Vesi ja hyvinvointi 5/2021 Irtonumero 12 € www.vesitalous.fi VT2105.indd 1 4.10.2021 15.32.04
Palstan leveys liikehakemistossa 80 mm, kaksi palstaa 170 mm. Kysy tarjousta! ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996 VT2105.indd 2 4.10.2021 15.32.05. Toista tai vaihda ilmoitusta numeroittain. Vesitalous liikehakemisto Vesitalous 1/1 LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Valitse osastosi ja nosta yrityksesi tunnettavuutta
Kysy tarjousta! ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996 VT2105.indd 3 4.10.2021 15.32.05. mennessä. Toista tai vaihda ilmoitusta numeroittain. Tämän numeron kokosi Marko Järvinen, e-mail: marko.jarvinen@syke.fi Kansikuva: Seuraavassa numerossa teemana on Vesi ja kehitys. Tuomisto, Ari Kauppinen, Anna-Maria Hokajärvi ja Tarja Pitkänen 10 Kansalaiset, media ja sinilevät – leväpuhelimeen tulleet kysymykset 2008–2021 Marko Järvinen ja Kristiina Vuorio 15 tietoisuus pintavesistä tuottaa arvostusta ja hyvinvointia – rajavesihanke selvitti ihmisten kokemuksia ja valmiutta toimia Kaakkois-suomessa Virpi Lehtoranta, Matti Lindholm, Kai Myrberg, Ljudmila Vesikko ja Sari Väisänen 19 Valumavesien hygieenisen laadun parantamiseen liittyvät ratkaisut Josefiina Ruponen, Anna-Maria Hokajärvi, Harri Mattila, Markku Saastamoinen, Päivi Meriläinen, Annastiina Rytkönen, Tarja Pitkänen ja Tiina Tulonen 25 Vapaa-ajankalastus subjektiivisen hyvinvoinnin lähteenä Raija Komppula, Jarno Suni ja Lari Turunen MUUt aiheet 29 Mittaus ja dokumentointi luo pohjan omaisuudenhallinnalle Tuija Laakso ja Jenni Malmlund 32 tarkastelussa jätevedenpuhdistamoiden hiilijalanjälki Alexis Awaitey, Elina Merta, Henri Haimi ja Anna Mikola 38 Kavitaatio – vesilaitostekniikan haittailmiö Martti Pulli 42 Vanhat menetelmät uuteen käyttöön fosfaattifosforin mittauksessa Sirkka Tattari, Sari Mitikka, Juha Riihimäki, Jari Koskiaho, Liisa Ukonmaanaho ja Leena Finér 47 tommi Fred valittiin hsy:n uudeksi toimitusjohtajaksi Tuomo Häyrynen 48 Liikehakemisto 50 abstracts 51 Vieraskynä Esko Kuusisto VESITALOUS www.vesitalous.fi Vol. toimituskunta Hannele Kärkinen, dipl.ins. Sisältö 5/2021 Vesitalous 1/1 LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Valitse osastosi ja nosta yrityksesi tunnettavuutta. tri, vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. lXII JulkaisiJa Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 kustantaJa Ympäristöviestintä YVT Oy Tuomo Häyrynen e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry ilmoitukset Tuomo Häyrynen Puhelin 050 5857996 e-mail: ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi PäätoimittaJa Timo Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: timo.maasilta@mvtt.fi toimitussihteeri Tuomo Häyrynen Uuhenkuja 4, 80140 Joensuu Puhelin 050 585 7996 e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi tilaukset Ja osoitteenmuutokset Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@mvtt.fi ulkoasu Ja taitto Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PainoPaikka Forssa Print | ISSN 0505-3838 Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. Vuosikerran hinta on 60 €. Palstan leveys liikehakemistossa 80 mm, kaksi palstaa 170 mm. 4 Vesien hyvä tila, monipuolinen vesiluonto ja vesien virkistyskäyttö luovat hyvinvointia Marko Järvinen Vesi ja hyVinVointi 5 Uimavesien riskinarviointi – työkalu terveysriskien arvioimiseen Päivi Meriläinen, Jouni T. Ilmoitusvaraukset 25.10. Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Minna Maasilta, dipl.ins., toiminnanjohtaja, Maaja vesitekniikan tuki ry Pekka Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Riku Vahala, tekn.tri., vesihuoltotekniikan professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Olli Varis, tekn. Vesitalous 6/2021 ilmestyy 3.12
Antoisia lukuhetkiä! Vesien hyvä tila, monipuolinen vesiluonto ja vesien virkistyskäyttö luovat hyvinvointia Marko Järvinen FT, dos., ryhmäpäällikkö Suomen ympäristökeskus (SYke) marko.jarvinen@syke.fi 4 www.vesitalous.fi Pääkirjoitus VT2105.indd 4 4.10.2021 15.32.06. Vesiekosysteemien ihmisille hyvinvointia tuottavissa tekijöissä riittää vielä selvitettävää. Onkin tärkeää, että pintaja pohjavesiemme hyvää tilaa ylläpidetään ja hoidetaan. Tämän Vesitalous-lehden teemana on vesi ja hyvinvointi. Tietoa tarvitaan muun muassa luonnonvesien virkistyskäytön yksilölle tuottamasta hyvinvointikokemuksesta. Vesistö on ihmisille virkistyksen lähde, joka yhdessä ympäröivän valuma-alueensa kanssa tuottaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tietoisuus oman alueen vesistöistä, niiden tilasta ja vaikuttamismahdollisuuksista lisää hyvinvoinnin ja mielihyvän lisäksi vesistöjen arvostusta. Artikkelit käsittelevät aineellisia ja aineettomia hyötyjä rajavesistöissä, vapaa-ajankalastusta subjektiivisen hyvinvoinnin lähteenä, uimavesien terveysriskien arviointia uusin työkaluin, valumavesien hygieenisen laadun parantamiseen tähtääviä ratkaisuja vesivälitteisten epidemioiden torjunnassa, sekä kansalaisten ja tiedotusvälineiden mielenkiintoa ja huolta järvien sinilevätilanteesta. Vesien ihmisille tuottamaan hyvinvointiin kohdistuu myös uhkia. Aivan yhtä tärkeää on se, että vesiin kohdistuvat riskit tunnetaan, ja niihin osataan varautua ja reagoida asianmukaisesti. Tämän edellytyksenä on kuitenkin vesiekosysteemin hyvinvointi, mihin me kukin voimme omalla panoksellamme vaikuttaa – joko kansalaisina, tutkijoina tai viranomaisina. S uomalaiset viettävät ympärivuotisesti aikaa vesistöjen äärellä retkeillen, uiden, kalastaen, veneillen ja mökkeillen – ja vesiluontoa tarkkaillen. Myös reilut 90 prosenttia uimarantojemme vesistä on erinomaisessa tai hyvässä uimavesiluokassa. Teemanumeron viisi artikkelia tarkastelevat etenkin järvija jokivesien merkitystä ihmisten hyvinvoinnille – kukin omasta tulokulmasta ja eri tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. On osoitettu, että jo lyhytaikainen oleskelu luonnossa tuottaa ihmiselle hyvinvointia. Näistä hyvin ajankohtainen on ilmastonmuutos, joka voi monella tavalla muuttaa vesiekosysteemejä ja vähentää niiden tuottamaa hyvinvointia esimerkiksi lisääntyvien tulvien, kuivuuden, vesiepidemioiden, levähaittojen tai vieraslajien leviämisen kautta. Suomen järvien pinta-alasta 87 prosenttia on arvioitu olevan erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa vuosien 2012–2017 seuranta-aineiston perusteella. Oma lukunsa ovat lomakaudet, jolloin monet suomalaiset suuntaavat vesistöjen äärelle pidemmäksi ajaksi virkistäytymään. Monelle meistä lähellä tai vähän kauempanakin sijaitseva järvi, lampi, virtavesi tai merenranta on tärkeä henkireikä arjen kiireen keskellä. Vaikutus on kuitenkin vahvasti sidoksissa ympäristön tilaan. Vesien hyvä tila luo perustan hyvinvointihyödyille
Jäteveden mukana uimaveteen voi päätyä suolistoperäisiä taudinaiheuttajia. uimavesiopas on käytännöllinen ja kaikille avoin työkalu riskien arviointiin ja hallintaan paikallisille terveysviranomaisille, vedenpuhdistuslaitoksille ja veden käyttäjille. TuoMiSTo dos. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen tilapäiset, rankkasateiden aiheuttamat ohijuoksutukset, jätevesiverkoston putkirikot ja kiinteistöjen vuotavat jätevesijärjestelmät voivat pilata uimaveden hygieenisen laadun. lisääntyneen sademäärän ja lämpötilan nousun takia. lT, tutkimusjohtaja, kausal oy johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jouni.tuomisto@thl.fi ari kauPPinen FT, erikoistutkija, ruokavirasto ari.kauppinen@ruokavirasto.fi annaMaria HokaJärvi FM, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos anna-maria.hokajarvi@thl.fi TarJa PiTkänen apulaisprof. Hankkeen aikana päivitettiin ”Uimavesiopas”, vesihuollon toimijoille, viranomaisille ja kansalaisille tarkoitettu vapaan lähdekoodin verkkopohjainen uimaveden riskinarviointityökalu (http://fi.opasnet.org/fi/Uimavesiopas). Ilmastonmuutos voi osaltaan vaikuttaa pintaveden laatuun mm. Uimaveden saastumisen syitä (THL 2021). (toinen kausi), dos. Kuva 1. Valumaalueelta luonnonilmiöiden seurauksena tai ihmisen kautta, ihmisistä tai ihmisten toiminnasta peräisin olevat veteen päätyvät taudinaiheuttajamikrobit aiheuttavat terveysriskejä virkistyskäyttäjille. Norovirukset ovat yleisin uimavesiepidemioiden aiheuttaja Suomessa (THL 2021). Jouni T. Hankkeessa tehdyn kartoituksen mukaan taudinaiheuttajamikrobeja löytyi tutkimuskohteina olleilta kahdelta eteläsuomalaiselta uimarannalta (Ruponen ym. 5 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 5 4.10.2021 15.32.06. 2021). uimaveden riskinarviointityökaluja voidaan käyttää arvioitaessa taudinaiheuttajamikrobien aiheuttamia terveysriskejä luonnonvesissä. Päivi Meriläinen FT, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos paivi.merilainen@thl.fi kirjoittaja toimii erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Ympäristöepidemiologian tiimissä. Uimaveden riskinarviointia ja hygieniariskejä on tutkittu Kanta-Hämeessä EAKR:n ja Hämeen Liiton rahoittamassa hankkeessa ”Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi”. FT, johtava asiantuntija, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarja.pitkanen@thl.fi Uimavesien riskinarviointi – työkalu terveysriskien arvioimiseen uimavesi voi saastua monista eri syistä. Yhdyskuntajätevedet ovat merkittävin terveysriskien aiheuttaja uimavesissä. H yvälaatuinenkin uimavesi voi saastua monesta eri syystä (Kuva 1 ). erityisesti jätevesivuodot (pistekuormitus), mutta myös eläinperäinen hajakuormitus voivat uimavesiin päästessään aiheuttaa uimareille infektioita
Työkalun laskennallinen malli on probabilistinen eli se huomioi lähtötietojen epävarmuudet. Pintavedet ovat alttiita mikrobikontaminaatiolle, mikä aiheuttaa terveys riskin virkistysveden käyttäjille, kuten uimareille. 2017). Uimavesien hygieniariskit Luonnonvesissä uiminen on omiaan edistämään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on kehitetty uimavesien terveysriskien arviointiin avoin riskinarviointityökalu, Uimavesiopas (Kuva 2 ), joka pohjautuu toiminnallisuuksiltaan talousveden riskinarviointityökaluun Vesiopas (http://fi.opasnet. Uimavesioppaan aloitussivu, jolle käyttäjä syöttää uimaveden lähtötiedot. Yleisimmät terveyshaitat ovat esimerkiksi pahoinvointia, kuumetta ja vatsaoireita. 2019). Erityisesti lapset ovat alttiita sairastumiselle, sillä he nielevät vettä suhteessa enemmän aikuisiin verrattuna, ja näin ollen altistuvat usein suuremmalle määrälle taudinaiheutta jamikrobeja (THL 2021). Epidemiat leviävät uimarannoilla erityisesti lämpimällä kesäkelillä, jolloin ihmiset hakeutuvat uimarannoille ja viihtyvät vedessä kauan (Kauppinen ym. Yleisten uimarantojen uimaveden laatua valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset sosiaalija terveysministeriön (STM) asetusten mukaisesti (STM 2008). 6 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 6 4.10.2021 15.32.08. org/fi/Vesiopas). Terveydensuojeluviranomaiset mittaavat valvontaohjelmien piiriin kuuluvilla yleisillä uimarannoilla uimakauden aikana säännöllisesti Escherichia coli -bakteerin ja suolistoperäisten enterokokkien lukumääriä, jotka ilmentävät uimaveden ulosteperäisen saastumisen määrää. Kuva 2. Valvira ohjaa kuntien terveydensuojeluviranomaisia uimaveden valvonnassa (Valvira 2021). [http://fi.opasnet.org/fi/uimavesiopas]. Uimavesiopas – terveysriskinarviointiin verkkotyökalu Riskinarvioinnissa selvitetään, aiheuttaako terveydelle haitallinen tekijä todetulla altistumistasolla todellisen terveysriskin, millainen ja kuinka suuri terveysriski on, ja mitä sen hallitsemiseksi tulisi tehdä. Uimavesivälitteinen infektioepidemia voi kuitenkin syntyä, jos uimarit nielevät ulosteella saastunutta vettä tai jos taudinaiheuttajamikrobeja päätyy likaisten käsien kautta suuhun esimerkiksi likaisten WC-tilojen ja huonon käsihygienian takia. Tämä johtaa pintavaluntojen lisääntymiseen, yhä useammin ylivuototilanteisiin jätevedenpuhdistamoilla ja muutoksiin suolistoperäisten taudinaiheuttajamikrobien säilymiseen tartuntakykyisenä vesiympäristöissä (Meriläinen ym. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolestaan auttaa kuntien terveydensuojeluviranomaisia mahdollisten uimavesiepidemioiden selvittämisessä
Noroviruksen infektion aiheuttava annos on pieni, jopa alle 18 viruspartikkelia (Hall 2012), mistä johtuen jo pieni määrä viruspartikkeleita riittää aiheuttamaan vatsataudin. Lisäksi alttius sairauksille ja niiden vakavuus muuttuu iän myötä (Teunis ym. Uimavesiepidemiat ovat Nykytilanne Ilmastonmuutoksen vaikutus Puhdas Jätevesikontaminaatio Lisääntynyt sateisuus Rankkasateen jälkeinen jäteveden ylivuoto Noroviruksen määrä vedessä (GC/l) (min, keskiarvo, max) 0, 0, 10, 22, 70 12, 26, 84 20, 44, 140 Sairastuneiden lukumäärä/100 uimaria/vrk (min, keskiarvo, max) 0, 0, 7, 12, 22 8, 17, 25 11, 15, 27 Taulukko 1. Esimerkki Uimavesioppaan tuloskuvaajista. Jätevesiskenaariossa käytettiin sellaisia noroviruksen määriä (10–70 GC/l), joita esiintyi luonnonvesissä epäillyn jätevesikontaminaation yhteydessä. GC=genomikopio. Kuva 3. infektion todennäköisyytenä ja sairaustapausten lukumääränä (Kuva 3 ). Uimavesiopas ottaa huomioon uimisen aikana niellyn veden määrän sekä rannalla kävijöiden lukumäärän ja ikäjakauman. Niellyn veden kokonaismäärä uintitapahtumaa kohden lasketaan kertomalla nielty veden määrä altistusajalla, eli vedessä vietetyllä ajanjaksolla. GC=genomikopio. Keskimääräinen sairastuneiden lukumäärä/vrk eri ikäryhmille uimarannalla, jolla on 100 uimaria päivässä (norovirusmäärä uimavedessä 22 GC/l). 2018), joten sairastapaukset lasketaan kullekin ikäryhmälle erikseen. Jätevesikontaminaatioskenaariossa, joka perustuu mitattuihin norovirusmääriin, keskimääräinen päivittäinen sairastapausten määrä per sataa käyttäjää kohti vaihteli välillä 7 ja 22 sairastapausta (Taulukko 1 ). Terveysriskinarvioinnilla ennakointiin Hyvälaatuinenkin uimavesi voi saastua ja sen vuoksi uimarantojen vedenlaadun säännöllinen seuranta on tärkeää hygieniariskien minimoimiseksi. Ilmastonmuutosskenaariossa noroviruksen aiheuttamien päivittäinen vatsatautitapausten enimmäismäärä per sataa uimaria kohti oli 27. Uimavesioppaan lähtötiedot (noroviruksen määrä vedessä (GC/l; ylärivi) ja Uimavesioppaan tulos: sairastuneiden lukumäärä/100 uimaria/vuorokausi (min=minimi, keskiarvo, max=maksimi; alarivi). Normaalitilannetta kuvaavassa skenaariossa pintaveteen ei kohdistunut jätevesikuormitusta, eikä uimavedestä ollut havaittavissa norovirusta. Mallin tulokset ilmaistaan mm. Rankkasateen jälkeisessä jäteveden ylivuodossa norovirusmäärät nousivat 100 prosenttia jätevesikontaminaatioskenaarioon nähden kuvaten rankkasateen aiheuttamaa jäteveden ylivuototilannetta puhdistamolla. Ilmastonmuutosta kuvaavia skenaariota olivat ”lisääntynyt sateisuus” sekä ”rankkasateen jälkeinen jäteveden ylivuoto”. Tulos havainnollistaa sitä, että uimarantojen valvonnassa on huomioitava mahdolliset kontaminaatiolähteet, sääolosuhteet ja niiden aiheuttamat hygieniariskit. Lisääntyneessä sateisuudessa jäteveden norovirusmäärät nousivat 20 prosenttia verrattuna pelkkään jätevesikontaminaatioon kuvaten sateisuuden aiheuttaman lisääntyneen valunnan myötä kasvanutta kuormitusta (Taulukko 1 ). Ikäjakauma huomioidaan, koska eri-ikäiset ihmiset nielevät erilaiset määrät vettä ja viettävät keskimäärin eri aikoja vedessä (DeFlorio-Barker ym. 2021) (Taulukko 1 ). Työkalun esittelyyn käytettiin uimavesiepidemian esimerkkitapauksesta kerättyjä tuloksia (Meriläinen ym. 7 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 7 4.10.2021 15.32.08. 2018). Skenaariot ”puhdas” ja ”jätevesikontaminaatio” kuvaavat vesistöjen nykytilannetta
Renlundin säätiö julistaa haettavaksi projektirahoitusta yhteensä n. Säätiö voi rahoittaa julkaisutoimintaa sekä tieteellisiä jatkotutkintotöitä, joiden aihepiiri liittyy säätiön tavoitteisiin. Säätiö tukee taloudellisesti käyttökelpoisten maan kamaran raakaaine ja vesivarojen etsintää, tutkimusta ja teknistaloudellisia selvityksiä. 2012). Uimaveden kvantitatiivisen mikrobiologisen riskinarvioinnin kehikko (muokattu Meriläinen ym. VT2105.indd 8 4.10.2021 15.32.08. Säätiö tukee mineralogian ja geologian alojen teknisiä innovaatioita sekä geologisesti suuntautuneita ympäristöhankkeita (ei kongressimatkoja eikä puhtaita laitehankintoja). Säätiö on valmis harkitsemaan myös monivuotista panostusta uuden malminetsintäidean testaamiseksi, mineraalivarojen kestävän käytön tai siihen liittyvän kiertotalouden edistä miseksi. onneksi harvinaisia ja riskinarviointi mahdollistaa riskitilanteiden ja muuttuvien olosuhteiden ennakoinnin, pienentäen riskin todennäköisyyttä entisestään. 2015; Federigi ym. Kvantitatiivista mikrobiologista riskinarviointia eli QMRA-menetelmää (Quantitative Microbial Risk Assessment; Meriläinen ym. Monet QMRA-työkalut ovat helposti saatavilla on-line versioina (Schijven ym. Renlundin säätiö, apurahoja geologisiin ja ympäristöprojekteihin vuodelle 2022 V uonna 1915 perustettu K.H. 2012) on käytetty myös uimavesien suolistoperäisten taudinaiheuttajamikrobien terveysvaikutuksien arvioinnissa (Ashbolt ym. 2012). Lisätietoja antaa: Professori Veli-Pekka Salonen, veli-pekka.salonen@khrenlund.fi. 900 000 euroa. Kuva 4. 2020) tai jopa mobiilisovelluksina, mutta useimmat työkaluista eivät ole suoraan tarkoitettu virkistysvesien riskinarviointiin. Rahoitushakemukset lähetetään sähköisesti säätiön kotisivun www.khrenlund.fi kautta 30.11.2021 mennessä. QMRA-menetelmä voi tuottaa tärkeää lisätietoa suurille 8 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi K.H.Renlundin säätiö 1/2 K.H. 2010). Uimaveden QMRA noudattaa perinteisen QMRAmenetelmän kehikkoa (Kuva 4 , Meriläinen ym
Kirjallisuus Ashbolt N.J, Schoen M.E, Soller J.A, Roser D.J. Vesitalous 5/2021. 44, 4692–4703. Ilmastonmuutos vaikuttaa pintavesien laatuun. Health effects of norovirus contamination for recreational water users – online QMRA tool to assess impacts of climate change. Kauppinen A, Al-Hello H, Zacheus O, Kilponen J, Maunula L, Huusko S, Lappalainen M, Miettinen I, Blomqvist S & Rimhanen-Finne R. Mar. QMRAcatch: Microbial Quality Simulation of Water Resources including Infection Risk Assessment. 9 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 9 4.10.2021 15.32.08. Child environmental exposures to water and sand at the beach: Findings from studies of over 68,000 subjects at 12 beaches. STM 2008. 2010. Suomen Ilmastopaneeli raportti 9/2019. Suullinen posteriesitys IWA Digital World Water Congress 24.5.2021-5.6.2021. 2020. Hall AJ. 2021. Vesitalous 3/2012. Teunis PFM, Moe CL, Liu P, Miller SE, Lindesmith L, Baric RS, Le Pendu J, Calderon RL. Juomaveden terveysriskit Kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi (QMRA) Suomessa. 2020). https://iwa-network.org/wp-content/ uploads/2021/05/IWA_Digital_Congress_programme_FINAL.pdf. 157, 111318. Pollut. Predicting pathogen risks to aid beach management: The real value of quantitative microbial risk assessment (QMRA). Ilmastonmuutos ja vesihuolto. Valumavesien hygieenisen laadun parantamiseen liittyvät ratkaisut. Norwalk Virus: How Infectious is It. & Yli-Tuomi T. Uimavesiepidemiat. Bull. J Environ Qual. 2018. J Expo Sci Environ Epidemiol 28: 93–100. Pintavesiä käytetään myös juomaveden raakavetenä ja puhdistusprosessit valitaan raakaveden laatu huomioiden. Noroviruses: The Perfect Human Pathogens. Federigi I, Bonadonna L, Bonanno Ferraro G, Briancesco R, Cioni L, Coccia A.M, Della Libera S, Ferretti E, Gramaccioni L, Iaconelli M, ym. Uimavesiopas tarjoaa myös yksinkertaisen ja visuaalisen tavan ymmärtää taudinaiheuttajamikrobien terveysvaikutuksia pintavesien virkistyskäytössä. Uimavesi. THL 2021. Valvira 2021. Water Res. Ruponen J, Tulonen T, Hokajärvi A-M, Pitkänen T, Mattila H, Saastamoinen M, Meriläinen P & Rytkönen A. 2021. Sosiaalija terveysministeriön asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Siksi vesihuollon toimijoiden, viranomaisten ja kansalaisten on kyettävä arvioimaan ilmastoriskit sopeutuaksemme tuleviin haasteisiin ja varmistamaan ihmisten terveys ja hyvinvointi nykyisissä ja tulevissa skenaarioissa. 44, 1491-502. Uimaveden QMRA voisi jatkossa olla hyödyllinen lisä uintialueiden luokittelun parantamiseksi sekä perustana paikkakohtaisia terveysriskien hallintatoimia kehitettäessä myös Suomessa. Valvira ohjaa kuntien terveydensuojeluviranomaisia uimaveden valvonnassa. Meriläinen P, Lanki T, Miettinen I, Hokajärvi A-M, Simola A, Tiittanen P. 2015. DeFlorio-Barker S, Arnold B, Sams E, Dufour AP, Colford JM, Weisberf SB, Schiff KC, Wade, TJ. https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/uimavesivalitteiset-epidemiat. 2017. Schijven J, Derx J, de Roda Husman AM, Blaschke AP, Farnleitner AH. Puhtaat pintavedet tarjoavat virkistysarvoa ja hyvinvointia paikalliselle väestölle ja ovat myös matkailuvaltti. Meriläinen P, Kauppinen A, Tuomisto M & Tuomisto JT. 2019. Euro Surveillance 22: pii=30470. Journal of Medical Virology 80:1468-1476. Avoimet riskinarviointimallit, kuten Vesiopas ja Uimavesiopas, ovat niin viranomaisille kuin kansalaisillekin suunnattuja tehokkaita ennakoivia työkaluja arvioitaessa saastumisskenaarioiden, kuten rankkasateiden, merkitystä uimarannan terveysriskeihin. https://www.finlex.fi/fi/ laki/alkup/2008/20080177. Quantitative Microbial Risk Assessment as support for bathing waters profiling. 2012. 2008. Increase in outbreaks of gastroenteritis linked to bathing water in Finland in summer 2014. Meriläinen P, Pitkänen T, Miettinen IT. The Journal of Infectious Diseases 205 (11): 1622–1624. yleisille uimarannoille tehtävien uimavesiprofiilien valmisteluun, josta on keskusteltu myös EU:n uimavesidirektiivin tarkistuksen 2020/2021 yhteydessä (Federidi ym. 2012
Sinilevätilanteesta järvillä on soitettu ahkerasti Vuosien 2008 ja 2021 välillä asiantuntijat ovat vastanneet 1 443 leväpuheluun. Selvitimme asiaa tarkemmin analysoimalla neljäntoista vuoden aineiston puheluista, jotka on soitettu SYKEn koordinoiman valtakunnallisen sinileväseurannan asiantuntijoille. Pari viimeistä lämmintä kesää ovat herättäneet myös huolen siitä, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan sinilevien esiintymiseen. Marko Järvinen FT, dos., ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus marko.jarvinen@syke.fi kirjoittaja on humusjärvien kasviplanktonin säätelystä väitellyt hydrobiologi, joka koordinoi valtakunnallista sinileväseurantaa vuosina 2010-2019. Kansalaisilta, toimittajilta ja muualta soitettujen puhelujen sisältö on tallennettu sähköisesti vuodesta 2008 alkaen, vain vuoden 2011 tiedot puuttuvat. Monet kysymykset liittyvät hyvinvointiin, etenkin vedenkäyttöön sekä lapsiin ja lemmikkieläimiin kohdistuviin terveysriskeihin kukintatilanteessa. Loput puheluista ovat koskeneet Itämeren ja sen rannikkoalueiden sinilevätilannetta. Tilanteesta tiedottaminen ja kansalaisten tietoisuus sinileväkukintojen riskeistä on lisääntynyt kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Sinilevien runsas esiintymä järvessä herättää kysymyksiä ja huolta vesistön tilasta ja tilan heikkenemisestä. Muut makeaa vettä koskeneet yhteydenotot ovat käsitelleet luonnollisia tai rakennettuja lampia (11 kpl), jokia (7 kpl) tai pohjavettä (4 kpl). Kansalaiset, media ja sinilevät – leväpuhelimeen tulleet kysymykset 2008–2021 kriSTiina vuorio FT, dos., erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus kristiina.vuorio@syke.fi kirjoittaja on järvien kasviplanktonista ja ravintoverkkojen rakenteesta väitellyt ekologi, joka on koordinoinut valtakunnallista sinileväseurantaa kesästä 2020 alkaen. Puheluista on kirjattu ajankohta, vastauksen antanut asiantuntija, soittaja (kansalainen, media, viranomainen), vesistön tai vesistöalueen nimi, esitetty asia/ kysymys ja annettu vastaus lyhyesti. Mikä sinilevissä ja levien massaesiintymissä puhuttaa. Aiempien vuosien (1998-2007) tiedot on kerätty paperilomakkeilla. 2012), jossa viikoittain tiedotetaan kesäkuusta syyskuuhun sinilevän esiintymisestä. Järvi-meriwikissä on myös koottuna ympäristö-, elintarviketurvallisuusja terveysviranomaisten ohjeistuksia ja tietoiskuja sinilevistä, levien tunnistamisesta ja mahdollisista riskeistä. Sinilevätilanne ja muut vesien luonnonilmiöt kiinnostavat suomalaisia. Lisäksi käytämme leväseurannan metatietoa vuosien 1998-2006 aikana saapuneiden puhelujen kokonaismäärästä (SYKE, julkaisematon). Asiantuntijahavaintojen lisäksi kuka tahansa voi tallentaa palveluihin havaintonsa sinilevien esiintymisestä ja runsaudesta sisävesissä tai Suomen merialueilla. Vuodesta 2011 alkaen seurannan havainnot on kirjattu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämässä järvi-meriwiki -palvelussa (https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu), ja vuodesta 2021 alkaen niitä on voinut myös tallentaa vesi.fi -sivuston kautta (https://www.vesi.fi/sinilevatilanne/). 2020). Sitä on lisännyt muun muassa vuodesta 1998 toiminut viranomaisten ja yhteistyökumppanien toteuttama valtakunnallinen sinileväseuranta (Rapala ym. S inilevien eli sinibakteerien massaesiintymät ovat tyypillisiä kesäaikaan monessa suomalaisessa rehevämmässä järvessä (Vuorio ym. 10 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 10 4.10.2021 15.32.08. Soitoista 863 on koskenut sisävesiä ja niistä 97 % järvien sinilevätilannetta. Tilanteessa mietityttää usein veden käyttö ja käyttöön liittyvät riskit. kolmentoista vuoden aikana sinileväseurannan asiantuntijoille soitetut puhelut osoittavat, että sinilevät, leväkukinnat ja niiden aiheuttamat haitat järvissä kiinnostavat ja huolestuttavat kansalaisia ja tiedotusvälineitä. Artikkelissa tarkastelemme puheluja, jotka koskevat levätilannetta sisävesillä vuosina 2008-2021
20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pu he lu je n m ää rä (k pl ) huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1. Leväpuhelujen osuus (%) niiden kokonaismäärästä kesä(vihreä), heinä(sininen) ja elokuussa (oranssi) vuosina 2008-2021 suhteessa ko. Soittoja on tullut eniten tarkastelujakson alussa vuosina 2008 ja 2009, yli 100 per vuosi (Kuva 1 ). (Vuoden 2011 tiedot puuttuvat). Tulkintaa tukee sinileväseurannan metatieto vuosilta 1998-2006. Tuolloin puheluja on saapunut 201-675 vuodessa (keskiarvo 373 kpl/vuosi, n=9, 1998-2004), mikä on selvästi enemmän kuin viime vuosikymmenellä järvi-meriwiki ollessa käytössä (vrt. Artikkelissa käsittelemme erityisesti puheluja, joissa teemana on ollut sinilevien aiheuttama huoli hyvinvoinnista ja terveysriskeistä. Lineaarinen korrelaatio: r=0,26 (n=39). Sisävesien sinilevätilannetta koskevien puhelujen määrä (kpl) huhti-lokakuussa 2008-2021. Järvi-meriwiki palvelu alkoi vuonna 2011, mikä on auttanut levähavaintojen keruuta ja tiedottamista. Infolaatikko sivu 13). Valtaosa puheluista (86-100 %) on soitettu kesä-elokuussa ja etenkin kesälomasesongin aikaan heinäkuussa (19-70 %, mediaani 53 %; n=13). Monissa puheluissa on kuitenkin keskusteltu useammasta aiheesta. Kesäja elokuussa soitettujen puhelujen osuus kokonaismäärästä on ollut 7-30 % per vuosi. Toisaalta elokuussa puheluja tulee yleensä selvästi vähemmän kuin heinäkuussa, vaikka sinilevätilanne on ollut usein intensiteetiltään samalla tasolla (yli 15 % seurattavista järvistä on havaittu sinilevää; Kuva 2 ). Soittoja on ollut kesäkuussa usein vähemmän niinä vuosina, jolloin sinilevää on havaittu vähän. Kuva 1 ). Järvimeriwikin käyttöönotto voi selittää myös osin sen, että puhelumäärät ovat pysyneet 2010-luvulta alkaen pienempinä. Lisäksi on kirjattu yksi puhelu huhtikuulta ja lokakuulta. Poikkeuksena ovat vuodet 2013 ja 2020, jolloin kesäkuussa on soitettu 51-54 % kesän leväpuheluista, sekä vuosi 2012, jolloin 63 % puheluista tuli elokuussa (Kuva 1 ). 10 20 30 40 50 60 70 80 10 20 30 Le vä pu he lu t (% ) Sinilevätilanne (%) Kuva 2. Toukokuussa soittoja on tullut vähän, alle viisi vuodessa. Kesälomakauden tilanne kiinnostaa kansalaisia ja tiedotusvälineitä Sisävesiä koskevien leväpuhelujen määrä on vaihdellut 16-85 välillä per kesä (keskiarvo 66 puhelua vuodessa; n=13; vuodet 2008-2021). Tarkastelua varten luokittelimme sisävesien sinilevätilannetta koskeneet puhelut niiden pääasiallisen sisällön perusteella kymmeneen aihealueeseen (ks. 11 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 11 4.10.2021 15.32.09. Kyseisenä ajanjaksona vastaanotettiin 3359 puhelua (sisävesien ja Itämeren puhelujen kokonaismäärä, tieto sisävesiä koskevien puhelujen osuudesta puuttuu). Tyypillisesti tiedotusvälineiden yhteydenotot ovat alkaneet lisääntyä juhannusviikolla. kuukauden sinilevätilanteeseen (suurin %-osuus leväseurannan havaintopaikoista, joilla oli havaittu sinilevää). Ajankohdan sinilevätilanne selittää osin saapuneiden leväpuhelujen määrää, joskin lineaarinen riippuvuussuhde on heikko (r=0,26, n=39; Kuva 2 )
50 100 150 200 250 300 350 Pu he lu je n m ää rä (k pl ) kansalainen media viranomainen SUOMEN VESIYHDISTYS RY Water Association Finland v es i y h di st y ks e n v es ih uolto jaoston kokous Vesihuoltojaosto kokoontuu 17.11. Monessa puhelussa asia on huolestuttanut erityisesti pikkulasten ja koirien terveyden kannalta. klo 15 alkaen keskustakirjasto Oodin ryhmätyötilassa. Varsinkin kuluneena lämpimänä kesänä 2021 ilmaston lämpeneminen on herättänyt kysymyksen, voiko ilmastonmuutos lisätä tai voimistaa sinileväkukintoja (Kuva 3 ). Toimittajia on kiinnostanut erityisesti valtakunnallinen tai alueellinen ajankohtainen levätilanne (248 puhelua) ja siihen liittyen asiantuntijoiden haastattelumahdollisuudet tai tiedotteen julkaisuajankohta (43 kpl, kategoria: Tiedotus; Kuva 3 ja Infolaatikko ). Ilmoittautumiset puheenjohtajalle (Tiia Lampola, tiia.lampola@riihimaki.fi). Kansalaisten yhteydenoton takana on ollut lähes aina oman vesistön sinilevätilanne ja huoli siitä. a j a n ko h ta i s ta v e s i y h d i s t y k s e ltä 12 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 12 4.10.2021 15.32.09. Toiseksi eniten yhteydenottoja on tullut tiedotusvälineiltä (43 %; sanoma-, iltapäivä-, nettija viikkolehdet, radioja tv-toimittajat). Viranomaiset ELY-keskuksista, kunnista ja ministeriöstä tai yritykset ovat kysyneet harvemmin tietoa tai tarkennuksia levätilanteesta (3 %). Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä. Infolaatikko kuvaa yksityiskohtaisemmin aihealueiden (kategoriat) sisällöt. Toimittajat ovat tiedustelleet samasta aihealueesta pääasiassa yleisluontoisesti. Kansalaiset ovat kysyneet puheluissaan eniten (37 %) sinilevän tai leväkukinnan mahdollisista haittavaikutuksista, riskeistä ja varotoimenpiteistä (kategoria: Huoli/Riskit). He ovat halunneet tietoa, miten kyseisessä vesistössä esiintyvä runsas sinilevä vaikuttaa vedenkäyttöön kuten uimiseen, peseytymiseen tai käyttöön ravintokasvien kasteluvetenä tai löylyvetenä. Eri asiat kiinnostavat kansalaista ja mediaa Kansalaiset ovat olleet aktiivisin soittajaryhmä sinileväseurannan asiantuntijoille (54 % puheluista). Myös kansalaisia on kiinnostanut ajankohtainen levätilanne, mutta siinä pääasiassa oman lähitai mökkijärven tai uimarannan tilanne. Kansalaiset ovat ilmoittaneet levähavaintoja SYKEn asiantuntijoille ja usein myös pyytäneet tunnistusapua tai varmistusta sinilevien esiintymisestä, ja mahdollisuutta lähettää vesinäyte mikroskopoitavaksi (kategoria: Havainto/Tunnistus; Kuva 3 ). Kansalaisia on kiinnostanut myös jonkin verran sinilevien ekologia ja levien massaesiintymiä selittävät tekijät sekä ilmastonmuutoksen ja sääolojen vaikutukset (kategoria: Ekologia). Sisävesiä koskevien leväpuhelujen määrä (kpl) aihealueittain vuosina 2008-2021. Myös sinileväkukinnat ja muut luonnonilmiöt kuten veden värjäytyminen, vaahtoaminen ja erilaiset pintakalvon esiintymät, ovat herättäneet kansalaisissa kiinnostusta (kategoria: Kukinta/ Ilmiöt). Asiantuntijoille on tullut puheluja myös tilanteista, missä leväpitoista vettä on nielty, tai uimarilla tai rannalla kahlanneella lapsella tai koiralla on ilmennyt oireita, jotka saatKuva 3
Johtopäätökset Valtakunnallisen levätiedotuksen 13 vuoden aikana kansalaisilta ja tiedotusvälineiltä tulleet puhelut osoittavat, että sisävesien tila sekä mahdollinen riski oman lähivesistön tilan heikkenemisestä ja runsaista sinileväesiintymistä huolettavat kansalaisia ja ne myös kiinnostavat tiedotusvälineitä. • Järvien tila/Toimet:PuhelussaonhaluttupääsääntöisestitietoaSuomenjärvientilastajatilaan vaikuttavistatekijöistätaimillämenetelmällätaimitentoimimallavoikunnostaaomaavesistöäjaestää sinilevienmassaesiintymiä.Soittajaonkysynytesimerkiksijulkisuudessamainostetunmenetelmän soveltuvuudestakuormituksenvähentämiseentailevänpoistoon. • Tiedotus: Puhelussaonhaluttutietää,mistäuusinvaltakunnallinenlevätiedoteonlöydettävissäja/tai voisikotiedotteensaadaetukäteen(etenkinmedia).LisäksiSYKEnasiantuntijoidenhaastattelupyynnöt. Puhelujen aiheet linkittyvät muun muassa järvien virkistyskäytön, terveysriskin, mökkeilyn sekä rantakiinteistöjen arvon kautta moneen hyvinvoinnin osatekijään, joita ovat terveys, materiaalinen Tarkastelua varten valtakunnallisen levätiedotuksen sisävesiä koskevat yhteydenotot vuosilta 2008-2021 on luokiteltu seuraaviin aihealueisiin (kategoriat). • Kukinta/Ilmiöt: Puhelussaonkysyttyensisijaisestisitä,mitkätekijätselittävätsinilevienmassaesiintymiä. Joissain puheluissa on haluttu tietää, miten voi välttää siirtämästä sinilevää vesistöstä toiseen tai miten sinilevän runsaampi esiintyminen järvessä vaikuttaa mökin arvoon tai voiko vuokramökin hinnasta reklamoida sinilevätilanteeseen vedoten. Kysymyksiäonesitettyerityisestisääolojenvaikutuksesta,muttamyösvaluma-alueenkuormituksesta. Osapuheluistaonkoskenutvesistössähavaittuailmiötä,kutenvedenharmaatapintakalvoa,vaahtoamista taierivärisiälevienmassaesiintymiä. • Seuranta: Soittajaonhalunnutpääasiassatietääsinileväseurannantoteutuksestajaedustavuudestatai eriviranomaistenseurannoista,ml.uimarantojensinileväseurannat. • Muu: Yksittäisiäsoittojasinileväaiheenulkopuoleltamm.vedenlämpötiloista,limalevästä,rakennusten seinienleväkasvustoistajajuomavedestä. In fo la at ik ko 13 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 13 4.10.2021 15.32.09. • Levätilanne: Puhelussaontiedusteltupääasiassasenhetkistäsinilevätilannettavaltakunnallisellatai alueellisellatasollataiyksittäisessäjärvessätaisenosassa.Lisäksiontiedusteltu,mitenlevätilanne suhteutuuaiempiinvuosiinjapyydettyarviotasenkehittymistä.Säännöllisestiontullutpuheluja,joissa soittajaonkysynytennakoivastitietynmökkijärventaiuimarannanlevätilanteestaennensinnemenoa. • Huoli/Riskit: Puhelussaonkysyttyensisijaisestitietoasinileväntailevätilanteenmyrkyllisyydestä, muistaterveysriskeistäsekävaikutuksistahyvinvoinnillejavedenkäytölle.Osasoittajistaon halunnutkeskustellaasiantuntijankanssa(’rauhoittelu’).Osavedenkäyttöönliittyvistäkysymyksistä onkoskenutkukintatilanteessavedenpuhdistamistajuomavedeksi,vedenottoa,myrkyllisyyden testaustataikalanhyötykäyttöä.Asiantuntijatovatohjanneetkeskusteluttarvittaessaterveys-tai elintarviketurvallisuusviranomaisille. taisivat johtua sinilevästä. Sinilevämyrkyt, vapautuneiden myrkkyjen säilyminen vedessä, varoajan kesto kukinnan päätyttyä sekä myrkkytestit ja niiden luotettavuus ovat nousseet esille soitoissa. Näissä tapauksissa on ohjattu soittamaan lääkäriin ja/tai myrkytystietokeskukseen. • Kritiikki: Soittajaonantanutkriittistäpalautettasinileväseurannantoteutuksestataikyseenalaistanutsen luotettavuuttataiyksittäisiähavaintoja.Palautettaonannettumyössiitä,ettäjärvi-meriwikissäilmoitettu levätietooneronnutomistahavainnoista. • Ekologia: Puhelussaonensisijaisestihaluttulisätietoasinilevienesiintymiseenjärvissävaikuttavista tekijöistä,sinilevälajienekologiastajaroolistavesiekosysteemissäsekäkukintojenkestosta.Osassa soittojaonihmetelty,miksisinilevääesiintyytaisepuuttuujärveltä,vaikka’olosuhteet’ovatvaikuttaneet levänkasvullesuotuisilta/epäsuotuisilta.Myöslevälajienhaitallisuudestaonvoitukysyä. • Havainto/Tunnistus: Puhelussaonensisijaisestiilmoitettulevähavaintotai-tilanne.Soittajaonkuvannut levärunsauttajauseinlähettänytvalokuvia.Asiantuntijatovatvarmistaneethavaintoajaohjeistaneet tunnistuksessa(mm.keppi-jalasitestit)jatiedontallennuksessajärvi-meriwikiin.Useinonkysytty mitentunnistaasinileväjamitensenerottaasiitepölystätairihmalevistäsekäminnetoimittaavesinäyte tunnistustavarten. Järvenlevätilanteestaonkysyttymyösmökinosto-taivuokraustilanteissa
Chorus (ed.), Current approaches to cyanotoxin risk assessment, risk management and regulations in different countries. pp. fcg.fi/vesihuolto Vesitalous_2021__53x240.indd 1 1.2.2021 9.13.19 VT2105.indd 14 4.10.2021 15.32.09. Environmental Systems Research 3:24. https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu. Kuten järvi-meriwikin esittelyssä todetaan: ”Järvi-meriwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä ja merialueista, edistää vesienja merensuojelua ja lisätä kiinnostusta lähivesistöihin yhdessä tekemällä, positiivisia asioita painottamalla ja ketään syyttämättä.” Kirjallisuus Järvi-meriwiki. Kotovirta, V., Toivanen, T., Järvinen, M., Lindholm, M. & Kallio, K. In: I. hyvinvointi ja koettu hyvinvointi tai elämänlaatu (THL 2021). Kiitokset Kiitämme SYKEn asiantuntijoita, jotka ovat osallistuneet sinileväseurannan toteutukseen ja vastanneet saapuneisiin leväpuheluihin sekä järvi-meriwikin ja vesi.fi -palveluiden kehittäjiä ja ylläpitäjiä. Haitalliset levät ja terveys. 2014. 2011. fi -palvelut tekevät mahdolliseksi kansalaisten osallistamisen leväseurantaan. 54-62. Hyvinvointi. 2012. FCG 14 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi Suunnitelmat vesihuollon koko elinkaarelle. 2020 Paha, hyvä sinilevä. Leväpuhelujen kautta kansalaiset ovat voineet keskustella asiantuntijan kanssa levätilanteeseen liittyvistä riskeistä, suhteuttaa sen vakavuutta sekä saada ohjeistusta tilanteessa toimimiseen. Vuorio K, Suikkanen S, Kankaanpää H, Järvinen M. Sinilevätilanteen seuranta ja siitä asianmukaisesti tiedottaminen auttavat kansalaisten ympäristötietoisuuden lisäämistä sekä ymmärrystä sinileväkukintojen esiintymisestä ja vaikutuksista. Finland: Guidelines for monitoring of cyanobacteria and their toxins. & Lahti, K. THL 2021. http://www.environmentalsystemsresearch.com/content/3/1/24 Rapala, J., Kilponen, J., Järvinen, M. Duodecim 127:1335-1340. ladattu 14.9.2021. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-jaterveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi. Ympäristö ja Terveys 2020;1. Federal Environment Agency (Umweltbundesamt), Germany. Participatory Surface Algal Bloom Monitoring in Finland in 2011-2013. Kankaanpää H.T. http://www.uba.de/uba-info-medien-e/4390.html. Järvi-meriwiki ja vesi
Kerroimme, että 4 % 2 % 44 % 4 % 6 % 11 % 4 % 12 % 37 % 24 % 36 % 8 % 9 % 22 % 31 % 33 % 2 % 5 % 8 % 9 % 29 % 31 % 33 % 51 % 69 % 69 % % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Muuten, miten. Maksuhalukkaiden osuus suurin lomaasukkailla Virojoella Käytimme tällaista menetelmää Suomen puolen kyselyissä. vesihiihto, moottoriurheilu) Kasteluveden otto Kalastus, ravustus, pilkkiminen Luonnon tarkkailu, maiseman katselu, rannalla oleilu Virkistyskäyttö, kuten uiminen Virojoen vesistön alue (n=329) Seleznevka Venäjä (n=300) Rakkolanjoen vesistö (n=214) Kuva 2. maksuhalukkuuskyselyiden avulla (Alberini & Kahn 2006; Mitchell & Carson 1993, Vesitalous 1/2013 Taloudellinen arvottaminen). Vesistöjen käyttö kertoo arvostuksesta Vesistöihin voi kohdistua erilaisia arvostuksia lähekkäisilläkin vesistöalueilla. 16 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 16 4.10.2021 15.32.10. Kysyimme kaikilta vastaajilta, miten he ovat käyttäneet alueen vesistöjä ranta-alueineen viimeisen kolmen vuoden aikana. Arvostuksen antaminen voi siis liittyä omaan tai perheen tulevaan käyttöön tai ylisukupolviseen koettuun hyötyyn ja kokemukseen vaikkapa vesistöjen monimuotoisuuden säilymisestä (Pearce & Turner 1990). Maksuhalukkuutta koskeva osio oli ainoastaan Suomen kyselyissä. Vakija loma-asukkaat käyttävät huomattavasti enemmän vesistöjä Virojoen kuin Rakkolanjoen vesistön alueella: enemmistö vastaajista Virojoen vaikutuspiirissä on tehnyt havaintoja, oleillut, virkistäytynyt ja/tai kalastanut alueella viimeisen kolmen vuoden aikana. Suomessa kyselytutkimus oli itsetäytettävä paperitai verkkolomake ja Venäjällä se toteutettiin haastatteluin kesäkuussa 2019. Virojoen alueen vastaajien koti tai vapaa-ajan asunto sijaitsi useimmiten vesistön rannalla tai rannan lähettyvillä (68 %) ja vesistöt liittyivät jollain tapaa heidän harrastuksiinsa (49 %). Rakkolanjoki ja sen vesistöalue jatkuu Venäjän puolella Seleznevka-nimisenä. Rakkolanjoki ja sen vesistöalue jatkuu Venäjän puolella Seleznevka-nimisenä. Pelkästään tieto siitä, että vesistön tilaa tutkitaan tai että niiden eteen suunnitellaan kauaskantoisia toimenpiteitä, voi tuottaa henkilölle mielihyvää tai turvallisuuden tunnetta. Vastaavat prosenttiosuudet Rakkolanjoen vesistön asukkaille olivat 19 % ja 29 %. Vastauksia saimme kaikkiaan 843, joista Suomesta 543 ja Venäjältä 300. Vesien arvostuksessa eroa vesistöalueilla Vesistöjen merkitystä oli mielenkiintoista selvittää kahdella vesistöalueella Kaakkois-Suomessa ja Venäjän rajamailla. Virojoen vesistöalueella asutus sijoittuu tasaisemmin vesistöjen äärelle kuin ekologiselta tilaltaan huonokuntoisemmalla Rakkolanjoella [1], jossa asutus sijaitsee pääosin kauempana vesistöistä Suomessa. Elinkeinoon liittyvä käyttö, kuten matkailu, maatalouskäyttö En käytä vesistöjä Vesilintujen metsästys Pesuja saunaveden otto Veneily (ml. Hyötyjä pintavesissä tapahtuvista muutoksista voidaan arvioida taloudellisen arvottamisen menetelmin, eli esimerkiksi ns. Venäjällä asutus ja mökit ovat keskittyneet jonkin verran enemmän Seleznevkan (=Rakkolanjoki) varrelle. Toisaalta melko suuri osa vastaajista sekä Rakkolanjoen Suomen, että Venäjän alueelta koki, etteivät vesistöalueen vesistöt liity heihin millään tavoin (44 % ja 36 %, Kuva 2 ). Menetelmän etuna on se, että sen avulla voidaan arvioida rahallisesti sekä vesistön käyttöön liittyviä että käytöstä riippumattomia arvoja. Kuvasimme kyselyssä ehdollisen arvottamisen menetelmää käyttäen kuvitteellisen tulevaisuudenkuvan paikallisesta vesienhoitoja kunnostusyhdistyksestä. Ehdollisella arvottamisella tietoa aineettomista hyödyistä Vesistöjä voi arvostaa, vaikka niitä ei käyttäisi. Tulosten mukaan vesistöjen laadulla ja sijainnilla asutukseen nähden oli merkitystä siihen, miten vakija lomaasukkaat kokevat vesistöjen liittyvän omaan elämäänsä
Kuitenkin vain seitsemän prosenttia vastaajista Suomen puolella oli ennen kyselyä tietoinen Järvija meriwikistä. Kuva 3. Kysyimme sen jälkeen, olisiko vastaaja halukas maksamaan vuotuista jäsenmaksua yhdistykselle vesistöjen paremman tilan saavuttamiseksi. Vesistön tilaan ei olla tyytyväisiä Vesistöissä tapahtuvia muutoksia oli havaittu eri määrin tutkimusalueilla. Kysyimme suomalaisilta kyselyn saaneilta heidän halukkuuttaan maksaa vuotuista jäsenmaksua, mikäli alueelle perustettaisiin paikallinen vesienhoitoja kunnostusyhdistys. 7 % 13 % 36 % 32 % 39 % 26 % 61 % 48 % 38 % Rakkolanjoen vesistön asukas (n=214) Virojoen vesistön vakiasukas (n=208) Virojoen vesistön loma-asukas (n=121) Olisitko valmis maksamaan vuotuista jäsenmaksua yhdistykselle paremman vesien tilan saavuttamiseksi. Suurempi osa Virojoen alueen (39 %) kuin Rakkolanjoen alueen (19 %) vastaajista koki, että vesistöalueen vesistöissä olisi tapahtunut muutoksia huonompaan viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen puolella. Tulosten perusteella Virojoen vesistöalueen asukkaat olivat maksuhalukkaampia kuin Rakkolanjoen vesistöalueen asukkaat. Todennäköisyys maksaa oli suurin Virojoen alueen lomaasukkaiden joukossa. yhdistys toteuttaisi toimenpiteitä vesistöissä ja valumaalueella keräämillään jäsenmaksuilla ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lähes joka viides vastaaja kertoi jo kirjaavansa ylös erilaisia luontohavaintoja Virojoen ja Rakkolanjoen vesistöalueella Suomessa. Puolet (52 %) Virojoen ja 39 % Rakkolanjoen alueen vakiasukkaista maksaisi tai olisi valmis harkitsemaan vuotuista jäsenmaksua pintavesien tilan parantamiseksi (Kuva 3 ). Kyllä Ehkä Ei 17 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 17 4.10.2021 15.32.10. Muutokset liittyivät esimerkiksi rehevöitymiseen ja umpeenkasvuun: ”Onkamaanjärvi on jatkanut rehevöitymistä ja umpeen kasvua.”, ”Lapjärvi rehevöityy, lumpeet, ulpukat lisääntyvät vuosi vuodelta. Järven kirkasvesiosuus pienenee koko ajan.” Rakkolanjoella muutoksia huonompaan oli huomannut 19 % vastaajista, mutta Seleznevkan alueella niitä oli huomannut enemmistö (59 %) vastaajista. Toisaalta roskia voisi kerätä Seleznevkan alueella peräti 80 % vastaajista. Vapaaehtoistyö nousi useammin esille suomalaisten kuin venäläisten vastauksissa, kun kysyimme ideoita toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi. Vain harva vastaaja Venäjän puolella oli tyytyväinen Seleznevkan tai Viipurinlahden tilaan: erittäin tai melko tyytyväinen Seleznevkan tilaan oli ainoastaan 15 % ja vastaava luku Viipurinlahden tilasta oli 9 %. 13 % vastaajista mainitsi osallistuneensa tai haluavansa osallistua talkoisiin Virojoen ja Rakkolanjoen alueella. Vesiin liittyviä havaintoja voikin jo tallentaa esimerkiksi Järvija meriwikiin (www.jarviwiki.fi) Suomessa ja vastaavaan järjestelmään Venäjällä. Kansalaisseurantaan lisää mahdollisuuksia. Roskien keruu kiinnostaa Venäjällä Pintavesien arvostus voi ilmetä myös omaehtoisena vapaaehtoistyönä tai talkootyönä, mikäli sellaista järjestettäisiin alueella. Suomalaisista keskimäärin joka kymmenes vastaaja Rakkolanjoella ja Virojoella olisi valmis tallentamaan näkösyvyys-, levätilanne-, jäätilannetai roskaisuushavaintoja tähän sivustoon. Vesistöjen arvostus voi näkyä virkistyskäytön tai maksuhalukkuuden lisäksi monenlaisena aktiivisuutena. Virojoen vesistöalueella 38 % vastaajista oli huomannut muutoksia huonompaan suuntaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. Noin kuusi prosenttia vastaajista Venäjän puolella voisi osallistua ympäristökampanjoihin. Viimeisen viiden vuoden aikana noin puolet vastaajista oli havainnut poikkeavuuksia Seleznevkan tilassa leväkukintojen, sameuden tai hajun muodossa. Suomen puolella roskien keruun mahdolliseksi toimeksi mainitsi kuusi prosenttia vastaajista. Vastaajien kuvauksen perusteella vedet ovat yleisesti ”likaantuneet”, juomaveden laatu on heikentynyt ja on havaittu kuivuutta ja kalakuolemia
18 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 18 4.10.2021 15.32.11. SEVIRA-hanke SEVIRA-hanke (2018–2022; https://www.syke.fi/hankkeet/sevira) testaa käytännössä, miten raja-alueen asukkaita, nuoria, tutkijoita, viranomaisia ja päätöksentekijöitä voi kannustaa yli hankkeiden kestävään yhteistyöhön parempien vesien tilan ja viime kädessä Itäisen Suomenlahden puolesta. Asukaskyselystä kummunnut yhteydenotto toi yhteen ”Friends of the Baltic” -ympäristöjärjestön ja osan kansalaisista. Vastaavasti Virojoen vesistöalueella on 13 vesimuodostumaa, joista hyvässä ekologisessa tilassa on kuusi ja tyydyttävässä tilassa on kuusi vesimuodostumaa. 51 s. Tuloksia esitellään paikallisille päättäjille, alueen asukkaille ja Suomalais-Venäläiselle rajavesikomissiolle eri keskustelutilaisuuksissa. Laajat kansalaiskyselyt lisäsivät tietoa pintavesistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista: kansalaisseurannasta sai täysin uutta tietoa 36 % ja osin uutta tietoa jopa 53 % suomalaisista vastaajista. He päättivät yhdessä alkaa selvittää ja tutkia syitä juomaveden heikentyneeseen laatuun ja laativat näiden pohjalta kirjelmän venäläiselle viranomaisille. Maveplan 1/3 Viitteet [1] Rakkolanjoen vesistöalueella on kolme vesimuodostumaa, joista kaksi on huonossa ja yksi tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kirjallisuus Alberini A, Kahn JR (2006) Handbook on contingent valuation. Taloudellinen arvottaminen. Tiedot ovat peräisin vesienhoidon vesimuodostumat-tietojärjestelmästä (VEMU III), luettu 14.9.2021. Vesitalous 1/2013. Suurempaa innokkuutta kansalaisseurantaan selitti tietoisuus joella toteutettavasta seurannasta ja uuden tiedon saaminen tilan parantamisen keinoista. Kyselyiden lisäksi hanke on kartoittanut Virojoen ja Rakkolanjoen vesistön tilaa monipuolisella seurannalla yhteistyössä Venäjän tutkijoiden kanssa. Niissä pohditaan, miten saatuja tuloksia voidaan parhaiten ottaa mukaan osaksi käytännön vesien ja merenhoidon työtä. Resources for the Future, 1616 P Street, N.W., Washington, D.C. 20036. Pearce D, Turner RK (1990) Measuring Environmental Damage I: Total Economic Value. Mitchell RC, Carson RT (1993) Using Surveys to Value Public Goods: The Contingent Valuation Method. Yksi vesimuodostuma on luokiteltu välttävään tilaan. In: Economics of Natural Resources and the Environment. Edward Elgar Publishing Inc., Massachusetts, USA. Tietoisuus alueen vesistöistä, niiden tilasta ja vaikuttamismahdollisuuksista voi siten lisätä niiden arvostusta ja niistä koituvaa hyvinvointia. John Hopkins University Press, Baltimore, p 378. Third edn. Kolmasosa vastaajista Venäjällä antoi yhteystietonsa mahdollista yhteydenottoa varten kansalaisseurantaan liittyen. Tarvitaan erilaisia vaikuttamisen kanavia Tulevaisuuden suunnittelijoita ja päättäjiä – eli alueen nuoria – rohkaistiin SEVIRA-hankkeessa seuraamaan lähivesistöjään uusien opetusmateriaalien avulla ja viranomaisten ja opettajien opastamana. Tietoisuus voi lisätä pintavesien arvostusta Kyselytutkimusten perusteella asukkaat Venäjällä eivät useimmiten tienneet, miten toimia ja kehen olla yhteydessä, mikäli jokivesistön tilassa havaitaan merkittävää heikkenemistä
2017). Kehittyneiden menetelmien myötä on lisäksi mahdollista selvittää uimaja muista pintavesistä yhä tarkemmin kuormitusta aiheuttava saastelähde eli ulosteperäisten mikrobien lähteenä ollut eläinlaji (Pitkänen ym. Myös Suomessa esiintyy vesivälitteisiä epidemioita, kun taudinaiheuttajamikrobeilla saastuneita vesiä päätyy juomavesikäyttöön tai virkistysvesiin. Vaikka Suomessa riittää pääsääntöisesti vettä vihannesja marjaviljelmien kastelutarpeisiin, ilmaston ääri-ilmiöiden lisääntyessä myös PohjoisEuroopassa kasteluveden riittävyyden ja puhtauden varmistaminen voi tulla nykyistä haasteellisemmaksi. Puhdas vesi ja toimiva vesihuolto ovatkin olennainen osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (United Nations 2021) ja myös Euroopan komissio on äskettäin julkaissut asetuksen (2020/741), riittävän kasteluvesien laadun turvaamiseksi. Hetkellisesti erityistilanteissa, kuten tulvien tai viemäreiden rikkoutumisen seurauksena, mikrobien määrät vesistössä voivat kasvaa merkittävästi. Vesivälitteisiä epidemioita, jotka johtuvat taudinaiheuttajien kulkeutumisesta pintavesiin, todetaan kuitenkin ajoittain ja sairastuneita voi olla kymmeniä tai jopa satoja (Kauppinen ym. Mikrobeja kulkeutuu päästölähteistä uimarannoille ja muihin virkistyskäyttövesiin mm. Vesien hygieenisen laadun valvonta perustuu indikaattorimikrobien määritykseen. 19 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 19 4.10.2021 15.32.11. kaupunkien ja eläintilojen valumavesien sekä käsiteltyjen jätevesien mukana. Maailmanlaajuisesti tarve pintavesien hygieenistä tilaa kohentaville ratkaisuille on suuri. 2013, Rytkönen ym. Ihmisille tautia aiheuttavien bakteerien, virusten ja alkueläinten esiintymisestä ja kulkeutumisesta saatua tietoa voidaan hyödyntää JoSeFiina ruPonen FM, projektikoordinaattori lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto josefiina.ruponen@helsinki.fi kirjoittaja on vesistöasiantuntija, joka koordinoi tällä hetkellä Helsingin yliopiston lammin biologisella asemalla valumavesien hygieniariskejä tutkivaa eu-hanketta. anna-Maria HokaJärvi FM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos anna-maria.hokajarvi@thl.fi Harri MaTTila dosentti, TkT, tutkijayliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulu harri.mattila@hamk.fi Markku SaaSTaMoinen dosentti, MTT, johtava tutkija luonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät markku.saastamoinen@luke.fi Päivi Meriläinen FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos paivi.merilainen@thl.fi annaSTiina rYTkönen FM, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto annastiina.rytkonen@helsinki.fi TarJa PiTkänen apulaisprofessori (toinen kausi), dosentti, FT johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin yliopisto tarja.m.pitkanen@helsinki.fi Tiina Tulonen FT, hydrobiologi lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto tiina.tulonen@helsinki.fi Valumavesien hygieenisen laadun parantamiseen liittyvät ratkaisut Pintavesien hygieenisen tilan merkitys paikallisesti ja maailmanlaajuisesti on vesivarojen hyötykäytön kannalta erittäin suuri. ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista terveys riskeistä ja niiden hallinnasta ei toistaiseksi ole riittävästi tietoa. K esäaikainen terveydensuojeluviranomaisten toteuttama laadunvalvonta osoittaa uimavesien hygieenisen tilan olevan Suomessa suurimmassa osassa tutkituista uimarannoista hyvä tai erinomainen (European Environment Agency 2021). Toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja haittojen ehkäisemiseksi tarvitaan lisää. Ilmastonmuutos sään ääri-ilmiöineen lisää muutenkin valumavesien hallinnan tarvetta tulevaisuudessa (Meriläinen ym. 2019). Monessa maassa puhtaan kasteluveden saanti on vaikeaa ja kasteluvesiä joudutaan puhdistamaan jopa suoraan laimentamattomasta jätevedestä. 2021). kaupunkien ja eläintilojen valumavedet sekä hygienisoimattomien jätevesien johtaminen vesistöihin lisäävät vesivälitteisiä infektioriskejä varsinkin erilaisissa häiriötilanteissa
coli, suolistoperäiset enterokokit ja Clostridium perfringens, havaittiin vähintään 10 kertainen määrä, kuin muissa pintavesissä (Taulukko 1 ). Tutkimuskohteina oli yhteensä 16 kpl jätevedenpuhdistamojen, hulevesien sekä eläintilojen valuma-alueita ja niillä sijaitsevia uimarantoja, talousveden raakavesija kasteluvesikohteita. vastaanottavan vesistön koko, muoto, virtaukset sekä vesimassan lämpötila ja kerrostuneisuus. Tällaisia häiriötilanteita ovat etenkin ohijuoksutukset, ylivuodot, prosessihäiriöt ja putkirikot. n = havaintojen lukumäärä, MPN; todennäköisin lukumäärä, PMY; pesäkkeen muodostava yksikkö. Kehitystä jarruttavat korkeat perustamisja käyttökustannukset, joiden vuoksi pienemmillä puhdistamoilla ei monesti ole varaa investoida desinfiointilaitteistoihin. Vastaanottavien vesistöjen hygieenisen tilan parantamiseksi erilaiset jäteveden hygienisointikäsittelyt ovat yleistymässä puhdistamoilla. Kaupunkitaajamissa jäteveden purku on pääsääntöisesti suunniteltu siten, että puhdistetun jäteveden mukana kulkeutuvat taudinaiheuttajamikrobit sekoittuvat ja laimenevat mahdollisimman hyvin vastaanottavassa vesistössä (Perkola ym. terveysriskien suuruuden arvioinnissa, mikäli pintavettä hyödynnetään virkistyskäyttöön, talousveden raakavetenä, kasteluvetenä tai eläinten juomavetenä. Ympäristöolosuhteilla ja niiden muutoksilla on keskeinen merkitys mahdollisen hygieniariskin muodostumisessa. Indikaattorimikrobien lukumäärän keskiarvo ja vaihteluväli (minimi ja maksimi) kartoituskohteiden (yhteensä 16) valumaja pintavesissä vuonna 2020. Sen sijaan tiedetään hyvin vähän, mikä vaikutus on vastaanottavan vesistön vedenlaadulla tai rehevyystasolla mikrobien aiheuttaman terveysriskin muodostumisessa. Jaloittelualueet ovat sijoittuneet pääosin Eteläja Lounais-Suomeen ja muualla maassa suurimpien kaupunkien läheisyyteen. Kyseisiltä uimarannoilta Taulukko 1. Uimavesien indikaattorimikrobimäärät eivät ylittäneet yksittäiselle sisämaan uimarantavesinäytteelle asetettuja hygieenisen laadun rajaarvoja (Esherichia coli 500 pmy/mpn/100 ml ja suolistoperäiset enterokokit 200 pmy/mpn/100 ml, STM 2008) (Taulukko 1 ). Jätevedenpuhdistamojen purkupaikan läheisyydessä havaittiin kaikkia tutkittuja taudinaiheuttajia ainakin yhdellä näytteenottokerralla: lämpökestoisia kampylobakteereja, salmonellaa, adenovirusta, norovirusta sekä sapovirusta. Riihimäen, Ypäjän, Forssan ja Hämeenlinnan alueella vuonna 2020 tehdyssä kartoituksessa havaittiin vaihtelevia määriä suolistoperäisiä mikrobeja kaikista seurannassa mukana olleista valumaja pintavesistä. Hanketta tukevat myös vesihuoltoyhtiöt HS-Vesi Oy sekä Riihimäen Vesi. Hevosia pidetään yleisesti vuoden ympäri kasvipeitteettömillä jaloittelualueilla, joita on Suomessa yhteensä noin 3 000 ha. Myös sääolosuhteilla kuten tuulella, sateella ja hellekausilla on merkitystä mikrobien kulkeutumiseen ja säilymiseen elinkykyisinä valuma-alueella ja luonnon pintavesissä. Kaupunkitaajamien hulevesistä todettiin enimmillään noin 1000 kertaisia indikaattorimikrobilukumääriä verrattuna uimaja muihin pintavesiin. Saastelähteen leviäminen vesialueilla vaihtelee, sillä siihen vaikuttavat suuresti mm. Myös eläintilojen ja eläinten ulkoilualueilta huuhtoutuvien valumien hygieenisestä tilasta tarvitaan lisää tietoa. Tietoa kaivataan etenkin hevostiloilta, sillä hevosten määrä kasvaa Suomessa koko ajan (Hippolis 2021). Määritys Uimavesi Muu pintavesi Hulevesi Hevostilan valumavesi Puhdistamon purkuvesialue (n=24) (n=13) (n=8) (n=5) (n=9) Esherichia coli (MPN/100 ml) 3 (<1-10) 150 (2-390) 930 (80-3100) 490 (4-2400) 4500 (280-20000) Suolistoperäiset enterokit (PMY/100 ml) 4 (<1-10) 30 (<1-150) 360 (70-1600) 260 (26-900) 970 (20-3200) Clostridium perfringens (PMY/100 ml) 4 (<1-20) 81 (<1-500) 80 (0-400) 6 (<1-20) 280 (30-1100) 20 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 20 4.10.2021 15.32.11. Valumavesien infektioriskejä ja niiden vähentämiseen pyrkiviä uusia ratkaisumalleja tutkitaan Kanta-Hämeessä EAKR:n ja Hämeen Liiton rahoittamassa hankkeessa ”Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi 2019-2021”. Erityisesti jätevedenpuhdistamoilla ja viemäriverkostossa, kuten pumppaamoilla, tapahtuvissa häiriötilanteissa riski mikrobimäärien lisääntymiseen jätevesien vaikutusalueella kuitenkin kasvaa. Kartoituksessa jätevesien purkupaikan välittömässä läheisyydessä indikaattorimikrobeja, E. Tutkituista kahdelta neljästä mukana olleesta jätevedenpuhdistamon valuma-alueella sijaitsevalta uimarannalta havaittiin kerran lämpökestoisia kampylobakteereja ja toiselta samalla kertaa myös salmonellaa. Valumavesien hygieeninen laatu vaihtelee Suomessa yhdyskuntajätevedet käsitellään yleensä kemiallis-biologisen prosessin avulla ennen niiden johtamista vesistöihin. 2015)
Selvityksessä mukana olleella vedenottamolla ei esiintynyt lainkaan ulosteperäiseen saastumiseen viittavia indikaattorimikrobeja, mutta sen läheisyydessä virtaavassa joessa esiintyi lämpökestoisia kampylobakteereja. • Biohiili: Eloperäisestämateriaalistapyrolyysillä(kuumentamallahapettomissaolosuhteissa) aikaansaatukorkeahiilipitoinentuote,jossahiilionstabiloitunutläheshajoamattomaanmuotoon. [kuva: Josefiina ruponen 2020] • Indikaattorimikrobit: Suolistoperäisiäbakteereja(Escherichia coli,suolistoperäisetenterokokit), bakteeri-itiöitä(Clostridium perfringens-itiöt)taiviruksia(somaattisetkolifaagit),joidenperusteella pyritäänarvioimaansuolistoinfektioitaaiheuttavientaudinaiheuttajabakteerien(esim.salmonellaja kampylobakteeri),alkueläinten(esim.Cryptosporidium)taivirusten(esim.norovirus)esiintymistäja runsautta.Indikaattorimikrobejakäytetäänyleisestimm.uimavedenjajuomavedenhygieenisenlaadun valvonnassa.Varsinaistentaudinaiheuttajienanalysointionuseinhaastavaa,hidastajakallista. Hevostilan valumavesiä keräävässä ojassa tavattiin yhdellä näytteenottokerralla salmonellaa. tiedonantoAnna-KaisaElo,SBY2021). Valumavesien aiheuttamaa terveysriskiä voidaan vähentää Valumavesien mukana huuhtoutuvia ravinteita ja muita epäpuhtauksia on järkevää, ja usein myös kustannustehokkainta, pyrkiä vähentämään mahdollisimman lähellä päästölähdettä. • UVC-led-teknologia: UV-led-teknologiaanperustuvatdesinfiointilaitteetovattulleetperinteisten elohopealamppujahyödyntävienUV-desinfiointilaitteidenrinnalle.UV-led-teknologianetujaovat tarkkasäädettävyys(syttyminen,sammuminen,intensiteetti,aallonpituus)sekäekologisuus(ei sisälläraskasmetalleja).Laitteenled-valolähettääUVC-säteilyä,jokatuhoaatehokkaastimikrobeja hajottamallaniidenDNA:nrakenteen. In fo la at ik ko 21 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 21 4.10.2021 15.32.12. Hevostilan valumavedet kokoavaan ojaan asennetaan hiekkabiohiilisuodatinta. Eläintenpitopaikoilla voidaan ohjata pintavalunnat kokoomaojaan, jonne voidaan sijoittaa erilaisia suodatinja allasratkaisuja. • Rakennettu kosteikko:Keinotekoinenkosteikkotailaskeutusallas,johonpyritäänluomaankontrolloidut olosuhteetmm.maaperän,eliöstönjavedenvaihtumisensuhteen,jottavoitaisiinminimoidaerilaisista päästölähteistävesistöihinpäätyvientaudinaiheuttajien,ravinteidenjahaitta-aineidenmäärä. Mahdollisiakuormituslähteitäovatesimerkiksipeltoviljely,kotieläintuotanto,jätevedenpuhdistamotsekä kaupunkiensade-jasulamisvedet. Hankkeessa testattiin Hämeessä sijaitsevalla hevostilalla biohiiltä sisältävän hiekkasuodattimen (Maajussi Biohiekkasuodatin FI12575) tehoa valumaveden mukana huuhtoutuvien ulosteperäisten mikrobien poistamisessa (Kuva 1 ). Käytännössä valumavesien aiheuttaman hajakuormituksen poistaminen tai vähentäminen on kuitenkin usein haastavaa. Biohiilenominaisuuksiinvaikuttavatenitenraaka-ainevalintasekätuotantoprosessi.Biohiiltävoidaan hyödyntääkasvualustoissa,erilaistenvalumavesiensuodattamisessa,kaupunkirankentamisessasekä maataloudessa.Biohiilessäalkuperäisenbiomassansitomahiilidioksidionsitoutunuterittäinpysyvään muotoon,jonkavuoksiseonyksipotentiaalisistailmastonmuutoksenhillitsemiskeinoista(suull. löytyi lintujen ulosteista peräisin olevaan saastutukseen viittaavaa GFD-geenimarkkeria. Kuva 1. Toisella näistä uimarannoista havaittiin lisäksi ihmisen suolistoperäisiin mikrobeihin viittaavaa HF183-geenimarkkeria
Yhteistyökumppanina toimi LED Future Oy. Lammilla on tutkittu useita vuosia puhdistettua jätevettä vastaanottavan (900 m³/vrk) allaskosteikon toimivuutta (Uusheimo ym. 40 %. poistavan valumavesistä ravinteita (Puustinen ym. Kosteikkokäsittelyssä keskeisimpänä mikrobien vähenemiseen vaikuttavana tekijänä on todennäköisesti veden virtauksen hidastuminen, joka mahdollistaa mm. pidemKuva 2. 2018; Kuva 2 ). Samanaikaisesti yhdyskuntajätevesillä tehdyissä laboratoriotesteissä hiekkaa ja biohiiltä sisältävä suodatin poisti parhaimmillaan lähes 87 % käsitellyn yhdyskuntajäteveden sisältämistä Escherichia coli -indikaattoribakteereista. Kosteikossa viihtyvien lintujen ulosteet saattoivat heikentää puhdistustulosta, sillä kosteikosta poistuvasta vedestä tavattiin ihmisperäisten suolistomikrobien lisäksi lintuperäiseen saastutukseen viittaavia geenimarkkereita. Tässä hankkeessa testattiin, miten sama Lammin puhdistamokosteikko vaikuttaa indikaattorija taudinaiheuttajamikrobien esiintymiseen (Kuva 3 ). Testauksessa käytetyn laitteen poistotehossa saavutettiin yli 90 prosentin tuloksia elinkelpoisista Escherichia coli -bakteereista ja suolistoperäisistä enterokokeista. Hevostilalla hiekkaan sekoitettiin noin viidesosa biohiiltä, mikä parhaimmillaan vähensi 85 % E. Hankkeessa testattiin myös UVC-led-tekniikkaan perustuvan puhdistuslaitteen tehoa käsitellyn yhdyskuntajäteveden hygienisoinnissa. 2020). Lammin taajaman puhdistamon yhteydessä sijaitsevassa kosteikkoaltaassa puhdistettu jätevesi viipyy keskimäärin 40 vuorokautta ennen purkautumistaan alapuoliseen Ormajärveen. coli -bakteereista ja 89 % suolistoperäisistä enterokokeista. Puhdistamokosteikko vähentää kuormitusta vesistössä Maankäytön tehostumisen myötä luonnonkosteikkojen määrä on vähentynyt huomattavasti, vaikka niiden merkitys valumavesien pidättäjinä ja virtauksen tasaajina on kiistaton. Hiekkasuodatin toteutettiin yhteistyössä erilaisten jätevesijärjestelmien valmistajan Biojussi/Harxo Oy:n kanssa. 50 % ja fosforia n. Näytteitä otettiin ympärivuotisesti vuosina 2018-2021. 2007, Uusheimo ym. [kuva: Josefiina ruponen 2015] 22 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 22 4.10.2021 15.32.13. Matala neljän hehtaarin kosteikko (viipymä n. hiekkasuodattimen virtaaman hallintaan, jäätymisen ehkäisyyn sekä huoltoja seurantamahdollisuuksiin. Laitteen desinfiointitehokkuuteen vaikuttivat eniten desinfioitavan veden virtausnopeus ja sameus. Ympärivuotisen testauksen avulla pystyttiin kehittämään suodattimen toimivuutta liittyen mm. 40 vrk) poisti ympärivuotisesti typpeä n. Suolistoperäisten indikaattorimikrobien keskimääräiset poistotehokkuudet olivat: Escherichia coli 95 %, suolistoperäiset enterokokit 93 % sekä somaattiset kolifaagit 87 % (virusindikaattori). Viime vuosikymmeninä kosteikkojen hyötyjä on selvitetty tarkemmin ja niiden on todettu mm. Suodatinmateriaalin valinnalla on huomattava merkitys veden kulkeutumisnopeuteen suodattimen läpi ja siten sen tehokkuuteen poistaa mikrobeja
Siksi niiden esiintymisestä, kulkeutumisesta sekä potentiaalisista terveysriskeistä ja riskien hallinnasta on tarpeen tuottaa tietoa. MPN; todennäköisin lukumäärä. p. 23 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi Samplion Oy 1/3 www.samplion.. 045 262 9977 Palvelu käsittää näytteenoton vesijohtoverkoston valituista kohdista, mikrobiologisen tutkimuksen ja tulosten perusteella tehtävän verkostoanalyysin. Hankkeen tulokset viittaavat siihen, että kosteikot voivat vähentää valumavesien aiheuttamaa mikrobeista aiheutuvaa terveysriskiä alapuolisessa vesistössä ja oikein suunniteltuna ne voisivat olla hyödyllisiä ja suhteellisen helposti toteutettavissa olevia ratkaisuja myös hulevesikohteissa ja eläintiloilla. Pintavesien hygieenisen tilan tutkimusta tarvitaan jatkossakin Hankkeen tulokset osoittavat, että Suomenkin valumaja pintavesistä voi löytyä merkittäviä määriä ulosteperäisiä mikrobeja. co li (M PN /1 00 m l) Tuleva Lähtevä Kuva 3. Escherichia coli -bakteerin lukumäärä (MPN/100 ml) puhdistamokosteikkoon tulevassa ja siitä lähtevässä jätevedessä heinäkuusta 2018 maaliskuuhun 2021. automatisoitu, luotettava ja helppokäyttöinen laite talousveden mikrobiologisen laadun valvontaan! VT2105.indd 23 4.10.2021 15.32.14. piaikaisen altistuksen UV-säteilylle sekä monille kosteikkoekosysteemin sisäisille prosesseille. Pintavesiin päätyvät uloste1 10 100 1000 10000 100000 07/2018 08/2018 11/2019 06/2020 07/2020 08/2020 09/2020 11/2020 03/2021 E
Uimaveden hygieenisen laadun seuranta ja uimavesivälitteisten terveysriskien arviointi (Meriläinen ym. Frontiers in Microbiology 21, 673306. Water 12, 2731. 2020: Alleviating water scarcity across the EU: The contribution of the European Union’s proposal for a regulation on water reuse in the agricultural sector. Hankkeessa saatiin lupaavia tuloksia kaikkien testattujen puhdistusmenetelmien toimivuudesta, mutta ne vaativat vielä tuotekehitystä ja laajempaa testaamista eri tilanteissa ja kohteissa. Rytkönen, A., Tiwari, A., Hokajärvi, A-M., Uusheimo, S., Vepsäläinen, A., Tulonen, T. 2021) auttavat selvittämään, ovatko ennaltaehkäisevät riskinhallintakeinot päästölähteissä tarpeellisia uimareiden terveyden suojelemiseksi. M. Uusille toimiville ja kustannustehokkaille veden hygieenisen laadun parannuskeinoille on selvästi tarvetta. 2013: Detection of fecal bacteria and source tracking identifiers in environmental waters using rRNA-based RT-qPCR and rDNA-based qPCR assays. Euro Surveill. & Rimhanen-Finne, R. Kauppinen, A., Al-Hello, H., Zacheus, O., Kilponen, J., Maunula, L., Huusko, S., Lappalainen, M., Miettinen, I., Blomqvist, S. https://www.suomenbiohiili.fi/biohiili/ ladattu 23.8.2021. 2019. Pitkänen, T., Ryu, H., Elk, M., Hokajärvi, A-M., Siponen, S., Vepsäläinen, A., Räsänen, P., & Santo Domingo, J. Suomen Ilmastopaneeli raportti 9/2019. Puustinen, M., Koskiaho, J., Jormola, J., Järvenpää, L., Karhunen, A., Mikkola-Roos, M., Pitkänen, J., Riihimäki, J., Svensberg, M. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ TXT/?uri=CELEX:32020R0741. European Law Blog. Meriläinen, P., Lanki, T., Miettinen, I., Hokajärvi, A-M., Simola, A., Tiittanen, P. http://www.hippolis.fi/kehittamishankkeet/hevoset-ja-yhteiskunta-hanke/hevoset-ja-kunta/hevostalous-suomessa/ ladattu 15.9.2021. & Pitkänen T. 80 s. & Yli-Tuomi, T. Pelkästään EU:ssa noin kolmannes jäsenmaista kärsii veden riittävyyteen tai laatuun liittyvistä haasteista ja unionin tavoitteena on moninkertaistaa veden uudelleen käyttö tulevaisuudessa (Outhuise ym. 2018: High nitrogen removal in constructed wetland receiving treated wastewater in a cold climate. 2017: Increase in outbreaks of gastroenteritis linked to bathing water in Finland in summer 2014. https://finlex.fi/fi/laki/ alkup/2008/20080177. 2020: Long-term (2001-2020) nutrient transport from a small boreal agricultural watershed: Hydrological control and potential of retention ponds. 177/2008, Sosiaalija terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Environ. 2020/741, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista. 52:13343-13350. Suomen biohiiliyhdistys (SBY) 2021. 2021: The use of ribosomal RNA as a microbial source tracking target highlights the assay host-specificity requirement in water quality assessments. Ilmastonmuutos ja vesihuolto. W. 2015: Kuluttajakemikaalit ja mikrobit Kokemäenjoen vesistössä. Hippolis 2021. 2020). & Arvola, L. Uusheimo, S., Huotari, J., Tulonen, T., Aalto, S.L., Rissanen, A.J. United Nations 2021: The Sustainable Development Goals Report 2021. 2021: Uimavesien riskinarviointi – työkalu terveysriskien arvioimiseen. 24 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 24 4.10.2021 15.32.14. & Pitkänen, T. Country report. Technol. & Vikberg, P. https://europeanlawblog.eu/2020/04/27/ ladattu 15.9.2021. Sci. 68 s. Environmental Science & Technology, 47(23), 13611–13620. Perkola, N., Pitkänen, T., Juntunen, J., Kauppinen, A., Tuominen, S., Kusnetsov, J., Nysten, T., Hokajärvi, A-M., Rosendahl, K., Meriläinen, P., Huttula, T., Happonen, M. Vesitalous 5/2021. Kehitystyön jatkaminen uusien ja tehokkaampien keinojen löytämiseksi on erittäin tärkeää, sillä varsinkin maailmalla veden hygienisointiin tarvitaan kipeästi ratkaisuja. T. Kirjallisuus European Environment Agency 2021: Finnish bathing water quality. T., Kauppinen, A., Hokajärvi, A-M. Meriläinen, P., Tuomisto, J. & Brunings, T. & Arvola, L. 2007: Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristö 21/2007. 22. Uusheimo, S., Tulonen, T., Huotari, J. H. Outhuijse, A., Groninga, I. 7 s. peräiset taudinaiheuttajamikrobit muodostavat terveysriskin erityisesti päästölähteiden läheisyydessä sijaitsevilla uimarannoilla. Ympäristö ja Terveys 3/2015. & Miettinen, I
Tässä artikkelissa keskitymme vapaaajankalastukseen subjektiivista hyvinvointia tuottavana virkistysja matkailuaktiviteettina Suomessa. Metsäja vesialueiden kestävän virkistysja matkailukäytön turvaaminen on nähty kansallisesti tärkeänä, mistä yhtenä osoituksena on 2010luvun lopulla Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan puitteissa toteutettu laaja aihepiiriä koskeva Virkeinhanke Luonnonvarakeskuksen (Luke), Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä (ks. Suomalaismiehistä kalastusta harrastaa noin 37 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Luken mukaan kalastusharrastus on lisääntymässä erityisesti alle 10-vuotiaiden lasten ja toisaalta yli 45-vuotiaiden keskuudessa. L uonnon vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin on tutkittu viime aikoina paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tässä yhteydessä puhumme subjektiivisesta hyvinvoinnista, jolla tarkoitetaan yksilön omaa kokemusta siitä, mitä on hyvä elämä. Jarno Suni kTT, tutkijatohtori itä-Suomen yliopisto, kauppatieteiden laitos jarno.suni@uef.fi raiJa koMPPula YTT, professori itä-Suomen yliopisto, kauppatieteiden laitos raija.komppula@uef.fi lari Turunen kTM, matkailukoordinaattori keski-karjalan kehitysyhtiö oy keTi lari.turunen@keti.fi Vapaa-ajankalastus subjektiivisen hyvinvoinnin lähteenä 25 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 25 4.10.2021 15.32.15. 2020) Luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimus on innostanut myös matkailuliiketoiminnan suomalaisia tutkijoita. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli lähes 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa (Luke 2019). Metsät ja vesistöt muodostavat suomalaisen hyvinvointija luontomatkailun sisällöllisen perustan, ja järvet ovat yleisen Suomi-kuvan keskeinen elementti. 2017). Urbaani stressaava elintapa on luonut tarpeen etsiä rauhoittumisen ja virkistäytymisen kokemuksia jokapäiväisessä arjessa, sekä lomalla. Hyvinvointimatkailija hakee kokemuksia ja elämyksiä, jotka antavat mahdollisuuden rauhoittua ja hiljentyä, päästä irti arjen stressistä. Verkkopyynti on vähenemässä, vaikka edelleen tuottaakin suurimman osan ruokapöytään päätyvästä vapaa-ajankalastuksen saaliista. Tyypillisesti siihen liittyy kokonaisvaltainen henkinen ja fyysinen terveys, tyytyväisyys elämään, merkityksellisyyden kokemus, sosiaaliset suhteet perheeseen, ystäviin ja työtai opiskelutovereihin, sekä myös yhteiskunnallisen osallisuuden kokemus (Vento ym. loppuraportti, Tyrväinen ym. 2017). artikkelissa esitellään kalastusmatkailuelämyksen syntyyn vaikuttavia tekijöitä kartoittaneen tutkimuksen tuloksia, joiden mukaan kalastusmatkailu tuottaa erityisesti tunneperäistä ja yhdessäoloon liittyvää arvoa ja sitä kautta tarjoaa mahdollisuuksia yksilön subjektiivisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistä sekä lyhytaikaisen että pitempikestoisen luontovierailun hyvinvointivaikutusten tutkimukselle on se, että sekä kliiniset että omaan arviointiin perustuvat vaikutukset osoittavat luonnossa oleskelun tuottavan selkeitä hyvinvointihyötyjä (Konu ym. Tutkimusta aiheesta kaivataan lisää. Luken mukaan vapaa-ajankalastuksella on Suomessa keskeinen rooli terveellisen ravinnon tuottajana, sillä noin puolet ruoaksi käytettävästä kotimaisesta kalasta on vapaa-ajankalastuksen saalista. Onginta ja pilkkiminen ovat suosituimpia kalastusmuotoja, samoin kuin heittovapakalastus
Haastatteluaineisto antaa huomattavasti syvällisemmän kuvan kalastuksen ja kalastusmatkailun hyvinvointivaikutuksista. Tutkimus kalastusmatkailun elämysarvosta Itä-Suomen yliopistossa tutkittiin vuosina 2018 ja 2019 kalastuselämyksen komponentteja sekä kalastusmatkailun elämysarvoa hankkeessa Vapakalastuksen säätelyn uudet menetelmät ja mekanismit. 2020, Komppula ym. Vaikka segmenttien välillä oli suuriakin eroja palvelujen käyttöön liittyvien tekijöiden, uutuushakuisuuden, sosiaalisen arvostuksen, tai saaliin merkityksen osalta, oli kaikille segmenteille yhteisenä piirteenä voimakas tunneperäisen arvon korostuminen mieleen jäävän kalastuselämyksen ratkaisevana komponenttina. Elämysarvon komponenteista juuri tunneperäinen ja yhteisöllinen ulottuvuus liittyvät selkeimmin henkistä ja sosiaalista hyvinvointia kuvastaviin tekijöihin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin markkinoinnin tutkimuksessa usein käytettyä kulutusarvoteoriaa (consumer value theory; Sheth ym. [valokuva: raija komppula]. Ja sitten se ihana se luonto, ja tavallaan niinku ihmisen sellaselle alkujuurille palaaminen.” H4: ”Kyl ne elämykset on se luonto, Lapin luonto on se, sitten on ne ystävät ja läheiset siinä. H13: ”Siellä oli mielettömän hienoja kanjoneita missä me käveltiin ja saatiin kalastaa omin päin, ja vaan unohtaa kaikki muu, ja olla siinä hetkessä niin vahvasti läsnä, että… se oli mun kesän kaunein viikko.” Henkisen hyvinvoinnin tavoitteleminen ja toteutuminen vaikuttivat ratkaisevasti haastateltujen kokemaan kalastuselämykseen. 1991), jonka arvoulottuvuuksia (toiminnallinen, sosiaalinen ja tunneperäinen arvo, sekä uutuusarvo ja tilannearvo) täydennettiin yhteisöllisyyden ulottuvuudella (Komppula & Gartner 2013). 26 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 26 4.10.2021 15.32.15. H5: ”Niin että ollaan ihan pimennossa tästä maailman menosta. Kalastuselämykseen voi kuulua kävellen tehty matka erämaahan, joka on tärkeä osa tunneperäistä arvoa, itsensä voittamista ja päämäärään pääsemistä: Lapsen kalastuskokemuksen ilo tuo hyvää mieltä koko perheelle. Tällainen ihmisyyden juurille palaaminen ja tietyllä tapaa alkukantainen elämäntyyli koettiin elämykselliseksi. Vaikka saalis on tärkeää, elämyksessä korostuu luontokokemus: H8: ”Siis kalaa on kiva saada, mut kuitenkin, se luonto ja se luonnossa oleminen, niin onhan se kuitenkin se ykkösasia.” Kalastuselämyksen tunneperäinen arvo ja elämyksen eri ulottuvuuksiin liittyvät aistihavainnot olivat kaikille haastatelluille merkittäviä. Sosiaalinen arvo kuvastaa kalastustapahtuman mahdollisesti tuottamia sosiaalisen arvostuksen ja statuksen tuntemuksia, uutuusarvo uuden oppimista sekä tilannearvo konkreettisia olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Tutkimusaineisto koostui kalastusharrastajien keskuudessa verkkolomakkeella kerätystä kyselyaineistosta (937 vastaajaa) sekä kolmentoista kalastusmatkailua aktiivisesti harrastavan vapaa-ajankalastajan haastattelusta (Turunen ym. Kvantitatiivinen aineisto jakaantui kuuteen keskenään erilaiseen segmenttiin sen mukaan, miten tärkeinä vastaajat pitivät elämysarvon eri komponentteja. Elämys on monimutkainen kokonaisuus, jossa yksittäinen arvoulottuvuus harvoin määrittää elämyksen kokonaisarvoa, vaan arvo on osiensa summa. Yksinkertaisimmillaan se sisältää ainoastaan kalastuksen, syömisen sekä nukkumisen. Kalastuskohteelta toivottiin rauhaa, hiljaisuutta ja luonnonläheisyyttä. Haastattelulainauksista huokuu luonnon tuoma sielunrauha, kiireettömyyden tuntu ja kokonaisvaltainen rauhoittuminen. Ne on mun mielestä top kolme.” Hyvinvointi kytkeytyy moniin arvoihin ja elämyksen lähteisiin, esimerkiksi fyysiseen rasitukseen, yhdessä olemiseen sekä matkakohteen palveluihin ja ympäristöön. 2021, painossa). Kalastuskokemuksen yhteydessä puhumme elämysarvosta, jonka toiminnallinen arvo liittyy siihen, miten hyvin kalastustapahtumalle asetetut odotukset toteutuvat. Ja tota sitte se niinku mielenrauha. Et siinä on se oma merkityksensä, että irrottautuu kokonaan omaan maailmaansa
Mutta voihan se olla sitten kun on kolmekymmentä vuotta ja kolmekymmentä kiloa enempi, niin sitten katotaan jos joku sitten tarjoaa siellä jotain palveluja” Yhdessä oleminen ja yhteisen ajan viettäminen ystävien tai oman perheen kanssa oli kaikille haastatelluille tärkeä elämykseen vaikuttava asia, joka kytkeytyi vahvasti henkiseen hyvinvointiin sekä rentoutumiseen ja arjesta irtautumiseen. Näitä tuloksia tukevat vahvasti myös Rantalan ja Puhakan (2019) tulokset suomalaisten 15–21-vuotiaiden luontokokemuksista. Välillä pidetään retkipäivä ja voidaan käydä autolla tosi kaukanakin, useemman sata kilsaa kattelemassa paikkoja. Et me ollaan menty toistaseks kävelemällä ku jalat vielä kantaa.. Perheen kanssa kalastusmatkalla ollessa otetaan huomioon puolison ja lasten tarpeet ja hyvinvointi, ja käytetään enemmän myös palveluja: H12: ”Riippuu millä porukalla, että jos on vaikka puoliso mukana, niin sitten käytetään pikkusen parempia palveluita. Yhdessä oleminen matkan aikana konkretisoitui muun muassa leirielämänä, yhteisinä ruoanlaittohetkinä sekä tapoina ja perinteinä. Vastaavanlaisia tuloksia saivat Hurly ja Gordon (2019) tutkiessaan pakolaisten luontokokemuksia Kanadassa. Haastatteluaineistossa kalastusmatkailijoiden tyypeistä yleisin oli yhteisöllisyyttä arvostavat kaveriporukassa kalastavat. Kansainvälisenä esimerkkinä siitä, miten yhteisö voi tukea kalastusharrastuksen positiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin on Isossa-Britanniassa toimiva hyväntekeväisyysjärjestö ’Get Hooked on Fishing’ (GHOF). Ja se elämänmuoto siellä, me ollaan ku pikkunen kylä, meil on kolme tai neljä asuntoautoa jotka muodostaa sen kylän..” Kalastuselämys oli vahvempi, kun sen pystyi jakamaan itselle tärkeiden ihmisten kesken. H1: ”Esimerkiksi tää Lätäksen reissu, missä käveltiin käsivarrelle: myö käveltiin siis yhteensä edes takasin 120 km kamojen kanssa siis siellä joutuu kävelemään. H5: ”Kyl mie luulen että pitkältihän siinä vaikuttaa se just että saa olla siellä luonnossa ja porukan kanssa. Vapaa-ajankalastus osallisuuden ja elämän tarkoituksen kohottajana Japanilaisen tutkimuksen (Kono ym. H12: ”Siinä on semmosia sielunhoidollisia elementtejäkin siinä hommassa.” Matkaseurasta riippuen yhteisöllisyys ilmeni eri tavoin. Että siellä on kiva olla. Mutta sitten jos mennään jonkun kalakaverin kanssa niin sitten ei tarvii minkäänlaisia palveluita.” Sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen aineiston perusteella voi johtopäätöksenä esittää, että kalastus harrastuksena ja matkailuaktiviteettina lisää selkeästi erityisesti henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. 2019) mukaan haasteelliset ja nautinnolliset vapaa-ajan kokemukset edistävät elämän tarkoituksellisuuden, eli ikigai-kokemusta. Järjestö toimii paikallisella tasolla auttaen erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria monin eri tavoin ohjautumaan koulutukseen ja työuralle, käyttäen osallistamisen ja aktivoinnin työkaluna kalastusta. Kalastusmatkailijatyypit kvantitatiivisen tutkimuksen mukaan, segmentin koon mukaisessa järjestyksessä •Uusiakokemuksiahakevatekspertit(24%) •Palvelujakäyttävätuusienkokemusten etsijät(21,5%) •Hiljaisuuttajarauhaakaipaavat(17,8%) •Arvostustakaipaavat(15,6%) •Ruokakalaapyydystävät(14,1%) •Palvelujakäyttävätsaaliinpitäjät(7%) Haastattelututkimuksessa tunnistetut kalastusmatkailijatyypit •Kaveriporukassakalastavat(6/13) •Luonnostanauttijat(4/13) •Uusiakokemuksiaarvostavat tutkimusmatkailijat(2/13) •Harrastukseensitoutuneet kalastusmatkailijat(1/13) Kalastusmatkailuelämyksen tärkeimmät komponentit, yhteenveto molemmista aineistoista •Luonto,rauha,hiljaisuus(tunneperäinen arvo) •Henkinenhyvinvointi(tunneperäinenarvo) •Ystävientaiperheenjäsentenkanssa vietettyaika,yhteisetkokemukset (yhteisöllisyydenarvo) •Kalastusaktiviteettijasaatusaalis (toiminnallinenarvo) In fo la at ik ko 27 Vesitalous 5/2021 Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 27 4.10.2021 15.32.15. Djoharin, Brownin ja Stolkin (2017) kahden vuoden mittainen etnografinen tutkimus neljässä GHOF kohteessa kohdistuen kaikkiaan 188 nuoreen ja 248 aikuiseen, mukaan lukien projektityöntekijöitä, ohjaajia, opettajia ja nuorten vanhempia, osoitti kalastusharrastuksen sekä toimimisen vesiympäristössä toimivan tärkeänä elämän tarkoitusta ja merkityksellisyyttä lisäävänä tekijänä. Tämä korostui etenkin omien lastensa kanssa matkustelevilla aktiivikalastajilla
Levon instituutin julkaisuja 143. Matkailututkimus, 16(1), 35–54. Kalastusmatkailuelämyksen asiakasarvo. & Suni, J. Annals of Tourism Research, 85, 103085, 1–21. 2019. Luke, 2019. International Journal of Sport Management and Marketing. Re-evaluating well-being outcomes of social tourism: Evidence from Finland. Luonnonvarakeskus, Helsinki. 2020. Ylilaurin ja Yli-Viikarin (2019) toimittama Green care -tematiikasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden puheenvuorojen kooste sisältää kiinnostavan katsauksen luontoon perustuvan hyvinvoinnin alan tämän hetken tutkimustietoon Suomessa. & Komppula, R. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 34/2019. https://www.gcfinland.fi/green-care-/ 28 www.vesitalous.fi Vesi ja hyVinVointi VT2105.indd 28 4.10.2021 15.32.15. & Tuohino, A. & Tuohino, A. Hunting as a travel experience: an autoethnographic study of hunting tourism in Finland and in the USA. http://www.fisuun.fi/ GHOF. Tuohimetsä, S., Rantanen, M., Soini, K. Engaging with nature: nature affords well-being for families and young people in Finland. & Stolk, P. 2019). Hurly, J. Uudet keinot metsäja vesialueiden kestävän virkistysja matkailukäytön turvaamiseksi. Blue Care – Vesien helmiä. & Eskelinen, P. 2017. Vaasan yliopisto. Rantala, O. Ylilauri, M. Leisure Sciences, 41(4), 260-277. & Puhakka, R. Sinisten hyvinvointipalvelujen kokeiluja ja työpajoja. 2017. 2019. Vesistölähtöinen hyvinvointitoiminta Suomessa Suomessa luontolähtöistä hyvinvointitoimintaa harjoitetaan mm. Vaikka vesiympäristön hyvinvointivaikutukset on tunnistettu Suomessa jo pitkään, on vesiympäristön tai erityisesti kalastusharrastuksen hyvinvointivaikutuksista vielä varsin vähän suomalaista tutkimustietoa käytettävissä. Kono, S., Walker, G.J., Ito, E. Vapaa-ajankalastus 2018. 2019. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 88/2017. 2017. The comfort of the river: understanding the affective geographies of angling waterscapes in young people’s coping practices. 2020. Iktyocare tarkoittaa kalastuksen ja vesiympäristön kuntouttaviin vaikutuksiin liittyviä menetelmiä, kuten esimerkiksi kalastusoppaiden yhdessä kasvatusalan ammattilaisten kanssa toteuttamat kalastusretket. & Walker, G.J. Children’s Geographies, 16(4), 356–367. & Hagi, Y. Determinants of the value of fishing tourism experience among anglers. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2017. Komppula, R. Vento, E., Tammi, T., McCabe, S. Komppula, R., Suni, J., Turunen, L., Gartner, W. Kuitenkin se osoittaa samalla myös sen, että Blue care ja Blue wellbeing, sekä myös kaupallisempi näkökulma Blue wellness, kaipaavat tulevaisuudessa yhä enemmän myös meidän tutkijoiden huomiota. 2019. Children’s Geographies, 18(4), 490–503. Turunen, L., Komppula, R. & Gartner, B. Leisure Sciences, 42(4), 237–259. Theorizing Leisure’s Roles in the Pursuit of Ikigai (Life worthiness): A Mixed-Methods Approach. Green Care -brändin alla, ja sen vesistöihin keskittyvää toimintaa kutsutaan nimellä Blue Care. Kohti luonnollista hyvinvointiaNäkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Lisätietoa Fisuun.fi. Tyrväinen, L., Sievänen, T., Konu, H., Aapala, K., Ojala, O., Pellikka, J., Reinikainen, M., Lehtoranta, V., Pesonen J. (https://www.gcfinland.fi/green-care-/; Tuohimetsä ym. Tourism Management, 35, 168–180. Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – Kirjallisuuskatsaus. Get Hooked on Fishing Fishing Charity, https://ghof.org.uk Green Care. (toim.) 2019. Toiminta kohdistuu sellaisiin ryhmiin, joiden on itse vaikea päästä vesiympäristöihin. 2013. 2021 (tulossa). & Yli-Viikari, A. Kirjallisuus Djohari, N., Brown, A. “When You Nature, Nature Give You Something Inside”: The Role of Nature-based Leisure in Fostering Refugee Well-being in Canada. Konu, H., Tyrväinen, L., Pesonen, J., Tuulentie, S., Pasanen, K. https://stat.luke.fi/vapaa-ajankalastus (haettu 31.8.2021). & Vainikka, A
Suunnitteluvaiheessa syntyy merkittävä määrä tietoa mm. Siellä esitetään yhtenä kehityskohteena systemaattisen omaisuudenhallinnan suunnitelman laatimista vesihuoltolaitoksille sekä yleisesti digitaalisuuden edistämistä ja digitaalisten tietojen hyödyntämistä vesihuoltoalalla. Vesihuoltoverkostot ovat hyvin pitkäikäistä infraa. ohje tarjoaa työkaluja verkosto-omaisuuden hallintaan ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Laadittu ohje sisältää kuvauksen vesihuoltoverkostoja koskevista tiedoista, niiden merkityksestä ja keruusta. Elinkaaren eri vaiheissa syntyy tietoa, jota voidaan hyödyntää osana pitkäjänteistä omaisuudenhallintaa. Tiedonhallinta kattaa elinkaaren vaiheet Tietoa syntyy ja tietoa käytetään jatkuvasti vesihuoltolaitoksen päivittäisessä toiminnassa. Lisäksi on huomioitava, että tällä hetkellä kerättävä tieto palvelee tulevaisuuden tarpeita. M ittaus ja dokumentointi ovat keskeisiä työvaiheita vesihuoltoverkostoja koskevien tietojen keräämisessä. Eri vaiheissa syntyvät tiedot kerryttävät tietovarastoa, jota voidaan hyödyntää verkostoomaisuuden hallintaan esimerkiksi ennakoivien toimenpiteiden sekä investointien suunnittelussa. Vesihuoltolaitoksen tiedonhallinta on kokonaisuus, joka kattaa elinkaaren eri vaiheet suunnittelusta aina saneeraukseen ja käytöstä poistoon. Elinkaaren alkupuolella sekä käytön aikana syntyy tietoa, jota hyödynnetään vuosikymmeniä myöhemmin, esimerkiksi päätettäessä saneerattavista kohteista. Julkaistun Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi -ohjeen (myöhemmin “ohje”) tavoitteena on parantaa vesihuoltoverkostoja koskevan kansallisen ohjeistuksen kattavuutta ja auttaa vesihuoltolaitoksia kohti systemaattista verkkotiedon hallintaa. pohjarakennustapaan, maaperään, erityisrakenteiden detaljeihin liittyen. Rakentaminen käsittää sekä uudisrakentamisen että saneerausrakentamisen. Jatkon kannalta on tärkeää, että tietoja verkoston kunnosta kerätään monipuolisesti aina kun siihen on mahdollisuus. Mittaus ja dokumentointi luo pohjan omaisuudenhallinnalle 29 Vesitalous 5/2021 VesihuoltoVerkostot VT2105.indd 29 4.10.2021 15.32.15. Näillä tiedoilla voi olla myöhemmin huomattava merkitys esimerkiksi ennakoivan kunnossapidon näkökulmasta, kun havaitaan, että jokin ratkaisu altistaa putken normaalia kovemmalle rasitukselle, mikä näyttäytyy putken ennenaikaisena rikkoutumisena. Tietoja analysoimalla voidaan ennustaa verkoston kohteiden kuntoa TuiJa laakSo projektipäällikkö, ramboll Finland oy tuija.laakso@ramboll.fi Jenni MalMlund Trimble Solutions oy jenni.malmlund@trimble.com vesilaitosyhdistys julkaisi helmikuussa 2021 vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi -ohjeen. Alkuvaiheessa, rakentamisen yhteydessä omaisuudenhallinnassa painottuvat eri asiat kuin myöhemmin, teknisen käyttöiän loppupuolella. Tietovaraston kartuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja järjestelmällistä tiedon dokumentointia verkoston elinkaaren aikana. Ohjeessa elinkaari on jaettu seuraaviin vaiheisiin: suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja kunnossapito sekä kuntotutkimukset. Ohjeessa käydään läpi tiedonhallinnan haasteita verkoston elinkaaren eri vaiheissa ja annetaan esimerkkejä vesihuoltolaitoksen tiedonhallinnan ohjeistuksen laatimiseksi. Verkosto-omaisuuden hallinnan parantaminen on nostettu esiin myös huhtikuussa julkaistussa Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmassa. Tiedonhallinnan yhtenä tavoitteena on tarjota tiedon käyttäjälle olennainen tieto oikeassa muodossa
Jokaisella vesihuoltolaitoksella tulisikin olla oma tiedonhallinnan ohjeistus, jossa on kuvattu vesihuoltolaitoksen tiedonhallinta ja tätä tukevat prosessit. Käytännön tasolla ohjeistuksessa kerrotaan, mitä tietoja kyseisellä vesihuoltolaitoksella kerätään, kuinka verkostoon liittyvää tietoa dokumentoidaan ja ylläpidetään elinkaaren eri vaiheessa. Tästä syystä erityisesti verkostoa koskevien tietojen keruuseen ja järjestelmälliseen dokumentointiin kannattaakin panostaa jo suunnitteluja rakentamisvaiheessa. Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi -ohjeessa on esitetty keskeisimmät verkkotiedot sekä annettu esimerkkejä vesihuoltolaitoksen oman tiedonhallinnan ohjeistuksen laatimiseksi. Vesihuoltoverkostot sijaitsevat pääosin maan alla, joten tiedon kerääminen jälkikäteen on haastavaa. ja ennakoida kunnossapitotarvetta. 30 www.vesitalous.fi VesihuoltoVerkostot VT2105.indd 30 4.10.2021 15.32.15. Tiedonhallinnan ohjeistus varmistaa laadukkaan verkkotiedon Laadukas tietosisältö on pitkälti kiinni siitä, mitä tietoja kerätään sekä miten ne dokumentoidaan osana päivittäistä toimintaa. Raportissa on omaisuudenhallinnan teemassa katsottu omaisuutta koskevien perustietojen keruu omaisuudenhallinnan portaikon tasolla 1 tapahtuvaksi perustavanlaatuiseksi toimeksi. Perustietojen tarkkuustasosta päättäminen on jätetty vesihuoltolaitokselle ja siitä todetaan, että tarkkuustason tulee olla sellainen, että tietojen päivittäminen ja pitäminen ajan tasalla on mahdollista. Raportti on jaettu kuuteen eri teemaan ja kuvattu strategisen portaikon avulla, kuinka eri teemoissa voi eri tasoilla edetä. Rakentamisen yhteydessä tarkentuu kohteen lopullinen sijainti sekä käytettyjen komponenttien perustiedot (esimerkiksi materiaali). Kunnossapitotiedot toimivat osaltaan syötteenä tulevien kunnossapitotoimien suunnittelulle, kuntotutkimuksille ja saneerauspäätöksille. Verkoston elinkaaren aikana tehtävät kunnossapitotoimenpiteet ja käytön aikaiset havainnot verkoston toimivuudesta tai toimimattomuudesta on myös tärkeää kirjata ylös. Tiedonhallinnan ohjeistus tukee verkkotietojen ylläpidosta vastaavia henkilöitä ja samalla varmistetaan, että tiedot siirtyvät elinkaaren eri vaiheiden välillä. Verkoston tarkemittaus ja dokumentointi kytkeytyy raportissa etenkin omaisuudenhallinnan ja tiedonhallinnan teemoihin. Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi -ohjeessa kuvattu tiedonkeruu on nimenomaan verkoston perustietojen keruuta. Ohjeen linkittyminen digistrategiaan Laadukas verkkotieto luo pohjan myös vesihuoltolaitoksen toiminnan laajemmalle kehittämiselle. Lisäksi ohjeistus auttaa tulkitsemaan tallennettuja tietoja oikein. VVY:n julkaisemassa Vesihuoltolaitosten digistrategia -raportissa (Ikäheimo ja Metsävuo 2020) on esitetty, kuinka vesihuoltolaitos voi hyödyntää digitalisaatiota toimintansa kehittämisessä. Ne antavat tietoa yksittäisten kohteiden kunnosta ja mahdollistavat tietojen myöhemmän yhdistelyn ja analysoinnin. Yhtenäiset ja järjestelmälliset dokumentointikäytännöt vesihuoltolaitoksella mahdollistavat tietojen tehokkaan hyödyntämisen verkoston koko elinkaaren aikana. vesihuoltolaitoksen tiedonhallinta ja elinkaaren vaiheet
Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 59. Digistrategiaraportissa omaisuudenhallinnan portaikon tasolla 1 on esitetty myös, että verkoston tulisi olla topologisesti eheä ja omaisuudesta selvillä kriittisimmät omaisuusluokat. Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Ensimmäiset askeleet ovat nykytilanteen selvittäminen, omalle organisaatiolle ja toimintaympäristölle sopivien tavoitteiden asettaminen sekä tavoitteiden saavuttamisen mahdollistavan tiedonhallinnan ohjeistuksen laadinta. Vesihuollon BIM tiekartta 2025 -kehityshanke vie osaltaan tätä asiaa eteenpäin. Myös tiedonhallinnan tasolla 2 mainittu korjaustoimenpiteiden ja häiriötilanteiden dokumentointiin on annettu ohjeessa yleistason ohjeet. Vesihuoltolaitosten digistrategia – portaat digitalisaation hyödyntämiseen. Helsinki 2020. Tuumasta toimeen Verkkotieto muodostaa perustan monelle tulevaisuuden ratkaisulle. Myös vesihuollon tietomallinnus kehittyy ja tarjoaa mahdollisuuksia tietovirtojen sujuvoittamiseen ja tietojen oikeellisuuden varmistamiseen. Omaisuudenhallinnan ja tiedonhallinnan teemojen ohella verkkotiedot linkittyvät myös muihin digistrategiaraportin teemoihin, joita ovat asiakaspalvelu ja viestintä, digitaaliset alustat, työvälineet ja sensorit, osaamisen johtaminen ja koulutus sekä digitaalinen turvallisuus. Ohjeessa on myös annettu suosituksia dokumentoitaviksi asioiksi. Tasolle 2 puolestaan kuuluu verkostoa koskevien kuntotietojen keruu ja kuntotietojen hallintasuunnitelman laatiminen. ja Metsävuo, J. Kerättäviä tietoja ovat esimerkiksi x, y ja zkoordinaatit, materiaali, halkaisija, asennusvuosi, laitevalmistaja ja kaivannon tuentatapa. Nykytilanteessa jokaisen vesihuoltolaitoksen verkkotiedoissa on puutteita. Tiedon laatua voidaan kuitenkin parantaa systemaattisella toiminnalla. Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi Verkoston elinkaaren hallinnan parantaminen Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 66 Helsinki 2021 Vesihuoltolaitosten digistrategia – portaat digitalisaation hyödyntämiseen Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 59 Helsinki 2020 31 Vesitalous 5/2021 VesihuoltoVerkostot VT2105.indd 31 4.10.2021 15.32.15. 2020. Viitattu 25.9.2020. Digistrategiaraportissa tiedonhallinnan teeman alla on tasolla 1 mainittu vesihuoltolaitoksen toiminnan kannalta keskeisimpien tietojen tunnistaminen. Ohjeen mukaan toteutetusta tarkemittauksesta syntyy automaattisesti eheä verkkoaineisto. Täydennysmittaus on yksi tyypillisistä ohjeistusta edellyttävistä toimista suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla ja sitä käsitellään myös ohjeessa. Ohje edistää myös näitä digistrategiaraportin toimenpiteitä, koska siinä ohjeistetaan kuntotietojen keruuta ja annetaan esimerkkejä tiedonhallinnan ohjeistuksen laatimista varten. Tämän jälkeen voidaan määrittää oman strategian mukaiset tavoitteet ja näiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. https://www.vvy.fi/site/assets/files/3211/vvy_ digitalisaatiostrategia_loppuraportti.pdf. Digistrategiaraportissa vanhojen puutteellisten tietojen täydentäminen aloitetaan viimeistään tasolla 3, samoin saneerausten historiatietojen keruu. Yksi esimerkki tästä on digitaalinen kaksonen, joka esitetään digistrategiaraportissakin strategisen portaikon ylimmillä tasoilla ja joka palvelee niin omaisuudenhallintaa, asiakaspalvelua kuin johtamistakin. Samalla on kuvattu saneerausten yhteydessä tehtävää tarkemittausta ja dokumentointia, koska saneerausten yhteydessä tapahtuva tiedonkeruu on keskeistä koko verkoston elinkaaren hallinnan kannalta. Olennaista on, että jokainen vesihuoltolaitos tunnistaa verkkotiedon tärkeyden toiminnassaan. Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi -ohjeessa esitetään, mitä tietoja verkostosta on tarpeellista kerätä, ajatuksena, että vesihuoltolaitos voi täydentää ohjeistusta tarpeellisiksi katsomillaan asioilla. Kirjallisuus Ikäheimo, A
Erityisesti suomalaisilta puhdistamoilta tarvittiin lisää tietoa hiilijalanjäljen tasosta sekä puhdistamoiden keskeisistä päästölähteistä. Hallitus tenväli sen ilmaston muutos pa nee lin (IPCC, 2014) mukaan jättei den ja jäte vesien käsit tely aiheutti vat vuonna 2010 noin 3 % globaaleista kasvi huone kaasu päästöis tä. Tarkastelussa jätevedenpuhdistamoiden hiilijalanjälki elina MerTa elinkaariasiantuntija, FCg Finnish Consulting group oy elina.merta@fcg.fi Henri HaiMi prosessiasiantuntija, FCg Finnish Consulting group oy henri.haimi@fcg.fi anna Mikola työelämäprofessori, aalto-yliopisto anna.mikola@aalto.fi 32 www.vesitalous.fi Kestävä Kehitys VT2105.indd 32 4.10.2021 15.32.16. Jätevedenpuhdistamojen hiilijalanjälkeä on selvitetty toistaiseksi suhteellisen vähän. J ätevesien käsittely on välttämätöntä vesistöjen suojelemiseksi. artikkeli perustuu vuoden 2020 aikana FCg:lle tehtyyn diplomityöhön. Millaista roolia jätevedenpuhdistamot näyttelevät päästöjen muodostumisessa ja miten puhdistamojen hiilijalanjälki tulisi määrittää ja millaisia haasteita sen määrittämisessä on. Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidaan kansalliset khk-päästöt osana kansainvälisiä ilmastositoumuksia, ja myös jätevedenpuhdistamojen päästöt sisältyvät näihin inventaarioihin. ilmastonmuutos pakottaa kaikkia maita, toimijoita ja sektoreita vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. alexiS awaiTeY alexis.awaitey@aalto.fi kirjoittaja on vastavalmistunut vesija ympäristötekniikan diplomi-insinööri aaltoyliopistosta. Päästöjen inventointi perustuu IPCC:n ohjeistuksiin ja on luonteeltaan makrotasoista eikä siten mahdollista puhdistamokohtaista päästöjen tarkastelua. Eräs tyypillinen toiminnallinen yksikkö jätevedenkäsittelyn kontekstissa on 1 m³ käsiteltyä jätevettä, jolloin hiilijalanjäljen laskentatulokset ilmoitetaan muodossa CO 2 e/m³ käsiteltyä jätevettä. Jäte veden puhdis ta moiden kasvihuone kaasuja ovat pää asiassa metaa ni (CH 4 ), typpi oksi duuli (N 2 O) ja hiili dioksidi (CO 2 ). Projektin rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä Hämeenlinnan seudun vesi, Riihimäen vesi, Kouvolan vesi ja Oulun vesi. Hiilijalanjäljen määrittämisen askeleet Tutkimuksessa käytetty hiilijalanjäljen arvioinnin menettelytapa (Kuva 1 ) koostui seuraavista päävaiheista: •Hiilijalanjäljen arvioinnin rajauksen määrittely ja rajaukseen sisältävien keskeisten kasvihuonekaasupäästöjen lähteiden tunnistaminen •Päästölähteiden luokittelu suoriin ja epäsuoriin khk-päästölähteisiin •Laitoskohtaisen datan kerääminen ja khk-päästöjen laskenta •Päästöjen raportointi toiminnallista yksikköä kohti. Tutkimuksen tulokset esitetään kokonaisuu dessaan diplomityössä (Awaitey, 2021), joka toteutettiin FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Aaltoyliopiston yhteistyönä. Yksityiskohtaisemmat tiedot hiilijalanjäljen laskennan yleisestä menettelytavasta ovat saatavissa diplomityöstä (Awaitey 2021). Toisaalta jätevettä puhdistettaessa käsittelyprosessit aiheuttavat myös erilaisia suoria tai epäsuoria ympäristövaikutuksia. Tämä artikkeli perustuu diplomityöprojektiin, jossa selvitettiin neljän suomalaisen jätevedenpuhdistamon hiilijalanjälki, tunnistettiin hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät sekä tuotettiin puhdistamoille suosituksia kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämiseen. Eräs ympäristövaikutusluokka on kas vihuone kaasupääs töjen (khk) aiheut ta ma ilmas ton lämpe ne minen
Esimerkki päästöhyötyjä tuottavasta toiminnasta on biokaasusta tuotetun lämmön myynti kaukolämpöverkostoon. Kohdepuhdistamoiden kuormituslukuja ja käsittelyprosessit tutkimusajankohtana. Puhdistamo voi tuottaa päästöhyötyjä myymällä resursseja, jotka korvaavat käyttökohteessaan hiili-intensiivisempiä hyödykkeitä. 95 % (. Hiilijalanjäljen arviointimenettely (muokattu, Awaitey, 2021). 20 mg/l* . Hiilijalanjälki Päästölähteiden luokittelu Laitoskohtainen Päästöjen laskenta Kokonaispäästöt Toiminnallinen yksikkö Kirjallisuus Päästölähteiden tunnistaminen Laskennan rajaus Datan keräys Hiilijalanjäljen määrittäminen Analysointi ja kehityssuunnitelma Tulosten analysointi Päästöjen vähentämissuunnitelma Suunnitelman toimeenpano Suunnitelman säännöllinen arviointi Taulukko 1. 95 % (. 90 % (. 12 °C; *** tavoite 33 Vesitalous 5/2021 Kestävä Kehitys VT2105.indd 33 4.10.2021 15.32.16. 0,3 mg/l) . 0,5 mg/l) . 20 mg/l* P-kok., lupaehdot . 70 %***; . 0,3 mg/l) * kun T > 12 °C; ** kun T . jätevesien esikäsittelyprosessi Aktiivilieteprosessi Lietteen käsittelyprosessi KemiCond; kompostointi muualla Mädätys ja kompostointi sekä alueella että muualla Mädätys; kompostointi muualla Mädätys alueella (toukokuuhun 2019 asti) ja muualla (kesäkuusta 2019) N-kok., lupaehdot . 0,3 mg/l) . Kuva 1. 70 %*; . Mikäli biokaasulla tuotettu kaukolämpö korvaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä, vältetyt päästöt muodostavat päästöhyödyn. 95 % (. Taskilan jvp Paroisten jvp Riihimäen jvp Mäkikylän jvp Tulovirtaama (m³/vrk) 48 000 22 000 13 500 26 000 AVL (as.) 164 000 90 000 75 000 100 000 Jäteveden käsittelyprosessi Aktiivilieteprosessi; membraanibioreaktori; biologinen jälkisuodatus 2-vaiheinen aktiivilieteprosessi; rejektivesienkäsittely; tertiäärikäsittely Aktiivilieteprosessi; elintarviketeoll. 20 mg/l** ??70 %; – . 60 %;
Niissä on havaittu, että N 2 O-typpenä haihtuu keskimäärin noin 1,7 % typpikuormasta tulevan kokonaistypen pohjalta laskettuna ja että puhdistamokohtaisissa N 2 O:n päästökertoimissa on suurehkoa vaihtelua. 34 www.vesitalous.fi Kestävä Kehitys VT2105.indd 34 4.10.2021 15.32.16. Suorat päästöt arvioitiin päästökertoimia käyttäen. IPCC on hiljattain päivittänyt jätevedenkäsittelyn N 2 O-päästökertoimensa lukuarvoon 1,6 % tulevasta kokonaistypestä (IPCC, 2019), mikä on samaa tasoa em. Tämän jälkeen joidenkin puhdistamoiden käsittelyvaatimuksissa on tapahtunut muutoksia. Mäkikylän jvp Paroisten jvp Taskilan jvp Riihimäen jvp Hiilijalanjälki (kg CO 2 e/AVL) 58 ?±?0,8 67 ?±?0,5 82 ?±?0,8 45 ?±?0,5 Hiilijalanjälki (kg CO 2 e/kg TN poistettu) 18 ?±?4,3 18 ?±?2,3 26 ?±?31 15 ?±?3,3 Hiilijalanjälki (kg CO 2 e/kg TP poistettu) 102 ?±?14 87 ?±?7,3 85 ?±?18 92 ?±?9,5 Hiilijalanjälki (kg CO 2 e/m³ käsiteltävä jätevesi) 0,6 ?±?0,2 0,8 ?±?0,1 0,8 ?±?0,1 0,7 ?±?0,2 Kohdepuhdistamot ja laskennan toteutus Tutkimuksessa laskettiin hiilijalanjälki neljälle puhdistamolle: Taskilan jvp Oulussa, Riihimäen jvp, Mäkikylän jvp Kouvolassa ja Paroisten jvp Hämeenlinnassa. Puhdistamoiden hiilijalanjälki määritettiin vuosille 2017– 2019. Kemikaalien kulutuksen osuus CO 2 e-kokonaispäästöistä oli 8 % ja kuljetuksen päästöjen osuus 1 %. Laskennan rajaus sisälsi jätevesien-, lietteenja välppeenkäsittelyn. AVL laskettiin biokemiallisen hapenkulutuksen (BHK) keskimääräisestä tulokuormasta suhteella 70 g BHK 7 /as/vrk. Hiilijalanjäljen muodostuminen Kohdepuhdistamoiden hiilijalanjälkiarvioiden vaihteluväliksi arvioitiin 45–82 kg CO 2 e/AVL/a (Taulukko 2 ). Kohdepuhdistamoiden hiilijalanjälkitulokset. kirjallisuuskatsauksen keskiarvon kanssa. Prosessien suorat haihduntapäästöt aiheuttivat suurimman osan hiilijalanjäljestä vastaten keskimäärin 72 %:a kaikista CO 2 e-päästöistä. Puhdistamokohtaiset hiilijalanjälkitulokset on koottu oheiseen taulukkoon (Taulukko 2 ), jossa on esitetty niiden keskiarvot ja keskihajonnat. Muiden tutkimuksessa käytettyjen päästökertoimien tiedot ovat saatavilla projektiin liittyvästä lopputyöstä (Awaitey, 2021). Taulukko 1 esittää kunkin kohdepuhdistamon kuormitusluvut, jäteveden ja lietteen käsittelyprosessit sekä ravinteiden käsittelyvaatimukset tutkimusajankohtana. Puhdistamoiden hiilijalanjälkitulokset poistettua fosforikiloa kohden vastasivat melko hyvin toisiaan. Khk-päästöt käsiteltävää jätevesivirtaamaa kohden vaihtelivat välillä 0,6–0,8 kg CO 2 e/m³ (Taulukko 2 ). Energiankulutus oli toisiksi suurin päästölähde muodostaen keskimäärin 19 % CO 2 e-päästöistä. Taulukko 2. Kohdepuhdistamoilla ei kuitenkaan havaittu selvästi erottuvia hiilijalanjäljen vuodenaikatrendejä (Kuva 3 ). Suuret keskihajonnan arvot indikoivat suurempaa vaihtelua kuukausikohtaisissa hiilijalanjäljissä. Suurempia eroja ilmeni tuloksissa poistettua typpikiloa kohden. Vertailuun käytettiin myös kolmea muuta toiminnallista yksikköä: 1 m³ käsiteltävää jätevettä, 1 kg poistettua kokonaistyppeä ja 1 kg poistettua kokonaisfosforia. Kirjallisuudessa on raportoitu pitkäkestoisten mittausjaksojen perusteella biologisten ravinteidenpoistoprosessien N 2 O-päästöjä (Vasilaki et al., 2019). Hiilijalanjäljet laskettiin kuukausikohtaisesti kausiluontoisten trendien tarkastelemiseksi. Sen sijaan viemäriverkoston, puhdistamon rakennusvaiheen, käsitellyn lietteen hyödyntämisen ja käsitellystä jätevedestä purkuvesistössä aiheutuvat päästöt eivät sisältyneet laskennan rajaukseen. Khk-päästöjen hajautuminen puhdistamoilla on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 2 ). Esitetyt hiilijalanjälkiluvut eivät sisällä mahdollisia päästöhyvityksiä. Tähän perustuen tutkimuksessa käytettiin IPCC:n päästökerrointa. Tutkimusrajaukseen sisältyvät päästölähteet luokiteltiin seuraavasti: •Epäsuorat päästöt sähkönja lämmöntuotannosta •Epäsuorat päästöt kemikaalien tuotannosta •Epäsuorat päästöt kemikaalien, lietteen ja välppeen kuljetuksesta •Suorat päästöt jäteveden-, lietteenja välppeenkäsittelystä Päästöt ilmaistaan toiminnallista yksikköä kohden. Asukasvastinelukua (AVL) käytettiin tutkimuksessa pääasiallisena toiminnallisena yksikkönä
Kuva 2. Kohdepuhdistamoiden hiilijalanjälkien aikasarjakuvaajat vuosina 2017–2019. 18 % 8 % 1 % 73 % Mäkikylä (a) Energian kulutus Kemikaalien kulutus Kuljetukset Suorat päästöt 24 % 9 % 1 % 66 % Paroinen (b) Energian kulutus Kemikaalien kulutus Kuljetukset Suorat päästöt 15 % 14 % 2 % 69 % Taskila (c) Energian kulutus Kemikaalien kulutus Kuljetukset Suorat päästöt 20 % 1 % 1 % 78 % Riihimäki (d) Energian kulutus Kemikaalien kulutus Kuljetukset Suorat päästöt 35 Vesitalous 5/2021 Kestävä Kehitys VT2105.indd 35 4.10.2021 15.32.17. Kuva 3. Khk-päästöjen jakautuminen Mäkikylän (a), Paroisten (b), Taskilan (c) ja Riihimäen (d) puhdistamoilla vuosina 2017–2019
Working Group III Contribution to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. VT2105.indd 36 4.10.2021 15.32.17. Välppeenkäsittelyn suorien khk-päästöjen merkitys oli vähäinen, sillä niiden osuus kohdepuhdistamoiden khk-päästöistä oli alle 1 %. Lisätietoja PE100 RC -polyeteenistä: www.extena.fi egeplast – monikerrosputkien asiantuntija Huhtikuussa 2020 Extenasta tuli osa saksalaista egeplast-konsernia, joka on jo vuosikymmenten ajan ollut Euroopan johtava polyeteenipaineputkijärjestelmien valmistaja. Tämän ansiosta Extena pystyy nyt toimittamaan kattavia laadukkaita polyeteeniputkijärjestelmiä Pohjoismaiden markkinoilla. Tarkempaan prosessin N 2 O-päästöjen arviointiin vaaditaan riittävän pitkiä mittausjaksoja eri osista prosessia, joissa kertynyttä dataa voidaan hyödyntää myöhemmin mm. N 2 O-päästöjen mallintamisessa. Vahvan PEplus-suojakuoren osuus on 20–30 prosenttia putken seinämän paksuudesta. Kirjallisuus Awaitey, 2021. 2019 Refinement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories. Sen sijaan muiden prosessien kuten yksittäisten pumppausten tai lietteenkuivauksen energiankulutusta ei mitattu vaan laitoshenkilökunta arvioi niitä tutkimuksen lähtötiedoiksi. 36 www.vesitalous.fi Kestävä Kehitys Extena johtaa kehitystä Pohjoismaissa Extena on Pohjoismaissa toimiva valmistaja, joka pyrkii parantamaan putkijärjestelmien vastustuskykyä hidasta säröilyn kasvua vastaan käyttämällä parempia raaka-aineita. Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Riihimäen ja Taskilan puhdistamoilla ei myyty biokaasuntuotantoon liittyviä resursseja, joista olisi muodostunut päästöhyvityksiä. Greenhouse Gas Emissions in Finland 1990 to 2017. Diplomityö, Aalto-yliopisto. Tutkimuskirjallisuudessa käytetään yleensä yhtä muuttajaa kerrallaan toiminnallisen yksikön määrittämiseen. Saostuskemikaaleista PAC:lla oli suurin päästökerroin, mikä selittää sen suurta osuutta kemikaalien päästöistä. IPCC, 2014. Kohdepuhdistamoilla käytetyistä kemikaaleista polyalumiinikloridi (PAC), ferrisulfaatti ja kalsiumkarbonaatti (kalkkikivi) aiheuttivat eniten khk-päästöjä. Tajusimme jo varhain PE100 RC -putkijärjestelmien edut, sillä materiaali mahdollistaa kustannustehokkaammat asennusmenetelmät ja pidentää käyttöikää turvallisesti. Carbon Footprint of Finnish Wastewater Treatment Plants. Päästöhyvityksiä toteutui Paroisten puhdistamolla biokaasun hyödyntämisestä noin 2 % kokonaispäästöjen määrästä ja Mäkikylän puhdistamolla noin 11 %. Toiminnallisen yksikön valinta voi vaikuttaa hiilijalanjälkitulosten tulkintaan. IPCC, 2019. Lisäksi yksi kiinnostava vaihtoehto voisi olla käyttää useita eri muuttujia yhdistävää tunnuslukua toiminnalliseen yksikköön. Puhdistamoiden ostettuun energiaan liittyvät päästöt tulevat todennäköisesti pienemään lähitulevaisuudessa uusiutuvan energian käytön kasvaessa. Mikäli sen sijaan tähdätään puhdistusprosessin operoinnin optimointiin päämääränä suorien N 2 O-päästöjen minimointi, tarvitaan tarkempia estimointimenetelmiä, koska vakiopäästökerroin ei mahdollista yhtä tarkkoja päästöarvioita. Cambridge University Press. Siten se parantaa kokonaistaloudellisuutta. Tästä johtuen puhdistamoiden eri prosessiyksiköiden hiilijalanjälkien keskinäinen vertailu osoittautui haasteelliseksi. Esimerkiksi suorien päästöjen osalta päästökertoimia käyttämällä voidaan saada riittävän tarkkoja päästöarvioita kokonaisymmärryksen saamiseksi puhdistamon hiilijalanjäljen muodostumisesta tukemaan päätöksentekoa. Kohdepuhdistamoiden khk-päästöistä keskimäärin 59 % aiheutui jätevedenpuhdistusprosessin N 2 O-päästöistä, noin 9 % lietteenkäsittelyn sekä biokaasun tuotannon ja polton CH 4 -päästöistä ja noin 4 % kompostoinnin N 2 O-päästöistä. Tämä johtui typenpoistotehojen vuosikohtaisista eroista puhdistamojen välillä, mitä osin selittävät erot käsittelyvaatimuksissa (Taulukko 1 ). Yksi tai useita välikerroksia, joilla on eri toimintoja. Tilastokeskus, 2019. Tämän vuoksi laitosten suorien päästöjen osuuden kokonaispäästöistä ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä kemikaalien valmistuksen ja puhdistamoiden toimintaan liittyvien kuljetusten päästöosuudet ovat suhteellisen pieniä. Selvityksemme perusteella saadaan kuitenkin hyödyllistä lisäinformaatiota laskettaessa tuloksia useampaa toiminnallista yksikköä käyttäen. Denitrifikaation tehostaminen kohdepuhdistamoilla vähentäisi kalkin sekä muiden alkalointikemikaalien tarvetta ja siten pienentäisi niiden kulutukseen liittyviä khk-päästöjä. Suorat haihduntapäästöt edustivat suurta osuutta hiilijalanjäljestä. egeplast on erikoistunut monitoimisiin monikerrosputkiin, joiden ainutlaatuiset ominaisuudet parantavat putkijärjestelmien turvallisuutta ja toimintaa. Tätä menetelmää käytettiin tässä tutkimuksessa. w w w .ro ch m .c om Extena johtaa nyt PE-paineputkien ja -yhteiden kehitystä Pohjoismaissa –osa egeplast International GmbH -konsernia www.extena.fi Homogeeninen PE100 RC -sisäputki ja EN-standardin mukainen seinämän paksuus. Yhä merkittävämpää osaa puhdistamoiden hiilijalanjäljestä voitaisiin näin ollen tulevaisuudessa seurata mittaamalla kasvihuonekaasujen suoria haihduntapäästöjä. Vaikka kalkin päästökerroin oli suhteellisen pieni, sen suuri kulutus aiheutti merkittävän osan kemikaaleille lasketuista päästöistä. Tämä vaikuttaa oleellisesti soveltuvan laskentamenetelmän valintaan. Kohdepuhdistamoilla energiankulutusdataa oli saatavilla laitostasoisesti tai tiettyihin prosesseihin kuten ilmastukseen liittyen. Selvityksessä kertyneitä oppeja Hiilijalanjäljen laskentaa aloitettaessa on keskeistä tuntea tehtävän laskennan tavoite ja tarkoitus. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida ja analysoida hiilijalanjälkeä säännöllisin välein, jotta voidaan seurata laitosten khkpäästöjen vähentämistoimien vaikutuksia. Koska puhdistamoiden jätevesienkäsittelytekniikat kehittyvät ja laitoksilla käytettävä energiaseos vaihtelee, myös niiden hiilijalanjälki muuttuu ajan kuluessa
VT2105.indd 37 4.10.2021 15.32.18. Siten se parantaa kokonaistaloudellisuutta. Tajusimme jo varhain PE100 RC -putkijärjestelmien edut, sillä materiaali mahdollistaa kustannustehokkaammat asennusmenetelmät ja pidentää käyttöikää turvallisesti. egeplast on erikoistunut monitoimisiin monikerrosputkiin, joiden ainutlaatuiset ominaisuudet parantavat putkijärjestelmien turvallisuutta ja toimintaa. Tämän ansiosta Extena pystyy nyt toimittamaan kattavia laadukkaita polyeteeniputkijärjestelmiä Pohjoismaiden markkinoilla. Egeplast Extena johtaa kehitystä Pohjoismaissa Extena on Pohjoismaissa toimiva valmistaja, joka pyrkii parantamaan putkijärjestelmien vastustuskykyä hidasta säröilyn kasvua vastaan käyttämällä parempia raaka-aineita. Yksi tai useita välikerroksia, joilla on eri toimintoja. Lisätietoja PE100 RC -polyeteenistä: www.extena.fi egeplast – monikerrosputkien asiantuntija Huhtikuussa 2020 Extenasta tuli osa saksalaista egeplast-konsernia, joka on jo vuosikymmenten ajan ollut Euroopan johtava polyeteenipaineputkijärjestelmien valmistaja. Yksi tai useita välikerroksia, joilla on eri toimintoja. Vahvan PEplus-suojakuoren osuus on 20–30 prosenttia putken seinämän paksuudesta. w w w .ro ch m .c om Extena johtaa nyt PE-paineputkien ja -yhteiden kehitystä Pohjoismaissa –osa egeplast International GmbH -konsernia www.extena.fi Homogeeninen PE100 RC -sisäputki ja EN-standardin mukainen seinämän paksuus. egeplast on erikoistunut monitoimisiin monikerrosputkiin, joiden ainutlaatuiset ominaisuudet parantavat putkijärjestelmien turvallisuutta ja toimintaa. Vahvan PEplus-suojakuoren osuus on 20–30 prosenttia putken seinämän paksuudesta. Lisätietoja PE100 RC -polyeteenistä: www.extena.fi egeplast – monikerrosputkien asiantuntija Huhtikuussa 2020 Extenasta tuli osa saksalaista egeplast-konsernia, joka on jo vuosikymmenten ajan ollut Euroopan johtava polyeteenipaineputkijärjestelmien valmistaja. Tajusimme jo varhain PE100 RC -putkijärjestelmien edut, sillä materiaali mahdollistaa kustannustehokkaammat asennusmenetelmät ja pidentää käyttöikää turvallisesti. Extena johtaa kehitystä Pohjoismaissa Extena on Pohjoismaissa toimiva valmistaja, joka pyrkii parantamaan putkijärjestelmien vastustuskykyä hidasta säröilyn kasvua vastaan käyttämällä parempia raaka-aineita. w w w .ro ch m .c om Extena johtaa nyt PE-paineputkien ja -yhteiden kehitystä Pohjoismaissa –osa egeplast International GmbH -konsernia www.extena.fi Homogeeninen PE100 RC -sisäputki ja EN-standardin mukainen seinämän paksuus. Tämän ansiosta Extena pystyy nyt toimittamaan kattavia laadukkaita polyeteeniputkijärjestelmiä Pohjoismaiden markkinoilla. Siten se parantaa kokonaistaloudellisuutta
Kavitointi; ilmiön syntymekanismi. TEKSTI: MarTTi Pulli e-mail: marttipulli@hotmail.com 38 www.vesitalous.fi Tekniikka VT2105.indd 38 4.10.2021 15.32.18. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi pumppauskatkon aiheuttaman äkillisen virtaamamuutoksen seurauksena. Voimakkaan kavitoinnin yhteydessä voidaan kuulla terävää ja kovaa ääntä, jota voi verrata pienten kivien hakkaamiseen virtaustilassa. Lievemmässä kavitoinnissa ääni muistuttaa suhinaa. kavitaatio aiheuttaa materiaalin kulumista ja heikentymistä, huonontaa pumppauksen hyötysuhdetta tai voi estää pumppauksen kokonaan ja voi olla alkutilanteena vaarallisille paineiskuille esiintyessään putkilinjoissa. K avitaatio on lyhyesti määriteltynä tilanne, jossa paine laskee nesteen höyrystymispaineeseen, jolloin nesteestä alkaa erottua höyrykuplia ja höyryonteloita, jotka joutuessaan tilaan, jossa paine jälleen ylittää höyrystymispaineen, luhistuvat fokusoidusti kasaan aiheuttaen paikallisen paineiskun. PUTKISTOKAVITAATIO Kuplatyyppinen putkistokavitaatio Kuva 1 esittää kavitaatiomekanismin syntyä, joka on periaatteessa sama pumppujen, venttiilien, turbiinien ja betonirakenteiden kavitoinnissa. Kavitaatio – vesilaitostekniikan haittailmiö Kuva 1. Höyryontelon sulkeutuminen voi aiheuttaa vaarallisen paineiskun. Ontelotyyppistä kavitointia tapahtuu putkilinjoissa paineen alittaessa höyrystymispaineen. Kuplatyyppisessä kavitoinnissa , jota tapahtuu pääasiassa hydraulisissa koneissa ja laitteistoissa kuplan luhistuminen aiheuttaa “mikro” suihkuvirtauksen, joka voi saavuttaa erittäin suuren nopeuden, jolloin voi syntyä paikallinen materiaalia vaurioittava paineisku. kavitaatiota voi esiintyä, pumpuissa, putkistoissa, venttiileissä ja virtausteknisissä betonirakenteissa
Ilmiötä on tarkemmin käsitelty kirjassa Pulli 2021. Putkivaipassa tai virtausteknisen laitteen osien pinnoilla se on haitallinen, aiheuttaen materiaalin vaurioitumista. Tällaisia epäjatkuvuuskohtia voivat olla äkilliset putken laajentumat, jyrkät suunnanmuutokset. Kavitaatiota voi esiintyä myös vakaassa virtaustilanteessa nesteen virratessa epäjatkuvuuskohdissa. 39 Vesitalous 5/2021 Tekniikka VT2105.indd 39 4.10.2021 15.32.19. VENTTIILIKAVITAATIO Venttiileissä suuri paine-ero etenkin tilanteessa, jossa alavirtapuolen paine on alhainen, on riskitekijä kavitaatioja meluhaittojen syntymiseen. Kuva 2. Koska tilanteeseen liittyy lähinnä lähtötiedoista johtuvia epävarmuustekijöitä, ja kavitointi on vaarallisen paineiskun tärkeimpiä syitä, voidaan todeta, että paras suunnittelu on sellainen, jossa kavitaatiota pyritään välttämään. Höyryonteloiden sulkeutuessa vesimassojen uudelleen kohdatessa esimerkiksi paluuvirtausten yhteydessä voi syntyä vaarallisen suuria paineiskuja. Tällaisen epäjatkuvuuskohdista aiheutuvan kavitaation estämiseksi on suositeltavaa käyttää loivia suunnanmuutoksia ja loivia laajennuskappaleita. Kuva 3. Putkilinjakavitaation periaate (Virtaustekniikka R2018). Ontelotyyppinen putkilinjakavitaatio Tilanteessa, jossa virtauksessa tapahtuva äkillinen muutos aiheuttaa paineen alenemisen veden höyrystymispaineeseen, vesi kiehuu ja siinä olevat kaasut erkaantuvat. Tässä tilanteessa putkeen alkaa muodostua höyryonteloita, joiden suuruus riippuu järjestelmän ominaisuuksista: profiilista, virtausnopeuksista ja järjestelmän laitteiden, lähinnä pumppujen ja venttiilien toiminnallisista ominaisuuksista. Putken tai laitteen sisällä tapahtuva kavitaatio ei ole haitallinen, koska höyrykuplat luhistuvat nesteen sisällä. Venttiilikavitaation syntymekanismi (Virtaustekniikka R2018). Kuva 3 havainnollistaa venttiilikavitaation syntymekanismia. Kuvassa 2 esitetään ontelotyyppisen putkilinjakavitaation syntymekanismin periaatetta. Yhdistettynä suureen virtausnopeuteen virtauksen irtoaminen putken vaipasta on mahdollista ja paineen paikallinen laskeminen voi alittaa nesteen höyrystymispaineen, joka mahdollistaa kavitaation
PUMPPUJEN KAVITOINNISTA Pumpuissa juoksupyörän tulopaineen alittaessa höyrystymispaineen syntyy höyrykuplia, jotka luhistuvat kuplan siirtyessä juoksupyörässä alueelle, jossa paine ylittää höyrystymispaineen. 40 www.vesitalous.fi Tekniikka VT2105.indd 40 4.10.2021 15.32.19. Venttiilin kavitointia voidaan arvioida kavitaatioluvun (indeksin) ja valmistajien laatimien mitoitusohjeiden avulla (ks. Pulli 2021). Eräs tapa vähentää kavitaatiota on sijoittaa venttiili putkistossa mahdollisimman alhaiselle tasolle purkupisteeseen nähden, jolloin purkupainetaso kasvaa. NPSH:n sanallinen määritelmä (Wirzenius 1969): “Painemittarin lukema pumpun imuaukossa keskiön korkeuteen redusoituna ja nestepatsaana ilmaistuna, miinus pumpattavan nesteen höyrystymispainekorkeus nesteen lämpötilassa lisättynä nopeuskorkeudella mittarin ulostuloskohdassa.” Analysoinnissa tarvitaan kahta NPSH-käsitettä: •NPSHr •NPSHa NPSHr on vaadittu NPSH-arvo (required), jonka määrittelee pumpun valmistaja. pitkä imuputki), voi esiintyä tilapäistä kavitaatiota kiihdytystilanteessa vesimassan hitauden takia. Kuva 4 esittää juoksupyörässä syntyneitä kavitaatio vaurioita. Kuva 4. Pumppujen hidas käynnistyminen eli pitkä ramppiaika ja hitaat kierrosluvun muutokset säätötilanteissa ovat eräs tapa vähentää tällaista dynaamista kavitointia. Dynaamisissa tilanteissa, joissa pumppua kiihdytetään ja imuputkessa olevan nesteen massa on suurehko (esim. Myös materiaalivalinnoilla on merkitystä: valitsemalla kova materiaali, voidaan kavitaation kestävyyttä parantaa. Pulli 2021). Paineeron vähentäminen voidaan toteuttaa monin tavoin, esimerkiksi käyttämällä useita venttiileitä sarjassa, erikoisventtiileillä, joissa on sisäänrakennettuna paineenpudotusrakenteita. Tapauskohtaisesti tulee tarkastella dynaamisen kavitaation ilmenemistä ja merkitystä. Jos NPSHa on suurempi kuin NPSHr pumpun toimintapisteessä, ei pumpussa tapahdu kavitaatiota. Juoksupyörän tyypillinen kavitaatiovaurio. Pumppujen kavitaatioanalyysissä käytetään käsitettä NPSH, joka tulee sanoista Net Positive Suction Head. Dynaamisen kavitoinnin analysoinnissa on käytettävä korkeatasoisia mallinnusohjelmia (ks. NSPHa on laitoksen vallitseva arvo (available), jonka määrittelee suunnittelija
Pulli M. Tammertekniikka. rakenteen virtaviivaistaminen ja mahdollisten epäsäännöllisyyksien poisto siten, että virtaus pysyy rakenteessa kiinni. 2018. Kun höyrykupla virtaa kohtaan, jossa paine ylittää höyrystymispaineen, kupla romahtaa kasaan ja aiheuttaa mainittuja kavitaatiohaittoja. Pulli M. Flow technology: Modern functional design of modern water transmission systems. 2021. Eräs esimerkki pumppaamon energiatehokkuuden määrityksestä ja korjauksesta. Kuvassa on myös esitetty dynaaminen kavitaatio, jota voi tapahtua pumppaustilanteiden vaihdellessa (dynaamisesta kavitaatiosta tarkemmin: Flow Technology R2021). Kustannusyhtymä Tampere. Kuvan mukaan pumpun suorituskyky ja hyötysuhde heikkenee jyrkästi kavitaation takia. uusittu painos, 350 s. Pulli M. Energiatehokkuuden jatkuvalla mittauksella tällainen tilanne voidaan todeta riittävän ajoissa tarvittavien korjaustoimenpiteiden toteuttamiseksi (Vesitalous 3/2019 ja 5/2018). Etenkin “rajamailla” oleva kavitaatio, jolla tässä tarkoitetaan tilannetta, jolloin arkipäivän tilanteissa kavitaatiota ei aivan selvästi osata tunnistaa, voi heikentää energiatehokkuutta salakavalasti. Tammertekniikka. Kuva 5. On myös todettu, että ilman johtaminen virtaukseen “pehmentää” vettä ja täten vähentää kavitaatiohaittoja. VIRTAUSTEKNISTEN BETONIRAKENTEIDEN KAVITAATIOSTA Virtausteknisissä betonirakenteissa etenkin patorakenteiden vesijuoksuissa, joissa virtausnopeudet ovat huomattavan suuria, voi esiintyä rakenteita kuluttavaa kavitaatiota. Kirjallisuus Pulli M. 258 s. R2021. Vesitalous 5/2018. [ Flow Technology 2021; Figure 3.13 dynamic nPSH(t) values, Pump Cavitation in the Shaded Points of Time]. Kavitaatio vaikuttaa muiden haittojen lisäksi pumppauksen energiatehokkuuteen. 3. Esimerkkinä tällaisesta on patorakenteen vesijuoksu, jossa virtausnopeus kasvaa niin suureksi, että paine alenee höyrystymispaineeseen ja virtaus irtoaa rakenteen pinnasta ja höyrykuplien muodostuminen alkaa. 47. Kuvassa 5 esitetään kavitaation vaikutus pumpun hyötysuhteeseen. Myös virtausrakenteiden pinnoilla olevat epäsäännöllisyydet voivat aiheuttaa virtaamisen irtoamisen rakenteen pinnasta ja höyrykuplien muodostumista virtausnopeuden ylittäessä kriittisen arvon. Kavitaatiotilanne voi syntyä nopeasta virtauksen suunnan muutoksesta, jolloin virtaus saattaa irrota rakenteesta. Vesitalous 3/2019. Kavitaation vaurioittama betonipinta on rosoinen, kun taas eroosion rasittama pinta on sileäksi kulunut. 41 Vesitalous 5/2021 Tekniikka VT2105.indd 41 4.10.2021 15.32.19. s. 40. s. Parannustoimenpiteenä tällaiseen voi olla esim. Wirzenius A. Keskipakopumput. Pumppaamon universaali energiatehokkuus – uusi käsite ja menetelmä. Dynaaminen NPSH(t). Myös rakenteiden pinnoittaminen lujemmilla aineilla vähentää haittavaikutuksia. 1969. Virtaustekniikka R2018, ISBN:978-952-5491-91-3
Sari MiTikka erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus JuHa riiHiMäki vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskuksessa. Tuloksissa havaittiin merkittävää lyhytaikaista vaihtelua, jota ei saatu näkyville harvahkon perusseurannan avulla. Passiivisessa vesinäytteenotossa tarvittava keräinkaruselli (A) ja THOË-saapas (B), jonka avulla keräimen paikka vaihtui automaattisesti 2½ päivän välein. Näytteenottimista käytetään lyhennettä DGT (=diffuusiogradientit ohutkalvoissa, lisätietoja: www.dgtresearch.com). passiivista näytteenottomenetelmää. [valokuvat: luode Consulting oy; talvikuva leena Finér] A C B D 42 www.vesitalous.fi Ravinteet VT2105.indd 42 4.10.2021 15.32.19. Menetelmän eduksi voidaan lukea myös se, että kerätyt aineet sitoutuvat keräimiin kemiallisesti eivätkä enää muuta muotoaan, joten näytteiden laboratorioanalyysit voidaan tehdä myöhemmin (Kuva 1 ). Aiemmin keräimien vienti ja hakeminen oli työlästä. koska näytteitä otetaan harvakseltaan, tietoa ei saada Po 4 -P:n pitoisuuksien lyhytaikaisista vaihteluista. Sirkka TaTTari hydrologi, Suomen ympäristökeskus sirkka.tattari@syke.fi kirjoittajan erikoisalaa ovat hydrologia, toimenpiteiden vaikutusten arviointi, mallintaminen ja jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaus. DGT-laitteet keräävät liuenneita aineita hallitusti, koska ne ovat standardisoituja, samoin kuin mittausjakson lopuksi tehtävät laboratoriomääritykset. K uonanjoella testattiin ns. Alhaalla yleiskuvia menetelmän testauspaikasta Kuonanjoella (C, D). uuden menetelmän tuottamat tulokset edustavat muutaman päivän keskiarvoa. Jari koSkiaHo tutkimusinsinööri, Suomen ympäristökeskuksen vesikeskus liiSa ukonMaanaHo erikoistutkija, luonnonvarakeskus leena Finér tutkimusprofessori, luonnonvarakeskus Fosfaattifosforin (Po 4 -P) pitoisuusmittaus on perustunut pääosin vesinäytteenottoon ja niistä tehtäviin laboratoriomittauksiin. etelä-Savossa, kuonanjoella testattiin viiden kuukauden ajan ”jatkuvatoimista” Po 4 -P -pitoisuusmittausta passiivisen näytteenottimen avulla. Näin voidaan tehdä lyhyen jakson tai vaihtoehtoisesti jopa viikkoja kestäviä mittauksia (Davison & Zhang, 1994). Passiivisessa näytteenotossa näyte diffundoituu adsorbenttiin (=aine, johon toinen aine voi imeytyä). Vanhat menetelmät uuteen käyttöön fosfaattifosforin mittauksessa Kuva 1. Tämä ongelma ratkaistiin, kun ranskalainen yritys kehitti laitteen nimeltä THOË, joka vaihtaa keräimen automaattisesti halutuin väliajoin. Syytä vaihteluun ei vielä tiedetä, mutta perusseurannan ja uuden menetelmän tuottamat tulokset olivat vertailukelpoisia matalissa pitoisuuksissa. Laitteen karuselliin mahtuu 12 keräintä
Siksi on tärkeää tietää todelliset PO 4 -P:n pitoisuustasot ja vaihtelut jokija järvivesissä. Kuonanjärven vaikutus mittauksiin Mittalaite asennettiin Etelä-Savoon Kuonanjoen valumaalueen laskujokeen. jätevesien, maaja metsätalouden toiminnan ja laskeuman kautta. Laite vuokrattiin yhtiöltä Luode Consulting Oy (https:// www.luode.net/), joka vastasi myös laitteen huollosta ja keräimien toimittamisesta laboratorioon. Huolto tehtiin aina vaihdon yhteydessä. PO 4 -P on levien tärkein fosforiyhdiste ja levien määrän lisääntyminen aiheuttaa rehevöitymistä. Maatalousmaan pinta-ala on vain 3 % ja järvien pinta-ala on 20 % koko valuma-alueen pinta-alasta (Kuva 2 ). Rehevöityminen johtaa veden samentumiseen, vesikasvien ja levien lisääntymiseen, hapen puutteeseen ja kalaston ja muun eliöstön muutoksiin. Kuonanjoen PO 4 -P -mittaukset aloitettiin maaliskuun puolivälissä 2020 ja mittauksia jatkettiin lokakuun alkuun asti. 43 Vesitalous 5/2021 Ravinteet VT2105.indd 43 4.10.2021 15.32.20. Laboratoriotulokset muutetaan PO 4 -P -pitoisuuksiksi kaavalla, joka huomioi mitatun jakson lämpötilan, sen perusteella lasketun diffuusiokertoimen, jakson pituuden, taustapitoisuuden ja uuttokertoimen. Keräimet vaihdettiin noin kuukauden välein, jonka jälkeen ne analysoitiin laboratoriossa. Ravinteet voivat vapautua vesistöihin mm. Kuonanjoen mittauspisteen (musta ruksi) yläpuolinen valuma-alue ja alueen maankäyttö Corine 2018 mukaan. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvien perustuotannon lisääntymistä liiallisen ravinnekuormituksen, etenkin PO 4 -P-kuormituksen seurauksena. Mittausaseman yläpuolisen valumaalueen pinta-ala on 73,5 km², josta suurin osa on metsämaata (72 %). Miksi PO 4 -P:n mittaus on tärkeää. Kuva 2. Alueella on paljon moreenimaata ja jonkun verran turvemaita
Huhtisuolla PO 4 -P -pitoisuus vaihtelee välillä 2,4–5,7 µg/l (Kuva 3 ). [Tutkimusraportti T. P ja PO 4 -P -pitoisuudet. Kun Kuonanjärven vesi sekoittuu kevätja syystäyskiertojen aikana ja avovesikaudella voimakkaiden tuulten vaikutuksesta, silloin Kuonanjoen yläjuoksun vedenlaatu edustaa Kuonanjärven keskimääräistä vedenlaatua. luke.fi/fi/projektit/operandum/). Asemalla mitattavat muuttujat (virtaama, sameus, orgaaninen hiili, klorofylli-a, sinilevien sisältämä klorofylli, johtokyky ja happi) tukivat myös tulosten tulkintaa. Havaintoasema on verkoston asemista lähinnä Kuonanjokea (etäisyys noin 70 km). Fosfaattifosforin pitkän ajan keskiarvo on varsin alhainen, vain 2,5 µg/l. talvitai kesäkerrostuneisuus. Kuonanjärvellä sekä typpiettä fosforipitoisuudet ovat nousseet kausien 2 ja 3 välillä. Järven ekologisen tilan arvioon on kolmannella vesienhoitokaudella vaikuttanut myös kasviplanktonyhteisön koostumus, joka ei ole ollut mukana aiemmissa luokitteluissa. Pitkän ajan keskiarvo kokonaisfosforipitoisuudelle on noin 50 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudelle 1 100 µg/l. Artikkelin kirjoitustyö tehtiin pääosin FRESHABIT LIFE IP-hankkeen (LIFE14IPE/ FI/023) tuella. Metsäisen valuma-alueen PO 4 -P -seurantatuloksia Pienillä valuma-alueilla mitataan säännöllisesti vedenlaatua ja valuntaa (metsäseurantaverkko: https:// metsainfo.luke.fi/fi/vesistokuormitukset). Yhteistyö hankkeiden välillä mahdollisti laitteen nopean asennuksen ja sujuvan ylläpidon ja huollon. PO 4 -P -pitoisuudessa ei kuitenkaan havaittu merkittävää vaihtelua, vaikka vesinäytteitä otettiin peräti 20 kertaa vuoden 2020 aikana. Kuva 3. Kokonaisfosfori on alimmillaan 11 µg/l maksimin ollessa 31 µg/l. Mittaus paikan valintaan vaikutti se, että asemalla oli jo käynnissä jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaus OPERANDUM EU-hankkeen puitteissa (https://www. Tämä laatutekijän muuttujien laskennallinen luokitus vaihtelee välillä tyydyttävä (kasviplanktonin kokonaisbiomassa) – huono (haitallisten sinilevien prosenttiosuus). Kaikki THOË-mittaukset toteutettiin ECO-BRIDGE -hank kees sa (Karelia CBC-ECO-bridge KA5016). Kuonanjärvestä Kuonanjokeen välittömästi purkautuva vesi edustaa tyypillisesti Kuonanjärven päällysvettä, mikäli järvessä on terminen kerrostuneisuus, ts. 3,8 3,8 3,1 2,8 1 2,4 2,2 3 3 2,6 1 3,12,12,73,5 3,3 4,8 3,6 5,7 11 12 11 14 13 16 1516 17 19 31 22 18 25 21 24 22 25 18 5 10 15 20 25 30 35 Ko ko na isf os fo ri, fo sf aa tt ifo sf or ip ito isu us , µg /l Metsäinen valuma-alue PO4-P KokP 44 www.vesitalous.fi Ravinteet VT2105.indd 44 4.10.2021 15.32.20. Huhtisuon metsäisellä tutkimusvaluma-alueella mitattiin sekä PO 4 -Pettä kokonaisfosforipitoisuuksia tiheästi vuosina 2019–2021. Metsävaltaisella Huhtisuon valuma-alueella vuonna 2020 mitattujen manuaalisten näytteiden kok. Viittaako tulos siihen, että tälläkään vesinäytetiheydellä todellista vaihtelua ei saada selville vai eikö vaihtelua ole. Tossavainen, Karelia-ammattikorkeakoulu, 2018] Kuonanjärven ekologinen tila on kolmannella vesienhoitokaudella (tila-arvio vuosien 2012–2017 aineistoista) arvioitu vain välttäväksi ja tila on huonontunut tyydyttävästä välttäväksi edellisestä kaudesta (tila-arvio vuosien 2006–2012 aineistoista)
Kesäajan havainnoissa oli useita kohonneita pitoisuuksia, joista korkeimmat olivat jopa korkeammalla tasolla (30–100 µg/l) kuin maatalousalueiden jokien tyypilliset PO 4 -P-pitoisuudet. Keväällä mittausjakson alussa passiivikeräimellä saatu PO 4 -P-pitoisuustaso oli alhainen ja se kasvoi vain hieman huhti-toukokuun aikana. Saman jakson perusseurannassa piikkejä ei harvahkolla vesinäytteenotolla saatu esille. Kaikki manuaaliseen näytteenottoon perustuvat laboratoriotulokset olivat matalia, mutta niiden vastaavuus DGT-tekniikalla saatuihin aikasarjoihin oli hyvä. PO 4 -P-pitoisuuden nousu ei näyttänyt ainakaan selkeästi liittyvän lämpötilan vaihteluihin tai virtaamapiikkeihin (ks. 20 40 60 80 100 120 140 160 20 40 60 80 100 120 1.3.2020 1.4.2020 1.5.2020 1.6.2020 1.7.2020 1.8.2020 1.9.2020 1.10.2020 Ko k P ja PO 4P pi to isu us µg /l PO4-P mitattu KokP PO4-P lab 5 10 15 20 25 30 200 400 600 800 1000 1200 1400 1.3.2020 1.4.2020 1.5.2020 1.6.2020 1.7.2020 1.8.2020 1.9.2020 1.10.2020 Ilm an lä m pö til a C Vi rta am a l/s Virtaama Ilman lämpötila 45 Vesitalous 5/2021 Ravinteet VT2105.indd 45 4.10.2021 15.32.20. Toukokuun lopussa PO 4 -P-pitoisuus nousi jyrkästi ja oli suurimmillaan yli 50 µg/l. Kuva 4 ). Yläkuvassa THOË-passiivikeräimellä Kuonajoella mitatut PO 4 -P -pitoisuudet, jatkuvatoimisen sameusanturin perusteella arvioidut kokonaisfosforipitoisuudet ja vesinäytteistä analysoidut PO 4 -P -pitoisuudet vuonna 2020. Kuva 4. Alakuvassa taustatietona samalla ajanjaksolla mitattu virtaama ja ilman lämpötila. THOË:n mittaama PO 4 -P:n vaihtelu ja mahdolliset syyt vaihteluun Uudella DGT-tekniikalla havaittiin useita korkeita pitoisuuksia mittausjakson aikana (Kuva 4 )
46 www.vesitalous.fi Ravinteet VT2105.indd 46 4.10.2021 15.32.20. Lopuksi Mittalaitteen laajempi käyttöönotto kaipaa vielä lisätutkimuksia. Toisaalta myös eloperäisen aineksen kertyminen laitteeseen (biofouling) voi aiheuttaa virheellisiä mittaustuloksia (Ren ym., 2020). O’Brien, D., Hawker, D., Shaw, M., Mueller, J. (2020) osoittivat, että mittalaitteen huuhtelu kolmen päivän välein riittää estämään biokertymisen laitteeseen. Koska metsäisen Huhtisuon valuma-alueen laskuojan PO 4 -P -havainnoissa ei näy merkittävää vaihtelua (Kuva 3 ), voisikin spekuloida, mahtaisivatko Kuonanjoen PO 4 -P:n nousut liittyä viljelytoimiin, lähinnä lannoitukseen. Tämä selittäisi toukokuun lopun nousun, mutta ei loppukesän PO 4 -P -piikkejä. Kuonanjoella tulos oli yllättäen päinvastainen. Kuvasta 4 havaitaan lisäksi, että PO 4 -P -pitoisuustaso on ajoittain korkeampi kuin laskennallinen kokonaisfosforipitoisuus, mutta kuitenkin virherajojen puitteissa. •Passiivisen näytteenottimen tulokset ovat menetelmällisistä eroista johtuen yleensä alhaisempia kuin tavanomaisilla mittausmenetelmillä saadut pitoisuudet, ja biokertyvyyden on havaittu vaikuttavan jo 3 päivän näytteenottojakson tuloksiin alentavasti, koska kertynyt biota käyttää fosfaattia (Knutsson ym. Nature 367, 546-548. A new DGT technique comprised in a hybrid sensor for the simultaneous measurements of ammonium, nitrate, phosphorus and dissolved oxygen. 2020. Environmental Pollution, 159(5), 1435-1441. Science of the Total Environment 725, 138447. Kirjallisuus Davison, W & Zhang, H. Ren, M., Ding, S., Shi, D., Zhong, Z., Cao, J., Yang, L., Tsang, D.C.W., Wang, D., Zhao, D., Wang, Y. https://doi.org/10.1038/367546a0. 2011. 2011). In situ specification measurements of trace components in natural waters using thin-film gels. Kuonanjoella passiivinäytteenotolla mitattiin vain fosfaattifosforia. Toinen kysymys on, liittyykö PO 4 -P -piikit nimenomaan laskujokiin, joissa yläpuolinen järvi on ekologisesti huonossa tilassa vai yleensäkin reheviin jokiin. Environmental Science: Processes & Impacts 15, 955-962. 1994. Jatkossa myös tuulen suunnan vaikutusta PO 4 -P -pitoisuuden kasvuun selvitetään yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa. 2013. Ren ym. Fosfaatin ei kuitenkaan pitäisi pysyä liuoksessa suurina pitoisuuksina muuten kuin korkeassa pH:ssa tai jos kyseessä on ns. Arvelimme myös, että myöhemmin kesällä etelän ja idän puoleiset tuulet voisivat painaa järven pintavettä ja järven luusuasta kumpuaisi vettä pohjan läheltä jokeen. https://doi.org/10.1016/j.envpol.2010.12.028. 2013). Jatkossa olisikin vertailukelpoisiin ajankohtiin osuneilla vesinäytteillä syytä selvittää, ovatko tässä tutkimuksessa saadut korkeat PO 4 -P -pitoisuuspiikit näyteveden todellisia pitoisuuksia vai jotain muuta. The performance of passive flow monitors and phosphate accumulating passive samplers when exposed to pulses in external waterflow rate and/or external phosphate concentrations. Performance of a passive sampler for the determination of time averaged concentrations of nitrate and phosphate in water. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.138447. Jos PO 4 -P -pitoisuuksien kesäaikainen vaihtelu onkin paljon suurempaa kuin aiemmin on ymmärretty, vaatii se uutta ajattelua ja lisätarkasteluja. •Mittalaitteen huolto ja ylläpito on melko vaivatonta (O’Brien ym. Passiivisia näytteenottimia on maailmalla paljon tutkittu ja seuraavia käyttökokemuksia on havaittu: •Biokertyminen laitteeseen (biofouling) aiheuttaa virheellisiä mittaustuloksia. Mittauksia on jatkettu kuluvan heinä-lokakuun 2021 aikana. Knutsson, J., Rauch, S., Morrison, G.M. Eli kyseessä olisi sama ilmiö, mikä on useaan otteeseen havaittu NO 3 -N pitoisuuksissa: kevään/alkukesän sateet huuhtovat typpipitoisia lannoitteita pois pellolta ennen kuin viljakasvit ovat ehtineet käyttää niitä hyväkseen. sulfaattisysteemi. •Passiivinäytteenotolla voitaisiin samanaikaisesti mitata nitraattityppi-, ammoniumtyppija fosfaattifosforipitoisuuksia. https://doi.org/10.1039/C3EM00038A
Varautumisen kokonaisuus tärkeä kehittämiskohde Maan suurimpana vesilaitoksena HSY:llä on parhaat lähtökohdat kehittämistoiminnalle. HSY vastaa pääkaupunkiseudun vesija jätehuollosta sekä seudullisen tiedon tuottamisesta. HSY:n merkittävimmät käynnissä olevat investoinnit ovat ensi kesänä käyttöön otettavan Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen ja Pitkäkosken vedenpuhdistamon perusparannus. Osa HSY:n investoinneista johtuu myös ulkopuolisista tekijöistä, sillä pääkaupunkiseudun ratahankkeet edellyttävät monissa tapauksissa myös vesihuollon linjojen uudelleen rakentamista. HSY:n toimitusjohtajaksi Tommi Fredin . Näissä hankkeissa HSY:n osuus nousee kymmeniin miljooniin euroihin”, Fred sanoo. Tätä ennen Fredillä on kokemusta myös vesihuollon konsultoinnista ja laitekaupasta. Lähivuosien tärkein hanke on saada uusi puhdistamo toimimaan suunnitelmien mukaisesti. Toimitusjohtajaksi valittu tekniikan lisensiaatti Tommi Fred (52) saa luotsattavakseen perustuksiltaan hyvässä kunnossa olevan organisaation, jonka haasteena on verkostojen ylläpidon suunnittelu siten, että vesihuoltopalvelujen laatu pysyy korkeana ja pysytään sopusoinnussa käytettävissä olevan rahoituspohjan kanssa. H elsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus valitsi kokouksessaan 27.8. ”Blominmäen käyttöönotto on valtava urakka, jossa on suuri määrä teknisesti haastavia asioita toteutettavana. ”Vesihuollon infrastruktuuri on HSY:n toiminta-alueella sellaisessa iässä, että investointien tarve on vääjäämättä kasvamassa. ”Pääkaupunkiseudulla on erittäin hyvin toimiva vesihuolto. Ympäristön suojeleminen ja vastuullisuus ovat tulleet vahvemmiksi vetovoimatekijöiksi, mikä hyödyttää koko toimialaa tällä hetkellä”, Tommi Fred arvioi. Erilaiset varautumissuunnitelmat, riskikartoitukset, turvallisuus ja toimintavarmuus sekä kyberuhkien ehkäiseminen muodostavat laajan kokonaisuuden, jonka parissa olemme tiiviisti työskennelleet ja saaneet paljon aikaan.” Ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa HSY on hyvässä asemassa. Asiakastyytyväisyys on korkea ja suurena toimijana olemme pystyneet panostamaan investointeihin ja muuhun kehitystoimintaan, joten suhtaudumme tulevaisuuteen luottavaisesti”, Tommi Fred kertoo. Asiakastyytyväisyydestä pidettävä huolta Tommi Fred pitää HSY:n nykytilaa erinomaisena ja näkee myös tulevaisuuden valoisana, mutta myös joitain merkittäviä haasteita on näköpiirissä. Tommi Fredin mukaan hyvän ja vakaan työnantajan imago sekä mahdollisuus tarjota mielekästä työtä ja selkeitä urapolkuja ovat houkuttelevuuden kannalta avainasemassa. Uusi toimitusjohtaja Tommi Fred aloitti työnsä 1.10.2021, jolloin aiemman toimitusjohtajan Raimo Inkisen kausi päättyi. Toimitusjohtaja Fred mainitsee uusien tekniikoiden hyödyntämisestä mm. Vesihuolto on pääomavaltaista toimintaa, joten omaisuuden tila on oltava tiedossa ja sen hallintaan on panostettava”, Fred jatkaa. Ehdokkaiden haastattelujen jälkeen valinta muodostui hyvin tasaiseksi, sillä hallituksen äänestyksessä kahden loppuvaiheen ehdokkaan äänet jakautuivat tasan ja arpa ratkaisi. Haasteena on suunnitella verkostosaneeraukset toteutettavaksi oikea-aikaisesti ja samalla pitää huolta siitä, että myös rahoituspohja on kunnossa. HSY:n toimitusjohtajan virkaan haki 36 henkilöä. Tommi Fred valittiin HSY:n uudeksi toimitusjohtajaksi 47 Vesitalous 5/2021 AjAnkohtAistA VT2105.indd 47 4.10.2021 15.32.20. Hän on työskennellyt HSY:ssä sen perustamisesta vuodesta 2010 lähtien, ensin osastonjohtajana ja vuodesta 2017 lähtien vesihuollon toimialajohtajana. digitalisaation ja mobiilisovellukset sekä data-analyysit, joita sovelletaan esimerkiksi omaisuudenhallinnassa ja investointien suunnittelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on saanut päätökseen uuden toimitusjohtajan valinnan. Tämän lisäksi vesihuoltoverkostojen saneeraukseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. ”Kehittämisessä tärkeässä osassa ovat olleet myös varautumiseen liittyvät järjestelmät. ”Vesihuollon imago on viime aikoina parantunut, sillä monille nuorille yhteiskunnallisesti merkittävän työn tekeminen on entistä tärkeämpää. Ennen HSY:n perustamista Fred työskenteli Helsingin Vedessä toimien kemistinä, käyttöpäällikkönä sekä osastonjohtajana
Liikehakemisto Slatek (80 x 80) Auma Finland (80 x 85) Huber (80 x 50) Kaiko (80 x 50) Rictor (80 x 30) Fennowater (80 x 60) Pa-Ve (80x100) Tehdään yhdessä maailman parasta vettä. 09-440 164 00250 HELSINKI www.rictor.fi Rictor_2017.indd 1 12.1.2017 20:21:24 www.kaiko.fi Kaiko Oy Henry Fordin katu 5 C 00150 Helsinki Puhelin (09) 684 1010 kaiko@kaiko.fi www.kaiko.fi • Vuodonetsintälaitteet • Vesimittarit • Annostelupumput • Venttiilit • Vedenkäsittelylaitteet Ruuvipuristin FW 400/1250/0.5, Q = 150 kgDS/h Lastausväylä 9, 60100 Seinäjoki Karjalankatu 2 A 17, 00520 Helsinki Puh. 06 – 420 9555 www.fennowater.fi TUOTTEITAMME: Välppäysyksiköt Hiekanerotusja kuivausyksiköt Lietekaapimet Sekoittimet Lietteentiivistysja kuivausyksiköt Kemikaalinannostelulaitteet Flotaatioyksiköt Lamelliselkeyttimet Biologiset puhdistamot Ruuvipuristin FW250/750/0.5, Q= 60kgTS/h hydraulinen kapasiteetti 4m³/h b vedenkäsittelylAitteet jA -lAitokset VT2105.indd 48 4.10.2021 15.32.24. www.slatek.fi b AutomAAtiojärjestelmät WASTE WATER Solutions Hydropress Huber AB Puh 0207 120 620 info@huber.fi www.huber.fi Ympäristötekniikkaa Maailmanlaajuisesti b jätevesienjA lietteenkäsittely b vesihuollon koneet jA lAitteet RICTOR ® PYÖRREFLOTAATIO • Maailman tehokkain vedenja jäteveden puhdistusmenetelmä • Flotaatiolaitossuunnittelua ja toimituksia yli 50 vuotta SIBELIUKSENKATU 9 B PUH. 06 – 420 9500, Fax
afry.fi b suunnittelu jA tutkimus Kemira (80x80) b vesikemikAAlit Älykästä Jätevesien Desinfiointia Kemira KemConnect ™ DEX on kloorivapaa automaattinen jätevesien desinfiointimenetelmä, joka perustuu permuurahaishapon (PFA) älykkääseen annosteluun. Liikehakemisto WSP (80 x 40) Sweco (80 x 40) AFRY (80 x 85) Ramboll (80x60) johanlundberg wsp.com Vesihuollon ja hulevesisuunnittelun palvelut Kaivamattoman (no-dig) tekniikan asiantuntijakonsultit Kaikki uudisasennusja saneerausmenetelmät info@johanlundberg.. WWW.KEMIRA.COM/DEX Tule tapaamaan meitä Yhdyskuntatekniikka-messuilla Turussa, 12.-13. Autamme asiakkaitamme pohjaveteen ja vedenhankintaan, jätevedenpuhdistukseen, vesihuoltoverkostoihin, hulevesiin ja vesilaitosten johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. www.johanlundberg.. KemConnect ™ DEX takaa jätevesien turvallisen desinfioinnin ilman haitallisia sivutuotteita. Puhtaan veden asiantuntija ÅF ja Pöyry ovat nyt AFRY. lokakuuta 2021 Osasto #AD3 VT2105.indd 49 4.10.2021 15.32.27. Se on tehokas ja luotettava tapa desinfioida jätevesiä, myös muuttuvissa prosessiolosuhteissa
There were large differences in responses between the two different river basins, and the desire to act seems to be strongly related to awareness and status of the river basin. Marko Järvinen and Kristiina Vuorio: The public, the media and cyanobacteria – questions to the algae phone-in service, 2008-2021 T he cyanobacteria situations and other natural phenomena in surface waters are interesting to Finns. The aim of the published Water Services Network Measurement and Documentation guidelines is to improve the comprehensiveness of guidelines for national water services networks and to assist water treatment plants towards systematic network data management. Josefiina Ruponen, Anna-Maria Hokajärvi, Harri Mattila, Markku Saastamoinen, Päivi Meriläinen, Annastiina Rytkönen, Tarja Pitkänen and Tiina Tulonen: Solutions for improving the hygienic quality of runoff water T he hygienic condition of surface water, locally and globally, is of great importance to the utilisation of water resources. Tuija Laakso and Jenni Malmlund: Measurement and documentation create a basis for property management M easurement and documentation are key stages of work in the collection of information on water services networks. Alexis Awaitey, Elina Merta, Henri Haimi and Anna Mikola: The carbon footprint of wastewater treatment plants under scrutiny W astewater treatment is a necessity for the protection of waterbodies. In our article, we assume that people’s welfare can be assessed through their behaviour. Tools for the risk assessment of bathing waters may be used in the assessment of health risks resulting from pathogenic microbes in natural waters. Raija Komppula, Jarno Suni and Lari Turunen: Recreational fishing as a source of subjective well-being T he article sets out the results of a survey charting the factors influencing the experience of fishing tourism, according to which fishing tourism in particular generates emotional value related to togetherness and thus provides opportunities for promoting the subjective well-being of an individual. Sewage leakages in particular (point-source loading), but also diffuse loading of animal origin reaching waters may result in infections to bathers. Discharge from municipalities and animal husbandry as well as the channelling of untreated wastewater into recipient waters increase the risk of waterborne infections, particularly in various instances of disruption. Tuomisto, Ari Kauppinen, AnnaMaria Hokajärvi and Tarja Pitkänen: Risk assessment of bathing water a tool for assessing health risks B athing water may become contaminated for many different reasons. Other articles Marko Järvinen: Water in good condition, diverse aquatic life, and leisure activities in waterways foster well-being (Editorial) Martti Pulli: Cavitation – an adverse effect in water treatment plant technology Sirkka Tattari, Sari Mitikka, Juha Riihimäki, Jari Koskiaho, Liisa Ukonmaanaho and Leena Finér: A new application for old methods in measuring phosphate phosphorus Esko Kuusisto: Children of the waterparadise 50 www.vesitalous.fi FINNISH JOURNAL FOR PROFESSIONALS IN THE WATER SECTOR Published six times annually | Editor-in-chief: Timo Maasilta | Address: Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki, Finland AbstrActs VT2105.indd 50 4.10.2021 15.32.27. Virpi Lehtoranta, Matti Lindholm, Kai Myrberg, Ljudmila Vesikko and Sari Väisänen: Awareness of surface waters generates appreciation and well-being the transboundary water project examined people’s experiences and willingness to act in south-eastern Finland N ature and water bodies offer tangible benefits as well as intangible or non-market benefits that are difficult to measure. Further research is hoped for on this subject. Phone calls made to cyanobacteria monitoring specialists in the course of thirteen years show that cyanobacteria, algal blooms and their harmful impacts on lakes are of interest and concern to the public and the media. In Finland as elsewhere, waterborne epidemics occur when water contaminated with pathogenic microbes gets into drinking water or recreational waters. Opportunities exist for GHG mitigation through carbon offsets and careful selection of less carbon intensive chemicals and energy contracts. Plant-wide process optimization with direct GHG reduction as a goal could therefore greatly reduce the overall carbon footprint of wastewater treatment plants. Challenges still exist regarding fugitive emissions on-site, due to their high global warming potential and complex site-specific formation. Many questions concern well-being, particularly in reference to water use as well as health risks to children and pets under algal bloom situation. With our citizen surveys, we found out how water bodies near the Finnish-Russian border are used and valued, and how people would be willing to act for them. Päivi Meriläinen, Jouni T. Participation in citizen monitoring and volunteer work, or a high willingness to pay for better water quality, speaks to the importance of the water body and the pleasure it produces. The bathing water guide is a practical tool, open to all, for assessing and managing risks by local health authorities, water treatment plants and water users. This protection inevitably comes at a cost, through greenhouse gases (GHGs) emitted in the treatment process. Currently there is not enough information on health risks impacting on human well-being and their management
Lisäksi yli satatuhatta lasta hukkuu, hekin pääosin kehittyvissä maissa. Sen keskellä pieni tyttö seisoo kuraisessa lätäkössä, hyppii tasajalkaa ja kikattaa suupielet korvissa. Suuttimesta saa veden suihkuamaan kymmenellä eri tavalla. Kaikki me olemme tuosta vesiparatiisista nauttineet, mutta harva meistä on siitä kirjoittanut. Ja ihan nakuina on oltu. Ensimmäistä kylpylän mainosta saa odottaa yllättävän pitkään. Vauvauinnit saattavat herätellä ihania muistoja yhdeksänkuisesta painottomuudesta. Vaikka tilanne on kohentumassa, noin miljoona lasta kuolee yhä veteen liittyviin sairauksiin vuosittain. Niistä edelliseen voisin kyllä luottaa. Jokainen näyttää jo löytäneen oman suosikkinsa, muut saavat siitä kiljuen nauttia. Kohdussa ihmiselle on tarjottu kaikkea, myös niin upea vesihuolto, etteivät mitkään tekniset ratkaisut koskaan siihen yllä. Jo kouluiän koittaessa kylpylät ja vesipuistot ovat tulleet tutuiksi. eSko kuuSiSTo Vesiparatiisin lapset 51 Vesitalous 5/2021 VT2105.indd 51 4.10.2021 15.32.28. Syntymä, elämän rajuin kokemus. Vedessä asuu näkyviä vihollisia, mutta pahimpia ovat näkymättömät. Vauraissa maissa romahdus ei ole katastrofi. Uusiutuvia vesivaroja riittäisi 20 miljoonaa litraa vuodessa jokaiselle 5 555 555 suoma laiselle. Hän paineli vatsaansa minua kohti pehmoisin nykäyksin. Suomessa runsaat vesivarat tarjoavat sellaisen hyvinvointipaketin, että useimmat vauraat maat voisivat sitä estoitta kadehtia. Hän kuulosteli liikkeitä, jotka olivat hänestä kuin pumpulipallon hentoja törmäyksiä. Tuossa nainen muistelee kesäistä uintiretkeä puolisonsa kanssa. Kirjoitanpa googleen sanat vesi ja hyvinvointi. Syntymän jälkeen ihmisen vesihyvinvointi romahtaa. Veden terveellisyyttä tuodaan esiin, sanat avanto ja alkemia pulpahtavat näkyviin. Mutta monessa maassa tilanne on tyystin toinen. Vauvan uimakotelon koko nestemäärä vaihtuu kolmessa tunnissa. Isoisä Keravalta näyttää laittaneen sivustolle kaksi videota. Tuo nainen on maalannut akvarelleja Saimaalla. Mitä puuttui. Kun ensi kerran saa jotakin tiristettyä pottaan, aplodien jälkeen tuotos kohisee alas vessanpöntöstä. Metsälammen hiljaisuutta. Olisin mielelläni törmännyt sivustoon, jossa me suomalaiset kerromme veteen liittyvistä hyvinvoinnin kokemuksistamme. Kissojen ja nautojen hyvinvointia käsitellään, SYKE kertoo vesistöjen hyvinvoinnin mittareista. Pilvistä on runsaasti kuvia, on synkkyyttä ja on kultareunaa. Tuo mies näyttää kierrelleen Koillismaan vesiputouksia ja vertailee niiden äänimaailmaa. Puolikiloinen superputsari – istukka – on pikavauhtia muuttanut virtsaa juomavedeksi. Silmäilen ensimmäiset satakunta osumaa. Sateenkaaria ja ryöppyäviä rännejä. Tämä kaveri puolestaan on ajanut sata kilometriä nähdäkseen meren aallot myrskypäivänä. Vedestä on pulaa, tai sitä on liikaa. Rantaviivaa on 60 metriä, järven pintaa 6 000 neliö metriä kansalaista kohti. Ensimmäinen parkaisu ei ole ilon kiljahdus, vaikka se riemastuttaa muut läsnä olevat. Kattauksen kirjo ulottuu ministeriöiden ja vesialan toimijoiden tietoiskuista umpihuuhaa-sivustoihin. Kolme villiä poikaa juoksee pihamaalla vesiletkun kanssa. K un nainen yön tunteina oli hereillä, kuulin kuinka hänen kätensä kulkivat pitkin vatsan pintaa. Mitä vielä olisin kaivannut. Ensimmäisessä on heinäkuinen hellepäivä. Toinen video huokuu syyspäivän ankeutta. Yritin potkia tervehdykseni. Hanavesi maistuu hyvältä. Heittelin voltteja ja kuperkeikkoja, mukkelis makkelis napanuoran keinussa! Nainen, olet äitini, täällä ei ole ilmaa, täällä on uusi elämä!” Näin kuvaa Kaija Saarelma tunnelmiaan muistelmateoksessa Kohdunvaltaajan vanavedessä. Kalastusta, melontaa, soutelua, suppausta, purjeita
Se yhdistää muoviputkiston helppouden ja joustavuuden testattuun ja vertaansa vailla olevaan suojaan, joka torjuu hiilivety-yhdisteet ja muut kemikaalit sekä epäpuhtaudet. Uponor Barrier PLUS merkitsee läpimurtoa ja turvallisempaa tulevaisuutta puhtaan veden jakelussa riskialttiilla alueilla. Lue lisää: www.uponor.fi Uponor Barrier Plus VT 5 210x265.indd 1 20.9.2021 15.32.29 VT2105.indd 52 4.10.2021 15.32.28. AJATTELE PIDEMMÄLLE. Uponor Uponor Barrier PLUS Talousvettä turvallisesti UPONOR BARRIER PLUS