VenäjänAika 4 | 2017 Irtonumero 7,5 € Suomi 100 -juhlaa Venäjällä Kuinka Urhosta tuli Kekkonen Diplomatiaa ja journalismia Astana Suomalainen juurtui Arkangeliin & PUHDASTA ENERGIAA s.48
26 90 26 90 Ilkka Taipale MIELISAIRAALASSA Ilkka taipale on viettänyt 14 vuotta mielisairaalassa ja 11 vuotta eduskunnassa. 24 90 Luke Harding VAIENNETTU Agentti Litvinenkon murhan käänteet myrkytyksen valmisteluista, peittelystä ja juonista syyllisten paljastamiseksi ovat tarua ihmeellisempiä. ILMESTYY 20.11. Kalle Kniivilä TANJAN KATU Kirja ei kerro eliitin valtataisteluista, vaan siitä, miten vuosisadan 1917–2017 mullistukset Venäjällä ovat vaikuttaneet arkielämään. Siinä ei ole paljon eroa, hän tokaisi kerran potilailleen. Lauri Nurmi PERUSSUOMALAISTEN HAJOAMISEN HISTORIA Suomen the House of Cards. Hanna Nikkanen & Työryhmä HYVÄN SÄÄN AIKANA Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. Tiukalla ammattitaidolla kirjoitettu kirja nykyaikamme kovimmasta poliittisesta kamppailusta. Korealainen romaani Murakamin ja Ishiguron jalanjäljissä. 24 90 26 90 SUURI JOURNALISTIPALKINTO 22 90 TIETO-FINLANDIAEHDOKAS JA KANAVA-PALKINNON VOITTAJA. 24 90 Elvi Sinervo YHÄ KATSELEN PILVIÄ Harvinaisuus: elämäkerta naisesta! ”Tuntuu mahdottomalta uskoa, että kaikki teoksessa kerrottu on mahtunut yhden ihmisen elämään." -bloggari 29 90 Teivo Teivainen MAAILMANPOLIITTINEN KANSALLISKÄVELY Terävä kirja kansallisista symboleista. Kyung-sook Shin JÄÄN LUOKSESI Nuoruus, rakkaus ja ystävyys ovat samanlaisia kaikkialla, ajasta ja paikasta huolimatta. LUE AINAKIN NÄMÄ TILAA KUUMIMMAT OPUKSET NETTIKAUPASTAMME: WWW.INTOKUSTANNUS.FI intokustannus.fi PSST! KUN LIITYT INNON YSTÄVÄKSI, SAAT 20 % ALENNUKSEN KAIKISTA KIRJOISTAMME. ILMESTYY 20.11
Tulemme mm. VENÄJÄN AIKA 3 pääkirjoitus 21 vuotta käsi valtimolla Suomi ja Venäjä ovat vuodesta 1917, eli 100 vuotta, olleet toistensa rajanaapureina itsenäisinä valtioina. Raskaiden sotavuosien jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa alkoi uusi kausi, joka jatkuu edelleen Kremljov Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Suurvaltasuhteet, Venäjän suhteet EU-maihin, Venäjän sisäja ulkopolitiikka, taloussuhteet, kulttuuri, ihmisten kanssakäyminen, turismi ja urheilu tulevat edelleen olemaan hyvin edustettuina lehdessämme. Lukijapalautteemme on ollut valtaosaltaan positiivista, joskin lukijoiden joukosta on löytynyt joitakin soraääniä, jotka ovat pitäneet lehteä joko liian kriittisenä tai jopa Venäjän vastaisena tai liian Kremlin politiikkaa myötäilevänä ja jopa ”trollaavana”. 1809 Suomen Suuriruhtinaskunnan, jolla oli autonominen asema Venäjän keisarikunnassa, omat valtiopäivät, raha, postimerkki, vaakuna jne. Tarkoituksenamme on seurata ja raportoida Suomen ja Venäjän keskinäisistä suhteista ja kehityksestä mm. Olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti, joka toimii avoimena keskustelufoorumina kaikille Venäjän asioista ja tapahtumista kiinnostuneille. maailmansodan jälkimainingeissa seurasivat sisällissota molemmissa maissa, suomalaisten nationalistien ristiretket Vienan Karjalaan 1920-luvulla, ryssäviha Suomessa 1930-luvulla, talvisota ja lopuksi jatkosota. Venäjän Aika –lehdessä tehdään vuoden 2018 alussa joukko rakenteellisia uudistuksia, jotta lehti palvelisi entistä paremmin lukijoidensa toiveita. Myöskään kahden itsenäisen valtion yhteinen taival ei ollut helppo – Suomen irtautumista Venäjästä 1. Venäjän Aika -lehti on jo 21 vuoden ajan tarkkaavaisesti seurannut Venäjän tapahtumia ja kehitystä ja pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan kehumaan positiivisia saavutuksia ja arvostelemaan tai paheksumaan ilmeneviä epäkohtia. Se on täysin normaalia – niin paljon kun on ihmisiä, niin paljon on myös mielipiteitä. Todellisuudessa kansojemme kanssakäyminen ja yhteinen historia ulottuu satoja vuosia taaksepäin. sellaisilla aloilla, joita muu valtamedia ei valaise. Suomen ja Venäjän 1300 kilometrin pituinen raja on rauhanraja sanan todellisessa merkityksessä ja Venäjän ulkorajoista turvallisin. Sitä ennen, vuonna 1808 Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta ja teki siitä v. panostamaan juttuihin, jotka ovat kiinnostavia nuorille suomalaisille. Toivotamme lukijoillemme hyvää loppuvuotta ja riemukasta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaa. Siihen on mahtunut niin hyviä kuin huonojakin hetkiä – monia sotia, sortoa, vihaa, venäläistämistä, mutta samalla molemmille viihtyisää yhteisoloa, edullista kauppaa, kulttuurivaihtoa, turismia jne. Olemme sinä aikana muuttuneet maatalousvaltaisesta takapajulasta yhdeksi maailman johtavimmaksi teollisuusmaaksi niin puunjalostuksessa, metsäteollisuudessa, elektroniikassa, koneja laivarakentamisessa kuin lääketieteessäkin, muita aloja unohtamatta. Vuoden 1945 jälkeen sotakorvauksista clearingkaupaksi muuttunut maiden kaupallinen kanssakäyminen merkitsi Suomelle merkittävää elintason nousua. ALEKSANDER BORODAVKIN PÄÄTOIMITTAJA
PÄÄKIRJOITUS SUOMI 100 -juhlaa Venäjällä ITSENÄISTYMINEN oli luonnollinen askel KEKKONEN ja idänsuhteet VENÄJÄ -uhkakuvia syytä purkaa SUOMALAISMEPIT dialogin puolesta EMIGRANTISTA Suomen kulttuurin äiti VIROLAISMEPPI: Baltiassa vielä syrjintää DIPLOMATIAA ja journalismia MITENJOV KONTAKT ILKKA itämaan kiertäjä ASTANASSA on tulevaisuuden energiaa VENÄJÄN motiivit Syyriassa SUOMALAINEN juurtui Arkangeliin DOVLATOV ja Rubinsteina INTERNET tarjoaa tietoa Neuvostoliitosta MESSUJA Moskovassa ja Pietarissa SUOMALAINEN graniitti vanhassa Pietarissa TYÖPERÄINEN maahanmuutto Venäjälle KIRJAT LEONIDIN ruokavinkki VANJA-SETÄ tässä numerossa 3 6 10 12 16 18 21 24 26 28 29 45 48 51 54 56 59 60 62 64 66 68 70 60 68
Painopaikka Libris, Helsinki ISSN 1455-0520 Kannen kuva: Virve Obolgogiani Aikakauslehtien Liiton jäsen 56 64 70. 0400 407 268, fax (09) 856 5557 a.borodavkin@novomedia.fi Ulkoasu HANK www.hank.fi Hannu Kavasto, AD Toimitusneuvosto Kimmo Kallonen, puheenjohtaja Sisko Ruponen, Aleksander Borodavkin, Merja Hannus, Kari Ketola. Kustantaja Oy Novomedia Ltd Yläkaskentie 19 A FIN-00740 Helsinki fax (09) 856 5557 novomedia@novomedia.fi www.venajanaika.fi www.novomedia.fi Päätoimittaja Aleksander Borodavkin Oy Novomedia Ltd Matkapuh. Ilmoitusmarkkinointi novomedia@novomedia.fi Tilaukset Kesto 26 € / vuosi, vuosikerta 30 €, tilaushinta ulkomaille 35 € / vuosi, fax (09) 856 5557 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa
6 VENÄJÄN AIKA suomi 100
Esityskappaletta ei ole vielä varmistettu. VENÄJÄN AIKA 7 XVIII suomalaisvenäläinen kulttuurifoorumi Pietarissa Suomi 100 -juhlaa Venäjällä F oorumi oli Venäjän päätapahtuma Suomi 100-juhlavuonna. ”Yhteishanke on aloitettu vuonna 2015 Dick Holmströmin ollessa Åbo Svenska Teaterin johtaja”, kertoi nykyinen johtaja Jukka Aaltonen. Siitä tuli edistyksellisten intellektuaalien kohtauspaikka, ja sen esitykset saivat aikaan keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Ostrovskin näytelmän ”Rakkauden pitsit”. Åbo Svenska Teaterin on tarkoitus vierailla Pietarissa vuonna 2020. Vuonna Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi ”Kulttuurin sadat kasvot” 21.-23.9.2017 Pietarissa keräsi eri puolilta Venäjää ja Suomea noin 450 kulttuurin toimijaa neuvottelemaan 107 yhteisestä hankkeesta.. Yhteistyön vauhdittajana on ollut myös Soile Tirri Turun SuomiVenäjä-seurasta. Seuraavassa on muutamia mielenkiintoisia poimintoja. ”Fontankateatterin on perustanut v.1980 Vladimir Malishtky. Teatteriyhteistyötä Teatteria koskevassa istunnossa esiteltiin Suomen vanhimman teatterin, vuodesta 1839 toiminnassa olevan Åbo Svenska Teaterin ja Pietarissa toimivan Fontankajoen Nuorison Teatterin (The State Youth Theatre on the Fontanka) hanke. Fontanka-teatteri tuo Turkuun ensi huhtikuussa A.N. Osallistujat saivat myös tutustua Pietarin kulttuurikohteisiin valinnan mukaan. Hankeneuvottelujen lisäksi foorumissa pidettiin alakohtaisia istuntoja sekä kaksi seminaaria: ”Suomen itsenäistyminen ja Venäjä” ja ”Kansainväliset kulttuuritapahtumat kulttuurimatkailun kehityksen käynnistäjinä”. Avajaisiin osallistuivat ja tervehdyksensä toivat Venäjän pääministeri Dimitri Medvedev ja Suomen pääministeri Juha Sipilä
Viisivuotias Ali oli lähtenyt katsomaan Palatsiaukiolle pappi Gabonin johtamaa kulkuetta tsaari Nikolai II:n luo. Sen jälkeen hän poistui jatkamaan kokousta. Venäläiset kertoivat, että esim. Tsaari ei näyttäytynyt marssijoille, jotka pyysivät kurjuutensa lopettamista. Tällöin otettiin avuksi lobbaus. Teatterissa työskentelee 95 näyttelijää, joista 30 on vierailevia. silver-ring.ru). Taiteilija Aleksanteri Ahola-Valon vuosi 1917 Pietarissa, ELPO ry 2017 Aleksanteri Ahola-Valo 1900-1907, Helsingin kaupungin taidemuseon julkaisujan:o 56, Libris Oy 1998 ”Hankkeissa on tärkeää molemminpuolinen tahto tehdä yhteistyötä.”. TEKSTI: LEENA EEROLA Kirjallisuutta: Ahola, Ritva: Aika laulaa laulujaan, ELPO ry 2007 Ahola, Ritva: Uusi maa, uusi ihminen, ELPO ry 2015 Sanna Saarinen: Tapasin Tolstoin, Taiteilja Ahola-Valon muistikuvia Repinistä Rytiin, Finn Lectura, 2015 Sanna Saarinen, Venäjän vallankumouksen silminnäkijä. 1998. Hän teki ampumisesta ja kaaoksesta paikalla piirroksen. Ryhmälle lahjoitettiin Sanna Saarisen uutuusteos ”Venäjän vallankumouksen silminnäkijä. Kultalahti (1869– 1902) poika. Tshehovin näytelmiä on vaikea tuoda Suomeen, koska isoja näyttämölavastuksia on hankalaa sijoittaa monesti kooltaan pienemmille suomalaisille näyttämöille. Näistä mainittakoon Kuhmon kamarimusiikki, Pietarissa toimivan INTER ASPECTin järjestämät kansainväliset musiikkifestivaalit ja kuorokilpailut (http://wccc.su/ http://interfestplus.ru/en) ja Hopeasormuksen Venäjältä Suomeen järjestämät kulttuurimatkat (www. Tapaus, joka järkytti kovasti lasta ja vaikutti hänen elämäänsä, oli Pietarin verisunnuntai v.1905. Taideteoksia hän teki yhteensä noin 10 000. Ali oli monilahjakkuus. Pojat menivät katsomaan lähetystöä. Åbo Svenska Teater ei saanut avustusta opetusja kulttuuriministeriöltä. Viiritsassa Inkerinmaalla, johon isä perheineen karkotettiin epäiltynä, 7-vuotias Ali perusti leikkitovereidensa kanssa leikkikoulun, jossa lapset toimivat opettajina. Ihmisiä kuoli ja veri virtasi. Ennen jokaista esitystä näyttelijät harjoittelevat näytelmän. Turun kaupunki osti yhden Fontankan esityksen”. Ahola-Valo toimi usealla alalla. Lenin teki päätöksen ja kirjoitti nimensä Svinhufvudin paperiin parissa minuutissa. Ali oli myös todistamassa 27.2.1917 helmikuun vallankumouksen aamua Znamenskaja-, nykyisin Vosstanija-aukiolla. Fontankan näytelmät vaihdetaan kuukauden välein. kehitteli evohomologiaa eli itsekasvatukseen perustuvaa kasvatusmetodia. Suomalaiset esittivät toiveinaan nähdä Suomessa vierailuina venäläisiä klassikkoja, esityksiä tämän päivän Venäjältä, alkuperäiskansojen näytelmiä ja kokeilunäytelmiä. Jukka Aaltonen kertoi hankekokemuksista: ”Hankkeissa on tärkeää molemminpuolinen tahto tehdä yhteistyötä, kontaktiverkot ja rahoitus. Aleksanteri Ahola-Valo oli Pietarissa toimineen suomalaisen nuohoojan ja sanomalehtimies Pekka Aholan (1875–1919) ja Idan o.s. Hanke on toteutettu Suomen opetusja kulttuuriministeriöltä saadulla erityisavustuksella. Hänen teoksiaan on ollut näyttelyssä mm. Ohjelmisto on sisältänyt maailman näytelmäkirjallisuuden mestariteoksia. Taiteilija Aleksanteri Ahola-Valon vuosi 1917 Pietarissa”. 8 VENÄJÄN AIKA suomi 100 1989 teatterin johtajaksi tuli nykyinen johtaja Semyon Spivak”, selvitti Fontankateatterin taiteellinen varajohtaja Natalia Brhozovskaya. Puihin kiivenneitä poikia putosi kuolleina maahan. Siellä hän sai kuulla, että Suomesta oli tullut ”pyttypäitä” tapaamaan Vladimir Iljitsh Leniniä. Ryhmä tutustui esitysten ja näyttelyn lisäksi kiertoajelulla niihin paikkoihin Pietarissa, joissa Ahola-Valo oli vaikuttanut. Kansainväliset kulttuuritapahtumat matkailun pontimena Viimeisenä päivänä pidetyssä seminaarissa ylijohtaja Riitta Kaivosoja Suomen opetus-ja kulttuuriministeriöstä totesi alustuksessaan mm., että festivaalikentällä on paljon kansainvälisen matkailun potentiaalia. Uudenvuodenaattona 1917 Ali oli tutustumassa uusiin kirjoihin Smolnan kirjastossa ystävänsä kirjastonhoitaja Vladimir Izbakovin luona. Seminaarissa käsiteltiin monia kulttuurimatkailun esimerkkejä. Teatterilla on kaksi näyttämöä: 500-paikkainen ja 310-paikkainen näyttämö Izmailovskypuutarhassa, Fontankan rantakatu 114. Neljäs versio tapahtumasta on öljymaalaus vuodelta 1985. Aleksanteri Ahola-Valo Venäjän vallankumouksen kokija ja Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoituksen näkijä Pietarin kulttuurikohteiden vaihtoehtona oli tutustuminen suomalaisen taiteilijan ja kasvatustieteen kunniatohtorin Aleksanteri Ahola-Valon (1900-1007) elämäntyöhön ja kokemuksiin Pietarissa 1900-luvun alussa. Hän mm. Sotilasosasto aloitti ampumisen. HAMissa v. Joka päivä esitetään eri näytelmä kahdella näyttämöllä. Seuraava kulttuurifoorumi pidetään ensi vuonna Savonlinnassa. Silinteripäisten miesten joukosta Pehr Evind Svinhufvud esitti Suomen itsenäisyyttä koskevan anomuksen Leninille. Se toimi vuoteen 1916 asti
Tietokirjailija Sanna Saarinen ja ELPO ryn puheenjohtaja Risto Suvanto. Ahola-Valo taidenäyttelyssään Malmbergetissä, Ruotsissa v. 1948. Pääministeri Dimitri Medvedev puhuu foorumin avajaisjuhlassa Pietarin valtion akateemisessa Kapellassa.. VENÄJÄN AIKA 9 Ylhäälhtä Vasemmalta myötäpäivään: Åbo Svenska Teaterin johtaja Jukka Aaltonen Foorumin tapahtumapaikan eli Moskova-hotellin edessä. Pietarhovin suuren palatsin upeaa julkisivua. Ahola-Valon nuorena muotoilema valokuva hänestä itsestään vuodelta 1916
Sosiaalidemokraatit menivät pisimmälle. Hallitsemisen jatkuvuutta edusti nyt duuma ja sen valitsema väliaikainen hallitus pääministerinään ruhtinas Georgi Lvov. Dosentti Arto Luukkanen kertoo, että Suomessa oli hyvät valmiudet itsenäisyydelle vuonna 1917. Eduskunta, keskusja paikallishallinto toimivat. Muun muassa maaseudun tilaton väestö kasvoi ja köyhtyi. Vladimir Lenin palasi Suomen kautta Venäjälle huhtikuussa 1917. Kirkko ja koululaitos olivat myös toimivia ja ne pitivät moraalia yllä. Osa kansanedustajista vaati valtaa eduskunnalle. Suomalaiset saivatkin itse olla mukana valmistelemassa manifestia, jolla väliaikainen hallitus kumosi kaikki Suomen perustuslaillisia oikeuksia loukkaavat lait ja asetukset. Epäkohtiakin oli. He halusivat maaliskuun lopulta lähtien jo täyttä itsenäisyyttä. Hallitukselle uskolliset joukot antautuivat lopulta ja Nikolai II ja samalla Romanovin suku joutuivat luopumaan kruunusta 15.3.1917. Lenin ja Stalin edistivät Suomen itsenäisyyttä Kevään manifesti toteutti perustuslaillisen ohjelman ja suurin osa porvaripuolueista olivat siihen tyytyväisiä. Näiden joukossa olivat myös bolsevikit. Sotajoukot eivät enää totelleet päälliköitään, vaan rivimiehet usein surmasivat esimiehensä ja lähtivät kaduille protestoimaan yhdessä tyytymättömien kansalaisten kanssa. Lisäksi teollisuuden ja metsätyöväen työja elinolot olivat huonot. Tähän heitä innosti Luukkasen mukaan Lenin ja bolsevikkipuoleen kansallisuusohjelma, jota oli laatimassa muun muassa Josif Stalin. Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous mahdollistivat kuitenkin vapautumisen naapurimaan vallasta.. Suomessa oltiin valmiit luovuttamaan ylin valta Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Suomen kannalta oli tärkeää, että väliaikainen hallitus halusi tehdä eron tsaarin sortopolitiikkaan. 10 VENÄJÄN AIKA suomi 100 Suomella oli kaikki valmiudet itsenäisyyteen vuonna 1917 S uomen talous oli hyvällä mallilla lähinnä Venäjän kaupan ansiosta. Ensimmäisen maailmansodan pitkittyminen, valtavat tappiot rintamalla, elintarvikepula ja eri ryhmien protestoinnit, propaganda ja agitaatiot veivät Venäjän vallankumoukseen maaliskuussa 1917. Tätä taustaa vasten luokkavastakkaisuudet ja tyytymättömyys kasvoivat. Suomessa vallitsi järjestys ja elintarviketilanne oli kohtuullinen. Yhteiskunta oli järjestäytynyt. Ohjelmassa tarjottiin Suomelle vapautta Venäjästä ja itsenäisyyttä. Kansallisuuspolitiikallaan bolsevikit halusivat horjuttaa väliaikaista hallitusta ja sillä houkuteltiin Venäjän historiaa Helsingin yliopistossa opettava dosentti Arto Luukkanen sanoo, että Suomessa itsenäisyyden rakennusprosessi oli vuoden 1917 tapahtumiin mennessä edennyt siihen pisteeseen, että itsenäisen Suomen syntyminen oli luonnollinen askel. Suomen sosiaalidemokraatit olisivat menneet jo tässä vaiheessa pidemmälle ja he vaativatkin muun muassa torppareiden vapauttamista ja kahdeksan tunnin työpäivää. Suomi menetti suurruhtinaansa. Valtaa Venäjällä halusivat myös maan alta nousseet vallankumoukselliset ryhmittymät
Sisällissodan osapuolet alkoivat näin ollen olla valmiina katkeraan ja veriseen kansalaissotaan. Svinhufvudin johtaman porvarillisen senaatin, jonka tärkeimmäksi tehtäväksi tuli itsenäisyyden toteuttaminen. Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin 6.12.1917 senaatin itsenäisyysjulistuksen ja sen toimet itsenäisyyden toteuttamiseksi, hallitusmuodon aikaansaamiseksi ja ulkovaltojen tunnustuksen hankkimiselle Suomen itsenäisyydelle. Tammikuun 12. Porvarit olivat lähinnä myöntyvyysja yhteistyölinjalla, jonka mukaan ainakin toistaiseksi korkeinta valtaa saisi Suomessa käyttää Venäjän väliaikainen hallitus. Luukkanen kertoo, että Lenin piileskeli Suomessa useampaan otteeseen ennen lopullista vallankumousta. Venäjän kyky käydä sotaa oli luhistumassa. Toki suomalaiset olivat rakentaneet itsenäisyydelle vahvan pohjan toimivine instituutioineen. VENÄJÄN AIKA 11 myös suomalaisia toimimaan vallankumouksen hyväksi. Arto Luukkasen mukaan J.K. Bolsevikit taas olivat julistaneet suhtautuvansa vähemmistökansallisuuksien itsenäisyyspyrkimyksiin myönteisesti. Talvipalatsi, josta käsin Kerenski oli johtanut väliaikaista hallitusta, sortui 7.11.2017 eli Venäjän juliaanisen ajanlaskun mukaan 25.10.2017. Luukkanen sanoo, ettei Ilman aseita voida käydä sotia. 28.1. Luukkasen mukaan Venäjän sisäpolitiikkaan liittyy nykypäivänäkin monisäikeisiä uhkakuvia. Svinhufvudin senaatti seurasi vallankumouksellista liikehdintää levottomana, mutta varsinaiseen kapinaan ei uskottu. Suomen kannalta todellinen uhka voi Venäjä-asiantuntijan mukaan realisoitua vain nimenomaan Venäjän sisäpoliittisista syistä. Valtalakia ei enää hyväksytetty Venäjän väliaikaisella hallituksella. Ulkopolitiikan ja sotilasasiat sosiaalidemokraatit olisivat toistaiseksi jättäneet venäläisten hoidettavaksi. sotilaskomitean jäsenen Carl Gustaf Emil Mannerheimin luomaan hallitukselle armeijan ja toimimaan sen ylipäällikkönä. Leninin kiihotuksella ja rohkaisulla oli kiistatta osuutensa Suomen tapahtumiin. Bolsevikkien lähettämä asejuna Suomeen mahdollisti omalta osaltaan Suomen sisällissodan. Vladimir Leninin johtamat bolsevikit tukivat voimakkaasti vallankumouksellista toimintaa Suomessa. Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.1917 ja Ranska ja Saksa heti tammikuun alkupäivinä. Luukkanen toistaa, että Suomi oli kaikin puolin valmis itsenäisyyteen. Porvaripuolueiden eduskuntaryhmissä vapaus Venäjästä ja täydellinen itsenäisyys sai entistä enemmän kannatusta. punakaartit alkoivat ottaa valtaa käsiinsä Etelä-Suomen kaupungeissa ja punaisten poliittinen johto järjestäytyi Suomen kansalaisvaltuuskunnaksi, joka otti ohjelmakseen työväenluokan vapauttamisen. Svinhufvudin senaatti antoi 4.12.1917 eduskunnalle ilmoituksen Suomen itsenäistymisestä ja sen edellyttämän hallitusmuodon tärkeydestä. Tämä oli Luukkasen mukaan ratkaisevaa sisällissotaan johtavia syitä tarkasteltaessa. Ajankohta oli Svinhufvudin senaatille hyvä. Maailmansota ja kansainvälispoliittinen tilanne edistivät ratkaisevasti Suomen itsenäisyyspyrkimyksiä. Jos Venäjän talous ajautuisi todella huonoon tilaan ja rahat loppuisivat ja/tai naapurimaassa alkaisi sisäinen valtataistelu, niin nämä ennalta arvaamattomat tapahtumat voisivat heijastua jollakin tavalla myös Suomeen. Aleksandr Kerenskin johtama väliaikainen hallitus ei olisi kuitenkaan missään tapauksessa suonut Suomelle itsenäisyyttä. Kerenski lähti eri vaiheiden jälkeen naamioituneena maanpakoon kohti Amerikkaa ja Suomesta palannut Vladimir Lenin otti vallan käsiinsä. Vuoteen 1918 tultaessa suomalainen yhteiskunta oli jakautumassa kahtia. Suomen itsenäistymisen mahdollisti Luukkasen mukaan ensimmäinen maailmansota, Venäjän sotilaallinen ja yhteiskunnallinen luhistuminen sekä bolsevikkien vallankumous. Eduskunnan julistautuminen korkeimman vallan lähteeksi loi paineen siihen, että maahan oli saatava eduskunnan luottamusta nauttiva senaatti. eduskunta äänesti Suomeen P.E. Uudet eduskuntavaalit järjestettiin lokakuun alussa. Enckell näki valtalain osaksi bolsevikkien kumouksellista toimintaa. Tämä niin sanottu valtalaki sai eduskuntakäsittelyssä kannatusta myös porvaripuolueiden keskuudessa ja se hyväksyttiin 18.7.1917. 27.11. Lisäksi punakaartit aseistettiin. Luukkasen mukaan Kerenskin väliaikainen hallitus katsoi, että Venäjän pitää hoitaa Suomen sotilasasiat Pietarin turvallisuuden takaamisen takia. Kesä 1917 kului Suomessa kiistelynä siitä kuka Suomessa käyttäisi korkeinta valtaa eli kuka keisarin sijasta vahvistaisi Suomen lait ja käyttäisi muun muassa korkeinta nimitysvaltaa. Lenin viimeisteli vallankumousteoksensa Suomessa. Tämä oli Kerenskin hallituksen kannalta suuri virhe. Pietarin vallankumous loi pohjaa kumouksellisuudelle Suomessa, mutta lisäsi myös tarvetta parlamentaariselle eduskuntatyölle. Aleksandr Kerenski teki virheen Kysymys korkeimman vallan käytöstä oli Suomessa edelleen avoin tilanteessa, jossa Venäjän tapahtumat vaikuttivat ratkaisevasti Suomen itsenäistymiseen. Paasikivi puhui aikanaan ”taivaan lahjasta”. TEKSTI JA KUVAT: LEIF GRANHOLM ”Venäjän sisäpolitiikkaan liittyy nykypäivänäkin monisäikeisiä uhkakuvia.”. Punakaartilaiset alkoivatkin aseineen anastaa valtaa väliaikaiselta hallitukselta. Sosiaalidemokraattien paikkaluku laski 92: een eli sosiaalidemokraatit menettivät eduskunnassa enemmistön. Lisäksi senaatti valtuutti 15.1. Tämä merkitsi välirikkoa Venäjään ja Suomen todellisen itsenäisyyden lähentymistä. Mannerheim alkoi muodostaa armeijaa lähinnä Pohjanmaan suojeluskuntiin turvautuen. Senaatilla ei kuitenkaan ollut käskyvallassaan omaa armeijaa eikä toimivia poliisivoimia, jotka olisivat kyenneet estämään kumouksellisen toiminnan ja venäläisten matruusien mielivaltaisuudet sekä yleisen epäjärjestyksen. Saksa oli käynnistämässä bolsevikkien kanssa rauhanneuvottelut. Sosiaalidemokraatit olivat itsenäisyyslinjalla, jonka mukaan vaadittiin korkeimpia valtaoikeuksia eduskunnalle. Asejuna ja Venäjän uhka Jos Lenin olisi aikanaan saatu kiinni ja ammuttu, niin Venäjän vallankumous ei olisi ainakaan toteutunut siinä muodossa kuin se aikanaan tehtiin. Suomalaisen yhteiskunnan järjestys oli hajoamassa. Kerenskin hallitus joutui turvautumaan kenraali Kornilovin masinoiman vallankaappausyrityksen yhteydessä bolsevikkeihin, joiden johtajat vapautettiin. Ruokapula lisäsi levottomuuksia ja sotatilan loppuminen johti lakkoaaltoihin. päivänä 1918 eduskunta kuitenkin antoi senaatille tehtäväksi lujan järjestysvallan luomisen veljessodan syttymisen varalta. Venäjän väliaikaisen hallituksen johtoon noussut Aleksandr Kerenski otti tiukan linjan valtalain hyväksynyttä Suomen eduskuntaa kohtaan ja määräsi sen hajotettavaksi ministerivaltiosihteeri Carl Enckellin suosituksesta. Leninin johdolla Suomeen lähetettiin tammikuun lopulla muun muassa 15 000 kivääriä, 2 miljoonaa patruunaa ja jopa kaksi panssariautoa
Isä Juho Kekkonen oli remontoinut tupaa ennen esikoispojan syntymää, jolloin siihen oli muurattu jo savupiippu. 12 VENÄJÄN AIKA suomi 100 KUINKA URHOSTA KUORIUTUI KEKKONEN Kajaanilaisen lukiolaisen Urho Kaleva Kekkosen suurimmissakaan unelmissa ei välkehtinyt kevättalven 1918 hangilla maatessaan sotilaskivääri kourassa avata tietä uuden itsenäisen Suomen valtionpäämieheksi. Perhe muutti Iisalmen kautta Kajaaniin isän töiden perässä, kun Urho oli 11-vuotias. Yksi hänen nimimerkeistään oli ”Känä”. Kekkonen ei oikeastaan ollut kainuulainen, vaan savolainen. Urho oli koulussa kuriton, koulukiusaaja, näsäviisas, korkeushyppääjä, mutta myös kova lukemaan ja kirjoittamaan. Hän syntyi 3. Mitään ei tapahtunut hänen ohitseen, saatikka ylitseen. Lukustressi sai häneltä jopa hiukset irtoamaan yhdessä yössä eivätkä ne suomi 100 vuotta 2017 Kekkonen pysyi presidenttinä yli neljännesvuosisadan. Hänessä ei yksinkertaisesti ollut vielä mitään sellaisia ominaisuuksia, joiden ansiosta hänet valittiin presidentiksi 38 vuotta myöhemmin. Silloin Kekkonen oli jo viisinkertainen pääministeri. Urho Kekkosen elämäntarina on juuri sillä tapaa monipolvinen, että siitä kukin voi löytää oman Kekkosensa. Hän oli korvaamattomassa kurssissa Kremlissä. Idänsuhteita ei voitu ajatella ilman Kekkosta. Hän syntyi kylläkin savusaunaan. Nuori lakimies Urho Kekkonen kävelyllä Ateneumin kulmilla 1930-luvun alussa.. syyskuuta 1900 Pielavedellä Pohjois-Savossa, mutta ei savutupaan
Urho liittyi Kajaanin suojeluskuntaan jo lukiolaisena ja päätyi Kajaanin sissirykmentin 1. Kekkosen katumus ehkä aitoa Hänen kuvauksessaan omasta osuudestaan punaisten teloituksiin on vahva katumuksen leima, mikä voi hyvin olla myös jälkiviisauden tuomaa. huhtikuuta 1918 Pohjois-Savon rykmentin 1. Kekkonen antaa teoksessaan Vuosisatani 1 mielikuvan, että tapahtumat veivät poikaa. Sotilaiden johtajana oli komppaniamme päällikkö, jääkäri Taskisen nimellä tunnettu mies, joka oli ollut Kajaanissa syksystä 1917 saakka vapaaehtoisten kouluttajana. Sillä hän pyrki tasoittamaan välejään vasemmistopuolueisiin ja pääsemään hovikelpoiseksi Kremliin. Kekkosen kirjan ja päiväkirjojen kuvaukset eivät osu yhteen. Ajoitus ja nimeltä mainitun jääkärin nimikin menee väärin. ’Poskelle, laukaise’, taisivat olla komentosanani.” ”Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni. Siihen tehtävään ei käsketty, vaan kutsuttiin. Innokkaita vapaaehtoisia riitti niissä, joilta olivat sankariteot jääneet tekemättä. toukokuuta 1918 riittänyt, vaan siinä vaiheessa ammuttiin tavallisia työläi. Todennäköisesti johtajaksi Kekkosen valitsi juuri Kekkonen itse. kasvaneet uudestaan. Olin niin hermostunut, että en muista, oliko minulla kivääri vai ei. pataljoonan konekiväärikomppanian päälliköksi. Voin ehkä jo tässä vaiheessa sanoa, että moneen minun yleisestä mielipiteestä joskus hyvinkin kauas vasemmalle päätyneeseen kannanottooni on ratkaisevassa määrin vaikuttanut tuo onneton päivä Haminassa.” Kekkosen kuvaus ei yksinkertaisesti ole uskottava. Erikoista on ollut se, että milloin minulla on ollut vaikeuksia, epäonnea, vastoinkäymisiä ja mielipahaa, on mieleeni noussut voimakkaana tämä Haminan tapahtuma kuin painajainen. Kekkonen ei ole sotilaana voinut sotatilan jatkuessa kuljeskella yksin yöllä Haminan torilla ja joutua sattumalta entisen esimiehen käskemänä johtamaan puolestaan teloitusta. komppanian riveissä Kuopion, Varkauden, Mouhun ja Viipurin taisteluihin punaisia vastaan. Hän takuulla tunsi oman esimiehensä, joka oli syksyllä 1917 pielavetinen jääkäri Johan (Juho) Benjamin Jauhiainen. Voittoisan valkoisen armeijan taistelija oli toukokuussa 1918 siihenastisen uransa huipulla. Taskinen määräsi minut antamaan ampumiskäskyn. Sellaisia ei enää yöllä 25-26. Omat tappiot olivat katkeroittaneet 17-vuotiasta. Hän luettelee kaatuneiden nimiä ja haavoihinsa menehtyneitä. Näin Kekkonen kirjassaan sivulla 130: ”Kävelin kerran Haminan tyhjähköllä torilla, kun näin, että sotilasjoukko kuljettaa keskellään kymmenkuntaa siviilihenkilöä. Molemmat onnistuivatkin. Tosin, Jauhiainen oli siirretty 15. Siviilimiehet pantiin riviin ja kiväärein varustetut suojeluskuntalaiset parin-kolmenkymmenen metrin päähän heitä vastaan. Nähtyään minut Taskinen komensi minut miesryhmään. Kai siinä mainittiin teloitettavien nimet, mutta missä kuolemantuomio oli langetettu, sitä ei kuulutettu.” ”Kun valmistelut olivat päättyneet, alkoi osuuteni. Matkamme jatkui Haminan valleille. Mutta sen olen muistavinani, että en ampunut. Urhon isä ei ollut koskaan ”torppari”, vaan tukkiasioitsija ja työnjohtaja Kajaanin Puutavara Osakeyhtiöllä. Nyt vasta oivalsin, että kyseessä oli kuolemantuomion täytäntöönpano. Päiväkirjoihinsa Kekkonen on kirjannut ammuttavat yhdeksän siviiliä paikallisiksi ”pääpunaisiksi”
Jotkut vaikenivat, jotkut alkoholisoituivat, jotkut sekosivat, jotkut näkivät haamuja, jotkut tekivät itsemurhan ja jotkut samaistuivat uhreihinsa, kuten kävi Kekkoselle. 14 VENÄJÄN AIKA siä, ay-aktiiveja ja työväenyhdistyksen väkeä, naisiakin. Tuntuu uskottavalta, että hän ymmärsi hyvittävänsä omalla tavallaan tekosiaan varttuneena valtiomiehenä. Svinhufvud pelasti teloittajat syytteeseen panolta kytkemällä punaisten ja valkoisten armahduksen samaan lakiin 7. Varusmiespalvelus, kilpaurheilu, opiskelu, puoliso ja perheen perustaminen saivat Kekkosen ryhdistäytymään. Se Kekkonen, jonka jälkipolvet muistavat, alkoi kasvaa vasta vähitellen omien yritysten ja erehdysten kautta. Mutta tuolloin Kekkosen suurmiehen olemuksessa oli vielä monta numeroa kasvuvaraa. Sama porukka tervasi myös keisari Aleksanteri I:n rintakuvan yliopistolla. Kekkosen hurmahenkisyyttä osoitti, että hän johti ylioppilasporukkaa, joka tervasi purkukuntoon Uspenskin katedraalin kupeessa olleen Haminan rauhan muistokappelin. Uusi maailma, vanhat aatteet Valkoisen armeijan veteraanit pääsivät jatkamaan koulunkäyntiä syksystä 1918 lukien kuin mitään ei olisi suomi 100. joulukuuta 1918, jota vastaan SDP ei voinut siksi äänestää. Teloitukset olivat laittomia. Valtionhoitaja P.E. Kekkosen tavoin teloittajat pääsivät vähällä, mutta monien vastaavien teloittajien henkilötarinat kertovat, että omatunto alkoi vaivata uudestaan, kun elämän ehtoo alkoi häämöttää ja pelko joutumisesta sellaisen tuomarin eteen pelotti, missä maalliset armahdukset eivät päde. Kekkosen mukaan homma meni lyhyen kaavan mukaan näin: ”Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista ja minä olin johtamassa ryhmää, joka sen teki.” Omatunto tuomitsi teloittajat Totta tarinassa on kenties se, että huono omatunto jäi vaivaamaan. Kekkosen lisäksi mukana olivat tiettävästi Kaarlo Hillilä sekä Matti ja Tapani Virkkunen. Ne olivat murhia
Syksyllä 1938 Kekkoset olivat ostaneet Vahvialasta Etelä-Karjalasta Paarmakallio -nimisen maatilan. Vuonna 1924 hän voitti vauhdittomien hyppyjen SM-kisoissa korkeushypyn ja kolmiloikan. Riita leimautui vahvasti Edströmin ja Kekkosen väliseksi kiistaksi. Saman vuoden Kalevan kisoissa hän voitti korkeushypyn ja sijoittui toiseksi sivulajissaan 100 metrin juoksussa. Vuoden 1932 olympiakisoissa Los Angelesissa Kekkonen toimi Suomen olympiajoukkueen johtajana. Kekkosesta tuli Kekkonen Urho Kekkosen aatteellisten juurien katsotaan olleen kansallismielisessä ylioppilaspolitiikassa. Etsivästä keskuspoliisista Urho Kekkonen myös löysi puolisokseen kanslistina työskennelleen Sylvi Uinon. Hän varoitti äärioikeiston uhasta. Neuvostovastaisuus, ruotsin kielen vastustaminen, Itä-Karjalan yhdistäminen Suomeen ja Suur-Suomen luominen olivat hänelle vielä tuolloin tärkeitä. Arvo Tuomisen mukaan Kekkonen oli vastustajiaan kohtaan asiallinen ja ammattitaitoinen. IAAF:n puheenjohtajana ruotsalainen Sigfrid Edström sulki näiden kisojen aikana Paavo Nurmen kilpailusta ammattilaisväitteen vuoksi. Vuonna 1930 hänestä tuli AKS:n kolme vuotta aiemmin valtaaman Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja. Ilmeisesti nämä kokemukset vaikuttivat siihen, että hän liittyi seuraavana vuonna Maalaisliittoon ja julkaisi poliittisen pamflettinsa ”Demokratian itsepuolustus”. Hän jatkoi pakinointia Suomalaisuuden Liiton lehdessä Suomalaisessa Suomessa, jossa hän keskittyi ajamaan etenkin yliopiston suomalaistamista. Hän ei äänestänyt eikä ollut edes eduskunnan istunnossa. Kekkonen alkoi suunnitella omaa väitöskirjaansa salaisen poliisin toiminnasta. Sodan kuluessa Kekkosen käsitys menneisyydestä ja tulevaisuudesta kääntyi täysin päinvastaiseksi. Kekkonen oli vielä suursodan alussa mukana päättämässä Maalaisliiton eduskuntaryhmässä, että valloitettu Itä-Karjala ja koko Kuolan niemimaa kuuluvat Suomeen. VENÄJÄN AIKA 15 tapahtunut. Kekkosen muita henkilökohtaisia ennätystuloksia olivat korkeushypyn 185 cm, kolmiloikan 14,06 metriä ja 100 metrin juoksun 11,0 sekuntia. Hän toimi aktiivisesti Pohjois-Pohjalaisessa Osakunnassa sekä lainlukijoiden riennoissa. Kekkonen muutti Helsinkiin vuonna 1921, opiskeli nopeasti ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi vuonna 1926. Kekkonen väitteli lakitieteen tohtoriksi 1936. Vuosien 1917-1918 palvelua suojeluskunnassa ja valkoisessa armeijassa ei hyvitetty asevelvollisuusiässä oleville. Lakitieteen ylioppilaana ja varatuomarina Kekkonen työskenteli Etsivässä Keskuspoliisissa etsivänä. Juhani Suomen Myrrysmies -kirjan mukaan Kekkosta kosketti kipeästi oman maatilan pilkkominen elinkelvottomaksi talvisodan rauhassa. Hänen sisältään kuoriutui rauhanoppositiolainen. Myöhemmin hän ei tohtinut ylentää itse itseään, koska hän ei pitänyt itseään sotasankarina. Veljen kohtalo kosketti syvästi Urhoa. Kekkonen vieraili Saksassa vuonna 1932 ja näki läheltä Adolf Hitlerin taistelun vallasta. Korvikkeeksi hankittiin Oulujärven etelärannalta heinäkuussa 1940 Hinan tila, joka jäi enimmäkseen Sylvin sekä poikien Tanelin ja Matin hoidettavaksi. MARKKU SALOMAA EUROOPAN SOTAHISTORIAN DOSENTTI Se Kekkonen, jonka jälkipolvet muistavat, alkoi kasvaa vasta vähitellen omien yritysten ja erehdysten kautta.. Oli luontevaa toimia myös Akateemisessa Karjala-Seurassa. Hän oli myös Ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1927–1928. Moskovan rauhan alueluovutuksessa uusi raja halkoi tilan niin, että rakennukset ja suurin osa viljelyksistä jäivät Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Hänen nuorempi veljensä Uuno Johannes (Jussi) Kekkonen puolestaan sokeutui toisessa maailmansodassa ja yleni majuriksi. Kekkonen kotiutui kersanttina, mikä osoitti menestystä. Kekkonen taisteli sinnikkäästi ja jopa ärsytystä herättävän jääräpäisestikin Nurmen osallistumisen puolesta. Hänen väitöskirjansa käsitteli kunnallista vaalioikeutta Suomen lain mukaan. Kekkonen kirjoitti pakinoita AKS:n lehteen Suomen Heimoon. Urho Kekkosen tarkoitus ei ollut kyntää ja kylvää muuta kuin poliittista kannatusta. Kekkonen kuitenkin erosi AKS:stä yhdessä monien muiden keskustaan suuntautuneiden jäsenten kanssa vuonna 1932, kun AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan Mäntsälän kapinaa. Kansanedustajana Kekkonen vastusti periaatteessa talvisodan rauhaa, mutta ei äänestänyt rauhaa vastaan – eikä sen puolesta. Oman urheilijanuransa jälkeen Kekkonen toimi Suomen Olympiakomitean ja Suomen Urheiluliiton (SUL) johdossa. Korkeushypyssä Kekkonen saavutti lisäksi kolme pronssia Kalevan kisoissa vuosina 1923, 1927 ja 1928. Vielä ennen talvisotaa Kekkoset olivat aloittaneet rakennusten remontoimisen. Kekkonen sai varatuomarin arvon vuonna 1928. Kekkonen nousi kyvykkäänä nuorena myös kansallisen huipputason yleisurheilijaksi. Kekkonen kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin Lyseosta vuonna 1919, mutta joutui sen jälkeen suorittamaan asevelvollisuutta Helsingin autopataljoonaan. Kekkosesta oli lopulta tullut Kekkonen. Hän kuitenkin joutui itse eroamaan Etsivästä Keskuspoliisista ehdotettuaan julkisesti, että se pitäisi lakkauttaa ja yhdistää rikospoliisiin. Mutta tilan metsät oli hakattu ja rakennukset olivat huonokuntoisia. Hänen hallussaan oli vauhdittoman kolmiloikan Suomen ennätys (972 cm). Maalaisliittolaisella poliitikolla oli oltava maatila. Kekkonen siirtyi vuonna 1927 Maalaiskuntien liiton lakimieheksi, mutta hänen julkinen esiintymisensä johti siihen, että työsuhde purettiin vuonna 1932. Hän etsi ja sai satimeenkin rajan takaa solutettuja kommunisteja. Seurauksena oli, että Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaottelut keskeytyivät useiksi vuosiksi
Kremlin hallintoa on usein pidetty arvaamattomana. Matinpuro ymmärtää Venäjän uuden Suomen suurlähettilään Pavel Kuznetsovin huolen Naton mahdollisesta laajentumisesta Suomeen. TEKSTI JA KUVAT: LEIF GRANHOLM politiikka // uhkakuvat. Rauhanpuolustajan mukaan arvioitsijoiden pitäisi istahtaa kuvitteellisesti venäläisen kenraalin pallille ja tarkastella asioita myös naapurimaamme näkökulmasta. ”Krimin laittoman miehityksen ja Ukrainan tilanteen ei pitäisi suoranaisesti vaikuttaa Itämeren turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.” Krimillä ja Ukrainalla on erilainen historiallinen menneisyys ja yhteys Venäjään kuin esimerkiksi Baltian mailla ja Suomella. Se että Venäjä varautuu jollakin tavalla Natoa vastaan, on venäläisten näkökulmasta luonnollista. Matinpuro sanoo, että mikä tahansa suurvalta voi vaikuttaa ja toimia arvaamattomasti omien intressien turvaamiseksi. Venäjällä on presidentti Putinin johdolla suuri tarSuomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro sanoo, että Venäjän sisäpoliittisen ja taloudellisen tilanteen raportointi Suomen lehdistössä on yleensä luotettavaa. 16 VENÄJÄN AIKA Venäjään liittyviä uhkakuvia on syytä purkaa M yös suomalaisten asiantuntijoiden ja median näkemyksiin Venäjän demokratian huonosta tilasta voi yhtyä, mutta se, että Venäjä nähdään suurena sotilaallisena uhkana, on Matinpuron mukaan ”ronskia liioittelua”
”Osapuolet eivät hae rauhanomaista tietä. Jopa Ruotsi ja Suomi panostavat enentyvässä määrin varustautumiseen. ”Selvää on, että Nato nähdään Venäjällä uhkana, vaikka itse emme näin sitä kokisi.” Matinpuro peräänkuuluttaa liennytystä, aseistariisuntaa ja dialogia osapuolten kesken. Pyritään vain sotilaalliseen ratkaisuun. Ukrainalaisten yhdistyminen on kaukana.” Toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro kertoo, että hän on paljon tekemisissä myös Venäjän opposition kanssa. Venäjän heiveröinen oppositio vaiennetaan tarvittaessa voimakeinoin.” Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro toivoo rakentavaa dialogia Venäjän ja lännen välille. Tätä taustaa vasten oppositiolla ei ole mitään mahdollisuuksia voittaa presidentinvaaleja. Maan bkt laahaa kuitenkin pahasti jäljessä verrattuna Yhdysvaltojen ja Kiinan bruttokansantuotteisiin. Taloudellisten vaikeuksiensa takia Venäjä on viime aikoina ollut pakotettu leikkaamaan puolustusbudjettiaan. Matinpuro sanoo, että tsaarien Venäjä, Neuvostoliitto ja nyky-Venäjä nähdään naapurimaassa jatkumona. Matinpuro sanoo, että jos Venäjää olisi kohdeltu aikoinaan tasavertaisena kumppanina, kun ohjuspuolustusjärjestelmiä rakennettiin muun muassa Tshekin ja Puolan alueille, niin kansainvälispoliittinen tilanne voisi olla toinen. ”Miksei ohjuspuolustusjärjestelmää rakennettu yhdessä, jos se oli suunnattu Irania vastaan?” Itä-Ukrainan tilanne on Matinpuron mukaan problemaattinen. Yhdysvallat lupasi aikanaan ulkoministeri Joseph Bakerin sanomana, ettei Nato laajene Venäjän rajoille. Venäjä ei ole Matinpuronkaan mukaan kansainvälisillä mittareilla arvioitaessa taloudellinen eikä sotilaallinen suurvalta, paitsi ydinaseilla mitattuna. Molemmilla on kova halu vaikuttaa alueella.” Venäjän sotatoimet ja diplomatia tuskin tuovat Syyriaan pysyvää rauhaa. Tarvitaan kaikenlaisia aloitteita, että varustautumiskierre saataisiin pysäytettyä ja aseidenriisunta sen tilalle. Presidentti Sauli Niinistön transponderialoite on toiminnanjohtajan mukaan yksi askel eteenpäin. Näidenkin keskustelujen perusteella on helppo nähdä, ettei Navalnyilla ja muulla oppositiolla ole tulevissa vaaleissa ”mitään jakoa” nykyisiä Kremlin valtiaita vastaan. Venäjän sotavoimat ovat Itämeren piirissä Matinpuron mukaan selvässä alakynnessä verrattuna Naton ja muihin läntisiin sotavoimiin. Matinpuro toivoo, että jossain vaiheessa Syyriassa ja muualla Lähi-idässä päästäisiin rauhaan ja jälleenrakennukseen. Voidaan olettaa, että jos Kremlin hallinto alkaa nähdä Itämeren Nato-merenä, niin Venäjä reagoi kokemaansa ulkoiseen uhkaan turvatakseen omat intressinsä alueella. Matinpuron mukaan uhkakuvia pitäisi pikemminkin purkaa, eikä Itämeren alueen maita pitäisi suinkaan lisäaseistaa. ”Myös Suomessa keskustellaan sotilaallisesta liittoutumisesta, mikä vain lisäisi jännitteitä lähialueilla.” ”Selvää on, että Nato nähdään Venäjällä uhkana, vaikka itse emme näin sitä kokisi.”. ”Aseidenriisunta pitäisi pitää erillään näistä asioista.” Rauhanpuolustaja on näkemyksissään tiukasti sotaa vastaan rauhan puolesta. Suomi on kohentamassa laivastoaan ja hankkimassa Hornethävittäjien korvaajia. Toisin on käynyt. Itä-Ukrainan separatistit tuskin pysyisivät pystyssä ilman Venäjän tukea. Matinpuro ei näe Venäjää rauhantekijänä Syyriassa. Yhdysvaltojen ja monen läntisen maan puolustusbudjetit erityisesti suhteutettuna maan kokoon ovat moninkertaiset verrattuna Venäjän sotilasmenoihin. Tämä koskee molempia puolia, sekä Venäjää että länttä. Kremlin johdolla maan historiallisesta suurvaltaasemasta muistutetaan jatkuvasti mediassa. Venäjä ei ole tehnyt viime vuosina mitään ratkaisevia rauhanaloitteita. Pitää kuitenkin muistaa, että 40 prosenttia Venäjän ulkomaankaupasta kulkee Helsingin editse. Siitä on jo aikaa, kun Neuvostoliitto vetäytyi Mihail Gorbatšovin johdolla Itä-Euroopasta. ”Presidentti Putinin hallinnolla on vahvasti media ja väkivaltakoneisto kontrollissa ja käytössä. Osa Itä-Ukrainan väestöstä ei tue Kiovan hallitusta. Yhden vanhan ydinkäyttöisen sukellusveneen uittaminen laivaston juhlapäivän yhteydessä Suomenlahden pohjukkaan Pietarin edustalle kuvastaa hyvin nykytilannetta. Voittoa Hitlerin johtamista fasisteista ylistetään ja samalla rehabilitoidaan suurta sankaria Josif Stalinia. ”Venäjällä on Lähi-idässä ja Välimeren alueella suurvaltapoliittinen intressi samoin kuin Yhdysvalloilla. Nyt mennään toiseen suuntaan. Matinpuron arvion mukaan Venäjällä ei ole Itämeren alueella mitään erityistä sotilaspoliittista intressiä. VENÄJÄN AIKA 17 ve esiintyä todellisena suurvaltana, ja maa toimii nykyisin aktiivisesti muun muassa Lähi-idässä. Asevarustelu on erilliskysymys Matinpuro haluaa korostaa, että hän jakaa yleisen läntisen näkemyksen Venäjän demokratian huonosta tilasta ja kaikkialle ulottuvasta korruptiosta. Maassa kerrotaan ja korostetaan nykyisin suurta tarinaa, johon kuuluu toisen maailmansodan saavutukset. Sankarimyytit kuuluvat Venäjän nykypäivään. Kertomatta jätetään, että tuhannet venäläiset saivat surmansa Stalinin puhdistuksissa
”Kun ristiriidat kärjistyvät, ihmiset luisuvat helposti kylmän sodan asenteisiin. EU:n ja Venäjän nykyiset huonot suhteet juontuvat Torvaldsin mielestä suurelta osin Ukrainan ja Krimin tapahtumista. Ja tämä koskee sekä EU:ta että Venäjää.” ”Venäjän ongelmana on kansalaisyhteiskunnan kehittymättömyys. Torvalds arvioi Venäjän suurimmaksi ongelmaksi ”modernisaatiovajeen”. Nils Torvalds (RKP) ”EU:n ja Venäjän suhteet ovat monella tavalla haastavat ja ongelmalliset”, aloittaa Nils Torvalds, joka on paitsi meppi, myös Ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokas. Muut presidenttiehdokkaat eivät ole näin myönteistä NATO-kantaa ottaneet. Viranomaisten ja poliitikkojen kanssakäyminenkin on vähentynyt kireiden suhteiden takia. Torvaldsin mielestä Euroopassa tunnetaan valitettavan huonosti Venäjän mutkikasta ja ongelmallista historiaa eikä siten aina ymmärretä, miksi Venäjällä on tapana tulla vastaan ”tylpällä kärjellä”.. Mikä tilanteeseen on syynä ja mitä pitäisi tehdä, että suhteet paranisivat. Venäjän Aika kysyi asiaa muutamalta Euroopan parlamentin suomalaisjäseneltä eli mepiltä. Se ei kuitenkaan ole uusi asia vaan vaje on vaivannut itänaapuriamme niin keisarinvallan kuin kommunistihallinnonkin aikana. Lokakuussa Torvalds kertoi julkisuudessa kannattavansa Suomen NATO-jäsenyyttä. Suomessa ensimmäiset kansalaisyhteiskunnan oireet nähtiin jo 1700-luvun lopulla ja sen kehittymistä ovat edesauttaneet kansakoululaitos ja lukutaidon yleistyminen. EU on asettanut Venäjälle pakotteita ja Venäjä on vastannut niihin vastapakotteilla. 18 VENÄJÄN AIKA 18 VENÄJÄN AIKA eu // mep Suomalaismepit kannattavat dialogia Euroopan unionin ja Venäjän suhteet eivät ole nykyään parhaat mahdolliset
”Venäjä pysyy Krim-näkemyksissään, samoin EU. ”Suhteissa on eräänlainen pattitilanne. Olemme todellisessa loose-loose (häviö-häviö) -tilanteessa”, lausuu sosiaalidemokraatteja euparlamentissa edustava Liisa Jaakonsaari. ”Kun parlamentaarikkojen yhteistyö ei nyt näytä olevan mahdollista, niin olisi syytä vaalia edes niitä alueita, joilla yhteistyötä yhä harjoitetaan. Jotkut Itä-Euroopasta tulevat poliitikot esittävät hyvin napakoita kantoja ja näkevät Venäjän jotenkin ´rakenteellisesti pahana´. ”Tervehenkinen vuoropuhelu vaikeista aiheista puuttuu. Erityisesti korostaisin lähialueyhteistyön käytännön hankkeiden jatkamista, vaikka korkealla poliittisella tasolla suhteet ovatkin jäissä. Hän huomauttaa kuitenkin, että Ukrainan vallanvaihtokaan ei sujunut kaikkien demokratian sääntöjen mukaan. Tarkoitan arktista aluetta, pohjoista ulottuvuutta ja lähialueyhteistyötä.” ”Venäjän doktriini on ilmeisesti muuttunut. Nyt tarvittaisiin välittäjää, jotain Willy Brandtin kaltaista poliitikkoa, joka pystyisi laukaisemaan pattitilanteen.” Jaakonsaari suree sitä, että Venäjän ja eurooppalaisparlamentaarikkojen yhteistyö on lähes nollassa. Aviokriisistä kärsivät usein pariskunnan lapset, nykyisestä EU:n ja Venäjän suhteiden aallonpohjasta kärsivät hänen mukaansa kansalaiset. ”Ymmärsin pakotteiden asettamisen, koska Venäjä oli rikkonut niin selkeästi kansainvälisen oikeuden normeja Krimin tapauksessa. Eikä niillä lopultakaan ole ollut suurta korjaavaa vaikutusta Ukrainan tilanteeseen.” Nyt tarvittaisiin Kyllösen mielestä EU:n ja Venäjän suhteita ratkaisemaan ”suuremman luokan avioliittoneuvoja”. Pietikäisen ei pidä sen enempää sotilaallisesta uhittelusta kuin valhemedian infor. Ratkaisua suhteiden kriisiin ei ole valitettavasti näköpiirissä.” Jaakonsaari pitää kuitenkin hyvänä, että EU on esiintynyt Venäjä-kannanotoissaan yksiäänisenä. Tähän ovat vaikuttaneet mm. Tosin EU:ssa esiintyy erilaisia Venäjä-näkemyksiä. EU pyrkii Venäjän kanssa rakentaviin suhteisiin, mutta juuri nyt välit ovat Pietikäisen mukaan ”viileät”. Rauhanomainen rinnakkaiselo lähtee yhteistyöstä ja kyvystä vuoropuheluun.” Liisa Jaakonsaari (SDP) ”Suhteet ovat problemaattiset, ongelmia on paljon, näköala ei ole kirkas. Kauas on edetty 1990-luvulta, jolloin Venäjä koki vielä EU:n yhteistyökumppaniksi.” Sirpa Pietikäinen (Kokoomus) Venäjä on Sirpa Pietikäisen mielestä tärkeä globaali toimija ja naapuri Suomelle. Sitten on heitä, jotka haluavat kehittää vuoropuhelua kaikesta tapahtuneesta huolimatta.” Siitä ei ole Pietikäisen mukaan epäselvyyttä, etteikö Krimin liittäminen Venäjään tapahtunut kansainvälistä lakia loukkaamalla. ”Minä ´ymmärrän´ näitä kriitikoitakin, vaikka lukeudunkin niihin, jotka yrittävät päästä Venäjän kanssa puheväleihin. ”Siihen ovat syynä Ukrainan ja Krimin tapahtumat. He eivät ilmeisesti koe EU:ta lähestymisen arvoiseksi. VENÄJÄN AIKA 19 VENÄJÄN AIKA 19 Merja Kyllönen (Vas) Vasemmistoliiton meppi ja puolueensa presidenttiehdokas Merja Kyllönen luonnehtii EU:n ja Venäjän suhteita ”pakastetuiksi”. joillekin venäläispoliitikoille asetetut matkustuskiellot. Mutta tästä pitäisi nyt jo päästä jotenkin eteenpäin. On myös aiheellista kysyä, kuinka venäläisvähemmistöä maassa kohdeltiin. Ukrainan tapahtumien jälkeen ei EU:ssa ole paljon ollut muuta Venäjä-puhetta kuin keskustelua pakotteista. EU:n piirissä vallitsee Kyllösen arvion mukaan melko vahva jako Venäjän ”ymmärtäjiin” ja ”kriitikoihin”. Viimeksi mainittuihin kuuluvat erityisesti Baltian maiden ja Puolan eurokansanedustajat, jotka antavat usein Venäjän kuulla kunniansa. Jos kriisi jatkuu ja jatkuu eikä päästä vuoropuheluun, ei siitä ole hyötyä yhdellekään osapuolelle
Minusta on vain hyvä yrittää päästä perille toisen osapuolen ajatusmaailmasta. Yhtäältä on Venäjän ”ymmärtäjiä” ja toisaalta kärkeviä kriitikoita. Puola ja Baltian maat. Tämä voisi avata solmuja myönteiseen kehitykseen. Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset) Pyysi kysymykset kirjallisena, mutta ei koskaan vastannut niihin.. Välitön syy tähän on Ukrainan kriisi, mutta taustalla ovat myös EU:n ja NATO:n virheet. Suomi ja EU voisivat ehkä antaa konkreettista apua Ukrainan perustuslain uudistamiseen. EU:ssa on saatu näyttöä Venäjän luomista kyberuhkista ja disinformaatiosta. Ja molemminpuolista luottamusta vahvistamaan. Toisaalta Suomi on pyrkinyt naapurimaamme kanssa luontevaan kanssakäymiseen sikäli kuin se on ollut mahdollista. ”Joskus sanotaan, että on kysymys ´Venäjän myötäilystä´, jos yrittää ymmärtää myös itänaapurimme logiikkaa ja tarkoitusperiä. Se ei tarkoita, että sitä pitäisi hyväksyä.” Heidi Hautala (Vihreät) ”Jännitteiset ja kyräilevät.” Näin luonnehtii europarlamentaarikko Heidi Hautala EU:n ja Venäjän tämän hetkisiä suhteita. ”Suomi on jossain siinä puolivälissä. 20 VENÄJÄN AIKA eu // mep 20 VENÄJÄN AIKA maatiokampanjoistakaan. ”Venäjä ujuttaa ´perinteisiä arvojaan´ eli taantumusta myös EU-maihin erityisesti äärioikeistolaisten puolueiden kautta. Kumpikaan toimintatapa ei edistä suhteiden normalisoimista. EU:n ja Venäjän suhteiden parantamiseksi olisi voitava edistyä Minskin sopimuksen toimeenpanossa. ”EU:ssä ei juuri nyt nähdä toivoa siitä, että suhteet nopeasti korjautuisivat. Ukrainan kriisin ratkaisua voisi myös pyrkiä edesauttamaan. Hautalan mukaan EU:n sisällä on erilaisia lähestymistapoja Venäjään. Ymmärtäjiin Hautala laskee Kyproksen, jossain määrin Kreikan ja Italian sekä jotkut saksalaiset he eivät kuitenkaan saa tukea liittokansleri Angela Merkeliltä. Kärkeviä arvostelijoita taas ovat mm. En tiedä, onko Suomen tasapainoilu onnistunut vai onko Suomi Venäjän silmissä sen henkisessä etupiirissä.”” Paavo Väyrynen (Keskusta) (lähetti vastaukset sähköpostilla) EU:n ja Venäjän suhteet ovat ongelmalliset. Olemme pysyneet yhteisessä rintamassa kun esimerkiksi pakotteista on päätetty. Ukrainan ja Krimin tapahtumat rasittavat suhteita.” Asiaa ei edistä Hautalan mukaan myöskään se, että Venäjä pyrkii kaikin tavoin tukemaan EU:ta horjuttavia voimia Euroopassa
Hänen panoksensa nykykulttuurimme syntyyn oli merkittävä. VENÄJÄN AIKA 21 VENÄLÄISEMIGRANTISTA TULI SUOMEN KULTTUURIN ÄITI Elisabeth Järnefeltiä ei turhaan kutsuta suomalaiskulttuurin äidiksi, mutta yhtä hyvin häntä voisi luonnehtia maahanmuuton mallikappaleeksi. Järnefeltien lahjakkaaseen lapsilaumaan kuuluivat myös kääntäjä-kriitikko Kasper, kirjailija ja Suomen tolstoilaisuuden keulakuva Arvid sekä säveltäjä-kapellimestari Armas. Perehtyessään Elisabethin eri puoliin, Nikander alkoi oivaltaa, miten mielenkiintoisesta ja monikerroksisesta persoonasta oli kyse. Se kaikki on yhä meillä nähtävissä.” ”Nykyään hänet on jo hiukan unohdettu, vaikka toki tunnetaan kirjallisuudentutkimuksessa.” Elisabeth Järnefelt oli paljon muutakin. ”Elisabeth Järnefeltiä kutsutaan syystä suomalaisen taiteen äidiksi, mutta ei vain lastensa kautta. E JA. Tänä vuonna Järvenpään museossa oli Elisabethnäyttelyn vuoro, ja sen päätyttyä jälleen tämän jälkikasvua ja lähipiiriä sivuava Säädytön yhteiskunta. Järvenpään museopalveluiden päällikkö Hanna Nikander aloitti tutustumisensa Elisabeth Järnefeltiin (1839-1929) tämän lasten kautta, kootessaan näyttelyjä taidemaalari Eero Järnefeltistä ja säveltäjä Jean Sibeliuksen Aino-vaimosta. ”Sillanrakentaja-näkökulma on erityisen ajankohtainen itsenäisyytemme juhlavuonna, ikinaapurinamme Venäjä, jonka rooli on taas Euroopassa kasvussa.” Isoäidin hellä hetki Armas ja Maikki Järnefeltin Evatyttären kanssa. Niinhän naisille yhä usein käy, myös suhteessa puolisoon. Ei ihme, että äiti jäi jälkikasvun varjoon. Hän toi Suomen taiteen kultakauteen uusia venäläisrealismin tulkintoja ja erilaisen tavan ajatella totuutta taiteessa. Hänet voisi nostaa esimerkiksi siitä, miten yhdistää onnistuneesti kaksi erilaista kulttuuria
Pitkän elämän aikana ehtii paljon, etenkin jos on kaikesta uudesta innostuva, iloinen ja eloisa. Alkuun perhe muutti kuvernööri-isän perässä, vielä Kuopioon, missä Elisabeth innostui kirjailija Minna Canthin kanssa kirjallisen salongin ohella naisten ja lasten asiasta. Eero Järnefelt luonnosteli tyttärensä Leenan ja äitinsä Elisabethin. Sotilaskoulutuksen saanut Alexander eteni vauhdikkaasti urallaan. Elisabeth perusti ensimmäisen Suomen kotinsa 1850-luvun loppupuolella Viipuriin. Perheessä luettiin paljon, keskusteltiin kirjallisuudesta ja taiteesta, järjestettiin kutsuja. Näille Järnefeltien ovet olivat aina auki. Ja josta myöhemmin tuli nuorten nousevien kykyjen kannustaja ja inspiroija sekä suomalaiskirjallisuuden venäjäntäjä. Siitä huolimatta kulttuuri kukoisti, Pushkin, Gogol ja baletti olivat luovimmillaan. Elisabeth viehättyi Suomesta juuri Pjotr-sedän huvilalla Karjalan Uudellakirkolla. Kolmikymppisenä Elisabeth opetteli suomenkielen, jota sinnikkäästi puhui lasten opiskelutoverienkin kanssa. Elisabeth ja Alexander vihittiin Pietarissa 22.12.1857. Suomi oli vielä Venäjän keisarikunnan autonominen suuriruhtinaskunta, missä suomenkieli oli vasta nousemassa ruotsin kanssa samaan asemaan. Tolstoilaisuuden hän jakoi Arvidpoikansa kanssa. Tästä alkoi tarina, jonka jälkiä näkyy yhä suomalaiskulttuurissa. Jelizaveta Konstantinovna sijoittui pietarilaisperheen 11 lapsesta keskivaiheille, tytöistä vanhimmaksi. Morsian oli 18, sulhanen kuusi vuotta vanhempi. Suomalaisuusaatekin imaisi hänet, samoin kuin naisja lapsiasia. Raskaat menetykset koettelivat Järnefeltien parisuhdetta, kuten ilmeisesti luonteiden, kulttuurien ja lopulta aatteidenkin erilaisuus. Kansallisuusaatteista kiivailtiin. Järvenpään taidemuseo/ Paloheimon perinnesäätiö. JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO/MATIAS UUSIKYLÄ. Elisabeth synnytti 16 vuoden aikana yhdeksän lasta, joista neljä kuoli varhain. Isän, Konstantin Karlovitshin saksalaisbalttilaisessa aatelissuvussa oli sotilaiden ohella poikkeuksellisen paljon taiteilijoita, kuuluisimpana kuvataiteilija Pjotr Karlovitsh Clodt, joka tunnetaan muun muassa Pietarin Anitshkovin sillan hevospatsaista. Järvenpään taidemuseo/ Paloheimon perinnesäätiö. Kahden vuoden kuluttua syntyi esikoinen Kasper. JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO/MATIAS UUSIKYLÄ Elisabethin isoveli oli kuuluisa taiteilija ja opettaja Mihail Konstantinovitsh Clodt, jonka öljytyö tämä Laiva joen rannalla on. 22 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Poikkeuksellisen taiteellinen perhe Millainen ihminen oli tämä pietarilaisen sivistyskodin kasvatti, joka Suomeen muuttaessaan toi mukanaan virkistävän kulttuurituulahduksen ja vilkkaan keskusteluperinteen. Sellaiseksi kuvailtiin Elisabeth Clodt von Jürgensburgia, joka syntyi 11.1.1839 Nikolai I:n Venäjällä, missä itsevaltiaan tiukat otteet ja sensuuri kiristivät ilmapiiriä. Raskaat menetykset koettelivat parisuhdetta 15-vuotispäivillään Elisabeth kohtasi Nikolai-veljen opiskelutoverin, suomalaisen Alexander Järnefeltin. Heihin kuului Vieremältä muuttanut papinpoika, josta myöhemmin tuli tunnettu kirjailija Juhani Aho, ja 1880-luvun alussa Elisabethin rakastettu. Tyttäristä vain Aino eli vanhaksi, 97-vuotiaaksi
Elisabeth Järnefeltin kirjeitä 18811929, toimittanut SuviSirkku Talas. www.jarvenpaa.fi/ taidemuseo LISÄÄ ELISABETH JÄRNEFELTISTÄ Arvid Järnefelt: Vanhempieni romaani, WSOY, ensimmäinen painos ilmestyi 1928-30. Tämä oli temperamentikas ja tunteellinen elävä nainen, ei pelkkä kulttuurija äitihahmo tai aatteenedistäjä. Nuoruuden kiihkeys laantui aikanaan. Voisimme oppia Elisabethilta paljon ”Elisabethissa minua koskettaa erityisesti hänen rohkeutensa kulkea omia polkujaan kohti uusia asioita, vieraalla maalla, usein ilman tukijoukkoja”, Hanna Nikander toteaa. Hanna Nikander näkee asian hyvin inhimillisenä, ilahduttavanakin osoituksena Elisabethin monista puolista. Elisabeth oli paljosta vastuussa, usein yksin.” Käytännössä pariskunta eli asumuserossa. Elisabeth Järnefelt on haudattu Helsingin Hietaniemeen, puolisonsa Alexanderin, lastensa Ellin ja Kasperin viereen. ”Kulttuureissamme on paljon samankaltaisia piirteitä”, Hanna Nikander muistuttaa. TEKSTI: HANNELE NIEMI SÄÄDYTÖN YHTEISKUNTA – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö 120 vuotta, näyttely Järvenpään taidemuseossa 26.10.201731.1.2018. WSOY 1999. Pirjo HämäläinenForslund: Elisabetin romaani, Järnefeltin perheen pietarilainen tausta. Nuoripolvi oli jo ajanut kulttuurissa ohi, välit niin Juhani Ahoon kuin Minna Canthiinkin viilenneet. Kirjeenvaihto jatkui vilkkaana loppuun asti. Elisabeth jäi leskeksi 57-vuotiaana. Kaikki, totta kai, kauniilla suomenkielellä. Tolstoilaisuudessa pyrittiin noudattamaan Vuorisaarnan ohjeita ja ihailtiin ruumiillista työtä, etenkin maanviljelyä. Rajan taa jääneiden sukulaisten kohtalokin huolestutti. Lapset tukivat äitiään, ja välit säilyivät ilmeisen lämpiminä. Laajassa lapsuusperheessä hänellä oli muutamia lähimpiään, kuten seitsemän vuotta vanhempi taidemaalariveli Mihail, joka Pietarin Taideakatemian professorina opetti myös sisarenpoikaansa Eeroa. Ahon teoksissa sanotaan näkyvän Elisabethin ja muidenkin Järnefeltien vaatimus taiteen totuudellisuudesta ja arkisuudesta. Hänen oma käsialansa näkyy vilkkaan kirjeenvaihdon ohella Lukemista lapsille-kirjasessa. VENÄJÄN AIKA 23 Tolstoilaisuus vei yksinkertaiseen elämään Suurperheen äidin suhde parikymmentä vuotta nuorempaan lastensa ystävään herätti uteliaisuutta, juoruja ja myös Järnefeltin lapsissa paheksuntaa. Raja on ylitetty usein nimenomaan kulttuurin keinoin. Samalla rannalla asui Juhani Aho perheineen. ”Me kaikki voisimme oppia Elisabethilta valtavasti, vaikka sopeutumiskykyä toiseen kulttuuriin. Sukuloinnit Pietarissa varmasti virkistivät, samoin läheisten vierailut Suomen kodissa. Varsin liberaalin ja eurooppalaisen kulttuurikodin kasvatti toi avarakatseisuutta Suomen vasta heräilevään kaupunkikulttuuriin. Tolstoilaisuudesta ei tullut äidille yhtä suurta elämänsisältöä kuin pojalle, vaikka Elisabeth – yksinkertaiseen elämään pyrkien – muuttikin maalle, Arvidin naapuriin Lohjalle, jatkaen siellä yhteydenpitoaan suomalaisten kansanmiesten ja -naisten kanssa. Elisabeth ehti myös venäjäntää Ahon tuotannon rinnalla muun muassa poikansa Arvidin tekstejä. Vanhemmalla iällä voimien vähetessä tolstoilaisuus ehkä toi Elisabethille lohtua pettymysten keskellä. Reitillä pääsee tutustumaan suomalaistaiteen kultakauteen ja sen merkkihenkilöihin, joista hämmästyttävän moni kuuluu Elisabethin lähipiiriin. Noin 70 Suomen vuotena venäläisemigrantissa nousi pintaan suomalaisuutta arvostava sydämensivistynyt ihminen, joka suvaitsi erilaisuutta ja tahtoi alati oppia uutta. Sinä aikana, ja sitä ennen on maidemme välillä käyty kulttuurinvaihtoa. ”Elisabeth avioitui hyvin nuorena, ja liitto oli kovilla puolison pitkien poissaolojen ja talousvaikeuksien takia. 90-luvulla Järnefeltien elämään oli astunut kirjailija-kreivi Leo Tolstoin luoma elämänfilosofia. Noina aikoina avioero oli harvinaista. ”Elän kumminkin muissa ja kaikkialla …” Kun Venäjästä tuli Neuvostoliitto ja Suomi itsenäistyi nousi Elisabethinkin ja synnyinmaan välille raja. ”Elisabeth Järnefeltin aikana kulttuurivaihto oli enemmän yksilöjen, neuvostovuosina taas valtiollisten organisaatioiden välistä.” Järvenpään museo kunnioitti suomalaisen kulttuurin äitiä juhlanäyttelyllä, josta jatkuvaan ohjelmaan jäi Elisabethin kävely. Elisabethia 17 vuotta nuorempi vapaa taiteilija Olga ei perustanut perhettä ja vieraili usein isosiskon luona. SKS 2013.. Elisabethin askelissa Suomen kultakauteen Venäjä ja Suomi ovat olleet naapureita itsenäisinäkin maina jo 100 vuotta. Alexander kuoli vuonna 1896. Yhdessä viimeisimmistään Elisabeth-mamma toteaa: ”Elämä jatkuu ijankaikkisesti, ei niin, että persoonallinen elämä jatkuisi, mutta niin, että minä, joka nyt elää minun ruumiissani, sen ruumiin kuoleman jälkeen elää kumminkin muissa, tai kaikkialla.” Viimeiset 23 vuottaan Elisabeth asui leskeksi jääneen Kasper-poikansa kanssa useissa osoitteissa Helsingissä, missä kuoli 3.2.1929. Tässä, kuten kaikissa toimissa, suurena etuna ja apuna oli aatelisrouvan jo varhain erinomaiseksi opettelema suomenkieli. Ihailen myös hänen intohimoaan edistää itselleen tärkeitä asioita”, Nikander mainitsee. Elisabeth jakoi opin yhdessä Arvid-poikansa ja Olga-siskonsa kanssa. Joissain kirjeissään Elisabeth valittaa kokevansa vierautta, pysyvänsä aina venäläisenä Suomessa. Järnefeltin lapsista Aino ja Eero perustivat kotinsa läheisen Tuusulanjärven rannalle, missä Elisabethmamma oli usein nähty vieras. Se kertoo ihmisen sivistyneisyydestä. Myös hänen lesken eläkkeensä loppui, ja taloustilanne tiukkeni entisestään
Säännöt ovat sääntöjä. Jana Toomin äiti on virolainen, mutta isä on venäläinen. Kymmenillä tuhansilla yhä muukalaispassi Jana Toomia ei kauan tarvitse houkutella kertomaan, mikä Baltian maiden venäjänkielisen vähemmistön oloissa on vialla. 24 VENÄJÄN AIKA VIRONVENÄLÄINEN MEPPI: Baltiassa syrjitään edelleen venäläisiä E uroopan parlamentissa on myös venäläisiä meppejä eli eurokansanedustajia: Latviasta ovat Tatjana Zdanok sekä Andrei Mamykin, Liettuasta Viktor Uspasskih – ja Virosta Jana Igorievna Toom, joka on Viron ensimmäinen venäläistaustainen eurokansanedustaja. Mutta jos Viro ja Venäjä ovat urheilussa vastakkain, kannatan kyllä Viroa.” Europarlamentin venäläistaustaisilla edustajilla oli kerran tarkoitus puhua venäjäksi kiinnittääkseen huomiota Baltian venäläisvähemmistön asemaan, mutta heidän ei sitä annettu tehdä. Hänen mielestään kysymys on diskribaltia // syrjintä. Äiti tosin syntyi Leningradissa, mutta vanhemmat tapasivat toisensa Virossa, jossa Janan isä suoritti asevelvollisuutensa. ”Sielultani en oikein ole sitä enkä tätä. Siinä meillä riittää yhä paljon tehtävää”, Toom sanoo. ”Teemme paljon yhteistyötä ajaessamme Baltian venäläisvähemmistön asiaa
Hän on erittäin älykäs ja laajasti asioita ymmärtävä ihminen. striptease-tanssijan ammatti! Ja maanviljelijä. Ehkä se on propagandan tulosta, mutta sitä siellä tahdottiin. En usko tätä väitettä, koska viisumi ei ole kovin kallis eikä sen hankkiminen ole mitenkään ylivoimaista.” Puhuessaan venäläisvähemmistön diskriminaatiosta Toom kertoo työmarkkinoiden vääristymistä: ”Tosiasia on, että jos lähettää työnantajalle ansioluettelonsa viroksi, saa paljon enemmän vastauksia kuin jos lähettää sen venäjäksi.” Edelleen Toom muistuttaa, että Viron itsenäistymisen jälkeen maan hallituksissa on ollut vain viisi venäläistaustaista ministeriä – yksi heistä oli ministerinä vain muutaman päivän. pronssisoturikiistan takia. Venäläiset tottuivat Neuvostoliiton aikana siihen, että länsituotteita oli vaikea saada. Hän itse sanoo kuitenkin päättäväisesti, että Krimin liittäminen Venäjään rikkoi kansainvälisen oikeuden normeja. Ei heitä hetkauta parmesaanin tai Valion juustojen puuttuminen.” ”Päin vastoin pakotteet ovat lisänneet Putinin kannatusta Venäjällä, mikä ei suinkaan ollut niiden tarkoitus.” Toom kävisi mielellään henkilökohtaisesti Krimin niemimaalla tutustumassa tilanteeseen, mutta se ei ole EU:n asettamien matkustussääntöjen takia mahdollista. Kun äskettäisissä paikallisvaaleissa radikaali oikeisto kampanjoi tunnuksella ´Jos haluat virolaisen Tallinnan, äänestä meitä´. Monet hankkivat myös Venäjän passin. Niinpä sinne on tullut terveydenhoitoalan ammattilaisia Ukrainasta. Siis perunankasvattamisessakin täytyy osata latviaa…”. ”Viron virallisen kannan mukaan nämä ihmiset eivät haluakaan Viron passia, koska muukalaispassin kanssa voi matkustaa Venäjälle ilman viisumia. Venäjänkielisissä kouluissa taas on määrätty antamaan 60 % opetuksesta viroksi kun ennen niissä opetettiin pelkästään venäjäksi. Ja miksi olisivatkaan, koska he ovat melkein kaikki venäläisiä.” Toom jatkaa ”diskriminointiluetteloaan” kertomalla, että pysyvän oleskeluluvan saaminen edellyttää kielikoetta, jossa vaatimuksena on B1 –tason kielitaito. ”Ja tietenkin olen paljon tekemisissä Nils Torvaldsin kanssa. Se on Toomin mukaan instituuttitason vaatimus. Epäsuhta korostuu kun ottaa huomioon, että Virossa on venäjänkielisiä yli 30 % väestöstä. Narvassa 97 % puhuu äidinkielenään venäjää, mutta taksinkuljettajilta edellytetään B1 –tason vironkielen taitoa, mikä on erittäin korkea vaatimus. ”Uskon kyllä, että krimiläiset tosiaan halusivat liittyä Venäjään. Mutta ovatko ihmiset nyt siellä tyytyväisiä, sitä en tiedä. ”Voitteko kuvitella, että siinä luettelossa on mm. ”Itä-Virossa on huutava pula lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Heidän määränsä on pikku hiljaa vähenemässä, mutta ei niinkään Viron kansalaisuuden saamisen kautta vaan ”luonnollisen poistuman” takia. Eikä hän halua mennä sinne ´salaa´ Venäjän kautta. Kysymys on lähes sadasta tuhannesta ihmisestä. Potilaat eivät ole valittaneet. Vaikea kielikoe Viron kielipolitiikka on Jana Toomin mielestä aivan liian tiukkaa. Hänen mukaansa maassa ovat viranomaiset laatineet 3 700 ammatin luettelon, johon on koottu ne työtehtävät, joissa on osattava valtiollista kieltä eli latviaa. Puhumme hänen kanssaan toisinaan venäjää, toisinaan englantia. He eivät kuitenkaan saaneet paljoa ääniä.” Monet tarkkailijat pitävät Jana Toomia jossain määrin ”venäjänmielisenä” poliitikkona. Mutta aina olemme tulleet toimeen hyvin.” TEKSTI JA KUVAT: ESA TUOMINEN ”Ei heitä hetkauta parmesaanin tai Valion juustojen puuttuminen.”. ”Kielellinen ääriajattelu ei enää näytä viehättävän virolaisia. Mutta sitten hän jatkaa: ”Pakotteista ei kuitenkaan ole ollut mitään hyötyä. ”Esimerkiksi europarlamentin vaaleissa ei-kansalaisilla ei ole oikeutta äänestää. Minulla ei ole mahdollista tehdä havaintoja paikan päällä.” Toom sanoo tekevänsä yhteistyötä konkreettisissa asioissa suomalaismeppien, kuten Hannu Takkulan ja Liisa Jaakonsaaren kanssa. Narvassa on suuri työttömyys ja taksinkuljettaja on se viimeinen pelastusrengas, jonka työtön itselleen löytää. Ei enää jännitystä etnisten ryhmien välillä Muutama vuosi sitten Tallinnassa nähtiin jopa mellakoita kun venäläisvähemmistö suuttui ns. Työpaikan saamiseksi vaaditaan yleensä hyvää vironkielen taitoa – myös Itä-Virossa, jossa melkein kaikki ovat venäjänkielisiä. Ukraina ei anna hänelle lupaa matkustaa Krimille. Mutta ukrainalaiset eivät saa lupaa tehdä töitä, koska eivät osaa viroa. Tällä hetkellä vain yksi ministeri tulee venäläisvähemmistöstä: sosiaaliministeri Jevgeni Ossinovski. Ja taksinkuljettajien kielitaitoa todella valvotaan: heiltä voidaan ottaa lisenssi pois, jos viro ei suju.” Hupaisana yksityiskohtana Toom ottaa esille Latvian tilanteen. Ei siltikään vaikka maassa asuvat ei-kansalaiset lasketaan mukaan kun päätetään, montako eurokansanedustajaa kukin maa saa.” ”Virossa ei-kansalaiset saavat sentään äänestää paikallisvaaleissa, mutta Latvia on vielä tiukempi – siellä ei-kansalaiset eivät saa äänestää lainkaan.” Virossa on Toomin tietojen mukaan noin 7 % väestöstä ilman Viron kansalaisuutta: he joutuvat tulemaan toimeen muukalaispassilla. Arkielämän tasolla virolaiset ja venäläiset ajautuvat enää harvoin konflikteihin keskenään. ”Aajatelkaapa nyt sitä, että kielitaitovaatimus on ulotettu koskemaan taksinkuljettajiakin. Nykyään etnisten ryhmien välinen jännitys on Jana Toomin arvion mukaan rauhoittunut. VENÄJÄN AIKA 25 minaatiosta, joka ei edelleenkään ole hellittänyt
Markku on kuitenkin pystynyt tekemään töitä suomalaislehdille koko ajan”, Anne Lammila sanoo. Pietarilaismedia on jatkuvasti yhteydessä pääkonsulaatin virkamiehiin, joten julkisuusdiplomatian hallinta on työssä tärkeää. Nyt lapsemme ovat jo aikuisia. Kaksi heistä asuu Helsingissä ja nuorin poikamme opiskelee Amsterdamissa. 26 VENÄJÄN AIKA T urusta kotoisin oleva Anne Lammila on tehnyt koko työuransa ulkoministeriön palveluksessa. TEKSTI: MARTTI KIURU, PIETARI KUVAT: SVETLANA ALEKSEJEVA Georgialainen ChaCha-ravintola Pietarin keskustassa. ”Tämäkin on totta, mutta toisaalta perheyhteys kiinteytyy ja kaikki perheenjäsenet puhaltavat yhteen hiileen. ”Suomen nykyinen hyvä maakuva Venäjällä on iloinen asia, mutta se ei ole itsestäänselvyys, vaan asian eteen on tehtävä jatkuvasDiplomatiaa ja journalismia Suomen Pietarin pääkonsulaatissa vaihtui johtaja toukokuussa, kun pääkonsuli Anne Lammila aloitti uudessa tehtävässään. Anne Lammila ja Markku Saksa tutustumassa ravintolan antimiin.. Tshaikovski-kadun virka-asuntoon muutti Lammilan mukana myös hänen aviomiehensä, toimittaja Markku Saksa. Diplomaattien yleinen ongelma on se, etteivät puolisot saa työtä kohdemaassa. Venäläinen Levada-tutkimuslaitos kartoitti jokin aika sitten venäläisten mielikuvia Suomesta, ja ylivoimainen enemmistö vastaajista suhtautui maahamme myötäsukaisesti. Myös venäjän kieli on hallussa, sillä Lammila opiskeli lyhyen venäjän lukiossa ja jatkoi kielen opiskelua Turun kauppakorkeakoulussa sekä opiskelijavaihdossa Ukrainassa 1980-luvun alussa. Pietarissa johtava suomalaisvirkamies on myös julkinen henkilö täysin toisella tavalla, kuin esimerkiksi Espanjassa tai Meksikossa. Jatkuvasti vaihtuvat asuinpaikat lienevät myös haaste varsinkin jos perheessä on pieniä lapsia. Hyvä maakuva ei ole itsestäänselvyys Hyvä kielitaito on diplomaatin pääomaa ja Anne Lammilakin kertoo osaavansa seitsemää kieltä. Siitä lähtien pariskunta on pitänyt yhtä ja kiertänyt maailmaa ensiksi kahdestaan ja sittemmin kolmen lapsensa kanssa. Yli kolmen vuosikymmenen aikana diplomaatin asemamaat ovat olleet Brasilia, Espanja, Ranska, USA ja viimeksi Meksiko, jossa Lammila toimi suurlähettiläänä. ”Mielestäni erittäin hyvin. Ensimmäisellä ulkomaankomennuksella Brasiliassa Lammila tapasi tulevan aviomiehensä Markku Saksan, joka toimi tuolloin Etelä-Amerikassa Suomen Kuvalehden kiertävänä kirjeenvaihtajana. Pietarin pääkonsulaatti on Suomen suurin ulkomaanedustusto, ja pääkonsulin tehtävä on ulkoasiainhallinnon arvostetuimpia posteja. Kuinka yhteiselo sääntöihin tiukasti sidotun virkamiehen ja kenties boheeminkin lehtimiehen ja reportaasinkirjoittajan välillä on sujunut
Saksalle journalismi näyttääkin olevan enemmän kuin pelkkä työ – se on elämäntapa ja keino jäsentää monimutkaista maailmanmenoa. VENÄJÄN AIKA 27 elämää // ihmisiä ti töitä”, Lammila muistuttaa. Journalistin ura alkoi Helsingin Sanomien toimittajakoulusta vuonna 1967, eikä Saksalla ole aikomustakaan lopettaa juttujen tekoa, vaikka eläkkeellekin jo pääsisi. Saksa asui USA:ssa vuosina 2007-2011 ja hänen huomionsa maailman ykkösvaltion kärjistyvistä ongelmista herättivät huomiota kriittisyydellään. Näinhän se ajattelumme usein menee. ”Suomalaisyrityksille tarjoutuu ympäristöyhteistyössä lupaavia bisnesmahdollisuuksia”, Lammila povaa. ”Jotkut koulutetut ystävänikin katsovat nenänvartta pitkin, kun yritän vakuuttaa heille, että Pietari on yhtä hieno metropoli kuin joku Pariisi tai New York konsanaan. Venäjä-ennakkoluulojen murtamisessa on Pietarin pääkonsulaatillakin oma roolinsa. Suomen ennätys kenties. ”Monilla suomalaisilla on ajastaan jälkeen jääneitä stereotyyppisiä käsityksiä.”. ”Ja ensi kesänä urheilun ystäviä on saapumassa Suomesta runsain joukoin, kun Venäjällä järjestetään jalkapallon MM-kisat. ”Molemmissa maissa koettiin 100 vuotta sitten verinen vallankumous, ja nykyihmiset eivät halua keikuttaa venettä, vaikka vallanpitäjien korruptio ja väärinäytökset ovat hyvin tiedossa. Venäläisiin ei voi luottaa, latinot ovat laiskoja manjana-ihmisiä, Italia on taskuvarkaiden ja Ranska toivottoman byrokratian maa. He menevät aamulla metroon, käyvät töiden jälkeen kaupassa ja ostavat Ikean tai Applen tuotteita – aivan kuten mekin teemme.” Korkean virkamiehen puolisona Markku Saksalla saattaa olla sellaistakin sisäpiirin tietoa, jota muilla toimittajilla ei ole. Tämäntyyppisen journalismin lähtökohta on valitettavan usein se, että Venäjällä on aina pahat mielessä.” Saksan mielestä monien suomalaisten Venäjä-kuva on jämähtänyt 1990-luvulle, jolloin rupla romahti useaan kertaan, kansalaisten säästöt sulivat ja palkat jäivät kuukausiksi maksamatta. Suomalaismediassakin tulisi enemmän painottaa sitä, että pietarilaiset ovat ihan tavallisia ihmisiä huolineen ja murheineen. Vuosi 2017 on julistettu Venäjällä ympäristövuodeksi, mutta budjettipanostukset ympäristönsuojeluun ovat olleet toistaiseksi vähäisiä. Myös Peikko Group, Meka Pro ja Tikkurila ovat ilmoittaneet uusista investoinneista. Mies on huomannut, että Venäjän ja hänen edellisen raportointimaansa Meksikon yhteiskunnissa on paljon yhteistä. Yritykset ovat pääosin sopeutuneet Ukrainan kriisin ja pakotteiden jälkeiseen uuteen markkinatilanteeseen. Pietarin eteläpuolella sijaitsee surullisenkuuluisa, ympäristöä saastuttava Krasnyi Borin ongelmajätteiden kaatopaikka, jonka sulkemiseksi Suomen ja Venäjän viranomaiset tekevät yhteistyötä. Kuluvan vuoden aikana on kuultu myönteisiä uutisia esimerkiksi Enstolta, joka avasi uuden lämmityslaitteiden tuotantolinjan. ”Jo ajatuskin on ihan mahdoton. Suomalaisilla ei varaa ylimielisyyteen Pietari on toki myös loistava kulttuurikaupunki ja Lammilan mielestä sen sijaintia Suomen naapurissa kannattaisi kulttuurin ja taiteen ystävien enemmänkin hyödyntää. Saksa on monialajournalisti, jolta sujuvat uutisseuranta, politiikan ja talouden kommentointi sekä reportaasien kirjoittaminen. On hyvä, että suomalaisten itsetunto on kohentunut viime vuosikymmeninä, mutta ylimielisyyteen ja muiden kulttuurien aliarvioimiseen ei pienellä maallamme ole varaa”, Anne Lammila korostaa. Kymmenen vuoden takainen käsitys Venäjästä bisneksen kultamaana on kuitenkin haihtunut ja etabloitumista harkitsevat suomalaisyritykset ovat käyneet varovaisiksi itäinvestointien suhteen. Kummassakin maassa minua ihmetyttää ihmisten sietokyvyn loputtomuus”, Saksa analysoi. Nyt Saksa on asunut puoli vuotta Pietarissa ja perehtynyt venäläiseen elämänmenoon. Ainakin teoriassa apu on lähellä, sillä Suomesta löytyy huippuosaamista Cleantech-sektorilla. ”Varsinkin iltapäivälehtien Venäjä-uutisointi perustuu paljolti siihen, että arvioidaan minkälaisen uhan Venäjän naapuruus aiheuttaa Suomelle. ”Maailmaa paljon kiertäneenä olen huomannut, että monilla suomalaisilla on ajastaan jälkeen jääneitä stereotyyppisiä käsityksiä ei vain Venäjästä, vaan monista muistakin maista ja maanosista”, Lammela sanoo. Työ jatkuu nyt Pietarissa, josta Saksa aikoo raportoida ainakin Lännen Medialle. Keskustelemme toki vaimoni kanssa yleisistä asioista, mutta toimenkuvat on pidettävä visusti erillään, etteivät puurot ja vellit mene sekaisin”, Markku Saksa painottaa. Venäjän jo krooniselta vaikuttanut talouskriisi tuntuu tällä erää helpottuvan hieman. Pietarissa on myös muita löyhkääviä kaatopaikkoja. Puoli vuosisataa toimittajana Markku Saksa on työskennellyt toimittajana yhtäjaksoisesti 50 vuotta. Toisaalta Saksalla riittää myös ymmärrystä Venäjää kohtaan ja hänen mielestään osa suomalaisesta mediasta antaa maasta jossain määrin virheellisen vaikutelman. Ehkäpä Saksa omalla tavallaan ennakoi USA:n keskiluokan kasvavan tyytymättömyyden ja Donald Trumpin yllättävän valtaannousun. Onko koskaan kiusausta käyttää kyseistä materiaalia lehtijutuissa. Helpompi olisikin luetella ne tiedotusvälineet, joita hän EI OLE uransa aikana avustanut. ”Nyt olemme kuitenkin saaneet käsittelyajan lyhennettyä alle kahteen viikkoon, eli EU:n suositusten tasolle.” Bisnesmahdollisuuksia Cleantech-sektorilla Pääkonsulin työnkuvassa painottuu talous ja suomalaisyritysten etujen edistäminen itänaapurissa. Yksi pelipaikoista on Pietarin upouusi jalkapallostadion.” Turhan monille suomalaisille Venäjä on edelleen mysteeri, ja jo pelkkä matkustaminen maahan voidaan kokea vaarallisena. Venäläisten ja erityisesti pietarilaisten turismi Suomen suuntaan on erittäin suosittua, joten Schengen-viisumien myöntöajat ja rajaruuhkat ovat satojentuhansien pietarilaisten vakiopuheenaiheita. ”Todellisuudessa meksikolaiset ovat todella ahkeraa väkeä, ja Ranskassa hallintokulttuuri, terveydenhoito ja koulutusjärjestelmä ovat korkealla tasolla. Urheilun puolellakin tapahtuu, ja kun Helsingin Jokerit alkoi pelata KHL-liigassa, ovat monet suomalaiset jääkiekon ystävät ryhtyneet tekemään matkoja Pietariin. Jossain vaiheessa Venäjänkin on kuitenkin ryhdyttävä putsaamaan takapihojaan ja kaatopaikkojaan. Ruplan kurssin vahvistuminen kuluneen vuoden alussa toi taas nopeasti jonoja rajalle ja pidensi viisumien käsittelyajan yli kuukauteen. ”Tässä kontekstissa yritysten kannattaa laajasti hyödyntää pääkonsulaatin ja Pietarin Suomi-talon Team Finland-toimijoiden asiantuntemusta”, Lammila ohjeistaa
USA:sta ja EU-maista. Mutta kansan pitää syödä. Pakotteiden vuoksi me aloitimme myös ydinjäänmurtajille tarkoitetun sähkölaitteiden ja turbiinituotannon. Rubinin pääsuunnittelija Evgeni Toropov kertoi lehtimiehille, että hänen alaisensa suunnittelevat kaksi itsenäistä robottikompleksia, yksi seismologisia tutkimuksia ja toinen poraamista varten. Ensimmäinen laitteistoista valmistuu 3-4 vuoden päästä. Toinen laitteisto valmistuu 5-6 vuoden päästä ja se kootaan muutamista moduuleista, jotka toimitetaan porauspaikalle kaksirunkoaluksella. Meidän piti tietysti vastata niihin ja me vastasimme: Moskova kielsi elintarvikkeiden tuonnin mm. Työntekijät tulevat ohjaamaan robotteja rannalta monitorien avulla. Kaupoissa on kaikkea riittävästi, vain hinnat kauhistuttavat asiakkaita. Rubinin pääsuunnittelija kertoo, että porauslaitos tulee toimimaan täysin itsenäisesti. Tuloksena oli, että tänä vuonna on saatu ennätyksellinen 130 miljoonan tonnin viljasato. Uudet murtajat korvaavat kaksi vanhaa Wärtsilän telakalla rakennettua jäänmurtajaa ja tulevat saattamaan nestekaasua Eurooppaan ja muihin maihin vieviä tankkialuksia. Venäläisillä on paljon sananlaskuja ja sananparsia, joilla on aivan sama sisältö: venäläinen mies ryhtyy toimeen vasta, kun hätä on tullut hänen kotiinsa. MOSKOVA. Uudet ydinjäänmurtajat (kyse on kolmesta laivasta) saapuvat Arktikaan 2-3 vuotta myöhässä. Kas niin on toinenkin esimerkki. Mutta yhtäkkiä öljyn hinnat putosivat ja lisäksi tulivat vielä USA:n ja EUmaiden pakotteet. Ne on tarkoitettu koillisväylän ylläpitoon. Jenkit kielsivät länsimaisia yrityksiä myymästä meille laitteita, joita me tarvitsemme arktisella mannerjalustalla sijaitsevien kaasuja öljyesiintymien käyttöönottoa varten. VALERY MITENJOV. Meren pohjalle suunnitellaan asennettavaksi myös 24 MW ydinvoimala. Koska meillä ei vastaavia laitteita ole ollut me keskeytimme melkein kaikki pohjoisnapahankkeet ja aloitimme oman tuotannon. Aktiivisena kaupoissa kävijänä voin todeta, että ministeri puhuu totta. On kulunut kolme vuotta ja maatalousministeri Aleksandr Tkatshev kertoi, että kaupoissa myytävistä elintarvikkeista jo 80% on kotimaisia. Tätä tehtävää varten Rubin yhdistää kaksi sukellusvenettä pariksi. Oman maataloutemme hallitus oli jättänyt oman onnensa nojaan. Sanomalehdet kertovat, että työt sujuvat erinomaisesti, mutta aikaa on tuhlattu. Heidän mielestä meidän pitäisi kieltäytyä porauslauttojen käytöstä Arktisella alueella ja ryhtyä tutkimaan, poraamaan ja nostamaan kaasua itsenäisesti toimivien robottien avulla, eikä jään pinnalta, vaan jään alta, meren pohjassa. Herra Toropov lupailee, että koko arktinen robottiprojekti valmistuu 10-15 vuoden päästä. Sitä ennen sen torjumiseksi hän ei tee elettäkään. Meni kolme vuotta ja Pietarin Rubin-yrityksen sotilassuunnittelijat, joiden päätehtävä oli suunnitella ainutlaatuisia sotilassukellusveneitä tekivät fantastisten ehdotuksen. Esimerkiksi vuoteen 2014 saakka kaupoissamme myytävistä elintarvikkeista vajaat 60% olivat ulkomaalaisia. Edelliset ovat Yhdysvaltain kieltämällä toimituslistalla, jälkimmäiset Ukrainan. Ilman niitä olisimme syöneet lännestä tuotua ruokaa ja kuluttaneet paljon dollareita länsiteknologioiden ja laitteiden ostamiseen vielä vuosikaudet. Ryhdyttiin etsimään ensin uusia tavaratoimittajia ja samaan aikaan hallitus antoi maanomistajille tehtävän: valtio antaa teille rahaa ja muuta apua, mutta teidän täytyy kuuden vuoden aikana 90-prosenttisesti korvata tuontielintarvikkeet kotimaassa tuotetuilla. Se, että nykyään maatalous on Venäjän ainoa talouden haara, joka kasvaa vuodessa 2-3 prosenttia, on jälleen hyvä osoitus siitä, että venäläiset halutessaan, kun ymmärtävät hätänsä, pystyvät siirtämään vaikka vuoren paikaltaan. 28 VENÄJÄN AIKA mitenjov .Kiitos pakotteista. Projekti sai hallituksen heti kiinnostumaan ja se ryhtyi rahoittamaan sitä. Näin hyvää satoa ei ole ollut Venäjällä 40 vuoteen. Se tulee toimimaan sukellusveneen yhteydessä ja veneen miehistö ohjaa robottia ja sen työskentelyä monitorien avulla. Ministerit luultavasti kuvittelivat, että jos on öljyä ja rahaa voi elää ilman kotimaista leipää. Ihmeellisintä on se, miten maanomistajamme ovat nopeasti oppineet tuottamaan hyviä satoja huonoissa sääolosuhteissa. Näin siis suurkiitokset eurooppalaisille ja jenkeille heidän asettamista pakotteista
SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN JÄSENLEHTI 4 2017 Matkaa kanssamme Venäjälle SIVU 3 Toimintaa nuorille Kuopiossa SIVU 5 Kino Lokakuu koskettaa SIVU 4 Elokuva Arytmia, ohjaus Boris Hlebnikov.
Tai kahvakuulailua Kaamaseen. Aakkoskurssin Alastaroon. Ensi kesälle voi suunnitella mielenkiintoista kesälomamatkaa Porin SuomiAreenaan. Seuraava VIII kongressi on vuonna 2020 Tartossa Virossa. Entä yhteydet Venäjälle, miten sieltä löydämme yhteistyökumppaneita juuri meidän tapahtumaamme tai projektiimme. Tiedossa on kiinnostavia huippukeskusteluja ja mukavaa ohjelmaa. Ensi vuonna kokoontuu laaja suomalaisugrilaisten kansojen konferenssi, jossa aloitetaan jo seuraavan Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressin valmistelut. Sporttinen Varala sijaitsee Tampereen keskustan tuntumassa luonnonkauniilla paikalla Pyhäjärven, Pispalan ja Pyynikin syleilyssä. PÄÄKIRJOITUS Merja Hannus Toiminta edellä JÄRJESTÖN aktiiveilla on toimintaa suunnitellessaan monia kysymyksiä mielessä. Pietari-päivän Pihtiputaalle. Olemme hakeneet rahoitusta ?????-???! Rakkautta ja välittämistä katutaiteen keinoin -hankkeelle. Lisäksi lähestymme koululaisia venäjän kielen kautta järjestämällä eri puolilla Suomea venäjän kielen päiviä ja valtakunnallisen Venäjän kielen tähti 2018 -videokilpailun. Mitä keski-ikäiset haluavat ja entäpä ne paljon kaivatut nuoret. Ohjelmassa on venäläisen kulttuurin värinää, ajankohtaista Venäjä-tietoa, jäsenasioita, yhteistä puuhaa ja kisailua sekä mukavia tuttavuuksia. rastityöskentelyssä. Viikonloppuun sisältyy toimittaja Kerstin Kronvallin vaikuttava esitys venäläisten arjesta. 2 KONTAKT 4/2017 VETÄVÄ VENÄJÄ -KOULUTUS kutsuu Seuran jäsenet Varalan urheiluopistoon Tampereelle 3.–4.2.2018. Venäjäja jäsenaiheita käsitellään mm. Ja tietenkin mielessä vielä on, mistä otetaan rahat toiminnan järjestämiseen. järjestämässä Venäjä -keskustelua ja osallistumassa kansalaistorille. Millaiset kulttuurija kansalaistapahtumat ja projektit kiinnostavat alueella. Tarkovskia Tapanilaan. Koulujen kanssa järjestetään myös paikallisesti venäjän kieleen liittyviä tilaisuuksia. Miten median piirtämä Venäjä -kuva (välillä totta ja välillä tarua) vaikuttaa SuomiVenäjä-Seuran toimintaan. Järjestä itse! Jotta se olisi helpompaa, me toteutamme vuonna 2018 puolen vuoden mittaisen koulutusjakson tapahtumanjärjestämisestä. Lisäksi otamme haltuumme uuden digitaalisen ajan mahdollistaman koulutusmuodon eli webinaarit, joista on ensimmäiset hyvät kokemukset jo saatu. SugriFest -tapahtumat mahdollisimman monella paikkakunnalla kokoavat aiheesta kiinnostuneita keskusteluihin, suomalaisugrilaisten kansojen kulttuurien pariin ja mielekkääseen yhdessäoloon. Kulttuuriohjelmasta vastaavat mm. Seura on mukana SuomiAreenan riennoissa 19.-20.7. Kysymyksiä voisi jatkaa loputtomiin. Ajatuksena on pohtia yhdessä, miten erityisesti kulttuurin kautta voimme tuottaa sykähdyttäviä elämyksiä jäsenille ja muille Venäjästä kiinnostuneille sekä kehittää perustoimintaamme. turkulainen trubaduuri Mihail Yonin ja tanssiva klovni Tampereelta Tero Lehtimetsä. Lauantai-iltana kilpaillaan myös, kenestä tulee Seuran ensimmäinen Tietoviisas, Znatok. Jatkamme työtä myös suomalais-ugrilaisessa toiminnassa. Ja lauletaan karaokea! Hinta 90 €/jäsen, 180€/muut sis. Koulutus käynnistyy keväällä idean etsimisestä ja päättyy oman– pienen tai suuren tapahtuOppia ikä kaikki – seura kouluttaa! Tervetuloa tutustumaan ja kokemaan uusia mukavia elämyksiä!. Vastauksia voi hakea ja niitä löytyy vain yhdessä tuumaten. Tarkoituksena on katutaiteen moninaisin keinoin tuottaa ja syventää nuorten vuoropuhelua yli rajojen ja lisätä nuorten kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhtä ainoaa oikeaa vastausta tuskin on yhteenkään esitetyistä kysymyksistä. Toivottavasti tapaamme Porissa mahdollisimman monta seuran jäsentä ja ystävää. Ilmoittautumiset www.venajaseura.com HALUAISITKO venäläisen kokkikurssin Kihniöön. Mistä löydämme uusia aktiiveja työhömme. Miten löydämme yhteistyökumppaneita seuran kulttuuritapahtumiin paikallisella tai alueellisella tasolla. koulutus, majoitus H2 ja ruokailut ohjelman mukaan. Painotamme vuonna 2018 perustason toiminnan kehittämistä ja jäsenhankintaa toiminnan avulla. Vastakkainasettelun sijaan toiminnalla pyritään lisäämään kuuntelutaitoja, toisen kulttuurin kunnioitusta ja tasa-arvoa. Millainen toiminta kiinnostaa jo mukana olevia ihmisiä tai niitä ryhmiä, joita haluttaisiin lisää mukaan. Tähän tarkoitukseen kehitämme yhdessä hyviä työkaluja ja ideoita Vetävä Venäjä -jäsenkoulutusviikonloppuna Varalan urheiluopistossa Tampereella 3.-4.2.2018. Painotamme vuonna 2018 perustason toiminnan kehittämistä ja jäsenhankintaa toiminnan avulla. Ensi vuoden toiminnassamme Venäjä -yhteistyön avaaminen kulttuurin avulla nuoremmille on vahvasti esillä
Upea kuumailmapallofestivaali. Matkamessut Helsingissä 19.–21.1. Pariviikkoiset kielikylvyt ovat jo varattavissa! Räätälöi itsellesi parhaiten sopiva paketti ja lähde parantamaan kielitaitoasi. Koulutuksessa käytettävät esimerkit liittyvät luonnollisesti Venäjään, mutta yhtä hyvin saatuja taitoja pystyy soveltamaan työssä, opiskelussa tai muissa harrastuksissa. Bisse, birra, pivo... MM-kisat Saranskissa ja Pietarissa (kesäkuu) Kyläelämää Udmurtiassa ja Permin Komissa (heinä-elokuu) Baltian kiertomatka ja Kaliningrad 28.7.–4.8. Matkan varrella pohditaan, mitä eri asioita tapahtumanjärjestämisessä täytyy ottaa huomioon. ja 1.–14.7., ja opetuksesta vastaa Pietarin yliopisto. Armenian vuoristomaisemia 17.–26.5. Tolstoin jalanjäljillä Moskovassa ja Jasnaja Poljanassa 5.–11.9. Teemoina ovat ideointi, aikataulutus, yhteistyö, rahanhaku, markkinointi, käytännön toteuttaminen ja jälkihuolto. Elämyksentekijät sisältää yhdessä tekemistä, sähköistä koulutusta, itsenäisiä tehtäviä ja käsi kädessä kulkemista Seuran henkilökunnan ja luottamushenkilöiden kanssa. Koe kansainvälisen hiihtotapahtuman tunnelma – voit myös osallistua itse! Gogolin nenä Pietarissa ja Moskovassa 29.3.–2.4. Kurssi sopii kaikille Seuran jäsenille eri puolilta Suomea, alkaen organisoinnin noviiseista, ???????, Venäjä-tapahtumien pitkän linjan ammattilaisiin, ?????????????. Luvassa on ohjelmaa ja messutarjouksia. 10.–13.5. Matkatarjontaamme on tulossa myös risteilyjä. Tervetuloa osastollemme 6 k 70 juttelemaan matkaideoista sekä suunnittelemaan uusia seikkailuja kanssamme! Hiihtomatka Deminoon (Rybinsk, Jaroslavl) 28.2.–5.3. Pietarin kielikurssit pidetään 3.–16.6. SI RP A PÄ ÄK KÖ N EN Olemme myös Facebookissa ja Instagramissa! @venajanmatkat #venäjänmatkat Merkkaa Venäjäkuvasi #venäjänmatkat, niin jaamme niitä! Kerää oma porukka ja kysy tarjousta! V tä ä V äjä 3 4 2 T ll j t ht. Tampereella ja tapahtumanjärjestäjäkoulutus keväällä koko Suomessa. 4/2017 KONTAKT 3 man järjestämiseen syksyllä 2018 tai keväällä 2019. Julkaisemme matkapaketit heti kun ne ovat varattavissa www.venajanmatkat.com Vetävä Venäjä 3.-4.2. Velikie Luki 5.–12.6. Tervetuloa mukaan! Ilmoittautumiset www.venajaseura.com Ilmoittautuminen ensi kesän Pietarin kielikursseille on käynnissä KIELEN OPISKELU innostaa, kun taitoja pääsee käyttämään aidossa ympäristössä arkisissa tilanteissa. VENÄJÄNMATKAT OSALLISTUU jälleen omalla ständillä Helsingin matkamessuille. Koulutus alkaa maalis-huhtikuussa koulutusiltapäivällä, joita järjestetään useammalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Pietarilaisia pienpanimoita ja oluttupia. Pääsiäisen teemamatkamme asiantuntijana toimii professori Pekka Pesonen. Kuuma Kalmukia (lokakuu, syysloma) Makumatka Pietariin 6.–9.12. Hinta 80€/jäsen, 160€ muut. Luostareita ja historiaa maukkaan ruuan kera
oli Suomen 100-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma Venäjällä. Kansainväliset kulttuuritapahtumat kulttuurimatkailun kehityksen käynnistäjänä -teemaseminaarissa vaihdettiin kokemuksia ja käytäntöjä festivaaleista ja kansainvälisistä tapahtumista. Mukana neuvotteluissa olivat myös seuramme Tampereen, Oulun, Hervannan, Kemin, Raahen ja Haapaveden osastot. Kulttuurimatkailuteemaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2018 kulttuurifoorumissa Savonlinnassa. Suomen itsenäisyyttä ja Venäjä-suhteita pohdittiin 22.9. Hanke-ehdotuksia voi tehdä 20.11.201728.2.2018 foorumin sivuilla www.kultforum. Aika tehdä hanke-ehdotuksia Nyt on se aika, kun suomalaiset voivat aktivoitua ja etsiä uusia yhteistyökumppaneita Venäjältä tai käynnistää jatkohankkeita kulttuurifoorumin partnerihaun kautta. Foorumin vieraat pääsivät seuramaan upeiden suihkulähteiden käynnistämistä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Juha Sipilä ja Dmitri Medvedev seurasivat puheenvuorojensa jälkeen foorumin avajaisten kulttuuriohjelmaa.. 450 osallistujaa. Foorumin työryhmien päätöksellä seuraava kulttuurifoorumi järjestetään Savonlinnassa 27.-30.9.2018. org/fi/hankkeet-ja-haku. 4 KONTAKT 4/2017 KULTTUURIFOORUMIN juhlallisiin avajaisiin Pietarin Kapellaan kokoontui n. Lyhyen virallisen osion jälkeen Kapellan kuoro, suomalainen kansanmusiikkiyhtye Frigg sekä O. Samoja elokuvia nähdään myöhemmin eri puolilla Suomea seuran tapahtumissa. historiateemaseminaarissa, jossa kuultiin molempien maiden johtavien asiantuntijoiden ja historioitsijoiden Heikki Talvitien, Kimmo Rentolan, Timo Vihavaisen, Irina Takalan, Sergei Zhuravljovin sekä Kirill Solovjevin näkemyksiä. Retken päätteeksi yhdessä palatsin saleista oli vastaanotto, jossa kuultiin Mariinski-teatterin nuorien laulajien esityksiä. Pietarhovin retkeen, jonka pietarilaiset isännät järjestivät suomalaisille foorumivieraille. Kino Lokakuun ohjelmisto julkaistaan tammikuussa 2018 ja liput voi ostaa kätevästi nettikaupasta www.kinolokakuu.com Tervetuloa! KINO LOKAKUU XI Kino Lokakuu 13.–18.2.2018 Helsingissä Juhlapuheita, hankeneuvotteluja ja kulttuurin loistoa Pietarissa XVIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Pietarissa 21.-23.9. Retken aikana tutustuttiin palatsin puistoon ja päärakennuksen saleihin. Hankeneuvotteluja foorumissa käytiin 98 hankkeesta yhteensä 135. Mukana on myös suomalaisvenäläisiä yhteistyöproduktioita. › Lisätiedot www.kultforum.org projektipäällikkö Olga Kauppinen olga.kauppinen@venajaseura.com KINO LOKAKUU -FESTIVAALI tuo jälleen helmikuussa Helsinkiin monta mielenkiintoista venäläistä nykyelokuvaa ja keskusteluja elokuvantekijöiden kanssa. Neuvottelujen tuloksia kerätään, käännetään ja julkaistaan foorumin kotisivuilla loppuvuoden 2017 aikana. Kulttuurifoorumi huipentui 23.9. Alussa kuultiin molempien maiden presidenttien kirjalliset tervehdykset ja sen jälkeen puhuivat pääministerit Dmitri Medvedev ja Juha Sipilä. Lundstremin valtiollinen jazz-musiikin kamariorkesteri viihdyttivät esityksillään yleisöä ja jättivät unohtumattoman vaikutuksen
2. Tai tunnetko tämän ikäisiä nuoria. Hankkeetta toteutetaan kahdella tavalla: 1. ja tietysti hyvässä seurassa! Action!-hankkeessa järjestetään harrastusja koulutusmahdollisuuksien esittelyn lisäksi mm. (017) 369 4460 ita-suomi@venajaseura.com Oletko 14–20-vuotias nuori. Kaipaatko tekemistä, sisältöä illoiksi. Hanke on myös tärkeää rasisminvastaista työtä, koska yhdessä tekemällä nuoret oppivat tuntemaan eri kulttuureita ja toimimaan erilaisten ihmisten kanssa mukavan tekemisen ja yhteisten kiinnostuksen kohteiden parissa. Tavoitteena on, että nuoret aktivoituisivat itse käyttämään suomen kieltä eri tilanteissa, mikä puolestaan helpottaa kotoutumista ja uusien kavereiden saamista Mukaan pääsee ilmoittautumalla syksyn 2017 aikana toiminnanjohtaja Maria Lepistölle maria.lepisto@venajaseura.com, 0400 570 822. Konkreettisten harrastusja koulutusmahdollisuuksien tutuksi tekeminen toiminnan ja ohjauksen avulla. Hankkeen tarkoituksena on tutustuttaa Kuopiossa asuvia 14–20-vuotiaita kantasuomalaisia ja maahanmuuttajanuoria kuopiolaiseen opiskelu-, kulttuurija harrastusmahdollisuuksiin tarjoamalla heille aktiivista ohjattua toimintaa, niin, että nuoret puhuvat nuorille ja toimivat keskenään. kouluihin, nuorisotaloille, monikulttuurikeskus Kompassiin, VAMOShankkeen tiloihin, lastensuojeluja pakolaisyksikköön. Laaditaan kattava esite neljällä kielellä jaettavaksi mm. 4/2017 KONTAKT 5 ITÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. Itä-Suomen piiri on saanut hankerahoituksen Etelä-Savon ELY-keskukselta ja Kuopion kaupungilta Action!-nuorisohankkeen toteutukseen Suomen rakennerahasto-ohjelmasta, Kestävää kasvua ja työtä 2014– 2020. Tavoitteena on löytää nuorille mielekästä tekemistä, madaltaa kynnystä eri oppilaitoksiin tutustumisessa ja ehkäistä syrjäytymisestä aiheutuvia yhteiskunnallisia haittoja. Mukaan mahtuu 35 ensiksi ilmoittautunutta. keilausiltoja, ruuanlaittotapahtumia ja retkiä yhdessä SAKKY:n opiskelijoiden kanssa. Nuoret toimimaan! Action! Nyt on erinomainen tilaisuus päästä kokeilemaan eri harrastusmahdollisuuksia Kuopiossa!. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka tekemällä ja osallistumalla eri harrastuksiin pystytään monipuolisesti käyttämään suomen kieltä. V uoden 2018 aikana Kuopiossa asuvat 14–20-vuotiaat nuoret pääsevät tutustumaan kuopiolaisiin opiskelu-, kulttuurija harrastusmahdollisuuksiin. Harrastusmahdollisuuksiin osallistuminen on täysin ilmaista ja pääset kokeilemaan 14 eri tapaamiskerralla monipuolisesti erilaisia lajeja löytääkseen itsellesi omasi... Osaatko hyödyntää harrastusmahdollisuuksien laajaa kirjoa Kuopiossa. Osallistuminen on täysin ilmaista. Hankkeen pedagogisena pohjana on konstruktiivinen yhdessä oppimisen teoria, ja ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota
Ruoanlaitosta kiinnostuneita tuli paikalle sopivasti ja homma sujui jouhevasti.. Illan aikana järjestettiin myös pienimuotoiset arpajaiset kulujen kattamiseksi jokainen arpa voittaa periaatteella. Tämän lisäksi valmistimme silliä turkin alla -salaattia ja aleksanterinleivosta jälkiruuaksi teen ja kahvin kanssa. Samalla Marjo tiedusteli vieraiden ja hänen venäjän kielen oppilaidensa mahdollisuutta vierailla ruokaillassamme. Vieraina oli Iisalmen lyseon ja ystävyyskaupunki Kirishin oppilaita ja opettajia. Olihan osastomme jäsenillä tarjoutunut keväällä mahdollisuus vierailla Kirishissä Iisalmen Lyseon ja Nilsiän Lukion oppilaiden matkalla. Ruokaillassa valmistimme perinteistä venäläistä kaalikeittoa, jonka ohjeen etsimme netistä russianfood. 6 KONTAKT 4/2017 IISALMEN LYSEON venäjän kielen opettaja Marjo Määttänen oli meihin yhteydessä ja kertoi kaupunkiin saapuvan samana iltana koululaisryhmän vastavierailulle ystävyyskaupunki Kirishistä opettajansa Svetlana Gerasimovan kanssa. En ole ikinä syönyt näin hyvää keittoa, kehui eräs ruokailija. Ruoanlaitosta kiinnostuneita tuli paikalle sopivasti ja homma sujui jouhevasti jokaisen tehdessä oman osuutensa. com. Salaatin raaka-aineet olimme keittäneet ennalta valmiiksi ruoanlaiton nopeuttamiseksi. Tällä mainoslauseella voisi luonnehtia Iisalmen osaston lokakuun alkupäivinä järjestämää venäläisen ruuan iltaa. Vastauksemme oli tietysti myönteinen. Osa saapui vain ruokailemaan ja hyvä niin. Ilta päättyi iloisissa merkeissä, kun Svetlana Gerasimova vitsaili saapuvansa ensi kesänä Eukonkannon MM-kisoihin Sonkajärvelle, jos jalkavammasta toipuva osaston puheenjohtaja vaan kantaa häntä. Iltaan saatiin myös venäläisiä vieraita. TEKSTI ASKO JULKUNEN KUVAT ASKO JULKUNEN JA REINO PUURUNEN Venäläistä kaalikeittoa ja venäläisiä vieraita Iisalmessa Hyvä ruoka, parempi mieli. Opettajavieraamme halusivat molemmat saada kaalikeiton valmistusohjeen mukaansa
Perjantaina 14.10. Tilaisuudet ovat maksuttomia. klo 17 Vanha as Kaipaamme toimintaamme venäjänkielisiä maahanmuutta seuran jäsenille omasta maas maan omia herkkujaan, ope perinteitään ja keskustelem Karjalan Kansallisen teatterin lavalla esityksiä suomeksi, karjalaksi, vepsäksi ja venäjäksi Karjalan Kansallisen teatterin 85-vuotisjuhlia vietettiin useamman päivän ajan lokakuussa.. klo 16.30 Navigaattori ja Varkaus 28.11. 85-vuotisjuhlia teatterilla juhlittiin useamman päivän ajan. Karjalan Kansallinen teatteri on ainutlaatuinen teatteri, koska se on ainoa ammatillinen teatteri maailmassa, jossa käytetään vienankarjalan, livvinkarjalan, suomen ja vepsän kieliä ja toinen ammattilaisteatteri maailmassa Suomen rajojen ulkopuolella, jossa esitetään ohjelmistoa suomen kielellä. kunnioitetut 85 vuotta. Juhlavieraille näytettiin myös Venäjän arvostetuimman lastennäytelmille myönnettävän harlekiini-palkinnon saanut Karhupoika-esitys (Poigu-kondii). 4/2017 KONTAKT 7 KARJALAN Kansallinen teatteri täytti 15.10. Itä-Suomen piirijärjestö on tehnyt monivuotista yhteistyötä Karjalan Kansallisen teatterin kanssa ja viimeisin yhteistyöhanke on Suomen Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijöiden kielitaidon parantaminen ja tunnetuksi tekeminen Suomessa -hanke. Vieno ja Pekka ovat näytelleet Karjalan Kansallisessa teatterissa 1950-luvun lopulta lähtien ja näyttelevät vasta ensi-iltaan tulleessa Antti Timosen kirjoittamassa näytelmässä Otatko miut, Karjalan mua. Esitys huipentui teatterin vanhojen näyttelijöiden Karjalan kansantaiteilija Vieno Kettusen ja Venäjän kansantaiteilija Pekka Mikshijevin saapumiseen lavalle. Teatterin esityksissä käy vuosittain 27 000 katsojaa. klo 16.30 Varkaus 28.11. Kahvitarjoilu! Tervetuloa yhdessä ystävien kanssa. – yhdessä MAAHANMUUTTAJATAPAAMISET Savonlinnassa ja Varkaudessa järjestetään seuraavasti: Savonlinna 15.11. Kaipaamme toimintaamme mukaan myös venäjänkielisiä maahanmuuttajia kertomaan seuran jäsenille omasta maastaan, valmistamaan omia herkkujaan, opettamaan omia perinteitään ja keskustelemaan sekä suomeksi että venäjäksi. Hanke päättyy tämän vuoden loppuun ja sen aikana on teatteriohjaaja Tarja-Liisa Qvintus ohjannut teatterille Kun on tunteet -esityksen, joka pohjautuu Maria Jotunin ja Aleksis Kiven näytelmiin, Minna Sorri käynyt opettamassa fonetiikkaa ja ääntämistä teatterin näyttelijöille, on järjestetty teatterimatka suomalaisille teatterialan harrastajille ja ammattilaisille ja tuotu teatteri vierailemaan Kun on tunteet -esityksen kanssa Varkauteen ja Kuopioon. Torstaina 13.10. Karjalan Kansallinen teatteri oli valmistanut tanssia, laulua, soittoa ja huumoria sisältävän esityksen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Juhlavieraille näytettiin myös Venäjän Itä-Suomen piirijärje ?????. Vieraat pääsivät näkemään myös Helsingistä vierailuesitykselle saapuneen Kristian Smedsin kirjoittaman ja Jari Juutisen ohjaaman Songs from the Heart of Europe -näytelmän, jossa upean näyttelijäsuorituksen teki Liisa Sofia Pöntinen. Teatterilla on ohjelmistoa myös venäjän kielellä ja siellä toimii vajaat sata henkilöä, joista 29 on näyttelijöitä. ?????. Nykyinen Kansallinen teatteri tunnettiin pitkään Suomalaisena teatterina ja teatterin konseptin perustana on kielen ja kansallisen kulttuurin säilyttäminen. Esityksen kieliä ovat suomi, karjala ja venäjä ja se mennään esittämään marraskuun alussa myös Saksaan. järjestettiin juhlaseminaari, jossa Irina Spazheva (Karjalan Kansallisen teatterin koordinointiosaston asiantuntija, Petroskoi) kertoi teatterin historiasta ja teatterin yhteistyökumppanit Kirsikka Moring (teatteritutkija, Helsinki), Andrei Malaev-Babel (Floridan valtionyliopiston professori), Mihail Matvejev (Marin Kansallisen teatterin johtaja, Joškar-ola), Kari Suhonen (Varkauden kaupunginteatterin johtaja) ja Marja-Liisa Kuuranne-Autelo (Teatteriakatemian professori, Helsinki) kertoivat teatterin nykysuuntauksista ja teattereiden rajat ylittävästä yhteistyöstä. Juhlallisuudet huipentuivat lauantaina järjestettyihin juhliin. Itä-Suomen piirijärjestön ja Suomen Opetusja kulttuuriministeriön rahoittaman Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijöiden suomalais-venäläinen yhteistyö ja kieliharjoittelu -hankkeen aikana valmistunut Mika Myllyahon kirjoittama ja Joel Lehtosen ohjaama näytelmä Kaaos esitettiin suomalaisille vieraille. Yhteistyö teatterin kanssa toivottavasti jatkuu ja Itä-Suomen piirijärjestö on suomalaisena pääpartnerina Carelia CBC-hankeohjelmaan jätetyssä hankkeessa, jonka tarkoituksena on laajentaa teatterialan yhteistyötä kuluvan neljän vuoden aikana ja antaa teatterialan ammattilaisille lisäkoulutusta. Kutsumme sinut ja venäjänkieliset ystäväsi tutustumaan toimintaamme. klo 17 Vanha asema. Illan aikana keskustelemme suomeksi ja venäjäksi Seuran toiminnasta ja kuulemme mielellämme venäjänkielisten maahanmuuttajien toiveista seuratoimintaa kohtaan. Tunnetko venäjänkielisen Ljudmilan tai Pavelin. – MAAHANMUUTTAJATAPAAM nassa ja Varkaudessa järjestetä Savonlinna 15.11
Katsoimme myös Boris Kudrjavtsevin yhden miehen nukketeatterin vetämän esityksen. 8 KONTAKT 4/2017 Teatterima tka Petroskoihin 2.-5.11. Paikka: kaupunginteatteri, aika: ennen tai jälkeen esityksen. TEKSTI MARIA LEPISTÖ Petroskoinmatkalla tutustuttiin muun muassa nukkemestarien työhön. Matkalla tutustuttiin Karjalan Kansalliseen nukketeatteriin, nähtiin, miten ammattilaiset valmistavat eri tekniikoilla näyttämöllä esiintyvät nuket, käytiin kuulemassa Karjalan Kansallisessa teatterin 85-vuotisesta historiasta ja tutustumassa teatterin tiloihin. KOLMEKYMMENTÄVIISI teatterista kiinnostunutta suomalaista matkasi pyhäinpäiväksi kaamosta karkuun petroskoilaisiin teatterisaleihin. Vaikka Petroskoi onkin hieman pidemmän matkan päässä Suomesta, niin sen teatteritarjonnan takia kannattaa istua linja-autossa vähän pidempäänkin. Paikka: Ravintola Kerubin Rajakapteenin pirtti. Santtu Karhu ja Talvisovat esiintyy. Järjestää Historiallinen yhdistys. To 14.12 klo 19 alkaen: ROCK-YHTEISTYÖSEMINAARI JA PIKKUJOULU. Paluumatkalla pysähdyttiin maittaville piirakoille Kinnermäen idylliseen karjalaiseen kylään. Lisäksi viikonlopun aikana nautittiin Draamaja musiikkiteatterissa Giselle-baletista ja tehtiin ostoksia. 100 vuotta itärajan tuntumassa -tapahtumia loppuvuodesta: Ke 29.11. Piiri on mukana Kirjakantissa Kuopiossa 25.-26.11. Syksyn ohjelmaa Joensuun Venäjän ystävissä OLEMME yhtenä järjestäjistä tapahtumasarjassa 100 vuotta itärajan tuntumassa yhdessä Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen, ItäSuomen yliopiston Venäjäja rajatutkimuskeskuksen sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimusseuran kanssa. Lisää uutiskirjeessä ja osoitteessa venajaseura.com. Timoi Munne muistelee rokkareiden rajanylistä yhteistyötä, soittaa ja laulaa. To 7.12. klo 18-20 Itä-Suomen yliopiston Aurora-talon salissa 102 tutkija Janne Könönen esittelee kirjaansa Punaisen Leijonan maa ja tutkimustaan, joka liittyy Joensuun tapahtumiin joulukuussa 2017. Joensuun kaupunginteatterin olevaan Täällä Pohjantähden alla -näytelmään liittyvä muistelu otsikolla TÄÄLLÄ KAUPUNGINTEATTERIN TORNIN ALLA
Lue lisää blogista: venajaseura.com/blogi TEKSTI PAULIINA SUNDQVIST KUVAT HEGUZI KOTKAN ja Loviisan osastojen välinen perinteinen kalakisa pidettiin 16.9. Osallistumismaksu 180 €. klo 19, Heinolan kirkko 10.2. Sitovat ilmoittautumiset: Saimaa Travel Oy, Ulla Kinnunen, ulla.kinnunen@saimaatravel.fi tai (05) 5410 115. teatteria, sirkustaidetta, tanssia, rockia, katutaidetta ja sarjakuvaa. Jälkipuinnissa Jarmo totesi, että hänen nostamansa viimeinen sintti ratkaisi, kun taas kotkalaiset manailivat, kun lopussa iso vonkale oli päässyt irti. Piparija joulukorttipa jat. Pilvisessä säässä Suomenlahden rannalla alkanut kisa päättyi kaatosateeseen, mikä ei hyvin varustautunutta kalastajajoukkoa säikäyttänyt. Tarjolla on mm. VIIPURISSA odotti kaunis sää ja retki telakalle, jossa tutustuttiin laivanrakentamisprosessiin ja nähtiin, kuinka laiva rakennetaan lohko lohkolta. Jos se on kiinnostavaa, siitä kirjoitetaan DIMAssa! DIMA matkustaa Venäjällä ja tuo mukanaan tarinoita luettavaksi ja musiikkia kuunneltavaksi sekä tiedottaa mitä kivaa venäläistä kulttuuria on tarjolla Suomessa. seurakunnat. klo 19, Riihimäen Keskuskirkko 8.2. Järjestäjät: MLL Järvenpään paikallisyhdis tys ja KeskiUudenmaan osasto Kalakisa!. JÄRVENPÄÄ SSÄ. Nautimme Ravintola Espilän ruoista sekä vauhdikkaan hurmaavista juhlatansseista, pääsimme tutustumaan Viipurin Taidemuseoon, pyörähtämään Viipurin torilla ja ostoksilla. Huipennukse na moskovalaine n saippuakuplataiteilija Tatjana Gerasimova! Ehkä myös joulupukki. Noin tunnin aikana ongittu saalis punnittiin, tiukan kisan voitti Loviisan joukkue 1049 grammalla kotkalaisten 968 gramman saalista vastaan, joten voitto heltisi vain 81 grammalla, kotkalaisilla oli tosin isommat ahvenet. Paikkoja on rajoitetusti. Järjestäjä: Lappeenrannan osasto ETELÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. 4/2017 KONTAKT 9 Ruoholahden osasto Viipurissa 7.-8.10. DIMA DIMA on uusi venäläiseen nykykulttuuriin ja ilmiöihin keskittyvä Facebook -sivusto. TEKSTI RAUNI ETELÄSAARI, LOVIISAN OSASTON SIHTEERI KUVA RAIJA SIEKKINEN Ystävyyspyöräily Lappeenrannasta Viipuriin LÄHDE mukaan kokeilemaan pyörällä rajan ylitystä 11.-12.5.2018. klo 18. Konserttipaikkakunnat: Lahden Ristinkirkko ti 6.2. klo 19, Asikkalan kirkko 7.2. Vierailun päätteeksi ihastelimme lähes valmista laivaa. Niin tai näin, tapahtumaa jatkettiin kahvittelun, savulohileipien sekä saunomisen merkeissä ja viime vuonna kotkalaisten haltuun päätynyt kiertopokaali vaihtoi omistajaa Loviisan seudun Venäjä-seuralle. Iloinen tonttudisko, jossa dj viihdyttää kaikenikäisiä. Järjestäjät: Lahden osasto ja konserttipaikkakuntien ev.lut. klo 15, Kärkölän kirkko 11.2. DIMA kulttuuria Venäjältä odottaa sinua Facebookissa! Koko perheen kuplivat pikkujoulut 25.11. (09) 693 8632 etela-suomi@venajaseura.com Kolme nuorta urkuria Pietarista 2018 Aleksandr Volkov, 14, Aleksandr Kartinzev, 10 ja Ivan Terekhanov, 14. Kotkalaiset osallistuivat 4 hengen joukkueella ja loviisalaisia kalastajia oli 9 sekä kannustusjoukkoja 5. Kvarnuddenissa, Loviisan Pernajassa
Löytyisikö sen pohjalta ajatuksia keväiselle matkalle Pietariin. Reino Jaakkolalle rhjaakkola@gmail.com. Vantaa. Järjestäjä: Länsi-Helsingin osasto Elokuvakerho Russkoe Kino 19.12. krs. Järjestäjä: Ruoholahden osasto Viipuriin 2.-3.12. Järjestäjä: Lahden osasto Keskustelukerho SUOMEA ja venäjää keskiviikkoisin klo 18. 13.11. KLO 17.30-20 Venäjän Tiedeja kulttuurikeskus, 3. Aleftina Denisovna Sergina ja Nadezda Mihailvovna Akateja esittivät nyt jo kuolleella akkalansaamenkiellellä perinnelauluja.. (08) 535 5500 pohjois-suomi@venajaseura.com Oulun Sugrifestin keskiössä saamelaiset Myyjäiset Malmin Työväentalolla LA 18.11. klo 19 ”Ananas” Monikulttuurikeskus Kompassi, 2. Järjestäjä: Kallio-Vallilan Venäjä-seura Sputnik – nojatuolimatkailua 30.11. Multi Culti, Päijänteenkatu 1 Lahti. Päivän aikana kuultiin Tiina Mattasen esitelmä siitä, mikä on aito ja mikä feikki saamenpuku, ja Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopion ja Lapin ortodoksien matkakanttorin työtä pitkään tehneen dir.cant. Lisätiedot Silja 0407719672, Olga 0451273448. Niistä yksi oli Nils-Aslak Valkeapään ja kaksi omaan sukuun liittyvää joikua. klo 17. Ilm. Hotelli Viipuri, ravintola Espilä, Viipurin Eremitaasi, aikaa myös ostoksille. Itsenäisyyspäivän juhla MALMIN Työväentalolla 6.12. Järjestäjä: Kallio-Vallilan Venäjä-seura Joulumyyjäiset 16.12. Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa opiskeleva sodankyläläinen Tuija Vaarala avasi oululaisille suopunginheiton saloja. Kumpikaan ei osaa puhua akkalansaamea, mutta perinnelaulujen kautta he siirsivät kuulijat vuonna 2003 edesmenneen viimeisen akkalansaamenkielen puhujan maisemiin, arkeen ja juhlaan. Esillä upea komilainen taidenäyttely. Monikulttuurikeskus Kompassi, 2. Nuorta osaamista saatiin, kun Madetojan musiikkilukiossa ensimmäistä vuottaan opiskeleva utsjokelainen Erke Eriksen joikasi kolme joikua. Järjestäjä: Kallio-Vallilan Venäjä-seura Matkailu avartaa MATKAILUSTA puhutaan 15.11. Ilm. Lappeenranta. klo 10-14. Madetojan Mesimarjat -lauluryhmä piristi yleisöä saamelaisella laulullaan. 20.12. Järjestäjä: Lappeenrannan osasto Besedka keskustelukerho PARILLISTEN viikkojen tiistaina klo 17.30. Erkki Lumisalmi toi kuulijoiden lähelle kolttasaamelaista leu’dd-perinnettä esittämällä leu’ddeja. krs, Lappeenranta. Niittyvuopio piti myös saamelaisen hartauden. klo 18-20 Kulttuurikeskus Caisa, kokoushuone 2. SAAMELAISET olivat Oulun Sugrifest -sukukansapäivän keskiössä 14. viim. klo 12. lokakuuta. Jos haluat vuokrata myyntipöydän, ota yhteyttä Reino Jaakkolaan rhjaakkola@gmail.com. Paneelikeskustelun moderaattorina toimi Ft Kari Sallamaa. 10 KONTAKT 4/2017 Tulevia tapahtumia! Myyjäisiä, pikkujouluja.... Pikkujoulu 13.12. Reino Jaakkola, rhjaakkola@gmail.com. Oulun yliopiston tutkijatohtori Marko Jouste kertoi kolttamusiikista. Hermannin kerholla klo 17.30. TEKSTI JA KUVA RITA MAGGA-KUMPULAINEN POHJOISSUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. Myynnissä leivonnaisia, hilloja, mehuja, vaatteita, kirjoja, kristallia ja muistoesineitä. Tule mukaan ompeluseuraan maanantaisin klo 15.30-17. Pikkujoulua vietämme samassa osoitteessa 1.12. krs, Lappeenranta. Järjestötalo Leinikki, 2. NEULOMISEEN, virkkaukseen, tai haluatko oppia niistä uutta. Saamenpukujen värikkäässä näytöksessä oli mukana Suomen ja Kuolan alueen saamelaisia. PIKKUJOULUja ostosmatka bussilla Viipuriin, alk. Keskustelua venäjäksi ja suomeksi teetai kahvikupposen ääressä. Lisätiedot Tapio Suonio 040 770 8971. HERMANNIN kerholla klo 10-14. Hyvä kahvio. Kolmatta kertaa järjestetty tapahtuma kokosi Oulun Aleksinkulmaan noin 150 kiinnostunutta. 125€. diakoni Erkki Lumisalmen keskustelu aiheesta ”Luonnonuskonnot ja kristinusko”. Monikulttuurikeskus Multi-Culti, Lahti. Järjestäjä: Lappeenrannan osasto Oletko koukussa. Malmin seudun osasto mukana omalla myyntipöydällä. klo 18 ”Ananas” Me-talo, Kauppakeskus Opri, 2. Järjestäjät: Vantaan osasto ja Vantaan Venäläinen klubi Myyjäiset Malmin Työväenta Kolttavaimon asuun pukeutunut Aulikki Alasalmi kuunteli tarkkaavaisena Sugrifest –sukukansapäivän paneelikeskustelua, jossa hänen miehensä, Erkki Lumisalmi oli toinen keskustelijoista. krs. Lilia Melnikova ja Svetlana Halttunen tuovat musiikkiesityksellään venäläistä tunnelmaa. Geologi Pertti Lahermo esittelee kirjaansa Suomalainen kivi vanhan Pietarin rakennuksissa ja monumenteissa. Puhumisen lisäksi myös laulamme suomalaisia ja venäläisiä lauluja. krs. Kutsumme perinteiselle jouluglögille pienen purtavan, suomalaisvenäläisten musiikkiesitysten ja yhdessä viihtymisen merkeissä. Järjestäjä: Lahden osasto Keskustelukerho TIISTAISIN 21.11, 28.11 ja 12.12 klo 18. Petroskoilaisen pukusuunnittelija Irina Poroshinan futuristisen pukukokoelman pienimuotoinen esitys, Hannu Tarvaksen esittämät tekstit suomalaisuudesta ja karjalainen piiritanssi siivittivät hyvän päivän päätökseen. Kuolan saamelaisten yhteiskunnallisen yhdistyksen Juonnin osaston puheenjohtaja Aleftina Denisovna Sergina ja Nadeshda Mihailovna Akatjeva toivat terveiset kuolleen akkalansaamenkielen syntysijoilta
Nämä kaikki ovat lainattavissa, mikäli osastonne innostuu puuhaamaan venäjän kielen teemapäivää omalla paikkakunnallanne. Osallistumismaksu 20 €/hlö, ilmoittautumiset 17.11. Ohjaajana Anita. ??????” ????, Valjakkotoimisto 044 714 0003/Heidi Svala, 044 714 0004/Anita Tadinen. asti keskiviikkoisin klo 16.15–17.45. syyskuuta. mennessä! Haukiputaan kiitokset Davaj venäjän kielen päiviä vietettiin Oulussa ja Rovaniemellä POHJOIS-SUOMEN piiri käynnisti uusien Davaj -venäjän kielen päivien järjestämisen. Syyskuun 29. Esittelemme kotouttamisprojektin tuotokset ja tulokset konkreettisesti. Lasten joulujuhla la 16.12.2017 TERVETULOA mukaan! Lisätiedot www.venajaseuraoulu.net, svs.oulu@ gmail.com, Fb SVS Oulu, VK ???????. Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53, Oulu. Suomeksi ja venäjäksi käytävät keskustelut eri aiheista avaavat ovia arkeen ja juhlaan Suomessa ja Venäjällä. joukko Rovaniemen Ounasrinteen koululaisia sai tsemppausta venäjän opintoihinsa. Perjantai-iltapäivän ratoksi kasasimme valikoiman työpajoja; kielipelejä, musavideoita, piirrettyjä, aakkosbingoa, ässäkoulua, rintanapin askartelua jne. Aamulla pidettiin Kiimingin Alakylän ja Tirinkylän kouluilla kielisuihkuja ja iltapäivällä esiteltiin venäjää kauppakeskus Valkeassa järjestetyssä kielten tapahtumassa. Valjakko-projektin viihteellinen päätösseminaari TO 23.11. Haukiputaan Haukiputaan osaston puheenjohtaja Tuula Haapakangas lausuu runoa ystävyyden rakentamisesta.. Teidän kaikkien apu, tervehdykset ja mukanaolo tekivät juhlastamme monipuolisen ja mieleenpainuvan tapahtuman. “????????. klo 13.30 16 Oulun Aleksinkulmassa. TEKSTI TUULA HAAPAKANGAS, HAUKIPUTAAN OSASTON PUHEENJOHTAJA tapahtuu Oulun osastossa Pohjoisen osastoväen viestintäkoulutus ja aluetapaaminen Oulussa Tule vaihtamaan kuulumisia ja ottamaan selvää, mitä mahdollisuuksia seuran uudet nettisivut tarjoavat osastoille. Oulussa päivää vietettiin Euroopan kielten päivän tapahtuman yhteydessä 26. SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN Haukiputaan osasto kiittää lämpimästi kaikkia 60-vuotisjuhlaamme läheltä ja kaukaa osallistuneita osastoja sekä seuramme edustajia. 4/2017 KONTAKT 11 Pogovorim-keskustelukerho 20.12. Kivan päivän kiteytti erään oppilaan kommentti: Oispa aina venäjän tunnilla tällaista! Kielipäiviä varten piirille on hankittu muutamia venäjän kielen oppimiseen sopivia korttija lautapelejä, Masha ja karhu -piirrettyjä dvd:llä ja valmistettu itsekin koululaisia kiinnostavaa materiaalia. Ilmoittautumiset 17.11. mennessä. Osallistuminen, vuorovaikutus ja ajatustenvaihto lisäävät puherohkeutta ja kehittävät keskustelutaitoa vieraalla kielellä
Sitä voi kuvata jopa tragikoomiseksi. Kaikki näytökset Logomon Move2-salissa (Köydenpunojankatu 14). Elokuvaviikko järjestetään yhteistyössä Varsinais-Suomen Elokuvakeskuksen ja Logomon kanssa. ELOKUVAT ON TEKSTITETTY ENGLANNIKSI, LIPUT 5 €/ELOKUVA. KLO 18-19:20 Ohjaajat: Konstantin Lozhkin ja Sergei Nagovitsyn PIENELLÄ budjetilla tuotettu udmurtialaispuolalainen yhteistyöelokuva. KLO 18:30-20:20 Ohjaajat: Aksinja Gog, Natlaja Nazarova, Oksana Bytshkova, Natalja Kudrjashova, Anna Parmas, Avdotja Smirnova, Renata Litvinova VENÄJÄN kaunein kaupunki Pietari suorastaan vaatii omaa elokuvaa. SOVITUS (2012) TORSTAI 23.11. YSTÄVÄNI, BORIS NEMTSOV (2015) PERJANTAI 24.11. Gennadi on ujo ja syrjäänvetäytyvä. PIETARI. Ystäväni, Boris Nemtsov -elokuva kertoo Boris Nemtsovin viimeisestä vuodesta. Kaunistelematon kuvaus miehestä, joka oli koko elämänsä politiikan parrasvaloissa ja joka nautti siitä täysin siemauksin. KLO 18-20:05 Ohjaaja: Aleksandr Proshkin TAPAHTUMAT lähtevät käyntiin II maailmansodan jälkeen vuoden 1946 jouluna eteläisessä kaupungissa, jossa vielä jokin aikaa sitten ihmiset elelivät sovussa kansallisuuksiin katsomatta, kunnes sota synnytti tuskaa ja epäinhimillisyyttä. Puzkar (Pesä) kertoo kolmesta kaveruksesta, kohtalosta ja haaveesta. Hän iloitsee siitä, että ympärille ilmestyy monia auttavaisia ihmisiä. Kauan eristyksissä olleet kylät on nyt erotettu rajalla, joka kulkee Aragavka-joen keskellä. Venäläisen elokuvan viikko Logomossa 21.-24.11. KLO 20:30-21:45 Ohjaaja: Zosja Rodkevitsh ELOKUVA kertoo Boris Nemtsovin elämän viimeisestä vuodesta. Kaikki tämä suodattuu seitsemän naiselokuvaohjaajan kameroiden läpi. Kadut ja aukiot, historialliset arkkitehtuurin muistomerkit ja romanttiset veistokset, Pietarin katot, ylös nostetut sillat, Neva ilta-auringossa, purjeveneet ja postikorttimainen maisemien sentimentaalisuus. Moni olisi tässä tilanteessa masentunut, mutta ei Gennadi. KLO 19:30-21:10 Ohjaaja: Vladimir Rudak PIENELLÄ budjetilla Karjalan Petroskoissa tuotettu elokuva, joka on saanut kiitosta aina Yhdysvaltoja myöten. Hänen elämänsä muuttuu täysin, kun hän joutuu auto-onnettomuuteen ja pyörätuoliin. Eihän elokuvamme perheille voinut mieleen juolahtaakaan, että huvilan vuokraaja, täydellinen huijari, vuokraa talon samaan aikaan usealle perheelle... Tiskaaja, sankarilentäjän leski, varastaa miliisien ruokalasta, jotta voisi ruokkia tyttärensä Sashenkan ja kaksi kulkuria, jotka hän majoittaa omaan taloonsa. Toliin ovat jääneet Kahin ikätoveri osseetti Bazi Kesajev, tämän vaimo Kosher, lapsenlapsi Satinik ja paimen Valiko, Shalikon veli. ANANAS (2016) KESKIVIIKKO 22.11. Elokuva kertoo kolmesta kaveruksesta: Sasha tarkastelee elämää bailaamisen ja klubien kautta, Gajan katselee maailmaa kansojen kulttuurien ja sivistyksen näkökulmasta, ja Stjopa näkee maailman avarana vehnäja kaurapeltona. Senpä vuoksi sankarimme salaa sen, kun ei pyörätuolia enää tarvitsekaan. PUZKAR (PESÄ) (2014) KESKIVIIKKO 22.11. KLO 18-19:35 Ohjaaja: Vera Storozheva KUKAPA ei haaveilisi edes kerran lomasta ihanan meren rannalla sijaitsevalla kesähuvilalla. Lomailu yllättää elokuvassa Vuokralle annetaan talo kaikilla epämukavuuksilla. KLO 17-18:20 Ohjaus: Aleksandr Amirov ELOKUVAN tapahtumapaikka on korkeiden Kaukasus-vuorten välinen sola, jossa vuosisatoja ovat eläneet rauhassa gruusialaisen Telin ja ossetialaisen Tolin asukkaat. VAIN RAKKAUDELLA! (2014) PERJANTAI 24.11. Sashenka vihaa äitiään ja hyvänä nuorisoliittolaisena ilmiantaa tämän… TELI JA TOLI (2015) PERJANTAI 24.11. Lippuja myydään ovelta ennen elokuvan alkua.. Telissä asuu 70-vuotias Kahi Kipiani, hänen vaimonsa Titiko, lapsenlapsensa Gotsha ja yksinäinen paimen Shaliko. (02) 277 3200 turku@venajaseura.com VUOKRALLE ANNETAAN TALO KAIKILLA EPÄMUKAVUUKSILLA (2016) TIISTAI 21.11. Juuri tällaisesta lomasta haaveilivat elokuvamme sankarit, kun varasivat meren rannalla sijaitsevan kesähuvilan. 12 KONTAKT 4/2017 TURUN PIIRI Tiedustelut puh
Ruokailun jälkeen oli aika siirtyä odottamaan varsinaista spektaakkelia. M. Varsinainen ohjelma alkoi käynnillä Uudenkaupungin museossa. Katso lisää: teatteritelakka.fi Kangasala Kulttuurivartit sunnuntaisin klo 14 19.11. Vastuullinen matkanjärjestäjä Matkapalvelu Liisa Hietala Oy Osastojentapahtumat 29.12. kerroksessa sijaitsevaan toimistoomme. Saavuttaessa meille ilmoittaudutaan alaaulan infoon, josta asiakkaat ohjataan 2. Tämän jälkeen vieraat tutustuivat lyhyen kiertoajelun kautta Uudenkaupungin historialliseen puutaloalueeseen ja teollisuuteen, jonka jälkeen siirryttiin Ystävyystalolle maistamaan emäntien tekemää herkullista lohikeittoa. Tarjolla kahvia ja tilojemme ja ensi vuoden toiminnan esittelyä. Valaistuissa veneissä, jotka saapuvat pimenevässä illassa soutaen kaupunginlahtea pitkin, on maitten liput ja barokkiasuissa esiintyvät airuet. R. K. Joka toinen vuosi järjestettävä Rauhansoutu-tapahtuma liittyy siihen, että Uudessakaupungissa solmittiin Venäjän ja Ruotsin välillä rauhansopimus juuri 30.8.1721. Aukee: Sulo Hurstinen, viulutaiteemme uranuurtaja 4.2. Myös Turun piirihallitus otti osaa päivän juhlallisuuksiin. J-P. Liput 26 €. Varaukset piiritoimistosta! Huom! Uusi osoitteemme on: Åkerlundinkatu 11 A, 33100 Tampere Puhelin 010 396 2800 Länsi-Suomen toimisto muuttaa hotelliin! Esittelyn jälkeen mennään porukalla katsomaan Teatteri Telakalle Rajavirhenäytelmää. Pyydä esite Keijo Koivulalta: koivula.keijo34@gmail.com tai 0405921077. Varonen: Pietarin teattereista Kulttuurikohteita ja luonnonnähtävyyksiä Karjalassa 10.–15.8.2018 MATKAN ohjelmasisällöstä vastaavat Keijo Koivula ja Tatjana Pavlova. Kaupunkiohjelmaa, Kižin saaren laaja erikoisretki, Kivatšin putoukset ja Ruskealan louhosjärvi. Samalla vieraat osallistuivat näyttävään Rauhansoutu-tapahtumaan. Koivula: Kansallismaisemamme kultakauden mestareiden taiteessa 26.11. Olemme vieraita vastassa Tulli Business Parkin ala-aulassa klo 15 ja 16. Matka tehdään suomalaisella bussilla. H. Venäjän venekunnassa soutajina olivat Irmeli ja Heikki Hagman sekä Maritta ja Urpo Myllynen, perämiehenä Lasse Myllynen ja airuena Turun piirin puheenjohtaja Viktoria Kulmala. Yöpymiset Sortavalassa ja Petroskoissa. Tapahtumassa on kolme 6-henkistä venekuntaa: Pohjola-Nordenin, seuran Uudenkaupungin osaston ja VakkaSuomen Reserviupseerien joukkueet. RYHMÄKUVA JA TEKSTI PERTTI HAVERINEN MUUT KUVAT ILMO SUIKKANEN Vieraita Ystävyystalolla SEURAN TOIMISTO Tampereella on muuttanut Tulli Business Parkiin, joka on iso toimistohotelli rautatieaseman läheisyydessä. 010 396 2800 lansi-suomi@venajaseura.com UUDENKAUPUNGIN osastolla oli miellyttävä tehtävä isännöidä seuran Itäisten osastojen vierailua heidän tutustuessaan Uudenkaupungin 400-vuotiseen historiaan. 4/2017 KONTAKT 13 LÄNSI-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. klo 15-17. Tapahtuma kerää yleisöä kaupunginlahden rannalle jopa tuhatmäärin. Niiden perämiehet lukevat sillan pielessä Tervatorilla pätkän rauhansopimuksesta venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi, jonka jälkeen veneet soutavat pois lahtea pitkin. Avoimet ovet ke 22.11. Viktoria Kulmala lukee rauhansopimusta.. Naumanen: Ortodoksin ja luterilaisen vuoropuhelu 28.2. Jokinen: Moottoripyörällä halki Venäjän 21.1. Tilaisuus alkoi kahvitarjoilulla ja iloisella rupattelulla. Tämän jälkeen mennään porukalla katsomaan Teatteri Telakalle Rajavirhe-näytelmää. Pakkasjuhla Lepokodilla pe klo 18. Kahila ja R
14 KONTAKT 4/2017 KOKKOLASSA asustaa ihastuttava nuori mies Eino Kolppanen, joka on Joensuun konservatoriolta valmistunut kansanmuusikko erikoisalanaan balalaikka ja venäläinen kansanmusiikki. 1900 ja asui Venäjällä ja NL:ssa yli 30 vuotta. Eino on perustanut Mellersta Stringbotten -nimisen duon yhdessä Sibelius-Akatemiassa kitaraa opiskelevan Otto Kentalan kanssa. Aihe on tärkeä, ja sen käsittely ja ymmärtäminen antavat perspektiiviä omasta elämästä ja historiasta. Rautio -kollegessa, ja kertoo mielellään balalaikan opetuksesta ja asemasta Venäjällä. Mutta mitä ovat arvot. Idästä tuulee -näyttelyyn liittyvät luennot Museo Skogsterissa ke klo 17 15.11. Leena Kakko 040 5905665. VENÄLÄISIÄ SOINTUJA KESKI-POHJANMAALTA ITÄTUULI on tuonut mukanaan tsaarinkuvia ja samovaareja, posliinia ja muotia Pietarista, Leningradin-matkoja, peruskoulun, Nukkumatin ja Myyrän. Höökin (1836-1904) utopiasiirtokuntakokeilua Venäjän Kaukoidässä. GLÖGI-ILTAPÄIVÄ yhdessä Messukylän osaston kanssa la 2.12. Näyttely tarjoaa museokävijöille mahdollisuuden pohtia ja käsitellä itäisiä kulttuuripiirteitä ja poliittisten vaiheiden vaikutuksia Suomen arkipäivän elämässä, esinekulttuurissa ja kaupunkiympäristössä. pääsylipun, väliaikakahvit ja kuljetuksen. TUOMAS TEUHO: Venäläiset vallitustyöt Hämeenlinnassa ensimmäisen maailmansodan aikana Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset sotilasviranomaiset kaivattivat linnoituslaitteita ympäri Suomea saksalaisten pelättyä maihinnousua vastaan. KAUPPAKESKUS Duon joulunavaus la 25.11. Esitys käsittelee maailmansodan linnoitustöiden mielenkiintoista historiaa sekä niiden vaikutusta paikallisiin ihmisiin. Tulossa: professori Dmitri Frolov, Suomen Kansallisarkisto: Suomalaisten kohtalot Venäjän Kaukoidässä. 20. RISTO SUVANTO: Kasvatus ja arvot– esimerkkinä Aleksanteri Ahola-Valo Taiteilija ja filosofi Ahola-Valo syntyi v. Ilm. Hämeenlinna, Museo Skogster (Raatihuoneenkatu 8). Näyttely avaa myös Suomen ulkopuolelta tulleille maan Venäjä-suhteiden taustaa. HERVANTA Suomalaiset Siperiassa -luennot Hervannan kirjastossa ma klo 18.15: 20.11. Hän ei piitannut mistään ystävyyspuheista tai opinkappaleista. ANNE MIETTUNEN: Suomalaisen merikapteeni F. Hänen mukaansa kasvatus on tietoista ja tavoitteellista toimintaa kohti joitakin arvoja. Aluksi torttujen paistoa. klo 17 osaston ohjelmallinen joulujuhla Silta-klubin tiloissa, Rantakatu 6, Kokkola Tuttuja esineitä, uusia tulkintoja. Järjestäjää Ahola-Valon seura Elpo ry, joka säilyttää ja tekee tunnetuksi Aleksanteri Ahola-Valon (19001997) elämäntyötä 29.11 MUSEONJOHTAJA PÄIVI MYLLYLÄ: Kari Suomalainen, Kekkonen ja kylmä sota Kari Suomalainen oli 1950-luvulta alkaen järkähtämätön kylmän sodan soturi. Kylmän sodan aikana Kari oli kuin varaventtiili suomalaisten suhtautumisessa NL:oon. Duon ohjelmisto kestää 45 minuuttia ja koostuu venäläisestä kansanmusiikista. klo 14 Verkon tiloissa Ruovedenk. E. Kari Suomalainen kuvitti kylmän sodan. Lulu ja pietarilaiset Kristina Burichenko (laulu) ja Sergei Adamjan (kitara). Huom! Vain 15 paikkaa! Ilm. Suomalaiset ja suomalainen lehdistö tiedottivat itänaapurista varoen, mutta Kari piirsi sen, mitä ei ollut soveliasta sanoa tai kirjoittaa. 22.11. Kaupunginmuseossa tehdään matka Suuriruhtinaskunta Suomeen, sodanaikaiseen Suomeen ja YYA-Suomeen, jonka arkeen kuuluivat opit, esineet ja kuvastot itäisen naapurin vaikutuspiiristä. PERINTEINEN bussiretki Lulu Tanhuanpään kotikonserttiin Teiskoon su 28.1.18 klo 16. Hän arvosteli kaikkia ja kaikkea, naurun avulla hän sai sen tehdä. Määräytyvätkö ne historiallisesti. Einon ja Oton soitantoa voi kuunnella Soundcloud-sivuilta. Hinta 30 €/hlö, sis. KOKKOLA PE 8.12. Entä millaisia arvoja kasvatuksella tavoitellaan. Leena Kakko 040 5905665 tai muut johtokuntien jäsenet. Linnoituksia kaivoivat venäläiset sotilaat ja tätä tarkoitusta varten värvätyt suomalaiset vallitustyöläiset. Tiedustelut eino_kolppanen@ windowslive.com tai 050 413 8446. Luennot jatkuvat vuonna 2018. Eino on ollut Petroskoissa vaihto-opiskelijana K. Tanja Gerasimovan SaippuakuplaShow klo 11, Pakkasukko ja Lumityttö klo 12-14, osaston toiminnan esittelyä ja pika-arpajaiset koko tapahtuman ajan klo 11-15
Hur inverkar mediernas Rysslandsbild– sann som osann. Man kan knyta kulturella kontakter mellan privata konstutövare, grupper, föreningar, skolor, städers och kommuners och landskapsförbunds kulturyttringar av de mest skilda slag: muséer och utställningar, utbildningsarrangörer, föreningar, danskonst, folkkultur, barnoch skolaktiviteter, musik, körer, sång, cirkus… Medarrangör är Undervisningsoch kulturministeriet samt motsvarande organ på den ryska sidan. 18 Plats: Restaurang Saslik, Jungfrustigen 12, Helsingfors Kulturforum hjälper dig att hitta lämpliga samarbetspartners på ryska sidan och utveckla samarbetet. Se mer på Kulturforums egen webbsida: www.kultforum.org Ett plus ett är mer än två i detta fall! HENRIK FÅGELBÄRJ ORDF. Vi kan utlova sakkunniga diskussioner och trevligt program. 4/2017 KONTAKT 15 Merja Hannus VERKSAMHETEN I FOKUS SAMFUNDETS medlemmar står inför många frågor. Vilka aktiviteter vill medlemmarna ha, vilken verksamhet lockar nya medlemmar. Var hitta samarbetspartners. Vi har sökt finansiering för projektet ” ?????-???! Kärlek och omtanke genom gatukonst”. med en Rysslandsdebatt och på medborgartorget. Det finns knappast ett enda riktigt svar på någon av dessa frågor. J a nua ri t r ä f f PÅ SVENSKA utlova sakkunniga diskussioner och trevligt program. Nästa år satsar vi på att öppna Rysslandssamarbetet via kulturen för yngre generationer. 06 317 0641, 050 596 0365 PÅ HELSINGFORS svenska avdelnings medlemsträff analyserar redaktören Kerstin Kronvall det gångna årets politiska händelser och företeelser i Ryssland och det kommande årets politiska händelser. Nästa år ska kulturforumet hållas i Nyslott 28-29.9.2018. I Nyslott, kan samarbetsparterna med hjälp av tolk föra enskilda diskussioner om olika idéer och utveckla samarbetet. Vi vill erbjuda medlemmarna och andra Rysslandsintresserade upplevelser, i synnerhet genom kulturen. Anmälningar till Johanna Weckman, pjm.weckman@gmail.com eller tfn 040 871 5141. 4.2.2018. Vad tilltalar olika åldersgrupper. Från 20.11.2017 till 28.2.2018 kan en finländsk aktör som söker en samarbetspartner själv lägga fram ett projektförslag. Vi fortsätter med det finsk-ugriska samarbetet med sikte på den VIII Finsk-ugriska världskonferensen i Tarto i Estland 2020. Tid: Torsdagen 11.1.2018 kl. Det är temat för skolningsveckoslutet ”Ryssland lockar” (”Vetävä Venäjä”) på Varala idrottsinstitut i Tammerfors 3. FÖR SVENSKA KOMMITTÉN I SFR HENRIK.FAGELBARJ@NETIKKA.FI T. Vi kommer dessutom att vända oss till skolungdomen genom projekt kring ryska språket. Vi hoppas se många medlemmar och vänner. I världsmåttstock är denna samarbetsform helt unik, och har fått erkännande från högsta håll i bägge våra länder. I det årliga kulturforumet kan du föra diskussioner med hjälp av tolk.. Under verksamhetsåret 2018 satsar vi på att utveckla den lokala verksamheten och på medlemsrekrytering genom aktiviteter. Nästa sommar deltar vi i Suomi-Areena i Björneborg 19.-20.7. Svaren når vi genom att diskutera och göra tillsammans. FINLANDSSVENSKARNA har tyvärr ännu inte upptäckt det finländsk-ryska kulturforumet, som i höst hölls i S:t Petersburg 20–24.9. Och, förstås, hur finansiera verksamheten. Tanken är att genom gatukonsten öppna nya vägar för unga att mötas, lära känna och lyssna på varandra. Vill du få kulturpartners på ryska sidan
Kaikki aluetoimistomme palvelevat myös viisumiasioissa, yhteystiedot ohessa. ISSN 1238-1365 Viisumipalvelu Hoidamme kertaja monikerta viisumit yksityisille ja ryhmille luotettavasti ja ammattitaidolla. Kontaktin seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2018. Suomi-Venäjä-Seura palvelee Etelä-Suomi Helsinki Haapaniemenkatu 7–9 B 00530 Helsinki Puhelin (09) 693 8632 etela-suomi@ venajaseura.com Itä-Suomi Kuopio Puijonkatu 9 B 20 70100 Kuopio Puhelin (017) 369 4460 ita-suomi@venajaseura.com Länsi-Suomi Tampere Åkerlundinkatu 11 A 33100 Tampere Puhelin 010 396 2800 lansi-suomi@ venajaseura.com Turku Vanha Suurtori 3 Brinkkalan piharakennus 20500 Turku Puhelin (02) 277 3200 turku@venajaseura.com Pohjois-Suomi Oulu Hallituskatu 13 E 49 90100 Oulu Puhelin (08) 535 5500 pohjois-suomi@ venajaseura.com Keskusseura Helsinki Haapaniemenkatu 7–9 B PL 194, 00531 Helsinki Vaihde (09) 693 831 Faksi (09) 693 8630 svs@venajaseura.com VenäjänMatkat Puhelin (09) 693 8613 venajanmatkat@ venajaseura.com www.venajanmatkat.com 4/2017 | 47. vuosikerta Julkaisija Suomi-Venäjä-Seura Samfundet Finland-Ryssland Päätoimittaja Merja Hannus Toimitussihteeri Sisko Ruponen Taitto www.hank.fi Toimitus Haapaniemenkatu 7–9 B, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 194, 00531 Helsinki Puhelin (09) 693 831 Osoitteenmuutokset Puhelin (09) 693 8618 tai tarja.ahonen@ venajaseura.com tai www.venajaseura.com > liity jäseneksi > päivitä yhteystietosi. Myös nettisivuillamme www.venajaseura.com on kattavat tiedot viisuminhankinnasta. www.venajaseura.com Sähköposti osoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@venajaseura.com Liity seuraan myös Facebookissa ja VKontaktessa! Seuraa Twitterissä: @MerjaHannus @SVSblogit Vastauslähetys Da! Haluan liittyä Suomi-Venäjä-Seuran jäseneksi Tilaan matkaja kielikurssiesitteen Minulla on kysyttävää, ottakaa yhteyttä Osoitteenmuutos Osaston vaihto Nimi Osoite Postinumero Puhelin Sähköposti Entinen osoite, jos kyseessä osoitteenmuutos SuomiVenäjäSeura maksaa postimaksun Suomi-Venäjä-Seura Tunnus 5001566 00003 vastauslähetys Kontakt 4/2017 Tilaa uutiskirje ilmoittamalla sähköpostisi jäsenrekisteriin.
Aikaisemmin Räisänen on palvellut ulkoministeriön virkamiehenä myös Venäjällä ja Valko-Venäjällä, joten hän on oiva henkilö arvioimaan kyseisten kolmen maan ominaispiirteitä.. Hän työskenteli Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa neljä vuotta Suomen suurlähettiläänä. Harvassa lienevät myös ne suomalaiset, joilla on kokemusta kaikista kolmesta maasta. Ura jatkuu nyt ulkoministeriössä Helsingissä, jossa Räisänen vastaa suomalaisyhtiöiden pääsyn edistämisestä kansainvälisellä kehitysrahoituksella totutettaviin hankintoihin. VENÄJÄN AIKA 45 Suomessa Venäjä tunnetaan jollain tavalla, mutta Valko-Venäjä ja Kazakstan ovat henkisesti niin kaukana, että voisivat melkein sijaita toisella tähdellä. politiikka // kazakstan Ilkka itämaankiertäjä Suurlähettiläs Ilkka Räisänen palasi elokuussa Kazakstanista Helsinkiin. Ennen Kazakstaniin siirtymistään hän toimi varapääkonsulina Suomen pääkonsulaatissa Pietarissa vuosina 2006-2009, ja sen jälkeen yhteystoimiston päällikkönä Valko-Venäjän Minskissä vuosina 2010-2013. Ilkka Räisänen on asunut yhteensä kymmenen vuotta kyseisissä maissa
Kazakstan on myös siirtymässä kyrillisten kirjainten käytöstä latinalaisiin kirjaimiin, mikä kertonee kansainvälistymistarpeista ja kenties psykologisesta irtiottohalusta Venäjästä. Unelma uudesta silkkitiestä Kazakstanin merkittävin vientiartikkeli on raakaöljy, jonka osuus kokonaisviennistä on yli 50 prosenttia. ”Talvet ovat erittäin kylmiä ja kesät vastaavasti kuumia. Lupaavasta taloudellisesta kehityksestä huolimatta Kazakstan on edelleen traditioiden maa, jossa klaanien ja heimojen asema on vahva, ja jossa nuoret kunnioittavat vanhempia. Maasta puuttuu todellinen oppositio ja sitä hallitsee lähes yksinvaltiaan tavoin 77-vuotias presidentti Nursultan Nazarbajev, joka on johtanut maata sen itsenäistymisestä eli vuodesta 1991 lähtien. ”Jossain määrin Nazarbajevin Kazakstania voisi verrata Urho Kekkosen Suomeen”, Räisänen sanoo. Kuin Kekkosen Suomi. Pääuskonto on islam, mutta maltillisessa muodossa. Maan suhteet Venäjään ovat tällä hetkellä tiiviit ja asialliset. Astanassa järjestettiin viime kesänä Expo 2017-maailmannäyttely, jossa myös Suomella oli oma paviljonki, joka palkittiin kultamitalilla. ”Expon pääteemana olivat tulevaisuuden energiamuodot. Kiinan talouden valtava ekspansio näkyy toki Kazakstanissa vahvasti. Sama määritelmä sopii varmasti Kekkoseenkin. Hän muistuttaa, että Nazarbajev on suhtautunut myös erittäin pidättyvästi Ukrainan geopoliittiseen konfliktiin, ja toiminut enemmänkin sovittelijan kuin Venäjän tukijan roolissa. Kazakstan on uudistanut talouttaan, vaikkakin öljyn hinnan romahdus vuonna 2014 taittoi energian viennistä riippuvaisen maan talouden huikeimman kasvukaaren ainakin toistaiseksi. Rahtauksen pitäisi onnistua jopa kymmenessä päivässä, eli huomattavasti nopeammin kuin laivakuljetukset ja oleellisesti edullisemmin kuin lentorahti. Erilaisissa Cleantech-ratkaisuissa, kuten energiatehokkuudessa, jätteiden käsittelyssä ja bioenergian hyödyntämisessä Suomella on huippuosaamista globaalillakin tasolla”, joten maailmannäyttelyn teema osui kannaltamme kuin nenä päähän.” Räisäsen mukaan Expo-näyttelyn järjestäminen kaukaisessa Kazakstanissa kertoo maan optimistisesta asenteesta tulevaisuuteen. Kazakstan kuuluu Venäjän, Valko-Venäjän ja muutaman pikkuvaltion tavoin Euraasian talousunioniin, josta oli tarkoitus luoda vastapaino ja kilpailija Euroopan Unionille. Kazakstanin sijainti kahden suurvallan, eli Venäjän ja Kiinan välissä ei varmaankaan ole geopoliittisesti helpoimpia, mutta luo myös mahdollisuuksia. Kauppatilastoista voi nähdä, että vienti Kiinaan on jo suurempaa kuin vienti Venäjälle. Tuotteet Kiinasta Eurooppaan voidaan ohjata rautateitse Kazakstanin ja Venäjän kautta. Toki logistisen ketjun toimivuus tulee riippumaan monesta asiasta, kuten esimerkiksi Venäjän harjoittamasta tariffipolitiikasta.” Kiinan talouden vahvuus on siis plussaa myös Kazakstanille, mutta eivät suhteet Kiinaankaan ongelmattomat ole. Yhtäläisyyksiä ja eroja Sekä Kazakstan että Valko-Venäjä ovat entisiä Neuvostoliiton osavaltioita, eikä irtaantuminen emämaasta ole ollut ihan kivuton prosessi. Vaikka Kazakstan näyttää kartalta katsoen sijaitsevan jumalan selän takana ja logistisessa umpikujassa, niin suuressa kuvassa tämä ei Ilkka Räisäsen mukaan pidä paikkaansa. ”Maassa vallitsee jopa hengästyttävän vahva kehitysusko tavalla, joka tuntuu länsimaista tyystin puuttuvan”, Räisänen analysoi. Jo ilmastoltaan Astana poikkeaa merkittävästi eteläosassa sijaitsevasta maan suurimmasta kaupungista Almatysta (Alma Ata). Asetelma askarruttaa monia Kazakstanissa, ja kun maan hallitus ehdotti ulkomaalaisten maanomistuksen tai edes hallintaoikeuksien kasvattamista, nousivat kansalaiset vastarintaan ja hanke peruttiin”, Räisänen sanoo. Minkälaisiä yhtäläi”Jossain määrin Nazarbajevin Kazakstania voisi verrata Urho Kekkosen Suomeen”. Silti viihdyin mainiosti hypermodernilla arkkitehtuurilla rakennetussa kaupungissa”, Ilkka Räisänen sanoo. Uraanintuottajana maa on maailman ykkönen. ”Talousunionin EU-mallinen tulevaisuus on epävarma, varsinkin sen jälkeen, kun Ukraina kieltäytyi jäsenyydestä ja alkoi suuntautua kohti länttä. Suuri osa Räisäsen työstä Astanassa liittyikin maailmannäyttelyn valmisteluihin ja toteuttamiseen. Nazarbajev on myös ilmoittanut selväsanaisesti, että yhteistyössä Venäjän kanssa on kyse vain taloudesta, eikä politiikasta”, Räisänen sanoo. ”Tällä idealla on heijastusvaikutuksia Suomeenkin. ”Kiinan valtavasti paisuva tuotevienti ja unelma uudesta silkkitiestä Eurooppaan kehittävät Kazakstanista jatkossa tärkeän kauttakulkumaan ja logistisen saranakohdan”, Räisänen uskoo. 46 VENÄJÄN AIKA politiikka // kazakstan VENÄJÄN Expo 2017 Kazakstanissa Astana on Kazakstanin ultramoderni pääkaupunki, joka on rakennettu maan pohjoisosan arolle – keskelle ei mitään. Kiinasta on suunnitteilla junayhteys Kouvolaan, ja paluutuotteiksi voisi ajatella suomalaisia metsäteollisuuden tuotteita. Korkeasta iästään huolimatta Nazarbajev on Räisäsen mielestä moderni johtaja, joka on määrätietoisesti ajanut maataan uudistusten tielle. Myös englanninkielen opetukseen panostetaan vahvasti. ”Kazakstan on erittäin harvaan asuttu maa, toisin kuin Kiina. Tuontipuolella Venäjä on ykkönen ja Kiina kakkonen
Toisena on ehkä Valko-Venäjä ja kolmantena Kazakstan. Jos ajatellaan elintasoeroja, niin kummassa maassa ihmisillä menee taloudellisesti paremmin ja miten maat vertautuvat Venäjään. Kazakstaniin ja Valko-Venäjälle pääsee ilman viisumia ja suora lento Helsingistä Minskiin kestää vain hieman yli tunnin”, Ilkka Räisänen sanoo. ”Tämä on totta, ja toisaalta myös mahdollisuus esimerkiksi Suomen liike-elämälle. VENÄJÄN AIKA 47 syyksiä ja eroja Kazakstanilla ja Valko-Venäjällä on. ”Tässä vertailussa Valko-Venäjä on kenties ykkönen, Venäjä kakkonen, ja Kazakstan kolmas, mutta Kazakstan voi hyvinkin nousta ykköseksi lähivuosina.” Entäpä median vapausasteet ja kansalaisdemokratia. Suosittelisin suomalaisia ennakkoluulottomasti tutustumaan näihin monista ongelmista huolimatta hienoihin maihin. Tämä johtuu pitkälle siitä, että Kazakstanilla on mittavat luonnonvarat, toisin kuin Valko-Venäjällä. Myös turvallisuuspoliittisesti Valko-Venäjä kuuluu tiukemmin Venäjä-blokkiin kuin Kazakstan. Suurlähettiläs Ilkka Räisänen palasi loppukesästä Kazakstanin Astanasta ulkoministeriöön Helsinkiin, jossa hän vastaa suomalaisyhtiöiden pääsyn edistämisestä kansainvälisellä kehitysrahoituksella totutettaviin hankintoihin.. ”Venäjällä lehdistönvapaus lienee parhaalla tolalla, vaikkei länsimaisesta tasosta voi puhuakaan. ”Yhteistä on se, että kummatkin kuuluvat Euraasian talousunioniin ja molemmissa on autoritäärinen poliittinen järjestelmä”, Räisänen sanoo. Nursultan Nazarbajevin asema kansainvälisen politiikan areenoilla on arvostetumpi kuin jopa diktatorimaisista johtamistavoista arvostellun Aljaksandr Lukašenkan, jonka tapaamista maailman johtajat välttelevät. Räisäsen mukaan Kazakstanilla on Valko-Venäjää tasa-arvoisempi Venäjä-suhde. Vaikka Valko-Venäjä on suljettu maa, niin sen sijainti keskellä Eurooppaa antaa kansalaisille enemmän mahdollisuuksia ottaa selvää asioista.” Maailmamme on kovin epäsymmetrinen, ja keskivertosuomalainen tuntee jonkun Kalifornian sata kertaa paremmin kuin Kazakstanin tai Valko-Venäjän. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI KIURU AIKA 46 Takaisin kotimaahan. ”Valko-Venäjän vahvuuksia ovat keskieurooppalainen kulttuuri, korkea koulutustaso, ahkeruus ja Kazakstania tasapuolisempi tulonjako”, Räisänen summaa. Kazakstanin asenne kansainvälistymiseen on myös eristäytyvää Valko-Venäjää suopeampi
Astanassa on tulevaisuuden energiaa. 48 VENÄJÄN AIKA Astanan kaupunkisuunnitelma perustuu presidentti Nursultan Nazarbajevin ideaan läntisen ja itäisen kulttuurin yhdistämisestä. Sen suunnitteluun ovat osallistuneet maailman huippuosaajat: japanilainen arkkitehti Kisho Kurokawa on suunnitellut yleiskaavan, brittiläinen Norman Fosteri kauppaja viihdekeskus Khan Shatyrin sekä Rauhan palatsin, italialainen Manfredi Nicoletti konserttisalin. Venäjän kauppaa käyville se tuntuu muiden IVY-maiden ohella luontevalta jatkolta vientikaupassa. Maiden toimintatavoissa on paljon yhteistä. Paikalliset toivoivat vahvasti, että suomalaiset olisivat Astana on hämmentävä kaupunki. Sen nopea kehitys 1990-luvun Aqmolasta pääkaupunki Astanaksi eli valkoiseksi palatsiksi näkyy huikeassa arkkitehtuurissa. Kazakstanissa suhtaudutaan Suomeen myönteisesti, pidetään jopa mallimaana erityisesti koulutuksessa. Taustalla kauppaja viihdekeskus Khan Shatyr. Suomalaiset Astana Expoon Astana on kiehtova, ja niin on myös Kazakstan kauppakohteena
Isku suunnitteli VIP-loungen ja toimitti sen kalusteet. Isku & Tikkurila-loungeksi nimetyssä VIP-tilassa oli neuvottelutiloja, Finpro-tiimin työpisteet sekä tilaa tapahtumille. Presidentit Nazarbajev ja Niinistö kohtasivat Suomen kansallispäivänä. Kutsuvierastapahtumille rakennettiin oma tila paviljongin toiseen kerrokseen. Expon Future Energy -teemaa mukaillen kattavana teemana oli Sharing Pure Energy. VENÄJÄN AIKA 49 mukana 10.6.-10.9.2017 Astana Expo 2017 maailmannäyttelyssä, jonka teemaksi oli valittu tulevaisuuden energia Future Energy. Imagon vahvistusta Tikkurila Oyj:n viennin myyntipäällikkö Benita Grönlund vahvisti, että Expoon oli tärkeä osallistua. RIINA AIKIO. Exhibition Partnereita oli yhdeksän, Event klusteri –osallistujia kaksi, Event-partnereita kuusi. Key partnereita olivat Isku Oyj, Tikkurila Oyj ja BusinessOulu. Puhdasta energiaa, korkeatasoista koulutusta Suomen osastosta vastasi Finpron yhteyteen perustettu projektiorganisaatio pääkomissaariksi nimetyn Severi Keinälän johdolla. BusinessOulun asiantuntijat Mukhtar Ismurzinov ja Nurlan Mankeyev työskentelivät Expon ajan Finpron apuna. BusinessOulun järjestämä konsertti osoittautui projektipäällikkö Riina Aikion mukaan menestykseksi. Klusterina osallistunut oppilaitosten konsortio, johon kuuluvat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hämeen AMK, Lahden AMK, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, rakensi suomalaista ammattikoulutusta esittelevän seinän ja järjesti osastolle oppaiksi opiskelijoitaan, enimmäkseen Suomessa opiskelevia kazakkeja. Osallistumisella oli imago-merkitys Suomelle, haluttiin osoittaa kiinnostusta yhteistyöhön Kazakstanin kanssa. Mutta korkeille kustannuksille piti löytää maksajia. Paviljonkipäällikkönä toimi Annikka Alanko, jolla oli kokemusta Suomen paviljongin Kirnun luomisesta Shanghain maailmannäyttelyyn 2010. Maaleja, kalusteita, oppaita Annikka Alanko kertoi, että yhteensä Suomen paviljongin toteutukseen osallistui 72 organisaatiota työsuorituksin, palveluin tai maksajina. Tikkurila vastasi Suomen osaston maalauksesta pintakäsittelyaineillaan. Se keräsi kaikkien järjestäjien yllätykseksi noin 3000 henkeä Astanan kaupungintalon aukiolle. Isku & Tikkurilalounge Suomen paviljongin toisessa kerroksessa. Ministeri Leena Toivakan ja suomalaisen businessdelegaation vierailun yhteydessä joulukuussa 2015 kazakstanilaiset esittivät jälleen toiveensa nähdä suomalaiset osallistujamaiden joukossa samalla kun delegaatiolle esiteltiin näyttelyn rakennustyömaata. Osallistujiksi houkuteltiin yrityksiä ja organisaatioita tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja 100000:n euron Key partner -roolista tutustumiseen, jonka hinta oli satasista muutamiin tuhansiin. Wall of Energyn toteutukseen osallistui Annikka Alangon mukaan kahdeksan organisaatiota. Paviljongin suunnittelivat Tuuli ja Kivi Sotamaa, rakennusmateriaalina käytettiin puuta. Paviljonki kertoi Suomesta teemoina korkeatasoinen koulutus, puhdas vesi ja energia, logistiikka ja älykäs kaupunki
eri energiamuotoja tuulesta ja meren aalloista esitelleeseen paviljonkiin. Energiapuolella suunnittelufirma on aloittamassa yhteistyötä Astanan kaupungin energiayhtiön kanssa. Koko Expon alueella hulinaa oli jatkuvasti – kansallispäiviä, musiikkitapahtumia, seminaareja ja muita tapahtumia järjestettiin 35000. Mikrobeja hylkivät huonekalut soveltuvat hyvin sairaaloihin sekä julkisiin tiloihin kuten kouluihin ja kirjastoihin. Tikkurilan päätavoite oli esitellä kestäviä terveyden ja ympäristön kannalta turvallisia tuotteita. Suomi ainoa pohjoismaa Astana Expo 2017 –näyttelyyn osallistui edustajia 115:stä maasta. Astana Expo oli hyvin tärkeä myös järjestäjämaalle imagon nostamiseksi. 50 VENÄJÄN AIKA Tikkurila oli näkyvästi mukana Suomen kansallispäivässä 20.6., puhujana Euroopan Energiapäivässä sekä Suomen globaalit koulutusratkaisut -seminaarissa. Hän huomautti, että ne ovat myös paikallisen hallinnon kannalta merkittäviä kehityskohteita. Mutta laaja näkyvyys lisäsi kiinnostusta Suomeen yleisesti, Expo tarjosi mahdollisuuden uusien kontaktien ja verkostojen luomiseen. Benita Grönlund korosti myös yrityksen johdon osallistumisen merkitystä. Oulu järjesti näyttelyssä kaksi tapahtumaa ja konsertin Northern Magic Show. Tikkurilalla on kokemusta Kazakstanin markkinoista vuodesta 2006. Omassa paviljongissa järjestettiin Expon aikana 27 kumppanitapahtumaa. Isku Oyj lanseerasi Expossa innovatiiviset antimikrobiset ratkaisunsa. Suomen paviljonkiin tutustui yli 300 000 vierailijaa, mikä ylitti alkuperäisen 200 000 kävijän tavoitteen, vaikka jonoja ei juuri muodostunutkaan kuten järjestäjämaa Kazakstanin omaan näyttävään mm. TEKSTI: VIRVE OBOLGOGIANI KUVAT: VIRVE OBOLGOGIANI JA FINPRON KUVA-ARKISTO talous // kazakstan Yhteistyö perustuu pitkäaikaiseen luottamukseen.. Se vaatii paikallisten tapojen tuntemusta, eikä toimintaympäristö ole helppo, korruptio on yleistä. Yritysten aktiivisuudesta riippuu, kuinka paljon ne saavat aikaan Kazakstanissa. BusinessOulun kv-ohjelmapäällikkö Petri Karisen mukaan Astanan ystävyyskaupungissa Oulussa uskottiin Expon tarjoavan suomalaisille yrityksille erinomaisen mahdollisuuden edistää liiketoimintaa ja lisätä vientiään alueella. Petri Karinen kertoi, että Expon aikana on aloitettu neuvotteluja kaupoista, mm. Sen naapureina samassa paviljongissa olivat Unkari, IsoBritannia, Liettua ja Italia. Oulu on perustanut Astanaan vuonna 2014 The Finnish Business Hubin vauhdittamaan maiden välistä yhteistyötä. Suomen kansallispäivän imagoa vahvisti korkean tason tapaaminen presidenttien Nursultan Nazarbajevin ja Sauli Niinistön kohdatessa. Oulu Smart City Day -tapahtumassa tapasivat kaupunginjohtajat Päivi Laajala ja Asset Issekeshev. Oululaiset yritykset pääsivät esittelemään älykkäitä ratkaisujaan Smart Astana -kehitysprojektiin. Nyt näyttää siltä, että se voi näyttää tietä ainakin pohjoismaille myös kehityshakuisen Kazakstanin kiinnostaville markkinoille. Suomi oli ainoa pohjoismaa. Petri Karisen sanoin: ”Ihan ehdottomasti Expo on vauhdittanut korkealla tasolla meidän yritysnäkyvyyttä Kazakstanissa.” Isku on toimittanut kuuden vuoden ajan kalusteita Kazakstaniin, joka on Venäjän jälkeen toiseksi tärkein vientimaa. Se on ensimmäinen länsimainen tuotantoyhtiön perustanut maaliyhtiö. Kazakstan on tyypillisesti maa, missä yhteistyö perustuu pitkäaikaiseen luottamukseen. Yhdessä Suomalaisen Energiaklubin kanssa järjestetyssä Finnish Energy Day -foorumissa allekirjoitettiin myös yhteistyösopimukset Suomalaisen Energiaklubin ja Astanan kaupungin energiayhtiön sekä Kazakstanin valtion alaisen energia-auditointiyhtiön välillä. Benita Grönlundin mukaan he onnistuivat lisäämään nykyisten kumppanien kiinnostusta tuotteisiin, luomaan uutta kiinnostusta useissa eri maissa ja saivat runsaasti näkyvyyttä mediassa. Transparency International luokittelee maan korruptiolistansa loppupäähän: 131/176. Nämä molemmat segmentit eli koulutus ja terveys ovatkin Iskun tärkeimpiä Kazakstanissa, vahvisti Venäjän johtaja Natalia Salonen. Isku tekee aktiivisesti yhteistyötä myös oppilaitosten konsortion kanssa, joka on toiminut Kazakstanissa vuodesta 2012, järjestänyt mm. Annikka Alanko kuvaili Expon aikaa helteisessä Astanassa hektiseksi, odottamia käänteitä täynnä olleeksi, mutta silti palkitsevaksi kaikkien positiivisten kommenttien ja hyvien tulosten ansiosta. Nykyisin sillä on useita väristudioita eri puolilla maata ja se on johtavia alan yrityksiä premium-luokan tuotteissa. Yhteistyötä jatkaen Astana Expoon eniten panostaneille vuonna 1991 itsenäistynyt Kazakstan on tuttu toimintaympäristö. Se toi maailmanlaajuista kiinnostusta ja Expo näkyi eri puolilla kaupunkia. Expon aikana Isku järjesti kaksi seminaaria, se kävi tuloksekkaita neuvotteluja sekä terveysettä opetusministeriöiden kanssa ja sai näkyvyyttä mediassa. Kaikille Astana Expoon osallistuneille suomalaisorganisaatioille ei luonnollisesti auennut tie tähtiin. Mukhtar Ismurzinov ja Nurlan Mankeyev ovat rakentaneet verkostoja ennen sitäkin, jo seitsemän vuoden ajan. terveydenhuollon alan koulutusta. virtuaaliympäristön myynnistä ja koulusuunnittelumyynnissä. Vierailijoiden kokonaismäärä oli melkein neljä miljoonaa, lähes kaksi kertaa yli odotusten. Suomen osasto sai kultamitalin alle 400 m2:n osastojen joukossa. Suomi on ollut monille Euroopan maille portti itään – Venäjälle. Natalia Salonen kertoi, että Isku päätti avata toimiston Astanaan 2018, ja jatkoi, että vienti on vetänyt hyvin, mutta Expon jälkeen oli aika panostaa enemmän. Vaikka Astana kuuluu paikkoihin, missä asioilla on tapana järjestyä vaikeimman kautta, Annikka Alanko kehui, että Expo-alue ja sen infrastruktuuri oli suunniteltu hyvin
Kokenut Lähi-idän tutkija kertoo, ettei 30 vuotta sitten juuri esiintynyt shiia-sunni vastakkainasettelua. Arabikevään jälkeisten tapahtumien jälkeen Putinin hallinto ei voinut Multasen mukaan enää katsoa, kun Lähi-idän valtio toinen toisensa jälkeen tuhoutui. Yhdysvaltain Dosentti Pertti Multanen uskoo, että ääri-islamististen liikkeiden eteneminen Lähi-idässä pysähtyy. Primakov oli pitkään henkilö, joka diplomatiassa piti kokeneena arabistina suhteita yllä kaikkialle Lähi-itään, paitsi arabivaltioihin niin mm. Nykyisen konfliktin myötä Bashar alAssadin johtaman Syyrian pirstoutuminen ääri-islamistisiksi kantoneiksi oli muodostumassa myös Venäjälle uhaksi kansalliselle turvallisuudelle. NykyVenäjän entinen pääministeri, edesmennyt Jevgeni Primakov oli Neuvostoliiton johtavia Lähi-idän tuntijoita ja Moskovassakin opiskelleen Pertti Multasen yksi tieteellisistä ohjaajista opiskelun aikana. VENÄJÄN AIKA 51 PERTTI MULTANEN: VENÄJÄN MOTIIVINA SYYRIASSA ON ISLAMISTIEN ETENEMISEN PYSÄYTTÄMINEN Lähi-itään erikoistunut kansainvälisten suhteiden historian dosentti Pertti Multanen, joka toukokuussa 2017 jäi eläkkeelle Helsingin yliopistosta, korostaa, että Venäjällä on pitkät historialliset perinteet Syyriassa ja yleensä Lähi-idässä. Multanen kertoo, että jo 1700-luvulla Venäjä pyrki patoamaan ääri-islamististen liikkeiden etenemisen valtakuntaansa. Israeliin ja kurdijohtajiin. Vladimir Putinin johtama Venäjä on ollut jälleen erittäin aktiivinen Lähi-idässä ja Kremlin hallinto edistää jatkuvasti poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia suhteitaan laajalti Välimeren alueella. politiikka // syyria. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläisten läheiset kontaktit Lähi-itään hävisivät taka-alalle joksikin aikaa. Syyriassa, kuten muuallakin Lähi-idässä on toiminut satoja vuosia aktiivisesti myös Venäjän ortodoksikirkko luostareineen
Multanen sanoo, että ydinaseet ja ydinteknologia ovat kaksi eri asiaa. ”Kansainvälisen oikeuden kannalta tämä on ratkaiseva ero.” Multanen ennustaa varovaisesti, että Isis menettää hallussaan pitämänsä alueet, eli niin sanotun Kalifaatin, sekä Syyriassa että Irakissa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Multasen mukaan Venäjän joukkojen tulo Syyriaan tapahtui Assadin hallinnon pyynnöstä. Venäjä ottikin ohjat omiin käsiinsä, sen jälkeen, kun Venäjän presidentti Putin YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa varoitti tästä selkeästi. Tämä on näkynyt muu muassa Geneven Syyria-neuvotteluissa. Venäjä otti suuren roolin Syyrian hallinnon tukemiseksi hetkellä, jolloin Assadin hallinto oli vaikeuksissa ääri-islamistien ja muiden ryhmittymien hyökätessä sitä vastaan. Venäjä vastustaa nyt Trumpin hallinnon suunnitelmaa Iranin ydinsopimuksen Syyrian kon?iktia ei ratkaista ilmapommituksilla. Venäjällä on historiallisista ja maantieteellisistä syistä kontakteja ja suhteita kaikkiin Lähi-idän osapuoliin. Syyskuussa 2015 Venäjä lähetti ilmavoimansa Syyriaan Assadin joukkojen tueksi. Käytännössä sopimus jäädytti Iranin ydinohjelman ja poisti länsimaiden maalle asettamia pakotteita. Suurin osa arviolta 2530 miljoonasta kurdista on sunnilaisia ja he asuvat pääosin Kurdistanissa, joka levittäytyy Irakin, Iranin, Turkin ja Syyrian alueilla. Multanen sanoo, että historia ja kokemus osoittavat, ettei kaikkien vanhojen virkamiesten hyllyttäminen sekä ennen kumousta toimineen armeijan riisuminen kokonaan aseista ole vienyt hyvään lopputulokseen. Uudet alueelliset voimaja liittosuhteet ovat luoneet uusia uhkakuvia, joita presidentti Trump ei voi sietää ja hän on syyttänyt Irania terroristien tukijaksi. Siihen ei pysty Venäjä eikä USA.. Onhan Lähi-idän alue lähellä Venäjää ja sitä paitsi monet etniset ja uskonnolliset siteet sitovat aluetta ja Venäjää toisiinsa. ”Sodilla ei myöskään ole saatu aikaan demokratiaa.” Lähi-idän voimasuhteet ovat muuttuneet Multasen mukaan Lähi-idän voimasuhteet muuttuivat, kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin vuonna 2003. Ennen kaikkea Yhdysvaltojen liittolainen sunnilaista wahhabiittilaista suuntausta tunnustava Saudi-Arabian kuningaskunta ei hyväksy shiialaisen Iranin vaikutusvallan nousua. Dosentti ei kiellä sitä, etteikö Venäjä myös haluaisi palauttaa historialliset suhteensa Lähi-idän maihin ja varmistaa geopoliittisen asemansa Välimeren alueella, mutta islamistien etenemisen estäminen on Multasen mukaan venäläisten päällimmäisenä motiivina. Toiset taas ovat sitä mieltä, että Venäjä pelastaa Syyrian valtion olemassaolon, eikä maassa tapahdu näin samanlaisia katastrofeja kuin esimerkiksi Irakissa ja Libyassa, joissa armeijan sotilaat potkaistiin viroistaan työttömiksi. 52 VENÄJÄN AIKA politiikka // syyria VENÄJÄN johtama 60 valtion koalitio ei ollut vuoteen 2015 tultaessa pystynyt hillitsemään Isisin kasvua Lähi-idässä ja myös Syyriaa valtiona uhkasi selkeä tuho. Multanen viittaa tässä kohtaa siihen, että Syyriassa toimi tuolloin noin 300 erilaista ryhmittymää ja opposition hajanaisuuden takia YK:nkin ongelmana on ollut saada Assadin vastustajia neuvottelupöytään. Jotkut tutkijat näkevät, että Venäjä harjoittaa Syyriassa imperialistista politiikkaa. Nämä ristiriidat ovat Multasen mukaan olleet näkyviä koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan, eli käytännössä Lähi-idän arabimaiden itsenäisyyden ajan ja nämä erimielisyydet ovat kietoutuneet vahvasti myös suurvaltapolitiikkaan Lähi-idän strategisella alueella. Esimerkiksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, sekä hänen lisäkseen käytännössä kaikki edellä mainitut maat vastustavat kurdien itsenäistymistä. YK:n turvallisuusneuvosto ei ole missään vaiheessa päässyt yksimielisyyteen Syyrian sodan suhteen. Iran taas tukee voimakkaasti Assadin hallintoa sunnilaisia oppositioliikkeitä vastaan. Muun muassa Iran, Irak, Turkki, Venäjä ja USA painavat tällä hetkellä Isisiä ahdinkoon, eikä Isisillä ole enää kuin rippeet aikaisemmin kontrollissaan pitämistään alueista. Multanen sanoo, että tietysti Syyrian alueella olevat sotilastukikohdat ovat geopoliittisessa kokonaisuudessa Venäjälle tärkeitä. Vastakkain ovat nyt myös sunnit ja shiiat. Trump arvioikin uudelleen Iranin ydinsopimusta, joka on solmittu vuonna 2015. Lokakuussa 2015 Yhdysvaltojen ulkoministeriö arvioi, että vain 10 prosenttia Venäjän Syyriassa tekemistä ilmaiskuista kohdistui Isisiin. Multanen kertoo, että Syyrian tilanne on jakanut Lähi-idän tutkijoiden mielipiteitä. Syyrian oppositioryhmittymiä ovat tukeneet ja aseistaneet monet sunnilaisuutta tunnustavat maat Lähi-idän konflikteissa on alueen sisällä kyse myös vanhojen historiallisten monarkkien tai sukujen ja perheiden sekä heidän ennen muuta Persianlahdelle luomien valtioiden ja historian kuluessa maallisen ideologian pohjalta rakennettujen arabitasavaltojen välien selvittelystä. Lähi-idän monisäikeiseen tilanteeseen kuuluvat kaiken lisäksi Lähi-idän vuoristoseuduilla asuvat kurdit, joilla ei ole koskaan ollut itsenäistä valtiota, vaikka se jo ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä rauhanneuvotteluissa heille luvattiin. Multasen mukaan Venäjän tavoitteena ei niinkään ole Assadin autoritäärisen hallinnon pelastaminen, vaan ääriliikkeiden etenemisen estäminen ja Syyrian valtion yhtenäisyyden varjeleminen. Venäläiset ja muu maailma olivat nähneet mitä tapahtui Afganistanissa, Irakissa ja Libyassa. Sopimuksen osapuolia ovat Iran, YK:n turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenet sekä Saksa ja EU. Sittemmin Iranin ja libanonilaisen Hizbollahin vaikutusvalta on kasvanut alueella. Iraniin Venäjällä oli laajat taloussuhteet jo ennen 1917 vallankumousta ja Neuvostoliiton aikana. Multanen kertoo, että syntyi Iran-Syyria-Libanon-shiia-akseli. Yhdysvallat loi Irakiin shiiojen johtaman hallinnon. Sen sijaan Yhdysvaltojen johtamaa 60 valtion koalitiota ei kukaan koskaan ole kutsunut Syyriaan
Syyrian konflikti ja sota Isis-terrorijärjestöä vastaan on muuttumassa myös kilpajuoksuksi Eufratin itäpuolella sijaitsevien öljykenttien hallinnasta. Nyt Syyrian armeija Iranin ja Hizbollah-joukkojen ja Venäjän ilmavoimien tukemana ajavat Isistä pois saadakseen kentät haltuunsa. Näitä alueita on tarkoitus laajentaa asteittain. Parhaimmassa tapauksessa koko prosessi kytkeytyisi YK-johtoiseen Geneve-prosessiin. Sitten kun jihadistien terrori ulottui jo Turkkiinkin, oli pakko miettiä politiikan suuntaa uudelleen. Tämä islamistien etenemisen pysäyttäminen on kaikkien alueella vaikuttavien valtioiden päämääränä Yhdysvalloista Venäjään ja Iranista Saudi-Arabiaan. YK ja Yhdysvallat ovat tunnustaneet Astanan ansiot väkivallan vähentämisessä ja ne ovat osallistuneet prosessiin tarkkailijoina. Ihmiset elivät pääsääntöisesti sulassa sovussa, sanoo Pertti Multanen.. Tulitaukosopimuksilla Syyrian tilanne rauhalliseksi. Syyrian konflikti voidaan saada piankin rauhoittumaan ja ääri-islamistit kukistettua. Siihen ei pysty Venäjä eikä USA. Suurin riski prosessissa liittyy Multasen mukaan Yhdysvaltain presidenttiin. ”Donald Trump ei hallitse pöytää, vaan Pentagonin kenraalit ja ulkopolitiikan keskeiset vaikuttajat voivat määrätä Yhdysvaltojen politiikan suunnan. Ihmisoikeuksia polkevan ja toimittajia vankeuteen tuomitsevan Erdoganin hallinnon Syyria-politiikka on muuttunut moneen kertaan kriisin edetessä. Syyrian konfliktia ei ratkaista ilmapommituksilla. Öljykentät ovat olleet vuodesta 2014 lähtien Isisin hallussa. Myöskään Euroopan ja USA:n suhteissa ei sitten vuoden 1956 Suezin kriisin ole nähty yhtä syvää erimielisyyttä kuin nyt Iran -kysymyksessä. Koko Syyrian konflikti, joka on aiheuttanut valtavia pakolaisvirtoja ja järkyttävää terrorismia ja jossa on kuollut jo satojatuhansia ihmisiä, lähti liikkeelle liikehdinnästä Assadin hallintoa vastaan. Välillä on sodittu ja välillä normalisoitu kanssakäymistä. 30 vuotta sitten Lähi-idän maissa liikkuessa kukaan ei puhunut shiiojen ja sunnien erimielisyyksistä. Aseita eri ryhmittymille tuotiin heti aluksi Multasen mukaan Libyasta, jossa muun muassa länsivaltojen tuella oli kukistettu itsevaltainen Muammar Gaddafi. Nyt jo kuulemma amerikkalaisten helikopterit ovat noukkineet Isis-johtajia taisteluiden keskeltä.” Syyrian maltilliset kurdit itsehallintoalueineen ovat Multasen mukaan yksi tie demokratian kokeiluun Lähi-idässä. Yli 40 vuotta Lähi-idän tapahtumia tutkinut ja seurannut Pertti Multanen sanoo, että 30 vuotta sitten Lähi-idän maissa liikkuessa kukaan ei puhunut shiiojen ja sunnien erimielisyyksistä. Ihmiset elivät pääsääntöisesti sulassa sovussa. Isisiin pyrkiville taistelijoille ja heidän perheilleen avoimen reitin Isisin hallitsemille alueilla. Sota Isisiä vastaan on muuttunut myös taisteluksi taloudellisista intresseistä. Turkin Syyria-politiikkaan vaikutti turkkilaisten hävittäjien suorittama venäläisen hävittäjän alas ampuminen Turkin ja Syyrian rajalla marraskuussa 2015. Venäjä on Multasen mukaan tehnyt paljon töitä Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi. TEKSTI JA KUVAT: LEIF GRANHOLM N AIKA 52 Syyrian kurdit eivät ole missään sodan vaiheessa sanoneet, että he haluavat irtautua Assadin hallinnosta. Venäjällä on ollut historian kuluessa monenlaisia vaiheita ja suhteita Turkkiin. Syyrian sodan alkuvuosina Turkki oli valmis kaatamaan Assadin hallinnon aseistamalla sunnija jihadisti-ryhmiä sekä tarjoamalla mm. Eri asia on se, että kurdien tulevaisuus on kokonaisuudessaan avoin kysymys. Nyttemmin Nato-maa Turkki haluaisi olla mukana vaikuttamassa Syyrian tulevaisuutta koskevissa neuvotteluissa, ennen muuta Venäjän kanssa. Toisaalta Yhdysvaltain tukema kurdija arabitaistelijoiden liitto SDF, on saavuttanut Deir ez-Zorin kaupungin ja öljylähteet toiselta suunnalta. Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen Turkki on ollut venäläisten keskuudessa suosittu aurinkolomakohde. ensimmäisen kerran kuningaskunnan historiassa valtiovierailulla Moskovassa. Päämääränä on saada koko tulitaukoprosessi poliittiseen uomaan. Venäjän, Iranin ja Turkin sopiman niin sanotun Astana-prosessin myötä Syyriaan pyritään saamaan aikaan tulitaukosopimuksia. Kovasta sananvaihdosta huolimatta Turkki alkoi tämän välikohtauksen jälkeen etsiä sovittelua Venäjän kanssa ja on ollut mukana Astanassa järjestetyissä Syyria-neuvotteluissa. Syyrian kurdit eivät ole missään sodan vaiheessa sanoneet, että he haluavat irtautua Assadin hallinnosta, eikä Syyrian valtiollisesta kokonaisuudesta. Iranin ydinsopimus-kysymys kiristää Multasen mukaan muutenkin huonoja Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiä suhteita. Tähän asti Turkki ja Venäjä olivat olleet vastapuolia Syyrian konfliktissa. Ei ollut sattuma, että Venäjän operaatioiden ensimmäinen kärki kohdistui juuri Isisin öljykaupan reitteihin. Käytännössä Astana-prosessi on ohittanut YK:n turvallisuusneuvoston. Konflikti oli alusta lähtien myös alueellinen sota, jota ei voi sisällissodaksi kutsua. Saudihallitsijakin on viime kuukausina joutunut pakon edessä miettimään, palveleeko Lähi-idän tuhoaminen ketään ja käynyt mm. Tarkoitus on luoda de-eskalaatioalueita, joilla sodankäynti pysäytetään. VENÄJÄN AIKA 53 irtisanomiseksi. Konflikteissa on yleensä kyse vallasta ja rahasta. Multasen mukaan maajoukot ovat avainasemassa. Ratkaisevan tärkeää koko ”kalifaatin” taloudelle oli Turkin öljykauppa Isisin kanssa. Erdoganin ja Putinin hallintojen motiivina on Multasen mukaan ääri-islamististen joukkojen pysäyttäminen Turkin rajalle. Nopeasti konfliktiin tulivat mukaan suurvaltapolitiikka ja shiia-sunni vastakkainasettelu
Siellä Hyvärinen aloitti vuonna 1999 liikenneja viestintäministeriön edustajana Pietarissa yksityisen konsulttiyhtiön palkkalistoilla. Venäjällä olikin hauskaa ja hirveästi tekemistä. Täällä pystyy olemaan hyödyksi”, hän sanoo. Hyvärinen on pian 20 vuotta edistänyt liikenneturvallisuutta Venäjällä. ”Minä olin innokas tehtävään, eikä muita halukkaita ollut. Määrä on suuri, vaikka se onkin muun muassa etuvaloja turvavyöpakon ansiosta vähentynyt merkittävästi aiemmasta noin 3700040000 kuolemasta vuodessa. Suurimman osan ajasta hän on asunut Arkangelissa. Lisäksi onnettomuuksis. Itä kuitenkin koitui kohtaloksi. Liikenteessä kuolee Venäjällä laskutavasta riippuen 4-10 kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa eli noin 29000 vuodessa. 54 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Suomalainen juurtui Arkangeliin Juha Hyvärinen on edistänyt liikenneturvallisuutta Venäjällä vuodesta 1999 lähtien. Juha Hyvärinen marssii pitkin Arkangelin kaupungin katuja ja esittelee suvereenisti niin historian, nähtävyydet kuin paikallisten naisten omalaatuisen luonteenkin. Ennen itänaapuria hän hankki kokemusta liikennekonsulttina muun muassa rapakon takaa USA:sta. Pian liikennehankkeet toivat Hyvärisen Barentsin alueelle ja Arkangeliin, missä hän alkoi johtaa venäläis-suomalaisia ja monikansallisia liikennehankkeita. Liikenneturvallisuus heikkoa Toisin kuin Euroopassa, Venäjällä ei ole perinnettä kaavoituksen ja liikennehankkeiden yhteensovittamisessa. T ämän arkangelilaisempaa suomalaista ei taida ihan hevillä löytää. Myös liikenneturvallisuudessa Venäjä on 40 vuotta Suomea jäljessä, arvioi Hyvärinen
Mökillä Hyvärinen saa toteuttaa intoaan rakentamiseen. ”Pomorinaiset ovat hyvin itsenäisiä ja tasa-arvoisia, täysin erilaisia kuin slaavilaiset naiset. Seuraava askel olisi Venäjän passi, mutta sitä ei ole suunnitelmissa hakea”, toteaa Hyvärinen. ”Muutama pakoputki siinä meni ja tuli joku muu pieni vahinko, mutta lapsikuolemat loppuivat siihen. Harrastuksena rakentaminen Hyvärisen on työn lisäksi ankkuroinut Arkangeliin kaupungista kotoisin oleva ja myöskin tieinsinöörin koulutuksen omaava Jelena-vaimo. ”Aluksi olin täällä työviisumilla, sitten työluvalla, väliaikaisella oleskeluluvalla ja lopulta pysyvällä oleskeluluvalla. Tshumbarovin-Lutshinskin kadun taloista monet on remontoitu, ja turistien ja paikallisten suosimalla viehättävällä kadulla on myös kauppoja ja ravintoloita. ”Eniten tekemistä on ihmisten asenteissa. Vielä ei ole tietoa jääkö kuusikymppinen Hyvärinen sinne vielä eläkkeelläkin. TEKSTI JA KUVAT: OUTI SALOVAARA Fakta / Juha Hyvärinen Syntynyt Kemijärvellä, opiskellut Joensuussa insinööriksi. Perheessä on myös kaksi löytökoiraa, Haisuli ja Moka. Viime aikoina Hyvärinen on koordinoinut etenkin EU:n rahoittaman naapuruusja kumppanuusohjelman ENPIn hankkeita. Mutta mikä olikaan se ero slaavilaisten naisten ja pomorinaisten eli Vienanmeren alueen alkuperäistä kansaa edustavien naisten välillä. Juha Hyvärinen tuntee Arkangelin kuin omat taskunsa. Esimerkiksi Arkangelin lasten tieliikennekuolleisuus saatiin jokin aika sitten nopeasti tiputettua noin 6-10 tapauksesta vuodessa nollaan hyvin nopeasti, kun ongelma oli räjähtänyt silmille: kaksi saman koulun oppilasta kuoli lyhyen ajan sisällä koulun lähellä kulkevalla tiellä. Sadasta perjantai-iltana kaupungin keskustassa puhallutetusta 15 voi olla kännissä”, Hyvärinen sanoo. Suomessa rattijuopot herättävät jo enemmän aggressiota kuin naureskelua, mutta Venäjällä rattijuoppoja ei vielä vihata ja syyllistetä. Vaimon entisestä liitosta on aikuiset tyttö ja poika. Vaimon 7-vuotias tyttärenpoika kutsuu Hyväristä dedushkaksi eli papaksi ja on ilmiselvästi valloittanut tämän sydämen. Hänen mukaansa ero johtuu alueen kalastajaperinteestä: historiallisesti oli tyypillistä, että miehet lähtivät kuukausiksi merelle kalan-, valaanja hylkeenpyyntiin, ja naiset tottuivat hoitamaan itsenäisesti niin perheen rahakuin muutkin asiat. Slaavilaisilla miehillä onkin pomorilaisnaisten kanssa täysi tekeminen”, sanoo Hyvärinen. Arkangelin rakennuskannassa on vielä paljon vanhoja koristeellisia puutaloja, joista osa on romahtamaisillaan, osa taas korjattu. Lisäksi hän on vuosikaudet tehnyt pihanrakennusja remonttitöitä perinteistä arkangelilaista arkkitehtuuria edustavassa kotitalossaan, joka sijaitsee puutaloistaan kuululla Tshumbarovin-Lutshinskin kävelykadulla Arkangelin keskustassa. Hyvärisen mukaan arkangelilaisnaisissa itsenäisyys näkyy hyvin selvästi vielä tänäkin päivänä. VENÄJÄN AIKA 55 sa vammautuu työkyvyttömäksi noin 30000 ihmistä vuosittain. Paikallinen liikennepoliisi otti asian hoitaakseen ja kävi ottamassa mallia Pohjoismaista, joissa hidasteita on käytetty jo 25 vuotta. Kaksikko tutustui toisiinsa 1990-luvun puolivälissä. ”Sosiaalinen elämäni on täällä Arkangelissa, mutta on minulla Suomessakin tukikohta”, Hyvärinen sanoo. Puutaloistaan kuululla Tshumbarovin-Lutshinskin kävelykadulla Arkangelin keskustassa voi ihailla taidokkaita puukoristeita.. Hyvärisen vetämien hankkeiden rahoittajia ovat olleet Suomen julkistahojen ohella muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvosto, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun tukema maailmanlaajuinen GRSP-tieturvallisuusjärjestö, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Maailmanpankki ja Euroopan jälleenrakennusja kehityspankki EBRD. Asunut ja työskennellyt Venäjällä vuodesta 1999 liikennehankkeiden suomalaisten yhtiöiden palkkalistoilla. Myöhemmin hidasteita rakennettiin lisää sponsorirahoituksella”, sanoo Hyvärinen. Taustalla oleva pylväs on yksi Arkangelin maamerkeistä, niin sanottu nollakilometripylväs josta lasketaan etäisyydet. Lasten tiekuolemat loppuivat Toisin kuin Suomessa, missä liikenneturvallisuutta perinteisesti edistetään lakeja säätämällä, Venäjällä turvallisuus voi Hyvärisen mukaan riippua myös yksittäisistä rohkeista ja sitoutuneista henkilöistä. Eipä aikaakaan, kun arkangelilaisen koulun lähelle tielle kipattiin asfalttia ja muotoiltiin hidasteeksi. Itsenäisiä naisia Hyvärinen viihtyy Arkangelissa. Leninin patsas komistaa edelleen Arkangelin keskustaaukiota, jota ympäröivät lukuisat hallintorakennukset. Asukkaatkin hyväksyivät hidasteet nopeasti. Rattijuopumus on täällä ihan eri mittakaavassa kuin Suomessa. Vaimon työpaikan kautta saadulle tontille Hyvärinen rakentaa parhaillaan kesämökkiä noin 30 kilometrin päähän Arkangelin keskustasta
Venäläisen kirjallisuuden moderni klassikko Sergei Dovlatov syntyi evakossa Ufassa 1941 ja kuoli emigraatiossa New Yorkissa 1990, mutta vuodesta 1944 vuoteen 1975 hän asui Leningradin keskustassa Rubinsteininkatu 23:ssa. Fyysisesti kookas Dovlatov kuvailee osuvasti suhdettaan alkoholiin kirjassaan Ulkomuseo: ”Minä en nimittäin voi kuin aloittaa juomisen. Nyt se on Pietarin hauskanpidon ja ravintolaelämän keskus.. Olen maansiirtoauto ilman jarruja.” Neuvostoaikaan Rubinsteina tunnettiin kaupallisessa mielessä lähinnä sen ja Nevskin kulmassa sijainneesta kahviautomaatista sekä kalakauppa Rybasta, jonka altaissa uiskenteli karppeja ja mustaa kaviaaria myytiin suurissa purkeissa pieneen hintaan. Lopettaa en osaa. Neuvostoaikaan Rubinsteina oli harmaa ja iloton sivukatu. Tänään kapakoita löytyy jokaiseen lähtöön, makuun ja hintaluokkaan, mikä olisi varmasti ollut alkoholismiin kuolleen kirjailijan mieleen. 56 VENÄJÄN AIKA Dovlatov ja Rubinsteina D ovlatovin aikaan Rubinsteina oli hiljainen asuinkatu, jolla ihmisiä ei juurikaan liikkunut eikä kaupallisia palveluita tarjottu, mutta Neuvostoliiton romahdettua se ikään kuin syntyi uudestaan ja on nykyisin Pietarin sykkivin ravintolakatu
Esitys on tekstitetty englanniksi. Kansallisromantiikasta Andrej Olj siirtyi sujuvasti vallankumouksen myötä konstruktivismiin ja hänen käsialaa on myös Litejny neljän Suuri talo eli salaisen poliisin pääkonttori. Taiteilijoille tarkoitetussa talossa asui myös Sergei Dovlatovin täti kustannustoimittaja Margarita Dovlatov, jonka poika Boris oli Sergein paras ystävä. Avioero oli melkeinpä ainoa rauhanomainen teko heidän yhteisessä elämässään. Tavallaan Dovlatov on palannut kotikulmilleen, sillä syyskuussa 2016 hänen kotitalossa sijaitsevan ravintola Tsvetotskin edustalla paljastettiin Omar Sarifia muistuttaneen Dovlatovin näköispatsas. Ohjelmisto koostuu paljolti klassikoista kuten Vanja-eno sekä Neiti Julie, mutta aivan erityisesti suosittelen Vasili Grossmanin kirjaan perustuvaa nelituntista Elämä ja kohtalo -näytelmää. Dolvlatov kertoo: ”Äitini oli tavallinen näyttelijätär, sitten oikolukija ja lopulta eläkeläinen.” Teatteri toimii edelleenkin Rubinsteina 18:sta ja se on erittäin korkeatasoinen. Täti asui sosialismin kyynelessä Ulitsa Rubinsteinalla sijaitsee monia mielenkiintoisia rakennuksia. Esimerkiksi vinosti draamateatteria vastapäätä sijaitseva numero seitsemän. ” Sergein äiti Nora Sergejevna sai asunnon vuonna 1936 aloittaessaan 28-vuotiaana uransa Rubinsteinalla sijaitsevassa Draamateatterissa. Suurta draamaa Sergei asui Rubinsteina 23:n asunto 34:ssä sijainneessa kaksiossa pääasiassa kahden äitinsä kanssa. Asiakkaita riittää kaikkiin. Kulutusjuhlaa käy täysillä kierroksilla, mutta humalaisia ei kuitenkaan juurikaan näe. Joissain soi elävä musiikki. VENÄJÄN AIKA 57 Dovlatovin ”paluu” Nykyisin vilkkaan ravintolakadun varsinainen ruuhka-aika alkaa puolenyön jälkeen, kun ihmiset kulkevat baarista baariin. Kovaa neuvostokonstruktivismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Andrej Olj (1883-1958). Se avaa katsojan eteen taitavalla näyttelijätyöllä toteutetun huikean historiallisen näyn, joka ulottuu Stalinista keskitysleirien vankeihin. Boriksen isä teloitettiin vuonna 1939, jolloin moni asunto tyhjeni. Kaiken musikaalisen luomistyön ohessa hän perusti Pietarin konservatorion vuonna 1862 sekä toimi musiikkikirjailijana. Lännen pakotteet eivät tunnu missään.. Kiistatta siis nimikkokadun mittainen mies. Asiakkaita riittää kaikkiin. Hän työskenteli Eliel Saarisen toimistossa vuosina 19051906 ja sen jälkeen vallankumoukseen saakka Fredrik Lidvallin toimistossa. Sitten he erosivat. Ryyppääminen ei ole enää Venäjälläkään trendikästä. Erittäin onnistuneen patsaan on veistänyt tunnettu venäläinen kuvanveistäjä-arkkitehti Vjatseslav Buhajev ja mesenaattina toimi liikemies Dimitri Nikitin. Patsaassa on myös symboliikkaa sillä siinä hän seuraa särkyneen oven karmiin nojaten katuelämää vieressä kirjoituskone huomioiden tallentamista varten. Rubinsteina-kadun rakennuksen valmistuttua vuonna 1932 Leningradskaja gazeta kirjoitti: «Rakennus edustaa siirtymäkautta porvarillisesta ja individualistisesta «kotini on linnani»-ajattelusta kohti kollektiivisen asumisen tulevaisuutta.» Ensimmäinen kerros olikin omistettu kollektiiviseen käyttöön ja siinä sijaitsi mm. Joissain soi elävä musiikki. Runoilija Olga Bergholts kuvaili Stalinin vainojen vuosia: « Se oli Leningradin mielettömin talo.» Olgakin vangittiin vuonna 1938, mutta vapautettiin. yhteinen lastenhuone ja yhteinen olohuone. Ensimmäinen puoliso sen sijaan kuoli vankeudessa ja toinen nälkään piirityksen aikana. Lännen pakotteet eivät tunnu missään. Dovlatov kertoo kirjassaan Matkalaukku: ”Vanhempani riitelivät usein. Viisikulmasta Nevski prospektille kulkeva Rubinsteininkatu oli alun perin nimeltään Troitskinkatu, mikä viittaa pyhään kolminaisuuteen ja siksi bolsevikit uudelleen nimesivät kadun vuonna 1929 Rubinsteininkaduksi kenenpä muunkaan kuin säveltäjä Anton Rubinsteinin mukaan, joka asui neljä vuotta Troitskinkatu 24:ssä. Anton Rubinstein (1829-1894) sävelsi muun muassa 17 oopperaa, neljä oratoriota, viisi pianokonserttoa ja kuusi sinfoniaa. Paljon itkua aiheuttanutta rakennusta ryhdyttiin kutsumaan sosialismin kyyneleeksi
Hänet on haudattu New Yorkin Mount Hebronin juutalaiselle hautausmaalle. Dovlatovin ensimmäisen romaanin nimi oli Viisi kulmaa. Päätöksen tekoa oli varmasti helpottanut 18 elokuuta tapahtunut pidättäminen ja viidentoista vuorokauden vankeustuomio huliganismista. Jotain kuitenkin ehkä suomenkielestä saattoi tarttua muistiin ja ehkä siitä oli apua, kun kirjailija kokeili mustanpörssinkauppiaan uraa, mikä kylläkin päättyi surkuhupaisesti kuten niin monet muutkin tulevan kirjailijan hankkeet. elokuuta 1990. Jo seuraavana vuonna hänen teoksiaan alkoi ilmestyä lännessä ja kymmen vuotta myöhemmin perestroikan ansioista myös Neuvostoliitossa. Viimeksi suomennetussa teoksessaan Ulkomuseo Dovlatov kertoo matkaoppaan työstään Mihailovskojen Pushkin-museon oppaana. Dovlatov kirjoitti opinahjostaan: ”Zhdanoville nimetty yliopisto ei ole sen huonompi kuin Al Caponelle nimetty yliopisto.” Suomen kieli kuitenkin osoittautui ylivoimaiseksi tälle fyysisesti vahvalle miehelle. Englannin kieli osoittautui odotusten mukaisesti vaikeaksi. Se yksin riittää saattamaan minut kauhun valtaan.” 15. Näin siitä huolimatta, että mukavaluontoinen Dovlatov oli professorien suosikki ja sai jopa aika vapaasti luntata. Hän nimittäin osti parin kaverinsa kanssa suomalaisnaisilta 70-paria mustia kreppisukkia, mutta ennen kuin he ehtivät myydä niitä eteenpäin vastaavanlaisia sukkia ilmestyi kauppoihin. Leningradin piirityksen aikaan päivittäiset radioesiintymiset tekivät runoilijasta kaupungin puolustajien urhoollisuuden, kärsivällisyyden ja toivon symbolin. Eremitaasi, Neva ja koivutko. Kenelle minä nyt annan suomalaisia sukkia. 58 VENÄJÄN AIKA elämää // ihmisiä Talon tunnistaa runoilija Olga Bergholtsin (19101975) muistomerkistä, jossa on aina tuoreita kukkia. Noihin aikoihin myös maastamuutto oli käynyt mahdolliseksi, mikä innosti erityisesti hänen silloista vaimoaan Elenaa: ”Mikä sinua täällä pidättelee. Kerrotaan, että Pietari Suuri rakennutti Fontanka-kanavan ruotsalaisilla sotavangeilla, ja että nimi tuleekin sanoista ”fan ta er” (piru teidät vieköön) tai jostain sen kaltaisesta, jota ruotsalaiset olivat usein toistaneet. ”No mikä sitten?” ”Kieli. Hänen sanansa: «Ketään ei ole unohdettu, mitään ei ole unohdettu» tuntee edelleenkin jokainen venäläinen. Juopottelukin vei jo liikaa aikaa. Dovlatov asui valtaosan elämästään tässä Aleksander Baryshnikovin suunnittelemassa rakennuksessa, jolle on ominaista suuri sisäpiha. Hän kadottaa mahdollisuuden vitsailla ja olla ironinen. TEKSTI JA KUVAT: ARVO TUOMINEN Rubinsteina-kadun Viiden kulman päätä dominoi arkkitehti Aleksander Lisnevskin suunnittelema komeatorninen rakennus. Vieraalla kielellä ihminen menettää kahdeksankymmentä prosenttia persoonallisuudestaan. Se sijaitsee Rubinsteina 23:ssa ja valmistui vuonna 1911.. Koulun päätyttyä vuonna 1959 Dovlatov aloitti opinnot suomensyöjä Zhdanoville nimetyssä Leningradin valtionyliopistossa, suomalaisen filologian laitoksella. Dovlatov kuoli ambulanssissa massiivisen sydäninfarktin saaneena matkalla sairaalaan 24. Mainittavimmat näistä kirjat Matkalaukku ja Haarakonttori. ”Koivuista minä en välitä yhtään”. Uutta tekstiä syntyi New Yorkissa kuitenkin vain vähän. Filologiaa ja kreppisukkia Koulunsa Dovlatov kävi aivan kotinsa läheisyydessä Fontankan rantakatu 26:ssa sijaitsevassa koulu numero 206:ssa. Dovlatov kuvaa syntynyttä tilannetta kirjassaan Matkalaukku: ”Osasiko kukaan odottaa neuvostoteollisuudelta tuommoista konnankoukkua!. elokuuta 1978 Dovlatov jättää Leningradin yhdessä äitinsä kanssa ja he muuttavat New Yorkiin, jonne Elena oli jo helmikuussa mennyt. Eihän niistä makseta ruplaakaan! Saatana! Tällainen tämä meidän teollisuus on! Ensin se uinuu kaksikymmentä vuotta ja sitten – avot! Kaikki kaupat täynnä yhtä ja samaa paskaa.” Lähtö Dovlatovista ei siis tullut suomenkielen taitajaa, mutta tulipa journalisti, matkaopas ja kirjailija
Sähköpostitse saatiin varsin nopeita vastauksia Petroskoista niin kansallisarkistosta kuin FSB:n eli entisen KGB:n arkistosta. Samalla selvisi, että heillä oli tytär Lyyli. Kansalliskirjaston sivujen kautta pääsee kyllä käsiksi Venäjän eri puolilla julkaistuihin useihin satoihin (kuten esimerkiksi Karjalan kahdeksaan ja Leningradin ja sen alueen 60:een) matrikkeleihin, mutta useimmista niistä on tarjolla vain skannatut sivut. Edellä mainitun sivuston (visz.nlr.ru) tärkeimmät alasivustot koskevat ns. Vainottuja ja Leningradin piirityksen tiedostoissa tehdään hakuja henkilön sukuja etunimen ja muiden tietojen perusteella. vainovuosia, sota-aikaa (1941–1945) sekä Leningradin piirityksen aikana kuolleita. Siinä on myös hieman opastusta saksaksi ja englanniksi. Tie ei kuitenkaan ole suora eikä hyvin viitoitettu ja sitä kuljettaessa voi törmätä moniin kuoppiin. Vastaavia tapauksia on varmaan monia. Tällä tavalla selvisi Suomessa asuville sukulaisille esimerkiksi Joonas ja Iines Reivilän kohtalo. Nyt jokainen voi päästä kotikoneelta etsimään tietoja vaikkapa omista sukulaisistaan. Inkeriläisten ohella maassa asui suuri määrä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Sähköinen tiedonvälitys auttoi myös Kiuruvedellä syntyneen Tuure Kumpulaisen sukulaisia, vaikka aivan kaikki hänen viime vaiheistaan ei ole tiedossa. Leningradin piirityksen tiedostossa on noin 630 000 nimeä. ja ?????). Hankaluutena on esimerkiksi nimien kyrillinen asu, kirjausvaiheessa tehdyt virheet ja se, että kaikkien henkilöiden tietoja ei ole saatavilla. Yhtä laajimmista ja taustatietojen määrässä ja laadussa täydellisimmistä ylläpidetään Krasnojarskissa. Tänä ja ensi vuonna, kun tulee kuluneeksi 80 vuotta Neuvostoliiton joukkomittaisista vangitsemisista, vankileirituomioista ja teloituksista, alkanee myös uusi tiedon etsinnän kausi. Tiedon keruu ja julkaisu jatkuvat eri puolilla maata Kaikkein hankalimmin tietoa löytää internetin kautta sotavuosina rintamaoloissa kuolleista ja kadonneista. Tähän asti tärkeimmät heistä kertovat lähteet ovat olleet yksi matrikkeli ja muutaman kymmenen muistelmaja muuta teosta. Sotilaiden matrikkeleissa nimet ovat aakkosjärjestyksessä, mutta useat täydennysosat hankaloittavat systemaattista etsintää. Kaikki kolme kuolivat Leningradin piirityksessä 1941–1942, tieto löytyi kansalliskirjaston ylläpitämästä tietopankista. Kymmeniä, satoja tuhansia, jopa useita miljoonia Pelkästään yksi nettisivusto, Venäjän kansalliskirjaston projektin "Palautetut nimet" ylläpitämä, avaa tien kymmenien tuhansien suomalaisten löytämiseen. Tiedon haku tapahtuu luonnollisesti venäjän kielellä. Piirityksen aikana kuoli ainakin 750 000 siviiliä. Projektin vetäjän Anatoli Razumovin mukaan työ tiedon keräämiseksi koko Neuvostoliiton ajalta ja sen valmistelu Internet ja sosiaalinen media tarjoavat tietoa Neuvostoliitosta Kun Neuvostoliitto oli olemassa, ei juuri kukaan tiennyt mitään maailmanlaajuisesta internetistä eikä siihen liitetyistä tietopankeista. VENÄJÄN AIKA 59 V V V V VEN VEN V VEN VE V VE VEN VEN VEN N N E VEN VEN E EN ENÄ Ä ÄJÄ ÄJÄ ÄJÄ ÄJÄ ÄJÄ JÄ JÄ Ä Ä ÄJÄ Ä JÄ Ä N A N A A A N A A A N N IKA IKA IKA IKA KA IKA IKA IK IK 59 59 9 9 9 59 59 59 5 TÄMÄ koskee myös Neuvostoliiton suomalaisia. On paljon mahdollista, että haettua henkilöä ei löydy. Vainovuosia koskeva tiedosto muodostuu pääasiassa kymmenestä Luoteis-Venäjän alueen matrikkelin tiedoista. Pietarissa toimivan kansalliskirjaston projektin vainovuosien tiedosto perustuu osaksi alueen painettuna ilmestyneeseen 17-osaiseen matrikkeliin. Nimet on aikanaan kirjoitettu käsin asukasluetteloihin ja nyt kopioitu sieltä, virhemahdollisuuksia on monia. Kumpulainen lähti Neuvosto-Karjalaan metsätöihin 1931, ja kirjeenvaihdossa selvisi hänen saamansa vankileirituomio sekä kuolema kaukoidän leirillä vuonna 1933. Tässä tiedostossa on usein mainittu henkilön kansallisuus, joten suomalaisten etsiminen on eksinkertaisempaa ( ???. Internetissä täydentyvät myös monien alueellisten Memorial-yhdistysten ylläpitämät tietopankit. Nimiä on ainakin useita miljoonia. Se ei kuitenkaan johdu tiedon vähyydestä vaan päinvastoin sen suuresta määrästä ja siitä, että mitään yhtenäistä hakusysteemiä ei ole olemassa. Kuitenkin juuri niiden avulla saa nyt helpoiten tietoa ihmisistä, jotka tuossa maassa elivät.. Arvioni on, että näiden tiedostojen läpikäyminen vaatisi yhdeltä ihmiseltä 2-3 vuoden työn. Se käsittelee vain vuosia 1937 ja 1938
????. Messumatkalle Moskovaan tai itänaapuriin Sekä Moskova että Pietari tarjoavat paljon erilaisia messuja ja näyttelyitä pitkin vuotta, niin vapaa-ajanreissaajalle kuin bisnesmatkaajallekin. Pietarilaisten oman jääkiekkoylpeyden SKA:n kotipeleissä onkin jo vaikeaa välttää kuulemasta suomen kieltä. ???. TEKSTI JA KUVA: AIMO RUUSUNEN Kirjoittaja on muun työnsä ohella kartoittanut ja dokumentoinut Neuvostoliiton suomalaisten vaiheita ja toiminut konsulttina etsintätehtävissä.. Vuoden mittaan järjestetään niin kiinteistöja rakennusmessuja, koruihin ja kauneuteen keskittyneitä kuin lapsimessujakin. maistelemaan erilaisia hunajalaatuja. Apua voi, sattumalta, olla myös sosiaalisesta mediasta, vaikkapa kyselyistä venäläisessä VKontakte-palvelussa ja Facebookissa. Messut ovat keränneet toistasataa tuhatta kävijää vuosittain mm. ????????????, 7 = Venäjän sisäministeriön tiedotuskeskus Habarovskissa, josta voi tiedustella kaukoidän alueella leireillä olleista. Maatalouteen, puutarhanhoitoon ja luonnontuotteisiin keskittyneet AgroRus -messut on järjestetty alkusyksystä Pietarissa jo neljännesvuosisadan ajan, siis jokseenkin koko nyky-Venäjän olemassaolon ajan. Tiedon etsijiä palvelee ja toisaalta työtä tekee hankalammaksi se, että erilaisia matrikkeleja julkaistaan koko ajan lisää eri puolilla Venäjää. ?????????, ??. Mutta Pietari tarjoaa myös monenlaista muuta tapahtumaa ja monen alan näyttelyjä ja messuja pitkin vuotta ja Moskova vielä paljon lisää. Ja kun vastassa on suomalaisjoukkue Jokerit, niin suomalaiset ovat yhä näkyvämpi ja kuuluvampi joukkio Pietarin Jääpalatsissa. Fermeritapahtuma on luvassa jälleen tulevan elokuun loppupuolella reilun viikon mittaisena tapahtumana uudella ExpoForum –messualueella. Monilla messuilla on jo pitkät perinteet – tai siis ainakin Venäjän mittapuussa. Tarjontaa riittää Sekä Moskovassa että Pietarissa tarjontaa erilaisista messuista riittää. Tämän ajan ajankohtaisteemat näkyvät myös pietarilaisessa messutarjonnassa: Älyliikenne-foorumi, CleanExpo ja suurkaupungin ekologia ovat hyviä esimerkkejä kuluvan vuoden messutarjonnasta, jotka kuvastavat erityisesti nykypäivän kiinnostuksen kohteita. ???????????. Viime syksynä kyseessä oli 25. Teemat lienevät hyvinkin universaaleja. ?????. ????, 680000, ?. Hyödyllisiä osoitteita visz.nlr.ru/person = Luoteis-Venäjällä vainoissa tuomittuja, noin 300 000 henkilöä visz.nlr.ru/blockade = Leningradin piirityksessä kuolleita, noin 630 000 henkilöä visz.nlr.ru/pages/voyny-ssylki = sodassa kaatuneiden ja kadonneiden matrikkeleja obd-memorial.ru = Memorial -yhdistysten sivustot sotilaista podviganaroda.mil.ru = Venäjän puolustusministeriön sivustot sotilaista memorial.krsk.ru = Krasnojarskin Memorial, myös matrikkeliosasto Sähköpostisoitteita nark@karelia.ru = Karjalan tasavallan kansallisarkisto karelia@fsb.ru = FSB:n Karjalan toimisto karjalansanomat@sampo.ru = Karjalan Sanomat; lehti julkaisee tiedusteluja sukulaisista Kaukoidän tietolähde (postiosoite) ?????????????. MONI jääkiekkofani on löytänyt Pietarin ja KHL-matsit siellä. ?. 60 VENÄJÄN AIKA julkaisua varten jatkuu, mutta mitään lupauksia aikatauluista ei voi tehtävän laajuuden vuoksi antaa. AgroRus –näyttely
Sinänsä puitteet ovat varsin massiiviset; noin 40.000 neliötä näyttelytilaa sisätiloissa ja vielä reilummin ulkona. LenExpon messutilat koostuvat useista toisistaan erillisistä rakennuksista. Automessut koko perheen huvia Messuilla käynti on Venäjällä usein koko perheen tapahtuma. Mercedes Maybach ei ole joka pojan auto. Messujen annissa automyynnin romahdus on kyllä näkynyt, kun moni erityisesti perinteinen autovalmistaja on vaikeimpina vuosina loistanut vain poissaolollaan. Tilojen jakaantuminen erillisiin rakennuksiin ei kuitenkaan erityisemmin lisää kävijän messunautintoa, varsinkaan tyypillisessä pietarilaisessa sateisen tuulisessa säässä. Moskovan yhdessä keskeisimmistä messunäyttämöistä, Crocus Expo –keskuksessa on sisätilaa hulppeat 70 hehtaaria ja ulkoalueitakin 20 hehtaaria. hevosurheilulle on oma messutapahtumansa syksyisin, vaikkei hevosurheilu ehkä muutoin ainakaan kovin näkyvä harrastus Pietarissa ole. Sanotaan, että Moskovassa kaikki on Pietaria suurempaa, ja näin on myös messujen osalta. TEKSTI JA KUVAT JANNE KOJO Lisätietoja tulevista messuista: Crocus Expo, Moskova: www.crocus-expo.ru Expo-Forum, Pietari: www.expoforum-center.ru LenEkspo, Pietari: www.lenexpo.ru SKK, Pietari: www.spbckk.ru (Vas.) Pietarin Auton Maailma -messuilla näkee myös tuttujen valmistajien malleja, joihin harvoin Suomessa törmää. Syksyllä 2014 avattiin Pulkovon lentokentän läheisyyteen uusi selkeästi LenExpoa modernimpi ExpoForum -messukeskus. Joka kevät SKK-areenalla järjestetään Auton Maailma –automessut (Mir Avtomobilja). Kiinalaiset ovatkin toden teolla kaappaamassa markkinaosuutta Venäjän automarkkinoista itselleen ja ovat tässä jo itse asiassa varsin pitkällä kun katselee vaikkapa Pietarin katukuvaa. Kaukana ollaan ajoista jolloin Lada tai Volga keikkuivat suomalaisten rekisteröintitilastojen kärkipaikoilla. Vaikka uusien autojen myynti on viime vuosina sakannut Venäjällä, ei automessuja ole näinä vuosinakaan jätetty SKK-areenalla pitämättä. VENÄJÄN AIKA 61 elämää // ihmisiä Metsästys ja kalastus, häät ja datsa-kauden lähestyessä erilaiset vapaa-ajan asumiseen liittyvät asiat ovat puolestaan vuosittain toistuvia messuteemoja niin Moskovassa kuin Pietarissakin. Legendaarinen LenExpo väistymässä LenEkspo –messualue Suomenlahden rannalla Vasilinsaarella on ollut pitkään yksi Pietarin keskeisimmistä messukeskuksista. Vanhimmilta osiltaan 1960-luvulla rakennettua LenExpoa voitaneenkin pitää jo ainakin osin ajastaan jälkeen jääneenä. Lifan, Chery, Chance, Changan ja FAW ovat esimerkkejä kiinalaismerkeistä, joihin venäläisillä automessuilla törmää, mutta joista harva autoalaan paremminkin vihkiytynyt on Suomessa tuskin kuullutkaan. Usein tämä synnyttää myös uusia ideoita ja ajatuksia, olipa kyse sitten harrastemessuista tai b2b –tapahtumasta ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimisestä. Automessuilla kiinalaisvalmistajia on ollut mukana näinä heikompinakin vuosina markkinoimassa tuotteitaan ja rakentamassa jalansijaa tulevia vuosia varten. Muun muassa automessuilla näkee usein koko perheen tutustumassa automaailman uutuuksiin. Kaukana ollaan myös ajoista, jolloin Lada oli vain se kulmikas pyöreillä tai sittemmin kantikkailla ajovaloilla varustettu takavetoinen perusauto, jonka varakkaammat ostivat 1500-koneella kun nuukempi tyytyi 1200-malliin. Toki myös venäläismerkit alkavat olla monelle suomalaiselle jo kovin vieraita. Madonnan konserttipaikkana. Näillä luvuilla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistunut Crocus Expo onkin – ei vain Venäjän suurin – vaan yksi koko maailman suurimmista messuareenoista. Hehtaarin kokoinen areena on toiminut myös mm. 1980-luvun alussa valmistuneena areena huokuu yhä tänäkin päivänä tiettyä neuvostoajan henkeä. Pietarissa myös mm. Jos monessa asiassa Pietaria luonnehditaan Venäjän toiseksi pääkaupungiksi, niin erilaisten messujen ja näyttelyiden suhteen se jää armotta nimenomaan toiselle sijalle Moskovan varjoon. Parillisina vuosina Moskovassa järjestettävä henkilöautoilun ykköstapahtuma MMAS (Moskovskiy Mezhdunarodniy Avtomobilniy Salon) on toki kansainvälisenä autonäyttelynä aivan omaa luokkaansa pietarilaisiin messuihin verrattuna, mutta Pietarin pienimuotoisemmat messut ovat puolestaan Suomesta käsin helpommin saavutettavissa vaikkapa Allegro-junalla. Se tarjoaa 50.000 neliömetriä eli hulppeat 5 hehtaaria sisäalueita ja 40.000 neliötä ulkoalueita erilaisten messujen järjestämiseksi. Messujen sisäänpääsyliput ovat harvoin Suomen tasoa, useimmiten jäädään murto-osaan siitä. Viime kuukausina on kuitenkin ollut jo merkkejä autokaupan piristymisestä ja Voitonpuiston metroaseman läheisyydessä sijaitsevalla SKK-areenalla järjestettävät automessutkin ovat vuorossa jälleen huhtikuussa. Yksi mielenkiintoisimmista piirteistä venäläisillä messuilla vieraillessa on, että riippumatta messujen aihepiiristä niillä usein tapaa valmistajia ja brändejä, joita ei Pohjolassa näe. Pietarin urheiluja konserttikeskus (SKK) on myös suosittu areena erilaisille messuille. Lada on toki yhä edelleen se edullinen perusauto varsinkin isänmaalliselle venäläisautoilijalle, mutta uusimpia malleja moni suomalainen enää tuskin edes Ladaksi tunnistaa. Talouspakotteiden ja ruplan arvon heikkenemisen luomasta haastavasta taloustilanteesta ovat kiinalaiset niin autokaupassa, kuin monella muullakin alalla päättäneet ottaa Venäjällä kaiken hyödyn irti. Kun sisäänpääsylippu on ruplissa satasen tai muutaman luokkaa, niin ei messuvierailusta koko perheen voiminkaan muodostu ylisuurta taloudellista taakkaa. Kongresseja varten uutukaisesta messukeskuksesta löytyy 45 erilaista kongressisalia ja neuvotteluhuonetta, suurimman kongressisalin vetäessä 4000 kuulijaa. Moskovassa järjestettävä ComTrans –hyötyajoneuvonäyttely vuorottelee vuorovuosin Saksan Hannoverissa järjestettävän IAA-näyttelyn kanssa.. Venäläisittäin ajatellen pietarilaiset messut ovat useimmiten enemmän alueelliset ja kun koko maan kattavasta tietyn alan tapahtumasta on kyse, on tapahtumapaikka useimmiten Moskova
Innostusta loi myös Pertin ja Petri Jaakkolan yhteistyönä 2012 ilmestyneen ”Lumoava Nicaragua” matkakirjan hyvä vastaanotto. Nevajoen suistossa sijaitseva nykyaikaistunut ja monin tavoin kiintoisa metropoli on suomalaisilta jäänyt viime vuosina huomiotta, vaikka mahdollisuudet matkustaa ovat huimasti kehittyneet. Kivirakentaminen antaa uuden näkökulman vanhoillekin kaupungin ystäville tutustua rakkautensa kohteeseen. Suomihan oli autonominen osa Venäjän imperiumia 1809 1917. Suorastaan tiedepalkinnon arvoinen, 236 -sivuinen aarrearkku sisältää mielenkiintoisesti toimitettuna ja jaoteltuna aivan fantastisesti tietoa Pietarin rakennustaiteesta, arkkitehtuurista, kulttuurista ja historiasta. Pietarin lähellä ei vastaavaa kivimateriaalia liiemmin ollut. Suomen suunnalla peruskallio oli louhittavissa. Niistäkin Lahermon kirjassa kerrotaan tarkemmin. Kirjaa koristaa yhteensä 373 lähinnä tekijän itsensä ottamaa tosi upeaa ja numeroitua värikuvaa. Pitkään asiaa pohdiskeltuaan ja aineistoa kerättyään Pertti Lahermo päätti vaimonsa Anjan rohkaisemana julkaista kiinnostuksensa kohteesta kirjan. Teos on oma kustannus, jonka painos on vain 350 kpl. Huolella toimitettu Ylivoimaisesti eniten Suomen suunnalta hankittiin rapakivigraniittia, koska itäisen Suomenlahden rannikon läheisyydessä sitä oli saatavilla. Toki vielä Leningradin ajalta vanhemmat suomalaiset kenties muistavat Pietarin opastuskierroksilta ainakin Iisakin kirkon, Eremitaasin, Amiraliteetin, Nevajoen, Nevski prospektin, Vaskiratsastajan ja paljon muuta. Kun Pietarin uutuuskirjan sisältöön tutustuu, lukija huomaa nopeasti, millaisen aarteen on käsiinsä saanut. Sisältönsä perusteella kyseisestä teoksesta voidaan puhua arvokkaana kulttuuritekona. Kuitenkin vasta 2000 -luvun alussa aktiivisen työuransa jälkeen ”proffan” kiinnostus heräsi kunnolla Pietarin suurenmoiseen arkkitehtuuriin ja ainutlaatuiseen kivirakentamiseen. Vesiteitse suurten kivilohkareitten kuljettaminen oli helpompaa maakuljetuksiin verrattuna. Tänä kesänä ilmestynyt filosofian tohtori Pertti Lahermon kirjoittama kirja herättää varmasti lukijoitten kiinnostusta. Merkitys voisi olla esimerkiksi turistikohteena suurempikin. Vain alle kolmen ja puolen tunnin junamatkan päässä Suomen pääkaupungista Helsingistä sijaitsee Venäjän toiseksi ja Euroopan neljänneksi suurin kaupunki Pietari. 62 VENÄJÄN AIKA kulttuuri // pietari Suomalainen graniitti koristaa vanhaa Pietaria ”Suomalainen kivi vanhan Pietarin rakennuksissa ja monumenteissa” on monipuolinen tietokirja Pietarista kiinnostuneille. Pertti Lahermo teki työuransa vesija ympäristögeologian tutkijana ja opettajana Geologian tutkimuskeskuksessa sekä Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Tähän ovat vaikuttaneet luonnolliset syyt. Suurin osa Pietariin tuodun ”suomalaisen kiPertti Lahermo on kirjoittanut ansiokkaan tietokirjan.. Pietarin kaupunki merkitsee niin historiallisesti, kulttuurillisesti kuin taloudellisestikin Suomelle tosi paljon. Pietarissakin hän on vieraillut lukuisia kertoja turistina ja työnsä puolesta. Missään maamme rajojen ulkopuolella olevassa suuressa kaupungissa ei ole käytetty rakentamiseen niin paljon suomalaista kiveä kuin Pietarissa. Siitä kunnia vaatimattomalle tiedemiehelle. Kirjansa kautta geologian professori lahjoittaa suuren kiviasiantuntijan tietomääränsä sekä historian ja arkkitehtuurin oppinsa lukijoilleen. Hän on tutustunut oman alansa ihmisiin ja ihastunut kaupunkiin. Kauempaa esimerkiksi Uralilta ja Altailta tuotettiin kallista malakiittia ja azuriittia
Pertti Lahermon kirjassa on onnistuneesti rajatun sisällön lisäksi muutakin kiitettävää. Korkeutta monoliitilla on 25,55 metriä, läpimitta alhaalta ylös 3,50 3,15 metriä ja ilmoitettu paino on 704 tonnia, Tämäkin tieto löytyy kirjasta, joka takuuvarmasti on Pietarista kiinnostuneille mitä hyödyllisin tiedonlähde. Patsaiden alustat ja portaat ovat rapakivigraniittia. Aukea on katettu taidokkaasti pienillä tummilla diabaasinupukivillä ja harmailla ja punertavilla porfyyrigraniittilaatoilla. Myös Amiraliteetin neulamainen torni ja tämän mahtavan uusklassisen rakennuksen pääty sekä kauempana Iisakin kirkon suuri kupoli näkyvät aukioille.” Monin kuvin taustoitettuna tämä esimerkkitarina jatkuu herkullisena kertomuksena Aleksanterin pylvään louhintavaiheista. Sopivan kokoisen kirjan lukua helpottavat sisällön rakenne ja kohteiden ryhmittely. Korkealla sen päässä on Arkkienkeli Gabrielin pronssipatsas. Alkupuolella kerrotaan, mistä rakennuskivet tuotiin ja mitä kivilajit olivat. Venäläistä barokkia edustava ylitsevuotavan koristeellinen Bartholomeo Rastrellin Talvipalatsi ei voi keneltäkään jäädä huomaamatta, samoin kuin keskellä toria nouseva maailman suurin yhtenäisestä rapakivigraniittimonoliitista työstetty Aleksanterinpylväs (Kuva 114). Pertti Lahermon tietokirjan ansiosta Pietari on jokaiselle lukijalle entistäkin kiinnostavampi kaupunki. VENÄJÄN AIKA 63 ven” louhimoista kuuluu nykyään Venäjälle, mutta se ei muuta sitä mielenkiintoista totuutta, että kiven louhimisen aikaan alueet olivat suomalaisten asuttamia. Kirjan tekijän mukaan on ollut pakko valita Pietarin ylenpalttisesta tarjonnasta mukaan otettavat kohteet. Kirjan lukemisen vaikutuksesta olen alkanut tarkkailla uudella tavalla myös oman kotikaupunkini Helsingin vanhoja kivirakennuksia. Upeat valokuvat ja arvokkaan tiedon paketoivat nappiin osuva ulkoasu ja taitto. Sehän päätettiin pystyttää juhlistamaan Venäjän voittoa Napoleonista vuonna 1812. Joukkoon mahtuu helminä myös yksittäisiä, vähemmän tunnettuja kohteita. Muun tiedon ohella aina myös kerrotaan se, millaista kiveä on käytetty. Maailman suurin yhtenäinen kivipylväs paljastettiin juhlallisesti vuonna 1834. Aikaa ideasta kovien kansien väliin meni tekijältä viitisen vuotta. TEKSTI JA KUVA: JARMO NIEMENKARI Uuden Eremitaasin pääsisäänkäytävän edessä olevat kuuluisat Atlastai Atlante-patsaat ovat myös Serdobolin harmaata graniittia. Tarkkaan on selvitetty, mitä kiviä eri louhimoissa louhittiin ja missä ne sijaitsivat. Lopuksi tyylinäyte kirjan asiatekstistä: ”Palatsiaukea on kiistatta Pietarin upein ja arkkitehtonisesti yhtenäisin avonainen kaupunkitila. Näitä alueita tullaan hyödyntämään ehkä joskus turistikohteina enemmänkin. Selkeän sisällysluettelon avulla lukija löytää helposti kiinnostavat kohteet. Toisella puolella suurta aukeaan on puolipyöreänä kaarena Carlo Rossin tyylipuhtaiden empiretyylisten rakennusten 580 metriä pitkä julkisivu, jonka keskellä on mahtava rakennuksia yhdistävä riemukaari. Taustatietoja on vallan mahtavasti. Lahermo on poiminut ensin historiallisesti arvokkaimmat ja kivirakentamisen kannalta hienoimmat kohteet. Sen alta alkaa Nevskin Valtakadun ja Iisakin aukion lävistävä Suuri Merikatu. Yhtäläisyyksiä löytyy. Tiedemiehen huolellisuudella toimitetusta kirjasta löytyvät helposti eri kivilajien numeroidut käyttökohteet, arvorakennukset ja merkittävimmät monumentit. Mitä enemmän kirjaa selaa, sitä kiinnostavammalta sen tietosisältö alkaa tuntua. Upeasti työstetyt ja kiillotetut patsaat ovat kuvanveistäjä Aleksandr Terebenevin ja hänen lukuisten kivenhakkaajiensa suurtyö.
64 VENÄJÄN AIKA politiikka // siirtolaiset ”Suuri osa heistä on tullut maahan laillisesti ja heillä on työskentelyyn vaaditut patentit tai lisenssit”, kertoo tutkimuspäällikkö Joni Virkkunen Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. Tadzhikistan on kaikkein köyhin entisen Neuvostoliiton maista. Työntekijän pitäisi maksaa siis ensimmäisen työskentelykuukautensa aikana noin jopa yli 30 000 ruplaa, mikä on suuri hinta ottaen huomioon siirtotyöläisten pienet palkat. Eniten työperäisiä siirtolaisia tulee Uzbekistanista, Tadzhikistanista, Ukrainasta ja Moldovasta. Käytännössä työlisenssin hankkimisesta on kuitenkin tehty hyvin hankalaa: henkilön on esitettävä 30 päivän kuluessa todistus venäjän kielen taidostaan sekä Venäjän historian ja lainsäädännön tuntemuksestaan. Uudistus on periaatteessa hyvä, mutta sen kalleus ja hankaluus vähentävät haluja hakea lisenssiä, mikä Virkkusen mukaan ajaa ihmiset pimeille työmarkkinoille. Virallinen työsopimus heillä pitää kuitenkin olla. Siirtotyöläisten asemaa on Virkkusen mukaan parantanut myös Euraasian talousunionin laajentuminen ja yhteistyön tiivistyminen. Erityisesti maaseudulla ei ole minkäänlaisia toimeentulon mahdollisuuksia. Sitten lähdetään uuJuna hiljaista miestä kuljettaa… Toimiva työperäinen maahan muutto Venäjälle on Keski-Aasian poliittisen ja taloudellisen vakauden tae. Arvioiden mukaan Venäjällä on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa siirtotyöläistä erilaisilla statuksilla.. ”Jos Venäjä lopettaisi syystä tai toisesta maahanmuuton kokonaan ja rahalähetykset loppuisivat, voisi nuori sukupolvi näissä maissa radikalisoitua ja talibanien tai ääri-islamistien vaikutus kasvaa”, Virkkunen varoittaa. He tekevät töitä rakennusalalla, teollisuudessa, tukkuja vähittäiskaupassa ja muilla palvelualoilla ympäri Venäjää. Euraasiaan unioniin kuuluvien valtioiden kuten Kirgisian, Kazakstanin, Armenian ja Valko-Venäjän kansalaiset voivat periaatteessa nykyisin työskennellä Venäjällä ilman minkäänlaista työlupaa. Lisäksi hänen on esitettävä terveystodistus, ulkomaanpassi ja sairausvakuutus. Niinpä perheet lähettävät yhden tai kaksi perheenjäsentään, isän tai pojat, töihin Venäjälle. Todistukset ja asiakirjat maksavat noin 20-30 000 ruplaa. Tadzhikit työskentelevät usein 4-5 kuukautta kerrallaan ja palaavat sitten kotiin. Venäjä on pyrkinyt helpottamaan työlupien saantia muun muassa vähentääkseen ihmiskauppaa. Viime vuosina rahalähetysten ja virallisten siirtolaisten määrä onkin pienentynyt.” Virkkunen kertoo, että erään tutkimuksen mukaan monet tadžikit ovatkin palanneet kotiin, mutta jotkut perheet taas ovat lähettäneet yhden perheenjäsenen sijasta kaksi, jotta Venäjällä työskentelystä olisi edes jonkin verran hyötyä. Radikalisoitumisen uhka Venäjälle suuntautuva työperäinen maahanmuutto on Virkkusen mukaan yksi keskeisimmistä tekijöistä Keski-Aasian turvallisuuden ja taloudellisen vakauden sekä ihmisten arjen sujuvuuden kannalta, sillä noin 40 % Tadzhikistanin ja 30 % Kirgisian kansantulosta muodostuu Venäjältä tulevista rahalähetyksistä. ”Keskiaasialaiset punnitsevatkin nykyisin hyvin tarkkaan, kannattaako lähteä Venäjälle töihin. Kallis työlisenssi Vuoden 2015 alusta laajennettiin niin sanottu työlisenssi koskemaan kaikkia entisten IVY-maiden kansalaisia, mikä on periaatteessa helpottanut virallista työllistymistä. Useita miljoonia siirtolaisia työskentelee kuitenkin ilman työlupaa harmailla markkinoilla ja toista miljoonaa myös ”mustilla” markkinoilla, jolla viitataan ihmiskauppaan ja työvoiman hyväksikäyttöön. Eniten heitä on kuitenkin Moskovan alueella, jossa he ovat näkyvä osa kaupunkikuvaa. Lisenssin saatuaan on siirtotyöläisen maksettava lisäksi kuukausittain maksu, joka on Moskovassa 4000 ruplaa, ja joillakin Venäjän alueilla jopa 8000 ruplaa kuukaudessa
”Jotkut ovat puhelimella tai Skypellä yhteydessä puolisoon, vanhempiin tai lapsiin monta kertaa päivässä. Jossain vaiheessa heidän virtansa voi suuntautua Eurooppaan. Laillisesti maahan tulevalla siirtotyöläisellä on oltava voimassa oleva sairausvakuutus. Kehitysapu on turvallisuustae Moskovassa ei ole erityisiä etnisten ryhmien asuttamia kaupunginosia kuten New Yorkissa tai muissa suurkaupungeissa. Kirgiisit tulevat useimmiten koko perheen voimin ja pidemmäksi aikaa. Somen kautta voi pitää yhteyttä muihin Venäjällä oleskeleviin maanmiehiin mutta myös kotimaahan jääneeseen perheeseen. Siellä saa kuulla viimeisimmät uutiset, saa hyviä neuvoja maassa pidempään asuneilta, lohtua koti-ikävään, nauttia kotimaan ilmapiiristä ja saattaapa sieltä löytää itselleen puolisonkin. ”Kaikki koulut eivät kuitenkaan halua ottaa heitä. Ympäri kaupunkia on suuria kerrostaloja, joista voi saada kohtuuhintaisia asuntoja.” Virkkusen mukaan koko työperäisen maahanmuuton toimivuus perustuu paljolti eri etnisten ryhmien omiin verkostoihin. TEKSTI: IITA KETTUNEN KUVAT: JOHANNA KOKKOLA Pietarissa toimii kansalaisjärjestöjä, jotka järjestävät lapsille peruskouluopetusta”, Joni Virkkunen kertoo.. ”Kehitysapu ei ole hyväntekeväisyyttä vaan toimintaa oman turvallisuutemme hyväksi”, Joni Virkkunen painottaa. ”Jos näiden maiden kehitystä ei tueta, niistä voi tulla extremistisiä ruutitynnyreitä. Monet heistä työskentelevät jopa 15 tuntia päivässä ja kuutena päivänä viikossa. Kun näissä köyhissä maissa ei ole mitään tulevaisuuden näkymiä, on suunnattava töiden hakuun muualle: Kazakstaniin, Turkkiin, Arabiemiraatteihin, EteläKoreaan tai muualle. Välillä he käyvät nukkumassa yhteisasunnoissa tai mahdollisesti työpaikkansa takahuoneessa. VENÄJÄN AIKA 65 delleen tai perheestä lähetetään joku toinen. Niinpä esimerkiksi Pietarissa toimii kansalaisjärjestöjä, jotka järjestävät lapsille peruskouluopetusta”, Virkkunen kertoo. Virkkusen mukaan vakuutuksen toimivuus käytännössä on kuitenkin kyseenalaista. On siis hyvin tärkeää, miten Venäjä toimii siirtolaisten kanssa.” Virkkusen mielestä Suomelta on hyvin lyhytnäköistä ja vaarallistakin leikata kehitysapua, sillä kaikella liikehdinnällä voi olla vaikutusta myös Suomeen ja sen turvallisuuteen. Jotkut etniset ryhmät ovat järjestäneet myös muita palveluita terveydenhoitoa myöten. ”Myös kaupunkirakenne on erilainen. Se antaa tunteen, että pitää heistä huolta.” Työperäinen maahanmuutto Venäjälle on siis hyvin tärkeä Keski-Aasian maiden lyhyen tähtäimen sosiaalis-taloudellisena tai turvallisuuspoliittisena strategiana. Eri maalaiset siirtotyöläiset ovat perustaneet Moskovaan omia ravintoloita, jotka toimivat eräänlaisina tukikeskuksina ja turvaverkkoina ja joihin ulkopuolisten on vaikea löytää. Huolestuttavaa Virkkusen mukaan on se, että viime vuosina Venäjä on tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaansa. Venäjän lain mukaan laillisesti maassa oleskelevien siirtotyöläisten lapsilla on periaatteessa mahdollisuus käydä koulua. Virkkusen mukaan kaupungissa työskentelevät siirtotyöläiset eivät halua korostaa etnisyyttään johtuen muun muassa rasismista. Siirtotyöläisillä on usein kylmyydestä tai huonosta hygieniasta johtuvia terveysongelmia, joita aiheuttavat muun muassa rakennustyömaiden vaikeat työskentelyolosuhteet tai vetoisat ja puutteelliset asunnot. Muutaman viime vuoden aikana Venäjältä on karkotettu tuhansia ihmistä, joilla ei ole työlupia, ja vuonna 2016 noin 1,6 miljoonaa henkilöä sai maahantulokiellon hallinnollisista syistä. Useimmilla on Venäjällä jo töissä sukulaisia ja ystäviä, jotka auttavat tulokkaita työpaikan ja asunnon saamisessa
Mistä Arvo Tuominen sitten ammentaa tietonsa ja miksi. Tietenkään Venäjää ei enää esitetä sellaisena rikollisvaltiona kuin tuolloin, eikä venäläisiä ali-ihmisinä, kuten tuolloin, mutta mielestäni kuva on edelleenkin vino. Tuloksena on erilainen matkakirja, jossa parikymmentä paikkakuntaa saa persoonallisen, ”kaleidoskooppimaisen” käsittelyn. Tasavallalla oli oma lippu, postilaitos, armeija ja lehti. Kannaksen kaleidoskooppi ei ole mikään yksi yhteen -tuote televisiodokumenteista, vaan se sisältää uutta ja mielenkiintoista faktaa ja detaljia matkalla Viipurista Koiviston, Terijoen, Kuokkalan, Kivennavan, Käkisalmen ja Antrean kautta takaisin Viipurin länsipuolelle, Säkkijärvelle. Nykyisin Kirjasalon alue on Arvo Tuomisen mielestä kenties ”...maailman ekologisin tasavalta, siellä ei asu kukaan ja harva edes piipahtaa”. Oma lukunsa Kannaksen kaleidoskoopissa on tarina ”Kirjasalon tasavallasta”. Venäläisen intelligentsian, Anna Ahmatovan, Ilja Repinin, Dimitri Shostakovitsin ja Aleksander Solzhenitsynin kesänviettopaikkoja taas olivat Kellomäki ja Kuokkala. Rajajoen ”Suomen kaunein” asemarakennus oli aikoinaan nähtävyys, mutta nyt jo mennyttä kulttuurihistoriaa; se tuhoutui talvisodassa. 2) Mikä Sinua viehättää Karjalankannaksen pikkukylissä ja kaupungeissa, ovatko maisemat geeneissä, karjalaisvertako suonissa?. Mistä innostuksesi on peräisin. Sitä piti kysyä tekijältä itseltään. Karjalankannas ja Terijoen hiekat olivat jo neuvostoajan loppupuolella eräänlainen vapaa-ajattelun saareke, jonne tultiin kesäisin mieluusti byrokratiaa pakoon ja keskustelemaan arkaluontoisistakin tabuaiheista. Ryhdyin sen tähden opiskelemaan venäjää ja tekemään sieltä juttuja, joissa pyrin tavoittamaan sitä omaa itse havainnoimaani todellisuutta. Harvapa tietää, että juuri Terijoella murhattiin venäläinen liberaalipoliitikko Mihail Herzenstein 1906 ja siellä vaikuttivat O.W. 66 VENÄJÄN AIKA 66 VENÄJÄN AIKA kulttuuri // kirjat Ristikon ratkaisu Lukuisia televisiodokumentteja Venäjästä tehnyt YLE-toimittaja Arvo Tuominen on pistänyt hienot Karjalankannaksen ja Laatokan kierroksen kokemuksensa myös kirjan kansien väliin. Se lähti liikkeelle 1990-luvun puolivälissä, jolloin ryhdyin ihmettelemään sitä kuilua mikä vallitsi Venäjällä kokemani todellisuuden ja suomalaisen median siitä välittävän kuvan kesken. Viipurin ohella myös Terijoki ja Rajajoki saavat uutta näkökulmaa. Myös Kierros Karjalankannaksella Vammelsuu ja Vammeljärvi tulevat esiin kulttuurin ja vallankumoustenkin kehtona: Vammeljärvellä lepäili Lenin ennen Lokakuuta 1917 – ja siellä myös ”ryöstökapitalismin” teoreetikot Jegor Gaidar ja Anatoli Tshubais suunnittelivat yksityistämisohjelmaansa Neuvostoliiton kuolinkouristuksissa. Moni mielenkiintoinen pikkupaikka saa siinä sivussa aivan uutta hohtoa Tuomisen lennokkaissa lauseissa. Lukija ymmärtää, että Karjalankannas (Tuominen kirjoittaa sanat yhteen) onkin kulttuurisesti mitä rikkainta ja värikkäintä aluetta Euroopassa. 1) Olet tehnyt monta upeata dokumenttia Karjalaan ja Venäjään liittyen. Arvo Tuomisen Venäjäja Karjala-suhteet Kannaksen kaleidoskooppi on sivistävää luettavaa pikku paikoista, joissa karjalaisuus, suomalaisuus ja venäläisyys lyövät kättä, vielä näkyvät ja historian havina on kuultavissa. Paikka sijaitsee Raudun ja Kivennavan välimaastossa. Päämiehenä toimi ”Terijoen pyöveli”, ristiriitainen everstiluutnantti George Elfengren, jolla oli Tuomisen mukaan monta roolia: tappaja, runoilija, filatelisti. Kuusisen nukkehallitusta ennen muun muassa Tito Colliander, Emmi Jurkka, Ilmari Kianto, Johannes Linnankoski, Toivo Pekkanen ja Olavi Paavolainen. Uutta kerrottavaa Tuomisella on esimerkiksi Inon linnoituksista, jotka olivat mukana salaperäisenä ”vyöhykkeenä” Andrei Tarkovskin elokuvassa Stalker. Kirjasalon kylän inkeriläiset perustivat tuon lyhytikäisen tasavallan (1919-20) Suomen tuella. Kellomäen (Komarovo) hautausmaalla lepää peräti 40 venäläistä akateemikkoa ja yli 50 kirjailijaa ja runoilijaa. Mukana on aina ripaus historiaa, paljon ihmiskohtaloita, nykyaikaa ja uusia näkökulmia
10) Venäjänkielinen Radio Sputnik aloitti Suomessa lähetyksensä syyskuussa 1) 1991 x) 1998 2) 2004. 3) Miten saat ihmiset kertomaan suht vapaasti dokumenteissasi, itsestään, pienistä detaljeista ja ikävistäkin asioista. Ajan hopean harmaiksi patinoimat vanhat puurakennukset ovat ilo silmille. Tai sitten olen ne vodkalla pois huuhdellut. Itselläni on myös aika paljon kontaktipintaa venäläiseen yhteiskuntaan ja minulla on ollut mahdollisuus tutustua arkistoihin, joten olen pystynyt tarjoamaan uutta tietoa. Aina löytyy bussista ihmisiä, jotka kertovat uusia tarinoita ja uusia näkökulmia. Matkanjohtajan hommassa on myös se hyvä puoli, että voi paasata omaa näkemystään bussilastilliselle ihmsiä, jotka eivät pääse karkuun. 4) Tatarstanin pääkaupunki on 1) Kazan x) Volgograd 2) Jekaterinburg. Se on tavattoman mukavaa ja motivoivaa. Jos menee isännän elein suunnilleen työntämään mikrofonin haastateltavan kurkkuun, niin ei siitä kovin hääppöistä jälkeä synny. Kannaksen kaleidoskooppi. VENÄJÄN AIKA 67 KukaMissä . 20) Ortodoksinen arvonimi ei ole 1) arkkimandriitta x) eksarkki 2) paslikka. 5) Suomen ulkoministeriön Venäjällä teettämässä mielipidekyselyssä omaa suhdettaan Suomeen hyvänä piti 1) 47 x) 54 2) 68 prosenttia. 11) Pietarin kuvernööri on 1) Georgi Poltavtshenko x) Gennadi Gaprindashvili 2) Ivan Karandash. Reuna Oy 2017, 213 s. Ihan sama onko kyseessä herra tai renttu. 3) Venäjän suurin kansallinen väestöryhmä on 1) tataarit x) uiguurit 2) udmurtit. Matkanjohtajan hommat ovat mukavia, sillä siinäkin tiedon virta on kaksipuolista. 7) Sputnik tarkoittaa suomeksi 1) kulkuria x) matkatoveria 2) seuralaista. 17) Kiovan Venäjää vuosina 980-1015 hallitsi 1) Ivan Suuri x) Vladimir Suuri 2) Gennadi Suuri. 9) Bakun ensimmäinen öljylähde porattiin 1) 1822 x) 1846 2) 1892. 1) Neuvostoliiton hajottua syntyi 1) 10 x) 15 2) 18 valtiota. 19) Venäläisten henkilö-, paketti-, kuormaja linja-autojen rekisterikilvissä on 1) yksi kirjain, kolme numeroa ja yksi kirjain x) yksi kirjain, kolme numeroa ja kaksi kirjainta 2) kaksi kirjainta, kaksi numeroa ja kolme kirjainta. PENTTI STRANIUS Tuominen, Arvo. Mistä ammennat lähteitä, tietoa ja jaksamista. 18) Pietarissa sijaitsee 1) Kian x) Hyundain 2) SsangYongin autotehdas. Eikä Suomea kestä, ellei pääse välillä Venäjälle latautumaan. 15) Mihail Lermontovin kotimuseo sijaitsee 1) Pietarissa x) Moskovassa 2) Kiovassa. 12) Suihkuhävittäjä Suhoi Su-57:n suurin nopeus on 1) 2100 x) 2400 2) 2600 km/h. Kun venäläisten kanssa ensin juttelee ihan niitä näitä, sinä syntyy jonkinlainen sanaton luottamussopimus, joka aukaisee kaikki padot. 14) Venäläiset ostivat Suomesta vuonna 2016 1) 55 x) 155 2) 255 kiinteistöä. 4) Teet myös matkanjohtajan hommia ja tarinasi ovat suosittuja. 13) Khinkali on 1) georgialainen x) kirgisialainen 2) armenialainen perinneruoka. YLE. Miksi. 16) Venäjän arvokkain käteismaksuväline on 1) 500:n x) 1000:n 2) 5000:n ruplan seteli. 8) Aleksandr Popov tunnetaan 1) painijana x) uimarina 2) voimistelijana. Minulle Venäjä on antanut vain hyvää. 6) Gusli on 1) haitarin x) balalaikan 2) kanteleen sukuinen venäläinen soitin. Kuunteleminen on Venäjällä vähintään yhtä tärkeätä kuin puhuminen. Kun työ on leikkiä, niin silloin ei tylsisty eikä väsähdä. Mielessä ei ole yhtään negatiivista kokemusta. Minua viehättää pikkukylissä niiden mutkaton meininki, kiva porukka ja kauniisti rakennettu, sopivasti rappiolla oleva ympäristö. 2) Islam Karimov hallitsi vuosina 1991-2016 1) Kazakstania x) Uzbekistania 2) Kirgisiaa. Oik ea t va sta uk se t: xx 11 2 2x xx 1 12 1x x 2x xx 2 Minulla on vakaat hämäläiset ja stadilaiset sukujuuret, joten geeneissä ei karjalaisuutta pitäisi olla, vaikka mistä sitä tietää josko laukkuryssä olisi joku sukupolvi aiemmin asialla ollut. Toivottavasti Tikkurilan maalitehtaan myyntitykit epäonnistuvat niiden pilaamisyrityksissään. 5) Luulisin että Sinulle Venäjä ei ole uhka vaan mahdollisuus. Venäjällä on kiva hengailla, ihmiset ovat positiivisia, kukaan ei valita, kaveria jeesataan ja elämästä ainakin yritetään nauttia
Viikon kuluttua, kun käyminen on päättynyt, siirtäkää kaaliastia viileän paikkaan. Näin kaali lähti leviämään ympäri Venäjän maan ja 1700-luvulla hollantilainen matkailija Cornelis de Bruijn matkamuistelmissaan totesi, että Moskovan liepeillä kasvatetaan mahtava määrä valkoista kaalia, jota tavallinen rahvaskin syö jopa kaksi kertaa päivässä. Esimerkiksi, ” 20-30. Venäläiset puolestaan lisäsivät kaaliin raastettua porkkanaa ja saivat aikaan todellisen vitamiinipommin, jossa C vitamiinin lisäksi oli runsas annos karoteenia. Siinä korostettiin kaalin terveellisiä ominaisuuksia, jotka todettiin jo Bysantin ajoilla ja suositeltiin kaalia kasvatettavaksi. Kivisuolaa – 2 kourallista (1 ½ 2 dl) Porkkanaa – 2 kg. Kaupunkilaisnuoret eivät viitsi tuhlata aikaansa vaan ostavat tarvittaessa valmiita säilykkeitä tai hakevat tuotteensa torilta, mutta noin kolmannes väestöstä valmistaa vielä hapankaalinsa kotonaan vanhojen perhereseptien mukaan. 1150 Smolenskin ruhtinas Rostislav lahjoitti ystävälleen Manuilille kaalitarhan, eli siis kaalikasvimaan. 68 VENÄJÄN AIKA Ihmisillä, varsinkin eurooppalaisilla, kaali kuulunut ruokavalioon kautta-aikojen. ruoka // leonid Baba Katjan hapankaalia. Sekoittakaa kaalisuikaleet ja porkkanaraaste keskenään, lisätkää osa suolasta ja survokaa seosta käsin kunnes siitä alkaa valua kunnolla mehua. Maailman ensimmäisiin kasvitutkijoihin kuulunut Theophrastos Eresios ( n. Kun seos jäähtyy nauttikaa siitä hyvällä ruokahalulla. 370 287 vuosina eKr.) kuuluisassa tutkimusteoksessaan kuvasi yksityiskohtaisesti kolme kaalilajiketta, joita Ateenan asukkaat kasvattivat ennen Kristuksen ajanlaskua. Kokeilkaa, vielä kerkiätte Jouluporsaan kaveriksi… LEONID Hapankaali Baba Katjan tapaan Valkoinen kiinteä keräkaali – 8-10 kg. Vielä ennen ajanlaskumme alkua muinaiset roomalaiset valmistivat kaalista salaatteja lisäämällä oliiviöljyä ja saksalaiset nauttivat sen sianrasvan kera. Laittakaa sekoitus kattilan pohjalle. Jos sitä rinnastetaan perunaan niin kyseessä ei ole muutama vuosisata vaan vuosituhannet. Joka syksy kuulee, kun emännät aloittavat juoruilun sillä, että kysyvät toisiltaan, oletko jo ”raastanut kaalia”. Laittakaa astia käymään 6-7 vuorokaudeksi huonelämmössä (20-24C). Nostakaa kerran päivässä paino ja lautanen pois seoksen päältä ja tehkää pitkällä kepillä reikiä kaalimurskaan siten, että käymiskaasut pääsevät ulos. Peittäkää kattila sopivan kokoisella lautasella ja asettakaa sen päälle paino (vedellä täytetty purkki tai mökkirannan pohjakivi). Sama havainto oli tehty myös Saksassa, missä kaalia hapatettiin ja nautittiin sianlihan kanssa. Tämän ansiosta Venäjän pohjoisosissa keripukki väheni huomattavasti. Vanha muori opetti, että ”raastamisen” sijaan kaalia on ”höylättävä” siten, että siitä ei tulisi mössöä. Näin on tehty meidänkin perheessä jo melkein 50 vuotta. Niin on monta tapaa valmistaa terveellistä ja maukasta ruokaa kun on kokkiakin. Erityisesti oli huomattu, että kaali säilyy parhaiten omassa liemessään, johon on ripoteltu suolaa. Toistakaa kunnes kattila on täynnä. Venäjällä kaalista valmistetaan satoja ruokia, joista kuuluisin on hapankaali, joka puolestaan on perustana monelle muulle aterialle: salaateille, keitoille, lihapadalle, piirakoille jne. Senpä takia selityksetkin voivat olla mitä ihmeellisemmät. Tummaa ruisleipää – 1 siivu Poistakaa kaalista vaurioituneet lehdet. Esimerkiksi v. ”Höylätkää” tai suikaloikaa terävällä veitsellä kaalia pöydällä ja raastakaa porkkanat. Vanhan kansanuskomuksen mukaan nousevan kuun aikana kaali luovuttaa parhaan mehunsa käyttöön ja silloin syntyykin paras hapankaali. Niinpä kaalista tuli pian arvostettu kasvi ja sen siemenistä arvokas lahja. Ilmeisesti kaalin nopean suosion kasvun syynä Venäjällä eivät olleet suinkaan sen makuominaisuudet vaan ensisijaisesti sen kyky säilyä pitkään ilman lämpökäsittelyä, mikä tarkoitti myös luonnonvitamiinien säilymistä. Venäjälle kaali saapui Mustanmeren rannikon kreikkalaisten ja Kristinuskon mukana ja ensimmäistä kertaa se mainitaan vuoden 1073 kirjoitetuissa Svjatoslavin kootuissa kirjoituksissa. Tämä taika on perua vaimoni tädiltä Baba Katjalta, joka oli kotoisin Donin seuduilta. Tällä kertaa siis hapankaalia Baba Katjan tapaan. Vaikka kaali on ollut Venäjän ruokavaliossa jo yli 1000 vuotta, sen suosio ei ole laskemassa. Asetelkaa emalikattilan pohjalle isommat lehdet ja palanen ruisleipää. Painakaa seosta käsillä ja varmistakaa, että kaali-porkkana seos on tiiviisti kattilassa ja liemi peittää pinnan. Kaalista on saatava mahdollisemman pitkiä kaalilastuja, joista voi valmistaa ilmavaa ja kevyttä salaattia, kun siihen ripautetaan sokeria ja tilkka auringonkukanöljyä. lokakuuta oli nousevan kuun aikaa, mutta en mitenkään kerinnyt valmistaa kaalia, siispä ”kaalin pilkkomistalkoot” pidetään 1925.11 välisenä aikana seuraavan nousevan kuun vallitessa”
VENÄJÄN AIKA 69 ristikko // 4 Ratkaisu sivulla 60.
Amerikkalaiset vastaavat ”helou”. Opetus piti aloittaa aivan perusteista. Venäjällä näin ei tapahdu koskaan se on pelkkä ”allo” tai ”da” ja sillä siisti. Ainakin vielä takavuosina venäläiset hankkivat mielellään kalliin näköisiä puhelimia statussymbolikseen. Tällaisia puhelinryhmiä näkee yhä joskus kuvissa johtajien pöydällä. Nuorehkot ihmiset Venäjällä käyttäytyvät puhelimessa useimmiten luontevasti ja asiallisesti, mutta vanhemmat saattavat olla hyvinkin tylyjä. Mutta jos kysymys on firmasta tai yleensä asiakaspalvelusta, lisäävät amerikkalaiset ehdottomasti puheeseensa maagiset sanat ”miten voin auttaa”. Venäjällä puhelinkulttuuri näyttäisi eroavan sen mukaan, onko kysymys neuvostoaikana kasvaneesta vaiko neuvostoajan jälkeen aikuistuneesta henkilöstä. Mitä enemmän niitä oli, sitä suurempi herra. Vanhemman sukupolven työntekijät eivät oppineet firman nimeä kertomaan millään, mutta nuoremmat saattoivat kovalla työllä oppiakin. Nykyään taidetaan matkapuhelimeen eli ”trubkaan” (putkeen) suhtautua jo luontevammin ja se nähdään vain yhteydenpitovälineenä eikä enää omistajansa tärkeyden mittarina. Vanja-setäkin sai aikoinaan Venäjällä harmaita hiuksia yrittäessään soittaa paikallisiin laitoksiin tai firmoihin. Vanja-setä kuuli useammankin suomalaisen yrittäjän ja yritysjohtajan tuskailevan henkilökuntansa puhelinkäyttäytymisen kanssa. Luulisi tällaisen olevan helppo asia opettaa. Tärkeimmillä johtajilla oli puhelinten joukossa myös ”kremljovskaja vertushka”, jolla pääsi suoraan maan johtajan puheille. Kun sitten lausui tuon tahon nimen, niin toisessa päässä huokaistiin: ”no, puhukaa”. Jotkut puhelintavat tuntuvat olevan sitkeähenkisiä. Jos ”allo” -vastauksen jälkeen kysyi, mihin tämä puhelu oli tullut, sai yleensä vastaukseksi: ”mihin sen piti tulla?” tai ”mihin te halusitte soittaa?”. Pari kertaa muistettiin vastata kertomalla firman nimi, kunnes taas palattiin vanhaan: ”allo”. Itänaapurissamme oli tapana vastata puhelimeen ”allo” (tai ”slushaju” eli kuuntelen tai ”govorite” eli puhukaa) olipa sitten kysymyksessä yksityiskoti tai jokin laitos tai yritys. 70 VENÄJÄN AIKA Kun suomalaiset perustivat 1980-luvun lopulla yrityksiä Neuvostoliittoon ja myöhemmin 1990-luvulla Venäjälle, oli heillä edessään haaste: miten opettaa paikallisille työntekijöille puhelimessa käyttäytymistä. Ja toivotetaan ehkä vielä jotain mukavaa. Ja jos oikein kohteliaita haluttiin olla, pyydettiin vielä lausumaan ”miten voin palvella” tai ”hyvää päivää” firman nimen jälkeen. Enempi keskustelu asiasta oli mahdotonta. Mutta ei suinkaan. Kerran Vanja-setä yritti valita kohteliaimmat mahdolliset sanat tilatakseen puhelua Suomeen. Kun matkapuhelimia alkoi 1990-luvun alussa tulla Venäjälle, hankkivat niitä ensimmäiseksi erilaiset mafiosot. Eli firman nimeä ei kerrottu vieläkään. Suomalaiset yrittivät istuttaa työntekijöihinsä meiltä tuttua puhelinkulttuuria: kun vastataan soittoon, lausutaan yrityksen nimi. Kiukkuinen, jo hieman varttuneempi nainen puhelimen toisessa päässä karjaisi: ”Yhteyksiä ei ole, yrittäkää huomenna”. Ja mäiskäisi luurin kiinni. Ei siis pitänyt sanoa ”allo” vaan esimerkiksi ”Valio”. Ei se ollut bandiitti eikä mikään ellei kahvilan pöytään istahtaessaan voinut laittaa isoa jykevää Nokian NMT:tä pöydälle pystyyn antenni ylös sojottaen. vanja -setä Allo, allo! Ei se ollut bandiitti eikä mikään ellei kahvilan pöytään istahta essaan voinut laittaa isoa jykevää Nokian NMT:tä pöydälle pystyyn antenni ylös sojottaen.. Kun joskus 1980-luvulla Neuvostoliitosta piti tilaamalla tilata ulkomaanpuhelut, oli tällaisen puhelun saaminen aikamoista taistelua. Toisaalta, myöskään Amerikassa ei puhelimeen vastata sukunimellä. Esimerkiksi Pietarissa hotelli Europeiskajan Sadko-ravintolan pöydät olivat tuolloin yhtä antennimetsää kun ”liikemiehet” saapuivat keskustelemaan ”työasioista”. Neuvostoaikana oli tapana, että suurten johtajien työpöydällä oli lukemattomia puhelimia. Puhelimen korvaan lyöminen ei ole suinkaan harvinaista, jos toisessa päässä on neuvostovallan aikana elänyt ”asiakaspalvelija”. Suomessa on tapana vastata yksityispuhelimeenkin nimellä. Asiaan kuuluu, että matkapuhelimen mallilla osoitetaan oma tärkeytensä. Ei ole yksi eikä kaksi kerta kun Vanja-sedänkin korvaan on lyöty puhelin, vaikka kysyttävää olisi vielä ollutkin. Soittajan kuuluu sitten kysellä, onko puhelimessa ”Sasha” tai ”Tatjana”, ellei henkilöä pysty heti äänestä tunnistamaan. Nykyään matkapuhelin alkaa olla jo kaikilla venäläisillä
Viisumipalvelumme hankkii kaikenlaiset viisumit ammattitaidolla ja luotettavasti. V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E MI V i i s u m i Ve n ä j ä l l e . Ota yhteyttä: Helsinki (09) 693 8632 Kuopio (017) 369 4460 Oulu (08) 535 5500 Tampere 010 396 2800 Turku (02) 277 3200 www.venajaseura.com L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i M o s k o v a H e l s i n k i Helsinki Moskova Moskova Helsinki ma 09.30-12.05 AY711 08.35-09.20 AY6842 10.20-13.00 AY6841 10.45-11.35 AY6840 12.25-15.05 AY6839 12.50-13.30 AY712 18.00-20.40 AY713 19.30-20.20 AY6844 21.10-23.45 AY6843 21.30-22.15 AY714 ti 09.30-12.05 AY711 08.35-09.20 AY6842 10.20-13.00 AY6841 10.45-11.35 AY6840 12.25-15.05 AY6839 12.50-13.30 AY712 18.00-20.40 AY713 19.30-20.20 AY6844 21.10-23.45 AY6843 21.30-22.15 AY714 ke 09.30-12.05 AY711 08.35-09.20 AY6842 10.20-13.00 AY6841 10.45-11.35 AY6840 12.25-15.05 AY6839 12.50-13.30 AY712 18.00-20.40 AY713 19.30-20.20 AY6844 21.10-23.45 AY6843 21.30-22.15 AY714 to 09.30-12.05 AY711 08.35-09.20 AY6842 10.20-13.00 AY6841 10.45-11.35 AY6840 12.25-15.05 AY6839 12.50-13.30 AY712 18.00-20.40 AY713 19.30-20.20 AY6844 21.10-23.45 AY6843 21.30-22.15 AY714 pe 09.30-12.05 AY711 08.35-09.20 AY6842 10.20-13.00 AY6841 10.45-11.35 AY6840 12.25-15.05 AY6839 12.50-13.30 AY712 18.00-20.40 AY713 19.30-20.20 AY6844 21.10-23.45 AY6843 21.30-22.15 AY714 la 09.30-12.05 AY711 08.35-09.20 AY6842 10.20-13.00 AY6841 10.45-11.35 AY6840 12.25-15.05 AY6839 12.50-13.30 AY712 18.00-20.40 AY713 19.30-20.20 AY6844 21.10-23.45 AY6843 21.30-22.15 AY714 su 09.30-12.05 AY711 08.35-09.20 AY6842 10.20-13.00 AY6841 10.45-11.35 AY6840 12.25-15.05 AY6839 12.50-13.30 AY712 18.00-20.40 AY713 19.30-20.20 AY6844 21.10-23.45 AY6843 21.30-22.15 AY714 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i P i e t a r i H e l s i n k i Helsinki-Pietari ma 10.30-12.35 AY701 18.00-20.05 AY705 23.55-02.00 AY703 ti 10.30-12.35 AY701 18.00-20.05 AY705 23.55-02.00 AY703 ke 10.30-12.35 AY701 18.00-20.05 AY705 23.55-02.00 AY703 to 10.30-12.35 AY701 18.00-20.05 AY705 23.55-02.00 AY703 pe 10.30-12.35 AY701 18.00-20.05 AY705 23.55-02.00 AY703 la 10.30-12.35 AY701 18.00-20.05 AY705 su 10.30-12.35 AY701 18.00-20.05 AY705 23.55-02.00 AY703 Pietari-Helsinki ma 06.45-06.55 AY704 13.05-13.15 AY702 20.35-20.45 AY706 ti 06.45-06.55 AY704 13.05-13.15 AY702 20.35-20.45 AY706 ke 06.45-06.55 AY704 13.05-13.15 AY702 20.35-20.45 AY706 to 06.45-06.55 AY704 13.05-13.15 AY702 20.35-20.45 AY706 pe 06.45-06.55 AY704 13.05-13.15 AY702 20.35-20.45 AY706 la 06.45-06.55 AY704 13.05-13.15 AY702 20.35-20.45 AY706 su 13.05-13.15 AY702 20.35-20.45 AY706 A ik a ta u lu t s it o u m u k s e tt a , vo im as sa to is ta is ek si J u n a a i k a t a u l u t H e l s i n k i P i e t a r i M o s k o v a P i e t a r i H e l s i n k i Allegro Tolstoi Allegro Tolstoi Helsinki 06.20 10.00 15.00 19.00 17.44 Moskova (Leningradskij) 23.10 Pasila 17.50 Tver 01.11 Tikkurila 06.32 10.12 15.12 19.12 18.01 Pietari (Laatokan asema) 06.01 Lahti 07.05 10.45 15.45 19.45 18.54 Pietari (Suomen asema) 06.40 11.30 15.30 20.30 Kouvola 07.31 11.11 16.11 20.11 19.35 Viipuri 07.35 12.25 16.25 21.25 08.34 Vainikkala 08.13 11.53 16.53 20.53 21.15 Vainikkala 07.07 11.57 15.57 20.57 09.14 Viipuri 09.42 13.22 18.22 22.22 23.36 Kouvola 07.53 12.43 16.43 21.43 10.11 Pietari (Suomen asema) 10.47 14.27 19.27 23.27 Lahti 08.19 13.09 17.09 22.09 10.51 Pietari (Laatokan asema) 01.53 Tikkurila 08.53 13.43 17.43 22.43 11.46 Tver 07.00 Pasila 12.25 Moskova (Leningradskij) 09.19 Helsinki 09.07 13.57 17.57 22.57 12.30 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i E k a t e r i n b u r g H e l s i n k i Helsinki Jekaterinburg Jekaterinburg Helsinki ti 23.45-05.45 AY725 ma 06.35-06.50 AY726 pe 23.45-05.45 AY725 ke 06.35-06.50 AY726 su 23.45-05.45 AY725 la 06.35-06.50 AY726 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i S a m a r a H e l s i n k i Samara-Helsinki to 06.00-06.50 AY724 su 06.00-06.50 AY724 Helsinki-Samara ti 00.30-05.05 AY723 to 00.30-05.05 AY723 su 00.30-05.05 AY723 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i K a z a n H e l s i n k i Kazan-Helsinki ti 05.00-06.40 AY722 to 05.00-06.40 AY722 su 05.00-06.40 AY722 Helsinki-Kazan ma 23.55-03.25 AY721 ke 23.55-03.25 AY721 la 23.55-03.25 AY721
4 x vuodessa. novomedia.fi. VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ VENÄJÄ VenäjänAika