| Ing.-Pesendorfer-Strasse 31 | 4540 Bad Hall, Itävalta| www.agru.at | NOPEA JA VARMA ASENNUS HYDRO CLICK -levyt kiinnitetään esiasennettuihin profiileihin 50 VUODEN KÄYTTÖIKÄ PE ei sisällä pehmittimiä, ja se kestää jäätymistä ja korroosiota VÄHÄINEN HUOLLON TARVE Vaalea pinta, korkeapainepuhdistus, vuodonvalvonta VANKKA KOKEMUS MUOVEISTA Vuosikymmenten kokemus sekä tutkimusja kehitystyö BETONIANKKURI RUISKUPURISTETTU Lisäosien mekaaniseen kiinnittämiseen betonisilla suojalevyillä ja HYDRO CLICK -järjestelmällä vuorattuihin säiliöihin.. AGRU 1/1 HYDRO CLICK Juomavesisäiliöiden pinnoitus agru Kunststofftechnik Gesellschaft m.b.H
LXIII JULKAISIJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Tuomo Häyrynen e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry ILMOITUKSET Tuomo Häyrynen Puhelin 050 5857996 e-mail: ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuomo Häyrynen Uuhenkuja 4, 80140 Joensuu Puhelin 050 585 7996 e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@mvtt.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Forssa Print | ISSN 0505-3838 Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. Tämän numeron kokosi Saijariina Toivikko e-mail: saijariina.toivikko@vvy.fi Kansikuva: Seuraavassa numerossa teemana on Vesi ja paikkatieto. Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Minna Maasilta, dipl.ins., toiminnanjohtaja, Maaja vesitekniikan tuki ry Pekka Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Riku Vahala, tekn.tri., vesihuoltotekniikan professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Olli Varis, tekn. Sisältö 3/2022 HYDRO CLICK Juomavesisäiliöiden pinnoitus agru Kunststofftechnik Gesellschaft m.b.H. Laura H. tri, vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. | Ing.-Pesendorfer-Strasse 31 | 4540 Bad Hall, Itävalta| www.agru.at | NOPEA JA VARMA ASENNUS HYDRO CLICK -levyt kiinnitetään esiasennettuihin profiileihin 50 VUODEN KÄYTTÖIKÄ PE ei sisällä pehmittimiä, ja se kestää jäätymistä ja korroosiota VÄHÄINEN HUOLLON TARVE Vaalea pinta, korkeapainepuhdistus, vuodonvalvonta VANKKA KOKEMUS MUOVEISTA Vuosikymmenten kokemus sekä tutkimusja kehitystyö BETONIANKKURI RUISKUPURISTETTU Lisäosien mekaaniseen kiinnittämiseen betonisilla suojalevyillä ja HYDRO CLICK -järjestelmällä vuorattuihin säiliöihin.. mennessä. Ilmoitusvaraukset 25.7. TOIMITUSKUNTA Hannele Kärkinen, dipl.ins. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. 4 Vesihuoltolaitosten varautumisen ja resilienssin merkitys korostuu Osmo Seppälä VESIHUOLTO 5 Aktiivihiilisuodatuksen sosiaalinen vastuullisuus ja ympäristöjalanjälki Anna Vilén, Noah Peysson ja Panu Laurell 10 Typpioksiduulipäästöt jätevedenpuhdistuksessa Kati Blomberg ja Anna Kuokkanen 14 Vesihuoltolaitosten omaisuudenhallinta: kohti suunnitelmallista saneerausja investointiohjelmaa Anne-Mari Aurola, Riitta Kettunen ja Heikki Syrjälä 19 Kokemuksia vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämisestä Joni Koskikala ja Aleksi Kiiski 24 Viemäreiden kunnon tutkiminen, visuaaliset tutkimusmenetelmät Matti Ojala ja Sakari Kuikka 29 Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen valtakunnallinen tarkastelu Vuokko Laukka, Jyrki Laitinen, Janne Juntunen, Niina Kotamäki, Katri Siimes, Arto Laikari, Maria Dubovik, Ville Rinta-Hiiro, Ilkka Miettinen ja Päivi Meriläinen 34 Tutkimus kupariputkien pistekorroosiosta Martti Latva, Aino Pelto-Huikko ja Tuija Kaunisto 37 Yhdyskuntajäteveden puhdistamisen green deal -sopimus Ari Kangas ja Paula Lindell 40 Vesihuoltolaitosten laatujärjestelmän malli Anne Kuulas ja Eero Makkonen 42 Suunnitteluohjeet kemiallisen saostuksen toimintavarmuuden parantamiseksi vesihuollossa Maija Vilpanen ja Johanna Herttuainen 44 Vesihuollon häiriötilanteiden toimintakorttien uudet mallipohjat on julkaistu Ritva Laitala MUUT AIHEET 45 Soveltuuko ultraääni sinileväkukintojen torjuntaan. Härkönen, Kristiina Vuorio, Satu Estlander ja Sanna Korkonen 50 Säätöventtiilien virtaustekniikasta Martti Pulli 51 Vesialan opinnäytetyöt 51 Ajankohtaista vesiyhdistykseltä 52 Kansallisen vesihuoltouudistuksen askelmerkit tarkentuvat Tuomo Häyrynen 56 Liikehakemisto 58 Abstracts 59 Vieraskynä Katri Liekkilä VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. Vesitalous 4/2022 ilmestyy 2.9
Muun muassa materiaalien saatavuus ja hintojen raju kohoaminen sekä kyberturvallisuushuolet koettelevat alaa laajasti. Tilannekuvan hahmottamiseksi ja vuoropuhelun aktivoimiseksi olemme hiljattain toteuttaneet mm. Laitosten toiminnan ja talouden seurantaa ja kehittämistä silmällä pitäen VVY on myös käynnistämässä useita hankkeita. Lukuisien kehittämishankkeiden keskellä VVY ei ole unohtanut keskeistä rooliaan toimialan ja erityisesti vesihuoltolaitosten edunvalvonnassa. Vesihuoltouudistuksen tavoitteista ja tilanteista saamme ajankohtaisen katsauksen lehdessä olevista keskeisten vaikuttajien haastatteluista. pätevyysvaatimuksia koskeva esiselvitys ja pitkän aikavälin investointisuunnittelun ohjeet ja mallit. Strategiamme toimeenpano on lähtenyt hyvin käyntiin. Vesihuoltouudistuksen tavoitteissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä näkyvät vahvasti tarve vesihuollon toimijakentän rakenteellisiin uudistuksiin ja yhteistyön vahvistamiseen. Koronapandemia harjaannutti vesihuoltolaitoksia varautumisessa ja toimintakyvyn säilyttämisessä erityisesti henkilöstöresurssien haavoittuvuuden näkökulmasta. Olemme aloittaneet tai käynnistämässä useita strategisia kehittämishankkeita, jotka samalla edistävät kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteita. Kriittisen infrastruktuurin resilienssin parantamiseen liittyvän sääntelyn muuttamista käsitellään tämän lehden Vieraskynä -kirjoituksessa. Toimivan ja turvallisen vesihuollon merkitys korostuu näinä epävarmoina aikoina. Webinaareina toteutetut koulutuksemme ovat myös vetäneet hyvin osallistujia. VVY:n ohella uskon tästä olevan kovasti hyötyä myös vesihuoltolaitoksille niiden paikallisessa ja alueellisessa vaikuttamistyössä. Korona-ajan hyvä puoli VVY:n näkökulmasta oli, että lukuisien webinaarien kautta saimme tilaisuuden tehdä toimialamme strategiaa laajasti tutuksi sekä jäsenistöllemme että laajemmalle yleisölle. Hyvän vesihuollon kriteerien soveltuvuutta ja käyttöönottoa testataan valmisteilla olevalla helppokäyttöisellä verkkotyökalulla. Koronatilanteen ja Ukrainan sodan moninaiset yhteisvaikutukset tuovat vielä huomattavasti lisää muuttujia toimintavarmuuden ja resilienssin ylläpitämiseen. Samaan aikaan Euroopan heikentynyt turvallisuustilanne on luonut uuden synkän varjon lähitulevaisuudelle. Vesihuollon organisoinnin vaihtoehtoja koskeva selvitys on käynnistymässä lähiaikoina. Resurssiemme käytön tehostamiseksi ja edunvalvontamme vaikuttavuuden parantamiseksi olemme parhaillaan tekemässä edunvalvontamme ja siihen liittyvän viestinnän vaikuttamissuunnitelmaa. kuntapäättäjille suunnatun tutkimuksen ja vastaavan sisältöisen kyselyn VVY:n jäsenlaitoksille. Muita kiinteästi vesihuoltouudistuksen toimeenpanoon liittyviä VVY:n kehittämishankkeita ovat mm. Kohtaamiset ruudun kautta ovat tulleet kaikille tutuiksi ja ovat vaivattomia, mutta mikään ei korvaa henkilökohtaisia kontakteja. Se selkeyttää ja jäsentää edunvalvontamme tavoitteita, kohderyhmiä ja pääviestejä tähänastista paremmin. Vesihuoltolaitosten varautumista, valmiuden tehostamista ja kykyä selviytyä kriiseistä käsitellään myös Vesihuolto 2022 -päivien avajaisesityksissä. K oronapandemia on ainakin toistaiseksi hieman hellittänyt otettaan ja tilanne näyttää sen puolesta pitkästä aikaa valoisammalta. OSMO SEPPÄLÄ toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistys osmo.seppala@vvy.fi Vesihuoltolaitosten varautumisen ja resilienssin merkitys korostuu 4 www.vesitalous.fi PÄÄKIRJOITUS. Kaiken tämän huolen keskellä on todella virkistävää ja antoisaa päästä pitkän eristäytymisen jälkeen isolla vesihuoltoväen joukolla vaihtamaan kuulumisia ja kokemuksia kasvokkain Vesihuolto 2022 -päivillä Vaasan alueella
Aktiivihiilen elinkaari ja tutkimuksen rajaukset. Aktiivihiilisuodatus on yleisesti käytössä vesihuollossa erityisesti talousveden orgaanisen aineen poistossa ja hajun ja maun parantamisessa. Aktiivihiili on tunnistettu vesihuollossa vastuullisuuden kannalta riskialttiiksi materiaaliksi, jonka tarkkoja vaikutuksia on haastava selvittää monitasoisen arvoketjun takia. Veden puhdis tuksessa käytetty aktiivihiili on tyypillisesti aktivoitu fyysisellä aktivointimenetelmällä, jolloin raakaaine ensin hiilletään biohiileksi ja sitten aktivoidaan korkeassa lämpötilassa. Aalto-yliopiston kaksiosaisessa lopputyössä tutkittiin eri aktiivi hiilten tuotannon vaikutuksia vesihuoltolaitoksen vastuullisen hankinnan tueksi. Talousvedenpuhdistuksessa aktiivi hiilien adsorptiokapasiteetti on käytetty noin vuodessa, jonka jälkeen suodatin toimii ainoastaan biologisena suodattimena. Aktiivihiilisuodatuksen sosiaalinen vastuullisuus ja ympäristöjalanjälki Kuva 1. Projektissa vertailtiin viidestä eri raakaaineesta valmistettua granulaarista aktiivihiiltä, ja tavoitteena oli selvittää, voiko raakaainevalinnalla edesauttaa aktiivihiilisuodatuksen vastuullisuutta. Aalto-yliopisto yhteistyössä HSY:n kanssa tutki aktiivihiilen kokonaisvaltaista vastuullisuutta kahdessa samanaikaisessa lopputyössä: toisen aiheena oli kvantitatiivinen ympäristövaikutusten tarkastelu (Vilén 2021) ja toisen aiheena kvalitatiivinen ympäristöja sosiaalisen vastuullisuuden tarkastelu (Peysson 2022). NOAH PEYSSON Kauppatieteiden kandidaatti, Aalto-yliopisto noah.peysson@aalto.fi Kirjoittaja on pian valmistuva kauppatieteiden maisteri Creative Sustainability -pääaineesta. Aktiivihiilen kyky poistaa epäpuhtauksia on kuitenkin ristiriidassa sen valmistuksen suuren ympäristöjalanjäljen kanssa. HSY:n tapauksessa aktiivihiili ANNA VILÉN DI, Aalto-yliopisto anna-elina.vilen@aalto.fi Kirjoittaja on juuri valmistunut vesija ympäristötekniikan DI, joka työskentelee elinkaarilaskennan parissa. 1 Raakamateriaalin hankinta Materiaalin prosessointi Hiiltäminen Aktivointi Käyttö Jätehuolto Reaktivointi Elinkaariarvionnin systeemirajaus Sosiaalisen vastuullisuuden arvionnin rajaus 5 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. A ktiivihiili on tehokas adsorbentti huokoisuutensa, suuren pintaalansa ja pintareaktiivisuutensa ansiosta. Aktiivihiilen raaka-aine voi olla neitseellinen tai teollisuuden ylijäämä. Kuva 1 havainnollistaa aktiivihiilen elinkaaren ja tämän tutkimuksen keskittymispisteet. Adsorptio saadaan palautettua joko uusimalla hiilet kokonaan tai reaktivoimalla ne. Raaka-aineiksi valittiin sekä globaaliettä lähituotannon materiaaleja: kiinalainen kivihiili, intialainen kookospähkinän kuori, suomalainen turve, suomalainen ylijäämäpuu ja kierrätetty (reaktivoitu) aktiivihiili. PANU LAURELL DI, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) panu.laurell@hsy.fi Tarve ja paine tehdä vastuullisia hankintoja lisääntyy sekä lainsäädännön että asiakkaiden osalta. Ympäristövaikutusten lisäksi aktiivihiilen arvoketju on monitasoinen, minkä takia sosiaalisia haittavaikutuksia voi jäädä piiloon etenkin ketjun alkupuolella
(2016) •Puuperäinen: Ecoinvent ja Gu et al. eq/kg aktiivihiiltä). eq.] Korvaavan aktiivihiilen tuotanto Muu Kuljetus Sähköntuotanto Maakaasun tuotanto Suorat päästöt Raakamateriaalin hankinta Kivihiili Turve Kookos Puu Reaktivoitu 2 4 6 8 10 Lämmityspotentiaali (ilman biogeenisiä päästöjä) [kg CO2 eq.] Kivihiili Turve Kookos Puu Reaktivoitu 2 4 6 8 10 Lämmityspotentiaali (ilman biogeenisiä päästöjä) [kg CO2 eq.] Kuva 2. •Laskenta tehtiin GaBi-ohjelmistolla •Data kerättiin Ecoinvent-tietokannasta, kirjallisuudesta ja haastatteluista: •Kivihiiliperäinen ja reaktivoitu: Ecoinvent, Bayer et al. Eri aktiivihiilten lämmityspotentiaali ilman biogeenisiä päästöjä (kg CO. 2 4 6 8 10 Lämmityspotentiaali [kg CO. (2018) Lämmityspotentiaali riippuu biogeenisten päästöjen sisällytyksestä Aktiivihiilen tuotannon suorat päästöt (ns. Alla tiivistetään käytetty metodologia: •Metodologia seuraa standardeja ISO 14040 ja 14044, mutta tutkimus ei täysin täytä standardien vaatimuksia •Puun ja kookospähkinänkuoren oletettiin olevan ylijäämämateriaaleja, eli raaka-aineen hankinnalle ei allokoitu ympäristövaikutuksia •Toiminnalliseksi yksiköksi valittiin 1 kg granulaarista aktiivihiiltä, eli tulokset laskettiin kg aktiivihiiltä kohti •Tutkimuksessa ei huomioitu käytön aikaisia eroja eri aktiivihiilten välillä. Tässä tutkimuksessa toteutettu elinkaariarviointi keskittyy aktiivihiilen elinkaareen ennen käyttöä (cradle to gate), koska kirjallisuuden ja HSY:n tekemien alustavien selvitysten mukaan käytön aikaiset päästöt ovat pienet valmistukseen verrattuna. kuljetetaan Belgiaan reaktivoitavaksi. piipunpääpäästöt) ja sähköntuotanto olivat merkittävimmät kasvihuonekaasupäästölähteet (Kuva 2 ja 3 ). (2005) ja Munoz et al. Reaktivoinnin aikana syntyy häviöitä, joiden määrä riippuu aktiivihiilen laadusta (HSY:n tapauksessa 15-20%), ja häviöt korvataan neitseellisellä aktiivihiilellä. • Mahdolliset ympäristövaikutukset laskettiin 12 kategoriassa CML 2001 -metodilla. Sosiaalisten vaikutusten tarkastelu keskittyy raaka-aineen hankintaan ja alkuprosessointiin, koska näissä vaiheissa tunnistettiin suurimmat sosiaalisen vastuullisuuden riskit. (2007) •Turveperäinen: Ecoinvent ja Vapo Oy (2019) •Kookosperäinen: Arena et al. eq.] Korvaavan aktiivihiilen tuotanto Muu Kuljetus Sähköntuotanto Maakaasun tuotanto Suorat päästöt Raakamateriaalin hankinta 2 4 6 8 10 Lämmityspotentiaali [kg CO. Neitseellisen aktiivihiilen tuotanto oli vastuussa 70% reaktivoidun aktiivihiilen lämmityspotentiaalista, vaikka sitä on tuotteessa vain noin 15%. Eri aktiivihiilten lämmityspotentiaali sisältäen biogeeniset päästöt (kg CO. Lämmityspotentiaali (engl. Kuva 3. Elinkaariarvioinnin metodologia Elinkaariarviointi (englanniksi life cycle assessment) on standardisoitu menetelmä tuotteen koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arviointiin. eq.] Korvaavan aktiivihiilen tuotanto Muu Kuljetus Sähköntuotanto Maakaasun tuotanto Suorat päästöt Raakamateriaalin hankinta 2 4 6 8 10 Lämmityspotentiaali [kg CO. Global Warming Potential) valittiin pääkategoriaksi. eq/kg aktiivihiiltä). eq.] Korvaavan aktiivihiilen tuotanto Muu Kuljetus Sähköntuotanto Maakaasun tuotanto Suorat päästöt Raakamateriaalin hankinta 2 4 6 8 10 Lämmityspotentiaali [kg CO. 6 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Kuljetuksen osuus lämmityspotentiaalista oli hyvin pieni kaikille aktiivihiilityypeille (alle 4%), eli lyhyt kuljetusmatka ei pienennä lähellä tuotettujen aktiivihiilten lämmityspotentiaalia
Pienimmät vaikutukset olivat kookosja reaktivoidulla aktiivihiilillä. Monitasoisen arvoketjun läpinäkyvyys on tyypillisesti heikko Aktiivihiilen valmistuksen sosiaalista ja kvalitatiivista ekologista vastuullisuutta tutkittiin kirjallisuuskatsauksella ja haastatteluilla alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Kivihiiliperäisellä aktiivihiilellä oli suurin ympäristöjalanjälki kymmenessä kahdestatoista tarkastelussa olleista kategorioista. Esimerkki monitasoisesta aktiivihiilen arvoketjusta. Koska aktiivihiiliteollisuudelle ominaista tietoa oli vaikea saada, suurin osa tämän tutkimuksen löydöksistä koskevat raaka-aineita yleisesti. Kivihiiliperäisellä aktiivihiilellä on suurimmat päästöt melkein jokaisessa kategoriassa Ympäristövaikutukset laskettiin myös kymmenessä muussa kategoriassa. On tyypillistä, että biogeeniset päästöt raportoidaan erikseen ja oletetaan olevan neutraaleja ilmastonmuutokselle, koska ne ovat osa hiilen luonnollista kiertoa. Vertailu muuttuu kuitenkin radikaalisti, jos biogeenisiä kasvihuonekaasupäästöjä ei sisällytetä lämmityspotentiaaliin (Kuva 3 ). Merien ja makean veden toksisuus sekä toksisuus ihmisille erottuivat joukosta merkittävimpinä ympäristövaikutuksina. Loppukäyttäjällä ei ole yhteyttä alihankkijoihin, joissa mahdolliset vastuullisuuden puutteet tyypillisesti piilevät (Wilhelm et al. Läpinäkyvyyden puute korostuu erityisesti globaaleissa arvoketjuissa, joita tässä tutkimuksessa edustavat kivihiilija kookosperäinen aktiivihiili. Kuva 4. 1 Loppukäyttäjä Hankkija Jälleenmyyjä Tuottaja Toimittaja Emoyhtiö Toimittaja Hankinta Tuotanto Maveplan 7 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Kun kaikki kasvihuonekaasupäästöt sisällytetään laskentaan (Kuva 2 ), reaktivoidun kivihiiliperäisen lämmityspotentiaali on alle kolmannes neitseellisten aktiivihiilten lämmityspotentiaalista. Erot neitseellisten aktiivihiilten välillä ovat suhteellisen pienet. Biomassaperäisten aktiivihiilten (puu ja kookos) lämmityspotentiaali putoaa noin puoleen reaktivoidun kivihiiliperäisen aktiivihiilen vaikutuksesta: aktivoinnin suorat päästöt ovat biogeenisiä ja täten sähköntuotanto on ainoa merkittävä päästölähde. 2016). Kun vesihuoltolaitos hankkii aktiivihiiltä, raaka-aineen ja vesilaitoksen välissä on tyypillisesti monta toimijaa (Kuva 4 )
Historiallisesi merkittävät loukkaantumiset ja jopa kuolemat kivihiilikaivoksissa ovat kuitenkin vähentyneet, koska kaivostoiminta on keskittynyt suurille valtion omistamille toimijoille. Suuri osa maailman kookostuotannosta sijoittuu Kaakkois-Aasiaan erityisesti Filippiineille, Indonesiaan ja Intiaan. Kaakkois-Aasian kookosteollisuudessa on kuitenkin niin paljon eri toimijoita, että tuotantotavat voivat vaihdella paljonkin alueittain. Tutustu palveluihimme kvvy.fi Vesihuoltolaitosten ykköskumppani Meiltä myös suositut vesilaitoshenkilökunnan koulutukset! Ota yhteyttä: myynti@kvvy.fi, 03 246 1301 Ympäristövastuuta yhdessä. Aktiivihiilen tuotantoon käytetään kookospähkinän kuorta, joka on kookostuotteiden tuotannon sivutuote, joka olisi muuten voinut päätyä jätteeksi. On tyypillistä, että kookospähkinän kuoret hiilletään paikallisesti avoimissa kuopissa biohiileksi ja aktiivihiilen valmistajat ostavat biohiiltä raaka-aineeksensa. Louhintatoiminta saastuttaa ilmaa, vettä ja vähentää luonnon monimuotoisuutta (Meng et al. Toimijoiden määrä on Suomessa paljon pienempi ja arvoketjut ovat lyhyempiä kuin globaalien raaka-aineiden kohdalla, joten läpinäkyvyys arvoketjun alkupäähän on helpompi toteuttaa. Kiinalainen kivihiili osoittautui kaikkein haasteellisimmaksi raaka-aineeksi tutkia: tuottajista oli niukasti saatavilla avointa tietoa ja kielimuuri vaikeutti tiedonhakua ja yhteydenottoa. Johtopäätökset kivihiilen osalta perustuvat siksi pääosin kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin. Nykyinen tuotanto Suomessa on vielä pienimuotoista ja raaka-aineen hankinta pystytään todennäköisesti kattamaan jo olemassa olevilla turpeennostoalueilla. Suomen puuteollisuus tuottaa paljon sivuvirtoja, kuten puunkuorta ja sahanpurua, joista olisi mahdollisuus jatkojalostaa aktiivihiiltä. 2019). Vaikka kansainvälisellä tasolla valmistetaankin jo aktiivihiiltä puusta, sitä ei vielä valmisteta Suomessa. Ympäristövaikutukset voivat olla merkittävämpiä tilanteessa, jossa tuotannon mittakaava kasvaa niin suureksi, että joudutaan ottamaan käyttöön uusia turpeennostoalueita. Jos raaka-aineena käytetään sivuvirtaa, aktiivihiilen valmistus ei suoranaisesti lisäisi tarvetta hakkuille. Erityisesti turveaktiivihiilen kohdalla on mahdollisuus saavuttaa hyvinkin läpinäkyvä arvoketju jopa niin pitkälle, että tiedetään mistä turve on nostettu. KVVY Tutkimus Oy 1/4 8 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO KVVY Tutkimus Oy Vesihuollon asiantuntija vuosikymmenten kokemuksella. Aktiivihiilen valmistaja on yleisesti ottaen myös turpeen nostaja, joten välikäsiä on vähän. Turve on kuitenkin fossiilinen materiaali, jonka nostolla on negatiivisia vaikutuksia ilmastolle, biodiversiteetille ja luonnonvesille (Heikkilä et al 2013). Arviolta yli 90% kookoksista on peräisin pieniltä maatiloilta, ja kookokset ovat tärkeä elinkeino monelle viljelijälle. Sen lisäksi että kivihiilen louhinta edistää ilmastonmuutosta, sillä tiedetään olevan myös välittömiä vaikutuksia ympäröivän alueen luontoon ja ihmisten terveydelle. 2009 & Yang et al. Sosiaaliset riskit ovat todennäköisesti vähäisemmät kuin kivihiilen ja kookoksen kohdalla, mutta niitä silti esiintyy: Maankäytön muutokset, vesien pilaantuminen ja biodiversiteetin väheneminen kaikki vaikuttavat alueen ihmisten elinkeinomahdollisuuksin ja vapaa-ajan viettoon luonnossa. Neitseellisestä puusta valmistetulla aktiivihiilellä on samanlaisia negatiivisia vaikutuksia kuin puuteollisuudessa yleisesti: erityisesti avohakkuut heikentävät biodiversiteettiä ja hiilinieluja. Vaikka aktiivihiilen tuottajat pyrkivät kehittämään hiiltämisteknologiaa, nykyisistä metodeista vapautuu ympäristöön epäpuhtauksia ja on mahdollisesti haitallinen tekijöilleen. (Coca 2020) Kotimaisella aktiivihiilellä on mahdollisuus yleistyä tulevaisuudessa Suomen turveja puuteollisuus ovat hyvin vakiintuneita ja säänneltyjä, ja vaikka kotimaisia raaka-aineita ei vielä ole hyödynnetty aktiivisesti aktiivihiilenä, tähän näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet
638—651. (2019). A survey of local community perspectives in China. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2016.03.073. https://doi.org/10.1016/j.exis.2019.02.006 Lisätietoa Vilén, Anna. Vesija ympäristötekniikan diplomityö. Lyhyellä aikavälillä paikallisen materiaalin valitseminen tarjoaa helpoimman tavan pienentää sosiaalisia vaikutuksia, mutta globaaleja materiaaleja ei kannata poissulkea, koska raakamateriaalin tuotanto on monelle tärkeä elinkeino. Kirjallisuus Arena, N., Lee, J. Heikkilä, R., Ratamäki, O., & Lindholm, T. https://doi.org/10.1016/j.watres.2005.02.005. Peysson, Noah. Meng, L., Feng, Q-Y., Zhou, L., Lu P., Meng Q-J (2009). Journal of Cleaner Production. (2016). 24(5). Vesihuoltolaitoksilla on tärkeä rooli vaatia läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta riskialttiiden materiaalien hankinnassa. In Finnish: Hakemus Vapo Oy:n Ilomantsin hiililaitoksen ympäristöluvan muuttamiseksi. Kauppakorkeakoulun Creative Sustainability pro gradu -tutkielma. (2013). & Domènech, X. Aaltoyliopisto. (2007). Journal of Operations Management, 41(1), 42–60. pp. M., Blome, C., Bhakoo, V., & Paulraj, A. pp. The Extractive Industries and Society, 6(2), 584– 592. 125. Coca, N. (2016). Improving environmental and social considerations in supply chain management: HSY and sourcing activated carbon. Environmental impact of activated carbon production from various raw materials. ISSN 0959-6526. (2019). 68—77. & Clift, R. Recent debates on peat exploitation. “The Dirty Secret Behind The West’s Coconut Fad”. https://doi.org/10.1089/ees.2006.0134. Environmental cumulative effects of coal underground mining. Wilhelm, M. Lisää tutkimusta tarvitaan näiden materiaalien sopivuudesta vesihuollon aktiivihiilisuodatukseen ja reaktivointiin. Muñoz, I., Peral, J., Antonio Ayllón, J., Malato, S., José Martin, M., Yves Perrot, J., Vincent, M. 229—243. 50. 9 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. & Alanya-Rosenbaum, S. (2005). Vapo Oy. (2018). Economical and ecological comparison of granular activated carbon (GAC) adsorber refill strategies. Is mining harmful or beneficial. Jos fossiiliperäistä aktiivihiiltä kuitenkin käytetään, ympäristövaikutuksia voidaan pienentää kierrättämällä eli reaktivoimalla aktiivihiili. pp. Vaikka biogeeniset päästöt huomioitaisiin, materiaalit olisivat todennäköisesti muutenkin päätyneet päästöiksi joko energiantuotannossa tai luonnollisessa mätänemisessä. Environmental Engineering Science. https://doi.org/10.1016/j.jom.2015.11.001 Yang, X., & Ho, P. Sustainability in multi-tier supply chains: Understanding the double agency role of the first-tier supplier. Saatavilla: https://rainforestjournalismfund.org/stories/dirtysecret-behind-wests-coconut-fad Gu, H., Bergman, R., Anderson, N. (2020). Life Cycle Assessment of activated carbon production from coconut shells. ISSN 0735-6161. Vesihuoltolaitoksilla on tärkeä rooli vaatia vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä Ylijäämämateriaaleista valmistetuilla kookosja puuperäisillä aktiivihiilillä vaikuttaa olevan kaikkein pienimmät ilmastovaikutukset. Saatavilla: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1642635. (Ei vielä julkaistu). Bayer, P., Heuer, E., Karl, U., Finkel, M. Life-Cycle Assessment of a Coupled Advanced Oxidation-Biological Process for Wastewater Treatment: Comparison with Granular Activated Carbon Adsorption. 1719-1728. Water Research, 39(9), p. Rainforest Journalism Fund. https://doi.org/10.22382/wfs-2018-024. Aalto-yliopisto. Aktiivihiilityyppien tarkkoja sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia oli vaikea määrittää, koska läpinäkyvyys ja halukkuus jakaa tietoa arvoketjuissa oli monen raaka-aineen kohdalla alhaista. (2021). Lisää avoimuutta ja yhteistyötä koko arvoketjun aikana tarvitaan vastuullisuuden parantamiseksi. Wood and Fiber Science. Life cycle assessment of activated carbon from woody biomass
Suuruusluokkana tämä on hieman vähemmän kuin esimerkiksi paljon mediassa esillä olleet lentoliikenteen aiheuttamat päästöt, joiden vastaava osuus on noin 1,9 %. Typenpoiston häiriötilanteissa prosenttiosuus voi kasvaa moninkertaisesti, kuten Viikinmäessä tapahtui keväällä 2019 (Kuokkanen et al., 2020). ja Roser M. Viikinmäen tapauksessa noin 1–2 % tulevasta typestä päätyy typpioksiduulipäästöiksi. Prosessiolosuhteiden vaikutus päästöihin Jätevedenpuhdistuksen typpioksiduulipäästöille tyypillistä on voimakas vuorokausittainen, kuukausittainen sekä vuosittainen vaihtelu. Vaikka typpioksiduulilla on merkittävä rooli jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöissä, niin kuitenkin suurimmat ihmisperäiset typpioksiduulipäästöt ovat peräisin maatalouden typpilannoitteista. (2020) mukaan yhteiskuntien jätevedet aiheuttavat noin 1,3 % kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Merkittävin ero näiden reaktioreittien välillä on, että nitrifikaatioon liittyvissä reaktioreiteissä typpioksiduuli on sivutuote, kun taas denitrifikaatiossa välituote, joka kuluu täydellisessä denitrifikaatiossa typpikaasuksi. Näin ollen typpioksiduulilla on keskeinen merkitys jätevedenpuhdistamoiden päästötaseessa ja hiilineutraaliuteen liittyvissä tavoitteissa. 2020). Näistä kaksi liittyy nitrifikaatioon ja kolmas denitrifikaatioon. Typpioksiduulipäästöt jätevedenpuhdistuksessa 10 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Tämän lisäksi myös prosessiolosuhteilla ja ajotavoilla on vaikutusta sekä typpioksiduulin muodostumiseen että vapautumiseen kaasumaisessa muodossa. J ätevesiin liittyviä päästöjä on hyvin haastava arvioida maailmanlaajuisesti, mutta Ritchie H. Puhdistamoiden toimintaympäristö kuitenkin muuttuu, ja ympäristön kannalta merkittäviksi on tunnistettu myös puhdistamoiden kasvihuonekaasupäästöt. Typpioksiduulin dynamiikkaan liittyen merkittävä näkökulma on myös, että denitrifikaatio on ainoa reaktioreitti, jossa typpioksiduuli myös kuluu, KATI BLOMBERG DI, projekti-insinööri Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY kati.blomberg@hsy.fi ANNA KUOKKANEN TkL, projektipäällikkö Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY anna.kuokkanen@hsy.fi Jätevedenpuhdistuksen tärkein tehtävä on puhdistaa jätevesistä ravinteita ja orgaanista ainesta. Typpioksiduuli muodostuu jätevedenpuhdistamoilla pääasiassa biologisessa typenpoistossa. Vaihtelusta osa selittyy jäteveden vuorokausivaihtelulla, vuodenaikojen vaihtelulla sekä muulla tulevan veden laadun vaihtelulla. Typpioksiduuli on noin 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, jolla on lisäksi otsonikerrosta hajottava vaikutus. Tämän lisäksi muun muassa luonnollisilla typenkierron prosesseilla maaperän sedimenteissä on merkittävä osuus kokonaistaseessa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon suorista prosessipäästöistä jopa 80 %. Mistä jätevedenpuhdistuksen kasvihuone kaasu päästöt muodostuvat. Viikinmäen puhdistamolla on tehty pitkäjänteistä tutkimusta kasvihuonekaasupäästöihin liittyen jo yli kymmenen vuoden ajan. Puhdistus prosessin suorista päästöistä merkittävimmät ovat typpioksiduuli, kansanomaisemmin ilokaasu, ja metaani. Nykykäsityksen mukaan typpioksiduulia voi muodostua kolmen eri reaktioreitin seurauksena. Jätevedenpuhdistuksen kokonaispäästöistä typpioksiduuli muodostaa Viikinmäessä noin 60 % kun mukaan lasketaan myös epäsuorat päästöt esimerkiksi energiankulutuksesta ja kemikaaleista. Myös vaihtelu päästöjen suuruudessa eri laitosten välillä on suurta. Näistä typpioksiduuli on merkittävämpi, muodostaen mm. Tarkkoja syy-seuraus-suhteita eri veden laatutekijöiden ja typpioksiduulipäästöjen välillä ei olla pystytty yksiselitteisesti määrittämään. (Ritchie H. (Tian et al., 2020). ja Roser M. Vastaava luku vaihtelee voimakkaasti eri puhdistamoilla
Anturi siirrettiin vuonna 2017 edustavampaan pisteeseen, mikä näkyy datan laadussa. Kuvassa 1 on esitetty pitkän aikavälin mittausdataa, jota on kerätty FTIR-analysaattorilla poistoilmapiipusta. Liukoisen hapen pitoisuudella on merkitystä sekä nitrifikaation että denitrifikaation kannalta. Korkeat nitriittipitoisuudet on liitetty kohonneisiin typpioksiduulipäästöihin myös muilla puhdistamoilla (Gruber W. Hiilen ja typen suhde vaikuttaa denitrifikaation tehokuuteen ja hiilirajoitteisessa prosessissa denitrifikaatioon liittyviä typpioksiduulipäästöjä muodostuu, sillä denitrifikaatio ei tällaisissa olosuhteissa usein ole täydellistä. Näin ollen lämpötilan vaikutusta typpioksiduulipäästöihin tulee jatkossa tutkia vielä lisää. Tutkittavia prosessitekijöitä on tunnistettu biologisella prosessimallinnuksella (Blomberg et al., 2018). Käytännössä tutkimus on keskittynyt ilmastuksen happisäädön optimointiin, lieteikään sekä kemikaalisyötön vaikutuksiin esimerkiksi metanolin ja alkaloinnin osalta. Alustavien tulosten mukaan ammoniumtyppipitoisuuteen perustuvan happisäädön opti11 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. HSY raportoi nämä kaasumaisten päästöjen FTIR-mittaustulokset vuosittain vuosiraportissaan. Suuri ilmastustilavuus toisaalta pienentää denitrifikaatiotilavuutta, joka taas vastaavasti vähentää typpioksiduulin kulutusta prosessissa. Viikinmäessä typpioksiduulipäästöt kohosivat moninkertaisiksi vuonna 2019 kun nitriitin osuus nitriitin ja nitraatin summasta oli lähes 80 % (Kuokkanen et al., 2020). Vuosien varrella on tutkittu paljon eri prosessiolosuhteiden vaikutusta typpioksiduulin muodostumiseen ja päästöihin. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on rakennettu kallion sisään, mikä tarjoaa maailman mittakaavassa poikkeuksellisen hyvät olosuhteet laitosmittakaavan päästöjen mittaamiseen ja seurantaan. liukoisen typpioksiduulin pitoisuus, ilmastuksen voimakkuus sekä altaiden syvyys. Kuvassa 2 on esitetty Viikinmäen puhdistamon nykyiset typpioksiduulin mittausjärjestelyt. Puhdistamon ilmanvaihto on toteutettu siten, että kaikki prosessi-ilma johdetaan ulos puhdistamon poistoilmapiipun kautta. Viikinmäessä tehtyjen tutkimusten mukaan anoksilohkojen päästöt ovat olleet vain muutaman prosentin luokkaa verrattuna ilmastettujen lohkojen päästöihin. Poistoilmapiippuun on asennettu vuonna 2012 FTIR-analysaattori, joka mittaa jatkuvatoimisesti ilmassa olevien kaasukomponenttien pitoisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että typpioksiduulipäästöt ovat suurimmillaan ilmastetuissa lohkoissa riippumatta siitä missä lohkoissa typpioksiduuli on alun perin muodostunut. Poistoilmapiipun mittauksen lisäksi kahteen biologiseen linjaan on asennettu vesifaasin typpioksiduulin mittausanturit. Typpioksiduuli muodostuu mikrobitoiminnan seurauksena liukoiseen muotoon ja vapautuu kaasumaiseen muotoon strippaantumalla. Soveltuvan mittaustavan valintaan vaikuttavat keskeisesti mittauksen tavoitteet ja puhdistamon olosuhteet. Liian pienen happipitoisuuden nähdään nitrifikaatiossa johtavan kohonneisiin päästöihin ja vastaavasti hapen jäännöspitoisuus anoksilohkoissa johtaa denitrifikaatiosta aiheutuviin päästöihin. Kaasumaisia päästöjä voidaan mitata erilaisilla mittauskupujärjestelyillä, mikäli puhdistamolla on avoaltaat. et al., 2021). Tulosten mukaan myös typpioksiduulin muodostuminen on ollut moninkertaisesti suurempaa ilmastetuissa lohkoissa kuin anoksisissa lohkoissa. Merkittäviksi tekijöiksi on tunnistettu mm. Nestefaasin pitoisuuden mittaustietojen perusteella voidaan lisäksi arvioida typpioksiduulipäästöjä, jos tiedossa on lisäksi ilmastusilman määrä sekä altaiden syvyys. Viikinmäen tulosten mukaan asia ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen, sillä kylmien vesien aikaan typpioksiduulipäästöt eivät aina ole olleet talvikaudella suuremmat kuin kesäisin. hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksia. Liukoisen typpioksiduulin pitoisuutta voidaan seurata vesifaasissa jatkuvatoimisin mittausanturein. Antureita on mahdollista siirtää lohkoista toiseen ja näiden avulla kerätään tietoa typpioksiduulin liukoisesta pitoisuudesta eri lohkoissa. liukoisen hapen pitoisuus, korkeat nitriittipitoisuudet, prosessiolosuhteiden vaihtelu tai muutosnopeudet, veden lämpötila sekä hiilen ja typen suhde. Tulevan veden lämpötila vaikuttaa typenpoiston, erityisesti nitrifikaation, tehokkuuteen, joka puolestaan vaikuttaa typpioksiduulipäästöjen muodostumiseen. Yleistäen kylmät vedet vaativat suuremman ilmastustilavuuden, joka taas tarkoittaa suurempaa typpioksiduulin strippaantumista. Päästöjen mittaaminen ja tutkimus Typpioksiduulin pitoisuutta voidaan mitata sekä ilmasta että vesifaasista. Typpioksiduulin muodostumisen lisäksi päästöjen suuruuteen vaikuttaa keskeisesti kaasun vapautuminen prosessista. jolloin tätä prosessia voidaan myös hyödyntää päästöjen vähentämisessä. Nitriitin pitoisuudella nähdään olevan myös keskeinen merkitys kohonneissa typpioksiduulipäästöissä. Strippaantumisen voimakkuuteen vaikuttavat mm. Aikaisempien tutkimusten valossa denitrifikaatio nähtiin usein typpioksiduulin pääasiallisena lähteenä jätevedenpuhdistuksessa, mutta nykykäsityksen mukaan nitrifikaatioon liittyvät reaktioreitit ovat usein keskeisemmässä roolissa. Viikinmäessä on vuodesta 2019 tehty laitosmittakaavan koeajoja, joilla on tutkittu päästöjen vähentämisen mahdollisuuksia prosessioperoinnin kannalta. Typpioksiduulin lisäksi FTIR-analysaattorilla seurataan myös mm
FTIR-analysaattori on asennettu poistoilmapiippuun ja nestefaasin mittaukset biologisille linjoille 5 ja 9. 12 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Viikinmäen puhdistamon pitkäaikaista mittausdataa 2013-2019. Viikinmäen puhdistamon typpioksiduulin jatkuvatoimiset mittausjärjestelyt. Kuva 1. Kuva 2. Typenpoiston prosessihäiriö, joka aiheutti merkittävät typpioksiduulipäästöt näkyvät vuoden 2019 datassa
Linking seasonal N?O emissions and nitrification failures to microbial dynamics in a SBR wastewater treatment plant. Tian, H. et al. Mainstream shortcut nitritation-denitritation causing massive N?O emissions in a continuous activated sludge process. Tutkimusta tarvitaan lisää myös Suomessa, jotta saadaan selkeämpi kuva päästöistä pohjoisissa kylmissä olosuhteissa. Water Research X 11:100098. Mitä laitoksilla voidaan typpioksiduulipäästöjen osalta tehdä. and Greenhouse Gas Emissions”. 2020. Typpioksiduulipäästöjen vähentämisen osalta riittää vielä paljon tutkimustyötä ja keskeistä on, että kaasumaisten päästöjen hallintaan ei liity kompromisseja puhdistetun veden laadun osalta. Kirjallisuus Blomberg K., Kosse P., Mikola A., Kuokkanen A., Fred T., Heinonen M., Mulas M., Luebken M., Wichern M., & Vahala R. Tämän lisäksi voidaan hyödyntää prosessimallinnusta, jonka avulla puhdistamon toimintaa ja operointia voidaan simuloida ja tutkia typpioksiduulipäästöjen hallinnan näkökulmasta. Environmental Science & Technology. Myös lieteiän ja alkaloinnin osalta tulokset osoittavat alustavasti typpioksiduulipäästöjä pienentävää vaikutusta. 13 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Retrieved from: ‘https://ourworldindata.org/co2and-other-greenhouse-gas-emissions’ [Online Resource] Data published by CAIT Climate Data Explorer via Climate Watch. Ritchie H. Suurempi askel typpioksiduulipäästöjen kartoittamisessa ja hallinnassa laitoksilla on erillisen typpioksiduulin mittauskampanjan toteuttaminen joko mittauskuputai nestefaasin mittausmenetelmällä. Suurempi lieteikä nostaa aktiivilieteprosessin lietemäärää, joka käytännössä tarkoittaa pienempää typpikuormaa mikrobiyksikköä kohden. Esimerkiksi lieteiän nostossa huomioitavaa on laitoksen hydraulinen kapasiteetti sekä toisaalta ilmastuksen optimoinnissa typenpoiston kokonaistulos. Published online at OurWorldInData.org. Yhteenveto Typpioksiduulia muodostuu väistämättä jätevedenpuhdistamon typenpoistoprosessissa, jonka vuoksi tavoitteena ei voi olla täydellinen päästöttömyys. Vastaavasti alkaliteettipitoisuuden nousu tehostaa nitrifikaatiota, ja oletus on, että tehokkaampi nitrifikaatio pienentää suhteellisesti muodostuvaa typpioksiduulin määrää. On hyvä myös pitää mielessä, että typpioksiduulia syntyy myös luonnossa, joten typpioksiduulipäästöjen pienentämistä ei tule tehdä typenpoistotehon kustannuksella. Tämä on myös tärkeä näkökulma, mikäli laitoksille tulevaisuudessa kohdistuu kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä vaatimuksia. A comprehensive quantification of global nitrous oxide sources and sinks. Water Science and Technology. and Heinonen M., 2020. Ylimääräinen ilmastus lisää paitsi turhaa energiankulutusta, myös johtaa tarpeettomaan typpioksiduulin strippaantumiseen prosessista. Gruber W., Niederdorfer R., Ringwald J., Morgenroth E., Buergmann H., Joss A., 2021. 2018. Ensimmäinen askel on ilmastuksen säädön ja mittausten asianmukainen huolto ja ylläpito. moinnilla voidaan vähentää turhaa ilmastusta, joka puolestaan hillitsee typpioksiduulin strippaantumista prosessista. Kuokkanen A., Blomberg K., Mikola A. Yleisesti nitriitin pitoisuuden arvioidaan olevan aktiivilieteprosessissa hyvin pieni, jonka vuoksi tätä ei säännöllisesti puhdistamoilla mitata. Lisäksi laitoksella voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa nitriitin pitoisuuden mittauskampanja esimerkiksi osana puhdistamon käyttötarkkailua. Nitriitin merkitys korostuu typpioksiduulin huippupäästöjen yhteydessä, joten suuri nitriitin pitoisuus voi viitata merkittäviin typpioksiduulipäästöihin. Nature 586, 248–256. Extension of the ASM3 for modelling nitrous oxide production, and its calibration and validation for a full-scale wastewater treatment plant. 2020 “CO. Lisäksi useisiin prosessioperointiin liittyviin tekijöihin vaikuttamismahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Oletuksena on, että tämä johtaa suhteessa pienempään typpioksiduulin muodostumiseen, sillä mikrobien kuormitus on vähäisempää. Suuri haaste päästöjen vähentämisessä kuitenkin liittyy biologiselle prosessille ja jätevedenpuhdistukselle tyypillisiin ominaisuuksiin, kuten tulevan veden laadun ja määrän vaihteluun, vuoden aikojen vaihteluun sekä aktiivilietteen mikrobien toimintaan. and Roser M
Rahan riittävyyden ohella vesilaitokset joutuvat arvioimaan myös omien resurssiensa riittävyyttä sekä samanaikaisesti toteutettaviksi tunnistettujen hankkeiden tuomia haasteita toimintavarmuuden näkökulmasta. minkä tasoista toimintavarmuutta haetaan, miten Tampereen kaupungin kasvusuunnitelmat vaikuttavat vedentuotannon ja jäteveden käsittelyn tarpeeseen sekä miten vesihuollon kehitys trendit otetaan haltuun. Voimmeko toteuttaa tarvittavat investoinnit seuraavan viiden tai kymmenen vuoden jaksolla. Tampereen Vedessä vuosina 2019–2021 tehdyn työn tavoitteena on varmistaa, että vesihuollon toimintavarmuus säilyy korkealla tasolla ja että Tampereen Veden omaisuutta hallitaan ja kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Vesihuoltolaitosten omaisuudenhallinta: kohti suunnitelmallista saneerausja investointiohjelmaa 14 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. ANNE-MARI AUROLA TkL, Vesihuollon laitossuunnitteluosaston prosessitiimin tiimipäällikkö, AFRY Finland Oy anne-mari.aurola@afry.com RIITTA KETTUNEN TkT, Tuotantojohtaja (vedentuotanto ja jätevedenpuhdistus), Tampereen Vesi Liikelaitos HEIKKI SYRJÄLÄ Ins. Tavoitteiden ja periaatteiden lisäksi investointistrategia kokosi yhteen aikaisemmin tehdyt selvitykset nykytilanteesta, vedentuotannon ja jätevedenkäsittelyn tulevaisuuden tarpeet sekä tavoitetilan vedentuotannolle ja -jakelulle sekä jätevedenpumppaukselle ja -puhdistukselle. lainsäädännön muuttuvat vaatimukset, kaupungin ja vesihuoltolaitoksen strategiset tavoitteet, lupaprosessien käynnistystarve sekä energiatehokkuustavoitteet ja hiilineutraaliuden saavuttaminen Kestävä Tampere 2030 mukaisesti. Vastaukset edellä esitettyihin kysymyksiin eivät aina kumpua vesihuoltolaitoksen taloudellisesta tilanteesta eikä laadittujen saneerausja investointikustannusarvioiden toteutumisesta. Näiden pohjalta investointistrategiaan kuvattiin mm. (AMK), Tekninen asiantuntija (vedentuotanto ja jätevedenpuhdistus), Tampereen Vesi Liikelaitos Paljonko tarvitsemme rahaa vesihuoltolaitoksemme tulevan vuoden investointeihin. Investointija saneerausohjelmasta saadaan apua myös päätöksentekoon, talouden suunnitteluun, riskinhallintaan, saneerausten priorisointiin sekä hankkeiden suunnitteluun ja resurssointiin. Vesihuoltolaitoksen hyvä omaisuudenhallinta edellyttää omaisuuden nykytilan realistista arviota, palvelutasotavoitteiden asettamista ja pitkän aikavälin suunnitelmaa saneerausja investointihankkeiden toteuttamiseksi. S uunnitelmallisuuden ja hankkeiden oikea-aikaisuuden tueksi Tampereen Vesi laati AFRY Finland Oy:n kanssa laitosten investointistrategian sekä pitkän tähtäimen saneerausja investointiohjelman. Strategiset tavoitteet Tampereen Veden investointistrategiaa ohjaaviksi tekijöiksi tunnistettiin mm. Säilyykö vesihuollon toimintavarmuus hyvänä
Strategiatyössä tuotiin esille myös sellaiset kehittämishankkeet, joiden pohjalta investointija saneerausohjelmaan voidaan tulevaisuudessa tunnistaa uusia laitosinvestointitarpeita, kuten esimerkiksi seudulliset vesihuoltotarpeet. Tästä syystä hankelistaa tullaan päivittämään vuosittain esim. Laitoskohteiden kuntoarvioista muodostui kohteen tekniseen kuntoon nojaava investointiajankohdan perälauta, josta määräytyi ns. lukumääräisinä ja euromääräisinä yhteenvetoina (Kuva 2 ) sekä hankekortteina lopullisessa ohjelmassa (esimerkki kuvassa 3 ). kansallisen vesihuoltouudistuksen valmistelu, Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma palvelutasokriteereineen, Tampereen Veden vesivarantoselvitys ja hankintastrategia. Kohteiden saneerausja investointitarpeet esitettiin mm. Nykytilan arvio AFRY Finland Oy ja Tampereen Vesi työstivät yhdessä Tampereen Veden investointija saneerausohjelmaa, joka käsitti yli 40 laitoskohteen nykytilan arviot. Tämä ajankohta yhdessä tunnistettujen strategisten tavoitteiden ohella ohjasi kohteen lopullista saneerausja investointiohjelmaan kiinnitettävää toteutusajankohtaa. Laitosten investointistrategiatyön sekä pitkän tähtäimen investointija saneerausohjelman vaiheet on esitetty kuvassa 1 . Kuntoarviot toteutettiin kohde kohteelta tekniikkaaloittain Tampereen Veden henkilöstön haastatteluihin, käyttöja kunnossapitohistoriaan sekä AFRYn asiantuntija-arvioihin pohjautuen. Saneerausja investointiohjelma Saneerausja investointiohjelmaan otettiin mukaan yli 40 talousja jätevesikohdetta, joiden saneerauksille laadittiin kustannusarviot, tarvittaessa esisuunnitelmat sekä alustava toteutusaikataulu. Investointija saneerausohjelmaa tehdessä todettiin, että saneerausja investointitarpeet pystytään tunnistamaan ja määrittelemään tarkemmin ensimmäisen kymmenen vuoden osalta, minkä jälkeen epävarmuus lisääntyy huomattavasti. Hankkeiden toteutusaikataulu ja kohteiden keskinäinen järjestys suunniteltiin useiden työpajojen aikana tilaajan kanssa ottaen huomioon investointistrategiassa määritetyt tavoitteet ja periaatteet. Tampereen Veden laitosten investointistrategian ja pitkän tähtäimen investointija saneerausohjelman vaiheet vuosina 2019–2021. Työ alkoi laitoskohteiden kuntoarvioilla, joissa tunnistettiin ja ajoitettiin kohteiden tekniseen kuntoon ja toimintavarmuuteen liittyvät saneerausja investointitarpeet. seuraavan vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä toimintaympäristön muutosten ja muiden uusien tarpeiden perusteella. kriittisyyden, kiireellisyyden ja kustannustason perusteella kolmeen luokkaan. Investointistrategiassa otettiin huomioon mm. 15 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Koko tarkastelujaksolle 2022–2041 tunnistettiin yli 60 hanketta, joiden alustava kustannusarvio oli yhteensä noin 50 milj. Kohteiden kapasiteetin riittävyys ja mahdollinen kasvutarve otettiin huomioon investointistrategiaan liittyvien taustaselvitysten, kuten Tampereen seudun väestön kasvusuunnitteiden, kehittämissuunnitelmien sekä vesivarantoselvityksen tulosten pohjalta. ”parasta ennen” -päiväys kyseiselle kohteelle. Vuosien 2027 ja 2028 merkittävät vedentuotannon investoinnit kohdistuvat Tampereen Veden toisen päävesilaitoksen saneeraukseen ja uuden jälkikäsittelylaitoksen rakentamiseen. Kuntoarvioiden perusteella kohteet ryhmiteltiin mm. Hankekohtaista investointikustannusarviota päivitetään erityisesti silloin, Kuva 1. euroa
Mikäli rakentamiseen tarvitaan lupa ELY-keskukselta, saattaa hanke siirtyä eteenpäin. Lähessamanverraninvestointejakohdistuuvedenjakeluun (17?kpl)jajätevedenpumppaukseen(18?kpl). Strategiset teemat Hankkeen kuvaus Hankekortti tulostettu: Kustannusarvio: Investointiaikataulu: Investoinnin perustelut Investointiohjelman hankekortit 17.8.2021 henkilöresurssitarve: tarkentuu myöhemmin 11.6.2021 / AFRY Finland Hankkeen tietoja päivitetty viimeksi: Pohjavesikaivojen siivilät ovat osittain rikkoutuneet, mikä heikentää veden saantia. 2021. • Määrällisestienitenonvedentuotannonhankkeita(20kpl). Raakavesikaivojen kunto selvitetään ja kaivot tarvittaessa tehopuhdistetaan. • TampereenVedenViinikanlahdenjaRaholanpuhdistamot lakkautetaan,kunTampereenSeudunKeskuspuhdistamo Oy:nSulkavuorentoimintaalkaanoinvuonna2025. Kuva 2. Kuva 3. Vedentuotannon varmistamiseksi tulee kaivot kunnostaa tai uusia. Investointija saneerausohjelman koostesivu vuotuisista investointihankkeista. • Vuosina2022–2041toteutettavienhankkeidenalustavat kustannusarviotovatyhteensänoin50milj.euroa. • Hankelistaa tullaan päivittämään vuosittain esim. • Kustannusarvioihineivätsisällyedellämainitutsuunnittelu kustannukset>huomioitavakäyttötalousbudjetissa (5–10?%hankkeidenbudjetista) M € 16 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. • Alustavakustannustenjakautuminenonesitettykuvassa oikealla.Hankkeidenaikatauluatarkennetaanvuosittain mm.talousarvionraaminjaomistajaohjauksenperusteella. • Alustava hankkeiden jakautuminen eri vuosille on esitetty oikeallakuvassa.Hankkeidenaikatauluatarkennetaanvuosittain mm.talousarvionraaminjaomistajaohjauksenperusteella. • Hankkeidentoteutustajakustannusarvioitatullaantarken tamaanlähivuosillehanke,esijayleissuunnitelmienavulla. Varaudutaan uusien kaivojen rakentamiseen 1ja 3-kaivojen tilalle. Hankesuunnittelu käynnistynyt v. Esimerkki hankekortista. 200 000 € 2022 Osoite: xxx, Tampere Laitostunnus: xx Hankenumero: xx Kiireellisyysluokka: I Alkaa vuonna 2022 Raakavesikaivojen uusiminen VEDENTUOTANTO Esimerkkikohde, Pohjavesilaitos Vesihuollon kehittämissuunnitelma Energian kestävä tuotanto ja kulutus 2030 Vedentuotannon ja jätevedenpuhdistuksen Investointija saneerausohjelma – Hankemäärät Vedentuotannon ja jätevedenpuhdistuksen Investointija saneerausohjelma – Kustannusarviot • Vuosina2022–2041toteutettavienhankkeidenkokonaismäärä onyli60kpl. Toteutus tulee tehdä eri vuosina kuin läheisten paineenkorotusasemien saneeraukset, mikäli kohteen saneerauksen aikana vedentuotanto katkeaa. toiminta ympäristönmuutostenjamuidenuusientarpeidenperusteella
Keskustelua alustetaan katsauksilla seuraaviin aiheisiin: . Omaisuuden hyvä hallinta vaatii joka tapauksessa organisaation sitoutumista ja suunnitelmallisuutta. Typpioksiduulipäästöjen vähentäminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla, Anna Kuokkanen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut . Voit liittyä mukaan kotisivujen kautta vesitalous.fi > Tapahtumat 17 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Tampereen Veden käyttökokemukset Laadittua investointija saneerausohjelmaa hyödynnetään Tampereen Vedessä toiminnan ja talousarvion suunnittelussa ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Tervetuloa Vesitalous 3/2022 -lehden aamukahveille! Tule keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia sekä kokemuksia Vesitalous-lehden aamukahveille Teams-etäyhteydellä tiistaina 17.5.2022 kello 9:00-10:00. Sen avulla voidaan aikatauluttaa ja yhteensovittaa hankkeita, suunnitella tarvittavaa rahoitusta ja hankintoja sekä pohtia omaa ja ulkopuolisten henkilöresurssien tarvetta. Investointija saneerausohjelman havainnollisuuteen ja päivittämisen helppouteen kannattaa panostaa, jotta se palvelee kokonaiskuvan muodostamista, muutosten hallintaa ja sisäistä viestintää. Keskustelun teemana on vesihuoltolaitosten vastuullinen ja kestävä toiminta. kun hankkeen kustannusarviot ja aikataulut täsmentyvät esimerkiksi valmistuneiden esija yleissuunnitelmien tai jo käynnistyneen toteutussuunnittelun myötä. Ennen kaikkea se helpottaa kokonaiskuvan muodostamista, päätöksentekoa ja viestintää. Aktiivihiilisuodatuksen sosiaalinen vastuullisuus ja ympäristöjalanjälki, Anna Vilén, Aalto-yliopisto . Investointija saneerausohjelman ylläpitoa ja päivitystä varten Tampereen Vedellä on käytössä työkalu, jonka avulla Excel-tiedostoon syötetystä investointiohjelmasta saadaan helposti muodostettua havainnollisia hankekortteja ja yhteenvetoja valittavissa olevalta aikajaksolta. Samalla kehitetään Tampereen Veden sisäistä hankesuunnittelua ja projektikäytäntöjä. Green deal -sopimus, Paula Lindell, Vesilaitosyhdistys Keskustelua moderoivat kehittämispäällikkö Saijariina Toivikko ja vesiasiain päällikkö Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä. Laitosinvestointien euromäärässä ei tapahdu suurta nousua aikaisempaan verrattuna, mutta tavoitteena on, että hankkeiden valmistelu ja läpivienti paranee. Saneerausja investointiohjelma viestinnän tukena Pitkän tähtäimen investointija saneerausohjelma hyödyttää kaikkia tasoja vesilaitoksen johdosta kenttätasoon ja lisää toiminnan läpinäkyvyyttä. Ohjelma tukee myös kuntapäättäjiä esimerkiksi hankkeiden priorisoinnin ja taloussuunnittelun osalta
DIGIRATKAISUT Kysy meiltä myös pinnanmittausja vuodonhakulaitteista! KOKONAISRATKAISUT VESIHUOLTOON Lisätietoja: pipelife.fi/infra. Pumppaamoissa on laadukkaat Flygt, Lowara, Gorman-Rupp tai PX pumput. PUMPPAAMOT Valikoimastamme löydät jätevesi-, sadevesija tulvapumppaamot. Voimme toteuttaa järjestelmän myös matalaenergia ratkaisuna. Pumppaamot voidaan toteuttaa joko perinteisenä säiliönä uppopumpuin, turvapumppaamona tai huoltorakennuksellisena pumppaamona. Pipelifen vesihuollon ammattilaiset auttavat löytämään kohteeseesi ratkaisut, joilla turvaat puhtaan veden saatavuuden ja jätevesien asianmukaisen käsittelyn vuosikymmeniksi. Pipelife 1/1 PUTKET JA VERKOSTOTARVIKKEET Laadukkailla verkostotarvikkeillamme ja putkillamme rakennat kestävät, käyttövarmat ja energiatehokkaat vesijohtoja viemäriverkostot
Tämä artikkeli kertoo yhteistyön tiivistämisen kokemuksista. Toimintaympäristöstä riippumatta kaikkien vesihuoltolaitosten tulee kuitenkin tarjota vaatimukset täyttävää, laadukasta palvelua asiakkailleen jatkuvasti, myös häiriötilanteissa. Pohjois-Pohjanmaan pilottialueen toimenpiteet jatkuvat vuoden 2022 loppuun asti, Turun seudun pilotin toimenpiteet saatettiin päätökseen vuoden 2021 loppuun mennessä, joten tämä artikkeli keskittyy hankkeen osalta vain Turun seudun pilotin kokemuksiin. Kyselyssä kerättiin tietoa eri häiriötilannepalvelujen tarpeesta, mieluisista palvelun tuottajista ja yhteistyökumppaneista, sekä mahdollisuudesta toimia häiriötilannepalvelujen tuottajana. Voimme toteuttaa järjestelmän myös matalaenergia ratkaisuna. Koronapandemia korosti entisestään tarvetta yhteistyön tiivistämiselle, erityisesti pienempien vesihuoltolaitosten tapauksessa. Yksi ratkaisu häiriötilanteiden haittojen minimoimiseksi on yhteistyön tiivistäminen. Esiselvityksen yhtenä johtopäätöksenä oli, että eri yhteistyömuotoja olisi syytä pilotoida kokoluokaltaan vaihtelevilla vesihuoltolaitoksilla. 19 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO PUTKET JA VERKOSTOTARVIKKEET Laadukkailla verkostotarvikkeillamme ja putkillamme rakennat kestävät, käyttövarmat ja energiatehokkaat vesijohtoja viemäriverkostot. Hanke koostui kahdesta erilaisesta pilottialueesta, joista toinen sijaitsi Turun seudulla ja toinen PohjoisPohjanmaalla. Tähän tarpeeseen liittyen VVY on käynnistänyt omana työnään Vesihuoltolaitosten uudet palvelumuodot ja yhteistyö -selvityksen. Näiden teemojen parissa toimiva hanke sai alkunsa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (POPELY) alkoi selvittää maaja metsätalousministeriön pyynnöstä 2020 keväällä, olisiko mahdollista laatia sopimus, jota vesihuoltolaitokset voisivat hyödyntää tarvitessaan häiriötilannepalveluja. Esiselvitys alkoi häiriötilannesopimuksen tarvetta ja sopivaa hankintatapaa koskevalla kyselyllä, joka lähetettiin vesihuoltolaitoksille kuuteen maakuntaan ja Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n (SVOSK) jäsenosuuskunnille. Pumppaamoissa on laadukkaat Flygt, Lowara, Gorman-Rupp tai PX pumput. Pumppaamot voidaan toteuttaa joko perinteisenä säiliönä uppopumpuin, turvapumppaamona tai huoltorakennuksellisena pumppaamona. Pipelifen vesihuollon ammattilaiset auttavat löytämään kohteeseesi ratkaisut, joilla turvaat puhtaan veden saatavuuden ja jätevesien asianmukaisen käsittelyn vuosikymmeniksi. 2021). Esiselvityksessä törmättiin myös tarpeeseen selvittää kunnallisten laitosten mahdollisuuksia tarjota maksullisia palveluita muille laitoksille. Kokemuksia vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämisestä V esihuoltolaitosten yhteistyön tiivistäminen on tunnistettu merkittäväksi vesi huollon toimintavar muuden edistämis toimeksi maaja metsätalous ministeriön laatiman kansallisen vesi huolto uudistuksen (MMM 2021), Vesilaitos yhdistyksen (VVY) laatiman strategian sekä Läntisen Suomen vesihuolto strategia 2050 yhteydessä (Karlström ym. DIGIRATKAISUT Kysy meiltä myös pinnanmittausja vuodonhakulaitteista! KOKONAISRATKAISUT VESIHUOLTOON Lisätietoja: pipelife.fi/infra. Tätä varten POPELY ja Varsinais-Suomen ELY-keskus (VARELY) saivat maaja metsätalousministeriön rahoituksen Vesihuoltolaitosten sopimusperusteisen yhteistyön -hankkeelle keväällä 2021. PUMPPAAMOT Valikoimastamme löydät jätevesi-, sadevesija tulvapumppaamot. JONI KOSKIKALA Vesitalousasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus joni.koskikala@metsa.fi Kirjoittaja toimi VarsinaisSuomessa 04/202102/2022 toteutetun pilotin projektityöntekijänä ALEKSI KIISKI Vesitalousasiantuntija, EteläSavon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus aleksi.kiiski@ely-keskus.fi Vesihuoltolaitokset ovat vesihuollon kriittisiä toimijoita. Seudullisen yhteistyön kehittäminen, uudet yhteistyömallit sekä kohdennettu toimintojen ulkoistaminen ovat keskeisiksi tunnistettuja teemoja vesihuollon toiminta varmuuden ja toimintaedellytysten turvaamiseksi alati muuttuvassa toiminta ympäristössä. Laitokset eroavat niin asiakasmääriltään, puhdistusprosesseiltaan, kuin käytettävissä olevilta resursseiltaan
Sen sijaan lähes kaikilla laitoksilla oli sopimusperusteista yhteistyötä Kuva 1. Vesihuoltolaitokset toteuttavat monipuolista yhteistyötä Turun seudulla laitoksilla on olemassa yhteistyöverkosto tukkuyhtiöiden luoman yhteisen viitekehyksen sisällä. Tämä yhteistyö ei kuitenkaan ole pääosin sopimusperusteista. Tukkuyhtiöt edistävät laajasti alueellista yhteistyötä ja näiden toimien dokumentointi katsottiin tärkeäksi. Taulukossa 1 on esitetty tukkuyhtiöiden toteuttamaa yhteistyötä alueella sekä tukkuyhtiöiden näkemyksiä siitä, miten yhteistyötä tulisi jatkossa kehittää. Turun seudun alueellinen vesihuoltoyhteistyö. Vedenjakeluja viemärilinjat ovat yhteydessä toisiinsa ja yhden kunnan verkostossa tapahtuvat haasteet heijastuvat nopeasti myös muihin kuntiin yhteisen verkoston kautta. Siten koko alueen vesihuollon organisointi koetaan yhteiseksi, vaikka kunnat ensisijaisesti järjestävätkin vesihuollon omien kuntarajojensa sisällä. 20 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Turun seudun pilotti Turun seudun pilotti keskittyi alueella toimivien kahden suuren tukkuyhtiön Turun Seudun Vesi Oy:n (TSV) ja Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) ja niiden 15 osakaskunnan vesihuoltolaitosten yhteistyöhön. Pilotissa arvioitiin vesihuoltotoimijoiden nykyistä yhteistyötä ja yhteistyömahdollisuuksia, sekä pyrittiin löytämään yhteisymmärryksessä laitoslähtöisesti askelia seudullisen yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään naapurikunnan vesihuoltolaitoksen kanssa johtajien tapaamisen sekä hätätilanteissa vertaiskonsultoinnin ja laitelainojen muodossa
Yhteistyöteemojen tarpeet vaihtelivat alueella vesihuoltolaitosten kesken. Tukkuyhtiöiden kautta tapahtuva nykyinen yhteistyö ja tukkuyhtiöiden näkemyksiä yhteistyön kehityskohteista. Yleisimpiä kaupallisten toimijoiden tarjoamia palveluita olivat laboratoriopalvelut, huolto, hankinnat, hätäkorjaukset, henkilöstö ja kalusto. 21 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Yleisimmin seudullista yhteistyötä kaivattiin hankintaja kilpailutuspalveluihin, päivystyspalveluihin, häiriötilanteiden Taulukko 1. Seudullisen yhteistyön kehittämiseen katsottiin kuitenkin olevan tarvetta laajalti. yksityisen toimijan kanssa
Oleellista oli keskittyä yhteen kokonaisuuteen kerrallaan. Työryhmän tunnistamat keskeisimmät yhteistyön kehittämisen teemat sekä niiden edistämisen toimenpiteet on esitetty Taulukossa 2 . Hankkeen työryhmän tunnistamat seudullisen yhteistyön edistämisteemat. Taulukko 2. Yhteistyökeskusteluista virisi myös laajempia yhteistyöajatuksia, joista valmisteltiin erillisiä hankesuunnitelmia, joihin haettiin jatkorahoitusta. hoitoon, yhteisvarastoihin ja huoltopalveluihin. Vesihuoltolaitokset olivat yhteistyöhaluisia Hankkeen aikana keskusteltiin laajalti vesihuoltolaitosten näkemyksistä seudullisen yhteistyön kehittämiseen. Hankkeen alkuvaiheessa yhteistyöteemoja oli esillä runsaasti ja jokaisella laitoksella oli oma näkökulmansa tärkeimmistä kehityskohteista. 22 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Aluksi oli järkevää sopia yhteiset dokumentointikäytännöt ja saattaa olemassa oleva tieto tähän muotoon. Teemat vastaavat osittain tukkuyhtiöiden kehitysehdotuksiin, mutta esille nousi myös muita vesihuoltolaitoksille tärkeitä teemoja. Työryhmässä katsottiin, että laitosten välinen tiedonvaihto sekä käytänteiden ja järjestelmien yhdentäminen olivat järkevimpiä yhteistyöteemoja, jotka jatkossa mahdollistavat syvemmän yhteistyön, kuten keskitetyn järjestelmähallinnan tai operoinnin. Esimerkiksi verkostotietojen digitalisoinnin osalta laitokset ovat hyvin erilaisessa tilanteessa aineiston määrän ja laadun osalta
Toimijat olivat pääosin tuttuja toisilleen, mutta myös henkilöstövaihdoksia oli viime vuosina tapahtunut ja työryhmäkokouksien myötä laitosten työntekijät tulivat toisilleen tutummiksi. Tästä huolimatta voidaan todeta, että yhteinen näkemys vesihuollon kehityssuunnista alueella on kasvanut ja kynnys ottaa yhteyttä nyt jo tutumpaan vesihuoltotoimijaan naapurikunnassa on pienentynyt hankekokousten myötä. Hankkeessa tunnistettujen yhteistyöteemojen voidaan katsoa soveltuvan myös Turun seudun ulkopuolelle yhteistyön tiivistämisen tueksi, koska tunnistetuissa yhteistyöteemoissa ei ole alueellista riippuvuutta. 2021. Ulkopuolisen fasilitoijan rooli yhteistyön edistämisessä on merkittävä Työryhmäkokousten myötä vesihuoltotoimijat kuulivat eri vesihuoltolaitosten tilanteista ja haasteista alueella. VVY:n valmistamat pohjat esimerkiksi sopimuksille ja dokumentointikäytänteille luovat hyvän pohjan eri laitosten tiedon harmonisointitasolle ja yhteistyön tiivistämiselle kansallisesti. Hankkeen myötä yhteisymmärrys kuitenkin saavutettiin ja vesihuoltolaitokset ovat sitoutuneita jatkamaan yhteistyön kehittämistä. Toimintamalli on suositeltava ottaa käyttöön myös muilla alueilla, joissa laitosyhteistyölle on tunnistettua tarvetta, mutta vastuutahoa edistämiseen ei ole löytynyt. ja M. Yhteistyön edistäminen jatkuu alueella Vaikka hankkeessa tunnistettiin lukuisa määrä seudullisia kehityskohteita, yhteistyöteemojen edistämistoimet eivät valmistuneet hankeajan puitteissa vaan niitä on jatkettava myös hankeajan jälkeen. Hankkeen tärkeimpänä havaintona on, että yhteistyön tiivistämisen edellytys on laitosten toimintatason harmonisointi. Kaikkien laitosten tulisi keskittyä omaisuudenhallinnan laatuun ja käytänteisiin. 23 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Vesihuollon nykytila ja kehitys Läntisessä Suomessa. Suurin haaste hankkeen aikana oli saada vesihuoltotoimijat osallistumaan aktiivisesti keskusteluun sekä toimittamaan pyydetyt aineistot lisäselvityksiä varten. Tästä johtuen laitoksilla on myös hyvin poikkeavat päivittäiset haasteet ja resurssit käytössään. Ulkopuolisen fasilitoijan, tässä tapauksessa ELY-keskuksen rooli oli merkittävä yhteistyömahdollisuuksien kartoituksessa ja laitosten välisen yhteistyön edistämisessä. Erityisesti pienimpien laitosten kannalta on keskeistä ylläpitää ja lisätä yhteistyötä naapurikuntien kesken. Helsinki. Tämä osaltaan kirkasti kuvaa alueellisesta vesihuollon nykytilasta sekä keskeisimmistä kehityskohteista. Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma. Oleellisena elementtinä laitosten välisten sopimusten ja palvelujen toteuttamiselle on lainsäädännölliset rajoitteet julkisen toimijan palveluntarjonnasta. Tämä vaikutti suoraan myös hankkeen tuloksiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tiivis yhteistyö vaatii käytänteiden ja järjestelmien harmonisointia Hankkeessa mukana olleiden kuntien rakenne vaihteli alle tuhannen liittyjän Oripään vesihuoltolaitoksesta Turun Vesihuolto Oy:n yli 190 000 liittyjään. Maaja metsätalousministeriö. Kirjallisuus MMM, 2021. Toiveista huolimatta Turun seudun pilotti ei edennyt konkreettiseen yhteishankintaan tai palvelutarjontamallien laadintaan. Karlström, N., Lindroos, S., Leino, J., Virola, T., Rauhamäki, H., Syvälä, R., Lammila, J. Hanke toteutettiin kokonaisuudessaan etäkokouksin, mikä luultavimmin vaikutti passivoiden työryhmän sitoutumiseen asetettuihin tavoitteisiin verrattaessa normaaliin tilanteeseen. Tässä tapauksessa ulkopuolisen toimijan järjestelyvastuu toimi, koska ryhmällä oli valmista halua yhteistyön tiivistämiseen. Nummelin. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-940-3. Turun seudulla ylikunnallista yhteistyötä esiintyy laajalti ja ajatuksia sen tiivistämisestä oli monella laitoksella, mutta yhden toimijan on vaikea ottaa vastuulleen suuren joukon kokoamista yhteen ja asialistojen laadintaa. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-191-2
Kuvassa 1 on esitetty kokemusperäinen tilanne, jossa koko kohteena oleva viemäriverkosto tutkitaan esim. MATTI OJALA vesihuoltoverkostojen kuntotutkimusten ja ylläpidon asiantuntija Sujutek Oy matti.ojala@sujutek.fi Viemäreiden kunnon tutkimisen ohjeistus on päivitetty ja julkaistu Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa numerolla 72. On hyvä huomata, että meillä on myös vähemmän puheena ollutta kunnossapitovelkaa. 24 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. SAKARI KUIKKA viemäreiden kuntotutkimusmenetelmien kehittäjä SewCon Kuikka Oy sakari@sewcon.fi Kuva 1. He ovat huolehtineet maassamme alan ohjeistuksesta jo noin 30 vuoden ajan. Vesihuoltolain 15 § (22.8.2014/681) koskee vesihuolto laitoksen selvillä oloja tarkkailuvelvollisuutta. Viemäreiden kunnon tutkiminen, visuaaliset tutkimusmenetelmät Matti Ojala ja Sakari Kuikka toimivat artikkelissa esiteltävän ohjejulkaisun kirjoittajina. Molempien näiden ongelmien teknisen ratkaisun etsiminen alkaa viemäreiden kuntotutkimusmäärien lisäämisestä. Tällaisella seulontatutkimukselle voidaan mahdollisimman kustannustehokkaasti erotella hyväkuntoiset viemäriosuudet (50–60 % verkostosta) niistä, joissa tarvitaan kunnossapitotoimia (30-40 % verkostosta) tai niistä (10-20 % verkostosta), joissa tarvitaan kattavampia tutkimuksia saneeraussuunnittelu lähtötiedoiksi. Ohjetta on laajennettu kaivojen silmämääräisestä tutkimisesta ja viemäreiden läpiajettavasta kuvauksesta (ennen TV-kuvaus) myös muihin markkinoilla oleviin menetelmiin. oltava selvillä laitteistonsa kunnosta sekä vuotovesien määrästä laitoksen viemäriverkostoissa. V iemäreiden saneerausvelka on ollut esillä monissa yhteyksissä. Uusi ohje korvaa julkaisut ’Viemärikaivojen kuntotutkimusohje, VVY julkaisusarja nro 56, Helsinki 2013’ ja ’Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohje, VVY, Helsinki 2005’. 10 vuoden kierrolla yleispiirteisillä tutkimusmenetelmillä. Eri tutkimusmenetelmien käytön oikealla kohdistamisella saadaan tutkimusmääriä kasvatettua. Lisäksi todetaan, että tiedot verkostojen sijainnista on saatettava sähköiseen muotoon. Sen mukaan vesihuoltolaitoksen on mm. Jätevesiviemärin tarkastuskaivojen ja viemäreiden visuaalisen kunnon tutkimisen kokonaisuus on esitetty tässä uudessa ohjejulkaisussa
Tutkimuksen tarkoitus Viemärien ja tarkastuskaivojen kuntoa tutkitaan niiden rakenteellisen kunnon, toiminnallisen kunnon ja vuotavuuden osalta. Tutkimusta voidaan tarvittaessa täydentää tarkastuskaivojen kunnon kattavalla tutkimisella (Kuvat 2 ja 3 ) tai kaivoihin liittyvien viemäreiden yleispiirteisellä tutkimisella esim. Viemäreiden rakenteellisen ja toiminnallisen kunnon sekä vuotavuuden selvittäminen voidaan aloittaa tutkimalla viemärin tarkastuskaivot silmämääräisesti ja dokumentoimalla asia valokuvin, jota ohjeessa kutsutaan yleispiirteiseksi tutkimukseksi. Kuva 3. zoom-kameralla (Kuva 4 ). Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmä tulee siis valita tutkimuksen tavoitteiden mukaisesti. Ohjeessa esitellään tutkimusten tekemiseen liittyviä työturvallisuusnäkökohtia ja valmistelevien töiden sisältöä sekä esitellään eri tutkimusmenetelmät, niiden soveltuvuus, työohjeita sekä tutkimustulosten raportointi. standardia. Ohjeessa on käytössä olevien viemäreiden lisäksi huomioitu uudisrakennusja saneerauskohteet. Kuva 4. Ohjeet koskevat maahan asennettujen jätevesiviemäreiden kunnon tutkimista ja niitä voidaan soveltaa myös hulevesiviemäreiden tutkimuksissa. Uusi ohjejulkaisu koskee visuaalisesti, silmämääräisesti tai laiteavusteisesti, tarkastuskaivoista, viettoviemäreistä ja viemäritunneleista tehtävien kuntotutkimusten tekemistä. Joitakin esiteltäviä tutkimusmenetelmiä voidaan rajoitetusti käyttää myös vesijohtojen ja paineviemäreiden tai niiden varusteiden kunnon tutkimiseen. Kaivon kunnon kattava tutkiminen erikoiskameralla. Tämän ohjeen korvaamat ’Viemäri kai vojen kun to tutkimusohje’ ja ’Viemä reiden TV-kuvauksen tulkintaohje’ syntyivät aikoinaan pohjoismaisen yhteistyön pohjalle ja perustuivat standardiin SFS-EN 13508-2:en Rakennusten ulkopuolisten jätevesijärjestelmien kunto. ns. Viemärin kunnon yleispiirteinen tutkiminen zoom-kameralla. Tämä uusi ohje noudattaa edelleen em. Kattavien tutkimusmenetelmien laitteistot ovat puolestaan raskaampia ja jopa sidottu tutkimusajoneuvoon. Tutkimus voidaan tehdä seuraavista syistä: • yksittäisen kaivon tai viemärin (kaivovälin) tutkiminen akuutin ongelman, kuten viemäritukoksen, ilmaantuessa • suunnitelmallinen seulontatutkimus, jossa suuresta määrästä tarkastuskaivoja tai kaivovälejä seulotaan esiin hyväkuntoiset ja toisaalta toimenpiteitä edellyttävät verkon osat •tonttiviemärin kunnon tutkiminen •viemärin puhdistuksen valmisteleva työvaihe, jossa varmistetaan kaivojen kansien aukeaminen ja viemärin puhdistustarve sekä samalla arvioidaan kaivon kunto •viemärin puhdistuksen laadunvarmistus ja puhdistetun viemärin kunnon yleispiirteinen tutkiminen •viemärin sijainnin ja tarkoituksen toteaminen •yksityiskohtainen tutkimus esimerkiksi saneeraussuunnittelun lähtötietojen hankkimiseksi •verkoston toiminnan kannalta kriittisten kaivojen seurantatutkimus •uudisrakennustai saneerauskohteen kaivojen ja viemäreiden vastaanottotai takuutarkastus. Ohjeen laatimistyössä tarkasteltiin muissa Pohjoismaissa tehtyjä vastaavia päivitystöitä ja otettiin mallia erityisesti norjalaisista ohjeista, jotka olivat ohjeen laatimishetkellä viimeisenä päivitetyt. Kuva 2. Osa 2: Visuaalisen tarkastuksen koodijärjestelmä (EN 13508-2:en Conditions of drain and sewer systems outside buildings Part 2: Visual inspection coding system). Kaivon kunnon kattava tutkiminen erikoiskameralla. Yleispiirteisten tutkimusmenetelmien laitteistot ovat pääsääntöisesti keveitä ja helposti siirrettävissä tutkimuskohteeseen, mikä osaltaan nopeuttaa tutkimusten tekemistä. Ku va t: S ew Co n Ku ik ka O y 25 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO
Kuva 10. Puhdistuksen yhteydessä voidaan ns. Viemärin kunnon yleispiirteinen tutkiminen suutinkameralla. suutinkameralla (Kuva 7 ) todeta puhdistustyön tulos ja saada tietoa viemärin kunnosta ja toimivuudesta. läpiajettavalla kameralla (Kuvat 5 ja 6 ) on tarpeen em. Viemärin kunnon yleispiirteinen tutkiminen työnnettävällä kameralla. Läpiajettavan kuvauksen tekniikkana markkinoilla on myös digitaalista kuvaa tuottavia kuvausmenetelmiä. Tutkittavia erikoiskohteita ovat suurikokoiset viemärit (Kuva 9 ) ja viemäritunnelit (Kuva 10 ). Viemäreiden kuvaaminen sisäpuolelta ns. Kuva 7. Viemäreihin liittyvien tonttiviemäreiden kunto halutaan myös usein selvittää. Suurikokoisten viemäreiden kuvaamiseen tarkoitettu kamerarobotti. Ku va :K am te k O y Ku va :K am te k O y Ku va :O y D ig iS ew er P ro du ct io ns L td Kuva 9. Viemärin kunnon kattava tutkiminen läpiajettavalla kameralla. Kuva 8. Esimerkki lauttaratkaisusta. Viemärin kunnon kattava tutkiminen digikameralla, joka on tässä varustettu laserpisteitä lähettävällä laser-renkaalla viemärin koon ja muodon mittaamista varten. Kuva 5. satelliittikameroita. Viemäreiden kattava kuvaaminen sisäpuolelta edellyttää tutkittavan viemärin puhdistamista, mutta yleispiirteinen viemärin tutkiminen tehdään usein puhdistamatta viemäriä etukäteen, jotta myös toiminnalliset ongelmat tulevat esille. Kuva 6. Tällöin käytetään esimerkiksi työnnettäviä kameroita (Kuva 8 ) tai ns. Ku va t: S ew Co n Ku ik ka O y Ku va t: S ew Co n Ku ik ka O y Ku va :H el si ng in S eu du n Ym pä ris tö pa lv el ut H SY 26 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. seulontatutkimuksen tulosten perusteella, mikäli kokemusperäisesti viemäri tiedetään huonokuntoiseksi tai se tukkeutuu usein, saneeraussuunnittelun lähtötiedoksi, uudistai saneerauskohteen laadun määrittämiseksi tai viemäriverkon systemaattiseksi tutkimiseksi
Tutkimuksessa tehtävien havaintojen kirjaaminen Tutkimuksissa tehtävät havainnot kirjataan uudessa ohjeessa kuvatulla tavalla. Kuva 12. Ku va :V VY m on is te sa rj a nr o 72 Ku va :V VY m on is te sa rj a nr o 72 Kuva 15. Vian vakavuus yleispiirteisissä kuntotutkimuksissa (yllä) ja kattavissa kuntotutkimuksissa (alla). Ku va :S uj ut ek O y Ku va :S uj ut ek O y Ku va :S uj ut ek O y Kuva 14. Joskus viemäreiden sijainnin, niiden liitoskohtien, niihin liittyvien putkien tai niihin johdettujen vesien alkuperän selvittämiseksi käytetään savutai väriainekokeita (Kuvat 11-13 ). Esimerkkikuvia ’Tiiviste irti’ -havainnosta/viasta havainnollistamaan vian vakavuutta asteikolla 1-4. Esimerkki väriainekokeen tekemisestä. Kuva 13. Kuva 11. Esimerkki väriainekokeen tekemisestä. Näin tutkimustulokset ovat vähiten riippuvaisia tutkimuksen tekijästä ja tulokset ovat tallennettavissa eri tietojärjestelmiin sekä niiden jatkokäsittely on helpompaa. Uudessa ohjeessa ei käsitellä tutkimusmenetelmiä, jotka tyypillisesti edeltävät visuaalisin menetelmin tehtäviä seulontatutkimuksia. Samoin eri vuotovesitutkimusten tulokset voivat ohjata muun tutkimustoiminnan kohdentamista. 27 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Esimerkki savukoneesta. Oleellista on kirjata sovitut perustiedot tutkitusta kohteesta, kuvailla tehdyt havainnot käyttäen vakiintunutta terminologiaa ja kirjata havaitun vian vakavuus oikein (Kuvat 14-15 ). Viemäriverkostossa havaittujen akuuttien ongelmien tilastoimisen ja analysoimisen kautta voidaan määritellä riskialttiit viemärit. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi erilaiset tilastolliset menetelmät ja vuotovesiselvitykset
aikaisemmin kuvaajapätevyyden suorittaneille henkilöille. Ohjejulkaisussa käsitellään viemärin tarkastuskaivojen ja viemäreiden kunnon tutkimisessa tehtyjen havaintojen tulkinnan soveltamista viemäreiden uudisrakennusja saneerauskohteiden laadun arviointiin. Vian suuruuden osoittamiseksi voi olla tarpeen tehdä lisätutkimuksia kuten esimerkiksi viettokaltevuuden mittaus, putken tai kaivon muodon mittaus tai painekoe. Kuvaustulokset tulee aina tallentaa, jotta tehtyjä havaintoja voidaan verrata takuuajan päätyessä tehtävässä tutkimuksessa tehtäviin havaintoihin. Yleisten laatuvaatimusten lisäksi tutkimustuloksia tulee peilata projektikohtaisesti asetettuihin laatuvaatimuksiin. Yleisiä laatuvaatimuksia viemärisaneerauksille on puolestaan esitetty julkaisussa ’Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden yleinen työselostus ja määrämittausohje 2013, VVY nro 155, Helsinki 2013’. Mikäli tutkimustulosten perusteella kohdetta ei voida varmuudella hyväksyä, mutta havaitut viat eivät myöskään osoita, että laatuvaatimukset eivät täyty, on urakoitsijan (rakentajan) vastuulla osoittaa laatuvaatimusten täyttyvän, jolloin asiaa tulee mahdollisesti tarkastella lisää muilla tutkimusmenetelmillä. Koulutusta järjestetään myös aloitteleville kuntotutkijoille. Uuden ohjeen käyttöönotto Uusi ohjejulkaisu on siis otettu käyttöön ja siihen tulee alan töitä koskevissa tarjouspyynnöissä viitata. Koulutusta järjestetään mm. Laatuvaatimuksin viitatessa on määriteltävä mitä versiota käytetään, esimerkiksi InfraRYL verkkopalvelun versio 2021/1, jakso 31000 Vesihuollon järjestelmät. Ohjetta on jo esitelty ja tullaan esittelemään alan tilaisuuksissa. Yleisiä laatuvaatimuksia uudisrakentamiselle on esitetty julkaisussa ’InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset’. Tällöin takuututkimusten tuloksia voidaan verrata vastaanottotutkimusten tuloksiin. Viemärin uudisrakennusja saneerauskohteiden kunnon tutkiminen Uudisrakennusja saneerauskohteissa viemärin tarkastuskaivot tarkastetaan ja viemärit kuvataan osana vastaanottotarkastusta. Tonttiviemäreiden osalta tässä annettuja ohjeita noudatetaan soveltuvin osin. Lisäksi on mahdollista saada räätälöityä tilauskoulutusta. Takuuajan jälkeen on suositeltavaa tarkistaa kaivot ja kuvata viemäri uudestaan varsinkin, jos vastaanottotarkastuksessa havaittiin vikoja. 28 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO Tässä voisi olla yrityksenne ilmoitus Tarjouspyynnöt sekä ilmoituksesta että sen valmistuksesta eli taitosta osoitteesta: ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996. Kuntotutkimusten teettäjien on hyvä vaatia projekteihinsa koulutuksella pätevöityneitä kuntotutkijoita, jotta kuntotutkimukset tulevat tehdyksi ammattitaitoisesti ja tasalaatuisesti. Tämä koulutus sopii myös kuntotutkimuksen tuloksia tarvitseville vesihuoltolaitosten, konsulttien ja urakoitsijoiden edustajille. Kaivojen tutkiminen ja viemärin kuvaus tehdään samoin periaattein kuin vanhojen kaivojen ja viemäreiden kunnon kattava tutkiminen. FiSTT (Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry) yhteistyössä SYKLI:n (Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy) kanssa on myös jatkanut uudelta pohjalta kuntotutkijoiden koulutuksia
Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen valtakunnallinen tarkastelu Kuva 1. Muutaman esimerkkikohteen mallinnuksen avulla tutkittiin satunnaispäästöjen leviämistä vesiympäristöön sekä arvioitiin niiden ympäristöja terveysvaikutuksia. Y hdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen merkitys ja vaikutus vastaanottavissa vesistöissä (YhteisSatu) -hankkeessa tarkasteltiin valtakunnallisella tasolla päästöjen määrää ja syitä, sekä valvonnan, lainsäädännön ja tiedonhallinnan mahdollisuuksia päästöjen hallinnassa. Satunnaispäästöjen hallinnassa keskeisiä tekijöitä ovat valvonnan ja tiedonhallinnan kehittäminen, mallinnuksen hyödyntäminen, hulevesien hallinta, verkostosaneeraukset sekä kapasiteetin parantaminen herkillä alueilla. Puhdistamo-ohitusten ja pumppaamoylivuotojen yleisimmät syyt kyselyn mukaan. Tällöin huonokuntoisiin viemäreihin tahattomasti pääsevät vuotovedet aiheuttavat suuria virtaamia, jolloin pumppaamon tai puhdistamon hydraulinen kapasiteetti ylittyy. Näin ollen satunnaispäästöjen ennaltaehkäisyn kannalta hulevesien hallinta ja verkostosaneeraukset ovat keskeisessä asemassa. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus (SYKE), Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy (VTT) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 29 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Rankkasateet ja sulamisvedet keskeinen tekijä Hankkeessa toteutetun kyselyn mukaan selkeästi yleisin syy sekä pumppaamoylivuodoille että puhdistamo-ohituksille on runsaat sateet ja sulamisvedet. VUOKKO LAUKKA erikoisasiantuntija, Suomen ympäristökeskus vuokko.laukka@syke.fi JYRKI LAITINEN ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus JANNE JUNTUNEN tutkija, Suomen ympäristökeskus NIINA KOTAMÄKI erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus KATRI SIIMES tutkija, Suomen ympäristökeskus ARTO LAIKARI erikoistutkija, VTT MARIA DUBOVIK tutkija, VTT VILLE RINTA-HIIRO tutkija, VTT ILKKA MIETTINEN johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PÄIVI MERILÄINEN erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Keskimäärin tarkasteltuna jätevedenpumppaamojen ylivuotojen ja puhdistamoiden ohitusten suhteellinen määrä on yhdyskuntien jäteveden kokonaismäärään verrattuna pieni, mutta päästöt voivat aiheuttaa merkittäviä paikallisia ympäristöja terveysriskejä. Toinen satunnais päästöjä aiheut ta va kes kei nen te kijä on eri lai set poikkeus tilan teet, kuten tek ninen vika, säh kökat ko tai laite rikko (Kuva 1 )
Automaattisia valvontajärjestelmiä tulisi ottaa laajemmin käyttöön, mutta mahdollisten ylivuotopaikkojen runsauden vuoksi kaikkien saaminen mittausten piiriin on mahdotonta. Ylhäällä vasemmalla on suhteellinen pitoisuusero yhden vuorokauden kuluttua ohituksen alusta, ylhäällä oikealla seitsemän vuorokauden kuluttua, alhaalla vasemmalla kahden viikon kuluttua ja alhaalla oikealla kolmen viikon kuluttua. Ympäristöja terveysvaikutukset Hankkeessa tarkasteltiin satunnaispäästöjen leviämistä, haitallisten aineiden ja ravinteiden ympäristövaikutuksia sekä terveysja hygieniavaikutuksia Tampereella ja Jyväskylässä sijaitsevien esimerkkikohteiden mallinnuksen avulla. Päästöjen ympäristöja terveysvaikutusten arvioimiseksi olisi tärkeää saada tieto yksittäisten tapausten päästön määrästä ja laadusta koko päästötapahtuman ajan. Kuva 2. E. Tarkasteltuna ajanjaksona 2015-2019 puhdistamo-ohituksia oli tulevasta kokonaisjätevesimäärästä 0,085 % ja pumppaamoylivuotoja 0,112 %. Rankkasateista ja sulamisvesistä johtuvat ylivuodot ovat hulevesien laimentamia, mutta laimentuminen vaihtelee sadetapahtuman aikana. Tällöin mallintaminen on toimiva ratkaisu päästöjen hallintaan. Satunnaispäästöjen leviämisen laajuuteen vaikuttaa laimenemisolosuhteet, päästön kesto ja ajankohta. colin pitoisuuksien prosentuaalinen eroavaisuus perustilanteeseen verrattuna (Kuva 2 ). Satunnaispäästöjen määrä ja laatu vaihtelee suuresti. Näihin tietokantoihin ei kerätä tietoa ylivuotojen paikasta, eikä satunnaispäästöjen ajankohdasta, kestosta tai syystä, vaan tarkemmat tiedot jäävät vesihuoltolaitoksille. Valtakunnallisiin tilastoihin (YLVA ja VEETI) satunnaispäästöt merkitään vuositasolla. Pumppaamoylivuotojen laadusta on hyvin vähän tietoa saatavilla. Au to maatio viat voi vat pahim mil laan aiheuttaa pumppaamon py säh ty misen ilman hälytystä, jolloin yli vuo don riski on suuri. Kuvassa on esitetty Tampereen Raholan puhdistamolla tapahtuneen ohituksen seurauksena vesistöön päässeen E. Pumppaamoylivuotojen aikana kuormitus voi kohdistua alueille, jolle kuormitusta ei normaalisti kohdistu lainkaan. coli-bakteerin pitoisuuksien prosentuaalinen Tampereen Pyhäjärvellä. 30 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO
Jatkossa satunnaispäästöjen aiheuttama lisäriski vesienhoidon tilatavoitteiden saavuttamiselle tulisi pystyä arvioimaan nykyistä systemaattisemmin, sillä ilmastonmuutos voimistaa rehevöitymistä ja lisää häiriöKuva 3. Myös satunnaispäästöjen merkitys kuitenkin korostuu erityisesti sellaisissa vesimuodostumissa, joissa jätevedenpuhdistamoiden ravinnekuormitus on tunnistettu merkittäväksi tilaa heikentäväksi painetekijäksi, pistekuormituksen osuus kokonaisravinnekuormituksesta on suuri ja vesimuodostuman ekologinen tila on riskissä heikentyä. Yli 3000-kertainen laimennustarve on todennäköisesti ja toivottavasti kuitenkin pessimistinen arvio. Yksittäisten aineiden lisäksi tai sijaan raja-arvoja voisi asettaa myös biologisten testimenetelmien arvoille, jotka kuvaavat suoraan seosten yhteisvaikutuksia. Ravinnepitoisuuden raja-arvon ylittyminen voi aiheuttaa mm. Ravinteiden aiheuttaman vesistövaikutuksen mallitarkastelussa havaittiin, että joissakin tapauksissa jo 5 % lisäys keskimääräisessä ravinnekuormassa voi aiheuttaa vesistön ravinnetason heikkenemisen hyvästä laskennallisesta tilaluokasta tyydyttävään. 2019) aineiden haitattomaksi arvioituihin pitoisuuksiin. Häiriötilanteessa vesistöön päätynyt jäteveden kokonaismäärä ja vastaanottavan vesistön laimenemisolosuhteet vaikuttavat jäteveden haitallisten aineiden pitoisuuksiin ja pitoisuudet puolestaan ympäristöriskeihin. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan tehdä ehdotuksia sellaisista aineista, joita tulisi seurata tarkemmin, tai asettaa raja-arvoja ympäristöluvissa. Silti vaadittava laimennussuhde on suuri ja vastaanottavasta vesistöstä riippuu, miten laajalle alueelle haitalliset vaikutukset ulottuvat. Hankkeessa verrattiin tuoreissa kartoituksissa saatuja haitta-aineiden pitoisuustuloksia (Vieno ja Arjonen 2021 ja Ek Henning ym. Riskisuhde kuvaa tarvittavaa laimennussuhdetta, jotta ympäristövaikutukset saataisiin hyväksyttävälle tasolla. Suurimman osan ympäristöriskistä muodostivat lääkeaineet ja hormonit. Karsinnan jälkeen saatiin 92 haitalliselle yhdisteelle tai yhdisteryhmälle riskisuhdearvo. Kaikkien aineiden riskisuhteiden yhteen laskeminen riippumatta aineen biologisesta vaikutusmekanismista voi myös yliarvioida riskiä. runsastuvia sinileväleväkukintoja, pohjan happitilanteen heikentymistä ja rantojen limoittumista. Käsittelemättömällä jätevedellä arvoksi tuli 3300. Lisäksi jäteveden orgaaninen aines sitoo monia aineita vähemmän haitalliseen muotoon. 31 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Avainasemassa on vastaanottavan vesistön ominaispiirteet ja herkkyys kuormituslisälle. Kampylobakteerin (vasemmanpuoleinen kuva) ja noroviruksen (oikeanpuoleinen kuva) aiheuttamien tautitapausten lukumäärät Tampereen Pyhäjärven uimarannoilla puhdistamo-ohituksen ja pumppaamoylivuodon seurauksena. Karkea arvio aineiden yhteisvaikutuksista saatiin laskemalla riskisuhteet yhteen kuten Euroopan kemikaalivirasto on suositellut tekemään, mikäli tarkempaa tietoa ei ole saatavilla (ECHA 2017). Vertailuarvot on määritetty pitkäaikaiselle altistukselle ja välittömät vaikutukset ovat usein vähäisempiä. Jätevesien ja näin ollen myös satunnaispäästöjen sisältämistä haitallisista aineista ja niiden akuuteista ympäristövaikutuksista on kuitenkin hyvin rajatusti tietoa. Puhdistetussa jätevedessä tästä oli jäljellä 13 %
KATSO KIINNOSTAVA KEMIRAN WEBINAARI AIHEESTA! WWW.KEMIRA.COM/FUTURE-OF-WATER 32 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. tilanteiden riskiä entisestään. Häiriötilanteessa on todennäköistä, että ulosteperäisten mikrobien lukumäärä on ainakin hetkellisesti moninkertainen normaaliolosuhteisiin verrattuna. MITEN GLOBAALIT TRENDIT VOIVAT VAIKUTTAA VEDEN TULEVAISUUTEEN JA MITÄ HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA VOIMME KOHDATA. Terveysriskeihin vaikuttaa satunnaispäästön määrä, ajankohta, mikrobin säilyvyys ja uimarannan tai vedenottamon etäisyys päästölähteestä. Tietojärjestelmien rooli valvonnassa on merkittävä ja niiden tietosisältöön, ajantasaisuuteen ja tiedon laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Valvonnan suhteen tarvitaan selkeä ohjeistus, jossa on avattu eri toimijoiden vastuut sekä esitetty toimintaohjeet häiriötilanteessa. MILTÄ VESIHUOLLON TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ. Arvioinnin lähtötietoina käytettiin leviämismallista saatuja tuloksia. Terveysriski oli suurin päästölähdettä lähimpänä olevalla uimarannalla, ja riski laski päästön laimentuessa vesistössä. Uima-rannoilla puhdistamoohituksen sisältämät kampylobakteerija norovirusmäärät aiheuttivat muutamia suolistoinfektiota päivässä 100 uimaria kohden (Kuva 3 ). Terveysriskiin vaikuttaa se kuinka hyvin kyseiset mikrobit säilyvät infektiivisinä vedessä ja toisaalta, miten pitkälle ne kulkeutuvat tai laimenevat vesiympäristössä. Yhteenvetona voidaan todeta, että mallilaskelmien käyttö on nopea ja luotettava tapa tarkastella satunnaispäästöjen aiheuttamia ympäristöja terveysriskejä, jos alueen perustiedot ovat käytössä. 2021). Kemira 1/3 vaaka Veden tulevaisuus: Onko puhtaan veden saatavuus vaarassa. Ylivuotoja ja puhdistamo-ohituksia kuitenkin vuosittain tapahtuu, jolloin vesihuoltolaitokset raportoitavat niistä viranomaisille. Pääosin satunnaispäästöjen valvontaprosessi toimii Suomessa hyvin. Arvioinnin tueksi tarvitaan riittävästi mittausdataa ja tietoa häiriötilanteista. Tutkimuksessa arvioitiin terveysriskejä esimerkkialueiden uimarannoilla veden virkistyskäyttäjien eli uimareiden suhteen Uimavesiopas-työkalulla (http://fi.opasnet.org/fi/Uimavesiopas) (Meriläinen ym. Valvontaan ja seurantaan yhtenäinen linja Yleisenä periaatteena on, että kaikki yhdyskuntien jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi, eikä satunnaispäästöjä synny. Näin voidaan arvioida myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia satunnaispäästöjen ympäristöja terveysvaikutuksiin sekä kohdentaa hallintatoimia erityisesti herkille alueille. Satunnaispäästöjen osuus otetaan huomioon toimijan vuosittaisissa päästöissä, jolloin niiden tulee sisältyä ympäristöluvassa annettuihin päästörajoihin. Alueellisia eroja kuitenkin on ja esimerkiksi pienissä kunnissa on resurssiongelmia, minkä vuoksi tieto ei kulje yhtä sujuvasti laitoksilta viranomaisille ja tietojärjestelmiin kuin suuremmissa kunnissa
Seurantaa ja raportointia tulisi lisätä erityisesti niiden vesimuodostumien osalta, joilla satunnaispäästöt (ja yhdyskuntien jätevedet ylipäänsä) on tunnistettu merkittäväksi tilaa heikentäväksi tekijäksi. Lisäksi yhdyskuntajätevesidirektiivissä (91/271/ETY) käsitellään yhdyskuntien sekä tiettyjen teollisuudenalojen jätevesien aiheuttamaa hajaja pistekuormitusta vesistöihin ja juomavesidirektiivissä (2020/2184) säädetään talousveden laatustandardeista. Satunnaispäästöjen tietoja kerätään valtakunnallisiin tietojärjestelmiin (YLVA ja VEETI), joiden tietosisältöä tulisi yhtenäistää päällekkäisyyksien poistamiseksi. ja Pitkänen T. Nykyaikana viestinnässä myös tiedon oikeellisuus ja luotettavuus korostuvat. Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla. Satunnaispäästöjen raportointi ja niistä tiedottaminen on tärkeä osa sidosryhmille tapahtuvassa tiedonkulussa. Guidance on the Biocidal Products Regulation – Volume IV Environment – Assessment and Evaluation (Parts B + C), Version 2.0, October 2017. Hankkeen aikana järjestetyn työpajan tulokset korostivat, että nykyiset satunnaispäästöjen seurantatoimet eivät ole riittäviä, eikä EU:n tai Suomen lainsäädännössä riittävästi tunnusteta satunnaispäästöjä, niiden valvontaa ja vaikutuksia vastaanottavissa vesistöissä. Hankkeen loppuraportissa esitetään ehdotuksia satunnaispäästöjen huomioonottamisesta kansallisessa lainsäädännössä. EU:n yhdyskuntajätevesidirektiiviin ja juomavesidirektiiviin tulossa olevat muutokset ja päivitykset tuovat väistämättä muutoksia myös Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Raportti 2020:28, Länsstyrelsen Östergötland, Linköping. https://www.lansstyrelsen.se/4.f2dbbcc175974692d268b9.html Meriläinen P., Tuomisto J.T., Kauppinen A., Hokajärvi A.-M. Ympäristöja terveysriskien arvioinnin tueksi tarvitaan lisätietoa satunnaispäästöjen purkupaikoista sekä tietoa päästöjen ajankohdista, syistä, laadusta ja kestoista. Järjestelmien tulisi mahdollistaa sekä rajoitettujen ja luottamuksellisten tietojen tallennus että avointen tietojen helppokäyttöisyys esimerkiksi kansalaisten toimesta. Kirjallisuus ECHA 2017. ECHA-17-G-23-EN. EU:n vesienhallintaan liittyvä lainsäädäntö on esitetty pääasiassa vesipuitedirektiivissä (2000/60/EY), jonka asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan kuuden vuoden välein alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. 2021. Pharmaceuticals in the Baltic Sea Region – emissions, consumption and environmental risks. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 70. Tämä voi mahdollistaa lainsäädännön päivittämisen myös satunnaispäästöjen hallinnan osalta. Suomen vesilaitosyhdistys ry, Helsinki. Loppuraportti https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-464-4 33 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Vieno, N. Tietojärjestelmien ajantasaistaminen on merkittävä tekijä sujuvan tiedonkulun mahdollistamisessa. Lainsäädäntö muutoksessa Satunnaispäästöjä säädellään Suomessa Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) sekä epäsuorasti monissa muissa laeissa ja asetuksissa. Herkät alueet tulee ottaa myös ylivuotopaikkojen suunnittelussa huomioon. Uimavesien riskinarviointi–työkalu terveysriskien arvioimiseen. ja Arjonen, M. 2021. 2020. ja Leisk, Ü. Vesitalous 5/2021. e2622aea-0b93-493f-85a3-f9cb42be16ae (europa.eu) Ek Henning, H., Putna Nimane, I., Kalinowski, R., Perkola, N., Bogusz, A., Kublina, A., Haiba, E., Barda, I., Karkovska, I., Schütz, J., Mehtonen, J., Siimes, K., Nyhlén, K., Dzintare, L., Äystö, L., Sinics, L., Laht, M., Lehtonen, M., Stapf, M., Stridh, P., Poik?ne, R., Hoppe, S., Lehtinen, T., Kõrgma, V., Junttila, V. Yhteissatu -hankkeessa tarkasteltiin yhteensä 25 Suomen kansalliseen lainsäädäntöön liittyvää lakia/asetusta, mukaan lukien ne, jotka liittyvät osittain tai suoraan yhdyskuntajätevesien käsittelyyn, vesivaroihin sekä niiden suojeluun ja hallintaan, rannikkoalueiden suojeluun sekä ympäristönja terveydensuojeluun
Veden laatu ei monissa tapauksissa ole ollut täysin kupariputkien syöpymisen estämiseksi annettujen suositusten mukaista, mutta pistesyöpymiä on esiintynyt myös kupariputkien kestävyyden kannalta hyvälaatuiseksi luokitellussa vedessä. Tutkimus kupariputkien pistekorroosiosta 34 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Kupariputken pintaan muodostuvilla korroosio tuotekerroksilla on merkittävä vaikutus kupariputkien korroosion todennäköisyyteen. Pistesyöpyminen voi alkaa erilaisissa pinnan hetero geeni suus kohdissa, kuten urissa, naarmuissa tai passiivi kalvon vauriokohdissa. Muodostuvan kerroksen ominaisuudet riippuvat voimakkaasti veden kemiallisesta laadusta. Optimaalisessa tapauksessa putken sisäpinnalle muodostuu suojaava korroosiotuotekerros ja pinta passivoituu. 1990-luvun lopulta lähtien kupariputkissa on joissakin kohteissa havaittu jo alle 10 vuoden käytön aikana putken seinämän läpäisevää pistekorroosiota, johon on useissa vauriotapauksissa todettu liittyneen korkeat piipitoisuudet sisäpinnan kerrostumissa (Kaunisto 2019). Suojaavan korroosio tuotekerroksen eli passiivikalvon muodostuminen on tärkeää sekä yleisen että paikallisen korroosion estämisessä. Piste korroo sioon liitetään monia vedenlaatutekijöitä kuten pH, kloridit ja kloori, sulfaatti-, alumiinija rautaionit sekä silikaatit sekä järjestelmään liittyviä fysikaalisia tekijöitä kuten putken sisäpinnan epäpuhtaudet, veden lämpötila, paine ja virtausnopeus sekä suunnitteluun, asennukseen, käyttöön ottoon ja veden käyttötapoihin liittyvät tekijät. Suojaavan oksidikerroksen muodostuminen riippuu hapen kulkeutumisesta pinnalle. Pinnalle muodostuvat korroosiotuote kerrokset voivat olla suojaavia, ei-suojaa via tai jopa korroosiota aiheuttavia tai kiih dyttäviä. Suojaava kerros muodostaa elektronien ja molekyylien liikkumista estävän sulkuesteen metallin ja veden välille, jolloin korroosio hidastuu tai lakkaa kokonaan. Jos suojaavaa kerrosta ei muodostu, kupari voi syöpyä tasaisesti koko pinnalta (yleinen syöpyminen) tai paikallisesti (pistekorroosio). E nnenaikaiset kupariputkivauriot ovat viime vuosina olleet esillä julkisuudessa, mutta kuparisten vesijohtojen vaurioiden esiintymisestä ja syistä ei ole tilastotietoa. Vaikka pistekorroosiota on tutkittu paljon, sen alkusyitä ja etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta riittävästi. Liukenevan kuparin ja veden aines osien muodostamia korroosiotuotteita syntyy useimmiten vedessä luonnostaan olevien yhdisteiden kuten hapen, hiiliyhdisteiden (karbonaattien) ja hydroksidien kanssa. Kokeet tehtiin kuuden eri vesilaitoksen verkostoon liitetyillä kiinteistön kupariputkiverkostoa simuloivilla koelaitteistoilla, joissa veden käyttöprofiili vastasi kiinteistön verkoston käyttöä. Suojaavien oksidikerrosten muodostumista käytön alkuvaiheessa on pyritty edistämään putkien valmistusprosessiin kuuluvien sisäpinnan käsittelyjen avulla (Harju 2000) Kupariputkien vuodot ovat useimmiten olleet pistekorroosion aiheuttamia. Piste korroosiota voi esiintyä vesijohdoissa myös pinnalla olevien saostumien tai bio filmien alla. (Kaunisto 2019, Outokumpu 1990) Kupariputkien korroosioon liittyy monenlaisia sähkökemiallisten, fysikaalisten ja mikrobiologisten tekijöiden vuorovaikutuksia. Passiivikalvo on tasainen, huokoseton, liukenematon ja hyvin kiinni pinnassa (AWWA 2017). SAMKin ja vesilaitosten toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin kenttäkokeiden avulla joitakin kiinteistöjen kuparisten vesijohtojen syöpymiseen vaikuttavia tekijöitä. MARTTI LATVA Tutkimuskeskus WANDER Satakunnan ammattikorkeakoulu martti.latva@wander.fi AINO PELTO-HUIKKO Tutkimuskeskus WANDER Satakunnan ammattikorkeakoulu aino.pelto-huikko@wander.fi TUIJA KAUNISTO Tutkimuskeskus WANDER Satakunnan ammattikorkeakoulu tuija.kaunisto@wander.fi Ennenaikaiset kiinteistöjen vesijärjestelmien kupariputkivauriot ovat viime vuosina olleet esillä julkisuudessa
Projektin rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, sosiaalija terveysministeriö sekä vesihuoltolaitokset Hangon vesi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ?kuntayhtymä HSY, Porin Vesi liikelaitos, Rauman Vesi, Tampereen Vesi Liikelaitos ja Äänekosken Energia Oy. Kirjallisuudessa pistesyöpymän syyksi on epäilty silikaattikerrostumia. Paikkakunnalla B putkinäytteissä syöpymiä havaittiin vasta kahden vuoden käytön jälkeen sekä kylmässä vedessä että lämpimässä vedessä käytössä olleissa näytteissä. Erityisesti paikkakunnan C putkinäytteissä vallitseva pintakerrostuma oli silikaatti. Veden laadun tutkimukset osoittivat, että silikaattia oli myös selvästi eniten paikkakunnan C vedessä. Putkilinjojen käyttö suunniteltiin vastaamaan asuinkiinteistökäyttöä veden seisomisjaksojen ja juoksutusten osalta, ja vettä juoksutettiin putkiston läpi kuusi kertaa vuorokaudessa aina joka kerralla viiden minuutin ajan. 35 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Kuvassa 1 on esitetty syöpymiä yhden vuoden käytön jälkeen paikkakunnalla A. Kuva 1. Satakunnan ammattikorkeakoulun Tutkimuskeskus WANDER vastasi yhdessä vesihuoltolaitosten kanssa projektin käytännön toteuttamisesta. Kenttäkokeilla pyrittiin selvittämään talousveden laadun vaikutusta kupariputkien korroosioon. Kuparin pistekorroosio kuvataan yleensä kaksivaiheisena prosessina. Käyttöönoton ja tutkimuksen aikana otettiin lisäksi vesinäytteitä, jotka analysoitiin. Muiden tutkimuksissa mukana olleiden paikkakuntien putkinäytteissä ei pistesyöpymiä havaittu. Kenttäkokeet Kiinteistöjen kupariputkien ennenaikaiseen syöpymiseen johtavien vaurioiden syiden selvittäminen on yleensä vaikeaa. Tulokset Tutkimuksissa havaittiin pistekorroosiota paikkakunnalla A asennetuissa kupariputkissa jo 6 kuukauden käytön jälkeen riippumatta siitä, oliko putki ollut käytössä kylmässä tai lämpimässä vedessä. Tästä syystä tutkimuksia tehtiin sekä kylmäettä lämminvesijärjestelmän putkissa. Vaikka silikaatti ei muodostanut kaikin paikoin peittävää kerrostumaa, niin edes noista ”epäjatkuvuuskohdista” ei löytynyt syöpymän alkuja kuten ei muutenkaan silikaattisaostumien alta. Ensin on ydintymisvaihe, jossa syöpymät syntyvät, ja sitten etenemisvaihe, jossa syöpyminen etenee, mahdollisesti jopa putken seinämän läpi. Kokeet tehtiin vesilaitosten verkostoihin liitetyillä, kiinteistön kupariputkiverkostoa simuloivilla koelaitteistoilla, joissa veden käyttöprofiili eli virtausja seisotusjaksojen syklit vastasivat kiinteistön verkostoa. Karbonaattisaostumat olivat hyvin tyypillisiä erityisesti putkissa, jotka olivat olleet kylmässä vedessä. Koe jatkui kahden vuoden ajan. Putkinäytteitä otettiin puolen vuoden, vuoden ja kahden vuoden käytön jälkeen. Tyypillisesti korroosiota on havaittu eniten lämpimän veden sekä lämpimän kiertoveden putkistoissa. Irrotetut putkinäytteet sekä referenssinäyte analysoitiin pintatutkimusmenetelmillä ja yhdistämällä veden lämpötilaja laatutiedot ja pinta-analyysien tulokset pyrittiin löytämään syitä kuparin pistekorroosioon. Tämän tutkimuksen perusteella ei havaittu, että silikaatti olisi lisännyt pistekorroosion todennäköisyyttä. Kaikissa kohteissa käytettiin samasta Suomessa yleisimmin kiinteistöihin asennettavasta kupariputkityypistä irrotettuja putki näytteitä. Kaikkien putkien sisäpinnalla havaittiin saostumia. Etenemisvaiheessa tapahtuu sähkökemiallisia reaktioita, joissa anodireaktio (kuparin hapettuminen) tapahtuu pienissä anodikohdissa (pistesyöpymissä) ja katodireaktio syöpymää ympäröivillä laajoilla pinnoilla (Sarver 2012). Yhden vuoden käytön jälkeinen syöpymä paikkakunnalla A. Kenttäkokeiden avulla tutkittiin kiinteistöjen kuparisten vesijohtojen syöpymiseen Suomen olosuhteissa vaikuttavia tekijöitä. Tarkasti pystytään tutkimaan vain vaurion havaitse misen ajankohdan vesi, mutta ei vaurion syntymisen kannalta merkittäviä putkien ja niiden asennuksen ja käyttöön oton tai vedenlaadun ja sen vaihtelun historia tietoja. Tutkimuskohteina oli vesilaitoksia, joiden vedenjakelualueella on havaittu kupariputkien korroosiota ja joiden talousvesi on jonkin indikaattorin perusteella syövyttävää, sekä vesilaitoksia, joiden talousvesi ei ole indikaattoreiden perusteella syövyttävää. Siksi tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään uutta tietoa tarkastelemalla kupariputken sisäpintojen muutoksia 6, 12 ja 24 kuukauden käytön jälkeen erilaisissa vesissä. Ydintymisvaiheen mekanismeja ei täysin tunneta, mutta niihin vaikuttavat sekä kemialliset että fysikaaliset olosuhteet. Silikaatti peitti putkien sisäpintaa, ja merkittävää oli, että silikaatin alta löytyi suojaava oksidikerros
Kaikissa putkinäytteissä havaittiin kupariputkien sisäpinnoilla rautaa, mutta pistesyöpymiä oli vain paikkakuntien A ja B vesissä olleissa putkissa. Kristiansen, H. 2019. [Scanning Electron Microscopy (SEM), Top Analytica Oy] 36 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. International Journal of Corrosion, Volume 2012, Article ID 857823, 16 s. Pistesyöpymiä kupariputken sisäpinnalla yhden vuoden käytön jälkeen paikkakunnalla A samasta putken sisäpinnan kohdasta. Vastaavasti myös Alhaji ja Reda olivat omissa tutkimuksissaan havainneet Fe³?ionien toimivan pistekorroosioreaktiossa hapettimena (Alhaji 1996). Inhibition of Copper Pitting Corrosion in Aggressive Potable Waters. Tässä tutkimuksessa silikaatin sijaan havaittujen syöpymien lähiympäristöstä löytyi rautaa, jonka myös aiemmin Kristiansen oli havainnut laboratoriotutkimuksissaan synnyttävän pistekorroosionalkuja kuparin pinnalle (Kristiansen 1977). Sarver, E. Vasemmalla punaisella piin sijainti. Outokumpu 1990. 2012. Todennäköisesti kupariputken pinnalle saostunut, kiinnittynyt tai jäänyt rauta aiheuttaa kupariputken syöpymistä veden ollessa tekniseltä laadultaan epäsuotuisaa. Näitä vedenlaatutekijöitä ja raudan kiinnittymistä putkien pinnalle tulisi tarkastella lisää laboratorioolosuhteissa, jotta reaktiomekanismi voitaisiin selvittää. & Reda, M.R. Veden laadulla ja putkien sisäpintojen puhtaudella oli vaikutusta kupariputken pinnalla tapahtuviin reaktioihin. Eri puolilla Suomea tehdyissä kenttäkokeissa veden sisältämän tai kupariputken sisäpinnalle saostuneen silikaatin määrä ei korreloinut pistekorroosion esiintymisen kanssa. Paikkakunnilla A ja B veden pH-arvot olivat alhaisempia ja mitattu hiilidioksidipitoisuus korkeampi kuin muilla paikkakunnilla. Kaunisto, T. Loppuraportti https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-464-4 Kuva 2. 207 s. Kirjallisuus Alhaji, J.N. 1977. British Corrosion Journal, 31, 2, 125–131. Silikaatteja, joiden on epäilty vaikuttavan kupariputkien pistesyöpymiin, esiintyi kaikissa vesissä ja niitä myös kiinnittyi kaikkialla putkien sisäpinnoille. Outokumpu Poricopper Oy. Harju, T. Corrosion of Copper by Water of Various Temperatures and carbon dioxide contents., Materials and Corrosion/Werkstoffe Und Korrosion, 28(11), 743–748. 70–74. Kupariputket talotekniikassa. Role of solution chemistry on corrosion of copper in synthetic solutions: effect of bicarbonate ion concentration on uniform and localized attack. 2000. Kupariputket. AWWA 2017. Henkilökohtainen tiedonanto. Syöpymien ydintymistä ja etenemistä tapahtui siis vain näissä kahdessa tutkimuskohteessa, mutta muissa neljässä kohteessa kupariputket eivät syöpyneet pinnalla olleesta raudasta huolimatta. Tämä on esitetty Kuvassa 2 , jossa on 12 kuukautta käytössä olleen putken pinta-analyysi. https://doi.org/10.1002/ maco.19770281102. Internal Corrosion Control in Water Distribution Systems. 1996a. Vasemmassa kuvassa näkyy, että tummemmat kohdat ovat syöpymän alkua ja niissä kohdissa ei ole piitä kerrostunut. Oikeassa kuvassa vastaavasti punaisella raudan sijainti. & Edwards, M. & Sundelin, A. Tarkasteltaessa syöpymiä havaittiin, että syöpymän alkaessa silikaattia ei ollut syöpymissä, vaikka se muuten peitti putken sisäpintaa varsin tasaisesti. Rauta näkyy erityisesti syöpymien kohdalla. Päätelmät Kupariputkien sisäpinnan pinta-analyysien ja vesianalyysien perusteella vedenlaatu vaihtelee tutkimuskohteiden välillä. Manual of Water Supply Practices M58, Second Edition, 2017. Kupariputken sisäpinnalle kiinnittynyt rauta tai rautaionit kykenivät ilmeisesti aiheuttamaan kohteissa A ja B vallitsevissa vedenlaatuolosuhteissa pistekorroosion ydintymisen sellaisiin kupariputken kohtiin, joihin rautaa oli kiinnittynyt, siitä huolimatta, että normaaliolosuhteissa rauta epäjalompana metallina toimii syöpyvänä anodina kuparin ja raudan välisessä reaktiossa. American Water Work Association (AWWA). Sen sijaan syöpymien ympärillä oli rautaa. Talotekniikka 6/2000, s
Jätevedenpuhdistamot toimivat Suomessa hyvin ja pääsääntöisesti ympäristölupien raja-arvoissa pysytään. Noin 85 prosenttia maamme asukkaista on keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen piirissä. Edellä mainittuja ympäristön kuormittajia poistetaan jätevedenpuhdistamoilla puhdistamojen ympäristöluvissa asetettujen määräysten mukaisesti. Sopimus perustui valtioneuvoston 23.11.2006 hyväksymän periaatepäätöksen ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” kohtaan 3.1 ”Rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentäminen”, jossa todettiin, että toimialan kanssa yhteisesti sopien kehitetään ja otetaan käyttöön nykyistä lupamenettelyä täydentämään vapaaehtoisia toimia jätevesikuormituksen vähentämiseksi ympäristötavoitteet huomioon ottaen kustannustehokkaasti. Ympäristöministeriön green deal –konseptissa on luotu viitekehys tällaiselle vapaaehtoiselle ilman sääntelyä tapahtuvalle ympäristön suojelun tasoa parantavalle toiminnalle yhteisen sopimuksen ja erikseen tehtävien sitoumusten muodossa. Suositussopimuksen todettiin voimassaolokaudellaan täyttäneen verrattain hyvin sille asetetut odotukset. ja sen suurena ARI KANGAS neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Luontoympäristöosasto, Vesienja mertensuojeluyksikkö ari.kangas@gov.fi PAULA LINDELL Vesiasiain päällikkö, Vesilaitosyhdistys ry jätevedenpuhdistus, vesienhoito, kiertotalous paula.lindell@vvy.fi Jätevesien puhdistus on Suomessa korkeatasoista. Biologisen prosessin, jossa käsiteltävän jäteveden laatu ja määrä vaihtelevat päivittäin, ohjaaminen täsmälleen raja-arvoon tähdäten on hyvin haasteellista. Yhdyskuntajätevesissä tärkeimmät ympäristön kuormittajat ovat orgaanisen aineen aiheuttama hapenkulutus, kiintoaine, fosfori ja typpi. Siten tehtäviinsä vahvasti sitoutuneet puhdistamonhoitajat kehittävät aktiivisesti jätevedenpuhdistamojen toimintaa ja kokeilevat uusia menettelytapoja. Yhdyskuntajäteveden puhdistamisen green deal -sopimus 37 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Kun uusia ratkaisuja ja menettelytapoja löydetään, halutaan niitä usein myös jakaa alalla avoimesti muillekin puhdistamoille. Green deal -sopimus on jatkoa aiemmin solmitulle suositussopimukselle Vuoden 2012 tammikuussa ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto ry ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry solmivat suositussopimuksen yhdyskuntajätevesien pintavesiä rehevöittävän ravinnekuormituksen vähentämiseksi vuoteen 2015. Suositussopimus oli voimassa vuoden 2016 loppuun asti ja siinä asetettujen kuormituksen vähentämistavoitteista oli fosforipäästöjen vähenemä tavoitteeksi asetettua suurempaa, kun taas typpipäästöjen vähenemä jäi asetetusta tavoitteesta. EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin asettamat raja-arvot saavutetaan useimmiten jopa kirkkaasti ja puhdistamojen toiminta on usein varmuuden vuoksi ja vapaaehtoisesti vielä kansallisia lupamääräyksiäkin parempaa. S uomessa on lähes 400 yhdyskuntien jätevesiä puhdistavaa laitosta ja niiden merkitys vesiensuojelussa on suuri. Tästä kehittyy osaamista, joka antaa edellytyksiä puhdistamolle toimia paremmin kuin lupamääräykset edellyttävät
Valmistelu jatkui ja vuoden 2017 lopulla oli vesiensuojelusopimukseksi nimetystä sopimuksesta jo ensimmäinen luonnos valmis. Sopimusten avulla voidaan tehostaa tai täydentää nykylainsäädännön toimeenpanoa ja niissä voidaan myös asettaa lainsäädäntöä ankarampia tavoitteita. Sopimuksissa sovitaan sopimusosapuolten ja sopimukseen sitoumuksella sitoutuvien yritysten toimenpiteistä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä niiden seurannasta. Tavoitteet asetetaan myös valtakunnallisesti koskien kaikkien vähintään 2 000 asukasvastineluvun jätevedenpuhdistamoiden todellista vuosittaista vesistökuormitusta. Green deal -sopimukset ja niihin tehdyt sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumusta. Green deal -sopimusten avulla etsitään eri toimialoilla ratkaisuja ilmastohaasteisiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen vastaamiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi Suomessa. Ei siitä sen enempää. Yhdyskuntajäteveden puhdistamisen green deal –sopimuksen allekirjoitustilaisuus pidettiin 12.10.2021–etänä. Lainsäädäntöön verrattuna sopimukset tarjoavat joustavamman menettelyn etsiä tehokkaimpia, toimivimpia ja ajankohtaisimpia (uusia) ratkaisuja toimintamalleja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ilman lisäsääntelyä. Laskettiin, kuinka moni lupamääräyksistä toteutui määräyksen raja-arvoa paremmin. Kansalliset tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja avain niiden täyttymiseen on jätevedenpuhdistamoiden toiminnassa ja niiden operoinnin jatkuvassa kehittämisessä. antina on ollut olla viestinnällisesti kannustava ja aloitteellisesti rohkaiseva. Alusta asti oli selvää, että sopimusta kohdennettaisiin tavoiteaikataulun osalta niin, että vapaaehtoisia toimenpiteitä tarkasteltaisiin vesienhoidon toimenpideohjelmia määriteltäessä ja että sopimuskaudet synkronoitaisiin vesienhoitokausittain. Samalla tuli pandemia. Kun ministeriössä suositussopimusta pidettiin hyvänä uutena avauksena ja kun Kuntaliitossa ja Vesilaitosyhdistyksessä sopimukseen suhtauduttiin positiivisesti, alettiin valmistella sopimuksen jatkamista. Konsepti oli siihen asti neuvotteluissa olleille osapuolille vieras, joten tarvittiin useasti ympäristöministeriön green deal –erityisasiantuntijan apua selviteltäessä uuden muodon periaatteita ja sitä, kuinka yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden toiminnan vapaaehtoinen tehostaminen saatiin sovitettua konseptiin. Siitä oli jätetty lietteen hyödyntämisen edistäminen pois ja mukaan oli tullut viemäriverkoston, ylivuotojen ja hulevesien hallinta. Vaikka 38 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Kun muovikassisopimus lähti hyvin liikkeelle ja kun vuonna 2018 solmittiin autoalan ja valtion välinen green deal –ilmastosopimus, tuli tahtotilaksi, että vapaaehtoiset sopimukset valtion ja elinkeinoelämän tai julkisen sektorin välillä solmitaan green deal – viitekehyksessä. Vuoden 2018 aikana vesiensuojelusopimus hioutui lähes valmiiksi sopimukseksi Green deal -sopimukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumusta Samaan aikaan toisaalla ympäristöministeriö ja Kaupan liitto olivat solmineet vuonna 2016 muovikassisopimuksen, joka oli ensimmäinen ns. Hyvien kokemusten ansiosta keskusteltiin laajennetusta kehittämissopimuksesta, joka olisi koskenut ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi haitallisten aineiden vähentämistä ja lietteen hyödyntämisen edistämistä. Sopimukset löytyvät osoitteesta sitoumus2050.fi. Valmistelu aloitettiin heti vuoden 2017 alussa ja neuvoteltavan sopimuksen sisältö haki muotoaan. Sopimuksessa asetetut tavoitteet ovat valtakunnallisia Sopimuksessa asetetaan ensimmäistä kertaa kaikille yhdyskuntajätevesidirektiivin piiriin kuuluville yli 2 000 asukasvastineluvun yhdyskuntajätevesiä käsitteleville puhdistamoille määrällisiä tavoitteita. green deal –konseptin mukainen sopimus. Selvitettiin kuormitusta vesiin suhteessa siihen, jos puhdistamot olisivat toimineet tasan lupamääräystensä mukaisesti. Numeronmurskauksen jälkeen vuoden 2020 alussa ensimmäinen yhdyskuntajäteveden puhdistamisen green deal –sopimusluonnos valmis. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoden 2027 loppuun mennessä kaikilla suuremmilla kuin 10 000 AVL jätevedenpuhdistamoilla 90 % ja 2 000–10 000 AVL jätevedenpuhdistamoilla 80 % jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupamääräysten mukaisesti ilmoitettavista tuloksista (esimerkiksi typenja fosforin osalta) on kyseisten puhdistamoiden luvissa kyseisille tarkkailtaville tuloksille asetettuja lupamääräysten raja-arvoja parempia. Siispä vuonna 2019 alkoi evoluutio, jossa suositussopimus/kehittämissopimus/vesiensuojelusopimus muovautui green deal –konseptin mukaiseksi sopimukseksi. Tehtiin valtakunnan puhdistamoiden tulostarkastelua, jotta saataisiin selville tavoitteiden asetannan perusteet. Tavoitteena on, että näiden jätevedenpuhdistamoiden vuosikuormitus biologisen hapenkulutuksen osalta on enintään 2 600 t, fosforin osalta 100 t, ammoniumtypen osalta 400 t ja kokonaistypen osalta 2 800 t
Muutos nykytilanteeseen on merkittävä ja sen saavuttaminen vaatii prosessien toiminnan kehittämisen lisäksi myös suunnitteilla tai käynnissä olevia mittavia investointeja. Sopimuksen allekirjoittaneet yhdistykset kannustavat jäseniään tekemään omat sitoumuksensa sopimukseen, sen tavoitteiden edistämiseen ja sopimuksessa määriteltyjen puhdistamoita koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Myös pienempien ympäristöluvanvaraisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden jätevesistä ympäristöön aiheutuvaa ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta vähenee, kun laitokset voivat tehdä sitoumuksen ja valita toteutettavaksi toimenpiteitä, jotka edistävät jätevesien puhdistumista. Jokainen laitos suhteuttaa keinonsa omiin mahdollisuuksiinsa sekä resursseihinsa, pääasia on, että asiaan kiinnitetään huomiota ja sen edistämiseksi tehdään suunnitelma, jota toteutetaan. Sopimus on nyt voimassa vuoden 2027 loppuun asti ja sen jälkeen ilman eri sopimusta aina vesienhoitokausi (6 vuotta) kerrallaan, jollei toisin sovita. Sopimus tuo näkyväksi jätevedenpuhdistamoilla kehittyneen osaamisen Yksittäiset vesihuoltolaitokset tai erillisinä organisaatioina toimivat jätevedenpuhdistamot tekevät vapaaehtoisen sitoumuksensa toteuttaakseen valitsemiaan toimenpiteitä, joilla ne voivat edistää valtakunnallisten lupamääräysten raja-arvoja koskevien määrällisten tavoitteiden saavuttamista tai vähentää yleisesti yhdyskuntien jätevesistä ympäristöön aiheutuvaa ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta. Sitoumuksen yhteydessä puhdistamo tarkastelee omia keinojaan vähentää ravinteiden ja tai haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä. Nyt tuodaan esiin myös lupamääräyksen raja-arvoa paremmat tulokset. Kansallisten tavoitteiden osalta jätevedenpuhdistamoiden puolesta sopimuskumppaneina ovat Vesilaitosyhdistys sekä Kuntaliitto. Vaihtoehtoisesti on valittavana myös esimerkiksi viemäriylivuotoihin tai ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen liittyviä tarkasteluja. Valtakunnallisen tason lisäksi yksittäiset jätevedenpuhdistamot voivat osaltaan tehdä green deal -sitoumuksen. Ympäristöministeriö ja yhdistykset asettavat yhteistyössä yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevia tavoitteita, tunnistavat olennaiset kehityskohteet ja linjaavat strategisia tavoitteita vesihuoltolaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden toiminnan kehittämiseksi. Sopimusosapuolten tekemistä toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista koostetaan lisäksi vuosittain yhteenveto, jonka perusteella arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja sopimuksen vaikuttavuutta. Lisäksi ne voivat asettaa toiminnalleen omia tavoitteita. kansallisten tavoitteiden täyttymisessä ei tarkastella yksittäisten puhdistamoiden puhdistustuloksia, on tonnimäärät puhdistamoiden työn tulosten summa. Jos lupamääräyksen rajaarvoissa ei pysytä, on valvova viranomainen tehtävänsä mukaisesti selvittämässä asiaa. AFRY 1/3 pysty 39 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Sopimuksen tavoitteiden toteutumista seurataan myös erikseen sovittavilla selvityksillä. Green deal –sopimus tuo näkyväksi puhdistamoilla kehittyneen osaamisen. Jokainen kilo ravinnetta merkitsee ja green deal -sopimus tuo puhdistamoiden tekemän ympäristönsuojelutyön näkyvämmäksi. Kun sopimus on yksi vesienhoidon toimenpiteistä, tulee sen tarkastelu tapahtumaan vesienhoitokausittain. Lisäksi ne edistävät vesiensuojelun kehittämishankkeita ja muita toimia, joilla tuetaan sopimuksen tavoitteita
Miksi laadunhallintaan kannattaa panostaa. 40 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sopivan dokumentaation tason löytämisen, jotta järjestelmästä ei tule liian raskasta ja se vastaa organisaation tarpeita. Oikein toteutettuna laadunhallinta tukee päivittäistä toimintaa, eikä näyttäydy esimerkiksi vain yksittäisinä prosesseina kuten laatujärjestelmälle ominaisina auditointeina ja katselmuksina. Hankkeen tavoitteena oli laatia laatujärjestelmän luomista ja ylläpitoa helpottava dokumentti edistämään vesihuoltolaitosten toiminnan ja kehittämisen suunnitelmallisuutta sekä tunnistaa ja jakaa vesihuoltolaitosten laadunhallinnan hyviä käytäntöjä. Laadunhallinta tuo myös vesihuoltolaitoksen toiminnan kannalta olennaiset asiat, kuten asiakas tyytyväisyyden parantamisen sekä aktiivisen riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin toiminnan keskiöön. Helpoin lähestymistapa on laatujärjestelmän vaiheittainen kehittäminen ja käyttöönotto. https://www.vvy.fi/verkkokauppa/tuotteet/vesihuoltolaitosten-laatujarjestelman-malli/ Vesihuoltolaitosten laatujärjestelmän malli Vesihuoltolaitoksille on julkaistu ohjeistus ja malli laatujärjestelmästä. Näiden prosessien ohella dokumentaation systemaattinen muoto, tiedonkulku ja prosessit kehityskohteiden tunnistamiseen tekevät toiminnasta ja kehittämisestä suunnitelmallisempaa. Henkilöstön eri tasot on tärkeää pitää kiinteästi mukana laatujärjestelmän kehitystyöstä lähtien, ANNE KUULAS asiantuntija, AFRY Finland Oy anne.kuulas@afry.com Kirjoittaja toimii vesihuollon asiantuntijana AFRYn vesihuollon kehittämispalvelut-osastolla. tuotteiden sekä palveluiden laatuun ja turvallisuuteen, toimintavarmuuteen ja toiminnan tehokkuuteen sekä näiden myötä asiakastyytyväisyyteen. Toiminnan laadulla on suora vaikutus mm. Laadunhallinnassa korostuu lisäksi oman toiminnan kriittinen arviointi sekä tietoon tukeutuva ratkaisukeskeinen toiminta ja päätöksenteko, mikä edistää toiminnan jatkuvaa parantamista. Hanke pohjautui ISO 9001-standardiin. Hanketta ovat rahoittaneet Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja ryhmä aiheesta kiinnostuneita vesihuoltolaitoksia. Tämä tarkoittaa laatujärjestelmän periaatteiden ja rakenteiden testaamista vesihuoltolaitoksen jollain toiminnan osa-alueella. Miten laatujärjestelmä kannattaa ottaa käyttöön. EERO MAKKONEN projektipäällikkö, AFRY Finland Oy eero.makkonen@afry.com Julkaisu on ladattavissa maksutta VVY:n verkkokaupasta: Vesihuoltolaitosten laatujärjestelmän malli, Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 73, 2021
Pääasia on, että järjestelmä hyödyttää organisaatiota. Pääasia on, että järjestelmä vastaa todellista toimintaa, toimintatavat ovat toimivia ja kaikki noudattavat yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Laatujärjestelmän on tarkoitus olla kokoava järjestelmä, eikä sen rakentamista aloiteta nollasta. Onkin hyvä tiedostaa, ettei laatujärjestelmän hyödyntäminen edellytä järjestelmän sertifiointia. Vesihuoltolaitoksen tarve laadunhallinnan kehittämiselle* Laatujärjestelmän kokoaminen • Olemassa olevan tiedon kerääminen • Prosessien tunnistaminen • Vastuutahojen asettaminen • Henkilöstön osallistaminen** * Johdon sitoutuminen • Tahtotila • Resursointi • Osaaminen ** Henkilöstön sitoutuminen Laatujärjestelmän mukainen toiminta • Sisäisten ja ulkoistettujen toimintojen suunnittelu ja hallinta • Mittareiden seuranta: auditoinnit ja katselmukset Toiminnan jatkuva parantaminen • Poikkeama-analyysit • Kehityskohteiden kartoitus • Toiminnan systemaattinen kehittäminen • Toiminnan tuki (dokumentaatio, sovitut toimintatavat) • Toiminnan tehostaminen Laatujärjestelmän jalkauttaminen • Henkilöstön koulutus • Uusien henkilöiden perehdytys 41 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO. Kuva 1. järjestelmän toteuttamisen ja kehittämisen periaatteita (esim. Julkaisu sisältää koko laadunhallinnan ”elinkaaren”, joten julkaisu palvelee vesihuoltolaitosta järjestelmän käyttöönotossa ja myös sitä seuraavissa vaiheissa. miten laatutavoitteita voidaan tunnistaa, miten laatua mitataan ja miten kehityskohteita voidaan löytää). Miten vesihuoltolaitos voi hyödyntää julkaisua. Julkaisua voi hyödyntää, vaikka laatujärjestelmän käyttöönotto ei olisi ajankohtaista/mahdollista resurssien puitteissa. Julkaisussa on esitetty mm. sillä se parantaa henkilöstön sitoutumista ja kasvamista järjestelmän mukaisiin toimintamalleihin. Johdon ja henkilöstön sitoutumisen tulee jatkua koko prosessin ajan. Laatujärjestelmän käyttöönoton prosessi. Käyttöönoton jälkeen toimintaa jatketaan PDCA-periaatteen mukaisesti. Julkaisu on oppaan ohella laaja katsaus alan nykytilanteeseen ja siinä on käsitelty ajankohtaisia vesihuollon toimintaympäristön aihealueita, kuten sen kohtaamia haasteita ja mahdollisuuksia sekä ajankohtaisia teemoja, kuten tiedolla johtamista ja koulutusta. Sertifioinnilla on kuitenkin hyötynsä. Laatujärjestelmäoppaat on usein tehty liikeyritysten ja kappaletavaratuotannon näkökulmasta. Julkaisu auttaa hahmottamaan laadunhallinnan kokonaisuuden ja myös sitä, miten esimerkiksi toimintaympäristön tekijät liittyvät vesihuoltolaitoksen toimintaan. Julkaisussa on paljon konkreettisia vinkkejä ja esimerkkejä siitä, miten vesihuoltolaitoksen toimintaa voidaan viedä laadukkaampaan suuntaan. Julkaisu on vesihuoltolaitosten näkökulmasta työstetty ja vesihuoltolaitosten opit integroiva opas aiheeseen, mikä tuo lisäarvoa pelkkään standardiin ja moniin muihin laadunhallinnan oppaisiin verrattuna. Kaikki hyväksi havaittu dokumentaatio ja toimintatavat on tärkeää säilyttää
Uudessa julkaisussa annetaan suosituksia kemiallisen saostuksen toimintavarmuuden parantamiseksi suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla. Vesihuoltolaitokset voivat kuitenkin tehdä yhteistyötä varastoinnissa esimerkiksi hankinta renkaan kautta. Haluatko tietää lisää. Toiminnan ylläpitäminen tarkoittaa talousveden tuotannossa turvallisen talousveden toimittamista ja jätevedenpuhdistuksessa ympäristölupamääräysten noudattamista. Julkaisu on toteutettu Huoltovarmuuskeskuksen, maaja metsätalousministeriön, sosiaalija terveysministeriön ja ympäristöministeriön rahoituksella. Tuolloin tunnistettiin tarve suosituksille toiminnasta vakavan saostuskemikaalien saatavuusongelman varalle sekä suosituksille riittävästä saostuskemikaalin varastokapasiteetista vesihuoltolaitoksilla. Tiedämme, että tasapainottelu tehokkaan toiminnan, alan standardien ja lainsäädännön asettamien vaatimusten välillä on haastavaa. www.eh.digital/3DUVkE0 Endress+Hauser auttaa sinua kehittämään prosessejasi: • Kattava valikoima mittausja säätölaitteita sekä palveluja vedenkäsittelyn sovelluksiin • Luotettava asiantuntemus teollisuusalakohtaisista sovelluksista globaalisti • Optimoitu kunnossapito kenttälaitteiden itsediagnostiikkatoimintojen avulla ANALYSOINTI +?OPTIMOINTI Autamme lisäämään tehokkuutta ja vähentämään kustannuksia veden laadusta tinkimättä. www.eh.digital/3DUVkE0 Endress+Hauser auttaa sinua kehittämään prosessejasi: • Kattava valikoima mittausja säätölaitteita sekä palveluja vedenkäsittelyn sovelluksiin • Luotettava asiantuntemus teollisuusalakohtaisista sovelluksista globaalisti • Optimoitu kunnossapito kenttälaitteiden itsediagnostiikkatoimintojen avulla. Mikäli saostuskemikaalin toimitus katkeaa pitemmäksi aikaa, vesihuollon toiminnan ylläpitäminen edellyttää vaihtoehtoisen saostuskemikaalin käyttöön siirtymistä tai muuta prosessimuutosta, jonka avulla voidaan vähentää tai korvata saostuskemikaalin kulutusta. Suunnitteluohjeet kemiallisen saostuksen toimintavarmuuden parantamiseksi vesihuollossa 42 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO ANALYSOINTI +?OPTIMOINTI Autamme lisäämään tehokkuutta ja vähentämään kustannuksia veden laadusta tinkimättä. Haluatko tietää lisää. Kemiallista saostusta käyttävien laitosten tulisi varautua saostuskemikaalin mahdollisiin toimitushäiriöihin. Tiedämme, että tasapainottelu tehokkaan toiminnan, alan standardien ja lainsäädännön asettamien vaatimusten välillä on haastavaa. Varastoidun kemikaalin tulisi olla vesihuoltolaitoksen omistuksessa ja määräysvallassa. Uudet suunnitteluohjeet tukevat kaikenkokoisten kemiallista saostusta käyttävien vesilaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden käyttöä ja suunnittelua. www.eh.digital/3DUVkE0 Endress+Hauser auttaa sinua kehittämään prosessejasi: • Kattava valikoima mittausja säätölaitteita sekä palveluja vedenkäsittelyn sovelluksiin • Luotettava asiantuntemus teollisuusalakohtaisista sovelluksista globaalisti • Optimoitu kunnossapito kenttälaitteiden itsediagnostiikkatoimintojen avulla ANALYSOINTI +?OPTIMOINTI Autamme lisäämään tehokkuutta ja vähentämään kustannuksia veden laadusta tinkimättä. JOHANNA HERTTUAINEN prosessi-insinööri, AFRY Finland Oy johanna.herttuainen@afry.com Kirjoittaja työskentelee talousvesiasiantuntijana ja prosessisuunnittelijana AFRY Finland Oy:ssä. Tiedämme, että tasapainottelu tehokkaan toiminnan, alan standardien ja lainsäädännön asettamien vaatimusten välillä on haastavaa. Suunnitteluohjeet ovat maksutta ja vapaasti saatavilla VVY:n verkkosivuilta. V esilaitosyhdistyksen julkaisemissa suunnitteluohjeissa esitetään käytännönläheistä tietoa kemiallisen saostuksen suunnitteluun ja käyttöön. Suunnitteluohjeissa on myös esitetty jätevedenpuhdistamoille keinoja vähentää saostuskemikaalin kulutusta prosessin toimintaa optimoimalla. Suunnitteluohjeet sisältävät kattavasti tietoa saostuskemikaalien käyttöön ja varastointiin sekä vaihtoehtoisten saostuskemikaalien käytössä huomioitaviin asioihin liittyen. Suositus varastokapasiteetista Saostuskemikaalin saatavuushäiriöihin tulisi varautua riittävän suurella vesihuoltolaitosten omalla saostuskemikaalien varastolla. Neljän viikon aikaikkuna mahdollistaa tarvittaessa vaihtoehtoisen kemikaalin käyttöön siirtymisen. Ohjeet ovat jatkoa vuonna 2019 toteutetulle Kemiallisen saostuksen huoltovarmuuden parantaminen -hankkeelle. Julkaisun ja suositukset on laatinut AFRY Finland Oy. Vesilaitoksilla ja jätevedenpuhdistamoilla tulisi olla riittävästi saostuskemikaalia varastossa, jotta laitos voi ylläpitää toimintaansa neljä (4) viikkoa, vaikka saostuskemikaalin toimitus katkeaisi. Haluatko tietää lisää. Kemiallinen saostus on kriittinen osa vedenpuhdistuksen ja jätevedenpuhdistuksen prosesseja. MAIJA VILPANEN projekti-insinööri, AFRY Finland Oy maija.vilpanen@afry.com Kirjoittaja työskentelee projekti-insinöörinä ja prosessisuunnittelijana AFRY Finland Oy:ssä
Näin voidaan varmistaa toiminnan ylläpitäminen, jos neljän viikon jälkeen normaalisti käytettävää saostuskemikaalia ei edelleenkään ole saatavilla. Tässä voidaan hyödyntää häiriötilanteiden toimintakorttia kemikaalien saatavuushäiriöiden varalle. Haluatko tietää lisää. www.eh.digital/3DUVkE0 Endress+Hauser auttaa sinua kehittämään prosessejasi: • Kattava valikoima mittausja säätölaitteita sekä palveluja vedenkäsittelyn sovelluksiin • Luotettava asiantuntemus teollisuusalakohtaisista sovelluksista globaalisti • Optimoitu kunnossapito kenttälaitteiden itsediagnostiikkatoimintojen avulla. Lisäksi on tarkasteltu mahdollisia varalaitteita ja -järjestelyjä, mikäli olemassa olevat pumput ja kemikaaliputkistot eivät sovellu vaihtoehtoisen kemikaalin käyttöön. Tarvittavia toimenpiteitä on havainnollistettu myös esimerkein. Vaihtoehtoisen saostuskemikaalin käyttö voi edellyttää mm. Endress+Hauser 1/2 vaaka Tärkeimmät suositukset vesihuoltolaitoksille 43 Vesitalous 3/2022 VESIHUOLTO ANALYSOINTI +?OPTIMOINTI Autamme lisäämään tehokkuutta ja vähentämään kustannuksia veden laadusta tinkimättä. Kaikkien vesihuoltolaitosten on suositeltavaa tarkistaa oma tilanteensa mahdollisessa saostuskemikaalin saatavuushäiriötilanteessa sekä tarvittaessa parantaa toimintavarmuuttaan, mikäli laitos ei pärjää neljää (4) viikkoa ilman saostuskemikaalien toimitusta. www.eh.digital/3DUVkE0 Endress+Hauser auttaa sinua kehittämään prosessejasi: • Kattava valikoima mittausja säätölaitteita sekä palveluja vedenkäsittelyn sovelluksiin • Luotettava asiantuntemus teollisuusalakohtaisista sovelluksista globaalisti • Optimoitu kunnossapito kenttälaitteiden itsediagnostiikkatoimintojen avulla ANALYSOINTI +?OPTIMOINTI Autamme lisäämään tehokkuutta ja vähentämään kustannuksia veden laadusta tinkimättä. koneistotai prosessimuutoksia. Haluatko tietää lisää. Tiedämme, että tasapainottelu tehokkaan toiminnan, alan standardien ja lainsäädännön asettamien vaatimusten välillä on haastavaa. Tiedämme, että tasapainottelu tehokkaan toiminnan, alan standardien ja lainsäädännön asettamien vaatimusten välillä on haastavaa. www.eh.digital/3DUVkE0 Endress+Hauser auttaa sinua kehittämään prosessejasi: • Kattava valikoima mittausja säätölaitteita sekä palveluja vedenkäsittelyn sovelluksiin • Luotettava asiantuntemus teollisuusalakohtaisista sovelluksista globaalisti • Optimoitu kunnossapito kenttälaitteiden itsediagnostiikkatoimintojen avulla ANALYSOINTI +?OPTIMOINTI Autamme lisäämään tehokkuutta ja vähentämään kustannuksia veden laadusta tinkimättä. Kemikaalin vaihto tulee suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Tiedämme, että tasapainottelu tehokkaan toiminnan, alan standardien ja lainsäädännön asettamien vaatimusten välillä on haastavaa. Kaikkien pintavesilaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden tulisi pystyä käyttämään useampaa kuin yhtä saostus kemikaalia. Vaihtoehtoisen saostuskemikaalin käyttöön valmistautuminen Mikäli saostuskemikaalin toimitushäiriö pitkittyy, kaikkien pintavesilaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden tulisi pystyä siirtymään vaihtoehtoisen saostuskemikaalin käyttöön. Haluatko tietää lisää. Toimenpiteet kemikaalien saatavuushäiriötilanteissa on suositeltavaa miettiä etukäteen osaksi varautumissuunnitelmaa. Suunnitteluohjeissa on tarkasteltu vaihtoehtoisten saostuskemikaalien käyttöönoton mahdollistamiseksi tarvittavia teknisiä ja tuotannon ennakkojärjestelyjä ja toimenpiteitä vedenpuhdistuksen ja jätevedenpuhdistuksen näkökulmista. Toimintavarmuutta voi parantaa lisäämällä saostuskemikaalin varastokapasiteettia, mahdollistamalla vaihtoehtoisen saostuskemikaalin käyttö tai muilla prosessimuutoksilla
Toimintakorttien mallipohjat ovat osa Vesihuoltopoolin vuonna 2016 julkaisemaa opasta ”Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen”. Vesihuoltopoolin koordinoiman häiriötilanteiden toimintakortti -hankkeen rahoittivat Huoltovarmuuskeskus, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja useat vesihuoltolaitokset. RITVA LAITALA asiantuntija, AFRY Finland Oy ritva.laitala@afry.com Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana AFRY Finland Oy:ssä Vesihuollon kehittämispalvelut -osastolla. Toimintakorttien mallipohjien käyttöä varten tehtiin myös ohjeistus, jonka avulla laitoksen on helpompi hyödyntää niitä. Toimintakorttien sisällöntuotantoa varten kaikista aiheista pidettiin työpajat, joissa osallistujina oli kussakin noin 20 vesihuoltolaitosten ja aiheeseen liittyvien viranomaisten ja muiden sidosryhmien edustajaa. Häiriötilannetoiminta on jaettu toimintakorttipohjissa kolmeen vaiheeseen 1. Excelpohjia voidaan myös räätälöidä ulkoasultaan ja laajuudeltaan kutakin laitosta parhaiten palvelevaan muotoon. Uudet toimintakorttipohjat ja niiden käytön ohjeistuksen laati hankkeen ohjausryhmän tukemana AFRY Finland Oy. Häiriötilannetoiminnan suunnittelu toimintakorttipohjia hyödyntäen ja tilannetoiminnan tueksi tarvittavat varautumistoimenpiteet mahdollistavat vesihuoltopalveluiden jatkuvuuden kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi pitää huolehtia koulutuksen ja harjoitusten keinoin, että henkilöstö tietää, mistä toimintakortit löytyvät, sekä osaa ja pystyy noudattamaan sovittuja toimintatapoja. Mallipohjat ovat vesihuoltolaitosten vapaasti käytettävissä olevia excel-muotoisia aineistoja, ja ne soveltuvat kaiken kokoisille ja tyyppisille laitoksille. Uudet toimintakorttipohjat ja niiden käytön ohjeistus ovat ladattavissa maksutta VVY:n verkkokaupasta: https://www.vvy.fi/verkkokauppa/tuotteet/vesihuollon-hairiotilanteidentoimintakorttien-mallipohjat-excel/ 44 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Häiriön havaitseminen ja siihen reagointi akuutissa ensivaiheessa 2. Suunnitelmat eivät kuitenkaan vielä takaa tehokasta häiriötilannetoimintaa. Häiriöstä toipuminen, tilanteen normalisointi ja arviointi jälkivaiheessa Toimintakorttipohjiin on kerätty mahdollisimman kattavasti häiriötilanteen eri vaiheissa huomioitavia asioita, mutta pohjaa ei ole tarkoitus käyttää sellaisenaan toimintakorttina, vaan kukin vesihuoltolaitos täydentää ja muokkaa kortit oman toimintansa erityispiirteiden osalta itselleen sopivaksi. Tilanteen arviointi, selvittäminen ja korjaaminen sekä toiminnan ylläpitäminen häiriötilanteessa 3. Toimintakortit on tarkoitettu ohjeistamaan ja helpottamaan toimintaa, kun häiriötilanne on toteutunut ja sitä ehkäisevät riskinhallintatoimenpiteet eivät ole riittäneet. A iemmin toimintakorttipohjia on ollut kuuteen vesihuoltolaitoksen häiriötilanteeseen (mikrobiologinen saastuminen, kemiallinen saastuminen, vesijohdon putkirikko, haitallinen aine viemärissä, ylivuoto ja viemäritulva ). Vesihuollon häiriötilanteiden toimintakorttien uudet mallipohjat on julkaistu Vesihuollon häiriötilannetoiminnan suunnittelun tueksi on laadittu uusia toimintakorttien mallipohjia vesihuoltopoolin koordinoimana. Nyt kortteja laadittiin häiriötilanteisiin, joihin vesihuoltolaitoksilla on kaivattu lisää ohjeistusta: kuivuus, varavedenjakelu, mainekriisi, sähkökatko, kemikaalin saatavuushäiriö, säteilytilanne ja pandemia
Ultraäänitorjunnan toiminta perustuu sinilevillä olevien kaasurakkuloiden romahduttamiseen, minkä seurauksena sinilevät eivät kykene enää keijumaan päällysvedessä vaan vajoavat pohjaan (GonzálezFernández ym. Sinilevien määrän vähentäminen on usein vesistöjen kunnostushankkeiden tärkeä päämäärä. Laboratoriossa ultraäänen on todettu hajottavan sinileväyhdyskuntien rakenteita sekä aiheuttavan solutasolla myös muita mekaanisia ja kemiallisia vaurioita (Rajasekhar ym. 2017). LAURA H. 2012). Sinilevien haitallisuus perustuu erityisesti niiden kykyyn tuottaa myrkkyjä, jotka ovat riski ihmisten ja kotieläinten terveydelle. Järvissä sinilevien runsastumisen pääasiallinen syy on liiallinen fosforipitoisuus, jonka kohotessa kasviplanktonlevien kasvu kiihtyy, etenkin sinilevien osuus lisääntyy ja sinileväkukintojen todennäköisyys kasvaa (Kuva 1 ). Kuva: Laura Härkönen 45 Vesitalous 3/2022 VESIEN LAATU. Sinilevien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi maailmalla on tutkittu ultraäänimenetelmää, jolla on pystytty vähentämään sinilevien määrää laboratorio-olosuhteissa (Wu ym. 2012, Sinilevät ovat luonnollinen osa kaikkia vesistöjä. Runsastuessaan ne huonontavat vedenlaatua ja rajoittavat vesistöjen virkistyskäyttöä. Sinilevien kasvu kiihtyy myös lämpimässä vedessä, minkä vuoksi kukintojen voimakkuus voi kasvaa ja kukintojen kesto pidentyä ilmastonmuutoksen seurauksena. Edellytys sinilevien massaesiintymien muodostumisen ehkäisylle on ravinteiden määrän vähentäminen, eikä pikakeinoja sinileväkukintojen torjuntaan ole. HÄRKÖNEN erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus laura.harkonen@syke.fi KRISTIINA VUORIO erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SATU ESTLANDER dosentti, Helsingin yliopisto SANNA KORKONEN vesistöasiantuntija ja biologi, Sitowise Oy Kuva 1. Soveltuuko ultraääni sinileväkukintojen torjuntaan. Sinilevien vihreäksi värjäämää vettä Kangasalan Kirkkojärvellä. 2011, Park ym. S inileviä, eli syanobakteereita, esiintyy pieniä määriä kaikissa vesissä
Kuva 2. Molemmissa lammissa pitoisuudet olivat melko alhaisia. Ultraäänitorjuntaa pilotoitiin kesällä 2021 Jäppilässä Pieksämäellä sijaitsevalla Jäppilän Ahvenlammella paikallinen osakaskunta kokeili kesän 2021 aikana ultraääntä sinileväkukintojen torjunnassa. Ultraääni ei ehkäissyt sinileväkukinnan muodostumista Kesällä 2021 Ahvenlammessa oli Hiidenlampeen verrattuna keskimäärin korkeampi päällysveden kokonaisfosforipitoisuus (Ahvenlampi 14,0, vaihteluväli 7,8–18,0 µg/l, Hiidenlampi 9,6, vaihteluväli 6,6–14,0 µg/l). Samanaikaisesti näytteitä kerättiin verrokkilampena toimivalta Hiidenlammelta kuvaamaan tilannetta ilman ultraäänikäsittelyä. Ultraäänen käynnistys 46 www.vesitalous.fi VESIEN LAATU. Ultraäänen intensiteetti oli enimmillään 3,76·10 -5 W/cm², reilusti alle säteilylain perusteella annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen (1045/2018), liitteen 3 raja-arvon (0,05 W/cm²). Ultraäänen on havaittu vahingoittavan sinilevien ohella myös eläinja muuta kasviplanktonia (González-Fernández ym. Osakaskunnan kokeilun aikana Suomen ympäristökeskus SYKE arvioi UltraPlan-hankkeessa syvänteelle asennetun, ultraäänilähettimellä (QuattroDB, SonicSolutions Algae Control LLC, Northampton USA) varustetun lautan toimintakauden aikana tapahtuvia muutoksia Ahvenlammen kasvija eläinplanktonyhteisöissä (Kuva 2 ). Leclercq ym. Ahvenlammen klorofyllipitoisuus alkoi nousta heinäkuun alusta alkaen ja näkösyvyys vastaavasti laskea (Kuva 3 ). 2012, Lürling & Tolman 2014). Näytteet kerättiin kokoomanäytteinä ultraäänilautan läheisyydestä päällys-, ja alusvesikerroksesta sekä kauempaa rantavedestä. Ahvenlampi (pinta-ala 9 ha, keskisyvyys 5,8 m, maksimisyvyys 20,4 m) ja Hiidenlampi (17 ha, keskisyvyys 6,5 m, maksimisyvyys 20,8 m) ovat pohjavesivaikutteisia, pitkäviipymäisiä (>1 000 vrk) järviä. 2017) ja vaikutukset luonnonvesien eliöstöön tunnetaan heikosti. Kasvija eläinplanktonnäytteitä kerättiin ennen ultraäänilautan käynnistystä toukokuussa, käynnistyksen jälkeen kesäkuussa ja siitä kahden viikon välein syyskuulle saakka, jonka jälkeen laite sammutettiin. Menetelmän soveltuvuus rehevöitymisen haittojen torjuntaan. Ahvenlammen ja Hiidenlammen päällysveden kokonaisfosforija a-klorofyllipitoisuudet sekä näkösyvyydet kesän 2021 ultraäänitorjuntakokeilun aikana. Menetelmän soveltaminen luonnonvesissä on ollut hyvin vähäistä (Wu ym. Arvio 24 V akuilla, 0,7 ampeerin sähkövirralla toimivan laitteen tehosta oli noin 17 W. Vaikutukset kasvija eläinplanktonyhteisöön. 2011, Park ym. Kokeilun taustalla oli kesällä 2020 lammessa havaittu voimakas sinileväkukinta ja siitä johtunut uintikielto. Säteilyturvakeskus (STUK) ja Sosiaalija terveysalan valvontaja lupavirasto (Valvira) arvioivat, ettei lautta aiheuta haittaa uimareille. Ennen varsinaista torjuntakokeilua lautta käynnistettiin ultraäänen taajuusmittausten ajaksi. Lisäksi hankkeessa seurattiin lampien vedenlaatua. 2014). Järvien välillä on kanavayhteys, jonka välityksellä kesän 2020 sinilevien massaesiintymä oli osin levinnyt myös Hiidenlammen puolelle. Kuva 3. UltraPlan-hankkeessa selvitettiin sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutuksia
Hiidenlammessa vastaavaa massaesiintymää ei havaittu (Kuva 4 ). Ultraäänen käynnistys 47 Vesitalous 3/2022 VESIEN LAATU. Osassa laboratoriokokeita sinileväsolujen vähentämiseen on tarvittu Ahvenlammella mitattuun nähden kymmentuhatkertainen, 0,32 W/cm² intensiteetti (Rajasekhar ym. Kesän keskimääräinen kokonaistypen (TN) ja kokonaisfosforin (TP) suhde oli alhainen sekä Ahvenlammella (9,4) että Hiidenlammella (10,7). Lampien välillä ei havaittu eroja kasviplanktonlajistossa. SatelliittiKuva 5.8.2021 osoittaa Ahvenlammen värjääntyneen vihreäksi sinilevien massaesiintymän takia. Ahvenlammen ja Hiidenlammen ulapan kasviplanktonin tuorebiomassan kehitys kesän 2021 ultraäänitorjuntakokeilun aikana. Ahvenlammella myös sinilevien osuus kasviplanktonbiomassasta oli korkeampi. 2012). Kuva 4. Ahvenlammella kasviplanktonbiomassa oli lähes koko tarkastelujakson ajan vähäravinteisempaa Hiidenlampea suurempi (Kuva 5 ). Hiidenlammella muutokset olivat vaimeampia. Sinileväkukintojen muodostumisen kannalta alhaisesta päällysveden fosforipitoisuudesta (Vuorio ym. 2020) ja ultraäänitorjunnasta huolimatta Ahvenlampi jouduttiin asettamaan runsaan sinileväkukinnan vuoksi uintikieltoon 26.7.–12.8.2021. Sisältää muokattua Copernicus Sentinel-dataa & USGS/NASA Landsat Program-dataa, SYKE (2021/5.8.) Kuva 5
Kuva 6. Ultraäänen mahdollisia jatkosovellutuksia silmällä pitäen on huomioitava, että vaikutukset planktonyhteisöön ja vesiekosysteemiin tulee selvittää uudelleen, mikäli ultraääntä hyödynnetään tässä tutkimuksessa arvioitua suuremmalla teholla ja intensiteetillä. 2001). Kesä-, heinäja elokuun osalta arvot on esitetty kolmen näytteenottokerran keskiarvoina 95 % luottamusväleineen. Ahvenlammen ja Hiidenlammen päällysja alusveden eläinplanktonyhteisön kehitys kesän 2021 ultraäänitorjuntakokeilun aikana. mukaan lukien, pystyy sitomaan ilmakehästä veteen liuennutta typpeä ja hyötyy alhaisesta TN/TP-suhteesta (Li et al. 2021). Ultraäänen aiheuttamat muutokset kasvija eläinplanktonyhteisöjen rakenteessa voisivat vaikuttaa koko ekosysteemin toimintaan. Ultraäänen avulla ei voida puuttua rehevöitymishaittojen aiheuttajaan UltraPlan-hankkeen tulosten perusteella ultraääni ei ehkäise sinileväkukintojen muodostumista luonnonvesissä. Molemmilla kohteilla valtaosan syanobakteerien biomassasta muodosti Dolichospermum sp. Ultraääni ei vaikuttanut Ahvenlammen kasviplanktonyhteisöön, eikä morfologisia muutoksia kasviplanktonsoluissa tai -yhdyskunnissa havaittu. Kasviplankton muodostaa järven ravintoverkon perustan ja eläinplanktonilla on keskeinen rooli perustuottajien ja saalistajien välissä (Sarvala ym. Osa syanobakteereista, Dolichospermum sp. 48 www.vesitalous.fi VESIEN LAATU. Hankkeen tulokset kuvaavat vaikutuksia käytetyllä teholla ja ultraäänen intensiteetillä. Huomaa y-akselin erilaiset arvoasteikot. Eläinplanktonin lajistorakenteessa (ANOVAR, p=0.47), rataseläinten tiheydessä (p=0.75), äyriäiseläinplanktonin keskipituuksissa (p=0.57), vesikirppujen (p=0.32) tai hankajalkaisten (p=0.67) biomassassa ei havaittu merkittävää eroa Ahvenlammen ja Hiidenlammen välillä (Kuva 6 ). 1998, Carpenter ym. Toukokuun näytteet otettiin ennen Ahvenlammen ultraäänilautan käynnistämistä. Eläinplanktonyhteisössä ei havaittu muutoksia Ultraäänikäsittely ei aiheuttanut morfologisia muutoksia eläinplanktonyksilöissä eikä -yhteisössä
A review of the use of sonication to control cyanobacterial blooms. González-Fernández, C., Sialve, B., Bernet, N. 2014. Park, J., Church, J., Son, Y., Kim, K.-T. & Jansson, D. Ultrasonics Sonochemistry 38: 326-334. 10 s. 2014. Controlling cyanobacteria with ultrasound. Lee, J., Nakano, K. Niin ulkoisen kuin sisäisen ravinnekuormituksen vähentäminen on yhä edelleen ensisijainen toimenpide rehevöitymisen haittoja torjuttaessa. https://doi.org/10.3390/w6113247. Kiitokset Riippumaton UltraPlan-hanke toteutettiin 1.5.2021-30.4.2022 Maaja vesitekniikan tuki ry:n rahoituksella (projekti 42990). Hydrobiology 363: 81-95. 2012. Monogr. 2001. Oleellista on, että ultraäänen avulla ei pystytä vaikuttamaan rehevöitymisen aiheuttamien haittojen varsinaiseen syyhyn, ylimääräisiin ravinteisiin. Comparison of ultrasound and thermal pretreatment of Scenedesmus biomass on methane production. Evaluation of indicators for cyanobacterial risk in 108 temperate lakes using 23 years of environmental monitoring data. https://doi.org/10.1016/j.ultsonch.2017.03.003. & Burch, M. Vaikka ultraäänellä onnistuttaisiin väliaikaisesti vähentämään sinilevien runsautta päällysvedessä, ylimääräiset ravinteet eivät katoaisi mihinkään ja rehevöityminen todennäköisesti ilmenisi jollakin toisella tavalla. Environmental Sciences Europe 33: 54. Leclercq, D.J.J., Howard, C.O., Hobson, P., Dickson, S., Zander, A.Z. & Kotamäki, N. https://doi.org/10.1186/s12302-021-00483-1. Hydrobiologia 847:4389–4400. Recent advances in ultrasonic treatment: Challenges and field applications for controlling harmful algal blooms (HABs). https://doi.org/10.1007/s10750-019-04161-5. Vuorio, K., Järvinen, M. Ecol. Effects of Commercially Available Ultrasound on the Zooplankton Grazer Daphnia and Consequent Water Greening in Laboratory Experiments. & Schindler, D.E. & Matsumura, M. Phosphorus thresholds for bloom-forming cyanobacterial taxa in boreal lakes. Relations between planktivorous fish abundance, zooplankton and phytoplankton in three lakes of differing productivity. 2012. 2021. Inter-noise 2014. Rajasekhar, P., Fan, L., Nguyen, T., Roddick, F.A. Trophic cascades, nutrients and lake productivity: whole-lake experiments. Sarvala, J., Helminen, H., Saarikari, V., Salonen, S., & Vuorio, K. Water Research 46:4319-4329. Bioresource Technology 110: 610-616. & Steyer, J.P. Li, J., Persson, K.M., Pekar, H. Ainoastaan kuormitusta vähentämällä voidaan saavuttaa pitkäkestoisia muutoksia vesistöjen tilassa ja ehkäistä sinilevien massaesiintymiä. & Lee, W.H. Lürling, M. 2000. Kirjallisuus Carpenter, S.R., Cole, J.J., Hodgson, J.R., Kitchell, J.F., Pace, M.L., Bade, D., Cottingham, K.L., Essington, T.E., Houser, J.N. & Tolman, Y. Erityiskiitokset Leena Pelkoselle ja Erno Kokkoselle intensiivisestä näytteenottoavusta! 49 Vesitalous 3/2022 VESIEN LAATU. Biotechnology Letters 22: 1833–1838. 2020. 1998. Water 6: 3247-3263. 2017. Kiitos Ikolan osakaskunnalle, Etelä-Savon ELY-keskukselle, Keski-Savon ympäristötoimelle, Säteilyturvakeskukselle, Valviralle, PureWater Finland Oy:lle sekä Luode Consulting Oy:lle yhteistyöstä hankkeen aikana. A new method for the rapid evaluation of gas vacuoles regeneration and viability of cyanobacteria by flow cytometry. 71: 163-186
Säätöventtiilien virtaustekniikasta 50 www.vesitalous.fi TEKNIIKKA. MARTTI PULLI marttipulli@hotmail.com = venttiili täysin kiinni, 1 = venttiili täysin auki Kuvat 2.67 ja 2.68 kirjassa “Flow Technology, Modern Functional Design of Water Transmission Systems” (2021). Kuvan perusteella voidaan todeta tasaprosenttisen sisäisen kapasiteettikäyrän lähestyvän lineaarisesti toimivaa kapasiteettikäyrää todellisessa asennetussa ympäristössä. Tasaprosenttisella käyrällä samansuuruiset asennon muutokset aiheuttavat vakioprosenttisen muutoksen virtaamassa. Seuraava kuva havainnollistaa asennetun venttiilin kapasiteettikäyrän merkitystä virtaaman säädössä painovoimaisessa linjassa, jossa on suhteellisen suuri painehäviö. Lineaarinen sisäinen kapasiteettikäyrä ei ole juurikaan parempi valinta säätöventtiiliksi. Venttiilit voidaan jaotella virtausteknisesti niiden sisäisten kapasiteettikäyrien (inherent capacity curve) mukaan, joissa virtaama esitetään avautumisasteen funktiona. Erilaisilla venttiileillä (luisti-, istukka-, pallo-, läppäventtiilit jne.) on tyypillisesti kolmenlaisia sisäisiä kapasiteettikäyriä; pikasulku/-avaus käyrä, lineaarinen käyrä ja tasaprosenttinen käyrä. V almistaja määrittää sisäisen kapasiteettikäyrän tarkasti kontrolloiduissa mittauksissa, joissa paine-ero venttiilin yli pidetään vakiona. Tällainen venttiili on erinomainen säätöventtiili. Putkistoon asennetun venttiilin todellinen kapasiteettikäyrä ei kuitenkaan noudata täydellisesti sisäistä kapasiteettikäyrää, sillä käytännön olosuhteissa paine-ero venttiilin yli vaihtelee putkiston painehäviöiden mukaisesti. Asiaa ja eri venttiilityyppien ominaisuuksia on tarkemmin käsitelty em. Pikasulku/-avautumistyyppinen kapasiteettikäyrä soveltuu huonoiten säätötehtävään ja voi aiheuttaa paineiskuriskin, sillä tehollinen toiminta-alue on kapea ja pienikin avautumisasteen muutos voi aiheuttaa äkkinäisen muutoksen virtaamaan ja painetasoon. Pikasulku/-avaus venttiilin ja lineaarisen venttiilin säätöteknistä toimintaa voidaan jossain määrin parantaa järjestelmän virtaustekniset ominaisuudet huomioivalla mitoituksella ja avautumisasteesta riippuvalla rampituksella. Lineaarisella käyrällä avautumisaste ja virtaama vastaavat toisiaan; 50 % avautumisasteella virtaama on 50 % maksimiarvosta jne. kirjassa. Pikasulku/-avauskäyrällä venttiilin läpi pääsee suuri virtaama jo pienellä avautumisasteella
Jätevesipuolella huomioidaan lisäksi pintaja hulevesien mahdollinen päätyminen jätevesiviemäriin. a j a n ko h ta i s ta v e s i y h d i s t y k s e ltä Pilotin tuloksia paikkatietomuodossa. 51 Vesitalous 3/2022 SUOMEN VESIYHDISTYS RY Water Association Finland. Hallituksen jäseninä jatkavat kauden 2022 Juhani Järveläinen, Tiia Lampola ja Anne Liljendahl. Vesiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toiselle 2-vuotiskaudelle 2022–2023 Annina Takala. Kuvassa vaalean vihreät <20 saneerausindeksin putkiosuudet ovat uudehkoja muovisia vesijohtoputkia. Kokkolan vesihuoltoverkoston saneeraustarpeen arvioiminen laskennallisesti VUOSIKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Suomen Vesiyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin 12.4.2022 Tieteiden talon väistötilassa (Runeberginkatu 14–16, Helsinki). Työn toimeksiantajana toimi Kokkolan Vesi. Opinnäytetyöhön kuului pilotti, jossa tarkasteltavan alueen jätevesija vesijohtoputkille laskettiin saneerausindeksi laskentamallia käyttäen. Maksut sähköpostiin lähetetyn tilisiirtolomakkeen mukaisesti Suomen Vesiyhdistys ry:n tilille FI95 8000 1601 3156 00. HUOM.: käytäthän maksaessasi laskussasi olevaa viitenumeroa. Pohjana Kokkolan kaupungin kantakartta. Kaudelle 2022–2024 vaalitoimikuntaan valittiin Johanna Kallio. V esihuoltoverkoston vanheneminen ja saneerausvelka koskettavat vesihuoltolaitoksia maanlaajuisesti. Kesken toimikauden eroavan Heli Härkin tilalle kauden 2022 loppuun valittiin Anne-Mari Aurola. Kaudelle 2022–2023 yhdistyksen hallitukseen valittiin Jussi Ahonen, Sanni Eerikäinen, Vuokko Laukka ja Kristian Sahlstedt. Jäsenmaksuiksi päätettiin: • henkilöjäsen 60 euroa (ilman Vesitalous-lehteä 40 euroa) • opiskelijajäsen 10 euroa • yhteisöjäsen 300 euroa. Putkille lasketun saneerausindeksin kautta putkiosuuksien saneeraustarvetta voidaan helposti verrata keskenään. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 11§:ssä mainitut asiat. Nykyään Arri toimii suunnittelijana Rambollilla. Putkiosuuksien kohdalla oleva luku osoittaa putken saneerausindeksin ja väri havainnollistaa saneeraustarpeen kriittisyyttä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Annina Takala. Ruskeana näkyvät putkiosuudet ovat osa vanhaa betonista runkojätevesiviemäriä, jonka saneeraus on jo aloitettu. Pilotista saadut kokemukset osoittavat, että kyseisen työkalun ja laskentamallin hyödyntämiselle ei ole esteitä. Arri Koskela perehtyi opinnäytetyössään Sweco Ympäristö Oy:n kehittämään vesihuoltoverkoston saneeraustarpeen arvioimisen työkaluun ja laskentamalliin. Arri Koskela valmistui Turun ammattikorkeakoulusta Energiaja ympäristötekniikan linjalta syksyllä 2021. Tulokset ovat keskenään vertailukykyisiä, kunhan olennaisimmat lähtötiedot ovat kunnossa. Yhdistyksen vaalitoimikunnassa jatkaa kauden 2022 Saijariina Toivikko ja kauden 2022–2023 Jari Haavisto. Laskentamalli perustuu putkiosuuksien saneeraustarpeen määrittämiseen verkosto-osuuden vuotavuuden, putken iän, putken halkaisijan ja putkimateriaalin perusteella. Opinnäytetyö on ladattavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102618923
Keskeisinä Suomen vesihuoltoalan ongelmina ja riskeinä on yleisesti pidetty vesilaitoskentän hajanaisuutta ja siitä johtuvia vaihteluita vesilaitostoiminnan laadussa sekä jatkuvasti kasvavaa verkosto-omaisuuden korjausvelkaa, joka uhkaa vesihuollon toimintavarmuutta. 52 www.vesitalous.fi AJANKOHTAISTA. Kansalaisaloitteessa on esitetty käynnistettävän valmistelu sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimijoiden myyminen yksityisille toimijoille. Uudistukseen liittyvät selvitystyöt ovat käynnissä ja vesihuoltolain tarkistamisen esivalmistelu alkaa syksyllä. Tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto. Hankkeen perusteluissa alan haasteina mainitaan lisäksi osaajien puute ja resursointi, puutteellinen päätöksenteon tietopohja, riittämätön varautuminen tulevaisuuden investointeihin sekä ulkopuolisten palvelujen vähäinen käyttö. M aaja metsätalousministeriö asetti tammikuussa 2020 hankkeen kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseksi. ”Kesän aikana odotetaan selvitysmiehen raporttia, jonka perusteella asetetaan työryhmä lakiuudistuksen toteuttamiseksi. Kansallisella vesihuoltouudistuksella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Huhtikuussa 2021 julkaistiin hankkeen ohjelma ja tämän vuoden helmikuussa valmistui toimenpidesuunnitelma. Hankkeen ohjelmaan kuuluvat kartoitukset ja selvitykset ovat hyvässä vauhdissa, ja vesihuoltolain uudistamista koskeva valmistelutyö alkaa ensi syksynä. Odotettavissa on, että lakiuudistus saadaan eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 2024”, arvioi maaja metsätalousministeriön vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta . Nämä ovat: •Alueellisen yhteistyön kehittäminen ja vesihuollon rakennemuutoksen edistäminen •Vesihuoltolaitosten taloudenpidon, omaisuuden hallinnan ja toiminnan laadun kehittäminen •Vesihuollon pätevyysvaatimusten ja urapolkujen kehittäminen •Hyvän vesihuollon kriteeristön käyttöönotto •Pitkäjänteinen investointisuunnittelu ja vesihuollon kehittäminen •Vesihuoltolaitosten digitalisaatiovalmiuksien ja tiedolla johtamisen kehittäminen •Alueellisten vesiosaamisja kiertotalouskeskittymien yhteistyön edistäminen •Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen Lainsäädännön uudistamisessa otetaan huomioon kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteiden lisäksi eduskunnassa hyväksytyn Vesi on meidän -kansalaisaloitteen asettamat raamit vesihuoltolaitosten omistajuudelle. Kansallisen vesihuoltouudistuksen askelmerkit tarkentuvat Kansallinen vesihuoltouudistus on siirtymässä suunnittelusta toteutukseen. Vesihuoltolain tarkistaminen eduskuntaan 2024 Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma koostuu kahdeksasta toimenpidekokonaisuudesta. Kansallisen vesihuoltouudistuksen visiona on varmistaa laadukkaat ja turvalliset vesihuoltopalvelut Suomessa siten, että toimiala on samalla hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä
vesihuollon toimialarakenteen uudistamiseen, vesihuollon tärkeimpien tehtävien 53 Vesitalous 3/2022 AJANKOHTAISTA. Toimivat työkalut tähän ovat jo olemassa, joten kaikkien vesihuoltolaitosten on suositeltavaa laittaa toiminta ajan tasalle jo tässä vaiheessa. Mukana työssä ovat ministeriöt, viranomaiset, vesihuoltolaitokset ja niitä edustavat yhdistykset, kuntasektori sekä muut vesihuoltoalan keskeiset toimijat. Tämä edellyttää usein sitä, että vesilaitokset pystyvät hyvin perustellusti osoittamaan ja viestimään kuntapäättäjille, että riittävät investoinnit verkostoon ovat välttämättömiä laadukkaan toiminnan varmistamiseksi”, Olli-Matti Verta toteaa. Kansallista vesihuoltouudistusta valmistellaan laajassa yhteistyössä vesihuoltoalan toimijoiden kesken. Vahvempaa ohjausta omaisuudenhallintaan Kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamisen keinoja ovat lainsäädännön uudistamisen lisäksi laitosten yhteistyön tiivistäminen, vesihuoltokentän rakenteen vahvistaminen, omaisuuden hallinnan ja tiedolla johtamisen kehittäminen, valvontakäytäntöjen uudistaminen, omistajaohjauksen kehittäminen sekä koulutuksen, tutkimuksen ja viestinnän kehittäminen. ”Korjausvelan kasvun taittaminen on yksi vesihuoltouudistuksen keskeisimmistä tavoitteista, joten vesihuoltolaitosten omaisuudenhallinta ja siihen liittyvä suunnittelutyö tulisi saada kuntoon. Mahdollisuus uudistaa ja parantaa Kansallisen vesihuoltouudistuksen toteutuksessa Vesilaitosyhdistyksen vastuulla on laajasti erilaisia selvitystöitä, jotka liittyvät mm. Taloudellisten resurssien riittävyys tulisi myös varmistaa, ja siinä kuntapäättäjien rooli korostuu
Perusmaksujen muuttaminen pakolliseksi on myös ollut uudistuksen työryhmissä vahvasti esillä, kertoo Vesilaitosyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha Hiltula . Uudet vaatimukset saatetaan kokea haasteellisina etenkin pienimmissä laitoksissa, mutta ne ovat erittäin tärkeitä vesihuoltolaitosten turvallisen toiminnan ja omaisuudenhallinnan näkökulmasta. Koulutuksen ja viestinnän lisäksi Juha Hiltula kannustaa kaikkia vesihuoltolaitoksia positiiviseen asennoitumiseen väistämättömiä muutoksia kohtaan. seuraavista aiheista: . ”Kansallinen vesihuoltouudistus on ennen kaikkea mahdollisuus parantaa ja kehittää toimintaa sekä uudistaa koko alaa niin, että jatkossakin kaikille suomalaisille voidaan tarjota parasta mahdollista vesihuoltopalvelua”, Juha Hiltula korostaa. kontaminaatio & riskit . Saneerausvelkaisen laitoksen tuotto pitäisi ohjata saneerausvelan hoitoon eikä omistajatuloutukseen, ja toisaalta maksujen pitäisi olla riittävällä tasolla tarvittavien investointien tekemiseksi. Talouden valvonnassa tärkeää olisi varmistaa, että laitoksilla on riittävät taloudelliset resurssit saneerausvelan hoitoon. vesihuolto . pätevyysvaatimuksiin, vesihuoltoalan kiinnostavuuden lisäämiseen, hyvän vesihuollon kriteeristöön ja digitalisaation edistämiseen. puhdistusmenetelmät Artikkeliluonnokset toimitetaan 16.1.2023 mennessä lehden toimitussihteerille sähköpostiosoitteeseen tuomo.hayrynen@vesitalous.fi Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille: https://vesitalous.fi/vesitalous-lehti/ohjeita-vesitalous-lehden-kirjoittajille/ 54 www.vesitalous.fi AJANKOHTAISTA. Lisätietoja : https://mmm.fi/vesihuoltouudistus Avoin kirjoittajakutsu Vesitalouslehden numeroon 2/2023, teemana pohjavesi Pohjavesi-teemanumero ilmestyy maaliskuussa 2023. Monet kansallisessa vesihuoltouudistuksessa käsiteltävänä olevat asiat ovat olleet esillä jo aiemmin Vesilaitosyhdistyksen strategiassa, ja vesilaitoskenttä on saanut viestiä tulevista muutosja uudistumistarpeista hyvissä ajoin. ”Vesihuoltouudistuksessa on paljon kohtia, joita tulee tarkoin harkita, jotta koko alan rakennemuutosta ja uudistumista saadaan vauhditettua. Lehteen toivotaan pohjaveteen liittyviä kirjoituksia mm. riskien hallintaa ml. innovatiiviset tutkimusmenetelmät . maankäyttö . Erityisesti omaisuudenhallintaan liittyvät suunnitteluvelvoitteet ja niiden valvonta sekä pätevyysvaatimukset ovat olleet vahvasti esillä
Saatte samalla myös verkkokauppatunnukset.. Näet tuotetiedot, yrityksesi tilaus historian sekä hintaja saatavuustiedot samasta paikasta. Avaa ensin yrityksellesi asiakastili. UUSI ASIAKAS. Onninen 1/1 Laaja tuotevalikoima RAKENNA JA HUOLLA VESIHUOLTOVERKOSTOA Tutustu valikoimaan ja tee hankinnat helposti Onnisen verkkokaupassa. Tutustu verkossa onninen.fi VERKKOKAUPPA KÄYTTÖÖN Jos yrityksesi on jo Onnisen asiakas, tilaa tunnukset suoraan verkkokaupasta
www.slatek.fi Jäteveden . 06 – 420 9500 www.fennowater.fi TUOTTEITAMME: Välppäysyksiköt Hiekanerotusja kuivausyksiköt Lietekaapimet Sekoittimet Lietteentiivistysja kuivausyksiköt Kemikaalinannostelulaitteet Flotaatioyksiköt Lamelliselkeyttimet Sähkö-, instrumentointija automaatiolaitteet Ruuvipuristin FW250/750/0.5, Q= 80 kgTS/h hydraulinen kapasiteetti 6 m³/h. LIIKEHAKEMISTO Slatek (80 x 80) Auma Finland (80 x 85) Huber (80 x 50) Kaiko (80 x 50) Fennowater (80 x 60) Pa-Ve (80x100) b AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT b JÄTEVESIENJA LIETTEENKÄSITTELY b VESIHUOLLON KONEET JA LAITTEET b VEDENKÄSITTELYLAITTEET JA -LAITOKSET Tehdään yhdessä maailman parasta vettä. ja lietteenkäsittelylaitteet Hydropress Huber AB | Puh 0207 120 620 info@huber.fi | www.huber.fi www.kaiko.fi Kaiko Oy Henry Fordin katu 5 C 00150 Helsinki Puhelin (09) 684 1010 kaiko@kaiko.fi www.kaiko.fi • Vuodonetsintälaitteet • Vesimittarit • Annostelupumput • Venttiilit • Vedenkäsittelylaitteet Lastausväylä 9, 60100 Seinäjoki Pirjontie 3, 00630 Helsinki Puh
afry.fi fi.ramboll.com Vesihuollon suunnittelun ykkönen LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Kysy tarjousta! ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996. www.johanlundberg.. Puhtaan veden asiantuntija Autamme asiakkaitamme pohjaveteen ja vedenhankintaan, jätevedenpuhdistukseen, vesihuoltoverkostoihin, hulevesiin ja vesilaitosten johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. LIIKEHAKEMISTO Sweco (80 x 40) AFRY (80 x 85) Ramboll (80x60) johanlundberg b SUUNNITTELU JA TUTKIMUS Kaivamattoman (no-dig) tekniikan asiantuntijakonsultit Kaikki uudisasennusja saneerausmenetelmät info@johanlundberg.
The key factors in managing occasional emissions are improving monitoring and data management, employing modelling, storm water management, network renovations, and improving capacity in sensitive areas. Will water services’ resilience continue to be high. The operating environment of treatment plants is changing, however, and the treatment plants’ greenhouse gas emissions are also recognised as environmentally significant. The experiments were performed with test equipment simulating a copper pipe network in buildings connected to the network of six different water utilities. Consolidation of practices, policies, and systems between waterworks was a vital requirement for deep and compact cooperation. In addition to financial adequacy, water treatment plants also have to assess the adequacy of their own resources as well as the challenges involved in projects recognised as for implementation from the perspective of reliability. Kati Blomberg and Anna Kuokkanen: Nitrous oxide emissions in wastewater treatment T he most important task of wastewater treatment is to purify wastewater of nutrients and organic matter. Matti Ojala and Sakari Kuikka: Sewer condition inspection, visual inspection methods T he sewer inspection manual applies to the condition assessment of underground sewer manholes and chambers as well as gravity sewer pipes and tunnels using visual inspection methods, with or without assistive equipment. The answers to these questions are not always apparent in a water treatment plant’s situation or in the implementation of drafted renovation and investment cost estimates. Anna Vilén, Noah Peysson and Panu Laurell: The social responsibility and environmental footprint of active carbon filtration T he need and pressure to effect responsible procurement is increasing both in legislation and among clients. Other articles Osmo Seppälä: The importance of preparedness and resilience of water utilities is emphasized (Editorial) Ari Kangas and Paula Lindell: Green deal agreement for the treatment of municipal wastewater Anne Kuulas and Eero Makkonen: Quality system model for wastewater treatment plants Maija Vilpanen and Johanna Herttuainen: Planning guidelines for improving the reliability of chemical precipitation Ritva Laitala: New model forms for operation cards for water treatment malfunctions have been made available Katri Liekkilä: The CER Directive sets common minimal levels for critical functions’ disruption resilience 58 www.vesitalous.fi FINNISH JOURNAL FOR PROFESSIONALS IN THE WATER SECTOR Published six times annually | Editor-in-chief: Minna Maasilta | Address: Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki, Finland ABSTRACTS. A two-part dissertation for Aalto University examines the impacts of active carbon production in support of responsible procurement by a water treatment plant. Pilot areas across Finland were set up to experiment with and gather experience from different methods of cooperation. Anne-Mari Aurola, Riitta Kettunen and Heikki Syrjälä: Asset management by water treatment plants: towards a systematic renovation and investment programme H ow much money will we need for our water treatment plant’s investments in the forthcoming year. Additionally, the content of preparations prior to inspections is described. Vuokko Laukka, Jyrki Laitinen Janne Juntunen, Niina Kotamäki, Katri Siimes, Arto Laikari, Maria Dubovik, Ville Rinta-Hiiro, Ilkka Miettinen and Päivi Meriläinen: Occasional emissions of wastewater and the reasons for them – a nationwide review O verflows at wastewater pumping stations and bypasses at treatment plants are proportionately small relative to the overall quantities of community wastewater, but emissions may cause significant local environmental and health risks. A project with the goal of finding out different ways to enhance cooperation between different waterworks and their associates, was started by the Ministry of Agriculture and Forestry of Finland. Martti Latva, Aino Pelto-Huikko and Tuija Kaunisto: Study of spot corrosion on copper pipes F ield experiments were used to study the factors influencing the corrosion of copper pipes in water installations in buildings. Pitting corrosion was observed to occur in certain types of drinking water when iron was present on the inner surface of the copper pipe. Joni Koskikala and Aleksi Kiiski: Experiences of collaboration by wastewater treatment plants W aterworks in Finland differ in size, available resources, and the amount of support required to function properly. Can we carry out all necessary investments in the next five or ten-year period. The manual introduces occupational safety issues and briefly describes the characteristics of sewer systems and the best building practices, against which the sewer systems under inspection can be compared. Based on the water analyses and surface analyses of the copper pipes, the water quality and the purity of the surface of the copper pipe both had an effect on the reactions occurring on the surface of the copper pipe. It was noted that waterworks operating in the same general area had varying degrees of cooperation, and an outside facilitator could boost the cooperation with relatively minimal effort. Active carbon is recognised in water services as a material susceptible to risks, the precise impacts of which are challenging to determine because of the multilevel value chain. Long-term research into greenhouse gas emissions has been undertaken at the Viikinmäki treatment plant for more than a decade
CER-direktiivi asettaa yhteiset minimitasot kriittisten toimintojen häiriönsietokyvylle 59 Vesitalous 3/2022. Tasot ovat kaikki vahvasti kytköksissä toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden, joten suomalaisille tutusta systeemisestä ymmärryksestä on hyötyä. KATRI LIEKKILÄ katri.liekkila@nesa.fi Kirjoittaja työskentelee Huoltovarmuuskeskuksessa ja vastaa tällä hetkellä HVK:n kansainvälisistä, EUja Nato-asioista sekä strategisesta ennakoinnista. Critical Entities Resilience, eli CERdirektiivi tähtää yhteiskunnan kriittisten toimintojen häiriönsietokyvyn vahvistamiseen kehittämällä niitä tuottavien toimijoiden (pääsääntöisesti yritysten) omaa ja yhteistä häiriönsietokykyä. Tärkein näistä on sektoritaso, koska siinä CER törmää olemassa oleviin kansallisiin järjestelyihin, jotka vaihtelevat sektorikohtaisesti ja joita seurataan eri hallinnonaloilla. Tämä pohja antaa Suomelle erinomaiset asetelmat trilogivaiheessa olevan CER-direktiivin kansalliseen soveltamiseen, jonka tavoitteena on kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn yhteiset minimitasot niin poikkisektoraalisesti kuin läpi Euroopan unionin. CER-direktiivin myötä eurooppalainen ajattelu tavallaan lähentyykin suomalaista, jossa yhteiskunnan häiriönsietokyvyn kehittäminen perustuu systeemiseen ymmärrykseen infrastruktuurista sekä sen päälle rakentuvista palveluista ja tuotannosta. Vaikka kaikilla yhdeksällä sektorilla on omat erityispiirteensä, on Suomessa niillä kaikilla jo olemassa oleva valvova viranomainen tai sen kaltainen, sektoria seuraava toimija. Direktiiviä tullaan soveltamaan yhdeksällä eri sektorilla, jotka ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, vesihuolto, jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri ja avaruus. Kokonaisturvallisuusmallin hyvänä työparina varautumisessa kulkee huoltovarmuus. S uomen varautumisen menestystekijäksi kuvataan usein yhteistoimintaan perustuvaa kokonaisturvallisuusmallia, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä, kolmas sektori ja kansalaiset huolehtivat yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista yhdessä. Joillain sektoreilla, kuten vesihuollossa, näitä tahoja on useampia. Huoltovarmuudessa kokonaisturvallisuusmallista tuttua yhteistyötä tehdään elinkeinoelämän sektorirajat ylittävästi ja vapaaehtoisuuteen perustuen, jotta yhteiskunnan ja sille erilaisia palveluita tuottavien yritysten toiminta jatkuisi mahdollisimman häiriöttä kaikissa tilanteissa. Huoltovarmuus sanoittaa hyvin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, jolla on Suomessa pitkät perinteet ja joka on molempien näkökulmasta fiksua. ECI-direktiivi vaati elintärkeiden infrastruktuurien tunnistamista, nimeämistä ja pääsääntöisesti fyysistä suojaamista, kun CER-direktiivi laajentaa huomion yhteiskunnalle kriittisiin palvelu-, tuotantoja toimitusketjuihin sekä niiden häiriönsietokyvyn kehittämiseen. CER korvaa vuodesta 2008 käytössä olleen ECI-direktiivin (Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien nimeäminen ja arviointi), joka koski ainoastaan energiasekä liikenneinfrastruktuureja ja on täten sekä sovellusalaltaan että keinovalikoimaltaan vanhentunut. CER-direktiivistä muodostuu jokaiseen EU-maahan viitekehys sille, miten yhteiskunnan kriittisten toimintojen häiriönsietokykyä vahvistetaan ja mikä on häiriönsietokyvyn kansallinen minimitaso. Muut tasot ovat kansallinen viitekehys, toimijat eli yritystaso ja kansainvälinen yhteistyö. Tarkoituksenmukaisuus on tärkeä nyanssi, kun huomioidaan sektoreiden erilaisuudet ja se, millaiset ovat meidän yhteiskunnan kannalta järkevät kynnysarvot toimijoiden CER-velvoitteiden piiriin tunnistamiselle. Konkretiassa tämä tarkoittaa aiemmin toisistaan erillään olevan sektorilainsäädännön katselua yhdessä ja poikkisektoraalisesti, samojen kansallisten linssien läpi. CER tekee siis tavallaan saman regulaatiopohjaiselle varautumiselle, minkä huoltovarmuus on tehnyt vapaaehtoisuuteen perustuvalle varautumisyhteistyölle. CER-direktiivin toimenpiteet kohdistuvat neljälle eri tasolle jokaisessa EU-jäsenmaassa. Usealla sektorilla on myös olemassa olevaa lainsäädäntöä, jotka jollain tapaa liittyvät varautumiseen ja toiminnan häiriöttömään jatkumiseen. Tästä syystä sektoritoimijat ovat avainasemassa määrittelemään sektorinsa kriittisiä toimintoja ja niitä tuottavat toimijat tarkoituksenmukaisesti Suomessa. Koulutukseltaan hän on ekonomi ja sotatieteilijä. CER-direktiivin kanssa samanaikaisesti etenee myös NIS2-direktiivi, jonka tavoitteena on vahvistaa EU:n yhteistä ja jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuuden tasoa kriittisillä sektoreilla
Uponor Uponor Barrier PLUS Talousvettä turvallisesti UPONOR BARRIER PLUS. AJATTELE PIDEMMÄLLE. Se yhdistää muoviputkiston helppouden ja joustavuuden testattuun ja vertaansa vailla olevaan suojaan, joka torjuu hiilivety-yhdisteet ja muut kemikaalit sekä epäpuhtaudet. Uponor Barrier PLUS merkitsee läpimurtoa ja turvallisempaa tulevaisuutta puhtaan veden jakelussa riskialttiilla alueilla. Lue lisää: www.uponor.com/fi-fi Uponor Barrier Plus VT 210x265.indd 1 16.2.2022 9.55.23