01_VA_2-2022_Kansi.indd 1 01_VA_2-2022_Kansi.indd 1 16.5.2022 8.21 16.5.2022 8.21. RAUHAN PUOLESTA. Irt on um er o 7,5 € SOTAA VASTAAN
Mielenosoitus Pietarissa. Venäjän Aika 2/2022 Aika Venäjän 2 22 3 PÄÄKIRJOITUS ”Heitämme heidät hatuilla kumoon.” 4 LYHYET Rajatilannepäivitys ja muita lyhyitä juttuja. 40 RUOKA Blinit ovat venäläistä pikaruokaa. 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 2 16.5.2022 9.52 16.5.2022 9.52. 18 AKTIVISMI Stefan Smirnov analysoi Suomen venäläisten vaikeaa tilannetta. 8 KOLUMNI Edustuston päällikön sijainen Jussi Soini. 36 UKRAINAN PAKOLAISET Raportti SPR:n avustustyöstä Suomessa. 26 TALOUS Sota kuluttaa Venäjän resursseja rankalla kädellä. BLINIt-ravintolassa banaani saa blinissä seurakseen kermavaahtoa ja juoksevaa suklaata. 44 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA Sisältö 28 40 9 ”Halaa minua, jos sinulla on vaikeaa”. 32 VIERASKYNÄ Sofja Rusova kertoo venäläistoimittajien ahdingosta. 28 HISTORIA Boris Jeltsinin ajasta kertova näyttely Lenin-museossa. Kalle Kallio esittelee Tampereen Lenin-museossa avattua Boris Jeltsin -näyttelyä. 9 KATUGALLUP Mitä pietarilaiset ajattelevat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. 14 TALOUS Ukrainassa syntyneen ekonomisti Vladimir Miklashevskyn mietteitä. 22 AJANKOHTAISTA Suomi-Venäjä-seuran Niina Sinkko peräänkuuluttaa vastaanottavaisempaa Venäjää. 2
Vaikuttaa siltä, että Venäjä aloitti hyökkäyksen noudattaen Krimin sodan ajoilta periytyvää ylimielistä ja vihollista aliarvioivaa tunnuslausetta ”Heitämme heidät hatuilla kumoon”. Päällimmäisinä tuntemuksina ovat shokki, pelko, suru ja ahdistus.” Näin kuvailee nykyistä mielenmaisemaansa suomalais-venäläistä kulttuurija matkailuyhteistyötä ruohonjuuritasolla vuosikymmeniä edistänyt suomalaismies. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. alv 10 % Puh. Jo lähes kolme vuosikymmentä ilmestyneen lehtemme pääideana on aina ollut toimia sillanrakentajana kahden erilaisen kulttuurin sekä suomalaisten ja venäläisten yksityishenkilöiden välillä. Ukrainan armeijan taistelukyky on täydellisesti yllättänyt soitellen sotaan lähteneet venäläisjoukot. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Kyynikko voisi nykytilanteessa toki sanoa, että ennakkoluulojen viljelijät ovat olleet oikeassa, eikä Venäjän suunnasta ole mitään hyvää odotettavissa. Kyseistä näkökulmaa voi toki ymmärtää, mutta sitä ei tarvitse hyväksyä. Parempi siis katkaista kaikki yhteistyö, ja sulkea itäraja totaalisesti. Tätä kirjoitettaessa taistelut ovat jatkuneet lähes kolme kuukautta, ja muuttumassa kenties vuosia kestäväksi asemasodaksi. Kremlissä presidentti Vladimir Putinin johdolla tehty päätös hyökkäyssodan käynnistämisestä oli tolkuttomuudessaan ainutlaatuinen. Olemme haastatelleet suomalaisia Venäjäja Ukraina-tuntijoita, ja kerromme Suomessa asuvien venäläistaustaisten ihmisten mielialoista. Kauhuskenaario toteutui kun Venäjän asevoimat käynnisti helmikuun lopussa rikollisen ja kaikkia kansainvälisen oikeuden pykäliä rikkovan hyökkäyksen ”veljesmaahansa” Ukrainaan. Menneisyyteen ei ole paluuta, mutta koronapandemian ja Ukrainan sodan rapauttama yhteistyö tulee jossain vaiheessa ja jossain muodossa taas jatkumaan. Venäjä tulee olemaan naapurimme jatkossakin. Lehti on myös halunnut olla ikään kuin etulinjassa kumoamassa ennakkoluuloja ja ajatusluutumia, joita Venäjään ja venäläisiin Suomessa usein liitetään. 040 549 3105 TUOTTAJA Kari Martiala kari.martiala@media.fi Puh. JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. 020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen. 045 675 7122 ULKOASU HANK Oona Kavasto, AD hank.fi KANNEN KUVA Svetlana Aleksejeva PAINOPAIKKA PunaMusta, 2022 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. 2/2022 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS ”Heitämme heidät hatuilla kumoon” ”Tuntuu kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. 040 841 0430 sisko.ruponen@venajaseura.com 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 3 16.5.2022 9.52 16.5.2022 9.52. Martti Kiuru päätoimittaja Venäjä tulee olemaan naapurimme jatkossakin. Venäjän Aika on kulttuurilehti, jonka pääfokuksena ei ole kansainvälinen politiikka. Käsillä oleva Venäjän Aika -lehti on poikkeusnumero, jossa suurelta osin keskitytään Ukrainan sodan seurauksiin ja vaikutuksiin. PÄÄTOIMITTAJA Martti Kiuru martti.kiuru@media.fi Puh. Tutustumme Suomen Punaisen Ristin avustustoimintaan Suomessa, vierailemme Tampereen Lenin-museon Jeltsin-näyttelyssä ja julkaisemme myös jutun Ukrainan sotaa jyrkästi vastustavien pietarilaisten yksityishenkilöiden tuntemuksista. Mitä ihmettä Venäjän hallitus kuvittelee Ukrainan sodasta hyötyvänsä. Seuraava lehti ilmestyy 16.2.2022
Massiiviseen kehykseen on kirjoitettu “omistettu kaikille suurille valloittajille menneille, nykyisille ja tuleville”. Se kuuluu listalle, joiden provenienssiä eli alkuperää ei ole täysin selvitetty. Vereštšaginin maalaukset erosivat tavallisista sankarillisista sotamaalauksista, eivätkä myyneet hyvin hänen elinaikanaan. Se on loppu! Otan maalaamani liian lähelle sydäntäni; kirjaimellisesti itken jokaisen haavoittuneen ja tapetun surua, kirjoitti Vereštšagin ennen matkaansa itään. Hän jopa taisteli Venäjän puolella ja lopulta kuoli Venäjän ja Japanin välisessä sodassa. Vereštšaginin teos on jälleen ajankohtainen, kun keskellä Eurooppaa on käynnissä julma sota. En maalaa enää taistelukuvia. 4. Mieleenpainuva maalaus ei jätä ketään välinpitämättömäksi, sillä viesti on selvä: Sota tuo kärsimystä ja kuolemaa. Maalaus lainattiin maaliskuussa näyttelyyn Ranskaan. TEKSTI JA KUVA JEVGENI BOGDANOV Sodan apoteoosi vuodelta 1871 on Vasili Vereštšaginin maalauksista kenties kuuluisin. Samalla hän sattumalta törmäsi erääseen 1950-luvun Helsingin Sanomien uutiseen kapteeni Korganoffista ja Vereštšaginin teoksesta. Minä saarnaan samaa väreillä, Vereštšagin totesi. Taulujen negatiivisen yhteiskunnallisen vaikutuksen takia tsaaria suositeltiin jopa polttamaan ne, mutta Vereštšagin ei kiinnittänyt kehotukseen huomiota. Se on ollut esillä myös sodanvastaisessa mielenosoituksessa Venäjällä, kun yksi mielenosoittaja toi mukanaan kopion maalauksesta. Taiteilijana näen edessäni sodan, ja minä lyön sitä niin lujaa kuin vain voin, kuvaili Vereštšagin kirjeessään. Vereštšaginin salaperäinen maalaus Ateneumissa – “En maalaa enää taistelukuvia” Maaseudulla syntynyt Vereštšagin oli innokas matkailija. Hän matkusti esimerkiksi Yhdysvalloista Filippiineille. , , 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 4 16.5.2022 9.52 16.5.2022 9.52. Sodan kokenut taiteilija rauhan lähettiläänä Vasili Vereštšagin ei ole aina ollut pasifisti. Teos on tullut kokoelmiin Wäinö Wallin testamenttilahjoituksen mukana vuonna 1993, Ateneumin taidemuseon intendentti Timo Huusko kertoo. Palvellessaan armeijassa upseerina hän maalasi tauluja, jotka kuvasivat sodan julmia puolia. Ateneumin arkistosta löytyy maalaus Rauhan puolesta värien avulla! ”Lumiset vuorenrinteet”, joka on hänen ainoa teoksensa Suomessa. Jotkut levittävät rauhan sanomaa kiehtovilla puheillaan, toiset puolustavat sitä erilaisilla argumenteilla – uskonnollisilla, poliittisilla tai taloudellisilla. Huuskon mukaan Walli oli ostanut venäläisten taiteilijoiden teoksia ilmeisesti 1930-luvulla ”Kapteeni Korganoffin” taidekaupasta Helsingistä. Lahjakkaana taiteilijana hän halusi välittää saman tuntemuksen yleisölle. ”Lumiset vuorenrinteet” ei ole parhaillaan esillä Suomessa. Alkuperäinen teos löytyy Tretjakovin galleriasta, Moskovasta. Vereštšaginin mestariteoksesta voi nyt nauttia Pariisin lähellä sijaitsevassa Chateau de Maisons-Laffittesen näyttelyssä. Ateneum täsmentää, että ”Lumiset vuorenrinteet” palaa takaisin Suomeen syksyllä 2022. Huusko kertoo tehneensä hakuja Ateneumin arkistosta, johon oli kerätty uutisia Ilja Repinistä. Maalauksessa, joka täyttää lähes koko seinän, on valtava kasa pääkalloja. Vuorilla on tärkeä rooli Vereštšaginin teoksissa. Kyseessä on Tretjakovin gallerian kokoelmiin kuuluva “Sodan apoteoosi” -mestariteos. Sodan ja rauhan väliltä hän valitsi rauhan. Venäjän Aika 2/2022 LYHYESTI Vasili Vereštšagin (1842-1904) oli merkittävä venäläinen sodanvastainen taiteilija. Sotilastaustansa takia hän ymmärsi, mitä sota todellisuudessa on. Taitelija halusi etsiä elämän hyviä puolia ja pyrkiä tallentamaan muistonsa maalauksiin. Vasili Vereštšagin tunnetaan Venäjällä taiteilijana, joka on maalannut Venäjän taidehistorian sodanvastaisimman maalauksen
Juntunen tuo esiin Paasikiven laajan lukeneisuuden ja historiantuntemuksen. Hän oli aktiivisesti houkuttelemassa Suomen kuninkaaksi Hessenin maakreiviä Friedrich Karlia. Presidenttikautenaan Paasikivi oli eräänlainen takuumies Neuvostoliiton suuntaan siinä, että Suomi ei tule horjumaan valitsemallaan tai oikeammin Neuvostoliiton valitsemalla YYA-linjalla. , , 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 5 16.5.2022 9.52 16.5.2022 9.52. Paasikivi on Suomen historian keskeisimpiä henkilöitä, ja valtiomiehestä on julkaistu erittäin runsas määrä historiatutkimusta, elämäkertoja ja aikalaismuistelmia. Mitään järisyttävän uutta tietoa kohteestaan Juntunen ei lukijalle tarjoa, mutta se ei liene tarkoituskaan, vaan enemmänkin kyseessä on sujuvasti kirjoitettu, eikä liian akateeminen katsaus Paasikiven ajatteluun. ”Jumala on puolellamme” tai ”Unohda, että Venäjä on suurvalta” olivat toteamuksia, jotka saivat valtiomiehen epäilemättä näkemään punaista. Juntunen tosin vihjaa, että Paasikiven kaikkitietävä viisaus saattoi vaikuttaa hänen lähipiirinsä näkökulmasta myös ylimielisyydeltä. Kirja ilmestyi jo viime vuoden puolella, mutta sota Ukrainassa tekee siitä hämmentävänkin ajankohtaisen. Juntusen mukaan Paasikivi oli Suomen itsenäisyyden ajan historian ensimmäinen geopoliitikko, joka pyrki vuosikymmenten ajan takomaan realismin sanomaa aikalaistensa kalloihin. TEKSTI MARTTI KIURU Alpo Juntunen: Paasikivi. 3/2021 Venäjän Aika ?5 VINJETTI 2/2022 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI Tuottelias historioitsija Alpo Juntunen on julkaissut teoksen Juho Kusti Paasikiven poliittisesta toiminnasta. Geopoliitikko ja Suomen kohtalon vuodet, Otava, 2021 Porkkalan palautus oli Paasikiven uran kaunis joutsenlaulu. Juuri pragmaatikko lieneekin hyvä määritelmä kuvaamaan Paasikiven persoonaa. Paasikiven käsityksen mukaan Suomi oli itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä lintukoto, jossa tunnettiin liian suurta luottamusta etenkin läntisten suurvaltojen hyväntahtoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Täysin erehtymätön ei Paasikivikään toki ollut. Toistaako historia itseään ja Suomen kohtalon vuodet ovat jälleen käsillä. Lähtökohtaisesti Paasikivi oli vanhasuomalainen, eli hän edusti autonomian aikana käsitystä, jonka mukaan Suomen oli tarkasti otettava huomioon Venäjän keisarikunnan toiveet Paasikivi ajankohtaisempana kuin milloinkaan ja intressit – etenkin kun kyse on ulkopolitiikasta. Paasikivi myös uskoi ainakin hetken aikaa Saksan sotakoneen menestykseen, kun Hitler käynnisti hyökkäyksen Neuvostoliittoon kesällä 1941. Porkkalan vuokra-alueen palautus Neuvostoliitolta Suomelle oli Paasikiven poliittisen uran kaunis joutsenlaulu, ja osoitus siitä, että valtiomiehen geopoliittinen viisaus osoittautui menestystarinaksi – ainakin vuonna 1956. Kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan, kaatui myös kyseinen skenaario. Kenties presidenttiä myös arvostettiin Kremlissä, ja tämän seurauksena Suomi onnistui kasvattamaan liikkumavaraansa myös lännen suuntaan ja rakentamaan elintärkeitä talousja kulttuurisuhteita Ruotsiin ja muihin länsimaihin. Haihattelijaksi ja haaveilijaksi hän ei suostunut, ja syytti monia aikansa suomalaispoliitikkoja kyseisestä synnistä. Suomen itsenäistymisen jälkeen poliittinen asetelma muuttui, mutta Paasikivi piti kiinni kannastaan, että Suomen ainoa mahdollinen ulkopoliittinen tie on varmistaa toimivat ja ystävälliset suhteet itänaapuriin – riippumatta siitä, minkälainen poliittinen ideologia Venäjällä kulloinkin vallitsee. Aluksi nuori Juho Kusti suunnittelikin historiantutkijaksi ryhtymistä, mutta päätti sitten ”pragmaattisista” syistä ryhtyä lukemaan lakia
Stranius arvioi, että ”periferiassa”, kuten Tallinnassa, Tbilisissä ja Odessassa toimivat studiot saattoivat tuottaa riippumattomampaakin materiaalia kuin Moskovan ja Leningradin suurstudiot, mutta toki yleisvaltakunnallinen sensuurijärjestelmä koski myös pieniä studioita. Straniuksen teosta voisi kuvailla lähinnä henkilöhaastattelujen ja esseiden kokoelmaksi, mutta kyllä kirja ihan tietoteoksenakin menettelee. Tällainen optimismi kuitenkin haihtui viimeistään suuren terrorin vuosina 1930-luvulla. Elokuvan tekoprosessi oli siis melkoista kissa ja hiiri -leikkiä, johon osallistui laskematon määrä byrokraatteja. TEKSTI MARTTI KIURU Pentti Stranius: Unohdettu valkokangas – Esseitä venäläisestä elokuvasta, Warelia 2022 Elokuvan tekoprosessi oli melkoista kissa ja hiiri -leikkiä. Stranius kirjoittaa, että sensuurijärjestelmä pohjautui kolmen P-kirjaimen sääntöön, eli puoluekantaisuus, positiivinen sankari ja patriotismi. Kymmenvuotiskautena 1954-1964 elokuvantekijöille sallittiin aiempaa suurempia vapauksia, ja monet sittemmin merkittävät ohjaajat kävivät juuri tuolloin elokuvakoulua ja hioivat varhaistöitään. Teoksen aikajänne ulottuu 1920-luvun alusta Mihail Gorbatshovin käynnistämän Perestroikapolitiikan vuosiin 1980-luvun lopussa. Kyse on siis lähinnä Neuvostoliiton elokuvahistoriasta, ja kirjasta on rajattu pois 30 vuoden ajanjakso imperiumin kaatumisesta nykypäivään. Stranius kuitenkin muistuttaa, että tiukimmatkin ohjeet olivat tulkinnanvaraisia, ja niistä voitiin poiketa. Voisi olettaa, että ainakin 1920-luvulla puolue-eliitti myös oikeasti uskoi elokuvan mahdollisuuksiin ei ainoastaan propagandavälineenä, vaan myös taiteellisena ilmaisukeinona. V.I. Myös korkean tason henkilösuhteet saattoivat tarjota ohjaajalle lisävapauksia toteuttaa taiteellisia näkemyksiään. , , 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 6 16.5.2022 9.52 16.5.2022 9.52. Lenin ja johtavat kommunistitoverit ymmärsivät jo pian vallankumouksen jälkeen elokuvan tehokkuuden propagandavälineenä uuden ja paremman neuvostoihmisen kasvattamisessa. Leonid Brezhnevin pitkällä valtakaudella filmattiin monia Neuvostoliiton historian kansainvälisesti kuuluisimpia elokuvia, mutta kyseinen ”pysähtyneisyyden” ajanjakso kiristi myös elokuvasensuuria, ja ajoi monen lupaavan ohjaajan taiteelliseen umpikujaan. Elokuvan hyllyttämiseen tai sallimiseen saattoivat puuttua virallisten elokuvasensorien ohella myös turvallisuuspoliisi KGB ja jopa neuvostojärjestelmän kaikkein pyhin instanssi, eli politbyroo. Venäjän Aika 2/2022 LYHYESTI Joensuulainen elokuvakriitikko ja kulttuurin moniottelija Pentti Stranius on julkaissut esseekokoelman venäläisen elokuvan historiasta. Sensuurin ja byrokratian kanssa joutuivat siis tappelemaan neuvostoelokuvan suurimmatkin lahjakkuudet, kuten Andrei Tarkovski ja Vladimir Vysotski. Tässä taistelussa ohjaajat kehittyivät toki myös oveliksi opportunisteiksi, ja Elokuvataide sensuurin pihdeissä loivat ilmaisumuotoja, joissa neuvostoyhteiskunnan ongelmia kritisoitiin ikään kuin rivien välistä. Pentti Stranius keskittyy kirjassaan erityisesti Josif Stalinin kuolemaa seuranneisiin ”suojasään” vuosiin. Sensuuri kuului ikään kuin sisäänrakennettuna neuvostoliittolaiseen elämänmenoon, ja elokuvasensorien eli ”punakynien” valta elokuvaohjaajiin nähden oli lähes absoluuttinen. Olettaa sopii, että esimerkiksi Lenfilmin ja Mosfilmin kaltaisten suurten elokuvastudioiden johtajat olivat jatkuvassa ristitulessa eri suunnilta tulevien ohjeistusten ja sanktioiden takia. 6. Kommunistisen puolueen keskitetysti johdettuihin ja valvottuihin elokuvastudioihin satsattiinkin alusta lähtien suuria pääomia. Kyseisten reunaehtojen puitteissa joutuivat kuuluisimmatkin elokuvaohjaajat taiteilemaan
Erityisryhmät, kuten kaksoiskansalaiset, diplomaatit ja HQS-statuksella työskentelevät henkilöt voivat edelleen ylittää maarajan henkilöautolla tai bussilla. TEKSTI JA KUVA ELINA SAARILAHTI Allegroa kuvaava seinämaalaus, jonka matkaaja pystyi bongaamaan Allegron ikkunasta raiteiden vierestä läheltä Pietarin Suomen asemaa. Ulkoministeriö päivitti helmikuussa Venäjän matkustussuosituksensa tasolle ”vältä kaikkea matkustamista”. Suomen kansalaiset voivat palata Suomeen myös maarajan kautta autolla. Tällä hetkellä liikennöi useita kaupallisia ja yksityisiä kuljetusyrityksiä, kuten Ecolines ja HH-kuriiri. Forex ei vaihda Suomessa ruplia lainkaan. Rajavartiolaitoksen mukaan Suomen viranomaiset suhtautuvat kuitenkin joustavasti Venäjältä kauttakulussa poistuviin, esimerkiksi EUja Schengen-maiden kansalaisiin, sekä muihin hädänalaisessa asemassa oleviin. Venäjä tiettävästi myöntää viisumeita edelleen normaaliin tapaan. Venäjä vaatii ulkomaisilta matkustajilta, myös Sputnikrokotuksen saaneilta, enintään 48 tuntia vanhan PCR-testin rajalla. Maarajoilla rajoitusten voimassaolo jatkuu edelleen, eikä maarajan ylitys Venäjälle turistiviisumilla periaatteessa ole mahdollista. Matkustaminen voi olla tarvittaessa edelleen mahdollista, joskin monille koronarajoitusten ja liikenneyhteyksien puuttumisen vuoksi vaikeaa. Kansainväliset maksukortit eivät Venäjällä enää toimi, joten mukaan kannattaa varata riittävä määrä käteistä paikan päällä vaihdettavaksi. Suomen rajalla koronarajoitukset ovat edelleen voimassa, ja Suomi päästää maahan vain tiettyjä erityisryhmiä, jotka löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta raja.fi. Jos matkaan kuitenkin syystä tai toisesta päättää lähteä, niin kannattaa yrittää olla varautunut nopeallakin aikataululla tapahtuviin muutoksiin sekä seurata molempien maiden viranomaisten viestintää. Viisumi ei siis takaa venäläisen pääsyä Suomeen. 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_2-2022_Alkusivut.indd 7 16.5.2022 9.52 16.5.2022 9.52. Pääkonsulaatin mukaan vuodenvaihteen pitkät lomat vaikuttavat tilastoihin alkuvuoden osalta kuitenkin eniten. VINJETTI LYHYESTI 2/2022 Venäjän Aika ?7 Viimeisten kahden vuoden aikana Suomen ja Venäjän aiemmin niin vilkkaalla rajalla on koettu mitä kummallisimpia tilanteita, joista on lopulta tullut monelle arkipäivää. Lentäminen Venäjälle on edelleen mahdollista, mutta samaan tapaan kuin venäläiset ovat kiertäneet maahantulorajoitteita Eurooppaan: tekemällä välilaskun esimerkiksi Turkissa. On käyty läpi pandemian kaikki värit, rajojen sulkeminen ensimmäistä kertaa sitten sotiemme, rokotekiistat sekä Allegron ja lentoyhteyksien katkaisu pandemian vuoksi. Vuoden alusta toukokuun alkuun mennessä Pietarissa on vastaanotettu noin 33 305 viisumihakemusta, ja pientä nousua määrissä on havaittu verrattuna tammihelmikuuhun. Koronarajoitusten mukaan suomalaisturistien oli mahdollista päästä maahan vain Allegrolla tai lentokoneella, joiden liikenne Suomen ja Venäjän väliltä on nyt toistaiseksi keskeytetty. Koronarajoitusten osalta tilanne ei juurikaan ole muuttunut, ja maarajalla vain pieni ryhmä ihmisiä voi ylittää rajan molempiin suuntiin. Suomeen palatessa tarkistetaan myös testit tai Suomen hyväksymät rokotukset, mutta Suomen kansalaisella on aina oikeus palata takaisin kotimaahansa. Mikäli myönnettyjen viisumien määrästä on jotain pääteltävissä, maaliskuussa 2022 aiempaa useampi venäläinen kiirehti Pietarissa hankkimaan Toiveet rajaliikenteen normalisoitumisesta lensivät romukoppaan viisumin (tammikuussa viisuminhakijoita oli 5200, helmikuussa 6100, maaliskuussa 10 000). Matkustaminen turistiviisumilla Venäjälle on tällä hetkellä hankalaa, joskaan ei täysin mahdotonta. Paikoin myös mielipideilmapiiri on voinut kiristyä, mikä kannattaa reissuun lähtiessä huomioida. Huhtikuussa Pietarissa vastaanotettiin noin 9700 viisumihakemusta
1990-luvun lopulla olin opiskelijavaihdossa Valtiollisessa talousyliopistossa, silloisessa FINEK:issä Gribojedovan kanaalin varrella. Olen aina arvostanut kaupungin vilkasta kulttuurielämää, mielenkiintoista historiaa ja arkkitehtuuria sekä ollut tietoinen sen ja koko Luoteis-Venäjän merkityksestä Suomelle. Noiden aikojen jälkeenkin olen vieraillut suosikkikaupungissani Venäjällä niin kielikursseilla kuin ihan vain turistinakin. Olin itse alkanut juuri tutustua niin Pietarin suomalaisyhteisöön kuin diplomaattikollegoihin, kun useille näistä koitti jo aika poistua Venäjältä. Viisumien antaminen oli kuitenkin rajusti vähentynyt erityisesti koronapandemian alkuvaiheessa keväällä 2020. Kontaktit venäläisten ja suomalaisten välillä olivat yhä monella tapaa rajoitettuja. Pietarin pääkonsulaatin työssä tärkeässä roolissa on huolehtia toimintaalueensa venäläisten ja suomalaisten kanssakäymisestä muun muassa myöntämällä viisumeja ja osallistumalla oleskelulupahakemuksien myöntöön. Kaduille kirjoitettiin sotaa vastustavia, tai joskus myös sitä tukevia viestejä. Pietarin pestin alkutunnelmia – pandemiasta hyökkäyssotaan Jussi Soini Edustuston päällikön sijainen Suomen-Pietarin pääkonsulaatti Suomen Pietarin-pääkonsulaatin palsta 08-13_VA_2-2022.indd 8 08-13_VA_2-2022.indd 8 16.5.2022 9.52 16.5.2022 9.52. Shokki se joka tapauksessa oli, myös useille venäläisille. Heti sodan – tai kuten Venäjällä virallisesti sanotaan – erikoisoperaation alettua mieltä osoitettiin erityisesti Nevski prospektilla sijaitsevan Gostiny dvorin metroaseman lähistöllä. Vaikka matkustusta yhä rajoitettiin, oli kuitenkin Suomi vähitellen lisännyt niitä ryhmiä, joille viisumeita saatettiin myöntää. 8. Sodan yksi näkyviä seurauksia on ollut länsimaisen yrityselämän poistuminen Venäjältä. Alkukesästä vuosittain järjestettävä Pietarin kansainvälinen talousfoorumi tullee suureksi osaksi jäämään ilman länsidemokratioiden edustajia. Tämä oli turhaa ostosten tekeminen oli helppoa, kun tuotteissa oli samat etiketit kuin Suomessakin. Venäjän laajamittainen sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan ei kaikille tilannetta seuranneille tullut yllätyksenä. Silti oli selvästi olemassa näkymä jonkinasteisesta palautumisesta pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen. Loppukeväälle odotettiin kaupunkiin jalkapallon Mestarien liigan finaalia sekä vihdoin ja viimein runsaita määriä kansainvälisiä turisteja. Venäjän Aika 2/2022 KOLUMNI M inulle Pietari on tuttu kaupunki. Mutta kuten kaikessa, toimii tässäkin asiassa sanonta ”it takes two to tango”. Muistan silti ensimmäistä kertaa täkäläiseen Prismaan mennessäni tarkistaneeni, että huuhteluaine on venäjäksi ”??????????????”. Pietari on tunnettu kansainvälisten urheilutapahtumien ja korkean tason kokousten pitopaikka. Selviän itse useimmissa tilanteissa venäjäntaidoillani. Kun edellytykset suhteiden jälleenrakentamiseen taas ovat olemassa, tulee tämä olemaan molempien osapuolten osalta hyödyllistä. Finnair oli alkanut lentää uudelleen Pietariin alkuvuonna 2021 ja Allegro-juna palasi liikennöimään Pietarin ja Helsingin välille joulukuussa 2021. Kaupungin asemalle suuri menetys lienee se, että naapurimaiden Viron, Latvian ja Liettuan pääkonsulaatit ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Maaliskuun lopussa Prismat lopettivat toimintansa Pietarissa. Yhtä kaikki – Suomen Pietarin pääkonsulaatti jatkaa yhä työtään Suomen ja koko Luoteis-Venäjän suhteiden edistämiseksi siinä määrin kuin tämä on mahdollista. Tätä taustaa varten otinkin mielenkiinnolla vastaan pestin Pietarin pääkonsulaatin kakkosmiehenä tammikuussa 2022. Kyseinen ketju on vain yksi esimerkki monien suomalaisten ja läntisten yritysten exoduksesta
Tällaisen kysymyksen olen esittänyt monelle pietarilaiselle viime aikoina. Vastaan siihen myös itse. helmikuuta käynnistynyt Ukrainan sota vaikuttaa Venäjään ja tavallisiin venäläisiin. TEKSTI APOLLINARIJA AMFITEATROVA KUVAT ANATOLI FIRSOV Mustameri muuttuu punaiseksi Ukrainassa vuodatetusta verestä 08-13_VA_2-2022.indd 9 08-13_VA_2-2022.indd 9 16.5.2022 9.52 16.5.2022 9.52. 2/2022 Venäjän Aika ?9 GALLUP Kuinka 24
Mihnov-Vaitenko vastustaa avoimesti sotaa, ja järjestää muistopalveluita konfliktissa menehtyneille venäläisille ja ukrainalaisille. Haastattelin muutamia Venäjän sotaretkeen kielteisesti suhtautuvia venäläisiä. Harva uskaltaa julkisesti tuomita sodan, mutta eräs tällainen henkilö on Venäjän ortodoksikirkosta riippumattoman Apostolisen ortodoksikirkon arkkipiispa Grigori Mihnov-Vaitenko. Ilman henkilötunnuksia olevat poliisit vartiossa Pietarin keskustassa. , , Poliisivaltio. Asenteet sodan suhteen ovat jyrkästi jakautuneet, ja eräs tuttavani totesikin sattuvasti, että monissa tapauksissa vanhat ystävyyssuhteet on ”pantu tauolle”. Venäjän Aika 2/2022 GALLUP O len menettänyt monta ystävää, jotka ovat varmoja siitä, että sotaan ryhtyminen oli Venäjän hallitukselta oikea päätös. 10. Mielestäni on kamalaa, kun joutuu elämään aggressiivisessa maassa, jonka koko muu maailma on hylännyt. Itse olen lopullisesti kadottanut vähäisenkin uskoni asevoimiemme ja niiden ylipäällikön moraaliin. Propaganda on yhtä tuhoisaa kuin kaupunkipommitukset. Hänen isänsä oli kuuluisa laulaja ja dramaturgi Aleksandr Galitš. 08-13_VA_2-2022.indd 10 08-13_VA_2-2022.indd 10 16.5.2022 9.52 16.5.2022 9.52
Mutta jopa ne ihmiset, joiden kanssa olen puolustanut puistojen ja rakennusten suojelua ovat alttiita propagandalle. Olen hänelle sanonut: älä katso telkkaria. 2/2022 Venäjän Aika ?11 GALLUP Natalja runoilija, 43 vuotta Maallemme tämä on katastrofi. Nykyään pelkään jopa poistua keskustassa sijaitsevalta Gostinyi dvorin metroasemalta. 08-13_VA_2-2022.indd 11 08-13_VA_2-2022.indd 11 16.5.2022 9.52 16.5.2022 9.52. Lääkkeet loppuvat maasta, ja pahin isku kohdistuu vakavasti sairaisiin ihmisiin ja eläkeläisiin, joita kukaan ei nyky-Venäjällä puolusta. Isän kuoleman jälkeen äiti alkoi katsoa TV:tä, jossa on vuosia väitetty, että Yhdysvallat hyökkää Venäjälle. Lopetin asiasta keskustelun jopa äitini – eläkeläisen ja invalidin – kanssa. Jos jonnekin keräytyy paljon ihmisiä missä tahansa tarkoituksessa, niin turvallisuusviranomaiset ikään kuin refleksinomaisesti käynnistävät pidätykset ja arestit. Aseman ulkopuolella poliisit raahaavat ihmisiä asfalttia pitkin, ja asetelma muistuttaa sisällissotaa. Kun isäni vielä eli, äiti sai kaikki tietonsa isältä, jonka päätietolähde uutisissa oli riippumaton Eho Moskvyi. Sodanvastainen mielenosoitus Pietarin keskustassa, Nevski Prospektin metroaseman sisäänkäynnin tuntumassa. Kyseessä on hirveä tragedia, jonka jälkeen maailma ei koskaan palaa entiselleen. Hämmästyttävää kuinka vahvasti propaganda voi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Mielestäni propaganda on yhtä tuhoisaa kuin kaupunkipommitukset. Olen keskeyttänyt yhteistyön kyseisten henkilöiden kanssa, koska heidän kanssaan on mahdotonta keskustella. Olen vuosia harrastanut ympäristönsuojelua ja kulttuuriperinnön puolustamista. Uutena ilmiönä Venäjälle on tullut kokoontumisvapauden rajoittaminen. Talous ja poliittinen järjestelmä romahtavat, tuhansia ihmisiä kuolee täysin tarpeettoman sodan helvetissä. Anna johtaja, 41 vuotta Olen riidellyt sotatapahtumista monien ihmisten kanssa, ja osa heistä kuuluu lähipiiriini
Me arkeologit – jos jotkut – tiedämme, että historiassa on ollut sotia, ja että kaikki kansat ovat kohdanneet tragedioita. Ymmärrämme, että fasismi, diktatuuri ja muusta maailmasta eristäytyminen johtavat lopulliseen tuhoon. Sergei arkeologi, 63 vuotta 24. Alex Gaby kuvasi asiaintilaa ja ihmisten mielenmaisemaa mielestäni tyhjentävästi: Yöllä kääntyilen levottomana vuoteessani, nousen ylös ja ryhdyn epätoivoissani tuijottamaan älypuhelimen verivirtauutisia. Aloin miettiä, mitä tehdä ja kuinka löytää itsensä tilanteessa, jossa vanhan järjestelmän koordinaatit ovat pettäneet ja saumat ratkenneet. Olemme joutuneet keskelle tragediaa, jollaista oma sukupolveni ei ole milloinkaan kohdannut. 08-13_VA_2-2022.indd 12 08-13_VA_2-2022.indd 12 16.5.2022 9.53 16.5.2022 9.53. Se tuskin on mahdollista. Voisin antaa henkeni, jotta rauha vallitsisi. helmikuuta käynnistyi uusi kamala elämä. Venäjän Aika 2/2022 GALLUP Rohkeus. Ja nyt kun ennusteeni toteutui, tunnen jopa eräänlaista helpotusta. Nationalismi on häpäissyt kaiken. 12. Poliisi pahoinpitelee nuoria mielenosoittajia. Näin on moni muukin valmis tekemään. Voinko vain jatkaa työntekoa normaalisti. Anastasia sosiaalityöntekijä, 48 vuotta Kymmenisen vuotta sitten aloin ounastella, että edessämme on katastrofi. Valtava maa on raunioina, ja oma maamme on suistunut järjiltään. On mahdotonta matkustaa Ukrainaan, niihin paikkoihin, joissa on aina halunnut käydä. Lisärasitteena ovat taloudellinen ja emotionaalinen romahdus. Tunnen epätoivoa, voimattomuutta ja häpeää. Kuten Viktor Šenderovitš on todennut: kun asiat alkavat hajota niin hajotkoot! Nyt on käynnistynyt Venäjän loppu, kaiken venäläisyyden loppu – kielen, musiikin, arkkitehtuurin, kirjallisuuden. Meidän on välttämätöntä herätä ja tiedostaa tilanne, jotta voisimme vielä joskus palata ihmisarvoiseen maailmaan
, , 08-13_VA_2-2022.indd 13 08-13_VA_2-2022.indd 13 16.5.2022 9.53 16.5.2022 9.53. Poliklinikka Pietarissa. Omasta maastamme on onnistuttu tekemään tyhjä krokettikenttä, ja poistamaan kaikki erimieltä olevat. Kuinka itse asennoidun tilanteeseen. Mitään tällaista ei ole aikaisemmin esiintynyt. Minulla ei ollut illuusioita maastani, mutta luulin, että täällä aletaan murhata omia kansalaisia, eikä naapurimaiden ihmisiä. Gennadi piiritetyn Leningradin asukas, 82 vuotta Tämä on Venäjän historian kauhein tragedia. Eniten pelkään pogromeja ja aseiden kanssa kaduilla riehuvia ihmisiä. Organisaattorit jopa kielsivät kansaa puhumasta asiasta totuutta, ja mistä se kertoo. Ja mikä pahinta: kansa uskoo, koska vaihtoehtoista informaatiota ei tarjota. Luulen, että mitään hyvää ei tule seuraamaan maalle, joka on sortunut valheisiin ja fasismiin, ja jota mikään maailman maa ei voi pysäyttää. Grigori MihnovVaitenko pitämässä muistopalvelua sodan uhreille. Haagin rikostuomioistuin olisi ehdottomasti oikea paikka nykyiselle rikolliselle valtiojohdollemme. Kyse on röyhkeydestä ja avoimesta fasismista. TV on täynnä valhetta, eikä sitä voi katsoa. 2/2022 Venäjän Aika ?13 GALLUP Naisen rukous poliisien puristuksessa. Entä mikä tulee olemaan Venäjän kohtalo. Siitä, että he pelkäävät kertoa totuutta. Mitä tulee taloudelliseen katastrofiin, niin oletan sen käynnistyvän ensi syksynä, kun varastot tyhjenevät. . Kyse on röyhkeydestä ja avoimesta fasismista. Kyse on siis heistä, jotka palaavat rintamalta. Mahdollista on myös koko Venäjän hajoaminen, eli alueet alkavat tehdä pesäeroa Moskovasta. Yli kaksi kuukautta (tätä kirjoitettaessa) on kulunut ”erikoisoperaation” alkamisesta ja Mustameri voidaan jo nimetä toiseksi Punaiseksi mereksi, koska veri virtaa Dnepristä ja muista Ukrainan joista suoraan Mustaanmereen. Talon ikkunat on somistettu Venäjän uudella ”kansallistunnuksella”, eli Z-kirjaimella. Ehdottoman kielteisesti
Kieli on ollut myös tapa nostaa kansallista identiteettiä. Vladimir toteaa: Syntynyt Hersonin alueella, opiskellut suomea Pietarissa, työskennellyt ekonomistina Helsingissä – siinä etappeja Vladimir Miklashevskyn elämästä. Työpaikat Suomessa Suomessa Vladimir aloitti kesätöissä Suomen Pankin tutkimusyksikössä Bofit:ssa Pekka Sutelan aikana. Kulttuuria voi opiskella. TEKSTI JA KUVAT VIRVE OBOLGOGIANI Ekonomistin mietteitä Ukrainasta Suomeen 14-17_VA_2-2022_Vladimir.indd 14 14-17_VA_2-2022_Vladimir.indd 14 16.5.2022 9.53 16.5.2022 9.53. Vladimir näkee Ukrainan hyvin polarisoituneena. Olen totta kai elokuvissa käynyt, lukenut kirjoja ja olen jopa esiintynyt suomalaisessa teatterissa. Venäjää, suomea, ukrainaa ja monta muuta eurooppalaista kieltä osaavana sekä talouden analyytikkona hänellä on laaja näkökulma nykyiseen globaaliin tilanteeseen. Ukrainaa opiskeltiin koulussa ja korkeakouluissa, oli ukrainalaisia kouluja, ihmiset lukivat vapaasti ukrainalaisia klassikoita. – Maan elävän todellisuuden oppiminen on hyvin vaikeaa maan ulkopuolella. Vladimirin roolit olivat klassisia, Minna Canthia, Cajanderia. Venäjän Aika 2/2022 TALOUS L apsuudestaan Vladimir muistelee, ettei ukrainan kieltä juurikaan puhuttu Hersonissa. 14. Käytännön kieli oli silti venäjä ja on edelleen. Kieli ja elävä todellisuus Vladimir tuli Suomeen 2000-luvun alussa työharjoitteluun ja jäi opiskelemaan kansantaloustiedettä. Teatteri toimi Pietarissa konsulaatin tuella ja teki myös esiintymismatkoja Petroskoihin. Vladimir muutti perheensä kanssa Ukrainasta Pietariin, missä hän opiskeli yliopistossa kielitieteitä, myös suomea viisi vuotta. Länsi-Ukrainassa, kuten Lvivissä ukraina on 100-prosenttisesti äidinkieli. Monet käsitteet olivat tuntemattomia, kun ei tiennyt, mikä oli lumilinko tai kuka oli Matti Nykänen. Kielellisesti Vladimir piti sitä uskomattomana kokemuksena ja parhaana tapana opiskella kieltä. Vaikka hän tiesi jo tullessaan paljon sanoja ja luki kirjoja, niin ihmisten keskustelua työpaikalla oli vaikea seurata. Hän puhuu sujuvaa ja rikasta suomea
2/2022 Venäjän Aika ?15 TALOUS Vladimir viihtyy Helsingissä, vaikka ekonomistille onkin ehdotettu muuttoa rahoitusalan suuriin keskuksiin. 14-17_VA_2-2022_Vladimir.indd 15 14-17_VA_2-2022_Vladimir.indd 15 16.5.2022 9.53 16.5.2022 9.53
Pääsyään Kauppalehteen Vladimir piti yllätyksenä, koska suomi ei ole hänen äidinkielensä. Kilta perustettiin myrskyisenä vuonna 1992. Yrityksille, joiden läsnäolo on ollut pieni, päätös on helppo. He olivat molemmat neljän hengen työryhmässä, joka valmisteli kolmen vuoden ajan Killan 30-vuotishistoriikkia. Keulahahmona toimi alkuun Nokian kansainvälisistä toiminnoista vastannut puolalainen Stefan Widomski. Danskella hän työskenteli Markets-osastolla markkinatutkimuksessa. Osa jäsenistä teki jo neuvostokauppaa. Kysyntä on vakaata, kun nousukausi jatkuu. Se oli tarkoitus julkaista Killan perustamispäivänä tammikuussa 2022. Mutta olin positiivisesti yllättynyt, että jäsenistöltä on tullut vahva tuki, vaikka tilanne on mitä on. 16. Hän näkee myös, että kiltalaisilla on uskomatonta osaamisen määrä. 14-17_VA_2-2022_Vladimir.indd 16 14-17_VA_2-2022_Vladimir.indd 16 16.5.2022 9.53 16.5.2022 9.53. Yrityskauppoja on näkyvissä. Sieltä hän siirtyi Danske Bankiin, koska varainhoito ja pankkimaailma kiehtoivat. Maaliskuisesta Killan kokouksesta Vladimir kertoo: – Olin valmistautunut siihen, että tämä on viimeinen vuosikokous. Mutta monelle se on vaikea päätös, koska ne menettävät taloudellisesti paljon. Venäjän Aika 2/2022 TALOUS – Elämän hienoimpia kokemuksia. Sehän on suomalainen yhdistys ja verkosto on laaja, niin varsinkin näinä aikoina ihmiset tarvitsee informaatiotukea, verkostoa. Mun päiväntasaaja on ohi: oon asunut Suomessa jo isomman ajan kuin missään muualla. Se on yrityksille imagoja arvokysymys. Olin huolissani, että teen virheitä. Vladimir muistuttaa, että pitää peilata muihin maihin. Vladimir lisää: – Toki tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa. – Olen asunut 20 vuotta ja sopeutunut tänne. Jos ihmiset ovat sitä mieltä, että Venäjän taloutta pitää häiritä, ei haluta, että yritys osallistuu sen tukemiseen. – Ja olin ihan pörssitoimittajana. Asiakkaille tuotettiin lisäarvoa, kun pystyttiin analysoimaan, miten valuuttakurssit kehittyvät, mihin kannattaa sijoittaa, mitä riskejä on. Koronan takia tilaisuutta siirrettiin kevääseen. Tässä poseerausta MTV:n uutisankkureiden kanssa. Hän on harkinnut jopa uuden alan opiskelua, koska näkee, että taantumassa talousaktiviteetti laskee: – Talousosaamista tarvitaan enemmän silloin, kun talous porskuttaa. Vladimir on kuullut, että tämä kanta on Venäjällä pehmentynyt todella paljon. Lähtemisen aiheuttamat mahdolliset rangaistukset, jopa kansallistaminen on ollut esillä. En sulje pois uran vaihtoa. Vladimir on kysytty talousasiantuntija myös mediassa. Dansken lähdettyä Venäjältä Vladimirkin lähti pankista. Päätoimittaja sanoi, että suomalaiset tekevät myös virheitä. Vladimir näkee myös, että vaikka kyseessä olisi muutama prosentti liikevaihdosta, niin tässä taloustilanteessa sekin vaikuttaa. Vladimir kertoo, että pankkitoiminta on digitalisoitunut ja EU:ssa pankkien kuluihin ovat vaikuttaneet compliance-jutut: – Pankkeihin haetuin henkilö ei ole pankkiasiantuntija vaan juristi. Suomalaisia Venäjän-kauppaa käyviä suuryrityksiä yhdistävä East Office oli Vladimirin mielestä myös hieno kokemus työnä. Venäjä oli keskipiste, mutta lisäksi tuli muita kehittyviä markkinoita: Turkki, Brasilia, Keskija Itä-Eurooppa, Lähi-itä. Vladimir lisää, ettei haluaisi muuttaa pois Suomesta, vaikka monet ovat neuvoneetkin ekonomistiosaajan markkinoiden olevan muualla: Sveitsissä, Dubaissa. Vladimir kertoo oppineensa Suomessa, että toimittajat ovat avarakatseisia ja kriittisiä ihmisiä. – Jos yritys toimii siellä, luo työpaikkoja, maksaa veroja, se vaikuttaa siihen, miten valtiontalous voi. Niistä Vladimir toteaa: – Empimättä voin sanoa, että kyseessä ei ole mikään markkinahinta. Yritysten mahdollisuudet Venäjällä Yritysten pitää Venäjällä normaalien taloudellisten riskien lisäksi miettiä nyt myös imagohaittoja. Venäjän Kaupan Killassa Työtehtävien lisäksi Vladimirille näköalapaikkana on ollut Venäjän Kaupan Kilta, puheenjohtajana vuodesta 2014. Sitten puhkesi sota. Esimerkiksi VL AD IM IR M IK LA SH EV SK YN AR KI ST O Vladimir esitelmöimässä Venäjän talouden koukeroista yleisölle. Se tarjosi mahdollisuuden osallistua varojen kasvattamiseen, yksityisten ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimoimiseen. Pidän edelleen yhteyttä noihin kollegoihin. Mutta sitä voi lukea ja tulkita ja antaa ihmisille vaihtoehtoja. Nähdään, että arvomaailma nousee yli talouden. Dansken jälkeen Vladimir on konsultoinut pankin vanhoja asiakkaita pankkija investointiasioissa sekä yritysostoissa projektiluontoisesti. Idänkaupan esiin tuominen juuri nyt ei tunnu hyvältä idealta. Eikä sitä osaamista voi noin vain deletoida
Venäjä ja maailmantalous Maailman talous oli alamäessä jo ennen sotaa. Raja on siinä. Vladimir on samaa mieltä, että jos haluaa pärjätä ja haluaa ennustaa, pitää olla yhteydet. Ihmiset eivät ole syyllisiä siihen, että he ovat lähteneet Venäjälle. Talousteorian riskija tuottosuhde. He siis ajattelevat, että ei pidä jäädä jälkeen muista maista sitten, kun tilanne normalisoituu. Suomalaiset eivät ole muuttamassa, koti on täällä. Yritysten arvostelu on Vladimirin mielestä jälkiviisautta. Jos katsotaan talouden indikaattoreita, Venäjän talous on ollut 2–3 % maailman taloudesta. Tuottoakin on ollut, varsinkin jos katsotaan niitä 90-luvun yrityksiä, ensimmäisiä. Ne ovat nauttineet noususta. Hän arvelee, että 2 prosenttia olisi helppo korvata. Tulevaisuus Vladimir ei ole kokenut itseensä kohdistuvia ennakkoluuloja Suomessa, vaikka puhuukin venäjää. Toisaalta asetelma todistaa Vladimirin mukaan myös sen, miten kaikki on kytköksissä keskenään maailman taloudessa. Hän korostaa, että erityisesti pk-yritysten on vaikea toimia. Vieressä olevasta noin 145 miljoonan asukkaan markkina-alueesta Vladimir toteaa: – Kokeneet kiltalaiset ovat jo sanoneet, että aiemminkin on nähty, miten muut maat ja yritykset ovat siellä ensimmäisinä. , , Ukrainan Hersonin alueella syntynyt Vladimir Miklashevsky on kulkenut pitkän kierroksen päätyen lopulta Suomeen, jonka kokee kotimaakseen. Kukaan ei odota, että se tapahtuisi huomenna tai ensi viikolla, lähivuosinakaan. 14-17_VA_2-2022_Vladimir.indd 17 14-17_VA_2-2022_Vladimir.indd 17 16.5.2022 9.53 16.5.2022 9.53. Vladimir näkee siihen monta tekijää, kuten suuri valtionvelka, ennen kaikkea länsimaissa, markkinoiden uusjako sekä talouksien – Suomenkin talouden – pullonkaulat. – Se mikä olisi onnistunut 40 vuotta sitten, ei onnistu enää ilman suuria tappioita tai menetyksiä. Hän toteaa: – Nähtiin, että prosessi oli alkanut muodostua, mutta saatiin hyvin pippurista happoa katalysoimaan prosessia. Pienistä yrityksistä Vladimir lisää: – Se voi olla yrittäjän koko elämä, ei voi tehdä muuta tai pitää romuttaa elämäntyö. Tärkeää on dialogi, koska dialogin puute johtaa väärinymmärrykseen, uuteen sotaan, uuteen väkivaltaan, Vladimir toteaa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen piilolinssit tuotiin Euroopasta, koska ei ollut omaa valmistusta. Nyt yritetään eristää Venäjä. Riskit ovat olleet suuria, mutta voittojakin on saatu. Tällaisista tapauksista ei ehkä lueta lehdistä, mutta olen niistä kuullut. Maksutavat ovat vaikeutuneet todella paljon. Vladimir kirjoitti Killan historiikkiin: ”Geopoliittisista ja globaaleista tuulista huolimatta kauppa tulee jatkossakin olemaan ihmisten välistä vuorovaikutusta.” Ukrainan ja Venäjän vuorovaikutukseen pitäisi löytää uusi tasapaino, jotta kaupalle löytyisi mahdollisuuksia. Suomen poliittinen johto sanoo, että pitää olla dialogia. 2/2022 Venäjän Aika ?17 TALOUS monet ranskalaiset yritykset ovat jäämässä Venäjälle, ja jopa Macron on puhunut, ettei ole kiire lähteä. Vladimir näkee tässä ristiriitaisuutta tai todisteen siitä, että on väärin analysoida maiden talouksia bkt:n mukaan, vaan niitä pitäisi katsoa ostoskorien mukaan. – Kenties Venäjän talouden todellinen koko onkin suurempi kuin tuo kaksi prosenttia. Suomen tulevaisuutta Venäjän naapurina pohtiessaan hän toteaa, ettei kukaan voi sanoa, kauanko sota kestää. Amerikkalaisilla ja ranskalaisilla megayrityksillä, kuten autonvalmistajilla, on Vladimirin mukaan aivan eri kanavat, ne keskustelevat suoraan Putinin kanssa. . Kun nämä toimijat ovat nyt lähdössä, tilalle tulee amerikkalaisia. Vladimir on viime aikoina miettinyt Venäjän asemaa maailmantaloudessa. – Jos peilataan yrityksiä siihen tilanteeseen, niissä on ammattitaitoisia ihmisiä, eivät mitään ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka tekee ryhmätyötä, että lähdetään Venäjälle. Vladimir nostaa esiin myös konkreettisen toimialaesimerkin. Suuren taantuman aika on vääjäämättä edessä. Myös Kiina ja Intia ottavat niitä tyhjiöitä, mitä on. Suuren taantuman aika on vääjäämättä edessä. Silti jopa Yhdysvalloissa sanotaan, että hinnat nousevat Venäjän takia tai Euroopassa elintaso laskee
Kun Putin sitten nousi uudestaan presidentiksi, jouduin tarkistamaan käsityksiäni. Smirnov kertoo vuoteen 2011 asti tukeneensa ajatuksissaan Venäjän johtoa. TEKSTI JA KUVAT ESA TUOMINEN ”Haluavatko venäläiset sotaa?” Venäjän opposition uudessa lipussa on Venäjän trikolorin punainen korvattu valkoisella. Hän odotti, että presidentti Dmitri Medvedevin johdolla kansalaisvapauksia olisi lisätty ja että maa olisi kulkenut avoimempaan ja kansainvälisempään suuntaan. Butsha muutti kaiken Suomessa syntynyt Smirnov, 33, työskentelee Tampereen yliopiston normaalikoulussa venäjän ja englannin kielen opettajana. Selkeän kannan ottamista hankaloittaa Smirnovin mukaan se, että yhdet pelkäävät ongelmia Venäjällä, jos tuomitsevat hyökkäyksen ja toiset taas ajautumista hankaluuksiin Suomessa, jos antavat tukensa ”erikoisoperaatiolle”. Hän toivoo, etteivät Suomen venäläiset joudu kärsimään Putinin hyökkäyksestä. Reilu kolmannes vastustaa Venäjän hyökkäystä. 18-21_VA_2-2022_Stefan.indd 18 18-21_VA_2-2022_Stefan.indd 18 16.5.2022 9.05 16.5.2022 9.05. Kuullessaan uutisista helmikuisen aamun varhaistunteina, että Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan, meni Tamperelainen Stefan Smirnov järjesti sodanvastaisen mielenosoituksen. Noin puolet suhtautuu pidättyvästi eikä ota kärkevää kantaa suuntaan tai toiseen. Minusta tuli Venäjän johdon kriitikko. Tampereella asuvalla Stefan Smirnovilla on asiasta oma käsityksensä: Huomautan heti aluksi, että arvioni ei perustu mihinkään tutkimuksiin vaan on tulosta omista keskusteluistani ja havainnoistani. 18. Hän on isänsä puolelta venäläinen, mutta hänen äitinsä on suomalainen. Ehkä noin joka viides tai joka neljäs toistelee Venäjän johdon väitteitä Ukrainan ”natsijuntasta”. Stefan Smirnov selittää, että ”verinen punainen on vaihdettu rauhan valkoiseen”. Toisaalta he ovat huolissaan Ukrainan venäjänkielisten asemasta. Venäjän Aika 2/2022 AKTIVISMI M iten Suomessa asuvat venäläiset suhtautuvat presidentti Vladimir Putinin käynnistämään ”sotilaalliseen erikoisoperaatioon” Ukrainassa. He toivovat vain yleisesti sodan loppumista
2/2022 Venäjän Aika ?19 AKTIVISMI Minusta tuli Venäjän johdon kriitikko. , , 18-21_VA_2-2022_Stefan.indd 19 18-21_VA_2-2022_Stefan.indd 19 16.5.2022 9.05 16.5.2022 9.05
Toisin ovat monen sellaisen venäläisen asiat, joilla on Venäjän passi ja Tampereella järjestettiin huhtikuussa Suomen venäläisten mielenosoitus Ukrainan sotaa vastaan. 18-21_VA_2-2022_Stefan.indd 20 18-21_VA_2-2022_Stefan.indd 20 16.5.2022 9.05 16.5.2022 9.05. Mielenosoitus järjestettiin suomalaisena pitkäperjantaina huhtikuun 15. Venäjän Aika 2/2022 AKTIVISMI Smirnov omien sanojensa mukaan jonkinlaiseen shokkiin. Tällaiseen syyllistyneet sotilaat ja upseerit on saatava vastuuseen teostaan, vaikka se olisi hankalaa ja veisi paljon aikaa. Ei ole isompia haluja itämatkailuun juuri nyt. Smirnov sanoo, että hänen on helppo kritisoida Venäjän hyökkäyssotaa, toisin kuin monien muiden. Minulla ei ole Venäjän passia eikä minulla ole suunnitelmia käydä itänaapurissamme. Että jonkun vainajan käsi olisi liikkunut. 20. Tieto kulki myös suusta suuhun. Stefan Smirnov ja muut järjestäjät ryhtyivät mainostamaan mielenosoitusta Facebookissa ja Telegramissa. Silti pieni pelko kyti: tuleekohan Tampereen Keskustorille ihmisiä. Suomalaiset näkivät, että eivät läheskään kaikki täällä asuvat venäläiset kannata Putinin hyökkäyssotaa. Ajatus mielenosoituksesta alkoi kyteä. Kun tieto hyökkäyksestä tuli, olin ensin hämmentynyt ja sitten rupesin kiehumaan kiukusta. Siellä oli paikalla noin sata henkeä. Sitten Venäjä rupesi puhumaan ”lavastetuista uhreista”. Yksi ja toinen Tampereen venäjänkielinen oli miettinyt, että nyt olisi näyttävän mielenilmaisun paikka. Myönteistä palautetta Stefan Smirnovia hieman jännitti, millaisia reaktioita tapahtuma herättää Suomen venäläisyhteisössä. Uskomme, että saimme sanomamme jossain määrin läpi suomalaisille. päivänä. Kun ydinporukka mietti, mikä pantaisiin mielenosoitukselle nimeksi, päätettiin turvautua lainaan. Lopullinen sysäys aktiiviseen toimintaan syntyi Butshan kaupungista saaduista uutisista. Löytyi sellainen viiden hengen ydinryhmä, joka ryhtyi valmistelemaan mielenosoitusta. Kävi ilmi, että venäläiset sotilaat olivat tappaneet ja raiskanneet Butshan siviilejä vähän ennen kuin joutuivat perääntymään Kiovan liepeillä sijaitsevasta kaupungista. Puhujia oli useita, musiikki raikasi ja iskulauseita huudettiin. Minusta se oli yhtä uskomatonta ”tuubaa” kuin väitteet siitä, että muutama vuosi sitten alas ammutussa malesialaiskoneessa olisi ollut jo valmiiksi ruumiita matkustajina. Siitä kerrottiin mediassakin. Tämä huomattiin toimivaksi ideaksi ja niinpä mielenosoituksen nimeksi tuli ”Ei minun nimissäni”. Suurin osa oli kyllä suomalaisia, mutta meitä venäläisiäkin oli muutama kymmenen. Torilla tavattiin Pian Butshan uutisten jälkeen Stefan Smirnov otti yhteyttä kavereihinsa. Olin toivonut ja uskonutkin, että Putin vain uhkailee, eikä kuitenkaan hyökkää. Omasta mielestäni tempaus onnistui. Butshan uutisten jälkeen Smirnov ryhtyi miettimään, että venäjänkielisten täytyy nyt sanoa sanansa kuuluvasti. Muutaman vanhemman sukulaisen kanssa tulee videopuheluissa keskusteltua lähinnä vain ilmoista ja terveydestä, koska arvelen, että he ovat täysin Kremlin valheiden vietävissä. Mutta ajat ovat nyt sellaiset, että ihmissuhteet ovat koetuksella. Minulla on joitakin sukulaisia Venäjällä ja olen ollut heihin yhteydessä. Olen saanut melkein pelkästään positiivista palautetta. Olen opiskellut Lontoossa poliittista historiaa ja oppinut, että aggressorilla on usein tapana ennen vetäytymistään tehdä siviiliväestölle pahoja. Jotkut eivät tykänneet ja ovat siksi ottaneet minuun etäisyyttä. Uskaltavatko venäjänkieliset asettua Putinin käymää sotaa vastaan. Amerikkalaiset osoittivat vuonna 2003 mieltään maansa Irakiin tekemää hyökkäystä vastaan tunnuksella ”not in my name”
Kerromme myös Venäjän opposition toiminnasta suomalaisille suomeksi, jotta ymmärrettäisiin, että eivät kaikki ole sodan puolella. Hänen äitinsä on suomalainen, mutta isä on kotoisin Venäjältä. Ja kolmanneksi hyökkäystä täytyy edeltää vuosien propagandakampanja, jotta se saataisiin ”myydyksi” venäläisille. Suomalaisten ei Smirnovin mielestä kannata nyt kuitenkaan hötkyillä: Kolmen ehdon pitää täyttyä ennen kuin Putin hyökkää eikä hyökkää välttämättä silloinkaan. Niinpä vastahakoiset opettajatkin olivat taipuneet kirjoituttamaan oppilaillaan patrioottisen ”kirjeen sotilaalle”. Mitkään näistä ehdoista eivät Suomessa täyty. Toiseksi siellä pitää olla iso venäjänkielinen vähemmistö. Ensinnäkin maan pitää olla entinen Neuvostoliiton osa. Olen tottunut pitämään suomalaisia rauhallisen harkitsevina, mutta nyt monet tuntuvat hätäilevän, että Natoon olisi pitänyt liittyä jo vuonna 2004. . Smirnov hämmästelee toisaalta myös suomalaisten reaktioita Ukrainan sotaan. Tai että Milanon yliopisto vetää Dostojevskin pois kirjallisuuskurssin lukulistalta tai Cardiffin musiikkijuhlat poistaa Tshaikovskin ohjelmastaan. Niin tiukasti kuin Stefan Smirnov venäläisten ”erikoisoperaatiota” arvosteleekin, muistuttaa hän samalla, että ei vastatoimissakaan saisi sortua hölmöyksiin. Onhan se nyt aivan typerää, että Lidl vetää myynnistä ”venäläisen näköisiä” tuotteita, kuten virolaisia suolakurkkuja tai saksalaisen hapankaalin, koska tuotteissa näkyy kyrillisiä kirjaimia. 18-21_VA_2-2022_Stefan.indd 21 18-21_VA_2-2022_Stefan.indd 21 16.5.2022 9.05 16.5.2022 9.05. Samaten jotkut väittävät Putinin toiminnallaan jo ylittäneen natsien hirmutekojen ”saavutukset”. He eivät juuri uskalla kritisoida hyökkäyssotaa. Aiomme järjestää solidaarisuusillan suomalaisille. He ovat aika heterogeeninen joukko. Mukana on venäläisiä, kazakstanilaisia, vironvenäläisiä, muita baltteja... 2/2022 Venäjän Aika ?21 AKTIVISMI jotka haluavat vierailla kotimaassaan lähiaikoina. Olen opettajantyöni takia ollut yhteydessä pietarilaisiin kollegoihini ja kuullut monenlaista. Smirnov aikoo jatkaa Ukrainan sotaan kriittisesti suhtautuvien suomenvenäläisten kokoamista erilaisiin tapahtumiin. Kun viranomaiset olivat vaatineet kouluja kirjoituttamaan oppilailla ”kirjeitä sotilaille rintamalla”, olivat ystävyyskoulumme numero 23 kaikki opettajat kieltäytyneet. Jotkut eivät ehkä haluakaan. Tätä harrastivat jotkut satunnaiset opettajatkin. Tosin monet ovat tehneet sen ulkomailta lähdettyään pois Venäjältä. Joukkoon mahtuu monenlaisia mielipiteitä. Tamperelainen Stefan Smirnov on syntynyt Suomessa. Moni pelkää puhua Venäjällä Vaikka Venäjällä kriittisen kannan ottaminen ”sotilaalliseen erikoisoperaatioon” on suorastaan vaarallista, ovat muutamat julkisuuden henkilöt uskaltaneet arvostella sotaa. Suomessa asuu arviolta 80 000 venäjänkielistä. Eri puolilla maata on pidätetty 15 000 henkeä kun he ovat tavalla tai toisella arvostelleet hyökkäystä. Tämän jälkeen kieltäytyneille opettajille oli ilmoitettu, että on tullut ”puhelu korkeammalta taholta”, jossa uhataan kieltäytyjiä erottamisella. Yksi ystäväni myi tori.fi:ssä tarpeetonta samovaaria ja sai vastaanottaa todella törkeitä kommentteja. Venäjällä monet pelkäävät. Moni ei valitettavasti osaa erottaa Putinin hallintoa ja venäläisyyttä toisistaan, Stefan Smirnov murehtii. Smirnov sanoo pelkäävänsä, että Suomi taantuu niihin aikoihin ja tunnelmiin kun hän itse kävi peruskoulua: Silloin jouduin kestämään jatkuvaa ryssittelyä
Venäjän hyökkäyssota on muuttanut Suomi-Venäjä-seuran toimintaa rajusti, seuran pääsihteeri Niina Sinkko kertoo. . Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota oli kuitenkin viimeinen nyrkki silmään, kertoo Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko. TEKSTI ELINA SAARILAHTI ”Ei riitä, että sota loppuu” 22-25_VA_2-2022_Niina Sinkko.indd 22 22-25_VA_2-2022_Niina Sinkko.indd 22 16.5.2022 9.10 16.5.2022 9.10. Sota oli Venäjä-toimijoille enää ”se viimeinen nyrkki silmään”. Ensin korona sahasi sitä oksaa, jolla istutaan, ja lopulta kaatui koko puu, Sinkko puuskahtaa. Pietarin Suomi-talossa Koronapandemia ja matkustusrajoitukset ovat jo kahden vuoden ajan sahanneet Venäjä-toimijoiden kulttuuriyhteistyötä. Hankeinstrumentteja, kuten EU-rahoitettu Cross Border Cooperation (CBC) on kaatunut, ja esimerkiksi hankkeet, joissa toisella puolella on ollut virallista Venäjää edustava taho, on jouduttu keskeyttämään. Nyt viime vuodet ovat olleet kulttuuripuolella erityisen vaikeita pandemian ja rajojen sulun vuoksi. Monet ystävyysseuran hankkeet ovat katkenneet kuin seinään, kun edellytyksiä jatkaa niitä ei uudessa tilanteessa ole ollut. Tämän kaiken päälle tuli vielä Krimin laiton valtaaminen vuonna 2014. Pyrimme säilyttämään ja ylläpitämään yhteistyökanavia, vaikka konkreettisia hankkeita ei juuri nyt ole, Kotaviita kertoo. Kyseessä on linjaus, jossa päätösvalta jäi toimijoille itselleen. Sinkko kuitenkin muistuttaa, että yhteistyö Venäjän kanssa on vaikeutunut jo koko 2010-luvun, jolloin Venäjällä astuivat voimaan esimerkiksi laki kansainvälisistä agenteista sekä niin kutsuttu homopropagandalaki. Venäjän Aika 2/2022 AJANKOHTAISTA P ian sen jälkeen, kun Venäjä oli helmikuun lopulla hyökännyt Ukrainaan, päätti Suomen tiedeja kulttuuriministeriö, että Suomi keskeyttää korkeakoulu-, tutkimus-, kulttuurija urheiluyhteistyön Venäjän ja ValkoVenäjän kanssa. . Kotaviita kertoo Suomi-Venäjäseuran päättäneen hiljattain keskeyttää väliaikaisesti Suomen Pietarin tiedeja kulttuuri-instituutin toiminnan. Myös Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamies Anna Kotaviita kertoo viime vuosien koronan sekä nykyisten toimintaympäristön muutosten vaikuttaneen konsulaatin koulutusja kulttuuriyhteistyöhön sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. 22
2/2022 Venäjän Aika ?23 AJANKOHTAISTA sijaitseva instituutti on toiminut Venäjällä jo kolmenkymmenen vuoden ajan, ja se on ollut pääkonsulaatin keskeinen yhteistyökumppani. . Venäjältä lähteneet ovat välitilassa ilman pysyviä osoitteita tai toimivia pankkitilejä. Näiden ihmisten kanssa on myös mahdotonta tehdä projekteja, sillä Sodan jälkeiselle kulttuuriyhteistyölle ehtona on vastaanottavaisempi Venäjä. Sinkko kertoo, että vaikka joidenkin venäläisten kumppanien kanssa olisi edelleen mahdollista toimia, joutuvat suomalaiset kulttuuritoimijat punnitsemaan tarkkaan, onko hankkeilla todellisuudessa mahdollista edistää mitään. Tilanteen raastavuus on ajoittain konkretisoitunut ystävyysseuran olohuone-keittiössä, jonka Sinkko kertoo muuttuneen toisinaan ikään kuin terapiasaliksi eri maiden toimijoiden kesken. Tulemmeko näkemään sellaisen hetken, että maahanmuuttovirasto Migrissä asioi venäläisiä, jotka eivät laillisen viisumilla olon päättymisestä huolimatta tahdo tai voi palata Venäjälle takaisin?, Sinkko kysyy. Moni on lähtenyt vain turistiviisumin turvin, eikä ole aikeissa palata. Kritiikitön yhteistyö voisi vain palvella virallisen Venäjän narratiivia, jossa kaikki on niin kuin ennenkin. Ennemmin tai myöhemmin vastaan tulee myös viisumin umpeutuminen, sillä Schengen-viisumilla saa laillisesti oleskella Schengen-alueella maksimissaan 90 päivää 180 päivän jakson aikana. Moni venäläinen kulttuurivaikuttaja on tällä hetkellä hyvin vaikeassa tilanteessa. Venäläiset toisinajattelijat tyhjän päällä Tällä hetkellä on hyvin vaikeaa tukea Venäjällä niitä, jotka yrittävät saada vastakkaista ajattelua esiin. EL IN A SA AR IL AH TI 22-25_VA_2-2022_Niina Sinkko.indd 23 22-25_VA_2-2022_Niina Sinkko.indd 23 16.5.2022 9.10 16.5.2022 9.10. Venäläisiltä kumppaneilta on kuitenkin tullut paljon ymmärrystä suomalaisia kohtaan. Nyt sen juhlavuosi alkoi varsin masentavissa merkeissä. Venäjällähän nimenomaan kulttuurikenttä itsekin protestoi ja monet ruohonjuuritason toimijat olisivat tahtoneet ajaa toisenlaista Venäjää jo aikaisemminkin, Sinkko muistuttaa. Tämän vuoksi Suomi-Venäjä-seurakin on alkanut enemmän etsiä kumppaneita diasporasta tai niiden joukosta, jotka ovat lähteneet Venäjältä sodan alkamisen jälkeen. Syynä tähän ovat Venäjän agenttilainsäädäntö sekä sotasensuurilaki, jota rikkovia uhkaa jopa viidentoista vuoden vankeusrangaistus. , , Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko muistuttaa, että Suomessa tullaan jatkossakin tarvitsemaan Venäjä-osaamista, oli tilanne mikä hyvänsä. Ukrainan sota on saanut seuran etsimään uusia yhteistyökumppaneita myös Venäjän ulkopuolelta
Myös Suomi-Venäjä-seura tahtoisi näyttelyn esille omaan tilaansa ja tarjota sitä eri puolille Suomea. Jos asiaa mietitään, niin Venäjän aika on tällä hetkellä ihan hirveä. Se peilautuu aika pitkälle suomettumiskeskusteluun ja on ihan ymmärrettävää, koska seuralla on ollut siinä silloin iso rooli. Moni järjestöön kuulumaton on kuitenkin kuluneen kevään aikana myös ymmärtänyt paremmin, mitä SuomiVenäjä-seura oikeastaan tekee, ja mitä se ei tee, hän kertoo. Venäjä ei ole katoamassa minnekään Sinkon mukaan kontaktien selvä harveneminen tulee tilanteen pitkittyessä olemaan väistämättä edessä. Suomen lisäksi myös näillä alueilla on suuri venäjänkielinen vähemmistö ja tarvetta yhteistyölle. Eikä siinä pidäkään mielestäni olla sinisilmäinen. Ja mitä tulee Venäjän aika -lehteen, niin Sinkko kertoo, että seurassa on itsekin oltu hieman allergisia nimelle. Sodanvastaisen näyttelyn järjestäminen Venäjällä on tällä hetkellä lähes mahdotonta, ja siksi haluamme tarjota venäläisille taiteilijoille mahdollisuuden näkemyksensä ilmaisuun Suomessa, näyttelyn organisoijat sanovat. . Se voi olla monella tavalla tulkittava sanayhdistelmä. . Lisäksi SuomiVenäjä-seura on neuvonut lukuisille muille Venäjä-toimijoille esimerkiksi Venäjä-hankkeiden keskeyttämiseen liittyviä asioita. Esimerkiksi sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen ja toimittaja Kerttu Matinpuro päättivät organisoida sodanvastaisen näyttelyn, johon tulee esille teoksia ukrainalaisilta ja venäläisiltä sarjakuvataiteilijoilta ja kuvittajilta. Monenlaisen Venäjä-infon kysyntä sekä kansalaisten että median suunnasta on kasvanut. . Kaikenlaisen venäjäyhteistyön kääpiöityminen on nähtävissä jo nyt. Mutta asian kääntöpuolena, kun näkee vieressään todella järkyttyneen ihmisen, joka on yrittänyt vuosikausia protestoida, jonka oma elintila on kutistunut ihan olemattomaksi Venäjällä, ja joka on nyt ihminen vailla menneisyyttä ja vailla tulevaisuutta, ei siinä silloin ole sijaa epäilyksille. Olisi tuotava enemmän esiin seuran omaa laajaa työtä. Kyse voikin olla siitä, millä painolla nimen sanoo. Mediassa on myös näkynyt puheenvuoroja, joissa Venäjältä pakenevien ihmisten on pelätty olevan Troijan hevosia, joilla on pahat mielessä, tai joita Venäjän valtio voi käyttää hyväksi ”suojellessaan” venäjänkielistä väestöä ulkomailla. Mutta sitten aina hetkittäin järkikin pelaa, että kyllä tosiaan Venäjän aika voi olla todella musta ja synkkä. Samaa kommentointia on ollut myös meidän kanavissamme, Sinkko kertoo. . . Kyse on tyhjän päällä olevista ihmisistä, joita ei pysty oikein tukemaan, vaikka haluaisi antaa heille meidänkin toiminnassamme äänen ja tilan, Sinkko kertoo. . . . Hän on huomannut myös, että mitä enemmän aikaa sodan alkamiNyt on tärkeää tukea myös venäläisiä sodanvastustajia. Kenttä on aika laaja, nyt vain korostamme sitä. On oltava todella herkällä korvalla liikkeessä. Näyttely tulee ensin esille Helsingin Vallilaan Emmauksen kirpputorin ikkunagalleriaan kesäkuussa, sekä myöhemmin ainakin Joensuuhun. Mitä enemmän seisova ja suorastaan estetty vaihe kestää, sitä enemmän sillä on vaikutuksia. Hukkanen ja Matinpuro tahtovat tällä tavoin osoittaa tukensa Ukrainalle ja nostaa samalla esiin venäläisiä sodanvastaisia ääniä. Ja kun näyttelyiden saaminen Venäjältä Suomeen on vaikeaa, on mahdollista lähteä liikkeelle toisella tavalla ja paikata näyttelyitä tekemällä yhteistyötä Euroopassa olevien kulttuuritaiteilijoiden kautta, Sinkko sanoo. 24. Muuttuneessa tilanteessakin tehtävää riittää, Sinkko vakuuttaa. Monilla suomalaisilla on Sinkon mukaan edelleen väärä tai vanhentunut kuva seuran toiminnasta. Sinkko kertoo seuran puhelinten soineen ensimmäiset kaksi kuukautta aamusta yöhön ihmisten kysellessä erilaisia viranomaisasioita tai sitä, mihin viranomaiseen tulisi missäkin tilanteessa ottaa yhteyttä. Näen, että vaikka tässä tapahtuisi mitä ikinä maiden välillä, niin meidän kaltaisillemme toimijoille on aina paikka. Ratkaisu voisi olla itsensä ja toimintansa näkyvämmäksi tekeminen. . Venäjän Aika 2/2022 AJANKOHTAISTA heille ei Suomessa saada laillisesti maksettua palkkiota. Aivan täysin ei yhteistyö venäläistenkään kanssa ole vielä kuivunut kasaan. Mitä tulee seuran nimeen, siitä ei Sinkon mukaan päästä nyt mihinkään – eikä ehkä ole syytäkään päästä. Se voidaan tuoda lehdessä esiin. ”Nyt ei ole ainakaan Venäjän aika” Sota on tuonut kritiikkiä myös Suomi-Venäjä-seuran suuntaan. Ajattelemme, että nyt on tärkeää tukea myös venäläisiä sodanvastustajia ja muistaa, että läheskään kaikki venäläiset eivät tue sotaa. Väärinymmärryksiä seuran työn ja sen nimen suhteen on Sinkon mukaan ollut paljonkin. . Jos olisimme vaikka venäläisen kulttuurin seura, se olisi aivan toinen asia, Sinkko pohtii. Mutta on ihan totta, että kyllähän tällaisen tilanteen voi myös käyttää hyödyksi. . , , 22-25_VA_2-2022_Niina Sinkko.indd 24 22-25_VA_2-2022_Niina Sinkko.indd 24 16.5.2022 9.10 16.5.2022 9.10. Seuran toimintakenttään kuuluvat normaalioloissakin muut venäjää puhuvat alueet, kuten Baltia, ValkoVenäjä, Ukraina ja Georgia. Nimessä oleva ”Venäjä” yhdistetään vahvasti valtiolliseen Venäjään sen sijaan, että ymmärrettäisiin seuran luovan ruohonjuuritason suoria kontakteja eri toimijoiden välille. Diaspora ja Venäjän ulkopuoliset kumppanit uuden toiminnan keskiöön Tällä hetkellä ei näytä siltä, että kulttuurihakkeiden katkeaminen olisi vähentänyt Suomi-Venäjä-seuran työmäärää, päinvastoin. Siitä seuraa, että yhteistyötä joudutaan tulevaisuudessa aloittamaan täysin uudelleen alusta
, , Pushkinin painajainen. Suomessa on eletty sellaisiakin aikoja, että joidenkin toimijoiden tapa tulkita Venäjää oli kulkea laput silmillä ikään kuin Venäjää ei olisi olemassa, ja katsoa vain Eurooppaan. . . . Putin ei voi omia kieltä itselleen. Vähintäänkin se idän puoleinen lappu on parempi ottaa silmästä pois ja tutustua naapurimaahan, Sinkko toteaa. AN AT O LI FI RS O V EL IN A SA AR IL AH TI 22-25_VA_2-2022_Niina Sinkko.indd 25 22-25_VA_2-2022_Niina Sinkko.indd 25 16.5.2022 9.10 16.5.2022 9.10. Kieltämällä Venäjän olemassaolon Venäjä ei häviä mihinkään. Lisäksi olisi tärkeää, että venäjää opiskeleville nuorille puhuttaisiin siitä, ettei venäjä ole ainoastaan Venäjän alueella toimiva käyttökieli. Sinkon mielestä Suomessa tulisi suoraselkäisesti vaatia sellaista Venäjää, joka mahdollistaa asioita. Koruton teksti SuomiVenäjä-seuran toimiston ovessa Helsingissä. Nyt on alettu vähän pysähtyä siihenkin, että juuri tuohon Venäjän ei-niin-suureen, mutta erittäin tärkeään oppositioon pitäisi pystyä luomaan yhteyksiä. . Sellainen, joka esimerkiksi lainsäädännöllään ei estä ihmisten suorien yhteyksien syntymistä. Olemme sotaa vastaan. . Sellaista tulevaisuusskenaariota en näe. Oli tilanne Venäjän kanssa mikä tahansa, niin Venäjä-osaamista Suomessa tarvitaan aina. Sodan loppumisen jälkeen meitä vastassa tulee sanelupolitiikkaa harjoittavan Venäjän sijaan olla vastaanottavaisempi ja sallivampi Venäjä. Sodan katkenneet suhteet ovat vain jatkumoa pandemian katkaisemille kontakteille. Sinkko toivoo, että sodan loputtua satsattaisiin erityisesti ihmisten välisten suorien yhteyksien tukemiseen. Ei kuitenkaan riitä, että sota loppuu, Sinkko sanoo. Väki siellä on paljon vastaanottavammassa tilassa, kuin jos heillä olisi ollut mahdollisuus kulkea, keskustella, matkustaa ja pitää yllä avoimia yhteyksiä. Siihen pitää pystyä vastaamaan ajankohtaisella tilanteen tarkastelulla. Sinkko ei näe, että suomalaisten Venäjään kohdistama kiinnostus olisi laskemassa, päinvastoin. . Korona ja rajojen kahden vuoden mittainen sulku sekä koronatietojen räikeä vääristely Venäjällä loivat suotuisat olosuhteet valtion sotapropagandalle, sillä mitä vähemmän naapurivaltioilla on yhteyksiä keskenään, sitä kauemmas se ajaa ihmisiä erilleen toisistaan myös arjen tasolla. Sellaiselle sietävälle olotilalle olisi nyt syytä tulla loppu. 2/2022 Venäjän Aika ?25 AJANKOHTAISTA sesta tulee kuluneeksi, sitä enemmän on alettu alun vahvojen tunnereaktioiden jälkeen myös miettiä, mitä tapahtuu nyt, kun yhteydet ovat poikki, eikä venäläisten toisinajattelijoidenkaan kanssa voida olla yhteydessä. Kauhistunut kansallisrunoilija ja mellakkapoliisit Pietarin keskustassa. Putin ei voi omia kieltä itselleen. Niin kauan kuin sellaista ei ole, siitä ei ainakaan voi olla hiljaa. Minä ja varmasti moni muukin Venäjä-toimija on miettinyt, kuinka paljon me olemme sallineet Venäjän hankaluutta kaikki nämä vuodet.
Venäjä pystyy tuottamaan itse välttämättömyystavarat, kuten ruoan ja energian. Siksi Venäjän tuotanto supistuu voimakkaasti monilla aloilla. Heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan Moskovan pörssissä nähtiin ennennäkemättömän suuri pudotus ja ruplan kurssi heikkeni historiallisiin pohjalukemiinsa. 26. Venäjän kuluttajahintainflaation odotetaan nousevan tänä vuonna ainakin 20 prosenttiin. Venäjän BKT:n odotetaan supistuvan sodan seurauksena ainakin 10 %. Viime vuonna ostovoima oli vielä hieman matalammalla tasolla Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on ensisijaisesti suunnaton inhimillinen tragedia, joka on aiheuttanut valtavan iskun Ukrainalle. Sodasta aiheutuva epävarmuus lisää myös liiketoimintaympäristön riskejä merkittävästi, jolloin yritykset eivät uskalla tehdä investointeja. Tuontia on vaikea korvata kotimaisilla tavaroilla, koska kotimaista tuotantoa ei ole. Tuotannon pudotus on suurin sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Venäjän hallinnon täytyi asettaa tiukkoja rajoituksia markkinoiden luisun pysäyttämiseksi. Tuotannon supistuminen johtaa myös palkkojen laskuun ja työttömyyden kasvuun. Nämä toimet ovat pitkälti eristäneet Venäjän maailmantaloudesta. Tilannetta synkentää edelleen se, että venäläisten ostovoima on kehittynyt heikosti jo vuosia. Sota tulee kuitenkin hyvin kalliiksi myös Venäjälle. TEKSTI HELI SIMOLA, VANHEMPI EKONOMISTI, BOFIT, SUOMEN PANKKI KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Hyökkäys Ukrainaan tulee kalliiksi Venäjälle Suomen Pankin talouskatsaus 26-27_VA_2-2022_Talous.indd 26 26-27_VA_2-2022_Talous.indd 26 16.5.2022 9.12 16.5.2022 9.12. Kotimaisen tuotannon rakentaminen kestää kauan ja on hankalaa ilman ulkomaalaisia koneita, osia ja ohjelmistoja. Venäjän Aika 2/2022 TALOUS S ota on lisännyt valtavasti Venäjän talouteen liittyvää epävarmuutta. Lisäksi lukuisat yritykset ovat omasta aloitteestaan päättäneet lopettaa liiketoimensa Venäjän kanssa. Rajoitukset vaikeuttavat talouden toimintaa. Venäjän hyökkäyksen seurauksena EU, Yhdysvallat ja monet muut maat ovat asettaneet mittavia talouspakotteita Venäjälle. Tavaroista voi tulla pulaa ja hinnat nousevat jyrkästi. Ne katkaisevat Venäjältä ulkomaisen rahoituksen, leikkaavat Venäjän vientituloja ja poistavat suuren osan ulkomaisista tuotteista Venäjän markkinoilta. Tuontitavaroiden loppuminen vaikeuttaa Venäjän talouden toimintaa monin tavoin. Monissa muissa tuotteissa – etenkin teknologiatuotteissa – Venäjä on kuitenkin hyvin riippuvainen tuonnista. Kun samalla hinnat nousevat voimakkaasti, venäläisten ostovoima ja siten elintaso putoavat jyrkästi. Maaliskuussa esimerkiksi keskimääräisen venäläisen eläkkeen ostovoima väheni 8 % vuotta aiemmasta, vaikka eläkkeitä korotettiin juuri helmikuussa. Lisäksi sotatoimiin uppoavat valtion varat ovat pois paremmista tarkoituksista
LÄ H DE : IM F 26-27_VA_2-2022_Talous.indd 27 26-27_VA_2-2022_Talous.indd 27 16.5.2022 9.12 16.5.2022 9.12. Pakotteiden vuoksi kansainvälinen huipputeknologia ja uudet keksinnöt eivät enää jatkossa ole Venäjän ulottuvilla. Koronakriisin aikana Venäjä käytti tukitoimiin noin 5 % BKT:stä. Ukrainan sodan seurauksena tulee venäläiskuluttajien ostovoima putoamaan ja elintaso laskemaan. Ukrainan BKT:n odotetaan tänä vuonna supistuvan noin 40 %. Ne rajoittavat myös Venäjän valtion ja keskuspankin kartuttamien valuuttamääräisten varojen käyttöä sekä ulkomaisen rahoituksen saatavuutta. . Sodan Ukrainan kansalle ja yhteiskunnalle aiheuttama kärsimykset ja tuho ovat mittaamattomia. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tuoreimman arvion mukaan Venäjän BKT on vuonna 2027 samalla tasolla kuin vuonna 2013. Vuosina 1999–2013 Venäjän BKT kaksinkertaistui. Ruokamarketin asiakkaita Pietarissa. Lisäksi Venäjältä on sodan alkamisen jälkeen lähtenyt ulkomaille jo ainakin kymmeniäellei satojatuhansia osaajia. Huhtikuun loppuun mennessä hyväksyttyjen budjettitoimien yhteenlaskettu arvo oli 2 % BKT:stä. Taloutta voidaan tarvittaessa pyörittää painamalla lisää ruplia, mutta tämäkään keino ei ole käytettävissä loputtomiin. Venäjä voi vielä lisätä tukitoimia, mutta pakotteet rajoittavat myös valtiontalouden liikkumavaraa. Venäjän kärsimät vahingot eivät kuitenkaan ole mitenkään verrattavissa Ukrainaan. Heidän työpanoksensa ei ole enää käytettävissä Venäjän talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen. Liiketoimintaympäristön epävarmuus hillitsee investointeja pitkään ja etenkin ulkomaisten sijoittajien luottamuksen palauttaminen vie aikaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tulee kalliiksi Venäjälle. Luvassa kylmää kyytiä kotitalouksille. Ne leikkaavat Venäjän vientituloja ja samalla valtion viennistä saamia verotuloja. 2/2022 Venäjän Aika ?27 kuin vuonna 2012, joten viimeisen vuosikymmenen aikana venäläisten elintaso ei ole kohentunut käytännössä lainkaan. BKT:n muutos, % 20 10 –10 –20 –30 –40 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 l Venäjä l Ukraina Venäjän ja Ukrainan BKT:n kehitys. Viime vuonna venäläisten keskimääräinen tulotaso oli edelleen vain hieman yli puolet Suomen tasosta. Venäjän talous ei ole luhistumassa, mutta sodalla on Venäjän talouteen pitkäaikaisia vaikutuksia. Venäjän hallinto voi lievittää talouskriisiä omilla tukitoimillaan. Toistaiseksi valtion tukitoimet ovat olleet melko maltillisia. Ukrainan jälleenrakentaminen Venäjän aiheuttaman hävityksen jälkeen tulee maksamaan jopa satoja miljardeja euroja. Talouden kasvumahdollisuudet heikkenevät entisestään. Venäläisten elintaso kurjistuu sodan seurauksena tuntuvasti
Nyt kerrotaan Jeltsinin ajasta (1991–1999), joka merkitsi siirtymistä sosialismista kapitalismiin. IT AR TA SS / LE H TI KU VA 28-32_VA_2-2022_Jeltsin.indd 28 28-32_VA_2-2022_Jeltsin.indd 28 16.5.2022 9.13 16.5.2022 9.13. Tuolloin oli vielä epäselvää onnistuuko kommunistien eli Janajevinjuntan vastavallankaappausyritys. Kun Lännessä Jeltsinin vuosia ajatellaan demokratian ja vanhat blokit ylittävän yhteistyön mahdollisuutena, niin Venäjällä Jeltsinin aikaan liitetään monenlainen pahuus: elintasoerojen repeäminen, räjähtänyt rikollisuus ja suurvalta-aseman menettäminen. 28. elokuuta 1991. Lännelle Jeltsin on yhä eräänlainen demokratian ritari kun taas Venäjällä hänet kirotaan Neuvostoliiton romuttajana. Tampereen Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio harppoo pitkin kuuluisan Leninmuseon näyttelysaleja ja kumartuu ständille, Tampereella toimiva Lenin-museo jatkaa erikoisnäyttelyidensä sarjaa. Monia venäläisiä harmittaa yhä suurvalta-aseman menettäminen, mikä nähdään paljolti Jeltsinin syyksi. Venäjän Aika 2/2022 HISTORIA J eltsinin aika nähdään länsimaissa ja Venäjällä paljolti eri tavalla. TEKSTI JA KUVAT ESA TUOMINEN Lenin-museo esittelee Jeltsinin aikaa Ikoninen valokuva Boris Jeltsinistä panssarivaunun katolla 19. Jopa aivan vastakkaisellakin tavalla
2/2022 Venäjän Aika ?29 HISTORIA 28-32_VA_2-2022_Jeltsin.indd 29 28-32_VA_2-2022_Jeltsin.indd 29 16.5.2022 9.13 16.5.2022 9.13
– Tuntuu siltä, että ne johtajat, jotka meidän mielestämme ovat plus-merkkisiä, ovat Venäjällä miinusmerkkisiä. Jeltsin hallitsi Kremliä melkein koko 1990-luvun. Brezhnevin aikaa monet ihailevat Venäjällä vakaana, turvallisena aikana kun taas Lännessä Brezhnevin aikaa pidettään pysähtyneenä. 28-32_VA_2-2022_Jeltsin.indd 30 28-32_VA_2-2022_Jeltsin.indd 30 16.5.2022 9.13 16.5.2022 9.13. – Jeltsiniä monet pitävät Neuvostoliiton mahdin romuttajana ja ryöstökapitalismin isänä, kun taas me näimme hänen herättäneen henkiin demokratian ja markkinatalouden hengen. Vahvat ja heikot johtajat Kalle Kallio on pohdiskellut Venäjän ja länsimaiden erilaisia käsityksiä itänaapurimme johtajuudesta pidempäänkin. Venäjän Aika 2/2022 HISTORIA johon on kiinnitetty Venäjän entisen presidentin Boris Jeltsinin kuva niiltä ajoilta kun tämä oli valtansa huipulla. Nyt olemme ottaneet askeleen eteenpäin ja esittelemme Jeltsinin aikaa kaikessa ristiriitaisuudessaan, Kallio kertoo. Gorbatshov oli tavattoman suosittu länsimaissa, mutta Venäjällä häntä on toiveita herättäneen alun jälkeen suorastaan vihattu. 30. – Meidän edellinen teemanäyttelymme, ”Putoava punatähti” käsitteli Neuvostoliiton romahdusta. Hrushtshevia pidetään Venäjällä epäonnistuneena kun taas länsimaissa Nikita Sergejevitsh herätti toivoa suojasäineen. Venäjällähän Stalin on tavattoman suosittu kun taas Lännessä hänet tuomitaan julmana diktaattorina. Ja päinvastoin, hän kertoo pohdiskeluistaan. Kallio on tavallaan myös Leninmuseon johtaja, koska kuuluisa museo toimii nykyisin Werstaan siipien suojassa
Hänen mielestään museolla on yhä tehtävänsä, vaikkakin erilainen kuin menneinä aikoina. Lenin-museon uuden näyttelyn sanoma on Kalle Kallion mielestä se, että toisenlainen Venäjä oli tai ainakin näytti olevan hetken mahdollinen. Yksityistäminen ja uuden kapitalismin syntyminen eivät sujuneet kivuitta. Ja aivan oikein kuvittelivatkin. Mutta oliko Jeltsinin aika todellisuudessa menetetty mahdollisuus. Kuolleisuustilastot näyttivät karmeilta, väkivalta, itsemurhat ja onnettomuudet lisääntyivät, samoin alkoholismi ja rikollisuus. , , 28-32_VA_2-2022_Jeltsin.indd 31 28-32_VA_2-2022_Jeltsin.indd 31 16.5.2022 9.13 16.5.2022 9.13. Sitä rakensivat myös ja erityisesti oligarkit ja erilaiset eliitin valtaryhmittymät. Hänkin on säilyttänyt epävirallisen asemansa Jeltsinin ajoista näihin päiviin asti. Kivisen mukaan Jeltsinin ajan alussa syntyi eräänlainen vahakabinettimainen poliittinen johto, joka on jatkanut näihin päiviin asti. Kun muualla maailmassa valtiojohtajat jaetaan yleensä hyviin ja huonoihin, Venäjällä heidät jaetaan vahvoihin ja heikkoihin. Stalin, Brezhnev ja Putin edustavat vahvuutta kun taas Hrushtshev, Gorbatshov ja Jeltsin olivat heikkoja. Talousromahdus Jeltsinin aika muistetaan erityisesti suuresta yksityistämisaallosta ja hyvästien jättämisestä sosialistiselle taloudelle. Menetetty mahdollisuus. Oliko ovi demokratiaan ja oikeusvaltioon hetken raollaan. Myös Putin on ollut vallassa jo yli 20 vuotta. Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio on viime aikoina joutunut ottamaan vastaan vaatimuksia jopa Lenin-museon sulkemisesta. Varsinaista ruohonjuuritason puoluetoimintaa ei syntynyt. Hän luotsasi pitkään Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituuttia ja seuraa edelleen tarkasti Venäjän tapahtumia. Toisin sanoen kehityksen kulku oli ristiriitaista. Kaikki oli kaupan, Kivinen sanoo. Enää tosin ei ideologisväritteiseen vaan pikemminkin ortodoksiuskonnolliseen ja yleispatrioottiseen autoritäärisyyteen. Zhirinovski kuoli huhtikuussa 2022, mutta Zjuganov jatkaa puolueensa johdossa edelleen. Silloin syntyi aitoa poliittista kilpailua ja pidettiin rehellisiä vaaleja. Nämä haistoivat nopeasti ajan hengen ja päättivät tukea presidentti Jeltsiniä, koska näin he kuvittelivat pystyvänsä sementoimaan äkkiä kaappaamansa omaisuusmassat. Jeltsin kuitenkin kukisti vastaan hangoittelevan parlamentin tylysti ja sinetöi vuoden 1993 perustuslain, joka takasi presidentille suuret valtaoikeudet. Yrittäjiltä kiristettiin suojelurahoja ja oikeuden tuomioita ostettiin rahalla. – Kyllä Jeltsinin aika jossain mielessä oli menetetty mahdollisuus, Kivinen aloittaa vastauksensa. Kommunistijohtaja Gennadi Zjuganov ja niin sanottujen räyhäkansallisten Vladimir Zhirinovski olivat puolueidensa johtajia jo Jeltsinin aloittaessa ja pysyivät tehtävässään vuosikymmenestä toiseen. Varsinaista ruohonjuuritason puoluetoimintaa ei syntynyt. Sillä viitataan äärimmäisen nopeaan taloudelliseen prosessiin, jossa Neuvostoliiton suunnitelmatalouden raunioille syntyi kourallinen miljardöörejä eli niin sanottuja oligarkkeja. Kun venäläiset puhuvat Jeltsinin ajasta, he käyttävät usein sanontaa ”kuumeinen 1990-luku”. – Vahva johtaja on venäläisessä katsannossa automaattisesti hyvä ja päin vastoin, Kalle Kallio määrittelee. Hyvin pian Venäjä kuitenkin palasi autoritääriseen hallintoon. – Kulissien takana on kaiken aikaa häärinyt erikoisia tyyppejä kuten esimerkiksi ortodoksinen patriootti Aleksandr Dugin, jolla on ollut vaikutusvaltaa poliittisiin johtajiin. – Vuonna 1994 oli bruttokansantuotteesta enää jäljellä 60 prosenttia kun sitä verrataan vuoden 1991 tasoon. – Varsinkin Jeltsinin kauden alku oli melkoista murrosaikaa. Puoluejärjestelmä oli vasta syntymässä. Täytyypä soittaa asiantuntijalle eli emeritus-professori Markku Kiviselle. 2/2022 Venäjän Aika ?31 HISTORIA – Putinilla on Venäjällä hurja kannatus, mutta meillä hän ei oikeastaan voisi olla vähemmän suosittu erityisesti nyt, Ukrainan sodan takia
Länsimaissa kuviteltiin, että talousjärjestelmän muutos kohti markkinataloutta tuo mukanaan myös poliittisen demokratian. Vuonna 1996 Jeltsin valittiin toiselle kaudelleen. Voi olla, että näemme vielä massiivisia joukkorepressioita, Kivinen arvelee. Länsimaat katselivat asioita sormiensa läpi. Joillakin siihen on kulunut enemmän aikaa, toiset ovat pystyneet etenemään nopeammin. Silloin vaarallisena vastaehdokkaana oli kommunistien Zjuganov, jonka pelättiin voittavan. Venäjän Aika 2/2022 HISTORIA Kun venäläiset miettivät Jeltsinin aikaa, he eivät muistele sananvapauttaan, demokratiaa ja poliittista kilpailua tai yhtäkkiä avautunutta mahdollisuutta matkustella länsimaihin. Onhan Venäjällä nytkin instituutiot: presidentti valitaan vaaleilla, samoin parlamentti ja alueiden johto. . 32. Monet maat ovat kahlanneet demokraattisen prosessin läpi. Kivisen mielestä Jeltsinillä tuskin oli mielessä sellainen autoritäärinen hallinto, jonka Putin on nyt Venäjälle pystyttänyt. Kivinen muistuttaa, että instituutiot eivät vielä ole tarpeeksi demokratian synnyttämiselle. Nyt tämä saattaa muuttua kun maa sotii Ukrainassa. Presidentti tanssivirtuoosina rockkonsertissa Rostovissa vuonna 1996. Monille venäläisille Jeltsinin aika näyttäytyy sen sijaan kaaoksena, köyhyytenä ja räikeinä tuloeroina. Puolueet, parlamentti ja vaalit eivät kuitenkaan riitä, jos vallanpitäjiä ei oikeasti voida vaihtaa. Kun siihen vielä lisätään rikollisuuden räjähtäminen ja loppumattomat poliittiset kiistat ja juonittelut, ei Jeltsiniä muistella erityisen hyvällä. Tämä oli kuitenkin hyvin brutaali teoria ja länsimaiden politiikka rakennettiin tämän olettamuksen varaan. , , AL EX AN DE R ZE M LI AN IC H EN KO / LE H TI KU VA 28-32_VA_2-2022_Jeltsin.indd 32 28-32_VA_2-2022_Jeltsin.indd 32 16.5.2022 9.13 16.5.2022 9.13. Sen jälkeen Venäjällä ei ole demokratian laatustandardit täyttäviä vaaleja nähtykään. Paljon on spekuloitu sillä, miksi Jeltsin ”valitsi” seuraajakseen Vladimir Putinin. Demokratian luominen on pitkä – ja hankalakin – kasvatuksellinen ja kulttuurinen projekti, se ei synny automaattisesti kulissit pystyttämällä. Boris Jeltsin oli myös show-mies. – Venäjällä ei vielä ole nähty kuin ”vain” valikoivia repressioita (sortotoimia). Oligarkit ryhmittyivät Jeltsinin taa, samoin televisio ja suuri osa lehdistöä. Vaalit eivät täyttäneet laatuvaatimuksia, mutta länsimaat katselivat asioita sormiensa läpi, koska ei sentään haluttu antaa kommunistien ehdokkaan voittavan. Mikään totalitäärisesti hallittu maa ei sellaisenaan ole valmis demokratiaan
Into Kustantamo -40% intokustannus.fi koodilla ”SUOMIVENAJA”. Myös muut jäsenet saavat lukuoikeuden sähköisiin näköislehtiin. RAVINTOLAEDUT -10% á la carte Ravintola Rioni Helsinki, Espoo, Turku, Tampere Ravintola Katjusa, Lahti Ravintola Bellevue, Helsinki Ravintola Pirosmani, Lahti Kirjaudu osoitteessa svs.crmieportal.com Sähköpostisi on käyttäjätunnuksesi. Puuttuuko sähköpostisi jäsenrekisteristä: bit.ly/osoite-rekisteriin Lisää etuja jäsenportaalissa ja suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut Ongelmia. Kirjakauppa Rosebud -10% kivijalkakaupoista ja rosebud.fi koodilla ”SVS”. Seuraa seuraa! Ota käyttöön Suomi-Venäjä-seuran uusi jäsenportaali! Poimintoja jäseneduista Venäjän Aika -lehti. 045 7733 4250 tai (09) 693 831 svs@venajaseura.com Jäsenportaalista löydät: • Sähköisen jäsenkortin • Venäjän Ajan sähköiset näköislehdet • Jäsenmaksulaskut • Jäsenedut ja alennuskoodit • Omat tietosi. Kirjakauppa Ruslania -10 % ruslania.com koodilla ”suomivenäjäseura”, jäsenro ”Tilausta koskevat huomautukset”-kohtaan. Arctic Delice herkuista -10 % articdelice.fi koodilla ”svseura10”, Helsingin Vanhasta kauppahallista ja kulttuuritila Albatrossista. Suomi Venäjä seura 33_VA_2-2022_Oma_ilmo.indd 21 33_VA_2-2022_Oma_ilmo.indd 21 16.5.2022 9.15 16.5.2022 9.15. Me autamme: Tarja, tarja.ahonen@ venajaseura.com, p. Kiitos, kun maksat jäsenmaksusi! Jos et ole vielä saanut jäsenmaksulaskua, voit ladata sen itsellesi jäsenportaalista tai pyytää meitä lähettämään laskun uudelleen. Teehuone Tsaikka -5 % kaikista irtoteistä teehuonetsaikka.fi koodilla ”SVS” ja Helsingin Showroomista. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla luo uusi salasana. 28 € jäsenmaksulla saat laadukasta luettavaa kotiin 4 kertaa vuodessa ja pääsyn sähköiseen arkistoon. Korjaa tarvittaessa
Venäjän Aika 2/2022 UKRAINAN PAKOLAISET 36-39_VA_2-2022_SPR.indd 36 36-39_VA_2-2022_SPR.indd 36 16.5.2022 9.19 16.5.2022 9.19. 36
Minkälaista työtä SPR:n vapaaehtoiset Suomessa oikein tekevät, ja kuka voi liittyä toimintaan. Maan sisäisiä pakolaisia oli toukokuun alussa yli seitsemän miljoonaa ja UNHCR:n mukaan 12 miljoonan ukrainalaisen arveltiin olevan humanitaarisen avun tarpeessa. Yksi suurimpia avun antajia kotimaassa on Suomen Punainen Risti, joka on kevään aikana saanut tuhansia uusia vapaaehtoisia. SPR:ltä monenlaista apua kaikkialla Suomessa Suomen Punaisen Ristin kotimaan valmiustoiminnan päällikön Aki Pihlajan mukaan suuri osa SPR:n henkilöstöstä työskentelee tällä hetkellä jollakin tavalla Ukrainan tilanteeseen liittyvissä tehtävissä. 2/2022 Venäjän Aika ?37 U Ukrainassa asui ennen Venäjän 24. SPR tukee viranomaisia muun muassa Ukrainasta Suomeen saapuvien maahantulijoiden vastaanottamisessa vastaanottokeskuksissa, poliisilaitokVenäjän hyökkäys on levittänyt ukrainalaiset pakolaiset ympäri Eurooppaa, monet myös Suomeen. Suomeen ukrainalaispakolaisia oli saapunut jo yli 20 000, mutta tarkkaa määrää ei viranomaisillakaan ole tiedossa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maasta oli kuitenkin toukokuun alkuun mennessä paennut jo Suomen väkiluvun verran ihmisiä, ja määrä kasvaa koko ajan. helmikuuta tapahtunutta hyökkäystä noin 44 miljoonaa kansalaista. TEKSTI ELINA SAARILAHTI ”Toivoisin, että rauha palaisi maailmaan” M AR IA N VE JC IK /I ST O CK PH O TO UKRAINAN PAKOLAISET 36-39_VA_2-2022_SPR.indd 37 36-39_VA_2-2022_SPR.indd 37 16.5.2022 9.19 16.5.2022 9.19
Vapaaehtoiset voivat tukea neuvomalla, opastamalla tai olemalla muuten läsnä arjessa. Yhteinen kieli autettavien kanssa helpottaa usein auttamistoimintaa. Suomessa olevista vastaanottokeskuksista noin puolet on Punaisen Ristin ylläpitämiä. – Jokaisessa maassa on tämä sama punainen liivi. Vapaaehtoiset toimivat monenlaisissa tehtävissä, aina tarpeen mukaan, Järvinen kertoo. Aki Pihlaja on Suomen Punaisen Ristin kotimaan valmiustoiminnan päällikkö. Melkein 10 vuotta Moskovassa ja viisi vuotta Pietarissa. He esimerkiksi pitävät huolta siitä, että lapset voivat leikkiä sillä aikaa kun vanhemmat täyttävät asiakirjoja, että tarjolla on syötävää, juotavaa ja hygieniatarvikkeita. Hän kertoo aikoinaan opiskelleensa venäjän kieltä ja kirjallisuutta ja on työskennellyt maassa yhteensä lähes 15 vuotta. Järjestö tukee viranomaisia, jotta paenneet saavat katon pään päälle. Venäjän Aika 2/2022 UKRAINAN PAKOLAISET silla, Helsingin Länsisatamassa sekä Helsinki-Vantaan ja Turun lentokentillä. On tärkeää, että tulijoille annetaan tarpeeksi tilaa ja aikaa, jotta he saavat asettua rauhassa uuteen kotimaahansa tai tuntevat olonsa turvalliseksi, kunnes voivat palata kotiin. Kun Ukrainasta paenneet lapset aloittavat Suomessa koulussa, koulunkäyntiä voi tukea Läksyhelppi-vapaaehtoisena. Venäjän pohjalta kieltä voi kuitenkin ymmärtää hieman. SU O M EN PU N AI N EN RI ST I 36-39_VA_2-2022_SPR.indd 38 36-39_VA_2-2022_SPR.indd 38 16.5.2022 9.19 16.5.2022 9.19. Pihlaja kertoo, että Ukrainan konfliktia paenneille on hankittu äkilliseen hätään muun muassa vaatteita, hygieniatarvikkeita, juotavaa, ruokaa ja muita perustarpeita. – Venäjällä olin töissä rautakaupassa, eli Rautakeskon palveluksessa. Venäjän tai ukrainan kieltä puhuvat vapaaehtoiset voivat tarjota tukeaan erityisesti heille, jotka eivät puhu esimerkiksi englantia. – Sellaista yleistä, että kaikilla olisi siinä tilanteessa mahdollisimman hyvä olla, Järvinen tiivistää. Punainen Risti on maailmanlaajuisesti tunnettu puolueeton avustusjärjestö, joten paikan päällä se myös herättää luottamusta. Järvinen tekee Ukrainaan liittyviä auttamisvuoroja Länsisatamassa ja lentokentällä, minne pakolaiset saapuvat ja missä heidät rekisteröidään, sekä täällä, ukrainalaisten Help Centerissä, joka avattiin huhtikuun puolen välin tienoilla. 38. Viranomaistulkit hoitavat maahantuloon liittyvät asiat, ja vapaaehtoiset ovat paikalla hoitamassa muita käytännön järjestelyitä. Matkalla sairastuneille tai huonokuntoisille yritetään löytää lepäämispaikka tai hätänumeron kautta lääkärinapua. ???????. Vapaaehtoisuus sopii Järvisen mukaan sellaiselle, jolla on halu auttaa ja jolla on siihen aikaa. Hyvä ominaisuus vapaaehtoisella on kyky kuunnella ja olla läsnä, sillä kriisiä pakenevien ihmisten kohtaamisessa korostuu henkisen tuen tarve. Paikka sijaitsee aivan juna-aseman vieressä, mutta junalla Koivukylään ensimmäistä kertaa saapunut helsinkiläinen joutuu hieman kiertelemään, ennen kuin löytää oikean paikan. Lentokentällä ja satamassa vapaaehtoiset toimivat viranomaisten apuna. Kielitaito on plussaa, mutta tärkeämpää on halu auttaa Vapaaehtoiset ovat myös kieliapuna auttamassa, ja vuorossa onkin aina vähintään yksi, joka osaa venäjää tai ukrainaa. Hymyilevä Paula Järvinen nousee pöydästä ja istuu kanssani sivummalle sohville. – Tehtävissä saattaa kuitenkin välillä tulla vastaan rankkojakin kokemuksia. Lentoasemalla ja satamassa moni tunnistaa meidät juuri tästä, Järvinen sanoo ja näyttää yllään olevaa järjestön tunnuksin merkittyä liiviä. – Se näkyy siinä, että Punaiselle Ristille on ilmoittautunut tuhansia uusia vapaaehtoisia. Oman hyvinvoinnin on oltava kunnossa, Järvinen painottaa. Keskus on suhteellisen kodikkaaksi sisustettu, avara yhden huoneen kerhotila, jossa on punaisia sohvia, pitkät ruokapöydät ja kahvinurkkaus. SPR järjestää vapaaehtoisille koulutusta ja tarjoaa mahdollisuuksia auttaa sitä mukaa kun tekemisen paikkoja eri alueilla ja paikkakunnilla avautuu. – Kielet ovat vähän kuin suomi ja viro, niissä on samanlainen ero, Järvinen selvittää. Ukrainassakin hän on matkustellut, muttei puhu kieltä. He myös pitävät huolen siitä, että rekisteröitymiseen jonottaminen tapahtuu rauhallisesti ja järjestyksessä. On niin varhainen aamu, ettei paikalla ole vielä muita kuin auttajia. Lopulta silmiin osuu A4-kopiopaperille teipattu teksti ”????. SPR:n vapaaehtoisena voi tukea maahantulijoita esimerkiksi kotoutumisessa tai tarjoutua ystäväksi SPR:n ystävätoiminnan kautta. Se ei kuitenkaan ole vaatimus. Yhden pöydän ääressä istuu joukko ihmisiä. Osa ihmisistä on joutunut lähtemään kotimaastaan niin, ettei mukana ole juuri mitään. Keskeisin tavoite on varmistaa, että ihmisten perustarpeet ovat kunnossa. -Koin Ukrainan tilanteen tärkeäksi ja olen yrittänyt ainakin kerran viikossa olla oman työni ohella lentoasemalla, satamassa tai täällä Help Centerissä, SPR:n vapaaehtoisena toimiva Järvinen aloittaa. – Ukrainan kriisi on osoitus siitä, että konfliktien vaikutukset ovat laajoja ja aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä, erityisesti siviileille ja jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleville, Pihlaja kertoo. Järvinen ei ole kuitenkaan Pihlajan mainitsemia uusia vapaaehtoisia, sillä hän aloitti SPR:n ensiaputehtävissä jo vuonna 2019. Avun tarve on suuri, mutta niin on myös suomalaisten halu auttaa. Vapaaehtoinen kuuntelee ja on läsnä Vantaalla Koivukylän asukastilassa on pääsiäisen alla aloittanut ukrainalaisten Help Center. Auttaa voi kuka tahansa myös ilman kielitaitoa. Järvisellä itsellään on pitkä Venäjä-tausta. ?????????” ja nuoli ”Sisäänkäynti”. Löytyi. Vapaaehtoistoimintaan voi lähteä mukaan kuka tahansa, joka sitoutuu toimimaan Punaisen Ristin arvojen mukaisesti
Kasvava tarve kotoutumista tukevassa toiminnassa Punainen Risti jatkaa auttamistyötä niin pitkään kuin avulle on tarvetta, Aki Pihlaja kertoo. –Suuri osa tulijoista on äitejä ja lapsia, eli totta kai lapset ovat mukana, kun äidit asioivat täällä, Järvinen kertoo. EL IN A SA AR IL AH TI Huhtikuussa Vantaan Koivukylässä aloittanut ukrainalaisten Help Center sijaitsee aivan juna-aseman vieressä. 2/2022 Venäjän Aika ?39 UKRAINAN PAKOLAISET Vapaaehtoisella on vaitiolovelvollisuus tehtävissä näkemistään ja kuulemistaan asioista. Keskukseen on järjestetty myös lasten leikkija askartelupaikka. Pihlajan mukaan Ukrainasta saapuvien joukossa on paljon lapsia ja lapsiperheitä, joille on tärkeää saada omaa toimintaa. – Täällä voi myös keskustella toisten kävijöiden kanssa. Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat paikalla auttamassa ja tukemassa näiden viranomaisten toimintaa. Help Centerissä saa myös ruokaa ja naposteltavaa. Esimerkiksi tänään olisi tarjolla keittolounas ja myöhemmin pääsiäisjuhlintaa. , , SPR:n vapaaehtoisena toimiva Paula Järvinen tekee oman työnsä ohella Ukrainaan liittyviä auttamisvuoroja Länsisatamassa, lentokentällä ja ukrainalaisten Help Centerissä. Ihmisillä on varmasti suuri hätä niistä, jotka ovat Ukrainassa vielä paikan päällä: sukulaisista ja ystävistä, Järvinen sanoo. Keskus on turvallinen paikka kohdata ihmisiä, asioida ja saada asiointiin apua. – Eli vapaaehtoistoiminnan muodoin annettava tuki on tärkeää, Pihlaja sanoo. Ajan kuluessa erilaisen aktivoivan toiminnan merkitys tulee kasvamaan entisestään. SPR on esimerkiksi valmiina lisäämään paikkoja toiminnassa oleviin vastaanottokeskuksiinsa Maahanmuuttoviraston pyynnöstä sekä avaamaan tarvittaessa uusia yksiköitä. Pihlaja antaa esimerkin: yksinkertaisimmillaan apu voi olla ihan vain arjen asioissa auttamista sekä naapurustoon saapuneiden hyväksymistä joukkoon ystävällisellä vastaanotolla. Paikalla on myös Vantaan kaupungin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton edustajia. Toiveena rauha ja kotiinpaluu Nyt Järvinen on tekemässä ensimmäistä vapaaehtoisvuoroaan vasta avatussa Koivukylän Help Centerissä. Avun tarpeiden muodot muuttuvat usein ajan kuluessa, ja alkuvaiheen perustarpeiden varmistamisesta on nyt siirrytty myös kotoutumisen tukemiseen. . Se olisi tärkeää, Järvinen huokaa. Se tukee uuteen ympäristöön tutustumista. Kaikki voivat auttaa jotenkin. Järvinen esittelee lasten leikkinurkkauksen seinää koristavaa perinteistä, punaista ukrainalaista kukkaseppelettä. Sen on tehnyt eräs ukrainalaisnainen edellisenä päivänä. Jo tässä vaiheessa on nähtävissä, että myös kotoutumista tukevan toiminnan tarve ja merkitys kasvaa. 36-39_VA_2-2022_SPR.indd 39 36-39_VA_2-2022_SPR.indd 39 16.5.2022 9.19 16.5.2022 9.19. Hän pyrkii auttamaan vähintään kerran viikossa. Sinne on koottu monenlaisia leluja, pienet pöydät ja tuolit, vaaleanpunainen prinsessalinna sekä venäjänkielisiä kirjoja. Keskus on turvallinen paikka kohdata ihmisiä. Vapaaehtoistehtävissä vastaan tulleita asioita voi kuitenkin purkaa muiden vapaaehtoisten kanssa purkutilaisuuksissa. Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttavat, jos Ukrainasta tulleet tarvitsevat apua esimerkiksi työpaikan, lasten koulupaikan tai päivähoidon löytämisessä. Yhdellä seinustalla on rivistö tietokoneita. – Toivoisin, että rauha palaisi takaisin maailmaan ja ukrainalaisetkin pääsisivät palaamaan takaisin koteihinsa
Venäjän Aika 2/2022 RUOKA BLINIt -ravintolan omistaja Artemy Senko toi Suomeen venäläistä pikaruokaa tarjoavan ravintolan. 40. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ravintola on kokenut kovia, vaikka Senkon juuret ovat Ukrainassa. TEKSTI KARI MARTIALA JA HELENA LYLYHARJU KUVAT KARI MARTIALA Venäläistä pikaruokaa 40-43_VA_2-2022_RavintolaBlinit.indd 40 40-43_VA_2-2022_RavintolaBlinit.indd 40 16.5.2022 9.20 16.5.2022 9.20
40-43_VA_2-2022_RavintolaBlinit.indd 41 40-43_VA_2-2022_RavintolaBlinit.indd 41 16.5.2022 9.20 16.5.2022 9.20. 2/2022 Venäjän Aika ?41 RUOKA Tein puolitoista vuotta töitä ihan yksin, välillä en nukkunut 36 tuntiin. , , BLINIt-ravintolan ravintoloitsija Artemy Senko (oik.) ja kokki Anton Senko (vas.)
Toin Koivukylästä kalustukset tänne, sillä ne olivat hyväkuntoisia, ja panostin tähän Sturenkadun ravintolaan. – Pietarissa oli paljon blinipaikkoja, eli venäläisiä pikaruokaravintoloita, mutta minusta niissä ruoka maistui tehdasvalmisteiselta. – Kun pyydät Venäjällä blinejä, sinulta kysytään, haluatko pieniä vai isoja. Senko uskoo, että he muuttivat myös Ranskan ruokahistoriaa, sillä he veivät mukanaan omat kokkinsa. – Uskonkin, että ranskalaisissa crepeissä on puolet venäläisyyttä, hän sanoo. R avintoloitsija Artemy Senko kertoo muuttaneensa Suomeen 2010. – Sen jälkeen päätin tehdä kaiken itse. – Monet asiat muuttuivat, kun Neuvostoliitto syntyi, myös blinit. Ihmiset tietävät tuotteidemme hyvän laadun ja pitävät niistä, hän sanoo. Samankaltaisille herkuille on Senkon mukaan monta nimeä, blinit, letut ja crepesit. Joskus oli päiviä, jolloin en nukkunut 36 tuntiin. – Vuodesta 2015 lähtien olemme saaneet joka vuosi TripAdvisorin Certificate of Exellence -sertifikaatin. Ravintolan sulkemisen jälkeen jäin tekemään pelmeenejä, kunnes oli taas aika avata ravintola, Senko kertoo. Siitä syntyi ajatus perustaa fastfood-bliniravintoloita Suomeen. Esimerkiksi Venäjällä ei nykyisin käytetä enää tattarijauhoja blineissä, ainoastaan täällä Suomessa, Senko sanoo. Makeita ja suolaisia herkkuja Ravintolan listalla on makeita ja suolaisia annoksia, pääruokia ja keittoja sekä tuontijuomia. 40-43_VA_2-2022_RavintolaBlinit.indd 42 40-43_VA_2-2022_RavintolaBlinit.indd 42 16.5.2022 9.20 16.5.2022 9.20. – Blineistä tuli todella hyviä, ja vaimoni valmisti niitä kotona. 42. 25-paikkainen ravintola avattiin vuonna 2011. Suomessa syötävät blinit tehdään reseptillä, joka on hyvin vanha, se on ajalta, jolloin Suomi kuului vielä Venäjään. Maistoimme erilaisia taikinoita ja valitsimme niistä mieleisemme ravintolaan. Ravintolatila löytyi Helsingistä Sturenkadulta, Kulttuuritaloa vastapäätä. Nyt ravintolassa työskentelee Senkon lisäksi 1–2 muuta työntekijää asiakkaiden määrästä riippuen ja asiakkaat ovat ottaneet ravintolan omakseen. BLINIt ravintolan blinit eivät ole niitä suomalaisille tuttuja pieniä ja paksuja ”pannukakkuja”, vaan suuria ja ohuita. Venäjän Aika 2/2022 RUOKA Blinien lisäksi tarjolla on myös keittoja ja pelmenejä. Blinit ovat Senkon mukaan terveellisempiä kuin tutut hampurilaiset ja pizzat. Hyvää venäläistä pikaruokaa BLINIt-ravintolassa blini on konseptoitu pikaruoaksi. Ravintolan blinien ja pelmeneiden reseptit hän on tehnyt itse kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja. Ranskaan muutti vallankumouksen aikaan paljon venäläisiä emigrantteja. Tilat Senko remontoi itse, maalasi seinät ja koristeli valaisimet venäläistyyppisiksi. Hän ehti perustaa myös toisen ravintolan Koivukylään vuonna 2015, mutta paikka oli väärä ja Senko joutui luopumaan siitä. Pienet ovat paksuja ja isot ohuita. , , (Alla) Ihana jälkiruoka, blini jäätelöllä, tuoreella mansikkasiirapilla ja suklaahipuilla. Työskentelin yksin puolitoista vuotta
Olen ukrainalainen ja sukuni on Ukrainassa. Helmikuussa BLINIt-ravintola joutui aggression kohteeksi Facebookissa ja Googlessa. Ihmiset yrittivät osoittaa ravintolassa myös russo fobiaa kuullessaan, että meillä puhutaan venäjää. Venäläiset eivät osaa ukrainaa, mutta ukrainalaiset osaavat venäjää, sillä venäjä on siellä toinen kotimainen kieli. Konfliktin aikana heidän määränsä väheni 15-20 prosenttiin ja turistit muodostivat ravintolalle entistäkin tärkeämmän kohderyhmän. – Emme kannata sotaa tai Venäjän politiikkaa. Sota on poliittista, eikä se tarkoita sitä, että meidän pitäisi hävittää venäläistä kulttuuria. Ainoastaan vanhempani asuvat vielä Pietarissa, kaikki muut sukulaiseni asuvat Ukrainassa. Tilanne on nyt todella hullu Ukrainassa, sillä siellä veli taistelee veljeä vastaan, Senko sanoo. Pääruuaksi on tarjolla pelmeenejä, joko keitettynä tai paistettuna. Ja kaikki nämä vahingonteot maksaa suomalainen vakuutusyhtiö, hän korostaa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan, tilanne on muuttunut. 40-43_VA_2-2022_RavintolaBlinit.indd 43 40-43_VA_2-2022_RavintolaBlinit.indd 43 16.5.2022 9.20 16.5.2022 9.20. Lapsena Senko kävi Ukrainassa kesäisin, ja niistä ajoista hänelle on jäänyt vahva aksentti. – Ukrainassa en ole koskaan kuullut aggressioista venäjää puhuvia kohtaan. Maksan veroni Suomeen, ja se on minun rahaani, jotka olen ansainnut Suomessa. Ukrainan tilanne näkyy ravintolatoiminnassa Ennen Krimin konfliktia puolet BLINIt-ravintolan asiakkaista oli suomalaisia. Haluamme tehdä rauhassa työtä toisiamme kunnioittaen ja tukien. Vasta Krimin konfliktin jälkeen ihmiset alkoivat olla huolissaan. BLINIt-ravintolan keitoista maistoimme Lohikermakeittoa, joka oli juuri sopivan rasvaista ja täyttävää. – Olen yrittänyt selittää ihmisille, että olen ukrainalainen ja minulla on suomalainen yritys, joka on vain keskittynyt venäläiseen ruokaan. Jäätelöllä ja mansikoilla täytetty blini oli suussa sulavaa. Vaihtoehtoina on liha-, kana-, lohija perunasienipelmeenit. Esimerkiksi kaikki viralliset dokumentit Ukrainassa ovat venäjäksi. Turistit löysivät ravintolaan vieraillessaan lähellä sijaitsevassa Linnanmäen huvipuistossa. Maistoimme paistettuja pelmenejä, jotka olivat erityisen hyviä. Makeat vaihtoehdot sopivat herkutteluun tai jälkiruoaksi, Blini jäätelöllä, kotona tehdyllä hillolla, rahkalla tai vaikkapa hasselpähkinälevitteellä. Kanapelmeeniannoksen voi valita joko keitettynä tai paistettuna. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen osa asiakkaisia on pyytänyt Senkoa vaihtamaan ravintolansa nimen venäläisestä ukrainalaiseksi. – Vaimoni aloitteesta laitoimme ravintolamme nettisivulle eri kielillä päivityksen siitä, että tuemme ukrainalaisia, mutta emme muuta ravintolamme identiteettiä tai nimeä. Lihablini-annoksessa on mukana juustoa, tuoreita kasviksia ja ”Tomacho” kastiketta. 2/2022 Venäjän Aika ?43 RUOKA Rullalle käärityistä blineistä on moneksi, niitä on tarjolla mädillä, kalalla, lihalla, kinkulla, perunamuusilla taikka vaikkapa mozzarellalla täytettyinä. – Minusta siihen ei ole tarvetta. Sen jälkeen, kun julkaisimme päivityksen Facebookissa, jossa selostimme tilannettamme, olemme saaneet valtavasti tukea suomalaisilta asiakkailtamme. . Vanhempani muuttivat lapsuudessani pienestä kotikaupungista suureen Leningradiin, Neuvostoliittoon. – En valitse vain ukrainalaisia työntekijöitä vaan niitä, jotka osaavat puhua venäjää, sillä en puhu suomea enkä hyvää englantia. Paistetut pelmeenit olivat maukas annos. Blinitaikina oli erinomaista ja annos pysyi kauniisti koossa koko ruokailun ajan. Keittovaihtoehtoja ovat myös Sienikeitto, Kalaseljanka ja Borssikeitto
Toinen heistä on presidentti ja toinen vankilassa. Silti kirjoittaja on löytänyt paljon omaakin sanottavaa ja kommentoitavaa Venäjän monimutkaisesta historiasta, jota ovat aina maustaneet niin ortodoksinen uskonto kuin yksinvaltaisuuskin. Kirja antaa hyvin realistisen kuvan siitä, millainen Venäjän niin sanotun opposition kannatus todellisuudessa on. Itse asiassa Lehtosen 400-sivuinen katsaus kävisi vaikka oppikirjasta sen verran perusteellisesti hän penkoo Venäjän historiaa sen alkuhämäristä aina nykyiseen Ukrainan sotaan saakka. Esa Tuomisen kirjanurkka 43_VA_2-2022_Kirjat.indd 44 43_VA_2-2022_Kirjat.indd 44 16.5.2022 9.27 16.5.2022 9.27. Tarina on niin todentuntuinen, että lukija joutuu jopa vähän taistelemaan sitä vastaan, että ottaisi sen todesta. Joukon jatkoksi on suomennettu kolmen tutkijan saksalaisen, britin ja ranskalaisen yhteistyönä syntynyt teos, joka luotaa niin Navalnyin ilmiötä kuin häntä henkilönäkin. Näin jälkikäteen voi ironisoida, ettei tullut Uutta Viipuria, mutta tuli ydinvoimala. Vaikka houkutus on tietysti ollut suuri, eivät tutkijat ole innostuneet kirjoittamaan kohteestaan sankaritarinaa vaan yrittävät pysyttäytyä viileässä tutkijan roolissaan. Mukana kuvioissa oli kaupunkisuunnittelun mahtimiehiä Otto-Iivari Meurmanista Alvar Aaltoon. Koko Venäjän poliittinen elämä oikeastaan keskittyy näiden kahden herran välille. Jonkin verran tekijä on sijoittanut tekstiinsä kertomuksia omista kokemuksistaan Neuvostoliitto/Venäjällä. Suurimmissa kaupungeissa ja nuorison parissa oppositiolla on tukea, mutta mitä syvemmäs Venäjällä mennään, sitä vähemmän tukea tulee. 44. Tosin nytkin teokseen sisältyy kiintoisia välähdyksiä matkoilta erilaisten Venäjän ”aboriginaalien” pariin. Se antaa vetävälle kaunokirjalliselle tarinalle uskottavuutta. Navalnyistä on kirjoitettu jo monta kirjaa. Kekkonen oli jäsenenä toimikunnassa, joka suunnitteli uuden Viipurin rakentamista. Uuden kaupungin rakentaminen hautautui sitten jatkosodan jalkoihin, mutta Kortelainen ottaa taiteilijan vapauksia ja kertoo kirjassaan jopa uuden Viipurin juhlallisista avajaisista. Kerrontaansa Lehtonen maustaa viittauksilla kirjallisuuteen, jota hän on kerännyt aihepiiristään runsaasti. Samoin utopioista, joita siellä rakastetaan. Venäjän myyttien äärellä Pekka Lehtonen: Myyttien ja utopioiden maa, Venäjän historiaa ja aatteita penkomassa, Warelia Useaan otteeseen Neuvostoliitossa ja Venäjällä toimittajana työskennellyt Pekka Lehtonen on uppoutunut uudessa teoksessaan syvälle itänaapurimme historiaan. Lehtonen löytää monta myyttiä ja utopiaa niin varhaisen Kiovan Rusin ajoilta kuin keisarinvallan, kommunistihallinnon ja niin sanotun uuden Venäjänkin kaudelta. Kortelainen kuljettaa tarinaa paljolti Urho Kekkosen kautta. Venäjän poliittisessa elämässä on kaksi hahmoa, jotka kiinnostavat yli muiden. Anna Kortelainen näyttäisi onnistuvan siinä suorastaan erinomaisesti kun hän dokumenttien pohjalta on rekonstruoinut tarinan siitä, miten niin sanottu Uusi Viipuri olisi voinut syntyä. Kolmen tutkijan kirja on helppolukuinen eikä tekijöiden syvää asiantuntemusta ole syytä epäillä. Paikkakin katsottiin valmiiksi: Raahen ja Kokkolan väliin, niin sanotun Hanhikiven alueelle. Lehtonen kuvaa seikkaperäisesti, miten Venäjän historiassa ovat aina taistelleet keskenään länsimieliset ja omaa, itäistä tietään etsivät voimat. Tekijät näkevät Navalnyin tietyn autoritäärisyyden sekä populismin eivätkä he jätä käsittelemättä myöskään Navalnyin flirttailua kansallismielisten venäläisten ja jopa rasismin kanssa. Kortelainen viittaa kaiken aikaa aitoihin dokumentteihin, joissa Viipurin evakuoimista ja uuden Viipurin rakentamista suunnitellaan. Vaikuttaa siltä, että Venäjä suorastaan koostuu erilaisista myyteistä, jotka elävät sitkeästi. Lukijana näitä omia havaintoja kaipaisi enemmänkin. Paitsi että juuri nyt näyttää siltä, että ei tule ydinvoimalaakaan. Juuri nyt Navalnyin tilanne näyttää toivottomalta, kirjoittajat myöntävät. Venäjän Aika 2/2022 VINJETTI Taas uusi Navalnyi-kirja Jan Matti Dollbaum, Morvan Lallouet, Ben Noble: Navalnyi ja Venäjän oppositio, Bazar. Nykyään on noussut iskusanaksi euraasialaisuus, jota tekijä avaa kiinnostavasti. Nyt kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, oppositio on joutunut painamaan päänsä täysin matalaksi. Kun Viipuri talvisodan jälkeen piti jättää Neuvostoliitolle, virisi poliittisissa piireissä ajatus siitä, että rakennettaisiin kokonaan uusi kaupunki viipurilaisille Pohjanlahden rannikolle. Venäjän historia on kuitenkin täynnä jyrkkiä käänteitä. Unelma uudesta kaupungista Anna Kortelainen: Uusi Viipuri, Gummerus Faktan ja fiktion, dokumentaarisen ja kaunokirjallisen aineksen yhdistäminen on taitolaji. He ovat Vladimir Putin ja Aleksei Navalnyi
De ryska krigshandlingarna är oberättigade. ??. Niina Sinkko Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Ryssland måste förändras DENNA VÅR TVINGADES vi att med bestörtning bevittna Rysslands brutala angreppskrig mot Ukraina. Venäläisten sodanvastaisten näkemyksien esiin tuominen on nyt tärkeää, mikäli se vain on mahdollista. . Det är en viktig uppgift att kartlägga, vilka kontakter med medborgarsamhället är frusna och hur aktörerna ser på framtiden. SVS-sivut_2-2022.indd 45 SVS-sivut_2-2022.indd 45 16.5.2022 9.37 16.5.2022 9.37. Olemme auttaneet aivan konkreettisesti kohtaamalla tulijoita sekä keräämällä yhdessä suuren määrän avustusrahoja Ukrainaan. Hyvään naapuruuteen ja yhteiseloon vaaditaan suotuisat olosuhteet, joiden päälle rakentaa ystävyyttä. Det är och förblir vårt uppdrag att tydligt kräva demokrati i Ryssland. Työmme Venäjällä on käynyt yhä haastavammaksi, sillä monet venäläisistä kumppaneistamme elävät suoranaisessa pelossa. Venäjän sotatoimet ovat olleet täysin perusteettomia ja järjestömme on ne julkisesti tuominnut sekä vastalauseena keskeyttänyt omia hankkeitaan ja virallisen tason yhteistyötä mm. Jag vill tacka alla Samfundets medlemmar för deras insatser för ukrainska flyktingar. Tärkeänä tehtävänämme nyt on myös kartoittaa, mitä kaikkia kansalaisyhteiskunnan yhteyksiä on jäädytettyinä ja mitkä ovat toimijoiden näkymät tulevaan. Yhdess ä eteenpä in 2/2022 Venäjän Aika ?45 , , Sodanvastaisten näkemyksien esiintuominen on tärkeää. Vår organisation har offentligt fördömt dem och har reagerat med att inställa både egna projekt och det officiella samarbetet bl.a. ????????. Virallisia yhteyksiä on syytäkin keskeyttää, mutta ihmisten välillä pitäisi pystyä käymään dialogia. Vårt arbete i Ryssland har blivit all svårare, då många av våra ryska partners lever i ren skräck. Under våren har vårt samarbete försvårats och det ryska medborgarsamhället tystats. Venäjän on muututtava O lemme tänä keväänä joutuneet järkyttyneinä seuraamaan Venäjän aloittamaa julmaa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. God grannsämja och samlevnad förutsätter gynnsamma förhållanden för vänskap. Vi har gett konkret bistånd genom att möta de kommande och samla betydande understöd för Ukraina. Det är skäl att avbryta de officiella kontakterna, men mellan människor ska det finnas dialog. Pidän myös tärkeänä yhteistä työtä suvaitsevaisuuden eteen, sota ei ole yksittäisten venäläisten syy. 040 841 0430, sisko.ruponen@venajaseura.com. Kulttuurifoorumin ja Ystävyyskuntakongressin valmistelun. Jotta meidän olisi mahdollista lähteä rakentamaan uudelleen yhteyksiä, tarvitaan vastaanottavaisempi ja suvaitsevampi Venäjä. Vi har hittat ersättande samarbetspartners bland kulturaktörer i den ryska diasporan. Suomi–Venäjä-seuran Yhdessä eteenpäin -sivuilta löydät seuran kuulumiset, juttuja osastotoiminnasta sekä menovinkkejä. Olemmekin korvanneet toimintaa diasporassa asuvien kulttuuritoimijoiden kautta. Haluan kiittää järjestömme kaikkia jäseniä avustustyöstä Ukrainan pakolaisten hyväksi. Me kaikki tässä järjestössä olemme kokeneet Venäjän kiristyvän yhteiskunnan. i form av Kulturforumet och Vänkommunkongressen. Tehtävämme nyt ja aina on vaatia entistä selvemmin demokratiaa Venäjältä. För att vi ska kunna börja återuppbygga kontakterna behövs ett mottagligare och tolerantare Ryssland. Det är viktigt att synliggöra rysk antikrigsopinion, då det är möjligt. Kevään mittaan yhteistyö on käynyt yhä hankalammaksi ja Venäjän kansalaisyhteiskunta on lopullisesti vaimennettu. Det är också viktigt att vi arbetar för tolerans – enskilda ryssar bär inte skuld för kriget. Kokoaja: tiedottaja Sisko Ruponen, p. 46 48 51 Median palveluksessa Yhdessä kasvokkain ????. Alla i vår organisation har upplevt hur det ryska samhället hårdnat
Messukylä) johtokunta päätti tukea ukrainalaisten puolustautumista Venäjän hyökkäystä vastaan hankkimalla 500 eurolla kuivamuonaa ja sidetarpeita ja luovuttamalla nämä Tampereen ukrainalaisten yhdistykselle edelleen toimitettavaksi Ukrainaan. SVS-sivut_2-2022.indd 46 SVS-sivut_2-2022.indd 46 16.5.2022 9.37 16.5.2022 9.37. Tarkoitus on jakaa eri maahanmuuttajien yhteisöille ja maahanmuuttajatyötä tekeville paikallisille viranomaisille webinaarin materiaalit käyttöön. Media on tehnyt juttuja osaston avulla myös sellaisista aiheista, joissa osasto ei varsinaisesti ole ollut kommentoimassa aihetta, mutta on muuten ollut apuna jutun toteutuksessa. osastolla oli blinien valmistusja myyntipiste talkoovoimin. Osasto järjesti pääkirjasto Metsossa 11.5. Järjestelyt sujuivat hyvin, mutta valitettavasti tähän tilaisuuteen ei osallistunut venäjänkielistä kohdeyleisöä. Blinien myynnistä saatavat tulot luovutetaan Tampereen ukrainalaisten yhdistykselle Tampereelle saapuneiden ukrainalaisten pakolaisäitien ja -lasten virkistystoimintaan ja paikallisen Ukraina-talon tarpeisiin. Venäjän Aika 2/2022 Tukea Ukrainalle Tampereelta Uuden Tampereen osaston (ent. Hervannan kaupunginosassa järjestettävässä kevättapahtumassa 5.5. 46. Haastatteluja on annettu paikallismedioissa, muissa kansallisissa medioissa sekä monissa kansainvälisissä medioissa. Tarkoitus on myös jatkossa osallistua ukrainalaisten tukemiseen muun muassa pitämällä yhteyttä Tampereella asuviin ukrainalaisiin. toimittaja Pekka Lehtosen huhtikuussa ilmestyneestä Myyttien ja utopioiden maa -kirjasta esittelyja keskustelutilaisuuden. Osasto on auttanut eri medioita löytämään aiheeseen liittyen myös muita haastateltavia, etenkin venäläistaustaisia ihmisiä Lappeenrannan alueelta. PERTTI PALTILA Median palveluksessa Lappeenrannan osasto on Venäjän helmikuisesta hyökkäyksestä lähtien ollut aktiivisesti eri medioissa kommentoimassa Venäjän ja Ukrainan tilannetta ja sen vaikutuksia erityisesti raja-alueen asukkaisiin ja arkeen sekä osaston ja seuran toimintaan. Osasto oli esimerkiksi maaliskuussa tekemässä BBC:n apuna Newsnight-lähetystä Lappeenrannasta sekä huhtikuussa A-studion apuna tekemässä Venäjäteemaista lähetystä osaston toimistolta Lappeenrannasta. Kirjassa käsitellään myös Venäjän ja Ukrainan historiaa ja nykypäivää. Kuvassa Tanja Karppinen (vas.), Seppo Aho ja Emmi Rantakallio. Heitä oli webinaaria seuraamassa toisista osoitteista. Osasto järjesti Vihapuhe seis -webinaarin etäkatsomon Tampereella 21.4. Medioita on kiinnostanut Lappeenrannan osasto, joka on Suomen suurin Suomi-Venäjä-seuran osasto, ja näkemyksemme muuttuneesta maailmantilanteesta. Median kanssa toimittaessa ja haastatteluja annettaessa on aina Lappeenrannan osaston mediaesiintymiset ovat katsottavissa, luettavissa ja kuunneltavissa kootusti osaston nettisivuilla bit.ly/SVS_LPR. Medialle ensisijainen kontakti on ollut osaston puheenjohtajisto, mutta myös muita osaston aktiiveja ja paikkakunnan asukkaita esiintyy haastatteluissa usein. On hienoa, että media luottaa osaston alueelliseen asiantuntijuuteen sekä Venäjä-asiantuntijuuteen, ja haluun auttaa tässä uudessa, hankalassa tilanteessa. Osaston kiinnostavuutta selittävät muun muassa sijainti Venäjän rajan läheisyydessä, väkilukuun suhteutettuna huomattava venäläisvähemmistö sekä Lappeenrannan tunnettuus vilkkaana venäläisturismin alueena. TEKSTI PJ. Välillä median huomiota on esiintynyt siinä määrin paljon, että median auttaminen ja haastatteluiden antaminen on puheenjohtajiston osalta tahtonut kiilata päivätyön kilpailijaksi. Aihe on kuitenkin ajankohtainen ja tärkeä, ja osastossamme on suhtauduttu median yhteydenottoihin niiden vaatimalla vakavuudella, ja median auttamiseksi tarvittu aika on aina saatu järjestettyä
Tuloilla pääsylipuista ja Ukraina-korvakoruista, jotka niiden tekijä lahjoitti myyntiin, ostimme pääsiäiseksi leipomisaineita ja suklaamunia sekä askarteluja koulutarvikkeita Rantasalmelle ja Savonlinnaan tulleille ukrainalaisille pakolaisille. Yhdistyksen vuosikokouksen hyväksymä julkilausuma, jossa tuomitaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, sai palstatilaa ainakin kahdessa paikallisessa lehdessä. Huhtikuun alussa järjestimme Yhdessä rauhan puolesta -konsertin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti Tornion osastolle, niin kuin varmaan kaikille seuran paikallisyhdistyksille tietynlaisen katastrofin ja toiminnan uudelleen arvioinnin. Yhdistys järjesti yhteistyössä Kumppanuuskeskus Luotsi ry:n kansa 8.3. Kaikki on nyt toisin -otsakkeella venäjän opettaja Suvi Salmenkivi kertoi ajatuksiaan ihmisten suhtautumisesta venäjän kieleen ja venäläisyyteen nyt. Sen laittoivat alulle itsekin maahanmuuttajina aiemmin seudulle tulleet. Maahanmuuttotyötä tekevät Linnalan setlementin ja kaupungin edustajat esittelivät itsensä vastatulleille pakolaisille, naisille ja lapsille. TEKSTI SAULI HYÖPPINEN JA JUKKA YLIVIUHKOLA Naistenpäiväkahvien jälkeen kiiruhdettiin Haaparantaan marssille rauhan ja Ukrainan puolesta. Toiminta jatkuu Savonlinnassa Sota on meilläkin Savonlinnassa järkyttänyt ja hämmentänyt jäseniä ja yhteistyökumppaneita. TEKSTI PJ. Tilaisuuden jälkeen aktiivisimmat jäsenemme kiiruhtivat vielä Ruotsin puolelle Haaparantaan, jonne oli kokoontunut väkeä molemmin puolin rajaa rauhanmarssille. Osasto jatkaa aktiivista osallistumistaan mediaja kansalaiskeskusteluun Venäjän ja Ukrainan tilanteesta niin kauan kuin se on tarpeen, toivoen kuitenkin tilanteen pikaista rauhoittumista ja rauhan solmimista. TANJA KARPPINEN SVS-sivut_2-2022.indd 47 SVS-sivut_2-2022.indd 47 16.5.2022 9.37 16.5.2022 9.37. Torniossa kirvestä ei kuitenkaan ole heitetty kokonaan kaivoon vaan lähdimme liikkeelle pienin askelin. Huhtikuussa järjestimme myös Savonlinnan kristillisen opiston kanssa etäosallistumispaikan Vihapuhe seis -webinaarille, jota seura oli toteuttamassa. Liisa Tavin Jäähyväiset aseille ja Elämälle kiitos. Pidimme vuosikokouksen 20.3. TEKSTI JA KUVA KIRSTI KURKI syytä muistaa, että vaikka haastateltava esiintyy omana itsenään, hän käytännössä aina edustaa osastoa, ja viime kädessä myös koko seuraa – tai näin se ainakin usein tulkitaan, ellei jutussa tehdä hyvin selväksi, mikäli asia on toisin. Osa jäsenistä ja muista yhteydenottajista kiittää osastoa aktiivisuudesta ja kantojensa ilmaisemisesta, ukrainalaisten auttamisesta sekä paikallisen venäläisvähemmistön tukemisesta, mutta jotkut osastoa sekä seuraa huonommin tuntevista ihmisistä ovat nähneet osaston esiintymiset pahimmillaan negatiivisina. Osaston puheenjohtajan, Kirsti Kurjen haastattelu Seuran toiminta jatkuu Savonlinnassa herätti lehden nettiversiossa runsaasti keskustelua. 2/2022 Venäjän Aika ?47 Kenpä tietäis sen. ja saimme siihen mukaan tiedottaja Sisko Ruposen kertomaan seuran ajatuksia Ukrainan sodasta. Kahvittelun aikana taustamusiikkina soi mm. Sopivasti ennen webinaaria Itä-Savo-lehdessä oli kaksi haastattelua venäläisyyteen ja osaston toimintaan liittyen. Vuodelle 2022 laaditut hienot toimintasuunnitelmat siirtyivät Öömappiin. Kansainvälisen naistenpäivätilaisuuden. Otsikosta johtaen: ”Kenpä tietäis sen, ken arvaisi huomenen, ei selville saada voi, kas, sen aika vaan, näyttää tullessaan.” Kaikesta huolimatta leppoisaa tulevaa kesää kaikille seuramme jäsenille, voimia ja jaksamista seuratyössä mukanaoleville. Miten tästä eteenpäin. Osasto, erityisesti osaston puheenjohtaja, on saanut monenlaisia yhteydenottoja mediaesiintymisten perusteella. Rahaa riitti vielä järjestää pieni pääsiäisjuhla ukrainalaislapsille Rantasalmella. Esityskielinä oli mm. ukraina, venäjä ja suomi
Käsityöpajojen vetäjänä toimi osastomme uusi jäsen, Venäjältä Haapavedelle muuttanut opettaja Anna Naumenok. SVS-sivut_2-2022.indd 48 SVS-sivut_2-2022.indd 48 16.5.2022 9.37 16.5.2022 9.37. Lisäksi oli vielä rentouttava sointukylpy, rauhankyyhkypaja sekä illalla upea herkullinen illallinen ja siihen oheen liitetty ohjelma. Hienoa palautetta saatiin niin järjestelyistä, ohjelman valinnoista kuin kokonaisuudesta. Iltaohjelma koostui mukavista leikeistä, lauluesityksistä, karaoken tahdissa tanssin pyörteissä pyörähdellen sekä aivan mielettömän mukavasta yhdessäolosta, pitkän tauon jälkeen. Ihminen kaipaa ihmisen luokse, ja se kyllä huomattiin tässä tapaamisessamme. 48. Henkilökohtainen tapaaminen ja yhdessä tekeminen voittaa aina sähköisten kokousten pidon. Pajan aikana tehtiin osallistujien kanssa 3 salaattia: Tsaari, Olivije ja Juhla-aperitiivi. Diana ja illan juontajat Anna ja Dmitrii. Iltaohjelman suunnittelijoina ja juontajina toimivat osaston puheenjohtajan ohjauksella työharjoittelijat Anna Plokharskaya ja Dmitrii Posazhennikov. Hanke on päättynyt, mutta Kulttuurikauha-hankkeesta on julkaistu mielenkiintoinen reseptikirja, jonka esittely tehtiin maittavan brunssin yhteydessä vappupäivänä. Humppapaja houkutteli eniten osallistujia, kahden opetustunnin aikana lavalla tanssi 23 osallistujaa. Olihan tässä jo pari vuotta kaikenlaisia kokoontumiskieltoja takana, joten siksikin pidimme hyvin tärkeänä tilaisuuden järjestämistä pitkästä aikaa. Tavata ihmisiä ihan kasvotusten. Seuraavan päivän ohjelma olikin sitten hieman vakavampiluontoista luentojen ja vuotuisen aluekokouksen parissa, jota sitäkin on jouduttu pitämää etänä tähän asti pari vuotta. Kulttuurikauha-ruokapajan vetäjinä toimivat Kulttuuriviikonlopputapahtuman järjestäjät Diana ja Rolle. Viime vuodesta lähtien osastolla on suorittanut työharjoittelua kahdeksan Haapaveden opiston kulttuurija kirjastoalan opiskelijaa. Venäjän Aika 2/2022 Huolta ja iloa Haapaveden osaston 23.–24.4. Meitä yhdistää yhteinen huoli, meitä yhdistää ystävyys ja halu selviytyä vaikeuksista sekä kehittää seuran toimintaa. Julkaisupaikaksi muodostui ihan oikeutetusti kaunis Ruustinnanhovi, jossa monen monta ruokapajaa on pidetty. Karismaattinen tanssinopettaja Keijo Spring piti myös viime syksyllä tanssiopetusta jäsenille ja siitä tehtiin koko seuralle hieno opetusvideo, joka toimitettiin myös yhteistyökumppaneille Venäjälle. Molemmat vetäjät pitivät esitelmän kolmivuotisesta hankkeesta, jonka aikana järjestettiin lukuisia ruokapajoja Suomen ja Venäjän puolella sekä makumatkoja. TEKSTI DIANA JA ROLLE Yhdessä kasvokkain! Pohjois-Suomen aluetapaaminen Haapavedellä Pj. Käsityöpajoja veti Anna Naumenok. He ovat olleet suurena apuna osaston tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisessä. Onnistuimme mielestämme nyt ja tulemme onnistumaan jatkossakin, siihen uskomme. Kulttuuriviikonlopun käsityöpäjoissa tehtiin ihania korvakoruja ja rauhankyyhkyjä. Värikäs ja hehkuva tapahtuma, joka osoitti, että Suomi-Venäjäseuran jäsenet kaipaavat yhdessäoloa ja keskusteluaikaa kriisin keskellä, haluavat purkautua ja jakaa tunteitaan samassa seurassa olevien kesken. Juuri tämä olikin tarkoitus Haapaveden Kulttuuriviikonlopulla. järjestämä Kulttuuriviikonlopputapahtuma kaikille Pohjois-Suomen osastoille koostui käsityö-, humppaja ruokapajoista. Kulttuuriviikonloppu toteutettiin yhteistyössä Haapaveden opiston kanssa, joka on osaston yhteisöjäsen. Hieno viikonloppu on takana
Kannustamme myös jäseniä toimimaan sotaa vastaan ja rauhan puolesta. Se on hienosti todettu ja sopii tähän tilanteeseen äärimmäisen hyvin. Ajatuksena on, että auttaisimme ukrainalaisia useammassa erässä. Myös suomalais-ugrilaisessa toiminnassa olemme olleet vuosia akiitiivisesti mukana. Yksimielinen päätös lakeudella syntyi myös siitä, että kunnilta ei tänä vuonna haeta toiminta-avustuksia. Kirsti kertoi myös, miten venäläiset kirjailijat suhtautuvat sotaan. TEKSTI JA KUVA RITA KUMPULAINEN Kääntäjä Kirsti Era (vas.) kertoi myös siitä, miten venäläiset kirjailijat suhtautuvat sotaan. Myös kulttuurivaihto ja venäläisen kulttuurin kohtalo mietitytti. Osaston suurin vuotuinen tapahtuma, Pakkasukkojuhla, jää todennäköisesti ensi vuonna pitämättä. Sen sijaan tuemme edelleen alueemme nuorten venäjän kielen opiskelua jakamalla lukuvuoden päätteeksi stipendejä. Teimme ennätyksen! Kirjastoillassa 5.4. vietettiin rauhan ja ihmisyyden merkeissä teemalla: ”Aika, jolloin kansat olivat veljiä keskenään, venäläisten ja ukrainalaisten laulujen ilta.” Illan asiantuntijana oli Tero Heinänen. SVS-sivut_2-2022.indd 49 SVS-sivut_2-2022.indd 49 16.5.2022 9.37 16.5.2022 9.37. Lähetimme perinteisestä romunkeräystuotosta rahallista tukea ukrainalaisille. Tällä hetkellä fokus on Ukrainassa ja ukrainalaisissa, mutta monilla meistä on huoli myös Venäjällä asuvista ystävistä. Piipari toteaa, että kaikilla läsnäolleilla "oli yhteistä kestävän rauhan tarve, ja sen he tiesivät parhaiten toteutuvan kansojen välisen ystävyyden luomisella". Tämä on tärkeätä, sillä haluamme kertoa itse, mitä ajattelemme ja oikoa liikkuvia vääriä käsityksiä! TEKSTI PJ. keskustelimme varsinaisen kokouksen jälkeen sodasta ja sen aiheuttamista tunteista seuran kulttuurisihteeri Merja Jokelan kanssa. Osallistunemme myös Käpylän elojuhlille 27.8. Me emme anna periksi. 2/2022 Venäjän Aika ?49 Käpylän Venäjä-seura Druzhba kantaa huolta Ukrainasta Käpylän Druzhba on yhtynyt seuran selkeisiin kannanottoihin liittyen Venäjän aloittamaan sotaan Ukrainassa. Johtokunta päätti maaliskuun alussa lahjoittaa vuoden 2021 ylijäämästä 500 euroa Ukraina hätäapuun. Tapahtuma on koonnut liki 200 osanottajaa jo yli puolikymmentä kertaa. Pertti Snicker nostaa esiin Lakeuden osaston 70-vuotishistoriikin, jossa liminkalainen Veikko Piipari muisteli Limingan osaston perustamista sodan jälkeen. Yksimielinen päätös syntyi nopeasti. Halusimme auttaa ukrainalaisia heti. Musiikkiiltaa 4.5. Meillä on yhteinen huoli siitä, että sodan uhrit Ukrainassa eivät jää yksin, Huotari toteaa. teemme kesäretken junalla Hyvinkäälle, jossa osallistumme Anna Ahmatova -tilaisuuteen ja tapaamme paikallisia seura-aktivisteja. Vieraana oli kääntäjä Kirsti Era. Lahjoitus suunnattiin lapsille ja lapsiperheille Suomen Unicefin kautta. Puheenjohtaja Esko Huotarin Tyrnävältä ja varapuheenjohtaja Pertti Snickerin Limingasta mielestä nyt on tärkeä tukea nimenomaan ukrainalaisia. Vuosikokoukseen osallistui 20 jäsentä, joista 16 oli paikan päällä. Jotta yhteistyö voisi jatkua, tulee Venäjän johdon vaihtua, Snicker toteaa. Kattojärjestön tavoin lakeuden aktiivijäsenet tuomitsevat täysin Venäjän toiminnan. Nyt tarvitaan tulitauko ja osapuolet neuvottelupöytään. yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen ja paikallisaktiivien kanssa. Ja keskustelussa tuotiin esille omia kokemuksia ja tunteita. Osa kokouksen osanottajista teki lahjoituksen kokouksen päätteeksi Ukraina-hätäapuun. Sodanvastaisuus näkyy tapahtumissamme ja toimissamme niin kauan kuin on tarpeen. käsittelimme venäläisen nykykirjallisuuden kääntämistä. Nyt tuo yhteys on valitettavasti katkennut. Kesäkuun 11. ULLA VALKEILA Lakeus auttaa ukrainalaisia romunkeräysvaroilla Venäjän hyökkäys Ukrainaan pisti myös Lakeuden osaston mietteliääksi. Parhaimpina vuosina stipendin on saanut kymmenkunta nuorta. Vuosikokouksessamme 29.3
Pekan ajatuksia toukokuussa 2022: Markinvest on kolme vuosikymmentä auttanut suomalaisia yrityksiä pääsemään Venäjän markkinoille ja toimimaan siellä. Tänään he vierailevat sulassa sovussa toimistollamme, jossa Etnikan työntekijät opastavat pakolaisia esimerkiksi lasten opetusjärjestelyissä. Näkyvä tapahtuma oli maaliskuussa yhdessä Kajaanin kaupunginteatterin kanssa toteutettu Vienan reitti -seminaari, jossa Heikki Rytkölä kertoi Vienan reitin kulttuurihistoriasta ja Olga Karlova karjalan kielen nykytilasta Vienassa. Lahden osasto on aina huomioinut Suomen ja Venäjän kansalaisten välistä yhteistyötä, kulttuurivaihtoa ja liiketoimintaa vaalivat toimijat. Kehitämme toimintaamme innovatiivisesti. Nämä toiminnot tuovat hieman lisätuloa, mutta ennen kaikkea mielekästä toimintaa. Tänä vuonna tavoite on 50-60 henkeä. TEKSTI TIMO KARPPINEN Menikö 30 vuoden työmme hukkaan. olimme mukana järjestämässä ukrainalaisille äideille äitienpäiväjuhlaa Kouta-salissa. Ideoiden "isä" on Juha Urpilainen, ja hän on aina valmis esittelemään toimintaamme muille seuran paikallisyhdistyksille. Vuosien aikana useat kymmenet yritykset saivat hyvän jalansijan Venäjältä ja pystyivät antamaan työtä Suomessa ja muualla maailmassa. Sodan puhjettua majoituspalvelumme kysyntä notkahti, mutta reagoimme siihen heti ja kysyntä on palautunut entiselleen. SVS-sivut_2-2022.indd 50 SVS-sivut_2-2022.indd 50 16.5.2022 9.37 16.5.2022 9.37. Markinvest on palannut juurilleen. Perjantaina 6.5. Vuoden toimijaksi valittiin Markinvest Oy konsulttiyhtiön toimitusjohtaja Pekka Peltonen pitkäaikaisena ja antaumuksellisena liikesuhteiden rakentajana ja tuntijana. Nyt on huoli ystävistä ja entisistä työntekijöistä. Tällä hetkellä Kazakstan on meidän näkökulmastamme ongelmaton alue toimia. Sen sijaan huhtikuussa tapahtunut vihamielinen ilkivalta, jossa toimistomme ikkunat oli yön aikana kivitetty rikki, osoittaa, että meidän pitää entistä voimakkaammin tuoda julki Venäjän sotatoimien laittomuus, sekä se, että yksityiset ihmiset ovat tähän täysin syyttömiä. Koronarajoitusten takia vuoden 2021 suomalaisvenäläinen toimija huomioitiin vasta osaston vuosikokouksessa maaliskuussa 2022. 50. Seminaari linkittyi kaupunginteatterissa esitettyyn Vienanmeri-näytelmään. Ukrainan kriisi aiheutti alussa hieman jännitteitä ukrainalaisten ja venäläisten välillä, mikä näkyi myös Kajaanissa. Toimintamme sai voimakkaasti lisäpotkua, kun aloitimme reilu vuosi sitten tuetun työllistämistoiminnan ja hieman myöhemmin AirBnb-majoituspalvelun. Me kajaanilaiset olemme siihen valmiina. Kolmenkymmenen vuoden keikka kartutti kokemusta ja hioi kulmia. Sama tunne oli 2004, kun minut pahoinpideltiin oman asuntoni porttikongissa Pietarissa. Asiakkaamme olivat pääsääntöisesti koneita ja laitteita valmistavia vientiyrityksiä, joka selittää tilanteen rajuuden. Mutta nyt olemme tyhjän päällä. Uusia tilaisuuksia on myös Arabimaissa ja Kiinassa. Yrityksille voimme avata uusia markkinoita Baltiasta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Uskomme, että nykyinen Venäjän tilanne tulee vielä ratkeamaan myönteiseen suuntaan ja saamme palautettua kulttuurisuhteet ennalleen. Vuonna 2021 työllistimme 36 pitkäaikaistyötöntä, joukossa myös maahanmuuttajia. Venäjän Aika 2/2022 Kevätterveisiä Kajjaanista Kajaanin Venäjä-seuran painopiste on kulttuuritoiminnan lisäksi työllistämisja majoitustoiminnassa. Olemme järjestäneet useita vihapuheen vastaisia tilaisuuksia. TEKSTI JYRKI SEPPÄNEN Ukrainalaisäitejä Kajaanin äitienpäivätilaisuudessa. Tapahtunutta ei voinut ymmärtää. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuhosi hyvät ponnistelut. Venäjällä pitää tapahtua paljon, jos sinne palaamme. Henkilökohtaisesti olen pettynyt ja suututtaa. Olemme vuokranneet yhdessä Etnika-Kainuun kanssa toimitiloiksi kaksi huoneistoa. Kajaanin Venäjä-seuran tulevaisuus on valoisa eikä hiipumisen merkkejä näy
?????. ???. ?. ?????. . Sotaa vastaan – kulttuurin, kielen ja kansalaisyhteiskunnan puolella Kulttuuritila Albatross Kanavaranta 7 F, Helsinki, ti-pe 12-17 › Sneg i solntse -videoinstallaatio 28.5. ?????. . ???????. ?????????: «?. Työssämme korostuvat nyt Venäjältä paenneiden kulttuurija kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työn ja sodanvastaisten näkemyksien esille tuominen ja toiminta Venäjän ulkopuolella elävien kanssa. ??-???????. . ?????????. ?????. . Soledad Chuaqui ja Sergei Stroitelev › Pavel Semchenkon grafiikkaa, elokuu › 8.6. . Vihapuheelle ei ole sijaa. ???????. ?????. ???????????. . ??????????. ???????. ????. ????????????. ??????. ????. ????????. . ?. ?. ?????. Ajatuksia Ukrainan sodasta ja tulevaisuudesta Tanssija Olha Svydina ja ohjaaja Uladzimir Ushakov › 1.6. ???????????. ??. ???????. ?. ???????. ????. ?????????. ??. «?????????-??????» . ?????????. ?. . ?????. ???. ?????, . ?. ???????????. ????. ??????????!» ??????. . -ajankohtaiskeskustelu. Meitä yhdistää yhteinen huoli, meitä yhdistää ystävyys ja halu selviytyä vaikeuksista! Lue lisää toiminnastamme ja tule mukaan tapahtumiimme! Jäsenenä tuet työtämme! suomivenajaseura.fi ?????. klo 12 Minne menet, Venäjä. ?. ???????. ???. ?. ???????????. . ?. ???????????. . ????. ????????????????. ?????????. ??????! suomivenajaseura.fi Koti on siellä missä sydän on -näyttely Kulttuuritila Albatrossissa 2.6.–27.8. ????. ??????. ???????. ????. ??????. ????. ???. ?????. ??????????. ??????????. ??????. ??. ?????. ?????????. ???????. ?. ?. Venäjän kieli ja venäläinen kulttuuri ovat edelleen lähellä sydämiämme, samoin Venäjän monikansallisuus. ?. ??????. ?????. ???????. ??????????. ???????????. ???????. ????????. Samalla haluamme muistuttaa, että sota ei ole yksittäisten venäläisten syy, Venäjällä asuvien on vaikea tuoda esiin näkemyksiään sodasta tai saada siitä oikeaa tietoa. ????. ???????. ?????. ??????. . ????. ?????. ?. ??????????????????. ????. . . ??. ?????. ???????. 52_VA_2-2022_Oma_ilmo.indd 21 52_VA_2-2022_Oma_ilmo.indd 21 16.5.2022 9.29 16.5.2022 9.29. ????????. ?????????. Tuomitsemme myös Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja sananvapauden tukahduttamisen. . . ?????????????. ??????. ????. ?????. . ????????. ?. ?????????????. ??????????, ??. ??????. ??????????. (Myös etänä) › 15.7. Lavalla kansanedustaja Jukka Kopra, tutkija Kristiina Silvan, taiteilija Alexander Reichstein ja pääsihteeri Niina Sinkko, juontajana toimittaja Janne Hopsu. asti › Koti on siellä missä sydän on 2.6.–27.8. ????. ????????????, ?????. ????. ????????, . ?????. ??-???????. ??????????. ????????????! ????. ?????. ?????. ????????. klo 18 Runoja ja musiikkia -tilaisuus Sodan inhimillinen ääni -luennot (Myös etänä) › 25.5. «?????????-??????» ???????. ??????. ??????. ?. ????????, . Loukatut – Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä Ohjaaja Andrei Kureichik Suomi-Areena (Pori): Minne menet, Venäjä. Järjestämme edelleen monipuolista toimintaa ja tapahtumia eri puolilla Suomea. ????????. ???. Lisää tapahtumia ja tarkemmat tiedot kotisivujen tapahtumakalenterissa suomivenajaseura.fi Suomi Venäjä seura Suomi-Venäjä-seura on tuominnut Venäjän toimet sodan alusta alkaen ja virallisen tason yhteistyö Venäjälle on katkaistu. . ????????????. ?. . ???????. ??????????. ???????. ???. ????????, ???. ???????. ?????????. ???????. ?????. ????. ??????. ???????. ??????????. ??????????. Olemme mukana auttamassa Ukrainasta paenneita. Haapaveden osaston sanoin: –Tarjoamme yhdessäoloa ja keskusteluaikaa. . ???????