PÄÄKIRJOITUS Muutoksista on selvitty ennenkin SIVU 3 MUSEOT Lenin vaihtuu Nootiksi SIVU 14 SUOMALAIS-UGRILAISUUS Komipermjakit – unohdetut väliinputoajat Sivu 10 EKOYHTEISÖT Ekologista elämää venäläiskylässä SIVU 22 Irt on um er o 7,5 € Aika 2 24 Venäjän Suomi antoi kodin Nikita Kirillov jatkaa aktivismia Suomessakin SIVU 18 01_VA_2-2024_Kansi.indd 1 01_VA_2-2024_Kansi.indd 1 18.9.2024 7.23 18.9.2024 7.23
18 ”En lopeta Venäjälle jääneiden venäläisten auttamista. Venäjän Aika 2/2024 Aika Venäjän 2 24 3 PÄÄKIRJOITUS Muutoksista on selvitty ennenkin 4 SUOMI–VENÄJÄ-SEURA 80 VUOTTA Ystävyysseuran monet kasvot 8 LYHYESTI Uutisia Venäjältä 9 KOLUMNI Anna Soudakova: Mahdottomien kysymysten lasti 10 SUOMALAISUGRILAISUUS Komipermjakit –unohdetut väliinputoajat 14 MUSEOT Lenin vaihtuu Nootiksi 18 SUOMEEN MUUTTANEET Aktivisti kokoaa opposition rivejä 22 EKOYHTEISÖT Ekologista elämää venäläiskylässä 26 KIRJAT Kiinnostavaa muistitietoa 29 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA 30 SUOMI-VENÄJÄ-SEURA Ajankohtaisia asioita, harjoittelussa seurassa, tapahtumakalenteri 4 80 vuotta täyttävä SuomiVenäjä-seura on kokenut historiansa aikana monenlaisia vaiheita ja käänteitä. 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 2 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 2 18.9.2024 11.38 18.9.2024 11.38. 2. Enkä tule unohtamaan kotimaatani,” sanoo Nikita Kirillov
Lehti on jäsenille tärkeä, joten muodossa tai toisessa se tulee jatkumaan tulevanakin vuonna. Kokous halusi, että toiminta jatkuu nykyisillä linjoillaan ja 80-vuotias seura pidetään pystyssä parempia aikoja varten. +358 9 693 831 svs@venajaseura.com Muutoksista on selvitty ennenkin ”Mitä, onko Suomi–Venäjä-seura vielä olemassa. Seuran saatua tiedon valtionavun lakkautuksesta viime lokakuussa jouduimme pohtimaan, miten selvitään. 2/2024 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Uskotaan hyvään, toimitaan ja näytään ulospäin. On kurjaa, ettei kulttuurin ja järjestöjen merkitystä ymmärretä yhteiskunnassa. Niiden kautta pääsee pohtimaan sitä, missä olemme nyt ja mitä on edessä. Kovia säästötoimia on tehty. Ei yllätä, että disinformaatiota on päässyt syntymään. Kulunut vuosi on ollut seurassa rankka ja tilanne epäselvä. , , KUSTANTAJA Suomi–Venäjä-seura ry Kanavaranta 7 F 27 00160 Helsinki suomivenajaseura.fi puh. Venäjän Aika -lehti ilmestyy tänä vuonna säästösyistä kahdesti. Keväällä jouduttiin jälleen hyvästelemään pitkäaikaisia ja rakkaita työntekijöitä. Yksin en kuitenkaan koe olevani: Jäsenten ja vapaaehtoisten verkko on vahva ja kannattaa. Samoin juttuideat ovat edelleen tervetulleita. 09 693831 PÄÄTOIMITTAJA Riku Savonen riku.savonen@ venajaseura.com Puh. Kuitenkin on tärkeintä, etteivät järjestöt itse lamaannu tilanteessa, vaan etsivät uusia näkymiä sieltäkin, missä niitä ei aiemmin ole ollut. Uskotaan hyvään, toimitaan ja näytään ulospäin, niin jossakin vaiheessa tapahtuu väistämättä jotakin positiivistakin. Suomi–Venäjäseuran toimialan ominaispiirre ovat jyrkät, itsestä riippumattomat ulkoiset muutokset. Valitettavasti erityisesti Postin palvelujen hinnat nousevat kohti pilviä: Jos et kaipaa lehteä ensi vuonna paperisena, vaan sinulle riittäisi sähköinen versio, voit ilmoittaa siitä meille. Historia antaa paitsi oppitunteja, myös lohtua, sillä muutoksista ja hankaluuksista on menty läpi ennenkin. 040 120 6950 TOIMITUSNEUVOSTO Riku Savonen, Kerttu Matinpuro, Anna Soudakova, Esa Tuominen, Kari Martiala, Jussi Konttinen TAITTO SVS KANNEN KUVA Elina Saarilahti PAINOPAIKKA PunaMusta, 2024 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. Kesäkuinen edustajakokous Lahdessa toi uskonvahvistusta tilanteeseen. Seuran rahoitustilanne ei ole enää poikkeuksellinen, vaan moni toimija odottaa pelonsekaisesti ensi vuoden rahoituslinjauksia. Sopimus hyvän ja pitkäaikaisen yhteistyökumppani Omnipressin kanssa päättyi kesällä, ja teemme lehteä nyt entistä enemmän omin voimin. Seurakin voi löytää uusi kumppaneita ja toimintatapoja, kun pidämme silmämme auki. Luulin, että toiminta on loppunut.” Olen törmännyt tällaiseen ihmettelyyn viime aikoina Suomessa, ja on sitä kysytty Venäjältäkin. Uusia näkymiä avautuu pikkuhiljaa, kun uskaltaa pitää silmät auki. Osastot suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa, kuten tästäkin lehdestä voi lukea. Riku Savonen Päätoimittaja Suomi–Venäjä-seuran toiminnanjohtaja 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 3 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 3 18.9.2024 11.38 18.9.2024 11.38. Tarinaamme kuuluu, että joudumme toistuvasti muutoksen kouriin – ja selviämme niistä. alv 10 % JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. Koska seura täyttää tänä vuonna 80 vuotta, historiaan liittyviä juttuja on useampia. Kysymykseen on ollut helppo vastata, että kyllä, seura on olemassa ja toiminta on aktiivista. Olen nyt ainoa työntekijä ja työkavereita on ikävä. Tämäkin on iso apu talouden kanssa tasapainoillessamme. Uskon, että tästä lehdestä löytyy jokaiselle jäsenelle jotakin luettavaa
Suomi-Venäjä-seuran poliittinen painoarvo oli edeltäjäänsä pienempi, mutta kulttuurivaihdon osalta sen keskeinen rooli säilyi. Maaliskuussa järjestettyjen eduskuntavaalien jälkeen taiteilijoiden virta kuitenkin tyrehtyi kokonaan. Venäjän Aika 2/2024 SUOMI-VENÄJÄ-SEURA 80 VUOTTA S uomi-Venäjä-seuran historia voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Neuvostoliiton romahdettua seuran nimi ja perimmäinen tarkoitus muuttuivat. Maaliskuuhun mennessä Suomeen oli saapunut useita merkittäviä neuvostoliittolaisia taiteilijoita ja esiintyjäryhmiä. Seuran perustivat kommunistit, mutta alkuvaiheessa SNS:ään liittyi paljon väkeä myös vasemmiston ulkopuolelta. Myös monet suomalaiset katsoivat tämän välttämättömäksi sodan jälkeisessä tilanteessa. On kuitenkin ilmeistä, että ensimmäiset Neuvostoliiton kulttuurikiertueet olivat epäsuoraa tukea kansandemokraateille, eli SKDL:lle johon myös kommunistit kuuluivat. 4. Vuosina 1944–1991 Suomi-Neuvostoliitto-seurana tunnettu järjestö oli keskeinen kulttuuri-poliittinen toimija YYA-Suomessa. Samalla suomalaisten neuvostovastaisuutta pyrittiin heikentämään ja saamaan myötämielisemmäksi itänaapuria ja sen kulttuuria kohtaan. Suomen ja Neuvostoliiton kansojen ystävyysseuraksi luonnehdittu järjestö perustettiin pian jatkosodan päättymisen jälkeen lokakuussa 1944. Kuvaaja Väinö Kannisto. SNS painotti keskittyvänsä kulttuurivaihtoon, mikä koettiin vähemmän poliittisena kuin varsinaisten puolueiden toimintakenttä. Monelle liittyminen oli ikään kuin varotoimenpide. Neuvostoliiton näkökulmasta SNS:llä oli kuitenkin selvä poliittinen funktio, jonka työjuhdaksi kulttuuri valjastettiin: sen pyrkimyksenä oli sodan jälkeen juuria suomalaisten Saksaa ja saksalaista kulttuuria kohtaan tuntemaa ihailua. Vaalivaikuttaminen Ensimmäisenä Suomeen saapui esiintymään puna-armeijan kuoro tammikuussa 1945. SNS:n toiminnan keskeinen ongelma sodan jälkeisistä vuoLeningradin filharmonian konsertti Messuhallissa, helmi–maaliskuu 1946. Vuoden 2022 helmikuussa alkaneen Venäjän hyökkäyssodan voidaan katsoa aloittaneen seuran historian kolmannen vaiheen: uusi murrosvaihe on käynnissä, mutta sen lopullista luonnetta on vielä mahdotonta arvioida. 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 4 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 4 18.9.2024 11.38 18.9.2024 11.38. Ystävyysseuran monet kasvot Kuluvana vuonna 80 vuotta täyttävä Suomi-Venäjä-seura on kokenut historiansa aikana monenlaisia vaiheita ja käänteitä. Kiertue oli valtava menestys: esiintymiset olivat loppuunmyytyjä ja ne saivat paljon julkisuutta. Syytä ei kerrottu edes SNS:lle. Kulttuurivaihto käynnistyikin välittömästi sodan jälkeen, kuukausia ennen Saksan antautumista. SNS toimi kaikkien näiden kiertueiden järjestäjänä ja sen myötä seura sai paljon myönteistä näkyvyyttä. Neuvostomiehityksen uhka leijui ilmassa, eikä ollut vielä varmaa, millaiseksi poliittinen todellisuus Suomessa muodostuisi. Helsingin kaupunginmuseo. SNS:stä tuli nopeasti suurin suomalainen järjestö, jolla oli paikallisosastoja kaikkialla Suomessa
K. SNS pystyi vaikuttamaan siihen, ketä Neuvostoliitto lähetti Suomeen vasta Stalinin kuoleman jälkeen. Kuvaaja tuntematon. Vaikka kulttuurin piti olla SNS:n toimien keskiössä, sen toiminta ensimmäisen vuosikymmenen aikana oli pitkälti poliittisesti värittynyttä. Suomesta oli käytännössä erittäin vaikea päästä Neuvostoliittoon ennen 1950-luvun puoliväliä: vierailemaan pääsi lähinnä yksittäisiä kulttuuridelegaatioita. sista Stalinin kuolemaan 1953 oli se, että kulttuurivaihdon sijaan toiminta oli käytännössä yksisuuntaista ja valta kulttuuritoiminnan volyymista, painotuksista ja sisällöistä oli Neuvostoliitolla. Toisaalta SNS pyrki olemaan kulttuurijärjestö, joka keskittyi paitsi tuomaan taiteilijoita Neuvostoliitosta Suomeen myös tuottamaan tietoa itänaapurista suomalaisille (usein varsin kritiikittömästi). Erityisesti SNS tuki SKDL:n toimia ja politiikkaa. SUOMI-VENÄJÄ-SEURA 80 VUOTTA 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 5 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 5 18.9.2024 11.38 18.9.2024 11.38. Erityisesti presidentti J. Kansan Arkisto. Paasikivi ja myöhemmin Urho Kekkonen halusivat pitää huolen siitä, että heillä oli vaikutuskanavia SNS:n sisällä. Tämä jännite politiikan ja kulttuurin välillä säilyi SNS:n toiminnassa koko sen olemassaolon ajan. Samalla se ei kuitenkaan päässyt eikä ehkä edes halunnut päästää irti politiikasta. 2/2024 Venäjän Aika ?5 "Kulttuurivaihto käynnistyikin välittömästi sodan jälkeen." Pianisti Sofia Vakman, sellisti-professori Svjatoslav Knuševitski, pianisti Tamara Guseva, ryhmän johtaja Jefremov ja laulaja Nina Servalj Helsingissä marraskuussa 1953, ystävuuden kuukauden aikaan. Monet SNS:n varhaisista aktiiveista olivatkin Neuvostoliittoon myötämielisesti suhtautuvia kansandemokraatteja. Alusta lähtien mukana oli myös merkittäviä poliitikkoja muista puolueista
SNS:stä SuomiVenäjä-seuraksi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomi-Neuvostoliittoseuran nimi ja tarkoitus muuttuivat. Itänaapuri lähetti Suomeen vuosien varrella valtavan määrän huippumuusikoita, balettija sirkusryhmiä, kuoroja sekä monenlaisia kulttuurintuotteita taidenäyttelyistä elokuviin ja kirjallisuuteen. Vaikka kommunistit käyttivät merkittävää valtaa SNS:ssä, se oli itsenäinen toimija, joka pystyi määrittämään omaa toimintakenttäänsä melko vapaasti. Kulttuurin ja taiteen välittäjä Läpi kylmän sodan vuosien SNS toimi keskeisenä neuvostokulttuurin välittäjänä Suomessa. Monia länsimaisia taiteilijoita esiintyi Suomessa matkallaan kohti Neuvostoliittoa. 6. Venäjän Aika 2/2024 SUOMI-VENÄJÄ-SEURA 80 VUOTTA 6. SNS:llä oli myös roolinsa neuvostojohtajien valtiovierailujen ja vuosittaisten YYA-juhlien järjestämisessä. SNS:stä muodostui Neuvostoliiton silmissä luotettava toimija, joka tuotti Suomeen useita suurryhmiä, usein paljon edullisemmin kuin mitä muut länsimaat joutuivat kiertueista maksamaan. Huipputaiteilijat päätyivät 1960-luvulta lähtien pitkälti kaupallisten toimijoiden tuotettavaksi, mutta esimerkiksi suuret neuvostoliittolaiset viihderyhmät, kuten sirkukset, jääbaletit ja erilaiset folklore-showt olivat pitkälti SNS:n monopolisomia. Venäjä korvasi Neuvostoliiton seuran nimessä, mutta seuran suhde Venäjään muodostui erilaiseksi kuin Neuvostoliiton osalta. SNS oli kuitenkin suomalaisten toimijoiden käsissä. Neuvostoliiton romahduksen Lähteet: Kaisa Kinnunen, SuomiNeuvostoliittoseuran historia (Suomi-Venäjäseura ry, 1998). 1950-luvun puolivälistä lähtien myös maiden välinen turismi nousi keskeiseen asemaan SNS:n toiminnassa. Simo Mikkonen, ”Te olette valloittaneet meidät”. Myös neuvostoturisteja lähetettiin Suomeen ja yhdeksi heidän keskeiseksi vierailukohteekseen vakiintuivat seuran vuosina 1946–2014 omistama Lenin-museo Tampereella sekä Leninin vallankumousta edeltävät kulkureitit VarsinaisSuomessa. Erityisesti Neuvostoliitto pyrki käyttämään SNS:ää hyväkseen suomalaisten mielipiteisiin vaikuttamisessa ja neuvostomyönteisyyden lisäämisessä. Suomi hyötyi asemastaan Neuvostoliiton naapurissa ja toisaalta väylänä Neuvostoliittoon. Venäjän Aika 2/2024 SNS:stä kehittyikin varsin merkittävä kulttuuris-poliittinen työkalu maiden välisten kulttuurisuhteiden hoidossa. Sekä kulttuurin että turismin näkökulmasta Suomi toimi Neuvostoliitolle eräänlaisena koelaboratoriona, jossa voitiin testata kapitalistisen länsimaan ja Neuvostoliiton yhteiseloa. Taide Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa 1944–1960 (SKS, 2019). SVS ei ollut koskaan Venäjän valtion kontrollissa samalla tavalla kuin SNS oli toiminut Neuvostoliiton kulttuuridiplomatian välineenä. Muun muassa seuran matkatoimisto Lomamatkat ry välitti pakettimatkoja niin Neuvostoliittoon kuin myöhemmin myös muualle itäiseen Eurooppaan. 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 6 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 6 18.9.2024 11.38 18.9.2024 11.38. Neuvostoliittoa ei myötäilty aina ja aivan kaikessa. Neuvostoliiton viranomaiset luottivat siihen, ettei Suomi auttaisi mahdollisia loikkareita pakenemaan ja siksi monet taiteen huippunimet pääsivät kokeilemaan ulkomailla esiintymistä ensin turvallisessa lähiulkomaassa ennen kuin luvat pidemmille matkoille Yhdysvaltoihin ja LänsiEurooppaan heltisivät
Venäjän hyökkäyssodan myötä SVS koki hiljalleen historiansa toisen suuren murroskauden, joka on edelleen meneillään. TEKSTI SIMO MIKKONEN JA PIA KOIVUNEN KUVAT KANSAN ARKISTO 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 7 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 7 18.9.2024 11.38 18.9.2024 11.38. Seuraavat vuodet tulevat näyttämään, millaiseksi SVS:n ja yleisemminkin ystävyysseurojen toiminta muotoutuu rahoituslähteiden ja maailmantilanteen muuttuessa. Jäsenistölleen SVS toimi ennen kaikkea kultturitoimintaa tuottavana järjestönä, jonka parissa saattoi kokea venäläistä kulttuuria, opiskella kieliä, matkustaa yhdessä eri puolille Venäjää ja tukea suomalaisugrilaisten kansojen toimintaa. 2/2024 Venäjän Aika ?7 SUOMI-VENÄJÄ-SEURA 80 VUOTTA 2/2024 Venäjän Aika ?7 "Venäjän hyökkäyssodan myötä seura koki toisen suuren murroskauden." Igor Bezrodny soittamassa Sibeliuksen viulukonserttoa Moskovassa suomalaisneuvostoliittolaisen ystävyyskuukauden aikana, luultavasti joulukuussa 1953. SVS keskittyi kansalaisyhteiskunnan yhteyksien tukemiseen ja oli osaltaan tukemassa myös niitä piirejä, joista vastavoima Vladimir Putinille voi Venäjällä joskus nousta. Toinen murroskauden haaste nousi kotimaasta. Vuonna 2023 valtaan noussut Petteri Orpon hallitus päätti lakkauttaa SVS:n valtionrahoituksen, jota seura oli nauttinut vuodesta 1944 lähtien. Hyökkäyssota pakotti seuran pohtimaan uusiksi suhdettaan Venäjään ja valtiollisiin yhteistyökumppaneihin. Keskeisen rahoituslähteen poistuminen on johtanut järjestön toiminnan ja luonteen uudelleen arviointiin, joka jatkuu edelleen. Kuvaaja tuntematon. Kansan Arkisto myötä SVS:stä tuli sellainen kulttuurikentän toimija, jollaisena monet SNS:nkin piirissä toimineet olisivat sen halunneet nähdä jo aiemmin
Jos kuitenkin haluaa selvitä rokotuksesta ilman jonoja, kannattaa ottaa rokotus heti, kertovat Pietarin terveysviranomaiset. Nykyisin he esiintyvät Venäjän Valtionarkiston työntekijöinä. • Lähde: stolicaonego.ru Lensi tuhansia kilometrejä rakkauden perässä Kiertävää paimentolaiselämää viettävä jakutialainen perhe kauhistui, kun he huomasivat 17-vuotiaan tyttärensä karanneen. Heidät varustetaan suojaliivein. Ne päivystävät esimerkiksi joillakin metroasemilla. Moskovassa tyttö annettiin sosiaaliviranomaisten huostaan. Jos kansalainen erehtyy luettelemaan koodin, pääsevät huijarit tämän jälkeen käsiksi kansalaisen tärkeisiin pankkija muihin tietoihin. Venäjän Aika 2/2024 LYHYESTI Uutisia Venäjältä Influenssarokotukset alkavat Pietarissa Influenssaa vastaan kannattaa rokottautua ennen marraskuuta. Tietoturva-asiantuntija varottaa loukkaamasta puhelimessa huijareita, koska nämä saattavat tällöin kostaa kokemansa nöyryytyksen. Mummo päätti kaunistaa bussipysäkkiä istuttamalla puita sen ympärille. Etsinnät eivät tuottaneet tulosta ja tytön pelättiin jo menehtyneen. Mummo perusteli aloitteellisuuttaan sillä, että kesää maalla viettävät lapsenlapset saivat istutuspuuhista ikimuistoisen kokemuksen, jonka he muistavat vielä palattuaan aloittamaan koulunsa Pietarissa. Kansanmiliiseille myönnetään henkija terveysvakuutus. Tyttö lensi tuota pikaa Moskovaan, mutta lentokenttäviranomaiset pysäyttivät hänen matkansa sinne eivätkä antaneet hänen jatkaa pidemmälle. 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 8 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 8 18.9.2024 11.38 18.9.2024 11.38. Tiedossa ei ole, heltyivätkö tytön vanhemmat näin intohimoisen rakkauden edessä hyväksymään "epäsäätyisen" seurustelusuhteen. Se rakennettiin pääasiassa vankityövoimaan turvautuen. • Lähde: mk.ru Valtionarkistosta, päivää Venäläiset huijarit ovat kehittäneet uuden tavan huiputtaa hyväuskoisia kansalaisia. Hänet luvataan luovuttaa omille vanhemmilleen. Vienanmeren-Itämeren kanava tunnettiin aikaisemmin Stalinin kanavan nimellä. Raumalla syntynyt Ruuth (1854-1928) kirjoitti historiateoksena 1900-luvun alkuvuosina ruotsiksi ja se on käännetty jo aikoja sitten suomeksi. Kirjan sanotaan sisältävän niin paljon tietoa Viipurin menneisyydestä, että sillä on huomattava arvo hakuteoksena. Kaupunki valmistautuu kuitenkin rokottamaan peräti 3,4 miljoonaa kaupunkilaista. • Lähde: gazetavyborg.ru Venäjän Aika seuraa venäläistä mediakenttää laidasta laitaan ja poimii suomalaisille lukijoille joitakin hauskoja tai vähemmän hauskoja uutisia. Suomalaistenkin on varmaan hyvä tietää, millaisilla uutisilla venäläistä yleisöä ruokitaan. • Lähde: lenta.ru Kansanmiliisi teki paluun Pääkaupunki Moskovaa ympäröivä Moskovan alue on ottanut uudelleen käyttöön neuvostoaikaisen "kansanmiliisin" (narodnie druzhini). Tämän jälkeen petkuttaja pyytää koodin vastaanottanutta luettelemaan koodin numerot puhelimessa. Pietariin on saapunut 600 000 influenssarokotteen annosta. • Lähde: Komsomolskaja Pravda Mummo kaunisti bussipysäkin Venäjän Karjalassa, kuuluisan Vienanmeren-Itämeren kanavan varrella sijaitseva bussipysäkki on kesän aikana muuttanut ulkonäköään. Huijarit soittavat kansalaisille ja kertovat, että he haluaisivat lähettää tärkeän kirjeen, mutta ovat kadottaneet asianomaisen kansalaisen osoitetiedot. Niinpä he kertovat lähettävänsä puhelimeen koodin, jonka perusteella vastaanottaja voi noutaa kirjeen postista. Vihdoin yli sata vuotta ilmestymisensä jälkeen Ruuthin kirja on nyt käännetty myös venäjäksi. Nyt bussipysäkillä viheriöivät kirsikka, tuomi ja vaahtera. Heille annetaan myös ensiapuvälineet, yhteydenpitovälineet ja taskulamppu. 8. Rokotuksen voi hankkia niin oman kaupunginosansa terveysasemalta kuin liikkuvilta rokotusasemiltakin. Influenssarokotteita tarjotaan pietarilaisille maksutta. Mummo lapsenlapsineen kylvi pysäkin ympärille myös ruohoa. Kansanmiliisien mustan univormun rintaan kiinnitetään tallentava videokamera. Totuus oli kuitenkin toisenlainen. Nyt on tosin venäjännetty vasta kuusiosaisen historiateoksen ensimmäinen osa, mutta jatkoa lienee luvassa. Arkangelilaismies osti paimentolaisperheen tyttärelle lentoliput ensin Moskovaan ja sieltä Arkangeliin. Ja paikallisilla on mukavampi odottaa kesäisin bussia istutettujen puiden katveessa. Kansanmiliisit ovat siviilihenkilöitä, joiden on määrä parantaa katujen turvallisuutta. • Lähde: gazeta.ru Viipurin historia venäjäksi käännettynä Viipurissa iloitaan suomalaisen Johan Wilhelm Ruuthin kirjoittaman moniosaisen Viipurin historia -teoksen venäjännöksestä. Syksyn aikana alkaa noin tuhat kansanmiliisiä partioida 29:n Moskovan alueen kaupungin alueella "oikean" poliisin apuna. Tyttö oli rakastunut kotikulmillaan vierailleeseen arkangelilaismieheen, mutta vanhemmat kielsivät häneltä seurustelun "ulkopaikkakuntalaisen" kanssa. Asialla on ollut paikallinen mummo baabushka lapsenlapsineen
Ja toivon jokaiselle yhtäläistä vapautta olla oma itsensä ja pystyä seisomaan pystyssä kulttuurinsa ja juuriensa painolastista huolimatta. Päällimmäiseksi nousi pelko, joka hiljeni alituiseksi pelon peloksi. 3/2021 Venäjän Aika ?9 2/2024 Venäjän Aika ?9 KOLUMNI Vaikeita kysymyksiä pitää voida esittää oikeille asiantuntijoille. Entä Ukrainan. En tahdo ottaa vastuuta kokonaisesta kansakunnasta, tai edes sen pienen valtapiirin teoista. , , V uoden 2022 helmikuussa Suomi suoritti kollektiivisen, hyvin ymmärrettävän, asennonvaihdon ja käänsi selkänsä idälle. Ajatellut, että pitää tietää ja vastata, jos kerran kysytään. Olen kokenut olevani vastuussa. En osaa enkä halua kertoa vastausta odottavalle haastattelijalle, miltä suomenvenäläisistä nyt tuntuu. Kun halutaan vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, silloin olisi, keneltä kysyä. Kirjoittaja on kirjailija sekä äidinkielen, ranskan ja venäjän kielen opettaja. ”Miten käy Venäjän. Anna Soudakova Mahdottomien kysymysten lasti 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 9 02-09_VA_2-2024_Alkusivut.indd 9 18.9.2024 11.38 18.9.2024 11.38. Minä olen minä. Entä meidän kaikkien?” minulta on tivattu. Jokainen kantaa omia tunteitaan mukanaan, rakentaa elämäänsä niiden päälle ja maalaa maailmankuvaansa kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Rajantakaisten asioiden pahetessa entisestään ja kysymysten lisääntyessä, tunteet jo kiersivät häpeän pelon noidankehää. ”Millaista on olla suomenvenäläinen tänä päivänä?” haastattelijat ovat halunneet tietää. En osaa identifioida itseäni suomenvenäläiseksi, en myöskään venäläiseksi enkä suomalaiseksi. Olen nyt valmis rikkomaan sisälläni pyörivän noidankehän. Mieleen ja kehoon tunki tunteita, joita en osannut asettaa sopimaan itseeni sisintä repimättä. Siitä hiljaisuudesta nosti päänsä häpeä, ja se puolestaan kovettui häpeän häpeäksi. Samalla toivon, että Suomi ymmärtää todellisten, asiaansa paneutuvien ja aiheensa perinpohjaisesti tuntevien asiantuntijoiden olemassaolon tärkeyden. Sota murskasi kaiken, mikä oli tuttua ja asettunutta. ”Millaiset välit Suomella pitäisi olla itänaapuriinsa?” toiset ovat kysyneet. ”Mitä ajattelevat Siperiassa asuvat ihmiset?” ”Mitä mieltä ovat taiteilijat?” ”Mikä on venäläisten kanta kaikkeen tapahtuvaan?” Näitä kysytään yhä uudelleen ja odotetaan selkeää ja mustavalkoista vastausta, joka korjaa kaiken. Koin olevani osallinen kaikista hirvittävistä tapahtumista, mutta samalla ymmärsin, että 8-vuotiaana Suomeen muuttaneena minulla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa. Olen kertonut mielipiteeni, korostanut, että ne ovat minun omia pohdintojani, joiden mukana olen vajonnut yhä syvemmälle epätietoisuuden vellovaan suohon. Sitten olen kääntänyt poskeni ja ottanut uuden kysymyksen vastaan, ja painunut vielä alemmas. Samalla se kohdisti katseensa sisällään eläviin venäläisiä juuria omaaviin ja teki heistä vakavasti otettavia asiantuntijoita. Asennonvaihdon ei tarvitse olla pysyvä, siinä puutuu ja jumittuu. Itä on tunnettava ja koettava ymmärtää
Yksi vähemmän tunnetuista sukukielistämme on Uralin länsilaidalla puhuttu komipermjakki. TEKSTI JA KUVAT PEKKA LEHTONEN Komipermjakit –unohdetut väliinputoajat Kun töitä ei ole kaikille, eikä kaikille työntekijöille välttämättä makseta palkkaa, joutohetkien viettäjiä on paljon. 10. Venäjän Aika 2/2024 SUOMALAIS-UGRILAISUUS Kansainvälistä suomalais-ugrilaista sukukansapäivää vietetään lokakuussa. 10-13_VA_2-2024_Komipermjakit.indd 10 10-13_VA_2-2024_Komipermjakit.indd 10 18.9.2024 7.51 18.9.2024 7.51
Hänen puuveistoksensa maantien varrella pysäyttävät matkailijat ihastelemaan. Stroganovien valtakunta mureni 1700luvulla, kun perustettiin Permin lääni mutta komipermjakkien asuinalueelle Stroganovien valta jäi. Neuvostovallan alkuvuosina komipermjakit halusivat yhdistyä komisyrjäänien kanssa, mutta hankkeeseen suhtauduttiin nuivasti niin Moskovassa kuin Permissäkin. 2/2024 Venäjän Aika ?11 SUOMALAIS-UGRILAISUUS S uomalaisten kielisukulaiset komipermjakit (myös Permin komit, permjakit) ovat Venäjällä asuvista sukukansoista siitä erikoinen poikkeus, että he ovat omalla alueellaan enemmistönä. Kauppatie siirtyi kuitenkin pian etelämmäksi ja Permin Komi jäi syrjäseuduksi. Stroganovien maaorjia Komipermjakit asuivat keskiajalla Suur-Permin alueella, joka sijaitsi Moskovasta itään suuntautuneen kauppatien varrella. Komipermjakkien asema on entistä tukalampi. Autonomia lakkautettiin, mutta rahoitusta ei kuitenkaan järjestetty. Innostusta herätti myös lupaus rautatieyhteyden rakentaminen Komin tasavallan kautta Vienanmerelle. He ovat unohdettuja väliinputoajia. 10-13_VA_2-2024_Komipermjakit.indd 11 10-13_VA_2-2024_Komipermjakit.indd 11 18.9.2024 7.51 18.9.2024 7.51. Se ei ole kuitenkaan tuonut heille arvostusta eikä menestystä. Vuonna 1558 Iivana Julma antoi alueen ruhtinas StroKomipermjakkien asema on entistä tukalampi. Tästä ei ollut paljon hyötyä, koska hankkeittensa rahoituksesta he eivät kuitenkaan voineet päättää. Maaorjat tekivät metsätöitä ja keittivät suolaa ruhtinaan tarpeiksi. , , ganovin hallittavaksi ja komipermjakeista ja ympäristön asukkaista tuli Stroganovin maaorjia. Osa Kudymkarin puutaloista on todellisia taideharvinaisuuksia. Komipermjakeilla oli vuoteen 2003 asti Permin läänissä autonominen alue, joka antoi mahdollisuuden päättää joistakin asioista itse. Niinpä autonomia lakkautettiin ja sille saatiin enemmistön siunaus, kun laadittiin uudistusohjelma, jolle luvattiin valtion rahoitus. Alueelle muutti paljon myös venäläisiä metsureita ja tsaarit käyttivät sitä vankien rangaistusleirinä. Vuonna 1925 perustettiin lopulta Permin Komin kanJegor Utrovin on Parmailovon kylän taiteilija
Alueesta tehtiin metsänhakkuualuetta ja muu teollisuus jäi kehittämättä. 10-13_VA_2-2024_Komipermjakit.indd 12 10-13_VA_2-2024_Komipermjakit.indd 12 18.9.2024 7.51 18.9.2024 7.51. Stalinin vainot 1930-luvulla koskivat myös Permin Komia. Suomalainen tutkija Seppo Lallukka luonnehti tilannetta alueesta vuonna 2005 julkaisemassaan raportissa toteamalla, että ”köyhään periferiaan kasaantunut kurjuus ja näköalattomuus sekä niiden myötä huolestuttavasti levinneet sairaudet kiristävät väestöllisiä ongelmia erityisesti.” Vuoden 1989 väestölaskennassa komipermjakkeja oli vielä lähes 150 000 mutta kymmenen vuotta myöhemmin vain 125 000. Sitä varten perustettiin vuonna 1990 seura Jugör (Säde), joka edelleen ajaa aktiivisesti oman kielen elvyttämisen asiaa. Rahapula on estänyt kummankin tavoitteen toteuttamista. Permin Komin taloudellisesta kehittämisestä tehtiin vuonna 1992 presidentin päätös. Venäjän Aika 2/2024 SUOMALAIS-UGRILAISUUS sallinen piirikunta, joka jäi silloisen Uralin läänin alaisuuteen. Haluttiin vain vähentää keskusvaltaan kohdistunutta arvostelua. Viimeiset kansalliset koulut suljettiin 1960-luvulla. 12. Siinä edellytettiin liikenneyhteyksien parantamista ja paikallisen teollisuuden luomista. Ehkä päätöksiä ei edes tehty kovin tosimielessä. Viimeisessä laskennassa 2021 Puksinskin kyläkoulun edustalla kansallispukuiset naiset laulavat vieraille. Uutta toivoa 1990-luvulla Neuvostoliiton romahdettua Permin Komissakin heräsi ajatus oman kielen ja kulttuurin elvyttämiseksi. Komipermjakkien asuinalue on yksi Venäjän köyhimmistä, eikä se suurempien keskusten hallitsijoita paljon kiinnosta. Alueelle perustettiin kansallisia kouluja ja sen teollistamisesta tehtiin suunnitelmia. Sen vähälukuinen sivistyneistö tuhottiin kokonaan ja kouluja lakkautettiin. Jegorin tekemät tienvarsitoteemit pysäyttävät ohikulkevia autoilijoita. Liikenneyhteyksiä kehitettiin vain Permin suuntaan, eikä vielä tänäänkään ole rautatieyhteyttä komipermjakkien pääkaupungin Kudymkarin ja Komin tasavallan pääkaupungin Syktyvkarin välillä
Kylä sijaitsee Kosa-joen varrella ja näyttäytyi vierailijalle paikalta, josta kukaan ei huolehdi. Syrjäkylä rappiolla Kävin vuonna 2004 komipermjakkien alueen Kosan kylässä noin sata kilometriä pääkaupunki Kudymkarista pohjoiseen. Komipermjakit näyttävät olevan erityisen kekseliäitä ja taidokkaita tällä alalla. Komipermjakkien asuinalue on yleensäkin väestötappioaluetta. . Puu on komipermjakeille kaiken elämisen ehto. Ihmisillä on halua ja taitoa käyttää puuta paitsi hyödyksi myös huviksi. 2/2024 Venäjän Aika ?13 SUOMALAIS-UGRILAISUUS komipermjakeiksi ilmoittautui enää noin puolet edellisen laskennan määrästä, eli 63 106. Puusta komipermjakit tekevät monet käyttöesineensä ja taideteoksensa. Hän on todellinen kansantaiteilija, joka ei ole käynyt taidekouluja eikä akatemioita. 10-13_VA_2-2024_Komipermjakit.indd 13 10-13_VA_2-2024_Komipermjakit.indd 13 18.9.2024 7.51 18.9.2024 7.51. Se on käytössä kaikkialla Venäjän maaseudulla, jossa hiekkaa ja kiveä on vähän ja multaiset kadut ovat keväisin ja syksyisin kuraisia ja upottavia. Aidat saattavat joskus olla hyvin korkeita ja tukevasta lankusta tehtyjä. Puusta tehdään kadutkin. Niillä suojaudutaan varkailta ja vieraiden katseilta. Ehkä viimeisen 20 vuoden ajassa jotain on muuttunut. Myös Permin Komin pääkaupungissa Kudymkarissa laitakaupungin jalkakäytävät on tehty laudasta. Väestökatoon on monta syytä. Monet muuttavat pois parempaa elintasoa etsiessään. Permin Komissa puu on tärkeä raaka-aine. , , Puu on komipermjakeille kaiken elämisen ehto. Kulttuuritalo oli vaarassa suistua tulvivaan jokeen. Myös tuohi on käyttökelpoinen materiaali, kun tehdään koristeita. Tässä kylässä asuu Jegor Utrovin, joka tekee näyttäviä puuveistoksia vanhojen komipermjakkien tarujen ja uskomusten innoittamana. Rikkautta puu ei ole heille kuitenkaan tuonut. Joen rannalla pitkä penger oli jätetty metalliromun keräyspaikaksi. Romu oli etupäässä käytöstä poistettuja maatalouskoneita. Tapa ei ole tosin pelkästään komipermjakkilainen. Puuta ei käytetä Permin Komissa pelkästään polttopuuksi tai talonrakennukseen. Sillä päällystetään katuja ja sitä varastoidaan talven pakkasten varalle. Laudoista tehdään luonnollisesti myös aidat omakotitonttien välille. Syntyvyys on selvästi kuolleisuutta pienempi ja komisyrjäänien kielen opiskelumahdollisuuksien vähentyessä moni entinen komipermjakki ilmoittautuu venäläiseksi. Jegorin veistokset Parmailovon kylässä vajaat sata kilometriä Kudymkarista pohjoiseen maantietä ajavan katseen vangitsevat suuret puuveistokset, hirviöiden näköiset patsaat ja toteemipaalut. Maalaismaiseman harmauden keskellä on myös kirjavin värein koristeltu talo ja jopa tien laidalle pystytetyt puuseet on koristeltu kirkkain värein. Raitin varren veistoksissa näkyy kuitenkin suuri luomisvoima, mielikuvitus ja kekseliäisyys. Siksi jalkakäytävät tehdään laudoista, jotta ihmiset pääsevät kävelemään kuivin jaloin. Kudymkarissa voi nähdä muutamia puutaloja, jotka ovat todellisia taideteoksia rikkaine leikkauksineen. Siitä saadaan rahaa viemällä raakapuuta muualle jalostettavaksi, lämpöä talvipakkasella ja se on myös henkisen elämän edellytys. Siitä kielii myös muuttotappio ja komipermjakkien lukumäärän jyrkkä aleneminen. Permin Komi on ollut pitkään alue, josta lähes kaikki raakapuu on viety jalostettavaksi muualle. Tiedot taloudesta, koulutuksesta ja yhteyksistä kertovat kuitenkin, että kylä on edelleen Venäjän perämaata ilman toivoa paremmasta
Museon perusti vuonna 1946 Suomi-Neuvostoliitto-Seura, joka oli aikoinaan vahva, jopa puolivirallisen aseman saanut kansalaisjärjestö. Museo ei enää esitelMaailmallakin tunnettu Tampereen Lenin-museo sulkee ovensa ja samassa paikassa avataan helmikuussa uusi, Suomen ja Venäjän suhteisiin keskittyvä museo. Pikemminkin Lenin-nimestä on museolle tullut taakka. Lenin-museo siirtyi Työväenmuseo Werstaan osaksi vuonna 2013. 14-17_VA_2-2024_Lenin-museo.indd 14 14-17_VA_2-2024_Lenin-museo.indd 14 18.9.2024 7.56 18.9.2024 7.56. Lenin ei ole enää sellainen hahmo, joka määrittäisi Venäjää tai Suomea. Tässä haastattelussa museonjohtaja Kalle Kallio raottaa hieman tulevaisuuden ovea ja kertoo, millainen museo Tampereen työväentalossa helmikuussa avautuu. Sen ovet suljetaan marraskuussa, mutta samassa paikassa avataan ensi vuoden helmikuussa uusi museo, joka kantaa nimeä Nootti. Sitä ennen museon omisti Suomi-VenäjäSeura. Venäjän Aika 2/2024 MUSEOT M ikään ei ole ikuista ei myöskään Tampereella sijaitseva maailmankuulu Lenin-museo. Kävijöissä huima loppukiri Tampereen Lenin-museo koki eräänlaisen uudelleensyntymän vuonna 2016 kun sen perusnäyttely ja kokonaisilme uudistettiin. Uuden museon on määrä keskittyä Suomen ja itäisen naapurimme suhteiden monivaiheiseen historiaan. 14. Tämän syksyn aikana on Werstaalla tehty kiivaasti töitä uuden museon käsikirjoituksen parissa. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT ESA TUOMINEN/LENIN-MUSEO Lenin vaihtuu Nootiksi Tampereen työväen talolla vuodesta 1946 lähtien sijainnut, jopa maailmanlaajuista kuuluisuutta kerännyt Leninmuseo väistyy uuden museon tieltä. Aikansa kutakin, vastaa Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio uteluihin Lenin-museon hautaamisen syistä
Rahoit tajat tai asiakkaat eivät siihen ole painostaneet. Pääministeri Paa sikiven ilme alle kirjoitustilaisuu dessa oli totinen. 2/2024 Venäjän Aika ?15 MUSEOT Suomi joutui Mos kovassa 1944 so pimaan mittavista sotakorvauksista. , , 14-17_VA_2-2024_Lenin-museo.indd 15 14-17_VA_2-2024_Lenin-museo.indd 15 18.9.2024 7.56 18.9.2024 7.56. Leninmuseossa on esitelty myös uudempaa Venäjän historiaa, kuten Boris Jeltsinin ja Vladimir Putinin valtakausia. Museota on pidetty eräänlaisena "pahuuden temppelinä". Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio sanoo, että idea uudesta museosta tuli ta lon sisältä
Vuonna 2016 ei tohdittu vielä luopua Lenin-brändistä, koska se nautti jopa kansainvälistä tunnettavuutta. Kansainvälisen yleisön tavoittaminen Nootti-nimellä on hieman ongelmallista. Lenin ja SNS/SVS pysyvät esillä Uusi museo rakennetaan pääosin Lenin-museon esineistön varaan. Ei ole pois suljettu, että se on esillä uudessakin museossa, Kalle Kallio vastaa arvoituksellisesti. I. Presidentti Urho Kekkoselle tarjoutui mahdollisuus sovitella päälleen sankarinviittaa, kun hän matkusti Novosibirskiin ja sopi asiat siellä itänaapurimme johtajan Nikita Hrushtshevin kanssa. Samaan aikaan kun entisten sosialististen maiden Lenin-museoita lakkautettiin, Tampereen Leninmuseo jatkoi entisellä nimellään. Se on siis "Nootti Museum of Finnish-Russian relations". Ehkä näytetään, ehkä ei, museonjohtaja jatkaa arvoituksellisella linjallaan. Suomessa pelästyttiin. Mikä "nootti". Tuolloinhan Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin, joka sisälsi kutsun neuvotteluihin "Saksan aiheuttamasta uhasta". Ulkomaille uutta museota markkinoidaan tällä samalla nimellä Nootti-nimellä. 14-17_VA_2-2024_Lenin-museo.indd 16 14-17_VA_2-2024_Lenin-museo.indd 16 18.9.2024 7.56 18.9.2024 7.56. Näyttää siltä, että tieto museon sulkeutumisesta nykymuodossaan on kulkeutunut laajalle, koska kävijämäärät ovat nousseet "loppusuoralla" huikeasti. Kun samaan lauseeseen asetetaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ja nootti, kiitävät varsinkin vanhempien ikäpolvien ajatukset vuoteen 1962 ja niin sanottuun noottikriisiin. Nootti istuu hyvin tähän "nimimuotiin", Kallio arvioi. Esimerkiksi Werstaan päämuseossa vain joka kymmenes kävijä tulee ulkomailta. Säilyykö se. Nyt ajan arvioidaan olevan kypsä Lenin-brändistä irtaantumiseen. Viimeisiään vetelevän Lenin-museon sisääntuloa hallitsee suurikokoinen perineuvostoliittolainen Lenin-patsas. Venäjän Aika 2/2024 MUSEOT lyt niinkään sankarillista ja erehtymätöntä vallankumouksellista V. Peräti joka kolmas Lenin-museossa käynyt on ollut ulkomaalainen, mikä kertoo museon tunnettavuudesta Suomen rajojen ulkopuolella. Urheilumuseo on Tahto, lelumuseo Leikki, Päivälehden museo Merkki ja onpa meillä tiedemuseo Liekkikin. Uusi Nootti-museo ei enää tavoittele kävijävirtaa niinkään Leninnimen imaisemista turisteista kuin kaikista Suomen ja Venäjän suhteista kiinnostuneista ihmisistä. Hrushtshev ilmoitti, että neuvotteluja ei tarvita, koska Kekkoseen luotetaan. Museon nimi ei varsinaisesti tule tästä nootista, vaikka mielleyhtymät ovat ymmärrettäviä, Kalle Kallio kommentoi. Museovieraille näytetään sekä nyt esillä olevia että varastossa säilytettäviä esineitä. 16. Nootti on englanniksi "note", mutta sanalla on englanninkielessä muitakin merkityksiä kuin kansainvälisen diplomatian tuntema. Noottihan viittaa yleisesti valtioiden väliseen diplomaattiseen kanssakäymiseen ja sopii siten hyvin naapuruussuhteista kertovan museon nimeksi. Esimerkiksi tämän vuoden heinäkuu oli vilkkain heinäkuu sitten Neuvostoliiton hajoamisen, Kalle Kallio myhäilee. Entä näytetäänkö se kuuluisa vuoden 1962 nootti jossain muodossa. Sinänsä Nootti-nimi seuraa museoiden nykyistä nimitrendiä. Museon perustanut Suomi-Neuvostoliitto-Seura sekä sen työtä jatkava Suomi-Venäjä-Seura tulevat olemaan läsnä uudessa museossa ovathan ne kiistämättä olleet tärkeässä osassa naapurimaiden välisessä kanssakäymisessä. Kekkosen vastaehdokas Olavi Honka luopui ehdokkuudestaan ja Kekkonen valittiin naapurisuhteiden takuumiehenä uudelleen maan johtoon. Sen kerrottiin olevan maailman ainoa Lenin-museo Venäjän ulkopuolella. Tulevaisuudessa museo aikoo satsata muun muassa koululaisvierailuihin. Sitä en voi luvata. Leniniä kuin bolshevikkien luomusta, Neuvostoliittoa
Sodan aikana satoja tuhansia suomalaisia evakuoitiin Karjalasta muualle Suomeen. Rahoittajat ovat jatkaneet rahoitustaan entiseen malliin, vaikka Lenin onkin näkynyt museon nimessä. Nämäkin muutokset tulevat uudessa museossa näkymään. Inkeriläisiä Suomeen saapui sodan aikana tosin melkein kaikki ajettiin puoliväkisin takaisin sodan päätyttyä. Kulttuurija tiedeyhteistyö on poikki. Suomen taloudella meni aikanaan hyvin, kun Suomen ja Neuvostoliiton kauppa kukoisti. Ajattelemme, että Suomen ja itänaapurin suhteiden historia on niin kiehtova kokonaisuus, että kyllä se yhden museon väärti on... Suomesta siirtyi heti sisällissodan jälkeen Neuvostoliittoon niin sanottuja punapakolaisia. Turun ja Pietarin konsulaatit on vastavuoroisesti lakkautettu. Lenin-museo on ollut lähes koko 70-vuotisen historiansa aikana kiistelty laitos. Toista ääripäätä edustaa niin sanottu YYA-ystävyyden kausi, kun maiden välisessä kanssakäymisessä nosteltiin veljenmaljoja ja vannottiin alati lujittuvan, laajenevan ja vahvistuvan ystävyyden nimeen. KUVA: LENIN-MUSEO 14-17_VA_2-2024_Lenin-museo.indd 17 14-17_VA_2-2024_Lenin-museo.indd 17 18.9.2024 7.56 18.9.2024 7.56. Siihen museon nykyinen omistajataho, Työväenmuseo Werstas ei ole kuitenkaan lähtenyt. Leninmuseos sa vieraat otti vastaan suuri kokoinen Leninin patsas. Aivan viime aikoina Suomeen on tullut jonkin verran Ukrainan sotaa vastustavia Venäjän kansalaisia. Siirtolaisuus piirtää omalta osaltaan kuvaa maitten välisten suhteiden vaihtelusta. 2/2024 Venäjän Aika ?17 MUSEOT Kalle Kallio muistuttaa, että Suomen ja itänaapurimme väliset suhteet ovat vaihdelleet laidasta toiseen. Kun olen joillekin kritisoijille selvittänyt museon nykyistä sisältöä, on kritiikkiä pyydetty jopa anteeksi. Tarinoita muuttajista Yksi keskeinen osa Suomen ja itänaapurien historiaa ovat pakolaisvirrat, jotka ovat kulkeneet niin lännestä itään kuin idästä länteenkin. Suomi on ilmaissut tukensa Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle. Suomalaisyritykset ovat paenneet Venäjältä ja maiden välinen kauppa on supistunut olemattomiin. Museonjohtaja Kallio kertoo, että monet Itä-Euroopan Lenin-museoista ovat "uudelleenprofiloineet" itsensä totalitarismista tai kommunismin rikoksista kertovaksi museoksi ja sellaista "uudistumista" ovat jotkut vaatineet Tampereen Leninmuseoltakin. Itänaapurista saapui Suomeen pakolaisia Lokakuun vallankumouksen jälkeen. Suomen itäraja on suljettu ja paikoitellen rajalle rakennetaan aitaa. Museota on pidetty eräänlaisena "pahuuden temppelinä". Idea Lenin-museon lakkauttamisesta ja uudesta Nootti-museosta ei ole tullut ulkoapäin eikä meitä ole mistään tähän painostettu. Lisää suomalaisia muutti työttömyyttä ja lapualaisten vainoa pakoon itärajan yli "sosialismia rakentamaan". Nootti esittelee rajan yli syystä tai toisesta muuttaneiden ihmisten tarinoita. Nyt tilanne on toinen eikä vastaavanlaiseen kaupankäyntiin ole mahdollisuuksia. Uudistettu Lenin museo avasi ovensa vuonna 2016. Nollapisteessä ne olivat, kun maat sotivat keskenään. He eivät ole tienneet, mitä siellä on. Tosin monet kritisoijat eivät ole edes käyneet museossa. Se saat taa löytää tiensä uuteen Nootti museoonkin. Sodan jälkeen Neuvostoliitosta Suomeen saapui muutama loikkari ja lentokonekaappari kunnes Neuvostoliiton romahdettua ja rajojen auettua Suomeen siirtyi kymmeniä tuhansia ihmisiä naimakauppojen tuloksena, töihin, opiskelemaan ja jopa yrittäjiksi. Nykyisin Suomen ja Venäjän suhteet ovat vajonneet vihamielisiksi, mihin on johtanut pääasiassa Ukrainan sota.
Oli syyskuu 2022. Pietarin entinen aluevaltuutettu Nikita Kirillov uskoo, että Venäjän tapahtumiin on mahdollista vaikuttaa myös Suomesta käsin. Elämä mahtui yhteen reppuun, joka matkasi hänen selässään kohti Suomen rajaa. Venäjän Aika 2/2024 SUOMEEN MUUTTANEET K un pietarilainen Nikita Kirillov ymmärsi, että oli aika jättää kotimaa taakse, hän toimi nopeasti. Siksi hän oli mukana perustamassa Suomeen yhdistystä venäläisille toisinajattelijoille. 18-21_VA_2-2024_FoReDi.indd 18 18-21_VA_2-2024_FoReDi.indd 18 18.9.2024 7.59 18.9.2024 7.59. Venäjä oli juuri aloittanut ”osittaiseksi” kutsutun liikekannallepanon, eikä Kirillov aikonut pelata kohtalonsa kanssa venäläistä rulettia. Hänet kuvattiin elokuussa Töölönlahden puistossa Helsingissä. Navalnyin ja Hodorkovskin tukema paikallispoliitikko ja korruptiotutkija 37-vuotias Kirillov oli ollut Pietarissa ympäristöaktiivi, aluepoliitikko ja toimittaja. TEKSTI ELINA SAARILAHTI KUVAT ELINA SAARILAHTI JA VALERY KLEPKIN Aktivisti kokoaa opposition rivejä Pietarista kotoisin oleva Nikita Kirillov on ympäristöaktiivi, entinen aluepoliitikko ja korruptiotutkimuksia tekevä toimittaja. Rajanylitys sujui ongelmitta, mutta muutos roikkui paksuna ilmassa. 18. Venäjän rajavartijat kehottivat Kirillovia pitämään matkansa lyhyenä, sillä he uskoivat, että Venäjä sulkisi rajansa pian estääkseen ihmisiä lähtemästä. Sellainen aktiivinen kansalainen, josta kaikki eivät Venäjällä välttämättä pidä
, , 18-21_VA_2-2024_FoReDi.indd 19 18-21_VA_2-2024_FoReDi.indd 19 18.9.2024 7.59 18.9.2024 7.59. 2/2024 Venäjän Aika ?19 SUOMEEN MUUTTANEET Voimme vaikuttaa auttamalla niitä ihmisiä, jotka ovat jääneet Venäjälle
Sattumalta valikoituneen tapaamispaikan nimi sopii teemaan kuin nenä naamaan. Päätös hakea turvapaikkaa kypsyi kuitenkin aikansa. Molempien järjestöt on nykyään Venäjällä kielletty. Vuonna 2022 Venäjältä tehtiin yli 6 000 muuttoa Suomeen. Kirjoitukset veivät hänet useita kertoja oikeuden eteen. Jotain oli kuitenkin tehtävä, joten hän alkoi organisoida toimintaa Suomessa asuville venäläisille oppositioaktivisteille. Se vei paljon aikaa ja rahaa, sillä oikeudenkäynneistä kertyi aina kuluja myös voittajalle. Vaikka Migri ei pidä liikekannallepanoa perusteena turvapaikkaan, pystyi Kirillov osoittamaan olevansa uhattuna myös poliittisen ja journalistisen toimintansa vuoksi. Liikekannallepano ajoi Suomeen enemmän ihmisiä kuin Neuvostoliiton hajoaminen Kirillov ei ollut lähtöpäätöksensä kanssa yksin. ”Venäjällä kaikki pelkäävät poliisia.” Humanitaarinen viisumi auttaisi Venäjän toisinajattelijoita Päätöstä turvapaikkahakemukseensa Kirillov joutui odottamaan kokonaisen vuoden. Yritin selittää tavallisille ihmisille, jotka eivät oikein ymmärrä politiikkaa, kuinka se toimii ja kuinka ihmisiä huijataan”, Kirillov kertoo. ”Yllätyin, miten mukavia ihmisiä työskentelee Suomen poliisissa”, hän naurahtaa nyt. Venäjän Aika 2/2024 SUOMEEN MUUTTANEET Tapaamme Helsingin Kansalaistorilla aurinkoisena sunnuntaiaamuna. Koko elämä oli jäissä, hän kertoo. Toimittajana häntä kiinnostivat erityisesti kysymykset paikallispoliitikkojen korruptiosta. Tämä siitä huolimatta, ettei viisumia vaativa Suomi ollut ensimmäisiä kohdemaita valtaosalle lähteneistä venäläisistä. Näyttelyssä Venäjän vastarinnan kasvot esitettiin myös venäläispoliitikko Aleksei Navalnyi, joka kuoli vain päiviä ennen näyttelyn avautumista Helsingissä. Kirillov ei voinut jatkaa Venäjällä harjoittamaansa toimintaa Suomessa ilman kielitaitoa. 18-21_VA_2-2024_FoReDi.indd 20 18-21_VA_2-2024_FoReDi.indd 20 18.9.2024 7.59 18.9.2024 7.59. Kirillov myös päätoimitti paikallista Vesti Uljanki -paperilehteä, joka ilmestyi kerran kuussa 22 000 painoksen levikillä. ”Korruptiota oli paljon ja on edelleen. Kirillov kiinnostui aikuisiällä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. ”Se oli jatkuvaa hermojen ja rahan tuhlausta”, Kirillov kuvailee. Aleksei Navalnyin ja Mihail Hodorkovskin järjestöt tarjosivat vaaliprosessin byrokratiaviidakossa apuaan. ”Uudessa maassa ilman kielitaitoa, ystäviä, läheisiä, perhettä”, hän kuvailee psykologista stressiä. Samana vuonna venäläiset jättivät Suomessa noin 1 170 turvapaikkahakemusta, mikä on yli viisi kertaa edellisvuotta enemmän, kertoo maahanmuuttovirasto Migri. Eikä liikekannallepano tulisi heti loppumaan, Kirillov ymmärsi. 20. Kirillov ymmärsi, että se voisi toimia jollekulle verukkeena, jolla hänestä voitaisiin päästä eroon. Ja milloin tahansa sinua voidaan käskeä palaamaan takaisin Venäjälle.” Pitkän odotuksen jälkeen postista kilahtanut oleskelulupakaan ei poistanut epävarmuutta tulevaisuudesta. Paikalle saapui puhumaan Suomen entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Vasta käveltyään poliisiasemalle kolmannen kerran hän uskalsi kertoa viranomaisille asiansa. ”Voit vain odottaa. Sodan alettua kirjoittaminen muuttui yhä vaikeammaksi. Vuonna 2019 hän pyrki ja pääsi sitoutumattomana ehdokkaana Uljankan kaupunginosan aluevaltuutetuksi Pietarissa. Vuositasolla se on enemmän kuin Neuvostoliiton hajottua tai heti hajoamisen jälkeisinä vuosina, Tilastokeskus kertoo. Tuo vuosi oli vaikea. Migrin mukaan hakemusmäärään vaikutti erityisesti liikekannallepano. Lopulta liikekannallepano muutti kaiken. Yhdessä he koettiFoReDi toi helmikuussa Helsinkiin näyttelyn Venäjän vastarinnan kasvot
Yhdistyksen nimi FoReDi on lyhenne sanoista Initiative for Resistance and Dialogue. Humanitaarisen viisumin tarjoaminen olisi Kirillovista nyt tärkeintä, mitä Suomi voisi tehdä auttaakseen venäläisiä toisinajattelijoita, toimittajia ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjä. ”Voin kirjoittaa ja kertoa totuuden, tukea ihmisiä, auttaa pelastamaan kodittomia eläimiä”, hän sanoo. Sivun näkyminen on tosin estetty Venäjällä. . Maaliskuussa Kirillovin valtuutetun status kumottiin sen jälkeen, kun hän oli esiintynyt Ylen uutisessa kehottaen venäläisiä äänestämään presidentinvaaleissa Vladimir Putinia vastaan. Nyt oma elämä on kuitenkin rakennettava Suomeen. ”Uskon, että jos näytämme eurooppalaisille poliitikoille, että on monia tätä vastustavia venäläisiä, niin asiat voivat muuttua. Yhtä lailla tärkeänä hän pitää sitä, että päätös maassaolosta ratkaistaisiin nopeasti niiden osalta, jotka ovat jo Suomessa. Eikä muutos ala, ennen kuin Putinista on päästy. Hän myös jatkaa yhä asuinalueensa asioihin vaikuttamista Venäjällä, vaikkei enää ole aluevaltuutettu. Sen tavoitteena on taistella Venäjän nykyhallintoa vastaan sekä edistää vuoropuhelua suomalaisten ja Suomen venäjänkielisen yhteisön välillä. Hän uskoo, että Venäjän tapahtumiin voidaan kuitenkin vaikuttaa auttamalla niitä ihmisiä, jotka ovat jääneet Venäjälle. Kirillovin mukaan yksi yhdistyksen tärkeimmistä tavoitteista on koota yhteen samat arvot jakavia Suomen venäjänkielisiä ja näyttää, etteivät he ole yksin. Nikita Kirillov uskoo, että vaikuttaminen Venäjään on mahdollista myös Suomesta käsin. Hän itse tietää, kuinka uuvuttavaa epätietoisuus on. 2/2024 Venäjän Aika ?21 SUOMEEN MUUTTANEET vat keksiä jotain järkevää tekemistä kuten talkootoimintaa, Kirillov kertoo. Konkreettisesti FoReDi auttaa venäläisiä esimerkiksi saamaan psykologista apua ja organisoi erilaisia tapahtumia, Kirillov kertoo. Yksi niistä oli helmikuussa keskustakirjasto Oodin eteen tuotu näyttely Venäjän vastarinnan kasvot. Tänä vuonna toiminta johti yhdistyksen perustamiseen. Toisaalta taas yhdistyksen voi olla helpompi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin kuin yksilöiden. Tällä hetkellä Venäjältä on käytännössä mahdotonta päästä Suomeen hakemaan turvapaikkaa, koska Suomi on sulkenut rajansa, Kirillov sanoo. 18-21_VA_2-2024_FoReDi.indd 21 18-21_VA_2-2024_FoReDi.indd 21 18.9.2024 7.59 18.9.2024 7.59. Hiljattain myös Nikita Kirillov pääsi tähän seuraan, jonka leimaa hän kantaa yllään varsin kirjaimellisesti: hänen mustassa t-paidassaan lukee rintamuksessa valkoisilla kirjaimilla inoagent. Sota on vain lisännyt Venäjän monilukuisia ongelmia, Kirillov sanoo. Annettava jotain takaisin siitä, mitä Suomi on antanut, hän sanoo. ”Voin kirjoittaa ja kertoa totuuden, tukea ihmisiä”, hän sanoo. Enkä tule unohtamaan kotimaatani.” Kirillov ei silti usko, että Venäjän tilanne muuttuu lähivuosina ainakaan parempaan suuntaan. Ehkä jopa humanitaaristen viisumien myöntäminen voisi jossain vaiheessa onnistua”, hän toivoo. Kirillov on yksi sen viidestä perustajajäsenestä. Venäjän tapahtumiin voidaan vaikuttaa Suomestakin käsin Venäläisopposition keskuudessa on tullut tavaksi vitsailla, että ”ulkomaiseksi agentiksi” julistaminen on kunnianosoitus hyvin tehdystä työstä. ”En lopeta Venäjälle jääneiden venäläisten auttamista. Siitä huolimatta hän jatkaa yhä korruptiotutkintaansa ja siitä kirjoittamista VKontakte-sivullaan
He pitävät yhteistaloutta ja opettelevat elämään sovussa luonnon kanssa. Venäjän Aika 2/2024 EKOYHTEISÖT Arkangelin alueen Tarasovskajan kylässä on vuodesta 2014 toiminut Elävä kylä -ekoyhteisö. ??????. ALKUPERÄISTEKSTI JA KUVAT 7X7 MEDIA & NOVAJA KLADKA-JULKAISU KÄÄNNÖS VENÄJÄSTÄ JA TOIMITUSTYÖ RIKU SAVONEN Ekologista elämää venäläiskylässä ?. semnasem.org/ articles/2024/ 07/02/ dve-derevni 24-27_VA_2-2024_7x7 ja kirjat.indd 22 24-27_VA_2-2024_7x7 ja kirjat.indd 22 18.9.2024 8.00 18.9.2024 8.00. 22
Tänne saapuivat kasakkajohtajat Taras, Boroda ja Jakov, jotka perustivat Tarasovskajan, Borodinskan ja Jakovlevskajan kylät. Osa asukkaista sanoo, että risti on asetettu niin, että näyttää kuin koko kylä olisi haudattu. Keittiön keskellä on suuri uuni. Aamiainen Tarasovskajan kylän hirsitalossa alkaa joka päivä klo 8. Talossa on yhteiskeittiö ja vierashuone. Elävä kylä -yhteisö Kylässä on kolme paikoin heinittynyttä katua. Vieressä on ämpäreitä jätteiden lajittelua varten. Vastapäätä on navetta, jossa on vuohia. Autiotalot ovat vinossa, ikkunoista puuttuvat lasit, hyllyillä on hylättyjä astioita. Zoja Afanasjeva lukee puhelimeltaan työlistan. Tyhjiä taloja ja risti Legendan mukaan Tarasovskaja perustettiin, kun Katariina II alkoi siirtää Mustanmeren kasakoita Kubaniin. Kylästä on 400 kilometriä Arkangeliin. 73 talosta asuttuja on kymmenisen. Kylässä oli alakoulu, kirjasto, suuret kolhoosin pellot ja karjapiha. ”Ljoša, voitko repiä nokkoset?” Zoja kääntyy vapaaehtoisen puoleen. Ljoša, voitko repiä nokkoset. Näin alkaa päivä Elävässä kylässä, ekologisessa yhteisössä, joka on kymmenen vuoden ajan pyrkinyt elvyttämään kiinnostusta maalaiselämään. ”Minulla on Zoom-kokous illalla. Pyykit ovat jo pesussa,” sanoo Jelena Skibina. Siitä pitää ajaa puoli tuntia autolla, ylittää puinen riippusilta ja kävellä 20 minuuttia. Perinnön voi havaita myös kylien yleisimmässä sukunimessä, Kazakov. Tarasovskajan tien varrella on suuri risti, jonka seurakuntalaiset vuonna 2023 pystyttivät vanhan hautausmaan paikalle. Nuoria tai lapsia ole asunut kylässä pitkään aikaan. Talvisin on vain kaksi asukasta. Ruoat ovat pääosin kasvisruokaa. Ruokailutilan seinällä on vihannesten istutussuunnitelma. Pietarin ja Moskovan junat pysähtyvät lähiasemalla kahdeksi minuutiksi. Osa pakeni Arkangelin alueelle, missä ei ollut maaorjuutta. , , 24-27_VA_2-2024_7x7 ja kirjat.indd 23 24-27_VA_2-2024_7x7 ja kirjat.indd 23 18.9.2024 8.00 18.9.2024 8.00. Minulla on aamupäivällä Zoomkokous, sen jälkeen voin laittaa lounaan. Kylän vanhimmat muistelevat, että 1940luvun jälkeen asukkaita oli 250–300. 1800-luvun lopulla Tarasovskajassa asui yli 150 ihmistä. Viimeistä kylää ei enää ole. ”Ohjelmassa on siivoamista, pyykinpesua, puutarhanhoitoa ja ruoanlaittoa. 1980luvun lopulla väestö alkoi vähentyä, ja 1990-luvulla kylään jäi vain ikäihmisiä. Aion tehdä pihatöitä. ”No niin, aloitetaan palaveri, kello on jo 8:30”. 2/2024 Venäjän Aika ?23 EKOYHTEISÖT K eittiön pöydällä on kaksi kattilallista puuroa, toinen maitoon ja toinen veteen tehtynä, sekä lautasia, joilla on siemeniä ja marjoja
Siellä on myös leikkihuone ja paikka koulunkäynnille. Mutta 24.2.2022 jälkeen osa Elävän kylän asukkaista muutti pois, myös Antonina Kuljasova. Auttajia löytyi. Antonina Kuljasova hankki talot omilla rahoillaan. Toisessa talossa asuu Zoja lapsineen ja kolmannessa Jelena. Hän muutti Elävään kylään saadakseen kokemusta ekoyhteisön luomisesta. Loput talot otetaan käyttöön, kun kylään saapuu paljon ihmisiä. Halukkaat vapaaehtoiset kutsutaan Tarasovskajaan kahdeksi viikoksi tutustumaan. , , Huom! Riippumattomat venäjänkieliset tiedotusvälineet tarvitsevat apuasi. Osa yhteisön jäsenistä on vegaaneja. Jätteet lajitellaan ja kierrätetään. Onneton helmikuu Vuonna 2020–2021 yhteisössä asui jopa 15 henkilöä. Asukkailla on yhteinen perunapelto, puutarha, kasvimaa, vuohia ja kanoja. Mutta myös vuosien jatkuva työ oli yksinkertaisesti väsyttänyt minua”, kertoo Antonina. Ennen sotaa oli apurahoja. Ensimmäiseen taloon kokoonnutaan aamiaiselle. He järjestävät ekomatkoja perheille, esittelevät elämäntapaansa ja viettävät perinnejuhlia. Kyllä”, kommentoi Zoja Antoninan lähtöä. Molemmat ovat löytäneet kylän Goodsurfing-sivustolta. Ekoyhteisöiltä puuttuu juuret ja tieto perinteistä, paikallisilta asukkailta taas puuttuu ymmärrystä perinteiden arvosta,” kertoo Kuljasova. Jos kaikki ovat tyytyväisiä, vapaaehtoinen voi viipyä vaikka vuoden. Elena oli asunut kolme vuotta hylätyssä kylässä Tverin alueella kyllästyttyään kaupunkielämään. En. Voit tukea 7x7 verkkojulkaisua osoitteessa: semnasem.org/en 24-27_VA_2-2024_7x7 ja kirjat.indd 24 24-27_VA_2-2024_7x7 ja kirjat.indd 24 18.9.2024 8.00 18.9.2024 8.00. Kaikki osallistuvat Talvella Zoja ja Jelena ostavat polttopuita naapurikylien ja asukkailta. Pääsyynä ihmisten lähtöön oli rahoitusongelmat. ”Tunnenko katkeruutta. Surua, kipua siitä, että hän päätti lähteä. ”Ajattelin, että olisi hienoa tutustuttaa ekoyhteisöjen ihmiset ja aktiiviset kylien asukkaat toisiinsa. Koronapandemian aikana Tarasovskajassa kävi paljon ihmisiä. Venäjän Aika 2/2024 Kadun päässä on seitsemän Elävä kylä -yhteisön taloa, joista kolme on pysyvässä käytössä. Aiemmin talossa asui yhteisön perustaja Antonina Kuljasova. Näytti, että kaikki sujuisi hyvin. Permakulttuuri on elämäntapa, jossa ihmiset viljelevät oman ruokansa ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa vahingoittamatta sitä. Vuoden 2022 jälkeen siellä asuu vakituisesti vain Zoja ja Jelena lapsineen. Maaliskuussa 2024 Zoja julkaisi postauksen vapaaehtoisten etsinnästä, jotka voisivat auttaa puiden pilkkomisessa. Opettaja Jelena Skibina kuuli yhteisöstä ekologisessa tapahtumassa. Nykyiset asukkaat Zoja ja Jelena ovat monessa asiassa erilaisia, mutta heitä yhdistää halu estä ympäristökatastrofi, vaikka sitten pienin askelin. 24. Yhdessä tyhjistä talossa sijaitsee ”vapaamarketti”, josta kylään saapuvat voivat ottaa tarvitsemiaan tavaroita. Hän halusi koota yhteisön luomaan permakulttuuritilan. Yksi pari lähti kokonaan maasta, mutta he olivat suunnitelleet sitä jo ennen vuotta 2022. Jotkut asukkaat työskentelivät yliopistojen ilmastotutkimusprojektissa, mutta sodan alettua tämä loppui. Mukaan liittyi ympäristöneuvoja Zoja Afanasjeva Pietarista johtamaan perheille suunnattua ekologista koulutusprojektia. Asukkaiden lapset Vita, Asja ja EKOYHTEISÖT Asukkailla on yhteinen perunapelto, puutarha, kasvimaa, vuohia ja kanoja. Nuoret, jotka liittyivät yhteisöön, halusivat vakautta. ”Tuntuu, että olin kokeillut kaikki vaihtoehdot yhteisön laajentamiseksi. Kokemusten vaihto Vuonna 2014 Tarasovskajaan kylään muutti 45-vuotias ekoaktivisti Antonina Kuljasova. Tällä hetkellä vapaaehtoisia on kaksi, Aleksei ja Aljona. Melkein kaikki muuttivat muualle Venäjälle. He pitävät kokouksia ja ottavat vastaan vieraita. Ulkoisesti elämäntapa ei poikkea tavallisesta maalaiselämästä, mutta sisältäpäin moni asia on järjestetty eri tavalla
2/2024 Venäjän Aika ?25 Mitja käyvät Jelenan perustamaa perhekoulua. . Heidän ympärilleen muodostuu uusi yhteisö. 10-vuotias Asja valvoo kanoja. Vuonna 2016 aluehallinnon vaihtuessa asenne muuttui. ”Zoja ja Jelena aikovat viettää siellä jo kolmannen talven. Joku teki ilmoituksen poliisille väittäen, että yhteisö ei maksanut kiinteistöveroa. Lisäksi vaikutti Karjalan Säämäjärven tragedia, jonka EKOYHTEISÖT jälkeen lasten lähettäminen leireille väheni. Yhteisön jäsenten olisi pitänyt osallistua enemmän kylän peltotöihin ja auttaa paikallisia herättämään sovhoosi eloon. Jokaisella lapsella on omat vastuunsa. 15-vuotias Vita huolehtii vuohista: hän paimentaa, ruokkii ja lypsää niitä. Olemme kylväneet siemeniä, jotka nyt kasvavat,” Antonina vastaa. Hänen täytyy estää poikasten kuoriutuminen, sillä resursseja hoitoon ei ole, ja uusi kukko ei tulisi toimeen vanhan kanssa. Koulutus kylässä seuraa montessori-pedagogiikkaa. 8-vuotias Mitja ruokkii kissoja ja varmistaa, että pesualtaaseen kytketyssä säiliössä on vettä. Se, mitä minä halusin, ei onnistunut. Suhteet paikallisten kanssa Alkuun aluehallinto ja suurin osa paikallisasukkaista suhtautuivat projektiin myönteisesti. Elena pitää erimielisyyksiä odotettuina: ”He kasvoivat silloin, kun maatalous oli toisissa mittasuhteissa. Kahdeksan vuotta, jotka vietimme siellä, olivat arvokkaita itsessään. Säämäjärvellä 18.6.2016 kuoli 14 lasta leiriveneen kaatuessa myrskyssä. 24-27_VA_2-2024_7x7 ja kirjat.indd 25 24-27_VA_2-2024_7x7 ja kirjat.indd 25 18.9.2024 8.00 18.9.2024 8.00. Väitteet eivät pitäneet paikkaansa. Mutta en pidä sitä epäonnistumisena. Kun Elävä kylä tulee puheeksi erään naapurin kanssa, hän murahtaa. Loppuvuoden kokeet täytyy kuitenkin suorittaa tavallisessa koulussa Pietarissa. Lapset oppivat maataloustöitä, eläintenhoitoa ja tilanpitoa. Meille tuli satoja ja jopa tuhansia ihmisiä. Heille kasvimaat ovat päämäärä, meille osa sitä.” Onko Tarasovskajan kestävä yhteisö siis epäonnistunut
puoluekoulua. Yleissivistyskin lisääntyi. Mutta jo prologin alku sytyttää ymmärtämään, mikä merkitys opinnoilla Neuvostoliitossa oli. Stranius kirjoittaa: “Erilaisten kulttuurien tuntemus lisääntyi opiskeluaikana valtavasti ja myös monet ennakkoluulot katosivat suvaitsevaisuuden lisääntyessä.” Palattuaan Suomeen haastatellut näyttävät työllistyneen kiinnostaviin paikkoihin, saaneen arvostusta työssään. Hän toteaa, että vähintäänkin 90 % suomalaisista valmistui tavallisista ammatillisista oppilaitoksista, arvostetuista korkeakouluista, instituuteista ja yliopistoista. 26-28_VA_2-2024_Kirja.indd 26 26-28_VA_2-2024_Kirja.indd 26 18.9.2024 8.07 18.9.2024 8.07. Venäjän kielen taidosta on ollut Pentti Stranius on valinnut kirjaansa Olemattoman kokeneet tärkeän aiheen: Neuvostoliitossa opiskelleiden muistot. Prologiin Stranius on valinnut ensimmäisen kertojan eli Jorma YliLäntän koskettavan tarinan. Ilmapiiri oli kansainvälinen, kehitysmaista oli paljon opiskelijoita. Varsinkin pieniltä paikkakunnilta lähteneille vähävaraisille nuorille se saattoi olla ainoa tie koulutukseen. TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI KUVAT KIRJAN KUVITUS/HAASTATELTUJEN KOTIALBUMIT Kiinnostavaa muistitietoa Erilaisten kulttuurien tuntemus lisääntyi opiskeluaikana valtavasti ja myös monet ennakkoluulot katosivat suvaitsevaisuuden lisääntyessä. Kirjan teemat toistuvat jokaisen haastatellun kohdalla: miksi nuori lähti opiskelemaan Neuvostoliittoon, millaista oli opiskelu, asuminen ja arki sekä paluu Suomeen. , , Pentti Stranius: Olemattoman kokeneet, 272 s., Kirjokansi Oy, 2024. Monella oli vasemmistotai työläisperhetausta, mikä helpotti lähtöpäätöstä sosialismin ihmemaahan. 26. Kuten kirja kertoo, heitä on ollut tuhansia. Venäjän Aika 2/2024 KIRJAT E sipuheessa on perusteellisesti selvitetty kirjan tavoitetta ja keruuta, osin jopa toistaen samaa, mikä hieman latistaa kiinnostusta. Maa on vaikuttanut nuoriin monin tavoin. Neuvostoliitto nuorten kouluttajana Kirjan esipuheessa Stranius korjaa yleisen luulon, että suurin osa olisi käynyt ns. Kirja korostaa, että nuoret kokivat koulutuksen korkeatasoisena
Byrokratia, opiskelujen autoritäärisyys aiheuttivat omat haasteensa. Opiskelijajoukko oli kansainvälistä ja vapaa-ajalla riitti ystäviä. 2/2024 Venäjän Aika ?27 KIRJAT hyötyä niillekin, jotka eivät ole löytäneet oman alan töitä. Oma tausta saattoi vaikuttaa sopeutumiseen, kuten elokuva-alaa opiskellut Anna-Maija Jokela muistelee: ”Kaikki oli uutta. Hän aloitti Kotkan keskussairaalassa lokakuussa 1979 ja joulun alla johtava lääkäri sanoi: “...kyllä ne on ihan lääkärin sinusta siellä Neuvostoliitossa tehny!” Arjen kuvaukset Arjen olojen alkeellisuus saattoi olla järkytys. Ymmärrys on tarpeen, koska maa on edelleen rajanaapurimme. Olin lähtöisin köyhästä perheestä, siksi moni asia oli omasta mielestä Neuvostoliitossa ihan ok.” Nuoruuteen kuuluu myös huolettomuus, kuten YliLäntän muistoissa: “Se oli vapaan rakkauden ja villin opiskelijaelämän kulta-aikaa!” Erilaisia arjen sattumuksia on putkareissuista verenluovutukseen ja Tshernobylin räjähdykseen. Stranius korostaa, että nykyisissäkin oloissa vuoropuhelu olisi tärkeää. Soili Lehto-Kylmänen kuvaa: ”1970-luvun puolivälin tienoilla elintarviketilanne oli pahimmillaan ja usein ostoskierroksen ainut herkullinen syötävä oli Kiovan kakku (Kievskij tort), jota parempaa täytekakkua en ole sen koommin saanut.” Edullinen ruoka ja kulttuuri olivat positiivisia yllätyksiä. Oli ruokaa, katto pään päällä, terveydenhoito, vaikuttavia pökerryttäviä taide-elämyksiä. 26-28_VA_2-2024_Kirja.indd 27 26-28_VA_2-2024_Kirja.indd 27 18.9.2024 8.07 18.9.2024 8.07. Ennakkoluulojakin on ollut. Sopeutumista vaativat asuntoloiden ahtaus, hygieniaolot, ruoan hankinta. Erilaiset äänet kuuluvat Stranius on onnistunut löytämään eri-ikäisiä, eri aloja opiskelleita, maaseudulta ja kaupungeista lähteneitä. On hienoa, että heidän äänensä kuuluu sitaateissa, jotka kuvaavat arkea ja elämyksiä. Saman kokeneille ne tuovat mieleen muistoja. Ei oikeastaan valittamista. Kirjaan sisältyy 20 kiinnostavaa ihmiskohtaloa, joista moni olisi elämäkertakirjankin arvoinen. Meteorologian jatko-opiskelija Laura Rontu teki muistiinpanoja Krimin retkikunnan telttaleirissä vuonna 1983: " Jevgeni Vasiljevitsh kertoi retkikuntien Elokuu 1979. Lääkäriksi valmistunut Liisa Taskinen ei tunne niitä kokeneensa, vaan kertoo työtä riittäneen aina. Uusi kansainvälinen ympäristö. Niille, jotka eivät koskaan käyneet Neuvostoliitossa eivätkä tunne Venäjääkään, ne voivat avata silmiä ymmärtämään maan oloja ja sen asukkaita
Hän päätyi Tanskan kautta jatko-opiskelijaksi Leningradiin ja työskenteli valmistuttuaan mm. Venäjän Aika 3/2023). Hän analysoi politiikkaa, sosialismin arkea ja teoriaa maassa, jonka elämä on maan hajottua tullut olemattomaksi. 26-28_VA_2-2024_Kirja.indd 28 26-28_VA_2-2024_Kirja.indd 28 18.9.2024 8.07 18.9.2024 8.07. Opiskelu ei ollut silloin ulkomaalaisille ilmaista eikä stipendejä annettu. Gunnar Söderbacka syntyi vuonna 1953 Japanin pääkaupungissa Tokiossa, missä vanhemmat olivat lähetyssaarnaajina. Minna Maaria Virtanen opiskeli 1992–1997 Pietarin valtiollisessa teatteritaiteiden akatemiassa. 28. Stranius korostaa, että Olemattoman kokeneet ei ole tutkimus vaan tietokirja. On hienoa, että kokemukset eivät hautaudu arkistoon tutkijoiden käyttöön, vaan kirjassa kaikki pääsevät niitä lukemaan. Pohdinnoillaan Stranius taustoittaa kokemuksia. Ghanassa ja Ruotsissa. Upseerin kanssa Pena ja Kirsti. Söderbacka muistelee: ”Neuvostoliitto oli ainakin minulle ja monen muunkin arvion perusteella matematiikan paratiisi”, mihin vaikutti ilmainen opiskelu, hyvä stipendi ja matematiikan korkea taso. Sen toivoisi päätyvän myös niiden käsiin, joilla kokemusta eikä siksi ymmärrystäkään itäisestä naapuristamme juuri ole. Kirjaan haastateltujen tiedot: nimi, opiskelukaupunki Neuvostoliitossa/ Venäjällä, opiskeluala: Jukka Erholtz, Leningrad, hitsaustekniikka Veli Matti Heikkilä, Donin Rostov, psykologia Mia Heinimaa, Kiova, kielija kirjallisuus Timo Jalkanen, Leningrad, biologia Anna-Maija Jokela, Moskova, elokuva Merja Jokela, Kiova, kieli ja kirjallisuus Päivi Kangas, Minsk, rakennusala Jukka Kim, Minsk, rakennusala Hanna Koppelomäki, Leningrad-Pietari, lääketiede Soili Lehto-Kylmänen, Kiova, kansainväliset suhteet Laura Rontu, Moskova, ilmakehän fysiikka Matti Saari, Leningrad, matematiikka Pentti Stranius, Leningrad, historia Gunnar Söderbacka, Leningrad, matematiikka Liisa Taskinen, Leningrad, lääketiede Kirsti Vikki, 1957, Moskova, biologia Pentti Vikki, 1952, Moskova, elokuva Kirsi Viljaala, Vitebsk, kotitalous Minna Maaria Virtanen, Pietari, näyttelijätyö Jorma Yli-Länttä, Leningrad, kieli ja kirjallisuus Neuvostoliitto oli matematiikan paratiisi. Se liittyy läheisesti muistitiedon keruuhankkeeseen (ks. Opiskelija-arkeen hänellä liittyy avioliitto, lapsen syntymä ja myöhemmin avioero, mikä tuo vielä uudenlaisia näkymiä elämään Neuvostoliitossa. Virtasen loppukommentissa kiteytyy ehkä monen kokemus, päällimmäisten muistojen positiivisuus: ”Varastettuja tunteja keskellä koulupäivää, käsi kädessä hitaasti kävellen Fontankan kanavanvartta pitkin, keskustellen, keskustellen… Kaikki tämä jätti minuun syvän, lämpimän jäljen.” Tärkeitä muistoja kerätty Epilogissa Stranius kertoo itse. Petja ja Pena kaljajonossa Leningradissa 1977. Venäjän Aika 2/2024 KIRJAT historiasta: alkoivat Krimillä 1954, vuoden 1966 jälkeen JV itse on ollut mukana.” Haastatelluista osa on aikaan nähden harvinaisen kansainvälisiä. . , , Penan kurssityön kuvaaminen. Tuoreimpia muistoja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kuvaa Hanna Koppelomäki: ”Muistan sen 1990-luvun alun sellaisena toiveikkaana aikana, mitä erilaisimpien mielenosoitusten ja uusien ilmiöiden aikana.” Kirjaan on saatu mukaan muistoja Venäjältäkin
Länsimaissa eivät hänen mukaansa läheskään kaikki tätä tajua. Kaikkien tapausten takana lymyävät Venäjä ja sen turvallisuuspalvelut. 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 18.9.2024 8.08 18.9.2024 8.08. Koneessa oli Aron todistelujen mukaan tapahtunut räjähdys ja putoaminen oli siis harkittu moninkertainen murha. Venäjän ortodoksikirkon metkuja kuvatessaan Aro on parhaimmillaan. Kirjoittajat ovat tutkivia toimittajia ja he ovat mukana All Eyes on Wagner -ryhmässä, joka on seurannut vuosikausia tarkasti palkkasoturifirman toimintaa. Palkka-armeija on tullut kuuluisaksi häikäilemättömyydestään. Kirjassaan Jessikka Aro kertoo laajoista Venäjän hybridioperaatioista ja pysähtyy erityisesti Venäjän ortodoksikirkkoon ja sen patriarkka Kirilliin. Wagner on häärinyt niin Syyriassa, Ukrainassa, Afrikan maissa kuin jopa Etelä-Amerikassakin. Ryhmä on kyennyt keräämään hämmästyttävän määrän tietoa firman operaatioista ja suorastaan karmaisevasta lonkeronmuodostuksesta. Heidän akateemisesta taustastaan johtunee, että kirjan teksti ei ole jännittävän lennokasta vaan pikemminkin tieteellisen asiallista. Arolle Kirill ei suinkaan ole mikään harmiton hengenmies vaan Venäjän tiedustelupalvelujen täysiverinen agentti. Ville Okkonen ja Tiina Lintunen ovat Turun yliopiston tutkijoita. Lukijan asiaksi jää arvioida, kuka kertoo tästä ikävästä tapauksesta totuuden. 2/2024 Venäjän Aika ?29 VINJETTI Esa Tuomisen kirjanurkka Konnankoukkuja länsimaille Jessikka Aro: Putinin maailmansota, Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi, Johnny Kniga Jessikka Aro on palkittu, mutta myös kiistelty journalisti. H. Heidät erotettiin puolueesta ja jatkosodan aikana he – istuvat kansanedustajat – saivat useiden vuosien kuritushuonetuomion "valtiopetoksen valmistelusta". Sotiminen on liittynyt vahvasti bisneksiin: yhtiö on kahminut huimaavia voittoja kun se on vaatinut osuuksia kaivoksista ja muista tuottavista liiketoiminnan kohteista mailta, joiden hallituksia se on "auttanut". SDP:n eduskuntaryhmän vasemmistoon kuuluneet "kuutoset": Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. Muutama kuukausi "marssin" jälkeen kaikki Wagnerin korkeimmat johtajat saivat surmansa lento-onnettomuudessa, jota juuri kukaan ei usko puhtaaksi onnettomuudeksi. Kirjaa lukiessaan joutuu hieraisemaan silmiään: kerrotaanko nyt tämän päivän Venäjästä vai 193040 -luvun Suomesta!. Kun Wagner kääntyi räikeästi jopa Putinia vastaan pyrkimällä "marssimaan Moskovaan", loppui Kremlin tuki firman johtohahmoille. Joku toinen olisi voinut aiheesta saada aikaan värikkäämmän kirjan, mutta nyt on syntynyt tasapuolinen historiateos suomalaisten toisinajattelijoiden kohtalosta. Kuutosten synniksi luettiin muun muassa yhteydet välirauhan aikana vuonna 1940 perustettuun Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraan. Sodan jälkeen kuutoset palasivat eduskuntaan ja arvokkaille paikoille yhteiskunnassa – Sundström, esimerkiksi, suurlähettilääksi. Hän vyöryttää esiin suuren määrän kuriositeetteja räjähdysteoriansa tueksi. Aluksi Aro näkee paljon vaivaa sen osoittamiseksi, että Puolan johtajia kuljettaneen lentokoneen putoaminen Venäjän Smolenskin liepeillä ei ollut mikään tavanomainen onnettomuus. Pitkään Aro kuvailee myös itseensä kohdistunutta ajojahtia sekä Viron Pronssisoturi-patsaan siirrosta syntynyttä kärhämää. Kuutosten kohtaloista asiallisesti Ville Okkonen & Tiina Lintunen: Valpon valvomat, Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat 1930-luvun lopulla kireät, esiintyi Suomessa myös poliitikkoja, jotka poikkesivat valtavirrasta. Wiik. Tällaisia olivat mm. Jo sitä ennen heitä oli seurattu ja heidän puhelimiaan kuunneltu. Kirjan yksityiskohtaiset kertomukset Wagnerin seikkailuista osoittavat, miten Venäjä hankkii jalansijaa firman kautta yhä uusissa maissa. Wagnerin sodat ja bisnekset Lou Osborn, Dimitri Zufferey: Palkka-armeija Wagnerin imperiumi, Minerva Venäläinen palkkasoturiyhtiö Wagner ja sen luoja Jevgeni Prigozhin ovat viime vuosina tulleet tutuiksi kansainvälisten uutisten seuraajille. Puolassa tapaus on laajalti todettu onnettomuudeksi, mutta Aro ei tätä niele. Tällä kertaa hän keskittyy kertomaan erilaisista konnankoukuista, joita Venäjä on keksinyt länsimaiden pään menoksi. Aro näkee Venäjän yhtenä jättiläismäisenä Pelsepubina, eräänlaisena Pahan ruumiillistumana. Seuran jäsenlomakkeiden jakamista pidettiin raskauttavana. Venäjän valtio puolestaan on rahoittanut firmaa avokätisesti, vaikka presidentti Vladimir Putin vielä muutama vuosi sitten kertoi, että valtiolla ei ole mitään tekemistä Wagnerin kanssa
Isoihin tapahtumiin kannattaa lähteä kauempaakin! La 5.10. Suomalaisugrilaiset markkinat klo 10-16 Myyjäiset ja ohjelmaa (mm. Ilmu-yhtye esittää karjalaista folk-triphopia Tampereella 5.10. klo 11–16 Oulu Sofia-seurakuntakeskus (Isokatu 17) Ohjelma • 11.00 Sukukansamarkkinat • 11.00-11.45 Kielipajat: udmurtti, viro, vienankarjala, saame ja unkari • 12.00 Tilaisuuden avaus • 12.05 Suolan kylvö -hölmöläisnäytelmä • 12.20 Emeritusprofessori Harri Mantilan luento: Oulun murre • 13.00 Anton Häkkinen: karjalaisia lauluja • 13.15 Tauko, markkinat jatkuu • 14.00 Pohjois-Pohjanmaan kansanmusiikkiyhdistys: Verso Folk Ensemble ja kansantanssiryhmä Ralli • 14.50 Kansallispuvut: läntisten ja karjalaisten pukujen erot • 15.30 Kuoro Käköset • 16.00 Tilaisuus päättyy La 19.10. AL EX EY TK AC H EN KO TE EM U KE SK IN EN /S UG RI FE ST 30-35_SVS-sivut_2-2024.indd 32 30-35_SVS-sivut_2-2024.indd 32 18.9.2024 11.40 18.9.2024 11.40. Venäjän Aika 2/2024 › Lisää tietoa ja tapahtumia: osastot.suomivenajaseura.fi/events Suomi Venäjä seura 80 vuotta Sugrifest – suomalais-ugrilaisten kansojen sukukansapäivä Olemme tänäkin vuonna mukana järjestämme suomalais-ugrilaisia sukupäiviä lokakuussa eri paikkakunnilla. klo 13–19 Helsinki Keskustakirjasto Oodi, Maijansali (Töölönlahdenkatu 4) Vaihtuvaa ohjelmaa: • Paneelikeskustelu, karjalaista, virolaista, saamelaista, unkarilaista ja marilaista musiikkia ja laulua/tanssia. Tapahtumakalenteri 32. krs Vaihtuvaa ohjelmaa klo 10-17 • 10-10.45 Luento: Pet?fi-kultti Unkarissa, Anssi Halmesvirta, yleisen historian professori (emeritus) • 11-11.45 Luento: Kveenit – suomalaisten kansanvaellus Pohjois-Norjaan, Lassi Saressalo, folkloristi-tietokirjailija • 12-12.45 Kansallispukutuuletus ja ryhmäkuva • 13-14 Perinnevisa – kansanperinteen sanojen arvailua • 14.15-15.15 Virolaista ohjelmaa: Kylli Kellin leipätarinoita, Vingerpussid tanssittaa • 16-17 ILMU – elektronista folkia karjalaksi La 12.10. klo 10–17 Tampere Kulttuuritalo Laikku (Keskustori 4) Ohjelma • Luentosali 2 krs. Lisätiedot: suomivenajaseura.fi/ sugrifest Sugrifesteillä pääsee näkemään eri kansojen pukuja. komilainen Lolav-lauluporukka, marilaista ja lyydiläistä ohjelmaa) • Musiikkisali 3
Espoo • Osaston 80-vuotisjuhlat pidetään la 2.11.2024 klo 16 Leppävaarassa Albergan kartanossa (Sokerilinnantie 7). Ilmoittautumiset: Laila, p. VA LE RI KL EP KI N Terveiset edustajakokouksesta Lahdesta 8.6.2024! Seuran edustajakokousta vietettiin kesäkuussa 140 osallistujan voimin. 050 377 2202. Osallistumismaksu on 10 e. Aiheet: • The Birth and Development of Friendship Societies in Europe, Pia Koivunen (Senior Lecturer, European and World History, University of Turku) • 100 Years of the Danish-Russian Association, Kim Frederichsen (Historian, Odense) • The History and Current Situation of the Great Britain-Russia Society, David Brummell (Chairman of the Society, London) • 80 Years of the Finland-Russia Society, Simo Mikkonen (Professor of Socio-cultural Remembering, University of Eastern Finland) Rauma • Osaston 80-vuotisjuhlat pidetään pe 1.11.24 klo 18 alkaen Kivikylän Kotipalvaamon yläkerrassa (Savulaaksontie 121, Lappi). 2/2024 Venäjän Aika ?33 Merkitse kalenteriin! VENÄJÄN OPETTAJIEN SEMINAARI Etänä 19.11. Ohjelmassa on neuvostorunoilija ja -pasifisti Bulat Okudžavan (1924–1997) lauluja, joita esittää Tomi Leppänen. Helsinki • Koillis-Helsingin ja Käpylän Venäjäseurat juhlistavat 80-vuotista taivaltaan pe 8.11. Seuran pääjuhlaa vietettiin jo kesällä Lahdessa, mutta syksyllä ja vielä ensi vuonnakin on tulossa osastojen tapahtumia. SVS 80 vuotta Suomi–Venäjä-seura täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Takarivissä piilottelevat Tapio Lammi ja Juhani Leppä. Jäsenet: Päivi Heikkinen (Siilinjärvi), Ritva-Leena Heikkinen (Lapua), Paavo Keränen (Kajaani), Tapio Lammi (Pori), Silvo Nybacka (Lumijoki), Kaija Perho (Joensuu), Petriina Punna (Vantaa), Peter Saramo (Helsinki), Ulla Valkeila (Helsinki), Juhani Virnes (Eno). Tomi Leppänen ja Mihail Ionin viihdyttivät Lahdessa 8.6. klo 17–19. Ilmoittautumiset Olli: olli.hamalainen@nic.fi . Lisätiedot: suomivenajaseura.fi/ sugrifest 80-vuotisjuhlassa esiintymässä Tanja Karppinen, Riku Savonen, Diana Seppä ja Päivi Heikkinen. Englanninkielisessä historiaseminaarissa perehdytään ystävyysseurojen syntyyn Euroopassa ja sisarseurojemme historiaan Tanskassa ja Iso-Britanniassa. Ilmoittautumiset Hilkka: kinnunenhilkka78@gmail.com ja Ulla: uvalkeila@gmail.com. 050 357 6385 tai Sirkka, p. Eteenpäin katsovassa kokouksessa valittiin seuran hallitus vuosille 2024-26: Puheenjohtaja: Diana Seppä (Haapavesi), varapuheenjohtajat: Juhani Leppä (Turku) ja Tanja Karppinen (Lappeenranta). Etänä Friendship Societies in Europe – Similarities and Differences • 4.11.2024 klo 18-20, ilmoittautuminen seuran tapahtumakalenterissa. Mukana menossa on myös Helsingin yliopiston Venäjä-seura. Illan aikana kuulemme myös puheen ja muisteloita. klo 18 alkaen Albatrossissa (Kanavaranta 7 F 27). 30-35_SVS-sivut_2-2024.indd 33 30-35_SVS-sivut_2-2024.indd 33 18.9.2024 11.40 18.9.2024 11.40
Teija Lehto: Jevgeni Zamjatinin dystopiaromaani ”Me”: 100 vuotta ensijulkaisusta SU 10.11. Silja Pitkänen: Perheet 1920–1930-lukujen neuvostoliittolaisissa valistusjulisteissa. klo 17: Elääkö Lev Tolstoi yhä. SU 17.11. MA 2.12. ?????) dokumenttielokuva ohjaus Andrei Karvonen 2023, kesto noin 60 minuuttia. klo 18-19.30 Kun sota alkoi (????. TI 19.11. klo 11-16 Ruokakurssi Yhtenäiskoulussa (Louhentie 3) Kurssi (23. Kun on valmista, istutaan pöydän ääreen ja nautitaan herkkuja turhaa kiirehtimättä. Tomi Huttunen) SUNNUNTAISIN 20.10., 17.11., 8.12. Imatra Kirjallisuusillat Pääkirjastolla (Virastokatu 1). Venäjän Aika 2/2024 Helsinki LA 12.10. klo 16-18 Yhteislaulua suomeksi ja venäjäksi (Ortodoksisen seurakunnan kerhohuone, Kirkkokatu 32, sisäpiha) Kangasala Kulttuurivartit klo 14 Lepokodilla (Ruutanantie 26): SU 20.10. 20 €. Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi. Ohjelmamaksu 10 € sisältää tarjoilun. Satokausi huomioidaan eli omenat ja sienet ovat mukana! Sitovat ilmoittautumiset Anja (anja.lyra@gmail.com, 040 869 8751) Mukaan mahtuu 20 osanottajaa. VA LE RI KL EP KI N 30-35_SVS-sivut_2-2024.indd 34 30-35_SVS-sivut_2-2024.indd 34 18.9.2024 11.40 18.9.2024 11.40. klo 18.00–19.30 Kirjastoilta (Väinölänkatu 5) Illan vieras Marja-Leena Mikkola on suomentanut hopeakauden runoilijan Osip Mandelštamin (1891–1938) runoutta lisää. Kajaani Aikuisten kansainvälinen ystävyyskerho TIISTAISIN klo 17–18.30 (Vienankatu 8) Kokkola SU 6.10. klo 17-21 Elokuvaseminaari Olemattoman kokeneet (Kino Sihis, Koskikatu 8) Teemana on NL:ssä tutkintonsa suorittaneiden opiskelijoiden kokemukset. klo 17: Leningradin piiritys kirjallisuudessa TO 7.11. klo 17: Suuriruhtinaskunta Venäjän kirjallisuudessa Joensuu KE 23.10. Tapahtumakalenteri › Lisää tietoa ja tapahtumia: osastot.suomivenajaseura.fi/events Suomi Venäjä seura 80 vuotta 34. Kirjallisuuspiiri Marja Jäniksen johdolla, Ravintola Sointulan alakerta (Kirkkokatu 22) KE 13.11. Elokuva kertoo Suomeen muuttaneesta teatterintekijä Mihail Durnenkovista ja hänen kokemuksistaan ja tuntemuksistaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lahti LA 9.11. kerta) toteutetaan vanhalla, hyväksi havaitulla tavalla. Tuore teos Pidä puheeni tallessa aina (??????. ??. klo 16 Musiikki-ilta, Silta-yhteisöklubi (Ryövärinkarintie 1) Tomi Leppänen soittaa Bulat Okudzhavan lauluja. Tällä kertaa kokataan mm alkupaloja (zakuskoja). ????????) (Kustannusliike Parkko, 2024) sisältää edellisen käännösvalikoiman (Kivitauluoodi, 1997) tarkistettuna sekä runsaasti uusia runosuomennoksia. Suomalais-venäläisten kirjallisuussuhteiden historia (toim. TI 10.12. Samassa yhteydessä on Pentti Straniuksen tuoreen kirjan julkistamistilaisuus. Juontajana toimii FT Aimo Ruusunen. klo 17-21 ja TO 24.10. Marja-Leena Mikkola “Pidä puheeni tallessa aina” – Osip Mandelštamin runoutta. Kirsi Viljaala johdattelee päivän teemaan ja opastaa kokkausta. KE 9.10. klo 14–15.30 Cinemamusikaali (Vaahterasali, Aleksanterinkatu 26 B) Yhteistyössä laulustudio Helmien kanssa Venäjän kulttuuripäivän yhteydessä Andrei Karvosen dokumentti esitetään 10.12. Kurssimaksu n. Luovutettuun Karjalaan jääneet SU 1.12. Helsingissä Käpylän kirjastossa. ???. JA 4.12 klo 18 Käsittelyssä Henkinen muuri. ???????
JA 28.10. klo 17-20 Matkamuisteluilta (Kautonkatu 3) Matkamuisteluillassa jokainen halukas saa puheenvuoron ja voi kertoa omista matkoistaan, oliko jotain ikimuistoista tai seikkailu, jota päättyi hyvin. klo 17.30 Ihmisistä askareissaan vuosituhannen vaihteen Venäjällä (Pääkirjasto Metso, Kuusi&Pihlaja, Pirkankatu 2) Tietokirjailija-toimittaja Pekka Lehtosen kuvakertomus. klo 18.30–20 Käsittelemme osallistujien laatimia referaatteja ulkomaisissa lehdissä tai muussa mediassa julkaistuista Venäjää käsittelevistä artikkeleista. Pälkäneen pääkirjaston Arkki (Kehätie 4) Keijo Koivulan esitelmä, tilaisuuteen vapaa pääsy. klo 17–19 Zoom, ilmoittautuminen seuran tapahtumakalenterissa Venäjän kielen opetuksen tilanne on huolestuttanut pitkin vuotta. ASTI Venäjän suomensukuiset kansat – näyttely Laikun Musiikkisalin aulassa (Keskustori 4) MA 28.10. -luento (Pääkirjasto Metso, Kuusi&Pihlaja, Pirkankatu 2) Tietokirjailija-toimittaja Pekka Lehtosen alustus ja keskustelua. klo 13 Miten Tartosta tuli Tartto. klo 17.30 Hajoaako Venäjä. klo 17-20 Multi-Cultin (Päijänteenkatu 1, Lahti) isolla puolella Kässäkerho JOKA MAANANTAI klo 16.15– 18.15 Multi-Cultin ”kirjastopuolella” (Päijänteenkatu 1, Lahti) Loviisa LA 5.10. Valkeakoski TORSTAISIN klo 13.30 pelataan lautapelejä ja opiskellaan samalla kieliä, Ukraina-talo (Apianpirtti, Kangaskatu 20) JOKA TOINEN KESKIVIIKKO (9.10., 23.10. RI IK KA PO RK O LA 30-35_SVS-sivut_2-2024.indd 35 30-35_SVS-sivut_2-2024.indd 35 18.9.2024 11.40 18.9.2024 11.40. Ilm. Tule mukaan puhumaan ja harjoittelemaan venäjää tai suomea kaikille avoimeen Vmesten järjestämä kielikahvilaan. Arja Ahtee, arjaahtee@gmail.com KE 13.11. klo 18–19.30 Ottakaamme toisiamme kädestä kiinni -iltamat Kauppakeskus TRIO, Palvelutori, Lava-tila, Aleksanterinkatu 18 Tomi Leppänen esittää Bulat Okudzavan lauluja. jne) klo 16–19 Kansainvälinen kahvila, Ystävyydentalo (Pässinmäenkatu 2) Vantaa 14.10. klo 12–24 Saunatapahtuma Ruotsinpyhtään Laulurannassa (Pikkukämpäntie 135) Pälkäne LA 12.10. Vapaa pääsy. Tampere 13.10. Kuvassa esiintyjät Mihail Ionin ja Petri Rajala, sekä Vysotskin ystävien pj Riikka Porkola. kerros, Tokmannin talo). klo 15 Kevyempää Vysotskia -konsertti KouluRavintolan historianluokassa (Eerikinkatu 18) Mihail Ionin ja Petri Rajala esittävät Vysotskin lauluja ja tarinoita suomeksi ja venäjäksi pikkujoulujen hengessä. 2/2024 Venäjän Aika ?35 Osallistu etänä Etäseminaari venäjän kielen opettajille: Miten perustella venäjän kielen opiskelua. MA 18.11. Äänekoski PE 25.10. TI 19.11. 12.11., 26.11. Mediakatsaus Teamsissä TO 10.10., 14.11. Turku 24.11. Kevyempää Vysotskia Turussa 24.11. JA 12.12. Keskustelukerho Besedka PARILLISEN VIIKON TIISTAI 1.10., 15.10., 29.10. klo 18.30 Kielikahvila (Tikkuraitti 11a, 3. Vuosittaisessa erityisesti opettajille suunnatussa seminaarissa kuulemme Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jussi Lassilan alustuksen ”Miksi venäjää tarvitaan?” sekä opettajien kokemuspuheenvuoroja eri puolelta Suomea
?????. Venäjän kieli ei ole kuitenkaan vain Venäjän nykyhallinnon, vaan myös sen vastustajien kieli. ???????. Halutessasi voit tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa! Olemme avoimia uusille ehdotuksille! svs@venajaseura.com, p. 20 €. . . ???. ?????????. ????????, ???. Liity jäseneksi ja innosta muitakin liittymään! ??????????????. ????. ???????. . ??. / ?. ????. . . Venäjän kieli ei ole kuitenkaan vain Venäjän nykyhallinnon, vaan myös sen vastustajien kieli. ????????. ???????. ????????. ????. Kaikkea venäläistä ei ole syytä tuomita. ???. . 30 ??. ????????, ???. ???????????. ????????. ????????! suomivenajaseura.fi/liittymislomake suomivenajaseura.fi Suomi Venäjä seura 80 vuotta ?. . ?????, ?. ??????????????. 15 € Toinen jäsenyys taloudessa / ?. . ??????. ???. ??????. Jäsenenä tuet: • venäjän kielen opiskelua Suomessa, • eri taustoista tulevien venäjänja suomenkielisten kanssakäymistä, • tutustumista suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja kulttuuriin, • rasismin ja vihapuheen vastaista työtä, • Venäjä-tuntemuksen vahvistamista Suomessa, • yhteydenpitoa Venäjältä paenneiden kulttuurija kansalaistoimijoiden kanssa, • Ukrainasta paenneiden auttamista, • työtä suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi, • monipuolisen kulttuuritoiminnan järjestämistä. ????. Liity jäseneksi ja innosta muitakin liittymään! ??????????????. ????. ????. 09 693 831 Jäsenenä saat monipuolisia jäsenetuja • Kirjakauppa Rosebud -10%, • Ruslania -10%, • Into kustannus -40%, • Teehuone Tsaikka -5%, • GreenStar Hotellit -13% Lisää etuja: suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut Jäsenmaksu vuonna 2024 / ??????. ??????. ??????????. 28 € Alle 30-v. ??????. Kielen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan puolella JÄSENENÄ AUTAT SUOMI–VENÄJÄ-SEURAA JATKAMAAN TOIMINTAA Venäjän kielen osaaminen ja Venäjä-tuntemus ovat vaarassa heikentyä Suomessa. 30 ??. ????. ???????. ???????. ????????. ???. ?. ???????????. ????. ??????. ?????. ???????. ????????! suomivenajaseura.fi/liittymislomake suomivenajaseura.fi Suomi Venäjä seura 80 vuotta 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 16.2.2024 15.49 16.2.2024 15.49 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 18.9.2024 8.08 18.9.2024 8.08. ??????????. 28 € Alle 30-v. ????. ??. Kielen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan puolella JÄSENENÄ AUTAT SUOMI–VENÄJÄ-SEURAA JATKAMAAN TOIMINTAA Venäjän kielen osaaminen ja Venäjä-tuntemus ovat vaarassa heikentyä Suomessa. ??????. Jäsenenä tuet: • venäjän kielen opiskelua Suomessa, • eri taustoista tulevien venäjänja suomenkielisten kanssakäymistä, • tutustumista suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja kulttuuriin, • rasismin ja vihapuheen vastaista työtä, • Venäjä-tuntemuksen vahvistamista Suomessa, • yhteydenpitoa Venäjältä paenneiden kulttuurija kansalaistoimijoiden kanssa, • Ukrainasta paenneiden auttamista, • työtä suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi, • monipuolisen kulttuuritoiminnan järjestämistä. ???????. / ?. ????. ??????????????. ??????. ?????, ?. ??????. . ????. 20 €. ????. Kaikkea venäläistä ei ole syytä tuomita. ?????????. Halutessasi voit tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa! Olemme avoimia uusille ehdotuksille! svs@venajaseura.com, p. ??????. . ???????. ??????. 09 693 831 Jäsenenä saat monipuolisia jäsenetuja • Kirjakauppa Rosebud -10%, • Ruslania -10%, • Into kustannus -40%, • Teehuone Tsaikka -5%, • GreenStar Hotellit -13% Lisää etuja: suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut Jäsenmaksu vuonna 2024 / ??????. 15 € Toinen jäsenyys taloudessa / ?