Venäjän Aika 3/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Irt on um er o 7,5 € Aika 3 22 AJANKOHTAISTA Diana Seppä on SVS:n uusi puheenjohtaja MATKAILU Esa Tuomisen raportti Montenegrosta Venäjän REPORTAASI Ostosturismi puhuttaa Venäläiset palasivat Vaalimaalle 01_VA_3-2022_Kansi.indd 1 01_VA_3-2022_Kansi.indd 1 29.8.2022 13.21 29.8.2022 13.21
42 RUOKA Venäläisiä herkkuja Helsingin Jätkäsaaresta. 20 TALOUS Venäjä irtautuu maailmantaloudesta. Chefood Bistron keittiössä loihditaan muun muassa komeita borsh-annoksia. Venäjän Aika 3/2022 Aika Venäjän 3 22 3 PÄÄKIRJOITUS Viisumi venäläisille – kyllä vai ei. 44 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA Sisältö 26 42 10 Mitä kuuluu Vaalimaalle. 4 LYHYET Maksim Galkinin konsertti ja muita lyhyitä juttuja. 10 MATKAILU Venäläisturistit palasivat Vaalimaalle. 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 2 29.8.2022 13.49 29.8.2022 13.49. 2. 26 UKRAINAN SOTA Ukrainalaispakolaisille lämmin vastaanotto Keski-Suomessa. 16 TALOUS Mistä töitä Venäjä-osaajille. 40 VIERASKYNÄ Jevgeni Bogdanov ottaa kantaa viisumikysymykseen. Jyväskylässä venäläiset auttavat ukrainalaisia maahanmuuttajia. 8 KOLUMNI Matkaajan muistisäännöt pääkonsulaatista. 30 MATKAILU Matka suomensukuisten Lyydinmaalle 35 MATKAILU Esa Tuomisen matkaraportti Montenegrosta. 22 KULTTUURI Suomi-Venäjä-seura sai uuden puheenjohtajan
020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen. Venäjä tunnetusti vastustaa Suomen ja Ruotsin Natojäsenyyttä. Ostosturismin tiimoilta Venäjän Aika julkaisee tässä numerossa reportaasin Vaalimaan rajanylityspaikan ja rajan välittömässä läheisyydessä sijaitsevien kauppakeskusten toiminnasta. Seuraava lehti ilmestyy 16.2.2022. Julkaisemme myös toimittaja Jevgeni Bogdanovin kirjoittaman venäjänkielisen ”vieraskynän”, jossa Jevgeni käsittelee kuumaa viisumikysymystä omasta näkökulmastaan. Ehdottoman tärkeää on ymmärtää, ettei peruskansalaisilla ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa nykytilanteessa Venäjän hallituksen aggressiiviseen sotapolitiikkaan. Martti Kiuru päätoimittaja Jatketaanko taloudellista yhteistyötä. PÄÄTOIMITTAJA Martti Kiuru martti.kiuru@media.fi Puh. Jatketaanko taloudellista yhteistyötä ja millä ehdoin. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Osa suomalaisista kieltäisi tyystin viisumit venäläisiltä, mutta näin radikaaliin toimenpiteeseen hallitus ei onneksi ryhtynyt, vaan esimerkiksi sukulaissuhteiden ylläpitoa varten viisumi myönnetään ilmeisesti jatkossakin normaalisti. Venäjän rajanaapurina Suomi joutuu tässä tilanteessa arvioimaan kokonaan uudelta pohjalta virallisen Venäjä-politiikkansa. 3/2022 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Viisumi venäläisille – kyllä vai ei. Virallisten suhteiden ohella on tietysti myös mietittävä epävirallisempaa kanssakäymistä suomalaisten ja venäläisten välillä. 045 675 7122 ULKOASU HANK hank.fi KANNEN KUVA Kari Martiala PAINOPAIKKA PunaMusta, 2022 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. Jäsenyys toteutuu kuitenkin vasta siinä vaiheessa kun nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet Suomen (ja Ruotsin) jäsenhakemuksen. Suomen hallitus päätti elokuussa rajoittaa huomattavasti venäläisille myönnettävien viisumien määrää. alv 10 % Puh. On täysin mahdollista, että Venäjän hallituksen lyhytkestoiseksi kaavailema ”erikoisoperaatio” pitkittyy vuosia kestäväksi näännytyssodaksi. Tämä kestänee vielä kuukausia tai jopa vuosia, sillä Turkki ja mahdollisesti myös Unkari hyödyntävät jäsenhakemusta ikään kuin pelikorttina, jota voi käyttää neuvotteluissa lännen ja ennen kaikkea Venäjän suuntaan. Henkilökohtaisesti en pidä viisumien rajoittamista tavallisilta Venäjän kansalaisilta tarkoituksenmukaisena toimenpiteenä. 040 841 0430 sisko.ruponen@venajaseura.com 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 3 29.8.2022 13.29 29.8.2022 13.29. Lieväkin protestointi sotaa vastaan voi johtaa pitkään vankeustuomioon. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Vaikeita kysymyksiä joihin ei ole patenttivastauksia. Kuinka käy kulttuuriyhteistyölle, ympäristöasioiden hoidolle, koulutusvaihdolle ja turismille. 040 549 3105 TUOTTAJA Kari Martiala kari.martiala@media.fi Puh. Suuri turvallisuuspoliittinen ratkaisu tehtiin keväällä kun Suomi jätti hakemuksen sotilasliitto Natoon. Viisumikysymyksestä on käyty koko kesän ajan vilkasta kansalaiskeskustelua – puolesta ja vastaan. Taistelut Ukrainassa jatkuvat kiivaina, eikä rauhanneuvotteluista tai edes tulitauosta ole tietoakaan. Miten jatkossa hoidetaan suhteet rajan eripuolilla asuviin sukulaisiin ja ystäviin
Armenia kuuluu Venäjän kanssa samaan tulliliittoon ja kyseisen ”gatewayn” kautta Venäjälle kuljetetaan autoja esimerkiksi Yhdysvalloista. Autopulan ja ruplan teknisen vahvistumisen seurauksena venäläiset miettivät nyt keinoja autojen hankintaan ulkomailta. Pudotusta edellisen vuoden heinäkuuhun oli peräti 97 prosenttia. Viime vuoden heinäkuussa Venäjällä myytiin vielä 507 Volvo-autoa, mutta tämän vuoden heinäkuussa vain 16 Volvoa. Automarkkinan kaaoksen syy on Venäjän käynnistämä Ukrainan sota, jonka seurauksena useimmat kansainväliset autonvalmistajat kieltäytyivät viemästä autoja tai niiden komponentteja Venäjälle. Tuonti ulkomailta sisältää kuluttajille merkittäviä riskejä. Myös venäläisen autojätti Avtovazin Lada-tuotanto kangertelee, koska myös Ladoissa on käytetty merkittävissä määrin länsikomponentteja, kuten elektroniikkaa, turvatyynyjä ja ABS-jarruja. Nyt Avtovaz pyrkii tuomaan markkinoille ”riisuttua” Ladamallistoa, joka perustuu vuosikymmenten takaiseen tekniikkaan. Autoja tuodaan nyt erilaisten Venäjän automarkkina syöksykierteessä järjestelyjen avulla kolmansien maiden kautta, esimerkiksi Saksasta, Armeniasta, Arabiemiraateista ja Japanista. TEKSTI MARTTI KIURU KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Porschemyymälä Pietarissa ”vanhaan hyvään aikaan”. Komponenttien vientikielto pysäytti lähes välittömästi myös Venäjällä toimivien ulkomaalaisten autotehtaiden tuotannon. Kyseisessä järjestelmässä käytetään länsimaisia elektroniikkakomponentteja, ja mediatietojen mukaan sen asentaminen voi tuoda autontuojalle jopa 5000 euron lisälaskun. 4. Heinäkuussa koko Venäjällä myytiin vain 18 Porsche-autoa. Esimerkiksi Pietarissa sijaitsevat Toyotan, Nissanin ja Hyundain tehtaat seisovat, eikä toiminnan uudelleen käynnistämisestä ole mitään tietoa. Krooninen pula autoista on myös nostanut sekä uusien että käytettyjen autojen hintaa vuodessa jopa kaksinkertaiseksi. Venäjän Aika 3/2022 LYHYESTI Uusien henkilöautojen myynti romahti Venäjällä heinäkuussa 75 prosenttia verrattuna edellisen vuoden heinäkuuhun. Maksuliikenteen järjestely on suuri ongelma, koska Venäjä on käytännössä irrotettu kansainvälisestä, pankkien välisestä Swift-maksujärjestelmästä. Autoon on pakollista asentaa venäläinen ERA-GLONASShätäviestijärjestelmä. Maahantuodun auton rekisteröinti Venäjällä voi myös osoittautua ongelmaksi. Erilaisia tuontidiilejä tarjoavien yritysten mainokset ovatkin lisääntyneet nopeasti esimerkiksi pietarilaismediassa. , , 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 4 29.8.2022 13.29 29.8.2022 13.29. Olettaa sopii, että länsiautojen kauppa tyrehtyy kokonaan jo kuluvan vuoden aikana varastojen tyhjentyessä, ellei korvaavaa tuontia kolmansien maiden kautta saada kunnolla käynnistettyä. Esimerkiksi Toyotan, Nissanin, Skodan ja Volvon myynti on sakannut vuodessa yli 90 prosenttia. Tuonti ulkomailta sisältää kuitenkin kuluttajille merkittäviä riskejä. Joidenkin länsimerkkien osalta myynnin pudotus on lähes totaalinen
40 % suuntasi kotimaahan, niin nyt kotimaan lentojen osuus on n. Sivash kertoo, että jo heinäkuun alkupuolella kaikki Suomen Moskovan konsulaatin ajat oli varattu elokuun loppuun. Pandemian aikana Sivash ja hänen kollegansa luopuivat kulujen säästämiseksi toimistotiloista ja siirtyivät työskentelemään kotikonttoreihin. Nyt Sivash on laskenut, että tämän asiakkaan velasta hän ei kurssimuutoksen takia saa enää edes lentolipuista itse maksamaansa hintaa. Jos aiemmin Sivashin liikematka-asiakkaista n. , , 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 5 29.8.2022 13.29 29.8.2022 13.29. Matkailijoiden toiveita Matkatoimistoalan on epäilty kuihtuvan, kun kaiken voi varata itse verkosta. ruotsalaiselle asiakkaalle, joka arvosti sitä, että sai samalla laskulla koonnin kaikista työntekijöiden lennoista. Sivash kertoo, että aiemmin lennon Istanbuliin saattoi saada 20 000 ruplalla, nyt se maksaa 120 000 ruplaa. Sivash käyttää mm. Suomesta Pietariin liikennöi muiden EUmaiden busseja tai liiketoiminta Venäjällä jatkuu. Matkatoimistojen vaikeuksia Ongelma matkatoimistoille on rahaliikenne. Joskus se tarkoittaa kolmen aikaan aamulla, kun asiakkaat Venäjän itäisissä osissa alkavat kaivata matkatoimiston palveluita. Pakotteiden vuoksi ulkomaiset asiakkaat eivät voi maksaa aiemmin tilaamiaan palveluita. Matkatoimistot kävivät eloonjäämistaistelua. Sivash on jo vuosia järjestänyt Venäjän sisäisiä lentoja mm. Sisäinen matkustaminen Venäjällä on silti edelleen melko vilkasta. 3/2021 Venäjän Aika ?5 VINJETTI 3/2022 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI Pandemian aikana venäläiset liikematkaajat ratkaisivat asiat etäyhteyksin. Pakotteista huolimatta elinkeinoelämä jatkuu vilkkaana, mutta matkakohteet ovat muuttuneet. 75–80 %. Esimerkiksi Vladivostokin, Ufan ja Novosibirskin lentoja varataan tiuhaan. Riittää, kun herää ajoissa. TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI KUVA ANATOLI SIVASHIN KOTIARKISTO Pandemia ja sanktiot supistavat venäläisten liikematkailua Venäläisten liikematkailu ulkomaille on vähentynyt selvästi. Anatoli Sivash aloitti matkatoimistouransa Moskovassa 1990-luvulla. Huolta aiheuttaa myös pandemia. Vaikka Istanbulin lentoja on lisätty, niitä on niin vähän, että hinnat ovat nousseet huimasti. Liiketoiminnan näkökulmasta Sivashia harmittavat tiukat rajoitukset Suomessa. Asiakkaina on myös venäläisiä yrityksiä, joilla on tiiviit suhteet Suomeen. Siitä asti hän on järjestänyt ensisijaisesti liikematkailijoille lentoja, junia, hotelleja, takseja ja muita palveluita. Sivash on huomannut, että asiakkaat arvostavat palvelua – sitä, että on joku, jolta voi pyytää apua milloin vain. Hyvä puoli on, ettei tarvitse ajaa Moskovan aamuruuhkassa työpaikalle. Kansainvälisten lentojen varaaminen teettää töitä, koska suoria lentoja Eurooppaan ei juurikaan ole. Hän toteaa, että kaikkialla ei olla yhtä tiukkoja, mm. Hänen on siis mahdoton järjestää viisumia suomalaisen yrityksen ostaneen venäläisyrityksen toimitusjohtajalle, jonka pitäisi päästä sopimaan tuotteiden kuljetuksista. Jos liikematkustus Venäjän sisälläkin vähenee, matkatoimistot joutuvat uudelleen eloonjäämiskamppailuun. sovellusta, jolla voi tilata asiakkaalleen taksin Venäjän eri kaupungeissa. Kauttakulkukohteiksi ovat muodostuneet Turkki sekä Serbian Belgrad. Nyt uudestaan asiakkaat toivovat palvelua. Kiinan merkitys kauppakumppanina on kasvanut. Toiseksi esteeksi nousivat pakotteet. Tämä korostui jo pandemian aikana, kun määräykset muuttuivat tiuhaan
Parodian kohteet nauroivat itsekin vedet silmissä, yleisöstä puhumattakaan. Nyt ei sallita enää minkäänlaista huumoria, jonka kohteena ovat maan johtohenkilöt. Hän nauratti yleisöä imitoimalla myös poliitikkoja, mutta harmittomasti. Galkinin parin tunnin mittainen esiintyminen päättyi myrskyisiin, kauan kestäviin suosionosoituksiin, jotka annettiin seisaalleen nousten. 6. Jos näki elokuun puolivälissä Maksim Galkinin konsertin Helsingissä, ymmärsi, että sodanvastainen mieliala on Suomessa asuvien venäläisten joukossa korkealla. Jo parikymmentä vuotta hän on esiintynyt stand-up -koomikkona, laulajana ja imitaattorina. Artisti kieltäytyi antamasta medialle haastattelua. Parikymmentä vuotta sitten parodioin sekä Jeltsiniä että Putinia kun nämä istuivat suuren salin eturivissä. Tuli vain mieleen, että jäyhä suomalaisyleisö ei olisi tällaiseen kannustukseen yltänyt. Yleisön mieleen tuntuivat olevan erityisesti sodanvastaiset letkautukset. Koomikko joutui jättämään hyvästit rahakkaalle televisiolle ja Venäjälle. Maksim Galkin on yksi Venäjän tunnetuimpia stand up -koomikkoja. Venäjän Aika 3/2022 LYHYESTI On ollut epätietoisuutta siitä, kuinka Suomen venäläiset suhtautuvat Putinin ”erikoisoperaatioon”. Kaikki yleisön antamat kukat eivät olleet mahtua artistin käsiin. Maksim Aleksandrovitsh Galkin syntyi 46 vuotta sitten. Muutamat naiset olivat onnistuneet raahaamaan esitykseen myös suomalaisen miehensä. Pitkään Galkinin huumori oli ”vain huumoria”. Älykäs huumori kirvoitti yleisöstä ei vain taputuksia vaan jopa joukkomittaista, suoraa huutoa. Vitsailu maan johtohenkilöiden kustannuksella oli sallittua tuolloin. Galkinin esitys koostui sekä ”harmittomasta huumorista” että erittäin terävästä Putinin ja ”erikoisoperaation” vastaisesta naljailusta. TEKSTI JA KUVA ESA TUOMINEN Esityksen jälkeen Maksim Galkin kertoi olevansa erittäin tyytyväinen Helsingin kulttuuritalossa saamaansa vastaanottoon. Aivan viime vuosiin asti Galkin esiintyi Venäjän television ykköskanavalla ja tahkosi epäilemättä hyvät rahat itselleen. Kun hän saapui Helsingin Kulttuuritalon täpötäyden salin lavalle, puhkesi yleisö raivoisiin suosionosoituksiin jo ennen kuin artisti ehti sanoa sanaakaan. Elokuun puolivälissä oli siis vuorossa Helsinki. Suomalaiset eivät tunne Galkinia, joten kerrotaanpa hänestä muutama sana. Viime vuosina, ja erityisesti ”erikoisoperaation” jälkeen kaikki muuttui. Ei jäänyt epäselväksi, että ainakin nämä reilu tuhat suomenvenäMaksim Galkin valloitti suomenvenäläisten sydämet läistä ovat Putinin sodan vastustajia. Humoristi väläytti myös erinomaista imitaatiotaitoaan hän esiintyi vuoroin Jeltsininä, Brezhnevinä, Putinina, Lukashenkana ja Zhirinovskina. Rocktähden tasoinen vastaanotto. 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 6 29.8.2022 13.29 29.8.2022 13.29. Galkin tuntuu olevan erityisesti naisten suosiossa heitä oli yleisöstä arviolta 80 prosenttia. Nyt hän asuu Latvian Jurmalassa ja kiertää esiintymässä kaikkialla, missä vain on venäjänkielistä yleisöä. Kun en ole suostunut New York Timesin tai Guardianin haastattelupyyntöön, niin olette hyvässä joukossa, hän hauskutti paria paikalle saapunutta suomalaistoimittajaa
Brömsin näkemyksen mukaan venäläisessä kulttuurissa heikkouden osoittaminen tai mielenterveyden järkkyminen ovat jo ortodoksiperinteenkin pohjalta tabuja. Bröms muistuttaa, että esimerkiksi perheväkivalta on vuoden 2017 lakiuudistuksen jälkeen vain hallinnollinen rike, jos teko on ensimmäinen laatuaan. 3/2021 Venäjän Aika ?7 VINJETTI 3/2022 Venäjän Aika ?7 LYHYESTI Poliittisia murhia, rikollisryhmien välienselvittelyjä, homofobiaa, uskonnollista fanaattisuutta, perheväkivaltaa. Usein tappojen ja murhien syyksi osoittautuu uskonnollinen radikalisoituminen ja fanatismi. Vakavien mielenterveyshäiriöiden – kuten skitsofrenian – lääkehoito ja psykoterapia on Brömsin mukaan laiminlyöty ainakin suurkaupunkien ulkopuolella. Neuvostoliitossahan psyykkisesti sairaiksi luokiteltiin lähinnä toisinajattelijat. Suomalaisvenäläinen Katariina Bröms keskittyy teoksessaan kuitenkin Venäjään ja kyseisen maan erityispiirteisiin väkivaltarikosten näkökulmasta. Venäjällä on erittäin merkittävä muslimiväestö, josta osa noudattaa islamin šaria-lain ääritulkintoja. Maailmassa on enemmän tuskaa kuin onnea, ja kuolemaan johtavia väkivallantekoja tapahtuu valitettavasti kaikissa maissa – myös Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa. Tuottavatko venäläinen machokulttuuri, totalitäärinen järjestelmä, puutteellinen lainsäädäntö ja kaikkialla riehuva korruptio jo sellaisenaan rakenteellista väkivaltaa, joka eskaloituu aika ajoin julmuudeksi ja jopa murhiksi. Bröms on aikaisemmin julkaissut Venäjä-aiheisia kirjoituksiaan ”Ikkunat kii-true crime”-podcastissa, ja nyt siis myös kokonaisena kirjana. Teos sisältää viisi pitkää tapauskertomusta, joista tunnetuin on vuonna 2006 tapahtunut journalisti Anna Politkovskajan salamurha moskovalaisen kerrostalon hississä. dostuukin yhteisössä helposti käveleväksi pommiksi. Laitoksesta ulospäästetty skitsofreenikko muoMiksi Venäjällä murhataan. , , 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_3-2022_Alkusivut.indd 7 29.8.2022 13.29 29.8.2022 13.29. Vaikka kokonaisuus on synkkää luettavaa, kykenee kirjoittaja ilahduttavasti myös analysoimaan julmia väkivallantekoja laajemmasta yhteiskunnallisesta kontekstista käsin. Bröms tuntee taustansa puolesta hyvin venäläistä yhteiskuntaa ja mielenmaisemaa, ja kerronta on tiivistä ja ytimekästä. Kyseisen lain tulkinta on osoittautunut ongelmalliseksi, ja Katariina Brömsin mielestä seksuaalivähemmistöjen asema on vuosien kuluessa mennyt vain heikompaan suuntaan. TEKSTI MARTTI KIURU Katariina Bröms: Ikkunat auki itään – Rikoksia ja rangaistuksia Venäjältä, Deadline Kustannus, 2022. Väkivalta, syrjintä ja vihapuhe kohdistetaan helposti seksuaalisesti poikkeaviin, ja joissakin tapauksissa asetelma on johtanut myös vakavaan aggressioon ja vakivaltaisiin kuolemantapauksiin. Homoseksuaalisuus on Venäjällä sallittua, mutta vuoden 2013 lainsäädännön pohjalta maassa kiellettiin homoseksuaalisen propagandan levittäminen alaikäisille. Perinteisestihän Venäjällä on katsottu, että vaimon paikka on nyrkin ja hellan välissä, eikä edes poliisilla ole halua tai resursseja reagoida perheväkivaltaan ajoissa tai kenties ollenkaan. Bröms tuntee taustansa puolesta hyvin venäläistä yhteiskuntaa ja mielenmaisemaa. Kirjoittajan mielestä uusi laki antaa aviopuolisolle (useimmiten mies) ikään kuin avoimen valtakirjan pahoinpidellä puolisoaan pelkäämättä seurauksia
Venäjä tulkitsee myös kaksoiskansalaisten olevan ensisijaisesti Venäjän kansalaisia. Matkustusilmoituksen tehneisiin taas saadaan yhteys turvallisuustilanteen niin vaatiessa. Konsuliyksiköissä on mahdollisuus hoitaa elämän eri tilanteisiin liittyviä kansalaisvelvollisuuksia. Koronaan liittyvät matkustusrajoitukset poistuivat kesällä Suomessa ja Venäjällä, mutta tällä hetkellä Venäjä vaatii edelleen PCR-testin näyttämistä rajalla. Esimerkiksi metsästyspatruunat tulkitaan tullissa sotilastarvikkeiksi, joista on odotettavissa seuraamus. Yhteydenotot liittyvät usein matkustusasiakirjoihin tai esimerkiksi hädänalaisen asemassa olevan sairastumiseen tai onnettomuuteen tai rikoksen kohteeksi joutumiseen. Venäjän viranomaisilta saa ajankohtaisimman tiedon Venäjän viranomaismääräyksistä. Varaudu myös rahaliikenteen sekä matkustamisen vaikeutumiseen. 8. Matkustustiedotteet sisältävät tietoa maan tai alueen yleisestä turvallisuustilanteesta. Olemme saaneet paljon kysymyksiä Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksista matkustamiseen ja Venäjällä oleskeluun. Lisäksi Venäjälle vietävät voimakasvaikutteiset lääkkeet (reseptija kolmiolääkkeet) on kirjattava tulliselvityslomakkeeseen. Konsuliyksikössä voi asioida esimerkiksi Digija väestöviraston (DVV) rekisteröinneissä lapsen syntymän ja avioliiton yhteydessä sekä lisäksi perheoikeudellisissa asioissa, kuten isyyden tunnustamisessa, elatusapuasoissa sekä notaaritoimituksissa ja asevelvollisuusasioissa. Kriisitilanteessa tulee seurata myös paikallisviranomaisten tiedotusta. Neljä M:ää on hyvä matkaajan muistisääntö: matkustustiedotteet, matkustusilmoitus, matkavakuutus ja matkustusasiakirjat. Myös koronapandemiaan koskevat kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia. Loppuun myös muutama muu asia: tarkasta ajoneuvosi perusteellisesti tavaroista, joita ei saa tuoda Venäjälle. TEKSTI SUOMEN PIETARIN-PÄÄKONSULAATTI Neljä M:ää on hyvä muistisääntö Konsulipäivystys matkaajan tukena eri elämäntilanteissa Pääkonsulaatin konsuliyksikkö palvelee ajanvarauksella aukioloina ma–pe klo 9–12 ja 13–15 sekä sähköpostilla sanomat.pie@ formin.fi. Matkaajia suositellaan ottamaan myös matkavakuutus, mikä on voinut olla esimerkiksi koronapandemian aikana tärkeä apua vahinkokorvausten osalta. Matkustusasiakirjoista Venäjälle käy passi, jonka pitää olla voimassa vähintään kuusi kuukautta matkan päättymisestä. Tutustu ajankohtaisiin konsulija matkustusasioihin verkkosivuillamme finlandabroad.fi/ web/rus/etusivu Suomen Pietarin-pääkonsulaatin palsta , , 08-09_VA_3-2022_Kolumni ja oma ilmo.indd 8 08-09_VA_3-2022_Kolumni ja oma ilmo.indd 8 29.8.2022 13.34 29.8.2022 13.34. Niitä saa olla mukana vain matkalle tarvittava määrä sekä paperiset reseptit on oltava mukana. Venäjä on lisännyt lainsäädäntöä, jonka nojalla voidaan tuomita myös ulkomaalaisia sakkotai vankeusrangaistuksiin muun muassa Venäjän asevoimia arvostelevista toimista tai puheista. Ulkoministeriö kehottaa Venäjällä olevia noudattamaan erityistä varovaisuutta ja harkitsemaan, onko oleskelu maassa välttämätöntä. Myös jotkin allergialääkkeet ovat kiellettyjen lääkkeiden listalla. Ulkoministeriö päivitti helmikuussa matkustustiedotteen tasolle ”vältä kaikkea matkustamista Venäjälle”. On hyvä huomioida, että Venäjän lait ja määräykset koskevat myös ulkomaalaisia. Kerromme kolumnissa tällä kertaa konsulipalveluista Suomen edustustoissa Luoteis-Venäjällä. Venäjän Aika 3/2022 KOLUMNI S uomen edustustot maailmalla palvelevat vuosittain lukuisia Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia
Kiitos, kun maksat jäsenmaksusi! Suomi Venäjä seura Ota yhteyttä! p. Puuttuuko sähköpostisi jäsenrekisteristä: bit.ly/osoite-rekisteriin Lisää etuja jäsenportaalissa ja suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut Vastaathan kyselyyn Selvitys Suomi-Venäjäseuran muuttuneesta toimintaympäristöstä on käynnissä. Laadukasta luettavaa 4 kertaa vuodessa. Kaikki jäsenet saavat lukuoikeuden sähköisiin näköislehtiin, 28 € jäsenmaksulla myös paperilehti kotiin. Kirjakauppa Ruslania -10 % ruslania.com koodilla ”suomivenäjäseura”, jäsenro ”Tilausta koskevat huomautukset”-kohtaan. 09 693 831 svs@venajaseura.com 08-09_VA_3-2022_Kolumni ja oma ilmo.indd 9 08-09_VA_3-2022_Kolumni ja oma ilmo.indd 9 29.8.2022 13.34 29.8.2022 13.34. Korjaa tarvittaessa. Teehuone Tsaikka -5 % kaikista irtoteistä teehuonetsaikka.fi koodilla ”SVS” ja Helsingin Showroomista. Mikäli et ole saanut henkilökohtaista linkkiä sähköpostitse, voit vastata kyselyyn tämän linkin kautta: suomivenajaseura.fi/ 38237selvityskysely Jäsenportaalista löydät: • Sähköisen jäsenkortin • Venäjän Ajan sähköiset näköislehdet • Jäsenmaksulaskut • Jäsenedut ja alennuskoodit • Omat tietosi. Kirjakauppa Rosebud -10% kivijalkakaupoista ja rosebud.fi koodilla ”SVS”. Arctic Delice herkuista -10 % articdelice.fi koodilla ”svseura10”, Helsingin Vanhasta kauppahallista ja kulttuuritila Albatrossista. Into Kustantamo -40% intokustannus.fi koodilla ”SUOMIVENAJA”. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla luo uusi salasana. RAVINTOLAEDUT -10% á la carte Ravintola Katjusa, Lahti Ravintola Bellevue, Helsinki Ravintola Pirosmani, Lahti Kirjaudu osoitteessa svs.crmieportal.com Sähköpostisi on käyttäjätunnuksesi. Seuraa seuraa! Ota käyttöön Suomi-Venäjä-seuran uusi jäsenportaali! Poimintoja jäseneduista Venäjän Aika -lehti
TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT KARI MARTIALA Reportaasi Vaalimaalta 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 10 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 10 29.8.2022 13.33 29.8.2022 13.33. Suomen hallituksen päätös supistaa selvästi venäläisturisteille myönnettävien viisumien määrää on uusi haaste rajaseudun liike-elämälle. Venäjän Aika 3/2022 REPORTAASI Venäläisten ostosturismi tekee paluuta Kaakkois-Suomessa. Toistaiseksi Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemilla sekä niiden läheisyydessä sijaitsevissa kauppakeskuksissa on kuitenkin melko rauhallista. 10
Lienee liikesalaisuus mikä on venäläisturistien osuus kauppakeskuksen myynnistä. Nyt turistit ovat palanneet, mutta mistään suuresta ryntäyksestä ei voi puhua. Lisäväriä lauantaipäivään toi Rajamarketin parkkipaikalla järjestetty vanhojen autojen kokoontumisajo, johon osallistui satakunta autoa. Rajamarketissa toimii erittäin tilava yleismarket, Lidlin ja Alkon myymälät, ravintola sekä muutama muu yritys. Paluumatkalla poikkesimme vielä Disas-ketjun Haminan myymälässä. Reportaasi Vaalimaalta Zsar Outlet Village on lähinnä muoti brändeihin erikoistunut, ulkoasultaan näyttävä kauppakeskus. 3/2022 Venäjän Aika ?11 REPORTAASI V enäjän Aika vieraili Vaalimaalla elokuun lopun helteisenä lauantaina. Kävimme raja-asemalla, jättimäisessä Rajamarket-ostoskeskuksessa ja muoti brändeihin erikoistuneessa Zsar Outlet Village -kauppakeskuksessa. Edellinen käyntimme Vaalimaalla tapahtui koronaepidemian ollessa huippuvaiheessaan. Tuolloin alueella oli erittäin hiljaista, eikä venäläisturisteja näkynyt lainkaan. 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 11 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 11 29.8.2022 13.33 29.8.2022 13.33. Rajamarketin pihassa olevien autojen rekisterinumeroiden perusteella suurin osa asiakkaista on suomalaisia
10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 12 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 12 29.8.2022 13.33 29.8.2022 13.33. Tuotteet maksetaan käteisellä Venäläisen ostosturismin tulevaisuutta suosii ainakin se seikka, että viimeisen puolen aikana rupla on vahvistunut euroon nähden noin 30 prosentilla. Rajamarketin kassalla oli jonoa, mutta jos näin suurikokoisessa marketissa toimii vain yksi tai kaksi kassaa, voi kysyä, onko liiketoiminta kannattavaa nykyisillä asiakasmäärillä. Osa oli tullut Suomeen henkilöautolla, mutta pari bussiakin näkyi pihassa. Esimerkiksi Forexin liikkeet Suomessa eivät käy ruplakauppaa ja perusteena asialle on Ukrainan sota. Vaikutti siltä, että valtaosa venäläisistä tulee Suomeen nyt vain yhdeksi päiväksi, eli kyseessä on puhdas ostosmatka. Suomessa on vaikea vaihtaa ruplia euroiksi. Suomessa ruplien vaihto euroiksi on vaikeaa tai mahdotonta. Sovavto liikennöi säännölli sesti Helsingin ja Pietarin väliä. Ruplan vahvistuminen ja voimakas hintainflaatio Venäjällä on johtanut siihen, että monien tuoteryhmien hintataso on Suomessa oleellisesti edullisempi kuin Venäjällä. Käytännössä rupla ei siis enää ole valuutta, jonka kurssin kysynnän ja tarjonnan laki rahamarkkinoilla määrittelee. Rajamarketissa näytti lauantaina asioivan jonkin verran venäläispariskuntia ja lapsiperheitä. Venäjän Aika 3/2022 REPORTAASI Vaikuttaa siltä, että Rajamarket ja Zsar-ostoskeskus ovat onnistuneet houkuttelemaan vakituisiksi tai satunnaisiksi asiakkaikseen myös kantasuomalaisia, jotka saapuvat viikonloppuostoksille Kotkan, Haminan tai Lappeenrannan suunnalta. Venäläispankeissa ruplia voi tällä hetkellä vaihtaa länsivaluutaksi, mutta pankkien vaihtoprovisiot ovat erittäin korkeita. Valkovenäläi set Margarita Tšistjakova ja Jana Antonova saapuivat Pietaris ta päiväostoksille Zsariin. Ennen koronaepidemiaa venäläiset ostivat Suomesta lähinnä elintarvikkeita, mutta nyt monien kodintuotteidenkin, astianpesuaineesta ja hammastahnasta alkaen, hinnat ovat Suomessa Venäjää alhaisempia. Kun loppulaskusta vielä vähennetään tax free -etu, kykenee harkitseva ostaja merkittäviin säästöihin. Tilanne ei kerro Venäjän talouden vahvistumisesta, vaan siitä, että maan keskuspankki on ryhtynyt erilaisilla toimenpiteillä säätelemään ruplan arvoa. , , Vuorobussi ja turistibussi Vaali maan rajanylitys paikalla. Tuleva kannattavuus taas on kysymysmerkki muun muassa siksi, että Suomen hallitus päätti elokuussa rajoittaa selvästi venäläisille myönnettävien viisumien määrää. Toki kaupankäyntiä myös hankaloittaa se, etteivät venäläisten maksukortit (mukaan lukien Visa ja Mastercard) enää pääsääntöisesti toimi Suomessa, joten ostot joudutaan tekemään käteisellä. 12. Ostosten lomassa voi nauttia aterian tai kahvit kauppakeskusten ravintoloissa
Margarita on ammatiltaan graafinen suunnittelija ja Jana kertoi työskentelevänsä Mercedes-Benzin markkinointitiimissä. Vaikka parkkipaikalla näkyi kohtalaisen paljon autoja, oli liikkeissä ja ravintoloissa melko autiota. Vaalimaalla rajan ylittäjillä ja saattajilla on käytössään nykyai kaiset odotustilat. Tulimme vain ostoksille, ja rajalta voimme hankkia samat tuotteet kuin Kotkastakin, naiset kertoivat. Ensiksi naiset suuntasivat Zsarkauppakeskukseen, mutta muotiostosten lisäksi suunnitelmissa oli myös elintarvikkeiden hankinta Rajamarketin liikkeistä. Vierailimme ranskalaisia kauneustuotteita kauppaavassa Kesäisenä lauantaina Zsarin parkkipaikalla oli jonkin verran venäläisrekisterissä olevia henkilöautoja. Mistähän kyseinen ilmiö kertoo. Muutama ”pitkäkilpinen” venäläisauto odotti jonossa, mutta suomalaisia bensaturisteja, eli ”tankkaajia” ei tällä kertaa näkynyt. Mielenkiintoista on, että Helsingistä Pietarin suuntaan on nyt helpompi ostaa lippu reittibussista kuin päinvastaiseen suuntaan. Ruplan kurssi on vahvistunut ja samaan aikaan monet kansainväliset brändit ovat poistuneet Venäjältä Ukrainan sodan seurauksena. Ainakin toistaiseksi valtaosa asiakkaista vaikuttaisi olevan suomalaisia. Aikaisemmin monien muotibrändien tuotteet olivat Venäjällä edullisempia kuin Suomessa, mutta nyt tilanne on muuttunut. 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 13 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 13 29.8.2022 13.34 29.8.2022 13.34. Allegro-junan lopetettua liikennöintinsä keväällä, ovat paikat vuorobusseissa olleet hyvin kysyttyjä. Pietarilainen turistibussi kävi lauantaina päivämatkalla Kotkassa, mutta Margarita Tšistjakova ja Jana Antonova hyppäsivät bussista pois jo Vaalimaalla. Venäläisnäkökulmasta Zsar onkin nyt melko edullinen ostospaikka, Margarita ja Jana totesivat. Esimerkiksi Lux Expressin menopaluu-matka Helsingistä Pietariin maksaa noin 150 euroa. Suuren kysynnän takia bussiyhtiöt ovat myös korottaneet reilusti taksojaan. Molemmat tulivat Suomeen ValkoVenäjän passilla. Asemalla seisoi myös yksi turistibussi ja Sovavton Pietari-Helsinkivuorobussi. Venäläisomisteisen Sovavton lisäksi säännöllistä reittiliikennettä Suomen ja Venäjän välillä harjoittavat ainakin latvialainen Ecolines ja virolainen Lux Express. Margarita ja Jana ovat kotoisin Valko-Venäjän Minskistä, mutta naiset ovat asuneet jo pitkään Pietarissa. Ostosvalikoima monipuolistunut Zsar-ostoskeskus on laaja kompleksi. 3/2022 Venäjän Aika ?13 REPORTAASI Muotibrändien tuotteet Suomessa edullisempia Vaalimaan raja-asemallakaan ei näyttänyt olevan lauantaina iltapäivällä erityistä tungosta
Ei hillitöntä ruuh kaa. . Ploho, otshen ploho (erittäin huono asia), kuittasi Fjodor ja kaasutti paikalta komealla länsiautollaan. Ohjeistukset tulevat todennäköisesti kansainvälisten autobrändien pääkonttoreista. Ostamme erilaisia juustoja, puhdistusaineita ja makeisia lapsille. Fjodor sen sijaan suostui poseeraamaan. Asiakkaita palvellut myyjä ei suostunut sanomaan toimittajalle nimeään, mutta kertoi kuitenkin, että venäläisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt kesän aikana. Kuvausmahdollisuutta kysyttäessä Natalia kieltäytyi ja pakeni autoon. Parkkipaikalla seisoi yllättävän paljon Venäjän kilvissä olevia autoja ja myös yksi venäläisturistien linjaauto. Kalatiskillä on myynnissä pääasiassa merilohta ja kirjolohta. Ostosvalikoimakin on monipuolistunut, ja nyt kysyntää on esimerkiksi autojen varaosista ja huoltopalveluista, joiden saatavuus on heikentynyt Venäjällä lännen pakotteiden seurauksena. Kyseisten tuotteiden hinta ja myös laatu on Suomessa parempi kuin Venäjällä, Fjodor sanoi. Viisumirajoituksille jyrkkä ei! Haminan kupeessa poikkesimme Disas-ketjun myymälässä. Eräät Kaakkois-Suomen autoliikkeet ovat myös kieltäytyneet myymästä venäläisille merkkivaraosia. Disas on erikoistunut kalatarjontaan, mutta myymälässä on myös kattava valikoima ruokatarvikkeita ja päivittäistavaroita. Myymälässä käy muutama venäläisasiakas päivässä, mutta asiakkaiden enemmistön muodostavat edelleen suomalaiset, myyjä kertoi. 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 14 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 14 29.8.2022 13.34 29.8.2022 13.34. Kala pitää pakata ja Venäjän tullissa voi tulla ongelmia. Venäläisturistien ostot eivät suinkaan rajoitu pelkästään raja-asemien ympäristöön, vaan kauppaa käydään ahkerasti myös muualla KaakkoisSuomessa, kuten Haminan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran marketeissa. 14. L’Occitanebrändi kauppaa Zsarissa ranskalaisvalmis teisia kauneuden hoitotuotteita. Zsarin pääkäy tävä oli hetkittäin lähes autio. Venäjän Aika 3/2022 REPORTAASI L’Occitane-myymälässä. Asiakkaita myymälässä palveleva Irina Minina sanoi, että venäläisasiakkaiden määrä on kesän aikana selvästi lisääntynyt. Nettisivuillaan Disas mainostaa olevansa ”Suomen pisin kalatiski” ja ainakin myymälään ostoksille saapunut vanhempi kotkalaisrouva vahvisti asian. Ve näläisasiakkaiden määrä on lisäänty nyt kesän aikana. Paras kalatarjonta eteläisessä Kymenlaaksossa, rouva kehui. Entä ostitteko kalaa. Mitä mieltä Fjodor on siitä, että Suomi tulee jatkossa ilmeisesti rajoittamaan venäläisturistien määrää tekemällä viisumin hankinnan vaikeammaksi. Pariskunta kertoi käyvänsä Suomessa ostoksilla muutaman kerran vuodessa. Pietarilainen aviopari Fjodor Posjagin ja Natalia Posjagina pakkasivat ostoksia autoonsa Disasin parkkipaikalla. Äsh, liian vaikeaa. Disasilla on toimipisteet Haminan lisäksi Lappeenrannassa, Imatralla ja Nuijamaalla
Haminan Disasissa asioineen Fjodor Posjaginin mielestä Suomen päätöksessä rajoittaa viisumien myöntämistä venäläisille ei ole mitään järkeä. 3/2022 Venäjän Aika ?15 REPORTAASI Autojen varaosista on kova kysyntä. , , Monipuoliseen kalatarjontaan erikoistunut Disasmyymälä Haminassa venäläisen turistibussin näkövinkkelistä. Kalamyyjä Irina Minina Disasin kalatiskillä. 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 15 10-15_VA_3-2022_Vaalimaa.indd 15 29.8.2022 13.34 29.8.2022 13.34
16-19_VA_3-2022_Haasteet.indd 16 16-19_VA_3-2022_Haasteet.indd 16 29.8.2022 13.33 29.8.2022 13.33. Anttila vakuuttaa, että asenne ratkaisee, kun etsii uusia suuntia toimia. Venäjän Aika 3/2022 TALOUS Yritykset ja kehittäjät etsivät nyt uusia vientimarkkinoita, joiden avaamisessa voisi hyödyntää Venäjä-osaamista ja venäjän kieltä. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN Venäjä-kokemus kannattaa kääntää hyödyksi Monenlaisia Venäjänkaupan muutoksia urallaan läpi käyneenä Erkki J. 16
Mikkelistä kotoisin oleva ja alueella mökkeilevä Erkki J. Sama tilanne on niin suuryrityksillä kuin pk-yrityksilläkin. – Kun tilanteet muuttuvat, on muutettava omaa ajatteluaan. Ratkaisu siihen ovat ihmiset. Nykytilanne sattuu. Jos yrityskulttuuria ei hoideta, eivät merkittävät strategiat toteudu. Sodan seuraukset näkyvät koko suomalaisessa yhteiskunnassa muun muassa energian hintojen arvaamattomana kehityksenä, ihmisten turvallisuuden tunteen heikkenemisenä ja teollisuuden puupulana. , , 16-19_VA_3-2022_Haasteet.indd 17 16-19_VA_3-2022_Haasteet.indd 17 29.8.2022 13.33 29.8.2022 13.33. Kaiken ydin on, että tehdään duuni, joka on Jälkiviisastelu ei palvele kenenkään etuja. Kun yrittää ymmärtää, mahdollistaa oppimisen ja viisastumisen. Seuraava pesti Enston Venäjän-toimintojen vastaavana kartutti johtamisosaamista. Yrityksellä on oltava kirkas strategia, jottei tekeminen menee ongelman ympärillä puuhasteluksi, vaan ongelma ratkaistaan pois päiväjärjestyksestä. Anttila päätyi aikanaan Neuvostoliittoon opiskelemaan yliopistoon arkkitehtuuria. Mietin silloin paluuta Suomeen, mutta siirryinkin Moskovaan toteuttamaan rakennushankkeiden kokonaistoimituksia eri puolille Venäjää. Itseään Anttila kuvaa nolojen tilanteiden mieheksi, joka haetaan, kun kaikki menee huonosti. Tärkeintä on löytää arvokas tavoite, jota kohti mennä askel kerrallaan, vaikkei tiedetä, mitä tulee vastaan. – Taloudellisesti tulemme joka tapauksessa ontumaan vielä pitkään. Ihmiset näyttivät todelliset kykynsä ja usein ihailin heitä onnellisena. Tällä hetkellä Suomessa asuva Anttila etsii jälleen kerran uusia avauksia. – Jokaisen ongelman takana on asenne. – Jälkiviisastelu ei ole rakentavaa, eikä siitä opita. – Siinä kirkastui käytännössä luottamuspääoman merkitys. On tärkeää puhua paljon muiden ihmisten kanssa, koska silloin löytää usein ideoita ulospääsyyn tilanteesta. Kokemus upposi luihin ja ytimiin. Jos sitten vierestä vielä huudellaan, että olet ollut väärässä kaikki nämä vuodet, niin se sattuu tuplasti. Hänestä olisi tärkeää, että asioita muistettaisiin tarkastella osana silloista asiayhteyttä ja siitä ymmärryksestä, jonka varassa silloin toimittiin. – Olen joutunut ottamaan omallakin urallani uuden suunnan monta kertaa. Hän varoittelee, että stressitilanteissa luovuus voi hukkua ja muistuttaa, että aikuisen osaan kuuluu hyväksyä eteen tullut tilanne ja toimia sen pohjalta. Valmistuttuaan hän työskenteli monien rakennusyritysten ja insinööritoimistojen hankkeissa ja toimi alihankkijana. Valmennankin nyt ihmisiä muuttamaan muutostilanteissa omia asenteitaan. On väärin, jos Venäjän-kaupasta ja -kontakteista ei saa nyt edes puhua. – Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. – Suomalaisyritykset ovat toimineet Venäjällä niillä reunaehdoilla, millä se on ollut mahdollista, eikä nyt löydy nopeasti korvaavia suuntia. – Yrityskulttuuri testataan silloin, kun menee huonosti ja ihmiset tarvitsevat tukea. Hänestä on tärkeää tiedostaa sekin, ettei yritys pysty toteuttamaan strategiaa, jollei sen organisaatio ole valmis tekemään poikkeuksellisia asioita. Koko tapani johtaa muuttui. Liiketoiminta on loppunut, ja henkisestikin tilanne vaatii toipumista. Anttila oivalsi senkin, että kun kaikki ympärillä on muutoksessa, asenne ratkaisee. Yrityskulttuuri on ihmisten käsissä. Ymmärsin, miten tärkeää on, että rinnalla on komppaava ihminen ja se, että vastuuta uskalletaan siirtää alaspäin. Nyt hän on huomannut, että Venäjän-kaupasta on tullut liki kirosana ja jopa vuosikausia menestyksekkäästi vientiä harjoittaneita yritysjohtajia lähinnä syyllistetään. 1990-luvun lopun lama sai aikaan sen, että lopetimme lehden Pietarissa. Ja uusi ymmärrys ei suinkaan tarkoita aina hyväksymistä. Jo opiskeluaikana hän pyöritti mainostuloilla venäläisvaimonsa kanssa Suomen ääni -lehteä, josta kasvoi Luoteis-Venäjällä merkittävä julkaisu. 3/2022 Venäjän Aika ?17 TALOUS V enäjän hyökkäyssota Ukrainaan pisti lopullisen pisteen yritysten Venäjän-kaupalle ja jätti samalla myös kehittäjät ja asiantuntijat tyhjän päälle. Mitä nopeammin sota saadaan kestävään päätökseen, sitä vähemmän inhimillistä kärsimystä se aiheuttaa. Idänkaupan kehittäminen on vaatinut toimijoilta vuosien sitoutumista. Anttila kätilöi vuosia Venäjän-kauppaa tehneitä yrityksiä kasvuun ja veti Venäjällä mittavia kehittämishankkeita. Hän muistuttaa, että sota on yksiselitteisesti tuomittava ja tragedia kaikille osapuolille
PYK perusti yhden ensimmäisistä yrityshautomoista Suomeen ja oli mukana yrityshautomoverkoston rakentamisessa Baltian maissa. Isotkin yritykset ovat valmiita neuvomaan esimerkiksi, miten kannattaisi etsiä sopivaa edustajaa tai asiantuntijaa tietyltä alueelta. Toivottavasti jälleen hieman viisaampina ja vahvempina. Arola vetää edelleen kansainvälisiä hankkeita ja auttaa eteläsavolaisia yrityksiä löytämään vientimarkkinoita. – PYKin saavutukset olivat sidottuja aikaan ja seurasivat markkinatilanteita ja yritysten tarpeita, vuosia Itämeren alueen kv. – Tarpeeksi kapealla niché-sektorilla kotimaassa pärjäävät yritykset löytävät varmasti markkinoita myös Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden kilpailluilta markkinoilta. Yrityksille on tarjolla paljon palveluita Baltian maissa, ja siellä on helppoa aloittaa yritystoiminta. – EU:n tuomia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty tarpeeksi EteläSavossa, kun aluestrategia ja valtaosa rahoituksesta suuntautui Venäjälle. Otetaan yhdessä opiksi ja hoidetaan homma kotiin. Esimerkiksi Baltian maat ovat hyödyntäneet paremmin EU-rahoitusta liikenneyhteyksien parantamiseksi. Venäjän Aika 3/2022 TALOUS pakko tehdä. Vuosia koulutettiin vientiosaajia molemmissa maissa, ja oma toimisto perustettiin Pietariin vuonna 1993. 16-19_VA_3-2022_Haasteet.indd 18 16-19_VA_3-2022_Haasteet.indd 18 29.8.2022 13.33 29.8.2022 13.33. Baltian maiden liityttyä EU:hun, Pienyrityskeskus avasi Tallinnaan oman toimiston vuonna 2004 yhteistyössä Tallinnan teknillisen yliopiston kanssa. Hän arvioi, että yritykset reagoivat ketterästi Venäjän-kaupan muutoksiin, koska ne olivat arkipäivää. – Mielestäni konkreettisimpia olivat koulutukset Pietarissa toimivien suomalaisyritysten venäläiselle keskijohdolle. Venäjän-kaupan osaajat oppivat myös arvostamaan paikallista kulttuuria ja rakensivat siten pitkäaikaista luottamussuhdetta. hankkeita vetänyt Natalia Narits arvioi. Arola muistuttaa, että maakunnasta löytyy yrityksiä, jotka ovat alihankkijan roolista kasvaneet harjoittamaan omaa vientitoimintaa. Baltiasta löytyy ammennettavaa Pienyrityskeskuksella oli tärkeä rooli yrittäjyyden kehittämisessä myös Itämeren alueella. Näitä yhteyksiä kannattaa vahvistaa edelleen. – PYKillä oli tiivistä yhteistyötä koulutusja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kanssa Itämeren alueella, ja se toimi hyvin ilman koulutusorganisaation läsnäoloa partnerimaassa. On tärkeää saada ihmiset loistamaan. Myöskään alueen edunvalvonta, erityisesti infran ja liikenneyhteyksien osalta, ei ollut riittävää. Ohjelmiin tuli myynnin, markkinoinnin ja logistiikan asiantuntijoita, ja opiskelijat tutustuivat myös Itä-Suomeen. – Tietyillä toimialoilla oli tärkeää ylläpitää suhteita hallintoon. – Vapaamuotoisissa Kasvukillan tilaisuuksissa olen havainnut, että eteläsavolaiset yritykset voisivat verkostoitua rohkeammin ja kysyä vinkkejä maakunnan ulkopuolella toimivilta yrityksiltä. Yrityksissä myös ymmärrettiin verkostojen ylläpidon ja hoidon tärkeys. Myös EUrahoituksen mahdollisuuksia voisi käyttää enemmän Etelä-Savon straSaija Tillgren toivoo, että yritykset hyödyntäisivät venäjänkielisiä aineistojaan ja osaamistaan, kun niille etsitään uusia markkinoita muun muassa ns. stanmaista. Venäjällä yrityksille valmennuksia vuosia järjestänyt Niko Arola uskoo, että tarpeeksi kapealla niché-sektorilla kotimaassa pärjäävät yritykset löytävät uusia markkinoita Euroopan kilpailluilta markkinoitakin. Ehkä täkäläiset yritykset ovat vielä hyödyntäneet liian vähän vaikkapa markkinoiden testaamista verkossa erilaisilla koekampanjoilla. Koulutuksista löytyi suomalaisyrityksille kumppaneita, asiakkaita ja markkinoita Luoteis-Venäjälle, miettii vuosia koulutuksia Pietarissa vetänyt Niko Arola. 18. Pienyrityskeskus lakkautettiin vuoden 2020 lopussa, ja toiminnot hajautettiin osaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkia. Osaa näistä lainalaisuuksista voisi hyödyntää myös muilla markkina-alueilla. Eteläsavolaiset erikoistuivat Venäjään Helsingin kauppakorkeakoulu perusti Mikkeliin vuonna 1980 Pienyrityskeskuksen virittelemään koulutusja yritysyhteistyötä Pietariin ja sen lähialueille. Jos tulosta ei synny, vaikka kaikki tekivät parhaansa, niin silloin vaaditaan inhimillisyyttä ja kiitollisuutta. Hänestä maakunnan strategia painottui liian pitkään Venäjä-yhteistyöhön
– Jo olemassa olevia venäjänkielisiä materiaaleja ei kannata missään nimessä heittää romukoppaan. Kannattaa muistaa, että Suomi tunnetaan kansainvälisesti laadun, osaamisen ja koulutuksen kärkimaana, mikä edesauttaa uusien markkinoiden erityispiirteiden hahmotusta ja uusille markkinoille pääsyä, Tillgren kuvaa. ympäristökasvatusta. Syksyn aikana Miksei julkaisee kiertoja biotalouteen keskittyvän markkinakartoituksen Keski-Aasian markkinoista. – Uuden markkina-alueen avaaminen vaatii aktiivista työtä, tutkimusta, vierailuja, verkottumista ja ennen kaikkea periksi antamattomuutta ja ennakkoluulottomuutta. 16-19_VA_3-2022_Haasteet.indd 19 16-19_VA_3-2022_Haasteet.indd 19 29.8.2022 13.33 29.8.2022 13.33. Hankkeissa on edistetty vesija ympäristöasioita, kestävää kehitystä ja yritysten kasvua, mutta myös lasten ja nuorten kv. Xamk ja Miksei käynnistelevät uutta Muutoskyvykkyys-hanketta, joka jalkautuu vanhaan malliin etsien yrityksille korvaavia markkinoita Keski-Aasiasta. Ne ovat edelleen rahanarvoisia investointeja ja yrityksen omaisuutta, joka sopii joko sellaisenaan tai muokattuna muille venäjänkielisille markkinoille. Tillgren toivookin idänkauppaa tehneiden yritysten pitävän kiinni osaamisestaan. Venäjän kieli voi olla silta uusille markkinoille. Tavoitteena on tuottaa yritysten käyttöön konkreettista, ajantasaista markkinatietoa. stan-maita venäjä on yksi virallinen kieli ja sitä puhutaan näissä maissa yleisesti myös yhtenä vieraana kielenä. Venäjä-osaamisesta kaikki irti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n palveluksessa tällä hetkellä työskentelevä kv. yhteistyön ja rahoitusohjelmien asiantuntija Saija Tillgren on työskennellyt Venäjälle suuntautuneissa EU-rahoitteisissa yhteistyöhankkeissa 2000-luvun alkupuolelta ja verkostoitunut laajasti. – Tavoitteena on vierailu Uzbekistaniin marraskuussa tutustumaan paikallisiin toimijoihin ja luomaan uusia yhteyksiä. . Suunnitteilla on myös jalkautuminen paikan päälle. Tällaista materiaalia ovat esimerkiksi tuotesertifioinnit venäjäksi, markkinointimateriaalit, kuten nettisivut, tuote-esittelyt, pakkausmerkinnät ja muut. Osassa Keski-Aasian ns. 3/2022 Venäjän Aika ?19 tegian toteuttamisessa ja kansainvälistymisessä Itämeren alueella. Baltian maissa yrityksille uusia markkinoita avannut Natalia Narits on nähnyt, että suomalaisyritysten on helppoa aloittaa siellä liiketoimintaa
Myös monien muiden maiden vienti Venäjälle on supistunut merkittävästi – Aasiassa tämä koskee esimerkiksi Japania, Koreaa ja Taiwania, jotka kaikki ovat liittyVenäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2. on merkinnyt myös erittäin merkittäviä muutoksia maan ulkomaankaupassa ja laajemminkin integraatiossa maailmantalouteen – huonompaan suuntaan. Vietnam ei ole asettanut Venäjälle talouspakotteita, mutta Vietnamissa sattuu sijaitsemaan korealaisen Samsungin suurin puhelintehdas. TEKSTI IIKKA KORHONEN. Tämä episodi osoittaa myös, kuinka poikkeuksellinen nykytilanne on. Venäjän Aika 3/2022 TALOUS V enäjälle asetetut erilaiset pakotteet ja sodan luoma yleinen epävarmuus vähensivät Venäjän ulkomaankauppaa hyvin selvästi keväällä. Krimin laittoman valtauksen ja pakotteiden jälkeen Venäjän taloutta kohtasi taantuma, ja rupla heikkeni selvästi muihin valuuttoihin nähden. Ennen sotaa noin puolet Venäjän tuonnista tuli Euroopan unionin ja G7-maista. Hyvin monet yritykset – mukaanlukien suomalaiset – ovat päättäneet Venäjän hyökkäyksen jälkeen lopettaa toimintansa Venäjällä tai myynnin Venäjälle, vaikka lain mukaan niillä ei olisi siihen velvollisuutta. Tämä tuonti on nyt supistunut ehkä puoleen entisestään – Venäjä ei ole maaliskuun jälkeen julkaissut ulkomaankauppatilastojaan, mutta voimme kerätä tietenkin kerätä tietoja muiden maiden tilastoista. On tietenkin hyvä huomata myös, että talouden selvä supistuminen tänä ja ensi vuonna toimii samaan suuntaan: kuinka paljon paukkuja kannattaa laittaa supistuvalle markkinalle. Esimerkiksi moni suomalainen yritys on vetäytynyt Venäjän markkinoilta viime vuosina juuri tämän takia. TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, BOFIT, SUOMEN PANKKI KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Venäjän siteitä maailmantalouteen katkotaan Suomen Pankin talouskatsaus 20-21_VA_3-2022_Talous.indd 20 20-21_VA_3-2022_Talous.indd 20 29.8.2022 13.32 29.8.2022 13.32. Julkisuuden paine, varsinkin Venäjän useiden sotarikosten paljastuttua, on saanut monet yritykset harkitsemaan uudelleen toiminnan jatkoa Venäjällä. 20. Tämä sama ajattelutapa on näkynyt myös laajemmin vuoden 2014 jälkeen. Samsung on päättänyt, että sen älypuhelimia ei enää myydä Venäjälle, ja niinpä Vietnamin vienti Venäjälle romahti. Esimerkiksi Vietnamin vienti Venäjälle oli vielä heinäkuussa noin 55 % vähäisempää kuin vuotta aiemmin. Kauppa väheni myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole itse asettaneet talouspakotteita Venäjää kohtaan. Vuonna 2021 Venäjän bruttokansantuote oli noin 20 % pienempi kuin vuonna 2013 euroissa mitattuna – suomalaisen yrityksen omistajat miettivät tulojaan usein loppujen lopuksi euroissa
Vaikka tulevina kuukausina monet venäläiset yritykset pystyvätkin sopeuttamaan tuotantoaan, kaikkien korkean teknologian tuotteiden valmistus tulee olemaan selvästi aiempaa vähäisempää. Nyt tilanne on Venäjän kannalta vielä hankalampi. Pelkkä ulkomaankaupan rahoitus on tullut vaikeammaksi, eivätkä venäläiset yritykset pysty tulevina vuosina hankkimaan merkittävässä määrin rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Turkin liira on heikentynyt erittäin paljon, ja etenkin elintarvikkeiden sekä tekstiilien vienti on lisääntynyt. Uudet tuotteet ovat aiempaa yksinkertaisempia, yleensähän kehitys kulkee toiseen suuntaan. Etenkin korkean teknologian komponenttien ja puolijohteiden puute näkyy selvästi Venäjän teollisuustuotannossa, jossa monet sektorit ovat suurissa vaikeuksissa. Jotkut maat, kuten Turkki, ovat aivan viime aikoina lisänneet vientiään Venäjälle. 3/2022 Venäjän Aika ?21 neet Venäjän vastaisiin pakotteisiin. Venäjän talous on ajautumassa ahdinkoon, ja kuluttajien ostovoima heikkenee. Sota Ukrainassa jatkuu, eikä Venäjällä näy merkkejä politiikan muutoksista. Pietarilaisrouva vertailee hintoja ruokamarketissa. . Jo vuoden 2014 pakotteiden jälkeen kävi selväksi, että vaikkapa kiinalaiset pankit eivät halunneet uhmata Yhdysvaltain ja Euroopan unionin pakotteita. Rahoituspakotteiden selvä tiukentuminen eristää myös osaltaan Venäjää maailmantaloudesta. Tällä hetkellä on vaikea nähdä, että pakotteita purettaisiin kovin nopeasti. Tavaravienti Venäjälle, USD, 12/2021 = 100 140 120 100 80 60 40 20 1.1.2021 1.1.2022 Turkki Kiina Intia Taiwan Japani Etelä-Korea Vietnam Lä ht ee t: Ka ns al lis et til as to vi ra no m ai se t 20-21_VA_3-2022_Talous.indd 21 20-21_VA_3-2022_Talous.indd 21 29.8.2022 13.32 29.8.2022 13.32. Tällöin myös Venäjä jatkaa eristäytymistään suuresta osasta maailmantaloutta
Hän onkin hyvin aktiivisesti mukana politiikan lisäksi monissa Suomi-Venäjä-seura valitsi toukokuussa 2022 uuden hallituksen puheenjohtajan varsin poikkeuksellisissa oloissa. – Suomi on paras paikka maailmassa ja Haapavesi on paras paikka Suomessa. Rakkaus toi Haapavedelle Diana Seppä muutti vuonna 2004 Karjalasta Haapavedelle. Olen paikallisessa politiikassa, mutta en ole kansanedustajan tasolla. Aiemmatkin puheenjohtajat ovat olleet näkyviä poliitikkoja, usein Keskustan edustajia. Olen toiminut Haapaveden osaston puheenjohtajana. Historiallisen hetkenä vetäjäksi lähti Diana Seppä, seuran ensimmäinen venäjänkielinen puheenjohtaja, Haapaveden paikallinen vaikuttaja. Sepällä on toinen kausi Haapaveden kaupungin hallituksessa, valtuutettuna kolmas kausi. Hän on syntyisin pienestä kylästä, joka sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Petroskoista. Eli minä olen täys haapavetinen, Seppä sanoo nauraen. 22. Hänellä on myös luottamustoimia ja lautakuntajäsenyyksiä. Venäjän Aika 3/2022 AJANKOHTAISTA E dellinen puheenjohtaja Petri Honkonen luopui tehtävästä tultuaan valituksi kulttuuriministeriksi. Seppä on ylpeä suomalaisen puolisonsa isänmaallisuuden tunteesta, jonka kokee myös itse omaksuneensa. TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI KUVAT SEPPO AHO JA VIRVE OBOLGOGIANI Ystävyys katkolla. 22-25_VA_3-2022_Seppa.indd 22 22-25_VA_3-2022_Seppa.indd 22 29.8.2022 13.30 29.8.2022 13.30. Hän osasi muuttaessaan muutaman sanan suomea, venäjä on hänen äidinkielensä. Kirkkovaltuustossa hän on kolmatta kauttaan ja toimii myös paikallisen Keskustan hallituksen vaalipäällikkönä. Diana Seppä näkee oman valintansa seuralle historiallisena senkin vuoksi, ettei ole näkyvä valtakunnallinen poliitikko: – Minä olen ensimmäinen kansasta, sieltä kentältä tullut
3/2022 Venäjän Aika ?23 AJANKOHTAISTA Suomi-Venäjä-Seuran uusi puheenjohtaja Diana Seppä oli Keskustan vaaliehdokkaana 2021 Haapaveden kunnallisvaaleissa. 22-25_VA_3-2022_Seppa.indd 23 22-25_VA_3-2022_Seppa.indd 23 29.8.2022 13.30 29.8.2022 13.30
– Se on heidän kotimaa ja tästä maasta tuli minullekin koti. Osaston toiminta on vilkasta, järjestetään kerhotoimintaa ja erilaisia tilaisuuksia paikallisille. Omaa identiteettiä ei pysty muuttamaan, mutta lapset ovat syntyneet täällä. Hän ihmettelee niitä, jotka tulevat tänne vailla halua tai motivaatiota opiskella suomen kieltä. Meidän tehtävä on auttaa kaupungin kotouttamisohjelman toteuttamisessa. Minulla on aina ollut pääperiaatteena, että työ on työnä, mutta viikonloppuisin olen vapaaajalla ja lomalla olen vain perheen kanssa. Paikallinen SVS Suomi-Venäjä-Seuran paikallistoiminta on Sepälle tärkeää. Yli 15 vuotta hän on työskennellyt maahanmuuttajien kanssa. Meidän tehtävä on osata puhua suomea – sitä kieltä, missä maassa me asutaan. Hän kertoo löytäneensä työpaikan helposti ja kehuu myös omaa kotoutumispolkuaan mallikkaaksi. Hän arvelee sen olevan peräisin lapsuudestaan Venäjältä, jolloin hän itse oli koulussa pääpioneeri, koulun toimikunnan puheenjohtaja ja mukana erilaisessa toiminnassa. Seppä kertoo opiskelevansa koko ajan, viimeisin tutkinto on asioimistulkki. – Toiminnassa olen ollut 15 vuotta, ensin varapuheenjohtaja ja nyt jo 12 vuotta puheenjohtaja. Uudella puheenjohtajalla Diana Sepällä on alkamassa hallituksen kokous seuran toimistossa Katajanokalla. Hän kokee vahvasti olevansa yhteiskunnan jäsen ja näkee tarpeen sopeutua. Osasto järjestää myös paljon kotoutumista tukevaa toimintaa, mitä Seppä pitää tärkeänä. Ihmisten kanssa tekeminen, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat Sepälle tärkeitä. Nyt hän auttaa muita. Suomi antoi mahdollisuuden aloittaa uuden elämän. Päätyönsä ohella hän tekee yrittäjänä töitä asioimistulkkina. Suomessa hän on opiskellut myös matkailualaa, koulutusja kasvatusalaa. Töitä alalla on paljon ja hän kokee onnistuneensa: – Nyt olen siinä, missä minun paikka on. 22-25_VA_3-2022_Seppa.indd 24 22-25_VA_3-2022_Seppa.indd 24 29.8.2022 13.30 29.8.2022 13.30. Vaikka Suomessa puhutaan paljon monikulttuurisuudesta ja se hyväksytään, niin Seppä ajattelee: – Emme voi elää toisessa maassa oman kulttuurin sääntöjen mukaan. Kotoutumisesta Sepällä on omakohtaista kokemusta ja vahva näkemys sopeutumisesta – Minä olen kotiutunut ja sopeutunut yhteiskuntaan tosi nopeasti, koska se on omasta halusta lähtenyt. Venäjällä hän työskenteli sairaanhoitajana noin 10 vuotta ennen Suomeen muuttoa. Aikaa jää silti perheellekin: – Lapset ja puoliso ovat jo tottuneet tähän. Oma työ Koulutukseltaan Seppä on sairaanhoitaja. Siten hän uskoo heidän elämänkatsomuksena ja näkemyksensä olevan laajempi. Seppä näkee kuitenkin, että olisi erittäin tärkeää saada DI AN A SE PÄ N KU VA -A RK IS TO Pohjoismaiden kansallispukunäytös Kostamuksessa Karjalan Tasavallassa vuonna 2019. – Kaupungissa on paljon ulkomaalaisia, on tullut työperäisiä maahanmuuttajia. Hän korostaa myös työssään ulkomaalaisille, että asuminen Suomessa on hänen oma valintansa, siksi hän näkee tärkeäksi sopeutua tähän yhteiskuntaan ja löytää oma paikkansa tässä maassa. Suomalaisia on Sepän mukaan vähän vaikea saada osallistumaan. Lisäksi hänellä on tutkinto matkailualan instituutista. Haapaveden osasto on poikkeuksellinen siinä, että jäsenistä iso osa on venäjänkielisiä. Perhe on todella tärkeä, sitä en sekoita mitenkään. Seppä sanoo kasvattavansa lapsiakin aktiivisuuteen, rohkaisee kokeilemaan eri lajeja, osallistumaan kerhoihin. Hänen viestinsä ulkomaalaisille sekä työssä että vapaaehtoistyössä on: – Meidän elämä on täällä. Venäjän Aika 3/2022 AJANKOHTAISTA järjestöissä. Osa jäsenistä on lähtenyt pois sodan takia, mutta uusia jäseniäkin on tullut. 24. Painopisteenä on nopea kotoutuminen ja nopea työllistyminen eli siis tulla hyödyksi suomalaiselle yhteiskunnalle
Seppä osaa myös laulaa ja häntä kutsutaan keikoille. Hän näkee, että tulevaisuudessa kaikki voi rauhoittua tai sitten ei, voi käydä päinvastoin. Lempikappaleita on paljon. – Meidän takana järjestössä on ihmisiä ja me haluamme palvella heitä, Suomessa olevia ihmisiä. Häntä huolestutti myös, pysyykö hän samanlaisena ihmisenä ja miten tehtävä vaikuttaa monen vuoden aikana rakennettuihin hyviin suhteisiin. Seuran vahvuutena Seppä näkee, että henkilökunnalla on tosi paljon asiantuntevuutta, monien vuosien kokemus Venäjän kanssa. 3/2022 Venäjän Aika ?25 AJANKOHTAISTA suomalaiset ja venäläiset toimimaan yhdessä: – Tiedän, että Suomessa on tosi paljon venäjänkielisiä järjestöjä, joissa on pelkästään venäjänkielisiä. Kansalaisopistossa hän vetää erilaisia kursseja. – Se on minusta aivan uskomatonta. – Ja heille Suomi on koti niin kuin mulle. Seppä näkee, että seurassa voisi olla enemmän venäjänkielisiä jäseniä. Hän kertoo myös, että osastoissa tehdään ison työ tarjoamalla vapaaehtoistoimintana tulkkausapua ja kotoutumistyötä. Ensimmäinen miettimään saava seikka oli suuri vastuu. Meidän pitää miettiä, miten me tulevaisuudessa säilytetään sama ystävyys. Tehtävä on hänelle tärkeä. – Ne ovat suomalaisia, venäjänkielisiä on todella vähän prosentuaalisesti. – Mutta meidän on mentävä eteenpäin. Hän nauraa, että Venäjälle seura on nyt epäystävällinen järjestö ja pitää sitä absurdina. Hänelle on ollut järkytys huomata, että on ihmisiä, jotka ovat asuneet Suomessa 20 vuotta, eivätkä osaa kieltä tai tiedä aivan perusasioita Suomesta. Tietoa, mitä meillä on. Näin Seppä itse ei halua ajatella, vaan miettii, miten yhdessä voidaan jatkaa seuran toimintaa. Mutta osan hän näkee ottaneen asenteen, etteivät halua puhua mitään, eivätkä halua osallistua. Miten voi toisessa maassa asua eikä tiedetä tämän maan kulttuuria, miten toimitaan. Tämä on nyt kaikista tärkeitä. Mutta hän uskoo, että seura ja osastot löytävät uusia mahdollisuuksia toimia. Hän laulaa monenlaista musiikkia, suomeksi, englanniksi, venäjäksi. En pidä sitä hyvänä, koska se vuorovaikutus, kotouttaminen ja sopeutuminen tapahtuu, kun suomalainen ja venäläinen kohtaavat toisensa. Yhteistyö Venäjälle Seppä pitää päivänselvänä sitä, että virallisesti ei voi nyt tehdä minkäänlaista yhteistyötä Venäjän kanssa. Suomalaisista yksi on KatriHelenan tunnetuksi tekemä, Veikko Samulin säveltämä, Juha Vainion sanoittama Mun sydämeni tänne jää. Seppä on itse pohtinut uudessa roolissaan uutta tilannetta, mikä on aiheuttanut myös suuren muutoksen seuran toiminnassa. Seppä korostaa myös, että seura on iso organisaatio. Harrastukset Hengästyttävän pitkän työja luottamustehtävien listan jälkeen voisi luulla, ettei aikaa enää jää harrastuksille, mutta Seppä vastaa: – Oi minulla on paljon harrastuksia! Olen monessa yhdistyksessä mukana. – Se on todella koskettava laulu. Hän pohti, miten sota, miten tehtävä voi vaikuttaa perheeseen, henkilökohtaiseen elämään. Seuran tehtävänä ei ole järjestää heille omia venäjänkielisiä tapahtumia vaan löytää sellaisia suomalaisia, jotka haluaisivat auttaa kotoutumisessa venäjänkielisiä perheitä ja ihmisiä. – Tykkään ja osaan laulaa. Uusi puheenjohtaja Seppä näkee, että Suomi-Venäjäseuralla on nyt historiallinen hetki. Seppä pohtii, miten työperäiset maahanmuuttajat ja venäjänkieliset perheet, joilla ei ole suomalaisia ystäviä, voivat kotoutua ja oppia suomen kieltä tai suomen kulttuuria. Meidän pitää miettiä uusia kanavia, mahdollisuuksia, toimintamalleja. Mutta hän ajattelee yhteistyökumppaneita ja uskoo, että ruohonjuuritasolla jatketaan. Monet sanovat, että Venäjä-sanakin on myrkky. Laulan myös kirkkokuorossa. Mietin tätä, mitä nyt. Hän kuuntelee ja laulaa paljon myös karjalaisia ja Topi Sorsakosken kappaleita. – Me voisimme tarjota tietojen jakamista erilaisiin organisaatioihin. Riittää, kun on mukava olla ja asua. Meidän on mentävä eteenpäin. Hän ei ymmärrä, miten ystävyys voisi katketa. Vanhoista venäläisistä suosikki on Uralin pihlaja. – Me ollaan ystävyysseura, ystävyys ja kulttuuri. – Mutta toisaalta tässä tilanteessa, missä me nyt ollaan, en voi sanoa, että olen onnellinen tai iloinen nimityksestä. Seuran haastava tilanne vaikutti myös siihen, että Seppä mietti koko toukokuun, voiko lähteä seuran puheenjohtajaksi. Hän muistuttaa, että Suomessa asuu paljon venäjänkielistä väestöä. jäseniä on 8000. Hän pohtii, pitääkö seuran nimi vaihtaa, miten voidaan jatkaa toimintaa vain ihmisten kanssa, jotka ovat edelleen ystäviä. Varsinkin paikallisosasto on Sepälle lempilapsi, kaikki sen tuloksellinen, näkyvä, hyvä työ. Hän muistuttaa, että jäsenet ovat Suomessa. Seppä korostaa myös, miten tärkeää on ymmärtää, että tapakulttuuri Helsingissä tai Haapavedellä tai maaseudulla voi olla erilaista. Suomessa hän näkee heidän jakaantuvan kahteen ryhmään: niihin, jotka haluavat olla Suomen valtion linjan takana ja haluavat olla suomalaisten kanssa tekemisissä. Meistä riippumattomista syistä seuran toiminta pitää sopeuttaa muuttuneeseen toimintaympäristöön. , , 22-25_VA_3-2022_Seppa.indd 25 22-25_VA_3-2022_Seppa.indd 25 29.8.2022 13.30 29.8.2022 13.30. Tuleeko leimatuksi. Mutta ratkaisevan askeleen sai ottamaan oma vahvuus, tahto olla luovuttamatta, halu tehdä jotakin ja estää monien vuosien työn hukkaan valuminen: – Sanoin hallitukselle, jos me yhdessä mennään samassa laivassa, me upotaan yhdessä tai sitten selvitään yhdessä eteenpäin. Eli mitä me tarjotaan heille. – Me tehdään nyt historiaa, paluuta ei koskaan tule. Päivät ovat täynnä, Seppä lisääkin: – Mutta se on tavallaan minun elämän tyyli. . Hallituksen pitää miettiä strategian päivitystä, mitkä ovat tärkeimmät tehtävät. Haapaveden osasto järjestää kursseja, missä kerrotaan sekä suomalaisesta että paikallisesta kulttuurista, ihmisistä, järjestöistä
Venäjän Aika 3/2022 UKRAINAN SOTA 26-29_VA_3-2022_Jyvaskyla.indd 26 26-29_VA_3-2022_Jyvaskyla.indd 26 29.8.2022 13.41 29.8.2022 13.41. 26
Toivon vain rauhaa. 3/2022 Venäjän Aika ?27 UKRAINAN SOTA V enäläistaustaista jyväskyläläisyrittäjää Julia Mikhailovaa, 46, ahdistavat Venäjän Ukrainassa käymät sotatoimet. Joku auttaa tulkkauksessa tai suomalaisessa yhteiskunnassa toimimisessa, joku lahjoittaa vaatteita tai tavaroita. 26-29_VA_3-2022_Jyvaskyla.indd 27 26-29_VA_3-2022_Jyvaskyla.indd 27 29.8.2022 13.41 29.8.2022 13.41. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Schildtin lukiosta. Myöskään kantasuomalaisten suhtautuminen Sota ei katkaissut Suomessa asuvien venäläisten ja Suomeen paenneiden ukrainalaisten välejä. –?Nainen oli niin onnellinen, että lapset ovat nyt täällä, Julia kertoo. Samalla työ on tärkeää terapiaa, joka vie ajatukset pois Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Julian perustama perheyritys työllistää jo ulkopuolisiakin. Sitten perheen isä kuoli Ukrainassa. TEKSTI SINI IHANAINEN-ALANKO KUVAT TIINA MUTILA Venäläistaustaiset auttavat ukrainalaisia Keski-Suomessa Aleksandra ja Julia Mikhailova viihtyvät Jyväskylässä. Taitoluistelijoiden esiintymisasuja valmistava Aistarg-yritys pitää Julian ja hänen tyttärensä Aleksandran, 22, arjen kiireisenä. Venäjällä ei opeteta medialukutaitoa Apu on konkreettista. Julia ja Aleksandra Mikhailova tuomitsevat Venäjän toimet Ukrainassa. Hänelle nousevat kyyneleet silmiin, eikä hän pysty vähään aikaan jatkamaan. Mikhailovat eivät ole kokeneet minkäänlaisia jännitteitä kaupungissa nyt asuvien ukrainalaisten ja venäläistaustaisten välillä. Mikhailovat, kuten muutkin Jyväskylässä asuvat venäläistaustaiset, auttavat Ukrainan evakkoja mahdollisuuksiensa mukaan. Julia kertoo auttamastaan ukrainalaisnaisesta. Aleksandra opiskelee toista vuotta Jyväskylän kauppakorkeakoulussa. Nainen evakuoitui Jyväskylään kahden lapsensa kanssa. Sota kuormittaa kaikkia. –?On niin raskasta, todella raskasta, että oma kotimaa tekee tällaista. Että Venäjän, Ukrainan, EU:n ja Amerikan johtajat pystyisivät olemaan sovussa keskenään. Moni Jyväskylässä asuva venäläistaustainen auttaa nyt Ukrainasta evakuoituneita. Julia ja Aleksandra Mikhailova vaikuttavat vahvoilta, uutteran iloisilta naisilta, mutta aina keskustelun siirtyessä Ukrainaan äiti ja tytär menevät vakaviksi
Nykyään Airstarg työllistää jo useammankin työntekijän. –?Venäjällä ei opeteta minkäänlaista medialukutaitoa koulussakaan. Jos menet kyltin kanssa osoittamaan mieltäsi, sinut pidätetään äkkiä, Julia muistuttaa. Julia kertoo, että omien Petroskoissa asuvien, vanhojen vanhempiensa kanssa hän ei yrityksistään huolimatta pysty puhumaan Venäjän armottomasta toiminnasta Ukrainaa kohtaan. Kansalaisten on vaikeaa saada oikeaa tietoa. 26-29_VA_3-2022_Jyvaskyla.indd 28 26-29_VA_3-2022_Jyvaskyla.indd 28 29.8.2022 13.41 29.8.2022 13.41. Häntä huolettaa Ukrainan sodan ohella venäläisyhteiskunnan tilanne ja median sensuuri. . He kysyvät usein, tarvitsenko tukea tai apua, Aleksandra kertoo. Hän opiskelee toista vuotta Jyväskylän kauppakorkeakoulussa. Perhe muutti Suomeen alun perin Kirill-isän hitsaajan työn perässä. Venäläisuutisissa on kerrottu, että tällaista tapahtuu ja että Euroopassa on nyt taloudellisesti ankeaa. –?En usko, että he pystyvät puhumaan asiasta edes keskenään. Julian vanhemmat ovat kertoneet, että ruoan hinta ensin nousi, mutta nyt se on taas laskenut. –?Asioita on vaikeaa vastustaa. Häntä kiinnosti kuitenkin enemmän kauneus, ja Aleksandran synnyttyä hän opiskeli ompelijaksi. –?Päinvastoin, omat ystäväni tietävät, että tämä on raskasta minullekin. 28. Aleksandra on käynyt suomalaisen koulujärjestelmän. –?Äskettäin vanhempani saivat myös ison korotuksen eläkkeisiinsä. –?Suomalaiset ovat fiksuja, täällä osataan erottaa maa ja sen ihmiset, Aleksandra pohtii. Protestointi voi johtaa pidätykseen Venäjällä Jyväskylässä hän halusi tehdä tyttären voimistelujoukkueelle kauniimpia esiintymisasuja, ja siitä yrittäjyys lähti liikkeelle. Venäjän Aika 3/2022 UKRAINAN SOTA ei ole muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Liikkuessaan kaupungilla, kauppojen kassalla tai missään muuallakaan Mikhailovat eivät ole kohdanneet minkäänlaista ikävää käytöstä. Maan johto on myös osannut pitää taitavasti kansan tyytyväisenä. Naiset miettivät, että valveutuneidenkaan venäläisten ei ole helppoa muuttaa maansa yhteiskuntaa tai kritisoida Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Julialla oli Venäjällä rikospoliisin koulutus, joka antoi pätevyyden myös juristiksi. Julia kertoo, että hänen vanhempansa ovat olleet huolissaan, kiusataanko perhettä Suomessa. –?Olen vakuuttanut heille, että meillä ei ole täällä mitään hätää. Venäjällä voi saada syytteen ja vankilatuomion, jos edes käyttää sanaa ”sota” Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
Täällä kaikki työt lopetetaan työajan päättyessä kello neljä, hän nauraa. Vanhin opiskelee Helsingissä rakennusinsinööriksi, keskimmäinen on koulussa ja harrastaa viidesti viikossa muodostelmaluistelua. Oheinen artikkeli on julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä 2.8.2022 Roman Kiuru ei halua ajatella Ukrainan tilannetta. Romanin Tatiana-vaimo on Pietarista, Tatianan isä syntyi Kiovassa. , , 26-29_VA_3-2022_Jyvaskyla.indd 29 26-29_VA_3-2022_Jyvaskyla.indd 29 29.8.2022 13.41 29.8.2022 13.41. Opettaja puuttui tilanteeseen välittömästi. En vain halua ajatella asiaa. Viisumirajoitukset huolettavat Perheessä on kolme lasta. Roman on huolestunut, jos venäläisten viisumin saantia Suomeen aletaan jarrutella. En viitsi edes lukea uutisia, vaimoni lukee niitä minulle välillä. Romanin kokemus on, että suomalaiset suhtautuvat venäläistaustaisiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan aivan kuten aina ennenkin. Tatianan mummo asuu nykyään Odessan lähistöllä. Perheellä ei ole tietoa, mitä mummolle kuuluu. Se tarjoaa alustan, jolla muut yritykset voivat myydä tuotteitaan. Venäjä on iso naapuri, Suomella ja Venäjällä on pitkä traditio keskinäisessä kaupassa. Nuorin on vielä päiväkodissa. Hän ei halua puhua Ukrainan tilanteesta. Hän on auttanut ukrainalaisia sotaa Jyväskylään paenneita. 3/2022 Venäjän Aika ?29 UKRAINAN SOTA ”Odessan mummoon ei saa mitään yhteyttä” Pietarista vajaat kymmenen vuotta sitten Jyväskylään muuttanut Roman Kiuru, 45, kertoo kohtaavansa ihmiset ihmisinä, ei näiden kansalaisuuden kautta. –?Ei, en pelkää. Se käsiteltiin huolella, eikä enää koskaan toistunut. Roman ei koe, että venäläistaustaiseen olisi koskaan suhtauduttu Jyväskylässä tai Suomessa sen kummemmin kuin muihinkaan. Roman on saanut työharjoitteluiden jälkeen osa-aikaisia ja määräaikaisia töitä. Toisaalta kaikki suomalaisetkaan eivät syystä tai toisesta työllisty. –?Kerran, kauan sitten, yhtä lapsista kiusattiin koulussa. Romanin vaimo valmistui keväällä Gradiasta ja sai heti töitä. Hän ei usko, että viisumeiden rajoittaminen vaikuttaisi millään tavalla Ukrainan sotaan. Mies itse jatkaa vielä ammattikorkeakoulussa informaatioteknologian opintoja. Hänen on ollut vaikeaa löytää vakituista työtä, mutta osa hänen venäläiskavereistaan on löytänyt töitä. Mieluummin hän opiskelee, tekee töitä ja osallistuu lasten harrastustalkoisiin. –?Perustimme kaverini kanssa samalla yrityksen vesihana.fi. –?Raja-alueen kaupat kärsivät ja työttömyys kasvaa. –?Jokaisella venäläisellä on sukulaisia Ukrainassa ja jokaisella ukrainalaisella on sukulaisia Venäjällä, Roman sanoo. Roman ei kuitenkaan halua ajatella Ukrainan tilannetta. Toisaalta ne ovat sopineetkin perheja opiskelutilanteeseen. Kukaan ei ole kuullut hänestä aikoihin mitään. –?Häntä ei saa puhelimella kiinni, emmekä tiedä, missä hän on. –?Suomessa kysytään aina kielitaitoa ja tutkintoja, ei mitä osaat, Roman sanoo. Työnteko on Suomessa erilaista kuin Venäjällä. Hän ei ole kohdannut minkäänlaista kiusaa tai ilkeilyä sen kummemmin nyt kuin aiemminkaan. Mieluummin hän opiskelee, tekee töitä ja osallistuu lasten harrastusten talkoisiin. Hänen mielestään se näyttäytyy jokaiselle niin eri tavalla. Suomalaisopettaja puuttui kiusaamiseen välittömästi
Venäjän Aika 3/2022 30-34_VA_3-2022_Saano.indd 30 30-34_VA_3-2022_Saano.indd 30 29.8.2022 13.40 29.8.2022 13.40. MATKAILU Retki lyydinkarjalaisten historiallisille asuinsijoille Suomensuku isten seuduilla, osa 1: Lyydinmaa 30
3/2022 Venäjän Aika ?31 MATKAILU Laatokan ympäristössä on asunut useita suomensukuisia kansoja, ja niistä on siellä yhä rippeitä. Joen yli on tehty puisia kävelysiltoja, ja myös seudun päätie ylittää joen. SA -K UV A 30-34_VA_3-2022_Saano.indd 31 30-34_VA_3-2022_Saano.indd 31 29.8.2022 13.40 29.8.2022 13.40. Myöhemmin julkaistavissa matkatarinoissa poikkean vepsäläisten maisemissa ja lopuksi etsin jälkiä inkeriläisistä ja vatjalaisista. TEKSTI JA KUVAT VEIJO SAANO Yllä: Kuittisen kylän läpi virtaa Mäkriänjoki. Nykyisin niemessä on vain kesäasukkaita. Seuraavassa kuvattavalla moottoripyöräretkellä käyn katsomassa lyydinkarjalaisten asuinseutua. Kuujärven Paloniemi innoitti vuonna 1942 Yrjö Jylhän runon tekoon
Rantatie vie suoraan Aunukseen, jota sanotaan lyydinkarjalaisten keskukseksi. Lyydinmaan eteläosaan päästäkseni jatkan Aunuksen läpi seuraillen Mäkriänjoen kulkua. Heitä on muutamissa Kontupohjan, Prääsän ja Aunuksen piirin kylissä sekä Petroskoin, Kontupohjan ja Aunuksen kaupungeissa. Venäjän Aika 3/2022 V enäjän Ajan numerossa 1/2022 kahlailin moottoripyörineni Raja-Karjalan huonokuntoisten sivuteiden lammikoissa. Noin 33 kilometrin päässä Kuittisesta on Mihailovskoje (????????????) eli Joensuu. Kuittisessa on useita kauppoja, posti, kirjasto, koulu ja lastentarha. Nyt menen Niiralan-Värtsilän raja-asemalta kauemmas itään ajaen pitkin sileää asfalttitietä – mielikuvissa, koska pääsy Suomesta Karjalan tasavaltaan on käynyt lähes mahdottomaksi. Mutta nyt keskitytään lyydiläisiin. Lyydin kielen (lüüdikiel) puhujia on kuitenkin paljon vähemmän, enää noin 300. Vaasenin kylä on Vaasenijoen suulla, ja joen yli pääsee keskustassa vain tätä ponttonien varassa kelluvaa siltaa pitkin. Lyydiläisten alkuperäinen asuinseutu, Lyydinmaa, yltää itä-länsisuunnassa noin 30 kilometrin levyisenä kaistaleena Syvärijoen keskivaiheilta noin 200 kilometriä pohjoiseen, Hirvaksen ja Kontupohjan korkeuksille asti. Aunuksen kautta Aunus (karjalaksi Anus eli Anuksenlinnu, venäjäksi ???????, Olonets) on tiettävästi ainoa kaupunki Venäjällä, jossa karjalaiset ovat suurin väestöryhmä, lähes puolet 7 900 asukkaasta. Korpitieosuuden suurin kylä, noin 500 asukkaan Kuittinen (???????, Kujteža), on noin 11 kilometrin päässä Mäkriästä. ??????, ozero Dolgoje) eteläpäässä, mutta seutua on perinteisesti kutsuttu Kuujärveksi. Karjalan tasavallassa asuu noin 5 000 lyydiläistaustaista henkilöä. Sen yli on tehty useita puisia riippusiltoja kävelijöille. Lyydiläisten maille Noin 10 kilometrin päässä Aunuksesta on Mäkriän (lyydinkarjalaksi Mägrii, venäjäksi ???????, Megrega) kylä. 30-34_VA_3-2022_Saano.indd 32 30-34_VA_3-2022_Saano.indd 32 29.8.2022 13.40 29.8.2022 13.40. Jos sinne pääsisi, näkisi kansallisen hankkeen “Turvalliset laadukkaat tiet” tuloksia. 32. Livvin puhujia on yli 10 000, ja heidän kielensä ansaitsisi oman tarinansa, kuten Aunuksen seutukin. Nimi on otettu kylästä noin kilometrin päässä itäkaakossa olevalta pieMATKAILU Alla: Vaasenista Aunukseen menevä tie oli tärkeä väylä sekä lyydinkarjalaisille että jatkosodan aikaan suomalaisille. Pisin kunnostettu osuus, 53 kilometriä, on Laatokan koillisrannan tiellä 86K-8. Kuittisesta itään tie 86K-207 jatkuu sorapintaisena mutta edelleen henkilöautollakin helposti ajettavana. Se on Pitkäjärven (????. Aunuksen alkuperäisasukkaiden kieli on kuitenkin livvi, joka ei ole lyydinkarjalaisten kieli. SA -K UV A Soginan kirkko on 1600-luvulta, ja sitä on viime vuosina restauroitu – edellinen kunnostus tehtiin 1970-luvulla. Vuoden 2021 aikana kunnostettiin Karjalan tasavallassa yli 230 kilometriä seututeitä. Sitä pitkin matka sujuu vaivattomasti, tosin tien mutkaisuuden takia ei niin suurilla nopeuksilla kuin Petroskoin valtatiellä A-121. Sieltä alkaa kohti koillista kestopäällystetty pikkutie 86K-207, joka vie lyydinkarjalaisuuden ytimeen, lyydiläiseksi lintukodoksikin kutsutulle alueelle. Viimeksi mainittu vie asumattomien seutujen läpi, kun taas Laatokan rantatien varrella näkee useita aikoinaan Suomeen kuuluneita kyliä, kuten Pitkärannan ja Salmin. Kylälle antaa viehättävän yleisilmeen Mäkriänjoki. He ovat Aunuksenkarjalan itäpuolella asuva heimo, jolla on oma versionsa karjalan kielestä
Sieltä tallennettuja kielennäytteitä analysoi muun muassa Pertti Virtaranta (1918–1997), suomen kielen professori ja akateemikko. Se lähtee Kurpovosta Vaasenijoen vartta pohjoiseen. Hän ihastui seudun näkymiin niin, että teki runon Laulu Kuujärvestä. Miehitysjoukkoihin kuului runoilija ja kääntäjä Yrjö Jylhä. Jatkosodassa vuosina 1941–1944 Kuujärvi oli Suomen miehittämä. Noin 170 asukkaan Kurpovosta näkyy Vaasenijoen yli Kristuksen ylösnousemuksen kirkko. Näkymän kerrotaan karjalaistaloineen ja hiekkarantoineen olleen niin tunnelmallinen, että Yrjö Jylhä huudahti perustavansa niemeen taiteilijasiirtolan. Hänen väitöskirjansa nimi on Lyydiläiskysymys: Kansa vai heimo, kieli vai murre. , , 30-34_VA_3-2022_Saano.indd 33 30-34_VA_3-2022_Saano.indd 33 29.8.2022 13.40 29.8.2022 13.40. Sinne päästäkseen oli ajettava päätieltä muutama sata metriä metsän läpi. Se tunnetaan Suomessa yhä laajalti. Nimi on muisto täällä asuneesta, lyydiläisiäkin vanhemmasta suomensukuisesta kansasta: sana vaaseni tulee saamen kielen sanasta vaadž, naarasporo. Sitten tuli näkyviin 1600-luvulla rakennettu Pietarin ja Paavalin kirkko, mutta ei tule enää, sillä kirkko purettiin kunnostusta varten viime vuonna. Luultavasti harjusta ja tammukkaa joesta yhä saa, ja muutama perhokalastaja joella näkyikin. Hän tuli kansan keskuudessa tunnetuksi radioja televisio-ohjelmistaan. Kylän kohdalla on joessa koskipaikkoja, jotka näyttävät otollisilta perhokalastukseen. Seuraava kohde oli 15 kilometrin päässä oleva noin 30 asukkaan Syrjä eli Sogina (????????, Soginitšy). Jalankulkijat ja pyöräilijät pääsevät suoraan joen yli pitkin ponttonisiltaa. Viimeksi mainittu entisöitiin jo vuosina 1973–1975, ja vuonna 2020 aloitettiin tuorein entisöinti. Lyydiläiskulttuurin merkkinä siellä on myös pieni kansatieteellinen kotiseutumuseo, joka perustettiin kuluvan vuosituhannen alussa. Kuujärven runolegenda Sota-aikana lyydejä oli Kuujärvellä noin 1500, ja Neuvostoliiton aikana Kuujärven keskuskylä Joensuu oli melkoinen taajama, jonne rakennettiin kerrostalojakin. Nykyisin maisema harjulta niemeen ei enää aukene niin avarana kuin 1940-luvulla, koska mäellä ja mäkirinteellä oleva korkea metsä peittää järvinäkymän. Kymmenisen kilometriä idempänä on lyydiläiskylä, joka tunnetaan monilla nimillä: Järventaus, Järventaguinen ja Järventaka. Harjulla olevalta päätieltä laskeutuu sadeveden uurtama pikkutie Kuujärven rantaan, jossa on Paloniemi, jota myös Palaniemeksi (???-???????, Pal-Navolok) kutsutaan. Kirkkojen kierros Kurpovosta on Koskenalan kaupunkiin suorinta tietä 41K-148 vain noin 15 kilometriä. Siellä tulee kohta näkyviin iso merkkitaulu: siirrytään Karjalan tasavallasta Leningradin alueelle, ja tien numeroksi muuttuu 41K-148. Useimmat niistä ovat satoja vuosia vanhoja rantakyliä, joissa aika näyttää pysähtyneen. Konevoimin kulkevan on ajettava noin kolmen kilometrin matka Vaasenin pohjoispuolelle Kurpovoon (???????), jossa on maantiesilta joen yli. ????????, ozero Lojanskoje). Tein kuitenkin noin 75 kilometriä pitkän kierroksen vanhoihin lyydinkarjalaisiin kirkonkyliin pitkin tietä 41K-149. Lapset leikkivät hiekkarannalla, ja pari mummoa tuli minua jututtamaan. Siellä on kaksi kirkkoa, vuodelta 1864 oleva Profeetta Eliaan kirkko sekä vuodelta 1696 oleva Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko. Kuujärvi oli varsinkin viime vuosisadalla lyydin kieltä tutkineiden kiinnostuksen kohde. Vaaseni ja Syväri Pusikoiden tiiviisti reunustama soratie 86K-207 jatkuu Paloniemen kohdalta kohti itää. Se on Syvärijoen luoteisrannan (tällä mutkakohdalla pohjoisrannan) suurin kylä, Vaaseni (??????, Važiny). Kahdeksan kilometriä Järventauksesta itään on pienen Ardozerojärven (A???????) ympärillä Tokarin (??????) asemakylä, jossa on noin 60 asukasta. Runollaan Jylhä loi meille romanttista käsitystä Karjalan kauneudesta. Hän käytti tutkimuksissaan Kuujärveltä ja muistakin lyydiläiskylistä tekemiään muistiinpanoja ja äänitteitä. Tämänkertainen Järventaus on Vaatsjärven (Ba??????, Vatšozero) rannalla. Kiinnostus lyydinkarjalan kieleen elää yhä: vuonna 2017 väitteli Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi Miikul Pahomov. Suunnilleen samannimisiä eli Zaozerje-nimisiä (????????) taajamia on Venäjällä paljon. Nykyisin asukkaita on noin 2 200. 3/2022 Venäjän Aika ?33 nemmältä järveltä (Kujärv, venäjäksi ????. Siitä itään on tiellä kestopäällystys, joten pian ollaan seuraavassa taajamassa. Selväksi tuli, että hurjana mummo minua piti, kun yksin ajelin moottoripyörällä kaukana valtateistä. Syvärillä on ollut liikennettä jo ammoisista ajoista, joten jokivarren kylillä on pitkä historia. Laatokan lohi ei ole päässyt nousemaan jokeen 1930-luvun alun jälkeen: AlaSyvärin voimalaitospato estää vaelluskalojen kulun. Talot ovat rappeutuneen näköisiä, mutta kylässä on yhä posti, pieni kauppa ja koulu sekä vuonna 2005 käyttöön vihitty kirkko. Vei hetken ennen kuin aloin tunnistaa puheesta tuttuja sanoja. Taajama on Syvärin sivujoen, 123 kilometriä pitkän Vaasenijoen molemmilla rannoilla. Kylässä oli satakunta vuotta sitten yli 200 asukasta, mutta nykyisin kylä lienee talvisin autiona. 1980-luvun lopulla kylä tyhjeni, ja asukkaita on jäljellä noin 350. Toinen heistä puhui karjalaa, ehkä hän peräti pagiži lüüdikš. Niin on Vaasenillakin, josta on tietoa jo 1500-luvulta. Tokarin kylätie kiertyy järven pohjoispään ympäri itärannalle, MATKAILU Yrjö Jylhä loi romanttista käsitystä Karjalan kauneudesta. Noin kolmen kilometrin päässä rajasta on Syvärijoen pohjoisrannalla oleva Uslangan (???????) kylä. Paloniemellä ei tiettävästi talvisin asu enää ketään, mutta kesällä 2017 niemen taloissa oli lomalaisia. Jouduin odottamaan Muurmannin radan vieressä hetken ylitysvuoroa, kun pohjoisesta tuli tavarajuna ja etelästä henkilöjuna. Lyydinkarjalaiset jäivät Vaasenissa vähemmistöön 1980-luvulla, jolloin venäläisasutus suurensi väkiluvun yli 4 000:een
Kylä on kauniilla paikalla Pitmäjärven (?????????, Pidmozero) luoteisrannan mäellä. Siellä oli Neuvostoliiton alkuvuosina lähes 300 asukasta, nyt on ehkä pari kymmentä. Lopuksi oli enää ylitettävä Syväri ja ajettava Koskenalan kaupunkiin, Leningradin alueen pohjoisimman piirin keskukseen. Nykyisin Koskenalan kaupungissa on lähes 16 500 asukasta. Täällä ei ole kirkkoa, sillä kylän vanha puukirkko paloi vuonna 2004. Takaisin Syvärin rantaan Syvärin pohjoisrannalla tie jatkuu kestopäällystettynä Mätysovan (????????, Mjatusovo) kylän kohdalta alkaen. Kylä on alhaalla Syvärin rantapenkereen takana noin 300 metrin päässä tiestä, tieltä näkymättömissä. Siitä lisää Venäjän Ajan seuraavassa numerossa. Pohjoisin silta on tämä Ylä-Syvärin voimalapato Koskenalan kaupungissa. Kirkko jäi veden valtaamaksi, kun noin 14 kilometrin päässä alavirrassa oleva Ylä-Syvärin voimala patoineen otettiin käyttöön 1950-luvulla. Mätysovaa paremmin näkyvissä on Heuroila (??????????, Hevronino). Yritin liikkua hiljaa, sillä hotellin vastaanoton rouva nukkui vielä työhuoneessaan. Mätysovassa oli kirkko, kun Suomen sotajoukot tulivat Lyydinmaalle 1940-luvun alussa. MATKAILU Oik.: 224 kilometriä pitkän Syvärin yli pääsee ajamalla vain kolmesta kohdasta. Ruosmasta tie jatkuu etelään. Aamulla klo 7 vein laukkuni huoneesta moottoripyörääni. Seuraava kylä, Voolostinniemi (??????????, Volnavolok), on jo parin kilometrin päässä. Osa heistä on vanhoissa kylissä, osa metsien kätköissä: Mätysovan kohdalla lähtee tiestä 41K-149 pohjoiseen numeroimaton pikkutie 3,5 kilometrin päässä, Sidozero-järven rannalla olevalle huvila-alueelle, jossa on satelliittikuvasta arvioituna pari sataa kesämökkiä. Tie oli kuitenkin niin huono, että en lähtenyt järveä kiertämään, vaan jatkoin päätietä kymmenen kilometrin päähän Ruosman (?????, Posad) kylään. Tarjoilu kävi nopeasti, ja hyvissä ajoin pääsin jatkamaan matkaa kohti Keski-Vepsää. Tunnin kuluttua oli normaali meno päällä: sänky oli käännetty piiloon ja respan rouva oli tiskinsä takana. Itäisimpänä, metsäisen harjanteen takana on jälleen teollisuutta ja pari omakotialuetta. Kahvila tarjoili aamiaista. Venäjän Aika 3/2022 jonne asutus jatkuu. Vertailukohdaksi voi Suomesta ottaa Imatran voimalaitoksen, jonka teho ennen tuoreinta tekniikan päivitystä oli 156 megawattia. Tilalle rakennettiin rukoushuone, tsasouna. Nykyisin kylä on asuttuna vain kesäisin. Läntisimpänä, lähellä rautatietä on teollisuusja omakotialue, ja siitä itään on kaksi neuvostotyylistä kaupunkikeskusta kauppoineen. . Voimalakaupunki Koskenala Koskenala (??????????, Podporožje) sijaitsee Syvärijoen etelärannalla noin sata kilometriä Äänisjärvestä alavirtaan. Sota hidasti rakennustöitä, joten Ylä-Syvärin voimalaitos valmistui vasta vuoden 1952 alussa. Alla: Koskenalan kaupungissa on kaksi hotellia, joista toinen on tässä näkyvä U Maksimitša. Yöpymispaikkani hotelli U Maksimitša on vaatimaton majapaikka: yön hinta oli vain 1 700 ruplaa, joka vastasi käyntini aikaan noin 20 euroa, ja se sisälsi aamiaisen. Sen teho on 160 megawattia. Talojen lomitse ja yli avautuvat näkymät alas joelle. Heuroilassakin oli kirkko, mutta se tuhottiin räjäyttämällä 1960-luvulla. Itäisen teollisuusalueen kupeessa on kaksi hotellia. Kylän kasvu kaupungiksi alkoi 1930-luvulla, jolloin seudulle perustettiin puunjalostuslaitos ja aloitettiin vesivoimalan teko. Koskenala on saanut elinvoimaa voimalan lisäksi myös Vienanmeren–Itämeren vesireitin laivaliikenteestä ja Muurmannin radan junaliikenteestä. Heti kylän eteläpuolella on vuonna 2013 kunnostettu, 1800-luvulla rakennettu Athanasius Aleksandrialaisen mukaan nimetty kirkko ja sen ympärillä oleva hautausmaa. 30-34_VA_3-2022_Saano.indd 34 30-34_VA_3-2022_Saano.indd 34 29.8.2022 13.40 29.8.2022 13.40. Tosin rata kaartuu Syvärin pohjoisrannalle neljän kilometrin päässä kaupungin keskustasta, ja vastaavasti rautatieasema on noin seitsemän kilometrin päässä. Se on osaksi korkealla joenpenkereellä oleva noin 35 asukkaan pikkukylä, jonka läpi tie kulkee. Kirkkokierroksen pienet lyydiläiskylät ovat menettäneet lähes kaikki vakituiset asukkaansa, mutta kesäasukkaita on tullut tilalle. Tiiviin asutuksen alue on sijoittunut pääosin Syvärin etelärannalle, noin seitsemän kilometrin matkalle. Aikoinaan, 1800-luvun lopulla, Mätysova oli lyydinkarjalaisten merkittävä keskus, koska asukkaita oli lähes 500. Pysähdys ennen ylitystä oli pitkä, sillä Ylä-Syvärin voimalaitoksen patoa pitkin päästetään joen yli liikennettä vain yhteen suuntaan kerrallaan. 34
TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT ISTOCK JA ESA TUOMINEN Montenegro köyhän miehen Kroatia 3/2022 Venäjän Aika ?35 Kirkasta ja lämmintä merivettä, vuoria ja historiallisia kaupunkeja – sellaisena Montenegro näyttäytyy turistille. 35-39_VA_3-2022_Montenegro.indd 35 35-39_VA_3-2022_Montenegro.indd 35 29.8.2022 13.39 29.8.2022 13.39. Tänä kesänä Montenegrosta jäivät pois sadat tuhannet venäläisturistit. MATKAILU Montenegro kasvattaa suosiotaan turistimaana. Länsieurooppalaiset eivät vielä ole löytäneet Montenegron rantoja ja vanhoja kaupunkikeskuksia. Se ei ole niin kehittynyt palveluiltaan kuin Kroatia, mutta hintatasokin on edullisempi
Luettavana on – ei enempää eikä vähempää kuin – Dostojevskin Karamazovin veljekset. Johdattelen keskustelun varovasti Ukrainan tilanteeseen ja Venäjän ortodoksikirkon patriarkkaan Kirilliin. Ennen meillä oli jatkuvasti venäläisiä asiakkaita, sujuvaa venäjää puhuva Ion kertoo. Tuossa on Samarasta kotoisin olevan venäläisen rakennuttama lähes valmis huvila, taloaan turisteille vuokraava Ion osoittaa parvekkeeltaan kellanvihreää, modernia rakennusta. Pappi ei alkuunkaan pidä Venäjän ortodoksikirkon patriarkka Kirillistä. Ei kiitos, pappi torjuu kohteliaasti kuvauspyyntöni kirkolliseen asemaansa viitaten. Venäjältä ei nyt tulla Itävallasta ei ole konsti eikä mikään matkustaa Montenegron lämpöisiin rantamaisemiin. Sen sijaan meillä on puolalaisia ja serbejä, esimerkiksi. Ionin ja Ljuban poika Aleksandr työskentelee lääkärinä Frankfurtissa. Poika oli matkustanut ensin Frankfurtista Turkin kautta Moskovaan, hakenut lapset Montenegroon, sitten miniä tuli perässä Turkin kautta. Nyt heitä ei ole. Monimutkaiset matkajärjestelyt lentoliput Frankfurtista Turkin kautta Moskovaan ja takaisin sekä Moskovasta Turkin kautta Montenegroon ja takaisin maksoivat Aleksanderille kokonaista 9 000 euroa. Hiljaisia ovat nykyään. En pystyy voittamaan kiusausta vaan menen esittäytymään. Vielä hetki sitten Montenegron mittaamattomat hiekkarannat kuhisivat venäläisiä turisteja. Tuollakin on venäläisten talo...ja tuolla. Ääni on hiljainen ja se tulee rannasta, mutta tunnistan sen hyvin venäjäksi. Montenegro on yrittänyt houkutella turisteja muualta kun venäläiset ovat jääneet pois. Aikaisemmin lensimme Moskovasta tänne muutamalla sadalla MATKAILU Montenegrolla on 73 kilometriä uimarantaa. 35-39_VA_3-2022_Montenegro.indd 36 35-39_VA_3-2022_Montenegro.indd 36 29.8.2022 13.39 29.8.2022 13.39. Ion itse Ljuba-puolisoineen on kotoisin Moldovasta. Venäläinen miniä taas toimii lääkärinä Moskovassa. Pian selviää, mistä on kysymys: arviolta noin kuusikymppinen, parrakas mies lukee ääneen kirjaa vaimolleen. Hän on kotoisin Venäjältä, mutta asuu ja työskentelee nykyisin Itävallassa. Venäjän Aika 3/2022 H elteisen päivän jälkeen iltakävelyni Montenegron Herceg Novin rantabulevardilla keskeytyy kun kuulen venäjänkielistä, hieman monotonista puhetta. Sen sijaan Venäjältä ei nyt Montenegroon juuri tulla. Uteliaisuuttani siirryn lähemmäs kuulostelemaan. Siinä on useampia huoneistoja, joita he vuokraavat turisteille. Kuten ei myöskään Putinin hyökkäyksestä. 36. Rannoilla näkyy kuitenkin tyhjiä lepotuoleja ja palveluammateissa työskentelevät valittavat yhteen ääneen venäläisturistien puutetta. Suurin piirtein ainoa reitti kulkee Turkin kautta, mutta se on hankala ja tulee kalliiksi. Mutta ei siinä ole ketään näkynyt pitkään aikaan. Nyt itävallasta saapunut ortodoksipappi puolisoineen on yksi harvinaisuuksista. Muutos on suuri. Käy ilmi, että herra on ortodoksinen pappi. He omistavat suuren villan puolikkaan
Nyt menee tuhansia... Rakennusbisnestä, mies vastaa kun kysyn hänen työstään. 3/2022 Venäjän Aika ?37 eurolla, Moskovassa lääkäriksi opiskellut Aleksandr huokaisee. Venäläinen turisti jakeli suurpiirteisesti juomarahoja ja käytti innokkaasti palveluja. Vielä muutama vuosi sitten Montenegro teki hyvää tiliä venäläisturisteilla. He kertovat muuttaneensa pois Venäjältä heti Ukrainan sodan puhjettua. Hintatasokin on edullisempi. Montenegron matkailun infrastruktuuri ei kuitenkaan ole aivan yhtä kehittynyttä kuin Kroatian. Jos venäläisiä ei näykään, on serbejä sen sijaan runsaasti. Etsiessäni parturia Herceg Novin kujilla törmään nuorehkoon venäläispariskuntaan. , , Herceg Novin vanhan kaupungin kujilla vallitsee menneiden vuosisatojen tunnelma. Yritämme löytää tavan, jolla voisimme jäädä tänne tai vaikkapa Saksaan, pariskunta valaisee suunnitelmiaan. Maat sotivat, mutta me olemme ystäviä, mies kertoo suhteestaan ukrainalaisen auton omistajaan. Serbialla ei ole omaa meren rannikkoa ja kun kielikin on sama, heille lomailu Montenegrossa on luontevaa. Vielä 2000-luvun alkupuolella maat kuuluivat samaan Serbia-Montenegron liittovaltioon, kunnes ne molemmat itsenäistyivät vuonna 2006. Montenegro on liittynyt sotilasliitto NATO:oon ja muutama vuosi sitten uutisoitiin Venäjän salaisten palvelujen tukemasta vallankaappausyrityksestä Montenegron pääkaupungissa Podgoricassa. Pysyvästi asuvia venäläisiä Herceg Novin huvila-alueella tapaan venäläismiehen, joka sanoo asuneensa Montenegrossa jo useamman vuoden. Serbejä runsaasti Montenegro muistuttaa monessa pohjoista naapuriaan Kroatiaa. 35-39_VA_3-2022_Montenegro.indd 37 35-39_VA_3-2022_Montenegro.indd 37 29.8.2022 13.40 29.8.2022 13.40. Talonsa ulkopuolella sijaitsevalla pienellä parkkipaikalla mies pitää Venäjän rekisterissä yhä olevaa autoaan Ukrainan rekisterissä olevan auton vieressä. MATKAILU Vielä muutama vuosi sitten Montenegro teki hyvää tiliä venäläisturisteilla. Montenegro on tällä hetkellä eräänlainen ”köyhän miehen Kroatia”. Montenegron valtaväylien rannalla saattaa nähdä Ukrainaa tukevan mainoskyltin, mikä ei välttämättä kaikkia venäläisturisteja ilahduta. Eivät kuulemma jaksaneet elää siinä ahdistavassa ja militaristisessa ilmapiirissä, joka Venäjällä vallitsee... Pandemian ja Ukrainan sodan ohella venäläisen turismin hiipumiseen lienevät vaikuttaneet myös poliittiset jännitteet, jotka ovat kasvaneet Venäjän ja Montenegron välillä. Venäjälle emme halua palata niin kauan kun siellä on tällainen hallinto. Ei meillä ole mitään ongelmaa. Serbian hallinto on veljeillyt Venäjän kanssa, mutta se ei näytä estävän turistivirtaa Serbiasta NATO-maa Montenegroon
38. Nikolai oli mikrobiologi ja hän kirjoitti veljelleen Moskovaan saaneensa kutsun Ranskaan töihin. Montenegron ilmasto ja elämäntyyli miellyttävät. Vesi on puhdasta ja kauniin väristä, pohjaan asti näkyy syvemmässäkin vedessä. Sekä Gorshkov että Ferko tietävät kohteestaan ”kaiken” he pystyisivät esitelmöimään rakkaasta Bulgakovistaan tuntikausia. Bulgakovista ja hänen tuotannostaan kertovaa esineistöä on saatu kerätyksi kunnioittava määrä. Täällä elämä soljuu eteen päin rauhallisesti, mikä sopii meille. Lait ovat täällä kunniassaan, pariskunta kehuu yhdestä suusta. Jos rantalöhöily alkaa tuntua tylsältä, on Montenegron kaupungeissa nähtävää. Parhaaseen turistiaikaan merivesi on myös niin lämmintä, että arkajalatkin uskaltavat liukua Adrianmeren kevyiden aaltojen samettiseen syleilyyn. Tai perhe ja perhe kaikki ovat naispuolisia. Suuri, ehkä suurin osa ei tue, he vakuuttavat. MATKAILU Sveti Stefanin saari on yksi Montenegron erikoisimmista nähtävyyksistä. Käy ilmi, että he ovat jääneet Montenegroon kun eivät halunneet lomareissulta palata sodan runtelemaan kotimaahansa. Pandemia vaikeutti aluksi pahasti museon toimintaa, mutta nyt kävijöitä riittää. He olivat saapuneet maahan Turkin kautta. Museota hallitsee suuri kuva, josta erottuu näyttelijä Oleg Basilashvili Saatana saapuu Moskovaan -filmatisoinnin Volandina. Venäjän Aika 3/2022 Bussissa tapaan toisen venäläispariskunnan, joka kertoo omistavansa asunnon Montenegrossa. Älkää uskoko väitteitä siitä, että venäläiset tukevat sotaa. Sekä Tivatin että Herceg Novin keskustat ovat vuosisatoja vanhoja kapeine kujineen ja aikaa nähneine rakennuksineen. Viranomaiset tukevat bisnestä, kuten tällaista museota. Bulgakovin ihailijat Montenegrossa turisteja viehättää ennen muuta meri. Mihail Bulgakov oli varoissaan ja lähetti veljelleen Montenegroon rahaa Ranskan matkaa varten, Aleksandr Gorshkov kertoo. Zdrastvuite, kuuluu hieman katutason alapuolella sijaitsevan museon tiskiltä. Moskovaan heillä ei ole aikomuksia palata. He eivät ole kärkkäitä ottamaan kantaa hyökkääjää vastaan. Käy ilmi, että museota vetää moskovalainen pariskunta Aleksandr Gorshkov ja Anna Ferko. Yritän tehdä täältä etätyötä, kertoo perheen äiti olemisestaan ja elämisestään Montenegrossa. Museota johtavalla pariskunnalla on Herceg Novissa pysyvä asunto. 35-39_VA_3-2022_Montenegro.indd 38 35-39_VA_3-2022_Montenegro.indd 38 29.8.2022 13.40 29.8.2022 13.40. Aleksandr Gorshkov ja Anna Ferko pyörittävät venäläisen kirjailijan Mihail Bulgakovin museota Herceg Novin vanhassa kaupungissa. Aivan Herceg Novin vanhan kaupungin ytimessä törmään julisteeseen: Bulgakovin museo. Lomillaan he kävivät ”edellisessä elämässään” usein Montenegrossa ja pari vuotta sitten he toteuttivat suuren unelmansa Mihail Bulgakovin museosta. Hiekkarannan kuumuudessa eteeni osuu ukrainalainen perhe. Hotelli sijaitsi juuri tällä paikalla. Kunhan pudistelevat päätään sodan seurauksista kertoessaan. Pariskunta on ammatiltaan juristeja ja he ehtivät tehdä menestyksekkään uran Moskovassa. Bulgakovin veli Nikolai asui jonkun aikaa Herceg Novin ja koko Montenegron hienoimmassa hotellissa, jonka nimi oli Amerika. Perheen pää sotii Ukrainassa. . Valitettavasti vain maailmantilanne on sellainen, että venäläisiä turisteja, jotka ovat oikeastaan varsinainen kohderyhmämme, on kovin vähän. Tämäpä täytyy katsoa. Ukrainalaiset tyytyvät kauhistelemaan sodan tuhoja. Miten ihmeessä Herceg Novi ja kuuluisa neuvostoliittolainen kirjailija Bulgakov liittyvät toisiinsa
Nykyisin venäläisostajia ei taida löytyä. Venäläisturistien puuttuminen näkyy Montenegron rannoilla tyhjinä lepotuoleina. MATKAILU Montenegro Kosovo Makedonia Serbia Bosnia ja Hertsegovina Albania Kreikka Kroatia 3/2022 Venäjän Aika ?39 Montenegro pähkinänkuoressa › vuoteen 1992 saakka osa Jugoslaviaa › vuosina 1992–2006 valtioliitossa Serbian kanssa › itsenäistyi vuonna 2006 › liittyi sotilasliitto Natoon vuonna 2017 › asukkaita 650 000 › pääkaupunki Podgorica › rantalomakohteita Tivat, Herceg Novi, Kotor, Budva › ulkomainen turismi kasvanut nopeasti: vuonna 2006 vain 800 000 ulkomaista turistia, vuonna 2019 jo 2,5 miljoonaa › venäläisiä turisteja 384 000 (vuonna 2019) › meren rantaa 293 km, josta uimarantoja 73 km Adrianmeri Lait ovat Montenegrossa kunniassaan. , , Herceg Novin vanhankaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä on tämä portaikko. 35-39_VA_3-2022_Montenegro.indd 39 35-39_VA_3-2022_Montenegro.indd 39 29.8.2022 13.40 29.8.2022 13.40. Varakkaille venäläisille yritettiin vielä jokin aika sitten Montenegrossa myydä asuntoja venäjäksi
. ?????????. ?????. ??????. ?????. ?????, ?. 24 ??????. ?. ??????. ?????????. ????, ??. ”?????????. ?. ?. ???. ??. ??????”. ????. ?. ????????. ????. . ????????. ??????. ??????. ????. ???????. ??????. ??. ?????????????. . ????. ????. ?. ????. ??????. ?. ????????. ???????. ”??????” ??. ?. . ?????. . . 40. ??. ???????. ???????. ?????. ??????????, . ?. ?????. ??????. ???. ???, ??????. ????. ?????. ?????????. ?. ??????????. ?????. STT ???????. ”?????????????, ??. ????. ??????. ??-?. ?????????. ”?????????????, ??. . ??????. ?????. Venäjän Aika 3/2022 ????????. ???????, ????. ???????. ????. ??????????. ??????. ???????. ?????????. ????. ????. ????. ?????????????. ???????????. ?. ???????. ??. ??. ????????. ??????. ???, ?. ??????. ??????. ??. ?. ??. ???????, . ”???????. ?????????-?????. ??. ??????. ?. ??????. ????. . ????. ???????. ????. ???????. ??. ???????, ???????, ????. ???????, ????. ?????. ??????????. ?. ??????????. ??????. ????. ????????. ????????. ?. . . ??. ??. ?????. ????. ??????. ?. . ?????. ?????. ?. ???????-???????. . ???????. ????. ????????. ????. ??????. ??????. ?????. ???????, . ???. ???????, ??. ?????????. . ??????????. ?????. ?????. ????. ??. ???????. ???????. ??????. . ??. ??????. ?????????. ??????????. ??????. ??????. ?????. ???????????. ????????. ?????????. ?????????. ?. ??????. ??????????. ?. ?????????. ?????. ????????????. . ???. . ?. ????????. ??????, ??. ??????. ?????????, ??????, ????. ??. ??????. ?????. ???????” . VIERASKYNÄ 40-41_VA_3-2022_Vieraskyna.indd 40 40-41_VA_3-2022_Vieraskyna.indd 40 29.8.2022 13.39 29.8.2022 13.39. . ?????-??, ?. ????????, ??. . ??????????. (fom.ru/Kultura-i-dosug/14758) ?. ????. ???????, ??????. ????. . ????. . ???????. ?????????. ???????. ????????????. ????????. [???????] ????. ????????. ??????. ??????????”, ????????. ?. . ?????????. ??????????????, ??. ????. ?. ????. ???????-??????. ???????, ????. ???????. ????????. ?????????. ??????. ?????????. ???. . ?????????. ???????. ”????????, ??. ????????. ??. ?. ?????????. ?????. ??. ??????????. ???. ??. ????. ????????, ???. ??. ?. ???????????. ????????????. ????????. ??. ??????????. ???????” ?. ??????, . . . ???. ??????. ????. ?????????. ???. ????, ????. ?. ????????. ??????. ??????????. ?. ???????, ??????. ?????. ????. ?????????. ????????. ?????. . . ????. ????????. ??????????. ???. . ?. ????????????. ?????. ?????????. . ?. ???????. ?????, ??. ?. ?????. ??????. . ??. ????. ?????. ?????, . ????????. ???????. ???????. ??. ??????. ???????. ??. ”?????. ????. ????????. ????. ???????. ?????. ?????????????. ????????????. ?. ?. ???. ????. ?. ?????. ??. ??????. ?????????. ?????. ???????. ????????????. ????????. ???????”. ???????????. ??????????. ????. ??. ??????. ??????. ???????, ???????, ??. . ?. ????????. ?. ??????????. ??????. ??. ??????. ??????, ??????. ???????. ????????, ??. ??????. ???. ????. ?????????. ???????. ??. ????. ???????. . ???????. ???????. ?????. ????. ????????????. ??????. ?????. ?. . . ??????. ??????”. ????????. ?. . ??????. ???. ????????. ????. ?????????. ????????. ???????. ?????. ??????. ????????. ??????????. ?????????. ???????????. ???????????. ???????. ????????. ????. ??????????. ???????. ???????. 70% ?. ??????????. ??. “??????????????. ??????????. ?. . ????????. ??????. ????????, ?. ??????” ?????. ????. ??????. ????. ?????. ??????????????
????. ????????????. ??. ????. ????????. ????????. ???????. ?. ??????????. ????????. . ??????. ??????????. ?????????. ??. ???. ????. 24% ??????????. ???????. ??. ?????. ????. ?????. ?. . ?????????. ????????. ????”. . . ?????????. ??????. ?. ???. ???????. ????????. ??????, ??????????. ??????????. ???????????, ??. ????????. “?????. ?????????. ????. ?. ????. ??????????. ????. ????????. ??????. . ???. ????????. ?????. ?????. ?????. ?????. ??????. ??. ?. ?. ???. ?????. ????. ????:. ??. ?. ?????. ????. ???????, ???????, ??. ??. ?. ??????. ????????. ??????. ???. . ?????????, ???????. ?????. ???????. ???. ??. ?. ????????. ??. ?. ???????. ????. ????????. ????. ??????. . ?????????. ???????. ??????. ????. ??????. ?????????, ??????. ??????. ????????????. ?????. ?????. ????????. ????????. ??. ????. ??????. . ???????. ru/papernews/2022/7/20/zapisi-v-vizovyj-centrfinlyandii-v-pet), ????. (paperpaper. ???????. ?????????. ??????. ???. ????. ?????. Yle ??????. ????. ??????. ?. fi/politiikka/art-2000008980971.html) ????????, ??. ??????. . ?????????. ??. ???????????. ???. ??????. ?????. . ??. ?????. . ?????, ????. . ????. . ??. ?????. ????. ??. ????????. ???????. ?. ???-??????, ?????. ?????????. ?????, ???????, ??????. ?. ??????????. . ?. ????. ??????. ?????. ?. ????. ????. ??????. ??. ?????. ???????. . ??????????. ??????. ??. ?????????, ????. ??????. ???. ???. ??????????. ?????????. ?????. ????. ??. ?????????. ??????. ????????. ????????????. ???????. ???????????. ????????. ???, ??. ??????. ?. ????????. ?????. ????. ??????. . ??????. ?????????. ????. ????. ???????????. ????????????. ????????. ?. ????. ?????????, ???????. ???????. ??. ?. ??????. ????, ??. ?????????, ??. . ?????????. ?????. ???????. ???. ”??????. 3/2022 Venäjän Aika ?41 ???????????. ????. ?????, ??. ?????. ??????????. ?????????. ???. ???????. ???????, ??. ?????. . ??????. ?????. ????. ?????????. ???. ????. ??. ????. ??????. . ”????. ???????. ????. ????. ??. ??????. ??. ?. ?????????. ???????. ?????????. ??????. ????????. ???, ?. . ????????. Yle . ????????????. ????. ??????. ???????. ?????????. 40-41_VA_3-2022_Vieraskyna.indd 41 40-41_VA_3-2022_Vieraskyna.indd 41 29.8.2022 13.39 29.8.2022 13.39. ??. ????. ?????. ????. ??????. ??????. ??????. ?????. ??????. ??????. ???????. ???????????. ?????. ?????. ??????????”. ??. ?. ?. ??. ??????. ????. ?????????????, ??. ?????????. ??????. ????. ?????????. ??????????. ????. ?????. (kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11010) ??????????. ??. ??????: ??????????. ????. (yle.fi/uutiset/3-12562306) ????????????. ???. ?. ????, ?????. ?????????. ??????????. ??. ?. ???. ????. ?????. ????????. ????????. ????????. ?????????. ????????????. ??????, ????????. ?. ???. ?????. ??????. . ?????. ????. ???????. ???????. ??. ??????. ?????????????. . ??????????. ????. ??????. ????????. ????????. ???. ????. . ???. . ?. . ??????. ?????????. ??????. ??, ??. ????. (58%) ????????. ????????????. ?????. ????. ??. ??????. ?????????. ??. ???????. ?. ?????. ??????????. ????, ????. ???????. ???????????????. ??. ??, ???. ?. ????????. ??. ?????????. ???????. ??????, ????. ??????????. ??????. ????. (yle.fi/uutiset/3-12579993) . ????????????. ????. ????. ???. (hs. ?. . ?. ?????????. ???????, ?????. ?????????????. . . ?????????. ???. ????????. ????????. ????. ?. ???????????. ??????. ?. ???????. 100 ????????. ??????. ??????. ?. ??. ?????????. ?. ?????. ????. ??????????. ????????. ????????. ??. . . ????????. ??. ??????. ???????. ????. ?????, ??. ?????. . ???????. ??????. ????????. ??????. ?????????. ?????????, ??????. ?????. ???????????, ????. ????. . ??. ????. ??????. ??????, ??????. ???????????, ??. . ??. ??????????, ??. 50 ????. ?????. ????????????. ????. ??????. ?????. ??. . ?????????. ?????. ????????. ??????. . ???????????. ???????. ???????. ??????. ?. VINJETTI ?????. ?????. ?. . ??????. ????. ?????????. ????. . ?. ??????. ??????. ?????. ????. ???. . ???. ?????. ??. (hs.fi/politiikka/art2000008971179.html) . ????????. ??????. ??????. . . ??. ????????????. ????????????. ???????????????, ?????. ?. ??. ??????, ??. ???????. ??????????, . ??????. ????. ????. ?. Zsar Outlet Village. ????. ????. ????. ?????????. ?. ??. ???. ?. ????. ??????????” ???????. ?????????. . ?. ?????. ????. ?????. ??. ?. ??????. ????. ?????. ???????. ?????. ?????????. ????????, ?????????????????. ?????-???????. ?. ??????????. ?????. ???????. ???????. ????. ?????. ???. ??. ?????. . ???????, ???????, ??. . ??????, ????????. ??????????. . ??. ??????. ??????. . ???????. ?????????. ?. ?. ????????
Heistä toinen loihti kevennetyn version tsaarinaikaisesta klassikosta. Ne ovat nyt ylivoimaisesti heidän menevin annoksensa Woltissa ja Foodorassa. Toisensa he löysivät Suomesta. Vastaanottokeskuksessa Joensuussa majaillut Zyrianov kävi katsastamassa paikan ja työsopimus syntyi heti. Kaksi kokkia, parempi soppa Perheyritys selätti alaa piinaavan työvoimapulan ja sai kaksi kokkia Mariupolista. Rasvakeitintäkään ravintolassa ei ole, joten ruokia tehdään paljon uunisssa. Kumpikin on lähtöisin Mariupolista, jossa ravintolapalvelut on nyt tuhottu. Nyt yhteisen jälkikasvun – Antonin ja Camillan – näkee istuvan lounaalla salin taaimmaisessa pöydässä. Hintojen nousu on puhuttanut paljon ja kysymykseen, riittääkö yrittäjälle katetta kolmen ruokalajin lounaasta, saa yllättävän vastauksen. 42. Venäjän Aika 3/2022 RUOKA R unsaat kolme kuukautta Jätkäsaaressa toimineen Chefood Bistron tarina on todella toisenlainen yrittäjätarina: – Kävimme paljon syömässä ulkona. – Oikeista raaka-aineista, Spelmanit painottavat ja lisäävät, että aina itse tehtyä, kuten pelmenit. Esimerkiksi viime keskiviikon lounasvaihtoehdot kertovat paikan erityislaatuisuudesta: Kolme salaattia: vihreä mixsalaatti kananmunalla, kesäinen salaatti sekä haudutettua munakoisoa, pähkinöitä, mangoldia ja korianteria. Tämä kotletti on nyt aito ukrainalainen ja keittiömestari Vlad Zyrianovin luomus. Ravintolan oma luonnehdinta kuuluu kuitenkin: kansainvälinen – erityisesti pastojensa ja salaattiensa ansiosta. Kumpikin on kotoisin Viron Narvasta. Syntyi ajatus, miksi emme perustaisi omaa ravintolaa, yrittäjät Irina ja Sergei Spelman kertovat. He olivat olleet jopa samalla luokalla peruskoulussa. Pizzaa he eivät ryhdy paistamaan. Kaksi pääruokaa: pozharskayakotletti talon tapaan sekä bulgur vihanneksilla, porsaanlihalla ja sienillä. Kipuillessaan alan työvoiman saatavuuden kanssa Spelmanit löysivät mestarinsa Doska.fi:stä, joka on ”venäjänkielinen Tori.fi”. Irina tosin sanoo, että haave oli enemmän Sergein. Kolme keittoa: lihapullakeitto, pinaattikeitto uppomunalla ja kylmä okroshka. Kummallakaan ei ollut aiempaa ravintola-alan kokemusta – mitä nyt Irina oli joskus 2000-luvun alussa tehnyt töitä lahtelaisessa pizzeriassa. TEKSTI SAKARI NUPPONEN KUVAT KARI MARTIALA Borsh on ravintolan suosituimpia annoksia, maukas, sopivan rasvainen ja annokseen sisältyvät myös leipä ja lihasiivut. Hän on freesannut ikiklassikon tuorehernepyreellä. Yailenko saapui tuli Venäjältä, johon oli paennut siskonsa luo. Tilasimme ruokaa kuljetuspalveluista. Ruokalistalla on paljon venäläistyylistä. Hän värväsi keittiöön kokiksi Ivan Yailenkon, joka oli ollut sekä hänen oppilaanaan että aiemmin hänellä töissä. – Ruokaa omaan makuun, mutta alusta alkaen olemme yrittäneet selvittää, mistä asiakkaat pitävät. 42-43_VA_3-2022_Ruoka.indd 42 42-43_VA_3-2022_Ruoka.indd 42 29.8.2022 13.31 29.8.2022 13.31. Nyt kaksikko on tiivis tiimi
Hyväntuulinen tsaari antoi kuitenkin petoksen anteeksi ja määräsi kyljykset hovin ruokalistalle. Skandinaaviset hillityt sävyt ja viherkasvit tekivät paikasta jotain muuta. 3/2022 Venäjän Aika ?43 RUOKA Perinteisiä ruokia ja aitoja makuja! , , – Aluksi lounas maksoi 9,90 euroa. 42-43_VA_3-2022_Ruoka.indd 43 42-43_VA_3-2022_Ruoka.indd 43 29.8.2022 13.31 29.8.2022 13.31. Ruokalaji on jopa niin hyvä, että höystettyä tarinaa sen synnystä voi ainakin osin epäillä väärennökseksi – vähintään siitä syystä, että versioita on useita. Miten asiakkaat reagoivat. Chefood Bistron mariupolilainen keittiömestari Vlad Zyrianov teki nyt oman puumerkkinsä kotlettien historiaan. Lounaalla toimii lautastarjoilu – ei itsepalvelunoutopöytä. Auki arkisin 11.30-21 ja viikonloppuisin 1221. Asiakkaita on nyt enemmän. Sitä voi käydä nauttimassa aivan tavalliselta lounaslistalta. Jo 200 vuotta sitten kyse oli lihan korvaamisesta: Keisari Aleksanteri I pysähtyi maakuntamatkallaan Požarskin majataloon Moskovan ja Pietarin välimaastossa. Oli niin tai näin: ranskalaiset keittokirjat kelpuuttivat sen sivuilleen, ja se selvisi myös läpi ja yli neuvostoajan, mikä on saavutus. Isännän oma-aloitteinen vaimo Darja Jevdokimovna teki kyljykset jauhetusta kanasta ja paistoi ne pyöryköiksi, kenties hieman soikeiksi. Pojarskista tuli kevennetty ja moderni versio. Kun he ottivat ravintolatilan vastaan, siinä oli ehtinyt toimia kebabravintola ja kiinalainen. Ihan, miten haluatte nimetä sen, se ei ole ukrainalainen ruokalaji. Legendoihin on liitetty sekä kirjailija Puskinin ylistystä että Nikolai I:n mieltymystä ruokaan. Päinvastoin. Kap Hornin katu 3. Kaikkien aikojen ruokaväärennös toimii yhä Požarskin kyljykset, pozharsky, pozharskaya tai – ihan vaan suomalaisittain – pojarski on yksi kaikkien aikojen onnekkaimpia ruokaväärennöksiä. – Ei sillä ollut vaikutusta. Hän toimii edelleenkin yrityksessään, joka valmistaa puusta hiljaisia tiloja toimistokäyttöön. Lisäksi perhe omistaa kuljetusja hinauspalvelun Uudellamaalla. Chefood Bistro. Reseptin on arveltu kulkeneen suvussa tai jääneen ranskalaiselta kulkumieheltä, joka maksoi sillä yösijansa. Jossain vaiheessa loputkin looshikalusteet menevät uusiksi ja uudet tekee Sergei itse, kunhan ehtii. Hän freesasi annoksen tuorehernepyreellä. (Niiden alkuperäisestä geometriasta ei voida olla varmoja.) Syötyään Aleksanteri I kutsui majatalon isännän puheillensa, jolloin tämä arveli, että nyt otti ohraleipä ja päät alkavat putoilla. Entäpä Kiovan kotletti tai Kievin kana. Ne kun olivat herkässä tuohonkin aikaan. Hän halusi vasikankyljyksiä. Yksi parhaimmista Pelmeniannoksista mitä olen syönyt. Täysverisiä perheyrittäjiä! . Nyt 11,90 euroa. Juttu on julkaistu aikaisemmin Helsingin Uutisissa. Sisustus oli jokseenkin kirjava, punainen. Keisarilla oli mieliteko, kuten keisarilla vain voi olla. Vasikkaa ei sattunut ollut kylmäkomerossa. Se kehitettiin Stalinin Moskovaan rakennuttaman hotelli Ukrainan avajaisiin 1953
Lukijalle avautuu inkeriläisten tarina, joka on kiehtova, mutta myös surullinen. Nyt monet ”kommunismin kaatajista” ovat omaksuneet epädemokraattisen ajatusmaailman. Jostain syystä kirjassa ei pohdiskella sitä kuoliniskua, jonka paluumuutto on esimerkiksi Petroskoissa antanut suomalais-inkeriläiselle kulttuurille. Kun sosialismi romahti Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa, kuvittelivat monet, että edessä on noiden maiden lineaarinen kehityskulku kohti demokratiaa, sananvapautta ja riippumatonta oikeudenkäyttöä. Rusin mukaan Neuvostoliiton lähetystö Tehtaankadulla suorastaan kuhisi KGB:n miehiä ja DDR:n lähetystössä oli jopa enemmän Stasin agentteja kuin tavallisia diplomaatteja. Sinänsä Rusin teos on mielenkiintoinen katsaus siihen, miten KGB vielä Neuvostoliiton viimeisinä vuosinakin piti otteessaan Suomen poliittista elämää. Demokratialla ei mene hyvin Anne Appelbaum: Demokratian iltahämärä, Autoritaarisuuden viettelevä kiusaus, Siltala Kun yleisesti kauhistellaan demokratian puutetta Venäjällä, kääntää yhdysvaltalais-puolalainen toimittaja ja kirjailija Anne Appelbaum lukijansa katseet Eurooppaan: ei mene hyvin demokratialla täälläkään. 44. Teos käy inkeriläisten historiikista, koska siinä lähdetään liikkeelle siitä kun Savosta ja muualta Suomesta aikoinaan siirtyi väkeä nykyiselle Leningradin oblastin alueelle. presidentti Mauno Koivisto) sekä “värvätty” tai “täysagentti”. KGB:n kanssa yhteistyöhön ryhtyneistä suomalaisista Rusi käyttää luonnehdintoja “operatiivinen resurssi” (mm. Appelbaum puhuu jopa demokratian ”iltahämärästä” kun hän käy läpi sitä muutosta, joka eräiden Euroopan maiden poliittis-hallinnollisessa kulttuurissa on tapahtunut. Mutta löytääpä hän ikäviä antidemokraattisia kehityskulkuja myös Espanjasta ja jopa Britanniasta. Molemmat kirjoittajat asuvat nykyään Suomessa, mutta kirjan perusteella he kokevat yhä hämmentyneisyyttä suomalaisuuden, inkeriläisyyden ja venäläisyyden ristiaallokossa. Inkeriläisten paluumuuton idea, jonka presidentti Koivisto sitten lanseerasi julki, tuli Rusin väittämän mukaan itseltään KGB:ltä. Kirjoittajan suurennuslasin alle joutuvat erityisesti Puola ja Unkari, jotka ovat jo hyvän aikaa olleet matkalla kohti autoritarismia. Inkeriläisistä yleisesti ja yksityisesti Lea ja Santeri Pakkanen: Se tapahtui meille, Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen, Gummerus Isä ja tytär kertovat teoksessaan yli 400 sivun verran inkeriläisyydestä yleensä ja omasta suvustaan erityisesti. Monet löysivät itsensä tämän jälkeen Stalinin kansojensiirtopolitiikan parhaiden perinteiden mukaisesti Siperiasta. Lukija joutuu hämmästymään, kuinka uutterasti ja usein tuloksellisesti itänaapurimme turvallisuuspalvelu antoi ymmärtää, mitä Suomen kuuluu missäkin tilanteessa tehdä. Heille on yhteistä muun muassa ”perinteisten perhearvojen” kannattaminen ja salaliittoteorioiden rakentaminen. Tarinoita ei kaunistella: joukosta paljastuu myös Suomeen desantiksi lähetetty sukulaismies. Ei kai vain tohtori ajattele, että annetaan vahingon kiertää. Taitavina kirjoittajina molemmat ovat ansainneet leipänsä toimittajina isä ja tytär kertovat jännittävästi omien sukulaistensa vaiheista. presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela), “luottamuksellinen kontakti”, “kehittelyn kohde”, “vaikuttajaagentti” (mm. Euroopan ulkopuolella Appelbaum näkee demokratiaongelmia Yhdysvalloissa ja Trumpissa. Viimein epäilyt osoittautuivat virheellisiksi kun agentiksi paljastui Alpon veli Jukka Rusi. KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982–1991, Docendo Tohtori Alpo Rusi oli aikanaan pitkään “löysässä hirressä”, koska häntä epäiltiin Itä-Saksan salaisen palvelun Stasin agentiksi. Kun Rusi itse on joutunut kokemaan aiheettoman epäilyn taakan, tuntuu erikoiselta, kuinka hän teoksessaan vihjailee yhden jos toisenkin suomalaisen julkisuuden henkilön yhteyksistä KGB:hen tai Stasiin. Monessa maassa ovat nostaneet päätään äärioikeistolaiset poliitikot. Viimeksi mainitut voivat koskea niin sijoittaja Soroksen puuhia kuin juutalaisten valtapyrkimyksiäkin. Jatkosodan aikana heitä tuotiin kymmenin tuhansin Suomeen kunnes sitten sodan jälkeen heidät puolitai kokopakolla määrättiin lähtemään takaisin Neuvostoliittoon. Esimerkiksi Unkarin Viktor Orban on rakentanut maahansa hieman putinilaista yksinvaltaa muistuttavan hallinnon, jossa kriitikon osa ei ole helppo. Kirjan lopussa pohdiskellaan presidentti Mauno Koiviston kuuluisasta lausunnosta 1990-luvulla alkanutta inkeriläisten ja muiden suomalaisten paluumuuttoa. Venäjän Aika 3/2022 VINJETTI KGB oli kaikkialla Alpo Rusi: Kremlin kortti. Esa Tuomisen kirjanurkka 44_VA_3-2022_Kirjat.indd 44 44_VA_3-2022_Kirjat.indd 44 29.8.2022 13.38 29.8.2022 13.38
Suomi–Venäjä-seuran Yhdessä eteenpäin -sivuilta löydät seuran kuulumiset, juttuja osastotoiminnasta sekä menovinkkejä. Me olemme asettuneet vahvasti tukemaan niitä venäläisiä kulttuurivaikuttajia ja aktivisteja, jotka toimivat sotaa vastaan. Det kan jag inte nog understryka. Under sommaren har jag märkt att allt flera har fått förlika sig med tanken att ett långvarigt krig är verklighet. Muistetaan myös, että Venäjällä meillä on suuri joukko ystäviä, joilta on hyvä kysyä vaikka arjen kuulumisia. Vi har mycket kvar att göra och vår gemensamma kurs står fast. Kokoaja: tiedottaja Sisko Ruponen, p. Vi får inte försjunka från turbulens till avtrubbning. Under sommaren tvingades vi till det svåra beslutet att dra oss ur huvudmannaskapet för Finlandsinstitutet i St. 040 841 0430, sisko.ruponen@venajaseura.com. Haluan muistuttaa, että me olemme edelleen perustehtävämme äärellä. Pidämme edelleen tärkeänä tarkastella monipuolisesti Venäjää, sen kansoja, kieliä ja kulttuureja. Turbulenssista turtumiseen T ätä kirjoittaessani emme edelleenkään tiedä, kuinka Venäjän ja Ukrainan välinen sota etenee. Yhdess ä eteenpä in 3/2022 Venäjän Aika ?45 , , Meillä on paljon tehtävää. Kulturen är mera aktuell än någonsin, för den återspeglar folkets känslor. Emme saa vajota turbulenssista turtumiseen. Jouduimme kesällä tekemään raskaan päätöksen vetäytyä Suomen Pietarin instituutin ylläpidosta. Vi ger vårt eftertryckliga stöd åt de ryska kulturbärare och aktivister, som verkar mot kriget. Vi håller det fortfarande för viktigt att lära känna Ryssland, dess olika folk, språk och kulturer. Kulttuuri on ajankohtaisempaa kuin koskaan, sillä se heijastelee kansan tunteita. Pitkäjänteinen työmme rauhan, dialogin ja keskinäisen kunnioituksen puolesta on tärkeämpää kuin koskaan, tätä haluan painottaa. Juhannuksena Venäjän ulkoministeriö käytännössä määritteli toimintamme ei-ystävälliseksi. Kring midsommar klassificerade det ryska utrikesministeriet i praktiken vår verksamhet som icke-vänskaplig. Sota on vaikuttanut ja tulee edelleen määrittelemään järjestömme toimintaa. Jag vill understryka att vi fortfarande arbetar med vår grundläggande uppgift. Vårt långsiktiga arbete för fred, dialog och ömsesidig respekt är viktigare än någonsin. Petersburg. Kriget har påverkat och kommer att definiera vår rörelses verksamhet. Kritiken riktades mot Samfundets ledning, som har uttalat sig mot de ryska krigsåtgärderna. Låt oss även minnas våra många vänner i Ryssland – nu är en god tid att höra sig för om deras vardag. Kritiikki kohdistui pitkälti seuran johtoon, joka on julkilausumissaan tuominnut Venäjän sotatoimet. 46 47 48 Brytpunkt 2022 och höstresa Sugrityö jatkuu Osastojen matkassa 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 45 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 45 29.8.2022 13.37 29.8.2022 13.37. Niina Sinkko Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Från turbulens till avtrubbning I SKRIVANDE STUND vet vi inte hur det går i kriget mellan Ryssland och Ukraina. Meillä on paljon tehtävää sekä selvä yhteinen suunta. Kesän jälkeen olen huomannut, että yhä useampi on joutunut hyväksymään sen, että pitkäaikainen sota on totta. Selvää on se, että mitä pidemmälle sota jatkuu, sitä suurempaa on tuho ja raskaampi työ edessä sitten joskus, kun rauhaa lähdetään rakentamaan. Puhumme siitä, että iso naapurimaamme on hyvä tuntea. Vi talar för att det är nyttigt att känna vårt stora grannland. Det vi vet är, att ju längre kriget pågår, desto större är förstörelsen och desto tyngre arbetet, då man nån gång ska bygga en fred
Päätös perustui yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön sekä ulkoministeriön kanssa tehtyyn arvioon instituutin toiminnan edellytyksistä sotaa käyvällä Venäjällä. Deltagaravgift 20€. Ge också din e-postadress och telefonnummer. kl 18 Redaktören och författaren Kalle Kniivilä (rubriken meddelas senare) › To 17.11. Anmälan senast 12.9 till Johanna Weckman, tfn 040 853 4506, pjm.weckman@gmail.com. 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 46 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 46 29.8.2022 13.37 29.8.2022 13.37. › To 29.9. 2019, kuvassa Sani Kontula-Webb (vas.) ja Niina Sinkko. Under eftermiddagen bekantar vi oss med Svensksunds sjöfästnings historia i Finlands sjöhistoriska museum. Suomen Pietarin instituutti on toiminut suomalaisen kulttuurin ikkunana jo 30 vuotta. Erityisesti viime vuosina johtaja Sani Kontula-Webb ja instituutin muut työntekijät, johtokunta, ystäväyhdistys sekä suuri joukko vapaaehtoisia ovat kehittäneet instituutin toimintaa huomattavasti. Nähdäksemme siihen tarvitaan kuitenkin paljon vakaammat ajat sekä maiden välille toimivat yhteydet. Under förmiddagen bekantar vi oss med den Kejserliga fiskestugan i Langinkoski. Kom med och lyssna och diskutera om aktuella teman. Ange samtidigt om du vill ha svensk eller finsk guidning. TEKSTI NIINA SINKKO Brytpunkt 2022 SAMFUNDET FINLAND-RYSSLAND ordnar hösten 2022 en svenskspråkig föreläsningsserie där högklassiga föreläsare sätter in oss i Finlands och EU:s nya relation till Ryssland i skuggan av kriget i Ukraina. HÖSTRESA TILL KOTKA 17.9 Kejserliga fiskestugan och Finlands sjöhistoriska museum HELSINGFORS svenska avdelning och avdelningen i Esbo ordnar en höstresa till Kotka lördagen 17.9 kl. KO TK AN KA UP UN KI Suomi-Venäjä-seura instituutin vieraana v. Föreläsningarna ordnas i samarbete med S:t Petersburg-föreningen i Åbo. 46. Guidning på svenska och finska. Se on vakiinnuttanut paikkansa Venäjällä suomalaisen kulttuurin ystävien sydämissä. Föreläsningarna hålls som webbföredrag på Zoom. kl 18 Redaktör Kerstin Kronvall: Den förändrade Rysslandsrelationen › To 27.10. Seuran ja instituutin yhteys on ollut normaaliaikoina toisiaan tukeva ja hyöty molemminpuolinen. Efter lunchen följer en sightseeingtur i Kotka (buss). Läs mera på suomivenajaseura.fi. Venäjän Aika 3/2022 Seura vetäytyy Suomen Pietarin instituutin ylläpidosta SUOMI–VENÄJÄ-SEURAN hallitus teki kesäkuussa raskaan päätöksen vetäytyä Suomen Pietarin instituutin ylläpidosta, mikä käytännössä lopettaa instituutin toiminnan Venäjällä. Sjöfästningen är en unik del av Finlands fästningshistoria. Toivomme suuresti, että instituutin toiminta tulevaisuudessa vielä käynnistyy Pietarissa. Katarina den Stora grundade fästningen under 1790-talet vid det nuvarande Kotka. Olemme varmoja, että arvokas työ ei ole mennyt hukkaan. Kejserliga fiskestugan. Kalle Kniivilä, Kerstin Kronvall och Kristina Rotkirch. Förhandsanmälan behövs. Haluamme kiittää koko instituutin väkeä suurenmoisesta toiminnasta ja kuluneista vuosista. Instituutti on ollut osa suomalaista kulttuurija tiedeinstituuttien verkostoa, jolla on merkittävä tehtävä suomalaisen kulttuurin ja tieteen kansainvälistämisessä sekä maakuvatyössä. 8.30-18. Läs mera på suomivenajaseura.fi. kl 18 Redaktör Kristina Rotkirch: Författarnas mobilisering mot kriget Förhandsanmälan behövs på bit.ly/brytpunkt22
Siksi seura teetättää tänä syksynä selvityksen muuttuneesta toimintaympäristöstään. Selvitystä tarvitaan tukemaan seuran toiminnan uudistamista ja kehittämistä. Viroon ja Unkariin. Kolme vuosikymmentä jatkuneen suomalais-ugrilaisen työn tuloksena seuralle on syntynyt laaja yhteistyösuhteiden verkosto Venäjällä. Poimintoja: Tampere: 6.10. Suorien yhteyksien kautta on saatu ja saadaan edelleen tuoretta tietoa suomalais-ugrilaisten kansojen tilanteesta. Konkreettisena tuloksena tästä lokakuiselle Sugrifestille saadaan esiintyjävieraaksi udmurttien, besermäänien ja virolaisten musiikkiperinteitä esittelevä Ar-God Virosta. Sukukansapäivä Laikussa Helsinki: 7.10. Suomi-Venäjä-seuralle on esitetty toiveita, että yhteyksiä pidettäisiin edelleen yllä ja pyrittäisiin hakemaan uusia tapoja yhteistyölle. Erityisesti Viroon, jossa jo ennestään on eri suomalais-ugrilaisten kansojen yhteisöjä, on paennut suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia Venäjältä. Sen sijaan yksittäisten aktiivien joukossa on paljon sodanvastaisuutta, joskaan sitä ei tällä hetkellä ole turvallista avoimesti ilmaista. Sugrimusiikki-illat Albatrossissa Lisää ohjelmaa: suomivenajaseura.fi/sugrifest , , Ar-God Helsingissä 7.10. Sukukansapäivä 22.10. › Mitkä toimintamuodot jäävät pois, mitä pitää muotoilla uudestaan. Useimmat viralliset suomalais-ugrilaiset järjestöt Venäjällä ovat asettuneet tukemaan Venäjän sotaa. ja etänä 7.10. JA 8.12. Sodan alkuvaiheessa sosiaalisessa mediassa näkyi vielä kannanottoja, esimerkiksi kuvia, jossa nainen surupuvussa raahaa perässään pitkää mustaa laahusta, johon on kirjoitettu eri vähemmistökielillä ”Ei sodalle”. Mikäli et ole saanut henkilö kohtaista linkkiä sähköpostitse, voit vastata kyselyyn tämän linkin kautta: suomivenajaseura.fi/38237selvityskysely. Sugrifest 2022 lokakuussa Suomalais-ugrilaisia sukukansapäiviä vietetään jälleen lokakuussa eri puolilla Suomea. Virallisen tason yhteistyösuhteet Venäjällä sijaitseviin organisaatioihin ovat jäissä, mutta yhteistyötä on jatkettu mm. Tämä ei yllätä, sillä jo vuonna 2021 osa Venäjän kansoista jäi virallisten järjestöjen ohjeistamana pois Tarton Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressista. 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 47 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 47 29.8.2022 13.37 29.8.2022 13.37. Suorat yhteydet antavat tietoa kansojen tilanteesta. Tanssia ja musiikkia Oodissa 10.11. Uskottiin, että vähemmistökielille oli löytynyt uutta käyttöä eräänlaisena kanavana vapaammin ilmaista ja keskustella vaikeistakin asioista. Avajaiset ja Ar-God 15.10. Sen avulla etsitään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: › Millainen toiminta on tarpeellista ja hyödyllistä muuttuneessa toimintaympäristössä. Sugrifest-klubi Telakalla 8.10. Selvityksen toteuttaa tutkimusyritys Innolink. Sodan jatkuessa monen aktiivin toiminta on kuitenkin käynyt mahdottomaksi. › Mitä asioita pitää ottaa huomioon. ja 22.10., Tampereella 8.10. 3/2022 Venäjän Aika ?47 SUOMI–VENÄJÄ-SEURA on pystynyt jatkamaan suomalais-ugrilaista toimintaa myös Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomalais-ugrilainen yhteistyö jatkuu – mutta muuttuneena Vastaathan kyselyyn SELVITYS SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN MUUTTUNEESTA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ KÄYNNISSÄ Ukrainan sota on vaikuttanut pysyvästi Suomi-Venäjä-seuran toimintaan
Parasta oli aamu-uinti Euroopan viidenneksi suurimmassa järvessä. Vaihtoehtoiseksi kohteeksi tulikin sitten idyllinen Viron Saarenmaa ja erityisesti Kuressaare lähiympäristöineen, jonne lähdettiin kesäkuun lopun helteisellä viikolla. TEKSTI YRJÖ HEIKKINEN, SEINÄJOEN SEUDUN OSASTO Löytöretkellä Itä-Viron rannoilla Virossa ollaan. 48. Tämä Itämeren toiseksi suurin saari huokuu sekä kulttuuriettä luonnonhistoriaa. Pari leppoisaa päivää vierähti NarvaJoesuussa Meresuu-kylpylässä. Vesi oli kesäisen lämmintä. Kulttuurihistoriasta kattavan läpileikkauksen tarjosi puolestaan vierailu Kuressaaren keskustassa sijaitsevassa Piispanlinnassa. Esimerkiksi Narva, Kohtlajärvi ja Rakvere olisivat kohteita, joissa venäjä on monella paikallisella äidinkieli. Pikkukalojen parvet tervehtivät kirkkaan järven uimareita. Sen rakentaminen aloitettiin linnoituksena jo 1300-luvulla ja historian aikana se on ehtinyt olla Tanskan, Ruotsin ja Venäjän hallinnassa. TEKSTI JARMO NIEMENKARI, KALLIO-VALLILAN OSASTO KUVAT JAANA NIINIKORPI 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 48 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 48 29.8.2022 13.37 29.8.2022 13.37. Peipsijärven rannalla lomakeskus Suvissa oli rauhallista. Tartosta jatkoimme bussilla vanhaa Postiteetä V?ruun Tamulajärven rantaan. Monipuolista arkielämän historiaa ja nykypäivää tarjoisivat pieni ortodoksinen luostari, tuulimyllyt, vanhat kirkot, paikallinen lentoasema Tallinna-yhteyksineen, suuri pionipuutarha, Kuressaaren vanhat, idylliset talot ja puistot sekä rauhallinen lupsakka elämänmeno. Kävimme Pölvassa Männin savusaunassa, nautiskelimme paljussa ulkoilmassa, pulahdimme lammessa, jossa kukkivat vaaleanpunaiset lumpeet. Tällainen yhteydenpito olisi myös merkki Venäjän nykyhallinnolle, että Suomi–Venäjä-seura aikoo jatkossakin toimia tavallisia suomalaisia ja venäläisiä yhteen tuovana ja yhteyksiä rakentavana järjestönä. Tarjolla oli uimaaltaita ja yhdeksän erilaista saunaa. Sieltä matkustimme mukavasti junan ykkösluokassa yliopistokaupunki Tartoon. Venäjän Aika 3/2022 Osa sto jen ma tka ssa Sotši vaihtui Saarenmaahan SEINÄJOEN SEUDUN OSASTO suunnitteli muutama vuosi sitten jäsenmatkaa Mustanmeren rannalle Sotšiin. Mutkia matkaan toi kuitenkin ensin korona ja sitten Ukrainan sota, joka pakotti luopumaan toistaiseksi matkailusta Venäjälle. Yksi erikoisimmista luontokohteista oli Kaalin kraatterit, joiden oletetaan syntyneen meteoriitin räjähdyksessä noin 7 500 vuotta sitten. Asuimme aivan Itämeren rannassa, jossa hiekkarantaa on muistini mukaan 14 kilometriä. Linnassa on myös mielenkiintoinen näyttely NeuvostoViron ajasta. Yövyimme siellä. Ensin risteilimme Tallinnaan. Illalla ihailimme haikeina auringonlaskua Itämeren yllä. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla Itä-Viroon suuntautuva matka. Osastossamme on mietitty miten lähitulevaisuudessa olisi mahdollista säilyttää yhteyksiä venäläiseen kulttuuriin ja tavallisiin venäläisiin
Jo jonkin verran nykyisiä venäläisiä kirjailijoita tuntevanakin, minulle tuli näyttelyssä eteen uusia nimiä. ???????! Nykykirjallisuuden matkassa SAVONLINNAN OSASTO kiittää seuraa ja niitä yliopistoja, jotka olivat tekemässä näyttelyä venäläisistä nykykirjailijoista. Vain klassikkoja lukemalla ei mielestäni saa kunnon kuvaa venäläisestä kirjallisuudesta. Venäjän opettaja Suvi Salmenkivi toi niitä paikalle matkalaukullisen. Venäläinen nykykirjallisuus avaa näkymiä Venäjän yhteiskuntaan. Puistossa on myös muistolehto jonne kulttuurivaikuttaja Aiju Schönemanin tuhkat on tuotu. Galleria sijaitsee Aino Acktén puistotien, Olavinlinnan lähellä kulkevan, suositun kävelyreitin varrella. Paluumatkalla kävimme kahvilla Nautelankosken museossa Liedossa. Yleisöä oli harmillisen vähän, mutta ne, jotka osallistuivat, saivat käsin koskettaen tutustua näyttelyn kirjailijoiden teoksiin. Elämyksiä Enkelipuistossa TEKSTI JA KUVAT SEPPO LEINO, TURUN SEUDUN OSASTO Turun seudun osasto järjesti kesäretken 13.6. Kahvin jälkeen tutustuimme museoon ja sen kauniiseen ympäristöön. Syyskuussa teemme retken lähiseudulle Rantasalmelle ja Joroisiin. 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 49 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 49 29.8.2022 13.37 29.8.2022 13.37. Se avaa silmiä venäläisestä yhteiskunnasta, vaikka välillä kirja on ahdistava. Näyttelyyn liittyvä kirjallisuuskahvila pidettiin 28. Luin heti Roman Sentsinin Pato-kirjan. kesäkuuta Hotelli Lossiranta Lodgen puutarhassa. Matkalle lähtee mukaan osaston jäseniä, maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja marttoja. 3/2022 Venäjän Aika ?49 ??. Myös Teetä ja tarinaa -tapaamiset ovat edelleen syksyn toimintalistalla. Seuran nettisivuilla on hyvät esittelyt kirjailijoista ja heidän teoksistaan. Tervetuloa! TEKSTI JA KUVAT KIRSTI KURKI, SAVONLINNAN OSASTO Taitelija Kyösti Iitti lauloi Turun osaston matkaseurueelle. Näyttelyjulisteet olivat Lossirannan Gallerian lasivitriineissä nähtävänä ympäri vuorokauden 10.6.–24.7. Enkelipuistoon Riihikoskelle. Enkelipuisto on ITE-taitelija Kyösti Iitin koti ja patsaspuisto
Udmurttielokuvassa tekstitys suomeksi. viim. Johannalle p. TI 27.9. Tapahtumakalenteri 50. SU 20.11. klo 13 Perinteinen Borsh Polovino. Illan vieraina teoksen tekijät Velipekka Makkonen ja Mia Öhman. rhojaakkola@gmail.com. Lipun hinta on 69 €. Ilm. Legendaarinen Viktor Tsoi (1962–1990) tunnetaan erityisesti Kino-yhtyeen keulahahmona, laulaja-lauluntekijänä ja kitaristina. Pekka Kauppala: Rauhanpyrkimyksistä sotaan Venäjän kanssa. Kurkimäen korttelitalo. Lounas ravintola Kalamajassa, kaupunkikiertoajelu. Kasvot. Lahti Venäjän tunteja -keskustelusarja Tarkoituksena on oppia jotain uutta Venäjästä maana, sen kansasta, kielestä ja kulttuurista. Inkeriläinen perhealbumi -näyttely 4.10.–28.10. Nautinnollisia hetkiä zakuskan ja borshkeiton kera. Opasteet Sonkajärventieltä. Aamupäivällä tutustutaan Langinkoskella Keisarilliseen kalastusmajaan ja iltapäivällä Ruotsinsalmen linnoituskaupungin historiaan Suomen Merimuseossa. LA 8.10. klo 14 Venäläisen elokuvan päivä: Puzkar (Pesä). 040 730 7764. Venäjän Aika 3/2022 Helsinki KULTTUURITILA ALBATROSS Kanavaranta 7 F, HKI 31.8.–1.10. Iisalmi SU 18.9. klo 18 Elokuvakerho Lokki: Teli ja Toli LA 15.10. Seva Prohorov 6.–30.9. klo 18 Lehtikatsaukset etänä Teamsissa Ilm. Kangasala Kulttuurivartit Lepokodilla klo 14–16 SU 18.9. Sienestysja marjastusmahdollisuus. arjaahtee@gmail.com. Tatjana Pavlova: Kamtšatkaan ja Tšukotkaan tutustumassa SU 16.10. Sodanvastainen Rauhan kuvitelmia -näyttely Käpylän kirjastossa. Hermannin kerhotila, Hämeentie 67 TI 4.10. Taide-esitelmä Pälkäneellä. 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 50 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 50 29.8.2022 13.37 29.8.2022 13.37. klo 16 Teatteriin katsomaan Idioottia. Esityksen jälkeen on mahdollisuus syödä teatterin ravintolassa 35 euron buffet ”Anastasia Romanovan jalanjäljillä”. Kielisukulaisemme Venäjällä. Tietoja myös Ollilta olli.hamalainen@dlc.fi, p. Kokoontuminen parkkipaikalla klo 12. klo 18 Katson neuvostoelokuvaa – kirjastoilta Käpylän kirjasto. Voit osallistua myös jompaankumpaan. Tarjolla nokipannukahvia ja grillimakkaraa. Ajan kulku -näyttely, avajaisissa Ar-God-yhtye 15.10. Näyttely tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja pyrkii luomaan vihasta, militarismista ja rasismista vapaan tilan, jossa taiteen kautta olisi mahdollista käydä rauhanomaista dialogia kansalaisuuteen katsomatta. Iisalmen työväentalo, Pohjolankatu 11. krs. LA 17.9. Katson neuvostoelokuvaa (2022) on neuvostoliittolaista ja venäläistä elokuvaa käsittelevä esseekokoelma. mennessä jaana.niinikorpi@gmail.com. Hermannin kerhotila, Hämeentie 67. klo 18 Lapsuuden höyryt -lyhytelokuva ja keskustelutilaisuus MUUALLA HELSINGISSÄ TIISTAISIN klo 18.30 Kielikahvila Helsingissä Toimintakeskus Graniitti, Graniittitie 9 1.–30.9. Kohtalo erottaa, kuva yhdistää. Esillä teoksia neljältä venäläistaustaiselta ja yhdeltä ukrainalaistaustaiselta taiteilijalta. Keijo Koivula: Ukrainan taiteilijoita – suuria nimiä ja tuntemattomia LA 26.11. Hinta 10 €. klo 12–17 Sukukansapäivä 10.11. Anna Soudakova: Varjele varjoani – mistä tulemme ja minne olemme menossa SU 27.11. Hinta 20 €, ilm. klo 16–19 Venäjän kulttuurin päivä Lahdessa, Vaahterasali, Aleksanterinkatu 26 › Lisää tietoa ja tapahtumia: osastot.suomivenajaseura.fi/events Viktor Tsoi 60 vuotta -juhlakonsertti. TI 20.9., 25.10., 22.11. LA 22.10. Kauppakeskus Trion Palvelutorin Lava-tila, 2. Mukana keskustelussa Pentti Stranius. TI 20.9. LA 5.11. klo 17 Kimmo Rentola: Mitä on jäljellä Venäjä-suhteista. klo 13 Tampereen Teatteri, Anastasia. Toimittaja Pekka Lehtosen valokuvia 7.–28.10. klo 18 Vieraana kirjailija Dess Terentjeva, Rikhardinkadun kirjasto KE 28.9. Arja Ahtee, arjaahtee@gmail.com, 0400 504261. marraskuussa. klo 12–15 Ulkoilupäivä Soidinvuorella, Palosenlammintie 287. klo 8.30–18 Syysretki Kotkaan. Lidia Ruonakoski: Inkeriläisperheen elämää 1930-luvulta lähtien LA 19.10. Ilm. Juhlakonsertissa kuullaan Tsoin musiikkia upeiden taiteilijoiden tulkitsemana. Volodymyr Zelenskyin Ukraina 2019 – helmikuu 2022 SU 13.11. Teatterilippu 22 € + illallinen 38 € = 60 €. klo 18 professori Timo Vihavainen LA 19.11. 040 853 4506, pjm.weckman@gmail.com. Kurkimäen korttelitalolla 5. Dostojevskin Idiootti Teatteri Avoimissa Ovissa ja iltapala Georgian Kitchen-ravintolassa. klo 18 Kerstin Kronvall, Ylen Moskovan ja Kiovan kirjeenvaihtaja KE 30.11. 12.9. 15.9. klo 19 Sugrimusiikki-illat 17.11. Tunnelmaan sopivaa Duo Tulitsan venäläistä musiikkia, tietokilpailu, arpajaiset. Ilm. ja 8.12. klo 19 Viktor Tsoi 60 vuotta Juhlakonsertti. Keijo Koivula: Ukrainan taiteilijoita – suuria nimiä ja tuntemattomia SU 9.10
Matkalla tutustumme historiallisiin kaupunkeihin ja kyliin, nautimme korunkauniista maisemista ja kuuluisan georgialaisen keittiön antimista. Aloitus su 13.9. › Lisätiedot: suomivenajaseura.fi/matkat Kielikahvila Helsingissä. Ar-God-yhtye Albatrossissa, striimi TI 1.11. 1 490 €. klo 17–21 Turun seudun jäsenilta Ali-Kirjalassa Ali-Kirjalantie 284, Parainen. Lappeenranta Monikulttuurikeskus Kompassi, Sammontori 2 MA 19.9. klo 17–20 Piknikit ItäSuomessa: Kuoringan leirikeskus Käsämäntie 34 Mikkeli Studia Generalia -luentosarja: Kolmen presidentin Venäjä-kuva Mikkelin yliopistokeskus, auditorio, Lönnrotinkatu 5 a TO 6.10. Valkeakoski Kaupunginkirjasto Valo, Hakalantie 1 La 10.9., 17.9, 24.9., 1.10., 15.10., 29.10., 19.11., 3.12. klo 11 Kaksikielinen satutuokio: suomi–venäjä. Tule kuulemaan miltä näyttää Venäjä-yhteistyön tulevaisuus. klo 18 Lehtikatsaukset Teamsissa 7.10. Ohjaajana Anita Tadinen, p. klo 16.30 Kekkonen, luennoimassa Esko Aho Nokia MA 7.11. KE 12.10. TO 6.10. OSALLISTU ETÄNÄ TI 20.9., 25.10., 22.11. Tekstitys suomeksi. JA 8.10. klo 18 Elokuvakerho: Sparrow (???????, Varpunen) Liperi TO 8.9. Ilmoita, jos tarvitset kyytiä (lähtö Tuomiokirkolta klo 16). klo 18 Elokuvailta aluetoimistolla: Mimino, Turun aluetoimisto, Vanha Suurtori 3. 044 3491 864. Tulossa myös pikkujoulumatka Tallinnaan. MATKOJA 31.10.–7.11. Oulu Joka toinen sunnuntai klo 13 kaksikielinen Pogovorimkeskustelukerho Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53. Hinta alk. klo 17.30 Kirjailija Santeri Pakkanen: Inkerinsuomalaisten historiaa ja kohtaloita. Mukana Neukkumasinistit ajoneuvoineen. klo 18 Aikamatka Siperiaan 1788–1795, pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 6.10. klo 10–14 Kulttuurikentän selvityksen julkistamistilaisuus ja keskustelu. klo 19 Elokuvakerho: Opettaja, joka joi karttapallonsa (Geograf globus propil) MA 5.12. Toimittaja, tietokirjailija Pekka Lehtonen pohtii, miten moninaiset myytit ja utopiat ovat eri aikoina vaikuttaneet tehtyihin ratkaisuihin. Sienioppia ja sienestystä, mukavaa yhdessäoloa, makkaran grillausta, salaattia sekä Mihail Ioninin laulua. 14.9.mennessä Marja Salonen-Nikolajeville marsanik55@gmail.com. Kaukasiaan ja Mustanmeren rannalle: Tbilisi – Kutaisi – Batumi. 3/2022 Venäjän Aika ?51 Ti la is uu ks ie n jä rje st äm is es sä no ud at et aa n an ne ttu ja ko ro na oh je ita ja -s uo si tu ks ia , m uu to ks et ov at m ah do llis ia .V ar m is ta to te ut um in en su om iv en aj as eu ra .fi ta i jä rje st äj äl tä . 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 51 45-51_SVS-sivut_3-2022.indd 51 29.8.2022 13.37 29.8.2022 13.37. Ilm. Sugrifest Turku PE 16.9. klo 17.30 Myyttien ja utopioiden maa – Venäjä syntyajoilta nykyhetkeen. klo 16.30 Koivisto, luennoimassa Seppo Lindblom TI 18.10. Tampere KE 7.9
??????! 52_VA_3-2022_Oma_ilmo.indd 21 52_VA_3-2022_Oma_ilmo.indd 21 29.8.2022 13.37 29.8.2022 13.37. ??????. ????????. ???????????. ???????. ?????. . ??????: • ?. ???????????. ???????. . ??????????. ???. ??????. • ?. • Tuemme Ukrainasta, Venäjältä, Valko-Venäjältä paenneita ja autamme heitä verkostoitumaan. ????. ????????. ????????. › 150 ??????. ??????????. • Vastustamme vihapuhetta ja edistämme suvaitsevaisuutta. ?????????! ???????. ???????. ???. ???????. . ????. ?. Meitä yhdistää yhteinen huoli, meitä yhdistää ystävyys ja halu selviytyä vaikeuksista! Suomi-Venäjä-seura › kaikille avoin, poliittisesti sitoutumaton suomalainen kansalaisjärjestö › paikallisosastoja yli 150 eri puolilla Suomea › toiminnan kielet: suomi, venäjä, ruotsi Lue lisää toiminnastamme ja tule mukaan tapahtumiimme! Jäsenenä tuet työtämme! ?????. › ????. • ?. ?????. ????. ????. ??????????. ????????????. ??????. ?????????. suomivenajaseura.fi ??????. ???????????. ???????. ?????. ???????. ??????????. Tuomitsemme myös Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja sananvapauden tukahduttamisen. ??????????. ??????????. ???????????. «?????????-??????» ???????. ?. . ???????. ?. . ?????. ?????, . . ????. ????. ????????. • Tarjoamme yhdessäoloa ja keskusteluaikaa. ?????. ????????. ??????. ?????????. ???????????. ???????. ?????. ?????. ????????????. ?????????????. ????????. ???????????. . • Tuemme Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja kulttuuritoimijoiden sodanvastaista toimintaa ja teemme sitä näkyväksi. . ????. ?????????. . ?????????. ?. ????????, ???. ?????????????. . • ?. ??. ?. ???????. . ??????. ??????, ?. ?????????. ????. ???. ??????. • Järjestämme ajankohtaisia luentoja ja keskustelutilaisuuksia. ???. ????????. ??. ?????????. Sotaa vastaan – kulttuurin, kielen ja kansalaisyhteiskunnan puolella Suomi Venäjä seura Suomi-Venäjä-seura on tuominnut Venäjän toimet sodan alusta alkaen ja virallisen tason yhteistyö Venäjälle on katkaistu. ???. ???????????. ???. . ???????. ?. . ??????????????. ??????. ???????????, ??????. ???????. ?????????. . ????????. ?????????????. . "??????????-??????" › ???????. ????????????. ???????. ??????: ???????, ???????, ???????. ??-???????. . Tärkeimmät tehtävämme: • Tuomme yhteen suomenja venäjänkielisiä ja kannustamme kieliopintoihin. ?. ????. • ??????. ??????. ??????????. ???????. ???????, ?????. ?????. ?????. ??????. • ?. ?????. ??. ???????. . ????????????, ?????. ??????????. ?????????. . ??????????. ????. • ?. ????????. . ?????. ?????. • Venäläinen kulttuuri ja kieli ovat edelleen lähellä sydäntämme – tuomme niitä edelleen esille, kuten myös Venäjän vähemmistökulttuureita ja -kieliä. ????????????! ?????. ?????. . ?????. ?. . ???????. ????, ??????????. ??, .