Irt on um er o 7,5 € Aika Venäjän 3 21 Myyttinen Pietari – niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana TIETOKIRJAILIJA Esa Seppänen – Venäjä-osaaja 10 vuosikymmeneltä URHEILU Kouvolan venäläisillä eläväinen futiskulttuuri 01_VA_3-2021_Kansi.indd 1 01_VA_3-2021_Kansi.indd 1 31.8.2021 10.08 31.8.2021 10.08
10 TIETOKIRJAILIJA Esa Seppäsen Venäjä-vuosikymmenet alkoivat viisivuotiaana erikoisella nimipäivälahjatoiveella. 28 MATKAILU Äänisen kierros osa 1. Sisältö 38 34 24 Kesäisellä Kymijoki-risteilyllä venäläistaustaiset maahanmuuttajat miettivät yhteistä historiaa ja katsovat luottavaisesti eteenpäin. 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 2 30.8.2021 17.54 30.8.2021 17.54. Euroopan toiseksi suurimman järven ympäriajolla on mittaa vajaa 700 kilometriä. 9 KOLUMNI Pääkonsuli Sannamaaria Vanamon ensitunnelmat Pietarista. Osa annoksista on ollut listalla jo 50 vuotta. 4 LYHYET Baron Foodtech uudistaa venäläistä leipäkulttuuria, ja muita lyhyitä juttuja. KA TR I IK ÄV AL KO Nikolai Balabinin korut ovat kuin uniikkeja pienoisveistoksia, samoin materiaaleissa on yllätyksellisyyttä ja rohkeaa kekseliäisyyttä. 34 RUOKA Legendaarinen ravintola Šašlik. 8 KATUGALLUP PIETARISSA Jalkapallon EM-kisat – siunaus vai kirous. 38 KULTTUURI Taiteilijapariskunta Marianne ja Nikolai Balabin. Venäjän Aika 3/2021 Aika Venäjän 3 21 3 PÄÄKIRJOITUS Odottavan aika on pitkä. 43 KIRJAT 44 MEDIAKATSAUS 45 HYVÄSSÄ SEURASSA Suomi–Venäjä-seuran omat jäsensivut. Šašlik-ravintolan herkut Venäjän Ajan testissä. 22 TALOUS Venäjän talous toipumassa. 2. tukee maahanmuuttajien kotoutumista. 16 URHEILU Venäjältä Kouvolaan muuttaneilla on jalkapalloilua varten oma seurakin eli Kouvolan venäläiset pojat (KVP). 24 KOTOUTUMINEN Perhelinna ry
alv 10 % Puh. Joskushan tällainen päätös on joka tapauk sessa tehtävä. Erityisesti Kaakkois-Suomelle Venäjältä tulevat matkailijat ovat taloudellisesti merkittävä asia. Myös rokotusten osalta tilanne laahaa huomattavasti Suomea jäljessä. PÄÄTOIMITTAJA Martti Kiuru martti.kiuru@media.fi Puh. Mutta tämäkin on ongelmallista, koska todistusten aitoutta olisi mahdoton varmentaa. Nyt tiedämme, ettei kyseiselle optimismille ollut katetta, vaan lyhyeksi suunnitellusta katkoksesta tulikin pitkä kuin nälkävuosi. 3/2021 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS KA TR I IK ÄV AL KO Odottavan aika on pitkä Viimeinen Allegro-juna Pietarista Helsinkiin liikennöi 18. 040 549 3105 TUOTTAJA Kari Martiala kari.martiala@media.fi Puh. Esimerkiksi moskovalaisista kertaalleen rokotettuja on vain noin kolmasosa väestöstä. Suomalaisasiantuntijoiden mukaan kaksivaiheinen korona rokotus on tehokas suoja tautia vastaan. Eräänlaisena takaporttina Venäjä on sallinut maahantulon lentokoneella, mutta kalliin lentolipun ja pari sataa euroa maksavan negatiivisen koronatodistuksen hankkiminen Suomesta on ollut monelle matkaa harkitsevalle liian korkea kynnys. Venäjällä koronaepidemia on edennyt ”neljänteen aaltoon” eikä tartuntojen laantumisesta ole juuri merkkejä. Mikäli toimintaa on rahoitettu luotoilla – ja milloinka ei olisi. Myös osa liikemiehistä on statuksesta riippuen voinut matkustaa maarajan yli. – tilanteessa kysytään myös pankkien kärsivällisyyttä ja uskoa asiakkaisiinsa. 020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Viimeisen puolentoista vuoden aikana maarajan ovat voineet ylittää lähinnä kaksoiskansalaiset ja sellaiset Suomen kansalaiset, joilla on lähisukulaisena Venäjän kansalainen. Voisiko ajatella niin, että siinä vaiheessa kun kaikki halukkaat Suomessa on rokotettu kahdesti, niin valtakunnan rajoilla palattaisiin normaalikäytäntöihin. Suomi–Venäjä-seura Kanavaranta 7 F 27, 00160 Helsinki 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 3 30.8.2021 17.54 30.8.2021 17.54. Tuolloin VR tiedotti, että Allegroja Tolstoi-vuorot Venäjälle perutaan toistaiseksi ainakin seuraavan kuun puoliväliin saakka. Martti Kiuru päätoimittaja Myös rokotusten osalta tilanne laahaa huomattavasti Suomea jäljessä. Seuraava lehti ilmestyy 17.11.2021. Se ei välttämättä estä sairastumista, mutta tekee taudin oireista pääsääntöisesti lieviä. maaliskuuta 2020, eli puolitoista vuotta sitten. Kaakkois-Suomessa on esitetty, että venäläismatkailijat pääsisivät Suomeen koronatodistuksen tai koronapassin esittämällä. Tätä kirjoitettaessa ei – paha kyllä – ole lainkaan tietoa milloin Allegro liikahtaa seuraavan kerran tai maaraja aukeaa kaikille halukkaille. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on suuri joukko venäläisturisteille suunnattuja marketteja, jotka on väliaikaisesti suljettu tai joiden käyttöaste on vain kymmenesosa normaalista. Olettaa sopii, että kyseisissä yrityksissä kulut juoksevat normaaliin tapaan, mutta kassavirta on minimaalista. 045 675 7122 ULKOASU HANK Oona Kavasto, AD hank.fi KANNEN KUVA Svetlana Aleksejeva PAINOPAIKKA PunaMusta, 2021 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis
Suomen lisäksi yhtiö on kehittänyt tuotteita esimerkiksi Baltian maiden, Venäjän, Turkin ja Israelin markkinoille. Valikoima ei kuitenkaan ollut järin monipuolinen, eivätkä raaka-aineetkaan välttämättä priimaa. Varsinkin hyvin koulutetun kaupunkiväestön keskuudessa esimerkiksi lisäaineettomat clean label-tuotteet ovat nopeasti kasvattamassa suosiotaan. Lehtinen korostaa, ettei hänen yrityksensä tarjoa asiakkailleen pelkkää valmista reseptikokoelmaa, vaan yhteistyössä leipomojen kanssa on kyse yksilöllisten reseptien luomisesta käyttäen lisäaineettomia raaka-aineita. Baron Foodtechin kenties kiinnostavin yhteistyökuvio tulee Venäjältä ja koskee gluteenittomia leipätuotteita. Leningradin piirityksen aikana päivittäinen leipäannos supistui lähes olemattomaksi. 4. Erikoistuotteiden – kuten gluteenittoman leivän – osalta Venäjän leipämarkkina on jäljessä länsimaiden tasosta. Sadoilletuhansille nälkään nääntyneille ei riittänyt. Yhtiö auttaa leipomoita tuotekehityksessä, teknisissä palveluissa ja projektinhallinnassa. Stalinin ajan vankileireillä leivän määrä ja laatu olivat elämän ja kuoleman kysymyksiä. Leipomotuotteiden valikoima on Pietarissa erittäin monipuolinen. Venäjän Aika 3/2021 LYHYESTI Baron Foodtech uudistaa venäläistä leipäkulttuuria Venäjä on perinteinen leipämaa, ja traditionaalisesti vieraat on otettu vastaan leipätarjottimen ja suolan kera. Huolellisesti suunnittelemalla sekä oikeita reseptejä ja prosesseja käyttäen asiakas voi alentaa kustannuksia kokonaisuuden kannalta merkittävästi. Esimerkiksi Pietarista löytyy myös leipomotuotteisiin erikoistuneita kivijalkakauppoja. SV ET LA N A AL EK SE JE VA 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 4 30.8.2021 17.54 30.8.2021 17.54. Marketeissa on yhä enemmän omia paistopisteitä, joihin leipä kuljetetaan leipomoista puolivalmisteena, ja myydään ilman muovipakkausta. Moni suomalaisturistikin toi Viipurin ja Leningradin matkoiltaan tuliaisiksi erinomaista mustaa ruisleipää. Gluteenittomien leipätuotteiden osalta markkina kasvaa vuodessa yli 10 prosentin vauhtia. Erikoisleipien menekki kasvaa nopeasti Nastolalainen perheyritys Baron Foodtech on erikoistunut leipomoiden liiketoiminnan konsultointiin. Myös erikoistuotteiden valmistuksesta saadut katteet ovat korkealla tasolla, Mikko Lehtinen kertoo. Leipä oli halpaa ja maksoi vain muutaman kopeekan. Neuvostoliitossa leipävalikoima oli valtakunnallisesti standardoitu suunnitelmatalouden periaatteiden mukaan. TEKSTI MARTTI KIURU Leipää, suolaa ja siperialaista vieraanvaraisuutta. Poikkeuksiakin oli. Tuotteet valmistetaan perinteisen ”hitaan leipomisen” keinoin. Nykyään markettien tuotevalikoima on runsaudessaan suomalaista tasoa tai jopa monipuolisempi. Ja mikä ilahduttavinta: Foodcode on lyhyessä ajassa noussut gluteenittomien leipätuotteiden markkinajohtajaksi itänaapurissa. Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttumassa. Aina parempi mikäli vastaanottajana on kansallispukuun sonnustautunut kaunotar. Ja hintakin alkaa olla samaa luokkaa, mikä järkyttää varsinkin vanhempia kansalaisia. Pietarin leipämuseon vitriinissä on myös nähtävissä Leningradin piirityksen aikainen leipänokare, jonka tuli riittää ”blokadnikille” koko päiväksi. Elintärkeä leipä. Markkinapotentiaali vaikuttaakin rajattomalta. Venäläinen Sapsan-yhtiö otti yhteyttä tarkoituksenaan kehittää kokonainen gluteenittomien leipien tuoteperhe, johon kuuluu seitsemän eri vaihtoehtoa, kertoo Baron Foodtechin toimitusjohtaja Mikko Lehtinen. Käsitteeseen leipä liittyy toki myös traagisia mielleyhtymiä. Kuva Pietarin leipämuseosta. M IH AI L M EZ H LU M JA N Täytettyjä piirakoita ja hatsapureja. Venäläistilaajan leipävalikoima suunniteltiin ja valmistettiin yhtiön Baron Bakerykoeleipomossa Nastolassa ja puolen vuoden kuluttua venäläisyhtiö käynnisti tuotannon kotimaassaan Foodcode-brändillä. Hanty-Mansijskin kaupungin tervetulotoivotus
Rinne tunnetaan hyvin Suomessakin kansanmusiikkia soittavista yhtyeistään, kuten Santtu Karhu & Talvisovat, Myllärit ja Sattuma. Arto Rinne asuu nykyään Kouvolassa, eli samalla seudulla, josta hänen isovanhempansa 90 vuotta sitten loikkasivat Neuvostoliittoon. Näyttelijätyönsä ohella Pauli oli myös Karjalan kansallisen teatterin (Suomalaisen draamateatterin) pääohjaaja. Noitaympyrä oli käsite, jolla Haanpää luonnehti umpikujaan joutuneen työmies Pate Teikan tilannetta ja päätöstä loikata Neuvostoliittoon. Nyt Rinne on julkaissut teoksen omista kymenlaaksolaisista sukujuuristaan ja tarina käynnistyy Kotkasta. Syyttömänä kuten tuhannet muutkin Neuvostoliittoon uskoneet suomalaiset. Pauli Rinne teki näyttelijänä komean uran Karjalan tasavallassa ja esiintyi myös yleisliittolaisilla näyttämöillä sekä elokuvissa. Kenties ero oli siinä, että USA:sta tulevat toivat myös omaisuutta mukanaan, ja vastaavasti Suomesta tulleilla oli tuomisinaan vain työmiehen känsäiset kourat. Saimin, Paulin ja Onnin tarina on syvästi liikuttava sukukronikka. Juminkeko 2021. Olettaa sopii, että valtaosa loikkareista oli vasemmistolaisesti suuntautuneita henkilöitä, jotka uskoivat vilpittömästi lupauksiin työläisten paratiisista. Rinteen isovanhemmat Uuno ja Saimi Rinne loikkasivat moottoriveneellä Kotkasta Neuvostoliittoon kesällä 1931. Suomalaisten pakolaisten kohtaloita sukutarinana. Arto Rinteen käsityksen mukaan sen enempää Neuvostoliitto kuin maan alla toiminut Suomen kommunistinen puoluekaan eivät rohkaisseet suomalaisia siirtymään Neuvostoliittoon. Neuvostoliittoon saavuttuaan Rinteet kuljetettiin ensimmäiseksi Krestyn surullisenkuuluisaan tutkintavankilaan Leningradissa. Kaunokirjallisuudessa 1930luvun alun tunnelmia ja poliittista viitekehystä on kuvannut Pentti Haanpää romaanissaan Noitaympyrä, joka kirjoitettiin jo vuonna 1931, mutta julkaistiin vasta vuonna 1956. Sen sijaan amerikansuomalaisia jopa houkuteltiin maahan. Pariskunnan mukana samassa veneessä parempaa elämää naapurimaasta lähtivät etsimään myös Uunon veli ja sisko perheineen. Lopullinen tieto Uunon kohtalosta oli kuitenkin epäselvä vuosikymmeniä, ja edelleenkään turvallisuuspoliisin asiakirjat eivät ole kaikilta osin avoimia, vaikka viranomaisen nimi on ehtinyt vaihtua NKVD:stä KGB:ksi ja edelleen FSB:ksi. Rinteen kirjan päähenkilöt ovatkin hänen näyttelijäisänsä Pauli, isoäitinsä Saimi ja isoisäpuolensa Onni. Siitä käynnistyi pitkä ja raastava taival, joka lopulta johti perheen Petroskoin seudulle. Arto Rinteen isoisä Uuno Rinne teloitettiin vuonna 1938 Krasnyi Borissa, Petroskoin lähellä. Uunon vaimo Saimi ja poika Pauli selvisivät Stalinin vainoista hengissä, kuten myös Onni Eskolin, joka meni sittemmin naimisiin Saimi-lesken kanssa. Loikkauksen syyt jäävät teoksessa hieman hämärän peittoon, mutta yleisellä tasolla voi sanoa, että 1930-luvun talouslaman seurauksena Suomesta Neuvostoliittoon siirtyi laittomasti jopa yli 10 000 henkeä. Se kertoo henkisesti erittäin vahvoista ihmisistä, jotka eivät murtuneet musertavienkaan vastoinkäymisten puristuksessa. TEKSTI JA KUVAT MARTTI KIURU Arto Rinne: Karjalaan kaikonneita. Nykyään Pauli asuu poikansa tavoin Kouvolassa. 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 5 30.8.2021 17.54 30.8.2021 17.54. 3/2021 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI Koskettava sukukronikka Neuvostoliittoon loikanneista Arto Rinne on Petroskoista kotoisin oleva muusikko ja kulttuurivaikuttaja, joka asuu nykyään Kouvolassa. Kenties osalla oli kyse seikkailunhalustakin. Vuonna 1934 syntynyt Pauli muutti Suomeen vuonna 1991 ja ehti näytellä eläkkeelle siirtymiseensä asti vuosia myös Joensuun kaupunginteatterissa. Edes nerokas kirjailija ei osannut aavistaa minkälaiseen todelliseen noitaympyrään ja ihmismyllyyn suomalaiset loikkarit joutuivat
Erityisesti Saksan lähettiläs von Blücher toimi vahvasti Holstin syrjäyttämiseksi. Tätä analyysia on ilo lukea. Holsti oli nimittäin kiistatta tuon ajan ulkopolitiikan kärkihahmoja. Kun diplomaattipiireissä kaiken lisäksi juorutaan vilkkaasti, saavat tarinat siitä lisäpotkua ja kertojan maine kasvaa joko hyvässä tai pahassa. Minerva 2021 Holstin kerrotaan nimittäneen Hitleriä hulluksi koiraksi, joka sietäisi ampua. Holsti nimitti railakkaasti Mussolinia myös syfiliittiseksi hurjastelijaksi ja tunnetuksi erotomaaniksi, jolla tauti on edennyt aivoihin asti. Rudolf Holsti ja skandaali Genevessä. Suurvallat ja niiden härskit diktaattorit tekevät omaa historiaansa välittämättä sopimuksista tai kansainvälisestä oikeudesta. Kotimaassa hänellä oli myös kosolti vastustajia, etenkin äärioikeisto ja IKL karsastivat häntä. Myös diplomaattipiireissä totuus on venyvä käsite ja eri osapuolet antavat sellaisia lausuntoja, jotka ovat heille itselleen edullisia ja edistävät omaa asiaansa. Kirja vie lukijansa heti kättelyssä keskelle kohtalokasta skandaalia, jonka vaiheista on monta eri versiota ja painotukset vaihtelevat sen mukaan, mikä on kertojan suhde ulkoministeri Holstiin. Nämä uskaliaatkin lausunnot eivät silti ole ulkoministeri Holstin toiminnan keskeisin sisältö, korkeintaan kiinnostava lisämauste. Kääntämällä selkänsä, mitätöimällä elämäntyön ja aseman. Hän uskoi jopa naiiviuteen asti Kansainliiton kykyyn ratkaista suurvaltojen kiistat neuvottelemalla ja turvata samalla pienten valtioiden asema ja oikeudet. Rankimmillaan Holstin kerrotaan nimittäneen Hitleriä hulluksi koiraksi, joka sietäisi ampua. Hitlerin puheen englanninkielinen pikakäännös tuotiinkin päivällisille ja Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti alkoi sitä kääntää ranskaksi pöytäseurueelle, kaikkihan eivät osanneet englantia tuohon aikaan, ranska oli diplomatian valtakieli. Jukka-Pekka Pietiäinen (s.1956) on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti, julkaissut paljon tietokirjoja, väitellyt tohtoriksi Rudolf Holstista. Fakta on kuitenkin se, että 26.9.1938 Hitler piti Berliinissä ennennäkemättömän aggressiivisen puheen, jossa hän kiihotti itsensä täyteen raivoon ja haukkui Saksan viholliset alimpaan helvettiin luvaten kostaa ja alistaa nämä kaikki valtansa alle. Toisin kävi. TEKSTI SEPPO PAAJANEN LYHYESTI 6. Holsti uskoi järjen ja tolkun voittoon sekä oikeudenmukaisuuteen. Holsti tunnettiin anglofiilina ja länteen suuntautuneena henkilönä, jolle Saksa ja etenkin Hitler olivat kauhistus. , , Ulkoministeriön herra Suorasuu 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 6 30.8.2021 17.54 30.8.2021 17.54. Se, mitä Holsti todella sanoi, on yhä epäselvää ja kuulopuheiden varassa, joskin kirja tuo esiin autenttisen norjalaistodisteen. Kirjan sivuilta piirtyy perusteellinen kuva idealistista, joka teki uuraasti työtä Suomen aseman ja puolueettomuuden vahvistamiseksi. Venäjän Aika 3/2021 Jukka-Pekka Pietiäinen: Ulkoministerin kujanjuoksu. 423 s. Kieltämättä Holsti antoi itsekin aihetta vahvoihin näkemyksiin, sillä hän oli puheissaan railakas eikä kaihtanut mielipiteittensä julki tuomista – älykkään miehen satiirisesti sivaltava kieli iski lujaa, harkinta saattoi tulla vasta hieman jälkikäteen. Holsti kuoli 1945 Yhdysvalloissa varsin kehnoissa oloissa. Puheen edetessä Holsti alkoikin ottaa tekstiin rennomman otteen ja lisätä sekaan omia kommenttejaan Hitleristä ja saksalaisten valtapolitiikasta. Kun tieto päivällisen puheista kantautui saksalaisten korviin, on tapahtumien sisältö hyvinkin saattanut kasvaa ja Holstin satiirinen ote korostua. Rudolf Holsti (1881-1945) oli värikäs ja kiistanalainen persoona. Tämä luonnollisesti väritti kerrontaa ja päivällisillä nautitut juomatkin ovat saattaneet antaa ripauksen lisäpontta asioiden kuvailuun. Holsti oli kieltämättä rohkea mies, hän analysoi 30-luvun maailmanpoliittista tilannetta seuraavalla tavalla: ”Mihin tässä joudutaan, kun loppujen lopuksi muurarimestari Mussolini, maalarinsälli Hitler ja kaukasialainen rosvo Stalin saavat hoitaa kolmen suurvallan politiikkaa.” No, sehän tiedetään, miten siinä kävi. Varsin kovia sanoja, mutta eipä noita ole juuri kumottukaan. Nuorsuomalaisiin lukeutunut ja myöhemmin edistyspuolueen jäsenenä toiminut Holsti oli aikanaan Suomen merkittävimpiä diplomaatteja ja laajasti ulkomailla arvostettu. Tämä laaja perehtyneisyys tulee komeasti esille hyvin jäsennellyssä teoksessa, jonka kieli on nasevaa ja vivahteikasta. Pienille valtioille jäi lähinnä uhrin asema. Ja miten isänmaa poikansa palkitsi. Kaikkia kiinnosti toki myös samaan aikaan pidetty Hitlerin puhe ja sen sisältö. Saksalaisethan tiesivät Holstin kriittisestä kannasta Hitleriin ja tästä puhereferaatista saatiin taas uusi ase Holstia vastaan. Samoin hän totesi Saksan sodanjohtoa kuvatessaan Herman Göringin päässeen vastikään pois hullujenhuoneelta vaikean huumeriippuvuuden hoidosta. Kiittämättömyys on maailman palkka. Samaan aikaan Genevessä pidettiin juhlapäivälliset, joiden koollekutsujana oli Kansainliiton yleiskokouksen puheenjohtaja Eamonn de Valera
Hankkeeseen osallistui monen sortin erikoisammattimiehiä, kuten niklaajia ja lasinpuhaltajia. Tästä näkökulmasta kirjasto Viipurin kaltaisessa provinssikaupungissa ei ollut yhtään mitään. 1930-luvulla edes Aallon kaltainen edistyksellinen arkkitehti ei suunnitellut invavessoja, mutta nykyään esteettömät wc:t yleisötiloissa ovat standardi Venäjälläkin. Neuvostoliiton aikana kirjastorakennus rappeutui pahoin. Osa restaurointiin tarvittavista materiaaleista hankittiin Venäjältä ja osa tuotiin lännestä, kuten Suomesta, Saksasta ja Hollannista. Arkkitehti Tapani Mustonen tällä kertaa Kouvolan kirjaston nurkalla. Kirjasto houkuttelee arkkitehtejä ja alan harrastajia. Vuosien varrella kunnostustyö sisälsi surullisenkuuluisiakin vaiheita kunnes vuonna 2010 Venäjän valtio myönsi rakennuksen täydelliseen restauroimiseen noin kuuden miljoonan euron apurahan. Viiden huippunimen joukossa niin Suomessa, Venäjällä kuin kansainvälisestikin, Tapani Mustonen hehkuttaa. Aallon kirjastoa ryhdyttiinkin remontoimaan muun muassa suomalaisten vapaaehtoisten toimesta vasta 1990-luvun puolivälissä. Siperiasta rahdattiin junakuljetuksella mäntyä, koska Venäjän Karjalasta ei löytynyt tarkoitukseen tarpeeksi hienosyistä puuainesta. Arkkitehti Juhani Kivikosken suunnitteleman kirjastotalon muotokielessä on Mustosen mukaan selkeitä Aalto-vaikutteita. Vuosien aikana työn alla on ollut useampikin Aalto-kohde, mutta myös monien muiden arkkitehtien rakennuksia. Alussa tilanne näytti toivottomalta. Entä mikä on Alvar Aallon status maailman arkkitehtihierarkiassa tänä päivänä. Viipurin kaupungin näkökulmasta kirjasto on myös erinomainen matkailutäky, kertoo suomalaisarkkitehti Tapani Mustonen. Kirjaston restauroinnissa oli mukana vain venäläisiä ammattilaisia, ja Mustosen kokemukset heistä ovat erittäin myönteisiä. Ja kyllä kannatti. Mustosen edustama toimisto Arkkitehdit Mustonen Oy on erikoistunut suomalaisten arvorakennusten restaurointiin. Restaurointia ei suoritettu yksi yhteen Aallon vanhojen piirustusten pohjalta, vaan työssä oli otettava huomioon myös nykypäivän vaatimukset. Kyseessä on tiettävästi myös ainoa Venäjällä sijaitseva Aallon suunnittelema rakennus. Vesikatot ja lattia vuotivat kuin seula, eikä käytössä ollut edes kuumaa vettä. Parhaimmillaan kävin Viipurissa 45 kertaa vuodessa, hän muistelee. Esimerkiksi henkilökuntaja asiakastilojen määrää lisättiin. Viipurin kirjasto-hankkeessa Mustonen toimi aluksi projektiarkkitehtina ja loppuvaiheessa pääsuunnittelijana. Vuonna 2013 valmistuneen restaurointityön jälkeen kirjastosta on muodostunut vetonaula, joka houkuttelee arkkitehtejä ja alan harrastajia sekä Venäjältä että ulkomailta. Todennäköisesti rahoituskin oli kiven alla, sillä Neuvostoliitolla oli varaa pitää paraatikunnossa vain kaikkein merkittävimpiä kohteita lähinnä miljoonakaupungeissa. , , M AR TT I KI UR U TA PA N I M US TO N EN 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_3-2021_Alkusivut.indd 7 30.8.2021 17.54 30.8.2021 17.54. TEKSTI MARTTI KIURU Legendaarinen Viipurin kaupunginkirjasto heti restauroimisen jälkeen keväällä 2014. Vaikka hyvää tahtoa kunnostukseen olisi ollutkin, puuttuivat maasta sopivat materiaalit, tietotaito ja piirustukset. Sisutustöissä hyödynnettiin muun muassa Pukkilan laattoja ja Tikkurilan maaleja. Suomen Juuasta tuotiin Tulikiven valmistamat, pääsisäänkäynnin kupeessa olevat vuolukivet. LYHYESTI 3/2021 Venäjän Aika ?7 Aallon kirjastosta tuli Viipurin käyntikortti Vuonna 1935 valmistunut Viipurin kaupunginkirjasto on arkkitehti Alvar Aallon kuuluisimpia luomuksia
Puistoon oli rakennettu jättimäistä jalkapalloa muistuttava paviljonki, jossa saattoi seurata pelejä ja kommentointeja suurelta näytöltä. , , 08-09_VA_3-2021_Gallup ja kolumni.indd 8 08-09_VA_3-2021_Gallup ja kolumni.indd 8 30.8.2021 17.57 30.8.2021 17.57. Kenties urheilupaikkojen tuntumassa tai keskustassa asuvat ovat toista mieltä, mutta tilanne pitää vaan kestää. Pietarin päätapahtuma kuluvana kesänä oli viime vuodesta tähän vuoteen siirretyt jalkapallon EMkisat. Heillä on hauskaa ja hauskuus tarttuu meihin paikallisiinkin. Marina, kääntäjä Suhtaudun erittäin kielteisesti kyseisten tapahtumien pitämiseen vaikeana koronavuonna. TEKSTI MARINA MAKAROVA KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA Turistit tuovat mukanaan juhlan. Pietarihan haluaa olla kulttuuripääkaupunki. Onko kyseessä siunaus vai kirous. Tuntuu siltä, että jalkapallokisojen aikana ihmiset halusivat murtautua vapauteen, jota eivät olleet kokeneet kevään 2020 jälkeen. Venäjän Aika 3/2021 GALLUP Irina, juristi Mielestäni kyseessä on siunaus. Ljubov, juristi Minusta saldo on plussan puolella. Saatoin osallistua turnauksen oheistapahtumiin. En malttanut pysyä kotona, koska halusin aistia juhlatunnelman. Massatapahtumien jälkeen kaupunki on täynnä likaa ja roskia. Mutta jos kuluva vuosi on poikkeus, niin yleisellä tasolla kannatan suurten tapahtumien järjestämistä. Olen matkustanut satoja kertoja Pietarin kuuluisien turistikohteiden ohitse, mutta harvemmin niissä vieraillut. Saamme houkuteltua turisteja, kehitettyä kaupungin liikenneverkkoa, avattua uusia metroasemia ja hotelleja. Mutta jos ja kun normaaliolot palaavat, niin totta kai minulle sopii, että kyseisiä tapahtumia järjestetään. 8. Kuvitelkaa nyt: valtavasti ihmisiä kesäyössä, soitetaan musiikkia, loistavat näkymät Suomenlahdelle. Vieraiden saapuminen on siis meille itsellekin tärkeää, jotta ymmärrämme hetkeksi hengähtää jokapäiväisistä touhuistamme ja vilkaista ympärillemme. Kysyin kerran eräältä ranskalaiselta, mitä hän tietää Venäjästä. Sergei, autonkuljettaja Olen matkustanut paljon ulkomailla. Ja sitten Izhevskistä saapuu vieraakseni veljeni, jonka kanssa kierrämme kaupunkia. Ulkomaalaiset saapuvat mukanaan matkalaukullinen ennakkoluuloja meistä venäläisistä. Nythän on käynyt juuri niin, että kaikki kielletään, mutta poikkeuksena futiskisat sallitaan. Täyttä riemua! Joo, tiedän, että pandemia on meneillään. Yksi asia minua tietysti surettaa. Muistutan, että Venäjä järjesti erittäin menestyksellisesti jalkapallon MM-kisat vuonna 2018. Hän osasi sanoa vain kaksi asiaa, eli Moskovan ja Putinin. Juuri tämän tähden on välttämätöntä, että kaupunki järjestää maailmanluokan tapahtumia. Jalkapallon EM-kisat – siunaus vai kirous. Käy ilmi, että hän on tutustunut Pietari-bloggareiden kirjoituksiin ja tietää kaupungista enemmän kuin minä. Pietarista hän ei tiennyt mitään. Heillä on hauskaa ja hauskuus tarttuu meihin paikallisiinkin. Ruuhkat eivät haitanneet, koska asun kaupungin ulkopuolella. . Kekkerit ruton aikana! Turistien takia myös tavallisia kansalaisia koskevat rajoitukset poistettiin. Turistit tuovat mukanaan juhlan. Kaupungissa järjestettiin turnauksen tiimoilta seitsemän ottelua. Ja sitten he poistuvat maasta ajatuksella, että olemmekin kunnon väkeä. Darja, opiskelija En tykkää yhtään, jos kyseisiä massatapahtumia järjestetään koronakaranteenin aikaan. Kisojen jälkeen kyselimme ihmisiltä Pietarin pääkadulla, kuinka he suhtautuvat suuriin kansainvälisiin megatapahtumiin, joita kaupungissa järjestetään. Turnauksen aikana menin usein Pietari 300 vuotta -puistoon (jonka vieressä jalkapallostadion sijaitsee). Sairastin itse koronan viime vuonna. Näin syntyy myös uusia työpaikkoja. Itse asun Leningradin Oblastissa. Jelena, eläkeläinen En pidä itseäni innokkaana jalkapallon ystävänä, mutta katsoin kuitenkin kaikki EM-kisamatsit telkkarista
Ensivaikutelmat kaupungista ovat olleet myönteisiä. Toivon pääseväni tulevina kuukausina ja vuosina yhä enemmän sisään paitsi Pietariin, myös muuhun Luoteis-Venäjään. Moni kysyy, koska Suomeen pääsee taas matkustamaan. Ensitunnelmia pääkonsulina Pietarista Sannamaaria Vanamo Pääkonsuli, Suomen Pietarinpääkonsulaatti Suomen Pietarin-pääkonsulaatin palsta 08-09_VA_3-2021_Gallup ja kolumni.indd 9 08-09_VA_3-2021_Gallup ja kolumni.indd 9 30.8.2021 17.57 30.8.2021 17.57. Suojaa saamme onneksi nyt yhä enemmän rokotteista. Luoteis-Venäjän läheisyys ja ihmisten välinen kanssakäyminen vetivät minua puoleensa juuri nyt. Toivon totisesti, että terveysturvallinen matkustusmalli löytyy pian. Vastaan, että tämä päivä tulee kyllä, vaikka kärsivällisyyttä vielä tarvitaan. Venäjä on myös muuttunut kahdessakymmenessä vuodessa. Itse olen saanut voimaa siitä, miten myönteisesti meihin suomalaisiin täällä suhtaudutaan. Odotan mielenkiinnolla mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Kaupunki ja pääkonsulaatti heräsivät koronavuoden jälkeen uuteen eloon. Suomalaisia yrityksiä on arviolta 500, ja tiedossamme on useampi uusikin investointi. Seuraavaksi toivomme liikematkailun avautuvan, mikä puolestaan toisi perspektiiviä myös turismille ja sataviisikymmentävuotisen Helsinki-Pietari junayhteyden avautumiselle. Sen tiedän jo nyt, että tulen ja tulemme viihtymään Pietarissa! Moni kysyy, koska Suomeen pääsee taas matkustamaan. Odotin uteliaana, millaista olisi työskennellä ja elää Pietarissa. Kanssakäyminen ja kasvotusten keskusteleminen on tärkeää ihmisten välisen ymmärryksen vaalimisessa ja vahvistamisessa. Ensin saimme ulkomaankauppaja kehitysministeri Ville Skinnarin delegaatioineen kansainväliseen talousfoorumiin, ja pian tämän jälkeen alkoivat jalkapallon EM-kisat. Rajat ylittävän yhteistyön merkitys korostuu, kun liikkuminen rajojen yli on ollut rajoitettua. Moskovan vuosina matkat suuntautuivat lähinnä Siperiaan, eikä se opettanut tarpeeksi. Edellisen kerran olin ollut täällä kielikurssilla talvella 2020, ennen pandemian puhkeamista. Tarkoituksena on jatkaa yhdessä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Business Finlandin ja muiden Team Finland -toimijoiden kanssa toimia, jotka edesauttavat kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Se, että perheet ja lähisukulaiset pääsevät taas näkemään toisiaan on ollut tärkeä askel. Venäjällä rokotustahti on silti edelleen verkkainen. Moni perustelee rokotevastaisuuttaan sillä, että on jo sairastanut taudin. Liikkuvuus on sekin leipälajimme, myöntäähän Pietarin pääkonsulaatti eniten Schengen-viisumeita maailmassa. Pietarin edustusto on myös Suomen suurin edustusto EU:n ulkopuolella, ja tärkeä työnantaja monelle paikalliselle kollegalle. Oli hienoa ja historiallistakin saada kannustaa Huuhkajia heidän ensimmäisissä arvokisoissaan. Joku päivä löydän itseni todennäköisesti vielä kadulta kompastuneena. 3/2021 Venäjän Aika ?9 KOLUMNI M uutin Pietariin, kun kevät saapui kaupunkiin. Aiemmasta työkokemuksestani Venäjällä (Moskovan suurlähetystömme) oli kulunut lähes kaksikymmentä vuotta. Etenkin, kun kansainvälisellä tasolla ilmapiiri on kiristynyt. Korona on kohdellut kaupunkilaisia kovaa; arviolta puolet on sen saanut ja liian monia menetyksiäkin on ollut. Samaan aikaan piti olla tarkkana omissa toimissa. Lähes jokainen, kenen kanssa kadulla tai kaupoissa keskustelen, osoittaa kiinnostusta maatamme kohtaan. Ja jatkaa edelleen. Pyrimme osaltamme edesauttamaan yhteistyötä eri aloilla, konkretiaa etsien. Katseeni kiinnittyy kanssakulkijoihin, arkkitehtuuriin, ikkunoihin. Tulevien vuosien painopisteenä on erityisesti ympäristöön liittyvät kysymykset, kulttuurin ja talouden ohella. Kavala virus ei ollut kadonnut, päinvastoin se jatkoi muuntautumistaan. Suomi on täällä muutenkin vahvasti läsnä Suomi-taloineen, kulttuuriinstituutteineen ja kouluineen. Tilanne on yllättänyt myös päättäjät. Töiden aloitus oli vauhdikas. Olen yrittänyt kävellä mahdollisimman paljon, koska kävellessä näkee ja aistii paremmin
Seppäsen arvion mukaan hyviä venäläisiä olivat tavaroita ostaneet pietaHarvalla suomalaisella on ollut urallaan niin monipuolisesti näköalapaikkoja kuin tietokirjailija Esa Seppäsellä: tulkkina puolustusvoimissa, presidentti Kekkosen adjutanttina, liikemiehenä Moskovassa sekä tutkijana. Se aukesi bisneksen ja asiakkaiden kautta sekä erityisesti, kun Seppänen seurasi alaistensa ajattelutapaa ja toimintaa. Viisivuotiaan toive nimipäivälahjaksi olikin: Isä, haluan nähdä elävän ryssän. Kirjailija Unto Seppänen vei poikansa autolla Terijoen kautta Rajajoelle. 10. TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI KUVAT VIRVE OBOLGOGIANI, KATJA JALKANEN JA ESA SEPPÄSEN KOTIALBUMI Venäjä-suhteiden sillanrakentaja Kuka se sieltä kurkisteleekaan viattoman matrjoška-nuken takaa. Seppänen kirjoittaa, että Pulla osasi taitavasti yhdistää suomalaisen hurttihuumorin, kekseliäisyyden ja rohkeuden tyhmän ylivoiman edessä. Väinö Nuortevan, eli pakinoitsija Ollin, Vot, Iivana -kirjassa Seppänen näkee yllättävän tarkkoja havaintoja neuvostoelämän varjopuolista. Sillalla Esa-poika näki punatähtiportin takaa putkahtavan sotilaan suikka päässä ja ase olalla. Venäjän Aika 3/2021 TIETOKIRJAILIJA V enäjän mysteeri syntyi pikku pojan mielessä, kun hän kuuli Karjalan kannaksella aikuisten vähän pelokkainakin kuiskuttelevan ”ryssistä”. Oman isän kirjoissa Kannaksen kyläläiset olivat keskeisiä, mutta venäläisillä oli oma tärkeä roolinsa. Venäjän mysteerin pohdinta etenee kirjassa pikku pojan uteliaisuudesta tietokirjailijan maailmaan. Seppänen kirjoittaa, miten kiinnostus Venäjään laajeni lapsena kirjoista: isän työhuoneen lattiasta kattoon ulottuva kirjahylly kiehtoi. , , RE AD M E. Esa Seppäsen uusimman teoksen kansi. Pullan Ryhmy ja Romppainen -tarinat. Yhtenä lempikirjana oli Sakari Topeliuksen Välskärin kertomukset kuvauksineen hakkapeliittojen rohkeudesta ja sitkeydestä, muun muassa Venäjän tsaarin joukkoja vastaan. Seppänen arvelee mysteerin avautuneen parhaiten Moskovassa 1990-luvulla, kun hän pääsi lähemmin tekemisiin venäläisten kanssa yrityksessään. Kirjahyllystä löytyi myöhempiäkin sotilasrohkeuden kuvauksia, kuten Armas J. FI 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 10 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 10 31.8.2021 6.25 31.8.2021 6.25. Isä, haluan nähdä elävän ryssän
3/2021 Venäjän Aika ?11 Tietokirjailija Esa Seppänen kertoo kirjassaan kokemuksia ja näkemyksiä naapurin sillalta. 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 11 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 11 31.8.2021 6.25 31.8.2021 6.25
Venäjän Aika 3/2021 TIETOKIRJAILIJA rilaiset sekä huvila-asukkaat ja laskiaisen rekiajelijat. Tulkkina Sevastopolin laivastotukikohdassa jo vuonna 1963. Seppänen sitoo kirjassaan Sevastopolin laivastovierailun nykyhetkeen Krimin tilanteen valossa muistelemalla katselemaansa Sevastopolinlahtea, joka oli täynnä sotalaivoja lentotukialuksesta moottoritorpedoveneisiin. 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 12 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 12 31.8.2021 6.25 31.8.2021 6.25. Hän kirjoittaa ymmärtäneensä, miten tärkeä sotasatama Sevastopol on ja on ollut Venäjälle. Seppänen lainaa kirjassaan kommodori Kauko Pekkasen ja komentaja Mats Wikbergin raporttia: Kaikki isäntien suorittamat järjestelyt osoittivat, että Matti Kurjen vierailulle ja sen kautta hyville suhteille Suomeen oli pantu varsin suuri paino. Mutta venäläisten joukossa oli myös ylimielisiä rehentelijöitä, sortajia ja epäluotettavia pettureita. Kielen osaaminen Seppänen aloitti venäjän kielen opiskelun Kadettikoulussa 1954. Mutta se riippuu kansainvälisen politiikan kehityksestä, siitä, miten länsi ja Ukraina löytävät yhteisen kielen. Pitää olla myös rautatieyhteydet, lentoyhteydet, maantiet, ja siinä ItäUkraina on avainasemassa, Seppänen muistuttaa. Kannaksen rautainen ihme -kirjassaan (2018) Seppänen palasi näihin maisemiin henkisessä yhteydessä isäänsä. Hän arvioi, että Itä-Ukraina liittyy Venäjään, koska väestöllinen ja kulttuurillinen pohja jo on. Palattuaan nuorena vänrikkinä Karjalan prikaatiin Kouvolaan, hän jatkoi venäjän opintoja yksityisoppilaana. , , Slaavilaisen kirjaston Irina Lukka on ollut suureksi avuksi Seppäsen tutkimustyössä. Kuvassa vasemmalla Venäjä-tutkija Arto Luukkanen. Seppänen vastaa: Sehän on osa Venäjää, jo maatuskaan liittynyt. Mutta onko Venäjän tutkijalla, valtiotieteiden tohtori Seppäsellä ratkaisua, miten päästään tilanteesta, että valloitettu Krim olisi oikeasti osa Venäjää. Hän näkee pidemmällä tähtäimellä, ettei Krim voi jäädä erilliseksi, sillä pitää olla maayhteys Venäjään. Tulkkina Seppäsen ensimmäinen vaativa matka tuli, kun puolustusvoimien päätulkki majuri Niilo Pellinen sairastui ennen fregatti Matti Kurjen vierailua Krimin Sevastopoliin 1963. Hän korostaa, miten rautatien valmistumisella oli mullistava merkitys kyläläisten rinnakkaiselolle pietarilaisten kanssa. Hän sanoo myös, että geopoliittisessa nykytilanteessa Venäjä ei voinut jäädä Krimille vuokralaiseksi. 12
Nesteen toimitusjohtaja Uolevi Raade oli keulahahmo, mutta monet muutkin yritykset olivat tukemassa vierailutoimintaa. Hän arvostaa sitä, miten presidentti Kekkonen valmisteli vierailuita huolellisesti. Vaikka presidentti ei osannut venäjää, hän otti tarkasti huomioon vieraiden kulttuurin ja sosiaalisuuden. 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 13 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 13 31.8.2021 6.25 31.8.2021 6.25. He kokivat yhdistyksen tarpeelliseksi suomalaisen siirtokunnan sisäiseen tiedotukseen ja tilaisuuksien järjestämiseksi. 3/2021 Venäjän Aika ?13 TIETOKIRJAILIJA Toimintatapojen ymmärtäminen Mahdollisuus tutustua lähemmin itänaapurin toimintatapoihin tarjoutui, kun Seppänen lähti vuonna 1967 päätulkiksi Bakuun, missä osana meritorjuntaohjusten hankintasopimusta koulutettiin suomalaisia. Jäätyään Puolustusvoimista eläkkeelle Esa Seppänen lähti tielle, missä arveli osaamisestaan olevan hyötyä: idänkauppaan ja Moskovaan. Nokian, SOK:n sekä Wärtsilän. Esa Seppäselle soittaminen on rakas harrastus. Erittäin tärkeänä Seppänen pitää vierailujärjestelyissä yhteistyötä yritysten ja valtiohallinnon välillä. Seppänen kirjoittaa, että olosuhteet ja yhteiskuntajärjestelmä olivat niin erilaisia, että niihin sopeutuminen vaati joustavuutta. Moskovassa on opiskellut myös isoisä Robert Seppänen 1900-luvun alussa. Moskovan suomalaisten tapaamisessa 2016 Mossoorkesteri musisoi Seppäsen johdolla. Moskovan suomalaiset Seppänen on opiskellut venäjää myös Helsingin yliopistossa ja stipendiaattina Moskovan yliopistossa. Kirjailija arvioi, että yrityksetkin hyötyivät vierailuista: Vaikka vierailijat olivatkin sotilaita, niin heillä oli hyvät suhteet Kremliin. Seppänen toimi presidentin adjutanttina 1969–1971. Tietokirjailija ja hänen kirjapinonsa. Seppänen oli tulkkina myös lukuisilla naapurimaan päämiesten sekä kenraalien ja amiraalien vierailuilla, joita hän kuvailee kirjassaan. Pohtiessaan omaa suhdettaan venäläisyyden ymmärtämiseen Seppänen tuo monissa kohdissa lukijallekin tilaisuuden oppia venäläisten toimintatapoja. Moskovassa Seppänen oli perustamassa Moskovan suomalaista yhdistystä Nesteen Seppo Remeksen ja Rauma-Repolan Kalevi Kyyrösen kanssa. Sen jälkeen hän toimi tulkkina korkean tason sotilasvierailuilla ja matkusti eri puolille Neuvostoliittoa puolustusvoimien komentajien kanssa. Se avasi hänellekin parhaiten avaimen venäläisten ymmärtämiseen. Kylmän sodan aikana vuorovaikutus oli paljon vilkkaampaa. Molemmista kokemuksista hän on kirjoittanut kirjan. Hänellä oli näköalapaikka kriisivuosina 1991 ja 1993. Moskovan vuosina Seppäselle kertyi uutta osaamista. Seppänen mainitsee kirjassa mm. Luku tulkin työstä monien suomalaisten tunteman Saša Belovin kanssa antaa hyviä vinkkejä. Huolellinen valmistautuminen on kaiken a ja o. Hän arvioi, että ainakin lehtitietojen perusteella korkean tason vierailuita järjestetään nykyisin huomattavasti vähemmän. Sen pohjalta hän on kirjoittamisen lisäksi myös luennoinut venäläisyydestä. Tärkein neuvo, minkä hän on kuulijoilleen antanut, on tehdä työtä venäläisten kanssa. Hän kuvaa venäläisille tyypilliseksi systeemiä, missä mikään ei oikein kunnolla pelannut, mutta kaikki kuitenkin toimi
Seppänen kertoo miettineensä paljon sitä, miten työelämä Venäjällä on muuttunut, eikä ole huomannut kovin suuria muutoksia. Asennemuutokset ovat hitaita, vaikka yhteiskunnassa on tapahtunut nopeasti isojakin muutoksia. Venäläiset ovat sopeutuneet myös markkinatalouteen. Siviilipuvussa tulkki Aleksandr Belov. Seppänen kertoo keskustelleensa Ilmari Susiluodon kanssa siitä, että yliopistot ja tutkimuslaitokset kilpailevat keskenään, eivät luovuta tietoja, eivätkä ymmärrä, miten kokonaisuuteen vaikuttaa heidän oma panoksensa. Saa tiukata monta kertaa: vahvistakaa nyt, että olette saaneet tämän tiedon. Seppänen kertoo olleensa isossa projektissa asiantuntijana. Venäjän Aika 3/2021 TIETOKIRJAILIJA Kirjaansa varten Esa Seppänen haastatteli myös Venäjällä nykyisinkin toimivia suomalaisjohtajia Itella Oy:n Jussi Kuutsaa ja Abloy Oy:n Matti Heikkilää, joilla on molemmilla komea työura Venäjältä. Jos tapahtuu kehitystä, se on hidasta, mikä Seppäsen arvion mukaan johtuu poliittisesta järjestelmästä ja kontrollista. Mutta monessa toimintatavassa ei ole muutoksia. Häntä pyydettiin pitämään yhteyttä venäläisiin, toimimaan informaation välittäjänä. Hän lainaa mielestään onnistunutta ajatusta Jussi Kuutsalta: Venäläinen mentaliteetti sopii markkinatalouteen: jos et teet työtä, niin jääkaappi on tyhjä. Hän on aina ajatellut, että 50 vuotta Venäjällä on lyhyt aika. 14. Venäjä-osaaminen Seppänen on havainnut, että Suomessa kiinnostus Venäjään on vähäistä ja sekin, mitä on, on hajanaista. Asiat tarkistetaan edelleen monessa portaassa eli byrokratia pelaa, Seppänen tiivistää. Tällaista keskusta Seppänen on pohtinut noin kymmenen vuotta Venäläinen tiedotuskulttuuri on helkkarin hidasta. Venäläinen tiedotuskulttuuri on ihan samoissa kengissä kuin ennenkin eli helkkarin hidasta. Hän näkee, että koordinointi olisi tarpeen, jotta vähäiset resurssit voitaisiin optimaalisen tehokkaasti käyttää hyväksi. , , Kenraaliluutnantti Lauri Sutelan tulkkina Kubinkan lentotukikohdassa lähellä Moskovaa. 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 14 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 14 31.8.2021 6.25 31.8.2021 6.25. Seppänen arvioi, että pitäisi olla olemassa valtioneuvoston alainen Venäjä-keskus, mihin on koottu kaikki se koulutus ja asiantuntemus, mikä liittyy Venäjään
Ainoastaan Suomen Kuvalehti pyysi juttua. Seppänen lisää, että Suomen ja Venäjän suhteissa pitää aina lähteä siitä, että meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa. Seppänen ja Susiluoto lähettivät analyysinsä kaikkiin tärkeisiin pisteisiin. Uudessa kirjassaan Seppänen kysyy haastavasti: Miksi niin moni on loikannut UKK:n syvän ja arvokkaan perintöjäljen yli. Hän pohtii, eikö Suomessa uskalleta käydä avointa keskustelua, pelätäänkö esimerkiksi mediaa, että tulkitaan väärin. Heidän keskustelunsa julkaistiin myös kirjassa Venäjä – uhka vai mahdollisuus. Neuvostoliittolainen armeijakenraali Viktor Kulikov Presidentti Urho Kekkosen vieraana Kultarannassa. › Venäjän pelko ei ole viisautta. Seppäsen laaja kontaktiverkosto on antanut mahdollisuuden moniin haastatteluihin sekä uusinta että aiempia kirjoja varten. Tätä ajatusta Seppänen esittelee lyhyesti kirjassakin ja mainitsee siinä, että tarkemmin hän on kirjoittanut aiheesta kirjassaan Venäjä – vanha tuttu, vaan niin vieras (2010) ja esitellyt ajatustaan Venäjäkeskuksesta lehtiartikkeleissa. Samaa ajatusta käsitteli entinen Moskovan suurlähettiläs Heikki Talvitie kirjassaan Venäjä, Venäjä, Venäjä (2014), josta Seppänen kirjoitti arvion Turun Sanomiin. Nato-suhteet Uusimmassa teoksessaan Seppänen ehtii käsitellä myös Suomen suhteita Natoon. Sisällön runsautta vahvistaa myös hänen tutkimustyönsä ja lukemisharrastuksensa. Koska Seppänen on tarkastellut kirjassa Venäjää elämänsä eri vaiheissa, hän on viitannut myös aiempiin teoksiinsa. (2014). Ensi alkuun kirjoitusten toistaminen tuntui turhalta, mutta Seppänen on onnistunut tuomaan ajatuksia nykyaikaan. Seppänen toteaa, että jos Venäjällä tapahtuu jotain, rajallakin, se on aina uhka. Kyseistä asetelmaa ei voi muuttaa millään ja koska sitä ei voi muuttaa, siitä pitää ottaa maksimaalinen hyöty irti, rohkeasti vaan. Venäjäsuhteiden teoria ja käytäntö Uudessa kirjassaan Seppänen lainaa Talvitien Venäjä-suhteiden peruspilareita, joita ei pitäisi horjuttaa: › Suomen kannalta olisi viisainta käsitellä Venäjää suurvaltana. Seppäsen lisäksi kuvassa ovat kenraali Kaarlo Leinonen ja Neuvostoliiton Helsingin suurlähettiläs Viktor Maltsev. Seppänen toteaa, että tämä kaikki tuntuu yksinkertaiselta, mutta vaikeutuu, kun mennään käytäntöön. Media luo uhkakuvamaailmaa. . › Rajakysymystä ei saa avata, vaan rajaa on madallettava. Ei osata suhtautua objektiivisesti. 3/2021 Venäjän Aika ?15 TIETOKIRJAILIJA sitten työryhmässä East Officen, ulkoministeriön, korkeakoulujen ja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kanssa. Hän näkee median ajattelevan, että Suomen kansa haluaa uhkakuvia. Pettyneenä Seppänen toteaa, että mistään ei tullut palautetta. Mielenkiintoista on myös lukea Seppäsen kirjaan lainaamista arvosteluista kommentteja, mitä aiemmat kirjat ovat julkaisuhetkellään synnyttäneet. Sysäys analyysin tekoon oli Susiluodon saama Juri Derjabinin johdolla koottu tutkimuspohjainen kirja, jossa kuvattiin sitä, miten Venäjä varautuu Suomen mahdolliseen liittymiseen Natoon. Näyttäen uuden kirjansa kantta Seppänen toteaa: Se on tämä Venäjän karhu, joka matrjoshkan takana suunnittelee jotain ilkeyksiä. 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 15 10-15_VA_3-2021_Esa.indd 15 31.8.2021 6.25 31.8.2021 6.25. › Suomen alueelta ei saa kohdistua turvallisuusuhkaa Venäjälle. Se lieneekin luontevaa ye-everstiluutnantti evp:lle
16. , , 16-21_VA_3-2021_Jalkapallo.indd 16 16-21_VA_3-2021_Jalkapallo.indd 16 31.8.2021 6.27 31.8.2021 6.27. Venäjän Aika 3/2021 URHEILU Futis on rankka laji 30 asteen helteessä
KVP vastaan Kouvolan Lakut. Monikulttuurisuutta viheriöllä. 3/2021 Venäjän Aika ?17 URHEILU Puulaakijalkapallo on liikuntamuoto, jonka parissa Suomessa asuvat venäläistaustaiset jalkapallon harrastajat usein kokoontuvat. TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT KARI MARTIALA, MARTTI KIURU JA KVP KVP kokoaa Kouvolan venäläiset futaajat K ouvolan Sarkolan tekonurmikentällä pelattiin puulaakipalloa koko kesän ajan. 16-21_VA_3-2021_Jalkapallo.indd 17 16-21_VA_3-2021_Jalkapallo.indd 17 31.8.2021 6.27 31.8.2021 6.27. Venäjältä Kouvolaan muuttaneilla on lajia varten oma seurakin eli Kouvolan venäläiset pojat (KVP). Kouvolan Erotuomarikerhon järjestämään ”Kouvolan harrastefutis 2021”-turnaukseen osallistui tänä vuonna 16 joukkuetta, ja joukossa oli myös KVP. Turnauksessa pelataan seitsemänmiehisin joukkuein (6 kenttäpelaajaa ja maalivahti) ja osallistua voivat vain pelaajat, jotka eivät samanaikaisesti pelaa jalkapalloa neljännessä divisioonassa tai sitä korkeammalla sarjatasolla
Miehistö on uudistunut jatkuvasti, koska osa pelaajista on vaihtanut paikkakuntaa, osalla taas perhesuhteet ovat muuttuneet ja niin edelleen. Myös osalla Unskan pelaajista on ulkomaalaistausta. KVP:ssä on pelannut 40 pelaajaa. Nykyään miehen suomen kielen taito lähentelee erinomaista. Esikuvana legendaarinen Buffon Sergei Ponomarev on kotoisin Lahdenpohjan kaupungista, joka sijaitsee Karjalan tasavallassa, Laatokan rannalla. KVP:n nykyinen kapteeni on Petroskoista kotoisin oleva Georgi Malikin, joka on asunut Suomessa 15 vuotta. Venäjän Aika 3/2021 VINJETTI Peliaika on 2 x 20 minuuttia, mikä on amatööreille varsinkin hellesäässä jo haastava urakka. Voittajajoukkue Unskan ja hopealle sijoittuneen KVP:n pelaajat kokoontuivat ottelun jälkeen sopuisasti yhteiskuvaan. Joukkueen taustahahmona vaikuttaa 75-vuotias Valeri Hämäläinen. Sergei on seuran maalivahti, ja pelipaidan selässä lukee haasteellisesti ”Buffon” kuuluisan italialaisen maalivahtilegendan Gianluigi Buffonin mukaan. Niin ikään 15 vuotta on Kouvolassa viihtynyt myös Saratovista muuttanut Ilja Tyugulev. Toki pelin aikana saa käyttää myös vaihtopelaajia. Ennen talvisotaa Lahdenpohjan kauppala oli osa Suomea. Jalkapalloharrastus on alusta lähtien ollut osa Sergein elämää Suomessa. Sergei Onishko on kotoisin Pietarista ja muutti Suomeen 1990-luvun alussa. URHEILU 16-21_VA_3-2021_Jalkapallo.indd 18 16-21_VA_3-2021_Jalkapallo.indd 18 31.8.2021 6.27 31.8.2021 6.27. Pietarista vuonna 2010 muuttanut Valeri on entinen sarjapelaaja, joka pelasi vielä muutama vuosi sitten KVP:n ykkösmiehistössä. Perustimme Kouvolan venäläiset pojat eli KVP:n 11 vuotta sitten ja kesäturnauksen ohella harjoittelemme pari kertaa viikossa myös talvisin paikallisessa urheiluhallissa, Sergei kertoo. Finaali päättyi 2-0. 18. Kokoonpanossa jatkuvia muutoksia Vuosien saatossa KVP:n kokoonpanoon on Sergein laskujen mukaan ehtinyt kuulua noin 40 pelaajaa. , , Turnaus on juuri päättynyt. Sergei muutti Suomeen 21 vuotta sitten lähes kielitaidottomana ja pohjana oli vain lyhyt suomen kielen kurssi. Georgi, Ilja, Sergei ja Valeri kehuvat kotikaupunkiaan Kouvolaa paikkakuntana
Entä onko KVP:llä muuta toimintaa kuin jalkapalloharrastus. Kouvola on Venäjältä muuttaneille logistisesti erinomainen paikkakunta, koska matkustaminen entiseen kotimaahan on vaivatonta. Tällöin matka Lahdenpohjaan ja Sortavalan suuntaan lyhenisi oleellisesti, Sergei muistuttaa. 3/2021 Venäjän Aika ?19 VINJETTI Turvallisuus, luonnon läheisyys, erinomaiset liikuntapaikat sekä hyvät koulut ja opiskelupaikat. Kouvolan Sarkolassakin pelikentältä ja katsomosta kuuluu ohjeistusta ja kommentointia usealla kielellä. Pula hyvistä futaajista on jatkuvasti akuutti, ja tarvitsisimme joka vuosi pari uutta nuorta pelaajaa, jotta seuran toiminta voisi jatkua. Jalkapallosta voidaan toki puhua mielin määrin, ja kaikkien pelaajien yhteinen käsitys on se, että Venäjän jalkapallomaajoukkue pelaa nykyään huonosti. Nykyisen koronaepidemian aikana matkustaminen naapurimaahan on tosin ainakin väliaikaisesti vähentynyt. KVP:n pelaajat ovat siis pääosin venäläistaustaisia, mutta tänä kesänä joukkueessa pelasi myös yksi henkilö Valko-Venäjältä ja yksi Ukrainasta. Siinäpä eräitä Kouvolan vahvuuksia, miehet summaavat. Näihin tilaisuuksiin osallistuu pelaajien lisäksi myös perheenjäseniä. Henkilökohtaisena toiveenani olisi, että suunniteltu Parikkalan rajaasema aukeaisi mahdollisimman pian myös henkilöliikenteelle. Järjestetään myös erilaisia illanviettoja, kuten kesäkauden avaus ja kauden päättäjäiset. 16-21_VA_3-2021_Jalkapallo.indd 19 16-21_VA_3-2021_Jalkapallo.indd 19 31.8.2021 6.27 31.8.2021 6.27. Ne lieveilmiöt Puulaakipalloilu Kouvolassa on myös kansainvälistä toimintaa. Ulkomaalaisjoukkue Kouvolan Lakujen sponsorina on luonnollisesti maineikas lakritsitehdas Kouvolan Lakritsi. Sergein mukaan seurassa harrastetaan muun muassa rantalentopalloa. Kouvolassa hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja tytär. Sergei Onishko, tytär Mimosa ja tyttöystävä Nina. Venäläisyhteisössämme sopu säilyy sillä periaatteella, että tapaamisissamme politiikka ja uskonto ovat kiellettyjä puheenaiheita, Sergei painottaa. Olisiko Pelaaja ja taustajoukot. Vaikka Sergei Ponomarev on asunut Suomessa jo kaksi vuosikymmentä, matkustaa hän edelleen aktiivisesti rajan taakse tapaamaan äitiään, veljeään ja ystäviä. Avainpelaajistamme osa on loukkaantunut, joten saamme juuri ja juuri porukan kasaan, ja joissakin otteluissa ei vaihtomiehiä ole ollut lainkaan. Varsinkin hellesäällä vaihtomiesten puute on iso miinus, jos joukkue haluaa menestyä, Sergei analysoi. Sergei on huolissaan seuran tilanteesta lähivuosina. Ukrainalainen Artjom Stoinov oli kesäkouvolalainen, joka ahersi päivät paikallisella mansikkafarmilla, mutta ehti vielä iltaisin kentälle. Korona vähentänyt rajanylityksiä Aikataulullisesti keskellä kesää palattava futisturnaus on haasteellinen jo lomienkin takia. Moni venäläistaustainen matkustaa myös kesäisin Venäjälle sukuloimaan. Loukkaantumiset vaivaavat KVP:n joukkue on Sergein mielestä nyt kaikkien aikojen kovimmassa iskussa, mutta ongelmiakin on
Unska oli loppuottelussa parempi, joten pelistä ei jäänyt mitään hampaankoloon. Semifinaalissa KVP kaatoi vastustajansa vasta rangaistuslaukauskilpailun jälkeen ja finaalissa KVP hävisi 0-2 Unskalle, jossa on pelaajia Suomesta, Turkista, Irakista ja Ranskasta. Kyseessä on seuran paras sijoitus kautta aikojen, sillä vuonna 2017 oli tuloksena kolmas sija. Hopea on KVP:n paras saavutus kautta aikojen. Hopeaa tuli Kouvolan harrastefutiskausi saatiin päätökseen hetki ennen lehtemme painoon menoa, ja KVP sijoittui sarjassa komeasti toiseksi. Kuluneena kesänä ei vastaavia ilmiöitä onneksi esiintynyt. KVP:n pelaajia kohtaan ei asiatonta huutelua ole koskaan ollut. Valeri Hämäläinen on KVP:n reserviin siirtynyt pelaaja ja nykyinen taustavaikuttaja. Venäjän Aika 3/2021 harrastejalkapallo sitä paljon puhuttua monikulttuurisuutta parhaimmillaan. Olemme erittäin tyytyväisiä hopeaan ja tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen, Sergei Ponomarev iloitsee. Valitettavasti lieveilmiöiltä ei ole Kouvolassakaan täysin vältytty. KVP:n vastustajana Poolboys. . 20. Kouvolan Lakut on itseironisesti nimetty joukkue, jonka pelaajat tulevat lähinnä Afrikasta ja arabimaista. Kuin muuri! Sergei ”Buffon” Ponomarev toimii KVP:n maalivahtina. URHEILU 16-21_VA_3-2021_Jalkapallo.indd 20 16-21_VA_3-2021_Jalkapallo.indd 20 31.8.2021 6.27 31.8.2021 6.27. Venäläisten ohella eri seurojen pelaajissa on taustaltaan turkkilaisia, irakilaisia, somaleja sekä montaa muuta kansallisuutta. Kentältä ja katsomosta kantautuukin monikielinen puheensorina. Kesällä 2020 mediassa uutisoitiin katsomosta kuuluneesta rasistisesta huutelusta, kun kentällä pelasi Kouvolan Lakut-niminen joukkue. , , Keskikesän hellesäässä pelatut ottelut vaativat amatööripelaajilta kovaa kuntoa. Vaikka pääosa KVP:n pelaajista puhuu suomea sujuvasti, kommunikoivat pelaajat kentällä venäjän kielellä. Pitää muistaa, että vuosia jatkuneen harrastuksen seurauksena turnaukseen osallistuvien joukkueiden pelaajat tuntevat toisensa erittäin hyvin ja tämä jos mikä hälventää tehokkaasti mahdollisia ennakkoluuloja, Sergei Ponomarev korostaa. Joukkueen taustalla on monikulttuurikeskus Saaga ja sponsorina maankuulu Kouvolan Lakritsi. Lyhemmistä turnauksista seurallamme on myös muutama pokaali kokoelmissa, Sergei kertoo. Alkuvuosina joukkuettamme kohtaan esiintyi kenties ennakkoluuloja, mutta ei enää
Tarkista, että kaikki on ajan tasalla tai muokkaa yhteystietojasi. Tarkistathan, että sähköpostisi ja puhelinnumerosi ovat ajan tasalla jäsenrekisterissä. 1 Mene osoitteeseen bit.ly/ SVSpäivitys 2 Kirjaudu sisään. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla salasanana toimii postinumero. Emme tule kuormittamaan sähköpostiasi (saati puhelintasi), vaan saat itse päättää, tilaatko uutiskirjeen vai et. Kiitos! PSST! Voit myös ottaa yhteyttä ja pyytää tarkistamaan tai lisäämään sähköpostiosoitteen jäsenrekisteriin: svs@venajaseura.com tai p. Osan uusista palveluista saat käyttöösi vain jäsenrekisteristä löytyvän sähköpostin kautta. 21_VA_3-2021_Oma_ilmo.indd 21 21_VA_3-2021_Oma_ilmo.indd 21 31.8.2021 6.36 31.8.2021 6.36. 3 Klikkaa kohdasta "Perustiedot". Yhteystietojen tarkistaminen jäsenrekisteristä onnistuu 24/7 verkon kautta: Seuraa seuraa! Ovatko yhteystietosi ajan tasalla. Käyttäjätunnuksena toimii jäsenkortin kuusi (6) viimeistä numeroa, myös nollat eteen. 09 693 831. Saatko Suomi–Venäjäseuran uutiskirjeen. Kehitämme sähköisiä jäsenpalveluita
Terveyskriisi kuitenkin jatkuu Venäjälläkin, ja viruksen deltavariantti leviää vauhdilla. Koska Venäjän viennin arvosta suurin osa koostuu nimenomaan erilaisista raaka-aineista, etenkin energiasta, tämä hinnannousu on näkynyt suoraan Venäjän vientitulojen voimakkaana kasvuna. Tautiin kuolleiden määrä jatkaa kasvuaan, suurelta osalta myös siksi, että rokotushalukkuus on edelleen ällistyttävän alhainen. Venäjän tilastoviranomaisen Rosstatin julkaiseman pikaennakon mukaan bruttokansantuote kasvoi tämän vuoden toisella neljänneksellä 10,3 % vuoden takaa. Ensi vuonna IMF odottaa maailmantalouden kasvavan vielä lähes viisi prosenttia. Talousennusteita nostettu ympäri maailman Viime viikkoina ja kuukausina useat tahot ympäri maailman ovat nostaneet talouskehitystä koskevia ennusteitaan. Osaksi tämä heijastelee vielä toipumista pandemiasta, mutta myös monien maiden hyvin elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua. 22. Maailmantalouden nopea kasvu on heijastunut myös raaka-aineiden hintoihin. Venäjän Aika 3/2021 TALOUS K oko maailmantalouden tuotanto supistui viime vuonna 3,2 %. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti tätä vuotta koskevan maailmantalouden kasvuennusteensa heinäkuussa kuuteen prosenttiin. Ennuste nousi etenkin Yhdysvaltojen nopean kasvun ansiosta, mutta myös monissa EU-maissa kasvu on kiihtynyt aiemmin arvioitua paremmin. Venäjän talouden IMF ennustaa kasvavan tänä vuonna 4,4 %. Tässä mielessä koronakriisin pahimmat taloudelliset vaikutukset ovat jo ohi. Venäjän talous kärsi lopulta pelättyä vähemmän koronapandemiasta viime vuonna, ja bruttokansantuote supistui kolme prosenttia, eli selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa G20-maissa. Tämän vuoden aikana Venäjän talouden elpymistä ovat tukeneet yhtäältä viranomaisten linja, jossa talouden osia ei suljeta koronan takia, ja toisaalta selvästi noussut öljyn hinta. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä Venäjä koki monen muun maan kanssa koronapandemiaan liittyvän talouskriisin syvimmän alhon. TEKSTI IIKKA KORHONEN, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, SUOMEN PANKKI KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Venäjän talous toipumassa koronakriisistä Suomen Pankin talouskatsaus 22-23_VA_3-2021_Talous.indd 22 22-23_VA_3-2021_Talous.indd 22 31.8.2021 6.38 31.8.2021 6.38. Näyttää myös siltä, että Venäjän bruttokansantuote on jo saavuttanut vuoden 2019 lopun tason
kilpailua ja liiketoimintaympäristön ennustettavuutta. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Venäjän talouden kasvavan ensi vuonna 3,1 %. Urals-raakaöljyn hinta ja ruplan kurssi LÄ H TE ET : RE UT ER S JA BO FI T. 3/2021 Venäjän Aika ?23 Raakaöljyn tynnyrihinta nousi yli 70 dollarin alkukesästä, kun se oli vielä loppuvuonna 2020 alle 50 dollaria. 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 20 30 40 50 60 70 80 90 140 120 100 80 60 40 20 USD/tynnyri RUB/USD (käännetty asteikko) n Urals-öljyn hinta (vasen) n RUB/USD (oikea) 22-23_VA_3-2021_Talous.indd 23 22-23_VA_3-2021_Talous.indd 23 31.8.2021 6.38 31.8.2021 6.38. Rouvat leipäostoksilla pietarilaismarketissa. Venäjän viennin vetoa avittaa myös sen tärkeimmän kauppakumppanin, Euroopan unionin, palautuminen koronakuopasta. Ensi vuonna kasvu hidastuu Koronasta elpymisen kiivain vaihe on Venäjälläkin jo ohi, ja tulevina vuosineljänneksinä kasvu hidastuu vääjäämättä. työikäisen väestön väheneminen jarruttaa kasvua selvästi myös tulevina vuosina. Etenkin rahapolitiikkaa on kiristetty selvästi tänä vuonna inflaation ja inflaatioodotusten taltuttamiseksi. Leipä on ja pysyy venäläisten perusruokana talouden suhdanteista riippumatta. Useissa tutkimuksissa Venäjän talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaali asettuu yhden ja kahden prosentin vuosikasvun väliin. Toisaalta Venäjän viennin veto säilyy kovana, koska monissa sen kauppakumppaneissa talouspolitiikka säilyy voimakkaasti elvyttävänä myös 2022. Venäjällä on edelleen potentiaalia ottaa kiinni rikkaampia maita, mutta koko talouden tasolla mm. . Venäjällä on edelleen potentiaalia ottaa kiinni rikkaampia maita. Niinpä Venäjän viennin arvo on noussut jo lähellä vuosien 2013 ja 2014 huippulukuja. Mikäli koronapandemian vaikutukset väistyvät ensi vuoden aikana myös Venäjällä, vuonna 2023 ollaan jo lähellä tilannetta, jossa talous kasvaa potentiaalinsa mukaan. Kasvupotentiaalia voisi toki nostaa esimerkiksi uudistuksilla, jotka lisäisivät mm. Venäjällä myös talouspolitiikka on jo muuttunut selvästi kasvua hillitseväksi. Etenkin teollisuustuotannon voimakas kasvu EU:ssa on merkinnyt energian kysynnän kasvua
Mutta miten asiaan liittyy risteily pienellä lautalla Kymijoella harmaana elokuun sunnuntaina. TEKSTI SEPPO PAAJANEN KUVAT KARI MARTIALA JA PERHELINNA RY:N ARKISTO Jokseenkin slaavilainen risteily Kymijoella 24-27_VA_3-2021_Kymijoella.indd 24 24-27_VA_3-2021_Kymijoella.indd 24 31.8.2021 6.42 31.8.2021 6.42. 24. Venäjän Aika 3/2021 KOTOUTUMINEN Kotouttaminen ja uusiin oloihin sopeutuminen on maahanmuuton onnistumisen kulmakiviä
Naiset kertovat vuolaasti kokemuksistaan ja alkuaikojen hankaluuksista. Kymijoen vaatimaton jokilautta, mutta mainio tunnelma. Tässä ehkä korostuu venäläisen ihmisen tunnepuoli, tarve olla yhteydessä toisiin. Yleensä tänne tultiin rakkauden perässä, suomalainen mies vei nuorikkonsa kotimaahansa. Auttamishalun perusteet usein omakohtaisia Tässä onkin ehkä se painavin peruste, miksi Perhelinnan naiset tekevät uutterasti vapaaehtoispohjalta kotouttamistyötä – taustalla omat muistot ja päällimmäisenä halu jakaa omia tietojaan ja kokemuksiaan uusille kanssasisarille, jotta heidän olisi helpompi päästä eteenpäin. Kotiuduttu ollaan, onhan täällä oltu jo monet vuodet. Vieraassa maassa, ehkä puolikielisenä, on vaikea rakentaa uraa ja vakaata elämää, ellei ole kanssasisaria, jotka neuvovat ihan käytännön tasolla, miten byrokratian viidakosta selvitään. Ja ennen kaikkea yhdessäoloa. Muitakin motiiveja toki on ollut, mutta rakkaus ja toisen sielunkumppanin löytyminen on se yleisin väylä. Puheen polotuksesta nyt puhumattakaan. Hersyvää naurua piisaa aina, kun jutuista Jos kotouttamisessa epäonnistutaan, ei suju muukaan elämä uusissa kuvioissa. Naiset kertovat työnsä tapahtumista. Suomalaisuuden opettelua, venäläisyyden säilyttämistä Heti lautan irtauduttua rannasta alkaa vilkas keskustelu. Erojakin toki tulee, kuten elämässä aina. 24-27_VA_3-2021_Kymijoella.indd 25 24-27_VA_3-2021_Kymijoella.indd 25 31.8.2021 6.42 31.8.2021 6.42. Silloin venäläinen vaimo jää kovin yksin, jos omaa tukiverkostoa ei ole ehtinyt syntyä. Työsarka on loputon. Toimintaa Espoossa vetävä psykologi Irina Preis korostaa, että vaikka näiden kokoontumisten ydinajatus on koulutus ja tulevien toimintojen suunnittelu, tärkeintä on olla yhdessä, jutella ja puhua kokemuksista. Kun suomalainen miettii ja pohtii, mitä sanoisi, on venäläinen jo kaksi kertaa halannut ja antanut vähintään kolme poskisuudelmaa. Venäläisen ja slaavilaisen ihmisen halu puhua suoraan tunteistaan ja elämästään on yksi ratkaisevimpia eroja suomalaisiin. 3/2021 Venäjän Aika ?25 KOTOUTUMINEN D a, Da, Da! – kuuluu kuin yhdestä suusta, kun kysyn venäläisperäiseltä ryhmältä, ovatko he kotiutuneet Suomeen. Entisellä rajajoella. On ollut luentoja, web-seminaareja, liikuntaa, keskustelua ja tulevan toiminnan suunnittelua. , , Kymijoki tarjosi upeita näkymiä, sivu-uomissa oli aivan trooppinen tunnelma. Onni kestää, kun sitä vaalii, vaikka puolisot olisivat täysin eri kulttuureista. Kaikki ei toki käy kuin tanssi, mutta vahva tunneside kantaa ja pitää parit yhdessä. Perhelinnan väki auttaa juuri siinä, että tarjottu apu löytää ottajansa. Tulijoita on paljon ja palvelut eivät välttämättä kohtaa niitä eniten tarvitsevia. Nyt he haluavat itse olla auttamassa uusia tulijoita. Yhteiset retriitit tärkeitä Espoossa toimivan Perhelinna ry:n aktiivit, kuusi eläväisen oloista venäläistä naista on ollut kolmen päivän mittaisella retriitillä Pyhtäällä Kymijoen läheisyydessä sijaitsevassa leirikeskuksessa. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa kohtuullisesti apuja muualta tulleille, mutta tieto ei useinkaan kulje niille, jotka apua eniten tarvitsisivat
Kielitaitovaatimus on toki ymmärrettävää ainakin johonkin määrään saakka esimerkiksi kouluissa ennen kuin voi tehdä opetustyötä, mutta tuntuu haaskaukselta, Perhelinnan toiminta on paljon muutakin kuin jokiristeilyä. Voiko tunteensa näyttää. Mitä nopeammin tulokas saadaan sidotuksi uuden kotimaansa elämään, sitä parempi kaikille, niin saapujalle kuin tulomaallekin. Toiminta perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen ja jäsenet ovat mukana toiminnassa puhtaasta auttamisen halusta. Koska ryhmässä oli paljon kasvatustieteilijöitä, he kertoivat yllättyneensä siitä, miten tasokkaasti vammautuneita lapsia täällä hoidetaan. Irinakin oli jättänyt kameransa junaan ja uskoi sen menneen ikuisesti pois, mutta niinpä vaan kamera odotti omistajaansa VR:n löytötavaratoimistossa! Suomalaisten halu noudattaa sääntöjä ja sovittuja ohjeita oli myös yllätys – kaikki tottelevat sitä, mikä on sovittu. Miten suhtaudutaan vanhempiin ihmisiin. Ja yleensäkin ihmisen erilaisuus hyväksytään, yksilöllisyys on arvossaan. Joihinkin projekteihin on mahdollista saada avustusta viralliselta taholta (valtio, kaupunki yms.), jolloin voidaan palkata määräaikainen työntekijä. Kun kysyn, mikä Suomessa on parasta, niin vastaukset kieltämättä hivelevät suomalaisen itsetuntoa. Koulutusten eriarvoisuus ikuinen ongelma Risteilyllä mukana olleet naiset kertovat kaikki käytännön esimerkkejä siitä, miten heidän Venäjällä suorittamansa tutkinnot eivät vastaa suomalaisia ja sen vuoksi on täytynyt aloittaa uudelleen kouluttautuminen lähes nollapisteestä. 24-27_VA_3-2021_Kymijoella.indd 26 24-27_VA_3-2021_Kymijoella.indd 26 31.8.2021 6.42 31.8.2021 6.42. 26. Tässä valmistetaan ruokaa. Maahanmuuttajien kotouttaminen on äärimmäisen tärkeää. Perhelinna on toiminnan keskipiste Seurueen naiset kuuluvat yhteisöön nimeltä Perhelinna ry. Naiset osaavat suhtautua tapahtuneisiin kommelluksiin hersyvällä huumorilla ja lystiä piisaa, kun tapahtumia kerrataan. Se on myös henkisen ja koulutuksellisen pääoman tuhlausta, jos hyvin koulutettu ihminen istuu tyhjän panttina kotona vailla edes omaan alaansa jollain lailla liittyvää työtä. Koti ja kotimaa on yleisin vastaus. Sydän on siellä, missä on syntynyt. Venäjän Aika 3/2021 KOTOUTUMINEN ilmenee kahden kulttuurin kohtaaminen. Vaikka jokaisessa maassa on hyvät ja huonot puolensa, on kotimaa aina se kaikkein rakkain: Venäjä ei ikinä karise venäläisen ihmisen sielusta. Tällainen toki jäntevöittäisi toimintaa ja tuloksetkin varmistuisivat – loputtomiin ei voida laskea talkootyön varaan. Saako toista sinutella vai ei. Kielivaikeudet aiheuttavat herkullisia väärinkäsityksiä, mutta siinähän sitä sitten oppii käytännön kautta. Ja oma äidinkieli on myös se sielullinen tausta, jolla voi parhaiten ilmaista itseään ja tajuta toisen venäläisen mielenliikkeitä. Tämä yhteisöpohjainen yhdistys on perustettu vuonna 2017 ja sen tarkoituksena on tukea maahanmuuttajien mielen hyvinvointia ja psykososiaalista sopeutumista uuteen kotimaahansa. Se, että uusi asukas jää kielitaidottomana ja työttömänä harhailemaan vailla määränpäätä, on kallis ja tuhoisa vaihtoehto. Entä mikä on parasta Venäjällä. Monet mainitsevat ensimmäiseksi rehellisyyden
Kolmannen sektorin vapaaehtoistyö on ratkaisevan tärkeää asioiden hoidossa. Komea kakku on hankittu, sen runsaassa koristelussa on jotain bysanttilaista runsautta. Nyt Suomeen hyvin kotiutuneet venäläistaustaiset kansalaiset miettivät yhteistä historiaamme, mutta katsovat luottavaisesti eteenpäin. Kymijoki on ollut Ruotsin ja Venäjän rajajoki, menemme vanhan rajapyykin ohitse. Tulkkeina vielä kieltä hallitsemattomille lapsille heidän tukensa on todella tärkeää. Utuinen sää lisää vielä omaa tunnelmaansa. Maahan saapunut on ainakin aluksi monella tapaa hukassa ja kun omia turvaverkostoja ei ole vielä ehtinyt syntyä, tulevat Perhelinnan ihmiset avuksi ja tarjoavat turvallisen olkapään, johon hädän hetkellä nojata. Pöydässä on tietenkin myös maukasta kuohuviiniä. Perhelinnan väki neuvoo ja opastaa maahan tulleita aivan käytännön tasolla: neuvotaan kaavakkeiden täytössä, ohjataan palveluiden pariin, järjestetään kursseja, opastetaan koulutuskiertoon. 24-27_VA_3-2021_Kymijoella.indd 27 24-27_VA_3-2021_Kymijoella.indd 27 31.8.2021 7.46 31.8.2021 7.46. Hän on selvästi vahvana persoonana merkittävin osatekijä koko ryhmän elämälle, mutta osaa joka hetki huomioida jokaisen jäsenen ja hänen merkityksensä. Kun maljoja kohotetaan, ilmoille kajahtaa herkkä venäläinen serenadi. Rannat ovat täynnä vanhoja tervaleppiä, näky on jotenkin kuin aivan jostain muualta, lähes tropiikista. . Perhelinna ry:n toiminta käy tästä malliesimerkiksi. Asiapitoisen ohjauksen lisäksi ainakin yhtä tärkeää on vapaamuotoinen yhdessäolo, tapaamiset ja retket, yksilölliset keskustelut ja ohjaus. Luontaisen johtajuuden merkit ovat konkreettisia. 3/2021 Venäjän Aika ?27 KOTOUTUMINEN jos kasvatustieteen maisterit toimivat kouluavustajina tai muuna opetuksen aputyövoimana. Oranssissa liivissä päivänsankari, psykologi Irina Preis. Tämä nainen vetää porukkansa maaliin. Sen jälkeen vapaaehtoistenkin olisi helpompi toimia. Kymijoen poukamien hillitty charmi Lautta lipuu hiljakseen Kymijoen itäistä sivuhaaraa. Synttärikakun leikkaaminen on aloitettu ja juhla on valmis alkamaan. Jokaisella ryhmän jäsenellä on myös omia kokemuksia alkuaikojen yksinäisyydestä ja neuvottomuudesta. Siitä on hyvä lähteä eteenpäin. Historian havinan voi melkein tuntea. Tämä motivoi auttamistyöhön, että uusien tulijoiden polku olisi helpompi kulkea. Kaksi valtiota kohtasivat tällä kohtaa. Lähellä on ikiaikainen valtakuntien rajapyykki, lautalla kahden kansan edustajia ja kaiken yllä ystävyys, lämmin slaavilainen tunnelma. Kelpo ajatus ja kuvaavaa tälle auttamiselle omistautuneelle naisporukalle. Kuohuviiniä ja komea kakku Seurueemme saa matkalleen mukavan juhlan, sillä juuri tänään on ryhmän johtajan Irinan syntymäpäivä. Haaveet ja tulevaisuuden näkymät Kun kysyn, mistä ryhmä haaveilee, tulee vastaus melkein heti: kun saisimme 100 000 euroa apurahaa, niin voitaisiin palkata kaksi vakituista työntekijää organisoimaan kokonaisuutta
28. Venäjän Aika 3/2021 MATKAILU Petroskoista vepsäläiskyliin ja Äänisen taakse Äänisen kierros OSA 1 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 28 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 28 31.8.2021 7.33 31.8.2021 7.33
Se on Äänisen länsirannalla, mistä voi ajaa järven eteläpään ympäri itäpuolelle. Sen ympäristöön voi tutustua vaikkapa kiertämällä järven henkilöautolla tai moottoripyörällä. Järven pohjoispuolen kierto tosin onnistuisi vielä helpommin, koska siellä tiet ovat suorastaan erinomaisessa kunnossa. TEKSTI JA KUVAT VEIJO SAANO Vytegralle antavat ilmettä joki ja Marian kanava, jota pitkin pääsee Ääniseltä Volgalle ja edelleen Kaspianmerelle saakka. 3/2021 Venäjän Aika ?29 MATKAILU E uroopan suurimman järven, Laatokan, kierto on monen autoilijan ja motoristin ensimmäinen reissu Venäjälle (ks. Ympäriajolla on mittaa vajaa 700 kilometriä, ja useimmille suomalaisista Ääninen on lähempänä kuin Lappi. Esimerkiksi Oulujärven, ”Kainuun meren”, pinta-ala on siitä vain noin kymmenesosa. Euroopan toiseksi suurin järvi on Ääninen. Venäjän Aika 1 ja 2/2020). Kierroksensa ansaitsee myös Ääninen, jolla on pintaalaa 9 700 km 2 . Karhumäki Pinduinen Poventsa Tsolmuinen Pälmä PuudoŽi Šalla Petroskoi Puujärvi ŠokŠu Soutjärvi Kallio Syvärinniska Vytegra A-215 E105 E105 A-119 A-119 Ääninen Äänisniemi Tud-järvi 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 29 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 29 31.8.2021 7.33 31.8.2021 7.33. Kiertomatkan voi aloittaa Petroskoista
Venäjän Aika 3/2021 MATKAILU Kierroksen voi tehdä kahdessa päivässä, mutta suosittelen kuitenkin kolmea matkapäivää. Museon päärakennus on Ivan Melkinin vuonna 1813 tekemä talo. 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 30 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 30 31.8.2021 7.33 31.8.2021 7.33. Siitä on tehty mm. Tuolloin ehtii käydä myös Äänisniemellä, jonne on tehtävä poikkeama kiertoreitiltä. Soutjärvellä on historiaa 1500-luvulta alkaen. Muuten ei suunnistuslaitetta Äänisen kierrolla juuri tarvita. Se muutettiin vuonna 2018 liittovaltion tieksi, jonka numero on A-215. Petroskoista Äänisen rannikkoa etelään ajettaessa ensimmäinen iso kylä on noin 1 300 asukkaan Puujoki (??????????, Derevjannoje). Sen perustaja Rürik Lonin (1930–2009) oli paikallinen kirjailija ja historioitsija. On tultu Pohjois-Vepsään. Pienessä Kallion kylässä on komea puukirkko vuodelta 1783 sekä hotelli Äänisen kartano, Onežskaja Usadba (???????. Petroskoista etelään vievä Äänisen rantatie on melkein koko matkalta kestopäällystetty mutta muhkurainen. Se on oikeastaan mineraalia muistuttava hiilijohdos, ja siihen on liitetty kansanomaisia uskomuksia muun muassa parantavista voimista. Aiempi numero 86K-224 näkyy vielä useissa kartoissa. Seutu on niin harvaan asuttua, että teiden suhteen ei tule sekaannuksia, ja viitoituskin on hyvä. Napoleonin sarkofagi Pariisiin ja Leninin mausoleumi Moskovaan. Soutjärven museossa voi ihailla vepsäläisten taidokasta puutyötä. Kaivostoiminnan myötä syntyi Äänisenrannan ja Šokšun kylän välille Šokšunranta (??????????, Kvartšitni). Perinteistä kaivosteollisuutta Puujoelta tie vie vajaan 200 asukkaan Šokšuun (?????, Šokša). 30. Tie peruskorjataan lähivuosina, sillä Äänisen rannikon kylillä on erityinen kulttuuriarvo. Se on pohjoisvepsäläisten tärkein kylä, ja sitä myös kehitetään: tulossa on tien peruskorjaus ja uusi terveysasema. Soutjärvi, vepsäläisten keskus Noin 22 kilometriä Šokšusta kaakkoon on noin 800 asukkaan Soutjärvi (vepsäksi Šoutjärv; venäjäksi ?????????, Šjoltozero). Toinen rakennus kuului aikoinaan Dmitri Tutšinille eli Mitro PilvehiSyvärinniskassa joki on ylitettävä lautalla, sillä Syväri-joen yli on vain yksi silta, ja se on joen alapäässä. Šokšulaisille antavat työtä Äänisenrannan kaivokset, jotka sijaitsevat noin viisi kilometriä kylän pohjoispuolella. Vepsäläisten maille Petroskoi on iso kaupunki, joten GPS-navigaattori on hyvä apu pyrittäessä Äänisen rantatielle. Vepsäläiset aloittivat aikoinaan louhimaan siellä punaista porfyyrikiveä, jota kutsutaan vadelmakvartsiitiksi. Siitä ja vepsäläisistä yleensä kertoo vepsäläisten museo Soutjärven vepsän rahvahan etnografine muzei Rürik Loninan nimel. Se on kerrostaloineen Šokšua modernimpi noin 800 asukkaan taajama. Eniten Äänisenrannalla louhitaan rautamalmia, ja harvinaisista mineraaleista mainittakoon šungiitti. Kaivosteollisuudella on Karjalan tasavallassa suuri merkitys. Nimi tulee sukulaiskielemme vepsän sanasta Pujeg. ???????)
Vilungin paljastuttua Neuvostoliitto palkitsi Pilvehisen teloittamalla hänet. 3/2021 Venäjän Aika ?31 MATKAILU selle. Sitä pitkin laivat pääsivät järven kaakkoisrannan Vytegrasta asti suojassa Äänisen aalloilta Syvärille ja sitä pitkin edelleen Laatokalle ja Pietariin. Sen toinen pää oli Pajusuon eli Pain (???) kylässä, jossa on Muurmannin radan asema. Taajamassa on muun muassa bensiiniasema, pankki, majatalo ja kauppoja. Viitisen kilometriä Himjoelta etelään on pikkukylä nimeltään Kallio (Kall; ???????, Šeleiki). Äänisen ja Tud-järven välisellä kapealla kannaksella on valtion hätätilaministeriön koulutusja pelastuskeskus Vytegra. Tien numeroksi tulee 41K147, ja kestopäällysteen tilalle tulee sorapinta. Tie 41K-147 Syvärinniskasta etelään on hyvässä kunnossa noin 6 kilometriä, kunnes tullaan länteen haarautuvan tien risteykseen. Äänisjärven rannassa näkyy vuonna 1852 rakennettu Äänisen kanava. Rantajyrkänne on varsin korkea, joten kevättulvat eivät kylien asukkaita haittaa. Suomalaismiehityksen aikana 1940-luvun alussa Pilvehinen toimitti tietoja puna-armeijalle ja majoitti desantteja taloonsa. Kallioon tuotiin tarvikkeita vesiteitse Petroskoista, ja maakuljetuksia varten valmistui vuonna 1943 yli 70 kilometriä pitkä kenttärata. Puudožin vanhimmat talot ovat suojeltuja, kuten tämä kauppias Aleksandr Bazegskin vuonna 1870 rakennuttama kivirakennus Lenininkadulla (oik.). Kalliolta Syväri-joelle ja sen yli Soutjärveltä ajetaan etelään usean vanhan vepsäläiskylän kautta. Suomen armeija valtasi sen 1.10.1941, ja kylästä tehtiin muutamaksi vuodeksi suomalaisjoukkojen sotalogistiikan keskus. Mies raportoi esikunnalle tehneensä suorastaan sankaritekoja, mutta ne olivat enimmäkseen miehen itse keksimiä. 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 31 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 31 31.8.2021 7.33 31.8.2021 7.33. Äänisen pinnan korkeus tosin vaihtelee vuodenkierrossa vain noin metrin verran. Hieman ennen Himjokea (Heimdogi; ???????, Gimreka) siirrytään Karjalan tasavallasta Leningradin alueelle. Alkuaan se oli vepsäläisten kauppapaikka, mutta nykyinen rakennuskanta on venäläisten tekemää, ja venäläisiä ovat myös asukkaat (noin 2 200). Vesija soraväyliä Syvärin molemmin puolin on Syvärinniskan (??????????, Voznesenje) kaupunkimainen taajama. Välillä tie kulkee melko lähellä Äänisen rantaa. Siitä eteenpäin tie on kuoppainen soraväylä, joka vie Lotinanpellon ja Vytegran kaupunkeja yhdistävälle päätielle, jolla on tuttu numero A-215. Joen yli pääsee autolautalla, jonka antama kyyti maksoi vuonna 2019 moottoripyörältä vain 60 ruplaa (noin 70 senttiä). Näköjään vauraan Leningradin oblastin tiet eivät aina ole parempia kuin köyhän Karjalan tasavallan väylät. Viimeisteltävänä on enää noin 6 kiloTud-järven rannalle on tehty lomanviettopaikkoja, kuten tämä Prionežskaja Riviera. Äänisen eteläpäässä oleva noin 25 kilometrin osuus tiestä A-215 otettiin vuonna 2019 peruskorjattavaksi. Kalliosta kun ajetaan 11 kilometriä mäkien yli mutkittelevaa soratietä, päästään Äänisestä Laatokkaan laskevan Syväri-joen rannalle
, , Puudožin eteläpuolitse virtaavan Vodlajoen rannalla on perinteistä maaseudun puutaloarkkitehtuuria. Venäjän Aika 3/2021 MATKAILU metriä pitkä osuus, jonka valmistuttua koko loppumatka Äänisen ympäri Petroskoihin sujuu sileää asfalttia pitkin. Tämä vuonna 1969 valmistunut alus kunnostettiin Kronstadtin saaren telakalla ja hinattiin Suomenlahdelta Vytegraan, jossa se avattiin joulukuussa 2005 yleisölle museona. Järven koillisrannalla on leirintäalue ja kaksi isoa hotellia, kuten Šekinon (??????) kylässä oleva Prionežskaja Riviera, joka valmistui vuonna 2018. Vodla virtaa vapaana, mutta kahden vesivoimalan rakentamisesta on tehty alustavat suunnitelmat. Pohjoisosassa on motelli Ujut sekä bensiiniasema. ??????). Aluksen laitteet ovat paikoillaan torpedojen räjähdyskärkiä lukuun ottamatta. Se on Venäjän hätätilaministeriön koulutusja pelastuskeskus Vytegra, eikä turistilla ole sinne menemistä. 90-metrinen alus tuntuu sisältä loputtoman pitkältä ja ahdistavan ahtaalta, vaikka väliseiniin on vesitiiviisti suljettavien, pyöreiden kulkuaukkojen viereen tehty väljemmät oviaukot. Hotelli Wardenclyffe Volgo & Baltin ravintola kanavanrantaterasseineen näytti olevan kaupungin nuorison suosima huvittelupaikka. Turisti voi ihailla muun muassa riippusiltaa ja sievää kirkkoa. Valtatie A-119 vie metsien ja välillä niittyjenkin halki kohti pohjoista. 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 32 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 32 31.8.2021 7.33 31.8.2021 7.33. ??????). Se on Ääniseen virtaavista joista suurin: keskimääräinen virtaama on 140 m 3 /s. Joen suistoon on muodostunut lähes 30 km 2 laaja suoalue. Puudožin eteläpuolitse virtaa 149 kilometriä pitkä Vodla (?o???). Se perustettiin vuonna 1773, ja sille antoi erityisaseman Marian kanava, joka valmistui vuonna 1810. Kaupungin eteläosassa patojärven rannalla on suuri sukellusvene. Tud-järvestä on tehty lomakohde. Keskustassa on kuitenkin useita pieniä majataloja, ja kaupungin eteläosassa on uudehko hotelli Onego. Alueella on asukkaita noin 500, joten kauppa ja pankkikin siellä vielä toimii. Syrjäinen Puudoži Noin 8000 asukkaan Puudoži (?y???, Pudož), joka tunnetaan myös nimellä Puutoinen, on Äänisjärven itäpuolisen alueen tärkein keskus Karjalan tasavallassa. Hyteissä on 80-päisen miehistön jäljiltä tavaroita ja valokuvia. Sen pohjoispuolella on Äänisessä lähes kiinni oleva matala, kapea ja 10,5 kilometriä pitkä Tudjärvi (???????o, Tudozero). Katuja on viime vuosina päällystetty, ja uusia majoitusja ruokailupaikkoja on avattu. Kaupungin asemakaava on peräisin keisari Nikolai I:n ajoilta, 1800-luvulta: talot ovat väljästi suurilla tonteilla. Vesiliikenteen väheneminen on pienentänyt Vytegran merkitystä, mutta kaupungissa on yhä noin 10 000 asukasta, ja se on varsin soma lukuisine vanhoine, suojeltuine rakennuksineen. Lentokenttä Puudožissa on, mutta vuorolennot sinne lopetettiin vuonna 2013. Jos aikaa on, kannattaa noin 10 kilometriä Tud-järven pohjoispuolella ajaa vanhalle kylätielle, joka kulkee uuden valtatien itäpuolta Andoma-joen mutkia seuraten. Itärannan Tud-järvi ja Andoma-joki Äänisen itärannan seudut ovat harvaan asuttuja. Se on 156 kilometriä pitkä vapaa virta, joka alkaa 195 metriä Äänisen pintaa ylempää itäiseltä ylängöltä. Kerrostaloja on vain taajaman lounaiskulmalla. 32. Kuten jokisuissa usein, Vodlajoen suussa asutusta on ollut pitVodla-joen suussa on ollut asutusta jo 700 vuotta. Äänisen ja Tudin välisellä hiekkakannaksella on isolta lomakeskukselta vaikuttava alue suurine rakennuksineen. Kaupunki on syrjässä vilkkaista liikenneväylistä ja rautatiestä. Yhteisnimi Andoma-joen rannan kylille on Andomski pogost (????????. Vesiväylä läpäisee taajaman ja yhdistää Äänisen Volga-joen vesistöön. Muutamia vanhoja kyläalueita löytyy, kuten reilut 10 kilometriä Vytegrasta koilliseen oleva Tudozerski Pogost (??????????. Andoma (??????) on yksi neljästä Ääniseen laskevasta suurehkosta joesta. Kanavakaupunki Vytegra Vytegra (????????) on Äänisjärven kaakkoiskulmalla, noin 12 kilometriä rannasta oleva kaupunki. Toivottavasti ne jäävät sellaisiksi, sillä joki on olennainen osa 500 000 hehtaarin laajuista Vodla-järven kansallispuistoa
Kertoman mukaan heidät vangittiin heti satamassa ja tuotiin tänne pakkotyöhön. Matkailijat voivat kävellä vanhaa siltaa pitkin Pälmä-joen yli tutustumaan kylään. Syntyneisiin kuoppiin teloitettiin vuosien 1937-1938 aikana jopa yli 7 000 Stalinin hallinnon isänmaan pettureiksi julistamaa ihmistä. Sen länsipuolelle yltää pohjoisesta noin 10 kilometriä pitkä niemi, joka suojaa Äänisen yli tulevilta länsituulilta. Suistossa on suurten mäkien suojaamana Karhumäen kaupunki. Lopulta Suomen armeija pysäytettiin kuitenkin perinteisillä keinoilla, joista muistomerkkinä on ZIS-3-tykki kanavan reunalla. Urakassa oli mukana myös amerikansuomalaisia, jotka olivat tulleet Atlantin takaa talouslamaa karkuun ja rakentamaan sosialistista työläisten yhteiskuntaa. Tekstilaatan mukaan he olivat ”tutkijoita ja runoilijoita, ylempiä kirkon virkailijoita ja urheita venäläisiä upseereja, kalastajia ja työläisiä, lääkäreitä, opettajia, pappeja – heitä, joista maamme on vahva, lähija kaukomaiden edustajia”. Nelisen kilometriä uutta, vuonna 1939 perustettua Pälmää etelämpänä on vanha kylä, josta on mainintoja jo vuodelta 1375. Pinduisesta on enää muutama mutkainen kilometri Äänisen pohjoisimmassa kärjessä olevaan pieneen suistoon. Pälmät, Tsolmuinen ja Poventsa Vasta lähes sadan kilometrin päässä Puudožista pohjoiseen on seuraava suurehko, noin 1200 asukkaan kylä, Pälmä (??????, Pjalma). . Sandarmoh on 7,5 hehtaarin suuruinen alue, josta vietiin hiekkaa Vienanmeren-Itämeren-kanavan työmaille. Nykyisin alue on muistolehto, jossa on runsaasti muistolaattoja ja -ristejä uhreja esittävine valokuvineen. Noin 80 kilometriä rannikkoa luoteeseen ajettua tullaan 1 700 asukkaan Poventsaan (???????, Povenetš), josta alkaa Stalinin kanava. Joen tuoma hiekka on muodostanut kylän länsipuolelle dyynejä, ja joen suusta alkaa noin 8 kilometriä pitkä hiekkaranta etelän suuntaan. Vuonna 1998 paikalle pystytettiin ortodoksinen tsasouna ja muistomerkki. Joukossa oli yli 60 kansallisuuden edustajia, suomalaisiakin lähes tuhat. Sen ovat muodostaneet Vitškaja Kumsa-joet. Eteläisen ulapan edessä on lyhyempi niemi, jonne pääsee joen yli vievää siltaa pitkin katsomaan vuonna 1605 rakennettua Pyhän Pietarin ja Paavalin kirkkoa. Siitä Venäjän Ajan seuraavassa numerossa. Jatkosodassa Suomen armeija eteni Poventsaan, ja neuvostojoukot yrittivät pysäyttää suomalaisjoukot tuhoamalla kanavan sulut, jolloin sata miljoonaa kuutiota vettä tulvi kylään. Äänisen pohjoispäässä Sandarmohista noin 10 kilometriä länteen on noin 4 200 asukkaan Pinduinen (???????, Pinduši). ”Älkää tappako toisianne!” päättyy teksti yhdessä Sandarmohin muistolehdon lukuisista kylteistä alueella, jonne teloitettiin tuhansia Stalinin hallinnon pettureina pitämiä ihmisiä. Seuraava pysähdys on noin 33 kilometrin päässä olevassa Tsolmuisessa (???????, Tšjolmuži). Taajama on melkeinpä erilliseksi järveksi muodostuneen lahden rannalla. Kylässä on puutavarasatama ja pieni lentokenttäkin, mutta se ei näytä olevan aktiivisessa käytössä. Nykyisin siellä on noin 1 500 asukkaan Šallan (????????, Šalski) kylä. Se on noin 11 kilometrin päässä Poventsasta lähellä päätietä A-119. Historiallinen vanha Pälmä koostuu puurakennuksista, joista yksi on 1700-luvulla rakennettu profeetta Eliaan kappeli. 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 33 28-33_VA_3-2021_Aanisjarven ympari.indd 33 31.8.2021 7.33 31.8.2021 7.33. Uhrit tuotiin tänne vankileireiltä. Kylä tehtiin 1930-luvulla pääosin muualta Neuvostoliitosta karkotettujen maanomistajien, niin sanottujen kulakkien voimin. Sandarmoh, tuhansien hauta Neuvostoajan muistot ovat esillä erilaisesta näkökulmasta Sandarmohissa (?????????). 3/2021 Venäjän Aika ?33 MATKAILU kään, ainakin jo 700 vuotta. Siellä vietetyn yön jälkeen käydään ensin Äänisniemellä ja jatketaan sitten järven länsirantaa etelään. Se on noin 500 asukkaan kylä pienen Neminajoen suiston pohjoispuolella
34. TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA Venäläisen keittiön klassikoita Šašlik 34-37_VA_3-2021_Saslik.indd 34 34-37_VA_3-2021_Saslik.indd 34 31.8.2021 7.06 31.8.2021 7.06. Venäjän Aika 3/2021 RUOKA Helsinkiläinen ravintola Šašlik on houkutellut venäläisen ruoan ystäviä herkuttelemaan klassikkoannoksilla jo 50 vuoden ajan. Osa annoksista on ollut ravintolan listalla jo aivan alusta lähtien
3/2021 Venäjän Aika ?35 Upea jälkiruoka, Uunijäätelö Katariina Suurelle ja Romanovinmansikoita. SEURASSA! HYVÄSSÄ 2021–2022 JÄSENKORTTI SUOMI–VENÄJÄ-SEURAN Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l SVS_kortti_2021.indd 1 SVS_kortti_2021.indd 1 8.1.2021 14.41 8.1.2021 14.41 34-37_VA_3-2021_Saslik.indd 35 34-37_VA_3-2021_Saslik.indd 35 31.8.2021 7.06 31.8.2021 7.06. HUOM! Kaikista Saslikin ruokaja juomatuotteista Suomi-Venäjä-Seuran jäsenkorttia näyttämällä -10 % alennus
Venäjän Aika 3/2021 RUOKA T elevision tietokilpailuohjelmien vetäjä ja ravintoloitsija Timo T. Meille tulee joka viikonloppu syömään uusia asiakkaita, joita venäläiset ruoat ja tarinat niiden taustalla kiinnostavat. Kun asiakas astuu sisään ravintolaan, ensimmäinen tunne on usein vau-elämys. Helsingin ydinkeskustassa yrityksellä on peräti kahdeksan uniikkia ruokaravintolaa. Venäjä on iso maa, joten myös meidän asiakkaillamme on monia erilaisia mielipiteitä siitä, mikä on aitoa venäläistä ruokaa. Nuoremmat kertovat käyneensä syömässä Šašlikissa jo lapsuudessaan, omien vanhempiensa kanssa. Šašlik edustaa meidän visiotamme venäläisestä ruokakulttuurista., A&S Ravintoloiden varatoimitusjohtaja AnnaLeena Oksanen sanoo. Vaikka olemmekin venäläinen ravintola, lainaamme sujuvasti tiettyjä asioita esimerkiksi Georgiasta. Šašlikin suosituimmat annokset ovatkin tuttuja klassikoita, kuten Bortštš-keitto, Blinit, Pelmenit, Kievin kana, Šašlikin maustehärkä ja Iivanan miekka. Venäjällä ja sen historiassa on niin paljon erilaisia ihania asioita, että haluamme kokeilla niitä rohkeasti. Šašlik on todellinen nähtävyys Šašlikin ravintolatila ja erilaiset kabinetit ovat ainutlaatuinen elämys. Šašlikissa on esimerkiksi puuhiiligrilli, jota käytetään yleisesti Georgiassa. Persoonallinen ja erilainen ravintolatila on osa ruokailukokemusta, ja autenttisuus on meille äärimmäisen tärkeää, Oksanen muistuttaa. Tainioilla on lisäksi toisen yrityksensä kautta ravintoloita Rovaniemellä, esimerkiksi Šašlikin ”pikkuserkku”, venäläistä ruokaa tarjoava Ravintola Tsar. Šašlik on osa myös Suomen historiaa, sekä gastronomista, että poliittista. 34-37_VA_3-2021_Saslik.indd 36 34-37_VA_3-2021_Saslik.indd 36 31.8.2021 7.06 31.8.2021 7.06. Viimeisten vuosien aikana Šašlikissa onkin alkanut käydä kaikenikäisiä asiakkaita, parikymppisistä aina ikäihmisiin. , , Saslikin suosituin drinkki on Kalinkacocktail, jossa on itse tehtyä sitruunavodkaa, tuorepuristettua limeä sekä suolakurkku. 36. Kaukonen perusti perinteisen venäläisen ravintola Šašlikin Helsinkiin vuonna 1972. Kievin kana, sitruunapersiljavoilla täytetty rapea kananpojan filee. Ravintola on houkutellut asiakkaikseen tunnettuja henkilöitä, ulkomaisista valtionpäämiehistä tunnettuihin rokkitähtiin – Rolling Stonesia myöten. Me tuomme niihin omia nyanssejamme, ja totta kai kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaiden antamaa palautetta. Šašlikissa panostetaankin ravintolatilan sisustuksen ohella henkilökuntaan ja ruokaja juomatuotteisiin. Osa näistä klassikoista on ollut listallamme ravintolan alusta asti. Venäjä on valtavan kokoinen maa ja siellä yhdistyvät todella monet erilaiset kulttuurit. Monien vaiheiden ja omistajien jälkeen Šašlikin osti Anne ja Sakari Tainion A&S Ravintolat, joka on monien erikoisravintoloiden koti. Ravintolassa on säilytetty mahdollisuuksien mukaan sen alkuperäinen Saslikin blinit tehdään yhä vuoden 1972 juureen
Ideologiamme on madaltaa kynnystä, jotta ihmiset uskaltavat tulla meille syömään. Uudet omistajat ovat toki jättäneet selkeimmän jäljen ravintolamiljööseen. Se tulee osin jo siitä, että asiakkaat tuntevat hyvin ravintolan historian nimenomaan osana Kaukosen imperiumia. 34-37_VA_3-2021_Saslik.indd 37 34-37_VA_3-2021_Saslik.indd 37 31.8.2021 7.06 31.8.2021 7.06. Suurten ravintolasalien lisäksi Šašlikissa on kahdeksan persoonallista ja toisistaan erottuvaa privaattikabinettia. Tainiot ovat aktiivisesti tuoneet Venäjältä lisää maalauksia ja esineistöä. Nyt korona-aikana esitykset ovat olleet keskeytyksissä. Iivanan miekassa on härän sisäfileetä, lampaan sisäfilettä, savustettua pekonia ja jalopenoja sekä perinteisiä venäläisiä lisukkeita. Aikaisemmin vain sesonkiaikana tammikuusta alkukesään tarjottuja blinejä saa nyt ympäri vuoden. Hyvää ruokaa kohtuuhintaan Šašlikin ruokalistalla on sekä kohtuuhintaisia menukokonaisuuksia että erikoisuuksia, kuten kaviaaria ja karhua. Esimerkiksi kaikki upeat, käsinmaalatut uniikit lyijylasi-ikkunat ovat alkuperäisiä. Lokakuussa uusittavalle listalle on tulossa muun muassa kampasimpukkaa, kuningasravun jalkaa ja muita mielenkiintoisia herkkuja. Kabineteissa viihtyvät herkuttelemassa myös ystäväporukat ja myös yritykset tuovat mielellään asiakkaita syömään kabinetteihin. Šašlikin keittiötoimenjohtaja Joni Utriaisen mukaan ravintolassa syödään viikonloppuisin 600-700 bliniä. Ne, joita on opittu syömään lapsuudesta saakka. 3/2021 Venäjän Aika ?37 RUOKA ilme. Tärkeää on myös ilo, joka välittyy asiakkaille. Keittiössä ahertaa Utriaisen mukaan vahva venäläistaustainen tiimi ja kyökissä käydään välillä aikamoista vääntöä ruoista, kun jokaisella on mielessä oman kotikylänsä reseptit. Vakituisella henkilökunnallamme on todella pitkiä työsuhteita ja pyrimme pitämään heistä hyvää huolta. Vain lisukkeet vaihtuvat kunkin sesongin mukaan. Meillä on yksi kokki, joka pelkästään paistaa blinejä. Zakuskavalikoima alkupaloja on venäläisen keittiön bravuuri. Blinit kiinnostavat asiakkaitamme, eivätkä ne ole enää pelkästään talviruokaa. Šašlikin a´la cartelista uusitaan vuosittain, mutta klassikot toki jäävät. Monilla asiakkailla onkin oma suosikkikabinettinsa. Ehkä merkittävin muisto ravintolan perustajasta onkin täällä oleva Kaukosen henki, Oksanen naurahtaa. Resepti on perinteinen: perusjuuri, tattarijauhoa ja valkuaisvaahtoa sekä kirkastettua voita. Niitä halutaan syödä myös kesällä. Uusia ammattilaisia rekrytoidessamme kiinnitämme huomiota alaa kohtaan tunnettavaan intohimoon. . Blinimme on tehty samaan juureen, jota on käytetty vuodesta 1972 lähtien. Laadusta emme tingi, mutta hintatason pidämme sellaisena, että kaikilla on mahdollisuus tulla nauttimaan hyvästä ruostamme ja upeasta ilmapiiristämme, Oksanen kuvailee. Meille on tärkeää, että henkilömme haluavat tarjota asiakkailleen elämyksiä venäläisen keittiön ruoka-, juomaja tapakulttuurin kautta. Erilaisia vaihtoehtoja on paljon. Ne ovat suosittuja erilaisten perhejuhlien, kuten syntymäpäiväjuhlien ja häiden järjestämiseen. Kaukosen aika näkyy siellä täällä, ikkunoiden ohella esimerkiksi tapeteissa ja vanhoissa alkuperäisissä marmoripöydissä. Lisäväriä ravintolavierailuun tuovat myös trubaduurit, jotka ennen koronaa kävivät iltaisin esiintymässä asiakkaille
TEKSTI SEPPO PAAJANEN KUVAT BALABINIEN ARKISTO , , 38-42_VA_3-2021_Taiteilijat.indd 38 38-42_VA_3-2021_Taiteilijat.indd 38 31.8.2021 7.12 31.8.2021 7.12. 38. Taidetta, rakkautta ja rajankäyntiä Marianne ja Nikolai Balabin Italiassa vuonna 2011. Venäjän Aika 3/2021 KULTTUURI Päätoimisesti omaa taidettaan tekevä pariskunta Marianne ja Nikolai Balabin on asunut Lappeenrannassa yli 30 vuotta. Marianne on omaa sukuaan Nikunen ja kirjoittanut ylioppilaaksi Luumäeltä Taavetin lukiosta 1972. Nikolai on syntynyt Leningradissa 1955 ja käynyt koulunsa siellä
Luentojen lisäksi suositeltiin olemaan kosketuksissa paikalliseen väestöön, jotta käytännön kielitaito vahvistuisi. 3/2021 Venäjän Aika ?39 KULTTUURI T aiteilijapariskunta Balabin on malliesimerkki elämästä, joka vie ihmisen kokonaan ja ohjaa heidät yhteiselle tielle. 38-42_VA_3-2021_Taiteilijat.indd 39 38-42_VA_3-2021_Taiteilijat.indd 39 31.8.2021 7.12 31.8.2021 7.12. Molempien sisäinen palo taiteeseen ja kauneuteen sitoi heidän tiensä lopullisesti yhteen. Satunnaisia prosesseja, 2013, sormuksia, hopea, patina, lehtikulta, synteettinen rubiini, 45 mm, 25 mm. Niinpä sitten ihmeellisten sattumien kautta Marianne tapasi Nikolain, jonka sukulainen asui Suomessa. Opintoihin kuului kieliharjoittelu kesällä 1978 silloisessa Leningradissa. Eksynyt, 2016, rintakoru, hopea, patina, 50 mm. Jälkeenpäin voi nauraa hulluimmille kiemuroille. , , Nikolai Balabin: Yön kukka, rintakoru, 2015, gagaatti, hopea, patina, 90 mm. Hän kutsui MarianMolempien sisäinen palo taiteeseen ja kauneuteen sitoi heidän tiensä lopullisesti yhteen. Vaikka kummallakin oli jo valmiina yksi ammatti – Nikolailla arkkitehdin koulutus, Mariannella venäjän kielen tutkinto – vei taiteen voima silti voiton ja kummatkin ovat tehneet pääosan elämästään taidetta: Nikolai koruja, Marianne maalauksia. Leningrad saattoi nuoret yhteen Marianne lähti opiskelemaan venäjää kieli-instituuttiin vuonna 1976, vaikka oli kiinnostunut myös kuvataiteista. Se täyttyy ensin toistensa kohtaamisesta, siitä syntyvästä rakkaudesta ja halusta elää tulevat vuodet yhdessä. Mutta vaikeudet voitettiin, koska halua oli enemmän kuin esteitä. Sen jälkeen vuoroon tulee yhteisen perheen perustaminen, kaksi lasta ja vanhemmuuden vuodet. Mariannen kielikurssikaveri oli saanut tältä sukulaiselta Nikolain osoitteen ja aikoi mennä sinne kylään. Se, että Nikolai asui Leningradissa ja Marianne Suomessa, ei estänyt yhteiseloa, joskin vaikeutti sitä ensi alkuun ja antoi vahvan peruskurssin molempien maiden byrokratiasta ja sääntöjen tiukkuudesta
Toinen lapsi Ilja syntyy. Muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ollut. Nikolain sukua asui Leningradissa Vasilinsaarella, joten nuorella perheellä oli tukikohta varsin hyvällä paikalla suurkaupunkia. Silloinhan oli paljon isoja rakennusprojekteja. Nyt molemmilla oli myös muodollinen pätevyys alalle, joka oli kiinnostanut aina eniten. Perhe on vuosien mittaan sukkuloinut kahden maan välillä ja tietää varmasti viisumien ja muiden lupamenettelyiden kaikki mahdolliset kuviot. Mariannen oli tietenkin palattava kurssilta takaisin Suomeen, mutta yhteydenpito jatkui. Perhe asettuu asumaan Leningradiin. Marianne hoitaa lapsia ja toimii freelance-tulkkina suomalaisilla yrityksillä. Marianne valmistui kuvataiteilijaksi Imatralta Saimaan ammattikorkeakoulusta. He ovatkin tehneet pitkän ja monipuolisen uran kumpikin sarallaan. Mariannen kotiväkeä asui taas Etelä-Karjalassa. Nikolai, Melitina ja Marianne Balabin Viipurissa vuonna 2019. Koska Nikolain oli mahdotonta päästä Suomeen, matkusti Marianne neljän päivän turistibussimatkoilla Leningradiin Nikolain luokse, mutta tämä oli tietenkin kallista opiskelijalle. Nikolai muutti perässä 1991 heti kun sai opiskelunsa päätökseen. Kun koko perhe oli taas onnellisesti kasassa, voitiin alkaa suunnitella elämää Suomessa. Kaikki oli valmista yhteiseloa varten. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1979 klassisesti avioliittopalatsissa, vaikka tätäkin jouduttiin jonottamaan vuoden verran. Piti vain päättää, mihin asetuttaisiin elämään: joko Suomeen tai Venäjälle, molemmilla oli puolensa. Lama sotki kuvioita ja työttömyyskin tuli tutuksi. Kun lapset alkoivat tulla kouluikään vuonna 1989, Marianne päätti muuttaa lasten kanssa Suomeen Lappeenrantaan, jossa oli turvalliset kouluolot ja elämä muutenkin vakaampaa. Venäjän Aika 3/2021 KULTTUURI nen mukaansa, mutta peruutti sitten lähtönsä, joten Marianne rohkeasti soitti yksin ovikelloa, ja Nikolai avasi oven – loppu onkin historiaa. Nuoripari tykästyi toisiinsa ja yhteinen sävel löytyi helposti. Nikolai pääsee Repin-instituutin arkkitehtoniseen tiedekuntaan suorittamaan taiteilija-arkkitehtitutkintoa vuosiksi 1985-1991. Molemmat päättivät aloittaa uudestaan opiskelut ja paikkana oli Nikolailla Lappeenrannan käsija taideteollisuusoppilaitos ja sen kivialan artenomitutkinto. Perhe kasvaa, taideopinnot alkavat Vuosina 1980-81 Nikolai opiskeli Leningradissa työn ohella yksityisesti kultasepän taitoja ja korutaidetta nimekkään korutaiteilijan johdolla, ja Marianne työskenteli kielenkääntäjänä hotelli Pulkovskajan rakennustyömaalla. Elettiin tavallista perhe-elämää, nautittiin suurkaupungin valtavasta taidetarjonnasta, tutustuttiin alan ihmisiin. 1980-luvun loppupuoli oli Neuvostoliitossa levotonta aikaa, ison valtion hajoaminen oli pian käsillä, ei voinut ennustaa, miten kaikki sujuisi. 38-42_VA_3-2021_Taiteilijat.indd 40 38-42_VA_3-2021_Taiteilijat.indd 40 31.8.2021 7.12 31.8.2021 7.12. Perheen esikoinen Melitina syntyy 1982 Helsingissä, isäkin pääsee paikalle. 40
Tähän liittyen Nikolai kertoo tarinan lapsuusvuosiltaan. Hänen korujaan on hankittu nimekkäisiin kokoelmiin. Mariannen öljymaalauksissa kiinnittyy huomio heti niiden lumoavaan värimaailmaan, hän on täysiverinen koloristi. Mies on todella saanut paljon aikaan ja osallistunut moniin kansainvälisiin korutapahtumiin, toiminut isojen näyttelyiden tuomaristoissa. 3/2021 Venäjän Aika ?41 KULTTUURI Nikolain korut, Mariannen hehkuvat värit Kun lukee läpi Nikolai Balabinin CV:tä eli luetteloa työurasta, opiskeluista, näyttelyistä ja palkinnoista, lukija melkein hengästyy. Nikolai toteaakin, että hänen työskentelynsä on hyvin materiaalilähtöistä, materiaali antaa suunnan, johon koru tekijäänsä vie. Korut ovat kuin uniikkeja pienoisveistoksia, samoin materiaaleissa on yllätyksellisyyttä ja rohkeaa kekseliäisyyttä. Värit ovat pastellimaisen Marianne on täysiverinen koloristi. 38-42_VA_3-2021_Taiteilijat.indd 41 38-42_VA_3-2021_Taiteilijat.indd 41 31.8.2021 7.12 31.8.2021 7.12. Pohjoinen rakkaus, 2013, akryyli ja öljy kankaalle, 60 x 80 cm. Nämä jäivät niin vahvasti pojan mieleen, että ovat kasvaneet tärkeäksi kuvaelementiksi koruihin. Veden peili -sarjasta, 2014, akryyli ja öljy kankaalle, 63 x 63 cm. , , Marianne Balabin: Kuiskaus, 2016, akryyli kankaalle, 116 x 96 cm. Kun tarkastelee Nikolain korujen kehityskaarta, voi havaita, että hän on uudistanut ilmaisuaan jatkuvasti perinteisestä esteettisyydestä kokeellisempaan suuntaan. Lapsuuden muistot voivat myös antaa aiheen kokonaiseen korusarjaan, kuten muistumat lapsuuskodin pitseistä, joiden kuviot toistuvat nyt rintakoruissa ja sormuksissa. Kun Nikolai-pojalla ei luonnollisestikaan ollut omaa huonetta tai tilaa, rakensi hän sen ison pöydän alle ja seiniksi muodostuivat isoäidin kutomat komeat pitsiliinat. Perhe asui kommunalkassa eli yhteisasunnossa, jossa joka perheellä oli oma huone tai kaksi, mutta keittiö ja kylpyhuone olivat yhteisiä
Jatkuvuus taattu Molemmat Balabinit jatkavat edelleen työskentelyään ja mikäs on jatkaessa, kun perheessä taiteilijuus on siirtynyt myös jälkipolville. Intuitiolla on vahva asema maalausten synnyssä. Ilja-poika tekee videoita ja graafista suunnittelua. Kun keskustelee Balabinien kanssa, välittyy heti kuva tapahtumiltaan rikkaasta ja värikkäästä elämästä kahden valtakunnan rajapinnassa. Näyttelyn saaminen sinne on korkea tunnustus taiteilijan työlle ja sen merkitykselle. Yksittäinen unikon kukka kasvaa kuin veistokseksi ja pakottaa katsojan ihailemaan luonnon rikkautta. Se näkyy hienosti myös heidän töissään. 42. Perheellä on ollut mainio näköalapaikka kahden valtion elämään ja kulttuuriin. Venäjän Aika 3/2021 KULTTUURI pehmeitä ja ne on sivelty usein kerroksittain, jolloin yksi sävy kuultaa toisen läpi tai takaa. Melitina on vuodesta 2005 alkaen osallistunut aktiivisesti kotimaisiin ja ulkomaisiin korutaidenäyttelyihin ja pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä. Vuodet ovat täyttyneet työstä ja taiteesta sekä keskinäisestä samaan suuntaan kulkemisesta. Merkittävä tapahtuma Balabinien taiteilijantaipaleella on syksyllä 2019 pidetty yhteisnäyttely Viipurin Eremitaasin filiaalissa. Balabinien näyttely sai paljon huomiota tiedotusvälineissä ja avajaisissa kolmikko kukitettiin komeasti ylistävien kiitospuheiden kera. Vuodet ovat täyttyneet työstä ja taiteesta. Näin syntyy kiehtovia värikokonaisuuksia, jotka luovat sadunomaisen maailman. Rakennukset ja sillat, puistojen silhuetit piirtyvät tunnistettavina, mutta pääosaan kasvaa silti pehmeästi hehkuva väri eri sävyineen. Tämä näyttelytila on remontoitu entiseen Viipurin taidemuseoon, joka on Karjalankannaksen merkittävin museo. Nikolai työnsä ääressä Balabinien työhuoneessa. Maailma ympärillä on muuttunut kovasti, kokonainen suurvalta kadonnut. Hän sai vastikään Etelä-Karjalan kulttuurirahastolta puolivuotisen apurahan luovutetun Karjalan hylättyjen kylien tutkimiseen ja taiteelliseen työskentelyyn. Taiteilija tavallaan maalaa muistojensa ja unelmiensa karttaa, saa näkyväksi oman salatun maailmansa, joka nyt on katsojan riemuna. Rooma on yksi suosikkeja ja tämän historiallisen kaupungin näkymät kuvastuvat usein Mariannen töissä. . Perhe matkustaa mielellään Euroopan vanhoissa kulttuurikohteissa. Jatkaa siis perheensä perinteitä monella tasolla. Aiheet tulevat usein luonnosta, kokemusten ja vaikutelmien muistoista. , , 38-42_VA_3-2021_Taiteilijat.indd 42 38-42_VA_3-2021_Taiteilijat.indd 42 31.8.2021 7.12 31.8.2021 7.12
Kaksi itsevaltaista hallintoa (tsaarinvallan ja kommunistikomennon) venäläiset ovat kumonneet lähtemällä kaduille. Tämän lisäksi Hokkanen luo perusteellisen katsauksen Neuvostoliittoon ja kommunismin aatemaailmaan. Kun Harding työskenteli lehtensä Moskovan kirjeenvaihtajana, sydämistyivät Venäjän viranomaiset brittijournalistiin niin, että hänen ei enää sallittu työskennellä maassa. Teoksen yksi ansioista on loppuun liitetty kattava luettelo Venäjän historiaa käsittelevästä kansainvälisestä kirjallisuudesta. Tällä kertaa Harding on tarttunut aiheeseen, joka takuuvarmasti kiinnostaa lukijoita: venäläiseen vakoiluun. Jokisesta ”säteili jotain” ja hän oli Tiedonantajan nuorille toimittajille jonkinlainen ”isähahmo”. Eikä se kumouksellisuus suinkaan alkanut 1900-luvun alussa: jo vuonna 1881 kansa – nälänhädän innoittamana – asettui ”ensi kertaa törmäyskurssille yksinvallan kanssa”. Tämä ei tietenkään voinut estää sitä, ettei Harding – nyt ulkomailta käsin – edelleen pengo Venäjän asioita. Kommunismi ja taistolaisuus tuomiolla Lauri Hokkanen: Kenen joukoissa seisoin – taistolaiset ja valtioterrorin perintö, Docendo Lauri Hokkanen työskenteli aikoinaan ns. Kalevi Suomelan sujuvasti suomentama kirja kertoo venäläisten pitkästä taiteilusta alistumisen ja kumouksellisuuden välillä. Jatkuuko venäläisten kumouksellinen perinne vielä tulevaisuudessakin – tähän kysymykseen Figes jättää vastaamatta. vähemmistökommunistien eli taistolaisten organisaatioissa ja tuntee siten liikettä sisältä päin. Mutta vieläkään he eivät ole onnistuneet saavuttamaan toimivaa demokratiaa. Hän varoittaa suomalaisia Venäjän vaikutusyrityksistä ja nostaa esimerkkinä Airiston kiinteistöomistukset ja Jokerien KHL-seikkailun. 3/2021 Venäjän Aika ?43 Venäjän James Bondit Luke Harding: Venäjän vakoojaverkosto, Into Brittiläisen sanomalehden The Guardianin ulkomaantoimittaja Luke Harding on erittäin tuottelias kirjoittaja. Silti vanhanaikaiset keinot, kuten dokumenttien ja muiden salaisuuksien hankkiminen sekä petturien eliminoiminen, ovat yhä käytössä. Vaikka Hokkanen pyörittelee asiaa monelta kantilta, hänkään ei oikein tunnu löytävän vastausta kysymykseen, miksi niin suuri osa suomalaista sivistyneistöä ja nuorisoa liittyi aikanaan osaksi taistolaista liikettä. Hardingin kirjan sivuilta piirtyy kuva maasta, joka ei kaihda keinoja vaikutusvaltansa ulottamiseksi muihin maihin. Hän kertoo venäläisistä GRU:n agenteista ja heidän operaatioistaan ja hämmästelee niin Donald Trumpin kuin Boris Johnsoninkin luvalla sanoen omituisia Venäjäyhteyksiä. Venäläisen kumouksellisuuden historiikki Orlando Figes: Vallankumouksen Venäjä 1891–1991, Siltala Venäjän vuosisatainen historia on yhtä vallankumouksen historiaa – näin tuntuu ajattelevan Lontoon yliopiston historian professori Orlando Figes. Kun venäläiset haluavat muutosta, he eivät lähde vaaliuurnille – eivät ole voineet lähteä – vaan kaduille. Harding käy läpi Venäjän vaikutusyritykset USA:ssa ja Britanniassa, Skripalien, Litvinenkon ja Navalnyin myrkytykset, ja eri maiden vaikuttajia kuhisevan Ukrainan. Hänen lähes 500-sivuinen kirjajärkäleensä kertoo silminnäkijähavaintoja siitä, millaista oli meno taistolaisilla 1970-luvulla eli liikkeen voimien päivinä. Pikanttina yksityiskohtana Harding on kirjoittanut suomalaiseen painokseen myös luvun Suomesta. Professori Figesin teos on tiivis kokonaisesitys Venäjän kansan pitkästä kapinointiperinteestä ja tuskaisesta tiestä kohti demokratiaa. Länsimaisesti ajatellulla demokratialla ja parlamentarismilla on Venäjällä huono kaiku. Se yhdistetään sekaviin aikoihin (1905–1917 ja koko 1990-luku). Venäjän monimuotoinen vakoilu painottuu nykyään hakkerointiin. Esa Tuomisen kirjanurkka 43_VA_3-2021_Kirjat.indd 43 43_VA_3-2021_Kirjat.indd 43 31.8.2021 7.08 31.8.2021 7.08. Hänen koneeltaan on lähtenyt useampi kirja ja mittaamaton määrä lehtijuttuja. Stalinin, Hrushtshevin ja Brezhnevin aikana tosin kumouksellisuus pysyi tiukasti yhteiskunnan pinnan alla ja kuului vain keittiöpuheissa. Jos kirjoittaja ennen olikin vankka kommunistisen aatemaailman kannattaja, on hän nyt siirtynyt niin sanoakseni asteikon toiseen laitaan: hän perustelee pitkään, miksi kommunismi oli ihmiskunnalle vahingollinen aate, joka sai paljon pahaa aikaan. Kirjan eräänlaiseksi avainhahmoksi nousee – ei suinkaan Taisto Sinisalo, joka lainasi nimensäkin edustamalleen liikkeelle vaan – Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen. Tämä kivenkova kommunisti oli uskollinen Neuvostoliitolle, vaikka hänen oma isänsä, loikattuaan Neuvostoliittoon, joutui 1930-luvulla Stalinin ”lihamyllyn uhriksi”. Hieman yllättäen Hokkanen näkee Urho Jokisessa myös inhimillisiä piirteitä
Championat.com-portaalin mukaan stadionin läheisyydessä sijaitseva Alpenhaus-ravintola oli päälähde suomalaisten saamien koronatartuntojen suhteen. Uutistoimisto RBK kirjoitti, että valtaosa tartunnoista havaittiin futisfaneilla, jotka palasivat busseilla Suomeen. Venäjän Aika 3/2021 MEDIAKATSAUS K esäkuun lopussa kymmenissä venäläislehdissä ilmestyi Suomi-aiheisia uutisia. Uutisointi alkoi viattomalla ”Tyttö juoksi kentälle Suomi-Belgia-ottelun aikana” ja jatkui huolestuneilla uutisilla kisojen aikana koronaan sairastuneista suomalaisista jalkapalloturisteista. 44_VA_3-2021_Mediakatsaus.indd 44 44_VA_3-2021_Mediakatsaus.indd 44 31.8.2021 7.07 31.8.2021 7.07. Championat.com julkaisi suomalaisten kommentteja aiheesta: Miksi Venäjälle annettiin kisat. Venäjän pitää pyytää anteeksi. Kyse ei ollut siitä, että vieraiden kielten syvällinen osaaminen olisi ollut yleistä, vaan pikemminkin siitä, että käyttökieleen muodostui sanoja tai ilmauksia, jotka olivat kaikille kieliryhmille yhteisiä. Kerrottiin myös, että rajaruuhkan takia osa turisteista päästettiin ilman koronatestausta Suomen puolelle. Lisäksi kaupungilla saattoi kuulla jiddišiä, puolaa, tataaria sekä kaikkia Baltian maiden kieliä. Kyse oli siitä, että jalkapallon EMkisoissa pelattiin seitsemän ottelua Pietarin upealla stadionilla, ja Suomi pelasi sekä Belgiaa että isäntämaa Venäjää vastaan. Ja vastaavasti venäläinen kommentti: En ymmärrä miksi fanit ylipäätään tulivat Pietariin, vaikka kaikki olivat tietoisia Venäjän korkeista tartuntaluvuista. Ravintolan johto kiistää väitteen jyrkästi. Tandefeltin mukaan monikielisyys johti eräänlaisen ”Viipurimurteen” syntyyn. Mediatietojen mukaan juuri Alpenhaus olisi ollut koronaepidemian ”tartuntakeskus”. Kuten tunnettua Venäjän lentopallomaajoukkuetta valmentaa suomalainen Tuomas Sammelvuo. Nosto on katseen kiinnittäjä. Suomalaisfanit hetki ennen Suomi-Belgiaottelua Alpenhausravintolassa Pietarin jalkapallostadionin tuntumassa. Miksi fanit joutuvat kärsimään. Suomessa tautia vastaan on toimittu vastuullisesti ja nyt vitsaus alkaa uudestaan. Arvion mukaan Suomesta matkusti noin 4000 jalkapallon ystävää Pietariin seuraamaan turnausta. . V iipurilaislehti Gazeta Vyborg esitti kysymyksen: Millä kielillä Viipurissa puhuttiin ennen toista maailmansotaa ja 1800-luvulla. Ria Novosti siteerasi Sammelvuon TEKSTI MARINA MAKAROVA KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA MITÄ VENÄJÄN MEDIASSA KIRJOITETTIIN SUOMESTA. Ravintolan mukaan tartunnat saattoivat olla peräisin mistä tahansa lähteestä kaupungilta, kuten ”fan zone”-alueelta, ruuhkabusseista tai metrosta. Venäläismediassa huomioitiin myös, että vaikka Allegro-juna on ollut pois yleisestä liikenteestä vuoden 2020 keväästä saakka, niin EM-kisojen aikana tehtiin poikkeus ja Suomen EM-joukkue kuljetettiin Venäjälle VIP-Allegrolla. Lentopalloilijat saivat kisoista hopeamitalin hävittyään viisieräisessä finaalissa Ranskalle. Heinäkuun alussa arvioitiin, että jopa puolet Suomen uusista tautitartunnoista on peräisin jalkapalloturisteilta. 44. M yönteinen Suomi-Venäjäuutinen saatiin Tokion olympialaisista. Ravintolan johto toki kiisti väitteen jyrkästi, ja väitti, ettei yksikään työntekijä sairastunut. Jalkapalloa koronan varjossa, Tuomas Sammelvuosta venäläisten sankari ja suomalaisen Viipurin kielipelit kommentteja ratkaisupelin jälkeen: Tuntuu todella raskaalta hävitä finaali, mutta toinen sija olympialaisissa on loppujen lopuksi hieno juttu, Sammelvuo summasi. Suomalainen kielitieteilijä Marika Tandefelt vastasi, että 1800-luvun lopussa 90 prosenttia väestöstä puhui suomea, mutta kaupungissa oli myös merkittävä ruotsin-, saksanja venäjänkielinen vähemmistö
Syksyllä lanseerataan mm. Haluamme kannustaa elinikäiseen oppimiseen. uusi venäjän kielen opetuksen tukivideo, jonka on tehnyt somevaikuttaja Igor Parri. Utöver att lära sig språket är det viktigt att de unga lär känna Rysslands kultur, samhälle och människor. Det är plats för hela Samfundet och särskilt lokalavdelningarna att vara aktiva och söka kontakt till ungdomar. Suomi–Venäjä-seura käynnisti Valtiopäivätoiminnan juhlarahastosta saadun apurahan turvin Virtuaalimesta-hankeen, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen yhteistyöstä kiinnostuneita suomalaisia ja venäläisiä kouluja. Att stöda ryskstudier är mer än att dela ut stipendier – det kan vara skolbesök, temakvällar, stödmaterial och vänskolverksamhet. Vi hoppas att vi sommaren 2022 igen kan samla grupper för ryskkurserna i St Petersburgs sommarstämning. , , Venäjälle uutta jalansijaa Limingassa. Hankkeen lähtökohtana on, että koulut rajan molemmin puolin löytävät yhteistyökumppaneita eri oppiaineiden ympärillä oleviin projekteihin tai puhtaasti tutustuakseen toiseen kouluun ja sen elämään. Pyydämme teitä vinkkaamaan hankkeesta eteenpäin ja hakeutumaan mukaan! Jatkamme myös kummikoulutoimintaa ja sen kehittämistä, venäjän kielen opettajille suunnattuja asiantuntijaseminaareja sekä tuotamme lisää kielen tukimateriaalia. Suomi–Venäjä-seuran Hyvässä seurassa -sivuilta löydät seuran kuulumiset, juttuja osastotoiminnasta sekä menovinkkejä. Idén är att skolor i båda länder hittar partners för ämnesanknutna projekt eller helt enkelt för att bekanta sig med varandras skolor och liv. 46 48 49 Yhteistyö kukkii uudessa logossa. Tapahtumia etänä ja ympäri Suomea. Tässä on koko järjestöllemme ja erityisesti osastoille syy olla aktiivinen ja järjestää paikallista toimintaa nuorten kanssa. Pervyj zvonok – skolklockan klämtar KRING SKOLSTARTEN är det nyttigt att titta på hur vi kan stöda undervisningen i ryska. Uutena toimintamuotona haluamme Helsingissä tarjota venäjän kielen kursseja Albatross-kulttuuritilassamme ja lisäksi tuomme ohjelmaan myös kurkistuskursseja suomalais-ugrilaisiin kieliin, kuten karjalan, komin ja udmurtin kieliin. Låt budet gå vidare och kom gärna med själv! Vi fortsätter också att utveckla vänskolverksamheten, ordna fackseminarier för rysklärare och att producera stödmaterial för undervisningen. Samfundet Finland-Ryssland har fått ett anslag för projektet ”Virtuaalimesta”, som ska sammanföra ryska och finska skolor, som vill inleda samarbete. Pervyj zvonok – koulun kello soi K oulujen alkaessa ja syystouhuihin palatessa on hyvä kääntää katseet venäjän kielen opetuksen tukemiseen. En ny verksamhetsform är att vi börjar erbjuda ryskkurser i vårt Albatross-kulturutrymme, och dessutom smakprovskurser i finsk-ugriska språk som karelska, komi och udmurtiska. Kokoaja: tiedottaja Sisko Ruponen, p. På hösten kommer en video, som gjorts av Igor Parri. Venäjän kielen opiskelun tukeminen on seurassa muutakin kuin stipendien jakoa – kouluvierailuja, teemailtoja, kielten opiskelun kannustinmateriaalia ja kummikoulutoimintaa. Venäjän kielen osaamisen lisäksi on tärkeää, että nuoret saavat yhteyden naapurimaan kulttuuriin, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Haluamme kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja toivomme, että vuoden 2022 kesällä saamme taas kasaan kieliryhmät Pietariin kesäisille kielikursseille nauttimaan kaupungin tunnelmasta sekä syventämään kieliosaamista. 040 841 0430, sisko.ruponen@venajaseura.com. Niina Sinkko Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Hyvässä seurass a 3/2021 Venäjän Aika ?45 SVS-sivut_3-2021_OK.indd 45 SVS-sivut_3-2021_OK.indd 45 31.8.2021 7.14 31.8.2021 7.14
Yhdessä onnistuimme! › Aineistopankki ja ohjeet osastoille: suomivenajaseura.fi/osastoille › Ma 13.9. Asiaan vihkiytynyt ja venäjää taitava katsoja näkee kuitenkin kukkasymbolissa myös seuran venäjänkielisen nimen alkukirjaimet . Koska olemme tehneet ison digiloikan, samanaikaisesti kiertävän näyttelyn kanssa valmistuu myös digitaalinen näyttely, jonka toteuttavat Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat. Siitä me ihmiset voisimme ottaa mallia. Näin symboli ilmentää venäläisten ihmisten ystävällistä suhtautumista Suomeen ja Suomen kansaan.” Ilmeen suunnitteluun osallistui myös Oona Kavasto, joka on uudistanut käsissäsi olevan Venäjän Ajan ulkoasun. Suunnittelija Teemu Kavasto kuvaa työtään seuraavasti: ”Suunnittelun lähtökohtana oli miettiä, mikä yhdistää maitamme. Seura onkin saamassa ensimmäisen täysimittaisen ruotsinkielisen näyttelyversion. Englantilainen The Guardian -lehti tituleerasi englanninnoksen julkaisun yhteydessä Stepanovaa ”Venäjän seuraavaksi suureksi kirjailijaksi”. Se pääsi palkinnon lyhyelle listalle. Innokkaimmat kriitikot julistivat jopa romaanin kuoleman peruutetuksi Stepanovan teoksen myötä. Kutsuimme mukaan opiskelijoita ja pyysimme heitä kirjoittamaan itselleen tärkeästä nykykirjailijasta pienen artikkelin. Suurkiitos kaikille eri kyselyihin, työpajoihin ja suunnittelutyöhön osallistuneille. Kirjan saksannos (kääntäjä Olga Radetskaja) palkittiin Brücke Berlin (Berliinin sillat) – palkinnolla vuoden 2020 parhaana käännöksenä. klo 17 Etäinfo: Uusi logo osastojen käyttöön. Värivaihtoehtoja on useita ja logomalleja kolme. Heidän lisäkseen kolme tutkijaa kirjoitti artikkelin omaan erikoisalaansa liittyen. ?. Hankkeesta tarkemmin bit.ly/Nykykirjailijoista. Stepanovan runoutta on joskus nimitetty paradoksaalisesti ”lyyriseksi epiikaksi”, sillä siinä yhdistyy henkilökohtainen tunnustuksellisuus ja yhteiskuntafilosofiset tai jopa päivänpolttavat aiheet. Henkilökohtaisen muistin tutkielmasta kasvaa koko kansakunnan historiaa ja vähän tulevaisuuttakin ruotiva suurteos. Molemmilla puolilla rajalinjaa kasvaa samanlaisia kasveja, ja eläimet viis veisaavat suoja-alueista. Se haastaa lukijansa ajattelemaan ja kyseenalaistamaan niin polveilevan muodon kuin kimurantin sisällön tasolla. Uusi logo löytyy suomeksi, venäjäksi, ruotsiksi ja englanniksi. › Bibliografia: (linkki tähän) MARIA STEPANOVA – lorem ipsum site dolor sit amet M Maria Stepanova ” Haihtumisen ylellisyyttä, kaikista tutkista katoamisen mahdollisuutta ei ole enää kenelläkään.” – MUISTIN MUISTOLLE Näyttely esittelee 12 nykykirjailijaa ja lastenkirjallisuutta. Monessa mukana 46. Hän valmistui Gorkin kirjallisuusinstituutista vuonna 1995. Kirjailijana Maria Stepanova debytoi vuonna 1996 Moskovassa ilmestyneessä nuorten kirjailijoiden tekstejä julkaisseessa Vavilonlehdessä, ja hänen tekstejään julkaistiin monissa venäläisissä aikakauslehdissä, muun muassa Volgassa, Znamjassa ja Zerkalossa. Ilm. TEKSTI TUIJA MÄKINEN Maria Stepanova Runoilija, esseisti, toimittaja ja kymmenen runokokoelman ja kolmen esseekirjan kirjoittaja Maria Mihailovna Stepanova syntyi Moskovassa 9.6.1972. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Helsingin ja Tampereen yliopiston sekä Åbo Akademin venäjän kielen ja kulttuurin osastojen kanssa. Esikoisrunokokoelma Pohjoisen etelän ihmisten laulut (Pesni severnyh južan) ilmestyi vuonna 2001, jonka nimi on muunnelma venäjän kansalliskirjailija Aleksander Puškinin sikermästä Länsislaavien laulut (Pesni zapadnyh slavjan). Romaani alkaa tädin kuolemasta, joka pakottaa kertojan läpikäymään tämän henkilökohtaista jäämistöä. Teos herätti ilmestyessään Venäjällä vuonna 2017 vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Palkinnot: Yksinomaan ylistävää palautetta saanut Muistin muistolle -kirja on käännetty 15 kielelle. Yhden esineen herättämä assosiaatio johtaa toiseen ja pian lukijan eteen kuljetetaankin kokonainen läpileikkaus viime vuosisadan tuntemuksia ja aistimuksia, niin omien kuin vieraidenkin. bit.ly/syyskoulutus2021 TEKSTI SISKO RUPONEN Venäläisen nykykirjallisuuden näyttely – myös diginä Lokakuussa valmistuu seuran tuottama kiertävä nykykirjallisuusnäyttely. Yksi romaanin kantavista teemoista on Stepanovan perheen juutalainen historia. Suuri ansio tällä projektilla on ollut siinä, että työtä on tehty kolmella kielellä – suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Kohusta huolimatta tai sen siivittämänä teos palkittiin lähes kaikilla huomattavilla venäläisillä kirjallisuuspalkinnoilla. Muistin muistolle (Pamjati pamjati, 2017) Maria Stepanova nousi kansainväliseen tietoisuuteen romaanillaan Muistin muistolle, joka on ollut merkittävä arvostelumenestys niin kirjailijan kotimaassa kuin ulkomailla. Ilme pohjautuu seuran strategiaan sekä jäsenistön toiveisiin. Maan johtavan kriittisen kulttuurijulkaisun colta.ru:n päätoimittajana Stepanova on ollut aitiopaikalla seuraamassa nyky-Venäjän eläväistä ja alati muuttuvaa kulttuurikenttää ja siihen vahvasti kytköksissä olevaa poliittista kehitystä. Vaikka kulttuurimme, kielemme ja perinteemme eroavat, loppujen lopuksi raja on vain kartalle piirretty viiva. SVS-sivut_3-2021_OK.indd 46 SVS-sivut_3-2021_OK.indd 46 31.8.2021 7.14 31.8.2021 7.14. Opiskelujen jälkeen vuosina 2007–2012 hän toimi taidetta ja kulttuuria käsittelevän OpenSpace.ru-nettijulkaisun päätoimittajana ja siirtyi sen jälkeen uuden kulttuuriasioihin keskittyvän Colta.ru-nettijulkaisun päätoimittajaksi, jossa toimii edelleen. Opiskelijatyönä syntyi yhteensä kymmenen kirjailijan esittely. Osip Mandelštamin, Marcel Proustin ja W. Kirja palkittiin Venäjällä Nos (2018) ja Bolshaja kniga (2017-2018) – palkinnoilla. Muistin muistolle on ehdolla vuoden 2021 Kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi. Eri vaihtoehdot ja ohjeet kotisivuilta. G. Ennen romaanin ilmestymistä Stepanova tunnettiin yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä runoilijoista ja esseisteistä. Sebaldin kaltaisten kirjailijoiden kanssa vuoropuhelua käyvä hybriditeos yhdistelee luovasti sukukronikkaa, muistelmia, esseistiikka, matkakertomusta ja historiankirjoitusta. Venäjän Aika 3/2021 Yhteistyö kukkii uudessa logossa Suomi–Venäjä-seuran uusi visuaalinen ilme ja logo julkaistiin 3.9. . Tästä näkökulmasta Muistin muistolle on oikeastaan proosamuotoinen jatke Stepanovan runoudelle. Erityisesti sen käsitys Venäjän viime vuosisadan historiasta alituisena siirtymänä traumasta toiseen haastoi valtiovallan virallisen narratiivin Venäjän voitokkaasta historiasta. Vaikka maidemme väliin on piirretty ihmisen toimesta raja, luonto ei muutu
Vladimir Vysotski (1938–1980) ei välttänyt lauluissaan kiellettyjä aiheita. 3/2021 Venäjän Aika ?47 Kaikenlaisten neukkukoneiden omistajia Suomi–Venäjä-seuran Neukkumasinistien tavoitteena on koota yhteen kaikenlaisista neukkuajopeleistä kiinnostuneita harrastajia sekä edistää Neuvostoliiton alueella valmistettujen ajopelien kunnostusta ja säilymistä jälkipolville keräämällä ja jakamalla tietoutta sekä järjestämällä ja osallistumalla erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Vysotskin ystävät ry ottaisi vastaan mielellään uusia käännöksiä sellaisista lauluista, joita ei ole vielä käännetty. järjestetty Rehellinen runoilija -kesäkonsertti sujui leppoisissa tunnelmissa. konsertissa Vysotski Rehellinen runoilija. SVS-sivut_3-2021_OK.indd 47 SVS-sivut_3-2021_OK.indd 47 31.8.2021 7.14 31.8.2021 7.14. H AR RI PO RK O LA Diman ja Vadimin Volgat Neukkumasinistien kokoontumisajossa. Vysotskia tulkitsivat Mihail Ionin (vas.) ja Petri Rajala. Jäseneksi kelpaavat kaikenlaisten Neukkukoneiden omistajat, on sitten auto, moottoripyörä, maatalouskone, työkone, sotakone, vene, perämoottori, lentokone tai vaikka polkupyörä. Itseään säästämättä hän teki työtä ja katsoi sen ainoaksi selviytymiskeinoksi siinä ajassa. Tuona aikana Itä-Suomen työt jaetaan muun henkilökunnan kesken. Pienimpänä, mutta ei missään mielessä vähäisempänä mainittakoon kerhon ”lemmikki” eli 1966-mallinen Zaporozhets eli Jalta, joka onkin päässyt kunniapaikalle kerhon logoon. › Seuraava konsertti pidetään Turun Koulu-ravintolassa 28.11. Osaston lippulaivana voidaan mainita Tshaika. Hänen runolaulunsa puhuvat totuuden ja avoimuuden puolesta. Oli myös uusia kävijöitä, joihin Mihail Ioninin ja Petri Rajalan tulkinnat tekivät vaikutuksen. Hän puhutteli jokaista ja tekee sen tänäkin päivänä. Jokaisella sanallaan hän elvytti varmuutta siitä, että kaikesta valheesta ja saastasta tulee loppu ja rehelliset, lahjakkaat ja rohkeat ihmiset ottavat lopulta osansa. Niitä on käännetty 216 kielelle. klo 15. TEKSTI RIIKKA PORKOLA, VYSOTSKIN YSTÄVIEN PJ. Vysotski ei valehdellut itselleen eikä ihmisille. Rajoitusten takia ulkoilmakonserttiin otettiin pienempi yleisö. Vysotski kirjoitti tuhansia tekstejä. Neukkumasinistien vuoden tärkein tapahtuma on kokoontumisajo, joka on pidetty yleensä heinäkuussa eri kaupungeissa ympäri Suomea. Tervetuloa mukaan! TEKSTI MARKKU POHJOLA Manillan pihalla 25.7. Yleisössä oli tuttuja aktiiveja, jotka käyvät kaikissa Vysotski-konserteissa kauempaakin. MARIA OPINTOVAPAALLE Itä-Suomen aluejohtaja Maria Korhonen on opintovapaalla 1.10.2021– 30.6.2022. Myös kerhomme jäseniä on eri puolilla Suomea. Venäjän kuuluisin ja rehellisin lauluntekijä Vysotskin ystävät ry ottaisi mielellään vastaan uusia käännöksiä sellaisista lauluista, joita ei ole vielä käännetty. Monet jäsenistämme ovat kunnostaneet ja museorekisteröineet ajokkinsa ja monelta jäseneltä löytyy useampi itäkulkuneuvo. Tästä kulkuneuvosta löytyy useita tarinoita ja varmasti se on yksi harvinaisimmista tänä päivänä. Englanniksi löytyy puolitoista tuhatta laulua, puolaksi kuutisensataa, bulgariaksi lähes 300, suomeksi noin 150. Lisäksi löytyy useita eri vuosimalleja Mosseja, Ladoja, Volgia ja muita Gaz tehtaan tuotteita unohtamatta moottoripyöriä IC, Ural jne. Rehellisyys puhutteli yleisöä myös Turussa 25.7. Yhdistyksemme onkin erittäin vapaamielinen. Vysotskin eläessä tuon ajan virallinen kulttuuripolitiikka vaati taitelijoiltakin täydellistä kaunistelua
Varhaiskasvatuksessa on tarjottu kolmen vuoden ajan kielirikasteista englanninkielistä esiopetusta. Peruskoululaisille tarjotaan 4. On mahtavaa, että lapset ovat päässeet venäjänkielisen opettajan opetukseen. Kaikissa esiopetusyksiköissä on järjestetty myös englanninja ruotsinkielistä kielisuihkutusta. Tiedustelut ja tilaukset: svs@venajaseura.com, (09) 693 831, Albatrossin myymälä. Venäjän kielen opiskelun aloitti nyt syksyllä kahdeksan viidesluokkalaista. krs huone S216. Ojanperän koulu on tarjonnut vieraita kieliä myös kerhotoimintana. Vaikka Anton oli vasta esikoululainen eikä osannut lukea, hänkin oli opetuksessa mukana. Limingan opettajat ovat saaneet täydennyskoulutusta CLIL-menetelmästä. 19 €/kpl), vähintään 10 kalenterin tilaajille 7 €/kpl + postikulut. Kaksikielinen opetus perustuu CLIL-menetelmään, jossa kohdekieltä opitaan samalla, kun opitaan oppiaineiden sisältöjä. Kielisuihkutusta on esiopetuksessa englannin lisäksi ruotsiksi. Sillä vahvistetaan A1-kielen osaamista, sillä jatkossa Limingassa opiskellaan ensimmäisenä kielenä englantia ja ruotsia. Pertti Snicker ja johto kunnan jäsen Rita Kumpulainen jakoivat keväällä 2021 kannustus stipendit liminkalaisille venäjän kielen opiskelijoille. 48. Venäjän Aika 3/2021 Venäjälle uutta jalansijaa Limingassa Limingan kunta on laajentanut kieliohjelmaansa mittavan kuntalaiskyselyn tuloksena. TEKSTI RITA MAGGA-KUMPULAINEN Hanki suosittu kalenteri Mainio suomalais-venäläinen seinäkalenterimme tulee jälleen syksyllä myyntiin. AR I VU O RE LA Lakeuden osaston vpj. Karkhu iloitsee, että venäläistaustaisilla lapsilla on mahdollisuus opiskella Limingassa äidinkielellä. Jokainen koulu tarjoaa oppilailleen valittaviksi A1-englantia ja A1-ruotsia. Jäsenhinta 8 €/kpl (norm. Jos oppilas valitsee A1-kieleksi ruotsin, A2-englannin opiskelu alkaa 4. Avoinna sopimuksen mukaan. Tieto siitä, että Suomi–Venäjä-seura voisi auttaa oppimateriaalin hankinnassa, ilahduttaa opettajaa. Liminganlahden koulussa aloitti vuosi sitten myös perusopetusta täydentävänä opetuksena venäjä äidinkielenä -opetus. OULUN TOIMISTO ON NYT KUMPPANUUSKESKUKSESSA 1.9. Suomi–Venäjä-seuran Lakeuden osasto on jakanut jo vuosia kannustusstipendejä venäjän kielen opiskelijoille esikoululaisista lukiolaisiin. Ryhmässä opiskelee kuusi oppilasta, opettajana toimii Hanti-Mansiasta Venäjältä kotoisin oleva Julia Karkhu. Keväällä 2021 osasto jakoi yhteensä viisi stipendiä viiteen eri kouluun. luokalta alkaen A2-kielenä saksaa, venäjää ja espanjaa sekä englantia A1-ruotsia opiskeleville. Hänestä huomaa selvästi, että opetuksesta on ollut hyötyä. Anton ja Julia Heinonen edessä ja Ilmari Sainio ja Mariia Dekhtiar takana. luokalla. Oppimateriaalin kanssa opettaja joutuu tekemään paljon töitä. Kalenterin kuvituksena on valokuvauskilpailun parhaimmistoa ja se sisältää suomalaisten juhla-, nimija liputuspäivien lisäksi venäläiset juhlapäivät. Kaksikielinen opetus on laajentunut myös lukioon, ja venäjääkin voi opiskella äidinkielenään. Alakoulun kaksikielisessä opetuksessa oppilaan A1-kieli on englanti. SVS-sivut_3-2021_OK.indd 48 SVS-sivut_3-2021_OK.indd 48 31.8.2021 7.14 31.8.2021 7.14. Kielikerhoja on toteutettu venäjäksi, kiinaksi, japaniksi, espanjaksi ja ruotsiksi. Julia kakkosluokkalaisena hyötyi lukuvuodesta todella hyvin, samoin kuin 12-vuotiaana paluumuuttajana vanhempineen puolentoista miljoonan asukkaan Samarasta vuonna 2000 viiden tuhannen asukkaan Sieviin Pohjois-Pohjanmaalle muuttanut Evgenija, Eve Heinonen kertoo. alkaen Oulun toimisto on osoitteessa Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53, 2
klo 17 Jäsenrekisteri syventävät ominaisuudet ke 8.12. Nukketeatteri Taiga-Maton Äiti maata etsimässä Redissä. 2.11. klo 17 Osaston sähköinen asiointi to 4.11. ”Kulttuurikoodi – avain kaupunkien ymmärtämiseen ja säilyttämiseen”-seminaari, virtuaalinen tutustumiskäynti Sergei Jeseninin museoon sekä Rjazanin filharmonian konsertti. Seura aloittaa tällä näyttelyllä monivuotisen yhteistyön valokuvataiteilijoiden liiton kanssa. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Kaikki ovat tervetulleita Suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin, joka lähetetään 24.9. 3/2021 Venäjän Aika ?49 OSALLISTU ETÄNÄ Koulutusta to 9.9. Venäläisen kulttuurin viikko › Kulttuuriviikko valaisee marraskuisen Helsingin. Venäläinen illallinen ravintola Perhossa. Curtisin teos Käsikirjoitukset eivät pala: Mihail Bulgakovin elämä kirjeiden ja päiväkirjojen valossa. 7.11. Keitä ovat taiteilijat sankareiden takana. klo 17 Uuden jäsenrekisterin yleisesittely ke 10.11. Haastateltavana kirjailija Anna Soudakova Käpylän kirjastossa. Luentoja keskustelutilaisuus Rikhardinkadun kirjastossa. Ohjelmaa niin aikuisille, lapsiperheille kuin nuorille. Varmista toteutuminen suomivenajaseura.fi tai järjestäjältä. Sarjakuvanäyttelystä löydät vastauksia. klo 17 Uusi logo osastojen käyttöön to 16.9. Sukelluksia Neuvostoliiton kulttuuripolitiikkaan Kallion opistotalossa. Venäläisen nykykirjallisuuden näyttely 6.9.–3.10. 5.11. A E. Tulossa muun muassa: 30.10. Tapahtumakalenteri Tilaisuuksien järjestämisessä noudatetaan annettuja koronaohjeita ja -suosituksia, muutokset ovat mahdollisia. Meeri Koutaniemi: Matka marien maalle › Näyttely johdattaa yleisön kaukaiseen maahan kielisukulaistemme luo. Ohjelmassa on mm. Tarjolla monipuolinen kattaus venäläistä kulttuuria. klo 17 Someaktiivina seurassa ma 13.9. klo 16 Toiminnansuunnittelu 2022 ja puheenjohtajakoulutus ke 27.10. Lisää: kultforum.org Kulttuuritila Albatrossin näyttelyt, Kanavaranta 7 F 7.9.–2.10. SVS-sivut_3-2021_OK.indd 49 SVS-sivut_3-2021_OK.indd 49 31.8.2021 7.14 31.8.2021 7.14. Yhteistyössä HY:n opiskelijajärjestö Rupla ja Suomi-Venäjäseura. klo 18–19.30 Pe 24.9. Helsinki M I K H AI L LE B E DE V 29.10.–7.11. Rjazanista. Kuvat eivät esittele pientä vähemmistökansaa perinteisesti kansallisruokien, -pukujen tai -laulujen kautta, vaan osoittavat, että valtakulttuurien varjoon jäänyt kieli ja sen puhujat ansaitsevat tulla tuoduiksi esille myös valokuvataiteen keinoin. Millainen on venäläinen supersankari. 5.10.–5.11. klo 17 tai ma 15.11. Venäjän nuoret palkitut valokuvaajat › Esillä Venäjän valokuvataiteilijoiden liiton järjestämän valokuvakilpailun parhaimmistoa: 22 työtä 15 eri puolilla Venäjää asuvilta nuorilta valokuvaajilta. 4.11. 9.11.–27.11. klo 17 Osaston taloudenhoito ke 15.12. Syys-lokakuu Lukupiiri › Helsingin yliopiston osaston syksyn ensimmäisenä lukupiirikirjana luetaan J. klo 16.30 Virtuaalinen toiminta seurassa ja osastoissa ti 28.9. Venäläiset supersankarit – Moskovalaista nykysarjakuvaa -näyttely (Kulttuurikeskus Stoa) › Moskovalainen sarjakuvakustantamo Bubble comics on viimeisen kymmenen vuoden aikana luonut tyhjästä venäläisen supersankarin käsitteen. Klo 17 Venäjän kieltä ja kouluyhteistyötä Lisää: bit.ly/syyskoulutus2021 Seuraväen juttutupa Ti 7.9., 5.10., 2.11., 7.12. Tarkka ajankohta kotisivuilla. klo 10 tai to 18.11. klo 10 Jäsenrekisterin peruskoulutus ti 16.11
klo 14 järjestetään kouluille ja muille kiinnostuneille Suistamon Sähkön keikka. 34 €) 2 lippua per jäsen syksyn esityksiin 17.9.-18.12.2021 Uutta: kielikursseja etänä ja lähiopetuksessa Seuran kielikursseilla tutustutaan uuteen kieleen ja kulttuuriin monin eri tavoin. Taiteilijoiden retkikunnan työpajoja kaikille Tornio-Kirovsk Taiteilijoiden retkikunnan ?????????. suomivenajaseura.fi/albatross Maanantaisin klo 18.30–19.15 Kurkistus karjalan kieleen ja kulttuuriin (vain etänä) Keskiviikkoisin kulttuuritila Albatross, etänä Klo 16–17 Tutustu venäjän kieleen ja kulttuuriin Klo 17.15–18.15 Venäjän kielen keskustelukurssi Klo 18.30-19.30 Kurkistus komin kieleen ja kulttuuriin Klo 19.30-20.30 Venäjää iltateen äärellä IISALMI Su 19.9. ohjaus Pasi Lampela / ENSI-ILTA 11.9.2021 TARJOUS Suomi-Venäjä seuran jäsenille! 30 € / lippu (norm. Tarjolla hiillosmakkaraa ja nokipannukahvia. Tervetuloa! VALKEAKOSKI Ti 12.10. Mahdollisuus marjastaa ja sienestää. Jaossa venäläisten sieniruokien reseptejä. Su 21.11. LAPPEENRANTA Ma 13.9. Klo 17.30 Reijo Nikkilän luento "Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa" (Valkeakosken kirjasto) 16.–17.10. Venäjän Aika 3/2021 Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) lktliput@lahti.fi • www.lippu.fi / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 Ryhmämyynti (03) 752 6000 / lktryhmat@lahti.fi www.lahdenkaupunginteatteri.fi Leo Tolstoi – Pasi Lampela SOTA JA RAUHA Ystävyys. Ulkoilupäivä (Soidinvuoren ulkoilualue Iisalmen ja Sonkajärven raja-alueella, Palosenlammintie 287) Kokoontuminen klo 12 ulkoilualueen parkkipaikan laavulla Palosenlammintien varressa. Vapaa pääsy. Ei pääsymaksua. Ohjaus Eldar Rjazanov. klo 17–19 Kokeillaan kyykkää (Kivisalmen kenttä, Voisalmensaari) TORNIO La-su 18.–19.9. ??????). klo 19–20.30 Elokuvakerho Two women (??. toinen osa kokoontuu Tornion Järjestötalossa 18.–19.9., jolloin toteutetaan kirovskilaisen osapuolen tarjoamia taideja käsityöoppeja, jotka saadaan video-opastuksella. Tapahtumakalenteri 50. Lisäksi virtuaalista ohjelmaa, musiikkia ja kielikursseja. ?????????. Tule rohkeasti mukaan! Aloitus 4.10./6.10., yht. Tekstitetty suomeksi. Osallistuminen on maksutonta. Yhtyeellä on vannoutunut fanikuntansa ja se soittaa karjalaisista juurista ammentavaa etnoteknoa. Elokuva on vuodelta 1984 ja se perustuu Aleksandr Ostrovskin näytelmään. klo 18 Venäläisen elokuvan ilta (Iisalmen Työväentalo, Pohjolankatu 11) Katsotaan elokuva ”Julma romanssi” (???????. To 21.10. Rakkaus. ???????, Kaksi naista) (Monikulttuurikeskus Kompassi, Sammontori 2) Ti 14.9. 10 viikkoa. Jäsenhinta 50 €/ei jäsenet 70 €. Venäjän kielen keskustelukurssia lukuun ottamatta aiempaa kielen osaamista ei tarvita. klo 15–17 Kevyempää Vysotskia -konsertti (Koulu-ravintola) Vysotskin ystävät ry:n konsertissa Mihail Ionin ja Petri Rajala tulkitsevat Vysotskin tekstejä venäjäksi ja suomeksi sekä kertovat laulujen taustoista. SUGRIFEST Suomalais-ugrilaista sukukansapäivää juhlitaan jälleen lokakuussa. Elämä. Seuraa seuran tapahtumakalenteria sekä facebook.com/sugrifest Lisää menovinkkejä kotisivuilla! SVS-sivut_3-2021_OK.indd 50 SVS-sivut_3-2021_OK.indd 50 31.8.2021 7.14 31.8.2021 7.14. klo 18 Venäläisen ruuan ilta (Iisalmen Työväentalo, Pohjolankatu 11) Valmistamme seljankaa sekä perunaja kaalipiirakkaa. Opasteet Sonkajärventieltä . Paikallisia tapahtumia tulossa ainakin Helsinkiin, Ouluun ja Tampereelle. Opettajina toimivat Pavel Moshnikov ja Galina Misharina, jotka molemmat ovat natiiveja kielenpuhujia. Kuolema. Esimerkiksi 16.10. TURKU Su 28.11
Kolumnisti Rita Magga-Kumpulainen on toimittaja, kirjailija ja runoilija. Kuluneet viikot ovat opettaneet paljon. Nauran, kun naurattaa. Eräänkin kerran olen kaupassa ihaillut tuttavani maskia. On vain se hetki, jota elät. Koronaakin pysähdyttävämpiä asioita on olemassa. 1 Kulttuuritila Albatrossin esittely bit.ly/ SVSyoutube 2 Buranovon mummojen konsertti bit.ly/ Buranovonmummot 3 Sutisen Neukkuturismialuento: bit.ly/ Neukkuturismi Kolum ni 3/2021 Venäjän Aika ?51 Psst! Nappaa tästä seuran katseluvinkit kotisohvalle! SVS-sivut_3-2021_OK.indd 51 SVS-sivut_3-2021_OK.indd 51 31.8.2021 7.14 31.8.2021 7.14. Onko se hitautta, jos lähdön alla eteen putkahtaa tärkeää tekemistä. Iloitsen siitä, että synnyin Suomessa, asun suuren yliopistosairaalan vieressä ja olen aina osallistunut tunnollisen koulutytön tavoin tutkimuksiin, kokeisiin, seulontoihin. Uskon huomiseen. Yhdessä hetkessä kaikki muuttuu. Edelleen elämässä on enemmän aihetta kiitokseen. Aihetta kiitokseen K orona-aikaa on eletty jo likemmäs kaksi vuotta. Reissulaukussa vääriä vaatteita. Aikakirjat menevät sekaisin, kun olet mökillä mielipuuhassasi rantapusikkoa raivaamassa, ja puhelin soi. En usko siihen. Lehtikori täppösen täynnä. Ennen huomioin ystävän uudet vaatteet. Eteisen kengät sikinsokin. Tietysti kunnon kansalaisena vastaat heti. Kun ennen kysyin, mistä uusi pusero on ostettu, nyt utelen, huurtuvatko silmälasit myös kukkamaskin kanssa ja kuinka monenlaisia kestomakseja ystävälläni on. Kotona on yllättävän antoisaa kokeilla maskeja erilaisten vaatteiden kanssa. Aika rientää omaa rataansa. Varmistan myös, että ei kai juttukaveriani häiritse, jos hankin samanlaisia. Niin myös maskeihin, turvaväleihin ja käsien desinfiointiin. Nyt rekisteröin muuta. Ja sitten sanotaan, että mihin se jäi kuppaamaan, ja kuinka monta kertaa vaatteet täytyy valita ja ketä kummaa se haittaa, jos kengät ovat tyhjässä kodissa nurinnarin! Minusta on päivän selvää, että reissu menee pieleen, jos on väärät kengät mukana tai mielimekko jää viime hetkellä pois laukusta. Itken, kun itkettää. Päivissäni on varma rytmi. Ajallakin on joskus kiire, vaikka minulle huomautetaan, että minä olen hidas. Elämä jatkuu edelleen. , , Yhdessä hetkessä kaikki muuttuu. Vaikka etäily tuntui aluksi mahdottomalta, siihen tottui. Kiitän myös synnyinlahjastani, positiivisesta elämänasenteesta
Vapaa pääsy. Venäläinen nykykirjallisuus 30.11.–8.1. (09) 693 831, svs@venajaseura.com suomivenajaseura.fi/albatross ????. Kanavaranta 7 F, 00160 Helsinki. ??????????! Kulttuuritila Albatrossin galleria ja kirjakauppa odottavat sinua! Venäjän, karjalan ja komin kurssit lokakuusta alkaen. Meeri Koutaniemi: Matka marien maalle 9.11.–27.11. Venäjän nuoret palkitut valokuvaajat 5.10.–5.11. 7.9.–2.10. 52_VA_3-2021_Oma_ilmo.indd 21 52_VA_3-2021_Oma_ilmo.indd 21 31.8.2021 7.05 31.8.2021 7.05. Sofia Saikåinin maalauksia DM IT RY BA RT EN EV LU DA KA LI N IC H EN KO KULTTUURITILA ALBATROSS Avoinna ti-la klo 10–17