Ilja Repin Venäjän kieltä fanitetaan kielilukiossa 28 Vauva tuli taloon PohjoisPietarissa 10 01_VenajanAika_2-2021_kansi.indd 1 01_VenajanAika_2-2021_kansi.indd 1 17.5.2021 8.56 17.5.2021 8.56. 2 21 Ir to nu m er o 7, 50 € Vallankumouksellinen taidemaalari Ateneumin suurnäyttelyssä
40 Georgialaista ruokaa tarjoava Rioni laajenee ravintolaketjuksi. Pääset lukemaan tuoreimman Venäjän Ajan lisäksi arkistosta aiempia numeroita. Ilja Repin Venäjän kieltä fanitetaan kielilukiossa 28 Vauva tuli taloon PohjoisPietarissa 10 01_VenajanAika_2-2021_ kansi.indd 1 01_VenajanAika_2-2021_ kansi.indd 1 17.5.2021 8.56 17.5.2021 8.56 3 Pääkirjoitus Rajanylityksestä tuli rakettitiedettä 4 Lyhyet 8 Katugallup Pietarissa Pietarilaisia huolettaa internetin tiukentuva valvonta 9 Kolumni Matkusta vastuullisesti Pietariin 10 Lapsiperhe Robert Lopukhov, 8 kuukautta, ryömii ja valloittaa 16 Maahanmuutto Petroskoista Hämeenlinnaan 22 Talous Kuinka koronakriisi runtelee Venäjää. 44 Seikkail u Vienanm ereltä Suomen lahdelle Ir to nu m er o 7, 50 € s. 40 Georgia n suussasulavat herkut s. Uutta! Suomi-Venäjä-seuran jäsenet voivat nyt lukea lehtensä myös digitaalisena näköislehtenä Lehtiluukussa. 24 Talous Eltechnika – Venäläinen ohutlevytuotteiden valmistaja 29 Koulutus Kielenopiskelun riemua Helsingin kielilukiossa 34 Matkailu Kuolan niemimaan ytimessä 40 Ruoka Rioni on georgialaisen ruoan mekka 43 Kirjat 44 Mediakatsaus Mitä Venäjän mediassa kirjoitettiin Suomesta. 19 Karjala isuus inspiro i nykytaiteilij oita s. 2 VENÄJÄN AIKA 3 20 Faceboo kryhmät Venäjäinfon lähtein ä s. KATSO OHJEET: venajanaika.fi/lehtiluukku 02-03_VenajanAika_2-2021_Sisis.indd 2 02-03_VenajanAika_2-2021_Sisis.indd 2 17.5.2021 12.58 17.5.2021 12.58. 10 01-52_Ve najanAika _3-2020_ kansiauk eama.ind d 3 01-52_Ve najanAika _3-2020_ kansiauk eama.ind d 3 31.8.202 11.41 31.8.202 11.41 2 21 Ir to nu m er o 7, 50 € Vallankumouksellinen taidemaalari Ateneumin suurnäyttelyssä. Sisältö 2 21 16 Hannolaisen perhe muutti Petroskoista Suomeen ja päätyi Hämeenlinnaan
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on virallinen yhteistyösuhde vain Inkerin kirkkoon, joka kärsii muun muassa inkeriläisten Suomeen muuton aiheuttamasta jäsenkadosta. – Venäjällä on kaikkiaan seitsemän luterilaista kirkkoa, joista Inkerin kirkko on vain yksi. TEKSTI OUTI SALOVAARA Luterilaiset kehittävät uskontoturismia Karjalassa Uusi Karjalan evankelis-luterilainen kirkko saa apua myös Suomesta, vaikka Suomen evankelisluterilainen kirkko suhtautuukin siihen nihkeästi. Fantin mukaan kirkon suhteet myös ortodoksikirkkoon ovat hyvät. Fantin mukaan apua todella tarvitaan, sillä seurakuntalaiset ovat vähävaraisia ja kirkko elää kädestä suuhun vapaaehtoistyön ja Suomesta kerättyjen avustusten varassa. Karjalan evankelisluterilainen kirkko omistaa Lahdenpohjassa entisen lastenkodin, jossa on tilat muun muassa kirkolle ja diakonien asunnoille. Fant on palvellut 13 vuoden ajan Suomesta käsin Lahdenpohjan seurakunnan palkattomana kirkkoherrana ja koko Karjalan evankelis-luterilaisen kirkon tuomiorovastina. Ojellin mukaan uuteen kirkkoon on yhdistetty myös karjalaista nationalismia ja Karjalan itsenäistymispyrkimyksiä. Meidän kirkkomme ei kilpaile kenenkään kanssa. 04-09_VenajanAika_2-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 4 04-09_VenajanAika_2-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 4 17.5.2021 11.56 17.5.2021 11.56. Sortavalan alueella toimivan luterilaisen kirkon piispa Aleksandr Kuznetsov julisti vuoden 2021 jälleenrakennuksen ja matkailun kehittämisen vuodeksi. Syynä on se, että Karjalan uusi luterilainen kirkko on rekisteröity vain paikallisesti Karjalan tasavallassa, eikä sillä ole yhteistyösuhdetta Inkerin kirkkoon. Lisäksi kirkko suunnittelee rakentavansa luterilaisen luostarin ja ekologisen puiston Lumivaaran kirkon läheisyyteen. Vasemmalla kirkkoherra Rune Fant ja oikealla diakoni Anatoli Zaitsev. Sortavalaan pyhiinvaeltajakeskus Piispa Kuznetsov on pistänyt käyntiin myös uudisrakentamista. Kaikesta huolimatta kirkko on kasvanut, ja sillä on Fantin mukaan jo seitsemän seurakuntaa. Kirkko omistaa Lumivaaran ja Tuokslahden kirkot sekä kirkkona nykyisin palvelevan Sortavalan entisen hautauskappelin keskustan luoteispuolella. Kuznetsov kutsuu suomalaisia talkootöihin ja avustajiksi, kun koronapandemia hellittää. Tosin koronapandemia on yli vuoden ajan estänyt työmatkat Lahdenpohjaan, jonne kertyy Mustasaaresta matkaa 700 kilometriä. ”Venäjälle mahtuu kirkkoja” Rune Fant sanoo, että suurelle Venäjälle mahtuu useita kirkkoja. – Sen pitäisi ensin saada suhteet kuntoon Venäjällä luterilaisen kirkkoperheen kanssa, ennen kuin siihen voisi suhtautua vakavasti, sanoo asiantuntija Ari Ojell Suomen evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen ulkoasiain osastolta. Karjalan uuteen luterilaiseen kirkkoon Suomen luterilainen kirkko suhtautuu hyvin pidättyväisesti. RU N E FA N TI N KO TI AL BU M I Lahdenpohjan seurakunnan kanttori Galina Lapitko sai Director cantus -arvonimen. Jopa 15 vuoden mittaiseksi arvioitu rakennushanke on tarkoitus käynnistää vetämällä alueelle sähköt ja viemäröinti sekä tuomalla sinne työmaakontteja rakentajille. Kirkon tarkkaa jäsenmäärää hän ei osaa arvioida. Työmatka 700 kilometriä Lahdenpohjassa sijaitsevan Jaakkiman luterilaisen kirkon on myös tarkoitus siirtyä Venäjän valtiolta evankelis-luterilaiselle kirkolle. Suomesta ei tunnustusta Karjalan evankelis-luterilainen kirkko syntyi 1997, kun joukko Inkerin kirkon jäseniä erkani omaksi kirkokseen. Esimerkiksi Lahdenpohjan seurakunnan sähköja muut laskut Fant maksaa omasta pussistaan. Lisäksi kirkko omistaa Lahdenpohjassa vaneritehtaan lähellä olevan entisen lastenkodin, joka nyt palvelee kirkkona ja diakonien asuntoina. Syyksi on kerrottu muun muassa se, että Inkerin kirkko suosi suomenkielisiä venäjänkielisten kustannuksella. Sortavalan kirkon viereen alettiin viime vuonna rakentaa 50 hengen hirsistä pyhiinvaeltajakeskusta, jossa matkailijat voivat yöpyä ja tutustua luterilaisuuteen. 4 VENÄJÄN AIKA LYHYET Pieni Karjalan evankelis-luterilainen kirkko restauroi vanhoja suomalaiskirkkoja ja kehittää luterilaista uskontoturismia Sortavalan seudulla. Valtio on jo hieman kunnostanut kirkon raunioita, kertoo mustasaarelainen eläkkeellä oleva hautausurakoitsija ja pappi Rune Fant, 77
”Emperador Vatan” on viinitilan punaviini, jonka kylkeen on kuvattu taiteilija Ilja Repinin näkemys keisari Nikolai II:sta. – Siitä lähtien kun vuonna 2015 päätimme investoida Pihkovaan, olemme saaneet arvokasta tukea ja yhteistyömahdollisuuksia niin paikallisilta kuin liittovaltionkin viranomaisilta, Tukiainen kertoo. ”Malevich Botani” on muscat-viini, jonka etikettiin on kuvattu venäläisen avantgarden mestarin Kazimir Malevitšin Urheilijat-aihe. – Koska tehtaamme sijaitsee Venäjällä, toimimme yhtäläisin edellytyksin venäläisten kilpailijoidemme kanssa samoilla markkinoilla, ja voimme nyt myös osallistua valtion avaamiin tarjouskilpailuihin, Tukiainen muistuttaa. Vatan muuten tarkoittaa tempranillo-ryhmään kuuluvaa rypälelajiketta. Museolla on myös viisi vuotta sitten avattu filiaali Espanjan Malagassa. Katariina-viinin etiketistä vastaa 1700-luvun kuuluisa muotokuvamaalari Dmitri Levitski. Jorge Ordonezin viinitilan tuotteita tullaan tulevaisuudessa tarjoilemaan myös Venäläisen taiteen museon tiloissa Pietarissa. Vierailun isäntänä toimi OOO Nor-Maalin toimitusjohtaja Vesa Tukiainen. Yrityksellä on suuri markkinaosuus maalien ja lakkojen myynnissä rakennus-, öljyja kaasu-, koneenja laivanrakennusteollisuudelle Suomessa, Venäjällä, Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Pk-yrityksille pääministeritason vierailut ovat epäilemättä harvinaista herkkua, ja luonnollisesti Tukiainen iloitsee yrityksenä saamasta huomiosta. Yrityksen tuotteita käyttävät venäläiset suuryritykset kuten Lukoil, Gazprom, Severstal, TAIF NK ja Uralkali. ????. Juhlan kunniaksi museo on ryhtynyt yhteistyöhön andalusialaisen viinintuottaja Jorge Ordonezin kanssa. Viinipullojen etiketeissä maailmankuulujen venäläistaiteilijoiden kuten Kazimir Malevitšin, Ilja Repinin ja Dmitri Levitskin maalauksia. 5 LYHYET Venäjän pääministeri vieraili suomalaisessa maalitehtaassa Nor-Maali on suomalaisomisteinen maalitehdas, joka sijaitsee Pihkovassa (Pskov), lähellä Viron rajaa. TEKSTI MARTTI KIURU Espanjalaisviinejä markkinoidaan Venäjän taiteen legendoilla Pietarin maineikas Venäläisen taiteen museo ( ??????. Venäläisen taiteen museo ja espanjalainen viinitila Jorge Ordonez löivät hynttyyt yhteen. ) on toiminut 125 vuotta. Nor-Maali Oy on perustettu vuonna 1987 ja sen kotipaikka on Lahti. Espanjassa voi ostaa pullon hyvää viiniä muutamalla eurolla. Viini on vuodelta 2016 ja maksaa Espanjassa peräti 30 euroa. Investoinnin käynnistymisestä lähtien Nor-Maali on laajentanut myyntiverkostoaan Venäjällä muiden muassa Pietariin, Moskovaan, Krasnodariin, Permiin, Tšeljabinskiin ja Jekaterinburgiin. Yhtiön tuotteet ovat arvostettuja ja tunnettuja teollisuussegmentin liuotinpohjaisia maaleja. Katariina Suurikin diggasi espanjalaisviinejä. Osa Jorge Ordonezin viinipullojen etiketeistä varustetaan vastaisuudessa venäläisen taiteen mestariteoksilla. ”Ekaterina la Grande” on makea valkoviini, jonka aromissa voi aistia valkoisen kukan, kuivattujen hedelmien ja hunajan henkäyksen. OOO Nor-Maalin toimitusjohtaja Vesa Tukiainen (vas.) esittelee maalitehdasta pääministeri Mihail Mišustinille ja tämän seurueelle. Vuonna 2020 Nor-Maali-brändin myynti kasvoi 25 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. TEKSTI MARTTI KIURU KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA RU N E FA N TI N KO TI AL BU M I N OR -M AA LI N AR KI ST O Vieraana huipputason ministeridelegaatio. Kyseinen viinitila valmistaa valkoviinejä, punaviinejä ja makeita muscat-viinejä. 04-09_VenajanAika_2-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 5 04-09_VenajanAika_2-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 5 17.5.2021 11.56 17.5.2021 11.56. Keväällä tehtaalla kävi huipputason vieraita, eli Venäjän pääministeri Mihail Mišustin ja useita hallituksen jäseniä. Myös keisarinna Katariina Suuri oli innokas espanjalaisviinien ystävä, joten on luonnollista, että myös hän on saanut oman nimikkoviininsä. Malevich Botani maksaa kuitenkin Malagassa kymmenen euroa, joten kyseessä lienee laatuviini, tai vaihtoehtoisesti etiketillä on todellista myyntiarvoa
Kirjailija aistii hyvin nyanssit, osaa löytää kokemisen tasot, historian vivahteet. Suomennos Kirsti Era. Kirjailija kertoo sukunsa tarinan neljän naisen kohtalon jatkumona. Oudointa on tolkuton kaarisulkeiden käyttö lähes joka lauseessa – aivan kuin kirjailija ei pystyisi päättämään mitä tahtoo sanoa, vaan sitä on selostettava eri selityksin kerta toisensa jälkeen. Varakkaiden perheiden isot lukaalit jaettiin moneen perheen sopukoiksi, joissa jokaisella oli oma nukkuma-alue. Tšižovan teksti ja kerronta on vahvaa ja elämyksellistä. TEKSTI SEPPO PAAJANEN Kommunalkan keittiössä tuoksuu tattari Jelena Tšižova: Muistista piirretty kaupunki. Kirjailija on palkittu eri tavoin, tekstin autenttisuutta korostetaan. Keittiö ja wc sekä kylpyhuoneet olivat kaikkien yhteisiä. Kaupungin historia jysähtää lukijan tietoisuuteen monella tasolla. Kansanviholliseksi julistettiin kuka tahansa ilman mitään perusteita. Mutta helpolla hän ei lukijaansa päästä. Varsin dramaattinen lähtökohta kirjailijan uralle, mutta draamaa on hänen kirjoissaankin, jotka kuvaavat usein venäläisen naisen asemaa ja oloja Neuvostoliiton eri vaiheissa. Kertoessaan yhteisasunnoista, kommunalkoista, teksti on aidoimmillaan. Isoisoäiti Dunja on tavallaan keskushahmo, vallankumoukset ja muut rähinät kokenut, mutta silti omistaan huolen kantanut. Eipä heiltä puuttunut draamaa, ei tragediaa. Kirja on joka tapauksessa komea sukukuvaus yhden perheen kohtaloista Venäjän vaiherikkaina vuosina. Hän pystyy kertomaan historialliset vaiheet yhden perheen ja sen yksilöiden kautta. Se on yhden perheen ja suvun, neljän polven naisten tarina sitkeydestä ja elämänhalusta äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa: vallankumous ja sisällissota, 30-luvun Stalinin vainot ja joukkomurhat sekä karkotukset Siperiaan. Ja miksi näkyisikään, hehän ovat töissä, pitämässä suurta maata pystyssä monin eri tavoin. 331 s. Paitsi tietysti Kremlin palatseihin ja vallan korokkeille, siellä ei juurikaan naisia näy. Tämä oli ja on osittain yhä todellisuutta Venäjällä. Voi vain kuvitella tästä syntyvän sopan usean perheen kesken. 6 VENÄJÄN AIKA LYHYET Venäläinen Jelena Tšižova (s. Suomentajan osuus ei liene ollut helppo, mutta lopputulos on mallikas. Totuuden kanssa voi väitellä. Onnesta oli kyllä puutetta lähes koko ajan. Suomentajan alaviitteet antavat kosolti uutta ja tärkeää tietoa kuvattavasta aikakaudesta. Into 2020. Kun koko ympäristö on valmis kavaltamaan naapurin saadakseen itselleen vaikkapa paremman huoneiston, ei jäljelle jää kuin läheisten tuki ja turva. 1957) päätti ryhtyä kirjailijaksi pelastuttuaan palavalta risteilyalukselta. Perhe ja suku on kaiken ydin, omista pidetään huolta. Lue se täältä: bit.ly/ kontakt_jelena 04-09_VenajanAika_2-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 6 04-09_VenajanAika_2-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 6 17.5.2021 11.56 17.5.2021 11.56. Leningradin piirityksen vuodet ovat kauheaa luettavaa. Muistin kanssa ei – näin toteaa kirjailija yhdeksi ohjenuorakseen, ja tämän varaan rakentuu itse asiassa koko kirja. Naiset pitävät Venäjää pystyssä käytännön tasolla, jaloissa pyörii toki jokunen mieskin, mutta ei näistä nuhjakkeista juuri mihinkään ole. Ulkopuolista lukijaa ihmetyttääkin venäläisen yhteisön kavala itsekeskeisyys, joka etenkin vainojen aikaan tuli esiin naapureiden ilmiannoissa. Ilmiantajalla oli silti puhdas omatunto, hän ei ollut käyttänyt sitä koskaan. Sitten hyökkäsivät fasistit ja alkoi Leningradin piiritys. Pitkät ja monipolviset virkkeet tekevät lukukokemuksesta hankalan. Kirja on vakuuttava fresko venäläisen naisen ja sitä kautta koko yhteiskunnan arjesta, suvun voimasta ja ihmisten keskinäisestä rakkaudesta. Näistä selvittiin, juuri ja juuri, mutta elämää varjosti koko ajan uuden katastrofin odotus, sillä tasaisen rauhalliseen eloon ei venäläistä ole luotu – aina on joku niskan päällä sääntöjä sanelemassa. Merja Jokelan tekemä Jelena Tšižovan haastattelu ilmestyi Venäjän Aika/ Kontakt-lehdessä 3/2020. Sama perusvire elää koko tarinassa. Kun lopulta lähes kaikki on lopussa ja edessä vain nälkäkuolema, niin silti vielä löytyi toivoa. Tämä tekee kerronnasta töksähtelevää ja katkonaista. Näissä sitten asuttiin sananmukaisesti toverillisesti
En osallistu mielenilmaisuihin, mutta en myöskään tuomitse heitä, jotka osallistuvat. Jokainen päättäköön itse. Ainakin passin numero, puhelinnumero, osoite ja sähköpostiosoite. Viranomaisten pyrkimys tiukentaa Internetiin pääsyä on digitalisoitumisen väistämätön seuraus. Jälkimmäisestä olen jo kauan halunnut luopua, mutta kun siellä ovat myös muu perhe ja vanhempani, niin luopuminen on vaikeaa. Kysymys on todella tärkeä, sillä somessa olon tulisi olla luottamuksellista, mutta kaikki tietävät, että keskusteluja seurataan. Jokainen henkilö toimikoon ammattinsa pohjalta. Pietarilaisia huolettaa Internetin tiukentuva lainsäädäntö ”Piiloutua ei voi” Informaatioteknologiaa ja Internetiä valvova Roskomnadzor-virasto on vaatinut, että sosiaaliseen verkkoon ja viestipalveluihin rekisteröityviltä edellytetään kattavia henkilötietoja. Kyseinen lakiesitys on tullut julkisuuteen samoihin aikoihin, kun monia sosiaalipalvelujen tarjoajia on sakotettu siitä, etteivät ne riittävän ajoissa poistaneet kehotuksia osallistua oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyita tukeviin mielenosoituksiin. Se koskee kaikkia, eikä kukaan voi piiloutua. Jos olet muusikko, mene soittamaan. Tiedän, että Whatsappia ja Instagramia kuunnellaan, mutta jos kieltäydyn niistä, eristäydyn lopullisesti sosiaalisesta elämästä. Alina, fitnessohjaaja Lähes kaikki palvelut ovat tuttuja, erityisesti Instagram. Kristina, ”hullu taiteilija” Työskentelen sosiaalisessa verkossa. Luotan eniten Whatsappiin. Olen myös kyllästynyt blokkaamaan huijareiden yhteydenottoyrityksiä. Vastustan sakkorangaistuksia. Hyödynnän melkein kaikkia somepalveluja ja pikaviestimiä, mutta luotan eniten Telegramiin. Vastustan sitä, että hallitus kontrolloi verkon sisältöä, ja määrää hallinnollisia tai oikeudellisia rangaistuksia. Maja, abiturientti Kun asia ei koske minua suoraan, niin se on samantekevää, ja toisaalta… Voi olla vaarallista, jos joku taho pääsee käsiksi omiin ja läheisten tietoihin. TEKSTI JANA PRUSSAKOVA KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA KATUGALLUP ”Yritän toimia verkossa matalalla profiililla, jotten herättäisi kenenkään huomiota.” 04-09_VenajanAika_2-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 8 04-09_VenajanAika_2-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 8 17.5.2021 11.57 17.5.2021 11.57. 8 VENÄJÄN AIKA Polina, medianomi En kannata lakiehdotusta, mutta minkä sille mahtaa, jos niin päätetään. Jegor, muusikko En hyväksy suunniteltuja rekisteröitymissääntöjä, mutta itse asiassa hyödynnän pääasiassa vain Youtubea, josta katson jazzkonsertteja. Kyseistä vaatimusta on laajalti kritisoitu, ja sen seurauksena virasto esittää nyt lakia, jonka mukaan verkkoon pääsisi vain valtiollisen ”Julkiset palvelut” -alustan kautta. Dmitri, opiskelija Käytän Whatsappia ja VKontaktea. Tällöinkin vaaditaan passin numero. Käytän Telegramia ja VKontaktea. En pidä oikeana sitä, että yhtiöitä sakotetaan. Mielestäni toimenpide kohentaisi nettikeskustelun tasoa, enkä pelkää henkilökohtaisten tietojeni joutumista vääriin käsiin. Omia henkilötietojani en haluaisi luovuttaa, vaikka todennäköisesti ”heillä” on ne ennestäänkin. Käytän myös ahkerasti Telegram-kanavia. Jos olet poliitikko, niin politikoi. Yritän toimia verkossa matalalla profiililla, jotten herättäisi kenenkään huomiota. Suhtaudun positiivisesti Roskomnadzorin ideaan pääsystä Internetiin vain ”Julkiset palvelut” -alustan kautta. Kysyimme pietarilaisilta, ovatko he valmiita paljastamaan henkilötietojaan ja mitä mieltä ollaan siitä, että palveluntarjoajia on sakotettu. Viestipalveluista suosin Telegramia, koska ymmärtääkseni sen salaukset toimivat hyvin. En luota sen tietoturvaan pätkääkään, ja informaatiovuoto esimerkiksi mainostajien suuntaan on jatkuvaa
Matkaa onkin syytä harkita tarkkaan ja selvittää etukäteen, miten matkustaminen onnistuu ja millä edellytyksin. Tapahtumia aletaan pikkuhiljaa järjestää, mutta terveysturvallisuus edellä. välisenä aikana FAN-ID-asiakirjalla, jonka voi saada, mikäli on hankkinut liput Pietarissa pelattavaan otteluun. VENÄJÄN AIKA 9 KOLUMNI Pietarin kaupunki siirtyy koronapandemian alta asteittain kohti tapahtumarikasta kesää, jota värittävät muun muassa Pietarin kansainvälinen talousfoorumi sekä jalkapallon EM-kisat, joissa myös Huuhkajat kohtaa Venäjän. Mikäli oma matkustuspäätös muodostuu Pietarin kannalta positiiviseksi, niin toivotamme lämpimästi tervetulleeksi tähän hienoon ja monia mahdollisuuksia tarjoavaan kaupunkiin. Suomen hallitus ja ulkoministeriö kehottavat tällä hetkellä välttämään kaikkea tarpeetonta matkustamista ulkomaille. Maarajan kautta maahantulo on sallittu vain tietyille poikkeusryhmille ja tietyin poikkeusperustein. Pääkonsulaatti ja muut viranomaiset ovatkin viestinnän ja terveysturvallisuuden näkökulmasta hieman haastavassa tilanteessa. Nyt yritämme tihrustaa tulevaan kesään ja ennakoida, miltä rajat ylittävät matkailijavirrat mahdollisesti pian näyttävät ja millaisin rajoituksin rajanylitykset tulevat mahdollisesti toteutumaan. Tämän hetken kuumaan kysymykseen ”avaako Venäjä maarajansa kaikille suomalaisille ennen jalkapalloturnausta?” emme valitettavasti osaa vastata. Jos matkustussuosituksista huolimatta päättää lähteä kisamatkalle, on tärkeää huomioida koronaturvallinen käyttäytyminen, mahdolliset testivaatimukset menoja paluumatkalla, maahantulovaatimukset sekä viranomaisten terveysturvallisuusohjeiden noudattaminen kotimaahan palattaessa. Pietariin on nykytietojen mukaan mahdollista matkustaa maarajan kautta 29.5.–12.7. Näin toukokuun alun perspektiivistä voidaan jo melko varmasti sanoa, että koronapandemia tulee edelleen vaikuttamaan rajanylityksiin ja erilaisiin siihen liittyviin käytäntöihin. Matkustusilmoitus on hyvä tehdä aina matkalle lähtiessä ja matkavakuutuksen kattavuus mahdollisen koronasairauden hoitamiseksi syytä selvittää. Vastaavasti myös Venäjältä poistumista maarajan kautta on säädelty eri tavoin, ja poistuminen lentäen on vapautettu. Venäjä on sallinut suomalaisille maahanpääsyn vapaasti lentäen, edellyttäen toki, että maahantuloluvat ovat kunnossa. Nykyisessä tilanteessa yksilön oma vastuu ja harkinta matkustuspäätöksessä korostuvat. Pietarin kaupunki on sopinut UEFA:n kanssa, että stadionille sallitaan vähintään 50 prosentin täyttöaste, jolloin otteluita seuraamaan pääsisi yli 30 000 katsojaa. Venäjän maarajoja koskeviin asetuksiin on kirjattu, että rajoitukset ovat voimassa koronatilanteen mukaisesti. Eri maiden terveysviranomaiset ja erilaiset liikenneoperaattorit saattavat edellyttää matkailijalta negatiivista testitulosta tai siihen rinnastettavaa asiakirjaa. Kasvosuojaimet säilynevät myös osana yleiskuvaa liikennevälineissä ja tapahtumissa. Venäjän koronatilannetta pidetään yleisesti Suomea hankalampana, mutta toisaalta kesään mennessä tilanne voi ehtiä vielä molemmin puolin rajaa muuttua. Ville Linnala konsuli (kansalaispalvelut, konsuliasiat) Suomen Pietarin-pääkonsulaatti Jos matkustat Pietariin – matkusta vastuullisesti ”Yksilön oma vastuu ja harkinta matkustuspäätöksessä korostuvat.” SUOMEN PIETARIN-PÄÄKONSULAATIN PALSTA Pietarilaisia huolettaa Internetin tiukentuva lainsäädäntö ”Piiloutua ei voi” 04-09_VenajanAika_2-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 9 04-09_VenajanAika_2-2021_Lyhyet_Gallup_Kolumni.indd 9 17.5.2021 11.57 17.5.2021 11.57. Tärkeää olisi, että rokotukset etenisivät ripeästi. Mikäli koronatilanne lähtisi jälleen heikkenemään, niin maarajojen avautuminen siirtynee kauemmaksi horisonttiin. Vaikuttaa selvältä, että ainutlaatuiset Huuhkajien ottelut monelle mieluisassa Pietarissa tulevat saamaan ihmisiä liikkeelle. UEFA on julkaissut kaupunkikohtaiset terveysturvallisuusohjeet stadionille pääsemiseksi. Ohjeistukset saattavat muuttua pikaisella aikataululla
Robert näki päivänvalon Pietarin Vasilinsaaren synnytyssairaalassa (Roddom numero yksi). Reipas miehenalku, joka painaa jo yli kymmenen kiloa ja konttaa vauhdilla huoneen nurkasta toiseen. ?????) sijaitsee Pietarin luoteisosassa. Hoitohenkilökunta on ollut kaiken aikaa avuliasta, eikä tarpeeton byrokratia ole sotkenut asioita, Kristina iloitsee. Kaupunginosa on koko metropolin nopeimmin kasvavia, ja alueelle on rakennettu pikavauhtia kymmeniä uusia, jopa yli 20-kerroksisia jättiläistaloja. Ulkopuolisen silmin alueen kaavoitus ei ole täysin onnistunut. Yksi heistä on kahdeksan kuukauden ikäinen Robert Romanovitš Lopukhov. Vanhemmat Kristina ja Roman sekä poika Robert, kahdeksan kuukautta. Robert-poika on jo yli kymmenkiloinen jässikkä, joka ryömii ketterästi pitkin lattiaa, ja kielitaitokin on jo maama-maamajokelluksen tasolla. TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA Lapsiperhe studioasunnossaan LuoteisPietarissa. Kristina ja Roman ovat yleensä melko kriittisiä venäläisen hallintokulttuurin toimivuuden suhteen, mutta sekä synnytyssairaalan taso että yhteiskunnan tarjoamat palvelut synnytyksen jälkeen ovat yllättäneet avioparin myönteisesti. Tieyhteydet keskustan suuntaan ovat puutteelliset, ja asunnonostajille jo kertaalleen luvattu metroasema pyyhittiin viranomaisten toimesta kylmästi kartalta. Prospekt Aviakonstruktorovilla sijaitsevassa studioasunnossa asuu kuitenkin onnellinen perhe. 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 10 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 10 17.5.2021 12.01 17.5.2021 12.01. Infrastruktuuriongelmat ovat johtaneet megalomaanisiin autoruuhkiin varsinkin aamuisin ja iltaisin. Lapsiperheen elämää Pietarissa Pietarin kaupungissa syntyi viime vuonna 55 968 lasta. 10 VENÄJÄN AIKA LAPSIPERHE P rimorskin piiri (?????????. – Kaikki on toiminut hyvin. Venäjällä toimii nykyään myös yksityisiä palveluyrityksiä, jotka tukevat synnyttäviä äitejä ja heidän perheitään ennen synnytystä ja sen jälkeen. Yritykseltä voi tilata tällaisen kokeneen tukihenkilön sairaalaan äidin tueksi. Aviopari Kristina Taiberi ja Roman Lopukhov saivat esikoispojan viime elokuussa, ja pian on edessä muutto uuteen tilavampaan asuntoon, joka sijaitsee samalla alueella
10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 11 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 11 17.5.2021 12.01 17.5.2021 12.01. VENÄJÄN AIKA 11 Sairaanhoitaja tekee kotikäyntejä kerran viikossa lapsen syntymän jälkeen
Kristina ja Romankin hyödynsivät kyseiseen toimintaan erikoistuneen Carmenta-yhtiön palveluksia ja maksoivat palvelusta 40 000 ruplaa (444 euroa). Äiti Äiti ja poika. Venäjälläkin on väitelty siitä, tulisiko odottavien tai imettävien äitien ottaa koronarokote. Mitä koronarokotteisiin tulee, niin isä-Roman aikoo ottaa maailmallakin kuuluisan Sputnik V -rokotteen lähitulevaisuudessa. Useimmat asiantuntijat ovat suositelleet Kristinalle rokotetta, ja hän aikoo sen myös ottaa. Kerran kuukaudessa Robert viedään kuitenkin paikalliselle lapsipoliklinikalle kontrollikäynnille. Robert on myös rokotettu paikallisen rokotusohjelman puitteissa jo kuusi kertaa. Kristinan isä on kansallisuudeltaan nenetsi ja äiti hanti. Venäjälläkin tunnetaan huolta väestön ikääntymisestä, ja yhteiskunta pyrkii tukemaan lapsiperheitä eri tavoin. Sairaanhoitaja vierailee kotona säännöllisesti Pietarissa sairaanhoitaja tekee kotikäyntejä kerran viikossa lapsen syntymän jälkeen. Varsinkin nykyisen koronaepidemian aikana kyseinen järjestely on arvokas asia, koska lasta ei tarvitse tarpeettomasti kuljetella ruuhkaisessa kaupungissa. 12 VENÄJÄN AIKA LAPSIPERHE Pietarissa syntyi vuonna 2020 seitsemän prosenttia vähemmän lapsia kuin edellisvuonna. 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 12 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 12 17.5.2021 12.01 17.5.2021 12.01. Kristinan mukaan hänen poikansa terveydentilaa ovat jo ehtineet tutkimaan lastenlääkärin ohella neurologi, kirurgi, ortopedi, silmälääkäri ja hammaslääkäri. – Aika kallishan kyseinen palvelu oli, mutta ilman muuta hintansa arvoinen, Kristina arvioi. Kaikkiaan rokotteita annetaan 12 kappaletta
– Ruplan voimakas devalvoituminen on kuitenkin selvästi heikentänyt taloudellista tilannettamme viime vuosina, koska Kristinalla on pyykkipäivä. Tällainen elintason lasku koskee totta kai myös lapsiperheitä keskimäärin. ???????), jota viime vuonna tehdyn lakiuudistuksen jälkeen maksetaan perheen ensimmäisen lapsen syntymästä. Kristinan ja Romanin taloudellinen tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä. Moni ”isi” käyttäisi äitiyspääoman kernaasti esimerkiksi uuden auton ostoon, mutta tämä ei ole mahdollista. Taloudellisesta kompensaatiosta huolimatta on kuitenkin selvää, ettei lapsiperheen perustaminen ole Venäjälläkään mikään bisnes, vaan merkittävä taloudellinen rasite. Äitiyspääomaa ei kuitenkaan makseta käteisenä, vaan se on sijoitettava esimerkiksi asuntolainan lyhennykseen, asunnon remonttiin tai lapsen myöhempiin opiskelumenoihin. 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 13 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 13 17.5.2021 12.01 17.5.2021 12.01. Tällä hetkellä äitiyspäivärahan suuruus on 483 882 ruplaa (5 376 euroa). Äitiyspäiväraha kannustaa lastentekoon Robertin syntymän jälkeen perhe on saanut 18 000 ruplan (200 euroa) ”lapsilisän” Romanin työpaikalta ja 32 000 ruplan (355 euroa) kerta-avustuksen Pietarin kaupungilta. – Kahden vuoden iässä lapsi pääsee päiväkotiin, jos vanhemmat niin tahtovat, mutta niin pitkälle emme ole asiaa vielä suunnitelleet, Kristina sanoo. Lapsen kotihoitoa voi jatkaa asteittain putoavalla korvauksella kolmevuotiaaksi saakka. VENÄJÄN AIKA 13 on oikeutettu äitiysvapaaseen täydellä palkalla kymmenen viikkoa ennen ja kymmenen viikkoa jälkeen lapsen syntymän. Esimerkiksi Pietarissa syntyi vuonna 2020 seitsemän prosenttia vähemmän lapsia kuin edellisvuonna. Pietarista kotoisin oleva Roman on ammatiltaan tietoturvayhtiön järjestelmäasiantuntija, ja hänen kuukausipalkkansa on selvästi Venäjän keskimääräistä palkkatasoa korkeampi. Viime vuosina Venäjän talouskasvu on ollut lähes olematonta, ja kansalaisten käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2014 alkaen. Merkittävin tuki lapsiperheille on kuitenkin niin sanottu äitiyspäiväraha (??????????
Uuden asunnon sisääntuloaula. Jätteiden kierrätystä ja paikallispolitiikkaa Kristina ja Roman ovat Suomi-faneja, jotka vierailivat aikaisemmin melko säännöllisesti Suomessa. Hän oli niin sanotusti riippumaton ehdokas, mutta onnistui kaikkien yllätykseksi saamaan peräti 600 ääntä ja pääsemään varasijalle. – Robert-poikakin on jo viety metsäretkelle, mutta yötelttailuun talvisessa metsässä hän on vielä liian pieni, Roman arvioi. Perheen käyttökieli oli kuitenkin venäjä. Kristina oli viime vuonna myös kaupunginosavaltuuston edustajaehdokkaana Juntolovon vaalipiirissä. 14 VENÄJÄN AIKA tuontituotteiden hinnat ovat nopeasti nousseet. Myös matkustaminen ulkomaille on kallistunut huomattavasti. 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 14 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 14 17.5.2021 12.01 17.5.2021 12.01. Tosin koronaepidemian takia ulkomaanmatkat on muutenkin nyt keskeytetty, Roman sanoo. Kristinan isä on kansallisuudeltaan nenetsi ja äiti suomensukuinen hanti. Kohti uutta kotia. LAPSIPERHE Äitiyspäivärahaa ei makseta käteisenä, vaan se on sijoitettava esimerkiksi asuntolainan lyhennykseen. Hän on Pietarissa yksi uranuurtajista kotitalousjätteiden lajittelijana ja kierrättäjänä. Kristina on valmistunut Pietarin valtiollisesta kulttuurija taideinstituutista, mutta hän on ollut valmistumisensa jälkeen pääosin työttömänä ja kotiäitinä. – Ehkä se johtuu siitä, että olen olemukseltani positiivinen ja puhun venäjää virheettömästi. Auton katolla oli tuolloin maastopyörät, ja yöpyminenkin tapahtui teltoissa ja laavuilla. Venäjäkään ei toki ole rasismista vapaa maa, Kristina muistuttaa. Kristina Taiberi on kotoisin LuoteisSiperiassa sijaitsevasta Salehardin kaupungista. Eniten nuorta äitiä harmittaa, etteivät hänen Salehardissa asuvat vanhempansa ole vielä nähneet Robert-poikaa muuten kuin videolta. Kristina on yhteiskunnallisesti erittäin aktiivinen henkilö. Romanin Pietarissa asuvat vanhemmat ovat pojanpoikaansa sen sijaan jo tutustuneet. Poikkeavasta etnisestä taustastaan huolimatta Kristina ei ole törmännyt Pietarissa rasismiin tai kyräilevään käytökseen. Luoteis-Pietariin on rakennettu viime vuosina satoja jättiläistaloja, joista useimmissa on satoja huoneistoja. Asuntokohteet ja yksittäiset talotkin nimetään nykyPietarissa lennokkaasti. Ariosto! on Lopukhovin perheen uusi kotitalo. Asunnossaan Aviakonstruktorovilla naisella on myös kotikompostori, jossa madot muuttavat biojätteen mullaksi
Juntolovo on pietarilaisten suosiossa oleva laajahko ulkoilualue. Onnistuimme kuitenkin pääsemään lainasta eroon, koska vanhempani myivät omistamansa yksiön Pietarista ja raha sijoitettiin uuteen kaksioomme, Roman kertoo. Toistaiseksi pariskunta ei ole päättänyt, aiotaanko entinen studioasunto myydä vai annetaanko se kenties vuokralle. Näkymä sisäpihalle. Lopukhovien uusi asunto on seitsemännessä kerroksessa. Comfort-luokan melko hyvätasoinen asunto maksoi kolme vuotta sitten kuusi miljoonaa ruplaa, mutta tällä hetkellä asunnon hinta on Romanin arvion mukaan jo 13 miljoonaa ruplaa (144 000 euroa). Asuntorakentamisen taso vaihtelee Pietarissa voimakkaasti eliittitason upeista palatseista economy-luokan erittäin vaatimattomiin taloihin. Uuden kodin ”vannaja” on jo lähes valmis käyttöönotettavaksi. Keittiökalusteet ja kodinkoneet puuttuvat vielä. Metropolin haasteet Perheen uusi asunto sijaitsee Ariosto-nimisessä asuntokompleksissa. Ennen kesää perhe on kuitenkin jo muuttamassa uuteen huoneistoon, joka sijaitsee vain kilometrin päässä, Juntolovon metsänsuojelualueen tuntumassa. Venäläisittäin poikkeuksellisesti huoneisto on jo melko valmiiksi viimeistelty, eli asuminen voi käynnistyä sen jälkeen kun kodinkoneet on asennettu. 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 15 10-15_VA_2-2021_Lapsiperhe.indd 15 17.5.2021 12.01 17.5.2021 12.01. Myös liikenneyhteydet askarruttavat, sillä esimerkiksi lähimmälle metroasemalle on matkaa kolme kilometriä. Kristinan ja Romanin uusi asunto sijoittuu tällä asteikolla kenties keskivälille, eli taso ei merkittävästi poikkea esimerkiksi suomalaisesta asuntorakentamisesta. Tuttuun ja suomalaisia hämmentävään tapaan asunnon WC ja vannahuone ovat erilliset huoneet. VENÄJÄN AIKA 15 Muutto uuteen kotiin Kristinan ja Romanin nykyinen asunto on niin sanottu studio, jonka pinta-ala on vain 20 neliötä. Pariskunnalle ja varsinkin kolmelle hengelle asunto on ahtaanpuoleinen. Kaikin puolin hyvältä näyttää siis Kristinan, Romanin ja Robertin nykytilanne, mutta toki erilaisia haasteita kuuluu metropolielämään kaikkina aikoina. Pääurakoitsijana toimi venäläinen rakennusyhtiö Arsenal. – Autopaikkoja on myös riittämättömästi, mutta maanalainen autopaikka uudessa talossamme maksaisi peräti 1,3 miljoonaa ruplaa (14 444 euroa), eli yhtä paljon kuin uusi auto, Roman Lopukhov tuskailee. Kristina ja Roman ostivat muutama vuosi sitten 60 neliön kaksion rakentamattomasta uudiskohteesta, ja nyt talo on valmistunut. Muistettakoon, että korkeita venäläiskorkoja tasoittaa korkea, noin viiden prosentin vuosi-inflaatio. Venäjällä on meneillään jonkinasteinen asuntorakentamisbuumi, ja se johtuu osittain siitä, että valtio on myöntänyt asuntolainoille korkotukea. Pariskunta näyttää siis olleen asunnonostossa liikkeellä oikeaan aikaan. Vuosikorko on korkotuen seurauksena suomalaisnäkökulmasta edelleen kallis, eli 6,5 prosenttia, mutta venäläisnäkökulmasta poikkeuksellisen edullinen. – Alun perin meilläkin oli kiinteäkorkoinen asuntoluotto, jossa vuosikorko oli korkea, eli noin kymmenen prosenttia. Rakennuksessa on 12 kerrosta ja satoja asuntoja. Roman on taitava käsistään, ja hänellä on jo monenlaisia suunnitelmia sen suhteen, kuinka uudesta kodista saadaan viihtyisä. Tähän tulee keittiö. Uudella asuinalueella on kymmeniä tuhansia huoneistoja, mutta on kyseenalaista, riittääkö päiväkotipaikkoja, kouluja, poliklinikoita ja kaupallisia palveluita kaikille halukkaille
16 VENÄJÄN AIKA MAAHANMUUTTO Dimitri ja Tanja löysivät paikkansa Suomessa ”Vietämme ihan suomalaista elämää" 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 16 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 16 17.5.2021 12.18 17.5.2021 12.18
TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT TEEMU HEIKKILÄ JA PERHEEN KUVA-ARKISTO Hannolaisen perheen lapset, Luca ja Lenni, harrastavat musiikkia. VENÄJÄN AIKA 17 Umpisuomalaisen Hämeenlinnan umpisuomalaisella omakotitaloalueella asuu Venäjältä saapunut ja hienosti tänne kotiutunut maahanmuuttajaperhe. Äiti Tanja opettaa maahanmuuttajille suomea, isä Dimitri työskentelee Hämeenlinnan sairaalan urologian ylilääkärinä. 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 17 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 17 17.5.2021 12.18 17.5.2021 12.18
Dimitri ja Tanja eivät iltaisin itke keittiön pöydän ääressä sitä, miksi tulikin lähdettyä pois kotimaasta. Päätöstä ei ole tarvinnut katua. Nyt Leo opiskelee Turun yliopistossa biokemiaa. Hän ei kuitenkaan ole paluumuuttaja kuten niin moni Suomessa asuva inkeriläinen. T ämän perheen tarina kertoo siitä, että maahanmuutto ei aina ole marssimista epäonnistumisista kohti koti-ikävää. – Elimme niukasti, mutta meillä oli hauskaa, Tanja täydentää. Voi sanoa, että olemme suomalaistuneet. Venäläinen ja inkeriläinen Jos aivan tarkkoja ollaan, Tanja Hannolainen on inkerinsuomalainen. Luca, 10, ja Lenni, 8, syntyivät Suomessa ja käyvät koulua. – Me olemme tehneet ratkaisumme ja onnistuneet. Nämä maahanmuuttajat ovat löytäneet sijansa suomalaisesta yhteiskunnasta upeasti. Dimitri opiskeli lääketiedettä ja Tanja suomen kieltä ja kirjallisuutta. Molempien opinahjo oli Petroskoin valtiollinen yliopisto. – Mutta me olimme nuoria ja meillä oli toisemme. Vietämme täysin suomalaista elämää, Dimitri ja Tanja lausuvat yhdestä suusta. Dimitri ja Tanja tapasivat toisensa opiskelijoina Petroskoissa. Elettiin 1990-luvun alkua. Hän on tullut Suomeen työn perässä. Nuorella parilla oli rinnassaan annos seikkailumieltä, kun he vuonna 2003 ottivat ratkaisevan askeleen ja muuttivat Suomeen. Venäjä oli vielä Neuvostoliiton ja sosialismin romahduksen jälkeisessä kaaoksessa, eläminen oli niukkaa ja tulevaisuus epävarmaa. Minä muistelen sitä hienona aikana, Dimitri hymyilee. Dimitri Pogodin-Hannolaisen isä on karjalainen, äiti venäläinen. Hän tuli Suomeen lääkärin töihin. Muuttohetkellä heidän Leo-poikansa oli 4-vuotias. He eivät ole kärsineet ryssittelystä, eivätkä he itse moiti joka välissä suomalaisia tai suomalaista yhteiskuntaa. 18 VENÄJÄN AIKA MAAHANMUUTTO Molemmat sanovat suomalaistuneensa täysin 19 vuoden aikana. Kaikki puhu18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 18 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 18 17.5.2021 12.18 17.5.2021 12.18. Pariskunta ei lähtenyt millään muotoa ”pakoon” Venäjältä
Hän sanoo tähtäävänsä tutkimusja opetustehtäviin. Siellä hän pääsi erikoistumaan urologiaan, joka oli aina häntä kiinnostanut. – Minulla ei oikeastaan ole venäjänkielisiä kavereita. 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 19 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 19 17.5.2021 12.18 17.5.2021 12.18. Dimitrin korviin kantautui tieto, että Suomessa on kova pula lääkäreistä. Varkauden sairaalassa oli töitä, ja niinpä Dimitri ennakkoluulottomasti matkusti haastatteluun. Pian ne loppuivat kokonaan ja osasin lukea suomenkielistä lääketieteellistä tekstiä ilman isompia ongelmia. Hän kertoo mieluummin olevansa kotoisin Hämeenlinnasta, jossa hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Nykyään Dimitri työskentelee sairaalassa urologian ylilääkärinä. Dimitri suoritti nopeaan tahtiin kaikki ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen muuttavilta lääkäreiltä vaadittavat tentit. Hän valmistui Petroskoissa lääkäriksi vuonna 1999 ja erikoistui korva-, nenäja kurkkutauteihin. Lääkäriksi Suomeen Dimitri Pogodin-Hannolainen on syntynyt Sortavalassa. Samaan aikaan hän työskenteli sen ohessa amanuenssina ja ensimmäisen hyväksytyn tentin jälkeen jo lääkärinä. Kun olin tätä aikani tehnyt, huomasin, että merkinnät vähenivät. Eipä aikaakaan, kun Dimitrin työpaikka vaihtui Hämeenlinnan sairaalaan. Tulevaisuutensa hän näkee yliopistomaailmassa. Joitakin eroja venäläisen ja suomalaisen kotikasvatuksen välillä Leo näkee: – Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan venäläisessä kulttuurissa enemmän kuin suomalaisessa. Lasten puheeseen tosin eksyy joskus suomenkielisiä sanoja venäjänkielisen lauseen keskelle. Kun perheeseen oli syntynyt lapsi, piti tietysti ajatella tulevaisuutta. Puhun venäjää vain vanhempieni kanssa. Suomessa Leo oppi nopeasti suomen kielen, koska päiväkoti tarjosi oivan kielikylvyn. Petroskoin yliopistossa suoritettu suomen kielen tutkinto avasi Tanjalle jo ennen Suomeen muuttoa mielenkiintoisia työmahdollisuuksia. – Silloin osasin vielä huonosti suomea. Suomi antoi hänelle töitä, kun Suomeen muuttamista suunLeon kaverit ovat suomalaisia Yksi Pogodin-Hannolaisen perheen lapsista on jo lennähtänyt pois pesästään: Leo, 22, opiskelee Turun yliopistossa biokemiaa. – En seuraa jääkiekkoa, nuori mies selviytyy kysymyksestä. Siitä ajasta minulla on ihan kivoja muistoja. – Jos sitten puhe siirtyy konkreettisemmin syntymäpaikkaan, kerron kyllä syntyneeni Petroskoin sairaalassa. Armeijassa kaverit vitsailivat, mutta eivät sentään pahantahtoisesti. – Niinpä rupesin tavaamaan Lääkärin käsikirjaa sanakirjan kanssa. – Viikkoni ovat melko kiireisiä. Englanniksi kyllä pärjäsin, mutta ymmärsin heti, että Suomessa pitää osata suomea, jos täällä aikoo työskennellä. Ehkä tämä lentävä lause sopisi tähänkin paikkaan. Merkitsin suomalaisten sanojen yläpuolelle vastaavan venäjänkielisen sanan. On ylilääkärin viran hoito, on päivystyksiä ja vielä yksityisvastaanottokin. – Olin 4-vuotias, kun muutimme Suomeen. Mitään haittaa venäläistaustaisuudestaan Leo ei ole kokenut sen enempää koulussa kuin opiskelijaelämässäkään. Muistan hämärästi, kun perheemme eli vielä Venäjällä. Nykyään hän puhuu parempaa suomea kuin venäjää. Suomea maahanmuuttajille Tanja Hannolainen puhui jo Venäjällä sukulaistensa kanssa suomea. – Sellaista inkerinsuomea, hän kiirehtii täsmentämään. Ja sitten se tuttu kysymys: jos Suomi ja Venäjä pelaavat jääkiekkoa, kumpaa kannustat. Tämä saa hiukan leukoja loksahtelemaan joskus... Uusille tuttavuuksilleen Leo ei välttämättä heti kerro olevansa ”venäläistaustainen”. ”Perheellisen on pakko yrittää”, sanotaan Suomessa. Turussa biokemiaa opiskeleva Leo tähtää yliopistouralle. Kaikki Hannolaisen perheen jäsenet osaavat hyvin suomea, mutta kotona puhutaan venäjää. Kun käyn kotona, alussa täytyy kielitaitoani vähän lämmitellä, mutta kyllä se sitten lähtee sujumaan. VENÄJÄN AIKA 19 vat hyvää suomea, mutta kotikielenä on säilynyt venäjä
Mutta ennen kuin lupa-asiat olivat kunnossa, hänellä ei ollut suomalaista sairausvakuutusta eikä muitakaan Suomen sosiaalietuuksia. Suomenvenäläisiä Dimitri ja Tanja asuvat Hämeenlinnan keskustan ulkopuolella tyylikkäässä, kymmenisen vuotta sitten rakennetussa omakotitalossa. Suomalaiset ovat suhtautuneet meihin erittäin hyvin, Tanja avautuu. – Tein tulkkauksia myös Petroskoin kaupungille ja silloin tutustuin ystävyyskaupunkimme Varkauden edustajiin. – Kerran vuodessa on käyty Petroskoissa sukulaisia ja tuttavia tervehtimässä ja he ovat kyläilleet meillä. Vuonna 1996 Tanja oli kohentanut kielitaitoaan vaihto-opiskelijana Joensuussa. Niinpä Varkaus ei ollut meille aivan tuntematon, kun muutimme sinne. Venäjällä käydään sukuloimassa kerran vuodessa. – Pankinhan nämä ovat, Dimitri vähättelee. Myöhemmin lupa-asiat ja sosiaalietuudet järjestyivät, kun Tanja sai töitä Varkaudesta venäjän kielen opettajana. Dimitri vieraili siellä, ja molemmat ihastuivat kaupunkiin ja Suomeen muutenkin. Seuraamme suomalaista mediaa. Heillä on kunnolliset asunnot ja ulkomaille tehdään lomamatka vähintään kerran vuodessa – siis tehtiin ennen koronapandemiaa. Pihat ovat siistejä, ja monen talon autotallissa näyttäisi olevan kaksi menopeliä. – Kitara ja rummut, Dimitri kertoo instrumenteistaan. Toinen hänen harrastuksensa on musiikki. Yhteiskuntaa ravistelivat muutoksen tuulet ja neuvostojärjestelmästä pyristeltiin eroon, Tanja muistelee. Mutta silloin olimme kovin nuoria, elämä oli värikästä ja tulevaisuudenusko vahvaa. Pikku hiljaa tulkkausta ja opetustöitä alkoi järjestyä. Lyhyen kuuntelun perusteella ei edes arvaisi, että kyse on Venäjältä tulleista maahanmuuttajista. Loppu on historiaa, kuten tavataan sanoa. – Eivät siellä lääkärien palkat Suomen tasoa ole, mutta eivätpä ole elinkustannuksetkaan. Meitä ei ole käsketty painumaan sinne mistä tulimmekin. Ja keskustelemmekin pääasiassa suomalaisista aiheista, Tanja summaa perheen arkea. – Lainan maksamista riittää... – Me emme ole kertaakaan joutuneet kuulemaan r-sanaa. Eivät myöskään lapset. Samalla alueella on kymmeniä vastaavia omakotitaloja. – Katsomme oikeastaan vain suomalaisia kanavia televisiosta. Sekä Dimitri että Tanja sanovat suomalaistuneensa täysin 19 vuoden aikana. Venäjällä inflaatio laukkasi ja talouskriisi puski päälle juuri vuonna 1998, kun Dimitrin ja Tanjan esikoinen syntyi. Leopoikakin pääsi päiväkotiin, ja suomalainen elämä alkoi sujua. 20 VENÄJÄN AIKA nitteleville paluumuuttajille piti opettaa suomea Petroskoissa. – Toisilla on parempi, toisilla huonompi, Tanja vastaa, kun häneltä kysyy, millainen motivaatio maahanmuuttajilla on opiskella suomea. Valkoisia pintoja ja yksinkertaisuutta. Silloin hänessä taistelee kaksi voimaa – suomalainen ja venäläinen. Kun Dimitri oli saanut lääkärin töitä Varkaudesta, saapui Tanja hänen luokseen ilman töitä. – Onneksi emme silloin sairastuneet... Nurkassa ei ole ikonia, ja interiööri on suomalaiseen tapaan niukka kaikesta koristeellisuudesta. 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 20 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 20 17.5.2021 12.18 17.5.2021 12.18. Ettei jäädä vain oman kulttuurin kuplaan, Tanja perustelee. Nuori perhe ryhtyi tosissaan miettimään muuttoa Suomeen. Kun mielessä alkoi itää ajatus Suomeen muuttamisesta, ratkaisu oli silti kaikkea muuta kuin helppo. Kun puhe kääntyy Petroskoihin jääneisiin kurssikavereihin, Dimitri muistuttaa, että heilläkin menee taloudellisesti nykyään mukavasti. Kun perhe järjestää juhlia, kutsutaan niihin sekä venäläisiä että suomalaisia vieraita. Tanja on oikeastaan maahanmuuttajien kotouttamisen ammattilainen: hän opettaa Vanajaveden opiston kotoutumiskeskuksessa maahanmuuttajille suomea. Vaikea paikka Dimitrille tulee, kun Suomi ja Venäjä ottavat urheilussa mittaa toisistaan. Kaikki perheen kolme poikaa ovat perineet musikaalisuuden ja käyvät pianoja kitaratunneilla. Dimitri on harrastanut koko ikänsä uintia ja käynyt kilpailuissakin. – Olen ratkaissut sen niin, että kannatan sitä, kumpi johtaa peliä, Dimitri hymyilee diplomaattisesti. Molempien suomen kieli soljuu sujuvasti eikä ole kirjoista opitun makuista vaan elävää puhetta. MAAHANMUUTTO Hannolaiset sanovat viihtyvänsä Suomessa erinomaisesti. – Selasimme netistä Suomen vapaita lääkärinvirkoja, ja se johti Dimitrin työhaastatteluun – ja työpaikkaan. – Meillä meni ihan mukavasti Petroskoissa. Tuttavat venäläisiä ja suomalaisia Dimitrin ja Tanjan asunto ei vaikuta kovin venäläiseltä. Ei meillä mitään omaisuutta ollut, ja tulotkin olivat pienet. – Olisi hienoa, että eri kulttuureista tulevat tutustuisivat toisiinsa ja pystyisivät vaihtamaan kokemuksia
VENÄJÄN AIKA 21 Tanjan vinkit maahanmuuttajalle Maahanmuuttajien kotouttamisessa työskentelevä Tanja Hannolainen antaa muutamia ohjeita, joita noudattamalla Suomeen muuttanut löytää paremmin paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa: Opettele kieltä ja tutustu suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan. Aseta itsellesi realistiset tavoitteet. Älä jää kotiin istumaan, hae opiskelemaan, etsi työtä tai aloita uusi sosiaalinen harrastus. Tutustu koko ajan uuteen kotimaahasi ja uusiin ihmisiin ja puhu heidän kanssaan ”heidän kielellään”. Oma kulttuuri-identiteetti, omat tiedot, kokemukset ja oma elämänhistoria eivät katoa mihinkään, kannattaa siis yhdistää molempien kulttuurien parhaat puolet. Yritä ja osaa tarvittaessa olla nöyrä. Suomalaiset ovat suhtautuneet meihin erittäin hyvin. Elä maassa maan tavalla ja yritä kotiutua Suomeen. 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 21 18-21_VA_2-2021_Vena?la?isperhe Suomessa.indd 21 17.5.2021 12.18 17.5.2021 12.18
Samalla osalla venäläisistä kulutusmahdollisuuksien kaventuminen koronapandemian hillitsemiseksi asetettujen rajoitusten myötä on lähinnä lisännyt säästämistä. Kriisi iskenyt voimakkaasti palvelualoille Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin olleet Venäjällä hyvin epätasaisia kuten useimmissa muissakin maissa. TEKSTI HELI SIMOLA, VANHEMPI EKONOMISTI, SUOMEN PANKIN NOUSEVIEN TALOUKSIEN TUTKIMUSLAITOS (BOFIT) KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Koronakriisin talousvaikutukset ovat olleet epätasaisia myös Venäjällä TALOUS Venäjän talous on kärsinyt koronakriisistä, mutta vahingot näyttävät jääneen silti pahimpia pelkoja pienemmiksi. sekä julkisen sektorin tukitoimet näyttävät lievittäneen kriisin voimakkuutta Venäjällä. Tänä ja ensi vuonna Venäjän BKT:n odotetaan kasvavan 2–4 prosentin vauhtia eli kurovan kriisin aiheuttaman tuotantokuopan kiinni viimeistään ensi vuonna. Vaikka näkymät olivat vuosi sitten synkät, Venäjän talous vaikuttaa selvinneen kriisistä pelättyä paremmin. Koronakriisin talousvaikutukset ovat kuitenkin olleet hyvin epätasaisia. Vaikka työttömyys lisääntyi Venäjällä jyrkästi viime keväänä kriisin syvimmässä vaiheessa, on se viime kuukausina laskenut jälleen selvästi. Kansainvälisen finanssikriisin aikana vuonna 2009 Venäjän BKT supistui lähes kahdeksan prosenttia. Venäjän BKT supistui viime vuonna kolme prosenttia eli saman verran kuin maailmantalous keskimäärin. 22 VENÄJÄN AIKA V iime keväänä Venäjän talouteen kohdistui monta voimakasta iskua. Ympäri maailman levinnyt koronapandemia ja sen hillitsemiseksi asetetut rajoitukset leikkasivat niin kotimaista kuin vientikysyntääkin ja pysäyttivät toiminnan monilla toimialoilla useiksi viikoiksi. Kun osa venäläisistä on joutunut ahdinkoon menetettyään työpaikkansa ja tulonsa, on toisille kertynyt ylimääräisiä säästöjä koronarajoitusten kavennettua kulutusmahdollisuuksia. Monilla mittareilla tarkasteltuna Venäjän talous näyttää toipuvan jo hyvää vauhtia. Näillä toimialoilla, suurissa yrityksissä sekä tietyillä julkisen sektorin aloilla työpaikat ovat jopa lisääntyneet ja palkat nousseet. Muutamat toimialat ovat selvinneet kriisistä hyvin, ja tuotanto on jopa kasvanut reippaasti lääketeollisuudessa sekä muutamilla muilla teollisuudenaloilla. Säästöjen kasvu ja talletuskorkojen lasku keskuspankin kevennettyä rahapolitiikkaa kriisin aikana houkuttelivat 24-25_VenajanAika_2-2021_Suomen Pankki.indd 22 24-25_VenajanAika_2-2021_Suomen Pankki.indd 22 17.5.2021 12.19 17.5.2021 12.19. Ainakin talouden teollisuusja suuryritysvaltainen rakenne Venäjän talous vaikuttaa selvinneen kriisistä pelättyä paremmin. Venäjälle aiheutui vielä lisämurheita öljyn maailmanmarkkinahintojen romahduksesta ja hintojen tukemiseksi muiden suurten öljyntuottajamaiden kanssa tehdyistä öljyn tuotannon reippaista leikkauksista. Köyhyyden kasvua on pyritty hillitsemään julkisen sektorin tukitoimilla, joista suuri osa on kohdistettu lapsiperheille ja työttömille. Alustavien tietojen mukaan myöskään köyhyys ei ole peloista huolimatta päässyt ryöpsähtämään kriisin aikana, vaan köyhien osuus väestöstä on pysynyt lähes ennallaan. Lisäksi Venäjän talouden ennakoidaan elpyvän koronakriisistä varsin vauhdikkaasti, vaikka näkymiin liittyy tietysti edelleen paljon epävarmuutta. Viime vuonna noin 12 prosentilla venäläisistä kuukausitulot olivat pienemmät kuin virallinen toimeentulominimi 11 300 ruplaa (140 euroa). Talouskriisistä huolimatta venäläisten keskimääräinen kuukausipalkka jopa kasvoi hieman viime vuonna
Kun tulokehitys on ollut vaatimatonta jo useita vuosia, on ostovoima tällä hetkellä jopa pienempi kuin vuosikymmentä aiemmin. Vuonna 2020 Venäjällä kuoli noin 300 000 henkilöä enemmän kuin vuosina 2015–2019 keskimäärin. Toisaalta kriisi on iskenyt Venäjälläkin hyvin voimakkaasti monille palvelualoille ja etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Venäläiskuluttajien keskimääräinen ostovoima on vähentynyt epidemian aikana selvästi, mutta parempaa on luvassa. Useiden pk-yrittäjien tulot ovat romahtaneet kriisin myötä, vaikka mittavaa konkurssiaaltoa ei ainakaan toistaiseksi ole nähty koronan vuoksi asetetun konkurssisuojan ja muiden pk-yrityksille suunnattujen tukitoimien myötä. Koronarajoitukset ovat kaventaneet yritysten toimintamahdollisuuksia ja vähentäneet asiakkaita tuntuvasti muun muassa matkailupalveluissa sekä hotellija ravintolaalalla. Vaikka koronakriisi ei ole koetellut kaikkia kansalaisia yhtä kovalla kädellä, se on heikentänyt useimpien venäläisten taloustilannetta selvästi. Monet palvelualoilla työskentelevät venäläiset ovat menettäneet työpaikkansa, ja palkkoja on leikattu jyrkästi. Harmailla työmarkkinoilla toimivien venäläisten määrän arvioidaan vähentyneen viime vuonna selvästi. Myös entisistä neuvostotasavalloista peräisin olevien siirtotyöläisten määrä on vähentynyt kriisin aikana huomattavasti. Kun aiempina vuosina heitä on ollut Venäjällä tyypillisesti noin 8–9 miljoonaa, oli määrä viime vuoden lopulla vain kuusi miljoonaa. Venäläisten keskimääräinen ostovoima on koronakriisin aikana vähentynyt viisi prosenttia. Elävää kalaa myynnissä pietarilaismarketissa. Epävirallinen työskentely on yleisempää juuri monilla sellaisilla aloilla, joita korona on kurittanut kovimmin ja epävirallisten työntekijöiden irtisanominen on yleensä helppoa. Taloudellisesta ahdingosta riippumatta koronakriisi on kuitenkin Venäjälläkin ollut ensisijaisesti mittava inhimillinen tragedia. Kriisi on heijastunut myös Venäjän harmaille työmarkkinoille. Joillakin Venäjän alueilla ja toimialoilla siirtotyöläisten väheneminen on jo aiheuttanut jopa pulaa työvoimasta. Viime vuonna Moskovan pörssissä teki kauppoja jo kymmenen miljoonaa venäläistä. Monet siirtotyöläiset lähtivät viime keväänä kotimaihinsa koronakriisin vietyä heiltä työt, mutta matkustusrajoitusten takia he eivät pystyneet enää palaamaan Venäjälle työtilanteen kohennuttua syksyllä. VENÄJÄN AIKA 23 aiempaa suuremman joukon venäläisiä innostumaan myös pörssisijoittamisesta. Lisäksi monet nuoret ovat kärsineet kriisistä, sillä työttömyys on kasvanut eniten alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Tuotannon määrän muutos eräillä Venäjän toimialoilla vuonna 2020 Lä hd e: Ro ss ta t -60 -50 -40 -30 -20 20 30 Tuotannon muutos, % Matkailupalvelut ?55,4 Hotellija ravintola-ala ?24,5 Kauppa ?5 Maatalous ja elintarviketeollisuus 0,4 Koko tuotanto ?3 Lääketeollisuus 22,2 24-25_VenajanAika_2-2021_Suomen Pankki.indd 23 24-25_VenajanAika_2-2021_Suomen Pankki.indd 23 17.5.2021 12.19 17.5.2021 12.19
24-28_VA_2-2021_Eltechnika.indd 24 24-28_VA_2-2021_Eltechnika.indd 24 17.5.2021 12.19 17.5.2021 12.19. 24 VENÄJÄN AIKA TALOUS Lauri Arminen esittelee Eltechnikan vanhaa levytyökeskusta. Yhtiöllä on muutama vuosi sitten tehdyn miljoonainvestoinnin ansiosta myös modernit lasertyöstölaitteet, joiden avulla tuotantoa voi tarvittaessa kasvattaa merkittävästi ilman työvoiman lisäystä
VENÄJÄN AIKA 25 VAPAAT KÄDET Pietarilainen Eltechnikakeskijännitekytkinvalmistaja ei puuskuta Lappeenrannantehtaansa konepajajohtaja Lauri Armisen niskaan. TEKSTI OUTI SALOVAARA KUVAT KARI MARTIALA 24-28_VA_2-2021_Eltechnika.indd 25 24-28_VA_2-2021_Eltechnika.indd 25 17.5.2021 12.19 17.5.2021 12.19
Nykyisin Matvijenko on Venäjän parlamentin ylähuoneen eli federaationeuvoston puheenjohtaja. 24-28_VA_2-2021_Eltechnika.indd 26 24-28_VA_2-2021_Eltechnika.indd 26 17.5.2021 12.19 17.5.2021 12.19. 26 VENÄJÄN AIKA TALOUS Eltechnika työllistää kymmenkunta ihmistä Lappeenrannan Joutsenossa. Eltehnika on tällä hetkellä Venäjän neljänneksi suurin keskijännitekytkinten valmistaja noin kymmenen prosentin markkinaosuudella. Sen perusti Aleksei Argunovin isä, insinööri Vladimir Argunov, kumppaneineen Neuvostoliiton hajotessa 1991. Suomalainen byrokratia on prokura-asiassa osoittautunut elinvoimaiseksi ja monimuotoiseksi. Eltechnika-yhtiön toimitusjohtajan työhuoneen lattialla on asiakkaan tilaaman metallihäkkyrän työstämistä vaativa prototyyppi, työpöydällä on sikin sokin papereita ja työntekijät pistäytyvät vähän väliä esittämässä kysymyksiä, jotka maallikon korviin kuulostavat liittyvän lähes rakettitieteeseen: – Onko 5,5-millistä niittimutteria M8-kierteellä. Ohutlevytuotteita sarjatuotantona valmistava Eltechnika työllistää kymmenkunta ihmistä Lappeenrannan Joutsenossa. Asiakkaiden joukossa on lukuisia venäläisiä jättiyrityksiä kuten Rosneft, Lukoil, Severstal, Gazprom ja Venäjän rautatiet. Sen liikevaihto oli viime vuonna noin 21 miljoonaa euroa. Noin 285 ihmistä työllistävä Pietarintehdas sijaitsee Pietarin eteläpuolella ohitustien varrella. Arminen on jo kuukausia tehnyt töitä saadakseen suomi.fi-palveluun valtuudet Aleksei Argunoville, Eltechnikan pietarilaiselle omistajalle. – Kuinkahan kauan siihenkin menee, ennen kuin paperi on takaisin Suomessa. Voikin sanoa, että Suomen Eltechnikalla on noin viiden prosentin osuus Venäjän keskijännitekytkinmarkkinoista, virnistää Arminen. Armisella tällainen prokuraongelma kuitenkin on, sillä Eltechnika sattuu olemaan yksi harvoista venäläisten Suomessa omistamista tuotannollisista yrityksistä. Joistakin asioista voi kuitenkin päätellä, että ihan tavallinen se ei ole. Venäläiseen hallintokulttuuriin kuuluva byrokratia on maailmankuulu, mutta Armisen kokemus todistaa Suomestakin löytyvän virkaintoisuutta. Esimerkiksi sähköinen allekirjoitus ei käy, vaan paperi on lähetettävä postitse Pietariin ja sieltä takaisin Suomeen. – Me toimitamme Joutsenosta noin puolet Eltehnikan tarvitsemista metalliosista. Kun Eltehnika vuonna 2008 osallistui Lenekspo-messukeskuksen korkean teknologian yritysten näyttelyyn, Vladimir Argunov isännöi yhtiön osastolla muun muassa silloista Pietarin kuvernööriä Valentina Matvijenkoa. Juuri kun Arminen vihdoin luuli kaikkien papereiden ja muodollisuuksien olleen kunnossa, tuli taas uusi ikävä yllätys: Pietariin on lähetettävä vielä yksi asiakirjan kopio Argunovin allekirjoitettavaksi. Vai muka kulttuuriero, tuhahtaa turhautunut Arminen. Kuumaa ilmaa hönkivän pulverimaalaamon linjastolta ilmestyy ”pizzalaatikoita” eli metallisia kytkinkaappien käyttöpaneeleja. Massiivinen prokurabyrokratia Harvassa metallipajassa toimitusjohtajan esimerkiksi tarvitsee pohtia, miten järjestää yhtiön venäläiselle omistajalle prokura eli oikeus edustaa yhtiötä ja toimia sen nimissä Suomessa. Eltechnika näyttää ihan tavalliselta metallipajalta. L auri Armisella ei ole aikaa pönöttää. Yhtiön tuotantoa menee muun muassa jalostamoille, voimaloille ja energialaitoksille. Tuotantotiloissa surisevat ja kolahtelevat levytyökeskukset, särmärit, hitsausrobotit, lasertyöstölaitteet ja kanttikoneet. Suuryrityksiä asiakkaina Eltechnikan taustalla on pietarilainen keskijännitekytkimiä valmistava Eltehnikayhtiö
Pulverimaalaamossa Venäjän-markkinoille lähtevä kytkinkaappien käyttöpaneeli saa valkoisen maalipinnan. Vuoden 2010 alussa Argunov osti Joutsenosta konkurssiin menneen kirjapainon tilat tehdastaan varten ja ryhtyi etsimään Suomen-yhtiölle toimitusjohtajaa. Tehdas syntyi tyhjästä Arminen oletti saavansa omistajalta selkeät tehtaanperustamisohjeet. Hän ryhtyi hankkimaan yhtiölle muun muassa koneita, remonttiväkeä, puhelinliittymiä, raakaaineita, työntekijöitä ja siivoussopimusta sekä laatimaan budjettia ja hoitamaan laina-asioita. › Liikevaihto noin 1,8 miljoonaa euroa. VENÄJÄN AIKA 27 Suomen halpuus houkutti Reilut kymmenen vuotta sitten Vladimir Argunov päätti perustaa Lappeenrantaan sähkökeskusten ja -kytkinten metalliosia valmistavan Eltechnika-yhtiön, jonka tuotteet vietäisiin Pietarin-yhtiön tarpeisiin Venäjän-markkinoille. Nuorempi Argunov oli jo aiemmin ollut perheyhtiössä johtotehtävissä, ja kansainvälistä kokemusta oli karttunut hänelle muun muassa yliopisto-opinnoissa Kyproksella. Asiakaspohjaa laajennetaan Viimeiset vuodet Eltechnikan liikevaihto on ollut hieman alle kaksi miljoonaa Eltechnika Oy › Perustettu 2010, työntekijöitä noin kymmenen. Aleksei Argunov välttelee julkisuutta niin Venäjällä kuin Suomessakin, eikä hän halua antaa haastatteluja. Arminen on jo tottunut ampumaan lennokkaimpia ideoita alas. › Enemmistöomistaja pietarilainen Aleksei Argunov, vähemmistöomistaja hänen Pariisissa asuva siskonsa. Joskus Arminen kyllä saa Pietarin-tehtaalta hyvinkin korkealentoisia kyselyjä siitä, voisiko Joutsenossa valmistaa tietynlaisia tuotteita. Rekka vie joka kolmas viikko Eltechnikan valmistamia osia Pietariin. Aiemmin kirjapainona ollut teollisuushalli vaati täydellisen remontin ja muodonmuutoksen. Tuolloin Arminen ei ollut edes tavannut kasvokkain Argunovia kertaakaan. Omistajaperhe ei juuri puutu Joutsenon-tehtaan elämään, ja käytännössä Arminen hoitaa Suomen-yhtiön kaikki asiat hyvin itsenäisesti. Vasta kolmekymppinen Aleksei Argunov siirtyi toimitusjohtajaksi. Yhtiö siirtyi pojalle Kun tehdas oli juuri päässyt vauhtiin vuonna 2012, Vladimir Argunov menehtyi yllättäen sairauskohtaukseen vain 52-vuotiaana. Arminen teki työtä käskettyä ja tuli valituksi. Hän omistaa yhtiön yhdessä sisarensa kanssa, joka on asettunut Pariisiin opiskeltuaan ensin rahoitusyliopistossa Moskovassa. Hallitustyöskentely poikkeaa siitä, mitä se olisi tavanomaisessa suomalaisyhtiössä. Työvoimatoimisto otti yhteyttä hieman aiemmin konepajayhtiöstä työttömäksi jääneeseen diplomi-insinööri Lauri Armiseen ja komensi tätä hakemaan Eltechnikan toimitusjohtajan paikkaa työttömyyskorvausten menettämisen uhalla. Argunov oli jo tehnyt esisopimuksen joidenkin koneiden ostamisesta, mutta Armiselle ei ollut täysin selvää, mitä niillä tehtäisiin – tiedossa oli lähinnä vain se, että tarkoitus oli tehdä metalliosia Venäjän-markkinoille. › Joutsenon-tehdas tuottaa metalliosia pääasiassa Pietarin-tehtaan tarpeisiin. – Työskentely ei ole kovin ammattimaista, luonnehtii Arminen. Suomen-yhtiön hallituksessa on ollut vain Argunovin perheenjäseniä ja Lauri Arminen. › Argunoveilla on Pietarissa 1991 perustettu keskijännitekytkinvalmistaja Eltehnika-yhtiö. › Sijaitsee Lappeenrannan Joutsenossa. Hallituksen kokoukset hoituvat sähköpostitse Armisen johdolla. Armisen työviikot venyivät enimmillään jopa 70-tuntisiksi, mutta tehdas käynnistyi aikataulussa. Mutta kun hän kesäkuussa 2010 aloitti Eltechnikan ainoana työntekijänä, Argunov antoi hänelle vain aanelosen verran ohjeistusta, miljoona euroa rahaa ja kolme kuukautta aikaa saada tuotanto käyntiin. Hän voineekin leuhkia olevansa Suomen ainut kortistosta puoliväkisin toimitusjohtajaksi rekrytoitu työnhakija. 24-28_VA_2-2021_Eltechnika.indd 27 24-28_VA_2-2021_Eltechnika.indd 27 17.5.2021 12.19 17.5.2021 12.19. Argunov halusi tehtaan Suomeen, koska hänen mielestään naapurimaassa tuotantotilat sai edullisesti, laina-asiat oli helppo hoitaa ja hankintalogistiikka oli toimiva. Pietarilaisen Eltehnikayhtiön omistaja Vladimir Argunov osti vuonna 2010 konkurssiin menneen kirjapainon tilat Lappeenrannan Joutsenosta ja perusti niihin oman tehtaansa. Arminen päätti ihmettelyn sijaan pistää hihat heilumaan
TALOUS Liikevaihto on ollut hieman alle kaksi miljoonaa euroa. – Ei ole Aleksei pahemmin häirinnyt. – Teimme tilintarkastajan suosituksesta poistot investoinneista täysimääräisenä, mikä vei tuloksen miinukselle. Pandemian vuoksi Argunovin edellisestä Suomen-vierailusta on pian puolitoista vuotta, ja yhteydenpidon on täytynyt hoitua sosiaalisen median kautta. Hänellä oli tapana matkustaa junalla Pietarista Vainikkalaan, ajaa sieltä autollaan noin 45 kilometrin matka Joutsenon-tehtaalle sekä muille asioilleen Suomessa ja jättää auto taas kotimatkalla Vainikkalaan parkkiin. Joutsenon-tehtaan tuotanto meni aluksi kokonaisuudessaan emotehtaan tarpeisiin Pietarissa. Armisen mukaan tavoite on pidemmällä aikavälillä saada Venäjän osuus myynnistä laskemaan noin puoleen ja löytää etenkin sarjatuotantoasiakkaita Suomen ohella esimerkiksi Kiinasta tai Ruotsista. 24-28_VA_2-2021_Eltechnika.indd 28 24-28_VA_2-2021_Eltechnika.indd 28 17.5.2021 12.19 17.5.2021 12.19. 28 VENÄJÄN AIKA euroa. Venäjän maariskikin toteutui: Krimin valtauksen jälkeinen voimakas ruplan kurssin heikkeneminen vaikutti suuresti Eltechnikan Venäjän-viennin arvoon. Jotta yhtiö ei olisi liian riippuvainen yhdestä asiakkaasta, Eltechnika on etsinyt asiakkaita myös Suomesta. Lauri Armisella on tehtaalla mahdollisuus myös harrastaa: intohimoisella Minien keräilijällä on parhaillaan työn alla vuoden 1975 Minin entisöinti ja kunnostus. Nykyisin noin viidesosa tuotannosta meneekin Suomen-markkinoille. Venäläinen omistaja on voinut sanella alihankintana ostamiensa tuotteiden hinnat. Tehdas ei ylipäätään ole ainoa asia, joka houkuttelee Argunovia Suomeen. Täysi luotto toimitusjohtajaan Normaalioloissa Aleksei Argunov käy Suomessa useita kertoja vuodessa, jos kohta hänellä ei ole tapana roikkua pitkään tehtaallaan eikä ristikuulustella Armista tehtaan asioista. Näyttää siltä, että Argunovilla on sataprosenttinen luotto tehtaan tyhjästä käyntiin polkaisseeseen Armiseen, jolla on vapaat kädet johtaa tehdasta ilman alituista raportointivelvollisuutta. Joskus laittelee Whatsapp-viestejä, sanoo Arminen. Niin suurta pudotusta meidän on mahdotonta korvata mitenkään, sanoo Arminen. Myöhemmin kävi ilmi, ettei näin olisi tarvinnut tehdä, harmittelee Arminen. Tehtaan ohella Aleksei Argunovilla on isä-Argunovin perintönä huvila Saimaalla Mikkelissä. Juniori-Argunovin omistukseen siirtyi myös parhaillaan Joutsenontehtaalla vesille pääsyä odottava lähes 15-metrinen matkavene, jonka Vladimir Argunov aikoinaan osti Saimaalle ja joka on talvisäilytyksessä tehtaalla. Hyvää tulosta tehneen yhtiön tulos painui pari vuotta sitten pakkaselle yhtiön liikevaihtoon suhteutettuna huomattavan suuren miljoonainvestoinnin seurauksena. Riippuvuus yhdestä ainoasta ja vielä Venäjällä olevasta asiakkaasta on Armisen mukaan myös syönyt Eltechnikan tulosta. Kun tuotteiden hinnat ovat laskeneet, myös Eltechnikan liikevaihto ja tulos ovat kärsineet. Tehtaalla on tallessa myös Aleksei Argunovin koronapandemian ohimenoa odottava Audi. – Jos ruplan kurssi olisi edelleen 40 suhteessa euroon, liikevaihtomme olisi ihan toista luokkaa
Kielilukiossa venäjä on yksi suosituimmista valinnaisista kielistä. VENÄJÄN AIKA 29 KOULUTUS Helsingin kielilukiossa VENÄJÄ on suosittu lempiaine Helsinkiläisten lukiolaisten mielestä venäjä kuulostaa kauniilta ja kyrillisen kaunokirjoituksen opettelu on palkitsevaa. TEKSTI JA KUVAT JENNI JESKANEN Pandemia perui Kielilukion venäjän opiskelijoiden vuotuisen Pietarin-matkan, mutta puhumista on harjoiteltu ahkerasti oppitunneilla. 29-33_VA_2-2021_Opiskelijat.indd 29 29-33_VA_2-2021_Opiskelijat.indd 29 17.5.2021 12.55 17.5.2021 12.55
Opiskelumotivaatiota lisää vuotuinen matka Pietariin, jossa kielilukiolla on ystävyyskoulu. Ykkönen on japani. Opettajalla riittää ideoita. Syksyllä on alkamassa korea. Suomessa venäjä on kolmanneksi puhutuin kieli heti suomen ja ruotsin jälkeen, mutta venäjää opiskelee vain hyvin harva. Espanjakin on venäjää suositumpi. Venäjän voi aloittaa alakoulun jälkeen vielä yläkoulussa tai lukiossa, jos kieltä ylipäätään on tarjolla tai opiskelijoita tarpeeksi ryhmän toteuttamiseksi. Usein kielten ryhmät jäävät toteutumatta, sillä pelkästään 2014–2018 valinnaisia vieraita kieliä opiskelevien lukiolaisten määrä laski Tilastokeskuksen mukaan jopa kymmenen prosenttia. Koulussa voi opiskella saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa, italiaa, kiinaa, latinaa, japania ja arabiaa pakollisten englannin ja ruotsin lisäksi. Matkalla on kierretty museoita ja vapaa-ajalla suomalaiset ja venäläiset lukiolaiset ovat tutustuneet yhdessä kaupunkiin. Viime vuonna leirikoulun teemana oli suomalainen Pietari, sitä ennen erilaiset uskonnot. – Valitettavasti lukiossa on hirveä kiire. – Harmittaa, että Suomessa ei juuri näytetä venäjänkielisiä elokuvia ja sarjoja. 29-33_VA_2-2021_Opiskelijat.indd 30 29-33_VA_2-2021_Opiskelijat.indd 30 17.5.2021 12.55 17.5.2021 12.55. Kieliin erikoistuneessa lukiossa kohtaavat hyvä kielten opetus ja innostuneet oppilaat, joten olosuhteet vieraiden kielten opiskelulle ovat suotuisat. Esimerkiksi kauppakeskussanastoon tutustutaan avaamalla pietarilaisen kauppakeskuksen pohjapiirros. Oppilaat tosin eivät harvoista tarjolla olleista venäläissarjoista oikein kiinnostuneet. Eino Korhonen kertoo kuuntelevansa moskovalaista, poliittista musiikkia tekevää IC3PEAK-yhtyettä. Hän haaveilee yhteistyöstä moskovalaisen koulun kanssa ja on ollut juuri koulutuksessa, jossa esimerkiksi kielioppiharjoituksissa hyödynnettiin jäätelötikkuja. Korosen tunneilla kuunnellaan joka viikko myös venäjänkielistä musiikkia ja artisteja tutkitaan Instagramista. – Se on joka kerta aikamoinen elämys, Koronen sanoo. Viime viikolla soi Nargiz, joka on kalju ja tatuoitu naisartisti. Venäjä on yksi suosituimmista valinnaisista B3-kielistä. Hänen tunneillaan venäjän kielioppia ja sanastoa opiskellaan muun muassa palapelien ja maatuskanukkeihin piilotettuihin lappusten avulla. Toukokuun alussa lukiolaiset ovat palanneet puolen vuoden etäopiskelun jälkeen takaisin kouluun. Internet on silti olennainen osa opetusta. Koronapandemiasta muistuttavat maskit, joiden käyttäminen on oppitunneilla pakollista. Sen jälkeen oppikirjassa esitellyt Pietarin sillat tuntuvat paljon tutummilta. Venäjästä ovat olleet innostuneita varsinkin lukion uudet ekaluokkalaiset, vaikka venäjän opiskelun huippuvuosista ollaankin edelleen kaukana. Siinä esitellään muun muassa Venäjän elokuva-alan oma ”Oscar” eli Nika-palkinto. Oikeat ihmiset, kuten näyttelijä Alina Tomnikov, kertovat omasta venäjän taidostaan ja sen tuomista hyödyistä. 30 VENÄJÄN AIKA KOULUTUS Opiskelumotivaatiota lisää vuotuinen matka Pietariin. Opettaja Irina Korosen kahdella alkeiskurssilla opiskelee tänä lukuvuonna nelisenkymmentä nuorta, kun yleensä uusia opiskelijoita on ollut viime vuosina parikymmentä. – Halusin kumota mielikuvia Venäjän läpikotaisesta konservatiivisuudesta, Koronen sanoo. Iikka Maijala aikoo seuraavalla oppitunnilla esitellä koko luokalle suosikkinsa Sergei Lazarevin. Venäjän tunnilla harjoitellaan tällä kertaa kyrillistä kaunokirjoitusta, mikä on ollut Korosen yllätykseksi oppilaiden mieleen. Pandemian aikaisessa etäopetuksessa Koronen antoi oppilaille lisätehtäväksi esimerkiksi katsoa Netflixissä tarjolla olevia venäläisiä sarjoja. Opettaja Irina Koronen perehdyttää oppilaitaan myös venäläiseen kulttuuriin. Onneksi uusi venäjän kielen oppikirja Ponjatno! on nykyaikainen ja ajan tasalla, Koronen kiittelee. Koronen luottaa opettamisessa muutenkin käsillä tekemiseen. Korosen oppilaista moni kuuntelee vapaa-ajallaankin venäjänkielistä musiikkia. Ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi sen valitsee alakoulun kolmasluokkalaisista 0,3 prosenttia, kun englantiin päätyy peräti yli 90 prosenttia. J os suomalaisnuorten vieraiden kielten opiskelun romahtaminen huolestuttaa, kannattaa vierailla Helsingin kielilukiossa Itäkeskuksessa. Itähelsinkiläisessä kielilukiossa kuljetaan vastavirtaan. Olisi paljon kivoja tehtäviä, mutta ei ole aikaa
Vaikeita ovat pitkät sanat ja niiden ääntäminen. Opiskelen venäjää oma-aloitteisesti musiikin kautta. Kulttuuri on kiinnostava, mutta olen kuullut, että asiat eivät ole siellä ihan kohdallaan, kuten Suomessa. Iikka Maijala kuuntelee mielellään venäjänkielistä musiikkia. Opiskelen paljon kieliä ja tykkään kielistä. Kaverit varoittelivat kyrillisten aakkosten opiskelusta, että siinä on iso homma, mutta ei se ollutkaan. Kiinnostuin venäjästä, koska kaksi yläasteaikaista ystävääni puhui venäjää. Se on niin erilaista kuin tekstaus. Mitä aiot tehdä lukion jälkeen. Olen kääntänyt hänen laulujensa sanoituksia suomeksi internetissä. Venäjä on kaunis kieli, josta moni on sanonut sen olevan vaikeaa. Venäjän opiskelu on mukavaa, olivat lähtökohdat mitkä tahansa. Venäjän opiskelu on ollut todella mukavaa. Olen ajatellut kirjoittaa venäjän yokirjoituksissa. 29-33_VA_2-2021_Opiskelijat.indd 31 29-33_VA_2-2021_Opiskelijat.indd 31 17.5.2021 12.55 17.5.2021 12.55. Unelma-ammattini on kansanedustaja. Tällä hetkellä opettelemme kaunokirjoitusta, aikamuotoja ja sanojen taivutusta. Opiskelen myös espanjaa. Kaunokirjoituksen opettelu on ollut kivaa. Se on nätin näköistä ja on tosi palkitsevaa, kun saa kaikki kiekurat yhdistymään nätisti toisiinsa. Ristiriitaisia ajatuksia. Mitä aiot tehdä lukion jälkeen. Olen aika arvoliberaali ajatusmaailmaltani, enkä sen vuoksi hyväksy esimerkiksi monia Venäjän lakeja. Haaveilen laulajan urasta, kuten moni muukin. Venäjän kulttuuri ja Venäjälle matkustaminen eivät kiinnosta. Ympärilläni on aika paljon venäläisiä: kavereita ja perheitä. En usko, että matkustan koskaan Venäjälle sen nykyisen arvomaailman vuoksi. Haluaisin ottaa vielä ranskaa ja saksaa. Jos venäjä kiinnostaa, suosittelen sen opettelemista. Ajattelin, että olisi kiva osallistua keskusteluun. Minkälaisia ajatuksia Venäjä herättää. Ajattelin, että venäjä olisi seuraava looginen askel. Ja Putin on Putin – kaikkien isosetä. Helsingin kielilukion oppilaat kertovat, miksi ryhtyivät opiskelem aan venäjää ja mikä siinä kiinnostaa Eino Korhonen, 17 Miksi opiskelet venäjää. Olen Sergei Lazarevin fani. Mikä on yllättänyt venäjän opiskelussa. Kyrillisten kaunokirjaimien opiskelu oli aika iso yllätys. VENÄJÄN AIKA 31 Iikka Maijala, 16 Miksi opiskelet venäjää. Kuuntelen myös Dima Bilania, MakSimia, Polina Gagarinaa, Julija Savitševaa ja Amatorya. Eino Korhonen ei haluaisi matkustaa Venäjälle sen nykyisen yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi. Millaisia ajatuksia Venäjä herättää. Altistutko venäjälle vapaa-ajallasi
Vähän niin kuin pitää perintöä yllä. Venäjä on tosi kaunis kieli. Jos osaisin venäjää, voisin ryhtyä pitämään heihin yhteyttä. Mitä aiot tehdä lukion jälkeen. Suolakurkkua ja smetanaa löytyy aina pöydästä. Venäjä on tuntunut aina tosi läheiseltä, vaikka en ole sitä osannutkaan. Millaisia ajatuksia Venäjä herättää. Mitä aiot tehdä lukion jälkeen. Yhtäkkiä tuntui, että ymmärtääkin paljon enemmän. Millaista venäjän opiskelu on ollut. Muistaa vaikka, että mikä ”asetukset” on venäjäksi. Kutsumme paljon ystäviä ja sukua ja teemme paljon ruokaa. Yksi ihana herkku on astrahanilaiset munakoisot, joka oli ukkini uuden vaimon suvun resepti. Äidin kanssa tykkäämme käydä Pietarissa lomalla. Tavoitteenani on, että kun opiskelen venäjää, voin lukea kirjeet. Halti Toppinen, 17 Miksi opiskelet venäjää. Ne ovat kaikki venäjäksi ja sellaista vanhaa kaunokirjoitusta. Kuuntelen lähes päivittäin venäjänkielistä musiikkia ja yritän etsiä uusia artisteja. 29-33_VA_2-2021_Opiskelijat.indd 32 29-33_VA_2-2021_Opiskelijat.indd 32 17.5.2021 12.55 17.5.2021 12.55. Sonja Roo, 18 Miksi opiskelet venäjää. Altistutko venäjälle vapaa-ajallasi. Venäjä on yksi lempiaineistani. Se on ollut hyvä keino oppia. Olen pelaillut myös venäjänkielisiä kännykkäja oppimispelejä. Äidin puoleista sukua on paljon Venäjällä, ja ukkini äidinkieli oli venäjä. Altistutko venäjälle vapaa-ajallasi. Venäjän kieli tuntui erilaisten kirjainten vuoksi vaikeasti lähestyttävältä, mutta kun oppi kirjaimet, niin tajusi, miten paljon suomessa on lainasanoja venäjästä. Positiivisia ajatuksia, ensimmäisenä tulee mieleen kulttuuri. Pietarissa esimerkiksi kirkot ovat todella hienoja ja ihmiset hyvin avuliaita. Ajattelin, että yliopistosta voisi mennä sinne vaihtoon. Haluan ulkomaille yliopistoon, luultavasti Saksaan, koska saksa on englannin jälkeen vahvin kieleni. Pidän paljon myös näyttelemisestä Sonjalle kuvateksti Nus, commolorepel is eaquam rerorer feratem eria quibus iduntium faccabo. Olen välillä vaihtanut tietokoneen ja kännykän kielen venäjäksi. Lukion jälkeen jokin kansainvälinen ala olisi kiva, että pääsisin käyttämään eri kieliä. En ole käynyt vielä Venäjällä. Sonja Roo haluaisi oppia venäjää niin hyvin, että pystyisi lukemaan suvun vanhoja venäjänkielisiä kirjeitä. 32 VENÄJÄN AIKA KOULUTUS Internet on olennainen osa opetusta. Tällä hetkellä ajattelen, että opiskelen yliopistossa joko kieltenopettajaksi tai psykologiksi, mutta mieli voi vielä muuttua. Tykkään, miltä se kuulostaa, joten on ihanaa oppia ääntämistä. Meillä on paljon suvun kirjeitä. Se on kaunis ja hieno kaupunki, jossa on paljon historiaa ja nähtävää. Mikä on yllättänyt venäjän opiskelussa. Siinä oppii lukemista ja sanoja. Uutenavuotena valmistamme pelmeneitä. Tosi hauskaa. Sanasto. Häneltä tulee paljon paikallistietoa. Ihanaa kun opettaja on oikeasti venäläinen. Perheessämme on monia venäläisiä perinteitä, jotka näkyvät ruokaja juhlakulttuurissa. Jos näen kaupungilla venäjänkielisiä tekstejä tai ohjeita, luen niitä ja yritän ymmärtää. Viime aikoina olen kuunnellut paljon esimerkiksi Viktorija Dainekoa. Cus et esedict atemole Halti Toppinen vaikuttui Pietarissa miljoonakaupungin kauneudesta ja monipuolisuudesta. Tus est aut quas que ped maio dolore nusdaeped quaecus ipsunt, corunt optatusdae. On todella mielenkiintoista, että vähän yli kolmen tunnin junamatkan päässä on sellainen miljoonakaupunki. Olen tosi kiinnostunut kielistä. On iloista ja railakastakin
Venäjä on tosi kaunis kieli ja vähän haastava. Olisi kiva käydä Venäjällä. Kyllä se poikkeaisi Suomen jääkiekkokulttuurista täysin: fanikulttuuri ja voitontahto. Millaista opiskelu on ollut. Venäjä on tosi kaunis kieli ja vähän haastava. Mitä aiot tehdä lukion jälkeen. Sosiologia vaikutti sellaiselta, jossa yhdistyvät ne kaikki. Venäjä on hieno sillä tavalla, että kirjaimet ovat ihan erilaiset. Seuraan KHL:ää, koska olen fanittanut Jokereita. VENÄJÄN AIKA 33 Onni Herka, 17 Miksi opiskelet venäjää. Helsingin kielilukion kielilinjalla pitää suorittaa vähintään kahdeksan vapaaehtoisen kielen kurssia, joten valitsin venäjän. Olisi hienoa päästä SKA Pietarin otteluun. Olen kiinnostunut eri kulttuureista, ihmisistä ja yhteiskunnasta. Mieleen on jäänyt teitittely, mikä on yleistä Venäjällä. Kulttuurikin kiinnostaa. Yksi haaveammatti on toimittaja. Olen miettinyt monesti, että kiva olisi käydä Venäjällä. Äitini mummo asui Petroskoissa. Suvussani ainakin äidin puolella on venäjänkielistä taustaa, mikä on tuonut kiinnostusta. Haluaisin yliopistoon opiskelemaan sosiologiaa ja journalistiikkaa. Ajattelin, että kielilukiossa kannattaa hyödyntää kielitarjontaa. Onko venäjän opinnoista hyötyä tulevaisuudessa. Ajattelin, että siitä voisi olla Suomessakin hyötyä tulevaisuudessa. Aluksi tuntui vähän vaikealta, mutta nyt kun osaa kirjaimet ja lukeminenkin helpottuu koko ajan, niin on tosi kivaa. Venäjällä voidaan kokea epäkohteliaaksi, jos teini kohtaa vanhan ihmisen kaupassa eikä teitittele. Onni Herka seuraa jääkiekkoliiga KHL:ää ja toivoo pääsevänsä katsomaan jääkiekkoottelua Venäjälle. Voi tulla tilanne, että on venäläisiä kollegoita tai joutuu menemään Venäjälle töihin. Venäjästä on varmasti hyötyä, koska itänaapurina on itse Venäjä. Voisin kirjoittaa Venäjään liittyvistä asioista. Venäläinen urheilukulttuuri, erityisesti jääkiekko kiinnostaa. Mikä on venäjän opiskelussa kiinnostavinta. 29-33_VA_2-2021_Opiskelijat.indd 33 29-33_VA_2-2021_Opiskelijat.indd 33 17.5.2021 12.55 17.5.2021 12.55. Alli Helminen on ajatellut jossain vaiheessa lukea venäläisen kirjallisuuden klassikot. Olen kuullut, että venäläisen kirjallisuuden klassikot ovat todella hyviä ja niitä kannattaisi lukea. Suomessa näin ei ole. Näen eduksi osata venäjää. Se vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta paikalta. Saa oppia kieltä ja sen mukana tulee kulttuuri. Alli Helminen, 17 Miksi opiskelet venäjää
34 VENÄJÄN AIKA MATKAILU Kaivosteollisuutta ja turismia Kuolan niemimaan ytimessä TEKSTI JA KUVAT VEIJO SAANO Alkuperäinen Kirovsk on nykyisin Kukisvumtšorr, joka sijaitsee noin kuusi kilometriä nykyisestä Kirovskista pohjoiseen olevassa solassa. 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 34 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 34 17.5.2021 12.24 17.5.2021 12.24
Ainutlaatuiset matkatarinat ovat luettavissa myös lehtemme verkkosivuilla: venajanaika.fi 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 35 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 35 17.5.2021 12.24 17.5.2021 12.24. VENÄJÄN AIKA 35 Kaivosteollisuutta ja turismia Kuolan niemimaan ytimessä Venäjän Ajan viime numerossa käytiin Vienanmeren pohjoisrannikolla, Turjanrannalla. Tämä on seitsemäs osa Venäjän Ajan julkaisemasta, Veijo Saanon kirjoittamasta juttusarjasta, jossa matkustetaan moottoripyörällä LuoteisVenäjällä. Sieltä palattua voi jäädä yöksi Kantalahden kaupunkiin, josta on kätevä tehdä tutustumisretki Kuolan niemimaan sisäosiin, jossa on modernimpaa elämää kuin rannikoilla
Kantalahdessa on useita pienehköjä majoitusyrityksiä, kuten 16 huoneen minihotelli Grinvitš (???????) aivan keskusaukean lähistöllä. Siellä on noin 30 200 asukasta, joista karjalaisia on noin sata. Asukkaita työllistävät muun muassa alumiinitehdas, sähköntuotanto sekä Murmanskin radan ja Vienanmeren rahtiliikenne. ??. 36 VENÄJÄN AIKA MATKAILU K antalahti (??????a???, Kandalakša) on vanha, jo 1500-luvulta peräisin oleva asutuskeskus. Tiedä sitten, mitä sotivat suomalaiset olisivat tehneet, jos olisivat 1940-luvulla saksalaisten kanssa päässeet perille. Kaupungin pohjoinen osa jää Muurmannin radan ja laajan ratapihan taakse. Nykyisin Kantalahti on Murmanskin hallintoalueen eteläisin kaupunki. Kaupungin pohjoisosassa on suuri kiertoliittymä, jonka kesKantalahden kaupungin keskusaukio nähtynä 7-kerroksisesta Belomorjehotellista. Yhä on toiminnassa myös keskusaukion lähellä oleva, neuvostoaikana rakennettu 150-paikkainen hotelli Belomorje (????????. Siellä on kaupunginsairaala ja Kirovskaja-puistokadun itäpäässä komea Metallurg-kulttuuritalo. Kaupungin majoitustarjonta on monipuolistunut viime vuosina. ?. Energian tuotantoa ja kaivostoimintaa Energian tuotanto on osaltaan ohjannut Kuolan alueen asuttamista. Vertailun vuoksi: rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta tulee Suomen suurin voimala 1 600 megawatin tehollaan. Noin 18 kilometrin päässä Kantalahden keskustasta on joen alin vesivoimala Niva GES-2, joka valmistui vuonna 1934. Ydinvoimala on noin 15 kilometrin päässä taajamasta Imanterojärven rannalla. ?????????). Rautatien toiselle puolen pääsee ajamaan vain yhtä katua pitkin, ja kävelijöille on lisäksi yksi silta asemapihan yli. Pohjoisen kaupunginosan pääkatu vie alumiinitehtaan sivuitse kohti pohjoista seuraillen rautatietä ja Niva-joen uomaa. Toinen perinteinen hotelli, Niva-joen lähellä ollut Spolohi (???????), on suljettu. ??????). Se on pitkän Vienanmeren lahden päässä tunturien suojassa, kaukana napapiirin pohjoispuolella. Kuolan alueen kaivosteollisuus tarvitsee paljon sähköä, jota neljä ydinreaktoria tuottaa Poljarnyje Zorissa 1 760 megawatin teholla. ????, Napapiirin aamunkoitot). Se avautuu enemmän Niva-joen suuntaan, sillä Vienanmeren ranta on satamaan yltävän pistoradan rajaamaa pusikkoa. Historialtaan niukassa kaupungissa ei ole paljon näkemistä. Sitä on hyvä ajella, joten Murmansk–Pietari-valtatielle E105 ei vielä tarvitse palata. Asukkaita siellä on nykyisin noin 14 000. Se rakennettiin vuonna 1968 asumalähiöksi Kuolan ydinvoimalan työntekijöille ja heidän perheilleen. Kuva Marina Bevko 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 36 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 36 17.5.2021 12.24 17.5.2021 12.24. Voimala-alueen pohjoisosassa on Nivskyn (???????) taajama, jossa on noin tuhat asukasta. Kaupungin rajalla katu muuttuu vanhaksi Murmanskin tieksi 47K-003. Silti sen ovat historian saatossa polttaneet niin ruotsalaiset kuin englantilaisetkin. Nivskystä kun ajetaan vielä kahdeksan kilometriä, tullaan kaupunkimaiseen taajamaan nimeltään Poljarnyje Zori (???????. Vähän kauempaa keskustorista, meren läheltä löytyy muun muassa Joenvarren majatalo (???????. Keskustan pohjoisosasta parin kilometrin päässä on Kantalahden uusin asuinalue, nimeltään Niva. Kaupunki kosken kupeessa Keskustan hotelleista ja majataloista voi kävellen tutkia Kantalahden eteläisen osan. Vuonna 2017 se vielä toimi mutta oli jo varsin huonossa kunnossa
Niistä neljä on hylättyjä. Kun lentokenttä oli käytössä, Afrikanda-1 kukoisti. Vuonna 1937 alueelle perustettiin varuskunta, ja vuodesta 1940 alkaen kylän lähellä toimi ilmavoimien tukikohta. Pian tulee näkyviin Kuolan niemimaan suurin järvi, Imantero (???????, Imandra). Afrikanda-1:n tyhjennyttyä monet sen kerrostaloista on purettu, mutta kolme tunturin rinteeseen rakennetuista kerrostaloista on yhä käytössä. Sille rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen uusi lentokenttä kylän pohjoispuolelle. Taajamassa on kaksikerroksisia taloja 1950-luvulta ja muun muassa kunnostettu kulttuuritalo. Imantero, Kuolan suurin järvi Afrikandasta palataan Poljarnyje Zoriin ja jatketaan siitä pohjoiseen. Valtatie E105 ylittää Imanteron saarien kautta ja siltoja pitkin. Esiintymä ehtyi ja rikastamo suljettiin vuonna 1991, joten nykyisin taajama on Poljarnyje Zorin nukkumalähiö. Asema avattiin vuonna 1925. Kyläntapainen on nimeltään Afrikanda-2. Rikastamorakennukset ovat raunioina tien varressa, mutta Afrikanda-2 on varsin hyväkuntoinen lähiö, jota voi käväistä katsomassa. Kun Googlella ottaa Kuolan niemimaan tältä alueelta esiin noin 100 km x 50 km laajuisen satelliittinäkymän, saa näkyviin viisi lentokenttää. Vaikka ne ovat yli 40 kilometrin päässä, ne näyttävät massiivisilta noustessaan lumihuippuisina kilometrin järven pintaa korkeammalle. Kolmesta osasta muodostuvan järven kokonaispinta-ala, 876 km 2 , on Oulujärven (928 km 2 ) luokkaa. Hyväkuntoista sivutietä noin kymmenen kilometrin ajettua tulee näkyviin pieni, noin tuhannen asukkaan taajama. Osa tukikohdan lentokonehalleista sekä hallintoja huoltorakennuksista on jo romahtanut. Vuonna 1937 löydettiin alueelta titaanimalmiesiintymä, ja kaivostoiminnan alkamisen myötä rakennettiin rikastamo ja asuintaajama sen työntekijöille. 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 37 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 37 17.5.2021 12.24 17.5.2021 12.24. kellä on kaupungin symboli, Venäjän lipun väreillä valaistu iso pylväsmuistomerkki ”Stela Poljarnyje Zori”. Poljarnye Zorista noin 50 kilometriä pohjoiseen on risteys, jossa Murmanskin Niva-joen varressa oleva hotelli Spolohi oli ennen Kantalahden paras majoituspaikka, mutta se päästettiin rappeutumaan. Kannattaa kuitenkin ajaa vielä kauemmas, sillä siellä on Afrikanda-1. Polarnyje Zori on ydinvoimalan työntekijöiden asuinlähiö, jossa on pääasiassa 1960-luvun lopulla rakennettuja kerrostaloja. Autoturisteilla ei ole pääsyä tästä kauemmas, mutta paikallinen mopoilija näytti, että kaksipyöräisellä voi puikahtaa portin sivuitse ojan kautta. Nykyisin rakennus on muussa käytössä. Liikenneympyrästä pääsee jatkamaan pohjoiseen tietä 47K-019 pitkin takaisin valtatie E105:lle, mutta seikkailunhaluiset voivat valita tien 47K-018 itäkoilliseen yli Niva-joen. Huoneistoja on taloissa kaikkiaan 225, mutta vain 60 niistä on asuttuja. Suunnitelmien mukaan tänä vuonna niiden asukkaat siirretään Afrikanda-2:n kylään ja suuria kuluja aiheuttava kerrostalojen lämmitys lopetetaan. Muutamin paikoin näkyvät idän suunnalla Hiipinätunturit. Tällaisten tukikohtien rakentaminen vei aikanaan valtavasti Neuvostoliiton voimavaroja. Autio lentotukikohta Afrikanda-1 (?????????-1) oli alkuaan pelkkä Muurmannin radan asemakylä. Siellä sijaitseva rykmentti oli kansan eliittiä, jolle rakennettiin 1960-luvulla kerrostaloja ja perustettiin hyvin varustettuja sotilaskauppoja. Vilkas elämä jatkui vuoteen 2001, jolloin ilmavoimien rykmentti siirrettiin Murmanskiin. Pääsy hylätylle lentokentälle on estetty suurella, lukitulla portilla. VENÄJÄN AIKA 37 Kantalahti on Murmanskin hallintoalueen eteläisin kaupunki. Vankat betonilaattatiet ovat hyvässä kunnossa, ja niitä riittää kilometrikaupalla. Leveä, 2,5 kilometriä pitkä kiitorata on yhä niin tasainen, että sitä voisi luultavasti käyttää vaikka matkustajakoneen hätälaskupaikkana
Englannin kielessä alueesta käytetään nimeä Khibiny (tai Khibinsky) Mountains. Silti se on noin 54 000 asukkaineen Kuolan niemimaan toiseksi suurin keskus, ja kaupungin yleiskuva on siisti ja eläväinen. Iso Ametist-hotelli ja muutamat pienemmät yritykset tarjoavat majoitusta, ja ravintoloita on puolen tusinaa. Saamenkielinen nimi tulee alkuperäisasukkailta, joita on Kuolan niemimaalla yhä parisen tuhatta. Hiipinätunturien asutusta Hiipinätunturit muodostavat halkaisijaltaan lähes 40-kilometrisen ylänköalueen. Kenttä suljettiin vuonna 1993, ja sen korvasi uusi Hiipinän lentoasema, joka on noin 20 kilometriä etelämpänä. Myös suomalaisen mielestä alueen nimeksi kävisi Hiipinävuoristo. Näin on päästy Afrikandan rappion maisemista Kuolan niemimaan kukoistavimpiin keskuksiin. MATKAILU Kirovskin Verhneje-keskuslammen ympärillä on kaivosteollisuusyhtymä Fosagro-Apatitin rakennuksia. O??asat eli Ylen saamenkielinen uutislähetys kertoo usein myös Luujärven tapahtumista. Noin 30 kilometrin matka E105-tieltä Apatiittiin (???????, Apatity) ei vie kauan. Kaivosteollisuus on yhä Apatiitin tärkein työllistäjä. Se sai kaupungin statuksen vuonna 1931, ja keskuksen nimeksi muutettiin vuonna 1934 Kirovsk (???????) puoluejohtaja Sergei Mironovitš Kirovin kunniaksi. 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 38 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 38 17.5.2021 12.24 17.5.2021 12.24. Vanha lentokenttäalue on 1,5-kilometrisine kiitoratoineen yhä niin hyvässä kunnossa, että sitä käytetään ajoharjoitteluun, näyttelyihin ja autokilpailuihin. Alueen uumenien apatiittimineraali on antanut keskukselle sekä elannon että nimen. Jatkossa tie seuraa viimeksi mainitun järven rantaa. Hiipinän alueen eteläosassa aloitettiin malmin louhinta jo varhain, ja kaivoksen viereen perustettiin vuonna 1929 Hibinogorskin (???????????, Hiipinänmäki) kylä. Korkein huippu, Judytšvumtšorr, yltää 1 201 metriin merenpinnasta. Hyväkuntoinen asfalttiväylä kaartelee korkeilla mäillä laskeutuen sitten sillalle, joka ylittää Imanterojärven pohjoisosaa ja Keski-Imanteroa yhdistävän salmen. Heidän enemmistönsä asuu Luujärvellä, linnuntietä noin 40 kilometrin päässä Hiipinän tunturialueen koillispuolella. Kyseessä on vuonna 1951 avattu Kirovskin-Apatiitin lentoasema, joka oli sotilaslentotukikohta mutta josta oli myös siviililentoja useisiin Venäjän kohteisiin. Parin kilometrin pituisen Fersmanapääkadun päästä päähän ajamalla pääsee keskustan läpi ja edelleen kohti Hiipinätuntureita. Jos historia olisi mennyt toisin, kaupungin nimi voisi olla Ramsay, sillä suomalainen Wilhelm Ramsay (1865–1928) oli ensimmäinen aluetta tutkinut geologi. Matkan varrella voi poiketa jälleen yhdellä hylätyllä lentoasemalla. Taustalla näkyy laskettelurinteen alempi, lyhyempi rinne, joka alkaa 850 metrin korkeudesta ja päättyy 380 metriin. Apatiitti, vuoriteollisuusja tiedekaupunki Enimmillään Apatiitissa oli lähes 90 000 asukasta. Apatiitti perustettiin vuonna 1930 kaivostyöläisten asuinpaikaksi. 38 VENÄJÄN AIKA valtatiestä eroaa iso sivutie 47K-033 kohti itää. Kulkijoita ja kulkupelejä Polarnyje Zorissa. Myös tiedekeskuksena Apatiitti on tärkeä; kaupungissa on ainakin yhdeksän Venäjän tiedeakatemian tutkimuslaitosta. Kun Venäjän tulot energiaraakaaineista ovat vähentyneet, myös Apatiitti on kärsinyt talouslamasta ja väestökadosta. Sodan jälkeen rakennettiin uusi Kirovsk noin kuuden kilometrin päähän vanhasta keskuksesta. Monet sen rinteistä nimittäin ovat vuorimaisen jyrkkiä, mutta mäkien laet ovat tunturimaisen pyöreitä
Bolšoi Vudjavrin pisimmällä rinteellä on mittaa noin 2 500 metriä. Alueella on kuitenkin yhä elämän merkkejä, kauppoja, kahviloita ja pari hostellia. Isompi niistä, uuden taajaman vieressä olevan järven mukaan nimetty Bolšoi Vudjavr (??????. Sen nikkelija kuparisulaton rikkidioksidipäästöjen aiheuttamat ympäristötuhot tunnetaan laajalti. Jos ei jää yöksi Kirovskiin, voi palata Kantalahteen, jonne on Kirovskista vain noin 130 kilometriä. Montšegorsk kuuluu Kuolan niemimaan tärkeisiin keskuksiin siinä missä Apatiitti, Kirovsk ja Kantalahti. Kolmen kilometrin päässä asuinalueelta on vuonna 1931 perustettu kasvitieteellinen puutarha, tiettävästi maailman pohjoisin. Saastuttava kuparirikastamo lopetti toimintansa 1.3.2021, ja sen purkaminen alkaa ensi vuonna. Toki voi myös jatkaa valtatie E105:ttä etelään ja ylittää valtakunnanrajan jollain eteläisemmistä raja-asemista, joista muutamia olen esitellyt Venäjän Ajan aiemmissa numeroissa. Voi E105-tietä lähteä myös pohjoiseen, tie on sinnekin sileää ja leveää. Puutarhan vieressä on sanatorio Tirvas. VENÄJÄN AIKA 39 Alkuperäisen Kirovskin nimeksi tuli sijaintipaikan saamenkielinen nimi Kukisvumtšorr (????????????, Pitkä sola). Sitä kiertää kävelytie, ja sen rannalla ovat muun muassa teknisen yliopiston rakennus ja kaivosyhtymä AO Apatitin pääkonttori. Korkeuseroa on reilut puoli kilometriä, mikä on enemmän kuin millään Suomen laskettelurinteellä. Talot aiotaan tyhjentää alkavana kesänä. Kantalahdesta voin suositella ravintola Kabatsok Zadvorkia (??????. ???????, venäjästä ja saamesta käännettynä Iso vuorijärvi), yltää hiihtohisseineen 1 047 metrin korkeuteen. ????????, Takapihan taverna). Pohjoisessa lähellä vanhoja kaivosalueita on pienempi ja jyrkempi Kukisvumtšorr (886 m). Nikkelisulattamon toiminta jatkuu, ja etelästä tulevan matkailijan on ajettava masentavan näköisen teollisuusalueen sivuitse. Kantalahdesta on noin 115 kilometriä Montšegorskiin (???????????). Kaupungissa on kaksi hiihtokeskusta. Kantalahdesta palataan Suomeen samaa reittiä kuin sieltä tultiinkin, Sallan kautta. kilometri”, koska kaivos on 25 kilometrin päässä Apatiitissa olevasta sulattamosta. 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 39 34-39_VA_2-2021_Veijo-Saano.indd 39 17.5.2021 12.24 17.5.2021 12.24. Kirovskin talviurheilukeskus Kirovsk on vauraan tuntuinen ja vilkas pikkukaupunki. Kirovskin keskustassa on suihkulähteellä varustettu, halkaisijaltaan noin satametrinen Verhneje-lampi. Ehkäpä minulle vielä tulee tilaisuus esitellä Venäjän Ajan lukijoille myös Montšegorskia ja siitä noin 140 kilometrin päässä olevaa Murmanskia. Sen vierestä, harjanteen takaa alkaa soratie, joka jatkuu jokilaaksossa tunturialueen pohjoisreunaan asti. Toivottavasti rokotukset antavat tulevana kesänä mahdollisuuden matkailuun. Siellä on useita hotelleja ravintoloineen. Afrikandan lentotukikohdan väelle rakennetuista kerrostaloista on kolme jäljellä, ja osassa niiden huoneistoista on asukkaita. Afrikandan titaanikaivoksen rikastamosta jäljellä vain rappeutuneita tyhjiä rakennuksia ja niiden taustalla näkyvä iso saostusallas. Tuo reilu ruokala on yökerhoravintola Kandan (?????) kanssa samassa rakennuksessa, mutta nimen mukaisesti sisäänkäynti on talon takaa, pihan puolelta. Kukisvumtšorriin Stalinin valta-aikana (1924–1953) rakennetut talot ovat nuhruisessa kunnossa. Sen pohjoispuolella on varsin siisti, noin 41 000 asukkaan kaupunki Imanterojärveen työntyvällä niemellä. Niille tuovat liikevaihdon varsinkin talvituristit, eivät niinkään kanta-asukkaat, joita on noin 26 000. Pohjoiseen vai etelään. Nimi on hankala venäjää puhuville, jotka kutsuvat paikkaa nimellä ”25. Afrikandan suljetun lentokentän 2,5-kilometrinen kiitorata on vielä melko hyvässä kunnossa
– Lisäksi läheiselle Kasarmitorille nousee kesäksi suurterassi, ja samalla tästä Kasarmikadustamme tulee kesäkatu. Ravintolatiloja on sekä huoneistossa että aukiolla. Aikaisemmin talossa on toiminut muun muassa Ympäristöministeriö. 40 VENÄJÄN AIKA RUOKA S uomalais-georgialainen yrittäjäpariskunta Sini Salminen ja Nika Nikuradze perustivat ensimmäisen georgialaisen ravintolansa vuonna 2018 Espoon Haukilahteen. Seuraavaksi oman Rioni-ravintolansa saavat tamperelaiset. Nyt ravintolaketju on levittäytynyt jo Helsinkiin ja Turkuun. Saamme todella hyvän näkyvyyden, Salminen iloitsee. Aitoja georgialaisia makuja Ravintola Rionin voima on ensiluokkaisessa georgialaisessa ruoassa, joka on tehty hyvistä tuoreista raaka-aineista sekä lämminhenkisessä vieraanvaraisuudessa. Ravintola on upeassa vanhassa rakennuksessa, jonka keskellä avautuu koko talon korkuinen valoisa, katettu aukio. TEKSTI KARI MARTIALA KUVAT RAVINTOLA RIONI 40-42_VA_2-2021_Ruoka.indd 40 40-42_VA_2-2021_Ruoka.indd 40 17.5.2021 12.24 17.5.2021 12.24. Pistäydyn tutustumassa Helsingin Rioniin Kasarmikadulla, vain kivenheiton päässä kesäiseltä Esplanadilta. – Mietimme, uskallammeko koronarajoitusten takia lähteä perustamaan ravintolaa tähän tilaan, mutta uskomme, että kun koronarajoitukset päättyvät, olemme hyvässä paikassa ja valmiina tarjoamaan hyvää ruokaa asiakkaillemme, Salminen kertoo
VENÄJÄN AIKA 41 Kasarmitorille katetaan helsinkiläisen ruokakulttuurin mielenkiintoisimmat tuulet lisämausteinaan ripaus taidetta ja merellisen Helsingin tunnelmaa. Ravintola Rionin yrittäjät Sini Salminen ja Nika Nikuradze sekä georgialaisen keittiön ylpeys, supra, joka tarkoittaa pöydän kattamista monenlaisilla herkuilla. – Iso osa asiakkaistamme on venäläisiä, varsinkin Helsingissä. – Halusimme tehdä Rionista sellaisen ravintolan, jossa itsekin viihtyisimme asiakkaina. Kasarmitorin kesä avautuu Helsinki-päivänä 12.6., ja se jatkuu elokuun puoliväliin saakka. Turun ravintola on Tripadvisorissa toisella sijalla, jopa ennen arvostettuja Kaskista, Smoria ja Mamia. Rioni on otettu hyvin vastaan ja koronasta huolimatta asiakkaita on riittänyt. Palaute on myös ollut hyvää, somessa ruokailijat ovat palkinneet hyvän ruoan positiivisella palautteella. Georgialainen ruoka on hyvin lähellä venäläisten sydäntä, he tuntevat keittiömme ja tietävät mitä odottaa, Salminen kertoo. Aitoa georgialaista ruokaa Rionin ruokalistan annokset pyritään pitämään mahdollisimman aitoina, ja esimerkiksi venäläiset asiakkaat ovat löytäneet ravintolan. 40-42_VA_2-2021_Ruoka.indd 41 40-42_VA_2-2021_Ruoka.indd 41 17.5.2021 12.24 17.5.2021 12.24. Ravintoloissa on siis tehty asioita oikein. Espoossa Rioni on ravintoloiden listauksessa kärkipaikalla. Herkullisia khinkaleita, georgialaisia lihatäytteisiä taikinanyyttejä
Osa kokeistamme osaakin jo suomea. Aito sulgunijuusto on todella venyvää ja voimakkaan makuista. Kaikkia niitä kasvaa Georgian hedelmällisessä maaperässä. Yrittäjäparille oli alusta alkaen tärkeää, että Rionissa voi aistia georgialaisen vieraanvaraisuuden ja yhteisöllisyyden. Imeretin alueen keittiö on myös Salmisen oma suosikki. Pyrimme rekrytoimaan palvelukseemme ihmisiä, jotka osaavat pelata yhteen. Kahdelle hengelle on tarjolla myös Rionin Varrastorni, jossa hiiligrillissä valmistettua possua, vasikkaa, kasvista, khachapuria, viiriäistä sekä talon kastikkeita ja salaattia. Hän määrittää myös koska saa juoda ja mille juodaan. SEURASSA! HYVÄSSÄ 2021–2022 JÄSENKORTTI SUOMI–VENÄJÄ-SEURAN Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l SVS_kortti_2021.indd 1 SVS_kortti_2021.indd 1 8.1.2021 14.41 8.1.2021 14.41 Georgialaisen ruokakulttuurin keskeinen tekijä, juustoinen hatsapuri-leipä. Esimerkiksi salaateissakin on chiliä, mutta ei niin runsaasti, että se tuntuisi polttavalta. Rionissa käytetään ruoanvalmistuksessa myös runsaasti tomaattia, pähkinää, valkosipulia, sipulia sekä yrttejä kuten chiliä ja korianteria. – Se tuo joskus vilskettä keittiön ja salihenkilökunnan välille, mutta samalla suomalaiset oppivat georgiaa ja georgialaiset suomea. Nimen alku hatsa tarkoittaa juustoa ja puri leipää. – Khinkalit syödään aina käsin, georgialaiset eivät ymmärrä ollenkaan, jos joku käyttää syömiseensä haarukoita ja veitsiä. Georgialaiseen tapaan monilla suvuilla on omat leipäreseptinsä, jotka kulkevat sukupolvelta toiselle. Suomi-Venäjä-Seuran jäsenetu, alennus á la carte -annoksista 10 % jäsenkortilla. Tämä perinne myös joustaa ja minä eurooppalaisena viininystävänä siemailen viiniäni aterian aikana, eikä kukaan ole ihmetellyt käytöstäni, Salminen naurahtaa. Monipuoliselta listalta löytyy useita vegaaneillekin sopivia kasvisruokia. Nika maistoi tätä juustoa eilen ja sanoi, että ei edes Georgiasta saa näin hyvää, Salminen naurahtaa. Meillä esimerkiksi tarjotaan Georgian länsiosassa olevan Imeretin alueen ruokaa, sillä valtaosa kokeistamme on sieltä kotoisin. Salmisen mukaan hatsapurin salaisuus piilee sen sisälle leivotussa juustossa. Pöytään tuodaan monenlaisia ruokia, joista jokainen poimii mieleisiään herkkuja lautaselleen, Salminen kuvailee. Ravintolan henkilökunnasta keittiöväki on kokonaisuudessa georgialaisia, mutta tarjoilijat pääosin suomalaisia. Olemme myös hankkineet Helsingin ravintolaan hiiligrillin. Ensikertalaisen kannattaa pyytää tarjoilijalta ohjeet, miten khinkaleita syödään, jotta kuuma liemi ei valuisi lautaselle. Tyyli on vapaa mutta tärkeä Georgiassa ruokailussa on tärkeää noudattaa ”nokkimisjärjestystä”. Kun pöytä notkuu kaikenlaisia herkkuja ja ruokapöytään käydään yhdessä. Yrittäjäpariskunnasta Nikuradzella oli kokemusta keittiötyöstä jo ennen oman ravintolan perustamista, mutta Salmisen kokemus ravintolaalasta rajoittui asiakkuuteen. Hatsapuri toimii annoksissa lisukkeena, ja se korvaa kotoisat perunan ja riisin. – Tamada on usein korkea-arvoinen henkilö, yleensä aina mies. – Toki eri puolilla Georgiaa ruokakulttuurissa on erojakin. Hatsapuri on tärkeä osa ruokailua Ruokakulttuurin perusosaset ovat samoja joka puolella Georgiaa, ja esimerkiksi hatsapuri-leipä kuuluu aina ruokapöytään. Niiden taikinakäärön sisällä on lihaa ja lientä. – Yhteisöllisyytemme tuo hyvää fiilistä myös asiakkaillemme, ja sitä me haluamme pitää yllä. Georgiassa pöydän kattausta monine ruokalajeineen kutsutaan supraksi, ja Rionissa vähintään neljän hengen ryhmille voi tilata ”kaiken kokoavan” suprakattauksen, jossa pöytään tuodaan valikoima alkuja pääruokia. Ruokailijat valitsevat keskuudestaan tamadan, joka johtaa pöytää ruokailun ajan. 40-42_VA_2-2021_Ruoka.indd 42 40-42_VA_2-2021_Ruoka.indd 42 17.5.2021 12.24 17.5.2021 12.24. Henkilökunnan kielikylpyjä Sini Salminen jakaa tunnustusta henkilökunnalleen. Esimerkiksi perheen isä tai kaveriporukan suulain. Ruokailu aloitetaan yleensä nostamalla malja vapaudelle. Ryhmävarauksien hinnoittelussa huomioidaan Suomi-VenäjäSeuran jäsenyys seuralaisineen. – Minulle on tärkeintä georgialainen tapa syödä. Tamada huolehtiikin keskustelusta ruokailun aikana. 42 VENÄJÄN AIKA RUOKA Me teemme ruokaa suurella rakkaudella. Salminen sanoo, että hänellä ei ollut mitään tiettyä yksittäistä ruokaa, joka olisi saanut hänet rakastumaan georgialaiseen ruokaan. Rionissa herkutellaan myös georgialaisilla khinkaleilla, joita on verrattu venäläisiin pelmeneihin. Meidän kokkimme ovat kuitenkin kokeilleet erilaisia reseptejä ja nyt meillä on oma sekoituksemme, joka on tehty pastöroidusta lehmänmaidosta. – Työskentelin aiemmin kuitenkin ravintoloiden tavarantoimittajan palveluksessa, joten se osa tästä työstä oli tuttua ja auttoi meitä löytämään oikeat yhteistyökumppanit, Salminen sanoo. Sosiaalinen syöminen on aina kuulunut heidän kulttuuriinsa. He tuovat omaa kulttuuriaan saliin ja samalla tutustuttavat suomalaiset tarjoilijamme siihen. Nyt odotukset ovat rajoitusten purkamisessa ja lähestyvässä kesäkaudessa. Sen jälkeen jatketaan syömistä, eikä viinilasiin kosketa ennen kuin tamada taas nostaa lasinsa. – Meidän ylpeydenaiheitamme ovatkin avokeittiöt Helsingin ja Turun ravintoloissa. Ja kun lähdetään ravintolaan, päätetään yhdessä mitä syödään. – Suomeen tai koko EU:n alueelle ei saa tuoda Georgiasta mitään maitotuotteita. Hatsapurin muotokin vaihtelee alueittain, on esimerkiksi veneen mallisia hatsapureja, joissa on keskellä kananmunan keltuainen, joissakin hatsapureissa kananmuna on leivottu leivän sisälle. Kun Georgiassa syödään kotona ja naapurit tulevat käymään, heille laitetaan lautaset pöytään. – Imeretin alue on tunnetuin ruoastaan, siellä jokaisessa ruoassa on mukavasti chiliä. Korona-aika on selvitty yhteispelillä, ja työntekijät ovat ymmärtäneet ajoittaiset lomautukset. Hänelle ravintolan omistaminen onkin ollut hyvä koulu. – Pyrimme kuitenkin siihen, että joka ravintolassamme olisi ainakin yksi georgialainen tarjoilija
Lännen turvallisuuspalveluihin tämä meni täydestä. Jos joku luulee, että Putinin Venäjän disinformaatio on jotain uutta, niin hänen kannattaa lukea Rislakin kirja. Palkitun toimittajan Venäjäanalyysi. Vakoiluhistoriaa ja -hysteriaa. Toistaiseksi Simonjan näyttäisi olevan niskan päällä. Higgins ei jätä salaisuudeksi sitä, että suurin konna disinformaation levittäjänä on hänen mielestään Venäjä ja sen kansainvälinen lippulaiva, tvkanava RT. Yleensä nämä iskut eivät onnistuneet. Molemmat maat tekivät parhaansa päästäkseen selville toistensa salaisuuksista, ja Helsinki suorastaan kuhisi vakoilijoita. Laurén on päätynyt luonnehtimaan maata ”samettidiktatuuriksi” erotukseksi ”oikeista” diktatuureista, joissa kansalaisvapauksia on vielä vähemmän kuin nykyisellä Venäjällä. Jukka Rislakin uusin teos piirtää hämmästyttävän kuvan Suomen ja Neuvostoliiton välillä maailmansotien välisenä aikana riehuneesta vakoiluhysteriasta. Toinen myrkytettiin, toinen elää mukavasti. VENÄJÄN AIKA 43 KIRJAT VENÄJÄN AIKA 43 Avoimet lähteet riittävät Eliot Higgins: Me olemme Bellingcat. Vastuu siirtyy tässä tapauksessa kuulijalle. Hän on kollegoineen kehittänyt menetelmiään niin, että Youtuben videot pystytään ajoittamaan ja paikantamaan niiden todistusvoiman osoittamiseksi. Trusti operoi länsimaihin paenneiden venäläisemigranttien piirissä ja syötti Lännen tiedusteluväelle omaa disinformaatiotaan. Higginsin erikoisuus on se, että hän käyttää vain ”avoimia lähteitä” (sana toistuu kirjassa jatkuvasti). On sitä osattu ennenkin vedättää naiiveja länsimaalaisia. Kirja vilisee niin runsaasti erilaisten vakoilijoiden nimiä, että lukijalla on kova työ pysyä kirjoittajan perässä. Pitkään Venäjällä työskennellyt suomalaistoimittaja ruotii kirjassaan terävin vedoin Venäjän hallintoa ja venäläistä elämänmenoa. Ensin alkuun netin penkominen oli Higginsille vain harrastus, kunnes siitä tuli hänen työnsä. Laurén asettaa vertailevasti vastakkain oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin ja valtiollisen RT-televisiokanavan johtajan Margarita Simonjanin. Laurén tekee venäläisestä mentaliteetista monia osuvia huomioita. Järjestöään tuntemattomille Higgins vääntää rautalangasta, että Bellingcat toimii journalistien, ihmisoikeusaktivistien, tietokonetieteilijöiden ja rikostutkijoiden risteyskohdassa. Hän on muun muassa huomannut, että totuus ei ole Venäjällä aivan niin yksiselitteinen käsite kuin monissa muissa maissa, vaan sitä voidaan tarpeen tullen venyttää – myös arkisen kanssakäymisen tasolla. Mahtoiko itsekään tietää oikeaa nimeään... Docendo. Teoksessa käydään läpi venäläisten oppositioaktivistien kovia kohtaloita. Miehen saavutukset tekivät hänestä muutamassa vuodessa kuuluisan, mutta kiistellyn persoonan. Kirjassa kerrotaan mielenkiintoisesti ”sodasta” disinformaatiota vastaan. Venäläiset eivät myöskään usein vastaa selkeään kysymykseen suoraan vaan moniselitteisesti. Ehkä se ei ole edes tarpeen – kokonaiskuva ajan vakoilusuhmuroinnista syntyy silti. Molemmat esittävät toisestaan peräti happamia kommentteja. Yhtenä esimerkkinä on petroskoilainen (jostain syystä kaupungin nimi kirjoitetaan venäläisittäin ”Petrozavodsk”) Stalinin vainojen tutkija Juri Dmitriev, joka on saanut pitkän vankilatuomion ilmeisen tekaistuin perustein. Siis sellaisia, joita kuka tahansa voi löytää verkon materiaalimassasta. Elliot Higginsin teos tarjoaa lukijalleen häkellyttävän matkan kohti internetin mittaamattomia syövereitä. Neuvostoliiton salaisen palvelun harhautusoperaatio ”Trusti” oli aikanaan melkoinen menestys. Docendo. Kerta toisensa jälkeen Bellingcat osoittaa Venäjän levittämät väitteet valheeksi ja tekee sen pikkutarkasti dokumentoiden. Aivan aluksi Higgins tutki Syyrian sisällissodan melskeitä, sitten oli vuorossa BUK-ohjuksella Ukrainassa alas ammuttu matkustajalentokone ja vihdoin maailmanmainetta tuonut ex-agentti Skripalin myrkytys. Teos. Kirjassa esiintyvistä vakoilijapersoonista uskomattomin on latvialaissyntyinen Eduard Upperputt – tai mikä hänen nimensä olikin, mies kun esiintyi lukemattomilla salanimillä. Kun Stalinin näytösoikeudenkäynneissä tuomittiin ”terroristeja” ja heitä auttaneita, niin Rislakki tuo esiin, kuinka Suomesta ihan oikeasti lähdettiin isommissa ja pienemmissä iskuryhmissä tekemään tuhoa itänaapuriin. Bellingcat on näyttänyt tutkimusvoimansa jo monissa tapauksissa. Osuvia huomioita Venäjästä Anna-Leena Laurén: Samettidiktatuuri: Vastarintaa ja myötäilijöitä Nyky-Venäjällä. Vakoilijoita joka nurkan takana Jukka Rislakki: Saatan kuolla jo rajalla – Suomen ja Neuvostoliiton vakoilusodan hahmoja. Toinen yrittää kumota Putinia, toinen taas tukea häntä. 43_VenajanAika_2-2021_KIRJAT.indd 43 43_VenajanAika_2-2021_KIRJAT.indd 43 17.5.2021 12.23 17.5.2021 12.23. TEKSTI ESA TUOMINEN Lue! Kiistelty Bellingcat
Seuraavassa vaiheessa määritellään suunniteltavan tiealueen rajat. Samaan aikaan on valmistumassa suunnitelma uuden tien rakentamisesta Leningradin oblastista Brusnitšnojen/Nuijamaan suuntaan. Siinä joitakin huomioita pietarilaisilta. ”Harmonia ja mukavuus”. Myös hyvät hiihtoladut ja mielenkiintoiset pyöräreitit on noteerattu. Valtavasti huomiota herättäneessä jutussa pietarilaiset kertoivat, mikä heitä eniten viehättää pienessä Suomi-nimisessä naapurimaassa. Mitäs taiteesta, kun vaihtoehtona on legendaarinen Izvestija-lehti. ”Hiljaisuus, puhtaus, kauneus”. Oodi kenties. J ohtava talouslehti Kommersant kertoi lukijoille, kuinka edistyy Saimaan kanavan kiertävä tiehanke Leningradin oblastista Brusnitšnojen/Nuijamaan ja edelleen Lappeenrannan suuntaan. K eväällä mediassa on spekuloitu myös mahdollisesta huippukokouksesta presidenttien Joe Biden ja Vladimir Putin välillä. Prime-uutistoimisto haastatteli asian tiimoilta venäläistä politologi Sergei Rogovia. Venäjän liikenneministeriö ei ole toistaiseksi luvannut rahoitusta hankkeelle, jonka kustannusarvio lienee lähellä 50 miljoonaa euroa. Toisaalta myös Italia on toistaiseksi sulkenut rajansa venäläisturisteilta. Korkealuokkaiset tuotteet ja monipuoliset ostosmahdollisuudet, vastasi 24 prosenttia lukijoista. ”Hämmästyttävä kirjasto Helsingissä”. MEDIAKATSAUS Pietarilaiset kaipaavat Suomeen, Allegro-junasta huhutaan ja Bidenin ja Putinin tapaamispaikaksi veikataan Helsinkiä Venäläiset odottavat malttamattomina ja nostalgisina viisumien päivitystä ja Suomen rajan avautumista. TEKSTI JANA PRUSSAKOVA KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA 44_VenajanAika_2-2021_Mediakatsaus.indd 44 44_VenajanAika_2-2021_Mediakatsaus.indd 44 17.5.2021 12.23 17.5.2021 12.23. Myös Allegro-junayhteyden mahdollisesta paluusta on uutisoitu kevään aikana. Kommersantin mukaan suunnitteluyhtiö valitaan toukokuussa kilpailutuksen perusteella. Onpa heitäkin, joiden mielestä Suomesta saa ”normaalia ruokaa”. ”Perusteellisesti harkittu infrastruktuuri”. On myös huomioitu, että Italia on luvannut korvata venäläisille käyttämättömästä viisumista aiheutuneet kulut, mutta Suomi ei ole luvannut näin menetellä. M onet Suomea koskevat uutiset kevään aikana ovat luonnollisesti liittyneet koronaepidemiaan. Kyseisen tien suunnitteluun on saatu määräraha osittain EU:n rahoittaman Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC -ohjelman puitteissa. On myös kerrottu, että Suomi on sallinut maahanpääsyn niille venäläisille, jotka omistavat Suomessa suurikokoisen purjetai moottoriveneen. MITÄ VENÄJÄN MEDIASSA KIRJOITETTIIN SUOMESTA. Rogovin mielestä amerikkalaisten muistissa on vielä edelliskertainen presidenttitapaaminen Helsingissä vuonna 2018, jolloin Donald Trump – Rogovin mukaan – luhistui Vladimir Putinin käsittelyssä. Kokouksen pitopaikaksi on veikkailtu tasapuolisesti sekä Helsinkiä että Wieniä. Epäselvää toki on, toteutuuko kyseinen, noin 30 kilometrin mittainen tiehanke ja missä vaiheessa. Mielenkiintoiset käyntikohteet ja kulttuuri (21 prosenttia) sekä luonto ja kesämökki (20 prosenttia). ”Suomessa kumotaan poikkeustila” oli eräs koronaan liittyvä, ilmeisen liioiteltu otsikko venäläismediassa. 44 VENÄJÄN AIKA P ietarin suosituin nettilehti Fontanka on julkaissut valtakunnanrajojen sulkemista käsittelevän artikkelin nimeltä ”Rehellisesti sanottuna ikävöimme”. Fontankan lukijoilta kysyttiin, mitä he eniten kaipaavat Suomesta. Hänen mielestään tapaaminen ei toteudu Helsingissä, koska amerikkalaiset eivät niin halua
On tärkeää, että ystävyyskuntatoiminta koskettaa alueen asukkaita ja on kiinni ruohonjuuritasossa. Samarbetet kan omfatta flera kommuner – och också flera länder. Elämme vahvaa verkostojen aikaa, se voi näkyä ystävyyskuntatoiminnassakin. Ystävyyskuntatoiminnan tulevaisuus. Suomi–Venäjä-seuran Hyvässä seurassa -sivuilta löydät seuran kuulumiset, juttuja osastotoiminnasta sekä menovinkkejä. Sen kautta voidaan rakentaa yhteyksiä koulutuksen, kulttuurin, elinkeinoelämän ja matkailun piirissä. Pitkään jatkunut pandemiatilanne ja Suomessa siirtyneet kuntavaalit ovat venyttäneet suunnitelmaa. I skrivande stund är det oklart om kongressen alls kan ordnas i år. Kirjoittaessani tätä kolumnia ei vielä ole varmaa, saadaanko tapahtumaa vietyä läpi tänäkään vuonna. Vilken framtid har vänortsarbetet i dagens värld, där kontakter byggs upp mer utifrån gemensamma intressen än på basen av tidigare avtalade bilaterala förhållanden. Pandemia sysäisi suunnitelmat sivuun, ja sen jälkeen olemme suunnitteluryhmässä joutuneet odottamaan parempia aikoja. Coronan kom i vägen och de uppskjutna kommunvalen skapade nya dröjsmål. Suomen ja Venäjän välillä on edelleen liki sata ystävyyskuntaparia, tosin kaikki eivät ole aktiivisia. Ystävyyskuntatoiminnan kautta voidaan tehdä aidosti monipuolista kuntien ja alueiden kansainvälisyystyötä. ?. Järjestelyvaiheessa tapahtuma on herättänyt suurta mielenkiintoa. Kongressin valmistelu ei ole tapahtunut onnellisten tähtien alla. Suomen puolelta suunnittelutyössä on Suomi-Venäjäseuran lisäksi mukana Kuntaliitto, Hämeenlinnan ja Turun kaupunkien edustus. Samfundet Finland-Rysslands lokalavdelningar spelar en viktig roll. Vahva verkostojen aika voi näkyä ystävyyskuntatoiminnassakin. Niina Sinkko Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Hyväs sä seura ssa SVS-sivut_2-2021.indd 45 SVS-sivut_2-2021.indd 45 17.5.2021 12.21 17.5.2021 12.21. Vi lever i nätverkens tid – och det får gärna synas också i vänortsarbetet. Det är vi som håller uppe den praktiska verksamheten och skapar kontakterna på olika nivåer. 46 48 50 Juttuvaihtoa Lestijokiseudun ja Ustjužnan välillä VENÄJÄN AIKA 45 " SuomiVenäjäseuran kulttuuritila Albatross avautuu ?????. Genom vänortsarbetet kan man bygga kontakter inom utbildning, kulturen, turismen och näringslivet. Mielestäni monipuolinen yhteistyö on avainsana. SUOMEN JA VENÄJÄN kaupunkien ja kuntien yhteistyötapaamista, Ystävyyskuntakongressia, oltiin järjestämässä 2020 kesäkuulle. Det finns cirka etthundra vänortspar i Finland och Ryssland, som visserligen inte alla är aktiva. Kokoaja: tiedottaja Sisko Ruponen, p. VÄNORTSKONGRESSEN för kommuner och städer från Ryssland och Finland, skulle ha hållits i juni 2020. Virtuaalinen formaatti on ollut esillä valmistelukeskusteluissa, mutta se ei välttämättä sovi tähän tapahtumaan, jonka yhtenä tiiviinä osana on ystävyyskunnassa vierailu. Jag anser att verksamhetens mångsidighet är i nyckelställning. Hur går det med vänortsverksamheten. Mikä on tämän toiminnan tulevaisuus maailmassa, jossa kansainvälisiä yhteyksiä suunnataan entistä enemmän yhteisten intressien mukaan aikojen saatossa paperille piirrettyjen kahdenkeskisten suhteiden sijaan. Suomi-Venäjä-seuran paikallisosastoilla on toiminnassa usein suuri merkitys – me olemme niitä, jotka toteuttavat toimintaa käytännössä ja luovat monitasoisia yhteyksiä rajan yli. En virtuell kongress passar inte nödvändigtvis för ett evenemang, där besök hos vänorten är en viktig beståndsdel. ??????. Det är viktigt att vänortsarbetet når kommunens invånare på gräsrotsnivå. Siinä voi olla mukana useita kuntia yhdessä ja miksei monesta eri maasta. 040 841 0430, sisko.ruponen@venajaseura.com
Lestijoki-lehti julkaisee jonkin Vperjodlehden jutun ja taas Vperjod julkaisee jonkin meidän paikallislehden jutun. ja 13–18-v. Teoksista tehdään myöhemmin näyttely. Ari Vuorelan kuva Pietarista v. Maatuska eli ???????. Koronan vuoksi matka peruuntui ja muukin seuratoiminta hiljeni. Merkitse kuvan yhteyteen kuvaajan nimi, kuvausaika ja kuvauspaikka ja lähetä ne 31.8.2021 mennessä osoitteeseen maria.korhonen@ venajaseura.com. Kevään tullen saimme idean uudenlaisesta toiminnasta: juttujen vaihtoa meidän alueen paikallislehti Lestijoen ja alueemme ystävyyskaupungissa Ustjužnassa ilmestyvän Vperjodlehden (??????) välillä. Järjestämme siis jälleen kaikille avoimen valokuvakilpailun, johon keräämme isokokoisia (tiedoston koko vähintään 1 Mt), tunnelmallisia ja hyvin tiettyä kuukautta kuvaavia Venäjään liittyviä tai Venäjällä otettuja vaakatasoisia kuvia. Voittajille on luvassa mainetta ja kunniaa sekä tietenkin muutamia kalentereita! LE ST IJ O K ILE H TI Pitkästä välimatkasta huolimatta tavoitamme toisemme. Juttujen aiheet liittyvät ihmisten arkielämään ja kummankin alueen tyypillisiin ilmiöihin. Lestijokiseudun Venäjä-seuran toimintasuunnitelmassa on lisäksi seuraavaa: valokuvanäyttelyn kokoaminen seuran Venäjän ja Baltian matkoista, venäläisen ruuan kurssi yhteistyössä alueen jonkin ravintolan kanssa, käsityömallien ja kokemusten vaihtoa ustjužnalaisten kanssa. Äänestys on avoin kaikille. 044 3014562. SVS-sivut_2-2021.indd 46 SVS-sivut_2-2021.indd 46 17.5.2021 12.21 17.5.2021 12.21. Teksti Paula Määttälä, Lestijokiseudun Venäjä-seuran pj. 46 VENÄJÄN AIKA L estijokiseudun Venäjä-seura on perinteisesti järjestänyt joka vuosi matkan jonnekin Venäjälle tai Baltiaan. Maaliskuussa allekirjoittanut käänsi venäjäksi Lestijokilehden jutun Ohtakarin talviuimareista ja seuramme sihteeri Veikko Väntänen käänsi suomeksi Vperjod-lehden jutun parturi-kampaajista, joista oli juttu palveluammattien juhlapäivän kunniaksi. Toivottavasti koronan taittuessa voimme tehdä myös yhteistyötä alueemme venäjän kielen opiskelijoiden kanssa sekä tietysti houkutella lisää jäseniä seuratoimintaamme erilaisten tapahtumien ohessa. Sarjat ovat: 3–6-v., 6–13-v. 2021 kalenterin kannessa. Kesälle 2020 oli suunniteltu matka Karjalaan, Petroskoihin, Valamoon ja Kižin luostarisaarelle, jonne ilmoittautui yli 40 ihmistä. Lisätietoja antaa Kristina Malova p. on lempeä ja värikäs Venäjän symboli OLEMME päättäneet lisätä väriä maailmaan ja järjestää Maatuska-piirustuskilpailun Sodankylässä! Tule mukaan äänestämään suosikkiasi! Kilpailuaikaa on toukokuun loppuun asti ja kesäkuun aikana järjestetään äänestys kotisivuilla osastot.suomivenajaseura.fi/ osastot/sodankyla ja Sodankylän osaston fb-sivulla. Palkinnot lahjoittaa Pizza-paikka a'la Riesto, S-market, kirjakauppa Pukstaavi ja K-Supermarket Pohjantähti. Seurana olemme erittäin iloisia, että molempien lehtien päätoimittajat suhtautuivat hyvin myönteisesti lehtien väliseen yhteistyöhön. Lisäksi huhtikuun alussa Vperjod-lehden päätoimittajan pyynnöstä Veikko Väntänen laati artikkelin suomalaisten pääsiäisperinteistä. Jokaisesta sarjasta palkitaan kolme parasta. Valitse suosikkisi Sodankylän osaston kotitai fb-sivulla. Kesän kynnyksellä juttuvaihto taas jatkuu, ja näin teemme nojatuolimatkoja, koska varsinainen matkailu ei vielä ole mahdollista eikä turvallista. Juttuvaihtoa ja muita suunnitelmia Monessa mukana Veikko Väntänen ja Paula Määttälä ryhtyivät käännöstyöhön. Vuoden 2022 kalenterin valokuvauskilpailu PÄÄTIMME painattaa kalenterin taas ensi vuodeksi, koska vuoden 2021 kalenteri myytiin loppuun ennätysajassa jo viime marraskuun alussa
Joku kuitenkin vielä odottaa lentoa. Samoilta paikoilta, joista edellä mainitut lennot aikoinaan alkoivat. K A R I K IS K O JN S K A U PU N G IN TE A T TE R I D IA N A R A B IN O V IT S Tohmajärven osasto onnitteli vuosikokouksessaan 21.3. Martti jatkaa edelleen osaston johtokunnassa ja Mattikin seuran jäsenenä. Lue Sepon ja Pirjon haastattelu: bit.ly/SeppoPirjo Huoltotasot siirtymässä Sojuz-raketin ympärille. Osaston puheenjohtaja Reima Ehrukainen kiitteli, että Martti ja Matti ovat omalta osaltaan olleet luomassa hyviä yhteistyö-, ystävyysja kulttuurisuhteita naapurimme kanssa. Matkakuvaus Baikonurin cosmodromesta ja miehitetyn Sojuz-avaruusaluksen lähdöstä ”Tuolta se tulee!” huudot jäivät ikuisesti mieleeni, kun seisoin Simossa illalla katselemassa tähtitaivasta. Tästä alkoi minun avaruuden valloituksen seuraaminen, jota alkuvuosina hallitsi selvästi Neuvostoliitto. TÄMÄN jutun tarkoituksena on esittää yksi mahdollisuus Suomi-Venäjä-seuran eri osastojen välisen yhteistyön kehittämiseen. Tästä vuosikymmenien jälkeen toteutui yksi ikimuistoinen matkani, matka Baikonurin avaruuskeskukseen. Lähtölaskennan alkua odottaen, Kari Kisko Tarmokasta seuratyötä puoli vuosisataa NEUVOSTOLIITTO oli Kari U. Varsinkin kun jäsenistö vanhenee ja lisäksi vähenee huolestuttavissa määrin. Sitten tulivat Laika, Gagarin, Titov, Leonov, Tereskova jne. Tapahtuman osallistujat voivat sitten päätellä sopisiko se heidän osastonsa johonkin tilaisuuteen. Lue lisää Marja Jäniksen kirjoittamasta jutusta: bit.ly/KariU Mitalin arvoista ystävyystyötä Seppo Leino ja Pirjo Laurila palkittiin itsenäisyyspäivänä 2020 suurelta osin toiminnastaan Suomi-Venäjä-seurassa. Ja tulihan se sieltä – Sputnik. Voisivatko vierailevat eri osastojen jäsenet elävöittää tapahtumia kertomalla mielenkiintoisista asioista, tapahtumista matkoista jne.. Nähdäkseni moni osasto kaipaa helposti toteutettavia ja jäsenistöä kiinnostavia tapahtumia. Usein esitykseeni on liittynyt myös kaksi muuta oululaista eli Heikki Juurikainen ja Jouko Rajaniemi. osaston pitkäaikaisia jäseniä. Pesoselle, joensuulaiselle partiopojalle, kummallinen ja pelottava naapuri, kuten monille muillekin sodanjälkeisten suurten ikäluokkien koululaisille 1950-luvulla. Mahdollisesti myös Vetävä Venäjä -tapahtumassa elokuussa on Baikonur-esitykseni. Kuvassa vasemmalla oleva Martti Majoinen on ollut osaston jäsenenä 50 vuotta ja Matti Gröhn 44 vuotta, josta nelisenkymmentä vuotta sihteerinä. Kari U. Kunniamerkit luovutettiin Pirjo Laurilalle ja Seppo Leinolle Turun aluetoimistossa 17.2.2021 SVS-sivut_2-2021.indd 47 SVS-sivut_2-2021.indd 47 17.5.2021 12.21 17.5.2021 12.21. Olen ja olemme valmiita tulemaan esittämään matkakuvauksen osastonne tilaisuuteen, kunhan vaan ajasta sovitaan. Seuran jäsenillä on valtavasti kokemuksia ja tietoa elämän eri osa-alueilta. Samalla pääsin seuraamaan miehitetyn Sojuz-avaruusaluksen lähtöä. Muutos alkoi 1960-luvulla, kun neuvostoliittolaisia elokuvia, musiikkia, kirjallisuutta, taiteilijaryhmiä ja urheilijoita alkoi näkyä ja kuulua Suomessa, neuvostoliittolainen tekokuu Sputnik lensi taivaalle ja turismi itärajan yli alkoi. Seppo sai Tasavallan presidentin myöntämän Suomen valkoisen ruusun I-luokan mitalin kultaristein ja Pirjo sai Suomen valkoisen ruusun I-luokan mitalin. Kolme henkilöä kuten aidolla Sojuzlennolla. Olen pitänyt Baikonurin matkastani useita powerpointesityksiä eri yhteisöille. Miten saadaan jäsenistö kiinnostumaan ja mukaan toimintaan. liittyi tuolloin Suomi-Neuvostoliito-Seuraan ja on ollut aktiivisesti mukana seuran toiminnassa siitä lähtien. Näistä he voisivat kertoa toisilleen osastojen eri tilaisuuksissa. Buran-ohjelma lopetettiin 1993. Osastojen toimintaan kaivataan selvästi uusia ideoita ja ajatuksia. Erityisenä haasteena ovat nuoret jäsenet. Mitä on tarjottavana nuorille. VENÄJÄN AIKA 47 Matkakertomuksista vetoa osastoyhteistyöhön
Vintti Gallerian avaa venäläisen taiteilija Irina Sitdikovan näyttely Hyperborea – Pohjoinen satujen maa, joka on avoinna 30.7. Vintti Gallerian ensimmäisessä näyttelyssä nähdään venäläisen taiteilija Irina Sitdikovan teoksia. HELSINKI Kulttuuritila Albatross (Kanavaranta 7 F) Ti 1.6. klo 18 Käynnistimme toukokuussa kaikille seuran jäsenille ja osastoille etäjuttutuvan, joka on paikka vapaalle jutustelulle seuran toiminnasta ja mahdollisuus tutustua jäseniin ja osastoihin eri puolilta Suomea. Venäjänkielinen keskustelu tulkataan suomeksi ja striimataan. Taiteiden yö Kulttuuritila Albatrossissa. Kulttuuritila Albatross Helsingin Kanavarannassa avaa ovensa 1. Elokuvan voi katsoa etukäteen englanninkielisin tekstityksin bit.ly/Katumus. (Toteutetaan koronarajoitusten salliessa max. To 19.8. Ilm. Liput 10 € simo.kantele@venajaseura.com. Avaamme Suomi-Venäjäseuran uuden Katajanokalla sijaitsevan kulttuuritila Albatorssin (avoinna ti-pe klo 10–16, la klo 11–16). bit.ly/VirtuaalinenJuttutupa HELSINGIN ART & PLOW FESTIVAL: LARISSA JOONAS JA IGOR KOTJUH La 5.6. Järj.: Helsingin yliopiston Venäjä-seura. asti. Ohjelmaa koko illan, ota päivämäärä talteen! Tapahtumakalenteri OSALLISTU ETÄNÄ Lisätiedot ja ilmoittautumiset osastot.suomivenajaseura.fi/events ETÄELOKUVAILTA: KATUMUS Ma 31.5. Juttutupa kokoontuu jatkossa aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18 (heinäkuussa tauolla). Kulttuuriohjelmaa, kierros uudessa toimitilassa ja tulevan toiminnan esittelyä. Ilm. 48 VENÄJÄN AIKA Suomi-Venäjäseuran kulttuuritila Albatrossin virtuaaliset avajaiset pe 3.9. klo 18 Helsinkiläiset kulttuuritoimijat Hamdam Zakirov ja Polina Kopylova järjestävät kotoisan kulttuuri-illan, jonne saapuvat vieraiksi runoilijat Larissa Joonas ja Igor Kotjuh Virosta. klo 18 Katumus on georgialaisen Tengiz Abuladzen ohjaama neuvostoelokuva, joka käsittelee stalinismin ajan kipukohtia. klo 18 Helsingin Art & Plow Festival: runoilijat Larissa Joonas ja Igor Kotjuh. 30 hlö). Runoja, keskustelua ja höyryävät padat keskiaasialaista plovia. ja 7.9. Kulttuuritila Albatrossin Vintti-galleria ja myymälä avautuvat yleisölle. Elokuussa on esillä Stanislav Azarovin grafiikkaa, syyskuussa Rosfoton nuoret palkitut valokuvaajat. Etänä voit osallistua ilmaiseksi, osallistuminen ja plov paikan päällä 10 €. Venäjänkielinen keskustelu tulkataan suomeksi ja striimataan. A R I V U O R EL A Katso myös takakans i! SVS-sivut_2-2021.indd 48 SVS-sivut_2-2021.indd 48 17.5.2021 12.21 17.5.2021 12.21. Kulttuuritilan myymälässä toimivat kirjakaupat Rosebud ja Ruslania! Tarkempi ohjelma ja koronarajoitukset: suomivenajaseura.fi/albatross La 5.6. VIRTUAALINEN JUTTUTUPA Ti 1.6., 3.8. Helsinkiläiset kulttuuritoimijat Hamdam Zakirov ja Polina Kopylova järjestävät kotoisan kulttuuri-illan Kulttuuritila Albatrossissa, jonne saapuvat vieraiksi runoilijat Larissa Joonas ja Igor Kotjuh Virosta. kesäkuuta. Keskustelussa Susan Ikonen kertoo Katumus-elokuvan taustoista sekä sen yhteiskunnallisesta merkityksestä perestroikan ajan menneisyyden kipukohtien ja stalinismin ongelmien käsittelyssä. matti.leskinen@helsinki.fi
Tapaamiseen ovat tervetulleita kaikki osastomme toiminnasta kiinnostuneet ja naapuriosastojen jäsenet. Pe-su 27.–29.8. klo 12–16. Katso myös takakans i! SVS-sivut_2-2021.indd 49 SVS-sivut_2-2021.indd 49 17.5.2021 12.21 17.5.2021 12.21. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkapalvelu Liisa Hietala Oy. klo 10 Perinteiset vastantekotalkoot Sonkajärvellä, Montelontie 200. Pe 25.6. klo 17 Matkailuilta Iisalmen Työväentalolla, Pohjolankatu 11. La 7.8. VENÄJÄN AIKA 49 IISALMI Ke 26.5. Lisätiedot: Marja Salonen-Nikolajev marsanik55@gmail.com. Järj. Tulethan paikalle vain terveenä. Matkatoimistovirkailija Minna Honkanen MatkaSavosta kertoo Baltian maihin suuntautuvista ja kotimaan matkoista. Ilm. klo 18 Muistatko vielä vuonna 2012 Euroviisuissa esiintyneet Buranovskije babushki Buranovon mummot Udmurtiasta. BURANOVON MUMMOJEN VIRTUAALIKONSERTTI Ti 15.6. Laitathan tietoa tulostasi 5.8. OBZORLEHTIKATSAUS Ti 13.9. Noudatamme AVIn koronamääräyksiä. Kahvitarjoilu. kello 18. Seuraväen kesätapaaminen Peltosalmen Tuomirannassa Salmenrannantie 93. Kangasalan osasto. Aikataulu ja hinta kesäkuun alkuun mennessä. Tarjolla kahvia, grillimakkaraa, muurinpohjalettuja ja muuta pientä purtavaa. klo 6.30 Tampereen Keskustorilta ja ajamme Kangasalan, Pälkäneen ja Valkeakosken kautta. Lopuksi katsotaan kuvia Venäjän matkoiltamme. Toukokuulta siirtynyt Vetävä Venäjä -viikonloppu pidetään koronatilanteen salliessa 27.–29.8. Mustion linna ja Raaseporin rauniolinna, Helene Schjerfbeckin Tammisaari ja EKTAmuseo, Hankoniemi ja pianokonsertti Hangon kirkossa, Dragsvikin punavankien muistomerkki ja Lohjan keskiaikainen kirkko. Varmista toteutuminen suomivenajaseura.fi tai järjestäjältä. Torikatu 58-60, Oulu. klo 9 Juhannusvastojen myynti Iisalmen torilla Iisalmen osasto myy juhannusvastoja kello 9 alkaen Iisalmen torilla. Oulun osasto käynnistää elokuussa Pogovorim-keskustelukerhon syyskauden. Valmistetaan herkullista shashlikkia, Venäjä -tietovisarastit ja erilaisia ulkopelejä. Tutustumme Ateneumissa taidemaalari Ilja Repinin näyttelyyn, käymme seuran uudessa toimitilassa Katajanokalla sekä Uspenskin katedraalissa. Ilmoittautuminen käynnistyy 15.8. Ensimmäinen kokoontuminen 13.9. Tästä saamme maistiaiset Udmurtian pääkaupungista Izhevskistä lähetettävästä virtuaalikonsertista, joka edeltää Tartossa järjestettävää Suomalaisugrilaista maailmankongressia. Tilaisuuksien järjestämisessä noudatetaan annettuja koronaohjeita ja -suosituksia, muutokset ovat mahdollisia. mirja.kilpela@pp1.inet.fi. Seuran Itä-Suomen aluejohtaja Maria Korhonen kertoo ja vastaa kysymyksiin etäyhteydellä Venäjän viisumien hankkimisesta. 040 445 0331, niin osaamme hankkia tarvittavan määrän ruokatarpeita. OULU To 10.6. mennessä svs.iisalmi@gmail.com tai tekstarilla p. Tervetuloa mukavaan seuraan tukemaan osaston toimintaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: suomivenajaseura.fi/vetavavenaja2021 ALENA FOLKROCKIN ETÄKEIKKA Su 6.6. Kesäretki Raaseporiin ja Hankoon Retken kohteina mm. Turun osaston retki Helsinkiin. Tilanteen salliessa tapaamme kasvotusten Nuottatuvalla os. klo 18 Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan venäläisestä musiikista aluejohtaja Soile Tirrin johdolla etänä. VENÄLÄISEN MUSIIKIN ILTA: KESÄISIÄ SÄVELMIÄ VENÄJÄLTÄ To 10.6. Vetäjinä aluejohtajat Päivi Kärnä ja Tuija Mäkinen. klo 18 käynnistyy joka kuukauden toisena tiistaina etänä kokoontuva Obzor-mediakatsaus, jossa keskustellaan suomalaisissa ja muunmaalaisissa medioissa julkaistuista Venäjää käsittelevistä jutuista. klo 17 Upeaääninen, karismaattinen Alena (Romanova) ja DDT:n muusikot Konstantin Shumailov, Aleksei Feditshev, Roman Nevelev ja Benjamin Baert ovat yhdistäneet voimansa yhtyeeksi nimeltä Alena Folkrock, jonka etäkeikka järjestetään suomalaisille Pushkinin syntymäpäivänä. Vuosien varrella kokoonpano on osin vaihtunut, mutta Buranovon kylässä laulu raikuu edelleen. suomivenajaseura.fi/obzor. Tule sinäkin kertomaan omista Venäjän matkoistasi. To 24.6. Mahdollisuus saunoa ja uida. Tapaamiset pääosin etäyhteyksillä. TURKU Ke 18.8. Ohjaajana Anita Tadinen. Tulethan ajoissa niin saat varmasti vastat juhannussaunaan. klo 18 Oulun osasto järjestää Kostamus-muisteluillan Kostamusta rakentaneille, Kostamuksessa asuneille ja muille kiinnostuneille! Alustajana Risto Nordman. Tarkemmat tiedot heinäkuussa. Lähtö ke 18.8. KANGASALA Ke-to 18.–19.8
Sönat siinä meni puheenjohtajaraukalla sökaisin, mutta jippii, säilyin hengissä. Yhteistä tahtoa Kemin pelastamiseksi täytyy löytyä. VENÄJÄN AIKA 51 " Mutta jippii, säilyin hengissä. Kohti uutta vanhaa I llalla on kokous. Iltalook onnistuu nykyään pienellä vaivalla. Ilmassa sykki uusi toivo. Veitsiluodon tehtaan valot ja äänet olivat yötä päivää lähinaapureinani. Iso osa kavereistani liittyi tavalla tai toisella tehtaaseen. Voidaanko Stora Enson Veitsiluodon tehtaan lopettamispäätöstä vielä muuttaa. Ensin jokainen käveli kuuliaisesti käsidesipurkin luokse. Ei lähtenyt vielä. Tehdas merkitsi turvaa ja tulevaisuutta. Maskinaamaiset miehet ja naiset istuivat odotushuoneessa. Käsivarsi paljaana istui koko kööri ja odotti vuoroaan. Tunnelma oli leppoisa. Inhosin ajatusta, että pällinaamani patsastelee näytöllä koko ajan. Ensi viikolla on onneksi jälkeen kokous, jossa istutaan tutusti kasvokkain, samassa huoneessa, ilman keinotekoisia vempaimia. Ja taas juodaan uudet pullakahvit, totta kai. Miksi pientä merikaupunkia lyödään näin kovalla kädellä. En ole unohtanut kokoustamme, jossa minun puheenjohtajana piti näkyä ruudussa suurimman osan ajasta. Minun Kemiäni ei saa jättää yksin. Aion nauttia ensi viikolla kokousväkeni näkemisestä, tutusta jutustelusta, hyväntahtoisesta yhdessäolosta, vitseistäkin. Listalla on tulevia tapahtumia, mutta toki keskustelemme myös siitä, miten kuluneet kuukaudet ovat menneet. Kroppani kävi läpi rajun kuumepiikin. Apuja kemiläisille pitää tulla. 1 Kirovskin huikea konserttionnittelu: bit.ly/ SVStornio400 2 Seuran kevään luentoja videoina: bit.ly/ SVSyoutube 3 Kangasalan osaston esittelyvideo: bit.ly/ kangasalaVideo Psst! Nappaa tästä seuran katseluvinkit kotisohvalle! Kolu mn i SVS-sivut_2-2021.indd 51 SVS-sivut_2-2021.indd 51 17.5.2021 12.59 17.5.2021 12.59. Se on siinä. Seuraavaksi riisuttiin ulkotakki. Olin jälleen lukiolaistyttö. Mietin allapäin entistä kotikaupunkiani Kemiä. Muutama rulla vähän ennen H-hetkeä etutukkaan ja puhdas pusero päälle. Kolumnisti Rita Magga-Kumpulainen on toimittaja, kirjailija ja runoilija. Sain eilen koronapiikin. Illalla toivo katosi. Meitä on sen verran, että annetut turvallisuusmääräykset täyttyvät. Minua itkettää kesän odotukseen valmistautuvan pikkukaupungin tulevaisuus. Tehdas muovasi minut lopullisesti kemiläiseksi. Kokous oli uskomattoman raskas. Aamulla olin jälleen oma itseni. Pahimmassa horkassa ehdin miettiä, että näinkö avuttomana ihmisparka lähtee tästä maailmasta
suomalais-venäläisen. Stanislav Azarovin grafiikkaa Syyskuu: Rosfoton nuoret palkitut valokuvaajat Lokakuu: Meeri Koutaniemi: Matka marien maalle Terv etuloa! ????. Katajanokalla.?. Bibliofiileille . Toiminnan ydintä ovat Vintti-gallerian näyttelyt, intiimit kulttuuritapahtumat, kohtaamiset olohuoneessa, venäjän ja suomalais-ugrilaisten kielten kurssit, teemapäivät sekä?kaikenikäisille?suunnatut kulttuurityöpajat.. monitoimitila. Kulttuuritila Albatrossin luokkatilaa?(20–30?hlö). VIRTUAALISET AVAJAISET JA ESITTELYKIERROS JÄSENILLE 3.9. Tutustu ja ilmoittaudu: suomivenajaseura.fi/ albatross Kulttuuritila Albatross Uspenskin katedraali KATAJANOKKA SVS-sivut_2-2021.indd 52 SVS-sivut_2-2021.indd 52 17.5.2021 12.59 17.5.2021 12.59. yhteistyön ja Venäjän monimuotoisen kulttuurin sekä kielten. 1880-luvun tunnelmallisessa punatiilimakasiinissa. Myös Vintti-galleriaa vuokrataan näyttelyille.?. ??????????! Suomi-Venäjä-seuran kulttuuritila?Albatross?on. 1.6. Avoinna ti-pe klo 10–16, la klo 11–16. Irina Sitdikova: Hyperborea – Pohjoinen satujen maa 9.–30.8. ja olohuonetta?(10–25?hlö)?voit vuokrata myös omaan tapahtumaasi; yhteiskäyttötilasta voit vuokrata?työpisteen?vaikka päiväksi. Vapaa pääsy. Olohuone, Luokka,?Yhteiskäyttötila: Simo Kantele 045?7731 0947 simo.kantele@venajaseura.com Galleria Vintti: Merja Jokela 0400?369 439. Ota yhteyttä:?. Suomi-Venäjä-seuran kulttuuritila Albatross issa voit nauttia kulttuurista, osallistua ja oppia uutta! Galleria Vintin vaihtuvat näyttelyt: 1.6.–30.7. merja.jokela@venajaseura.com . VUOKRATTAVAT TILAT. alkaen kulttuuritilan myymälässä toimivat myös kirjakaupat Rosebud ja Ruslania! Kulttuuritila Albatross, Kanavaranta 7 F, 00160 Helsinki