Venäjän Aika 2/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KOULUTUS Haluaako joku vielä opiskella venäjää. MATKAILU Kirgisia – jurttia ja demokratiaa Irt on um er o 7,5 € Aika 2 23 Venäjän Aleksanteriinstituutin Markku Kangaspuro: Venäjä ei häviä minnekään” ” 01_VA_2-2023_Kansi.indd 1 01_VA_2-2023_Kansi.indd 1 15.5.2023 6.33 15.5.2023 6.33
44 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA 18 34 Kirgisia tarjoaa unohtumattomia luontoelämyksiä ja kiehtovaa kulttuuria. Ismo Viitasen mukaan uusia yhteistyökuvioita päästään toteuttamaan vasta, kun Euroopassa on rauha. 2. Kirgisia Kiinan ja Venäjän imperiumien rajamailla. 28 KOLUMNI Sini Ihanainen-Alanko: ??????. 4 LYHYET Lelujen nostalgiaa Suomenlinnassa, Venäjän ryhmämatkat loppuivat, uutisia Venäjältä 7 KOLUMNI Anna Soudakova: Onko mahdollista luoda merkittävää autoritäärisessä ilmapiirissä. ??????????????. Venäjän Aika 2/2023 Aika Venäjän 2 23 3 PÄÄKIRJOITUS Esa Tuominen: Ystävyyttä Venäjän kanssa. 30 MATKA VENÄJÄLLE Otteita matkapäiväkirjasta. Syksy 2022 ja kevät 2023 Venäjällä 34 MATKAILU Kirgisia – jurtteja ja demokratiaa 38 HISTORIA Valtataistelua ja valetsaareja 42 KULTTUURIA VENÄJÄKSI ?????????????. 8 TUTKIMUS Venäjän tutkimus ja asiantuntijuus on Suomessa keskittynyt Aleksanteriinstituuttiin. , , 8 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 2 15.5.2023 6.43 15.5.2023 6.43. 12 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Länsi jäi feikkinä Venäjälle 18 TALOUS Ismo Viitanen – hullunrohkea heittäytyjä 22 TALOUS Suomen Pankki: Venäjän talous eristäytyy 24 KOULUTUS Haluaako joku vielä opiskella Venäjää
Inhimillisiä suhteitakin on rajan yli. Monia hallinnollisia asioita on joka tapauksessa ratkaistava. Koivisto nousi juoksuhaudan reunalle istumaan, puhdisteli kivääriään ja lausui mielessään: Kyllä joku muu tapa pitäisi olla järjestää maittemme väliset suhteet kuin tämä... Nyt ne ovat pohjamudassa. Venäjällä on ruvettu puhumaan suomalaisista fasisteista, suomalaisten some-puheeseen on ilmestynyt jo pitkään painokelvottomana pidetty r-sana. 2/2023 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Ystävyyttä Venäjän kanssa. Esa Tuominen Kirjoittaja on toimittaja. Ilmeisesti pitää. Molemmat kehuivat kuorossa maiden välisiä suhteita, joita jatkuvasti ”lujitettiin”, ”laajennettiin” ja ”kehitettiin”. Me emme pääse itäisestä naapuristamme eroon, vaikka haluaisimme. Sitä ennenkin tosin se metsäpalo on sammutettava yhteistyössä. Venäjä uhkailee Suomea ”sotilas-teknisin” toimin, kun Suomi on liittynyt Natoon. 045 675 7122 TOIMITUSNEUVOSTO Niina Sinkko Kerttu Matinpuro Anna Soudakova Esa Tuominen Kari Martiala Jussi Konttinen ULKOASU HANK hank.fi KANNEN KUVA Timo Porthan PAINOPAIKKA PunaMusta, 2023 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. alv 10 % Puh. Se nyt vaan on tuossa vieressä aina. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Meillä nyt kumminkin on toista tuhatta kilometriä yhteistä rajaa. Sitä ennen maat olivat olleet sodassa keskenään. 040 841 0430 sisko.ruponen@venajaseura.com 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 3 15.5.2023 6.43 15.5.2023 6.43. Vain sota-aikana ne olivat vielä huonommat. 020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen. Entä Suomen ja Venäjän kansojen ystävyydestä. Täytyykö odottaa, että valta vaihtuu Venäjällä ennen kuin jonkinlaisiin, edes säädyllisiin suhteisiin päästään. Miltä nyt kuulostaisi puhe Suomen ja Venäjän ystävyydestä. JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. Nyt on tultu siihen pisteeseen, että maiden välillä vaihdetaan vihaisia lausuntoja, valtioiden päämiehet eivät tapaa eivätkä edes keskustele keskenään, ja rajalle pystytetään aitaa. Tärkeimpänä syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mutta suhteet olivat säröilleet jo sitä ennenkin. Olipa kerran aika eikä siitä itse asiassa ole edes kovin kauan kun Suomi ja sen itänaapuri joivat ystävyydenmaljoja keskenään. PÄÄTOIMITTAJA Kari Martiala toimitus@venajanaika.fi Puh. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2023. Pakkasukko ja joulupukki eivät nyt ilmeisesti voi tavata, mutta esimerkiksi rajalla riehuva metsäpalo nyt kuitenkin kai pitää sammuttaa yhteistyössä. Sodan jälkeen molemmat ilmeisesti ajattelivat samalla tavalla, kuin muuan sotilas nimeltään Mauno Koivisto. Maiden väliset projektit ovat jäissä, suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä ja venäläisiä turisteja ei näy Suomessa. Miten tässä näin on päässyt käymään. Miten tässä näin on päässyt käymään
Samovarbar Museo sijaitsee venäläisen kapteeni Vasiljevin 1911 rakennuttamassa viehättävässä huvilassa. Museo sijaitsee venäläisen kapteeni Vasiljevin 1911 rakennuttamassa viehättävässä huvilassa. SU O M EN LI N N AN LE LU M US EO 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 4 15.5.2023 6.43 15.5.2023 6.43. klo 11-18 7.8.-3.9.klo 11-17 lelumuseo.fi TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI KUVAT VIRVE OBOLGOGIANI JA SUOMENLINNAN LELUMUSEO Kosmonauttinukke. Se ei ole erityisesti venäläinen, vaikka tarjoaakin hyvää teetä. Venäläiset asiakkaat Lelutkaan eivät ole välttyneet kuluneen vuoden synkkyydestä. Museokaupasta voi ostaa kortin, missä on sympaattinen kosmonautti. Museo on avoinna kesäkaudella päivittäin: 13.5.-23.6. Museon nettisivuilla on venäjänja ukrainankieliset käännökset. Euroopassa on paljon Venäjältä ja Ukrainasta lähteneitä. Venäläiset ja ukrainalaiset asiakkaat ovat olleet hyviä asiakkaita. klo 11-17 24.6.-6.8. Tandefelt näkee, ettei meidän pitäisi kääntää selkäämme tärkeälle asiakaskunnalle nytkään. Niissä häntä kiehtoo se, ettei kaikkia ole tehty kaupallisesti, markkinatalouden ehdoilla. Samaan huoneeseen Tandefelt on tarkoituksella sijoittanut Japanissa Amerikan markkinoille tehdyt avarauuslelut, jotka ovat selkeästi aggressiivisempia. Avaruuteen ja kosmonautteihin liittyviä leluja on mm. Venäjän Aika 2/2023 LYHYESTI M useon perustanut Tandefeltin äiti ei halunnut sinne muovileluja. Tandefelt innostuu kertomaan, miten Neuvostoliitossa leluja ovat olleet valitsemassa pedagogit ja psykologit oikeiden taiteilijoiden tekemistä prototyypeistä. Saaren venäläistä historiaa tuodaan esiin sillä, että perustamisesta asti on ollut tarjolla komentaja Kovankon omenatorttu. Kovanko oli Venäjän vallan ajan viimeinen komentaja Suomenlinnassa. Ukrainan passilla on vapaa pääsy museoon. Esineitä on eri maista ja eri aikakausilta. Paperimassasta tehdyt pakkasukot ja tsaarin aikaiset lasten posliinit täydentävät venäläislelujen kokoelmaa. Sieltä paenneisiin Tandefelt samaistuu vahvasti, olivathan hänen molemmat isoäitinsä Karjalan evakkoja. Monet neuvostolelutkin olivat muovisia. Siinä toimii myös kahvila Samovarbar. Pienellä saa leikin mukaan, Tandefelt toteaa ja alkaa ideoida, miten kuski pui nyrkkiä tai työmiehet seisoskelevat kuopan reunalla. Juri Gagarinin lennon innoittama nukke. XXXXX TEKSTI XXXXXX Lelujen nostalgiaa Suomenlinnassa Suomenlinnan Lelumuseo houkuttelee muistelemaan lapsuutta. Nimen Tandefelt keksi äitinsä samovaarikokoelmasta, jolla sisusti kahvilaa. Yksi vitriini on täynnä neuvostoleluja. Ne ovat museon omistajan Petra Tandefeltin lapsuudesta tuttuja. Käsiohjelmaa voi qr-koodin takaa lukea venäjäksi. 4. Lelumuseon kokoelmissa on Lev Smorgonin suunnittelema elävän oloinen poikanukke, oranssi pikku auto, missä näkyy kuskin pää, sekä työmiehet, jotka seisovat kädet taskussa. Vasemmalla Petra Tandefelt istuu kahvilassa, jonka tapetit on tuotu Leningradista 1970-luvulla. Kun Barbie täytti 50 vuotta, Tandefelt päätti tuoda sen esille
Kuskeilla oli pitkäaikaiset viisumit, nyt taitaa olla viisumi voimassa enää yhdellä. Helmikuussa 2021 tehtiin viimeisin matka. Matkanjärjestäjät kertoivat, että yksittäisiä viisumeja yhä hankitaan, mutta ryhmämatkoja ei tehdä. Tuli käytyä paljon Venäjällä sekä työn puolesta että turistina. S tar Tours Oy & Ritvan matkojen pitkäaikainen matkanjärjestäjä Ritva Anttila on surullinen: 1980-luvulla yhtiössä alkanut Venäjän-matkailu on loppunut. Vielä vuosi 2019 oli yhtiölle menestyksekäs. Pietarin bussit olivat parhaimmillaan niin täynnä, että melkein piti sylikkäin istua. Saimaa Travelin extoimitusjohtaja Kirsti Laine muisteleekin vanhoja aikoja haikeudella. Rajavartiolaitos kertoi, että se ei viisumien määrää tiedä. Venäjän Aika ei kyselystä huolimatta saanut tietoa Venäjän suurlähetystöstä suomalaisille tämän vuoden puolella myönnetyistä viisumeista. Pietari on upea mutta Viipuri on enemmän, Laine, jolla yhä on voimassa oleva viisumi, kertoo. Eniten linja-autolla matkaajia itärajan yli kulki ennen kuin Venäjä miehitti Krimin 2014. Valamoon, Petroskoihin, Viipuriin ja Pietariin tehtiin sitten 4-5 päivän matkoja. Heistä valtaosa tuli tapaamaan perhettä tai ystäviä (noin 1 900). Ja sitten tuli vielä sota päälle. Baltiaan suuntautuvilla matkoilla yritetään Venäjää kompensoida. Venäjä-puutosta yhtiössä korjataan kotimaan, Baltian ja Euroopan matkoilla. Turistiksi ilmoittautui 281 ja yhden kohdalla on merkintä urheilu. Viikonlopun reissuja tehtiin. Meidän etu oli, että lähdettiin Raisiosta perjantaina kello 16.30, niin ehtivät työssäkävijätkin mukaan. Sen 30-vuotinen tarina päättyi alkuvuodesta konkurssiin. Muistan, kun 2019 kävelin Viipurin kaduilla. Sitten iski korona ja itärajan matkustajaliikenne sulkeutui. Harmihan tuo tilanne on. Ihmiset Venäjällä ovat mukavia, mutta systeemi on nyt epäluotettava, jos se aiemmin oli hieman epäluotettava, Niinimäki sanoo. Venäjän matkailu oli iso apu firman kehityksessä. 2/2023 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI Pietarin bussit olivat parhaimmillaan niin täynnä, että melkein piti sylikkäin istua. Sitä ennen tehtiin monta matkaa, jopa päivittäin. Koronaan se loppui. Matka Niinimäen yrittäjällä Ismo Niinimäellä on samansuuntaisia ajatuksia. Venäjän Aika selvitti nykyistä rajanylitysmatkailua. Nyt ihmiset pelkäävät, että heidät pidätetään Venäjällä, usein itsekin ratin takana istunut Anttila kertoo. TEKSTI SEPPO PÄNKÄLÄINEN KUVA KARI MARTIALA Venäjän ryhmämatkat loppuivat 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 5 15.5.2023 6.43 15.5.2023 6.43. Sen jälkeen Venäjän matkailu on kokenut useita takaiskuja, joista Ukrainan sota viimeisin. MM-futiksen aikaan vielä tuli kyselyjä mutta ajateltiin, etteivät matkat koronarajoitusten puitteissa olleet mahdollisia. 2019 se loppui, myös viisumien hankkiminen. Ulkoministeriö selvitti Venäjän Ajan pyynnöstä venäläisliikenteen Suomeen. Vuoden alkupuolella Suomeen tuli eri kategorian Schengen-viisumeilla noin 2 800 venäläistä. Huonommin kävi Viipuriin suuntautuneista päiväristeilyistään tunnetulle matkailuyhtiö Saimaa Travelille. Venäjän osuus oli meillä ehkä jotain neljänneksen luokkaa. Venäjän sota Ukrainassa on vienyt matkanjärjestäjiltä työt, eikä korvaavia kohteita ole ollut helppoa löytää
• Lähde: tass.ru Pietarilaisteatteri ”halvensi Venäjän armeijaa” Pietarin Aleksanterin teatterin näytelmän Cyrano de Bergerac esitykset on peruttu sen jälkeen kun muuan katsoja oli valittanut esityksen ”halventavan Venäjän armeijaa”. Asiasta on tehnyt päätöksen Albanian hallitus. Sen on ohjannut teatterin pääohjaaja Nikolai Roshtshin. Erityisen hyödyllistä on pääskysen liverrys. Venäläispsykiatrin mielestä ”keskustelu” esimerkiksi hevosten tai delfiinien kanssa vaikuttaa kohottavasti ihmisen mielenterveyteen. Aleksanterin teatterin esitys Cyrano de Bergerac on voittanut Venäjällä arvostetuimman teatteripalkinnon nimeltään Kultainen maski. 6. • Lähde: gazeta.ru Matkustaminen mieluisinta eläketekemistä Mihin venäläiset haluavat käyttää vapaa-aikansa jäätyään eläkkeelle. Vielä muutama vuosi sitten dollarin asema maailman johtavana valuuttana oli horjumaton, kirjoitti Deripaska telegram-kanavallaan. Venäjän Aika 2/2023 LYHYESTI Uutisia Venäjältä Albania poisti viisumivapauden venäläisiltä Vielä viime kesänä venäläiset saattoivat matkustaa Albaniaan ilman viisumia. Nyt kokeeseen sisällytetään myös sähköpotkulautoihin liittyviä kysymyksiä. Pääskynen osaa tuottaa jopa 200 erilaista melodiaa. Saman verran haluaisi jatkaa työntekoa siitäkin huolimatta, että siihen ei olisi taloudellista välttämättömyyttä. Esitys on pyörinyt pietarilaisteatterissa vuodesta 2018 lähtien. • Lähde: mk.ru "Muutama vuosi sitten dollarin asema johtavana valuuttana oli horjumaton." 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 6 15.5.2023 6.43 15.5.2023 6.43. Suosituin eläkepäivien huvi on vastausten mukaan matkustelu siihen haluaisi aikaansa käyttää 26 % vastanneista. Ylipäänsä oleskelu luonnossa, esimerkiksi metsässä, niityillä tai jokimaisemassa, on psykiatri Skavyishin mielestä hyödyksi. Linnun viserrys auttaa selviytymistä niin stressistä kuin masennuksestakin ja parantaa mielialaa. • Lähde: aif.ru Ajokorttiin kysytään myös sähköpotkulaudoista Venäjän sisäministeriö on antanut uudet ohjeet ajokorttia edeltävälle teoriakokeelle. Harrastuksiinsa haluaisi aikansa käyttää 13 %. Tätä ovat sosiologit selvittäneet äskettäin mielipidetutkimuksessa. Päätöksen taustalla nähtiin taloudellisia syitä: Albania halusi hyötyä venäläisturistien tuomista rahoista. Kanarialintuja pitivät hovissaan aikanaan niin espanjalaiset kuin englantilaisetkin kuninkaalliset. Deripaskan mukaan dollarin aseman heikkeneminen aiheuttaa aluksi maailmantaloudelle vaikeuksia, mutta myöhemmin tilanne vakiintuu eikä maailmassa enää ole ”yhden valuutan hegemoniaa”. Tänä vuonna Albania ei enää myönnä viisumivapautta venäläisille kesän ajaksi. Veden solinan kuunteleminen on omiaan rauhoittamaan ihmistä, hän jatkaa. Venäjänkin kaupungeissa sähköpotkulaudat ovat viime aikoina lisänneet suosiotaan. Lastenlapsilleen haluaisi suoda aikansa viisi prosenttia eläkeläisistä seitsemän prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä. Samalla ne ovat aiheuttaneet onnettomuustilanteita ja kiristäneet kadullakulkijoiden hermoja. Ne oppivat helposti erilaisia melodioita. Puutarhaansa tai datsaansa keskittyisi mieluiten 15 %. Viisumivapaus alkoi viime vuoden toukokuun alusta ja kesti syyskuun loppuun. Mainittakoon, että näytelmän kirjoitti ranskalainen kirjailija Edmond Rostand yli sata vuotta sitten, vuonna 1897. • Lähde: lenta.ru Linnunlaulu rahoittaa Venäläinen psykiatri Vladimir Skavyish pitää linnunlaulun kuuntelemista erittäin hyödyllisenä ihmisen mielenterveydelle. • Lähde: svoboda.org Dollari menettää paikkansa Jos venäläisen miljardöörin Oleg Deripaskan ennustus toteutuu, Yhdysvaltain dollari menettää asemansa maailman johtavana valuuttana seuraavien viiden vuoden kuluessa. Mutta nyt kun dollarin johtoasemaa on käytetty kaikkien eri mieltä olevien kurittamiseen, on tälle johtoasemalle tulossa loppu
Se kuuluu ja tuntuu vahvasti rajojen ulkopuolella, mutta ei Venäjällä, missä sitä tarvittaisiin erityisen kipeästi. Anna Soudakova Hiljainen taidekenttä 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_2-2023_Alkusivut.indd 7 15.5.2023 6.43 15.5.2023 6.43. Moni onkin pohtinut sitä, onko elämäntyön säilyttäminen tärkeämpää kuin puhdas omatunto. DDT:n Juri Ševtšuk uskaltaa sanoa konsertissaan täpötäydelle areenalle: ”Isänmaa ei ole presidentin takapuoli, jota pitää suudella. Hän on ollut siitä asti tutkintavankeudessa, ja häntä uhkaa jopa kymmenen vuoden vankeustuomio. Nyt kulttuuriala Venäjällä on vaiennut ja kaivautunut maan alle. , , M aaliskuussa 2022 pietarilainen taiteilija Aleksandra Skotšilenko astui ruokakauppaan ja vaihtoi hyllyjen hintalaput sodanvastaisiin tarroihin. Kaikki ymmärtävät, että pitää olla varovainen, että jopa äänettömyys voidaan tulkita vihollisen puolelle asettumiseksi. Tšehovin teatterin johtaja Konstantin Habenski on taas joutunut punnitsemaan arvojensa ja teatterinsa toiminnan välillä, ja kallistunut siihen, että on parempi erottaa muutama toisinajattelija kuin menettää pestinsä. Vladimir Maškov valitsi puolensa yhtenä ensimmäisistä ja koristeli johtamansa Tabakovin teatterin julkisivun valtavalla Z-kirjaimella. Tai vaihtoehtoisesti kivenkylmää hiljaisuutta. 3/2021 Venäjän Aika ?7 2/2023 Venäjän Aika ?7 KOLUMNI Onko mahdollista luoda merkittävää autoritäärisessä ilmapiirissä. He ovat muodostaneet uuden emigranttiaallon, joka luo nyt uutta venäläistä kulttuuria. Kirjoittaja on kirjailija sekä äidinkielen, ranskan ja venäjän kielen opettaja. Ja vaikka DDT:n keikat on tämän jälkeen peruttu, Ševtšukin lausumat sanat kaikuvat edelleen voimakkaina taiteen tyhjiössä. Ja silti, silloin tällöin ilmaan pääsee rohkeita ääniä, kuin kulauksia raikasta ilmaa. Skotšilenko oli ensimmäisiä kulttuurialan ihmisiä, jotka joutuivat kärsimään avoimista sodanvastaisista mielipiteistään. Isänmaa on perunaa myyvä köyhä mummo asemalla”. Mitä tämän päivän venäläinen taidekenttä kertoo tuleville sukupolville tämän päivän ilmapiiristä, ajatuksista ja Venäjästä. Taiteilijat ovat siirtäneet näyttelyitään salaisiin kellareihin. Katutaide, kuten Yav-taideryhmä, tekee parhaansa osoittaakseen mieltä, vaikka teokset tuhotaan heti seuraavana päivänä. Toisinajattelijoiden näyttelyitä on suljettu ja konserttikiertueita peruttu, kirjoja on poistettu myynnistä ja kirjastojen hyllyiltä, teatteriohjaajien nimiä häivytetty julisteista. Siihen tämä vaikea aika tarjoaa ainakin hyvin ravinteikasta maaperää. Teatteriala on saanut kokea sähköistyneen ilmapiirin erityisen voimakkaasti. Tuntuu, että sieltä kuuluu vain ulkoa opeteltuja patrioottisia hurraahuutoja sekä kuin viimeistä päivää käkättäviä ilotteluja. Nähdäänkö 50 vuoden kuluttua nykyinen venäläinen kulttuurikenttä sokeana, mustavalkoisena, vallanpitäjien varpaita suutelevana, sivuun katsovana tyhjänä kohtana. Parhaimmassa tapauksessa. Habenskin erottamat näyttelijät Dmitri Nazrov ja Olga Vasiljeva joutuivat maanpakoon lukemattoman monen muun näyttelijän, elokuvaohjaajan, muusikon, taiteilijan, runoilijan, kirjailijan, koomikon tavoin. Vai synnyttääkö aikamme myös viiltäviä, rohkean kirjaviksi väritettyjä, kuuluvasti ääneen lausuttuja rehellisiä teoksia
Venäjän Aika 2/2023 TUTKIMUS 08-11_VA_2-2023_Akateemisesti.indd 8 08-11_VA_2-2023_Akateemisesti.indd 8 15.5.2023 6.47 15.5.2023 6.47. 8
Kangaspuro kiteyttää, että osana yliopistoa myös Aleksanteri-instituutilla on kolme päätehtävää: – Ensinnäkin olemme tutkimusintensiivinen organisaatio. Viime aikoina näkyvyytemme on jälleen ollut kokoamme huomattavasti suurempi. 2/2023 Venäjän Aika ?9 TUTKIMUS Venäjän tutkimus ja asiantuntijuus on Suomessa keskittynyt Aleksanteri-instituuttiin. Osana tätä tehtävää vastuullamme on opetuksen järjestäminen. – Olemme yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin painottuva osasto ja valtakunnallinen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro tiivistää. Itse asiassa olemme yksi maailman suurimmista ja tunnetuimmista oman alamme tutkimusja koulutuslaitoksista. Annamme myös lausuntoja ja jaamme tietämystämme hyvin laa08-11_VA_2-2023_Akateemisesti.indd 9 08-11_VA_2-2023_Akateemisesti.indd 9 15.5.2023 6.47 15.5.2023 6.47. Vaikka olemmekin varsin pieni verrattuna vaikkapa englannin kielen laitokseen, opetuksen tarve on jatkuvasti lisääntynyt. Viitisenkymmentä suomalaista sekä kansainvälistä tutkijaa on asettunut rakennuksessa kolmeen kerrokseen. Kolmas tehtävämme onkin asiantuntijan rooli. – Toinen ja varsin merkittävä tehtävämme on yhteiskunnallinen asiantuntijuus ja vuorovaikutus. Mediassa tämä on ollut nähtävissä jo Krimin valtauksesta lähtien ja kiihtynyt Venäjän Ukrainan hyökkäyksen seurauksena. H elsingin yliopiston Metsätalossa, humanistisen tiedekunnan kieliaineiden tyyssijassa, sijaitsee Venäjän tutkimukseen keskittynyt Aleksanteri-instituutti. TEKSTI HANNA OJANPÄÄ KUVAT TIMO PORTHAN Akateemisestikin arvoituksellinen Filosofian tohtori Markku Kangaspuro on Aleksanteriinstituutin johtaja. Johtaja Markku Kangaspuro muistuttaa, että tekojen ymmärtäminen ei tarkoita niiden hyväksymistä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut myös yhteisön suhteisiin naapurimaahan, mutta tutkimus jatkuu
Lisäksi jätämme osaltamme vapaaehtoisesti venäläisen yhteiskunnan alttiiksi putinistiselle propagandalle. ”Kyllä ja ei”, hän vastaa. Myös venäläinen kaunokirjallisuus kertoo maasta paljon, mutta suosittelen lukemaan myös klassikoita jo ihan yleissivistyksen vuoksi. – Pääsin tutkimaan arkistoissa aineistoja, joista osa on sittemmin suljettu; se oli tutkijan taivas. Nämä kaikki kuuluvat samaan kipuiluun, joka on nyt kärjistynyt Ukrainassa. – Suomelle Venäjän olemassaolo naapurissamme on aina tarkoittanut sitä, että sen aivoitusten ymmärtäminen on korkealla kansallisessa intressissä, Kangaspuro sanoo. Venäjän Aika 2/2023 TUTKIMUS jalla sektorilla aina julkishallinosta pörssiyrityksiin ja rajaseudun kunnista valtakunnan päätöksentekoon, Kangaspuro kuvailee. – Tapahtumat Venäjällä olivat menneet huonompaan suuntaan jo pidempään. Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007 Venäjän presidentti Vladimir Putin nosti uhmakkaasti esille Venäjän ja lännen suhteiden viilenemisen. Näin ei kuitenkaan ole toimittu kaikkialla; esimerkiksi yliopistot Yhdysvalloissa eivät ole jäädyttäneet yliopistojen yhteistyötä lainkaan samalla tavalla. Täytyy muistaa, että Putinin hallinto pyrkii eristämään venäläisen yhteiskunnan, ja tutkijoiden työtä, vapautta ja kontakteja rajoitetaan liberaalimpien ajatusten pelosta. – Tällä hetkellä meidän yhteistyömme tapahtuu vain yksittäisten tutkijoiden kanssa henkilökohtaisella tasolla. Kangaspuro itse on ollut laitoksen johtaja vuodesta 2018 lähtien; sitä ennen hän toimi tutkimusjohtajana ja varajohtajana. Seuraavana vuonna alkoi Georgian sota ja vuonna 2014 Krimin kaappaus. Tutkimuksen moraalinen tarve Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut iso shokki myös Aleksanteri-instituutin tutkijoille ja yhteisölle laajemminkin. 08-11_VA_2-2023_Akateemisesti.indd 10 08-11_VA_2-2023_Akateemisesti.indd 10 15.5.2023 6.47 15.5.2023 6.47. – Olemme tekemisissä isojen kokonaisuuksien kanssa. Käytännössä se on tarkoittanut, että rajojen lisäksi suhteet yliopistoihin ja osaan tutkijoista on jäädytetty. Kun itse ajattelen kumppaneita vuosien takaa, jotka nyt ovat jääneet omilleen, suhteiden katkominen tuntuu jopa epäeettiseltä. Kiinnostus Venäjän politiikkaa ja yhteiskuntaa kohtaan on ollut luonteva jatkumo. Sen arvioimme kuitenkin oikein, että niillä joukoilla Kiovaa ei valloiteta. Veli venäläisen tuntematon tulevaisuus Kangaspuro muistelee, kuinka instituutin perustamisen aikoihin 1990-luvun puolivälissä tunnelmat Venäjän tulevaisuudesta olivat optimistiset. Tuliko hyökkäys Kangaspurolle yllätyksenä. Niin yhteisönä kuin henkilökohtaisestikaan resurssit eivät riitä kaikkeen, hän toteaa. Hallinnollisten tehtävien lisäksi hän tutkii, opettaa edelleen valtakunnallisissa ja kansainvälisissä maisteriohjelmissa sekä ohjaa graduja ja väitöskirjatutkimuksia. Väitöskirjansa Kangaspuro teki aikoinaan nationalismin roolista Neuvostoliiton perustamisessa ja siinä Neuvosto-Karjalan itsehallinnollisen aseman kehittymisestä sen synnystä toiseen maailmansotaan asti. 10. Silti hyökkäys suurella operaatiolla Kiovaan oli yllätys jopa kansainvälisille yhteisöille. Jos nyt menetämme sen kontaktipinnan, joka rakentui kylmän sodan päättymisen jälkeen, menetämme itsekin paljon. Vaikka sota ei poliittisesti ja akateemisesti ole ilmiönä vieras, työyhteisössä huoli on kova
Kaarina Aitamurron tutkimuksen kohteena on Venäjän islamilainen maailma ja siirtotyöläiset. On myös tärkeää erottaa, että ymmärtäminen ei tarkoita hyväksymistä. – Isoja globaaleja kysymyksiä ovat turvallisuuspolitiikan lisäksi muun muassa energia ja Kiinan nousu. Eittämättä Putinin ja Valko-Venäjän presidentin Lukašenkan valta päättyy aikanaan ja kun valta vaihtuu, yksinvaltiaan kohtalo on usein karu ja muutokset väistämättömiä, hän päättää. Hänen oma tutkimusaiheensa on Venäjällä yhä vahvemmin esiin tullut historian poliittinen käyttö. 2/2023 Venäjän Aika ?11 Putinin hallinto pyrkii eristämään venäläisen yhteiskunnan. Euraasia kokonaisuudessaan on iso voimakenttä, joka vaikuttaa Euroopan tapahtumiin. Mutta meillä lännessä oli vahva oletus maan halusta integroitua Eurooppaan, eurooppalaiseen demokratiaan ja yhteistyöhön. – Venäjä ei häviä minnekään, vaikka sodan häviäisikin. Kun Kangaspuro katsoo Venäjän tulevaisuuteen, hänellä on kaikki syyt uskoa, että edessä on suuria muutoksia. . Haasteen rinnalle on noussut uhka entisen toiveikkuuden tilalle. Siinä hän analysoi Venäjän järjestelmän rakenteellisia ongelmia ja menee analyysissaan syvemmälle kuin jääden pelkkään Vladimir Putinin henkilön käsittelemiseen. Se tulee myös aina olemaan iso naapurimme. Venäjä ei häviä minnekään, vaikka sodan häviäisikin Suomelle Venäjän olemassaolo naapurissamme on aina tarkoittanut sitä, että sen aivoitusten ymmärtäminen on korkealla kansallisessa intressissä. Veli-Pekka Tynkkynen on tutkinut jo pitkään energiapolitiikkaa ja kestävää kehitystä. Kangaspuro kuitenkin muistuttaa, että tutkimusta ei tehdä kvartaaliajattelulla; panostusten aikajänne on ennemminkin paperitehdasperspektiiviä. Meidän tehtävänämme ei ole heiluttaa lippuja, nousta barrikadeille tai kasvattaa ennakkoluuloja. 08-11_VA_2-2023_Akateemisesti.indd 11 08-11_VA_2-2023_Akateemisesti.indd 11 15.5.2023 6.47 15.5.2023 6.47. Katri Pynnöniemen tutkimuksen kohteena on strategisen ajattelun muutosta ja uhkakuvien käyttöä Venäjällä. Anna-Liisa Heusala tutkii keskiaasialaisten siirtotyöläisten asemaa. Nyt näkymät ovat muuttuneet. Olisi toki mukavaa tutkia kivaa yhteiskuntaa, mutta myös synkempiä valtioita on tutkittava. Sirke Mäkinen tutkii puolestaan Venäjän koulutuspolitiikan (koulutusviennin) muodostamaa soft poweria ja sen muutoksia IVY-maissa. – Ei myöskään Kiinan tutkimus ole päättynyt, vaikka maa rajoittaa kansalaisvapauksia eikä Saudi-Arabian suhteita ole katkaistu, vaikka siellä hirtetään ihmisiä. Nykytilanteen sen kummemmin kuin historiankaan analysointia ei tehdä yhdessä päivässä. Näin myös jatkossa. , , Aleksanteriinstituutti • Perustettu vuonna 1996 • Valtakunnallinen Venäjän, Euraasian ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus • Toimii Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan yhteydessä • Yli 50 tutkijaa TUTKIMUS Ajankohtaista Aleksanteri-instituutissa Markku Kangaspuro listaa ajankohtaisia tutkimuksia ja tutkijoita. Vladimir Gelmanin kirja The Politics of Bad Governance in Contemporary Russia on saanut paljon huomiota maailmalla. – Vaihe, jota elämme nyt, on lyhyt vaihe sekä Venäjän historiassa, että myös Suomen ja Venäjän yhteisessä historiassa, Kangaspuro toteaa. – Venäjä oli monessa suhteessa haaste silloinkin. Viime aikoina paljon esillä ollut sotatutkija Ilmari Käihkö pohdiskelee itse sotaa ja yhteiskuntaa syvemmälle analysoiden kuin mitä median kommenteissa näkyy. Erilaisia vaihtoehtoja hän ei kuitenkaan lähde spekuloimaan. Se, että tutkimusta on tällä hetkellä sodan takia rajoitettu ei tarkoita, etteikö sille olisi tarvetta
TEKSTI SINI IHANAINEN-ALANKO KUVAT KARI MARTIALA Länsi jäi feikkinä Venäjälle 12-17_VA_2-2023_Lansi.indd 12 12-17_VA_2-2023_Lansi.indd 12 15.5.2023 6.49 15.5.2023 6.49. 12. Markkinalta poistuvat länsiyritykset ovat jättäneet tilan, jonka muut pyrkivät nappaamaan. Venäjän Aika 2/2023 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Venäjällä on menossa kuluttajamarkkinoiden uusjako
Jandeks häärää aktiivisesti myös ruuanjakelubisneksessä ja pian konsernin robotit jopa leipovat, ainakin Pietarissa. Viipurin keskusta matkailun kiivaimpaan aikaan. 2/2023 Venäjän Aika ?13 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ V kusna ja totshka on yrittänyt ottaa McDonald’sin perintöä jo hyvän tovin. Ikean tyyppisenä tekee tuloaan valkovenäläisomisteinen Swed House, joka on aloittanut jo ainakin Moskovassa ja suunnittelee noin 50 myymälän avaamista Venäjälle. Pietarilaislähtöinen Sela-vaatemerkki pyrkii ottamaan vahvasti omaa segmenttiään Venäjällä ja täyttämään esimerkiksi ruotsalaisen H&M:n ja japanilaisen Uniqlon jättämän tyhjiön. Sela on jo avannut ainakin 15 uutta myymälää eri puolilla Venäjää. 12-17_VA_2-2023_Lansi.indd 13 12-17_VA_2-2023_Lansi.indd 13 15.5.2023 6.49 15.5.2023 6.49. Virolainen alusvaateketju BonBon Lingerie testasi Venäjän markkinaa verkkomyynnissä ja avasi huhtikuussa kivijalkakaupan ainakin aiemmin suomalaisena Stockmannina tunnetussa pietarilaisessa isossa ostoskeskuksessa Nevskin ytimessä. Ketju, johon tulee muitakin aiemman Inditexin tuotemerkkejä, on aikeissa levittäytyä kaikkialle Venäjälle. Zara on muuntumassa ilmeisesti MAAGnimiseksi, jonka tuotteita valmistetaan Lähi-idässä. Kuljetusbisneksessä taas valtiollistunut Jandeks osti keväällä amerikkalaisen Überin pois yhteisyrityksestä
Nyt voi vaan toivoa, että palkat tulisivat jatkossakin. Köyhä, haparoiva Venäjä otettiin 1990-luvulla porukoihin ja sitä kohdeltiin reilusti. EU:n merkitys Venäjän suurimpana kauppakumppanina oli erittäin tärkeä. EU-maissa, Suomi mukaan lukien, on ollut henkinen krapula Venäjä-yhteistyöstä. Se on molempien osapuolten suosima ja toistaiseksi sen tietosuojaan luotetaan enemmän kuin amerikkalaisomisteisiin. Venäläismediassa esillä olleiden kartoitusten mukaan ne suunnittelevat markkinointibudjetteja ja ovat valmiita investoimaan oman markkinaosuutensa kasvuun. Venäjä olisi halunnut pitää Euroopan kauppakumppanina Nyt voi vaan toivoa, että palkat tulisi jatkossakin. Uudet voimat haluavat ottaa hanakasti markkinan, jonka poistuneet yritykset jättivät. Joissain uudiskohteissa asuntoja myydään venäläislehtien mukaan jopa 30 prosentin alennuksella ja kylkiäisenä voi saada hyvät säilytystilat ja parkkipaikat. , , 12-17_VA_2-2023_Lansi.indd 14 12-17_VA_2-2023_Lansi.indd 14 15.5.2023 6.49 15.5.2023 6.49. Vuoteen 2028 mennessä niiden arvioidaan tuottavan 35 prosenttia globaalista kasvusta. Kansantaloudessa sanktiot alkavat näkyä esimerkiksi siten, että huhtikuun puolivälin paikkeilla valtion koko vuoden budjetista oli jaettu jo reilusti yli kolmasosa. Venäjän Aika 2/2023 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Ihmiset liikkuvat, vaikka ostoksiin ei ole rahaa Venäläislehtien mukaan kauppakeskukset eivät enää ole aivan yhtä tyhjiä kuin viime vuonna. Ihmiset liikkuvat niissä, vaikkei ostoksiin oikein olekaan rahaa. Jo tänä vuonna BRICSmaiden osuuden globaalista kasvusta arvioidaan olevan useita prosentteja G7-maiden kasvua vahvempaa. Tavallisen keskiluokan ostovoima on Venäjällä muutenkin kapea. Se on laskenut, että lännessä elintaso ei enää kasva. 14. Asuntomarkkinoilla on ostajan markkinat myös Venäjällä. Myös esimerkiksi korkean teknologian pula uhkaa jämähdyttää Venäjän kehitystä ja ongelmia on myös vaikkapa kaivosja metallurgian alalla. Siinä oli iso korotus edellisiin vuosiin. Vaikkapa McDonald’sissa, Ikeassa, Zarassa, H&M:llä ja Überillä työskennellessään venäläiset oppivat paitsi palvelukulttuuria, myös demokraattisempaa johtamista. Liikekiinteistöjen vuokrat ovat laskeneet, mutta käyttöase oli ainakin huhtikuun tietojen mukaan nousussa. Pitkässä juoksussa Venäjän katse on BRICS-maissa. Se jämähdyttäisi maan ja laskisi kansalaisten elintasoa, joka on jo ennestään kapea. Palkat tulivat ajoissa, johtajat oppivat toimimaan reilummin ja maan talous hyötyi tästä kaikesta. Venäjän johto on kasvanut Neuvostoliiton kurissa ja ankeudessa. Toista on BRICS-maissa. Tavallisen keskiluokan ostovoima on Venäjällä muutenkin kapea. Venäjä olisi kyllä mieluusti pitänyt Euroopan kauppakumppanina. Venäläisekonomistit varoittelevat liiallisen omavaraisuuden tavoittelusta. On sentäs edes vaihtelua. Esimerkiksi Pietarissa kalliit asunnot eivät käy kaupaksi. Sen sijaan venäläistaustainen sosiaalisen median alusta Telegram on hyötynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
2/2023 Venäjän Aika ?15 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Matkailijoita Eremitaašissa 2019. 12-17_VA_2-2023_Lansi.indd 15 12-17_VA_2-2023_Lansi.indd 15 15.5.2023 6.49 15.5.2023 6.49
Vaskiratsastaja eli Pietari Suuren ratsastajapatsas vuodelta 1768. Venäjän nähtiin luiskahtaneen viime vuoden helmikuun jälkeen autoritäärisyydestä totalitarismiin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU ja Suomi mukana joutuivat nopeasti määrittelemään kantansa uusiksi. Uusi Venäjä oli köyhä, eikä sitä pidetty suurvaltana, minkä se koki nöyryyttävänä. Venäjä pettyi syvästi. 1990-luvun alussa Suomessa pelättiin massiivista venäläisten pakolaisaaltoa. Venäjä halusi omille jaloilleen, olla velaton ja riippumaton. , , 12-17_VA_2-2023_Lansi.indd 16 12-17_VA_2-2023_Lansi.indd 16 15.5.2023 6.49 15.5.2023 6.49. Vaikka demokratia on Venäjällä hetken lupaavan alun jälkeen taantunut eikä kansalaisyhteiskunta ole edennyt sellaiseksi kuin me sen miellämme, talousyhteistyö on vienyt venäläistä yhteiskuntaa aivan erilaiseksi kuin se muuten olisi. EU:ssa äimistellään, että Venäjä toi härskisti sodan keskelle rauhaan pyrkivää Eurooppaa. Juuret Neuvostoliiton kurissa ja ankeudessa Venäjän johto oli kasvanut Neuvostoliiton kurissa ja ankeudessa. Seurasi levottomuutta ja kansa pettyi demokratiaan. 16. Se koki, että Yhdysvallat nonsigleeraa sitä. Uudet voimat valtaavat markkinat. Pahinta krapulaa talousyhteistyöstä poteville voi huomauttaa, että se vei Venäjää jättiharppauksin modernimmaksi yhteiskunnaksi. Se halusi uuden, moninapaisen maailmanjärjestyksen, jossa Yhdysvallat ei ole pomo. Eurooppa ei halunnut geopolitiikan näyttämöksi. Pistää vihaksi, että näin maa kiittää siitä, että sitä kohdeltiin tasaveroisesti ja siihen luotettiin. Vapaus ei tuonutkaan vaurautta vaan kaaoksen. Neuvostoliiton hajottua Venäjällä tapahtui niin nopeasti niin paljon, etteivät yhteiskunnan rakenteet ehtineet mukaan. Motiivina oli ihan vaan suomalainen rehtiys ja oikeudentunto. Niissä pöydissä pääsi itse määrittelemään asioita. 2008 finanssikriisi oli maalle viimeinen niitti. Venäjä alkoi kääntää katsetta BRICS:n. . Viime vuonna jäädytettiin viisumit ja aloitettiin hidas aidan rakentaminen. Se opetteli kapitalistiksi. Se oli yrittänyt ja yrittänyt ja asiat menivät taas pieleen, nyt muiden vuoksi. Se koki, että säännöt eivät toimineetkaan. Ellei Venäjää olisi otettu porukoihin, Suomen ja Venäjän raja-aita olisi kenties jo pitänyt rakentaa ja kenties se olisi tehty korkeammaksi ja pidemmälle matkalle. Vaikka murto-osa venäläisistä on edelleenkään käynyt ulkomailla, länsi meni yritysten kautta venäläisen yhteiskunnan sisälle. Yksityistämisaallossa omaisuutta saivat, asuntoja lukuun ottamatta, vain ahnaimmat ja röyhkeimmät. Venäjän Aika 2/2023 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Vaikkapa Turussa Vladimir Putin otettiin vastaan kuin ystävä jo hänen Pietarin aikoinaan, kauan ennen kuin hän oli presidentti. Taustalla oli myös vahva arvoristiriita liberaalin lännen kanssa. Pietarin satamaa 2019. Venäjää ei kuunneltu, se ei ollut neuvottelupöydissä tasaveroinen
Lehdessä tarkastellaan myös Venäjän naapurimaita eri näkökulmista sekä kerrotaan Suomen ja muun Euroopan monimuotoisesta venäjänkielisestä vähemmistöstä sekä Venäjän vähemmistökansoista. Nuorisojäsenmaksu 15 €. +358 9 2730 0200, tilaajapalvelu@media.fi sekä verkossa venajanaika.fi/tilaa-lehti/ suomivenajaseura.fi Venäjän Aika haastattelee ja asiantuntijat kertovat. Suomi Venäjä seura Irt on um er o 7,5 € Aika 3 22 AJANKOHTAISTA Diana Seppä on SVS:n uusi puheenjohtaja MATKAILU Esa Tuomisen raportti Montenegrosta Venäjän REPORTAASI Ostosturismi puhuttaa Venäläiset palasivat Vaalimaalle 01_VA_3-2022_Kansi.indd 1 01_VA_3-2022_Kansi.indd 1 29.8.2022 13.21 29.8.2022 13.21 LYHYESTI Sarjakuvaa sodasta ja rauhasta KOLUMNI Kansojen vuorovaikutus meni mykkyrään TALOUS Hyökkäyssota ajanut Venäjän talouden taantumaan Hurmaava Joutsenlampi Ukrainan kansallisbaletti vieraili Suomessa Irt on um er o 7,5 € Aika 1 23 Venäjän 01_VA_1-2023_Kansi_Baletti.indd 1 01_VA_1-2023_Kansi_Baletti.indd 1 6.2.2023 7.13 6.2.2023 7.13 Irt on um er o 7,5 € SOTAA VASTAAN. alv 10 %. Mitä kuuluu venäläisille ja Venäjälle. Helpoiten liityt osoitteessa: suomivenajaseura.fi/liittymislomake 23_VA_2-2023_Oma_ilmo.indd 21 23_VA_2-2023_Oma_ilmo.indd 21 15.5.2023 7.13 15.5.2023 7.13. RAUHAN PUOLESTA. LEHTI PANEUTUU yhtä lailla Venäjän yhteiskunnalliseen kehitykseen, talouselämään, kulttuuriin ja arkeen kuin ajankohtaisiin ilmiöihin kipupisteitä unohtamatta. TILAUSHINTA ilman jäsenyyttä: Kestotilaus 34 € / vuosi, määräaikaistilaus 38 € / vuosi. Hinnat sis. Tilaukset: puh. Toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi vaikeammaksi Venäjän tuomittavien sotatoimien ja kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisen myötä. Jäsenmaksu 28 € / vuosi. VENÄJÄN AIKA kertoo Venäjästä ja Suomen ja Venäjän välisistä asioita laajemmin ja monipuolisemmin kuin mikään muu suomalainen tiedotusväline. 01_VA_2-2022_Kan si.indd 1 01_VA_2-2022_Kan si.indd 1 16.5.2022 8.21 16.5.2022 8.21 Suomi-Venäjäseuran jäsenille Venäjä Aika jäsenetuna! Miksi liittyisin SuomiVenäjä-seuraan. Työllemme on kuitenkin edelleen suuri tarve. SINUNKIN jäsenmaksusi auttaa meitä jatkamaan työtämme. Työssämme korostuvat: • sodanja vihapuheen vastainen työ • suomenja venäjänkielisten kanssakäymisen tukeminen • venäjän kielen opiskelun tukeminen • yhteistyö Eurooppaan paenneiden venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten kanssa • ajankohtaistiedon tuottaminen • työ suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi Liittymällä seuraan myös varmistat, että voit hyödyntää monipuoliset jäsenedut
Venäjän Aika 2/2023 TALOUS Pitää olla positiivinen ja uskaltaa tehdä vähän enemmän kuin osaa. , , 18-21_VA_2-2023_Hullunrohkea.indd 18 18-21_VA_2-2023_Hullunrohkea.indd 18 15.5.2023 7.28 15.5.2023 7.28. 18
Kun laivoja oli rakennettu kolmeneljä vuotta, vahvistuivat seuraavat tilaukset. Poika asui ensimmäiset vuotensa Suomenlinnassa, kun isä työskenteli telakalla. Karjalasta kahdesti lähtemään joutuneen isoäidin sanat hän kuuli keittiössä isoäidin puhuessa tyttäriensä kanssa. 2/2023 Venäjän Aika ?19 TALOUS I smo Viitanen muistaa, että uusi sopimus toi aina isälle ja kaverien vanhemmille varmuuden töistä viideksi vuodeksi. Kielen ja kaupan opiskelua Neuvostokaupan hyvät puolet nähneenä Ismo-poika päätti koulussa opiskella venäjää, mutta silloinen opettaja ei saanut murrosikäistä kiinnostumaan. Riskejä oli, mutta niistä selvittiin. Siitä syntyi suomalaisyritykselle menestyksekkäitä kauppoja. Kun Viitanen asui Italiassa 1990-luvulla, hänelle syntyi suhteita paikalliseen telakka-ryhmään. Italialaiset Tärkeintä on rauha ja hyvät naapurisuhteet. Ensimmäisessä työpaikassaan hän kuuli vinkin Nordenskiöldinkadun kulttuurija tiedeinstituutin venäjän kursseista ja aloitti siellä opiskelun. Kielitaidon kehittyminen sujuvaksi jäi kuitenkin odottamaan melkein 20 vuotta. Maiden väliset hyvät suhteet auttoivat tekemään kauppoja. 18-21_VA_2-2023_Hullunrohkea.indd 19 18-21_VA_2-2023_Hullunrohkea.indd 19 15.5.2023 7.28 15.5.2023 7.28. Insinööriopintojen aikaan Viitanen yritti venäjän opintoja uudestaan laihoin tuloksin. Ortodoksinen isoäiti Nasti puhui vahvaa karjalan murretta, mutta ei haikaillut Karjalaa takaisin. Tärkeämpää olisi rauha ja hyvät naapurisuhteet. Nämä isoäidin sanat jäivät pienen pojan mieleen. TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI KUVAT KIMMO BRANDT Hullunrohkea heittäytyjä – Pitää olla sellainen hullunrohkea ja samalla näyttää aitoa kunnioitusta ja todistaa, että kyllä tämä onnistuu yhteistoiminnassa. Leivän perheeseen ja koko asuinyhteisöön toivat Neuvostoliittoon rakennetut laivat
Tarjoukseen ei sisältynyt käyntiä, mutta Viitanen arveli, että järjestelmän asentaminen oli niin haastavaa, että olisi hyvä käydä paikan päällä. Laivalla isännät pyysivät Viitaselta tarjouksen järjestelmän asennuksesta. Hyvä ruoka ja laivalla hyvin sujunut tarkastus saivat matkaajat uskomaan, että eiköhän selvitä. Hotellikaan ei ensi näkymällä houkutellut ikkunoista roikkuvine patjoineen. Rahat tulivat ajallaan, jopa paremmin kuin Länsi-Euroopan kaupassa. Viitanen teki tarjouksia myös Venäjälle. Viikon päästä finanssipäällikkö kyseli käytävällä ihmeissään, tietääkö joku, kun Venäjältä on tullut yrityksen tilille paljon rahaa. Alkuun Viitanen selviytyi arkielämän pikku tilanteista, mutta vähitellen huomasi, että pärjäsi Venäjällä. Opettajan tapa rohkaista, unohtaa estot: ”anna mennä vaan, osaat kaiken” sai paitsi oppimaan kielen, myös lisäsi itseluottamusta. Asennuksesta tehtiin tarjous. Kielitaidon kehittämiseen hän heräsi uudestaan ensimmäisten Venäjältä tulleiden tilausten jälkeen. Seikkailu Vladivostokissa Kaupat tehtiin ja monimutkainen järjestelmä lähti Vladivostokiin. Viitanen tuntee, että opettaja sai hänet ikään kuin hypnotisoitua – antoi rohkeutta puhua ja käyttää kieltä. Pietarista tuli tilaus, sitten toinen. Reilun kuukauden aikana monenlaisten kommelluksien kautta asennus saatiin hoidetuksi. Kieli haltuun Esimiehen annettua luvan kieliopintoihin, Viitanen sai parin päivän päästä yllättäen soiton itselleen tuntemattomalle kielikouluyrittäjältä Diana Kaaderilta. 18-21_VA_2-2023_Hullunrohkea.indd 20 18-21_VA_2-2023_Hullunrohkea.indd 20 15.5.2023 7.28 15.5.2023 7.28. Vaikka kieli ei oikein ollut hallussa, Viitanen vastasi: – Miksipä ei, kokeillaan vaan. Hän uskoo muutenkin, että elämässä tulee yllätyksiä ja asiat voivat järjestyä, vaikka näyttäisi toivottomalta. Viitanen arvioi, että voi olla vähän hullunrohkea. Samalla hän huomasi ihmeekseen, että myös aiempi italian taito oli kohentunut huomattavasti, vaikkei hän ollut sitä edes opiskellut. Toki pahojakin asioita tapahtuu. Viitanen soitti asennuskumppanille Viroon ja sai kieltävän vastauksen puhelimeen vastanneelta toimitusjohtajalta. Italialaisella telakallakin asia tuli puheeksi, ja sieltä löytyi lopulta lähtöön suostuvainen osaaja. Rahat tilille Ensimmäiset tilaukset Venäjältä tulivat laivaliikenteen uusien kansainvälisten turvallisuusmääräysten myötä 2000-luvun alussa. Talon insinöörit kieltäytyivät lähtemästä muihin töihinsä vedoten. Myös Suomesta 1970ja 1980-luvuilla Neuvostoliittoon lähteneisiin aluksiin tehtiin tilauksia. Ensimmäisenä aamuna sotilas juoksi hotellin käytävällä konepistoolin kanssa. Venäjän Aika 2/2023 TALOUS ihmettelivätkin, että Viitanen kollegoineen poikkesi heidän aiemmin tapaamistaan suomalaisista, jotka aina epäilivät kaikkea. Yrityksessä oltiin tyytyväisiä. Viitanen kuvaakin, että Vladivostok oli siihen aikaan vaarallinen kaupunki. Itseluottamus ja rohkeus Viitanen näkee, että uusia yhteistyökuvioita päästään toteuttamaan vasta, kun Euroopassa on rauha. Kollegat olivat epäluuloisia, suosittelivat kirjeen heittämistä roskiin: ei venäläisillä ole rahaa. Työnantaja ehdotti Viitaselle, että tämä voisi ottaa jonkin toisenkin maan hoitaakseen, esimerkiksi Venäjän. Rahat olivat tulleet, vaikkei kukaan ollut lähettänyt laskuakaan, finanssipäällikkö ihmetteli. Viitanen ymmärsi, että kaikesta voidaan sopia, heittäytyminen kannattaa, kaikissa ihmisissä on hyvää. Matka oli seikkailu. 20. Yllättäen tuli faxilla tilaus: haluamme ostaa teidän järjestelmänne. Summa täsmäsi Viitasen tarjouksen kanssa. Tämän isä kuuli puhelusta ja puuttui asiaan: Jos Ismo on siellä, sitten ollaan mekin. Silloin hän ehdotti, että työnantaja kustantaisi hänelle venäjän opintoja. Saavuttuaan Vladivostokin kentälle asentajat olivat heti valmiit lähtemään takaisin. Opinnot alkoivat moskovalaisen opettajan johdolla. Puhelu sai hänet innostumaan. Varustamoasiakkaita oli ympäri Venäjää. Viitanen tiivistää kokemuksiaan: – Pitää olla sellainen hullunrohkea ja samalla näyttää aitoa kunnioitusta ja todistaa, että kyllä tämä onnistuu yhteistoiminnassa. Tilaaja oli soittanutkin, ollut hyvin kohtelias, joten Viitanen päätti tehdä tarjouksen, hyvällä markkinahinnalla
Tapaamisista jäi mieleen, miten hyvin johdettuja ne olivat, jokainen sai puheenvuoron. Ryhmä kokoontui neljännesvuosittain Eteläranta 10:ssä. Sitä varten sodan pitää loppua. Viitanen kehui paikallisia järjestäjiä, miten tarkasti he huolehtivat reilun kymmenen hengen ryhmästä ja aikatauluista. Se sai rahoitusta julkisista varoista niin, että osallistujat (tai heidän työnantajansa) maksoivat vain osan koulutuskustannuksista. Kun nykyinen tilanne on toivottavasti jonakin päivänä ohi, niin suhteet ovat kaikki kaikessa, kuten idänkauppaa käyneet tietävät. Meillä oli kiva ryhmä. Viitanen toteaa, että 2000-luvulla Pietarikin alkoi muuttua länsimaisemmaksi, taloja kunnostettiin. Yhteistyökumppaneita haettiin eri maista, sopimukset tehtiin ministeritasolla. Sitä veti Teuvo Laaksonen. Viitanen itse vieraili paikallisella jäänmurtajia valmistavalla telakalla. Kerran he sitten pyysivätkin häntä oppaaksi Pietariin. . 2/2023 Venäjän Aika ?21 TALOUS saivat Viitasen aloittamaan jopa salibandyvalmentajana omien poikiensa joukkueille, vaikkei ollut koskaan itse harrastanut lajia. Viitanen osallistui ohjelmaan vuonna 2009. Viitanen on vienyt Venäjälle paljon ystäviä. Sen jälkeen alkoi vielä sota Ukrainassa, mikä pysäytti rahaliikenteen ja kuljetukset. Kuvassa delegaatio Hlebnyj Dom -vierailulla. Dynamon stadionin kanssa. Viitanen arvelee olevansa siitä joukosta suurimman osan olevan jo eläkkeellä. Tässä idänkaupan ryhmässä Annikki Halko varmaankin näki, että Viitanen voisi olla ehdokas venäläisten kanssa yhteistyössä toteutettavaan koulutukseen nk. Osallistujille järjestettiin sekä yhteisiä että räätälöityjä vierailuita. – Kaikki ovat sanoneet, että aivan mahtava paikka. Matka kesti 14 päivää. Yhteistyökuvioita kehiteltiin mm. Mukavia meidän isännät ja emännät. 18-21_VA_2-2023_Hullunrohkea.indd 21 18-21_VA_2-2023_Hullunrohkea.indd 21 15.5.2023 7.28 15.5.2023 7.28. Viitanen näkee, että uusia yhteistyökuvioita päästään toteuttamaan vasta, kun Euroopassa on rauha. Meillä oli varustamoasiakkaita ympäri Venäjää! , , Ismo Viitanen ja ryhmä venäläisiä kumppaneita. Taas edessä olivat epäluulot: ei siellä ole rahaa, ei kannata. Silloin hän rakastui maahan: – Pietari on niin ihana paikka. Se hälventää ennakkoluuloja. Sitten matkustaminen pysähtyi koronaan. – Matka tuli hyvään kohtaan. Kesäisin ystävät kyselivät matkoista ja päivittelivät Viitasen lukuisia matkoja. Presidentin ohjelmaksi nimitetty koulutus aloitettiin vuonna 1998. Viitanen huomasi, että päivittely muuttui pikkuhiljaa kiinnostukseksi maata kohtaan. Hänen ympyränsä Venäjällä olivat myös erilaisia, pitkin maan laitoja: Arkangeli, Murmansk, Vladivostok, Kaliningrad, Pietari, kun muut olivat enimmäkseen Moskovassa. On helppo olla samaa mieltä, että rauha on kaikille kaikkein paras. Järjestelyt Venäjällä hoidettiin yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa. Matkaan lähdettiin Repiniltä ja tuskin oltiin päästy Tikkurilaan, kun matkalaiset olivat jo ihastuneita: – Pitsiverhot, samppanjaa ja blinejä! Pietarissa riitti elämyksiä alkaen renkaat kirskuen kiitävistä takseista. Kauppa nyt ja tulevaisuudessa Vuonna 2011 Viitanen siirtyi toisen yrityksen palvelukseen ja sai sielläkin vastuualueekseen Venäjän. – Nyt ei voida olla siellä kuin pintakaasulla, Viitanen murehtii. Vuonna 2018 Dynamo saatiin valmiiksi ja yhdyskuntajätetilauksia alkoi tulla lisää. Se vastasi venäläisille johtajille Suomessa järjestettävästä ohjelmasta ja valitsi suomalaiset osallistujat. He ihmettelivät, miten Venäjälle uskaltaa mennä. Mieleen jäi hieno maa ja tunne, miten kaikki menee eteenpäin, kieltäkin hän oli oppinut. Uuden johdon koulutusta Venäjällä huomattiin 1990-luvun lopulla, että maa tarvitsi uudenlaisia johtajia, jotka vastasivat nykyajan vaatimuksia, pystyivät työskentelemään tehokkaasti markkinataloudessa ja jotka tunsivat parhaita kansainvälisiä johtamiskäytäntöjä. Dynamolaiset kävivät Suomessa testilaboratoriossa ja neuvotteluita jatkettiin. Suomessa ohjelmaa koordinoi Management Institute of Finland (MIF), jonka Senior Advisorina Annikki Halko toimi. Politikoinnin hän jättää ammattilaisten hoidettavaksi ja näkee, että pysytään itse juoksuhaudoissa. Haasteita oli, kun tilaaja olisi halunnut käyttää omia tadžikinistanilaista työntekijöitä, suomalaisilla ei ollut oikeita lisenssejä, epäiltiin järjestelmän toimivuutta Venäjällä. Viitanen koki olevansa kuunteluoppilaana, kun mukana oli paljon kokemusta. Hän toivookin, että matkailu jatkuisi. Turistina Venäjällä Kun rakastuu maahan, sinne menee vapaaehtoisestikin. Viikonloppuina oli vapaa-ajan ohjelmaa. Se buustasi kaikkea sitä hyvää, mitä olin aiemmin kokenut. Hän toteaa: Kaikessa toimii se, että on positiivinen ja uskaltaa tehdä vähän enemmän kuin osaa. Viestejä lähetetään säännöllisesti. Idänkaupan ryhmä Viitanen muistaa myös tapaamisia muiden idänkaupassa mukana olleiden yritysten edustajien kanssa. Viitanen on ollut myöhemmin venäläisille vastaaville ryhmille puhumassa. Presidentin ohjelmaan. – Sehän oli kuin Venetsia
Vientitulojen paisuminen nosti myös valtion tuloja, mikä teki menojen kasvattamisen helpoksi. TEKSTI LAURA SOLANKO, VANHEMPI NEUVONANTAJA, BOFIT, SUOMEN PANKKI KUVA KERTTU MATINPURO Venäjän talous eristäytyy Suomen Pankin talouskatsaus 22-23_VA_2-2023_Talous.indd 22 22-23_VA_2-2023_Talous.indd 22 15.5.2023 7.27 15.5.2023 7.27. Talouden rakennemuutos kohti sotataloutta on alkanut Pakotteet vaikuttavat Venäjän ulkomaankauppaa, ja tämä näkyy viennistä ja tuonnista riippuvilla teollisuudenaloilla selvästi. Julkisten menojen kasvu on jatkunut nopeana myös alkuvuoden 2023, vaikka verotulojen kasvu on kääntynyt laskuun. Hyökkäyssodan tarpeista on tullut myös talouspolitiikan keskeinen ajuri. Venäjän Aika 2/2023 TALOUS H yökkäyssodan ja pakotteiden takia Venäjän talous horjui laajamittaisen kriisin partaalla viime vuoden helmi-maaliskuussa. Venäjä ei enää julkaise tietoja budjetin menorakenteesta, mutta puolustuksen ja sotateollisuuden osuus kaikista menoista arvioidaan olevan noin kolmanneksen. Venäjän keskuspankin asettamat tiukat rajoitukset pääomaja valuuttamarkkinoilla kuitenkin estivät täysimittaisen finanssikriisin puhkeamisen. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa federaatiobudjetin menot liki tuplaantuivat ja tulot supistuivat lähes neljänneksen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Julkisen sektorin menojen ja etenkin julkisten investointien kasvu tukivatkin talouskehitystä merkittävästi. Esimerkiksi ulkomaisista komponenteista riippuvaisen autoteollisuuden tuotanto supistui tammi-maaliskuussa 40 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Jos menojen kasvu jatkuu, budjetin alijäämä voi tänä vuonna eri arvioiden mukaan olla noin 4 %-5 % bruttokansantuotteesta. Puunjalostusteollisuuden tuotanto taas supistui yhä 17 % pakotteiden lopetettua viennin EUmaihin jo noin vuosi sitten. Toisaalta teollisuustuotanto on alkuvuonna kasvanut vauhdilla monilla sellaisilla aloilla, joiden voidaan ajatella tukevan sotaponnisteluja. Lisäksi taloutta on tuettu erityisen paljon monenlaisten lainaohjelmien kautta. Liikepankit ovat myöntäneet valtion tukemia korkotuettuja lainoja tai valtion takaamia luottoja mm. Esimerkiksi metallituotteiden valmistus oli tammi-maaliskuussa 24 % ja tiettyjen optisten laitteiden valmistus 73 % suurempaa kuin vuotta Pääomaliikkeiden tiukat rajoitukset ja julkisten menojen kasvu loiventavat taantumaa. 22. Kun raaka-aineiden ja erityisesti öljyn vientihinnat ampaisivat nousuun, markkinatilanne vakautui vähitellen ja rajoituksia voitiin asteittain purkaa kesän aikana. Koko viime vuoden aikana valtion menot kasvoivat nimellisesti 25 %, eli inflaatio huomioiden reilun 10 % edellisvuoteen verrattuna. asunnonostajille, maatalouteen, suuryrityksille ja rintamalle mobilisoiduille
Nämäkin varat ovat poissa muista, kenties tuottavammista investointikohteista. n Tulot, 6 kk liukuva summa n Menot, 6 kk liukuva summa Katso lisätietoja Venäjän talouden näkymistä BOFITin uusimmasta ennusteesta: BOFIT Venäjäennuste 2023–2024: Venäjän talousnäkymä on poikkeuksellisen sumuinen tai tuoreista Policy Briefjulkaisuistamme: BOFIT Policy Brief. Yhteistyö läntisten teollisuusmaiden kanssa tulee olemaan hyvin rajoittunutta pitkälle tulevaisuuteen. Onnistuakseen tämä muutos vaatii merkittäviä uusia investointeja kotimaiseen tuotantoon ja uusiin kuljetusreitteihin. Suurin osa rahoituksesta, palveluista, tavaroista, ajatuksista ja innovaatioista on siis jatkossa synnyttävä kotimaassa ja kotimaisin voimin. Sotateollisuuden tuotannon kasvu nostaa bruttokansantuotetta, vaikka tässä tapauksessa tuotannon kasvun vaikutus kansalaisten hyvinvointiin voi olla kyseenalainen. Päätös hyökätä Ukrainaan tarkoittaa Venäjän taloudelle myös merkittävää rakennemuutosta kohti omavaraistaloutta. Tilastoaineiston julkaisua on osin rajoitettu, ja toisaalta tuotannon laadun muutokset tuskin heijastuvat tilastoihin täysimääräisesti. Aito tuottavuuskasvu on aiempaakin vaikeampaa, kun käytettävissä ei enää ole parasta mahdollista osaamista ja teknologiaa. LÄ H DE : VE N ÄJ ÄN FI N AN SS IM IN IS TE RI Ö, BO FI T. Talouden liuku kohti sotataloutta tarkoittaa myös, että talouden seuranta ja analysointi on aiempaa Venäjän talous eristäytyy 20 000 17 500 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 1/ 20 21 3/ 20 21 5/ 20 21 7/ 20 21 9/ 20 21 11 /2 02 1 1/ 20 22 3/ 20 22 5/ 20 22 7/ 20 22 9/ 20 22 11 /2 02 2 1/ 20 23 3/ 20 23 vaikeampaa. Nopeaa tuotannon kasvua raportoidaan myös eräillä elintarviketeollisuuden ja vaateteollisuuden aloilla (vihannessäilykkeiden tuotanto + 83 % ja erikoisvaatteiden tuotanto + 210 %). Tarve kasvattaa sotateollisuuden tuotantoa on ilmeinen ainakin niin kauan, kun nykyinen hallinto on vallassa. 2/2023 Venäjän Aika ?23 aiemmin. Venäjän federaatiobudjetin tulot ja menot, kuuden kuukauden liukuva summa, mrd. Tämä voimistaa Venäjän talouden rakenteen muuttumista palveluista teollisuuteen, erityisesti sotateollisuutta ja kotimarkkinoita palvelevaan tuotantoon. ruplaa. . 22-23_VA_2-2023_Talous.indd 23 22-23_VA_2-2023_Talous.indd 23 15.5.2023 7.27 15.5.2023 7.27. Lisäksi bruttokansantuotteen kaltaiset, perinteiset talouskehityksen mittarit kuvaavat hyvinvoinnin kehitystä heikommin kuin yleensä
Oppositiopoliitikot ovat saaneet jopa 25 vuoden mittaisia vankilatuomioita. Venäjän Aika kävi Tampereen yliopiston venäjänkielen laitoksella selvittämässä asiaa. Hakijoita on ollut vajaat sata joka vuosi, joten heitä on ollut karkeasti laskien kolme kertaa enemmän Kouluissa venäjänkielen suosio romahti, mutta Tampereen yliopistossa opiskelijoita riittää, niin kuin ennenkin. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT VILLE LAINE Haluaako joku vielä opiskella venäjää. Sitä on ollut mielenkiintoista opiskella, Vili Ridell, 23, sanoo. Opiskelijoiden määrässä vain pientä pudotusta Professori Mihail Mihailov tuli Tampereelle Moskovasta parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin hän ei tosin vielä ollut professori, vaan venäjänkielen opettaja ja tutkija. Mihailov kaivaa esille varta vasten valmistamansa taulukon, jossa kerrotaan Tampereelle venäjää opiskelemaan hakeneiden määrät vuosittain. Vieläkö sitä halutaan opiskella kouluissa ja yliopistoissa. Kun kuva Venäjästä on maailmalla tämä, niin millainen on venäjänkielen kuva. Omassa maassaan Venäjän johto on käynnistänyt vallanpitäjiä vastustavien aktivistien vainot, jotka ovat tuoneet monen mieleen jopa Stalinin ajat. Venäjän Aika 2/2023 KOULUTUS V enäjän maine maailmalla ei nyt ole paras mahdollinen, jos asian ilmaisee pehmein sanakääntein. 24-27_VA_2-2023_Opiskelu.indd 24 24-27_VA_2-2023_Opiskelu.indd 24 15.5.2023 7.51 15.5.2023 7.51. 24. Me otamme vuosittain sisään 25 opiskelijaa, professori aloittaa vastauksensa. Venäjä on vaikea kieli ja täysin erilainen kuin muut. Maa käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, tuhansia siviilejä on kuollut sotilaiden ohella. Monet ovat joutuneet pakenemaan ulkomaille välttyäkseen vankilalta. Nykyisin hän ohjaa laitoksellaan graduja ja väitöskirjoja sekä opettaa käännösteknologiaa. Venäjä uhkailee länsimaita jopa ydinaseiskuin ja yrittää opettaa maailman maille, kuinka niiden pitäisi käyttäytyä
2/2023 Venäjän Aika ?25 KOULUTUS 24-27_VA_2-2023_Opiskelu.indd 25 24-27_VA_2-2023_Opiskelu.indd 25 15.5.2023 7.51 15.5.2023 7.51
Sellaiset vajaat sata heitä on nytkin, professori ynnäilee taulukkoaan tutkien. Silti suomalaisista toimittajista vain harva pystyy seuraamaan Venäjän mediaa alkukielellä. Esimerkiksi Yle uutisoi helmikuussa, että venäjän suosio koulujen kielivalinnoissa on laskenut reippaasti. Joensuussa ja Mikkelissä venäjänkielen valitsi vielä viime vuonna noin sata oppilasta, tänä vuonna vain 30. 26. Näin ei saisi tehdä. Juuri silloin, yhdeksän vuotta sitten, Venäjä valtasi ja liitti itseensä Krimin niemimaan. Kuka sitä nyt aggressorin kieltä haluaisi opiskella. Eikä se seuraamisen tarve ole mihinkään hävinnyt vaan on saattanut päin vastoin jopa kasvaa. Turistejakaan ei tarvitse enää venäjäksi palvella, kun heitä ei itänaapurista tänne tule. Ylen tietojen mukaan esimerkiksi Lauritsalan koulussa on vuosittain ollut 15-20 venäjänlukijaa, joita varten on voitu perustaa oma opetusryhmä. Vaikka viranomaistyö ja kaupankäynti Venäjän kanssa on melkein loppunut ja vaikka turistejakaan ei enää itänaapurista tule, näkee Ratilainen venäjän osaamiselle jopa lisääntyvää tarvetta. Määrä on pysynyt aika vakaana, joskin vuonna 2014 tuli pieni pudotus. Nyt ottaa puheenvuoron professori Mihailov. Täytyy muistaa, että oppositiopoliitikotkin, kuten Aleksei Navalnyi, puhuvat samaa venäjää. Nyt venäjää lukevia on vain kuusi. Kun vielä kaupankäynti Suomen ja Venäjän välillä on ajettu alas ja hallinnolliset kontaktit lähes lopetettu, voisivat nuoret ajatella, että mihin sitä venäjänkielen taitoa tarvitaan. 24-27_VA_2-2023_Opiskelu.indd 26 24-27_VA_2-2023_Opiskelu.indd 26 15.5.2023 7.51 15.5.2023 7.51. Esimerkiksi Venäjästä kirjoittavien toimittajien olisi hyvä osata kieltä. KOULUTUS Venäjänkielen ja kulttuurin yliopistolehtori Saara Ratilainen ja professori Mihail Mihailov. Silti hakijamäärät venäjänkielen opiskeluun ovat olleet ”stabiileja”. On käynyt niin, että kielten suosio on ylipäänsä vähentynyt opiskeluaineita valittaessa. Venäjän Aika 2/2023 kuin mitä on otettu sisään. Pohjanoteerausta edustaa Ylen uutisen mukaan Turku, jossa venäjän lukijoiksi haluavien määrä on jo kolme vuotena ollut pyöreä nolla. Kun kansainvälisen musiikkitapahtuman ohjelmistosta poistettiin Tshaikovski ja kirjallisuustapahtumasta Dostojevski ”vastalauseena Ukrainan sodalle”, niin voisi kuvitella, että suomalaiset nuoret olisivat vastaavasti ”äänestäneet jaloillaan” ja hylänneet ajatuksen venäjän opiskelusta. Ratilaisen mielestä monet valitettavasti niputtavat primitiivisesti venäjänkielen ja Putinin hallinnon keskenään. Ei Putin omista kieltä. Kielten suosio on tosin yleisesti laskussa ja se koskee jopa supersuosittua englanninkieltä. Se koskee kaikkia muita kieliä kuin englantia, Ratilainen tietää. Kouluissa venäjänkielen suosio on kyllä mediatietojen mukaan vähentynyt selvästi, vaikka meillä yliopistossa opiskelijoita riittääkin. Pikainen tutustuminen uutisvirtaan vahvistaa Ratilaisen sanat. Kouluissa pudotusta mediatietojen mukaan Keskusteluun puuttuu venäjänkielen ja kulttuurin yliopistolehtori Saara Ratilainen. Tilanne on samankaltainen kaikissa yliopistoissa. Vuonna 2022 alkanut sota sen sijaan ei näyttäisi vaikuttaneen hakijamääriin. Mihailovin vastaus hieman yllättää. Ylen uutisessa puhutaan suorastaan ”romahtamisesta”. Ilokseni voin mainita, että sekä Ylen että Helsingin Sanomien Venäjän kirjeenvaihtajien joukossa on entisiä opiskelijoitamme
Mutta vain epävirallisissa merkeissä, koska yliopisto on kieltänyt kaikki kontaktit Venäjän yliopistojen ja Akatemian kanssa. Professori Mihailov näkee valoa kaupankin alalla. Toisaalta myös ulkoministeriössä nykyinen kansainvälinen tilanne korostaa venäjän osaamisen merkitystä. KOULUTUS Kolmannen vuoden opiskelija Vili RIdell ja professori Mihail Mihailov. Viime vuosikymmenellä kauppa on kansainvälistynyt ja englanti on alkanut dominoida. Eikä kukaan buuannut. Sitä on ollut mielenkiintoista opiskella. Esimerkiksi äskettäin olin Tampereen filharmonian konsertissa ja siellä esitettiin Rahmaninovia ja Prokofjevia. Naapurit tervehtivät yhä, hän naurahtaa. Kaupan alalla työllisyysnäkymät venäjänkielen taitajalle ovat kehnommat. Suomessa Mihailov ei sano kokeneensa minkäänlaista venäläisyyteen kohdistuvaa epäystävällisyyttä. Esimerkiksi metsäja energiasektori pyörii nykyisin vahvasti englanniksi. Mutta maailmantilanne heijastuu väistämättä myös yliopistomaailmaan. Oulusta kotoisin oleva nuorimies opiskelee venäjän kääntämistä ja tulkkausta, minkä lisäksi hänen aineyhdistelmässään on englanninkieli. Ridellin suhtautuminen kieleen on pragmaattinen: sen taitamisesta voi olla hyötyä työmarkkinoilla. Puhelemme kaikesta muusta, mutta emme politiikasta. 24-27_VA_2-2023_Opiskelu.indd 27 24-27_VA_2-2023_Opiskelu.indd 27 15.5.2023 7.51 15.5.2023 7.51. Vili uskoo tarvitsevansa venäjänkieltä Professorin huoneeseen on varta vasten saapunut kolmannen vuoden opiskelija Vili Ridell, 23. Tämä näkyi Venäjänkaupassa 2010-luvulla, mutta nythän kauppaa ei enää juuri ole. Silloin maailma ei mene eteenpäin ja kaikkien elämä vaikeutuu. Mihailov pitää silloin tällöin yhä yhteyttä moskovalaisiin akateemisiin kollegoihinsa. Entä kun katsoo nykyistä maailmantilannetta ja Venäjän asemaa, niin uskotko löytäväsi töitä venäjän kääntäjänä. Tällainen tendenssi on ollut näkyvissä jo pitkään. Olen aina pärjännyt hyvin kielissä, joten oli luontevaa pyrkiä opiskelemaan kieliä. Ennen tekstejä käännettiin vain suomesta venäjäksi ja venäjästä suomeksi. Kauppa kansainvälistyy. Nyt kun Suomi on liittynyt Natoon ja kun puolustusvoimissa kaiken aikaa seurataan tarkasti Venäjää, niin venäjän ja englannin osaajia varmasti tarvitaan siellä. No, ei varmaan aivan lähiaikoina ole tarvetta. Sitä paitsi Venäjä on suuri maa ja sillä on paljon resursseja. Kotvasen mietittyään hän vastaa: Venäjä on vaikea kieli ja täysin erilainen kuin muut. Mutta sota Ukrainassa ei kestä ikuisesti ja tilanne rauhoittuu jossain vaiheessa. Siitä todisteena käy esimerkiksi se, että Tampereen yliopistossa aloitetaan ensi lukukaudella ukrainan kielen opiskelu. Kaikki maat eivät ole lopettaneet kaupankäyntiä sen kanssa. Eiköhän se kaupankäyntikin taas ala kasvaa itärajan yli, kun sota on sodittu ja päätöksiä aletaan tehdä järjellä eikä tunteella, Ridell arvelee optimistisesti. . ”Venäjän eristäminen ei ole hyvä ajatus” Globalisaation vuoksi maailmassa tarvitaan yhteistyötä eikä minkään maan, ei varsinkaan Venäjän, eristäminen ole hyvä ajatus. Kysymys, mikä venäjänkielessä viehättää, saa Ridellin mietteliääksi. 2/2023 Venäjän Aika ?27 Onneksi ihmiset yleensä tajuavat, että Venäjä on muutakin kuin Putin
Suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaneena se on minulle osallisuutta ja yhteiskunnan pikku osasena kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Välillä hämmennyin moskovalaisten alkaessa jutella spontaanisti tai kysyessä ruokakaupan kassajonossa, josko voisin lainata pikaisesti jäsenkorttia, jotta saa alennuksen juustopaketista. 28-29_VA_2-2023_Kolumni.indd 28 28-29_VA_2-2023_Kolumni.indd 28 15.5.2023 7.36 15.5.2023 7.36. Se kehkeytyi ihmisistä, jotka olivat niin avoimia ja hetkessä kiinni. Toki Moskovaan kuuluvat myös vaikkapa tympeät metrovirkailijat ja loputon byrokratia. Se, mitä jää varsinaiseen tarkoitukseen, ei välttämättä kohtaa parhaiten paikallista tarvetta. Tällaisissa asioissa konkretisoitui ”kansalaisyhteiskunnan” arjen merkitys erilaisista kulttuureista tuleville. Sini IhanainenAlanko ??????. Kerran pöllämystyin kun oma pankkikorttini ei toiminut ja takana tullut mies meinasi väkisin maksaa ostokseni. Yksi perehtymiskohteeni oli BRICS-maiden yhteistyö ja erikoistuin BRICS:n omaan rahoituspankkiin (NDP). Toki Moskovaan kuuluvat myös vaikkapa tympeät metrovirkailijat ja loputon byrokratia. Sitten vaan uusia lippuja ja lappuja metsästämään ja uudemman kerran asialle. Jos ja kun yhteiskunta rahoittaa hankkeita, joissa paikallinen infrastruktuuri kuten tiet ja liikennevalot tai koulurakennukset ja koulujen tietotekniikka kehittyvät, hankkeissa on hieno tilaisuus osallistaa paikallisia ihmisiä oman lähiympäristönsä suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen. Suurkaupungissa oli paikoin pikku kaupungin tunnelma. Venäjän Aika 2/2023 KOLUMNI , , P ari vuotta sitten ihmettelin kesän saapumista Moskovassa. Jostain Etelä-Amerikasta, Keski-Aasiasta, Kiinasta tai Venäjän perukoilta tulevilla opiskelijoilla saattoi olla ensimmäisenä mielessä, että osa hankerahoituksista häipyy joka portaalla epämääräisiin taskuihin. T oisinaan kuulin joidenkin venäläispoliitikkojen mainitsevan mediassa sanan ”kansalaisyhteiskunta”. Eikä asia kuitenkaan välttämättä edisty lainkaan. Jos lähdet hoitamaan jotain pikku asiaa, saattaa matkaan mennä pari tuntia suuntaansa ja sitten vielä tunnin tai parin jono perillä. Joidenkin luentojen esitelmissä toin innolla esiin NDB:n rahoitushankkeita ja kuinka ne tarjoavat mahdollisuuden ruohonjuuritason luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan. En oikein päässyt kunnolla perille mitä he mahtoivat sillä tarkoittaa. Opiskelin Moskovan talousyliopistossa kolme lukukautta ja kesälukukauden. Sitä paitsi mikä se sellainen johtaja on, joka ei itse sano, kuinka asiat kuulu tehdä. Vehreytyviä korttelikujia penkeillä istuvine mummoinen, koululaisryhmiä opettajiensa kanssa historiallisissa paikoissa kiertelemässä, arvaamattoman vahvoina iskeviä tuulenpuuskia, illan väriloistoa ennen yllättäen laskeutuvaa pimeyttä... Eikä toteutukseen ainakaan oteta ruohonjuuritasoa mukaan tarpeineen ja ajatuksineen. 28. Seminaareissa ajatukseni herättivät joissain liki hilpeyttä. Virkailija saattaa löytää propuskapinostasi pienen pienen puutteen. Osallisuuden ja asioiden edistymisen kautta he voivat saada kokemuksia, jotka auttavat luottamaan yhteiskuntaan
Iloitaan täysillä siitä, mitä on tässä ja nyt. Ellen enää koskaan käy Moskovassa tai Venäjällä, tunnemuistoissani se kuitenkin kulkee mukanani. Se oli solidaarisuutta ja pikku pulmien myötäelämistä. Venäjällä ”kansalaisyhteiskunta” näyttäytyi ihmisten keskinäisenä kohtaamisena, jolla ei oikeastaan edes ollut mitään tekemistä kansalaisuuden kanssa. Toinen toisensa nopeissa, spontaaneissa tilanteissa ihmisenä kohtaamista. Edes omaan elinpiiriin vaikuttamista poliitikkojen ääneen sanottu ”kansalaisyhteiskunta” ei ilmeisestikään ollut. Kaikkine eksoottisuuksineen. Rouva pesee ikkunoita keskustan lähistöllä. eli ”arjen pikku apu”. Ne olivat tilanteita, joissa pieni ihminen kohtaa kaltaisensa ja haluaa auttaa arjen pulmassa. , , Lukuisia kertoja joku paikallinen on lähtenyt näyttämään minulle tietä jonnekin. Teatralnajan ylitys Bolshoeteatterin ja Tsumin edustalla. Venäjällä ”kansalaisyhteiskunta” ei selvästikään tarkoittanut mitään yhteiskunnan kehittämiseen osallistumista. Annoin hyvän kiertää. 2/2023 Venäjän Aika ?29 Joillekin johtaja ei ole tehtäviensä tasalla, saati uskottava, ellei määrää ylhäältä alas. V enäjällä liikkuessani ja Moskovassa asuessani hämmästelin ja toisinaan vähän ihailinkin venäläisen mentaliteetin sitä osaa, jossa ollaan niin hetkessä kiinni. . 28-29_VA_2-2023_Kolumni.indd 29 28-29_VA_2-2023_Kolumni.indd 29 15.5.2023 7.36 15.5.2023 7.36. Lukuisia kertoja joku paikallinen on lähtenyt näyttämään minulle tietä jonnekin Tretjakovin galleriaan, kirjailijakotiin, pietarilaiseen musiikkiteatteriin, kazanilaismuseoon, jaroslavlilaiskirkkoon, Novgorodin tuhatvuotismuistomerkille ja milloin minnekin. Venäjällä ”kansalaisyhteiskunta” on myös sitä, että ellei taivas ole juuri nyt putoamassa niskaan, niin oikeastaan on aihetta juhlaan. Kerroin silmät loistaen, kuinka olin aiemmin matkustanut kymmeniä kertoja eri puolilla Venäjää ja saanut lukuisat kerrat apua, tavallisilta ihmisiltä. Suurkaupungissa iltaa. Aihe oli informaali talous ja minusta ??????. Moskovan tunnelma on viehättävän aito. jos mikä on täysin informaalia taloutta. Ilmeisesti olen itse melko perusvenäläisen oloinen, sillä asuessani maan pääkaupungissa, myös minulta kysyttiin usein jotain pikku apua. Y hdellä kurssilla tein esitelmän aiheesta ??????
Sota alkoi 22. Järjestin Suomessa mielenosoituksia Ukrainan puolesta. Pidän heihin yhteyttä, suremme heidän kanssaan ja teemme kaiken voitavamme. M atkalla Helsingistä Pietariin kohtaan ensimmäisen muistutuksen siitä, miten ajat ovat muuttuneet, kun Suomen raja-asemalla nuori venäläinen nainen pyytää päästä bussimme. Häntä kiinnostaa, mikseivät Suomen viranomaiset olleet päästäneet naista maahan. Tyttö vinkataan takahuoneeseen ja me jäämme odottamaan. Hän oli matkalla poikaystävänsä luo, kuten monesti aiemminkin, mutta nyt se ei enää riittänyt syyksi turistiviisumilla matkustamiseen. Korona ajoi minut takaisin Suomeen. helmikuuta 2022. Passien tarkastus Venäjän rajalla keskeytyy, kun nahkatakkinen FSB:n työntekijä työntää portin auki tyylikkäästi, kuin lännenelokuvan sankari saluunan oven. Mahtoivatko he arvata, että tuon leiman takia tytöstä kiinnostuu myös täkäläinen turvallisuuspoliisi. En uskonut, että sota alkaisi. Sota jatkuu ja Kremlin hirmuteot. Tilanne Ukrainan rajalla kiristyi. Välillä teemme enemmän kuin jaksamme, koska luulen, että tunnemme epäonnistuneemme jossain. Moni heistä pakeni maasta. Pidin yhteyttä Venäjällä asuviin ystäviin. 30. Hän tarvitsee kyydin takaisin Venäjälle, koska ei päässyt Suomen rajan yli. TEKSTI JA KUVAT KERTTU MATINPURO Otteita matkapäiväkirj?sta 30-33_VA_2-2023_Kerttu.indd 30 30-33_VA_2-2023_Kerttu.indd 30 15.5.2023 7.39 15.5.2023 7.39. Otamme naisen kyytiin ja bussi suuntaa raja-asemien välillä kohti Venäjää. Nyt on erilaista ylittää raja, mutta ystäväni eivät ole muuttuneet. Siltä varalta, että joskus on kiinnostavaa tietää millaista Venäjällä näinä aikoina oli, olen kirjoittanut joitakin sattumia matkoiltani ylös Nämä ovat otteita matkapäiväkirjastani syksyltä 2022 ja keväältä 2023. Venäjän Aika 2/2023 MATKA VENÄJÄLLE A suin Venäjällä, ystävystyin ihmisiin ja opin kielen. Pian selviää, että käännytyksen lisäksi Suomen rajaviranomaiset olivat mitätöineet naisen Schengen-viisumin
P ietarilaisen kirjakaupan ikkunassa lukee isoin kirjaimin teksti “???. Mutta mitä me voidaan tehdä. Minulla on omaa pikakahvia mukana, menettäisinhän täysin uskottavuuden, jos ostaisin sitä junasta. Haen vaunuvahdilta lasin ja kuumaa vettä. Syömme ja juomme päälle teetä ja konjakkia. ???” (suom. Selailen kirjoja kun sisään astuu mies: Voiko tuohon näyteikkunan tekstiin luottaa. Onko täällä hyviä ihmisiä. Tunnistettiin kieli kun ollaan käyty paljon Suomessa. Anteeksi. , , 30-33_VA_2-2023_Kerttu.indd 31 30-33_VA_2-2023_Kerttu.indd 31 15.5.2023 7.39 15.5.2023 7.39. Haluttiin vaan sanoa että onpa ihana kuulla sitä, se on musiikkia korville! Se tuntuu erityiseltä varsinkin nyt, kun ei olla pitkään aikaan aikaan sitä kuultu. Se on näinä aikoina selvästi sodanvastainen kannanotto. Keittäjä kertoo, että baari on perustettu vuonna 1993, eli vuosi sen jälkeen kun olen itse syntynyt. Seurueessani puhumme suomea ja venäjää, kerron ystäville matkan aikana kohtaamistani ihmisistä. Eikä täällä pahemmin liiku ulkomaalaisia, varsinkaan näinä aikoina. J unassa. Uskokaa tai älkää, mutta tämä on meistäkin ihan hirveetä. Mihin sitten enää uskoa, jos ei näyteikkunan tekstiin! Vastaa myyjä tiskin takaa. rauha maailmaan). Se kuva on ollut tässä erikoisessa baarissa aina, Dzeržinskin kuvan vieressä. Joo… Kerkeän jo säikähtää. Kapakan keittäjä tulee kehumaan uunituoreita hatsapureja ja saa meillekin myytyä yhden. Tässä kohtaa mies heilauttaa päätään baarin ylänurkan suuntaan, jossa roikkuu kehystetty, haalistunut nuoren Putinin kuva. Me ei kannateta sitä mitä nyt tapahtuu. Niin. Ajat on, no… rajan yli ei nyt pääse. Viereisessä pöydässä istuu keski-ikäinen pariskunta. Paikka on aika rähjäinen ja houkuttelee erilaisia ihmisiä kirkkaiden juomien ääreen. Me ei olla äänestetty tota. 2/2023 Venäjän Aika ?31 Muut matkustajat eivät vaikuta yllättyneiltä. Nainen on itsekin myöhemmin jo touhua täynnä: No, tämä tarkoittaa sitä, että meidän on mentävä poikaystäväni kanssa naimisiin, jotta pääsen häntä tapaamaan! Mietin, että taidan olla etuoikeutettu, kun pääsen rajan yli vaikkei minulla ole toisella puolen edes poikaystävää. I stumme vanhassa baarissa. Pakko kysyä, että puhutteko te suomea. Kaikki tieOtteita matkapäiväkirj?sta Pakko kysyä, että puhutteko te suomea. Joku huikkaa takanamme venäjäksi ja käännyn ääntä kohti
Itsekin varmaan nukkuisin jos olisin raaskinut ostaa vaunuvahdilta lakanat, mutta säästin yli sata ruplaa kun en ostanut. Hän vannoo kostoa. Niin yliampuvan iloisia, että tuosta ilosta heijastuu heidän uusi karu todellisuus. Vastapäätä istuu sänkitukkainen nuori mies. Kylällä suurin osa kannattaa sotaa. Ja äitini pelkää puolestani. O len huomannut, että ystävät ja tutut ovat hämmentävän iloisia vierailustani. Sitten juon pahaa kahvia ja olen iloinen. 32. Ota sokeria kahvin kanssa, jos haluat, sänkitukkainen sanoo ja työntää pöytää pitkin muovirasian, jossa on sokeria. Tai ainakaan ei julkisesti vastusta. Vaikka olen pitkään tehnyt rajat ylittävää yhteistyötä, yhtäkkiä en ole heidän silmissä enää minkään arvoinen. Onneksi matka ei ole pitkä. Koitan jälkeenpäin muistaa pätkiä keskustelustamme ja kirjoittaa ylös: “Kun tämä kaikki alkoi, yllätyin kuinka moni alkoi sitä kannattaa. Miehellä on pitkät kauniit ripset, tuima ja surumielinen katse. Ehkä se on osin tottakin. Ulkona nuorissa koivuissa on kaunis kuura ja viereisellä alapedillä kaksi mummoa tekee yhdessä sanaristikkoa. Eräs henkilö tiivisti asian mielestäni hyvin. Moni heistä on aikaisemmin tehnyt paljon yhteistyötä yli rajojen, mutta näinä aikoina vieras rajan takaa on suorastaan harvinaisuus. Emme puhu muuta. Jos kyseenalaistan sodan, samalla mitätöin heidän uhrauksensa. Viha paistaa hänen puheestaan läpi myös silloin, kun hän kertoo, kuinka paras ystävänsä kaatui muutama kuukausi sitten sodassa Venäjän puolella. Kuski on ensimmäinen, joka tähän asti tapaamistani kannattaa sotaa. Ja toisen kerran Euroopasta käsin. Minä julkaisin avoimesti sotaa vastustavia tekstejä vielä ennen liikekannallepanoa, mutta sen jälkeen en enää ole voinut. E räällä pienellä paikkakunnalla juomme teetä ja syömme taivaallista rahkapiirakkaa. Hän vilkaisee kun sekoitan kahvimuruja kuumaan veteen. Hän vauhkoaa “natseista”. Ensin täällä Venäjällä, koska en kannata sotaa ja olen siis maanpetturi. Se suututtaa äitejä, joiden pojat ovat siellä. En ikinä juo kahvia sokerilla, mutta olen niin otettu hänen vakavan ulkomuotonsa ystävällisestä eleestä että otan tietysti. Minut tuomitaan, koska kylällä on ihmisiä, joiden lapset ovat lähteneet sotaan. “Kerttu, jos totta puhutaan niin mulla on sellainen olo, että mut on mitätöity kahteen kertaan. Venäjän Aika 2/2023 MATKA VENÄJÄLLE tää, että se on täällä monta kertaa kalliimpaa. Olen ainoa lapsi ja luvannut hänelle, etten osallistu enää mielenosoituksiin.” “Kollektiivinen syyllisyys... He yrittävät tukahduttaa huolta olemalla pojistaan loputtoman ylpeitä.” 30-33_VA_2-2023_Kerttu.indd 32 30-33_VA_2-2023_Kerttu.indd 32 15.5.2023 7.39 15.5.2023 7.39. Auton ikkunassa roikkuu nationalistinen oranssi-punainen nauha. Ystävältä jäi kaksi alaikäistä lasta isättömäksi. Vähän niinkun minä ja pikkusiskoni! Yläpediltä kuuluu kuorsaus, kello on kolme iltapäivällä. Tiesin kyllä, että heitä olisi paljon, mutta että niin paljon. Hän kiisti ajatuksen kollektiivisesta syyllisyydestä, mutta myönsi, että yhdessä asiassa me kaikki olemme tehneet virheen: 90ja 2000-luvuilla, kun olimme niin innoissamme vapaudesta, matkustamisesta ja kaikesta uudesta, emme kiinnittäneet tarpeeksi huomiota siihen, mitä jalkojemme alla tapahtuu.” I stun taksin kyydissä
En suinkaan! Hattu on todella kaunis, se sopii teille hyvin. Jossain Leninin prospektin tuntumassa ylistämme yhteen ääneen rauhaa ja tasa-arvoa. Minä olen Ukrainasta. Miksi se piti mennä aloittamaan. Sinun on pakko tappaa. , , 30-33_VA_2-2023_Kerttu.indd 33 30-33_VA_2-2023_Kerttu.indd 33 15.5.2023 7.39 15.5.2023 7.39. Voi, suuri kiitos. 2/2023 Venäjän Aika ?33 M oskovan keskustassa liikennevaloissa näen mummon, jolla on upea hohtavankeltainen karvalakki ja turkis. Taksikuski on armenialainen ja keskustelumme lipuu jostain syystä heti sotaan ja rauhaan. Vähän ennen pysäkkiä nainen nousee ja tulee luokse. Kun hänelle selviää (aksentistani varmaan), etten ole venäläinen ja kerron olevani Suomesta, hän pysähtyy: Te olette siis suomalainen. Ahaa. Miten pientä kaikki. Viistosti meihin istuu nainen, joka katselee meihin päin ja alkaa hymyillä onnellista hymyä. Hän näyttää todella porvarilliselta, mutta en voi olla pysäyttämättä häntä silti: Kuinka kaunis hattu teillä onkaan! Tyttö, nauratteko te minulle. Miksei vaan voida asua rauhassa vierekkäin. Hän on silminnähden iloinen. Vai oletteko Suomesta. Kun kerran joudut sinne, et voi enää toimia oikein. Palaan takaisin Suomeen. K un tulee aika lähteä Moskovasta, iskee haikeus. Minä sanon, että tehkää kaikkenne, ettette joudu sotaan! On parempi karata tai piiloutua, jos se sen vaatii. Minäkään en yhtään tykkää tästä sodasta. Katsoo vaan ja hymyilee erityisen iloista ja helpottunutta hymyä ja jää sitten metrosta pois. O lemme metrossa ruskealla linjalla, jonka vaunu on suhteellisen uusi ja hiljaisempi, kuin vanhat koväänisesti kolisevat metrot. Kirjoittaja on opiskellut ja työskennellyt Venäjällä kulttuurin ja journalismin parissa. Ja kun tapat, menetät ihmisyytesi loppuelämäksi. Hän kysyy venäjäksi: Tytöt, mitä kieltä te puhutte. Olemme Suomesta, tulimme vaan käymään ystävien luona. Täällä on jopa latauspiste usb-johdolle. Suomi on nyt Venäjää vastaan, mutta olen Suomen kanssa ihan samaa mieltä. Keskustelussa käy ilmi, että hän on ollut itsekin aikoinaan sotilaana tuolla alueella. Hän tuomitsee Ukrainan sodan ja kertoo, että perheensä on paraikaa piiritetyssä Vuoristo-Karabahissa, jossa vedestä ja ruuasta on pulaa jo useita kuukausia. Istumapaikat ovat varattuja ja seisomme ovien läheisyydessä ystäväni kanssa ja juttelemme toisillemme suomeksi jostain. . Miksei vaan voida asua rauhassa vierekkäin. Metrossa matkalla rautatieasemalle katselen ihmisiä ja hetkellisesti ajattelen (vaikkei tätä varmaan kannattaisi kirjoittaa) että olen kateellinen noille jotka on matkalla johonkin päin tätä kaupunkia eikä pois täältä. Kävelemme samaan suuntaan ja mummo kertoo kuinka oli ostanut hatun neuvostoaikaan. Hän ei sano muuta. Ajan suoraan Ukrainan sodan vastaisen mielenosoituksen suunnittelupalaveriin. Unohdin, että Moskovassa kannattaa aina mennä metrolla, jos haluaa olla ajoissa. Asutteko täällä. Suomea, vastaan. T ulee kiire tapaamiseen ja otan taas taksin, joka oli tietysti ajan kannalta virhe
Siellä vierailija pääsee nauttimaan aidosta paimentolaiselämästä. Venäjän Aika 2/2023 MATKAILU Kirgisia Hiukan IssykKulia etelämpänä sijaitsee Song-Kulin vuoristojärvi. 34-37_VA_2-2023_Kirgisia.indd 34 34-37_VA_2-2023_Kirgisia.indd 34 15.5.2023 7.40 15.5.2023 7.40. 34
TEKSTI RIIKKA MUHONEN KUVAT KONSTANTIN SALOMATIN V iidentoista kilometrin kapuamisen jälkeen edessä avautuu näky kuin satukirjasta. Kupolikattoisia jurttia ja laiduntavia hevosia. Niiden seurana tarjoillaan loputtomasti kuumaa teetä suoraan samovaarista. 2/2023 Venäjän Aika ?35 MATKAILU Vuoristoinen ja vieraanvarainen Kirgisia tarjoaa matkailijalle unohtumattomia luontoelämyksiä, mutta niiden lisäksi kannattaa perehtyä maan kiehtovaan kulttuuriin ja monimuotoiseen yhteiskuntaan. Altyn Arašanin vihreä laakso, taustallaan lumihuippuiset vuoret. Esimerkiksi tällaisia elämyksiä kohtaa Keski-Aasiassa sijaitsevaan Kirgisiaan saapuva matkailija. Kirgisian parhaiten tunnetut retkeilykohteet löytyvät maan pohjoisosassa sijaitsevan Issyk-Kul-järven ympäristöstä. Kirgisia Jurttia ja demokratiaa 34-37_VA_2-2023_Kirgisia.indd 35 34-37_VA_2-2023_Kirgisia.indd 35 15.5.2023 7.40 15.5.2023 7.40. Issyk-Kul sijaitsee noin 1600 metrin korkeudessa ja rantaviivaa riittää 670 kilometrin edestä. Vaikka järvi ei talvisin jäädy, useimpien matkaajien makuun vesi on uimalämpöistä vain kuumimpina kesäkuukausina. Täällä väsynyt vaeltaja voi rentouttaa jalkojaan kuumissa lähteissä ja nauttia vierastalon emännän tarjoamista perinteisistä kirgiisiherkuista, kuten rasvaisella lampaanlihalla ja sipulilla täytetyistä manti-nyyteistä. Jurttamajoitusta löytyy lähes jokaisesta kylästä. Erityisesti vaelluksen ja vuorikiipeilyn ystäville kiinnostavia kohteita löytyy lukematon määrä, mutta moniin paikkoihin tehdään retkiä myös minibussilla, jeepillä tai ratsastaen. Kun naapurimaa Uzbekistan on tunnettu muinaisen Silkkitien varrella sijainneista kaupungeistaan, voi Kirgisiassa hurmaantua upeasta luonnosta. Järven pohjoisrannalla turistikohteet ovat kehittyneempiä, kun taas etelärannalla on pienempiä kyliä ja pitkiä autioita rantoja
Dungaanit ovat yksi Kirgisian etnisistä vähemmistöistä, joiden esi-isät muuttivat tänne aikoinaan Kiinasta. Kirgiisejä ja suomalaisia yhdistääkin vahva suullisen laulurunouden perinne. Kaupungin sydän on Ala-Toon aukio, jonka maamerkkinä on kansallissankari Manasin patsas. Yli 3000 metrin korkeudessa sijaitsevalle järvelle tehdään retkiä vain kesäkuukausina. Lisäksi monet perheet tarjoavat majoitusta jurtissaan. Toinen eteläisen Kirgisian tunnettu nähtävyys on Ošista pohjoiseen sijaitseva pieni Arslanbobin kylä, jossa sijaitsevat maailman suurimmat saksanpähkinälehdot. Venäjän Aika 2/2023 MATKAILU Kiinan ja Venäjän imperiumien rajamailla Järvialueen varsinainen turistikeskittymä on kuitenkin sen itäosassa Karakolin kaupungin ympäristössä. Silloin siellä asuu paikallisia paimentolaisperheitä, jotka ovat tuoneet eläimensä kesäksi laiduntamaan järveä ympäröiville vuoristoniityille. Vuorelta löytyy useita pyhiä luolia, joiden sanotaan parantavan erilaisia vaivoja. Kahden erityyppisen keitetyn nuudelin päälle kaadetaan kylmä mausteliemi, jossa maistuvat muun muassa chili ja etikka. Erityisesti keväisen puiden kukinnan ja syksyisen sadonkorjuun aikaan yli tuhatvuotiaat pähkinälehdot ovat näkemisen arvoisia. Kaupungista löytyy sekä kaunis 1800-luvulla rakennettu venäläinen ortodoksikirkko että aivan 1900-luvun alussa valmistunut dungaanimoskeija. 36. He ovat muslimeja, mutta Karakolissa sijaitsevassa moskeijassa näkyy vahvasti myös kiinalainen vaikutus. Sen tärkein nähtävyys on Sulaiman-Toon vuori, joka on muslimeille tärkeä pyhiinvaelluspaikka, koska profeetta Muhammadin sanotaan kerran rukoilleen siellä. Dungaanikulttuuria voi Karakolissa myös maistella: dungaanikeittiön tunnetuin erikoisuus ovat kylmät ashljanfu-nuudelit. Kirgisian parhaiten tunnetut retkeilykohteet löytyvät maan pohjoisosassa sijaitsevan Issyk-Kul-järven ympäristöstä. Eteläisen Kirgisian suurin ja koko maan toiseksi väkirikkain kaupunki on Oš. Karakol on erinomainen paikka havainnoida Kirgisian historiallista sijaintia Kiinan ja Venäjän imperiumien rajamailla. Rakennuksen suunnittelivat tunnetut pekingiläiset arkkitehdit, joten se näyttää aivan kiinalaiselta temppeliltä. 34-37_VA_2-2023_Kirgisia.indd 36 34-37_VA_2-2023_Kirgisia.indd 36 15.5.2023 7.40 15.5.2023 7.40. Kirgisian kansalliseepoksessa on puoli miljoonaa runonsäettä Kirgisian kansalliseepos Manas on eeppinen runomuotoinen sankaritarina, jota esitetään edelleen suullisena lauluesityksenä ilman säestystä. Siellä vierailija pääsee nauttimaan aidosta paimentolaiselämästä. Etelässä ollaan konservatiivisempia kuin pohjoisessa, mikä näkyy esimerkiksi naisten pukeutumisessa. Kaupunki muistuttaa neuvostoaikaista postikorttia suurine puistoineen, leveine bulevardeineen ja näyttävine julkisine rakennuksineen. Eepoksen laulajia kutsutaan nimellä manastši ja heidän taitoaan pidetään Kirgiisit ovat ylpeitä myös maansa maineesta Keski-Aasian demokraattisimpana valtiona. Useimpien matkailijoiden ensikosketus Kirgisiaan tapahtuu pääkaupunki Biškekissä. Niinpä itse järven ja ympäröivän luonnon ihailun lisäksi matkailija voi tarkkailla paimenia työssään ja kokeilla itsekin ratsastamista. Etelässä ollaan pohjoista konservatiivisempia Eteläinen Kirgisia eroaa kulttuuriltaan maan pohjoisosista. Hiukan Issyk-Kulia etelämpänä sijaitsee Song-Kulin vuoristojärvi
Ruokajuomana nautitaan yleensä teetä, mutta kesäisin Biškekin puistoissa voi suoraan tynnyreistä ostaa myös eksoottisempia janojuomia. Kuten muissakin Keski-Aasian valtioissa, myös Kirgisiassa valtaosa väestöstä on muslimeja. Toisaalta Kirgisia on mielellään tehnyt yhteistyötä läntisen maailman kanssa ja Biškekissä sijaitsee monia kansainvälisten kehitysyhteistyöjärjestöjen alueellisia toimistoja. Keski-Aasian demokraattisin valtio Kirgiisit ovat ylpeitä myös maansa maineesta Keski-Aasian demokraattisimpana valtiona. Lähiöissä kirkonkellojen soitto sekoittuu minareeteista kuuluviin rukouskutsuihin. Suomalainen matkailija kulkee siis Kirgisiassa tunnetuilla jalanjäljillä. Lievästi alkoholipitoinen kumissi tehdään perinteisesti käyneestä tammanmaidosta, kun taas alkoholiton tšalap muistuttaa maultaan turkkilaista ayram-jugurttia. 34-37_VA_2-2023_Kirgisia.indd 37 34-37_VA_2-2023_Kirgisia.indd 37 15.5.2023 7.40 15.5.2023 7.40. Samaan aikaan Kiina on ollut innokas kehittämään maan infrastruktuuria ja lisäämään omaa vaikutusvaltaansa. 2/2023 Venäjän Aika ?37 MATKAILU suuressa arvossa. Vierailun aikana hän otti useita valokuvia tuolloin 96-vuotiaasta kuningattaresta ja nykyään alun perin Mannerheimin ottama valokuva Kurmanžan Datkan kasvoista koristaa kirgisialaista 50 somin seteliä. Pituuden suhteen Kalevala kalpenee Manasin edessä, sillä kirjoitetussa muodossaan kirgiisien eepoksessa on peräti puoli miljoonaa runonsäettä. Harvinaisempi versio kumissista on tšubat, joka valmistetaan käyneestä kamelinmaidosta. Kirgisiassa media on perinteisesti saanut toimia varsin vapaasti. . Biškekin ravintoloissa ja kahviloissa voi maistella kirgisialaisen keittiön koko kirjoa. Moni kuitenkin unohtaa, että myös Suomella ja Kirgisialla on historiallinen yhteys: Carl Gustaf Emil Mannerheim saapui Keski-Aasiaan suuntautuneilla matkoillaan myös tähän maailmankolkkaan ja tapasi vuonna 1906 laajoja alueita eteläisessä Kirgisiassa hallinneen kuningatar Kurmanžan Datkan. Yhteinen historia Venäjän kanssa näkyy erityisesti kaupungeissa, joissa venäjää puhutaan enemmän kuin kirgiisiä. Kirgisialaiset arvostavat syvästi leipää, joka asettaminen pöydälle ylösalaisin on etikettivirhe pahimmasta päästä. 2000-luvulla maata on johtanut seitsemän eri presidenttiä ja naapurimaihin verrattuna Kirgisian vaaleissa riittää aidosti jännitettävää. Viljapohjaisia juomia ovat esimerkiksi alkoholiton käyneestä hirssistä valmistettu bozo. Ukrainan sodan alun jälkeen Kirgisiaan on saapunut vähintään kymmeniä tuhansia venäläisiä pakoon sotaa ja liikekannallepanoa. Katujen varsilla voi nähdä savikupolin muotoisia tandooriuuneja, joissa herkulliset ja koristeelliset leivät paistuvat. Moni muistaa myös vuoden 2010 vallankumouksen, joka johti paitsi silloisen presidentin irtisanoutumiseen ja uuteen parlamentaariseen järjestelmään, myös uzbekkivähemmistöön kohdistuneeseen etniseen vainoon maan eteläosassa. Eri uskontojen rauhanomainen rinnakkaiselo on kirgiiseille tärkeä arvo, koska maassa asuu suurehko ortodoksista kristinuskoa tunnustava venäläisvähemmistö. Muita taikinapohjaisia ruokia ovat jo aiemmin mainitut manti-nyytit sekä leivonnaiset, erityisesti lihatäytteiset samsa-piiraat. Biškekissä voi nähdä niin minisortseihin kuin kasvot peittävään niqabiin pukeutuneita paikallisia naisia. Kirgisia on kiinnostava idän ja lännen kohtauspaikka. Sananvapaustilanne on tosin heikentynyt viime vuosina ja jotkut konservatiivisemmat ryhmät ovat jopa vaatineet Kirgisiaan Venäjän mallin mukaista sananvapautta rajoittavaa medialakia. Kaikissa KeskiAasian maissa suositun riisiä ja lihaa sisältävän plov-risoton lisäksi täällä pidetään lagman-nuudeleista joko keitettynä tai paistettuna. Kirgisia on kiinnostava idän ja lännen kohtauspaikka
Varsinkin Itä-Suomen väestöä oli rasittanut 25 vuotta kestänyt sissisota, eli käytännössä ryöstöretket puolin ja toisin. Kaarle oli protestantti. R uotsin ja Venäjän välinen sotainen historia yritettiin taas kerran saada päätökseen Täyssinän kylässä 1595. Ruotsin kuninkaana toimi puolalainen Sigismund, mutta kruunua tavoitteli hänen setänsä Karl, suomalaisittain Kaarle herttua, myöhempi Kaarle XIV. Rauhanteon esteenä olivat paitsi taloudelliset ja kauppapoliittiset intressit, myös molempien osapuolten vallanperimysriidat. Rurikin suvun dynastia hiipui. Sigismund edusti roomalais-katolista traditiota. Täyssinän rauhan rajakiviä on edelleen nähtävissä Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Iivanan kolmannen pojan Dmitrin kerrottiin kuolleen hämärissä olosuhteissa 1591. Libretto perustuu Aleksandr Pushkinin näytelmään, jossa historiaa on dramatisoitu taiteilijan vapaudella aika reippaasti. Venäjän Aika 2/2023 HISTORIA Taistelua perusteltiin myös uskonnollisin argumentein. Neuvotteluista, kuten valtakunnan muistakin asioista vastasi hänen ministerinsä ja lankomiehensä Boris Godunov, jonka jälkimaailma tuntee Modest Musorgskin oopperasta. Fjodorista ei ollut rauhanneuvottelijaksi. Täyssinän rauha solmittiin toukokuussa 1595. Ruotsin Vaasat pyrkivät suurvallaksi ja houkuttelivat savolaisia asumaan Inkerinmaalle. Taistelua perusteltiin myös uskonnollisin argumentein. Ruotsin Itämaalla eli Suomessa Sigismundin ja Kaarlen kiistat johti38. Väenotot ja verotus kiusasivat Suomen talonpoikia, koska 30-vuotinen sota kävi kalliiksi. TEKSTI KIMMO KALLONEN 38-41_VA_2-2023_Kimmo.indd 38 38-41_VA_2-2023_Kimmo.indd 38 15.5.2023 7.50 15.5.2023 7.50. Fjodor jäi historiaan 800-luvulta Venäjää hallinneen Rurik-suvun viimeisenä tsaarina. Siinä raja määriteltiin ensimmäistä kertaa verrattain tarkasti, ja pohjoisessa aina Inarinjärveen saakka. Hänen maineikas isänsä Kustaa Vaasa kun oli sopeuttanut julkisen talouden reformoimalla katolisen kirkon omaisuuden valtiolle. Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.helmikuuta 1617 Stolbovan rauhan pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen Stolbovan kylässä Laatokan rannalla. Iivana IV Julma oli pikaistuksissaan kalauttanut hengiltä poikansa ja perijänsä Ivanin, ja tsaariksi oli Iivanan jälkeen noussut hänen toinen poikansa Fjodor, jota myöhempi historiankirjoitus on pitänyt heikkolahjaisena. Oopperatsaari Boris Venäjällä asiat olivat, jos mahdollista, vielä enemmän sekaisin. Godunov hyödynsi Sigismundin ja Kaarlen eripuraa, mutta halusi toisaalta rauhoittaa maansa luoteiskulmaa, kun valtakunnassa oli muitakin huolia. , , Valtataistelua ja valetsaareja Täyssinän ja Stolbovan rauhat neuvoteltiin valtataistelua käyvän Ruotsin ja sekasortoisen Venäjän kesken
2/2023 Venäjän Aika ?39 HISTORIA Vuonna 1617 solmitun Stolbovan rauhan rajakivi, ns. "Variskivi" Salmissa. FIN N A/ VA LO KU VA AM O LA AT O KK A 38-41_VA_2-2023_Kimmo.indd 39 38-41_VA_2-2023_Kimmo.indd 39 15.5.2023 7.50 15.5.2023 7.50
Suomenkielinen nimi Pietarsaari johdettiin kuitenkin ympäröivän maalaiskunnan Pedersören nimestä. Talonpoikia johti pohjalainen Jaakko Ilkka, aatelistoa Sigismundin nimittämä valtaneuvos Klaus Fleming. Kansa otti kuolleista nousseen uuden tsaarin riemusaatossa vastaan. Siemenet uusille sodille oli kylvetty. Vuoden 1613 alussa Venäjän myrskyisä maakokous valitsi vihdoin tsaariksi 16-vuotiaan Mikael (ven. Näitä paluumuuttajia 350 vuoden takaa tulikin Suomeen vuosien 1990–2016 arviolta noin 32 000. Parhaiten Dmitriä esittäneistä menestyi toiseksi Vale-Dmitriksi kutsuttu entinen opettaja, jota on myöhemmin arveltu puolalaiseksi, kristinuskoon kääntyneeksi juutalaiseksi. Joukot miehittivät Novgorodia ja kävivät sieltä käsin sotaa välillä puolalaisia, välillä toisen ValeDmitrin joukkoja tai muita sekalaisia rosvoporukoita vastaan. Jopa Iivana Julman leski houkuteltiin tunnustamaan Vale-Dmitrin omaksi kadonneeksi pojakseen. 40. Kaarle IX auttoi mielellään, ja komensi lahjakkaan nuoren sotapäällikkönsä Jakob De la Gardien Vasilin avuksi. Ipatjevin luostariin piiloutunut nuori tsaari onnistui välttämään häntä tappamaan lähetetyt puolalaiset ja onnistui palaamaan turvallisesti Moskovaan, jossa hänet juhlallisesti kruunattiin. , , 38-41_VA_2-2023_Kimmo.indd 40 38-41_VA_2-2023_Kimmo.indd 40 15.5.2023 7.50 15.5.2023 7.50. Stolbovan rauhan jälkeen Ruotsi hallitsi Itämeren rantoja, mutta Venäjä menetti yhteytensä Itämereen. Tsaari Vasili joutui taistelussa alakynteen ja joutui pyytämään apua ruotsalaisilta. Iivana Julman perillisiä ilmaantui kuitenkin markkinoille ensimmäisen Vale-Dmitrin jälkeen kaikkiaan toista kymmentä. Rajojen siirto aiheutti muuttoliikettä myös Ruotsista Venäjälle. Stolbovan jälkeen Ruotsin hallinto houkutteli erilaisin verohelpotuksin varsinkin savolaisia ja karjalaisia uudisasukkaiksi Inkerinmaalle. Jakob De la Gardien leski perusti miehensä kuoleman jälkeen Pohjanlahden rannikolle kaupungin, jonka nimesi miehensä mukaan Jakobstad. Kapina kukistettiin ja talonpoikaisjohtajat mestattiin. Rauha tehtiin Stolbovan kylässä Laatokan etelärannalla. Venäjä luovutti Ruotsille Käkisalmen läänin sekä Inkerinmaan, Ruotsi puolestaan vetäytyi vaatimuksistaan Novgorodia kohtaan. Tsaari Vasili joutui kuitenkin pakenemaan Varsovaan, jossa hän kuoli 1612. Venäjän Aika 2/2023 vat 1596 talonpoikaiskapinaan, jota myöhemmin on kutsuttu nuijasodaksi. Pajarit tappoivat tsaarin, ja silvottu ruumis asetettiin esille kaiken kansan nähtäväksi. Pajarit katsoivat vinoon sekalaista porukkaa uuden tsaarin ympärillä, ja viimeinen pisara oli hänen avioliittonsa katolisen puolalaisen naisen kanssa. Venäjän nimellisenä hallitsijana toimi 1610–1613 Puola-Liettuan kuningas, Sigismundin poika ja Juhana III:n pojanpoika Vladislav IV Vaasa. Nuijasodasta, sekä Sigismundin ja Kaarlen valtataistelusta on monen suomalaisen mieleen jäänyt Albert Edelfeltin maalaus ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista”. Mutta mitä tapahtui Laiskalle Jaakolle. De la Gardie hävisi yhdessä venäläisten joukkojen kanssa Puola-Liettuan armeijalle Klušinon taistelun 1610 ja joutui perääntymään Novgorodiin. Kansallisaarteisiin kuuluva mestariteos on nähtävissä Ateneumin taidemuseossa. Niin sanottua Inkerin sotaa käytiin vaihtelevalla intensiteetillä 1610– 1617. Ajankohtaan nähden hän eli pitkän elämän, ja kuoli 69-vuotiaana 1652. Muuttoliikkeen peruja on Inkerinmaan luterilainen ja suomensukuinen väestö, jolle presidentti Mauno Koivisto 1990-luvun alussa myönsi paluumuuttajan statuksen. Erityisesti Käkisalmen läänin ortodoksisesta väestöstä osa koki syrjintää ja olonsa protestanttisessa ympäristössä epämukavaksi. Marsalkan arvo hänelle myönnettiin 1620. Hän kuoli jo 1597. Moskova oli sisällissodan jälkeen raunioina, mutta vähitellen sekasorron aika päättyi, ja alkoi Romanovin suvun dynastia, joka kesti aina vuoteen 1917. Tsaari Boris aloitti valtakautensa sekavissa oloissa. Kun Boris Godunov kuoli aivoverenvuotoon alkuvuodesta 1605, myöhemmin ensimmäiseksi ”ValeDmitriksi” kutsuttu vallantavoittelija saapui jokirosvoista kerättyine joukkoineen Moskovaan. Puolasta ilmestyi sopivan ikäinen kaveri, joka ilmoittautui Iivana Julma pojaksi Dmitriksi, joka siis ei olisikaan kuollut, vaan päässyt pakenemaan. Mihail) Romanovin. Tsaariksi pajarit nimittivät Vasili Šuiskin, joka oli johtanut vallankaappausta. Ruotsi liittyi 30-vuotiseen sotaan 1630 ja sodan rasitukset koskettivat suomalaisia pääasiassa sotaväen ottojen ja ankaran verotuksen HISTORIA Osa ortodoksisesta väestöstä koki syrjintää. Sekasorron aika Venäjällä vallanperimyskiistat johtivat sekasorron aikakauteen, jota on myöhemmin kutsuttu ”smutnaja vremjaksi”. Sisällissodan melskeissä vuonna 1610 ”Laiskan Jaakon” joukot miehittivät tovin myös Moskovaa. Vladislav ei kuitenkaan missään vaiheessa onnistunut vakiinnuttamaan hallitsijan asemaansa sekasortoisella Venäjällä. Vale-Dmitrin vallan lento oli kuitenkin lyhyt. Jokaiselle löytyi ainakin jonkin verran kannatusta mystiikkaan ja salaliittoihin viehättyneiltä venäläisiltä. Laiska-Jaakko Novgorodissa ”Lähtee suvi, lähtee talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko”, riimittelivät De la Gardien pääosin suomalaisista koostuneet sotajoukot. Fleming ei kuitenkaan saanut nauttia voitostaan kovin pitkään. Hän jopa avioitui ensimmäisen Vale-Dmitrin lesken kanssa. Ruotsi hamuaa suurvallaksi Venäjän sekasorto houkutteli Ruotsia laajentamaan alueitaan myös Suomenlahden itärannalla ja Karjalassa. Stolbovan rauhan jälkeen 1619 Jakob De la Gardie nimitettiin kuvernööriksi Baltiaan. Tsaari Fjodor kuoli 1598, ja hallitsijasuvun sammuttua pajarien maakokous valitsi tsaariksi Boris Godunovin. Kreivi De la Gardien sotaretki kesti yli viisi vuotta 1608–1613
1695 keväällä talvi vain jatkui, ja viljaa päästiin kylvämään pelloille vasta kesäkuussa. HISTORIA Sigismundin ja Kaarlen valtataistelun aikaan sijoittuva maalaus kuvaa Kaarle-herttuaa tarttumassa Klaus Flemingin ruumiin partaan. Myös Karjalassa esiintyi rajakahakoita. 2/2023 Venäjän Aika ?41 muodossa. Seuraava kesä oli saman kaltainen, ja nälkävuosista pahimmaksi osoittautui vuosi 1697. Kaiken kaikkiaan suomalaisista on arvioitu kuolleen 1695–1697 nälkään ja tauteihin noin 100 000 eli 25–30 prosenttia väestöstä. Venäjän ja Ruotsin välinen osuus Pohjan sodassa päättyi Tarton lähellä Virossa solmittuun Kärden (Kardis) rauhaan 1658. Edes siemenviljaa ei saatu talteen. Oli korkea aika kostaa sekasorron ajan nöyryytykset ja haastaa Ruotsin nuori kukkoileva kuningas Kaarle XII. . Uusia vitsauksia oli kuitenkin tulossa. Ensimmäinen uusi vihollinen oli Euroopan kylmentynyt ilmasto ja niin sanottu pieni jääkausi 1600-luvun lopulla. Loppukesän satoi lähes yhtäjaksoisesti, ja lopulta halla tuhosi sadon. Sen jälkeen oli taas Venäjän vuoro. Kun Ruotsi riutui nälän kourissa, Venäjän nuori tsaari Pietari matkusti pitkin Länsi-Eurooppaa opiskelemassa laivanrakennusta ja sotataitoja. Nälkävuodet tappoivat 1600-luvun loppupuoli oli näennäisesti Suomessa rauhallista aikaa. Pohjan sota käytiin Itämeren alueella 1655–1661, ja osallisina olivat Ruotsin ja Venäjän lisäksi Puola, Tanska ja Brandenburg. Westfalenin rauha 1648 päätti 30-vuotisen sodan, mutta taistelut Puolassa, Tanskassa, Saksassa ja muualla pohjoisessa KeskiEuroopassa jatkuivat epäsäännöllisen säännöllisesti. KA N SA LL IS G AL LE RIA / H AN N U PA KA RIN EN 38-41_VA_2-2023_Kimmo.indd 41 38-41_VA_2-2023_Kimmo.indd 41 15.5.2023 7.50 15.5.2023 7.50
??????. ????. . ??. ?????????. ???. ?. ?????. ????, ????????????. ???. (????. ???????. ?. «?????. ??????????. . ??????????. ??????. ???????????» ????. ????. ????????» ??????????. ??????-?????????????????. ????. ?????. ?????. ??????????. ?????. ????. ??. ??. ?. ????. . ???. ??????????????. ???????. ???. ??????????. ???. «?????????» ????????. ??????????. ?. ????. ????????????. . ???. ???. ???????, . ????. ????. ?????????. . ????. 1988 ???. ????. — ?. 42-43_VA_2-2023_Venajaksi.indd 42 42-43_VA_2-2023_Venajaksi.indd 42 15.5.2023 7.33 15.5.2023 7.33. ???. ?. ????, ??????. ??. . ?????. ??????????. ???????. ?????????????, ??????. 700 ??????). . ?????????. ???????. ???. ??????????. ??????????. ?????. ???????. ???????. ???????. ?????, ?. ???????????. ?????????. ????. KLM. ????. ????. ?. . ???, ??. ?. ?. ??. ?????. ?????. ????. ?????. ?????. ??????. ???. ??????????. (?. ??. ?????, ???. ???. ??????????, ?. ????. ?????. ??. ??????. ????. ???????. ???. ???. , , ??????. ???????. ????. ????. ??????. . 42. . . . ??????. ?. ?????. «????????. . ?. . ?. ???????. ???. ?????????. ????????, ?????????. ????????, ??????. ?????. ??. ???????. ?????. ??????. ?????????. ????. ???????, ????. ????????????, ??????. ???, ??. ???????. ?????. ???????. ??????-????, . ??????. ?????, ?????. ??. ???. ?. Venäjän Aika 2/2023 KULTTUURIA VENÄJÄKSI . ???????????. ????????. ????. ??????. ??????: ???????, ????????. ??????. ?. ????????. ???????????. ????????. ??????????. ????????. ???. ??????. ???????. ?????. — ?????, ???. ??????. ??????. . ??????. ?????. ????????. ?????????????. — ???????????. ???. ????. ??. ?. ????. ????????. ???????. — ??????????. ????. ??????. ???. ????????. . ?. ????????????. . ??. 200 ??. ??????. ????. ????????. ???. ????????????. ??. ??. ???????, ???. ??????????. ????????. ????. ????????. ????. . ???. ?????. ??????. ???). ?. ????. . ??????. ??. ???????. ?????. . ??????????. ???????. ??????. . ??. ??????????. ?????. . ????????. ????????????, . ?. ??. ????. . ??????. ????. ?????. ????. ????. ???. ????. . ???????
. . «???????. ????. ???????, ??????. ?. ???????????????????, ?????. ??????. ???. ??????: ?????, ?????. 42-43_VA_2-2023_Venajaksi.indd 43 42-43_VA_2-2023_Venajaksi.indd 43 15.5.2023 7.33 15.5.2023 7.33. . ???????????????. XXI ???. ??????????????. ????. ????????. ???????. ???????. ????????????. ?????????????. ????????! ???????, . ?????. ?????????, ??. ????????, ??????, ?. ??. ??. ?. . ?I. ?. ?. ??????. ??????. ??????. . ?????. . ??. ???????. ???????????, . ??????????. ??????, . ???. ???????. ????????, ????. ?????. ????. ?????????. ?????????. ????????. ????. ???. . ?. ????????...» ?????. ?. ??????, ????????. – ???????????. . — ???. ??. ??. ?????????, 1970-?. ??????»?????. ???????, ??????. ??????. ????. ???. ????. ?????????, ??. ????. ?????. ???????. ????, ?. . ?. ??. ?????. ????. ????. ???????. ????????????????. ??????,??????,. ??. ???????????????: «??. ?????????, ?????. ???????. . ?????. ???????????. ?????????. . ?. ??????-????, . ????????????, ??. ?. ???. ????????, . ?. ???????. ?????????. ???. ?????. ??????. ?????????. ???. . ???. ????????????. ?. ???????. ?. ???????, ???????, ??????. ????. ?????. ??????????. ?????. ????????. ???. ????????, ??????. «?????» ??. ???????. ????! ?. ??????????. ????. ??????????. ???. 2/2023 Venäjän Aika ?43 ????????.
Ukrainaa Mendel kuvailee romanttisin, ruusunhohtoisin värein, mikä hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan kansalaiselta on sinänsä ymmärrettävää. Maailma ja me -lehden päätoimittaja muistelee Ilkka Lappalainen: Rapistuvan Kremlin renkinä, Kommunismin usko, toivo ja tappio, Minerva Ilkka Lappalainen toimi neuvostoystävyyttä YYA-henkisesti julistaneen Maailma ja me -lehden viimeisenä päätoimittajana vuosina 1985-1992. 44. Hänen mielestään monet venäläiset – ehkä jopa enemmistö heistä – näkevät mielellään maansa johdossa itsevaltiaan. Hän myöntää, että oppositio on (vielä) pieni, mutta usein muutoksiin onkin tarvittu pieni, asiat ymmärtävä avangardistinen etujoukko. Myöhemmin sitten kirjoitettiin matkareportaasit. Hän hakee kuumeisesti vastausta kysymykseen, miksi Venäjä on sellainen kuin se on: asukkaitaan alistava, aggressiivinen maa, jonka kansalaiset ovat ennemmin kiinnostuneita maansa mahtavuudesta kuin omista elinoloistaan. Kirja käy muistelmateoksesta, jossa kirjoittaja sivuaa myös henkilökohtaisen elämänsä kipeitä hetkiä. Ystävyyttä vannottiin ja maljoja nostettiin. Mendel kertoo urastaan ja työstään tärkeillä näköalapaikoilla Ukrainan poliittisessa elämässä. Häpeän käyttövoimaa lienee tullut Ukrainan sodasta lisää entisen päälle. Kuitenkaan hän ei sulje silmiään kaikilta maansa ongelmilta. Erityisesti entinen presidentti Poroshenko saa häneltä kyytiä. Esa Tuomisen kirjanurkka 44_VA_2-2023_Kirjat.indd 44 44_VA_2-2023_Kirjat.indd 44 15.5.2023 7.33 15.5.2023 7.33. Vaikka Mendel on sydämeltään ukrainalainen patriootti, ei hän näytä hyväksyvän kaikkein innokkaimpien "ääriisänmaallisten" poliitikkojen toimintaa. Pitkän linjan toimittajana Lappalainen on taitava kirjoittaja, joka osaa tuottaa elävää, helposti luettavaa tekstiä. Hänellä on yksi sankari yli muiden: presidentti Zelenskyi. Lopulta hän irrottautui kommunismista kokonaan. Kuinka pitkälle voidaan mennä Venäjää myötäilevän puheen suitsimisessa ennen kuin sananvapauden rajat tulevat vastaan. Romaanikirjailijasta esseistiksi vaihtanut Shishkin käyttää paljon aikaa sen pohtimiseen, miksi demokratian ja sananvapauden ideat eivät tunnu uppoavan venäläisiin. Suuren huomion Lappalainen kohdistaa kommunistien välienselvittelyihin 1970-luvulla. Kirja kuvaa kiinnostavasti Neuvostoliiton puolustelijan muuttumista sen arvostelijaksi. Ennen MM-lehteä Lappalainen työskenteli Tampereella ilmestyneen kommunistilehden Hämeen Yhteistyön päätoimittajana. Lukijaa hämmästyttävät Shishkinin laajat tiedot Venäjän monimutkaisesta historiasta. Lukijalle jää käsitys, että vaikka Lappalainen hyvin näki Neuvostoliiton rappion, hän on silti pysynyt sydämeltään hyvän naapuruuden kannattajana – niin vaikeaa kun se nykyisissä oloissa onkin. Venäjän oppositiostakaan Shishkin ei piirrä kovin ruusuista kuvaa, vaikka kirjoittaakin ihailevasti nykyhallintoa uhmaavista nuorista. Epävarmasta journalistiopiskelijasta kasvoi ensin kansainvälisiin asioihin keskittyvä toimittaja ja lopulta itse presidentti Volodomyr Zelenskyi valitsi hänet lehdistösihteerikseen. Mielenkiintoista pohdintaa kirjassa on sananvapaudesta. Hän osaa myös yhdistellä ja selittää asioita niin, että lukijalle syntyy ahaa-elämyksiä tämän tästä. Zelenskyin lehdistösihteeri muistelee ja kertoo Julija Mendel: Taistelu vapaudesta, Ukrainan tie kohti demokratiaa ja rauhaa, Docendo Julija Mendel rakensi Ukrainassa huikaisevan uran journalismin ja tiedotuksen alalla. Kirjain värikkäintä antia edustavat hauskat kuvaukset YYA-henkisistä matkoista Neuvostoliittoon – myös ja varsinkin maan eksoottisille alueille. Venäjän Aika 2/2023 VINJETTI Älykkäitä esseitä Venäjästä Mihail Shishkin: Sota vai rauha, Kirjoituksia Venäjästä ja Lännestä, WSOY Sveitsissä asuva venäläinen kirjailija Mihail Shishkin etsii laajassa esseekokoelmassaan Venäjän pimeyden ydintä. Lappalaisesta tuli lopulta oululaisen Kalevan toimittaja. Jos Venäjällä Putin on ylivertainen poliitikko, niin sota on nostanut Zelenskyin lähes vastaavanlaiseen asemaan Ukrainassa. Myöskään ukrainalaiset oligarkit, valeisänmaalliset miljardöörit, eivät ole hänen suosikkilistan kärkipäässä. Esimerkiksi korruptiosta hän kertoo hätkähdyttäviä esimerkkejä, jotka sellaisinaan voisivat olla suoraan Venäjältä. Lappalainen lukeutui aluksi taistolaisiin ja sitten sopua etsiviin "kolmaslinjalaisiin". Lehteä julkaisivat yhdessä neuvostoliittolainen uutistoimisto APN ja Suomi-Neuvostoliitto-Seura. Venäläisenä intellektuellina Mihail Shishkin ikään kuin häpeää kansaansa. Sellainen ajatus, että kansa valitsisi vapailla vaaleilla maalleen johdon, joka voitaisiin vieläpä seuraavissa vaaleissa vaihtaa, on Shishkinin mielestä monille venäläisille käsittämätön
Min vän berättade senare om sin situation – med rötter i både Ryssland och Ukraina. Suomi–Venäjä-seuran Yhdessä eteenpäin -sivuilta löydät seuran kuulumiset, juttuja osastotoiminnasta sekä menovinkkejä. Hetken minulla löi tyhjää, kunnes tajusin siteiden katkenneen – ehkä lopullisesti. Men i stunden var det också något. Nämä perheet saattavat elää kolmen maan ristiaallokossa, vailla kunnon turvaverkostoa ja vertaistukea. Med sammantryckta läppar svarade min vän att de inte längre har morföräldrar i Ryssland. kriget. Jag började tänka på hur många flerkulturella familjer det kan finnas i Finland, som spruckit p.g.a. Ukrainaillassa soi bandura Nappaa menovinkit kesään Jokainen jäsenmaksu on tärkeä tuki! Muistathan maksaa jäsenmaksusi. 46 49 50 Mitä Venäjästä pitäisi tietää. Yhdess ä eteenpä in 2/2023 Venäjän Aika ?45 , , Arjen ystävyys on arvokasta. Ystäväni puristi suunsa tiukaksi viivaksi vastatessaan, ettei heillä ole enää Venäjällä isovanhempia. 040 841 0430, sisko.ruponen@venajaseura.com. Paljon minulla ei ollut tarjota, kuuntelevaa korvaa ja olkapäätä. Niina Sinkko Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Ensamma och isär JAG TALADE nyligen med en vän om semesterplanerna. Nu är det viktigt att de multikulturella familjerna inte lämnas i sticket, utan säkerhetsnät och stödpersoner. Omien sotiemme aikaan asioista ei tavattu puhua, toivon, että nyt tilanne on toinen. Jäin pohtimaan, kuinka paljon meillä Suomessa elää kaksitai peräti kolmekulttuurisia perheitä, joissa välit on katkottu sodan myötä. Yksinäiset ja rikki revityt vähemmistömme K eskustelin taannoin ystäväni kanssa lomasuunnitelmista. Mutta ohikiitävässä arkisessa hetkessä sekin ehkä auttoi. Vi i Finland vet, vilka sår ett krig kan vålla familjer – över flera generationer. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää, että me suomalaiset emme jätä näitä monikulttuurisia perheitä yksin. Det tog en stund för mig att inse att hon menade att banden har brustit, kanske slutgiltigt. Meillä Suomessa on omakohtaista kokemusta, millaisen avohaavan sota jättää perheisiin ja kuinka se heijastuu tuleviin sukupolviin. Jag frågade om de som vanligt ska besöka morföräldrarna i Ryssland. Ei ole mitenkään tavatonta, että Suomessa asuvilla venäjänkielisillä perheillä on taustaa sekä Venäjällä että Ukrainassa. Jos lasku on hukassa, ota yhteyttä: svs@venajaseura.com tai 09 693 831 (ti–to klo 10–13). Kokoaja: tiedottaja Sisko Ruponen, p. Det är alls inte ovanligt i Finland med ryskspråkiga familjer, som har rötter i både Ryssland och Ukraina. Ystäväni toki kertoi minulle sitten laajemmin tilanteestaan – heilläkin kun juuret löytyvät sekä Venäjältä että Ukrainasta. Mera kunde jag inte erbjuda än mit öra och min skuldra. Kyselin, aikovatko he käydä perinteiseen tapaan isovanhempien luona Venäjällä. Löydät laskun myös jäsenportaalista: bit.ly/SVSportaali 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 45 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 45 15.5.2023 7.24 15.5.2023 7.24. Redan vanlig vänlighet spelar en enorm roll. Det tog länge, innan vi kunde tala ut. Lisäksi siinä, missä me suomalaiset olemme jo oppineet jakamaan huoliamme terapiassa, jos sellaiseen onnistuu pääsemään, venäläisessä ja ukrainalaisessa yhteiskunnassa tämä ei vielä ole niin tavallista. Tällaisissa yhteyksissä aivan arjen ystävyys voi olla äärimmäisen arvokasta
45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 46 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 46 15.5.2023 7.24 15.5.2023 7.24. Siksi myös demokratiaa ei ole muutamia yrityksiä lukuun ottamatta koskaan haluttu tai kyetty toteuttamaan. Mitä meidän Suomi-Venäjäseuran jäsenten pitäisi tietää tästä Venäjästä ja miten meidän pitäisi suhtautua siihen nyt. Ehkä kaikkien meidän kannattaisi todeta ainakin se, että on monenlaisia eurooppalaisia. Se on tuonut keskusteluun tuhansia kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Näitä kysymyksiä koko jäsenistö ja myös paljon suurempi joukko Venäjästä ja venäläisistä kiinnostuneita pohtii täysin oikeutetusti, mutta usein selvää vastausta löytämättä. Olemme tottuneet siihen, että Venäjä on erilainen mutta toisaalta monessa mielessä myös samanlainen kuin paremmin tuntemamme Länsi-Eurooppa. Muita peruspylväitä olivat itsevaltius, ortodoksiusko ja venäläinen nationalismi. Bysantin periaatteiden mukaisesti kirkolla oli valtiossa merkittävä valta. Imperiumin kaipuu Neuvostoimperiumi hajosi vuonna 1991 ja se oli kova isku Venäjälle. Syytös on kuitenkin väärä. Puhuttiin valtiollisen ja hengellisen vallan sopusoinnusta, sinfoniasta. Syitä voi halutessaan etsiä historiasta. Hän on syyttänyt Neuvostoliiton hajoamisesta maan johdon lisäksi länsimaita. Suuri ja merkittävä ero on siinä, miten valtiomme ovat syntyneet ja millaiseksi ne ovat historian saatossa muodostuneet. Kirkon suuren vaikutusvallan vuoksi Venäjä säilyi konservatiivisena, muutoksia vastustavana maana. Tämä halu esiintyä Rooman imperiumin perillisenä korostui 1400-luvulla, kun ottomaanit olivat vallanneet ortodoksiuskonnon keskuksen Konstantinopolin. Vaikka länsimaissa varmaan toivottiin Neuvostoliiton romahtavan, maa hajosi kuitenkin ennen kaikkea Koh ti tule vaa Ajatuksia edustajakokouksen alla: Mitä Venäjästä pitäisi tietää. Länsi-Euroopassa tapahtuneita suuria muutoksia kuten valistusta, veljeyden, vapauden ja tasa-arvoisuuden aatteita, uskonpuhdistusta ja yksityisomistuksen korostumista ei Venäjällä ole ollut, eikä niitä ole haluttu. Venäjän valtio on halunnut olla Rooman perillinen, maailmanvalta, imperiumi. 46. Kuitenkin vasta Vladimir Putin otti tavoitteekseen imperiumin palauttamisen. Monet venäläisetkin haluavat korostaa olevansa jotain muuta kuin eurooppalaisia mutta siitä huolimatta haluavat elää kuin eurooppalaiset. Meillä on yhteisiä piirteitä mutta myös eroja. Venäjä ei ole koskaan historiansa aikana ollut kansallisvaltio, eikä ole koskaan sellaiseksi pyrkinyt. Suurhyökkäys Ukrainaan, maahan, jonka myös Venäjä oli useaan otteeseen tunnustanut itsenäiseksi valtioksi ja sitoutunut takaamaan sen alueellisen koskemattomuuden, on muuttanut ihmisten käsitykset Venäjästä. Venäjän Aika 2/2023 V enäjä on noussut maailman uutisvirroissa tutkijoiden, päättäjien ja myös tavallisten kansalaisten ajatusten keskipisteeseen. LänsiEuroopassa valtioiden yleinen malli on kansallisvaltio, vaikka se oikeastaan vain harvoin on toteutunut täydellisesti. Venäjä on eurooppalainen mutta ei kaikissa asioissa sellainen, mitä me usein pidämme eurooppalaisuuden perusominaisuuksina. Moskova halusi olla kolmas Rooma, maailman valtias. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen muodostettu Neuvostoliitto oli myös luonteeltaan imperiumi ja toisen maailmansodan jälkeen Stalin pakotti monet rajanaapurit Moskovan tiukkaan ohjaukseen. Laajentumisesta tuli Venäjän idean, valtion tavoitteiden tärkein osa. Silloin alkoi nopea laajentuminen itään ja myöhemmin myös muihin ilmansuuntiin
Tämän jälkeen Venäjä voisi vähitellen palauttaa luottamuksen ja ryhtyä yhteistyöhön muun Euroopan ja koko maailman kanssa. Tässä tilanteessa Eurooppa ja koko maailma on nyt. Meille suomalaisille, jotka toivomme Venäjälle hyvää tulevaisuutta, vaatimus sodan lopettamisesta on erittäin tärkeä. TESTI JA KUVAT PEKKA LEHTONEN Moskovan Punaisen torin kaksi Venäjän vallan symbolia Moskvajoen rannalta katsottuna. Samaan aikaan uuden Venäjän monet johtajat vannoivat kuitenkin palauttavansa hajonneen imperiumin. Aikaisemmin turvallisuutta oli useimmille maille taannut Varsovan liitto tai Nato. Naton ei kuitenkaan tarvinnut kosiskella uusia maita jäsenikseen. Toisaalta, jos jäsenistö on todella kiinnostunut Venäjästä, sen kansoista, kielistä ja kulttuureista, mikään ei estä toiminnan jatkamista. Mihail Gorbatšov yritti ratkaista vaikean tilanteen sosialistista järjestelmää uudistamalla, mutta se ei ollut enää uudistettavissa. Ne utopiat ja valheet, joilla Neuvostoliittoa hallittiin sekä se väkivalta, jolla kansalaiset pidettiin kuuliaisina itsevaltiaalle johdolle, ei voinut jatkua ikuisesti. Tällaiseen ”ideaaliratkaisuun” voitaisiin päästä vain, jos Venäjä lopettaisi sodan, vetäisi joukkonsa pois Ukrainasta, tunnustaisi Putinin hallinnon virheet ja rikokset ja ottaisi niistä vastuun. 2/2023 Venäjän Aika ?47 omaan mahdottomuuteensa. Valtakunta laajeni sen jälkeen nopeasti itään. Se ei kuitenkaan välttämättä johda edes rauhaan puhumattakaan Venäjän ja koko maailman kannalta hyvään lopputulokseen. Se on Venäjälle ehdoton edellytys normaalin valtion asemaan palaamiselle. Tšetšenian sota 1990-luvun lopulla osoitti, ettei Venäjän johto kaihda tuhoamissotaa myöskään omaa kansaansa kohtaan, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Maa oli korjauskelvoton. Vain Venäjän hyökkäyksen päättyminen voi antaa mahdollisuuden sekä Venäjälle että koko maailmalle. Sota saattaa jatkua pitkään. Presidentti Putinin tavoite laajentaa Venäjän vaikutusvaltaa entisestään on kokenut takaiskun, johon hän ei ole tyytynyt. Kirkko rakennettiin Kazanin valloituksen kunniaksi. Venäjästä irti päässeet maat pyrkivät jäseniksi niin pian kuin mahdollista ennen kuin ne pakotettaisiin takaisin Venäjän vaikutuspiiriin. Sodan jatkuminen merkitsisi myös Suomi-Venäjä-seuralle vaikeita aikoja ja sopeutumista uudenlaiseen tilanteeseen. Peruskorjaus, jota kutsuttiin perestroikaksi, ei riittänyt. Tältä pohjalta pitäisi lähteä tulevaisuutta suunnittelemaan. Sota pitäisi joka tapauksessa lopettaa. Neuvostoliiton hajottua Stalin nousi taas kunniaan. Venäjän ja seuran tulevaisuus Tutkijat ja monet muutkin ovat esittäneet Venäjän tulevaisuuden vaihtoehtoja ja niiden mahdollisen toteutumisen seurauksia. Oikealla Pyhän Vasilin katedraali (rakennettu 1561) Venäjän valtion laajenemisen symbolina. Vasemmalla Spasskin torni (rakennettu 1491) kelloineen Venäjän valtiovallan symbolina. Työtätekevä Venäjä -puolue valmistautui vuonna 1997 vappumarssille. Päästäkseen päämääräänsä hän on luonut uhkakuvan Natosta ja perustellut näin sotatoimet entisissä Neuvostoliitosta itsenäistyneissä maissa. Kuvassa nuori tšetšeenityttö vuonna 2000 pääkaupunki Groznyin raunioiden keskellä myymässä pientä tarpeellista kaupungissa, jossa kaupat oli suljettu. Itsenäistyneet maat eivät halunneet takaisin Venäjän osaksi tai vaikutuspiiriin ja etsivät turvaa Natosta, sillä vain se pystyi turvallisuutta tarjoamaan. Kysymys on ennen kaikkea Venäjän mutta myös Euroopan ja koko maailman tulevaisuudesta. 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 47 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 47 15.5.2023 7.24 15.5.2023 7.24. Kun neuvostoimperiumi hajosi, Euroopassa oli suuri joukko itsenäisiä maita, joiden asema oli täysin turvaton. Neuvostoliitto oli taloudellisesti ja poliittisesti ajanut itsensä umpikujaan, josta ei ollut ulospääsyä. Venäjällä nostettiin esille vanha uhkakuva Natosta ja vaadittiin, ettei sen pitäisi laajentua. Tällainen vaihtoehto ei varmaan kuitenkaan ole lähiaikoina realistinen. Varsovan liitto lakkautettiin kuitenkin, kun sen johtajavaltio Neuvostoliitto lakkasi olemasta
Vuosien ajan olemme voineet luottaa siihen, että kokousasiakirjat, kirjeenvaihtojen käännökset ja matkajärjestelyt ovat olleet kunnossa ja kansalaisneuvonta sujuvaa maailmantilanteen kuohunnasta riippumatta. Joka tapauksessa konsertti oli aito oikea hauska tapahtuma. Iltajuhlassa esiintyivät Kemin osaston venäläisen klubin lauluryhmä Sudarushka ja Arto Rinne – tällä kertaa puhtaasti muusikon ominaisuudessa. Muiksi ohjausryhmän jäseniksi valittiin MarjaLeena Huovinen (Oulu), Pertti Snicker (Lakeus), Marja Nybacka (Oulu), Olga Alanne (Kajaani), Anja LahmaMulari (Suomussalmi), Jukka Mönkkönen (Kemi). TEKSTI JARMO HOLOPAINEN JA MAARIT HÄMÄLÄINEN Pohjois-Suomen aluekokous Kemissä valoi uskoa Puolensataa Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan osastojen edustajaa ja muuta aktiivia kokoontui Kemin TUL-saliin 15.–16. Lisäksi muusikko-kirjailija Arto Rinne ja projektisihteeri Simo Kantele kertoivat itämerensuomalaisten kansojen tilanteesta Karjalan tasavallassa. Venäjän Aika 2/2023 Seu ras sa tap aht uu Kiitämme Marjaa Sihteeri Marja Paavilainen on ollut seuramme työntekijä jo vuodesta 1986 lähtien. Vahvasti tulevaisuuteen suuntautunut hyvähenkinen tapaaminen alkoi lauantaina kriisioloissa toimivien järjestöjen toimintaa pohtivalla seminaarilla, jossa vilkkaaksi virinnyttä keskustelua johdattivat Suomen Rauhanpuolustajain pääsihteerin Teemu Matinpuron ja työnohjaaja Atso Jousteen alustukset. Loviisasta Iva Nova jatkoi Euroopan kiertueelle Ruotsiin, Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan ja Ranskaan. Rovaniemeltä on myös tulossa jäsen ohjausryhmään. Yleisö oli innostunut ja iloisesti yllättynyt – vieraana oli huikea yhtye. Uskomme vahvasti etteivät kaikki painajaiset toteudu, vaan voimakas elämänilo ja kanssakäyminen palaa vähitellen. TEKSTI ARTO LAAKSO KUVAT ARI VUORELA AL EK SA N DR A LA VR EN TJ EV A 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 48 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 48 15.5.2023 7.24 15.5.2023 7.24. Ymmärrys siitä, että kansalaistasolla toivotaan rauhaa ja normaalia kanssakäyntiä, oli selkeä. Kiitämme Marjaa sitoutuneesta työstä ja toivotamme ansaittuja, rentouttavia eläkepäiviä! IVA NOVA aloitti Euroopan kiertueen Loviisasta Kaikkien haasteiden jälkeen Suomi-Venäjäseuran Loviisan osasto sai toteutettua reipashenkisen tapahtuman Ruotsinpyhtään työväentalolla. Kuten Kristiina Kalleinen oli ennustanut, odotamme uutta aikaa Venäjä-yhteistyölle, joka on varmaan tulossa, kun tämä erikoinen jakso elämässämme on ohitettu. Aluekokous valitsi alueellisen ohjausryhmän puheenjohtajaksi Silvo Nybackan Oulun osastosta. huhtikuuta pidettyyn Pohjois-Suomen osastojen aluetapaamiseen. 48. Hänen on asiantuntevasti auttanut niin neuvoja kysyviä kansalaisia kuin jäseniämme, seuramme luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Uusia haasteita odotamme valoisin miettein. Pietarilainen folkpunkbändi Iva Nova soitti erinomaisesti. Kokous päätti laatia julkilausuman, missä se vetosi seuran hallitukseen aluetoiminnan ja kulttuurityön resurssien turvaamiseksi myös jatkossa. Sunnuntaina vuorossa oli varsinainen aluekokous, missä osastojen edustajat kävivät seuraja osastotoiminnan ytimeen käyvää keskustelua
Hän kertoi SPR:n pakolaisavusta yleensä ja eritoten siitä, miten SPR auttaa Ukrainan kriisissä. Tällä kertaa täytteenä oli paistettua sipulia ja perunaa. Pääruokana oli tarjolla ukrainalaisia varenikeja, pelmeneitä muistuttavia puolikuun muotoisia taikinanyyttejä, joissa voi olla täytteenä lähes mitä hyvänsä aina hapankaalista kirsikoihin. Kun vedessä keitetyt varenikit sitten ennen tarjoilua pyöräytettiin runsaassa voisulassa ja tarjottiin smetanan, suolakurkkujen ja salaatin kanssa, ei kenenkään tarvinnut nousta nälkäisenä pöydästä. Kotimaista ruokakulttuuria edusti supisuomalaiseen pullataikinaan leivottu puolukkapiirakkaa. Koska illan tarkoituksena oli myös levittää Ukraina-tietoutta, oli ohjelmistoon hännän huipuksi mahdutettu vielä Ukraina-aiheinen tietokilpailu. Kysymykset taisivat tosin olla ehkä liiankin visaisia, sillä ukrainalaisetkaan eivät selvinneet niistä kaikista. Illan taustamusiikista vastasi DJ Hem eli Hamdam Zakirov, joka tarjoili meille monipuolisen kattauksen ukrainalaista popja kansanmusiikkia vanhoilta kunnon vinyylilevyiltä. , , Bandura soi toivoa. Ilta käynnistyi kahden reippaan ja lahjakkaan ukrainalaissisaruksen Anastasiia ja Vladyslav Karbushevin musiikkiesityksellä. Ohjelman lomassa nautittiin ukrainalaisia herkkuja ja vähän suomalaisiakin. Illan tarkoituksena oli tuoda yhteen ukrainalaisia, venäläisiä ja suomalaisia ja tässä onnistuttiinkin, sillä paikalle oli saapunut mukavan paljon niin ukrainan-, venäjänkuin suomenkielistäkin väkeä Helsingistä ja Vantaalta. Soittimet olivat myös kauniisti koristeltuja. 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 49 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 49 15.5.2023 7.24 15.5.2023 7.24. tutustuminen Urheilumuseoon ja mahdollisesti myös kulttuurimatka maan rajojen ulkopuolelle. Kannattaa siis seurata tapahtumakalenteria! TEKSTI EVA KAUPPI KUVAT PETRIINA PUNNA Karbushevin perheen lahjakkaat sisarukset Anastasiia, Viktoriia ja Vladyslav esittivät taidokkaasti ukrainalaisia kansanlauluja. Mutta tärkeintähän oli osallistuminen, ja siksi kaikki vastanneet osallistuivat palkinnon arvontaan. Tilaisuudessa oli yhdessäolon ohella tarjolla monipuolista ohjelmaa, eikä ruokaakaan tietenkään unohdettu. Vastausten tarkistukseen ei olisi enää ollut aikaakaan, sillä kello kävi ja oli aika päättää mukava illanvietto. Ruokailun kruunasivat jälkiruokana tarjotut perinteiset ukrainalaiset sirnikit, rahkataikinasta paistetut paksut letut, jotka tunnetaan myös Venäjällä, ValkoVenäjällä, Baltiassa ja Balkanilla. Puitteet illanvietolle tarjosi Vantaan kaupungin järjestötalo Leinikki, joka illan kunniaksi oli koristettu sinikeltaisin värein. Trio esiintyi varmoin ottein, ja kaikesta näki, ettei tämä ollut trion ensiesiintyminen. 2/2023 Venäjän Aika ?49 Ukraina-ilta Vantaalla Vantaan osaston kevään suurin tempaus oli huhtikuun puolivälissä järjestetty Ukraina-ilta. Yhdessä kappaleessa heillä oli tukenaan myös 5-vuotias pikkusisar Viktoriia. Siksi tilaisuuteen oli kutsuttu mukaan vapaaehtoistyöntekijä Aulikki Tertsunen Punaisen Ristin Tikkurilan osastosta. Soitin muistuttaa vähän kanteletta, mutta on isompi ja muodoltaan pyöreä. Siinä on myös paljon enemmän kieliä – peräti 61 – ja soitettaessa sitä pidetään sylissä pystyasennossa. Lämmin kiitos kaikille esiintyjille ja mukana olleille. Nuoret lauloivat ukrainalaisia kansanlauluja ja säestivät esitystään banduroilla. Syksyksi Vantaan osastolla on suunnitteilla mm. Ukrainalainen perinteinen kansansoitin bandura oli monelle katsojalle ja kuuntelijalle varmasti kiinnostava uusi tuttavuus. Kun Ukrainasta on puhe, ei sotaa voi sivuuttaa. Meillä oli ilo saada estradille myös paikallinen trubaduuri, joka esitti koskettavasti Bulat Okudžavan laulelmia ja Vysotskin ikivihreitä balladeja sodasta, rauhasta ja rakkaudesta
?????. Kuopio LA 27.5. Tervetuloa! Lahti KE 24.5. Perehdytään venäläiseen teeperinteeseen pienten suolaisten ja makeiden pikkupurtavien kera sekä pelataan bingoa suomen ja venäjän kielellä. krs) Aleksanterinkatu 18. Lähtö klo 10 Helsingin keskustasta, kahvit Karkkilan Kansantalossa, vierailu Suomen Valimoja työläismuseossa. SU 30.7. klo 10–18.30 Karkkila kutsuu. Seminaariosuutta voi seurata myös etänä. Ilmoittaudu pian, paikkoja on rajoitetusti! Käpylän Druzhban, Helsingin yliopiston ja Koillis-Helsingin Venäjä-seuran yhteinen retki Karkkilaan paikallisosaston vieraaksi. Kahvitarjoilu konsertin jälkeen. LA 30.9. Lounas kylärafla Kannossa. 230. Grilli kuumana / ????. SU 30.7. Tule tutustumaan kyykkään. 3 tuntia, jolloin voi omatoimisesti kierrellä näyttelyssä sekä aterioida. ?????????. Urheilukenttä Vitikkalan koulun lähellä. Kiuruvesi SU 18.6. Osasto mukana Kuopion Torilla kevätkauden avajaisissa. Seminaarin jälkeen klo 14 alkaen nautitaan paikallisesta musiikkista. Lisäksi keskustellaan siitä, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut yhteistyöhön Venäjällä asuvien suomalaisugrilaisten kansojen kanssa. ?????????. Hinta sis. ???????. 40 €, tarkentuu elokuussa. (??????. klo 12-16 Druzhba mukana Käpylän kyläjuhlissa.Asukastalon piha, Pohjolankatu 3–5. Tule nauttimaan kunnon löylyistä ja mukavasta seurasta. LA 2.9. Eine Akinshalle eine.akinsha@outlook.com, 045 1776654. klo 15-17 Kyykkä-peli / ?????. LA 9.9. Venäjän Aika 2/2023 Helsinki LA 27.5. ????. klo 18 Teekutsut ja kaksikielinen bingo Iisalmessa. ?????: ????????. Kuhmo-talo (myös etänä). Petri Rajalan ja Mihail Ioninin lisäksi Vladimir Vysotskin lauluja tulkitsevat englanniksi Vadim Astrakhan ja Alexander Fefer, kääntäjät ja esiintyjät Yhdysvalloista. Lahden Kauppakeskus Trion Palvelutorin Lava-tila (2. klo 12.15 Sugri-seminaari: Mikä nyt eteen. ?????????, ???????. Hinta: n. Iisalmi TI 23.5. Perillä ollaan n. klo 15-16 Lauluja Pohjolasta – Sånger från Norden. ????. Iisalmen työväentalolla, Pohjolankatu 11. Vieraana Jukka Kurhinen, Normet Group. Piano Katja Aminoff-Tyni. Pohditaan yhteistyötä ja verkostoidutaan, tutustutaan paikallishistoriaan, nykyaikaan ja luontoon. Merkitse kalenteriin! 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 50 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 50 15.5.2023 7.24 15.5.2023 7.24. klo 12.15-13.45 Suomalaisugrilainen seminaari: Mikä nyt eteen. klo 8.30-18 Retki Albert Edelfeltin näyttelyyn. Haastattelija Ilja Ouretski. Matkalla taideasiantuntijamme Keijo Koivula johdattaa Edelfeltin elämään ja taiteeseen. Paikkana Suomalais-venäläisen koulun kotitalousluokka. Saamme terveisiä myös Virosta, sukukansatyötä tekevästä Fenno-Ugria järjestöstä. . . kuljetus ja pääsylippu: 70 € perus, 62 € eläkeläinen, 50 € museokortilla. Saunakulttuuri-ilta. Ilm. › Lisää tietoa ja tapahtumia: osastot.suomivenajaseura.fi/events PE 16.6. ???????. Järjestää Käpylän Druzhba yhteistyössä SVKn kanssa. KE 28.6. Katsotaan Kino-Laikassa Aki Kaurismäen uutuuselokuvan Kuolleet lehdet (siis jo ennen virallista Suomen ensi-iltaa!). Grilli kuumana. klo 11-16 Perinteinen ja suosittu ruokakurssi Kirsi Viljaalan opastuksella. klo 15 Kesäkonsertti: Vysotskin lauluja ystävyydestä ja rauhasta. Tapahtumakalenteri 50. Jämsä LA 27.5. ?????. Vysotskin ystävät järjestää suositun kesäkonsertin tänä vuonna tunnelmallisesti Helsingissä Lapinlahden sairaalaan sisäpihalla, Lapinlahdenpolku 8. Tule moikkaamaan ja tekemään sanaleikkivisailu! Osaajat ja muutkin palkitaan. Kiuruveden kulttuuritalo, Lähteentie 10. Tenori Matti Remeksen konsertti. Pääsy on perinteisesti vapaa ja tarjolla on, kuten aina, pientä purtavaa ja kahvia. Suomalais-ugrilaisessa pääkaupungissa Kuhmossa järjestettävässä seminaarissa Juminkeko-säätiö ja muut paikalliset toimijat kertovat, miten suomalaisugrilaisuus lähiseudulla näkyy. Myös etänä. klo 19 Venäjä-keskustelu SuomiAreenassa. ????. Heräjärven koulu, Heräkulma 230. Kuhmo PE 16.6. Mirjaliisa Kilpelä, mirja.kilpela@ pp1.inet.fi, puh. . ??????????! Kangasala – Pälkäne TO 31.8. Ilm. Tervetuloa! Yhteistyössä Vysotskin ystävät, Pro Lapinlahti ja Lapinlahden Lähde. 040 553 6520. ???????). Ohjelmassa Linnavuoren, Palmgrenin, Hannikaisen, Faltinin, Peterson-Bergerin, Sjöbergin, Merikannon, Sibeliuksen, Kuulan, Madetojan, Kilpisen ja Pylkkäsen lauluja. Bussiretkelle Ateneumin Albert Edelfelt -näyttelyyn voi tulla mukaan Tampereelta, Kangasalta ja Pälkäneeltä sekä välipysäkeiltä. klo 15 Vysotski-konsertti Helsingissä. Ennen elokuvaa kirjailija Mika Lätti kertoo Karkkilan elokuvaelämästä. klo 18-19.30 Venäjän tunteja -keskustelusarja
2 hh sisähytti alavuoteilla 260 €/hlö. 2/2023 Venäjän Aika ?51 OSALLISTU ETÄNÄ Lisätiedot ja ilmoittautumiset kotisivujen tapahtumakalenterissa. Nostalgiamuseossa on eletyn elämän tunnelma ja paljon hienoa esineistöä. Etelä-Karjalan osastojen bussi-laivamatka Gotlantiin. Vieraana Jukka Kurhinen, Normet Group. kuljetus, pääsymaksut, opastus Tuorlassa, kahvit Nostalgiamuseossa. klo 10-16.30 Kesäretki Turusta Marttilan Nostalgiamuseoon ja Avaruuspuisto Väisälään. (Lappeenranta – Kouvola – Parikkala – Imatra – Rautjärvi) Kesäretki ruusujen saarelle Gotlantiin. +18. Kansainvälinen tapahtuma: laulua, soittoa, tanssia. Voit osallistua myös paikan päällä Lahdessa. Bussireitti: Parikkala-Simpele-Imatra-Lappeenranta-KouvolaHelsinki. Lappeenrannan kesäteatteri Kristiinankatu 2 b. suomivenajaseura.fi/ events Suuri Venäjä-keskustelu SuomiAreenassa. Vapaata aikaa saaren historiallisessa pääkaupungissa, Visbyssä, jossa vietetään juuri tuolloin keskiaikaista viikkoa. LA 27.5. Ilm. Kristiina Silvan Heidi Hautala Jussi Konttinen 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 51 45-51_SVS-sivut_2-2023.indd 51 15.5.2023 7.24 15.5.2023 7.24. ??????, ????. 5 €. Monenlaisia pelejä, teetä, kahvia, musiikkia, mukavaa tunnelmaa. Voit osallistua etänä tai paikan päällä Porissa. KLO 12.15-13.45 Suomalais-ugrilainen seminaari: Mikä nyt eteen. ?????????. Bussikierros saarella suomea puhuvan paikallisoppaan johdolla. Paluumatkalla käymme Avaruuspuisto Väisälässä, missä tutustumme opastetulla kierroksella Tuorlan observatorion rikkaaseen historiaan ja samalla opimme paljon nyky tähtitieteestä. Lisäksi keskustellaan siitä, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut yhteistyöhön Venäjällä asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa. Jäsenhinta 3 €, muut 5 € ????????????. Haastattelija Ilja Ouretski. 3 € ??. viim. Lappeenranta LA 27.5. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Kouvolan matkatoimisto. Museossa nautimme kahvit voileivän kera. ohjelman mukaiset kuljetukset, kielitaitoinen matkaopas, laivamatkat, 1 aamiainen ja 1 illallinen seisovasta pöydästä. Sis. Mahdollisuus kierroksen jälkeen käydä Tuorlan majatalossa kahvilla ja majatalon puodissa ostoksilla. Suomi-Venäjä-seura tuo jälleen SuomiAreenaan lavalle ajankohtaisen keskustelun Venäjästä ja sen suhteesta ympäröivään Eurooppaan. KE 28.6. ??. ???, ???, ????, ??????, ?????????. KE 24.5. Juminkeko-säätiö ja Kuhmon lähiseudun toimijat kertovat, miten suomalais-ugrilaisuus lähiseudulla näkyy. Esim. 1.6. ?????????. PE-SU 11.-13.8. klo 14-16 Musiikillinen Kaleidoskooppi. Jäsenhinta: 200-430 €/hlö, eijäsenille lisämaksu 30 €. Monikulttuurikeskus Kompassi, Sammontori 2. Kyytiin myös matkan varrelta. Kierroksella käydään Tuorlan Laukkavuoren läpi menevässä kalliotunnelissa, joka toimi Yrjö Väisälän optisena laboratoriona ja jossa edelleen hiotaan maailman tarkimpia peilejä ja linssejä. Saamme terveisiä myös Virosta, sukukansatyötä tekevästä Fenno-Ugria järjestöstä. ???. Yhteistyössä Lappeenrannan osasto, Venäjän-klubi ry, Lappeenrannan kaupunki. PE 16.6. KLO 18-19.30 Venäjän tunteja -keskustelusarja. Marja Salonen Nikolajev marsanik55@gmail.com Lisää tietoa ja tapahtumia osastot. Panelisteina Kristiina Silvan, Heidi Hautala ja Jussi Konttinen. Turku TO 8.6. Lavalla Taljanka, Casa del Tango Lappeenranta, DanceMix. klo 17-19 Lautapelikerho / ???. Jäsenhinta: 35 €, muut 40 € sis. Vaihtoehtona lapsille ja lapsenmielisille Peppi Pitkätossun oma seikkailuja vesimaailma Kneippbyn
Suomi Venäjä seura Pi irr os © O le g Ku va ev Lue lisää sodanvastaisesta yhteistyöstä animaattori Oleg Kuvajevin kanssa: suomivenajaseura.fi/ masjanja 52_VA_2-2023_Oma_ilmo.indd 21 52_VA_2-2023_Oma_ilmo.indd 21 15.5.2023 7.34 15.5.2023 7.34