Agruline Liittimet ja putket Halkeilunkestävä PE 100-RC PIDEMPI KÄYTTÖIKÄ halkeilunkestävä PE 100-RC KORKEA TALOUDELLINEN TEHOKKUUS hiekkapohjaton asennus KESTÄVÄT LIITOKSET paremmat hitsaustulokset OSTOT YHDESTÄ PAIKASTA täydellinen PE 100-RC -putkistojärjestelmä agru Kunststofftechnik Gesellschaft m.b.H. +43 7258 7900 | office@agru.at | www.agru.at AGRULINE ® Visit us! 13-17 May 2024 Munich, Germany Hall B3, 217/316. Ing.-Pesendorfer-Strasse 31 | A-4540 Bad Hall T
Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. Terhi Renko 47 Vesitalous 3/2024 aamukahvit 48 Soiden ennallistamisen seuranta ja sen kehittäminen Lauri Ikkala ja Maarit Similä 52 Simulaatiomalleilla hevostalouden vesistökuormitus aisoihin Josefiina Ruponen, Sanna Mäki-Tuuri, Erja Mattila, Suvi Hamunen ja Markku Saastamoinen 55 Vesialan opinnäytetyöt 56 Regulaation haasteet Riikka Juuti ja Petri Juuti 58 Verkot vesille -tapahtuma keräsi vesialan opiskelijat ja työelämän edustajat yhteen Sebastian Jäntti, Aleksi Reini ja Piia Leskinen 60 Ravinteet talteen jätevedestä 62 Tunnuslukujärjestelmä nostaa esiin hyviä toimintamalleja 63 Ajankohtaista vesiyhdistykseltä 64 Liikehakemisto 66 Abstracts 67 Vieraskynä Mari-Leena Talvitie VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. LXV Sisältö 3/2024 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI / ILMOITUKSET Jarkko Narvanne Elontie 115, 00660 Helsinki Puhelin 045 305 0070 e-mail: toimitus@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@vesitalous.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Punamusta | ISSN 0505-3838 TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Vuokko Laukka, TkT, johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka M. Saijariina Toivikko e-mail: Saijariina.Toivikko@vvy.fi Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. mennessä. Kansikuvat: Sanna Krook / Oulun kaupunki, Marko Kallio (Skyfox) / Oulun kaupunki. Vesitalous 4/2024 ilmestyy 6.9. Tämän numeron kokosi dipl.ins. Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., kehittämispäällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. 4 Uudet velvoitteet haastavat vesihuollon uudistumaan Riku Vahala VESIHUOLTO 5 Oulun Veden varavesihankkeen vesitalouslupa Hanna Sandqvist 8 Vesihuoltolaki uudistuu Johanna Kallio 10 Apuja etäluennan haasteisiin Veden etäluennan hyvät käytännöt -oppaasta Jaana Pulkkinen 13 HS-Veden automatisoitu vesijohtovuodonhakuprosessi Jarno Laine 18 Vesijohtoverkostojen jatkuvatoimiset vedenlaatusensorit Petri Juntunen 21 Haitta-aineiden poistovelvoitteella merkittäviä vaikutuksia jätevedenpuhdistukseen Katriina Rajala, Henri Haimi ja Jussi Lindholm 25 Peltobiomassoista valmistettu aktiivihiili jäteveden haitta-aineiden poistossa Väinö Rintala 27 Ymmärrettävää neuvontaa kiinteistönomistajan vastuista Marika Visakova 30 Hyvää vai huonoa vettä. – vesi.fi kertoo avaintiedot vesihuollosta Seija Rantonen 33 Työelämässä oppimisesta apua ammatillisen henkilöstön saamisessa vesihuoltoalalle Heikki Miettinen 35 Parempaa riskienhallintaa ja joustavampaa raportointia päivitetyillä WSPja SSP-ohjelmistoilla Maija Forss 38 Tarkennuksia kalkkikivialkalointilaitosten suunnitteluun ja käyttöön Kalle Kakko ja Päivi Peltonen 40 Kaivokorttiprosessin optimointi Eemeli Pesonen, Marja Palmroth ja Annina Takala MUUT AIHEET 44 Ilmastonmuutos ja äärimmäiset vesiolosuhteet: miten valmistautua ja sopeutua. Ilmoitusvaraukset 21.6. Seuraavassa numerossa teemana on Kaupunkivesien hallinta
Selvityksiä on toki tehty hyllykaupalla. Uudet velvoitteet haastavat vesihuollon uudistumaan RIKU VAHALA Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku.Vahala@vvy.fi 4 www.vesitalous.fi PÄÄKIRJOITUS. Vuonna 2005 perinteeksi vakiintui niiden julkaiseminen kolmosnumerossa, joka on myös jaossa päivillä. Näköpiirissä on isoja investointeja mm. Siilinjärvi kauaskatseisena kuntana aloitti neuvottelut Kuopion kaupungin kanssa, jonka seurauksena Siilinjärven ja Kuopion vesihuolto yhdistettiin saman yhtiön Kuopion Vesi Oy:n alle. Valitettavasti on näköpiirissä, että tämäkään ei riitä niillä laitoksilla, joissa verkostoa on paljon ja maksajia vähän. Tästä tuorein esimerkki on uudistettu yhdyskuntien jätevesiä koskeva direktiivi. Vesihuoltolain uudistuminen tuo jälleen uusia velvoitteita, joiden pääperiaatteita Johanna Kallio maaja metsätalousministeriöstä avaa tässä numerossa. Tällä järjestelyllä varmistettiin toimivat vesihuoltopalvelut molemmissa kunnissa. Jotkut pienet vesiosuuskunnat ovat jo kaatuneet kunnan syliin, mikä ei yhtään helpota kunnan vesihuoltolaitoksen taloutta – päinvastoin. Tavoitteina oli 1,5 miljoonan uuden asukkaan liittäminen talousvesihuollon piiriin sekä viemäröinnin vesistökuorman puolittaminen. Paljon puhuttu vesihuoltoverkostojen saneeraustarpeen kasvu, nykyisten vaatimusten aiempaa tiukempi valvonta sekä montaa kautta tulevat uudet vaatimukset ovat jo nyt johtaneet merkittävään paineeseen korottaa taksoja tuntuvasti. Muutamaa positiivista esimerkkiä lukuun ottamatta Mikko Korhosen 50 vuoden takainen viisaus on realisoitunut kovin hitaasti Suomen vesihuollon järjestämisessä. Kunnan vesihuoltolaitokseen oli liitettynä 17 eri vesiosuuskuntaa, jotka kunnalle kaatuessaan olisivat aiheuttaneet pahat taloudelliset ongelmat. Prosessi voi olla esimerkiksi pienten lääkeainepitoisuuksien hapettamista otsonilla ja adsorptiota aktiivihiileen. Vesihuoltopäivien esitelmien julkaiseminen Vesitalous-lehdessä on viime vuosituhannelle saakka ulottuva perinne. Enenevä osa vesihuoltolaitoksia koskevasta sääntelystä tulee nykyään Euroopan yhteisölainsäädännön kautta. Tänä aikana ehdin käydä peruskoulun, lukion ja yliopiston ja vieläpä tehdä töitä yli 30 vuotta. Olisikohan nyt lopulta aika ryhtyä sanoista tekoihin. E ntinen työtoverini, nyt jo edesmennyt Vesihuoltoliiton toiminnanjohtaja Mikko Korhonen kirjoitti yli 50 vuotta sitten vesihuoltolaitosten yhteistoiminnasta: ”Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on vesija viemärilaitostoiminnassa tullut eteen aika, jolloin vesihuollon hoitamiseksi maassamme ei voida enää tyytyä tietyn taajaman vesihuollon järjestämiseen, vaan laajempien vesihuoltosuunnitelmien toteuttaminen on ajankohtaista (Vesitalous 6/1973, s.25)”. Jos tutkimukset ja suunnitelmat yksinään muuttaisivat maailman, olisi monet asiat tehty jo. Tuohon aikaan olin itse 8-vuotias ja juuri aloittanut sittemmin pitkäksi venähtäneet opintoni vasta luodussa peruskoulujärjestelmässä. orgaanisten haitta-aineiden poistamiseksi jätevesistä. ELY-keskus on saanut lisäresursseja valvontaa varten ja on odotettavissa, että myös nyt voimassa olevan lainsäädännön valvonta tehostuu. Lehteen on pyritty valitsemaan aina sillä hetkellä ajankohtaisia teemoja – niin nytkin. Edelleen meillä on toista tuhatta vesihuoltolaitosta ja yhteistyö on edistynyt nihkeästi. Uusia velvoitteita tulee koko ajan lainsäädännön vaatimusten tiukkenemisen kautta – oli kysymys sitten jäteveden puhdistusvaatimuksista tai jätevesilietteiden käsittelystä. Positiivisena poikkeuksen valtavirrasta haluan nostaa Siilinjärven kunnan. Yli 50 vuotta myöhemmin verkostot on rakennettu, asukkaat liitetty järjestelmiin ja järjestelmätkin ovat jo ehtineet ikääntyä. Sen sisällöstä päästiin pitkän väännön jälkeen viimein sopuun. Molemmat ovat hyvin energiaintensiivisiä prosesseja, kuten Katriina Rajala tässä lehdessä valottaa
HANNA SANDQVIST suunnittelupäällikkö Oulun Vesi Hanna.Sandqvist@ouka.fi Kuva 1. Vedenottoalue sijaistee Utajärven kunnan ja Pudasjärven kaupungin alueilla noin 70 km etäisyydellä Oulusta. Luvan mukainen vedenottomäärä on 9 000 m³ vuorokaudessa. Haettu vesimäärä oli 11 000 m³. Vedenoton sijoittuminen Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesialueille sekä Kiiminkijoen ja Olvassuon Natura-alueet. Varavesihankkeen keskeisin tavoite on varmistaa pintavettä käyttävän Oulun kantakaupungin vedenhankintaa. Lupaharkinnan keskiössä olivat pohjavedenotosta Kiiminkijoen ja Olvassuon Natura-alueille sekä lähteisiin kohdistuvat vaikutukset. Aluehallintovirasto totesi, että Oulun kaupungin vedensaanti on pystyttävä turvaamaan myös häiriöja poikkeustilanteissa. Lupa vedenottoon saatiin kaikille haetulle 11 vedenottamolle Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesialueilla. Päätöksen perusteluissa aluehallintovirasto on todennut pohjavesihankkeen perusteiden olevan kestävät. Lisäksi päätöksessä todettiin, että hankkeesta yleiselle edulle saatava hyöty on erittäin merkittävä, mutta varsinaisessa lupaharkinnassa painopoiste on selvästi hankkeen luontovaikutuksissa erityisesti Kiiminkijoen ja Oulun Veden varavesihankkeen vesitalouslupa Pitkään vireillä olleesta Oulun Veden varavesihankkeesta saatiin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös marraskuussa 2023. Kälväsvaaran ja Viinivaaran pohjavesialue Olvassuo Natura-alue (FI1103829) Kiiminkijoki Natura-alue (FI1101202) Vedenottamo Kartan selite: 5 km Kälväsvaara Viinivaara Olvassuo 5 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Vedenoton keskeisin suunnitteluperuste hankkeen alkuvaiheesta lähtien ovat olleet luontoarvot. V edenottolupa saatiin kaikille haetuille 11 vedenottamolle (kuva 1 )
Päättäjien on ollut vaikea hahmottaa lupaprosessin monivaiheisuutta ja kestoa. Vedenottoalueen suurin lähde Isohete. Vedenottoluvan käsittelyajan venyminen yli kuuteen vuoteen on aiheuttanut hakijalle merkittävää haittaa. Lähteiden virtaaman mittauksen järjestämisessä on monia haasteita ratkottavana. Lähteiden osalta on lisäksi asetettu lupamääräys, jossa seitsemälle isolle lähteelle on asetettu vähimmäisvirtaama, joka varmistetaan kaikissa tilanteissa. Lupamääräysten tarkistaminen koskee myös vedenottomäärää. Oulun Vesi pitää lupamääräystä perusteltuna. Aluehallintoviraston päätös oli kokonnaisuutena varsin laaja sisältäen yli 700 sivua. Kuva 3. Geopoliittisen tilanteen muutos on vahvistanut edelleen tarvetta saada Oulun kantakaupunkiin pintaveden rinnalle pohjaveteen perustuva varavesilähde. Vakiintuneesta vesitalouslupakäytännöstä poiketen lupamääräyksiin sisältyy Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle maksettava vuotuinen 100 000 euron maksu, joka on käytettävä pohjaveden otosta luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen estämiseen ja lieventämiseen sekä pintavesien tilan parantamiseen vedenoton vaikutusalueella. Vedenotto on äärimmäisissä alivirtaamatilanteissa, kun Nuorittajoen virtaama alittaa 1,0 m³ sekunnissa, keskeytettävä näiden kahden vedenottamon osalta. Lupaprosessin venymisen kritiikki on kohdistunut hakijaan, vaikka se ei ole voinut vaikuttaa käsittelyaikaan tai hankkeiden priorisointijärjestykseen aluehallintovirastossa. Havaintoaineiston perusteella poikkeuksellisen alivirtaamatilanteen toistuvuus vaihtelee merkittävästi. Lupapäätöksen perustelut ovat tavanomaista vesitalouslupaa laajemmat. Perttusen virtaaman havaintoaineiston perusteella lupamääräyksen mukaisia alivirtaamatilanteita ei esiinny joka vuosi. Inventoinnit ulottuivat selvästi vaikutusaluetta laajemmalle alueelle, koska arvioinnissa oli tarpeen tarkastella lähteiden esiintyvyyttä ja ominaisuuksia laajemmin kyseisellä luonnonmaantieteellisellä alueella. Aluehallintovirasto myönsi päätöksellään luvan lähteiden luonnontilan vaarantamiskiellosta poikkeamiseen viiden lähteen osalta. Lupahakemukseen kuuluvassa lähdeselvityksessä inventoitiin yhteensä 119 lähdettä. Lupamääräys noudattelee hyvin pitkälti hakijan lupahakemuksessa esittämää. Lähteiden merkitys luparatkaisussa Vedenottoalueilla ja niiden läheisyydessä on paljon lähteitä. Luvan saajan on edellytetty ryhtyvän viipymättä toimenpiteisiin pohjavedenoton vähentämiseksi ja tarvittaessa lopettamiseksi, jos näiden isojen lähteiden virtaama uhkaa laskea vähimmäisvirtaamaa pienemmäksi. Ottamoiden vedenottolupa on yhteensä 1 600 m³ vuorokaudessa, mikä on 18 % luvan mukaisesta kokonaismäärästä. Olvassuo Kälväsvaaran harjun pohjoispuolella sijaitsevasta lintutornista kuvattuna. Vesistön virtaamien vaikutus vedenottoon Kahden vedenottamon, jotka eniten vaikuttavat Kiiminkijoen Natura-alueen pikkujoet ja purot -luontotyyppiin kuuluvaan Sorsuanojaan, vedenotto on sidottu alapuolisessa vesistössä olevan Nuorittajoen Perttusen mittausaseman virtaamiin. Se tulee rajoittamaan vedenottoa ainoastaan poikkeuksellisen kuivina kausina. Suurimmissa lähteissä purkautuvat vesimäärät ovat isoja jopa 2 000-3 500 m³ vuorokaudessa (kuva 3 ). Päätöksen mukaan lähteistä purkautuvaa virtaamaa on mitattava. 6 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Pohjavedenoton vaikutukset arvioitiin yhteensä 24 lähteeseen. Kuva 2. Huoltovarmuuden merkitys sai tämän lupakäsittelyn aikana ihan uuden merkitykseen. Alueella on myös poikkeuksellisen isoja lähteitä. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää viimeistään kuuden vuoden kuluessa pohjavedenoton aloittamisesta. Aluehallintovirasto myönsi luvan toistaiseksi voimassa olevana. Mittauksen tulee olla varmatoiminen ja luotettava, mutta toisaalta mittausjärjestelyt eivät saa aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia lähdeympäristöön. Olvassuon (kuva 2 ) Natura-alueille sekä lähteisiin kohdistuvissa vaikutuksissa
Aluehallintoviraston päätös ei ollut tältä osin yksimielinen ja asiassa tehtiin tältä osin äänestyspäätös. Oulun Vesi ei ole valittanut aluehallintoviraston päätöksestä. Aluehallintovirasto määräsi luvan saajan maksamaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuosittain 100 000 euron suuruisen maksun, joka on käytettävä pohjaveden otosta luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen estämiseen ja lieventämiseen sekä pintavesien tilan parantamiseen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on määritetty suunnitelman hyväksyjäksi. Vähemmistöön jääneen ympäristöneuvoksen mukaan oikeus maastossa liikkumiseen olisi tullut myöntää. Ympäristöministeriön päätös perustui siihen, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on eri vaiheissa osallistunut Viinivaaran pohjavesihankkeen suunnitteluun ja antanut Oulun kaupungille kehotuksen vedenhankinnan varmistamisesta vuonna 2014. Aluehallintovirasto on jättänyt tältä osin hakemuksen tutkimatta. Lupahakemuksessa esitetyn kalataloudellisen vaikutusja vahinkoarvion perusteella vuotuiseksi kalatalousmaksuksi oli esitetty 5 000 euroa. 7 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Luvan saajan vastuulla on myös suunnitelmien laatiminen maksulla suoritettavista toimenpiteistä ja hankkeista. pohjavesimallinnuksessa. Tarkkailua koskevat lupamääräykset Lupapäätöksessä tarkkailu on määritetty selvästi hakijan esittämää tarkkailusuunnitelmaa laajempana. Muut lupapäätöksen asiat ja käsittelyn jatkovaiheet Oulun Vesi velvoitettiin rakentamaan hankealueelle sääasema, joka täyttää Ilmatieteenlaitoksen sääaseman vaatimukset. Tarkkailu käsittää tavanomaisten pohjavesipintojen seurannan lisäksi mm. Jos tarkkailutulosten perusteella talviaikaisen happitilanteen todetaan selvästi heikentyneen pohjavedenoton seurauksena, pohjavedenottajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin järvien happitilanteen parantamiseksi. Iso Olvasjärvi ja Iso-Timonen on luokiteltu ekologisen tilaluokkaan välttävä. Päätöksestä ovat valittaneet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Metsähallitus sekä muutamat muut tahot, joten lupa-asian käsittely tulee jatkumaan Vaasan hallinto-oikeudessa. Luvan saajan on näin ollen haastavaa arvioida sitä, miten maksu suhteutuu vaikutuksiin ja niiden arviointiin. Hakija on velvoitettu näiden järvien osalta mm. Ympäristöministeriö teki vuonna 2017 päätöksen, jonka perusteella Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut lausunnot pohjavesihankkeen Kiiminkijoen ja Olvassuon Naturaarvioinneista. Kestää aikansa ennen kuin hankealueelle rakennettavalta sääasemalta saadaan pitkältä ajalta sadantatietoja, joita voidaan tehokkaasti hyödyntää esim. Oulun Veden tietojen mukaan vastaavaa maksua ei ole sisältynyt muihin vesitalouslupiin. Päätöksen perusteluista käy ilmi, että maksu on määritetty vesilain perusteella. Lupahakemusvaiheen pohjavesimallinnuksissa on käytetty 13 vuoden jakson keskimääräistä sadantaa, joita on verrattu myös lähimpien havaintoasemien useiden vuosikymmenien pituisiin havaintojaksojen tietoihin. happipitoisuuden, sähkönjohtavuuden ja lämpötilan kattaviin luotauksiin. Lupamääräyksissä maksua on perusteltu mm. Lupamääräyksessä on todettu, että pääosa maksusta on kohdennettava pohjavesialueille, Olvassuon Natura-alueelle sekä Kiiminkijoen Naturaalueella Nuorittajoen, Sorsuanojan, Iso Olvasjärven, IsoTimosen ja Marttisjärven valuma-alueilla toteutettaviin toimenpiteisiin. Liikkumislupaan sisältyy poikkeuksellisen tiukat raportointivelvoitteet. Luotettava tieto sademäärästä on ensiarvioisen tärkeää pohjavesimallinnuksen ja sitä kautta koko hankkeen vaikutusarvioinnin kannalta. pintaja virtavesien seurantaa, kalataloustarkkailua, lähteiden sammallajiston seurantaa, kasvillisuusseurantaa, lähteiden virtaamien mittaamista. Päätöksellä hakija on oikeutettu käynnistämään ennakkotarkkailun ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Oulun Vesi haki lupaa myös pohjavedenoton aikana toteutettavan toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailun edellyttämän maastossa liikkumisen toteuttamiseen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. Lupaan liittyvät maksut Luvan saaja määrättiin päätöksellä maksamaan kalatalousmaksua 20 000 euroa vuodessa. Valmistelulupa oikeuttaa liikkumaan maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. Valmistelulupa mahdollistaa myös vedenottamoalueilla tehtävät maastoja maaperätutkimukset sekä koepumppaukset ottamoilla. Laadituissa selvityksissä arvioitiin kattavasti järvien pohjavesivaikutteisuutta ja vedenoton vaikutusta niihin. Vedenottajan näkökulmasta on erityisen tärkeää, että kyseisistä järvistä saadaan ennen vedenoton käynnistämistä tehtävässä ennakkotarkkailussa riittävästi tietoa, jotta pystytään luotettavasti erottamaan pohjavedenoton aiheuttamat vaikutukset järvien tilaan muista syistä johtuvasta vaihtelusta. sillä, että luvan saaja on esittänyt sitoutuneensa pohjavedenotosta aiheutuvien haittojen estämiseen ja lieventämiseen ja myös esittänyt tällaisia lieventämistoimenpiteitä. Vedenoton vaikutukset Natura-alueisiin Kiiminkijoen Natura-alueen osalta päätöksessä korostui humuspitoiset lammet ja järvet -luontotyyppiin kuuluviin Iso Olvasjärvi ja Iso-Timonen järviin kohdistuvat vaikutukset (kuva 1 ). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus olisi näin ollen ollut esteellinen toimimaan lausunnonantajana
Lakiluonnosta esitellään hybridimuotoisessa sidosryhmätilaisuudessa 23.5.2024. Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön rooli lainsäädäntöryhmässä oli tässä keskeinen. Nyt käynnissä olevan vesihuoltolakiuudistuksen yhteydessä on tunnistettu tarve säätää vesihuollon kehittämisestä tarkemmin. Ohjelmassa tunnistettiin yhteisesti tarve päivittää vesihuoltolakia ja yksilöitiin yhdeksän aihealuetta, joiden osalta lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Toteutuskelpoisimmaksi arvioitu tapa siitä, miten kuntien omistajuudesta ja määräysvallasta voisi säätää, valikoitui vaihtoehtotarkastelun pohjalta. Vesi on Meidän Alkuvuodesta 2020 Vesi on meidän -kansalaisaloite keräsi tarvittavat allekirjoitukset nopeasti, ja aloite hyväksyttiin 2021 eduskunnassa yksimielisesti. Marraskuussa 2022 asetetussa lainsäädäntötyöryhmässä ovat edustettuina kaikki keskeiset ministeriöt ja sidosryhmät. E rikoinen toimiala teillä, kun toimijat itse haluavat tiukempia lakimuutoksia” oli ulkopuolisen tahon kommentti, johon tiivistyy hyvin vesihuoltolain uudistaminen. Kunnan vesihuoltosuunnitelman tavoitteena on koota yksiin kansiin kunnan oma tahtotila alueensa vesihuollon kehittämisestä. Vesihuoltolaki uudistuu 8 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Kehittämisja investointisuunnitteluvelvoite Vesihuollon kehittämissuunnitelman lakisääteisyydestä luovuttiin vuoden 2014 lakiuudistuksen yhteydessä. Ehdotus mahdollistaa kunnalle vähemmistöosuuden myymisen ja turvaa osuuskuntamuotoisen toiminnan jatkossakin. Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman valmistelu käynnistyi alkuvuonna 2020 laajalla toimijapohjalla, ja ohjelma hyväksyttiin keväällä 2021. Se tuottaisi kokonaiskuvan vesihuollon järjestämiJOHANNA KALLIO Neuvotteleva virkamies Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraja vesitalousyksikkö johanna.kallio@gov.fi Vesihuoltolain uudistamisen työryhmän toimikausi alkaa olla loppusuoralla, ja loppukesästä 2024 avataan lausuntokierros. Eduskunta edellytti kansalaisaloitteen pohjalta, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla varmistetaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Tavoitteena on saada lakimuutos voimaan keväällä 2025
Lainsäädäntötyöryhmä sai myös tehtäväkseen laatia vesihuoltolaitoksen omaisuuden hallinta suunnitelmaa ja sen valvontaa koskevia säännöksiä. Toiminta-aluemäärityksen ja liittämisvelvoitteen selkeyttäminen Toiminta-alueista määrällisesti suuri osa on vahvistettu 2000-luvun alussa ja alueiden rajausperusteet ovat olleet vähintään kirjavia. sestä ja vesihuoltopalveluista kunnan alueella, ottaisi kantaa vesihuollon omistajapolitiikkaan ja omistajaohjaukseen, listaisi viranomaiset, jotka vastaavat kunnassa vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä, sekä kuvaisi miten muut vesihuollon kunnallisen kehittämisen kannalta keskeiset asiat mukaan lukien kaavoitus, kunnallistekniikka, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu on otettu huomioon. Ja paljon muuta Muita merkittäviä muutosehdotuksia ovat mm. Toiminta-aluerajaus tulisi määrittää siten, että alueella olevat kiinteistöt lähtökohtaisesti liitetään vesihuoltoon, tosin nykyisenkaltaiset mahdollisuudet hakea vapautusta olisivat käytössä jatkossakin. Esityksessä ehdotetuille muutoksille ja uusille velvoitteille arvioidaan myös siirtymäsäännökset. Mikäli muutostarvetta ei ole, ei toiminta-alueen rajausta tarvitse muuttaa. Etenkin uusien velvoitteiden toteuttamiseen tarvitaan kohtuullinen siirtymäaika, joka toisaalta kannustaa toivottavien muutosten toteuttamiseen. Omaisuuden hallintasuunnitelmaan tulisi suunnitelma kunnontutkimuksesta ja huollosta, pitkän aikavälin investointi suunnitelma sekä pitkän aikavälin talous suunnitelma. Lisäksi lakiuudistuksen yhteydessä ehdotetaan tehtäväksi lukuisia pienempiä muutoksia ja päivityksiä vesihuoltolakiin. Tavoitteena on myös koota toiminta-alueiden paikkatieto yhteen palveluun, jolloin kunnan velvoitteesta julkaista karttoja voitaisiin luopua. Tuateo Oy Lisätietoja: https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM033:00/2022 9 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Omaisuudenhallinta suunnitelman tulisi perustua kunnan vesihuoltosuunnitelmaan ja sen tulisi sisältää vesihuollon maksujen kustannus kattavuuden varmistamiseksi tarvittavat tiedot, kuten uusja korvausinvestoinnit ja laskelmat niistä aiheutuvien kustannusten kattamisesta. vesihuoltolaitoksen määritelmän palauttaminen kokoperusteiseksi sekä säännös perusmaksun pakollisuudesta. On tapauksia, joissa vahvistettu toiminta-alue koskee koko kunnan pinta-alaa ja toisaalta tapauksia, jossa toiminta-alue on vahvistettu yhdelle kaivolle, joka palvelee kahta omakotitaloa. Lakitasoista säätelyä aluemäärittelyn perusteista ei tehtäisi, mutta kunnille tulisi velvoite tarkistaa toiminta-aluerajaukset säännöllisesti. Liittämisvelvollisuutta esityksessä ehdotetaan muutettavaksi siten, että taajamaraja ei ole määräävä tekijä. Tarkistamisvelvoitteella varaudutaan myös siihen, että toiminta-alueita voi olla tulevaisuudessa tarve supistaa. Myös varautumissuunnitelmien sisältövaatimuksia tarkennetaan ja varautumista koskevien suunnitelmien yhteensovittamista edellytetään aiempaa enemmän
V eden etäluenta on jatkuva prosessi, jossa mittausomaisuuden teknologian päivittämisen lisäksi siirrytään erilaiseen tapaan käsitellä veden kulutustietoa. Vesilaitokset siirtyvät etäluentaan etenkin nykyaikaistaakseen laskutusta ja kehittääkseen asiakaspalvelua. Oppaan tavoitteena on tukea vesihuoltolaitoksia etäluentaan siirtymisessä ja sen tarjoamien etujen kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä. Se sisältää toimialan näkemyksiä etäluennan tavoitteista sekä esittelee yleisellä tasolla alan teknisiä ratkaisuvaihtoehtoja ja etäluennassa huomioitavia reunaehtoja, kuten lainsäädäntöä. Asiakaspalvelun parantaminen ja omaisuudenhallinnan kehittäminen voidaankin nostaa veden etäluennan tärkeimmiksi tavoitteiksi. Etäluennan hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu tähän, sillä etäluenta mahdollistaa myös omaisuudenhallintaan liittyvien tarkastelujen tehostamisen. Oppaassa esitellyt käytännöt ja case-esimerkit sekä Suomen etäluennan nykytilan kuvaus on koottu haastattelujen, Vesilaitosyhdistyksen lähettämän kyselyn, kirjallisuusselvityksen ja työpajan avulla. JAANA PULKKINEN Osastopäällikkö, Digitaaliset ratkaisut ja omaisuudenhallinta Sweco Finland Oy | Lahti jaana.pulkkinen@sweco.fi Veden etäluennan hyvät käytännöt Vesilaitosyhdistyksen monistesarja 90 Helsinki 2023 Etäluentaprosessin vaiheet • Kumppanit • Rajapinnat • Tiedonsiirtokäytännöt • Markkinavuoropuhelu • Tarjouspyynnöt • Asiakasviestintä • Mittareiden asennus • Mittareiden vaihto • Tarjottavat palvelut Mittareiden vaihto/asennus Käyttöja ylläpito • Hankinnan laajuus ja tiedonsiirtotapa • Laitoksen resurssit ja viestintä • Järjestelmäintegraatiot. GDPR + tietoja kyberturva • Asiakkaan palvelut • Mittarivaihtojen kirjaaminen Asiakasrajapinta Osittainen asiakasrajapinta (Laskutus) Hankinta Suunnittelu • Laskutus • Mittausdatan käsittely • Mittareiden hallinta 10 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Apuja etäluennan haasteisiin Veden etäluennan hyvät käytännöt -oppaasta Veden etäluennan hyvät käytännöt -oppaaseen on kerätty hyödyllisiä vinkkejä etäluentaa harkitseville sekä etäluentaan siirtyneille vesilaitoksille. Tiedonsiirtoverkon avulla tapahtuva kulutustiedon käsittely edellyttää vesilaitoksilta tietoturvan ja tietosuojan huomioimista kaikissa prosessin vaiheissa
11 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Mittareiden paristot kestävät 10–15 vuotta eikä niitä ole mahdollista vaihtaa. Kokonaisuuden toimivuuden kannalta on tärkeää, että etäluettavien vesimittareiden lähettämä mittaustieto siirtyy ongelmitta ja tietoturvallisesti vesilaitoksen järjestelmiin. Etäluettavilta vesimittareilta tulevan kulutustiedon osalta olisi tärkeää jo ennen hankintavaihetta Automaattinen etäluentajärjestelmä vesilaitoskäyttöön. Oman laitoksen pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteiden määrittäminen on erityisen tärkeää, jotta hankintoja ei tulisi tehtyä teknologia edellä vaan vastaamaan laitoksen tarpeita. Mittareissa on myös erilaisia hälytystoimintoja sekä joissain malleissa myös akustisia vuodonhavaitsemistoimintoja. Tarkemman vesitaselaskennan myötä verkoston suorituskyvystä saadaan muodostettua realistisempi kuva sekä hienosäädettyä verkostomalleja. Tiedonsiirron tulee tapahtua automaattisesti käyttäen avoimia rajapintoja sekä standardoituja tiedonsiirtotekniikoita. Yksi etäluettava vesimittari voi hyödyntää vain tiettyä tiedonsiirtoteknologiaa, mutta samalla mittarivalmistajalla voi olla myös muita tiedonsiirtoteknologioita hyödyntäviä vesimittareita tarjolla. Tiedonsiirtotekniikan tai useamman valinta kannattaa tehdä kunkin laitoksen omat erityispiirteet huomioiden. Mikäli laitoksella on vähän henkilöstöresursseja, voi sopiva toteutustapa olla esimerkiksi yhdeltä toimittajalta hankittu kokonaispalvelu, jossa sama palvelun tarjoaja vastaa mittareista, tiedonsiirrosta sekä hallintajärjestelmästä. Joihinkin mittarimalleihin on saatavilla lisäantenni, josta voi olla apua haastavissa kohteissa. Etäluentaratkaisun valinta laitoksen resurssien ja tavoitteiden perusteella Etäluentaan siirtymistä helpottavat huolellinen suunnittelu sekä käytössä olevien resurssien arviointi. Etäluennan hyötyjen toteutuminen edellyttää järjestelmäintegraatioita, joten ICT-asiantuntijoiden kanssa keskustelu on välttämätöntä. Toteutustavasta riippumatta vastuuhenkilöiden nimeäminen ja avoin sisäinen viestintä ovat avainasemassa onnistuneessa etäluentaprosessissa. Useat mittaritoimittajat tarjoavat tällä hetkellä mittaustekniikaltaan erilaisia etäluettavia vesimittareita, esimerkiksi ultraääneen perustuvia sekä perinteisempiä siipipyörämittareita. Useamman mittaritoimittajan ja tiedonsiirtoratkaisun valinta, ns. Mittarimalleja ja tiedonsiirtotekniikoita voi pilotoida, eli sopia valittujen palveluntarjoajien kanssa testikohteesta. modulaarinen ratkaisu, ei sido laitosta yhteistyöhön vain yhden toimittajan kanssa, mutta edellyttää laitokselta enemmän omien resurssien kiinnittämistä etäluentaprosessin hoitamiseen. Hankkeen yhteydessä toteutetun vesilaitoskyselyn perusteella suosituimpia tiedonsiirtotekniikoita ovat Digitan tarjoama LoRaWAN, laitosten itse toteuttama M-Bus ja teleoperaattoreiden tarjoama NB-IoT. Kellaritilat ja syvät kaivot aiheuttavat ymmärrettävästi haasteita tiedonsiirrolle. Etäluettavien vesimittareiden saatavuus oli opasta laadittaessa hyvä. Näin järjestelmän toimivuutta pääsee testaamaan esimerkiksi muutaman kuukauden ajan ennen suuremmalla volyymillä toteutettavaa etäluentaan siirtymistä. Tämä parantaa toimintavarmuutta ja helpottaa ongelmanratkaisua mahdollisissa häiriötilanteissa. Lisäksi on tärkeää määrittää käytettävissä olevat resurssit, jotta voidaan valita sopiva toteutustapa. Omaisuudenhallinnan osalta etäluenta tarjoaa ajantasaisempaa tietoa asiakkaiden vedenkulutuksesta, mikä auttaa vesilaitoksia tarjoamaan halutun palvelutason optimoiduin kustannuksin. Asiakaspalvelun näkökulmasta etäluenta mahdollistaa kulutustietojen automaattisen lähettämisen, mikä johtaa selkeämpiin laskutuskäytäntöihin ja mahdollistaa kulutustietoon perustuvien lisäpalveluiden tarjoamisen. Vaikka etäluettavien vesimittareiden toimintaperiaate on melko yksinkertainen, on laitosten hyvä varautua vesimittareiden vikaantumisiin ja tiedonsiirtokatkoksiin
Suomessa etäluennan käyttöönotto on edennyt, mutta edelleen on tilaa kehitykselle ja parhaiden käytäntöjen jakamiselle vesilaitosten kesken. Laitoksella on myös varauduttava asiakasta arveluttaviin kysymyksiin, joten myös niiden laitoksen työntekijöiden, jotka eivät suoraan ole kytköksissä etäluentaan tai etäluettaviin vesimittareihin, on hyvä omata perustiedot etäluennasta. (Kuvat: KOKA Oy) 12 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Hyödyntämällä digitalisuutta vaihtotyössäkin voidaan henkilöresursseja vapauttaa vaihtotietojen kirjauksesta muihin tehtäviin. Kaikki etäluentaan siirtyneet laitokset kannustavat muita laitoksia siirtymään etäluentaan, mutta korostavat kuitenkin pohtimaan ensin laitoksen omia tavoitteita, laatimaan etäluennalle suunnitelman sekä nimeämään prosessille vastuuhenkilöt. Helsinki. Eurooppalaisista laitoksista kaikki vastanneet olivat etäluentaan siirtyneitä. Etäluettavat vesimittarit vaativat myös koko elinkaarensa ajan tiedon liikkumisen seurantaa, joten ne sitovat joissain määrin henkilöstöresursseja. Veden etäluennan kehitys on vesihuoltoalalla tärkeä askel kohti tarkempaa ja tehokkaampaa toimintaa. Asiakkaille tarjottavien palveluiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tietosuojaja tietoturva-asioihin, jotta ratkaisun aiheuttamat riskit ovat mahdollisimman hyvin tunnistettuja ja hallittuja. Näin voidaan rakentaa kunkin laitoksen tarpeita vastaava tiedonhallinnan kokonaisuus. Toteutetun kyselyn perusteella moni etäluentaan siirtynyt laitos kattaa etäluennasta aiheutuvia kustannuksia nostamalla veden perusmaksua. Myös tulevaisuuden tarpeita esimerkiksi vesitaselaskennan tai muun omaisuudenhallintaan liittyvän toimenpiteen osalta on hyvä pohtia jo etukäteen. Hankkeen yhteydessä toteutettuun vesilaitoskyselyyn vastasi 74 suomalaista ja 15 eurooppalaista vesilaitosta. 2023, Veden etäluennan hyvät käytännöt. Lähde : Pulkkinen ym. Etäluennassa kustannuksia syntyy mittareiden hankinnan ja asennus-/vaihtokustannusten lisäksi tiedonsiirrosta ja mahdollisista järjestelmäintegraatioista. Ainoastaan muutamalla laitoksella etäluenta kattoi yli 75 % käyttöpaikoista. https://www.vvy.fi/site/assets/ files/8359/25009305_vvy_veden_etaluennan_hyvat_ kaytannot_final.pdf Erilaisia etäluettavia vesimittareita. Hankintojen osalta laitoksia kannustetaan selvittämään yhteiskilpailutusmahdollisuuksia. Etäluettavilla vesimittareilla voi olla useita tunnistetietoja yhden mittarinumeron sijaan. Etäluettavissa vesimittareissa on usein viivatai QR-koodi helpottamassa vaihtotyön kirjaamista. Suomalaisista laitoksista yli 90 % oli joko siirtynyt tai siirtymässä etäluentaan tai vähintäänkin harkinnut etäluentaan siirtymistä. Oppaassa on esitelty tarkemmin esimerkiksi asiakasja verkkotietojärjestelmien datankäsittelymahdollisuuksia. Etäluentaan siirryttäessä on hyvä tarkastaa toimitusja sopimusehtojen ajantasaisuus ja tarvittaessa päivittää niitä. On siis hyvä pohtia, otetaanko etäluentaan siirtymisen yhteydessä käyttöön esimerkiksi mobiilisovellus, jonka avulla vaihtotyöt voidaan kirjata ja saada tieto toteutetusta vaihdosta automaattisesti suoraan asiakastietojärjestelmään. miettiä, missä kaikissa järjestelmissä saatavaa tietoa on tarpeen hyödyntää. Investointikustannuksia voidaan tasoittaa leasing-ratkaisuilla. Asiakasportaalin kautta tarjottavien palveluiden, kuten kulutustietojen ja hälytystoimintojen, tulee olla turvallisia ja asiakkaan yksityisyyttä kunnioittavia. Näin ollen etäluettavat vesimittarit aiheuttavat perinteisiä mekaanisia mittareita suurempia kustannuksia. Laitosten omien tavoitteiden kirkastamisen tärkeys korostuu myös etäluennan kustannustehokkuutta tarkasteltaessa. Lisäksi on huomioitava vesilaitoksen vastuu esimerkiksi tilanteissa, jossa asiakas ei jostain syystä saakaan hälytystietoja. Asiakasta on hyvä tiedottaa etäluennasta ja sen mukanaan tuomista muutoksista. Etäluennan toteutuksessa on tärkeää myös asiakasnäkökulman huomioiminen. Suunnitelmallinen lähestymistapa, teknologian ja prosessien ymmärtäminen sekä asiakaslähtöisyys ovat avainasemassa, kun tavoitellaan etäluennan tuomia hyötyjä
Tieto on tuotettava nykyisten työvälineiden kautta verkkotietojärjestelmän nykyiseen kunnossapitomoduuliin 13 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Kaikkien palveluiden on oltava HS-Veden sisäverkossa, eikä liikennettä automaatioverkon suuntaan sallita, jotta voidaan kaikissa olosuhteissa taata automaatioverkon kyberturva 5. mallinnuksen hyödyntämisestä vesijohtovuotojen paikantamisessa. Tässä artikkelissa pyritään avaamaan asiaa vesihuoltolaitoksen näkökulmasta ja kertomaan siitä, miten on saatu yhdistettyä usean eri ohjelmistotoimittajan tuotteet kokonaisuudeksi, joka vie eteenpäin HS-Veden strategisia tavoitteita vesijohtoverkon paremmasta hallinnasta ja verkostovuotojen vähentämisestä. Projektin suunnitteluvaiheessa alettiinkin miettimään, voisiko muilla laitoksilla koestettuja osakokonaisuuksia yhdistää yhdeksi prosessikokonaisuudeksi, sillä osakokonaisuuksiin, eli aluemittausjärjestelmään, mallinnusohjelmaan ja verkkotietojärjestelmään yhtiö oli jo investoinut aiemmin. Alustavien keskustelujen jälkeen valittiin aloitettavalle projektille seuraavat painopisteet: 1. HS-Veden yhteistyökumppaneilta ja muilta vesilaitoksilta oli myös kuultu hyviä kokemuksia mm. Haasteena on laaja vesijohtoverkosto, josta huomattava osuus sijaitsee katualueiden ulkopuolella ja osin pohjavesialueella. Verkoston painemittauksia lisätään huomattavasti 3. Verkoston virtausmittauksia lisätään maltillisesti 4. HS-Veden nykyisessä vesijohto verkoston aluemittausjärjestelmässä on huomattava määrä mittausalueita, virtaamaja paine mittauksineen, mutta nykyinen järjestelmä ei kerro, missä päin vuotavan mittausalueen verkos toa vuoto on. Kaikkien automaatiomittausten on tultava suoraan HS-Veden automaatiojärjestelmään, koska aiemmin on koettu haasteita kolmansien osapuolten rajapintaratkaisujen toiminta varmuudessa 6. Tässä artikkelissa ei käydä läpi prosessin eri osien laskentamalleja ja algoritmeja, sillä ne ovat vesihuoltolaitoksen yhteistyökumppanien toteuttamia. Lisäksi mittaus rakenteita lisättäessä tulee huomioida käytön aikaiset elinkaarikustannukset ja tulevaisuuden saneerausinvestoinnit. Vesijohtoverkosto voidaan jakaa virtausmittareilla hyvinkin pieniksi mittausalueiksi, mutta verkoston ollessa iso ja monitahoinen vie toteuttaminen aikaa ja maksaa paljon. HS-Veden automatisoitu vesijohtovuodonhakuprosessi HS-Veden tavoitteena on vähentää vesijohtoverkon vuotovesiä ja nopeuttaa vuodon löytämistä maastosta. Fluiditin kehittämää Onlinemallinnusratkaisua, joka oli jo käytössä muutamalla laitoksella Suomessa, ei tietojemme mukaan hyödynnetty nimenomaan vuotomallinnuksessa. Verkostomallinnus otetaan keskiöön vuotojen paikantamisessa 2. Tältä pohjalta avasimme keskustelun yhteistyökumppaneidemme kanssa ratkaisusta, jossa eri ohjelmistot pelaisivat yhteen vesijohtovuotojen paikantamisessa. JARNO LAINE Suunnittelupäällikkö, HS-Vesi jarno.laine@hsvesi.fi Vesijohtovuodon paikantamisessa käytännön haasteita Vesijohtovuoto huomataan yleensä aika nopeasti laitoksen automaation mittauksista, mutta huomattavasti hitaampaa on löytää itse vuoto kohta maastosta. HS-Vedessä lähdettiinkin miettimään, miten laitoksella jo tehtyjä investointeja voisi käyttää tehokkaammin hyödyksi ja miten toteutettavasta ratkaisusta saataisiin mahdollisimman skaalautuva tulevaisuuden tarpeisiin. Tämä aiheuttaa sen, että tietyillä alueilla vuoto ei aina tule pintaan tai sen löytäminen vie aikaa
Huomio ainoastaan positiivisen poikkeaman 3. .. lähettää tunnistetun poikkeaman rajapinnan kautta Fluidit Water Onlinemallinnusohjelmaan . Tuntikohtaiset hälytysrajat on laskettu erikseen arkipäiville, lauantaille, sunnuntaille ja arkipyhille. .. Kuva 1. Vuodon alkamisajankohta ja arvio suuruudesta (m³/h) . Kehitetyn ratkaisun periaatekuva. Hälytys muodostetaan tuntitason tietojen perusteella . Alueille lasketaan myös vuotovesiprosentti veden myynnin perusteella. muodostaa visuaalisen ilmoituksen myös painepoikkeamasta . Lisäksi viikonloput, pyhät ja loma-ajat aiheuttavat oman reunaehdon vaihteluihin, jotka on pyritty huomioimaan seuravasti: Vuodon tunnistaminen tehdään tuntitason datan perusteella siten, että verrataan kulloisenkin tunnin kulutusta historiadataan samalta tunnilta. Huomioi ainoastaan negatiivisen poikkeaman 4. hyväksytty mittaamaton käyttö. Rekisteröi vuodon alkamiskohdan ja suuruuden . HS-Vedellä ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä etäluettavia vesimittareita, joten liittyjien vedenkäytön (myynnin) muodostamisessa on tällä hetkellä käytettävä vuosikulutusarvioon perustuvia keskiarvoistuksia. Vuototapahtuman tunnistaminen Insta Wahti Flow-järjestelmässä HS-Vedellä on tällä hetkellä aluemittausjärjestelmässä yhteensä 29 kpl mittausalueita, joille lasketaan vesitase automaatiomittausten perusteella. (Lähde: Fluidit) 1. Lisäksi vedenkäytön vaihtelua on otettu huomioon erilaisten persentiilien ja varmuuskertoimien avulla. .. Ilmoitus muodostetaan suhteessa historiaan . Eri ”tuntijoukoista” on tehty ryhmiä, joista lasketaan mediaani ja johon mitattua tuntia verrataan. Pitää vuototapahtuman aktiivisena sen keston ajan . muodostaa hälytyksen epäillystä vuodosta (m³/h) . Käytännössä oikeat tasot kuitenkin varmistuvat vasta sitten, kun vuodon tunnistusta päästään käytännössä herkistelemään. Lopputuloksena on järjestelmäkokonaisuus, jossa on yhdistetty automaatiosta tuntitasolla muodostettu poikkeaman tunnistus automaattiseen vuodon paikantamiseen mallintamalla siten, että vuotojen arvioidut sijainnit lähetetään automaattisesti lopulta suoraan verkkotietojärjestelmään. Siirtyminen Fluidit Water Online mallinnukseen Lähde: Insta Automation 14 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Automaation mittauksissa vuorokautiset vaihtelut kuitenkin näkyvät, mutta niihin vaikuttavat myös esimerkiksi teollisuuden vedenotto ja ns. Kuvassa 1 esitetään ratkaisun periaate. Insta Wahti Flow tunnistaa poikkeaman suhteessa vesitaseeseen . Lukee automaation raporttitietokantaa 2
Tarkempia tietoja lähteistä [2],[3] ja [4]. Sijainnin siirtäminen verkkotietojärjestelmän kunnossapitomoduuliin Kun vuodon sijainti on määritelty, tiedot siirretään Trimble NIS -verkkotietojärjestelmään. .. Näin muodostetiin järjestelmien välille yhdistävä tekijä, jonka avulla mallinnuksen avulla tunnistetut, eri todennäköisyyksillä vuotavat, putkiosuudet voidaan viedä verkkotietojärjestelmään jatkotoimenpiteitä varten. ajaa varsinaisen vuotojenpaikannusalgoritmin . Lisäksi jos esiin nostetun vesijohtoputken vieressä on jätevesiviemäri, esitetään johtokartalla reitti pumppaamolle ja pumppaamo, jotta voidaan tarkastaa virtaamaan läheisessä jätevesiviemäriverkossa, sekä tarkistaa, onko ko. KVVY Tutkimus Oy 5. Insta Flow kutsuu Fluidit Water Onlinemallia rajapinnan kautta välittäen seuraavat tiedot: . putkiosuus muodostuu. materiaali) ja erilaiset HS-Veden verkosto-omaisuudenhallinnassa tunnistetut avoimen datan muuttujat (esim. .. . Asettaa vedenottamoiden, PK-asemien jne. Influx tietokantaan (DMZ-vyöhykkeellä) ajetaan reaaliaikaisesti kaikki automaation mittaukset ja asetus arvot . Vuotavan aluemittausalueen tunnus . lähettää paikannetut vuotopaikat rajapinnan kautta Trimble NIS verkkotietojärjestelmään: . Vuodon sijainnin mallintaminen Toteutetun järjestelmäratkaisun ”aivot” on Fluidit Water Online laskentamalli, jossa reaaliaikaisesti mallinnetaan vuodon sijainti. asetusarvot malliin 7. Laskee alueiden vedenkäytöt ja vedenkäytön vaihtelut ja päivittää mallin vedenkäytön. Tulosten muutosten perusteella kokeillaan uutta paikkaa. Menetelmä on laajalti käytetty tieteellisessä kirjallisuudessa ja käytännön projekteissa. . pumppaamolle alkanut tulla ylimääräisiä vesiä. pohjavesialue, jolloin vuoto ei välttämättä tule pintaan). Koska verkostomallin putken ja verkkotietojärjestelmän putken komponenttirakenne oli erilainen, rakennettiin verkostomalli uudelleen siten, että mallin putkilla on tiedossa, kuinka monesta verkkotietojärjestelmän komponenteista ko. 8. Joka askelella vuodon paikkaa mallissa vaihdetaan ja simulointi ajetaan uudestaan. Tunnistetut vuodot tuodaan Trimble NIS:iin rajapinnan kautta ja tämän jälkeen mallinnettua dataa rikastetaan verkkotietojärjestelmän analyysillä, jossa huomioidaan mallin esiin nostamien verkosto-osuuksien vesijohtovuotojen historiadata, putkien ominaisuustiedot (esim. Vuodon alkamisajankohta ja arvio vuodon suuruudesta (m³/h) 6. Fluidit Oy:n Markus Sunelan (2023) mukaan menetelmä perustuu optimointiin, jossa minimoidaan mallinnettujen ja mitattujen arvojen välinen virhe [1]. Kokeilee mahdolliset vuotosolmut läpi, pyrkien löytämään vuotopaikan, joka minimoi mallinnettujen paineiden ja virtausten eron mitattuihin paineisiin ja virtauksiin nähden . Fluidit Water Online hakee mittaustiedot ja asetusarvot automaation Influx-tietokannasta . Sijainnin todennäköisyydet ja tarkennetut vuotomäärät . Etsii enintään kymmenen vuotopaikkaa todennäköisyyksineen . Seuraavaksi tieto lähetetään sähköisesti maastoon asentajille heidän Trimble Utility to Gomaastokunnossapitosovellukseen ja vuodonhaku maastossa voi alkaa. Asettaa vesisäiliöiden alkupinnankorkeudet malliin . Siirtyminen Trimble NIS verkkotietojärjestelmän kunnossapitomoduuliin Lähde: Fluidit 15 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO Vesihuoltolaitosten ykköskumppani KVVY Tutkimus Oy Tutustu palveluihimme Ota yhteyttä: myynti@kvvy.fi, 03 246 1301 Ympäristövastuuta yhdessä Meiltä myös suositut vesilaitoshenkilökunnan koulutukset!. Poistaa tunnistetun vuodon osuuden käytöstä, koska vuotava vesimäärä ja sen paikka käsitellään kohdassa 7
Silmämääräinen maastokatselmus ja venttiilien kuuntelu, jos löydös, niin maamikrofonitarkennus . tunnistetuilla kohteille halutut materiaalija ikämuuttujat . Putkimestari tekee ko. Näytetään tarvittavat ympäristömuuttujat avoimista aineistoista, esim. Tarvittaessa maastoojaveden pH-mittaus . Visualisoidaan ko. jäteveden pumppaamon virtaamadatan läpikäynti . Mikäli vuotoa ei edelleenkään havaita, aloitetaan alueella kuuntelu korreloivilla ääniloggereilla. Fluidit Water Onlineverkostomalli toimittaa rajapinnan kautta vuotopaikat Trimble NIS:iin . . kohteille soveltuvan menetelmän valinnasta rikastettuun tietosisältöön perustuen 12. Vuotopaikat toimitetaan NIS:iin ja yhdistetään johtoihin . Loggerikuuntelun tuloksena vuotokohta tarkentuu kartalle, jonka jälkeen korreloidaan vuotokohta erillisellä korrelaattorilla. tunnistetuilla kohteilla oleva aiempi vuotohistoria . 14. Arvioidaan kohteen soveltuva tarkastustoimenpide . Tarvittaessa kuuntelu korreloivilla loggereilla, paikan haku erillisellä korrelaattorilla, tarvittaessa tarkennus maamikrofonilla Lähde: HS-Vesi 16 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Kohdistetaan avoimeksi työksi tai suoraan tietylle työryhmälle . .. Rikastetaan muodostettua aineistoa kunnossapitoja ympäristötiedoilla . .. Siirtyminen Trimble UTG maastokunnossapitoprosessiin Lähde: Trimble 13. Visualisoidaan ko. Läheisten jätevesiviemäreiden vesimäärän arviointi, onko vesijohtoverkosta lähtöisin olevaa vuotovettä . Mikäli edellä mainitut toimenpiteet tuottavat toivottuja tuloksia, niin etsimistä jatketaan tarkemmalla alueen katselmoinnilla ja maamikrofonikuuntelulla. .. Ko. Työn kulkua hallitaan sähköisesti ja tulokset ja tila kirjataan järjestelmään. linjaosuuksien katselmoinnilla ja sulkuventtiilien kuuntelulla. Maastotoimenpiteet suoritetaan pääasiassa seuraavassa järjestyksessä . Tuloksena korostetut/esiin nostetut vesijohtoverkon osat eri todennäköisyyksillä . Kuva 2. lähetään toimeksianto sähköisesti Trimble Utility to Go maastokunnossapitojärjestelmään . Visualisoidaan ko. Rajapinnan kautta generoituu automaattisesti tarkastustehtävä 10. .. Vuodonhaku maastossa Vuodonhaku haku maastossa käynnistyy aina ko. maaperä, pohjavesialue yms. Loggerit pidetään yhdessä paikassa minimissään yhden yön yli, jotta normaali vedenkäyttö ei häiritse kuuntelua. Trimble NIS:ssä muodostettu vuodonhaun työmääräin toimitetaan työryhmälle UTG-maasto kunnossa pitojärjestelmään . tunnistettujen kohteiden läheisyydessä olevan jätevesiviemärin reitti ja mahdollinen pumppaamo 11. Esimerkki prosessin lopputulosten näyttämisestä verkkotietojärjestelmässä (Lähde: Trimble) 9
Sunela, Fluidit Oy)). (automaatiomallinnus). Koska järjestelmätoteutus perustuu verkostomallinnukseen, voidaan monitorointia kehittää erityisesti painemittauksia lisäämällä, joka on huomattavasti kustannustehokkaampi ratkaisu, kuin mittakaivojen rakentaminen. (2015). & Puust, R. [3] Sunela, M. HS-Vesi onkin tämän projektin myötä askeleen lähempänä tavoitetta, jossa järjestelmä ei vain ilmoita, että millä alueella vuotaa vaan kertoo tarkalleen, missä vuotaa. Lähteet [1] Sunela, M. (2023). Toteutettava järjestelmä antaa tulevaisuudessa HS-Vedelle skaalautuvan ja automatisoidun pohjan lähteä parantamaan vesijohtoverkoston hallintaa yhtiön tavoitteiden mukaisesti. Yhteenveto Projektissa on monia osapuolia, joiden yhteistoiminta on edellytys HS-Vettä palvelevan kokonaisuuden muodostamisessa. et al. Lähestymistapa antaa myös hyvän lähtökohdan etäluettavien mittareiden asentamiselle, koska samassa yhteydessä voidaan myös painemittausten määrää lisätä juuri oikeissa paikoissa esim. (reaaliaikamallinnus). [4] Romero-Ben, L. “Modeling water supply system control system algorithms”, Procedia Engineering Volume 119, pages 734-743. “Leak detection and localization in water distribution networks: Review and perspective”, Annual Reviews in Control, Volume 55, pages 392-419. Tähän mennessä yhteispeli on sujunutkin hyvin ja näyttää siltä, että alussa ”huimalta” tuntunut tavoite saadaan hienosti toteutettua aikataulussa ja siitä isot kiitokset hankkeen kaikille osapuolille. Aikataulun mukaan järjestelmäkokonaisuus on tuotannossa ennen kesää ja tämän jälkeen päästään arvioimaan tarvittavia uusia mittausalueita ja painemittauksia verkostoon. (vuotojen paikannus, luku 3.2.1). Tavoitteena onkin pitkällä aikavälillä muodostaa hyvinkin tarkka vuotopaikan osoitus maastosta, mutta tämä vaatii käyttökokemuksia ja prosessin virittämistä. (2015). “Real Time Water Supply System Hydraulic and Quality Modeling – A Case Study, Procedia engineering”, Volume 119, pages 744752. & Puust, R. (2023). [2] Sunela, M. Suullinen tiedonanto, Fluidit Oy. Maveplan Oy 17 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. (Tarkempaa tietoa verkoston vuotomallinnuksessa käytettävästä tieteellisestä taustasta (M. yön lepopaineen osalta
P rojekti jakaantui kolmeen vaiheeseen. Työn ensimmäisessä vaiheessa laadittiin esiselvitys markkinoilla olevista vedenlaadun sensoreista. Niiden käyttöönotto vesihuollossa edellyttää huolellista suunnittelua ja testausta. orgaaninen kokonaishiili). bioluminenssiin perustuvia sensoreita. Lisäksi osa laitteista pystyy myös jakamaan partikkelit eri luokkiin niiden muodon perusteella. Virtaussytometria on menetelmä, joka perustuu solujen ja hiukkasten mittaamiseen virtauksessa, jopa bakteerilajien tunnistaminen on mahdollista. SWIM-projektin yhtenä tavoitteena oli tutkia vesijohtoverkostoon asennettavien jatkuvatoimisten vedenlaatusensoreiden käyttökelpoisuutta sekä pilot-ympäristössä että todellisissa verkosto-olosuhteissa. Testaus toteutettiin Savonia AMK:n pilottilaboratoriossa. Jatkuvatoimisen mittauksen lisäarvo perinteisiin näytteenottoja laboratoriopohjaisiin analyyseihin verrattuna on, että ne pystyvät havaitsemaan erityisesti nopeita reaaliaikaisia vedenlaadun vaihteluita. Lähtökohtaisesti kuitenkin jatkuvatoimiset mittaukset täydentävät, eivät korvaa, näytteenottoon perustuvia mittauksia. Toisessa vaiheessa toteutettiin vedenlaatusensoreiden testaus ja pilotointi. Johtokykyyn perustuvat mittarit korreloivat veden sähköä johtavien mineraaliaineiden kanssa. Lisäksi optisesta datasta voidaan myös mallintaa laboratoriossa mitattavia suureita (esim. Mikrobien mittausmenetelmät vaativat tällä hetkellä erityislaitteita, reagensseja ja -asiantuntemusta. Hankeen päätoteuttajia olivat VTT, Savonia AMK sekä Finnish Water Forum. Vesilaitoksella veteen annostellun kloorin pitoisuutta (kokonaiskloori, vapaa kloori) seurataan myös yleisesti verkostoissa. Hankkeessa oli mukana myös vesialan ja tietotekniikan yrityksiä, vesilaitoksia sekä VVY. taitekertoimen mittaukseen. Projekti oli osa Business Finlandin laajempaa ”Nokia Veturi” -projektia. 18 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Esiselvitysvaiheessa myös kilpailutettiin ja hankittiin testattavat sensorit. Vesijohtoverkostojen jatkuvatoimiset vedenlaatusensorit PETRI JUNTUNEN Erityisasiantuntija TK-toiminta, Vesiturvallisuus Ympäristötekniikan opetusja tutkimusyksikkö Savonia ammattikorkeakoulu petri.juntunen@savonia.fi Tässä artikkelissa on esitetty yhteenveto SWIM-projektin vesijohtoverkostojen jatkuvatoimisia vedenlaatusensoreita käsittelevästä osuudesta. Sensoreiden toiminta voi perustua esimerkiksi optiseen mittaukseen, kuten sirontaan (sameus), absorbanssiin (väriluku, UV-absorbanssi,) tai esim. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena oli tarjota maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen kokonaisvaltainen ratkaisu skaalautuvaan, digitaaliseen ja tehokkaaseen toimintaan vesilaitoksille ja vesi-intensiiviselle teollisuudelle. Hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli kehittää älykkäitä ratkaisuja vesilaitosten kulutuksen ja veden laadun sekä turvallisuuden ja omaisuuden hallintaan. Kattavampi raportti tullaan julkaisemaan kevään 2024 aikana Kuopio Water Clusterin kotisivuilta (www.kuopiowatercluster.fi). Toinen tärkeä sensoriryhmä ovat vesiliuoksen sähköiseen potentiaalieroon perustuvat mittarit (pH, ORP eli hapetus-pelkistyspotentiaali). Kolmannessa vaiheessa sensoreita testattiin myös oikeassa verkostoympäristössä. Markkinoilla on myös mikrobien aktiivisuuteen perustuvia, esim. Partikkelimittarit mittaavat vedessä suspendoituneiden hiukkasten määrää ja kokojakaumaa
mekaanisia skenaarioita (paineiskut, ilman lisäys verkostoon), kemiallisia (esim. . Neuvotteluissa kartoitettiin mm. Projektin sisältö Tässä artikkelissa on esitetty yleisellä tasolla projektin sisältö, sekä yhteenveto projektissa opituista keskeisitä asioista. Valitut laiteet ja valintaperusteet, pilotointivaiheen koejärjestelyt, tutkimusmenetelmät sekä tulokset on esitetty hankkeen loppuraportissa. Lisäksi laitteiden tuottaman datan siirto ja hallintamahdollisuudet selvitettiin tässä vaiheessa. asiakaspalautteeseen. 7 kk. Seurantajakson aikana seurattiin erityisesti seuraavia tekijöitä mittalaitteiden toiminnassa: . Mihin jatkuvatoimisia mittareita voidaan hyödyntää. . Muita mahdollisia mittalaitteiden luotettavuutta kuvaavia tekijöitä. Kirjalliset tarjouspyynnöt (noin puolelle toimittajista) 2. Tällä hetkellä edellä mainitut järjestelmät ovat vielä kehitysvaiheessa, ja edellyttävät suuria datamassoja ja koneoppimiseen tai vastaavaan menetelmään perustuvia järjestelmiä. Kun sensoreiden tuottama data yhdistetään on-line tyyppisesti toimivaan pilvipalveluun, tämä mahdollistaa verkoston operointiin, reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisen tai mahdollisesti erilaisten häiriötilanteiden havaitsemiseen (kuva 1 ). 3. Kuva 1. Kokeiden ensisijaisena tarkoituksena oli testata laitteiden tarkkuutta, toimivuutta ja huollettavuutta käytännön olosuhteissa. 19 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. • Vedenlaadun seurantajärjestelmät. Pilot-jakso kesti n. • tilannekuvan luomisessa . Koejakson jälkeen verkosto huuhdetiin ja tehtiin tehoklooraus, kuten vastaavasti todellisessa verkostotilanteessakin. Tavoitteena esim. Kalibrointitarpeet ja/tai muut huoltotoimenpiteiden tarpeet seurantajakson aikana . Kuvassa näkyy runkojohdon sulkemisesta johtuvan väripiikin eteneminen verkostossa. Jatkuvatoimista vedenlaatudataa voidaan hyödyntää vesilaitoksen toiminnassa esimerkiksi: • päätöksenteon tukena . Projekti jakaantui kolmeen osaan: 1. Kirjallisuuskatsaus olemassa olevista laitteista . Testaukseen sisältyi mm. Jatkuvatoimista laatudataa on mahdollista yhdistää myös hydrauliseen dataan tai mallinnusdataan (vedenlaatumallit, laatudatan hyödyntäminen mallien validoinnissa). Pilot kokeiden jälkeen laitteita testattiin oikeissa verkosto-olosuhteissa Kuopion Veden verkostossa noin 6 kk ajan. pintavesija jätevesikontaminaatiot). . . sameuden muutokset verkoston huuhteluvälin arvioinnissa) . laitteiden hintatasoa, asennettavuutta, laitetukea, varaosapalveluita, huollon toimivuutta jne. Jatkuvatoimisilla laatumittauksilla voidaan täydentää kuluttajille tarkoitettua viranomaisnäytteillä tuotettua vedenlaatutietoa. Markkinoilla olevien vedenlaatusensoreiden kartoitus . Huomaa piikin pieni korkeus normaaliin vaihteluun verrattuna. Tässä järjestelmässä vedenlaatusensorit olisi edelleen yhdistetty yhdeksi jatkuvan online-vedenlaadun seurantajärjestelmäksi, joka yhdistää ja käsittelee sensoreiden tuottamaa dataa esimerkiksi koneoppimisen avulla. putkistosta irtoavien sakkojen kloorin tai muiden kemikaalien yliannostus) ja mikrobiologisia(esim. Pitkän aikavälin muutokset (esim. • Vedenlaatutiedon jakaminen kuluttajille . Esimerkki jatkuvatoimisen vedenlaatudatan hyödyntämisestä pilottikohteessa. Tunnuslukujen kerääminen ja tilastoiminen vedenlaatudatasta esimerkiksi omaisuudenhallintaa tai riskinarviointia ajatellen ja niiden vertaaminen esim. . Mittalaitteiden tuottaman datan eroavuudet/samankaltaisuudet ja niiden vertaaminen laboratorioanalyysein saatuihin tuloksiin; mittaustulosten luotettavuuden arviointi . Early warningeli ”ennakkkovaroitus” -tyyppisen indikaation tuottaminen. Mittalaitteissatapahtuva mahdollinen ryömintä ja/tai muut poikkeamat/muutokset seurantajakson aikana . Neuvottelut laitetoimittajien kanssa. Hankittujen laitteiden testaus Savonian verkostopilotissa (kuva 2 ). Toissijaisena tavoitteena oli selvittää minkälaista informaatiota laitteet tuottavat. Kenttäkokeet
Erilaisia sensorityyppejä. • Datan siirto oli yleensä toteutettu laitevalmistajan omaan pilvipalveluun, mutta tiedonsiirtoa tästä eteenpäin ei ollut kuvattu kunnolla tai se puuttui kokonaan. Tämä kannattaa huomioida laitteiden ylläpidossa; esim. Kaikille laitteille ei ole esimerkiksi maahantuojaa. parametrit Partikkelimittaukset Uponor, Pamas 10–15 k€ partikkelit Mikrobien aktiivisuuteen perustuvat sensorit* BactControl, EZ-ATP, Colifast, Colilert, Microtox LX 30 -60 k€ mikrobit Virtaussytometriaan perustuvat sensorit Bactosense, Colisense n. • Lisäksi laitteille tarjottava paikallinen huoltoja varaosapalvelu on vielä vaillinaista. • Laitteiden huoltoon ja ylläpitoon tulisi olla riittävästi resursseja. • Verkostossa tehdyn koejakson aikana havaittiin kohtuullisen selviä ja nopeita veden laadun muutoksia ilman, että verkostossa olisi tapahtunut häiriöitä. sensorit) kannattaa hankkia omaan varastoon. Valittaessa mitattavia parametreja, kannattaa valita toisaalta luotettavia mittauksia ja toisaalta mittauksia, joiden tuottama informaatio täydentää parhaiten muita mittauksia. • Tällä hetkellä markkinoilta löytyvät sensorit ovat toimintaperiaatteeltaan pääasiassa fysikaalis-kemiallisia (johtokyky, pH), optisia (sameus, partikkelit, virtaussytometria) tai mikrobien aktiivisuuteen perustuvia (colilert) • Perinteiset fysikaalis-kemialliset mittaukset toimivat edelleen luotettavimmin ja tuottavat hyödyllisintä informaatiota. Kokemuksemme mukaan sensoreiden likaantumisherkkyys vaihtelee veden laadun ja asennuspaikan mukaan. • Testatut laitteet toimivat testijakson ajan ilman suurempia käyttökatkoja • Laitteiden hankintakanavat ja ”laitetuki” ovat vielä kirjavia. • On tärkeää varmistaa ennen laitteen hankkimista, että laitteiden ylläpito ja huolto onnistuu joko vesilaitokselta itseltään tai ulkopuolisena palveluna. 50 k€ mikrobit Muut Aquamonitrix n. Hankkeessa opittuja asioita Yhteenveto vedenlaatusensoreiden markkinakatsauksesta on esitetty taulukossa 1 . * esim. Tästä syystä laitteita hankittaessa on erityisen tärkeää varmistaa, että laitteille on saatavissa riittävää tuotetukea. fluoresenssi 20 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. tärkeimmät varaosat (esim. Tämä on tärkeää ottaa huomioon tulosten tulkinnassa; on hyvin tärkeä tuntea verkoston normaalit vaihtelut • Kun vesilaitoksen operointitavat olivat tiedossa, laatudata data oli kohtuullisen helposti tulkittavissa ja data käyttäytyi loogisesti verrattuna verkostossa tapahtuneisiin veden laadun muutoksiin • Erilaisia johdannaissuureita mittaavien mittareiden osalta datan tulkinta oli hankalaa ja datasta ei ollut mahdollista tehdä merkittäviä tulkintoja. Kategoria Laitteen nimi Hinta mitä mittaa Multiparametrisensorit Pipescan, Prominent 5–15 k€ fys-kem. Mittari havaitsee kyllä muutoksia, mutta sillä ei ole esim. raja-arvoa, jonka jälkeen tilannetta voidaan tulkita kontaminaatioksi. Erityisesti optisissa mittareissa havaittiin jonkin verran likaantumista ennen huoltovälin täyttymistä, mikä havaittiin mittausten ryömimisenä. Taulukko 1. 2–4 eri parametria kuten johtokykyä, sameutta ja kokonaisklooria. 30 k€ NO?, NO. Yleiskuva Savonian vesijohtoverkostopilotista (WaterLoop). Suositeltavaa voisi olla mitata esim. Kuva 2. Tässä projektissa laitteiden huoltoväliksi arvioitiin 3–4 kk, mutta sopiva huoltoväli tulisi varmistaa koeajoilla asennuskohteessa
Selvitys toteutettiin vuoden 2023 aikana, jätevesinäytteitä otettiin kesä-syyskuussa. Yksityiskohdistakin on päästy sopuun (Euroopan Unionin neuvosto 2024b), ja direktiivi valmistunee vuoden 2024 aikana. Yksityiskohtaiset kuvaukset menetelmistä ja laskentarajauksista on esitetty hankkeen loppuraportissa (FCG 2024). H aitta-aineilla tarkoitetaan liuenneessa muodossa olevia eliöiden hyvinvoinnille haitallisia orgaanisia yhdisteitä, joita jätevedessä on hyvin pieniä pitoisuuksia. Yhtenä työn tavoitteena oli arvioida haitta-aineiden poiston ristikkäisvaikutuksia muiden yleisten operointitavoitteiden, kuten energiantehokkuuden parantamisen ja ilmastovaikutusten pienentämisen, kanssa. EU päivittää yhdyskuntajätevesidirektiiviä parhaillaan. Selvityksen menetelmät on esitetty kuvassa 1 . Haitta-aineiden poisto suomalaisilla puhdistamoilla Kirjallisuuskatsaus haittaainepoiston nykytilasta Haittaaineanalyysit ja puhdistamojen lähtötietokysely Prosessivalinnat, -mitoitukset ja aluepiirrokset Haitta-aineiden poiston kustannusten arviointi Haitta-aineiden poiston hiilijalanjäljen laskenta Johtopäätökset, suositukset ja ristikkäisvaikutukset Kirjallisuuskatsaus haittaainepoiston nykytilasta Haitta-aineiden poisto suomalaisilla puhdistamoilla Haitta-aineiden poiston hiilijalanjäljen laskenta Johtopäätökset, suositukset ja ristikkäisvaikutukset Haitta-aineiden poiston kustannusten arviointi Haittaaineanalyysit ja puhdistamojen lähtötietokysely Prosessivalinnat, -mitoitukset ja aluepiirrokset 21 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Seuraaviksi tärkeimmiksi katsottiin käyttöturvallisuus, hiilijalanjälki ja energiankulutus, huoltotarve sekä laajennettavuus. Selvityksen sisältö Selvitykseen sisällytettiin kuusi erilaista puhdistamoa, jotta voitiin saada yleiskuva haitta-aineidenpoiston mahdollisuuksista ja haasteista. Hankkeessa tehdyt haitta-aineanalyysit keskittyivät direktiivissä listattuihin yhdisteisiin. Kirjallisuuskatsauksen perusteella täyden mittakaavan haitta-aineprosesseja on käytössä enimmäkseen Sveitsissä ja Saksassa ja käytetyt käsittelytekniikat perustuvat lähinnä otsoHaitta-aineiden poistovelvoitteella merkittäviä vaikutuksia jätevedenpuhdistukseen KATRIINA RAJALA Projektipäällikkö FCG Finnish Consulting Group Oy katriina.rajala@fcg.fi JUSSI LINDHOLM Projektijohtaja FCG Finnish Consulting Group Oy jussi.lindholm@fcg.fi HENRI HAIMI Projektipäällikkö FCG Finnish Consulting Group Oy henri.haimi@fcg.fi Kuva 1. FCG:n tekemässä selvityksessä oli lähtökohtana Euroopan komission ehdotus direktiivistä (2022/0345), johon verrattuna lopulliseen direktiiviin tulee muuttumaan toteutusaikataulu, puhdistamokokojen rajaus ja tarkkailutiheys. Direktiiviin sisällytetään uutena vaatimuksena haitta-aineiden poistovelvoite, minkä tarkoituksena on pienentää terveyteen ja ympäristönsuojeluun liittyviä riskejä jäteveden purkuvesistöissä. Prosessivalinnat, -mitoitukset ja aluepiirrokset tehtiin selvityksen puhdistamoille räätälöidysti. Puhdistamoista viisi sijaitsee maan päällä: Hämeenlinnan Paroisten, Kouvolan Mäkikylän, Oulun Taskilan, Riihimäen ja Seinäjoen puhdistamot, sekä yksi kallion sisällä: Turun Kakolanmäen puhdistamo. Kyselytutkimuksessa kohdepuhdistamoiden edustajat arvioivat yhdeksästä vaihtoehtoina olleesta haitta-aineidenpoiston prosessivalintaan vaikuttavasta asiasta tärkeimmiksi prosessin toimintavarmuuden ja kustannukset. Vähiten tärkeimpinä pidettiin vaikutusta nykyprosessiin ja prosessin helppokäyttöisyyttä. FCG Finnish Consulting Group Oy selvitti haitta-aineiden poiston toteutettavuutta ja vaikutuksia suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla. Hankkeen sisältö. Päivitetyssä direktiivissä haitta-aineiden poistovelvoite tulee koskemaan yhdyskuntien suuria jätevedenpuhdistamoita sekä keskikokoisia puhdistamoita, jotka purkavat käsitellyt jätevedet alueille, joilla haitta-aineista aiheutuu riski ympäristölle tai ihmisten terveydelle. EU:n komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvotteluissa on päästy sopuun siitä, että haitta-aineiden poistovelvoite tulee lopulliseen direktiiviin (Euroopan Unionin neuvosto 2024a)
(Euroopan Unionin neuvosto 2024b). Raportissa esitetään tiettävästi ensimmäiset yhdistekohtaiset pitoisuusja poistotulokset suomalaisista jätevesistä neljälle näistä yhdisteistä: amisulpridi, irbesartan, bentsotriatsoli, 4/6-metyylibentsotriatsoli. Laskelmissa otsoniannokselle huomioitiin liukoisen hiilen ja nitriitin pitoisuus vedessä ja aktiivihiiliratkaisujen laskelmissa käytetty aktiivihiili oli neitseellinen kivihiilipohjainen tuote, jonka vaihtoväli oli noin kaksi vuotta (FCG 2024). Kohdepuhdistamoilla otettiin tulevasta ja lähtevästä jätevedestä kaksi kokoomanäytettä haitta-aineanalyysejä varten. Listan indikaattoriyhdisteistä vähintään kuutta tulisi analysoida ehdotuksen mukaan asukasvastineluvultaan 10 000–50 000 puhdistamoilta kerran kuussa ja sitä suuremmilta puhdistamoilta kahdesti kuussa. Otsonointiratkaisuissa on mukana hiekkasuodatus, jos sellaista ei ollut valmiina, ja yhdellä puhdistamolla luvuissa on mukana esikäsittelyprosessi, joka suunniteltiin jälkiselkeytetyn jäteveden kiintoainepitoisuuden pienentämiseksi. Jauhemainen aktiivihiili kertyy prosessista poistettavaan lietteeseen ja käyttö on parhaiten mahdollista, mikäli liete poltetaan (VVY 2016). Rakeisen aktiivihiilen käyttö sopii nykyisin jauhemaisen aktiivihiilen käyttöä paremmin suomalaisille jätevedenpuhdistamoille, koska Suomessa ei polteta puhdistamolietettä kuin pienessä mittakaavassa ja käsitelty liete hyödynnetään pääosin maanviljelyksessä ja viherrakentamisessa (VVY 2021). Käytössä oleva tila ja nykyprosessi vaikuttavat toteutettavuuteen Kohdepuhdistamoille suunnitellut haitta-aineidenpoistoprosessit perustuivat otsonointiin tai rakeiseen aktiivihiilisuodatukseen. Jauhemainen aktiivihiili jätettiin tarkasteluista pois, jotta lietteen jatkokäsittelyyn ja loppukäyttöön ei tulisi rajoituksia. Keski-Euroopassa aktiivihiiltä käytetään enemmän jauhemaisena reaktorissa kuin rakeisena suodatusprosessissa. Näytteistä analysoitiin direktiivissä listattuja haitta-aineita. Direktiivin tarkoituksena onkin ohjata poistamaan laaja kirjo erilaisia haittaaineita, jotka eivät poistu tehokkaasti nykyprosesseilla. Selvityksen vaikutustarkastelut tehtiin kohdekohtaisten esisuunnitelmien avulla. Tämä oli kirjallisuuden perusteella odotettua (FCG 2024). 22 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Kohdepuhdistamoille suunniteltiin erilliset haitta-aineidenpoistoprosessit, sekä tarvittaessa näiden prosessien esija jälkikäsittelyratkaisut. Luokkaan 1 kuuluvia yhdisteitä on oltava kaksi kertaa niin monta kuin luokkaan 2 kuuluvia aineita. Toimintavarmuuden takaamiseksi selvitykseen sisällytettiin prosesseja, joista on laajalti täyden mittakaavan käyttökokemuksia. Luokka 1 Luokka 2 amisulpridi karbamatsepiini sitalopraami klaritromysiini diklofenaakki hydroklorotiatsidi metoprololi venlafaksiini bentsotriatsoli kandesartaani irbesartaani 4-metyylibentsotriatsolin ja 5-metyylibentsotriatsolin seos Aikataulu avl 150 000 (Suomessa 8 kpl vuoden 2022 tarkkailutietojen perusteella) Riskiarvion mukaan valikoidut puhdistamot, joiden avl 10 000–150 000 31.12.2033 20 % laitoksista 10 % laitoksista 31.12.2036 30 % laitoksista 31.12.2039 60 % laitoksista 60 % laitoksista 31.12.2045 100 % laitoksista 100 % laitoksista Jätevesidirektiivin haitta-aineiden poistovelvoite Poistovelvoite koskee suuria, asukasvastineluvultaan (AVL) yli 150 000 puhdistamoja sekä pienempiä 10 000–150 000 AVL puhdistamoja riskialueilla. nointiin ja aktiivihiileen. Direktiivissä asetetaan keskimääräinen 80 % poistotavoite, mutta ei jäännöspitoisuuksien raja-arvoja. Yhdisteet eivät juurikaan poistuneet puhdistamoiden nykyisissä käsittelyprosesseissa, joiden biologinen käsittely perustuu aktiivilietteeseen. Päivitetyssä jätevesidirektiivissä listatut haitta-aineet ovat pääasiassa lääkeaineita, ja täsmälleen samat yhdisteet kuin Sveitsin lainsäädännössä (UVEK 2016). Katsaus sisältää myös yhteenvedon Suomessa tehdyistä jätevesiä ja vesistöä koskevista haitta-ainetutkimuksista. Suurinta osaa tutkituista yhdisteistä (9/12) havaittiin kaikista lähtevän veden näytteistä, ja kaikkia vähintään yhden puhdistamon lähtevästä jätevedestä. Katsauksessa on tietoa myös muista tekniikoista, joita on sovellettu haitta-aineidenpoistoon jätevesistä lähinnä pilot-mittakaavassa. Kaikki vaikutusarviot sisältävät tarvittaviksi katsottujen esija jälkikäsittelyratkaisujen osuudet vaikutuksista
Vaikutukset liittyvät mm. Suurimmalla osalla kohdepuhdistamoista tarkasteltujen haitta-aineidenpoistovaihtoehtojen investointikustannusten arviointiin olevan lähellä toisiaan, jolloin investointija käyttökustannukset yhdistävien vertailukustannusten suhteellinen ero prosessivaihtoehtojen välillä on pienempi kuin käyttökustannusten ero (kuva 2 ). Haitta-aineidenpoistosta aiheutuvan käyttökustannusten kasvun arvioidaan olevan suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla yleisesti 5–15 % menetelmästä ja kunkin kohteen nykyisistä käyttökustannuksista riippuen. Todennäköisesti tilanne nykyisen tonttitilan ahtauden tai luolatilan puutteiden suhteen on vastaava merkittävällä osalla suomalaisista jätevedenpuhdistamoista, joten uuden direktiivin tilantarvevaikutuksiin on syytä varautua. Käyttökustannusarviot vaihtelevat laitoksittain ja prosessivaihtoehdoittain välillä noin 0,02–0,05 €/jätevesikuutio. Puhdistamon nykyisten prosessiyksiköiden hyödynnettävyys voi vaikuttaa haitta-aineidenpoiston prosessivalintaan ja on asia, jota suositellaan tarkasteltavaksi kohdekohtaisesti. Hiekkasuodatuksen muuttaminen aktiivihiilisuodatukseksi edellyttää lisäksi käsiteltävän jäteveden riittävän alhaista kiintoaineen sekä orgaanisen aineen pitoisuutta ja voi vedenlaadun heiketessä johtaa tihentyneisiin pesuihin sekä lyhyempään aktiivihiilen vaihtoväliin. Suuri ero selittyy erilaisilla esija jälkikäsittelytarpeilla, käsiteltävän veden laatueroilla ja nykyisen sähkönkulutuksen suuruudella. Otsonoinnin arvioitiin kasvattavan kohdepuhdistamojen sähkönkulutusta 24?65 %. Kallion sisällä sijaitsevalla puhdistamolla ei ollut valmista luolatilaa uudelle prosessiyksikölle. Tarkasteltujen haitta-aineiden poistoprosessien vertailukustannusarviot kohdepuhdistamoilla: Vertailukustannukset on muodostettu investointija käyttökustannuksista. Otsonoinnin ja aktiivihiilisuodatuksen käsiteltävään jätevesimäärään suhteutetut hiilijalanjäljet olivat keskenään hyvin samalla tasolla. Suodatinten käyttö aktiivihiilirouheen kanssa edellyttää muutoksia koneistoihin sekä kemikaalien annostelupisteisiin. Kuva 2. Otsonointi mahdollisine uusine esija jälkikäsittelyineen kuluttaa tarkasteluissa kohteissa arviolta 4?6 kertaa enemmän sähköenergiaa kuin aktiivihiilisuodatus. Kohdepuhdistamoiden haitta-ainepoistovaihtoehtojen uusien prosessiyksiköiden energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen mediaani ja keskihajonta on esitetty taulukossa 1 . Osalla hankkeessa mukana olleista puhdistamoista oli hiekkasuodatusprosessi, jota voidaan hyödyntää otsonoinnin jälkikäsittelynä tai johon mahdollisesti voidaan vaihtaa hiekan tilalle aktiivihiilirouhetta. Useimpien maan päällä sijaitsevien kohdepuhdistamoiden tonteille oli haasteita saada sijoitettua tarvittavia uusia prosessiyksiköitä. Otsonoinnin arvioitu hiilijalanjälki kohdepuhdistamoilla riippui merkittävästi puhdistamoille ostettavan sähkön tuotantotavasta. Eroon vaikuttaa pääosin otsonigeneraattorin sähkönkulutus. Tu rku GA C Tu rku GA C uu si Ou lu GA C Ou lu O3 Ko uv ola GA C Ko uv ola O3 Hä me en lin na GA C Hä me en lin na O3 Se inä jok i GA C Se inä jok i O3 Rii him äk i GA C Rii him äk i O3 0,05 0,09 0,09 0,06 0,10 0,07 0,10 0,08 0,10 0,10 0,05 0,04 0,00 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 € / jät ev es i-m ³ 23 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. puhdistamoalueen toimintaan, prosessien käyttöön, investointija käyttökustannuksiin, energiantarpeeseen ja ilmastovaikutuksiin. Aktiivihiilisuodatuksen arvioidut hiilijalanjäljet eivät eronneet merkittävästi puhdistamoiden välillä. Poistovelvoitteen vaikutukset kohdepuhdistamoilla Aktiivihiilivaihtoehdon käyttökustannusten arvioidaan olevan kaikilla kohdepuhdistamoilla huomattavasti otsonointia korkeammat, mikä johtuu suurimmaksi osaksi aktiivihiilen regeneroinnin ja uusimisen korkeista kustannuksista. Toteutettavuuteen vaikuttaa olennaisesti myös käsiteltävän veden laatu; onko vedessä esimerkiksi bromidia, joka voi vaikuttaa valittavaan menetelmään, tai nitriittiä, joka kuluttaa paljon otsonia. Vaikutukset yleisesti suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla Selvityksen perusteella haitta-aineidenpoistoprosessin toteutuksella ja käytöllä on monenlaisia vaikutuksia jätevedenpuhdistamoilla. Otsonointiin tarvitaan useiden metrien syvyinen kontaktiallas, eikä kohdepuhdistamoilla ollut sopivia tähän käyttötarkoitukseen muutettavia allasrakenteita. Aktiivihiilisuodatuksen vaatiman sähkönkulutuksen kasvun tarkastelluissa kohteissa arvioitiin olevan 0?18 %
Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 71. Taulukko 1. Ennen tarkempaa haitta-aineidenpoistoprosessien suunnittelua on suositeltavaa toteuttaa pilot-kokeita riittävässä laajuudessa sekä analysoida kattavammin käsiteltävän jäteveden laatua. Teknis-taloudellinen tarkastelu jätevesien käsittelyn tehostamisesta Suomessa. Uudella prosessilla käsitellyn jäteveden ekotoksikologisia vaikutuksia voidaan myös arvioida. Prosessivalintaan vaikuttavat puhdistamokohtaiset valintakriteerien painotukset, käytössä oleva tonttitila, mahdollisesti muuten uudistuvat lupamääräykset (esim. direktiivin uudet vaatimukset) ja käytössä oleva nykyinen prosessilinja. ch/eli/cc/2016/671/20161201/de/pdf-a/fedlex-dataadmin-ch-eli-cc-2016-671-20161201-de-pdf-a.pdf ); (https://www.fedlex.admin.ch/eli/cc/2016/671/de). FCG, 2024. Euroopan komission direktiiviehdotus 2022/0345, 2022. Council of the European Union, 7108/24, 1.3.2024. VVY, 2021. Selvityksen sähkönkulutusarvioiden perusteella haittaaineidenpoistovelvoite vaikeuttaa varsin merkittävästi uudessa direktiivissä olevan energianeutraaliusvaatimuksen täyttämisen mahdollisuuksia. Selvityksessä arvioitiin haitta-aineidenpoiston hiilijalanjälkivaikutuksia pohjautuen mm. Kiitokset Hanketta rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kouvolan Vesi Oy, Oulun Vesi, Riihimäen Vesi, Seinäjoen Vesi ja Turun seudun puhdistamo Oy, joiden edustajat muodostivat ohjausryhmän. UVEK, 2016. Tilastollinen tunnusluku ja yksikkö Otsonointi (sis. organischen Spurenstoffen bei Abwasserreinigungsanlagen. Kohdepuhdistamoiden haitta-ainepoistovaihtoehtojen uusien prosessiyksiköiden energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen mediaani ja keskihajonta. (https://fedlex.data.admin.ch/filestore/fedlex.data.admin. Suomalaisten puhdistamojen sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan 10?50 % ja hiilijalanjäljen 7?15 %, riippuen mm. aiemmin julkaistuun suomalaisten puhdistamoiden hiilijalanjälkeä koskevaan tutkimustietoon, tämän selvityksen käyttöhyödykkeiden tarpeiden arvioihin ja raportissa kuvattuihin päästökertoimiin. Verordnung des UVEK zur Überprüfung des Reinigungseffekts von Reinigungseffekts von MassnahmenMassnahmenzurzurElimination von Elimination von organischen Spurenstoffen bei Abwasserreinigungs anlagen. Suluissa esitetty arvioitu laskennan epävarmuusalue. Euroopan Unionin neuvosto, 2024b. 24 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Lisäksi suositellaan huomioitavan muut tiedossa olevat tulevaisuuden tehostamisja laajentamistarpeet. Kohdepuhdistamoille arvioidun sähkönkulutuksen kasvun arvioidaan olevan melko hyvin yleistettävissä vastaavan kokoisille suomalaisille puhdistamoille. (https:// www.fcg.fi/wp-content/uploads/2024/01/Raportti_ Haitta-aine-hanke-final.pdf). Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 42. (https://eur-lex.europa.eu/procedure/EN/2022_345). Haitta-aineiden poiston toteutettavuus ja vaikutukset suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla. käytettävästä prosessista, esija jälkikäsittelytarpeista ja nykyisestä prosessikokonaisuudesta. Myös mallinnusta voidaan hyödyntää erityisesti otsonointiprosessien mitoituksessa ja ajotapojen suunnittelussa. esija jälkikäsittelyn) Aktiivihiilisuodatus n 5 7 Energiankulutus mediaani, kWh/m³ 0,18 (0,14–0,22) 0,04 (0,04–0,05) keskihajonta, kWh/m³ 0,03 0,02 Hiilijalanjälki mediaani, g CO 2e /m³ 64 (45–83) 70 (56–83) keskihajonta, g CO 2e /m³ 51 6 Viitteet Euroopan Unionin neuvosto, 2024a (https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2024/01/29/urbanwastewater-council-and-parliament-reach-a-deal-on-newrules-for-more-efficient-treatment-and-monitoring/). VVY, 2016. Yhdyskuntalietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilannekatsaus vuosilta 2019–2020
Hiillettyjen peltobiomassojen jätevesisovelluksen selvittäminen suoritettiin diplomityönä. Laboratoriossa jätevesi laskettiin puolen litran näytepulloihin ja asetettiin lämpötilahallittuun sekoituspöytään. Tutkittujen haitta-aineiden keskimääräiset reduktiot tutkituilla aktiivihiilituotteilla 10 mg/. Kaupallisten aktiivihiilien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa, ja ne poistivat kaikkia Peltobiomassoista valmistettu aktiivihiili jäteveden haitta-aineiden poistossa Kuinka peltobiomassoista valmistettu aktiivihiili tehoaa jäteveden haitta-aineiden poistamisessa. VTT tutki BioCarbonValue-projektissa hiillettyjen peltobiomassojen arvoketjuja ja korkean arvon sovelluksia, kuten aktiivihiiltä jäteveden haitta-aineiden poistossa. ja kontaktiaika 30 minuuttia olivat samankaltaiset, kuin aikaisemmissa jauhemaiseen aktiivihiileen liittyvissä tutkimuksissa on käytetty Viikinmäen puhdistamolla (HSY, 2019). Analysoitaviksi valitut haitta-aineet esiintyvät EU:n uuden jätevesidirektiivin valmistelutöissä. Aktiivihiilellä on yleensä merkittävä hiilijalanjälki, sillä tavanomaisesti raaka-aine on fossiilista alkuperää, sekä sen energiaintensiivisessä tuotannossa on käytetty fossiilisia energian lähteitä (Vilén, 2021). Aktiivihiilen hiilijalanjälkeä olisi mahdollista pienentää käyttämällä tuotannossa paikallisia uusiutuvia luonnonvaroja. Jokaisen erän hiilistä analysoitiin ominaispintaala, huokoskokojakauma, alkuainepitoisuudet C, H, N, O, ja S, sekä tuhkapitoisuus. Peltobiomassat ovat Suomessa runsas luonnonvara, joita mahdollisesti voitaisiin hyödyntää aktiivihiilen tuotannossa. VÄINÖ RINTALA Diplomityöntekijä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy vaino.rintala@vtt.fi Kuva 1. Tilastollisin menetelmin tutkittiin, onko aineiden poistotehoilla eroa hiilien välillä tai löytyykö niille korrelaatioita hiilen ominaisuuksien kanssa. Koeasetelman hiilen annostus 10 mg/. Hiillytykset tapahtuivat 500, 700 ja 900 °C asteessa ja aktivointi vesihöyryllä 900 °C lämpötilassa. 10 20 30 40 50 60 turve/puu (Norit SAE2) Olki Ruokohelpi Paju Kaura Karbamatsepiini Ke sk im ää rä in en po is tu m a, % Bentsotriatsole Sulfametoksatsoli Diklofenaakki kivihiili (Aquasorb MP25) turve (Neova PAC-700) 25 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Oljen ja ruokohelven hiilet hyvänä kakkosena Peltobiomassoista valmistetuilla hiilillä saavutettiin aineiden poistumaa, mutta vähäisemmässä määrin kuin kaupallisilla hiilillä (kuva 1 ). Diplomityössä otettiin tästä selvää. Valitut haittaaineet myös edustavat aktiivihiilen puhdistustehoon vaikuttavia ominaisuuksia kuten molekyylikoko, polaarisuus ja varaus. A ktiivihiiltä voidaan käyttää haittaaineiden poistoon jätevedestä, ja täyden mittakaavan toteutuksia onkin maailmalla erilaisia. Tutkimusasetelma Vehnän oljesta, kauran kuoresta, pajusta, ja ruokohelvestä valmistettiin jauhemaista aktiivihiiltä panostoimisella retorttiuunilla. Jokaisesta raaka-aineesta valittiin jatkokokeita varten korkeimman ominaispinta-alan hiilierä. Diplomityössä verrattiin peltobiomassoista valmistettujen aktiivihiilien tehoa kaupallisten aktiivihiilien tehoon kunnallisen jäteveden haitta-aineiden poistossa, ja tarkasteltiin puhdistustulokseen vaikuttavia aktiivihiilen ominaisuuksia. Aktiivihiilikäsittelyn toteuttaminen puhdistamolla lisää kuitenkin puhdistamon hiilipäästöjä merkittävästi. Vertailukohteena olevien kaupallisten aktiivihiilien raaka-aineina olivat kivihiili (Aquasorb MP25), turpeen ja puun sekoitus (Norit SAE2), sekä turve (Novactor PAC-700). annostuksella ja 30 min kontaktiajalla. Aktiivihiilen puhdistustehon selvittämistä varten haettiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta käsiteltyä jätevettä. Voisiko kivihiilen korvata vehnän korrella tai kauran kuorella
Kuva 2. Diplomityö. Environmental impact of activated carbon production from various raw materials. Jatkotutkimuksissa täytyy selvittää mesohuokoisemman rakenteen luomista peltobiomassoista valmistetuille hiilille. Huokostilavuutta voitaisiin lisätä myös tuhkan poistokäsittelyllä, sillä peltobiomassoista valmistettujen aktiivihiilten tuhkapitoisuudet olivat korkeat kaikilla paitsi pajulla. Aktiivihiilen huokosrakenteessa on vaihtelevia huokoskokoja, jotka luokitellaan niiden huokoshalkaisijan mukaan mikrohuokosiksi < 2 nm, mesohuokosiksi 2–50 nm tai makrohuokosiksi > 50 nm. Huokoskokojakauma toimi avaintekijänä puhdistustulosten kannalta Ominaispinta-alalla havaittiin odotetusti positiivinen korrelaatio puhdistustuloksen kanssa. (2021). tutkittuja aineita samankaltaisesti. (2019). Keskimääräiset karbamatsepiinin poistumat olivat oljella 14 % ja ruokohelvellä 15 %. Lähteet Vilén, A. PAC retention by Actiflo® Carb. Keskimääräiset poistumat kaupallisilla hiilillä olivat karbamatsepiinille 22 %, sulfametoksatsolille 18 %, bentsotriatsolille 46 % ja diklofenaakille 19 %. Mikrohuokoset ovat kaikkein tehokkaimpia adsorption kannalta, sillä niillä on korkea pinta-ala suhteessa niiden tilavuuteen, ja van der Waalsin voimat vaikuttavat vahvemmin tässä mittakaavassa. Pajun ja etenkin kauran kuoren hiilillä tulokset eivät olleet kovin hyviä. Myös mesohuokoset edesauttavat yhdisteiden diffuusiota sekä adsorboivat keskikokoisia molekyylejä, jotka eivät mahdu pieniin mikrohuokosiin. Pienikokoisimman yhdisteen bentsotriatsolin reduktiot olivatkin pääasiassa hyviä. 20 40 60 80 100 Mikrohuokoiset Mesohuokoiset Makrohuokoiset turve/puu (Norit SAE2) Olki Ruokohelpi Paju Kaura A kt iiv ih iil ie n hu ok oi su us ja ka um a, % kivihiili (Aquasorb MP25) turve (Neova PAC-700) 26 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Korkein ominaispintaala mitattiin kivihiilestä valmistetulle hiilelle Aquasorb MP25. Vaikka peltobiomassoista valmistettua aktiivihiiltä ei saisikaan poistoteholtaan vastaavaksi kivihiilen tai turpeen kanssa, niin runsaampi aktiivihiilen annostelukin on tietysti vaihtoehtona, mikäli peltohiilen hinta olisi kilpailukykyinen. Jatkotutkimuksia kohden Olki ja ruokohelpi näyttäytyivät potentiaalisina vaihtoehtoina kaupallisille kivihiili-, ja turvepohjaisille hiilille, vaikka eivät aivan yltäneet niiden tasolle haitta-aineiden poistossa. Oljen ominaispinta-ala oli korkeampi kuin kaupallisten hiilien SAE2 ja PAC-700, vaikka puhdistustulokset olivat oljella huonompia. Kokonaishuokoisuudella sekä huokoskokojen suhteellisilla osuuksilla havaittiin myös olevan vahva riippuvuus puhdistustuloksen kanssa. Diffuusionopeudet laskevat ja suurikokoisten yhdisteiden on vaikea päästä sisään. Peltobiomassoista valmistetuilla hiilillä mikrohuokosten suhteellinen osuus oli kuitenkin niin suuri (kuva 2 ), että huokosverkostosta on tullut hieman ahdas. Tämä johtui oljen matalammasta kokonaishuokostilavuudesta. Bentsotriatsolin reduktioissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa muille kuin kauran kuoren hiilelle. Suurimmilla makrohuokosilla on rajallinen adsorptiokyky, mutta ne kanavoivat tehokkaasti veden virtausta edistäen yhdisteiden diffuusiota ja ehkäisten huokosten tukkeutumista. Aalto-yliopisto. Korkea mikrohuokosten suhteellinen osuus heikensi suurikokoisten molekyylien poistotehoa. Oljella sekä ruokohelvellä poistumat olivat sulfametoksatsolille 9 % ja diklofenaakille 11 %. HSY
V erkostosaneeraushankkeissa on havaittu, että kiinteistön omistajilla on usein puutteelliset tiedot omista vastuistaan kiinteistön vesihuoltoon liittyen. Kiinteistönomistaja on vastuussa kiinteistön tonttijohdoista sekä huleveden hallinnasta, mutta tämä ei aina ole selkeää omistajalle tai kiinteistön haltijalle. Myös vesimittaritilasta huolehtiminen ja vesimittarilukeman ilmoittaminen kuuluvat kiinteistön omalle vastuulle. Asiaa tutkittaessa on selvinnyt, että kiinteistö on viemäröinyt liitoskohtalausunnossa annetun korkotason alapuolelle, ja kellaritilojen suojaaminen on jäänyt hoitamatta. Kun pääkaupunkiseudun vesihuollosta vastaava Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY käynnisti muutama vuosi sitten laajaa verkostosaneeraushanketta Helsingissä Pitäjänmäen alueella, tehtiin kysely, jossa vastaajat olivat pääasiassa omakotitalon ja paritalon omistajia alueella. Kohderyhmänä erityisesti pientalot HSY päätti lähteä kehittämään kiinteistöille suunnattua viestintää ja neuvontaa vesihuollon teemoista, jotta vastuut tulisivat tutummiksi ja ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin. Pääkaupunkiseudulla on ollut esimerkiksi tapauksia, joissa rankkasateiden seurauksena kellarit ovat tulvineet. Kiinteistön omistaja on vastuussa tonttivesijohdosta ja tonttiviemäreistä vesihuoltolaitoksen runkoverkostoon saakka. Jos säännöllinen lukeman ilmoittaminen jää tekemättä, vesilasku saattaa yllättää: HSY on joutunut muistamaan yksittäisiä taloyhtiöasiakkaita jopa kymmenien tuhansien eurojen tasauslaskuilla. Rakennusten yhteydessä pihamaan alla piilee osa omaisuudesta, jonka kunto ja toiminta vaikuttavat suuresti koko kiinteistön arvoon. Vastuukysymys nousee esiin myös vahinkotilanteissa, kun haetaan maksajaa vahingoille. Ymmärrettävää neuvontaa kiinteistönomistajan vastuista MARIKA VISAKOVA MMM (ympäristön suojelutiede), ympäristöasiantuntija, HSY, asiakkuudet ja viestintä marika.visakova@hsy.fi 27 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Tähän HSY halusi pureutua kiinteistöneuvonnan kehittämisen projektissa. Osa vastaajista ei tiennyt, ovatko liittyneet vesihuoltojärjestelmiin lainkaan, ja suurin epäselvyys oli, onko kiinteistö liittynyt hulevesiviemäriin vai ei. Alle puolet vastaajista tiesi tonttijohtojensa sijainnin varmuudella. Vastuu tilojen suojaamisesta ja myös vahinkojen korjaamisesta on kiinteistöllä itsellään, mikä on tullut omistajalle ikävänä ja kalliina yllätyksenä. Miten lisätä tietoa vastuista niin, että se sekä tavoittaa kohderyhmän että on ymmärrettävää. Suomalaisten omaisuuden sanotaan olevan kiinni rakennuksissa. Samoin salaojien kunto ja huleveden hallinta kiinteistöllä ovat sen omalla vastuulla. Asiakasja asukasviestintää on toki tehty jo pitkään, mutta nyt halusimme keskittyä erityisesti vastuukysymyksiin. Noin 16 % kyselyyn vastanneista kiinteistönomistajista ei tiennyt, että vastuu kiinteistön tonttijohdoista on heillä itsellään. Kohderyhmäksi valikoitui pientalot, mutta soveltuvin osin myös taloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät sekä asukkaat
(Kuva 2 ) Kuva 1. Granipäivässä Kauniaisissa ja Omakotimessuilla Vantaalla HSY:n osastolla oli esillä vesimittari, jonka avulla oli hyvä avata keskustelu vesimittarin lukeman ilmoittamisesta. • vesimittarit: lukeman ilmoittaminen säännöllisesti, mittaritilan tarkkailu mittarin vaihdon jälkeen ja huolehtiminen vesimittarin ympäristöstä. Vesimittareita vaihdetaan vuosittain noin 8 000 kpl, mikä tarkoittaa yhtä montaa kiinteistökäyntiä ja suoraa asiakaskontaktia. Mukana myös asukastapahtumissa HSY halusi olla aiempaa aktiivisemmin mukana myös erilaisissa asukastapahtumissa kiinteistöneuvonnan teemoilla. Vesi kotona -esite kädestä käteen Päätimme kokeilla viestin perille viemisessä suoraa asiakaskontaktia. Tietämyksen lisääntymistä on vaikea arvioida, mutta pientä liikehdintää on ollut HSY:n nettisivuille esitteen jakamisen aloittamisen jälkeen. Esite on koettu hyödylliseksi ja palaute on ollut positiivista. Kuva 2. Siinä yhdessä keskeisimmistä asiakasrajapinnoista ovat putkiasentajat, jotka tekevät vesimittareiden vaihtoja asiakkaiden kiinteistöillä. Sama sisältö on ruotsiksi esitteen toisella puolella. Vastuunjakoa havainnollistava piirros. (VVY/HSY) 28 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Vesi kotona -esitteen sisältö on helposti silmäiltävissä. • lisäksi HSY:n tekstiviestit ennakoiduista vesikatkoista tutuksi. Etenkin tonttijohdoista ja hulevedestä on haettu hieman enemmän tietoa aiempaan verrattuna. Laadimme Vesi kotona -esitteen, jossa on tiivistetysti olennaiset tiedot edellä mainituista neljästä aihekokonaisuudesta. Tiedot ovat helposti silmäiltävissä ja hahmotettavissa, sekä niin selkokielisiä kuin mahdollista. Mukana ovat ohjaukset kunkin teeman nettisivuille. Määrittelimme neuvonnan tarpeet: mistä aiheista asukkaat kysyvät ja missä asioissa he tarvitsevat tietoa tai tukea. Osalla asukkaista oli käsitys, että vastuuraja kiinteistönomistajan ja vesihuoltolaitoksen välillä kulkee vesimittarissa. Se on helppo ojentaa asiakkaalle suoraan käteen ja sitä on jaettu myös tapahtumissa. • hulevesitieto: kiinteistön omistajan vastuu tontilla muodostuvasta hulevedestä, huleveden hallinta tontilla ja tavoitteena huleveden ohjaus oikein. (Kuva 1 ) Esite on suunniteltu siten, että asentajan on helppo pitää esitenippua esimerkiksi povitaskussa. Osastolla oli mukana kuva tonttijohdoista ja vastuunjaosta, jonka avulla vääriä käsityksiä pystyi oikomaan. Tekstit ovat sekä suomeksi että ruotsiksi. Päätimme keskittyä seuraaviin teemoihin: • tonttijohtoihin liittyvän tietämyksen lisääminen: kuka omistaa johdot, kenen vastuulla on ylläpito ja mahdolliset korjaukset, ja milloin olisi saneerauksen aika
Vastuunjakokuva käynnisti muutenkin hyviä keskusteluja. Tämän selkeyttämisen odotamme vähentävän kyselyjä asiakaspalveluumme ja kaupunkien kanaviin. vesimittaria. (Kuva 3 ) Vastuut esillä myös verkkosivuilla ja uutiskirjeissä Nettisivut ovat HSY:n asiakkaille yksi merkittävimmistä tietolähteistä. verkostosaneerauskohteissa ja myös omistajakaupungit lähettävät asukkaille kirjeitä mm. Päämääränä on myös puhdas Itämeri ja yhtenä toimenpiteenä sen saavuttamiseksi on ohjata asukkaita tonttijohtojen saneerauksen kannustamiseksi ja huleveden ohjaamiseksi oikein. Asiakkaat voivat tilata HSY:ltä uutiskirjeitä. Suoran asiakaspalautteen perusteella olemme kuitenkin vähintään oikealla tiellä. Näissä viestiä on vaikeampi kohdentaa juuri oikealle kohderyhmälle, mutta ajatuksena on, että niidenkin kautta voi lisätä yleistä tietoisuutta ja kiinnostusta aiheeseen. 29 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Asentajat ovat ojentaneet esitteen suoraan kädestä käteen asiakkaan kotona, eli olemme pyrkineet tavoittamaan kohderyhmän niin suoraan kuin on mahdollista. Uutta esitettä on pidetty ymmärrettävänä ja sen sisältöä tärkeänä. Esille nostettiin erityisesti kiinteistönomistajan vastuuta, ja mitä seikkoja on huomioitava kiinteistön huleveden hallinnan toteutuksessa. Keskusteluissa pohdittiin tonttijohtojen ikää ja saneeraustarvetta sekä viemäreiden kunnon seurantaa. Vastuukysymyksistä viestittiin myös tiedotteilla verkkosivuillamme sekä postauksilla sosiaalisen median kanavissa. Erittäin tärkeää olikin, että olimme läsnä asukastapahtumissa ja herättämässä huomiota myös vastuukysymyksistä. Niitä on mm. Asukastapahtumiin osallistuminen vesihuollon teemoilla on myös koettu tarpeelliseksi ja hyväksi. Pientaloasukkaiden uutiskirjeellä on yli 19 000 tilaajaa ja isännöitsijöiden uutiskirjeellä lähes 1 200. pientaloasukkaille ja isännöitsijöille. Asukastapahtumissa keskustelun herättäjänä käytettiin mm. Miten onnistuimme neuvonnan kehittämisessä. HSY lähettää suoria asiakaskirjeitä mm. Kiinteistöneuvonnan kehittämisen yhteydessä päätimme käydä läpi aihepiiriin kuuluvat nettisivut ja tarkistaa, että ne palvelevat asiakkaita mahdollisimman hyvin. Näissä tiedotettiin vuoden mittaan tonttijohdoista, vesimittareista ja hulevedestä. Tänä vuonna painopisteenä on hulevesitietouden lisääminen ja jatkamme myös ennakoivan viestinnän parantamista saneeraushankkeissa ja verkoston rakentamiskohteissa. Viestinnän vaikuttavuutta on yleensä vaikea arvioida. Olemmeko sitten onnistuneet. Nettisivut ovat selkeämmät ja seuraamme niiden katselumääriä, palautteita ja lukijatyytyväisyyttä. hulevesiverkoston rakentamisen yhteydessä. Esimerkiksi sivua ”Vastuunjako tonttijohdon ja kiinteistöliitoksen rakentamisessa” olivat työstämässä yksinkertaisemmaksi viestintä ja asiakaspalvelu yhdessä vesihuollon asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena oli, että kiinteistönomistaja ymmärtää, mitä häneltä odotetaan ja missä vaiheessa toteutusta. Yhteistyö sekä HSY:n sisäisesti että omistajakaupunkien kanssa on onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kaikkien yhteisenä tavoitteena kun on toimiva vesihuolto ja tyytyväiset asiakkaat. Myös vesimittarista ja huleveden hallinnasta kertovat sivut uudistettiin. Kiinteistöneuvonnan kehittämisellä on pyritty vastaamaan näihin tavoitteisiin. Kuva 3. Näissä kirjeissä on liitteinä ohjeita, joita nyt muotoiltiin selkeämmiksi. Jatkamme edelleen neuvonnan kehittämistä. Tonttijohtojen osalta nettisivujen kehitystyö painottui liittymiseen nivoutuviin sivuihin. HSY:n strategiassa on yhtenä painopisteenä asukaskokemus ja sen päämääränä vastuulliset ja kehittyvät palvelut
Tärkeä osa vesi.fi-palvelua on vesihuollon raportointi. Näistä matka voi jatkua ensisijaisesti asiantuntijoille suunnattuihin sisältöihin. Näin ne ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Tiettyä aineistoa tarvitsevalle voi myös helposti lähettää linkin esimerkiksi sähköpostiin. Maaja metsätalousministeriö ja sosiaalija terveysministeriö päättivät, että laatutiedot esitetään vesi.fi-palvelun Vesihuollon tunnusluvut -osiossa. Vesi.fi on toteutettu yhdessä varsin laajan sidosryhmäverkoston sekä lähes 500 testaajan kanssa. E uroopan unionin juomavesidirektiivin kansallinen täytäntöönpano toi vesihuoltolaitoksille aiempaa vahvemman velvoitteen jakaa kansalaisille tietoa talousveden laadusta. Asiantuntijoita varten on myös rakennettu oma kokonaisuuteensa, asiantuntijan työpöytä. Sivustolta voi hakea tietoja yksittäisten vesihuoltolaitosten toiminnasta ja laitosten valmistaman talousveden laadusta. Vuonna 2023 palvelu tavoitti yli puoli miljoonaa kansalaista ja asiantuntijaa, ja verkkosivuvierailuja tehtiin 1,8 miljoonaa kertaa. Aineistopankkiin, asiantuntijan työpöydälle ja muihin erityisiin palvelukokonaisuuksiin pääsee vesi.fi:n etusivun oikean palstan työkaluvalikosta. Tavoitteena oli, että käyttäjä löytää itselleen tärkeän tiedon helposti ja nopeasti. Vesi.fi-palvelun tietosisältö on toteutettu siten, että käyttäjä voi edetä lyhyistä ja napakoista artikkeleista asioita taustoittaviin syventäviin sisältöihin tai laajempiin teema-sivuihin. Mistä tiedot tulevat ja kuinka luotettavia ne ovat. Niitä julkaisevat Suomen ympäristökeskuksen lisäksi muun muassa Ilmatieteen laitos, Valvira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Ruokavirasto sekä ELY-keskukset ja ministeriöt. Tieto tapahtumasta tavoittaa näin varsin laajan kohdeyleisön. Palvelun taustalla on terveydensuojelulain uudistaminen sekä Asiantuntijat: Johanna Herttuainen Erikoissuunnittelija, kestävä vesihuolto, Suomen ympäristökeskus Vuokko Laukka Johtava tutkija, kestävä vesihuolto, Suomen ympäristökeskus Hyvää vai huonoa vettä. Vesi.fi-verkkopalvelu syntyi tarpeesta parantaa vesitiedon saatavuutta ja löydettävyyttä. Vesi.fi:ssä on lisäksi erillinen aineistopankki, johon on koottu täsmätietoa tietokortteina, ohjeistuksina ja ladattavina oppaina. Aineistopankin sisältämään materiaaliin voidaan linkittyä vesi.fi-palvelun tietosisällöistä. Vesi.fi pyrittiin rakentamaan mahdollisimman helppokäyttöiseksi verkkopalveluksi. Eri toimijat voivat myös lisätä vesialan tapahtumia vesi. Vesihuoltolaitosten tunnusluvut – laitostietoa ja talousveden laatutietoa vedenkäyttäjälle Yhtenä kohtana työkaluvalikossa on Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalu. fi:n etusivun oikeassa palstassa näkyvään tapahtumakalenteriin. Sekin on avoin kaikille käyttäjille, poikkeuksena käyttöoikeuden vaativat tietojärjestelmät. Palvelu avattiin vuonna 2019, ja sen rahoituksesta on vastannut maaja metsätalousministeriö. Tietojen julkaisu on kuitenkin herättänyt kysymyksiä siitä, mistä palvelussa esitetyt talousveden laatutiedot ovat peräisin ja ovatko tiedot oikeita. – vesi.fi kertoo avaintiedot vesihuollosta SEIJA RANTONEN Ryhmäpäällikkö, kestävä vesihuolto, Suomen ympäristökeskus, seija.rantonen@syke.fi Valtakunnallinen vesi.fi-verkkosivusto on kansalaisille ja asiantuntijoille suunnattu monipuolinen vesitiedon lähde. Mikä on vesi.fi. Tämä osio tarjoaa tietoja Suomen vesihuoltolaitosten toiminnasta sekä tuotetun talousveden laadusta (kuva 1 ). Tämä on myös saavutettu; vesitietoa tarvitsevat ovat varsin mukavasti löytäneet palvelun. Vesi.fi-palvelu tarjoaa myös ajankohtaisia vesiaiheisia uutisia. Sivuston haluttiin myös kattavan laajasti veteen liittyviä kysymyksiä ja palvelevan eri kohderyhmiä näiden tietotarpeissa. 30 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO
Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalun tietosisällöt Organisaation tunnusluvut Organisaation tiedot Kuvassa yksityiskohta työkalun organisaatiotietojen näkymästä. valtioneuvoston asetus vesihuollon tietojärjestelmistä ja tiedottamisesta (6/2023). • Tuotetun veden määrä, m 3 /v • Oman alueen jätevesimäärä, m 3 /v • Liittyneiden asukkaiden määrä, henkilöä Tiedot, joita vertaillaan kaikkien laitosten keskiarvoon: • Veden ominaiskulutus (l/as/vrk) • Laskuttamattoman talousveden osuus (%) • Putkirikkojen määrä (kpl/100 km/v) • Käyttömaksu (€/m 3 ) • Tuotantokustannukset (€/m 3 ) • Vedenlaatuvalitusten kokonaismäärä (kpl/v) Tiedot esitetään vedenjakelualueittain. Vedenlaatutiedot haetaan Ruokaviraston VATI-tietojärjestelmästä. Tiedot tulevat Syken ja Ruokaviraston tietokannoista Vesihuoltolaitosten tunnusluvuissa esitetyt tiedot ovat peräisin Suomen ympäristö keskuksen (Syke) ylläpitämäs tä vesihuollon Veeti-tietojärjestelmästä sekä Ruokaviras ton hallinnoi masta, viran omaisten käyttämästä Vati-tietojärjestelmästä. Talousveden viimeisimpiä mittaustuloksia vertaillaan raja-arvoihin. Kuva 1. 31 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. • Vedenkäyttäjien määrä • Raakavesilähde • Tieto riskinarvioinnin suorittamisesta • Tietoja talousveden vedenkäsittelystä • Tietoja talousveden laadusta • Organisaation nimi • Toimiala • Toimintamuoto • Organisaation omistusrakenne • Tieto vahvistetusta / vahvistamattomasta toiminta-alueesta • Ladattavat pdf-aineistot (esim. Tiedotusvelvoite koskee vesihuoltolaitoksia, jotka toimittavat talousvettä vähintään kymmenen kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalu tarjoaa monipuolista tietoa valitun vesihuoltolaitoksen toiminnasta sekä valmistetun talous veden laadusta ja käsittelystä. Kuvan alaosassa on esimerkkinäkymä yhdestä tunnusluvusta: veden ominaiskulutuksesta. toimintakertomus ja tilinpäätös) Tietoja talousveden laadusta ja käsittelystä Organisaatiotiedot haetaan Syken VEETI-tietojärjestelmästä. Lakisääteiset velvoitteet talousveden laadusta tiedottamisesta täyttyvät, kun tiedot ovat näkyvissä vesi.fipalvelussa. Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalu hyödyttää erityisesti pieniä vesihuollon toimijoita, joilla ei ole omaa verkkopalvelua. Tunnusluvut-osio toimii myös vesihuoltoa valvovan viranomaisen, ELY-keskuksen, asiantuntijoiden työkaluna sekä mahdollistaa kansalaisille vesihuollon tietojen valtakunnallisen vertailun
fi-palveluun toukokuun ensimmäisellä viikolla. 32 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. vesi.fi; Asiantuntijan työpöytä (https://www.vesi.fi/asiantuntijan-tyopoyta/). Järjestelmästä poimitaan tunnuslukuihin tietyt tiedot, kuten tuotetun veden määrä, asukaskohtainen vedenkulutus ja putkirikkojen määrä. Tiedot siirtyvät vesi.fi-palveluun sen jälkeen, kun kuntien terveydensuojeluviranomaiset ovat tarkistaneet analyysitulokset. Veeti-järjestelmä sisältää vesihuoltolaitosten vuosittain tallentamat tiedot laitosten toiminnasta. Haku tuottaa koosteen valitun toimijan tiedosta. Kehitystyön lähtökohtana ovat palvelusta saadut asiakaspalautteet ja kehittämisehdotukset. Mikäli tämän jälkeen on vielä epäselvyyttä, valvontayksikön tulee tehdä tukipyyntö Vatin tukipalveluun. Parannamme ja täydennämme myös tunnuslukujen hakua katuosoitteen perustella sekä vedenlaatutietojen esitystapaa. Vesihuoltolaki 2001/119. Niiden pohjalta palvelua muokataan entistäkin paremmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Seuraavat kehitysaskelet – vuosiyhteenvedon julkaisu vesi.fi-palvelussa Vesi.fi-palvelun kehittäminen luonnollisesti jatkuu. Jos talousveden laatua koskevissa tiedoissa on virheitä tai puutteita, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä paikalliseen terveydensuojelun valvontayksikköön, joka tarkistaa laboratoriotulokset ja Vati-tietokantaan kirjatut tiedot. Terveydensuojelulaki 1994/763. Jos osoitehaku ei tuota tulosta, kannattaa tietoja hakea kunnan nimellä ja valita hakutuloksesta vesihuoltolaitos. Laitosten tulee kirjata tiedot huhtikuun loppuun mennessä, ja uudet tunnusluvut päivittyvät vesi. Seuraavalla viikolla päivittyvät vuotuiset keskiarvotiedot sekä avoimet yhteenvetoraportit. Tavoitteena on, että osiossa julkaistaan vuosittain yhteenveto talousveden laatuvaatimusten ja laatu tavoitteiden täyttymisestä. Viitteet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 2020/2184. Toivottavasti tämä artikkeli rohkaisee mukaan yhteiseen kehittämiseen. Valtioneuvoston asetus vesihuollon tietojärjestelmästä ja tiedottamisesta 6/2023. Tämä on tarkoitus toteuttaa vuoden 2024 aikana. Mitä tehdä, jos tiedot eivät täsmää. Jos vesi.fi-palvelun esittämät vesihuoltolaitoksen toimintaa kuvaavat tiedot askarruttavat, voi tiedot tarkistaa Veeti-tietojärjestelmän kautta. Vati-tietojärjestelmästä haetaan laboratorioiden tutkimat (Terveydensuojelulaki 1994/763) ja kuntien terveydensuojeluviranomaisten tarkastamat talousveden laadun viranomaisvalvonnan viimeisimmät analyysitulokset. Meille, jotka kehitämme palvelua, on ensiarvoisen tärkeää tehdä yhteistyötä vesihuollon toimijoiden kanssa ja saada näiltä palautetta. Järjestelmä näyttää mahdolliset laatupoikkeamat, kuvailee tutkittavia muuttujia sekä kertoo, mitä vedenlaatupoikkeamat tarkoittavat käytännössä. Sosiaalija terveysministeriön asetus talousveden laadusta ja valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnasta 2015/1352. Yhtenä ajankohtaisena kehityskohteena on edellä kuvattu Vesihuolto laitosten tunnusluvut. Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalu tarjoaa kaksi tiedonhakumahdollisuutta: kunnan tai organisaation nimen mukaan taikka katuosoitteen perusteella. vesi.fi; Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalu (https:// www.vesi.fi/vesihuoltolaitosten-tunnusluvut/). Löytyykö tiedoista virheitä. Vesi.fi-sivusto synkronoi tietoja Veetiin tietokannasta vähintään kerran vuorokaudessa, joten tiedot päivittyvät Vesi.fi-sivustolle enintään vuorokauden viiveellä. Talousveden laadun seuranta ja talousvedestä tutkittavat muuttujat enimmäisarvioineen on kuvattu talousvesiasetuksessa (Talousvesiasetus 2015/1352). Mikäli tiedoissa on puutteita tai virheitä, löytyy vesi.fi-palvelun vesihuollon tunnusluvut -osiosta ohje yhteydenottoon. Vati-tietokannasta ne päivittyvät vesi.fi-palveluun kerran vuorokaudessa. Vedenlaatutietojen osalta tarkasteluyksikkönä on vedenjakelualue. Laitokset voivat tallentaa Veetiin myös vuosittain vaaditut (Vesihuoltolaki 2001/119) laitoksen toimintaa kuvaavat dokumentit: toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja toimitusehdot. Vesi.fi tarjoaa vesihuoltolaitoksille hyvän väylän levittää tietoa vesihuollosta ja vastata säännösten tiedottamisvaatimuksiin. Dokumentit linkittyvät automaattisesti vesi.fi-palveluun asiakkaiden ladattaviksi. Näin saamme verkkopalvelusta mahdollisimman toimivan ja käyttäjiä parhaiten palvelevan. Katuosoitteeseen perustuva haku on vielä osittain puutteellinen; se täydentyy sitä mukaa kuin vedenjakelualueiden tiedot saadaan paikkatietomuotoon. vesi.fi; Aineistopankki (https://vesi.fi/aineistopankki/)
Tähän suuntaan ei olla kuitenkaan menossa, vaan esimerkiksi prosessiteollisuuden perustutkinnossa ja talotekniikan perustutkinnossa vesihuollon opintokokonaisuuksia ollaan karsimassa Onkin käytettävä muita keinoja vesihuoltoalan saamiseksi paremmin osaksi perustutkintoja. S uomessa on käynnissä kansallinen vesihuoltouudistus maaja metsätalousministeriön johdolla. Vesihuoltoala kilpailee muiden työnantajien kanssa esimerkiksi putkiasentajista, prosessinhoitajista sekä sähköja automaatioasentajista. Tähän liittyen FCG Finnish Consulting Group on tehnyt Vesilaitos yhdistyksen toimeksiannosta vesihuoltoalan ammatillisen koulutuksen tarveselvityksen. Vesihuoltoalalla on esitetty toive saada lisää alaan liittyviä sisältöjä osaksi ammatillisia perustutkintoja. Työelämässä oppimisesta apua ammatillisen henkilöstön saamisessa vesihuoltoalalle HEIKKI MIETTINEN Tutkimuspäällikkö, FCG Finnish Consulting Group Oy Heikki.Miettinen@fcg.fi Vesilaitoksilla on viime vuosina ollut yhä vaikeampaa saada ammatillisen koulutuksen saaneita hakijoita avoimiin tehtäviin. Erikoisammattitutkinto Ammatillinen perustutkinto Työkokemus Ammattitutkinto Perusopetus/ lukio Työkokemus 33 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Ammatillisella koulutuksella on vesihuoltoalalle suuri merkitys, sillä yli puolella (noin 60 %) vesihuoltolaitosten henkilöstöstä on ammatillinen koulutus. Siinä yhtenä tavoitteena on vahvistaa merkittävästi alan osaamista ja koulutusta kaikilla vesihuollon osa-alueilla ja tehtävä tasoilla. Noin kolmasosa näissä ammateissa toimivista henkilöistä on jäämässä vesilaitoksissa eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä, joten osaajapula tulee vaikeutumaan, ellei vesihuoltoalan asemaa saada vahvistettua ammatillisessa koulutuksessa ja kilpailussa työvoimasta. Kuva 1. Vesihuoltoalan ammatillisen henkilöstön urapolkuja. Yksi keino tähän voisi olla tuottaa vesihuoltoalaa koskevia opetusmateriaaleja käytettäväksi nykyisissä perustutkinnon osissa
Työnantajat ovat olleet yleensä tyytyväisiä näiden tutkintojen kautta saatuun osaamiseen, mutta on toivottu myös joustavuutta niin, että opetusta voitaisiin antaa verkon kautta. Vesihuolto on luontaista kiertotaloutta ja jätevedenpuhdistus on tärkeä osa ympäristönsuojelua. Miten työvoiman saatavuutta on pyritty parantamaan. Alanvaihtoa tukevaa työvoimakoulutusta vesilaitokset voisivat toteuttaa yhdessä TE-toimistojen kanssa. Lisäämällä luontaisetuja Lisäämällä lopputyömahdollisuuksia Palkkaamalla takaisin eläkkeelle siirtyneitä Kannustamalla siirtämään eläkkeelle jäämistä Jotenkin muuten . Esimerkiksi Kouvolan Vesi Oy on käyttänyt niitä putkiasentajien koulutuksessa tavoitteenaan saada opiskelijoita valmistumisensa jälkeen korvaamaan nopeaa eläkepoistumaa. Perustutkintojen jälkeen suoritettavat ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot soveltuvat vesilaitosten mielestä hyvin osaamisen syventämiseen – niissä osaaminen näytetään omassa työssä. Lisäämällä luontaisetuja Lisäämällä lopputyömahdollisuuksia Palkkaamalla takaisin eläkkeelle siirtyneitä Kannustamalla siirtämään eläkkeelle jäämistä Jotenkin muuten . Vesihuollon imagoa nuorten keskuudessa voidaan parantaa ympäristönäkökulmasta. Näitä on vesilaitoksissa käytetty vasta vähän. Potentiaalisia työvoimareservejä ovat eläkkeelle siirtyvät ja jo eläkkeellä ovat. Eläkkeelle siirtymistä olisi mahdollista myöhentää joustavilla työaikaratkaisuilla ja työssä jaksamista tukevilla toimenpiteillä. Esimerkkejä tällaisista ovat Vedenpuhdistusprosessissa toimiminen -osatutkinnot. Myös tutkinnon osat, jotka eivät suoraan liity vesihuoltoalaan, voidaan suorittaa oppisopimuksella. Vesilaitokset ovat suhtautuneet joskus varauksella oppisopimuskoulutukseen, koska se on katsottu liian sitouttavaksi. Jo eläkkeellä olevia voidaan saada palaamaan töihin työaikajärjestelyillä. Kuva 2. Tuoreessa Vesilaitosyhdistyksen selvityksessä nostetaan esille koulutussopimus ja oppisopimuskoulutus keinoina saada nuoria kiinnostumaan vesihuoltoalasta ja oppimaan siihen kuuluvia tehtäviä. Koulutussopimuksen kestoa ei ole ajallisesti rajattu, vaan sen etenemisestä sovitaan tutkinnon osa kerrallaan. Koulutussopimusten kautta opiskelijat oppivat työelämässä käytännön taitoja, tästä työharjoittelusta ei makseta palkkaa. Vesihuoltolaitosten vastaukset (n=69). 34 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Merkittävä osa vesilaitosten työntekijöistä on alanvaihtajia, eivätkä heidän perustutkintonsa liity vesihuoltoalan tehtäviin. 43% 30% 29% 28% 22% 19% 19% 17% 17% 16% 16% 9% 1% 7% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Parantamalla palkkausta Lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia Lisäämällä vesihuollon näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa Lisäämällä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa Lisäämällä työtehtävien tunnettavuutta nuorille Lisäämällä rekrytointikanavia ja -panostuksia Ei ole tehty erityisiä toimenpiteitä Oppisopimusoppilaiden ottaminen Lisäämällä vesihuollon näkyvyyttä messuilla yms. 43% 30% 29% 28% 22% 19% 19% 17% 17% 16% 16% 9% 1% 7% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Parantamalla palkkausta Lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia Lisäämällä vesihuollon näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa Lisäämällä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa Lisäämällä työtehtävien tunnettavuutta nuorille Lisäämällä rekrytointikanavia ja -panostuksia Ei ole tehty erityisiä toimenpiteitä Oppisopimusoppilaiden ottaminen Lisäämällä vesihuollon näkyvyyttä messuilla yms. Oppisopimuksen avulla voidaan kuitenkin suorittaa muutamassa kuukaudessa joku tutkinnon osa. Vesihuoltolaitoksissa alanvaihtajista lähes puolet on hyvin tyytyväisiä alanvaihdokseen. Myös alan töiden tekninen vaativuus ja monipuolisuus voidaan tuoda paremmin esiin. Kokemukset ovat olleet Kouvolassa hyviä ja tarkoitus on pidentää oppisopimusjaksoja
Parempaa riskienhallintaa ja joustavampaa raportointia päivitetyillä WSPja SSP-ohjelmistoilla Vuoden 2023 alussa tuli voimaan uusia säädöksiä, jotka tarkentavat myös talousveden tuotantoketjun riskienhallintaa. Ohjelmiston päivitys vastaa nykyisen lainsäädännön vaatimuksiin. Talousvettä toimittavan laitoksen on otettava riskienhallintasuunnitelma huomioon omavalvonnassa. Terveydensuojelulaki (763/1994) edellyttää laatimaan riskienhallintasuunnitelman, joka kattaa koko vedentuotantoketjua koskevat riskit. Talousvesi verkosto on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: paineen korotusasemat, palopostit ja -vesiasemat, suunnittelu ja urakointi, uuden putken käyttöön otto, varaveden jakelu, verkoston käyttö, verkoston osat ja materiaalit, verkoston työmenetelmät ja väliaikainen vedenjakelu. V alvontatutkimusohjelma sekä riskien hallinta suunnitelma tulee päivittää vähintään kuuden vuoden välein. Päivityksen tuomat muutokset Ohjelmiston päivityksessä on käyty läpi koko sisältöaineisto WSP:n (Water Safety Plan) ja SSP:n (Sanitation Safety Plan) osalta. Erityisesti WSP:n talousvesiverkosto-osioon on luotu paljon lisää kysymyksiä. Sisältöä, kuten riskikysymyksiä ja kysymysten asettelua, on tarkennettu sekä luotu uutta. Talousvesiasetuksen (1352/2015) perusteella laadittavaan valvontatutkimusohjelmaan sisällytetään terveydensuojelulaissa tarkoitettu riskienhallintasuunnitelma. MAIJA FORSS DI, asiantuntija, AFRY Finland Oy maija.forss@afry.com Kirjoittaja on toiminut asiantuntijana ohjelmiston päivityksen työryhmässä Ohjelmistopäivityksen tuomat muutokset: • Monipuoliset raportointivaihtoehdot: eri lajitteluperusteet, Excelja pdf-raportit • Sisältöä korjattu ja tarkennettu, oleellisia kysymyksiä lisätty (erityisesti WSP) • Talousvesiverkosto-kokonaisuus uusittu • Uusittu WSP-riskimatriisi: seurauksen arviointi vedenlaadun lisäksi toimitusvarmuuden kannalta, todennäköisyyksien uudet aikavälit • ”Ei riskiä”-valinta vaatii perusteluja • Entinen seurantaohjelma muutettu hallintakeinojen valvonnaksi • Nykyiset suunnitelmat päivitettävä uuteen versioon 35 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Vuonna 2023 voimaan tullut asetus talous veden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja oma valvonnasta (7/2023) määrittelee riskien hallintasuunnitelman sisältävän 11 eri kohtaa, joista 6 saadaan suoraan WSP-ohjelmistosta. Tähän sisältyy myös pintaja pohjavedenmuodostumisalueet. Ohjelmiston päivitykseen osallistui noin 30 laitoksen ja viranomaisen asiantuntijaa ja teknisestä toteutuksesta vastasi Vesiotec
36 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Kuva 1. Lisäksi todennäköisyyksien aikavälejä on pidennetty. Riskikysymyksiin vastattaessa ohjelmistoon on lisätty vaatimus perustella riskikysymyksen vastaus ”Ei riskiä”. Kuva 2. Tämä ominaisuus auttaa riskinarvioinnin päivittämisessä, kun järjestelmästä löytyy tieto miksi riskin arviointia ei ole katsottu tarpeelliseksi. Uutena ominaisuutena arvioi daan seurauksen osalta vedenlaadun lisäksi myös toimintavarmuutta, jolla arvioi daan vedenjakelu keskeytyksen pituutta. WSP:n riskimatriisi, jonka mukaan määritellään riskin suuruus, on päivitetty (kuva 1 ). WSP:n päivitetty riskimatriisi. WSP:n ja SSP:n uudet kysymyksiin vastausnapit. SSP:n riskimatriisia ei ole muutettu. päivitetyt riskikysymysten vastausnapit on esitetty kuvassa 2
Ohjelmiston raportit ovat päivitetyssä versiossa muokattavia. Raportit on mahdollista tulostaa ohjelmistosta sekä Excelettä pdf-muodoissa. Päivityksen jälkeen suunnitelmassa on näkyvissä kertakäyttöisiä kuittausnappeja, joilla lisätään käyttäjien huomiota uuden ohjelmiston tuomiin sisältömuutoksiin. Päivityksen jälkeen uusia suunnitelmia voi tehdä vain WSPja SSP-ohjelmistojen 2.0 versioihin. 37 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Päivityksen yhtey dessä tulee tarkistaa suunnitelman käyttö oikeudet sekä vastuuhenkilöt toimenpiteille. Riskien hallintakeinoihin liittyviä toimenpiteitä on mahdollista lajitella haluamiensa toimenpidetyyppien mukaan (esim. Suuri parannus aiempaan ohjelmistoon verrattuna on tulosten raportointimahdollisuudet. Aiemman ohjelmiston seurantaohjelma on muutettu hallintakeinojen valvonnaksi (kuva 3 ). investointi, kunnossapitotoimenpide, kertatoimenpide). Suunnitelman päivityksen voi tehdä kyseisen suunnitelman hallinta-/ omistajaoikeuksilla. Vanhat suunnitelmat jäävät näkyviin lukukelpoisina. Aiemman ohjelmiston seurantaohjelma on jäänyt laajasti käyttämättä, mutta nyt hallintakeinojen valvonnan toimenpiteet tukevat lakisääteisen omavalvontaohjelman laatimisessa. Hallintakeinojen valvonta osana hallintakeinoa ja toimenpiteitä. Hallintakeinojen valvontatoimenpiteet ovat osa lakisääteistä omavalvontasuunnitelmaa. Raportteja voi valikoida esim. Kuittaus nappeja on kahdenlaisia, joista toiset ovat kokonaan uusille riski kysymyksille ja toiset kohtiin, joissa tietoja on täsmennetty. Päivityksen yhteydessä kaikki suunnitel miin kirjatut tiedot säilyvät. Kuittausnapit häviävät lopullisesti, kun ne on kuitattu. Päivitetty suunnitelma tulee näkyviin kaikille käyttäjille, joilla oli käyttö oikeudet voimassa kyseiseen suunnitelmaan. Ohjelmistossa on viranomaisraportointia varten valmiita raporttipohjia sekä mahdollisuus tallentaa omia raporttipohjia. Päivityksen vaikutukset nykyisiin riskinhallintasuunnitelmiin WSP 1.0 ja SSP 1.0 ohjelmistoilla tehtyjä suunnitelmia ei voida enää muokata uuden 2.0 päivitysversion julkaisun jälkeen vanhassa ohjelmistossa, vaan suunnitelmat täytyy päivittää ohjelmiston uuteen versioon. Kuva 3. Uusissa suunnitelmissa yllä kuvatut uusien ominaisuuksien kuittausnapit eivät ole käytössä. vastuuhenkilön, riskin suuruuden, toimenpidetyypin tai tavoiteaikataulun mukaan. Toimenpidetyyppejä saa itse lisättyä haluamansa määrän
Kalkkikivisuodatusta käytetään yleisesti raudan ja mangaanin poistamiseen vedestä ja joillain laitoksilla myös ammoniumin nitrifiointiin. Keväällä 2023 aloitettiin yhteistyöhanke Vesilaitosyhdistyksen vuonna 2002 julkaiseman kalkkikivialkalointioppaan päivittämiseksi ajan tasalle. Pohjavesilaitoksilla kalkkikivialkalointi toteutetaan lähes aina kalkkikivisuodattimissa. Kalkkikivialkalointi tarkoittaa kalkkikiven liukenemista veteen, mikä nostaa tasaisesti veden pH-arvoa, alkaliteettia ja kalsiumpitoisuutta sekä laskee hiilidioksidipitoisuutta. Uusina sovelluskohteina oppaaseen on lisätty esimerkiksi pilotkokemuksia nikkelin poistamisesta kalkkikivellä ja puolipoltetulla dolomiitilla sekä viime vuosina pintavesilaitoksilla yleistyneet Mixed Bed -sekasuodattimet (hiekka + kalkkikivi), joilla vähennetään alkalointikemikaalien käyttöä ja pienennetään samalla hiilijalanjälkeä. Betonirakenteinen, kunnollisella huuhtelulaitteistoilla toteutettu kalkkikivisuodatus on perinteinen ja hyvin toimiva vedenkäsittelyratkaisu. KALLE KAKKO Prosessisuunnittelija FCG Finnish Consulting Group Oy kalle.kakko@fcg.fi PÄIVI PELTONEN Prosessiasiantuntija FCG Finnish Consulting Group Oy paivi.peltonen@fcg.fi Kalkkikivialkaloinnilla on monia etuja talousvedenkäsittelyssä kuten helppokäyttöisyys, turvallisuus ja toimintavarmuus sekä raudan ja mangaanin poisto. Opas on suunnattu vesilaitoksille ja suunnittelijoille. Kalkkikivi on turvallista käsitellä eikä se nosta veden pH-arvoa vaarallisen korkeaksi. Hankkeeseen osallistuivat Vesilaitosyhdistys (rahoittajana Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto), Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymä, Joensuun Vesi, Lakeuden Vesi Oy, Porvoon vesi, Rautjärven kunta, Nordkalk Oy Ab, Oy Lining Ab ja Allwatec Oy. Lipeätai soodakäsittelyyn verrattuna kalkkikivisuodatus vaatii enemmän tilaa ja investointeja, mutta käyttökustannukset ovat pieniä ja suodatus vaatii vähän valvontaa ja huoltoa. Opas käsittelee myös kalkkikivialkaloinnissa yleistyneet painesuodattimet ja muovisäiliöt, mitkä molemmat soveltuvat etenkin pienille vesilaitoksille. Kalkkikivialkaloinnista on kertynyt lisää kokemusta viime vuosikymmenien aikana ja sille on kehitetty uusia sovelluksia, minkä vuoksi Vesilaitosyhdistyksen vuonna 2002 julkaisema kalkkikivialkalointiopas on päivitetty. Tarkennuksia kalkkikivialkalointilaitosten suunnitteluun ja käyttöön 38 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Suodattimia huuhdellaan useimmilla laitoksilla noin 2–6 kertaa vuodessa riippuen kalkkikiven kulumisesta ja poistettavista metalleista. Hankkeen toteuttajana toimi Finnish Consulting Group Oy. Päivitetty opas on julkaistu Vesilaitosyhdistyksen internetsivuilla. Kalkkikivisuodatus voi myös parantaa vedenkäsittelyn toimintavarmuutta. Kalkkikiveä tuotetaan Suomessa, eivätkä laitokset usein tarvitse jatkuvia kemikaalien toimituksia, sillä kalkkikiveä lisätään suodattimiin useimmiten harvemmin kuin kerran vuodessa. Päivitetty opas sisältää kattavasti tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin yleisistä toteutustavoista sekä uusista sovelluksista. S uomen pehmeille ja happamille pohjavesille kalkkikivialkalointi sopii vedenkäsittelynä usein erinomaisesti. Hanke koostui kolmesta osasta: oppaan päivitys, kalkkikivisuodatuksen tutkimus ja käyttökokemusten kerääminen
Haluatko tietää, mitä vesialalla tapahtuu. A) Puhdas kalkkikivi B) Kulunut kalkkikivi C) Huuhteluvesi %?CaCO. Liukenematonta ainesta tulee poistaa suodattimesta, sillä se ei osallistu alkalointiin ja etenkin pienet partikkelit voivat tukkia suodattimia. %?MnO. Esimerkkilaitoksen raakavedessä on korkeita pitoisuuksia rautaa. Kalkkikiven lisäyksestä oli kulunut noin 1,5 vuotta. Huuhteluvedessä liukenematonta ainesta poistui eri laitoksilla vaihtelevia määriä, mitä voidaan hyödyntää arvioidessa huuhtelun tehoa ja tarvittavaa huuhteluväliä. Puhtaan kalkkikiven tiedot on toimittanut Nordkalk Oy Ab. Tilaukset: vesitalous.fi/uutiskirje 39 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Rautasakan (Fe(OH)?) ja mangaanisakan (MnO?) osuudet huuhteluvedessä vaihtelivat laitoksilla suuresti raakaveden pitoisuuksien mukaan. %?Liukenematon aines %?Fe(OH). Kalkkikiven ja huuhteluveden koostumus massaosuuksien mukaan suhteutettuna näytteen kokonaismassaan (A ja B) tai huuhteluveden kiintoainepitoisuuteen (C). Vesitalouden uutiskirje koostaa kerran kuussa vesiteemaisia uutisia Suomesta yhteen nippuun ja koko paketti kopsahtaa sähköpostilaatikkoosi, kun vain olet postituslistalla. Oppaan päivittämisen yhteydessä toteutettiin tutkimus kahdeksalla vesilaitoksella kalkkikivilaitosten huuhteluvesistä ja kalkkikiven muuttumisesta käytön aikana. %?MgCO. Kuvan esimerkkilaitoksella kalkkikivikerroksessa magnesiumin (MgCO?) ja liukenemattoman aineksen osuudet nousivat kalkkikiven (CaCO?) kuluessa. Myös kalkkikiven keskimääräinen partikkelikoko pieneni: puhtaassa kalkkikivessä 1–2 mm partikkelien osuus näytteen massasta oli 11 % kun kuluneella kalkkikivellä vastaava osuus oli 25 %
Virheet tietojen siirrossa ja puutteellisissa lähtötiedoissa aiheuttavat viivästyksiä ja ongelmia eri vaiheissa, alkaen kaivojen suunnittelusta niiden asentamiseen kohteessa. Yhdessä verkostosuunnitteluhankkeessa saattaa olla satoja yksilöllisiä kaivoja. Koska kunnallisissa verkostohankkeissa suunniteltavat kaivot ovat mittatilaustyönä tehtäviä, täytyy kaivotoimittajille toimittaa kaivon valmistamista varten tarvittavat tiedot PDF-muotoisissa kaivokorteissa (kuva 2 ). Kaivot ja niiden suunnittelu Erityisesti jätevesija hulevesiverkostoissa, jotka toteutetaan usein viettoviemäreinä, käytetään paljon muovisia ja betonisia (kuva 1 ) kaivoja muun muassa viemärilinjojen haaroituksia ja liitoksia varten sekä linjan suunnan muuttamiseen. Betonikaivoja työmaalla. Kuva 1. MARJA PALMROTH yliopistonlehtori, dosentti, Tampereen yliopisto marja.palmroth@tuni.fi ANNINA TAKALA Tampereen yliopisto & Etelä-Savon ELY-keskus annina.takala@ely-keskus.fi Vesihuollon verkostoissa kaivoja käytetään muun muassa viemärilinjojen haaroituksia ja liitoksia varten sekä suunnan muuttamiseen. Kaivokorttiprosessin optimointi EEMELI PESONEN DI, suunnittelija, AFRY Finland Oy eemeli.pesonen@afry.com Kirjoittaja on vuonna 2023 valmistunut ympäristötekniikan diplomi-insinööri Tampereen yliopistosta, joka työskentelee suunnittelijana AFRY Finland Oy:ssä. Kuva 2. Kukin kaivo on yksilöllinen ja valmistetaan mittatilaustyönä. Kaivojen tiedot esitetään kaivokorteissa, joita jaetaan osapuolten välillä. Suuren kaivokorttimäärän takia kaivokorttien tekeminen, tarkastus ja virheiden korjaus on hidasta. Artikkeli perustuu kirjoittajan diplomityöhön. Esimerkki muovikaivotoimittajan täytettävästä kaivokortista. 40 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. Diplomityön (Pesonen, 2023), tavoitteena oli kartoittaa, millainen tyypillinen verkosto suunnittelun kaivokorttiprosessi on ja millaisia ovat osapuolien kohtaamat haasteet ja tarpeet. Lisäksi tarkastusten jälkeenkin kaivokortteihin voi jäädä virheitä tai kaivoista saattaa jäädä tärkeää tietoa prosessin varrelle, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi viivästymisiä verkostohankkeessa sekä rahallisia kustannuksia prosessin eri osapuolille. Esittelemme diplomityön tuloksiin perustuen, miten kaivojen toimitusketjua suunnittelusta asennukseen, jota kutsumme kaivokorttiprosessiksi, voidaan sujuvoittaa näin vähentäen virheitä ja säästäen aikaa, rahaa ja materiaaleja. Tuloksien perusteella ehdotettiin toimenpiteitä kaivokorttiprosessin sujuvoittamiseksi
Lopuksi kaivot valmistetaan kaivotehtaalla ja lähetetään asennettavaksi. Haastattelujen tuloksena saatiin kuvattua tyypillinen kaivokorttiprosessi kaavioon (kuva 3 ). Yleensä pienetkin muutokset suunnitelmissa edellyttävät myös kaivokorttien päivittämistä. Kaavio tyypillisen kaivokorttiprosessin kulusta kunnallisessa infrahankkeessa. Kun kaivotoimittaja on valittu, kaivokortit lähetetään kaivotoimittajalle. Myös urakoitsija saattaa havaita kaivokorteissa virheitä ja nämä palautetaan usein suunnittelijalle korjattavaksi. Suunnittelija Tilaaja Urakoitsija Kaivotoimittaja Jokaisessa vaiheessa havaitut virheet voidaan palauttaa prosessissa taaksepäin korjattavaksi Suunnittelija tekee/korjaa suunnitelmat ja kaivokortit Suunnittelijan sisäinen tarkastus Työmaan käynnistyttyä tilaaja ei välttämättä enää tarkasta urakoitsijalta korjattavaksi palautettuja kaivokortteja Tarjouslaskenta kaivoista ja kaivotoimittajan kilpailutus (Urakoitsijan ja kaivotoimittajan välissä mahdollisesti tukkuliike) Suunnitelmat ja kaivokortit työmaalle urakoitsijalle Urakoitsija asentaa kaivot ja tekee tarkemittaukset Tilaaja vie tarkemitatut kaivotiedot verkkotietojärjestelmään Kaivotoimittaja tarkastaa kaivojen toteutettavuuden ja valmistaa kaivot Tilaaja tarkastaa suunnitelmat 41 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. Tilaaja tarkastaa, että suunnitelmat vastaavat suunnitteluohjeita, mutta kaivokorttien tarkempaan tarkastamiseen ei yleensä ole aikaa. Kaivokortit saatuaan kaivotoimittaja muokkaa kaivokorttien kaivotiedot yhteensopiviksi omien järjestelmiensä kanssa ja vie tiedot verkkotietojärjestelmiin. Tämän jälkeen tehdään kaivoista PDF-muotoiset kaivokortit, jotka suunnittelija tarkastaa kykynsä mukaan virheiltä. Tarkastamisen jälkeen virheelliset suunnitelmat palautetaan korjattavaksi. Haastattelutulokset analysoitiin luokittelemalla litteroitu teksti Excel-taulukoksi teemoittain. Kaivotoimittaja saattaa palauttaa virheelliset kaivokortit aina suunnittelijalle saakka uudelleen suunniteltavaksi. Kaivokorttiprosessin osapuolina ovat tyypillisesti tilaaja, suunnittelija, urakoitsija ja kaivotoimittaja. Tutkimusmenetelmät Aineiston keruussa käytettiin teemahaastattelua, koska aiheesta ei löytynyt aiempaa tutkimustietoa. Haastattelut toteutettiin Teamspuheluina, jotka litteroitiin. Suunnitelmien tarkastusja päivityskierrosten jälkeen valmiit suunnitelmat hyväksytään ja lähetetään urakoitsijalle. Haastateltaville (9 kpl) esitettiin kysymyksiä haasteista ja kehitystarpeista sekä sen hetkinen kuvaus kaivokorttiprosessista. Tyypillinen kaivokorttiprosessi Kaivojen toimitusketju, eli kaivokorttiprosessi, alkaa, kun suunnittelija suunnittelee kaivon ja päättyy, kun valmistettu kaivo on asennettu työmaalle ja kaivon tiedot ovat tallennettu kaivon omistajan. Ensimmäiseksi suunnittelija suunnittelee tilatun suunnittelukohteen vesihuoltoverkostot ja niiden putkien ja kaivojen sijainnit ja korot. Kuva 3. Haastattelujen runko koostui seuraavista teemoista: Haastateltavan tausta, kaivokorttiprosessin kulku, kaivokorttiprosessissa kulkevat kaivotiedot ja tiedonsiirto, ongelmat ja tarpeet kaivokorttiprosessissa ja kehitysideat suunnittelijalle kaivokorttien tarkastukseen. Haastateltavat edustivat kolmea vesihuoltolaitosta, kahta konsulttiyritystä, neljää kaivotoimittajaa, yhtä urakoitsijaa sekä BuildingSMART Finlandia. Ohjausryhmätapaamisten tavoitteena oli, että ohjausryhmän jäsenet kommentoivat siihen mennessä saavutettuja tuloksia ja ohjasivat tutkimusta vesihuoltoalaa parhaiten palvelevaan suuntaan. Asennetut kaivot tarkemitataan, jonka jälkeen tilaaja lisää tarkemitatut kaivotiedot verkkotietojärjestelmäänsä, josta niitä voidaan käyttää esimerkiksi lähtötietoina tulevissa verkostohankkeissa
Vesilaitoksien ja kaivotoimittajien tulisi testata yhteistyössä taulukkomuotoisten tietojen järjestelmiin syöttämistä pdf-tiedostojen sijaan, koska tämä vaikuttaa olevan nopeampaa ja helppokäyttöisempää. Virheiden korjaus lisää myös hankkeen kustannuksia ja hankaloittaa kiertotalouden mukaista toimintatapaa (Vesilaitosyhdistys, 2021), koska ylimääräiset kaivot kuluttavat materiaaleja. Puuttuvien lähtötietojen lisäksi prosessia hankaloittaa myös kommunikaation puute osapuolten välillä. Esille tulleet toimenpide-ehdotukset. Lisäksi suunnitteluohjelmat voivat tuottaa virheitä esim. Virheet kaivokorteissa Kaivokorttiprosessia hidastavat ja hankaloittavat tekijät Suunnittelijan inhimilliset virheet Lähtötietojen puute tai virheellisyys Ongelmat ohjelmistoissa Kaivokortit eivät ole muokattavia Kaivokorttien tarkastus Tiedon kulku osapuolten välillä Taulukko 2. Käytäntö voisi vähentää tiedonsiirron inhimillisiä virheitä, koska se vähentää käsin työskentelyä. Myös virheellisten kaivojen hyötykäyttöä sellaisenaan tai muokattuna tulisi tutkia. Lisäetuna on myös se, että taulukkomuotoiset toteumakaivotiedot olisi helpompi viedä vesihuoltolaitoksen verkkotietojärjestelmään verkoston kunnossapidon suunnittelun lähtötiedoksi. Yleensä, mitä pidemmälle kaivokorttiprosessissa virheelliset kaivokortit ovat edenneet, sitä isompia ongelmia se aiheuttaa. Kaivokorttiprosessia hidastaa ja hankaloittaa erityisesti lähtötietojen puutteellisuus ja/tai virheellisyys, joka vaikuttaa koko hankkeen vesihuollon suunnitteluun ja siten myös olennaisesti kaivoihin sekä kaivokortteihin. Lisätutkimuksia tarvitaan työmaalla havaittujen virheellisten kaivojen yleisyydestä ja niiden vaikutuksista kiertotalouteen. Jos esimerkiksi vasta rakennustyön alettua huomataan, että lähtötiedoista poikkeavalla tavalla rakennetun vesihuollon takia joudutaan muuttamaan suunnitelmia, joudutaan taas palaamaan prosessissa taaksepäin. korkotietoihin. Virheet johtuvat yleensä inhimillisistä syistä, kuten kaivotietojen manuaalisen siirron virheistä tai siitä että suunnittelija ei välttämättä tiedä, minkälaiset kaivot ovat ylipäänsä mahdollisia toteuttaa. Tiedot muutoksista myös konsultille 42 www.vesitalous.fi VESI HUOLTO. On tärkeää, että virheet kaivokorteissa saadaan minimoitua ja karsittua pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Organisaatiotyyppi Toimenpide-ehdotus Vesilaitos Kaivotoimittajien pitämiä koulutus tilaisuuksia suunnittelijoille, joilla lisätään tietoisuutta kaivojen suunnittelusta ja toteutettavuudesta Konsulttiyritys Ohjeita uusille suunnittelijoille kaivojen suunnittelemiseen Konsulttiyritys Kaivojen nimeäminen ja numeroiminen loogisesti tilaajan antamien ohjeiden mukaisesti, esimerkiksi mittalinjan mukaiseen numerojärjestykseen, asemakuvaan auttaa tarkastajan työssä Suunnittelijat Suunnitteluohjelmiin automaattinen oikeellisuuden ja toteutettavuuden tarkistus tai automaattinen tarkistustyökalu Buildingsmart Finland Toteutumakaivokortit vesihuoltolaitoksen verkkotietojärjestelmään tulevien verkostohankkeiden lähtötiedoksi Vesilaitos ja konsulttiyritys Tiedonkulun parantaminen, jotta kaivot ja muu vesihuolto toteutettaisiin suunnitelmien mukaisesti, jolloin uuden infran rakentaminen helpottuisi. Lisäksi kehitettiin pohja taulukkomuotoiselle kaivokortille (taulukko 3 ) sekä tiedoille ja niiden selityksille, joita siihen tulisi sisällyttää. Kaivokorttien tarkastus virheiden varalta on hidasta ja manuaalista. Kaivokorttiprosessin ongelmat ja haasteet Haastatteluissa esille tulleet ongelmat kaivokorttiprosessissa saatiin luokiteltua kahteen pääluokkaan, virheisiin kaivokorteissa sekä kaivokorttiprosessia hidastaviin ja hankaloittaviin tekijöihin (taulukko 1 ). Haastatteluaineiston luokittelu kaivokorttiprosessin ongelmista. Virheiden huomaaminen vasta työmaan alettua voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työmaalle tilataan vääränlaisia kaivoja, jonka jälkeen työmaa seisoo ja joutuu odottamaan korjattuja kaivokortteja ja uusia kaivoja. Virheet ja niiden korjaaminen aiheuttavat aina ylimääräistä työtä kaivokorttiprosessin eri osapuolille. Taulukkomuotoiset kaivotiedot mahdollistavat myös sen, että toteutuneen kaivon tiedot voitaisiin päivittää suoraan alkuperäiseen taulukkoon, mikä saattaa vähentää Taulukko 1. Virheet kaivokorteissa tarkoittavat sitä, että kaivokorttiprosessissa joudutaan palaamaan taaksepäin kaavion mukaisesti (kuva 3 ) ja korjaamaan näitä virheitä. Toimenpide-ehdotukset kaivokorttiprosessin kehittämiseen Haastatteluista saatiin virheitä vähentäviä toimenpideehdotuksia (taulukko 2 ), jotka käsittelivät koulutuksia ja suunnitteluohjelmiin tehtäviä parannuksia
Saatavilla (Viitattu 19.9.2023): https://www.vvy.fi/ajankohtaista/ uutiset/vesilaitosyhdistyksen-strategia-visio-2030-ja-tiekartta-2021-2030/. Diplomityö. Taulukkomuotoiset kaivokortit voivat toimia siirtymävaiheena. Liitoksen laatu Liittyvän putken materiaali ja mahdollisesti tarkemmin putken ominaisuuksista Liitoksen korkeus [mm] Liitoksen korkeus alimman liitoksen vesijuoksusta kyseisen liitoksen vesijuoksuun. Tampereen yliopisto Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/144986. Kohde Esim. Hattu Merkintä, jos kaivoon tarvitaan hattu. Verkostosuunnittelun kaivokorttiprosessin optimointi. Pidemmällä aikavälillä on todennäköistä, että kaivosuunnittelussa siirrytään tietomallipohjaiseen suunnitteluun ja tiedonsiirtoon. Jos taulukkomuotoiset kaivotiedot osoittautuvat kokeilujen perusteella toimivaksi, niin verkostosuunnittelijoilta tulisi vaatia kaivotietojen tuottamista tällaisessa muodossa. Vesilaitosyhdistys (2021). Vesilaitosyhdistyksen strategia: Visio 2030 ja tiekartta 2021-2030. Vesilukko Merkintä, jos kaivoon tarvitaan vesilukko. 2023. Kirjallisuus Pesonen, E. Muut lisätiedot kaivosta Muita lisätietoja kaivosta Lisätiedot putkiliitoksista Lisätiedot putkiliitoksista ja tarkennus, mitä liitosta lisätieto koskee. katu tai puistoalue, johon kaivo tulee. 1 Kaivot voidaan järjestää nimen mukaan tai erotella esimerkiksi hulevesikaivot ja jätevesikaivot. 1 Kaivotyyppi Kaivon tyyppi tai käyttötarkoitus. Luku on positiivinen, jos liitos on kaivoon päin kalteva. Pipelife (2022) Täytettävä kaivokorttilomake. 2 Betonikaivoissa nimellishalkaisija on kaivon sisähalkaisija ja muovikaivoissa kaivon ulkohalkaisija. Rivin nimi Rivin selitys Nimi Kaivon nimi. Taulukko 3. 2 Kaivon materiaali Kaivon materiaali, tarvittaessa tarkemmin x, y, z [m] Kaivon kannen keskikohdan koordinaatit. Korkeus [mm] Kaivon korkeus alimman liitosputken vesijuoksusta kaivon kanteen. Saatavissa: https://www.pipelife.fi/tuotteet-ja-ratkaisut/kaivoratkaisut/mittatilauskaivot.html (Viitattu: 19.9.2023). Lisätietoja teleskoopista Lisätietoja tarvittaessa. työmäärää ja nopeuttaa prosessia entisestään. 4 Liitoksen kaltevuus [%] Liitoksen kaltevuus prosentteina. Lisäksi tulee selvittää tarkasti kaivotoimittajalta, mitä tietoa kaivoista tarvitaan, missä yksikössä ja millä tarkkuudella, jotta taulukkokaivotiedot voitaisiin syöttää kaivotoimittajan järjestelmiin mahdollisimman pienillä muokkauksilla. Taulukkomuotoisen kaivokorttiesityksen rivit ja niiden selitykset. Nimellishalkaisija [mm] Kaivon nimellishalkaisija. Kannen tyyppi Kaivon kannen tyyppi Kannen kestävyysluokka [kN] Kuinka isoa kuormaa kannen tulee kestää Lisätietoja kansistosta Lisätietoina esimerkiksi kannen paksuus Jäätymissuoja Merkintä, jos kaivoon tarvitaan jäätymissuoja. 3 z tarkoittaa siis myös maanpinnan korkoa kyseisessä kohdassa. 43 Vesitalous 3/2024 VESI HUOLTO. 3 Sakkapesän korkeus ja tilavuus [mm, l] Suunnittelija voi määrittää molemmat tai vain toisen Teleskooppi Tuleeko kaivon kansistolle teleskooppi vai ei Säätöputken halkaisija Teleskoopin säätöputken halkaisija Säätöputken korkeus [mm] Säätöputken korkeus. Näin voitaisiin luopua erillisistä toteutumakaivokorteista kokonaan. 4 Ensimmäinen lähtevä liitos on 0° ja liitosten suunta lasketaan siitä eteenpäin myötäpäivään. Liitoksen suunta [°] Liitoksen suunta kaivossa
Toimintamme onkin muuttanut maapallon makean veden kiertoa voimakkaasti. Kaikkihan jo tietävät, että ilmastonmuutoksen pääasiallinen syy on kasvihuoneilmiö, joka syntyy siitä, että kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi, kerääntyvät ilmakehään ja estävät auringosta ilmakehään tulevan säteilyn paluun avaruuteen johtaen ilmakehän lämpenemiseen. Globaali ilmastonmuutos aiheuttaa aiempaa useammin ja voimakkaampia veteen liittyviä sääilmiöitä, kuten tulvia, myrskyjä ja kuivuutta, joilla on tuhoisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, vesihuoltoon, infrastruktuuriin, maatalouteen ja ekosysteemeihin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset veteen ja vesihuoltoon Ilmastonmuutos vaikuttaa maailman vesivarojen saatavuuteen ja laatuun. Korkeammat lämpötilat ja tuulisuuden lisääntyminen voivat lisätä haihduntaa ja vähentää pohjaveden määrää. 44 www.vesitalous.fi ILMASTONMUUTOS. TERHI RENKO Head of New Business, TkT, AFRY Finland Oy terhi.renko@afry.com Kirjoittaja vastaa AFRYn vesiyksikössä uuden liiketoiminnan kehityksestä mm. Ilmaston lämpeneminen johtuu suoraan pääosin ihmisen toiminnasta. L ukion biologianopettajani osasi kertoa jo 1990-luvun alussa, että hiilidioksidimäärä ilmakehässä on noussut arvoon 0,03 % ja tulee nousemaan 0,04 prosenttiin jo lähivuosikymmeninä, jos jatketaan niin kuin ennenkin. Se tuntui nuoresta lukiolaisesta varsin pieneltä erolta, kunnes opettaja havainnollisti, että nousu on 33 % aikaisemmasta. Ilmastonmuutos ja äärimmäiset vesiolosuhteet: miten valmistautua ja sopeutua. Vaikutuksia on pitkään näkynyt yhä enemmän ja lähempänä Suomea, ja osin jo Suomen vesihuollossa. Sateiden epätasainen jakautuminen ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten rankkasateet, tulvat ja kuivuus, voivat heikentää vesivarojen saatavuutta ja aiheuttaa aiempaa pahempaa vesipulaa tietyillä alueilla. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on kasvanut merkittävästi teollistumisen, energiantuotannon, metsien hävittämisen, liikenteen kasvun ja maatalouden tuotannon myötä. Hän on tekniikan tohtori ja suoritti Stanfordin yliopiston kauppa tieteellisen tiede kunnan opinnot ”Sustainability Strategies: Develop Initiatives to Transform Your Business” syksyllä 2023. Lisäksi vesimassojen lämpeneminen vaikuttaa ekosysteemeihin, jotka tukevat vesivarojen hyödynnettävyyttä. Päivittäiset päätöksemme vaikuttavat globaaliin hiilen kiertokulkuun ja lisäävät ilmaston lämpenemistä. Luonnonkatastrofit johtavat myös ruokaturvan heikkenemiseen. Vuoden 2019 lopulla muuten saavutettiin tuo 0,04 %. kaupunkivesien ja ilmaston muutoksen sekä tekoälyasioiden ja vastuulli suuden saralla. Jo nyt lähes miljardi ihmistä elää ilman puhdasta juomavettä. Samalla meret ja kasvillisuus sitovat ilmasta enemmän hiiltä kuin ennen
Sillä pyritään vähentämään ihmisten ja järjestelmien haavoittuvuutta ja altistumista ilmastonmuutoksen vaikutuksille sekä hyödyntämään sen mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo myös Suomen vesihuollossa (kuva 1 ). Hiilijalanjäljen ja yksikköpäästöjen laskentamenetelmät kehittyvät koko ajan ja mahdollistavat osaltaan käytäntöjen vertailemisen (AFRY 2023). Ilmastoturvallisuus edistää myös taloudellista vakautta ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Investoimalla sopeutumisja selviytymistoimenpiteisiin voimme välttää tai vähentää vahinkojen ja menetysten kustannuksia ja parantaa järjestelmiemme tuottavuutta ja tehokkuutta (Ebi et al., 2018). kestävien energialähteiden, kuten aurinkoja tuulienergian, kehittämistä ja käyttöä, sekä energiatehokkuuden parantamista teollisuudessa ja kotitalouksissa. Ilmastoturvallisuus ei ole kuitenkaan pelkkää selviytymistä ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vaan samalla myös mahdollisuus uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja kestävään kehitykseen. EU:n uudessa yhdyskuntajätevesidirektiivin luonnoksessa on taas esitetty tavoite energian suhteen neutraalista jäteveden käsittelystä 2040 mennessä. Ilmastonmuutoksen hillintä Globaalisti on laajasti sitouduttu tavoitteeseen, ettei maapallon keskilämpötila nousisi enempää kuin 1,5 °C. Sopeutuminen voi tarkoittaa esimerkiksi tulvareittien varmistamista, tulvasuojausten rakentamista, kuivuutta kestävien viljelyja puistokasvien istuttamista, vaihtoehtoisia raakavedenhankintatapoja tai tulevaisuudessa jopa massamuuttoja turvallisemmille alueille (mm. Vesihuollon osalta hiilineutraaliuden tavoitteita edesauttavat mm. Ainoa tapa vakauttaa hiilen kiertokulku on nollata ihmisten kumulatiiviset CO?-päästöt ja rajoittaa myös muita kasvihuonekaasuja. energiatehokkuuden parantaminen, liikenteen ja kuljetusten tehostaminen sekä kiertotalous ja resurssitehokkuus. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella voidaan pelastaa ihmishenkiä ja vähentää inhimillistä kärsimystä, vähentää katastrofien, sairauksien ja konfliktien riskejä sekä suojella haavoittuvimpia ja syrjäytyneimpiä ryhmiä (Hallegatte et al., 2016). Tutkijoiden mukaan jo kahden asteen lämpötilan nousu aiheuttaa merkittäviä pysyviä katastrofaalisia muutoksia ilmastoon. Lisäksi on saatavilla merija vesistötulvakartat sekä kunnille SYKEn koko maahan laatima hulevesitulvariskikartta. VVY:n strategian tavoitteena on hiilineutraali vesihuolto Suomessa vuonna 2030. Vesihuoltolaitosten varmuusluokituksia ja huoltovarmuuden tilannekuvaa kehitetään. Esimerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen vesihuollossa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on prosessi, jossa sopeudutaan todellisiin tai odotettuihin vaikutuksiin, kuten kuivuuteen, muuttuviin sademääriin, merenpinnan nousuun tai lämpötilan nousuun. Vesihuoltolaitoksille on jo asetettu tavoitteita ilmastonmuutoksen hillintään. routavaurioita, sähkökatkoja ja verkostoylivuotoja Jätevesien puhdistukseen liittyvät haasteet esim. Pidemmän aikavälin ilmastovaikutuksiakin otetaan jo huomioon riskinarviointija hallintasuunnitelmissa, mm. IPCC, 2014). Nykyisellään vesihuoltolaitokset seuraavat jo systemaattisesti sääennusteita pakkas-, tuulija myrskyvaroituksineen. sateiden aikana kapasiteettija ylivuoto-ongelmina ja prosessin tehokkuudessa Veden riittävyys kuivuusjaksojen aikana 45 Vesitalous 3/2024 ILMASTONMUUTOS. Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa esimerkiksi tulvien ja kuivuuden hallintaa, vastuullista kaupunkisuunnittelua ja rakentamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Raakaveden mikrobiologisen, fysikaalisen ja kemiallisen laadun vaihtelu Kovat pakkaset, ukkoset, routa, suuri lumimäärä ja tulvat, joiden myötä aiheutuu mm. Etelä-Euroopassa pitkiä kuivuusjaksoja on esiintynyt ennenkin, mutta viime vuosina niitä on ollut myös Saksassa, Puolassa, Tanskassa ja Ruotsissa. erilaisissa varautumissuunnitelmissa, valmiussuunnitelmissa, erityistilannesuunnitelmissa, häiriötilannesuunnitelmissa, WSP:ssä ja SSP:ssä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vihreän teknologian kehittämistä ja työpaikkojen luomista. Ilmastoturvallisuus ja sen mahdollisuudet Ilmastoturvallisuus kattaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen sisältäen mm. Kuva 1
Ebi, K. Vesivastuullisuuden osat. Esimerkkejä kiertotalouden ratkaisuista ovat kierrätys, uusiokäyttö ja materiaalitehokkuus. Vesivastuullisuuden osat 1. Ilmastoturvallisuus edellyttää siten yhteistyötä ja koordinointia hallitusten, yritysten ja yksilöiden välillä. Kiertotaloudessa materiaalit ja resurssit pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään, mikä vähentää uusien raaka-aineiden käyttöä ja siten myös päästöjä. Vesihuolto on keskeinen osa kriittistä infrastruktuuria ja sen on toimittava kaikissa olosuhteissa myös sään ääriilmiöiden lisääntyessä. et al. Siihen voi sisältyä yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten valmiuksien ja resurssien parantaminen, jotta ne voivat selviytyä häiriöistä ja stressitilanteista sekä muuttua vastauksena haasteisiin. Vesiriskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen 2. Osa globaaleista suuryrityksistä on jo nostanut veden organisaatiossaan strategiselle tasolle. Ne ovat tunnistaneet, että oman toiminnan lisäksi vesi on keskeinen vastuullisuustekijä heidän arvoja hankintaketjuissaan. Hallegatte, S., Bangalore, M., Bonzanigo, L., Fay, M., Kane, T., Narloch, U., ... Ensin vastuullisuudessa on tartuttu vedenhankintaan ja raakaveden riittävyyteen, mutta toivottavasti seuraavat askeleet tähtäävät entistä merkittävämmin jätevesien käsittelyyn, veden uusiokäyttöön ja ravinteiden kierrätykseen. Maailmanlaajuisesti tarvitaan sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vesivarojen suojelu Maailman vesivarojen turvaaminen edellyttää ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista. Vesihuoltolaitoksen ilmastotyökalut. Erilaiset olosuhteet ja tilanteet edellyttävät erilaisia toimia, mutta kaikille soveltuvat yhteiset periaatteet on esitetty kuvassa 3 . Shock waves: managing the impacts of climate change on poverty. Sopeutumalla ja innovoimalla voimme luoda uusia työpaikkoja, markkinoita, teknologioita ja ratkaisuja, jotka voivat parantaa hyvinvointiamme ja kestävyyttämme. Seuranta, arviointi ja raportointi 46 www.vesitalous.fi ILMASTONMUUTOS. Lisäksi tarvitaan yhtenäistä ohjeistusta, joilla laitokset voivat varautua myös ilmastoriskeihin, sekä systemaattista seurantaa, jotta saadaan tietoa keinojen vaikuttavuudesta. Kiertotalous on myös tärkeä osa ilmastoturvallisuutta ja vesivarojen kestävää käyttöä, sillä se vähentää vesivarojen tarvetta ja parantaa niiden tehokasta käyttöä. Kestävät ratkaisut, kuten kestävä maaja metsätalous, uusiutuvan energian käyttö, energiatehokkuuden parantaminen ja veden säästö, ovat tärkeitä veden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Vesiriskien ja mahdollisuuksien arviointi 3. Ilmastonmuutokseen varautuminen auttaa selviytymään erilaisissa haastavissa tilanteissa. World Bank Publications. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja resilienssiin ei välttämättä ole olemassa yhtä kaikille laitoksille sopivaa lähestymistapaa. Ilmastoresilienssi on ihmisten ja järjestelmien kykyä kestää ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia, toipua niistä ja sopeutua niihin. A new scenario framework for climate change research: background, process, and future directions. Vesivastuullisuus Ilmastonmuutoksen myötä veden merkitys globaaleissa arvoja hankintaketjuissa on kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan ja saamaan aiempaa keskeisemmän huomion. Kestävän veden käytön ja hallinnan kehittäminen 5. Vesi osaksi yrityksen strategiaa, tavoitteita ja toimintaa 4. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisten verkostojen vahvistamista, elinkeinojen monipuolistamista tai uusien markkinoiden ja palvelujen luomista (UNDP, 2019). Climatic Change, 122(3), 363-372. Koska tiedetään, että ilmastonmuutosta tapahtuu toistaiseksi vielä kiihtyvällä vauhdilla, on syytä varautua etukäteen lisääntyneeseen vesiepidemioiden uhkiin ja kasvaviin investointitarpeisiin. Suomalaisten tutkimuslaitosten ja organisaatioiden kehittämä vesivastuusitoumus tarjoaa tähän erinomaisen kehyksen ja keinovalikoiman, jolla voidaan varmistaa, että liiketoiminta on myös laajemmin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista. Siinä on kyse sopeutumisen lisäksi menestymisestä muutoksessa. Millä eväillä eteenpäin. Kuten Antoine de Saint-Exupéry on kirjoittanut vuonna 1948, ”Mitä tulevaisuuteen tulee, ei ole kyse sen ennustamisesta, vaan sen mahdollistamisesta.” Lähteet AFRY (Petri Nissinen, Paula Seppälä, Kaisa Kämäräinen, Anne-Mari Aurola, Johanna Herttuainen, Elina Anttonen, Mika Nevala), 2023. 2018. & Vogt-Schilb, A., 2016. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 83. Kuva 2. Vesivastuullinen yritys sitoutuu käyttämään vettä ympäristön kannalta kestävästi. L. Pienetkin teot ovat askelia kohti ilmastoturvallisuutta. Vesivastuullisuuden osia on lueteltu kuvassa 2
Tignor, and T. UNDP, 2019. Uusien digitalisten työkalujen avulla voimme lisätä ymmärrystämme vesihuoltoverkostojen toiminnasta ja veden laadusta sekä nopeuttaa erilaisten häiriötilanteiden havaitsemista. Skea, P.R. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja resilienssiin tähtäävät yhteiset askeleet kaikille toimijoille. Chen, X. Pidcock, S. Pirani, W. Osallistumislinkki (Microsoft Teams) löytyy kotisivulta vesitalous.fi Tervetuloa Vesitalous 3/2024 lehden aamukahvit -webinaariin perjantaina 14.6. Péan, R. Global Warming of 1.5°C.An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above preindustrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [Masson-Delmotte, V., P. Cambridge University Press, Cambridge, UK and New York, NY, USA, 616 pp. Vesitalous 3/2024 aamukahvit. Moufouma-Okia, C. Keskustelun teemana on digitalisaatio vesijohtoverkoissa. Lonnoy, T. Yhteistyö Vesitalous 3/2024 aamukahvit 47 Vesitalous 3/2024 ILMASTONMUUTOS Toimivilla vesihuoltopalveluilla turvaamme terveytemme, yhteiskunnan toimivuuden ja ympäristön hyvinvoinnin. Gomis, E. Matthews, Y. Zhou, M.I. kello 9:00-10:00. https://doi.org/10.1017/9781009157940. https://www.undp.org/ content/undp/en/home/climate-and-disaster-resilience/ climate-resilience.html. Roberts, J. IPCC, 2018. Connors, J.B.R. Kuva 3. Zhai, H.-O. Arvioidaan järjestelmien ja toimijatahojen nykyisiä ja tulevia ilmastoriskejä ja haavoittuvuuksia, ja tunnistetaan vaikutukset ja mahdollisuudet Arviointi Priorisoidaan kiireellisimmät ja tärkeimmät sopeutumisja selviytymistarpeet ja -tavoitteet ja otetaan huomioon yhteisvaikutukset ja synergiat Priorisointi Suunnitellaan ja toteutetaan sopeutumisja selviytymistoimenpiteitä, jotka perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tieteeseen ja näyttöön Toteutus Mitataan ja seurataan sopeutumisja selviytymistoimenpiteiden tehokkuutta ja opitaan onnistumisista ja epäonnistumisista Mittaus Jaetaan tietoa ja kokemuksia sopeutumisesta ja resilienssistä, etenkin toimenpiteiden vaikuttavuudesta Tiedonjako Rakennetaan kumppanuuksia ja verkostoja yhteistyötä ja tukea varten. Maycock, M. Keskustelua moderoivat kehittämispäällikkö Saijariina Toivikko, VVY ja apulaisjohtaja Mika Rontu, VVY. Climate resilience. Shukla, A. Pörtner, D. Waterfield (eds.)]. Keskustelun aiheet ja alustajat: ”Automatisoitu vesijohtovuotojen etsintä”, Jarno Laine, suunnittelupäällikkö, HS-Vesi, ”Veden etäluennan hyvät käytännöt”, Jaana Pulkkinen, Osastopäällikkö, Sweco Finland Oy ja ”Vesijohtoverkostojen jatkuvatoimiset vedenlaatusensorit”, Petri Juntunen, vesiturvallisuuden erityisasiantuntija, Savonia ammattikorkeakoulu
MAARIT SIMILÄ MMT, Luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallitus maarit.simila@metsa.fi Kirjoittaja on toiminut pitkään ennallistamissuunnittelijana valtion suojelualueilla ja ollut mukana hoitoseurannan, seurantaverkoston ja drooniseurannan kehittämisessä. Hoitoseurannan tavoitteena on selvittää tekninen onnistuminen ja ennallistumiskehitys, havaita mahdolliset ongelmat ajoissa sekä kehittää ennallistamisen suunnittelua ja ennallistamismenetelmiä (Hyvärinen & Aapala 2009). Ennallistamistoiminta on voimakkaassa kasvussa. Tämä kasvattaa painetta seurantamenetelmien kehittämiseen ja uusien, laajoille alueille soveltuvien seurantamenetelmien käyttöönottamiseen. 48 www.vesitalous.fi SOIDEN ENNALLISTAMINEN. Kuva 1. Seurantakäytänteitä kehitetään ja uusia menetelmiä hyödynnetään. S oiden ennallistaminen on tehokas keino edistää valuma-aluetasolla valunnan säätelyä, veden puhdistusta ja hiilensidontaa sekä hidastaa luontokatoa palauttamalla suoelinympäristöä ja -lajistoa (ks. Suunnitteilla oleva EU:n ennallistamisasetus tullee lisäämään toimintaa merkittävästi. Ennallistamisen vaikutuksia seurataan, jotta voidaan ymmärtää siitä aiheutuneita muutoksia. Soiden ennallistamisen aiheuttamia muutoksia seurataan tarkemmin seurantaverkostossa (kuva 1 , Hyvärinen & Aapala 2009), jonka tavoitteena on systemaattisen tiedon tuottaminen ennallistamisen hydrologisista vaikutuksista ja kasLAURI IKKALA TkT, Erikoistutkija, Geologian tutkimuskeskus lauri.ikkala@gtk.fi Kirjoittaja on väitellyt ilma-aluksista tehtävän kaukokartoituksen käyttämisestä soiden seurannassa ja tehnyt postdoc-tutkimusta ennallistettujen soiden seurantaverkoston kehittämisen parissa. Soiden ennallistamisen seuranta ja sen kehittäminen Ennallistamistoiminnan lisääntyessä seurannan merkitys korostuu. Kuvassa on esitetty kaukokartoitusaineistojen tyypillisiä pikselikokoja verrattuna perinteisiin, ennallistettujen soiden seurantaverkostossa seurattuihin aloihin. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa soiden ennallistamisesta ja seurannasta valtion suojelualueilla. (Ikkala & Similä 2024, muokattu lähteestä Hyvärinen & Aapala 2009). Vesitalous 2/2022). Kaikilla luontopalvelujen ennallistamilla soilla tehdään kuvaileva, silmämääräinen arviointi eli hoitoseuranta
Hoitoseurannan pohjalta myös kehitetään käytännön ennallistamismenetelmiä. Huokosveden häiriö laantuu 5–10 vuodessa kuluessa ennallistamisesta verrattuna ojittamattomiin verrokkikohteisiin, riippuen tarkasteltavasta ravinteesta ja suotyypistä. (Ikkala & Similä 2024, muokattu lähteestä Hyvärinen & Aapala 2009) 49 Vesitalous 3/2024 SOIDEN ENNALLISTAMINEN. Hoitoseurannoille kuitenkin tarvitaan ajantasaistettu minimitietosisältö ja yhtenäinen tietojen tallennustapa. Hydrologian osalta seurataan vedenlaatua sekä vedenkorkeuksia ja valumaveden määrää. Tällöin tavoitteena on todeta ennallistamistyö ”valmiiksi” eli hydrologian ja kasvillisuuden osalta asetetut kohdekohtaiset tavoitteet täyttyneiksi tai vähintään muutosten suunta niitä kohti selventyneeksi. Valumaveden osalta fosforipitoisuudet olivat kymmenentenä seurantavuotena luonnontilaisen kaltaisella tasolla, mutta DOCja typpipitoisuudet olivat yhä kohonneita. Ennallistetuilta kohteilta kerättyjä tietoja verrataan verkostossa ojittamattomiin ja ojitettuihin vertailusoihin. Hydrologia-LIFE-hankkeessa (2017–2023) analysoitiin seurantaverkoston kymmenvuotisaineistoja, selvitettiin seurantamenetelmien kehitystarpeita ja kehitettiin kaukokartoitusmenetelmiä ennallistamisen seurantaan (ks. Kuva 2. Lisäksi kahdeksalla kohteella seurataan valumaveden määrää ja laatua alapuolisessa vesistössä. Ennallistaminen palauttaa luontaisen kaltaisen vedenkorkeuden yleensä nopeasti. Hoitoseurannat halutaan jatkossakin pitää vapaamuotoisina kohteiden ja niille sopivien ennallistamismenetelmien laajan kirjon vuoksi. Alustavien tulosten perusteella suon vedenpinnan noston lisäksi ennallistaminen pienentää vedenkorkeuden vaihteluväliä, mutta vedenkorkeus voi kuitenkin kuivina kausina laskea ennallistetuilla soilla luonnontilaisia soita herkemmin. (2024) ovat tutkineet suon hydrologian kehittymistä kymmenvuotisaineistoilla. villisuusmuutoksista. Lisäksi ennallistaminen aiheuttaa suon huokosja valumavedenlaatuun (N tot , P tot ja DOC) tilapäisen häiriön. tarkemmin Ikkala & Similä 2024). Hoitoseurantoja voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin, jos pystyttäisiin määrittelemään arvioitava tai jopa mitattava, hydrologian palautumista kuvaava muuttuja nykyisten vapaamuotoisten muistiinpanojen lisäksi. Kasvillisuusruuduilta arvioitavilla peittävyyksillä puolestaan seurataan lajien määrää ja runsautta sekä putkilokasvija sammallajiston yhteisörakennetta. Jos hoitoseurannassa havaitaan teknisiä puutteita vesien ohjauksessa eli esimerkiksi patojen ja pintavallien pituudessa tai korkeudessa, ja ne pystytään korjaamaan, suunnitellaan täydentävät toimenpiteet. Seurantaverkostoon valituilla soilla vedenkorkeuksia mitataan antureilla sulan maan aikaan ja suovedenlaatunäytteitä kerätään neljä kertaa huhti-lokakuun välisenä aikana. Hoitoseurannat Hoitoseurannassa tarkkaillaan silmämääräisesti suon märkyyden, kasvillisuuden ja muun lajiston palautumista, patojen pitävyyttä ja vedenohjauksen toimivuutta sekä puustorakenteen kehitystä. Seurantaoppaassa (Hyvärinen & Aapala 2009) on esitetty hoitoseurannan tekijälle muistilista hoitoseurannassa havainnoitavista seikoista. Päkkilä ym. Hydrologisen seurannan osa-alueet valtion suojelualueilla. Jos työ näyttää onnistuneelta, palataan kohteelle noin kymmenen vuoden päästä ennallistamisesta. Myös puuston ja taimettumisen muutoksista kerätään tietoa. Ensimmäinen hoitoseuranta tehdään, kun vedenpinta suolla on noussut ja pintavesien liikkumista ja pohjaveden purkautumista voidaan havainnoida, yleensä 0,5–2 vuoden kuluessa ennallistamisesta. Hydrologiset seurannat Hydrologiset seurannat kytkevät hoitoseurannan silmämääräisen havainnoinnin ja seurantaverkoston systemaattisen havainnoinnin yhteen toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi (kuva 2 )
Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, ovatko tyhjennysvesi ja kaivoon kertyvä vesi keskenään vertailukelpoisia. Satelliittiaineistojen ajallinen tiheys vaihtelee, mutta niitä on parhaimmillaan saatavilla päivittäin. Satelliiteista ja lentokoneista kartoitettuja aineistoja on tarjolla sekä avoimina aineistoina että maksullisina palveluina, kun taas droonikartoituksia on suhteellisen helppo järjestää itse. Vedenkorkeutta mittaavien antureiden vesikaivot on tähän asti sijoitettu ojien välisten sarka-alueiden keskiosiin, koska nämä usein jäävät ennallistamisen jälkeenkin täytettyä ojalinjaa kuivemmiksi. Hydrologia-LIFE-hankkeessa suot kuvattiin yleensä kaksi kertaa vuoden tai kahden aikavälillä, intensiiviseurantasoilla tiheimmillään noin kerran kuukaudessa. Antureille olisi kuitenkin suositeltavaa asettaa parit myös ojalinjoille, jotta voidaan tarkastella hydrologisia gradientteja ojalinjojen ja sarkojen välillä. Esimerkiksi suon pinnan kosteudesta tai kasvillisuustyyKuva 3. Käytettävä resoluutio riippuu siitä, mitä kuvilta halutaan tarkastella (kuva 3 ). vedenkorkeushavainnot, kasvillisuusmääritykset) silloin, kun aineistoista halutaan tehdä määrällisiä arvioita. Tässä multispektriaineiston värisävyjen vaihtuminen kertoo muutoksista suon pinnan kosteudessa ja lämpötilassa. Suon pinnan korkeus vaihtelee myös suon märkyyden mukaan. Lisäksi kaivon täyttymisnopeuden mittaamiseen perustuvalla menetelmällä voitaisiin määrittää pintaturvekerroksen vedenjohtavuutta suoveden liikenopeuksien ymmärtämiseksi. Vesinäytteet on ohjeistettu otettavaksi siten, että näytekaivo tyhjennetään ensin siellä olevasta vedestä ja näytepullo täytetään kaivoon kertyvällä vedellä. Se puolestaan vaikuttaa veden liikenopeuksiin turpeessa ja siten suon vettymiseen sekä ennallistamismenetelmien valintaan ja lopulta ennallistamisen onnistumismahdollisuuksiin. Ennallistamisen aiheuttamia muutoksia voidaan tarkastella eri resoluutioilla. (Ikkala & Similä 2024, kuva-aineisto: Pasi Korpelainen) 50 www.vesitalous.fi SOIDEN ENNALLISTAMINEN. Kaukokartoitusseurannan potentiaali Hoitoseurannan kävelykierros ja systemaattinen vaikuttavuusseuranta tuottavat arvokkaita havaintoja, mutta vain osalta alueesta ja ne ovat kalliita skaalata laajoille alueille. Resoluution kääntöpuoli on spatiaalinen kattavuus. Vedenkorkeusanturin havainnot suhteutetaan suonpinnan tasoon käsin tehtävillä mittauksilla. Epäsuora mittaustapa jättää määrällisiin arvioihin kuitenkin aina epävarmuutta. Vedenlaadun kenttämittareilla (pH, sähkönjohtavuus, lämpötila, UV-absorbanssi) voitaisiin todennäköisesti korvata osa laboratorioanalyyseistä. Drooniaineistojen tuottaja kuitenkin joutuu itse vastaamaan teknisestä kehitystyöstä ja laadunvarmistuksesta. Drooneilla katetaan nopeasti muiden töiden ohessa 15–20 hehtaarin ala tai pelkästään lentotoimintaan keskittyen jopa useita satoja hehtaaria päivässä, kun taas Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot ja satelliittiaineistot mahdollistavat alueelliset ja valtakunnalliset tarkastelut. Kuivatus ja ennallistaminen muuttavat turpeen vedenjohtavuutta. Kuivina kausina kaivon täyttyminen saattaa kuitenkin olla niin hidasta, että näytteeksi on jouduttu lähettämään kaivon tyhjennysvesi. Kaukokartoituksella voidaan epäsuorin mittauksin seurata esimerkiksi suon pintakosteutta, kasvillisuutta, kasvihuonekaasutaseita ja turpeen ominaisuuksia kuten syvyyttä ja tiheyttä. Neljä kertaa sulan maan aikaan, vesinäytteiden keräämisen yhteydessä, mitataan anturin pystysuora etäisyys suon pinnasta, sillä se vaihtelee vuodenkierrossa rahkasammalten kasvun ja painumisen myötä. Myös perinteisten seuranta-aineistojen ajallinen skaala vaihtelee vedenkorkeusantureiden tuntikohtaisista havainnoista muutaman vuoden välein toistettaviin kasvillisuusseurantoihin. 2023). Ylipäätään suurempi määrä antureita (nykyisin yksi per kohde) lisäisi muutosten spatiaalista ymmärrystä. Soiden spatiaalista vaihtelua on mahdollista havainnoida kaukokartoituksen avulla (Ikkala 2023, Räsänen ym. Kaukokartoituksen yhteydessä tulisi kerätä maan pinnalta tukiaineistoja (esim. Mitä karkeampi resoluutio on, sitä enemmän suon pinnan spatiaalista vaihtelua jää piiloon. Tiheä päällyskasvillisuus yleensä estää suon pinnan näkymisen sensorille, mikä heikentää kaukokartoitusaineistojen tarkkuutta tai estää niiden käytön puustoisilla kohteilla. Drooniaineistoja voidaan kuvata tarvittaessa vaikka päivittäin
Tieteentekijöiden ja maastohenkilöstön välistä vuoropuhelua on tärkeä ylläpitää, jotta tieteellinen ja teoriapohjainen ja systemaattinen ymmärrys sekä käytännön kokemukseen perustuva tieto saadaan yhdistettyä. Ikkala, L., & Similä, M. Hiilensidonta on yksi soiden ennallistamista ohjaavia tekijöitä, jota ei kuitenkaan seurata nykyisessä seurantaverkostossa. Ennallistamisen tuloksia olisi syytä seurata myös valtion suojelualueiden ulkopuolella ennallistamistoiminnan lisääntyessä näillä kohteilla. Metsähallituksessa tehty seurantojen kehittämistyö sekä olemassa olevat ja päivitettävät seurantaohjeistukset antavat tähän hyvän lähtökohdan. Metsähallitus. 112 s. 2024: Long-term effects of restoration on peatland water table and pore water quality [Julkaisematon käsikirjoitus]. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. & Ronkanen, A.-K. – Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Vantaa. Ennallistettujen soiden seurannan kehittämisehdotukset – HydrologiaLIFE-hankkeessa kertyneitä kokemuksia hoitoseurannan ja hydrologisen seurannan parantamiseksi ja kaukokartoitusseurannan perustamiseksi. Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa on käsitelty kerättyjä aineistoja ja tehty niistä tieteellisiä tarkasteluja, joita Metsähallitus on hyödyntänyt ennallistamistoiminnan kehittämisessä. 2023. Ennallistettujen soiden tilan seuranta: Kokemuksia vesienpalautuksen seurannasta ja kaukokartoitusmenetelmistä. Ohjeistuksen ja kouluttamisen avulla voidaan varmistaa kerättävien aineistojen systemaattisuus. Metsähallitus kerää seuranta-aineistot. Ennallistamista lisättäessä tai toisaalta resurssien pienentyessä kaukokartoitus on potentiaalinen tapa laajojenkin, avoimien suoalueiden seurantaan. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 112/2023. Aineistojen keräämiseen osallistuu useita työntekijöitä. C 869. Kaukokartoitus tarjoaa menetelmiä näiden maanpintamittausten yleistämiseen laajemmille alueille. Aineistot tukivat niin hoitoseurantaa (vuotavien patojen paikantaminen) kuin ennallistamisen vaikutusten osoittamista (muuttuneet virtausreitit ja suon pintakosteus, ks. Helsinki. Aapala ym. Yksittäisissä tutkimushankkeissa käytettyjä perinteisiä menetelmiä ovat kasvihuonekaasukammiot ja pyörrekovarianssitornit. & Aapala, K. Vesitalous 2/2022). Kaukokartoitus ei ajallisen tai spatiaalisen erottelukyvyn rajoitteista ja epäsuorasta mittaustavasta johtuen kuitenkaan pysty korvaamaan perinteistä, maanpinnalta tehtävää havainnointia. (toim.) 2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-833-1. Metsähallitus kumppaneineen on julkaissut ennallistamiseen ja seurantaan 2000-luvulla useita oppaita (esim. Päkkilä, L., Marttila, H., Ikkala, L., Korhonen, P., Kareksela, S. https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/ennallistettujen-soiden-seurannan-kehittamisehdotukset/ 148 s. Laajat ja systemaattiset hiilitaseiden mittaukset lisäisivät ymmärrystä ennallistamisen ilmastovaikutuksista. pistä saadaan viitteitä pinnasta heijastuvan auringon säteilyn perusteella, mutta heijastuksen piirteisiin vaikuttavat myös monet muut tekijät. Luonnonvarakeskus. Acta Universitatis Ouluensis. Sen avulla voidaan huomioida tarkasteltavien muuttujien, kuten märkyyden ja kasvillisuuden, spatiaalinen vaihtelu, eikä mittauspisteiden sijoittuminen suon tiettyihin pisteisiin vääristä aineistoja. Suoseurantaverkosto puolestaan tarjoaa kansainvälisesti ainutlaatuisen koeasetelman ennallistamisen kasvillisuusja hydrologiavaikutusten seurantaan, sillä asetelma sisältää ennallistettujen kohteiden lisäksi luonnontilaiset ja ojitetut verrokit. 2013 ja Hyvärinen & Aapala 2009). & Kareksela, S. Sarja B 118. Hoitoseuranta on syytä pitää nykyisen kaltaisena: vapaamuotoisena työkaluna ennallistamisen teknisen onnistumisen tarkasteluun. Ikkala, L. 2009: Metsien ja soiden ennallistamisen sekä harjumetsien paahdeympäristöjen hoidon seurantaohje. 57 s. Kirjallisuus Hyvärinen, E. Menetelmän eduksi katsottiin laajojenkin alueiden hahmottaminen nopeasti ja mahdollisuus tutkia kohdetta toimistolla kaikessa rauhassa. Airborne remote sensing as a tool for monitoring topographical and hydrological changes on northern degraded and restored peatlands. Hankkeessa kuvattiin korkean resoluution drooniaineistoja yli 20 kohteelta ennen ja jälkeen ennallistamisen. 51 Vesitalous 3/2024 SOIDEN ENNALLISTAMINEN. http://urn.fi/ urn:isbn:9789526235844. Ennallistamisja seurantaohjeistuksen kokonaisvaltainen päivitystyö alkaa vuonna 2024. Seurantojen tulevaisuus Seurantojen kehittämistarpeissa nousivat esiin kirjallisen ohjeistuksen päivittäminen ja maastohenkilöstön jatkuva kouluttaminen. Laadukkaan aineiston kuvaamisen suurimmiksi haasteiksi hankkeessa osoittautuivat droonien tekniset ongelmat, vaatimus geometristen tukipisteiden tai droonin tarkkuuspaikannuksesta sekä vaihtelevat sääja valaistusolosuhteet. Räsänen, A., Isoaho, A., Ikkala, L., Hautala, R., Bigler, O., Keränen, K., Ahonen, S. Sarja A 251. Väitöskirja. https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/metsien-ja-soiden-ennallistamisen-seka-harjumetsien-paahdeymparistojen-hoidon-seurantaohje/ 114 s
Lisäksi kunnilla saattaa olla hevostilojen pitäjille suunnattuja kirjavia suosituksia, jotka eivät välttämättä perustu tutkittuun tietoon. Kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Suomessa on yhteensä 15 000–16 000 tallia ja 72 000 hevosta. Läntisen vesienhoitoalueen laskennallinen fosforikuormitus Itämereen on 1 885 tonnia ja typpikuormitus 41 000 tonnia. Hevostaloudesta tuleva mikrobija ravinnekuormitus on jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna maataloudesta ja muusta kotieläintaloudesta aiheutuvaan kuormitukseen. Maataloudesta ja muusta kotieläintaloudesta syntyvää ravinnekuormitusta valvotaan ja seurataan hevostalouteen verrattuna tarkemmin. Äskettäin kehitettyjen informatiivisten simulaatiomallien tavoitteena on lisätä hevosalan yrittäjien tietoisuutta toimintansa vesistövaikutuksista sekä tarjota keinoja vesistökuormituksen ehkäisyyn. Tavoite on saada tallinpitäjät ottamaan käyttöön päästöjä vähentäviä ratkaisuja ja siten ehkäisemään vesistöjen pilaantumista. Yhä useampi hevostalli sijaitsee tiheään rakennetuilla alueilla tai niiden laitamilla, mikä voi hankaloittaa vesistökuormituksen hallintaa esimerkiksi maa-alueiden rajallisuuden vuoksi. Uusia monipuolisia keinoja tarvitaan hevosalan toimijoiden tietoisuuden lisäämiseksi ja motivoimiseksi, jotta heidät saadaan vakuuttuneiksi ympäristövaikutuksia vähentävien toimenpiteiden hyödyllisyydestä. 52 www.vesitalous.fi VALUMAVESIEN HALLINTA. Hevosalan toiminta on vilkkainta Eteläja LänsiSuomessa. Pihattomallissa hevoset voivat ulkoilla vapaasti, mikä lisää ravinneja mikrobipäästöjen riskiä. SANNA MÄKI-TUURI Hippolis – Hevosalan Osaamiskeskus ry ERJA MATTILA Hippolis – Hevosalan Osaamiskeskus ry SUVI HAMUNEN Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK MARKKU SAASTAMOINEN Luonnonvarakeskus Suomessa on yhteensä 15 000–16 000 tallia ja 72 000 hevosta. Tarhavesien ravinneja ulostemikrobimäärät voivat olla moninkertaisia viljelypeltojen valumavesiin verrattuna. Hevostaloudessa vesistökuormitusta aiheuttavat erityisesti tarha-alueiden valumavedet. Kalteva ulkoilualue sekä vesistön välitön läheisyys voivat lisätä vesistökuormitusriskiä merkittävästi. Pihatot tarjoavat hevosille mahdollisuuden toteuttaa enemmän lajityypillistä käyttäytymistä, mutta vesistökuormituksen hallintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Fosforikuormituksesta noin 75 % ja typpikuormituksesta noin 65 % on ihmistoiminnan aiheuttamaa, missä hevostaloudella on oma osuutensa. Hevostalouden vesistökuormitusta pyritään ehkäisemään lainsäädännön avulla, mutta sen noudattamista valvotaan pääasiassa vain talleilla, jotka tarvitsevat ympäristöluvan. Hevostaloudesta tuleva vesistökuormitus ei ole hallinnassa Hevosen lannasta huuhtoutuvat ravinteet ja mikrobit voivat olla paikallisesti merkittävä vesistöjen hygieenistä ja ekologista laatua heikentävä tekijä. Tällaisia ovat vähintään 60 hevosen tai ponin tallit tai tallit, joiden toiminnasta saattaa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Eri toimijoiden tulisi keskittyä hevostalouden vesistökuormituksen hallintaan nykyistä enemmän. Simulaatiomallinnuksella hevosalan ympäristövaikutukset hallintaan (SimuHepo) -hanke on pyrkinyt Simulaatiomalleilla hevostalouden vesistökuormitus aisoihin JOSEFIINA RUPONEN Projektiasiantuntija, FM HAMK Bio -tutkimusyksikkö josefiina.ruponen@hamk.fi Josefiina Ruponen (FM) toimii projektiasiantuntijana Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Bio -tutkimusyksikössä erilaisissa TKI-projekteissa. Hevosten pitäminen pihatossa perinteisen karsinatallin sijasta yleistyy jatkuvasti. Tallinpitäjät, joiden toiminta ei vaadi ympäristölupaa, saattavat olla huonosti tietoisia lainsäädännön vaatimuksista, välinpitämättömiä tai taloudellisten resurssien vähyyden vuoksi eivät huolehdi riittävästi toimintansa vesistökuormituksen ehkäisemisestä
Simulaatiomalleista pääsee suoraan tutustumaan hankkeessa tuotettuun neuvontamateriaaliin, jossa kerrotaan tarkemmin erilaisista vesistökuormitusta pienentävistä ratkaisuista. Mitä pienempi kuormitusriski on, sitä vihreämpää mittarin viisari näyttää. hevosmääristä, hevosten ulkoiluajoista, ulkoilualueiden ja lantavaraston rakenteista sekä käytössä olevista vesiensuojelutoimenpiteistä. Esimerkki hevosten ulkotarhojen vesistökuormituksen hallintaan liittyvän simulaatiomallin tulosnäkymästä. Simulaatiolla tarkoitetaan todellisuuden jäljittelyä. Sen ansiosta käyttäjän tarvitse kahlata ja soveltaa vaikeaselkoista tutkimustietoa saadakseen tarvitsemansa tiedon. Tutkittu tieto simulaatiomallinnuksen avulla ymmärrettävään muotoon Virtuaalinen simulaatiomallinnus antaa mahdollisuuden koota tutkimustietoa helposti hahmotettavaan muotoon. vastaamaan tähän haasteeseen kehittämällä informatiivisia simulaatiomalleja. Malleihin syötetään tietoja mm. Ravinnekuormitusriskiä ilmaisee mittari, jonka viisari asettuu väriasteikolle tehtyjen valintojen perusteella. Päinvastoin mitä suurempi kuormitusriski on, sitä enemmän viisari siirtyy punaisemmalle alueelle. Lisäksi käyttäjä voi kokeilla, miten toiminnan muuttaminen tai vesiensuojelurakenteiden toteuttaminen vaikuttaisi kuormitusriskiin. Tavoitteena on lisätä simulaatiomallien avulla hevosalan toimijoiden tietoisuutta toimintansa vesistövaikutuksista sekä antaa tietoa ja motivaatiota vesistökuormituksen hallintaan. Mallien avulla tallinpitäjä pystyy arvioimaan vesistöjen lähellä sijaitsevien tarhojen, laidunten ja lannan varastoinnin aiheuttamaa ravinnekuormitusriskiä. Malliin syötetään tietoja esimerkiksi hevosmääristä, hevosten ulkoiluajoista, ulkoilualueiden olosuhteista sekä käytössä olevista vesiensuojeluratkaisuista 53 Vesitalous 3/2024 VALUMAVESIEN HALLINTA. Näyttää siltä, että moderni informaatioteknologia, kuten simulaatiomallinnus, on vähitellen yleistymässä ympäristötietoisuuden lisäämisessä, mutta on vielä toistaiseksi melko vähän hyödynnetty mahdollisuus. Simulaatiomallinnuksella voidaan rakentaa silta abstraktin ja konkreettisen välille, mikä helpottaa asian ymmärtämistä. Malleja pääsee käyttämään, kun on tutustunut alkuinformaatioon ja ohjevideoon. SimuHepo-hankkeessa kehitettiin kolme tallinpitäjille suunnattua interaktiivista simulaatiomallia. Kuva 1. Kuvassa 1 on esimerkki ulkotarhoihin keskittyvästä simulaatiomallista
Kemikaalia tarvitsee annostella säännöllisesti sekä poistaa kertyvä sakka aika ajoin. Laskeutusallas sopii erilaisiin puroihin ja ojiin monipuolisesti, mutta sen tulee olla oikein mitoitettu sekä tyhjennettävä ajoittain kiintoaineesta. & Mäki-Tuuri, S. Jaloitteluja ulkotarhoista aiheutuvan vesistökuormituksen vähentäminen vaikeaa. Kosteikkoa tulisi niittää säännöllisesti ja niittojäte kerätä. Muut käyttäjän tekemät valinnat, joilla on ravinnekuormitusta ehkäisevä vaikutus, kuten suurempi etäisyys vesistöön tai tiheämmin toteutettu lannankeräys pienentävät kuormitusriskiä asiantuntijoiden määrittämien kertoimien perusteella. Westberg, V. Ravinteiden ja kiintoaineen kulkeutumista pidättävät myös kasvillisuus ja sen pinnalla elävät mikrobit. Pussinen, S., Korhonen, J., Pölönen, I. Vaikka simulaatiomallit pohjautuvat tutkimustietoon ja suosituksiin, käyttäjiä muistutetaan, että niihin sisältyy monia laskennallisia olettamuksia. Kokemäenjoen – Saaristomeren – Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027. Teoksessa Laitinen, A. Tämän tavoitteena on lisätä tallinpitäjän motivaatiota huolehtia vesistökuormituksen ehkäisystä. Ulkoilualueiden simulaatiomallien taustalla on laskuri, joka laskee ensin hevosenlannan aiheuttaman teoreettisen maksimikuormituksen malliin syötetyn hevosmäärän ja ulkoiluajan perusteella. Suositellaan alueille, missä altaan pohja ja seinämät eivät paljasta kivennäismaata, joka on altis eroosiolle. Kirjallisuus Laitinen, Anne & Mäki-Tuuri, Sanna (2014). Laskeutusallas. Tarjoaa monelle eliölle ravintoa sekä hyvät kasvuja elinolosuhteet ja lisää siten luonnon ja maiseman monimuotoisuutta sekä alueen virkistysarvoja. Kemiallinen puhdistus. & Pesonen, I. Ypäjä: Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry, 10–12. Simulaatiomallit kuitenkin havainnollistavat konkreettisesti, miten yllättävän pienilläkin muutoksilla voidaan tehokkaasti ehkäistä vesistökuormituksen muodostumista. Hankkeessa kehitetyt mallit eroavat perinteisistä laskureista ja testeistä siten, että vaihtoehtojen muuttaminen näkyy reaaliajassa mittarin viisarin asennossa. Myös alumiinija kalsiumyhdisteitä voidaan käyttää saostuskemikaaleina. Heidän mielestään hankkeessa kehitetyt mallit ovat toimiva tapa lisätä tallinpitäjien tietoutta vesistökuormituksen vähentämisestä ja kannustaa konkreettisiin toimenpiteisiin. Suodatinmateriaalin teho heikkenee ajan myötä ja se tulee uusia muutaman vuoden välein. Yleensä laskeutusallasta isompi ja kasvillisuudeltaan monipuolisempi. & Puumala, M. Uusi-Kämppä, J., Heinonen-Tanski, H., Huuskonen, A., Jansson, H., Jansson, H., Kuisma, M., Nykänen, A., Närvänen A. Hevostaloutta ympäristöä kunnioittaen. Simulaatiomallit löytyvät Hevosalan osaamiskeskus Hippolis ry:n verkkosivuilta www.hippolis.fi/simuhepo. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, B 19. Ravinteiden pidättyminen perustuu veden virtauksen hidastumiseen ja kiintoaineen laskeutumiseen kosteikon pohjalle. Leveyssuositus 10–50 metriä. Suodatinjärjestelmä sopii erityisesti kohteisiin, joissa maaperä läpäisee huonosti vettä. Laskeutusallas hidastaa veden virtausta, jonka ansiosta ravinteita sisältävä kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle, jos sen partikkelikoko on riittävän iso. Siksi mallien antamaa tuloksia ei voida pitää aukottomana totuutena tai virallisena arviona. Virtanen, H. He kokivat mallit informatiivisiksi, selkeiksi ja helppokäyttöisiksi. (2007). Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedote, 23. Suodatinjärjestelmä. Kasvava hevosala – Hevosalan kehitysnäkymiä Suomessa. 54 www.vesitalous.fi VALUMAVESIEN HALLINTA. Potentiaalisia valumavesien käsittelymenetelmiä hevostiloille Suojakaista. Hevoset kasvukeskuksissa. Liite Maaseudun Tiede, 2, 3. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen raportteja, 15. Suodatusmateriaaliin muodostuva mikrobikasvusto edesauttaa ravinteiden pidättymistä. Monivuotinen nurmi-, heinä tai niittykasvillisuutta sisältävä kaistale hevosten ulkoilualueen ja vesistön välillä. Testaajat kommentoivat oma-aloitteisesti mallien ohjaavan käyttäjiä pohtimaan vesistökuormitusta ja sen ehkäisyä. Vesi johdetaan suodatushiekan tai muun suodatusmateriaalin läpi, joka pidättää vedessä olevia ravinteita. Niitetään heinä-elokuussa ja kerätään niittojäte talteen. & Varkia, R. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia Ensimmäiset tallinpitäjät ovat jo päässeet testaamaan simulaatiomalleja. Rajoittaa hevosten pääsyä vesistön läheisyyteen sekä estää eroosiota ja sitoo valumavesien sisältämiä ravinteita. (toim.) Hevoset ja kunta – rajapintoja. Helppo ja edullinen perustaa sekä pitää yllä. Näin käyttäjä pystyy helposti ja nopeasti testaamaan, mikä vaikutus kuormitusriskiin on esimerkiksi suojakaistan lisäämisellä tai ulkoilualueille kertyvän lannan keräämisellä useammin. Rakennettu kosteikko. Kemiallinen puhdistus voidaan toteuttaa esimerkiksi rautasulfaattisaostuksella, jossa kemikaalia annostellaan virtaavaan veteen salaojakaivoon. (toim.) (2022). Mallit ohjaavat käyttäjiä miettimään omia ratkaisujaan sekä tekemään vesistöystävällisempiä valintoja. (2008)
Kashif Noor valmistui tekniikan tohtoriksi Oulun yliopiston Vesienergiaja ympäristötekniikan yksiköstä, ja on avoin uusille tutkimusmahdollisuuksille hydrologian ja vesitekniikan alalla. 55 Vesitalous 3/2024. This is particularly important in cold regions, as it helps us understand how much snow meltwater ends up in streams during spring. The research unveils that upstream water regulations primarily impact downstream areas in some basins, while others are driven by climate change. Managing shared water resources across borders is complex, often hindered by data gaps. This approach sheds light on the causes of lake drying in regions like the Caspian Sea, Tigris River, and Helmand River basins. The results showed that the rate of snow melt, and other meteorological factors affect the isotope values in the melting water. These isotopes quantify the snow meltwater’s contribution to different water storages. You can access the dissertation at http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-3802-9. Altering upstream rivers affects downstream lakes, with climate change compounding these challenges. S ustainable development transcends mere economic growth, requiring a holistic approach encompassing environmental, social, and economic factors. Unfortunately, downstream regions suffer disproportionately, with economic gains rarely offsetting losses. Spatiotemporal evaluation of snowmelt water and snowpack isotopes and their application in subarctic catchment hydrology S now is characteristic of the north and is important for understanding how water moves through the environment in cold regions, especially when it comes to streams, rivers, lakes and water supplies. This doctoral thesis employs local data, satellite images, and machine learning to bridge data deficits. Sustainable solutions demand collaborative water management involving all basin countries to enhance transparency and minimize negative impacts. This research enhanced our understanding of how snow contributes to the water cycle in northern regions. Exclusive control by upstream nations in transboundary regions breeds political and security challenges. We also investigated different ways to collect snow samples to precisely determine how much of the water in streams comes from melting snow. In this research at the Pallas catchment, we looked closely at how snow melts and moves through the catchment using stable water isotopes (. 18 O and . 2 H). Väitöskirja verkossa: https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/46453 Machine-learning-driven research on the drivers of drying water bodies in data-scarce transboundary basins Mahdi Akbari defended his doctoral dissertation at the University of Oulu (the Doctoral Programme Committee of Technology and Natural Sciences) on October
Nykyinen vesihuoltolaitoksia koskeva lainsäädäntö katsottiin enemmän toimivaksi kuin toimimattomaksi. Vuosiraportit ovat julkisia ja kaikkien vesihuoltolaitosten käytettävissä. Haastattelujen ja kyselyn tuloksia pohdittiin tarkemmin yhdeksän klusterissa mukana olevan vesihuoltolaitoksen voimin ja päädyttiin kahdeksaan suositukseen, jotka esitellään tämän artikkelin lopussa. Ensimmäinen klusteri (2017-2022) sai pientä rahoitusta myös Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolta sekä Maaja vesitekniikan tuki ry:ltä. CADWES Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä 56 www.vesitalous.fi MIELIPIDE. Loka-marraskuussa VETO7-ohjelman osallistujat osallistuivat myös samaan kyselyyn. Vasta tämän jälkeen voitaisiin tulouttaa omistajalle tuottoa. Kyselyn tulokset ovat esitetty oheisessa taulukossa. investointeihin ja saneeraukseen ja toiminnan on oltava kestävällä tasolla. Ne löytyvät CADWES-tutkimusryhmän nettisivuilta www.cadwes.com. Osana VEPATUKI -klusteria toteutetaan myös valtakunnallinen, yhdessä eri ministeriöiden ja Vesilaitosyhdistyksen kanssa VETO-ohjelma, joka tarjoaa kokonaiskuvan vesihuoltoalan kentästä, toimijoista, hallinnosta, taloudesta ja johtamisesta. Viranomaisten valvonta ja kunnan omistajaohjaus sekä vertaisarviointi olivat myös toimivia. VETO-ohjelma antaa valmiuksia ja virikkeitä vesihuoltoalalla johtajina ja asiantuntijoina toimiville. Klusterissa valitaan vuodeksi kerrallaan teema, jota halutaan tutkia. Jokaista laitoksesta haastateltiin yksi-kaksi henkilöä. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus vesihuollon tutkimuksesta Suomessa. Mukana on ollut 11 vesihuoltolaitosta ympäri Suomen. Tampereen yliopistossa Rakennetun ympäristön tiedekunnassa toimiva CADWES Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä on vetänyt vesihuoltolaitoksien kanssa Vesihuoltopalveluiden tutkimusklusteria VEPATUKEA vuodesta 2017. Vastausprosentti oli 30. Myös mahdollisen uuden regulaattorin sanktioimisoikeus jakoi mielipiteet. Pohdinnoissa tunnistettiin kansallisen vesiuudistuksen yhteydessä esille tulleita tarpeita sekä nostettiin esille eritasoisia asioita ja suosituksia alalle. Laajempi kyselytutkimus oli toteutettu Forms-kyselyllä helmi-maaliskuussa 2023. Uuden regulaattorin tarve jakoi mielipiteet, kun Forms-kyselyssä 5 kannatti, 17 vastusti ja 13 ei ottanut asiaan kantaa. Vesihuoltolaitoksella on oltava rahaa mm. Pohdinnoissa nostettiin esille eritasoisia asioita ja suosituksia alalle. Forms-kyselytutkimuksessa ja vesihuoltolaitosten teemahaastatteluissa käytiin läpi nykyinen lainsäädäntö ja sen toimivuus, viranomaisten valvonta, kunnan omistajaohjaus, vesihuoltolaitosten vertaisarviointi sekä millainen uusi regulaattori tulisi olla, jos sellainen päätetään perustaa. Mukana olivat Alva-yhtiöt Oy (Jyväskylä), Huittisten Puhdistamo Oy, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kangasalan Vesi, Kankaanpään vesihuoltolaitos, Kurikan Vesihuolto Oy, Riihimäen Vesi, Tampereen Vesi ja Ylöjärven Vesi Oy. Regulaation haasteet RIIKKA JUUTI Yliopistotutkija, dosentti riikka.juuti@tuni.fi Riikka Juuti työskentelee CADWES Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmässä. V EPATUKI-klusterissa mukana olevat vesihuolto laitokset ja monialayritykset teemahaastateltiin touko-kesäkuussa 2023. PETRI JUUTI Tutkimuspäällikkö, dosentti petri.juuti@tuni.fi Petri Juuti työskentelee CADWES Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmässä. Kysely meni yhteensä 116 vastaanottajalle ja vastauksia saatiin 35 kappaletta. Yhdeksän vesihuoltolaitosta pohti vesihuollon regulointia ja sen tarvetta Suomessa. Hän on Unescooppituolin kestävät vesihuolto palvelut haltija. Käytettävissä oli tutkijoiden tekemät teemahaastattelut ja laajempi kyselytutkimus vuodelta 2023
4. … toiminta-alueiden määrittely ja liittymis velvollisuus määriteltäisiin selkeämmin vesihuoltolaissa. … vesihuollolle annetaan huomattavasti korkeampi prioriteetti lainsäädännössä. Tämä suositus koskee erityisesti vedenottolupia ja niiden valmistelua. 5,06 Miten nykyinen viranomaisten valvonta toimii käytännössä. 7 = toimii loistavasti) Miten nykyinen vesihuoltolaitoksia koskeva lainsäädäntö toimii käytännössä. 5. 8. Se olisi koko yhteiskunnan etu. * 4,40 35 5 (12 kpl) k.a. Pitäisi muistaa, että vesihuoltolaitoksella ei ole resursseja raskaisiin vuosien tai vuosikymmenten lupaprosesseihin. 6. Vesihuoltolaitoksella on oltava rahaa mm. Vesihuoltolaitoksella on oltava rahaa mm. …. … viranomaiset ymmärtäisivät, että he ovat paitsi valvoja niin myös yhteistyökumppani, jonka kanssa toimintaa kehitetään ja toivottavasti myös suunnitellaan. 4,40 * Esim. Kohtuullisen tuoton ottamista ei siis pidetä pahana vaan olennaisena pidetään sitä, että on riittävät resurssit kestävällä pohjalla olevaan toimintaan sis. 4,66 35 5 (12 kpl) k.a. … vesihuoltolaitos tuo jatkuvasti esille omia asioitaan kunnan ja omistajan/omistajien suuntaan, vaikka se välillä tuntuisikin työläältä. Meneillään oleva kansallinen vesihuoltouudistus puhututti myös tutkimuksen aikana. … kestävästi toimivasta vesihuoltolaitoksesta voidaan ottaa kohtuullista tuottoa omistajalle. … omistaja olisi tietoinen omistajaohjauksen tärkeydestä ja tarvittaessa käyttäisi sitä vesihuoltolaitoksen suuntaan. Sellainen pitäisi olla tietysti linjassa koko maassa eikä olla riippuvainen henkilöstä. VEETI, VENLA 1. 5,06 35 5 ja 6 (molempia 13 kpl) k.a. … Ely kiinnittäisi enemmän huomiota valvonnan laatuun. Yhteisenä mielipiteenä kirjattiin, jotta vesihuoltolakiin tarvitaan pykälä, jonka mukaan vesihuoltolaitoksesta on mahdollista saada kohtuullista tuottoa vasta, kun vesihuoltolaitos pyörii kestävästi. vesihuoltolain noudattamista erityisesti taloutta ja saneerauksia valvottaisiin paremmin ja valvontaan osoitettaisiin riittävät resurssit. 4,66 35 5 (11 kpl) k.a. Kyselyn tulokset lainsäädännön ja valvonnan toiminnasta: Kysymys Vastausten keskiarvo Vastaajien lukumäärä Eniten annettu arvosana (1 = ei toimi ... Kohtuullisen tuoton ottamista ei siis pidetty pahana vaan olennaisena pidettiin, että on riittävät resurssit kestävällä pohjalla olevaan toimintaan sis. 4,66 Miten nykyinen kunnan omistajaohjaus toimii käytännössä. 4,66 Miten nykyinen vesihuoltolaitosten vertaisarviointi toimii käytännössä. Vasta tämän jälkeen voidaan tulouttaa omistajalle tuottoa. investointeihin ja saneeraukseen ja toiminnan on oltava kestävällä tasolla. 7. nuo mainitut investoinnit sekä muut toiminnan kehittämiseen tarvittavat resurssit. 2. nuo mainitut investoinnit sekä muut toiminnan kehittämiseen tarvittavat resurssit. Suosituksemme Regulointi ja sen tarve Suomessa -teeman tuloksena suosittelemme, että… 57 Vesitalous 3/2024 MIELIPIDE. Vasta tämän jälkeen ELYn tai regulaattorin luvalla saisi tulouttaa omistajalle tulosta. 3. Vesihuollon tarvitsemat luvat ja luvitukset vievät aivan liian pitkän aikaa. Esimerkiksi tällä hetkellä on erilaisia tulkintoja puhdistamon kuormituksen laskemisesta. investointeihin ja saneeraukseen ja toiminnan oltava kestävällä tasolla
Mistä niitä ”hyviä tyyppejä” löytyy ja miten heidät saataisiin kiinnostumaan ja jäämään alalle. Tällä kertaa meillä oli kuitenkin aikaa pohtia asiaa pidemmälle. Onko opiskelijoiden joukossa ”hyviä tyyppejä” ja ”ei-hyviä tyyppejä”. Verkot vesille -tapahtuma keräsi vesialan opiskelijat ja työelämän edustajat yhteen SEBASTIAN JÄNTTI Opiskelija, Energiaja ympäristötekniikka, Turun AMK ALEKSI REINI Projektisuunnittelija, Vesija ympäristötekniikan tutkimusryhmä, Turun AMK PIIA LESKINEN Yliopettaja, Vesija ympäristötekniikan tutkimusryhmä, Turun AMK Piia.Leskinen@turkuamk.fi 58 www.vesitalous.fi AJANKOHTAISTA. Vai olisiko kuitenkin niin, että kenestä tahansa opiskelijasta voi tulla se hyvä tyyppi, mikäli hän todella innostuu vesialasta ja motivoituu oppimaan mahdollisimman paljon. Mistä kaikki sai alkunsa. Opiskelijoiden järjestämässä Verkot Vesille -verkostoitumistapahtumassa nähtiin esityksiä alan opiskelijoilta, yrityksiltä ja viranomaisilta, sekä ratkottiin vesialan kohtaamia tulevaisuuden haasteita työpajan merkeissä. Helmikuussa laaja joukko vesialan ammattilaisia ja opiskelijoita kokoontui verkostoitumaan Turun Ammattikorkeakoulun Taidon portaille. Keskustelun järjesti Waterline –hanke (Horizon Europe), joka tähtää kansainvälisen vesiopetusyhteistyön edistämiseen. Eräänä marraskuisena perjantaina joukko turkulaisia vesialan ihmisiä keskusteli jälleen kerran siitä, minkälaisia osaamistarpeita vesialalla on ja miten vesialalle saadaan uusia lahjakkaita tekijöitä. Suomen ensimmäisessä vesialan opiskelijoille suunnatussa verkostoitumistapahtumassa sovittiin harjoittelupaikkoja jo esittelypöydän ääressä, vesiaiheisen valotaiteen kimmeltäessä yläpuolella. Jälleen pääsimme lopputulemaan, ettei yksittäisten teknisten asioiden osaaminen ole niin olennaista, vaan ennen kaikkea työnantajat haluavat kehittymiskelpoisia ”hyviä tyyppejä”
59 Vesitalous 3/2024 AJANKOHTAISTA. Toivottavasti Verkot Vesille-tapahtuma on tulevaisuudessa jokavuotinen kevään merkki alan toimijoille. Näytteilleasettajat olivat pystyttäneet aulatilaan esittelypisteensä, joilla opiskelijat kiersivät juttelemassa. Harjoittelupaikkojen löytäminen on kuitenkin usein vaikeaa, minkä takia monet potentiaaliset hyvät tyypit päätyvät harjoitteluihin, ja valmistumisen jälkeen töihin, muulle alalle. Tapahtumaa kehitetään ja se järjestetään uudelleen vuonna 2025. Näytteilleasettajia tapahtumassa oli 16 ja osallistujia yhteensä lähes sata. Työryhmän kokoontuessa tasaisin väliajoin, kävi nopeasti ilmi, että asiat etenivät hyvällä tahdilla eteenpäin, ja uusien kysymysten ilmetessä löydettiin ratkaisut ja tehtiin päätöksiä hyvässä hengessä. Verkostoitumista helpottaakseen tapahtuman järjestäneet opiskelijat olivat ideoineet työpajan, jonka tarkoituksena oli ratkaista kuvitteellisia veteen liittyviä tulevaisuuden haasteita vuorovaikutuksessa näytteilleasettajien kanssa ja näin ollen myös madaltaa kynnystä lähestyä organisaatioiden edustajia. Tapahtuman areenana toimi Turun ammattikorkeakoulun moderni Edu-City kampus, joka mahdollisti onnistuneen tapahtuman järjestämisen. Keskustelussa mukana olleet opiskelijat ottivat asiasta kopin ja pian tapahtuman ympärille koottiin laajempi ryhmä, joka lähti edistämään asiaa. Näytteilleasettajille suunnatussa kyselyssä tapahtuman arvosanaksi saatiin keskiarvolta 4,5/5. Lopputulos Lopputuloksena järjestettiin tapahtuma, jota voi luonnehtia menestykseksi. Heti alussa todettiin aikataulun olevan tiukka, elettiin joulukuun alkua ja kesäharjoittelijoiden rekrytointiaika kolkutteli jo ovella. Tapahtuman aluksi kuultiin esityksiä muun muassa uratarinoista, alan kansainvälisyydestä, alan uusista innovaatioista ja viranomaistoiminnasta. Projektiosaamista siis tarvittiin, koska tekemistä oli paljon. Tapahtuman ainutlaatuisuutta alleviivaa erään näytteilleasettajan kommentti siitä, että oli virkistävää jutella opiskelijoiden kanssa, jotka haastavat aivan eri tavalla kuin kauan alalla työskennelleet, joiden kanssa keskustelut usein toistavat samoja kysymyksiä. Monelle opiskelijalle ensimmäiset harjoittelupaikat ovat innostumisen ja motivoitumisen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Tätä ongelmaa ratkaisemaan ideoimme Turun työpajassa harjoittelijarekrytapahtuman, jonka järjestäisivät opiskelijat ja rahoittaisivat yritykset ja jonka viesti olisi ”Vesialalla on tarjottavana paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia!” Kuinka tapahtuma luotiin. Osallistujien määrästä ja keskusteluaktiivisuudesta voidaan päätellä, että tämän kaltaista tapahtumaa oli kaivattu. Esitysten jälkeen päästiin varsinaiseen asiaan eli verkostoitumaan. Ohjelma, tarjoilut, aikataulut, markkinointi, tilavaraukset, tekniikka, yhteydenotot yrityksiin ja monet muut hommat tuli saada hoidettua nopeasti ja järjestelmällisesti. Tästä huolimatta päätettiin, että tapahtuma saadaan järjestymään helmikuun alkuun mennessä, vaikka se tiesi paljon töitä opintojen rinnalle. Työryhmä koostui energiaja ympäristötekniikan ja maantieteen opiskelijoista. Kiitokset: Waterline –hanke (https://waterline-project.eu) Tapahtuman sponsorit: Turun vesihuolto Oy, Sweco Oy ja Underground City. Mukana järjestämässä: Turun ammattikorkeakoulun Vesija ympäristötekniikan tutkimusryhmän opiskelijat, Turun yliopiston Maantieteenja geologian laitoksen opiskelijat ja Turun vesihuolto. Palautteen perusteella tapahtumalla on hyvät lähtökohdat jatkoa ajatellen
Mitä NPHarvestille kuuluu. Vuosien varrella yhteistyössä on ollut mukana paljon toimijoita, kuten HSY, Gasum sekä ympäristöministeriö, jonka RAKI-ohjelma antoi hankkeelle myös tukea rahoituskierroksen yhteydessä. Aallon NPHarvest-projektissa on kehitetty uudenlainen menetelmä jäteveden sisältämien ravinteiden talteenottoon. Ravinteet talteen jätevedestä NPHarvest Aalto-yliopistosta ulos spinnannut NPHarvest on kerännyt 2,2 miljoonan euron rahoituksen, jonka yhtiö käyttää kehittämänsä ainutlaatuisen ravinteiden talteen otto laitteen tuomiseen markkinoille. Vesitalous-lehdessä vuonna 2018, kun tutkimus ravinteiden talteenotosta oli alkumetreillä. Nyt se on pullautettu ulos startup-yrityksenä ja ensimmäinen rahoituskierros saatiin maaliin Nordic Foodtech VC:n, Stephen Industriesin ja Maaja vesitekniikan tuki ry:n voimin. NPHarvestin akateeminen tavoite oli kehittää ravinteiden talteenottoteknologia, joka on taloudellisesti houkutteleva jäteveden tuottajille (jätevedenpuhdistamot, biokaasulai tokset, maatilat, teolliset toimijat). Projekti on ollut esillä mm. 60 www.vesitalous.fi AJANKOHTAISTA. • Typpeä ja fosforia, päätyy runsaasti ympäristöön jäteveden mukana tai maatalous alueilta huuhtoutumalla. MVTT on ollut tiiviisti mukana rahoittamassa hanketta. – NPHarvest, pitkäaikainen tutkimusprojekti Aallossa, on saatu päätökseen. Typen ja fosforin määrän vähentäminen jätevedestä ehkäisee tehokkaasti vesistöjen rehevöitymistä. Tämä akateeminen tavoite onnistui ja kulminoitui allekirjoittaneen väitöskirjaan. Seuraavassa haastattelussa NPHarvestin toimi tusjohtaja ja perustajajäsen Juho Uzkurt Kaljunen vastaa Vesitalous-lehden kysymyksiin. Dr. Kumpikin näistä aineista aiheuttaa maaperän saastumista ja meren ja järvien rehevöitymistä, joka puolestaan johtaa vesikasvien ja levän, erityisesti myrkyllisen sinilevän, liikakasvuun, happi katoon ja eläimistön kuolemiin. Juho Uzkurt Kaljunen (PhD) CEO, NPHarvestin pellepeloton. Jätevesi aiheuttaa myös noin viisi prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. • NPHarvestin laite pystyy keräämään jopa 90 % jäteveden sisältämästä typestä ja fosforista
Lisäksi Anna Mikola on perustetun yrityksen osakas ja Aalto-yliopiston NPHarvest-hankkeen vetäjä. Talteenottomenetelmä perustuu kalsiumhydroksidin Ca(OH). Lisäksi ravinteiden talteenotto parantaa jäteveden puhdistusjärjestelmän tehokkuutta ja pienentää sen ympäristöjalanjälkeä, esimerkiksi typpioksiduulipäästöjen pienenemisen muodossa. – Ylös skaalaamme teknologiaamme, jotta sen taloudellinen kannattavuus voidaan varmistaa asiakkaiden omilla jätevesillä. napataan rikkihappoon, jolloin syntyy ammoniumsulfaattia. NPH:n palvelukonsepti madaltaa laitosten kynnystä tarttua näihin haasteisiin”, sanoo NPH:n hallituksen jäsen Osmo Seppälä. Erotettu NH. Rahoituksen turvin on varmaan mukava jatkaa eteenpäin. Ravinteiden talteenotto sekä ilmastoja energiakysymykset ovat tulevaisuudessa tärkeässä roolissa. NPHarvest-projektissa kehitettiin uusi menetelmän typen ja fosforin talteenottoon erilaisista nestemäisistä jäte jakeista, jossa jo toimiviksi todettuja prosesseja ja reaktioita on yhdistetty innovatiivisella tavalla niin, että ”uuden ajan” prosessi on syntynyt. ”Jatkossa uskomme NPH:n teknologian ja kumppa nuuden muodostuvan mm. Settler LKD Ca(OH) 2 PAX & polymer Liquid Solid Dewatering Feed tank NH 3 -N Slow mixing Fast mixing Settling tank Sludge SS Equalization basin Piping connections Effluent Membrane contactor Acid tank Auto sampler PLC Control connections Manual sampling Leveling sensor Reject water pH Prosessikaavio. Lähde: https://www.aalto.fi/fi/npharvest/tietoja-projektista 61 Vesitalous 3/2024 AJANKOHTAISTA. Prosessissa fosfori saostuu kalsiumsuolan avulla. käyttöön ammoniumtypen NH. Uuden ajan tekninen prosessi Typen ja fosforin poistoon on käytössä useita eri laisia menetelmiä, mutta yhtään niistä ei ole toteutettu vastaamaan ravinteiden talteen otto tarpeeseen. Tämä tarkoittaa vuokrausta ja demotestejä suuremmassa skaalassa kuin mitä pystyimme akateemisesti toteuttamaan. Mitä seuraavaksi tapahtuu. Olemme hyvissä käsissä. + muuntamiseksi kaasumaiseksi ammoniakiksi NH?. – Ravinteiden talteenotto ja paikallinen uusiokäyttö lannoitteina parantaa yhteiskunnan ruokaturvaa, sillä fossiilisten luonnon varojen avulla tuotetut lannoitteet pääasiassa tuodaan Eurooppaan. Ammoniakki erotetaan strippaamalla kalvon GPHM (gas permeable hydrophobic membrane) läpi, jolloin prosessin tehokkuus paranee huomattavasti. jätevedenpuhdistamoille ja biokaasulaitoksille houkuttelevaksi. Millainen vaikutus ravinteiden talteenotolla on yhteiskuntaan. Markkinat ovat alttiita poliitti sille häiriöille, kuten huomattiin Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Lisäksi tietenkin itse yritystä täytyy viedä eteenpäin, mutta siinä meillä on hyvä tiimi ja hallitus, mukaan lukien Osmo Seppälä. Prosessi ei edellytä lämmintä ympäris töä, joten se sopii hyvin Suomen oloihin. – Pyrimme myös laajentumaan Keski-Eurooppaan mahdollisimman pian, sillä siellä ylimääräisten ravinteiden ongelmat ovat astetta vakavammat kuin täällä Suomessa
Kuva: oma arkisto Haastattelussa Raision vesilaitoksen johtaja Anders Öström J ärjestelmässä on tietoja eri laitosten verkostojen metrimääristä, vuotavuuksista, vuotoprosenteista ja uusimisajoista. 62 www.vesitalous.fi VESIALAN OSAAJAT. Mikäli Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n vuosittain julkaistavaan tunnuslukuraporttiin kirjatut omat tiedot poikkeavat huomattavasti muiden laitosten toimittamista tiedosta, niin se herättää kysymyksen, mistä poikkeamat johtuvat. Tunnuslukujärjestelmä nostaa esiin hyviä toimintamalleja – Tunnuslukuja vertailemalla saa nopeasti käsityksen oman laitoksen suorituskyvystä suhteessa muiden vastaavien laitosten toimintaan, Anders Öström sanoo. Suppeampi maksu ton taso sisältyy Vesilaitosyhdistyksen jäsenmaksuun, jossa tiedot ovat lähinnä ”viranomaistietoa”. Mutta jos tietojen syöttäjä on eri henkilö kuin niiden kerääjä, niin syöttäjä ei välttämättä osaa korjata virhettä ja vaan antaa tietojen mennä. – Monilla laitoksilla järjestelmän käyttö saattaa valitettavasti jäädä siihen, että luvut kerätään ja syötetään ilman että niitä myöhemmin vertailtaisiin muiden samankokoisten laitosten lukuihin, Öström harmittelee. Tunnusluvut syötetään järjestelmään kerran vuodessa, yleensä tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä – toki tietoja saa täydentää ja syöttää muinakin ajankohtina. Voidaan selvittää, onko oman laitoksen toiminnassa jotakin poikkeavaa, tehdäänkö ehkä turhaa työtä vai ovatko ilmoitetut tunnusluvut vain laskettu tai ilmoitettu väärin, Öström toteaa. – Nopealla silmäyksellä selviää, mitä infoa kunkin vesihuoltolaitoksen kannattaa seurata omassa toiminnassaan, sanoo tunnuslukuryhmässä mukana oleva Raision vesilaitoksen johtaja Anders Öström . Laaja taso on maksullinen ja mukana olijat saavat käyttöönsä muita enemmän vertailutietoa oman toimintansa kehittämisen tueksi. Öström arvelee, että resurssien vähäisyyden takia kaikki laitokset eivät ehdi tarpeeksi syvällisesti perehtyä hyötyihin ja mahdollisuuksiin, joita järjestelmän kautta olisi mahdollista saavuttaa. – Ongelma on sekin, että kaikki Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitokset eivät toimita edes lakien ja säädösten mukaisia tietoja Suomen ympäristökeskuksen viranomaistoimintaa tukevaan Veeti-järjestelmään, josta suuri osa Venlan tarvitsemista tiedoista saadaan, Öström harmittelee. Tunnuslukuja tarkastelemalla laitos voi löytää hyviä toimintamalleja niin omaisuudenhallintaan ja johtamiseen kuin toimintansa parantamiseen. – Muilta vesilaitoksilta voi sitten kysellä, miten asioiden suhteen on toimittu, jotta esimerkiksi maan alla oleva verkosto pysyy kunnossa. Etenkin laitokset, jotka eivät ole aikaisemmin tietoja Venlaan syöttäneet, mutta alkavat niin tehdä, löytävät helposti uusia kehittämiskohteita arkisen työn helpottamiseksi. Venla-tunnuslukujärjestelmä auttaa vesilaitoksia kehittämään omaa toimintaansa. Toimitettavien tietojen oikeellisuutta ei nähtävästi aina tarkasteta, jolloin ne voivat olla pahastikin pielessä, hän sanoo. Tietoja vertailemalla muodostuu käsitys oman laitoksen suorituskyvystä suhteessa muiden vastaavien laitosten suorituskykyyn. Ongelmia tietojen oikeellisuudessa Anders Öströmin mukaan isot ja muita vahvemmin resursoidut vesihuoltolaitokset toimittavat tietoja järjestelmään paremmin kuin pienet, joilla ei välttämättä ole edes omaa henkilökuntaa, vaan toimivat esimerkiksi kunnan teknisen lautakunnan alaisuudessa. – Tietojen kerääminen yhteen eri järjestelmistä vaatii oman työnsä. Teksti: Matti Valli. – Jos tiedot Venlaan toimitettaisiin oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan, niin tämä antaisi paremman vertailupohjan benchmarking-toiminnalle ja poikkeamien löytymiselle, Öström pohtii. Mukana paljon detaljitason tietoa Venlassa on kaksi tasoa. Järjestelmä toki herjaa, jos syötettävät tiedot poikkeavat kovasti edellisten vuosien tiedoista. Aika menee arjen toiminnan pyörittämiseen. – Järjestelmässä on paljon detaljitason tietoa, jota ei viranomaisjärjestelmä Veetistä löydy, kuten esimerkiksi lukuja veden laadusta, vesimittareiden vaihtomääristä, asiakasvalituksista ja monesta muustakin vesilaitostoiminnan osa-alueesta
• Yhdistys jakaa joka viides vuosi Pro Aqua -palkinnon ja vuonna 2024 palkinto myönnettiin Erkki Santalalle. Vuonna 2014 järjestelmä nimettiin Venlaksi. – Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukutyöryhmässä pohdimme järjestelmän kehittämistä ja mahdollisia uusia tunnuslukuja. Ajankohtaista vesiyhdistykseltä Ulkoministeri Elina Valtonen. Toivomme että laitokset lähettäisivät meille ehdotuksia järjestelmän edelleen kehittämiseksi, Öström sanoo. Tunnuslukujärjestelmä perustetiin vuonna 2006 vastaamaan vesihuoltolaitosten oman toiminnan kehittämistarpeeseen. Vuoden teemana oli vesi ja rauha. Kirja on ladattavissa ilmaiseksi pdf-muodossa Vesiyhdistyksen sivuilta (www.vesiyhdistys.fi). 63 Vesitalous 3/2024 VESIALAN OSAAJAT Vesi – kohtuullisesti nautittuna – on terveellistä. Ylipäätään Suomessa vesihuoltolaitokset vaihtavat avoimesti tietoja ja ovat mukana myös kansainvälisessä benchmarking -toiminnassa. Kyseessä on kunnianosoitus vesialan hyväksi tehdystä ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä. Yhteistyötä tehdään etenkin lähikuntien vesihuoltolaitosten kanssa muun muassa yhteisten tapaamisten merkeissä. Vesiyhdistyksen pj Annina Takala ja Pro Aqua -palkittu Erkki Santala. Kaudelle 2024–2025 yhdistyksen halli tukseen valittiin: Elina Anttonen, Elina Paavonen, Asmo Huusko ja Mikko Ojanen. Lisätietoja: Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmä Venlasta löydät lisätietoja yhdistyksen kotisivuilta: https://www.vvy.fi/kehittaminen-ja-tutkimus/tunnuslukujarjestelma/ Vesilaitosyhdistys on myös mukana eurooppalaisessa vesihuolto laitosten tunnuslukujärjestelmässä: Home European Benchmarking Co-operation (waterbenchmark.org). Suomen Vesiyhdistys ry:n vuosikokous Suomen Vesiyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin 22.4.2024 Tieteiden talossa Helsingissä. Suppeampi maksuton taso otettiin käyttöön laajemman maksullisen tason rinnalle vuonna 2016. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 11§:ssä mainitut asiat. Seminaarin avasi ulkoministeri Elina Valtonen. Vesiyhdis tys haluaa kiittää väistyvää puheenjohtajaa Annina Takalaa tehtävän menestyk sellisestä hoitamisesta neljän edellisen vuoden aikana. • Vuoden 2024 kirjallisuuspalkinto myönnettiin apulaisprofessori Hannu Marttilalle Oulun yliopistosta. Hallituksen jäseninä jatkavat kauden 2024 Eeva-Leena Rostedt, Piia Leskinen, Eliisa Lotsari ja Petrina Köngäs. Muut uutiset lyhyesti: • Suomen Vesiyhdistys ry järjesti Maailman Vesipäivän seminaarin 22.3.2024 yhdessä ulkoministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen vesidiplomatian yhteishankkeen kanssa. • Pohjavesijaoston Anne Petäjä Ronkainen ja Mirjam Orvomaa ovat vapaa-ajallaan kääntäneet pohja vedestä kertovan lastenkirjan ”Leon ja Venlan seikkailu pohjaveden pinnan alle” suomeksi. Vesiyhdistyksen uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Järveläinen
KVVY Tutkimus Oy Vahva kotimainen SUUNNITTELU JA TUTKIMUS. 64 www.vesitalous.fi VESITALOUDEN LIIKEHAKEMISTO Auma Finland (80 x 50) Huber (80 x 50) Sweco (80 x 40) AFRY (80 x 85) Ramboll (70x80) AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIENJA LIETTEENKÄSITTELY Jäteveden . ja lietteenkäsittelylaitteet HUBER Technology Nordic AB | Puh 0207 120 620 info@huber.fi | www.huber.fi Vesihuollon suunnittelun ykkönen Vesien käsittely, hulevesien ja tulvariskien hallinta, vesivarojen hallinta, vesihuoltoja jätevesiverkostot ramboll.com/fi-fi/vesi vesihuollon, vesienhallinnan ja analytiikan asiantuntija palveluksessasi
Toista tai vaihda ilmoitusta numeroittain. 06 – 420 9500 www.fennowater.fi TUOTTEITAMME: Välppäysyksiköt Hiekanerotusja kuivausyksiköt Lietekaapimet Sekoittimet Lietteentiivistysja kuivausyksiköt Kemikaalinannostelulaitteet Flotaatioyksiköt Lamelliselkeyttimet Sähkö-, instrumentointija automaatiolaitteet Ruuvipuristin FW250/750/0.5, Q= 80 kgTS/h hydraulinen kapasiteetti 6 m³/h VEDENKÄSITTELYLAITTEET JA -LAITOKSET Ilmoita Vesitalous-lehden liikehakemistossa Valitse osastosi ja nosta yrityksesi tunnettuutta. 170x50mm: 2 x 18,00 €/mm x 50 mm = 1.800,00 €/vuosi Tilaukset: Jarkko Narvanne, puh. 65 Vesitalous 3/2024 VESITALOUDEN LIIKEHAKEMISTO Kaiko (80 x 50) Fennowater (80 x 60) VESIHUOLLON KONEET JA LAITTEET www.kaiko.fi Kaiko Oy Henry Fordin katu 5 C 00150 Helsinki Puhelin (09) 684 1010 kaiko@kaiko.fi www.kaiko.fi • Vuodonetsintälaitteet • Vesimittarit • Annostelupumput • Venttiilit • Vedenkäsittelylaitteet Lastausväylä 9, 60100 Seinäjoki Pirjontie 3, 00630 Helsinki Puh. Hinnat/vuosi (6 numeroa): 1-palstainen (leveys 80 mm) 18,00 €/mm x korkeus (mm) Esim. 045 305 0070, toimitus@vesitalous.fi • https://vesitalous.fi/ Kemira (80x80) VESIKEMIKAALIT Biopohjaisilla polymeereilla kohti kestävää kehitystä KEMIRA ALOITTAA ENSIMMÄISENÄ MAAILMASSA BIOPOHJAISIIN RAAKAAINEISIIN POHJAUTUVIEN POLYMEERIEN VALMISTUKSEN. MATKA KOHTI VESIEN KÄSITTELYN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ TUOTTEIDEN TOIMIVUUDESTA TINKIMÄTTÄ JATKUU. WWW.KEMIRA.COM/BIOMB-WEBINAR Tule tapaamaan meitä Yhdyskuntatekniikkamessuilla Jyväskylä, 10.-11. toukokuuta 2023, Osasto #B580. 80x50mm: 18,00 €/mm x 50 mm = 900,00 €/vuosi 2-palstainen (leveys 170 mm) 2 x 18,00 €/mm x korkeus (mm) Esim
Hanna Sandqvist: Water Resources Permit for Oulu Water’s Backup Water Project T he long-awaited decision on Oulu Water’s backup water project was received from the Regional State Administrative Agency for Northern Finland in November 2023. FCG Finnish Consulting Group Oy investigated the feasibility and effects of the implementation of an additional process step for micropollutant removal. The aim is to reduce risks for health and environment at the recipients. Permits for water extraction were obtained for all 11 requested water intakes in the Viinivaara and Kälväsvaara groundwater areas. The water service industry competes with other employers for, e.g., plumbers, process control technicians, electricians and automation mechanics. The estimated effects relate to increased costs, energy consumption and carbon footprint. Normally, manhole manufacturers use a pdf-file manhole card for each manhole. The main objective of the project was to develop smart solutions for managing consumption and water quality, safety and assets in water utilities. Interviews were conducted to find out the steps of manhole card process and to examine problems and needs of the different parties (client, designer, contractor and manhole manufacturer). It includes the industry’s views on the objectives of remote meter reading and presents a general overview of the sector’s technical solution options and considerations to take into account in remote reading. The guidance is aimed at water utilities and designers. – vesi.fi Reports on Water Services V esi.fi (waterinfo.fi), an encompassing website operated by the Finnish Environment Institute, provides, amongst others, up-to-date information on water services throughout Finland, including key figures on water utilities and on the quality of tap water. This was investigated in the master’s thesis. Heikki Miettinen: Learning on the Job Helps in Recruiting Professional Personnel into the Water Service Industry I n recent years, it has been increasingly difficult for water utilities to get applicants with vocational training for open positions. Petri Juntunen: Continuous Operation Water Quality Sensors for Water Supply Networks O ne of the goals of the SWIM project was to study the usefulness of continuously operating water quality sensors for water supply networks both in the pilot environment and in real network conditions. The utility supplying domestic water must take the risk management plan into account in self-monitoring. We propose table formatted manhole cards to replace existing cards to reduce errors in manhole card process. Jarno Laine: Automated Water Pipe Leak Detection Process at HS-Vesi H S-Vesi aims to reduce water leaks in the water supply network and expedite the leak detection in terrain. The water extraction area is located in the municipalities of Utajärvi and Pudasjärvi, approximately 70 km away from Oulu. Johanna Kallio: The Water Services Act is Being Updated. This is what HSY (Helsinki Region Environmental Services Authority) wanted to address in the property advisory development project. Seija Rantonen: Good or Bad Quality Drinking Water. Maija Forss: Better Risk Management and More Flexible Reporting with Updated WSP and SSP Software A t the beginning of 2023, came into force new regulations, which also specify the risk management of the production chain of domestic water. The extensive experience of limestone filtration and new applications have been included in the updated Limestone alkalisation -guide published by the Finnish Water Utilities Association (FIWA), first edition in 2002. According to the Potable Water Decree (1352/2015), the monitoring program must include a risk management plan as defined in the Health Protection Act. Eemeli Pesonen, Marja Palmroth and Annina Takala: Optimization of the Manhole Card Process U niquely designed and manufactured manholes connect pipes to the sewer line, branching the sewer line and change direction of the line. The focus of the permit evaluation was on the impacts of groundwater extraction on the Kiiminkijoki River and the Olvassuo Natura areas, as well as on springs. The data is provided by water utilities and laboratories, collected in databases and automatically selected from there to the vesi.fi website. T he term of the working group for the reform of the Water Services Act is approaching its conclusion, and in late summer 2024, a round of consultations will be initiated. Mari-Leena Talvitie: Recruiting Talent for the Water Sector – How to Get Young People Interested in the Water Industry. Jaana Pulkkinen: Help for Remote Water Meter Reading Challenges from the “Best Practices for Remote Water Meter Reading” guide T he “Best Practices for Remote Water Meter Reading” guide has gathered useful tips for those considering remote meter reading and for water utilities that have already made the transition. The property owner is responsible for the property’s plot pipelines and stormwater management, but this is not always clear to the owner or property holder. Katriina Rajala, Henri Haimi and Jussi Lindholm: Micropollutant Removal Requirement Brings Substantial Effects to Wastewater Treatment E U is currently updating the urban wastewater directive and will add a new requirement to re-move micropollutants from wastewater. Others: Riku Vahala: New Obligations Challenge the Water Service Sector to Reform (Editorial) Terhi Renko: Climate Change and Extreme Water Conditions: How to Prepare and Adapt. A draft of the law will be presented at a hybrid stakeholder meeting on May 23, 2024. The web service meets the legislative requirements on the dissemination of information on water services. I will not delve into the calculation models and algorithms of the different parts of the process, as they are produced by our partners (Insta, Fluidit, and Trimble). About a third of the people working in these professions will retire from water utilities by 2030, so the shortage of manpower will become more severe, unless the position of the water service industry is strengthened in terms of vocational training and competition for labour. The Health Protection Act (763/1994) requires the preparation of a risk management plan that covers the risks of the entire water production chain. This also includes surface and groundwater formation areas. The main challenge was to find enough available space for new the processes ozonation or granular activated carbon at the target plants. Lauri Ikkala and Maarit Similä: Development of Peatland Restoration Monitoring Josefiina Ruponen, Sanna Mäki-Tuuri, Erja Mattila, Suvi Hamunen and Markku Saastamoinen: Using Simulation Models to Control the Watercourse Load of Horse Farms Riikka and Petri Juuti: The Challenges of Regulation Sebastian Jäntti, Aleksi Reini and Piia Leskinen: The ‘Casting Nets’ Event Brought Together Students and Professionals from the Water Sector. Marika Visakova: Understandable Advisory on Property Owner Responsibilities F innish assets are said to be tied to buildings. Vocational training is of great importance to the water service sector, as more than half (about 60%) of the personnel of water supply facilities have vocational training. Instead, I aim to discuss the matter from the perspective of the utility and how we have managed to combine products from several different software vendors into a package that advances HS-Vesi’s strategic goals of better management of the water service network and reduction of network leaks. The authorized water intake volume is 9,000 m³ per day, while the requested volume was 11,000 m³. The guide aims to support the transition to remote reading and the holistic utilization of the benefits it offers. The aim is to enact the legislative amendment in spring 2025. How to increase knowledge about responsibilities so that it both reaches the target audience and is understandable. 66 www.vesitalous.fi FINNISH JOURNAL FOR PROFESSIONALS IN THE WATER SECTOR Published six times annually | Editor-in-chief: Minna Maasilta | Address: Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki, Finland ABSTRACTS. The practices and case examples presented in the guide have been compiled through interviews, surveys, literature reviews, and workshops. Could coal be replaced with wheat straw or oat husks. Kalle Kakko and Päivi Peltonen: Clarifications for the Design and Operation of Limestone Alkalisation Plants L imestone alkalisation has many advantages in drinking water treatment, such as easy to operate and maintain, safety and reliability, as well as iron and manganese removal. Errors in the manhole process can cause delays throughout the process. In connection with buildings, beneath the backyard lies a part of the property whose condition and operation significantly affect the overall value of the property. Väinö Rintala: Activated Carbon Made from Agricultural Biomasses for Removing Wastewater Contaminants H ow effective is activated carbon made from agricultural biomasses in removing wastewater contaminants
Maailmassa elää kuitenkin yli kaksi miljardia ihmistä ilman puhdasta vettä ja erilaiset toimet, kriisit vaikeuttavat veden saatavuutta. Se tarkoittaa myös nuorten kiinnostuksen herättämistä vesialaa kohtaan. Meille suomalaisille puhdas vesi ja sen riittävyys ovat jo vuosikymmeniä olleet hyvinvointiyhteiskuntamme peruselementtejä. TET-jaksojen, yritysvierailuiden ja uratarinoiden kautta voidaan kannustaa nuoria hakeutumaan tekniikan alalle. Olisin itsekin aikanaan, ilman insinööriiskän ja lukion matikanopettajan kannustusta, vaihtanut laajan matikan ensimmäisten huonojen numerojen jälkeen lyhyeen. Myöhemmin tein diplomityöni silloisen Altian Koskenkorvan tehtaan vesija energiakierroista. Vieraileeko vesilaitoksella tai yrityksessänne säännöllisesti yläkoululaisia tai lukiolaisia. Suomalaisten nuorten luonnontieteen ja matemaattisten aineiden osaaminen on PISA-tutkimusten mukaan ollut laskusuunnassa jo vuodesta 2006. On tärkeää kertoa nuorille, miten vesiosaamisen ja -teknologioiden avulla voidaan pelastaa maailmaa: hillitä ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta sekä ratkaista vesitehokkuutta ja puhtaan veden riittävyyttä globaalisti. Laskusuunnasta huolimatta suomalaiset tytöt ovat yhä maailman kärkeä luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden osaamisessa. Vesiosaaminen kun on elintärkeää niin maamme huoltovarmuuden kuin vientieurojenkin kannalta. Toivottavasti osa tästä ohjautuu myös vesiosaamisen TKI-toimintaan. Vaikeidenkin säästöjen ohella maan hallitus nostaa julkista TKI-rahoitusta merkittävästi, noin 280 miljoonaa euroa joka vuosi. Moni pitää puhdasta vettä jopa itsestäänselvyytenä. Tarvitaan enemmän puhetta vedestä ja sen merkityksestä. Tuntimäärää kasvatetaan opetussuunnitelmaa laajentamatta, jotta yhä useampi nuori saisi vahvat matematiikan perustaidot. Toivon, että viihdytte! Ja pohditte myös keinoja, joilla nostatte tietoisuutta ja kiinnostusta vesialasta, erityisesti nuorten keskuudessa. Oululaisena kaupunginvaltuutettuna on ilo toivottaa Sinut tervetulleeksi Vesihuoltopäiville toukokuiseen Ouluun. Näin miten suomalaiset yritykset veivät vesiosaamistaan ja samalla edistivät tasa-arvoa, tyttöjen pääsyä koulutukseen. Siksi Orpon hallitus toteuttaa LUMA-strategiaa ja lisää alakoululaisten matematiikan tuntien määrää. MARI-LEENA TALVITIE Oululainen kansanedustaja (kok.) Ympäristötekniikan DI 67 Vesitalous 3/2024. Vesi on elämän elinehto numero yksi. Lisää osaajia vesialalle –?miten saadaan nuoret kiinnostumaan vesialasta. O n yhteinen asia, että ylläpidämme ja kehitämme suomalaista vesiosaamista, niin koulutuksen, kemian kuin teknologian saralla. Nuoret tarvitsevat kannustusta sekä kotona ja koulussa että somessa. Nämä ovat tärkeitä toimia erityisesti siksi, että tarvitsemme lisää luonnontieteiden ja matematiikan osaajia monille eri aloille. On siis hyvä pohtia, mitä ala voi tehdä, jotta nuoret ja erityisesti tytöt kiinnostuvat vesitekniikasta. Tervetuloa Ouluun myös Asuntomessuille kesällä 2025 ja nauttimaan kulttuurista, kun Oulu ja 39 kuntaa toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026. Opiskelin aikanaan ympäristötekniikkaa Oulun yliopistossa ja oma herääminen vesiasioihin tapahtui excursiolla Tansaniassa ja Keniassa vuonna 2003. Silti he ovat OECD-maista vähiten kiinnostuneita hakeutumaan tekniikan aloille. Sen tuloksena tehtaan vedenkulutus väheni satoja tuhansia kuutioita