VenäjänAika 3 | 2017 Irtonumero 7,5 € Kronstadtin merelliset museot Venäjä kasvattaa asevientiään Pietarin Eurooppalainen yliopisto Vuosaaresta Pietariin Sillan rakentaja Maisa Romanaisen vastuulla on Suomea ja Venäjää yhdistävä Allegro-juna s.6
”Kaikkien aikojen paras ruotsalainen rikosromaani.” – Sydsvenskan Timo Kalevi Forss GÖSTA SUNDQVIST Ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Leevi and the Leavingsin keulahahmosta, Gösta Sundqvistista. Vastusta maton visio näyttää maailman kaikessa karmeudessaan, mutta pimeyden keskeltä löytyy myös toivo. 24 90 Vesa-Matti Lahti SIPERIA KUTSUU! Tarina amerikansuomalaisista vasemmistoaktivisteista, jotka perustivat Siperiaan oman siirtokuntansa 1920-luvulla. 24 90 Kai Sadinmaa ILMESTYSKIRJA Pappi Kai Sadinmaan uskonpuhdistus reformaation 500-vuotis juhlan hengessä. Onko kyseessä Ruotsin ensimmäinen sarjamurhaaja. 29 90. Elämäkerta on puuttuva teos suomalaisen populaarikulttuurin kaanonissa . Arne Dahl RAJAMAAT Nuoria tyttöjä on kadonnut. UUTUUSKIRJAT OVAT SAAPUNEET! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI SAAT 20 % KAIKISTA KIRJOISTA! 24 90 Saara Henriksson SYYSKUUN JUMALAT Mystinen romaani taiteilijoista, todel lisuudesta ja muistista, nyky-Unkarin heikosta kohdasta Romaani pohtii identiteetin kysymyksiä maailmassa, jossa historia kirjoitetaan joka päivä uudelleen. Filosofi Ruurik Holmin Yksilönvapaus korjaa omalta osaltaan tätä puu tetta. 29 90 24 90 YLI 50 EURON TILAUKSILLE ILMAINEN POSTITUS! WWW.INTOKUSTANNUS.FI intokustannus.fi PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT 5 EURON ALENNUKSEN ENSIMMÄISESTÄ OSTOKSESTASI! Ruurik Holm YKSILÖNVAPAUS Angloamerikkalaiseen poliittiseen fi losofi aan nojautuvaa keskustelua on Suomessa melko vähän
Joten nokittelu tulee jatkumaan. Siitä lähtien pakotteiden ja vastapakotteiden politiikka on ollut vallitseva käytäntö Venäjän ja lännen sekä USA:n suhteissa viimeisten kolmen vuoden ajan. Sitten elokuun viimeisenä päivänä USA määräsi Venäjän sulkemaan konsuliosastonsa San Franciscossa, New Yorkissa ja Washingtonissa. Viimeisin näytös tässä näytelmässä näyteltiin elokuussa 2017, kun ensin Venäjä vastasi Obaman hallinnon vuoden 2016 lopussa toimeenpanemaan 35 venäläisdiplomaatin karkotukseen ja kehotti Yhdysvaltoja supistamaan edustustojensa henkilökuntaa samalle tasolle kun Venäjän henkilökunta USA:ssa eli 455 henkeen. Kaikkien huonoksi onneksi kapina-alueiden ilmatilassa epäselvissä olosuhteissa ammuttiin alas malesialainen matkustajakone, jossa kuoli satoja syyttömiä ihmisiä. vihreät miehet salaa soluttautuivat Krimin alueen tärkeimpiin kohteisiin valmistellen vallanvaihtoa. Venäjälle Niinistön ehdotus voisi toimia myös kanavana yhteistyöhön Arktisen neuvoston puitteissa vallitsevista pakotteista huolimatta. Osoituksena tästä ovat Niinistön säännölliset tapaamiset presidentti V. On vaikea sanoa ymmärsikö Venäjän presidentti Vladimir Putin keväällä 2014 Sotshin olympialaisissa millaisiin mittasuhteisiin kansainvälisessä kanssakäymisessä saattavat johtaa Venäjän toimet Krimillä, Donbassissa ja Syyriassa. Euroopassa tuskin syntyy aseellinen konflikti Venäjän ja lännen välillä, mutta elämä jatkuvan epävarmuuden varjossa ei ole mukavaa. ALEKSANDER BORODAVKIN PÄÄTOIMITTAJA. USA joutui poistamaan edustustoistaan Venäjällä 755 diplomaattia ja työntekijää ja omalta osaltaan supisti palveluja ennen kaikkea viisumiosastoilta hankaloittaen merkittävästi kaikkien venäläisten viisuminsaantia USA:han. Putin ja D. Kun kaappaus sitten tapahtui Venäjän ennen kansainvälisesti niin arvostetusta presidentistä tuli yhtäkkiä monien maiden vieroksuma. Kukaan tuskin toivoi sen muuttuvan nykyisenkaltaiseksi täysmittaiseksi sodaksi. Niinistön ehdotus mustan hiilen päästöjen hillitsemisestä arktisilla alueilla saattaa olla yksi keinoista, joilla presidentit V. Molemminpuolinen sapelinkalistelu Euroopassa ja Itämerellä, jatkuvat sotaharjoitukset, uudet sanktiot, vastasanktiot ja rajoitukset eivät anna uskoa rauhalliseen tulevaisuuteen. Trump voitaisiin saada mukaan arktisiin ilmastotalkoisiin niin, ettei kenenkään aluetta koskevat taloudelliset intressit enää kärsisi. Suomen valtiojohto ja ennen kaikkea presidentti Sauli Niinistö ovat tehneet hienoa työtä kontaktien ylläpitämiseksi Venäjän valtiojohtoon nykyisessä kireässä kansainvälisessä ilmapiirissä ja pyrkineet jännityksen edes osittaiseen lieventämiseen Itämerellä. Välillä tuntuu siltä, että Venäjän ja lännen suhteet eivät ole vielä lähelläkään pohjaa – aina kun luulee pohjan olevan saavutetun, joku koputtaa alta. Niinistön ja Putinin neuvotteluissa ei suoranaisesti ole pystytty liennyttämään Itämeren pahasti kiristynyttä ilmapiiriä, mutta tuotiin esille osapuolten erilaiset näkemykset moniin kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Kaiken tämän seurauksena länsimaat määräsivät Venäjälle eriasteisia pakotteita, joihin Venäjä vastasi vastapakotteilKremljov la. Krimin tapahtumien aiheuttama suuttumus olisi voinut vähitellen laimeta, jollei Venäjä olisi lähtenyt tukemaan Luhanskin ja Donetskin itsenäisyystaistelijoita ja osallistunut Syyrian sotaan Bashar al-Assadin puolella. sotilaskoneiden transpondereiden pakollisesta käytöstä, mustan hiilen päästöjen hillitsemisestä arktisella alueella jne. Kun Putin toimi talviolympialaisten vieraanvaraisena isäntänä ja isännöi muiden maiden päämiesten tapaamisia venäläisten erikoisjoukkojen n.k. Putinin kanssa ja hänen lukuisat ehdotukset mm. Lisäksi kaikkien viisumien myöntäminen keskitettiin Moskovan edustustoon. Ukraina ja länsimaat syyttivät pudotuksesta Venäjän tukemia separatisteja ja Venäjää BUK-ohjusjärjestelmän lainaamisesta heille. VENÄJÄN AIKA 3 pääkirjoitus Kop, kop, kop … Nykyvenäläinen sanonta ”luulimme saavuttaneemme pohjan, kun yhtäkkiä alhaalta koputettiin” pätee täysin Venäjän, USA:n ja EU:n tämänhetkiseen suhdekehitykseen. Ja Suomihan on tällä hetkellä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Venäjällä todennäköisesti kuviteltiin, että Donbassin kahakka vie huomiota Krimin tapahtumilta ja on näin Venäjälle edullinen
PÄÄKIRJOITUS ALLEGRO yhdistää PAASIKIVI – rauhan rakentaja EU ja Venäjän energia VENÄJÄ kasvattaa asevientiään VUOSAARESTA Pietariin ARCHTECH Helsinki Shipyard ARKANGEL – Venäjän takapajula MITENJOV KONTAKT TSHETSHENIA on Villiä Itää SOTAHARJOITUKSET normaalia toimintaa PUTININ hallinto pysyy KAARLO KIVEKÄS – Tadzhikistanin sankari KRONSTADTIN merelliset museot VENÄLÄISEN elokuvan naiset KIRJAT PIETARIN Eurooppalainen yliopisto TAMPERELAISTUNEET venäläisviulistit KVAS – kesäinen janojuoma LEONIDIN ruokavinkki VANJA-SETÄ tässä numerossa 3 6 10 13 16 20 23 26 28 29 45 48 50 52 54 58 60 61 64 66 68 70 61 45
Ilmoitusmarkkinointi novomedia@novomedia.fi Tilaukset Kesto 26 € / vuosi, vuosikerta 30 €, tilaushinta ulkomaille 35 € / vuosi, fax (09) 856 5557 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Painopaikka Libris, Helsinki ISSN 1455-0520 Kannen kuva: Johannes Wiehn Aikakauslehtien Liiton jäsen 16 52 28. Kustantaja Oy Novomedia Ltd Yläkaskentie 19 A FIN-00740 Helsinki fax (09) 856 5557 novomedia@novomedia.fi www.venajanaika.fi www.novomedia.fi Päätoimittaja Aleksander Borodavkin Oy Novomedia Ltd Matkapuh. 0400 407 268, fax (09) 856 5557 a.borodavkin@novomedia.fi Ulkoasu HANK www.hank.fi Hannu Kavasto, AD Toimitusneuvosto Kimmo Kallonen, puheenjohtaja Sisko Ruponen, Aleksander Borodavkin, Merja Hannus, Kari Ketola
”Iloitsen tästä yhteistyöstä, johon suhtaudun nöyrän hämmentyneesti. 6 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Sillanrakentajaksikin Maisa Romanaista voisi luonnehtia. Venäjäosuus tarkoittaa etenkin Helsingin ja Pietarin väliä vuorokaudessa kaikkiaan kahdeksan kertaa kulkevaa Allegroa, mutta on paljon muutakin. ”Koko henkilökunta oli hyvin sitoutunutta ja arvosti suuresti työtään Stockmannilla.” Loistavan tiiminsä lisäksi Romanainen muistelee lämmöllä Moskovaa, jossa asui parisen vuotta. Ja päätyi Moskovaan Stockmannin tavaratalonjohtajaksi, ollen vuonna 1998 avaamassa Smolenskaja-aukion liikettä. Sen alan koulutus ei siellä vielä ollut suosittua, eikä nykytasolla. Tästä Romanaisella on kokemuksia jo 90-luvun loppupuolelta. ”90-luvun lopun hullut, hyvät ajat”, hän naurahtaa. Romanainen kiittää silloista venäläistä henkilökuntaansa, johon kuului niin humanisteja kuin lääketieteen opiskelijoita, ei juuri kaupallisen alan osaajia. VR:n matkustajaliikenteen johtajan vastuulla on Suomea ja Venäjää yhdistävä Allegro-juna. Pahimpaan mahdolliseen aikaan, sillä Venäjä ajautui talouskriisiin, rupla ja pankit romahtivat, kansalaiset menettivät ansioitaan ja ostokykyään. Vuonna 2010 liikenteeseen lähtenyt Allegro on VR:n ja Venäjän Rautateiden eli RZD:n (Rossijskie Zheleznyje Dorogi) yhteistyön hedelmä, jota hallinnoi yhteisyritys Karelian Trains. Pelkkinä lukuina Venäjä on kovin pieni osa Maisa Romanaisen toimenkuvaa, johon sisältyvät Suomen kaukoliikenne, Helsingin lähiliikenne, Pohjolan Liikenteen linja-autoliikenne ja junien sekä asemien ravintolapalveluja tarjoava Avecra. Niin iso yritys, ja silti tuntuu, että ovet ovat aina auki meille.” Romanainen näkee tässä taas yhden osoituksen naapurusten erityislaatuisesta suhteesta sekä venäläisten halusta tehdä yhteistyötä suomalaisten kanssa. Avajaiset ruplakriisissä Vuonna 1967 Halikossa syntynyt ja Turusta kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Maisa Hakola ei haaveillut Venäjänkaupasta. ”Moskova oli vielä silloin käsiteltävissä oleva kauyhdistää Allegro. Tiukka paikka, josta kuitenkin selvittiin, kuten Venäjällä aina
Nykytyöhönsä hän siirtyi Stockmannilta, jossa toimi muun muassa tavaratalonjohtajana Moskovassa.. Maisa Romanainen aloitti VR:n matkustajaliikenteen johtajana kolmisen vuotta sitten
”On ihanaa päästä verestämään vanhoja muistoja.” Jos aikaa olisi, Romanainen kiertäisi perheen kanssa Moskovan museoita tai hyppäisi Siperian junaan. Moskovassa asuessa Romanaisella ei vielä ollut perhettä. VR:llä hän aloitti marraskuussa 2014. ”Pakotin itseni puhumaan vain venäjää. Ja otti vastaan venäjänopettajansa kutsun datshalle. Suomeen perhe palasi 2007, ja Romanainen jatkoi Helsingissä, lopulta Stockmannin varatoimitusjohtajana. Useimpia suomalaisia jollain tavoin koskettava ala lienee haastavaa ja monipuolista ilman Venäjälinkkiäkin. Matkustajaliikenteen johtajalla on vastuullaan 2600 työntekijää. Niinpä hän jäi kesälomallaan Venäjälle, opiskelemaan venäjää. Matkat muun muassa Jekaterinburgiin tavarataloa avaamaan laajensivat näkymää venäläiseen historiaan ja kulttuuriin. Kävin myös paljon teatterissa.” Moskovaan lähtiessä kielitaito oli Turun kauppakorkeakoulun vuoden venäjänkurssin varassa. Rautatieliikenne on Romanaisen sanoin vähittäiskauppaa teknisempi ja säädellympi ala. Liiketoimintamaailma oli pienempi, mutta myös ennalta arvaamaton.” ”Tunnistan nyky-Moskovankin elämisen ja liikkumisen haasteet.” Moskova-kesä kieliopinnoissa Moskovan aika synnytti kiinnostuksen Venäjään ja antoi ymmärrystä venäläisyyteen – ainakin jonkinasteista, Romanainen täsmentää. Suomalaisten suhde naapuriin on kai aina käymistiTuristit ympäri maailmaa ovat kasvattaneet Allegron matkustajamääriä. Teini-ikäiset lapset lähtevät mieluusti vanhempien kanssa kulttuurikohteisiin. Iltapäivän Allegro on kohta lähdössä Pietariin.. Vauhti ja ryhmien koko näyttävät vain kasvavan, Maisa Romanainen iloitsee Helsingin rautatieasemalla. Takana suuri notkahdus Vuosia kului Virossa, missä Romanainen toimi Stockmannin tavaratalojohtajana. 8 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä punki. Venäjänjunakin tuli tutuksi, parhaiten Helsingin ja Moskovan väliä yhä kulkeva Tolstoi, johon VR:kin myy lippuja. ”Mielelläni osaisin enemmän”, toteaa Romanainen, joka iloitsee pääsevänsä nykytyössään puhumaan venäjää aiempaa enemmän
Edellytyksenä on ottelulippu, ja enintään 72 tunnin perillä olo. Suomalaiset ja venäläiset yhteistyökumppanit kokoontuvat säännöllisesti. ”Millä kielellä palvelemme. He myös arvostavat suuresti puhdasta luontoamme. Ensi kesänä ympäri Venäjää pelattava MM-jalkapallo tuo myös majoitushaasteita. Kasvu alkoi jo viime vuonna, varovasti 10%:lla, yltyen tänä vuonna jo 30%:iin. Romanainen muistuttaa jo nyt monista matkantekoa helpottavista muutoksista, kuten tarkastuksista liikkuvassa junassa. Viisumittomuuskin toteutui menneen kesän jalkapallon Confederations Cup-matkoissa, ja jatkuu ensi kesän MM-jalkapallon myötä. Viimein hyviäkin uutisia Tämän vuoden alusta heinäkuun loppuun oli Allegrolla tehty lähes 300 000 matkaa. ”Takana on todella vaikeita aikoja. Bisnes siellä näyttäytyy yhä arvaamattomana ja muutosvauhdiltaan koko ajan kiihtyvänä. Allegro yhdistää kahta varsin erilaista kansaa, jotka ovat jo vuosisatoja opetelleet elämään rajanaapureina. He myös arvostavat suuresti puhdasta luontoamme.”. ”Senkin takia on tärkeää olla tiiviisti tekemisissä yhteistyökumppanin kanssa.” Parasta Venäjässä Maisa Romanaiselle ovat ihmiset. Tulevaisuus näyttäisi tällä erää lupaavalta. Tämänkaltainen turismi on iso kasvunlähde, joka ei ole riippuvainen ruplan kurssista.” Uudet asiakasryhmät tuovat mukanaan paljon pohdittavaa, yhteistyökumppanin kanssa. Käytämme paljon aikaa ja resursseja sen toiminnan pohtimiseen.” Matkaketjun kohennusta Rajanylittävässä liikenteessä on mietittävä muun muassa passintarkastusta ja wifin toimintaa. Luku sisältää Suomesta, Venäjältä ja kolmansista maista tehdyt. Entä jos junamatkan ja majoituksen saisi samalla sormenpainalluksella. Ja järjestettiinhän Venäjällä viime vuonna jääkiekon MM-kisatkin. Mikä hyvää, mistä kiittää henkilökuntaa … ”Allegro lähestyy 10 vuoden ikää, mikä tarkoittaa peruskorjausta, ilmeen muutosta sisustuksessa. VENÄJÄN AIKA 9 lassa. Ja toivottavasti myös matkaketjun kohennusta.” Matkaketjulla Romanainen tarkoittaa, että Allegroon pääsee mahdollisimman kätevästi mistä tahansa maailmankolkasta. Tulevaisuudestakaan ei haasteita puutu. Kuin pitkä avioliitto Aina välillä kysytään, miksei Allegro voisi kulkea muihinkin päätekaupunkeihin Helsingin ja Pietarin ohella. ”Heidän syvältä kumpuava kykynsä sopeutua erilaisiin muutostilanteisiin ja iloita juuri siitä hetkestä, jossa on.” TEKSTI: HANNELE NIEMI KUVAT: JOHANNES WIEHN ”Venäläisille Suomi on tuttu ja turvallinen portti ulkomaailmaan. ”Venäläisille Suomi on tuttu ja turvallinen portti ulkomaailmaan. Miten huomioida aasialaisasiakkaat ravintolamenyyssä?`” Myönteistä päänvaivaa, joka vaatii lukuisia tapaamisia venäläiskumppaneiden kanssa. ”Aasiasta ja Keski-Euroopasta tulee isoja ryhmiä, samoin risteilylaivoilta esimerkiksi Yhdysvalloista. Romanainen muistuttaa, että näillä kahdella suurkaupungilla on pitkä yhteinen historia, jota nyt jatketaan kahden maan yhteisyrityksellä. Nousu johtunee sekä venäläisten uudelleen syttyneestä matkustusinnosta että Suomen kautta muualta tulleiden matkailijoiden määrän kasvusta. Matkustajaliikenteen johtaja istahtaa Allegroon tai Tolstoihin vähintään kerran kuukaudessa, ja pysyy näin myös junatilanteen tasalla: Mitä pitäisi parantaa, poistaa, mitä uusia. Tämän eteen yhteistyötä tehdään muun muassa Finnairin kanssa. Ei siis ihan yksinkertaista. Aikanaan Venäjäbisnekseen ajautunut näkee kokemuksensa rikkautena. ”Viisumi on poliittisen tahdon kysymys”, Romanainen huomauttaa. Venäjänkaupan ennakointi ei ole helppoa, ja muutosliikkeet ovat nopeita.” Piilisikö tässä myös alan mielenkiinto. ”Kuin pitkä avioliitto, täynnä erilaisia vaiheita.” Omaa Venäjäsuhdettaan hän luonnehtii valitettavan työpainotteiseksi. Romanaisen aloittaessa VR:llä oli Venäjänliikenteessä juuri koettu suuri notkahdus, johon oli monta syytä: Ukrainan tilanne, talouspakotteet, venäläisten kulutuksen ja matkailun raju lasku. Tämänkaltaisessa yhteistyössä molempien osapuolten tulee sitoutua pitkäaikaisiin hankkeisiin pitkällä aikavälillä. Kaupan volyymit katosivat alta ja piti miettiä, millä hinnalla saada kuluttajia. Suomalaisille Venäjä on ehkä yhä mystinen, jännittäväkin maa, joka nyt jo osataan nähdä tervetulleena mahdollisuutena.” Romanainen naurahtaa, ettei tahtoisi käyttää viharakkaus-määritelmää, mutta se nyt vain kuvaa osuvasti suhdettamme. ”Allegron merkitys on hyvin moninainen, yhteisyrityksenä ja brändinä
Myöhemmin perheellä oli kangaskauppa Lahden kauppalassa. Siitä Paasikiven linja syntyi. Hänellä oli kuitenkin kyky oppia virheistään. Paasikivi oli silloin jo kokenut poliitikko, mutta teki myös suuria virheitä. Myös myöhempien sotien aikana hänen poikkeuksellisia taitojaan tarvittiin kolme kertaa rauhansopimusten neuvottelijana. Vanhasuomalaiset järjestivät hänelle viran valtiokonttorin ylitirehtööriksi 1903. Se johti Paasikiven opiskelemaan myös lakimieheksi, mistä tuli hänen varsinainen ammattinsa. Vaikka Paasikivi muistetaan erityisesti sikareistaan, shaketistaan ja silinterihatusta, syntyi hän vaatimattomasti savusaunassa Hämeen läänin Koskella rengin perheeseen. Venäjän kielen ja kirjallisuuden laudatur Paasikivi jatkoi opintojaan keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Helsingissä, missä hänen mieliaineensa oli venäjän kieli ja kirjallisuus, joista hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1892 laudaturin arvosanalla. Paasikivi valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1897. Hän muutti Helsinkiin lainopillisen tiedekunnan lehtoriksi 1899 ja valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi 1901. Paasikivi nousi ensimmäisen kerran suomi 100 vuotta 2017. Paasikiven linjan. Hämäläisten osakunnassa hän omaksui aatteen suomalaiskansallisuudesta, kun Venäjä yhdenmukaisti samaan aikaan keisarikuntaa, mitä toimia pidettiin venäläistämisenä. Hän auskultoi Lahden käräjäoikeudessa ja harjoitteli nimismiehenä Asikkalassa sekä toimi yksityisenä asianajajana Lahdessa. Hyvä menestys kansakoulussa innosti isää lähettämään pojan suomenkieliseen oppikouluun Hämeenlinnaan, mistä opinnot jatkuivat normaalilyseossa. Vähiten tunnettuja Paasikiven henkilöhistoriassa ovat hänen toimintansa vaiheet vuosina 1917-1918. Vuosina 1901-1903 hän toimi myös Pellervo-Seurassa, minkä sihteerinä hän oli mukana työryhmässä, joka aloitti osuustoiminnallisen pankkitoiminnan Suomessa. Sata vuotta sitten hän oli yksi Suomen itsenäisyyden avainhenkilöistä, jotka vaikuttivat ratkaisevasti pitkälle tulevaisuuteen. Poika valmistui ylioppilaaksi luokkansa priimuksena 1890 ja lukion aikana hän suomensi nimensä Hellsténistä Paasikiveksi. Paasikivi oli aktiivinen vanhasuomalainen, jotka ymmärsivät pitkälle keisarin toimia valtakuntansa yhdistämiseksi. Paasikivi oli kuitenkin keskeisesti mukana jo Suomen itsenäistymisessä, Venäjän ja Suomen suhteitten järjestämisessä sekä lopulta Tarton rauhansopimuksen solmimisessa. 10 VENÄJÄN AIKA suomi 100 Juho Kusti Paasikivi – Rauhan rakentaja sadan vuoden takaa Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) muistetaan pankinjohtajana, kansanedustajana, suurlähettiläänä, salkuttomana ministerinä, kolminkertaisena pääministerinä ja lopulta tasavallan presidenttinä, joka loi uudenlaisen poliittisen suhteen Suomen ja Neuvostoliiton välille – ns
Svinhufvud oli lähettänyt Paasikiven jo 1. tammikuuta. Senaatin varoista ei kuitenkaan ehditty siirtää KOP:n Vaasan konttoriin siihen osoitettuja 13 miljoonaa markkaa. Tammikuussa 1918 KOP julkisti vielä osakeannin, mistä ilmoitettiin porvarillisissa lehPaasikivi tyttärensä Annikin ja vaimonsa Allin kanssa vuonna 1946.. ja 26. tammikuuta, kunnes kiväärein ja pistimin aseistautuneet punakaartilaiset estivät jo senaatin linnan ovella komission kolmannen kokouksen. Suomen ja Venäjän sekakomission työ KOP:in pääjohtajan tasapainoilu lojaalisuuden ja aktivismin välillä jatkui aina bolševikkien vallankaappaukseen saakka loka-marraskuussa 1918. Eduskunta nimesi Paasikiven sekakomissioon, minkä tuli yhdessä venäläisen osapuolen kanssa järjestää valtioyhteyden katkeamisen käytännön järjestelyt. Häntä kauhistutti venäläisen sotaväen kurittomuus ja eritoten venäläisten matruusien toimeenpanemat upseerien murhat. joulukuuta, kun itsenäisyysjulistus tuotiin eduskunnan käsittelyyn ja kun siitä äänestettiin. Paasikivi selvisi Helsinkiin vasta iltamyöhällä 5. Paasikivi laati 17 ”punktin” listan toimenpiteistä, joista ensimmäisenä oli venäläisen sotaväen pois vetäminen Suomen alueelta. Valtiokonttorin ylitirehtöörin paikalta Paasikivi valittiin Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajaksi 1914. Sekakomissio ehti pitää kokoukset 23. Työtä voitiin jatkaa vasta toukokuussa. ja 6. Todellinen valta oli vielä venäläisillä. Hän erikoistui toisella kaudellaan pankkiasioihin ja istui pankkivaliokunnassakin. Hän myös uusi paikkansa ja oli eduskunnassa vuoteen 1914. Mannerheimilla ei varovaisena miehenä ollut mitään tekemistä jääkäriliikkeen kanssa. Mutta kun hän palasi Tornion kautta uudenvuoden päivänä 1918 Suomen puolelle, matka pysähtyi matruusikomitean koppiin, missä hän joutui todistelemaan, että oli vain KOP:in asioilla. Senaattoriksi eli ministeriksi hänet valittiin 1908. Senaatin puheenjohtaja P.E. Paasikivi ei ollut Suomessa 4. Paasikiven hallitus erotti Mannerheimin Ennen lähtöään Pohjanmaalle kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim kävi 18. VENÄJÄN AIKA 11 eduskuntaan vuoden 1907 vaaleissa. Hänestä tuli Hjeltin senaatin finanssisenaattori eli valtiovarainministeri, jonka tuli hoitaa rautateiden rakennustöiden rahoitus ulkomaisilla lainoilla. Matkan aikana Paasikivestä tuli ”itsenäisen” Suomen diplomaattinen edustaja. Pankin ansiosta hänen henkilökohtainen varallisuutensa karttui merkittäväksi. joulukuuta Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan tiedottamaan asiasta ja ”sondeeraamaan” epävirallisesti mahdollisuutta Suomen suvereniteetin tunnustamiseksi. tammikuuta KOP:issa Paasikiven luona puhumassa valkoisen armeijan ”finansioimisesta”
marraskuuta 1918 – sattumalta Paasikiven 48-vuotissyntymäpäivänä. Olemme joka päivä keskustelleet asiasta ja eilen päätimme päästää kaikki vähemmän vaaralliset pois. Lamakauden koitettua KOP kärsi huomattavia luottotappioita, joiden seurauksena hallintoneuvosto erotti pääjohtajan 1934. tammikuuta, pysyivät pankkien ovet maanantaista lukien suljettuina. Nervanderinkatu 11:n talonmies ehti kuitenkin varoittaa Juho Kustia ja Paasikivi pääsi täpärästi pidättäjiä karkuun keittiönportaiden kautta. On vielä 75 000 vankia ja ruoka loppuu. Päätös Mannerheim erottamisesta tehtiin 29. Syksyn aikana tilanne muuttuikin nopeasti. Piti enää vain valita kuningas Venäjän keisarin paikalle, jollaiseksi sondeerattiin Hessenin prinssi, keisari Wilhelm II:n lanko Friedrich Karl. Hänen varsinainen uransa oli nyt vasta alkamassa. Kenraalimajuri von der Goltz taas ei hyväksynyt Mannerheimin halua supistaa saksalaisten upseerien määrä mahdollisimman pieneksi ja halua käyttää heitä vapaasti oman harkintansa mukaan eri tehtävissä. Nopein ja yksinkertaisin tie olisi ollut perustaa päätös yksinkertaisesti vuoden 1772 hallitusmuodon 38. Mannerheimin kohtalo sinetöityi, kun hallitus astui virkaan 27. Hallitusneuvottelujen vaikein asia oli, miten päästä eroon Mannerheimista.. elokuuta äänin 58-44. Hallitusneuvottelujen vaikein asia oli, miten päästä eroon Mannerheimista. Ne sujuivat monarkistisissa, saksalaismielisissä ja valtionvelkaisissa merkeissä, jolloin Paasikivi siivilöityi kuin itsestään uuden senaatin puheenjohtajaksi (pääministeriksi). toukokuuta. toukokuuta 1918 Saksan päämajan Suomessa toimivalta edustajalta Hans Steinwachsilta vahvistuksen, ettei saksalaisen sotilasretkikunnan komentaja Rüdiger von der Goltz hyväksynyt Mannerheimin vaatimusta sotaretken jatkamisesta Venäjälle ja Pietarin valtaamisesta. Ei tullut kuningasta, mutta aristokraatti Mannerheim kutsuttiin Lontoosta sähkeellä valtionhoitajaksi Suomeen. Koska monarkistisen hallitusmuotoesityksen kiireelliseksi julistaminen ei mennyt läpi, hyväksyttiin Paasikiven hallituksen ponsi kuninkaanvaalista 9. Kun kapina alkoi sunnuntaina 27. Erimielisyydet koskivat myös ylipäällikön esikuntaa, minne Mannerheim ei halunnut saksalaisia upseereita. lokakuuta 1920 ja se astui voimaan joulukuun viimeisenä päivänä. kesäkuuta: ”Wankiasia on kauhea. Sopimus allekirjoitettiin 14. Ei auttanut muu.” Hallitus suunnitteli jopa, että halukkaat vangit siirrettäisiin kaivostyöhön Saksaan. Tarton rauhan suomalainen arkkitehti Vaikka Suomi ja Venäjä eivät julistaneet toisilleen sotatilaa 1918, päätettiin tosiasiallinen sotatila Tarton rauhansopimuksella. Vaali suoritettiin 9. Kun vielä senaatin sotaministeriksi otettiin Mannerheimin kilpailija ja saksalaisten yhdysupseeri Wilhelm Thesleff, oli ylipäällikkö erotettava. pykälään, joka määräsi säädyt kokoontumaan uuden kuningashuoneen valintaan, jos valtaistuin vapautuisi dynastian sammuttua miesten puolelta. Tästä Paasikivi pääsi vastavallankumouksellisten listalle ja punakaartilaispartio lähetettiin pidättämään häntä. Punaisen kapinahallituksen raha-asiainvaltuutettu maisteri Jalo Kohonen vaati Paasikiveltä pankkien avaamista, mutta Paasikivi tokaisi tylysti, ettei tunnusta punaisten kansanvaltuuskuntaa ja kieltäytyy olemasta sen kanssa missään tekemisissä. marraskuuta Saksan keisarikunnan antauduttua. Paasikivi epäonnistui kuninkaanvaalissa Paasikiven erityisen huomion kohteena oli punavankien huollon järjestäminen, valtiorikosoikeuksien organisointi ja tavallisten punaisten rivisotilaiden armahdusten aloittaminen. Jonkinlaista iloa toi Paasikivi Keravalta hankittu maatila, mutta varsinaista lohtua soi valinta Kansallisen kokoomuksen puheenjohtajaksi 1934-1936 ja siitä Suomen suurlähettilääksi Tukholmaan. Valtio palkitsi siitä Paasikiven ensimmäisellä Itsenäisen Suomen valtioneuvoksen arvonimellä 1930. Sisällissodan lopputuloksen varmistuttua saksalaisten vallattua Töölön ja koko Helsingin sekä kenraali Gustaf Mannerheimin ratsastettua myöhemmin pääkaupunkiin alkoivat uuden hallituksen muodostamisneuvottelut. Paasikivi sai 25. Lokakuussa Paasikiven hallitus kielsi kuolemantuomioiden toimeenpanon ja antoi ensimmäisen armahduskirjan (amnestian), mikä vapautti puolet silloin jäljellä olleista vangeista heti. Tappion seurauksena myös Paasikiven hallitus erosi 27. lokakuuta, mutta hanke kaatui jo 11. TEKSTI: MARKKU SALOMAA Kirjoittaja on Euroopan sotahistorian dosentti ItäSuomen yliopiston historiaja maantieteen laitokselta, joka on toiminut myös 1984-2014 Paasikivi-Seuran hallituksen jäsenenä. Se olikin Suomen kaikkien aikojen paras rauhansopimus. Paasikivi piti vuoden 1906 eduskuntauudistusta syynä sisällissotaan ja varmimpana vastapainona yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle hän piti monarkistisen hallitusmuodon säätämistä. Rauhansopimusneuvotteluissa Paasikivi toimi viisi kuukautta Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Halukkaita ei suuremmin ilmoittautunut. Hän piileskeli tuttaviensa kodeissa ollen ilmiantojen pelossa ”hermostuneisuudesta vallan poissa suunniltaan”. Paasikivi kirjoitti Anna-rouvalleen Naantalin kylpylään 30. Hän ei hyväksynyt myöskään saksalaisten suunnitelmaa Suomen sotaväen organisoimiseksi. tammikuuta ja Työmiehessä 3. 12 VENÄJÄN AIKA suomi 100 dissä 27. helmikuuta. toukokuuta
Molemmilla mailla on noin 13 prosentin osuus maailman kokonaistuotannosta. VENÄJÄN AIKA 13 talous // energia Professori Veli-Pekka Tynkkynen: EU on riippuvainen Venäjän energiasta Helsingin yliopiston Venäjän energiapolitiikan professorin Veli-Pekka Tynkkysen mukaan Venäjä ja Saudi-Arabia ovat maailman suurimmat öljyntuottajamaat. TEKSTI: LEIF GRANHOLM KUVA: VELI-PEKKA TYNKKYSEN ARKISTO
Putinin hallinto on ottanut öljyja kaasusektorilla suuren roolin itselleen. Venäjä ei muuta politiikkaansa, vaikka maan talous menisi huonosti. Monopolistinen Gazprom on Moskovan hallinnon kanssa pelannut poliittista peliä kaasun avulla niin Ukrainassa kuin Baltiankin maissa. Veli-Pekka Tynkkynen kuitenkin huomauttaa, etteivät sanktiot koske Venäjän energiavientiä. EU-maat ostavat 40 prosenttia maakaasun tarpeestaan Venäjältä. Suomeen tuleva maakaasu tuodaan putkia pitkin sataprosenttisesti itänaapurista. Teknologiasanktiot taas pysäyttävät Venäjän suuresti kaipaaman länsiteknologian saannin offshore-hankkeisiin erityisesti Arktiselle alueelle. Sanktiot heijastuvat toki Venäjän energiasektoriin, mutta todellisia vaikutuksia pitää arvioida miten ja millä aikavälillä pohjalta. Korkean öljynhinnan aikana vararahastoja luotiin, mutta ne ovat nyt huonoina aikoina kohta kulutettu. Moskovan hallinnon suhde öljyyn on ristiriitainen. Keskushallinto kahmii näin suurimman hyödyn öljytuloista ja öljy-yhtiöille ei jää rahaa investointeihin edes korkean öljynhinnan aikana. Tynkkynen sanoo, että asiat pitää nähdä monisäikeisesti. Esimerkiksi Baltian maat ja Puola ovat maksaneet kaasusta enemmän kuin Suomi ja Saksa. 14 VENÄJÄN AIKA talous // energia talous // energia R aakaöljystään EU tuo alueelleen noin 90 prosenttia, josta 30 prosenttia tulee Venäjältä. Vaikuttavatko Venäjään Ukrainan ja Krimin tapahtumien vuoksi kohdistuneet vanhat ja uudet kansainväliset sanktiot oleellisesti Venäjän energiavientiin ja samalla talouteen. Maakaasu on myös venäläisten kotien tärkeimpiä lämmitystapoja. Suomen raakaöljy tuodaan pääosin itänaapurista. Lisäksi luonnonvarasektoria, kuten koko Venäjää, jäytää korruptio. ”EU ei ole halunnut, eikä halua tätä nytkään. Öljyn tuotantoverojen ja vientitullimaksujen tuotto vastaa noin puolta Venäjän federaatiobudjetin tuloista. Maakaasulla ei ole maailmanmarkkinahintaa ja kauppa on usein alueellista. Takaseinä taloudessa voi tulla vastaan, mutta Venäjä ei käännä kelkkaansa.”. Energia-alan toimijat eivät uskalla itsekään tehdä investointeja tuotantoon. Venäjä on käyttänyt maakaasua vaikutusvaltansa lisäämiseen Euroopassa. ”Öljyja kaasuvirrat eivät ole sanktioiden puitteissa.” Miksi eivät ole. Pitkään jatkuva alhainen öljyn hinta tulee pakottamaan Venäjän taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Toisaalta etenkin raakaöljyn vienti on valtiolle elintärkeä verotulojen lähde. Tynkkysen mukaan teollisuuden investoinnit ovat laskeneet jo vuodesta 2012 eli ennen Ukrainan tapahtumia ja sanktioita. Jos itänaapurimme ei myisi tai EU ei ostaisi Venäjän öljyä, niin maailman öljymarkkinat menisivät Tynkkysen mukaan totaalisesti sekaisin. Maakaasun tuotannossa Yhdysvallat on viime vuosina noussut ykköseksi kakkostilaa nyt pitävän Venäjän ohi. Toisaalta Kreml haluaa luoda öljysektorista modernin uusine teknologioineen. Investointeja jarruttava tekijä on myös ollut viime vuosien alhainen öljynmarkkinahinta. Esimerkiksi toimituskatkojen pelossa Gazpromia ei aikoinaan pilkottu öljyteollisuuden ta”Venäjä ei muuta politiikkaansa, vaikka maan talous menisi huonosti. Öljyllä rahaa ja maakaasulla politiikkaa Moskovan hallinnolle öljy tuo ulkomaan valuttaa. ”EU:ssa vallitseva käsitys on väärä. Valtio haukkaa veroilla öljyn tynnyrihinnasta tuotantomäärien ja suhdanteiden mukaan jopa 40-70 prosenttia. Lännen finanssisektorin sanktiot purevat Venäjään, koska lainansaanti investointeihin ja energiabisneksen pyörittämiseen tyrehtyy. Öljyn osalta bisnes maailmalla on sikäli selkeää, että maailmanmarkkinahinta määrää pitkälti kauppaa, mutta vain omalta osaltaan. Venäjän ongelmana on sanktioiden lisäksi muun muassa arvaamaton poliittinen ympäristö. Euroopan unioni on riippuvainen venäläisestä energiasta.” Venäjä on toki energiatuloista riippuvainen maa, mutta se ei ole kuitenkaan tiukanpaikan tullen niin riippuvainen mistään, että se vaikuttaisi Kremlin päättäjiin siten, että Putinin hallinto kääntäisi politiikkansa suunnan lännen toivomalle suunnalle. Pystyykö Venäjä esimerkiksi investoimaan energiatuotantoon. Venäjän pahin virhe on ollut maan modernisaation epäonnistuminen. Takaseinä taloudessa voi tulla vastaan, mutta Venäjä ei käännä kelkkaansa.” Tynkkysen mukaan suurin vaikuttava tekijä Venäjän talouteen on öljyn maailmanmarkkinahinta, johon se ei juuri pysty vaikuttamaan
Tynkkynen viittaa googleen ja sieltä löytyviin artikkeleihin, joissa väitetään, että Clintoneiden hyväntekeväisyysjärjestöön siirtyi uraanisopimusten aikoihin venäläistä rahaa. Professorin mukaan taustalla saattavat olla taloudelliset intressit sekä pelko huoltovarmuudesta.. Tynkkynen sanoo, että markkinahintojen merkitys maakaasusektorille on koko ajan nousussa. LNG:n myötä mennään kohti globaalia hintaa. Rosatom omistaa uraanikaivoksista osuuksia USA:ssa ja Kanadassa. Välittömästi sen jälkeen kun Venäjä valtasi Krimin ja EU sanktiot astuivat voimaan, Suomen valtio allekirjoitti helmikuussa 2014 Rosatomin kanssa sopimuksen yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla. VENÄJÄN AIKA 15 paan, vaan kaasuteollisuus on pidetty Neuvostoliiton jälkeen tiukasti Kremlin kontrollissa. Nord Stream 2 on kaikki sektorit ylittävä ja kattava hanke, johon vaikuttavat muun muassa poliittiset ja taloudelliset tekijät, ulkoja turvallisuuspolitiikka, infrastruktuuri ja ympäristöasiat. Julkisuudessa Lipponen on sanonut, että kyse on kaupallisesta eikä poliittisesta hankkeesta. Koko Pohjanmaa on lobattu ja otettu mukaan hankkeeseen ilman tarvittavaa rakentamislupaa. Hillary Clinton oli aikanaan mukana tekemässä ulkoministerinä Yhdysvaltojen puolesta uraania koskevia sopimuksia. Tynkkynen tuo vielä esimerkeillä esiin rahan ja taloudellisten intressien merkityksen. Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder on edistänyt Venäjän kaasuputkihankkeita voimakkaasti, kuten Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka on yrityksensä kautta mukana konsultoimassa Nord Stream 2:ta. Kapasiteetit ja infra satamineen eivät vielä riitä. Ydinvoimalat, ydinaseet ja uraani eivät kuulu USA:n eivätkä EU:n Venäjä-sanktioiden piiriin. USA:n nesteytetyn kaasun tuonti Eurooppaan voidaan nähdä amerikkalaisten taloudellisena intressinä, mutta joidenkin asiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat haluaa estää myös lännen, erityisesti Saksan, liiallisen yhteistyön venäläisten energiayhtiöiden kanssa. USA:n uudet sanktiot asetettiin sen takia, että Venäjän on väitetty vaikuttaneen Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Ydinvoima ei tullut EU:n pakotelistalle. Samantapaisesti viedään eteenpäin Rosatomin ja Fennovoiman Hanhikivi 1-ydinvoimalaitoksen hanketta. Tästä on esimerkkinä Liettua, joka investointipäätöksen LNG-terminaaliin tehtyään, sai Gazpromilta yli 20%:n hinnanalennuksen. Harvoin julkisuudessa esiintynyt tosiasia saattaa olla tämän asian takana. Yhdysvaltojen nesteytetyn kaasun eli LNG:n tuonnilla Euroopan unionin alueelle ei ole vielä valtavaa merkitystä. Nord Stream 2 on hanke, jonka tarkoituksena on rakennuttaa toinen Itämeren alittava kaasuputki Eurooppaan. 30-40 prosenttia Yhdysvaltojen uraanin tuotannosta on venäläisen Rosatomin omistuksessa. Tynkkysen mukaan yhtenä motiivina sanktioihin väitetään myös olevan Nord Stream 2-kaasuputken toteuttamisen estäminen. LNG-tuonnilla on jo kuitenkin jonkinlaisia vaikutuksia kaasun hintaan. Näistä kaikista pitäisi pystyä puhumaan monipuolisesti ja avoimesti. Veli-Pekka Tynkkystä harmittaa puheet pelkistetyistä, yksipuolisista näkökannoista. ”Kaikki komponentit pitäisi saada mukaan keskusteluun.” Professori Tynkkysen mukaan koko ketju pitäisi ottaa mukaan hankkeeseen ja sen arvioimiseen. Rosatomia konsultoi muun muassa Säteilyturvakeskuksen entinen pääjohtaja Jukka Laaksonen. Nyt kaupungit, kuten Kotka ja Hamina, ovat jo etukäteen sidottuja putkihankkeeseen, vaikka ympäristölupia ei ole projektille annettu. ”Tulevaisuus näyttää kuka on lobannut ja ketä”, filosofian tohtori Veli-Pekka Tynkkynen sanoo. Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen kertoo, että öljyn ja kaasun kauppa sekä ydinvoima eivät kuulu Yhdysvaltojen ja EU:n Venäjä-sanktioiden piiriin
Venäjän puolustusteollinen kompleksi (OPK) on sekä USA:n että EU:n taloussanktioiden piirissä, joten paikalla ei näkynyt virallista edustusta kyseisistä maista. Pietarissa järjestettiin kesällä massiivinen messutapahtuma ”Voenno morskoi salon”, jossa Venäjän aseteollisuus esitteli erityisesti meripuolustukseen soveltuvaa uusinta teknologiaansa. Venäjä onkin USA:n jälkeen maailman toiseksi suurin asekauppias. Vuodesta 2001 vuoteen 2015 aseviennin arvo kasvoi 3,7 miljardista dollarista 14,5 miljardiin. Muun muassa raakaöljyn hinnan voimakkaan heilahtelun takia Venäjän pyrkimyksenä on monipuolistaa vientirakennettaan. Ilmapiiri messuilla oli hyvin kansainvälinen. talous // asevienti Öljyn ja maakaasun vienti muodostaa noin 70 prosenttia Venäjän kokonaisviennistä. Messuilla oli kuitenkin mukana myös länsimaisia aseteknologiayrityksiä, mutta vaikutti siltä, että 16 VENÄJÄN AIKA Venäjä kasvattaa asevientiään. Isännät kierrättivät messualueella ulkomaalaisia upseeriryhmiä ja paikalle oli kutsuttu myös venäläiskaunottaria poseeraamaan ohjusjärjestelmien lisäkomponentteina kuin autonäyttelyssä konsanaan. Aseiden viennin osalta maa on tässä onnistunutkin
Erityisesti Intian kanssa asealan yhteistyö on erittäin merkittävää ja maan osuus Venäjän ulkomaisesta asekaupasta on noin 40 prosenttia. Ostajien näkökulmasta haluttuja tuotteita ovat esimerkiksi MIGja Suhoi-taistelukoneet sekä Mija Ka-taisteluhelikopterit. Ilmeisesti ainakin Almaz Antei-yhtiön valmistamat pitkän kantaman S-300ja S-400-ohjustorjuntajärjestelmät edustavat alansa Massiivinen maihinnousualus Jevgeni Kotsheshkov. Tällä hetkellä Venäjä vie aseita yli 50 maahan ja merkittävimmät kohdemaat ovat Intia, Kiina ja Vietnam. Uusimmilla taistelujärjestelmillä varustettu alus tulee palvelemaan Venäjän Mustanmeren laivastossa. Intia suurin yhteistyökumppani Venäjällä pidetään vuosittain useita suuria aseteollisuusmessuja, jossa maan tehtaat esittelevät tuotteitaan. Venäjän kannalta aseteollisuuden kilpailukyky on elintärkeä asia, sillä valmistajat alihankkijoineen työllistävät jopa 2,5-3 miljoonaa työntekijää. Kyseistä lukua voi kuitenkin epäillä, sillä ilmeisesti mukana ovat myös aiesopimukset, joiden toteutumisesta ei ole takuita. Panssarivaunujen ja muun maakaluston osuus viennistä on noin 20 prosenttia, laivojen ja sukellusveneiden 10 prosenttia ja ohjuspuolustuksen niin ikään 10 prosenttia. VENÄJÄN AIKA 17 ne esiintyivät erittäin matalalla profiililla. Venäjän vuosittainen asevienti on siis noin 15 miljardia dollaria, ja venäläisten mukaan tämänhetkisen ”tilaussalkun” arvo on 45 miljardia dollaria. Meriteknologiaan erikoistunut Voenno-morskojsalon-tapahtuma pidetään Pietarissa joka toinen vuosi. Merkittävin tapahtumista on Kubinkassa, lähellä Moskovaa joka vuosi pidettävät Army-messut. MARTTI KIURU. Aseita myös Nato-maahan Asekauppa jakautuu siten, että noin 60 prosenttia viennistä muodostavat hävittäjälentokoneet ja helikopterit. Messutapahtumaan osallistuneille toimittajille järjestettiin tutustumiskäynti esimerkiksi Venäjän uusinta sotalaivateknologiaa esittelevään Admiral Makarovfregattiin, joka on laskettu vesille hiljattain. Näyttäviä messuja järjestämällä Venäjä pyrkii luonnollisesti esittelemään asemahtiaan kansainvälisille alan toimijoille. Venäjän aseteknologian nykytasosta on olemassa hyvin ristiriitaisia arvioita
Yhdysvallat on pikku hiljaa lisännyt Venäjän aseteollisuuteen ja yksittäisiin yhtiöihin kohdistuneita pakotteitaan, vaikka toisaalta koko Venäjän puolustussektori on jo vuodesta 2014 lähtien ollut USA:n sektorisanktioiden piirissä. Korruptoitunutta liiketoimintaa Venäläiset aseyhtiöt eivät saa myydä tuotteitaan itsenäisesti ulkomaille, vaan myyntiä koordinoi valtionyhtiö Rosoboronexport. Pietarin messuilla kierteli useita ulkomaalaisia upseeriryhmiä tutustumassa venäläisiin aseinnovaatioihin.. Virallinen Venäjä on ottanut sanktioihin sellaisen kannan, että ne ovat alkuvaiheessa haitallisia, mutta pitkällä tähtäimellä hyödyllisiä, koska maa joutuu pakostakin kehittämään korvaavia tuotteita. Venäjä on sopinut myyvänsä S-400-järjestelmäänsä muun muassa omia polkujaan kansainvälisessä politiikassa kulkevalle Natomaa Turkille. Venäläistulkinnan mukaan sanktiot ovat siis todellisuudessa protektionismia. Venäläiset väittävät, että USA myös painostaa ja pelottelee kansainvälisiä asekaupan toimijoita ja rahoitRauha meidän aikanamme. 18 VENÄJÄN AIKA talous // asevienti huippua myös globaalisti. Venäjällä lännen sanktiopolitiikka nähdään pyrkimyksenä rajoittaa maan asevientiä, koska varsinkin USA kokee Venäjän pahana kilpailijana. Asebisnes on globaalisti erittäin korruptoitunutta liiketoimintaa, ja Venäjä on tunnetusti maailman korruptoituneimpia maita. Kun on kyse suurista asekaupoista, tekee päätökset presidentti Vladimir Putin henkilökohtaisesti. Kansainvälisyyttä. Tiettävästi monien asetehtaiden johtajat ovat kulissien takana kritisoineet Rosoboronexportin mahtiasemaa asekaupassa. Olettaa kuitenkin sopii, että sanktioita kierretään kauppaamalla komponentteja välikäsien tai kolmansien maiden kautta. Rosoboronexport on markkinointija myyntiyhtiö, jolla on noin 50 myyntikonttoria eri puolilla maailmaa. Lännen sanktiot ovat epäilemättä haaste aseteknologian kehittämiselle, sillä alan länsiyhtiöt eivät saa myydä komponenttejaan venäläisyhtiöille. Yhtiön osuus Venäjän kaikesta asemyynnistä on noin 90 prosenttia, joten voidaan puhua monopoliasemasta
Ilmeisesti yksityistämisen katsotaan myös parantavan yhtiöiden tehokkuutta. Toinen haaste aseteollisuudelle on se, että Venäjän kunnianhimoinen, vuoteen 2025 ulottuva varusteluohjelma on saavuttamassa huippuvaiheensa, ja tulevina vuosina puolustusministeriön sisäiset ostot tulevat vähenemään. Seksi myy – myös aseita?. salaisiin menoluokkiin. Esimerkiksi Suhoija MIG-koneita valmistava OAK-yhtiö teki vuonna 2015 tappiota noin kaksi miljardia dollaria. Vaikeuksista kielisi se, että hallitus on etsimässä yksityistä sijoitusrahaa joihinkin yrityksiin. Ratkaisuna yksityistäminen. Tällä hetkellä kyseiset venäläispankit joutuvat maksamaan luotoistaan huomattavasti korkeampaa korkoa kuin ennen Krimin kriisiä. Kaikesta näki, ettei kapteeni ollut median ylin ystävä. Hallitus onkin velvoittanut yhtiöt muokkaamaan tuotantoaan siviilituotteisiin, mutta tämä ei tule olemaan helppoa. Asetelma heijastuu luonnollisesti aseyhtiöiden tuloksentekokykyyn, koska niiden korkokulut ovat nousseet useilla prosenttiyksiköillä. Tiettävästi monet yhtiöt ovat taloudellisessa ahdingossa. TEKSTI: MARTTI KIURU, PIETARI KUVAT: SVETLANA ALEKSEJEVA Fregatti Admiral Makarovin kapteeni antamassa haastattelua. Viime vuoden lopussa Venäjä yllättäen siirsi yli 10 miljardin dollarin arvoisen määrärahan federaatiobudjetin julkisista menoluokista ns. Ennen lännen käynnistämiä rahoitussanktioita venäläiset valtionpankit saivat edullista luottoa lännestä, mikä edelleen ohjattiin aseteollisuuteen. VENÄJÄN AIKA 19 tajia, jotta ne pidättäytyisivät yhteistyöstä venäläisyhtiöiden kanssa. Vaikka Venäjä on siis onnistunut kasvattamaan asevientiään merkittävästi, ei aseteollisuuden tilanne ole niin ruusuinen kuin voisi kuvitella. Asiantuntijoiden mukaan kyse oli rahoitusvaikeuksiin joutuneiden asetehtaiden pelastamisesta. Esimerkiksi legendaarisesta Kalashnikov-yhtiöstä 49 prosenttia kuuluu jo yksityisille sijoittajille ja lukua ollaan mahdollisesti nostamassa 75 prosenttiin. Ongelmayhtiönä on pidetty myös T-90-panssarivaunuja valmistavaa Uralvagonzavodia
Kun Bronkan syväsatama avattiin, ensimmäinen alus satamassa oli Finnlines-varustamon suomalainen M/S Finnmill. 20 VENÄJÄN AIKA talous // satamat Vuosaaresta Pietariin Venäjän markkinoiden kehityksestä Finnlinesilla aluepäällikkönä vastaava Hannu Lumme kertoo, että yhtiö aloitti liikennöinnin Bronkaan loppukeväällä 2016. Alkuun kuljetettiin lähinnä perävaunuja ja Suomessa valmistettuja metsäkoneita. uusia kuormaja henkilöautoja, projektilasteja, metsäja terästeollisuuden tuotteita, kontteja, kappaletavaraa jne. Se vei koekäynnillään 8.9.2015 satamalaitteistoa Bronkaan ja vakituinen liikennöinti aloitettiin seuraavana vuonna. Lumme jatkaa, että tämän vuoden kevättalvella yhtiö keskitti kaiken Venäjän liikenteen Bronkaan. Finnlines on edelleen sataman aktiivisimpia asiakkaita.. Bronkasta Suomen kautta maailmalle Finnlinesilla on nyt Bronkaan kaksi viikkokäyntiä Roro-aluksilla, joiden kapasiteetti on kolme kaistakilometriä ja etuna on laaja lastikirjo. Siitä asti on viety ja tuotu Bronkan kautta kaikkea, mitä Finnlines kuljettaa: perävaunujen ja koneiden lisäksi mm. Lumme täsmentää, että alukseen mahtuu esimerkiksi noin 200 14-metristä traileria
Tyypillistä Venäjän kuljetusmarkkinoille on ollut herkkyys muutoksille ja jatkuvat vaihtelut.” Lumpeen mukaan Finnlines on koko varustamoryhmässä vastuussa sekä Suomen että Venäjän markkinoista. Navigointimielessä Bronkan sijainti on myös hyvä, koska alukset välttävät pitkän reviiriajon saattueessa kaupungin satamaan. Satama korostaa myös markkinoinnissaan palveluiden sujuvuutta: rekka voi selvitä kontin jättämisestä satamaan tunnissa. Osana suurempaa kokonaisuutta Finnlines vastaa varustamoryhmän Itämeren ja Pohjanmeren ns. Venäjän osuus liiketoiminnasta ei ole kovinkaan suuri, mutta sitä pidetään silti tärkeänä markkinaalueena. Markkinointija myyntiosaston varapäällikkö Andrey Novikov korostaa, että sataman sijainti eteläisessä Pietarissa on kätevä esimerkiksi Moskovan suuntaan rahtia vieville rekoille. Hannu Lumme toteaa Bronkasta: ”Asiakkaamme eivät ole juurikaan moittineet toimintatapoja. Satamassa on konttiterminaali, RoRo-terminaali ja logistiikkakeskus. Bronkaan muualtakin kuin Vuosaaresta Finnlines tarjoaa suomalaisille viejille suoran meritien Venäjän markkinoille. Lumme jatkaa: ”Ilahduttavasti Venäjän kuljetusten määrä sekä tuonnissa että viennissä on parin heikon vuoden jälkeen tänä vuonna kasvanut, ja pohja lienee saavutettu viime vuonna. Konttialuksilla Bronkaan liikennöivät CMA CGM (pääkonttori: Marseilles), Far Eastern Shipping Company (FESCO, pääkonttori: Moskova), COSCO SHIPPING Lines Co. Elokuussa se uutisoi palveluiden parantamiseen tähtäävästä hankinnastaan: toisesta 16:n tonnin Konecranesin trukista, joka Roro-terminaalissa tehostaa etenkin raideliikennöinnin tarpeita. Short Sea -kuljetuksista. Se toimii myös väylänä maakuljetuksille Venäjän naapurimaihin kuten Valko-Venäjälle ja Kazakstaniin ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden rahdin jatkokuljetuksiin rautateitsekin. Laaja oma tarjonta eri puolille maailmaa on tärkeä argumentti Venäjän markkinoilla. Alusten täyttöaste on varsin hyvä. Lumme muistuttaa vielä, että Roroalukset soveltuvat erinomaisesti suurikokoisille ja painaville koneille ja laitteille ja projektilasteille. Bronka on uusi ja moderni satama, ja sujuviin viranomaistoimintoihin on todella kiinnitetty siellä erityistä huomiota. Tyypillisesti lastia kulkee Roroaluksilla enemmän Venäjälle kuin Venäjältä, mutta länsisuuntaan palattaessa alukset lastaavat lisäksi vientitavaraa Suomesta. Lumme lisää: ”Esimerkiksi tällä hetkellä kuljetamme lähes viikoittain uusia kuorma-autoja Brasiliasta Antwerpenin kautta Bronkaan, ja vastaavasti venäläisvalmisteisia kuorma-autoja Bronkasta Antwerpenin kautta Länsi-Afrikkaan”. Helsingin kautta kuljetetaan myös mm. Laivalla vältetään kalliit kansainväliset erikoiskuljetusluvat, ja molemmissa maissa voidaan toimia kotimaan luvilla. Sen tehtävä Venäjällä on markkinoida Grimaldin Group´in linjoja – Välimeren linjoja, Länsi-Afrikkaa, Etelä-Amerikkaa, Meksikoa ja Pohjois-Amerikkaa. Pyrkimys niiden kehittämiseen on selkeä. Alukset tulevat Antwerpenistä, Rotterdamista ja Hampurista. Englannista ja Tanskasta laivatut lastit. Andrey Novikov kertoo, että näissä kaupungeissa lastataan uudestaan Kiinasta saapuvat kontit. Koko varustamoryhmällä on yli 100 alusta ja ryhmä investoi koko ajan uuteen laivakalustoon. Loistava sijainti Bronkan sataman omistaa ja sitä hallinnoi OOO Fenix, joka perustettiin vuonna 2007 sataman toteuttamiseksi. Noin 80 miljoonaa kuluttajaa asuu 36 tunnin matkan päässä satamasta. Hannu Lumme kertoo myös, että Bronkan satamaan on avattu uusia bussilinjoja ja siellä toimivat yritykset ovat järjestäneet pikkubussiliikennettä. VENÄJÄN AIKA 21 Laivalinjat kulkevat Lyypekistä Bronkaan ja toinen linja on Bilbao-Antwerpen-Helsinki-Bronka. (COSCO, pääkonttori: Shanghai) ja NYK. Uudesta syväväylästä Bronkaan ei merenkulkijoilta ole moitteita kuulunut”. Nippon Ilahduttavasti Venäjän kuljetusten määrä sekä tuonnissa että viennissä on parin heikon vuoden jälkeen tänä vuonna kasvanut, sanoo Hannu Lumme.. Toiseen suuntaan kulkisi kätevästi myös Suomeen venäläisiä tuotteita, jos niille olisi kysyntää. Finnlines kuuluu kansainväliseen Grimaldi Group -yhtiöön. Muualla Euroopassa Grimaldi Group kilpailee monien laivayhtiöiden kanssa. Lumme myös korostaa, että vaikka Grimaldi Lines on italialainen yhtiö, niin omistaja tuo esiin Finnlinesin suomalaista profiilia ja alukset kulkevat Suomen lipun alla. Palvelut ja muodollisuudet Suomalaisten yritysten ongelmina Venäjällä mainitaan usein kärjessä tullija rajamuodollisuudet. Satamasta pääsee ajamaan Pietaria kiertävää kehätietä molempiin suuntiin
Olisi hienoa, jos Suomi olisi edelläkävijä myös säännöllisen matkustajaliikenteen avaamisessa Bronkaan. Ropax-alusten konkari Finnlines omine verkostoineen voisi olla hyvä kumppani kehittämään sataman matkustajaliikennettä palvelevia toimintoja. Se olisi hyvä lisä matkailun kehittämiseen Suomen ja Venäjän välillä. TEKSTI: VIRVE OBOLGOGIANI KUVAT: BRONKAN SATAMAN KUVA-ARKISTO Satamasta lisää tietoa verkossa: www.port-bronka.ru Roro (roll on – roll off): pyörillä varustettu rahti (esim. Koko satama on 120 ha, joista tällä hetkellä 26,6 ha on Roro-terminaalin osuus ja sitä on tarkoitus laajentaa vuonna 2018 40 hehtaariin. Tuntuu ylelliseltä olla suuren laivan harvoja, hyvin palveltuja asiakkaita, mihin Finnlinesin alukset mm. Finnlady tarjoavat hienot mahdollisuudet. Pitkät rivit uusia autoja ovat vaikuttava näky satama-alueella.. Bronkan sataman ensimmäinen alus oli suomalainen. Kaupungin keskustaan menijälle Bronka on kauempana kuin Vasilin saarella sijaitseva matkustajasatama. Novikov vahvistaa, että satamaan ei tällä hetkellä tule muualtakaan matkustajia kuljettavia aluksia. Jo lähtö Vuosaaren pienestä Hansaterminaalista on aivan erilainen kokemus kuin jonottaminen Helsingin muiden satamien ruuhkaisissa terminaaleissa. Novikov täydentää, että koko satama on tavoitteena laajentaa samalla 150 hehtaariin. autot, perävaunut, lauttavaunut) lastataan ja puretaan terminaalista alukseen ajamalla tai vetämällä ajoneuvolla ramppia. 22 VENÄJÄN AIKA talous // satamat Yusen Kabushiki Kaisha (NYK Line) toi ensimmäistä kertaa lastia heinäkuussa. Lumpeen mukaan Finnlines ei ole vielä päätynyt kehittämään tätä konseptia, vaan matkustajaliikenne Venäjälle on toistaiseksi siirretty tulevaisuuden projektiksi. Yhtiö on perustettu vuonna 1919 nimellä Kawasaki Kisen Kaisha Ltd. Samalla kaksinkertaistetaan Roro-terminaalin kapasiteetti 260 000 yksikköön. Pitkät rivit uusia autoja ovat vaikuttava näky satama-alueella. Roro-aluksilla rahtia tuo Finnlinesin lisäksi KESS (”K” Line Europe Short Sea), joka on japanilaisen ”K” Line Groupin eurooppalainen tytäryhtiö. Matkustaminen rahtilaivalla on kiinnostava elämys. Toivotaan siis, että Ropax-alukset palaavat Vuosaari-Bronka-linjalle ja Finnlines pystyisi tarjoamaan myös mahdollisuuden viisumittomaan risteilyyn. Sataman kapasiteetti ei ole vielä läheskään täydessä käytössä, mutta OOO Fenix suunnittelee jo laajennusta. Tulevaisuus Bronka täydentää omalla profiilillaan konttija Rorosatamana Venäjän Itämeren satamapalveluita, missä toinen merkittävä uusi satama on enemmän bulkkitavaraa käsittelevä Ust-Luga. Ropax (roro + passangers): matkustajarahtilaiva / matkustaja-autolautta, joka voi rahdin lisäksi kuljettaa vähän matkustajia. Matkustajia Bronkaan Finnlines on ensisijaisesti kuljettanut rahtia, mutta kokeillut myös matkustajaliikennettä Star-luokan Ropax-aluksillaan, jotka ehkä parhaiten tunnetaan yhtiön Helsinki-Travemündelinjalta. Kun Bronkan sataman kautta kulkee vähän matkustajia, siellä ei ole tarvinnut seistä passija tullijonoissa, vaan muodollisuudet ovat hoituneet nopeasti. Mutta se tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon matkailijalle, joka haluaa tutustua vaikkapa Kronstadtiin tai Pietarhoviin, joihin molempiin on alle 20 km
TEKSTI: MARKKU PERVILÄ KUVAT: HELSINKI ARCTECH SHIPYARD Arctech Helsinki Shipyardsin toimitusjohtaja Esko Mustamäki. Nyt yritys tähyilee myös risteilyalusten markkinoille. VENÄJÄN AIKA 23 talous // telakat Arctech Helsinki Shipyard on erikoistunut arktisiin aluksiin Helsingin Hietalahdessa on rakennettu laivoja monen sukupolven ajan. Telakan tuorein yrittäjä, Arctech Helsinki Shipyard on keskittynyt viime vuodet nimensäkin mukaisesti jäänmurtajiin ja jäävahvistettuun tonnistoon
”USC on iso valtion omistama telakkayhtiö, jolla on Venäjällä omat suunnittelutoimistot, 40 tytäryhtiötä ja 80 000 työntekijää. Mustamäen mukaan laivanrakennusyrityksen toimintaympäristö on kokenut kovia varsinkin Krimin valtauksesta johtuneiden läntisten talouspakotteiden takia. SCF:n tilaamat alukset merkitään yleensä yhtiön kyproslaisten tytäryhtiöiden nimiin ja ne purjehtivat Kyproksen lipun alla. Helsingin telakan liikevaihto on pyörinyt 200 miljoonan euron tienoilla. ”Hallissamme on tällä hetkellä yksi 229 metriä pitkä jäätä murtava tankkilaiva, joka on menossa Jamalin niemimaan liikenteeseen. Offshore-kenttien huoltoaluksien toimitukset Arctech Helsinki aloitti rakentamalla Sovcomflotille vuonna 2012 kaksi Sahalinin edustalle mennyttä laivaa. Työllisyys on hyvä, mutta tilauksia tarvitsemme aina lisää”, toimitusjohtaja kertoo. Vuonna 2014 omistus siirtyi venäläläisen United Shipbuilding Corporationille ja sen jälkeen telakka on ollut kokonaan venäläisten omistama yritys. Varustelulaiturissa on yksi tutkimusalus ja toinen offshore-alus on merikoeajolla. Tonnistoa Arktikalle Koko venäläisen omistuksen ajan telakka on keskittynyt jäävahvistettuun tonnistoon, jota rakennetaan Venäjän Arktikan tarpeita varten. 24 VENÄJÄN AIKA talous // telakat T elakkayhtiö perustettiin vuonna 2011 korealaisen STX:n ajaessa alas Suomen toimintojaan. Venäjän suurin varustamo Sovcomflot, tai SCF niin kuin länsimaissa sanotaan, on Arctech Helsingin ylivoimaisesti tärkein asiakas. ”Yhdysvaltain pakotteista on koitunut haittaa, sillä Suomessakin toimivat pankit saattavat tarkistaa vähäisetkin valuutansiirrot. ”Olemme tehneet myös kaksi jäänmurtajaa liikenneministeriölle eli Venäjän valtiolle”, Mustamäki sanoo. Olemme ainoa USC:n ulkomailla toimiva yksikkö”, Arctech Helsinki Shipyardsin toimitusjohtaja Esko Mustamäki sanoo. Venäjän tiedotusvälineissä on viime aikoina puhuttu Helsinki Arctech on merkittävä vaikuttaja suomalaisille alihankkijoille ja tavarantoimittajille.. EU:n pakotteet eivät sen sijaan vaikuta bisneksiimme, koska ne on suunnattu muualle”, Mustamäki kertoo. Venäjän valtio on viime aikoina pohtinut Sovcomflotin osittaista yksityistämistä ja viemistä pörssiin, mutta huhuista huolimatta parasta aikaa listaukseen ei ole vielä löytynyt. Työn alla on ollut niin jäänmurtajia, tutkimusaluksia, offshore -huoltolaivoja kuin nyt viimeksi jäätä murtavia tankkereita
Yritys on perustettu joulukuussa 2010 ja Arctech aloitti toimintansa aprillipäivänä 2011. Lohkoja Baltiasta Kuten sanottu, suuri omistaja takaa esimerkiksi suunnittelutöiden onnistumisen tilaajien vaatimusten mukaisesti. Hän ei pidä ongelmana löytää suomalaisia alihankkijoita risteilyaluksen rakentamisessa. ”Kyseessä on erittäin energiataloudellinen ja ympäristön hyvin huomioon ottava laiva, ja teemme kovasti töitä tilauksen saamiseksi”, sanoo Mustamäki ja lisää, että varustamon alustavasta yhteydenotosta kestää hyvinkin vuoden päivät itse tilauspapereiden allekirjoittamiseen. Laivanrakennuksen veteraanien mukaan jopa kaksi kolmasosa maailman jäänmurtajista on rakennettu Suomessa ja Hietalahden telakalla on eri omistajien aikana ollut näissä bisneksissä merkittävä osa. ”Turun suunnalla alihankkijoilla on paljon töitä, mutta uskon että Suomesta löytyy runsaasti alan osaamista. Vuonna 1926 Koneja Siltarakennus osti yrityksen koko osakekannan 8,6 miljoonalla markalla. Alihankinnat eivät jää pullonkaulaksi”, hän arvelee. Sen sijaan Arctech Helsinki on löytänyt oivallisen kumppanin Latviasta. Mustamäki sanookin, että venäläisten tekniset erittelyt ovat erittäin korkella tasolla ihan millä mittarilla tahansa verrattuna. Laivanrakennusta on aina pidetty erittäin syklisenä toimialana, ja kieltämättä alan suhdanteet ovatkin vaihdelleet rajusti. Kaksi vuotta myöhemmin turkulainen Crichton-Vulcan siirtyi samaan omistukseen. Yritys ostaa aluksiinsa muun muassa ABB:n valmistamia Azipod -ruoripotkurilaitteita ja kosolti muuta laivanrakennuksen teknologiaa. Näin Hietalahden telakasta tuli osa Suomen oloissa ennenkuulumattoman suurta telakkaja konepajakonsernia. ”Aina olemme tienneet, että laivoissa on runsaasti uutta teknologiaa”, Esko Mustamäki sanoo. United Shipbuildingin lähin Arctechia sijaitseva tytär on Viipurissa, mutta viime aikoina kummatkin telakat ovat keskittyneet omiin tilauksiinsa. Arctech työllistää noin 1 400 henkeä Helsingin telakalla. Mustamäki ei tiedä tästä sen enempää, mutta sanoo Venäjän pohjoisella laivastolla olevan ohjelma mustajien tilaamiseksi sikäläisiltä telakoilta. Tosin venäläisillä on omiakin vastaavia laboratorioita. Edelleen telakkayhtiö on Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan Aker Arctech -jäälaborataorion merkittävä asiakas. Hietalahdessa on rakennettu laivoja jo tsaarinajalla ARCTECH Helsinki Shipyard Oy on venäläisen United Shipbuilding Corporationin (USC) omistama yritys. Näistä runsaat 600 työntekijää on Arctechin palveluksessa ja loput ovat alihankkijoiden työntekijöitä. Kesän alussa Helsinki Arctech Shipyard ilmoitti jatkavansa tätä perinnettä, kun telakka teki aiesopimuksen japanilaisen Peace Boat -varustamon kanssa. ”Risteilyaluksia tilataan jatkuvasti lisää, ja meidän edellinen sellainen valmistui vuonna 2004. Vuonna 1938 telakka sai jälleen uuden omistajan, kun Wärtsilä otti haltuunsa Koneja Siltarakennuksen. Klaipeda on erittäin hyvä telakka ja tilaamme heiltä muun muassa runkolohkoja.” Helsinki Arctech on merkittävä vaikuttaja suomalaisille alihankkijoille ja tavarantoimittajille. Lähteet: Arctech Helsinki Shipyard Wikipedia. Yrityksen konkurssipesän jatkajaksi perustettiin Hietalahden Sulkutelakkaja Konepaja. Nykyään tehdään kesäisin myös arktisia risteilyjä joko tavanomaisilla risteilyaluksilla tai vanhoilla jäänmurtajilla.” Mustamäki on aiemminkin sanonut, että jäänmurtajia ja risteilyaluksia yhdistää se, että molemmilla laivoilla on isot koneet. Mustamäki kuten muutkin maailman telakanjohtajat näkevät risteilyliikenteen kasvavan kovaa tahtia. VENÄJÄN AIKA 25 jäänmurtajien aseistamisesta. Välillä telakkateollisuutta on pidetty Suomessa ja muualla iltaruskon alana, mutta nykyään tilanne näyttää valoisammalta. Toisen maailmansodan jälkeen telakka toimitti laivoja sotakorvauksina Neuvostoliittoon ja seuranneina vuosikymmeninä käytiin laajaa kahdenvälistä idänkauppaa. ”Kyseessä on tanskalaisen Odensen telakan entinen tytär, joka nyt on siirtynyt latvialaisiin käsiin. Ero on siinä, että viime mainituilla aluksilla koneiden ympärille on rakennettu hotelli. Telakan perusti Adolf Törngren vuonna 1865 nimellä Helsingfors Skeppsdocka. Esko Mustamäki osaa varmasti hyvin asettua tilaajan kenkiin, sillä hän on pitkään työskennellyt Finnlinesin laivanisännistöyhtiö FG-Shippingin toimitusjohtajana. Paluu risteilybisneksiin Arctechin edeltäjät Hietalahdessa, Wärtsilä Meriteollisuus, Masa-Yards, Kvaerner ja Aker tunnetaan jäänmurtajien lisäksi risteilyalusten rakentajina. Maailmanluokkaa olevassa jäälaboratoriossa tutkitaan muun muassa rungon muotoja, materiaaleja ja propulsiolaitteita, jotka vaikuttava jäissä kulkuun. Vuonna 1904 yritys sai huomattavan tilauksen Venäjän meriministeriöltä höyrykoneilla varustetuista torpedohävittäjistä
Arkangelin loiston päivät olivat sen perustamisesta 1500-luvulla lähtien aina 1700-luvun alkuun, jolloin uusi pääkaupunki Pietari anasti Venäjän merkittävimmän satamaja kauppakaupungin aseman. Arktinen luonto on kaunis ja ainutlaatuinen merineen sekä loputtomine metsineen, soineen ja järvineen. ”Esimerkiksi Murmanskiin verrattuna Arkangelissa rakennetaan silti hurjasti: Murmanskissa on käynnissä vain yksi rakennuskohde, mutta Arkangelissa kymmeniä”, luonnehtii Arkangelissa pian 20 vuotta asunut liikenneturvallisuuskonsultti Juha Hyvärinen. Luostarielämää on hitaasti elvytetty 1990-luvulta lähtien. 350000 asukkaan Arkangelissa on niin Leninin patsas kuin iso määrä trendikkäitä kahviloitakin. Esimerkiksi valtiollinen Rosatom-yhtiö suunnittelee noin 300 miljoonaa euroa maksavan kaivoksen rakentamista valtavan Pavlovin alueen lyijyja sinkkiesiintymän hyödyntämistä Novaja Zemljan saarten eteläosassa. Hyvärisen mukaan rakennukset ovat ainoa liki varma sijoituskohde. Kuvernööri toivoo uutta nousua liikennehankkeista. Elämänlaadussa parantamista Viime keväänä julkaistun RIA Reiting -luokituslaitoksen tutkimuksen mukaan Arkangelin alue sijoittui elämänlaatua kuvaavan indeksin perusteella vasta sijalle 71 Venäjän kaikkiaan 85 alueesta. Tshumbarovin-Lutshinskin kävelykatu vanhoine taloineen on sekä paikallisten että turistien suosiossa. Nykyisin alueen tärkeimpiä yrityksiä ovat metsätalousyhtiö Titan ja muun muassa japanilaisen metsäAntoni Siijokelaisen luostari on perustettu 1500-luvulla, ja se sijaitsee 160 kilometrin päässä Arkangelista. 26 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Kehitys kuin letkajenkkaa: kolme askelta eteen, yksi taakse Arkangelin alue kuuluu Venäjän takapajuloihin. Arkangeli sijaitsee mahtavan Vienajoen rannalla. Tutkimuksessa huomioitiin muun muassa tulotaso, työllisyys sekä ilmastoja asuinolot. Maaperässä on runsaasti hyödyntämättömiä luonnonvaroja. Joki laskee Vienanmereen noin 30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta.. Siistin keskustan ulkopuolella taas viruu iso määrä ruostuvia ja hylättyjä neuvostoaikaisia teollisuusrakennuksia. Joen rannan kävelybulevardi on koiranulkoiluttajien, lenkkeilijöiden ja sauvakävelijöiden suosiossa. V ienanjoki lipuu leveänä ja majesteettisena Arkangelin kaupungin läpi laskeakseen Vienanmereen noin 30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Hiukan Ranskaa suurempaa Arkangelin oblastin aluetta ei kuitenkaan voi kutsua hyvinvoivaksi
Tähän suomalaistoimittajan kysymykseen Orlov vastasi vastakysymyksellä: ”Nimetkää edes yksi sota, jossa Venäjä historiansa aikana olisi ollut hyökkääjänä valloittamismielessä.” Suomalaistoimittaja mainitsi talvisodan. Esimerkiksi historiallisesti kiinnostavat Solovetskin luostari 1400-luvulta tai 1500-luvulla perustettu Antoni Siijokilaisen luostari 160 kilometrin päässä Arkangelista ovat näkemisen arvoisia, mutta kaikkea muuta kuin helposti saavutettavia. Tämä sai Orlovin pitämään pitkän puheen Venäjän rauhanomaisuudesta ja talvisotaan johtaneista syistä. Palkat ovat niin pieniä, että monet tekevät kahta työtä, ja monet eläkeläisetkin joutuvat käymään töissä. Nyt tilanne on muuttunut. Alueella on kuitenkin joitakin menestyviä yrityksiä kuten luontaistuotteena ja terveysruokana markkinoitua, venäläisten merikaaliksi kutsumaa merilevää myyviä yrityksiä. ”Tiedän, että talvisodasta on olemassa erilaisia näkemyksiä. Yksi kuvernöörille esitetty kysymys koski arktisen alueen militarisoitumista. Suunnitelmaan sisältyy myös uuden syväsataman rakentaminen Arkangeliin vuoteen 2025 mennessä. Mutta entä jos muut reagoivatkin siihen, mitä Venäjä tekee. Meidät koetaan uhkaksi, ja meidän on reagoitava siihen”, sanoi Orlov. ”Yhteistyö Kiinan kanssa lisääntyy”, Orlov sanoo. Tässä kohtaa lainsäädäntömekanismi ei toimi, koska aloite lainsäätämiseen pitäisi tulla joko toimeenpanovallalta, joka kuitenkin vaihtuu liian nopeasti tai kansalaisyhteisöltä, joka taas on vielä kehittymätön”, Hyvärinen sanoo. VENÄJÄN AIKA 27 konevalmistajan Komatsun kanssa yhteistyötä tekevä Solombalskin koneenrakennustehdas. marraskuuta 1939 suomalaisten neuvostojoukkoja kohti ampumista niin sanotuista Mainilan laukauksista. ”Venäjä ja Arkangeli kehittyvät kuin letkajenkka: kolme askelta eteen ja yksi taakse. Viime keväänä joukko toimittajia Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä kokoontui Arkangeliin Barents Press -seminaariin. Asukkaita noin 350000. Myös korruptio laskee venäläisten elintasoa. Kuvernööri Igor Orlovin mukaan tärkein yhteistyökumppani on idässä, ei lännessä. Arkangelissakin pienyritysten määrä on taloustaantuman vuoksi viime vuosina laskenut. Pohjois-Venäjällä, johon Arkangeli kuuluu, miehet jäävät eläkkeelle jo 55-vuotiaina ja naiset 50-vuotiaina. Osalle heistä järjestyi tilaisuus haastatella Orlovia. Kaupunki sijaitsee etelästä Moskovasta tulevan valtatien päätepisteessä. Elinkeinoelämä on pääosin metsätalouden, kalastuksen sekä koneenja laivanrakennuksen varassa.. ”Talvisota alkoi provokaatiosta” Arkangelin alueen kuvernööri Igor Orlov on vakuuttava, selkeäsanainen mies ja isänmaallinen. Se näkyy esimerkiksi rautatienrakentamisessa, kun jokainen porras haluaa oman siivunsa rahoista. Usein venäläiset taittavatkin Arkangeli-Petroskoivälin Pietarin kautta kulkevilla lennoilla. Koko alueella on noin 1,2 miljoonaa asukasta. Kiinalaisten kanssa on muun muassa tehty sopimus pitkään suunnitellun, liki 1200 kilometriä pitkän Belkomur-rautatien rakentamisesta Arkangelista Komin tasavallan läpi Uralille. Ennen Pietarin perustamista 1703 Arkangeli oli Venäjän ainoa ja erittäin vilkas kansainvälinen satamakaupunki. Yhteistyötä Kiinan kanssa Ilmastonmuutos ja Jäämeren ikijäiden sulaminen tuo arktiselle alueelle uusia bisnesmahdollisuuksia, joista Venäjä haluaa osansa. ”Aiemmin uskoimme, että ympärillämme on vain ystäviä, emmekä tarvitse voimaa heitä vastaan. Sen sijaan esimerkiksi 500 kilometrin päässä sijaitsevaan Karjalan tasavallan pääkaupunkiin Petroskoihin on vaikea päästä tietä pitkin, sillä nykyinen reitti on lähes tuhat kilometriä pitkä. Muualla miesten eläkeikä on 60 ja naisten 55. Orlovkin kannattaa teiden rakentamisen sijasta lentoliikenteen kehittämistä esimerkiksi välillä Arkangeli-PetroskoiOulu. Kuvernööri haluaa lentoja Luonto-, erä ja kulttuurimatkailijoille Arkangelin seudulla olisi paljonkin näkemistä, mutta kehittymätön infrastruktuuri, suuret etäisyydet ja vaikea saavutettavuus pitävät suuret turistilaumat poissa. ”Venäjällä kilometri rautatietä maksaa 2-2,5 kertaa enemmän kuin vastaava Suomessa”, Hyvärinen sanoo. Arkkienkeli Mikaelin mukaan nimensä saaneen kaupungin perusti tsaari Iivana Julma 1584. Federaatiotaso säätää ihan harmonisia lakeja, jotka pitäisi alueen ja kunnan tasolla sovittaa alueellisiin ja paikalliseen erikoisolosuhteisiin. Arkangelin oblastin alueen kokonaispinta-ala 587000 neliökilometriä (Suomen pinta-ala 338000 neliökilometriä). ”Reitti tulisi varmasti puolessa vuodessa kannattavaksi”, kuvernööri uskoo. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että ensin oli provokaatio ja vasta sitten hyökkäys.” Venäjän virallinen historiankirjoitus on hylännyt Neuvostoliiton lanseeraaman tarinan, jonka mukaan talvisota syttyi 30. Jos suunnitelma toteutuisi, rata loisi Venäjän pohjoisille satamakaupungeille suoran yhteyden aina Kiinaan ja Keski-Aasiaan saakka. Fakta Arkangeli Kaupunki sijaitsee Luoteis-Venäjällä Vienanmeren kaakkoispohjukassa, 1500 kilometriä Moskovasta. Ongelmana on myös nuorten ja koulutettujen ihmisten pakeneminen Pietariin ja Moskovaan, mikä johtaa muun muassa ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen. Venäjän sotilaallinen varustautuminen alueella on Orlovin mukaan reagointia ulkopuolisten tahojen toimiin
Edessä on neljän vuoden opiskelurupeama, alempi korkeakoulututkinto ja PR-kysymyksiin keskittyvä ammatti. Ne alkoivat houkutella puoleensa korkeilla palkoilla parhaita opettajia. Tietysti monet haluaavat, että heidän lapsensa opiskelisivat arvostetussa korkeakoulussa, jossa ei ole matematiikkaa eikä fysiikkaa. Meillä työttömyys nuorten asiantuntijoiden keskuudessa on viisi kertaa suurempaa kuin maan kokonaistyöttömyys (5,2%). Hän ei ole kuitenkaan noudattanut minun neuvojani. Plus kaksi vierasta kieltä. Minun tyttärentyttäreni opiskelee valtiollisessa korkeakoulussa, mutta maksullisella opintolinjalla. Lasten valintoihin vaikuttavat edelleen vanhemmat. MOSKOVA. Valinta ei ole huono. Tämän vuoden aikana 85% Moskovan keskiasteen oppilaista pyrki korkeakouluihin, 9,2% heistä pääsivät korkeakouluihin ja opistoihin ja vain 0,6 % päättivät ryhtyä työläisiksi. En osaa sanoa löytääkö tyttärentyttäreni työpaikan oman tulevan ammattinsa perusteella, jos hän kuitenkin päättää jäädä Moskovaan. Tyttärentyttäreni suunnittelee opiskelevansa Moskovassa vain kaksi vuotta, minkä jälkeen hän haluaisi jatkaa opintojaan jossakin toisessa maassa, missä opiskelu on ilmaista ja laadultaan korkeampaa. On sanottava, että 30-40% opiskelijoista opiskelee korkeakouluissa ilmaiseksi, valtion budjetin kustannuksella. Kyse on sellaisista pyrkijöistä, jotka isot laitokset ja yritykset lähettävät oppisopimuksilla korkeakouluihin. ”Se tulee olemaan sinulle tarpeen koko elämäsi ajan. Hänen tyttärensä opiskelu maksaa 200000 ruplaa vuodessa, mikä on hänen vajaan neljän kuukauden ansio. Tuloksena on, että kaksikolmososaa työmarkkinoiden ammattilaisista tulee korkeakouluista ja vain kolmannes ammattioppilaitoksista. Niinpä me vaimoni kanssa päätimme avustaa tyttäriämme ja antaa osan pienistä eläkkeistämme (yhteiseläkkeemme on 28.000 ruplaa kuussa) tyttärentyttären opiskeluun. Nykyään jo vajaa 70% opiskelijoista opiskelee maksullisilla linjoilla. Vuosimaksu riippuu korkeakoulun arvostuksesta ja vaihtelee 200000 ruplasta 700000 ruplaan. Orvot ja peruskoulujen erikoiskilpailujen voittajat niin ikään pääsevät korkeakouluihin opiskelemaan ilmaiseksi. Minun tyttärentyttäreni kävi yhdentoista vuoden keskiasteen koulun ja ryhtyi humanististen tieteiden korkeakouluopiskelijaksi. He muistuttavat jatkuvasti siitä, että lapsella pitää ehdottomasti olla korkeakouludiplomi, muuten häntä tullaan nimittämään huono-onniseksi ihmiseksi. Lopettaakseen tämän ilmiön hallitus antoi luvan valtiollisille korkeakouluille kouluttaa maksua vastaan 20% opiskelijoista. Valtio kannustaa tätä aloitteellisuutta perustamalla yhä uusia ja uusia korkeakouluja. Ehkä juuri tästä syystä 20% heistä suunnittelee lopullista maastamuuttoa ja 45% elämistä jossakin toisessa maassa vaikkapa 5-10 vuoden ajan. Mutta maatalousopistoihin kuten myös teknillisiin korkeakouluihin hakijoita on vain noin 2-3 yhtä paikkaa kohden. Joskus se johtuu omista syistä (rahan puutteesta, heikosta terveydestä, pettymisestä opiskeluun tai valittuun ammattiin), joskus taas opiskelijat saavat potkut korkeakoulusta heikon menestymisen vuoksi. 28 VENÄJÄN AIKA mitenjov . Venäjällä melkein 25% opiskelijoista keskeyttävät opiskelunsa kokonaan. Levottomuutta se herättää. Usein vanhemmat itse valitsevat lapsilleen korkeakoulun ja myös tulevan ammatin. Korkea koulu tutkinto ei takaa työpaikkaa. Mutta lapsia pitää vielä syöttää, pukea ja pitää kengissä. Itse olen kehottanut häntä opiskelemaan aluksi esimerkiksi ompelijan ammatin. Tämän seurauksena korkeakouludiplomin saaneet asiantuntijat työskentelevät kaupoissa, ravintoloissa tai palvelualalla. Silloin kapitalismin vasta muotoutuessa Venäjälle ilmestyivät yksityiset korkeakoulut. Asia on niin, että suurin osa näistä paikoista on etukäteen varattu ihmisille, jotka pääsevät korkeakouluihin edullisilla ehdoilla. Mutta tavallisen pulliaisen on hyvin vaikeaa päästää tähän ryhmään. Kakkien vanhempien kukkaro ei sitä kestä. Toinen tällainen ryhmä ovat ne lapset, joiden isät kuolivat virkavelvollisuuksia täyttäessä. VALERY MITENJOV. Maksullinen opiskelu Venäjällä luotiin 17 vuotta sitten. Ja lopuksi. ”Minun ystävättäreni nauraisivat minulle, jos minusta tulisi ompelija. Etenkin se koskee yksinhuoltajaäitejä, kuten minun tytärtäni. Melkein kaikki meidän luokan tytöt pääsivät korkeakouluihin.” Akateemisen koulutuksen saaminen Venäjällä tänä päivänä on elämän välttämättömyys. Ja pääosiltaan he ovat peruskoulujen keskenkertaisia oppilaita. Työskentelet pari vuotta ompelijana ja sitten pyrit korkeakouluun”, yritin suostutella häntä. Sen seurauksena pyrkijöiden määrä niihin korkeakouluihin, jotka kouluttavat taloustieteilijöitä, lakimiehiä, diplomaatteja, virkamiehiä ja liikemiehiä on 80-100 yhtä paikkaa kohden. Asia on niin, että yli 20% korkeakoulunsa päättäneistä eivät voi saada työpaikkaa ylipäänsä ammattityövoiman liikatarjonnan vuoksi
SIVU 2 Suomi 100 Pietarissa SIVU 4 Uutta puhtia yhteistyöhön SIVU 5 Irina Poroshinan perinnepukujen näytös. KUVA: AHMED AL-NAILI. SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN JÄSENLEHTI 3 2017 SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN JÄSENLEHTI 2017 Miksi ystävyysseurat
Organisaatiot eivät ole itseisarvoja, mutta ne ovat välineitä ihmisten toiveiden, tavoitteiden ja jopa unelmien toteuttamisessa. Hyvä kysymys, johon löytyy varmasti monenlaisia vastauksia riippuen ystävyysseurasta, sen kohdemaasta ja henkilöistä, jotka tekevät ystävyysseuratyötä. Yhteistä kaikille ystävyysseuroille on, että ne toimivat kulttuurisen kanssakäymisen ja vuoropuhelun toteuttajina. Näin on ystävyysseurojenkin kohdalla. Mielestäni ystävyysseurojen työ on merkityksellistä ennen kaikkea siksi, että asiat koskettavat ihmisiä ja ihmiset itse luovat toiminnan. On jo sinällään arvokasta, että ihmiset ylittävät rajoja, olivat ne sitten konkreettisia valtioiden välisiä rajoja tai henkisiä ja kulttuurisia rajoja. Meidän suomalaisten on äärimmäisen tärkeä tuntea erityisesti naapurimme ja lähiympäristö, jossa elämme. 2 KONTAKT 3/2017 Kivaa koulutusta jäsenille 2018 SEURAN jäsenten yhteinen keväänavaus pidetään 3.-4.2.2018 Varalassa Tampereella. Myös kauemmas rajojemme taakse kurkottavien järjestöjen toiminta on tärkeää. Ystävyysseurojen toiminta ei voi perustua muutaman kuukauden tai edes vuoden projekteihin. PÄÄKIRJOITUS Merja Hannus Miksi ystävyysseurat. KOTISIVUT UUDISTUVAT SEURAN KOTISIVU-UUDISTUS käynnistyi toukokuussa. Seuran kotisivujen alla olevat osastosivut uusitaan yhteistyössä osastojen kanssa ja niiden näkyvyyttä parannetaan. Ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita! Tiedottaja Sisko Ruponen sisko.ruponen@venajaseura.com 040 841 0430. Tämä kertoo siitä, että tarvitaan enemmän toimintaa ja puhetta rajat ylittävästä vuorovaikutuksesta ja kulttuurisesta dialogista. Varmista paikkasi, mukaan mahtuu 100 ensimmäistä. On kyettävä luomaan pysyviä kontakteja, kerättävä osaamisen pääomaa ja kokemuksen kautta tulevaa tietoa ja taitoa toimia erilaisessa kulttuuriympäristössä. Ystävyysseurat tuottavat tätä keskustelua ruohonjuuritasolla monin eri tavoin. Olemme osastoihin yhteydessä syksyn aikana. Suomessa ei todellakaan tehdä liikaa tätä työtä. Yhteistyö Suomen ja Venäjän rajan ylitse on myös rauhantyötä, joka luo pehmeämpää ilmapiiriä joskus kireiltäkin tuntuvissa olosuhteissa. Tammikuussa 2017 pidetyn onnistuneen Peurunka-viikonlopun tapaan luvassa on yhdessä tekemistä, oppimista ja sukelluksia venäläiseen kulttuuriin. JULKINEN keskustelu ystävyysseuroista ja niiden tarpeellisuudesta on kiinnostanut viime aikoina. Ennakkoluulojen hälventäminen maailmassa ei ole vanhakantaista työtä vaan juuri sitä, mitä tämä päivä huutaa! Ystävyysseuratyöhön käytetyt rahat ovat todella pieniä verrattuna merkitykseen, joka järjestöillä sekä niissä toimivilla ihmisillä on Suomessa tapahtuvassa kansainvälisyyskasvatuksessa ja ennakkoluulojen hälventämisessä. Ilmoittautuminen ja ohjelmatiedot www.venajaseura.com. Naapuri pitää tuntea ja tässä tuntemisessa tarvitaan myös kulttuurista ymmärrystä ja kansalaisten välistä toimintaa eri muodoissa, kanssakäymistä ja sitkeää työtä. Mitä seurat tekevät ja mikä on niiden rooli tänä päivänä. Maapallo kutistuu koko ajan ja kohtaamme tästä johtuvia haasteita omassa elämässämme joka päivä. Yhteistyö Suomen ja Venäjän rajan ylitse on myös rauhantyötä, joka luo pehmeämpää ilmapiiriä. Vaikka tilanteet välillä tuntuvat vaikeilta, pysyvä, kestävä ja pitkäjänteinen vuoropuhelu on ainoa tapa, jolla ongelmia voidaan todella ratkoa. Uskon, että suomalaiset ymmärtävät laajasti, että yhteydet Venäjälle eri muodoissaan ovat arvokkaita ja hyödyllisiä ja myös rikastuttavia niin kulttuurisesti kuin taloudellisessakin mielessä. Suomi-Venäjä-Seuran toiminnan keskiössä on Venäjä, suurin naapurimme. Tavoitteena on saada koko seuran toiminta ja tapahtumat paremmin esille. Kaikkea ei voi mitata rahassa eikä myöskään kaikkea kansalaistoimintaa voi nähdä numeroina. Vihapuhe ja pelokkuus muita kansoja, kulttuureja ja uskontoja kohtaan on nostanut valitettavan vahvasti päätään viime aikoina etenkin sosiaalisessa mediassa. Ymmärrys millaisessa maailmassa elämme, kohdemaan kulttuurinen tuntemus ja tieto siitä, mitkä asiat ovat kulloinkin kohdemaassa ajankohtaisia, yhdistävät varmasti kaikkia seuroja
klo 11-15 Porin kaupungin pääkirjasto, luentotila Ohjelmassa on mukavia työpajoja, joissa tutustutaan kieleen ja kulttuuriin eri tavoin. Eikä syyttä. Tule jakamaan kanssamme unohtumaton elämys! Ti 17.10. Kiitos tapahtumassa ahertaneille Porin, Huittisen, Kokemäen, Nakkilan ja Vähärauman osastoille! • Suursuosion saavuttanut Heikki Talvitien vetämä historiamatka järjestetään taas Pietariin 20.-24.9. klo 19.30 Turun konserttitalo To 19.10. Päähineitä kiertueella nähdään päälle 200. Turussa venäjän kielen päivää vietetään Puolalan koulussa ja Pääkirjaston yleisötapahtumassa marraskuussa. klo 11Kuopio, Martti Ahtisaaren koulu TO 9.11. Varmista paikkasi suuren suosion saaneeseen konserttiin viimeistään nyt! Venäjän taidokkain kansantanssiryhmä Gzhel saapuu lokakuussa Suomeen kiertueelle. Myös paneelikeskustelumme 100 vuotta itsenäisyyttä Venäjän naapurissa keräsi ennätysyleisön n. Luvassa on värikästä ja vinhaa menoa, kun lavan valloittaa 50 loistavaa tanssijaa. Lähde mukaan! Ohjelmatiedot ja ilmoittautuminen: venajanmatkat.com Nyt valmistellaan jo vuoden 2018 matkaja kielikurssitarjontaa. Loput kielipäivät vahvistuvat syksyn aikana ja esim. Molempia voi lämpimästi suositella osastojen tapahtumiin ympäri Suomen. klo 12-15.30 Tampereen pääkirjasto Metso, yhdistetty Kuusi-Pihlaja –Sali KE 8.11. klo 19 Tampere-talo Pe 20.10. Nappi rintaan -työpajassa kukin osallistuja saa tehdä nimensä kyrillisin kirjaimin rintanappiin, Seitsemän siistiä ässää opettaa ääntämään vaikeiksi luultuja s-äänteitä, Musaja Leffanurkassa tutustutaan nykymusiikkiin ja -elokuviin. Yhdessä numerossa naiset vaihtavat asuja kolme, miehet kaksi kertaa! KIITÄMME vapaaehtoisen jäsenmaksun 2016 suorittaneita: niillä rahoilla pystymme toteuttamaan eri puolilla Suomea koululaisille ja kaikenikäisille opiskelijoille suunnatut Venäjän kielen päivät. Lisätiedot: venajaseura.com 3/2017 KONTAKT 3 ODOTETTU kiertue lähestyy. • Lokakuussa kaunistaudutaan! Uutta muotia ja trendejä 20.-23.10. Rovaniemi, Ounasrinteen koulu TI 7.11. Oulu, kauppakeskus Valkea PE 29.9. Gzhel esittelee tansseissaan Venäjän monikulttuurista kirjoa ja tuo venäläisen kansantanssin perinteen nykyaikaan. Keskustelu oli kiinnostava ja se kannattaa katsoa Katsomosta, jos ei ole sitä vielä ennättänyt tehdä. 25 € (+palvelumaksu). klo 16 Oulu, Madetojan sali Tanssiteatteri Gzhelin ylpeyden aihe on sen käsityötaideperinteitä kunnioittava puvusto. klo 19 Kuopion Musiikkikeskus Su 22.10. 750 henkeä. LIPUT Jäsenille 35 €, lapset alk. Venäjän kielen aakkosbingo ja upeasti soittanut Mikrokosmos vetivät yleisöä. Vahvistuneet tapahtumat: TI 26.9. klo 9-15 Hämeenlinna, Kaurialan koulu KE 8.11. Tarkemmat tiedot kotisivuillamme, seuraavassa Kontaktissa ja venäjän kielen opettajien Setka-sähköpostilistalla! DAVAJ-KIELIPÄIVÄT KOULULAISILLE JA OPISKELIJOILLE Kiinnostava Venäjä-keskustelu ja mukavia kohtaamisia Porissa TÄNÄ vuonna Porin SuomiAreenassa oli ennätysmäärä kävijöitä, lähes 74 000. klo 19 Helsinki, Kulttuuritalo Ke 18.10. Teatterilla on noin 2 000 pukua, joista Suomen kiertueella on mukana yli 300. Seuraa nettisivujamme ja sosiaalisen median kanaviamme, niin saat tietoa ensimmäisten joukossa. Myös teltallamme riitti kävijöitä. Työpajoissa pelataan myös kieleen liittyviä pelejä ja tutustutaan Venäjä-tietoa tarjoaviin lähteisiin. Syksyllä Pietariin! Lue qr-koodi älypuhelimellasi, pääset katsomaan nauhoitteen keskustelusta.
Pietarin kulttuurifoorumissa on esillä myös suomalaista kulttuuria ja huippuosaamista– Frigg-yhtye esiintyy 21.9. Lauantaina 23.9. Pietarissa yhteistyöhankkeistaan neuvottelevat piirijärjestöjen lisäksi Tampereen, Oulun, Hervannan, Kemin, Raahen ja Haapaveden osastot. Lisätiedot: kultforum.org facebook.com/kultforum projektipäällikkö Olga Kauppinen olga.kauppinen@venajaseura.com 045 7732 4445 Kulttuurifoorumi on Suomi 100 päätapahtuma Venäjällä M A R K O M Ä K IN E N SEURA VIE NYKYTANSSIA PIETARIIN SUOMEN JUHLAVUODEN KUNNIAKSI SEURA toteuttaa kaksi erilaista nykytanssihanketta Pietarissa syyskuussa yhdessä Suomen Pietarin instituutin ja Tanssin tiedotuskeskuksen kanssa. kulttuurimatkailuseminaarissa pohditaan kansainvälisten kulttuuritapahtumien roolia matkailun edistämisessä ja kehittämisessä. juhlavuoden teemaan liittyvä Suomen itsenäisyys ja Venäjä -historiaseminaari. SEURA on jälleen mukana sukukansapäivän juhlinnassa. Liikkeelle lähdetään nuorten tanssija katutaideprojektilla, jolla viemme Venäjälle väkivallattomuuden sanomaa. Lue lisää: facebook.com -> Sugrifest2017 4 KONTAKT 3/2017 XVIII SUOMALAIS-VENÄLÄISEEN kulttuurifoorumiin Pietariin kokoontuu 21.23. Perjantaina 22.9. Juhlalliset avajaiset pidetään historiallisessa Akateemisessa Kapellassa, ja muu työskentely tapahtuu Moskova-hotellin konferenssitiloissa. Jälkimmäinen tanssihanke, Alpo Aaltokoski Companyn Aina Joku Vie -tanssi-ilta, on osa XVIII Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin ohjelmaa. Juhlavuonna on panostettu erityisesti foorumin kulttuuriohjelmaan. foorumin avajaisissa ja Alpo Aaltokoski Companyn Aina joku vie -tanssiesitys on perjantaina 22.9. kulttuurifoorumi huipentuu taatusti ikimuistoiseen retkeen Pietarhoviin. R A IS A R A N TA. Kulttuurifoorumin osallistujat sekä Pietarin tanssikoululaiset pääsevät kokemaan ainutkertaisen yhteentörmäyksen, kun ikivihreä suomalainen iskelmäperinne ja nykytanssi kohtaavat. Lauantaina 23.9. Foorumin ohjelmassa on perjantaina 22.9. Esitystilaan rakentuu tanssiravintolahenkinen miljöö, missä ilta alkaa alkeistason seuratanssiopetuksella ja huipentuu sekahakuun. Foorumin pääteema on Kulttuurin sadat kasvot ja se on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Arja Tiili Dance Companyn Break the fight -työpajat järjestetään Pietarin Balansirovka-katutaidefestivaalin yhteydessä Upsala-sirkuksen tiloissa. tutustumiskäynnit vievät osallistujia muun muassa Eremitaasiin, Venäläisen taiteen museoon, Pietari-Paavalin linnoitukseen ja Sheremetjevin palatsiin. Työpajojen ohjaajina ovat Suomen hiphopin ja graffititaiteen ammattilaiset. Foorumitoiminnan keskeisenä tavoitteena on löytää kulttuuritoimijoille sopiva yhteistyökumppani ja auttaa yhteistyön rakentamisessa. syyskuuta yli 400 kulttuurin ja taiteen toimijaa Suomesta ja Venäjältä. Alakohtaisissa istunnoissa hankkeiden toimijat kokoontuvat pohtimaan ajankohtaisia kysymyksiä ja vaihtamaan kokemuksia. Niissä käsitellään koulukiusaamista ja erilaisuuden hyväksymistä liikkeen, musiikin, graffitin ja yhdessä tekemisen keinoin. Musiikkia, luentoja, elokuvia, markkinahenkeä, ruokaa ja muuta mukavaa on tarjolla lokakuun kolmannen lauantain tienoilla ainakin Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Tänä vuonna yhteistyökumppania haettiin kulttuurifoorumin kautta yhteensä 207 hanke-ehdotukseen ja Pietarissa käydään yli 140 neuvottelua noin 100 hankkeesta
Seurallemme hyvin tärkeä ruohonjuuritason ystävyyskuntayhteistyö tarvitsee taustalle toimivaa hallinnollista yhteistyötä sekä tiedon ja kokemusten vaihtoa julkishallintojen välillä. Teemaryhmä 2:n ohjelman Kunnat elinkeinotoiminnan mahdollistajina tuotti kongressiin Turun Science Park. Kiitämme lämpimästi kaikkia kongressin osallistujia, yhteistyökumppaneita ja kongressin tukijoita! Tapaamisiin seuraavassa ystävyyskuntakongressissa Tverissä vuonna 2020. noin 300 ystävyyskuntayhteistyön ammattilaista. Avajaisistunnon jälkeen kongressia jatkettiin yleisistunnolla, jossa pohdittiin kuntaja aluehallintojärjestelmien muutoksia. Päivä päättyi Smolnan kamarikuoron konserttiin Turun tuomiokirkossa ja vastaanottoon Turun kaupungintalolla. Venäläisiä yhteistyötahoja järjestelyissä olivat Rossotrudnichestvo, Venäjän kaupunkien liitto ja Venäjän ystävyyskaupunkien liitto. Seuran puheenjohtaja Katri Kulmuni korosti, että onnistunut ystävyyskaupunkiyhteistyö vaikuttaa erityisesti ruohonjuuritasolla.. Koskinen esitteli puheenvuorossaan ajankohtaista soteja maakuntauudistusta. Kongressi starttasi maanantaina 22.5. Suomen Kuntaliitto ja Venäjän kaupunkiliitto allekirjoittivat sopimuksen tulevasta yhteistyöstä. seuraavan kongressin isäntä, Tverin kaupunginjohtaja Aleksandr Korzin. Turun linnassa avajaisvastaanotolla, jossa tervehdyksensä esittivät Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja Pietarin varakuvernööri Sergei Movtshan. Yleisistunnon jälkeen kongressin osallistujat jatkoivat työskentelyä kolmessa teemaryhmässä. Teemaryhmässä 3 käsiteltiin ympäristöasioita ja vierailtiin Turun seudun puhdistamossa Kakolassa. Teemaryhmässä 1 käsiteltiin hyviä ystävyyskuntatoiminnan esimerkkejä koulutuksen, kulttuurin ja kansalaistoiminnan kautta. [--] Pienikin yhteistyö saattaa olla monen ihmisen kannalta merkittävää. Kongressin päätti keskiviikkona 24.5. Siksi onkin merkittävää, että kongressin aluksi 23.5. Puheenvuoronsa esittivät Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen ja Leningradin ulkoasiainkomitean puheenjohtaja Andrei Minin. TEKSTI: SOILE TIRRI KUVAT: SUOMI-VENÄJÄ-SEURA JA TURUN KAUPUNKI TURUN PIIRI Tiedustelut puh. (02) 277 3200 turku@venajaseura.com Uutta puhtia yhteistyöhön Viides Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi kokosi Turkuun 22.-24.5. 3/2017 KONTAKT 5 KONGRESSIN järjestivät yhteistyössä Suomen Kuntaliitto, Turun kaupunki ja SuomiVenäjä-Seura. [--] vaikeana kansainvälisen politiikan aikana arjen perustason välittömät ja kansalaisten väliset yhteydet pitävät yllä ehkä kokoaan suurempaakin merkitystä silloin, kun kansallisesti on viileämpää.” Sama näkemys korostui monessa muussakin puheenvuorossa. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell (vas.) ja suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev tervehtivät toisiaan ennen avajaisia. Sen osallistujat saivat mahdollisuuden tutustua Turun start up-yhteisöön ja heidän toimitiloihinsa. Virallisesti kongressi avattiin tiistai-aamuna Radisson-hotellissa järjestäjien tervehdyksillä. Smolnan kamarikuoro hurmasi kongressin ja Pietarin päivän osallistujat Turun tuomiokirkossa. Seuran puheenjohtaja Katri Kulmuni korosti avajaisten puheenvuorossaan sitä, että onnistunut ystävyyskaupunkiyhteistyö vaikuttaa erityisesti ruohonjuuritasolla: ”Uskon vakaasti, että ilman, että koulullani olisi ollut ystävyyskoulu, en olisi ehkä koskaan tullut edes käyneeksi Venäjällä
Neukkumasinistit ovat paikalla esittelemässä vanhoja neukkuautoja. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Turun osasto yhdessä Itäisten osastojen kanssa. klo 10-19 toivotun Nostalgia-päivän. ja 14.11.. Samalla sekä tataarit että turkkilaiset hyökkäävät Eurooppaan. Eurooppa on sotien kourissa. Tarkoitus on muistella Seuran ja erityisesti Turun seudun osastojen toimintaa aina Seuran perustamisesta lähtien. Ennen kaikkea taistelu käydään kuitenkin häikäisevän kauniista Lady Helenasta. Kello 16 alkaa varsinainen muisteluilta, jossa keskitytään vanhojen kaivelemiseen. Tulella & miekalla (1999) Ti 14.11. Lämpimästi tervetuloa! Elokuvaillat piiritoimistolla Tervetuloa nauttimaan ilmaisesta elokuvankatselusta valkokankaalla piiritoimistolle osoitteeseen Vanha Suurtori 3. O sa sto t jä r je st ä v ät Nostalgia-päivä lokakuussa TURUN OSASTO järjestää T-talolla (Vanha Hämeentie 29) 28.10. Puolan itärajalla kasakat valmistautuvat tunkeutumaan maahan. 6 KONTAKT 3/2017 Amiraali (2008) Ti 26.9. Päivän aikana voi tutustua Seuran toimintaan liittyvään näyttelyyn, jossa mukana on esineitä, kirjallisuutta, tapahtumajulisteita ja muuta materiaalia vuosien varrelta. Toivottavaa olisikin, että mahdollisimman moni Seuraveteraani pääsisi osallistumaan ja kertoilemaan toiminnan eri vaiheista ja omista muistoista Seuran parissa. klo 18 Ohjaaja: Andrei Kravtšuk Kielet: venäjä, ranska (tekstitys suomeksi) ELOKUVA kertoo venäläisen amiraalin Aleksandr Koltšakin ja hänen rakastajattarensa Anna Timirjovan viimeisistä vaiheista ennen vuoden 1917 helmikuun vallankumousta ja lokakuun vallankumouksen jälkeisistä sisällissodan vuosista Koltšakin toimiessa valkoisten sotilasjohtajana 1918–1920. klo 18 Ohjaaja: Jerzy Hoffman Kielet: puola, venäjä, ukraina, tataari (tekstitys suomeksi) ON VUOSI 1647. Nostalgiapäivä on kaikille avoin, maksuton tapahtuma. Kyseessä ei ole niinkään sotaelokuva, vaan elämäkerrallinen draama. T-talolla on myös neukkukirpputori ja musiikkiesityksiä. Tähän väkivaltaiseen ajanjaksoon sijoittuu myös entisten ystävien kaksintaistelu. Neukkumasinistit ovat paikalla esittelemässä vanhoja neukkuautoja. Tapahtuma sopii hyvin myös Suomi 100-teemaan. He taistelevat kumpikin omasta henkilökohtaisesta voitostaan, mutta myös maansa kunniasta. 26.9
Venäläinen kulttuuri näkyy harrastuksissani ja jossakin määrin myös työssäni Mynämäen kirjastotoimessa. Suomeen päädyin puolivahingossa. On hyvä meininki ja paljon mielenkiintoisia tapahtumia! Äidinkielesi on venäjä. Viktoria täytti hiljattain myös pyöreitä, koko Turun piiri onnittelee lämpimästi Viktoriaa merkkipäivän johdosta! Hei Viktoria, aloitit puheenjohtajan tehtävässäsi nyt toisen kauden Turun piirissä. Olen kotoisin Neuvostoliitosta. Päällimmäisenä tavoitteena on kehittää yhteistyötä venäjänkielisten ja Varsinais-Suomen alueella asuvien taiteilijoiden kanssa. Mihail Bulgakov kirjoitti teostaan vuodesta 1929 vuoteen 1940, kuolemaansa saakka. Ilmoita erityisruokavaliosta. Ohjaaja Anne Rautiaisen ja upean suunnittelijaryhmän häikäisevässä tulkinnassa fyysinen ja visuaalinen teatteri sekä nukketeatteri yhdistyvät tavalla, joka tekee täyttä oikeutta karnevalistiselle ja absurdille alkuteokselle. Lisäksi kuuluisa venäläinen temperamentti panee asioita vauhdilla eteenpäin! Kerro vähän työstäsi puheenjohtajuuden lisäksi ja siitä, näkyykö venäläinen kulttuuri jollain tavalla työssäsi. Mitä uutta haluaisit tuoda mukaan Seuran toimintaan. klo 12-16. Teltallamme on myös myynnissä venäläistä kirjallisuutta ja venäläisen keittiön herkkuja. Mistä päin Venäjää olet kotoisin ja miten päädyit Suomeen. Mitä terveisiä haluaisit lähettää Kontaktin lukijoille. Keräilen neuvostoliittolaista porsliinia ja nukkeja. Turun piirin toimintaan on viime vuosina tullut mukaan runsaasti venäjänkielisiä maahanmuuttajia. • klo 9 Lähtö Mynämäen linja-autoasemalta klo 9.45 Turun linja-autoasema Pysähtyminen tarvittaessa Kivihovissa n. Stella Christine, turkulainen Boyat-duo, venäläinen kuoro sekä bosnialainen kulttuurikeskus tanssiesityksellä. Tervetuloa mahdollisuuksien torille 17.9. kalakeiton, salaatin, leivän, levitteen, kahvin/ teen, ruokajuomana jäävesi. Hinnat kokonaisuudessaan: jäsenet 63 €/muut 68€/opiskelijajäsenet 50€/ muut opiskelijat 55€. Olen lisäksi käynyt luennoimassa neuvostonukkien historiasta. Onnekasta Suomi100 -juhlavuoden jatkoa kaikille! Iloista mieltä ja yhteistyötä, sillä pärjätään! TURUN Vanhalla suurtorilla järjestetään Mahdollisuuksien tori -tapahtuma 17.9. Ekaterina Sudariselle ekasud@utu.fi tai +358445268422. Turun piirissä on kivaa porukkaa. Millaista on ollut olla mukana Seuran toiminnassa. Torin ohjelmaan kuuluu myös erilaisia musiikkija tanssiesityksiä. HENKILÖKUVA Turun piirin puheenjohtaja Viktoria Kulmala. Aina välillä tuntuu siltä, että valitettavan vähän vielä on ehditty tekemään, kun tuo työ ja perhe-elämä haittaavat vapaaehtoistyötä. Tori on erilaisten järjestöjen ja ihmisten kohtauspaikka. Tulin tulkiksi silloiseen Varsinais-Suomen maatalousoppilaitokseen. Perheeni muutti monesti, synnyin Vienan meren rannalla, vartuin Barentsin meren rannalla ja Itämeren rannalla kirjoitin ylioppilaaksi. Venäjänkieliset maahanmuuttajat ovat aktiivista porukkaa ja heistä meidän kannattaa pitää hyvää huolta, heillä on paljon ideoita ja uusia näkemyksiä. Mestarissa ja Margaritassa viiltävä yhteiskunnallinen satiiri kohtaa fantasian ja historiallisen totuuden pohdiskelu romanttisen rakkaustarinan. Tapahtuman tämän vuoden teema on ”Suomi 100”. Mitä voimavaroja maahanmuuttajat tuovat mielestäsi yhdistystoimintaan. Ilmoittautumiset viim. Ruokailu seisovasta pöydästä sis. Yhdessä tekemisen meininki on hyvä toisia kuunnellaan ja opitaan uutta: maahanmuuttajat suomen ja ruotsin kieltä ja kulttuuria, kantaväestö taas tutustuu paremmin venäläiseen kulttuuriin. 30.9. Turun piirijärjestö ja osastot ovat mukana toritapahtumassa esittelemässä Seuran toimintaa ja tapahtumia. MATKAOHJELMA 4.11. Esiintymässä ovat mm. 3/2017 KONTAKT 7 VIKTORIA KULMALA aloitti toisen kautensa piirijärjestön vetovastuussa keväällä 2017. klo 12.30 saapuminen Helsinkiin klo 13-16 Esitys Kansallisteatterissa • klo 16.15 Ruokailu Ravintola Perhossa Ruokailun jälkeen paluu Turkuun ja Mynämäelle. Mahdollisuuksien tori on maksuton ja kaikille avoin tapahtuma. Teatterimatka Kansallisteatteriin marraskuussa Mestari ja Margarita eli Saatana saapuu Moskovaan PIMEYDEN voimien hilpeän makaaberi vierailu 1930-luvun Neuvostoliitossa on yksi maailmankirjallisuuden huikeimmista ja mielikuvituksellisimmista tarinoista, joka vie Stalinin ajan Moskovasta muinaisen Jerusalemin kautta täydenkuun tanssiaisiin ja takaisin. Eri paikkakuntia kiertävän Mahdollisuuksien torin tarkoituksena on koota yhteen erilaisia järjestöjä ja toimijoita, jotka haluavat toimia maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi ja epätasa-arvon vähentämiseksi
Sasha tarkastelee elämää bailaamisen ja klubien kautta, Gajan katselee maailmaa kansojen kulttuurien ja sivistyksen näkökulmasta, ja Stjopa näkee maailman avarana vehnäja kaurapeltona. Kaunistelematon kuvaus miehestä, joka oli koko elämänsä politiikan parrasvaloissa ja joka nautti siitä täysin siemauksin. Ymmärrettyään huijauksen ja keskinäisten suhteiden setvimisen jälkeen kaikki tulevat siihen johtopäätökseen, että lomaillakin pitää. Jokainen voi nähdä jotain itsestään näissä sankareissa. Sashenka vihaa äitiään ja hyvänä nuorisoliittolaisena ilmiantaa tämän. PUZKAR Ohjaajat: Konstantin Lozhkin ja Sergei Nagovitsyn Laji: draama UDMURTIALAIS-PUOLALAINEN yhteistyöelokuva PESÄ kertoo kolmesta kaveruksesta, kolmesta kohtalosta ja kolmesta haaveesta. Lomailu yllättää elokuvassa Vuokralle annetaan talo kaikilla epämukavuuksilla. Tiskaaja, sankarilentäjän leski, varastaa miliisien ruokalasta, jotta voisi ruokkia tyttärensä Sashenkan ja kaksi kulkuria, jotka hän majoittaa omaan taloonsa. Hän iloitsee siitä, että ympärille ilmestyy monia auttavaisia ihmisiä. TELI JA TOLI Ohjaus: Aleksandr Amirov Laji: komedia ELOKUVAN tapahtumapaikka on korkeiden Kaukasus-vuorten välinen sola, jossa vuosisatoja ovat eläneet rauhassa gruusialaisen Telin ja ossetialaisen Tolin asukkaat. YSTÄVÄNI, BORIS NEMTSOV Ohjaaja: Zosja Rodkevitsh Laji: dokumentti ELOKUVA kertoo Boris Nemtsovin elämän viimeisestä vuodesta. Äiti joutuu vankilaan… Kaikki muuttuu, kun kylään palaa lyhyelle lomalle luutnantti August. Kadut ja aukiot, historialliset arkkitehtuurin muistomerkit ja romanttiset veistokset, jokapäiväinen tragikoomisuus, piinaava arki, Pietarin katot, ylös nostetut sillat, Neva ilta-auringossa, purjeveneet ja postikorttimainen maisemien sentimentaalisuus. Gennadi on ujo ja syrjäänvetäytyvä ihminen. Venäläisen elokuvan viikko Logomossa 21.-25.11.. 8 KONTAKT 3/2017 SOVITUS Ohjaaja: Aleksandr Proshkin Laji: draama TAPAHTUMAT lähtevät käyntiin II maailmansodan jälkeen vuoden 1946 jouluna eteläisessä kaupungissa, jossa vielä jokin aikaa sitten ihmiset elelivät sovussa kansallisuuksiin katsomatta, kunnes sota synnytti tuskaa ja epäinhimillisyyttä. VAIN RAKKAUDELLA! Ohjaajat: Aksinja Gog, Natalja Nazarova, Oksana Bytshkova, Natalja Kudrjashova, Anna Parmas, Avdotja Smirnova, Renata Litvinova Laji: komedia, melodraama SEITSEMÄN naiselokuvaohjaajan yhteistyö! Seitsemän novellia Pietarista! Venäjän kaunein kaupunki Pietari suorastaan vaatii omaa elokuvaa. Kaikki tämä suodattuu seitsemän naiselokuvaohjaajan kameroiden läpi. VUOKRALLE ANNETAAN TALO KAIKILLA EPÄMUKAVUUKSILLA Ohjaaja: Vera Storozheva Laji: komedia KUKAPA ei haaveilisi edes kerran lomasta ihanan meren rannalla sijaitsevalla kesähuvilalla– niin myös elokuvamme sankarit. Senpä vuoksi sankarimme salaa sen, kun ei pyörätuolia enää tarvitsekaan. Moni olisi tässä tilanteessa masentunut, mutta ei Gennadi. Kauan eristyksissä olleet kylät on nyt erotettu rajalla, joka kulkee Aragavka-joen keskellä. Heille ei voinut mieleen juolahtaakaan, että huvilan vuokraaja, täydellinen huijari, vuokraa talon samaan aikaan usealle perheelle. Puzkar (Pesä) kertoo kolmesta kaveruksesta, kohtalosta ja haaveesta. Yhtäkkiä taloon astuu kuitenkin oikea omistaja, joka oli vain jättänyt kaverilleen avaimet säilöön… PIETARI. TARKEMMAT TIEDOT JA ESITYSAJAT VENAJASEURA .COM/TURKU Ystäväni, Boris Nemtsov -elokuva kertoo Boris Nemtsovin viimeisestä vuodesta. Hänen elämänsä muuttuu täysin, kun hän joutuu auto-onnettomuuteen ja pyörätuoliin. Sitä voi kuvata jopa tragikoomiseksi. ANANAS Ohjaaja: Vladimir Rudak Laji: tragikomedia PIENELLÄ budjetilla Karjalan Petroskoissa tuotettu elokuva on saanut kiitosta aina Yhdysvaltoja myöten
klo 17-19 Vaajakosken koululla. Matkan hinta: 475 €, jäsenalennus 25 €, alennus omalla viisumilla matkustavalle 70 €, 1-hh lisämaksu 45 €. Paikka: Kuopion kaupungintalon juhlasali. bussimatkat Kuopio-Joensuu-Petroskoi, majoituksen 2hh Hotelli Pohjolassa***, puolihoidon, kiertoajelun, ohjelmanmukaiset teatteriesitykset ja ryhmäviisumin. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkakarjala Oy Vaajakosken Venäjä-seuran venäjän kielen kurssit ALKEISKURSSIT jatkuvat keskiviikkoisin 27.9., 4.10. Hinta 5€/ilta sis. pullakahvit. ja 11.10. Tilaisuus on osa kaupungissa järjestettävää Kirjakanttia ja kirjailijaa haastattelee Itä-Suomen hallinto-oikeuden ylituomari Veijo Tarukannel. Karjalan Kansallinen Teatteri on toinen Suomen ulkopuolella toimivista ammattilaisteattereista, jotka tuottavat ohjelmistoa suomen kielellä. Tilaisuus on maksuton. klo 15. Saunomisen, syömisen ja seurustelun lisäksi paneuduimme viestinnän saloihin: mm. Tilaukset ita-suomi@venajaseura.com, (017) 369 4460. 3/2017 KONTAKT 9 Seura-aktiivit tapasivat piknikillä ELOKUUSSA piiri järjesti perinteiset osastopiknikit Vehmersalmella, Punkaharjulla, Äänekoskella ja Kontiolahdella. Tervetuloa! JO U K O S A N T A L A Sirpa Kähkönen. ITÄ-SUOMEN piiri järjestää viime vuonna erinomaisesti onnistuneelle teatterimatkalle jatkoa. Lue koko juttu täältä www.venajaseura.com/blogit Kuopion osaston Suomi100-tapahtumana kirjailijatapaaminen SU 26.11. Kähkönen on käsitellyt Kuopio-sarjassaan Suomen historiaa perheensä ja sukunsa näkökulmasta. ITÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. 85-vuotisjuhliaan viettävää teatteria toivotaankin Suomeen vierailulle myös jatkossa. Vuoden 2018 kalenteri on myynnissä SUOSITTU suomalais-venäläinen seinäkalenteri on valmistunut! Kalenterissa on kuvituksena valokuvauskilpailun parhaimmistoa ja se sisältää suomalaisten juhla-, nimija liputuspäivien lisäksi venäläiset juhlapäivät. Teatteri esitti Kuopiossa ja Varkaudessa Maria Jotunin ja Aleksis Kiven teksteistä kootun Kun on tunteet -esityksen Tarja-Liisa Qvintuksen ohjaamana. Ilmoittautumiset Kaijalta 040 7177676. Myös tänä vuonna pääsemme tutustumaan Petroskoin kattavaan teatterielämään: Kirovin musiikkiteatteriin, Kansalliseen nukketeatteriin ja Karjalan Kansalliseen Teatteriin. Syksy tuo runsaasti toimintaa Musiikkia ja luontoelämyksiä Äänekoskella ”PIENILLÄ INHIMILLISILLÄ teoilla ja kohtaamisilla voi saada paljon aikaan, jopa Suomen Venäjä-suhteissa”, totesi IS pääkirjoituksessaan Konevitsa kvartetin Katjusha-laulusta rajaviranomaisille heidän saapuessaan Suomeen. (017) 369 4460 ita-suomi@venajaseura.com Karjalan Kansallinen Teatteri sai lämpimän vastaanoton Itä-Suomessa OPETUSJA kulttuuriministeriön ja Suomi-Venäjä-Seuran yhteisesti tukeman kaksivuotisen hankkeen pääpaino oli Karjalan Kansallisen Teatterin näyttelijöiden suomen kielen taidon parantamisessa. blogi-juttujen kirjoittamiseen ja Facebookin hyödyntämiseen markkinoinnissa. Sis. Kuopiosta lähtöisin oleva kirjailija Sirpa Kähkönen esiintyy otsikolla ”Itsenäisen Suomen ristiriitaiset historiankuvat”. Teatterimatka Petroskoihin 2.-5.11. Esitys sai runsaslukuiselta yleisöltä lämpimän vastaanoton. Jäsenhinta 8 €/kpl, vähintään 10 kalenterin tilaajille 7 €/kpl + postikulut. Kesäristeily Etelä-Konneveden kansallispuistossa oli myös unohtumaton... Kvartetin vierailun lisäksi osaston ohjelmassa oli kesällä volgodonskilaisen harmonikkataituri Aleksandra Mihailovan konsertti, jonka yhteydessä suunniteltiin kuoronjohtaja Andrei Dmitrisenkhon Karjalan Karhumäen 12 -jäsenisen konserttiryhmän ja Äänekosken Harmonikkakerhon yhteistä konserttitapahtumaa ensi kesäksi
Järj. Järj. Ennen tai jälkeen esityksen. klo 10-16 Rajayhteistyöseminaari yliopistolla yhdessä Itä-Suomen yliopiston Venäjäja rajatutkimuskeskus VERA:n sekä valtakunnallisen Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seuran kanssa. kertaa. klo 18 seutukirjaston Muikkusali, Taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön vaiheita, Arja Nevalainen (Josek) ja Leena Westman. 010 396 2800 lansi-suomi@venajaseura.com Tyyliä Pietarilaisilla markkinoilla TAMPEREELLA koettiin Pietarilaisten Markkinoiden historian tyylikkäin tapahtuma. Vaatesuunnittelija Irina Poroshinan kalevalaisten perinnepukujen näytös keräsi yleisön vilpitöntä ihastusta. 10 KONTAKT 3/2017 JOENSUUN VENÄJÄN YSTÄVIEN 100 VUOTTA ITÄRAJAN TUNTUMASSA -TAPAHTUMASARJA JATKUU TO 14.9. klo 18 seutukirjaston Muikkusali, Joensuu joulukuussa 1917, tutkija Janne Könönen TO 14.12. Historiallinen yhdistys. MA 13.11. Kenttäkeittiön antimet olivat entiseen tapaan maittavat ja runsaat. Kts. Yhdessä Tallipihan kanssa toteutettavat Markkinat järjestettiin jo 13. I AHMED AL-NAILI. PE 29.9. Pohjois-Karjalan Historiallinen yhdistys. Timoi Munne, Santtu Karhu ja Talvisovat. Ohjelma löi laudalta kaikki aikaisemmat, kun tamperelainen Mikrokosmos Band ja petroskoilainen Sattuma-yhtye pistivät parastaan markkinayleisön riemuksi. LÄNSI-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. Myyntikojut olivat täynnä perinteisiä esineitä ja uusia käsityöperinteen oivalluksia. KE 29.11. KE 25.10. Joensuun Venäjän ystävien Fb-sivut. Tieteiden yö bussikierros: Joensuu 1918. klo 12 Carelicum, Historiallisen yhdistyksen Karjala, Suomi ja Venäjä -seminaari. TO 7.12. Joensuun kaupunginteatteri, Täällä Pohjantähden alla -näytelmään liittyvä muistelu Täällä kaupunginteatterin torin alla. ravintola Kerubi, Rock-yhteistyöseminaari ja pikkujoulu
A. Kesto 60 min. KILPELÄ: Suursaari ennen ja nyt 22.10. AHONEN: Petroskoi matkakohteena 19. T. Taiteilijan muita esityksiä on Tanssiva klovni, jossa nähdään klassista balettia ja perinteistä klovneriaa yhdistettynä vauhdikkaisiin piruetteihin, lennokkaisiin hyppyihin, hauskoihin sketseihin ja lauluihin. JOKINEN: Moottoripyörällä halki Venäjän Suupohjassa: LA 23.9. 11. ”Esityksiä tilataan usein osaksi juhlaa tai tapahtumaa, mutta usein myös keskelle arkea voi tuoda iloa ja virkistystä”, Lehtimetsä toteaa. Aimo Minkkinen: Venäjä ja Suomen itsenäistyminen. Asiakaspalvelumme muuttuu siten, että ala-aulassa sijaitsevasta infopisteestä asiakkaat ohjataan toimistoomme, joka palvelee entiseen tapaan klo 12-16. E. LA 14.10. RINTAMÄKI JA K. Lisätiedot ja ilmoittautumiset venajaseura.suupohja@gmail.com, 0400 620 772. 3/2017 KONTAKT 11 Kangasalan Kulttuurivartit sunnuntaisin klo 13 Lepokodilla 17.9. 11. M. palkkion lisäksi matkaja majoituskulut n. TI 7.11. A. Tilaaja vastaa paikalliskuluista eli majoituksesta (perhemajoitus käy) ja artistien muonituksesta. J. M. Esityksen hinta Seuran yhdistyksille 450 € (alv. Kuvassa Maria Choumatova Pietarista, Alevtina Choumatova Vaasasta, Nadejda Kakkuri ja Julia Maimanen Jurvasta. Jurva, Jyryn kylätupa. AHTEE: Bolšoi on jälleen suuri 24.9. HEINIMAA: Suomi 100 ja venäläisiä näkökulmia 5.11. Ohjelmisto löytyy myös lapsille suunnatut Tanssiva sammakko ja Tanssiva tonttu. %) sis. 11. APAJALAHTI: Sibeliuksen isänmaalliset sävellykset 8.10. TA TU K E M P P A IN E N Elokuussa vietettiin Kauhajoella Yhdessä läpi vuosisadan –tapahtumaa, jossa mukana oli myös Suupohjan osaston jäseniä ja vieraita. www.klovninbaletti.fi. NAHKURI: Evakkoonlähtö Raudusta 29.10. Tanssiteatteri Tero Lehtimetsä: terolehtimetsa@gmail.com, 050 533 2633. LEHTONEN: Heikki Värtsi tanssin klassinen ja moderni mestari 1.10. Mainitkaa, että olette saaneet tiedon Seuralta. Varaukset: Tampereen toimisto lansi-suomi@venajaseura.com, puhelin 010 396 2800. Seuraa muuton edistymistä Länsi-Suomen nettisivuilla! Tervetuloa! Interaktiivinen ja opettavainen ohjelma lapsille ja aikuisille HAUSKA ja uudenlainen tapahtuma kaikenikäisille pikkujoulun aikaan! Moskovalainen saippuakuplataiteilija Tanja Gerasimova saapuu Suomeen Seuran kutsumana ja nyt jäsenillä, yhdistyksillä ja yhteistyökumppaneillamme on mahdollisuus tilata pirtsakka ohjelmanumero juhliin. M. M. palkkion, kaikki yleiset matkakulut, viisumikulut ja verot. KOIVULA: Kansallismaisemamme kultakauden mestareiden taiteessa 26. 250 km:n säteellä Tampereelta. Kielet: englanti, venäjän, tulkattu suomeksi. Siinä seikkailee muiden muassa venäläinen hahmo, Fjodor Umrihin, joka laulaa ja tanssii. H. EEROLA: Vieraan kulttuurin esilletuonti näyttämöllä 15.10. Syksyn aikana Terolta valmistuu aikuisille ja nuorille suunnattu esitys Tanssiva matka Eurooppaan, joka sopii Lehtimetsän mielestä mainiosti Seuran yleisölle. KLO 14 luento Teuvalla, Laurilan Wisiitissä, Porvarintie 43. KOIVULA: Kokemuksia ja kuvia Kazanista 12. Osasto voi ottaa Lehtimäkeen yhteyttä suoraan tai Tampereen toimiston kautta. Tampereen toimisto muuttaa lokamarraskuussa LÄHES 20 VUOTTA Pinninkadulla sijainnut toimistomme muuttaa marraskuun alkuun mennessä naapurustossa sijaitsevaan Tulli Business Parkiin. KLO 18 luento Karvialla, Karviatalo, Tyyni Tuulion katu 12. Leena Kakko: Suomalaiset Siperiassa. Toimistomme palvelee 16.10. Info on avoinna ma-pe klo 8-17, jolloin voit jättää valmiit viisumiasiakirjat sinne. Hinta 150 € sis. Tulevaa toimintaa TERO LEHTIMETSÄ on tamperelainen tanssija, tanssiteatterin tekijä ja sosiaalikasvattaja. K. Hän tekee esityksiä erilaisille yleisöille ja yhdistää työssään klassista balettia teatterin eri elementteihin. Tero Lehtimetsä on mainio taidemaakari. KLO 13 hapankaalikurssi. Kulkueessa naisemme olivat 2010-luvulla, jolloin eri kansallisuudet maahanmuuttajien myötä ovat tulleet mukaan. Hän on suorittanut Suomen Kansallisoopperan balettikoulun ja opiskellut kaksi vuotta Vaganovin balettiakatemiassa Leningradissa. alkaen osoitteessa Åkerlundinkatu 11 A
(09) 693 8632 etela-suomi@venajaseura.com Joulujarmarka PYRIMME järjestämään Joulujarmarkan tänä syksynä, vaikka saimme elokuussa tiedon, että perinteinen Jarmarka-paikkamme Venäjän tiedeja kulttuurikeskus on edelleen remontissa koko loppuvuoden. Lisätiedot Ulla Valkeilalta lokakuussa: uvalkeila@gmail.com Järjestäjä: Käpylän Druzhba Oletko koukussa. venäläistä tunnelmaa ja musiikkia, kymmeniä kauppiaita sekä kansankuppila Ruplan herkkuja. Erillistä näyttelyhuonetta ei ole, vaan tauluille on seinäja vitriinitilaa koko kirjaston alakerrassa: pääoven luona, musiikkiosastolla, lastenosastolla, tietokoneja käsikirjastohuoneessa sekä aikuisten osastolla. Kertomus vuosien 1975–1985 kulta-ajoista ja kaupan alamäestä 1980-luvun loppuvuosina perustuu runsaaseen idänkauppiaiden haastatteluaineistoon. Tervetuloa! Lappeenrannan Pietarilaisilla markkinoilla Vihreässä makasiinissa 22.-23.8. 12 KONTAKT 3/2017 ETELÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. klo 11-16. Juttelemme ainakin suomeksi ja venäjäksi ja parannamme maailmaa kahvikupposen äärellä. TULE MUKAAN OMPELUSEURAAN torstaisin klo 14-16 Multi Cultiin Päijänteenkatu 1 Lahti. Ohjelma ja ilmoittautuminen piirin verkkosivuilla. Kuvat ovat kansainvälisten harrastelijaja ammattikuvaajien ottamia. Kirja kuvaa Suomen ja Neuvostoliiton välisen idänkaupan kehitystä sodan jälkeisen kahdenvälisen kaupan ajalta 1945– 1990. klo 18–19.30 Käpylän kirjastossa Väinölänkatu 5. Venäläisen ruoan kurssi lauantaina 11.11. Ajan elävä säie sisältää eri kansojen edustajien muotokuvia sekä kuvia, joissa heijastuu yhtä aikaa kaksi sukupolvea vanhempi ja nuorempi. Kiinnostus käsitöihin riittää. Kaikki näyttelyä katsomassa käyneet olivat ihastuneita näyttelyn korkeaan tasoon ja toivoivat jatkossakin yhtä laadukkaita näyttelyitä. Erityisteemana on seuran uudet verkkosivut, joilla osastotkin saavat tapahtumansa entistä paremmin esille. Seuraa tiedotusta Facebook-sivulla ”Joulujarmarka” ja piirin sähköisessä tapahtumakalenterissa. Tänäkin vuonna kuulemme osastojen kokemuksia onnistuneesta toiminnasta ja suunnittelemme tulevaisuutta. Parikkalaan tämän Suomi-Venäjä-Seuran kiertävän näyttelyn sen järjesti Parikkalan osasto. VIIME syksynä Etelä-Suomen piirin neuvottelupäivä kokosi yli 30 aktiivia vaihtamaan yhdessä ajatuksia. KANSAINVÄLINEN valokuvanäyttely Ajan elävä säie oli esillä Parikkalassa, Saaren kirjastolla heinä-elokuun vaihteessa. Näyttely kertoo Suomen sukukansoista ja perustuu samannimiseen valokuvauskilpailuun. Perinteisen ja suositun ruokakurssin teemana on venäläinen ruoka Suomessa. Tervetuloa! Järjestäjä: Käpylän Druzhba yhteistyössä kirjastoyhdistyksen ja kirjaston kanssa. RAHAT POIS BOLSEVIKEILTA – SUOMEN KAUPPA NEUVOSTOLIITON KANSSA INKERI HIRVENSALO ja Pekka Sutela keskustelevat teoksestaan tiistaina 17.10. Idänkaupan kehitystä seurataan ulkoasiainministeriön sekä Suomen Pankin arkistomateriaalin valossa. Näyttelyprojekti on saanut tukea Venäjän kansankulttuurikeskukselta sekä Suomalais-ugrilaisten kansojen kansainväliseltä konsultatiiviselta komitealta. Saaren kirjastossa on näyttelyille hyvät tilat. TEKSTI KIRSTI HONKANEN, PARIKKALAN OSASTON SIHTEERI KUVAT TAINA TOLKKI Ajan elävä säie -näyttely Parikkalassa Parikkalan osaston sihteeri Kirsti Honkanen pystyttämässä näyttelyä. Teemme kaikenlaista mukavaa ja pientä yhdessä ohjaajamme Olga Kinkon kanssa. Luvassa on mielenkiintoinen ilta Suomen lähihistoriasta talouden näkökulmasta. Osastot tapaavat neuvottelupäivässä 28.10. Järjestäjä: Lahden osasto a n että paikk k. Lisätietoja Silja 040 771 9672, Olga 045 127 3448. Käytännössä siis kaikki kirjaston kävijät näkevät ainakin osan näyttelystä ja voivat halutessaan käydä katsomassa kaikki näytteillä olevat teokset
klo 19 Kompassi 7.11. kesäkuuta 2017 oli vuorossa Aunus. Lähde Sputnikien kanssa huimille retkille Venäjälle ja muille itäisille maille. TEKSTI: RITA KUMPULAINEN KUVA: MATTI UKKOLA. Karjalan tasavallan perustamisen vuosijuhla on pidetty tähän mennessä Prääsässä, Kontupohjassa, Sortavalassa ja Kostamuksessa. 3/2017 KONTAKT 13 Elokuvakerho Russkoe Kino 19.9. Myös Joulupukki oli kutsuttu tontun kanssa juhlallisuuksiin. Seuraava Karjalan tasavallan vuosijuhla pidetään Belomorskin piirissä. krs. kerros. Retken järjestelyistä vastasivat Venäjänmatkat ja Suomi-VenäjäSeuran Pohjois-Suomen piiri. klo 18 Keltainen talo 19.12. klo 18-20 Kulttuurikeskus Caisa, kokoushuone 2. Suomenkielinen opas Margarita Silventoinen hoiti tehtävänsä ammattitaidolla. klo 18 Me-talo 18.10. 17.10. Korvatunturin vieras oli juhlaväen ehdoton suosikki ja poseerasi ahkerasti isompien ja pienempien ihailijoiden kanssa. Tapasimme matkamme aikana myös Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin edustuston konsuli Tuomas Kinnusen ja Karjalan Sanomien päätoimittajan Mikko Nesvitskin. Järjestäjä: Länsi-Helsingin osasto Sputnik-nojatuolimatkailua torstaisin 28.9., 26.10. Kierros neljässä Karjalan kaupungissa, Sortavalassa, Petroskoissa, Aunuksessa ja Pitkärannassa, antoi erinomaisen kertauksen lähihistoriaamme. Päivämatka bussilla Kouvolasta ja Lappeenrannasta. Monikulttuurikeskus Kompassi, Sammontori 2, 2. Lisätiedot Tapio Suonio 040 770 8971. Multi Culti, Päijänteenkatu 1 Lahti. Punanuttu jakoi juhlassa palkintoja menestyneille lapsille. klo 19 Monikulttuurikeskus Kompassi, Sammontori 2, 2. 10. Järjestäjä: Länsi-Helsingin osasto Besedka keskustelukerho parillisten viikkojen tiistaina klo 17.30. Kinnunen oli matkamme aikana viimeisiä päiviä tehtävässään. Tervetuloa! Järjestäjä: Lahden osasto Keskustelukerho suomea ja venäjää keskiviikkoisin klo 18-19. klo 18 Me-talo 20.12. Järjestäjä: Lappeenrannan osasto Ostoksia Viipurissa ja kulttuuria Antreassa 7.10. Laulukerho kokoontuu taas Tarkista päivämäärät seuran verkkosivujen tapahtumakalenterista. ja 30.11. Keskustelua omista kokemuksista, matkakertomuksista ja päivän polttavista asioista sekä venäjäksi että suomeksi teetai kahvikupposen ääressä. Ensimmäisen päivän alkajaisiksi ihailimme Ruskealan marmoripuistoa ja piipahdimme Kinnermäessä tutustumassa vieraanvaraiseen Karjalan kieJoulupukki Karjalan tasavallan vuosipäivän juhlassa Aunuksessa Neljän päivän aikana syntyi vahva kipinä tutustua entistä enemmän naapuriemme kulttuuriin ja perinteisiin. klo 19 Kompassi Järjestäjä: Lappeenrannan osasto POHJOIS-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. klo 18 Kouvolan Myllykosken Keltaisessa talossa, Viialantie 24, Myllykoski. Viimeisen päivän retki Valamon luostarisaarelle oli matkan huipennus. (08) 535 5500 pohjois-suomi@venajaseura.com YHDEKSÄNHENKISEN seurueen onnikkamatka kesäkuun toisella viikolla Karjalan tasavallan juhlille Aunukseen oli antoisa ja täynnä uusia kokemuksia. Pohjois-Suomen piirin jäsenistä ja yhdestä espoolaisesta koostunut seurue pääsi helposti juhlatunnelmiin Laatokan ja Äänisen rantamilla. Lisätietoja: Risto Tauru risto.tauru@gmail.com, 040 824 2337 len Kodiin. Lappeenranta 20.9. klo 19 Me-talo, Kauppakeskus Opri, 2. Neljän päivän aikana syntyi vahva kipinä tutustua entistä enemmän naapuriemme kulttuuriin ja perinteisiin. Kiitoksen ansaitsevat myös autonkuljettajat Oleg ja Aleksander. krs, Lappeenranta 3.10
Keskusteluja suomalaisesta ja venäläisestä kulttuurista suomeksi ja venäjäksi. 14 KONTAKT 3/2017 PUDASJÄRVEN kaupungin ja Komin tasavallan yhteistyö alkoi Suomalais-venäläisestä kulttuurifoorumista vuonna 2002. Kulttuuriantropologi Kaisa Vainion pro-gradu-tutkielmaan perustuva raportti ”Suomalais-ugrilaisilla juurilla: Pudasjärven kaupungin ja Venäjän Komin tasavallan välinen kulttuurivaihto” ilmestyi Pudasjärven osaston 60-vuotisjuhlassa 5. VALJAKKO-PROJEKTIN viihteellinen päätösseminaari to 23.11. Tulossa: VALJAKON ja SPR:n Oulun osaston KV-klubin Venäläinen ilta ke 4.10. Yhdessä on toimittu monenlaisten esitysten, festivaalien, työpajojen, leirien sekä luontoja museoretkien parissa. Esimerkiksi hirsirakentamisessa ja koulutuksessa olisi molemmin puolin mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53. Myös venäjän kieli ja PohjoisSuomen piiri sekä Oulun osasto ovat mukana! MIETITYTTÄÄKÖ: Miten tehdään hyvät heinäkaupat. tai Valjakko-toimistolta: 044 714 0003/ Heidi Svala, 044 714 0004/ Anita Tadinen Eurooppalaisten kielten päivä Eurooppalaisten kielten päivää vietetään Oulussa kauppakeskus Valkeassa 26.9. Ohjaajana Anita. Kulttuurivaihto onkin vuosien aikana huomattu niin onnistuneeksi, että nyt sitä laajennetaan jo muillekin osa-alueille kuin kulttuuriin. petroskoilaisen Sozvezdien tansseja, Kopeekka-teatterin ja Kanerva-lauluryhmän kuvaelmia, Kemin osaston venäläisen klubin komedia ja En Ala -äijien vaiherikas saunailta. Kaikki osaston jäsenet ja yhteistyökumppanit ovat tervetulleita juhlaan Heiton talolle klo 14 alkaen, osoite Törmäntie 15, Haukipudas.. “????????. Ennakkoilmoittautuminen. Lavalla nähtiin mm. 5 000 aplodia juontajille, yhteistyökumppaneille ja yleisölle! Pertti Snicker En Ala -äijäbaletin saunatanssissa. Ensin tapasivat Vylgortin kylän lasten käsityökeskus Zaranin rehtori ja Pudasjärven kulttuuritoimen edustajat. Oulun Aleksinkulmassa. Kuka nostaa nauriin maasta, kenen lauluja pakastetaan, kumpi voittaa painin karhun kanssa. ??????” ???. syyskuuta. TEKSTI JA KUVAT: MARJA MALMI Suomi-Venäjä-kulttuurivaihtoa Pudasjärvellä kohta jo 15 vuotta Tulevia tapahtumia! Oulun osasto järjestää POGOVORIM-KESKUSTELUKERHO keskiviikkoisin klo 16.15 17.45. Sitä voi tiedustella painatuskuluja vastaan piiritoimistosta. Naurua yli rajojen Haukiputaan osasto täyttää 60 vuotta lauantaina 30. Oulun osasto, Valjakko-projekti ja petroskoilainen taiteilija Irina Poroshina järjestivät huumorifestivaalin Oulun Turkansaaressa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. elokuuta. Jos etsit vastauksia Ooh!-festivaalilta 20.8., olit oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tervetuloa! Lisätietoja venajaseuraoulu.net, svs.oulu@gmail.com, Fb SVS Oulu, VK ???????. Työpajoilla maalattiin ja näyteltiin satuja. Yhteistyön teemana on ollut suomalais-ugrilainen perinne, joka yhdistää Komin tasavallan ja Pudasjärven asukkaita
Själva teaterföreställningen börjar kl. 19.9 kl.18 PLATS: Restaurang Saslik, Jungfrustigen 12. På vår medlemsträff berättar han om gränsen mellan dessa två världar. Föreställningen textas till finska, ryska och engelska. Verk s a mh e t h ö s t e n 2 17 TEATERBESÖK PÅ VIIRUS. Kommittén sammanträder i regel kvällen före Samfundets två fullmäktigemöten under året, vid behov också däremellan. Skådespelare från Viirus olika tidsperioder inviger den nya teatersalen under ledning av den internationellt erkända regissören Egill Pálss. Kommittén koordinerar och planerar övergripande den svenska verksamheten. FRI ENTRÉ! VÄLKOMMEN! SFR:s svenskspråkiga avdelningar i Österbotten i samarbete med Vasa Arbis. Anmälan senast 17.9 till Johanna Weckman. Utan medlemmar har vi inget samfund. 18 berättar teaterns personal om dramatiseringen av den mest lästa ryska 1900-talsromanen. Korrespondenten och journalisten Kerstin Kronvall berättar om sitt arbete och sitt liv i Moskva. 27.10 kl.18/19 PLATS: Teater Viirus, Medelhavsgatan 14. 14 PLATS: Träffpunkten vid Vasa Arbis, Kyrkoesplanaden 15. Från denna höst förnyas Samfundets nätsidor och då är det viktigt att det svenska syns i vårt tvåspråkiga samfund. Tidningen Kontakt kan var en förenande länk med svenskt material, kanske så småningom en helt svensk sida. Mer information: www.viirus.fi Anmälan senast 30.9 till Johanna Weckman pjm. pjm.weckman@gmail.com 040 871 5141. Vid det sista mötet med den avgående kommittén närvar också två av de tre verksamhetsledarna i de tre tvåspråkiga distrikten. Före föreställningen kl. ORDF. Svenska kommittén hälsar välkommen till Samfundets verksamhet! INOM SAMFUNDET Finland-Ryssland finns en svensk kommitté med deltagare från de svenska och tvåspråkiga regionerna i Finland. Bulgakov: Mästaren och Margarita MED EN AV världslitteraturens mest fängslande klassiker firar Viirus 30 år och inleder samtidigt en ny era på Busholmen. Tack för att du betalar medlemsavgiften– den är grunden för allt det andra. 19. i Helsingfors 17.10, i Åbo 18.10, i Tammerfors 19.10 och i Uleåborg 22.10. I Samfundet finns några hundra medlemmar som registrerat svenska som sitt modersmål. Notera att medlemmar får medlemsrabatt. SVENSKA KOMMITTÉN; MEDLEM AV CST HENRIK.FAGELBARJ@NETIKKA.FI Vasa Mitt Moskva, mitt Ryssland TID: To. Den nyvalda centralstyrelsen utser i höst en ny svenska kommitté, jämte en regional sektion för Österbotten. Välkommen med i Samfundets verksamhet! Kom gärna med förslag vad din avdelning kunde göra! Och ge gärna respons, tack! HENRIK FÅGELBÄRJ, VASA, T.F. Nya medlemmar hälsas välkomna. weckman@gmail.com 040 871 5141 TID: Fr. Biljett 30 €. 14.9 kl. De uppträder bl.a. 3/2017 KONTAKT 15 Henrik Fågelbärj. Helsingfors På gränsen mellan två världar TID: Ti. Redaktören och författaren Arvo Tuominen är känd för sina dokumentärer om både det ryska och finska Karelen. Genom svenska medlemsbrev till alla svenska medlemmar kan vi nå alla, vid sidan om Kontakt. De svenska medlemmarna har all orsak att inte missa höstens stora artistturné, ordnad av Samfundet: Gzhel– From Russia With Dance
ISSN 1238-1365 Viisumipalvelu Hoidamme kertaja monikerta viisumit yksityisille ja ryhmille luotettavasti ja ammattitaidolla. vuosikerta Julkaisija Suomi-Venäjä-Seura Samfundet Finland-Ryssland Päätoimittaja Merja Hannus Toimitussihteeri Sisko Ruponen Taitto www.hank.fi Toimitus Haapaniemenkatu 7–9 B, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 194, 00531 Helsinki Puhelin (09) 693 831 Osoitteenmuutokset Puhelin (09) 693 8618 tai tarja.ahonen@ venajaseura.com tai www.venajaseura.com > liity jäseneksi > päivitä yhteystietosi. Kaikki aluetoimistomme palvelevat myös viisumiasioissa, yhteystiedot ohessa. www.venajaseura.com Sähköposti osoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@venajaseura.com Liity seuraan myös Facebookissa ja VKontaktessa! Seuraa Twitterissä: @MerjaHannus @SVSblogit Vastauslähetys Da! Haluan liittyä Suomi-Venäjä-Seuran jäseneksi Tilaan matkaja kielikurssiesitteen Minulla on kysyttävää, ottakaa yhteyttä Osoitteenmuutos Osaston vaihto Nimi Osoite Postinumero Puhelin Sähköposti Entinen osoite, jos kyseessä osoitteenmuutos SuomiVenäjäSeura maksaa postimaksun Suomi-Venäjä-Seura Tunnus 5001566 00003 vastauslähetys Kontakt 3/2017 Tilaa uutiskirje ilmoittamalla sähköpostisi jäsenrekisteriin.. Myös nettisivuillamme www.venajaseura.com on kattavat tiedot viisuminhankinnasta. Kontaktin seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2017. Suomi-Venäjä-Seura palvelee Etelä-Suomi Helsinki Haapaniemenkatu 7–9 B 00530 Helsinki Puhelin (09) 693 8632 etela-suomi@ venajaseura.com Itä-Suomi Kuopio Puijonkatu 9 B 20 70100 Kuopio Puhelin (017) 369 4460 ita-suomi@venajaseura.com Länsi-Suomi Tampere Pinninkatu 53 B 33100 Tampere Puhelin 010 396 2800 lansi-suomi@ venajaseura.com Turku Vanha Suurtori 3 Brinkkalan piharakennus 20500 Turku Puhelin (02) 277 3200 turku@venajaseura.com Pohjois-Suomi Oulu Hallituskatu 13 E 50 90100 Oulu Puhelin (08) 535 5500 pohjois-suomi@ venajaseura.com Keskusseura Helsinki Haapaniemenkatu 7–9 B PL 194, 00531 Helsinki Vaihde (09) 693 831 Faksi (09) 693 8630 svs@venajaseura.com VenäjänMatkat Puhelin (09) 693 8613 venajanmatkat@ venajaseura.com www.venajanmatkat.com 3/2017 | 47
Kysymys on kuitenkin hämmästyttävän julkeasta rikoksesta, jos uutinen pitää paikkansa. ”Hölynpölyä”, sanoo Kadyrov. Eikä kenen tahansa rikoksesta vaan asialla olisivat Novaja Gazetan mukaan olleet Tshetshenian viranomaiset. Aiheeseen on tarttunut myös Tshetshenian Journalistiliitto, joka pitää Novaja Gazeta -lehden tietoja. päivien välisenä yönä. Tshetshenian väitetyt homoseksuaalien surmaamiset ovat kuitenkin jotain niin ainutlaatuista, että siihen nähden ”homolait” ovat vielä lasten leikkiä. Venäjän suhtautuminen seksuaalisiin vähemmistöihin on herättänyt muutenkin huomiota maailmalla. VENÄJÄN AIKA 45 tshetshenia // seksuaali vähemmistöt TSH ETSHE NIA ON VILLI ITÄ Homoseksuaaleja ja ”ekstremistejä” teloitettu. ja 26. Tämän vuoden keväällä yksi Venäjän harvoista oppositiolehdistä, Novaja Gazeta, julkaisi järkyttävän artikkelin. ”Tshetsheniassa ei ole homoja”, on Kadyrov julistanut. Sen mukaan Venäjään kuuluvassa Tshetshenian tasavallassa olisi ilman oikeuden käyntiä vangittu ja surmattu useita homoseksuaaleja tai sellaisiksi epäiltyjä sekä paikallista hallintoa vastustavia ”ekstremistejä”. Maassa on säädetty laki, joka kieltää ”propagoimasta homoseksualismia” alaikäisille. Hän on naureskellen kieltänyt Novaja Gazetan väitteet homoseksuaalien ja ”ekstremistien” surmaamisesta tämän vuoden tammikuun 25. Artikkeli nosti Venäjällä pienimuotoisen kohun, mutta esimerkiksi Suomessa uutinen on jäänyt lähes noteeraamatta julkisuudessa. Tshetsheniassa ”ei ole homoja” Tshetshenian tasavaltaa johtaa itsevaltaisesti Ramzan Kadyrov, jolle presidentti Vladimir Putin on kaikesta päättäen antanut ”lisenssin” hallita mielensä mukaan kunhan tasavalta pidetään uskollisena Moskovalle
”Tshetshenian johtaja Kadyrov on täydellinen itsevaltias. Toimittaja Jelena Milashina kirjoittaa, että informaatiota on saatu sekä uhrien omaisilta että Tshetshenian tutkintakomitean ja Tshetshenian johtajan hallinnon piiristä. Teksti näyttää olevan perinpohjaisen ja uskaliaan tutkimustyön tulosta ja lähteitä on useita. Novaja Gazeta yrittää jo etukäteen välttää itseensä kohdistuvat oikeudenkäynnit ja kirjoittaa asiasta pilkuntarkasti. Miehet arvioivat, että suurin osa venäläisistä kannattaa kovaa linjaa seksuaalisiin vähemmistöihin. Lehti väittää tietoonsa saatetun, että teloituksessa olivat läsnä Tshetshenian ensimmäinen varasisäministeri, Kadyrovin henkivartioston johtaja sekä muita tasavallan ”silovikkeja”. Laiskaa tutkimista Kun lukee Novaja Gazetan artikkeleja Tshetsheniassa mahdollisesti tapahtuneista, viranomaisten tieten ja heidän luvallaan tapahtuneista ”gay-surmista”, joutuu antamaan tunnustuksen lehden tutkivalle journalismille. Ilman oikeudenkäyntiä teloitettujen joukossa kuuluu olevan myös joukko jonkinlaisia ”kansanvihollisia”. Novaja Gazeta ei kuitenkaan ole perääntynyt: lehden saamien tietojen mukaan tämän vuoden tammikuisena yönä Tshetsheniassa teloitettiin joukko ihmisiä, joiden ainoana ”syntinä” oli kuuluminen seksuaalisiin vähemmistöihin. Parin viikon kuluttua juttua tutkinut Igor Sobol nimettiin kuitenkin muihin tehtäviin, minkä jälkeen ”Tshetsheniassa tapahtuu kauheita” ”Venäjällä ei seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien elämä aina ole helppoa, mutta (Venäjään kuuluvassa) Tshetsheniassa se on yhtä painajaista.” Näin kertovat Mark, 20, ja Ivan, 38 (molempien nimet muutettu), jotka ovat anoneet Suomesta turvapaikkaa. Joukossa on sekä homoseksuaaleiksi epäiltyjä että ”ekstremismin” perusteella tapettuja. Heitä uhattiin ja seurattiin. Journalistisen tutkimustyön tulokset on annettu viranomaisille. Kaiken kukkuraksi Novaja Gazeta julkaisi 27 nimen listan, joka ”lehden tietojen mukaan” koostuu ilman oikeudenkäyntiä surmansa saaneista. Suomalaiset ovat olleet auttavaisia, hyviä ihmisiä.”. Sen sijaan Suomessa he ovat kokeneet aivan toisenlaista suhtautumista: ”On ollut hienoa asua Suomessa nämä kuukaudet, vaikka Suomessa asumisemme on toistaiseksi rajoittunut vastaanottokeskukseen. Venäläismiehet kertovat tulleensa vainotuksi kotimaassaan seksuaalisen suuntautumisensa takia. Liiton julkilausumassa väitetään juttuja homosurmista ”läntisten sponsorien poliittisena tilauksena”. Aluksi Venäjän federaation tutkintaviranomaiset ryhtyivätkin selvittelemään lehden tietoja. Koko tasavalta tanssii hänen pillinsä tahdissa. ”Olen lukenut uutisia gay-vainoista Tshetsheniassa. 46 VENÄJÄN AIKA tshetshenia // seksuaali vähemmistöt tuulesta temmattuina. Olemme saaneet suomalaisilta myötätuntoa osaksemme. He kertovat pelänneensä jopa henkensä puolesta. He ovat toukokuusta lähtien asuneet vastaanottokeskuksessa ja odottavat yhä päätöstä turvapaikka-anomukseensa. Listan miehet ovat syntyneet vuosina 1985 1998 ja melkein kaikilla on tshetshenialaistyyppiset nimet (Apti, Said-Ramzan, Islam, Selimham, Magomed...). Lehti korostaa, ettei se suoranaisesti väitä teloitusten tapahtuneen vaan kertoo ainoastaan, mitä useammasta lähteestä lehdelle on kerrottu. Ne ovat niin järkyttäviä, etten ole pystynyt loppuun asti lukemaan”, Mark jatkaa. Kadyrovia pelkäävät kaikki, ehkä jopa Putinkin pelkää häntä jossain määrin”, Ivan arvelee
Yhä useammin rupesi tutkinnan piiristä kuulumaan sellaisia väitteitä, että kun kerran uhrien omaiset eivät ole kääntyneet viranomaisten puoleen, ei mitään rikoksiakaan ole tapahtunut. ”Seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat ovat alkaneet paeta Tshetsheniasta Moskovaan ja jopa Turkkiin.” ”Kadyrovia pelätään Tshetsheniassa ja Moskovassakin. Kun tutkintaviranomaiset levittivät kätensä ”tarkkojen faktojen puutteen takia”, Moskalkova ei ollut tyytyväinen. Ihmisoikeusvaltuutettu Tatjana Moskalkova on lähettänyt edustajiaan Tshetsheniaan selvittämään tilannetta, mutta heidän raporteistaan ei ole kuulunut mitään.” Weaverin tietojen mukaan ulkomaiset valtiojohtajat, kuten Ranskan Macroni ja Britannian May, ovat painostaneet Putinia suhtautumaan asiallisemmin seksuaalisiin vähemmistöihin, mutta ilmeisesti tuloksetta.. Tshetshenian ”homosurmista” Weaver sanoo, että niistä on tullut niin paljon informaatiota, että on vaikea uskoa kaikkea raportointia valheeksi. Ikään kuin Tshetshenian oloissa uhrien omaisten olisi helppoa tehdä ilmoitus tutkintaviranomaisille! Rikosilmoitusten sijaan omaiset ovat ilmeisesti painostuksen tuloksena antaneet kirjallisia ilmoituksia, että uhri on ”matkustanut Syyriaan”... Kun asiasta kysyttiin presidentin tiedottajalta Dmitri Peskovilta, ilmoitti tämä lakonisesti, että lehden artikkeli on presidentinhallinnossa ”merkitty tietoon saatetuksi”. TEKSTI: ESA TUOMINEN Venäjä siirtynyt konservatismiin ”Venäjällä säädetyt niin sanotut ´homolait´ eivät ole oikeastaan suunnattu maan seksuaalisia vähemmistöjä vastaan. Kovinkaan monta henkilöä ei ole ollut tuomiolla ´homolakien´ rikkomisen takia.” ”Siksi kysymys onkin pikemminkin Venäjän uuden, patrioottisen, uskonnollisen ja konservatiivisen tien manifestoinnista kuin halusta tukahduttaa maan LBGT -yhteisö”, Weaver arvioi. ”Kukaan ei saa missään oloissa joutua väkivallan kohteeksi tai häväistyksi, surmatuksi tulemisesta puhumattakaan”, Moskalkova kommentoi. Ne ovat pikemminkin ilmoitus siitä, että Venäjä on viime vuosina halunnut ottaa etäisyyttä länsimaisista liberaaleista arvoista ja kääntyä kohti konservatiivisuutta, isänmaallisuutta ja ortodoksisuutta.” Näin kommentoi Venäjän paljon keskustelua herättäneitä ”homolakeja” Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Cai Weaver, joka on perehtynyt aiheeseen tutkimustyössään. VENÄJÄN AIKA 47 tutkinta hidastui. Hän muistutti Novaja Gazetan esittäneen listan henkilöistä, jotka lehden tietojen mukaan olivat tulleet surmatuiksi, syntymäaikoineen. Kun kommunistinen puolue ehdotti homoseksualismille täyskieltoa, se ei mennyt duumassa läpi. Venäjän viralliselta taholta ei ole pahemmin kommentoitu hätkähdyttäviä tietoja tshetsheenialaisviranomaisten tieten mahdollisesti tapahtuneista surmista. Tämän jälkeen yleiselle syyttäjälle kirjoittaneet ottivat takaisin kaikki väitteensä...ja pyysivät sanojaan anteeksi. Novaja Gazeta antaa varovaisen tukensa Venäjän ihmisoikeusvaltuutettu Tatjana Moskalkovalle, joka on suhtautunut väitettyihin teloituksiin vakavammin kuin tutkintaviranomaiset. ”Pietarin gay-klubit toimivat edelleen. Elokuun lopulla Novaja Gazeta jatkoi juttusarjaansa Tshetsheniasta kertomalla, että muutama tshetsheeni oli kirjoittanut kirjeen Venäjän yleiselle syyttäjälle paikallisviranomaisten väitetyistä väärinkäytöksistä, minkä jälkeen kirjeen allekirjoittajat oli kutsuttu poliisiasemalle ja pahoinpidelty siellä. Listan tarkistaminen on Moskalkovin mielestä täysin mahdollista ja tarpeen
Mitään erityistä itse sotaharjoituksiin ei liity, mutta everstiluutnantin mukaan Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt ja tämän vuoksi harjoituksista puhutaan ja kirjoitetaan enemmän kuin ennen. Pihlajamaa ei yhdy näkemykseen. Zapad-harjoituksia on järjestetty vuodesta 1999 lähtien. Everstiluutnantti Juhani Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo, ettei näissä harjoituksissa ole mitään suurta normaalista käytännöstä poikkeavaa. ”Harjoitusten geopoliittisista heijastuksista ei ole syytä kantaa erityistä huolta.” Pihlajamaan mukaan mikään maa ei kerro, että se harjoittelee hyökkäyssotaa. Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenka on Venäjälle suhteellisen varma ja riskitön liittolainen. Julkisuudessa on kerrottu, että Auroraan osallistuu muun muassa amerikkalaisia joukkoja kalustonaan Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sekä taisteluja rynnäkköpanssarivaunuja. Mailla on yksinkertaisesti tapana järjestää sotaharjoituksia. Pihlajamaa kertoo, että lähinnä jalkaväkimiinat on tarkoitettu puolustukseen, muilla aseilla, kuten ohjuksilla ja panssareilla, voidaan myös käydä hyökkäyssotaa. Samoihin aikoihin Ruotsissa on käynnissä noin 20 000 hengen sotaharjoitus Aurora 17. ”Venäjä julkaisi vuonna 2014 sotilasdoktriininsa, jossa se määrittelee Naton sotilaallisena ja ulkoisena vaarana.” Pihlajamaa sanoo, että vaara on lievempi ilmaisu kuin uhka. Jos Venäjän johtamat joukot katkaisisivat Suwalkin käytävän, niin Baltian maat saataisiin irralleen muusta Natosta. Hodges on todennut myös, että venäläiset voisivat jättää joukkojaan sotaharjoitusten jälkeen Valko-Venäjälle. Arviot eivät aina vastaa todellisuutta Suwalkin alue Pohjois-Puolassa on noin 100 kilometriä leveä kaistale, joka yhdistää Puolan ja Liettuan. Venäjälle kuuluva Kaliningrad sijaitsee Suwalkista luoteeseen ja kaakossa on Valko-Venäjä. Nyt vuoro sotaharjoitusten järjestäjänä on Venäjän läntisellä sotilaspiirillä. ”Sotaharjoitusten ilmoitetaan aina olevan puolustuksellisia.” Näkeekö Venäjä Nato-maat uhkana. Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on sanonut, että Naton infran ja joukkojen aktiivinen työntyminen Venäjän rajoille on aggressiivista ja että Venäjä lisää tämän takia puolustustaan lähialueilla. Kysymykseen pelkäävätkö Kremlin johtajat värivallankumousta ja lännen tukea oppositiovoimille everstiluutnantti Pihlajamaa vastaa, että Venäjä on kirjannut vuoden 2014 sotilasdoktriiniin, että maa varautuu toimintaan, joka vaarantaa Venäjän sisäisen rauhan ja vakauden. 48 VENÄJÄN AIKA politiikka // sotaharjoitukset Everstiluutnantti Juhani Pihlajamaa: Sotaharjoitukset ovat tavanomaista toimintaa Syyskuussa käynnistyy Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad-sotaharjoitus, johon osallistuvien sotilaiden määrä voi nousta kymmeniin tuhansiin. Yhdysvaltain Euroopan maajoukkoja johtava kenraaliluutnantti Ben Hodges on esittänyt Reutersille arvion, että sotaharjoituksen varjolla Venäjä voisi syrjäyttää Valko-Venäjän nykyjohdon. Doktriiniin sisältyy myös ”Sotilaallisen voimankäytön mahdollisuutta maatamme kohtaan ei voida kuitenkaan sulkea pois.. Huolimatta julkisuudessa esiintyneistä arvioista Pihlajamaan mukaan ei ole mitään todisteita siitä, että Zapadin aikana harjoiteltaisiin Suwalkin alueen valtausta. Jos Venäjä haluaisi hyökätä Valko-Venäjälle, niin operaatio onnistuisi ilman sitä, että venäläisiä joukkoja olisi valmiiksi Valko-Venäjällä. Pihlajamaa sanoo, ettei tähän ole mitään syytä
Suomenlahden ja Kaliningradin alueilla järjestettiin heinäkuussa Kiinan ja Venäjän merivoimien yhteinen laivastoharjoitus. Yhteentörmäykset eivät ole tavoitteena kummallakaan osapuolella. Maat ovat harjoitelleet aikaisemmin yhdessä Kaukoidässä ja Mustallamerellä. Valko-Venäjä ja Venäjä saattavat kutsua länsimaiden sotilasasiamiehet seuraamaan Zapad-sotaharjoitusta. Jos Venäjä yllättäen hyökkäisi esimerkiksi Viroon, niin amerikkalaisen tutkimuksen mukaan menisi vain kaksi vuorokautta siihen, kun koko maa olisi miehitetty. Päinvastoin, Venäjän ja Turkin suhteet ovat sittemmin lämmenneet. Sotilaalliseen uhkaan on varauduttava Historiallisista, alueellisista ja maiden omista sisäisistä syistä ja tarpeista Baltian maille on tärkeää, että ne saavat Naton suojelun ja että niiden alueilla on Naton joukkoja. Vastavoimana on tietysti Viron Nato-jäsenyys ja se, että Natokin ärtyy aggressiiviseksi, jos tullaan lähelle sen rajoja. VENÄJÄN AIKA 49 kohta perustuslaillisen muutoksen vaarantamisesta eli voidaan sanoa, että sotilasdoktriinissa on huomioitu muun muassa värivallankumouksen mahdollisuuden torjuminen. Onnettomuuden riski toki kasvaa, mutta jos jokin ikävä törmäys tai vahinko tapahtuisi, niin Pihlajamaa ei usko laajemman sodan eskaloitumiseen. Joukkoja tulee harjoituksiin Suomen lisäksi Tanskasta, Norjasta, Virosta, Ranskasta, Liettuasta ja Yhdysvalloista. Suomi osallistuu syyskuussa Ruotsissa järjestettäviin Aurora 17 sotaharjoituksiin yhdessä monen länsimaan kanssa. Valko-Venäjä on jo ilmoittanut kutsuvansa naapurimaitaan seuraamaan harjoitusta. Moskovassa sotilasasiamiehenä toiminut everstiluutnantti kertoo, että Suomi toki osallistuu Aurora-harjoitukseen, mutta puolustusvoimien viestintä ei ole vielä kertonut tätä juttua tehtäessä millä laajuudella ja kalustolla. Everstiluutnantin arvion mukaan lännen ja Venäjän välistä suursotaa ei ole muutenkaan puhkeamassa lähivuosina.. Alas ampumisesta ei puhjennut sotaa. Osapuolilla on tarpeeksi ongelmia muun muassa taistelussa terrorismia vastaan sekä Lähi-idän ja Afrikan kriisipesäkkeissä. Pihlajamaa viittaa tapaukseen vuodelta 2015, kun Turkki ampui alas venäläisen sotilaskoneen Syyrian konfliktin yhteydessä. Pääpaino harjoituksissa on Tukholman, Göteborgin ja Gotlannin alueilla. Sotaharjoitus on Ruotsin suurin 20 vuoteen. Kummatkin osapuolet tiedustelevat Pihlajamaan mukaan toistensa sotaharjoituksia. Suomi tarkkailee sekä Zapadin että Auroran sotaharjoituksia. Tästä toiminnasta on osoituksena tiedustelulennot Itämerellä. Zapadja Aurora-harjoitukset käydään limittäin samaan aikaan ja tiukimmillaan 150-200 kilometrin päässä toisistaan. TEKSTI JA KUVA: LEIF GRANHOLM Everstiluutantti Juhani Pihlajamaa sanoo, että onnettomuuden riski kasvaa Itämeren piirin suurten ja samanaikaisten sotaharjoitusten myötä, mutta vaikka jonkinlainen törmäys tapahtuisi, niin suursotaa siitä ei eskaloidu. Voiko sotaharjoituksista eskaloitua laajempi konflikti. Venäjänkin everstiluutnantti näkee aggressiivisena. Pihlajamaan mukaan Kiina on aggressiivinen toimija omilla lähialueillaan, kuten saarten valtaukset Etelä-Kiinan merellä ovat osoittaneet. Suomeen ei kohdistu Pihlajamaan mukaan samanlaista uhkaa kuin Baltian maihin, mutta sotilaallisen voimankäytön mahdollisuutta maatamme kohtaan ei voida kuitenkaan sulkea pois. Pihlajamaa ei näe näillä Venäjän ja Kiinan harjoituksilla mitään heijastuksia kansainväliseen tilanteeseen. Maat hakevat lähinnä kokemusta ja oppia toistensa käytännöistä. Itämeren piirissä ilmaja merivoimat ovat molemmilla osapuolilla toiminnassa samaan aikaan
Venäläiset arvostavat myös Venäjän historiallista suurvalta-asemaa, joka pitää kansan mielestä ehdottomasti säilyttää. Moshes ei tarkoita näin sanoessaan välttämättä Moskovan ja Pietarin ydinkeskusten asukkaita, vaan näiden metropoleiden ulkopuolella asuvaa tavallista kansaa. Moskovan hallinto on presidentti Vladimir Putinin johdolla taistellut vimmatusti lännen linjauksia vastaan. Venäjän valtion hallussa oleva media ja propagandakoneisto tukee konservatiivisia arvoja ja suurvalta-asemaa. Moshes sanoo, että Venäjän nykyiseen suurvalta-asemaan sisältyy kuitenkin ”kupla”. Valtion ”monopolia” arvostetaan ja venäläisille on itsestään selvää, että Kremlin hallinto huolehtii vakautta tuovasta sisäpolitiikasta sekä ulkoja turvallisuuspolitiikasta. Kansa ottaa tämän sanoman mielellään vastaan. Venäjän talous on vain 2% maailman bruttokansantuotteesta ja muun muassa länsimaat ja Kiina ovat Venäjää huomattavasti edellä teknologian kehityksessä ja taloudessa. 50 VENÄJÄN AIKA politiikka // hallinto Arkady Moshes: Putinin hallinto pysyy vallassa pakotteista huolimatta Venäläisten enemmistö on hyvin konservatiivista, Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Arkady Moshes sanoo. Toki venäläisten elämään on viime vuosien aikana tulleet pankkitilit, internet ja nykyteknologia, mutta tästä kaikesta huolimatta perinteinen asenne ja kunnioitus valtiojohtoa kohtaan on säilynyt kansan keskuudessa. Suuri osa venäläistä katsoo myös, että länsi kyseenalaista Venäjän toimet ja suurvalta-aseman. Perhearvot ovat venäläisille keskeisiä
Eräiden arvioiden mukaan noin puolet valtion tuloista tulee öljyyn liittyvistä veroista. Venäjä vastasi pakotteisiin sulkemalla kaksi Yhdysvaltain rakennusta Moskovassa. Hyvistäkin ajoista huolimatta modernisaatio on yhä tekemättä. Öljynhinta on pysynyt viime vuodet suhteellisen alhaalla ja Venäjän bruttokansatuote ei ole juuri kasvanut kymmeneen vuoteen. Lisäsanktioita asetettiin, kun länsi katsoi Venäjän laajentaneen Itä-Ukrainan sotaa. Arkady Moshesin arvion mukaan Venäjän käytös ja politiikka eivät tule muuttumaan lähivuosina. Mielipidetiedusteluiden mukaan 75 prosenttia kansasta puoltaa Venäjän vastapakotteita länttä vastaan ja vain 25 prosenttia katsoo, että niistä voi olla jotakin haittaa Venäjälle. Moshes arvioi, että noin 85 prosenttia venäläisistä tukee tällä hetkellä presidentti Putinin asemaa ja politiikkaa. Pakotteisiin tulivat mukaan myös Yhdysvallat ja Kanada. Asiantuntijan mukaan Venäjällä on kuitenkin paljon haasteita edessään. Aikaisemmin Putinin hallintoa auttoi korkea öljynhinta. Tästä huolimatta Putinin johtaman Venäjän politiikka on pysynyt jokseenkin samansuuntaisena. Esimerkiksi terveydenhoito vaatisi uudistuksia ja monet muut sektorit huutavat kehittämistä, jota ei näytä olevan luvassa. Kaikesta huolimatta Kremlin valtiaat pysyvät presidentti Vladimir Putinin johdolla vallan kahvassa. Lisäksi Kremlistä ilmoitettiin, että Yhdysvalloilla on syyskuun alkuun asti aikaa vähentää diplomaattiensa määrää Venäjällä 455 henkilöön. Venäjällä on kuitenkin paljon haasteita edessään. Moshes on varma siitä, että Putinin hallinto pysyy hengissä ja vallassa. Arkady Moshes sanoo, että sanktiot ovat edelleen heikkoja, eivätkä ne vaikuta Kremlin päätöksentekoon. Venäjän vastasanktiot ovat vaikuttaneet myös suomalaisen Valion idänvientiin. Venäjän talouden tila riippuu pitkälle öljyn maailmanmarkkinahinnasta. Sanktioiden vaikutukset heikkoja Yhdysvallat perusteli kesällä uusia Venäjä-sanktioita itänaapurimme sekaantumisella USA:n viime vuoden presidentin vaaleihin ja Krimin valtauksella. Viimeisimmät pakotteet vaikuttavat muun muassa venäläisten valtio-omisteisten yritysten lainansaantiin sekä teknologian vientirajoitusten takia öljyn tuotantoon ja etsintään. TEKSTI: LEIF GRANHOLM KUVA: ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Arkady Moshes sanoo, että heikot sanktiot eivät pure Venäjään. Euroopan neuvosto sitoi vuonna 2015 pakotteiden keston niin sanotun Minskin sopimuksen täydelliseen täytäntöönpanoon. Venäjä vastasi pakotteisiin omilla tuontikielloillaan, jotka ovat haitanneet jonkin verran liiketoimia molemmin puolin. Länsimaat asettivat Venäjälle jo vuonna 2014 pakotteita, koska maa miehitti Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan. Modernisaatio ja kehitys polkevat lähes paikoillaan, instituutiot ovat tehottomia ja korruptio rehottaa kaikkialla.. Sanktiot eivät koske esimerkiksi Venäjälle elintärkeää öljyn ja maakaasun vientiä. Teknologiaan liittyviä uudistuksia on tulossa, mutta sellaisia reformeja ei ole näköpiirissä, jotka korjaisivat Venäjän koko taloudellisen rakenteen. Modernisaatio ja kehitys polkevat lähes paikoillaan, instituutiot ovat tehottomia ja korruptio rehottaa kaikkialla. Minskin sopimuksen keskeisenä päämääränä on lopettaa kaikki sotatoimet Itä-Ukrainassa. Kaksikolmasosaa kansasta näkee lännen vihollisena ja sen politiikan Venäjää kohtaan epäreiluna. Lisäksi Venäjän väestö vanhenee. Venäjän talous oli vaikeuksissa jo ennen Krimin valtaamista ja Ukrainan kriisiä. VENÄJÄN AIKA 51 ja kansa on valtion politiikan takana. EU asetti ensimmäiset matkustusrajoitukset ja varainjäädytykset maaliskuussa 2014 henkilöille, jotka ovat toiminnallaan rikkoneet Ukrainan alueellista itsemääräämisoikeutta. Yhdysvallat ja EU kielsivät myös liiketoimet alueillaan eräiltä yksityisiltä venäläisiltä suurliikemiehiltä. Talous ja sanktiot eivät siis vaikuta Kremlin kansainvälispoliittisiin linjauksiin. Itänaapurimme jatkaa suurvalta-asemaansa tähtäävää lännen vastaista politiikkaa. Arkady Moshesin mukaan ei ole selvää, miten Putinin hallinto kohtaa haasteet ja mitä uudistuksia Venäjällä ollaan tekemässä
Pala sydäntä Pamirille Keski-Aasiassa Kivekäs viipyi 20 vuotta. Ensimmäinen avioliitto oli päättynyt eroon, ja toinenkin, 1910 kenraalimajuri Nikolai Jantzynin Natalia-tyttären kanssa solmittu jäi lapsettomaksi. Sitkeää suomalaisainesta Karl Edvard Backman syntyi 6.12.1866 nyky-Kouvolaan kuuluvan Valkealan Alakylässä. Ja tadzikit, erityisesti Pamirin vuoristolaiset, ovat selviytyneet läpi lukuisten koettelemusten.” Kivekkään tarina kertoo kolmen maan yhteisestä historiasta. Pamirista tuli Kivekkäälle sydämen ja kohtalon paikka. Kivekäs tunnettiin paitsi huomattavista ruumiinvoimistaan, myös suoraselkäisestä suomalaisuudestaan. Everstiluutnantiksi 1905 ylennetyn Kivekkään perhe kasvoi Pamirin vuosina. Moninkertainen selviytymistarina, luonnehtii Kivekkään jäljillä vuosikymmeniä kulkenut Jarmo Loikkanen, jonka Kivekäs-kirja ilmestyy syksyllä. Jarmo Loikkasen sanoin: ”Maalaispoika selvisi omin voimin korkealle säätyläisyhteiskunnassa. Tätä ei katsottu hyvällä Buharassa eikä Afganistanissa. Perhe kasvoi Gulbegimilla Vuonna 1899 Kivekäs suoritti Pamirin väestönja omaisuuden laskennan, parantaakseen alueen sosiaalista ja taloustilannetta. Isä Karl Matinpoika Backman oli Kouvolan ensimmäisiä liikemiehiä, ja piti kestikievaria Alakylän lauttarannassa, myöhemmin rautatieaseman tuntumassa. Suomi selvisi vaikeasta itsenäisyyden alusta eheäksi kansakunnaksi. Kivekkään hurjista voimista liikkuu yhä tarinoita Pamirilla. Kumpiakin koeteltiin pitkällä ja menestyksekkäällä sotilasuralla, joka alkoi Venäjän tsaarin palveluksessa Keski-Aasiassa. Päästyään ylioppilaaksi Kivekäs siirtyi suoraan Haminan kadettikoulun viimeiselle yleiselle luokalle. 52 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Suomessa unohdettu kenraali, Tadzhikistanin suuri sankari Kenraaliluutnantti Kaarlo Kivekkään elämä on kuin elokuvasta. Komentaja Kivekäs suojeli vuoristolaisia myös Venäjän keisarikunnan vasallivaltio Buharan ryöstöhallinnolta. Siitä, kuinka suomalaiset, venäläiset ja tadzikit jo aikoja sitten loivat keskenään vahvat siteet. Siellä hän puolusti paikallisväkeä, joka yritti – afgaanien ääri-islamistisista hyökkäyksistä huolimatta – elää rauhanomaisesti käytännönläheisen islaminuskon hengessä, ulkomailla asuneen Aga Khanin hengellisessä johdossa. Pamir sijaitsee Tadzhikistaniin kuuluvalla Vuoristo-Badahshanin autonomisella alueella, jonka pääkaupunki Horog kehittyi kyläpahasesta keskukseksi Kivekkään ansiosta, tämän siirrettyä esikunnan lähelle Afganistanin rajaa, voidakseen seurata naapurivaltion liikkeitä. Luutnantista kapteeniksi ylennetty upseeri kiintyi ankarissa oloissa elävään vuoristokansaan ja teki kaiken voitavan sen hyväksi. Vuoristolaiset oppivat arvostamaan suomalaisupseeria, joka opetteli heidän kieltäänkin, ja kutsuivat häntä nimellä Eduard Karlovitsh Kivekes. Hän kehitti maataloutta ja puuttui paikallisten oopiuminpolttoon. Kivekäs yritettiin myrkyttää, minkä seurauksena hänelle jäi loppuiäksi sydänvika. Vuoden 1916 alussa kenraalimajuri Kaarlo Kivekäs kuvattiin Odessassa, minne hänet komennettiin perustamaan prikaatia rintamalle.. Veljespaineissa karaistunut Kaarlo pani simputtajat ruotuun. Kuinka suomalainen suoristi käsin rautaisen hevosenkengän, taivutti rautakangen selkäänsä vasten. Backmanien keskimmäinen poika osoitti varhain olevansa vahvaa ja määrätietoista suomalaisainesta. Turkestanin Ratsastavasta vuoristotykistöstä hänet pian komennettiin Afganistanin naapuriin Pamir-vuoristoon. Jo Hämeenlinnan normaalilyseossa hän suomalaisti nimensä Kaarlo Edvard Kivekkääksi. Kivekkäät adoptoivat Pamirissa vuonna 1902 syntyneen Gulbegimin, joka myöhemmin kastettiin Olgaksi. Nämä tekivät jäynää kouluun Uuden Suomettaren tilanneelle valkealalaiselle, vieden lehden vessapaperiksi. Oppilaista suuri osa oli ruotsinkielisiä. Sitä seudulla yhä kiitoksella muistetaan
Loikkasen mummi oli Kaarlo ja Natalia Kivekkään ottotytär Olga, Jarmon isänisän, Kustaa Loikkasen toinen vaimo. Hän hoiti kriisinhallintaa ja pakolaisten asioita, hillitsi ääri-islamisteja jo nuorena upseerina Afganistanin rajaseudulla. Tuntemattomuutta selittänee myös se, että Suomessa alettiin katsoa nenänvartta pitkin palvelusta Venäjän keisarivallan sotavoimissa, eikä siellä palvelleiden suomalaisten perinnettä pidä yllä mikään taho. Suomenhistoriassa Kivekäs jää Mannerheimin varjoon. alkaen. VENÄJÄN AIKA 53 Pamirin Kivekäs joutui jättämään 1910. Hän koki hoitaneensa asiat hyvin.” Ei politiikkaa, eikä hovia ”Kaarlo Kivekäs oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että suomalainen yhteiskunta välttyi vuonna 1919 kahtiajaolta, armeija ei ryhtynyt kapinaan ja maa siirtyi rauhanomaisesti demokratiaan”, Loikkanen muistuttaa. Ukrainasta suurin kaaos Kuultuaan Suomen sisällissodasta Kivekäs erosi Venäjän armeijan palveluksesta, mutta saksalaismiehittäjät päästivät suomalaisen Odessasta vasta kesällä 1918. Marraskuun viimeisenä päivänä 1939 huvilaltaan kiskoja pitkin Raivolaan kävellyt ja evakkojunaan noussut ryhdikäs sotilas kuoli 19.2.1940, kun Suomi vielä kävi talvisotaansa. 52-vuotiaana palannut Kivekäs ylsi vielä itsenäistyneessä isänmaassaankin merkittävään sotilasuraan. Siellä häntä ei katsottu hyvällä, ja kotiarestista Suomeen päästyäänkin sai nuivaa kohtelua: Mikä tuo mies venäläisunivormussa?” ”Hyvä, että oli edes jotain päällä! Ukrainasta Kivekäs ei saanut palkkaakaan”, Loikkanen huomauttaa. Kustaa Loikkanen tunnettiin presidentti Urho Kekkosen luottovenäjäntulkkina, joka hälytettiin vielä eläkkeeltäkin töihin. Puolustusvoimista hän erosi kenraaliluutnanttina 30.8.1928. ”Kivekkään tarina on kertomisen arvoinen. Kivekäs ei taipunut Mannerheimin lähimmän miehen, kenraali Johannes Ferdinand Ignatiuksen pyyntöön painostaa vastaehdokas Kaarlo Juho Ståhlbergiä luopumaan kisasta. Kivekäs toimi vt. Ja niin Kivekäs päätyi Ukrainan armeijaan taistelemaan bolsevikkeja ja pian myös saksalaisia vastaan. Kun hän ehti Olgan kanssa synnyinmaahansa, oli itsenäisyystaistelu ohi. kenttätykistöprikaatia. Siellä Gulbegim muistetaan, ja tadzikkisukulaiset pyytelevät käymään. Kiitos väkivahvan ja henkisestikin ryhdikkään kenraaliluutnantin, etenkin Pamirilla meitä pidetään poikkeuksellisen voimakkaina ja suoraselkäisinä ihmisinä. Osansa oli myös mummin kertomuksilla. Lokakuun vallankumouksen jälkeisinä levottomina aikoina hänen divisioonansa siirtyi itsenäisyyttä tavoitelleen Ukrainan puolelle. Pamirilla Kaarlo Kivekäs tunnetaan hyväntekijänä ja sankarina. Suomalaissotilaasta on tehty dokumentti, ja toinen on valmistumassa. Häkellyttävä vastaanotto Kouvolassa 1950 syntynyt Jarmo Loikkanen kiinnostui kenraali Kivekkäästä jo 15-vuotiaana, tutustuttuaan tämän ansioluetteloon. ”Sen jälkeen Mannerheim ei tuntenut Kivekästä, joka siirrettiin rannikkopuolustuksen päälliköksi”, Jarmo Loikkanen kertoo. ”Ukraina oli Kivekkään elämän suurin kaaos. Pamirin vuoristossa asuva kansa kokee olevansa henkisestikin varsin kaukana alankojen väestä. ylipäällikkönä 18.7.12.9.1919 valtionhoitaja Carl Gustaf Mannerheimin luovuttua tehtävästä presidentinvaalin vuoksi. Maalaispoika ei tahtonut sekaantua politiikkaan, eikä hankkinut hovia ympärilleen. Tadzhikistan on maailman köyhimpiä maita räjähdysherkällä alueella. Selvisi maailmansodasta ja Ukrainan sekasorrosta, rakensi Suomenkin puolustusvoimia vaikeina aikoina.” Kivekkään oikeudenmukaisuuteen pyrkinyt ja suomalaisuutta kunnioittanut – ja ilmeisesti hyvän huumorin hallinnut – persoona on viime vuosina alkanut päästä Suomessakin esiin. Tadzhikistanissa parhaillaan esillä oleva Kivekäs-näyttely on nähtävissä Kouvolan Taidemuseo Poikilossa 23.11. Ensimmäisessä maailmansodassa hän osallistui lukuisiin taisteluihin, ja palkittiin 1915 Pyhän Yrjön miekalla. Työssä Neuvostoliiton Suomen suurlähetystössä tavannut pari ei saanut yhteisiä lapsia. Näillä kulmilla Kaarlo Kivekkään isä piti kestikievaria.. Kouvolan Alakylän oma poika loi maailmanmatkoillaan hyvää kuvaa suomalaisista. Eläkevuosikseen Kivekäs muutti Terijoen Kellomäelle, missä hänestä tuli pidetty ja kunnioitettu yhteisön jäsen. TEKSTI: HANNELE NIEMI KUVAT: JOHANNES WIEHN, JARMO LOIKKASEN ARKISTO Kivekäs-dokumentin tuottaja Aidibek Bekmurodi ja Kivekäs-asiantuntija Jarmo Loikkanen seuraavat kenraaliluutnantin jalanjälkiä, tällä kertaa Kouvolan Alakylässä. Vuoristo-Badahstanin kuvernöörin mukaan Kivekkään ansiosta ääri-islam ei levinnyt Afganistanista naapuriin, ja oopiuminpolttokin väheni merkittävästi. Kesällä Suomea kiersi kahden tadzikkimiehen kuvausryhmä, joka viipyi hyvän tovin Kouvolan Alakylässä. Hän kertoi ottoisästään pieniä positiivisen arvostavia tarinoita.” Olga Kivekäs (myöhemmin Loikkanen) kotiutui Suomeen hyvin, unohtamatta synnyinseutuaan. Samana vuonna hänet komennettiin Odessaan muodostamaan 113. ”En totisesti osannut varautua”, Loikkanen naurahtaa muistellessaan ensimmäistä Tadzhikistanin matkaansa. Mummi oli herttainen ja kuunteleva. Sotilaat pyysivät pidettyä komentajaa jatkamaan johdossa. Vuoristotykistöpatterin komentaja-eversti siirrettiin Liettuaan ja Puolaan, myöhemmin Vladivostokiin. Alakylän poika maailmalla Pääkaupunki Horogissa on Kivekäs-tie, seura ja hotelli. ”Minulle hän oli ainoa tuntemani mummi”, Jarmo Loikkanen hymyilee. Molemmat olivat kiinnostuneita pienen pojan asioista. ”Ukista ja mummista välittyi keskinäinen lämpö ja yhteenkuuluvuus. Vastaanotto oli häkellyttävä. ”Kivekäs ei kuitenkaan lannistunut. Vuonna 2014 Jarmo Loikkanen viimein lähti. Rohkean ja vahvan itsetunnon omanneen, inhimillisyyttä ja demokratiaa puolustaneen suomalaissotilaan uskomaton tarina tuntuu antavan toivoa kovia kokeneelle Keski-Aasian kansalle
54 VENÄJÄN AIKA matkailu // kronstadt Fort Konstantinin merilinnoitus on historiasta kiinnostuneen toivekohde.
Perusteellisemmin Kronstadtin historiaan voi tutustua vierailemalla kaupungin lukuisissa meriaiheisissa museoissa.. VENÄJÄN AIKA 55 Kronstadtin merelliset museot Kronstadtin laivastokaupunki sijaitsee Kotlinin saarella, Pietarin edustalla. Varsinkin kesäisin Kronstadt on tavattoman maalauksellinen paikka, jonka kaduilla ja kujilla on leppoisaa kuljeskella ja ihmetellä 300 vuotta vanhan kaupungin historiallista patinaa
Venäjän ja Suomen yhteinen majakkahistoria Vaikka modernien navigointijärjestelmien kehittyminen on vähentänyt perinteisten majakoiden merkitystä, toimii Suomenlahden Venäjän-puoleisessa osassa edelleen parikymmentä majakkaa. Osa majakoista sijaitsee Suomenlahden saarilla, jotka on suljettu yleisöltä sotilaallisiin syihin vedoten. Vaihtoehtoisesti linnoitukseen voi matkustaa ”Reeberbahn”-laivalla Kronstadtin matkustajasatamasta. Autonomian aikana Suomen luotsija majakkalaitos oli vuodesta 1870 alkaen alistettu Venäjän meriministeriön hydrografiselle osastolle, joka toimi Museonjohtaja Mihail Borodavkin esittelee majakkalyhtyjä yleisölle.. Monikymmenmetristen kivimajakoiden kunnossapito vaatii kuitenkin budjettivaroja. Fort Konstantin on osa 1700ja 1800-luvulla Pietarin suojaksi rakennettua tekosaariverkostoa, jonka tarkoituksena oli estää hyökkäys Pietariin mereltä käsin. Fort Konstantinissa on ravintoloita, laivahotelli, vierasvenesatama ja jopa vesilautailurata. Kronstadtin majakkamuseon tekeekin kiinnostavaksi juuri suomalainen konteksti. Vuosina 18091917 Suomi kuului Venäjän imperiumiin, ja tuona aikana myös rakennettiin Suomen laaja kivimajakkaverkosto. 1800-luku oli majakoiden kulta-aikaa kaikkialla maailmassa, joten samalta ajalta oleva museohuoneisto istuu kuin nenä päähän historiallisten majakoiden, majakkalyhtyjen ja upeiden linssistöjen esittelyyn. Nykyään linnoitusalue on vuokrattu Tretij Parkyhtiölle, joka on kehitellyt alueelle monenlaisia matkailutäkyjä. Majakkamuseo on sijoitettu vuonna 1870 valmistuneeseen kasarmiin, joka on sittemmin entisöity. Ne ovat nykyään miehittämättömiä automaattiloistoja, joten käyttökustannukset lienevät melko alhaiset. Ennen sotia Suomeen kuuluneissa saarissa, kuten Suursaaressa, Tytärsaaressa ja Seiskarissa on edelleen käytössä suomalaisten aikanaan rakentamia majakoita. 56 VENÄJÄN AIKA matkailu // kronstadt Uusin tulokas Kronstadtin museomaailmassa on yksityinen majakkamuseo, joka avattiin heinäkuussa Fort Konstantinin linnoituksessa. 1800-luvulla rakennettuun linnoitukseen järjestetään opastettuja kierroksia. Venäläisten majakkaharrastajien valokuvia tutkimalla voi todeta, ettei kyseisten majakoiden ulkoasu ole juuri muuttunut suomalaisista ennen talvisotaa otetuista valokuvista. Venäjän majakat ovat pääosin Venäjän laivaston operoimia ja omistamia. Fort Konstantiniin pääsee autolla suoraan kehätieltä (patotieltä), joka yhdistää Kotlinin saaren mantereeseen
Tällä hetkellä museon pieni, mutta kiintoisa kokoelma on sijoitettu pariin kolmeen näyttelysaliin, mutta Borodavkinilla on suuria suunnitelmia museon laajentamisesta. Avoinna klo 11.00-18.00. Pietarissa toimii myös Valtiollinen merimuseo, joka lienee kooltaan maailman suurin. Borodavkinin mukaan Venäjällä ei ole aikaisemmin ollut majakoihin erikoistunutta museota, ja maailmallakin ne ovat kokolailla harvinaisia. Suljettu keskiviikkona talviaikaan. Johtaja esittelee vasta avattua museota sellaisella antaumuksella, että kävijälle käy heti selväksi miehen ottaneen majakkahistorian puffaamisen elämäntehtäväkseen. Majakoiden valtavankokoiset linssistöt edustivat aikanaan huipputekniikkaa alallaan.. Museo sijaitsee huolellisesti entisöidyssä arvorakennuksessa ja museovieraat perehdytetään alueen historiaan perusteelliseen ja detaljeja pursuavaan venäläistyyliin. Avoinna klo 11.0018.00. Edellä mainitussa vanhassa vesitornissa toimii nykyään ”Merenalaisen arkeologian näyttely”, joka on Kronstadtin historian museon filiaali, ja käyntikohteena jopa kiinnostavampi kuin itse päämuseo. Jakornaja Ploshtshad 2. Kaupungin keskustassa toimii kuitenkin nykyään yksityisomistuksessa oleva Kronstadtin merimuseo. Näyttely kertoo Suomenlahdella ja muillakin maailman merillä tapahtuneiden haaksirikkojen historian. Laivan jäämistö ja ihmeen hyvin säilyneet hirret on nyt sukellettu merestä, ja kokoelma on merenalaisen arkeologian näyttelyn kenties kiinnostavin tutustumiskohde. Laitoksen suomalainen päällikkö Nikolai Sjöman pakotettiin eroamaan ja tilalle nimitettiin venäläisjohto. Avoinna ke, pe, la ja su klo 11.00-18.00. Historiaa ja merenalaista arkeologiaa Kronstadtissa toimii myös kaupungin omistama Kronstadtin historian museo, jossa voi tutustua perusteellisesti Kotlinin saaren moniin vaiheisiin. Sijaitsee Fort Konstantinissa, jonne liittymä kehätieltä (patotie). Muutama vuosi sitten museo siirrettiin saaren itäosan vanhasta vesitornista keskustassa sijaitsevan Laivaston katedraalin naapuriin. Avoinna arkisin klo 16.00-20.00 ja viikonloppuisin klo 12.00-20.00. Niin sanotun toisen sortokauden aikana vuonna 1912 luotsija majakkalaitosta alettiin määrätietoisesti venäläistämään. Suljettu keskiviikkona talviaikaan. Erikoisuutena ovat liikuteltavat valonheittimet, joita käytettiin Leningradia huoltavan ”Elämäntien” valaisemiseen kaupungin synkkinä piiritysvuosina 1941-1944. Merimuseo on nykyään yksityinen Vuonna 1913 valmistunut valtavankokoinen Laivaston katedraali on Kronstadtin maamerkki, joka näkyy Siestarjoelle, Terijoelle ja hyvällä säällä jopa Pietarin Vasilinsaarelle saakka. Borodavkin on mies paikallaan Kronstadtin majakkamuseon johtaja on eläkkeellä oleva meriupseeri Mihail Borodavkin. Karille, riutalle tai jäihin ajaneiden alusten viimeiset hetket sekä yhteentörmäysten, tulipalojen ja hirmumyrskyjen uhriksi joutuneiden laivojen tarinan. Merenalaisen arkeologian näyttely. Museotilat koostuvat kahdesta salista, joista toinen on omistettu sukeltamisen historialle ja toinen Suurelle isänmaalliselle sodalle, Leningradin piiritykselle ja Kronstadtin sotahistorialle. Aikaisemmin kirkon yläparvella toimi myös valtiollisen merimuseon filiaali, mutta entisöimistöiden yhteydessä filiaalin toiminta loppui muutama vuosi sitten. Venäjän laivaston ensimmäinen sukeltajakoulu perustettiin juuri Kronstadtiin keisari Aleksanteri III:n määräyksellä vuonna 1882. Vuonna 2008 sukeltajat löysivät Kronstadtin lähistöltä vuonna 1719 haaksirikkoutuneen Venäjän laivaston linjalaiva Portsmouthin jäännökset. VENÄJÄN AIKA 57 Pietarissa. Todennäköisesti autonomian ajasta oli kuitenkin myös hyötyä Suomen majakkaverkoston kehittämiselle, sillä imperiumi rahoitti hankkeita ja tarjosi uutta teknologiaa majakoille. Borodavkinin mielestä valtionmuseossa Venäjän majakkahistoria on kuitenkin käsitelty melko puutteellisesti. ”Suomalaiset majakkaharrastajat ja satunnaisemmatkin kävijät ovat sydämellisesti tervetulleita museoomme”, Mihail Borodavkin kehottaa. Kronstadtin merimuseo. Vastalauseeksi suurin osa laitoksen suomalaisista virkamiehistä sekä luotsija majakkamiehistä erosi viroistaan. Leningradskaja ulitsa 2. Esillä on vanhoja keisarillisia dokumentteja, karttoja, maalauksia, aseita, laivojen pienoismalleja ja paljon muuta mielenkiintoista. Andrejevskaja ulitsa 5. Näyttelyesineet on kerätty ikivanhoista hylyistä nykyteknologian mahdollistamin keinoin vasta viime vuosikymmeninä. MARTTI KIURU, PIETARI KUVAT: SVETLANA ALEKSEJEVA Kronstadtin majakkamuseo. Kronstadtin majakkamuseossa on esillä majakkapienoismalleja, lyhtyjä ja jättiläiskokoisia linssistöjä, joista vanhin on vuodelta 1858. ”Pietari Suuren perustama legendaarinen laivastokaupunki Kronstadt sopii museomme sijaintipaikaksi parhaalla mahdollisella tavalla”, Borodavkin korostaa. Kronstadtin historian museo
Neuvostovallan alkuvuosikymmeniltä voi ottaa toisenkin tyyppiesimerkin, Julia Solntsevan. Siitä kiitos kuuluu paljolti laadukkaille elokuville ja kulttuurisihteeri Merja Jokelan sinnikkäälle työlle. Hänet tunnetaan paljon paremmin näyttelijäroolistaan Jakov Protazanovin vuonna 1924 ohjaamassa Aelitassa ja ohjaaja Aleksandr Dovzhenkon vaimona kuin esimerkiksi Runoelma merestätai Lumottu Desna-elokuvien ohjaajana. Vielä muutama tunnettu venäläiselokuvan parivaljakko ja samalla aviopari, joiden kohdalla roolijako on hyvin traditionaalinen.: Vasili Shukshin Lidia Fedosejeva-Shukshina; Gleb Panfilov Inna Tshurikova; Aleksei German Svetlana Karmalita. Reilut 40 elokuvaa tehnyt ohjaaja Marina Razbezhkina kertoi helmikuun puolivälissä Helsingissä, että hänen johtamassaan moskovalaisessa elokuvakoulussa opiskelee tällä hetkellä enemmän naisia kuin miehiä. Andrei Tarkovskin ensimmäinen vaimo Irma Raush oli näyttelijätär, jota ei moni tunnista edes Andrei Rublevista. Aivan uutta modernia elokuvakieltä edusti useamman ohjaajan lyhytelokuvakooste St. Jo perestroikan aikana, 1980-luvun lopulla tekivät läpimurtonsa muun muassa Tatjana Jurina (Ilman sankaria) ja Olga Sviblova (Musta neliö). A NAISET VENÄLÄISESSÄ ELOKUVASSA Marina Razbezhkina.. Muratovan ensimmäiset elokuvat hyllytettiin muun muassa siksi, että Lyhyitä kohtaamisia -filmin pääosassa loisti Vladimir Vysotski. Siitä huolimatta, että heidän omat vaimonsa olivat elokuvan huippuammattilaisia. Petersburg. Naisohjaajat olivat neuvostoelokuvan tekijöinä marginaaleja, joihin jopa tunnetut ohjaajat Andrei Tarkovski tai Elem Klimov suhtautuivat aikoinaan väheksyen. Entä olisiko toinen vaimo Larisa Tarkovskaja kenties tehnyt maineikkaammankin uran ohjaajana, jos olisi voinut olla muutakin kuin miehensä apulaisohjaaja Solariksessa, Peilissä, Stalkerissa ja Nostalgiassa tai taloudenja lapsenhoitaja. Sitten tulivat naisja nuorisodokumentteja tekevät lahjakkuudet Alina Rudnitskaja ja Valeria Gai Germanika. Tosiasiallisesti naisten ura kameran takana urkeni vasta 2000-luvulla. Shepitkosta saattoi tulla legenda traagisen kuolemansa ansiosta, vaikka elokuvapiireissä hänet kyllä huomattiin jo hyllytetyn Sähkön kotimaan perusteella. 1960-70-lukujen vaihteessa miesten rinnalle ilmestyi kuitenkin muutama naisohjaaja, jotka osottautuivat todellisiksi lahjakkuuksiksi. Tarkoitan Larisa Shepitkon ohella esimerkiksi Kira Muratovaa ja Dinara Asanovaa. Razbezhkina luotsasi Kino Lokakuu -festivaalille saapunutta naisdelegaatiota: Natalia Kudrjashova, Natalia Ivanova ja Liza Antonova. Harva tietää, kuinka keskeinen rooli Svetlana Karmalitalla oli Germanin elokuvanteossa, ideoinnista ja käsikirjoituksen ensi vaiheista alkaen. Kino Lokakuu järjestettiin nyt jo kymmenettä kertaa ja se oli todellinen yleisömenestys, sillä monet elokuvateatteri Andorran esitykset olivat loppuunmyydyt. Hänkin tosin aloitti uransa näyttelijänä ja käsikirjoittajana. Asanovan varhaisen kuoleman sydänkohtaukseen on tulkittu usein johtuvan elokuvabyrokratian ja sensuurin paineista. 58 VENÄJÄN AIKA kulttuuri // elokuva Naiset ovat yleensä esiintyneet elokuvassa ja vielä useammin venäläisessä elokuvassa paljon enemmän kameran edessä kuin koko elokuvanteon prosessin ohjaajina. Asanovalla oli vaikeuksia, koska hän käsitteli kipeitä yhteiskunnallisia ongelmia, avioeroa ja ongelmanuoria rehellisesti (Vaimoni lähti, Rakkaani-ainoani). Naisohjaajien läpimurto: Kino Lokakuu Tilanne alkoi itänaapurissa hiljalleen muuttua vasta Neuvostoliiton hajoamisen (1991) jälkeen. Meni kuitenkin vuosikymmeniä ennen kuin naisia alkoi näkyä kameran takana. Ensin naiset valloittivat dokumenttielokuvan, ja aivan viime vuosina myös fiktion ohjaajiksi on noussut lahjakkaita nuoria naisia. Jopa Larisa Shepitko (Sähkön kotimaa, Nousu) teki työtään pitkään miehensä Elem Klimovin varjossa. Naiset ohjaajina: lyhyt historia Olga Preobrazhenskaja (Rjazanin naiset, 1927) kuuluu aivan ilmeisesti ensimmäisiin neuvostoelokuvassa vaikuttaneisiin naisohjaajiin. Miehinen peruste oli se, että naisilla ei heidän mielestään ollut luonnostaan ohjaajan työssä vaadittavia ryhmänjohtajan taitoja, vaan naiset sopivat paremmin näyttelijöiksi, lavastajiksi tai leikkaajiksi
Kudrjashova on käsikirjoittanut itse elokuvansa ja näyttelee siinä Olgan aikuisroolin huikeasti – esimerkiksi paniikkikohtaus metrossa on elokuvakielen taidonnäyte! Naiseus ja nuoruus teemana Pietarin nuoret naiset olivat pääosassa myös suomalaisen Marko Vuorisen mustavalkoisessa puhuttelevassa elokuvassa Kahdeksan. Kaikkia lyhytfilmejä yhdisti taidokas käsikirjoitus ja myös huumori. Toivottavasti nämä uudet venäläiselokuvat löytävät katsojansa muuallakin kuin Helsingissä. Kaukasuksen ongelmissa liikkuva Aleksander Amirovin ohjaus Teli ja Toli on puolestaan kertomus gruusialaisten ja ossetialaisten ystävyydestä vihanpidon keskellä. Kino Lokakuun vaikuttavin fiktio oli kuitenkin Natalia Kudrjashovan ohjaama Pioneerisankarit. Kino Lokakuun yleisö ihastui selvästi tähän kahdeksan naisen kertomukseen rakkaussuhteistaan. Elokuvan roolihahmot Olga, Katja ja Andrei tapaavat sitten menestyneinä aikuisina, mutta jokaisen henkilökohtaiset suhteet ja sisäinen henkinen elämä ovat rikkoutuneet. Televisioonkin ne sopisivat vallan mainiosti! TEKSTI JA KUVAT: PENTTI STRANIUS Natalia Kudrjashova. Konstantin Lozhkinin Pesä on ensimmäinen udmurtinkielinen elokuva vuosikymmeniin. Valokuvaajasta elokuvaajaksi siirtynyt Vuorinen taikoo valkokankaalle myös komeat Pietarin kaupungin puistot ja arkkitehtuurin. Pionery geroi.. Sen pääosassa ovat pikkukaupungin nuoret, ja roolien naiset edustavat herkkyyttä ja myös perinteiden ymmärtämistä ja vaalimista – ei vain bilettämistä ja businessajattelua. Sen sijaan nuoren Zosja Rodkevitsin ohjaama dokumentti Ystäväni, Boris Nemtsov veti katsomon hiljaiseksi. Venäjän vähemmistökansojen naisetkin olivat hyvin esillä. Teemana oli paitsi Pietarin arkkitehtuuri, myös itsemurhaa hautova ”selfienarkomaani”-nainen, kuuromykkä huijari, hämmentynyt tursitiopas Anitskovin sillalla ja poikakuoroon pakotettu pikkutyttö. Se on loistava ajankuva viimeisistä 1980-luvun pikkupioneereista, joiden maailmankuva särkyi neuvostovallan kaaduttua. Se on monipuolinen ja paljastavakin henkilökuva talvella 2015 murhatusta oppositiopoliitikosta. VENÄJÄN AIKA 59 Selfie. Kino Lokakuun tunnetuimmat elokuvat olivat veteraaniohjaaja Aleksander Proshkinin Vuoden 1953 kylmä kesä ja Sovitus, hänen poikansa Andrei Proshkinin Orlean sekä Andrei Kontshalovskin viimeisin mestarityö, maailmansodan kurjimusta uudella tavalla kuvaava Paratiisi
60 VENÄJÄN AIKA kulttuuri // kirjat KukaMissä . 20) Ensimmäinen avaruusluotain, joka otti kuvia kuun takaa oli Luna 1) 2 x) 3 x) 4. 9) Yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä vuonna 2005 maailmanennätyksen teki 1) 1 x) 2 2) 3 venäläistä urheilijaa. Neuvostoliitossa oli satoja tuhansia ellei miljoonia orpolapsia I maailmansodan, vallankumouksen, kansalaissodan, Suuren Terrorin ja II maailmansodan jälkimainingeissa. Usein neuvostoaikana sai lukea pelkkiä romanttishohtoisia tarinoita siitä miten kasvatustieteilijä Anton Makarenko leipoi orpolapsista kunnon kansalaisia valtavilla eristysleireillä 1920-30 -luvuilla, teesinään muskettisoturien kuuluisa lause: ” Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!” Todellisuudessa tuo ihmiskoe ei ollut lähimainkaan aina onnistunut. Junajaksot ovat omanlaisensa ”matkakertomus”, läpileikkaus valtavasta ja rujosta Venäjästä sodan jälkeen. 13) Vladimir Putin nousi Venäjän pääministeriksi 1) 1998 x) 1999 2) 2000. 2) Kotkan Langinkoskelle rakennutti kalastusmajan 1) Aleksanteri I x) Aleksanteri II 2) Aleksanteri III. Isä oli teloitettu ja puolalaissyntyinen äiti pidätetty vakoojana. Kuluu vuosia, mutta lopulta pojan ja äidin outo jälleennäkeminen Leningradissa onnistuu. 17) Lyhin reitti Moskovasta Nizhni Novgorodiin on maanteitse noin 1) 360 x) 420 2) 480 kilometriä. 1) Iryna Ivanova on 1) viulutaiteilija x) glamourmalli 2) pop-tähti. 3) Irkutsk sijaitsee 1) Baikalx) Veljo2) Jeravna-järven lähistöllä. Hänestä tuli kuvataiteilija, kirjailija ja Pietarin Draamateatterin luottolavastaja itselleen teatteriohjaaja Georgi Tovstonogoville. Nuorimmat päätyivät vankiloita muistuttaviin orpokoteihin, joissa väkivalta ja eristyssellit olivat arkipäivää ja karkaamisyritykset tavallisia. (suom. Välillä piti ”talvehtia” matkan varrella olevissa vankiloissa, nähdä nälkää, kokea julmaa väkivaltaa, varastella ja piileskellä ja elää asunnottomana milloin missäkin. Idiootti Kustannus 2017, 240 s. 19) Eri kokoisia balalaikkamalleja on nykyisin käytössä 1) 4 x) 5 2) 6. Sitä paitsi, hän kirjoittaa yhä, 80-vuotiaana. 4) Maailman suurin ydinsukellusvene Dimitri Donskoj on pituudeltaan 1) 148 x) 164 2) 172 metriä. 18) Kolymajoki laskee 1) Ohotanmereen x) Pohjoiseen jäämereen 2) Mustaanmereen. Kotshergin, Eduard. 16) Munkki Rasputin kuoli 1) ennen Venäjän vallankumousta x) sen yhteydessä 2) sen jälkeen. 12) Taiteilija Valentina Lisitsan soitin on 1) sello x) piano 2) huilu. Heidän kohtaloistaan tiedetään vain vähän. Pakomatka, suurelta osin ”jäniksenä” junissa, kesti pitkään. Eduard Kotsherginin myöhemmät vaiheet ovat lähes uskomattomat. 7) Kesäkuussa virallisesti avatun Kaliningradin jätevedenpuhdistamon rakennustyöt valmistuivat 1) joulukuussa 2015 x) huhtikuussa 2016 2) tammikuussa 2017. Monista orpolapsista tuli julmia stalinisteja, miliisejä ja upseereita, jotka kostivat kaltoin kohtelunsa alaisilleen. 10) Neuvostoliitto syntyi virallisesti vuonna 1) 1920 x) 1922 2) 1924. 11) Oopperan Mtsenskin kihlakunnan lady Macbeth on säveltänyt 1) Sergei Prokofjev x) Igor Stravinsky 2) Dmitri Shostakovitsh. 6) Viron asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää 1) 10 x) 20 2) 30 prosenttia. Tuukka Sandström) PENTTI STRANIUS Orpokotilapsen odysseia Siperiasta Pietariin. Risteillä ristityt -romaanin outo nimi tulee siitä, että vanhempansa menettäneet ja henkensä pitimiksi pikku rikoksiin syyllistyneet lapset ja nuoret koottiin Leningradissa ensin Kresty (= Ristit) -nimiseen tutkintavankilaan ja lähetettiin sieltä junakuljetuksina kauas vankileirien saaristoon. Hän syntyi Suuren Terrorin vuonna 1937 ja joutui juuri ennen sotaa orpokotiin. Risteillä ristityt. Toisaalta alkuperäinen kieli, niin sanottu ”russkaja fenja” eli alamaailman oma murre on taatusti teettänyt töitä Idiootti-kustantamon suomentaja Tuukka Sandströmillä. 15) Kazakstanin rahayksikkö on 1) tenge x) som 2) dram. Toisista tuli ammattirikollisia ja monilta järkkyi mieli, jolloin siviilielämä kävi ylivoimaiseksi aikuisuuden ja vapauden koittaessa. Vuonna 1945 kahdeksanvuotias Kotshergin pakeni Siperian Omskista tavoitteenaan palata äidin luokse Leningradiin. Alkupuoliskoltaan se muistuttaa myös Aleksander Solzhenitsynin Ivan Denisovitsin päivää: tekijä kertoo paljon yksityiskohtia orpokotien arjesta. 5) Boryspil on 1) Minskin x) Kiovan 2) Omskin lentokenttä. 8) Venäjällä vanhuuseläkeikä on naisilla 1) 55 x) 60 2) 65 vuotta. 14) Baza on 1) jääpallox) taitoluistelu2) jääkiekkoleirikeskus. Kertojia ja muistelijoita on ollut vähän ja siinä mielessä Eduard Kotshergin tekee tyylikkään poikkeuksen: Risteillä ristityt sai harvinaisena puolidokumentaarisena romaanina muutama vuosi sitten Kansallisen Bestseller -palkinnon Venäjällä. Romaania on verrattu Charles Dickensin orpolapsitarinoihin. Leningradin piirityksen aikana orpokodin lapset evakuoitiin Omskin lähelle entiseen vankilaan. Oik ea t va sta uk se t: x2 12 x 21 1xx 2xx 21 1xx 2x Ristikon ratkaisu Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Eduard Kotshergin on outo lintu kirjailijaksi
Yliopisto opetusviranomaisten ja kaupunginhallinnon hampaissa Vajaa vuosi sitten EUSB nousi taas otsikoihin ja menetti uudelleen toimilupansa. Vuodesta 1994 lähtien talossa on toiminut Pietarin Eurooppalainen yliopisto. Yliopistossa opiskelee vain 250 opiskelijaa, joten kaiken järjen mukaan sen tekemisten ei pitäisi olla suuri uhka vallanpitäjien mielenrauhalle. Lähellä Pietarin ydinkeskustaa, kivenheiton päässä Nevasta ja Kesäpuistosta sijaitsee marmorikuorinen rakennus, joka tunnetaan myös ”Pienenä marmoripalatsina”. Syynä olivat väärinkäytökset ja puutteet, joita Venäjän opetusja tiedeministeriön alainen Rosobrnadzor-virasto oli havainnut Sisustusyksityiskohta Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta.. VENÄJÄN AIKA 61 ÄJÄN AIKA tiede // yliopistot Pietarin Eurooppalainen yliopisto taistelee asemastaan Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta on kuluneen vuoden aikana kehittynyt eräänlainen vapaan tieteenharjoittamisen symboli Venäjällä. 1800-luvun puolivälissä rakennettu talo ei ulkoasultaan juuri poikkea Pietarin keskustan sadoista muista arvorakennuksista, ja loisteliaiden keisarillisten palatsien rinnalla se vaikuttaa lähinnä vaatimattomalta tönöltä. Tuolloin oli kysymys Euroopan Unionin noin 0,5 miljoonan euron lahjoituksesta, joka oli tarkoitus käyttää Venäjän vuoden 2008 presidentinvaalien monitorointiin. Petersburg, EUSB) sai rahoitusta myös länsimaista, kuten George Sorosin säätiöltä. Nyt tätä kärpäsen kokoista yliopistoa ammutaan kuitenkin raskaalla tykistöllä kaikilta suunnilta ja sen toimilupa on jälleen kerran katkolla. Yksityinen korkeakoulu perustettiin kaupungin ensimmäisen Neuvostoliiton jälkeisen pormestarin, uudistushenkisen Anatoli Sobtshakin myötävaikutuksella. Lopulta yliopisto joutui kieltäytymään lahjoituksesta. Alkuaikoina Eurooppalainen yliopisto (European University at St. Vuonna 2008 EUSB joutui ensimmäisen kerran kriisin keskelle ja menetti toimilupansa joksikin aikaa
Entäpä rahoitus ulkomailta. Tällä hetkellä EUSB:tä rahoittavat säätiöt, joiden taustalla on tunnettuja oligarkkeja, kuten Vladimir Jevtushenkov ja Vladimir Potanin. ”Karsintaohjelmalla oli hyvä tarkoitus, mutta valitettavasti se on johtanut valtavaan byrokraattiseen kaaokseen. Korkeakoulujen on toimitettava Rosobrnadzor-virastolle tonnikaupalla asiakirjoja toiminnasMaria Trofimova toimii Pietarin Eurooppalaisen yliopiston kansainvälisistä ohjelmista vastaavana dekaanina.. Ja tässä tullaankin EUSB:n toiseen pulmaan, eli se ei taistele oikeudessa vain Rosobrnadzoria, vaan myös vuokraisäntäänsä Pietarin kaupunkia vastaan, joka syyttää yliopistoa muun muassa luvattomien väliseinien rakentelusta ja muovikarmisten ikkunoiden asentamisesta sisäpihan suuntaan. ”Lukuvuosimaksu on ensimmäiseltä vuodelta 17 000 dollaria (15 500 euroa) ja toisena vuonna se laskee 5 000 dollariin, koska tällöin opiskelijat keskittyvät lopputöihinsä ja istuvat vähemmän luennoilla.” Yliopiston rahoituksesta opiskelumaksut kattavat vain murto-osan, joten päärahoitus on kerättävä yksityisistä lähteistä, eli lähinnä venäläisiltä säätiöiltä. ”Noin puolet ulkomaalaisista opiskelijoista tulee USA:sta”, Trofimova kertoo. Tällä hetkellä toimilupa on siis lakkautettu, mutta lakkautuspäätös ei astu voimaan niin kauan kun oikeusprosessit ovat kesken. Pyrkimyksenä oli karsia markkinoilta ”valeyliopistot”, jotka syyllistyvät laittomuuksiin ja rikoksiin tai joissa opetuksen taso on erityisen matala. EUSB:tä syytetään esimerkiksi siitä, ettei sillä ole talossaan omaa urheilusalia. Myös valtiollinen energiajätti Gazprom tukee yliopiston toimintaa. Karsintaohjelmasta tuli byrokraattinen hirviö Venäjällä käynnistettiin noin 10 vuotta sitten ohjelma, jonka puitteissa maassa toimivien korkeakoulujen määrää oli tarkoitus radikaalisti vähentää. Pietarin kaupunki on vuokrannut palatsin yliopistolle 49 vuoden vuokrasopimuksella. Näin ollen kaikilla opiskelijoilla on jo yliopistoon tullessaan akateeminen tausta. Vielä vuonna 2014 maassa toimi noin 2 500 korkeakoulua, mutta ensi vuoden loppuun mennessä lukumäärä tulee olemaan alle 900. Päärahoitus venäläissäätiöiltä Maria Trofimova toimii yliopiston kansainvälisistä ohjelmista vastaavana dekaanina. EUSB:ssä ei voi suorittaa perustutkintoja, vaan ainoastaan maisterija tohtoritason jatkotutkintoja. Trofimovan mukaan EUSB:ssä on tällä hetkellä 250 opiskelijaa, joista noin 50 on ulkomaalaisia. Ulkopuolisesta tarkkailijasta viraston noteeraamat puutteet vaikuttavat lähinnä koomisilta. Opiskelijoiden keskiikä on noin 25 vuotta ja opiskelu kestää yhden tai kaksi vuotta. 62 VENÄJÄN AIKA tiede // yliopistot VENÄJÄN yliopiston toiminnassa. Koska kyseessä on yksityinen yliopisto, kerää se osan tuloistaan opiskelijamaksuina. ”Ulkomaista rahaa emme voi ottaa vastaan, koska se tekisi yliopistosta ’ulkomaisen agentin’ ja hankaloittaisi entisestäänkin asemaamme”, Trofimova sanoo. Tällä hetkellä rakennuksen kunto on heikohko, mutta yliopiston on tarkoitus käynnistää sen peruskorjaus vielä kuluvan vuoden aikana. Selvää on, ettei kymmenien miljoonien eurojen arvoista remonttia toteuteta, mikäli EUSB menettää lopullisesti toimilupansa tai tulee häädetyksi rakennuksesta. Jokainen labyrinttimaisessa rakennuksessa vieraillut tajuaa, ettei sen tiloihin voida rakentaa urheilusalia, koska tällöin arkkitehtonisesti arvokkaat puitteet ja sisutuselementit tuhoutuisivat
Entä vallitseeko Eurooppalaisessa yliopistossa akateeminen vapaus, vai joutuvatko professorit ja muut opettajat myötäilemään hallituksen virallista linjaa esimerkiksi poliittisissa analyyseissaan. Hän on Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen, joka on meritoitunut arvostettuna, pitkän linjan Venäjä-asiantuntijana. Venäjän nykyisessä yltiöpatrioottisessa ilmapiirissä yksityisiä oppilaitoksia on myös helppo syyllistää länsimaisen hapatuksen levittämisestä maahan. Pieni marmoripalatsi, jossa EUSB toimii on sen verran kehnossa kunnossa, että rakennuksen peruskorjaus olisi piakkoin käynnistettävä. En osaa arvioida, ajatteliko hän oikeasti niin, vai oliko kyse vain akateemisen uran selustan turvaamisesta”, Arja Paananen puntaroi. ”Tähän en osaa vastata”, Maria Trofimova sanoo. Minkälaisia Paanasen kokemukset opetuksen tasosta ja yliopiston yleisestä ilmapiiristä ”kriisivuoden” aikana ovat olleet. On myös kyseenalaista heltyisikö Rosobrnadzor myöntämään EUSB:lle toimiluvan toisessa osoitteessa. Prosessissa voi olla osittain kyse myös valtionyliopistojen tuntemasta kateudesta. Monien mielestä Rosobrnadzor on ottanut silmätikukseen nimenomaan yksityiset yliopistot. Paanasen sapattivuoden toimitustyöstä rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiön myöntämä stipendi. Opinto-ohjelma on kokonaan englanninkielinen, eikä venäjän kielen taitoa vaadita etukäteen. Opettaja myönsi, että Venäjällä oli vahva osuus Itä-Ukrainan tapahtumissa, mutta Krimin kansanäänestystä hän piti täysin legitiiminä. Luonnollisesti suuret valtionyliopistot selviävät paperisodasta paremmin kuin pienemmät yksityiset yliopistot. Paananen muistuttaa, että hän on muita opiskelijoita selvästi vanhempi, joten yhteisiin rientoihin, kuten illanviettoihin ja erilaisiin ekskursioihin Pietarissa hän ei ole juuri osallistunut. Yksityisten korkeakoulujen on haettava rahoitus muualta kuin valtionavustuksista, mikä pakottaa tehostamaan toimintoja ja karsimaan kuluja. Paananen ei suorita EUSB:ssä tutkintoa, vaan opintokokonaisuuden, joka sisältää useita kursseja, mutta ei loppututkielman tekoa. Pahat kielet kertovat, että Pietarin kaupunki olisi käynnistänyt oikeusprosessin EUSB.tä vastaan, koska haluaa rakennuksen itselleen. Opiskelija Arja Paananen (vas.), Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ja yliopiston tiloja esittelevä tohtori Gevorg Avetikyan. MARTTI KIURU, PIETARI KUVAT: SVETLANA ALEKSEJEVA AIKA 62 Helsingin Sanomain Säätiön edustajat vierailivat huhtikuussa tutustumassa yliopiston toimintoihin. On kuitenkin selvää, että mikäli EUSB häviää käynnissä olevan oikeusprosessin Rosobrnadzoria ja/tai kaupunkia vastaan, uhkaa yliopistoa häätö rakennuksesta. Trofimovan mukaan korkeakoulut ovat joutuneet perustamaan kokonaisia hallinto-osastoja täyttääkseen viranomaisten usein absurdeilta tuntuvat selvityspyynnöt. Yhteistyökumppanina Helsingin Sanomain Säätiö Eurooppalaisessa yliopistossa on kuluvana lukuvuonna opiskellut yksi suomalainenkin. ”Pääosin olen tyytyväinen opetuksen tasoon. ”Keskustelin erään venäläisopettajan kanssa Ukrainan kriisistä. ”Opetusja tiedeministeriön omienkin tehokkuusmittareiden mukaan EUSB on yksi Venäjän parhaista korkeakouluista ja samaan aikaan ministeriön alainen Rosobrnadzor on riistämässä meiltä toimilupaa”, Trofimova harmittelee. Koordinoivatko Pietarin kaupunki ja Rosobrnadzor yhdessä oppilaitoksen häätämistä. On ollut mielenkiintoisia kursseja, mutta myös vähemmän kiinnostavia. Remonttikulujen kokonaissumman on arvioitu olevan noin 30 miljoonaa euroa. Toimilupakiistasta huolimatta työrauha yliopistolla on säilynyt ihmeen hyvin, eikä minkäänlaista panikointia ole esiintynyt”, Paananen kertoo. Tohtori Gevorg Avetikyan Eurooppalaisesta yliopistosta esittelee ilmoitustaulua, joka asennettiin yliopiston aulatiloihin Rosobrnadzorviraston vaatimuksesta.. Paanasen mielestä on ollut mielenkiintoista sukeltaa venäläiseen organisaatioon sisältä päin, mikä auttaa paremmin ymmärtämään paikallisen toimintakulttuurin ominaispiirteitä. Säätiöllä on EUSB:n kanssa kolmivuotinen sopimus, jonka puitteissa yliopistossa opiskelee joka vuosi yksi opiskelija. Wiinan Waroituksia vuodelta 2017. VENÄJÄN AIKA 63 taan”, Maria Trofimova sanoo
Slobodjanukit asuivat Leningradin keskustassa yhteisasunnossa, kommunalkassa. Meillä niitä ei ollut. Koulun aikana Mihailin instrumentti vaihtui viulusta alttoviuluun. Ajatus viidestä ihmisestä yhdessä huoneessa tuntuu nykyisin käsittämättömältä. Oppilaitos sijaitsi ja sijaitsee edelleen Mariinski teatteria vastapäätä. 64 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Pietarilaisviulistit kotiutuivat Tampereelle Jo kaksikymmentä vuotta on Leningradissa syntyneen Mihail Slobodjanukin, 51, alttoviulu soinut Tampereella. Tatjanan instrumentti on viulu. Nuoret tapasivat opiskellessaan konservatoriossa. Viulusta alttoviuluun Mihail Slobodjanjukin vanhemmat eivät olleet muusikkoja vaan tietoliikenneinsinöörejä. Näillä kulmilla liikkuivat kaikki Leningradin musiikkija teatterielämän kuuluisuudet.. ”Suomessa moni asia on toisin, mutta minä olen viihtynyt.” Vieressä nyökyttelee puoliso Tatjana Jalisheva, joka on niin ikään valmistunut muusikoksi Leningradin konservatoriosta. ”Ei ole tarvinnut sitä päätöstä katua. Uskallankohan sanoa, että kai minulla sitten oli lahjoja”, Slobodanjuk arvelee vaatimattomasti. Sellaisia kouluja oli vain kolme koko Neuvostoliitossa. Leningradin legendaarisessa konservatoriossa opiskelleen Slobodjanukin muusikon ura oli vahvassa nousukiidossa kun hän tarttui mahdollisuuteen siirtyä soittamaan Suomeen, Tampereen silloisen kaupunginorkesterin riveihin. Noin 25 neliömetrin huoneeseen mahtuivat isä, äiti, Misha sekä vielä isovanhemmatkin dedushka ja babushka. Mihail ei selvästikään lähtenyt puolisoa etsiessään ”merta edemmäs kalaan”, kuten Suomessa on tapana sanoa. Hän vei pojan 4-vuotiaana konservatorion pääsykokeisiin, ja niinpä arvostetun oppilaitoksen ovet aukenivat perheen pienimmälle. ”Olin ilmeisesti liian laiska ja niinpä minut ´erotettiin´ viulusta ja siirrettiin alttoviuluun. Äiti olisi halunnut pojan instrumentiksi pianoa, mutta Mishan kädet olivat liian pienet Niinpä instrumentiksi valikoitui viulu. ”Yleensä tällaisiin kouluihin pääsemiseksi piti olla suhteita. Äitini oli kovin pettynyt, mutta näin jälkeen päin olen vain tyytyväinen instrumentin vaihdoksesta.” Koulun jälkeen Slobodanjuk jatkoi opintoja konservatoriossa maailmankuulun alttoviulistin Juri Bashmetin johdolla. Isällä kylläkin oli komea baritoni, mutta kukaan perheessä ei soittanut. ”Miten me siihen mahduimme. Mutta jotenkin me siinä vain pärjäsimme.” Jossain vaiheessa äiti huomasi pikku-Mishan musikaalisuuden. Kun Mishan oli aika aloittaa koulunkäynti, pääsi hän konservatorion yhteydessä toimivaan erityiskouluun. Siellä opiskeltiin samoja aineita kuin tavallisessakin koulussa, mutta sen lisäksi ohjelmassa oli paljon musiikkia. Rakastan synnyinkaupunkiani Leningrad-Pietaria, mutta Tampere on sen verran lähellä sitä, että pääsen usein käymään lapsuuteni ja nuoruuteni kaupungissa”, Slobodjanuk kertoo tamperelaisen rivitalonsa terassilla
Mutta erehdyin. ”Otin kartan käteeni ja katsoin, missä on Tampere. Kansallisuutta tärkeämpänä pidetään ammattitaitoa. Venäläismuusikkojen perhe on Suomessa täydentynyt vielä Maksim-pojalla. Oli syntynyt jonkinlainen väärinkäsitys. Hänen tuttavapiiriinsä kuuluu myös pietarilainen sellisti Sergei Roldugin, ”Putinin ystävä”, joka sai taannoin kuuluisuutta hieman epämääräisten talousmanööveriensä takia. Jalisheva on osallistunut koesoittoihin niin Helsingissä kuin Tampereellakin, mutta aina on jostain jäänyt kiikastamaan. ”Luullakseni Suomessa arvostetaan enemmän saksalaistyyppistä viulunsoiton suuntau sta. Sijaisuuksia olen Tampereen filharmoniassa kyllä päässyt tekemään”, Tatjana Jalisheva kertoo tilanteestaan. ”Palattuani en kuullut mitään tuloksista pitkään aikaan. Nykyään pietarilaisorkestereissa ansaitaan jo suurin piirtein saman verran kuin Suomessa huiput saavat enemmänkin. Niinpä minäkin päätin matkustaa sinne koesoittoon.” Matkan Slobodjanuk teki kaikilta salaa. Venäjällä on nykyään sellainen käytäntö, että sopimus pitää uusia joka vuosi. Tähän päivään mennessä en ole saanut vakituista työtä viulistina. ”Minun intohimoni on matkailu. Minut oli hyväksytty, mutta luultiin, että minä olin torjunut tarjouksen. Ei ollut viisasta huudella, että pyrkii töihin ulkomaille. Vaimo Tatjana ja poika asuivat vielä jonkin aikaa Leningradissa kunnes seurasivat isää Tampereelle. ”Suomessa tunnen olevani turvatussa asemassa. Sen sijaan käytössä oli ”puskaradio”. Meillähän oli silloin, 1980-luvun lopussa, kriisi ja eläminen äärimmäisen niukkaa. Niinpä leningradilaismuusikko ei saanut informaatiota maailmalla tarjolla olevista työtilaisuuksista. Minulla on työsopimus voimassa. Suomessakin tunnetaan hyvin sellaiset suuret nimet kuin Valeri Gergiev ja Juri Temirkanov, joiden johdolla Slobodjanuk on soittanut. Mutta kun kuulin tästä, kiirehdin oitis ilmoittamaan, että otan työn vastaan.” ”Ja niin aloitin vuoden 1997 elokuussa Tampereen kaupunginorkesterin sooloalttoviulistina.” Vaimo mukaan Samaan aikaan Slobodjanukin perhe-elämässä tapahtui: syntyi Vladimir-poika. VENÄJÄN AIKA 65 Salaa koesoittoon Suomeen Parikymppisenä Mihail Slobodjanuk pääsi Leningradin konservatorion «akateemiseen sinfoniaorkesteriin” äänenjohtajaksi. Suomessa ei saisi liikaa erottautua muista. Venäläiseen viulukulttuuriin kuuluu värikäs soittaminen: on syvää vibraatiota, kovaa ääntä ja tunnetta. Sen jälkeen oli vuorossa puolentoista kuukauden mittainen matka Yhdysvaltoihin.” ”Jotkut luulivat, että kun kerran pääsen ulkomaanmatkoille, joltakin matkalta en enää palaakaan. Ja nimenomaan omalla autolla matkailu.” TEKSTI JA KUVAT: ESA TUOMINEN Mihail Slobodanjuk ja Tatjana Jalisheva tutustuivat aikanaan viulunsoittoa opiskellessaan.. Slobodjanukin Helsingin Oopperassa työskentelevä ystävä soitti eräänä kauniina päivänä ja kertoi, että Tampereen kaupunginorkesteriin haetaan sooloalttoviulistia. Saattaa olla, että kysymys on erilaisista koulukunnista.” Kun venäläinen muusikkopariskunta muutti Tampereelle parikymmentä vuotta sitten, olivat konserttimuusikoiden palkat Venäjällä vielä kehnot. Jokaiselta matkalta palasin kiltisti takaisin.” Tuohon aikaan ei ollut vielä Internetiä. Silloin ei koskaan tiedä, uusitaanko sopimus, eli jatkuvatko työt vai huomaatko yhtenä kauniina päivänä olevasi ilman työsopimusta”, Mihail Slobodjanuk vertailee eroja Suomen ja Venäjän orkesterien kesken. Mihail Slobodjanuk on siinä mielessä epätyypillinen venäläismies, että hän ei kalasta, metsästä eikä sienestä. Viulisti-vaimon työllistyminen ei kuitenkaan ole sujunut odotetusti: ”Olin Leningradin konservatoriosta valmistunut viulisti ja soittanut arvostetussa orkesterissa, joten kuvittelin saavani helposti töitä Suomesta. Hän alkoi voittaa kilpailuja ja pääsi ulkomaanmatkoillekin. Sitten sain selville, että siellä Venäjän vallankumoukselliset olivat pitäneet kokoustaan vuonna 1905. ”Vuonna 1986 soitimme Bulgariassa ja Saksassa. Parhaillaan Jalisheva opiskelee Tampereen Ammattikorkeakoulussa musiikinopettajan tutkintoa: jospa se toisi vakituisia töitä... Minä kuitenkin rakastin kotikaupunkiani ja ystäviäni niin paljon, että en halunnut ´loikata´ luvatta ulkomaille. Kahdeksanvuotias koululainen käy kuinkas muuten viulutunneilla, suvun velvoittamana... Slobodjanukin mielestä häneen venäläisenä muusikkona on suhtauduttu Tampereella hyvin
Keltaisesta tynnyristä Neuvostoliiton aikaan oli kaupunkien kadunkulmissa tyypillinen näky keltaiset tynnyrikärryt, joista kvassia myytiin suoraan hanasta. Paras myyntisesonki ajoittuu varhaisesta keväästä aina loppukesään. Viljasta, lähinnä rukiista valmistettava kvassi muistuttaa hyvin läheisesti kotoista kotikaljaamme, mutta on meikäläistä kotikaljaa suositumpi juoma Venäjällä ja useassa muussakin itä-Euroopan maassa. Keltaiset liikuteltavat kvas-tynnyrit herättävät kuitenkin yhä monessa venäläisessä ja pidemmän linjan Venäjänmatkaajassa Perinteinen slaavilainen janojuoma – kvassi – tunnetaan ympäri ItäEurooppaa. Suomalaiselle se tuo vahvasti mieleen kotoisan kotikaljan.. Vuosittainen kvassin kulutus ja myyntimäärät vaihtelevat kuitenkin paljon kesän mukaan; kuumina helteisinä kesinä mallasjuomaa kuluu huomattavasti viileämpiä kesiä enemmän. Kvassia, kuten suomalaista kotikaljaakaan ei yleisesti pidetä alkoholijuomana, vaikka siinä hieman alkoholia olisikin. 66 VENÄJÄN AIKA Kvas kesäinen janojuoma Venäjällä kesähelteillä ruokakaupasta sopivaa janojuomaa etsiessään ei voi olla törmäämättä kvas-pullojen rivistöön. Kvassin myynti on hyvin riippuvaista kesästä. Nykyään sellaisiin harvemmin enää törmää ja kvassia ostetaankin pääasiassa kaupasta pulloissa muiden juomien tavoin. Suomalaisen kotikaljan tavoin kvassi on alkoholiton juoma tai alkoholipitoisuus on hyvin alhainen, vaihdellen alle prosentista reiluun kahteen prosenttiin
Vaikka Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen on Venäjän markkinoille tullut jokseenkin kaikki länsimaiset janojuomat ja limonadit, on kvassi säilyttänyt kuitenkin oman tärkeän paikkansa ja varsinkin kesäaikaan sille on varattu marketeissa melkoiset määrät hyllymetrejä. Sininen Belarus ja keltainen kvaskärry olikin tavanomainen yhdistelmä. Kun ei halua alkoholipitoista olutta nauttia, sopii kvassi erinomaisen hyvin janojuomaksi myös vaikkapa saunan päälle. Markkinaosuuksilla mitaten läheltä kärkeä löytyvät kuitenkin myös PepsiCo, joka myy kvassia tuotenimellä Russkiy Dar sekä Coca-Cola, jonka valmistama kvass on puolestaan Kruzhka i Bochka eli ”Tuoppi ja Tynnyri”. Kvas oli erityisesti neuvostoaikaan eräänlainen kotimainen, jopa isänmaallinen, vastine janojuomana amerikkalaisille Pepsille ja Coca-Colalle. Kvassista on moneksi Kvassi on paitsi janojuoma, niin sitä käytetään myös ruoanvalmistuksessa, eikä vain makua antamaan vaan hyvinkin keskeisenä raaka-aineena. Sitä on nautittu slaavilaisissa kulttuureissa jo ainakin yli tuhannen vuoden ajan. TEKSTI JA KUVAT: JANNE KOJO. Okroshkasta kuuleekin Suomessa käytettävän myös kaljakeitto -nimitystä. Onkin hieman ironista, että tätä nykyä molemmat amerikkalaisyhtiöt ovat myös suuria kvassin valmistajia. Okroshkassa monessa muussa keitossa vedestä koostuva keittoliemi on korvattu kvassilla ja tämä antaa luonnollisesti varsin persoonallisen maun ruoalle. Smetanan kanssa nautittava kylmä okroshka on kesähelteillä mitä mainioin ruokalaji. Egyptissä ja Mesopotamiassa kaljaa on arvioiden mukaan juotu jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Kvassin historia ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle kuin vain neuvostoaikaan. Jo useampana vuonna peräkkäin Nikola on myös valittu Venäjän parhaimmaksi kvas-juomaksi. VENÄJÄN AIKA 67 lämpimiä vai pitäisikö sanoa huurteisen viileitä muistoja. Aivan tavatonta ei perinteisiin kvassin myyntikärryihin törmääminen toki ole tänäkään päivänä. Kaikkia näitä löytyy helposti jokseenkin kaikista vähänkään suuremmista ruokamarketeista. Kylmä Okroshkakeitto lienee yksi tunnetuimmista ruokalajeista, joissa kvassilla on keskeinen rooli. Deka ja sen Nikola-juoma hallitsevat varsin suvereenisti Venäjän kotikalja-markkinaa. Kaikkiaan kotikaljan ja kvassin perustana olleen kaljan historia ulottuu vielä kauemmas. Yksi suurimmasta kvassin tuottajista on kuitenkin venäläinen Deka, jonka tunnetuin kvas-tuotemerkki on Nikola. Ensimmäiset keltaiseksi maalatulla tynnyrillä varustetut myyntiperävaunut valmistettiin 50 vuotta sitten vuonna 1967 ja tuon jälkeen niitä on tuotettu useammalla tehtaalla lähes alkuperäisen kaltaisena vuosikymmenten ajan. Tynnyrin standarditilavuus oli 900 litraa ja kokonaispainoa perävaunulle kertyi lähes kaksi tonnia, joten useimmiten myyntipaikalle se vedettiin traktorin perässä
Samoilla leveyksillä eletään, samalla lailla vilu puskee luiden ytimiin saakka. Mutta loppuen lopuksi eihän kylmyys ja pakkanen ole meille mikään uusi juttu, niiden kiusaamina ja puremina maapallon pohjoisen puoliskon asukkaat ovat pärjäilleet vuosisatoja ja jopa vuosituhansia. Aikoinaan ihastuin possukyljyksiin, joita tarjottiin ”Leo Tolstoi” junan ravintolavaunussa perunan ja suolakurkkujen kera. 68 VENÄJÄN AIKA Porsaanpaistia à la ”Leo Tolstoi” Porsaanpaisti à la ”Leo Tolstoi” 6 – 8 kpl siankyljyksiä 2 rkl voita 250 ml ruokakermaa suolaa ja pippuria maun mukaan Ruskista siankyljykset paistinpannulla voissa molemmin puolin noin 1 min ajan. Vuosien mittaan olen todennut, että kyllä tämä kansanviisaus pitää paikkansa. Niinpä suosittelen niitä niille, jotka haluavat kolkkoina syysiltoina lämmitellä syömällä mureata possun lihaa ja miettiä, onko suurkeittiöiden puolivalmisteet lopullisesti sivuttaneet ”Leo Tolstoin” kaltaiset kansalliset a la carte herkut. Tarjoile paistettujen sienten, perunoiden ja suolakurkkujen kera. Nykyään Moskovan junassa ei enää kokata sellaisia kyljyksiä, mutta vaimoni Natalia on kehittänyt hienon version. Aseta kyljykset uunivuokaan, sekoita keskenään ruokakerma, suola ja pippurirouhe ja valele lihapalat seoksella. elokuuta klo 6:00 lämpötila Moskovassa oli vain +7 C ja edellisenä aamuna Askolassa ainoastaan +2 C. 31. Konstit on monet, mutta kuten työtoverini Pena sanoo, parasta on kunnon pala possua, joka sulaa suussa ja jakaa energia ja lämpöä sekä ruumiille että sielulle. Venäjän tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen Viktor Danilov-Daniljan muistutti taannoin, että vuosisata sitten keskilämpötila Venäjällä oli -10 C, kun se on nyt +10 C. Ne maistuivat erittäin maukkailta ja juhlallisilta sen jälkeen, kun kiireisen lähtöpäivän asiat oli hoidettu ja oli lupa levitä ravintolavaunun pehmeälle sohvalle, ja ikkunasta sadepisaroiden läpi seurata Finlandia-talon valoja tai Leningradskaja hotellin valaistua tornia. Ilmeisesti näin onkin, mutta kulunut kesä ja etuajassa alkanut syksy eivät anna fyysistä tunnetta ilman lämpenemisestä. ruoka // leonid Kuluneiden sadan vuoden aikana ilman keskilämpötila Venäjällä on noussut 20 C asteella. Laita uunivuoka uunin keskiritilälle ja haudota lihoja noin 40-60 minuuttia 170-180 C lämpötilassa. Lämpimämpää syksyä toivottaen, LEONID LAAKSO 250 ml
VENÄJÄN AIKA 69 ristikko // 3 Ratkaisu sivulla 60.
70 VENÄJÄN AIKA Länsimainen parlamentaarinen demokratia ei ole hyvä hallitsemistapa mutta se on paras, jonka ihmiskunta on toistaiseksi pystynyt kehittämään, sanovat viisaat. Kaiken lisäksi hyvän tsaarin, jonka aikana maa on «noussut jaloilleen» eikä joudu enää pyytämään armopaloja ulkomailta. Ja tsaaria täytyy palvella, kunnioittaa ja totella. Hän oli tehnyt mielenkiintoisia havaintoja maanmiestensä mentaliteetista. Venäjän ortodoksisessa kirkossa ei tulisi kuuloonkaan sellainen ”demokratia”, että piispat ja papit valittaisiin vaaleilla. Ja mieluiten jämäkkä sellainen.. Kysymykset ovat yleensä äärimmäisen kohteliaita ja jopa nöyriä. Patriarkka on päällikkö ja pulinat pois. Hallitusta voidaan kritisoida, ja niin monet tekevätkin, mutta presidentti on kritiikin ulkopuolella. Tosin, jos hän aivan mahdottomaksi heittäytyy, sitten hänet voidaan kaataa kapinalla, kuten kävi Nikolai II:lle. Pikemminkin itänaapurissamme ollaan liki kauttaaltaan sitä mieltä, että autoritäärinen, periytyvä hallitseminen on se, mitä yhteiskunta tarvitsee. Yleensä presidentti yhtyy kysyjän huoleen ja eipä aikaakaan kun alueellinen johtaja kiireen vilkkaa ryhtyy tätä yhtä nimenomaista epäkohtaa korjaamaan. Länsimaiset johtamistaidon konsultit ovat yrittäneet venäläisissä yrityksissä puhua yhteisöllisen johtamisen puolesta, mutta ilmeisen laihoin tuloksin. Talossa on oltava isäntä, Venäjällä sanotaan. Venäjä näyttäytyy tässäkin asiassa toisenlaisena. vanja -setä Keisari, pääsihteeri, presidentti – tsaareja kaikki tyynni! Talossa on oltava isäntä, Venäjällä sanotaan. Jotkut kysyjistä ovat innoissaan siitä, että saavat kiinnittää oman asuinpaikkakuntansa johonkin epäkohtaan huomiota. Kaikkein herttaisimmillaan tämä vahvan johtajan kaipuu tulee esiin kansalaisten kysymyksissä, joita Putinille aika ajoin esitetään suorissa tv-lähetyksissä. Nämä hyveet eivät ole missään maailman maassa ideaalisella tasolla, mutta monissa maissa niihin pyritään ihan tosissaan. ”Kunpa vain pääsisin keisarin / pääsihteerin / presidentin puheille, niin kyllä ongelmani ratkaistaisiin”, kansalaiset ajattelevat. Miljoonille venäläisille on vieras sellainen ajatus, että joku toinen ehdokas tulisi ja syrjäyttäisi vapaissa vaaleissa nykyisen presidentin. Ei ole epäilystäkään siitä, että monet venäläiset näkevät nykyisessä presidentissään Vladimir Putinissa tsaarin. Ja mieluiten jämäkkä sellainen. Kansaa ei tunnu erityisemmin häiritsevän, että maan suurimmat tiedotusvälineet eli valtiolliset tv-kanavat ovat täysin ”tsaarin” lumoissa. Ei Venäjällä ole totuttu siihen, että henkilökunnalla olisi jotain sanomista siihen, miten firmaa pyöritetään. Tämän keskustelukumppanini mukaan venäläiset näkevät jokaisessa johtajassaan olipa hän sitten keisari, pääsihteeri tai presidentti tsaarin. Joitakin vuosia sitten Vanja-setä keskusteli erään viisaan venäläisen kanssa. Ei, Venäjän ortodoksikirkko on tiukan hierarkkisesti rakentunut. Ja miksei olisi kun presidentti toistuvin väliajoin siirtää sujuvasti syyn ongelmiin milloin hallitukselle, milloin aluejohtajille. Putinin nähdään nostaneen maan siitä alennustilasta, jossa se oli 1990-luvulla. Kansalaiset eivät ilmeisesti kaipaa julkista johtajansa kritiikkiä. Eli että seurakuntalaiset päättäisivät, kuka heille puhuu taivasten valtakunnasta. Tämä periaate ei näy vain valtion rakenteissa vaan ulottuu myös kirkon piiriin. Vaikka Venäjällä esiintyy monenlaista oppositioliikettä radikaaleista maltillisiin eivät ne ole saaneet vedetyksi kansan syviä rivejä mukaansa. Ajatus, että kansalaiset vapaasti valitsevat itselleen johtajan, tuntuun olevan Venäjällä vieras. ”Ja natshalnik, ty durak”, leukailevat venäläiset johtajiensa ajatusmaailmasta (Minä olen johtaja ja sinä olet tomppeli). Tuohon hallitsemistapaan kuuluu reilu poliittinen kilpailu, vapaa, kriittinen media (nykyään myös sosiaalinen media), riippumaton oikeuslaitos sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Henkilökunnan asiana on totella. Ja mikseipä vain olekin. Venäjällä ei ole oikein sisäistetty sen paremmin eliitin kuin kansankaan piirissä sitä, että poliittinen kilpailu reiluin pelisäännöin on hyväksi yhteiskunnan kehitykselle. Kirsikkana kakun päällä on Krimin niemimaa, jonka liittäminen Venäjän federaation osaksi nähdään taas yhtenä todistuksensa ”tsaarin” erinomaisista taidoista
L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i S a m a r a H e l s i n k i V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I V i i s u m i Ve n ä j ä l l e . Ota yhteyttä: Helsinki (09) 693 8632 Kuopio (017) 369 4460 Oulu (08) 535 5500 Tampere 010 396 2800 Turku (02) 277 3200 www.venajaseura.com t i l a u k s e t : literarus@kolumbus.fi Kalastajankuja 1 A 4 02230 ESPOO puh. 040 5121618 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i M o s k o v a H e l s i n k i Helsinki Moskova Moskova Helsinki ma 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.25-15.05 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 ti 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.55-15.30 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 ke 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.25-15.05 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 to 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.25-15.05 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 pe 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.25-15.05 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.50-19.40 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 la 09.45-11.25 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.25-16.10 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 su 09.25-11.05 AY153 10.45-12.35 AY6840 13.55-15.40 AY6839 11.50-13.30 AY154 17.40-19.20 AY155 18.20-20.05 AY6844 20.55-22.30 AY6843 20.30-22.15 AY156 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i P i e t a r i H e l s i n k i Helsinki-Pietari ma 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 ti 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 ke 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 to 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 pe 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 la 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 su 10.15-11.25 AY165 17.55-19.05 AY169 23.55-01.05 AY167 Pietari-Helsinki ma 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 ti 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 ke 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 to 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 pe 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 la 05.45-06.55 AY168 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 su 12.00-13.10 AY166 19.40-20.50 AY170 Kulttuurilehti suomeksi, venäjäksi ja ruotsiksi A ik a ta u lu t s it o u m u k s e tt a , vo im as sa to is ta is ek si J u n a a i k a t a u l u t H e l s i n k i P i e t a r i M o s k o v a P i e t a r i H e l s i n k i Allegro Tolstoi Allegro Tolstoi Helsinki 07.20 11.00 16.00 20.00 17.44* 18,44** Moskova (Leningradski) 23.10* 23.10** Pasila 17.50 18.50 Tver 01.11 01.11 Tikkurila 07.33 11.13 16.13 20.13 18.01 19.01 Pietari (Laatokan asema) 06.01 06.01 Lahti 08.07 11.47 16.47 20.47 18.54 19.54 Pietari (Suomen asema) 06.40 11.30 15.30 20.30 Kouvola 08.33 12.13 17.13 21.13 19.35 20.35 Viipuri 07.45 12.35 16.35 21.35 08.34 08.34 Vainikkala 09.20 13.00 18.00 22.00 21.15 22.15 Vainikkala 08.14 13.04 17.04 22.04 10.14 09.14 Viipuri 09.47 13.27 18.27 22.22 23.36 23.43 Kouvola 08.55 13.45 17.45 22.45 11.11 10.11 Pietari (Suomen asema) 10.47 14.27 19.27 23.27 Lahti 09.21 14.11 18.11 23.11 12.00 10.51 Pietari (Laatokan asema) 01.53 01.53 Tikkurila 09.54 14.44 18.44 23.44 12.54 11.46 Tver 06.51 06.51 Pasila 13.31 12.25 Moskova (Leningradski) 09.19 09.19 Helsinki 10.07 14.57 18.57 23.57 13.37 12.30 *29.10.2017-09.12.2017 **19.06.2017-28.10.2017 *29.10.2017-09.12.2017 **19.06.2017-28.10.2017 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i E k a t e r i n b u r g H e l s i n k i Helsinki Jekaterinburg Jekaterinburg Helsinki ti 23.55-04.55 AY151 ma 05.50-06.55 AY152 to 23.55-04.55 AY151 ke 05.50-06.55 AY152 pe 23.55-04.55 AY151 pe 05.50-06.55 AY152 su 23.55-04.55 AY151 la 05.50-06.55 AY152 Samara-Helsinki ma 05.00-06.55 AY160 ke 05.00-06.55 AY160 pe 05.00-06.55 AY160 Helsinki-Samara ti 23.40-03.15 AY159 to 23.40-03.15 AY159 su 23.40-03.15 AY159 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i K a z a n H e l s i n k i Kazan-Helsinki ti 04.15-06.55 AY158 to 04.15-06.55 AY158 la 04.15-06.55 AY158 Helsinki-Kazan ma 23.55-02.25 AY157 ke 23.55-02.25 AY157 pe 23.55-02.25 AY157. Viisumipalvelumme hankkii kaikenlaiset viisumit ammattitaidolla ja luotettavasti