Vesi ja kehitys 6/2021 Irtonumero 12 € www.vesitalous.fi
Agru agru Kunststofftechnik Gesellschaft m.b.H. | Ing.-Pesendorfer-Strasse 31 | 4540 Bad Hall, Austria | T +43 7258 7900 | sales@agru.at PIDEMPI KÄYTTÖIKÄ halkeilunkestävä PE 100-RC KORKEA TALOUDELLINEN TEHOKKUUS hiekkapohjaton asennus KESTÄVÄT LIITOKSET paremmat hitsaustulokset OSTOT YHDESTÄ PAIKASTA täydellinen PE 100-RC -putkistojärjestelmä HALKEILUNKESTÄVÄT LIITOSOSAT JA PUTKET AGRULINE
Sisältö 6/2021. Vesitalous 1/2022 ilmestyy 4.2. Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Minna Maasilta, dipl.ins., toiminnanjohtaja, Maaja vesitekniikan tuki ry Pekka Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Riku Vahala, tekn.tri., vesihuoltotekniikan professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Olli Varis, tekn. Tämän numeron kokosi Juho Haapala, e-mail: juho.haapala@aalto.fi Kansikuva: Seuraavassa numerossa teemana on Maaja metsätalouden ravinnekuormitus. Ilmoitusvaraukset 27.12. mennessä. tri, vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. lXII JulkaisiJa Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 kustantaJa Ympäristöviestintä YVT Oy Tuomo Häyrynen e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry ilmoitukset Tuomo Häyrynen Puhelin 050 5857996 e-mail: ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi PäätoimittaJa Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi toimitussihteeri Tuomo Häyrynen Uuhenkuja 4, 80140 Joensuu Puhelin 050 585 7996 e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi tilaukset Ja osoitteenmuutokset Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@mvtt.fi ulkoasu Ja taitto Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PainoPaikka Forssa Print | ISSN 0505-3838 Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. toimituskunta Hannele Kärkinen, dipl.ins. Katko Muut aiheet 36 haja-asutusalueen jätevesihuollon haasteita ja hyviä käytänteitä suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Vuokko Laukka, Elisangela Heiderscheidt ja Inga Herrmann 42 strategioita tulevaisuuden urbaaneihin vesihaasteisiin Tuomo Häyrynen 45 Vesitalous-lehti uudistuu 45 ajankohtaista vesiyhdistykseltä 46 VesitaLOus 2021 –artikkelit 48 Liikehakemisto 50 abstracts 51 Vieraskynä Antti Rautavaara VESITALOUS www.vesitalous.fi Vol. 4 Kylä, temppeli ja patoallas Juho Haapala Vesi ja Kehitys 5 sanitaation parantamista Nepalissa, sambiassa ja Ghanassa infrastruktuurin rakentamisesta käyttäytymistieteisiin Sanna-Leena Rautanen ja Sari Laurila 9 suomen-Nepalin vesialan kehitysyhteistyön välittäjät Pamela White 14 Vesisektorin kehitysyhteistyössä Nepalissa sovitetaan pohjoismaisia arvoja perinteiseen paikalliskulttuuriin Juho Haapala 18 Vettä etiopialaisille kriisien keskellä Anni Juvakoski ja Arto Suominen 21 ilmatieteen laitos Vietnamin sääennusteita parantamassa Jenni Latikka, Sami Kiesiläinen, Harri Pietarila ja Matti Eerikäinen 26 100 vuotta suomen-Venäjän vesidiplomatiaa ja rajavesiyhteistyötä: kehitys sota-ajasta nykypäiviin Juho Haapala 30 Kestävät vesihuoltopalvelut: subsidiariteettiperiaate, monitaso hallinto ja resilienssi toimivien vesilaitosten edellytyksenä Jarmo J. Hukka ja Tapio S
Niiden hallinta ja käyttö ovat olleet aina paikallisen ja globaalin kehityksen keskiössä. kylä), sekä 3) rauha ja vesi (vrt. temppeli). Samanlainen kolminaisuus onkin havaittavissa mm. Saarta täplittävät edelleen tuhannet altaat, joiden reunoille kastellut pellot, kylät ja temppelit ovat rakentuneet. Suomen vesialan kansainvälisessä strategiassa, 2018 ”Finnish Water Way”, joka keskittyy kolmeen pilariinsa: 1) kestävä kehitys ja vesi (vrt. Teemanumero käsittelee niin sanitaatiotilanteen parantamiseksi tehtyä työtä (Laurila & Rautanen), kehitysyhteistyön toimijoita ja toimintatapoja (White), hanketoteutuksen kulmakiviä (Haapala), työskentelyä kriisien keskellä (Juvankoski & Suominen), sääennusteiden vaikutusta tulvien torjuntaan (Latikka, Kiesiläinen, Pietarila, Eerikäinen), Suomen-Venäjän rajavesiyhteistyön ja vesidiplomatian kehitystä läpi vuosisadan (Haapala), sekä kestävän vesihuollon instituutioita (Hukka & Katko). Toivotan kaikille Vesitalous -lehden lukijoille lukuiloa! Juho haapala post-doc -tutkija, Vesi ja kehitys -työryhmä, aalto-yliopisto juho.haapala@aalto.fi Kylä, temppeli ja patoallas 4 www.vesitalous.fi Pääkirjoitus. V esivarat luovat edellytykset yhteiskuntien kehitykselle ja luonnon elinvoimaisuudelle. Siten myös ehkäisevät toimet ovat tyypillisesti paikallisia, kun taas niitä ohjaavat rakenteet ja politiikkakehykset kansallisia tai kansainvälisiä. Tässä numerossa tutustummekin erilaisten suomalaisten vesialan työn vaikutukseen alueellisten vesiongelmien ratkaisussa ja yhteisöjen ja yhteiskuntien kehityksessä. Artikkelit kuvaavat osaltaan kuinka suuret ja pienet paikalliset toimet ja globaalien ongelmien ratkaisu lomittuvat erottamattomasti toisiinsa. Kehotankin lukijoita pohtimaan kunkin artikkelin kohdalla sitä, miten kylän, temppelin ja patoaltaan symboloimat tematiikat näkyvät kussakin kirjoituksessa. valtioiden on käsiteltävä yleisissä politiikkalinjauksissaan samoja teemoja, joita Sri Lankan kylä, temppeli ja patoallas symboloivat. Tuon trooppisen saarivaltion ikiaikainen kulttuuri on muodostunut tuhansien vuosien ajan kolmen elementin varaan: Kylä, temppeli ja patoallas. Huomionarvoista on, että vaikka arjessamme yhteys tähän perustaan onkin ehkä näkymättömämpi ja epäsuorempi kuin Sri Lankan maanviljelijöillä, se on myös meille ja yhteiskunnillemme edelleen yhtä tärkeä. Siksi mm. Veden tärkeys tuleekin usein ilmi maailmalla mielenkiintoisissa yhteyksissä: ”Ilman vettä ei ole mitään” sanoi Sri Lankassa reppureissullani vastaan sattunut paikallisopas pari vuotta sitten osoittaen kolmea kohdetta ympärillämme. Erona entiseen on lisäksi se, että nykyään vesiongelmat ovat yhtä aikaa sekä paikallisia että globaaleja. patoaltaat), 2) ihminen ja vesi (vrt. Vesi näyttää tällä tavoin läpileikkaavan luonnon kiertokulun ja sen sisältämän ihmistoiminnan muodostamaa suurta kokonaisuutta. Nämä linjaukset asettavat ohjenuoria ja kohdentavat vesialan toimia oleellisimpiin kohteisiin. Artikkelit muodostavat lisäksi kattavan kuvan siitä mitä tiedämme vesisektorin kehityksen käytäntöönpanon onnistumisen kannalta tärkeimmistä prosesseista ja toimintatavoista. Patoallas symboloi sitä luontoäidin tarjoamaa perustaa, josta kahden edellisen elinvoima kumpuaa. Sri Lankan kolminaisuudessa kylä edustaa ihmisiä ja perheitä ja temppeli merkitsee kulttuuria ja yhteiskuntarakenteita. Esimerkiksi globaalin ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkyviin ensisijaisesti paikallisina vesiongelmina, kuten alueellisina tulvina ja kuivuuksina. Artikkelimme keskittyvät käsittelemään yhtä tai useampaa kolmesta mainitusta teemasta – ja tarkemmin tarkasteltuna ne kaikki myös tuovat yhteen kaikkia kolmea osaaluetta oman aihepiirinsä sisällä
esimerkkejä tarjoavat huussi ry:n toiminta Zambiassa ja Ghanassa, sekä bilateraalihanke nepalista. Sanitaation parantamista Nepalissa, Sambiassa ja Ghanassa infrastruktuurin rakentamisesta käyttäytymistieteisiin Sambian hanketiimi katsastamassa juuri avattua Kamwin koulun kuivakäymälää, jota käyttää lähes 500 koulun oppilasta. tarvitaan uusia avauksia ja tarmokkaita toimia. pelkkä vessojen laskeminen ei riitä, vaan pitää keskittyä niihin pääsyyn, sekä käyttöön ja ylläpitoon. artikkelissa käsitelläänkin erityisesti sanitaation parantamiseen tarvittavaa käyttäytymisenmuutosta. Vain puolella maailman väestöstä on pääsy turvallisen sanitaation piiriin. Viidennes (22 %) eli noin 1,7 miljardia ihmistä käyttää joko heikkolaatuista, turvatonta käymälää tai ulostaa maastoon. Sanna-leena Rautanen senior manager, FCG Finnish Consulting Group sanna-leena.rautanen@fcg.fi SaRi lauRila projektipäällikkö, Käymäläseura huussi ry sari.laurila@huussi.net V iimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on otettu huima harppaus vesihuollon kattavuudessa maailmalla. Veden osalta saavutettiin myös vuosituhattavoitteet eli puolitettiin veden puutteesta kärsivien määrä: Vuoteen 2015 mennessä 181 maata saavutti vähintään 75 prosentin kattavuuden perusvesihuollon osalta. 5 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Maailmanlaajuisesti vain noin puolen väestön (54 %) eli 4,2 miljardin ihmisen käymälätuotokset käsitellään asianmukaisesti ja turvallisesti. Sanitaatiossa tulokset eivät valitettavasti olleet näin hyvät, vaikka kehitystä siinäkin tapahtui
Täytyy siis mennä hieman syvemmälle ymmärtääksemme, miksi sanitaatio on koettu vaikeaksi aiheeksi ja mitä voidaan tehdä tilanteen parantamiseksi. Julkisten saniteettitilojen käyttäjänä melkeinpä maassa kuin maassa voi huomata, kuinka yhdenkin ihmisen epätoivottava käyttäytyminen turmelee tarjolla olevan palvelun muilta käyttäjiltä. Jos vastaaja on hyvinkin tietoinen haitoista, mutta ei silti käytä käymälää, voimme päätellä, että ainakaan tiedon lisääminen ei tule vaikuttamaan tällä alueella. Maastoon 6 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Moni tupakoitsija ja sohvaperuna varmasti tunnistaa hyvin ongelman. Hankkeen kahden viimeisen vuoden aikana yhteensä 132 516 asukasta julistivat kotitaloutensa ”Total Sanitation”-taloiksi, joissa toteutuvat kaikki mittarit: On vessa ja sitä käytetään ja ylläpidetään, käsiä pestään, juomavesi säilytetään hygieenisesti ja jätehuolto sekä henkilökohtainen hygienia ovat kunnossa. Nykytahdilla kuitenkin tavoitteen täyttyminen vaatisi lähes pienen ihmeen, tai ainakin todella paljon nykyistä suuremman panostuksen sanitaatioon. Viimeisen vuosikymmenen aikana tämä onkin ollut monen sanitaatio-ohjelman tavoite: koko kyläyhteisö, sitten kunta, sitten lääni ja lopulta maa, julistautuu vapaaksi maastoon ulostajista (Open Defecation Free area, ODF). Eikä riitä yksinään koulutus ja tietoisuuden lisääminen: Vaikka kuinka tietäisimme, miten ei pitäisi toimia, moni toimii silti tieten tahtoen epätoivottavasti, eikä vain pakon sanelemana. •Kyky (Ability) – kysymyksissä tarkastellaan itseluottamusta siihen, että vastaaja voi halutessaan toimia nyt ja jatkossa toivotulla tavalla: ”Tiedän, miten käymälää käytetään, pääsen sinne, pystyn hoitamaan asiani käymälässä ja kunnossapitämään sitä”. Esimerkiksi Nepalin vesihankkeessa Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal (2013-2019) (www.rwsspwn.org.np) otimme käyttöön RANASmetodologian ymmärtääksemme paremmin, miksi lukuisia olemassa olevia käymälöitä ei aina käytetty tai miksi kaikki eivät niitä käyttäneet. Kirjaimet tulevat sanoista Risks, Attitudes, Norms, Abilities & Self-Regulation (Contzen & Mosler, 2015). Mikä erottaa ne, jotka toimivat niin kuin pitää, niistä, jotka eivät toimi. ”Doers” ja ”Non-Doers”) välillä. Tämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin miltä se kuulostaa. (WASH Statistics, 2021). Jos ero oli vaikkapa riskeissä, kannattaa käytetyn menetelmien keskittyä tuomaan niitä esiin. •Asenne (Attitudes) – kysymyksillä mitataan asenteita ja tunteita esimerkiksi siitä, kuinka inhottavaa maastoon ulostaminen voi olla, tai millaisia hyötyjä ja kustannuksia tästä voisi seurata. Käyttäytymisen muutoksen tutkimus ja ymmärrys on saanut aikaan Nepalissa huomattavia tuloksia. •Itsesäätely (Self-Regulation) – kysymyksillä tarkastellaan vastaajan kykyä suunnitella tai säädellä omia tekojaan rutiininomaisesti: Sitä, miten ja missä hän toimii ja pystyykö hän selvittämään mahdolliset esteet, esimerkiksi löytämään avaimen lukittuun oveen. •Normi (Norms) – kysymykset käsittelevät vastaajan käsitystä siitä, miten muut ajattelevat ja mikä on yleisesti hyväksyttävää. Sanitaation parantaminen vaatii käyttäytymisen muutosta Sanitaatiossa ja hygieniassa on pitkälti kysymys kunkin ihmisen käyttäytymisestä, eli tietoisista ja tiedostamattomista valinnoista ja siitä toimimmeko kokonaisuutena mielekkäästi. Silti sanitaation kattavuuden lisääminen on ollut huomattavan haasteellista verrattuna kotitalousveteen: sanitaatiosta on vaikea jopa puhua, koska se mielletään likaiseksi. Sama koskee kotitalouksia, kouluja ja kyläyhteisöjä: ei ole kokonaisuuden kannalta toivottavaa, että kukaan jatkaa ulostamista maastoon. Näiden tekijöiden perusteella muodostetaan RANAS-metodiin kuuluvien haastattelujen kysymykset: •Riskit (Risk) – kysymykset koskevat esimerkiksi puutteellisen sanitaation mukanaan tuomia terveyshaittoja tai seurauksien vakavuutta. Työtä on siis paljon ja tavoite universaali: kaikkien pääsy turvallisen, asianmukaisesti käsitellyn sanitaation piiriin vuoteen 2030 mennessä. WHO:n tutkimuksen mukaan (WHO, 2019) panostukset sanitaatioon maksavat itsensä takaisin yhteiskunnille moninkertaisesti muun muassa pienentyneinä sairaanhoitokuluina ja vähentyneinä sairaspoissaoloilla töistä ja koulusta. Olemme jo pitkään ymmärtäneet, että pelkkä vessojen rakentaminen ei auta. RANAS-menetelmän avulla RWSSP-WN II ylitti itselleen asettamat tavoitteet: Yli 4,4 miljoonaa ihmistä asuu nyt ODF-alueilla. Sanitaation ja hygienian kannalta on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää käytöstä ja siihen vaikuttavia tiedostettuja ja tiedostamattomia tekijöitä. Tämä saavutetaan sillä, että kaikilla on käymälä, kaikkien on mahdollista käyttää sitä, ja että sitä myös käytännössä käytetään ja ylläpidetään. Kullakin alueella tulee käyttää niitä keinoja, jotka kohdistuvat nimenomaisesti eroon näiden kahden ryhmän välillä, vaikka tulos vaikuttaisi yllättävältä. Vastauksia tarkastellaan kahden ryhmän (ns. Kuinka käytös saataisiin juurtumaan osaksi normaalia olemista ilman erillisiä muistutuksia
Kaikki tieto, materiaalit ja osaaminen on siten juuri siellä, missä sitä tarvitaan eli paikallisten käsissä. Hankkeissa on lisäksi tehty muun muassa tutkimusta, kehitetty sanitaation arvoketjua ja käymälälannoitteiden (virtsan ja kompostin) tuotteistamista. Tavoitteena hankkeissa on ollut muun muassa tautien väheneminen, tietoisuuden lisääminen, käyttäytymisen muutos, kuivakäymäläkonseptin ja hyvien käytäntöjen levittäminen, sekä käymälöiden ja vesipisteiden rakentaminen. Hankkeiden pääajatuksena on ollut viedä tietoa hyvän sanitaation ja hygienian merkityksestä muun muassa tautien leviämisen ehkäisyssä ja ympäristön tilan parantamisessa. ulostaminen on vähentynyt merkittävästi ja Nepal julistautunut maana tästä vapaaksi. Kuivakäymälöillä kestävää sanitaatiota Käymäläseura Huussi ry (www.huussi.net) on jo vuodesta 2006 alkaen tehnyt hankkeita Afrikassa. 7 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Kuivakäymäläkonsepti mahdollistaa käymälätuotoksen helpon ja edullisen käsittelyn. Kaikki hanketoiminta perustuu mahdollisimman paikallisiin materiaaleihin ja ratkaisuihin, periaatteella paikallisilta ihmisiltä paikallisille ihmiselle. Kohdemaina ovat tähän mennessä olleet Sambia, Swazimaa (nyk. Näin paikallisille voi syntyä työpaikkoja ja toimeentuloa sanitaation arvoketjuun liittyvistä tuotteista ja palveluista, kuten käymälöiden rakentamisesta, tuotoksen lannoitekäytöstä ja niillä kasvatettujen tuotteiden myymisestä, sekä lannoitetuotteiden myymisestä ja tyhjennyspalveluista. Maassa on paljon kulttuurisia ja taloudellisia haasteita sanitaation suhteen, mutta esimerkiksi Suomen pitkään tekemä WASH-työ on helpottanut sanitaatiosta puhumista ja todellisia tuloksia on saatu aikaan sekä valtion että kylien tasolla. Eswatini), Tansania, Ghana ja viimeisimpänä yhteistyöhanke Keniassa. Käytäntö on kuitenkin toinen, ja nykyiset hankkeet keskittyvätkin nyt kestävyyteen ja käyttäytymiseen. Tuotosta voi käyttää parantamaan ruokaturvaa ja helpottamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi käyttämällä kompostia puiden Kesäkuussa Sambiassa järjestetyssä tapahtumassa yli 200 tyttöä keskusteli avoimesti kuukautishygieniasta ja tilaisuuden lopussa jokainen tyttö sai hankkeen tekemän kestositeen
Koulut ovat myös otollista maaperää hygieniavalistukselle, sillä lasten kautta hyvät käytännöt leviävät toivottavasti myös koteihin ja edelleen seuraaville sukupolville. Tämän vuoksi moni tyttö on poissa koulusta kuukautisten aikana tai jopa keskeyttää koulun, mikä tietenkin heikentää tyttöjen mahdollisuuksia esimerkiksi jatko-opiskeluja ajattelen. 2019. www.washdata.org. RANAS, web-portal: https://www.ranasmosler.com/ranas. Uusimmalla, vuonna 2021 alkaneella hankekaudella olemme sisällyttäneet koulusanitaatioon myös kuukautishygieniakoulutusta ja -aktiviteetteja. 8 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Fact Sheets, https://www.susana.org/en/knowledge-hub/resources-and-publications/library/details/2397. Kouluilla on todella suuri tarve parempaan infrastruktuuriin, sillä usein niillä on vain muutama kuoppakäymälä käytössään ja lapsia on aina satoja, jopa tuhansia. Turvallinen vesi yhdistettynä hygieniatietoisuuteen ja parempaan sanitaatioon saa siis potentiaalisesti ihmeitä aikaan. Esimerkiksi ensimmäinen iso koulukäymälämme Sambian Livingstonessa ja koulun puutarhan tuotteiden myynti tuottaa vuosittain koulumaksut yli 20 vähävaraiselle perheelle. Tämä hyödyttää oppilaita ja heidän perheitään taloudellisesti. Kaupunkiolosuhteissa käymälälannoitetta ei välttämättä pystytä omalla tontilla käyttämään, joten keräysja kuljetuspalvelut hyötykäyttöalueille ovat tarpeellisia. Näin lapset oppivat ravinteiden kierrätyksen käytännössä ja näkevät millaisia tuloksia saadaan aikaan. Esimerkiksi Lusakan esikaupunkialueilla säännöllisesti tavatut koleraepidemiat ovat kiinnittäneet ihmisten huomiota nykyisten kuoppakäymälöiden turvattomuuteen; erityisesti sadekauden aikana taudinaiheuttajat leviävät niistä helposti pintaja pohjavesien kautta pitkiäkin matkoja ja sairastuttavat jopa tuhansia epidemioiden aikana. Käyttäytymisen muutoksella on ollut lukuisia hyviä seurauksia. Sanitation Fact sheet. Tulokset näkyvät terveellisempänä ja turvallisempana ympäristönä kaikille. WASHstatistics: WHO/ UNICEF, Joint monitoring program (JMP). Koko suljettu kierto toimii koulun alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Koulukonseptimme sisältää hygieniakasvatuksen lisäksi käymälätilojen rakentamista ja käymälätuotoksen käyttöopetusta koululle perustetulla puutarhalla. Toimilla on siis suuri merkitys myös kyseisten lasten kannalta, eivätkä he välttämättä muuten pystyisi jatkamaan koulua. Esimerkiksi eräässä hankkeessa saatiin alueella olleet ripulitapaukset vähenemään jopa 80 prosenttia hankeaikana, kun hygieniakoulutusten ja käymälöiden rakentamisen lisäksi paikallinen hallitus lisäsi alueella olevien porakaivojen ja vesipisteiden määrää merkittävästi. Tarvittaessa kehitämme myös koulun vesihuoltoa. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/sanitation. Koulusanitaatiota Sambiassa ja Ghanassa Viime vuosina Käymäläseura Huussi ry:n kohteina ovat yhteisöjen ja perheiden lisäksi olleet myös koulut. Heitä myös opetetaan valmistamaan kestositeitä itse. RANAS (Risks, Attitudes, Norms, Abilities, and Self-regulation) methodological fact sheets 6 methodological fact sheets on behavior change. Yhä edelleen todella moni kärsii niin sanotusta kuukautisköyhyydestä, eli heillä ei ole mahdollisuuksia asianmukaisiin kuukautissuojiin ja/tai heillä ei ole pääsyä tiloihin, jossa voivat hoitaa kuukautishygieniaansa asianmukaisesti. Koulutus ja tiedotus sanitaation tärkeydestä ja erityisesti kuivakäymälöistä on saanut ihmiset miettimään toimintatapojaan. WHO. Sanitaation parantaminen ei siis ole vain vessojen rakentamista vaan vaatii monenlaisten, usein kulttuurisesti vaikeiden tekijöiden huomioon ottamista. Ilmainen lannoite houkuttelee erityisesti maaseudulla, sillä lannoitteiden hinnat ovat jatkuvasti nousussa ja pienviljelijöiden keinot köyhtyvän maaperän kestävään lannoittamiseen ovat heikot. Kaupungeissa motivaationa toimivat erityisesti terveysnäkökohdat. Koulutuksissa oppilaat saavat paitsi tietoa kuukautisista myös rohkaisua puhumaan niistä avoimesti ja rikkomaan erilaisia kuukautisiin liittyviä tabuja. Kirjallisuus Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal Phase II, Completion Report and Research Briefs: www.rwsspwn.org.np. taimien kasvattamiseen, metsälannoitukseen tai parantamaan maaperän vedensitomiskapasiteettia. Contzen & Mosler, 2015
Viimeisten 11 vuoden aikana hän on työskennellyt Suomen rahoittamissa maaseudun vesihuollon kehityshankkeissa nepalissa. T ämä artikkeli perustuu väitöskirjaani (White, 2020), joka keskittyi mainittuihin välittäjiin, eli kehitysyhteistyön politiikkojen käytäntöönpanosta vastaaviin ihmisiin ja organisaatioihin. he ovat siten näiden arvojen ja osaamisen ”välittäjiä”. Väitöskirjani tutki heidän roolejaan, motiivejaan ja panostaan kehitysyhteistyössä. hänen työnantajansa on FCG, Finnish Consulting Group, ja hän toimii lyhytkestoisissa konsultaatiotehtävissä ympäri maailmaa. Käytän näistä ’teknisistä neuvonantajista’ (Technical Advisors) laajaa määritelmää: he ovat vapaaehtoisia, kansalaisjärjestöjen työnteSuomen-Nepalin vesialan kehitysyhteistyön välittäjät Kentällä työskentelevät henkilöt ja organisaatiot –mukaan lukien paikalliset sidosryhmät – voivat sekä vahvistaa että heikentää kehitysyhteistyötoimia. Kuva Nepalin kaukolännestä. pamela White pamela.white@fcg.fi 9 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Suomalaiset ja nepalilaiset vesialan asiantuntijat ovat työskennelleet yhdessä yli kolmen vuosikymmenen ajan välittäen suomalaisia arvoja ja teknistä osaamista muuttaakseen nepalin maaseutu yhteisöiden käytäntöjä. Kuva perheen naisten ja tyttöjen välisen yhteisymmärryksen ja naisten aseman parantamiseen tähtäävän koulu tuksen tauolta. hänen tohtorinväitöskirjansa hyväksyttiin hiljattain helsingin yliopistossa. he soveltavat käytäntöön avunantajien ja vastaanottajahallitusten arvoja, politiikkoja ja rahallisia resursseja ylhäältä alas sekä kehittävät uusia käytäntöjä ja ruokkivat oppimaansa alhaalta ylös takaisin politiikan laatijoille ja rahoittajille. Se käsittelee kehitysyhteistyötä tekevien ihmisten – konsulttien, viranomaisten, kansalaisjärjestöissä toimivien, eri maista tulevien, tutkijoiden ja muiden – rooleja ja motiiveja sekä niiden merkitystä käytännön työlle. Kirjoittaja on kehitysalan moniosaaja, joka on työskennellyt maaseudun kehittämishankkeissa ja vesihuoltoon, sanitaatioon ja hygieniaan liittyvissä hankkeissa (WaSh) sekä sukupuolija ihmisoikeuksiin liittyvissä tehtävissä
Esitän väitöskirjassani ajatuksen neuvonantajien toimimisesta välittäjinä tai soveltajina puhtaasti ”teknisten asiantuntijoiden” (perinteisesti esimerkiksi kv. Tämä voi johtaa siihen, että henkilöstöketju ja paikalliset edunsaajat menettävät kiinnostuksensa hanketoteutukseen. (White, 2015) Teknisten asiantuntijoiden on työssään toimittava sekä avunantajaja vastaanottajahallitusten normien ja määräysten että paikallishallintojen ja yhteisöjen paikallisten kulttuurien ja todellisuuden mukaisesti. vesitekniikan insinöörien tai metsänhoitajien) ja puhtaasti paikallisen tiedon asiantuntijoiden (yhteisöjen ihmiset) välillä. Toimiminen tehokkaasti ja kestävästi vaatii tietoa ja teknisiä taitoja, mutta myös kokemusta ja oikeaa asennetta. Kaikki tuovat mukanaan omat motiivinsa, arvonsa ja kannustimensa. 3) Mikä on teknisen avun rooli kestävän ja tasapuolisen vesihuollon saavuttamisessa Nepalissa. Yksilöt vaikuttavat ryhmiin, joissa he työskentelevät, mutta samalla ryhmän kulttuuri vaikuttaa yksilöihin. Viralliset politiikat ja ohjeistukset ovat kirjallisia, ja niiden pitäisi olla selkeitä kaikille. Ennen kaikkea toiminnan sopivuus paikalliskulttuuriin ja aito paikallinen osallistuminen mahdollistaa kestävän muutoksen. Toisaalta myös yksittäiset suomalaiset tai nepalilaiset tekniset neuvonantajat ja paikallinen henkilöstö voivat vahvistaa tai heikentää toteutusta. 2) Miten nämä henkilöt ja yritykset edistävät ja miten heidän tulisi edistää normien, sääntelykehysten ja arvojen kääntämistä käytäntöön monimutkaisissa toimintaympäristöissä. Toteutus sisältää edunsaajien, paikallishallintojen, avunantajahallinnon henkilöstön, kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden sekä teknisen avun antamiseen osallistuvien asenteet ja motivaatiot. kehitysyhteistyön kulttuurista joukkona ”lähetyssaarnaajia, palkkasotureita ja nalkkiin jääneitä”, joista voin varmasti tunnistaa myös itseni! Hänen ajatuksensa oli, että ihmiset tulevat usein alalle ”tekemään hyvää” joko vapaaehtoisina tai kansalaisjärjesWhiten väitöskirjan (2020b) tutkimuskysymykset ryhmiteltiin kolmeen osaan 1) Mitkä ovat yksilöiden ja kehitysyhteistyössä työskentelevien konsulttiyritysten roolit ja motivaatiot. Teknisten asiantuntijoiden motivaatio on tärkeää, samoin kuin tietty nöyryys ja halu oppia. Toiset käytäntöön vaikuttavat seikat ovat epämuodollisia kulttuurillis–kognitiivisia tapoja ja normeja, mutta ne ovat silti yhtä tärkeitä käytännön työn kannalta (Scott, 2008). Stirrat (2008) on maalannut kauniin kuvan kv. Myös Haapalan artikkeli tässä numerossa käsittelee aihetta. Kaikilla näillä ryhmillä on mahdollisuus edistää tai estää kehitystä. Nämä henkilöt muodostavat teknisen yhteistyön kirjon. Esimerkiksi rahoittajan aiheuttamat toiminnan hyväksymisen tai varojen lähettämisen viiveet, sekä paikallisten sidosryhmien epäasiallisesta oman edun tavoittelusta aiheutuvat ongelmat voivat vakavasti hidastaa toteutusta. 10 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Tutkimukseni perustuvat pitkälti kansainvälisissä tehtävissä työskentelevien suomalaisten ja nepalilaisten kokemuksiin, jotka havainnollistavat Suomen vesialan kehitysyhteistyötä 30 vuoden ajalta. Välittäjät ovat vuorovaikutuksessa kaikkien osapuolten kanssa välittäen ideoita, käytäntöjä ja toimintaa kontekstikohtaisesti (esim. Byskov, 2017 keskustelee tästä). Ihmiset avainroolissa Väitän, että koko kehityskompleksin toiminta – ja erityisesti käytäntöönpano – riippuvat ensisijaisesti inhimillisestä tahtotilasta ja kyvyistä, jotka esiintyvät yksilöiden ja organisaatioiden muodossa eivätkä pelkästään politiikoista tai loppuun hiotuista hankeasiakirjoista tai rahan tai tekniikan siirroista. kijöitä, konsultteja sekä valtioiden kahdenja monenvälisen yhteistyön henkilöstöä ja tutkijoita. Jokaisella näistä on tärkeää tietoa ja tietämystä muttei välttämättä koko kuvaa, joka tarvitaan projektin onnistuneeseen toteuttamiseen. Miksi on tärkeää, että tekniset asiantuntijat ovat motivoituneita ’oikeista asioista’. Varhaisissa kehityshankkeissa 1970-80 -luvuilla oli taipumus keskittyä pelkästään ammatillisiin tai teknisiin taitoihin (’kaivoja ja kaivinkoneita Afrikkaan’) mutta vähitellen on ymmärretty, että hankkeen onnistumiseksi tarvitaan enemmän. Siksi yksittäisilläkin ihmisten välisillä suhteilla voi olla suuri vaikutus
11 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. ”Nalkkiin jääneet” ovat taasen niitä, jotka ovat pysyneet maailmalla niin kauan, että heidän on vaikea palata kotiin. Yhteistyö alkoi niin sanotulla Lumbinihankkeella (vaiheet I-III, 1990-2005), ja jatkui Rural Village Water Resources Management Project (RVWRMP eli ”RV”) -hankkeen vaiheissa I-III, (2006-2022) sekä maaseudun vesihuoltoja sanitaatio hankkeessa (”Pokhara-projekti”) Länsi-Nepalissa (vaiheet I-II, 2008-19). Kuva Nepalin kaukolännestä. Samalla heidän täytyy käsitellä monimutkaisempia tehtäviä, kuten hallita suuria hankkeita, valvoa rahavirtoja ja raportoida rahoittajille. Töiden jatkuessa alalla he tyypillisesti siirtyvät ammattilaisten (palkkasotureiden) rooliin – toisinaan parkkiintuneempina ”mahdollisuuksien tehdä hyvää” suhteen. Ovatko he inspiroituneita työhönsä ja inspiroivatko he myös muita vai tekevätkö he yksinkertaisesti sovitut tuntinsa palkkaa vastaan. Onko ihmisellä kanssaoppimisen asenne vai perinteisempi ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa, joka saattaa aiheuttaa vastarintaa ja johtaa huomiotta jääviin kriittisiin seikkoihin. töissä työskennellen (lähetyssaarnaajat). Suomi on tukenut Nepalin vesialan yhteistyötä vuodesta 1989 Kenttätöissä vuorovaikutus on tärkeää. Kaikilla kehitysyhteistyön alalla työskentelevillä – sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla – on erilainen tausta. On ominaisuuksia, kuten perhetilanne, työeetos ja kulttuurinen herkkyys, joita on mahdotonta arvioida CV:n perusteella, mutta joilla voi olla suuri vaikutus työn vaikuttavuuteen
Arvot voivat vaihdella ryhmien ja kylien välillä ja sisällä. Kokemukseni mukaan rahoittajat ja kansalaiset pitävät usein kansalaisjärjestöille tai Yhdistyneille Kansakunnille työskenteleviä ’lähetyssaarnaajina’, kun taas hankkeissa työskenteleviä kohdellaan usein ’ahneina’ konsultteina, jotka hyötyvät köyhyyden vähentämisestä (White, 2015 ja 2020). Ei yksinkertaisesti ole mahdollista kunnioittaa jatkuvasti kaikkien näkemyksiä samaan aikaan. Olen myös keskustellut mahdollisesta suomalaisesta lisäarvosta kehitysyhteistyössä – ja onko sillä väliä. Lisäksi suomalaista lisäarvoa tuovat vahvat painotukset sukupuolten tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin, hyvään hallintoon ja avoimuuteen – tosin monet muutkin avunantajat, erityisesti Pohjoismaat, puhuvat näistä. Tämä erottaa vesisektorin muista tärkeistä mutta vähemmän universaaleista sektoreista, kuten maatalousliiketoiminnasta tai yksityisen sektorin kehittämisestä. Myös muut seikat, kuten se että Suomi ei ole koskaan ollut siirtomaavalta, on huomionarvoinen etu. Tutkimukseni on kuitenkin osoittanut, että ’lähetyssaarnaajien’ ja ’palkkasotureiden’ välillä on huomattavaa päällekkäisyyttä ja että yksilöt siirtyvät usein erilaisten pestien välillä. Jokaisella on kiinnostus ja päivittäinen tarve käyttää sitä. fcg.fi/vesihuolto Vesitalous_2021__53x240.indd 1 1.2.2021 9.13.19. Lisäksi YK: n organisaatiojohtajat ovat suhtautuneet myönteisesti suomalaisiin stereotyyppisiin ominaisuuksiin, kuten ahkeraan työskentelyyn, suoraan puhumiseen ja luotettavuuteen (”he eivät juoruile käytävillä»). Hankesuunnittelijoiden tai -toteuttajien on ymmärrettävä ja kuultava osapuolia mahdollisimman laajasti ja löydettävä lopulta sekä paikallisyhteisölle ja hallinnoille että rahoittajien suunnitelmiin parhaiten sopiva ratkaisu. Maaseudun vesihuolto yhdistyy luonnollisesti moniin muihin aiheisiin, kuten sanitaatioon ja hygieniaan (joilla on ilmeinen merkitys COVID-19:n FCG 12 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys Suunnitelmat vesihuollon koko elinkaarelle. Vesisektori on hyvä esimerkki muulle kehitysyhteistyölle Vesi on yhteinen resurssi ja ihmisoikeus. Kentällä herää aina kysymys siitä, kenen arvoilla on väliä – rahoittajien, avunsaajahallinnon (kansallinen vai paikallinen taso?), paikallisten ihmisten (miehet tai naiset, etninen tausta ja asema?) vai teknisten neuvonantajien arvoilla. Asiasta on keskusteltu Suomen kehityspolitiikassa jo vuosia, ja sitä on vaikea määritellä. Suomen suhde kehitysmaiden yhteisöihin on erilainen kuin esimerkiksi brittien, ranskalaisten tai saksalaisten, joiden kehitysmaasuhteissa painaa historian painolasti molemmin puolin. Perinteisesti tietyt sektorit, kuten metsienhoito ja vesihuolto, on nähty erityisesti Suomen vahvuusaleina sekä kotimaassa että ulkomailla
Vedensaannin ja vessojen saatavuuden varmistaminen edellyttää, että tekniset asiantuntijat käsittelevät sukupuolten tasa-arvoa sekä kulttuurisia tabukysymyksiä, kuten kastisyrjintää ja kuukautisia. Forum for Development Studies, Volume 42, Issue 1, January 2015, pp 89-112. 2008. 3, p352-365. 4, pp. ‘The Go-Betweens – The Role of ‘Technical Assistance’ in International Development Cooperation’. Doctoral Thesis (synthesis plus seven published articles/chapters). Oxford Development Studies, Vol 45, No. Haapala, J. International Development Planning Review, 42(2): 219-240 White, P., 2020b. aikana), kotipuutarhoihin ja maatalouteen, luonnonvarojen hallintaan, energiantuotantoon ja katastrofiriskien vähentämiseen. Teknisten neuvonantajien ja kaikkien kehitysverkostojen toimijoiden motivaatiot ja asenteet ovat ratkaisevia toteutuksen kannalta. Kansallisilla ja paikallisilla hallinnon tasoilla on vastuu varmistaa kansalaistensa pääsy vesihuollon ja sanitaation piiriin, mutta hallinnot eivät usein ole tietoisia tästä oikeudellisesta vastuusta. Ne ovat pitkän aikavälin hankkeita, ja sitoutunut henkilöstö on kehittänyt valmiuksia työskennellä yhteisöjen ja kuntien kanssa. Tutkitut Suomen-Nepalin vesihankkeet toimivat suurelta osin syrjäisillä alueilla ja paikallishallinnon vastuulla. 31, Iss. ISBN 978-951-51-5656-3 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/318714 13 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Vesi toimialana on hyödyllinen yhteisön kehityksen ja ihmisoikeuksien saavuttamisen tukemisessa edellyttäen, että käytössä on sopiva sekoitus teknisiä ja sosiaalisia valmiuksia, joilla toiminta mukautetaan paikalliseen ympäristöön sopivaksi. Unigrafia, Helsinki. 28, No. Approaching adulthood: the maturing of institutional theory. 2018. Liian tiukan tekninen lähestymistapa vesijärjestelmien rakentamiseen ja luovuttamiseen ei ole riittävä, sillä tuolloin infrastruktuurin konkreettiseen ylläpidon ja toiminnan edellytyksiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. ‘Mercenaries, missionaries and misfits: Representations of development personnel’, Critique of Anthropology, Vol. ‘Development through bricoleurs: Portraying local personnel’s role in implementation of water resources development in rural Nepal’. 406–425. Kirjallisuus Byskov, M., 2017, ‘Third Wave development expertise’. DOI: 10.1080/08039410.2014.997790 White, P. https://bit.ly/36AoXcz. DOI:10.1057/s41287-018-0173-0. Theory and Society 37: 427–442 Stirrat, R. ja Haapala, J., 2019. Johtopäätökset Olen esittänyt, että avunantajaja vastaanottajahallitusten tulee kiinnittää enemmän huomiota niihin ihmisiin, jotka taustalla toteuttavat politiikkojen ohjelmia ja hankkeita. RVWRMP:ssä henkilökunta puhuu ”RV-perheestä” ja ”RV-yliopistosta”, mikä heijastaa heidän läheisiä suhteitaan ja saamaansa työssä oppimisen astetta. ja White, P. Nykyään ammattilaiset hallitsevat molemmat ulottuvuudet. Tämä paikallistasolla tehty työ ja luotu työilmapiiri ovat olleet ratkaisevia toteutuksen onnistumisen kannalta. https://rdcu.be/9WY4 White, P., 2020. 3, (Jul 2019): 643-662. Vesihuollon kehittäminen voi olla merkittävää ja kestävää kun se toteutetaan hyvin paikallishallinnon kautta, mukaan lukien muuttamalla käyttäytymistä ja kehittämällä politiikkojen toimintaa. L., 2008. Niitä molempia myös seurataan ja mitataan erilaisten raportointimenetelmien ja indikaattorien avulla. ‘The Spectrum of Motivations, Expectations and Attitudes in Technical Development Cooperation’. ‘‘Bastard children’ – Unacknowledged consulting companies in development cooperation’. Tekniset neuvonantajat ovat tukeneet heitä sääntöjen ja toimintamallien kehittämisessä ja budjettien tekemisessä (White & Haapala, 2019). ‘Technical advisors as brokers: translating gender equality and human rights policies and values into practice in the water sector in Nepal’, European Journal of Development Research Vol. Silti paperille kirjoitetut oikeudet tarvitsevat tiedon jakamista ja tukea niiden soveltamiseksi käytäntöön. Huomattava kokemuspohja ja institutionaalinen muisti mahdollistavat teknisten tai institutionaalisten ongelmien välittömän ratkaisun. Tämä liittyy institutionaaliseen muistiin ja vahvoihin ryhmäarvoihin, jotka ovat ehkä helpommin kehitettävissä syrjäisessä paikassa, jossa useimmat työntekijät työskentelevät erossa perheestään ja viettävät paljon aikaa yhdessä. Scott, W.R. White, P., 2015. Water Alternatives 11(3): 979-998. Nepal allekirjoitti YK:n alaisen sopimuksen oikeudesta veteen ja sanitaatioon vuonna 2010, ja se sisällytettiin uuteen perustuslakiin vuonna 2015
Hankkeella on tällä ajanjaksolla yli miljoona paikallista edunsaajaa vesihuollon ja sanitaation, sekä maaseudun vesivaroihin perustuvien elinkeinojen piirissä. Juho haapala post-doc -tutkija, Vesi ja kehitys -työryhmä, aalto-yliopisto juho.haapala@aalto.fi Kirjoitus tarkastelee nepalin maaseudun vesihuollon konkreettista toteuttamista kentällä perustuen aiheesta julkaisemaani väitöskirjaan (haapala, 2018), sekä lähes neljän vuoden työkokemukseen maassa. Vesisektorin kehitysyhteistyössä Nepalissa sovitetaan pohjoismaisia arvoja perinteiseen paikalliskulttuuriin Vesihuoltojärjestelmän avajaiset ja sanitaatiosaavutusten juhlat koululla Nepalin kaukolännessä. Yksilöt toimivat erilaisten instituutioiden ja eriparisten tavoitteiden keskellä niiden luovina yhteensovittajina. Budjetti vuosille 2016-2022 on noin 70 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 15 miljoonaa, EU:n 20 miljoonaa ja Nepalin eri hallinnontasojen osuus 35 miljoonaa euroa. pääväitteeni on, että vesihuollon ja sanitaation käytäntöönpano on luonteeltaan hyvin orgaaninen prosessi, jossa yhteensovitetaan eri toimijoiden vaatimuksia ja tarpeita toimivaksi kokonaisuudeksi muodollisissa ja epämuodollisissa yhteyksissä. ajatuksena on avata tämän prosessin erityisiä luonteenpiirteitä. E simerkkinä tässä yhteenvedossa käytän Nepalin Kaukolännen (Sudurpaschim) pitkäaikaista hanketta (rvwrmp.org.np). 14 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Kyseessä on nykyisellään Suomen, Nepalin, ja EU:n yhteishanke, jonka tavoite on vähentää moniulotteista köyhyyttä ja parantaa terveyttä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Finnish Consulting Group
Toimia seurataan soveltuvilla monitorointimenetelmillä ja tulosindikaattoreilla, jotka usein linkittyvät esim. Rahoittajien arvojen liian tiukka pakottaminen hanketoteutuksessa saattaa aiheuttaa yhteensovittamattomia ristiriitoja paikallisen kulttuurin tai kyläyhteisön hierarkian kanssa. Tästä äärimmäisenä esimerkkinä mainittakoon joissain kyläyhteisöissä tapahtuva naisten pakottaminen kuukautisten aikana pieniin, kylmiin ja vaarallisiin majoihin ilman oikeutta koskea hanaveteen, sekä epämuodollisesti edelleen olemassa olevasta kastijärjestelmästä juontuvat erot todellisissa elämän mahdollisuuksissa, sekä yhteisön hierarkiassa, kohtelussa ja ennakkoasenteissa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals). Myös esimerkiksi vesipisteiden rakentaminen yhteispisteiden sijaan yksityisiin koteihin edesauttaa muutosta, koska ne sijaitsevat yksityisalueella, jolloin kyläyhteisön konservatiiviset paineet ja tavat eivät vaikuta entiseen tapaan perheiden vedenkäytön tapoihin (Haapala & White, 2015). Suuri osa yhteistyöstä on vesijärjestelmien instituutioiden vahvistamista kuntatasolta paikallisiin osuuskuntiin ja yhteisötason organisaatioihin, sekä paikallisten ihmisten kouluttamista vesihuollon, sanitaation ja maaseudun elinkeinojen harjoittajina. Uusien tapojen selittämiseen ja soveltuvuuteen yhteisössä pitää kiinnittää huomiota. Vesisektori on otollinen tälle toiminnalle, sillä vedenkäyttö ja vesipalvelut kytkeytyvät erottamattomasti lähes kaikkeen inhimilliseen toimintaan perusterveydestä elinkeinoihin ja ruokaturvasta ympäristöpolitiikkaan. Nepalissa ja useimmiten kehitysmaissa yleensäkin toimintaympäristö on pohjoismaisen rahoittajan ja toimijan arvojen ja toimintatapojen kannalta haasteellinen (Haapala & White, 2015). Hankkeessa sovitetaan paikalliskulttuurin tapoja yhteen pohjoismaisten arvojen kanssa Yllä kuvattua vesihanketta ja muita samankaltaisia hankkeita voidaan pitää organisaatioina, jotka toimivat usean tahon asettamia vaatimuksia ja reunaehtoja yhteensovittaen (Haapala et al, 2016; Haapala & Keskinen, 2018; Haapala & White, 2018). Suomen rahoittamassa hankkeessa komiteoissa tulee olla myös mm. Nämä ovat rahoittajan tavoitteiden mukaisia linjauksia, jotka kyläyhteisöt voivat hyväksyä osana yhteistyötä, vaikka ne muuttavat paikallishierarkiaa ja esittelevät uusia demokraattisia toiminnan tapoja. Soveltuvien käytäntöjen on siis oltava paikallistasolla hyväksyttäviä ja paikallisten ehdoilla toteutettuja, mutta samalla rahoittajien kannalta haluttuun suuntaan ohjaavia tekemisen tapoja. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, sekä naisten ja vähemmistöjen aseman kohentaminen ovat hankkeen läpileikkaavia tavoitteita. Hankkeen tehtävänä on jalkauttaa näitä politiikkatason yleistavoitteita kestävästi käytännön tasolla konkreettisiksi teoiksi ja näkyviksi tuloksiksi. Implementoinnin vaikeus syntyy siitä, että Suomen valtion rahoittaman vesihankkeen tulee yhteensovittaa tämä paikallistason todellisuus pohjoismaisiin arvoihin sopivaksi toiminnaksi (Haapala & White, 2018). Hankkeessa kyläyhteisöt ovat itse vastuussa vesijärjestelmiensä rakentamisesta ja materiaalihankinnoista toki hankkeen tarjoaman työnjohtosekä asiantuntija-avun ja koulutusten avustamina. Se voi aiheuttaa vastarintaa ja tehdä näin yhteistyön mahdottomaksi, mikä olisi epäonnistuminen. Kyläkulttuuri Nepalissa on kylästä kylään muuttuvien paikallistraditioiden ohjaamaa, sekä sukupuolten että eri ihmisryhmien välisiä hierarkioita ylläpitävää. 15 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Esimerkkinä huonosta toteutuksesta mainittakoon Nepalin valtion vuosikymmen sitten harjoittama kuukautismajojen tuhoaminen, jonka seurauksena menstruoivat naiset saattoivat joutua ojasta allikkoon eli eläinsuojiin majojen sijaan (Haapala & White, 2015). paikallisväestön mukainen edustus vähemmistökasteista, sekä puolet naisia. Rahoittajilla on oleellinen valta asettaa tavoitteita ja reunaehtoja hankkeille. Se tarkastelee kehitysyhteistyön paikallistason toimeenpanon haasteita ja ratkaisuja, esitellen erityisesti instituutioiden ja yksilöiden, sekä muodollisen ja epämuodollisen toiminnan välistä vuoropuhelua. Hanke on alkanut jo vuonna 2006 ja se toimii jatkumona jo vuonna 1989 alkaneelle Suomen-Nepalin vesialan yhteistyölle. Sen sijaan toimiviksi keinoiksi on havaittu esimerkiksi kunnan kanssa tehtävä kokonaisvaltainen yhteistyö, sekä kyläeliitin kuten opettajien, poliitikkojen, parantajien, naisjohtajien, ja pyhien miesten vakuuttaminen ja käyttäminen äänitorvina. naisten asemaa parantamalla, ihmisoikeudet, oikeusvaltiokehitys, demokratiakehityksen vahvistaminen, toiminnan läpinäkyvyys, sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Esimerkiksi kylien vesijärjestelmien käyttäjäkomiteoiden hallitus tulee asettaa kylän ulkopuolella määritetyn ’hyvän hallintatavan’ mukaan äänestämällä, eikä kylähierarkian eliittejä kunnioittaen. Väitöstyö (Haapala, 2018) Väitöstyö (Haapala, 2018) käsittelee paikallis tason vesihuollon ja vesivarojen hallinnan kehittämiseen tähtäävää yhteistyötä Nepalissa. Suomen valtion rahoittamissa hankkeissa korostuvat tyypillisesti sellaiset teemat kuten köyhyyden vähentäminen mm
Tässä ulkomaisten asiantuntijoiden tuoma auktoriteetti, ulkopuolinen valvonta ja ohjaus, sekä arvojen edustajuus ovat merkittäviä tekijöitä tulosten kannalta. Kunnat omaksuvat usein toimiviksi todetut institutionaaliset rakenteet ja parhaat käytänteet, kuten RVWRMPn tapauksessa on käynyt. Tämä edellyttää pitkäaikaista paikallistason läsnäoloa ja ymmärrystä, jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien oleellisten tahojen kanssa, sekä luottoa hankkeen työkaluihin ja sitoutumista sen arvoihin Kuva vesihuoltojärjestelmän avajaisista ja sanitaatio saavutusten juhlista koululla Nepalin kaukolännessä. Nämä ovat ihmisiä, jotka kykenevät vahvistamaan paikallisia toimintavalmiuksia ja ajamaan kehitystä haluttuun suuntaan pitkällä aikavälillä, mukaan lukien esimerkiksi naisten aseman parantavat toimet kuntatasolla. Näiden joskus ristiriitaisten paineiden lisäksi suomalaisen hankkeen on samalla vältettävä hallitsevien poliittisten puolueiden tai poliitikkojen mielivaltaisia tai korruptoituneita toimia. He luovivat paikallisen kulttuurin, paikallistason toiveiden, ja rahoittajien reunaehtojen ristitulessa, sovittaen niitä toimivaksi kokonaisuudeksi (Haapala & White, 2018; White & Haapala, 2019). Tällainen välittäjänä toimiminen tapahtuu paitsi muodollisten suunnitelmien, järjestettyjen tapahtumien, toimintaohjeiden ja sääntöjen puitteissa, myös mitä suurimmissa määrin epämuodollisten kanssakäymisten ja paikallisten neuvonpitojen kautta. Näistä yksilöistä ja heidän kyvystään riippuu paljolti se kuinka hyvin erilaiset vaatimukset ja reunaehdot hahmottuvat käytännölliseksi ja paikallistarpeet täyttäväksi konkreettiseksi kokonaisuudeksi. Tähän ajatukseen pohjautuen tutkimme miten vesihankkeen työntekijät toimivat bricoleureina (luovina, opportunistisina yhteensovittajina – katso myös Whiten artikkeli tässä lehdessä). Kestävä infrastruktuurin rakentaminen, instituutioiden kehittäminen ja käyttäytymismuutosten tukeminen ovat mahdollisia vain paikallishallinnon siunauksella. Hankkeen tulee samalla myös olla linjassa ensisijaisesti maan lakien ja asetusten kanssa, sekä toimia paikallishallinnon omia tavoitteita vahvistaen. Yhteistyö valtion ja paikallishallinnon kanssa on onnistuneelle hankkeelle välttämätöntä On tärkeää toteuttaa hanke kuntien kanssa yhteistyössä, korostaen pohjoismaisten arvojen merkitystä hyvässä hallinnossa. Näiden mm. 16 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Suomelle oleellisten tavoitteiden toteutuminen käytännössä vaatii resursseja: teknistä asiantuntijatukea ja pitkäaikaista osaavaa työvoimaa paikallistasoille. Tyypillisesti Nepalin valtio painottaa infrastruktuurin rakentamiseen käytettävän rahan määrää yhteistyöhankkeita suunniteltaessa, kun taas Suomen valtio ja EU ovat kiinnostuneita myös erityisesti tulosten kestävyydestä ja laadusta, hallinnan ja toimintavalmiuksien kehittämisestä, sekä muista demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvistä arvoista. Lisäksi hankkeen tulee sovittaa yhteen ulkomaisten rahoittajien ja kotimaisen partnerin, kuten Nepalin valtion, tavoitteita ja vaatimuksia. Yksilöt tärkeitä yhteensovittajia sekä epämuodollisissa että muodollisissa tilanteissa Instituutiot ja kirjoitetut pykälät eivät itsestään muutu muutokseksi käytännössä, vaan ihmiskäsien kautta. Kuntien poliitikkojen ja virkamiesten kanssa tehty onnistunut yhteistyö parantaa paikallishallinnon omia toimintavalmiuksia, hyvää hallintotapaa, sekä osaamista. Vesijärjestelmien rakentamisen priorisointi on siksi tehtävä kuntapäättäjien kanssa selvien, läpinäkyvien ja yhdessä hyväksyttyjen sääntöjen, sekä luotettavan tausta-aineiston mukaisesti
Governing Water for Local Development Solutions to Implementation Challenges in Remote, Rural Nepal. 2015. 2018. https://bit.ly/2QVn8QD. Tällä toiminnalla on erityisen konkreettisia ja kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten arkeen ja kuntien vesihuoltoja sanitaatiopalveluiden laatuun. (Haapala & White, 2018). Tämä tekee vesihuoltopalveluiden järjestämisestä kokonaisuutena joka tasolla orgaanisesti kehittyvää, sekä muodollisia että epämuodollisia rakenteita hyödyntävää instituutioiden ja käyttäytymisen tapojen evoluutiota. Kestävän vesihuollon tulee sovittua saumattomasti hyväksyttäväksi osaksi paikalliskulttuuria, mutta tämän sovittamisen täytyy tukea eikä heikentää järjestelmän kestävyyttä ja hallintaa. Facilitating bricolage through more organic institutional designs. Tällaiseen toimintaan kykenevät parhaiten käytännössä pitkät paikallistasolla jatkuvasti vaikuttavat hankkeet, joissa on sitoutunut henkilökunta ja pohjoismaisia arvoja tukeva toimintakulttuuri. Toisaalta monet tällaiset tee-se-itse -ratkaisut voivat olla myös suuri uhka vesijärjestelmien kestävyydelle (Haapala et al, 2016). Haapala, J. Haapala, J., Rautanen, S.L., White, P., Keskinen, M. & Keskinen, M. https://bit.ly/2uuG8Ov. Pankkien ollessa kaukana tämä voi olla hyvä ratkaisu, jos paikallisten taloudellinen ymmärrys on riittävällä tasolla. International Journal of the Commons, 10(2): 1172–1201. Vuoden 2017 jälkeen Nepaliin perustetut uudet kunnat ovat ratkaisseet tämän ongelman ja ottaneet Suomen kuntien tapaisen vesihuollon järjestämisvastuun omilla alueillaan. & Haapala, J. 2018. Haapala, J. Kehitystoiminnan painopiste onkin siirtynyt 2020-luvulla kuntatasolle. Rahoittajien vaatimat demokraattiseen ja tasaarvoa edistävään vesihuollon hallintaan tähtäävät toimet tuovat myös tuontitavarana uudenkaltaisia institutionaalisia rakenteita kyliin, jotka ohjaavat ajattelua uusiin suuntiin. Technical advisors as brokers: translating gender equality and human rights policies and values into practice in the water sector in Nepal. 2018. 5(1):1-29. https://www.developmentbookshelf.com/doi/full/10.3362/1756-3488.2015.031. & White, P. Environmental Policy and Governance, 28(3): 141-152. (Doctoral Dissertation.) Aalto University. Development through bricoleurs: Portraying local personnel’s role in implementation of water resources development in rural Nepal. & Varis, O. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/32640. Water Alternatives 11(3): 979-998. White, P. Nämä uudet ajattelumallit ja teknologiat epäilemättä muuttavat orgaanisella tavalla perinteisiä toiminnan ja ajattelun tapoja. Järjestely tukee kylätason instituutioita mahdollistaen selvästi kestävämmän vesihuollon, kokonaisvaltaisen vedenkäytön suunnittelun alueella, sekä laajemmat ylläpitopalvelut. Toisaalta voidaan todeta, että myös paikalliset ihmiset joustavat ja yhteensovittavat bricoleureinä omia perinteitään, kylähierarkioitaan ja perinteisiä selviytymismallejaan yhteen ulkopuolisten ajatusten, tehokkuusja kestävyysvaatimusten ja uuden vesihuoltotekniikan mahdollisuuksien kanssa (Haapala & White, 2015; Haapala et al, 2016). https://bit.ly/36AoXcz. & White, P. New Angle Nepal Journal of Public Policy and Social Science. 2016. 2019. 17 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Yhteenveto Hankkeen tehtävänä on toteuttaa kaikkien rahoittajien, paikallishallinnon, sekä erilaisten yhteisöjen usein erisuuntaiset tavoitteet samanaikaisesti vieläpä pysyen paikallisten kulttuurillisten reunaehtojen sisällä. Kirjallisuus Haapala, J. Myös paikalliset organisaatiot kehittävät omia ratkaisujaan ja yhteensovittavat luovasti ulkopuolisia ideoita paikalliseen kontekstiin. Kylätason usein vapaaehtoisuuteen perustuva hallinnointi on ollut aina haaste kestävyysnäkökulmasta, mutta vaihtoehtoisia institutionaalisia paikallisrakenteita ei ole yksinkertaisesti ollut olemassa. White, P. Tämä vaatii hyviä käytäntöjä, yksilöiden toimimista luovina yhteensovittajina, sitoutunutta henkilökuntaa, sekä jatkuvaa läsnäoloa kentällä ja kunnissa. The case of water users’ associations in rural Nepal. Pitkäaikaiset hankkeet, joilla on erityisen voimakas ja jatkuva läsnäolo kunnissa ja kentällä, ovat kehittyneet erityisen kykeneviksi tällaiseen välittämiseen ja yhteensovittamiseen. Why do some behaviours change more easily than others. Water use behaviour interventions in rural Nepal. Tässä kirjoituksessa toin ilmi erityisesti, että vaikeasti yhteensovitettavien tavoitteiden käytäntöönpano sosiaalisesti soveltuvalla tavalla on vaativaa ja haasteellista toimintaa, joka vaatii taitavaa yhteensovittamista. Waterlines, 34(4):347-364. https://www.thecommonsjournal.org/article/10.18352/ijc.688/. Haapala, J. 2018. Esimerkiksi kylätason käyttäjäkomiteat saattavat investoida uuden vesijärjestelmän vesimaksut toimimalla paikallisina epämuodollisina luotottajina (Haapala et al, 2016). & Haapala, J. European Journal of Development Research 31(3): 643-662. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/eet.1799. Influence of different discourses on the outcomes of development policies and projects: Insights from water project implementation in Nepal. Water Security and Social Inclusion: Local Governance within the Newly Established Rural Municipalities in Nepal
• COWASH on auttanut yli kuutta miljoonaa etiopialaista saamaan pääsyn puhtaaseen veteen ja sanitaatioon projektin alettua vuonna 2011. Etiopia taas perustelee, että pato on turvallinen, ei vähennä virtaamaa, ja että se on edellytys maan talouskasvulle sekä väestön energiataranni JuVaKoSKi väitöskirjatutkija, aalto-yliopisto anni.juvakoski@aalto.fi aRto Suominen CoWaSh-projektin vetäjä, niRaS • Community-Led Accelerated WASH (COWASH) on Suomen ja Etiopian välinen kehitysyhteistyöhanke, joka tukee veden, sanitaation ja hygienian kehitystä kuudessa Etiopian osavaltiossa ja 104 kunnassa. Ensinnäkin maassa on käynnissä vakava aseellinen konflikti kolmessa sen osavaltioista: Tigrayssa, Afarissa sekä Amharan pohjoisosissa. • Projektin toimintatapa nojaa yhteisövetoiseen lähestymistapaan (CMP), joka perustuu tuettujen yhteisöjen osallistamiseen suunnittelussa, rakentamisessa sekä vesisysteemien ja rakenteiden ylläpidossa. Vettä etiopialaisille kriisien keskellä Haastattelu tehtiin alun perin helmikuussa 2021, jonka jälkeen Arto ja Anni muokkasivat sisältöä vastaamaan paremmin tämän artikkelin julkaisuajankohtaa. tämä kirjoitus on muokattu versio aalto-yliopiston WDRG-tutkimusryhmän sivuilla helmikuussa 2021 julkaistusta blogista: https://wdrg.aalto.fi/providing-water-in-a-country-dealing-with-crises-left-and-right/#_edn6 18 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Tilanne Etiopiassa muuttuu koko ajan. miten nämä kaksi eroavat toisistaan käytännössä. Oromojen vastarintaryhmittymä uhkaa amharoihin kuuluvia ihmisiä Länsi-Etiopiassa (The Guardian, 2020) ja Gumuz-vastarintaliike ylänköalueilta muuttaneita ihmisiä Benishangul-Gumuz -osavaltiossa (New York Times, 2021). Neljännen poliittisen eripuran aiheuttaa kiistelty Suuri etiopialainen renessanssipato (GERD), jonka toinen täyttö tehtiin heinäkuussa 2021 (Reuters, 2021). Sudan ja Egypti katsovat padon aiheuttavan turvallisuusriskin sekä rajoittavan Niilin vesivaroja liiaksi kyseisissä alajuoksun maissa. Koronapandemia on tietenkin ollut merkittävä ongelma ympäri maailman, mutta sen lisäksi Etiopiaa uhkaavat useat sisäja ulkopoliittiset kahnaukset. anni Juvakoski haastatteli aiheesta arto Suomista, joka johtaa suomalais-etiopialaista CoWaSh-bilateraaliprojektia. CoWaSh on lähes maanlaajuinen kehitysyhteistyöhanke, joka tukee vesija sanitaatioprojektien toteuttamista kriisien runtelemassa etiopiassa. Vastaavia klaanien välisiä konflikteja on myös käynnissä maan itäisissä osissa Afarja Somali-osavaltioissa (Addis Standard, 2020). Tämän lisäksi ennen rauhallinen ”pehmeä” rajavyöhyke Sudanin ja Etiopian välillä on käynyt kiistanalaiseksi, kun molemmat maat ovat ryhmittäneet joukkojaan alueelle viime aikoina (Council on Foreign Relations, 2021). Etiopian kansalliset joukot ovat marraskuusta 2020 lähtien taistelleet näissä osavaltiossa Tigrayta jo lähes 30 vuoden ajan johtanutta Tigrayn kansan vapautusrintamaa (TPLF) vastaan (Center for Disaster Philantrophy, 2021). Etiopiassa on kuitenkin varsinkin tänä ja viime vuonna ollut käynnissä useita vakavia kriisejä. Käynnissä on myös muita aseellisia etnisiä konflikteja. I lmapiiri pääkaupungissa Addis Abebassa oli rauhallinen ja arkinen haastatteluhetkellä helmikuussa 2021. • Lisää tietoa projektista osoitteessa [https://www.cmpethiopia.org/] on kehitysyhteistyötä, ja sitten on kehitysyhteistyötä kriisien keskellä
Suurin osa ihmisistä Addiksessa käyttää maskia, mutta tilanne kääntyy päälaelleen, kun siirtyy pääkaupungin ulkopuolelle. Sudanin rajan tilannetta joudun seuraamaan tarkasti uutisista, sillä sen mahdollinen kärjistyminen saattaa alkaa vaikuttaa projektiimme nopeasti. Pandemia on aiheuttanut muutoksia toimistoarkeemme: enemmän etäkokouksia, maskien käyttöä ja omia eväitä lounasravintoloiden sijaan. Minä ja muutamat muut jäimme tänne. (The Geopolitics, 2021). ”Kun pandemia alkoi, suurin osa ulkomaalaisista lähti Etiopiasta. 19 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. peen täyttymiselle. Ovatko patokysymys, jännitteet Sudanin rajalla tai Itäja Länsi-Etiopian levottomuudet vaikuttaneet työhösi. ”Padon tilanne ei vaikuta omaan työhöni, vaikka se pitääkin samalla käytävällä vesiministeriössä työskentelevän vesiministerin hyvin kiireisenä. Koska yllä kuvatut olosuhteet odotettavasti vaikuttavat maanlaajuiseen kehitysyhteistyöhön, Anni Juvakoski haastatteli Arto Suomista siitä, miten hänen työnsä ja COWASH-projektin toiminta on muuttunut viime vuoden aikana. Tilanne on myös saanut rakennusja elintarvikkeiden hinnat kohoamaan huimasti.” Millaisia muutoksia koronapandemia on aiheuttanut työhösi. Afar-Somali-konflikti puolestaan vaikeuttaa työtämme estämällä tavarantoimitukset Djiboutista Etiopiaan. Poliittisten kriisien lisäksi Etiopia on kärsinyt tuhansien hehtaarien kasvillisuusja viljelysvahinkoja heinäsirkkainvaasioiden seurauksena (UN News, 2021). Nykyisellään valtavasta 110 miljoonan väestöstä puolet on vielä ilman sähköä. COWASH:n toimittamia hätäavussa käytettävä vesisäiliöitä Metekelissä. Etniset jännitteet ovat keskeyttäneet projektin etenemisen Länsi-Wollegan ja Metekelin alueilla, ja projektihenkilökunnan on liian vaarallista mennä kyseisille alueille. Jos pidät maskia maalla, ihmiset luulevat, että sinulla on korona. COWASH-projektilla on velvollisuus auttaa ihmisiä saamaan turvallista juomavettä myös näinä vaikeina aikoina. Kokonaan etätyöskentelyyn siirtyminen ei ole realistista täällä, koska internet-yhteys on ajoittain hyvin heikko, ja etäalueilla lähes olematon
Lopulta kuitenkin selvisi, että kaikki oli hyvin. The Geopolitics. UN News. Lisäksi suuri osa apua tarvitsevista ihmisistä on Etiopian sisäisiä pakolaisia, joita täytyy auttaa niissä (infrastruktuurittomissa) paikoissa, joissa he tällä hetkellä ovat. Projektimme on täytynyt mukautua pandemiaan lisäämällä koronatietoisuutta tiedotuskampanjoiden avulla sekä painottamalla käsihygieniaa yhä enemmän niin terveysasemilla, kouluissa kuin kodeissa. Yritämme myös saada alueelle siirreltäviä vedenpuhdistuslaitteita, joilla voi puhdistaa pintavedestä nopeasti juomavettä.” Onko Etiopian ulkopuolisilla ihmisillä mielestäsi oikea käsitys siitä, mitä Tigrayssa tapahtuu. 20 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. The Controversial Geopolitics of Ethiopia’s Dam Building. Tämän lisäksi toimitamme vettä pakolaiskeskuksiin vesitankkiautoilla. [https://thegeopolitics.com/the-controversial-geopolitics-of-ethiopiasdam-building/] Luettu 13.2.2021. Meillä ei ollut mitään keinoa selvittää, olivatko he turvassa. [https://disasterphilanthropy.org/disaster/ethiopia-tigray-crisis/] Luettu 12.10.2021. [https://addisstandard.com/news-afarsomali-regions-trade-serious-accusations-after-renewed-violence-leaves-scores-dead/] Luettu 15.2.2021. Ongelmana on vain turvallisuus, sillä keskushallinto ei pysty turvaamaan toimittajien eikä apua alueella koordinoivien tahojen toimintaa kriisialueilla. Näiden toimien ohella olemme jatkaneet vesijärjestelmien kunnostamista ja käsienpesupaikkojen lisäämistä erityisesti kouluille.” Miten Tigrayn tilanne vaikuttaa projektin toimintaan. The Guardian. Luettu 13.2.2021. (2020). Toivommekin hartaasti, että konfliktin osapuolet pääsisivät pian sellaiseen sovintoon, joka tekisi hätäavun toimittamisesta alueen ihmisille helpompaa.” Kirjallisuus Addis Standard. Ethiopia Tigray Crisis. Useimmilla heistä on juomavettä ja ruokaa, mutta hygieniatarpeet kuten peseytymisvesi puuttuvat. Avun perille vieminen on monimutkaista, mistä minulla on kokemusta oman projektimme tapauksessa. Keskitymme auttamaan erityisesti raskaana olevia ja imettäviä äitejä, vammaisia henkilöitä sekä vanhuksia. Afar, Somali Regions Trade Serious Accusations after Renewed Violence Leaves Scores Dead. Yhteen aikaan emme saaneet siellä työskentelevään projektitiimiimme yhteyttä viikkoihin. Council on Foreign Relations. ”Kaikista meneillään olevista kriiseistä juuri Tigrayn kriisi vaikuttaa työhömme kaikkein voimakkaimmin. Dozens Die in Ethnic Massacre in Troubled Ethiopian Region. (2021). (2021). (2021). Tästä esimerkkinä olen nähnyt useita uutisotsikkoja kuten: ”Salliiko Etiopia hätäavun pääsyn Tigrayhyn?”, vaikka oikeasti kukaan ei yritä estää kriisiapua tarjoavia tahoja pääsemästä alueelle. (2021). Aputyöntekijöitä onkin tapettu tai murhattu. ”Mielestäni käynnissä on mediasota. Projektiaktiviteetit alueella ovat nyt muuttuneet hätäavuksi. Tigrayssa on noin 2,5 miljoonaa ihmistä hätäavun tarpeessa. New York Times. Yritämme toimittaa heille hygieniatarvikkeita Etiopian kriisikoordinointikeskuksen sekä Tigrayn-tiimimme kautta. [https://www.theguardian.com/world/2020/nov/02/killed-ethiopiamassacre-amnesty-oromia-amhara] Luettu 15.2.2021. [https://www.reuters.com/world/africa/second-filling-ethiopias-giantdam-nearly-complete-state-run-media-2021-07-19/] Luettu 12.10.2021. (2021). Tälläkin hetkellä (lokakuu 2021) Tigrayssa on 430 avustusrekkaa, jotka eivät ole päässeet palaaman takaisin alueelta. Ethiopia-Sudan Border Dispute Raises Stakes for Security in the Horn. (2021). East African countries better prepared, but desert locust threat ‘not over’. Reuters. Center for Disaster Philanthropy. [https://www.nytimes.com/2021/01/13/world/africa/ethiopiaethnic-killings.html] Luettu 15.2.2021. Työskentelemme seitsemässä woredassa (kunnassa) Tigrayn sisällä, emmekä pysty ollenkaan matkustamaan paikan päälle monitoroimaan projektin edistymistä tai toimittamaan tarvikkeita. [https://news.un.org/en/story/2021/01/1082512] Luettu 15.2.2021. Ethiopia says second filling of giant dam on Blue Nile complete. Tällä haastatteluhetkellä COWASH keskittyy yhteisöjen koronaresilienssin vahvistamiseen meidän 104 projektikunnassamme. At least 54 killed in Ethiopia massacre, says Amnesty. [https://www.cfr.org/blog/ethiopia-sudanborder-dispute-raises-stakes-security-horn]. Kansainväliset uutistoimistot vaikuttavat olevan hyvin Etiopia-vastaisia, mikä käy ilmi sävystä, jolla Tigrayn kriisistä uutisoidaan. (2020)
Merenpinnan nousu ja taifuunien runsaampi esiintyminen lisäävät tulvariskiä ja tulvien aiheuttamia haittoja entisestään. Ensimmäisessä projektissa asennettiin kaksi automaattista sääasemaa, vedenkorkeusmittari ja keskitetty havaintotietokanta. Ensimmäiset hankematkat opettivat paljon paikallisesta kulttuurista sekä kasvattivat pikkuhiljaa myös kumppaneiden välistä luottamusta. Säähavaintojen lähes reaaliaikainen saatavuus helposti keskitetyn järjestelmän avulla on hyvin tärkeää äärimmäisten sääilmiöiden ennustamisessa, ilmiöiden kehityksen seuraamisessa ja sitä kautta vaarallisista sääilmiöistä varoittamisessa. Maan pääasiallinen vienti pohjautuu maataloustuotteisiin, kuten riisiin, maissiin ja kahviin. Suomen ilmatieteen laitos on ollut mukana kehittämässä sisarlaitostensa toimintaa maailmalla vuosikymmenten ajan. Lisäksi yli 350 ihmistä menehtyi pääosin tulvien ja maanvyöryjen vaikutuksesta (Red Cross, 2021). Vietnamin kansallisen ilmastonmuutosstrategian mukaan eri sääilmiöt aiheuttivat vuonna 2001–2010 yhteensä 9500 ihmisen ennenaikaisen kuoleman ja noin 1,5 % bruttokansantuotteen menetyksen. Ensimmäinen hanke Kuinka monta sääasemaa Vietnamissa on. Paikan päällä tehtävä tiedonkeruu on hyvin tärkeää ja vie paljon aikaa. Tähän liittyen Vietnamin ensimmäiset yhteistyöhankkeet toteutettiin Suomen ulkoministeriön rahoittaman IKI (Instituutioiden välinen kehitysyhteistyön instrumentti) -projektien avulla. Näiden menetysten ennustetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen edetessä, kun sademäärän ja yksittäisten sadekuurojen voimakkuuden odotetaan kasvavan. Toisaalta ilmastonmuutoksen myötä myös kuivuuden ja lämpöaaltojen odotetaan lisääntyvän. V ietnam on toinen maailman tulvaherkimmistä maista Bangladeshin kanssa (World Bank, 2021). tässä artikkelissa esitellään ilmatieteen laitoksen käytännön kokemuksia Vietnamin sääennusteiden parantamiseksi, alan kehityksestä, sekä tehdyn työn hedelmiä ja merkitystä. Tulvilla on laaja vaikutus Vietnamin yhteiskuntaan ja talouteen. Promoting Modernisation of Hydrometeorological Services in Viet Nam, PROMOSERV I (2010–2012) ja PROMOSERV II (2013–2016) painottivat uusien teknologioiden esittelyä ja niiden koulutusta henkilöstölle. Kokoonpanolla pystyttiin demonstroimaan reaaliaikaista säätiedon keruuta ja mitä etuja on, kun kaikki säätiedot ovat yhdessä paikassa. Sen vuoksi yhteiskunnan varautumista eri sääilmiöihin tulisi parantaa. Tulvia esiintyy etenkin pohjoisessa Punaisenjoen ja etelässä Mekongjoen suistoalueella, vuoristossa äkkitulvina aiheuttaen samalla maanvyöryjä sekä vuosittain esiintyvien taifuunija monsuunikauden yhteydessä. Vuonna 2020 144 000 ha riisiä ja 54 000 ha muita viljelykasveja tuhoutui tulvien ja taifuunien seurauksena. Vietnam on hierarkkinen yhteiskunta, joka näkyy myös organisaatioiden Jenni latiKKa erikoisasiantuntija, ilmatieteen laitos jenni.latikka@fmi.fi Sami KieSiläinen projektipäällikkö, ilmatieteen laitos sami.kiesilainen@fmi.fi haRRi pietaRila yksikön päällikkö, ilmatieteen laitos harri.pietarila@fmi.fi matti eeRiKäinen ryhmäpäällikkö, ilmatieteen laitos matti.eerikainen@fmi.fi Sään ääri-ilmiöihin, kuten tulviin varautumisessa tärkeä tekijä on niiden oikeaaikainen ennustaminen ja siten varautumistoimien kohdistaminen sitä vaativiin kohteisiin. Ilmatieteen laitos Vietnamin sääennusteita parantamassa 21 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Vietnamin kansallisen ilmatieteen laitoksen (Viet Nam Meteorological and Hydrological Administration, VNMHA) kykyä ennustaa vaarallisia sääilmiöitä on kehitetty yhteistyössä Suomen Ilmatieteen laitoksen (IL) kanssa yli vuosikymmenen ajan eri kehityshankkeiden myötä
Lisäksi Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat kouluttivat vietnamilaisia tutkakuvien laadun parantamisessa. Lisäksi koulutuksessa analysointiin vuoden 2014 toteutunut salamatilanne, mikä toi uutta tietoa salamoinnille alttiista alueista (Kuva 2 ). arvioivat tutkaverkon nykytilaa, kävivät läpi yleisesti tutkaverkon suunnittelua ja avustivat modernisointisuunnitelman teossa. välisessä ja sisäisessä tiedonvaihdossa. Toinen hanke kohti mittavia ja kestäviä investointeja PROMOSERV II-hankkeen oppien avulla paikallisten oli helpompi tehdä päätöksiä suurien investointihankkeiden uusien tekniikoiden suhteen. Salamatiheys Vietnamissa vuonna 2014. Esimerkiksi kysymykseen, kuinka monta sääasemaa Vietnamissa on, oli hyvin vaikeaa saada VNMHA:lta yksiselitteistä vastausta jokaisen yksikön vastatessa vain omasta näkökulmastaan. 22 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat mm. Kokonaiskuvaa sen hetkisestä sadetilanteesta Vietnamissa ei siis ollut saatavissa (Kuva 1 ). Projektien järjestelmäpilotointien avulla paikallisten ymmärrystä pystyttiin vahvistamaan siitä, millaista tietoa eri järjestelmät tuottavat käytännössä ja miten sitä voi hyödyntää. Tänä aikana rakennettiin kuitenkin tärkeää luottamusta yhteistyökumppaneiden välille ja pohjaa suuremmille hankkeille. Tutkaverkon modernisointi toteutettiin myöhemmin Suomen ulkoministeriön rahoittamassa ja Vaisalan sekä Ilmatieteen laitoksen toteuttamassa Vietnamin korkotukihankkeessa (Upgrading the Rainfall Detection Capabilities of NHMS, Vietnam, 2017–2019). Kun sääasemaekspertit kertoivat hotellilla löytäneensä päivän aikana kaksi uutta sääasemaa, kehuivat kollegat löytäneensä pari säätutkaa. Esimerkiksi salamat ovat usein yhteydessä koviin sadekuuroihin. PROMOSERV I -hankkeen aikana Vietnamissa oli ainakin kolmen eri valmistajan säätutkia, joiden datat olivat erillisissä järjestelmissä. Salamanpaikannus oli täysin uutta Vietnamissa, joten sitä koulutettiin hyödyntämällä suomalaisen Vaisalan tuottaman maailmanlaajuisen salamahavaintoverkoston reaaliaikaista dataa. [lähde: Vnhma amo-yksikkö http://amo.gov.vn/] Kuva 2. Etenkin tulvien ennustamisessa säätutkat ovat merkittävä työkalu, sillä ne antavat sääaseman pistemäistä havaintoa laajemman kuvan sateen alueellisesta sijainnista ja voimakkuudesta. Vietnamin reaaliaikainen sade(sini-vihreät alueet) ja salamatilanne (punaiset salamat) on nykyään julkisesti saatavilla VNHMA:n nettisivuilla. Rannikkoalueilla salamointia havaittiin vähemmän. Salamat keskittyvät kolmelle pääalueelle Etelä-, Keskija PohjoisVietnamissa. Kuva 1
[Kuva: ida-Reetta Virranjoki] 23 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Hankkeet olivat yhteistyössä suunniteltuja niin, että päällekkäisyyksiltä vältyttiin ja eri hankkeissa tehdyt investoinnit tukivat vahvasti toisiaan. Kuva 3. Vietnamin kyvykkyyden parantaminen ennustaa ja siten varautua paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin vaati suuria investointeja. Smartmettyöasema sisältää säähavaintoja ja -mallien aineistot, jolloin säätilanteen analysointi, ennustaminen ja seuraaminen on tehokasta. Maailmanpankin hankkeessa yhteensä 12 vietnamilaista meteorologia oli Suomessa neljä kuukautta koulutuksessa, jossa Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto opettivat yhdessä sääennustusmallin toiminnan periaatteita, operatiivista käyttöä, ennusteiden tarkkuuden verifiointia ja data-assimilaatiota, jolla on merkittävä vaikutus sääennusteiden tarkkuuteen. Toisena komponenttina oli Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen visualisointiin, sääennustusmallien vertailuun ja erilaisten sääennustustuotteiden ja varoitusten tuottamiseen tarkoitetun Smartmet-työaseman esittely. Näin Vietnamin ilmatieteen laitokselle saatiin rakennettua moderni, integroitu ja reaaliaikainen sääennusteiden tuotantojärjestelmä, sisältäen mm. Ilmatieteen laitoksen kehittämän Smartmet-ohjelmiston käyttökoulutus Vietnamin ilmatieteen laitoksen alueyksikössä Suomen Ulkoministeriön rahoittamassa Vietnam -korkotukihankkeessa. Seuraava askel modernisoidut järjestelmät vaarallisista säätilanteista varoittamiseen Sääennusteiden osuvuus on hyvin merkittävä tekijä paikallisen ilmatieteen laitoksen luotettavuudessa ja varoitusten aiheuttamien käytännön toimien käynnistämisessä. Projektissa toteutetussa esittelyversiossa Suomesta välitettiin työasemalle globaaleja sääaineistoja, jossa kaikki säätiedot havainnoista sääennustusmalleihin ovat kerralla saatavissa. Nämä demonstraatiot osaltaan kasvattivat edunsaajien sitoumusta alkaviin suuriin investointihankkeisiin ja tukivat investointien kestävyyttä. Vaarallisten sääilmiöiden ennakkovaroituksissa käytettävissä olevien sääennustemallien oikeellisuus on tärkeää. Merkittävimmät investoinnit tehtiin Suomen rahoittamassa korkotukihankkeessa ja Maailmanpankin rahoittamassa Vietnam Managing Natural Hazards -hankkeessa. kahdeksan Vaisalan säätutkaa ja salamanpaikannusverkon, yli 20 IL:n Smartmet-järjestelmää ja keskitetyn havaintotietokannan
Kaupunkitulva Vinh:n kaupungissa vuonna 2019. Ilmatieteen laitos jatkaa asennettujen järjestelmien ylläpitoja käyttökoulutuksia paikallisille, jotta järjestelmät saadaan päivittäiseen käyttöön täysimääräisesti ja jotta niistä tulee pitkäikäisiä. Tämä edistää edelleen ajantasaisen tilannekuvan muodostamista ja tehostaa tarvittavien varautumistoimien kohdistamista. [Kuva: Jesse heikkilä] 24 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Hankkeessa pyritään vahvistamaan paikallisen ilmatieteen laitoksen asemaa sääpalveluiden tuottamisessa ja etenkin vaarallisista säätilanteista varoittavana viranomaisena ja siten lisäämään entisestään palveluiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Modernisoidun havaintoverkoston tuottaman havaintotiedon, tarkennetun sääennustusmallin ja SmartMetjärjestelmän tuomien hyötyjen avulla esimerkiksi taifuuni Vamcom pystyttiin ennustamaan paremmin ja siten sen tulosta pystyttiin varoittamaan yhteiskuntaa aiemmin. Lisäksi hankkeessa esitellään uusia teknologioita, kuten suomalaisen ICEYE:n satelliittipohjaista tulvaseurantaa ja IL:n kehittämää SmartMet Alert ennakkovaroitustyökalua. Maveplan 1/3 Kuva 4. ICEYE:n tuottamien kuvien avulla voidaan seurata tulvan etenemistä lähes reaaliaikaisesti päivittyvien kuvien avulla, kun taas SmartMet Alert:n toimii säävaroitusten tuotteistamisen ja välityksen apuvälineenä suoraan viranomaisten järjestelmiin tai vaikka mobiilisovellukseen. Tavoitteena on myös tiivistää Vietnamin ilmatieteen laitoksen yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Meneillään oleva yhteistyö Sääpalvelut täysimääräisesti kaikille Nyt meneillään olevan PROMOSERV 3 -hankkeen (2019–2022) pääasiallinen tavoite on tukea Suomen ja Maailmanpankin investointihankkeiden kestävyyttä ja toisaalta maksimoida teknisten parannusten aikaansaamat hyödyt koko Vietnamin yhteiskunnalle. Lisäksi taifuunin saapuessa Vietnamiin, sen kehitystä ja liikettä pystyttiin reaaliaikaisesti seuraamaan paremmin aikaisempaa kattavampien säähavaintojen avulla. Modernisoitua sääennustusjärjestelmää päästiin hyödyntämään kokonaisvaltaisesti vuoden 2020 taifuunikaudella
International Federation of Red Cross And Red Crescent Societies. Parhaat tulokset ja vaikuttavuus saavutetaan, kun eri rahoitusinstrumentit suunnitellaan toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Vietnamin hankkeet ovat valtava kokonaisuus, jossa eri toimijat ja rahoittajat tekivät esimerkillistä yhteistyötä projektin suunnitteluvaiheesta toteuttamiseen. Korkotuki-hankkeet (nykyään PIF) ovat investointihankkeita, joissa parannetaan kohdemaan teknistä infrastruktuuria, esimerkiksi Vietnamissa Vaisala toimitti säätutkia ja salamapaikannusverkon, Ilmatieteen laitoksen asentaessa SmartMet-sääennustusjärjestelmän. Hankkeiden sisältö sovitaan aina kohdemaan kanssa ja sisältöön vaikuttaa myös rahoitusinstrumentti. Tulvaennusteet taas ovat kehittynyt parempien sääennustusten lisäksi saatavilla olevien tarkempien GIS-aineistojen myötä. 25 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. [viitattu 8.10.2021]. https://climateknowledgeportal. [viitattu 6.9.2021]. Niiden kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä maan eri viranomaisten välillä ja eri tietoaineistojen yhdistämistä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, meteorologia ja katastrofiriskien ennalta ehkäisy ovat Suomen kehityspolitiikan painopisteitä, joihin myös IKI-projektit pohjautuvat. Operation update Vietnam: Floods. Maailmanpankin hankkeet tähtäävät yleensä paikallisen laitoksen laajempaan kehittämiseen, sisältäen investointeja, koulutuksia sekä lainsäädännön ja organisaation kehittämistä. IKI-hankkeissa valtion laitos auttaa kehittämään kohdemaan sisarlaitostaan pääosin tiedonvaihdolla ja koulutuksella investointien ollessa pienessä roolissa. Työpajan jälkeen vietnamilaiset järjestivät itse vastaavan työpajan koko Pohjois-Vietnamin yksiköille Suomen rahoittamat kehitysyhteistyöhankkeet ovat kasvattaneet Suomen tunnettavuutta maailmalla yleisesti mutta etenkin hyvin vahvana sääosaajana. Kirjallisuus The World Bank Group and the Asian Development Bank, 2021. worldbank.org/sites/default/files/2021-04/15077-Vietnam%20Country%20Profile-WEB.pdf. Näin eri projekteilla saatiin huomattavasti merkittävämpiä ja kestävämpiä tuloksia, mitä yksittäinen projekti olisi erikseen mahdollistanut. s.10. Projekteissa opittua Yleisesti voidaan todeta, että kehitysyhteistyön tuloksena eri maiden varautumisaikaa vaaraa aiheuttaviin sääilmiöihin on saatu parannettua sääpalvelun modernisoinnilla, esimerkiksi reaaliaikaisten säähavaintojen tai kehitetyn säämallin avulla. Red Cross, 2021. Hankkeiden budjetit vaihtelevat IKI -hankkeiden noin puolesta miljoonasta investointihankkeiden kymmeniin miljooniin euroihin. Sääennusteissa ollaan siirtymässä perinteisistä varoituksista kohti vaikutusennusteita, eli miten tuleva säätilanne tulee vaikuttamaan yhteiskunnassa. Läheinen yhteistyö eri sektoreiden, turvallisuusviranomaisten ja järjestöjen kanssa on hyvin tärkeää sääpalvelujen luotettavuuden kasvattamiseksi, säävaroitusten ymmärrettävyyden lisäämisessä ja siten vaarallisiin sääilmiöihin varautumisen parantamisessa. Climate Risk Country Profile: Vietnam (2021). Suomea pidetään luotettavana ja haluttuna yhteistyökumppanina edistäen alan vientiä. Saatava hyöty riippuu maan lähtötilanteesta ja projektien mahdollistamien uusien teknologioiden määrästä. Ilmatieteen laitoksen toteuttamat projektit nojautuvat luonnollisesti vahvasti näihin tavoitteisiin, mutta soveltuvilta osin myös muita kehityspolitiikan tavoitteita pyritään edistämään etenkin huomioimalla eri ryhmien saavutettavuus säävaroituksia viestiessä. Vietnamissa osana henkilöstökehitystä järjestettiin jopa tasa-arvotyöpaja laitoksen johdolle ja työntekijöille, jossa tasa-arvosta keskusteltiin ensimmäisiä kertoja julkisesti. https://reliefweb.int/report/viet-nam/ vietnam-floods-emergency-appeal-n-mdrvn020-operation-update-n-4-07-july-2021. Hankkeita Vietnamissa Ilmatieteen laitoksella on ollut Vietnamissa useita eri hankkeita vuodesta 2010 lähtien
Suomalais-Venäläinen rajavesikomissio on hyvä esimerkki tällaisesta vesidiplomatian tuloksena syntyneestä rajavesiyhteistyöelimestä. Katsaus perustuu vertaisarvioinnissa olevaan tiedeartikkeliini (Haapala & Keskinen). A rtikkeli esittelee erityisesti, kuinka valtioidenvälisen rajavesivuorovaikutuksen kehityskulut ovat kytköksissä yleisempiin kansainvälisiin sosioekonomisiin trendeihin, sekä kulloisiinkin kansallisiin poliittisiin tarpeisiin. Suomen sotien jälkeinen rajavesivuorovaikutus Venäjän kanssa Vuoksen valumaalueella voidaan jakaa kolmeen toisistaan selvästi eroavaan ajanjaksoon: Sodista seuranneet rajaneuvottelut ja jaettu Vuoksi (1940–50 -luvut), poliittinen lähentyminen ja rajavesiyhteistyön kehittäminen (1960–80 -luvut), sekä itsenäinen rajavesiJuho haapala post-doc -tutkija, Vesi ja kehitys -työryhmä, aalto-yliopisto juho.haapala@aalto.fi 100 vuotta Suomen-Venäjän vesidiplomatiaa ja rajavesiyhteistyötä: kehitys sota?ajasta nykypäiviin tämä katsaus käy läpi Suomen rajavesiyhteistyön historian Venäjän kanssa, keskittyen vesidiplomatian ja rajavesiyhteistyön kehityskulkuihin. Rajavedet ovat valtioiden rajat ylittäviä vesistöjä, joiden hallinnasta täytyy tyypillisesti päättää yhteisesti jollain mekanismilla. 26 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys Kemira 1/3 vaaka Esisaostuksen avulla kohti kestävää REKISTERÖIDY WEBINAARIIMME NIIN PÄÄSET KUULEMAAN KUINKA DIGITAALISESTI OPTIMOITU JÄTEVEDEN KEMIALLINEN ESISAOSTUS AUTTAA ASIAKKAITAMME VASTAAMAAN TULEVAISUUDEN TIUKEMPIIIN LUPAEHTOIHIN, PARANTAMAAN ENERGIATEHOKKUUTTA JA YLLÄPITÄMÄÄN TEHOKASTA JÄTEVEDEN KÄSITTELYN KAPASITEETTIA. Sen tuloksena syntyy rajavesiyhteistyön instituutioita, jotka toteuttavat näitä sopimuksia ja sääntöjä annetun mandaattinsa pohjalta. Saimaan valuma-alue kuuluu. Näitä käytännön mekanismeja ovat vesidiplomatia ja rajavesiyhteistyön instituutiot. tarkastelu keskittyy erityisesti Vuoksen vesistöalueeseen, johon mm. WWW.KEMIRA.COM. Lyhyesti voidaan sanoa, että valtioiden välinen vesidiplomatia on tärkeää neuvoteltaessa poliittisesti yhteisten vesien hallinnan sopimuksista ja säännöistä. Katsaus esittää miten rajavesivuorovaikutus on muokkautunut sekä kansallisten että kansainvälisten paineiden tuloksena sotien jälkeisestä syvästä epäluottamuksen tilasta nykyiseksi rutiininomaisesti toimivaksi ja hioutuneeksi yhteistyöksi
Kaksi neljästä padosta Vuoksen päävirralla jäi venäläisille. rajavesiä, solmittiin 1920–30 -luvuilla. Rajaneuvottelut ja jaettu Vuoksi Vuoksi on aina ollut Suomelle yksi tärkeimmistä joista maatalouden, kalastuksen, tukinuiton ja sahateollisuuden tarpeiden, sekä erityisesti kansallistunteen kannalta. Näin kaikkia patoja on hallinnoitava yhdessä. Vesivoima oli rauhanneuvottelujen yksi kiistakapula, sillä suomalaiset olivat siirtäneet osan koneista, ohjekirjoista ja suunnitelmista pois luovutetuilta padoilta ja venäläiset luonnollisesti vaativat niitä takaisin. Vesivoiman tarpeesta ja tärkeydestä kansakunnan rakentamisessa kertoo vaikkapa se, että vuonna 1925 Suomen vesivoimakapasiteetti oli noin 100 MW, kun Talvisodan alkaessa vuonna 1939 se oli jo noin 500 MW ja yksin 1927 valmistuneen Imatrankosken padon teho käytännössä tuplasi vesivoimantuotannon maassa. Kuvassa 1 esitän näiden ajanjaksojen historialliset pääpiirteet ja rajavesivuorovaikutuksen pääkohdat kullakin periodilla. Puuja paperiteollisuus keskittyi nopeasti patojen äärelle erityisesti Enson alueelle. yhteistyö (1990-2010 -luvut). Ne käsittelivät rajavesistöjen pitämistä vapaana ja rajan yli liikennöintiä, mutta näitä käytännön järjestelyjä rajalla ei voitane vielä kutsua varsinaiseksi vesidiplomatiaksi. Imatrankoski ja kolme muuta koskea padottiin 1900luvun alkuvuosikymmeninä vesivoiman tuotannon tarpeisiin. Sota-ajan rajaneuvotteluissa Suomi menetti Vuoksen alavirran, sekä Enson teollisuuskaupungin ja samalla suuren osan paperiteollisuudesta ja vesivoimantuotannosta. 1950-luku. Ensimmäiset rajasopimukset, jotka koskivat mm. Ennen sotia (1939–44) se oli kokonaan Suomen maaperällä. 27 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Yhteenveto Suomi-Venäjä -rajavesivuorovaikutuksen kolmesta jaksosta. He myös vaativat kompensaatiota rauhan jälkeen Suomeen salaa siirretystä vesisähköstä, kun taas suomalaiset vaativat kompensaaKuva 1. Tämä pakotti maat yhteistoimintaan rajavesien hallinnassa, sillä joen neljä patoa muodostavat sarjan, jossa yhden padon juoksutus vaikuttaa muiden patojen juoksutusmahdollisuuksiin
Uudelle sopimukselle oli monenlaista tarvetta. Merkittävimmät aikakauden vesidiplomatian tuloksena syntyneet sopimukset olivat Suomen ja Venäjän välinen rajavesisopimus vuodelta 1964, sekä Saimaan kanavan vuokraussopimus vuodelta 1960. Näin vesidiplomatia kietoutui suoraan turvallisuuspolitiikkaan. Näiden sopimusten pohjalta oli hyvä aloittaa myös neuvottelut Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisestä rajavesisopimuksesta. Molemmat osapuolet käyttivät asemaansa vahvistamaan omaa valtaansa yhteisiin vesiin. Pian komissio otti aktiivisimman roolin rajavesien yhteisasioiden hoidossa ja yhteistoiminnan kehittämisessä. Nämä neuvottelut kytkivät kansallisen turvallisuuden, energiantuotannon ja vesidiplomatian toisiinsa ensimmäistä kertaa. Ympäristötietoisuus nosti päätään ja Suomi oli aktiivisesti mukana kansainvälisten vesisopimusten laadinnassa, jotka korostivat reilua jaettujen vesivarojen käyttöä. Rajavesisopimus määritti tulevan yhteistyön periaatteet ja muodot. Sillä on suuri itsenäinen operatiivinen päätäntävalta, jonka toimeenpanijana työryhmät toimivat. [muokattu lähteestä (Kotkasaari, 2008)] 28 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Monet naapurimaat solmivat rajavesisopimuksia Neuvostoliiton kanssa. Tämä mahdollisti Vuoksen juoksutusten suunnittelun myös muita yhteisiä hyötyjä silmällä pitäen. Poliittinen ilmapiiri oli vähemmän vihamielinen ja enemmän rakentava, mahdollistaen rajavesiyhteistyön kehittämisen. (Räsänen, 2020). Toisaalta Vuoksella Suomen etulyöntiasema ylävirran valtiona mahdollisti venäläisten vastaväitteistä huolimatta Saimaan ulosjuoksutusten, sekä Vuoksen vesivoimalaitosten juoksutusten säädön vuodesta 1949 lähtien. Rajavesisopimusta täydensivät aikanaan vuosien 1972 ja 1989 sopimukset, jotka koskivat Vuoksen juoksutuksia ja paransivat Saimaan tulvasuojelun mahdollisuuksia. tiota venäjänpuoleisten patojen toiminnan aiheuttamista menetyksistä Suomen puoleiselle vesivoimantuotannolle (Korjonen-Kuusipuro, 2011). Venäjän poliittisesti ja sotilaallisesti dominoiva asema pakotti Suomen jo toteutuneiden luovutusten lisäksi luovuttamaan venäläisille vuonna 1947 Niskakosken voimalaitoksen ja sitä ympäröivän suurehkon alueen Lapissa, kun Suomen etuna tilanteessa oli lähinnä estää sotilaallisen konfliktin puhkeaminen. Vesivoiman poliittinen tärkeys kriittisenä kansallisena resurssina väheni sen tuotannon suhteellisen osuuden pudotessa noin 80 % tuntumasta noin 30 % tietämiin ajanjakson aikana. Suomi siis pystyi käyttämään ylävirran asemaansa vesivarojen yksipuoliseen hallintaan kansakunnalle tärkeimmissä vesistöissä. 1960-80 luvut: Poliittinen lähestyminen, rajavesiyhteistyön alku ja kehittäminen Kahdenväliset suhteet paranivat 1960-luvulta alkaen nopeasti. Tämän mahdollistamiseksi venäläinen osapuoli otettiin nyt mukaan ja juoksutuksista säänneltiin yhteisesti sovituilla säännöillä. Vuoden 1964 rajavesisopimus mahdollisti yhteisen Rajavesikomission perustamisen. Vanhat rajavesiä koskevat sopimukset 1920–30 -luvuilta koettiin vanhanaikaisiksi ja epätäydellisiksi, eivätkä ne olleet linjassa kehittyneen kansallisen ja kansainvälisen vesilainsäädännön kanssa. Tämän jälkeen uusia merkittäviä sopimuksia ei ole tehty, vaan voidaan sanoa, että yhteistyön muodot saavuttivat tietyn stabiilin maturiteetin. Vuoksen valuma-alue. Vesidiplomatialla oli suuri rooli maiden välisessä politiikassa. Komissiossa ja sen alaisissa temaattisissa työryhmissä on molempien maiden asiantuntijaedustusto, jota johtavat vastaavien ministeriöiden korkeat virkamiehet. Tätä vesitalouden hallintaa toteutettiinkin läpi 1950 -luvun venäläisten toiveista juurikaan välittämättä (Korjonen-Kuusipuro, 2013). Komissio ylläpitää dialogia, valvoo ja kehittää yhteistyötä, sekä toimii ensisijaisena elimenä konfliktinratkaisussa. Vuosien 1972 ja 1989 sopimukset neuvoteltiin ja valmisteltiin pitkälti komissiossa, jolloin voidaan sanoa, että komissio otti ajan myötä vesidiplomaattisia toimia poliitikkojen hallusta itselleen. Kuva 2
Cosmopolitan Commons: Sharing Resources and Risks across Borders. EU-lainsäädäntö koskee Suomea, mutta ei Venäjää – silti EU:n vaatimukset tulvasuojelusta ja vesiensuojelusta ovat ajaneet käytännössä rajavesiyhteistyön kehitystä 2000-luvulla (Räsänen, 2020). Conflicts and cooperation: Negotiating a transnational Hydropower Commons in the Karelian Isthmus. Korjonen-Kuusipuro, K. Johtopäätökset Tässä katsauksessa tiivistin Suomen rajavesiyhteistyön kehityksen pääpiirteet pähkinänkuoreen. Suomalais-venäläinen rajavesistökomissio kansainvälisen vesidiplomatian ja rajat ylittävän yhteistyön instituutiona [University of Helsinki]. (2013). https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314285/Rasanen_Tomi_Pro_gradu_2020.pdf?sequence=3&isAllowed=y Haapala ja Keskinen. MIT Press: 224-282. Transboundary Cooperation Between Finland and Its Neighbouring Countries. In Nil Disco & Eda Kranakis (editors). komission pitäytyminen tosiasioissa ja keskittyminen yhteisiin vesiasioihin, molemminpuolinen luottamus, sitoutuminen ja hyvät suhteet puheenjohtajien välillä, sekä selkeästi määritelty toimintamandaatti ja toiminnan muodot (Belinskij et al. Sitä ohjaavat toisaalta myös ulkopuoliset paineet, kuten kansallisen suvereniteetin turvaaminen Suomen geopoliittisessa ympäristössä, sotilaalliset ja lainsäädännön paineet, sekä megatrendit kuten ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Exploring 100 years of Finnish transboundary water interactions with Russia: A historical analysis of diplomacy and cooperation [Vertaisarvioinissa]. World Bank. Toisaalta pelkästään poliittiset voimat ja valtapelit eivät ole muutoksen ajureita, vaan niitä ovat pitkät ja laajat sosioekologiset ja teknis-tieteelliset kehityskulut. Kolmanneksi rajavesivuorovaikutuksen kehittymiseen vaikuttavat sijainnin tuomat edut ja haitat paitsi yläja alajuoksu -akselilla, myös strategisten kohteiden, kuten koskien, patojen, kaivosten ja teollisuuskaupunkien läheisyydestä aiheutuviin geopoliittisiin jännitteisiin liittyen. Yhteistyön muodot eivät ole pysyneet muuttumattomina, vaan megatrendit, kuten digitalisaatio ja ilmastonmuutos, ovat vaikuttaneet suuresti yhteistyön kehitykseen. Vesidiplomatiaa tarvittiin synnyttämään viralliset rajavesiyhteistyön instituutiot, jotka muodostumisensa jälkeen ovat toimineet suhteellisen itsenäisesti päivänpoliittisista väännöistä erillään ja maailman muutokseen tehokkaasti mukautuen. Tarkastelu osoittaa, että jaettujen vesien hallinta ylittää yksittäiset valuma-alueet ja ulottuu useisiin politiikkalohkoihin energiapolitiikasta kansalliseen turvallisuuteen. (2011). Poliitikkojen johtama vesidiplomatia onkin siirtynyt toistaiseksi reserviin. Myös vesivoiman kansallisen tärkeyden väheneminen molemmin puolin rajaa on mahdollistanut virkamiesja asiantuntijavetoisen yhteistyön, johon poliitikoilla on vähemmän mielenkiintoa osallistua. Varis, A. EU:n ja Venäjän välinen sapelien kalistelu on koventunut Krimin sodan alkamisesta vuonna 2014 lähtien, mutta silläkään ei ole ollut vaikutusta rajavesiyhteistyön sujuvuuteen. In O. Vuosituhannen vaihteen jälkeen erityisesti ilmastonmuutos ja sen tuomiin haasteisiin varautuminen ja sopeutuminen ovat muodostaneet kasvavan toiminta-alueen rajavesiyhteistyössä. 123–141). (2018). (2008). Kotkasaari, T. Water History, 3(3), 169–186. Etenevä padottujen koskien ennallistaminen ja esimerkiksi Saimaan norpan suojelutoimet ovat puolestaan osoitus vesiympäristöjen suojelun tärkeyden kasvusta yhteiskunnassa. Tähän vesiyhteistyön riippumattomuuteen yleisemmistä poliittisista ongelmista vaikuttavat mm. 101–134). (pp. In Altingoz et al., 2018. Digitalisaatio on puolestaan helpottanut tiedontuotantoa datan keräämisestä ja analyysista tiedon jakamiseen. Biswas, & C. https://doi.org/10.1007/s12685-011-0035-6 Korjonen-Kuusipuro, K. 1990-2010 -luvut: Itsenäinen rajavesiyhteistyö Neuvostoliiton kaatuminen vuonna 1991 ei ole aiheuttanut merkittäviä muutoksia rajavesisopimuksiin tai yhteistyön muotoihin, vaan entiset sopimukset ja yhteistyön käytännöt pidettiin yllä. Suomen-Venäjän tapaus osoittaa, että heikoista lähtökohdistakin voi kypsyä toimiva, kehittyvä ja molempia osapuolia hyödyttävä rajavesiyhteistyön kokonaisuus. 29 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Critical water: Negotiating the Vuoksi River in 1940. Esimerkiksi Suomen EU-jäsenyyden mukanaan tuoma EU-lainsäädäntö on vaikuttanut merkittävästi yhteistyön käytäntöihin. Tortajada (Eds.), Management of Transboundary Rivers and Lakes (pp. K. Promoting Development in Shared River Basins. Springer Berlin Heidelberg. (2018)). Kirjallisuus Belinskij, A., Keskinen, M., & Soininen, N. Vuoksi Basin: Flow Regulation and Hydropower Operations. (2020). Tänä päivänä kypsä rajavesiyhteistyön organisaatio vaikuttaa toimivan pitkälti itsenäisesti, eikä poliittisen ohjauksen alaisena. https://doi.org/10.1007/978-3-540-74928-8_5 Räsänen, T. Korostan, että vesidiplomatiaa ja rajavesiyhteistyötä ohjaavat kotimaiset poliittiset paineet, jossa kansallisidentiteetti ja valtion rakentaminen ovat suuressa roolissa
Tarkastelemme artikkelissa kolmea keskeistä ”instituutionaalista työkalua” eli subsidiariteetti periaatetta, monitaso hallintaa sekä resilienssiä sekä niiden soveltuvuutta vesilaitosten sääntelyn ja valvonnan hallintaan (regulatory governance), järjestämiseen (provision) ja tuotantoon (production). Infrastruktuurin ohella kestäviin ja tehokkaisiin vesihuoltopalveluihin tarvitaan järkeviä institutionaalisia, hallinnon ja talouden järjestelmiä. huKKa tkt, dosentti (vesialan tulevaisuudentutkimus) Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä (CaDWeS), tampereen yliopisto Kirjoittaja työskennellyt useissa kehitysmaissa vuodesta 1981 alkaen sekä tampereen teknillisessä korkeakoulussa/ yliopistossa. Korvausinvestointeja ei tehdä läheskään riittävästi. Riittämätön vesihuolto aiheuttaa 10 prosenttia ihmiskunnan tautitaakasta ja 1,6 miljoonaa kuolemaa vuosittain (WaterAid & Vivid Economics 2021, 2). haastetta on yritetty ratkaista jo kymmeniä vuosia. Vesihuoltopalveluiden merkitys kehitykselle Vesihuoltopalvelut ovat kestävän kehityksen ytimessä, koska perusajatuksena on edistää ihmisten hyvinvointia planeettamme sietokyvyn puitteissa. Sovittuja kansainvälisiä periaatteita ei asiantuntijoiden mukaan ole juurikaan toteutettu. Siksi on syytä olla huolissaan myös OECDmaiden ikääntyvästä ja rapautuvasta vesihuollon infrastruktuurista. on välttämätöntä tuoda puuttuvat vesihuoltopalvelut kehitysagendan kärkeen. Toimivalle vesilaitokselle (Tietolaatikko 1 ) ja vesilaitoksen resilienssille (Tietolaatikko 2 ) laatimamme määritelmät perustuvat useiden organisaatioiden ja asiantuntijoiden näkemyksiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa puuttuva tai huonosti toimiva vesihuolto aiheuttaa kehittyvissä maissa lähes katastrofaalisia elinoloja. Vuonna 2020 maailmassa oli kaksi miljardia ihmistä vailla turvallista talousvettä ja 3,6 miljardilta puuttui kunnollinen sanitaatio (WHO & UNICEF 2021, 8–9). K estävän kehityksen saavuttamiseksi on olennaista saada turvallinen vesihuolto mukaanluettuna sanitaatio ja asianmukaiset hygieniaolot kaikille koko maailmassa. tapio S. 30 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita . Nämä puutteet kohdistuvat erityisesti köyhiin, naisiin ja lapsiin, mikä vaikuttaa kielteisesti lasten kehitykseen ja kasvuun. Institutionaalisten järjestelyt vaikuttavat sekä vesilaitosten johtamiseen että niiden sääntelyn ja valvonnan hallintaan: yhteiskunnallisiin järjestelyihin, virallisiin organisaatioihin ja niitä tukeviin järjestelyihin. Se, miten vesihuoltopalvelut järjestetään, vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, yhteiskunnan voimavarojen käyttöön sekä ympäristömme tilaan. ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan myös innovatiivisia institutionaalisia työkaluja. Edellä mainitut aiheuttavat vuosittain taloudellisia menetyksiä 260 miljardin dollarin edestä, samoin kehittyvien maiden BKT vähenee 0,5–7,2 prosenttia. KatKo tkt, dosentti Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä (CaDWeS), tampereen yliopisto Kirjoittaja on johtanut CaDWeS -tutkimus ryhmää 1998–2020 ja hoitanut uneSCon kestävän vesihuollon oppituolia vuosina 2012–20. Kestävät vesihuoltopalvelut: Subsidiariteettiperiaate, monitaso hallinto ja resilienssi toimivien vesilaitosten edellytyksenä JaRmo J. Brinkerhoff ja Goldsmith (1992, 370) väittävät, että kestävää kehitystä ei voi millään sektorilla saavuttaa ilman tehokkaita institutionaalisia järjestelyjä
Nämä lisäävät ymmärrystä ihmisten tarpeista, vaatimuksista ja kyvyistä. Kestävien vesihuoltopalveluiden varmistamiseksi toimiva vesilaitos myös edistää sekä osallistuu aktiivisesti vesihuoltopalveluiden sääntelyn ja valvonnan hallinnan, järjestämisen ja tuotannon kehittämiseen. Kun yksilöt tai alemman tason organisaatiot saavat päättää heitä lähellä olevista asioista, ylemmän tason organisaatiot voivat tehdä niille määritellyt tehtävänsä tehokkaammin ilman turhia päällekkäisyyksiä. Viisi mahdollista lähestymistapaa toteuttaa subsidiariteettia. Vaikka hyve-eettinen lähestymistapa ei sinänsä pidä tehokkuutta ainoana tavoitteena, Evansin (2013, 47) mukaan subsidiariteettiajattelu mahdollistaa yhteiskunnan tehokkaamman toiminnan. Suomessa vesihuollon vuotuiset investoinnit pitäisi lähes kaksinkertaistaa seuraavan 20 vuoden aikana eli lähes 800 miljoonaan euroon vuodessa (Kuulas ym. Resilienssin turvaamiseksi ja lisäämiseksi laitoksella on myös vastavuoroisuuteen ja yllättävien tilanteiden vaatimien tarpeiden huomioimiseen perustuvat suhteet muiden vesilaitosten kanssa. Laitoksella on hallinnolliset, tekniset sekä rahoitukselliset valmiudet tuottaa ja ylläpitää – minimoimalla käyttöomaisuutensa omistamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset – turvallisia, luotettavia ja haluttuja palveluja, jotka täyttävät lainsäädännön ja laitoksen suoritus kyvylle asetetut vaatimukset sekä myös laitoksen omat taloudelliset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset ja liiketoiminnalle asetetut tavoitteet, nyt ja tulevaisuudessa. Vesihuoltoon liittyvänä ihmisarvo, mukavuus, sosiaalinen asema, puhtaus, terveys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat palvelujen saajille erittäin tärkeitä. Nämä luvut eivät sisällä tärkeitä sosiaalisia hyötyjä kuten esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa (WaterAid & Vivid Economics 2021, 2). Subsidiariteettiperiaate Chaplinin (2014, 72) mukaan subsidiariteetti valtion toiminnan järjestämisessä pitäisi ymmärtää ei-poliittisena periaatteena: ”Subsidiariteetin toteutus tarkoittaa yhteiskunnallisista asioista päättämistä, ei alhaisimmalla mahdollisella, vaan pikemminkin oikealla tasolla.” Chaplin (2014, 76) painottaa, että jokaisella yhteisöllä on velvollisuus tarjota monipuolisesti apua tai palveluita kaikille muille yhteisöille ja yksilöille. Hyötyjä usein aliarvioidaan, koska ei-taloudellisia hyötyjä on hankala määritellä. Turvallisen vesihuollon tuomat hyödyt on arvioitu 4–8 kertaa suuremmiksi kuin niiden aiheuttamat kustannukset. Subsidiariteetista on tullut myös yksi yhdennettyjen vesivarojen hallinnan pilareista. Burbridge (2017, 159–160) listaa viisi erilaista mahdollisuutta toteuttaa subsidiariteettia: liberaali, republikaaninen, utilitaristinen, relativistinen ja hyve-eettinen (Taulukko 1 ). Laadukkaat vesihuoltopalvelut ovat tärkeitä myös monille yrityksille, niiden tuotannolle ja työntekijöille (OECD 2011, 16). Toimiva vesilaitos 31 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Periaatteella on näin relevanssia sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Kuten yleinen subsidiariteettiperiaatekin, niin myös subsidiariteetin toteutus vesivarojen käytössä ja hyödyntämisessä edellyttää, että vesivarojen hallinta sekä vesihuoltopalvelujen tuottaminen pitäisi toteuttaa alimmalla mahdollisella hallinnon tasolla (Stoa 2014, 45). Taulukko 1. arvioidaan vesihuollon infrastruktuuriin käytettävän 3300 miljardia dollaria vuosina 2020–39, kun investointitarve olisi lähes 6.000 miljardia dollaria (ASCE 2021, 7). Toimiva vesilaitos on hyvin johdettu, palvelukeskeinen, asiakaslähtöinen, resilientti ja proaktiivinen julkinen tai palvelujen käyttäjien muodostaman yhteisön omistama laitos. 2020, 66, 76). Burbridgen (2017, 161–162) mukaan hyve-eettinen lähestymistapa hyödyntää sosiaalisten ongelmien ratkaisemissa saatuja kokemuksia. [Burbridge 2017, 162] Lähestymistapa subsidiariteettiin Valtion ja yhteiskunnan suhde Liberaali Valtio määrittää yhteiskunnan pysyvät toimivallan ehdot Republikaaninen Yhteiskunta määrittää valtion pysyvät toimivallan ehdot Utilitaristinen Kaikki valtiolliset ja yhteiskunnalliset päämäärät ovat sovitettavissa yhteismitallisiksi tehokkuusperiaatteen mukaan Relativistinen Valtiollisia ja yhteiskunnallisia päämääriä ei ole mahdollisia sovittaa yhteismitallisiksi Hyve-eettinen Valtiolliset ja yhteiskunnalliset päämäärät voidaan sovittaa yhteismitallisiksi hyödyntämällä samankaltaisten ongelmien ratkaisemisessa saatuja kokemuksia Tietolaatikko 1
Takala (2017, 503) ehdottaa, että vesilaitosten kestävää kehitystä tulisi tarkastella osana julkisia palveluja ja julkishyödykkeitä. Bruneau ym. Julkishyödykkeen määrittely vaatii myös vuoropuhelua ja yhteisön osallistumista. (2003, 738) hahmottavat asuinyhdyskuntien ja infrastruktuurin resilienssille neljä toisistaan riippuvaa ulottuvuutta: tekninen, organisatorinen, sosiaalinen ja taloudellinen. 2014, 4). Niitä ovat: 1) toimialueet ja organisaatiot, jotka vastaavat ja järjestävät niin, että hyödyke tai palvelu on saatavilla, 2) toimialueet ja organisaatiot, jotka tuottavat hyödykkeen tai palvelun ja 3) toimialueet ja organisaatiot, jotka säätävät lakeja ja hallinnoivat säädöksiä, joiden avulla hyödykkeen tai palvelun järjestämistä ja tuottamista hallitaan ja valvotaan . Resilienssin ulottuvuudet. Kestävyys tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeita tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Eri lähteet korostavat kaksisuuntaista tiedonvälitystä suunnittelutasojen välillä sekä omien kehittämisnäkökohtien ja -tavoitteiden esiintuontia. Siksi resilienssi on enemmän asuinyhdyskuntien kuin vesihuollon infrastruktuurin ominaisuus. Resilienssi Kestävyyden käsitettä käytetään yleisesti kuvaamaan tulevaisuuden kehityspolkuja normaaleissa olosuhteissa. Resilienssi puolestaan vahvistaa järjestelmien häiriönsietokykyä sekä niiden nopeaa ja tehokasta palautumista toimintakuntoon (Bocchini ym. Ostrom (1990) määrittelee useita suunnitteluperiaatteita, jotka instituutioiden pitää toteuttaa, jotta ne tukisivat julkishyödykkeiden tehokasta hallintaa kuten: •Julkishyödykkeen käyttäjien on voitava osallistua päätöksentekoon; •Julkishyödykkeen käyttöä tulee valvoa; •Konflikteja tulee hallita tehokkaasti; •Ylempien viranomaisten tulee tunnustaa itsehallinto julkishyödykettä käyttävälle yhteisölle (huom. 2014, 1). Olemme hahmotelleet subsidiariteettiperiaatteeseen sekä edellä esitettyihin julkisen palvelun toimialan kolmeen komponenttiin perustuvan universaalin viitekehyksen kestävien vesihuoltopalveluiden monitasohallinnolle (Taulukko 2 ). subsidiariteettiperiaate); •Laaja-alaista julkishyödykettä tulee hallita useilla tasoilla, joista alimmat edustavat paikallisyhteisöä (huom. subsidiariteettiperiaate). [Bruneau ym. Käsite resilienssi puolestaan viittaa asuinyhdyskunnan kykyyn reagoida epänormaaliin tapahtumaan ja sen vaikutuksiin (Bocchini ym. Monitasohallinto Hooghe & Marksin (2002, 8) mielestä tehokkaan hallinnon tulee vuorenvarmasti olla monitasoista . Yksimielisyyttä ei kuitenkaan löydy siitä, kuinka monitasohallinto tulisi järjestää. Resilienssi ja kestävyys täydentävät toisiaan. Papusen (1986, 52) mukaan subsidiariteettiajattelusta voidaan löytää yhtymäkohtia monitasosuunnittelun kanssa. 2003 koonneet Bocchini ym. 2014, 5] Tekninen 4 resilienssin ulottuvuutta 4 resilienssin ominaisuutta 3 resilienssin tulosta Organisatorinen Sosiaalinen Taloudellinen RESILIENSSI Toimintavarmuus Palautumisnopeus Päällekkäisyys Innovatiivisuus Suurempi toimintavarmuus Vähäisemmät seuraukset Nopeampi toimintakuntoon palautuminen 32 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. Heikkilän (2004, 102) mukaan julkisen palvelun toimialan tai paikallisen julkisen talouden tulisi koostua kolmesta komponentista. (Kuva 1 ). Kuva 1
HALLINTOTASO PÄÄASIALLISET VASTUUT JA TEHTÄVÄT SUORITUSKYVYN ARVIOINTI SÄÄNTELYN JA VALVONNAN HALLINTA Kansallinen taso • Vesihuoltopalveluiden sääntelyä, valvontaa, järjestämistä ja tuottamista koskevan lainsäädännön valmistelu • Vesihuoltoa koskevan lainsäädännön toimeenpanon yleinen ohjaus ja seuranta • Kansallisen vesipolitiikan ja -strategian valmisteluprosessien johtaminen ja valmistelu • Kansallisen monialaisen riskienhallinnan ja -hallintatoiminnan toimintaympäristön kehittämisen johtaminen ja valmistelu • Evaluaatiot • Hallinnollisten vaikutusten arviointijärjestelmä • Sääntelyä ja valvontaa koskevat indikaattorit • Kansallisen tason vesihuollon tietojärjestelmä Alueellinen taso • Lainsäädännön noudattamisen valvonta ja ohjaus (paikallisen tason sääntely ja valvonta, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen) • Ympäristölupahakemusten käsittely ja niistä päättäminen • Katso: Yllä • Paikallistason vesihuollon kehittämissuunnitelma (joka 5 v.) Paikallinen taso • Lainsäädännön noudattamisen valvonta ja ohjaus (palvelujen järjestäminen ja tuottaminen) • Katso: Yllä JÄRJESTÄMINEN Paikallinen taso • Yleinen vastuu ja ohjaus vesihuoltopalveluiden kehittämis-, laajentamisja parannustoimenpiteistä • Osallistuminen vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun • Vesilaitoksen toiminta-alueen määrittely ja hyväksyminen • Lainsäädännön noudattamisen valvonta ja ohjaus (paikallisen tason laitoksen palvelujen tuottaminen) • Palvelujen tuotannon yleinen valvonta • Osallistuminen monialaiseen ja alueiden väliseen valmiussuunnitelmien laadintaan • Monialaisen riskienhallinnan ja -hallintatoiminnan koordinointi • Yleinen vastuu viestintäyhteistyön kehittämisestä, jonka avulla kansalaisia varoitetaan ja neuvotaan häiriötilanteistä ja suuronnettomuuksista sekä niiden riskeistä • Neuvoa ja avustaa vesilaitoksia/vesiosuuskuntia • Suorituskyvyn mittarit • Tuloksellisuuden indikaattorit • Balanced scorecard/ • maturiteettimalli(t) • Paikallistason vesihuollon kehittämissuunnitelma (joka 5 v., sis. vesilaitosten 5ja 20vuotissuunnitelmat investoinneista sekä niiden rahoituksesta) TUOTTAMINEN Paikallisen tason vesilaitos Seutukunnallinen vesilaitos Alueellinen vesilaitos • Huolehtia asianmukaisella huolellisuudella palvelujen kattavuudesta, täsmällisyydestä, luotettavuudesta, saatavuudesta ja jatkuvuudesta hyväksytyllä toiminta-alueellaan ja saavuttaa samalla asetetut taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristölliset tavoitteet • Tuottaa palveluja, ylläpitää ja turvata palvelujen saatavuus liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelman avulla • Strateginen käyttöomaisuuden hallinta • Palvelujen laadunhallinta ja -varmistus • Infrastruktuurin tilan ja haavoittuvuuden arviointi • Maineenhallinta • Liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelman kehittäminen (ml. talousveden toimintaohjelma WSP, viemäröinnin turvallisuussuunnitelma SSP, varautumissuunnitelma, vastavuoroisuussuunnitelma) • Osallistuminen vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun • Sopimusten teko (verkostoon liittyminen ja maksut) • Verkostoon liittyneiden kiinteistöjen vesihuoltolaitteiston laadun, kunnon ja toiminnan tarkastus • Vuosikertomuksen laadinta • Toimittaa vaadittavat toimintaan liittyvät tunnusluvut kansalliseen vesihuollon tietojärjestelmään • Sitouttaa, tiedottaa ja neuvoa sidosryhmiä • Luoda tietoisuutta ja lisätä yleistä ymmärrystä vesihuoltopalveluista, niiden arvosta, hyödyistä ja kustannuksista • Kehittää viestintäyhteistyötä, jonka avulla kansalaisia varoitetaan ja neuvotaan häiriötilanteistä ja suuronnettomuuksista sekä niiden riskeistä • Suorituskyvyn mittarit • Tuloksellisuuden indikaattorit • Balanced scorecard/ • maturiteettimalli(t) • Vesilaitoksen kehittämissuunnitelma (joka 5 v, sis. 33 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. 5ja 20vuotissuunnitelmat investoinneista sekä niiden rahoituksesta) KIINTEISTÖN OMISTAJA/ HALTIJA • Vastuu kiinteistön vesihuoltolaitteiston laadusta, kunnosta ja toiminnasta • Ilmoittaa häiriöistä, uhista ja vahingonteoista • Tutkimukset ja selvitykset, jotka koskevat palvelutasoa, asiakkaiden näkemyksiä ja tyytyväisyyttä sekä halua ja kykyä maksaa palveluista KANSALAINEN • Ilmoittaa häiriöistä, uhista ja vahingonteoista Taulukko 2. Kestävien vesihuoltopalveluiden monitasohallinnon käsitteellinen viitekehys
Vesilaitosten tulee kuitenkin varmistaa, että resilienssiä koskevat toimenpiteet pysyvät kohtuullisten kustannusten rajoissa. 040 708 2384 Vesilaitoksen kyvykkyys – myös laajentamalla sekä kohdentamalla uudelleen tarvittavat vastatoimenpiteet ja voimavarat – ennakoida, varautua, mukautua, kestää, viestiä ja palautua nopeasti, kustannustehokkaasti ja tuloksellisesti ihmisten tarkoituksella tai vahingossa aiheuttamien sekä luonnonilmiöiden aiheuttamien vaaratilanteiden, uhkien ja häiriöiden seurauksista – sekä ennakoitavissa olevista että odottamattomista – tuottaakseen ja ylläpitääkseen menestyksellisesti turvallisia, luotettavia ja haluttuja palveluja, suojellakseen yhteiskuntaa ja ympäristöä sekä oppiakseen saadusta kokemuksesta, nyt ja tulevaisuudessa. Organisaation pitäisi pyrkiä optimoimaan oma kykynsä tehdä vaadittavia vastatoimenpiteitä. Esri 1/2 vaaka Älykkäät työkalut verkko-omaisuuden hallintaan Ota yhteyttä! ArcGIS-alustan avulla virtaviivaistat verkkotiedon hallinnan, analysoit riskejä, leikkaat kustannuksia ja tarjoat parempaa asiakaspalvelua. Bruneau ym. Aina ei ehkä ole mahdollista suojella koko järjestelmää kaikkia riskejä vastaan. Edelleen resilienssiä voidaan luonnehtia neljän ominaisuuden perusteella: (i) toimintavarmuus on ominaisuus vastustaa tapahtunutta poikkeustilannetta ja samanaikaisesti tuottaa palvelua; (ii) palautuvuusnopeus on ominaisuus, jonka avulla järjestelmä palautuu poikkeustilanteesta ja saavuttaa korkean toimintatason; (iii) päällekkäisyys toiminnan varmistamiseksi on kattavuus, jonka puitteissa järjestelmän rakenteet ja osat ovat korvattavissa; ja (iv) innovatiivisuuden avulla voidaan tehdä asianmukaiset kustannusarviot, tunnistaa ongelmat, määrittää prioriteetit sekä valmistella ja organisoida voimavarat poikkeustilanteen jälkeen. Älykkäät kartat ja visualisoinnit sekä reaaliaikainen analytiikka auttavat näkemään muuttuvat tilanteet ja tekemään tietoon pohjautuvia päätöksiä. Tietolaatikko 2. Haasteena on toteuttaa oikeasuhtaista ja tehokasta riskienhallintaa. Samalla sillä tulisi olla valmius ja keinot sopeutua sekä hyödyntää ulkopuolisia avunannon valmiuksia ja voimavaroja mukautuakseen ja selviytyäkseen uudesta uhasta. Woods (2018, 4) on kehittänyt joustavan laajennettavuuden teorian (the theory of graceful extensibility), jonka hän määrittelee järjestelmän kyvyksi laajentaa omaa kapasiteettiaan mukautua yllättäviin tilanteisiin. Tomi Luukkonen Senior Account Manager tomi.luukkonen@esri.fi p. Vesilaitoksen resilienssi (Hukka & Katko 2021) 34 www.vesitalous.fi Vesi ja kehitys. (2003, 736) lukevat resilienssin kuuluvaksi kolme keskeisestä vaikutusta: i) suurempi toimintavarmuus; ii) vähäisemmät kielteiset seuraukset; ja iii) nopeampi toimintakuntoon palautuvuus
30 s. Burbridge, D. (eds) 2014. OECD. s. and Zinke, T. 2021. 2013. Tutkimusraportti: Hukka, J.J. Subsidiarity and Social Pluralism. and Zimmerman, A. Subsidiarity in Principle: Decentralization of Water Resources Management. 1990. 97–117. 2017. Kuulas, A., Renko, T. Resilience and Sustainability of Civil Infrastructure: Toward a Unified Approach. 144 s. 59 s. 2011. Tutkimusjulkaisu B 38/1986. and Marks, G. Les Cahiers europe?ens de Sciences Po, n° 03. 2021. 2014. Evans, M. 223 s. ja Kuivamäki, R. International Journal of Sustainable Built Environment 6 (2017). s. Global Perspectives on Subsidiarity. Ladattavissa: www.cadwes.com. Governing the Commons: The Evolution of Institutions for Collective Action (Political Economy of Institutions and Decisions). 164 s. WHO and UNICEF. 89 p. 2020. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 63. 3, Issue 1. 51 s. Hyve-eettisestä lähestymistavasta on hyötyä monitasohallinnon eri osapuolien välisessä vuoropuhelussa ja päätöksenteossa. s. Monitasosuunnittelu alueellisessa kehittämisessä – alhaalta ylöspäin suuntautuvan kehittämisen mahdollisuuksista aluepoliittisen suunnittelujärjestelmän toiminnassa. Environment Systems and Decisions. Geneva. vastavuoroisuuteen perustuva avunanto ja palvelujen tarjonta) avulla. Benefits of Investing in Water and Sanitation: An OECD Perspective. WaterAid ja Vivid Economics. 2017. The American Journal of Jurisprudence, Vol. 2004. 10, Issue 2 (May) 2014. 62, No. Types of Multi-Level Governance. Woods, D.D. Journal of Policy Analysis and Management, Vol. Käytännössä resilienssiä voidaan edistää ja varmistaa tarpeen mukaan sopimuspohjaisesti, yhdistämällä organisaatioita tai perustamalla yhteinen organisaatio tuottamaan omistajalaitoksille sovittuja palveluita. Journal of Infrastructure Systems, 2014.20. 1992. Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Springer. Solidarity: The Journal of Catholic Social Thought and Secular Ethics, Vol. 23, No. Utrecht Law Review, Vol. 369383. 2021. Kirjallisuus Bocchini, P., Frangopol, D.M., Ummenhofer, T. 1986. Kiitokset Tutkimusta on tukenut Maaja vesitekniikan tuki ry (nro 41250). 1. Papunen, P. 65-83 in: Evans, M. 43–60. s. CADWES Publications. OECD Publishing. Institutional Boundaries and Common-Pool Resource Management: A Comparative Analysis of Water Management Programs in California. Understanding sustainable development in Finnish water supply and sanitation services. 2018. Article 4. s. and Katko, T.S. and Goldsmith, A.A. 2014. The Principle of Subsidiarity as a Social and Political Principle in Catholic Social Teaching. 88 s. 16 s. s. The Inherently Political Nature of Subsidiarity. 2002. Kiitokset myös arvioitsijalle. 2 (2017). Arviointi ja yhteenveto Subsidiariteettiperiaate on institutionaalinen työkalu, joka mahdollistaa sekä lainsäädännön ja monitasohallinnon kehittämisen että lakien ja säädösten tulkinnan ja soveltamisen tavoilla, jotka edistävät kestäviä vesihuoltopalveluja. Ostrom, E. Progress on household drinking water, sanitation and hygiene 2000–2020: five years into the SDGs. World Development, Vol 20, Issue 3. 143–164. Tampereen yliopisto, Aluetieteen laitos. Hooghe, L. Stoa, R. 501–512. 2014. Takala, A. Vesilaitosten resilienssiä voidaan vahvistaa, kun yhteistyöhön ja -toimintaan, keskinäiseen avunantoon ja vastavuoroisuuteen perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä kehitetään ja toteutetaan subsidiariteettiajattelun (huom. s. Chaplin, J. 31-45. Towards Sustainable Water Services: Subsidiarity, Multi-level Governance and Resilience for Building Viable Water Utilities. The Theory of Graceful Extensibility: Basic rules that govern adaptive systems. 35 Vesitalous 6/2021 Vesi ja kehitys. Heikkila, T. Brinkerhoff, D.W. Promoting the sustainability of development institutions: A framework for strategy. Mission-critical: Invest in water, sanitation and hygiene for a healthy and green economic recovery
Haja-asutusalueen jätevesihuollon haasteita ja hyviä käytänteitä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Taulukko1. Perinteisesti haja-asutusalueella jätevedet johdetaan suoraan tai yhden tai kahden sakokaivon kautta maahan tai lähimpään ojaan. Vaatimus taso Orgaaninen aines Kokonais fosfori Kokonais typpi Suomi Perustaso Korkea 80 90 70 85 30 40 Ruotsi Perustaso Korkea 90 90 70 90 Ei säädelty 50 Norja Perustaso Korkea 70 70 / 90 60 90 Ei säädelty 36 www.vesitalous.fi Haja-asutuksen vesiHuolto. Alhaisen väestötiheyden ja pitkien etäisyyksien takia kaikkia kotitalouksia ei kuitenkaan ole taloudellista ja ympäristön kannalta järkevää liittää keskitetyn jätevesien käsittelyn piiriin. V iemäriverkoston ulkopuolella asuu yhteensä noin kolme miljoona ihmistä Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella. eri maiden hyvistä käytänteistä kannattaisi ottaa oppia. Lisäksi vallalla on rikas kesämökkikulttuuri, mikä tarkoittaa noin puolta miljoonaa kesämökkiä kussakin maassa – tyypillisesti mökit sijaitsevat viemäriverkostojen ulkopuolella. Yksi viemäriverkon ulkopuolella asuva henkilö aiheuttaa noin seitsemän kertaa suuremman fosforikuormituksen ja 2,5 kertaa suuremman typpikuormituksen vesistöön kuin henkilö, joka asuu viemäriverkkoon liitetyssä kiinteistössä (Vienonen 2007). Vaikka puhdistusvaatimukset ovat suuruudeltaan melko samanlaiset, on maiden välillä selkeitä eroavaisuuksia. Sääntelyllä kuormitukset kuriin Euroopan mittakaavassa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on säädelty melko tiukasti viemäriverkoston ulkopuolista jätevesien käsittelyä (Grebot ym. Taulukossa 1 näkyvät prosentuaaliset perustason ja korkeamman tason puhdistusvaatimukset. 2019). Useimmissa Euroopan maissa puhdistusvaatimuksia kiinteistökohtaiselle jäteveden käsittelylle taajamien ulkopuolella ei ole asetettu lainsäädännössä lainkaan. Suomessa ja Norjassa vaatimukset on kirjattu kansalliseen lainsäädäntöön (ympäristönsuojelulaki 527/2014, valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 157/2017, FOR-2004-0601-931), kun taas Ruotsissa vaatimukset on kirjattu yleisiin ohjeisiin (NFS 2006:7), eivätkä ne näin ollen ole yhtä VuoKKo lauKKa erikoisasiantuntija, Suomen ympäristökeskus vuokko.laukka@syke.fi eliSanGela heiDeRSCheiDt dosentti, oulun yliopisto elisangela.heiderscheidt@oulu.fi inGa heRRmann dosentti, luleån teknillinen yliopisto inga.herrmann@ltu.se Viemäriverkoston ulkopuoliset kiinteistöt ovat merkittävä vesistökuormituksen lähde, mikäli jätevesiä ei käsitellä asianmukaisesti. Määrä on 12–15 prosenttia koko väestöstä. Sääntelyllä pyritään saamaan päästöt kuriin, mutta käytännön toimeenpanoon liittyy monia haasteita. Maakohtaiset puhdistusvaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisille talousjätevesille
Perusja korkean tason vaatimusten lisäksi Norjassa on käytössä perustasoa alhaisempi vaatimustaso, jonka puhdistusvaatimukset koskevat vain kiintoainesta. sitovia. Yleiskuva hajajätevesihuollon toimijoista Suo messa, Ruotsissa ja Norjassa. Kunnan päätäntävalta on yleisesti ottaen Suomea ja Norjaa suurempi, mihin yhtenä syynä on sitovan lainsäädännöllisen viitekehyksen puuttuminen. Kunnat voivat päättää perustasoa korkeammista vaatimuksista tapauskohtaisesti esimerkiksi erityisen herkillä alueilla. Ruotsissa kunnat voivat päättää puhdistusvaatimusten tasosta itsenäisesti. Typpeä koskevat vaatimukset ovat käytössä vain Suomessa. Eri toimijoiden roolia ja vastuita sekä lupaprosessia ja teknistä suunnittelua säädellään kussakin maassa yksityiskohtaisesti. Ruotsissa ne on kirjattu ohjeisiin, mutta vain harva kunta ottaa niitä käyttöönsä. Muilla alueilla vaatimukset koskevat automaattisesti vuoden 2004 jälkeen rakennettuja kiinteistöjä, mutta sitä vanhempien kiinteistöjen kohdalla jätevesijärjestelmä tulee päivittää vasta seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Suomessa ja Norjassa ministeriö ohjaa lainsäädännöllistä viitekehystä. Norjassa eri vaatimustasot on määritetty kansallisella tasolla niin, että etelärannikko kuuluu korkeanja muut alueet joko perustasontai sitä alhaisemman puhdistustason piiriin. Suomessa ympäristöministeriö tarjoaa myös yleistä neuvontaa ja ohjausta alueellisille ja kunnallisille toimijoille, mutta Ruotsissa ja Norjassa Kuva 1. 37 Vesitalous 6/2021 Haja-asutuksen vesiHuolto. Toimintaa ohjaavat useat eri tahot Hajajätevesien hallintokehykseen kuuluu sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa useita sidosryhmiä, jotka voidaan karkeasti jakaa viranomaisiin, tiedontuottajiin ja palveluntarjoajiin (Kuva 1 ). Suomessa perustason puhdistusvaatimukset koskevat kaikkia rakennuksia, jotka sijaitsevat joko pohjavesialueella tai alle 100 metrin päässä rannasta. Kunnat voivat päättää, haluavatko nostaa paikallista vaatimustasoa korkeammalle koko kunnan tai esimerkiksi erityisen herkän alueen osalta, mutta vaatimustasoa ei kuitenkaan voi laskea kunnan toimesta. Vaikka perusrakenne on maiden välillä samanlainen, muutamia erojakin löytyy
38 www.vesitalous.fi Haja-asutuksen vesiHuolto. Valvontaa toteutetaan Suomessa ja Norjassa vaihtelevasti kuntien olemassa olevien resurssien ja prioriteettien mukaan. Lukuisista tiedotusja neuvontakampanjoista huolimatta saneerausurakoiden määrät ovat edelleen alhaisia. Tilastojen puute on tunnistettu yleiseksi ongelmaksi koko Euroopan tasolla (Grebot ym. Kiinteistökohtaisia järjestelmiä ei yleensä rekisteröidä mihinkään, jolloin arviot ovat hyvin suuntaa antavia ja näin ollen vaikeuttavat myös säädösten toimeenpanon edistämistä ja valvontaa. Norjassa myös suunnittelu ja huoltotoimenpiteet on säädelty tarkemmin: ammattitaitoista suunnittelua sekä huoltosopimusta edellytetään pienpuhdistamoilta ja muillekin ne ovat erittäin suositeltavia. Tarkkaa arviota puutteellisten jätevesijärjestelmien määrästä on vaikea tehdä tietojen puuttumisen vuoksi. Hajajätevesihuollon toimijat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Taulukko 2. Alueelliset viranomaiset, Suomessa ELY-keskukset ja Ruotsissa lääninhallitukset, puolestaan osallistuvat toimeenpanoon ja opastavat kunnallisia toimijoita. Suomessa rakennuslupa riittää, mutta ajankohtainen haaste on toteuttaa uusi kaavoitusja rakennuslaki siten, että lupaja rakentamisprosessi pysyy laadukkaana. Varovaisten arvioiden mukaan yli puolet kaikista jätevesijärjestelmistä ei täytä asetettuja vaatimuksia. Norjassa alueellisten viranomaisten vastuu on hyvin vähäinen. 2019, Paderi 2021). tämän hoitaa valtion virasto (Taulukko 2 ). Suomessa ja Ruotsissa huoltosopimuksesta on käytössä vain suositus. Ruotsissa jokaiselta kunnalta vaaditaan kolmen vuoden valvontasuunnitelma, jonka toimeenpanoa valvovat alueelliset viranomaiset. Ruotsissa ja Norjassa tilanne ei ole yhtään sen parempi. Käytännössä toteutuksen taso kuitenkin vaihtelee paljon kuntien välillä myös Ruotsissa. Säädösten toimeenpano haasteena Tiukoista säädöksistä huolimatta hajajätevesien aiheuttamaa kuormitusongelmaa ei ole vielä lähellekään ratkaistu. Suomessa tämä tarkoittaa pohjavesija ranta-alueilla noin 40 000 vakituisesti asuttua kiinteistöä ja noin 70 000 vapaa-ajan asuntoa (Kallio 2020), joissa on edelleen puutteelliset jätevesien käsittelyjärjestelmät. Lupaprosessi on samankaltainen kaikissa kolmessa maassa, mutta Norjassa kiinteistökohtaiset järjestelmät tarvitsevat sekä rakennusettä ympäristöluvan. Kaikissa kolmessa maassa varsinaista toimeenpanovaltaa käyttävät kunnat, jotka hoitavat jätevesijärjestelmien lupaprosessit, valvonnan sekä yleisen tason neuvonnan kiinteistönomistajien suuntaan
Kiinteistökohtaisen jätevesihuollon koko palveluketjun hallitseminen vaatii valtavan määrän osaamista ja ammattitaitoa. Säädösten toimeenpanoa auttaisi varmasti resurssien lisääminen, mutta niiden puuttuessa keinot on löydettävä muualta. Sulzer Pumps Finland Oy Vasamakuja 1, 01740 Vantaa Puh. Moduulirakenteella ja 11,8 kW korkeahyötysuhdemoottorilla (50 Hz) varustetut keskikokoiset työmaauppopumput varmistavat luotettavan ja tehokkaan toiminnan aina kun haluat siirtää vettä. Kaikissa kolmessa maassa ohjeisiin ja käytännön oppaisiin on panostettu, mutta Norja erottautuu erityisen Sulzer Pumps 1/2 vaaka 39 Vesitalous 6/2021 Haja-asutuksen vesiHuolto Sulzer on täydentänyt älykkäiden uppopumppujen tuotesarjaa uusilla tuotteilla – työmaauppopumppu XJ 110, pieneen aukkoon mahtuva XJC 110 ja lietepumppu XJS 110. 010 234 3333 www.sulzer.com Uudet älykkäät työmaauppopumput. Ruotsissa kunnilla on käytössä kolmen vuoden valvontasuunnitelma, jonka toteutumisesta ne raportoivat alueellisille viranomaisille. Toinen keskeinen haaste toimeenpanossa on alhainen tietotaso. Kansallisen tason sääntely selkeyttää toimijoiden rooleja ja vastuita. Lisävarusteena saatava Aquatronic-yksikkö takaa, että pumppu pyörii aina automaattisesti oikeaan suuntaan, ja sisäänrakennetun valvontayksikön avulla tiedät aina millaisessa kunnossa pumppu on. Toisaalta hajajätevesien ympäristövaikutuksista ei olla yleisellä tasolla riittävän tietoisia, jolloin esimerkiksi kuntapäättäjät eivät nosta asiaa prioriteettilistalla riittävän korkealle. Kunnan viranomaisilla ei ole riittävästi aikaa eikä toisinaan myöskään riittävää osaamista toimeenpanon edistämiseen. Toisaalta resurssipula koskee monia kiinteistönomistajia. Jätevesijärjestelmän päivittäminen, uuden rakentaminen tai kiinteistön liittäminen viemäriverkkoon voi olla taloudellisesti kannattamatonta verrattuna vanhojen kiinteistöjen arvoon harvaan asutetuilla alueilla. Kiinteistön omistajien puutteelliset tiedot jäteveden käsittelyn vaatimuksista, menetelmistä ja saatavilla olevista palveluista voivat helposti johtaa joko säädösten täyteen laiminlyöntiin tai olemassa olevien järjestelmien puutteelliseen huoltoon ja ylläpitoon, jolloin puhdistustulokset eivät vastaa vaatimuksia. Tilastojen puutteen lisäksi usein esiin nouseva haaste on resurssipula. Samankaltaisia haasteita on havaittu myös muualla Euroopassa, missä toimintaympäristöt kuitenkin vaihtelevat paljon. Asetetut tiukat puhdistusvaatimukset sekä hallittu lupaprosessi kuvastavat kunnianhimoista tavoitetta suojella vesivaroja ja edetä kohti kestävää hajajätevesihuoltoa. Hyviä käytänteitä Haasteista huolimatta Suomi, Ruotsi ja Norja voidaan nähdä edelläkävijöiksi hajajätevesihuollon kentällä. Merkittävä havainto on, että hajajätevesihuoltoon liittyvät haasteet ovat hyvin samanlaisia sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Kansallisen tason organisoima, järjestelmällinen ja yhtenäinen suunnitelma voi auttaa kunnallisia toimijoita valvonnassa sekä säädösten toimeenpanossa. Suomessa esimerkiksi ympäristöministeriön rahoittama valtakunnallinen hajajätevesineuvonta vuodesta 2011 vuoteen 2019 lisäsi yleistä tietoisuutta aiheesta ja auttoi lukuisia kiinteistönomistajia hahmottamaan, oliko käytössä oleva käsittely lainsäädännön vaatimukset täyttävä (Kallio 2020). Kun valvontaan ja toimeenpanoon ei ole riittävästi resursseja, kiinteistön omistajalle mahdollisesti tulevat seuraamukset tai niiden riski on niin pieni, että se johtaa helposti säädösten laiminlyöntiin
Jätevesineuvonta haja-asutusalueilla 2011-2019 – Loppuraportti. WHO raportti (ei julkaistu). Itävallassa kiinteistön omistajille tarjotaan jätevesijärjestelmien tarkastukseen ja kunnossapitoon liittyvää koulutusta. Tämä käytäntö on myös Ruotsissa ja Norjassa. Koulutus ei ole pakollinen, mutta jos sen on käynyt, voidaan normaalisti noin vuoden välein tehtäviä ulkopuolisen toimijan toteuttamia tarkastuskäyntejä kyseisen omistajan kohdalla harventaa. Urban Waste Water – Non-Connected Dwellings, Final report. https://forum.eionet.europa.eu/nrc-eionet-freshwater/library/urban-waste-water-treatment/urban-waste-waternon-connected-dwellings/download/en/1/19-12-04%20Non-connected%20dwellings.pdf [Accessed 15/3/2021.] Kallio, J. Hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopisto ja hankealueeseen kuuluvat Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosat. 2007. http://hdl.handle.net/10138/39801 40 www.vesitalous.fi Haja-asutuksen vesiHuolto. Näyttää siltä, että monessa maassa kiinteistön omistajat maksavat sekä tarkastuksista että yleisestä valvonnasta aiheutuvat kulut. Tärkeä aihe koko Euroopassa Haja-asutuksen vesihuolto jää usein vähälle huomiolle kansainvälisessä lainsäädännössä ja toimintavoissa. 2021. Kustannukset katetaan, kuten keskitetyn jätehuollonkin piirissä, kiinteistönomistajilta kerättävillä maksuilla. Kirjallisuus Forskrift om begrensning av forurensning (forurensningsforskriften), FOR 2004-06-01 nr 931 Grebot, B., Illes, A., Madzharova, G., Scarlat, A., Anderson, N. 2021. Esimerkiksi Latviassa rekisteröinti tapahtuu sähköisellä lomakkeella, johon syötetään tiedot järjestelmän sijainnista ja tekniikasta. Jätevedenpuhdistus ja lietteen hyötykäyttö – muuttuuko sääntely. Vienonen, S. Haja-asutuksen vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn tilanne vuonna 2007. & Fribourg-Blanc, B. 2019. European Environment Agency (EEA). Esimerkiksi Ranskassa valvontaa hoitaa erillinen valvova taho (SPANC), joka on kuntien organisoima julkinen palvelu. Irlanti, Latvia ja Unkari, joilla on kansallinen rekisteröintijärjestelmä kiinteistöjen jätevesijärjestelmille. Tilastojen keräämisen edelläkävijöitä puolestaan ovat mm. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/323554/SYKEra_48_2020_Jatevesineuvonta.pdf?sequence=1&isAllowed=y Kangas, A. Suomessa kulujen lisääminen kiinteistön omistajien harteille vaatisi melkoista poliittista tahtoa, ottaen huomioon hajajätevesien nostaman poliittisen ja julkisen kiistelyn lainsäädäntötyön eri vaiheissa. Naturvårdsverkhets allmänna råd om små avloppsanordningar för hushållsspillvatten, NFS 2006:7 Paderi, V. Kansallisen tason sääntely nostettiin yhdeksi merkittäväksi toimenpiteeksi. Taustalla on vahva yhteistyö valtionhallinnon, tutkimuslaitosten ja järjestökentän toimijoiden kesken. Esitys vesihuoltopäivillä 13.10.2021. Ohjeet ja sähköiset tietokannat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. 2020. Overview report on the regulation and management of decentralized sanitation. Tämä artikkeli perustuu EU:n Interreg-rahoitteiseen ON-SITE-hankkeeseen (Small-scale wastewater treatment systems: governance, efficiency, resources, recovery, environment contamination risks and innovative solutions for processes optimization). Osana hanketta julkaistaan alkuvuodesta 2022 Suomen ympäristökeskus SYKEn raportti Suomen, Ruotsin ja Norjan hajajätevesihuollon hallintokäytänteistä. Myös lokakuskeilta saatavat tiedot lisätään järjestelmään, jotta lietteen tyhjennyksiä pystytään kokonaisuudessaan organisoimaan järkevästi (Paderi 2021). Hajajätevesihuollon hyviä käytänteitä Euroopassa arvioitiin myös WHO:n järjestämässä kansainvälisessä työpajassa lokakuussa 2021. kattavalla ohjeistuksella aina lainsäädännön soveltamisesta jätevesijärjestelmän suunnitteluun ja käytännön toteutukseen asti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 48 | 2020. Nyt hajajätevesien ympäristöja terveysvaikutukset on kuitenkin nostettu aktiivisesti esiin WHO:n ja UNECE:n vesi ja terveys pöytäkirjan alaisessa työssä (Protocol on Water and Health). Sen lisäksi valvonnan järjestelmällisyys ja kansallisen tason ohjaus nähtiin merkittävinä toimeenpanoa edistävinä keinoina. Suomessa Suomen ympäristökeskukselle on valtioneuvoston asetuksella (157/2017) annettu velvoite seurata yleisesti saatavilla olevia jätevesien käsittelyjärjestelmiä sekä niillä saavutettavia tuloksia, sekä saattaa ajantasaisen seurannan tieto kansalaisten helposti saatavaksi. Aihe on saanut huomiota myös EU:n jätevesidirektiivin uusimistyössä (Kangas 2021). Raportissa esitellään maiden lainsäädäntö, hajajätevesihuollon strateginen suunnittelu ja kehittäminen, eri sidosryhmien roolit ja vastuut sekä toimeenpano ja siihen liittyvät haasteet ja hyvät käytänteet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 24 | 2007
Sertifioitu diffuusiosuojakerros KIWA on laitos, joka testaa polyeteeniputkijärjestelmiä ja sertifioi niiden diffuusiosuojakerroksen. egeplast on erikoistunut monitoimisiin monikerrosputkiin, joiden ainutlaatuiset ominaisuudet parantavat putkijärjestelmien turvallisuutta ja toimintaa. Kaikki putkemme valmistetaan parhaasta raaka-aineesta: PE100 RC -polyeteenistä. Egeplast w w w .ro ch m .c om –osa egeplast International GmbH -konsernia www.extena.fi Diffuusiosuoja, joka suojaa kumpaankin suuntaan SLA ® Barrier Pipe -putkissa on aito alumiininen diffuusiosuoja (sitä ei pidä sekoittaa polyeteenisuojiin, joiden antama suoja on heikompi). Vahvan PEplus-suojakuoren osuus on 20–30 prosenttia putken seinämän paksuudesta.. Suoja toimii kumpaankin suuntaan, joten saastuneeseen maaperään asennettu putki suojaa siirrettävää juomavettä ja putki suojaa myös herkkää ympäristöä, kun siinä siirretään jätevettä tai muita saastuneita aineita esimerkiksi pohjavesialueella. SLA ® Barrier Pipe -putkessa on vahva PEplus-suojakuori, jonka paksuus, 1–5 mm, määräytyy putken mittojen perusteella. Lisätietoja PE100 RC -polyeteenistä: www.extena.fi egeplast – monikerrosputkien asiantuntija Huhtikuussa 2020 Extenasta tuli osa saksalaista egeplast-konsernia, joka on jo vuosikymmenten ajan ollut Euroopan johtava polyeteenipaineputkijärjestelmien valmistaja. Tämän ansiosta Extena pystyy nyt toimittamaan kattavia laadukkaita polyeteeniputkijärjestelmiä Pohjoismaiden markkinoilla. SLA ® Barrier Pipe – innovaatio juomaveden siirtämiseen aidolla diffuusiosuojalla Extena johtaa kehitystä Pohjoismaissa Extena on Pohjoismaissa toimiva valmistaja, joka pyrkii parantamaan putkijärjestelmien vastustuskykyä hidasta säröilyn kasvua vastaan käyttämällä parempia raaka-aineita. Siten se parantaa kokonaistaloudellisuutta. Yksi tai useita välikerroksia, joilla on eri toimintoja. SLA ® Barrier Pipe on testattu ja hyväksytty korkeimman luokan III mukaan: se sopii asennettavaksi maaperään, jossa saattaa olla suuria epäpuhtausesiintymiä. w w w .ro ch m .c om Extena johtaa nyt PE-paineputkien ja -yhteiden kehitystä Pohjoismaissa –osa egeplast International GmbH -konsernia www.extena.fi Homogeeninen PE100 RC -sisäputki ja EN-standardin mukainen seinämän paksuus. Tajusimme jo varhain PE100 RC -putkijärjestelmien edut, sillä materiaali mahdollistaa kustannustehokkaammat asennusmenetelmät ja pidentää käyttöikää turvallisesti
Strategioita tulevaisuuden urbaaneihin vesihaasteisiin Kaupunkien jatkuva kasvu, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja viemäriverkostojen kunnon heikkeneminen ovat yhdistelmä, joka voi aiheuttaa arvaamattomia seurauksia myös kehittyneissä euroopan maissa. ”Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen lisää terveysja turvallisuusriskejä kaikkialla Euroopassa. Raportissa käydään läpi myös viime vuosina toteutettuja kaupunkien kehityshankkeita ja onnistuneita projekteja eri puolilla Eurooppaa. 42 www.vesitalous.fi AjAnkohtAistA. Syksyllä ilmestyneessä Terveyttä vedestä kaupungissa -raportissa esitellään kolme vesistrategiaa puhtaan veden turvaamiseksi sekä maanpäällisen ja maanalaisen vesi-infrastruktuurin innovaatioita. Strategiat sivuavat osin toisiaan ja sisältävät monipuolisesti ratkaisumalleja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kestävän vedenhallinnan edistämiseksi: hulevesien keräysja varastointijärjestelmät, jokialueiden viihtyisyyden parantaminen, vesiaiheiden tuominen julkisille paikoille, vettä läpäisevät päällysteet, vihreät ja siniset verkostot, kosteikkopuistot ja niin sanotut pesusienikaupungit, veden uudelleenkäytön ratkaisut, tehostetut jätevesien käsittelyn tekniikat sekä vedenkulutuksen pienentäminen eri keinoin. Tia Savolaisen mukaan tietoisuus potentiaalisista sään ääri-ilmiöiden aiheuttamista ongelmista kaupungeissa on kasvanut myös Suomessa ja monissa suunnitelmissa ne otetaan jo huomioon. Miten erilaiset kaupunkirakenteet vastaavat ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin, ja miten tämä vaikuttaa tapaamme suunnitella ja toteuttaa kaupunkialueita. Kaupungit, vesi ja terveys Raportissa ehdotetaan kolmea vesistrategiaa, jotka sivuavat myös terveyteen liittyviä haasteita: tilan varaaminen vedelle ja ihmisille, luonnon palauttaminen kaupunkeihin sekä jätevesien vähentäminen, uudelleenkäyttö ja puhdistus. Tässä raportissa toisena pääkirjoittajana on vesihuoltosuunnittelija Tia Savolainen Suomesta. Keski-Euroopassa kriittisimmät uhkat ovat pohjaveden laadussa ja riittävyydessä sekä tulvissa, kun Suomessa ongelmat painottuvat hulevesiin”, arvioi Tia Savolainen. S wecon Urban Insight on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä raporttisarja, jonka raportit valottavat yhteiskunnan eri sektoreiden tulevaisuuden haasteita ja näkymiä sekä ehdottaa niihin tutkimukseen ja asiakastyöhön pohjautuvia ratkaisumalleja. Yhdessä raportissa on aina kaksi näkemyksiään jakavaa pääkirjoittajaa, jotka on valittu eri Sweco-maista aina raportin aihealueeseen sopivalta toimialalta. Sweco on julkaissut raportin, jossa tarkastellaan kaupunkien tulevaisuutta vesien näkökulmasta ja ehdotetaan kolmea strategiaa, joiden avulla veden kiertokulku saadaan paremmin palvelemaan ihmisiä ja luontoa
Vesihuollon omaisuudenhallinta Kaupunkisuunnittelun strategioiden ohella Urban Insight esittelee työkaluja, joiden avulla vesihuoltolaitokset pystyvät kehittämään omia suunnitelmiaan esimerkiksi poikkeustilanteisiin varautumiseksi ja omaisuudenhallinnan vahvistamiseksi. Lisätietoja https://bit.ly/urbaninsight 43 Vesitalous 6/2021 AjAnkohtAistA. Verkostojen tilan reaaliaikainen seuranta on lisääntymässä varsinkin suuremmilla laitoksilla”, Tia Savolainen arvioi. eri maiden organisaatioiden kesken tapahtuvan parhaiden käytäntöjen jakamisen kautta”, Savolainen kertoo. vesihuoltolaitosten riskienhallinnan, paikkatietoanalyysien ja saneeraussuunnitelmien kanssa. Keski-Euroopassa yleisesti käytettyjä järjestelmiä ovat mm. Suositeltuja työkaluja omaisuudenhallintaan ovat esimerkiksi saneeraustarveselvitykset, investointisuunnitelmat, vedenlaadun reaaliaikaiset valvontajärjestelmät sekä kokonaisvaltaiset digitaaliset omaisuudenhallinnan työkalut, joiden avulla omaisuuden, esimerkiksi maanalaisen verkoston sijainti, kunto ja ominaisuudet ovat jatkuvasti seurattavissa. Tällä hetkellä on käynnissä myös useita alueellisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia ja monilla laitoksilla on myös tarve taloussuunnittelulle. ”Suomessa olemme viime vuosina tehneet paljon työtä mm. Sweco on mukana Vesilaitosyhdistyksen kehittämishankkeissa. Myös Suomessa vesihuollon omaisuudenhallinnan kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Lisäksi Swecon asiantuntijat osallistuvat webinaareihin, keskustelutilaisuuksiin ja pitävät koulutuksia. ”Kaupunki, joka haluaa hallinnoida monimutkaisiin vesihuoltojärjestelmiin liittyvää terveyttä rakenteellisesti ja tehokkaasti, tarvitsee yhtenäisen vision ja tarkoituksenmukaisen hallintajärjestelmän”, raportissa sanotaan. ”Teemme paljon hulevesisuunnitelmia ja riskialueiden kartoituksia, mutta ainakaan toistaiseksi mitään kokonaisvaltaista vesien näkökulmasta tapahtuvaa kaupunkirakenteiden suunnittelua ei Suomessa tietääkseni ole käynnissä. Tällä hetkellä on työn alla Vesihuollon omaisuudenhallinnan toteutusopas, joka julkaistaan ensi vuonna. Obsurv ja GeoWeb. Hulevesien merkitys on kuitenkin kasvussa ja olemme muodostaneet oman hulevesitiimin ja kehittäneet osaamistamme mm. ”Osa koulutuksista on suunnattu kuntapäättäjille, sillä riittävä rahoitus on aina perusvaatimus laadukkaan vesihuoltopalvelun järjestämiselle. Koulutuksissa autamme kuntapäättäjiä hahmottamaan vesihuollon toimintaympäristöä kuvaamalla yleistajuisesti oman kuntansa vesihuollon nykytilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä ”, Savolainen kertoo
6 Vesitalouden hinnoittelu 2022 alusta alkaen: – Perinteinen lehtitilaus 65 eur/vuosi. 6 Vesitalous ilmestyy jatkossakin kuusi kertaa vuodessa Ilmoittajille 6 Ilmoitushinnat pysyvät ennallaan vuonna 2022 6 Liikehakemistoilmoitukset nyt myös verkkosivuillamme https://vesitalous.fi/liikehakemisto/ 6 Mahdollisuus bannerimainokseen vesitalous.fi -sivuilla. 050 585 7996 Tilaajille 6 Vesitalous-lehti on tilattavissa digitaalisena näköispainoksena vuoden 2022 alusta alkaen. Linkki digi-Vesitalouden tilaamiseksi tulee Vesitalouden verkkosivuille. Vesitalous 1/1 Uudistuksia VESITALOUDESSA Lisätietoja Tuomo Häyrynen tuomo.hayrynen@vesitalous.fi puh. – Digi-Vesitalouden tilaus 50 eur/vuosi tai 9 eur/numero
Ensimmäisessä kappaleessa mainittu muuttuva ympäristö on tuonut digitaaliset työvälineet ja etätyön arkipäiväisiksi. Timo Maasilta kirjoitti lehdessä 5/1998 uuden päätoimittajan puheenvuoron, jossa hän kertoi lehden tulevaisuudesta mm. a j a n ko h ta i s ta v e s i y h d i s t y k s e ltä 45 Vesitalous 6/2021 AjAnkohtAistA SUOMEN VESIYHDISTYS RY Water Association Finland. Vuodesta 1960 lähtien julkaistulla Vesitalous-lehdellä on arvostettu asemansa suomalaisten ammattilehtien joukossa. Vesitalous-lehteä on tähän mennessä voinut tilata vain paperiversiona, mutta vuoden 2022 alusta alkaen lehti on tilattavissa myös verkosta digitaalisena näköispainoksena joko irtonumeroina tai vuosikertoina. Edellisen kerran päätoimittajan vaihtuessa lehdestä tuli värillinen ja mukaan tulivat teemanumerot. Edelleen jokaisella lehdellä on oma teemansa, yksi tai useampi artikkeli teeman ulkopuolelta sekä ajankohtaisia uutisia. näillä sanoin: ”Tulevaisuudessa tulemme varmasti pitämään kiinni siitä arvokkaasta perinnöstä, joka lehdellä on, kuitenkin vastaamalla myös niihin haasteisiin, joita muuttuva ympäristö tuo tullessaan.” Voin itsekin allekirjoittaa tämän täysin. Historiaa on, mutta uudistuakin pitää, jotta lehti pysyy edelleen mielenkiintoisena alan ammattilaisille ja muille vesialasta kiinnostuneille. V esitalous-lehteä vuodesta 1998 luotsannut Timo Maasilta jättää päätoimittajan tehtävät ja päätoimittajuus siirtyy vuoden 2022 alusta Maaja vesitekniikan tuki ry:n toiminnanjohtajalle, Minna Maasillalle . Lehden digitaalinen arkisto jää toistaiseksi lehden kotisivuille. Ohjelmaa valmistelee Vesiyhdistyksen Pohjavesijaos. Lisätietoja: minna maaSilta päätoimittaja, Vesitalous minna.maasilta@mvtt.fi Vesitalous-lehti uudistuu Vesitalouden päätoimittaja vaihtuu ja lehden voi tilata myös digitaalisena näköispainoksena vuoden 2022 alusta. 2 022 Maailman Vesipäivää vietetään 22.3.2022 Helsingin Säätytalolla YK:n vesipäiväteemalla ”Groundwater – Making the invisible visible”. Maailman Vesipäivän seminaari ja iltatilaisuus 22 .3. Kiitos teille toimituskunta ja kirjoittajat sekä tietenkin myös lukijat – teidän ansiostanne lehdellä on historia, johon nojata, ja tulevaisuus, jonne katsoa. Olen erityisen iloinen, että lehdellä on joukko vakituisia ja vaihtuvia tekijöitä, jotka kehittävät lehteä entistä paremmaksi ja tuovat joka lehdessä uusia näkökulmia vesialaan
Leena Nurminen, Soila Silvonen, Tom Jilbert, Jukka Horppila, Juha Niemistö, Matti Kotakorpi ja Ismo Malin: Fosforin poistaminen järvestä alusveden suodatusja puhdistusjärjestelmällä Harri Helminen: Saaristomeren ja Selkämeren taustakuormituksen laskenta osana kokonaisvaltaista vesistövaikutusarviointia Tuomo Häyrynen: eliisa lotsari aaltoyliopiston vesitekniikan apulaisprofessoriksi Riitta Syvälä, Elina Mäkäläinen ja Milla Torkkel: hulevesien hallinta – osana elY-keskusten ilmastonmuutokseen sopeutumista Vesitalous 3/2021 Jyrki Kaija: Yhteistyöllä teemme tulevaisuudesta paikan, jonne kaikki haluamme mennä Anna-Maria Hokajärvi, Anssi Lipponen, Annastiina Rytkönen, Anniina Sarekoski, Aino Kankaanpää, Teemu Gunnar ja Tarja Pitkänen: Jätevesiseurannan hyödyntäminen osana uuden koronaviruksen epidemiatilanteen ennakointia Niina Vieno, Maria Arjonen ja Paula Lindell: uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla Aninka Urho: Vantaanjoen pumppaamopäästöjen hallintahankkeen (Vippa) tuloksia Suvi Lehtoranta, Riikka Malila, Päivi Fjäder, Vuokko Laukka, Jyri Mustajoki ja Lauri Äystö: Jätevesien ravinteet kiertoon turvallisesti ja tehokkaasti Elina Anttonen: Raudalla ja mangaanilla tukkeutuneiden kaivojen puhdistusmenetelmän käyttökokemukset Suomessa Timo Friman: maaperähapetus ympäristöystävällinen ja edullinen menetelmä kaivoveden laadun parantamiseen Veli-Matti Takkinen, Heini Postila, Jani Tomperi ja Pekka Rossi: Digitalisoinnin hyödyntäminen vesihuoltoverkostojen kunnonhallinnassa Jarno Laine: Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuuden hallinta haltuunirrallisista prosesseista arkea ohjaavaan toimintaan Ritva Laitala: Vesihuoltoalan yhtenäi sen turvallisuusjohtamisen toimintamalli Olli Malve, Kari Kallio, Eero Siivola, Mikko Kervinen, Markus Kankainen ja Vesa Keto: Kalankasvattamoiden vedenlaatuvaikutusten seuranta datafuusion avulla Matti Leppäniemi: laadukas vesihuolto on demokraattisen yhteiskunnan perusta Tuomo Häyrynen: hiilijalanjälki ja kestävä kehitys – nousevat teemat myös vesihuollossa Tuomo Häyrynen: tuottajajärjestöiltä vesiohjelma – askelmerkit kohti parempaa vesien tilaa 46 www.vesitalous.fi. VESITALOUS 2021 • SISÄLTÖ Vesitalous 1/2021 Seija Virtanen: maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä Heikki Lehtonen: Suomen maatalouden tulevaisuuskuvat Ville Keskisarja ja Olle Häggblom: Kuivatuksen mallimaasta vesienhallinnan edelläkävijäksi Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Markku Puustinen ja Sari Väisänen: miten toimenpiteiden vaikutukset saadaan näkyviin jokisuun mittauksissa Paavo Ojanen: metsäojituksen ympäristövaikutukset – mitä ne ovat ja mitä sitten. Erkki Joki-Tokola, Maarit Liimatainen, Timo Lötjönen ja Hannu Marttila: turvemaiden kestävä käyttö – Ruukin tutkimusasemalla selvitetään ohutturpeisten peltojen ympäristövaikutuksia Laura Höijer: Carbon action alusta tavoitteena systeeminen muutos kohti uudistavaa maataloutta Eliisa Malin: Viljelijät muutoksentekijöinä Carbon action maatilojen tukena muutoksessa kohti uudistavaa maanviljelyä Heidi Salo ja Aleksi Salla: ilmastonmuutokseen varautuminen säätösalaojituksella Markku Yli-Halla: Salaojien ruostesaostumien kemiallinen koostumus Siikajoella Antti Grönroos, Hanna Kyllönen ja Juha Heikkinen: Resurssikontilla puhdasta vettä ja ravinteet talteen Minna Maasilta: maaja vesitekniikan tuen apurahavuosi 2020 Tuomo Häyrynen: Strategiapäivitys Vesilaitosyhdistykseltä – maailman toimivin vesihuolto 2030 Elsi Katainen: muuttuva ympäristö Vesitalous 2/2021 Juhani Järveläinen ja Nora Sillanpää: hulevesien hallinnan monialaisuus vahvasti esillä hulevesijaoston seminaarissa Tero Niemi, Annakaisa von Lerber, Seppo Pulkkinen ja Jarmo Koistinen: Säätutkat hulevesitulvien lähihetkiennustamisessa Mikko Sane, Niklas Dahlberg ja Mikko Huokuna: hulevesien tulvakartta auttaa kuntia riskien hallinnassa Erika Toivonen, Antti-Ilari Partanen ja Kirsti Jylhä: ilmastonmuutos vaikuttaa hulevesien mitoitukseen Suomessa ja pohjoismaissa Elisa Lähde: monitoiminnallinen vihreä infrastruktuuri hulevesien hallinnan tavoitteena Outi Tahvonen: monihyötyinen hulevedenhallinta kaupunkisuunnittelussa – tarkastelu biopidätyksestä käsin Maija Taka, Nora Sillanpää ja Heikki Setälä: Raskas maankäyttö tuottaa raskasmetalleja kaupunkivesiin
Härkönen, Jouni Kivinen, Tiina Käki ja Riku Palo: Vesistökunnostusten seurannalla kohti parempaa vaikuttavuutta Jaakko Gustafsson: Vesistö kunnostuksella on rajat ylittäviä vaikutuksia Annina Takala: Vaikuttavampaa vesistökunnostusta osaamista kehittämällä Janne Tolonen ja Juha-Pekka Vähä: Virtavesikunnostuskurssin suosio yllätti – tiedolle ja kokemustenvaihdolle tarvetta Liisa Hämäläinen ja Auri Sarvilinna: Vesistöpaneeli – keskustelua ja ratkaisuja vesiemme tilan parantamiseksi Laura Härkönen ja Liisa Hämäläinen: Suomalainen järvikirja Liisa Pietola: Komission ja viljelijäjärjestöjen ohjelmilla kohti vähempiä päästöjä Vesitalous 5/2021 Marko Järvinen: Vesien hyvä tila, monipuolinen vesiluonto ja vesien virkistyskäyttö luovat hyvinvointia Päivi Meriläinen, Jouni T. Härkönen, Ilkka Sammalkorpi, Jukka Ruuhijärvi, Markku MikkolaRoos, Aili Jukarainen, Maria Yli-Renko, Ilpo Huolman, Olli Autio, William Velmala ja Roland Vösa: Ravinto ketjukunnostus voi parantaa elinympäristön tilaa myös lintuvesillä Anu Suonpää-Espinola ja Miina Rautiainen: Siuntionjoella kuormitus kuriin valuma-aluelähtöisesti Pinja Kasvio, Riina Rahkila ja Jarkko Leka: Verkostoitumisen voima vesistö kunnostuksissa Jari Ilmonen ja Antton Keto: lintuvesiä, pienvesiä ja rantaluontoa aletaan ennallistamaan ja hoitamaan suunnitelmallisesti Saija Koljonen, Pinja Kasvio, Laura H. VESITALOUS 2021 • SISÄLTÖ Outi Zacheus ja Jarkko Rapala: Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja edistää vesihuoltoa Vesitalous 4/2021 Pinja Kasvio ja Jenni Jäänheimo: Vesistökunnostuksen aalloilla puhaltavat uudet tuulet Mikko Ortamala: maatalouden vesienhallinnan tulevaisuus Lauri Anttila, Maria Kämäri, Petri Ekholm ja Elisa Mikkilä: Rakennekalkkikäsittelyn vaikutukset valumavesissä – lupaavia havaintoja eurajoen pilottialueilta Antti Haapala ja Raija Aura: Vesiensuojelukosteikot tarvitsevat nykyistä suuremman vesialan Laura H. Tuomisto, Ari Kauppinen, AnnaMaria Hokajärvi ja Tarja Pitkänen: uimavesien riskinarviointi – työkalu terveysriskien arvioimiseen Marko Järvinen ja Kristiina Vuorio: Kansalaiset, media ja sinilevät – leväpuhelimeen tulleet kysymykset 2008-2021 Virpi Lehtoranta, Matti Lindholm, Kai Myrberg, Ljudmila Vesikko ja Sari Väisänen: tietoisuus pintavesistä tuottaa arvostusta ja hyvinvointia – rajavesihanke selvitti ihmisten kokemuksia ja valmiutta toimia KaakkoisSuomessa Josefiina Ruponen, Anna-Maria Hokajärvi, Harri Mattila, Markku Saastamoinen, Päivi Meriläinen, Annastiina Rytkönen, Tarja Pitkänen ja Tiina Tulonen: Valumavesien hygieenisen laadun parantamiseen liittyvät ratkaisut Raija Komppula, Jarno Suni ja Lari Turunen: Vapaa-ajankalastus subjektiivisen hyvinvoinnin lähteenä Tuija Laakso ja Jenni Malmlund: mittaus ja dokumentointi luo pohjan omaisuudenhallinnalle Alexis Awaitey, Elina Merta, Henri Haimi ja Anna Mikola: tarkastelussa jätevedenpuhdistamoiden hiilijalanjälki Martti Pulli: Kavitaatio – vesilaitostekniikan haittailmiö Sirkka Tattari, Sari Mitikka, Juha Riihimäki Jari Koskiaho, Liisa Ukonmaanaho ja Leena Finér: Vanhat menetelmät uuteen käyttöön fosfaattifosforin mittauksessa Tuomo Häyrynen: tommi Fred valittiin hSY:n uudeksi toimitusjohtajaksi Esko Kuusisto: Vesiparatiisin lapset Vesitalous 6/2021 Juho Haapala: Kylä, temppeli ja patoallas Sanna-Leena Rautanen ja Sari Laurila: Sanitaation parantamista nepalissa, Sambiassa ja Ghanassa infrastruktuurin rakentamisesta käyttäytymistieteisiin Pamela White: Suomen-nepalin vesialan kehitysyhteistyön välittäjät Juho Haapala: Vesisektorin kehitysyhteistyössä nepalissa sovitetaan pohjoismaisia arvoja perinteiseen paikalliskulttuuriin Anni Juvakoski ja Arto Suominen: Vettä etiopialaisille kriisien keskellä Jenni Latikka, Sami Kiesiläinen, Harri Pietarila ja Matti Eerikäinen: ilmatieteen laitos Vietnamin sääennusteita parantamassa Juho Haapala: 100 vuotta SuomenVenäjän vesidiplomatiaa ja rajavesiyhteistyötä Jarmo Hukka ja Tapio Katko: Kestävät vesihuoltopalvelut: Subsidiariteettiperiaate, monitasohallinto ja resilienssi toimivien vesilaitosten edellytyksenä Vuokko Laukka: haja-asutusalueen jätevesihuollon haasteita ja hyviä käytänteitä Suomessa, Ruotsissa ja norjassa Antti Rautavaara: Finnish Water Way – uusia tapoja toimia yhdessä 47 Vesitalous 6/2021
06 – 420 9500, Fax. www.slatek.fi WASTE WATER Solutions Hydropress Huber AB Puh 0207 120 620 info@huber.fi www.huber.fi Ympäristötekniikkaa Maailmanlaajuisesti RICTOR ® PYÖRREFLOTAATIO • Maailman tehokkain vedenja jäteveden puhdistusmenetelmä • Flotaatiolaitossuunnittelua ja toimituksia yli 50 vuotta SIBELIUKSENKATU 9 B PUH. Liikehakemisto Slatek (80 x 80) Auma Finland (80 x 85) Huber (80 x 50) Kaiko (80 x 50) Rictor (80 x 30) Fennowater (80 x 60) Pa-Ve (80x100) b AutomAAtiojärjestelmät b jätevesienjA lietteenkäsittely b vesihuollon koneet jA lAitteet b vedenkäsittelylAitteet jA -lAitokset Tehdään yhdessä maailman parasta vettä. 06 – 420 9555 www.fennowater.fi TUOTTEITAMME: Välppäysyksiköt Hiekanerotusja kuivausyksiköt Lietekaapimet Sekoittimet Lietteentiivistysja kuivausyksiköt Kemikaalinannostelulaitteet Flotaatioyksiköt Lamelliselkeyttimet Biologiset puhdistamot Ruuvipuristin FW250/750/0.5, Q= 60kgTS/h hydraulinen kapasiteetti 4m³/h. 09-440 164 00250 HELSINKI www.rictor.fi Rictor_2017.indd 1 12.1.2017 20:21:24 www.kaiko.fi Kaiko Oy Henry Fordin katu 5 C 00150 Helsinki Puhelin (09) 684 1010 kaiko@kaiko.fi www.kaiko.fi • Vuodonetsintälaitteet • Vesimittarit • Annostelupumput • Venttiilit • Vedenkäsittelylaitteet Ruuvipuristin FW 400/1250/0.5, Q = 150 kgDS/h Lastausväylä 9, 60100 Seinäjoki Karjalankatu 2 A 17, 00520 Helsinki Puh
Liikehakemisto Sweco (80 x 40) AFRY (80 x 85) Ramboll (80x60) johanlundberg b suunnittelu jA tutkimus Kaivamattoman (no-dig) tekniikan asiantuntijakonsultit Kaikki uudisasennusja saneerausmenetelmät info@johanlundberg.. Puhtaan veden asiantuntija ÅF ja Pöyry ovat nyt AFRY. www.johanlundberg.. afry.fi Tässä voisi olla yrityksenne ilmoitus Tarjouspyynnöt ilmoituksesta sekä taitosta osoitteesta: ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996. Autamme asiakkaitamme pohjaveteen ja vedenhankintaan, jätevedenpuhdistukseen, vesihuoltoverkostoihin, hulevesiin ja vesilaitosten johtamiseen liittyvissä kysymyksissä
These include armed conflicts and the COVID-19 pandemic as well as cropdestroying locust swarms. In this article, we explore the role and applicability of the principle of subsidiarity, multi-level governance and resilience for regulatory governance, provision and production of sustainable water services. Juho Haapala: 100 years of Finno-Russian water diplomacy and cooperation on transboundary water T he article elaborates on Finnish transboundary water diplomacy and cooperation with Russia after WWII. Transboundary interactions are furthermore steered by the states’ hydrological position and strategically significant locations, such as dams and industrial facilities, along the waterways. Jarmo Hukka and Tapio Katko: Towards Sustainable Water Services: Subsidiarity, Multi-level Governance and Resilience for Building Viable Water Utilities G lobal sustainability challenges are daunting because of a vast coverage gap in safely managed water services in nonOECD countries. Other articles Juho Haapala: A village, a temple and a reservoir (Editorial) Vuokko Laukka: The challenges and good practices of wastewater services in thinly populated areas in Finland, Sweden and Norway Antti Rautavaara: Finnish Water Way – new ways to work together 50 www.vesitalous.fi FINNISH JOURNAL FOR PROFESSIONALS IN THE WATER SECTOR Published six times annually | Editor-in-chief: Minna Maasilta | Address: Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki, Finland AbstrActs. The example on how to explore behavioural change communications is from a bilateral WASH project in Nepal. The Global Dry Toilet Association of Finland works with communities and schools in Zambia and Ghana. In Vietnam, the work started with improving the weather station network and its capacities. The focus is on the emergence and development of water cooperation at the River Vuoksi. Pamela White: The intermediators of Finnish-Nepalese water industry development cooperation P eople and organisations working in the field – including local stakeholders – can both strengthen and weaken the actions of development cooperation. Juho Haapala: Nordic values are integrated with the traditional local culture in the water industry’s development cooperation in Nepal D evelopment projects ought to implement the often partially contradictory requirements of the national government, international donors, and local partners so that they fit in with the local culture and traditions. Success requires a creative attitude as intermediators, belief in the right values and ways of working, and continuous institutional learning. The ageing and decaying water infrastructure exacerbates these problems and comes at a large financial cost – including a sizeable loss of economic activity also in OECD countries. The project head, Arto Suominen, was interviewed on these changes. Currently the work continues with improving the related services and national warning systems. More efforts and different approaches are needed: counting toilets is not enough, and a toilet alone does not mean that all have access and all use the toilets. Jenni Latikka, Sami Kiesiläinen, Harri Pietarila and Matti Eerikäinen: The Finnish Meteorological Institute improving Vietnam’s weather forecasting T his article presents the work and experiences of the Finnish Meteorological Institute (FMI) with improving weather forecasts and weather services in Vietnam over the past few decades. Therefore, this global challenge concerns all of us. The FMI has been involved in developing its sister departments’ operations in many countries over the years. They apply the values, policies and financial resources of the assisting and recipient governments to practice as well as developing new practices and feeding back what they have learned to authors of policy and to financial backers. Among other things, he said the Tigray conflict has impacted the project vastly, as innovative ways to get safe water to displaced people in the area have been required. A major part of this challenging work, done by both the implementing actors and local beneficiaries, is fitting the different goals and agendas together in a sustainable manner. The article presents both national statebuilding and security concerns, as well as international geopolitics and global environmental and social trends. Finnish and Nepalese water industry specialists have worked together for more than three decades, transferring Finnish values and technical expertise to transform the practices of rural communities in Nepal. Over the years, attention has shifted away from infrastructure alone to socio-cultural and behavioural factors. Sari Laurila and Sanna-Leena Rautanen: Improving sanitation in Nepal, Zambia and Ghana – from building infrastructure to behavioural sciences C urrently, only half of the world’s population have access to safely managed sanitation. COWASH, the nationwide FinnishEthiopian water, sanitation and hygiene development cooperation project, has had to adapt its operation significantly during these volatile times. Anni Juvakoski and Arto Suominen: Water for Ethiopians in the midst of crises E thiopia is currently facing several serious crises
Strategia on ainoastaan viisi sivua pitkä. Yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa. Vuoden 2015 leikkausten takia vastaavaa tulosta ja vaikuttavuutta ei ole mahdollista saavuttaa. Vaikka kehitysyhteistyörahoitus on laskenut merkittävästi, olemme löytäneet uuden tavan toimia yhdessä. Viime vuosina erityisesti rauha ja vesi teeman alla on toiminta ollut erittäin vilkasta. Oli pitkälti Suomen tuen ansiota, että humanitaarinen operaatio oli erittäin onnistunut vesialan osalta. valmiussuunnitelman laatimiseen ja varmuusvarastojen perustamiseen. UNICEF Nepalin vesialan toimintaan, vaikka miljoonat ihmiset taistelivat hengistään romahtaneissa vuoristokylissä. Vesialan kansainvälisen rahoituksen kriisi sai kuitenkin aikaan myös jotain erittäin hyvää. Kehitysyhteistyön pitkien kaarien takia nämä vuosilta 2015-2018 raportoidut tulokset olivat käytännössä edellisen hallituksen päätösten tuloksia. Vuonna 2018 ulkoministeriö raportoi eduskunnalle Kehityspolitiikan tulosraportissa, että Suomen tuella lähes 2,5 miljoonaa ihmistä sai itselleen vesihuollon ja lähes 6 miljoonaa ihmistä sai käyttöönsä käymälän. Nyt vesialan yhteistyö Keniassakin on lopetettu. Suomalaisuus oli siis tuossa operaatiossa usealla tavalla mukana. Kahdeksassa vuodessa monet asiat ovat menneet eteenpäin Suomen kansainvälisessä vesialan toiminnassa. Suomi on profiloitunut rajavesistöyhteistyössä ja vesidiplomatiassa. Finnish Water Way on avannut Suomen vesialan kansainvälistä toimintaa tiukasti rajatun kehityspolitiikan viitekehyksen ulkopuolelle. Leikkaukset romahduttivat Suomen koko vesialan kehitysyhteistyön, kun vuosittaiset maksatukset laskivat kuin veitsellä leikaten 56 miljoonasta eurosta noin 15 miljoonaan euroon. Viisi sivua ja viisi ministeriötä osoittautui kansainvälisissä yhteyksissä erittäin helposti viestittäväksi ja toimivaksi malliksi – osin myös selkeän brändinimensä ”Finnish Water Way” ansiosta. Finnish Water Way –?uusia?tapoja?toimia?yhdessä antti RautaVaaRa Senior policy adviser, ulkoministeriö 51 Vesitalous 6/2021. Kahdeksan vuotta sitten kirjoittamamme pääviesti on edelleen sama: ”vaikka haasteet vesialalla ovat mittavat, on kansainvälinen yhteisö kuitenkin hereillä”. Vesialan kehitysyhteistyö päättyi Palestiinassa, Sudanissa, Etelä-Sudanissa, Somalimaassa, Mekongilla, Niilillä ja lakkasimme myös tukemasta vesialan YK-toimijoita. Näissä maissa Suomen tuki kohdennettiin maaseudun vesihuoltoon ja sanitaatioon, tuottaen hyviä tuloksia. Jukka toimi tuolloin vesialan avunantajien puheenjohtajana ja minä vastasin UNICEF:n maatoimiston vesijohtajana humanitaarisen operaation koordinaatiosta ja toteutuksesta. Kehitysyhteistyö jatkui vain Etiopiassa, Keniassa ja Nepalissa. Myös Suomessa asiat muuttuivat huhti-toukokuussa 2015, kun uusi hallitus leikkasi kehitysyhteistyörahoitusta yli 40 prosentilla. Kestävän kehityksen Agenda 2030 julkistamisen jälkeen yhteisössämme heräsi ajatus vesialan vuodelta 2008 peräisin olleen strategian päivittämisestä. Suomen tuki UNICEF:n kautta vesialalle oli kohdentunut mm. Leikkaus kohdentui mm. K irjoitimme Jukka Ilomäen kanssa Vesitalouden 6/2013 pääkirjoituksessa kehityspolitiikan ja -yhteistyön tuloksista käyttäen Nepalia esimerkkinä. Uuden strategian keskeinen vahvuus on siinä, että se on Suomen vesialan – eli meidän kaikkien – yhteinen dokumentti. Uudenlaiset kumppanuudet kehittävät edelleen Suomen vesialan toimintaa: Nuoret kansainvälistyvät, yritykset tuottavat palveluita kansainvälisille asiakkaille ja tiedeja tutkimustoimijat tuottavat innovaatioita ja osaamista. Vuonna 2022 ulkoministeriö raportoi taas tuloksista ja vaikutuksista eduskunnalle. Yli 4,2 miljoonaa ihmistä jäi Himalajan rinteillä ilman vesihuoltoa ja sanitaatiota, kun aikaa monsuunin alkamiseen oli vain kuukausi. Strategia osaltaan mahdollistaa Suomen vesifoorumin toiminnan jatkumisen ministeriöiden ohjelmamuotoisella tuella. Ministeriöt avaavat toimintaansa vuosittaisissa työsuunnitelmissa ja tavoitteiden eteen toimitaan yhdessä sidosryhmien sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Suomen vesialan kansainvälinen strategia (2018) laadittiin seitsemän ministeriön yhteistyönä ja lopulta sen allekirjoitti viisi ministeriötä (UM, MMM, YM, STM ja TEM). Strategia koskee kaikkea vesialan kansainvälistä toimintaa, jota tehdään yhdessä ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa kolmeen pilariin nojautuen (i) kestävä kehitys ja vesi, (ii) ihminen ja vesi (iii) rauha ja vesi. Pidetään tästä asemasta kiinni ja tuotetaan yhdessä tuloksia, joiden kautta ihmiset voimaantuvat ja yhteiskunnat pysyvät vesiasioiden osalta toimintakykyisinä globaaleista haasteista huolimatta. Huhtikuussa 2015 Nepalissa tapahtui maanjäristys, joka oli yksi maailman suurimpia humanitaarisia kriisejä vuosikymmeneen. Me olemme Suomena tavoiteltu kumppani vesialalla
Uponor Ultra Rib 2 Blue: jopa 70 % pienemmät hiilidioksidipäästöt Ultra Rib 2 Blue on muovinen viemäriputki, jonka hiilijalanjälki on jopa 70 % pienempi. Se valmistetaan uusiutuvasta raaka-aineesta massatasapainomenetelmää käyttäen. Laadultaan ja käyttöominaisuuksiltaan se on saman lainen kuin alkuperäinen Ultra Rib 2. Ultra Rib 2 Blue täyttää korkeat Nordic Poly Mark -laatuvaatimukset, ja sen odotettu käyttöikä on yli 100 vuotta!