MUISTIKUVIA Opiskelijoiden muistot talteen ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Talous nousee, mieliala laskee MATKALLA Eksoottisia seikkailuja ex-Neuvostoliitossa HISTORIA Vihat ja turhat sodat Irt on um er o 7,5 € Aika 3 23 Venäjän Hyökkäyssota pahentaa työvoimapulaa ” TALOUS 01_VA_3-2023_Kansi.indd 1 01_VA_3-2023_Kansi.indd 1 4.9.2023 9.10 4.9.2023 9.10
8 MUISTIKUVIA Opiskelijoiden muistot kootaan talteen 14 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Talous kasvaa, mieliala laskee 20 TALOUS Hyökkäyssota pahentaa työvoimapulaa 22 MATKALLA Eksoottisia seikkailuja ex-Neuvostoliitossa 26 KOLUMNI Sini Ihanainen-Alanko: Kasvot Moskovan 28 HISTORIA Vihat ja turhat sodat 32 RUOKA & JUOMA Volgansieniteestä trenditerveysjuoma 34 KULTTUURIA VENÄJÄKSI Marina Makarova 38 MATKALLA SUOMENSUKUISTEN ASUINSEUDUILLA Eteläistä reittiä Inkerinmaalle 44 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA 32 Suomessa kombuchajuomaa on kutsuttu myös volgansieniteeksi ja Japanin teesieneksi. 38 34 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 2 4.9.2023 9.07 4.9.2023 9.07. Venäjän Aika 3/2023 Aika Venäjän 3 23 3 PÄÄKIRJOITUS Kerttu Matinpuro: Oliko kaikki turhaa. 4 LYHYET Moskovan Valkoinen talo 1993 / Liisa Tavi In memoriam / Uutisia Venäjältä 7 KOLUMNI Anna Soudakova: Mitä mieltä olet. 2
Vaikka ruohonjuuritason kontaktit vaikuttaisivat mitättömiltä, niiden painoarvo on nyt entistä suurempi, mikäli haluamme yhä tietää mitä Venäjän sisällä tapahtuu ja tukea riippumattomia toimijoita, jotka uskovat toisenlaiseen, aidosti demokraattisille arvoille perustuvaan tulevaisuuteen. Nuo luottamukselliset kontaktit, joita luotiin silloin kun se vielä oli mahdollista, muodostavat nyt kapean, mutta elintärkeän ikkunan Venäjälle. Minkälaista yhteistyötä tehdään, kun maailmanpoliittinen tilanne joskus muuttuu. PÄÄTOIMITTAJA Kari Martiala toimitus@venajanaika.fi Puh. Tämä on hyvä muistaa myös tulevaisuudessa, kun maailmanpoliittinen tilanne joskus muuttuu. Näin on, jos puhutaan kaupallisesta yhteistyöstä diktatuurin taloudellis-poliittisen eliitin, tai sitä myötäilevien tahojen kanssa. Mutta tilanne on toinen, jos tarkoitetaan ruohonjuuritason yhteydenpitoa, jossa kaikki osapuolet jakavat demokraattiset, antirasistiset, sodanvastaiset ja tasa-arvoa ajavat periaatteet. Millaista yhteistyötä ja kenen kanssa haluamme silloin tehdä. 020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen. 040 841 0430 sisko.ruponen@venajaseura.com 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 3 4.9.2023 9.07 4.9.2023 9.07. Nyt sellaisia suhteita olisi vaikeampi, ellei mahdotonta tyhjästä rakentaa. 045 675 7122 TOIMITUSNEUVOSTO Niina Sinkko Kerttu Matinpuro Anna Soudakova Esa Tuominen Kari Martiala Jussi Konttinen ULKOASU HANK hank.fi KANNEN KUVA iStock PAINOPAIKKA PunaMusta, 2023 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. Koska nimenomaan monimuotoinen kulttuuriyhteistyö ja ruohonjuuritason kontaktit ovat luoneet pohjaa tänä päivänä lähes ainoiksi jääneille, vaihtoehtoisille yhteyksille naapurimaahan. Kollegani totesi tuolloin, surun ja turhautumisen keskellä: ”tuntuu, että kaikki tekemämme vuosien työ oli turhaa”. Turvallisuuteen liittyvät vakavat riskit täytyy ottaa huomioon, ja siksi yhteydenpito voi rakentua vain molemminpuoliselle, ansaitulle luottamukselle, joka on pitkäjänteisen työn tulosta. Juuri sellaista yhteistyötä voittoa tavoittelemattomalla kulttuurialalla on tehty aina, myös ennen sotaa. alv 10 % Puh. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2023. Kaikki ne verkostot ja kulttuuritapahtumat, joihin moni kulttuuriyhteistyötä tehnyt oli uskonut ja panostanut, tuntuivat haihtuvan hetkessä olemattomiin. 3/2023 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Oliko kaikki turhaa. Ilmapiiri Suomessa kiristyi, ja kulttuurialallakin tuntui painostusta siihen, että vuosien työ olisi lakaistavamaton alle, kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Siitä syntynyttä pääomaa ei ole koskaan mitattu rahassa, vaan keskinäisen ymmärryksen lisääntymisenä. Se tuntui lohduttomalta. Kun täysimittainen sota Ukrainassa syttyi ja Suomen ja Venäjän väliset yhteydet katkesivat, myös entisen työpaikkani, Suomen Pietarin instituutin 30 vuotta jatkunut taival päättyi äkillisesti. Kerttu Matinpuro Kirjoittaja opiskeli ja työskenteli kulttuurialalla Venäjällä ennen koronaa ja sotaa. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. ”Yhteistyö voi jatkua vasta kun sota on ohi” on tuttu lause tämänkin lehden sivuilta. Kuitenkin, mitä pidempään tätä hirveää aikaa on kulunut, sitä selvemmin voisin vastata kollegani ahdinkoon: “ei, se ei ollut turhaa”. Onko halvan energian tai uusien markkinarakojen saanti tarpeeksi painava syy katsoa ihmisoikeusloukkauksia läpi sormien. Riippumatonta, demokratiaa tukevaa yhteydenpitoa on syytä jatkaa, vaikka se onkin vaikeaa
Hasbulatov ja Rutskoi olivat agitoineet armeijan eri joukkoosastoissa, minkä vuoksi pelättiin armeijan jakautuvan kahtia. Hasbulatov ja parlamentin jäsenet linnoittautuivat Valkoiseen taloon. päivän välisenä yönä taloa pitivät hallussaan kapinalliset, joita vastaan armeija hyökkäsi. Miliisijoukot saartoivat sen, sähkö-, vesija puhelinyhteydet katkaistiin. Neljällä laukauksella ne rikkoivat ikkunoita. Jeltsinin varapresidenttikin, sotasankari Aleksandr Rutskoi alkoi vuoden 1992 lopulla vastustaa Jeltsiniä. Moskovan suomalaiset Kriisi kosketti vahvasti myös suomalaisia. Hasbulatovin johdolla ne erottivat Jeltsinin vedoten ukaasin perustuslain vastaisuuteen. Venäjän Aika 3/2023 LYHYESTI V enäjän kriisi oli jäänyt kytemään jo vuoden 1991 tapahtumista. Vuoden aikana kommunistit ja heidän kannattajansa esiintyivät mielenosoituksissa. TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI Moskovan Valkoinen talo 1993 Lokakuussa 30 vuotta sitten hallintorakennus Valkoinen talo Moskovassa muuttui puolittain mustaksi. Suomalaisten suojaksi Esa Seppäsen johdolla laadittua eksportti-suunnitelmaa ei tarvittu. Talosta alkoi näkyä liekkejä, mustaa savua nousi taivaalle. Valkoisen talon taistelu Sunnuntaina 3.10. Hasbulatov vs Jeltsin Maaliskuussa 1993 tilanne kiristyi. Hasbulatov yritti saada Jeltsinin pois viralta ja tilalle Rutskoin, mutta epäonnistui. Se sai ihmiset lähtemään talosta. Tapahtumat tulivat ahdistavina: ylimääräisiä uutislähetyksiä luettiin vakavina ja paikan päällä olevat kirjeenvaihtajat väistelivät luoteja tapahtumia selostaessaan. "Talosta alkoi näkyä liekkejä, mustaa savua nousi taivaalle." 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 4 4.9.2023 9.07 4.9.2023 9.07. ja 4. Lokakuun 3. Jeltsin oli halunnut välttää joukkojen provosoitumista ja määrännyt, ettei miliiseillä saanut olla aseita. Joukot mursivat myös Valkoisen talon ympärillä olevan miliisiketjun. Taistelu Valkoisesta talosta jäi lyhyeksi. Jälkeenpäin sitä pidettiin virheenä. Aamuyöllä armeijan ensimmäiset joukot saapuivat. kuluessa. Suurin osa kaupunkia oli kuitenkin varsin rauhallinen. Korkeimman neuvoston puheenjohtaja Ruslan Hasbulatov halusi nähdä Venäjän kehitykselle erilaisen suunnan kuin presidentti Boris Jeltsin. Syyskuussa 21.9. 2.10. Moskovassa asui silloin noin 600 suomalaista. 4. Jeltsin antoi ukaasin korkeimman neuvoston ja kansanedustajien kongressin hajottamisesta. Valtakunnallinen tv-verkko jouduttiin sulkemaan hyökkäyksen takia. Neljä panssarivaunua asettui asemiin tykit kohti Valkoista taloa. Sunnuntai-iltana Hasbulatov ja Rutskoi pidätettiin. Uutisissa näkyivät levottomuuksien ydinpaikat Valkoinen talo ja Ostankinon tvtorni. Jeltsin käski tyhjentää talon ja luovuttaa aseet maanantain 4.10. Kapinoitsijoiden yritys vallata Ostankinon tvtorni epäonnistui. Heitä yritti pysäyttää pelkin kilvin varustautunut miliisijoukko. Suomessa uutislähetyksiä seuranneet tutut olivat huolissaan. kommunistit liittolaisineen marssivat Leninin patsaalta kohti Valkoista taloa. Kadut olivat harvinaisen ruuhkattomia, ulkonaliikkumismääräyksen aikaan jopa suorastaan autioita
Ja joka kerta aina uudestaan, tekee mieleni huutaa sen lopullisuuden edessä.” Naapurin lahjoittamassa vastassa oli lenkki, josta vastan voi myöhemmin ripustaa kuivumaan. ”Eikä nyt ole aika sotia. Jäähyväiset aseille on Liisa Tavin suosituin laulu Spotifyssa. Hetki, joka voi kertoa pikkuruisen tarinan rauhasta, sodan järjettömyydestä, luonnosta ja kansojen välisestä, sukupolvet ylittävästä traditiosta. Niin valtavan lämmin, sydämellinen ja kannustava ihminen. Palstanaapuri halusi välttämättä esitellä oman vastansidontatekniikkansa. Sellainen olo joka tulee, kun on jonkun konkreettisen ja tärkeän – vastan teon ja sukupolvien ja kulttuurien välisten taitojen välittämisen – äärellä. Hän kaivoi autostaan kasan koivun oksia, joita oli juuri hakenut joltain hakkuuaukolta, ja pyysi minut kyläilemään omalle palstalleen – sille siistille ja tehokkaasti, mutta esteettiseti viljellylle (vrt. Perunaa, sipulia, kurpitsaa, naurista, metsämansikkaakin, ja paljon kukkia! Istuin hänen viereensä ja katselin kun hän vanhan ihmisen paksuilla sormillaan alkoi koota tuuheaa vastaa. Sitten ensimmäinen lenkki. Istuin ja söin herneitä. Meidän täytyy pelastaa luonto. Ukrainalaisethan ovat meidän parhaita ystäviämme, läheisiämme, sukulaisiamme.” Toinen lenkki (josta vastan voi myöhemmin ripustaa kuivumaan). Se antaa meille jatkuvasti merkkejä huonosta voinnistaan, ja ellei me tehdä mitään, se vielä kostaa, ja sitten on liian myöhäistä...” Noiden sanojen jälkeen naapuri ojensi minulle valmiin vastan ja pyysi saada lausua vielä yhden runon, Jevtušhenkoa (hän on usein lausunut runoja, kun ollaan törmätty palstalla, aina en jaksa kuunnella jos on kiire). Toinen pää puukolla teräväksi, tiukoin ottein vastan läpi ja ympäri. Palstanaapuri tuli häiritsemään ja kyseli kuulumisia. Kerroin kuitenkin, että minulle tutun tavan opetti vaarini, joka täyttää kohta 90 vuotta. Meidän täytyy pelastaa luonto." 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 5 4.9.2023 9.07 4.9.2023 9.07. En viitsinyt sanoa ääneen, että merkityksellinen ihminen on kuollut. Koitimme keskustella erilaisista vastansidontatavoista, mutta se osoittautui itselleni aika vaikeaksi keskustelunaiheeksi venäjän kielellä (naapuri on siis venäläinen). TEKSTI KERTTU MATINPURO ”Ihmisiä kuolee... ”Tämä sota on hirveää. 40 on kuulemma sopiva määrä. Välillä sellaiset hetket, kun vaan seurailee pitkään toisen elävän rauhallista puuhaamista, tuntuu hyvänä kihelmöintinä vatsassa. Putin on sotkenut kaiken. ”Eikä nyt ole aika sotia. Hän pyöritteli kätevästi käsissä pitkää ohutta koivun oksaa, joka pehmeni kuin naruksi. Harmi, kun en löytänyt mistään tuon kyseisen runon oikeaa suomennosta, mutta se päättyy raa’asti käännettynä jotenkin näin: In memoriam | Liisa Tavi 1956–2023 Kuinka paljon ihminen tarvitsee maata Miten pieni ja hieno muisto päivänä, jolloin kuulin Liisa Tavin kuolemasta. Ajattelen, että Liisa varmaan arvostaisi kaikkea sitä. oma palstani). eikä heitä voi saada takaisin, ei herättää henkiin salaisia maailmoitaan. Yhtäkkiä tuli levollinen ja hyvä olo. 3/2023 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI 183 196 kuuntelukertaa Spotifyssa. En ikinä voi tukea sitä. Naapuri kertoi, että juuri nyt on paras aika tehdä saunavastoja talven varalle. ”Ei riitä, että kerää minkä tahansa kasan oksia, täytyy katsoa, että siitä tulee kaunis kimppu!” Nyökyttelin, istuin hiljaa ja katsoin vain. O li taannoin yksi haikea päivä – sellaisia tulee välillä, varsinkin jos kuulee hienon ihmisen kuolleen. Menin kuitenkin palstalle, koska se on paras turvapaikka kaupungissa. Sodanvastainen kappale on alun perin Kollaa kestää -yhtyeen tuotantoa, laulun on säveltänyt Kai Kivi ja sanoittanut Jyrki Siukonen. Sitten se tärkein. Liisan muistolle. Esittelin vaatimatonta viljelystäni. Henkilökohtaisesti kerkesin tutustua Liisaan vasta vastikään, mutta ne pienet hetket, joina olimme tekemisissä, tekivät minuun suuren vaikutuksen
Myös shavermojen ja pitsojen osteskelu on lisääntynyt jonkin verran. Pietari sai 82 prosentin, Katariina 72 prosentin ja Stalin 65 prosentin ”kannatuksen”. Pikaruoan suosioon ei ole vaikuttanut edes se, että tuotteet ovat vuoden aikana kallistuneet keskimäärin kymmenen prosenttia. • Lähde: Tass.ru ”Merkillisiä uutisia Venäjän mediasta” Stalin yhä suosittu Venäjällä Tuoreen mielipidetiedustelun mukaan venäläisten mielestä heidän parhaita johtajiaan ovat olleet Pietari Suuri, Katariina Suuri ja Josif Stalin tässä järjestyksessä. Ensi vuoden maaliskuussa ”Ensimmäisten liike” on mukana järjestämässä ”Maailman nuorison festivaalia”, johon odotetaan 1 500 venäläistä ja 500 ulkomaista vierasta. Huonoimpina johtajinaan venäläiset pitävät Mihail Gorbatshovia (19 prosenttia) ja Boris Jeltsiniä (17 prosenttia). • Lähde: Izvestia Modernit pioneerit Neuvostoliittolaiset lapset kuuluivat pioneereihin ja nuoret Komsomoliin. Tulosten mukaan keskimääräinen ostos oli 439 ruplaa eli hieman yli 4 euroa. Venäjän parlamentille on tehty ehdotus, jonka mukaan kotimaisten autojen ei tarvitsisi maksaa lainkaan parkkimaksua. Jokin aika sitten Levada-tutkimuslaitos kertoi tuloksista, joiden mukaan 47 prosenttia vastanneista suhtautuu Staliniin kunnioittaen, 9 prosenttia myötätuntoisesti ja 7 prosenttia ihaillen. 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 6 4.9.2023 9.09 4.9.2023 9.09. Presidentti Vladimir Putinin aloitteesta Venäjälle on perustettu uusi lasten ja nuorten järjestö nimeltä ”Ensimmäisten liike” (Dvizhenie pervyh). • Lähde: Kommersant Venäjän Aika seuraa venäläistä mediakenttää laidasta laitaan ja poimii suomalaisille lukijoille joitakin hauskoja tai vähemmän hauskoja uutisia. Heidän havaintojensa mukaan seismiset käyrät ryhtyvät käyttäytymään poikkeavalla tavalla jo kuukausia ennen kuin maa todella järisee. Lasten ja nuorten järjestön tavoitteeksi mainitaan ”valtiollisen politiikan toteuttaminen nuorten piirissä lasten ja nuorten eduksi” sekä vapaaajanvieton järjestäminen. 6. Seuraavina tulevat hampurilaiset. Myönteisimmin Staliniin suhtautuvat alimman tulotason miehet, joilla ei ole korkeampaa koulusivistystä. • Lähde: Lenta Venäläisille maistuu pikaruoka Venäläiset ostavat yhä enemmän pikaruokaa. Venäläiset tiedemiehet ovat keksineet keinon, jolla maanjäristykset voidaan ennustaa kuukausia ja jopa puoli vuotta ennen kuin ne tapahtuvat. Siihen on jo liittynyt miljoona koululaista, mutta järjestö tavoittelee vielä seitsemää miljoonaa lasta ja nuorta jäsenekseen. Tiedemiehet ovat tutkineet Kamtshatkan niemimaan seismologiaa ennen järistyksiä ja havainneet seismisissä käyrissä tiettyjä lainmukaisuuksia. Kotimaisiksi autoiksi määriteltäisiin niiden autotehtaiden tuotteet, joissa ulkomainen omistus on vähemmän kuin 50 prosenttia. Venäjän Aika 3/2023 LYHYESTI Uutisia Venäjältä Kotimaiset autot parkkeeraavat ilmaiseksi. Ehdotuksen mukaan raskaana oleva voisi pysäköidä autonsa maksutta tunnin ajaksi. Neljäntenä listalla oli Brezhnev (61 prosenttia). Kansanedustaja Davankovin mukaan vapautus pysäköintimaksusta koskisi uusia autoja ja kestäisi kolmen vuoden ajan. Venäläiset kansanedustajat ovat halunneet myös helpottaa raskaana olevien naisten parkkiongelmia. Autoihin voitaisiin tässä tapauksessa kiinnittää merkintä ”beremennaja” (raskaana oleva). Ehdotuksen teki kansanedustaja Vladislav Davankov ja sen tarkoituksena on kiihdyttää kotimaisen autoteollisuuden tuotteiden menekkiä. Kuluneen vuoden aikana hampurilaisia ja muita pikaruokatuotteita on ostettu kahdeksan prosenttia useammin kuin sitä ennen. Nikolai toinen ja Lenin saivat kumpikin hyväksyvän maininnan 55 prosentilta tutkimukseen osallistuneista. • Lähde: Gazeta.ru Maanjäristykset voi ennustaa puoli vuotta aikaisemmin. Suomalaistenkin on varmaan hyvä tietää, millaisilla uutisilla venäläistä yleisöä ruokitaan. Tosin Venäjän kommunistipuolue on yrittänyt elvyttää pioneeritoimintaa uudelleen. Eniten on lisääntynyt hot-dogien ostaminen. Nykyisin ei ole enää Neuvostoliittoa eivätkä lapset toimi pioneereissa. Jos nyt tehtyjen havaintojen perusteella voidaan kehittää toimiva ennustusjärjestelmä, pystytään esimerkiksi Turkissa tämän vuoden helmikuussa sattuneen maanjäristyksen kaltaisia katastrofeja ennustamaan huomattavan aikaisin. Tutkimusta varten analysoitiin 55 miljoonaa pikaruokamyymälöiden kassakuittia. Turkin tämänvuotisessa maanjäristyksessä kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä
Kirjoittaja on kirjailija sekä äidinkielen, ranskan ja venäjän kielen opettaja. Sen sijaan oppilaita ohjeistetaan: Esitä kysymyksiä. Lisäksi koululaisia neuvotaan pidättäytymään mielipiteensä ilmaisemisesta, sillä se voi tietää seuraamuksia, joita voivat olla jälki-istunnon sijaan huostaanotto tai vanhempien vankeusrangaistus. Aidot patriootit ovat valmiita puolustamaan Isänmaataan asein”, on opettajan määrä vakuuttaa. Seulotaan uusia historian oppikirjoja, kauhistellaan, mitä niissä opetetaan sotilaallisesta erikoisoperaatiosta, Ukrainasta ultranationalistisena valtiona sekä vihanpidosta Venäjän ja lännen välillä. Ylimpien luokkien suunnitelmassa taas on sivun pituisia opettajan monologeja, muttei juurikaan kysymyksiä. on kysymys, joka hämmentää 4.-luokkalaista poikaa vantaalaisessa koulussa. Anna Soudakova Mitä mieltä olet. Koulun tehtävä on kannatella kohti aktiivista maailmankansalaisuutta. Niistä kun ei voi rangaista. 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_3-2023_Alkusivut.indd 7 4.9.2023 9.09 4.9.2023 9.09. ”Ei voi tulla patriootiksi julistamalla iskulauseita. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä.” Oppilas nähdään omatoimisena vastuunkantajana omasta tulevaisuudestaan. Alkuopetuksen tuntisuunnitelma sisältää sekä opettajan vuorosanat ja oppilaille esitettävät kysymykset luonnonrikkauksista ja isänmaanrakkaudesta että lasten valmiiksi laaditut vastaukset. Hän ei ollut tottunut pohtimaan asiaa Venäjällä, missä opiskeli ennen Suomeen muuttoaan. Silloin asetelma kääntyy päälaelleen: oppilaat alkavat esittää kysymyksiä, joita ei ole käsikirjoitettu ministeriön suunnitelmiin, ja saavat näin opettajansa sivistymään. Suomalainen perusopetus painottaa: ”Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Opetusministeriö on laatinut näitä ”Keskusteluja tärkeistä asioista” -tunteja varten tarkat suunnitelmat materiaaleineen sekä tarkkoine ohjeineen opettajia varten. Oikeat kysymykset saattavat jopa saada opettajan punnitsemaan näkemyksiään uudelleen. , , M itä ajattelet tästä. Venäläisessä koulussa hän on oppinut, että omatoimisuus on pahe ja hiljaisuus hyvän oppilaan mitta. Pian alkava lukuvuosi Venäjällä tuo mukanaan viikoittaisia kaikille pakollisia opetustuokioita. syyskuuta pidettävän tuokion aiheena on Maamme Venäjä. Pojalla kestää vielä hetki tottua toimimaan uudella tavalla. ”Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista”, sanoo suomalainen opetussuunnitelma. Samaan aikaan ulkomaan agenteiksi julistetuissa medioissa käydään keskustelua alkavan lukuvuoden haasteista. 12. 3/2021 Venäjän Aika ?7 3/2023 Venäjän Aika ?7 KOLUMNI Ihminen kasvaa täyteen mittaansa kysymällä ja mielipiteitään pohtimalla
08-13_VA_3-2023_Muistitieto.indd 8 08-13_VA_3-2023_Muistitieto.indd 8 4.9.2023 9.07 4.9.2023 9.07. Heidän muistojaan herättiin keräämään talteen. Asia jäi hautumaan. TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI KUVAT KIMMO BRANDT, VILLE LAINE, VIRVE POHJOLA, JONI MÄKI-PETÄJÄ Opiskelijoiden muistot talteen VeNeOy:n puheenjohtaja Kirsti Vikki pitää tärkeänä Neuvostoliitossa opiskelleiden muistojen talteen keräämistä. Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Vikki toteaa, että nyt päätehtävä on saada mahdollisimman monen Neuvostoliitossa ja Venäjällä opiskelleen muistot talteen. Monille suomalaisille se on tarjonnut myös mahdollisuuden opiskella. Yhdistys uskoo, että aineistosta on hyötyä esimerkiksi tutkijoille ja journalisteille. Venäjän Aika 3/2023 MUISTIKUVIA K eruun takana on Venäjällä ja Neuvostoliitossa opiskelleiden yhdistys VeNeOy, joka alun perin perustettiin ajamaan tutkintojen vastaavuuden saamista Suomessa. Olemattomasta toimintaan Ajatus keruusta syntyi Tampereella jo 2000-luvun alun seminaarissa Olemattoman kokeneet, missä DDR:ssä ja Neuvostoliitossa opiskelleet kertoivat opiskelustaan. 8. Paikalla oli myös Kansan Arkiston edustaja, joka ehdotti, että kerättävä aineisto voidaan säilyttää arkistossa. Muistitieto auttaa historian selvitystyössä ja lisää naapurimme arjen tuntemusta. Itäinen naapurimme on nähty milloin vihollisena ja uhkana, milloin kauppakumppanina
08-13_VA_3-2023_Muistitieto.indd 9 08-13_VA_3-2023_Muistitieto.indd 9 4.9.2023 9.07 4.9.2023 9.07. 3/2023 Venäjän Aika ?9 MUISTIKUVIA Neuvostoliitossa kulttuuriharrastuksiin pääsi muutamalla ruplalla. Päivit tulossa lippuostoksilta Teatralnaja kassasta, Kiova 1981
Yhdistys toivoo saavansa rahoitusta, jotta voisi palkata eri kaupungeissa yliopisto-opiskelijoita haastattelemaan ja maksaa omalle aktiiviporukalle haastattelumatkojen kuluja. Arkistossa aineistot luetteloidaan ja järjestetään. He ovat kaikki suorittaneet tutkinnon naapurimaassa. Neuvostoliitto nuorten kouluttajana Neuvostoliiton rooli monien kehitysmaiden nuorten kouluttajana ei ole kovinkaan tunnettu. Samoin arkistossa on Moskovan, Leningradin ja Kiovan Akateemisten sosialistiseurojen aineistoa. Yhteistyössä Kansan Arkisto Muistelutekstejä, valokuvia, päiväkirjoja, kirjeitä ja lehtileikkeitä voi toimittaa Kansan Arkistoon suoraankin. Pentti Stranius kertoo, että Neuvostoliitossa opiskeli eri lähteiden mukaan noin 5 000-6 000 suomalaista. Vikki toteaa, kuinka tärkeää olisi haastatella varsinkin vanhempia henkilöitä, jotka eivät pysty itse kirjoittamaan. , , Suomalaisten opiskelijoiden elämä asuntolassa alkoi usein perusteellisella siivoamisella. Siellä kouluttautuivat insinööreiksi ja lääkäreiksi monet Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian opiskelijat. Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi maassa opiskeli kieltä stipendiaatteja noin vuoden jaksoilla. Suurin osa opiskeli Moskovassa, Leningradissa (Pietarissa), Kiovassa, Minskissä ja Harkovassa. Heille oleskelu venäjää puhuvassa maassa saattoi olla pakollinen osa opintoja. Heinimaa muistuttaa, että isoissa kaupungeissa Neuvostoliitossa opiskeli eri lähteiden mukaan noin 5 000-6 000 suomalaista. Välineetkin saatettiin tuoda Suomesta. Heinimaa kirjoittaa parhaillaan itsekin kokemuksistaan ja aikoo luovuttaa aineistonsa arkistoon. Hän on myös kirjoittanut tuokiokuvia erilaisista tapahtumista elämäkertakurssilla. Erityisen suosittua opiskelu oli 1970-1980-luvuilla. 10. Arkistoon Heinimaa on toimittanut 2000-luvun alun seminaarin aineistot, kuten esityksistä videokasetit. Venäjän Aika 3/2023 MUISTIKUVIA Mia Heinimaa kertoo, että lähdettyään uudestaan mukaan VeNeOy:n hallitukseen hän alkoi puhua muistitietokeruun tärkeydestä. Hänellä on muun muassa sisaren säilyttämiä Kiovasta lähetettyjä kirjeitä tallessa. Muistoja kerätään yhdistyksen omien jäsenten ja muiden kanavien kautta sekä haastattelemalla että innostamalla entisiä opiskelijoita itse kirjoittamaan kokemuksistaan. Yksi opiskelijoista oli Ville Haapasalo, joka lähti venäjän kieltä osaamatta opiskelemaan dramaturgiaa ja loi uran näyttelijänä. Suurin osa suomalaisistakin opiskeli tavallisia tutkintoja: lääketiedettä, filologiaa, taiteita, vaikka se onkin jäänyt kommunistisen puoluekoulun käyneiden varjoon. Neuvostoliiton hajottua opiskelu on houkutellut vähemmän. Luovuttaja voi määritellä aineiston luvanvaraiseksi tai määräaikaisesti suljetuksi. Syksyllä 2022 nimettiin työryhmä: Mia Heinimaa, Pentti Stranius, Liisa Taskinen, Tuula Tuisku ja Pentti Vikki. Kiova, Ulitsa Lomonosova, 1981 08-13_VA_3-2023_Muistitieto.indd 10 08-13_VA_3-2023_Muistitieto.indd 10 4.9.2023 9.07 4.9.2023 9.07
Aloittaessaan keruuta Stranius hämmästyi, miten vaikea oli saada ihmisiä kertomaan kokemuksistaan. Ammattitaito on semmoinen, josta kaikki ovat melkein yksiselitteisesti ylpeitä. Monilla lähtijöistä ainakin toinen vanhempi on venäläinen, jolloin kieli on ollut valmiiksi hallussa, Heinimaa arvelee. Päällimmäiseksi muistoksi opinnoista Stranius huomasi nousevan sen, miten tutkinnon suorittaneet olivat ylpeitä koulutuksestaan. Ilmainen opiskelu saattoi tarjota jopa ainoan mahdollisuuden opiskella. Ainakin ne, jotka siis suorittivat sen loppututkinnon ja kestivät sen stressin ja rankan opetusohjelman, koti-ikävän ja niin poispäin, Stranius kertoo. Samoin eri puolille Suomea työllistyneitä lääkäreitä on kiitetty kontaktihakuisuudesta, sosiaalisuudesta ja siitä, miten he ottavat potilaan vastaan. Mia Heinimaasta ei tullut venäjän opettajaa. Myös humanistisia aineita opiskelleet ovat päässeet pitkälle omilla aloillaan. Tverissä on ollut kieliharjoittelijoita. Mutta heitä oli vähän. Hän ajattelee omiakin historiaan liittyviä opintojaan, miten monipuolisia ne olivat ja loivat myös erinomaisen pohjan laaja-alaiselle yleissivistykselle. Poliittisten aineiden painotus hämmensi myös. Kokemuksia kirjaksi Keruun ansiosta saadaan kiinnostavaa tietoa lähihistoriasta, suomalaisten kokemuksista opiskelijoina itäisessä naapurissa. 3/2023 Venäjän Aika ?11 MUISTIKUVIA opiskelu tuli Neuvostoliiton hajottua kalliiksi, kun valtio ei tukenut sitä. Ihmiset epäilivät, onko heillä mitään kerrottavaa. Stranius toteaa, että monen mielessä kangasteli myös utopia Neuvostoliitosta, kaikille tasavertaisesta sosialistisesta työläisten johtamasta valtiosta, jonka seikkailumielinen nuori halusi kokea. Stranius lisää, että osa lopetti keskenkin, joku joi itsensä hengiltä, joku teki itsemurhan. Naiset kertoivat paljon tarkemmin yksityiskohtia arkielämästä ja opiskelusta. 08-13_VA_3-2023_Muistitieto.indd 11 08-13_VA_3-2023_Muistitieto.indd 11 4.9.2023 9.07 4.9.2023 9.07. Opiskelu oli tiukkaa, koulumaista ja autoritääristäkin. Pentti Straniuksella on jo loppusuoralla kirja, johon hän on haastatellut ympäri Suomea asuvia, pääosin 1970-80-luvuilla eri aloja opiskelleita: kieli ja kirjallisuus, lääketiede, elokuva, teatteri, matematiikka, biologia, historia, kotitalous, insinööriala, meteorologia. Heinimaa kertoo, että seurattuaan sisaren opintolainaongelmia hän kiinnostui stipendistä naapurimaassa. Sielläkin opiskelu supistettiin puoleen vuoteen. Opiskelukaupunkeja olivat Leningrad/Pietari, Moskova, Kiova, Minsk, Vitebsk. Tiukkaa ja autoritääristä opiskelua Monilla lähtijöillä oli työläistausta. Hän arvelee, että ne, jotka epäilivät pärjäämistään, eivät ikinä lähteneet. Hän työskenteli tulkkina eri puolilla Neuvostoliittoa ja Venäjää sekä tutkijana Tampereen Leninmuseossa. Varsinkin miehiä hän joutui etsimään ja houkuttelemaan
Filosofian lisensiaatti Stranius opiskeli 1971-77 Moskovassa ja Leningradissa, jatko-opiskeli ja työskenteli Joensuun yliopistossa. Lippuja sai teatralnaja kassa -myyntipisteistä. Opiskelu oli tiukkaa, koulumaista ja autoritääristäkin. Stranius nostaa esiin senkin, että muisteluissa korostuvat myös monet syvät ongelmat, jotka neuvostotodellisuudesta paljastuivat vuosien varrella ja jotka jäytivät myös opiskelijoiden uskoa systeemiin. , , Pentti Stranius kirjoittaa tekemiensä haastattelujen perusteella kirjaa. Ei Suomessa, varsinkaan syrjäkylillä, tavannut afrikkalaisia, aasialaisia, arabeja samalla tavalla kuin Neuvostoliitossa. Seurusteluja ystävyyssuhteita solmittiin ja monet löysivät myös puolison. Venäjän Aika 3/2023 MUISTIKUVIA Arkielämän haasteita ja iloja Opiskelijoiden arkeen liittyi paljon totuttelua. 12. Aidosti kansainvälistä Stranius korostaa, että eläminen erimaalaisten opiskelijoiden kanssa oli kulttuurillisesti erittäin avartavaa. Kokemukset opinnoista, neuvostoarjesta, sosiaalinen elämä ja kulttuurien kohtaaminen tulevat esiin ihmisen äänellä, jonka kokenut historioitsija on houkutellut esiin. Keruu saa toivottavasti yhä lisää kiinnostavia lähihistoriamme muistoja talteen. Ensin hän oli pystyttämässä maaperälaboratorioita Neuvostoliittoon, siirtyi sitten lääketeollisuuden palvelukseen. Ruoka oli halpaa, leipä maksoi kopeekoita. Kaikkiaan rahalla ei ollut niin merkitystä, Stranius toteaa ja kertoo elokuvaohjaaja Alexander Sokurovin sanoneen: ”Parasta, mihin Neuvostoliitto pystyi, oli se, että se opetti meitä halveksimaan rahaa ja arvostamaan ystävyyttä.” Stranius haastatteli Sokurovia kirjaansa Unohdettu valkokangas, joka kertoo elokuvasensuurista Neuvostoliitossa. Vain suosituimpien teattereiden, kuten Eremitaasin, Bolšoin ja vastaavien lippuja oli vaikea saada. Stranius itse kertoo innostuneensa elokuvista jo silloin. Vaikka arki toi monille haasteita ja ikäviäkin yllätyksiä, niin sitä utopiaakin koettiin. 08-13_VA_3-2023_Muistitieto.indd 12 08-13_VA_3-2023_Muistitieto.indd 12 4.9.2023 9.07 4.9.2023 9.07. Erimaalaisten tavat myös hämmästyttivät. Suomalaiseen yhteiskuntaan tottunut joutui myös opettelemaan tietyissä tilanteissa puhumaan virallisen kannan mukaan, vaikka ”keittiöseminaareissa” oltiin avoimia. Heinimaa toteaa: Minulla on vahvasti sellainen käsitys, että jokainen on työllistänyt, joillakin se on vain vaatinut luovuutta. Minäkin tähtäsin venäjän opettajaksi. Vikki opiskeli biologiaa. Kulttuuriharrastuksiin pääsi muutamalla ruplalla, joten museoissa, teatterissa tai konserteissa oli helposti varaa käydä. Straniukselle yksi erikoisimmista kokemuksista oli, kun projektimatkalla korealainen opiskelija oli metsästänyt villikoiran ja tarjosi sitä heille ruoaksi. Hän aloitti tulkin työt ja työskenteli myöhemmin pitkään Tampereen Leninmuseossa erityistutkijana. Se oli ennen kokematonta, Suomessa päivänäytökset olivat harvinaisuus. Lähihistorian ihmiskohtaloita Straniuksen kirjassa on 20 ihmiskohtaloa. Heinimaa muistelee, miten he ihmettelivät, kun vietnamilaiset tytöt kävivät alusvaatteet päällä suihkussa. . Hänkin työllistyi koulutustaan vastaavasti. Kielitaidosta oli silti hyötyä. Stranius kuvaa yliopistoympäristöä hyvin vapaamieliseksi ja ennakkoluulottomaksi: Se oli minulle niin kuin monelle muullekin täydellistä kansainvälistä kasvatusta. Hänen elokuvakiinnostuksensa poiki työn asiantuntijana Elokuva-arkistossa. Kiovassa Heinimaan huoneessa asui alkuun neljä opiskelijaa, suihkut olivat kellarikerroksessa. He saattoivat jättää väliin tylsemmät luennot ja mennä aamupäivällä elokuviin. Hän on hyvin tyytyväinen siihen, että kaikki esiintyvät kirjassa omalla nimellään. Mutta siinä kuudessa vuodessa tapahtui muutos, Venäjän opetuksella ei olisi enää leipää tienannut. Venäjän kielen taidosta on ollut hyötyä, mutta varsinkin filologiaa opiskelleet ovat menneet erilaisia polkuja. Stranius lainaa Solzhenitsynin sanoja, että ihminen osaa hyvin puhua yhtä, ajatella toista ja tehdä kolmatta. Opintojen jälkeen töihin Yksi tärkeä keruun kysymys on myös paluusta Suomeen, pääsivätkö opiskelijat koulutustaan vastaaviin töihin. Hänen valmistuttuaan 1984 nuorisoa kiinnostivat enemmän muut kielet: ranska, saksa, englanti
VENÄJÄN AIKA kertoo Venäjästä ja Suomen ja Venäjän välisistä asioita laajemmin ja monipuolisemmin kuin mikään muu suomalainen tiedotusväline. Helpoiten liityt osoitteessa: suomivenajaseura.fi/liittymislomake 13_VA_3-2023_Oma_ilmo.indd 21 13_VA_3-2023_Oma_ilmo.indd 21 4.9.2023 11.44 4.9.2023 11.44. Työssämme korostuvat: • sodan ja vihapuheen vastainen työ • suomenja venäjänkielisten kanssakäymisen tukeminen • venäjän kielen opiskelun tukeminen • yhteistyö Eurooppaan paenneiden venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten kanssa • ajankohtaistiedon tuottaminen • työ suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi Liittymällä seuraan myös varmistat, että voit hyödyntää monipuoliset jäsenedut. Mitä kuuluu venäläisille ja Venäjälle. Lehdessä tarkastellaan myös Venäjän naapurimaita eri näkökulmista sekä kerrotaan Suomen ja muun Euroopan monimuotoisesta venäjänkielisestä vähemmistöstä sekä Venäjän vähemmistökansoista. +358 9 2730 0200, tilaajapalvelu@media.fi sekä verkossa venajanaika.fi/tilaa-lehti/ suomivenajaseura.fi Venäjän Aika haastattelee ja asiantuntijat kertovat. Sinunkin jäsenmaksusi auttaa meitä jatkamaan toimintaamme. TILAUSHINTA ilman jäsenyyttä: Kestotilaus 34 € / vuosi, määräaikaistilaus 38 € / vuosi. LEHTI PANEUTUU yhtä lailla Venäjän yhteiskunnalliseen kehitykseen, talouselämään, kulttuuriin ja arkeen kuin ajankohtaisiin ilmiöihin kipupisteitä unohtamatta. Jäsenmaksu 28 € / vuosi. Tilaukset: puh. Suomi Venäjä seura Irt on um er o 7,5 € Aika 3 22 AJANKOHTAISTA Diana Seppä on SVS:n uusi puheenjohtaja MATKAILU Esa Tuomisen raportti Montenegrosta Venäjän REPORTAASI Ostosturismi puhuttaa Venäläiset palasivat Vaalimaalle 01_VA_3-2022_Kansi.indd 1 01_VA_3-2022_Kansi.indd 1 29.8.2022 13.21 29.8.2022 13.21 LYHYESTI Sarjakuvaa sodasta ja rauhasta KOLUMNI Kansojen vuorovaikutus meni mykkyrään TALOUS Hyökkäyssota ajanut Venäjän talouden taantumaan Hurmaava Joutsenlampi Ukrainan kansallisbaletti vieraili Suomessa Irt on um er o 7,5 € Aika 1 23 Venäjän 01_VA_1-2023_Kansi_Baletti.indd 1 01_VA_1-2023_Kansi_Baletti.indd 1 6.2.2023 7.13 6.2.2023 7.13 MUISTIKUVIA Opiskelijoiden muistot talteen ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Talous nousee, mieliala laskee MATKALLA Eksoottisia seikkailuja ex-Neuvostoliitossa HISTORIA Vihat ja turhat sodat Irt on um er o 7,5 € Aika 3 23 Venäjän Hyökkäyssota pahentaa työvoimapulaa ” TALOUS Suomi-Venäjäseuran jäsenille Venäjä Aika jäsenetuna! Miksi liittyisin SuomiVenäjä-seuraan. Hinnat sis. Nuorisojäsenmaksu 15 €. alv 10 %
Venäjän Aika 3/2023 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut samalla kun talousyhteistyö EU:n kanssa on loppunut. 14. , , 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 14 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 14 4.9.2023 9.12 4.9.2023 9.12
3/2023 Venäjän Aika ?15 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Venäjän talous on alijäämäinen, riippuvuus Kiinasta kasvaa ja maata vaivaa työvoimapula. TEKSTI JA KUVAT SINI IHANAINEN-ALANKO Talous kasvaa, mieliala laskee 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 15 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 15 4.9.2023 9.12 4.9.2023 9.12
Suomessa kaasuun liittyi taloudellisia intressejä ennen kaikkea valtion enemmistöomistaman Fortumin kautta. Venäjän ja Kiinan intresseissä on Yhdysvaltojen aseman heikentäminen. Sen on vaikeaa kompensoida tämän ison markkinan menetystä. Tämän vuoden kesäkuussa Venäjältä virtasi silti enemmän rahaa ulos kuin sinne. Viime vuonna kaasun hinta nousi ennätyskorkealle, sillä kesällä Venäjä teki Nord stream ykköseen ”huoltotöitä”. Venäjälle Euroopan kaasuntarve ja kaasun niukkuus toi viime vuonna kaikkiaan 138 miljardia dollaria, koska hinta oli korkea. 16. Tänä vuonna Venäjä saa kaasusta alustavien arvioiden mukaan 43 miljardin dollarin tulot. Venäjän taloudessa operoivat huippuekonomistit, kuten pääministeri Mihail Mishustin ja keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina. Fortumilla oli myös tuottoisia vetyvisioita, joissa Venäjä oli osallisena, varsinkin Uniperin kautta. EU on ollut sille taloudellisesti tärkeä kumppani ja nyt keskinäiset suhteet ovat kuivuneet. Kaasua Venäjältä tuli silti esimerkiksi nesteytettynä meriteitse. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Venäjän bruttokansantuote (bkt) kasvoi kolme prosenttia. Venäjän Aika 3/2023 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ P akotteista huolimatta Venäjän bruttokansantuote kasvaa. Siinä missä Donald Trump uhosi tuhoavansa kaikki yritykset ja maat, jotka saattavat kakkosputken valmiiksi, Joe Biden ”lupasi” liki ensi töiseen, että putkeen ”saa” rakentaa loppuun, olihan se jo liki valmis. Venäjä harasi vastaan, mutta jatkoi hanakkaasti sertifiointiprosesseja ja oli toiveikas, että kakkosputki vielä aukeaa. Toisin kuin esimerkiksi Saksassa, Suomessa käytetään kaasua melko vähän, enimmäkseen Etelä-Suomessa. 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 16 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 16 4.9.2023 9.12 4.9.2023 9.12. , , Venäjällä ja Moskovassa on paljon tunnel mallisia puistoja, VDNH:lla on neuvostoajan nostalgiaa. Voimakkaan pudotuksen taustalla on Venäjän päävientimarkkinan eli EU:n menetys. Venäjän öljyja kaasutulot Venäjän öljyja kaasutulot ovat tänä vuonna romahtaneet. Nord stream kakkonen ei koskaan ehtinytkään aueta. Käytännössä kaasun tulo Nord stream ykkösestä päättyi viime vuoden kesällä ja syksyllä putket joutuivat sabotaasin kohteeksi. Venäjällä Fortum uudisti maan energiainfrastruktuuria luotettavasti. Koko vuodeksi pääministeri on ennustanut reilun kahden prosentin bkt:n kasvua. Euroopan unioni halusi varmistaa selustansa ja piti kiinni, että mikäli kaasutoimituksissa tulisi riitaa, asiat pitää käsitellä EU:ssa ja sen lainsäädännön puitteissa, siksi Venäjän olisi perustettava yhtiöitä EU-alueelle. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja maasta pois pyrkiessään se on ajautunut tällä hetkellä venäläishoteisiin
Venäjä mittaa rahan liikkeitä maahan ja maasta ulos montaa kautta, myös pääoman liikkeitä. Koko vuoden ennuste on valtiovarainministeri Anton Siluanovin mukaan kahdesta kahteen ja puoleen prosenttiin alijäämäinen. Elokuun puolivälissä Venäjä poisti kaikilta maahan tulevilta matkaajilta koronarajoitukset ja -testit. Heinäkuun loppuun mennessä Venäjän budjetin alijäämä oli 1,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli maa kuluttaa nyt enemmän kuin ansaitsee. Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut samalla kun aiemmin tärkeimmän kauppakumppanin, EU:n kanssa talousyhteistyö on tyssännyt. Uutinen on osin yllättävä. Jo ennen sotaa maat ovat ilmaisseet halunsa käyttää kaupankäynnissä enemmän muita valuuttoja. 3/2023 Venäjän Aika ?17 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Heinäkuussa Venäjä pumppasi silti öljyä 9,4 miljoonaa tynnyriä päivässä ja öljytuotteiden vienti oli 7,3 miljoonaa barrelia päivässä. Venäjän ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yli 40 prosenttia liki 115 miljardiin dollariin. 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 17 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 17 4.9.2023 9.12 4.9.2023 9.12. Viime vuonna maiden keskinäinen kauppa kasvoi vajaan kolmanneksen ja oli noin 190 miljardia dollaria. Heinäkuussa se oli ilmeisesti jo 44 prosenttia. Se on heikentänyt ruplaa suhteessa dollariin ja euroon. Kiina on vahvistanut otettaan Keski-Aasiassakin. Juaneissa Venäjän vaihtotase on negatiivinen. Rahaa menee sotaan Ukrainassa sekä suoraan että välillisesti ja paradoksaalisesti sota myös pyörittää taloutta. Venäjän kauppatase on edelleen positiivinen, mutta maasta virtasi ainakin kesäkuun alustavien tietojen mukaan enemmän rahaa ulos kuin sinne päin. Kazakstanissa Kiina on kirinyt maan suurimmaksi kauppakumppaniksi, ohi Venäjän. Venäjä odottaa loppuvuodesta kiinalaisturisteja, mutta tiedostaa, että tässäkin nettovirta on Kiinaan, kuten bisneksessäkin. Juanin osuus Venäjän valuuttamarkkinoilla onkin kasvanut kovaa vauhtia. Venäjän ja Kiinan intresseissä on Yhdysvaltojen aseman heikentäminen ja tähän liittyy myös dollarin aseman heikentämispyrkimykset. Toisaalta Venäjä nosti viime vuonna sodan alettua reippaasti esimerkiksi eläkkeitä ja tänä vuonna uudelleen. Näillä toimilla se saa valtiollista mediaa seuraavan ison ihmismassan pysymään tyytyväisempänä. Tämä koskee myös suomalaisia. Kauppa on kasvanut alkuvuonna yli kaksi kolmasosaa reiluun 70 miljardiin dollariin. Tätä on mahdollista paikata kansallisesta varallisuusrahastosta, myös ensi vuonna. Samalla se on rajoittanut kauppaketjujen katetta tietyistä elintarvikkeista. Elokuussa maat poistivat keskinäisen viisumipakon ryhmämatkoissa. Tammi-toukokuussa Kiinan ja Kazakstanin välinen kauppa Moskovassa on VDNH:lla kosmonautiikan museo
Rosstatin mukaan reaalitulot kasvoivat ensimmäisellä vuosipuolikkaalla yli viisi prosenttia. Toisaalta sanktiot tuovat tähän kaikkeen painettakin ja Venäjällä oli jo pitkään ennen sotaa vahvempi aie omavaraisuuteen. Viime vuonna julkisen sektorin osuus vuokralaisena oli 12 prosenttia, nyt jo noin kolmanneksen. Työnantajana julkinen sektori ei kuitenkaan kiinnosta. Kauppakeskukset tyhjenivät sodan alettua Siinä missä Moskovan ja Pietarin kauppakeskukset tyhjenivät sodan alettua, nyt julkinen sektori täyttää niitä. Keskuspankki on pyrkinyt suitsimaan inflaatiota kesän mittaan koronnostoilla. Nykyään siellä on kalliita merkkiliikkeitä, joskin länsimer kit ovat poistu neet. Kaupungin teollisuustuotannon volyymi kasvoi pormestarin mukaan alkuvuonna liki 10 prosenttia ja esimerkiksi elintarviketuotanto työllisti noin 60 000 ihmistä. Venäjää on aiemmin vaivannut heikko jalostusaste. Huhtikuussa 35 prosenttia yrityksistä raportoi työvoimapulasta, heinäkuussa peräti 42 prosenttia. Lisäksi sadat tuhannet nuoret miehet ovat paenneet maasta. Viime vuoteen verrattuna (sodan alun superinflaatioon) nousua oli toukokuussa peräti 13,3 prosenttia. Paitsi että julkinen sektori nostaa ostoskeskusten täyttöastetta, se nostaa samalla myös vuokratasoa. Sadat tuhannet nuoret on myös määrätty sotatoimiin ja osallistumisikä nousee 30 vuoteen. Työvoimapula on saanut aikaan reaalipalkkojen nousun enemmän kuin 15 vuoteen. Elokuun puolivälissä se nosti ohjauskoron 12 prosenttiin. Venäjää vaivaa nyt ennennäkemätön, mittaushistorian (vuodesta 1998) pahin työvoimapula. 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 18 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 18 4.9.2023 9.12 4.9.2023 9.12. Tässä on huomioitu inflaation vaikutus, eli ostovoima on kokonaisuudessaan parantunut. Venäjän Aika 3/2023 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ kasvoi reilun viidenneksen ja oli liki 11 miljardia dollaria. 18. Työnantajana julkinen sektori ei kuitenkaan kiinnosta, ainakaan Moskovassa ja Pietarissa. Vielä kaksi vuotta sitten noin 45 prosenttia niiden asukkaista kiinnosti työ julkishallinnossa, nyt enää reilua kolmannesta. Nyt Moskovan pormestari Sergei Sobjanin on hehkuttanut, kuinka kaupunki nostaa venäläisten laitteiden ja raakaaineiden osuutta. Ostoskeskukset tyhjenivät ja vuokrat laskivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja länsimerkkien poistuttua ostoskeskuksista. , , Ostoskeskus Gum on entinen valtion tavara talo
Muiden kuin uusien asuntojen kauppa on vilkastunut, ainakin Pietarissa. Myös käytettyjä autoja ostetaan normaalia enemmän. Jopa kolmasosa saattaa muuttaa maasta pois. Myös esimerkiksi jättiketju X5, joka osti Pietarin Prismat, jatkaa laajenemistaan. Elokuussa italiakin ilmoitti suitsevansa tätä, myös valkovenäläisiltä. Sotamääräystäkään ei enää voi paeta olemalla kotoa pois, sillä se annetaan suoraan digitaalisena. Venäläiset käyttävät ahkerasti Turkkia kauttakulkumaana, koska sinne menee lentoja. Osa pääsee Turkin kautta yhä Eurooppaan. Moskovalaiset ovat tottuneet monenlaisiin levottomuuksiin ja sisäiseen turvattomuuteen, mutta isku-uhat vaikuttanevat väistämättä paikallistenkin mielialaan. Se kertoo huolesta ja pelästymisestä. . Nuori, liberaali venäläispolvi on tottunut matkustamaan. Taksimatkat ovat Venäjällä nousset kovasti. Varakkaiden venäläisten on ollut helppoa ostaa useiden maiden kansallisuuksia, mutta käytäntö on ollut viime aikoina useissa maissa vastatuulessa. Maa on lisännyt kotimaista autontuotantoa sitten hyökkäyksen alun. Niiden hinta on yli puolitoistakertaistunut, siinä missä venäläisautojen hinta on laskenut keskimäärin neljänneksen. Matkat Venäjältä Turkkiin kasvoivat alkuvuonna jättimäiset lähemmäs 80 prosenttia, ja sinne matkataan enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Käytettyjen autojen suosio onkin noussut. Kuriositeettina mainittakoon, että venäläislehtitietojen mukaan Pietarissa avataan nyt paljon enemmän esimerkiksi kenkäja vaatekauppoja kuin suljetaan. Venäjä testailee digitaalista ruplaa ja lähetti kuuhun Luna25:n, joskaan se ei onnistunut ennakoidusti. , , Moskovan Kiovan asema on suuri metrolinjojen risteysasema. Moskovan vetovoima uhkaa heiketä Droneja muut iskut ja niiden yritykset Moskovaan uhkaavat heikentää Venäjän pääkaupungin vetovoimaa matkailuja kongressikeskuksena. Syyskuussa taksimatkat saattavat nousta vielä jopa useita kymmeniä prosentteja, koska lakimuutos nostaa vakuutusmaksuja. Nyt riski on liian suuri. Reaaliansioiden ja työvoimapulan aikana on uskallettu ottaa lainaa, korkeallakin korolla – ehkä luottaen, että inflaatio vie siitä osan ja palkkataso kasvaa. Mielenkiintoinen kuriositeetti on, että sota-ahdistus on lisännyt myös ulkomaisen oluen juontia Venäjällä. Venäläiset ovat tottuneet, että pankkeja menee nurin ja rahan arvo voi mitätöityä, asunnossa raha on nykyään ainakin jossain kiinteässä kiinni. Kuten Neuvostoliiton aikana, maa haluaisi olla myös avaruuskisan kingi. Kun kyseessä on oma, ainutlaatuinen, aluillaan oleva elämä, pistänee miettimään, onko valmis viettämään vuosikymmeniä vankeudessa. Heinäkuussa Venäjällä liikkuikin ennätysmäärä käteistä, lähemmäs neljääsataa miljardia ruplaa, mikä on nelinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Vielä reilut pari vuotta sitten nuoret uskaltautuivat kotimaassaan kaduille muutostahtoaan ilmaisemaan. Olutta tuotiin venäjälle vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 180 miljoonaa litraa, jossa yli kasvua yli kolmannes. Samalla se pyrkii viestimään, että sota Ukrainassa ei suinkaan vie sen kaikkea henkistä tai materiaalista kapasiteettia. Moskovan pormestari Sergei Sobjanin on hehkuttanut, kuinka kaupunki nostaa venäläisten laitteiden ja raaka-aineiden osuutta. He ovat tottuneet lähettämään kotiin rahaa sukulaisille ja ruplan hinnan laskettua suhteessa dollariin ei kotiin ole enää niin paljoa lähetettävää. Taustalla on tuontiautojen hinnannousu viime vuoden kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun. 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 19 14-19_VA_3-2023_Mieliala.indd 19 4.9.2023 9.12 4.9.2023 9.12. Uudet eivät tahdo mennä kaupaksi, erikoistarjouksista huolimatta. Oletettavasti ihmiset ja yritykset miettivät nyt tarkemmin, haluavatko suunnata maan pääkaupunkiin. Baltika on otettu Carlsbergiltä venäläisotteeseen, mutta jo ennen sotaa moni tahtoi mieluummin länsiolutta kuin venäläisreseptillä tehtyä. Sitten koronan alun sillä saralla on paras meininki. Esimerkiksi uzbekistanilaisista puolet harkitsee Venäjältä lähtöä, vain neljäsosa sanoo jäävänsä. 3/2023 Venäjän Aika ?19 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ Suomalaisyhtiö SVR:n vetäytyminen maasta edistyy, sillä se on myynyt kahdeksan ja puolen hehtaarin jättitontin Pietarissa. Mir-korttien avulla ostoksia voi tehdä monissa maissa. Juhannuskapina sai aikaan nostoja venäläispankeista Historiaan jäävä, meidän juhannuksena tapahtunut kapina sai aikaan noin sadan miljardin ruplan eli (elokuun puolivälin) nykykurssilla miljardin euron nostot venäläispankeista, yhdessä päivässä. Heikon ruplan vuoksi venäläiset ovat perinteisesti suosineet talletuksia länsivaluutoilla, mutta kesäkuussa pankkitilien dollarisäästötkin vähenivät ensi kertaa. Heissä on Venäjän tulevaisuus, he ovat nähneet vapaammankin Venäjän, nyt heiltä puuttuu näkymä paremmasta. Työvoimapulaa hankaloittaa, että paremman elämän toivossa Venäjälle tulleet keskiaasialaiset harkitsevat lähtöä Venäjältä
Tuotanto on kasvanut etenkin sotaan kytkeytyvillä teollisuustoimialoilla sekä rakentamisessa. Venäläisen tutkimuslaitos Gaidar-instituutin kyselyssä venäläisyritykset arvioivat työvoimapulan nyt pahemmaksi ongelmaksi kuin koskaan kyselyn lähes 30-vuotisen historian aikana. Samalla Valtio pönkittää Venäjän talouden elpymistä, mutta talouden epätasapainot kasvavat. Investointien puute on myös Venäjän talouden pitkäaikainen ongelma, joka on pahentunut entisestään sodan ja pakotteiden seurauksena. Kotimaista tuotantoa rajoittavat työvoimapula ja investointien puute Venäjän talous on elpynyt vähitellen viime kuukausina sodan ja pakotteiden keväällä 2022 aiheuttamasta jyrkästä pudotuksesta. Sota, pakotteet ja valtion tukitoimet ovat kuitenkin kasvattaneet Venäjän talouden epätasapainoja ja synkentäneet talouden pidemmän aikavälin näkymiä entisestään. Tuonnin kasvu on painanut ruplan kurssia ja lisännyt entisestään inflaatiopaineita. Kotimaisen tuotannon pullonkaulat ovat nostaneet monien tavaroiden hintoja ja kasvattaneet tarvetta tuontitavaroille. Tuotantoa on pönkittänyt valtion menojen ja yksityisen sektorin luototuksen huomattava kasvu. Venäjän työvoima on supistunut jo pitkään, mutta sota on pahentanut ongelmaa entisestään. Lisäksi maasta arvioidaan sodan alkamisen jälkeen muuttaneen pois 800 000–900 000 venäläistä. Venäjän hyökkäyssodan ja sen seurauksena Venäjälle asetettujen talouspakotteiden välittömät vaikutukset Venäjän talouteen alkavat olla jääneet taakse. Investoinnit kyllä kasvoivat Venäjällä viime vuonnakin, mutta ne suuntautuivat vain tietyille toimialoille, eivätkä tue esim. Inflaatiopaineiden hillitsemiseksi keskuspankki nosti ohjauskorkoaan elokuun puolivälissä kertaheitolla peräti 3,5 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin. Valtiovetoinen kysynnän mittava lisääminen on kuitenkin paljastanut kotimaisen tuotannon rajoitteita ja lisännyt talouden epätasapainoja. 20. Virallisten tietojen mukaan viime syksyn osittaisessa liikekannallepanossa rintamalle värvättiin 300 000 miestä. TEKSTI HELI SIMOLA, VANHEMPI EKONOMISTI, SUOMEN PANKIN NOUSEVIEN TALOUKSIEN TUTKIMUSLAITOS (BOFIT) Hyökkäyssota pahentaa työvoimapulaa Suomen Pankin talouskatsaus 22-23_VA_3-2023_Talous.indd 20 22-23_VA_3-2023_Talous.indd 20 4.9.2023 9.12 4.9.2023 9.12. Talouden epätasapainot kasvavat Ruplan kurssi onkin heikentynyt jyrkästi tänä vuonna. Vaikka osa muuttajista saattaa olla palannutkin, on sota jo aiheuttanut tuntuvan loven työvoimaan. teknologiateollisuuden laajempaa kehitystä. Venäjän Aika 3/2023 TALOUS V enäjän BKT kasvoi tammi-kesäkuussa alustavien tietojen mukaan 1,5 % vuotta aiemmasta. Ruplan sukelluksen ja kotimaisen tarjonnan rajoitteiden aiheuttamien hintapaineiden vuoksi Venäjän keskuspankki arvioi vuosi-inflaation kiihtyneen jo 8 prosentin tuntumaan kesäkuukausina. Venäjän vientitulot ovat vähentyneet voimakkaasti raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskun ja pakotteiden seurauksena. Ruplan kurssia on painanut etenkin viime vuoden ennätyksellisen vaihtotaseen ylijäämän sulaminen
Venäjän pitkän aikavälin kasvupotentiaalin arvioidaan vähintään puolittuneen ja jäävän tulevina vuosina alle yhteen prosenttiin vuodessa. Sodan ja kotimaisen kysynnän pönkittämisen vaatimat menojen lisäykset ovat kiristäneet myös Venäjän valtiontalouden tilannetta. Tuotantoa pönkittävät valtion sotaan ja talouden tukemiseen syytämät rahat. . Toistaiseksi Venäjällä ei ole juuri ollut vaikeuksia rahoittaa paisuvaa alijäämää aiempien vuosien säästöillä ja kotimaisella velalla, mutta rahoitusmahdollisuudet kapenevat koko ajan. Budjetin tulot taas ovat tänä vuonna vähentyneet öljyja kaasuverotulojen rajun pudotuksen vetämänä. Sota ja pakotteet ovat synkentäneet merkittävästi myös Venäjän pidemmän aikavälin talousnäkymää, sillä niiden vaikutukset tulevat joka tapauksessa heijastumaan talouteen vielä kauan. Tammi-heinäkuussa Venäjän vaihtotaseen ylijäämä oli ennakkotietojen mukaan enää 25 mrd. Federaatiobudjetin menoja on lisätty tuntuvasti erityisesti sodan kustannusten kattamiseksi, mutta myös sosiaalitukiin, kuten eläkkeiden korotuksiin. dollaria eli peräti 85 % pienempi kuin edellisvuoden huippulukemissa. Talouden epätasapainot kuitenkin lisääntyvät koko ajan ja kasvun ylläpitäminen valtion tuella tulee entistä vaikeammaksi. Federaatiobudjetin alijäämä vastasi heinäkuussa (edeltävän 12 kuukauden osalta) noin 4 % BKT:stä eli se oli kaksinkertainen tämän vuoden budjettisuunnitelmaan verrattuna. 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 Ruplan kurssi on heikentynyt jyrkästi tänä vuonna LÄ H DE : VE N ÄJ ÄN KE SK US PA N KK I/M AC RO BO N D RUB/USD (käänteinen asteikko) 22-23_VA_3-2023_Talous.indd 21 22-23_VA_3-2023_Talous.indd 21 4.9.2023 9.12 4.9.2023 9.12. 3/2023 Venäjän Aika ?21 Hyökkäyssota pahentaa työvoimapulaa tuontimenot ovat kuitenkin kasvaneet, kun valtion tukemaa kysyntää ei ole pystytty täyttämään kotimaisella tuotannolla. Venäjän talouden kasvunäkymät heikot myös pidemmällä aikavälillä Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n ei odoteta enää supistuvan tänä vuonna. Supistumisesta huolimatta Venäjän vientitulot eivät kuitenkaan ole historiallisesti mitenkään poikkeuksellisen matalalla tasolla, vaan samaa luokkaa kuin viime vuosikymmenen lopulla
TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT OUTI SALOVAARAN KIRJASTA, ATENA Eksoottisia seikkailuja ex-Neuvostoliitossa 22-25_VA_3-2023_Seikkailut.indd 22 22-25_VA_3-2023_Seikkailut.indd 22 4.9.2023 9.11 4.9.2023 9.11. Venäjän Aika 3/2023 MATKALLA Outi Salovaara kirjoittaa sykähdyttävästi matkoistaan maissa, jotka ovat siirtyneet kommunistidiktatuurista tavalliseen diktatuuriin. 22
3/2023 Venäjän Aika ?23 MATKALLA Nykyisin ulkomaisten ainakin suomalaisten toimittajien juttumatkat Venäjälle ovat käytännössä loppuneet. 22-25_VA_3-2023_Seikkailut.indd 23 22-25_VA_3-2023_Seikkailut.indd 23 4.9.2023 9.11 4.9.2023 9.11. , , Kameli -liikennemerkki: Tällaiseenkin Outi Salovaara törmäsi Turkmenistanissa, Karakumin autiomaassa
Maan erikoisuuksiin kuuluu pääkaupungin siirto vanhasta Almatysta keskelle aroa nousseeseen moderniin Astanaan. Tosin viimeksi mainitussa on hulppeita rakennuksia Venäjällä ja ”Venäjällä” Salovaaran journalistiset seikkailut ovat ulottuneet myös kolmeen Venäjän kohteeseen, Sotshiin, Laatokan Karjalaan ja niin no Krimille. Maa on siirtynyt sulavasti kommunistikomennosta itsevaltaisen hallitsijan diktatuuriin. Matka Abhaasiaan oli jännittävä, ehkä hieman vaarallinenkin. Salovaarakin oli viisumihakemuksessaan ammatikseen merkinnyt ”yrittäjä”. Tällaisia maita ovat mm. Salovaara kertoo viime vuosien matkoistaan sekä Venäjällä että muutamissa muissa ex-Neuvostoliiton maissa – sellaisissa kuin Turkmenistan, Abhasia ja Kazakstan. Tosin viimeksi mainittu on juridisesti osa Ukrainaa, mutta nyt siellä valtaa pitää Moskovan hallinto. Aivan kaikkialle ei Salovaara mennyt avoimesti toimittajana, koska se olisi epäilemättä sulkenut kaikki portit. Apinoilla tehdään monenlaisia kokeita eivätkä länsimaiset eläintensuojelijat ole täällä toimintaa häiritsemässä. Neuvostoaikana ainakin sanoissa julistettiin tasa-arvoa, mahdetaanko sitä enää suosia edes juhlapuheissa. Viime vuosina ulkomaisten toimittajien työn kaikenlainen rajoittaminen ja hankaloittaminen on edennyt entistä pidemmälle. Ymmärrän tämän reittivalinnan, koska Ukrainan kautta matkustaminen olisi ollut hyvin hankalaa ”yleisistä syistä”. Jotainhan me kaikki ”yritämme” tässä elämässä. Turkmenistan on eräänlainen Keski-Aasian Pohjois-Korea. Ehkä kaikkein kuumaverisimmät Ukrainan kannattajat näkevät tässä jotain periaatteessa väärää. Tosin on myös sellaisia entisen Neuvostoliiton maita, joissa ulkomainen toimittaja voi vapaasti käydä juttumatkalla tarvitsematta lehdistöviisumia tai akkreditoitumista maan ulkoministeriössä. Itsevaltiaat eivät rakasta toimittajia Erityisen eksoottinen oli Salovaaran pistäytyminen Turkmenistanissa. Vanhaa Almatya kuvataan rennoksi ja viihtyisäksi mutta uusi Astana, joka sittemmin muutti nimensä diktaattorin mukaan Nur-Sultaniksi ja diktaattorin kaaduttua takaisin Astanaksi, on paikallisten mukaan tylsä ja kuollut. Maassa ei näytä olevan oppositiota, ei vapaata mediaa tuskin riippumatonta oikeuslaitostakaan. 24. Salovaara kävi niissä molemmissa. Itsevaltaisesti hallittu on myös Kazakstan, jota Salovaara kulki ristiin rastiin. Sinne ei ulkomaalaisen toimittajan edes kannata yrittää normaalille työkeikalle. Nykyisin niitä on muutamia satoja. Itsevaltaisesti hallitussa maassa on paljon mielenkiintoista nähtävää, mutta ulkomaalainen turisti saa päällystakikseen oppaan. Varsinaisia haastatteluja ei Salovaara Turkmenissa tehnyt, mutta päiväkirjaansa hän merkitsi tarkasti näkemänsä, kuulemansa ja kokemansa. Krimillä Salovaara tapasi niin Venäjän kuin Ukrainankin kannattaAbhasiassa kannustetaan lukemaan. Jos joku ei usko, tarttukoon hän toimittaja Outi Salovaaran tuoreeseen teokseen Matkalla kadonneessa maailmassa / Neuvostoliiton perillisten jäljillä (Atena). Venäjän Aika 3/2023 MATKALLA V enäjä ei ole helppo maa ulkomaisille toimittajille jos kohta ei aina venäläisillekään. 22-25_VA_3-2023_Seikkailut.indd 24 22-25_VA_3-2023_Seikkailut.indd 24 4.9.2023 9.11 4.9.2023 9.11. Maa on virallisesti osa Georgiaa (Gruusiaa), mutta leikkii itsenäistä. Koska olen itsekin seikkaillut toimittajana Venäjällä ja muutamissa muissa entisen Neuvostoliiton maissa, voin vahvistaa Salovaaran kertomukset siitä, kuinka ahdistavaksi toimittajan työ noissa maissa on mennyt. Joissakin, kuten Venäjän Karjalassa, hänen tuiki tavallinen journalistinen aktiivisuutensa taas laukaisi turvallisuuspalvelu FSB:n paikallisissa työntekijöissä hysteerisen reaktion. Viro, Latvia ja Liettua, jotka tosin muutenkin ovat karistaneet suurimman osan neuvostoliittolaisesta menneisyydestä hartioiltaan. Osana kampanjaa kolme neitoa poseerasi sodassa tuhoutuneen parlamenttitalon edessä. Näin hän voi jälkikäteen kertoa lukijoilleen eloisasti maasta, joka suomalaiselle lukijalle on varsin tuntematon. Omatoimisuus ei näillä seuduilla ole suosiossa. Krimin reissustaankin hän kertoo – niemimaahan on nykyisin de jure Ukrainaa, mutta de facto Venäjää. Järjestetyilläkin matkoilla kirjoittaja pystyi näkemään sekä ylellisyyttä että kurjuutta. Saa nähdä, milloin Abhaasiassa järjestetään kansanäänestys, jossa 99 prosenttia asukkaista haluaa maan liittyvän Venäjän federaatioon... Asiaan kuuluu, että maan eliitti elää kullassa ja kimalluksessa, kun taas kansa, varsinkin syrjäseuduilla, elää hyvin alkeellisesti. Toki myös sykähdyttävää keskiaasialaista luontoa. Krimille Salovaara matkusti Venäjän kautta, mitä Ukraina ei katso hyvällä. Yksi erikoisimmista Abhaasian tutustumiskohteista oli apina-instituutti, jossa neuvostoaikana sanottiin ollen jopa tuhansia koe-eläimiä. Se onkin oivallinen, kaiken kattava käsite
Viime aikoina silta on joutunut myös pommitusten kohteeksi. Maa on toimittajalle ehtymätön juttuaiheiden lähde ja äärimmäisen kiehtova juttumatkojen kohde. 3/2023 Venäjän Aika ?25 MATKALLA jia. Nykyisin ulkomaisten ainakin suomalaisten toimittajien juttumatkat Venäjälle ovat käytännössä loppuneet. Minut vietiin miliisien koppiin, jossa yritin parhaani mukaan selittää kuvanneeni vain sanomalehtiä, joista terroristit tuskin hyötyisivät. Venäjä kiinnostaa mediaa aina menipä siellä hyvin tai huonosti. Sotshin matkallaan Salovaara törmäsi tämän päivän venäläiseen todellisuuteen: Herttainen matkamuistojen myyjä Lidija kertoi inhoavansa homoja syvästi eikä heidän vainoamisensa kauhistuta häntä kuulemma lainkaan. Vähänkin aremmista aiheista ei tahdo saada viranomaisen haastattelua. Eikä vain nähdä vaan ajaa sen päästä päähän taksilla. Ei voi kuin toivoa, että Venäjällä tilanne vielä normalisoituu ja että Outi Salovaaran kaltaiset taitavat journalistit pääsevät taas käymään paikan päällä reportaaseja tekemässä. Joskus 1990-luvun alussa astelin Pietarin kuuluisaan Venäläisen taiteen museoon ja kysyin, miten pääsisin yhteyteen museon tiedotusosaston kanssa. Kaukaisella 1990-luvulla saattoivat ulkomaalaiset toimittajat huomattavan vapaasti liikkua Venäjällä, haastatella ihmisiä ja ottaa kuvia. FSB:n aseistetut upseerit saivat hepulikohtauksen, koska heidän mielestään jo haastattelun kysyminen oli törkeä teko. He eivät olleet pahantahtoisia, meihin ei vain ollut totuttu. Näin tyylikkäät junaemännät toivottivat suomalaistoimittajan sisälle Severnaja Palmyra -junaan. Pahaa aavistamatta menin Gribojedovan metroaseman halliin, koska siellä tiesin olevan useampiakin lehtikioskeja. Tosin jo 1990-luvulla olivat viranomaiset joskus epäluuloisia. Ukrainan sodan aikana tilanne on mennyt yhä pahemmaksi, mutta eipä Venäjällä enää monta ulkomaalaista toimittajaa työskentelekään. Valkoinen kaarisilta on hänen mielestään erityisen kaunis. Nykyään kaikissa vähänkin merkittävissä yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa Venäjällä on tiedotusosasto, joka palvelee toimittajia. Salovaarakaan ei enää ole saanut viisumia itänaapuriin. Tosin hydrologit ovat arvostelleet sen rakentamista: alueen maaperä on vulkaaninen ja savinen sekä maanjäristysherkkä. Kuvasin kaikessa rauhassa kioskin venäläislehtien rivistöä, kun miliisit kiirehtivät paikalle. . Hän oli pahaa aavistamatta mennyt sanoisinko suomalaiseen tapaan kaupungintalolle etsimään haastateltavaa, joka voisi lennosta lausua muutaman sanan. Hän törmäsi myös Venäjän valtiontelevision kuvausryhmään ja yritti viritellä sen kanssa keskustelua huonolla menestyksellä. Suomalaistoimittajan valokuvaajan auto ja laukku pengottiin, mutta lopulta heidän annettiin jatkaa matkaansa sen isommitta sanktioitta. Jäätelöpuikkoa syönyt miliisi luopui lopulta vaatimuksestaan luovuttaa filmi (silloin kuvattiin vielä filmille) hänelle. Salovaara tapasi myös ympäristöaktiivi Jevgenin, joka yrittää ylläpitää aktivismiaan, vaikka hänet on pidätetty ja vangittu monta kertaa. Suomalaistoimittaja ajoi taksilla Kertshinsalmen sillan päästä päähän ja otti kuvia komistuksesta. Tarvitsin kerran yhteen juttuuni kuvia venäläisistä sanomalehdistä. Jos Lidijan lapsi olisi homo, inhoaisi hän lastaankin. Kiisteltyä siltaa Salovaara luonnehtii vaikuttavaksi rakennelmaksi. Laatokan Karjalassa, Lahdenpohjassa, Salovaaralle oli jo vuonna 2018 käynyt ikävästi. Pari pysyvää kirjeenvaihtajaa siellä vielä sinnittelee. Heti neuvostojärjestelmän romahdettua venäläisillä oli vaikeuksia suhtautua toimittajiin. Tosin aina ei ole ollut näin. Venäjä ei katso hyvällä valtansa kiistäjiä. Krimille kun oli tullut, Salovaara halusi ehdottomasti myös nähdä kuuluisan Kertshin sillan. Venäläisestä museosta onnistuin kuitenkin lopulta saamaan itsensä johtajan haastattelun. ”Ei meillä ole sellaista”, minulle vastattiin. Toimittajien työtä on Venäjällä pikkuhiljaa vaikeutettu. Outi Salovaara ei kirjoita vain ikävistä asioista, vaan myös ihanista ihmisistä, joita Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton maissa tämän tästä tapaa. Heidän mielestään metroaseman hallissa ei saa kuvata. Mutta ei tässä vielä kaikki. Kollegat eivät olleet oikein innostuneet juttuhetkestä länsimaalaisen toimittajan kanssa. Hänelle oli suorasukaisesti vastattu, että ilman turvallisuuspalvelu FSB:n lupaa eivät kaupungin johtavat virkamiehet voi antaa haastattelua ulkomaiselle toimittajalle. Vaikea rasti toimittajalle Omat kokemukseni vahvistavat Outi Salovaaran huomioita siitä, kuinka vaikea työskentely-ympäristö Venäjä kuten monet entiset neuvostotasavallatkin on toimittajalle. Olen itsekin aikanaan tehnyt kymmeniä työmatkoja Venäjälle ja kohdannut todella sydämellisiä ihmisiä ja päässyt äärimmäisen kiinnostaviin paikkoihin. Selvisin nuhteilla. Sillan rakentaminen oli kallis operaatio, mutta sitä pidettiin Venäjällä tarpeellisena epäilemättä ennen muuta poliittisista syistä. He perustelivat kieltoaan sillä, että terroristit saattavat kuvista opiskella metron kulkureittejä. 22-25_VA_3-2023_Seikkailut.indd 25 22-25_VA_3-2023_Seikkailut.indd 25 4.9.2023 9.11 4.9.2023 9.11. Tosin viimeksi mainitut joutuvat olemaan hiljaa
Osa ei taida sieltä edes uskaltaa vastata viesteihin. Kerroin, että tahdon vain rauhaa. Hän etsi asioista aina toivoa ja ratkaisuja. 26. Silti ja ehkä juuri siksi äitini katsoi aina valoon. Hän taisi olla käynyt viimeksi Leningradissa. Sanoin, että ehkä juuri siksi, että olin juuri asunut Venäjällä, tuntui hieman kuin rakas sukulainen sekoaisi ja alkaisi riehua. Tekisi outoja asioita, joita et voi ymmärtää tai hyväksyä, mutta tiedät, että hänessä on muitakin puolia. Kansalaisille annettiin monenlaisia ”varoituksia” julistamalla ulkomaisiksi agenteiksi, pidättämällä, vangitsemalla, käynnistämällä oikeusjuttuja ja sen sellaista. Ja että sodan traumatisoimia ihmisiä kuului omaankin lapsuuteeni. Aiemmin Euroopassa ja Suomessakin matkustelleilta olen kuullut, että elämään ilman länsimerkkejä on Sini IhanainenAlanko Kasvot Moskovan Koko Venäjällä vallitettavasti vain alle kolmasosa on käynyt ulkomailla. Ikänsä vain Venäjällä olleet, kielitaitoisetkin ihmiset, ovat taipuvaisempia näkemään kansainväliset asiat enemmän hallintonsa kannalta. Muistan aina, kuinka äitini eno söi ruisleipää pikkurillillä ja peukalolla, koska sota oli vienyt muut sormet. Venäjän Aika 3/2023 KOLUMNI , , Y ksi kaverini kysyi kesällä, mitä ajattelen nyt Venäjästä. Tuntuu myös, että ihan moskovalaisissakin on iso kulttuuriero niiden välillä, jotka ovat matkustaneet ulkomailla ja varsinkin Euroopassa sekä niiden, jotka eivät ole muualla liikkunet. Sota on tuonut myös inhottavan henkisten todellisuuksien muurin. Joillain miehillä puuttui raajoja, joku oli vähän ”höpsähtänyt” sodassa, joku alkoholisoitunut traumoista, joku tullut arvaamattomaksi. ”Sinä olit nyt kuitenkin Venäjällä juuri ennen kaikkea tätä”, kaverini totesi. Eikä matkustus länsimaihin ole viime aikoina ainakaan helpottunut. Sota erotti myös hänen vanhempansa, sittemmin jopa eri maihin asumaan, ja äitini kasvoi alituisessa ”isäpulassa”. Hallinnon teot pistivät kansaa miettimään, mikä johtaa mihinkin, ja millaisia henkilökohtaisia riskejä on valmis ottamaan. Ihmiset eivät uskalla vastata viesteihin Nyt on hankalaa pitää yhteyksiä ihmisiin, joihin Moskovassa asuessani tutustuin. Haluat hänen tulevan järkiinsä, mutta siinä hetkessä et kovin paljoa voi tehdä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan on kuulunut kritiikkiä kansaa kohtaan: mikseivät tee mitään. Koronarajoitusten varjolla Venäjällä pystyttiin pitkään kieltämään ihmisten kokoontumisia vaikkapa julkisille paikoille. Hänellä oli joitain eksoottisia, mukavia muistoja Neuvostoliitosta, mutta päällimmäisenä oma lapsuutensa, jossa kuuli karmeita tarinoita sodan kauhuista ja neuvostosotilaiden tekosista. 26-27_VA_3-2023_Kolumni.indd 26 26-27_VA_3-2023_Kolumni.indd 26 4.9.2023 9.10 4.9.2023 9.10. Koko Venäjällä valitettavasti vain alle kolmasosa on käynyt ulkomailla. Jos joku teki oikein typeryyksiä, tai oli oikein inhottava, äitini totesi: ”hänelläkin on puolensa”. Hän ei koskaan arvostellut ketään. Kun rakas sukulainen sekoaa Vastasin kesällä kaverilleni, että olen hyvin surullinen. Äitini varhaislapsuus meni sodan varjossa
Olin tyytyväinen, sillä sain tuuleteltua huonettani. Aamulla varhain, ehkä viiden paikkeilla, kuorma-auto aina katosi. Olivatko aasialaispojat valinneet paikan ikkunani alta, koska se oli turvallinen, vartioitu alue. Puistoon päästessä unohtui metrojen ruuhkat, luentojen kiireet ja kaikki murheet. Joka ilta huomasin pettymyksekseni, että siellä se taas on. Aamulla varhain auto oli taas kadonnut. Omassa kodissani rätkäistiin syyskuussa patterit täysille ja koti oli kuin pätsi. Öisin yritin pitää ikkunoita auki, mutta vähän väliä jättikuormaautosta tuli mustaa savua niin, ettei oikein voinut tuuletella. Moskovan monet kasvot Syksyn tehdessä tuloaan muistelen myös VDNH:n kaiuttimista tullutta vanhaa musiikkia, hienoja kukkaistutuksia, tunnelmallista valaistusta. 26-27_VA_3-2023_Kolumni.indd 27 26-27_VA_3-2023_Kolumni.indd 27 4.9.2023 9.10 4.9.2023 9.10. Tulleet siihen aina illalla myöhään töistä ja lähteneet aamuvarhain töihin. Monille Moskova merkitsee jo sanakin jotain iljettävää ja pahaa. , , Sitten auto ei enää tullutkaan, minään iltana. Nikolskaja ulitsa on aivan Moskovan ydinkeskustassa. En tiedä, miksi he vähän väliä jytyyttivät moottoria. Nikolskajalla ihmettelin roolihahmoja ja nautin katumusiikista, joka loihti eri puolilla katua erilaisia tunnelmia. Joskus suuntasin syysiltoina Moskovan ydinkeskustaan. Jossain vaiheessa meni hermo. 3/2023 Venäjän Aika ?27 tottunut nopeasti. Se oli välillä käynnissä, välillä ei. VDNH:lla katselin ihmisiä, liikkeellä olleita perheitä, käsikynkkää kulkeneita ystävyksiä. Se kulkee Punaiselta torilta Lubjankalle ja siellä voi kohdata mitä erilaisimpia roolihahmoja. Päivät olivat lämpimiä, yöt jo viileitä. Kävelin VDNH:lle yleensä Kosmonautiikan museon ohi, joskus hotelli Kosmoksen vierustalta. Silloin pidin ikkunoita auki, ennen läheisen Prospekt Miran aamuruuhkaa. Heittäydyin hetkeen ja tunnelmaan. Että voisiko hän käydä sanomassa, että menisivät muualle autoaan pössyyttelemään. Loppuiko välillä virta, menikö ikkunat huuruun, vai tuliko kylmä. Saavatko nukkua turvallisesti. Matkalla soi katumusiikki ja ihmisiä oli liikkeellä, kaikkina vuorokaudenaikoina. Öisin ikkunani alla jytyytti iso kuorma-auto. Samalla iski huono omatunto. Sitten auto ei enää tullutkaan, minään iltana. Öistä möykkää ikkunan alla Syksyllä kaksi vuotta sitten asuin VDNH:n lähistöllä. Alkuillat hytistä paistoi aina kännykän valo. Missä he ovat nyt. Limu tai olut on nykyäänkin ihan juotavaa. Kurkin ikkunoista ja näin, että kuorma-auton hytissä istui kaksi aasialaisen oloista nuorukaista. Yön kynnyksellä, savuun kyllästyneenä, syöksyin kotini vartijan luo ja sanoin, että olen lopen kyllästynyt tuohon savuun ja möykkään. Osa tosin ei enää ehkä halua, tai edes uskalla kertoa todellisia tuntojaan. Möykkä jatkui viikkoja. Minulle Moskova on näyttänyt muunkinlaisia kasvoja. Illalla kerroshoitaja tuli sanomaan, että kävi yöllä, vartijan pyynnöstä, koputtamassa kuormaauton hyttiä ja sanomassa suorat sanat. Lubjankan kulmilla mietin toisinaan, mitä kaikkea sielläkin on tapahtunut, toisinaan kiiruhdin vain kiireellä metroon miettimättä sen kummempia. Eräänkin kerran pyysin kerroshoitajilta asiaan apua – turhaan. Jossain soi klassinen, jossain rajumpi rokki
Sillä reissulla ”soturikuningas” kaatui vuonna 1718 epäselvissä olosuhteissa, mahdollisesti omalta puolelta ammutusta luodista. Venäjän Aika 3/2023 HISTORIA P ietarissa järjestettiin vuonna 1721 ennennäkemättömät, viikkokausia kestäneet pirskeet; juhlia, paraateja, torvisoittoa, tanssiaisia, naamiaisia, ilotulituksia ja ties mitä orgioita. Pultavan taistelu oli käännekohta, jossa Pietarin johtamat joukot ottivat selkävoiton Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n johtamista ruotsalaisjoukoista. Aarno Karimon maalaus. Myös rahvas sai osansa, olutta ja votkaa riitti. Pultavan tappion jälkeen Ruotsi menetti suurvalta-asemansa. Suomessa alkoi kärsimysten vuosisata, joka johti kahden turhan sodan jälkeen orastavaan kansalliseen heräämiseen. He myös kaappasivat suomalaisia lapsia, nuoria ja naisia. 28-31_VA_3-2023_Sodat.indd 28 28-31_VA_3-2023_Sodat.indd 28 4.9.2023 9.16 4.9.2023 9.16. Ukrainassa käytiin 1709 taistelu, joka vaikutti ratkaisevasti Suomen ja suomalaisten kohtaloon. 28. Tsaari Pietari esiintyi pukeutuneena tavalliseksi merimieheksi ja näytteli yllättynyttä ottaessaan vastaan senaatin vetoomuksen: ”Senaatti ottaa vapauden mitä suurimmalla alamaisuudelle anoa Teidän Majesteettianne ottamaan vastaan arvonimen Pietari Suuri, Isänmaan Isä, Kaikkien Venäläisten Keisari!” Näin Pietari I:stä tuli Pietari Suuri, ja Ruotsista entinen suurvalta. TEKSTI KIMMO KALLONEN Vihat ja turhat sodat Venäläiset sotilaat ja kasakat ryöstivät omaisuutta ja polttivat kylät Suomessa isovihan aikana. Nuori kuningas luuli itsestään liikoja ja pakeni Turkkiin, josta hän viisi vuotta myöhemmin ilmestyi takaisin riehumaan, tällä kertaa sotaretkelle Norjaan
3/2023 Venäjän Aika ?29 HISTORIA 28-31_VA_3-2023_Sodat.indd 29 28-31_VA_3-2023_Sodat.indd 29 4.9.2023 9.16 4.9.2023 9.16
Uudenkaupungin rauhansopimus määritteli siis Pohjois-Euroopan rajat uusiksi, päätti Ruotsin suurvalta-aikakauden ja avasi Venäjälle paraatioven Itämerelle. Venäjän Aika 3/2023 HISTORIA Kaarle XII kuvitteli Ruotsin olevan Pultavan jälkeenkin vielä suurvalta, eikä suostunut rauhanneuvotteluihin. Venäjän puolelta neuvottelijoiksi Pietari oli valinnut taustoiltaan kansainväliset miehet. Napuen kylässä on Matti Visannin suunnittelema, vuonna 1920 pystytetty jykevä taistelun muistomerkki. Suomelle Suuren Pohjan sodan päättyminen merkitsi helpompia aikoja 1600luvun lopun nälkävuosien, Ruotsin sotaväenottojen, ruttoepidemian ja raskaan venäläisen miehityskauden eli isonvihan jälkeen. Vahvan kuningasvallan jälkeen köyhtyneessä Ruotsissa valtiopäivät alkoivat kasvattaa valtaansa, ja hallinto keskittyi suurelta osin Suomen Halikossa syntyneen kansliapresidentti Arvid Hornin käsiin. Paraatiovi Itämerelle Pietari oli saavuttanut vahvan aseman Itämerellä. Jälkeenpäin on Venäjän arkistoista löydetty tietoja myös rauhanneuvottelijoille, kreivi Johan Paulinus Lillienstedtille ja vapaaherra Otto Strömfeltille sekä valtiosihteeri Daniel von Höpkenille maksetuista korvauksista. Brucen kumppanina toimi saksalaistaustainen vapaaherra Heinrich Osterman. Koko Suomea tsaari ei tarvinnut. Alueluovutusten vastineeksi Pietari hyvitteli Ruotsin valtiota rahalla ja kauppapolitiikalla. Höpkenille salaisesti maksettu huomattava palkkio on herättänyt myös epäilyjä valtiosihteerin roolista neuvotteluissa. helmikuuta, jota pidetään Suomen sotahistorian verisimpänä päivänä. Sopimuksen nojalla luovutetuista alueista Venäjä maksoi Ruotsille kahden miljoonan riikintaalerin kertakorvauksen. Maksettujen huomattavien korvausten lisäksi huomiota on herättänyt myös se, että Baltiasta kotoisin ollut Strömfelt sai pitää Liivinmaalla sijaitsevat useat kartanonsa myös sen jälkeen, kun alueet olivat siirtyneet Venäjän vallan alle. Taistelu käytiin 19. Hattujen onneton sota Suomalaisten kannalta Uudenkaupungin rauha merkitsi seesteisemmän ajan alkua. Jacob Bruce korotettiin kreivin arvoon ja Ostermanista tehtiin paroni. Venäjä miehitti nykyisen Suomen aluetta 1713–21 ryöstäen ja raiskaten. Uudenkaupungin rauhassa sovittu Ruotsin ja Venäjän välinen raja vastasi eteläosiltaan pääpiirteittäin Suomen nykyistä itärajaa. Isonvihan aikana koetut kärsimykset olivat katkeroittaneet suomalaisten mielet ja kylväneet ryssävihan siemenet ehkä vuosisadoiksi. Suureksi Pohjan sodaksi kutsuttu ajanjakso päättyi vasta Kaarlen jälkeen vuoteen 1721 ja Uudenkaupungin rauhaan. Kasakoiden ryöstöretkistä kertovat monet kansanperinteenä kulkevat tarinat sekä paikannimet. Pian vastakohdat polarisoituivat kahdeksi puolueeksi, hatuiksi ja myssyiksi (”hattar och mössor”). Taitavat neuvottelijat osasivat voitelun taidon. Venäläiset teurastivat parissa tunnissa lähes 3000 suomalaista. Kun hatut saivat vuonna 1738 haltuunsa aatelisja porvarissäätyjen enemmistön, Arvid Horn joutui eroamaan ja hatut arviNapuen kylä Isossakyrössä on antanut nimensä osana suurta Pohjan sotaa vuonna 1714 käydylle ”Napuen taistelulle”, joka käytiin kuitenkin viereisen Laurolan kylän alueella. Rauhanteon jälkeen Venäjä kohteli kuitenkin suomalaisia verrattain hyvin, ainakin seuraavat 20 vuotta onnettomaan Hattujen sotaan asti. Venäjän puolesta neuvotelleetkaan eivät jääneet osattomiksi. Lisäksi se myönsi Ruotsille oikeuden tuoda Baltiasta tullivapaasti viljaa. Hornin harjoittamaa varovaista ulkopolitiikkaa alettiin pilkata ja sitä kannattaneita yömyssyiksi (alun perin ”nattmössor”). Bruce ja Osterman saivat huomattavat rahapalkkiot. Erityisen raskaita isonvihan vuodet 1713–21 olivat Karjalassa Kymijoen itäpuolella sekä Pohjanmaalla. Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle kaikki hallitsemansa alueet Baltiassa, eli Inkerinmaan, Viron ja Liivinmaan, sekä Suomesta eteläisen osan Käkisalmen läänistä ja Karjalankannaksen. Näitä vuosia on Suomessa kutsuttu isonvihan ajaksi. Dokumenttien mukaan Venäjän neuvottelijat olivat varsin hyvin, joskus jopa ruotsalaisia paremmin tietoisia Ruotsin valtuuskunnan mandaatista yksityiskohtia myöten. Historiaan jääneitä suomalaisia sankareitakin ajalta löytyy, kuuluisimpana sissipäällikkö Tapani Löfving. Hän halusi Ruotsilta Baltian ja tiesi sen saavansa. Ruotsi vaurastui ja vähitellen alkoi syntyä revanssihenkeä Venäjää kohtaan. Uudenkaupungin rauhan ”vääryydet” haluttiin korjata. Neuvottelukuntaa johti skotlantilaista sukua oleva Jacob Bruce, matemaatikko, tähtitieteilijä ja tykistön kenraalimajuri, joka oli neuvotellut rauhaa Venäjän puolesta jo aikaisemmin Ahvenanmaalla. Sitä edeltävät vuodet olivat erityisen tuskallisia suomalaisille. 30. KA RI M AR TI AL A 28-31_VA_3-2023_Sodat.indd 30 28-31_VA_3-2023_Sodat.indd 30 4.9.2023 9.16 4.9.2023 9.16. Suomen nuoret miehet oli jo miehityksen aikana kaapattu rakentamaan Pietarin kaupunkia ja nuoret naiset piikomaan sekä muihin tarpeisiin. Suomesta Pietari halusi nimikkokaupunkinsa suojaksi Karjalankannaksen sekä Viipurin, joka siihen aikaan oli merkittävä kansainvälinen kauppakaupunki
Kuningas suuttui tästä Liikkalan kylässä valmistellusta ”nootista” ja vaati upseereilta uskollisuuden valaa. Jopa papit ja monet virkamiehet joutuivat opettelemaan suomea. Aleksanteri suhtautui suopeasti suomalaisten pyrkimyksiin irrottautua Ruotsin vallasta, ja niinhän siinä sitten lopulta kävi 1800-luvun alussa. Rauhantekoa edelsi Anjalan liitoksi kutsuttu upseerien kapina sotaa ja kuningasta vastaan. Keisarinna syytti sodan aloittamisesta Ruotsia ja tarjosi suomalaisille apua. Pikkuviha päättyi Turun rauhaan, ja Suomen itäraja siirtyi Kymijoelle. Pieleen meni. Kustaa III:n Vaasan hovioikeudelle lahjoittama muotokuva itsestään. Carl Gustaf Armfelt kuoli vankeudessa 1792. Avainhenkilöistä Jägerhorn loikkasi Ruotsin armeijasta Strengtportenin perässä Pietariin. , , 28-31_VA_3-2023_Sodat.indd 31 28-31_VA_3-2023_Sodat.indd 31 4.9.2023 9.16 4.9.2023 9.16. Tärkeä vaikuttaja oli myös Ruotsin armeijasta jo aiemmin Venäjälle loikannut eversti Georg Magnus Sprengtporten (1740–1819), joka jo 1786 oli hahmotellut itsenäiselle Suomelle omaa perustuslakia. Hän oli sittemmin kuuluisamman Gustaf Mauritz Armfeltin setä. Suomea ei vielä korotettu ”kansakuntien joukkoon”, mutta kansallinen identiteetti sekä suomen kielen asema alkoivat kohentua. Aleksanterin vastuulle jäi Ruotsin taivuttaminen ruotuun, ja taas piti sotia. Keisarinna Elisabet ohjeisti kohtelemaan suomalaisia siivosti. 3/2023 Venäjän Aika ?31 HISTORIA Georg Magnus Sprengtporten, Berndt Godenhjelmin maalaama muotokuva. Vielä hattujen sotaakin kummallisempi manööveri oli niin sanottu Kustaa III:n sota, jota käytiin pääasiassa Kymenlaaksossa 1788–90. Korkeat upseerit olivat vastustaneet järjettömänä pitämäänsä sotaa ja seitsemän heistä lähestyi Venäjän keisarinna Katariinaa todeten Kustaa III:n aloittaneen sodan laittomasti ja toivoen rauhaa. Historian arvoitukseksi on jäänyt, oliko manifesti tehty vakavassa mielessä vai pelkkää propagandaa. Esimerkiksi Ilomantsissa venäläiset polttivat 14 kylää. Kohtuus oli kuitenkin suhteellista. . Tuntemattoman maalarin tekemä muotokuva Pietari Suuresta. Upseerit kokoontuivat Anjalan kartanoon ja allekirjoittivat liittokirjan, jossa sitoutuivat uskollisuuteen kuningasta kohtaan, mutta puolustavat Liikkalan nootin allekirjoittaneita, arvostelevat sotaa ja vaativat sen lopettamista. Carl Gustaf Armfelt ja muut Liikkalan nootin allekirjoittajat sekä kymmeniä muita Anjalan liiton miehiä tuomittiin kuolemaan. Jonkinlaisen itsenäisyyden siemenen se kuitenkin suomalaisten mieliin jätti. Ainoastaan Johan Henrik Hästesko todella teloitettiin, kenties siksi, että hänen velipuolensa Jägerhorn oli ehtinyt paeta tuomioiden alta Venäjälle. Hattujen sota 1741– 43 oli Ruotsilta onneton räpellys, jonka seurauksena Venäjä miehitti Suomen alueen uudestaan. Kansainvälisen politiikan tuulet alkoivat yltää Pariisista Ruotsin kautta myös Suomeen. Suomen itsenäisyyshanke kaatui, kun Anjalan armeija lokakuussa 1788 siirrettiin pois rajalta sisämaahan, ja kuninkaallekin tuli muita kiireitä Tanskan suunnalla. oivat Venäjän heikentyneen ja tilaisuuden revanssille tulleen. Anjalan liittokirjan allekirjoitti kaikkiaan 113 upseeria. Maalannut Lorens Pasch nuorempi. Anjalan liiton taustalla olivatkin suomalaistaustaisten upseerien suunnitelmat Suomen itsenäisyydestä tai vähintään jonkinlaisesta itsehallinnosta. Itsenäisyyshaaveita Pikkuvihan aikana keisarinna Elisabet osoitti suomalaisille julistuksen, jossa ensimmäistä kertaa viitattiin mahdollisuuteen itsenäistymiseen ja irtautumiseen Ruotsin vallasta. Anjalan liittoon osallistuneet upseerit pidätettiin 1789. Venäjän hallitsija keisarinna Elisabet ohjeisti sotaväkeään kohtelemaan suomalaisia siivosti ja verottamaan muonaa ja muuta tavaraa pääsääntöisesti ”vain kohtuudella”. Lappeenrannassa käydyn taistelun jälkeen venäläiset riehuivat muun muassa Jääskessä, Ruokolahdella, Joutsenossa, Luumäellä, Säkkijärvellä ja Virolahdella. Haminan kaupunki poltettiin ja taisteluja käytiin Helsingin pitäjän alueella. Pahiten miehityksestä kärsivät pitäjät Suuren Rantatien varrella sekä Pohjois-Karjalassa. Ranskan Napoleon Bonaparte ja Venäjän Aleksanteri I löysivät yhteisen intressinsä Tilsitissä. Anjalan liittolaisten johtohahmoja olivat kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt (1724–1792) sekä majuri Johan Anders Jägerhorn (1757– 1825). Rauha solmittiin Värälän kylässä nykyisen Kouvolan alueella, eikä rajaa sillä kertaa siirretty. Kokonaisuudessaan Suomen asema 1700-luvulla suuren Pohjan sodan jälkeen kehittyi myönteisesti
”Muutaman kerran juomaa tein, mutta vastaanotto oli hirveän epäluuloista. 32-33_VA_3-2023_Kombucha.indd 32 32-33_VA_3-2023_Kombucha.indd 32 4.9.2023 9.15 4.9.2023 9.15. Täti jakoi sitä kaikille, ja pienellä pakolla sitä myös juotiin”, kertoo Helena Paunimo. Siellä se eli kaikessa rauhassa omaa elämäänsä vuosikymmeniä. Helena opiskeli Jyväskylän yliopistossa 70ja 80-luvulla ja siellä opiskelijat harrastivat perinteitä, kuten pirtanauhojen kutomista, juureen tehdyn ystävyyskakun leipomista sekä erilaisten juomien valmistamista. Yli 2000 vuotta vanha aasialainen juoma on tehnyt uuden tulemisen. ”Meillä volgansieni oli sekä sieni että juoma. Skobykin on tullut tutuksi vasta Facebook-ryhmissä.” TEKSTI EIJA SEPPÄNEN Volgansieniteestä trenditerveysjuoma Kombucha Hiivojen ja bakteerien muodostama kombuchakasvusto eli ”scoby” käyttää sokerin ravinnokseen ja muodostaa hiilidioksidia ja pienen määrän alkoholia. 32. Kun omakotitalo Pornaisiin valmistui 90-luvulla, Helena säilöi Ritva-tädiltä saamansa volgansienen lasipurkissa kellariin. Erityisesti kemian opiskelijat kokeilivat, mitä hiivasta saa, ja saihan siitä kiljua ja volgansieniteetä. Eikä kukaan silloin käyttänyt kombucha-sanaa. Venäjän Aika 3/2023 RUOKA & JUOMA R itva-tädin volgansienitee parantaa kaiken, uskoi ainakin terveysjuomaa itse valmistanut Ritva Hannonen
Valmis juoma pullotetaan. äitija lapsisieni ja pari desilitraa kombuchaa seuraavaa annosta varten. Reilun viikon jälkeen voit alkaa maistella juomaa. Lämpimässä juoma tekeytyy jopa viikossa, viileämmässä tarvitaan pari viikkoa. Juoman voi maustaa eri tavoin, ja Helenan suosikit ovat inkivääri ja sitruuna. Puoli lasia 1,5 tuntia ennen ruokailua. Maustaminen tehdään pullotusvaiheessa. Peitä purkki hengittävällä kankaalla ja kiinnitä kangas narulla tai kuminauhalla. Myös juoman valmistus ja koostumus vaihtelevat paljon maasta toiseen, mikä tekee yleispätevien terveysväitteiden tekemisen vaikeaksi. Prosessin aikana pintaan kasvaa uusi scoby. Terveysjuoma. Matkoja rajantakaiseen Karjalaan ja silloiseen Leningradiin hän teki tulkkiystävänsä kanssa vieden vaatteita ja muuta tarvetavaraa ja käyden luostareissa. Kombuchaa markkinoidaan terveysjuomana, sillä juoma sisältää probiootteja eli terveyteen positiivisesti vaikuttavia bakteereja. Ota pois ns. Juomaa kutsuttiin Venäjällä nimellä tee-kvas, jossa kvas viittaa venäläiseen kotikaljan kaltaiseen juomaan. Lisää mukaan kolme desilitraa valmista kombuchajuomaa. 3/2023 Venäjän Aika ?33 RUOKA & JUOMA Volgansieniteestä trenditerveysjuoma Nautitaan päivittäin Helenan tädin Ritva Hannonen (os. Suomeen kombucha oli saapunut Venäjältä 1920-lukuun mennessä, ja sitä käytettiin Suomessa tuolloin yleisesti. Kombucha, myös kombutša tai kombutsa on sokeroidusta teestä käyttämällä valmistettava juoma. Liuota sokeri kuumaan teehen. Se säilyy jääkaapissa muutaman viikon. Juuret yli 2 000 vuoden takaa Kombuchan juuret menevät aina yli 2 000 vuoden taakse Aasiaan. ”Täti teki kaikkea täysillä. Venäjällä se oli hyvin suosittua 1900luvun taitteessa, ja sitä kautta se tuli länsimaihin 1900-luvun alkupuolella. Tädin reseptillä kombuchaa valmistuu kaksi litraa. Hän ostaa kombuchansa kaupasta. . Nosta valmis juoma tekeytymään vedottomaan paikkaan ja anna sen tekeytyä 8–10 päivän ajan. Sen on väitetty auttavan vatsavaivoihin ja parantavan vastustuskykyä. Tuliaisiksi tuli volgansientä, kulkukoiria ja inspiraatio ikonimaalaukseen. Kaada tee puhtaaseen lasipurkkiin. Venäjältä kombuchan valmistustaito levisi Saksaan ja muualle Eurooppaan. Vinkki! Voit maustaa kombuchaa esimerkiksi inkiväärillä, sitruunalla, marjoilla tai yrteillä. Uudelleen kombucha rantautui näyttävästi Suomeen vuoden 2018 tienoilla. Juoman suosio hiipui 1930luvun jälkeen, mutta 1960-luvulla se löydettiin uudelleen. 32-33_VA_3-2023_Kombucha.indd 33 32-33_VA_3-2023_Kombucha.indd 33 4.9.2023 9.15 4.9.2023 9.15. Kun juoma on sopivan hapanta makuusi, poista sieni. ”Hyvä juoma, mutta ei mikään janojuoma, ja itsetehtynä todella edullinen.” Mikä juoma. Laita juoma jääkaappiin tekeytymään noin viiden päivän ajaksi. ”Juoma oli kyllä siilattu ja kahteen kertaan käytetty, mutta kyllä se sieni siellä elää.” Nykyohjeen mukaan kombuchaa voi tehdä mistä teestä vaan, mutta Helena on tehnyt vain mustasta teestä. Terveysväitteille ei ole kuitenkaan riittävästi tieteellistä näyttöä. Suomessa juomaa on kutsuttu myös volgansieniteeksi ja Japanin teesieneksi. Anna teen hautua 20–30 minuuttia ja siivilöi juoma. Maultaan kombucha on raikasta sekä hiukan makeaa ja etikkaista. Älä täytä pulloja aivan täyteen, jotta juomalle jää tilaa kuplia. Kotitekoiseen kombuchaan vävykokelas ei ole koskenut sen jälkeen, kun sai suuhunsa limaisen oloista sienikasvustoa. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi (20–25 asteiseksi). Chymos tuotti pullotettua kombuchaa lyhytaikaisesti vuonna 1970. Resepti: martat.fi , , Kombuchan juuret menevät yli 2 000 vuoden taakse Aasiaan. Siihen lisätty hiivojen ja bakteerien muodostama kombucha-kasvusto eli ”scoby” käyttää sokerin ravinnokseen ja muodostaa hiilidioksidia ja pienen määrän alkoholia. Levänen) suku on kotoisin Uukuniemeltä. Sen sijaan huolimaton valmistus tai vääränlaiset olosuhteet voivat aiheuttaa kombuchan pinnan homehtumisen. Vaikka Ritva uskoi juoman ihmeitä tekevään voimaan, ikävä kyllä se ei häntä pelastanut toistamiseen tulleelta syövältä, mutta ehkä joiltain muilta sairauksilta kylläkin. Kombucha eli volgansienitee Valmistusohje 3 l vettä 4 rkl mustia tai vihreitä teelehtiä 2 dl sokeria 1 kombuchaeli volgansieni 3 dl valmista kombuchaa eli käynnistysteetä Lisäksi • iso lasipurkki • hengittävä harsoliina • lasipulloja patenttikorkilla KEITÄ vesi ja lisää teelehdet veteen. Kombucha säilyy avaamattomana jääkaapissa useita viikkoja. Tällöin koko erä ja myös scoby pitää heittää pois. Volgansientä juotettiin kaikille ja ikoneita hän maalasi muutama tuhat kappaletta.” Ritvalta jääneen reseptin mukaan volgansientä nautitaan päivittäin. Kombuchaa kaupasta Itse tehdyn volgansieniteen eli kombuchan tekeminen ei ole siirtynyt Helenan perheessä seuraavalle sukupolvelle. Huuhtele kombuchasieni viileällä vedellä ja lisää juoman joukkoon
38. , , Novgorodin kremlistä on kävelysilta Olhavajoen yli. 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 38 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 38 4.9.2023 9.14 4.9.2023 9.14. Venäjän Aika 3/2023 SUOMENSUKUISTEN SEUDUILLA Laatokan ympäristössä on asunut useita suomensukuisia kansoja. Sieltä jatkan Tihvinän, Novgorodin ja Pihkovan kautta inkerikkojen, inkerinsuomalaisten, savakkojen, vatjalaisten ja äyrämöisten maalle. Sillalta näkyy kirkontorneja joka puolella. Venäjän Ajan aiemmissa numeroissa olen kuvannut retkeäni lyydiläisten asuinseutujen kautta vepsäläisten maille Ojattijoen kanjoniin. TEKSTI JA KUVAT VEIJO SAANO Eteläistä reittiä Inkerinmaalle Inkerinmaa on varsinkin länsiosiltaan itämerensuomalaisiin kansoihin kuuluvien vatjalaisten ja inkerikkojen kotimaa
Kun ajelin täällä muutama vuosi sitten, noin puolet 120 kilometrin matkasta Tihvinään oli soratietä, loput asfalttipintaa. Se koostuu Neuvostoliiton aikana rakennetusta kerrostaloalueesta ja vanhemmasta puukaupungista. 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 39 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 39 4.9.2023 9.14 4.9.2023 9.14. 3/2023 Venäjän Aika ?39 O jattijoen kanjonitie risteää Hetevistössä eli Aljohovštšinassa Lotinapellon ja Tihvinän yhdistävän tien 41A009 kanssa. Tähän tarkoitukseen yksityishenkilöiden kuvaukset eri alueista ja kaupungeista matkoilta sopivat edelleen. SUOMENSUKUISTEN SEUDUILLA Huom! Suomi-Venäjä-seuran hallitus suosittelee noudattamaan Suomen Ulkoministeriön linjauksia Venäjälle matkustamisesta sekä tutustumaan huolellisesti ministeriön kuvauksiin kohdemaan tilanteesta. Maakohtaiset tiedotteet löydät täältä: um.fi/ matkustustiedotteet-a-o Erilaisten Venäjän alueiden esittely ja maasta kertominen on kuitenkin järjestömme perustyötä. Sitä on helppo jatkaa etelään. Se on vain kilometrin päässä tärkeimmästä nähtävyydestä, vuonna 1560 perustetusta Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen luostarista. Poikkesin niistä yhdessä, Kapšinskissa (??????????). Se vaikutti puoliksi autioituneelta, kauppakin oli lopettanut toimintansa, eikä tänne ollut rakennettu kesähuviloita kuten Ojattijoen varteen. Tihvinä (???????, Tihvin) on noin 55 000 asukkaan kaupunki. Luultavasti niin on yhä, sillä seutu on harvaan asuttua ja liikenne on vähäistä. Pohjoisesta tulevana saavuin ensin puukaupunkiin, jossa on myös majoituspaikkani hotelli Podvorye. Tie seurailee Etelä-Vepsästä alkavaa Kapša-jokea, joka on Paksujoen pohjoishaara. Noin 58 kilometrin päässä Hetevistöstä tie ylittää Kapšan. Siitä alavirtaan on joen molemmin puolin pikkukyliä
Sen sisällä on kirkkoja, museoita ja ravintoloita. Kymmenen kilometriä on väisteltävä kuoppia ja kuralammikoita ennen kuin palataan kestopäällysteelle, ja tien numeroksi tulee Novgorodin alueella 49K-07. Vielä muutama vuosi sitten Tšudovon kautta kulki myös Pietarin ja Moskovan välinen maantieliikenne valtatietä M10. ?????????, SuurUusikaupunki) erotukseksi nuoremmasta Novgorodista, jota kutsutaan nimellä Nižni Novgorod (?????. ?????????, Vähä-Uusikaupunki). Talon suunnitteli jo 1970-luvun alussa arkkitehti Vladimir Somov, mutta rakennus valmistui vasta vuonna 1987. Nimet ovat noin siitä huolimatta, että Veliki Novgorodissa on 224 000 ja Nižni Novgorodissa peräti 1 250 000 asukasta. Luostarin erityinen aarre on Tihvinän Jumalanäidin ikoni, jonka saksalaiset ryöstivät toisessa maailmansodassa ja joka lopulta päätyi Yhdysvaltoihin, Chicagoon. Tšudovo eli Tiutova ei ole suuri kaupunki (noin 14 000 asukasta), mutta Tihvinän suunnalta tulevalle sen läpiajo on mutkainen suunnistusurakka, joka vie komean rautatieaseman editse. Novgorodin keskustassa kannattaa pysähtyä. Arkkitehtuurista kiinnostuneille riittävä syy käydä Novgorodissa voi olla Fjodor Dostojevskin draamateatteritalo, joka on kilometrin päässä kremlin keskustasta. Kremlistä pääsee joen yli kävelysiltaa, jolta näkyy kirkkojen sipulikupoleita joka suunnalla. Sille oli tuolloin vaikea päästä runsaan liikenteen takia – liikennevaloja ei risteyksessä ollut. Venäjän Aika 3/2023 Luostari on kauniilla paikalla Tihvinäjoen etelärannalla, ja luostarin eteläpuolella on lampi ja sitä ympäröivä puistoalue kävelyteineen. Kohta ylitetään suuri Olhavajoki ja saavutaan Tšudovon (???????) kaupunkiin. Lounaaseen jatkuu tie 41A-009, joka muuttui 88 kilometrin päässä Tihvinästä kapeaksi, huonosti hoidetuksi soratieksi. Tihvinästä tšuudien maille Tihvinän tärkeimmät maantieja rautatieyhteydet ovat itä-länsisuunnassa Pietariin ja teollisuuskaupunki Tšerepovetsiin. 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 40 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 40 4.9.2023 9.14 4.9.2023 9.14. Sieltä se palautettiin vuonna 2004 vapaaehtoisesti Tihvinän luostariin. Siellä löysin helposti tien Avatar-hotelliin, jonka pihalla minua tuli jututtamaan latvialaismies. Nimi saattaa viitata tšuudeihin, joilla on tarkoitettu kadonneita suomalaisia kansoja, joita on asunut Pohjois-Venäjällä. Hän kertoi olevansa venäläisten vanhempien lapsi ja menevänsä Pihkovan kirkkoon tutkimaan sukunsa syntymätodistuksia. Teatterin 694 neliömetrin laajuisen näyttämön katsomoon tehtiin istumapaikat 850 henkilölle, ja tekninen varustus oli aikansa huippua. Vuodesta 1999 lähtien kaupunkia on kutsuttu Veliki Novgorodiksi (???????. Nyttemmin kaukoliikenne on siirtynyt uudelle M11-moottoritielle, joka on 15 kilometriä lännempänä. Ydinkeskustan rakennuskanta on vanhaa ja melko hyväkuntoista, eikä kaupungin ilmettä ole rikottu tyylistä poikkeavilla uusilla rakennuksilla. 40. Vanha Novgorod Tšudovosta jatkoin M10-tietä kohti Novgorodia. Erityisen komea on kreml, muurin suojaama alue Olhavanjoen rannassa. Pihkova (?????, Pskov) on noin 190 000 asukkaan kaupunki PeipsiSUOMENSUKUISTEN SEUDUILLA Tihvinän ja Ojattijoen välisellä alueella on vain muutamia pikkukyliä kuten Kapsinski, jonka kyläkauppa oli lopettanut toimintansa jo vuosia sitten. Surkea soratieosuus ylittää Leningradin ja Novgorodin oblastien välisen rajan – ehkä tien ylläpitovastuu on siltä kohtaa vielä selvittämättä hallintoalueiden kesken. Kaupungin halki menee Moskovan ja Pietarin välinen rautatie, jonka poikki on kaupungissa vain yksi tieyhteys. Novgorodista Pihkovaan Hyväkuntoinen tie R-56 vie Novgorodista Šimskin (?????) ja Porhovin (??????) pikkukaupunkien kautta Pihkovaan. Fjodor Dostojevskin draamateatteritalo on yksi Novgorodin nähtävyyksistä. Se perustettiin jo 900-luvulla. Hän ihasteli rohkeuttani matkustella Venäjällä moottoripyörällä
Tuolloin Inkerinmaalle muutti paljon suomalaisia. Alueen päätietä 41K-109 pohjoiseen mennessä tullaan alueen keskukseen, Narvusiin eli SuurNarvusiin (??????. Kaupungin läpi virtaa Velikaja-joki, jonka itärannan niemessä on kreml ja Pyhän kolminaisuuden kirkko. Kylien nimet kertovat inkeriläisestä historiasta ja ovat osaksi säilyneet myös venäläisnimiin: Vanhakylä (????????, Vanakjulja), Karstala (?????????, Korostel), Väikylä (????????, Venekjulja), Saarkylä (???????, Sarkjulja). Kävin Kallivierissä (?????????, Kallivere), jossa oli alueen inkeriläistä historiaa venäjäksi kuvaava taulu. Vastaavasti kylillä ja maastopaikoilla oli kielten mukaan useita nimiä. Inkerinmaata on nykyisin tapana tarkastella seurakuntajaon mukaan, koska seurakuntien arkistoista on saatavissa tietoa väestöstä. Nykyinen Inkerinmaa on lähes täysin venäläistynyt. Nykytilaa kuvaa ytimekkäästi Mikko Savolaisen kirjan nimi: Inkerinmaa joka on, mutta jota ei ole (Atena Kustannus Oy 1997). Kallivierissä oli noin kymmenen kylää, joissa asui vielä 1930-luvulla toista tuhatta luterilaista inkerinsuomalaista. Etelässä raja mutkittelee 30–60 kilometrin päässä Suomenlahden ja Laatokan rannikosta. Inkerinmaa on varsinkin länsiosiltaan itämerensuomalaisiin kansoihin kuuluvien vatjalaisten ja inkerikkojen kotimaa. Kun pysähdyin siellä ostamaan välipalaa pikkukaupasta, myyjärouva kiitti maksusta suomeksi – ehkä Peipsijärven itärannalla on vielä suomensukuisia kieliä puhuvia, alue kun oli vielä 1800-luvun alkupuolella vatjalaisten asuinseutua. Tämä alue saattaa nykyisin olla rajavyöhykettä, jonne ei enää voi mennä yhtä vapaasti kuin muutamia vuosia sitten. Viron itsenäistyessä virolaiset ehdottivat valtakunnan rajaa tänne, mutta Venäjä ei sitä hyväksynyt, joten raja on lännempänä Narvajoessa. Myös itäslaavilaista väestöä levittäytyi alueelle jo tuhat vuotta sitten. Pohjoisessa rajana on Suomenlahti ja Karjalankannaksella entinen Suomen raja. Niissä oli kirjoilla noin 140 000 luterilaista inkerinsuomalaista, noin 20 000 kreikkalaiskatolista inkerikkoa ja noin 500 kreikkalaiskatolista vatjalaista. Päästyäni Inkerinmaalle suuntasin Suomenlahteen laskevan Laukaanjoen länsirantaa menevää tietä 41K109 pohjoiseen. Siellä on nykyisin noin 800 asukasta. Keskustasta oli helppo jatkaa pohjoiseen tielle 58K-96, joka seurailee Peipsijärven rantaa vieden kohti Inkerinmaata. Inkerinmaa oli pitkään monikansallinen alue, jossa puhuttiin useita suomensukuisia kieliä ja venäjää. SUOMENSUKUISTEN SEUDUILLA Kurkulanniemen inkeriläiskalastajien kylät ovat rantapenkereen alatasanteella. Viron Inkerissä Narvajoen itäpuolista seutua liitettiin Tarton rauhassa vuonna 1920 Viron Inkeriin Kallivierin ja Jaaman seurakunniksi. Noin sata vuotta sitten Suur-Narvusissa oli lähes 4 000 suomalaista seurakuntalaista. 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 41 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 41 4.9.2023 9.14 4.9.2023 9.14. Kylä on Laukaanjoen läntisen haaran, Rosonajoen mutkassa. Vuonna 1933 seurakuntia oli Inkerinmaalla 30. Heitä on kutsuttu savakoiksi ja äyrämöisiksi. Tuon pienen joen varrella on yhä useita pikkukyliä, joita kapea soratie yhdistää. Alue alkaa lännessä Narvajoesta ja loppuu idässä lähes 200 kilometrin päässä Laatokkaan ja Lavajokeen. Ainakin tämä Kiiskalan kylä näkyy muuttuneen venäläisten kesänviettopaikaksi. Inkerinmaa lännestä nähtynä Peipsijärven jäätyä taakse tullaan Inkerinmaalle eli Inkeriin. Matkan varrella on vain pieniä taajamia, suurimpana niistä noin 3 500 asukkaan Outova (????, Gdov). 3/2023 Venäjän Aika ?41 Pihkova-järven eteläpäässä. ?????????, Bolšoje Kuzjomkino). 1600-luvulla Inkerinmaa kuului Ruotsiin, kuten kuului myös nykyisin Suomena tunnettu alue. Heitä tuli varsinkin Savosta ja läntiseltä Karjalankannakselta, erityisesti Äyräpään pitäjästä. Pihkovassa on useita vanhoja linnoituksia
Nykyisin niemi on Rosonajoen pohjoisrannalta alkaen luonnonsuojelualuetta, ja sinne vie Narvusin pohjoispuolelta vain kapea pikkutie. Se kunnostettiin 1500-luvun alussa, ja sitä pidetään Luoteis-Venäjän komeimpana. Vatjalaisten asuinalue Laukaanlahden ympäristö ja alue siitä noin 30 kilometriä kaakkoon oli vatjalaisten asuinseutua aina toiseen maailmansotaan asti. Toksovan äyrämöisten luterilainen kirkko valmistui vuonna 1887, ja vuoonna 1994 se palautettiin alkuperäiseen käyttöönsä. Pietarin lähelle Kaprion pohjoispuolella olevan Kaprionlahden itärannalla on Sosnovyi Borin (???????. Kulmatorneja on neljä, ja muurien paksuus on lähes kaksi metriä. Niemen alueelta kerättiin paljon inkerikkojen kansanrunoutta. 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 42 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 42 4.9.2023 9.14 4.9.2023 9.14. Niemen länsirannan entiset inkeriläiskylät Kirjamo (???????), Hakaja (???????, Gakkovo), Konnu (???????, Konnovo) ja Kiiskala (?????????, Tiskolovo) näyttävät venäläisten kesämökkikyliltä – luultavasti vanhoja taloja voi päivittää huvilakäyttöön, ja vanhalle tontille jopa rakentaa uuden huvilan, vaikka luonnonsuojelualueella ollaankin. Moottoritie sivuaa Kattilan (??????, Kotly) kylää, joka sekin oli vatjalaisten asuinseutua. Vatjan kieli on läheistä sukua virolle, ja vatjasta on runsaasti kielitieteellistä tietoa, kuten Heinike Heinsoo kuvaa kirjassa Inkerikot, setot ja vatjalaiset (toim. Laskujoen niskassa on Kurkulan (??????????, Kurgolovo) kylä. Kuitenkin jo sata vuotta sitten, kun Kattilan väkiluku oli noin 700, enemmistö asukkaista oli savakoita. Pietaria lähestyttäessä on mm. Myös Laukaanlahden itäpuolisella Soikkolan niemellä oli useita inkeriläiskyliä. Siellä on pieni inkeriläismuseo, joka avattiin lokakuussa 1993 osoitteeseen Keskuskatu, talo 80. Niemen sisällä on Pärspäänjärvi, joka laskee niemen kärjessä Suomenlahteen. Laukaanlahden itärannalla on suuri Ust-Lugan satama öljynjalostamoineen. 42. Aiemmin tällä alueella oli useita inkeriläiskyliä, ja niitä on yhä lahdesta itään olevalla seudulla. Syöttötieksi sinne tehtiin käyntini aikaan moottoritietä A-180, jota on nyt valmiina noin 40 kilometriä. Se tehtiin ennen toista maailmansotaa niemessä olevaa puna-armeijan tukikohtaa varten. Itärannan tie vie Laukaanlahden pohjukkaan ja ylittää sinne laskevan Laukaanjoen. Sata vuotta SUOMENSUKUISTEN SEUDUILLA Kurkulanniemen tie tehtiin kestämään Neuvostoliiton armeijan panssareita, joilla oli tukikohta niemessä. Niiden keskus oli Viistinä (???????, Vistino). Vuonna 1387 novgorodilaiset rakensivat Kaprion kalkkikivikalliolle linnoituksen. Kalastajien ja hylkeenpyytäjien Kurkulanniemi Kurkulanniemi on Inkerin läntisin niemi. Sen kylissä elettiin hylkeenpyynnillä ja kalastuksella. Vielä nykyisinkin on tien muutamilla osuuksilla vanhaa panssarivaunuja kestävää mukulakivipinnoitusta. Pohjoisin kylä Kaipaala (??????????, Kaibolovo) on autio ja tyhjä, rakennukset on purettu ja viety pois. Arkikielenä vatja on jo hävinnyt. ???) kaupunki ydinvoimaloineen. Nykyisin kylässä on noin 1600 asukasta. Joen suussa on Laukaansuun kylä (????-????, UstLuga). Linnoituksen tornit ja muurit on tehty paikallisista kalkkikivilaatoista. Kati Kallio, Riho Grünthal ja Lassi Saressalo, SKS 2021). noin 5 600 asukkaan Lepäsi (???????, Lebjažje). Ajoin Kattilasta Kaprioon (????????, Koporje), joka oli itäisin vatjalaisten asuttama kylä. Venäjän Aika 3/2023 Vuonna 1879 Suur-Narvusin kylään rakennettiin Pyhän Andreaan kivikirkko. Enemmistö kylän inkeriläisistä oli kuitenkin äyrämöisiä. Luutsan (??????, Lužitsy) kylässä Laukaansuusta vähän itään on vatjalaismuseo. Se ei ole ollut uskonnollisesa käytössä Saksan miehityksen (vuosina 1941–1944) jälkeen, ja rakennus on nykyisin rappeutuneessa kunnossa
Tämä linnoitus valmistui 1300-luvun lopulla vatjalaisten asuttamaan Kaprion kylään. Tyrön ja Lepäsin väliltä lähtee Suomenlahden pohjukan ylittävä moottoritie. Vuonna 1936 rajavyöhykkeen tyhjentämisen yhteydessä Vuoleen suomalaisväestö pakkosiirrettiin eri puolille Neuvostoliittoa ja kylät tuhottiin. Jos lähtee etsimään jälkiä inkeriläisistä, on syytä valmistautua hyvin niin esitietojen kuin karttojenkin puolesta. Väestö oli enimmäkseen äyrämöisiä, ja heillä oli kylässä suuri puukirkko. Neuvostoliiton aikana kirkko oli mm. Kannaksen Inkeri Karjalankannaksella Suomen entisen rajan kaakkoispuolella olevan alueen asukkaista suurin osa oli vielä 80 vuotta sitten suomea puhuvia inkeriläisiä. Sen sijaan rajapitäjien eteläpuolella on yhä toimivana ja elävänä mm. Pietarin itäpuolella Keltossa (???????, Koltuši) on vuonna 1989 perustettu Inkerin kirkon luterilainen seurakunta. kulttuuritalona, mutta vuonna 1990 kirkko vihittiin jälleen uskonnolliseen käyttöön kunnostettuna. Sen Kolpinan (???????, Kolbino) kylässä oleva kirkko on edellä mainittuihiin verrattuna uusi, vuodelta 1992. Vuonna 1928 siellä asui 5 680 inkerinsuomalaista. Esimerkiksi Vuole (??????, Vuoly) oli vuonna 1928 vielä 5 680 asukkaan pitäjä. Se on osa Pietarin kehätietä A-118. Nykyinen Tyrö (??????????, Martyškino) on muuttunut Pietarin esikaupunkialueeksi, josta on vaikea löytää inkeriläishistoriaa. Rajapitäjien nimet olivat heidän kielellään Siestarjoki, Valkeasaari, Lempaala, Vuole ja Miikkulainen. Kirkkoja, ja niitäkin vain muutamia Inkeriläiskirkot ovat Inkerinmaalla harrastelumielessä tutkimusmatkailevalle niitä harvoja kohteita, joissa voi vielä nähdä inkeriläiskulttuurin jälkiä. Laurikkalalle nimetty teologinen instituutti. Nykyisen Vuoleen keskuskylän paikka on autio. Yritin löytää Kelton kirkon, mutta kirkolle vievän tien liittymä seutua halkovalta tieltä 41K-78 on kuin pusikkoinen pihatie, eikä viitoitusta ollut. 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 43 38-43_VA_3-2023_Suomensukuiset.indd 43 4.9.2023 9.14 4.9.2023 9.14. 3/2023 Venäjän Aika ?43 SUOMENSUKUISTEN SEUDUILLA sitten se kuului Tyrön seurakuntaan, jossa oli vuonna 1928 lähes 8 000 jäsentä. Liikenne oli ruuhkaista, yhden peltikolarinkin näin läheisessä risteyksessä. Kunnossa olevia kirkkoja on Inkerinmaalla edellä mainittujen lisäksi itse Pietarissa sekä sen lounaispuolella Kupanitsassa ja Skuoritsassa. Kylässä on myös S. Luterilainen inkeriläisten kirkko Tyrössä kuitenkin on. Toksovan luterilainen seurakunta perustettiin noin 1628, ja vuonna 1887 saatiin valmiiksi suuri, 1 135-paikkainen Pyhän Aleksanterin kirkko. Kirkko on yhä hyväkuntoisen näköisenä Kirotsnaja-katu 14:ssa. Nykyisin Toksovossa (???????, Toksovo) on noin 7 800 asukasta. Jouduin luopumaan etsinnästä ja poistuin väljemmille väylille. Kirkko on hyvällä paikalla pääkatu Ulitsa Sovetovin varrella. . Hyvän johdatuksen Inkerinmaan ja inkerinmaalaisten historiaan ja nykyisyyteen voi saada katsomalla ja kuuntelemalla youtuben Inkerikanavalta VTT Helena Miettisen esitelmiä. Toksova. Se on 700-paikkainen kivikirkko, joka valmistui vuonna 1831. Neuvostoliiton aikana rakennus toimi elokuvateatterina, mutta vuonna 1991 Tyrön seurakunta perustettiin uudelleen ja kirkko palautettiin alkuperäiseen käyttöönsä. Siestarjoki oli suojassa Leningradin kainalossa, mutta muille rajapitäjille kävi huonosti. Kronstadtin eteläpuolella tie alittaa laivaväylän 1,2 kilometriä pitkässä tunnelissa, muuten mennään pengertä tai siltoja pitkin lahden pohjoisrannalla olevalle Siestarjoelle (???????????, Sestroretsk). Voimakkaasti kasvanut Pietari on peittänyt inkerinsuomalaisten asumisen jäljet, eikä maaseutu ole ainakaan Karjalankannaksella sen helpompaa seutua inkerintutkijalle. J
Jotkut kirjailijat heittäytyivät uhkarohkeaksi ja syöttivät tekstinsä salaa länsimaihin. Tekijät ovat päätyneet johtopäätökseen, että vaikka Putinin Venäjällä kirjailijoilla on periaatteessa enemmän vapautta kuin Neuvostoliitossa, ”ruuvien kiristyminen” osuu nykyään heihinkin. Esa Tuomisen kirjanurkka 44_VA_3-2023_Kirjat.indd 44 44_VA_3-2023_Kirjat.indd 44 4.9.2023 9.17 4.9.2023 9.17. Jotkut kirjailijat omaksuivat sosialistisen realismin kerronnassaan mielellään, toiset pakosta. Heitä ovat nöyristelleet muun muassa jääkiekkovaikuttajat Harry Harkimo ja jopa Kalervo Kummola. Paula Lehtomäki oli kyseenalaistanut länsimaiden pakotepolitiikan. 44. Kirja luotaa kiinnostavasti useamman neuvostokirjailijan tuotantoa ja seuraa heidän kohtaloitaan. Räjähdysaineisiin erikoistunut suvun kantaisä Immanuel käynnisti ensin teollisuustoiminnan Pietarissa, kunnes hänen poikansa, Ludvig, Robert ja Alfred laajensivat yritysimperiuminsa valtavan kokoiseksi. Ropposen ja Sutisen teos on laaja katsaus neuvostoliittolaisten kirjailijoiden taiteiluun ideologian vaatimusten ja sanomisen vapauden välimaastossa. Niinistö laittoi hänen mukaansa Natoa vilkuilleet puoluejohtajat vuonna 2014 ”ruotuun”. Jälkisuomettumisen eräänlaista huippua edustavat Virkin mukaan venäläispankin johdossa toiminut Esko Aho ja tiiviistä itäsuhteistaan tunnettu liikemies Pekka Salmi. Venäjän Aika 3/2023 VINJETTI Suomettuminen ei loppunutkaan. Pekka Virkki: Jälkisuomettumisen ruumiinavaus, Docendo Jos joku kuvitteli, että Suomen suomettuminen loppui Neuvostoliiton kaatumiseen, toimittaja Pekka Virkki korjaa tämän käsityksen. Virkki ei säästä jälkisuomettumisvihjailuilta edes presidentti Sauli Niinistöä. Yleensä kansa on rakastanut, vallanpitäjät vihanneet. Jälkisuomettumisen syntiin ovat kirjan mukaan langenneet myös Hanhikiven ydinvoimalaa ajaneet Kai Mykkänen ja Olli Rehn. Myös mielenkiintoisia aikalaisdokumentteja on esillä kirjan sivuilla. Kirjaan sisältyy runsas kuvitus, joka täydentää kiinnostavaa kerrontaa. Heitä on luettu ahkerasti, heitä on rakastettu ja vihattu. Tekijä on onnistunut löytämään myös ainutlaatuista Nobelien kirjeenvaihtoa, jota siteeraamalla kuva teollisuussuvun jäsenistä piirtyy selkeämmäksi. Yhtenä esimerkkinä jälkisuomettumisesta Virkki esittelee sen erityiskohtelun, jonka muutama venäläinen oligarkki on saanut Suomessa. Nyt on hänen mukaansa menossa ”jälkisuomettuminen”.Tai ainakin oli siihen asti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomi päätti hakea Naton jäsenyyttä. Jangfeldt on koonnut kirjaansa valtavan määrän tietoa Nobelien bisneksistä niin Venäjällä kuin Ruotsissa ja Pariisissakin. Kun bolshevikit nousivat valtaan Venäjällä, merkitsi se kuoliniskua Nobelien Venäjän bisneksille. Esimerkiksi Mandelshtam, Majakovski, Grossman, Ehrenburg, Trifonov ja Aksjonov käsitellään perusteellisesti. Teollisuusimperiumi kasvoi ja kasvoi, kunnes se oli – amerikkalaisten ohella – yksi merkittävimmistä öljyntuottajista ja -jalostajista maailmassa. Kolmannet yrittivät säilyttää ilmaisun vapautensa – mutta joutuivat usein kärsimään pyrkimystensä takia. Neuvostokirjailijat joutuivat tasapainoilemaan Ville Ropponen, Ville-Juhani Sutinen: Sorretut sanat, Vainottujen neuvostokirjailijoiden jäljillä, SKS Kirjat Kirjailijat olivat Neuvostoliitossa – ja Venäjällä sen eri vaiheissa – tunnetun sanonnan mukaan enemmän kuin kirjailijoita. Sen sijaan Alfredin perustaman Nobelin palkinnon tausta selvitetään kiehtovasti. Kremlin suosiossa olleet kirjailijat palkittiin huviloilla ja ulkomaanmatkoilla. Nobelit rikastuivat öljyllä Bengt Jangfeldt: Immanuel Nobel ja hänen poikansa tsaarien Venäjällä, Siltala Nobelien teollisuussuvun tarina Venäjällä on huimaava. Hänen mielestään Niinistön linja oli ensin alkuun ”Venäjän turvallisuusintressit huomioiva”. Aivan uudelle tasolle aseiden ja koneiden valmistukseen keskittynyt liiketoiminta nousi, kun Nobelit haistoivat Azerbaidzhanin öljyn satumaisen tuoksun. Osansa jälkisuomettumissyytöksistä saavat kirjassa erityisesti demaripoliitikot Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja, kun taas siitä synnistä vapaita poliitikkoja ei maastamme tunnu montakaan löytyvän. Joidenkin kirjailijoiden teokset julkaistiin vasta kun maan ylin kustannustoimittaja eli puoluejohtaja Kremlissä oli näyttänyt vihreää valoa. Suvun nykyisten jäsenten kuvaus jää vähemmälle, mikä on sääli. Veljekset yrittivät pelastaa sen minkä pystyivät, mutta eivät he Leninin johtamille bolshevikeille mitään mahtaneet – hyvä että saivat oman nahkansa pelastettua vallankumouksen liekeiltä. Nykykirjailijoista läpivalaisuun pääsee Sorokin. Liikemiehistä oligarkkien kanssa pelasi esimerkiksi Peter Fryckman, joka myös lausui lipeviä sanoja Vladimir Putinista
I detta Finland är fredsfrågor vardag i varje grupp. Mitt Finland är tolerant. I synnerhet tar vi alla ansvar för att alla är trygga och inte utsätts för diskriminering eller hatretorik. Tämä tekisi meistäkin vahvempia ja osaamisellemme varmasti olisi kysyntää. Det Finland jag vill stå för är internationellt och innovativt. Tällaisessa Suomessa rauhan asiat ovat myös arkipäiväisiä oman yhteisön kysymyksiä. Suomi on maa, joka yhteisillä pelikentillä ajaa nykyaikaisia ratkaisuja eteenpäin katsoen ja ottaa ajantasaiset uhat vakavasti. Se ei tarkoita sitä, että annamme periksi kaikessa, mikä meillä suomalaisuudessa on tärkeää, mutta emme lähtökohtaisesti suhtaudu muualta tuleviin ennakkoluuloisesti, emmekä kategorisoi ihmisiä sarjoihin me ja ne muut. Den gångna sommarens rasistdebatt visar på hur aktuell frågan är. Kesän aikana käyty rasismikeskustelu osoittaa asian olevan erittäin ajankohtainen. Rasisminvastainen työ nousi järjestömme kesäkuussa hyväksytyssä uudessa strategiassa myös järjestömme tärkeäksi yhteiseksi tehtäväksi. Det innebär bl.a. Du kan läsa på sida 46–49 hur detta tar sig uttryck i Samfundets avdelningar. Rauhan edistäminen on minun Suomelleni tärkeä asia. Att främja fred är viktigt för mitt Finland. Minun Suomeni E duskuntavaalien alla useat ehdokkaat ja poliittisesti aktiiviset toimijat kilvan kertoivat, millainen on heidän Suomensa. ???. ett tryggt Europa, vars medborgare kan sova tryggt i varje land. Det gör oss starkare och det finns efterfrågan på den kunskapen. Minun Suomeni on suvaitsevainen. Mitt Finland förstår var vi befinner oss och förstår att dra nytta av vårt läge. 040 841 0430, sisko.ruponen@venajaseura.com. I Samfundets nya strategi, som antogs i juni, lyftes arbetet mot rasism fram som en central uppgift. Minulle kyseinen sanaparsi tuo mieleen Lauri Tähkän ja myöhemmin Antti Tuiskun esittämänä tunnetun laulun ja näistä yhdyn erityisesti Tuiskun version huoliin. Det innebär inte att vi skulle ge upp allt, som vi upplever som värdefullt, men vi förhåller oss inte fördomsfullt till dem, som kommer hit, och vi delar inte upp människor i ”vi” och ”de”. Se tarkoittaa esimerkiksi turvallista Eurooppaa, jossa jokaisen maan kansalainen voi nukkua yönsä rauhassa. Suomi, jota minä haluan edistää, on kansainvälinen ja innovatiivinen. 47 49 51 Väestösuhteiden tila Savonlinnassa ??. Panostaisimme Venäjään liittyvään tutkimukseen ja tietoon, kielen ja yhteiskunnan tuntemiseen. Emme pääse Venäjän naapuruudesta mihinkään, joten miksi emme tekisi itsestämme yksinkertaisesti maailman parhaita Venäjän tuntijoita. Yhdess ä eteenpä in 3/2023 Venäjän Aika ?45 , , Minun Suomeni on suvaitsevainen. Vi borde satsa på forskning, språkkunskap och samhällskunskap kring Ryssland. Minun Suomessani ymmärrämme sijaintimme ja otamme siitä kaiken hyödyn irti. Niina Sinkko Suomi–Venäjä-seuran toiminnanjohtaja Mitt Finland INFÖR RIKSDAGSVALET tävlade flera kandidater och andra politiskt aktiva om att beskriva ”sitt” Finland. Finland är ett land, som i samspel med andra länder avvärjer risker och söker framsynta lösningar. Tämän lehden sivuilta 46–49 voit lukea, miten tämä konkretisoituu Suomi-Venäjä-seuran osastojen toiminnassa. Suomi–Venäjä-seuran Yhdessä eteenpäin -sivuilta löydät seuran kuulumiset, juttuja osastotoiminnasta sekä menovinkkejä. 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 45 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 45 4.9.2023 9.20 4.9.2023 9.20. Kannamme esimerkiksi vastuuta siitä, että täällä kaikilla on turvallinen olla, eikä kukaan koe syrjintää tai vihapuhetta. ???????! Sugrifest kolmessa kaupungissa Pääsihteeristä tuli toiminnanjohtaja sääntöuudistuksessa. Kokoaja: tiedottaja Sisko Ruponen, p. Vi är alltid granne till Ryssland – därför ska vi vara världens bästa Rysslandskännare
Edustajakokouksesta tulee seuran vuosikokous ja hallitus valitaan seuraavassa kokouksessa kesällä 2024. . Saimme tilaisuudesta erittäin hyvää palautetta. Seura haluaa edistää rauhaa ja ihmisten keskinäistä ymmärrystä. Yhdistymisten kautta vuonna 2022 laajentunut Porin osasto toimii usealla paikkakunnalla. Vampulan kirjastossa valokuvanäyttely oli esillä jo keväällä ja sodanvastainen sarjakuvanäyttely elokuussa. – SuomiAreenan suuri yleisömäärä osoitti sen, että Venäjää käsittelevä avoin yleisökeskustelu on tällä hetkellä todella tärkeää ja ajankohtaista. Ajankohtainen aihe veti katsomon täyteen, eivätkä kaikki halukkaat edes mahtuneet kaupungintalon pihalle, vaan osa seurasi keskustelua aidan takaa. Porin pääkirjastossa Stroitelevin valokuvanäyttely nähdään lokakuussa. Venäläisten sotaa vastustavien kulttuurintekijöiden esille tuominen on tärkeää tässä ajassa. Säännöt otettiin käyttöön heti ja samalla säännöistä poistuneen valtuuston toimikausi päättyi. Uusissa säännöissä ja strategiassa painotetaan seuran roolia monipuolisena Venäjän kieliin, kulttuureihin ja kansalaisyhteistyöhön liittyvän toiminnan ja tiedon tuottajana sekä kansalaisyhteyksien vahvistajana. Paneelikeskusteluun ottivat tänä vuonna osaa Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan, pitkäaikainen kansanedustaja ja yhteiskunta-aktiivi Satu Hassi sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen. Kesällä osasto pystytti Nykykirjallisuusnäyttelyn, Sergei Stroitelevin valokuvanäyttelyn ukrainalaisista sotaa paenneista lapsista ja sodanvastaisen sarjakuvanäyttelyn Noormarkkuun. Tutustu uusiin sääntöihin ja strategiaan: bit.ly/SVS2023 Venäjä-keskustelu ja näyttelyt kiinnostivat Satakunnan kesässä Seuran SuomiAreenassa järjestämä Venäjä-keskustelu ja Porin osaston järjestämät näyttelyt Noormarkussa ja Vampulassa saivat hyvin väkeä liikkeelle. Kasvanut toiminta-alue on pitänyt osaston puheenjohtaja Tapio Lammin kiireisenä. Venäjän Aika 3/2023 Koh ti tule vaa Uudet säännöt ja strategia vastaavat toimintaympäristön muutokseen KAJAANISSA 17.6. 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 46 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 46 4.9.2023 9.20 4.9.2023 9.20. 46. kokoontunut ylimääräinen edustajakokous hyväksyi seuralle uudet säännöt ja strategian, jotka tukevat seuran kehittymistä muuttuneessa tilanteessa. Tärkeänä pidetään työtä vihapuheen vähentämiseksi sekä Eurooppaan sotaa paenneiden auttamiseksi. Osasto järjestää pääkirjastossa myös Kino Lokakuu -elokuvaviikon 17.-20.10., johon kannattaa matkata kauempaakin. Porissa useammalla areenalla painotettiin, että Venäjään liittyvää osaamista tarvitaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, iloitsee toiminnanjohtaja Niina Sinkko. Venäjän keskustelun nauhoite MTV Katsomossa: bit.ly/paneeli2023 , , Nimi säilyi. Ohjelmistossa ovat ukrainalaisen ohjaaja Oleg Sentsovin Gamer, jakutiohjaaja Sergei Potapovin Hevosjumala ja jakutiohjaaja Ljubov Borisovan Ei aurinko milloinkaan laske. Seura pyrkii olemaan mukana jatkossakin. Porin osaston jakamat Venäjän Aika -lehdet menivät hyvin kaupaksi. Suomi-Venäjä-seurassa on käyty paljon keskustelua järjestön nimestä. Kiitos valtuutetuille ja puheenjohtaja Tiina Lepistölle Haluamme esittää lämpimät kiitokset valtuuston jäsenille monista tärkeistä päätöksistä hankalissa koronapandemian ja Ukrainan sodan olosuhteissa vuosina 2020–23! Erityiskiitos valtuuston puheenjohtaja Tiina Lepistölle, joka on luotsannut valtuuston kokouksia eteenpäin suuntaavalla otteella! Edustajakokouksen toiveena oli, että valtuuston jäsenten kattava osaaminen olisi edelleenkin seuran käytössä, vaikka valtuustotyö nyt virallisesti päättyykin. . Edustajakokouksessa päädyttiin säilyttämään järjestön nykyinen nimi, mutta säännöissä paikallisosastoille jätettiin mahdollisuus nimetä itsensä aiempaa laajemmin omaa toimintaansa vastaavaan muotoon
Savonlinnan haastattelujen tuloksista pidettiin toukokuussa palautetilaisuus päättäjille. Äijäbalettiryhmässä on mukana tällä hetkellä kahdeksan miestä ja ryhmää ohjaa Anita Tadinen. Ryhmähän tuli tunnetuksi MTV:n Talentkisassa ja Joutsenveljet dokumenttielokuvassa. Kuvassa ollaan tutustumassa rajahistoriaan Putkisalon kartanon pihalla. Johtokunnassa on ollut maahanmuuttajataustainen jäsen, jonain vuonna kolmekin. järjestämällä elokuussa Inkeriläisen ruoan retken, jonka aluksi patikoidaan yhdessä – maahanmuuttajat ja jäsenet – Venäjän ja Ruotsin vanhalle rajamerkille. Tanssijoiden ikähaitari on n. Kaupungilla on tehty opastettuja kävelykierroksia. Ohjelmassa on myös merimiestanssi ja Äijäenergiaa muun muassa Frederikin tahdissa. TEKSTI SILVO NYBACKA Savonlinnan osasto järjestää kaksikielistä toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja arkeen. Savonlinnan osasto on vuosia järjestänyt maahanmuuttajille tilaisuuksia keskustella suomalaisesta kulttuurista: arkipäivästä, kirjallisuudesta, elokuvista, musiikista, ja on käyty teatterissakin. Haastatteluissa muun muassa todettiin: ”Yhteisössä tarvitaan kanssakäymistä ja toisten auttamista. Venäjänkielisten kulttuurikeskus toimi muutaman vuoden osaston sisällä. 3/2023 Venäjän Aika ?47 Väestösuhteiden tila Savonlinnassa Lokakuussa 2022 Savonlinnan osasto oli järjestämässä haastatteluja alueelle muuttaneille ukrainalaisille ja venäläisille. Hyvien väestösuhteiden edistämisen pilottihanke oli valtioneuvoston käynnistämä ja sen tilaisuuksia pidettiin eri puolilla Suomea erikielisille maahanmuuttajille. Viidentoista vuoden aikana ryhmä on valloittanut ihmisten sydämiä monenlaisissa tapahtumissa niin Suomessa kuin aikaisemmin Venäjälläkin. Tänä vuonna ryhmä on käynyt esiintymässä vanhustentaloissa ilahduttaen ikäihmisiä huumoripitoisella ohjelmallaan. Omasta asenteesta kaikki lähtee!” Näihin toiveisiin haluaa Savonlinnan osasto vastata mm. Venäjänkieliset ovat olleet aktiivisia järjestäjiä, esiintyjiä ja yhteistyökumppaneiden tuojia, järjestäneet esiintyjiä myös Venäjältä. Mainittuihin matkoihin olemme saaneet Suomi-Venäjä-seuran toiminta-avustusta. Pitäisi järjestää yhteisiä matkoja, retkiä ja tapaamisia eri kieliryhmille, ja kulttuurista kertomista. Nyt se on pari vuotta toiminut itsenäisenä rekisteröitynä yhdistyksenä, mutta yhteistyö Savonlinnan osaston kanssa jatkuu tiiviinä. 50–83 vuotta ja jalka nousee kaikilla kevyesti perinteikkäissä äijäbaleteissa Joutsenlammen Pienten joutsenten tanssi sekä Pähkinänsärkijän Ruusuvalssissa. Jokaiseen teemaan oli saatu sekä myönteisiä että kehittämistä vaativia vastauksia. Muhoksen Vapputapahtumassa, Utajärven kesäpäivillä ja Pyhäjärven Kihu-päivillä sekä muuallakin kysynnän mukaan. Huom! Ryhmää voi pyytää esiintymään erilaisiin tapahtumiin, yhteydenotot silvo@nybacka.fi 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 47 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 47 4.9.2023 9.20 4.9.2023 9.20. Ryhmä on myös esiintynyt mm. Siihen osallistui valtuustosalissa 20 henkilöä, mukana kaupunginvaltuutettuja ja eri viranhaltijoita. Yhdessä haettiin muutama kehittämisehdotus, jotka kaikki annettiin jonkun päättäjän tai kaupunginosavastaavan vastuulle eteenpäin vietäviksi. Ryhmässä on tällä hetkellä Oulun ja Lakeuden osastojen äijiä. TEKSTI JA KUVAT KIRSTI KURKI Äijäbaletti jatkaa menestyksekkäästi Oulun osastossa viisitoista vuotta sitten perustettu Äijäbalettiryhmä En Ala jatkaa edelleen täydellä voimalla. Haastatteluissa oli kysytty asukkaiden kokemuksia ja havaintoja teemoista osallistuminen, asenteet, turvallisuuden tunne ja vuorovaikutus. Toimiaksemme asiallisesti, pari jäsentä suoritti vuonna 2017 Maahanmuuttaja-koulutuksen paikallisessa kansalaisopistossa. Savonlinnan osastolla on ollut pitkään yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa. Olemme tehneet useita lähiseutumatkoja, joissa mukana on ollut jäseniä, maahanmuuttajia ja uusimmissa ukrainalaisia pakolaisia: Kesäretki Taidekeskus Salmelaan ja Matkailukeskus Sahanlahteen (2019), Luontoretki Joel Lehtosen Putkinotkon maisemiin (2021), Luontoja tutustumisretki Kupolan luontopolulla ja Varpalassa (2022) ja Lähiseuturetki Rantasalmelle ja Juvalle vuoden 1743 rajaseudulle (2022)
Silloin ohjelmistossa on kevyempää Vysotskia. Venäjän Aika 3/2023 Seu ras sa tap aht uu Kesäretkellä Lappeenrannassa ja Saimaan kanavalla Kangasalan Suomi–Venäjä-seuran kesäretki suuntautui aurinkoisessa alkukesän vehreydessä Lappeenrantaan ja Saimaan kanavalle, missä tutustumiskohteina olivat Linnoituksen alue, Viipurin pienoismalli Etelä-Karjalan museossa, ortodoksinen Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko, Wolkoffin talomuseo ja Mälkiän sulun alue kanavamuseoineen. Tänä vuonna osasto kustansi kahden lapsen leirin ja kahden lapsen päiväleirin Kangaslammin leirikeskuksessa. Saimaan kanavamuseon edustalla oppaamme Arja YläOutinen ikuisti hyväntuulisen joukkomme valokuvaan. Se näkyi 30. Monet laulut ovat tulleet uudelleen ajankohtaisiksi. heinäkuuta, kun lähes 200 ihmistä kokoontui Lapinlahden puutarhaan kuuntelemaan Vysotskin lauluja. Yhdistys toimii valtakunnallisesti ja talvella konsertteja oli myös Pohjois-Suomessa. Mukavassa menossa oli mukana niin suomen-, venäjänkuin ukrainankielisiä perheitä. Vuosia sitten Helsingissä järjestettiin isojakin Vysotski-konsertteja, mutta viime vuodet toiminta on keskittynyt Turun seudulle. Mihail Ionin ja Petri Rajala tulkitsivat lauluja venäjäksi ja suomeksi sekä kertoivat tarinoita laulujen taustoista. Ensi kesän konserttia suunnitellaan taas Lapinlahteen suuren suosion vuoksi. 48. Kehruuhuoneella, hotelli Lappeessa ja Wolkoffin ravintolassa saatiin hyvät ruoat – ja kahvila Majurskassa popsittiin varsin muhkeat vadelmatortut seuraten samalla draamaesitystä, missä Majurskan talon entiset asukkaat heräsivät henkiin. Osasto myös vei kesäleirille lahjoitusruokatarpeita ja vieraili paikan päällä lapsia jututtamassa: ”Joka leirillä pitäisi olla muutaman papan ja mummon syli tarjolla, kun pienemmät siellä kaipaa turvaa ja syliä. Tervetuloa ilmaiseen konserttiin! TEKSTI RIIKKA PORKOLA KUVA KAARINA LYHYKÄINEN Äänekoskella tuettiin lastenleiriä Lasten auttaminen on aina ollut tärkeää Äänekosken Venäjä-seuralle. Katso videokooste päivästä: bit.ly/SVSperhepäivä2023 Vysotskin ystävien aktiivit Mihail Ionin, Riikka Porkola ja Petri Rajala Lapinlahdessa. Sitä ennen Vysotskia voi tulla kuuntelemaan Turun Koulu-ravintolaan sunnuntaina 26.11. klo 15. Isommilla lapsilla on eri puuhat eikä heillä tule koti-ikävä mieleen.” Lue koko juttu: bit.ly/SVSäki2023 Kuopiossa vauhdikas perhepäivä Kuopion osaston ja Ystäväklubin yhdessä järjestämä Perhepäivä avasi kesän vauhdikkaasti. 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 48 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 48 4.9.2023 9.20 4.9.2023 9.20. Konsertin teema oli lauluja ystävyydestä ja rauhasta. Lähes 200 kokoontui kuuntelemaan Vysotskin lauluja Lapinlahteen Vysotskin ystävät ry järjesti pitkästä aikaa konsertin Helsingissä. Paikallisoppaamme Raili Leino ja Arja Ylä-Outinen kertoivat alueen historiasta ja nykypäivästä. Helsingissä on paljon venäläisen musiikin ystäviä
??. klo 18 Lehtikatsaus etänä Teamsissa. klo 18 Sandarmohin suomalaiset -ilta Yhteisötalossa, Pohjolankatu 3-5. Käpylän Venäjä-seura Druzhba. klo 14.30 Erään rautatieaseman tarinoita -musikaali. ???. ??????. ??. ????????. Sodanvastainen Rauhan kuvitelmia -sarjakuvanäyttely ja Sergei Stroitelevin ”Koti on siellä missä sydän on” -valokuvanäyttely Jämsän pääkirjastossa, Keskuskatu 2–4. (James Koskisen vapaapäivä, Mottilantie 11) SU 19.11. ????, ?????????. ????????. Ilmoittaudu viim. klo 18 Andrei Tarkovskin Andrei Rubljov, suom. ??????. viim. Arja Ahtee, arjaahtee@gmail.com . klo 13 Esitelmä Pälkäneellä: Viipuri – vaikuttava esimerkki suomalaisen kaupungin rakentumisesta. KE 1.11. Tarjolla nokipannukahvia ja grillimakkaraa. ???. Patalapusta villapaitaan ainakin kahdella kielellä. Lämpimästi tervetuloa. Ohjelmistossa 25.10. ?????. ??????, ??????. Ilm. Miettinen: Monrepos’ssa kentällä ja Viipurissa virtuaalisesti 29.10. ????????. alkaen klo 18 Besedka keskustelukerho * ???????. › Lisää tietoa ja tapahtumia: osastot.suomivenajaseura.fi/events Merkitse kalenteriin! 13.11.–26.11. klo 11-16 Ruokakurssi Kirsi Viljaalan opastuksella suomalaisvenäläisessä koulussa, Kaarelankuja 2. ma 16.10. ???. ??????. ???????. Ilm: uvalkeila@gmail.com LA 21.10. ???????. ??????. KE 29.11. Vaahterasali, Aleksanterinkatu 26. Esityskieli on venäjä. ????. ???. Syysretki Helsingistä Turkuun tarjoaa historiaa, kulttuuria ja mukavaa seuraa. Hinta 20 €. ????. klo 11-16 Ruokakurssi Kirsi Viljaalan johdolla Suomalaisvenäläisessä koulussa, Kaarelankuja 2. ?????????????. ???. Ilm. Tapahtumakalenteri 50. . TO 14.9., 5.10., 2.11. Koillis-Helsinki. Joensuu 25.–27.10. TI 24.10., 31.10., 7.11., 14.11. ??????, ??. Paikka vaihtelee, 14.9. Lahti Multi-Culti, Päijänteenkatu 1 Maanantaisin klo 16 Kässäkerho Lahdessa * ??. Sienestysja marjastusmahdollisuus. klo 18 Luentosarja venäläisestä runoudesta yhdessä ILO-kielikahvilan kanssa. Hinta 20 €. klo 18 Tietovisa * ???. klo 18 Elokuvakerho Lokin esitys. KE 11.10. Iisalmi SU 24.9. 19.9. ??????????. . klo 13-19 Sugrifest Oodikirjastossa LA 28.10. Valmistamme slaavilaisia herkkuja: salaatteja, borssia, dranikeja eli lihaperunapihvejä sekä jotain omenaista jälkiruoaksi. ?. Pälkäneen Pääkirjasto Arkki, Kehätie 4. LA 30.9. ?. Miestenpäivä ja pikkujoulut * ????????????. ???, ????????????. Elokuva ilmoitetaan myöhemmin. Muut elokuvat vahvistuvat myöhemmin. ?. ???????. ???????! 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 50 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 50 4.9.2023 9.20 4.9.2023 9.20. 050 62676, markku.karkkaine@gmail.com. Kiertoajelu, AboaVetus & Ars Nova -museo, lounas Kellariravintolassa. (Jämsän Gasthaus, Asemakatu 2) Kangasala Sunnuntaisin klo 14 Kulttuurivartit Lepokoti, Ruutanantie 26 24.9. Käsittelemme osallistujien laatimia referaatteja ulkomaisissa lehdissä julkaistuista Venäjää käsittelevistä artikkeleista. ?????????. Joka toinen torstai 21.9. Hannu Mäki-Laurila: Viipurin musiikkielämää 1918–1939 26.11. . Mirjaliisa Kilpelä: Ida Aalberg – Suomen teatteritaiteen uranuurtaja 12.11. ???. Esiintymässä Domracoctail-yhtye. Joukkueet ottavat mittaa toisistaan eri aiheissa venäjän kielellä: tieto ja taide, yleissivistys ja laulut ym. Kokoontuminen alueen parkkipaikalla klo 12. Vierailijana myös järjestöpäällikkö Riku Savonen. ????????, ???????. Liput 3 €. Lisätiedot Joensuun osaston Facebook, Joensuu Events -sivusto. Esityksen alussa Pentti Straniuksen johdatus elokuvaan ja lopuksi keskustelua. Järj. ???????. Jämsä 2.–27.10. ????????. Keijo Koivula: Viipuri – vaikuttava esimerkki suomalaisen kaupungin rakentumisesta 15.10. Etänä ja pk-seudulla! Online . Sirpa Evwaraye ja Kirsi Viljaala kertovat isoisänsä Iisakki Männikön tarinan. tekstitys. Jämsäläinen kirjailija Risto Ahonen kertoo kirjastaan ”Ukraina: Mitä kaikkea tapahtui?”. klo 17 Juokaamme teetä, olkaamme ystäviä -ilta * ????????. Markulle p. Vapaa pääsy. anja.bohling@gmail.com, tai tekstarilla 050 376 0806. Hinta: jäsenet 35 €, muut 45 €. Vapaa pääsy. ?????. Teemu Keskisarja: Viipurin ihmisten sotahistoria TI 19.9., 24.10., 21.11. LA 7.10. ???. Ulkoilupäivä Soidinvuoren ulkoilualueella, Palosenlammintie 287. kokoonnutaan Sporttiravintola Pelurissa, Rautatienkatu 19b 2 krs. Harri K. Kino Lokakuu Joensuun Siihtalan kulttuuritehtaalla Kino Sihis -salissa. Illan aikana esiintyvät paljastavat itselleen tärkeän taideteoksen ja kertovat siitä noin 10 minuuttia. (Paunun koulu, Paununkatu 1) LA 28.10. Venäjän Aika 3/2023 Helsinki LA 23.9. Järj. Keskustelua suomeksi ja venäjäksi. . La 11.11. ?????. Mielenkiintoisia vieraita, kahvia ja teetä. ???. Liput 15 €. Yhdessä keskustellen ja vinkkejä vaihtaen. Raija-Liisa Mäkelä kertoo Stalinin vainoista, joita hän on käsitellyt teoksessa Muilutetun tytär. Kulttuurimaraton ?????????. klo 18 Minulle merkittävä taideteos Yhteisötalossa, Pohjolankatu 3-5
klo 12–16 Oulu, Aleksinkulma (Aleksanterinkatu 9) Marilaista musiikkia, ruokamaistiaisia, tutustumista eri kieliin, työpajoja ja kansallispukunäytös. suomivenajaseura.fi/ events Lappeenranta MA 13.11. klo 10–17 Tampere, Kulttuuritalo Laikku (Keskustori 4) Nojatuolimatka Siperiaan, marilaista musiikkia, setokaisten kulttuuria ja tanssit. Tervetuloa kuuntelemaan Rajalan Petrin ja Ioninin Mishan hyvää tulkintaa ja tarinoita! Vapaa pääsy! Äänekoski LA 14.10. Lisätiedot: bit.ly/SVSonni Sugrifesteillä luvassa reipasta menoa marilaisen Anna Makeevin tahtiin! Lähde mukaan! 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 51 45-51_SVS-sivut_3-2023.indd 51 4.9.2023 9.20 4.9.2023 9.20. LA 28.10 klo 12–14 Slaavilainen herkkupöytä. Lisää tietoa ja tapahtumia osastot. klo 12-16 Sugrifest Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9. 3/2023 Venäjän Aika ?51 10 vuotta Sugrifestejä Tänä vuonna tuomme Sugrifestiin erityisesti marilaista kulttuuria, kun Virossa asuva Anna Makeev säestäjineen esiintyy tapahtumissa: LA 7.10. Otto Huuskonen +358 40 747 3521. klo 13–19 Helsinki, Oodi-kirjaston Maijansali (Töölönlahdenkatu 4) Ajankohtaispaneeli suomalaisugrilaisesta kulttuurista, karjalaista ja marilaista musiikkia, lastenohjelmaa ja unkarilainen tanssityöpaja. Se käsittelee ihmisten elämänkulkua vauvasta vaariin, kohteena erityisesti tukea saavat tai sitä kaipaavat. klo 20 Rahvaanmusiikin kerhon Sugrifest-klubi Turku SU 26.11. lennot Helsinki–Samarkand ja Tashkent-Helsinki, majoitus 2-HH, aamiaiset ja yksi ruokailu päivässä, ohjelman mukaiset kuljetukset, tutustumiskäynnit, matkanjohtajan palvelut. Kino Lokakuu -elokuvaviikko Porin pääkirjaston Kokoustilassa. LA 7.10. klo 10-17. Tervetuloa herkuttelemaan! Pieni maksu, jäsenille edullisempi. klo 18 Arjen huojuvat tukipilarit – kirjailija Katja Ihamäen haastattelu Tampereen pääkirjasto Metsossa, Pihlaja-salissa. 17.–20.10. Oulu LA 14.10. jakutiohjaaja Sergei Potapovin Hevosjumala ja pe 20.10. Alustava hinta 1990 €/hlö. Kohtaamisia Onnellisten saarilla Savonlinnassa Tervetuloa seuran jäsenten yhteiseen syysviikonloppuun Savonlinnaan! Ohjelmassa yhdessäoloa, virkistymistä, pikkujoulutunnelmaa sekä savonlinnalaiseen kulttuuriin tutustumista. Pori 2.10.–30.10. LA 14.10. jakutiohjaaja Ljubov Borisovan Ei aurinko milloinkaan laske. Rentoutumista ja yhdessä oloa. Sis. klo 15 Kevyempää Vysotskia -konsertti Koulu-ravintolassa, Eerikinkatu 18. Tule aamusta klo 9 tai lounaalle klo 12-14. Tuttuun tapaan markkinat. Kello 15-18 kahvitusta, saunomista, makkaranpaistoa. Luterilaisen Inkerin kirkon pappi, runoilija, kirjailija, muusikko ja kansanperinteen kerääjä Arvo Survo kertoo Inkeristä ja uudesta runokirjastaan ”Korvekko”. Silkkitielle Keski-Aasiaan 27.12.2023–3.1.2024 Lähde tarunomaisiin vuoristomaisemiin satumaiselle Silkkitielle. Lisätiedot ja varaukset: Kallio-Vallilan Venäjä-seura Reino Jaakkola, rhojaakkola@gmail.com. H1-lisä 395 €. Kansallispukujen tuuletus ja yhteiskuvaus klo 13. 18.–19.11. Sergei Stroitelevin ”Koti on siellä missä sydän on” -valokuvanäyttely sotaa paenneista ukrainalaisista lapsista Porin pääkirjastossa. Esitykset alkavat klo 18, ti 17.10. LA 21.10. Tampere TO 28.9. Yhdessäoloja ideointipäivä Kangaslammen leirikeskuksessa jäsenille ja heidän perheilleen. Vast.matkanjärj: Finnsov Tours Oy. Kirja kertoo sosiaalisista ja yhteiskunnallisista olosuhteista Venäjällä pääosin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022. Kautonkatu 3. Savonlinnan osasto isännöi viikonloppua ja saamme maistiaisia osaston tekemästä yhteistyöstä kaupungin eri kieliryhmien kanssa. ukrainalaisen ohjaaja Oleg Sentsovin Gamer, to 19.10. Osana viikonloppua Itä-Suomen osastojen aluetapaaminen. Ilm. klo 18 Tupailta Kristiinan Salongissa, Katariinan tori 4. Sugrifest Kulttuuritalo Laikussa TO 12.10