vetoomus presidentille selvitti asian. Perälautana onnettomuuksissakin on ulkoasianhallinnon konsulivirasto, joka humaanisti taluttaa kotimaan turvaan nekin kansalaisensa, jotka ovat itse asiansa sotkeneet. Jo interrail-sukupolvi joutui usein pulaan, mutta ulkomaanmatkailun räjähdysmäinen kasvu nosti autettavien määrät huikeiksi. Siinä on jaloa ymmärrystä ja vilpitöntä auttamisen halua – sen tämä kirja vakuuttavasti todistaa. Ja monesti syynä ainakin miehillä on varomaton alkoholin käyttö
Mielestäni hallituksen pitäisi tukea pankkien sijasta yrittäjiä suoraan. Omat varani riittävät kenties pari vuotta, mutta monet elävät kädestä suuhun. Pietarilaisen Fontanka-lehden mukaan huhtikuussa vailla työtä ja palkkaa oli jo puoli miljoonaa kaupunkilaista. Jos työ menee alta, loppuvat tulot kuin seinään. Hallituksen ohjeistuksissa on absurdeja piirteitä. Lääkärit, joiden kanssa olen keskustellut, väittävät, että karanteeni on hyvä asia, koska sairaaloissa on rajallisesti tilaa. Miehelläni on töitä, joten meillä on asiat OK. Tilanne on tukala erityisesti pienyrittäjille, koska kassavirtaa ei ole, mutta verot pitää maksaa. Alla Tyttäreni on lääkäri, joten hän on etulinjassa. Asiakkaat kyselevät ratsastusmahdollisuudesta, mutta emme uskalla ottaa riskiä, koska sakko voi olla 400 000 ruplaa (viisituhatta euroa). Pietarissa varsinkin pienen ja keskisuuren yritystoiminnan odotetaan ajautuvan vaikeuksiin koronavirusepidemian seurauksena. 8 VENÄJÄN AIKA Anna Olen kotirouva. Minusta puistot pitäisi aukaista ja huolehtia, että ihmiset pitävät riittävän välimatkan toisiinsa. Pankit lupaavat pidättäytyä lyhennysten ja korkojen perinnästä puoli vuotta, mutta sen jälkeen on maksun aika. Alennusta vuokrasta ei ole luvattu. Olen täysin neuvoton tulevaisuuden suhteen, enkä näe työkaluja, joiden avulla voisin parantaa taloudellista tilannettani. Itse olen yrittäjä, ja omistan panimon Krimillä. Tulot ovat nollassa ja valtiolta emme saa tukea. Denis Toimitan erään yliopiston tiedotuslehteä ja nyt työskentelen etänä. Toimimme valtion maalla, ja maanvuokra on korkea. TEKSTI JANA PRUSSAKOVA KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA KATUGALLUP ”Olen täysin neuvoton tulevaisuuden suhteen, enkä näe työkaluja, joiden avulla voisin parantaa taloudellista tilannettani.” 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 8 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 8 15.5.2020 10.06 15.5.2020 10.06. Koiria saa ulkoiluttaa, mutta lapsia ei voi viedä leikkipuistoon, koska puistot on suljettu. Olen töissä valtionyrityksessä ja saan ”loman” aikana 75 prosenttia palkasta. Tutuilla tilanne ei ole niin hyvä. En saa tukea valtiolta, mutta yritän saada tilojen vuokraan alennusta. En ole ekonomisti, mutta veikkaan, että talouden palautumiseen menee ainakin viisi vuotta. Mummolle vien ostokset oven eteen ja soitan perään. Poikkeustila on painajainen pk-yrittäjille Maaliskuun lopussa Venäjä käynnisti Vladimir Putinin ukaasilla ”Putinin loman”, jonka loppumisesta ei tätä kirjoitettaessa ole tietoa. Vietämme paljon aikaa mökillä, koska maaseudulla naapurit ovat kaukana. Valeria Omistan ratsastustallin, ja tilanteemme on hyvin hankala. Emme saa käyttää ratsastuskenttää tontillamme ja metsään ei pääse, koska metsä on suljettu. Nikita Eristäydyn ja käyn kaupassa tavallista harvemmin. Presidentin mukaan palkat on maksettava myös loman aikana, ja pankkien sekä vuokranantajien suositellaan lykkäävän saataviaan
Nyt toiminta on kuitenkin vaakalaudalla, sillä taidekeskus ei selviä vuokristaan. Mutta entäpä näiden kulttuurikeskusten vuokralaiset eli alueiden yrittäjät. Stereoleto-festivaalia tuottava Ilya Bortnuk aikoo ensi alkuun siirtää festivaalin syyskuulle ja toivoo, että rajoituksia voitaisiin tuolloin jo purkaa. VENÄJÄN AIKA 9 KOLUMNI Eremitaasin johtaja Mihail Piotrovski vetosi huhtikuussa Venäjän johtoon, että se auttaisi koronaviruksen kanssa kamppailevaa museoalaa. Verkkolehti Fontanka kyseli pietarilaisilta kulttuurialan toimijoilta, miten korona iskee heidän talouteensa. Kuten arvata saattaa, iskeehän se. Legendaarinen, monelle suomalaiselle tuttu pietarilainen taidekeskus Pushkinskaja 10 on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Nyt vaan täytyy keksiä pyörä uudestaan ja toivoa, että Eremitaasin johtajan vetoomus kuullaan ja kulttuurikin saadaan pelastettua koronalta. Turismista elävä kaupunki joutuu nyt koville. Nyt on aika miettiä uusia tapoja tehdä yhteistyötä ja olla läheisesti yhteyksissä pietarilaisiin yhteistyökumppaneihin. Pandemian ajan ne voivat tehdä esimerkiksi rakennustöitä alueillaan. Pushkinskaja 10 on käynnistänyt sosiaalisessa mediassa erilaisia tukikampanjoita, mutta niiden tuotoilla ei pystytä kattamaan koko toimintaa. Boreyn johtaja Tatjana Ponomarenko sanoo Fontankan haastattelussa, että ”ensimmäisen kuukauden sinnittelemme, toisena on jo vaikeaa, kolmantena kuolemme”. Tänä vuonna kaikki on toisin. Maakuvatyö on tärkeä osa Suomen ulkoministeriön toimintaa ja missäpä se paremmin onnistuisi kuin siellä, missä paikalliset kokoontuvat. Novaja Gollandija on perustanut vuokralaistensa avuksi Support Locals -ryhmän VKontakteen, jonka kautta paikalliset voivat tilata alueella toimivien yrittäjien tuotteita verkosta. Tavallaan se ei eroa pääkonsulaatin perinteisestä maakuvatyöstä. Pandemia pyyhkäisee monet festivaalit suoraan seuraavalle kesälle, mutta toiveikkaitakin järjestäjiä vielä löytyy. Pienimmät ovat tietysti isoimmassa pulassa. Valitettavasti ihmiset eivät nyt investoi taiteeseen ja kauppa käy huonosti. Yksi Pietarin vanhimmista taidegallerioista, Borey, muuttui virtuaaliseksi heti pandemian puhjettua. Se on vuosikymmenien ajan rakentanut Moskovan rautatieaseman vieressä sijaitsevaan kortteliin erilaisia näyttelytiloja, taiteilijoiden työtiloja, pieniä teattereita, venäläisen musiikin museon, Fish Fabrique -baarin ja paljon, paljon muuta. Uudemmat kulttuurikeitaat, kuten Novaja Gollandija ja Sevkabel Port, kertovat selviävänsä suht vähin vaurioin. Tätä kolumnia kirjoittaessani, toukokuussa, on mahdotonta nähdä kesää kauemmaksi. Vaikka tilanne näyttää pahalta, uskon, että me selviämme tästä – yhdessä. Viesti kuului: ”Pelastakaa kulttuuri koronalta!” Kuinka Pietarin kulttuuriala voi koronan kynsissä. Nämä alueet tarjoavat eri alojen toimijoille viihtyisän toimintaympäristön. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Pietari ei eroa globaalin viruksen haavoittamista kaupungeista. Ilman tukea gallerian pitäminen voi muuttua mahdottomaksi. Se voi olla liikaa toivottu, sillä festivaali on viime vuosina kerännyt toistakymmentä tuhatta ihmistä kuuntelemaan kansainvälisiä ja paikallisia artisteja ja tällä hetkellä isot joukkokokoontumiset eivät vaikuta mahdollisilta. Anna Laine lehdistövirkamies Suomen Pietarin-pääkonsulaatti Korona iskee rajusti Pietarinkin kulttuurialaan ”On aika miettiä uusia tapoja olla yhteyksissä pietarilaisiin yhteistyökumppaneihin.” SUOMEN PIETARIN-PÄÄKONSULAATIN PALSTA 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 9 04-09_VenajanAika_2-2020_PK_Lyhyet_gallup_kolumni_.indd 9 15.5.2020 10.06 15.5.2020 10.06. Suomen Pietarin-pääkonsulaatti on tehnyt ahkeraa yhteistyötä paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Jo vuosien ajan pääkonsulaatti on ollut mukana tuomassa esimerkiksi suomalaisia artisteja eri festivaaleille
10 VENÄJÄN AIKA HENKILÖ TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT JAAKKO SAANO JA VEIJO SAANO P uoli vuosisataa moottoripyöräharrastusta, 30 moottoripyörää vuodesta 1970 alkaen, yli 400 julkaistua artikkelia alan lehdissä! Veijo Saanolla on takanaan satoja tuhansia ajokilometrejä ja mies on eittämättä Suomen kokeneimpia motoristeja. Tuolloin kyydissä oli myös Susanna-vaimo. Viime vuosina matkat ovat suuntautuneet yhä useam min Venäjälle. Vuosien varrella hän on tehnyt kymmeniä reissuja Karjalankannakselle, Laatokan Karjalaan, Aunukseen, Vienaan ja Murmanskin alueelle. Karjalan korpien kiertäjä 10-13_VA_2-2020_Veijo_Saano.indd 10 10-13_VA_2-2020_Veijo_Saano.indd 10 15.5.2020 10.07 15.5.2020 10.07. Kokemuksistaan rajan takana Saano kirjoittaa säännöllisesti myös Venäjän Aika -lehteen. Vuosikymmenten varrella Saano on kaasutellut kaksipyöräisen kyydissä koto-Suomen ohella myös ulkomailla – aina Australiassa asti. Saano ajoi henkilöautolla jo Neuvostoliitossa 1980-luvulla, mutta ensimmäisen moottoripyörämatkan naapurin puolelle hän teki vuonna 2002. Kuopiolainen Veijo Saano on erikoistunut itärajan taakse suuntautuvaan moottoripyörämatkailuun
10-13_VA_2-2020_Veijo_Saano.indd 11 10-13_VA_2-2020_Veijo_Saano.indd 11 15.5.2020 10.07 15.5.2020 10.07. VENÄJÄN AIKA 11 Veijo ja Susanna Saano ovat moottoripyöräilleet myös PohjoisNorjassa
Ajokalustona Saanolla on viime vuosina ollut BMW G 650 GS Sertão. Liikennesääntöjen puitteissa edetään sekä Suomen että Venäjän teillä, Saano toppuuttelee. Karjalan tasavallassa kehitys on ollut verkkaisempaa ja kylät autioituvat. Ja täältä on vaivatonta jatkaa matkaa Sortavalan kautta etelään, kohti Karjalankannasta tai itään kohti Petroskoita ja Aunuksen Karjalaa. Pikkuteillä aikaisemmin esiintyneet tukit ja kivenlohkareetkin on saatu pääosin raivattua pois. Näin ollen alueeseen tutustuminen on perinpohjaisempaa. Toki samanlainen trendi on havaittavissa lähes kaikkialla maailmassa. – Edelleenkin Venäjällä toimii usein ”isomman oikeus” -asenne ja ”puskurissa kiinniajo”, Saano kertoo. Karjalaan pääsee helposti toki henkilöautollakin, mutta moottoripyörällä voi taivaltaa nekin taipaleet, joissa auto jäisi jumiin. Matkapyöränä Veijolla on viime vuosina ollut BMW Sertão. Taustalla Laatokka. Yleensä matka itärajan taakse kestää viikon verran ja Saano asuu alueen pienissä hotelleissa ja majataloissa. 10-13_VA_2-2020_Veijo_Saano.indd 12 10-13_VA_2-2020_Veijo_Saano.indd 12 15.5.2020 10.07 15.5.2020 10.07. Pohjoissuunnalla sijaitseviin Vienan Karjalan runokyliin on kätevintä mennä Vartiuksen raja-aseman ja edelleen Kostamuksen kautta. – Majoitusmahdollisuuksia on tullut runsaasti lisää niiden lähes 20 vuoden aikana, jolloin olen alueella pyörinyt, Saano sanoo. Paikallisessa ajokulttuurissakin on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan, eikä monia suomalaisautoilijoita hirvittävää oikealta ohittamista esiinny enää niin usein kuin takavuosina. Maaseutu autioituu Parinkymmenen vuoden kokemuksen perusteella Veijo Saano on huomioinut, että tiestön laatu on kohentunut Karjalan tasavallassa ja Pietaria ympäröivässä Leningradin oblastissa. Kuopiosta käsin valtakunnan rajan ylittäminen on kätevintä suorittaa Niiralan/ Värtsilän raja-aseman kautta. – No ei nyt sentään. Suurten järvien, eli Laatokan ja Äänisen ympäriajon Saano on toteuttanut useita kertoja, Murmanskin alueella ja Arkangelin suunnallakin mies on pyörällään vieraillut. Suuressa roolissa Veijon moottoripyöräharrastuksessa ovat olleet vanhat konepyörät, joita hän on entisöinyt museoajoneuvoiksi. Pääteitä on kunnostettu ja pikkuteiden erittäin kuoppaisia öljysorapintoja vaihdettu sorapohjaisiksi. Leningradin oblastiin on viime vuosina noussut runsaasti uusia datshakyliä pietarilaiselle keskiluokalle. Keskikokoinen, kevyehkö ja korkean maavaran omaava pyörä soveltuu hyvin alueen joskus vaativiinkin tieolosuhteisiin – jopa maastoon. Matkaa kertyy 207 kilometriä ja kyseisen välin ratamoottoripyöräilyynkin perehtynyt Saano taittaa tunnissa. 12 VENÄJÄN AIKA HENKILÖ ”Venäjälle mennessä kulut ovat niin maltilliset, etten edes tee budjettia.” Siitä lähtien matkoja on kertynyt useita kymmeniä, parhaimmillaan neljä reissua kesässä. Kuvassa Horex Resident vuodelta 1955. Kehitys on tuonut alueelle rahaa, minkä seurauksena myös infrastruktuuri ja palvelut ovat parantuneet. Karjala kehittää matkailua Värtsilän tullin jälkeen ollaankin jo Laatokan Karjalassa. – Neuvostoliitossahan noudatettiin ”perspektiivittömien kylien” politiikkaa, eikä nyky-Venäjällä ole juuri kiinnosTyökalu. Viime vuosina Karjalan tasavalta on panostanut matkailuelinkeinon kehittämiseen ja erityisesti Venäjän sisäisen matkailun turistivirrat Karjalaan ovat lisääntyneet. Ahkeran matkustelun seurauksena Saanosta on vuosien varrella kehittynyt yksi parhaista suomalaisista rajantakaisen alueen, kulttuurin ja tiestön asiantuntijoista
Veijo Saano • Syntynyt 1953. Yöpyminen asiallisessa majapaikassa maksaa parikolmekymppiä ja ravintolassa kyseisellä summalla saa eteensä jo huippusapuskan ruokajuomineen. Katkeruus on ymmärrettävää, mutta kun ylitän rajan, en voi tehdä sitä valmiiksi kädet nyrkissä, vaan pikemminkin asenteella: avoimin mielin kohti uusia seikkailuja, Veijo Saano sanoo. • Harrastaa moottoripyöräilyä, kielitiedettä ja kirjallisuutta. – Tietämäni mukaan peräti 85 prosenttia Karjalan tasavaltaan suuntautuvasta matkailusta on maan sisäistä turismia, Saano sanoo. Edullinen matkakohde Suomalaisnäkökulmasta matkailu Venäjän puolella on nykyisen heikon ruplan kurssin takia edullista. ”Vanhempana olen ymmärtänyt sen trauman, jonka kotinsa menettäneet ovat kokeneet.” Veijo Saano työhuoneessaan Kuopiossa. • Perheeseen kuuluu vaimo, tytär ja poika. Veijo Saanon matkakohteista osa sijaitsee Suomeen aikaisemmin kuuluneilla, niin sanotuilla luovutetuilla alueilla. Veijo Saanon reportaasit Venäjän Aika -lehdessä 4/2019: Itärajan taakse autolla tai moottoripyörällä 1/2020: Laatokan rundi, osa 1 2/2020: Laatokan rundi, osa 2 Kuka. VENÄJÄN AIKA 13 tusta muuttaa tilannetta. Onko kyseessä kenties jonkinlainen nostalgia. • Kotoisin Kiuruvedeltä. Lääketieteen termit -sanakirjan päätoimittaja. Asenteet ja ennakkoluulot istuvat edelleen syvällä. Joskus kaukaisissa pikkukylissä tosin ihmetellään ja kenties epäilläänkin hienolla länsipyörällä liikkuvaa miestä, joka ottaa ahkerasti valokuvia. Mikä jo eläkeiässä olevaa kuopiolaismotoristia sitten rajantakaisissa maisemissa oikein kiehtoo. – Kun lähden moottoripyörällä Norjaan, suunnittelen etukäteen matkabudjetin melko tarkkaan. Miten motoristi käsittelee mielessään kyseisen asetelman. Vanhempana olen paremmin ymmärtänyt sen tavattoman suuren trauman, jonka kotinsa menettäneet ovat joutuneet kokemaan. • Yli 400 julkaisua moottoripyörälehdissä. 10-13_VA_2-2020_Veijo_Saano.indd 13 10-13_VA_2-2020_Veijo_Saano.indd 13 15.5.2020 10.07 15.5.2020 10.07. – Ehkä näin. Luovutettujen alueiden trauma Suurkaupunkienkin hälyn kokenutta motoristia miellyttävät Karjalan kaukaiset ja usein tiettömät taipaleet, joilla ei tule vastaan ristinsielua. Seinällä samalta suunnalta tuotuja koristekäsitöitä. • Lääketieteen ja kirurgian tohtori, erikoislääkäri. Venäjälle mennessä kulut ovat niin maltilliset, etten edes tee budjettia, Saano vertaa. Tavallaan paluu nuoruuden maisemiin, jotka muistuttavat viidenkymmenen tai sadan vuoden takaista Suomea, kertoo Kiuruvedeltä kotoisin oleva Saano. Monista syistä johtuen ei ulkomaalaisten turistien houkuttelu ole kuitenkaan helppoa. Matkailu lienee ainoita keinoja, jolla kaukaisille seuduille voidaan saada uutta elämää, Saano toteaa. Paikallisten ihmisten kanssa Saano kertoo tulleensa aina hyvin toimeen ja venäläinen vieraanvaraisuus saa häneltä täydet pisteet. Polttoaine on halpaa ja samoin erilaiset palvelut. • Asuu Kuopiossa. Yllään Veijolla on hänen isänsä 1970-luvulla Neuvosto-Karjalasta tuoma kasakkapaita (?). – Nuorempana ihmettelin Karjalaan haikailevia karjalaisevakkoja. • Osa-aikaeläkkeellä
Nyky-Venäjän merkit ovat ainakin Karjalankannaksella toiset: kaupunkimaisia keskuksia, hotelleja ja lomakyliä, metsien keskellä suuria puutarhapalstaja datša-alueita, uusittuja rautateitä ja jopa moottoritietä. TEKSTI JA KUVAT VEIJO SAANO Matkatarinan toinen jakso käynnistyy Käkisalmesta ja kiertää Laatokan kokonaisuudessaan. Suurin sallittu nopeus on moottoritiellä 110 km/t, elleivät sähköiset liikennemerkit muuta kerro. Igorassa on kylpylä, majoitusja ravintolapalveluja, laskettelukeskus, automuseo sekä tuoreimpana moottorirata, jonka väitetään rakenteeltaan täyttävän jopa Formula 1 -kilpailujen vaatimukset. Rauhalliselle rantatielle Pietarin alueen liikenne on niin vilkasta, että varsinkin ensimmäistä kertaa Venäjällä ajelevalle suosittelen Pietarin ohittamista Laatokan rundi OSA 2/2 Karjalankannakselta Nevan ja Syvärin yli Laatokan Karjalaan Laatokan kierroksella jäimme Venäjän Ajan viime numerossa yöksi Käkisalmen kaupunkiin, nykynimeltään Priozerskiin (?????????). Suomen aikana se oli noin 6 000 asukkaan rajapitäjän pieni keskuskylä. Jatkamme sieltä Laatokan kaakkoispään ympäri takaisin Suomeen. Ääninen Laatokka Suomenlahti Niirala Värtsilä Hiidenselkä Pitkäranta Orusjärvi Rajakontu Aunus Troitsankontu Lotinapelto Syvärinsuu Samuškino Voronovo Uusi Laatokankaupunki Pähkinälinna Toksova Matoksi Vaskela Rautu Kiviniemi Käkisalmi Pietari Petroskoi A-121 A-121 E105 E105 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 14 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 14 15.5.2020 10.09 15.5.2020 10.09. 14 VENÄJÄN AIKA MATKAILU L uovutetun Karjalan muuttaminen Neuvostoliiton osaksi tapahtui lähinnä muistomerkkejä pystyttämällä. Sama mies, joka omistaa Piste kartalla -kahvilat ja -hotellit. Heti Losevon eteläpuolelta pääsee Karjalankannaksen moottoritielle. Vuonna 1857 tänne kaivettiin uoma kannaksen poikki, ja siitä alkaen on valtaosa Vuoksen vesistä virrannut koskena oikoreitille Suvantojärven ja edelleen Taipaleenjoen kautta Laatokkaan. Se on jo 73 kilometriä pitkä ja yltää Pietarin kehätiel le. Sosnovon eteläosassa moottoritien varressa on Igora-keskus (?????), jonka omistajiin kuuluu pankkiiri Juri Kovaltšuk. Laatokkaa kiertävä valtatie A-121 jatkuu Priozerskista hyväkuntoisena 52 kilometriä Losevoon (??????), joka oli Suomen aikaan Kiviniemi. Nykyisin siinä on Sosnovon (???????) kaupunkimainen keskus, jossa on yli 7 000 asukasta. Alkuun on valittavana useita reittejä maaseudun sorateistä moottoritiehen, mutta eksymisen vaaraa ei ole. Moottoritieltä voi poiketa entisen Raudun keskukseen
Maisema on tasaisempi kuin Laatokan luoteispäässä. Vuole ja Matoksi) kautta kohti Laatokkaa. Noin 90 kilometrin päässä Pähkinälinnasta tullaan yhdelle Laatokan suurista virRohkeampi voi lähteä Matoksista etelään tietä, joka vie Toksovaan. Piipahdus Pähkinälinnaan Tieltä E105 on helppo poiketa Pähkinälinnaan (????????????, Šlisselburg). Rohkeampi voi lähteä Matoksista etelään tietä 41K-065, joka vie Toksovaan (???????). Toksovasta on jatkettava Pietarin vilkkaalle kehätielle 41A-118. Pähkinälinnan keskustassa, kanavien ja Nevajoen välissä, on Pietari Suuren patsas. Inkerinmaalta Venäjälle Pähkinälinnasta Laatokan kierros jatkuu valtatietä E105 itään ja vähitellen koilliseen. Ääninen 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 15 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 15 15.5.2020 10.09 15.5.2020 10.09. Pienten hotellien heikkous on usein aamiai sen puuttuminen. Nykyaikainen kalusto kestää myrskyt, joten kanavat ovat jääneet pois käytöstä. Se on noin 15 000 asukkaan kaupunki, jolle leimallisia ovat Neva-joki ja siinä oleva 1300-luvulla rakennettu Pähkinäsaaren linna. Keskustassa matkailija joutuu ylittämään kanavia. VENÄJÄN AIKA 15 kaukaa itäkautta. Elokuun 2018 lopulla minun piti tyytyä hotelli Noteburgin vieressä olevan autopesulan kahvilasta ostettuun teekupposeen ja leivokseen, mutta onneksi ravitsemustilani korjasi myöhemmin venäläinen vieraanvaraisuus. Pähkinälinnan kaupungin nimi oli 1600-luvulla Noteburg. Nyt Noteburg on Šlisselburgissa olevan minihotellin nimi. Tie yhtyy eteläpäässään Pietari–Murmansk-valtatiehen E105. Kirkotkin vaihtuvat: Inkerinmaan kirkot olivat evankelisluterilaisia, mutta nyt ollaan ortodoksisen uskonnon alueella. Tämä tie oli pitkään huonokuntoinen betonilaattatie, mutta sittemmin se on suurelta osin päällystetty asfaltilla. Sitä ajetaan 20 kilometriä etelään tien E105 liittymään, jotta päästään jälleen Laatokkaa kiertämään. Pietari I:lle nimetty kanava otettiin käyttöön vuonna 1731. Olhavajoen rannalla Uudessa Laatokankaupungissa on Leningradin piirityksen muistomerkkinä vuonna 1900 Turussa valmistettu Aunus-laiva. Pähkinälinna oli ennen Noteburg. Kanavat jatkuvat koilliseen Syväri-joelle asti. Se onnistuu, kun laskeudutaan moottoritieltä Vaskelan (?????????, Vaskelovo) liittymässä ja lähdetään tietä 41A-189 Inkerinmaan kylien (mm. Novaja Ladogan Aunus. Nykyinen Noteburg on siisti minihotelli sisääntuloväylän varrella. Siellä on noin 5 600 asukasta ja yksi parhaiten säilyneistä inkeriläisten luterilaisista kirkoista. Hotellin vieressä on iltamyöhään asti auki oleva ravintola. Kun se kävi laivoille kapeaksi, tehtiin Aleksanteri II:lle nimetty, vuonna 1866 valmistunut leveämpi kanava järven ja vanhan kanavan välimaastoon. Suojainen vesiväylä oli tarpeen, koska Laatokka on itäpäästään saareton, matala ulappa, jonka myrskyt olivat silloisille laivoille liian vaarallisia. Betonilaattapintaa oli pari vuotta sitten jäljellä 17 kilometriä, ja sekin oli korjattu siedettävään ajokuntoon
Hän kertoi olleensa rakentamassa tätä vuonna 2011 valmistunutta rukoushuonetta. Tarjosin kestityksestä korvaus ta, mutta rahaa ei huolittu. Sen läpi virtaa pieni Voronezhkajoki, joka risteää Laatokan rantakanavien kanssa. ?????, Lodeinoje Pole) Voronovon kylässä Laatokan kaakkoispäässä on kahden kanavan ja Voronežka-joen risteys useine siltoineen. 16 VENÄJÄN AIKA MATKAILU roista, Olhavanjoelle. Syvärinsuun taloissa näkyy vepsäläisen puutyön vaikutteita. Ystävällisesti tervehtivä mies tuli minua jututtamaan. Talvisodan päätyttyä se luovutettiin Neuvostoliitolle, jonka armeija käytti alusta Leningradin piiritystaistelussa. Samuškinon kirkonmies. ??????, Novaja Ladoga). Sen länsirantaa pääsee muutaman kilometrin päässä Laatokan rannassa olevaan Uuteen Laatokankaupunkiin (????. Se vie Laatokan itärannalla olevaan niemeen. Ylpeänä hän esitteli myös praasniekkakenttää, joka on rakennuksen lähellä. Pysähdyin Samuškinossa (?????????) valokuvaamaan ortodoksista tsasounaa. Voronovo (????????) on niemen kylistä eteläisin. Seutu on märkää maastoa, jossa on ojia, jokia ja kanavia joka puolella. 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 16 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 16 15.5.2020 10.09 15.5.2020 10.09. Suistomaan seikkailua Laatokan koillisnurkkaa lähestyessään etelästä tulija ylittää ensin Paksujoen (???a, Paša) ja kymmenisen kilometriä pohjoisempana Ojattijoen (????, Ojat). Noin 7 kilometrin sen ylityksen jälkeen, Nizinon (??????) pikkukylän kohdalta, lähtee sivutie vasempaan. Päättäväisesti he istuttivat minut pitkään pitopöytään syömään, kursailu oli hyödytöntä. Alueella on lapsille leikkipaikkoja, viikinkilaiva sekä tekstija kuvatauluja viikinkiajan taisteluista, joita käytiin tällä paikalla 1100-luvulla. Siellä on enemmän näkemistä kuin valtatien E105 varrella. Pitäjän keskus on Uusi Syvärinsuu eli Novaja Sviritša, joka on lähes pyöreä, halkaisijaltaan noin 1,5-kilometrinen saari Paksujoen suussa. Venäläistä vieraanvaraisuutta Ajelin Voronežka-joen vartta seurailevaa soratietä takaisin valtatien suuntaan pienten kylien läpi. Novaja Ladogan nähtävyyksiin kuuluu Leningradin piiritystaistelussa kunnostautunut laiva. Lotinapellosta Syvärin yli Paksujoen sillalta on vielä reilut 50 kilometriä seudun suurimpaan taajamaan, Lotinapellon (????????. Se on seitsemällä jokihaarojen ja kanavien toisistaan erottamalla saarella. Sen eteläisimpään osaan asettui väkeä jo 1700-luvulla, kun edellä mainittua Laatokan vanhaa kanavaa tehtiin. Hotelliaamiaisen puute tuli korvatuksi yltäkylläisesti. Ne yhtyvät noin 10 kilometriä lännempänä Syvärijokeen (?????, Svir). Syväri yhdistää kaksi Euroopan suurinta järveä, Äänisen ja sitä 28 metriä alempana olevan Laatokan. Syvärin, Ojatin ja Paksujoen tuomat savi, hiekka ja liete ovat kertyneet pohjois-eteläsuunnassa ainakin 40 kilometriä pitkäksi ja itä-länsisuunnassa yli 20 kilometriä leveäk si suistomaaksi. Vesimääränsä puolesta Syväri on mahtava: se peittoaa virtauksellaan (790 m³/s) Suomen vuolaimman virran, Vuoksen (684 m³/s). Seuraavaksi mies vei minut pyhättönsä alakerrassa olevaan trapesaan, ruokailutilaan. Noina aikoina sai alkunsa Syvärinsuun (???????, Sviritša) pitäjä. Samuškinon kylässä on hieno tsasouna, jota isäntä esitteli matkalaiselle. Tällaisia ovat venäläiset, ainakin kun eivät ole virantoimituksessa. Siellä oli äsken tarjottu kirkkokansalle ateria. Koilliseen ajettaessa seuraava iso joki on Säsjoki. Se on tehty Suomen Turussa vuonna 1900, ja alkuperäiseltä nimeltään se on Aunus. Paikalle tuli myös miehen vaimo. Paksujoen länsipuolella jatkuu tasainen suistomaa vielä noin 10 kilometrin päähän
Sinne on henkilöautolla ajettava soratie, joka eroaa päätiestä noin kilometri Räimälän (???????) luoteispuolella. Suomen aikana 1930-luvulla Orusjärvellä oli noin 700 asukasta, pari kauppaa, seurojentalo, kansakoulu ja posti. ?????). Myös majoitustarjontaa on parannettu: lähellä Syvärin rantaa olevaa hotelli Petrovskia on laajennettu ja sen alakerrassa on siisti ravintola. Erikoisuus oli rajavartioston koirakoulu. Kivelle on tieltä reilun kahden kilometrin kävelymatka. Rantahiekka on upottavan pehmeää, joten on varottava jumittamasta ajoneuvoaan hiekkaan. Kun ajaa Lotinapellon pohjoispuolelta Syväri-joen yli ja edelleen parikymmentä kilometriä kohti Petroskoita, tulee näkyviin viitoitus kohti Troitsankontua eli Staraja Slobodaa (?????. Troitsankonnun tärkein nähtävyys on Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen luostari. Suomen aikaan se oli vain noin 2 000 asukkaan kylä, mutta siellä oli kaivosteollisuutta, sahoja ja useita tehtaita. Se on ollut jo pitkään käyttämättömänä, mutta rakennus on säilynyt lähes ehjänä. Salmin kirkko sijaitsee korkealla mäellä Tulemajoen länsirannalla. Asukkaita Pitkärannassa oli 1990-luvun alkuvuosina jopa noin 15 000, mutta sittemmin on väki vähentynyt lähes kolmanneksella. Sodassa vaurioituneen kirkon korjausta varten on meneillään rahankeräys. Suunnilleen luostarin paikalle rakennettiin vuonna 1910 kirkko. Autioitunut Orusjärvi Jos helpommin tavoitettavaa näkemistä kaipaa, voi poiketa Orusjärven (?????????) kylään. Myös yksi perinteinen joen ylittävä kävelysilta näkyy, ja niitä on useita isomman Aunusjoen (reka Olonka) yli kaupungin keskustasta alavirtaan päin. Nykyisin kylässä on ehkä kolme asuttua taloa. Luostarin naapurissa on hotelli, jossa on siistit huoneet ja iso ravintola. Hotelli on äskettäin kunnostettu, mutta Laatokan koillisrannan suurin keskus on Pitkäranta. Sen tärkein nähtävyys on Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen luostari, jonka alueella on useita kirkkoja. Siellä on nykyisin vähän yli 19 000 asukasta. VENÄJÄN AIKA 17 kaupunkiin. Aunusta (???????, Olonetš) lähestyttäessä näkyy paljon vanhaa rakennuskantaa, joka poikkeaa selvästi Karjalankannaksen taloista. Siellä on rauhallista yöpyä, ja moottoripyöräkin on yön yli kaukana tiellä kulkevien näkymättömissä. Se on alkuaan vuosina 1921–22 rakennettu Suomen rajavartioston esikuntarakennus. 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 17 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 17 15.5.2020 10.09 15.5.2020 10.09. ???????). Se on 18 kilometriä Salmin (?????) koillispuolella. Laatokan rantatiellä on useita pikkukyliä. Nykyistä kaupunkikuvaa hallitsevat viisikerroksiset harmaat asuintalot. Siksi Neuvostoliiton hallinto piti paikkaa tärkeänä, ja Pitkärannasta tehtiin kaupunki. Pitkärannan paras majoituspaikka on noin kolme kilometriä keskustan luoteispuolella, päätien varressa oleva hotelli Pitkäranta (Dlinnyj Bereg, ??????. Risteilylaivat pysähtyvät Lotinapellon satamassa matkallaan Laatokalta Syväriä pitkin Ääniselle. ??????), joka oli Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajan merkki vuoteen 1940 asti. Viime vuosien aikana Lotinapellon rantapuiston kävelytiet on kohennettu siistiin kuntoon. Vähän ennen Rajakontua on viitta Varaševin kivelle (??????. Vitelen (???????, Vidlitša) ja Rajakonnun (?????????????, Pogrankonduši) välillä tie on niin lähellä rantaa, että on helppo poiketa kokeilemassa veden lämpöä. Siellä ollut munkkiluostari hävitettiin 1700-luvun alussa. Pitkärannan teollisuuskeskus Laatokan koillisrannan suurin keskus on Pitkäranta (??????a???). Laatokan koillisrannan kyliä Troitsankonnulta 23 kilometrin päässä käännytään valtatieltä E105 Laatokan koillisrannan tielle 86K-8. Orusjärvi kuului 1500-luvulta alkaen RajaKarjalan uskonnollisiin keskuksiin
Läskelän Joensuu, nykyisin Hiidenselkä, oli aikoinaan tärkeä satamakylä Laatokan rannalla Jänisjoen suussa. Pian ollaan jälleen risteyksessä, josta päästään kääntymään kohti Värtsilää ja rajaasemaa. Hiidenselkä, Laatokan Joensuu Seuraava taajama A-121:n varrella on Läskelä (???????). Laatokan kierros on näyttänyt matkailijalle monenlaista Venäjää: kehittyvää Karjalankannasta ja ehkä myös vilauksen urbaania Pietaria, toisaalta Laatokan pohjoispuolen tyhjeneviä kyliä, joissa aika näyttää pysähtyneen sata vuotta sitten. Huvilan viereen on valmistumassa iso, hotellilta näyttävä rakennus. Rannan mäellä oleva vanha koulukin on yhä paikoillaan, tosin käyttämättömänä ja rappiolla. Ensi kerralla mennään pohjoisemmaksi: Vartius–Lytän raja-asemalta Kostamukseen ja edelleen Vienan Karjalan runoperinteen kyliin. Hotelli Dlinnyj Bereg eli Pitkäranta on alkuaan vuosina 1921–22 rakennettu Suomen rajavartioston esikuntarakennus. Rata ei ole enää käytössä, mutta saha toimii yhä, ja kylän yleisilme on suurelta osin sama kuin Suomen aikana. Ruokaa ja juomaa saa vajaan 200 metrin päässä olevasta kahvila Gornitšasta (???. Läskelän sillalta vajaan kahden kilometrin päässä on risteys, josta kääntyy tie etelään kohti Hiidenselkää (????????????). ???????). 18 VENÄJÄN AIKA MATKAILU siinä ei ole ravintolaa. Sinne vievä noin 5 kilometriä pitkä tie on päällystetty, mutta melko muhkuraisessa kunnossa. Lahden rannalla on Sortavalan apteekkari Tauno Jääskeläisen vuonna 1935 rakennuttama, arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnittelema huvila. Kylään tehtiin pistorata Aunuksen radalta, koska kylässä ollut suuri Laatokan saha tarvitsi kuljetuskapasiteettia. Kirjavanlahdelta kotia kohti Kun palataan päätie A-121:lle, Laatokan kierron huipennuksena tullaan Kirjavanlahdelle. Rakennuksessa toimii venäläisten taiteilijoiden (mm. muusikoiden) kesäkoti. 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 18 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 18 15.5.2020 10.09 15.5.2020 10.09. Jänisjoen yli pitkin padonharjaa ajettaessa näkyy tien eteläpuolella koski ja 1800–1900-lukujen vaihteesta oleva Läskelän paperitehtaan rakennus. Se on Laatokan Hiidenselältä luoteeseen noin 4 kilometriä yltävä kaunis vuonomainen lahti, jonka pohjoisrantaa tie seurailee kapeana ja mutkaisena, kesällä 2019 sileäksi päällystettynä. Siellä oli jo tuolloin varsin iso, saarien suojaama satama, ja itse kylää suojelee pohjoisen puolelta yli sata metriä korkea, jyrkkäseinämäinen Hiidenvuori. Perillä Jänisjoen suussa on kylä, joka tunnettiin Suomen aikana nimillä Läskelän Joensuu ja Läskelänsuu. Hiidenselän ranta. Hiidenselän koulurakennus on Suomen ajalta, kuten ovat monet muutkin kylän rakennukset. Tosin vasta kello 10 alkaen, joten aamiaistarpeet kannattaa hankkia ennakkoon kaupasta tai nukkua pitkään
TEKSTI JA KUVAT MARKKU SAKSA Risteilyalus Leonid Sobolev Lotinapellon laiturissa. 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 19 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 19 15.5.2020 10.09 15.5.2020 10.09. Matka oli kaikin puolin positiivinen kokemus, eikä vanhasta sosialistisesta töykeydestä näkynyt enää jälkeäkään. Kuusi päivää kestänyt matka suuntautui ensiksi Nevaa pitkin Laatokalle, sieltä Syvärin jokea Ääniselle ja samaa reittiä takaisin. VENÄJÄN AIKA 19 Laivaristeily Laatokan ja Äänisen aalloilla Pietariin kotiutunut toimittaja Markku Saksa testasi seurueineen jokiristeilijä Leonid Sobolevin palvelut
14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 20 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 20 15.5.2020 10.09 15.5.2020 10.09. Syvärinrannan taloissa yhdistyvät karjalainen ja venäläinen rakennuskulttuuri. Lounaalla ja päivällisellä viinilasi tai olut kuuluivat hintaan. He olivat koulutettuja ammattilaisia. Rahaa kului tuskin mihinkään. Sekä lounailla että päivällisillä oli aina kolme lajia ruokaa. Nyt yhteiskunnassa vallitsee järjestys ja ihmiset haluavat käyttäytyä hyvin. Laiva oli huippusiisti, ruoka erinomaista ja palvelu hyvää ja ystävällistä. Lounaan aikana niiden sängyt pedattiin ja tuotiin uudet käsija kylpypyyhkeet. Fjodorovin perhe edustaa venäläistä keskiluokkaa. Kun aamiainen, lounas tai päivällinen alkoi, tarjoilijat seisovat asennossa ruokasalin ovella valmiina palvelemaan. Samanlaisia laivoja purjehtii kymmenittäin Venäjän suurilla joilla, jotka saattavat olla tuhansien kilometrien mittaisia. Jokia myöten kulkee suuria määriä rahtia, mutta myös matkustajia. – Takavuosina, kun Neuvostoliitto kaatui ja järjestelmä romahti, koko elämä oli sekaisin. Andrei, 38, ja hänen vaimonsa Jana, 30, tekevät vuoden mittaan yhden tai kaksi Nykyisin venäläisillä on tarve antaa itsestään hyvä kuva. Soboleviin mahtuu 280 matkustajaa, jotka yöpyvät kahden hengen hyteissä. Isä Andrei, äiti Jana sekä lapset Sofia ja Simeon. Silloin käyttäytymisellä ei ollut väliä, koska kaikki oli joka tapauksessa mullin mallin. Sen hytit ovat neljässä kerroksessa. Cappuccino tuplashotilla maksoi 2,18 euroa. Vladlen kertoi, että hän soittaa kahdessa orkesterissa silloin kun ei ole laivalla. Kerron huomiostani pietarilaiselle Andrei Fjodoroville, joka istuu vaimonsa Janan ja lastensa kanssa naapuripöydässä syömässä. Leonid Sobolevin lähtösatama Pietarissa. Laivassa on kaksi ravintolaa sekä kaksi kahvilaa ja baaria. Andrei tuumii, että koska loma on muutenkin pakoa arjesta, niin mihin alkoholia tarvitaan. Vodka ei virrannut, mutta sirmakka soi Varsin pian alan ihmetellä miksi venäläisellä laivalla ei vodka virtaa, vaikka ihmiset ovat lomalla. Sopiva alkuillan ohjelmanumero oli jokapäiväinen kello viiden saksofonikonsertti laivan keulan Panorama-baarissa. Hänen lisäkseen esiintyi kitaristi Sergei Adamjan ja laulajatar Kristina Buritshenko ja hanuristina oli Ljudmila-rouva. Viiden tähden konjakki 4 euroa Hytit olivat asiallisia, mutta eivät luksusta. Uralin poika Vladlen Bastukhov, 30, soitti saksofonilla vanhoja ikivihreitä, mutta taustamusiikki tuli nauhalta. Jokaisessa hytissä oli suihku. Tilasimme matkamme netistä ja maksoimme pekkaa päälle 500 euroa. Hämmästys vain kasvaa, kun en näe päivien mittaan ollenkaan humalaisia. He pitivät huolen, että korjasivat tyhjät lautaset pois ennen seuraavaa ruokalajia. Andrei kertoo, että nykyisin venäläisillä on tarve antaa itsestään hyvä kuva. Alus on 130 metriä pitkä ja sen leveys on 17 metriä. Kallein viiden tähden Ararat-konjakki maksoi laivan keulan Panoraama-baarissa neljä euroa lasi ja kolmen tähden konjakki 3,80. 20 VENÄJÄN AIKA MATKAILU J okiristeilijä Leonid Sobolev osoittautui isoksi laivaksi
Rannalla oli pysähtyneenä pitkäpartainen munkki polkupyöränsä kanssa. Valamo Valamo on Venäjän ortodoksisen kirkon pyhin paikka. Seitsemän vuotta sitten he tekivät laivamatkan Laatokalta Ääniselle ja pitivät siitä niin kovasti, että tulivat nyt uudestaan. Ulkomailla he eivät ole vielä käyneet, mutta heillä on Pietarin lähellä mökki eli venäläisittäin datša. Valamon opas kertoi historiallisena tietona, että Aleksanteri Syväriläinen tuli Valamoon kolmen enkelin kyydissä ilmojen halki Vepsän seuduilta. Valamon pääkirkko näkyy Laatokan selälle Valamon luostarin 75 metriä korkea sinisävytteinen pääkirkko näkyy kauaksi järvelle. Pariskunta kuvailee itseään ”maltillisesti uskonnolliseksi”. Naisten luostari Lotinapellossa oli huomattavasti vaatimattomampi kuin miehille tarkoitettu Valamo. Kristuksen kirkastumisen kirkossa on 22 haapapaalusta tehtyä kupolia. Valamossa kulkeva aistii paikan pyhyyden, mutta munkit näyttävät yhtä aikaa tavallisilta ihmisiltä ja pyhiltä miehiltä riippuen mitä ovat tekemässä. Heissä ei ole samaa juhlallista mystiikkaa kuin mustanpuhuvissa ja totisissa alttarimunkeissa. Yllättävän moni venäläinen ajattelee samalla tavalla. Aleksanteri on yksi ortodoksisen kirkon pyhimmistä miehistä. VENÄJÄN AIKA 21 lomamatkaa alle kouluikäisten lastensa Simeonin ja Sofian kanssa. Andrei uskoo, että hän näkee matkalla ”oikeata Venäjää”. Kirjallisia lähteitä alkoi tulla vasta 1500-luvulla. Sen nykymuoto ei kiinnosta kumpaakaan. Andrei kertoi, että hän vietti lapsuutensa ateismin parissa Neuvostoliitossa. Ortodoksiuskontoon kuuluu kertomuksia ihmeteoista, joita luterilaiset pitävät uskonnollisina satuina. Nykyinen Valamo on Venäjän ortodoksisen kirkon pyhin paikka. Karjalassa kirkollisia ihmeitä riittää. Ruotsalaiset polttivat, venäläiset pommittivat Hiljaisena ikimetsien keskellä uinuvan Valamon luostarin munkit saivat maistaa jo varhain maailmanpolitiikkaa. Hän sanoi haluavansa käydä pyhittäytymässä niissä koko perheen voimin. Valamon lähellä olevassa Tihvinän luostarissa on yksi Venäjän ortodoksikirkon kalleimmista esineistä, ihmeitä tekevä Jumaläidin ikoni. Politiikkaa he eivät halunneet puhua suurin surminkaan. Uskonto tuli hänelle tutuksi vasta myöhemmin, kun kommunismi romahti. Kukaan kuulijoista ei kohottanut kulmakarvojaan, koska ihmeet kuuluvat ortodoksiseen uskoon. Andrei kertoi nauttivansa Valamoon menosta ja muista kirkollisista matkakohteista. Hän oli hyvin tavallisen oloinen, samoin kuin munkkiveljet ulkoilmakahvilan jäätelöjonossa. Yhtä uskomaton tarina on myös se, että Valamon luostarin perustajina pidetyt kreikkalainen munkki Sergei ja venäläinen talonpoikaismunkki Herman purjehtivat myllynkivellä Valamoon. 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 21 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 21 15.5.2020 10.10 15.5.2020 10.10. Valamon alkuvaiheet ovat muistitiedon varassa. Laiva ajaa kaksi kertaa sulun sisään Syvätillä. Sen kerrotaan tulleen omin voimin Kreikasta uimalla. Andrei työskentelee energia-alalla, ja vaimo Jana on suuren kauppaliikkeen myyntipäällikkö. Valamo perustettiin pieneksi erakkoluostariksi Laatokan rannalle joskus 1300–1400-luvulla. He edustavat nykyaikaista venäläistä keskiluokkaa
Petroskoin suomalaismiehityksen aikana uudet isännät sijoittivat Leninin patsaan paikalle kenttätykin. Jälkimmäinen isku lopetti Valamon toiminnan sadaksi vuodeksi. Luostari joutui taas sodan jalkoihin, kun Neuvostoliiton joukot pommittivat sen tulimereksi tammikuussa 1940. Siihen loppui Vanhan Valamon luostaritoiminta 50 vuodeksi. Syväri on noin parin kolmen sadan metrin levyinen ja sillä on pituutta 224 kilometriä. Sitä on tullut ortodoksiuskonnon pääpaikka Venäjällä. Laivalla kuunneltiin iltaisin Ljudmilan haitarinsoittoa. Se alkoi ripeästi elpyä, kun kommunismi kukistui vuonna 1991. Kiihkomielisimmät suomalaiset vaativat, että ”ryssän kirkko” on hävitettävä. Matka Syväriä pitkin Ääniselle Matkan yksi mielenkiintoisimmista vaiheista oli tuntikausia kestänyt purjehdus Syvärin jokea pitkin kohti Äänistä. Ruotsi hyökkäsi luterilaisessa uskon kiihkeydessään Valamon kimppuun kahteen otteeseen vuosina 1611 ja 1715. Valamossa on nyt töissä kuutisen sataa ihmistä. Valamon esineistöä on siroteltu Suomen ortodoksien kirkkoihin ja rukoushuoneisiin. Talot ovat sekoitus karjalaista ja venäläistä rakennusperinnettä. Ruotsalaiset surmasivat kymmenittäin munkkeja. Myöhemmin Lenin-setä palautettiin taas paikalleen. 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 22 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 22 15.5.2020 10.10 15.5.2020 10.10. Nyt Valamo elää jälleen kerran uutta kukoistuskautta. Laitureissa on vain harvoja soutuveneitä, joita kalastajat näyttävät käyttävän, mutta moottoriveneet puuttuvat lähes kokonaan. Joki mutkittelee keväisen lehtimetsän halki. Pietarissa ja sen ympäristössä ei ole luonnonoikusta johtuen kiveä lainkaan, vaan maa on hiekan ja saven sekoitusta. Kun laiva lähestyy Äänistä, hiekkarannat loppuvat ja rannoille alkaa ilmestyä pohjoiselle Karjalalle ominaisia korkeita kallioita. Ajoimme tuntikausia jokea rantakylien ohi. 22 VENÄJÄN AIKA MATKAILU oli suurvalta Ruotsin ja Venäjän levottomalla rajaseudulla, jossa maat ottivat toistuvasti yhteen. Valamolla ei ollut helppoa Venäjän vallankumouksen jälkeen itsenäisessä Suomessakaan. Jokivarren rumimpia näkymiä ovat vanhat teollisuushallit, joita ei ole purettu vaan jätetty rapistumaan säiden armoille. Arvoitukseksi jää, miksi Syvärillä ei näy huviveneitä ollenkaan. Syvärin joen Laatokan puoleisessa päässä näkyy pieniä hiekkarantoja. Muutama kalamies näkyy silloin tällöin seisoskelevan rannalla vavan kanssa. Uspenskin katedraalissa Helsingissä on Laatokan Valamon luostarin alttaripöytä. Puut hehkuivat eri sävyistä vihreätä. Virolahden kiveä ovat Iisakin kirkon pilarit, mutta myös maailman suurin yhdestä Pietarissa ja sen ympäristössä ei ole luonnonoikusta johtuen kiveä lainkaan. Sieltä vietiin graniittia Pietarin rakennustarpeiksi yli miljoona kuutiota. Pietarin graniitti tuli melkein kokonaan Suomen suurruhtinaskunnasta Virolahdelta. Savukalan myyjät ovat siellä missä turistitkin. Kuin ihmeen kaupalla pommit eivät osuneet pääkirkkoon. Arvoesineisiin kuuluivat muiden muassa ikonit ja timanteilla koristellut kultaja hopea-astiat. Myös presidentti Putin on kiittänyt Suomea julkisesti samasta syystä. Uhkeista linnoista päätellen muutamia oikein rikkaitakin asuu Syvärin varrella. Valamon opas kertoo kauniisti siitä, kuinka suomalaiset pelastivat Valamon arvoesineet jatkosodan lopussa kommunistien hyökkäyksiltä
Opas esitteli Petroskoin merkkirakennuksia ja puistoja. Turisteja varten oli työnäytös, jossa mies veisti kirveellä haapapuisen kattopaanun. VENÄJÄN AIKA 23 kivestä veistetty 25 metrin korkuinen graniittipilari Pietarin palatsiaukiolla. Ne hohtavat auringossa hopean värisinä. Ilta oli viihdyttävä ja hyvin erilainen mitä osasi odottaa. Se oli matkustajien ja henkilökunnan yhteinen voimannäyttö. Laiva pysähtyi vielä Laatokalla Mandrogi-nimisessä paikassa, joka on eräänlainen Seurasaaren vastine Venäjällä. Sellaisista on rakennettu Kristuksen kirkastumisen kirkon 22 kupolia. Ohjelmaa laivalla. Onnenmyllyä pyörittää Sofia Fjodorova. Sinne on siirretty hirsi hirreltä vanhoja venäläistaloja, mutta myös uudempia rakennuksia, joiden tyyli on tekaistu. Viimeisenä iltana syntyi Sobolevin identiteetti Pitkin matkaa laivan henkilökunta viihdytti matkustajia erilaisilla teemailloilla. Osa oli eläkkeellä olevia opettajia. Petroskoin nähtävyys: Amerikansuomalaisten rakentamat vankat puutalot. 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 23 14-23_VA_2-2020_Matkailu.indd 23 15.5.2020 10.10 15.5.2020 10.10. Kižin kirkkoja pääsee katsomaan myös Petroskoin kaupungista, josta kantosiipialukset taittavat matkan parissa tunnissa. Kirkkojen ympärillä on pieniä rukoushuoneita tsasounoja, perinteisiä karjalaistaloja, aittoja, myllyjä, pajoja ja savusaunoja. Aiheesta on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan (SKS) emeritusprofessori Yrjö Kaukiainen. Suomalaisilla oli sen verran poliittista pelisilmää, että he eivät räjäyttäneet patsasta kappaleiksi vaan purkivat sen kivi kiveltä ja veivät lohkareet varmuuden vuoksi varastoon. Viimeinen etappi Äänisellä ennen kuin käännyimme takaisin, oli Petroskoi. Punaista graniittia ovat usein myös Pietaria halkovien jokien ja kanavien kiviseinämät. Niissä on näytteillä vanhaa esineistöä. Olivatpa matkustajat järjestäneet voimistelunäytöksenkin. Ne ovat kokonaan puusta eikä niihin ole käytetty yhtään rautanaulaa. Kun suomalaiset joukot valloittivat Petroskoin vuonna 1941, he sijoittivat suomalaisen kenttätykin Leninin patsaan paikalle merkiksi siitä kuka täällä määrää. Suomalaiset valloittajat antoivat jatkosodan aikana sille nimen Äänislinna. Opettajattaret lauloivat risteilyn viimeisenä iltana kauniita romansseja. Kižin puukirkkosaarella on karjalaisuuden sydän Venäjän kuuluisiin matkailukohteisiin kuuluvat Kižin saarten komeat puukirkot Petroskoin lähellä. Kun laiva lipui valoisana iltana Syväriä pitkin Laatokalle, yläkannen juhlasalissa oli hieno kulttuuriilta. Kižin kirkot ovat olleet Unescon maailmanperintökohteita vuodesta 1990 lähtien. Matkustajien joukosta yleisön eteen tuli taitavia runonlausujia ja laulajia. He olivat milloin merirosvoja ja milloin venäläisiä talonpoikia. Viimeisenä iltana syntyi jonkinlainen Sobolevin identiteetti! Henkilökunta viihdytti matkustajia erilaisilla teemailloilla. Aamulla huomasin, että tervehdin matkatovereitani, koska minulla oli tunne, että olimme samaa porukkaa. Patsas koottiin uudestaan jo kolmen vuoden kuluttua, kun neuvostoliittojoukot ottivat Petroskoin takaisin
Sen lisäksi se vähentää Venäjällä – kuten kaikissa muissakin maissa – taloudellista aktiviteettia merkittävästi. Tähän mennessä Venäjä on joutunut siirtämään esimerkiksi kansanäänestystä perustuslain muuttamisesta sekä voitonpäivän paraatia. Tämän lisäksi aiemmin keväällä Venäjä ja Saudi-Arabian johtama öljyntuottajajärjestö OPEC eivät pystyneet sopimaan tuotannonrajoitussopimuksen jatkosta maaliskuussa. Työntekijät eivät pääse työpaikoilleen, tuotantoprosesseihin on vaikeampi saada raakaaineita, ja kotitaloudet vähentävät selvästi kulutustaan monien kauppojen jne. epidemian taloudelliset vaikutukset tulevat Venäjälle etenkin kahta kautta. Öljyn kysyntä maailmalla on romahtanut etenkin matkustamisen vähenemisen takia. Suurin osa tapauksista on tähän mennessä ollut Moskovassa, mutta laajalle levinneitä tautiketjuja on ollut myös muun muassa Siperian ja Pohjois-Venäjän energiapaikkakunnilla. Öljyn hinnan romahdus on laskenut myös ruplan arvoa merkittävästi, ja Venäjän keskuspankki on myynyt markkinoilla valuuttaa estääkseen ruplan arvon vielä nopeamman putoamisen. Koronaepidemia on tietenkin erittäin mittava kansanterveydellinen ja sosiaalinen katastrofi. Maailmantalouden erittäin epävarma tilanne pitää öljyn hinnan edelleen alhaalla. Venäjän federaation verotuloista Raakaöljyn hinta on toukokuun alussa noin 70 prosenttia vuoden alun tasoa alempana. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston koko oli huhtikuussa noin 11 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. 24 VENÄJÄN AIKA T oukokuun alussa tilanne näyttää hyvin erilaiselta. Presidentti Putin julisti maaliskuun lopussa ensin viikon ja sitten kuukauden ”palkallisen vapaan” – joka monelle kylläkin merkitsee etätöitä tai sitten palkanmaksun loppumista. TEKSTI IIKKA KORHONEN, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, SUOMEN PANKKI KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Venäjän kaksi kriisiä: Korona ja öljyn hinnan romahdus TALOUS Vielä tämän vuoden alkuviikkoina moni asia näytti menevän Venäjän talouden kannalta oikeaan suuntaan: öljyn hinta oli selvästi yli viisikymmentä dollaria tynnyriltä, Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon kertyi rahaa ja kansallisten projektien suunnittelu oli käynnissä. Toiseksi, Venäjän taloutta ravistaa tällä hetkellä merkittävä hintashokki: raakaöljyn hinta on toukokuun alussa noin 70 prosenttia vuoden alun tasoa alempana, alle kaksikymmentä dollaria tynnyriltä. Vaikka ne myöhemmin sopimukseen pääsivätkin, öljymarkkinat pelästyivät pahanpäiväisesti. Koronaviruksen tartuttamien venäläisten määrä kasvaa vielä joka päivä, samoin kuin tautiin menehtyneiden määrä. Monilla yrityksillä on vaikeuksia 24-25_VenajanAika_2-2020_Suomen Pankin talouskatsaus.indd 24 24-25_VenajanAika_2-2020_Suomen Pankin talouskatsaus.indd 24 15.5.2020 10.10 15.5.2020 10.10. ollessa suljettuina. Kiinan Hubein maakunnassa pyörivä virustauti tuntui hyvin kaukaiselta. Yksi Venäjän valteista tässä vaikeassa tilanteessa onkin sen hyvinä aikoina keräämät vararahastot. Matkustamista Venäjälle ja Venäjältä rajoitetaan erittäin tiukasti, kuten myös monet suomalaiset tietävät. Ensiksi, epidemian taltuttamiseksi tehdyt ja tehtävät rajoittavat toimenpiteet vähentävät suoraan tuotantoa ja kulutusta. Tätä kirjoitettaessa työntekoa ja liikkumista rajoittavia toimenpiteitä on jatkettu toukokuun puoliväliin. Koronapalkanmaksussa, eikä julkinen sektori ole vielä tähän mennessä merkittävästi tukenut yrityksiä
Mutta niin kauan kuin korona jyllää maailmalla, ei maailmantalous voi kunnolla toipua. Lisäksi Venäjän valtio on – varovaisen finanssipolitiikan ansiosta – käytännössä lähes velaton. Koronaepidemian jatkuminen merkitsee myös sitä, että kotitaloudet vähentävät etenkin palveluiden kulutusta. Pietarilaisten kukkakauppiaiden järjestämässä mielenilmaisussa oli teemana pienyrittäjien ahdinko. 24-25_VenajanAika_2-2020_Suomen Pankin talouskatsaus.indd 25 24-25_VenajanAika_2-2020_Suomen Pankin talouskatsaus.indd 25 15.5.2020 10.10 15.5.2020 10.10. Vararahastoilla ja muun muassa rahapolitiikan keventämisellä Venäjä pystyy pehmentämään jonkin verran koronaepidemian taloudellisia vaikutuksia. Huhtikuun lopussa Venäjän keskuspankki ennusti, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 4–6 prosenttia. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, ei venäläisten kotitalouksien reaalinen tulotaso nouse edes vuoden 2013 tasolla vielä pariin vuoteen. Urals-raakaöljyn hinta ja ruplan kurssi Lähde: Reuters 120 90 60 30 2004 2006 2009 2012 2014 2017 2020 2023 90 75 60 45 30 RUB/USD (käännetty asteikko) USD/tynnyri n Urals-öljyn hinta n RUB/USD lähes puolet tulee energiasektorilta, eli vararahastolle onkin nyt käyttöä. Esimerkiksi Kiinassa, jossa suurin osa ostamiseen liittyvistä rajoituksista on jo purettu, kotitalouksien kulutus on edelleen 10–20 prosenttia normaalin alapuolella. Ja vasta maailmantalouden toipuminen saisi Venäjän tärkeimmän vientituotteen, energian, hinnan uudelleen nousuun. Kansainvälisen valuuttarahaston ennuste on ?5,5 prosenttia. Raakaöljyn hinnan ja ruplan kurssin välillä on vahva korrelaatio. VENÄJÄN AIKA 25 Kriisit iskevät nyt monelta suunnalta Venäjän talouteen. Kyseessä on Venäjän ”menetetty vuosikymmen”
Kansalaissodassa punaisten puolella taistellut Vaateri pakeni vuonna 1918 Neuvosto-Venäjälle, jossa hänestä koulutettiin upseeri ja vakooja. 26 VENÄJÄN AIKA HISTORIA Suomen ja Neuvostoliiton välinen dramaattinen historia henkilöityy Lappeenrannasta kotoisin olleen Emil Vaaterin vaiherikkaassa elämässä. Punaupseeri Emil Vaaterin traaginen tarina TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT KAI POUTASEN ARKISTO 26-30_VA_2-2020_Emil.indd 26 26-30_VA_2-2020_Emil.indd 26 15.5.2020 10.17 15.5.2020 10.17
heinäkuuta 1941. Suomalaisvänrikki Risto Mäkisen lähettiryhmä ampui Vaaterin jatkosodan alussa. Nuorukainen työskenteli leipurina kunnes liittyi punaisten puolelle kansalaissodassa. Kapteeni Emil Vaateri toimi rykmentissä pataljoonankomentajana. Vaateri haavoittui Joutsenossa ja pakeni tappion jälkeen tuhansien muiden punasuomalaisten tapaan Neuvosto-Venäjälle. 26-30_VA_2-2020_Emil.indd 27 26-30_VA_2-2020_Emil.indd 27 15.5.2020 10.17 15.5.2020 10.17. Vuonna 1922 nuori luutnantti oli jo tositoimissa Suomen Lapissa organisoimassa ns. luovutetut alueet. Suomalaishyökkäyksen tielle osui Neuvostoliiton suomalaisista koottu jalkaväkirykmentti 52, joka hajosi nopeasti suomalaisjoukkojen painostuksen seurauksena. VENÄJÄN AIKA 27 K arjalan Armeija käynnisti hyökkäyksen Laatokan Karjalaan 10. Palkittu punasoturi Emil Vaateri syntyi Lappeenrannassa vuonna 1900. Kyseessä oli Emil Vaateri, joka sai surmansa syntyneessä laukaustenvaihdossa. Samana vuonna Vaateri haavoittui Kiimasjärven taistelussa Aunuksen Karjalassa. Tarkoituksena oli vallata takaisin talvisodassa menetetyt ns. ”Läskikapinaa”. Taistelu käytiin punaKohtaaminen Karjalankannaksella koitui Emil Vaaterin kohtaloksi. Nuori mies lienee oppinut venäjän kielen nopeasti ja vuonna 1919 hänet määrättiin Pietarissa (silloin Petrograd) kolmevuotiselle upseerikurssille. Mukana hyökkäyksessä oli myös Jääkaripataljoona 2:ssa palvellut lahtelainen vänrikki ja lähettiupseeri Risto Mäkinen. Vain kaksi päivää suomalaishyökkäyksen käynnistymisen jälkeen Risto Mäkinen kohtasi yllättäen lähettimatkallaan Uuksun tiellä suomea puhuvan ”iivanan”
Toinen vaimo Margit kuoli Leningradissa vuonna 1973. Avioliitosta Marian kanssa syntyi Leopoika vuonna 1927. Mies avioitui kahdesti ja molemmat vaimot olivat kansallisuudeltaan suomalaisia. Vaateri vietti koko aikuiselämänsä Neuvostoliitossa, ja myös yksityiselämälle jäi aikaa. Mies esiintyi tulipunaisena kommunistina, ja kirjoitti esimerkiksi Leningradissa julkaistavaan suomenkieliseen Vapaus-lehteen ajan hengelle tyypillisiä verenhimoisia vuodatuksia kansanvihollisista. Todellinen Syrjänen oli 1930-luvun alussa loikannut Neuvostoliittoon, eikä hänestä ole sittemmin kuultu. armeijan ja Neuvosto-Venäjälle tunkeutuneiden suomalaisten Karjala-aktivistien välillä. Vuosina 1932–1933 alueella toimi Emil Vaaterin johtama vakoilusolu, jossa oli useita suomalaisavustajia. Jälkikäteen on vaikea arvioida Vaaterin motiiveja. 1930-luvun edetessä Neuvostoliitossa käynnistyi ”Stalinin vainoina” tunnettu ajanjakso, joka huipentui massateloituksiin vuosina 1937–1938. Suomessa Vaateri esiintyi Einari Syrjäsen henkilöpapereilla. Emil ja ensimmäinen vaimo Maria. Vaaterilla näytti olevan käytössään runsaasti Suomen rahaa, ja hän maksoi avustajille palkkiot käteisenä. Kaksikymmentäluvulla Vaateri palveli puna-armeijan joukoissa joukkueenjohtajana ja 1930-luvun vaihteessa Leningradin sotilaspiirin vakoiluosaston palveluksessa. 28 VENÄJÄN AIKA HISTORIA Vaaterin henkilöllisyys selvisi EK:n etsiville vasta 1930-luvun lopussa. Käkisalmen ja Sortavalan seudulla vakoilijat urkkivat tietoja muun muassa Karjalankannakselle sijoitetuista joukoista, varikoista ja sotalaivoista. Päätekijä Vaateri onnistui kuitenkin livahtamaan EK:n kynsistä, ja hänen henkilöllisyytensäkin selvisi EK:n etsiville vasta 1930-luvun lopussa. Tulipunainen kommunisti. Vakoilusolun päällikkönä Neuvostoliitto lähetti suomalaistaustaisia vakoilijoita aktiivisesti Suomeen 1930luvun alussa. Mahdollisesti rajanylityksessä avustivat lahjotut suomalaiset rajavartijat. Mahdollista on, että mies pyrki vain opportunisesti pelastamaan itsensä ja nuoren perheensä hengen. Emil Vaateri kuitenkin selvisi vaaranvuosista hengissä. Ansioistaan Kiimasjärvellä Vaateri palkittiin Punalipun kunniamerkillä. Voi myös olla, Perheenisä Emil Vaateri sekä pojat Leo ja Alfred. Suomen Etsivä keskuspoliisi pääsi melko nopeasti Vaaterin koplan jäljille, ja useita punaupseerin avustajia napattiin kiinni, ja he saivat myöhemmin vankeustuomion. Vainoharhaisessa ilmapiirissä erityisesti vähemmistökansallisuuksia edustavat henkilöt joutuivat kuolemanvaaraan, koska heitä pidettiin automaattisesti mahdollisina vakoilijoina. Ensimmäinen vaimo Maria menehtyi traagisesti perheen asunnossa tapahtuneessa kaasuräjähdyksessä 1920-luvun lopulla. Osa avustajista oli Suomen armeijan tai rajavartioston palveluksessa ja osa siviilejä. Noina vuosina Vaateri ylitti valtakunnanrajan rutiininomaisesti useita kertoja maitse tai veneellä Laatokan kautta. Avustajat suostuivat vieraan valtion palvelukseen aatteen palosta, ajattelemattomuuttaan tai rahapulasta. 26-30_VA_2-2020_Emil.indd 28 26-30_VA_2-2020_Emil.indd 28 15.5.2020 10.17 15.5.2020 10.17. Margit synnytti Vaaterin perheeseen Alfred-pojan vuonna 1937
Vaateri-vyyhti alkoi purkautua 1990luvun alussa, kun edesmenneen Risto Mäkisen poika Matti otti yhteyttä lappeenrantalaiseen Toivo Vaateriin, joka oli Emil Vaaterin pikkuveli. Mitä todennäköisimmin hän kaatui heti sodan alettua Uuksun tiellä, kuten aikaisemmin todettiin. Mutta ei tässä vielä kaikki. Leo oli epäillyt Aleksei-pojalleen, että kyseessä olisi jonkinlainen turvallisuuspoliisin uusi juoni perhettä kohtaan. Jossain määrin Vaateri myös kuului aikansa neuvostoeliittiin. Näin Emil Vaaterin elämänkohtalo alkoi avautua hänen Suomessa oleville sukulaisilleen. Ilmeisen onnistunut vakoilijatoiminta Suomessa viestii kuitenkin siitä, että mies oli osaava upseeri ja alan kova ammattilainen. Kuten muistetaan, KGB ahdisteli perhettä 1960-luvulla. Kymmenkunta vuotta sitten Toivo Vaaterin tyttärenpoika Kai Poutanen alkoi selvittää isosetänsä kohtaloa perusteellisemmin. Emil ja toinen vaimo Margit. Sukutapaaminen ilman Leo-poikaa Ensin Kai Poutanen tapasi Matti Mäkisen, joka luovutti hänelle isänsä omistaman Vaateri-jäämistön. KGB kiinnostui Emilin kohtalosta Emil Vaateri toimi talvisodan aikana ja jatkosodan alussa pataljoonankomentajana puna-armeijassa. Neuvostoviranomaiset merkitsivät Vaaterin kadonneeksi, ja asia tiedotettiin hänen vaimolleen Margitille. Mahdollisesti suomalaistausta tai puutteellinen peruskoulutus ja kielitaito estivät ylenemisen korkeampiin sotilasarvoihin. Erikoista asiassa oli, että Leo Vaateri muutti vuonna 2006 Lappeenrantaan ”Aloin tutkia isosetäni kohtaloa uteliaisuudesta ja myötätunnosta.” Suomalaisen jääkäripataljoonan 2:n sotapäiväkirja jatkosodan alkupäivinä. Vaaterin sukutapaaminen järjestettiin Pietarissa vuonna 2012, jolloin Poutanen luovutti Emil Vaaterin jäämistön tämän pojanpojalle Alekseille. Vaaterin urakierto upseerina ei ollut kaikkein nopeimpia. Vuonna 1922 jo luutnantti, mutta vuonna 1941 vasta kapteeni. VENÄJÄN AIKA 29 että Vaaterin pelasti joku neuvostohierarkian ylätasolla toimiva suojelija. Nuorempi poika Alfred oli kuollut vuonna 1993. Risto Mäkinen oli tuonut rintamalta ”sotamuistona” surmaamalleen venäläisupseerille kuuluneita tavaroita. Ja pian tärppäsi: selvisi, että Emil Vaaterin vanhempi poika, yli 80-vuotias Leo eli Lev asuu edelleen Pietarissa. Tässä yhteydessä KGB tiukkasi Margit-vaimoa paljastamaan totuuden miehensä kohtalosta. Viranomaiset kuitenkin epäilivät aina 1960-luvulle saakka, että todellisuudessa mies oli loikannut jatkosodan käynnistyttyä Suomen puolelle. Seuraavaksi Poutanen alkoi etsiä yhteyttä Emil Vaaterin mahdollisiin omaisiin Venäjällä. Poikiensa kanssa 1930-luvulla otetussa lomakuvassa punaupseeri esiintyy hyväntuulisena perheenisänä – kenties hän sellainen olikin. 26-30_VA_2-2020_Emil.indd 29 26-30_VA_2-2020_Emil.indd 29 15.5.2020 10.17 15.5.2020 10.17. Hän oli kommunistipuolueen jäsen ja lomaili ainakin kertaalleen Mustallamerellä. Jäämistössä oli muun muassa Emil Vaaterin valokuvia, Punalipun kunniamerkki ja – tuntemattomasta syystä – Emilin vaimon eli Margitin passi. – Tapaamiseen osallistui myös Tuulaäitini, mutta Leo Vaateri ei – ikävä kyllä – halunnut tapaamiseen osallistua, vaan pakeni datshalle, Poutanen harmittelee. Kävi myös ilmi, että Leolla oli poika Aleksei, joka eli perheineen Pietarissa
30 VENÄJÄN AIKA 26-30_VA_2-2020_Emil.indd 30 26-30_VA_2-2020_Emil.indd 30 15.5.2020 10.17 15.5.2020 10.17. Vaateri-vyyhti alkoi purkautua 1990-luvun alussa. Leon on täytynyt tietää, että kaupungissa saattaa asua hänen lähisuku lai siaan, mutta yhteydenottoon iäkäs Leo ei ryhtynyt. – Aloin tutkia isosetäni kohtaloa uteliai suudesta ja myötätunnosta. Leo ei lopulta viihtynyt Suomessa, vaan muutti jo vuoden kuluttua takaisin Pietariin, jossa kuoli vuonna 2013. Emil ja Leo-poika. Mies kuitenkin painottaa, ettei hänen ammatillaan ja harrastuksellaan tutkia Emil Vaaterin taustoja ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Emil Vaaterin jäämistö, jonka Risto Mäkinen toi ”sotasaaliina” Suomeen. Uteliaisuus ja myötätunto käynnistivät tutkimuksen Kai Poutanen on ammatiltaan äänisuunnittelija Helsingin Kaupunginteatterissa. Emil Vaaterin tapauksessa riittää draamaa kyllikseen. Lisäksi hän toimii musiikkituottajana. Mitä sanoo teatterin ammattilainen: voisiko tarinasta dramatisoida esimerkiksi näytelmän tai elokuvan. – Miksei. inkeriläisiä koskevan lain perusteella. Nelikymppiselle Poutaselle tapaus Vaateri on myös ollut eräänlainen matka oman elämänsä jäsentämiseen. Ainakin kirja aiheesta on suunnitteilla, Poutanen sanoo. – Tällä tutkimusmatkalla olen ikään kuin halunnut peilata omaa menneisyyttäni ja tulevaisuuttani tässä ja nyt, Kai Poutanen analysoi. Tunsin myös olevani velvollinen etsimään venäläiset sukulaiseni ja kertomaan heille totuuden Emil Vaaterin viimeisistä hetkistä. HISTORIA Kai ja Tuula Poutanen Pietarissa
Suomi–Venäjä-seuran jäsenenä voit tilata lehden etuhintaan 18 euroa / vuosi. Ulkomaan tilauksiin lisätään kulloinkin voimassa oleva postimaksu. Alle 25-vuotiaille liittymisvuoden jäsenmaksu on vain 10 euroa. 31_VA_2-2020_Oma Ilmo.indd 27 31_VA_2-2020_Oma Ilmo.indd 27 15.5.2020 10.12 15.5.2020 10.12. 10 Kirill Sultanshin Ir to nu m er o 7, 50 € Maahanmuuttajasta some-ilmiöksi s. 47 01-52_Venaja nAika_4-2019 _kansiaukeam a.indd 3 28.10.2019 13.22 Suomi-Venäjäseuran jäsentilaajat saavat sähköisen lehden käyttöönsä sekä ohjeet, miten sähköistä lehteä pääsee lukemaan. 30 Testasimm e Viipurin ruokaravin tolat s. Tee tilaus verkossa venajanaika.fi/tilaa-lehti. 22 Suomalaiset Petroskoin teatterikoulussa s. 40 Koko päivä PietarinPaavalin linnoituks essa s. indd 3 4.2.201 9 13.00 2 19 Satujen Silkkitielle Uzbekistan iin s. www.suomivenajaseura.fi/liity-seuraan Seuran jäsenet voivat ilmoittaa osoitteenmuutoksesta jäsensihteerille soittamalla (09) 693 831 tai sähköpostilla svs@venajaseura.com Tilaa liittymättä jäseneksi: Lehden voi tilata liittymättä jäseneksi kestotilauksena 33 euroa / vuosi tai määräaikaistilauksena 38 euroa / vuosi. Seuran jäsenmaksu on 20 euroa / vuosi. 22 Moottoripyöräretk elle itärajan taakse s. Osoitteenmuutokset ja tilaukset: tilaajapalvelu@media.fi Digitaalinen näköislehti on ostettavissa Lehtiluukusta: www.lehtiluukku.fi 1 19 Saima an kanav a on Urho Kekko sen monu mentt i 34 Kirgis ia – tuntem aton matka iluhel mi 40 Niina Sinkk o Suom i-Venä jäSeura n puikk oihin 20 Miss Suomi Alina Voron kova Juuret Venäjä llä, koti Suome ssa 10 Ir to nu m er o 7, 50 € 01-52_ Venaja nAika_1 -2019_ kansiau keama. 16 01-52_VenajanAika_3-20 19_kansiaukeama.indd 3 26.8.2019 12.20 4 19 Presidentt i Tarja Halosen Venäjämietteitä s. Venäjän Aika -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 28 Pietarin mansikka paikat Ir to nu m er o 7, 50 € Elina Saarilahd en menovink it s. 10 Pietari, Uzbekistan , Viipuri Ir to nu m er o 7, 50 € Matkailu extra 01-52_Venaja nAika_2-2019 _kansiaukeam a.indd 3 13.5.2019 13.30 3 19 Pietarilaiset opettelevat jätteiden lajittelua s
32-35_VA_2-2020_Baikal.indd 32 32-35_VA_2-2020_Baikal.indd 32 15.5.2020 10.12 15.5.2020 10.12. 32 VENÄJÄN AIKA MATKAILU Uintiretki toukokuussa. Legendan mukaan uiminen Baikalissa pidentää ikää viidellä vuodella
VENÄJÄN AIKA 33 Maailman syvimmän järven Baikalin alueella voi pysähtyä luonnon ihmeiden äärelle ja kuunnella alueen alkuperäiskansan vanhoja legendoja lohikäärmeistä ja kulta-aarteesta järven pohjassa. Baikaljärven syvimmässä kohdassa sijaitseva Olhon-saari tunnetaan alueen šamaanien pyhänä paikkana, mutta se kätkee sisäänsä myös historian Gulagin vankileiristä. TEKSTI ELINA SAARILAHTI Ee tu Ke sk in en 32-35_VA_2-2020_Baikal.indd 33 32-35_VA_2-2020_Baikal.indd 33 15.5.2020 10.12 15.5.2020 10.12
Vielä alkukesästä voi tarkkasilmäinen nähdä järvellä hieman lunta. Jopa tuhansien järvien maasta tuleva suomalainen voi auliisti myöntää, ettei ole vastaavaa kirkasta, meren kaltaista järveä nähnyt elämänsä aikana. Järven kerrotaan syntyneen, kun maa yllättäen repesi kahtia ja burjaattikansat rukoilivat jumalia tukahduttamaan sateella maan syövereistä roihuavan tulen. 34 VENÄJÄN AIKA MATKAILU E telä-Siperiassa sijaitsevaa Baikaljärveä ympäröi tiheä legendojen ja mystisten uskomusten verho. Useimmissa kaupoissa korttimaksaminen on kuitenkin mahdollista. Baikaljärveä kutsutaan myös ”Venäjän Galápagos-saareksi”. Baikal on sekä maailman vanhin että maailman syvin järvi: se on 25 miljoonaa vuotta vanha, ja sen syvin kohta on 1 642 metriä. Baikaljärvi sijaitsee mannerlaattojen saumakohdassa ja kehittyy edelleen: mannerlaattojen liikkeen vuoksi se levenee noin kahden sentin vuosivauhtia. Kirkkaalla vedellä ei näytä olevan vastarantaa, vain aava ulappa. • Irkutskissa on myös oma lentokenttä. Syytä huoleen ei silti ole, sillä järistykset jäävät useimmiten veden alle ja ihmisiltä huomaamatta. Perinteistä rahaa kannattaa siis ottaa mukaan, jos mielii vaikkapa ekskursiolle. Matkanteko saarella on ajoittain sen verran pomppuista, että herkkävatsaisemman on syytä varautua matkaan lääkkein. Rata haarautuu myöhemmin kahteen suuntaan: toinen haara johtaa Vladivostokiin, toinen Mongolian läpi Kiinaan. Oli lohikäärmettä tai ei, niin järvessä tapahtuu lähes päivittäin pieniä maanjäristyksiä. Kohteena Baikal • Moskovasta lähtevä Trans-Siperian juna pysähtyy Irkutskissa. Angarasta tuli ainoa joki, joka virtaa Baikalista poispäin. Kerrotaan myös rikkaasta miehestä nimeltä Baikal, jonka tytär Angara karkasi rakastamansa Jeniseinimisen nuorukaisen luo vastoin isänsä tahtoa. Väitetään myös, että neuvostoaikana järven syvyyksiin vajosi kulta-aarre. Baikaljärven synnystä kerrotaan lukuisia legendoja. Baikalin suurin saari ja šamanismin pyhä paikka Olhon sijaitsee järven keskikohdilla, pohjoisrannalla. Järvi liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996 luontonsa uskomattoman monimuotoisuuden vuoksi. Baikal on myös maailman suurin makean veden varanto: se kattaa viidesosan koko maapallon sulasta makeasta vedestä. Baikalia saapuu vuosittain ihastelemaan joukoittain turisteja, ja syystä. • Olhonille pääsee Irkutskista autolla ja autolautalla. Se on niin kirkas, että sen läpi voi nähdä suoraan järven pohjaan asti. Noin kahdeksankymmentä prosenttia Baikalin eliölajeista on endeemisiä: kyseisiä kasvija eläinlajeja ei löydy mistään muualta maailmasta. Isä itki päiviensä loppuun asti ja näin oli Baikaljärvi syntynyt. • Baikaljärvelle tarjotaan myös lukuisia valmismatkapaketteja ympäri vuoden. UAZ-maastoauto on välttämätön työjuhta Baikalin alueen vaativilla teillä. Baikalin alueella vallitsee ankara mannerilmasto lyhyine ja kuumine kesineen ja vähälumisine talvineen. Kuplien aiheuttajan kerrotaan olevan mikäs muukaan kuin järven pohjassa asusteleva lohikäärme. El in a Sa ar ila ht i Ke rt tu M at in pu ro Ke rt tu M at in pu ro 32-35_VA_2-2020_Baikal.indd 34 32-35_VA_2-2020_Baikal.indd 34 15.5.2020 10.12 15.5.2020 10.12. Taivaalta pudonnut palava kivi, ja mahtavalla hännällään maan halkaissut, järven pohjaan nukkumaan jäänyt lohikäärme, kilpailevat myös parhaan syntylegendan tittelistä. Matkailijan kannattaa huomata, ettei koko Olhon-saarella ole käteisautomaattia. Tämän huomaa pitävän paikkansa myös Olhonilla. Alueelta löytyy myös tulivuoria, jotka eivät kuitenkaan ole aktiivisia. Moskova–Irkutsk-väli vie junalla neljä päivää. Saaren kohdalla järvi on syvimmillään. Ihasteltavaa riittää talvellakin, sillä Baikal on kuuluisa erikoisesta kristallinkirkkaasta jäästään. Näihin lajeihin kuuluu muun muassa monia alueen matkamuistoja koristava baikalinhylje, joka on maailman ainoa vain makeas sa vedessä elävä hyljelaji, sekä Baikalin oma siika, omul. Olivat nämä myytit sitten totta tai tarua, on Baikaljärvi maineensa veroinen. UAZ:illa minne vain, kunhan saha on mukana Baikalin kuuluisaa jäätä ihastelemaan matkaaville paras aika vierailla alueella on helmi-maaliskuun vaihteessa, sillä maaliskuun puolivälistä alkaen jää alkaa sulaa. Irkutsk ja Baikal ovat vuodenajoissa noin kuukauden jäljessä Euroopan puoleista Venäjää. Moskovasta Baikal-järven äärelle Irkutskiin pääsee junalla neljässä päivässä. Havainnollistettuna: järven pituus on lähes yhtä pitkä kuin matka Pietarista Moskovaan, syvimmässä kohdassaan sen syvyys on viisi Eiffel-tornin mittaa ja kooltaan se on 28 kertaa Laatokan kokoinen. Matka Irkutskista Olhoniin, Hužirin kaupunkiin, taitetaan venäläisellä UAZ-mallisella autolla, jolla kerrotaan pääsevän minne vain, kunhan saha on mukana. Jään sisään muodostuu suuria kuplia, jotka tekevät siitä hyvin ainutlaatuisen näköisen. UAZ:it todellakin lienevät ainoita ajoneuvoja, jotka eivät juutu kiinni saaren hiekkaan tai kolahda rikki juurakkoisilla metsäpoluilla. Järvi on keskimäärin 48 kilometriä leveä ja 636 kilometriä pitkä
Burjaattien uskonto on perinteisesti šamanismi, ja he uskoivat henkien asustavan puissa ja joissa. Ihmisen toiminta uhkaa Baikaljärveä Luonnonsuojelu on ollut kiihkeä aihe Baikalilla jo useiden vuosikymmenten ajan. Kuuluisa on myös kolmea veljestä esittävä kallio – veljesten isän kerrotaan rangaistukseksi tottelemattomuudesta muuttaneen poikansa kiveksi. Baikaljärvellä matkailijoita kuljettavat vanhat kalastusveneet. Šamaanien Burjatia Suurin osa Baikaljärvestä sijaitsee Burjatian alueella, loppuosa kuuluu Irkutskin alueeseen. Vastuullisen matkailun tärkeys korostuu Baikalilla muunkin kuin roskauksen osalta. Burjaatit ovat alueen alkuperäisasukkaisiin kuuluva mongolikansa. Herkulliseksi kehutun Baikalin omulin kannat ovat kuitenkin radikaalisti vähentyneet turismin aiheuttaman ylikalastuksen ja saasteiden myötä. Järven rannoilla seisoo tehtaita, esimerkiksi Baikalskin kylässä sijaitseva Baikalin sellutehdas. Nykyään hiekkarannalla Šamaanikiven juurella poljetaan kesäisin polkuveneillä ja otetaan aurinkoa. Paikallista uskontoa ei voikaan olla huomaamatta, ja se on osa alueen viehätysvoimaa: puihin on sidottu eri asioita symboloivia värikkäitä nauhoja, ja yksittäisten pyhinä pidettyjen paikkojen juurille jätetään uhrilahjoina esimerkiksi kolikoita tai maitoa. Muut Olhonin isoimmat luonnonnähtävyydet löytyvät mentäessä kohti saaren pohjoiskärkeä. Ihmisen toiminta uhkaa Baikalin aluetta myös muilla tavoin. VENÄJÄN AIKA 35 Sähköt saarelle saatiin vasta vuonna 2005, jota ennen saarelaisilla kerrotaan olleen käytössään vain televisio ja silitysrauta. Kasvava turismi on tuonut alueelle useita haasteita, kuten roskaamisen ja luvattoman matkailun järven rannoilla. Aivan Hužirin kylän juurelta löytyy Baikalin pyhin paikka ja yksi Olhonin tunnetuimmista nähtävyyksistä: ”Šamanka” eli Šamaanikivi. Hužirin pääkatu Olhonin saarella. Järven rannoilta päätyy säännöllisesti veteen myös muita jätteitä. Ei myöskään ole tavatonta nähdä joku kaatamassa pylväiden juureen uhriksi maitoa. Kunkin veljeksen kerrottiin hallitsevan osaa Baikalista. Tehdas suljettiin vuonna 2013, mutta suuria määriä sen jätteitä sijaitsee yhä seismisesti aktiivisella alueella. Šamaanikiven edustalla seisovat Olhonin kolmeatoista veljestä edustavat kolmetoista puupylvästä. Endeeminen omul on rauhoitettu laji, jonka kalastamisesta voi saada mojovat sakot. Nykyään Baikalin länsipuolella burjaattien yleisin uskonto on buddhismi. On kuitenkin kiinni ihmisistä, säilyykö järven ainutlaatuisuus tuleville polville pelkkinä legendoina. Monissa ravintoloissa Baikalin siikaa ei löydy suoraan ruokalistalta, vaan annoksena tarjotaan “Baikalin kalaa”. Vankileiri lopetettiin 50-luvulla Stalinin kuoltua, eikä kalatehdaskaan enää ole toiminnassa. Tosin täällä, kuten muissakin kohteissa, on varovaisuus valttia: matkailijan kerrotaan Olhoninkin jyrkänteillä pudonneen kuolemaansa yrittäessään ikuistaa itseään kuvaan. Olhonin burjaateilla oli paljon yliluonnollisia uskomuksia luolasta, jossa šamaanit suorittivat rituaalejaan. Olhon-saaren tärkein elinkeino on perinteisesti ollut kalastus. Aivan järven rannalla seisova tehdas päästi vuosia jätteensä suoraan järveen. Moni on edelleen valmis uskomaan taruihin ja pulahtamaan virkistävälle uinnille hyytävään veteen. Baikaljärvessä uimisen kerrotaan pidentävän elämää viidellä vuodella, ja ongelmistaan huolimatta järvi on edelleen Venäjän kiinnostavimpia luonnonnähtävyyksiä. Ke rt tu M at in pu ro 32-35_VA_2-2020_Baikal.indd 35 32-35_VA_2-2020_Baikal.indd 35 15.5.2020 10.12 15.5.2020 10.12. Burjatia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta, joka sijaitsee Baikaljärven itäja eteläpuolella, ja rajoittuu etelässä Mongoliaan, lännessä ja pohjoisessa Irkutskin alueeseen. Muita alueen alkuperäisasukkaita ovat evenkit ja tuvat. Järven kirkkaus on jo uhattuna, sillä tutkijat ovat raportoineet ympäri Baikalia kasvavista leväkukinnoista erityisesti kylien ja kaupunkien läheisyydessä. Maanjäristyksen sattuessa ne voisivat päätyä järveen kohtalokkain seurauksin. Monilla kylillä Baikalin rannoilla ei ole kunnollista viemäröintiä ja niiden ajasta jättäneet puhdistusjärjestelmät eivät onnistu puhdistamaan vettä vaatimusten mukaiselle tasolle. Kaksihuippuisen kallion juurella on piilossa eroosion seurauksena syntynyt šamaaniluola. Olhonin Pestšanaja-kylässä sijaitsi Gulagin vankileiri, jossa varkaudesta ja huliganismista tuomitut vangit työskentelivät kalatehtaalla. Järvi ja saari kannattaa ehdottomasti kokea myös veneestä käsin. Aivan pohjoisimmassa kärjessä on Hoboi-niminen, burjaatin kielellä hammasta tarkoittava kieleke. Tällöin voi järveltä käsin ehkä erottaa myös kolmen veljeksen kallioon ikuistetut kasvot. Aikoinaan vain šamaaneilla oli oikeus mennä luolaan, eivätkä naiset saaneet lähestyä pyhää kalliota. Venäjän Greenpeacen mukaan kirkkaasti suurin osa Baikalin veteen ja luontoon päätyvästä roskajätteestä on kertakäyttöistä muovia. Pyhällä paikalla voi pienellä uhrilla pyytää hengiltä palveluksia: esimerkiksi vaurautta sitomalla pylvääseen keltaisen liinan tai rakkautta sitomalla punaisen. Olhonilla toiminut kalatehdas tarjosi generaattoristaan saarelaisten käyttöön sähköä vain kahtena tuntina päivässä. Silti omulia salakalastetaan ja myydään – ja matkailijat tietysti innolla syövät tätä kuuluisaa Baikalin herkkua. Lisäksi Baikalilla vierailee vuodessa yli 1,6 miljoonaa turistia, ja järven ympärillä on yli tuhat hotellia ja telttailupaikkaa, jotka rikkovat valtion ympäristölainsäädäntöä
Päivän vierailun suojelualueella kerrotaan vastaavan kahden tunnin lennosta saatavan säteilyn määrää. Matka taittuu vihreällä UAZ:lla, luotetulla neuvostomaasturilla. Harvempi tietää, että ekskursioita järjestetään nyt myös muutama kilometri pohjoisempana, Valko-Venäjän eteläosissa, jotka ovat viime vuoteen asti olleet kävijöiltä suljettuina. Säteilyturvakeskuksen mukaan lentäminen kahdentoista kilometrin korkeudessa aiheuttaa viiden mikrosievertin säteilyannoksen tunnissa. Valko-Venäjällä Tšernobylturismi puolestaan on vielä nuorta, vaikka maa oli ydinkatastrofin pahimpia kärsijöitä: maan pinta-alasta yli viidennes luokiteltiin onnettomuuden seurauksena radioaktiivisesti saastuneeksi, ja kymmeniä tuhansia ihmisiä evakuoitiin. On vielä pimeää, kun aamulla suuntaamme Retšitsan asemalla odottaneella autolla kohti saastunutta aluetta. Presidentti Aleksandr Lukašenko avasi matkailun alueelle vuoden 2019 alussa. Emme saa omia säteilymittareita, joten luotan minulle kerrottuihin lukemiin. Tunnelmallinen juna kulkee varsin maltillista vauhtia, mutta pomppii paljon. Viime vuonna kävijämäärä loikkasi 112 000:een. 36-39_VA_2-2020_Valko-Vena?ja?.indd 36 36-39_VA_2-2020_Valko-Vena?ja?.indd 36 15.5.2020 10.13 15.5.2020 10.13. houkuttelee matkailijoita enemmän kuin koskaan Tšernobylin yli 30 vuotta sitten tapahtunut ydinkatastrofi on noussut HBO-suoratoistopalvelun Chernobyl-sarjan kautta jälleen julkisuuteen. Ajaminen alueella muilla kulkuneuvoilla ei ole sallittua, sillä vain näissä vartijoiden kulkupeleissä on GPS-paikannin. Alueen tiukka, kolmenkymmentä vuotta kestänyt suojelu on johtanut siihen, että siellä on paljon luonnontilassa elävää eläimistöä ja kasvistoa. Vuonna 2018 Ukrainan puolella sijaitsevassa ydinvoimalassa vieraili 24 000 kävijää. Sen läpi Ukrainasta ValkoVenäjälle virtaa Dneprin sivujoki Pripjat. Tšernobyl-turismi lähti räjähdysmäiseen kasvuun HBO:n vuoden 2019 Chernobyl-sarjan jälkeen. Samasta syystä myös Tšernobylturismi on vuoden sisällä kasvanut räjähdysmäisesti. Tšernobyl Useimmat alueesta kiinnostuneet matkailijat suuntaavat Ukrainaan nähdäkseen Tšernobylin ydinvoimalan ja Pripjatin autiokaupungin. Tällä kertaa meillä on vain pieni viiden hengen ryhmä. Ydintuhomatkailua presidentin päätöksellä Valkovenäläisen rauhoitusalueen eteläraja on lähimmillään vain yhdentoista kilometrin päässä Tšernobylin ydinvoimalasta. Rauhoitusalueen sisään jääneellä alueella asui ennen onnettomuutta ja evakuointeja yhteensä 22 000 henkeä. Matkaamme koko yön, kaksi ulkomaista matkaajaa ja opas. Kävi ilmi, että ryhmämme mahtui vielä ensimmäisten tuhannen kävijän joukkoon, eikä matkanjärjestäjämmekään ollut tehnyt vuodessa alueelle kymmentä matkaa enempää. Olemme varanneet päiväkierroksen netistä, mutta ryhmä on jäänyt pieneksi. Täällä paikalliset säteilylukemat ovat pääsääntöisesti huomattavasti alhaisempia. Pahiten saastuneille alueille Valko-Venäjän eteläosiin Ukrainan rajalle perustettiin Polesian säteilyekologinen suojelualue. 36 VENÄJÄN AIKA MATKAILU TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARILAHTI M atka kohti ValkoVenäjän eteläosaa alkaa yöjunalla, joka lähtee Minskistä puolenyön aikaan. Polesian suojelualue on Ukrainan puoleisen Tšernobylin suojavyöhykkeen välitön jatke. Polesian suojelualueen hallinto sijaitsee Hoinikin kaupungissa, joka on myös meidän ensimmäinen kohteemme. Kahta turistia varten töissä on kolme henkilöä: kuski, vartija sekä opas
36-39_VA_2-2020_Valko-Vena?ja?.indd 37 36-39_VA_2-2020_Valko-Vena?ja?.indd 37 15.5.2020 10.13 15.5.2020 10.13. VENÄJÄN AIKA 37 houkuttelee matkailijoita enemmän kuin koskaan Pripjatissa opas vei ryhmänsä 16-kerroksisen asuintalon katolle. Matkailijat ovat kerääntyneet kuvaamaan maassa makaavaa nukkea Pripjat-kaupungin sisäänkäynnin luona. Liikuntasalin ikkunasta näkyy maailmanpyörä, jota ei ehditty koskaan ottaa käyttöön
Vaellamme Pripjat-joen vartta, jonka rannalla makaa hylättyinä ruostuneita kalastusaluksia. Ukrainaan viisumia ei tarvita. Puutalon vieressä ruostuu moottoripyörän runko sivuvaunuineen. Tutkimaan hylättyjä asuintaloja, joista osassa on ollut sähköt, muttei juoksevaa vettä. Kierrokselle osallistuu kahdenkymmenenviiden Ohjeita vierailulle: • Älä koske mihinkään äläkä ota mitään mukaan. Aitauksessa ovat ruokkijat, eivät eläimet. Ukrainan puolella Pripjatissa taloihin sisälle meneminen kiellettiin koulurakennuksen romahdettua vuonna 2012. Hylättyjä kalastusaluksia ja tyhjiä kauppahyllyjä Perillä matkaamme pieniin kyliin, joissa pääsemme tutustumaan autioituneisiin kulttuurikeskuksiin ja hallinnollisiin rakennuksiin sisältäpäin. Vartijoiden varsinainen työ on tutkimusja monitorointityötä alueella sijaitsevassa laboratoriossa. Junamatkaa varten tarvitaan Valko-Venäjän viisumi, sillä viisumivapaus koskee vain lentoja. 36-39_VA_2-2020_Valko-Vena?ja?.indd 38 36-39_VA_2-2020_Valko-Vena?ja?.indd 38 15.5.2020 10.13 15.5.2020 10.13. Onnettomuuden jälkeen tuulten kuljettamaa säteilyä kerääntyi maaperään ja vesien pohjaan. toukokuuta. Matka kohti Tšernobylin ydinvoimalaa ja Pripjatia lähtee Kiovasta aamuvarhain minibussilla. Polesian suojelualueella elää villejä visenttejä, joita ruokitaan säännöllisesti. Kuvassa uima-allas. • Älä istu ulkona missään. Vaikka mitään hätää ei ole, minulla on sellainen kutina, että päiväretken säteilyannos on hieman suurempi kuin mitä meille on kerrottu. Neuvostopropagandaa ja postereita on säästynyt ihailtavaksemme yllättävän paljon. Matkaa rajalle on kuitenkin niin vähän, että kännykkä toivottaa vähän väliä tervetulleeksi Ukrainaan. Eräästä puutalosta keskeltä mökkikylää löytyy 3. Lehdessä ei mainita onnettomuutta, vaikka ydinvoimalan reaktori räjähti jo huhtikuun 26. Kylässä mittari ilmoittaa säteilylukemiksi 3,6 mikrosieverttiä, joka on paljon korkeam pi kuin aikaisemmin päivän aikana näkemämme lukemat. Vieressä kyltti varoittaa radioaktiivisuudesta. • Syö ja juo vain autossa, älä ulkona. Kulttuurikeskuksesta löytyy Puškinin kuva ja Leninin kasvot tuntuvat tuijottavan joka toiselta seinältä. Valko-Venäjän suojelualueella kaikkialle saa ilmeisesti mennä, kunhan vartija menee sisälle ensin. Ehdimme ryhmän pienen koon ansiosta pidemmälle kuin opas ja vartija ovat aiemmin päässeet. Virallista tietoa tai ilmoitusta ei tullut päiväkausiin, ja evakuointi tapahtui vasta 5. Osa rakennuksista on tuttuja betonisia neuvostorakennelmia, osa taas pieniä puukyliä omakotitaloineen ja pitsiverhoineen, kaivoineen pihalla. Meno on jo aivan erilainen. toukokuuta 1986 päivätty Pravdalehti, jonka kellertäviä ja pölyisiä sivuja vartija kääntelee kiinnostuneena. Monet rakennuksista ovat tyhjiä huonekaluja myöten, mutta syvemmälle kyliin mennessä alkaa löytää taloja, jotka ovat saaneet jäädä enemmän rauhaan. Myös eläimet voivat olla radioaktiivisia tai niillä voi olla rabies. • Kulje peittävissä vaatteissa, jotka voi myöhemmin pestä tai heittää pois. Luvattomia elämyksiä Tšernobyl-turisteille Minskistä matkamme jatkuu Ukrainaan junalla, vaikka lentäenkin pääsisi. Onnettomuudesta kuultiin ensin vain keittiökeskusteluissa, huhuttiin lasten lähettämisestä pois. Ohitamme radioaktiivisuudesta varoittavia kylttejä matkalla kylästä toiseen. Puutalokylän vierellä seisoo matala kukkula, jonka päältä voi nähdä Ukrainan puolelle ja häivähdyksen Tšernobylin nelosreaktoria peittävästä uudesta sarkofagista. 38 VENÄJÄN AIKA MATKAILU Metsänvartijoiden työhön ei oikeastaan kuuluisi matkailijoiden opastaminen, muttei ole ketään muutakaan, joka voisi ottaa asian hoitaakseen. Vastaus kierrosten aloittamisen syyhyn on vartijan mukaan yksinkertainen: presidentin määräys saada matkailijat raottamaan lompakonnyörejään. Kiveen on kirjoitettu Pogonnoen kylässä asuneen 1 053 ihmistä vuonna 1986. Käymme sisällä kaupassa, jossa on säilynyt tyhjillään ammottavat hyllyrivistöt. Pripjatissa sisällemeno rakennuksiin on ollut kielletty vuodesta 2012 asti, mutta osa oppaista päättää tarjota ryhmälleen elämyksiä ja kiertää sääntöjä. Veden kerrotaan olevan puhdasta, mutta pohjamudan ei. päivä
Oppaalla on GPS-jäljitin, josta hänen liikkeensä alueella selviävät. Valko-Venäjän puolella puhutaan ”stalkkereista”, jotka tulevat alueelle luvatta ja järjestävät esimerkiksi nukkeja kauhuasetelmiin ikkunoihin tai kaasunaamareita rivistöiksi. Saastuneilla alueilla asui yhteensä noin viisi miljoonaa ihmistä. Matkailulla on alueille kieltämättä merkittävä taloudellinen vaikutus, eikä historiam me kovimpia oppitunteja sovi unohtaa. Myös matkailijat lavastavat mielellään sommitelmia. Uusi sarkofagi valmistui vuonna 2016. Matkailijat ottavat selfieitä Pripjatin maailmanpyörän luona. Saamme myös omat säteilymittarit. Pripjatin autioituneessa huvipuistossa keksimme kuitenkin asettaa mittarit vierekkäin, ja yllättäen oppaan harmaan mittarin lukemat näyttivät 1,91 mikrosieverttiä, kun meidän iloisen keltaisen mittarimme lukemat laskivat säteilytasoksi vain 0,75. Ylhäältä katolta avautuu kuitenkin hieno näköala, joka osoittaa konkreettisesti, ettei 50 000 asukkaan Pripjat ollut mikään pikkukaupunki. Kerrotaan, että alkoholisoituneet kodittomat myivät taloista varastamansa tavarat toreilla ja joivat tienaamansa rahat. Portaissa on kova kiipeäminen, mutta joukon vanhimmatkin kapuavat ylös päättäväisinä. Kyseessä on kaikkien aikojen vakavin ja tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus. Monet rakennukset ovat täynnä rojua, ja paikka paikoin lattialaudat puuttuvat tai sojottavat pystyssä. Miksi Tšernobyliä ja autioituneita kyliä pitäisi käydä katsomassa. • Ydinräjähdyksen suurimmat laskeuma-alueet sijaitsevat Tšernobylin ydinvoimalan lähialueilla Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. 36-39_VA_2-2020_Valko-Vena?ja?.indd 39 36-39_VA_2-2020_Valko-Vena?ja?.indd 39 15.5.2020 10.13 15.5.2020 10.13. Viisastummeko me vai onko unohtaminen ja samojen virheiden toistaminen väistämätöntä. Äkkiseltään näyttäisi siltä, että matkailijat saavat mittareista halvan turistiversion – samanlaisen, joita myytiin tarkastuspisteellä magneettien ja kaasunaamareiden kanssa. ”Stalkkerit” järjestävät luvatta sommitelmia hylättyihin kyliin. Suoja-alueen porteilla kioskit ovat väärällään mauttomia, mutta ilmeisen hyvin kaupaksi käyviä matkamuistoja hohtavista säteilyvaroitusmagneeteista kaasunaamareihin ja T-paitoihin. Talon sisällä ei ole juuri mitään jäljellä, pelkkää romua hujan hajan ja tyhjinä ammottavat hissikuilut. VENÄJÄN AIKA 39 hengen kansainvälinen joukko, jolle kierros tarjotaan englanniksi. Oppaan mukaan liian suurta säteilyannosta suurempi riski on saada alueella muita vammoja. Siinä missä Tšernobylin Ukrainan-puoleinen suoja-alue tekee vaikutuksen tunnetuilla ja isomman kokoisilla kohteillaan, on Valko-Venäjän puolella vielä rauhallisempaa ja koskemattomampaa, ja matkoissa on vähemmän kaupallinen maku. Mikä Tšernobyl. Täälläkin käy ihmisiä luvattomasti. Lenin valvoo sisäänkäyntiä kulttuurikeskukseen Polesian suojelualueella. Hänellä on kuitenkin keinonsa; jos hän tahtoo viedä ryhmänsä kiellettyyn paikkaan, niin jäljittimen voi yksinkertaisesti jättää kyseisen paikan ulkopuolelle. • Voimalaitoksen ympärille määrättiin 30 kilometrin suojavyöhyke, ja räjähtäneen reaktorin peitoksi rakennettiin sarkofagi. Ukrainan Tšernobyl-matkojen suosio ei voi jäädä huomaamatta. Säteilymittareidemme lukemat olivat koko päivän ajan keskimäärin 0,5–1,0 mikrosievertin luokkaa. Kuva Valko-Venäjältä läheltä Ukrainan rajaa. ”Paikan näkeminen on tapahtumasta todistamista”, hän sanoo, ”enkä tahdo tämän hulluuden toistuvan.” Kulku Tšernobylin suojavyöhykkeille on rajoitettua ja tapahtuu valvontapisteiden kautta. • Ydinvoimalaitoksessa tehty koe meni pieleen aiheuttaen voimalan nelosreaktorin räjähdyksen. Opas aloittaa heti opastussettinsä, joka jatkuu koko ajomatkan ajan. • Suoja-alueille pääsee vierailemaan vain matkanjärjestäjien kautta. Paikallinen opas kertoo olleensa alle kymmenvuotias onnettomuuden tapahtuessa. Useita isoja ryhmiä eri matkanjärjestäjiltä on liikkeellä samaan aikaan, ja kuljemme jatkuvasti toistemme hännillä. Vaikka keino on kyseenalainen, ei kukaan vastusta astumista sisälle romahtamisvaarassa oleviin rakennuksiin. Vierailemme salaa kulttuurikeskuksen liikuntasalissa, ja kiipeämme portaat 16-kerroksisen asuintalon katolle. Tavarat, huonekalut ja lämpöpatterit ovat lähteneet useimmista taloista jo kauan sitten. Mutta voiko tuhon todistaminen matkailun keinoin estää vastaavaa enää tapahtumasta. • Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui 26.4.1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Pripjatin kaupunkia
Tenori Artur Frinberg, Riian oopperan solisti, baritoni Georg Ots, Estonia Oopperan solisti, Ernest Bertovski (sello) sekä Riian radiokomitean konserttimestari Malmin Työväentalossa nuorten vastaanottajien parissa. Eestin ja Latvian taiteilijoiden vierailu Ystävyyskuukauden merkissä Suomessa. Otsin ikivihreät ovat saaneet Jori Otsa ja Mah´Orkka -orkesterista tulkitsijan, joka pitää nämä klassikot elävänä. Kansan Arkisto / Yrjö Lintunen Kansan Arkisto / Yrjö Lintunen Georg Otsin ensimmäinen vierailu Suomeen 6.12.1951. Georg Ots on jättänyt pysyvän jälkensä suomalaiseen musiikkimuistiin ja vielä tänään, 45 vuotta kuolemansa jälkeen, hän on monille se kaikkein rakastetuin virolainen musiikintaitaja. 40-43_VA_2-2020_Jori_Otsa.indd 40 40-43_VA_2-2020_Jori_Otsa.indd 40 15.5.2020 10.16 15.5.2020 10.16. 40 VENÄJÄN AIKA MUSIIKKI TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA Georg Otsin syntymästä 100 vuotta Upean taiteilijan laulut ovat ikuisia Georg Ots laulaa Kustaankartanossa yleisön edessä 23.9.1957
maaliskuuta Georg Otsin syntymästä tuli 100 vuotta ja hänen komeaa uraansa haluttiin juhlistaa konsertilla Porvoon Grandissa. Ots osasi viron, venäjän ja suomen lisäksi ranskaa, saksaa ja italiaa. Hän pystyi lisäksi laulamaan uskottavasti muun muassa englanniksi, espanjaksi, unkariksi, romaniaksi, latviaksi ja liettuaksi. Tekstit on niin taitavasti tehty, että niiden takana Kansan Arkisto / Suomi-Neuvostoliitto-Seura Georg Ots musiikkikaupassa vuonna 1957, jolloin hänen ensimmäinen suomenkielinen levynsä, Saarenmaan valssi, ilmestyi. Niiden esittäminen ei hävetä. Vaikka maaliskuuksi suunniteltu syntymäpäiväkonsertti peruuntui, eikä uudesta konserttipäivästä ole vielä tietoa, Georg Otsin musiikin tunnelmiin voi antautua Jori Otsa ja Mah’Orkkan upean albumin Georg tule takaisin myötä. Georg Ots sai neuvostoajan korkeimman eli SNTL:n kansantaiteilijan arvonimen. Otsin ensimmäinen Suomessa julkaistu levy oli vuonna 1957 kauppoihin ilmestynyt Saarenmaan valssi / Kalastajan laulu. ”Me aiomme soittaa tätä musiikkia hamaan tulevaisuuteen.” 40-43_VA_2-2020_Jori_Otsa.indd 41 40-43_VA_2-2020_Jori_Otsa.indd 41 15.5.2020 10.16 15.5.2020 10.16. Koronavirus kuitenkin sulki konserttisalit ja yritykset taltioida Grandissa Otsin syntymäpäivälaulu ilman yleisöä, ei sekään toteutunut. Hänen levytysuransa jatkui täällä aina vuoteen 1973 saakka ja tuona aikana syntyi peräti 64 suomenkielistä laulua. VENÄJÄN AIKA 41 G eorg Ots esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa joulukuussa 1951 Ystävyyskuukauden merkeissä. Konsertissa oli tarkoitus kuulla myös taiteilijan ikivihreitä lauluja Jori Otsa ja Mah’Orkka -orkesterin esittämänä. Otsin mukaan nimettiin myös Tallinnan ja Helsingin välillä liikennöinyt matkustaja-alus. Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyskonserteissa esiintyivät Eestin ja Latvian tunnetuimpia taiteilijoita. Hänelle myönnettiin myös kahdesti Leninin kunniamerkki, Työn punalipun kunniamerkki sekä kolmesti SNTL:n valtionpalkinto. Otsin lauluissa on valtavan isoja tunteita, jotka eivät ole silti pateettisia. Laululavojen lisäksi Ots nähtiin myös valkokankaalla. Konsertissa oli tarkoitus muistella virolaisen baritonin komeaa elämänkaarta Heikki Kahilan kirjoittaman ja Tarja Närhen eloisasti esittämän tarinan myötä. Juhlavuoden konsertit odottavat syksyä Tänä keväänä, 21. – Niitä voisi kutsua paremminkin ikuisiksi, sillä niissä käsitellyt tunteet ovat ikuisia. Slaavilainen musiikki lohduttaa Georg Otsin laulut ovat Jori Otsan mukaan todellisia ikivihreitä, jotka eivät vanhene musiikkitrendien vaihtuessa. Näiden lisäksi Ots äänitti tiettävästi myös Neuvosto-Virossa joitakin suomenkielisiä esityksiä. Albumilla soivat komeina tulkintoina yhtyeen versiot Otsin komeista klassikoista, kuten Uudelleen jos luokses tulla voisin, Moskovan valot, Muuttuvat laulut, Yö Volgalla, Katselen yli virran sekä Unohtumaton ilta
– Kun primabalalaikan kielet viritetään e-e-a, kontrabassobalalaikan viritys on e-a-d. Georg Otsin laulut kolahtavat Otsalle paremmin kuin monen muun saman aikakauden esitykset, sillä niissä on selvä slaavilainen sävelkulku ja jonkintasoinen vakavahenkisyys. Se turha kieli puuttuu, hän naurahtaa. – Joku onkin joskus kysynyt, miksi laulat juuri Otsin lauluja, ja olen vastannut, että ne lohduttavat minua, Otsa sanoo. Jori Otsan tulkinnat kunnioittavat alkuperäislevytyksiä Jori Otsan komeat tulkinnat tuovat mieleen Otsin alkuperäiset esitykset. Otsa onkin monen muun 1960-luvun lopulla syntyneen tavoin kuullut Georg Otsin lauluja lapsuudenkodissaan. Jori Otsa ja Mah’Orkkan musiikki ei tukeudu pelkästään Georg Otsin suomenkieliseen tuotantoon. 40-43_VA_2-2020_Jori_Otsa.indd 42 40-43_VA_2-2020_Jori_Otsa.indd 42 15.5.2020 10.16 15.5.2020 10.16. – Hyvä, että tällainen kokoonpano on mennyt läpi. Hartikka, Storsjö ja Wahlbäck ovat soittaneet monissa slaavilaisen-, venäläisenja romanimusiikin orkesterissa, kuten vuonna 1910 perustetussa, maailman toiseksi vanhimmassa balalaikkaorkesterissa, Helsingin balalaikkaorkesterissa, joka juhlii ensi syksynä peräti 110-vuotista toimintaansa. Näillä yhtyeen muilla kavereilla on tietoa, jolla voivat sivistää minua niissä, Otsa naurahtaa. Kontrabassobalaikkaa soitetaan myös plektralla, koska se on vähän jykevämpi soitin. Ikivihreitä akustisin perinnesoittimin Akustinen Mah’Orkka -orkesteri säestää solistiaan venäläisin perinnesoittimin. Helsingin balalaikkaorkesteri esittää alkuperäisillä venäläisillä kansansoittimilla muun muassa venäläistä kansanmusiikkia ja romansseja. – Isäni kuunteli paljon Otsin lauluja ja vihelteli niiden säveliä, kiinnostus Otsin musiikkiin onkin sieltä lähtöisin. 42 VENÄJÄN AIKA MUSIIKKI voi seisoa aivan täysillä vielä nykyisinkin. Odotin, että olisi tullut kovasti kritiikkiä, että miksi tuollaista tehdään, eivätkö normaalit soittimet kelpaa, hän miettii. Harmonikkaa soittaa Rolf Storsjö, primabalalaikkaa Kari Hartikka ja kontrabassobalalaikkaa Turkka Wahlbäck. – Materiaalia kyllä riittää ja sitten kun kaikki Otsin 64 suomeksi esittämää laulua on treenattu, otetaan ohjelmistoon mukaan lisää hienoja slaavilaisia lauluja. Georg Otsin ohjelmistossa olikin kansanmusiikkia ja venäläisiä romansseja, jotka mielletään jo jollakin tavalla taidemusiikin puolelle. Siitä puuttuu se ylin kieli, joka on yleensä nelikielisissä bassoissa. Tykkäsin ”Nämä unohtumattomat laulut on tuotava pois pölyttyneistä levyhyllyistä.” Jori Otsan ja Mah´Orkkan keikan jälkeen yleisöstä noustiin halaamaan upeaa laulajaa. Nautin todella näiden vanhojen sanoittajien upeasta ammattitaidosta. – Me aiomme soittaa tätä musiikkia hamaan tulevaisuuteen. – Balalaikat ovat soittimina hyvin yksinkertaisia, vain kolme kieltä, joista primabalalaikassa kaksi alinta kieltä viritetään samaan vireeseen, hän kuvailee näppäilemällä samalla balalaikkaansa, Kari Hartikka kertoo
Rolf tunsi kuitenkin primabalalaikkaa soittavan Kari Hartikan ja kontrabassobalalaikkaa soittavan Turkka Wahlbäckin ja ehdotti, että he tulisivat mukaan. – Olin puhunut tästä ideasta Rolfin (harmonikkaa soittava Rolf Storsjö) kanssa ja ajatus oli lähteä pienimuotoisesti liikkeelle. Esiintyisimme Rolfin kanssa kahdestaan duona, lavalla olisivat vain haitari ja laulu. VENÄJÄN AIKA 43 näistä jo silloin rokkipoikana, mutta niistä ei sopinut pitää meteliä, se oli salainen oma ”pahe”. Silloin tällöin konserttisaleissa on ollut Georg Ots -iltoja, mutta kukaan ei esitä näitä ikivihreitä jatkuvasti. Se kuulosti minusta aivan mahtavalta. Laulajan ura etenikin 35 vuotta monissa kevyen musiikin orkestereissa rokista bluesiin, marginaali-iskelmästä avantgarde ambienttiin. Kokoonpanon ensimmäiset harjoitukset koettiin vuoden lopussa 2018 ja ensimmäisen keikan yhtye heitti tammikuussa 2019. Loput kaksi päivää lauluja miksattiin ja sitten albumi oli valmis. Kaikki mitä levyllä kuullaan, on vedetty yhdessä. Jori Otsa & Mah’Orkka KEIKAT 2020 › 3.–4.7. – Ajatuksena oli, että nämä unohtumattomat laulut on tuotava pois pölyttyneistä levyhyllyistä elävinä lauluina sinne, minne ne todellisuudessa kuuluvat ja missä kansa on, eli kansankuppiloihin, pubeihin, juottoloihin, pieniin tiloihin – missä ikinä ihmisiä onkaan, Otsa sanoo. ”Otsin lauluissa on valtavan isoja tunteita, jotka eivät ole silti pateettisia.” 40-43_VA_2-2020_Jori_Otsa.indd 43 40-43_VA_2-2020_Jori_Otsa.indd 43 15.5.2020 10.16 15.5.2020 10.16. Moni on kysynyt yhtyeeltä, miksi esimerkiksi Saarenmaan valssia ei ole mukana, mutta heille on luvattu, että se on sitten seuraavalla albumilla. Tarjolla on aina vain sitä amerikkalaispohjaista musiikkia. Levyn tekemiseen oli varattu kolme päivää studioaikaa, mutta lopulta kaikki albumin laulut äänitettiin kuudessa tunnissa. Maailmantango Festival, rav.Telakka, Tampere Jori Otsan ohella orkesterissa musisoivat Rolf Storsjö, harmonikka, Kari Hartikka, primabalalaikka ja Turkka Wahlbäck, kontrabassobalalaikka. Ykspihlajan kulttuuriviikot, Kokkola › 21.8. – Syksyllä menemme tekemään jo toista levyä, samalla metodilla samaan studioon Kokkolaan ja julkaisu taas tammikuussa. Yhtyeen uraa vauhdittaa Konserttitoimisto Kumpulainen, joka on järjestänyt jo vuosia teemallisia viihdekonsertteja ja konserttikiertueita. Syksyllä 2019 yhtye pääsi studioon äänittämään ensimmäistä albumiaan. Kansainvälinen taidefestivaali Le Petit Festival Hanko, Hangon kaupungintalon juhlasali › 21.9. Ensimmäisen kerran Otsa suunnitteli Georg Otsin musiikin esittämistä jo kymmenen vuotta sitten, mutta vasta nyt, oikean kokoonpanon myötä haave sai siivet. – Idea oli alun perin se, että mennään esiintymään helsinkiläisiin kapakoihin ja klubeihin, kun kukaan muu ei esitä tällaista musiikkia siellä. Kuppilakeikkojen ohella Jori Otsa & Mah’Orkka aloittaa myös vuonna 2020, kun korona sen sallii, koko maan kattavan konserttikiertueen, joka sisältää konserttisaleja, työväentaloja ja festivaaleja. Eli otetaan uusi alku, jos tähdet olisivat vielä mukana, ja vaikka ei, niin rakkaudesta niitä levyjä tehdään. Luvassa komea konserttikiertue, kun korona sen sallii Jori Otsa & Mah’Orkka -orkesteri perustettiin marraskuussa vuonna 2018. – Meillä oli kaikilla niin hyvä fiilis, että tällä tavalla tämä kuuluu tehdä. Mitään ei korjattu, kukaan ei käynyt jälkeenpäin korjaamassa yhtään kohtaa. Ensimmäiselle albumille laulut valittiin ajatuksella, että kaikkia ”herkkuja” ei laiteta mukaan, jos vaikka tehtäisiin vielä toinenkin levy. Sysmän kirjakyläpäivät › 18.7
LUONNONSUOJELU 44-48_VA_2-2020_Pertti.indd 44 44-48_VA_2-2020_Pertti.indd 44 15.5.2020 10.22 15.5.2020 10.22. 44 VENÄJÄN AIKA TEKSTI OUTI SALOVAARA KUVAT PERTTI SIILAHTI JA OUTI SALOVAARA Laatokka lumosi luonnonsuojelijan Lappeenrantalainen Pertti Siilahti perehtyi Laatokan ja Karjalankannaksen luontoon kymmenillä souturetkillä 1988–2010
Silloin Siilahti oli ensimmäistä kertaa luontoretkellä itärajan takana 20-henkisen suomalais-neuvostoliittolaisen ryhmän mukana, jolle neuvostoisännät antoivat ylevän nimen Luonto ja rauha. Retken suomalainen pääjärjestäjä oli kommunismiin kallellaan ollut luontoharrastaja, jolla oli ystävyysseurayhteyksiä Leningradiin ja Moskovaan. 1988 Neuvostoliitto veteli viimeisiään, mutta tiedustelupalvelu KGB ei nukkunut. Supliikki musiikkimies tunnusti Neuvostoliiton hajottua Siilahdelle tehneensä KGB:lle töitä. Neuvostoliiton delegaatios sa olikin valtion median ja eri viranomaisten edustajien ohella myös KGB:n agentti. Luonnon koskemattomuuden ja monimuotoisuuden yksi uhka ovat laittomat hakkuut. – Hän oli ainoa venäläisistä, joka puhui englantia, sanoo Siilahti. 44-48_VA_2-2020_Pertti.indd 45 44-48_VA_2-2020_Pertti.indd 45 15.5.2020 10.22 15.5.2020 10.22. Suomen luonnonsuojeluliiton aluesihteerinä Lappeenrannassa ollut Siilahti pyydettiin mukaan luontoasiantuntijaksi. Siilahti osallistui linnustostaan kuuluisaa Äyräpäänjärveä koskeneeseen Metsähallituksen suomalais-venäläiseen tutkimushankkeeseen 2004–2006. – Kommunismista en koskaan innostunut, hän huomauttaa. VENÄJÄN AIKA 45 TEKSTI OUTI SALOVAARA KUVAT PERTTI SIILAHTI JA OUTI SALOVAARA L appeenrantalaisen pitkän linjan luonnonsuojeluaktiivin Pertti Siilahden hurahtaminen Laatokan ja Karjalankannaksen luontoon tapahtui 32 vuotta sitten, vuonna 1988
– Ensi elokuussa oli tarkoitus pitää yliopiston kanssa 30-vuotisjuhla Lahdenpohjassa, mutta nyt ei tiedä miten koronan vuoksi käy, sanoo Siilahti. Hän oli Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana puistoa suunnitelleessa suomalais-venäläisessä työryhmässä 1990-luvun loppupuolelta vuoteen 2005. Paikalliset luonnonsuojelijat syyttivät Karjalan tasavallan päämiehiä hidastelusta puiston perustamisessa. Puiston alueesta ja suojelustatuksesta kuitenkin tuli riitaa kuntien, ministeriöiden, Karjalan tasavallan ja elinkeinoelämän välillä. Matka jatkui Laatokalle ja lopulta Petroskoihin. Pietarista oli mukana biologian laitoksen tutkijoita ja ympäristöjärjestöväkeä. 46 VENÄJÄN AIKA Koskemattoman luonnon lumo Ensimmäisellä matkalla ryhmä matkasi soutuveneellä Vuoksea pitkin Jääskestä eli nykyisestä Lesogorskista Kiviniemeen eli Losevoon. – Siellä pidettiin loppubileet, muistelee Siilahti. 122 000 hehtaarin suuruinen puisto muodostaa noin sadan kilometrin mittaisen nauhan Kurkijoella, Lahdenpohjassa, Sortavalassa ja Pitkärannassa. Myrsky uhkasi hakata retkeläisten jaalan kappaleiksi 2009 Konevitsan luostarisaaressa. Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin hallituksessa edelleen vaikuttava Siilahti on kirjoittanut Karjalan luonnosta lukuisia artikkeleita, ja hänen 2008 ilmestynyt kirjansa Karjalan luonto: Kannas ja Laatokan Karjala on myyty loppuun. Sen jälkeen muut ovat jatkaneet katkeamatonta perinnettä. Ilmastonmuutos näkyy Laatokallakin, eikä ulappa esimerkiksi enää jäädy joka vuosi umpeen niin kuin ennen. Itärajan takaiset metsät olivat saaneet olla yli 40 vuotta luonnontilassa toisin kuin tehometsätalouteen 1950-luvulla siirtyneessä Suomessa. Sen jälkeen monet tahot tekivät töitä puiston eteen Venäjällä, Suomessa ja EUtasolla. Retkeilijät joutuivat kiireesti lähtemään pelastustöihin ja soutamaan jaalan tuulensuojaan toiselle puolen saarta. Izvestija-lehti kirjoitti kesäkuussa 2017, että kulisseissa Venäjän ympäristöministeriö ja kalataloushallinto riitelivät kalatalouden asemasta Laatokalla. Laatokan ja Karjalankannaksen retkiä hän järjesti lopulta 20 vuoden ajan vuoteen 2010 eli eläkkeelle jäämiseensä asti jopa useita vuodessa. Vuodesta 1990 hän ryhtyi järjestämään soutuja purjehdusretkiä itse yhteistyössä Pietarin meriteknisen yliopiston soutukerhon kanssa läheisenä yhteistyökumppaninaan kapteeni Vasili Sapozhnikov, entinen ydinsukellusveneen torpedo-osaston päällikkö. Idea kansallispuistosta syntyi jo 1980-luvulla, ja jo 1990-luvun alussa valmistui ensimmäinen puistosuunnitelma. LUONNONSUOJELU 44-48_VA_2-2020_Pertti.indd 46 44-48_VA_2-2020_Pertti.indd 46 15.5.2020 10.22 15.5.2020 10.22. Hanke kuitenkin kaatui. – Bisnes törmäsi luonnonsuojeluun niin, että välillä otti päähän, sanoo Siilahti. Myös 2017, Venäjän ympäristövuonna, epävarmuus hankkeen ympärillä oli suuri. Laatokka, Karjalan meri Karjalan mereksi kutsuttu 210 kilometriä pitkä ja 130 kilometriä leveä Laatokka on Euroopan suurin järvi, jonka syvin kohta ulottuu 230 metriin. Pertti Siilahti lepäilee Laatokan Sääminginhiekoilla Lahdenpohjasta pohjoiseen noin vuonna 1998. Vielä 2016 tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen esitti, että lähes 4 000 hehtaaria suunnitellusta puistoalueesta annettaisiin öljy-yhtiö Rosneftille, joka haikaili Sammatsaareen sekä luontoarvoiltaan erityisen arvokkaaseen Rautalahteen eliittilomanviettopaikkoja. – Hanke päättyi 2001 osittain siksi, että järjestöjen edustajat joutuivat viranomaisten ja muiden tahojen painostuksen ja jopa fyysisen väkivallan kohteeksi, sanoo Siilahti. 2000-luvulla presidentti Vladimir Putinkin vetosi turhaan puiston toteuttamisen puolesta. Laatokan luodot -kansallispuisto syntyi uuvutustaistelun seurauksena Pertti Siilahtikin pääsi osallistumaan pitkäksi venähtäneeseen Laatokan luodot -kansallispuiston perustamiseen PohjoisLaatokalla. Matkalla veneet rantautuivat tutkimaan rantametsien ja -niittyjen kasvillisuutta ja eläimistöä. – Oli hieno yllätys, kun kansallispuiston perustamispäätös tehtiin, sanoo Siilahti. Vuoksen rannat olivat vielä rakentamattomia ja autioita. Lopulta pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti puiston perustamisasetuksen yllättäen joulukuussa 2017. Näkemästään vaikuttunut Siilahti lähti samanlaiselle retkelle myös 1989. 1990-luvulla Siilahti oli käynnistämässä Suomen ympäristöja ulkoministeriöiden rahoittamaa metsiensuojeluohjelmaa Karjalankannaksella
Kuu on noussut Kurkijoen Ristiniemen ylle elokuussa vuoden 2000 tienoilla. 44-48_VA_2-2020_Pertti.indd 47 44-48_VA_2-2020_Pertti.indd 47 15.5.2020 10.22 15.5.2020 10.22. Kirkko omi luostarisaaret Laatokan pohjoisosa on lukemattomien saarten kirjavoittama. – Viimeksi yövyimme Valamossa 2008 täysin koskemattomalla Bajonnoi-saarella, jonne pääsy myöhemmin kiellettiin. VENÄJÄN AIKA 47 Siilahden Laatokan-retket ovat suuntautuneet muun muassa Käkisalmeen, Kojonsaareen, Lahdenpohjaan, Impilahteen, Pitkärantaan, Salmiin ja Valamoon. Kannaksen vesistöistä Siilahteen puolestaan teki erityisen vaikutuksen runsaasta linnustostaan kuuluisa Äyräpäänjärvi, jota koskevaan Metsähallituksen suomalais-venäläiseen tutkimushankkeeseen hän osallistui 2004–2006. Vuonna 2009 Siilahden ryhmä oli leiriytynyt Konevitsan luostarisaareen, kun myrsky alkoi nousta ja jaalat piti kiireesti soutaa tuulensuojaan turvaan toiselle puolen saarta. Tutuiksi tulivat monet paikallisen luonnon harvinaisuudet kuten merinätkelmä, lehtoukonhattu tai kynäjalava. Meriolosuhteisiin sopivat jaalat sopivat Laatokalle, missä aallot voivat nousta useiden metrien korkuisiksi. Laatokalla Siilahti teki monet retket Pietari Suuren yli 300 vuotta sitten perustaman Venäjän laivaston käyttämien soutujaalojen tarkoilla kopioilla, jotka omisti Pietarin meritekninen yliopisto. Hiitolanjoen Asinkoski lähellä Laatokan rannikkoa on tunnettu Laatokan lohen ja taimenen kutualue. Siihen kuuluu yli 50 saarta 24 700 hehtaarin alueella. Etelämpänä keskellä järven aavaa on Valamon saaristo, jonne 1999 perustettiin oma luontopuisto. Suomalais-venäläinen retkiryhmä soutaa Laatokan ulapalla vuonna 2002
Siviiliasukkaat on ajettu pois, ja 2017 Valamosta häädettiin luontopuiston henkilökunta. Venäjän ortodoksikirkko on viime vuosina käytännössä monopolisoinut Valamon itselleen ja käyttänyt luostarin ehostamiseen valtavia summia rahaa. Ongelma koskee Siperian ohella myös Luoteis-Venäjää. • Naimisissa, yksi tytär ja kaksi lastenlasta. Luonnonsuojelijoiden kauhuksi Valamoon on noussut runsaasti uudisrakennuksia. Lisäksi hän kiertää eri tilaisuuksissa kertomassa rajantakaisen Karjalan luonnosta ja värikkäistä retkistään. Hyvin hoidetussa arboretumissa oli satoja eri puolilta maailmaa tuotua kasvia. Ortodoksikirkko on itse rikkonut luonnonpuiston periaatteita rakentamisellaan. • Vanhemmat evakoita Koivistolta, nykyisestä Primorskista. • Vaihtoi alaa 1980 ja aloitti Suomen luonnonsuojeluliiton piirisihteerinä Lappeenrannassa, missä on vaikuttanut siitä lähtien erilaisissa luonnonsuojelutehtävissä. Myös niittyjen ja peltojen umpeen kasvaminen heikentää monimuotoisuutta Venäjän puolella, ja vieraslajeista erityisen tuhoisa on kaukasianjättiputki. Kun Siilahti palasi koeasemalle 2005, se oli käytännössä hylätty ja jättiputki oli vallannut suuren osan aiemmin kukoistavista puutarhoista. Öljy-yhtiö Rosneft on viime vuosina remontoinut luostaria ja rakentanut saarelle Putinin tukemana massiiviset laiturirakennelmat, kaksi hotellia ja helikopterikentän. Siilahti kertoo retkeilyn saareen loppuneen 2005, kun luostarin igumeni yllättäen kielsi kaiken valokuvaamisen, sienestämisen, marjastamisen ja liikkumisen pusikkoisen päärantautumispaikan ulkopuolella. Siilahti muistaa hyvin vierailunsa 1990-luvulla Pyhäjärven rannalla Karjalankannaksella sijaitsevalle kasvitieteelliselle koeasemalle, jonka Pietarin yliopisto perusti 1946. – Sama olisi voinut tapahtua Suomessa, huomauttaa Siilahti. Elokuva jäi tekemättä, Siilahti nauraa. 2000-luvun alussa Siilahden oli tarkoitus tehdä luontodokumenttia Laatokasta Valamon saaristossa toimittaja Ismo Tuormaan kanssa. Konevitsassakin kuri on tiukentunut. Petroskoilaisen Karelia News -uutistoimiston mukaan luostari avaa tänä vuonna Valamon pääsaarelle suojelualuetta esittelevän luontoja matkailukeskuksen. LUONNONSUOJELU Nyt myrkyllistä jättiputkea on kaikkialla. Pertti Siilahti • Syntynyt 1944 Kuopiossa, muutti pienenä Lahteen. Suojelualue siirtyi luostarin haltuun. 48 VENÄJÄN AIKA Se oli aivan helvatin hieno paikka, sanoo Siilahti. Siilahti joutui itsekin pariin otteeseen retkillään sammutustöihin, kun tuli oli päässyt irti luontoon heitetystä tupakantumpista tai huonosti vartioidusta nuotiosta. Luostarissa vuosittain vierailevalla presidentti Vladimir Putinilla on siellä oma huvila, skiitta ja helikopterikenttä. Jättiputki tekee tuhoja Rajantakaisen luonnon koskemattomuuden ja monimuotoisuuden yksi uhka ovat laittomat hakkuut, joiden osuus epävirallisten venäläisarvioiden mukaan on 10–35 prosenttia kaikesta puunkorjuusta. Venäjän lapsenkengissä oleva jätehuolto avokaatopaikkoineen ja lapsenkengissä oleva kierrätys ja lajittelu ovat oma uhkansa. – Laivan kapteeni kuitenkin eksyi sumussa eikä löytänyt Valamoa koskaan. Nyt myrkyllistä ja jopa 3–4 metrin korkuiseksi kasvavaa jättiputkea on kaikkialla rajan takaisille lähialueilla. Eksyminen esti elokuvanteon Vaikka Siilahti lopetti veneretket itärajan taakse, hän on edelleen järjestänyt Venäjän puolelle erilaisia kotiseutuja muita retkiä. Kohtalokkain tapaus oli nyt jo edesmenneen suomalaisen putoaminen Laatokan liukkaalta kalliolta ja halvaantuminen iloisen illan melskeessä. – Ensimmäisillä retkilläni rajan takana näin jättiputkea vain harvakseltaan eteläisellä Karjalankannaksella, sanoo Siilahti. – Pari kertaa ajoimme karille niin, että vene täyttyi vedellä, mutta suoranaisia vaaratilanteita retkillä ei ollut, hän muistelee. 44-48_VA_2-2020_Pertti.indd 48 44-48_VA_2-2020_Pertti.indd 48 15.5.2020 10.22 15.5.2020 10.22. Kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov aktiivisesti edisti 1960luvulla jättiputken leviämistä yrittäes sään saada sitä käyttöön karjanrehuna, vaikka lopulta jättiputki ei kelvannut eläimillekään. Bajonnoillakin on nykyisin useita skiittoja, huviloita ja kivilaituri. – Venäläiset suhtautuvat edelleen aika välinpitämättömästi esimerkiksi roskaamiseen, vaikka Laatokallakin jo toimii järjestöjä, jotka esimerkiksi keräävät roskia. • Opiskeli Helsingissä hotellija ravintolaopistossa liikkeenjohtoa. Nyt kirkko kuitenkin Karelia Newsin mukaan aikoo kiristää luvattoman rantautumisen ja telttailun valvontaa Venäjän sisäja poikkeustilaministeriöiden avulla, joiden joukkoja on Valamossa ennestään. Omaehtoinen retkeily saarella on käytännössä mahdotonta
Pitkään Virossa asunut ja työskennellyt toimittaja Risto Vuorinen on tehnyt uuden aluevaltauksen ja siirtynyt kirjailijoiden armoitettuun joukkoon. Kirjaan sisältyy mielenkiintoinen kuvaus Yhdysvaltojen historiasta ja nykytilanteesta. Kirjoittaja tuntuu olevan harmissaan siitä, että Yhdysvallat on poliittisesti yhä polarisoituneempi kahteen vastakkaiseen leiriin, jotka eivät suostu ymmärtämään toinen toistaan. Ainoastaan talouden romahtaminen voisi johtaa kansalaiset kapinaan johtajiaan vastaan. Amerikkalaisprofessorin teos on parhaimmillaan, kun hän kertoo terävin vedoin eri maiden selviytymisstrategioista. Brittiläinen Venäjän tuntija Keir Giles käsittelee teoksessaan Venäjää vähän niin kuin fiksut vanhemmat vinoon kasvanutta jälkeläistään: yrittävät ymmärtää tämän ajatusmaailmaa ja pohdiskelevat, miten tämän kaikkiin erikoisiin tempauksiin pitäisi suhtautua, jotta lopputulos olisi mahdollisimman edullinen. Tarkastelukohteikseen hän on valinnut joukon valtioita: Indonesian, Japanin, Saksan, Chilen, Australian – ja Suomen. TEKSTI ESA TUOMINEN Lue! Vironsuomalaiset bisnesmiehet. VENÄJÄN AIKA 49 KIRJAT VENÄJÄN AIKA 49 Viro itsenäistyi, Suomen talous romahti Risto Vuorinen: Vastarannan lumo, Editors Oy. Kirjassa seurataan myös Suomen tapahtumia ja erityisesti vuoden 1991 talousromahdusta. Ingon vanhemmillakin on yhteyksiä Viroon: isä käy rakentamassa Viru-hotellia ja äiti on mukana heimoveljiemme luo suuntautuvassa matkailubisneksessä. Suuret kansanjoukot ovat isänmaallis-ortodoksisen maailmankatsomuksen kannalla. Se pitää Lännen ottaa ”totena hattuun” ja sen kanssa täytyy yrittää elää. Ingon isän kuljetusliikkeen bisnekset romahtavat ja pankit tulevat silmille. Kuinka Chile selviytyi sotilasdiktatuurista, Saksa natsihallinnosta ja Indonesia vallankaappauksesta. Vuorinen kuvaa taitavasti niitä tunnelmia, jotka Virossa vallitsivat maan uudelleen itsenäistymisen aikoihin. Kuinka tulla toimeen Venäjän kanssa. Suomi selviytyi kriisistään pikku hiljaa, kun se suostui tunnustamaan tosiasiat ja muuttamaan suhtautumistaan itäiseen naapuriinsa. Edes venäläisen nuorison piirissä levinnyt kapinamieliala ei saa Gilesiä innostumaan. Tapahtumien aikajana ulottuu 1950-luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin. Suomen kriisi alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi maahamme vuonna 1939. Valtiollinen kriisi ja kuinka siitä pääsee ulos Jared Diamond: Mullistus, Valtiollisten kriisien käännepisteitä, Terra Cognita. Tuloksena on lähes 400-sivuinen romaani suomalaisesta Jaakkolan perheestä, sen bisneksistä ja Viron seikkailuista. Hän suosittelee länsimaille Venäjän historian ja venäläisten ajatusmaailman opiskelua. Valtiollisten kriisien selviytymisstrategioiden tärkeinä piirteinä Diamond näkee paitsi tosiasioiden rehellisen tunnustamisen, myös muiden maiden kokemuksesta oppimisen, vastuun kantamisen ja oman identiteetin vahvistamisen. Keir Giles: Moskovan opit, Docendo. 49_VenajanAika_2-2020_KIRJAT.indd 49 49_VenajanAika_2-2020_KIRJAT.indd 49 15.5.2020 10.19 15.5.2020 10.19. Ruplat muuttuvat kruunuiksi ja trokareista tulee ”liikemiehiä”. Yhdysvaltalainen maantieteen ja fysiologian professori vertailee laajassa opuksessaan yksilöiden – siis ihmisten – ja valtioiden kriisejä ja niistä selviytymistä. Diamondin mielestä Suomen selviytyminen kriisistään on suorastaan menestystarina. Toimittajana Vuorinen osaa kirjoittaa vetävää ja selkeää tekstiä. Viholliset haluavat horjuttaa Venäjää levittämällä liberaaleja oppeja ja tehostamalla länsimaiden varustautumista. Kirjoittajan huomiot ovat teräviä. Mielenosoituksiin osallistuu lopultakin kovin pieni osa kansalaisista. Amerikkalaisprofessorin kriisianalyysi. Pitkä amerikkalainen perinne, kyky kompromissiin, on hänen mielestään ikävällä tavalla katkennut. Venäläisyyden mysteeri. Giles varoittaa länsimaita ylioptimismista. Kirjoittaja yrittää asettua Venäjän rooliin ja pohtia, miksi Venäjä haluaa niin monissa asioissa vastustaa Länttä. Politiikan puolelle kirja ei pahemmin eksy, mutta mielenkiintoista olisi lukea myös siitä, kuinka siihen asti neuvostoliittolaisen kommunismin ilosanomaa saarnanneista virolaisista eri tason johtajista yhdessä hetkessä tuli länsimielisiä itsenäisyyden tulisia kannattajia. Romaanin keskiössä on suomalainen Ingo, joka virittelee Virossa pienimuotoista yritystoimintaa ja saa siinä sivussa tehdä tuttavuutta juuri neuvostoikeestä vapautuneen maan raakaan bisnestodellisuuteen. Vain siten maata voi ymmärtää – jos sen ymmärtäminen ylipäätään on mahdollista. Venäjä ei muutu demokraattisten länsimaiden kaltaiseksi vaan pitää kiinni ortodoksisesta ja itsevaltaisesta perinteestään. Kreml näkee maansa olevan vihollisten ympäröimä, kaikkialla punotaan juonia Venäjän pään menoksi
Virallinen Venäjä voisi ottaa heistä oppia. Historian uudelleenkirjoitus muistuttaa huippu-urheilun dopingia. Putinin Venäjällä tutkijat ovat sen taas kadottaneet. Systeemiteoriaan ja kybernetiikkaan erikoistunut suomalainen Venäjän ja Neuvostoliiton tutkija, valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto (1947–2016) erehtyi käyttämään laajaa tietämystään julkaisemalla myös populaaria kirjallisuutta, jopa kaskuja Venäjästä ja venäläisistä. Nyt 2016 edesmenneestä Susiluodosta on julkaistu kirja Ilmari Susiluodon suuruuden laskuoppi. Venäjä määrittelee historiallisen totuutensa omalla tavallaan. Käsitteet ovat usein niin moniselitteisiä ja vaikeasti määriteltyjä, että ne on varattu ainoastaan akateemisen nomenklatuuran käyttöön. Ulkoministeriön herkkähipiäiset eksellenssit katsoivat kuitenkin nenänvartta pitkin omaperäistä, pikemminkin Rölli-peikolta kuin kunnianarvoisalta virkamieheltä näyttävää tutkijaa. Talvisotaa ei Venäjällä juuri muistella. Vakavasti otettavat tutkijatkin ovat joskus ajautuneet akateemisen majesteettirikoksen poluille, tieteen ja huumorin vaaralliseen välimaastoon. Sielläkään kaikki ei ole aina toiminut suunnitelmien mukaan, ohjeistuksesta ja palautteesta huolimatta. Otetaan esimerkki kodin arjesta. Omakustanteena julkaistun kirjan voi tilata suoraan sähköpostilla juuso.salokoski@gmail.com. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys. Neuvostoliitossa historian tutkijat eivät koskaan tätä sopimuksen lisäpöytäkirjaa löytäneet, Jeltsinin Venäjällä se kuitenkin löytyi. Hän tuntee sympatiaa Suomea kohtaan. 50_VenajanAika_1-2020_Kolumni.indd 50 50_VenajanAika_1-2020_Kolumni.indd 50 3.2.2020 13.43 3.2.2020 13.43 Kirjoittaja soitteli 80-luvulla silloin tällöin toimittajan ominaisuudessa erikoistutkija Susiluodolle, joka yleensä päätti puhelun ”Älä helvetissä pane mun nimeä lehteen.” 50_VenajanAika_2-2020_Kolumni.indd 50 50_VenajanAika_2-2020_Kolumni.indd 50 15.5.2020 10.21 15.5.2020 10.21. Historian kiistäminen ja tosiasioista vaikeneminen, tai suorastaan valehteleminen, ei kuitenkaan edistä veteraanien arvostusta. Heidän mielestään Suomen verenhimoiset fasistit käynnistivät valloitusretkensä Neuvostoliittoon Mainilan kylässä marraskuussa 1939. Kirjan on toimittanut Ilmarin kouluiästä lähtien tuntenut ja muun muassa Suomen Antropologisen seuran perustajiin kuulunut senior banker Juuso Salokoski. Jokaisella kansakunnalla on oikeus arvostaa ja kunnioittaa veteraanejaan. Perheessä jotkut saattavat ajatella, että likaiset astiat siirtyvät tiskikoneeseen telekineettisesti, ajatuksen voimalla. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, on otettava käyttöön systeemiteorian käsitteistä kybernetiikka, eli perheenjäsenet on ohjeistettava ruokailun jälkeen täyttämään astianpesukonetta. 50 VENÄJÄN AIKA KOLUMNI Tieteen maailmassa liikutaan usein vakavasti otettavan tiedon, huumorin ja joskus humpuukin rajamailla. Suuren isänmaallisen sodan hehkutuksessa kiistetään sotahistorian kiusalliset tapahtumat Suomen talvisodasta puolalaisten upseereiden joukkomurhaan Katynissa. Monelta jäi huomaamatta Ilmarin ilmeinen yhdennäköisyys Albert Einsteinin kanssa. Mitä nyt aika ajoin kaivetaan arkistojen kätköistä joku emeritusprofessori kiistämään Molotov-Ribbentropp-sopimus, jolla Josif Stalin ja Adolf Hitler jakoivat Euroopan etupiireihin. 1990-luvun lopulla löydetty Sandarmohin kalmisto kätkee tuhansien Stalinin vainoissa teloitettujen ruumiit. Kansalaistasolla tämä on ymmärretty jo pitkään. Kybernetiikka on silloin tällöin joutunut väistymään telekineettisen ”soromnoo”-ajattelun tieltä. Siitä alkoi ajojahti, jonka käynnistivät jotkut venäläiset änkyrädiplomaatit ja eräs suomalainen valtiotieteen opiskelija, sittemmin dosentti, jonka nimeä en viitsi lehdessä mainita. Samaan aikaan Tukholmassa käydään neuvotteluja, joita oli järjestellyt Neuvostoliiton Tukholman-suurlähettiläs Aleksandra Kollontai. Venäjällä totuutta Sandarmohista pyritään väkisin kääntämään jatkosodan aikaisten suomalaismiehittäjien julmuuksien syyksi. Susiluoto työskenteli 1980-luvun alkupuolelta erikoistutkijana ulkoministeriössä, ja hänen asiantuntemustaan hyödynsivät presidenteistä erityisesti Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari. Usein tämäkään ei auta. Sellaista helmikuuta vietettiin 80 vuotta sitten. Susiluodon monipuolinen kirjallinen tuotanto ei enää soveltunut ulkoministeri Erkki Tuomiojan mielestä virkamiehen rooliin, eikä uusi presidenttikään enää kaivannut tutkijan taustamuistioita. Ehkä ymmärrettäisiin paremmin, jos pysyttäisiin totuudessa. Huolellisesta ohjeistuksesta, tavoitteenasettelusta, seurannasta ja palautteesta huolimatta astiat jäävät lojumaan ruokapöytään perheen keittiöstä vastaavan, yleensä äidin siivottavaksi. Erityisesti kybernetiikan ongelmia on tutkittu Venäjällä ja Neuvostoliitossa, eikä ihme. Suomalaiset ja venäläiset veteraanit ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä muun muassa taistelussa kadonneiden aseveljiensä jäänteiden löytämiseksi. Venäjä on useasti valittanut ulkoministeri Sergei Lavrovin ja presidentti Vladimir Putinin äänellä, ettei lännessä ymmärretä Venäjän oikeutettuja diplomaattisia pyrkimyksiä. Se oli ehdolla Tieto-Finlandia palkinnon saajaksi ja monet pitävät sitä Susiluodon parhaana kirjana. Monia ystävyyssuhteita on luotu. Vuonna 1996 hän julkaisi yhdessä Anne Kuorsalon ja Martti Valkosen kanssa kirjan Venäjä – jättiläinen tuuliajolla. Ilmari ei kuitenkaan antanut periksi. Maallikko pysyköön erossa. 50 VENÄJÄN AIKA KOLUMNI Kuhmon suunnalla puretaan motteja. Eikä päämajassa osattu varautua siihen, että Viipurinlahden jää voisi kestää panssarivaunujen painon. Kollaa ja Taipale kestävät, mutta Muolaanjärven ja Karhulan välille keskitetyt 300 000 sotilaan neuvostojoukot lisäävät painetta. Kimmo Kallonen Historian dopingia ”Venäjä määrittelee historiallisen totuutensa omalla tavallaan.” Kirjoittaja on käynyt Sandarmohin kalmistossa ja nähnyt Molotov-Ribbentropp-sopimuksen lisäpöytäkirjan (tosin vain kopion vitriinissä). Hän siirtyi tutkijaksi Aleksanteriinstituuttiin, mutta jonkinlaisena kompromissina säilytti kuitenkin diplomaattistatuksensa. Rikkeiden peittely ja uhriutuminen ei edistä Venäjän uskottavuutta muillakaan politiikan sektoreilla, pikemminkin päinvastoin. Vihdoin olisi aika lopettaa myös historiantutkimuksen doping. Kirjoittajina on nimekäs kaarti Ilmarin kollegoja tieteen, median ja elinkeinoelämän piiristä. Kimmo Kallonen Rölli-peikon rehabilitointi Ulkoministeriön herkkähipiäiset eksellenssit katsoivat omaperäistä tutkijaa nenänvartta pitkin. Baltian maat ja Suomi piirrettiin Neuvostoliitolle ja Puola halkaistiin kahtia sulle-mulle-tyyliin. Urheilun kansainvälisten doping-valvojien mukaan kiellettyjen aineiden käyttö on osoitettu kiistattomasti. Tapahtuu jos on tapahtuakseen. Se on ollut Venäjällä systemaattista ja valtiojohtoista. Kuusaan hovi Kannaksen Muolaassa oli hänen lapsuudenmaisemiaan. Venäjällä Suuren isänmaallisen sodan veteraanit ansaitsevat arvonsa, kuten Suomenkin jäljellä olevat sotaveteraanit. Vuonna 2006 hän julkaisi kirjan Suuruuden laskuoppi
Jo seuraavana päivänä Ria Novosti raportoi, että Venäjän historiallinen seura (RIO) perustaa suomalaiskollegojen kanssa työryhmän, jonka tarkoitus on selvittää suomalaismiehityksen aikana mahdollisesti tapahtuneet sotarikokset. Mielenkiintoista asiassa on, että RIO:n hallituksen puheenjohtajana istuu Venäjän ulkomaantiedustelun päällikkö Sergei Naryškin. Valtiollinen uutistoimisto Tass ja sen perässä kymmenet tiedotusvälineet raportoivat, kuinka Suomen hallitus järjesti erityisen tiedotustilaisuuden suomalaislapsille. Pietarilaisyleisö kauhisteli myös sitä, että valtakunnanraja suljettiin ja suositut ostosmatkat Lappeenrantaan katkesivat kuin seinään. Lukuhetki Pietarissa kesken ratsastuskoulutuksen. ????. Positiivista Suomi-kuvaa laimensi venäläissyytös, jonka mukaan Suomi syyllistyi kansanmurhaan jatkosodan aikana. Komin tasavallan johto pahoittelee tapahtunutta. P ositiivisen mediakohun sai aikaan myös oululaispoliisi ja tenori Petrus Schroderus, jonka tulkinta ikivihreästä neuvostoiskelmästä ”. Kyseinen artikkeli keräsi Venäjällä 59 000 lukijaa. VENÄJÄN AIKA 51 J o helmikuussa venäläislehdet kirjoittivat, kuinka koronaviruksen saastuttamalta Bergamon alueelta lentää venäläisturisteja Lappeenrantaan ja edelleen maarajan yli Venäjälle. K enties kevään kohutuin Suomi-uutinen oli kuitenkin sävyltään negatiivinen. Media huomioi, ettei Venäjän rajalla tehty minkäänlaisia tarkastuksia ja että venäläiset tullimiehet ovat tuloksetta pyytäneet viranomaisilta suojavarusteita. Rikostutkijoiden materiaali perustuu turvallisuuspoliisi FSB:n arkistoista löytyneisiin ja ilmeisesti aikaisemmin julkaisemattomiin asiakirjalähteisiin. TEKSTI JANA PRUSSAKOVA KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA 51_VenajanAika_2-2020_Mediakatsaus.indd 51 51_VenajanAika_2-2020_Mediakatsaus.indd 51 15.5.2020 10.18 15.5.2020 10.18. Ria Novosti julkaisi myöhemmin myös Iltasanomien toimittaja Pasi Jaakkosen artikkelin, jossa kerrottiin suomalaisnäkemyksistä venäläisväitteisiin. Jo sitä ennen valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti oli julkaissut tutkimussarjan, jossa käsiteltiin natsi-Saksan ja sen ”natsiliittolaisten” miehittämillään Neuvostoliiton alueilla tekemiä julmuuksia. Vasta huhtikuun lopussa Venäjän hallitus salli heidän paluunsa. Metro-lehti julkaisi Schroderuksen haastattelun ja sankaritenori lupasi matkustaa Pietariin ilahduttamaan fanejaan. Fontanka-lehden haastattelussa professori Dmitri Frolov Suomen Kansallisarkistosta kertoi venäläisille hämmennyksestä, jonka kansanmurhatutkimus on aiheuttanut Suomessa. Presidentti Vladimir Putinin alainen ”Venäjän tutkintakomitea” käynnisti rikostutkimuksen Suomen jatkosodan aikana suorittamasta ”kansanmurhasta” Itä-Karjalassa. Usinskin kaupungissa, Komin tasavallassa kerrostalon seinään kiinnitettiin juliste, johon oli kuvattu konepistoolia kantava sankarillinen neuvostosotilas poroineen. ????, ?????” (Rakastan elämää) sai valtaisan huomion Venäjällä. MITÄ VENÄJÄN MEDIASSA KIRJOITETTIIN SUOMESTA. Epidemian aikana Suomi onnistui myös korottamaan kansainvälistä imagoaan. MEDIAKATSAUS ”Taistelu koronavirusta vastaan, Oulun laulava poliisi ja menneisyyden haamut” Venäläismedia käsitteli laajasti koronavirustilannetta Suomessa ja bongasi oululaispoliisin, joka lauloi suomalaisversion neuvostoiskelmästä ”Rakastan elämää”. V oitonpäivän 75-vuotisjuhlan valmisteluissa tapahtui myös kiusallinen kömmähdys. R iippumaton pietarilaislehti Fontanka kertoi Suomessa asuvista Venäjän kansalaisista, jotka eivät pääse palaamaan Venäjältä Suomeen. Pian paljastui, että kuva oli pöllitty Suomen puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta ja sotilas oli todellisuudessa suomalainen
01-52_VenajanAika_2-2020_kansiaukeama.indd 2 01-52_VenajanAika_2-2020_kansiaukeama.indd 2 15.5.2020 10.00 15.5.2020 10.00. Korona pysäytti Venäjän Ir to nu m er o 7, 50 € Pripjatin huvipuiston tyhjinä seisovista törmäilyautoista on tullut tuhon symboli