Venäjän Aika 4/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Irt on um er o 7,5 € Aika Venäjän 4 21 Viipurin Monrepospuiston uudet kasvot MINUN VENÄJÄNI Ilkka Taipaleen huikeat Venäjä-elämykset KULTTUURI Anne Piirainen tutki venäläissäveltäjien kohtaloita 01_VA_4-2021_Kansi.indd 1 01_VA_4-2021_Kansi.indd 1 8.11.2021 13.38 8.11.2021 13.38
Venäjän Aika 4/2021 Aika Venäjän 4 21 3 PÄÄKIRJOITUS Muistojen Monrepos. 8 KATUGALLUP PIETARISSA Aktivistit kommentoivat duuman vaaleja. 44 MEDIAKATSAUS 45 HYVÄSSÄ SEURASSA Suomi-Venäjä-seuran omat jäsensivut. 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 2 8.11.2021 13.42 8.11.2021 13.42. 36 TAPAUS Matkailuyrittäjä Jarmo Ahosen pitkä piina päättyi. 30 MATKAILU Äänisen kierros osa 2. 2. 10 MATKAKOHDE Monrepos-puiston peruskorjaus etenee. 16 MINUN VENÄJÄNI Ilkka Taipaleelle Venäjä on kokemusten aarreaitta. 4 LYHYET Suomi-teoksia venäjäksi ja muita lyhyitä juttuja. Tästä portista kuljetaan uudistettuun Monrepospuistoon. Ravintola Pirosmani. 22 TALOUS Inflaatiokuristaa venäläisten tulokehitystä. Anne Piirainen on klarinettivirtuoosi ja nyt myös taiteen tohtori. 24 KULTTUURI Anne Piirainen väitteli tohtoriksi venäläisestä klarinettimusiikista. Veijo Saano kartoittaa moottoripyörällä järven pohjoispuolta. 9 KOLUMNI Lehdistövirkamies Anna Kotaviita aloitti Pietarissa. Sisältö 10 24 40 Georgialaista vauhtia Lahdessa. 39 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA 40 RUOKA Pirosmani – Georgialaisia herkkuja Lahdesta
Kenties hyvä niin, sillä sodanjälkeisinä vuosina puisto oli täysin rappiolla. alv 10 % Puh. Alueelle tulee myös erilaisia oheispalveluita muun muassa lapsille. PÄÄTOIMITTAJA Martti Kiuru martti.kiuru@media.fi Puh. Levytyksen aikoihin Viipurin luovutuksesta Neuvostoliitolle oli kulunut vuosikymmen ja tuolloin vain harva suomalainen pääsi tutustumaan laulun kuvaamaan puistoon. Puiston tulevan taloudenpidon kannalta on ymmärrettävää, että kävijöiltä pyritään keräämään muutakin kuin pelkkä sisäänpääsymaksu. Päärakennukset entisöidään ja puiston kulkuväyliä kohennetaan helppokulkuisemmiksi. Siellä järjestettiin myös suuria kansanjuhlia viipurilaisille. Eri aikoina alueella sijaitsi esimerkiksi kommunistijohtaja Mihail Kalininin mukaan nimetty huvipuisto, päiväkoti Metsäsatu sekä asuntoja ja toimistoja. Kappaleen sävelsi Erik Lindström ja sanoitti Aili Runne. Tällä hetkellä raja Suomen ja Venäjän välillä on koronaepidemian takia suljettu valtaosalta suomalaisista. Monrepos-alueen muutostyöt ovat aiheuttaneet kovaakin kritiikkiä sekä Venäjällä että Suomessa. Smirnovin mukaan puiston luonne on muuttunut aikojen kuluessa, ja jokaisella kävijällä on oma varma käsityksensä siitä miltä sen kuuluisi näyttää. Seuraava lehti ilmestyy 16.2.2022. Puistosta on kaadettu runsaasti yli-ikäisiä ja sairaita puita, minkä seurauksena yleisvaikutelma paikasta on monen mielestä latistunut. Näin ollen vain harva pääsee tutkailemaan peruskorjauksen etenemistä. Neuvostoliiton aikana Monrepos ei ollut alkuvuosina turistikohde, ja rapistui nopeasti. Peruskorjauksen aikanakin puisto on joka päivä auki vierailijoille, ja sen virallisia uudelleen avajaisia suunnitellaan jo ensi kesäksi. Aleksandr Smirnov toivoo, että avajaiset toteutettaisiin korkeimmalla valtiollisella tasolla, eli paikalle saapuisivat sekä Suomen että Venäjän presidentit. Nyt Venäjän valtion omistamassa Monrepos-puistossa on käynnissä sen historian laajin peruskorjaustyö. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Turvallisuussyistä myös kaikki rantalinjat on pengerretty kiviaineksella. Ikään kuin aikaisempi maaginen lumo olisi poissa. Epidemiatilanne on erityisesti Venäjällä juuri nyt erittäin vaikea, joten on täysin epäselvää, missä vaiheessa rajasulkuun tulee lievennyksiä. 020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen. 040 549 3105 TUOTTAJA Kari Martiala kari.martiala@media.fi Puh. 4/2021 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Monrepos muistoissamme Muistatko Monrepos’n, lauloi Annikki Tähti legendaarisesti vuonna 1955. Hänen mielestään Monrepos’n todellinen viehätys alkaa paljastua vasta tulevina vuosina, kunhan vasta istutettu puusto kasvaa ja pääsee oikeuksiinsa. Eli Annikki Tähden laulun sanoja mukaillen: Muistatko Monrepos’n ja millaisena sen muistat. 045 675 7122 ULKOASU HANK Oona Kavasto, AD hank.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, 2021 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. Puiston johtaja Aleksandr Smirnov kuitenkin rauhoittelee kriitikoita. Suomi–Venäjä-seura Kanavaranta 7 F 27, 00160 Helsinki 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 3 8.11.2021 13.19 8.11.2021 13.19. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Martti Kiuru päätoimittaja Monrepos’n todellinen viehätys alkaa paljastua vasta tulevina vuosina
Venäjän Aika 4/2021 Venäläiskustantamot julkaisevat yllättävänkin taajaan suomalaista kirjallisuutta venäjäksi. Venäjällä kyseistä trendiä on tukenut myös moni muu seikka, minkä seurauksena bisnes on laajentunut vielä huomattavasti nopeammin kuin monissa muissa maissa. Tämän on mahdollistanut etenkin Venäjän suurimpien markkinapaikkojen Wildberries.ru ja Ozon.ru kehittämät mobiiliapplikaatiot ostamiseen. Venäjän Aika 3/2021 on myös ruotsintanut venäläisiä nykykirjailijoita. Tolstoi oli tavalla tai toisella esikuvana myös monille aikansa suomalaiskirjailijoille, etenkin Arvid Järnefeltille. Helsingin yliopiston dosentti Ben Hellman on kirjoittanut teoksia mm. Leo Tolstoi on Venäjän kirjallisuuden jättiläinen, jonka vaikutus ulottui aikanaan kaikkialle maailmaan, myös pohjoismaihin. Marraskuun puolesta välistä jouluun odotetaan meille vuoden kiireisintä aikaa, Kangaskolkka ennustaa. Syynä kuulemma hekumallinen kuvaus jurttaseksistä! Ville Ropposen ja VilleJuhani Sutisen kehuttu Luiden tie – Gulagin jäljellä on käännetty venäjäksi lähes identtisellä nimellä ?????. Kustantaja Ekspo. TEKSTI MARTTI KIURU LYHYESTI 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 27,5 55 82,5 110 20 26 35 46 62 80 101 Suomi-teoksia venäjäksi Venäjän verkkokauppa kasvaa räjähdysmäisesti DA TA SI G H T Venäjän verkkokaupan arvo (Miljardia dollaria) 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 4 8.11.2021 10.13 8.11.2021 10.13. Vuoden 2020 lopulla New Yorkin Nasdaqteknologiapörssiin listautunut Ozon kasvatti liikevaihtoaan vuoden 2019 1 miljardista dollarista vuoden 2020 2,7 miljardiin. Useimmiten kyseessä näyttäisi oleva aikaisemmin suomeksi julkaistu tietokirjallisuus, joka on käännetty venäjäksi. Hän Vuosina 2020 ja 2021 verkkokaupan suosio on kasvanut kaikkialla maailmassa koronapandemian aiheuttamien liikkumisrajoitusten vuoksi. Kyseinen suomalaisyritys myy itse muun muassa suomalaisia tuotteita Ozon.ru markkinapaikan kautta venäläisille kuluttajille, ja odotukset loppuvuoden sesonkiin ovat korkealla. ????. Vuosien 2020 ja 2024 välillä Venäjän verkkokaupan markkina-arvon ennustetaankin kolminkertaistuvan 35 miljardista dollarista yli 100 miljardiin. Tämänkin teoksen kustantaja on Ekspo. TEKSTI MARTTI KIURU 4. Konttisen mukaan ”Siperia opettaa” on Venäjällä täysin tuntematon ilmaisu. Venäjän verkkokauppa on ehdottomasti iso mahdollisuus suomalaisille yrityksille, väittää Flying Lynx Oy:n toimitusjohtaja Marko Kangaskolkka. ??????. Konttiset sinnittelivät Jakutiassa yli vuoden, ja perheen kokemuksista kertova Siperia-teos on nyt julkaistu venäjäksi nimellä Siperia opettaa (?????. ????????. ???. venäläisistä symbolisteista ja venäläisen lastenkirjallisuuden historiasta. Nyky-Venäjän kontekstissa, jossa toisinajattelijoita jälleen avoimesti vainotaan, on jopa yllättävää, että Neuvostoliiton historian synkimpiä vaiheita valottava kirja on nyt saanut venäjänkielisen laitoksen. Muutama vuosi sitten Konttinen muutti perheensä kanssa kaukaiseen Jakutian tasavaltaan Siperiassa. Koronaepidemian ohella suurimpia syitä verkkobisneksen räjähdysmäiseen laajenemiseen on mobiiliostamisen suosion nopea kasvaminen. Hellmanin tuorein kirja Hemma hos Tolstoj on nyt julkaistu Venäjällä nimellä ???????. Mobiiliapplikaatioiden kehitys on tuonut mobiiliostamisen mahdolliseksi kaikille, jotka omistavat älypuhelimen. Kustantaja on NLO. Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen on vuosien ajan kolunnut Pohjois-Venäjän kaukaisia kolkkia, ja kirjoittanut seikkailuistaan useita teoksia. Vuonna 2021 Ozonin liikevaihdon ennustetaan kasvavaan 5,7 miljardiin dollariin, eli vain kahdessa vuodessa lähes kuusinkertaiseksi. Nopeimmasta kasvusta nauttii tällä hetkellä Venäjän toiseksi suurin markkinapaikka Ozon.ru. 4. Erikoista tässä viattoman oloisessa perhekronikassa on se, että kannessa lukee 18+, eli lapsilta ja nuorilta kielletty. Kenties uutta monelle on tieto siitä, että Tolstoi näyttää teoksissaan myös hyödyntäneen monipuolisia yhteyksiään pohjoismaihin. ?. Kirjailijamestarin kaikkein kuuluisimmissa romaaneissa esiintyy romaanihenkilöitä ja arkkityyppejä, joissa on vaikutteita Tolstoin muun muassa kotikartanossaan Jasnaja Poljanassa kohtaamistaan pohjoismaisista vieraista. Markkinapaikkojen applikaatiot voidaan nyt ladata puhelimeen, ja tehdä ostoja vaivattomasti vaikka yhdellä klikkauksella. Lisäksi ostot ulkomaisista verkkokaupoista ovat venäläiskuluttajille verovapaita 200 euron tilauskohtaiseen rajaan asti. Myös ulkomaiset yritykset voivat myydä Ozonin markkinapaikan kautta tuotteita venäläisille kuluttajille. ??????). Etenkin erilaisten harrastusvälineiden, pienten kodinkoneiden ja lastentuotteiden myynnit ovat olleet kasvussa kuluneen syksyn aikana, ja kyseisten tuoteryhmien suurin sesonki on aina loppuvuodesta. Ostajan ollessa venäläinen kuluttaja, ei tuotteille vaadita Venäjän tuontisertifiointia tai lokalisoitua pakkausta
Arvovaltasyistä kyseinen nöyrtyminen lienee mahdotonta. TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA Koronarokotuskeskus Pietarissa. Tällä hetkellä useampikin bussiyritys on käynnistänyt liikennöinnin maiden välillä. Koko maan osalta noin tuhat kuolemantapausta päivässä. Lisäisikö se rokotushalukkuutta. Osalla kansalaisista rokotevastaisuus on periaatteellista, mutta osalla se perustuu juuri epäilyihin Sputnikin tuoteturvallisuudesta. Venäjän koronatilanne vaikeutuu Matkustajat ovat lähinnä kaksoiskansalaisia tai henkilöitä, joilla on läheinen sukulaisuussuhde toisen maan kansalaiseen. Myös koronaan kuolleiden määrä on selvässä kasvussa. Kahdesti rokotettujen määrä on oleellisesti alhaisempi kuin Suomessa. Käynnissä on jo epidemian ”neljäs aalto” ja koko maassa on yli 40 000 tartuntatapausta vuorokaudessa. Lockdownin laajuus vaihtelee maan eri osissa. Euroopan unioni ja Suomi eivät ole hyväksyneet Sputnik-rokotetta. Venäjällä lienee myös miljoonia henkilöitä, joilla on väärennetty rokotustodistus, joten rajakontrolli tulisi olemaan kaikkea muuta kuin aukotonta. Piikki on tarpeen kirkonmiehellekin! DA TA SI G H T 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 5 8.11.2021 10.13 8.11.2021 10.13. Rajojen avaaminen on kuitenkin ongelmallista monesta syystä. Osittain Venäjän korkeita tartuntalukuja selittää suurkaupunkien suuri väestötiheys. Toinen ja kenties keskeisin tekijä rumiin tautitilastoihin on venäläisten haluttomuus rokotuttaa itsensä. Esimerkiksi Pietarin metrossa tehdään vuorokaudessa miljoonia metromatkoja, joten turvavälien säilyttäminen ruuhkaisissa metrovaunuissa on käytännössä mahdotonta. Moni Pietarissa epidemian aikana käynyt suomalainen on myös huomannut, että turvavälien pitäminen esimerkiksi kauppojen kassajonoissa on leväperäistä. Venäjän Ajan Pietarissa tekemän suppean katugallupin mukaan näin todella tapahtuisi. Eli monet roikottavat maskia nenän alla tai kaulassa. Koronatilanteen jatkuvasta pahenemisesta seuraa loogisesti kysymys: onko Suomen ja Venäjän välisen rajan avaaminen massamatkailulle järkevää lähitulevaisuudessa. Suomessa ollaan ikään kuin ehdollistuttu turvaväleihin, mutta Venäjällä tämä ehdollistuminen puuttuu. Mutta mutta: Kuinka vaikeaksi Venäjän epidemiatilanteen pitäisi muuttua, että maan hallitus suostuisi tilaamaan rokotteita ulkomailta. Metrossa on kylläkin maskipakko, mutta monet riisuvat maskin pois jo liukuportaissa. 3/2021 Venäjän Aika ?5 VINJETTI 4/2021 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI Koronatilastot Venäjällä näyttävät juuri nyt lohduttomilta. Yleinen havainto on, että naiset pitävät maskia miehiä tunnollisemmin ja vanhat nuoria useammin. Rokotuskielteisyyteen on useita syitä, mutta ilmeisesti suuri osa väestöä ei luota viranomaisten vakuuttelun päärokotteen eli Sputnik V:n erinomaisuudesta ja turvallisuudesta. Maskin käyttö on muutenkin improvisoidumpaa kuin Suomessa. Entä jos venäläisille tarjottaisiin mahdollisuutta ottaa Sputnikin sijasta jokin länsimainen rokote kuten Pfizer. Tätä kirjoitettaessa esimerkiksi Pietarissa on meneillään ”lockdown”-viikko, eli osa yhteiskunnan virallisista palveluista on suljettu. Asukasluvultaan Suomen kokoisessa Pietarissa tilastoidaan vuorokaudessa noin 3 500 tartuntaa. Vaikuttaa siltä, että kyse ei ole niinkään epäluottamuksesta itse rokotteeseen, vaan pikemminkin epäilyksiin laadunvarmistuksesta. Mediassa on myös ennakoitu, että maaliskuusta 2020 lähtien keskeytyksissä oleva junaliikenne käynnistettäisiin kenties jo kuluvan vuoden puolella. Myös kaupallisella puolella, kuten ravintoloissa ja kaupoissa on erilaisia rajoituksia
Kaikki on järjestetty niin hienosti ihan korkeimmalla tasolla. Lukuja kirjoitustaitoa heillä ei ehkä niin ollut, mutta heillä oli kielitaitoa ja maailma hallussaan kielen kautta. Historiikin on toimittanut Virve Obolgogiani. Rauno Pietarinen lausui kaikkien mukana olleiden tahojen puolesta kiitokset Venäjän suurlähetystön edustajille, jotka olivat tulleet paikan päälle Ivaloon. Koltilla oli hyvät yhteydet inarinsaamelaisiin ja he tulivat mainiosti toimeen muiden Kuolan niemimaan saamelaisten kanssa. Venäjän Aika 3/2021 ja esille tulo oli välittömänä reaktiona idänkaupassa syntyneeseen mittakaavaltaan valtavaan ongelmaan. Työryhmä uskoo, että kirjalla on merkitystä paitsi historiikkina myös oppaana idänkaupassa toimiville. 6. Venäjän suurlähetystön edustaja, kapteeni Dmitry Tkachenko lausui puolestaan kiitoksensa inarilaisille. Joissakin kodeissa Jefremoff on nähnyt venäläisten tekemiä vaatimattomia esineitä, kuten puiset valokuvakehykset, joita venäläiset olivat leireissään nikkaroineet ja antaneet vastavuoroisesti palkkioksi heitä auttaneille inarilaisille. Killan hallituksen nimeämään työryhmään kuuluivat myös kunniapuheenjohtaja Stefan Widomski, monivuotinen jäsen Arto Manninen ja nykyinen puheenjohtaja Vladimir Miklashevsky. Miklashevsky kirjoittaa alkusanoissaan: ”Tämä Killan yhteisön vuosikymmenien kokemuksia esittävä teos ei ole muistelmien kokoelma vaan aimo ohje nykyiselle ja tuleville sukupolville.” TEKSTI JA KUVA VIRVE OBOLGOGIANI 6. Osa vangeista teki tietöitä. Inarin alueet metsät olivat lähellä pohjoista rintamaa ja venäläiset sotavangit joutuivat tekemään metsätöitä eri puolilla Inaria vaikeissa olosuhteissa. Vanhat inarilaiset näkivät hyvin läheltä sotavankileirien elämää. Sotavankien ravinto oli niukkaa, fyysinen työ ankaraa ja kuri kovaa. Isä Rauno muisteli, kuinka kolttasaamelaiset olivat vanhoilla asuinsijoillaan esimerkki siitä, miten eri ihmisten kanssa tultiin toimeen. Kilta perustettiin tammikuussa 1992. Irja Jefremoff kertasi muistotilaisuudessa sotavankileirien historiaa. Rakennustyömaan paikalla tiedetään sijainneen sota-aikana saksalaisten isännöimä vankileiri, joten johtopäätös oli, että löytyneet jäänteet ovat kuuluneet saksalaisten sotavankeina olleille neuvostosotilaille. TEKSTI JA KUVA JAAKKO PELTOMAA LYHYESTI Idänkaupan sykkeessä kolme vuosikymmentä Venäjän Kaupan Killan perustajajäseniä: Timo Fredrikson (vas.), Arto Tuominen, Stefan Widomski ja Jukka Reinikainen. Emme osanneet odottaa näin suurta juhlaa. Neuvostosotilaiden jäänteiden siunaustilaisuus Ivalossa Venäjän suurlähetystön edustajat tekevät kunniaa Ivaloon haudatuille neuvostosotilaille. Näin syntyi monipuolinen kokoelma kirjoituksia Venäjästä ja idänkaupasta viimeisten 30 vuoden aikana. Jefremoff toi esille sen seikan, että inarilaiset tunsivat myötätuntoa sotavankeja kohtaan. Inariin ei ole jäänyt venäläisistä vangeista pahoja muistoja. Venäjän Aika 4/2021 Venäjän Kaupan Killan idea syntyi myrskyisinä vuosina vuosikymmenen vaihtuessa 1990-lukuun ja Neuvostoliiton hajotessa. Osa kohtasi matkansa pään sodan loppuvaiheessa, kun saksalainen alkoi lähtiessään hävittää Lappia. Vaikka saksalaiset vartioivat vankeja tarkoin, niin inarilaiset yrittivät antaa ruokaa tai ainakin leivänpalaa vangeille silloin kun siihen vain oli tilaisuus. Kirja valottaa myös historiaa kauemmaksi ja niitä olosuhteita, joissa Kilta syntyi. –?Jos totta puhutaan, niin me emme yhtään tienneet, mitä täällä tapahtuu. Rovasti Rauno Pietarinen suoritti lokakuun alussa ortodoksisen siunauksen vainajille, joiden nimet eivät ole tiedossa. –?Maailma on vaikea, mutta aina ihmiset ovat kuitenkin tulleet toimeen toistensa kanssa, hän sanoi. Viemme myös terveisenne suurlähettiläälle, sanoi kapteeni Thachenko. Tutkimuksissa selvisi, että kyseessä on neljän eri henkilön jäänteet. Killan 30-vuotisjuhlan kunniaksi päätettiin koota historiikki, joka julkaistaan tammikuussa 2022. Se oli hätähuuto suomalaisten idänkauppaa tekevien yritysten ja niissä työskentelevien ihmisten puolesta.” Killan toimenpideohjelma esiteltiin eduskunnan auditoriossa. Ivalon hautausmaalla toimitetun siunaustilaisuuden jälkeen pidettiin muistotilaisuus Ivalon pyhän Nikolaoksen kirkon seurakuntasalissa. Kirjaan kutsuttiin kirjoittajiksi idänkauppaa käyneitä Killan jäseniä ja Venäjä-asiantuntijoita. Stefan Widomski kirjoittaa: ”Killan perustaminen Saamelaismuseo Siidan rakennustyömaalta Inarissa löytyi kesällä 2020 ihmisen jäänteitä, jotka toimitettiin Helsinkiin KRP:n laboratorioon tutkittavaksi. 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 6 8.11.2021 10.13 8.11.2021 10.13. Osa vangeista menehtyi ylirasitukseen
Kirja on kuin koru. Itä-Karjalaisten Tie kotiin on kaikella tavalla komea kirja. Kirjan ulkoasun on suunnitellut ja kuvakäsittelyn tehnyt A.N. Yleensä väki olisi halunnut elää rauhassa omissa oloissaan, mutta milloinkas sitä on siviileiltä sotahalukkuutta kysytty. Hyvistä lupauksista huolimatta monet päätyvät ammutuiksi Sandarmoin metsähautuumaalle kansanvihollisina. Se on jo esineenä tavattoman kaunis ja jotenkin juhlallinen. Sen jälkeen kuvataan aina syy, miksi päätti lähteä Suomeen ja mitä siellä asuessaan teki. Jo tässä vaiheessa voin todeta, että kirjan kuvat ovat kerrassaan upeita aikansa dokumentteja ja antavat teokselle ainutkertaisen ilmeen ja tunnelman. Vakoiluepäilyjä ja kenties sabotaasihalukkuutta tentattiin usein. Työnsä kautta hän pääsi tutustumaan valokuvilla varustettuihin kuulustelupöytäkirjoihin, jotka oli laadittu Neuvostoliitossa kaikista Suomesta takaisin palanneista Itä-Karjalan pakolaisista 1920luvun puolivälissä. Myös ulkovallat puuttuivat peliin ja suomalaiset heimopataljoonat halusivat valloittaa Karjalan itselleen. Tuohon aikaan tavallisilla ihmisillä ei ollut kameroita, joten valokuvaajan luokse oli mentävä ja otatettava muotokuva, kenties ainut elämän aikana. Uusi kotimaa ei enää tuntunutkaan taivaan lahjalta, vaan halu palata kasvoi päivä päivältä suuremmaksi. Hänen vastuualueenaan on arkistomateriaalien käyttö ja julkaisu. 3/2021 Venäjän Aika ?7 VINJETTI LYHYESTI 4/2021 Venäjän Aika ?7 Sortavalassa syntynyt Jelena Usatševa vaikuttaa nykyisin Petroskoissa ja toimii Karjalan tasavallan kansallisarkistossa osastopäällikkönä. Pöytäkirjat ja kuulusteltavien valokuvat olivat olleet tiukasti arkiston kätköissä, näistä papereista ei tiedetty juuri mitään. – Itä-Karjalan pakolaisten vaiheita koti-ikävä oli kova ja monelta oli jäänyt sukua Karjalaan. Rajan yli oli helppo siirtyä, koska mitään nykyisen kaltaista rajaa vartijoineen ja tulleineen ei ollut. Suomessa Itä-Karjalan pakolaiset sijoittuivat perinteisiin maatalousja rakennustöihin. Pakolaisia oli kaikkiaan noin 12 500 ja arvellaan noin puolien palanneen takaisin, varsin iso joukko ihmisiä siis. Kun sekavien olojen lisäksi tavan musikkaa vaivasi puute leivästä, ei ollut ihme jos halua siirtyä Suomeen oli paljonkin. Kirjan teksti koostuu kuulustelupöytäkirjojen tiedoista, ymmärrettävästi ne voivat olla kovin lyhyitäkin, vain pääkohdat tapahtumista toteavia, mutta joidenkin henkilöiden elämänpolku on ollut kiinnostavan mutkikas ja kertoo paljon omasta ajastaan. Siis juuri he, jotka palasivat rakentamaan uutta ja parempaa yhteiskuntaa. Osa pääsi koulutukseen ja se sitoi tulijan tiiviimmin uuteen kotimaahan. Karjalan Sivistysseura/ Periodika, 2020 Löytyikö onni rajan takaa. Pöytäkirjoissa kerrotaan ensin henkilön sukutausta ja eläminen Karjalassa. Väestölle kerrottiin lisäksi, että olot Suomessa ovat paremmat kuin Venäjällä. Jos Suomeen paennut karjalainen halusi palata isiensä maille, hänen täytyi tehdä anomus, jossa piti olla myös valokuva. Osin tämä pitikin paikkansa, mutta monet lähtijät joutuivat pettymään. Tsaarinvallan kukistumisen jälkeiset vuodet olivat uudessa Neuvostovaltiossa sekavaa ja vaikeaa aikaa. Nytkään. Bolshevikit olivat toki vallassa, mutta niskoittelijoitakin oli – itse asiassa maassa oli paikoin suoranainen sisällissota punaisten ja valkoisten kesken. Puolet lähteneistä päätti palata, puolet halusi jäädä. Jelena Usatševa on pitänyt valtavan aineiston kohtuullisissa raameissa ja saanut aikaan puhuttelevan dokumentin ihmisten kohtaloista vallankumouksen jälkikahinoissa. Kun Neuvostoliitossa uusi valta alkoi vakiintua, he esittivät, että poislähteneet voisivat palata kotikonnuilleen ja heitä ei kohdeltaisi pettureina. Kirjan luettuaan jää miettimään, onko tässä maailman menossa mitään järkeä. Solomeshch ja lopputulos on todella tyylikäs. Tämä houkutti monia, sillä Jelena Usatševa: Itä-Karjalan pakolaiset – Tie kotiin, 224 s. Karjalan alueella käytiin koviakin taisteluja herruudesta. Jelena päätti koota löytämästään materiaalista kirjan, joka dokumentoi Itä-Karjalasta Suomeen paenneita henkilöitä, heidän perheitä ja sukuaan. Edes lähiomaiset eivät olleet nähneet dokumentteja, saati upeita valokuvia. Perheitäkin perustettiin sekä tulijoiden kesken että kantaväestön kanssa. TEKSTI SEPPO PAAJANEN 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_4-2021_Alkusivut.indd 7 8.11.2021 10.13 8.11.2021 10.13. Tarinat ovat liikuttavia: ensin paetaan kaaosta vieraisiin oloihin, sitten lähdetään takaisin kotiin, koska sydän ja suku on siellä. Kun vallasta taistelevat ryhmät kohtasivat paikallisväestöä, pakottivat he usein näitä omiin joukkoihinsa taistelijoiksi halusivatpa he tai eivät. Jelena Usatševa tajusi heti, mikä historiallinen ihmiskohtaloihin liittyvä aarre hänellä oli käsissään
, , 08-09_VA_4-2021_Gallup ja kolumni.indd 8 08-09_VA_4-2021_Gallup ja kolumni.indd 8 8.11.2021 10.19 8.11.2021 10.19. TEKSTI MARINA MAKAROVA KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA Toivoisin, että edustajat taistelisivat kaupungin ja kansalaisten hyvän elämän puolesta. Edustajat voivat tehdä jotain tai olla tekemättä. Edustajat kyllä näyttäytyvät mielellään virallisissa juhlatilaisuuksissa. Aleksandra, tekstisuunnittelija En odota edustajilta mitään positiivista, sillä he jatkavat oligarkkien ja vallassa olevan eliitin etujen ajamista. Sain yhteyden vain edustajan avustajaan. Olemme tottuneet itse järjestämään tapahtumia, joissa autetaan köyhiä ihmisiä ja puolustetaan ympäristöä. Tatjana, taiteilija Minäkään en odota mitään uudelta duumalta enkä alueparlamentilta. Olen yrittänyt vuosien ajan saada kontaktia oman alueeni edustajaan koskien puistojen tulevaisuutta, mutta turhaan. Toivoisin, että vaaleissa valitut edustajat kiinnittäisivät erityistä huomiota Pietarin historiallisille arvoille ja kulttuuriperinnön säilyttämiselle. Marina, filologi Olen lähtökohtaisesti pessimisti. . Kumpaakaan ei valittu uudelleen, ja kaupungin kannalta menetys on suuri. Pietarin oma alueparlamentti (lakiasäätävä kokous ZakS) on käytännössä hätätilassa. Venäjän Aika 4/2021 GALLUP Polina, ”Polza”-hyväntekeväisyyssäätiön johtaja Perustimme Polza-säätiön ystävieni kanssa, eikä meillä ole erityisiä odotuksia valtaapitävien taholta. Mutta onko sellaista tietä edes olemassa. Moskovalaiset kaappasivat Suomenlahden rantoja rakentamiseen. On toimittava itse mikäli haluaa muutosta. Johtopäätös: kukaan ei tule puolustamaan naisten oikeuksia. Haastattelimme ryhmää vapaaehtoisia kansalaisaktivisteja, jotka osallistuivat kunnostustöihin Vinogradovskin puistossa, lähellä Lomonosovskajan metroasemaa. Haluavat rakentaa merelle uusia saaria ja asuttaa ne, mutta tällaisesta uudisrakentamisesta kärsii historiallisen kaupungin yleisilme. Totta kai toivoisin, että edustajat taistelisivat kaupungin ja kansalaisten hyvän elämän puolesta. Entisen alueparlamenttimme 50 edustajasta tunsin vain kaksi, jotka ovat oikeasti puolustaneet kaupunkia. Mielestäni valtaosa väestöstä on täysin passiivista, ja he vain pujottelevat ongelmien ohitse haluten säilyttää oman pienen maailmansa. Ja paljon on toki tehtykin. Venäjällä järjestettiin syyskuussa parlamentin alahuoneen eli duuman vaalit sekä alueelliset parlamenttivaalit 39 alueella. Tilanne on varmaan sama muissakin maissa. Esimerkki: Lähes 30 vuotta on ollut suunnitelmissa laki perheväkivallasta, mutta lakia ei ole vieläkään säädetty. Jelena, maisema-arkkitehti Vaaleissa valittiin samat edustajat kuin aikaisemminkin, joten heiltä on vaikea odottaa mitään uutta. 8. Muistan hyvin miltä lapsuuteni kaupunki Leningrad näytti. En toivo uusia vallankumouksia enkä vallanvaihtoja, vaan rauhanomainen tie eteenpäin on ainoa mahdollisuus. Irina, kiinteistönvälittäjä Olen kaukana politiikasta ja vain tavallinen kansalainen. Nyt on kaikki toisin, eli jotain hyvääkin ovat kaupungin isät saaneet aikaan. Ja ongelmia on paljon. Olisi myös tärkeää, ettei yhä vähemmäksi käyviä puistoja, puistikkoja ja historiallisia rakennuksia luovutettaisi kaupallisille rakennusyhtiöille. Päätimme kysyä pietarilaisilta, mitä he odottavat uusilta kansanedustajilta. Ystäväni sanovat, että oma paikkani tässä maailmassa on luovuuden edistäminen. Uuteen duumaan valittiin joitakin ”friikkejä”, minkä seurauksena kokouksista tulee värikkäämpiä, mutta kansalaisille se ei tarjoa mitään uutta. Olen joutunut taisteluun tuulimyllyjen kanssa puolustaessani kaupungin historiallisia arvoja. Mitä mieltä pietarilaisaktivistit ovat duuman vaaleista. Oma hyvinvointini riippuu ainoastaan minusta itsestäni. Eli kaikki vain etsivät omaa onneaan. Tuntuu, että tässä kontekstissa repeydyn keskeltä kahtia
4/2021 Venäjän Aika ?9 KOLUMNI T uttuni Henrik kysyi äskettäin, miksi halusin juuri tässä vaiheessa Pietariin. Aikakausi on toisinaan haastava, mutta elämää on onneksi koronarajoitustenkin rinnalla. Parhaillaan valmistelemme 32. Ja kun olen luullut, etten halua, osa itsestä on tänne kuitenkin kaivannut. Keväällä alkoi jalkapallon EMkisoihin liittyvä viestintä viranomaisyhteistyönä. Sittemmin olen käynyt Venäjällä lukuisia kertoja. Syksy on kulunut kestävän kehityksen parissa pohjoismaisilla viikoilla. Pietarista on tullut todellinen urheilukaupunki, ja toivottavasti pääsen tutustumaan tähän puoleen paremmin. Suomalaisen elokuvan viikkoa sekä maakuvatutkimusten tulosten julkistamista. Olen halunnut Pietariin useasti vuosien aikana. Henrik, vastasinkohan kysymykseesi. Vaihtokaudesta muuten jatkoin töihin pääkonsulaatin viisumiosastolle sekä Murmanskin toimipisteeseen. Kun pohdin alun kysymystä syvällisemmin, en voi olla ajattelematta kuluneen puolen vuoden kokemuksiani Pietarin pääkonsulaatin uutena lehdistöja kulttuurivirkamiehenä. Olin jäänyt ilman asuntoa muutaman suomalaisen vaihto-opiskelijan kanssa, ja kysyimme neuvoa pääkonsulaatista tilanteeseemme. Muutama vuosi sitten suurin osa pietarilaisista vastaajista kuvasi suhdettaan Suomeen hyväksi tai erittäin myönteiseksi. Se pitää mielen virkeänä. Töissä ja vapaalla. Suomen Pietarin-pääkonsulaattiin, nykyiseen työantajaani, tutustuin ollessani Pietarissa vaihto-opiskelijana. Lukion venäjän kielen opettajani järjesti ryhmälleen todellisen oppitunnin tuomalla meidät nähtävyyksille, jotka olivat tulleet tutuiksi toistaiseksi vain Lenan ja Pekan rakkaustarinan kautta venäjän oppikirjan sivuilla. Kiinnostavaa nähdä, miten korona vaikuttaa tämän vuoden tuloksiin. Ensikosketukseni Pietariin oli 1990luvun lopussa. Meillä on valtavan upea työyhteisö, paljon erilaista osaamista, merkityksellisiä työtehtäviä sekä monipuolista yhteistyötä paikallisten kanssa. Usealla oli ymmärrettävästi halu päästä kannattamaan paikan päälle. Pietari ja Luoteis-Venäjä ovat minulle uusi vanha tuttavuus. Aina kun luulen pääseväni perille, tuleekin vastaan uutta. Tätä työtä, jos jotain, tehdään yhdessä. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että asiassa kiteytyi ulkomaanedustustojen keskeinen tehtävä – tarjota tietoa omille kansalaisilleen. "Aina kun luulen pääseväni perille, tuleekin vastaan uutta." Lehdistöja kulttuurivirkamiehelle Pietari on uusi vanha tuttavuus Anna Kotaviita Lehdistövirkamies, Suomen-Pietarin pääkonsulaatti Suomen Pietarin-pääkonsulaatin palsta 08-09_VA_4-2021_Gallup ja kolumni.indd 9 08-09_VA_4-2021_Gallup ja kolumni.indd 9 8.11.2021 10.19 8.11.2021 10.19. Ei ollut helppoa tasapainoilla viranomaisten matkustussuositusten ja koronarajoitusten viidakossa samaan aikaan, kun Huuhkajat pelasi ensi kertaa arvokisoissa
10. Pariskuntia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Venäläiset suhtautuvat kieltoon kuitenkin melko välinpitämättömästi ja pujahtavat kielletylle alueelle aitojen raoista. Koronapandemiasta johtuen ulkomaalaisia on toistaiseksi liikkeellä erittäin rajoitetusti. Venäjän Aika tutustui ankaraakin kritiikkiä sekä Venäjällä että Suomessa herättäneen puistoreformin nykytilanteeseen. 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 10 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 10 8.11.2021 11.21 8.11.2021 11.21. Eli yksi asia varmistuu paikalla käymättäkin: jos puistosta halutaan kehittää massaturismikohde, on asiallisen ja riittävän suurikokoisen paikoitusalueen rakentaminen tulevaisuudessa välttämätöntä. Vaikka kesäsesonki on jo ohitse, on lipunmyyntikojun edessä pitkä jono puistoon pyrkijöitä. Medianäkyvyyden keskeinen syy on puistossa suoritettava laajamittainen resViipurin legendaarisessa Monrepos-puistossa on käynnissä puistoalueen historian mittavin restaurointihanke. Kulku ankarasti kielletty”-kyltit. Venäjän Aika 4/2021 MATKAKOHDE T uulinen ja kylmä syyspäivä Viipurissa. Venäjän valtion omistuksessa oleva Monrepos on ollut viime vuosina taajaan esillä mediassa. Alue ei ole toistaiseksi kokonaisuudessaan auki turisteille, ja asiasta kertovat ”Vaarallinen vyöhyke. Kukapa nyt lähtisi päiväretkelle riehuvan merituulen armoilla olevaan Monrepos-puistoon. TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA Puiston uusi ja kiistelty ilme Monrepos Monrepos’n pääportti ja puiston johtaja Aleksandr Smirnov. Portti on kopio alkuperäisestä, mahdollisesti Carl Engelin suunnittelemasta portista. Mutta yllätys yllätys: puistoa lähestyttäessä ovat tienvarret täynnä henkilöja linjaautoja jo kilometrin päässä pääportilta. Osa viipurilaisia päiväretkeilijöitä ja osa ympäri Venäjää saapuneita matkailijoita
4/2021 Venäjän Aika ?11 VINJETTI 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 11 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 11 8.11.2021 11.21 8.11.2021 11.21
Aleksandr Smirnov perää yleisöltä kärsivällisyyttä. Entisöitävät rakennukset ilmakuvassa. Puiston kunnostajat ovat taas olleet sitä mieltä, että sairaat ja vaaralliset vanhat puut on parempi poistaa yhdellä kertaa. Oikealla kirjastorakennus, johon tulee arkisto ja tieteellinen osasto. Päärakennuksen hirsimateriaali uusitaan. Juuri puiden radikaali vähentäminen on ollut eräs kriitikoiden innokkaimmin käyttämistä argumenteista. Puiden määrää karsittu radikaalisti Näyttävällä paraatiportilla tapaamme puiston nuoren johtajan Aleksandr Smirnovin, joka on koulutukseltaan arkeologi ja työskennellyt aikaisemmin asiantuntijana Viipurin linnassa. – Totta kai puisto näyttää tässä vaiheessa parturoidulta, mutta jo muutaman vuoden kuluttua nyt istutetut puuntaimet alkavat päästä oikeuksiinsa, Smirnov sanoo. Jos Monrepos-puistoon tulijalla on aikaisempaa kokemusta paikan päällä vierailusta, niin kieltämättä vaikutelma on aluksi hieman hämmentävä. Puistoalue vaikuttaa aikaisempaa avarammalta, sillä puiden määrää on karsittu ankarasti. 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 12 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 12 8.11.2021 11.21 8.11.2021 11.21. Turvallisuussyistä myös kävelyreittejä on tehty helppokulkuisemmiksi ja rannat on kivetty. Romantiikan kultakausi Monrepos’n historia ulottuu 1700luvun puoliväliin, mutta nykymuotoisen puiston varsinaisina alullepanijoina pidetään saksalaista Nicolayn sukua, joka omisti alueen 1700-luvun lopulta lähtien. Hankkeen arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Kenties riitely asian tiimoilta on paradoksaalisesti myös lisännyt puiston suosiota ja kävijämääriä, koska jokainen haluaa muodostaa oman mielipiteensä asiasta. Entisöintityö käynnistyi vuonna 2017 ja näyttäisi nyt olevan loppusuoralla. Tuntuu ikään kuin entisen satumetsän luoma salaperäinen lumous olisi jotenkin kadonnut. Smirnov on lupautunut esittelemään Monrepos’n nykytilaa lehtemme lukijoille. Myös vanhoja hirsiä käytetään, mikäli ne eivät ole homehtuneet pilalle. Lyhyen toimikautensa aikana Smirnov lienee jo totaalisesti kyllästynyt toimittajien uteluihin puistoremontin yhteydessä käydystä debatista ja riitelystä, joten hän kuittaa asian ironisoiden: – Juuri minä olin restauroinnin innokkaimpia kriitikkoja, ja ilmeisesti sen seurauksena minusta päätettiin tehdä puiston uusi johtaja, Smirnov tokaisee. Ludwig Heinrich von Nicolay oli runoilija ja tiedemies, jonka laajoissa puistosuunnitelmissa eli ajalle ominaisen romanttisen tyylisuunnan mukainen henki. Vasemmalla päärakennus, johon sijoittuu museo. Huvimajoja, kaarisiltoja, salaisia kohtaamispaikkoja rakastavaisille ja niin edelleen. 12. Puiston restaurointia ei ole sinällään vastustettu, mutta lähes jokaisella tuntuu oleva oma mielipide siitä, kuinka projekti tulisi toteuttaa. Venäjän Aika 4/2021 MATKAKOHDE taurointityö, jonka päärahoittajana on Maailmanpankin alainen Kansainvälinen jälleenrahoitusja kehityspankki (IBRD)
Alueella järjestettiin myös suuria kansanjuhlia viipurilaisille. Neuvostoliitto laiminlöi peruskorjauksen Aleksandr Smirnovin mukaan Monrepos on näyttäytynyt historiansa aikana niin monimuotoisena, että kaikilla tuntuu olevan varma ja oikea käsitys siitä, miltä puiston tulee näyttää. 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 13 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 13 8.11.2021 11.21 8.11.2021 11.21. Ludwigin poika Paul hylkäsi osan isänsä suunnitelmista, mutta juuri Paulin aikana puistoon rakennettiin sen tunnetuimmat rakennustaiteelliset elementit, kuten Neptunuksen temppeli, Ludwigsburgin hautakappeli ja Väinämöisen patsas. – Viipurin väestö vaihtui sotien seurauksena täydellisesti, ja neuvostopropagandassa Suomi ja suomalaiset sekä heidän historiansa täytyi esittää kansalle hyvin kielteisessä kontekstissa, Smirnov muistuttaa. , , Aleksandr Smirnov ja puiston opastaulu. Neuvostovuosina puisto olikin muussa kuin matkailijakäytössä ja se rapistui nopeasti. Eri aikoina alueella sijaitsi esimerkiksi kommunistijohtaja Kalininin mukaan nimetty huvipuisto, päiväkoti Metsäsatu, asuntoja ja toimistoja. 4/2021 Venäjän Aika ?13 Ludwigin ideana saattoi olla myös Monrepos’n kehittäminen taloudellisesti omavaraiseksi kartanoksi, eli puistoon suunniteltiin hedelmäpuutarhoja, arboretum ja kasvihuoneita. Vanhat suunnitelmat on kaivettu arkistojen kätköistä. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeisinä neuvostovuosina puiston kosmopoliittinen ja suomalainen historia on saattanut olla päänvaiva viranomaisille. Epäselvää tuntuu olevan missä määrin tavallisella rahvaalla oli mahdollisuus tutustua puistoon 1800-luvun puolivälissä muissa kuin työtehtävissä. Kenties myös potaattipelto ja viljan kasvatusta. Tungosta lippuluukulla. Tuulisesta syyssäästä huolimatta Monrepos on suosittu matkailukohde. Puiston nykyisen restauraatiotyön eräänlaisena lähtökohtana on palauttaa se ”alkuperäiseen” asuunsa, ja tätä silmällä pitäen Ludwig Nicolayn vanhat suunnitelmat (joita ei koskaan kokonaisuudessaan toteutettu) on kaivettu arkistojen kätköistä
Mutta toki ero entisöinnin ja uudisrakentamisen välillä on jossain määrin veteen piirretty viiva. – Ekspertit tulevat eri puolilta Venäjää ja ovat paikan päällä kuukausikaupalla, Smirnov kertoo. Neuvostoliiton kaatuminen pani liikkeelle suunnitelmat puiston perusteellisesta restauroinnista, mutta alkuvuosina Venäjää vaivasi krooninen rahapula, joten alueen rapistuminen jatkui. Temppeli paloi vuonna 2011 ilmeisesti tuhopolton seurauksena, mutta on nyt pystytetty uudelleen. – Suuri toiveemme on, että Venäjän ja Suomen presidentit tulisivat avajaisiin ja vihkisivät legendaarisen puiston yhdessä käyttöönsä, Aleksandr Smirnov ehdottaa. Kappeli sijaitsee saarella, mutta sinne ei rakenneta siltaa. Mutta onko päärakennusten osalta kyseessä enää restaurointi vai onko kyse kokonaan uusista taloista. Ilmeisesti tarkoituksena on, että puistoon tulevat ostaisivat pelkän sisäänpääsylipun lisäksi puistoalueelta myös oheispalveluita. Puiston rannat on turvallisuussyistä reunustettu kivimateriaalilla. Tavoitteena puoli miljoonaa kävijää vuodessa Nyt toteutettavassa restauroinnissa uudistetaan myös Monrepos’n suurimmat rakennukset, eli päärakennus ja kirjasto, jotka on rakennettu 1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa. Ludwigsburgin hautakappelia ei ole toistaiseksi restauroitu. Kiinalainen kaarisilta. Puiston uudistustyö on jonkin verran viivästynyt ja tällä hetkellä on suunnitelmissa, että avajaisia vietettäisiin ensi kesänä. Entä mikä on vuotuinen kävijämäärätavoite. Turistit voivat myöhemmin käydä saaressa veneellä. 14. Aika ajoin puiston kohteita, kuten Väinämöisen patsasta ja Neptunuksen temppeliä, on myös vandalisoitu. Ja kukahan puiston tulee avaamaan. 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 14 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 14 8.11.2021 11.21 8.11.2021 11.21. Osa hirsistä on kuitenkin käyttökelvottomia. – Vanhoista rakenteista säilytetään yli 35 prosenttia, joten kyseessä on restaurointi. Luonnollisesti puistoalueelle tulevat myös ajanmukaiset WC-tilat ja erilaisia palveluita, kuten ravintoloita ja kahviloita. Totta kai myös Smirnov odottaa jo kiihkeästi aikaa, jolloin valtakunnanraja aukeaa, ja myös ulkomaalaiset pääsisivät ihmettelemään alueen uutta ilmettä. Peruskorjauksessa käytetään alkuperäistä hirsimateriaalia mikäli mahdollista. Venäjän Aika 4/2021 MATKAKOHDE Kenties vasta 1970-luvulla Neuvostoliitossa herättiin siihen, että Monrepos-puiston historiallisen arvon vaaliminen sopii myös sosialistiseen kulttuuriperintöön. Hanke edellyttää huippuluokan ammattitaitoa, eikä sellaista löydy Viipurista tai lähialueilta. Näin saataisiin kerrytettyä kassavirtaa. – Toki puisto ei ole tuolloin vielä valmis, vaan lopullinen tulos on nähtävissä kenties vuosikymmenen kuluttua. Merellisyys on Monrepospuiston keskeinen elementti. Molemmat talot olivat ennen remonttia erittäin huonossa hapessa, joten käytännössä ne on purettu ja koottu uudestaan. Myös lapset on otettu huomioon suunnittelussa. – Noin 500 000 henkeä vuodessa. Entisöityyn päärakennukseen sijoittuu museo ja kirjastorakennukseen arkisto sekä tieteellinen osasto.
Hanke edellyttää huippuluokan ammattitaitoa. Kymmenisen vuotta sitten temppeli paloi, mutta on sittemmin pystytetty uudestaan. , , 4/2021 Venäjän Aika ?15 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 15 10-15_VA_4-2021_Monrepos.indd 15 8.11.2021 11.21 8.11.2021 11.21. Neptunuksen temppeli on puiston rakennuksista tunnetuimpia
Erityisesti vuonna 1989 ja 1990-luvulla tuntui olevan mahdollista päästä kaikkialle. Rinnalla kulkee vahvasti vaimo Vappu Taipale. Ensimmäiset kokemukset Venäjästä tulivat lääketieteen kandidaattikurssin matkalla Leningradiin 1963. Syntyi kirja Venäjä – mon amour (Into, 2015). Se on valtaisa kokoelma tarinoita, joista oli Taipaleen mielestä helpompi rakentaa kirja gogolmaisessa hengessä. Kirjassa kaikki elämät ovat mukana käynneillä sairaaloissa ja vankiloissa, rauhanliikkeen tapaamisissa sekä oman suvun juurilla. Mutkia olivat luomassa sekä venäläiset että suomalaiset. Mutta kyseltyjen muistelmien sijaan Ilkka Taipaleen sai tarttumaan kynään lehdistön Venäjäkirjoittelu, missä ei näkynyt mitään hyvää. Kiinnostus Venäjään Kirjan alku taustoittaa Taipaleen polkua rauhanaktivistiksi ja poliittisen uran alkua Vanhan ylioppilastalon Pro Patria -taulun ja Akseli Gallen-Kallelan Kullervon sotaanlähtö -freskon välistä. Taipaleen kiinnostus Kiinaan ei helpottanut asiaa. Venäjän Aika 4/2021 MINUN VENÄJÄNI A ineksia kirjoihin erikseenkin olisi riittänyt myös kansanedustajan, rauhanaktiivin, lääkärin, Itämerikeskuksen johtajan tai Kellokosken mielisairaalan ylilääkärin elämästä. 16. Huikeiden elämysten jälkeen ei ole ihme, että syttyy kirjan arvoinen rakkaus maahan. TEKSTI VIRVE OBOLGOGIANI Aktivistin elämää – Ilkka Taipaleen Venäjä Matkat ja ajatukset: korona pandemian vuoksi matkoihin tuli pitkä tauko, ajatuksiin ei. Smolna, vankilat, mielisairaalat – moniin Kuninkaallisena Penzassa, käynti Krestyn helvetissä, kunniatohtoriksi Arkangelissa ja votkaa tundran yläpuolella kiitävässä helikopterissa – nämä ovat muutamia esimerkkejä Ilkka Taipaleen matkoista Venäjällä. Taipaleen todellinen Venäjäinnostus heräsi 1980-luvun puolivälin jälkeen. M AU RI N IE M I 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 16 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 16 8.11.2021 11.24 8.11.2021 11.24. Tarinat eivät etene kronologisessa järjestyksessä, vaan aivan kuten Taipaleen polveilevassa puheessakin, ne risteytyvät toisiinsa ja saavat sivujuonia, kun aiheeseen liittyvä yksityiskohta tulee mieleen. Taustaan kuuluvat myös kiinnostuksen herääminen venäjän kieleen sekä mutkat Neuvostoliiton aikana
4/2021 Venäjän Aika ?17 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 17 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 17 8.11.2021 11.24 8.11.2021 11.24
Vuonna 2005 Taipale sukulaisineen tutustui isoäidin synnyinkaupunkiin. Sarja on jatkunut ja alueellisesti laajentunut: Tatarstan, Penza ja Mordva, Jugra (suomalais-ugrilaisten hantien, mansien ja nenetsien seudut). He tutustuivat uusiin ihmisiin, järjestöjen ja säätiöiden ituihin. Itämerikeskuksen aikana syntyi ajatus matkaoppaista vähemmän tunnetuille lähialueille. Taipale iloitsee siitä, että sarja jatkuu. Olen sentään ollut Biafrassa kaksi päivää ennen kuin sota loppui. Kiinnostusta Venäjään lisäsi myöhemmin sekin, että Taipaleen pojan teetettyä geenikartoituksen kävi ilmi, että isän puoleista perimää on Venäjän Kaukoidästä. Venäjän Aika 4/2021 MINUN VENÄJÄNI aiemmin täysin suljettuihin paikkoihin olivat ovet auki. Linkki Venäjään oli sekin, että isoäiti oli syntynyt Penzassa kapteeniinsinööri-isänsä ollessa siellä rautatietä rakentamassa. Niin syntyi Susanna Niinivaaran Sankarimatkailijan Kaliningrad ja Jussi Konttisen teokset Arkangeli ja Komi. 18. Kirjasta voi myös lukea, miten Taipale melkein osti lempikaupungistaan Arkangelista talon Vienanjoen rannalta. Tänä vuonna julkaistaan Esa-Jussi Salmisen Sankareitten Marinmaa ja Udmurtia. Krestyn vankila vasta raju homma oli. Hänet on myös kutsuttu Arkangelin lääketieteellisen yliopiston kunniatohtoriksi 2004, toisena ulkomaalaisena tromssalaisen professorin jälkeen. Venäjän matkoilla Taipaleen matkat ovat vieneet rauhan ja lääketieteen konferensseihin, vankileireille, vankiloihin: Vorkuta on yksi maailman väkivallattoman historian kovimmista paikoista, kun vangit nousivat väkivallattomaan vastarintaan. Rauhanaktivisti Kun Rauhanliitto Kari Välimäen toiminnanjohtajakaudella vuonna 1989 aloitti laajemman yhteistyön Neuvostoliittoon, Taipale matkusti Välimäen kanssa Moskovaan ja Leningradiin suunnittelemaan symposiumia Leningrad – avoin kaupunki. Perillä odottivat kalaisat vedet harjuksineen, haukineen ja ahvenineen. Ilkka Taipaleella on yllään Arkangelin maratonin paita – sinnekin hän on ehtinyt järjestää suomalaisia osallistujia. Taifuunipienkustantamo (myöhemmin osa Like-kustantamoa) oli aloittanut Sankarimatkailijan opas -sarjan. Kyllä se tää Kresty on, niin lähellä Suomea. Sinä aikana hänellä oli merkittävä Ilkka ja Vappu Taipale kotipihallaan, josta löytyy latvialaisen taiteilijan Oskar Mikansin lahjoittama suihkulähde. Se toteutui Konstantinlääkäriystävän avulla Arkangelista Nenetsiaan, missä viimeinen osuus matkattiin helikopterilla runsaiden tarjoiluiden kera. Viranomaiset lupasivat auttaa symposiumin järjestelyissä, mutta toivoivat, että avoimen sijasta Leningrad olisi kulttuurikaupunki Taipaleen läheisimpiä kontakteja Venäjällä on Taškentissa vuonna 1937 syntynyt kansainvälisen oikeustieteen tohtori Tair Tairov. VI RV E O BO LG O G IA N I 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 18 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 18 8.11.2021 11.24 8.11.2021 11.24. Olimme Krestyssä SPR:n pääsihteerin Markku Niskalan kanssa ja kysyin, mikä on sun helvetti, hän oli ollut Etiopiassakin. Yksi haave oli kalareissu kavereiden kanssa. Leningradissa he marssivat paikallisten aktivistien kanssa Smolnaan, jonka ovien takana olleista puolivapisevista virkamiehistä Taipale toteaa: He eivät tienneet, mitä kaduilla ja kansan päässä tapahtui. Moskovassa he kävivät kadulta ohimennen duumassa, jossa ei passeja tarkastettu eikä metallipaljastimia ollut. He saivat siellä kuvernööriltä kuninkaallisen vastaanoton. Arvoitus siitä, onko suomalainen kemisti Konstantin Taipale sukua ja mitä hänelle tapahtui 1938, on edelleen ratkaisematta. Kesken on Antti Kauppisen kirja Pihkovasta ja Novgorodista. Tämä osallistui Neuvostoliiton aikana Maailman Rauhanneuvoston (World Peace Council) toimintaan ja toimi myös organisaation tietotoimiston johtajana Helsingissä vuodesta 1979
Meitä oli silloin 4000, nyt 24000! Vastakysymykseen siitä, että lääkäreistä tuntuu nytkin oleva pula, Taipale vastaa kaiken olevan suhteellista: Potilaat valittavat pikku asioista. Lääkärin muistelmatkin ilmestyivät myöhemmin. Taipale muistelee ilmassa olleen outoa jännitystä. Neuvostojohtajien henkilääkärin Jevgenij Tšazovin luentoa Meilahden sydänlääkäreille oli vaikea järjestää väheksynnän takia. Hän lisää, että ennakkoluulot vielä 1960-luvulla olivat vahvoja kaikkea ulkomaalaista koulutusta kohtaan. Palattuaan matkaltaan Moskovasta Taipale kuuli Gennadi Janajevin, Boris Pugon ja muiden vallankaappauksesta. Arkangelin lääketieteelli sen yliopiston kunniatohto rin pukua ei monilla muilla ulkomaalaisil la ole. Venäläisissä yliopistoissa on koulutettu suomalaisia lääkäreitä, joista on Taipaleen mukaan tullut erittäin hyviä kenttälääkäreitä. Taipale kertoo kuulleensa syyn olleen mahdollisesti siinä, ettei Janajev halunnut nähdä kuuttasataa ulkomaalaista aktivistia panssareiden edessä ja siirsi siksi tapahtuman maanantaiksi. Suomeen saapui muun muassa ydinsukellusveneen kapteeni, aseistakieltäytyjä, kirjailijoita, sosiologeja, yhteiskuntatutkijoita sekä Taipaleen ehdotuksesta kolme iloista gruusialaista kokkia. Taipale nostaa esiin Tairovin ansion siihen, että vuonna 1991 konventio järjestettiin Moskovassa. Ongelmaksi muodostui se, että Suomessa hoitoa pidettiin silloin monilla lääketieteen aloilla neuvostoliittolaisena huuhaana. Näyttääkseen maansa avointa suuntaa Gorbatšov halusi lähettää edellään sata neuvostoliittolaista henkilöä, jotka Rauhanliitto ja Rauhanpuolustajat saivat nimetä. Siihen osallistui yli 600 LänsiEuroopan rauhanaktivistia. Hän koki sen itsekin kolkutellessaan ovia Jaroslavskaja-hotellin kampuksella omaa majapaikkaansa etsien. Taipale toteaa muutenkin suomalaisten suhtautuvan varsin epäluuloisesti venäläiseen lääketieteeseen. Tair Tairovia haastattele massa Mos kovassa Folke Sundmanin ja Kalevi Suome lan kanssa. 4/2021 Venäjän Aika ?19 rooli siinä, että Greenpeace-järjestön Sirius-laiva pääsi purjehtimaan Helsingistä Leningradiin vuonna 1982. Myöhemmin hänen hoitoinnovaationsa sydänveritulpan liuotushoito on tullut yleiseksi Suomessakin. Myöhemmin ihmeteltiin, miksi kaappaus tehtiin maanantaina eikä viikonloppuna, kun ihmiset olisivat olleet kotona ja datšoillaan. Jos peiliä korjataan, kuva yhteiskunnasta muuttuu. Myös Ranskassa, Saksassa tai Sveitsissä kouluttautuneiden oli vaikeampi työllistyä Suomessa, vaikka pula lääkäreistä oli kova. Eivät nekään tavallisina muistelmina, vaan kirja Mielisairaalassa (Into, 2017) on sosiaalipoliittinen ja lääketieteellinen ohjelmajulistus ja toimintaohje. Tulijoille järjestettiin yksilöllistä ohjelmaa, Taipaleen kontolla oli ylipainehoidon professori Jevremov. VI RV E O BO LG O G IA N I KA LL E SY SI KA SK I 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 19 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 19 8.11.2021 11.24 8.11.2021 11.24. Lääkärinä Taipaleen eri elämät yhdistyvät usein. Viimeisimpänä epäluulo on kohdistunut Sputnikrokotteeseen. Lääkäritkin ovat olleet rauhantyössä. Hänellä oli mielenkiintoinen tehtävä Mihail Gorbatšovin vierailun yhteydessä 1989. , , He eivät tienneet, mitä kaduilla ja kansan päässä tapahtui. Sen ensimmäisessä luvussa Taipale lainaa venäläistä klassikkokirjailijaa: Dostojevski on todennut, että vankilat ja mielisairaalat ovat yhteiskunnan peili. Monien ovien takana oli sotilaita. Mutta onnekseen Taipale sai rauhanliikkeen tueksi maamme merivoimat! Ylipainehoitoa käytettiin silloin sukelluslääketieteessä
HUS:n taidetoimikunnan puheenjohtajana hän kertoo innostuneena, miten Retretin ja Emman johtajana toimineen Markku Valkosen kontaktien kautta avautuivat ovet Venäläisen museon maanalaisiin arkistoihin Pietarissa. 20. Käyvätkö siellä lautakunnat enää nykyään. Ensisijaisesti on hankittu suomalaisten taiteilijoiden töitä, mutta vähitellen laajennettiin Baltiaan ja Pietariin. Taipaletta on pyydetty usein puhumaan Pietarin pääkonsulaattiin. Anna Skvartsovan vetämä järjestö julistettiin viisi vuotta sitten ulkomaiseksi agentiksi EU:lta saadun rahoituksen takia. Hän toteaa, että on joutunut näkemään myös surullisen puolen yhteistyössä. Näin lähellä ja näin vähäiset kontaktit Omien kokemustensa ja laajojen verkostojensa valossa Ilkka Taipale murehtii sitä, että Suomessa pidetään niin vähän yhteyksiä yllä venäläisiin. Myös kansalaisyhteistyö on jatkunut. Taidetoimikunnan tavoitteena on tehdä Suomen sairaaloista kauniita. Kirjan venäläiseen käännökseen (Kustannus Oy Kunnia, 2020) ehti mukaan Lokakuun vallankumouksen 100-vuotispäivän aikaan suunniteltu vierailu Špalernajan vankilaan, jossa Taipale oli aiemmin käynyt. Pari päivää ennen matkaa, jota Taipaleen arvostama suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev oli auttanut järjestämään, tuli Venäjän viranomaisten kielteinen vastaus. Hän pohtii: Onko nykyisillä kansanedustajilla kontakteja Venäjällä. Kukkaseppele jouduttiin jättämään vankilan portille, mistä se katosi nopeasti. Taipale tutkii tietoja kemis ti Konstantin Taipaleesta lai toksen johtajan, professori Irina Balovan ja apu laisprofessori Jevgeni Kalini nin kanssa. Kirjan jälkeen myös matkat Venäjälle ovat jatkuneet, viimeisimpänä Kamtšatkalle: Aivan loistava paikka, missä suomalaiset ovat aika vähän käyneet, Taipale hehkuttaa. Niin on jatkunut muun muassa yhteistyö venäläisten taiteilijoiden kanssa. PI ET AR IN YL IO PI ST O 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 20 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 20 8.11.2021 11.24 8.11.2021 11.24. Skvartsova jatkaa silti aktivistina, vaikka järjestön työntekijämäärä jouduttiin pudottamaan. Venäjän Aika 4/2021 MINUN VENÄJÄNI Seikkailut jatkuvat Venäjä Mon Amour -kirjan lopulla Taipale kirjoittaa: ”Seikkailuni tulevat jatkumaan”
. Osta omasi: kauppa.intokustannus.fi Špalernajan portilla Pietarissa Taipaleen kanssa spalerniit ti Kyösti Vilkunan sukulaiset Heikki Vilkuna ja Pekka Vilkuna. Monet asiat ovat vaatineet myös pitkäjänteisyyttä, esimerkiksi War or Health -kirja julkaistiin lähes 50 vuotta sen jälkeen, kun idea oli syntynyt. Kirja Venäjä – mon amour taas on suorastaan hengästyttävä lukukokemus, tarinoiden runsaudensarvi. Isoäidin isä Axel Charpentier eturi vissä oikealla. Sota ja terveys -kirjasta kerronta siirtyy sujuvasti Arkangelista Syyriaan, kun Taipale huomauttaa, että 40 % syyrialaisista lääkäreistä oli koulutettu Venäjällä. Ilkka Taipale: Venäjä mon amour Into, 2015 296 sivua, sidottu, 29 €. Neuvostoliiton sosialismin rinnalle nousevat Kuuba, Korea, Kiina ja Vietnam sekä lämpimät suhteet Baltian maiden toimijoihin. Siitä lähtee juttu kohti Irania: kun kirjaa käännettiin farsiksi, piti Arjen seksuaalisuus -luku vaihtaa mämmiin. Samoin pulppuilee hänen tarinansa eri suuntiin. VI RV E O BO LG O G IA N I PI ET AR IN YL IO PI ST O AR JA PA AN AN EN 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 21 16-21_VA_4-2021_Taipale.indd 21 8.11.2021 11.24 8.11.2021 11.24. Taipaleet ovat pää tyneet malleiksi myös taiteilija Anna Mishinan maalaa maan matrjosh kaan. 4/2021 Venäjän Aika ?21 Vaikka kirja on Venäjästä, niin Taipaleen monialainen aktiivisuus tuo siihen näkymiä muistakin maista. Vanhassa valo kuvassa rautatien rakentajia Penzas sa. Mosambik-seuran asiat, psykiatrien yhteistyö ja HUS:n taidetoimikunta pysyvät omissa lokeroissaan. Monipolvisesta pohdiskelustaan hän toteaa kuitenkin: Mutta jollain tavoin mun elämä on johdonmukaista siinä, että en rasita kavereita kaikella. Sata suomalaista sosiaalista innovaatiota -kirja on käännetty venäjäksi, mutta myös lukuisille muille kielille. Venäjänkieliseen käännökseen Voina ili zdorovje liittyy taipalemaisen hurja tarina kääntäjän ja käsikirjoituksen tuhoutumisesta talon räjähdyksessä
Eläkkeiden korotukset olivat aiemmin tärkeitä vakautettaessa taloutta laman aikana sekä kannustettaessa äänestäjiä (eläkeläisiä on vuosina 2001-2020 ollut 38-46 miljoonaa, eli 35-40 prosenttia äänioikeutetuista). 2010-luvun jälkipuoliskolla kotitalouksien tulojen osuus BKT:stä (kotimaisesta tuotannosta) ennen tulojen siirtoja laski ja yritysten sekä valtion osuudet nousivat. Työttömyyskorvaukset ovat perinteisesti vaatimattomia, keskimäärin noin 15 prosenttia keskipalkasta, joten niillä on pieni merkitys automaattisena vakauttajana, kun työttömyys lisääntyy laman aikana. 22. Muiden sosiaalitukien, etenkin perhetukien, rooli on viime vuosina korostunut ja se oli keskeinen vuoden 2020 laman seurauksien lievittämisessä. Kotitalouksien reaalitulot ovat kuitenkin vähentyneet lähes kaikissa tuloluokissa. Venäjän BKT on reaalisesti noin 5 prosenttia suurempi kuin vuosina 2014-2015. Eläkkeiden suurkorotukset osuivat duuman ja presidentin vaalien aikoihin 2007-2008. Tällöin hallitus tarttui tähän sosiaaliseen epäsuhtaan. Eläkkeiden suuret korotukset nostivat suhteen nopeasti (36 % vuonna 2010), mutta se on sittemmin jälleen laskenut (29 % vuonna 2020). Vuosille 2019-2024 säädettiin viimein lailla eläkkeiden korotukset, jotka ovat 1,5-2 prosenttia ennustettua inflaatiota suuremmat. Venäjän Aika 4/2021 TALOUS E läkkeiden korotuksiin ei ennen viime vuosia ole ollut vakiintunutta linjaa. Valtiolle tämä on antanut palvelujen tuottamisen ohella periaatteessa varaa sosiaalisiin tulonsiirtoihin kotitalouksille, joissa eläkkeiden osuus on ollut melko tasaisesti kaksi kolmasosaa. Samaan aikaan eläkkeiden korotuslinja kuitenkin pysähtyi. Vaalijaksolla 2011-2012 korotukset olivat vähäisiä ja korkea inflaatio söi eläkkeiden reippaan korotuksen vuoden 2015 lamassa. Niiden reaaliarvo aleni muutaman vuoden, ja Krimin jälkeisissä johdon korkeissa suosiolukemissa eläkeläisille tuli vaalijakson 2016-2018 alussa enää pienehkö kertasumma. TEKSTI VESA KORHONEN, EKONOMISTI, BOFIT, SUOMEN PANKKI KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Tulojen siirrot kotitalouksille jääneet jälkeen inflaatiovauhdista Suomen Pankin talouskatsaus 22-23_VA_4-2021_Talous.indd 22 22-23_VA_4-2021_Talous.indd 22 8.11.2021 11.36 8.11.2021 11.36. Tämän syksyn duuman vaalien alla presidentti Putin katsoi jälleen eläkeläisille määräämänsä pikamaksun riittäväksi. Eläkkeiden jäätyä jälkeen palkoista Venäjän siirtyessä kohti markkinataloutta, keskieläkkeen suhde keskipalkkaan laski vain 23 prosenttiin vuoteen 2007 tultaessa
LÄ H TE ET : VE N ÄJ ÄN TI LA ST O KE SK UK SE N (R O SS TA T) KO TI TA LO US KY SE LY JA BO FI T 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 2004 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2020 Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot 10 tuloluokassa Reaalitulo perheenjäsentä kohti (tuloluokan keskiarvo), kaikkien kotitalouksien keskiarvo 2020 = 100 22-23_VA_4-2021_Talous.indd 23 22-23_VA_4-2021_Talous.indd 23 8.11.2021 11.36 8.11.2021 11.36. Venäläiskuluttajien talous on tiukilla, mutta leipomotuotteille on aina kysyntää. Sen mukaan kotitalouksien keskimääräiset kokonaistulot perheenjäsentä kohti nousivat reaalisesti kaikissa tuloluokissa nopealla tahdilla vuosiin 2013-2014 saakka, mutta ne ovat sen jälkeen pienentyneet tuntuvasti, myös alimmissa tuloluokissa (taulukko). Julkisen budjettitalouden keskipalkka kolminkertaistui vuosina 2001-2010 ja nousi 35 prosenttia myös vuosina 2011-2020. Venäjän julkisen talouden budjettikokonaisuudessa sosiaalituet ovat toki selvästi suurin yksittäinen menoerä ja EU:n 11 Keskija Itä-Euroopan jäsenmaahan verrattuna keskitasoa suhteessa BKT:hen. Sosiaalitukiin nähden valtio kuitenkin käyttää Venäjällä varsin paljon menoja muuhun – edelleen runsaasti sisäiseen turvallisuuteen ja lainvalvontaan sekä puolustukseen kuten myös yritystukiin. Koulutukseen valtio käyttää varoja edelleen verrattain vähän ja terveydenhoitoon selvästi vähemmän kuin yksikään EU:n jäsenmaa. Venäjän tilastokeskus Rosstatin kotitalouskyselyssä kuva talouden, inflaation ja valtion toiminnan tuottamasta tulojen kehityksestä ja jaosta tiivistyy. Väestön reaalitulot vähentyneet monena vuonna Valtion myöntämät korotukset yli kolminkertaistivat vanhuuseläkkeen reaaliarvon vuosina 2001-2010, mutta vuosina 2011-2020 nousu oli vain seitsemän prosenttia, ja reaalieläke on edelleen selvästi pienempi kuin vuosina 2013-2014. Myös valtion muut sosiaalimenot olivat reaalisesti matalalla vuosina 2015-2017. Kokonaisuutena kotitalouksien reaalitulot ovat noin neljä prosenttia pienemmät kuin vuosikymmenen puolivälissä. Yrityssektorin palkat nousivat hieman hitaammin, eli alle 30 prosenttia samalla aikavälillä. Näin on määrä jatkaa myös vuosina 2022-2024. 4/2021 Venäjän Aika ?23 Myös julkisen talouden budjeteista maksettuja palkkoja korotettiin nopeutetulla tahdilla vaalijaksojen 2007-2008 ja 2011-2012 aikana. Sen jälkeen vallitsevana linjana ovat olleet inflaatiotahtia vastaavat yleiskorotukset sekä ripeät erityiskorotukset varsinkin koulutusja terveydenhoitoalojen työntekijöille. Budjettisektorin palkansaajia on ollut vuosien mittaan 15-20 prosenttia äänioikeutetuista.
Kodissamme arvostettiin kielten osaamista. Elämäni eri vaiheissa kielitaitoni on karttunut aina asuinpaikan mukaan. Hän päätti kuitenkin lähteä Moskovaan venäjän taiAnne Elisabeth Piiraisen taiteellinen tohtorintutkinto tarkastettiin helmikuussa 2021 Sibelius-Akatemiassa. TEKSTI SEPPO PAAJANEN KUVAT KIMMO BRANDT Tohtoriksi klarinettimusiikin kohtaloista Jutun nuottinäytteet: Grigori Kreinin rapsodia klarinetille ja fortepianolle. 24. Lukion päätteeksi järjestettiin Kölnissä venäjän kielen opiskelijoille Olympiadit, eräänlaiset kielitaidon ja osaamisen mestaruuskilpailut. Venäjän Aika 4/2021 KULTTUURI A nne Piirainen on syntynyt Jyväskylässä 1971 suomalaisen isän ja saksalaisen äidin lapsena ja elänyt lapsuutensa Saksassa. Venäjän opinnot sujuivat hyvin. Isä oli Saksan kielen professori Münsterin yliopistossa. Koululaisena hän kävi oppilaitosta, jossa saattoi valita vapaaehtoisena aineena jonkin vieraan kielen ja hän valitsi venäjän, vaikka se ei kovin yleistä silloin ollutkaan Länsi-Saksassa. 24-28_VA_4-2021_Piirainen.indd 24 24-28_VA_4-2021_Piirainen.indd 24 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40. Molemmat vanhemmat olivat kielitieteilijöitä, tohtoriksi asti väitelleitä kielentutkijoita. Piirainen voitti ne ja sai palkinnoksi vuoden opiskeluoikeuden Moskovaan Pushkin-instituuttiin. Klarinetille sävellettiin entisen Neuvostoliiton aikana laaja kirjo musiikkia, josta vain murto-osa päätyi konserteissa esitettäväksi. Vaikka elettiinkin Saksassa, kesät vietettiin Suomessa, joten kosketus isän kotimaahan ja suomen kieleen säilyi läpi elämän, kertoo Piirainen. Piirainen tarkastelee tutkinnossaan tätä varjoon jäänyttä klarinettiohjelmistoa soittajan näkökulmasta. Nuori nainen oli jo kauan ollut kiinnostunut musiikista, soittanut klarinettia lapsesta lähtien ja halusi opiskella alaa. Äidiltä opin saksan, isältä suomen
4/2021 Venäjän Aika ?25 "Eihän naiset soita klarinettia", sanottiin usein Anne Piiraiselle uran ja opiskelun alkuaikoina. 24-28_VA_4-2021_Piirainen.indd 25 24-28_VA_4-2021_Piirainen.indd 25 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40. Vaan hänpä kumosi tämän patriarkaalisen harhaluulon
Moskovan aika kiinnostava sukellus venäläiseen musiikkiin Kieliopintojen päätyttyä 1991 Anne Piirainen keskittyi musiikkiopintoihin klarinetti pääaineenaan. Yhteiskunnan käymistila vaikutti jokaisen arkeen. Unohduksen yöhön taltioiminen onkin yksi vallan käytön muoto, eräänlainen kuoliaaksi vaikeneminen. Tätä todellisuutta hän ei paljon ehtinyt seurata, koska vieraili vain harvoin Saksassa ja Moskovassa aika meni musiikin maailmassa. Moskovassa elettiin tuolloin kiihkeitä aikoja, yhteiskunta ja koko järjestelmä oli murroksessa. Moskovasta Piiraiselle on silti jäänyt hyvät muistot. Tästä kasvoikin ajan mittaan Piiraisen väitöskirjan keskeinen teema ja sisältö. Arkistoja on valtavasti, mutta niihin on vaikea päästä. Hänen kotimaassaan Saksassa Itäja Länsi-Saksan yhdistyminen oli meneillään ja yhteiskunta vahvassa murroksessa. Venäjällä arkistoinnin maailma on vähintäänkin mielenkiintoista. Unohdettujen säveltäjien etsintätyö alkoi Moskovassa Anne Piiraista alkoi kiinnostaa venäläisen musiikin monimuotoisuus. Siellä vallitsee säntillinen kuri. 26. Opiskelu ja sen käytännöt eivät kuitenkaan juuri muuttuneet: kurssitavoitteet säilyivät entisillään ja yksilön taidot olivat kunniassaan – tuskin sellaista vallankumousta missään tuleekaan, joka poistaisi nämä taidolliset tavoitteet musiikkia opiskelevalta ihmiseltä. Leningrad eli nykyinen Pietari on verrattain länsimainen kaupunki ja katsoo avarammin länteen ja nykyaikaan, Moskova tukeutuu vanhaan. Syrjään työnnettyjen säveltäjien teoksia tai heidän tietojaan ei yleensä tuhottu, vaan ne arkistoitiin siististi. Moskovan konservatorio on maailman laajuisesti arvostettu oppilaitos. Sen jälkeen päätinkin jäädä opiskelemaan musiikkia ja erityisesti klarinetin soittoa Moskovan konservatorioon ja olin siellä vuodet 1990-95. Kaupunki on vahvan venäläisyyden linnake, venäläiset perinteet ja tavat sekä koko olemus ovat aitovenäläistä, vanhoihin traditioihin pohjaavaa. Ei voida syyttää, etteikö heitä olisi olemassa, mutta syrjinnän vuoksi kukaan ei vaan tiedä heistä mitään. Kun esittelin löydöstäni henkilökunnalle, he ihmeissään kysyivät, onko meillä tällainenkin säveltäjä. Mikä tähän on syynä. Venäjän Aika 4/2021 KULTTUURI toja kartuttamaan, kun siihen tarjoutui näin poikkeuksellinen tilaisuus. Valmistumisen jälkeen hän siirtyi takaisin Keski-Eurooppaan, jossa toimi freelancemuusikkona ja klarinetinsoiton lehtorina. , , Anne Piirainen soittaa klarinettikonserttoa vuonna 1993 Moskovan konservatorion Malyi zalissa. Ja missä määrin mahdollisesti juutalaistausta oli syrjinnän peruste. Taideaineita opiskelevalle Moskova on otollinen paikka monipuolisiin kulttuurinautintoihin. Kaikkien tuntemien Tšaikovskin, Rimski-Korsakovin, Glinkan ja kumppaneiden lisäksi maan musiikkihistoria on täynnä taidokkaita säveltäjiä ja heidän teoksiaan, joista kukaan ei tiedä juuri mitään edes kotimaassaan Venäjällä saati sitten lännessä. Mappien ja kansioiden aarteet odottavat löytäjäänsä, mutta perille pääsy ei ole vaivatonta, koska luettelointi ei aina toimi ja mapeissa saattaa olla sellaistakin tietoa, jota arkiston haltija ei edes tiedä. Moskovan aika herätti Piiraisessa laajemman kiinnostuksen venäläisen musiikin historiaan ja sen kohtaloihin. Yhdistin ensimmäisenä vuotena kieliopinnot ja musiikin. Nämä sessiot olivat kaikille hyvin opettavaisia, koska siinä näki, miten muut suoriutuvat tehtävistään ja miten professori neuvoo etenemään. AN N E PI IR AI SE N KO TI AR KI ST O 24-28_VA_4-2021_Piirainen.indd 26 24-28_VA_4-2021_Piirainen.indd 26 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40. Museot ja taidegalleriat tarjoavat huikeita elämyksiä, ooppera ja baletti kukoistavat, konsertteja on lähes joka illalle. Sen havaitsi kaikessa olemisessa. Maailma tuntee keskeiset säveltäjät ja heidän tuotantonsa, mutta paljon jää myös varjoon ja unohduksiin. Samoin Piiraista kiehtoi päästä selvyyteen, miksi juuri nämä tekijät ovat joutuneet julkisuudesta sivuun. Tarkoitukseni oli yhdistää kielen harjaannuttamiseen musiikin opiskelua ja se onnistuikin, kun pääsin maineikkaan klarinetistin Vladimir Sokolovin oppilaaksi Moskovan konservatorioon. Erikoiselta tuntui, että Piirtainen oli ainoa naisklarinetisti konservatoriossa ja ehkä koko kaupungissa, koska siihen aikaan Venäjällä katsottiin klarinetin olevan täysin “miesten soitin”. Arkistot tulivat tässä avuksi. Löysin eräästäkin kansiosta tavattoman kiinnostavan minulle täysin tuntemattoman säveltäjän ja hänen klarinettiteoksiaan. Kunhan tallessa ovat, pääasia, että pysyvät poissa silmistä. Kahdesti viikossa oli yksityiset soittotunnit, joita muut opiskelijat seurasivat ja professori Sokolov kommentoi osaamista. Yhteiskunnan käymistila vaikutti jokaisen arkeen. Opiskelussa korostui virtuoositeetin ja tekniikan hallinta. Piirainen eli tavallaan kahden eri vallankumouksen jaloissa
Halusin rikastuttaa klarinettiohjelmistoa ja antaa äänen vaiennetuille sävellyksille. Tämä laajentaa väitöskirjan kokemisen mahdollisuuksia rivikansalaisille. Musiikki on ollut tärkeä osa elämääni jo lapsesta asti, ensin soitin muun muassa pianoa, mutta päädyin klarinettiin, enkä ole sitä hetkeäkään katunut. Yhtä kattavaa listausta tuskin on koko maailmassa, siinä mielessä väitöskirja on kulttuurihistoriallisesti ainutkertainen tutkimus. Piiraisen väitöskirjassa on tehty valtava työ vähälle huomiolle jääneiden säveltäjien ja heidän teostensa esiin nostamisessa. Näissä on mahdollista kuulla ensimmäistä kertaa Suomessa julkisesti esitettyinä sävellyksiä, joita ei lännessä tunneta lainkaan. 24-28_VA_4-2021_Piirainen.indd 27 24-28_VA_4-2021_Piirainen.indd 27 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40. Kun siihen vielä liittyy Piiraisen ja hänen kollegoidensa soittamat esitykset konserttitaltiointeina, on lopputulos kiehtova sukellus neuvostoajan musiikin monimuotoisuuteen. Se on samalla kertomus hallitsijoiden sanelemasta linjasta ja normistosta omana aikanaan. Tutkimus on jaoteltu aikakausittain 1900-luvun alusta Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Näiden tutkielmien lisäksi väitöskirjaan sisältyy tuon ajan klarinettimusiikin live-esityksiä Piiraisen viidessä konsertissa. 4/2021 Venäjän Aika ?27 Arkistoja ja lähteitä penkomalla neuvostoaikaisista mapeista saattaisi hyvinkin löytyä vielä monta kiinnostavaa aarretta, kunhan vaan jollain olisi aikaa ja varaa uhrata resursseja salapoliisityöhön. Miten Leninin elinaikana sallivuus poikkesi Stalinin valtapolitiikasta. Ne löytyvät Taideyliopiston sivustoilta. Tutkintoon kuuluu myös verkkosivusto, jolle Piirainen on koonnut yli 500 klarinettiteoksen tietokannan, valtava ja ainutlaatuinen urakka täysin tuntemattoman musiikkialueen pelastamisesta yleisempään tietoisuuteen. Tulokseni paikkaavat tiedonpuutteita tästä tutkimattomasta venäläisen musiikin osaalueesta, toteaa Piirainen väitöksensä keskeisestä sanomasta ja merkityksestä. Tutkimus kattaa koko Neuvostoliiton kauden, mutta painottuu erityisesti venäläis-juutalaisen klarinettimusiikin vaikeaan kohtaloon Stalinin diktatuurin aikana, jolloin vääränlaisiksi miellettyjen teemojen käyttö saattoi pahimmillaan vaarantaa säveltäjän hengen. Otteita esityksistä on nähtävillä videoina halukkaiden katseltavaksi. Teosten soittaminen on olellinen osa taiteellista tutkimusta. Miten Brezhnevin stagnaation aika jäykisti luovuutta ja itseilmaisua. Mitä taiteellinen tohtorintutkinto pitää sisällään. Näkyikö Hrutshevin suojasää myös musiikissa. Väitös siis tutkii erityisesti klarinettimusiikin asemaa ja merkitystä Neuvostoliiton ja Venäjän musiikkimaailmassa
Taiteen asemasta Venäjällä eri kausina Ihminen on aina oman aikakautensa tuote. Tietynlaista varovaisuutta on selvästi ilmassa. Taide kantaa pitkälle meitä kaikkia. Kun valta katsoo mieluummin taaksepäin ja korostaa konserteissa ikiaikaisia klassikoita, vaatii kovaa rohkeutta tuoda esille uutta. Hän teki väitöskirjansa täällä, toki paljon Venäjällä käyden. Nähdä ja kokea maailmaa musiikin kautta. Koululaitoksella on ollut todella tärkeä merkitys ihmisten henkisyyden kasvattamisessa. . 28. Lue ja kuuntele tutkintoa: bit.ly/ Piirainen_Klarinetti Laajemmin Piiraisen urasta voi lukea hänen kotisivuiltaan: annepiirainen.com 24-28_VA_4-2021_Piirainen.indd 28 24-28_VA_4-2021_Piirainen.indd 28 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40. Ensinnäkin pitää tajuta, että valtavirrasta on jäänyt syrjään todella paljon kaunista ja tärkeää taiteellista työtä. Samoin musiikki istuu syvällä venäläisen sydämessä. Mikä on taiteen merkitys ihmiselle. Nykyisestä taiteen ja kulttuurin asemasta on vaikea sanoa mitään varmaa, koska koronan takia vierailut paikan päälle ovat olleet mahdottomia. Piiraisen ura on ollut laaja ja merkittävä yhden ihmisen osaamisen näyte. Venäläisessä kansassa elää vahva kulttuurin ja taiteiden arvostus, se ei ihan vähällä katoa, muuttui ympärillä oleva systeemi mihin tahansa – sielua kun ei voi hetkessä vaihtaa. Ja kaduille lähteminen voisi olla taiteilijan uran kannalta perin tuhoisaa. Väki marssii tahdissa ja oppii taputtamaan oikeissa kohdissa, mutta se, mitä päässä liikkuu, onkin jokaisen oma asia. Merkittävä paalu uralla oli palkinto Tanskassa Carl Nielsenin klarinettikilpailussa 1997, jonka jälkeen esiintymisten määrä kasvoi huikeasti. Siksi ollaan varovaisesti hiljaa. Vallalla oleva yhteiskunnan suuntaus leimaa koko olemista ja kulloinkin vallassa oleva tsaari – kutsuttiin häntä sitten keskuskomitean pääsihteeriksi tai miksi tahansa – pystyy sanelemaan normiston. Opiskeluaikojen Moskova Neuvostoliiton kuohunnan vuosina oli kiinnostava paikka, kun muutosten tuulet näkyivät myös kulttuurielämässä. , , Lue lisää! Anne Piiraisen tohtorintutkinto on tehty englannin kielellä ja sen virallinen nimi on Clarinet Music from Russia and the Soviet Union 1917-1991: Discovering an Unexplored Side of the Clarinet Repertoire. Lähes koko elämänsä Euroopassa asuneena Anne Piirainen on vihdoin asettunut Suomeen. Voisi ajatella, että jos tsaari haluaa istua loputtomasti vanhalla tuolillaan, niin ei hän halua orkesterinkaan soittavan uusia säveliä. Musiikki istuu syvällä venäläisen sydämessä. Ihmiset olivat myös poliittisesti aktiivisia ja osoittivat sen, halusivat muutoksia ikiaikaisiin jämähtäneisiin normeihin, etsittiin vapaampia tuulia. Venäjän Aika 4/2021 KULTTUURI Oma elämänkaari on kansainvälisyyden malliesimerkki Kun kysyn Anne Piiraiselta hänen omaa elämänkaartaan, vastaus on selkeä: Monessa maassa elämistä, monen kulttuurin tutkimista ja myötäelämistä, sitä minun vaellukseni on ollut. Aluksi tämä onnistuikin. Kirjallisuus on rakentanut venäläistä identiteettiä. Entä väitöskirjan viesti. Moskovasta valmistumisen jälkeen hän siis palasi Eurooppaan ja toimi pääosin Belgiassa freelance-muusikkona eri sinfoniaorkestereissa ja klarinetinsoiton opettajana. Kaikessa oli tavallaan rohkea eteenpäin menemisen tuntu, tai ainakin uskallus tehdä asioita omalla tavallaan piittaamatta ahtaasta normistosta, kertoo Piirainen. Anne Piirainen kertoo yllättyneensä siitä, miten ihmiset metrossa lukivat klassikkoja työmatkoillaan. Anne Piiraisen mielestä ihmisen henkinen kasvu ja siihen liittyvät kokemukset ovat ne perustekijät, joista yksilön persoona muotoutuu. Vaikka Anne Piirainen ei olekaan voinut pitkään aikaan vierailla Venäjällä, on hänellä silti tuntuma sikäläisen taideväen elämään ja tuntoihin. Siitä rikastuvat molemmat osapuolet ja saavat eväitä oman elämänsä rakentamiseen. Mutta joukkojen aivoja ja ajatuksia onkin hankalampi hallita. Pian kuitenkin ilmeni, että Putinin vallan toistuva jatkuvuus ei ruoki uusia ajatuksia ja toimintoja. Entinen työsarka siis jatkuu. Olisiko nyt aika avata silmät ja korvat ja kuulla näiden taiteilijoiden teosten upeus ja niiden antama kuva omasta ajastaan. Kun kysyn Anne Elisabeth Piiraiselta, mitä olisi elämä ilman taidetta, saan selkeän vastauksen: Se olisi täysin kestämätöntä! Harmaata ja ankeaa. Muutenkin väki kävi konserteissa ja näyttelyissä ahkerasti. Koko näiden teosten maailma ja henkinen sanoma on ohitettu. Hän näkee oman väitöskirjansa keskeisen viestin olevan se, että olisimme avoimia uusia ja unohdettuja vanhoja sävelteoksia ja niiden maailmoja kohtaan. Musiikissa esittäjän ja kuuntelevan yleisön vuorovaikutus on ainutkertainen tapahtuma. Nykyisin hän toimii vierailevana postdoctutkijana Sibelius-Akatemiassa saatuaan yhdessä pianisti Kirill Kozlovskin kanssa apurahan Suomen Kulttuurirahastolta venäläis-juutalaisen musiikin kartoittamiseen
Irt on um er o 7,5 € Aika Venäjän 4 21 Viipurin Monrepospuiston uudet kasvot MINUN VENÄJÄNI Ilkka Taipaleen huikeat Venäjä-elämykset KULTTUURI Anne Piirainen tutki venäläissäveltäjien kohtaloita 01_VA_4-2021_Kansi.ind d 1 01_VA_4-2021_Kansi.ind d 1 8.11.2021 10.06 8.11.2021 10.06 Suomi-Venäjä-seuran jäsenyys kannattaa: hyödynnä jäsenetusi! Lisää etuja ja tarkemmat tiedot: suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut 21_VA_4-2021_Oma_ilmo.indd 21 21_VA_4-2021_Oma_ilmo.indd 21 8.11.2021 11.25 8.11.2021 11.25. 30 €). Karjalan Sanomat pdf-versio 20 €/vuosi (norm. Seuraa seuraa! Venäjän Aika -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. hinnoista ruslania.com koodilla ”suomivenäjäseura” ja jäsennumero ”Tilausta koskevat huomautukset”-kohtaan. Venäjän Aika -lehden voi myös tilata liittymättä jäseneksi kestotilauksena 34 €/vuosi tai määräaikaistilauksena 38 €/vuosi. Tilaukset venajanaika.fi/ tilaa-lehti, +358 9 2730 0200, tilaajapalvelu@ media.fi. -10 % á la carte: • Ravintola Rioni Helsinki, Espoo, Turku, Tampere • Ravintola Katjusa, Lahti • Ravintola Bellevue Helsinki • Ravintola Pirosmani, Lahti KULTTUURIN NÄLKÄISILLE Sota ja rauha Lahden kaupunginteatterissa 17.9.-18.12.2021 30 €/hlö (norm. Suomi-Venäjä-seuran ja osastojen järjestämät konsertit suomivenajaseura.fi/albatross ja osastot.suomvenajaseura.fi/ events REISSAAJILLE Alennuksia majoituksista: Scandic Hotels, Holiday Club, Finlandia Hotels, Hotel Arthur Helsingissä, Huoneistohotelli Moonlight-Levi, Kuukiurun lomakylä Kemijärvellä, Jämsä Gasthaus hotelli ja mökit. 34 €) 2 lippua per jäsen. Kirjakauppa Tiedekirja ja SKS:n verkkokauppa -25 % Tiedekirjassa (Snellmaninkatu 13, Hki) ja verkkokaupassa kirjat.finlit.fi koodilla ”SUOMIVENAJA”. LUKUTOUKILLE Kirjakauppa Rosebud -10 % kivijalkakaupoista ja rosebud.fi koodilla ”SVS”. 34 €) myynti@mondediplo.fi, mainitse ”Suomi-Venäjä-seura” ja tarjoushinta. Paperilehden lisäksi seuran 28 € jäsenmaksuun sisältyy oikeus lukea Venäjän Ajan digitaalista näköislehteä ja sähköistä arkistoa venajanaika.fi/ lehtiluukku. Into Kustantamo -40 % kaikista Innon kirjoista verkkokaupassa intokustannus.fi koodilla ”SUOMIVENAJA”. Kirjakauppa Ruslania -10 % norm. teboil.fi/liitto/edut-ja-kampanjat Vuoden 2021 alusta Suomi-Venäjä-seuran jäsenet ovat saaneet jäsenetuna Venäjän Aika -lehden. Le Monde Diplomatique & Novaja Gazeta 24 €/vuosi (norm. Näytä jäsenkorttisi kassalla tai syötä se automaattiin ennen maksuvälinettä. Liput Lahden kaupunginteatterin lippumyymälästä, Lippupisteen myyntipisteistä ja tämän linkin kautta bit.ly/3GREDdY Rikos ja rangaistus Pieksämäen teatteri Poleenissa 16.10.-11.12.2021 15 €/hlö. Liput ja varaukset Kulttuurikeskus Poleenin kahvila p. Tilaukset: marja.malmi@venajaseura.com. 0400 855 614 tai lipunmyynti@poleeni.fi. Teboil: Jäsenalennukset: bensiini -2,1 senttiä/litra, dieselöljy -2,1 senttiä/litra, voiteluaineet -10% (alle 10 l astiat), autokemikaalit -5%, pesut -5%, nestekaasu -5% (täyttö). Anastasia -musikaali Tampereen teatterissa to 8.9.2022 klo 19 ja la 17.9.2022 klo 13 esitykset -4 € norm.hintaisista lipuista tästä linkistä: bit.ly/3bKaLli (Linkin voimassaolo päättyy 31.12.2021). HERKKUJEN YSTÄVILLE Uutta! Arctic Delice -10 % suomalais-venäläisenä yhteistyönä syntyneistä korkealuokkaisista Arctic Delice -herkuista Helsingin Vanhan kauppahallin myymälässä sekä verkkokaupasta articdelice.fi koodilla ”svseura10” sekä Kulttuuritila Albatrossin myymälästä
30. Kuvassa itäranta. Äänisen kierros OSA 2 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 30 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 30 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40. Venäjän Aika 4/2021 MATKAILU Äänisniemen ja Lyydinmaan kylissä Sungun kylän keskellä olevalta Mustovan saarelta avautuvat näkymät 24 km pitkän, kapean Putkozerojärven molemmille rannoille
Sitten jatkamme järven länsipuolen kylien kautta takaisin Petroskoihin. Sieltä teemme retken Äänisniemelle, kauas valtaväylistä ja suurista taajamista. 4/2021 Venäjän Aika ?31 MATKAILU Äänisniemen ja Lyydinmaan kylissä Venäjän Ajan viime numerossa kiersimme Äänisjärveä Petroskoista itärannan kautta järven pohjoiskärjessä olevaan Karhumäen kaupunkiin. TEKSTI JA KUVAT VEIJO SAANO Karhumäki PuudoŽi Vytegra A-215 E105 A-119 A-119 Ääninen 86K-224 Hirvas Kentjärvi Martsialnyje Vody Kontupohja E105 Petroskoi Sunku Tolvoja Kažma Ojatevšina Suurlahti Kosmojärvi 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 31 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 31 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40
Kunnostuksen jälkeen talossa toimivat Karhumäen kaupunginhallinto, verovirasto, kauppa ja museo. Karhumäen läpi virtaavan Vitska-joen suistoon on tehty puisto, jonne mennään kävelysiltaa pitkin. Äänisen niemimaa Äänisniemi on noin 12 000 km² laaja niemimaa, joka ulottuu Äänisen luoteisosasta noin sadan kilometrin päähän kohti järven keskustaa. Ravintolan kazakstanilainen kokki kertoili englanniksi minulle elämänsä vaiheista. Sinne on komea portti ja kävelysilta joen yli. 32. Pari vuotta sitten päättyneen kunnostuksen jälkeen se on hieno nähtävyys. Pääsin nälästäni noin neljällä eurolla. Kaupungin läpi virtaavan Vitskajoen suistoon tehtiin puisto, ”uusvenäjäksi” nimeltään City Park Vitska. 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 32 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 32 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40. Karhumäessä on kaksi hotellia, neuvostoaikainen Onežskaja ja uudempi hotelli Karhu, ja lisäksi on muutamia majataloja. Menomatka oikoreittiä Äänisniemen tie on jo melko muhkuraisessa kunnossa, mutta lähivuoKarhumäen keskustassa oleva, vuodelta 1935 oleva entinen hotelli (alla) on kunnostettu komeaksi. Vieraillessani kaupungissa kesällä 2019 majoituin Karhussa. Niitä ei ole tarvinnut purkaa uusien talojen tieltä, koska tonteille ei ole kysyntää. Rakennukseen tuli alueella ennen näkemättömiä hienouksia kuten hissi ja vesijohto. Muun muassa rautatieaseman päärakennus kunnostettiin, asema-aukiolle tehtiin valaistu suihkukaivo, kävelytiet laatoitettiin ja kulttuuritalo sekä taidekoulu remontoitiin. Nykyisin se on 13 800 asukkaan kaupunki, jota on viime vuosina kohennettu matkailijoita houkuttelevaksi. Niemen maastoa halkovat luoteiskaakkoissuunnassa kapeat lahdet ja järvet. Äänisniemelle tehtiin noin kymmenen vuotta sitten kestopäällystetty tie, joka saa kaupungin ulkopuolella numeron 86K142 ja jatkuu 113 kilometrin mittaisena Suurlahteen, lähes niemen eteläpäähän saakka. Ne ovat kymmeniä kilometrejä pitkiä ja paikoitellen vain pari sataa metriä leveitä. Majoitukseen on niemellä tarjolla vain muutama pieni vierasmaja, mutta moottoripyörällä tai autolla matkailevalle Äänisniemi on helppo käyntikohde, kun käyttää Karhumäkeä tukikohtana. Siinä ei ole ravintolaa, joten kävin pääkadun varren pienessä sushiravintola Sushi Cityssä. Historiallisesti ehkä tärkein kunnostuskohde oli Vienanmeren-Itämeren kanavahallinnon rakennus. Venäjän Aika 4/2021 MATKAILU K arhumäen (?????????????, Medvežjegorsk) taajama syntyi vuonna 1915 Muurmannin radan rakentamisen yhteydessä. Puiston läpi kävelemällä pääsee 2 km pitkälle hiekkarannalle, jonka Vitskaja Kumsa-joet katkaisevat. Kaupungin vanhin talo on vuonna 1916 valmistunut asemarakennus (oik.). Se valmistui vuonna 1935 hotelliksi poliitikoille ja viranomaisille, jotka valvoivat kanavan tekoa. Äänisniemi on liikenteen kannalta umpiperä, jonne ei ole pyrkimässä uudisasukkaita. Äänisniemi on vanhaa asuinaluetta, jossa on paikallisten taidokkaasti valmistamia puurakennuksia ja useita vanhoja rukoushuoneita
Vasta noin 46 kilometrin päässä Karhumäestä on ensimmäinen risteys, jossa päätie kääntyy vasempaan kapean Pyhälahden (???. Kannaksen puolivälissä on pieni Kosmaksen ja Damianuksen tsasouna. Kannaksen eteläpäässä on vielä Kosmojärven (??????????, Kosmozero) kylä, minkä jälkeen kannastie yhtyy Suurlahteen vievään päätiehen. Se on Kižinsaaren kohdalla mantereen puolella. Siksi Äänisniemen tietä on muutaman viime vuoden aikana jatkettu lähes 38 kilometriä Suurlahdesta niemen eteläisimmässä osassa olevaan Ojatevšinan (?????????) kylään saakka. Oikoreitti lyhentää matkaa Äänisniemen päähän noin 20 kilometrillä verrattuna päällystettyyn reittiin. 4/2021 Venäjän Aika ?33 MATKAILU sina tilanne muuttuu. Suurlahtelaiset haluaisivat, että Kižinsaareen mentäisiin Äänisniemen kautta. Se on puoli kilometriä leveän kannaksen pohjoispäässä; kannas on edellä mainitun, noin 40 kilometriä pitkän Pyhälahden ja yhtä pitkän, kapean Kosmojärven välissä. Se on aktiivisessa käytössä, vaikka seutu on harvaan asuttua: viiden kilometrin säteellä on ympäristössä vain yksi talo. ???a, Velikaja Guba) on Äänisniemen suurin pitäjä. Toiveissa on, että vuoden loppuun mennessä on Kosmojärven vedet laskevat pienen Kažman kylän läpi noin 500 metriä leveän kannaksen poikki Äänisjärven Pyhälahteen. Tie Ojatevšinaan oli tarkoitus saada valmiiksi viime vuonna, mutta viivästyksiä tuli, joten kestopäällystettä päästiin laskemaan vasta tämän vuoden heinäkuussa. Matka alkaa lähes asumattoman metsän läpi. Pian kivikauden jälkeen siellä asui ainakin saamelaisia ja vepsäläisiä. Karhumäen ja Suurlahden väliltä peruskorjataan 76 kilometriä tietä. Suurlahti, niemen suurin kylä Noin tuhannen asukkaan Suurlahti (??????. Sitten kylä oli pitkään karjalaisten seutua, kunnes noin 800 vuotta sitten sinne asettui venäläisiä, jotka ovat nykyisin valtaväestönä. Suurin osa Kižinsaarella kävijöistä tulee kuitenkin kantosiipialuksilla Petroskoista ja Kontupohjasta sekä risteilylaivoilla Pietarista asti. Tie Kižinsaarelle Kesällä 2019 tienviitta Kižinsaareen oli jo komeasti pystyssä Suurlahdessa. Korjauksen on määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä. Siinä oli kaltaiseni vanhan motoristilääkärin mukava pysähtyä – Kosmas ja Damianus ovat lääkärien suojeluspyhimyksiä. Oma kasvimaa on Äänisniemen asukkaille tärkeä, ja kukkaloistossaan se on myös matkailijoita ihastuttava nähtävyys. Kosmojärven rannassa on lääkärien suojeluspyhimysten Kosmaksen ja Damianuksen tsasouna. ???????, Guba Svjatuha) yli. Turismi toisi rahaa ja työpaikkoja seudulle. 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 33 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 33 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40. Pitäjän tärkein nähtävyys on niemen itärannan lähellä oleva Kižinsaari, jonne on Suurlahden taajamasta laivayhteys. En kääntynyt, vaan jatkoin suoraan Kažman (?a???) kirkonkylään. Tiepohja loppui noin 600 metriä ennen Ojatevšinaa. Kannaksella on soratie 86K-147, jota voi körötellä maaseudun tunnelmaan sopivasti rauhallisella nopeudella. Tien teko oli kuitenkin vielä kesken, mutta tiepohja oli moottoripyörällä ajettavissa, tosin pölisevänä ja loppupäästään 5 kilometrin matkan karkean irtosepelin peittämänä
Äänisniemen harjuilla Suurlahdesta palatessa päällystetty tie 86K-142 vie kohti Äänisniemen itärantaa. Hirvaksen tulivuori Päätie E105:n varrella Karhumäestä etelään ei ole paljon näkemistä, koska tien linjaus vie suurelta osin metsien läpi. Suunu on Äänisen pisin joki, 282 kilometriä. Asutusta ja järvimaisemia nähdäkseen kannattaa ajaa vanhaa tietä 86K-18. Sinne turistibussit tuovat matkailijoita nauttimaan kahvilapalveluista ja ihmettelemään jähmettyneitä laavavirtoja. Lisäksi Tulokkaiden vaikutus näkyi myös kulttuurissa. Suunnitelmien mukaan Kižin ja Ojatevšinan välillä alkaa liikennöidä alus. Sieltä löydettiin vuonna 1714 lähde, jonka vettä juomalla löytäjä uskoi parantuneensa sydäntaudista. SA VI N , W IK IC O M M O N S 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 34 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 34 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40. Nykyisin Martsialnyje Vodyssa annetaan ympärivuotisesti hoitoja muun muassa diabeetikoille. ??????, Vulkan Girvas). , , Äänisniemen kylien talot ovat yleensä vanhoja hirsirakennuksia. Kerrotaan, että Ojatevšinasta näkyy koko Kižinsaari lukuisine kirkkoineen. Se kääntyy valtatieltä länteen noin 70 kilometriä Karhumäen eteläpuolella. Tie nousee matkalla niemen korkeimman paikan (202 m) lähelle Gurginossa. Siellä on noin 900 asukasta ja heille muun muassa koulu, kulttuurikeskus ja kirkko. Noin 1,3 kilometriä pitkä matka rannasta saarella olevaan laituriin ei vie kauan. ????). Niin tehtiin, ja keisarikin kävi siellä hoidoissa vuosien mittaan tiettävästi neljästi. Hirvaksen kylän lähellä on saman joen toinen koski, Porokoski (?????????, Poor-Porog). Aunusta pidetään lyydiläisten pääkaupunkina, mutta Lyydinmaa yltää Laatokan rannikolta Hirvaksen ja Kontupohjan korkeuksille asti. A. Paikallinen pariskunta, ehkä vähän maistissa, tuli ihastelemaan maisemia ja jututtamaan moottoripyöräilevää matkalaista. Sitä ennen joki kuohuu vapaana Kivatsun putousten läpi, ja Kivatsu onkin seudun tunnetuin nähtävyys. Eteläisempi niistä on Tolvoja (?o????, Tolvuja). Keisarin parantola Noin 42 kilometriä Hirvaksesta tietä 86K-18 etelään on Martsialnyje Vody (??????????. Hirvas sai alkunsa vuonna 1931, kun Suunujokeen (????, Suna) tehtiin pato. Kun keisari – eli tsaari, kuten ennen suomeksikin sanottiin – Pietari Suuri kuuli tapauksesta, määräsi hän, että lähteen lähelle perustetaan parantola. Matkan varrella on kaksi isoa kylää. ????). Kontupohjan komea rautatieasema on vuodelta 1952. Se on noin 500 asukkaan kylä 30 kilometriä pitkän, kapean Putkozero-järven pohjoispäässä. Tie jatkuu paikoin rantajyrkänteen harjanteella seuraavaan taajamaan, joka on nimeltään Sunku (?????a, Šunga). 34. Erikoista Hirvaksessa on muinainen tulivuori (?????. Kesäkuussa 2015 paikalle avattiin tulivuoripuisto Girvas Park (?????. Kylä sijaitsee järven molemmilla rannoilla, ja kylän keskus on järvessä olevalla Mustovan (????????) saarella. Hirvas (??????, Girvas) on vanhan tien varren suurin (n. Sitä pitkin pääsee katsomaan Suunujoen eteläistä haaraa. Kieliongelmista huolimatta pääsimme yksimielisyyteen siitä, että Sunku on kaunis kylä. 1000 asukasta) taajama, alkuaan lyydiläisten kylä. Lyydiläiset ovat suomensukuinen kansa, jolla on oma versionsa karjalan kielestä. Se on pari kilometriä kylästä itään, missä päällystetystä tiestä eroaa pieni etelään vievä soratie. Sen kraatteri paljastui, kun virtaus ohjattiin kosken ohi voimalaan. Kävin saaren kirkkomäellä ottamassa kuvia ja syömässä evästä. Venäjän Aika 4/2021 MATKAILU mahdollista ajaa sileää asfalttia Äänisen rantaan, laivalaiturin viereen asti. Suunujoen koskia Suunujoen eteläinen haara vie Suunujärveen ja siitä edelleen Äänisjärveen. Koskella on putouskorkeutta kaikkiaan 16,8 metriä, mikä on reilut kuusi metriä enemmän kuin Kivatsulla. Pietari Suuren kuoltua Martsialnyje Vody jäi unholaan, mutta vuonna 1964 otettiin käyttöön uusi parantola, ja siellä annetaan hoitoja käyttäen rautapitoista lähdevettä ja parin kilometrin päässä olevan Gabozeron eli Haapajärven mutaa. Sinne rakennetaan pysäköintialue 300 autolle. Sieltä avautuu näkymä Äänisen ulapalle saakka. Loppukesällä 2019 Porokoski oli lähes kuiva, mutta kevättulvien aikaan se on komea näky. Hirvaksen pato ohjaa pääosan joen virtaamasta pohjoiseen Päläjärveen vievään kanavaan, johon tehtiin voimala
1920ja 1930-luvulla yli puolet Kontupohjan 14 000 asukkaasta oli suomalaisia. Suojärvi kuului aiemmin Suomelle, ja suomalaiset rakensivat vuonna 1936 Ignoilan kylään vesivoimalan. Osa tulokkaista oli paennut Suomesta itsenäisyytemme alkuvuosien kommunistivainoja. Suomalaisia palkattiin myös vuosina 1996–2000 tehtyyn kunnostustyöhön. Kun nousin Äänisen pinnan läheisyydestä ylös päätielle E105, näkymät kirkastuivat aurinkoisiksi. Osa heistä oli lamakautta paenneita suomalaissiirtolaisia Suomesta, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Vanha tie 86K-18 on äskettäin kunnostettu, vähäliikenteinen ja rattoisa ajettava. Viidestä rakennuksesta kaksi toimii hotellina, jossa on majoitustilaa 240 potilaalle. Vain hiukan liioitellen voi sanoa, että suomalaissiirtolaiset rakensivat Kontupohjan kaupungin. Sen edustan laajalla aukiolla on 14 metriä korkea, Alankomaissa valmistettu carillon-kaari, jossa on 23 kelloa. 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 35 30-35_VA_4-2021_Aanisjarven ympari.indd 35 8.11.2021 11.40 8.11.2021 11.40. Se on 194 kilometriä pitkä Suojoki (???, Šuja), joka lähtee Suojärvestä. Toinen tornikellopeli on keskustassa Proletarskaja-kadulla. Karjalan tasavallan liikenteen turvallisuus ei ole Suomen tasolla. Etelään ajaessani ylitin Janišpolskojen (?????????????) kylässä jälleen Suunujoen. Kukoistus päättyi vuosien 1937– 1938 terroriin, jota myös Suureksi puhdistukseksi kutsutaan. Sen pato on Suojoen ainoa, ja jos se purettaisiin, voisivat vaelluskalat nousta Äänisestä laajalle järvialueelle jopa lähelle nykyistä Suomen itärajaa. Jäämme odottamaan, milloin koronavirusepidemia saadaan Karjalan tasavallassakin hallintaan niin, että matkailu Suomesta sinne on jälleen mahdollista niin autoilijoille ja moottoripyöräilijöille kuin urheilukalastajille ja kanoottimelojillekin. . Sandaljärven vedet johdetaan kanavaa pitkin Kontupohjan kaupungin läpi voimalaan, jonka vanhin osa valmistui vuonna 1926 Kontupohjan kulttuuritalo Taiteiden palatsi valmistui vuonna 1936, rakentajinaan suomalaiset maahanmuuttajat. Vauhtia oli ollut enemmän kuin sallitut 60 km/t, sillä useita puita oli katkennut auton törmätessä niihin. Eteläpäässään se menee Kentjärven ja Uksjärven välissä olevaa, noin 10 kilometriä pitkää kannasta pitkin. Varsinkin amerikansuomalaiset toivat mukanaan työkaluja, koneita ja uutta osaamista. 4/2021 Venäjän Aika ?35 MATKAILU on tarjolla kuntoutusta lonkkaja polvinivelleikkauksen jälkeen uusilla laitteilla. Kaikkiaan 11 000 suomalaista vangittiin, ja suomen kielen puhumisesta tuli rikos. Alueella on lomakyliä, ja kannaksen pohjoisosassa on hotellikin, nimeltään Kalevala. Kahden kansan Kontupohja Majoituin kuitenkin Äänisen rantaan Kontupohjan (?????????, Kondopoga) kaupunkiin, jonne pääsee tieltä 86K-18 ajamalla Kentjärven (??????????, Kontšezero) kylän läpi ja pitkin tietä 86K-66 valtatie E105:n itäpuolelle. Uutta arkkitehtuuria edustaa muun muassa paperitehtaan kustantama talviurheilukeskus. Nykyisin Kontupohjassa on noin 28 700 asukasta, joista suomenkielisiä on enää vajaa 4 prosenttia. Kapeimmillaan kannas on vain noin 200-metrinen. Äänisen länsirannan joet Lähtiessäni syyskuussa 2019 Kontupohjasta oli aamuilmassa syksyn tuntua: kaupunki oli Äänisestä nousseen sankan sumun peitossa. Ulosajoväylällä poliisi ohjasi liikennettä, kun tieltä suistunutta autoa vedettiin ojasta. He rakensivat tehtaita, voimalaitoksia, sovhooseja ja asuintaloja. Joki on jo nyt kanoottimelojien suosiossa, ja padon poistolla siitä saisi lisäksi verrattoman urheilukalastuskohteen. Vielä noin kilometri ennen Petroskoin pohjoista eritasoliittymää ylitin viimeisen Ääniseen laskevista neljästä suurehkosta joesta. Kaupungin yleisilme on siisti ja varsin nykyaikainen, vaikka myös vanhoja, komeita asuinja liiketaloja on säilytetty. Tulokkaiden vaikutus näkyi myös kulttuurissa: Kontupohjassa ilmestyi useita suomenkielisiä julkaisuja. Karjalan liikenneja viestintäministeriön mukaan parannusta on kuitenkin tapahtunut muun muassa Turvalliset ja hyväkuntoiset tiet -kansallishankkeen ansiosta. Tilastojen mukaan vuonna 2020 tapahtui noin 15 % vähemmän liikenneonnettomuuksia kuin edeltävänä vuonna
–?Noin viisi vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen elettiin aikaa, jolloin näkyi kaikenlaisia yrittäjiä, Ahonen kuvailee. Alkuvuosina ohjelmaan kuului aina kenttäruokailu. –?Olin matkailualalla ihan pystymettän ukko. Matkailualalle pystymettästä Laivan tapaus on haminalaisen Ahosen, 70, yrittäjän uran vaikein. Odottelu ei yllättänyt Ahosta, joka on kulkenut laivansa vuoksi Venäjällä kolmen vuoden kärsimysten tien: kuulusteluja, oikeudenkäyntejä, rahallisia vaatimuksia. Venäjän kieli oli sellainen, että harashoo ja loput viittomalla. 36. Ihan pian rakkaan Charlotten oli määrä lipua laituriin Venäjän puolelta Saimaan kanavaa. Kerran vaihdelaatikkoon tuli sähkövika, jolloin Ahonen kuulutti kylmän rauhallisesti sotahistoriaretken matkustajille, että vihollinen on vallannut Suistamon kirkon alueen ja sen vuoksi sinne ei voida mennä vielä. Kourassaan Ahosella oli paperit, joiden piti todistaa oikeus kuljettaa laiva Suomeen. Se vei syviin vesiin, vaikka hän on aiemminkin kohdannut tilanteita, joissa heikkohermoisempi olisi heittänyt hanskat tiskiin. Idänmatkailu opetti pitkää pinnaa jo 1990-luvulla. Se on laiva, jonka viranomaiset takavarikoivat Ahoselta yli kolme vuotta aikaisemmin Viipurissa. Niin kuin silloin, kun nuorisojoukot tukkivat siltoja ottamalla toisiaan kädestä kiinni tarkoituksenaan kiristää rahaa. Saimme luottamuksen rakennettua, mikä on Venäjällä tärkeää. Karjalan tasavallassa tuli vastaan valemiliisi samoissa aikeissa. Venäjän Aika 4/2021 TAPAUS Matkailuyrittäjä Jarmo Ahosen laiva oli jumissa Venäjällä vuosina 2017–2020. Häntä syytettiin Venäjällä muun muassa kabotaasirikoksesta, eli luvattoman liikenteen järjestämisestä. , , 36-38_VA_4-2021_Ahonen.indd 36 36-38_VA_4-2021_Ahonen.indd 36 8.11.2021 11.41 8.11.2021 11.41. TEKSTI AINO HEIKKONEN KUVAT JANI KAUTTO Mitalit jaetaan kalkkiviivojen jälkeen Harashoo ja loput viittomalla. Ensin on ruokailtava. Hän oli varautunut muutenkin huolella: ennen kuin yksikään turisti liikkui rajan yli, hän kellotti ystävänsä kanssa jokaisen tieosuuden, tutki huoltoasemat ja tapasi majoituspaikkojen omistajat henkilökohtaisesti. Ahosta vastaan nostetut – hänen mukaansa täysin tekaistut – rikossyytteet oli käsitelty loppuun jo aiemmin. –?Ravintolapalvelut olivat siihen aikaan – miten sitä kauniisti sanoisi... Ihan aluksi kaveriporukka ajeli itärajan taakse omistamallaan pikkubussilla. Edellisen kerran Ahonen oli yrittänyt saada Charlotten Suomen vesille marraskuussa 2019. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisellä Venäjällä sattui monia hassutuksia, kuten Ahonen välikohtauksia kutsuu. Ahonen perusti ensimmäisen matkailuyrityksensä vuonna 1989, ja matkat suuntautuivat Kymenlaaksosta luontevasti lähinaapuriin itään. Rajantakaisen Karjalan kuoppaiset tiet olivat pitkään murheenkryyni, ja usein Ahosen bussista on hajonnut vähintään rengas. Laiva jäi jumiin Suomenlahden luovutettuihin saariin tehdyn historiaretken jälkeen. Mutta pikkuhiljaa se kehittyi. Rikosepäilyjen varjolla Charlotte alun perin takavarikoitiin Uuraan satamassa Viipurin edustalla. Se kuuluisa venäläinen vieraanvaraisuus Matkailualalle Ahonen päätyi harrastuksen kautta. Silloin matka tyssäsi Venäjän tulliin. Matkustajat oli tuotu bussilla Suomesta Viipuriin, josta he nousivat Charlotten kyytiin. Mutta mitään ei näkynyt. Teemaksi muotoutui Venäjän Karjalan ja Kannaksen sotahistoria. S yyskuun ensimmäisen päivän iltana 2020 matkailuyrittäjä Jarmo Ahonen seisoi Suomen ja Venäjän kaakkoisrajalla sijaitsevan Nuijamaanjärven laiturissa ja odotti. aika vaatimattomia, Ahonen kuvailee kohteliaasti
Ihmisten valoisuus on tehnyt vaikutuksen. Ahonen kertoo ystävästään Antista, oikealta nimeltään Andreista, joka talven koetellessa iloitsee lumesta ja pakkasesta. Kolme vuosikymmentä alalla ovat tuoneet hänellekin roppakaupalla ystäviä rajan takaa. Koneiden pariin Ahonen kulki isänsä jalanjäljissä. –?Kuolintodistuksessa luki, että vedenpuhdistukseen käytettyä klooria säilytettiin lasipulloissa. 4/2021 Venäjän Aika ?37 Kovan onnen Charlottelaiva on palannut kotisatamaansa Lappeenrantaan. –?Lähti mopo käsistä, Ahonen kuvailee huvin muuttumista työksi. Siitä oli iso apu myöhemmin tien päällä. Perheellä oli niukkaa, mutta aikaa vietettiin yhdessä vaikka saaressa lettuja paistaen. Rajantakaisen Karjalan sivukylillä Ahonen on pistänyt merkille ihmisten kyvyn laittaa vaikeat tapahtumat syrjään. –?Kun Suomessa on lunta, niin kirotaan, vaikka valittamalla maailma ei parane. –?Moni muistaa Suomen ajan, suomalaiset koulut ja sotilaat, jotka antoivat leipää, eivät sitä, että kaveerauksesta suomalaisten kanssa seurasi lähtö Siperiaan. Pienistäkin asioista voi olla onnellinen. 20 vuotta hujahti yrittäjänä autoja, maatalouskoneita, veneitä ja trukkeja korjatessa. Joku pulloista oli hajonnut. Korona toi tauon Venäjä-matkailuun Ripauksen venäläisestä loistosta hän kertoo kokeneensa Suomessakin Venäjän suurlähetystön juhlissa Helsingin Tehtaankadulla. 36-38_VA_4-2021_Ahonen.indd 37 36-38_VA_4-2021_Ahonen.indd 37 8.11.2021 11.41 8.11.2021 11.41. Isä oli ylikonemestari, joka työskenteli merillä. Työ koitui hänen kohtalokseen: isä kuoli Kreikassa sattuneessa työtapaturmassa Ahosen ollessa 10-vuotias. Isän kuoleman jälkeen elämä jatkui veljen ja äidin kanssa perheen omakotitalossa Haminan Hillon kylässä. Äiti työskenteli läheisessä Summan paperitehtaassa. –?Ei tarvinnut olla suurta ja mahtava. Hän on huomannut, että matkailun ydin on ihmisten kohtaaminen. Isän menettämisestä huolimatta Ahosella on lapsuudesta varsin valoisat muistot. Jarmo Ahonen laivansa kannella. Nuorena hän opiskeli autoasentajaksi. Yrittäjänä iloa Ahonen saa turistiryhmien kuljettamisesta ja opastamisesta. Hän arvostaa venäläisten vieraanvaraisuutta: tuntemattomatkin kutsuvat tsajulle, mutta tuttujen kohtaaminen on aina tapaus. Viime kesänä alus liikennöi Saimaalla
2020 Syyskuun alussa Charlotte saapuu Nuijamaalle ja edelleen Lappeenrantaan. Oikaisua tai korvauksia yrittäjä ei Venäjältä ole hakenut. –?Kyllä siinä hiljalleen oppi pelaamaan itsekin, kun mikään ei perustunut mihinkään ja jutut heitettiin hihasta. Vuonna 2020 Ahosen kaikkien kolmen matkailufirman tulokset painuivat tappiollisiksi. , , Charlotten salonki. . Jäät estävät siirron. Venäjän Aika 4/2021 TAPAUS Sittemmin kutsut loppuivat. –?Pitää taistella loppuun saakka. Charlotten vuoksi Ahonen velmuili myöhemminkin: jäädessään jumiin tulliin hän tekeytyi huonovointiseksi ja vaati paikalle ambulanssia vauhdittaakseen laivan pääsyä pois Viipurista. Myös Viipurin ja Pietarin oikeuksilla keskenään eri näkemys. 36-38_VA_4-2021_Ahonen.indd 38 36-38_VA_4-2021_Ahonen.indd 38 8.11.2021 11.41 8.11.2021 11.41. Mitalit jaetaan vasta kalkkiviivojen jälkeen, Ahonen sanoo nyt. Charlottella on nyt kuskattu turisteja ympäri Saimaata. Hänen voittonsa oli laivan kotiutuminen Suomeen. Hyvää kannatti odottaa. Toukokuussa Ahonen siirtäisi aluksen, mutta se on takavarikoitu uudelleen. Moni väsyttävän tapahtumaketjun yksityiskohta on jäänyt Ahoselle itselleenkin epäselväksi. Jarmo Ahosta epäillään muun muassa luvattomasta kuljetuksesta Venäjän vesillä. Tämän kesäkauden pelasti Charlotte, joka lopulta reilu vuosi sitten saatiin yllättäen Suomeen. Mies vastaa venäjäksi: pojehali, mennään. Heiltä Ahonen oli saanut väliaikatietoa matkan etenemisestä Saimaan kanavan Venäjän puolen suluilta: Brusnitšnojesta, Iskrovkasta, Tsvetotšnojesta, Ilistojesta ja Pällistä. Ahonen aluksineen jää jumiin Viipurin tulliin. 2019 Maaliskuussa Venäjän tulli ja ulosotto ovat erimielisiä laivaan liittyvistä päätöksistä. Ahonen kaivaa puhelimeltaan videon, jossa venäläisittäin suomea murtava nainen selostaa tilannetta Venäjän tullissa: –?Kello 15.30 Alexander tuli papereiden kanssa ja kaksi tullimiestä kävelee ja... Koronaviruspandemian aikana Ahonen ei ole yrittänyt rajan yli ollenkaan. Elokuussa Ahonen vapautuu jäljellä olevista syytteistä jutun vanhentuessa. Oikeuskäsittely on yhä kesken. Elokuun lopussa hän oli saanut Venäjältä ilmoituksen, että Charlotten voisi noutaa. Kun Putin vieraili Suomessa elokuussa 2019, Ahonen meni Helsinkiin bussillaan, jonka kyljessä luki venäjäksi: Tervetuloa V. Se tuntuu Ahosesta vieläkin uskomattomalta: yhtä suurelta mysteeriltä kuin se, miksi se alun perin takavarikoitiin. Venäjän Aika julkaisee jutun uudelleen hieman lyhennettynä. Suurlähettiläät ovat vaihtuneet, mutta Ahonen arvelee, että hänen epäsuosioonsa vaikutti myös Charlotte-laivan tapaus. Marraskuussa Charlotten hallinta siirtyy tullilta ulosotolle. Putin. 1.9.2020 kello 22.29 otetussa kuvassa Charlotte lipuu laituriin. Silti häntä jännitti. V. Ulosotto saa luvan myydä laivan, tuloksetta. Kuulusteluja ja noin 100?000 euron maksuvaatimus, joka pienenee myöhemmin noin 40?000 euroon. Kaiken piti olla kunnossa. 33?000 euron maksuvaatimus. Pitää taistella loppuun saakka. Syksyn tullen Ahonen kunnostaa laivaa ja huilaa. Yrittäjä Jarmo Ahonen on onnellinen mies saatuaan laivansa takaisin Venäjältä sinnikkään väännön jälkeen. –?Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on ilmoittanut, että heillä ei ole mitään vaatimuksia minulle. Jupakan kuluessa Ahonen maksoi Venäjälle satamamaksuja, joidenkin kymppien sakkoja ja muutaman erän velkaa tullille. Miksi juuri silloin, sitä Ahonen ei tiedä. Noin 50 vuotta sitten ensimmäisen korjaamoyrityksensä perustanut mies tuskin koskaan jää kokonaan eläkkeelle. 38. –?Ajelin Tehtaankatua edestakaisin piruuttaan, kun tiedän, että siellä on kamerat. Olkaa hyvä ja auttakaa minua. Marraskuussa takavarikko päättyy. 2017 Kesäkuussa Charlotte takavarikoidaan. 2018 Tammikuussa Ahonen saa luvan tuoda Charlotten Suomeen noin 20 euron sakkoja vastaan. Onnen päivä: Charlotte lipuu laituriin Reilu vuosi sitten Nuijamaanjärven laiturissa ilta jo hämärtyi, mutta Ahonen odotti sinnikkäästi. Summista hän on vaitonainen, eikä edes tiedä, paljonko velkaa on jäljellä. Ehkä jatkossa elämästä voisi nautiskella enemmän. Mikä on päätös. Toukokuussa tapaus palautuu valmisteluun. Sekavasta prosessista käteen jää tuomio luvattomasta kaupallisen liikenteen harjoittamisesta ja velkaa tullille. Hän on kuljettanut ryhmiä kotimaassa, vaikka pääosa töistä on hävinnyt. Juttu on julkaistu Sunnuntaisuomalaisessa 14.9.2021. Hakijoiksi hän värväsi muutaman kaksoiskansalaisen. Charlotten Ahonen aikoo myydä
Lebedev kirjoittaa hieman dekkarimaista proosaa, jossa jännitys tihentyy loppua kohti. “novitshok” tulokas), jonka tämä petturi on itse kehittänyt. Catherine Belton on Venäjään erikoistunut toimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa Financial Timesin kirjeenvaihtajana. Tappavan myrkyllistä kirjallisuutta Sergei Lebedev: Mahdoton jäljittää, Docendo Viime vuosina on uutisoitu useista tapauksista, joissa Venäjän turvallisuuspalvelun epäillään “likvidoineen”, kuten sanonta kuuluu, pettureita maan rajojen ulkopuolella. Romaani kuvaa neuvostoaikaista salaista kaupunkia, jossa valmistettiin myrkkyjä vastustajiin kohdistettuja täsmäiskuja varten. Edes uskollisuus Putinille ja Yhtenäinen Venäjä -puolueelle ei aina takaa liikemiehen asemia. Heidän on määrä surmata tämä Debytantti-nimisellä aineella (vrt. Usein murhissa on käytetty myrkkyä, esimerkiksi poloniumia ja novitshokia. Siinä kerrotaan myös yhden myrkkyjen kehittelyyn osallistuneen huippututkijan paosta Länteen uuden henkilöllisyyden turvin. Esa Tuomisen kirjanurkka 39_VA_4-2021_Kirjat.indd 39 39_VA_4-2021_Kirjat.indd 39 8.11.2021 11.41 8.11.2021 11.41. Venäjä on edennyt turvallisuuspalveluvetoiseksi vähä vähältä. Ne, jotka eivät taipuneet (esimerkiksi Hodorkovski , Berezovski , Gusinski ), pantiin kovin ottein syrjään. Sen sijaan nyt Alapuro julkaisee päiväkirjanomaisia merkintöjään kiihkeistä tapahtumista kun vanha järjestelmä korisi kuolontuskissaan. Venäläiset ihailivat jopa naiivisti kaikkea länsimaista, mikä nykyisessä superpatriotismin ilmapiirissä tuntuu hämmentävältä. Jonkin verran Alapuro sukeltaa myös poliittisiin prosesseihin ja arvuuttelee, mihin suuntaan Neuvostoliitto lähtee kulkemaan. Kirjan mukaan valtavat rahamäärät on ohjattu suoraan presidentille, joka käyttää niitä mielensä mukaan. Huomattava suomalainen sosiologi Risto Alapuro vietti talven 1990-1991 Moskovassa tarkkailemassa Neuvostoliiton viime hetkiä. Paenneen huippututkijan petturin perään lähetetään kaksi koulutettua tappajaa. Moni on ehkä jo unohtanut, kuinka käsittämättömän pitkissä jonoissa itänaapurimme joutuivat tuolloin kitumaan ja kuinka tyhjiä olivat kauppojen hyllyt. Mielettömät rahamäärät on viety ulkomaille. 4/2021 Venäjän Aika ?39 Suomalaissosiologi Venäjän myllerryksessä Risto Alapuro: Vallankumouksessa – Moskovan päiväkirjat 1990–1991, Vastapaino. Tästä aihepiiristä ammentaa nuoremman polven venäläisen kirjailijan Sergei Lebedevin romaani. Kuvaavaa Venäjän nykytilalle on, että KGB:n ja sen seuraajien myrkkymaailmasta kirjoittava venäläiskirjailija on muuttanut (joutunut muuttamaan?) Länteen, Berliiniin. Tämä suunnitelma ei koskaan toteutunut. Toimeksiantajat ajattelivat siis antaa petturin sananmukaisesti maistaa omaa lääkettään. Maa, joka on turvallisuuspalvelunsa käsissä Catherine Belton: Putinin sisäpiirissä – Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan, Docendo. Kirja esittelee uuvuttavan yksityiskohtaisesti valtavia rahavirtoja, joita ohjaavat KGB-taustaiset miehet ja heidän käskyjään noudattavat liikemiehet. Osalla on pröystäilty Venäjällä. Alapuron päiväkirjoissa sekoittuvat kiehtovalla tavalla jokapäiväisen elämän havainnointi ja tieteellis-sosiologiset pohdinnat. Alun perin Alapuron piti kirjoittaa Moskovassa sosiologinen teos, joka olisi täyttänyt tieteellisen tutkimuksen kriteerit. Jos FSB-kenraalit haluavat, jokaisen on vuorollaan luovuttava omistuksistaan tai ainakin osasta varallisuudestaan ja tehtävä niin kuin “kolmen kirjaimen järjestö” käskee. Kirjan loppuun Alapuro on liittänyt äskettäin kirjoittamansa jälkisanat, joissa hän ihmettelee, miten tässä näin pääsi käymään. Jos Beltonia on uskominen, Venäjän koko talouselämän huippu on miehitetty KGB-taustaisilla miehillä, jotka Putinin siunauksella määräävät, mitä Venäjällä saa tehdä. Hän teki yhteistyötä neuvostoliittolaisten kollegojensa kanssa, seurasi alansa kehitystä naapurimaassa ja teki arkipäivästään tarkkoja havaintoja. Kirjaa ei kuitenkaan ole kevyt salapoliisiromaani vaan kirjallisuutta asiaan kuuluvine filosofisine pohdintoineen. Hän on tehnyt valtavan työn penkoessaan kehityskulkua, jossa KGB:n seuraaja FSB on kohonnut itänaapurimme sekä poliittiseksi että taloudelliseksi valtakeskukseksi. Vaikea sanoa, meneekö kirja jo fantasian puolelle esitellessään Putinin omistuksia. Sen sanoma on, että pettureiden tuhoaminen myrkyttämällä on yhä Venäjän turvallisuuspalvelun repertuaarissa. Loput ymmärsivät, mistä nyt tuulee, ja ryhtyivät nöyriksi. Se liikkuu monella aikaja tapahtumatasolla. Mihin katosi se “normaali” yhteiskunta, joka oli muotoutumassa 30 vuotta sitten ja jonka osasia olivat vapaa lehdistö ja kahlitsematon poliittinen kilpailu
Viimeiset vuodet tila on ollut tyhjillään. Hyvän perinteisen ruoan lisäksi henkilökunta viihdyttää asiakkaita myös musiikkija tanssiesityksillä. TEKSTI KARI MARTIALA JA HELENA LYLYHARJU KUVAT KARI MARTIALA Vauhdikas Pirosmani Musiikki tempaisi iloiseen tanssiin ravintolan Liliia Vasilenkon (oik.), georgialaisen vieraan Giorgi Kupunian (keskellä) ja asiakas Nadezhdanin. Ruoan kanssa suositellaan luonnollisesti hyviä georgialaisia viinejä, mutta autolla liikkuville on tarjolla muun muassa ihanaa sikäläistä päärynälimonadia. Yhtäkään niistä ei löydy Alkon valikoimista. Venäjän Aika 4/2021 RUOKA L auneen teollisuusalueella, Kauppakeskus Mailin ja Launeen Prisman välimaastossa toimiva Pirosmani on georgialainen ravintola, jossa hyvä ruoka, mukava lämminhenkinen tunnelma ja yllättävät tanssiesitykset saavat asiakkaan tuntemaan itsensä toivotuksi vieraaksi. Viinit tilataan yksityiseltä tuottajalta, joka Kesäkuussa Launeen alueella Lahdessa avattiin uusi georgialainen ravintola, Pirosmani. – Halusimme tehdä ravintolan, johon voi tuntea tulevansa kuin kotiinsa, projektipäällikkö Liliia Vasilenko ja ravintolaja keittiöpäällikkö Alexandre Karpov kertovat. Ravintolatilassa on toiminut aikaisemmin muun muassa kirpputori, outlet-myymälä ja kebab-ravintola. 40-43_VA_4-2021_Ruoka.indd 40 40-43_VA_4-2021_Ruoka.indd 40 8.11.2021 11.42 8.11.2021 11.42. 40. Aivan vieressä kulkee lisäksi vilkkaasti liikennöity Uudenmaankatu. Teollisuusalueella sijaitsee kauppakeskusten ohella runsaasti pienyrityksiä, joten voisi ennustaa, että ravintola löytää asiakkaansa. Pirosmanissa on tarjolla seitsemää erilaista georgialaista viiniä
, , 40-43_VA_4-2021_Ruoka.indd 41 40-43_VA_4-2021_Ruoka.indd 41 8.11.2021 11.42 8.11.2021 11.42. 4/2021 Venäjän Aika ?41 Pirosmani toteutti pitkäaikaisen haaveen
Hän on työskennellyt keittiössä muun muassa Äkäslompolossa Lapissa ja kokenut siellä kiireisen talviajan. Georgialaiseen ruokapöytään kuuluu aina Hatsapuri-leipää. Venäjän Aika 4/2021 RUOKA toimittaa ne Suomeen. Keittiöstä ja salista vastaava Karpov syntyi Pietarissa ja on asunut Suomessa jo 25 vuotta. Perinteisin valmistustapa on kvevrimenetelmä, jossa viinikäyminen tapahtuu maahan upotetuissa saviastioissa. Edessä ystävä Giorgi Kupunia. Tuoreet raaka-aineet Pääsimme maistamaan Pirosmanin annoksia. Hyvät kokemukset leviävät ja tieto meistä kulkee, Karpov kertoo. Alkuruokana meille tarjottiin Dolmaa, viininlehtikääryleitä lammastäytteellä. Syksyllä Pirosmanissa järjestettiin asiakasilta, jossa maisteltiin georgialaisia herkkuja. Pitkäaikainen haave Ravintola on kokki Dmitrii Vasilenkon pitkäaikainen haave. – Asiakkaat tulevat meille usein perheinä tai yhdessä ystävien kanssa. Asiakkaista 80 prosentilla on mukana myös lapsia. Sen sijaan georgialaista olutta ravintoloitsijat eivät ole onnistuneet löytämään. Asiakaspaikkoja on 65. Jälkiruoaksi keittiössä tehdään karpalokaakkua, jäätelöä ja pirtelöä. Georgialaisten viinien arvostus onkin kasvanut maailmalla, kiitos korkean laadun. Lihat kypsennetään aina grillissä. Ravintolatila löytyi tämän vuoden alussa ja remontti käynnistyi kevään aikana, keittiö kaipasi uusia koneita ja sali kalusteita. 42. Georgiassa valmistetaan viiniä peräti 8000 vuoden kokemuksella. 40-43_VA_4-2021_Ruoka.indd 42 40-43_VA_4-2021_Ruoka.indd 42 8.11.2021 11.42 8.11.2021 11.42. – Avajaisten jälkeen ensimmäisinä päivinä meille ei tullut yhtään asiakasta, mutta vähitellen asiakkaat ovat löytäneet meille, yhä runsaslukuisemmin. Tyytyväiset vieraat ovat levittäneet tehokkaasti viestiä ja se on tuonut paljon uusia asiakkaita. Tarjolla on karitsankyljyksiä, viininlehtikääryleitä lammastäytteellä, munakoisoliharullia, naudanlihavartaita, kanavartaita, vihannessalaattia sekä tietysti hatsapuria. , , Pirosmanin ravintolaja keittiöpäällikkö Alexandre Karpov (vas.), kokki Dmitrii Vasilenko ja projektipäällikkö Liliia Vasilenko. Eri rypälelajikkeiden määrä on valtava, tunnistettuja lajikkeita on lähes 600
bit.ly/Ravintola_Pirosmani HUOM! Kaikista Pirosmanin ruokaja juomatuotteista Suomi-Venäjä-Seuran jäsenkorttia näyttämällä -10 % alennus. Lihat kypsennetään aina grillissä. – Saimme reseptin Georgiasta ja teimme kolme yritystä, ennen kuin löysimme oikeanlaisen juuston, Karpov kertoo. . – Pirosmanissa tehdään samanlaista ruokaa kuin Tbilisin alueella, hän kertoo. Lopuksi Kupunia opettaa meille georgialaisen tavan sanoa kippis, eli Gaumarijos! . Mausteet ovat tärkeitä georgialaisessa keittiössä ja ne tulevat ravintolaan 80 prosenttisesti Georgiasta. – Georgiassa on sodittu jokaisella vuosisadalla, mutta nyt meillä on hyvä aikakausi. – Vasilenkot ovat ystäviäni ja haluan kertoa ja näyttää asiakkaillemme, minkälaisia traditioita ja kulttuuria meillä on Georgiassa, hän lupaa. Karpovin mukaan ravintolassa käytetään vain tuoreita raakaaineita. Georgialaisia ravintoloita on Suomessa parikymmentä, osa niistä lukeutuu venäläisten ravintoloiden joukkoon. Hyvää tulevaisuutta lapsillemme. Viime vuosina ravintoloita on tullut runsaasti lisää ja georgialaisen ruoan tunnettuus on kasvanut, muun muassa Ville Haapasalon Hatsapurin, ”Hatsapurillon” suosion myötä. SEURASSA! HYVÄSSÄ 2021–2022 JÄSENKORTTI SUOMI–VENÄJÄ-SEURAN Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l Ku va : Ju riS Tra ve l SVS_kortti_2021.indd 1 SVS_kortti_2021.indd 1 8.1.2021 14.41 8.1.2021 14.41 Karitsankyljykset kasviksilla (vas.) ja Badrizhani, paistettuja munakoisoliharullia. 4/2021 Venäjän Aika ?43 Ruoka on todella hyvää ja sitä on paljon, joten lounaalle varattu aika ylitetään reippaasti. 40-43_VA_4-2021_Ruoka.indd 43 40-43_VA_4-2021_Ruoka.indd 43 8.11.2021 11.42 8.11.2021 11.42. Suomalaisten tapaan mekin rakastamme vapauttamme ja rauhaa. Juusto onkin keskeisessä roolissa georgialaisessa ruokakulttuurissa, sillä aitoa hatsapurijuustoa eli sulgunia ei tuoda Suomeen. Mukava kulttuurielämys, johon voi tutustua vaikkapa Pirosmanin facebook-sivuilla, linkki jutun lopussa. Hatsapuriin tarvittavaa juustoa toimittaa pieni suomalainen perheyritys. Kulttuurin kirjoa Vierailumme aikana talon väki ja hyvä ystävä Georgiasta, Giorgii Kupunia, innostuvat tanssimaan traditionaalisia tansseja asiakkaiden iloksi. Batumista kotoisin oleva, mutta nykyisin Tbilisissä asuva Kupunia tuli syksyllä Suomeen. Menestystuotetta on nyt tarjolla marketeissa myös lihatäytteellä. – Meille georgialaisille on tärkeää, että ihmiset ovat iloisia, tanssivat ja puhuvat paljon
S uurin osa syksyn Suomiuutisista liittyy siihen milloin valtakunnanraja taas aukeaa venäläisille. . Kainuun raja-vartiosto on huomioinut jo useita kertoja kyseiset ”turistit”. Haluan korostaa, että yhteistyö arktisilla alueilla avaa tietä todella rakentavaan kanssakäymiseen neuvoston jäsenmaiden kesken, Vuorimäki jatkaa. Kyseiset lentäjät saivat surmansa 6. Niinistö-Putin-dialogi, Neuvostolentäjien muistolle, karhuperhe rajan pinnassa 44_VA_4-2021_Mediakatsaus.indd 44 44_VA_4-2021_Mediakatsaus.indd 44 8.11.2021 11.43 8.11.2021 11.43. Ja mitähän kivaa tuo Sankt-Peterburgskije Vedomosti Suomesta tällä kertaa kirjoittaakaan. Nosto on katseen kiinnittäjä. 44. Tassin lainauksen mukaan Niinistö sanoi seuraavasti: ”Tarvitsemme dialogia Venäjän kanssa. Eli milloin päättyy jo puolitoista vuotta kestänyt liikennekatkos. lokakuuta Hirvelän hautausmaalla (Kouvolan Sippolassa) järjestettiin muistotilaisuus, jonka puitteissa seitsemän neuvostoliittolaisen lentäjän jäännökset haudattiin kyseiselle hautausmaalle. Raja-vartiosto julkaisi kuvan kokonaisesta karhuperheestä, joka oli rajanylityspuuhissa. Mikäli haluaisin osallistua kaikkiin neuvoston järjestämiin tapahtumiin, pitäisi minun kaiketi muuttaa Moskovaan, Vuorimäki vertaa. Venäjän Aika 4/2021 MEDIAKATSAUS U utistoimisto Tassin mukaan presidentti Sauli Niinistö kävi kollegansa Vladimir Putinin kanssa puhelinkeskustelun 19. Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeyttä Niinistö korosti myös Suomen ulkopoliittisen instituutin 60-vuotisjuhlassa. V enäjän suurlähetystö Helsingissä julkaisi seuraavanlaisen tiedotteen: 19. tammikuuta 1940 Neuvostoliittolais-suomalaisen sodan 1939-1940 uhreina. Se ei ole missään tapauksessa ristiriidassa nykyisen lännen ja Venäjän välisen tiukan vastakkainasettelun kanssa. TEKSTI MARINA MAKAROVA KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA MITÄ VENÄJÄN MEDIASSA KIRJOITETTIIN SUOMESTA. Epäselväksi jäi onko kyseessä alun perin suomalainen vai venäläinen karhuperhe, mutta rajan se ylittää säännöllisesti. V enäjän mediaa askarruttaa myös Pietarin ja Helsingin väliä liikennöivän Allegrojunan tilanne. Tass lainaa Vuorimäkeä: Venäjä on parhaillaan hallitusten välisen Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa ja neuvostolla on kaikkien aikojen monipuolisin ja kunnianhimoisin ohjelma. Kahden pommikoneen miehistö siunattiin nyt veljeshautaan, johon on aikaisemminkin haudattu sodissa kaatuneita venäläisiä. Suurlähetystön järjestämän tilaisuuden yhteydessä haudalle kiinnitettiin muistolaatta, johon on kaiverrettu 27 punaarmeijan sotilaan ja upseerin nimet. Optimistisimman uutisen julkaisi eFinlandportaali, jonka mukaan eräät voivat ylittää rajan ilman dokumenttejakin. Mediatietojen mukaan sekä Suomi että Venäjä ovat valmiit uudelleenkäynnistämään liikennöinnin kenties jo vuodenvaihteessa. Pietarilaisen verkkolehti Fontankan mukaan venäläisvalmisteinen Sputnik-rokote olisi saamassa Euroopan lääkeviraston (EMA) hyväksynnän lähiaikoina. Luonnollisesti asia riippuu myös koronaepidemiatilanteesta. Niinistön mukaan kyseinen nokittelu on hedelmätöntä, ja sen sijasta olisi hyödyllisempää tarkastella kokonaiskuvaa, jottei menetettäisi mahdollisuutta pohtia yhdessä Euroopan uhkia ja haasteita. Tällainen päätös edesauttaisi laajamittaisen matkailun käynnistämistä myös Suomen ja Venäjän rajalla. Keskustelun aikana Niinistö kiitteli Venäjän hallitusta evakuointitoimenpiteiden suorittamisesta Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa. Niinistö lisäsi, että Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet ovat näivettyneet lähes olemattomiksi, ja yhteistyöhön pyrkimisen sijasta vallalla on kasvava epäluulo ja keskinäinen syyttely. Suomen kokemukset osoittavat, että vuoropuhelu Venäjän kanssa on välttämätöntä kaikissa historiallisissa olosuhteissa.” R akentavasta yhteistyöstä Moskovan kanssa muistutti myös Suomen Arktinen ja Antarktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki osallistuttuaan yhdysvaltalaisen Woodrow Wilson-tiedeinstituutin tilaisuuteen. syyskuuta
Venäjä kun on naapurimme, nyt ja aina. Suomessa näkemys kulttuurirahoituksesta on mielestäni aina ollut vääristynyt. 46 47 49 Taitelijoiden retkikunnan etäpajat , , Druzhba on ystävyyttä Tapahtumatarjonta vilkastuu taas Tarjoamme työtilaisuuksia kulttuurikentän toimijoille. Tuntuu erittäin julmalta, että toimijat, jotka ovat olleet pysähdyksissä pari vuotta, saavat vielä kasan märkiä tiskirättejä vasten kasvojaan. Man borde inse att kulturella resmål och evenemang stimulerar regioner och människor till rörlighet och konsumtion. 040 841 0430, sisko.ruponen@venajaseura.com. Rahassa kulttuuritoimijat eivät ole ennenkään rypeneet, vaikka niin annetaan ymmärtää. Suomi–Venäjä-seuran Hyvässä seurassa -sivuilta löydät seuran kuulumiset, juttuja osastotoiminnasta sekä menovinkkejä. Puhumattakaan hyvinvoinnin lisääntymisestä ja mahdollisuudesta olla osallisena yhteiskuntaan kulttuurin kautta. Jo, vi betalar lön till den lilla personalen – men vi erbjuder också arbete år en hel hoper konstnärer, musiker, översättare och andra kulturarbetare. I debatten ses organisationerna irriterande ofta som en kostnad. Också jag frågas om vad vi gör med pengarna. Tuntemuksia kulttuurikentältä T ätä kirjoittaessani olen hiukset pystyssä seurannut hallituksen leikkausesityksiä kulttuurikentälle sekä toimijoiden vastataistelua olemassaolostaan. I grannländerna ökade kulturanslagen, hos oss stramar man åt. Järjestöt nähdään harmillisen usein julkisessa keskustelussa rahareikänä. Man ser inte sambandet mellan kulturen, turismen och regionernas livskraft. Minultakin on monesti kysytty, mitä me oikein teemme rahoillamme. Vi hjälper små aktörer nå en större publik och vi bidrar till det internationella kulturutbytet. Den finska inställningen till kulturanslagen har alltid varit skev. On sanomattakin selvää, että kulttuuritapahtumat ja -käyntikohteet tuovat vireyttä alueille, saavat ihmiset liikkeelle ja kuluttamaan. Att igen ge en kalldusch åt kulturarbetarna, efter två års verksamhetsstopp, är grymt. För Samfundet Finland-Rysslands del betyder det här närområdena, där Ryssland är och förblir vår granne. Toki maksamme vakiväen palkkoja ja toimitilakuluja, mutta myös tarjoamme vuosittain huikean määrän työtilaisuuksia repaleisen kulttuurikentän toimijoille – taiteilijoille, muusikoille, kääntäjille, erilaisille muille esiintyville taiteilijoille. Niina Sinkko Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Hyvässä seurass a 4/2021 Venäjän Aika ?45 SVS-sivut_4-2021.indd 45 SVS-sivut_4-2021.indd 45 8.11.2021 11.50 8.11.2021 11.50. Ympäröivissä maissa kulttuurin rahoitusta on nostettu, samaan aikaan meillä kiristetään vyötä entisestään. Jos kaltaisiamme järjestöjä ei olisi, ei myöskään olisi eri maiden välistä kansalaisyhteistyötä koordinoivia tahoja. Jo se, että kenttää on rahoitettu rahapelitoiminnasta saaduilla varoilla eikä valtion budjetista, kertoo paljon. Välmående och delaktighet inte att förglömma. Utan organisationer som vår, skulle ingen samordna utbytet mellan olika folk. Att branschen finansieras med tipsmedel och inte ur statens budget är illa. Känslor från kulturfältet DET VAR MED håren på ända som jag tog del av statens nedskärningsförslag för kulturfältet och kulturfolkets existenskamp. Edelleenkään ei ymmärretä kulttuuritoiminnan tiivistä yhteyttä matkailuun, osana alueiden elinvoimaa ja palveluntarjontaa. Kokoaja: tiedottaja Sisko Ruponen, p. Kulturaktörerna har aldrig badat i pengar. Suomi-Venäjä-seuran tapauksessa korostan myös lähialueyhteistyön merkitystä. Tuemme pienten kulttuuritoimijoiden pääsyä suuremman yleisön tietoisuuteen, edistämme kansainvälistä kulttuurivaihtoa
Työpajoihin ja yhteistyökuvioihin on liittynyt paljon yhteydenpitoa Tornion ja Kirovskin välillä. TEKSTI SAULI HYÖPPINEN, TOIMINNANJOHTAJA KUMPPANUUSKESKUS LUOTSI RY Kirovskin ohjeilla valmistettiin Torniossa muun muassa perhosia. Toki meitä järjestäjiä harmittaa, että aitoja ihmisten välisiä henkilökohtaisia kohtaamisia ja työpajoja ei voitu tänä vuonna järjestää. Taidetyöpaja toteutettiin 18. ????) kesää odotellessa. Torniossa ja sen ystävyyskaupungissa Kirovskissa on meneillään yhteistyötapahtuma Taiteilijoiden retkikunta ?????????. Paikallisina yhteistyökumppaneina toimivat Tornion kaupungin kulttuuritoimisto ja Suomi-Venäjä-seuran Tornion osasto. Tornio sai Kirovskista useita työpajaehdotuksia, joista mukaan valittiin kaksi. Toisessa taidetyöpajassa valmistettiin (???????) perhonen. Toiveenamme on tietenkin, että pandemiasta päästään pikaisesti eroon ja voimme jälleen matkustaa toistemme vieraiksi. Pandemian oloissa ei päästy myöskään kaikkiin niihin tavoitteisiin, joihin pyrittiin, mutta olemme tyytyväisiä tähänkin, mitä saimme aikaiseksi ja kiitos siitä kuuluu myös kulttuurifoorumille. Venäjän Aika 4/2021 Taitelijoiden retkikunnan etäpajat Torniossa ja Kirovskissa Kirovskissa tehtiin sytykeruusuja Torniosta saaduilla ohjeilla. Työpajoista laadittiin valmistusohje ja opetusmateriaali kirovskilaiselle osapuolelle. Torniossa tapahtuman järjestäjänä on Kumppanuuskeskus Luotsi, joka on saanut toteutukseen avustuksen suomalais-venäläiseltä kulttuurifoorumilta, jossa hankkeesta on neuvoteltu. Tapahtuma, joka aikaisempina vuosina toteutettiin siten, että taiteilijaryhmät matkustivat toistensa luokse vuorovuosin, toteutettiin nyt pandemian vuoksi etätapahtumana. ???????. Materiaali on toimitettu Kirovskiin, työpajat siellä ovat käynnistyneet ja valmiita tuotoksia odotellaan loka-marraskuun vaihteessa. Vaikka näin etänä toteutettuihin työpajoihin ei ollut suurta ryntäystä, olivat osallistujat sitäkin innokkaampia. Kirovskia varten valmisteltiin materiaali torniolaisissa työpajoissa, jotka järjestettiin 28. Ensimmäisessä työpajassa opeteltiin maalaustaidetta otsikolla (. SVS-sivut_4-2021.indd 46 SVS-sivut_4-2021.indd 46 8.11.2021 11.50 8.11.2021 11.50. Monessa mukana 46. Työpajoissa valmistettiin pieni nalle Snezhana Näpin toimiessa ohjaajana ja sytykeruusuja Marjo Hyöppisen johdolla. Ystävyyskaupungin pääjärjestäjänä toimii Kirovskin kaupungin Kulttuuripalatsi, yhteyshenkilönä Olga Shutilova. SUURTA RYNTÄYSTÄ PAJOIHIN EI OLLUT, MUTTA OSALLISTUJAT OLIVAT SITÄKIN INNOKKAAMPIA. ??????????. syyskuuta Tornion Järjestötalossa. Puheluissa, videopuheluissa ja viesteissä on täydennetty työpajojen ohjeistusta. elokuuta
Seuraava hakuaika alkaa ilmeisesti vuonna 2022. Siksi on toivottavaa, että kunta pysyy edelleen valppaana, kun uusi ohjelmakausi (2021–2027) toden teolla alkaa. 050 3412590, toivo.koivisto@gmail.com TEKSTI ULLA VALKEILA Näyttelyn kokoaja Toivo Koivisto (oik.) vauhdissa. Yhteyshenkilönä toimii Toivo (Topi) Koivisto p. Toisin kuin yleensä luullaan, kunta ei itse ole ollut rahoittamassa näitä itähankkeita. Näyttely liittyy Druzhban historiikin tekoon ja sisältää siihen tulevia kuvia teksteineen. Kunta ei maksanut mitään, mutta sai laskuttaa hallinnointija palkkakuluja. Tämä on huomattu myös valtakunnallisesti. valokuvanäyttely Druzhba on ystävyyttä Käpylän Venäjä-seura Druzhban toimintaa 1944–2019. Toivomme, että valokuvanäyttely ja tuleva historiikki herättävät kiinnostusta sekä seuran jäsenistön että ulkopuolisten parissa. TEKSTI ILMARI SCHEPEL, SUOMUSSALMEN OSASTON PUHEENJOHTAJA Druzhba on ystävyyttä Suomi-Venäjä-seuran kulttuuritila Albatrossissa avattiin tiistaina 19.10. Mitä on tehty vuosien saatossa. Myöhemmin on Suomussalmen lukio jatkanut rajan ylittävää yhteistyötä. Hän myös vastasi näyttelyn kokoamisesta. Niitä on löydetty osaston omista arkistoista ja Kansan arkistosta. Kommentit vieraskirjaan ovat enemmän kuin tervetulleita. Suomussalmen kunta on ollut poikkeuksellisen aktiivinen rajayhteistyökuvioissa. Varsinkin 1990-luvulla moni Kalevalan nuori suoritti ylioppilastutkinnon tai ammattitutkinnon Suomussalmella. Väinölänkatu 5) helmikuun 2022. Suurin osa kuvista on Toivo (Topi) Koiviston ottamia. SVS-sivut_4-2021.indd 47 SVS-sivut_4-2021.indd 47 8.11.2021 11.50 8.11.2021 11.50. Vain näin saadaan yhteistyö jatkumaan. Avajaisten yhteydessä saimme jo kiitosta valokuvanäyttelystä! Ajan hengen mukaisesti kyseessä on päivittyvä näyttely, otamme edelleen vastaan valokuvia ja vinkkejä kuvista. Muuttuva Suomi ja Neuvostoliitto/Venäjä sekä yhteistyö muiden osastojen kanssa näkyy osaston toiminnan painopisteissä ja esillä olevissa valokuvissa. Entäs tästä eteenpäin. Valotamme näyttelyn ja tulevan historiikin kautta yhden yhdistyksen toimintaa, mutta samalla tulevat SNS:n ja SVS:n eri vaiheet esille. Pelkona on, että vain suuret organisaatiot, kuten yliopistot toimisivat hakijoina. 4/2021 Venäjän Aika ?47 Yhteistyö itärajamme ylitse Harvemmin tulee ajatelleeksi, että Suomen itärajasta peräti 10 prosenttia on Suomussalmen kunnan itärajaa. Vuokkiniemen kylätalo ennen ja jälkeen Vienan Silta -hankkeen kunnostusta. Ehkä se on eräs syy siihen miksi Suomussalmen kunta solmi jo vuonna 1989 ystävyyskuntasopimuksen Kalevalan piirin kanssa. Esimerkiksi Suomussalmen kunnan hallinnoima Kostamus-Kalevala tiehanke (2011-2013 / 1,2 milj.euroa) rahoitettiin seuraavasti: 45 % Venäjän Federaatio, 45 % EU ja 10 % Karjalan Tasavallan partnerit. Suomussalmen ensimmäinen mittavampi yhteistyöprojekti oli Kesseli-hanke, jonka aiheena oli maidemme kulttuuri ja tavat. Euroopan unioni mahdollisti Interregja Tacisrahoitusten kautta sekä kunnan koulutoimen omia että yhteistyöhankkeita. Vuosina 2006–2008 Suomussalmen kunta toimi pääpartnerina Vienan Silta -hankkeessa, jossa kulttuurivaihdon ohella kunnostettiin, rajan molemmin puolin, Vuokkiniemen kylätalo sekä Domnan Pirtti. Kuvia on etsitty ”kissojen ja koirien lailla”. Suomussalmen kunta ja myös yksityiset suomussalmelaiset ovat olleet varsin aktiivisia itärajan yli tapahtuvassa yhteistyössä. Tärkeää on, että hakijoiden joukossa olisi myös pienempiä mutta kokeneita tahoja, kuten Suomussalmen kunta. Tärkeässä osassa olivat oppilasja opettajavierailut. Paikkakunnalle voidaan palkata hankevetäjiä, asiantuntijoita sekä ennen kaikkea: pätevä hankesihteeri. Albatrossissa näyttely on esillä 19.1.2022 asti ja Käpylän kirjastossa (os. Euroopan Unioni nimittäin tukee ulkorajayhteistyötä omalla ENI CBC -rahoitusohjelmallaan
Tilaisuuden juonsi Valkeakosken osaston Heikki Kopra. TEKSTI JA KUVA KIRSTI KURKI Sotavangit Neuvostoliitossa Dokumentaristi, toimittaja Reijo Nikkilä piti 12.10. 48. Putkinotko oli Säämingissä, lähellä nykyistä Savonlinnan kaupungin keskustaa syntyneen kirjailija Joel Lehtosen kesäpaikka vuosina 1905–1922. Albert Käiväräinen oli yksi noin kolmestasadasta, jotka tulivat Mynämäkeen Viron kautta vuonna 1943. Retkien jälkeen oli takkatulen lämmössä tarjolla teetä ja kahvia sekä mm. Syksyn aurinkoisena päivänä satoi puista kultaisia lehtiä ja järven vesi säteili hopeaa. Vieraat kiittivät vuolaasti Annelin ja Ritvan järjestämää erinomaista lettutarjoilua. TEKSTI HEIKKI KOPRA KUVA VEIKKO HÄMÄLÄINEN Inkeriläiset Mynämäessä Turun seudun osaston johtokunta piti kokousta Mynämäellä ja samalla tutustui Inkeriläiset Mynämäessä -näyttelyyn, joka kertoo sodan aikana Mynämäessä eläneiden inkeriläisten tarinoita. Reijo Nikkilä signeeraa teostaan Valkeakoskella. Nautittiin pullaja piirakkakahvit sekä saunajuomia. Mitä jatkossa halutaan. Suurin osa inkeriläisistä palasi vapaaehtoisesti tai heidät palautettiin takaisin Neuvostoliittoon sodan päätyttyä. Erityisesti iloitsemme siitä, että saimme vieraaksemme Riverian opiskelijoita ja esittelimme heille seuramme toimintaa ja kaupunkimme tarjoamia mahdollisuuksia. Makkaran ja lettujen syönnin välissä halukkaat poimivat lähimetsästä marjoja ja sieniä. Aikaa oli tutustua ja jutella siitä mitä mieleen tuli. Iltapäivän aikana osa osallistujista kierteli Putkinotkon pihapiirissä ja tutustui sen rakennuksiin oppaan kertoessa Joel Lehtosen elämästä ja työstä. Savusauna ja rantasauna oli lämmitetty, rohkeimmat pulahtivat Koantausjärvessä jopa useampaan kertaan. Lehtonen vietti siellä myös joitakin talvilomia. TEKSTI VIKTORIA KULMALA KUVA SEPPO LEINO Albert Käiväräinen kertoi oman koskettavan tarinansa. Muhosten elämää, ehkä dramatisoiden, on kuvattu yhdessä suomalaisen kirjallisuuden klassikossa, Putkinotkossa. Venäjän Aika 4/2021 Nuorten kanssa nuotiolla Aurinkoinen, kuulas syyssää suosi Lieksan osaston ulkoilupäivää Timitran hiihtokeskuksessa. Loppuillasta syötiin grillimakkaraa salaattien kera. Tutustuimme toisiimme suomeksi ja venäjäksi nuotiomakkaran, teen ja kahvin äärellä. luontoretken Joel Lehtosen Putkinotkon maisemiin. Osa osallistujista kiersi Putkinotkon läheltä lähtevän 5,5 km pitkän, melko vaativan Kupolan luontopolun. Tila on nyt Lehtos-seuran omistuksessa. Tunnelma oli katossa, jäsenet olivat iloisia tavatessaan toisensa pitkästä aikaa, taisipa muutamat pistää tanssiksikin! TEKSTI SIRKKU HIVELI KUVA RISTO LEHMUSOKSA Putkinotkon maisemissa Savonlinnan osasto järjesti 3.10. Niitäkin löytyi vielä! TEKSTI ANNELI MULARI Jälleennäkemisen riemua Rautjärven osasto vietti 16.10. Takan hiilloksella sai paistaa nakkeja. perinteistä syksyn saunailtaa Simpeleellä Junkkarikämpällä 32 innokkaan jäsenen voimin. Valkeakosken osaston, Valkeakoski opiston ja Valkeakosken kirjaston järjestämässä tilaisuudessa mielenkiintoisen esityksen Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa. Varapuheenjohtaja Keijo Asikainen ja sihteeri Sirkku Hiveli toivottivat jäsenet tervetulleiksi ja kertoivat ajankohtaisista asioista. SVS-sivut_4-2021.indd 48 SVS-sivut_4-2021.indd 48 8.11.2021 11.50 8.11.2021 11.50. Aikaa retkeen oli varattu reilusti ja sitä käytettiinkin viitisen tuntia. Esityksessä selvitettiin myös valkeakoskelaisten sotavankien kohtaloita. Tilaisuudessa Nikkilä signeerasi kirjoittamaansa kirjaan allekirjoituksen lisäksi muistorivit. kotitekoista kääretorttua. Varsinaisesti tilalla asui hänen velipuolensa Aleks Muhonen perheineen. Nikkilä on 20 vuoden ajan selvittänyt sotavankien kohtaloita suomalaisten ja venäläisten arkistojen avulla
Sofia Saikåinin maalauksia Helsinki Kielikurssit jatkuvat keväällä 2022! Ti 16.11., 23.11., 30.11. ???????” 5/10 € To 25.11. klo 18 Laulis Ma 29.11., 13.12. klo 18 Seuraväen juttutupa To 16.12. klo 18 Julia Korkman & Sergei Sokolov: Rakkauslauluja talven keskellä 15/20 € Muuta mukavaa Ti 23.11. klo 17 Venäjän kieltä ja kouluyhteistyötä KULTTUURITILA ALBATROSS Kanavaranta 7 F 2. klo 18 Julia Korkman & Sergei Sokolov: Kauneimmat laulut rakkaudesta Koulutusta jäsenille Ti 16.11. klo 13 Borsh polovina Hermannin kerholla Hermannin kerhotila, Hämeentie 67 Su 28.11. klo 17 Osaston taloudenhoito To 9.12. klo 18 Kolhoosiorkesteri ”????????. klo 17.30 Ympäristötoiminnan ideapaja Ke 15.12. klo 18 Sergei Sokolovin pianokonsertti “From Torpparinmäki with love” 10/15 € To 2.12. klo 12-16 Neukkuturismi-näyttely Hermannin kerhotila, Hämeentie 67 | Jättimäinen maa, jossa on kaikkea arktisista oloista palmujen huojuntaan. klo 17 Lukupiiri: Dmitri Gluhovski ”Metro 2033” To 25.11. klo 18 Pauza, Paussi-rentoutumishetki 10/15 € To 2.12. Ke 24.11. klo 18.40 Kielikahvila Toimintakeskus Graniitti, Graniittitie 9 | Tule rohkeasti mukaan suomivenäjä-keskustelukerhoon! Su 21.11., 28.11. Va rm is ta to te ut um in en su om iv en aj as eu ra .fi ta i jä rje st äj äl tä . Ke 9.2. klo 18 Elävä joulukalenteri Käpylässä Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5 | Mikä on Käpylän osaston eläin. Tapahtumakalenteri Ti la is uu ks ie n jä rje st äm is es sä no ud at et aa n an ne ttu ja ko ro na oh je ita ja -s uo si tu ks ia , m uu to ks et ov at m ah do llis ia . klo 11-14 Myyjäiset Malmilla Malmin VPK:n talo, Askartie 8 | Leivonnaisia, käsitöitä, arpajaisia, kirpputori. klo 17 Pia Koivunen, Simo Mikkonen, Petri Honkonen: SVS historiailta – kohtaamisia Neuvostoliiton kanssa Ti 7.12. klo 18 Martti Anhava: Dostojevskin Riivaajat Malmin kirjasto, Ala-Malmin tori 1 Ti 21.12. klo 17 Arvo Tuominen: Miten menee Venäjä ja mitä kuuluu Karjalaan Hermannin kerhotila, Hämeentie 67 16.12. klo 10 tai to 18.11. klo 11 Ruokakurssi Käpylässä Käpylän Yhtenäiskoulu, Louhentie 3 La 27.11. klo 18 Sergei Sokolovin pianokonsertti “From Torpparinmäki with love” Ke 1.12. Venäläinen nykykirjallisuus 30.11.–8.1. Tervetuloa katsomaan komediaa Venäjän Talon Kinosalin isolta kankaalta. Kulttuuritila Albatrossissa Julia Korkman & Sergei Sokolov. klo 19 ”???????. Tervetuloa! Ke 8.12. 4/2021 Venäjän Aika ?49 OSALLISTU ETÄNÄ Lisätiedot ja ilmoittautumiset: osastot.suomivenajaseura.fi/events Ke 24.11. klo 17 Jäsenrekisteri syventävät ominaisuudet Ke 8.12. klo 13 Klassikkoelokuva: Moskova ei usko kyyneliin Ke 19.1. krs suomivenajaseura.fi/albatross Konsertit, esitykset Pe 19.11. klo 18 Tero Heinäsen musiikki-ilta Näyttelyt 19.10.–19.1.2022 Druzhba on ystävyyttä – Käpylän Druzhba 1944–2019 9.11.–27.11. klo 17 Pia Koivunen, Simo Mikkonen, Petri Honkonen: SVS historiailta – kohtaamisia Neuvostoliiton kanssa La 11.12. Myös etänä! SVS-sivut_4-2021.indd 49 SVS-sivut_4-2021.indd 49 8.11.2021 11.50 8.11.2021 11.50. klo 18 Erilaiset kielet yhteiset sanat – venäjän lainaukset suomen kielessä To 2.12. klo 17.30 Kinoklubi: Teli ja Toli Venäjän Talo, Nordenskiöldinkatu 1 | Ohjaus Aleksandr Amirov (2015), tekstitys suomeksi. La 27.11. ??. Luukun avaamisen jälkeen glögit. ????????” Käännökseen kadonnut 10/15 € To 16.12
???????????????. Iisalmen työväentalo, Pohjolankatu 11 | Toimittaja, tietokirjailija Arvo Tuominen on tullut tunnetuksi lukuisista Venäjän ja Karjalan historiaa ja nykypäivää kuvaavista dokumenttiohjelmista. ????????????. Savonlinna 17.11., 15.12. Tampereen Teatterin Saatana saapuu Moskovaan Lahti Käsityökerho Ma 15.11., 22.11., 29.11., 13.12., 20.12., 27.12. Tapahtumakalenteri 50. ???????. eva.kauppi@gmail.com. Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18. klo 13 Leena Kakko: Siperian luonto ja ympäristökysymykset turistin silmin Su 23.1. bit.ly/3w92ktc ??????. ????????. ????. ???????. Nokia 15.11. viim. ?????????. . ?. ???????” ????????????. Su 21.11. (Venäjänkielinen tilaisuus) Elokuvakerho Lokki Ke 12.1.2022 klo 18 Mitkat pelastavat Suomen ekologian Taide-esitelmä Pälkäneen kirjasto Arkissa, Kehätie 4 La 29.1. ?????????. «?????????. Kirjasto ja kulttuuritalo Virta, Härkitie 6. Linnala, Sotilaspojankatu 7. ?????????. Monikulttuurikeskus Kompassi, Sammontori 2. ?, ???????, ??????????! . ??. klo 15 Vysotskin ystävien syksyn konsertti. klo 18 Venäläisen elokuvan ilta: Julma romanssi Iisalmen työväentalo, Pohjolankatu 11 Ohjaus Eldar Rjazanov (1984). ????????. ????. ?????????). ?????. ?????????. ???. . Tampereen Teatterin Niskavuoren Heta La 9.4. ??????????: ????????????. 0400 504261 La 11.12. Tekstitys suomeksi. Ystävyydentalo, Pässimäenkatu 2. Vantaa 10.12. klo 18 Arvo Tuomisen luento: Mihin menet Venäjä. Valkeakoski 21.11. Ohjaus Leonid Gaidai (1979). ??????????. Venäjän kulttuurin päivä La 22.1. Kangasala Kulttuurivartit Lepokodilla, Muutokset mahdollisia. ?????????. ??????. ?????????????. ??????. klo 16.30–18 Multiculti Lahti, Päijänteenkatu 1 Keskustelukerho Besedka Ke 17.11., 1.12., 15.12., 29.12. Järjestötalo Leinikki, Leinikkitie 22. ?????, ??????, ??????????????. ?????????. bit.ly/3nZf8Po SVS-sivut_4-2021.indd 50 SVS-sivut_4-2021.indd 50 8.11.2021 11.50 8.11.2021 11.50. klo 16-20, Vaahterasali, Aleksanterinkatu 26 Lappeenranta 15.12. ????????. Itella (????. klo 14 Keijo Koivula: Puola tutummaksi Su 28.11. ????????. ?. ??. ????????. Turku Koko perheen tapahtuma Su 21.11. klo 13 Keijo Koivula: Nuoren Picasson elämää ja taidetta Teatteriretket Lisätiedot ja ilmoittautuminen: arjaahtee@gmail.com tai puh. ?????????. ???????????. klo 14 Tarmo Grönqvist: Alma Pihl ja Fabergén munat Su 20.2. Vaajakosken kirjasto, Urheilutie 36 B. Tekstitys suomeksi. Hyvää ruokaa, juomaa ja ohjelmaa sekä mukavaa seuraa. . klo 17.45–20 Multiculti Lahti, Päijänteenkatu 1 Erilaiset kielet yhteiset sanat – venäjän lainaukset suomen kielessä Ke 1.12. klo 18 Vantaan osaston perinteikkäät pikkujoulut. ?????. klo 19 Elokuvakerho: Stories (????????, Tarinoita). ?????????. Lahden Kaupunginteatterin Sota ja rauha La 26.3. klo 13 ?????. Kahvitarjoilu. ????????. Su 28.11. 7.12. ??. ??????????. ?????! . Pääruokana virolainen mulgipuder, jälkiruokana puolukkapiirakka ja kahvi. Vaajakoski 25.11. klo 18 Toimittaja Jussi Konttisen uskomaton elämä Siperiassa: Konttinen kertoo paitsi elämästä Töhtyrin jakuuttikylässä, myös Siperian taloudesta, politiikasta, kulttuurista, arktisen alueen herkästä luonnosta ja ilmastonmuutoksesta, joka uhkaa tätä kaikkea. ?????????. “?????????. klo 13.30–17 Nukketeatteri Taiga-Matto, trubaduuri Mihail Ionin, buffetti. Ohjaus Mihail Segal (2012). ?????????: ?????????, ????????, ??????-?????. ??. ????????. Ke 24.11. Venäjän Aika 4/2021 Iisalmi Su 21.11. . ????????. ???????????. Turun Raatihuone, Vanha Suurtori 5. klo 11–14 Pop-up ravintola Valkeakoskella. 10€, lapset 5€. ???????», ????????. . ??-?????. klo 14 Tatjana Pavlova: Kamtšatkaan ja Tšukotkaan tutustumassa Su 30.1. klo 18, AKK Auditorio, Kirkkokatu 16 (myös etänä) Luennoitsijana Ilja Ouretski. ?????????????. Ilm. «?????????-??????». klo 16.30 Venäläisiä klassikkoelokuvia: Komedia 12 tuolia. ????. ???. ????????. ????????????. ?????????. ????????. Elkost . ????????????. ??. klo 17 Keskustelua suomeksi maahanmuuttajille paikallisesta kulttuurista. Kevyempää Vysotskia, tulkkeina Mihail Ionin ja Petri Rajala
Kahden miehen kohtaaminen viimeisellä kerralla säilyy mielessäni. Viimeisellä kerralla kelasin taakse jääneitä päiviä, viikkoja, kuukausia, ihmisiä. Ei tarvita suuria sanoja ja eleitä. Tunnelma oli pysähdyttävän kaunis. Sydämeni yhtyy kiitokseen. Vaihdettiin sana, kaksikin. Muistelin ihmisiä, joihin olin uuden ajanjakson aikana tutustunut, toisiin ohimennen, toisiin syvällisemmin. Meitä yhdisti yksi asia. Paljon on lapsella aihetta kiittää... Ovet ja käytävät, robottisiivooja ja Aleksiautomaatti tulivat viikkojen aikana tutuiksi. Huomisesta ei tiedä. Seitsemän viikkoa on nyt takana. Iäkäs mies istuu vaiti. Toivon sinulle ja elämääsi kaikkea hyvää. Katselimme toisiamme hieno hymynkare huulilla. He kuulevat olennaisimman, sanat, joita ei lausuta ääneen. Eiliseen emme voi vaikuttaa. Iäkäs mies istuu hiljaa odottamassa vuoroaan. Olimme osa elämän dokumenttia. Kolumnisti Rita Magga-Kumpulainen on toimittaja, kirjailija ja runoilija. Katselin tyynenä vuoroaan odottavia ihmisiä, miehiä ja naisia, joukossa myös nuori tyttö ja poika. Hetkessä elämisen tärkeys konkretisoitui kuluneena suvena. Ennusteeni on hyvä. Jokaisella oli siinä oma, tärkeä osansa. Kaikesta näkee, että he ovat tärkeitä toisilleen. Päivä toisensa jälkeen käynnit vähenivät, kesä oli ohi ja edessä häämötti syksyn kuulaus ja ovella kolkuttava autius. Kukaan ei itkenyt, kukaan ei huutanut. Jopa puhelinnumeroita on vaihdettu ja luvattu pitää yhteyttä niin kuin koulun päätöspäivänä luvataan. Nuorempi mies tulee hoitohuoneesta ja kävelee suoraan hänen vierelleen. Elämän dokumentti S itku-ajattelu on pyrkinyt joskus kumppanikseni, mutta tänäänmeininki on ollut jo pitkään paras seuralainen. Tunsin haikeuden poikasen, vaikka toki enemmän kiitollisuutta. On tärkeä elää joka päivä. 1 Kurkkaa adventtikalenterin kulttuuriyllätykset bit.ly/ SVSadventti21 2 Suomalaisvenäläisen kulttuurifoorumin seminaarit bit.ly/ Kultforum 3 Seuran ja osastojen luentovideot YouTubessa bit.ly/ SVSluentovideot Kolum ni 4/2021 Venäjän Aika ?51 Psst! Nappaa tästä seuran katseluvinkit kotisohvalle! SVS-sivut_4-2021.indd 51 SVS-sivut_4-2021.indd 51 8.11.2021 11.50 8.11.2021 11.50. Tapaamme varmasti jossakin. Tunsin uudenlaisen lämmön sisälläni. Alkukesän syöpädiagnoosi pisti asiat uuteen järjestykseen. Kun astuin ensimmäistä kertaa syöpäosaston ovesta, olin arka ja pelokas, mutta kun istuin hetken päästä muiden syöpäpotilaiden joukossa, rauhoituin. Huomisesta emme tiedä
??????????! Tervetuloa Kulttuuritila Albatrossin tapahtumiin ja näyttelyihin! Myymälässä: Rosebud & Ruslania Näyttelyt: 9.–27.11. 10–20 €). Druzhba on ystävyyttä – Käpylän Druzhba 1944–2019 Tapahtumat: Pe 19.11. Sergei Sokolovin pianokonsertti “From Torpparinmäki with love” To 2.12. Kanavaranta 7 F, 2. Myös etänä! 52_VA_4-2021_Oma_ilmo.indd 21 52_VA_4-2021_Oma_ilmo.indd 21 8.11.2021 11.46 8.11.2021 11.46. ????. ???????????????????, Käännökseen kadonnut -lausuntaesitys To 16.12. Kolhoosiorkesteri”????????????????” To 25.11. To 25.11. To 16.12. Sofia Saikåinin maalauksia 19.10.–19.1. krs, Helsinki P. (09) 693 831 Lisätiedot ja liput: suomivenajaseura.fi/albatross Liput: 5–15 € jäsenille (norm. KULTTUURITILA ALBATROSS Avoinna ti-pe klo 10–17, la 12–17 ja tapahtumien aikana. Venäläinen nykykirjallisuus 30.11.–8.1. To 2.12. Pe 19.11. Julia Korkman & Sergei Sokolov: Rakkauslauluja talven keskellä Uutta! Seuran oma tee ja Arctic Delice