Venäjän Aika 4/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

RIIPPUMATON MEDIA Taistelu apatiaa ja sotasensuuria vastaan ANNA SOUDAKOVA Siltojen tuhoamisen aika MUISTIKUVIA Maailma ja me kirjoitti kipeistäkin aiheista ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ ”Venäjä säikähti kansalaisten vuorovaikutusta” Irt on um er o 7,5 € Aika 4 23 Venäjän Sotaa paossa Suomessa ” 01_VA_4-2023_Kansi.indd 1 01_VA_4-2023_Kansi.indd 1 12.11.2023 23.32 12.11.2023 23.32
44 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA 24 KESKI-AASIASSA Toimittaja ja sananvapauden puolustaja Salla Nazarenko on aina uskaltanut tarttua tilaisuuteen. 42 KULTTUURIA VENÄJÄKSI ??????100??. 2. Se asenne on vienyt hänet vuosiksi Keski-Aasiaan ja tehnyt hänestä kirjailijan. 16 MUISTIKUVIA Maailma ja me kirjoitti kipeistäkin aiheista, lehden päätoimittajana toiminut Ilkka Lappalainen kertoo. Venäjän Aika 4/2023 Aika Venäjän 4 23 3 PÄÄKIRJOITUS Esa Tuominen: Venäjän Aika taistelee olemassaolostaan 4 LYHYET Arvo Tuomisen uusi kirja/Venäläisen populäärimusiikin historia / Uutisia Venäjältä 7 KOLUMNI Anna Soudakova: Siltojen polttamisen aika 8 RIIPPUMATON MEDIA Riippumaton venäläisjulkaisu taistelee apatiaa ja sotasensuuria vastaan 14 PAKOLAISENA Sotaa paossa Suomessa 20 ELÄMÄÄ KIOVASSA Muistoja Kiovasta 28 KOLUMNI Sini Ihanainen-Alanko: Katse pois Euroopasta 30 TALOUS Suomen Pankki: Sota kasvattaa julkisia menoja 32 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ ”Venäjä säikähti kansalaisten vuorovaikutusta” 36 HISTORIA 1700-luvulla autonomian aikaan. 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 2 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47
040 841 0430 sisko.ruponen@venajaseura.com 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 3 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47. Lehti on kaikki nämä vuodet käsitellyt Venäjää ja venäläisiä monesta näkökulmasta: on ollut kulttuuria, taloutta, kansalaisjärjestöjä, politiikkaa, urheiluakin. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. Maan hallituksesta on annettu ymmärtää, että seuralta poistetaan valtionapu kokonaan, mikä merkitsisi ankaraa iskua myös Venäjän Aika -lehdelle. Varsinkin viime vuosina Venäjän Aika on julkaissut paljon kriittisiä juttuja siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa on itänaapurissamme pantu ahtaalle ja miten aggressiivisuus ulkopolitiikassa on lisääntynyt. Siitä ovat löytäneet mielenkiintoista luettavaa kaikki, joita itänaapurimme on kiinnostanut. Venäjän Aika on ollut tuollaisen tiedon välittäjänä tärkeä kanava. Tätä kirjoitettaessa lehden tulevaisuus on sumun peitossa. PÄÄTOIMITTAJA Kari Martiala toimitus@venajanaika.fi Puh. Suomalaiset tarvitsevat asiallista, tasapuolista ja myös kriittistä tietoa suuresta itänaapuristamme. 020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen. 045 675 7122 TOIMITUSNEUVOSTO Niina Sinkko Kerttu Matinpuro Anna Soudakova Esa Tuominen Kari Martiala Jussi Konttinen ULKOASU HANK hank.fi KANNEN KUVA iStockphoto PAINOPAIKKA PunaMusta, 2023 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. Kaikki kivet pitää kääntää, jotta lehden jatkaminen turvataan. Suomessa ei taida olla toista lehteä, joka olisi niin täydellisesti omistautunut Venäjän asioihin kuin tämä Venäjän Aika. Lehteä on tehty yhteistyössä SVS:n eli Suomi-Venäjäseuran kanssa. Esa Tuominen Kirjoittaja on toimittaja. Ehkä jotkut seuran jäsenistä olisivat toivoneet vähemmän kriittisiä juttuja, koska lehteä lukevat enimmäkseen nimenomaan ystävyysseuran jäsenet. Suomalaiset tarvitsevat asiallista ja tasapuolista tietoa suuresta itänaapuristamme. alv 10 % Puh. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Toisaalta lehti ei voi vaieta silloin kun ystävyyden toinen osapuoli käyttäytyy vähemmän kauniisti. Lehteen ovat kirjoittaneet vuosien varrella monet Venäjään erikoistuneet toimittajat kuten myös eri alojen asiantuntijat. Toivokaamme, että se on sitä jatkossakin. Lehti on kertonut venäläisistä lämmöllä, mutta maan johdon politiikkaa ei ole silitetty myötäkarvaan. 4/2023 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Venäjän Aika taistelee olemassaolostaan Venäjän Aika on ilmestynyt jo 26 vuotta. Mielenkiintoisia ihmisiä on esitelty ja matkareportaaseja laadittu
”Parhaamme yritimme, mutta kävi kuten aina”, muotoili 2000luvun pääministeri Viktor Tšernomyrdin. Seuraukset näkyvät valtavina kärsimyksinä sekä Ukrainassa että Venäjällä. Niinpä, jos Putin olisi malttanut vetäytyä, ei tätä kirjaa olisi ollut tarpeen kirjoittaa, ja Tuominen olisi voinut jatkaa ansiokasta uraansa dokumentaristina ja rauhan miehenä. Pietarinkin voittokulku alkoi Ukrainan Pultavasta, mutta siellä oli vastassa Ruotsin suuruudenhullu soturikuningas Kaarle XII valmiiksi nääntyneen sotajoukkonsa kanssa. Tuominen tarttuu Putinin narratiiviin ikään kuin yli 30 vuotta sitten annetut poliittiset ”lupaukset” estäisivät Puolan, Tsekin, Unkarin, Bulgarian, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian, Slovenian, Viron, Albanian, Kroatian Montenegron, Pohjois-Makedonian, Suomen ja Ruotsin kansojen pyrkimykset lujittaa omaa turvallisuuttaan. Ehkä hän laski väärin ja luotti ystävyyteensä Putinin kanssa. Prigožin uskalsi kesällä haastaa Venäjän sodanjohdon, peräänkuulutti tehokkaampaa toimintaa ja marssitti Wagnerarmeijansa uhkaamaan peräti Moskovaa. Arvo Tuomisen Riisutut naamiot on oivallinen ja näkemyksellinen tietokirja, hiukan ehkä kiireessä kirjoitettu. Dugin on tuomiopäivän profeetta ja entinen neuvostoajan dissidentti, jonka ideologinen kehitys on kulkenut Tuomisen mukaan natsiokkultismin kautta jonkinlaiseen ”uuseuraasialaisuuteen”, mitä tuo sitten tarkoittaakaan. Kadyrovinkaan pitkäikäisyydestä ei liene takeita, niin Kaukasuksen maisemista kuin onkin. Putin on päättänyt unohtaa demokratiahaihattelut ja hakee toimilleen oikeutuksen isovenäläisestä kansallistunnosta, bysanttilaisesta mystiikasta ja uhriutumisesta kuvitellun läntisen uhan edessä. Saivat sitten nähdä, miten perinnöilleen kävi. Toistoa on jonkin verran ja oikoluku olisi voinut olla huolellisempaa. 4. Kaltaistani pilkunviilaajaa häiritsevät monin paikoin puuttuvat possessiivisuffiksit, vähän niin kuin rap-sanoituksissa. Historian ironiaa Tuominen näkee siinä, että molemmat herrat elivät venäläisittäin varsin korkeaan ikään, Kerenski 89-vuotiaaksi ja Gorbatšov 91-vuotiaaksi. Nyt ukrainalaiset puolustautuvat omalla maallaan ja hakevat mallia pikemminkin Suomen talvisodasta. Todellisuudentajunsa menettänyt Putin päätti kuitenkin toisin. Ihan kaikkia lupauksiaan ei Venäjäkään ole pitänyt. Kirja on kirjoitettu ennen kuin Prigožinin kone putosi, mutta hämmästyttävän tarkasti Tuominen osasi Wagner-päällikön kohtalon ennustaa. Putin näki itsensä Pietari Suuren kaltaisena sankarina ja kuvitteli kukistavansa Ukrainan 40-miljoonaisen kansan pienellä erikoisoperaatiolla. Jonkinlaisen tasapuolisuuden nimissä hän sysää Ukrainan sodan syytä myös länsimaille, lähinnä Yhdysvalloille sen perusteella, että USA:n ulkoministeri James Baker joskus 1990luvun alussa Berliinin muurin kaaduttua ”lupasi”, ettei NATO laajene Itä-Eurooppaan. Yhdessä asiassa olen Tuomisen kanssa eri mieltä. Meidän täytyy pelastaa luonto." J os Vladimir Putin olisi vetäytynyt Venäjän johdosta vuonna 2008 kahden presidenttikautensa jälkeen, hän olisi jäänyt historiaan laajasti kunnioitettuna hallitsijana, pohtii toimittaja-kirjailija Arvo Tuominen uusimman kirjansa alkulauseessa. Venäjän Aika 4/2023 LYHYESTI ”Eikä nyt ole aika sotia. Duginin mielestä Venäjä on jumalan valitsema kansa, jonka tehtävänä on pelastaa maailma lännen turmelevalta vaikutukselta. Tuominen kertaa Venäjän historiaa viittaamalla kahteen 1900-luvun poliittiseen hahmoon, lyhytaikaiseen vuoden 1917 pääministeriin Aleksander Kerenskiin ja Neuvostoliiton viimeiseen johtajaan Mihail Gorbatšoviin, jotka molemmat pyrkivät demokratisoimaan Venäjän hallintoa. TEKSTI KIMMO KALLONEN Putinin friikit ja rikotut lupaukset Arvo Tuominen: Riisutut naamiot – särkyneet unelmat, 248 sivua, Readme.fi 2023 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 4 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47. Arvo Tuominen esittelee kolme ”friikkikaveria”, Rasputinia ulkoiselta olemukseltaan muistuttavan omatekoisen filosofin Aleksandr Duginin, nyttemmin jo näyttämöltä siivotun ”Putinin kokin” ja Wagner-pomon Jevgeni Prigožinin ja Tšetšenian ”presidentin” Ramzan Kadyrovin
Politiikkaa ja toisinajattelijoita Poliittisia painotuksia, agit propia ei unohdeta eikä myöskään lukuisia neuvostoajan vaikuttavia naisartisteja, esimerkiksi Zhanna Bitshevskajaa tai Sofia Rotarua. Tuntemattomaksi on tainnut jäädä Neuvostoliiton ikioma “Armstrong” eli Eddie Rosner kuten odessalainen Leonid Utjosovkin. TEKSTI PENTTI STRANIUS Venäläisen populäärimusiikin historia Musiikkitoimittaja Tero Heinänen on koonnut kansien väliin kiinnostavan ja kattavan historian venäläistä populäärimusiikkia ja siinä sivussa komeita henkilökuvia artisteista. Pinnan alla tapahtui monenlaista sellaista, millä oli vaikutusta lopulta myös koko maan uudistumiseen – ja lopulta katkeraan hajoamiseenkin. Niiden taustat ja syntyhistoria toki esitellään perusteellisesti. Painopiste on jälkipuolella kuitenkin neuvostoajan viimeisten vuosikymmenten populäärimusiikissa ja supertähdissä kuten esimerkiksi Georg Otsin, Alla Pugatsovan ja Vladimir Vysotskin tuotannossa. Slaaviromantiikan kultakausi ja venäläisemigranttien musiikki saavat oman käsittelyn ja samoin toisinajattelijamuusikot ja rohkeat sanoittajat kuten Vysotski, Bulat Okudzhava ja Aleksandr Galitsh. Kaiken kukkuraksi monella suomalaisartistilla on venäläisiä sukujuuria. Monet yhä suositut laulut ja sovitukset ovat myös venäläisiä käännösiskelmiä. Tekijä lähtee liikkeelle “imperiumin iltaruskosta” tsaarinajan Venäjän romansseista ja jopa oopperan suuresta nimestä Fjodor Shaljapinista aina legendaariseen Aleksander Vertinskiin. 4/2023 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI S uomalainen iskelmämusiikki ja sen mollivoittoiset suositut kappaleet ovat saaneet paljon vaikutteita slaavilaisesta kansanmusiikista. Kirjassa ovat mukana muun muassa Alla Pugatsova ja Georg Ots. Tero Heinänen hyödyntää uraauurtavassa tietokirjassa vuosikymmenten kokemuksen musiikkitoimittajana ja liittää viimeisillä sivuilla “slaavikaihon” myös sopivasti suomalaisen iskelmän hitteihin. Moskovan valot ja illat sekä mustat silmät kyllä käsitellään, mutta Heinänen operoi laajemmalla skaalalla eikä juutu pelkkiin supersuosittuihin kappaleisiin tyyliin Ystävän laulu, Uralin pihlaja, Katjusha, Saarenmaan valssi. Kun Tero Heinänen paneutuu myös perestroika & glasnost -kauden eli Neuvostoliiton hajoamisajan artisteihin ja yhtyeisiin – Boris Grebenshikov, Viktor Tsoi, Zhanna Aguzarova, Kino & Avia – tietopaketti on hyvin kattava. Uutta tietoa neuvostomusiikista Oi niitä aikoja! sisältää kosolti uutta tietoa neuvostomusiikista, esimerkiksi sen kuinka suosittuja jazz ja jazzorkesterit olivat kautta vuosikymmenten. Iso merkitys alamaailman populäärimusiikissa oli myös Mustan Meren Odessan “omilla pojilla” ja rikollisslangilla. Kaikki tämä selviää uudesta tietokirjasta Oi niitä aikoja! Yleisradion suosittuna musiikkitoimittajana pitkään työskennellyt Tero Heinänen on koonnut kansien väliin kiinnostavan ja kattavan historian venäläistä populäärimusiikkia ja siinä sivussa komeita henkilökuvia myös artisteista. Tero Heinänen: Oi niitä aikoja! Unohtumattomien venäläisja neuvostolaulujen tarina. Tekijä käsittelee asiantuntevasti neuvostoajan musiikkielämän päävirtaukset ja samalla yhteiskunnan murrokset. 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 5 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47. TA-Tieto Oy 2023, 272 s. Niin punaisten kuin valkoisten suosima musiikki, marssit ja taistelulaulutkin tulevat käsitellyiksi kuten “Suuren Isänmaallisen sodan” aikainen patriotismi. Neuvostoliitto ei iskelmätai populäärimusiikin suhteen ollut mikään yksipuolinen monoliitti. Aika vähän suomalainen musiikinharrastaja tietää eri neuvostotasavaltojen supertähdistä tai vaikka siitä miten suuri vaikutus 1960-luvulla ja lännen “beatlemanialla” oli Neuvostoliitossakin
• Lähde: Lenta.ru Dobryi Kola korvaa Coca-Colan Venäläinen virvoitusjuoma Dobryi Kola (Hyvä kola) on lyönyt itsensä nopeasti läpi Venäjän virvoitusjuomamarkkinoilla. Venäläistä kolajuomaa valmistetaan Coca-Colan käytössä ennen sotaa olleissa tehtaissa. Syyksi on paljastunut vientimaksu, joka Venäjältä ulkomaille vietävälle perunalle on asetettu. Sen sanotaan muistuttavan maultaan amerikkalaista vastinettaan Coca-Colaa. Kirjavanhus arvioitiin 96 000 ruplan eli noin 1 000 euron arvoiseksi. Hän valitsi tullissa vihreän linjan, mutta valppaat tullimiehet löysivät naisen tavaroista vanhan kirjan, jonka maastavienti on kielletty. 6. Kiinalaisten vahvaa osuutta Venäjän automarkkinoilla täydentää tänä vuonna autokauppoihin tullut Oga. • Lähde: Izvestia.ru Pyhä kirja jäi tullin haaviin Venäläisnainen yritti tuoda Suomeen Venäjältä antikvaarisen Tooran, juutalaisten pyhän kirjan. Koska logistiikka on monimutkaistunut, on amerikkalaisjuoman hintakin noussut. Vaikka Coca-Colaa ei enää valmisteta Venäjällä, tuodaan sitä, kuten Pepsi Colaakin, maahan edelleen kolmansien maiden kautta. Tuoreen markkinatutkimuksen mukaan venäläisen Dobryi Kolan myynti on ohittanut Coca-Colan myynnin. Asiantuntijoiden mukaan kirjan maastavienti olisi edellyttänyt lupaa. Sen johdosta perunantuottajat ovat joutuneet korottamaan hintoja kotimarkkinoilla. Niitä on myyty itänaapurissamme tänä vuonna yhteensä lähes 90 000 kappaletta. Jo viikon kuluttua vientimaksujen määräämisestä perunan hinta oli noussut 15 prosenttia. 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 6 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47. Näin henkilö voi löytää vastauksen kysymykseen, kuka minä olen. Autossa on 295 hevosvoimaa ja sen luvataan kiihtyvän nollasta sataan viidessä sekunnissa. Tuli riehui eläintarhan puisissa paviljongeissa, jotka kuuluvat yksityiselle yhtiölle. Psykologi Darja Jaushevan mielestä ammatillisia juhlia pidetään tärkeänä, koska ne tarjoavat mahdollisuuden korostaa henkilön sosiaalista roolia ja identiteettiä. • Lähde: Fontanka.ru ”Merkillisiä uutisia Venäjän mediasta” Venäjän Aika seuraa venäläistä mediakenttää laidasta laitaan ja poimii suomalaisille lukijoille joitakin hauskoja tai vähemmän hauskoja uutisia. Kesällä syttyi tulipalo myös Rostovin eläintarhassa. Suomalaistenkin on varmaan hyvä tietää, millaisilla uutisilla venäläistä yleisöä ruokitaan. Asiantuntijat odottavat, että hintojennousu jatkuu koko loppuvuoden. Ehjin nahoin selviytyi mm. Osa harvinaisista eläimistä onnistuttiin pelastamaan. Paljastui, että kärjessä ovat opettajat (5. Venäjän varapääministeri Andrei Belousov on kertonut, että perunanviejät ovat saaneet ruplissa mitattuna lisätuloja dollarin kallistumisen johdosta. Kaikkein vähiten juhlittuja päiviä sosiaalisen median mukaan ovat ekonomistin päivä, maantieteilijän päivä ja arkeologin päivä. Vaikka paloalue oli kooltaan vain 40 neliömetriä, koitui onnettomuus monen eläimen kohtaloksi. syyskuuta) ja terveydenhoitoalan työntekijät (kesäkuun kolmas sunnuntai). pythonkäärme, muutama kilpikonna sekä joukko pieniä kissaeläimiä. • Lähde: Kommersant Uusi kiinalainen automerkki puskee Venäjälle Venäläisille autonostajille on pian tarjolla kiinalainen henkilöauto nimeltä Wey. Venäläisille tarjotaan hybridiä, jota myydään nimellä Wey 05. Keskimääräinen bensiininkulutus on 7,7 litraa sadalla kilometrillä. Sieltä onnistuttiin evakuoimaan kaikki eläimet. lokakuuta), lastentarhanopettajat (27. Vientimaksut leikkaavat 30 40 prosenttia perunanviejien ruplan heikentymisen takia nousseista tuloista. Kirja on painettu vuonna 1872. Hengestään joutui luopumaan mm. Kiinalaisen Great Wall -konsernin on määrä tuoda Wey Venäjän markkinoille ensi vuoden alusta lukien. vaalea piikkisika ja limuri. • Lähde: Rbk.ru Tulipalo Saratovin eläintarhassa Noin neljäkymmentä eläintä paloi Etelä-Venäjän Saratovissa sattuneessa tulipalossa. Sen sisäsivulle oli lyöty englanninkielinen leima: ”Imperial war museum”. Venäjän Aika 4/2023 LYHYESTI Uutisia Venäjältä Peruna kallistuu Perunan hinta on tänä syksynä noussut Venäjällä nopeaan tahtiin. Amerikkalaisvalmistaja lopetti tuotannon Venäjällä länsimaiden asettamien sanktioiden takia. On palokuntalaisen päivä, rakentajan päivä, rautatieläisen päivä jne. Venäjällä on tutkittu sosiaalisesta mediasta, minkä ammattikunnan edustajat juhlivat ”omaa päiväänsä” kaikkein innokkaimmin. • Lähde: Gazeta.ru Venäläiset rakastavat ammattijuhlia Venäjällä vietetään melkein joka päivä jonkun ammatin juhlaa. Kiinalaisyhtiö Great Wall on tähän mennessä tuonut Venäjälle Haval, Tank ja GWM -merkkisiä autoja
Ja lopettaa niitä. Kun pelkäämme, mihin tulevaisuuden aikuisemme tulevat käyttämään oppimiaan venäjän kielen sanoja, se kertoo enemmän meistä kuin heistä, jotka ovat valmiit laajentamaan maailmaansa usean kielen sanoilla. Kieli on sanoja. Mitä on kieli. Sanat toimivat loistavina siltojen rakennusmateriaaleina: ne auttavat ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi, tuntemaan olevansa hyväksytty ja päästämään toinen lähelle. Se on tunteita, tietoa, muistoja, ystävällisisyyttä, vitsejä, tarinoita, rakkaudentunnustuksia, vanhempien hyräilemiä kehtolauluja, lapsen ensimmäisiä sanoja. Ja sanoilla on voima ja valta. Tai ehkä näitä lapsia pidetään turvallisuusuhkana. 3/2021 Venäjän Aika ?7 4/2023 Venäjän Aika ?7 KOLUMNI Mitä jäljelle jää, kun ei ole kieltä, sen sanoja ja niiden valtaa. Kirjoittaja on kirjailija sekä äidinkielen, ranskan ja venäjän kielen opettaja. Kun epäämme siltojen rakentajalta mahdollisuuden toimia, kun kiellämme lapsilta mahdollisuuden oppia kieltä ja samalla kurkistaa ikkunasta toiseen maailmaan, kun käännämme selkämme ihmisille vain sen takia, koska he käyttävät teräviltä ja karheilta kuulostavia sanoja hyppivällä intonaatiolla, hiljennämme samalla sanat ja luovutamme niiden vallan ja voiman toisille. Toivottavasti saamme mahdollisuuden nähdä sodan jälkeisen ajan. Heitä ei haluta kouluihin ja heidän opintolinjojaan ollaan lakkauttamassa vain sen takia, koska nämä lapset opiskelevat kieltä, jolla puhuu raakamaisen ja turhan sodan aloittanut vallanpitäjä. , , N äinä aikoina on helppo olla mustavalkoinen erityisesti, kun kyse on sotaa käyvästä naapurimaasta, sen kielestä, kulttuurista ja ihmisistä. Niillä voimme alistaa ja kohottaa, liittää yhteen ja ajaa erilleen, opettaa ja oppia. On helppo nyrpistää nenäänsä, katkaista yhteydet, räjäyttää sillat ja pystyttää muurit. Näinä aikoina venäjän kieltä opiskelevia lapsia pidetään turhakkeina. Ne toiset ottavat sen mielellään vastaan. Heidät halutaan vaientaa ja osoittaa heille kuuluva non grata -sija, koska leveäharteiset kenraalit huutavat karmaisevia hyökkäyskäskyjään kielellä, jota lapset opiskelevat. Sillä kieli on myös kulttuurin peili: se piirtää kuvan maailmasta, elämästä, ihmisestä omalla tyylillään, omilla vokaalien ja konsonanttien yhdistelmällään, omalla intonaatiollaan, tempollaan ja painoillaan. Ja kulttuuri on puolestaan taidetta, historiaa, sukupuolelta toiselle siirtyvää sisäistä, hiljaa kuiskivaa tietoa, muistoja, lauluja ja sitä vaikeasti sanoiksi taipuvaa tunnetta, että on kotona, vaikka toisaalla. Se on myös kirouksia, vihanlietsontaa, valheita, rumaa propagandaa, rasismia, lannistamista. Toivottavasti meillä on silloin tarpeeksi rakennusmateriaalia rakentaa uusia siltoja. Anna Soudakova Siltojen tuhoamisen aika 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 7 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47. On kaikkein yksinkertaisinta sulkea silmänsä ja kuvitella, ettei mitään rumaa ja vaikeaa ole olemassa. Sanoilla voimme aloittaa sotia
TEKSTI ELINA SAARILAHTI KUVAT HAASTATELTAVAN KUVA-ARKISTO Riippumaton venäläisjulkaisu taistelee APATIAA JA SOTASENSUURIA VASTAAN 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 8 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 8 12.11.2023 23.25 12.11.2023 23.25. Yhtä tärkeää on näyttää, ettei kukaan ole pienissäkään kaupungeissa yksin sodanvastaisten tuntojensa kanssa. Venäjän Aika 4/2023 RIIPPUMATON MEDIA Venäläisjulkaisu 7x7:n päätoimittaja Oleg Grigorenko uskoo, että on tärkeää kertoa venäläisistä, jotka yhdistyvät ratkaisemaan ongelmiaan ilman valtiota. 8
08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 9 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 9 12.11.2023 23.25 12.11.2023 23.25. 4/2023 Venäjän Aika ?9 RIIPPUMATON MEDIA Oleg Grigorenko työskentelee päätoimittajana riippumattomassa venäläisjulkaisussa nimeltä 7x7, joka ei lakannut kutsumasta sotaa sodaksi
– Venäjän propaganda vaikenee usein työttömyydestä sekä rikollisuuden kasvusta, joka liittyy esimerkiksi väkivallan normalisointiin. Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana venäläisten poliittisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia on Venäjällä kavennettu kovaa vauhtia. – Koimme tavoitteeksemme kirjoittaa ihmisistä, jotka eivät ole antaneet periksi poliittisen vainon ja sensuurin edessä, Grigorenko sanoo. Nyt 7x7 -sivustolle pääsy on Venäjällä estetty, ja viime kesänä se julistettiin ulkomaiseksi agentiksi. Venäjän Aika 4/2023 RIIPPUMATON MEDIA Yhteistyö on mahdotonta Venäjän nykyisten viranomaisten ja hallinnon kanssa. Grigorenkon arvion mukaan kaksi kolmesta tai kolme neljästä julkaisun noin 40 000-80 000 lukijasta asuu Venäjällä. Tarkkoja lukuja on vaikea saada. – Vaihtoehtoista näkökulmaa ei voitu tuoda esille, Grigorenko sanoo. Painopisteenä sodan vaikutukset kotimaassa Venäjän hyökkäyksen jälkeen julkaisu mietti painotuksensa uusiksi. Tavoitteena moniulotteisempi kuva Venäjästä Ennen sotaa 7x7 kirjoitti erityisesti Venäjän kansalaisyhteiskunnan ongelmista maan eri alueilla. , , 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 10 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 10 12.11.2023 23.25 12.11.2023 23.25. Siksi riippumattoman julkaisun merkitys onkin niin suuri. Oli helmikuinen torstai vuonna 2022. Monista muista venäläisjulkaisuista 7x7:n erottaa se, että se kattaa uutisoinnissaan yli kolmekymmentä aluetta, joilla on Venäjän mittakaavassa pieniä, pääasiassa alle miljoonan asukkaan kaupunkeja. Julkaisu joutuu jatkuvasti keksimään uusia keinoja saadakseen sivunsa Venäjällä asuvien lukijoidensa tavoitettavaksi. Se vaikenee myös liikekannallepanoon liittyvistä ongelmista, kuten siitä, kuinka ihmisiä on kirjaimellisesti otettu kiinni kaduilla ja kirjattu sotajoukkoihin, Grigorenko kertoo. Hän työskentelee päätoimittajana riippumattomassa venäläisjulkaisussa nimeltä 7x7, joka ei lakannut kutsumasta sotaa sodaksi. S inä aamuna Oleg Grigorenko oli šokissa. Vuodesta 2010 julkaistun verkkomedian aihekirjoon lukeutuivat esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjen työ sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöjä, kansallisia vähemmistöjä sekä vammaisia koskevat aiheet. Julkaisulla on Venäjällä laaja avustajaja freelance-joukko, jonka avulla se voi yhä raportoida paikan päältä, vaikka johtoasemassa olevat työntekijät ovatkin Grigorenkon 10. Hän heräsi, katsoi kännykkäänsä ja huomasi elämänsä muuttuneen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut valtiojohtoinen sotasensuuri vaikuttivat hyvin konkreettisesti Grigorenkon päivittäiseen elämään. helmikuuta, Grigorenko sanoo. – Me emme mediana, toimituksena, ihmisinä hyväksy aggressiota ongelmanratkaisukeinona, emmekä hyväksy sitä sotaa, jonka Putin aloitti 24. Hän ei voisi puhua näin, jos olisi Venäjällä. Monien muiden riippumattomien venäläistoimittajien tavoin Grigorenkokin päätyi pian hyökkäyksen jälkeen maanpakolaiseksi Eurooppaan. – Meidän pyrkimyksemme on antaa ihmisille moniulotteisempi kuva sen yksiulotteisen sijaan, jota Venäjän valtion kontrolloima media välittää Venäjällä oleville ihmisille. Nyt yksi kolmesta painopisteestä on raportoida venäläisille, millä tavoin Venäjän naapurimaassaan käymä sota heijastuu myös Venäjän omille alueille ja venäläisten arkeen. Venäjän mediajärjestelmässä suuri osa medialähteistä ovat alueellisen hallinnon suorassa tai epäsuorassa hallinnassa, Grigorenko kertoo. Sotasensuuri teki kuitenkin journalistisesta työskentelystä Venäjällä paitsi riskialtista, myös käytännössä mahdotonta
Tšeljabinskissä feministit ovat alkaneet tehdä naisille itseapupakkauksia, joissa on kuukautissiteitä ja ehkäisyvälineitä. – Muodollisesti aborttia ei ole Venäjällä kielletty, mutta eri alueilla nousee jatkuvasti uusia lakeja ja sääntöjä, jotka estävät tyttöjä ja naisia tekemästä aborttia vaikka he haluaisivat. – Venäläisessä yhteiskunnassa, ja valitettavasti myös eurooppalaisessa yhteiskunnassa, on mielestäni virheellinen käsitys siitä, että venäläinen yhteiskunta olisi jonkinlainen monoliitti, joka kokonaisuudessaan tukee sotaa, Grigorenko sanoo. – Nyt sodan myötä feministinen liike on vahvistunut paljon esimerkiksi Tšeljabiskissä, Grigorenko kertoo. Reportaaseja 7x7 tekee esimerkiksi Venäjän raja-alueilta Ukrainan läheltä. 4/2023 Venäjän Aika ?11 RIIPPUMATON MEDIA tapaan lähteneet maasta. Liike osoittaa mieltään abortit kieltävää valtion propagandaa vastaan. Hänestä moni länsimaiden ja ukrainalaisten ihmettelemä asia, kuten se, etteivät venäläiset osoita joukoittain mieltään hallintoaan vastaan, selittyy juuri epäluottamuksella. – Koko Venäjän propaganda on viimeisten 15-20 vuoden aikana tähdännyt siihen, etteivät ihmiset luottaisi muihin, vaan ainoastaan valtioon, Grigorenko selittää. Mutta yksittäisten, samat arvot jakavien ihmisten tasolla keskinäisen kommunikaation tulisi säilyä, Grigorenko sanoo. – Se ei liity suoraan sotaan, mutta sekin on mielenilmaus tätä patriarkaalista maskuliinista propagandaa vastaan, joka saa miehet tuntemaan syyllisyyttä siitä, että he eivät mene sotaan, ja joka painostaa naisia tekemään lapsia, hän sanoo. Ja uskoa ja tukea siihen, että Venäjästä voi vielä tulla demokraattinen ja turvallinen maa niin omille kansalaisilleen kuin naapureilleenkin. Venäjän propaganda vaikenee liikekannallepanoon liittyvistä ongelmista. Sodan sijaan ne voivat liittyä esimerkiksi eläintenja ympäristönsuojeluun tai naisten oikeuksiin. Hänestä käsitys ei pidä paikkaansa: poliisin ja valtion kovista otteista huolimatta erilaisia sodanvastaisia mielenilmauksia nähdään Venäjällä yhä, tarkoittivat ne sitten sodanvastaisten lehtisten jakelua naapureiden oville tai taiteilijoiden sodanvastaisia tarroja ja graffiteja. Hän toivoo, etteivät Suomenkaan päättäjät katkoisi täysin suhteita Venäjän kansalaisyhteiskuntaan. Tarkoitus on näyttää, ettei pienissäkään kaupungeissa asuva venäläinen ole sodanvastaisine tuntoineen yksin. – Ihmiset luulevat jääneensä yksin sodanvastaisten mielipiteidensä kanssa, ja pelkäävät siksi, etteivät näe auttavaa kättä, vaikka sellainen olisi olemassa. Toinen uusi painopiste on sodan vastustamisen ilmenemismuodoista kertominen. – Venäjällä ei mene päivääkään, ei viikkoakaan, ettei jotakuta sakotettaisi sensuurilakien mukaan armeijan halventamisesta tai valeuutisista, hän sanoo. Rikosoikeudellisia prosesseja on käynnistetty satoja. Toiveena uskoa ja tukea muutokseen Grigorenko uskoo, että tie kohti toisenlaista Venäjää on mahdollinen, mutta parhaassakin tapauksessa pitkä. 7x7 pyrkii osoittamaan, ettei kukaan pienemmilläkään alueilla ole ajatuksineen yksin. – On selvää, että yhteistyö on mahdotonta Venäjän nykyisten viranomaisten ja hallinnon kanssa, jotka kantavat Z-kirjaimia ja aloittivat Euroopassa sodan, joka on tappanut satoja tuhansia molemmin puolin. ”Ihmiset luulevat jääneensä yksin” Julkaisun kolmas painopiste on kansalaisten omat aloitteet. , , 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 11 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 11 12.11.2023 23.25 12.11.2023 23.25. Venäjän laittomasti itseensä liittämiä ukrainalaisalueita se ei kuitenkaan tunnusta niitä Venäjäksi, eikä toimi niillä. Länsimailta venäläisillä ei Grigorenkon mielestä ole oikeutta pyytää mitään. – Minun nähdäkseni on maratoni rakentaa uudelleen ajattelutapa, joka ei pohjaa valtion fanatismiin tai siihen, että uskotaan yhteen johtajaan, Putiniin. –Venäjällä mielen osoittaminen pelkän valkoisen paperin kanssa voidaan tuomita armeijan halveksunnaksi, koska kaikki kyllä ymmärtävät, mistä on kyse, Grigorenko sanoo. . 7x7:n toimituksen mielestä onkin erityisen tärkeää tuoda päivänvaloon tarinoita, joissa tavalliset ihmiset yhdistävät voimansa ratkaistakseen jonkin ongelman – täysin ilman valtion osallisuutta. Venäläisen ihmisoikeusjärjestö OVD-infon mukaan Venäjällä on pidätetty lähes 20 000 sodanvastustajaa sitten helmikuun 2022. Jos hän jotain kuitenkin toivoisi, niin henkistä tukea ja ymmärrystä siitä, ettei Venäjän yhteiskuntaa voi pelkistää sen autoritääriseen presidenttiin. Mitään varsinaista liikettä tai iskulauseitakaan ei Venäjällä silti tarvita protestoimiseen – tai siitä tuomitsemiseen
Venäjän Aika 4/2023 PAKOLAISENA Vuoden 2022 syyskuussa alkanut liikekannallepano Venäjällä pakotti myös monet sotaa vastustavat liikkeelle. TEKSTI KERTTU MATINPURO Sotaa pakoon 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 12 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 12 13.11.2023 9.49 13.11.2023 9.49. 12. Myös Suomeen pakeni tuolloin asepalveluksesta kieltäytyviä miehiä, joista osa jatkoi matkaansa Suomen kautta muualle, mutta osa haki turvapaikkaa Suomesta
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan syyskuun 2022 jälkeen Suomesta on hakenut turvapaikka 1 145 Venäjän kansalaista. Venäjälle palaaminen ei ole kenellekään heistä vaihtoehto. Kaikki kolme tulivat Suomeen syyskuussa 2022 ja nyt, vuosi myöhemmin, heillä on hyvin erilaiset elämäntilanteet. • 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 13 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 13 13.11.2023 9.49 13.11.2023 9.49. Vuosi aiemmin lukema oli 400. Moni hyppäsi auton rattiin heti samana päivänä, kun liikekannallepano alkoi. Venäjältä pakeni tuolloin erityisesti sotaväkeen ikänsä ja terveydentilansa puolesta soveltuvia miehiä. Andrei ei esiinny artikkelissa omalla nimellään ja Nikolaita kutsun jutussa ainoastaan etunimellä. Myös Suomeen pakeni tuolloin asepalveluksesta kieltäytyviä miehiä, joista osa jatkoi matkaansa Suomen kautta muualle, mutta osa haki turvapaikkaa Suomesta. Jututin kolmea miestä, Andreita, Sergeitä ja Nikolaita, jotka hakivat Suomesta turvapaikkaa liikekannallepanon alkamisen jälkeen. 4/2023 Venäjän Aika ?13 PAKOLAISENA V uoden 2022 syyskuussa alkanut liikekannallepano Venäjällä pakotti myös monet sotaa vastustavat liikkeelle. Vain yksi heistä on saanut päätöksen turvapaikkahakemukseen onnekseen myöntävän. Asevelvollisuuden välttelystä voi maassa saada pitkiä vankilatuomioita ja liikekannallepanon alettua pelkona oli myös se, että Venäjä asettaisi pian maastapoistumiskiellon kutsuntaikäisiltä miehiltä. Kaksi muuta odottavat päätöstä yhä, mutta samalla he ovat aktiivisesti etsineet muita mahdollisuuksia jäädä Suomeen
Kun avasin kuoren, sen sisällä oli paperi, jossa luki: “Tervetuloa Suomeen!” Tuo kirje oli suuri helpotus. Turvapaikan saamisen kriteerit ovat Suomessa tiukat, eivätkä ne täyty, ellei henkilöön katsota kohdistuvan henkilökohtaista vainoa kotimaassaan. Itse turvapaikkaprosessi ei ole hänen kohdallaan vielä edennyt, eikä ensimmäistäkään maahanmuuttoviranomaisen haastattelua ole ollut. Liikekannallepanoa paenneiden venäläisten tilanne on uusi myös Suomen maahanmuuttoviranomaisille. Päivisin hän opiskelee suomea ja etsii aktiivisesti töitä. Kun liikekannallepano alkoi ja tilanne kotimaassa alkoi käydä äärimmäisen tukalaksi, oli hänen tehtävä vaikea ratkaisu ja lähdettävä pakoon. Oliko väärin lähteä turvaan keskellä tällaista kriisiä. , , 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 14 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 14 13.11.2023 9.49 13.11.2023 9.49. Tämä talo on elänyt jo 100 vuotta ja tulee elämään edelleen! Sergei kertoo innoissaan. Erään kerran hän maksoi sakot seteleillä, joihin oli kirjoittanut sodanvastaisia viestejä. Toisena vaihtoehtona olisi luultavasti ollut pitkä vankilatuomio tai pakkosiirto rintamalle Ukrainaan. Suomessa odotetaan asiaan EU:n turvapaikkaviraston uutta linjausta Venäjän turvallisuustilanteesta ja erityisesti tarkempaa tulkintaa siitä, millainen riski liikekannallepanosta kieltäytyminen henkilölle Venäjällä on. Mikäli Suomeen jääminen ei olisi ollut mahdollista, hän olisi jatkanut matkaansa muualle. Sain viestin, että minulle on tullut joku tärkeä kirje ja lähdin hakemaan sitä postista. Ensimmäinen puusepäntyönsä Suomessa oli vanhan saunan kunnostus: Yritin vain tehdä töitä ja ajattelin, että jos minun lopulta täytyy lehteä, niin ainakin jätän jälkeeni yhden hyvän saunan, Sergei muistelee. Venäjän Aika 4/2023 PAKOLAISENA Aktivisti-puuseppä Sergei Filenko sai turvapaikan Suomesta Sergei Filenko, 53, on juuri lopettanut työpäivän kun saan hänet puhelimitse kiinni. Olisiko minun pitänyt jäädä taistelemaan loppuun saakka. Hän ei ole nähnyt heitä yli vuoteen, siitä asti kun pakeni Venäjältä mobilisaatiota. Andrei etsii töitä ja odottaa turvapaikkapäätöstä Andrei, 41, pakeni niin ikään Suomeen heti mobilisaation alkamisen jälkeen viime syyskuussa ja haki Suomesta turvapaikkaa. Ja nyt turvapaikan ansiosta Sergei voi kutsua Suomeen myös Venäjälle jääneen vaimonsa ja tyttärensä. Hän on ammatiltaan puuseppä ja nyt työn alla on vanhan hirsirakennuksen korjaus PohjoisSavossa. Vuoden aikana Andrei on asunut eri puolilla Pohjois-Karjalaa ystäviensä ja ystävällisten uusien tuttavien luona. Tällä hetkellä hän vuokraa pientä soluasuntoa Lieksassa ja on nyt päässyt maahanmuuttajien kotoutumista tukevan yhdistyksen järjestämälle suomen kielen intensiivikurssille. , , Päivisin hän opiskelee suomea ja etsii aktiivisesti töitä. Toisen kerran tuomioistuimessa hän symbolisesti levitti oikeussalin lattialle yhtä monta pientä lasikuulaa, kuin siihen mennessä oli tapettu lapsia Ukrainassa. Onnekseen hän löysi Suomesta töitä, sillä koki vahvasti tarvetta tehdä tässä maassa jotain hyödyllistä. 14. Sergei sai myöntävän turvapaikkapäätöksen kuukausi sitten. Turvapaikan saaminen ei ole itsestäänselvyys ja Sergei oli pelännyt pahinta ja tehnyt jo mielessään varasuunnitelmia. Hän oli myös aktiivisesti mukana sodanvastaisessa liikkeessä, mikä tarkoittaa sitä, että oli viime vuosien aikana useita kertoja pidätettynä ja tuomittuna sakkoihin “Venäjän armeijan halventamisesta”. Aikaisemmin tänä vuonna uutisoitiin, että Suomessa on toistaiseksi jäädytetty kaikki turvapaikkahakemukset, joiden perusteena on Venäjän asepalvelukseen joutumisen uhka. Andrei ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään vedoten siihen, että ennen kuin on saanut pysyvämmän oikeuden jäädä Suomeen, hän pelkää yhä joutuvansa pakon edessä takaisin Venäjälle. Toisin kuin Sergei, Andrei ei ole osallistunut näkyviin julkisiin aktioihin Venäjällä, vaikka on vastustanut sotaa ja Ukrainan miehitystä sen alkamisesta lähtien. Edelleen, vaikka turvapaikkapäätös on tehty vankoin perustein, Sergei pohtii ääneen, tekikö oikein lähtiessään pakoon: Mietin sitä jatkuvasti. Hänen isänsä on syntynyt Ukrainassa ja hän kokee omat juurensa vahvasti myös sinne. Venäjälle hän ei omien sanojensa mukaan olisi missään nimessä palannut. Nyt hänellä on oleskelulupa Suomeen neljäksi vuodeksi. Hän oli jo pidempään miettinyt poismuuttoa Venäjältä ahtaan poliittisen ilmapiirin takia, mutta Ukrainan sota oli viimeinen pisara. Ennen Suomeen pakenemista Sergei teki puusepän ja eräoppaan töitä Petroskoissa. Andrei kuuluu kenties juuri tähän ryhmään, jonka kohtalo ratkeaa tulevien EU-linjausten myötä. Koska turvapaikan saaminen ei ole varmaa, olisi työpaikan löytäminen Andreille tulevaisuuden kannalta tärOlisiko minun pitänyt jäädä taistelemaan loppuun saakka
Nyt vasta vuoden Suomessa asunut Nikolai työskentelee ja opiskelee kokonaan suomeksi. Tällä hetkellä hän opiskelee Jyväskylässä oppisopimuksella lähihoitajaksi ja työskentelee palvelutalossa. Nikolain tilanteesta tekee erilaisen kuitenkin se, että vaikka hänellä on tällä hetkellä ainoastaan Venäjän kansalaisuus, hänen juurensa ovat vahvasti Ukrainassa. Andrei on korkeakoulutettu energia-alan insinööri ja hän on Suomeen saapumisen jälkeen etsinyt aktiivisesti töitä. Hän ja hänen vanhempansa ovat syntyneet Ukrainassa. Kaikista eniten Andrei toivoo tällä hetkellä löytävänsä töitä, mutta toinen mahdollisuus saada pitkäaikaisempi oleskelulupa Suomeen olisi opiskelupaikka. Hän kertoo, miten vaikeaa työpaikan saaminen oli: Lähetin yli sata työhakemusta ja pääsin vain muutamaan paikkaan haastatteluun. Töissä käytämme ainoastaan suomea ja se on suoraan sanoen stressaavaa, vaikka toki opin jatkuvasti. Myös tätä vaihtoehtoa hän on punninnut. Kuten moni muukin, myös hän toivoo, että voisi olla Suomessa hyödyksi. Me aiomme jäädä Suomeen, mikäli se vain on mahdollista. Ja jotta Suomeen jäämisen mahdollisuus ei olisi vain turvapaikkapäätöksen varassa, hän päätti lähteä opiskelemaan. Hän aloitti omatoimisesti kielen opiskelun heti Suomeen tultuaan ja teki sinnikkäästi töitä läpäistäkseen opiskelupaikan edellyttämät kielitestit ja pääsykokeet. Työpaikalla puhuminen on kuitenkin helpompaa kuin koulussa, koska töissä käytettävä kieli on käytännönläheistä ja se liittyy aina konkreettisiin tilanteisiin. Tulevaisuudessa tilanne voi hyvinkin muuttua, sillä Petteri Orpon hallitusohjelma linjaa juuri tähän tiukennuksia: ”hallitus huolehtii, ettei turvapaikkaprosessista tule työnhaun ja työperäisen maahanmuuton väylä”. 4/2023 Venäjän Aika ?15 PAKOLAISENA Nikolai päätti uudelleenkouluttautua Suomessa Suomeen niin ikään syyskuussa paennut Nikolai, 33, odottaa hänkin yhä turvapaikkapäätöstä. En ole täysin luopunut ajatuksesta lähteä opiskelemaan ja uudelleen kouluttautumaan, mikäli töitä ei löydy, mutta kielitaitoni on vielä riittämätön opiskellakseni suomeksi. Tämä on saapunut Jyväskylään muutama viikko sitten ja hänkin aikoo etsiä töitä Suomesta. Lähihoitajan opintojen jälkeen aion vielä jatkaa opintoja sairaanhoitajaksi. että opiskeluja voi suorittaa käytännönläheisesti töiden kautta. Ainakaan vielä. Lähetin yli sata työhakemusta ja pääsin vain muutamaan haastatteluun. Välillä on jopa sellainen olo, että juuri näitä asioita me pakenimme Venäjältä. Työpaikka toisi Andreille mahdollisuuden hakea työperäistä oleskelulupaa, eikä mahdollinen kielteinen turvapaikkapäätös silloin asettaisi häntä vaaraan joutua takaisin Venäjälle. Kun kysyn onko Nikolai seurannut Suomessa käytävää maahanmuuttokeskustelua, hän kertoo suoraan että hallituksen uudet linjaukset mietityttävät häntä. ”Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estetään. Nikolai vertaa omaa tilannettaan oleskeluluvan saaneeseen Sergei Filenkoon, jolla on julkisesti aktiivisempi poliittinen tausta Venäjällä. Nikolai viihtyy oppisopimuspaikassaan palvelutalossa ja iloitsee siitä keää. Opiskelupaikan saamisesta ei puolestaan tehnyt helppoa se, että opinnot ovat kokonaan suomeksi. Tämä on paljon konkreettisempaa. Opiskelun myötä hän on saanut oleskeluluvan kolmeksi vuodeksi ja se on helpottavaa. Mahdollisia opiskelulinjoja on kuitenkin rajoitetusti ja iso osa opiskelupaikoista vaatii jonkin tasoista suomen kielen taitoa. Turvapaikkaprosessin aikana saatu työpaikka ei toimi maasta poistamisen esteenä kielteisen päätöksen saaneilla.” (Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelma) Tällainen hallituksen päätös saattaisi koskea myös nimenomaan Andrein kaltaisia venäläisiä turvapaikanhakijoita, mikäli EU:n päivittyvä linjaus Venäjän turvallisuustilanteesta ei vaikuta puoltavasti Venäjältä paenneiden turvapaikkahakemuksiin. Migrin haastattelu on hänen osaltaan jo ollut, ja lopullisen vastauksen pitäisi saapua nyt loppuvuodesta. Nikolai kokee tärkeäksi sen, että voi nyt vuoden jälkeen itse elättää itsensä Suomessa, eikä hänen enää tarvitse elää valtion vastaanottorahan varassa. Suoraan sanoen nämä kehityssuunnat pelottavat. Aikaisemmassa elämässäni tein töitä koko ajan tietokoneella ja aloin jo kyllästyä siihen. Turvapaikanhakijan statuksella mahdollisuuksia itsenäiseen toimijuuteen on hyvin rajoitetusti. , , 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 15 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 15 13.11.2023 9.49 13.11.2023 9.49. Hän kertoo, ettei ole ollenkaan varma päätöksen lopputulemasta, mutta toivoo silti yhä parasta. Se on vaikeaa, mutta kielitaito karttuu jatkuvasti käytännön kautta. Opiskeluihin perustuvan oleskeluluvan myötä hän on voinut vihdoin kutsua myös vaimonsa turvaan Suomeen. Venäjälle hän ei siis aio palata. . Pidän työstäni oikeasti. Mutta vertaus Venäjän politiikkaan on onneksi huono, koska Suomessa on demokratia ja valta vaihtuu, toisin kuin Venäjällä
Lehdet olivat ulkoisesti samanlaisia. Siihen ne yhtäläisyydet loppuivatkin. Niinpä ne ostivat ilmoitustilaa ja siitä lehti sai tulopuolelleen mukavasti täytettä. Hän lanseerasi käsitteet glasnost (julkisuus, avoimuus) ja perestroika (uudelleenrakentaminen) ja ne säteilivät myös MM-lehden toimitustyöhön. , , 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 16 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 16 12.11.2023 23.13 12.11.2023 23.13. Lehti ilmestyi vuosina 1968-1992. Minun päätoimittaja-aikani osui sikäli onnelliseen saumaan, että samaan aikaan Neuvostoliiton johdossa aloitti puolueen pääsihteerinä Mihail Gorbatshov. Valitut Palat oli ja on kovasti amerikkalaishenkinen, Maailma ja Me -lehdessä taas kirjoitettiin Neuvostoliitosta. Tuona aikana itänaapurissamme tapahtui paljon jänniä asioita ja meillä oli loppujen lopuksi aika vapaat kädet kirjoittaa niistä, emerituspäätoimittaja Ilkka Lappalainen muistelee noita kuohuvia aikoja nyt kun niistä on kulunut jo yli 30 vuotta. Koko sinä aikana sillä oli vain kaksi päätoimittajaa, ensin Osmo Helin ja vuodesta 1985 eteenpäin Ilkka Lappalainen. Molempien formaatti oli pienikokoinen ja taskuun menevä. Kirjoitettiin lehdessä tietysti myös Suomen ja Neuvostoliiton ystävyydestä, joka lujittui, laajeni ja syveni kaiken aikaa YYA-sopimuksen koetellulla pohjalla. 16. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT ILKKA LAPPALAISEN ARKISTO Maailma ja me kirjoitti kipeistäkin aiheista Itänaapurissa tapahtui paljon jänniä asioita ja meillä oli aika vapaat kädet kirjoittaa niistä. Kakkospäätoimittaja oli aina neuvostoliittolainen. Rahaa tarvittiinkin, koska lehdellä oli useamman hengen toimitus sekä Suomalais-neuvostoliittolaisen lehden entinen päätoimittaja Ilkka Lappalainen iloitsee siitä, että sai olla luotsaamassa lehteä normaalijournalismin suuntaan, kiitos Mihail Gorbatshovin lanseeraaman glasnostin. Silloin idänkauppaa käyvät yritykset pitivät tärkeänä näkyä MMlehdessä. MM tuli toimeen omillaan Maailma ja me (MM) -lehden talous oli järjestetty niin, että se ei tarvinnut SN-Seuralta taloudellista tukea. Maailma ja Me -lehteä julkaisivat Suomi-Neuvostoliitto-Seura yhteistyössä neuvostoliittolaisen tietotoimisto APN:n kanssa. Vaikka tilausmaksu oli pieni, rahaa kertyi ilmoituksista. Venäjän Aika 4/2023 MUISTIKUVIA A merikkalaisilla oli Valitut Palansa, mutta meillä suomalaisillapa oli Maailma ja Me. APN:n osana oli maksaa painatuskulut. Ne kulkivat neuvostoliittolaisen Mezhdunarodnaja Kniga -yhtiön kautta
Neuvostoliittolaisen henkilökunnan palkat maksoi uutistoimisto APN. Neuvosto-osapuoli taas yritti todistella, että uusi avoimuus koskee vain neuvostoliittolaista mediaa, ei maan ulkomaista julkaisutoimintaa. Hän kertoo todistelleensa neuvostoliittolaiselle osapuolelle glasnostin muuttaneen tapaa kirjoittaa asioista. Meille oli tulossa juttu Jeltsinistä, mutta se ei Moskovaa miellyttänyt. , , Maailma ja me ehti ilmestyä kolmessa eri koossa vuosien 19681992 aikana. Toisenkin pikku hankauksen Lappalainen muistaa päätoimittajaajaltaan. Lehti oli jo menossa painoon ja minä ilmoitin, että ainoa tapa, jolla juttu voidaan poistaa lehdestä, on erottaa päätoimittaja. 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 17 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 17 12.11.2023 23.13 12.11.2023 23.13. Yleensä tämä ei ollut ongelma, mutta kerran tilanne kärjistyi. Lopulta Moskovassa myönnettiin, että kyllä se glasnost koskee MMlehteäkin... Silloin oli Gorbatshovia kritisoinut Boris Jeltsin nousussa. Juttujen julkaiseminen tapahtui konsensusperiaatteella: ne täytyi hyväksyttää sekä Moskovassa että Helsingissä. Jouduin hakemaan tukea näkemykselleni SNS:n silloiselta pääsihteeriltä Erkki Kivimäeltä ja Neuvostoliiton suurlähettiläältä Vladimir Sobolevilta. Sittemmin kyllä Moskovassa mielet muuttuivat kun Jeltsin kohosi maan johtoon. En tätä ajatusta ostanut. Tämä auttoi ja juttu julkaistiin. Siellä ilmeisesti pelättiin, mitä siitä seuraisi, jos lehti alkaisi ”mainostaa” valtiojohtajan pääkriitikkoa. Tilanne meni niin pitkälle, että jouduin uhkaamaan erolla. Idänkauppaa käyvät yritykset pitivät tärkeänä näkyä MM-lehdessä. 4/2023 Venäjän Aika ?17 MUISTIKUVIA Suomessa että Moskovassa. Tämän jälkeen olisi saanut Jeltsin-juttuja julkaista vaikka kuinka paljon..
YYA-sopimus oli kova sana ja ystävyysviikot otettiin todesta. Asioista voitiin kuitenkin yleensä neuvottelujen jälkeen sopia. En näe, että nyt olisi virallisella tasolla mitään mahdollisuuksia rakentavaan vuoropuheluun saati yhteistyöhön. Tai ainakin siedettävissä väleissä, jos ystävyys ei onnistu. Mutta eivät ne silloin vaikuttaneet mitenkään omituisilta. Nyt tilanne on toinen Venäjän käymän hyökkäyssodan takia. Teollisuutemme tuotteita vietiin Neuvostoliittoon valtavat määrät, mikä maksettiin suureksi osaksi energiatoimituksin. Venäjän Aika 4/2023 MUISTIKUVIA Liturgia oli sitä aikaa Vaikka Ilkka Lappalaisen päätoimittaja-aikana MM-lehti muuttuikin ”normaalijournalismin” suuntaan, säilyivät liturgiset ystävyyden vakuuttelut lehden sivuilla vielä pitkään. Arvelen, että kun pahimmat tuiskut ovat ohi, ryhdytään SuomiVenäjä-Seuraan taas suhtautumaan ”normaalisti”. Vaikka ystävyysliturgia nykyajan mitoin kuulostaakin erikoiselta, niin Lappalainen näkee siitä olleen myös hyötyä Suomelle: Kävimme Suomelle ja ilmeisesti naapurimaallemmekin hyödyllistä kauppaa. Ystävyysseuralla on yhä tehtävää Aikanaan SN-Seuralla oli vahva, jopa voisi sanoa puolivirallinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Lappalainen muistelee. Tällaisia olivat esimerkiksi vankilat ja mielisairaalat. SNS:n työtä jatkavan Suomi-Venäjä-Seuran valtionapua on pienennetty ja ensi vuonna se uhkaa loppua kokonaan. Aika oli sellainen. Lappalainen muistelee, että hänen päätoimittaja-aikoinaan silloin tällöin yhteistyössä pilkahti isovenäläinen ajattelu. Valtionapukin uskoakseni vielä palautetaan, mutta tuskin tämän hallituksen aikana. Naapurimme ongelmista, joita oli tietysti paljon, pystyttiin kirjoittamaan huomattavasti suorasukaisemmin kuin mitä ennen Gorbatshovin valtaantuloa oli voitu kirjoittaa. Näin jälkeenpäin ajatellen ne ystävyydenvakuuttelut tuntuvat tietysti naurettavilta ja typeriltäkin. 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 18 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 18 12.11.2023 23.13 12.11.2023 23.13. Erilaisten mielipidetutkimusten mukaan ystävyyspolitiikka oli myös kansan tahto. Vaikka MM:n sivuilla Lappalaisenkin aikana vannottiin ystävyyttä, julkaisi lehti myös artikkeleita, joita pysähtyneisyyden aikaan ei olisi voitu kuvitellakaan lehden sivuilla nähtävän. Nyt tilanne on toisin. Päin vastoin säilyneetkin yhteistyökuviot näytetään ajettavan alas. Glasnostin ansiosta pääsimme juttumatkoilla käymään naapurimaassamme aivan uudenlaisissa kohteissa. Jevgeni Zhelezhov ja Ilkka Lappalainen. Pidemmän päälle on tietysti hyvä, että naapurit elävät ystävinä keskenään. Ja poliittinen kenttä vuodatteli kauniita sanoja ystävyydestä melkein laidasta laitaan. 18. Annettiin ymmärtää, että Moskovassa tiedetään asiat paremmin. SN-Seura sai ruhtinaallisesti valtionapua paljon enemmän kuin muut ystävyysseurat. Se näkyi myös MM-lehdessä, jonka sivuilla esiintyi niin tunnettuja poliitikkoja kuin kulttuurihenkilöitäkin
. Suomalainen yhteiskunta voi jäädä heille vieraaksi, kielitaidon opettelu vaatii sinnikkyyttä, työmarkkinoille ei noin vain mennä. Jotkut ovat siirtyneet jo taivaallisen journalismin sfääreihinkin. Venäläiset maahanmuuttajat kokevat monenlaisia ongelmia. Kerran neuvostoliittolainen isäntä huomasi, että nostin vodkalasin vain huulilleni, mutta en maistanut siitä. Suomessa asuneisiin kollegoihin Leonid Laaksoon ja Reima Ruhaseen pidin yhteyttä pitkään, mutta nyt on jo heistä valitettavasti aika jättänyt. 4/2023 Venäjän Aika ?19 MUISTIKUVIA SVS:lle olisi tietysti luontevaa pitää yllä yhteyttä venäläisiin kansalaisjärjestöihin ja kansalaisyhteiskuntaan laajemminkin. Mutta kuinkas pidät kun monet järjestöt on siellä julistettu ulkomaisiksi agenteiksi tai ei-toivotuiksi. Kun pahimmat tuiskut ovat ohi, ryhdytään Suomi-Venäjä-Seuraan taas suhtautumaan "normaalisti". Jos yhteistyö Venäjän suuntaan ei onnistu, voisi SVS:n tehtäväkenttänä olla venäläisten maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Vastasin rehellisesti, että tarjoilu on kohdillaan, mutta minä en nyt vain tällä kertaa ota miestä väkevämpää. Oli minulla sellaisiakin kausia, etten ottanut voimajuomia lainkaan. Pidin jonkun aikaa vielä yhteyttä sen aikaisiin kollegoihin, mutta kun noista ajoista on kulunut jo yli 30 vuotta, ovat yhteydet jääneet. Vastaukseni hyväksyttiin eikä siitä syntynyt säröä suomalaisneuvostoliittolaisiin ystävyyssuhteisiin... MM-lehden loputtua Lappalainen jatkoi journalistin uraansa oululaisessa Kaleva -lehdessä, jossa hän työskenteli viimeksi ennen eläkkeelle siirtymistään pääkirjoitustoimittajana. Isäntä veti minut sivummalle ja kysyi, onko tarjoilussa vikaa kun jätän juomat juomatta. , , Maailma ja me lehden toimitusneuvosto Tadzhikistanissa. Venäläisille voi sanoa myös ”ei kiitos” Päätoimittaja-aikojensa rajantakaisista yhteistyökumppaneista ei Lappalaisella ole pahaa sanottavaa. Kiitos kysymästä, hengissä ollaan ja aika hyvissä voimissakin. Ilkka Lappalainen näkee SVS:llä työsarkaa Suomeen muuttaneiden venäläisten auttajana. 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 19 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 19 12.11.2023 23.13 12.11.2023 23.13. Kyllähän niitä ystävyydenmaljoja tuli nosteltua aikanaan, mutta onneksi yleensä kohtuuden rajoissa. Pakko on vielä kysyä, kuinka suomalainen päätoimittaja kesti neuvostoliittolaisten kyydissä kun tietää sen aikaisen kosteanpuoleisen ystävyyskulttuurin. Päätoimittajana 19851992 toimi Ilkka Lappalainen. Jotkut on lakkautettukin. Välillä jouduttiin vääntämään, mutta yleensä aina hyvässä hengessä
Kerroksen solujen yhteisessä keittiössä oli kaasuhella, iso lavuaari ja jätekuilu. Kun olin päättänyt hakea stipendiaatiksi, suunnistin venäjän opettajamme Dorothea von Volborthin kirjoittaman suosituksen ja muiden hakupapereiden kanssa Armfeltintielle Neuvostoliitto-instituuttiin, joka opetusministeriön alaisena laitoksena vastasi Suomen ja Neuvostoliiton välisestä opiskelijavaihdosta. Opintoohjelma ei ollut suosittu, meitä aloitti vain muutama opiskelija. Kuuden suomalaisen stipendiaatin lisäksi siellä asui latvialainen nainen ja venäläinen mies. Huoneessa jokaisella oli oma sänky ja kirjoituspöytä. Matkatavaroihimme sisältyi edellisvuoden stipendiaattien neuvosta kumihanskoja, pesuaineita, vessapaperia ja hyönteismyrkkyä torakoiden ja luteiden torjumiseen. Asuminen samassa huoneessa sujui yllättävän hyvin. Silloin tutustuin muihin stipendiaateiksi eli stažoreiksi lähteviin. Pesuaineita pakattiin ämpäriin Matkustimme junalla Moskovan kautta. Osa halusi paikallisen huonetoveriksi saadakseen enemmän käytännön kieliharjoittelua. Solussamme oli kolme huonetta, joille oli yhteinen suihku ja wc. Siihen kuului kuuden kuukauden oleskelu venäjää puhuvassa maassa. 20. Jo matkalla pohdimme, miten perillä jakaisimme kahden ja kolmen hengen huoneita. Asuntolassa jaettiin suihkut ja keittiöt Stažorit asuivat jatko-opiskelijoille tarkoitetussa asuntolassa. Me opiskelukaverini kanssa päätimme asua yhdessä ja kolmanneksi huoneeseen ilmoittautui hyttitoverimme Päivi Helander. Loimme kai jonkinlaisia pelisääntöjä siitä, milKun uutiset tuovat ruutuun näkymiä Kiovasta, mieleen tulevat lukuisat muistot sen kaduilta ja siellä kohtaamistani ihmisistä. Venäjän Aika 4/2023 ELÄMÄÄ KIOVASSA H elsingin kauppakorkeakoulu aloitti vuonna 1979 uuden Venäjän kaupan runko-ohjelman, joka kytkettiin kansainvälisiin opintoihin. Kiova – silloin osa Neuvostoliittoa – kelpasi. Vuosi stipendiaattina 1980-luvun alussa oli mielenkiintoinen ja vaikutti koko elämään. TEKSTI JA KUVAT VIRVE OBOLGOGIANI Muistoja Kiovasta 20-23_VA_4-2023_Kiova 2.indd 20 20-23_VA_4-2023_Kiova 2.indd 20 12.11.2023 23.12 12.11.2023 23.12
Saman pöydän ääressä syötiin, tehtiin läksyjä, kirjoitettiin kirjeitä. 20-23_VA_4-2023_Kiova 2.indd 21 20-23_VA_4-2023_Kiova 2.indd 21 12.11.2023 23.12 12.11.2023 23.12. Virve kirjoittamassa kirjettä. 4/2023 Venäjän Aika ?21 ELÄMÄÄ KIOVASSA Lämpimässä Kiovassa tehtiin läksyjä, luettiin lehtiä, kirjoitettiin kirjeitä puistossa
Suurherkusta Kiovan kakusta kuultiin huhua, milloin ja missä sitä olisi myynnissä. Niitä tehtiin yllättävän lämpöisessä Kiovassa usein ulkonakin. 22. Alkuun toimin meidän huoneemme ruoanhankintavastaavana, koska olin kesätöissäni matkanjohtajana rohkaistunut puhumaan venäjää. Opettajat piknikillä seuraavat esitystä suomalaisista. Omenoita ja kaalia sai melkein aina. Kotimaan pitkiin luentopäiviin ja tentteihin verrattuna muutama tunti opiskelua päivittäin ei ollut rankkaa, vaikka kotitehtäviä tuli paljon. Juustoa ostettiin vähintään puoli kiloa kerralla, koska sitä ei läheskään aina ollut saatavilla. Satuin kulkemaan ohi, kun näin myyntipisteen ja menin jonon päähän. Tuoreista hedelmistä ja vihanneksista oli puutetta, vaikka Ukraina on tunnettua mustan mullan aluetta. Päivi muistelee esimerkiksi puolalaisen opiskelijan hätäännystä, kun joululomalle lähtö ei onnistunut: junat oli peruttu ja rajat suljettu. Suomessa olin tottunut ostamaan kerralla litran. Tärkeistäkin asioista saatettiin kertoa paikallismedioissa niukasti. Sen tuotanto jatkui Neuvostoliiton hajottuakin Roshen-yhtiössä, jonka nimi on poimittu yhtiön omistajan Poroshenkon nimen keskeltä. Kiovassa myytiin kiloittain, joten mielessäni oli ostaa kilo. Venäjän Aika 4/2023 ELÄMÄÄ KIOVASSA loin ollaan hiljaa ja opiskellaan ja milloin vietetään yhteisiä iltoja muiden kanssa. Tiskillä piti osata pitää puolensa, kun pyysi myyjältä tuotteita. Kassajonotuksen jälkeen huhuiltiin omat ostokset tiskiltä. Luentojen välisillä tauoilla houkutteli myös buffet, mistä sai teetä ja leivonnaisia kopeekoilla. Sieltä sai lämpimän aterian hyvin edullisesti. Läksyjä tehtiin puistossa Stipendiaattivuoden koin melkein kuin välivuotena. Opiskelurakennuksessa oli ruokala – stolovaja, jonka nopeasti omaksuimme puheeseemme suomeksikin: ”mennään stolovajaan syömään”. Maitoa ja kefiiriä piti hakea heti aamusta, sillä kaupoissa ei ollut yleensä kylmäsäilytystiloja, vaan niitä myytiin vain lyhyen aikaa. Asuntolassa tutustuimme muista maista tulleisiin opiskelijoihin. Huhut korvasivat välillä uutisvälityksen Huhuja kulki paitsi Kiovan kakun saantipaikoista myös maailman tapahtumista. Kerralla sai ostaa vain yhden tai kaksi kakkua. Ruokaan kului vähän ruplia mutta paljon aikaa Kaupoissa asioiminen vaati kielitaitoa. Neuvostoliittolaisia oli suhteessa vähän. Erään kauppakierroksen jälkeinen Päivin päiväkirjamerkintä kuvaa arkea: ”emme saaneet kasaan paljon mitään”. Muistan harvinaiset mansikkaostokset. 20-23_VA_4-2023_Kiova 2.indd 22 20-23_VA_4-2023_Kiova 2.indd 22 12.11.2023 23.12 12.11.2023 23.12. Mutta jonotettuani pitkän aikaa, kuulin sanovani: ”kolme kiloa”. Vanhaa kaupunginosaa Podolia kunnostettiin 1500-vuotisjuhlia varten. Vasta myöhemmin selvisi syy: presidentti Wojciech Jaruzelski oli julistanut Puolaan 13.12.1981 sotatilan. Suomalaisista tuntui oudolta elää pitkälti huhujen varassa, kun oli tottunut avoimeen tiedonvälitykseen. Päivi muistelee, että keittiökeskusteluissakin ulkomaalaisten kanssa he yleensä asettelivat sanansa varovasti
Ilahdun aina, koska se tarkoittaa, että hänen perheellään kaikki on hyvin ilmahälytyksistä huolimatta. Ukrainassakin venäjää käytetään edelleen. Lukuvuoden suuri tapahtuma oli mahdollisuus matkustaa Uzbekistaniin yli viikon reissulle. Mieleen ovat jääneet afrikkalaisten värikkäät esitykset. Tärkeintä olivat silti uudet ihmissuhteet. Tutuksi tuli keskustassa myös Dnipro ja sen valuuttabaari. Yhteisiä vuosia kertyi yli 20 Gruusiassa, Suomessa ja Moskovassa. Liput elokuviin, teattereihin ja konsertteihin olivat edullisia. Ukraina-salaatin reseptin mahdollisia ainesosia testasimme asuntolassa. Yliopistossakin järjestettiin monia juhlia. Kaikki alkoi mandariinista Olin kuullut aiemmilta stažoreilta, että Kiovassa voi hankkia ajokortin edullisemmin kuin Suomessa. Ystäväni Kiovasta lähettää vuoroin venäjäksi, vuoroin ukrainaksi hyvän huomenen toivotuksen. Tuula käänsi tekstin venäjäksi, bakulainen ystävämme tarkisti kieliasun. Synkkä varjo leijuu nyt valitettavasti jopa venäjän kielen ja kulttuurin yllä, vaikka kielitaito on aina tarpeen. Tutustuimme jo alkusyksystä bakulaiseen jatko-opiskelijaan, jolle aiemmat suomalaiset olivat jättäneet meitä varten kattiloita ja muuta tarpeellista. Ravintolaankin riittivät rahat Kävimme melko usein ravintoloissa. Sen taso oli korkeampi kuin omassa joukkueessani, harjoituksetkin olivat tiukempia. Kerran menin kahden paikallisen kanssa sisään ja, kuten olimme sopineet, ovella käännyin kysymään jotakin suomeksi. Teen sitä usein vieläkin: juustoa, munia, sipulia, valkosipulia, smetanaa ja majoneesia. Niinpä etsin paikallisen opiskelijajoukkueen. Oppikirjoja haettiin kirjastosta. Venäjän kielen taito koheni myös ääntämyksellisesti, sillä meille opetettiin fonetiikkaa. Hänen kauttaan pääsin näkemään paikallista elämää muita stažoreita enemmän. Opiskelija etsi ensin tarvittavat teokset kortistosta aihesanojen, tekijöiden tai nimikkeiden mukaan. Niinpä löysin DOSAAF:n kurssit. Mutta siihen keksittiin keinoja. Osa suomalaisista harrasti ukrainalaisia kansantansseja, jotkut löysivät jumpan. Keskustan hotelli Ukrainasta sai mainion porkkana-alkupalan tosi edullisesti. Meille järjestettiin myös museokäyntejä ja matkoja lähikaupunkeihin. Kanssakäyminen oli byrokratian takia hankalaa, joten elämää helpottaaksemme menimme jo seuraavana vuonna naimisiin. Täydestä meni ja pääsimme sisään. Opiskelijoita oli Euroopan lisäksi Palestiinasta, Kuubasta, Vietnamista, monista Afrikan maista. Joskus aloitimme asuntolassa viiniä juoden, sitten lähdimme läheisen VDNH:n alueen ravintolaan syömään. 20-23_VA_4-2023_Kiova 2.indd 23 20-23_VA_4-2023_Kiova 2.indd 23 12.11.2023 23.12 12.11.2023 23.12. Kiovan vuosi oli merkittävä Kiovassa hankittua kielitaitoa ja kulttuuriosaamista monet stažorit ovat päässeet käyttämään työssään: idänkaupassa, matkailussa, kirjastoissa ja oppilaitoksissa. Suomen itsenäisyyspäivänä Päivi näytteli Tuulan kanssa Jorma Eton runon Suomalainen. Käytyään kerran kotona Tbilisissä hän lahjoitti minulle mandariinin ja kurssin päättyessä rohkaistui ehdottamaan kävelyä kaupungilla. 4/2023 Venäjän Aika ?23 ELÄMÄÄ KIOVASSA Päivi kertoo myös oppineensa paljon tehokkaiden opettajien ansiosta, vaikka häntä vieläkin naurattaa kielioppituntien vanhanaikainen opettajatar. Siellä ei päässyt hyllyjen väliin vaeltelemaan, vaan virkailija haki kirjat, jos niitä sattui olemaan. Sain ajokortin, mutta kurssilta löytyi myös gruusialainen nuorukainen. Togosta, Angolasta, Suomesta ja parista muusta maasta tulleiden pelaajien yhteinen kieli oli venäjä. Harrastimme liikuntaa ja kulttuuria En halunnut pitää välivuotta lentopalloharrastuksestani. Kulttuuria harrastimme runsaasti. Lähtö Kiovasta sen sijaan oli haikea, kun seuraavasta tapaamisesta ei ollut tietoa. Esitys olikin menestys! Varsinkin ne katsojat, jotka jo tunsivat suomalaisia, nauroivat ääneen. Venäjän Krimin valloitus tai viimeistään hyökkäys Ukrainaan pakotti monet Neuvostoliitossa opiskelleet etsimään uusia töitä, jos eivät olleet ehtineet eläköityä. Suomalaisten esityksestä tuli menestys Asuntolassa löytyi usein jostakin huoneesta iloisia iltoja: viiniä, ruokaa eri maista, jutustelua, laulua. Kukapa olisi arvannut, että kolme hyvin erilaista nuorta naista, jotka Helsingistä lähteneessä junassa politiikasta ja kasvissyönnistä keskustellessaan katsoivat toisiaan epäillen, olisivat läheisiä ystäviä vielä yli 40 vuoden kuluttua. Se olikin monin tavoin merkittävä löytö. Ovimiehen ohi oli joskus vaikea päästä. Toinen heistä vastasi ainoan suomeksi oppimansa lauseen: ”minä olen haikara”. Kiovan asuntolassa nro 9 syntyi kansainvälisiä romansseja ja ystävyyssuhteita. Opettajalle annoimme lempinimen Pjorushki hänen lausuttuaan antaumuksella Krylovin faabelin Kettu ja korppi. Kirjoja voi myös ostaa edullisesti, Pobeda-kirjakauppa tuli tutuksi. Kiovan vuosi oli mielenkiintoinen: opimme valtavasti uusia asioita, tutustuimme kulttuuriin. Pelilauta oli portugalinkielinen. He olivat myös opettaneet hänet laulamaan ”Oi mutsi, mutsi”. Päivi muistelee, miten he olivat angolalaisen Erneston luona pelanneet monopolia. Nuoruuteen kuuluvat uudet ihmissuhteet ja ihastumiset.
24. Venäjän Aika 4/2023 KESKI-AASIASSA – Minulla ei ole mitään mielenkiintoa palata Venäjälle ennen kuin sota on loppu, Nazarenko toteaa. 24-27_VA_4-2023_Keski-Aasia 2.indd 24 24-27_VA_4-2023_Keski-Aasia 2.indd 24 13.11.2023 7.52 13.11.2023 7.52
Koen, että vaikuttaminen ja asioiden näkyväksi tuominen ovat kansalaisvelvollisuukToimittaja ja sananvapauden puolustaja Salla Nazarenko on aina uskaltanut tarttua tilaisuuteen. Silloin hän ei ymmärtänyt sitä, että journalistejakin koskettava patriotismi oli itse asiassa valmistautumista suureen sotaan eikä sitä, että se olisi toistaiseksi viimeinen kerta, kun hän on Venäjällä. Venäjän kielestä ja kulttuurista Nazarenko kiinnostui jo kouluikäisenä. – Minulla ei ole mitään mielenkiintoa palata maahan ennen kuin sota on loppu, hän toteaa. Lehti-ilmoitukseen vastasin… Viikko väitöskirjan valmistumisen jälkeen Nazarenko aloitti Journalistiliitossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana. Hän asui Suomen kulttuurija tiedeinstituutin residenssissä ja teki väitöskirjaa patrioottisesta puhetavasta Venäjällä. Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi eurooppalaiseen mediavapaussäännökseen vaikuttaminen. 4/2023 Venäjän Aika ?25 KESKI-AASIASSA T alvella 2020 Salla Nazarenko käveli Pietarissa lumisateessa majapaikkaansa. Nyt hän pitää maasta taukoa ainakin niin kauan, kun sota on käynnissä. – Työni on äärettömän monipuolista ja palkitsevaa. Se asenne on vienyt hänet vuosiksi Keski-Aasiaan ja tehnyt hänestä kirjailijan. TEKSTI HANNA OJANPÄÄ KUVAT KIMMO BRANDT Omituisten sattumien ihminen 24-27_VA_4-2023_Keski-Aasia 2.indd 25 24-27_VA_4-2023_Keski-Aasia 2.indd 25 13.11.2023 7.52 13.11.2023 7.52. Hänen vastuulleen kuuluu lisäksi viestintäpolitiikka sekä jäsenneuvonta eettisissä kysymyksissä
Valitsisin silti säännöllisen työajan ja rutiinitehtävät boheemisuuden tilalle milloin vain, Nazarenko toteaa. Neuvostoliiton hajoamisesta oli silloin kulunut kymmenisen vuotta. 26. Nazarenko uskoo, että hänen elämänsä on usein ollut omituisten sattumien summaa. Monen puhelun, ankaran pompottelun, jonotuksen ja paikasta toiseen siirtelyn jälkeen paljastui, että passi ei olekaan valmis eikä maksettu. , , 24-27_VA_4-2023_Keski-Aasia 2.indd 26 24-27_VA_4-2023_Keski-Aasia 2.indd 26 13.11.2023 7.52 13.11.2023 7.52. Ensikokemukset naapurimaasta Propaganda Venäjällä on lähitunkevaa, mihinkään ei voi enää uskoa. Olen saanut toteuttaa lapsuuden haaveeni kirjoittamisesta. Tulin äitiyslomaksi Suomeen, kunnes parin vuoden päästä muutimme perheen kanssa Georgiaan, jossa toimin EU-vetoisen, koko Kaukasian kattavan toimittajakoulutushankkeen johtajana. Vuoden päästä siirryin Tadžikistaniin Etyjin siviilikriisinhallintatehtäviin ja sieltä sananvapausverkoston hankkeeseen Kazakstaniin. Ex-appiukko oli rakentamassa Tšernobylin viitosreaktoria aina siihen saakka, kun hänet muiden joukossa evakuoitiin räjähdyksen jälkeen Neuvostoliittoon vuonna 1986. Minun piti hakea ex-mieheni passi Kirgisian pääkaupungista. Tapaaminen mustassa Mersussa syrjäisellä kujalla päätyi siihen, että saadakseni passin, minun täytyi maksaa 430 dollaria. Juhlien jälkeen äitini totesi, että olisipa kiva vielä jäädä. – Moni asia oli huonosti, mutta expatteina olimme suojatussa asemassa. – Valitin tutulle kustantajalle, että suomalaisissa kirjoissa on liian vähän seksiä. Asia, joka on vaikeasti hahmotettavissa, mutta pahimmillaan johtaa yhteiskunnan kahtiajakoisuuteen. Sen olen aina tiennyt, että en ole uran rakentaja vaan ennemminkin tarttunut tilaisuuksiin niitä kohdatessani. Äitini varmisti häihin pääsemisen ottamalla vuorotteluvapaata, mutta isäni ei töidensä vuoksi päässyt mukaan. Kielen ja kulttuurin tähden Nazarenkon lapset ovat isänsä puolelta venäläis-ukrainalaisia. Aikansa kuultuaan sain kehotuksen kirjoittaa aiheesta itse. – Valtio on ottanut haltuunsa median ja yhteiskunnallisen keskustelun sisällön; sensuuri on kaiken keskustassa. – Kun katson ajassa taaksepäin, en olisi voinut kuvitellakaan, minkälaiseksi elämäni muovautuu. Ainoa ehto oli, että kukaan ei saa tietää. Siksi menossa oleva sota on hänelle sekä henkilökohtainen kipupiste että ammatillisesti hankalin tilanne, missä hän on ollut. Jäänteet entisestä näkyivät vielä arkkitehtuurissa ja byrokratiassa. Elämä oli mielenkiintoista, käsittämätöntä ja hauskaakin; monesti huumori toimi selviytymiskeinona. Sama pätee Keski-Aasian maihin. Journalisteja vastaan on asetettu fake news -lakeja ja sananvapausjärjestöt eivät saa vastaanottaa ulkomaalaista rahaa. Kuitin ja täytetyn lomakkeen näyttäminen eivät auttaneet ja loppujen lopuksi sain käteeni puhelinnumeron. Venäjä on ollut Nazarenkon elämässä läsnä lapsuudesta lähtien. Kuten esimerkiksi vuonna 2001, kun hän näki Journalistiliiton lehdessä työpaikkailmoituksen, jossa Turkkiin ja Kirgisiaan haettiin AY-asiantuntijaa. Nazarenko arvelee, että tilanne on varsinkin Venäjällä pahempi kuin ennen; on ollut siitä lähtien, kun Vladimir Putin tuli valtaan. Olo oli vähintään kiristetty emmekä lahjomisesta huolimatta saaneet koskaan passia, hän muistelee. On lyhytnäköistä syyllistää ihmisiä liiaksi, he eivät yksinkertaisesti mahda tilanteelle mitään. Epäilen silti, olisinko vastaavassa tilanteessa itse yhtään sankarillisempi. – Silloisen tavan mukaan hain työpaikkaa kirjeellä. Entisissä neuvostotasavalloissa korruptio sen sijaan on läsnä näkyvästi. Nazarenkon häitä tanssittiin Kirgisiassa vuonna 2004 – Vanhempani halusivat tietysti tulla häihin, mutta maahantuloon liittyvä paperisota oli melkoinen. Olin Malmin Prismassa ja vastasin myöntävästi haastattelukutsuun. Korruptiota eri muodoissaan Palkkatyön lisäksi Nazarenko on kirjoittanut useita tietokirjoja ja yhden romaanin sekä lukuisia kolumneja ja artikkeleja. Ennen nationalismin nousua venäjällä pärjäsi vielä hyvin ja skandinaavina Nazarenko sai paljon anteeksi: ”olet kuitenkin nainen”. Yksi Nazarenkon käsittelemä aihe on korruptio Suomessa. Jos olisin miettinyt työelämääni eläkekertymän kautta, se olisi ollut hyvin eri näköinen, Nazarenko naurahtaa. Vuonna 2016 julkaistiin sitten pamfletti nimeltään Ihana kiihko. Hän itse pitää myös kirjailijan uraansa sattuman sanelemana. Siihen aikaan kehopositiivisuuden tärkein tehtävä oli laihtuminen. Se on mielestäni äärettömän turhauttavaa. Emme myöskään pystyneet lyömään lukkoon hääpäivää tarpeeksi ajoissa. Kirgisiassa jumppatunnin aluksi meidät käärittiin ensin kelmuun ja Tadžikistanissa kollegani olivat iloisia puolestani, kun sain loisen. Yksilöja ryhmäpsykologian näkökulmasta sen vaikutukset ovat moniulotteisia. Summa sisälsi itse passin lisäksi lahjukset kaikille tarvittaville viranomaisille. Siinä vaiheessa äidilläni ei ollut enää kivaa, mutta hän pääsi kuitenkin lähtemään seuraavana päivänä. Aika kului, kunnes edeltäjäni edeltäjä Leena Paukku soitti minulle. – Olen siihen sortunut itsekin, Nazarenko myöntää. Hän on kotoisin Joensuusta, itärajan tuntumasta ja perheen kanssa tehtiin kontrolloituja pakettimatkoja Neuvostoliittoon. Momentum oli silloin hyvä, nythän seksistä jauhaa kaikki. Kun saatoin hänet lentokentälle Kazakstanissa, lentoa oli jostain syystä aikaistettu kolmella tunnilla. Minua varoiteltiin, kuinka kaukana kohdemaa on, mutta hanke kiinnosti minua ja pakkasin laukkuni. Venäjän Aika 4/2023 KESKI-AASIASSA sia, hän uskoo. Siinä vaiheessa olin jo tavannut kirgisialaisen mieheni ja olin raskaana. Maailmassa on tällä hetkellä enemmän huonoja johtajia kuin hyviä. – Propaganda Venäjällä on lähitunkevaa, mihinkään ei voi enää uskoa
Tosin, kun lähdin vuonna 1996 vaihtoon Moskovan valtiolliseen yliopistoon, äitini oli varma, että minut tapetaan siellä. No, ei tapettu, mutta kielen opin kunnolla, sillä kukaan ei puhunut englantia. Mutta eikö häntä sitten koskaan ole pelottanut. Suurin riski näissä maissa on joka tapauksessa liikenne. – Nuorena tuli otettua turhia riskejä, nyt osaan jo olla realisti. Toden teolla kiinnostuin kuitenkin Venäjästä vasta vuonna 1993. Menin silloin Petroskoihin auttamaan suomeksi ilmestyvän Karjalan Sanomien paikallisia toimittajia kielenhuollossa, Tampereen yliopistossa tiedotusoppia opiskellut Nazarenko kertoo. – Vanhempani eivät suinkaan olleet taistolaisia, heidän asenteensa silloista Neuvostoliittoa kohtaan oli lähinnä utelias mutta järkevä. 24-27_VA_4-2023_Keski-Aasia 2.indd 27 24-27_VA_4-2023_Keski-Aasia 2.indd 27 13.11.2023 7.52 13.11.2023 7.52. Ehkä se on kieltomekanismia. Salla Nazarenko, 49 • Yhteiskuntatieteiden tohtori, Tampereen yliopisto • Kansainvälisten asioiden asiantuntija, Journalistiliitto • Kirjailija, toimittaja, tutkija • Asunut ja työskennellyt mm. – Vanhempani olivat opinnoistani innoissaan. – Tänä vuonna olin työmatkalla Mogadishussa eikä sekään mikään maailman mukavin paikka ole, Nazarenko toteaa. Tilastollisesti paikalliset toimittajat ovat paljon suuremmassa vaarassa kuin me ulkomaalaiset. 4/2023 Venäjän Aika ?27 KESKI-AASIASSA olivat salamyhkäisiä, vaikka hyvin äkkiä ristiriitaisuudetkin tulivat esille: ihmiset olivat kivoja ja vieraanvaraisia, mutta he asuivat byrokraattisessa valtiossa. Tutkijana Nazarenkolta on kysytty, olisiko hän voinut kuvitella, että sota on taas läsnä. Venäjän kielestä ja kulttuurista en kuitenkaan aio kääntyä pois, kirjaroviot ovat mielestäni väärä tie, Nazarenko päättää. Alun perin minua innosti kieli; se oli ja on edelleen kaunis ja jännittävä. – Vastaukseni on ei. En ole koskaan mennyt sota-alueelle, sotilaspisteissä olen seissyt ja katsonut juopuneita sotilaita konekivääreiden kanssa sekä pysytellyt sisätiloissa Georgiassa vuonna 2007, kun maassa oli poikkeustila. . Keski-Aasiassa ja EteläKaukasiassa • Asuu Helsingissä, kaksi lasta • Harrastukset: jooga, tanssi, lenkkeily, teatteri, lukeminen, opiskelee ukrainaa – Venäjän kielestä ja kulttuurista aio kääntyä pois, kirjaroviot ovat mielestäni väärä tie, Nazarenko sanoo. Aloitin itse venäjän opiskelut jo 80-luvulla. Jälkiviisaus on hienointa viisautta, hän huokaa
Kotimuseossaan, Patriarkan lammilla, Arbatilla, kehätiellä... Paitsi Gogolin haudalla. Kotimaassa hautausmaalla ollaan hiljaa, arvokkaasti. 28. Se kiehtoi, koska sen tunnelma on niin erilainen kuin suomalaisilla hautausmailla. 28-29_VA_4-2023_Kolumni.indd 28 28-29_VA_4-2023_Kolumni.indd 28 13.11.2023 9.56 13.11.2023 9.56. Ne ihmetyttävät, aina uudelleen. Tilanteet muuttuvat ja tulee yllättäviä käänteitä, raskas väännetään kepeäksi. Oli hellepäivä ja heillä oli sateenvarjot suojinaan. Se oli taianomainen, kuin juuri haravoitu. Taiteilijoiden haudat ovat jotenkin hilpeitä. Bulgakovin teoksista tutuissa paikoissa liikuin usein Moskovassa. Venäjän Aika 4/2023 KOLUMNI M oskovassa asuessani vierailin usein Novodevitshin hautausmaalla. Venäjällä hautausmaiden tunnelma on jollain lailla rennompi. Gogol ja Bulgakov Omia lempikirjailijoitani ovat juuri Gogol ja Bulgakov. Viime talvena kuuntelimme mieheni kanssa äänikirjana Saatana saapuu MosSini IhanainenAlanko Katse pois Euroopasta Taiteilija Novodevitshin luostarin vieressä Moskovassa. Uskomaton ja ajankohtainen on myös hänen novellinsa riitautuneista ystävyksistä. Erityisen pitkään he viihtyivät Nikita Hrutshovin haudalla. On näköispatsasta, koirapatsasta vieressä, tupakkaa patsaan suussa. Ikään kuin kuolleet suuttuisivat meille, jos kiiruhtaisimme askeleita, puhuisimme kovalla äänellä, saati laulaisimme. Gogolin matkassa viihdyn liukuen pietarilaissa miljöissä, tutuilla kaduilla ja venäläisen yhteiskunnan ajattomuuksissa. Ensimmäistä kertaa Novodevitshin hautausmaalla käydessäni ihmettelin, kuinka sinne pelmahti parvi kiinalaisia turisteja. Keskenään lähekkäin lepäävät Nikolai Gogol, Anton Tsehov ja Mihail Bulgakov. Gogolissa kiehtoo hänen hulvattomuutensa, kuten Bulgakovissakin. Bulgakovin hauta sen sijaan kylpi iloisen värisessä lehtimeressä. Kiinalaiset liikkuivat tehokkaasti paikasta toiseen, kuuntelivat oppaan selostuksen ja jatkoivat matkaa. Eräänä tuulisena syyspäivänä yleensä niin puunatulla Novodevitshin hautausmaalla oli kaikkialla vaahteran lehtiä. Joukossa oli kaiken ikäisiä, vauvoja rattaissa ja vanhuksia rullatuoleissa. Novodevitshin hautausmaalta löytää monien historiasta tuttujen hautoja
Monenlaisia ihmiskohtaloita oli niidenkin muurien sisällä. Taiteilija maalasi kaunista miljöötä. Sai liennyteltyä streltsikapinoita, sittemmin lietsottuakin. Mietin, että sinne aikoinaan teljettiin tsaariperheen naisia. Olen melkein varma, että olen käynyt siinä teatteriravintolassakin… Yksi oudoimpia kirjallisuuden kokemuksiani on Bulgakovin Koiran sydän. Hyppäsin metroon ja huristin kotiin. Käytävillä kuului enemmän italiaa ja saksaa kuin venäjää. Vallasta on vaikeaa luopua. Bulgakovin maisemissa, Arbatien ja Patriarkan lammen välissä kehätiellä oli muistaakseni myös Tsehovin kotimuseo. Niinpä Pietari Suuri telkesi Sofian Novodevitshin luostariin, jossa tämä asui omassa tornissaan. He pyristelevät todellisuuksissaan, mutta ovat tilanteiden ja tapahtumien vankeja. Syksyn kodissani kämppiksinäni oli italialaisia, ranskalaisia, saksalaisia, jokunen brittikin. (Alla) Gogolin hauta lähellä Mihail Bulgakovin ja Anton Tsehovin hautoja. Sofia oli taitava sijaishallitsija. Pietari Suuri kyllästyi Moskovan kapinoihin ja päätti rakentaa uuden kaupungin. Ilja Repinkin ikuisti Sofian tornissaan. Yliopistoni virallinen työkieli oli englanti. Siinäkin nousee ajattomasti ja samalla uudelleen ajankohtaisesti esiin yhteiskunnan muodonmuutos, johon kirjan henkilöt kipuillen sopeutuvat. Keitin hyvää, lämmintä teetä. Luostarin vanhimmat rakennukset ovat jo ajalta ennen Iivana Julmaa. Niin oli Sofiankin. Äidinkielenopettajamme vei meidät kaupunginteatteriin Kirsikkapuistoa katsomaan. Tsehovista ensimmäinen muisto on peruskoulusta. Tätä kaikkea mietin tuona syyspäivänä Moskovassa Novodevitshin luostarin vierustaa kävellessäni. (Vas.) Mihail Bulgakovin hauta Novodevitshin hautausmaalla, iloisen värisessä lehtimeressä. Novodevitshin hautausmaalla Tuona yhtenä tuulisena syyspäivänä parisen vuotta sitten Novodevitshin hautausmaa oli liki autio. Jos joku olisi tuolloin sanonut, että Venäjä kääntää katseensa kokonaan pois Euroopasta, en olisi uskonut. Viereinen Novodevitshin luostari oli kiinni, restauroitavana. Kevät, kukat ja kepeys on yhä mielessä, ikään kuin toivoa antavana. Vain vaahteranlehtiä ja muutama, harva ihminen. Jälleen kerran katsoin myös Sofian tornia. Syntyi eurooppalainen kaupunki, Pietari. 4/2023 Venäjän Aika ?29 , , kovaan ja usein nukahdin tuttujen kulmien outoihin sattumuksiin. Hämmentuneen vihaisena, ikkunansa edessä hirtettyjä streltsejä. Kävelin hautausmaalta luostarin reunustan viereistä puistikkoa ja katsoin luostaria kohti. Lähti ottamaan oppia Euroopasta ja halusi eurooppalaistaa Venäjän. Nyt kaikki on toisin. Kremlissä voi yhä käydä katsomassa erikoista Pietari Suurelle ja veljelleen tehtyä kaksoisvaltaistuinta, jonka takana on Sofian ”kuiskauskoppi”. Sielläkin joskus kävimme, lääkärinvastaanottoonsa, kotiinsa ja yläkerran teatteriin tutustumassa. Pietari Suuren siskopuoli oli sijaishallitsijana, kunnes Pietari aikuistui. Ilja Repinkin ikuisti Sofian tornissaan. 28-29_VA_4-2023_Kolumni.indd 29 28-29_VA_4-2023_Kolumni.indd 29 13.11.2023 9.56 13.11.2023 9.56
Tuotannon kasvattaminen on jatkossa vaikeampaa. BOFITin tuoreessa ennusteessa Venäjän bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 2 % viime vuoteen verrattuna. Sodankäynnin tarpeista on tullut ensisijaisia, ja tässä mielessä Venäjällä on siirrytty sotatalouden oloihin. Pakotteet rajoittavat etenkin sotilaskäyttöön suunnatun korkean teknologian tuontia, ja pääomavirta kulkee edelleen Venäjältä poispäin. Yhä suurempi osa talouden kasvusta onkin riippuvaista valtion suorasta tai epäsuorasta tuesta. Metallituotteiden tuotannon vuosikasvu oli 28 %, ja erikoisvaatteiden tuotannon arvo kasvoi 40 %. Mahdolliset muutokset sodan kulussa voivat merkittävästi muokata myös Venäjän talouden kehitystä. 30. Moniin naapurimaihin verrattuna Venäjän kasvuvauhti on kovin vaatimaton. Valtion keskeinen tehtävä Sota ja pakotteet hidastavat Venäjän talouden kasvua merkittävästi. Hyökkäyssodan vuoksi maan talouden ulkoinen toimintaympäristö on arvaamaton ja riski ulkomaankaupan jyrkemmästä vaikeutumisesta on todellinen. Sota ja pakotteet hidastavat Venäjän talouden kasvua merkittävästi. Venäjän Aika 4/2023 TALOUS S ota väistämättä kasvattaa julkisia menoja, ja Venäjän tapauksessa sodan suorat kustannukset myös kasvattavat maan taloudellista aktiviteettia. Esimerkiksi Kazakstanin, Kirgisian ja Kiinan bruttokansantuotteiden ennustetaan kasvavan noin 5 prosenttia tänä vuonna. Tämä kaikki on tukenut vähittäiskaupan ja palveluiden kysyntää etenkin Venäjän köyhillä alueilla. Pankkien asuntolainakannasta jo yli puolet on erilaisten valtion tukiohjelmien piirissä. Asevoimien tilaukset suuntautuvat pääosin kotimaisille tehtaille, ja teollisuustuotanto onkin kasvanut erityisen nopeasti sotateollisuutta lähellä olevilla aloilla. Näiden tuotannossa Venäjällä ei normaalioloissa juuri ole suhteellista etua. Hyökkäyssota muuttaa Venäjän taloutta BOFITin ennusteessa nähdään, ettei Venäjän talouspolitiikka enää perustu tasapainoiseen budjettiin, pääomanliikkeiden vapauteen tai vapaaseen markkinatalouteen. Samalla mobilisoiduille maksetaan palkkaa ja muita korvauksia, jotka ylittävät kirkkaasti rauhanajan keskiansiot. Nämä ovat aloja, joiden tuotanto sisältää mm. BKT:lla mitaten Venäjän talous on siis yhä hieman sotaa edeltänyttä tasoa pienempi. Osittainen liikekannallepano ja maastamuutto ovat voimistaneet väestökehityksen aiheuttamaa työvoimapulaa, ja siksi teollisuuden kasvualoille houkutellaan nyt työvoimaa muhkeilla palkankorotuksilla. TEKSTI LAURA SOLANKO, BOFIT, LOKAKUU 2023 VENÄJÄN TALOUSKATSAUS Sota kasvattaa julkisia menoja Suomen Pankin talouskatsaus 30-31_VA_4-2023_Talous.indd 30 30-31_VA_4-2023_Talous.indd 30 13.11.2023 7.27 13.11.2023 7.27. Lisäksi valtion korkotuet ovat vauhdittaneet pankkien lainakannan nopeaan kasvuun. Tuotannon kasvattaminen on jatkossa vaikeampaa. Lisäksi kasvun rajat alkavat tulla vastaan sekä työvoimapulan että historiallisen korkeiden kapasiteetin käyttöasteiden kautta. asejärjestelmiä, ammustuotantoa ja asevoimien tekstiilejä. Esimerkiksi eräiden kuljetusvälineiden tuotanto oli elokuussa 47 % prosenttia suurempaa kuin vuotta aiemmin
Näiden alojen tuotantokapasiteetin kasvu ei todennäköisesti tue hyvinvoinnin kasvua pidemmällä aikavälillä. 4/2023 Venäjän Aika ?31 Sota kasvattaa julkisia menoja on turvata sodankäynnin vaatimat resurssit, ja tämän tehtävän hoitamiseksi voidaan tarvittaessa mobilisoida sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita. Koska niukoista resursseista ja etenkin työvoimasta on pulaa, sotateollisuutta lähellä olevien alojen nopea kasvu johtaa muun talouden kasvun hidastumiseen. Tutkimuksen laadun on vaikea suuresti parantua, kun kontaktit maailman johtaviin tutkimuksen suurvaltoihin eli länsimaihin on karsittu minimiin. Tarvittaessa yritysten verorasitusta voidaan nostaa ja valtion velanottoa tai suoraa keskuspankkirahoitusta lisätä. Siksi on mahdollista ajatella, että julkisen sektorin tasapaino ennustejaksolla ei ole ongelma. . Koska sodan jatkuminen supistaa edelleen työmarkkinoiden käytössä olevaa nuorien miesten ikäluokkaa, kestävä kasvu edellyttäisi investointien voimakasta kasvua. BKT:n vuosikasvu (%) 30-31_VA_4-2023_Talous.indd 31 30-31_VA_4-2023_Talous.indd 31 13.11.2023 7.27 13.11.2023 7.27. Talouden kasvun jatkuminen nykyistä vauhtia ensi vuonna on hyvin epätodennäköistä. LÄ H DE . Venäjä voi hyvin rahoittaa tämän kaltaisia tai selvästi suurempiakin julkisen talouden alijäämiä lähivuodet. Sotatalous tekee Venäjän talouden rakenteesta aiempaa sulkeutuneemman ja valtiovetoisemman. Viime vuonna koko julkisen sektorin (federaatioja aluebudjetit sekä budjetin ulkopuoliset rahastot) alijäämä oli 2 108 mrd. Hyödylliset investoinnit aineettomaan pääomaan taas edellyttävät parempaa koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä. ruplaa eli noin 1,5 % BKT:sta. Venäjän ystävällisiksi luokittelemista maista vain Kiinalla on merkittävä määrä kansainvälisen tason opetusta ja tutkimusta. IM F W O RL D EC O N O M IC O UT LO O K, 10 /2 02 3. Alijäämän rahoittamisesta aiheutuvat ongelmat kasaantuvat tulevaisuudessa ratkaistaviksi. Venäjän ennustettu talouskasvu jää vertailumaita hitaammaksi. Sotataloudessa politiikan teon aikajänne lyhenee. Sotatalouden oloissa kiinteiden investointien kasvu näyttää ohjautuvan erityisesti sotateollisuutta tukeville jalostusteollisuuden aloille
TEKSTI JA KUVAT SINI IHANAINEN-ALANKO Venäjä säikähti kansalaisten vuorovaikutusta Ilmapiiri Venäjällä on ahdistunut ja neuroottinen. 32-35_VA_4-2023_Viisivuotta 2.indd 32 32-35_VA_4-2023_Viisivuotta 2.indd 32 13.11.2023 7.33 13.11.2023 7.33. – Kohtasin Venäjällä jatkuvasti kysymyksen miksi olet vielä täällä, Steven sanoo. Venäjän Aika 4/2023 VIISI VUOTTA VENÄJÄLLÄ Nuori englantilaismies asui viisi vuotta Venäjällä ja näki maan sisältä, kuinka se muuttui. Kuvassa Lenin-mausoleumi, punaista toria ja takana Kreml. 32
4/2023 Venäjän Aika ?33 VIISI VUOTTA VENÄJÄLLÄ N uori englantilaismies Steven kotiutui äskettäin Venäjältä. He tapasivat, kun Irina oli turistina Englannissa. He alkoivat puhua venä32-35_VA_4-2023_Viisivuotta 2.indd 33 32-35_VA_4-2023_Viisivuotta 2.indd 33 13.11.2023 7.33 13.11.2023 7.33. Vuonna 2018 Venäjällä suhtauduttiin ystävällisen kiinnostuneesti, jopa ihaillen länsimaisiin. Rajalla otettiin kohteliaasti vastaan. Maassa vierailleet ihmiset yllättyivät positiivisesti venäläisten ystävällisyydestä ja vilpittömyydestä. Paikalliset vaikuttivat arvostavan sitä, että heidän kielensä, kotimaansa ja sen kulttuuri kiinnostaa. Steven näki tuolloin paljon toivoa, huolimatta aiemmasta Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään. Pian jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen tilanne muuttui. – He puhuivat viisumivapaudesta eurooppalaisille, mutta muuttivat mielensä. Heillä synkkasi hyvin ja pian Steven halusi muuttaa Irinansa luo. Kielikurssilla venäjää opiskeleva britti toivotettiin ystävällisesti ryhmään. Meni ensin kielikursseille. Steven aloitti Venäjällä tyhjästä. Hän muutti sinne yli viisi vuotta sitten, rakastuttuaan venäläisnaiseen. Jalkapallon MM-kisaturistit kokivat venäläistä vieraanvaraisuutta
Koska länsimaiset ihmiset eivät enää kokeneet olleensa tervetulleita maahan, suurin osa lähti. Etkö pidä heistä?´. Samaan aikaan (Oik.) Moskovan city on moderni alue. Hän kokee, että ulkomailla ei ajatella ollenkaan niin paljon Venäjää kuin Venäjällä länttä. Aina kun näen venäläisten poliitikkojen puhuvan naisista, heidän tehtävänsä vaikuttaa olevan synnyttää lapsia. He kysyivät sitä usein hämmentyneinä. Kuvassa taaempana Duuma. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Steven kokee viranomaisten toiminnan, tavallisten ihmisten ja ilmapiirin maassa muuttuneen todella oudoksi. Ilmapiiri muuttui oudoksi Stevenin ja Irinan rakkaus kesti ja Steven jäi Venäjälle. Oikeasti nämä poliitikot näkevät Venäjän olevan olemassaolon kriisissä, mutta puheessaan he pukevat sen ”ainutlaatuiseksi kulttuuriksi ja kansaksi”. He kysyivät Irinalta venäjäksi: ’miksi olet ulkomaisen kanssa. Stevenin puhuessa julkisella paikalla englantia saattoivat ventovieraat alkaa huudella hänelle uhkaavasti. Jo ennen sotaa maa alkoi muuttua esimerkiksi suhtautumisessaan naisiin, Steven kokee. Venäjästä tuli muullakin tavoin protektionistinen. Venäjän Aika 4/2023 VIISI VUOTTA VENÄJÄLLÄ läisten naisten suojelemisesta länsimaisilta miehiltä ja siitä, kuinka ainutlaatuinen maa on ja tarvitsee suojelua. Herätin kummastusta Vuokranantaja purki Stevenin vuokrasopimuksen, koska pelkäsi tämän olevan vakooja. – Ihmiset eivät voineet ymmärtää, miksi länsimainen ihminen asui yhä Venäjällä. (Alla) Aiemmin Moskovan ydinkeskustassa oli paljon kalliita länsiautoja. (Alla oik.) Venäläiset osoittavat usein mieltään Pushkinin aukiolla Moskovassa. – Venäjä säikähti kansalaisten keskinäistä vuorovaikutusta. Jokaisella oli hieman jotain tietoa Englannista ja he arvostivat Stevenin kotimaata. Englantilainen koettiin länsimaisena, joka on paholainen ja haluaa tuhota venäläisen yhteiskunnan. – Todellisuudessa nämä ihmiset eivät ole venäläisten naisten puolella. 32-35_VA_4-2023_Viisivuotta 2.indd 34 32-35_VA_4-2023_Viisivuotta 2.indd 34 13.11.2023 7.34 13.11.2023 7.34. 34. – Aiemmin Venäjällä oli samaan aikaan läsnä eurooppalaisuus ja euraasialaisuus. Väkiluku laskee monissa osin Venäjää. Maassamme on paljon venäläisiä miehiä. Sinne on tehty nyt useita droneiskuja. Hän aloitti siellä yliopistotutkinnon, jonka on nyt jo saanut valmiiksi. Hän kokee, että kohtasi yliopistossa alkuun positiivista syrjintää. – Kerran ollessani Irinan kanssa hotellissa, jotkut tuntemattomat venäläismiehet kuulivat meidän puhuvan välillä englantia, välillä venäjää. Länsimaiden haukkumisesta tuli valtavirtaa, eikä länsimaisiin ihmisiin suhtauduttu enää Venäjällä kiinnostuneen ihaillen, vaan hermostuneesti. Hallinto oikeutti sotaa ”anglosaksien toimilla”. Se pelkäsi myös, että länsimaiset miehet vievät heidän naisensa. Meitä länsimaisia ihmisiä pidätettiin rajalla ja kuulusteltiin tuntikausia
Maa ei ratko esimerkiksi sosiaalista eriarvoisuutta, koska se onnistuu ulkoistamaan uhkat omien rajojensa ulkopuolelle. Se haluaa kääntää kasvonsa itään ja Aasiaan. – Ehkä nämä ihmiset kaipaavat kansainvälistä arvostusta, vahvaa yhtenäisyyden tunnetta ja tunnetta, että maa kulkee oikeaan suuntaan ja hyvään, maassa on vakaat työpaikat sekä taloudellinen ja sosiaalinen vakaus. Hän ei kokenut olevansa enää tervetullut yliopistoonsa, koska ei sopinut Venäjän valtiolliseen propagandaan. Myös siellä oli ilmassa, että länsi on paholainen ja haluaa tuhota Venäjän. Heillä oli aina tunne ja riski, että länsimaisella on jotain pahoja aikeita. Yli 50-vuotiaat, varsinkin köyhillä alueilla asuvat ja vähemmän koulutetut ihmiset kaipaavat Neuvostoliittoa. Venäjä on pohjimmiltaan eurooppalainen yhteiskunta. Aiemmin ystävälliset venäläisnuoretkin liukuivat epäystävällisiksi, koska heidän mahdollisuutensa poistua maasta olivat rajalliset. Viisi vuotta nuoruudestaan Venäjällä viettäneellä, suurimman osan elämästään Englannissa asuneella Stevenillä on silti toivoakin Venäjää kohtaan. Myös omat vanhemmat ja isovanhemmat yrittävät estää nuoria matkustamasta ”epäystävällisiin maihin”. 4/2023 Venäjän Aika ?35 VIISI VUOTTA VENÄJÄLLÄ harvalla venäläisellä on ulkomaanpassia. Kun itse kohtasin Venäjällä jatkuvasti kysymyksen ’miksi olet vielä täällä’, aloin kokea itseni poikkeavaksi, kuin norsuksi posliinikaupassa. Stevenin kommenttiin sisältyy britti-ironiaa: hänen kotimaassaan poliitikkoja voi vapaasti arvostella ja maassa on vapaa lehdistö. – Eurooppa on Venäjälle kuollut. Solmia läheisempiä suhteita Kiinaan ja Pohjois-Koreaan ja venäläisten opiskelevan englannin sijaan mandariinikiinaa. Juuri nyt nuoret haluavat vain paeta maasta, mutta he ovat sukupolvea, joka kokee itsensä eurooppalaiseksi. Venäjällä kansalaiset kohdistavat turhautumistaan nyt ulkomaisiin. Valtiojohtajien tasolla Venäjä ja Kiina ovat hyviä ystäviä, mutta Stevenin mukaan tavallisilla venäläisillä on paljon rasismia kiinalaisia kohtaan. Nuorilla olisi halu lähteä, mutta sosiaalinen paine jäädä. Nuori sukupolvi on sosiaalistunut käytöstavoiltaan ja kulttuurisilta standardeilta länsimaisiksi. Steven koki, että näitä venäläisnuoria ärsytti, että hänellä oli ”hyvä passi”, jolla he tiesivät hänen pystyvän jättämään maan milloin huvitti. 32-35_VA_4-2023_Viisivuotta 2.indd 35 32-35_VA_4-2023_Viisivuotta 2.indd 35 13.11.2023 7.34 13.11.2023 7.34. – Kuinka meidän (englantilaisten ja länsimaisten ihmisten) voidaan olettaa kykenevän rakastamaan Venäjää, jos maan omat kansalaiset kokevat kotimaataan kohtaan niin syvää halveksuntaa. Olisin hyvin voinut pukeutua Moskovassa Boris Johnsoniksi, kävellä ympäriinsä ja laittaa takapuoleeni tekstin, ’potkaise minua’. – Et voi pakottaa venäläisiä oppimaan hetkessä puhumaan jotain Pohjois-Korean murretta tai viettämään lomiaan Wuhanissa. – Vaikka johto onnistuisikin projektissaan tehdä Venäjästä aasialainen, se vie joka tapauksessa vuosikymmeniä. Hänet suljettiin ulos monista tilanteista, hän oli ulkopuolinen. – Esimerkiksi Englantiin ja Yhdysvaltoihin myönnetään vielä viisumeja venäläisille, mutta se on hidasta ja kallista. ”Aasialaistaminen vie vuosikymmeniä” Maan johtavat yrittävät kirjoittaa sen historiaa uusiksi. Vaikka hän kokee, että oppositiopoliitikkojen tappamisten ja vangitsemisten myötä kansalaiset ovat nyt passiivisia, nuorissa on silti toivoa. Propaganda on mennyt ihmisten mieliin ja nämä ovat ennakkoluuloisia ja epäileviä kaikkea kohtaan. . He olivat tottuneet matkustamaan, mutta useat EU-maat eivät enää huolineet heitä, eivätkä venäläiset pankkikortit toimineet lännessä. Steven muistuttaa, että Venäjällä sukupolvien kuilu on iso. Naton varjolla sisäiset ongelmat sivuun Stevenistä nykyinen hallinto on saanut Natosta keppihevosen, jonka avulla se on pystynyt pyyhkäisemään maan sisäiset ongelmat sivuun. Helsingin ja Moskovan väliä kulkenut Tolstoi-juna jäi koronan myötä tauolle, nyt RZD:n ja VR:n yhteistyö on päättynyt. – Näiden venäläisten mielestä länsimainen ihminen saattaa olla mukava ja ystävällinen, mutta ei koskaan täysin luotettava. – Toivon, että Venäjä voi palauttaa eurooppalaiset suhteensa tieteessä, kulttuurissa ja koulutuksessa. Yliopistossakin suhtautuminen häneen muuttui viime vuoden helmikuun jälkeen. – Lainsäädännön mädännyttyä maa luisui tilanteeseen, jossa tuli normaaliksi syrjiä länsimaisia ihmisiä. Varsinkin yli 50-vuotiaat ja maaseudulla asuvat ovat hänen mukaansa helppoja propagandan uhreja. Stevenin ja Irinan nimet on muutettu. Tolstoi oli tunnelmallinen, nopea juna. – Heidän ajattelunsa luodaan television kautta ja valtion propagandalla. Uudessa Tretjakovin galleriassa on kriittistä Neuvostoliiton kritiikkiä. Englantiin palattuaan Steven analysoi, että venäläinen yhteiskunta on muuttunut venäläisten mielissä Neuvostoliitoksi vakoiluja tiedusteluoperaatioineen. Yksi ihminen sanoi minulle kerran baarissa, että ihmiset olivat Neuvostoliiton aikaan ystävällisempiä ja vähemmän itsekkäitä. Stevenin on vaikeaa ymmärtää sitä. Ironinen teos hirmuhallitsija Josef Stalinista. Tällä Steven viittaa kotimaansa aiemman pääministerin kohuihin, joiden myötä Johnsonille naurettiin ja tätä pilkattiin brittilehdistössä
Parinkymmenen vuoden seesteisemmän ajan Ruotsi noudatti varovaista ulkopolitiikkaa. Kulmikkaasti käyttäytyvä ja diplomaattisiin ympyröihin huonosti sopeutunut sotilas laati ensimmäisen luonnoksen itsenäisen Suomen tasavallan perustuslaiksi. 36. Suomen itsenäisyyden ensimmäisiä siemeniä kylvivät 1700-luvulla Georg Magnus Sprengtporten ja Gustaf Mauritz Armfelt, molemmat aikoinaan tuomittu Ruotsissa maanpetoksesta. TEKSTI KIMMO KALLONEN KUVAT ARKISTOLÄHTEET Patriootteja ja maanpettureita 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 36 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 36 13.11.2023 7.33 13.11.2023 7.33. Pultavassa, nykyisen Ukrainan alueella 1709 ”soturikuningas” Kaarle XII:n johdolla hävityn taistelun jälkeen seurasi venäläisten miehitys, iso viha, joka jatkui aina Uudenkaupungin rauhaan 1721 saakka. Venäjän Aika 4/2023 HISTORIA S uomalaiset joutuivat 1700-luvulla kärsimään Ruotsin epäonnistuneesta ulkopolitiikasta. Myös nykyisen Suomen alueella vaurastuttiin aina hattujen sotaan ja sitä seuranneeseen Venäjän uuteen miehityskauteen eli pikkuvihaan 1742–1743 asti. ”Vapauden aika” eli säätyjen vahva vaikutusvalta päättyi Ruotsissa kesällä 1772 Kustaa III:n vallankaappaukseen, jossa kuninkaan tukena toimivat erityisesti suomalaistaustaiset Jakob Magnus Sprengtporten sekä hänen nuorempi velipuolensa Georg Magnus Sprengtporten. Suomessa erityisesti Sprengtporteniin on suhtauduttu ristiriitaisesti
4/2023 Venäjän Aika ?37 HISTORIA Georg Magnus Strengtporten menehtyi unohdettuna Pietarissa 13. lokakuuta 1819. 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 37 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 37 13.11.2023 7.33 13.11.2023 7.33
38. Venäjän Aika 4/2023 HISTORIA Carl Fredric von Bredan vuonna 1811 maalaama Gustaf Mauritz Armfeltin muotokuva. 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 38 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 38 13.11.2023 7.33 13.11.2023 7.33
Jälkeenpäin on ihmetelty, että Sprengtporten sai kaikessa rauhassa esitellä melko kerettiläisiä ja suorastaan maanpetoksellisia ajatuksiaan kaikessa rauhassa. Hän matkusti Tukholmaan ja onnistui suostuttelemaan kuninkaan lähettämään hänet matkalle Keski-Eurooppaan. Monarkit, kuten Katariina II, Kustaa III ja Aleksanteri I esiintyvät suomeksi vakiintuneilla nimillään. Sprengtportenin kohdalle ensimmäinen koetus oli niin sanottu Pommerin sota 1757–62, josta hän kotiutui kapteenin arvossa. Sotilasuralla etenemistä helpottavat sodat. 4/2023 Venäjän Aika ?39 HISTORIA Veljeksistä on Suomessa käytetty sadan vuoden takaisessa aitosuomalaisinnostuksessa suomennettuja etunimiä Jaakko Maunu ja Yrjö Maunu, samoin kuin Gustaf Mauritz Armfeltista etunimiä Kustaa Mauri. Savossa Sprengtporten kyllästyi Ruotsin hallinnon byrokratiaan, ja halusi muutosta uralleen. Savon kaudellaan Sprengtporten koulutti upseereita ja perusti vuonna 1779 Haapaniemen kadettikoulun Rantasalmen pitäjään. Lisäksi sulavakäytöksinen ja komea 22-vuotias Armfelt osoittautui puolalaisten kaunottarien joukossa suositummaksi kuin 17 vuotta vanhempi Sprengtporten, joka Armfeltin mukaan kohteli naisia ”kuin rakuuna”. Keisarinna Katariina II otti heidät vastaan, ja keisarinnan suosikki ruhtinas Potemkin huolehti henkilökohtaisesti everstin seurueen hyvinvoinnista. Kuningas Aadolf Fredrik aateloi Sprengtportenin kaksi velipuolta vuonna 1766, mutta jätti Georg Magnuksen joko tahattomasti tai tarkoituksella ritarihuoneen ulkopuolelle. Todennäköisesti Sprengtportenille tarjottiin jo silloin mahdollisuutta siirtyä muhkean palkkion turvin Venäjän palvelukseen. Kuningas laski kuitenkin väärin. Yhteinen matka ja ero Matka alkoi rekiretkenä keväthangilla kohti Pietaria, ja matkakumppanikseen Sprengtporten sai nuoren upseerin Gustaf Mauritz Armfeltin. Pommerin sota oli osa seitsenvuotista sotaa ja käytiin Ruotsin ja Preussin välillä. Keisarinna suhtautuu mielenkiinnolla Sprengtportenin suunnitelmaan, mutta ei ryhdy aktiivisesti tukemaan Suomessa mahdollisesti 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 39 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 39 13.11.2023 7.33 13.11.2023 7.33. Vuonna 1775 Georg ylennettiin everstiksi ja nimitettiin Suomeen Savon prikaatin komentajaksi. Syyskuun 9. Magnus Wilhelm kuoli pian sodan ja pikkuvihan jälkeen 1744. Perhe joutui taloudellisiin vaikeuksiin, eikä Georgille jäänyt juuri muistikuvia isästään. Sprengtportenin suunnitelma sisälsi myös Suomessa Venäjän tuella toteutettavan sotilasvallankumouksen, ja taas korviaan myöten velkaantuneena hänelle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin vaihtaa puolta. Sprengtportenin matkalle ilmaantui muitakin hankaluuksia. Yksi turhanpäiväisistä 1700-luvun sodista, josta jonkinlaisena tuloksena oli sentään perunanviljelyn yleistyminen Ruotsissa. Tässä jutusta käytetään alkuperäisiä nimiä. Eversti evp mukautuu rooliinsa ”filosofisena maajunkkarina” ja alkaa pohtia Suomen tulevaisuutta. Se katkeroitti hänen mieltään ja lisäsi intoa osallistua uuden kuninkaan vallankaappausoperaatioon. Matka jatkui kuitenkin kohti Pariisia, ja matkan varrella ilmeni myös säröjä kahden suomalaisen tulevan suurmiehen välisissä suhteissa. Saattaa olla, ettei Kustaa III muistanut Georgin olevan vailla aatelisstatusta, koska puhutteli häntä kuitenkin ”Mon cher Baron”. Ammatinvalinta oli itsestään selvä varsinkin köyhempien aatelisten ja upseeriperheiden jälkikasvulle. 12-vuotiaana Sprengtporten aloitti opinnot Tukholman kadettikoulussa, jossa hän jälkeenpäin kertoi ensimmäistä kertaa omaksuneensa separatistisia ajatuksia, kun riikinruotsalaiset kadetit kutsuivat häntä ja muita suomalaisia ”finntampeiksi”, suomalaistomppeleiksi. Talous kohenee, kun anoppi kuolee ja vaimo perii Seestan kartanon Etelä-Hämeen Nastolassa. Ranska ei suostunut rekrytoimaan äkkiväärästi käyttäytyvää everstiä, joka joutui palaamaan Tukholmaan ”rutiköyhänä keppikerjäläisenä”. Armfelt katseli vinosti Sprengtportenin flirttailua Venäjän hovin kanssa. Myös ajatukset ja haaveet Venäjän keisarikunnan suojeluksessa itsenäistyvästä Suomesta vahvistuvat, kun kohtelu Tukholmassa on tylyä. Hänen isänsä, majuri Magnus Wilhelm Sprengtport oli suuren pohjan sodan 55-vuotias veteraani. Kustaa III:lta saatu matkakassa hupeni pelivelkoihin ja seurapiirielämään. Upseerin poika Porvoosta Leskeksi jäänyt Elsa Katarina, omaa aatelista sukua Ulfsparre af Broxvik, joutui myymään Gammelbackan maat kartanorakennuksen lähiympäristöä lukuun ottamatta ja lähetti nuoren Georg Magnuksen kenraalisetänsä huollettavaksi Ruotsiin. He vierastivat kuitenkin ”Pohjolan aurinkokuninkaan” teatraalista hovielämää eivätkä muutenkaan innostuneet Kustaan politiikasta. Pietarissa Sprengtporten sai lähes valtiovieraan kohtelun. Georg Magnus Sprengtporten syntyi Porvoon pitäjän Gammelbackan kartanossa 1740. Pian Georgin syntymän jälkeen alkoi hattujen sota, ja perhe joutui muuttamaan Ruotsin puolelle sukulaisten luokse. Kustaa III:n vallankumouksessa 1772 Sprengtportenit Jakob ja Georg olivat aktiivisesti mukana. Ehkä Kustaa III piti häntä jonkinlaisena vaarattomana kylähulluna, joka tarvittaessa saadaan järjestykseen. Miesten tiet erkanivat, eivätkä heidän suhteensa enää koskaan parantuneet entiselleen. Nuoresta miehestä ryhdyttiin kouluttamaan upseeria. Pian Sprengtportenin ympärille kokoontuu suomalaisten aatelisten ja upseerien piiri hahmottelemaan mahdollisuuksia irrottaa Suomi Ruotsin huonosta hallinnosta ja neuvotella vähintään puoli-itsenäinen asema Venäjän keisarillisessa suojeluksessa. Vuonna 1786 hän hahmotteli itsenäiselle tai vähintäänkin autonomiselle Suomelle perustuslain, jossa oli paljon samankaltaisia elementtejä kuin 1809 toteutuneessa autonomiassa, vaikka liittovaltiorakennetta ei tullut, ja tasavaltakin vasta 130 vuoden kuluttua. vuonna 1786 Sprengtporten lähtee Porvoonjoen suulta Hamarin laiturista kohti Pietaria ”Lediga Stunder”-jahdilla, joka aiemmin on kuulunut Viaporin rakentajana tunnetulle Augustin Ehrensvärdille. Siellä hänen oli tavoitteena hakeutua joko Preussin tai Ranskan armeijan palvelukseen ja edelleen Yhdysvaltoihin taistelemaan siirtokuntien puolelle Britanniaa vastaan. Näin ainakin historioitsija Stig Ramel tulkitsee. Benjamin Franklin teki vaikutuksen Sprengtporten oli Pariisissa tavannut Yhdysvaltain merkittäviin itsenäisyysmiehiin kuuluneen Benjamin Franklinin, jonka ajatukset tasavaltaisesta liittovaltiorakenteesta innostivat Sprengtportenia soveltamaan niitä Suomeen
Kustaalle tuli kiire Skooneen taistelemaan tanskalaisia vastaan, mutta siemenet Suomen irrottautumisesta oli kylvetty. Sprengtporten lähetettiin pitkälle tiedustelumatkalle Kaukasukselle ja Ukrainaan, kunnes poliittiset suhdanteet Euroopassa muuttuivat ja taas tarvittiin miestä, jolla oli kokemusta ja toimivat yhteydet Ranskaan ja Napoleoniin. Kuninkaan sisäpiiriin hän ei kuitenkaan enää Ruotsissa päässyt, vaan toimi Keski-Euroopassa diplomaattina ja sotilaana. 40. Katariina II:n intressit ovat etelässä, jossa hän pyrkii laajentumaan turkkilaisten kustannuksella. Sprengtportenin tehtävänä oli toimia Suomen sodassa ”neuvottelijana”, joka liikkui rintamien takana tehtävänään luoda hyvät suhteet suomalaisiin siviilivirkamiehiin, mukanaan muhkeat lahjusrahat. Armfeltia syytettiin vallankaappaushankkeista ja hän onnistui pakenemaan Venäjälle, jossa hän ei kuitenkaan saavuttanut Katariina II:n eikä myöskään Paavalin suosiota. Vanha kenraali hyökkäsi miekkaa heilutellen hevosen selässä kuin nuori luutnantti ja oli helppo maali ruotsalaisille tarkka-ampujille, joita johtivat Sprengtportenin itse kouluttamat upseerit. Paavali ja Napoleon Katariina II kuoli 1796, ja keisariksi nousi hänen poikansa Pavel, suomalaisittain Paavali, joka arvosti sotilaallista äkseerausta ja preussilaista kuria. Pariisissa hän tutustui Napoleon Bonaparteen, joka tuolloin käytti vielä titteliä ensimmäinen konsuli. Keisarille oli vastenmielistä ryhtyä sotimaan lankomiestään, Ruotsin kuningas Kustaa IV:ttä vastaan, mutta Kustaa oli ankara Napoleonin vastustaja. Tilsitin sopimuksessa 1807 Napoleon ja Aleksanteri sopivat Ruotsin pakottamisesta Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Armfelt vaihtaa osoitetta Ruotsissa Kustaa IV:n jälkeen valtaistuimelle nousi hänen setänsä "Sprengtporteniin ja Armfeltiin suhtauduttiin Suomessa ristiriitaisesti." 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 40 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 40 13.11.2023 7.33 13.11.2023 7.33. Sopimus oli Aleksanterille kiusallinen, vaikka sen lisäpöytäkirjassa Suomen alue sovittiin kuuluvaksi Venäjälle. Lisäksi hänellä oli epärealistinen käsitys armeijansa puolustuskyvystä. Keisari nimitti hänet Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäiseksi kenraalikuvernööriksi, mutta pesti jäi lyhytaikaiseksi. Nuoren keisarin neuvonantajat vieroksuivat vanhaa ruotsalaisloikkaria, joka sitä paitsi oli palvellut epäsuosittua Paavalia. Kustaa III:n murhan jälkeen hänet oli kustavilaisena passitettu suurlähettilääksi Napoliin, mutta sielläkin pidettiin liian vaarallisena. Kustaan kärsivällisyys oli loppunut myös Sprengtportenia kohtaan. Suomen sotaan Armfelt ei osallistunut, eikä myöskään Kustaan erottamiseen johtaneeseen salaliittoon. Lopulta kuningas Kustaa IV peruutti hänen kuolemantuomionsa ja palautti Armfeltille omaisuutensa sekä aatelisarvonsa. Tämän haaveen toteuttaminen jäi kuitenkin toiselle suomalaistaustaiselle, Ruotsista Venäjälle siirtyneelle diplomaatille, Gustaf Mauritz Armfeltille. Kenraali kursittiin kuitenkin kuntoon ja jäi henkiin. Venäjällä Katariinan hallintoon tottunut aatelisto piti Paavalia lahjattomana hirmuvaltiaana. Katariina II:lle lähetetty kirje, eli ”Liikkalan nootti” ja sitä seurannut Anjalan liittokirja, jonka allekirjoitti 113 johtavaa rintamaupseeria, osoittivat, ettei sodalla ole upseeriston kannatusta. Herroilla tiedetään olleen yhteisiä harrastuksia. 1788–90 käyty Kustaan sota ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Kapinoivia upseereita toki rangaistiin, mutta suurin osa kuolemantuomioista muutettiin vankeusrangaistuksiksi. Sprengtporten oli kulmikas persoona ja lopulta liian monen suomalaisen mielestä enemmän maanpetturi kuin kansallissankari ja patriootti. Kukaan Aleksanterin sotilaallisista neuvonantajista ei tuntenut Suomen olosuhteita paremmin kuin hän. Tapahtumasta on peräisin kenraalin suuhun laitettu sanonta ”omat koirat purivat”. Sprengtporten pääsi suunnittelemaan hyökkäystä Suomeen kirjaimellisesti itse piirtämiensä karttojen perusteella. Sprengtporten ei enää saanut merkittäviä asemia Venäjällä Katariina II:n aikana, ja käytti aikansa joutilaaseen elämään Keski-Euroopan kylpyläkeskuksissa. Uran huipulla Porvoossa Sprengtportenin uran juhlahetki oli todistaa Porvoon valtiopäivillä Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutusta ja autonomisen Suomen syntyä. Napoleon teki vaikutuksen Sprengtporteniin ja raportoi Moskovaan ennustaen tämän muuttavan vielä Euroopan historian kulkua. Paavalin tappoivat hänen omat henkivartijansa maaliskuussa 1801, kun Sprengtporten oli palaamassa Pariisista. Tshekin Duchovissa hän esimerkiksi tutustui siellä viimeisiä vuosiaan viettäneeseen Giacomo Casanovaan (1725– 1798). Kuolema oli tosin lähellä jo sodassa Porrassalmen taistelussa. Omat koirat purevat Samaan aikaan Kustaa III rakentaa laivastoaan ranskalaisten avulla ja suunnittelee itärajan siirtämistä Kymijoen Ahvenkoskelta itään päin. Kenraali Sprengtporten onnistui palaamaan joutilaasta elämästä takaisin aktiivipalvelukseen, pääasiassa diplomaattisiin tehtäviin Pariisissa, tällä kertaa Venäjän keisarin, eikä Ruotsin kuninkaan edustajana. Armeijan ylipäälliköksi Aleksanteri nimitti baltiansaksalaisen kenraaliluutnantti Friedrich Wilhelm von Buxhoevdenin, joka ei halunnut esikuntaansa vanhaa täyskenraalia viisastelemaan. Vanhan kenraalin palveluksia tarvittiin taas. Kapinallisista teloitettiin vain eversti Johan Henrik Hästesko, ja hänkin todennäköisesti velipuolensa Georg Henrik Jägerhornin takia, joka kuului kapinallisten johtaviin nimiin ja ehti loikata Venäjän puolelle sodan loppuvaiheessa. Sprengtportenin hän nimittää kuitenkin kenraalimajuriksi ja luovuttaa hänelle Valko-Venäjältä maatilan, 600 talonpoikaa sekä 3000 ruplaa vaatetukseen ja muihin tarpeellisiin menoihin. Hänetkin tuomittiin poissaolevana kuolemaan. Sprengtportenin suuri unelma oli myös niin sanotun vanhan Suomen eli käytännössä Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan liittäminen muun Suomen yhteyteen. Venäjän Aika 4/2023 HISTORIA käynnistyvää kapinaa. Kaiken lisäksi upseerit asettuvat vastahankaan. Keisariksi nimitettiin hänen poikansa Aleksanteri
. Gustaf Mauritz Armfelt kuoli huvilallaan Tsarskoje Selossa 57-vuotiaana 19. Kesällä 1810 hän teki matkan Pietariin ja onnistui saavuttamaan Aleksanteri I:n suosion. Armfelt ei innostunut valinnasta ja palasi Suomeen, omistamaansa Joensuun kartanoon Halikossa. 1811 hän vannoi uskollisuudenvalan Venäjän keisarille. lokakuuta 1819. Aleksanterin kuolemasta liikkuu kuitenkin tarinoita, jotka puoltaisivat ajatusta hänen eläneen vielä kymmeniä vuosia Siperiassa. joulukuuta 1825. Artikkelissa on käytetty muun muassa seuraavia lähteitä: Stig Ramel: Yrjö Maunu Sprengtporten – Maanpetturi ja patriootti, Otava 2005; Stig Ramel: Kustaa Mauri Armfelt 1757–1814, Otava 2001; Simon SebagMontefiore: Romanovit, WSOY 2017; Kansallisbiografia; Matti Klinge Aleksanteri I (1777–1825) Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 41 36-41_VA_4-2023_Historia.indd 41 13.11.2023 7.33 13.11.2023 7.33. Hän oli lapseton ja vammautui 1809, jonka jälkeen Ruotsin kuninkaaksi valittiin Napoleonin sodissa kunnostautunut marsalkka Jean Baptiste Bernadotte. Georg Magnus Strengtporten menehtyi unohdettuna Pietarissa 13. Taganrogista Pietariin tuotu arkku osoittautui myöhemmin tyhjäksi. elokuuta 1814. Georg Magnus Sprengtportenin hauta Pietarissa. Elokuussa 1812 hän osallistui Turussa Ruotsin kruununprinssi Karl Johanin ja keisari Aleksanterin kokoukseen, jossa Ruotsi luopui revanssiaikeistaan Suomessa ja Venäjä takasi Norjan siirtymisen Tanskalta Ruotsille. Hänen merkittävimpiin saavutuksiin voidaan lukea Viipurin kuvernementin yhdistäminen muun Suomen yhteyteen eli käytännössä Sprengtportenin vanhan unelman toteuttaminen. Armfelt piti kuitenkin etäisyyttä Sprengtporteniin, jota hän piti maanpetturina. Armfelt ylennettiin jalkaväenkenraaliksi Venäjän armeijassa vuonna 1812 ja nimitettiin keisarin ensimmäiseksi kenraaliadjutantiksi. Siperiassa kuoli 1860-luvulla munkki Fjodor Kuzmin, jonka puheista ilmeni, että hän tunsi läheisesti vuosisadan alkupuolen hallitsijoita ja valtiomiehiä. Tiettävästi he tapasivat Pietarissa vain yhden kerran jossakin muodollisessa yhteydessä. Aleksanteri I kuoli virallisesti 47-vuotiaana Taganrogissa Krimillä 1. Pietarissa Armfelt nimitettiin Suomen asiain komitean puheenjohtajaksi. Myös munkin tavat osoittivat hänen olleen peräisin korkeista piireistä. 4/2023 Venäjän Aika ?41 HISTORIA hallitsijanimellä Kaarle XIII. Pietarissa Armfelt nimitettiin Suomen asiain komitean puheenjohtajaksi
42-43_VA_4-2023_Venajaksi.indd 42 42-43_VA_4-2023_Venajaksi.indd 42 13.11.2023 11.01 13.11.2023 11.01. ?????. ?????. ?????. ?????????????. ????. ???????????. 100 ??. ??????. ???????. . Venäjän Aika 4/2023 KULTTUURIA VENÄJÄKSI TEKSTI JA KUVAT MARINA MAKAROVA ?????. ?????????. ????????. ????????. 1923 ???. ??. . ?. ??. ????????. ????. ????????. ??????????. ???????. . ???????????. ????????????. ????????. 100 ??. ???????. ??????????. ??????. ??????. . ????????????????. . ???. ??????????????. 42. ?????. . ????????. ?. ?????. ???????. ????????
?????. 42-43_VA_4-2023_Venajaksi.indd 43 42-43_VA_4-2023_Venajaksi.indd 43 13.11.2023 11.01 13.11.2023 11.01. ?????????. ??????????. ?????????. ?????. ?. ?. 4/2023 Venäjän Aika ?43 . ?????. ????????. ????. ??: «?????! ?????, ??. ????????????. ?????. ???, ??. ?. ?????: ????. ????????????. ??. ?????. ????????. ????. ????. ???. ?????????. ??????. . . ????. ????????, . ????. ???. ???, ???????, ??????. ?????????. ????. ???????????. ????. . ?????, . ??????, ???. ?. ?????-?????????. ?????. ????????. ?????????. ????. . ?????????) ??????????. ???, ??????. ????????." ??????. ??. ????. ???????. ??????????. ??????. ??. ????. ???????. 27 ???????. ?????. ??????, ??. ??????????. ?????????????. ???????. ?. ?????. ?????. ?????????. . ??????. . ??. ???????. ?????????-??????. 2023 ???. ????????. . ??. ????????, ??????. ????. ???. ???. ???????????. ??????. . ????????. ??????, . ???. ??????. ?????. ???????!» ??: «???????-?. ?????. ?????. ??. ???????. ???. ????. ???. ??. ????. ??????????. ???????. ??, ??. ??. ?. ????????. ??????????. ?. ?????. ??????, ??. 30 ??????. ??????. . ??????????. ??????????. . ????. ?. ?. ???????». ?????. ???????. ?. ??????????????. ??????. ???????. ?????. ?. , , ??????????. ??????. ?????. ????????. ??. ??????. ??????????. ?????. ???????. ??????. ????. ?. ????????????. ???????. ????????. ???. ??????. ???. ?????????. ?. ?. (???. ??. ??. ???????. ????. ????. . ??????, ?. ?. ??. ???????????. ?????. ????. ????????. ??????. ????. ???????. ???????. ???????????????. ????. ???????????. ?????. ???. ???????. ????. ?. ??????. ??????????. ?????. ?????. ??. ??????. ?????. ????. ??????????. ?
Näihin kysymyksiin etsii vastausta Venäjän mediaan ja ulkopolitiikkaan perehtynyt ja pitkään Venäjällä asunut tutkija Jade McGlynn. 44. Hiljattain edesmennyt Kari työskenteli aikoinaan pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkönä ja Holmila on Jyväskylän yliopiston historian professori. Karin ja Antero Holmilan teos käy läpi Venäjän historian Kiovan Rusista ja Rurikista aina Ukrainan sotaan asti. Idässä on venäjänkielistä ja -mielistä väestöä kun taas lännessä ollaan eurooppalaismielisiä. Joku voisi tehdä tästä johtopäätöksen, että pitäköön Venäjä Itä-Ukrainan kun taas Länsi-Ukraina voisi liittyä EU:hun ja NATO:on. Samaten on kerrottu, että Venäjällä on joutunut epäsuosioon kommunistihallinnon usein toistama iskulause ”Miru mir” eli Maailmalle rauha! McGlynnin arvion mukaan suosituin asenne Venäjällä on nykyisin pään laittaminen pensaaseen. Kniivilän haastattelemat ukrainalaiset eivät niele ajatusta yhteisestä kansasta. Eletään omassa pienessä piirissä ja toivotaan, että sota ei tulisi kovin lähelle. Siitä ei noin vain voi luopua luopuminen tulisi kalliiksi. Ukrainalaiset pääsevät ääneen Kalle Kniivilä: Maa joka heräsi Into Ukrainasta ja sodasta on ilmestynyt jo useampikin kirja, mutta ne ovat yleensä käsitelleet tapahtumia yleisellä tasolla. Kirjoittajat yrittävät kuumeisesti etsiä syitä Venäjän välillä niin epärationaaliselta tuntuvalle käyttäytymiselle vähän samalla tavalla kuin psykiatri pyrkii ymmärtämään omituista potilastaan. Hän muistuttaa, että vaikka ensin alkuun monet venäläiset osoittivatkin mieltään ”sotilaallista erikoisoperaatiota” vastaan, niin useiden mielipidetutkimusten mukaan venäläisten enemmistö sittenkin tukee sotaponnisteluja. Miksi venäläiset uskovat maansa television propagandaa, joka meitä ulkomaisia välillä hämmästyttää ja hirvittääkin. Kirja valottaa hyvin sitä, kuinka jakautunut Ukraina lopulta on ollut. Ei olla hehkuvin rinnoin sodan puolesta, mutta ei vaadita rauhaakaan. Tämän ajatuksen heikko kohta on siinä, että Itä-Ukraina on ollut erittäin tärkeä osa Ukrainan kansantaloutta. Esa Tuomisen kirjanurkka 44_VA_4-2023_Kirjat.indd 44 44_VA_4-2023_Kirjat.indd 44 12.11.2023 23.40 12.11.2023 23.40. Ehkä se on viisasta, koska Venäjää koskevat ennustukset ovat menneet usein niin pahasti pieleen. Niistä käy ilmi olennainen ero naapurien välillä: Ukrainassa presidentti on vaihtunut tämän tästä, Venäjällä yksi ja sama jatkaa aina vaan. Propagandamyllyt ovat jauhaneet täydellä teholla ja suuri osa kansasta on saatu ukrainanvastaiseen hysteriaan. Nämä katsaukset alkavat kaukaa menneisyydestä ja päättyvät aivan viime päiviin. Kysymyksessä on Venäjän ”kutsumustehtävä” pitää huolta kaikkialla maailmassa elävien venäläisten hyvinvoinnista tarpeen vaatiessa asevoimin. McGlynnin mukaan kuuluisan Jevgeni Jevtushenkon laulun ”Haluavatko venäläiset sotaa” (laulu todistelee, että eivät halua) videot ja nauhoitteet olisi kielletty Venäjällä Ukrainan sodan aikana. Kirja pureutuu erityisesti käsitteeseen ”Russkij mir” eli venäläinen maailma. Venäjän Aika 4/2023 VINJETTI Venäjä psykiatrin vastaanotolla Martti J. Presidentti Vladimir Putinin lanseeraama ajatus venäläisistä ja ukrainalaisista yhtenä ja samana kansana saa teoksessa perusteellisen käsittelyn. Armoa eivät saa edes länsimaissa yleensä korkealle arvostetut venäläisen kirjallisuuden klassikot: Dostojevski ja Gogolkin ovat eräänlaisen isovenäläisyyden sanansaattajia. Hyvä kysymys on, miten venäläiset on saatu uskomaan, että he käyvät Ukrainan maaperällä puolustussotaa... Ukrainalaisten haastattelujen lomaan Kniivilä on sijoittanut katsauksia Ukrainan ja Venäjän historiaan. Tahtovatko venäläiset sittenkin sotaa. Kirjoittajat kuvaavat Venäjän laajentumishaluisena, kansalaisiaan sortavana ja maailmalle pajunköyttä syöttävänä maana. Kari ja Antero Holmila: Miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii Docendo Hiljattain edesmenneen Martti J. Jade McGlynn: Venäjän sota Docendo Tukevatko venäläiset ihan oikeasti maansa hyökkäystä Ukrainaan. Ollaan niin kuin ei oltaisikaan. Suurta huomiota omistetaan monenlaiselle informaatiovaikuttamiselle, jonka avulla Venäjä pyrkii horjuttamaan länsimaisia yhteiskuntia ja lietsomaan niissä eripuraa. Ukrainalaisten tietoisuus omasta identiteetistään on paradoksaalisesti kasvanut sen jälkeen, kun Putin päätti ”vapauttaa” maan ”natsien ja narkomaanien juntan” vallasta. Ruotsinsuomalainen toimittaja Kalle Kniivilä menee yksilötasolle: hänen kirjassaan äänen saavat ukrainalaiset tavalliset ihmiset. Tekijöissä yhdistyy siis akateemisuus käytännön tuomaan viisauteen. Venäläisiä on jo vuosia valmisteltu hyökkäykseen Ukrainaan. Tulevaisuutta Kari ja Holmila eivät uskalla ennustaa
På denna tidnings baksida tipsar vi (på finska) om hur varje medlem kan bidra till att verksamheten fortsätter. Det är ett ljustecken att vi rönt understöd och förståelse från utanför samfundet. Skulle statsbidraget (486 000 € år 2023) dras in helt, borde hela verksamheten finansieras med medlemsavgifter och annan medelanskaffning. toiminnanjohtaja Vad innebär en indragning av samfundets statsbidrag. co m . Vaikka haluamme uskoa asioiden kääntyvän parhain päin, fiksu varautuu aina pahimpaan. Det är förstås omöjligt och innebär uppsagd personal, inskränkt verksamhet, tömda lokaler och nedlagd information. Det är uppenbart att ministerns motivering baserar sig på oriktig information. Tämä on tietysti mahdotonta ja tarkoittaisi mm. Detta trots att regeringsprogrammet lyfter fram satsningar på Rysslands-kunnandet och stöd till det ryska medborgarsamhället. Under de senaste månaderna har oroligt fått följa med nyheterna om nedskärningar riktade mot Rysslands-kunnandet. Teemme jatkuvaa työtä ymmärryksen lisäämiseksi, päätöksen muuttamiseksi tai korvaavan rahoituksen löytämiseksi. Det går inte att stoppa utgifterna med en gång, utan det blir en övergångsperiod, då medlemsavgifterna måste höjas, verksamhetsbidragen till avdelningarna minskas och medlemsservicen försvagas. On siis kaikkien etu, että yhdessä pyrimme vaikuttamaan valtionapupäätöksiin niin omalta kuin koko Venäjä-toimijoiden kentän osalta. Tätä tapahtuu siitä huolimatta, että Suomen hallitusohjelmassa nostetaan esiin Venäjä-tuntemuksen kehittäminen sekä Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukeminen mahdollisuuksien mukaan. Uudet jäsenet ovat tärkeä merkki siitä, että ensi vuonna 80 vuotta täyttävällä seuralla on joka tapauksessa tulevaisuutta. On selvää, että ministerin perustelut pohjaavat virheelliseen tietoon. att vårt samfunds bidrag för vänskapsverksamhet dras in nästa år för att ”det är inte motiverat eller riktigt att fortsätta vänskapsverksamheten med ett land, som för ett brutalt angreppskrig”. ????. ru po ne n@ ve na ja se ur a. Vielä tärkeämpää on, että lakkautusuutisen jälkeen seuraan on liittynyt monia uusia jäseniä, nyt onkin oikea aika tehdä jäsenhankintaa. Positiivisena valopilkkuna on, että olemme saaneet paljon kannustusta ja ymmärrystä myös seuran ulkopuolelta. Lehden takakannesta löytyy myös pari tapaa, jolla jokainen jäsen voi halutessaan vaikuttaa seuran toiminnan jatkuvuuteen. Då kriget började avbröt samfundet alla officiella förbindelser till Ryssland, men kontakterna till medborgarsamhället fortgår och kompletteras nu av kontakter till den ryska diasporan i Europa. Kulut eivät katkea hetkessä, joten siirtymävaiheessa tästä seuraisi väistämättä jäsenmaksukorotuksia, osastojen jäsenmaksupalautuksen ja toimintatukien pienenemistä sekä jäsenpalvelujen heikkenemistä. Tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala ilmoitti 12.10., että seuramme ystävyysseura-avustus lakkautetaan ensi vuodelle, koska ”ei ole perusteltua tai oikein jatkaa ystävyysseuratoimintaa julmaa hyökkäyssotaa käyvän maan kanssa”. Mitä seuran valtionavun lakkaaminen tarkoittaisi. De nya medlemmarna visar att samfundet, som firar sina 80 år nästa år, har en framtid. Vetenskapsoch kulturminister Sari Multala meddelade den 12.10. Yhdess ä eteenpä in 4/2023 Venäjän Aika ?45 46 Raudan syntysanat 47 ????. Vi arbetar för att insikterna skall öka, beslutet ändras eller alternativ finansiering hittas. Kiitos kun olet mukana! Riku Savonen vt. henkilökunnan irtisanomista, toiminnan supistamista, tilojen ja viestinnän purkamista. Seura katkaisi sodan alettua kaikki viralliset suhteet Venäjälle, mutta kansalaisyhteiskunnan yhteydet jatkuvat ja olemme löytäneet uusia verkostoja Eurooppaan paenneista venäläisistä. 04 84 1 04 30 , si sk o. O lemme viimeisten kuukausien aikana huolestuneina seuranneet uutisia Venäjä-osaamiseen liittyvään rahoituksen supistuksista. Ko ko aj a: tie do tta ja Si sk o Ru po ne n, p. Just nu är det tacksamt att värva medlemmar. Seuraa ei myöskään voi kieltää hakemasta ystävyysseurojen avustusta, ja ministeriön on arvioitava hakemukset lakien mukaisesti yhdenvertaisesti toimijoita syrjimättä. 48 Ystävyyden voima 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 45 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 45 12.11.2023 22.59 12.11.2023 22.59. Tack för att du är med! Riku Savonen tf. Ännu viktigare är det att indragningsnotisen ökade tillströmningen av nya medlemmar. Det är i allas intresse att vi och alla andra Rysslandsaktörer verkar för att statsbidragsbeslutet ändras. verksamhetsledare Su om i– Ve nä jä -s eu ra n Yh de ss ä et ee np äi n -s iv ui lta lö yd ät se ur an ku ul um is et , ju ttu ja os as to to im in na st a se kä m en ov in kk ej ä. Jos valtionapu (2023: 486 000 €) jäisi kokonaan pois, kaikki seuran kulut tulisi kattaa jäsenmaksuilla ja muulla varainhankinnalla. Vi vill tro att allt ordnar sig till det bästa, men förnuftet säger att man ska bereda sig på det värsta. Samfundet kan inte förbjudas att ansöka om bidrag för vänskapsarbete och ministeriet är skyldigt att behandla alla ansökningar lagenligt och utan att diskriminera
Puheenvuoron saatuaan hän oli todennut, että Haavisto oli tehnyt ison virheen. ”Kyllä sepät täälläkin asuivat aina kylän itäisimmässä talossa”, vastasi herra. Tarinan päätyttyä oli eräs herra nostanut kätensä. Muinaispukujen esittelyn jälkeen Haavisto halusi kertoa yleisölle omakohtaisen tarinan, joka liittyy Kalevalaan ja sepän taitoihin. O ulun Sugrifest eli sukukansamarkkinat pidettiin lauantaina 14. Voit ilmoittaa sähköpostin meille osoitteessa: bit.ly/paivita-tietoja tai lähettämällä viestin osoitteeseen svs@venajaseura.com. Sepän pitää asua kylän itäisimmässä talossa ottaakseen vastaan auringon ensimmäiset säteet aamulla. lokakuuta Oulun Aleksinkulmassa. Heimolaiset eivät ottaneet uskoakseen – millä tavalla ja mitä kautta tieto raudan syntysanoista olisi voinut vuotaa Suomen kansalle. Haavisto vastasi, että kyllä sepät meillä söivät yhdessä muiden kanssa. 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 46 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 46 12.11.2023 22.59 12.11.2023 22.59. Venäjän Aika 4/2023 Koh ti tule vaa , , Monipuolinen ohjelma syntyy yhteistyönä. Haavisto hetken mietittyään totesi, että kyllä suomalaiset sepät saattoivat asua missä kohtaa kylää tahansa. Ja missään tapauksessa oikea seppä ei syö yhdessä kylän asukkaiden kanssa, koska silloin hän kadottaa voimansa! Myöhemmin Haavisto oli ollut luennoimassa ItäSuomessa ja kertonut tämän tarinan kuulijoilleen. Hän istui iltaa nuotion äärellä paikallisen zaghava-heimon edustajien kanssa, jotka kertoivat ainutlaatuisista sepän taidoistaan. Haavisto lausui Kalevalaa minkä taisi, ja nyt eivät hekään voineet enää kiistää totuutta. ”Millaisen virheen minä olen tehnyt?” kysyi Haavisto. Tästä hölmistyneenä heimolaiset totesivat, etteivät meidän seppämme sitten mitään oikeita seppiä olleet. Jäsenet, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, saavat laskun paperisena kuten ennenkin. Kiitos laajan järjestäjäverkoston ja laadukkaan ohjelmiston tapahtuma oli suosittu. Yllätysvieraana puhui Pekka Haavisto. Onnekkaan sattuman kautta tapahtumaan kävi tutustumassa myös presidenttiehdokas Pekka Haavisto. Haavisto huomasi, että kansoillamme on tässä jotain yhteistä. Niinpä hän kertoi itsekin tuntevansa raudan syntysanat. Asuiko Suomessakin seppä aina kylän itäisimmässä talossa. TEKSTI HEIDI SVALA KUVAT MARJA NYBACKA, OULUN OSASTO Jäsenmaksulaskut 2024 sähköpostitse Mikäli meillä on tiedossamme sähköpostiosoitteesi, saat jäsenmaksulaskun luontoystävällisesti sähköpostiisi tammikuussa 2024. Haavisto vakuutteli puhuvansa totta, ja lopulta heimolaiset pyysivät häntä todisteeksi lausumaan nuo sanat. Kun Haavisto tiedusteli, mihin taidot perustuvat, he kertoivat oman kansansa tuntevan raudan syntysanat. Ihmeissään tästä yhteensattumasta seurueen jäsenet kuitenkin kyselivät asiasta tarkemmin. Entä söikö Suomessakin seppä aina yksin. 46. Haavisto oli ollut hoitamassa Afrikan Sudanissa, Darfurin maakunnassa asiantuntijatehtäviä. Jäsenmaksulasku löytyy myös jäsenportaalista tammikuun lopussa: bit.ly/SVSportaali Sugrifest Oulussa Raudan syntysanat Duo Anna Makeev (mari) ja Pavel Kutergin (udmurtti) ihastuttivat musiikillaan
????. Kaikki esittelivät toisilleen löytämiään sieniä ja vaihtoivat mielipiteitä saaliin laadusta. ?. . ??????, ??. ?????????. . ????, . 4/2023 Venäjän Aika ?47 Hiljaista metsästystä Upeana syksyisenä sunnuntaipäivänä 10.9. ????????. ????, ?????. ?????????????. «????. ???????. ???????. ?????. Syksyinen metsä oli kauneimmillaan, ja siellä oli hiljaista. . ?????. M. suuntasi Vantaan osasto Sipoonkorven kansallispuistoon sienijahdin merkeissä. ??. VALENTINA ROMKINA Niin pienet kuin isot sienestäjät esittelivät innossaan saalistaan. ????. ???! «. ???. Tänä vuonna päätimme ottaa vuodentakaisen vahingon takaisin, sillä viime vuoden syksy oli niin kuiva, ettei sieniä ollut nimeksikään ja retki peruttiin. . ???. ?????. . . ??????????. ???. ????????. . ???????. «Siiponkorpi». ???. ????. ????. ???????????. ?????. ?????. ???. ??????. . ?. ????????, ????. ????. ?????????, ???. 10.09. ????…» ??????????. ????. ???????. ?????????, ???????. . ??. ?. ??. ???????????. ??. ??????. ??????????. ???. ??????. ?????????????. ????????. ???. ?????. . ???, . . ??. ???. ???! ????, ?????????. ???. ???????, ?????. Tunnin sienestyksen jälkeen tyytyväiset ja vähän väsähtäneetkin sienestäjät kokoontuivat piknikille Kuusijärven rannassa olevaan kotaan. Turhaan ei siis Venäjällä sienestystä nimitetä ”hiljaiseksi metsästykseksi” (????. . . ???, ??. ?????. ??????. ?. ?????. ??. ?????. ????, ????, ??????. ??????». ?????. ?????. ???. ???????. ???. ?. ????????. ?. ?. ???????. ?. ????. ???, ???. . Osasto oli vuokrannut kodan ja hankkinut evästä sieniväen voimien palauttamiseksi. ??????. Mukana oli niin kokeneita sienestäjiä kuin aloittelijoitakin, nuorin osallistuja oli 9-vuotias. ??. M. Kakkua, kahvia, aurinkoa, mukavaa seuraa – Hurraa! Laulun sanoin voi vain todeta, että «. ????. ?. ??????. ????????. ?. Eväät maistuivat, ja ne nautittiin iloisissa tunnelmissa, grillimakkaroiden maku tuntuu vieläkin kielellä… Osaston sihteerillä Evalla oli myös ilo saada viettää merkkipäiväänsä mukavan porukan kanssa. ????. . ???????. ?????). . ?????. Sää ja olosuhteet suosivat Vantaan osaston monikielistä sieniretkeä. ??????. . ???. ?????. Mutta ei tällä kertaa! Siispä korein ja ämpärein varustautunut 15 hengen joukkiomme suuntasi rohkeasti kohti metsää. ????????????! ????. ????????. ????. ??????????. ?????. . ????????, ??????! ???! TEKSTI JA KUVAT / ????. ???. ???. ?????. ??. ??. ?????????, ???. ?????. ????????. ???????????. ????…» merkkipäivää saa valitettavasti viettää vain kerran vuodessa. ???????. ?????????. ?. . ????. ???. ??????. ?. ???????, ????. ???. Kuusijärvi. . ????. ?????????. ??????. ?????. ??????. ????. ???… . ???????. ????. 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 47 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 47 12.11.2023 22.59 12.11.2023 22.59. . ?????????. ??????. . ??????. . ????????. ??????
Kesällä ohjelmaan kuuluivat lentopallo, uinti, Mafioso-peli, lämpimästä auringosta ja hyvästä seurasta nauttiminen. Kino Lokakuu -sarjassa kolme venäläisfilmiä: dokumentin Ivannan elämä, historiaan ja taiteilijakohtaloon liittyvän fiktion Andrei Rublev sekä suositun lastenelokuvan Pimeän huoneen salaisuus. Lähes joka viikko grillattiin. Aikoinaan Suomeen on muuttanut tuhansia ihmisiä entisestä Neuvostoliitosta. Lumikellon toiminta perustuu keskinäiseen avunantoon. Yhdistyksen nimi ei ole sattuma – virallisesti järjestö on aloittanut toimintaansa maaliskuussa, lumikellojen aikana. Se auttaa heitä integroimaan yhteiskuntaan, eikä heillä enää ole tunnetta, että he ovat yksin vieraassa maassa. Kun muut kukat vielä odottavat aran keväisen auringon lisääntyvää voimaa, niin rohkeat lumikellot avaavat jo kukkiaan kohti kylmää maailmaa. Kuopiossa piti rakentaa uusi elämä ja löytää uusia ystäviä. Valitettavasti myös koko monipuolinen Siihtalan kulttuurikeskus on tätä nykyä suuressa vaarassa sulkeutua vuoden lopussa, ellei Joensuun kaupunki tule hätiin mm. Tavoitteena on yhteistyön kehittäminen Suomi-Venäjä-seuran kanssa. Helmikuussa 2022 konflikti Ukrainan ja Venäjän välillä muuttui täysmittaiseksi sodaksi. Ohjelmistoon kuului myös keskustelu venäläisen elokuvan tuntija ja tutkija Pentti Straniuksen johdolla. Ajan mittaan Lumikello ry:n puitteissa aloittivat toimintansa venäjäkielinen teatteristudio, erilaiset lasten ja aikuisten tanssikerhot, akvarelli-, öljymaalausja kuvataidestudiot, urheilukerhot ja kielikurssit. Lumikellon Klubi kokoontuu joka lauantai pelaamaan pingistä ja biljardia, lautaja seurapelejä sekä viettämään aikaa kahvin ja teen äärelle. Yhdistyksen toiminta on suunnattu kaikille venäjänkielisille, riippumatta siitä, mistä he ovat tulleet. Pelattiin myös futista, tennistä, kyykkää, mölkkyä, harrastettiin joogaa ja fitnessiä ulkona. Kuopion kaupunki on aina ollut Lumikello ry:n vahvana tukena. Sama filosofia on ominaista Kuopion Lumikello ry:lle – avautuminen kohti ihmisiä, ystävien auttaminen. Yhdessä juhlitaan niin naistenkuin aprillipäivää. Monet pakolaiset menettivät paitsi kotinsa myös yhteydet ystäviinsä ja sukulaisiinsa. Järjestön perustajina ovat Valentina Puuronen ja Elena Haponen. Monet tarvitsivat apua uudessa kotimaassaan: neuvoja, opastusta ja ohjeistusta – sekä seurustelua äidinkielellään. 48. Venäjän Aika 4/2023 Monissa Suomen kaupungeissa jo reilut parikymmentä vuotta nimellä Kino Lokakuu pyörinyt tapahtuma esitti tänäkin vuonna venäläiselokuvien näytöksiä Joensuussa lokakuun lopulla. Jokaisen tapahtuman tavoitteena on, että mahdollisimman moni maahanmuuttaja osallistuisi tapahtuman järjestämiseen. Joensuussa. Klubin jäsenet tuovat makeisia ja piirakoita yhteiseen tarjoilupöytään. Toiset pakenivat sotaa, toiset eivät halunneet lähteä tappamaan ukrainalaisia. Aikuiset järjestävät kerran kolmessa kuukaudessa diskoja, teemoina mm. Lumikellon tuolloin aloittamasta Klubista tuli heti uusi koti monille paikallisille sekä äsken tulleille venäjänkielisille henkilöille. Suomi–Venäjä-seuran kulttuurisihteeri Merja Jokelan alunperin ideoima ja kehittelemä pienimuotoinen elokuvafestivaali on ollut suosittu Helsingin ohella mm. Tervetuloa, suomalaiset ystävät, me puhutaan ja opiskellaan suomea! TEKSTI RUDOLF KOIVISTO K uopi on Ys t ä v i en Klub i k u t s u u s uomenk i e li s i ä m u kaa n toim intaa n ! Vaikeasta tilanteesta huolimatta toiminta jatkuu aktiivisena, ainakin Joensuussa! Elokuvan lumoissa: Kino Lokakuu Joensuussa BO RI S SM IR IN 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 48 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 48 12.11.2023 22.59 12.11.2023 22.59. pikkujoulu ja vappuaatto, lukuvuoden alussa oli tietovisadisko. Joensuun Siihtalan kulttuurikeskuksessa toimiva vaihtoehtoinen teatteri Kino Sihis esitti 25.–27.10. Lumikello Klubin toiminta ei rajoitu Kuopioon, vaan sen jäsenet tutkivat aktiivisesti myös Suomen muita mahtavia maisemia ja upeaa luontoa. Lumikello ry:n Klubi jatkaa toimintansa lauantaisin elokuun lopussa avautuneessa uudessa paikassa, Kuopion Männistön Latarin toimitiloissa, osoitteessa Männistönkatu 15. Muutamassa kuukaudessa Kuopioon saapui satoja pakolaisia Ukrainasta ja Venäjältä. Kino Lokakuun tilaisuuksien järjestäjänä toimi pääosin seuran Joensuun osasto Marja Jäniksen johdolla – ja Kino Sihis -kulttuuriväki! Tarkemmin elokuvista: bit.ly/3QUWKqx TEKSTI PENTTI STRANIUS Ystävyyden voima K evään ensimmäisiä kukkia on lumikello. Lumikellon Klubin jäsenet ja osallistujat ovat todellisia ikiliikkujia. kohonneiden vuokrakustannusten peittämiseksi. Juuri sitä tarjosi Lumikello ry
Söimme maittavan lounaan ja kuulimme Mika Lätin kertomana Karkkilan elokuvaelämästä ja Kino Laikan toiminnasta. 4/2023 Venäjän Aika ?49 Seura ssa tapah tuu Ruoholahden osaston historiaretki Turkuun Suomi-Venäjä-seuran Ruoholahden osasto teki 23.9. Toimintaympäristöhän on vaikea meille kaikille Venäjän sotiessa Ukrainassa. Urheilu yhdistää meidät! Aleksanteri I:n ja Kaarle Juhanan patsas Aurajoen rannalla. Helsingin yliopiston, Koillis-Helsingin ja Käpylän (Druzhba) Venäjä-seura tekivät yhteisen retken Karkkilaan. Tämän jälkeen kävelimme kiertotietä Valimomuseoon, jossa lyhyen opastuksen piti Jarkko. Puheenjohtaja Aatos Etolin kertoi meille osaston tilanteesta. Kiitos Karkkila, me tulemme uudelleen! TEKSTI ULLA VALKEILA Kuopion Ystävien Klubilaisia Lieksanjoella. eläinten kokonaisia luurankoja. Kiitokset VisitKarkkila! Masuunin kautta päädyimme Ala-Emaliin, jossa kohteenamme oli KinoLaika ja Kylärafla Kanto. Ystäviä luonnon helmassa. Siirryimme seuraavaksi Ruukkimuseon alueelle ja Fagerkullaan, jossa asukas Öhmanska kertoi elävästi alueen historiasta ja ihmisten elämästä. Aboa Vetuksessa oli esiinkaivettu keskiaikainen rauniokortteli, jonka elämästä oppaamme kertoi mielenkiintoisesti. Oppaanamme Turussa toimi Anna Mari Laine. Päivä oli lämmin, vähätihkuinen ja antoisa. Piste i:n päälle tuli, kun näimme Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -elokuvan. Aloitimme Tuorilan työväentalolta, jossa kahvittelimme Karkkilan osastolaisten kanssa. Retken 35 osallistujaa palasi tyytyväisinä, virkistyneinä ja monta kokemusta rikkaampana kotiin. m u kaa n toim intaa n ! BO RI S SM IR IN 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 49 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 49 12.11.2023 22.59 12.11.2023 22.59. TEKSTI SIRPA KERMINEN Karkkila kutsui helsinkiläisiä – historia, luonto ja kulttuuri tuli tutuksi Syyskuun alussa 9.9. Osa ehti myös käydä Miina Äkkijyrkän töitä ihailemassa. Lisäksi oli esillä Luutarha, jossa oli raunioista löytyneitä mm. Tavoitteenamme oli tutustua kaupungin historiaan. Samalla Tommi esitteli museotaloja. Ars Novassa oli esillä Kari Cavénin töitä, joissa ajatuksena oli materian uusi elämä. Kellariravintolan buffetpöydän jälkeen kävelimme Aurajoen rantaa 2012 paljastetulle Aleksanteri I:n ja Kaarle Juhanan patsaalle. Aluksi teimme kiertoajelun kaupungilla tutustuen eri kaupunginosiin sekä jalkauduimme Turun tuomiokirkkoa tarkastelemaan lähemmin. Sää suosi meitä: aurinkoa ja lämpöä riitti. Kävimme entisessä Villa von Rettigissä, jossa toimii Aboa Vetus & Ars Nova-museo. Menkää ihmeessä katsomaan elokuva. luontoon ja kulttuuriin. historiaretken Turkuun Korpelan Karin luotsaamana
Paikka: Äijälä, Liuksialankuja 33. klo 18 Toimittaja Jarmo Koponen: Vaikene, valehtele tai pakene – Venäjän median murros vuoden 2022 jälkeen -luento Albatrossissa, Kanavaranta 7 F. Koponen kertoo venäjäläisen median muutoksesta viime vuosina ja ulkomaille paenneesta mediasta. olli. Sirpa Evwaraye ja Kirsi Viljaala kertovat isoisänsä Iisakki Männikön tarinan. Toimittaja Pekka Lehtonen kertoo uudesta kirjastaan ”Menolippu tuntemattomaan”, jossa hän muistelee matkaseikkailujaan 1960-luvulla. klo 17.15-19 perinteinen yhteinen pikkujoulu Unkari ja Saksa seurojen kanssa. Tervetuloa! Tarkemmat kotisivuilta, ilm.: Mirjaliisa Kilpelä, p. . Jouluruokailu, seurojen kuulumisia ja pikkujoululahjojen jako. ?????, ??. Kokkola PE 8.12. Tämän vuoden aihe on neukkumusiikki otsikolla ”Oi niitä aikoja!”. Joensuu SU 26.11. ??-??????. juhlamatkoihin! suomivenajaseura.fi/ matkat tai tilaa esite svs@venajaseura.com p. Ilm. Tervetuloa sekä uudemmat että pidempään mukana olleet jäsenet! Kangasala, Pälkäne, Tampere SU 26.11. klo 16-18 Venäläissuomalaiset lauluillat. ???????, ?????. ??-?????. . Ohjaajana Anna Stepina. klo 11-14 Perinteiset joulumyyjäiset Malmin VPK-talolla, Askartie 8. ??. ????????????. Kurssilla puhtaan suomea ja venäjää. Tapahtumakalenteri 50. viim. Vieraaksemme saapuu pitkän linjan yleläinen, musiikkitoimittaja Tero Heinänen. ????. viim. SU 11.2. Ilm. Narva–Tartto–Setumaa 4.–7.4.2024 Kulttuuria Tallinnassa Varattavissa 29.11. klo 17 Koko jäsenistön Kuusijuhla ???. Lämpimästi tervetuloa! SU 26.11. 30.11. «?????» 10 ???????. ?????????????. Lue Teron Heinäsen uudesta kirjasta sivulla 5. 28.11. › Lisää tietoa ja tapahtumia: osastot.suomivenajaseura.fi/events Tutustu 80 v. ????????. ???. 2.12. Kuopio LAUANTAISIN KLO 15-21 Tervetuloa Ystävien klubiin. ????. klo 14 Kulttuurivartti Aijälätalossa. 09 693 831 Merkitse kalenteriin! 80 v. Tervetuloa aikuisten maalauskerhoon Silta-yhteisöklubin tiloihin, Ryövärinkarintie 1. Tarjolla hyvää ruokaa ja vähän juomaakin, mukavaa ohjelmaa, yhteislaulua – ja ennen kaikkea hauskaa yhdessäoloa. vietämme pikkujoulua eli laulamme joululauluja ja syömme suomalaisia jouluherkkuja. bit.ly/SVSkuusi23 LA 27.1.2024 Sandarmohin suomalaiset -ilta Yhteisötalossa, Pohjolankatu 3-5 (siirtyi marraskuulta). Ruutanantie 26. Koska hän teki suurimman osan matkoistaan Neuvostoliitossa, muistelu on samalla kuvausta naapurimaamme elämästä 60-luvulla. KE 29.11. hamalainen@nic.fi tai 040 7307764. Teatterimatka Tampereelta, Kangasalta ja Pälkäneeltä Lahden kaupunginteatteriin katsomaan Tšehovin näytelmää Lokki. Raija-Liisa Mäkelä kertoo Stalinin vainoista, joita hän on käsitellyt teoksessa Muilutetun tytär. TO 22.2. Toivotaan etukäteen ilmoittautumisia p. ????????. Tunnin laulamme ja Irina Kabanen säestää pianolla. ?????????. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Helsingin yliopiston Venäjä-seuran lukupiirin teoksena tällä kertaa Ville Ropposen ja Ville-Juhani Sutisen teos Sorretut sanat. Jatkamme laulamista suomeksi ja venäjäksi Perheentalossa (Rantakatu 15) sunnuntaisin klo 16-18 kerran kuussa. klo 17.30 Lukupiiri Albatrossissa ja etänä, Kanavaranta 7 F. 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 50 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 50 12.11.2023 22.59 12.11.2023 22.59. ????????. Männistön Latari, Männistönkatu 15. Materiaalimaksu 2€/ hlö/kerta. Albatrossissa, Kanavaranta 7 F. Seura hankkii tarvittavan materiaalin. ?????????. aiheena parhaat teatterimuistoni ja 10.12. alkaen, tiedot alalaidassa. 040 553 6520, mirja.kilpela@pp1.inet.fi. klo 15-17 Perinteiset pikkujoulut Espoossa, järjestöyhdistyksen kerhotilassa, Vallikuja 5. Järvenpää, KeskiUusimaa MA 11.12. Esiintymässä pianisti-säveltäjä Sergei Sokolov, Pentti Yrjänäinen (domra), DJ Hem (Hamdam Zakirov), Marii Vii (marilaisia lauluja). ??. ?. SU 28.1.2024 klo 14 Kulttuurivartti Lepokodilla: 60 vuotta 60-luvusta. ??. ?????. klo 18 Minulle merkittävä taideteos -ilta Yhteisötalo Käpylässä, Pohjolankatu 3-5. suomivenajaseura.keskiuusimaa@gmail.com tai liisa.sorri13@ gmail.com. klo 14 Kulttuurivartti Lepokodilla: Pietari ja Dostojevskin henki. ???????. Lue lisää toiminnasta sivulla 48. 041 4799 836. viim. ?????????. klo 18 ?????. juhlamatkat 1.–4.8.2024. ja 10.12. Tervetuloa ostamaan arpoja, leivonnaisia ja käsitöitä! MA 27.11. Venäjän Aika 4/2023 Espoo LA 2.12. Teemu Keskisarja kertoo kulttuurivartissa Viipurin ihmisten sotahistoriasta. Illan aikana esiintyjät paljastavat itselleen merkittävän taideteoksen ja kertovat siitä lyhyesti TO 7.12. Toisen tunnin aikana juttelemme suomeksi ja venäjäksi: 26.11. Helsinki KE 22.11. Hyvää seuraa, tunnelmaa ja musiikkia. Viipurin ihmisten sotahistoria. Keijo Koivulan esitelmän tunnuslause: "Tolstoi ja Dostojevski ovat opettaneet venäläisille, että ihmisiä ei saa tappaa." Ruutanatie 26. Jäsenhinta 7-10 €, lahja 5 €. Ilm
KE 22.11. ???????. ????????. Ranch Club, Telakkakatu 5. 10.1. Kulttuuria ja suomalais-ugrilaisia kansoja Tallinnassa 4.–7.4.2024 Varattavissa 29.11. ?????. ?????. ?????????????. ??. Tietovisa. . «???. ?????. Etälähetys: www.youtube.com/ suomivenajaseuraSVS Tervetuloa myös paikanpäälle Albatrossiin Kanavaranta 7 F, Hki. PERJANTAISIN klo 10-12 Suomen kielen kerho. ???????. klo 15 Puurojuhla Vahannan Nuorisoseurantalossa, Kuruntie 779. . svs.oulu@ gmail.com tai Marjalle 040 7756416. . viim. ?????. juhlamatkoille! . Lappeenranta TO 30.11. . esuurone@gmail.com MA 27.11. Suunnataan katsetta myös tulevaan vuoteen. klo 18 Toimittaja Jarmo Koponen: Vaikene, valehtele tai pakene – Venäjän median murros vuoden 2022 jälkeen. Nautitaan yhdessä puurosta ja hyvästä seurasta. Juhlamatka Setumaan kuninkaanjuhlaan 1.–4.8.2024 . Ilm. ?????????. ??????. Etänä ja Albatrossissa. Puurojuhlaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki Suomi–Venäjä-seuran jäsenet myös lähikuntien osastoista! Lähde mukaan Suomi-Venäjäseuran 80 v. ????????????????. ????????. klo 16 ???. klo 17 Glögihetki osaston toimistolla, Valtakatu 23. Paikkana Lahden seurakuntayhtymä, Kirkkokatu 5. TIISTAISIN klo 12.30-14 Kirjallisuus ja musiikki -kerho. ?????. ????????. ??????. Tule vaihtamaan kuulumisia tapahtumarikkaan syksyn päätteeksi ja rauhoittumaan hetki kanssamme ennen loppuvuoden kiireitä. ??. Lähde mukaan Viroon! KU VA T: VI SI T ES TO N IA 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 51 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 51 12.11.2023 22.59 12.11.2023 22.59. Liput/?????. klo 17.30 Helsingin yliopiston Venäjä-seuran lukupiirin teoksena tällä kertaa Ville Ropposen ja Ville-Juhani Sutisen teos Sorretut sanat. Ilm. 10 €. Ylöjärvi PE 15.12. 4/2023 Venäjän Aika ?51 Osallistu etänä Linkit ja ohjeet etäosallistumiseen kotisivuilta. ???????. alkaen. Oulu LA 13.1.2024 klo 11.30-15 Jäsentapaaminen ja vuoden 2024 toiminnan suunnittelua Oulun Järjestötalolla, Pakkahuoneenkatu 19. ???????. TORSTAISIN parillisina viikkoina klo 18-20 BESEDKA kielitaitoa ja ystävyyttä suomeksi ja venäjäksi. ???????????????. Joukkuepeli, jossa joukkueet ottavat mittaa toisistaan eri aiheissa: tieto ja taide, yleissivistys ja laulut ym. ???????. ?????. Tarjolla pientä purtavaa. ?????, ?????????????. ??????. ????. Tietovisa pidetään venäjän kielellä. ????????. . ?????. MAANANTAISIN klo 16.00–18.30 Kässäkerho. ???????» – ??. Lahti LA 2.12. ????. ????. ?. KERHOT MULTI-CULTISSA: PÄIJÄNTEENKATU 1 MAANANTAISIN klo 12.30-14 Muistikerho. KESKIVIIKKOISIN klo 14-16 Virkkaamisja neulomiskerho
?????. svs@venajaseura.com tai p. ??????. . Suomi Venäjä seura Jaathan vetoomusta eteenpäin, kiitos! Auta Suomi–Venäjä-seuraa jatkamaan toimintaa! ???????. ???????. ??????????. ????????! ?????. ??. . ????????. , ??????????, ?. ???. ?????????. ??????. "?????????-??????" ?????????. ???. ??. ??????. ??????! 1. Ota yhteyttä / ???????. Liity ja innosta muita liittymään suomivenajaseura.fi/liity-seuraan ??????????????. ????. . ???????. 2. ???????. ????. Allekirjoita vetoomus adressit.com/ vetoomus_suomivenajaseuran_puolesta ??????????. 09 693 831 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 52 45-51_SVS-sivut_4-2023.indd 52 12.11.2023 22.59 12.11.2023 22.59