| Ing.-Pesendorfer-Strasse 31 | 4540 Bad Hall, Austria | www.agru.at |. Agru 1/1 PIDEMPI KÄYTTÖIKÄ halkeilunkestävä PE 100-RC KORKEA TALOUDELLINEN TEHOKKUUS hiekkapohjaton asennus KESTÄVÄT LIITOKSET paremmat hitsaustulokset OSTOT YHDESTÄ PAIKASTA täydellinen PE 100-RC -putkistojärjestelmä AGRULINE Liittimet ja putket Halkeilunkestävä PE 100-RC agru Kunststofftechnik Gesellschaft m.b.H
TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Jyrki Laitinen, fil.tri., johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. LXIV JULKAISIJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Tuomo Häyrynen e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry ILMOITUKSET Tuomo Häyrynen Puhelin 050 5857996 e-mail: ilmoitukset@vesitalous.fi PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuomo Häyrynen Uuhenkuja 4, 80140 Joensuu Puhelin 050 585 7996 e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. Tämän numeron kokosi Riina Liikanen e-mail: riina.liikanen@vvy.fi Kansikuva: "Kuokkalan silta, Jyväsjärvi ja Lutakon satama", Kuvan omistaja: Kuvaaja: Sisältö 3/2023. 5 Vesihuollon näkyvyys kasvanut huoltovarmuuden korostuessa Osmo Seppälä VESIHUOLTO 6 Vesihuollon organisointi tulevaisuuden haasteisiin selvitys vesihuollon organisoinnista Reijo Kuivamäki ja Anne Kuulas 10 Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusoppaaseen on kerätty alan parhaita käytäntöjä Jaana Pulkkinen ja Pekka Crabol 15 Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraus – oppeja laitosrakennuttamiseen Riitta Kettunen, Veli-Ville Vihersalo, Jan-Erik Järventie ja Petri Jokela 19 Blominmäen jätevedenpuhdistamon käynnistys Anna Kuokkanen, Jukka Yli-Kuivila ja Kari Reinikainen 24 Vesihuollon alueellinen varautuminen ja huoltovarmuus Ritva Laitala ja Terhi Renko 28 Vesilaitosten varauduttava lisääntyviin kyberuhkiin Tuomo Häyrynen 30 Askeleet kohti hiilineutraalia vesihuoltoa Anne-Mari Aurola 32 Spontaania yhteistyötä – vesilaitosten yhteinen mittauskoodisto Teemu Keitaanpää ja Jari Tapaninen 35 Vesihuoltoalan pätevyysvaatimusten esiselvitys: taustatietoa vesihuoltoalan koulutuksen ja osaamisen nykytilasta ja malleja pätevyyden todentamisesta Anna-Maija Hallikas MUUT AIHEET 37 Hulevesien hallinnan nykytila ja tulevaisuuden haasteet Nora Sillanpää, Juhani Järveläinen, Piia Leskinen, Johanna Pajari, Erik Jaatinen, Pekka Heinonen, Pekka Crabol, Hannes Björninen, Lauri Harilainen ja Camilla Tuomela 41 RAKI-ohjelma tukee ravinteiden kierrätyksen investointeja ja kehityshankkeita poikkeuksellisen merkittävällä tukirahoituksella Riikka Malila ja Petri Nissinen 43 Putkilinjan hitauden vaikutus pumppauksen toimintaan Martti Pulli 44 Historiallinen YK:n vesikonferenssi kannustaa sanoista tekoihin Marko Keskinen 46 Riku Vahala Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtajaksi Tuomo Häyrynen 48 Liikehakemisto 50 Abstracts 51 Vieraskynä Jouni Lähdemäki VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. Ilmoitusvaraukset 24.7. Vesitalous 4/2023 ilmestyy 1.9. mennessä. Seuraavassa numerossa teemana on Kiertotalous vesihuollossa
Olipa kyse energian säästämisen täsmäkeinoista, verkostonvalvonnasta tai kyberturvan parantamisesta, asiantuntijamme tarjoavat suomalaisen vesiliiketoiminnan tarpeisiin kustomoituja ratkaisuja. siemens.fi/vesi Yhdyskuntatekniikka 2023 Jyväskylän Paviljonki Osasto C210. Siemens 1/1 RATKAISUJA KESTÄVÄÄN TULEVAISUUTEEN Kohti entistä energiatehokkaampaa vesihuoltoa Ainutlaatuiset teknologiaja palveluratkaisut pienentävät vesihuollon energiankulutusta tuntuvasti
Paremmasta tulevaisuudesta ei tarvitse vain haaveilla, tulevaisuuden voi myös aktiivisesti tehdä itse. Yllättäen huomasin, että pitkälti samat tavoitteet ja ajatukset vesihuoltoalan kehittämisestä toistuvat tänäkin päivänä – tavoitevuosi vain aina siirtyy eteenpäin. Omaisuudenhallinnan kokonaisuuteen liittyen viime aikoina on tehty useita tärkeitä opasjulkaisuja, joista tässä esitellään Swecon vetämänä tehty omaisuudenhallinnan toteutusopas. Vaalikampanjoinnin ja hallitusohjelmavalmistelujen ykkösteemaksi vesihuolto ei vieläkään yltänyt, mutta hyvää näkyvyyttä alamme silti sai. Vesihuollon infrastruktuurin omaisuudenhallintaan ja investointihankkeisiin liittyen tässä lehdessä on esitelty useita mielenkiintoisia hankkeita (mm. On tullut ohimennen silmäiltyä myös omia kirjoitelmiani vuosikymmenten varrelta. Voisikohan tuosta päätellä, että alamme olisi aika oikeasti uudistua myös teoissa eikä vain puheissa. Kansallisen vesihuoltouudistuksen yhteydessä vesihuollon organisointi maassamme on tunnistettu yhdeksi avainkysymyksistä myös huoltovarmuuden kannalta. Digitalisaatio on luonnollisesti myös yksi kansallisen vesihuoltouudistuksen keskeisistä kehittämisteemoista. Toivottavasti tämä momentum kantaa myös kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteiden toteutumisessa. Vesihuollon näkyvyys kasvanut huoltovarmuuden korostuessa OSMO SEPPÄLÄ toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistys osmo.seppala@vvy.fi 5 Vesitalous 3/2023 PÄÄKIRJOITUS. Nyt siirryn huutelemaan piippuhyllylle kuten Muppet-shown vanhat ukot aikanaan!. Viimeisimpien kuntavaalien ja eduskuntavaalien yhteydessä vesihuolto on aikaisempaan verrattuna päässyt enemmän esille positiivisessa mielessä myös mediassa. Digitalisaation hyödyntämiseen liittyen kehittämistyötä tehdään vauhdilla sekä vesihuoltolaitosten tarpeisiin että viranomaiskäyttöön, ilahduttavan hyvässä yhteistyössä laitosten, yritysten ja hallinnon kesken. Kyberturvallisuuden merkitys on entisestään korostunut Ukrainan sodan myötä. Näin opin nuorempana tulevaisuudentutkijana, mutta en ole oikein onnistunut itsekään toimimaan oppimani mukaisesti. Vesihuollon huoltovarmuuteen, infrastruktuurin toimintakyvyn turvaamiseen, digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen liittyvät teemat näkyvät vahvasti myös tämän Vesitalous -lehden artikkeleissa. V iime vuosien aikana kovasti vilkastunut keskustelu ja toiminta huoltovarmuuteen liittyen on vahvistanut yleistä ymmärrystä vesihuollon tärkeydestä yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi. Alan ammattilaiset ovat sen tietysti tunnistaneet koko ajan, ilman globaalin koronapandemian ja Ukrainan sodan heijastevaikutusten nostamaa herätystäkin. Hieman jo haikeana muistelen 14 vuoden hienoa aikaa VVY:ssä, vesihuoltolaitosten ja sidosryhmien kanssa tärkeää työtä yhdessä tehden, alalla kaikkiaan jo yli 40 vuoden ajan. Tämä on tällä tietoa minun viimeinen Vesitalous-lehden pääkirjoitukseni. Digitalisaatiosta ja kybermittareista tähän lehteen on poimittu useita mielenkiintoisia esimerkkiprojekteja eri toimijatahojen toteuttamina. Vesihuollon alueellisen organisoinnin kokemuksia ja potentiaalisia vaihtoehtoja on tarkasteltu vesihuoltouudistuksen toimeenpanoon sisältyvässä AFRY:n toteuttamassa organisointiselvityksessä. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraus ja Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönotto). Jään kesällä reserviin VVY:n toimitusjohtajan työstä ja jätän tehtävän Riku Vahalan osaaviin käsiin. Tarvitsemme nykyistä paremmin resursoituja ja toimintakykyisempiä vesihuoltolaitoksia, joten yhteistyötä, rakenteellista uudistumista ja osaamisen vahvistamista tarvitaan laajalla rintamalla
Selvityksen laatiminen on yksi kansallisen vesihuoltouudistuksen toimenpiteistä. Suomen vesihuoltolaitosten kohtaamat haasteet on tunnistettu useissa alan selvityksissä jo vuosien ajan. Hanke on artikkelin julkaisuhetkellä kesken, joten artikkelissa esitetyt tulokset ovat alustavia. Vesihuollon organisointi tulevaisuuden haasteisiin selvitys vesihuollon organisoinnista A rtikkelissa koostetaan VVY:n tilaaman, vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston ja EteläSavon ELY-keskuksen rahoittaman ja AFRY Finland Oy:n toteuttaman “Selvitys vesihuollon organisoinnista”hankkeen taustoja ja tuloksia. Keskeisimmät haasteet ovat vesihuoltoverkostojen ja -laitosten kasvava saneeraustarve sekä vesihuoltolaitosten puutteelliset henkilöstöresurssit. Nämä ovat olleet syynä muutokselle käytännössä kaikissa muissa paitsi tyypillisissä tukkuyhtiöiden perustamistapauksissa, jotka ovat saaneet alkunsa lisävedenhankinnan tai jätevedenpuhdistuksen tehostamisen tarpeista. Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö talousja/tai jätevedenkäsittelyn osalta on lähes aina toiminut ylikunnallisten organisaatioiden lähtökohtana, vaikka useimmissa tapauksissa yhteistyö ei ole syventynytkään. 6 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Muun muassa näiden haasteiden johdosta maaja metsätalousministeriö on käynnistänyt kansallisen vesihuoltouudistuksen, jonka ohjelmassa todetaan tarve edistää vesihuollon rakennemuutosta. Suomen ylikunnalliset vesihuoltolaitosmallit Suomessa yleisimpiä organisaatiomuutokseen johtaneita syitä ovat olleet liian vähäiset investoinnit, kasvavat investointitarpeet sekä liian vähäiset resurssit. Lopullinen raportti julkaistaan VVY:n monistesarjassa toukokuun 2023 aikana. REIJO KUIVAMÄKI Vesi-liiketoimintayksikön johtaja, projektipäällikkö AFRY Finland Oy reijo.kuivamäki@afry.com ANNE KUULAS Asiantuntija, vesihuollon kehittämispalvelut AFRY Finland Oy anne.kuulas@afry.com Kirjoittajat toimivat artikkelissa esiteltävän julkaisun toteuttajina. Selvitys kattaa seuraavat osat: •kuntien vesihuoltoyhteistyön nykytila • erilaisten vesihuollon ylikunnallisten organisointimallien tarkastelu ja vertailu, •kokemuksien kerääminen vesihuollon ylikunnallisista organisointimalleista, •organisaatiokoon vaikutuksen analysointi vesihuoltolaitosten toimintavarmuuteen ja toiminnan laatuun, •johtopäätöksenä laaditaan suosituksia vesihuollon alueelliseen organisointiin. Vesihuoltouudistuksessa on tunnistettu tarve tarkoituksenmukaisemmille ja toimivammille vesihuoltopalveluja tuottaville yksiköille ja tarve vesihuollon alueellisen yhteistyön kehittämiselle. Vesihuoltolaitosten yhteistyötä on edistetty monissa tapauksissa alueellisen yleissuunnittelun keinoin, mutta ne ovat yleensä johtaneet lähinnä vedenhankinnan tai jätevedenpuhdistuksen yhteistyön kehittämiseen. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa, jonka valossa vesihuoltolaitosten johtajat ja päättäjät voivat arvioida erilaisten alueellisten mallien toimivuutta ja soveltuvuutta paikallisesti
artikkelin yhteyteen) 7 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO People.Passion.Performance. Ruotsi ja Tanska ovat tästä poikkeus. Soveltuu erityisen hyvin käsittelemään raakaa jätevettä. Hankkeen aikana haastateltiin kuuden suomalaisen vesihuoltolaitoksen edustajia, jotka edustavat edellä mainittuja organisaatiomalleja. Suomessa toimii nykytilanteessa viisi alueellista vesihuoltolaitosta, jotka vastaavat toiminta-alueellaan koko vesihuoltotoiminnasta. Kaikki haastatellut henkilöt olivat tyytyväisiä organisointimalleihinsa ja pystyivät tunnistamaan lukuisia niiden avulla saavutettuja asioita kuten parantunut kustannustehokkuus, investointitasojen merkittävä parantuminen, edellytykset pitkäjänteiseen suunnitteluun, houkuttelevuus työnantajana ja henkilöstön muotoutuminen monialaisemmaksi ja osaavammaksi. Vaativimpienkin nesteiden ja pitkien kuitujen käsittelyyn. Tämän lisäksi on useita eri laajuudella toimivia tukkulaitoksia, jotka vastaavat jäsenlaitostensa talousveden hankinnasta ja käsittelystä ja/tai jäteveden käsittelystä. Ylikunnallinen vesihuollon organisointi ulkomailla Hankkeen aikana haluttiin kerätä oppeja myös ulkomaisista vesihuolto-organisaatioista. Esimerkiksi Skotlannissa toimii yksi vesihuoltolaitos, joka vastaa koko vesihuoltotoiminnasta. Viroa lukuun ottamatta, missä Tallinnan vesilaitos on osin yksityisomisteinen, haastatellut vesihuoltolaitokset ovat julkisomisteisia. Esimerkiksi Virossa on suunnitteilla mittava vesihuoltouudistus, joka on lähtenyt liikkeelle valtion teettämistä selvityksistä. Tanskassa on toteutettu myös laajempia vesihuoltolaitosten fuusioita. Kaksi näistä alueellisista vesihuoltolaitoksista toimii monialaisesti eli vesihuollon lisäksi muullakin toimialalla. Korkea hyötysuhde. Lue lisää energiatehokkaista tuotteistamme: www.ksb.fi Turvaa pumppaamon toimintavarmuuden: KSB:n jätevesipumpuissa on uudistetut, tukkeutumista estävät juoksupyörät. Haastatteluiden aikana todettiin, että muissa Euroopan maissa ylikunnallisen organisoinnin taustat ovat pääosin samoja kuin Suomessa. Suomesta poiketen Euroopassa on paikoin maantieteellisesti selvästi laajemmalla alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Lisäksi esiin nousivat Suomen laitoksia vahvemmin haasteet lainsäädännöllisten velvoitteiden saavuttamisessa, puutteet toiminnan tehokkuudessa sekä raakaveden puute. Operointipalvelua tarjoaa tällä hetkellä viisi toimijaa. Haastateltaviksi valittiin kuusi eurooppalaista vesihuoltolaitosta. Lisäksi vesihuoltolaitosten välillä on operointiyhteistyötä. Tanskassa on kuitenkin asetettu myyntituottokaton muodossa tiukat taloudelliset kehykset, mikä on johtanut vesihuoltolaitosten yhdistymisiin. Tanskassa ei ole esitetty mitään linjauksia tai vaatimuksia vesihuoltolaitosten yhdistämiselle, koska tämän katsotaan rikkovan kuntien itsemääräämisoikeutta. Ruotsissa ja Tanskassa on toteutettu holdingyhtiöinä toimivia vesilaitoksia, jotka vastaavat operatiivisesta toiminnasta usean kunnan alueella. Haastattelut osoittivat myös, että monia erilaisia toimivaksi todettuja malleja on olemassa. Ruotsissa vesihuoltolaitokset ovat niin ikään yhdistyneet vapaaehtoisesti, mutta vesihuoltolaitosten toimialajärjestö Svenskt Vatten on päätynyt kestävyysindeksitarkastelun perusteella suosittelemaan KSB, 1/3 vaaka (1. KSB YT23-messuilla osastolla B318! Tervetuloa!. Useissa maissa vesihuoltolaitosten organisoinnin uudistusta on viety eteenpäin valtiovetoisesti. Ulkomaisten mallien osalta keskityttiin esittämään sellaisia, joita ei Suomessa ole vielä toteutettu. Myös Skotlannissa, Belgiassa ja Hollannissa muutos on tapahtunut valtion tai seudullisen hallinnon uudistusten johdosta. TEHOA, EI TUKOKSIA
Niiden mukaan vesihuoltolaitosten haasteet tulevat jatkossa voimistumaan vesihuoltoverkosto-omaisuuden saavuttaessa laajemmin saneerausiän ja muuttoliikkeen suuntautuessa Roslagsvatten on Tukholman pohjoispuolella, viiden kunnan alueella toimiva seudullinen holdingyhtiö. Suomessa on laadittu alan selvityksiä, jotka ovat osoittaneet pienempien laitosten haasteet erityisesti taloudellisesta, henkilöstöresurssien ja saneeraustason riittävyyden sekä pitkän aikavälin suunnittelun ja kehittämisen näkökulmista. Haastateltujen laitosten kotimaissa on Ruotsia lukuun ottamatta käytössä regulaatio eli hintasääntely. Vesihuolto-organisaation koon merkitys Hankkeen aikana arvioitiin vesihuoltolaitosorganisaation koon merkitystä vesihuollon keskeisten toimintaprosessien kannalta. Vahvalla regulaatiolla on koettu olevan pitkällä aikavälillä vesihuoltotoimintaa heikentävä vaikutus. vesihuoltolaitosten minimikooksi 50 000 asukkaan asukaspohjaa. Vastaavanlaista indikaattoreihin perustuvaa arviointia harkitaan myös Virossa sen tunnistamiseksi, mitkä vesihuoltolaitokset eivät ole kykeneviä toimimaan itsenäisesti omina yksiköinään. Regulaatio johtaa parhaimmillaan toiminnan alkuvaiheessa paineeseen innovoida uusia ratkaisuja, mutta sen on tunnistettu myös aiheuttavan merkittävä määrä ylimääräistä työtä vesihuoltolaitoksille tarvittavan datan koostamisen vuoksi. Edellä mainitut ovat keskeisiä lääkkeitä mm. Tytäryhtiöt omistavat vesihuoltoverkostonsa sekä pumppaamonsa. Isoimmissa organisaatioissa erityisasiantuntemus mm. Roslagsvatten omistaa omistajakuntiensa vesihuoltolaitokset, jotka ovat yhtiön tytäryhtiöitä. Muun muassa Skotlannin malli osoittaa sen, että vesihuoltotoiminnan keskittäminen ei edellytä kaikilta osin toimintojen maantieteellistä keskittämistä, vaan tarkoituksenmukaisinta on standardoida vesihuoltolaitoksen toimintatavat. Tällöin ison laitoksen tuomasta osaamisen kehittymisestä päästään hyötymään koko vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Samalla toimintoja voidaan keskittää esimerkiksi johdon ja hallinnon osalta. Muilta osin vesihuolto-omaisuus on Roslagsvattenin omistuksessa. vesihuoltolaitosten yhdistymisestä seuraavaan etäisyyksien kasvuun. Tällaisessa mallissa vesihuoltolaitoksella voi olla käytössään laajemmalla maantieteellisellä alueella toimiva tiimi, joka pystyy tarjoamaan paikallisesti toimiville tiimeille tukea poikkeuksellisissa tilanteissa ja myös toimimaan paikallistiimejä kouluttavana elimenä. Paikallisen tason yhteistyötä voidaan laajemmassa organisaatiossa edistää myös nimeämällä kunnan ja vesihuoltolaitoksen rajapinnassa toimivia yhteyshenkilöitä. tietotekniikan, viestinnän ja lainsäädännön alueilla parantavat palveluiden laatua. Roslagsvattenin organisaation rakenne (mukailtu lähteestä Roslagsvatten Företagspresentation) Österåkersin kunta 43,9% Vaxholmin kunta 12,6% Knivstan kunta 11,5% Danderydin kunta 0,6% Roslagsvatten Österåkersvatten KF Österåker Vaxholmsvatten KF Vaxholm Knivstavatten KF Knivsta Vallentunavatten KF Vallentuna Ekerövatten KF Ekerö Täbyn kunta 1,1% Vallentunan kunta 16,7% Ekerön kunta 13,6% Emoyhtiö: politiikka, henkilöstö, prosessit taloudellinen kirjanpito Tytäryhtiöt: rakentaminen, taksat, vesihuollon yleiset määräykset, jätesuunnitelma, investoinnit, rahoitus Kunnat: Omistajat KF=osuuskuntaliitto Roslagsvatten 8 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Ulkomaalaisten vesihuoltolaitosedustajien haastattelut osoittivat, että vesihuoltolaitosten yhdistyminen voi tapahtua vaiheittain, ja että tämä on varsinkin laajemmissa laitoksissa suositeltavaakin
Monia hyväksi todettuja malleja on jo kehitetty ja organisointia voidaan viedä eteenpäin myös vaiheittain. Analyysin tarkemmat tulokset tullaan esittämään hankkeen loppuraportissa. Henttonen, K., 2022. 9 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys 2022. investointien oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaista kohdentamista ja on lisännyt investointimääriä kaikilla haastatelluilla laitoksilla. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 80. 2020; Narikka ym. Vesihuollon organisointiselvityksessä arvioitiin konsultin ja ohjausryhmän asiantuntijatiedon sekä hankkeen aikana järjestetyn työpajan tulosten perusteella vesihuoltolaitoksen koon vaikutusta vesihuollon tehtävien hoitamiseen. Ammattihenkilöstön (asennustyöt, rakentaminen sekä käyttö ja kunnossapito) osuus on vastaavasti selvästi pienempi pienillä laitoksilla. Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Kuulas, A., Renko, T. toimintavarmuuden parantuminen edellä mainittujen tekijöiden lisäksi esim. & Kuivamäki, R., 2020. Pienillä laitoksilla hallintohenkilöstön osuus on yli kaksinkertainen keskisuuriin ja isoihin laitoksiin verrattuna. Vesihuoltolaitoksista noin 42 prosentilla on ollut vaikeuksia rekrytoida uutta henkilöstöä ja vaikeuksien on tunnistettu lisääntyvän tulevaisuudessa. & Vahala, R., 2018. Hankkeen aikana haastatellut organisaatiot: 6 HS-Vesi 6 Vesikolmio Oy 6 Lempäälän Vesi Oy ja Vesilahden kunta 6 Alva-yhtiöt 6 HSY, Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki 6 Kuopion Vesi Oy 6 Roslagsvatten, Ruotsi 6 DANVA – Danish Water and Wastewater Association, Tanska 6 EVEL – Estonian Waterworks Association, Viro 6 De Watergroep, Belgia 6 Vitens, Hollanti 6 Scottish Water, Skotlanti Kirjallisuus Berninger, K., Laakso, T., Paatela, H., Virta, S., Rautiainen, J., Virtanen, R., Tynkkynen, O. (mm. Berninger ym. Isommille organisaatioille pystyttiin tunnistamaan hankkeen aikana haastatteluiden perusteella lukuisia etuja, kuten edellytykset kehittää ja suunnitella toimintaa pitkällä aikavälillä, mikä edistää mm. Kyselyvastausten jakauma vastasi melko hyvin VVY:n jäsenistön kokojakaumaa, mutta pienimpiä laitoksia on jäsenistössä vähän. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 75. Tulevaisuuden kestävä vesihuolto – ennakointi, ohjaus ja järjestäminen. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 63. Piila, N., Dubovik, M. Vesihuollon talouden nykytila ja tulevaisuus. 2022; Henttonen 2022). Vastuu vesihuollon keskittämisen toimenpiteistä on lainsäädännön mukaan ensisijaisesti kunnilla, mutta asiaa tulee edistää vahvasti myös viranomaisten, lainsäädännönvalmistelun ja kaikkien alalla toimivien voimin. Henkilöstön riittävyyden kannalta kriittisiksi tekijöiksi muodostuvat etenkin varallaolon järjestäminen sekä harvinaisempien häiriötilanteiden asianmukainen hoitaminen. Pienempien vesihuoltolaitosten resurssien kasvattaminen on välttämätöntä, jotta vesihuollon toimintavarmuus ja taloudelliset toimintaedellytykset voidaan turvata. riittävän henkilöstömäärän, erityisosaamisen kehittymisen sekä kustannustehokkuuden myötä, joka on mahdollistanut toimintavarmuuteen ja toiminnan laadun parantamiseen panostamisen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena pienten laitosten taloudellinen kannattavuus tulee muodostumaan entistä suuremmaksi haasteeksi ja niistä selviytyminen tulee nykyisellä vesihuoltorakenteella edellyttämään merkittäviä maksukorotuksia. Narikka, M., Viitanen, S., Kuivamäki, R. suurempiin kaupunkeihin. Vaikka alan haasteet on tunnistettu, toistaiseksi merkittäviä kehitysaskelia ei ole toteutettu. & Kuulas, A., 2022. Hankkeen johtopäätöksiä Vesihuoltolaitoksen toimintaympäristö ja historia vaikuttavat siihen, mikä on kullekin alueelle sopivin vesihuolto-organisaation malli. Muita tunnistettuja etuja ovat mm. VVY:n henkilöstöselvityksen (2022) kysely osoitti vesihuoltolaitosten toimivan pienellä henkilöstömäärällä, sillä vastanneiden VVY:n jäsenlaitosten henkilöstömäärän mediaani on 6,5 henkilöä. 2018; Kuulas ym. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 56/2018
Oppaassa esitetyt käytännöt soveltuvat kuitenkin kaikkeen omaisuuteen. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi suorituskyvyn parantamiseen vuotovesiä vähentämällä tai asiakastyytyväisyyden parantamiseen tiedottamista parantamalla. Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat, täytyy omaisuudesta kerätä tietoa, jota analysoimalla voidaan tehdä omaisuuteen liittyviä päätöksiä. Vesihuoltolaitosten verkostoomaisuudenhallinnan toteutusoppaaseen on kerätty alan parhaita käytäntöjä Verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusopas keskittyy omaisuudenhallinnan käytännön toimiin tavoitteiden asettelua ja henkilöstön sitouttamista unohtamatta. Omaisuudenhallinnan voidaan todeta olevan myös halutun palvelutason tarjoamista siten, että omaisuuden elinkaarikustannukset sekä omaisuuden tuottamat hyödyt optimoidaan. Omaisuudenhallinnan kokonaisuus koostuu pääosin sellaisista työtehtävistä, joita laitoksilla on tehty jo vuosia. Systemaattisempaa omaisuudenhallintaa aloitettaessa on tärkeää käydä läpi nykyJAANA PULKKINEN tiimipäällikkö, Sweco Finland Oy jaana.pulkkinen@sweco.fi PEKKA CRABOL (ent. Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusoppaaseen on kerätty suomalaisilta vesilaitoksilta 15 konkreettista case-esimerkkiä omaisuudenhallinnan parhaiksi havaituista käytännöistä. Kaikkien laitosten ei ole tarpeen toimia juuri samalla tavalla vaan esimerkeistä voi ammentaa vinkkejä omien toimintamallien kehittämiseen. Tavoitteiden määrityksessä auttaa SMART -sääntö, jolloin tavoite on konkreettinen (Specified), mitattava (Measurable), saavutettava (Attainable), tarkoituksenmukainen (Relevant) ja aikaan sidottu (Time-bound). Tärkeintä on, että jokainen laitos toteuttaa omaisuudenhallintaa omiin tavoitteisiin sekä resursseihin nojaten. Omaisuudenhallinta on jatkuva prosessi, joka edellyttää, että omaisuudesta eri vaiheissa kerätty tieto liikkuu saumattomasti prosessin mukana (Kuva 1 ). Hankkeen ohjausryhmän toiveesta pääpaino on vesihuoltoverkostoissa, koska ne muodostavat valtaosan vesilaitosten omaisuudesta ja niiden hallinta koetaan maanpäällistä laitosomaisuutta haastavammaksi. Tavoitteiden ja nykytilan määrityksen avulla hahmottuu myös tarvittavat resurssit. Omaisuudenhallinnan tärkeimpänä tavoitteena on turvata vesihuollon toimintavarmuus sekä talous (MMM 2022). 10 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Tavoitteiden asettelussa kannattaa lähteä liikkeelle toimintaympäristön tarkastelusta ja yhdistää ne laitoksen strategiaan. Artikkeli perustuu 11 vesilaitoksen ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoittamaan oppaaseen. Toteutusopasta laadittaessa yksi selkeimmin esiin tulleista viesteistä oli, että omaisuudenhallinnalle tulee asettaa laitoskohtaisia konkreettisia tavoitteita. Raukola) suunnittelupäällikkö, Sweco Finland Oy pekka.crabol@sweco.fi Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijoina Sweco Finland Oy:ssä Vesihuollon omaisuudenhallinta -tiimissä. M itä omaisuudenhallinnalla varsinaisesti tavoitellaan. Tiedonja tietovirtojen hallinta on oleellinen osa omaisuudenhallintaa
Kaiken tämän taustalla on tietenkin konkreettinen omaisuus. Omaisuudenhallinnan prosessi (Crabol ym. Toimintamallit kannattaa dokumentoida, jolloin niiden jatkuvuus ja yhteneväisyys varmentuvat. Omaisuudesta on kerrytettävä tietoa koko sen elinkaaren ajalta, eli omaisuustiedon on lisäännyttävä omaisuuden vanhetessa (Laakso ym. 2021). 11 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. tilaa ja pohtia, mitkä laitoksen toimintamalleista tukevat omaisuudenhallinnalle asetettuja tavoitteita ja kuinka hyvin nykyinen omaisuus vastaa näihin tavoitteisiin. Omaisuudenhallintasuunnitelma ei itsessään ole ratkaisu omaisuudenhallinnan haasteisiin vaan kokonaisuuden hahmottamisen ja hallinnan apuväline. Tieto omaisuudesta on omaisuudenhallinnan perusta. Edellä on esitetty lähtökohtia systemaattisen omaisuudenhallintatyön aloittamiselle. Dokumentiksi soveltuu hyvin omaisuudenhallintasuunnitelma, johon kuvataan toimenpiteet, joilla omaisuudenhallinnan tavoitteet saavutetaan. Nykyisten hyvien toimintamallien rinnalle voidaan tuoda täydentäviä, uusia prosesseja. Omaisuudenhallinta on mahdotonta, jos ei tiedetä, mitä omistetaan, missä omaisuus sijaitsee ja millaisessa kunnossa omaisuus on. 2023). Seuraavan kuuden asian avulla voi tarkastaa, kerätäänkö omaisuudesta riittävästi tietoja: •mitä omistetaan ja missä omaisuus sijaitsee (paikkatieto) •omaisuuden priorisointi ja kriittisyys •millaisessa kunnossa omaisuus on •omaisuuden oletettu käyttöikä •omaisuuden arvo •toteutuneet kunnossapitotapahtumat Verkostotietoa tarkastellessa on ensisijaisen tärkeää sijoittaa omaisuus paikkatietomuodossa kartalle ja täydentää ominaisuustietoja samaan karttaan. Toteutusoppaassa on esitelty ISO 24516 standardia mukaillen, mitkä ovat verkostojen kannalta tärkeimpiä tallennettavia tietoja. Tietojen tallentamisesta ja päivittämisestä tulee luoda jatkuva, yhtenäiset toimintatavat omaava prosessi, jotta verkostotiedot pysyvät vertailukelpoisina ja ajan tasalla. Kuva 1. Käytännössä kyse on verkkotietojärjestelmästä, jolla ylläpidetään ja hallitaan verkostoa koskevaa tietoa
Ne omaisuuserät, joiden kuntotieto on selvillä, voidaan luokitella erilaisiin kuntoluokkiin ja kasvattaa näin todellista tietoisuutta omaisuuden kunnosta. Jälleenhankinta-arvon määrityksessä auttaa toteutuneiden hankkeiden urakkahintojen tarkastelu. Mikäli vanhan verkoston poisto on sisällytetty saneerausurakkaan, voidaan verkoston todellisia elinkaarikustannuksia arvioida kohtalaisen tarkasti jälleenhankintaarvon avulla, kunhan suunnitteluvaiheen kustannuksetkin huomioidaan. Omaisuuden priorisoinnin apukysymykset ovat esitetty ohessa (Kuva 2 ). Kustannusten arviointia helpottaa, jos omaisuudelle on määritetty jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan arvioitavan omaisuuserän todennäköisiä rakennuskustannuksia, jos omaisuus rakennettaisiin uudelleen samalle paikalle (Paavilainen 2019). Omaisuuden priorisoinnin apukysymykset (Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusopas 2023). Ne omaisuuserät, joiden kunnosta ei ole tietoa, kasvattavat laitoksen selvilläolovelkaa. Käyttöiän voi määrittää esimerkiksi putkimateriaalija rakennusvuosikymmenkohtaisesti, jolloin saadaan tarkennettua saneeraustarpeen aikataulua. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n Jarno Laine esitteli Vesitalouslehdessä 3/2021 selvilläolovelan käsitteen, mikä kuvaa hyvin kuntotiedon tärkeyttä. Todellisen käyttöiän selvittämisessä auttaa omaisuuden kunnon tutkiminen. Todellisen kuntotiedon avulla voidaan esimerkiksi tarkentaa omaisuuden jäljellä olevaa käyttöikää, jota kannattaa hyödyntää arvioitaessa verkoston eri osien saneerausaikataulua. Yleisimmin korkea prioriteetti asetetaan esimerkiksi omaisuudelle, jonka merkitys vesihuoltolaitoksen toiminnalle on kriittinen, ja joka ei ole helposti korvattavissa esimerkiksi varajärjestelmän avulla, tai jonka käyttöikä on lyhyt. Omaisuuden priorisointi on välttämätöntä, koska rajallisten resurssien takia toimenpiteitä ei voida toteuttaa kaikelle omaisuudelle samaan aikaan. Saneerausten toteutusaikatauluun vaikuttaa olennaisesti laitoksen talous ja kunkin saneerauskohteen kustannusarviot. Kuva 3. Omaisuuden tilan, eli kunnon tutkiminen on tärkeä osa ennakoivaa kunnossapitoa. Omaisuuden priorisointia tulisi tehdä käsikädessä riskienhallinnan kanssa. Omaisuuden kuntotietoa voidaan selvittää maastossa tehtävin tutkimuksin sekä dataan perustuvien analyysien avulla. 2023) 12 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Kuva 2. Vesihuoltoverkoston elinkaarikustannukset muodostuvat pääasiassa verkoston suunnitteluja hankintavaiheessa (Kuva 3 ). Vesihuoltoverkoston elinkaarikustannusten muodostuminen elinkaaren eri vaiheissa (United Nation 2022 mukaillen Crabol ym
Ennakoitavuudella pyritään myös parantamaan mahdollisuutta kattaa kulut tuloilla sekä määritellä maksumuutosten tarvetta. Kuvassa 4 on esitetty talouden, tietojärjestelmien ja omaisuuden muodostamaa omaisuudenhallinnan kokonaisuutta. Systemaattisella omaisuudenhallinnalla pyritään parantamaan ennakoitavuutta ja vähentämään äkillisten ja yllättävien kuluerien muodostumista. Toteutusopasta laadittaessa laitoksilta tiedusteltiin tiedonhallintaan ja kyberturvaan liittyviä asioita ja todettiin, että oman henkilöstön osaaminen keskittyy pitkälti vesihuollon substanssiosaamiseen, jolloin IT-osaaminen pyritään hankkimaan esimerkiksi kunnan IT-osastolta. 13 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. Kuva 4. Vesihuoltolaitoksilla on kuitenkin tärkeää muistaa, että viime kädessä tietoturvasta vastaa laitoksen johto eikä tietoturvaa voi täysin ulkoistaa (Kyberturvallisuuskeskus 2020). Hyvä tiedonhallinta mahdollistaa tiedolla johtamisen, johon omaisuudenhallinnallakin tähdätään. Tietoja kyberturvan huomiointi tulisi olla luonnollinen osa laitoksen toimintaa. Jotta kaikki tarvittava tieto olisi niiden toimijoiden saatavilla, jotka tietoa tarvitsevat, muttei niiden käsissä, joille tieto ei kuulu, on kiinnitettävä huomiota tietoja kyberturvaan. Usein esimerkiksi ennakoitavat kunnossapitotyöt ovat edullisempia kuin äkilliset hätätyöt. Talous omaisuudenhallinnan osana (Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusopas 2023). Vesihuoltolaitoksen talous linkittyy vahvasti omaisuudenhallintaan. Edellä on tehty karkea katsaus, mistä kaikesta hyvä omaisuustieto koostuu
Maaja metsätalousministeriö & Sweco. Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi. Helsinki Kyberturvallisuuskeskus. Omaisuudenhallintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää pitkän aikavälin suunnitelmat omaisuuden kunnon tutkimisesta ja kunnossapidosta, saneerausja uusinvestoinneista sekä taloudesta. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Helsinki. Vesihuoltolaitoksen omaisuudenhallinnan käsikirja. Koska omaisuudenhallinta on jatkuva prosessi, on suunnitelmia tarpeen päivittää muutaman vuoden välein. Lisäksi on tarpeen huomioida tiedon ja tietovirtojen hallintatavat. Saatavissa: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/toimintamme/saantely-ja-valvonta/tietoturva Laakso, T., Hell, K., Malmlund, J., Sivonen, K. Ehdotukset vesihuoltolain talouden valvonnan tehostamiseksi – visioryhmän raportti. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. 2020. 14 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. United Nations. Tietoturva. 2021. Managing Infrastructure Assets for Sustainable Development: A handbook for local and national governments (New York, United Nations). Kirjallisuus Crabol, P., Pulkkinen, J., Savolainen, T., Huttunen, J., Lepistö, J. Kuvassa 5 on esitetty Vesihuoltolaitoksen omaisuudenhallinnan käsikirjaan (Paavilainen 2019) pohjautuva esimerkki omaisuudenhallintasuunnitelman rakenteesta. Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusopas. Paavilainen, J. Omaisuudenhallinnan avainroolissa on laitoksen henkilöstö, joka toteuttaa niitä toimenpiteitä, joita omaisuudenhallintasuunnitelmassa on kuvattu. & Ryynänen, A., 2023. Kuva 5. Omaisuudenhallintatyössä auttavat suunnitelmallisuus, tavoitteiden asettaminen, toteutumisen seuranta sekä pitkäjänteisyys. 2022. Omaisuudenhallintasuunnitelma laaditaan auttamaan tämän kokonaisuuden hallinnassa. & Laukkanen, J., 2021. 2019. Omaisuudenhallintasuunnitelman rakenne (Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuudenhallinnan toteutusopas 2023). Kansallinen vesihuoltouudistus. Helsinki
Talousveden tuotantokapasiteetti kasvatettiin 54 000 m³ vuorokaudessa. Erillishankintoina toteutettiin muun muassa raakaveden imuputki, flotaatio, teollisuusautomaatio sekä muutamat laitteet kuten UV-desinfiointi. 16 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Hanke eteni tarveselvityksen, esisuunnittelun ja yleissuunnittelun kautta toteutukseen vuosina 2010–2018 (Kuva 2 ). Kaupinojan laitoksen sijainti vesijohtoverkostossa on edullinen, koska se on lähellä suuria vedenkulutusalueita, sen läheisyydessä on suuri vesitorni ja Kaupinojalta on helppo rakentaa uusia runkoyhteyksiä länteen ja itään vesistön alitse. Tästä syystä hankkeesta päädyttiin laatimaan loppuraportti, johon koottiin keskeisiä havaintoja, kehitystarpeita ja opittuja asioita suuren vesilaitoksen rakennuttamisesta. Keskeisiä havaintoja ja kehitystarpeita saneeraushankkeesta Kaupinojan saneerausja laajennushankkeen aikataulu piteni noin 5 vuodella ja kustannukset nousivat noin kolmanneksella, minkä lisäksi hankkeeseen osallistuneet tahot vaihtuivat useista tekijöistä johtuen. Hankkeessa tehtiin laajaa yhteistyötä Tampereen Sähkölaitos Oy:n kanssa vuosina 2012–2017. Toteutus tapahtui kokonaisvastuurakentamisena (KVR-urakkana), jossa urakoitsija huolehti pääja aliurakoiden lisäksi suunnittelusta ja hankkeen kokonaiskoordinoinnista. Vuoden 2021 lopussa Kaupinojan laitoksella saavutettiin sadan prosentin tuotantokapasiteetti ja laitosta on käytetty Ruskon laitoksen rinnalla vuoden 2022 alusta lukien. KVR-vaiheen kokonaiskustannukset olivat 24 miljoonaa euroa, KOSLSvaiheen kustannukset 4,6 miljoonaa euroa ja erillishankintojen kustannukset molemmissa vaiheissa yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Hankkeessa tehtiin laajaa yhteistyötä Tampereen Sähkölaitos Oy:n kanssa vuosina 2012-2017, jolloin pintavesilaitoksen viereen rakennettiin kaukojäädytyslaitos ja laitoksille yhteinen imuputki Näsijärvestä. Kuva 2. Saneerausja laajennushankkeen eteneminen ja kustannukset Kaupinojan pintavesilaitoksen saneerausja laajennushanke toteutettiin vuosina 2010–2022. Kaupinojan pintavesilaitoksen viereen rakennettiin tuolloin kaukojäädytyslaitos ja niille yhteinen raakaveden imuputki Näsijärvestä. Hankkeen kustannuksista 89 % kohdistui urakointiin. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosilta 2010–2022 olivat 33,2 miljoonaa euroa (alv 0%). Lopuilla 11 % hankittiin suunnittelu-, asiantuntijaja valvontapalveluita sekä tarvikkeita. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraushankkeen (2010 – 2022) vaiheet ja aikataulu. Kun KVR-urakassa ei saavutettu kaikkia asetettuja tavoitteita, käynnistettiin jatkoprojekti Kaupinojan saneerauksen loppuun saattamiseksi (KOSLS). Lisäksi veden pH:ta ja alkaliniteettia säädetään. Siinä edettiin perinteisemmin yleisja toteutussuunnittelun kautta rakentamiseen kokonaisurakkamuodossa vuosina 2018–2021. suodatuksen (Filtralite+kalkkikivi, aktiivihiili), kemiallisen desinfioinnin ja UV-desinfioinnin
Erimielisyyksien ratkaisu ja kiistojen sopiminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on erittäin tärkeää aikataulun toteutumisen kannalta. Alla on joitakin nostoja kehitystarpeista. Vuoden 2012 suunnitteluvaihe oli työmäärältään kaikkein laajin, mutta sille oli varattu lyhyempi aika kuin muille suunnitteluvaiheille. Muutosten hallinta ja niihin liittyvät toimintatavat tulee sopia. tiedonkulusta, lähtötietojen riittävyydestä, urakoiden yhteensovittamisesta ja riskienhallinnan suunnittelusta oikea-aikaisesti. Tästä tavoitteesta onnistuttiin viestimään kautta linjan melko johdonmukaisesti. Koko loppuraportti on luettavissa Tampereen kaupungin verkkosivuilta (Tampereen Vesi 2022). Hankkeen johtaminen Hankkeen johtamiseen liittyvät resurssit ja toimintatavat korostuvat, mitä suuremmasta ja monimutkaisemmasta saneeraushankkeesta on kysymys. Vesihuoltoalalla on jo pidemmän aikaa tehty riskienarviointia vedentuotantoon liittyen, mutta rakennushankkeiden riskienhallinta on uudempi konsepti. Tavoitteiden asettelu ja muutosten hallinta Hankkeen tavoitteet tulee alussa määritellä huolellisesti ja selkeästi, jotta tilaaja ja tilaajan projektipäällikkö voivat ohjata muita kohti sitä. Tilaajan ja tilaajan projektipäällikön tulee huolehtia esim. Suunnittelun yhteydessä 2010-luvun alkuvuosina hankkeen riskejä ei arvioitu. Toisaalta KOSLSurakkavaiheessa aikaa oli varattu paremmin ja aikataulussa pysyttiin yllätyksistä ja muutoksista huolimatta. Kaupinojan saneeraushankkeessa laitoksen kapasiteettitavoite muuttui suunnittelun alkuvuosina, mutta muutokset ja niihin johtaneet syyt dokumentoitiin puutteellisesti. Mahdolliset muutokset ja niiden perustelut tulee dokumentoida huolella ja niistä tulee viestiä kaikille osapuolille. KVR-urakan riskejä arvioitiin, Afry, 1/3 vaaka 17 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. KVR-urakassa laadittiin aikataulusta työversiot mukaan lukien ainakin 27 revisiota. Vesihuollon toimintavarmuuden takia Kaupinojan laitoksen tuli olla tietyllä kapasiteetilla varalaitosvalmiudessa saneerausurakan aikana. Hankkeesta saadut kokemukset vahvistivat kuitenkin vesihuoltoalalla yleisesti tunnetun seikan, että vanhan saneeraaminen on usein haastavampaa kuin uuden rakentaminen. Havaintojen perustella keskeisimmät rakennuttamisen kehitystarpeet liittyvät tavoitteiden asetteluun ja muutosten hallintaan, resursointiin, valvontaan, projektin johtamiseen, päätöksentekoon ja aikataulutukseen sekä hankintoihin, sopimuksiin ja rajapintoihin. Kaupinojan hankkeen aikatauluun vaikutti tavoitteiden muuttumisen lisäksi myös yhteistyötahojen määrän kasvu. Imuputkiurakan myöhästyminen vaativien olosuhteiden ja monen toimijan välisen tiedonkulun haasteiden vuoksi viivästytti rakennustöitä yli puoli vuotta. Kaupinojan saneeraushankkeessa asia näkyi selkeänä kehityskaarena. Saneerauksen suuremmat riskit, kuten kymmeniä vuosia vanhat ja puutteelliset dokumentit, vanhojen rakenteiden ja tekniikan kunto sekä rakentamisen vaiheistamistarve, johtavat usein ennakoitua pidempään ja enemmän muutoksia sisältävään toteutusaikatauluun. Samoin urakkadokumentteihin jäi tulkinnanvaraisuutta tältä osin, mikä vaikeutti keskustelua siitä, saavutettiinko tavoitteet vai ei
KVR-urakassa jouduttiin sopimusten hajautuksen ja rajapintojen kanssa erimielisyyksiin, mutta ei KOSLSvaihekaan ongelmaton ollut. Imuputken rakennusalueesta Näsijärven pohjassa tehtiin kaksi laajaa pohjatutkimusta, joista tieto ei kuitenkaan liikkunut imuputkiurakassa ja viivettä syntyi imuputken pään siirtämisestä. 18 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. •Hankkeen epävarmuustekijät tulee pyrkiä tunnistamaan etukäteen. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneerauksen loppuraportti. Suorassa sopimussuhteessa tilaajan voi olla helpompi vaikuttaa toimituksen sisältöön. Yhteensovitus ja rajapinnat on suunniteltava etukäteen ja määriteltävä tarkkaan kaikkiin sopimuksiin. Esim. Sopimusten hajauttaminen, ketjuttaminen ja erillishankinnat on syytä harkita huolella. Saatavissa: http://intra-tampere.cloudnc.fi/fi-FI/ Toimielimet/Tampereen_Vesi_Liikelaitoksen_johtokunta/ Kokous_2482022. Toisinaan taas lähtötiedot hankittiin hyvissä ajoin, mutta niiden hyödyntäminen ei onnistunut. KVR-hankinnan suurin puute oli neuvottelumenettelyn jääminen vajaaksi, kun kaikkia yksityiskohtia ei tarkistettu ajoissa. urakoiden jakamisesta ja urakkarajapinnoista johtuen nämä puutteet pääsivät aiheuttamaan vahinkoa hankkeelle. •Muutosten hallinta ja niihin liittyvät toimintatavat tulee sopia. •Hankkeelle tulee varmistaa riittävät resurssit sekä sopia johtamisen, yhteistyön ja tiedonkulun toimintatavoista osapuolten kesken. oikea päätös tehtiin siinä, että konsortiot sallittiin kilpailussa, sillä muutoin kilpailu olisi ollut hyvin vähäistä. Samoin KVR-urakan hankinta haluttiin tehdä laatupainotteisena, mutta käytännössä laadun merkitys jäi pieneksi hankintayksikön ohjeistuksen takia. Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan kokous 24.8.2022. Pääurakkaan alistetuilla sivu-urakoilla ja erillishankinnoilla yhteensovitus, koordinointi, aikataulutus ja kustannusvaikutukset ovat tilaajan kannalta yksinkertaisempia. Kokemusten ja tiedon jakaminen hyödyttää tulevaa toimintaa Suuriin laitosrakentamisen hankkeisiin liittyy erilaisia epävarmuustekijöitä, joiden vaikutukset selviävät usein vasta rakennushankkeen edetessä. Muutokset ja niiden perustelut tulee dokumentoida huolella ja viestiä kaikille osapuolille. •Sopimusten hajauttaminen, ketjuttaminen ja erillishankinnat on syytä harkita huolella. Yhteensovitus ja rajapinnat on suunniteltava etukäteen ja määriteltävä tarkkaan kaikkiin sopimuksiin. Sopimusten tekeminen oikeaan aikaan ja niiden määrän hallinta nousivat suureen rooliin Kaupinojan hankkeessa. Vaikka kaukojäähdytyslaitos rakentui nopeasti, niin Kaupinojan KVR-urakoitsija sai oman työnsä valmiiksi vuotta aikaisemmin, jolloin pihatyöt jouduttiin irrottamaan KVR-urakasta ja siirtämään kaukojäähdytyslaitoksen urakkaan. Kirjallisuus Tampereen Vesi (2022). Laitoshankkeissa kannattaa kiinnittää huomiota etenkin seuraaviin asioihin: •Hankkeen tavoitteet tulee alussa määritellä huolellisesti ja dokumentoida selkeästi. Tampereen Sähkölaitos Oy:n kaukojäähdytyslaitoksen tuleminen samalle tontille oli harkittu muutos, joka kuitenkin vaikutti merkittävästi suunnitteluun, aikatauluihin ja urakoiden yhteensovittamiseen. mutta vasta KOSLS-vaiheessa riskienhallinnan suunnittelu oli kokonaisvaltaista ja ennakoivaa. Oikean sopimisja hankintatavan valitseminen ja aikatauluttaminen vaatii harkintaa ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa. KVR-urakka hankittiin neuvottelumenettelyllä, jossa koettiin osittaista onnistumista. Kaupinojan saneerauksen yleisja toteutussuunnittelu hankittiin kokonaishinnalla, mikä jälkikäteen ajatellen ei ollut sopivin palkkiomuoto hankkeen tavoitteiden muuttuessa kesken suunnittelun. Riskienhallinnan suunnittelusta sekä korjaavista toimenpiteistä tulee huolehtia oikea-aikaisesti. Mm. Tilaajan onkin hyvä varata riittävästi aikaa ja resursseja hankintoihin sekä kehittää laitoshankkeisiin liittyvää hankintaosaamista. Hankkeen alkuvuosina sopimuksia hajautettiin enemmän ja erillishankintoja tehtiin useita. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneerausja laajennushankkeen loppuraportti pyrkii osaltaan lisäämään tietoa vesilaitosten rakennuttamisen haasteista. Kaupinojan saneerauksessa lähtötiedot raakaveden laadusta ja etenkin sen käyttäytymisestä kemiallisessa käsittelyssä osoittautuivat puutteellisiksi. KOSLS-vaiheen pääurakka kilpailutettiin rajoitetulla menettelyllä, mutta hyvästä pohjatyöstä huolimatta vain yksi urakoitsija jätti tarjouksen. Hankinnat, sopimukset ja rajapinnat Suunnittelun ja toteutuksen hankintatapa ja sopimukset voivat vaikuttaa merkittävästi rakennushankkeen onnistumiseen
Kustannuksiin sisältyy yhteensä 20 km tunnelilouhintaa, josta pääosan muodostavat laitoksen tuloja poistotunneli. Laitoksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan poistoilmapiipussa olevalla jatkuvatoimisella mittauksella. Päätös jätevedenpuhdistamon sijoittamisesta Blominmäkeen tehtiin Espoon kaupunginvaltuuston toimesta vuonna 2009 ja puhdistamon toteutussuunnittelu ja rakentaminen tapahtuivat 2014–2023. K alliotiloihin louhittu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo on mitoitettu käsittelemään 500 000 asukkaan jätevedet ja sen mitoitus perustuu vuoden 2040 ennustettuun kuormitukseen. Blominmäen jätevedenpuhdistamon käynnistys Ensimmäisen viemärikäännön veden ohjauskourua hitsataan. Kustannukset olivat noin 510 M euroa. ANNA KUOKKANEN projektipäällikkö Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY anna.kuokkanen@hsy.fi JUKKA YLI-KUIVILA hankepäällikkö Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY KARI REINIKAINEN yksikön päällikkö, projektijohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Blominmäen kalliopuhdistamo Espoossa on Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo, joka korvasi käyttöikänsä päähän tulleen Suomenojan jätevedenpuhdistamon vuodenvaihteessa 2022–2023. Puhdistustulos on alkuvaiheen kokonaistypenpoistoastetta lukuun ottamatta pysynyt kuitenkin hyvänä. Käsitelty jätevesi voidaan hygienisoida UV-valolla jatkuvasti, uimakaudella tai poikkeustilanteissa. Pitkällisistä valmistelusta ja testauksista huolimatta jätevesien käsittelyn ensimmäiset kuukaudet ovat olleet haastavaa ja intensiivistä ongelmien ratkomista. Blominmäen jätevedenpuhdistamo on kuusilinjainen aktiivilietelaitos, jossa on jälkikäsittelynä sekä denitrifikaatiosuodatus että kemikalointi ja kiekkosuodatus. Esiselkeytystä ohitetaan osittain lisähiilen tarpeen vähentämiseksi. Aktiivilieteprosessilla on yhteinen palautuslietekierto ja ilmastusja jälkiselkeytyslinjoja voidaan käyttää toisistaan riippumattomasti. 19 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO
> 95 % < 8 mg/. Lisäksi urakoitsija suoritti kaikille laitteille omat toimintatestit ennen varsinaisia prosessiyksiköiden toimintakokeita eli SAT-testejä (site acceptance test). > 85 % Prosessikaavio. Jätevesien kääntöä edelsi runsas testaaminen, joka sisälsi aikaisemmin suoritetun automaatiojärjestelmän FAT-testauksen (factory acceptance test) käyttäen syötettyjä arvoja, prosessialtaiden ja putkien vedenja paineenpitävyyden testejä sekä laitteiden kenttätestauksia. Merkittävässä roolissa laitoksen energiataseessa on lämmön talteenotto useasta kohtaa prosessia ja lämpöakkuna toimiva 5 000 m³ katettu ja eristetty vesiallas. > 96 % Kokonaistyppi > 80 % < 5 mg/. 20 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. > 90 % COD Cr < 75 mg/. Lupamääräys HSY:n tavoite BOD 7ATU < 10 mg/. > 96 % < 0,20 mg/. Vesitestejä suoritettiin käyttäen tulotunnelin ja laitoksen kallion suotovesiä, jotka kerättiin erillisten saostusaltaiden kautta prosessialtaisiin, sekä Suomenojan käsiteltyä jätevettä. > 96 % Kokonaisfosfori < 0,25 mg/. Valmistautuminen jätevesien kääntöön Puhdistamon käynnistyksen lähtökohtana oli, että viemäröintialueen jätevedet käännetään Blominmäkeen kolmessa osassa, ja ensimmäisen käännön tapahtuessa laitoksella tulee olla käytössä esikäsittely, eli välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys, riittävä biologinen kapasiteetti aktiivilieteprosessissa ja mädätyksessä, kiekkosuodatus, lietteen kuivaus, prosessikemikaalit, lämpöverkostot sekä prosessitilojen ilmanvaihtojärjestelmät. Jotta mädätyksessä olisi riittävä kapasiteetti, kun jäteveden käsittely alkaa, kaksi neljästä 6 300 m³ mädättämöstä lämmitettiin 37 °C lämpötilaan, niiden vedenpintaa laskettiin ja siemenlietteeksi tuotiin säiliöautoilla mädätettä Suomenojalta yhteensä 1 300 m³, eli 10 % tilavuuYmpäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ja suunnittelun lähtökohtana olleet puhdistustavoitteet: enimmäispitoisuus ja vähimmäisreduktio. Mahdollisimman pian tämän jälkeen käynnistettäviä prosessin osia olisivat denitrifikaatiosuodatus ja energiantuotanto biokaasusta. Liete mädätetään neljässä mädätysreaktorissa ja biokaasusta tuotetaan sähköja lämpöenergiaa kaasumoottoreilla ja -kattiloilla. Sähköenergiaa tuotetaan myös aurinkopaneeleilla, kaasumoottorien pakokaasun lämpöä käyttävällä ORC-laitteistolla ja käsitellyn jäteveden lähtökanavassa olevalla vesiturbiinilla
Ensimmäisessä vaiheessa marraskuun 2022 alussa käännettiin Söderskogin tunnelihaaran vedet, mikä vastasi neljännestä kokonaisvirtaamasta, joka on nykytilanteessa noin 100 000 m³/d. Marraskuun lopussa käännettiin Suomenojan alueelle lännestä tulevat vedet, minkä jälkeen Blominmäessä käsiteltiin puolet viemäröintialueen jäteveRaakasekalietettä tuodaan Suomenojalta mädättämön ruokkimiseksi ennen jätevesien kääntöä. Jätevesiä Esikäsittely Ferrosulfaatti hiekanerotukseen Esiselkeytys Esiselkeytyksen ositt. pitoisuudessa. desta. Tämän jälkeen mädättämöitä ruokittiin kuukauden ajan Suomenojalta kuljetetulla raakasekalietteellä, noin 0,1 g/gTS vuorokaudessa, siten että kuormitusta kasvatettiin noin 30 % viikossa, ja seurattiin mädättämöiden VFA-alkaliteetin suhdetta bikarbonaattialkaliteettiin. Koska lietteiden määrät olivat erittäin suuria, tutkittiin mahdollisuutta kuljettaa niitä koneellisesti tiivistettynä tai jopa kuivattuna, mutta lopulta tähän ei päädytty minkään lietejakeen osalta. ohitus Ilmastus Kalkki ilmastukseen Nestemäiset jätteet ilmastukseen Metanoli ilmastukseen Jälkiselkeytys Ferrosulfaatti jälkiselkeytykseen Polymeeri jälkiselkeytykseen DN-suodatus Metanoli DN-suodatukseen Kiekkosuodatus Polymeeri kiekkosuodatukseen Polyalumiinikloridi kiekkosuodatukseen UV-hygienisointi Esisakeutus Polymeeri esisakeutukseen Mädätys Linkokuivaus Polymeeri lietteen kuivaukseen Rejektiveden selkeytys Deammonifikaatio Soihdut Kaasukattilat Kaasumoottorit Sakokaivolietteiden vastaanotto Rasvakaivorasvojen vastaanotto Helmikuu 2023 Maaliskuu 2023 Marraskuu 2022 Joulukuu 2022 Tammikuu 2023 25 % 50 % 100 % 21 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. Lietteiden siirrossa tavoiteltiin noin 1,5 g/. lietepitoisuutta alkuvaiheessa käyttöön otettavissa kahdessa 15 000 m³ ilmastuslinjassa. Blominmäkeen johdettu osuus viemäröintialueen jätevesistä ja prosessiyksiköiden käyttöönotto maaliskuun 2023 alkuun mennessä. Mädättämön käynnistyksen alussa biokaasun talteenotto ei ollut mahdollista, sillä metaanipitoisuus ei ollut riittävää soihtupolttoon. Käytössä olevien linjojen lukumäärää kasvatettiin vaiheittain. Aktiivilieteprosessin siemenlietettä kuljetettiin Viikinmäestä loka-autoilla ennen ensimmäistä jätevesien käyttöä yhteensä noin 2 000 m³, palautuslietteen sakeudessa eli noin 8–10 g/. Kolmeviikkoiseksi suunniteltu ruokintajakso pitkittyi viikolla, sillä ensimmäistä jätevesien kääntöä jouduttiin siirtämään. Lisäksi aktiivilietettä johdettiin Suomenojalta tulotunnelia pitkin noin kaksinkertainen määrä. Viemäröintialueen vesien kääntö osissa ja prosessiyksiköiden käyttöönotto Jätevedet käännettiin Blominmäen puhdistamolle vaiheittain
sistä. Mädättämöä ei kuitenkaan vielä lämmitetty prosessilämpötilaan, mikä rajoitti merkittävästi kaasun muodostumista. Välppien ja välppeenkäsittelyn sekä pintalietteen poiston ongelmat aiheuttivat runsaasti ylimääräistä työtä, mutta eivät vaikuttaneet puhdistetun jäteveden laatuun. Viimeisessä vaiheessa käännettiin Rusthollarinkadun tunnelihaaran jätevedet tammikuun 2023 lopulla. Muilta osin jäteveden ja lietteen käsittely on ongelmista huolimatta onnistunut hyvin. Energiantuotanto biokaasusta ei ollut mahdollista ja kaikki biokaasu poltettiin soihduilla. Jätevesien kääntöjä jouduttiin lykkäämään alkuperäisestä suunnitelmasta, johtuen puutteista ja ongelmista laitoksen valmiusasteessa. Käytettävissä olevien prosessiyksiköiden määrä ensimmäisen vesien käännön yhteydessä ei ollut täysin ennakkosuunnitelman mukainen. Tulopumppausta käytettiin aina toiseen kääntöön asti 8–20 tunnin jaksoissa, keskimäärin 15 tuntia vuorokaudesta. Mädätteen alkuvaiheen sisäinen kierto prosessiin ei ehtinyt muodostua ongelmaksi. Metanolin puute aiheutti sen, että kokonaistypenpoistoaste pysyi pitkään alhaisena. Välivarastona toimineesta kolmannesta mädättämöstä vapautunutta biokaasua ei saatu talteen ennen tammikuuta 2023, koska kaasuputkisto oli yhteydessä neljänteen mädättämöön. Uusien ilmastuslinjojen käyttöönotto osoittautui helpoksi ja nopeaksi yhteisen palautuslietekierron ansiosta. Myös mädätyksen kuormitus vesien käännön jälkeen oli ennakoitua pienempi ja kuormitus ja kaasuntuotto eivät kasvaneet jätevesien käsittelyn alkaessa vaan pienenivät tilapäisesti. Kemikaaleista oli käytössä kriittisimmät ferrosulfaatti ja kalkki. Jälkikäsittely-yksiköt ovat olleet Biokaasua poltetaan soihdulla ennen kaasukattiloiden käyttöönottoa. Lisää prosessiyksiköitä ja -linjoja otettiin käyttöön toisen jätevesien käännön yhteydessä ja edelleen seuraavien kuukausien aikana. Aktiivilietteen johtaminen tulotunnelia pitkin Suomenojalta onnistui vain puolittain ja käynnistysvaiheessa lietepitoisuus ilmastusaltaissa oli alle 1 g/L. Mädätettä jouduttiin ensimmäisten viikkojen ajan linkokuivauksen sijaan johtamaan sisäisenä kiertona takaisin vesiprosessiin. Kalkin annosteluruuvia kalibroidaan. 22 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Ympäristövaikutusten näkökulmasta merkittäviä olivat metanolin siirtopumppujen ongelmat ja neljännen mädättämön pitkittyneet työt. Puhdistamon toiminta Ensimmäisessä vaiheessa käännetyn viemäröintialueen osuus kokonaisvirtaamasta oli jonkin verran ennakoitua pienempi. Pumppausten välissä vedenpinnan tulotunnelissa annettiin nousta. Viipymä ilmastuksessa oli kuitenkin pitkä ja nitrifikaatio toimi ongelmitta alusta alkaen. Tarvittavan lietemäärän suuruuden takia lietteen kuljetus Viikinmäestä kesti useita vuorokausia, mikä merkitsi biologisen aktiivisuuden heikkenemistä. Ylijäämälietteen poisto aloitettiin vasta juuri ennen toista jätevesien kääntöä
Nykytilanne ja jatko Puhdistamon marras-joulukuun 2022 puhdistustulos oli fosforin osalta tavoitteiden mukainen 0,18 mg/. Biologisten prosessien toiminnassa ei esiintynyt ongelmia. Sen sijaan ensimmäisten kuukausien aikana ilmenneiden laitteiden, mittausten ja automaation ongelmien laajuus ylitti ennakko-odotukset. Laitos saatetaan lopulliseen käyttökuntoon ja ohjaus optimoidaan vuoden 2023 aikana. Mitä opittiin. Aivan kaikkea ennakkotestaus ei todennäköisesti olisi pystynyt paljastamaan, ja riskinä olisi ollut jätevesien käännön ja Suomenojan puhdistamon alasajon lykkääntyminen. Myös lämmöntalteenottoja lämmitysverkostot ovat toimineet hyvin käynnistyksen alusta alkaen. Prosessiautomaatiossa on edelleen toimintoja, joita ollaan vasta ottamassa käyttöön, kuten ilmastuksen hapen asetusarvojen ja ilmastetun tilavuuden ohjaus ammoniumtyppipitoisuuden perusteella, tulopumppauksen säätö sekä runsaasti pienempiä korjauksia ja muutoksia vaativia toimintoja. Ennakkovarautuminen ja siemenlietteen ja mädätyksen esiruokinnan määrät olivat riittäviä, jopa ylivarovaisia. Käyttöönottoa odottavat myös puhdistamon toiminnan kannalta vähemmän kiireelliset lietteen esisakeutus, rejektivesien deammonifikaatio, UV-hygienisointi ja lähtevän veden turbiini. Korkein virtaama ajoittuu ennen viimeistä jätevesien kääntöä ja johti käännön lykkäämiseen viikolla suunnitellusta. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 4.11.2022 4.12.2022 3.1.2023 2.2.2023 4.3.2023 Lä ht ev ä ko ko na ist yp pi (m g/ l), po ist ot eh o (% ), jä te ve de n lä m pö til a °C Kä sit el ty jä te ve si (m ³/d ) Käsitelty jätevesi (m³/d) Lähtevä kokonaistyppi (mg/l) Typenpoistoteho (%) Jäteveden lämpötila °C 23 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. Puhdistamon oma sähköntuotanto kaasumoottoreilla pyritään käynnistämään huhtikuun aikana, johon asti kaasu hyödynnetään lämmöntuotannossa kaasukattiloilla. Prosessiyksiköiden, -linjojen ja mittausten runsauden ja korkean automaatioasteen takia korjauskohteita on ollut erittäin paljon. Nämä puutteet eivät estä hyvän käsittelytuloksen saavuttamista, mutta aiheuttavat ylimääräistä työtä laitoksen operoinnissa ja lisäävät kemikaalien ja energian kulutusta optimitilanteeseen verrattuna. Ennen jätevesien kääntöä tehty testaus osoittautui selkeästi riittämättömäksi ja puhdistamon valmiusasteen puutteet nousivat selvästi esiin vesien käännön myötä. merkittävässä roolissa hyvien typpija fosforituloksen varmistamisessa. Voidaan jälkiviisaasti todeta, että merkittävästi perusteellisempi ennakkotestaus olisi ollut tarpeen, erityisesti laajan ja monimutkaisen prosessiautomaation osalta. ja 97 %, mutta kokonaistypenpoistoaste jäi 62 %:iin. Korjattavaa löytyy jatkuvasti ja merkittävä osa projektija käyttöhenkilöstön työajasta kuluu edelleen laiteja automaatio-ongelmien selvittelyyn. Maaliskuussa 2023, tämän artikkelin valmistuessa fosforitulos on pysynyt yksittäisiä näytekertoja lukuun ottamatta hyvänä ja kokonaistypen osalta on saavutettu tavoitteena oleva yli 90 % reduktio. Käsitelty jätevesivirtaama, lämpötila ja kokonaistypenpoiston kehitys. Käytännössä kunkin prosessiyksikön käyttöönotto on toiminut lopullisena testauksena ja korjaustarpeita laitteiden, mittausten tai automaation toiminnassa – joskus kaikissa samanaikaisesti – on ilmennyt lähes poikkeuksetta, ja korjaamisen ensimmäisenä työvaiheena on ollut sen selvittäminen, missä varsinainen vika on. Resurssien näkökulmasta tilannetta helpottaa se, että jätevesiä ei johdeta enää Suomenojan puhdistamolle, eikä käyttöhenkilöstö joudu enää operoimaan kahta puhdistamoa
Samalla voidaan arvioida kokonaisuutena laitoskohtaisen varautumisen toimivuutta alueellisen riskin mahdollisesti toteutuessa. 2021). Työ toimi taustaselvityksenä kansalliselle vesihuoltouudistukselle, jonka tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas, mutta samalla kestävä vesiTERHI RENKO Osastopäällikkö, TkT, AFRY Finland Oy terhi.renko@afry.com Kirjoittaja työskentelee Vesihuollon kehittämispalveluiden osastopäällikkönä AFRY:llä erikoisalanaan vesihuollon strateginen kehittäminen. Toisaalta ainakin kunnalliset vesihuoltolaitokset osallistuvat varsin aktiivisesti myös kuntien valmiussuunnitteluun. 2021) ja Vesihuoltolaitosten digistrategia – portaat digitalisaation hyödyntämiseen (Ikäheimo & Metsävuo 2020) sekä KYBER-VESI-hanke (VTT 2019). Vesihuollon alueellinen varautuminen ja huoltovarmuus 24 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Vesihuoltolaitosten turvallisuusjohtaminen (AFRY Finland Oy, 2021), Vesihuoltolaitosten laatujärjestelmän malli (Makkonen ym. Lähestymiskulma on kuitenkin ollut ensisijaisesti laitoskohtainen. Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmassa (Kansallisen vesihuoltouudistuksen visioryhmä 2021) on tunnistettu varautumista koskevien suunnitelmien yhteensovittaminen kehittämistarpeeksi lainsäädännön tarkistamisessa, mutta sen laajuusnäkökulmaa ei ole spesifioitu. Varautumisessa vesihuoltolaitosten yhteistyöllä on kuitenkin nykyisellään merkittävä rooli ja koordinoiduilla ratkaisuilla varautumisen tasoa voidaan parantaa. Turvallisuustilanteen muuttuessa ja mm. Varautumista, turvallisuusjohtamista ja huoltovarmuutta on aiemmin tarkasteltu tavallisesti vesihuoltolaitoskohtaisesti. V esihuoltolaki (2001/119) edellyttää vesihuoltolaitoksilta suunnitelmaa häiriötilanteisiin varautumisesta, ja Terveydensuojelulaki (1994/763) puolestaan vedentuotantoketjun riskienhallintasuunnitelmaa, joka useimmiten toteutetaan Water Safety Plan -muotoisena. Häiriötilanteisiin varautumiseen on laadittu opas (Vesihuoltopooli 2016) toimintakorttimalleineen, ja WSP:hen on kehitetty työkalu ja ohjeistus (STM 2023). RITVA LAITALA Suunnittelupäällikkö, asiantuntija, TkL, AFRY Finland Oy ritva.laitala@afry.com Kirjoittaja työskentelee vedenjakelun ja viemäröinnin suunnittelupäällikkönä sekä varautumisen asiantuntijana AFRY:n Vesihuollon konsultointitiimissä. sähkönjakeluhäiriöriskin kasvaessa on viime aikoina kiinnitetty entistä enemmän huomiota mahdollisten alueellisten häiriöiden todennäköisyyksiin, seurausten vakavuuteen sekä siihen, miten alueellista varautumista voidaan edelleen parantaa sekä ohjeistuksen että laitosten välisen tiedonjaon myötä. Jo aiemmin on tunnistettu tarve vesihuollon kokonaisturvallisuuden kehittämiseen ja aihetta onkin käsitelty keskeisesti viime aikoina lukuisissa hankkeissa: mm. Hyvän vesihuollon tavoitteet ja mittarit määriteltiin niin, että ne ohjaavat ja kannustavat toimijoita kestävään ja laadukkaaseen toimintaan. Hyvän vesihuollon kriteerit ja huoltovarmuusindikaattorit Vuonna 2021 laadittiin vesihuoltoalalle hyvän vesihuollon kriteerit, jotka toimivat eri toimijatahojen ja osapuolten yhteisenä työkaluna (Renko ym. Lainsäädäntö on eri pienille talousvettä toimittaville laitoksille, joilla ei ole kunnan hyväksymää toiminta-aluetta
Alueellinen huoltovarmuuden tilannekuvamalli Vesihuollon alueellisen huoltovarmuustilannekuvan toimintamalli kehitettiin Uudenmaan vesihuollon nykytilanne ja huoltovarmuuden tilannekuva -hankkeen aikana 2022–2023. Mallia pilotoitiin Uudellemaalle, mutta tavoitteena oli luoda toimintamalli, jota voidaan hyödyntää kaikkialla Suomessa alueellisessa arvioinnissa. Hyvän vesihuollon kriteerit osa-alueittain (Renko ym. Huoltovarmuuskriteerit täyttää erikokoisista laitoksista varsin vaihteleva osa, mutta ne ovat tavoitetasoltaan kohtalaisen tiukat. 2021). Lisätietoja saatiin myös täydentävässä kyselyssä, jolla selvitettiin mm. Vastausprosentti kyselyyn oli noin 40 % alueen laitoksista. Hanketta on koordinoinut Etelä-Savon ELY-keskus ja se on saanut rahoitusta Huoltovarmuuskeskukselta. nykyistä laitoskohtaista ja ylikunnallista varautumista, resursseja, odotuksia toimintaympäristön muutoksesta ja uhkia tai mahdollisuuksia vesihuoltotoiminnan suhteen. Vastauksista koottua tietoa hyödynnettiin huoltovarmuustilannekuvan laadinnassa. Vastausten perusteella arvioitiin, että koronapandemian ja turvallisuustilanteen muutoksen myötä häiriötilanteisiin varautumisen taso on parantunut viime vuosina usean kokoluokan laitoksilla merkittävästi, mutta vielä löytyy kehitettävääkin. Hankkeessa testattiin huoltovarmuusindikaattoreita, arvioitiin niiden kehitystarpeita sekä edistettiin vesihuoltolaitosten alueellista varautumisyhteistyötä Uudellamaalla. Hankkeen aikana pidettiin myös puolen päivän lähityöpaja (osallistui noin 20 % alueen laitoksista), jossa sekä arvioitiin hyvän vesihuollon kriteereitä ja huoltovarmuusindikaattoreita että arvioitiin onnistumisia sekä laajempia kehittämistarpeita laitoskohtaisessa ja alueellisessa huoltovarmuudessa. Välillisinä tavoitteina oli lisäksi alueellisen häiriötilanteisiin varautumisen kehittäminen yhteistyössä ELY-keskusten ja vesihuoltolaitosten kanssa ja tunnistaa vesihuollon kytköksiä yhteiskunnan muihin kriittisiin toimintoihin. Vesilaitosyhdistys on edelleen muokannut kriteeristöä vuoden 2022 kuluessa siten, että kriteerit olisivat yksiselitteisiä, tasapuolisia ja sähköiseen kriteerityökaluun soveltuvia ja myös huoltovarmuusindikaattorit on lisätty niihin. Pilotoinnissa olivat mukana Uudenmaan alueen noin 60 vesihuoltolain tarkoittamaa vesihuoltolaitosta, neljä tukkulaitosta sekä lisäksi noin 40 vesihuolto-osuuskuntaa, joille ei ole määritetty toiminta-aluetta. Vesihuoltopooli kehitti vuoden 2021 aikana lisäksi huoltovarmuusindikaattorit, jotka on muokattu hyvän vesihuollon kriteereitä hyödyntäen, sekä luomalla uusia kriteereitä. TURVALLINEN JA TOIMINTAVARMA 1.Laadukas, raakaveden laadun huomioiva vedenkäsittelyprosessi 2.Ajantasainen varautumisja valmiussuunnittelu ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 3.Kriittiset asiakkaat, väliaikainen vedenjakelu ja poikkeustilanteiden viestintä 4.Kemikaalit, varaosat ja kriittiset palvelut KUSTANNUSTEHOKAS JA ORGANISOITU 5.Laitoksella on riittävät henkilöstöresurssit ja ammattitaitoinen henkilökunta, ja varallaolo on suunniteltu 6.Omaisuuden hallinta, operointi ja kunnossapito on suunnitelmallista 7.Johtaminen on suunniteltua ja toiminta on kannattavaa 8.Käyttötalouden hallinta ja hankinnat ovat suunniteltuja, tehostettuja ja läpinäkyviä KESTÄVÄ JA KEHITTYVÄ 9.Jätevesien käsittelyn ja johtamisen ympäristökuormitus minimoidaan 10.Kestävä ja energiatehokas 11.Asiakaspalvelu ja viestintä on suunniteltua ja läpinäkyvää 25 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. huolto (Kansallisen vesihuoltouudistuksen visioryhmä 2021). Hyvän vesihuollon kriteerit on esitetty kuvassa 1 . Tilannekuvamallin kehittämiseksi pyydettiin Uudenmaan vesihuoltotoimijoita vastaamaan Hyvän vesihuollon kriteerit -kyselyyn, jolla saatiin vastauksia sekä hyvän vesihuollon kriteereihin että huoltovarmuusindikaattoreihin noin kolmasosalta alueen laitoksista. Kuva 1
kunnittain tai maakunnittain, joissa jaetaan tietoa esim. Selvitystyön yhtenä tavoitteena oli myös arvioida, miten verkostomallinnuksella voidaan edistää toimintavarmuuden parantamista. Alueellisiksi vahvuuksiksi hankkeessa tunnistettiin esimerkiksi jo olemassa olevat yhteiset usean kunnan häiriötilanneviestijärjestelmät, usean kunnan yhteinen kaluston ja henkilöstön varautumisyhteistyö sekä varaosalainaus. Yhdysja varavesiyhteyksien toimintavarmuus Alueellisen häiriötilanteisiin varautumisen tilannetta on selvitetty myös Pirkanmaalla, kun ELY-keskus teetti yhteistyössä alueen vesihuoltolaitosten kanssa selvityksen yhdysja varavesiyhteyksien toimintavarmuuksista vuonna 2022. Kuva 2. Työn tulokset auttavat laitoksia kehittämään yhdysja varavesiyhteyksien käyttöä, alueellista yhteistyötä sekä osaltaan myös vedenhankinnan suunnittelua. Joissakin kunnissa on myös useamman vesihuoltolaitoksen ja vesiosuuskunnan yhteistapaamisia tiedonvaihtoa varten. Kartoitetun tiedon avulla haluttiin saada käsitys siitä, mitkä tekijät saattavat aiheuttaa ongelmia yhdysja varavesiyhteyksien hyödyntämisessä ja niiden toimintavarmuudessa. Pienten laitosten ja vesiosuuskuntien hankintojen yhteiset kilpailutukset mm. tiedettävä kriittisten palvelujen toimittajien kokonaisresurssit ja toimitusvarmuus kriisitilanteissa Sähkönjakelun varmistaminen 26 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. kunnossapitopalvelujen, tietojärjestelmien ja varaosien, ehkä jopa yhteisen palkattavan henkilöstön osalta Pienten laitosten ja vesiosuuskuntien ottaminen mukaan kunnan valmiussuunnitteluun ja harjoituksiin, etenkin kaivattiin harjoituksia vesiosuuskuntalähtöisille ongelmatilanteille Koulutuspäivät tai yhteistyöpäivät vesiosuuskunnille esim. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kohdealueen yhdysja varavesiyhteyksistä. Alueellisesti kehitettäviä toimintatapoja on esitetty kuvassa 2 . yhdysvesijohtojen sopimusten ja ominaisuustietojen tilanteesta, yhteyksien käyttötavasta, yhteyden luonteesta ja liitoskohdista verkostoon, verkostojen mallinnustiedoista ja kapasiteetin riittävyydestä nykyisin ja tulevaisuudessa, käytön ja käyttöönoton ohjeistuksesta, yhteistyöstä toimijoiden välillä sekä vedenjakelun varmuuteen liittyvistä riskeistä eri tilanteissa ja toiminnassa olevista puutteista. Hanke toteutettiin vesihuoltolaitosten kanssa yhteisinä työpajoina. Niissä käytiin läpi, miltä yhdysvesijohtojen käytettävyys ja toimintavarmuus näyttää lähtötiedoista työstettyjen havainnekarttojen, kapasiteettitarkastelujen ja vesitaseaineistojen perusteella. Havaintoja tehtiin mm. Esimerkkejä alueellisesti kehitettävistä huoltovarmuuden toimintatavoista. Toimijoiden kanssa mietittiin yhdessä, mitä käytännön toimia on tarpeellista tehdä ja mihin asioihin jatkossa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota toimintavarmuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tarkoituksena on, että yhteyksien toimivuus on varmistettu käytännössä sekä pidemmällä aikavälillä että häiriötilanteissa. varautumisen ja omaisuudenhallinnan suhteen Jatkuvuudenhallinnan huomioon ottaminen hankinnoissa, mm. Lisäksi käytössä on jo ylikunnallisia hankintarenkaita muun muassa lietteenkäsittelyn ja kemikaalien osalta
Makkonen, E., Kuulas, A., Luoma-aho, K., Koskinen, A-L., Bäck, J., Hakala, T., Renko, T., Sahlstedt, J. STM, 2023. 27 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. (Sitowise Oy), 2020. VTT, 2018. Käyttöönotolle täytyy olla olemassa kirjalliset ohjeet. . Vesihuoltolaitosten laatujärjestelmän malli (2021). ISBN 978-952-6697-55-0. . . Sopimukset . Yleinen verkoston toiminnallisuuden hahmottaminen . Renko, T., Sahlstedt, J., Aurola, A., Vilpanen, M. KYBER-VESI-hanke. Sopimusten tilanne varmistettava voimassaolon, ajantasaisuuden ja tiedon oikeellisuuden osalta. virtaussuuntien vaihtumisen myötä. Sopimuksissa tulisi määritellä mm. & Härkki, H. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 68. korjattu painos. & Metsävuo, J. 2. Huoltovarmuusorganisaatio, Vesihuoltopooli. Maaja metsätalousministeriö. ISBN 978-952-5608-35-9. Vesihuoltolaki (2001/119). yhteyksien käytölle sovittu normaalitilanteen virtaama ja maksimivirtaama ja kustannusten jakautuminen sekä esim. . Osaaminen . (AFRY Finland Oy), 2021. Turvallisuusjohtaminen vesihuoltolaitoksilla. Suunnitelma tukee myös uusien työntekijöiden perehdytystä. Avuksi verkostojen hydraulinen mallintaminen yhdysvesijohtojen kanssa. Ikäheimo, A. Kirjallisuus AFRY Finland Oy (Laitala ym.), 2021. Varauduttava käyttöönoton vaatimien huuhteluiden ja näytteenoton vaatimaan aikaan sekä selvittää käyttöönoton ja testauksen vaikutukset muualla verkostossa esim. (https://stm.fi/talousveden-toimenpideohjelma, lainattu 6.3.2023). . Lyhyet kyberturvallisuusohjeet vesihuoltolaitoksille. Selkeytetään myyntimäärien ja laatuvastuiden osalta. . Yhdysvesijohtojen käytettävyys ja maksimikapasiteetti verkostopaineiden ja painetasoerojen riittävyyden näkökulmasta. Havaintojen perusteella tehtyjä keskeisimpiä suosituksia on koostettu taulukkoon 1 . Varayhteyksiä ja venttiileitä tulee testata aika ajoin, jotta käytettävyys säilyy. Verkkosivu: Talousveden toimenpideohjelma – Water Safety Plan. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 59. Ajantasainen tieto . Toimintatavat yhdysvesijohtojen osalta täytyy olla molempien osapuolten tiedossa ja käyttötilanteessa tai sen muuttuessa tiedotetaan osapuolia. . Vesihuoltopooli, 2016. Vesihuoltolaitosten digistrategia – portaat digitalisaation hyödyntämiseen. Varavesiyhteyksien tiedot ja käyttöohjeet tulee olla riittävällä tarkkuudella varautumissuunnitelmassa. Terveydensuojelulaki (1994/763). Tarkistuslista on vapaasti vesihuoltolaitosten hyödynnettävissä ja löytyy netistä. Taulukko 1. ISBN 978-9526697-65-9. . Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 73. (AFRY Finland Oy), 2021. ISBN 978-952-5608-35-9. Vedenjakelujärjestelmän tuntemus . Hankkeen pohjalta on lisäksi laadittu keväällä 2023 vesihuoltolaitosten oman arvioinnin tueksi yhdysja varavesiyhteyksien toimintavarmuuden tarkistuslista, jonka avulla vesihuoltolaitos voi selvittää omien yhdysjohtojensa tilannetta ja niihin liittyviä kehittämistarpeita. ISBN pdf: 978-952-366-191-2. Havaintojen perusteella tehdyt keskeisimmät suositukset yhdysja varavesiyhteyksien osalta. Käytettävyys . Kannustetaan varautumisharjoituksiin vesihuoltolaitosten sisällä ja yhdessä naapurilaitosten kanssa. Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma. Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen (http://www.huoltovarmuus.fi). Asiakkaille viestitään häiriötilanteessa. Hyvän vesihuollon kriteerit Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 65. Kansallisen vesihuoltouudistuksen visioryhmä, 2021. Varautuminen tulisi käydä läpi yhdessä muiden toimijoiden ja suurten vedenkäyttäjien kanssa. ISBN 978-952-6697-62-8. . Mihin suuntaan vesi siirtyy ja mistä vesilähteestä vesi on peräisin (jos toimijoiden verkostojen välisiä liitoskohtia on paljon). . . Yhteystiedot ovat ajan tasalla. . Tieto siirtyy kenttähenkilöiden välillä. varavesiyhteyden käyttöönoton, testauksen ja huuhteluiden vastuut
Kyberturvallisuuskeskuksen viimeisten raporttien mukaan suomalaisiin organisaatioihin kohdistuu nyt jatkuvasti kasvavaa kiinnostusta. Kyberturvallisuusdirektiivi uudistuu Kyberturvallisuuden merkityksen lisääntyminen näkyy myös Euroopan unionin säädöstoiminnassa. Direktiivissä on lueteltu vähimmäistoimenpiteet, jotka kaikkien soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden on toteutettava hallitakseen toimintoihinsa kohdistuvia kyberturvallisuusriskejä. Muihin verrattuna vesihuolto jää toimialana alle keskitason kokonaiskypsyyttä arvioitaessa, joten kyberturvallisuuden hallintaan ja yhteistyöhön omistajatahojen sekä IT-toimittajien kanssa tulee panostaa lisää. Kybermittarin avulla organisaatiot voivat systemaattisesti käydä läpi kyberturvallisuuden eri osa-alueita ja määrittää nykyisen kypsyystasonsa. Tämän vuoden talousarviossa tarkoitukseen on varattu 2,5 miljoonaa euroa, ja haku alkaa suunnitelman mukaan alkusyksyllä. Muutos edellisvuosiin näkyy esimerkiksi siinä, että nykyään kiristyshaittaohjelmia vaikuttaa kohdistuvan yhteen ennalta valittuun kohteeseen entistä useammin. Kyberturvallisuus on tulossa ajankohtaisemmaksi kehityskohteeksi myös vesilaitoksilla. Tietoja analysoimalla voidaan tarkastella, minkälaisia vaikutuksia häiriöillä on ollut ja miten kyberturvallisuuden tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä. Kyberturvallisuusdirektiivin toimeenpanon etenemistä voi seurata valtioneuvoston Hankeikkuna-palvelusta. Vesihuoltolaitosten kyberturvallisuutta parantavia hankkeita tuetaan valtion budjettirahoituksella. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan Suomeen kohdistuu joka päivä monen tasoisia kyberuhkia palvelunestohyökkäyksistä eritasoisiin kyberrikollisten tietomurtojen ja kiristyshaittaohjelmien levittämisen yrityksiin. NIS2-direktiivin tavoitteena on vahvistaa sekä EU:n yhteistä että jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuuden tasoa kriittisten sektoreiden osalta. Huoltovarmuuskeskus on arvioinut eri toimialojen kyberturvallisuuden nykytilaa. Millaisia vesilaitoksia vaatimukset koskevat, selviää lainsäädäntöhankkeen edetessä”, kertoo neuvotteleva virkamies Johanna Kallio maaja metsätalousministeriöstä. Kyberhyökkäysten luonne on muuttunut siten, että erityisesti hyökkäykset tarkkaan valittuihin kohdeorganisaatioihin ovat lisääntyneet. Vesilaitosten varauduttava lisääntyviin kyberuhkiin T raficomin Kyberturvallisuuskeskus tuottaa koko yhteiskuntaa koskevaa kansallista kyberturvallisuuden tilannekuvaa. Viime vuoden lopulla julkaistu kyberturvallisuusdirektiivi (NIS2) korvaa aiemman EU:n verkkoja tietoturvadirektiivin. 28 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO TEKSTI: TUOMO HÄYRYNEN. Direktiivi koskee vesihuollon, juomaveden ja jäteveden lisäksi lukuisia muita toimialoja. Jäsenmailla on direktiivin voimaantulosta 21 kuukautta aikaa saattaa säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään, joten lainsäädäntöhanke tulee olla valmis syksyllä 2024. Kybermittari tarjoaa käyttäjälle pohdittavaksi noin 350 erilaista, kypsyystasolle ja tavoitteisiin ryhmiteltyä käytäntöä, joita arvioimalla luodaan kokonaiskuva organisaation kyberturvallisuuden kypsyystasosta. Kyberturvallisuuskeskuksen ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä on kehitetty alun perin huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden tarpeisiin Kybermittari-työkalu. Kybermittari avuksi organisaation kyberturvallisuuden kehittämiseen Organisaatioiden valmiuksia kohdata kyberhyökkäyksiä voidaan ennalta arvioida. Tulokset auttavat osaltaan luomaan kehityssuunnitelman ja mittariston kyberturvallisuuden johtamisen tueksi. Viime kuukausina valtionhallinto ja huoltovarmuuskriittiset toimijat ovat olleet entistä useammin kyberhyökkäysten kohteina. Etelä-Savon ELY-keskus tiedottaa haun avautumisesta. ”Direktiivi toimeenpannaan ensisijaisesti yleislailla, joten vaatimukset ovat periaatteessa samat kaikille toimialoille. Yhteiskunnan kriittisille sektoreille osoitetaan kyberturvallisuutta vahvistavia riskienhallintavelvoitteita ja raportointivelvoitteet kyberhäiriöistä
Vesihuoltojohtaja Juha Hiltula pitää harjoitusta hyödyllisenä ja suositeltavana kokemuksena. Harjoituksessa tutustuttiin esimerkkien kautta mahdollisiin riskeihin, ja saadut havainnot koottiin yhteen. Kemin Energia ja Vesi Oy on yksi harjoituksiin osallistuneista vesilaitoksista. Se on myös auttanut hahmottamaan, mitä ovat toiminnan kannalta kriittiset resurssit, kertoo erityisasiantuntija Harri Koivunen Kyberturvallisuuskeskuksesta. ”Keskeinen ongelma tässäkin asiassa vaikuttaa olevan resurssipula. Vesilaitosten Kybermittarin testausprojekti päättyy elokuussa ja syksyn aikana siitä laaditaan loppuraportti. ”Harjoituksessa olivat mukana vesilaitoksen lisäksi myös kaupungin tietohallinnon keskeiset ihmiset sekä tietojärjestelmätoimittajien edustajat. Vertaisryhmän kokemukset ja vinkit ovat olleet varsin hyödyllisiä kehittämistoiminnan kannalta”, Juha Hiltula kertoo. Hankkeessa konsulttina toiminut projektipäällikkö Tuija Laakso Ramboll Finland Oy:stä painottaa, että kyberturvallisuus ei ole irrallinen osa organisaatioiden toiminnasta vaan se on otettava huomioon kaikessa tekemisessä. ”Kybermittarin suuri kysymysmäärä kertoo, että kokonaisuus on hyvin laaja. ”Organisaatioiden kyberturvallisuuden tason parantamisessa tärkeää on johdon tuki ja osallistuminen sekä koko organisaation sitoutuminen kehitystyöhön ja osaamisen kehittämiseen. Kokemusten perusteella Kemin Energia ja Vesi Oy:ssä otettiin laadittavaksi kyberturvallisuuden kehittämissuunnitelma. Hanketta varten Kyberturvallisuuskeskus muokkasi Kybermittarista version, joka soveltuu erityisesti vesihuoltolaitoksille. Lisätietoja Valtioneuvoston Hankeikkuna: https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM044:00/2022 www.kyberturvallisuuskeskus.fi www.kybermittari.fi 29 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. Harjoituksen yhtenä parhaimmista tuloksista oli tiiviin keskusteluyhteyden syntyminen niin omien yhteistyökumppaneiden kuin muiden harjoituksessa olleiden vesilaitosten kanssa. Kybermittarin testausta vesilaitoksilla Kybermittarin käyttöä ja kyberturvallisuuden tilaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen vesihuoltolaitoksilla on viime syksystä lähtien testattu Etelä-Savon ELY-keskuksen vetämässä hankkeessa. Parempaa valmiutta kyberturvallisuusharjoitusten kautta Kriittisen infrastruktuurin kyberturvallisuuden korostuessa Huoltovarmuusorganisaation vesihuoltopoolissa haluttiin tarjota vesihuoltolaitoksille tukea osaamisen parantamiseen, kyberturvallisuuden tason testaamiseen ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Hyvä yhteistyö vesihuollon ja kunnan IT-osaston kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kannustan vesilaitoksia rohkeasti kokeilemaan ja tekemään yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka ovat Kybermittaria jo aiemmin käyttäneet. Osallistuneita laitoksia on tähän mennessä ollut vajaa 20 ja alustavia kokemuksia on jo kerätty. Vesihuoltopooli koordinoi kahdeksaa samansisältöistä vesihuollon kyberturvallisuusharjoitusta, ja harjoitukset toteuttaa Insta. Kaikessa toiminnassa tarvitaan yhä systemaattisempaa tapaa tehdä asioita, esimerkkinä vaikkapa riskienhallintasuunnitelmien dokumentointi ja tallentaminen. Kybermittari-työkalun käyttäjät ovat usein nostaneet jopa merkittävimpänä hyötynä esiin keskustelun kautta saavutetun, organisaation yhteisen ymmärryksen kyberturvallisuudesta ja siihen vaikuttavista asioista. Harjoituskonsepti suunniteltiin Kyberturvallisuuskeskuksen, Instan, Huoltovarmuuskeskuksen, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Vesilaitosyhdistyksen, Kuntaliiton ja vesihuoltolaitosten edustajista koostuvassa ohjausryhmässä. Harjoittelu todettiin tähän tarkoitukseen tehokkaaksi toteutustavaksi. Lisäksi kyberturvallisuuteen liittyvät asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Kyberturvallisuustilanteen kartoitus vaatii sekä vesihuoltoosaajien että it-osaajien läsnäoloa, sillä Kybermittarin täyttö edellyttää sekä vesihuoltolaitoksen toiminnan että tietoteknisten järjestelmien ja niihin liittyvien toimintatapojen tuntemista”, Tuija Laakso sanoo. Näin ollen kyberturvallisuuden kehittäminen tulee olla jatkuvaa, pala kerrallaan etenevää työtä eikä kertaluonteinen projekti”, Koivunen muistuttaa. Työntekijöiltä vaaditaan ajankäyttöä ja osaamisen kartuttamista, jos kyberturvallisuutta halutaan kehittää
Oleellista olisi Askeleet kohti hiilineutraalia vesihuoltoa Ihmisen toiminnan ilmastovaikutusten vähentäminen on yksi aikamme suurimpia haasteita. Yhdessä hankkeeseen osallistuvien vesihuoltolaitosten kanssa tehdyssä työssä syntyi julkaisu, joka sisältää suositukset vesihuoltolaitoksen hiilijalanjäljen laskennasta, yksikköpäästöjen laskennasta asukaskohtaisesti sekä kuutiokohtaisesti talousvedelle ja jätevedelle kasvihuonekaasuprotokollaan (GHG-protocol) pohjautuen. Hankkeen tuloksia esitellään mm. Päästötavoitteet ovat osana myös kuntien päätöksentekoa. Hiilijalanjälkeä huomioidaan vielä varsin harvoin suunnitteluhankkeissa ja hankinnoissa. Vesihuoltolaitos voi toteuttaa päästöjä vähentäviä toimenpiteitä myös ilman julkaisussa esitetyn kaltaista hiilijalanjäljen laskentaa ja ohjeistusta. ANNE-MARI AUROLA TkL, Vesihuollon laitossuunnitteluosaston prosessitiimin tiimipäällikkö, AFRY Finland Oy anne-mari.aurola@afry.com 30 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. I lmastovaikutusten vähentämisen haasteeseen vastaamiseksi “Vesihuoltolaitoksen ilmastotyökalut” -hanke esitti suositukset päästöjä vähentävien toimenpiteiden tunnistamiseen, suunnitteluun ja toteutukseen vesihuollossa. Vesilaitosyhdistyksen strategiassa, jonka yhtenä tavoitteena on hiilineutraali vesihuolto Suomessa vuonna 2030. Vesihuoltolaitoksille tulee asiakkailta enenevissä määrin kyselyitä vesihuollon yksikköpäästöistä, kuten talousveden ja jäteveden hiilijalanjäljestä. Toimenpidesuunnitelman luominen päästöjen vähentämiseksi hiilijalanjälkilaskennan avulla on suositeltavaa. Vesihuoltopäivillä Jyväskylässä 11.5.2023. Suomalaisessa vesihuollossa kestävä kehitys ja ilmastoneutraalius on otettu keskeiseksi tavoitteeksi mm
Hyvällä suunnittelulla päästöjen vähentäminen voidaan saada osaksi vesihuollon jatkuvaa toimintaa ja työyhteisön toimintatapoja. materiaalin tuotanto ja kuljetukset), myös hankinnan kohteen elinkaaren aikana (mm. energian kulutus, hyödykkeiden kulutus, purku ja jätteiden käsittely). Yhdistämällä eri toimenpiteitä ja valitsemalla kullekin vesihuoltolaitokselle soveltuvat toimenpiteet, voidaan saavuttaa päästövähennyksiä pitkällä aikajänteellä. Työn päätoteuttajana toimi AFRY Finland Oy. Päästöjä voi syntyä paitsi välittömästi hankinnan jälkeen (mm. Julkaisun liitteiksi on koottu myös esimerkkejä ja mallipohjia vähähiilisten hankintojen hankintadokumenteista sekä hiilijalanjäljen laskennan sisällyttämiseksi suunnitteluvaiheeseen. Päätökset hankinnoissa ja investoinneissa vaikuttavat osaltaan vesihuoltolaitoksen kokonaispäästöihin. Hankkeessa laadittuja suosituksia tarjottiin käytettäväksi SYKE:n “Vesihuki” -hankkeessa hiilijalanjäljen laskentatyökalun kehittämiseksi. Hankkeen työpajoihin ja raportin kommentointiin osallistuivat vesihuoltolaitosten edustajien lisäksi myös laiteja materiaalitoimittajia, kemikaalitoimittajia, urakoitsijoita sekä SYKE:n “Vesihuki” -hankkeen edustaja. Hanketta rahoitti Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä hankkeeseen osallistuvat vesihuoltolaitokset. pyrkiä kohdentamaan resurssit toimenpiteisiin, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Hankkeen tulokset ja laaditut suositukset on koottu Vesihuoltolaitoksen ilmastotyökalut -julkaisuun, jossa esitetään toimintaohjeita ja esimerkkipohjia myös päästöjen vähentämiseen erityyppisissä hankinnoissa sekä investointihankkeiden suunnittelun aikana. Vesihuki” -hankkeeseen osallistuneet vesihuoltolaitokset Julkaisun tiedot 6 Vesihuoltolaitoksen ilmastotyökalut, Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 83, 2023 6 Julkaisun kirjoittajat: Petri Nissinen, Paula Seppälä, Kaisa Kämäräinen, Anne-Mari Aurola, Johanna Herttuainen, Elina Anttonen, Mika Nevala, AFRY Finland Oy 6 Julkaisu saatavilla: https://www.vvy.fi/verkkokauppa/ tuotteet/vesihuoltolaitoksen-ilmastotyokalut/ 6 Alva-yhtiöt Oy 6 JS-Puhdistamo Oy 6 Lappeenrannan Lämpövoima Oy 6 Porvoon Vesi 6 Turun Vesihuolto Oy 6 Vesikolmio Oy 6 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) 31 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO
Ensin tavoitteena oli selkeyttää mittauskoodit, mutta sitten nähtiin mahdollisuus sujuvoittaa koko prosessia, eli automatisoida mittaustiedostojen lukua paikkatieto-ohjelmaan. Lähtötietona projektissa käytetään VVY:n (Suomen Vesilaitosyhdistys ry) ja etenkin HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) mittauskoodistoja. Tutustuttaessa myös muiden kuntien käyttämiin mittauskoodeihin, oli tunnistettu tarve uudistukselle. Vesilaitosten yhteisen mittauskoodiston yhtenä tavoitteena on löytää vesilaitoksille optimaalinen, käytännönläheinen, helppokäyttöinen, oleelliset tiedot sisältävä mittauskoodisto. V esilaitosten arvokkain omaisuus on maan alla oleva verkosto. Systemaattinen ja järjestelmällinen tiedonkeruu on oleellisen tärkeää, jotta voidaan arvioida verkoston elinkaarta ja saneeraustarvetta. HSY on suuri paikallinen tekijä EteläSuomessa ja yhtäläisyydestä sen mittauskoodiston kanssa on molemmin puoleista synergiaetua. Miten vesihuoltoverkostoa kannattaisi mitata kattavimmin uudisrakentamisen tapauksessa, jotta vältytään tulevaisuudessa samoilta haasteilta. Näitä kysymyksiä kourallinen vesilaitoksia on lähtenyt ratkaisemaan, tai ainakin luomaan käytänteitä, joilla arvokas maanalainen omaisuus saadaan nopeammin ja luotettavammin johtokartalle. Tietoa on tallennettu usein muistin tai vanhojen paperikarttojen varassa. Projektissa huomioidaan TEEMU KEITAANPÄÄ vesihuoltopäällikkö, Järvenpään Vesi teemu.keitaanpaa@jarvenpaa.fi JARI TAPANINEN paikkatietoasiantuntija, Järvenpään Vesi jari.tapaninen@jarvenpaa.fi Projekti käynnistyi erään vesilaitoksen sisäisen keskustelun seurauksena. Vesilaitoksen tärkein kyky on ennakointi, jotta sen toimialueella on tarjolla luotettavasti talousvettä ja toimiva viemäröinti. Eri toimijoilta saatavan mittaustiedoston laatu on voinut vaihdella tai sen saaminen on saattanut kestää, osittain johtuen jokaisen vesilaitoksen persoonallisesta mittauskoodistosta ja mittausohjeistuksesta. Onko toimintatavaksi valikoitunut vakiintunut ja rutinoitunut menetelmä. Rakentajien käyttämät mittauspalveluita tuottavat yritykset toimivat usein eri kuntien alueella ja mittamiehen siirtyessä mittauskomennukselle kunnasta toiseen, ovat myös käytettävät mittauskoodit vaihtuneet, vaikka mitattavat kohteet ovat vahvasti identtisiä. Vesihuoltoverkoston sijainti, kuntoja häiriötiedot ovat kriittisiä vesilaitoksen laadukkaalle ja tehokkaalle toiminnalle. Nopeasti tunnistettiin myös muiden vesilaitosten pohtineen samoja asioita ja aloitettiin yhteisprojekti koko kartoitusketjun parantamisesta. Keskustelussa huomioitiin mittauskoodien epäloogisuus. Dokumentointi on saattanut olla yhden työntekijän elämäntyö, ja tarkasteltavana satoja, ellei tuhansia kilometrejä vesijohtoa ja viemäreitä. Mittaustyön jälkeen mittauksien siirtäminen ja käsittely lähetyskelpoiseen muotoon on aikaa vievää ja saattaa vaatia useitakin tiedostomuutoksia, jossa väistämättäkin arvokasta tietoa häviää. Spontaania yhteistyötä – vesilaitosten yhteinen mittauskoodisto 32 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Vesilaitoksia yhdistävät monet asiat, mutta myös yhtäläiset haasteet dokumentoinnissa, ohjeistuksien kirjossa ja verkkotietojärjestelmissä. Mitä laajempi vesilaitosyhteisö käyttää yhteistä, hyväksi koettua koodistoa, paranevat laatu ja nopeus, ja sitä kautta kustannukset mittaustyön tiedon kartalle saamiseksi laskevat selvästi
Ei ole kuitenkaan mitään syytä epäillä, etteivätkö laadittu koodisto ja pääpiirteittäin mittausohjeistus sopisi mihin tahansa muuhunkin paikkatietojärjestelmään. Kuvassa 1 on esitetty mittauskoodeja vesijohtoputkista ja luetteloitu vesijohtoverkostossa yleisimmin käytössä olevia varusteita. Vesilaitosten yhteisesti laaditussa mittauskoodistossa on jokaiselle putkityypille valittu kuusi yleisintä materiaalia ja tusinan verran eri putkikokoja, riippuen putkityypistä. Puolestaan tonttijohdot ovat, jäte-, huleja vesijohdoissa 150, 250 ja 350. Yhteisessä mittauskoodistossa jokaisen mittauspisteen koodi on vain kolminumeroinen, jossa jokaisella numerolla on tärkeä merkityksensä. Putkien ja kaivojen materiaalija kokotiedot lisätään attribuuttina alavalikosta, josta ne luetaan sellaisenaan paikkatietojärjestelmään. myös Väyläviraston ja ELY-keskuksen tällä hetkellä olevat koodistot. Vesilaitoksilla on vesihuoltoverkoston johdonomistajana tarve tietää jokaisen johdon koko erikseen. Kuva 1. KeyAqua Keypro Oy:n paikkatietojärjestelmä KeyAqua, on vesi-, viemärija hulevesiverkon hallintaan ja dokumentointiin erikoistunut ohjelma, joka on käytössä nyt mukana olevilla vesilaitoksilla. Esimerkiksi jätevesijohto on koodilla 100, hulevesijohto 200 ja vesijohto vuorostaan 300. Unohtamatta Traficomin uusimpia vaatimuksia valtakunnalliseen sijaintitietopalveluun. Projektin koodikirjastossa lajikoodi on erillinen koosta ja materiaalista, tällöin syntyy lukuisia yhdistelmiä putkilaji-, halkaisijaja materiaaleista. Esimerkki projektissa olevista mittauskoodeista. Vesilaitosten tarpeista perusta yhteiselle koodistolle Ennen projektin käynnistystä mittauskoodi saattoi olla yhden mittauspisteen kohdalla jopa kuusinumeroinen. 267 HVP supistaja 268 HVP liitoskappale 270 HVP ton?johto 279 HVP ton?johto epävarma 289 HVP epävarmalinja 300 VESIJOHTOLINJA 310 VJ hajapiste 311 VJ haara 312 VJ tulppa 314 VJ suojaputki 317 VJ supistaja 318 VJ liitoskappale 320 VJ säätövent., asema 321 VJ sulkuven?ili Kuva 2. Valokuva mittalaitteesta, jossa esillä attribuuttiikkuna, josta valitaan putken materiaali ja koko. Kaivojen ja putkien materiaalija kokotarpeista on keskusteltu rehellisesti kuuden vesilaitosten kesken, minkä perusteella on saavutettu yhtenevillä ominaisuuksilla rakennettu mittauskoodisto. Vesihuoltoverkoston kaivot ovat saaneet koodinsa samalla logiikalla, jotta niiden käyttö olisi mahdollisimman selkeää. Mitä laajempi vesilaitosyhteisö käyttää yhteistä, mittaajien itse hyväksymää koodistoa, niin paranevat laatu ja nopeus, ja sitä kautta mittaustyön tiedon kartalle saamisen kustannukset laskevat selvästi. Mittausurakoitsijoille annettavat yhtenäiset mittauskoodit ja mittaustavat tuottavat laadukkaampaa paikkatietodataa varmemmin ja nopeammin kuin alati vaihtuvat ohjeistukset ja menetelmät. Tämän lisäksi siitä puuttui looginen rakenne, jos mietitään vesi-, huleja jätevesiputkia keskenään. Kuvassa 2 on mittauksessa käytössä attribuuttivalintaikkuna. 33 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. Tässä projektissa kaikilla mukana olevilla vesilaitoksilla on käytössä KeyAqua -paikkatietojärjestelmä (Keypro Oy, 2023). Samalla systemaattisella menetelmällä on rakennettu jätevesijohtojen ja hulevesijohtojen mittauskoodistot. Sama koskee tietenkin myös kaivoja. Kaikille vesilaitosten tarvitsemille kohteille on luotu omat kolminumeroiset mittauskoodit. Mittauskoodisto vastaisi samanaikaisesti kaikkien vesilaitoksien tarpeisiin, jossa käytännössä mittaustyön hetkellä kerätään vesihuoltoverkostosta kaikki oleellinen tieto kerralla. GT-formaatti valikoitui formaatiksi käytännön kokemukseen pohjautuen
2022. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 66. Tiekarttaan on hahmoteltu vuodelle 2023 ”Mittausdatan automaattinen päivittäminen verkkotietojärjestelmään”, jolla haetaan toimintoa, jossa mitattu verkosto kuvautuisi automaattisesti verkkotietojärjestelmään. Tähän projektiin ovat osallistuneet Järvenpään Vesi, Imatran Vesi, Keravan Vesihuoltolaitos, Kirkkonummen Vesi, Kymen Vesi Oy ja Sipoon Vesi. Putkesta säilyisi vesilaitokselle kaikki oleellinen tieto, kuten halkaisija ja vesijuoksun korot. (BuildingSMARTFinland ym. Tuloksina syntyy vesilaitosten dokumentointia ja mittaustyötä helpottava ja tehostava mittausohje ja mittauskoodisto. Kirjallisuus Laakso, T., Hell, K., Malmlund, J., Sivonen, K. Kohti tietomallia Vesihuollon BIM tiekartassa 2025 VVY:n mittausohje on ollut ohjenuorana, kuinka saadaan vesihuoltoa kuvattua inframodel -formaatin tietomalliin. Mittausohjeella on mahdollisuus olla tulevaisuudessa osa Vesihuollon BIM kansallista tietomalliohjeistusta, yhteen sopien nykyisestä GT-formaatista inframodeltai IFC-formaattiin. Viime vuosien aikana yhteistyö on laajentunut Keravan Vesihuoltolaitoksen, Kirkkonummen Veden, Kymen Veden, Sipoon Veden ja Vihdin Veden vesilaitoksien yhteiseksi tapaamiseksi. Yhtenäinen, systemaattinen, järjestelmällinen ja laadukas mittaustieto tuo varmuutta jokaisen vesihuollossa työskentelevän työhön. Mittausohje rakentuu vesilaitosten mittaustyötä tekevien ehdoilla ja heidän tarpeisiinsa. https://www. Testausvaihe Tällä hetkellä Vesilaitosten yhteisessä mittauskoodistoprojektissa eletään käytännön testauksen aikaa ja totutellaan uuteen menetelmään mittaustyötä tehdessä. Verkoston elinkaaren hallinnan parantaminen. Ja kuten aiemminkin mainittiin, mittauskoodisto on yhteensovitettu vesilaitoksilla käytössä olevien mittauslaitteiden kanssa. keypro.fi/fi-fi/keyaqua-vesihuollon-ekosysteemi. Projektin yhtenä lähtötietona on ollut VVY:n mittausohjeistus. 2022) Projekti Vesilaitosten yhteisestä mittauskoodistosta on kuin suoratilaus kohti tavoitetta, jossa automatisoidaan mahdollisimman paljon manuaalista työtä ja vähennetään inhimillisiä virheitä tiedonsiirrossa mittauslaitteelta verkkotietojärjestelmään. & Laukkanen, J., 2021. 34 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. 2022) Vesilaitosten toiminnalle kriittinen vesihuoltoverkoston sijaintitieto ja kuntotieto on yhteensopivan verkkotietojärjestelmän avulla entistä helpommin, luotettavammin ja laadukkaammin vesilaitoksen käytössä. Jokainen projektiin osallistuva vesilaitos nimesi enintään kolme urakoitsijaa, jotka on haastateltu. Projektin ensimmäisessä vaiheessa päätettiin jättää 3D-mallintaminen ulkopuolelle, unohtamatta infraBIMkoodisto ja inframodel-formaatin yhteensopivuuksia. ISBN 978-952-6697-63-5. Vesihuollon BIM Tiekartta 2025 -hanke. Keypro Oy (2023). Kaikilla vesilaitoksilla kirjataan ylös erilaisia käytännön huomioita, niin hyvässä kuin kehitysmielessäkin. Projektiin valikoitui Mitta Oy, Mittaus Group Oy ja Ramboll Finland Oy:n mittausosasto. Kuntarajojen ylittävää kehitystyötä eri puolilla Suomea Järvenpään Vesi ja Tuusulan Vesi ovat jo vuosia pitäneet tiivistä yhteistyötä ratkoen yhdessä arkisia haasteita verkkotietojärjestelmän ylläpitoon liittyen. Urakoitsijoiden ja kartoittajien käyttäessä samoja mittauslaitteita, yhteinen mittauskoodisto palvelee samanaikaisesti kaikkia osapuolia. Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi. Luonnollisesti projektin lähtötiedoiksi haastateltiin BuildingSMARTFinlandin (lyhennys bSF) edustajaa ja projekti on osa Vesihuollon tiekartta 2025 tavoitteita, kohti kansallista vesihuollon tietomalliohjeistusta. Keyaqua, Vesihuollon ekosysteemi. Palautteet annetaan kootusti Keypro Oy:lle ja etsitään yhdessä ratkaisu työssä löydettyihin haasteisiin. Vesihuoltoverkoston rakenteiden mittausta tekee vesilaitosten lisäksi uudisja saneerausrakentamisessa useat urakoitsijat ja kartoittajat. (BuildingSMARTFinland ym. Vesihuoltoverkostojen mittauksien kattavuuden vuoksi ohjeistus on yhteensovitettu vesilaitoksille mittauspalveluja tarjoavien mittausurakoitsijoiden kanssa. Vesilaitosten järjestelmätoimittajien ja mittauslaitteiden kirjavuus huomioiden projektiin osallistuu haastatteluiden muodossa Arkance Systems Finland Oy, Geotrim Oy, Leica Geosystems Oy ja Trimble Solutions Oy. Yhteinen mittauskoodisto tulee palvelemaan yhtäaikaisesti koko vesilaitoksen henkilöstöä, mittausurakoitsijoita ja mittalaitteiden valmistajia. Tällöin saavutetaan mitattavan tiedon yhteensopivuus kaikkiin heidän tarjoaviin mittalaitteisiin. Uudet kohtaamiset ovat osoittautuneet erittäin lämpimiksi ja tervetulleiksi, jossa kaikki vesilaitokset ovat saaneet arvokasta oppia ja hyviä käytänteitä toisiltaan. BuildingSMART Finland, VVY, HSY, Oulun Vesi, Lahti Aqua, Uponor, Trimble & Pipelife
Vesihuoltolaitoksilla työskentelevien koulutustaso on noussut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. U seissa ammatillisissa perus-, ammattija erikoisammattitutkinnoissa on osia, jotka sivuavat alaa. Selvityksestä saadaan pohjatietoa vesihuoltoalan pätevyysvaatimusten edistämisja määrittelytyöhön. Selvitys on Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoittama. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tarjolla sekä yksittäisiä muutaman opintopisteen kursseja että laajempia vesihuoltoon liittyviä opintokokonaisuuksia. ANNA-MAIJA HALLIKAS Mykon Oy anna-maija@mykon.fi 35 Vesitalous 3/2023 VESIHUOLTO. Osittain tätä selittää eläköityminen. Vesihuoltoalan pätevyysvaatimusten esiselvitys: taustatietoa vesihuoltoalan koulutuksen ja osaamisen nykytilasta ja malleja pätevyyden todentamisesta Selvityksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä alan osaamisen ja koulutuksen nykytilanteesta ja vesihuoltoalalle soveltuvista ratkaisuista pätevyysvaatimusten asettamiseksi. Työelämässä jo oleville on tarjolla ympäristöalan ammattija erikoisammattitutkintojen vesihuollon osaamisalan opintoja. Ammatillisen tutkinnon voi suorittaa myös työpaikalla oppisopimuskoulutuksena
Kansainväliset esimerkit Viron, Tanskan, Norjan ja Iso-Britannian vesihuoltoalan pätevyysjärjestelmistä perustuvat koulutusohjelmiin. Useasti pätevyyksien hakemista edeltää valmistava koulutus. Työpaikkailmoituksista havaitaan, että vesihuoltolaitoksille halutaan palkata ammattilaisia, joilla on jo työkokemusta. Työn mukanaan tuoma osaaminen väistyy ja uutta henkilöstöä rekrytoitaessa edellytetään koulutusta tai kouluttautumista. Pätevyysvaatimuksista keskusteltaessa vesihuoltoalan tulisi itse määrittää riittävä asiantuntemus, pätevyys, kokemus ja koulutus kussakin tehtävässä. Hakijoilta odotetaan yleisimmin hyviä vuorovaikutusja/tai yhteistyötaitoja. Osaamista määriteltäessä huomioidaan pohjakoulutus tai suoritettu tutkinto ja työkokemuksen kautta kertynyt osaaminen. Vesihuoltolaitoksille tehdyn kyselyn mukaan vesihuoltolaitokset edellyttävät henkilöstöltään yleisimmin täydennyskoulutuksena korttikoulutuksia. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti vesihuoltoalalla jo työskenteleville. Suhteellisuusarvioinneilla pyritään sujuvoittamaan ja järkevöittämään ammattien sääntelyä. Erilaisia malleja pätevyyden todentamiseen Vesihuoltolaitosten aiemmissa pätevyysvaatimuksissa vesilaitoksen vastaavan hoitajan pätevyys painotti koulutusta. Suhteellisuusarviointiasetus edellyttää ammatin sääntelyn valmistelusta vastaavaa viranomaista varmistamaan, että sääntely voidaan perustella yleisen edun mukaisilla tavoitteilla. Pätevyysvaatimuksissa ja henkilösertifioinneissa keskeistä on pätevyyden ja osaamisen määrittäminen. Vesihuoltolaitoksille viime vuosina rekrytoitujen koulutusja urapolku nykyiseen tehtävään on kulkenut insinööreillä ja asiantuntijoilla useamman tutkinnon ja lähes kaikilla haastatelluilla useamman työpaikan kautta. Koulutusta on hyvin saatavilla, joskin eri ammattiryhmien ja alueiden välillä on eroja. Yhdysvalloissa Competency Model -malli on käytössä useilla aloilla. Koulutuksen hinta on ollut este osallistumiseen osalla pieniä ja keskisuuria laitoksia. Jätevedenpuhdistamon vastaavien hoitohenkilöiden pätevyyssuositus huomioi työkokemuksen ja edellytti jatkokoulutuskurssien käymistä. Vesihuoltoalalle rekrytoitujen haastatteluista selviää, että vesihuoltolaitokselle ei olla hakeuduttu vaan ennemminkin ajauduttu. Maveplan 1/3 Tutustu tarkemmin : https://www.vvy.fi/verkkokauppa/tuotteet/vesihuoltoalan-patevyysvaatimusten-esiselvitys/ 36 www.vesitalous.fi VESIHUOLTO. Viidessä tarkastellussa, muiden toimialojen, järjestelmässä pätevyyksiä edellytetään lainsäädännön tai alan tarpeiden perusteella. Tarvittava osaaminen määritellään standardeissa tai alan omissa ohjeistuksissa. Suurilla laitoksilla edellytetään pieniä enemmän pätevyyksiä ja koulutuksia
Hulevesijaosto on perustamisestaan lähtien edistänyt hulevesisektorin kehitystä sekä tiedonvaihtoa järjestämällä suosituiksi osoittautuneiden kansallisten hulevesiseminaarien lisäksi mm. Seuraavassa esitämme koosteet näiden työpajojen tuloksista. Toisaalta Suomessa on olemassa jo paljon tutkimustietoa, mutta tätä tietoa ei kunnissa osata löytää tai hyödyntää. Työpajoissa sekä vaihdettiin kokemuksia että nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämistarpeita. Hulevesijaoston järjestämissä tilaisuuksissa ajankohtaisena teemana on toistuvasti noussut esille erityisesti tarve jakaa hulevesikokemuksia ja uutta tietoa; hulevesien hallinnan kehittyessä entistä monitavoitteellisemmaksi alan toimijat hyötyvät siitä, että kertyneet opit jaetaan mahdollisimman laajasti. Nykyisin huomiota kiinnitetään myös hulevesien paikallisen käsittelyn edistämiseen ja hulevesien laadun hallintaan; onnistunut hulevesien hallinta integroi eri ratkaisut osaksi tiivistä taajamaa, jotta lopputuloksena olisi mahdollisimman viihtyisä, ilmastonkestävä ja monitoiminnallinen kaupunkiympäristö. Turussa syyskuussa 2022 järjestettyyn Hulevesiseminaariin osallistui yhteensä yli 400 hulevesialan asiantuntijaa, joista paikan päällä noin 130. Seminaarin ensimmäisen päivän ohjelma koostui asiantuntijaluennoista ja verkostoitumistapahtumista, ja toisena päivänä ohjelmassa oli viisi interaktiivista työpajaa sekä ekskursio paikalliseen hulevesikohteeseen. Talkooperiaatteella tehtävää jaostotoimintaa koordinoi ja toteuttaa työvaliokunta. Moni kunta haluaisi tunnistaa hulevesien laatuun liittyviä riskejä ja poikkeamia esimerkiksi monitoroinnin avulla. Vesiyhdistyksen hulevesijaoston syksyllä 2022 järjestämä Hulevesiseminaari kokosi laajalti yhteen alan toimijoita. H ulevesien hallinnassa on Suomessa keskitytty 2000luvun alkuun asti pääosin määrälliseen hallintaan eli tulvahaittojen minimoimiseen ja kuivatuksen turvaamiseen tehokkaalla viemäröinnillä ja muilla johtamisjärjestelmillä. Hulevesien hallinnan nykytila ja tulevaisuuden haasteet 37 Vesitalous 3/2023 HULEVEDET. Työpajojen anti Työpajateema: Hulevesityö kunnissa Hulevesityö kunnissa -työpajassa osallistujilla oli mahdollisuus keskustella ja jakaa kokemuksia kuntien hulevesien hallinnan haasteista, hallinnan organisaatioista ja käytänteistä. Erityisesti luontopohjaisten hulevesijärjestelmien suunnittelu ja toteuttaminen on kuitenkin edelleen kehittymässä, eikä monista uudenlaisista ratkaisuista ole vielä ehtinyt kertyä pitkäaikaisia käyttökokemuksia. Merkittäväksi teemaksi työpajassa nousi hulevesien laatu ja siihen liittyvät haasteet. Hulevesien laatu herättää huolta ja hulevesien hallinnan keinoin ei haasteeseen ole vastattu riittävästi. monen tyyppisiä pienempiä tapahtumia sekä tekemällä yhteistyötä alan toimijoiden kanssa erilaisissa kehityshankkeissa. NORA SILLANPÄÄ Sitowise Oy/Aalto-yliopisto nora.sillanpaa@sitowise.com JUHANI JÄRVELÄINEN Lahden kaupunki juhani.jarvelainen@lahti.fi PIIA LESKINEN Turun ammattikorkeakoulu piia.leskinen@turkuamk.fi JOHANNA PAJARI AFRY Finland Oy johanna.pajari@afry.com ERIK JAATINEN Finnmap Infra Oy erik.jaatinen@finnmap-infra.fi PEKKA HEINONEN Tampereen kaupunki pekka.heinonen@tampere.fi PEKKA CRABOL Sweco Finland Oy pekka.crabol@sweco.fi HANNES BJÖRNINEN Fluidit Oy hannes.bjorninen@fluidit.fi LAURI HARILAINEN Watec Consulting lauri@watec.fi CAMILLA TUOMELA Vaasan kaupunki camilla.tuomela@vaasa.fi Ilmastonmuutos ja kaupunkirakenteen tiivistyminen kärjistävät rakennettujen alueiden vesiongelmia. Onnistuneella hulevesien määrällisellä ja laadullisella hallinnalla ehkäistään niitä ja luodaan samalla viihtyisää kaupunkiympäristöä. Artikkelissa on kuvattu sen työpajoissa esiin nousseita ajankohtaisia teemoja ja haasteita
Tällöin monitorointia ei osata suunnitella tarkoituksenmukaiseksi ja mittausaineistoa jää joko hyödyntämättä tai sen pohjalta ei voida luotettavasti vastata tutkimuskysymyksiin. maankäyttöja rakennuslain mahdollistamat huleveden hallintaa koskevat erilliset määräykset sekä kuntien oman esimerkin ja hulevesiasioista tiedottamisen tärkeys. Muina keskustelun aiheina nousivat esille mm. Työpajateema: Luonnonmukaisten hulevesirakenteiden kunnossapito Luonnonmukaisten hulevesirakenteiden kunnossapidon työpajassa korostuivat puutteet rakenteiden suunnittelussa; tarvittavalla huoltokalustolla ei välttämättä ole vapaata pääsyä kohteeseen. Joissakin kunnissa hulevesimaksun käyttöönotolla on onnistuttu paikkaamaan resurssivajetta. Pienillä ja keskisuurilla kunnilla on harvoin mahdollisuutta laatia ja ylläpitää laajoja ohjelmia oheismateriaaleineen ja selvityksineen. Tärkeää olisi määritellä jo Keskustelua monitorointityöpajassa. Keskustelussa nostettiin esiin, että jatkuvatoimiseen monitorointiin käytettävät laitteistot ovat investointija ylläpitokustannuksiltaan kalliita, mikä tekee hulevesien valvonnan ja seurannan järjestämisestä kunnille mahdotonta. Työpajateema: Huleveden laadun monitorointi Huleveden laadun monitorointi -työpajan tarkoituksena oli keskustella hulevesien monitoroinnin nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Hulevesimaksuun liittyvät käytänteet kiinnostavat eri kuntia, mutta maksun käyttöönotto ei ole houkutteleva vaihtoehto kaikille kunnille. Lisäksi todettiin, että monitorointimenetelmien kehittäminen vaatisi nykyistä enemmän monialaista yhteistyötä, esimerkiksi kemian, fysiikan ja ICT-osaajien kanssa. Halvemmille perusparametreja (esim. Kuntamittakaavan hulevesiohjelmia, valuma-aluekohtaisista suunnitelmista pidetään helposti suurempien kaupunkien etuoikeutena. 38 www.vesitalous.fi HULEVEDET. Kuntien hulevesien hallintaan kohdennettujen taloudellisten ja henkilöstöresurssien riittämättömyys yhdistää kaikkia toimijoita. sameus, pH) mittaaville jatkuvatoimisille antureille olisi suuri tarve. Yleisenä huomiona esitettiin, että nykyisellään hulevesien monitorointia tehdään usein ilman selvää visiota siitä, mihin tietotarpeeseen on tarkoitus vastata. Työpajan alustuksessa jaettiin hulevesien monitorointitiedon käyttö karkeasti neljään eri kategoriaan (Taulukko 1) ja keskustelua lähdettiin käymään siitä, minkälaiset menetelmät ovat mihinkin tarkoitukseen parhaita ja mitä on otettava huomioon
Kankaat alkavat repsottamaan kunnossapitotöiden yhteydessä ja ne tulisikin korvata eroosiosuojamatoilla tai siirtymärakenteilla. Tärkeä osa tiedonkeräämistä on hulevesirakenteiden seuranta, mikä usein kaatuu resurssikysymyksiin. Työpajan aikana ryhmät analysoivat esimerkkikunnan omaisuudenhallinnan nykytilan ja määrittivät omaisuudenhallinnan tavoitetilan. Huoltokortit ovat tärkeä kunnossapidon tuki. Huoltoteiden tulisi olla riittävän kantavia ja kasvillisuuden valinnassa tulisi huomioida huoltokaluston liikkuminen rakenteiden läheisyydessä. Etenkin maankäytön suunnittelun parissa mallinnuksen avulla saadaan parempi kokonaiskuva kohteen hulevesien hallinnan erityispiirteistä. Niin suunnittelussa kuin valmiiden hulevesijärjestelmien hallinnassa nähtiin tarvetta nykyistä laajemmalle hulevesimallien kalibroinnille ja mallinnustulosten monipuolisemmalle hyödyntämiselle. Yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi tarjottiin mallien keskeisimpien tuloksien viemistä ja ylläpitämistä kuntien paikkatietopalvelimelle. Mallien kalibrointia toivottiin edistettävän tiedottamisen ja asennemuutoksien kautta, sillä varsinainen hulevesien mittauspalvelun kustannus on usein varsin pieni verrattuna rakentamisvaiheen kustannuksiin. Tulevaisuudessa on korostuneen tärkeää jakaa tietoa erityyppisten hulevesirakenteiden toteutuneista kunnossapitotarpeista, huoltoväleistä ja kustannuksista. Lisäksi osa kunnista on jo alkanut viedä kunnossapitokohteita paikkatietopohjaisiin rekistereihin. Ongelmallisena yksityiskohtana kunnossapidon kannalta nousevat usein esille suodatinkankaat. Työpajateema: Hulevesimallinnus Työpajan tavoitteena oli selvittää hulevesimallinnuksen haasteita, ratkaisuvaihtoehtoja sekä viimeaikaisia edistysaskeleita. Moni osallistuja kehui mallintamisen hyötyjen ymmärryksen parantuneen viime vuosina ja mallinnusta osataan vaatia yhä useammin. suunnitteluvaiheessa onko kohde koneellisesti kunnossapidettävä ja onko sen kunnossapitoon varattu riittävät resurssit. Tämä parantaisi eri sidosryhmien ymmärrystä mallinnuksen hyödyistä ja käyttötarkoituksista. 39 Vesitalous 3/2023 HULEVEDET. Osana tavoitetilan muodostamista määritettiin myös tärkeimmät Verkostoitumiselle oli hulevesiseminaarissa varattu runsaasti aikaa. Samalla mahdollisesti helpotettaisiin hulevesijärjestelmien tiedonhallintaa, kun mallinnustulokset kulkisivat suunnitteluprosessin mukana ja päivittyisivät rakentamisvaiheen ja kunnossapidon yhteydessä. Työpajateema: Hulevesi-infran omaisuuden hallinta Työpajan tavoitteena oli johdatella hulevesi-infran omaisuuden hallintaan käytännön esimerkin kautta sekä muodostaa ohjeistusta pienille ja keskisuurille kunnille siitä kuinka suunnitelmallista omaisuudenhallintaa voitaisiin aloittaa matalalla kynnyksellä. Luonnonmukaisen hulevesirakenteen huoltovälistä ei voida esittää yksiselitteistä vastausta, sillä kohteet vaihtelevat niin tyypiltään kuin mitoitukseltaan. Lisäksi samoja hulevesimittaustietoja on mahdollista hyödyntää muissa suunnitteluvaiheissa ja rakenteiden kunnossapidossa
Työpajojen keskustelujen kautta on tunnistettu kehitystarpeita osallistujien itse esiin nostamien näkökulmien lisäksi myös analysoimalla laajemmin hulevesisektorin viimeaikaisia kehitysaskeleita ja osaamistarpeita. Tulevaisuudessa mittaustiedon lisäksi tärkeää on jakaa havaintoja toteutettujen rakenteiden toimivuudesta, kustannuksista ja ylläpidosta. Muutos mahdollistaa seminaarin ohjelmatarjonnan monipuolistamisen sekä vapauttaa vapaaehtoistoimintaan perustuvan työvaliokunnan resursseja myös muun jaostotoiminnan järjestämiseen. Tutkimuskohteiksi valikoituu usein toimijoille itselleen akuutteja, muttei sellaisenaan helposti monistettavia, tyypillisiä kohteita. ensimmäiset toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi ja pohdittiin tulevaisuuden muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai lainsäädännön kiristymiseen, varautumista. Jatkotarpeena nähtiin käytännön läheisen ohjeistuksen luominen omaisuudenhallintaa varten, etenkin pieniä kuntia varten, joissa henkilöstöä ja resursseja voi olla rajallisesti. Yhtenäisenä läpikulkevana teemana työpajoissa esille nousi toive kehittää yhtenäisiä käytäntöjä ja edistää hulevesitiedon välittymistä. Hulevesien hallinta mielletään nykyisin laajana aihekokonaisuutena, joka edellyttää monialaista osaamista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä aina maankäytön suunnittelusta yksittäisten toteutettujen rakenteiden ylläpitoon asti. Kunnille suunnatut ja hulevesiomaisuudenhallintaan tähtäävät ohjeistukset puuttuvat tällä hetkellä. Hulevesien hallinta sivuaa monien eri alojen toimijoita, suunnittelualoja, viranomaisia ja järjestöjä olematta kuitenkaan kenenkään ydinaluetta. Suomessa tarvitaan laadukasta, kansallisella tasolla koordinoidusti edistettyä, tutkimukseen ja korkeatasoiseen suunnitteluun pohjautuvaa ohjausta, ohjeistuksia ja standardien asettamista. Oppiminen yrityksen ja erehdyksen kautta on yksi tapa, josta saatavia kokemuksia työpajoissakin jaettiin toisten hyödyksi. Alan nopea jalkautuminen käytäntöön yhdistettynä alan tietopohjan ja ohjeistuksien puutteellisuuteen johtaa harmillisesti tilanteisiin, joissa jo toteutetut ratkaisut eivät toimi odotetulla tavalla tai vähiä resursseja käytetään tehottomasti. Haasteena hulevesitutkimuksessa nähtiin sen pirstaloituminen lyhytkestoisiin ja suppeisiin selvityksiin, joissa ei riittävästi huomioida aikaisempaa tutkimustietoa, vaan samoja perusasioita opetellaan aina uudelleen. Näkökulmasta riippuen, hulevesien hallinnan keskeisimpänä toimijana voidaan nähdä esimerkiksi Kuntaliitto, Vesiyhdistys tai ympäristöhallinto. Tätä voidaan ehkäistä myös panostamalla voimakkaammin alan koulutukseen; Suomessa on melko vähän ammattilaisia, joilla on takanaan pitkä perehtyminen alan yksityiskohtiin, eikä aihepiiriin liittyvää opetusta ole kattavasti tarjolla kansallisella tasolla. Tiedonvälittämisen työkaluna työpajoissa nostettiin esille ajatus keskitetyn kansallisen internet-alustan luomisesta. Jatkossa tulemme järjestämään kansallisen hulevesiseminaarin joka toinen vuosi, eli seuraava seminaari on ohjelmassa vuonna 2024. Järjestämiemme tapahtumien saavuttama suuri suosio kertoo tällä hetkellä olemassa olevasta tiedonvälityksen tarpeesta. Hulevesijaosto tulee jatkossakin toimimaan alan tiedonvaihtoa ja hyvien käytäntöjen kehittämistä edistävänä tahona. 40 www.vesitalous.fi HULEVEDET. Monitoroinnissa on hyvä tehdä selvä ero käytännön tarpeisiin räätälöidyn seurannan ja yksityiskohtaisen tutkimuksen välillä jo niukkojen resurssien säästämisen näkökulmasta. Työpajoissa nousi jälleen kerran esiin selkeä tarve hulevesiasioita koordinoivalle taholle Suomessa. Olennaista olisi kuitenkin, että jollekin taholle annettaisiin selkeä mandaatti ja resurssit hulevesiasioiden koordinoimiseen, tiedonvälitykseen ja eteenpäin viemiseen. Suuntaviivat kehitystarpeille Hulevesiseminaarin työpajojen anti toi hyvin esille hulevesiteeman ajankohtaisuuden Suomessa. Moni alan toimija jakoi kokemuksen siitä, että tällä hetkellä samoja asioita pohditaan hajallaan monella taholla ja paljon työpanosta kulutetaan hukkaan. Työpajassa käytetty materiaali pohjautui pitkälti VVY:n vesihuoltolaitoksia varten laatimiin julkaisuihin. Hulevesien hallinta on Suomessa vielä kohtalaisen nuori ala ja nykyiset käytänteet ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hulevesien hallinnalle asetetaan jo monipuolisesti tavoitteita, ja erityisesti huleveden laatuun liittyviä riskejä halutaan vähentää. Hulevesialan nopea esiinnousu ei automaattisesti tarkoita, että aihepiirin parissa toimivien tahojen substanssiosaaminen voi kehittyä samassa tahdissa ilman tukea ja resursseja. Työpajan päätteeksi keskusteltiin tarpeesta hulevesien hallinnasta vastaavalle kattojärjestölle, joka tuottaisi kuntia varten ohjeistuksia, työkaluja ja toimisi tiedonjakokanavana. Tämäkin kuitenkin edellyttäisi toimiakseen keskeisen tahon, jolla on riittävät resurssit ja osaaminen alustan ylläpitoon. Uutena teemana nousee vähitellen esiin kaupunkialueiden koko elinkaaren aikainen hulevesien hallinta työmaavesistä saneerausvaiheeseen asti. Yksittäisten toimijoiden vuorovaikutuksen varaan ei alan kehitystä voida jättää, koska vaarana on samalla myös vanhentuneisiin näkemyksiin ja toimintatapoihin lukkiutuminen
Yksityishenkilö, toiminimi tai valtion virasto tai laitos ei voi toimia hakijana. Ravinteiden kierrätyksen symbioosit, joissa toimijat muodostavat ravinteiden kierrätyksen toimintakokonaisuuden hyödyntäen ensisijaisesti yhdyskuntien biohajoavia jätejakeita. Etenkin investointihankkeissa on syytä huomioida yhteistyömahdollisuudet alueella toimivien muiden ravinteiden kierrätyksen toimijoiden kanssa. Ravinteiden kiertotalous on välttämätön osa siirtymää kestävään, ilmastoja luontopositiiviseen talouteen. 2. Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmassa on tarjolla avustuksia yhteensä 50 miljoonaa euroa vuosille 2022–2025. Lisäksi tuetaan toimijoiden välisiä ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhankkeita. Millaiseen toimintaan avustusta voi hakea. Hankkeen tulee kohdentua ainakin yhteen ohjelman teemoista: 1. Kokonaisuuteen voi liittyä myös teollisuuden, maatalouden ja/tai vesien biomassojen hyödyntämistä. R avinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma, eli tutummin RAKI, pyrkii kiertotalouden keinoin vähentämään Itämeren kuormitusta ja tehostamaan vesiensuojelua. Tukea voidaan myöntää investoinneille sekä tutkimus-, kehitysja innovaatiohankkeille (TKI), jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ja biojätteiden ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä tai jätevesien energiapotentiaalin hyödyntämistä ja energiatehokkuutta. Yhdyskuntajätevesien ja -lietteiden sekä yhdyskuntien biojätteiden ravinteiden tai ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrätys, talteenotto tai hyödyntäminen. Tavoitteena on mahdollistaa ja vauhdittaa hankkeita, jotka parantavat ravinneja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuutta, edistävät turvallisten lannoitevalmisteiden valmistamista ja mahdollistavat kannattavan kierrätysravinnemarkkinan syntymistä. Tukea voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yhtiöt ja toimijat sekä yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. RAKI-ohjelma tukee ravinteiden kierrätyksen investointeja ja kehityshankkeita poikkeuksellisen merkittävällä tukirahoituksella RIIKKA MALILA ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö riikka.malila@gov.fi PETRI NISSINEN erityisasiantuntija, ympäristöministeriö petri.nissinen@gov.fi 41 Vesitalous 3/2023 KIERTOTALOUS. Toivottavia ovat myös hankkeet, joissa luodaan ja kehitetään markkinoita kierrätysravinteille. TKI-hankkeiden kohdalla korostuvat tekniikat, joilla voidaan tuottaa kestävästi ja kustannustehokkaasti turvallisia ja käyttökelpoisia lopputuotteita. Tukea on haettavana noin 50 miljoonaa euroa vuosille 2022–2025. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen nykyiseltä tasolta entistä merkittävämpään kokoluokkaan ja entistä laadukkaampien tuotteiden valmistukseen vaatii merkittäviä investointeja. Tuki vaihtelee investointihankkeissa 40–60 prosentin välillä ja TKI-hankkeissa 25–80 prosentin välillä
42 www.vesitalous.fi KIERTOTALOUS. ympäristön ja talouden kannalta. TKI-hankkeet voivat liittyä esimerkiksi talteenottotekniikoiden kehittämiseen, yritysten käytännön toimintaympäristön kokeiluihin ja pilotointeihin, tuotettujen kierrätysravinteiden laatuun ja turvalliseen hyödyntämiseen mm. Hakemuksia vastaanotetaan jatkuvasti ja pyritään käsittelemään jo hakukierroksen aikana niiden saavuttua. Täytä hakulomake. + Ole tarvittaessa yhteydessä. Investointihankkeissa kiinnitetään huomiota tekniikoiden käyttöönottovalmiuteen, kustannustehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin sekä tekniikoilla tuotettavien kierrätysravinteiden laatuun, käyttökelpoisuuteen ja hyväksyttävyyteen uudistumassa olevan lannoiteja jätelainsäädännön näkökulmasta. 3. TKI-hankkeissa kiinnitetään soveltuvin osin huomiota samoihin tekijöihin. Lisäksi niillä tulisi olla positiivia vaikutuksia mm. 3. verkkosivulta. Linkki lomakkeelle löytyy em. Hakemukseen tulee liittää hankesuunnitelma, joka sisältää hankekuvauksen, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. ja 31.12. haitta-aineiden näkökulmasta tai kierrätysravinteiden käytön edistämiseen. Ohje löytyy osoitteesta ym.fi/hankehaut. Tämän vuoden hakukierrokset päättyvät 30.6, 30.9. Lue hakuohje. Gasumin Topinojan laitos valmistaa ammoniakkivettä mädätyksen rejektivedestä haihdutus-strippaus –tekniikalla. Artikkelin kirjoittajina toimivat ympäristöministeriön asiantuntijat antavat tarvittaessa lisätietoja avustushausta ja soveltuvista hankkeista. Näin haet avustusta 1. Tarkemmat ohjeet löytyvät hakuohjeesta. Hankkeiden arviointi Avustettavien hankkeiden tulee olla avustuksen teemojen mukaisia, laadukkaita ja toteuttamiskelpoisia. Yhdyskuntajätevesien ja –lietteiden energiapotentiaalin hyödyntäminen ja/tai yhdyskuntajätevesien käsittelyn energiatehokkuuden parantaminen. 2. Liitä hankesuunnitelma. Näin pyritään varmistamaan, että rahoitusta kohdennetaan pitkällä aikavälillä kestäviin investointeihin
Jatkuvalla energiatehokkuuden monitoroinnilla asia voidaan todeta ja suunnitella korjaavia toimenpiteitä. Asialla on merkitystä myös energiatehokkuuden kannalta, sillä kunkin kierroslukumuutoksen jälkeen pumppu saattaa toimia pitkän aikaa huonolla hyötysuhteella linjan ominaisuuksista ja ohjaustavasta riippuen. Säätötekniikassa asia voidaan huomioida käyttämällä riittävää aika-askelta tavoitteen ja mitatun arvon erotuksen perusteella tehtävään kierrosluvun korjaukseen, jolloin säädöstä tulee stabiilimpi. Erään pumppaamon käyttöönoton yhteydessä havaittiin mielenkiintoinen ilmiö. Dynaamisen mallinnuksen avulla tapahtumalle saatiin selitys korjaustoimenpiteen tekemiseksi. Vaakaviiva = tavoitevirtaama, suoramuutoksinen viiva = kierrosluku ja käyrä viiva = virtaama. 1 2 Q (m³/h) T (s) 400 n (r/min) 1400 1200 1000 800 600 400 200 300 200 100 100 virtaama tavoitevirtaama kierrosluku 200 300 400 500 600 43 Vesitalous 3/2023 tekniikka. MARTTI PULLI marttipulli@hotmail.com Putkilinjan hitauden vaikutus pumppauksen toimintaan Linjan hitauden vaikutus virtaamasäädössä. Tilanne pumpun hidastuksessa johti vastaavaan tavoitevirtaaman alitukseen (piste 2). Tämän jälkeen virtaama kuitenkin jatkoi kasvamistaan. Virtaama jatkoi kuitenkin kasvamistaan, johtuen pumpun “luistamisen” vähenemisestä, kohti tasapainotilaa, joka poikkesi huomattavasti tavoitearvosta. Pumppauksen kierroslukua kasvatettiin, kunnes tavoitevirtaama saavutettiin. mäntäpumppu), minkä vuoksi kierrosluvun ja virtaaman vastaavuus toteutuu vasta vakaassa tasapainotilanteessa. Pumpun kierroslukua kasvatettaessa painetaso nousee ja virtaama alkaa vähitellen kasvaa ja pumppu tavallaan alkuvaiheessa “luistaa”. Tarkastellulla siirtolinjalla tavoitevirtaama linjan alussa saavutetaan hieman aikaisemmin kuin linjan lopussa (elastinen virtausteoria) ja lisäksi tavoitevirtaama saavutettiin tasapainotilanteeseen nähden ylisuurella kierrosluvulla (piste 1 oheisessa kuvaajassa). Keskipakopumppu ei ole pakkosyöttöpumppu (kuten esim. Virtaaman saavutettua tavoitearvon pumpun kierrosluvun nostaminen keskeytettiin. K ierroslukusäätöisen pumppauksen virtaamasäädön parametreja määritettäessä on ymmärrettävä putkilinjassa olevan veden massahitauden vaikutus virtaaman lisäys ja vähennystilanteissa (kiihdytys ja hidastus)
Jokaisesta dialogiteemasta järjestettiin virallinen keskustelu sekä valtava joukko sivutapahtumia (Ilomäki ja Heikelä 2023). Siksi eri maat ja toimijat yhteentuova vesikonferenssi oli erityisen tärkeä yhteisen tahtotilan osoitus. Näillä sanoilla YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Csaba Ko?ro?si muistutti siitä, kuinka maaliskuinen vesikonferenssi oli ensimmäinen veteen keskittynyt YK-konferenssi sitten vuoden 1977. Suomen puheenvuoron pitänyt valtiosihteeri Johanna Sumuvuori muistutti, että globaalin vesikriisin ratkaiseminen on juuri sellainen tehtävä, jota varten YK perustettiin. MARKO KESKINEN Apulaisprofessori, Aalto-yliopisto marko.keskinen@aalto.fi Historiallinen YK:n vesikonferenssi kannustaa sanoista tekoihin 44 www.vesitalous.fi AJANKOHTAISTA. Tätä tehtävää edistämään Suomi ja useat muut maat ehdottivat perustettavaksi YK:n vesialan erityisedustajan (UN Special Envoy for Water) toimen. Tämä on erityisen hämmentävää, kun huomioi, että vedellä ei YK-järjestelmässä ole omaa vastuuorganisaatiotaan, vaan eri järjestöjen toimintaa koordinoi verkostomainen, mutta poliittisesti sangen heikko UN-Water. Merkittävää oli, että veden keskeistä roolia korostivat myös muut kuin vesialan toimijat, kuten ilmastosopimus UNFCC:n pääsihteeri Simon Stiell ja YK:n pääsihteeri António Guterres . Konferenssin puheenvuoroissa kuuluikin vahva halu nostaa vesi kansainvälisen poliittisen keskustelun keskiöön sekä vahvistaa veden roolia YK-järjestelmässä. Samaa viestiä toistivat myös yleiskokoussalin plenary-puheenvuoroissa YK:n jäsenmaiden edustajat. Kiinnostavaa oli myös resilienssin eli sopeutumisja sietokyvyn YK:n päämajassa maaliskuussa 2023 järjestetty YK:n vesikonferenssi (UN 2023 Water Conference) nosti veden näkyvästi esiin globaalilla tasolla, korostaen veden poikkileikkaavaa roolia kehitykselle, kestävyydelle ja turvallisuudelle. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi vesi ei edelleenkään saa ansaitsemaansa huomiota kehityksen ja kestävyyden takaajana. un.org/conferences/water2023 Dialogikeskusteluissa korostuivat ihmisoikeudet veteen ja sanitaation, veden poikkileikkaava rooli kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG:t) toteuttamisessa, veden ja ilmaston läheiset kytkökset sekä sektorirajat ja valtioiden rajat ylittävän yhteistyön merkitys. Sekä konseptipaperit että virallisten keskustelujen tallenteet löytyvät konferenssin sivulta: https://sdgs. Lisäksi jokaiseen dialogiteemaan oli jo etukäteen valmisteltu kattava konseptipaperi. Viisi dialogiteemaa Konferenssin varsinaiset keskustelut tapahtuivat viiden vuorovaikutteisen dialogin ympärillä, jotka keskittyivät terveyteen, kestävään kehitykseen, ilmastoon ja ympäristöön, yhteistyöhön sekä veden vuosikymmenen (Water Action Decade) toimeenpanoon. Suomi oli konferenssissa aktiivisesti mukana. Nyt yhteinen tahtotila täytyy kääntää toiminnaksi yli sektorirajojen: vesi on liian tärkeä jätettäväksi vain vesialan toimijoiden vastuulle. Näitä tukemaan taas tarvitaan toimivaa hallintoa, tiedettä ja rahoitusta: veteen liittyvän toiminnan täytyy olla tietoperustaista, riittävästi resurssoitua ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön perustuvaa. M eiltä kului kaksi sukupolvea ennen kuin lopetimme kaikkein arvokkaimman luonnonvaramme laiminlyönnin”
Suomalaiset toimijat tekivät useita sitoumuksia muun muassa vesivastuullisuuteen ja vesidiplomatiaan liittyen (Syke 2023). Keskustelussa nousi vahvasti esiin myös se, että vesi ja vedenkierto täytyy nähdä globaalina julkishyödykkeenä ja sitä täytyy suojella yhteisesti: tämä vaatii myös uusia taloudellisia toimintatapoja (GCEW 2023). Mehta & Nicol 2023). Turning the Tide: A Call to Collective Action, The Global Commission on the Economics of Water. Ilomäki, Jukka, Heikelä, Kira (2023). https://turningthetide.watercommission.org. Sitoumuksia on tehty jo yli 700 kappaletta ja ne ovat näkyvissä konferenssin verkkosivuilla. Sen vuoksi tehtyjen sitoumusten toteutumisen seuraaminen on erityisen tärkeää. Yhdessä kohti vesiturvallista maailmaa 2030: YK-vesikonferenssi New Yorkissa. myös Vesitalous 4/2020). Keskeinen kontribuutio oli yhdessä Afrikan Unionin sekä Sveitsin ja Senegalin kanssa järjestetty korkean tason sivutapahtuma, joka korosti veden sekä rajavesiyhteistyön merkitystä rauhalle ja turvallisuudelle Afrikassa. Maailman muutosten tuulissa resilienssin ja vesiturvallisuuden merkitys vahvistuu myös vesialalla (kts. Erityisen ilahduttavaa oli vahva tuki YK:n Euroopan talouskomissio UNECE:n hallinnoiman vesiyhteistyö-sopimuksen eli ns. Water Action Agenda vie eteenpäin Konferenssin keskeisenä tavoitteena oli löytää yhteinen tahtotila sekä –ennen kaikkea– kääntää tuo tahtotila toiminnaksi. Merkittävä oli myös yhdessä Nepalin ja Etiopian hallitusten kanssa tehty sitoumus 1,3 miljoonan ihmisen saamisesta puhtaan juomaveden piiriin. Konferenssin aikana kaksi maata – Nigeria ja Irak – liittyivät sopimukseen ja 10 muuta maata ilmaisi halukkuutensa sopimukseen liittymiseen. Helsingin sopimuksen laajentumiselle. Kaikkiaan konferenssi jätti innostuneen kuvan: monissa loppupuheenvuoroissa korostui näkemys vedenjakajasta, joka vahvistaa veden roolia sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla kehityksen, kestävyyden ja turvallisuuden takaajana. Vesitalous 2/2023. https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/suomella-tarkea-rooli-yk-n-vesikonferenssissa-maailman-maat-kokoontuvat-46-vuoden-tauon-jalkeen Vesitalous-lehti 4/2020: Vesiturvallisuus. Water Action Agenda -toimintasuunnitelma, johon eri maat ja toimijat pystyivät tekemään vapaaehtoisia sitoumuksia. Syke 2023. Lisätietoa ja kirjallisuutta GCEW (2023). Suomi oli konferenssissa mukana laajalla kokoonpanolla, joka kattoi kaikki viisi dialogiteemaa sekä laajan joukon erilaisia tapaamisia (Valtioneuvosto 2023). How the UN got thirsty again after 46 years. https://www.water-alternatives.org/index.php/blog/UN2023. Rajavesiyhteistyö ja vesidiplomatia olivat muutenkin näkyvästi esillä konferenssissa. korostuminen. https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Vesivarojen_kestava_kaytto_loikkaa_uudel Valtioneuvosto 2023. Water Action Agenda -toimintasuunnitelman sitoumukset: https://sdgs.un.org/partnerships/action-networks/water YK-vesikonferenssin sivusto: https://sdgs.un.org/conferences/water2023 45 Vesitalous 3/2023 AJANKOHTAISTA. Mehta, Lyla, Nicol, Allan (2023). Tuo vapaaehtoisuus on myös toimintasuunnitelman mahdollinen kompastuskivi ja osa toimijoista peräänkuuluttikin sitovampia tavoitteita ilmastosopimusten tapaan (esim. Tässä keskeisessä roolissa on ns
Hän on toiminut aiemmin myös Vesitalouslehden toimituskunnan jäsenenä. V ahala on toiminut Aalto-yliopistossa vesihuoltotekniikan professorina vuodesta 2008. Työtehtävissä hänellä on ollut jatkuva näköalapaikka vesialan muutosten havainnointiin sekä mahdollisuus konkreettisesti olla mukana asioiden eteenpäin viemisessä. Asiat, joista toimistolla keskusteltiin, muuttuivat vesihuoltoalan yhteisiksi huolenaiheiksi vasta vuosia myöhemmin”, Vahala muistelee. Esimerkiksi tähän tulisi löytää keinoja vaikuttaa”, Vahala arvioi. Vaikka Aalto-yliopiston nykyaikainen ilmapiiri ja mukava työyhteisö sekä haastavat työtehtävät olivat mieluisia Vahalalle, kutsumus takaisin vesihuollon ytimeen ja sataprosenttinen osallistuminen Suomen vesihuollon muutokseen saivat hänet hakemaan VVY:n toimitusjohtajan paikkaa. Toimialarakenne pullonkaulana alan kehitykselle Suomen vesihuollon nykyisistä ja tulevaisuuden haasteista on säännöllisesti noussut julkiseen keskusteluun Riku Vahala Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtajaksi Suomen Vesilaitosyhdistyksen (VVY) hallitus on valinnut yhdistyksen uudeksi toimitusjohtajaksi professori, tekniikan tohtori Riku Vahalan. Vesija ympäristötekniikan ryhmän johtajana ja Rakennetun ympäristön laitoksen johtajana. vuosituhannen alkuvuosina Vesilaitosyhdistyksessä työskennelleellä Vahalalla on kertynyt historiallista perspektiiviä vesialan muutoksista niin tekniikassa kuin toimintakulttuurissakin. “Maailma on muuttunut valtavasti näinä vuosina. “Vesihuolto on aina ollut minulle se oma juttu. Hän aloittaa työnsä Vesilaitosyhdistyksessä kesäkuun alussa 2023 samalla kun nykyinen toimitusjohtaja Osmo Seppälä jää eläkkeelle. Vesiyhdistyksen ja Water Finns ry:n puheenjohtajana. Vesilaitosyhdistyksen kautta pääsen taas täysin keskittymään vesihuollon kehittämiseen ja olemaan aktiivinen osa muutosta jota mm. “Vesilaitosyhdistys on tehokas ja vaikuttava toimija, jonka haasteena on saada ammattitaidolla jalostettu tieto jalkautumaan kaikkiin vesilaitoksiin, riittävän nopeasti. Vesilaitosyhdistyksen strategiassa ja kansallisessa vesihuoltouudistuksessa viedään eteenpäin”, Riku Vahala kertoo. Aallossa hän on toiminut mm. Vesitalous kysyi Riku Vahalan mietteitä vesihuoltoalan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Vesilaitosyhdistys oli jo tuolloin edellä aikaansa. Riku Vahalan urapolun keskeinen piirre on toimiminen suomalaisen vesihuollon kehittämiseksi ja edistämiseksi. Vesialan toimintatavat ovat muuttuneet strategisemmaksi, systemaattisemmaksi ja keskustelevammaksi. 46 www.vesitalous.fi AJANKOHTAISTA TEKSTI: TUOMO HÄYRYNEN. Vahala on toiminut korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksena vuosina 2012–2019 sekä useissa alan järjestöissä, mm. Monilla laitoksilla resurssit ovat täysin sidottuja päivittäisiin rutiineihin eikä kehittämiseen löydy riittävästi aikaa. Kehitystyön tulosten siirtäminen vesilaitosten päivittäiseen arkeen on yksi VVY:n haasteista ja tulevista kehityskohteista. Strategisempaa, systemaattisempaa, keskustelevampaa Koko uransa vesihuollon parissa ja mm
47 Vesitalous 3/2023 AJANKOHTAISTA Säästä energiaa ja luontoa Ilmastusprosessit kuluttavat tyypillisesti yli 50 % jätevedenpuhdistamon energiasta. Sulzer, ½ vaaka mm. Useat asiakkaamme ovat saaneet pitkän aikavälin hyötyjä siirtyessään perinteisistä kompressoreista markkinoiden tehokkaimpaan ja luotettavimpaan laitteeseen, HST-turbokompressoriin. “Yhteistyön tiivistäminen tai vesihuollon keskittäminen suurempiin organisaatioihin on välttämätöntä, jotta voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin oli kysymyksessä sitten henkilöstöresurssien vahvistaminen, investointien rahoituksen hankkiminen, toimintojen digitalisointi tai alan vetovoimaisuuden parantaminen. Vesilaitosyhdistyksellä on tärkeä rooli vesialan osaajien pätevöittämisessä. “Laadukas peruskoulutus on pohja, joka antaa työntekijälle valmiudet elinikäiseen oppimiseen työelämässä. VVY:n koulutus on erittäin laadukasta ja on tärkeää varmistaa, että jatkossakin koulutus vastaa työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin”, Riku Vahala sanoo. Lue lisää miten sinäkin voit saavuttaa merkittäviä hyötyjä sulzer.com/hst-turbocompressor. Myös alalla tarvittava laaja-alainen ymmärrys eri asioista kehittyy parhaiten juuri työssä oppimisen kautta. Vesitalous nyt myös ePress-palvelussa Vesitalous-lehti on nyt saatavilla yrityksille ja yhteisöille ePress-palvelussa: https://emagz.fi/title?title_id=10579 ePress-alustan käyttäjä voi tilata lehden oman organisaation luettavaksi palvelun kautta. Korkeatasoisen peruskoulutuksen lisäksi vesihuollossa tarvitaan yhä enemmän laajaalaista ymmärrystä ja elinikäistä oppimista. Riku Vahalan mukaan suuri osa ongelmista linkittyy hajanaiseen toimialarakenteeseen. Esimerkiksi verkostojen saneeraustarpeen kasvu on kaikilla laitoksilla tiedossa ja resurssit asian hoitamiseen on jotenkin järjestettävä”, Vahala muistuttaa. Vesihuollon koulutus ja osaaminen ovat Riku Vahalan mielestä tärkeä kehityskohde. verkostojen saneerausvelka, investointien rahoitus sekä osaajapula. Alalla toimii yli 1 000 pientä vesilaitosta, joista useimpien edellytykset vastata nykypäivän vesihuollon vaatimuksiin ovat riittämättömiä
LIIKEHAKEMISTO Slatek (80 x 80) Auma Finland (80 x 85) Huber (80 x 50) Kaiko (80 x 50) Fennowater (80 x 60) Pa-Ve (80x100) b AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT b JÄTEVESIENJA LIETTEENKÄSITTELY b VESIHUOLLON KONEET JA LAITTEET b VEDENKÄSITTELYLAITTEET JA -LAITOKSET Tehdään yhdessä maailman parasta vettä. www.slatek.fi Jäteveden . 06 – 420 9500 www.fennowater.fi TUOTTEITAMME: Välppäysyksiköt Hiekanerotusja kuivausyksiköt Lietekaapimet Sekoittimet Lietteentiivistysja kuivausyksiköt Kemikaalinannostelulaitteet Flotaatioyksiköt Lamelliselkeyttimet Sähkö-, instrumentointija automaatiolaitteet Ruuvipuristin FW250/750/0.5, Q= 80 kgTS/h hydraulinen kapasiteetti 6 m³/h. ja lietteenkäsittelylaitteet Hydropress Huber AB | Puh 0207 120 620 info@huber.fi | www.huber.fi www.kaiko.fi Kaiko Oy Henry Fordin katu 5 C 00150 Helsinki Puhelin (09) 684 1010 kaiko@kaiko.fi www.kaiko.fi • Vuodonetsintälaitteet • Vesimittarit • Annostelupumput • Venttiilit • Vedenkäsittelylaitteet Lastausväylä 9, 60100 Seinäjoki Pirjontie 3, 00630 Helsinki Puh
MATKA KOHTI VESIEN KÄSITTELYN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ TUOTTEIDEN TOIMIVUUDESTA TINKIMÄTTÄ JATKUU. toukokuuta 2023, Osasto #B580. WWW.KEMIRA.COM/BIOMB-WEBINAR Tule tapaamaan meitä Yhdyskuntatekniikkamessuilla Jyväskylä, 10.-11. LIIKEHAKEMISTO Sweco (80 x 40) AFRY (80 x 85) Ramboll (80x60) b SUUNNITTELU JA TUTKIMUS Puhtaan veden asiantuntija Autamme asiakkaitamme pohjaveteen ja vedenhankintaan, jätevedenpuhdistukseen, vesihuoltoverkostoihin, hulevesiin ja vesilaitosten johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. afry.fi fi.ramboll.com Vesihuollon suunnittelun ykkönen Kemira (80x80) b VESIKEMIKAALIT Biopohjaisilla polymeereilla kohti kestävää kehitystä KEMIRA ALOITTAA ENSIMMÄISENÄ MAAILMASSA BIOPOHJAISIIN RAAKAAINEISIIN POHJAUTUVIEN POLYMEERIEN VALMISTUKSEN
Reijo Kuivamäki and Anne Kuulas: The organisation of water services for future challenges – report on the organisation of water services T he challenges faced by Finnish water utilities have been identified in several reports on the sector for some years. Partly because of these challenges, the Ministry of Agriculture and Forestry of Finland has initiated a national water services reform, the programme for which notes the need to promote structural change in water services. At the same time, the functionality of utility-specific preparedness can be assessed as a whole in the event of a regional risk possibly materialising. Jaana Pulkkinen and Pekka Crabol: The implementation guide for water utilities’ network asset management contains the collected best practices of the sector T he implementation guide for network asset management focuses on practical actions on asset management without forgetting target-setting and eliciting the commitment of the personnel. Other articles Osmo Seppälä: Water services have increased in visibility along with emphasis on emergency supplies (Editorial) Anna-Maija Hallikas: Preliminary study project for water services sector qualification requirements: background information on the current state of water service sector education and skills, and models for verifying competence Anne-Mari Aurola: Steps towards carbon-neutral water services Nora Sillanpää, Juhani Järveläinen, Piia Leskinen, Johanna Pajari, Erik Jaatinen, Pekka Heinonen, Pekka Crabol, Hannes Björninen, Lauri Harilainen and Camilla Tuomela: The current state of storm water management and future challenges Riikka Malila and Petri Nissinen: The RAKI programme supports investments and development projects for nutrient recycling with exceptionally significant supportive financing Jouni Lähdemäki: The challenges of permit processes for water services 50 www.vesitalous.fi FINNISH JOURNAL FOR PROFESSIONALS IN THE WATER SECTOR Published six times annually | Editor-in-chief: Minna Maasilta | Address: Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki, Finland ABSTRACTS. Soon it was found that many other water (and drainage) supply agencies had the same thoughts about the case. The goal is to create a system in which the mapping done by the contractors, the town’s own mappers, etc., can be read straight to the geographic information system when they are using the same mapping coding. In spite of prolonged preparations and testing, the first months of processing wastewater have been challenging and intensive problemsolving. Ritva Laitala and Terhi Renko: Regional preparedness and emergency supplies for water services P reparedness, security management and emergency supplies have previously been considered usually on a water utility-specific basis. However, the treatment results have remained good with the exception of total nitrogen removal. The chief challenges are the growing need for the renovation of water service networks and treatment plants as well as the inadequate personnel resources of water utilities. Riitta Kettunen, Veli-Ville Vihersalo, Jan-Erik Järventie and Petri Jokela: The Kaupinoja surface water treatment plant renovation – lessons for plant development L arge treatment plant construction projects involve various uncertainty factors, the effects of which often only emerge as the construction project progresses. Anna Kuokkanen, Jukka Yli-Kuivila and Kari Reinikainen: Startup of the Blominmäki wastewater treatment plant T he Blominmäki plant in Espoo is Finland’s secondbiggest wastewater treatment plant, replacing the outgoing Suomenoja wastewater treatment plant at the turn of the year 2022–2023. They usually differ between municipalities and that can easily lead to misunderstandings and add the workload on a single mapping. Teemu Keitaanpää and Jari Tapaninen: Spontaneous collaboration – a common mapping code for treatment plants T he project started as a local discussion about numerous variations in the mapping codes on water supply matters. The final report on the renovation and extension project for the Kaupinoja surface water treatment plant in 2022 raises observations and lessons which are intended to assist in improving the development and risk management of future projects. However, inter-utility collaboration on preparedness plays a significant role as things currently stand, and the standard of preparedness can be improved with coordinated solutions. That would speed up the process hugely and erase possible mistakes from human handcraft work. The practices set out in the guide are applicable to all assets, however. As requested by the project steering committee, the main thrust is on water services networks because they represent the bulk of the water utilities’ assets and their management is seen as more challenging than that of the utilities’ aboveground assets
Hankkeella varmistetaan 200 000 oululaisen vedenhankintaa ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Vesilaitoksen vedenhankinta on aina pitkäkestoinen, suhdanteista riippumaton, ja yhteiskunnalle kriittisen tärkeä investointi, jota ei ole mahdollista lähteä määräaikaisen luvan turvin toteuttamaan. Toivomme sinulta palautetta lehdestä ja ideoita tulevaan. Ympäristövaikutusten arvioiminen on nykyisin lupakäsittelyssä se kaikkien keskeisin asia. Kaipaan lupaprosesseihin ja ympäristölainsäädännön tulkintojen rinnalle aitoa intressivertailua, joka arvottaa yhdyskunnan kriittisen talous veden tarpeen siihen mittakaavaan, mihin se kuuluu. Käytämme vastauksia ja kommentteja kehittämään lehteä vastaamaan lukijoiden tarpeita. Päättäjien on yhä vaikeampaa käsittää lupaprosessien monivaiheisuutta, vaativuutta ja kestoa. Juomavesi on elintärkeä osa huoltovarmuutta ja tämän tulee lupaharkinnassa näkyä. Vastaathan toukokuun loppuun mennessä. Onko tullut julki uutisia, että vedenotto olisi aiheuttanut luontotuhoa. Kyselyyn vastaaminen vie noin 5 minuuttia. Vesihuolto onnistuttiin pitämään koko ajan toimintakunnossa. Samalla opittiin, miten nopeasti voidaan siirtyä etätyöhön ja hajauttaa toiminta pienryhmiin. Monipuoliset lähdeja luontoselvitykset sekä mallinnukset ovat korkeatasoisia ja vaativat erikoisosaamista. Geopoliittisen tilanteen muutos on vahvistanut pohjavesihankkeen perusteita entisestään. L upaprosessien sujuvoittamisesta esitetään julkisuudessa toistuvasti vaatimuksia, mutta omakohtaiset kokemukset pohjavesihankkeen luvituksesta osoittavat ihan muuta. Tämä muodostaa merkittävän riskin vesilaitoksen toiminnalle ja vesihuoltopalvelulle. Kahden eri vesilähteen vaatimus ja mahdollisuudet Vesihuollon erityistilannetyöryhmän määrittelemän varmuusluokan saavuttamiseksi lykkääntyvät Oulussa koko ajan. Eipä ole, koska vesilaitokset käyttävät vedenottamoita vastuullisesti esiintymän antoisuus huomioiden ja varmistaen vedenlaadun säilymisen hyvänä. Vedenottolupien käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttomasti ja lopputulosta on mahdotonta ennakoida. Lupaprosessien haasteet vesihuollolle JOUNI LÄHDEMÄKI johtaja, Oulun Vesi jouni.lahdemaki@ouka.fi Vastaa Vesitalous-lehden lukijakyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä. https://forms.office.com/r/XKfvt7rafQ Kutsu Vesitalouden lukijatutkimukseen 51 Vesitalous 3/2023. Suomessa on tuhansia luvitettuja pohjavesialueita, joilla vedenotto on ollut vuosikymmeniä käynnissä. Vedenottamo suoja-alueineen ei ole “pahis”, vaan varmistaa lähialueen pysymisen luonnontilaisena, kun muuta maankäyttöä suunnitellaan pohjavesien suojelutarve huomioiden. Entistä suuremman painoarvon vesilaitoksen toiminnan kehittämisessä ovat saaneet kriittisen infrastruktuurin uhkien tiedostaminen, kyberturvallisuus sekä kriittisten toimitusketjujen haavoittuvuus. Huoltovarmuuden merkitys korostuu tänä aikana, mutta nykyisen kaltaisella lupaprosessilla vedenhankinnan kehittäminen käy kovin vaikeaksi. Oulu on kasvava kaupunkiseutu ja sen vedenhankinnan varmistamiseen tähtäävän pohjavesihankkeen lupakäsittely aluehallintovirastossa on kestänyt jo yli kuusi vuotta. Nämä riskit ovat helpommin torjuttavissa, mutta vesilaitoksen näkökulmasta varautumisessa heikoin lenkki on tällä hetkellä vedonoton lupaprosessit. Lupaprosessin pitkittyminen tuo mukanaan monenlaisia riskejä hakijalle, kuten lainsäädännön muutokset tai suojelualueiden perustaminen. Viime vuodet ovat olleet vesilaitoksille varautumisen suhteen opettavaisia. Venäjän hyökkäyssota voimisti varautumiskeskustelua merkittävästi. Oheinen linkki ja QR-koodi kyselyyn löytyy myös Vesitalouden verkkosivujen etusivulta uutisosiosta. Hakemuksessa edellytettyjen selvitysten määrä ja vaatimustaso on jatkuvasti kasvanut. Lopputulosta on mahdotonta ennakoida eikä vesilaitoksella ole mitään mahdollisuutta hallita vedenottohankkeiden aikataulua. Ensin koronapandemia muistutti yhteiskunnan haavoittuvuudesta