Toista tai vaihda ilmoitusta numeroittain. Kysy tarjousta! ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996. Vesitalous liikehakemisto Vesitalous 1/1 LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Valitse osastosi ja nosta yrityksesi tunnettavuutta. Palstan leveys liikehakemistossa 80 mm, kaksi palstaa 170 mm
Vuosikerran hinta on printtilehtenä 65 € ja digilehtenä 50 €. Tämän numeron kokosivat Jari Ilmonen ja Siiri Söyrinki e-mail: jari.ilmonen@metsa.fi e-mail: siiri.soyrinki@metsa.fi Kansikuva: Sisältö 6/2022 Vesitalous 1/1 LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Valitse osastosi ja nosta yrityksesi tunnettavuutta. TOIMITUSKUNTA Harri Koivusalo, tekn.tri., teknisen vesitalouden professori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Riina Liikanen, tekn.tri., vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Jyrki Laitinen, fil.tri., ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus Anna Mikola, tekn.tri., apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pekka Rossi, tekn.tri., apulaisprofessori, Oulun yliopisto, vesija ympäristötekniikka Maija Taka, fil.tri., akateeminen koordinaattori, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annina Takala, dipl.ins., Suomen Vesiyhdistys ry Saijariina Toivikko, dipl.ins., vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Erkki Vuori, lääket.kir.tri., professori, emeritus, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Jari Ilmonen FRESHABIT LIFE IP KOKEMUKSIA JA TULOKSIA 5 Kunnostusten seurannan sudenkuopat – kokemuksia Freshabit LIFE IP -hankkeesta Seppo Hellsten, Laura Härkönen, Jari Ilmonen, Jukka Ruuhijärvi, Saija Koljonen, Kristiina Vuorio, Antti Leinonen, Pekka Sojakka, Eeva Einola ja Teppo Vehanen 9 Veden laatua ja määrää seurataan jatkuvatoimisesti Puruveden Kuonanjoella Liisa Ukonmaanaho, Natalia Korhonen ja Pekka Sojakka 14 Purokunnostusten seurantaa tarve tehostaa Jari Ilmonen, Saija Koljonen, Pauliina Louhi, Pirkko-Liisa Luhta ja Janne Tolonen 19 Kalateiden seuranta niiden toimivuuden arvioimiseksi Teppo Vehanen, Petri Karppinen, Juha-Pekka Vähä ja Leena Rannikko 23 Kalasto virtavesikunnostusten seurannassa Teppo Vehanen, Tapio Sutela ja Mikko Hynninen 27 Lintuvesien kunnostuksen vaikutukset linnustoon ja kosteikkoluonnon tilaan Eeva Einola ja Jukka Ruuhijärvi 31 Mallien yhteiskäytöllä lisäarvoa vesiensuojelun tietotarpeeseen Niina Kotamäki, Aura Salmivaara, Marie Korppoo, Antti Leinonen ja Seppo Hellsten MUUT AIHEET 38 Interferenssin käyttö paineiskun vaimennuksessa Martti Pulli 39 Vesialan opinnäytetyöt 39 Ajankohtaista vesiyhdistykseltä 40 Millaisia vaikutuksia energiamarkkinoiden tilanteella on vesihuoltolaitosten toimintaan. Tuomo Häyrynen 42 Maatalouden kestävä vesienhallinta -seminaari 44 VESITALOUS 2022 –artikkelit 48 Liikehakemisto 50 Abstracts 51 Vieraskynä Risto Saarinen VESITALOUS www.vesitalous.fi VOL. Palstan leveys liikehakemistossa 80 mm, kaksi palstaa 170 mm. Vesitalous 1/2023 ilmestyy 3.2.2023. Kysy tarjousta! ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996. Toista tai vaihda ilmoitusta numeroittain. Ilmoitusvaraukset 26.12.2022 mennessä. LXIII JULKAISIJA Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki Puhelin (09) 694 0622 KUSTANTAJA Ympäristöviestintä YVT Oy Tuomo Häyrynen e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi Yhteistyössä Suomen Vesiyhdistys ry ILMOITUKSET Tuomo Häyrynen Puhelin 050 5857996 e-mail: ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi PÄÄTOIMITTAJA Minna Maasilta Maaja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki e-mail: minna.maasilta@mvtt.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuomo Häyrynen Uuhenkuja 4, 80140 Joensuu Puhelin 050 585 7996 e-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Taina Hihkiö Maaja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) 694 0622 e-mail: vesitalous@mvtt.fi ULKOASU JA TAITTO Taittopalvelu Jarkko Narvanne, PAINOPAIKKA Forssa Print | ISSN 0505-3838 Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. 4 Onko koolla merkitystä vesiensuojeluhankkeissa. Seuraavassa numerossa teemana on Maatalouden kestävä vesienhallinta
Freshabit näytti, että strategisilla luontohankkeilla on tilausta. fi/projekti/freshabit/. S yksyllä 2013 kuulimme huhuja uudesta EU:n komission LIFE-rahoitusinstrumentista, jonka tarkoituksena oli kehittää rahoitusta entistä mittavampaan ja strategisempaan suuntaan. JARI ILMONEN projektipäällikkö, Metsähallitus jari.ilmonen@metsa.fi 4 www.vesitalous.fi PÄÄKIRJOITUS. Miten onnistuimme ja mitä opimme matkan varrella. Hankkeen opeista ja tuloksista voit lukea lisää tästä lehdestä sekä hankkeen verkkosivuilta https://www.metsa. Hankehallinnon byrokraattisuus ja yksityiskohtainen raportointi kerrytti Metsähallituksen koordinaatiotiimissä toisinaan harmaita hiuksia, ja jouduimme vahvistamaan tukijoukkoja matkan varrella. Tavoitteena on kerätä lisää hankkeen tavoitteita tukevaa rahoitusta ja hyödyntää paremmin muita rahoituslähteitä. Kesäkuussa 2014 avautui ensimmäinen LIFE integrated projects (LIFE IP) -hankehaku, jossa Suomi sai rahoituksen kahden vuoden valmistelun tuloksena sisävesiluonnon tilaa parantavalle Freshabit LIFE IP -hankkeelle. Hankkeessa kehitetty paikkatietoon perustuva purojen luonnontilaisuuden arviointimalli viimeisteltiin valtakunnalliseksi kartta-aineistoksi Purohelmi -hankkeessa. Se tuli esille ennen muuta hankkeen näkyvyyden ja hyväksyttävyyden kautta, kun jokainen kumppani levitti sanaa omien verkostojensa välityksellä. Kumppaneita hankkeessa oli yhteensä 31, mikä oli koordinoinnin kannalta haaste, mutta toteutuksen kannalta rikkaus. Ne antavat meille mahdollisuuden taklata yhdessä esteitä, jotta työ luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi olisi myös jatkossa helpompaa. Nyt voimme todeta, että todella hyvin selvisimme. Lisäksi valmistelussa on myös edellisiä merkittävästi suurempi strateginen luontohanke Priodiversity LIFE, joten rohkeus ei ainakaan ole loppunut. Viime vuonna alkoi Suomen toinen LIFE IP-luontohanke Biodiversea LIFE IP (2021–2029), joka keskittyy meriluontoon. Seurannassa on edelleen paljon kehitettävää valtakunnallisesti, eikä hankkeen seurantakaan vastaa kaikilta osin kysymyksiimme. Koko hankkeen elinkaaren aikana keskeistä on ollut kumppaniorganisaatioiden välinen yhteistyö ja koordinaatio. Hankkeen toteutukseen on osallistunut yli 400 henkilöä mikä tarkoittaa yli 10 miljoonan euron edestä palkkatyötä. Kun tieto hankkeen läpimenosta tuli joulun alla 2015, ensimmäisenä tuli mieleen, mitä tuli luvattua ja miten tästä selvitään. Olemme tehneet sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä ja kokemuksiamme on hyödynnetty myös uusissa hankkeissa. Onko koolla merkitystä vesiensuojeluhankkeissa. ennallistettiin 750 hehtaaria soita ja parannettiin metsätalouden vesiensuojelua Naturavesistöjen valuma-alueilla yli 24 000 hehtaarilla, rakennettiin kuusi kalatietä ja kunnostettiin lintuvesiä yli tuhannella hehtaarilla. Sovittelimme monia metsätalouden vesistökuormitusmalleja yhteen työkalusetiksi, joka sopii moneen tilanteeseen ja paransimme sekä koko ympäristöalan että yksittäisten toimijoiden valmiuksia yhteisiin luontoja vesistöhankkeisiin. Toisaalta seurannan osalta emme päässeet maaliin asti. Seitsemän hankevuotta vierähti nopeasti ja Freshabit päättyi syyskuussa 2022. Onnistumisena voi nostaa esiin myös täydentävän rahoituksen, joka on yksi IP-hankkeiden keskeinen ominaisuus. Virheistä otettiin opiksi ja nykyisin myös pienemmissä LIFE-hankkeissa on useimmiten projektipäällikön ja hankesihteerin tukena vähintään yksi projektisuunnittelija, jonka kanssa jakaa vastuuta. Saimme toteutettua hankkeen määrälliset tavoitteet ja myös strategiset tavoitteet etenivät merkittävästi. Aloitimme Mustionjoen ja Ähtävänjoen riutuvien raakkukantojen hätäelvytyksen kasvatustoimilla hankkeen aikana, ja nyt LIFE Revives (2021–2027) jatkaa kasvatustoiminnan vakiinnuttamista raakun suojelussa. Hankkeessa mm. Hakuvaiheessa täydentävien hankkeiden pottimme oli vaatimaton 4,3 miljoonaa euroa, mutta se kasvoi hankkeen aikana huimaan 230 miljoonaan euroon
Kirjaamista suuremmaksi ongelmaksi muodostui kuitenkin kunnostustoimenpideja seuranta-aineistojen tallennukseen soveltuvien tietokantojen puute, kun toimijakunta vaihteli ympäristöhallinnosta järjestöihin, yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin. Mitkä ovat seurannan sudenkuoppia ja pullonkauloja. F reshabit LIFE IP -hankkeen tavoitteista keskeisin oli hankkeen kohteina olevien Natura 2000-alueiden tilan parantaminen. Life-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toimenpiteitä seurataan rahoittajan toimesta esimerkiksi kunnostettavien alueiden pinta-alana, rakenteiden määränä tai vaikkapa rakennettuina kalateinä. Kunnostusten seurantaa kuvataan usein vuorovaikutteisena kaaviona, johon sisältyvät myös vaikutusten arvioinnin perusteella tunnistetut täydentävät kunnostustoimenpiteet erillisine seurantoineen (Kuva 1 ) (Koljonen ym. Laajassa ja monipuolisessa hankkeessa toteumien kirjaaminen osoittautui kuitenkin haastavaksi. Ympäristöhallinto tallentaa osan kunnostustoimenpiteistä Vesistötyöt-tietojärjestelmä Vestyyn, mutta tallennusaste vaihtelee alueittain. Sen avulla voidaan myös kehittää kunnostusmenetelmiä ja havaita täydennyskunnostuksen tarve. Molemmat järjestelmät ovat Vesistökunnostustoimenpiteiden vaikuttavuutta on mahdotonta arvioida ilman kattavaa seurantaa. Mahdolliset lisätoimenpiteet Suunnitelma Seuranta Kunnostus Seuranta ja ylläpito Arviointi Ongelman Määrittely 5 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Tehtyjen kunnostusja seurantatoimenpiteiden kirjaamista varten luotiin taulukkopohja, jonka oli tarkoitus palvella kaikkia hankkeen kohdealueita. Toimenpiteiden vaikutuksia esimerkiksi vesistöjen tilan paranemiseen ei kuitenkaan voida arvioida pelkällä teknisten tavoitteiden saavuttamisella. Silti niitä usein laiminlyödään tai toteutetaan puutteellisesti. Käytännössä näillä muuttujilla voidaan seurata hankkeen teknisten tavoitteiden toteutumista, mikä on rahoituksen ehto. SEPPO HELLSTEN Suomen ympäristökeskus LAURA HÄRKÖNEN Suomen ympäristökeskus JARI ILMONEN Metsähallitus JUKKA RUUHIJÄRVI Luonnonvarakeskus SAIJA KOLJONEN Suomen ympäristökeskus KRISTIINA VUORIO Suomen ympäristökeskus ANTTI LEINONEN Metsäkeskus PEKKA SOJAKKA Etelä-Savon ELY-keskus EEVA EINOLA Vanajavesikeskus TEPPO VEHANEN Luonnonvarakeskus Kunnostusten seurannan sudenkuopat – kokemuksia Freshabit LIFE IP -hankkeesta Kuva 1. Lisäksi valikoiduille kohteille oli määritelty hydrologisia ja ekologisia seurantamuuttujia. 2018). Jokaisella kunnostettavalla kohteella tuli seurata ainakin kunnostusalaa, käytettyjä materiaalimääriä ja mm. Seurantaa ja vaikutusten arviointia edellytetään useimmissa kunnostuksia rahoittavissa ohjelmissa. Vesistökunnostuksen seurannan kultainen kaavio (Koljonen ym. 2018). Haasteena tietokantojen puutteet tulosten tallennusalustana Seuranta-aineistojen ja -tulosten tulisi olla helposti koottavissa monivuotisen hankkeen aikana tapahtuvista henkilöstömuutoksista huolimatta. Freshabit-hankkeessa seurantaa varten perustettu teemaryhmä hahmotteli yksityiskohtaiset seurantamuuttujat jokaiselle kunnostustoimenpidetyypille. Seurantaan panostettiin erityisen paljon ja sen tärkeyttä korostettiin alusta alkaen. Naturaalueilla tehtäviä toimenpiteitä tallennetaan puolestaan Metsähallituksen ylläpitämään suojelualueiden kuviotietojärjestelmään. rakenteiden toimivuutta
Toteutettu seuranta oli paikoin liian suppeaa tai lyhytaikaista johtopäätösten tekemiseen Freshabit-hankkeessa 13 lintuvesikohdetta kunnostettiin ruoppaamalla, poistamalla vesikasvillisuutta, rakentamalla pesimäsaarekkeita ja nostamalla vedenpintaa. Vedenlaadun seuranta oli hankkeen lintuvesikunnostuskohteissa enimmäkseen niukkaa ja harvoin kerättyjen näytteiden perusteella 6 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Edellä mainitut järjestelmät eivät kuitenkaan keskustele keskenään, eikä toteutettuja kunnostustoimenpiteitä voi kootusti tarkastella yhdestä järjestelmästä. 1993), joten vaikuttavuutta olisi arvioitava myös vedenlaadussa tapahtuvien muutosten perusteella. Erityisesti matalilla järvillä vesikasvillisuudella on suuri merkitys vedenlaatuun (Scheffer ym. Purokunnostuskohteilla, joita Oulun yliopisto ei seurannut systemaattisesti ei syntynyt kattavaa seuranta-aineistoa. Sama yhtenäisten tietojärjestelmien puute koskee myös seurantatiedon tallentamista. Vakiintuneiden tutkimusmenetelmien ja olemassa olleiden tietokantojen ja aiempien seuranta-aineistojen ansiosta toimenpiteiden tuloksellisuutta ja mahdollisia syitä onnistumisiin ja epäonnistumisiin oli suhteellisen helppo arvioida. Virtavesikunnostusten seuranta koostui erityisesti pohjaeläinseurannasta ja sähkökalastusaineistosta. Kalateiden toimivuuden seurantaa koordinoi Luke ja tulokset olivat monin tavoin selkeitä. Alasvaellustutkimuksilla pystyttiin kehittämään alasvaellusta tukevia rakenteita, ja löytämään kehitystarpeita kalateiden toimivuuden parantamiseksi. Ympäristöhallinnon avoimeen Hertta-tietokantaan tallennetaan vesienhoidon suunnittelussa toteutettujen seurantojen tulokset, mutta sekin on viranomaisjärjestelmä, johon ulkopuolisilla tahoilla, esim. Vesistökunnostusten seurantakysely kartoittaa kunnostushankkeissa toteutettuja seurantatoimenpiteitä (https://link.webropol. Kalateiden osalta seurannan mittarit – ylösja alasvaeltavien kalojen määrä – olivat suoraviivaisia, vaikka havainnointi ja lajinmääritys voivatkin olla haasteellisia. Mikäli seurantatulokset tallennetaan Hertta-tietokantaan, niiden myöhempi kokoaminen helpottuisi yhteisesti sovitulla määreellä, esimerkiksi hankenimellä. Freshabit-hankkeen kokemusten perusteella jokaisessa laajemmassa hankkeessa tulisi jatkossa varmistaa tulosten kokoaminen vähintäänkin yhteiseen, hankkeen alussa perustettuun tiedostosijaintiin. Freshabit-hankkeessa kunnostettiin lukuisia koskija virtavesikohteita, poistettiin patoja sekä perustettiin kalateitä. yliopistoilla ei ole kirjaamismahdollisuutta. 2021). viranomaisjärjestelmiä, joihin ympäristöhallinnon ulkopuolisilla toimijoilla ei ole kirjaamismahdollisuutta. Yhteisten tallennusalustojen ja -käytäntöjen puute kunnostusja seurantatiedon kokoamiseen on tunnistettu myös Helmi elinympäristöohjelmassa (GummerusRautiainen ym. com/s/kunnostustenseuranta) ja kunnostajan karttapalvelua kehitetään paraikaa sisältämään sama ominaisuus. Seurannoista opittiin yhtä ja toista Freshabit-hanke ylitti monella eri mittarilla arvioituna alkuperäiset tavoitteensa, mutta seurannan osalta voidaan edelleen todeta, että kehitettävää jäi hankkeen jälkeenkin. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan tarjoa kaikille yhteistä alustaa seurantatulosten tallentamiselle. Seurannan keskittäminen mahdollisti tulosten johdonmukaisen tulkinnan ja tulokset olivat hyviä, vaikkakaan eivät kaikilta osin odotusten mukaisia. Vesikasvillisuuden poiston ja ruoppauksen tuloksellisuutta on helppo seurata esimerkiksi avovesialan lisääntymisenä, ja seurantaan hyödynnettiin myös drooneja. Isojoen ja Karvianjoen vesistöissä purokunnostusten seurantaa teki Oulun yliopisto, joka testasi kokonaisena kaadetun puun merkitystä kunnostustoimenpiteenä. ProAgrian ja SYKEn laatima, paikkatietopohjainen vesistökunnostajan karttapalvelu tarjoaa tallennuspohjan myös kansalaisjärjestöille (https://www.ymparisto.fi/vesistokunnostajankarttapalvelu). Seurannan keskittäminen kannattaa Virtavesiä voidaan käyttää esimerkkinä onnistuneesta seurannasta
Lyhytaikaisen seurannan tulokset saattavat olla myös ei-toivottuja, sillä esimerkiksi ennallistamiskohteilla valumavesien ravinnepitoisuudet voivat nousta joksikin aikaa ennallistamisen jälkeen. Puruveden Lautalahteen rakennetun kosteikon alapuolisen puron kokonaisfosforipitoisuuksia. Kunnostusvaste on vaikea todeta Freshabit-hankkeessa toteutettiin monenlaisia valumaalueen kunnostuksia pienimuotoisista ojien tukkimisista laajojen suoalueiden ennallistamiseen. Aktiivinen kunnostustoiminta motivoi kansalaisjärjestöjä ja rajalliset voimavarat käytetään mieluummin kunnostamiseen kuin seurantaan. Kosteikko perustettiin loppuvuodesta 2017. Juutinen ym. on mahdotonta tehdä johtopäätöksiä muutoksista ja erottaa toimenpiteiden vaikutuksia luontaisesta vaihtelusta vedenlaadun osalta. Lintuvesillä seurattiin erityisesti pesimälinnuston lajija parimääriä, jotka ovat lintuvesikunnostuksille erinomaisia ekologisen vaikutuksen mittareita. Vastaavasti vesistöjen elpyminen on pitkäkestoinen prosessi, eikä kunnostuksella saavuteta nopeita tuloksia. Aiempia mittaustuloksia oli ainoastaan keväältä 2005. Pesimälinnusto ja erityisesti levähtävien ja ruokailevien lajien osuudet vaihtelevat vuosittain, mikä myös hankaloittaa vaikutusten arviointia. Miltei poikkeuksetta ravinneja kiintoainepitoisuudet suurenivat kosteikon perustamisen jälkeen ulosvirtaavassa vedessä, mutta tasaantuivat ajan myötä (Kuva 2 ). Kunnostajat haluavat kunnostaa, eikä seurata Kuormituksesta johtuva rehevöitymiskehitys on usein vienyt vuosikymmeniä. Vaikutusten arviointia yksittäisellä kohteella pitäisi tukea seuraamalla linnustossa tapahtuvaa vaihtelua, mutta aiemmin toteutetut laskentatulokset eivät aina ole avoimesti saatavilla. Kuva 2. Eräillä kohteilla seurattiin vedenlaatua myös jatkuvatoimisten mittareiden avulla, mutta koeluontoisen aineiston tulkinta oli mittaustuloksiin liittyvien epävarmuuksien takia vaikeaa. Parimäärien seurantaaika kunnostuksen toteutuksen jälkeen jäi kuitenkin kovin lyhyeksi ja tulokset olivat vaihtelevia. Seurannan puutteista huolimatta esimerkiksi punasotkan todettiin tavoitteiden mukaisesti suosivan sille perustettuja pesimäsaarekkeita. Erityistä huomiota kiinnitettiin luontodirektiivin IV-liitteen tiukasti suojeltujen lajien inventointiin ja seurantaan, koska näiden lajien lisääntymisja levähdysalueiden hävittäminen on kielletty. Ennallistamisen vaikutukset ovat vaikeasti mitattavissa, sillä lyhytaikainen seuranta alapuolisissa vesissä tai ojissa saattaa kertoa enemmän luontaisesta vesitilanteesta kuin kunnostustoimen vaikutuksesta. Usein tiedetään jo etukäteen, ettei vaikutuksia pystytä välttämättä todentamaan hankkeen aikana. 2020). Myös kosteikkokunnostusten vaikuttavuutta on vaikea arvioida lyhytkestoisen, harvakseltaan toteutetun seurannan perusteella. Lisäksi hankkeessa kunnostettiin lukuisia kosteikkoja erityisesti metsävaltaisille valuma-alueille. Useilla kohteilla havaittiin viitasammakon ja lampikorentolajien runsastuneen pian kunnostustoimien jälkeen. Monet kunnostustoimenpiteet edellyttävät toistoja, mikä aiheuttaa paitsi haasteita monien hankkeiden aikamittakaavassa, nostaa myös kunnostuksen kokonaiskustannuksia. 20 40 60 80 100 120 10.5.2016 22.9.2017 4.2.2019 18.6.2020 31.10.2021 15.3.2023 Ko ko na isf os fo rip ito isu us µg /l Päivämäärä Kosteikon perustaminen 7 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Lisäksi yksinkertaisen ohjeistuksen puute seurantojen toteuttamisesta ja tulosten tulkinnasta johtaa helposti toimijoiden turhautumiseen. Aiempien arvioiden perusteella ennallistamisen vaikutukset ovat kuitenkin pitkällä tähtäimellä positiivisia (esim
Valtioneuvoston periaatepäätös. 2021. Rahoitukseen sisällytettävillä ehdoilla voidaan varmistaa, että hankkeissa toteutetaan seurantaa. Koljonen, S., Sammalkorpi, I., Kotamäki, N., Ilmonen, J., Louhi, P. Kirjallisuus Gummerus-Rautiainen, P., Alanen, A., Eisto, K., Ilmonen, J., Keskinen, H.-L., Krüger, H., Matveinen, K., Svensberg, M., Rintala, T., Raatikainen, R., Ryömä, R. Asiantuntija-arvio kunnostushankkeiden vaikutuksista ekosysteemipalveluihin FRESHABIT -hankkeessa. Cost-effective land-use options of drained peatlands – integrated biophysical-economic modeling approach, Ecological Economics 175: 106704. Vaikka hankkeessa tuotettiinkin seurantaohjeistus, jonka tavoitteena on yhtenäistää seurantojen toteuttamista myös hankerajojen ulkopuolella (Koljonen ym. 1993. 8 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Toimenpiteiden merkityksen arviointikehikko (Marttunen ym. Seurannat vaativat tuekseen ohjeistusta ja riittävästi resursseja Freshabit -hankkeen kokemusten perusteella seurannan haasteita olivat ohjeistuksen ja resursoinnin puute sekä seurantojen aikajänne. 2020. Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030. Vesitalous 5/2018. 2020), helposti saatavissa olevaa ohjeistusta on kehitettävä edelleen. H., Meijer, M.-L., Moss, B. Kuva 3. 2018 Seuranta vesien kunnostusten kulmakivenä. 2022). Kyselyssä käytettiin uutta lähestymistapaa, jossa arvioitiin sekä toimenpiteen vaikutuksen voimakkuutta että laajuutta (Kuva 3 ). 2022. Scheffer, M., Hosper, S. Pitkäaikainen vaikuttavuusseuranta tulisi siten jatkossa varmistaa myös muuten, kuin pelkän hanketoiminnan kautta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2020. 8,8:275–278. URL: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-383-899-4. 2020. Vesistökunnostusten seurantojen toteuttaminen. & Jeppesen, E. Perinteistä seurantaa voidaan täydentää ekosysteemipalveluiden arvioimisella Hankkeen sosiaalista vaikuttavuutta seurattiin myös ekosysteemipalvelukyselyn kautta (Marttunen ym. & Siitonen, J. Valtioneuvosto, Helsinki. Marttunen, M., Turunen, V., Todorovic, S., Lehtoranta, V. Trends in Ecology and Evolution. Ekologiset vaikutukset ilmenevät kuitenkin useimmiten niin pitkän ajan kuluessa, ettei mikään hanke riitä niiden toteamiseen. 74 s. 2022). Subjektiiviseen arvioon perustuvan menetelmän avulla voitiin arvioida muuten vaikeasti mitattavia vaikutuksia esimerkiksi virkistyskäyttöarvoon. Alternative equilibria in shallow lakes. Juutinen, A., Tolvanen, A., Saarimaa, M., Ojanen, P., Sarkkola, S., Ahtikoski, A., Haikarainen, S., Karhu, J., Haara, A., Nieminen, M., Penttilä, T., Nousiainen, H., Hotanen, J.-P., Minkkinen, K., Kurttila, M., Heikkinen, K., Sallantaus, T., Aapala, K., Tuominen, S. Koljonen, S., Sammalkorpi, I., Vilmi, A., Hellsten, S. Hellsten, S. Raportti 61s. (toim.). Jatkossa seurantoja voitaisiinkin täydentää ekosysteemipalvelukyselyjen avulla vaikuttavuuden arvioimiseksi
nature-based solutions), jotka määritelmän mukaan ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat luontoon tai inspiroituvat siitä. Metsäkeskus oli jo aikaisemmin, Freshabit hankkeen yhteydessä, rakentanut alueelle useita vesiensuojelurakenteita, kuten kosteikkoja, putkipatoja ja pintavalutuskenttiä, kiintoaineja ravinnekuorman vähentämiseksi, lisäksi metsänhakkuiden yhteydessä yleensä jätetyt suojakaistat/vyöhykkeet pidättävät ravinteita ja kiintoaineita. luontopohjaisina ratkaisuina (engl. Lisäksi on otettu käsin vesinäytteitä lähes kuukausittain mittausaseman vierestä. Vaikutukset ulottuvat myös biologiseen monimuotoisuuteen ja alueen virkistysarvoon. Ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä (Sitra 2022). Ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutuminen maaekosysteemeistä on usein ihmisen aiheuttamaa, johtuen maankäytöstä tai muutoksista siinä kuten metsänhakkuista tai maanviljelystä. Ensimmäisen seurantavuoden tavallista lämpimämpi talvi ja talvisateet heijastuivat etenkin veden virtaamaan, talvea seuranneena kesänä erityisesti klorofyllija sinileväpitoisuudet olivat huomattavasti korkeammat kuin seuraavana vuonna, jolloin talvi oli normaali. Jatkuvapeitteinen metsän kasvatus (eriikäisrakenteinen) puuston hakkuumenetelmänä on myös yleistynyt alueella, ja sen oletetaan vähentävän aineiden huuhtoutumia verrattuna avohakkuuseen (Routa ja Huuskonen 2022). Edellä mainittuja menetelmiä voidaan pitää myös ns. Jatkuvatoimisilla mittauksilla seurataan virtaamaa, klorofylliA:ta, sinilevien määrää, sähkönjohtavuutta, veden lämpötilaa, kokonaisja liuennutta orgaanista hiilipitoisuutta, sameutta, sekä happi-, kiintoaineja kokonaisfosforipitoisuutta. Maankäytön tai äärimmäisistä sääilmiöistä johtuvien muutosten havaitsemiseksi, tarvitaan jatkuvaa, reaaliaikaista vedenlaadun seurantaa. LIISA UKONMAANAHO Luonnonvarakeskus liisa.ukonmaanaho@luke.fi NATALIA KORHONEN Ilmatieteenlaitos natalia.korhonen@fmi.fi PEKKA SOJAKKA Etelä-Savon ely-keskus pekka.sojakka@ely-keskus.fi Freshabit ja Operandum -hankkeiden yhteydessä perustettiin jatkuvatoiminen veden laadun ja virtaaman mittausasema Kuonanjoelle syksyllä 2019. Veden laatua ja määrää seurataan jatkuvatoimisesti Puruveden Kuonanjoella 9 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Tulokset ovat olleet vaihtelevia. Lisäksi ilmaston muutoksen myötä tietyt äärevät sääilmiöt kuten esimerkiksi rankkasateet yleistyvät, lisäten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Freshabit LIFE IP (Metsähallitus, 2022) ja Operandum (Operandum, 2022) (Horisontti 2020 ohjelma) -hankkeiden yhteydessä Luonnonvarakeskus (Luke) ja Etelä-Savon ely-keskus (Esa-Ely) hankkivat yhdessä jatkuvatoimisen vedenlaatu ja virtaamamittausaseman Puruveden Kuonanjokeen syksyllä 2019. R avinteiden ja kiintoaineen huuhtoutuminen maa-alueilta vesistöihin vaikuttaa vesiekosysteemin toimintaan ja johtaa veden tilan huonontumiseen ja muutoksiin eliöstössä. Erityisesti Operandum hankkeessa luontopohjaiset ratkaisut hydro-meteorologisten riskien vähentämiseksi ovat olleet fokuksessa
Virtaaman mittaamiseen käytetään Starflow 6527 QSD ultraääni-doppler-laitetta (Starflow 6527, 2019), joka on sijoitettu myös joenuoman pohjalla vedenlaatuantureiden läheisyyteen. Jatkuvatoimisen seurannan etuna on etenkin se, että se tuottaa reaaliaikaisesti tietoa vesistön tilasta ja muutoksista siinä (Tarvainen yms. Laitteet sijaitsevat noin 20 cm pohjan yläpuolella joen keskiuomasta. Veden laatua kuvaavat anturit on asennettu EXO2-sondialustalle (www.ysi. Vesi virtaa samalla tavoin monelta muultakin rehevöityneeltä osavaluma-alueelta Puruveteen, millä on väistämätön vaikutus Puruveden tilaan. tynyt ja pohjalietettä on kertynyt runsaasti. Mittaukset perustuvat fluoresenssitekniikkaan, pois lukien lämpötila ja johtavuus. Laite vaatii virtausnopeuden vähintään 2 cm/s ja veden syvyyden alle 2 m (Taulukko 1 ). EXO-anturit puhdistetaan mekaanisella laitteeseen integroidulla harjalla ennen automaattista mittausta. Se mittaa veden nopeutta ja syvyyttä ultraäänisyvyysanturilla. Kokonaisja liuennut orgaaninen hiili (TOC, DOC) lasketaan humusfluoresenssista (+sameus, lämpötila, klorofylli) ja kiintoaine käyttämällä sameutta. Vesinäytteitä on otettu määräajoin, talvella harvemmin kuin kasvukaudella, keskimäärin 15 kertaa vuodessa. Mitä ja millä seurataan. Ukonmaanaho), c) EXO2 sondialustalle sijoitetut anturit (Kuva: L. Siksi fosforin laskeminen vaatii lisäparametrejä, kuten klorofylli-A:ta ja sinileviä. Nykyisin Puruveden selkäalueillakin havaitaan sinilevää enenevässä määrin. Vesinäytteet esikäsitellään ja kemialliset analyysit tehdään kestävöimättömistä näytteistä Eurofinsin laboratoriossa, jossa on akkreditoitu laboratorio (Ti31 ENISO/IEC 17025) ja joka käyttää kemiallisiin analyyseihin SFStai ISO-standardeja. Laite mittaa anturin lukemien muutosta myös puhdistuksen aikana ja lopettaa puhdistuksen, kun lukemat ovat vakaita. Säännöllinen kuukausittainen käsin otettava vesinäytteenotto aloitettiin jatkuvatoimisen vedenlaatuja virtaamamittausaseman käyttöönoton yhteydessä vuonna 2019 (Kuva 3 ). com/EXO, Kuva 3c ). Antureiden kalibrointiväli on kuusi kuukautta ja antureiden käyttölämpötila -50 °C… +80 °C Mittaustuloksia on verrattu Esa-ELYn manuaalisen vesinäytteenoton tuloksiin ja käytetty laitteiston kalibrointiin, jotka on otettu samalta paikalta missä jatkuvatoiminen laite sijaitsee. Sojakka, b) Jatkuvatoimisen laitteisto virtalähde ja keruuasema näytteenottopisteen vieressä (Kuva: L. Näiden tietojen perusteella joen virtaama lasketaan autoKuva 3. Ukonmaanaho) a) b) c) 11 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Kuonanjoen jatkuvatoimisella vedenmittausasemalla seurataan virtaamaa, klorofylli-A:ta, sinileviä, sähkönjohtavuutta, veden lämpötilaa, kokonaisja liuennutta orgaanista hiilipitoisuutta, sameutta, happi-, kiintoaineja kokonaisfosforipitoisuutta (Taulukko 1 ). Kokonaisfosfori määritetään yleensä pelkillä sameusarvoilla, mutta rehevöityneissä vesissä sameus ei yksin selitä fosforin muutoksia, koska suuri osa fosforista on sitoutunut leväbiomassaan, erityisesti sinileviin. Parametrit mitataan 30 minuutin välein. Perinteiset seurantamenetelmät perustuvat aikaa vieviin näytteenottoja analysointiprosesseihin, yleensä pintavesinäytteisiin, jotka kerätään in situ ja analysoidaan laboratoriossa noin kerran kuukaudessa tai harvemmin. Laitteen asennuksen yhteydessä suoritettiin kanavaprofiilin mittaus ja muutamia virtaamakalibrointimittauksia. a) Kuonanjoki, jonne on sijoitettu jatkuvatoiminen veden laadun ja määrän seuranta-asema (punainen piste) (Kuva: P. Kuonanjoen valuma-alueen vedenlaatua on seurattu vuodesta 1966 lähtien ottamalla ajoittain käsin vesinäytteitä alueen järvistä ja Kuonanjoesta (https://www.syke.fi/en-US/Open_ information/Open_web_services/Environmental_data_ API). 2015). Kesäisin antureita on puhdistettu myös manuaalisesti joka toinen viikko
Luode Consulting Oy on huolehtinut raakatiedon tallentamisesta ja välittämisestä internettiin sekä on huolehtinut datan laadun tarkistamisen. Talven 2019–2020 leutouden vuoksi lunta ei juuri ollut. Nieminen ym. Myös kesä ja syksy 2020 olivat tavallista lämpimämpiä ja sateisempia. 2018), vaikutusta ei voinut havaita jatkuvatoimisen mittauslaitteiston mittauksissa. Korkea lämpötila ja runsas sademäärä heijastuivat Kuonanjoen virtaamaan, joka oli talvella 2020 paljon suurempi kuin talvella 2021 ja siitä puuttui korkea keväthuippu, joka näkyy yleensä huhtikuussa, jolloin lumet ja jääpeite sulavat. 0,1 µg/. Mitta-antureiden ominaisuudet (Lähde: M. Kiirikki /Luode consulting Oy). Lisäksi Yläkuonaan, noin 900 metriä pohjoiseen veden virtaama ja laatu mittausasemasta on asennettu automaattinen sääasema lämpötila-, sadeja kosteusantureineen ilmatieteenlaitoksen toimesta (katso lisää automaattiasemia ja niiden mittauksia osoitteessa: https://virpo.fmi.fi/operandum/. Tulokset osoittavat myös hyvin selvästi, kuinka lämpimämpi vuosi vaikuttaa erityisesti klorofylliin, sinileviin, sameuteen, kiintoaineja kokonaisfosforipitoisuuksiin, sillä niiden pitoisuudet olivat loppukesällä 2020 erittäin korkeita Kuonanjoessa. Vuonna 2021 pitoisuudet olivat alhaisempia kuin kesällä 2020. Mitatuilla parametreillä oli selkeä vuodenaikaisrytmi pitoisuuksien ollessa yleensä korkeampia kesällä kuin talvella. 0,1 mg/. Jatkuvan veden laatuja virtaamamittausten alustavat tulokset Vedenlaadunja virtaamanmittaukset Kuonanjoen jatkuva toimisella asemalla on esitetty kuvassa 4 kahden vuoden ajalta (24.10.2019–4.11.2021) ilman lämpötilan ja sademäärän lisäksi (Ilmatieteen laitoksen toimittama). Taulukko 1. 0,01 0,1 0,2 tai tarkempi Paineanturi 0–500 cm 0,1 0,50 % 0,50 % Virtausnopeus 0,02–1,6 m/s 0,001 1 % 5 % 12 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Talvi 2019–2020 oli poikkeuksellisen leuto, ollen tilastojen lämpimin talvi vuodesta 1961 alkaen. Näiltä osin ilmastonmuutoksen odotetaan jo yksinäänkin vaikuttavan kielteisesti veden laatuun. . Talven 2019–2020 keskilämpötila oli noin 5,5 astetta vuosien 1991–2020 keskiarvoa lämpimämpi ja kokonaissademäärä oli noin 110 % vuosien 1991-2020 keskiarvosta. Jatkuvatoimisesta laitteistosta saadut tulokset osoittivat, että ne olivat odotetun mukaiset. Starflow ultaraääni-dopplerissa ei ole liikkuvia tai kuluvia osia, eikä se vaadi säännöllistä puhdistusta, huoltoa tai kalibrointia. R² > 90 % TOC, DOC mitattuna fluorometrillä * 0–100 mg/. Myös virtaamahuippu osui huhtikuulle eli normaaliin lumensulamisja jäiden lähtöajankohtaan. . R² > 80 % Sähkönjohtavuus 0–100.000 µS/cm 0,1 µS/cm ±1 % or 2 µS/cm R² >99 % Lämpötila ?5 … 50 °C 0,01 0,2 0,2 tai tarkempi Happi 0–50 mg/. Saattaakin kestää useampi vuosi, ennen kuin näinkin suurelle valuma-alueelle kohdistuneiden luontopohjaisten ratkaisujen (tai vesiensuojelurakenteiden) vaikutukset näkyvät jatkuvatoimisessa mittauksissa. Tarkastetut vuodet olivat kuitenkin hyvin erilaisia. Ilmastonmuutoksen myötä etenkin talvisateiden on ennustettu lisääntyvän ja sään lämpenevän, ja samalla lisääntyvät myös olosuhteet, jotka ovat suotuisia ravinteiden huuhtoutumisen ja eroosion kannalta. maattisesti. Anturi Mittausalue Erotuskyky Mittaustarkkuus, laitevalmistajan ilmoittama Mittaustarkkuus, Luode consulting kokemuksiin perustuva Sameus 0–4000 FNU/NTU 0,01 FNU/NTU 2 % tai 0,3 FNU/TNU R² tavallisesti > 98 % Klorofylli A ja sinilevä 0–400 µg/. Käytettyjen luontopohjaisten ratkaisujen, eli tässä yhteydessä vesiensuojelurakenteiden, joiden tiedetään olevan tehokkaita sitomaan kiintoaineita tai ravinteita tai molempia (esim
ja Leinonen A. Metsähallitus 2022. 2018. & Huuskonen, S. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 40/2022. Tutkimusraportti. ISBN: 978-952-275-280-2. 97.+-liitteet. 2021. 2015. Luonnonvarakeskus. (toim.). EteläSavon Ely-keskus. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/ luontopohjaiset-ratkaisut/, viitattu 26.9.2022. Vuosien välinen vaihtelu mitatuissa pitoisuuksissa ja valunnassa voi olla suurta, ja siksi esimerkiksi luontopohjaisten ratkaisujen vaikutuksia ei lyhyen datan perusteella voi havaita. https://www.operandum-project.eu/, viitattu 26.9.2022. ja Heikkala, E. Lopuksi Merkittävin hyöty laitteiston käytössä on havainnoida vedenlaadullisia muutoksia eri kuormitustilanteissa vuodenaikojen ja ääri-ilmiöiden suhteen. Nieminen, M., Piirainen, S., Sikström, U., Löfgren, S., Marttila, H., Sarkkola, S., Laurén, A., Finér, L. Ylä-Kuonan sääasema: a) Kuonanjoen lämpötila ja sademäärä, Kuonanjoen jatkuvatoiminen veden laadun ja virtaaman mittausasema: b) veden lämpötila ja virtaama, c) sameus ja kiintoaine, d) Kokonaisklorofylli-A, sinilevä ja kokonaisfosfori, e) liuennut orgaaninen hiili ja kokonaisorgaaninen hiili. Lisäksi yhdistämällä vuorokautiset keskivirtaamatiedot laskennallisiin ravinnepitoisuuksiin voidaan laskea tarkennettu ainevirtaama ravinnekuormituksen laskemiseksi. Routa, J. https:// doi.org/10.1007/s13280-018-1047-6. Ambio 2018, 47:535–545. 132 s. Sedimentin laatu ja määrä, pohjaeläimistö, vedenlaatu sekä kuormitusja fosforimallitarkastelu kunnostussuunnittelun perustaksi. Helsinki. Operandum 2022. Ditch network maintenance in peat-dominated boreal forests: review and analysis of water quality management options. http://www. Puruveteen laskevan Kuonanjärven nykyinen tila. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus: Synteesiraportti. Sitra 2022. Kirjallisuus Hakala, A., Hagman A-M., Kangas, H. Uudet menetelmät vesistöjen seurannassa – mahdollisuudet ja haasteet. 2022. Myös säätekijöiden vaihtelu vaikeuttaa tulkintaa. Tarvainen, M., Kotilainen, H., Suomela, J. Ramboll, Etelä-Savon Elykeskus.75 s.-liitteet. doria.fi/handle/10024/120174 Tattari, S. https://www.metsa.fi/ projekti/freshabit/freshabit-hankkeen-tuottamia-aineistoja/ viitattu 26.9.2022. Starflow 2019. Tossavainen 2019. Kuva 4. https://www.unidata.com.au/products/watermonitoring-modules/starflow-qsd-sdi-12-instrument/#Overview. Karelia ammattikorkeakoulu. Raportti, 45 s. Sen sijaan on liian aikaista verrata seurantatuloksia perustilanteeseen. 2017. https://www.metsa.fi/projekti/freshabit/, viitattu 26.9.2022. Malliperheen soveltaminen Puruveden vesistöalueelle. Vesien hoidon yleissuunnitelma Puruveden kalatalousalueelle. Ilman lämpötila (°C) ja sademäärä (mm/tunti) Ilman lämpötila: 24.10.2019-31.1.2020 ja 18.-23.6.2020 Laukansaari, 1.2.-18.6.2020 ja 23.6.2020-4.11.2021 Yläkuona Sademäärä: 24.10.2019-31.1.2020 Laukansaari, 1.2.2020-4.11.2021 Yläkuona Ilm an läm pö tila (°C ) Sa de mä är ä (m m / tun ti) 24/1 0/20 19 01/0 1/20 20 01/0 4/20 20 01/0 7/20 20 01/1 0/20 20 01/0 1/20 21 01/0 4/20 21 01/0 8/20 21 04/1 1/20 21 40 60 30 20 -20 -40 a) b) c) d) e) 13 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia
Ekologisten vaikutusten lisäksi voidaan seurata myös toimenpiteiden teknistä onnistumista ja uoman rakenteellisia muutoksia. Se myös edellyttää aina ELY-keskuksen lupaa ja tekijöiltä asianmukaista koulutusta. Lisääntymisen käynnistymistä voidaan havainnoida esimerkiksi laskemalla kutupesiä (Syrjänen ym. 2020). P uroille on käyttökelpoisia seurantamenetelmiä kunnostuksen tavoitteista riippuen (Koljonen ym. Putkilokasvillisuus on puroissa useimmiten niukkaa, mutta piileväja sammalyhteisöt runsaita ja monipuolisia. Hankkeiden resurssit eivät kuitenkaan yleensä riitä pitkäaikaiseen seurantaan. Seurannaksi molemmissa tapauksissa soveltuu esimerkiksi rummun ja uoman ominaisuuksia mittaava seuranta. Virtavesissä poikastuotannon arviointi onnistuu parhaiten sähkökoekalastamalla alueita syksyisin, jolloin samalla saadaan laajemminkin tietoa alueen koskissa esiintyvästä kalastosta. Tällöin on mielekästä seurata taimenpopulaation kehittymistä tai muuta kalastoa, kuten kunnostetun alueen kutevien kalojen määrää ja poikastuotannon kehittymistä (Koljonen ym. Kunnostusten ekologisten vaikutusten todentamiseksi tarvitaan usein pitkäaikaista seurantaa. Luotettavien tuloksien saamiseksi sähkökalastusta tulisi tehdä kunnostuskohteissa useamman vuoden ajan. Suositeltavaa olisi toteuttaa seurantaa standardisoidulla menetelmillä, kuten sähkökoekalastuksella tai pohjaeläinnäytteenotolla. Ekologinen seuranta Jokien ekologisen tilan seurannan ohjeistus käsittää biologisten muuttujien osalta piilevät, pohjaeläimet ja vesikasvit (Järvinen ym. 2013). Lisäksi voidaan arvioida toimenpiteiden vaikutuksia kalastoon sähkökoekalastuksen avulla. Nämä vaellusesteet pyritään poistamaan korjaamalla tierumpujen rakenne tai poistamalla se kokonaan (Eloranta & Eloranta 2016, Karppinen 2020). Tierumpujen kunnostaminen hyödyttää kalojen lisäksi myös muita vesieliöitä, kuten vesihyönteisiä, saukkoja ja suurempiakin nisäkkäitä, jos alitus korjataan riittävän väljäksi. Yhteisötason seuranJARI ILMONEN Metsähallitus jari.ilmonen@metsa.fi SAIJA KOLJONEN Suomen ympäristökeskus PAULIINA LOUHI Luonnonvarakeskus PIRKKO-LIISA LUHTA Metsähallitus JANNE TOLONEN Valonia Purojen kunnostaminen on yleistynyt mm. 2020), mutta yleisesti ottaen seurannan ohjeistuksessa ja toteutuksessa on edelleen parannettavaa niin purojen kuin muidenkin luontotyyppien kohdalla (GummerusRautiainen ym. Purokunnostuksen vaikutukset saadaan parhaiten todettua, jos kohteilla tehdään hyvin suunniteltua seurantaa ennen toimenpiteitä ja sopivan ajan kuluttua toimenpiteiden päättymisestä. Tärkeä ja yleistyvä kunnostustoimenpide virtavesissä on erilaisten vaellusesteiden poistaminen. Vaikka menetelmät on kehitetty suuremmille joille, niitä voidaan soveltaa myös puroilla. Puroissa yleisin vaelluseste on väärin asennettu tai huonokuntoinen tierumpu (Eloranta & Eloranta, 2016). Lisäksi voidaan parantaa elinympäristön määrää ja laatua tierummun molemmin puolin. Seurannalla voidaan myös parantaa kunnostusmenetelmiä ja lisätä toiminnan hyväksyttävyyttä kansalaisten, päättäjien ja rahoittajien suuntaan. Seurannan tehostaminen vaatii seurannan sisällyttämistä kaikkiin kunnostushankkeisiin, yhteistyön laajentamista ja uusien menetelmien omaksumista, sekä selkeää tavoitteiden määrittelyä. Purokunnostuksien tavoite on usein parantaa taimenen elinympäristöä. 2022). 2021). Haasteena on, että monen kunnostusmenetelmän seurantaan ei ole standardisoitua menetelmää. Purokunnostusten seurantaa tarve tehostaa 14 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Helmi -elinympäristöohjelman myötä
Keskellä vertailuna puhdas naula. Yksinkertaistettu sovellus pohjan hapetus-pelkistyspotentiaalin mittaamisesta on ns. Elinympäristön muutosten seuranta Elinympäristön kunnostaminen tarkoittaa puroissa esimerkiksi peratun uoman vesittyneen pinta-alan lisäämistä kiveämällä, vanhojen mutkien uudelleen vesittämistä tai kivija puumateriaalin lisäämistä uoman monipuolistamiseksi (Koljonen ym. Se on suhteellisen nopea toteuttaa ja kuvaa puron yleistä tilaa hyvin. Pohjois-Pohjanmaalla on kehitetty puroinventointimenetelmä, jossa puro jaetaan jaksoihin uoman ja lähiympäristön ominaisuuksien perusteella (Hyvönen ym. nalla voidaan saada hyvä ja vertailukelpoinen kuva puron ekologisesta tilasta ja sen muutoksista tutkittavien eliöryhmien osalta, mutta menetelmät ovat työläitä ja seurantaa tulisi jatkaa vuosien ajan. Menetelmässä mitataan tai arvioidaan sekä uoman että sen lähiympäristön ominaisuuksia (uoman mitat ja monipuolisuus, kasvillisuuden peittävyys, lähiympäristön kasvupaikat ja kuormitustekijät) ja luonnontilaisuutta. Purojaksojen pituus voi vaihdella ominaisuuksien perusteella muutamista kymmenistä metreistä jopa yli kilometriin. 2005). Elinympäristön määrän lisääminen on yksinkertaisimmillaan esimerkiksi kutusoraikoiden kunnostamista tai poikastuotantoalueiden lisäämistä virtavesikutuisille kaloille, tai purouoman vesittyneen alan lisäämistä. Puroinventointimenetelmää voidaan käyttää myös seurantaan. Menetelmää vakioidaan parhaillaan LIFE Revives -hankkeessa. Esimerkiksi Iijoen latvapuron uoman Naulatesti Naulatesti on yksinkertainen puronpohjan hapetuspelkistyskyvyn mittausmenetelmä, missä 20 cm:n (8 tuumaa) pituisia ruostuvia rautanauloja upotetaan puron pohjaan viikoiksi, jonka jälkeen ne nostetaan ylös ja valokuvataan mittalevyllä. Kunnostus voi myös kohdistua kuormitukseen, kuten liettymisen tai hiekoittumisen vaikutusten vähentämiseen, tai rantavyöhykkeen tilan parantamiseen. 2020). Uoman palautuksessa peratusta alkuperäiseen uomaan voidaan mitata uoman pituutta tai vesipinta-alaa. Ruostumisen määrä ja alue naulassa kertoo suoraan, millä syvyydellä pohjassa on happea vai onko naula pysynyt ruostumattomana, jolloin pohja on hapeton. Elinympäristön monipuolisuutta ja toimintaa parantamalla voidaan olettaa parannettavan myös eliöyhteisöjen tilaa, vaikka niitä ei suoraan seurattaisikaan. Raakun elinkierron elvyttämisen kannalta kriittistä on mm. Laadun suhteen voidaan arvioida esimerkiksi pohjan raekokojen vaihtelua monimuotoisuuden ilmentäjänä, purossa olevan puun määrää tai esimerkiksi vesisammalten kokonaispeittävyyttä, joilla kaikilla on merkitystä puron eliöstön elinympäristön kannalta. Tällöin seurantaa voidaan tehdä melko yksinkertaisin leveysja pinta-alamittauksin, kuitenkin erilaiset virtaamatilanteet on huomioitava. veden ja pohjan laatu sekä väli-isäntänä toimivan taimenen tai lohen menestyminen vesistössä (Oulasvirta 2019). Erikoistapauksena ekologisesta seurannasta voidaan pitää jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Vasemmalla puron kunnostetun alueen naulat (3 kpl) ja oikealla kunnostamattoman alueen naulat (3 kpl) kolmen viikon pohjassa pitämisen jälkeen. Inventointimenetelmää käytti pitkään lähinnä Metsähallitus Iijoen valuma-alueella, mutta viime vuosina sitä on levitetty myös muualle ja inventoitujen purojen määrä on kasvussa. Kutusoraikkojen tukkeutuminen on valuma-aluekuormittuneilla virtavesillä tavanomainen ongelma. naulatesti (ks. Raakun ja sen elinympäristön tilan arviointiin ja seurantaan käytetään Suomessa ja Ruotsissa populaation tilatutkimusmenetelmää, joka on soveltuvin osin kansainvälisen CEN (2017) standardin mukainen. 15 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. tietolaatikko alla). Valuma-alueilta huuhtoutuva kiintoainekuormitus heikentää esimerkiksi taimenen lisääntymisalueita yleisesti. Naulatesti voisi kertoa myös kutusoraikkojen sisällä virtaavan veden hapen olemassaolosta tai sen puuttumisesta. Tällaisiin tapauksiin on niukasti valmiita seurantamenetelmiä. Menetelmä voisi soveltua virtavesien kunnostuksen seurantaan laajemminkin ennen ja jälkeen kunnostuksen
Yksinkertainen menetelmä tähän on keinotekoisten lehtien uittomenetelmä, missä arvioidaan uoman pidättämän lehtikarikkeen määrää (Koljonen ym. Elinympäristön määrän muutoksia voidaan seurata myös prosessien avulla. 2021). Kuitenkin purojakson pituuden kasvaessa arvioiden tarkkuus väistämättä heikkenee, kun kukin muuttuja arvioidaan koko jaksolle. Rännimäisestä uomasta karike ui pääsääntöisesti läpi, mutkittelun, kivien ja etenkin puun määrän lisääntyessä uomaan pidättyvän karikkeen määrä kasvaa. monipuolisuutta kuvaavien muuttujien todettiin kohentuneen selvästi ja luonnontilaisuuden hiukan 15 vuotta kunnostuksen jälkeen (Taulukko 1 ). Vielä yksinkertaisemmin saman voi havainnollistaa kuvaamalla purojaksoa syksyllä lehtienlähdön jälkeen ennen ja jälkeen kunnostuksen. Puroon pidättyvä lehtikarike on puroeliöstön kannalta elintärkeä ravinnon lähde ja kuvaa myös uoman monimuotoisuutta hyvin (ks. Myös kunnostushankkeiden sosiaaliset ja sosioekonomiset vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet vähälle tarkastelulle. Kunnostusten seurannassa on kiistatta kehitettävää ja kunnostusten yleistyminen lisää painetta toteuttaa vaikutusten seurantaa. Pohjanlaadun sekä puun ja kasvillisuuden määrää voidaankin seurata tarkemmin kiinteiden poikittaislinjojen tai tutkimusalojen avulla, mutta tämä lisää työmäärää. Iijoen latvoilla sijaitsevan Nällinsuonpuron uoman tilaa kuvaavien muuttujien jakauma eri runsausasteikoilla (Kutupaikat – Puuaines: puuttuu 5 erittäin paljon; Luonnontilaisuus: suojeluarvo vähäinen 5 täysin luonnontilainen) ennen ja 15 vuotta jälkeen kunnostuksen. Kuinka purokunnostusten seurantaa tulisi kehittää. Saman puropituuden inventoinnissa ensimmäisessä inventoinnissa puro jaettiin seitsemään, toisessa 15 jaksoon. Helmi -kunnostuskohteilta edellytetään kustannustehokasta ja helposti toteutettavaa seurantaa ja ohjelmassa on luvattu jokaiselle elinympäristötyypille seurantaohjeistus. Taulukko 1. Ennen kunnostusta 15 vuotta jälkeen 5 4 3 2 1 Keskiarvo 5 4 3 2 1 Keskiarvo Kutupaikat 1 3 3 0,9 3 4 8 1,7 Montut 4 3 1,6 5 8 2 2,2 Suojapaikat 3 4 2,4 5 6 3 1 3,0 Mutkittelevuus 7 1 1 11 3 1,9 Leveysvaihtelut 2 5 1,3 2 9 4 2,9 Puuaines 2 5 0,3 5 3 3 4 2,6 Luonnontilaisuus 1 3 3 2,7 4 5 6 2,9 Kunnostetun Alahaapuanojan puusuisteet ja pintakivet pidättävät hyvin lehtikariketta, joka toimii hajotessaan puron tärkeimpänä ravintolähteenä. 2020). 16 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Pelkästään Helmielinympäristöohjelmassa on tavoitteena kunnostaa 600 km puroja vuoteen 2030 mennessä (GummerusRautiainen ym. kuva oikealla)
Tekninen seuranta voi olla yleiskatsaus rakenteiden ja materiaalien pysyvyydestä tai siinä voidaan soveltaa yllä kuvattuja elinympäristön tilaa mittaavia menetelmiä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun toimenpiteiden vaikutuksista saadaan tutkittua tietoa purojen monimuotoisuuteen. tietolaa tikko alla). Kunnostuksen tavoitteita ja olosuhteita on monenlaisia ja seuranta pitää sovittaa niiden mukaan. Myös kalatalousalueet voisivat lisätä käyttöja hoitosuunnitelmiinsa tärkeimpien alueidensa seurannan, mutta haasteeksi sielläkin on osoittautunut resurssien vähyys toteuttaa seurantoja. 2021). Laaja ekologinen seuranta kaikilla kunnostuskohteilla ei varmasti tule kyseeseen. Puron ylläpitämien ja puron terveyttä kuvaavien keskeisten ekosysteemitoimintojen osalta selvitetään purolevien perustuotantoa, purouoman eloperäisen aineksen pidätyskykyä, eloperäisen aineksen mikrobija selkärangatonperustaista hajotustoimintaa sekä puron metaboliaa. Kunnostuskohteiden tekninen seuranta ja jälkitarkastus olisi syytä toteuttaa kohteilla teknisen onnistumisen takaamiseksi. Minkälaisella tasolla kunnostuksia sitten pitäisi seurata. Pyrstö-tutkimushankkeen toteuttaa Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Seurantaa voisi sisällyttää myös kuntien toteuttamaan ympäristön tilan seurantaan. Järjestelmällistä, pitkäkestoista seurantaa voidaan kuitenkin toteuttaa lähinnä valtion rahoittamana viranomaistyönä. vesipinta-alan arviointiin. Tietojen tallentaminen yhteisiin olemassa oleviin rekistereihin on myös tärkeää (koekalastusrekisteri, Hertta -vedenlaatu ja pohjaeläimet, lajitieto laji.fi), jotta tieto olisi avointa ja eri tahojen hyödynnettävissä. Kalastoon liittyvät seurantamenetelmät sopivat kunnostuksiin, missä tavoitteena on ollut kalaston elinympäristön parantaminen, mutta ne antavat vain hyvin kapean kuvan esimerkiksi kunnostuksien vaikutuksista vesieliöstön monimuotoisuuteen. Puroille olisi tarpeen perustaa soiden tapaan pysyvä seurantaverkosto pitkän aikavälin muutosten seuraamiseksi (Gummerus-Rautiainen ym. sijainti, materiaalimäärät), jotta seurantaa olisi mahdollista toteuttaa tulevaisuudessa, esimerkiksi erillisellä tutkimushankkeella. Metsähallituksen puroinventointi soveltuu uoman seurantaan, mutta tarvitsee rinnalleen myös muita menetelmiä. Rahoitusta tutkimukseen on saatu ympäristösekä maaja metsätalousministeriöltä. https://www.luke.fi/fi/projektit/pyrsto 17 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Avoimilla paikoilla myös ilmakuvaus droonin avulla voi olla tehokas menetelmä esim. 2019). Verkostoa perustettaessa tulee kuitenkin huomioida purojen luontainen maantieteellinen vaihtelu, erilaiset kuormittavat tekijät eri alueilla sekä kunnostusPYRSTÖ – vesiekosysteemien ekologinen seuranta Pyrstö-tutkimushanke Pyrstö-tutkimushankkeessa seurataan suoluonnon ennallistamisen ja purokunnostuksen välittömiä erillisja yhdysvaikutuksia puroekosysteemien monimuotoisuuteen ja toimintaan. Minimivaatimuksena kaikilta kunnostushankkeilta voidaan vaatia toteutetun kunnostuksen mahdollisimman tarkkaa dokumentointia tilasta ennen kunnostuksia ja toteutetuista kunnostustoimista (mm. Seuranta toteutetaan vuosina 2022–23, jolloin kunnostuksista on kulunut vasta 1-3 vuotta, joten vastauksia saadaan vain toimenpiteiden lyhytaikaisista vaikutuksista. Kunnostustoimenpiteet toteuttaa Metsähallituksen Eräpalvelut ja näiden perusteella seurantaan valitut 25 purokohdetta sijaitsevat Rovaniemen, Taivalkosken ja Suomussalmen läheisyydessä. Myös erilaiset uoman mittaukset ja mallinnukset kuten uoman morfologian muutokset ennen-jälkeen kunnostuksen ovat potentiaalisia menetelmiä kunnostusten vaikutusten arvioinnissa (Huusko ym. Tutkimuksessa seurataan muun muassa taimenen ja muun kalaston sekä pohjaeläinja vesisammalyhteisöjen esiintymistä. Koska kunnostuksen vaikutukset näkyvät hitaammin kuin kunnostushankkeiden kesto, kunnostusten vaikuttavuuden osoittamiseen tarvitaankin hankkeista riippumattomia resursseja tai sitten resurssit tulee sisällyttää hankkeille myönnettäviin rahoituspäätöksiin. Verkoston perustamisessa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia seurantoja, kuten Maaja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten vaikutuksia mittaavaa MaaMet -seurantaa. Lisäksi tapauskohtaisia seurantatutkimuksia voidaan toteuttaa yhteistyönä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tai muiden oppilaitosten kanssa (ks. Kunnostustoimien lisäksi myös seurannalle kannattaa asettaa selkeät tavoitteet: mitä toteutetulla seurannalla halutaan osoittaa kunnostustoimien vaikutukseksi
2019. Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030. Suomen ympäristökeskus. 2019: Jokihelmisimpukan nykytila ja lajin suojelemiseksi tarvittavat toimet Suomessa. Elinympäristömallinnus kalataloudellisten kunnostusten arvioinnin työkaluna – esimerkkinä Simojoki. Esteet pois II. PohjoisPohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. 2021, julkaisematon). äärevöityvän hydrologian välityksellä. 2020. Riista ja kalatalous. Metsähallitus. & Kangas, M. 2016. (toim.). 45 s. Koljonen, S., Sammalkorpi, I., Vilmi, A. Valtioneuvoston periaatepäätös. Hyvönen, S., Suanto, M., Luhta, P.-L., Yrjänä, T. Kunnostustoiminta on laajenemassa ja kustannustehokkuuden sekä tuloksellisuuden varmistamiseksi tarvitaan seurantaa, jolla vaikuttavuutta ja kunnostustoimien tehokkuutta voidaan arvioida. Valtioneuvosto, Helsinki. 28 s. & Moilanen, E. URL: https://www.eraluvat.fi/media/ dokumentit/esteet-pois/esteellisen-vesistorummun-kunnostamisopas_esteetpoisii.pdf. 2013. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998-2003. prEN 16859. URL: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-899-4. Järvinen, M., Aroviita, J., Hellsten, S., Karjalainen, S.M., Kuoppala, M., Mykrä, H., & Mitikka, S. 2005. URL: https://www.ymparisto.fi/download/ Jokienjarvienbiologisenseurannanohje_tarkistettu_1852022pdf/%7BB948034F-7F9D-4EAB-A153-92FA2DDEDBBE%7D/29725. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. & Siitonen, J. Kirjallisuus CEN 2017. 47 s. 25 s. Taimenen kutupesälaskenta – menetelmät ja esimerkkituloksia. Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. tyyppien kirjo. KeskiSuomen ELY-keskus. Publication No: 6/2019: 46–84. 18 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Purojen tilan muutoksia arvioivalle seurantaverkostolle olisi tarvetta monestakin syystä. Coastal watercourses – Methodological Development and Restoration (Kustmynnande vattendrag – Methodutveckling och Restaurering; Perämereen laskevia vesistöjä – Menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen). Alleco Oy raportti n:o 1/2019. Teoksessa: Broman, A., Nordblad, F., Johansson, M., Becher, M., Sohlenius, G., Öhrling,C., Boman, A., Josefsson, S., Mattbäck, S., Lindström, C., Olide, C., Liwata-Kenttälä, P., Huusko, A., Jokikokko, E., van der Meer, O., Lahti, M. & Eloranta A. Helmi -elinympäristöohjelman seurantaa selvittäneen alatyöryhmän pienvesiä koskevassa osiossa arvioitiin, että yhteensä 30 seurattavaa purokohdetta sisältävän verkoston vuosittainen kustannus olisi vähintään 80 000 €/vuosi (Lehtomäki ym. Oulasvirta, P. Länsstyrelsen i Norrbottens län, Luleå. 2022. Laajempi seurantaverkosto vähentäisi myös yksittäisten kunnostushankkeiden seurantatarvetta sekä niihin tarvittavaa rahoitusta. & Valkeajärvi, P. 2020. 2019. 74 s. 94 s. & Hellstén, S. Gummerus-Rautiainen, P., Alanen, A., Eisto, K., Ilmonen, J., Keskinen, H.-L., Krüger, H., Matveinen, K., Svensberg, M., Rintala, T., Raatikainen, R., Ryömä, R. 2021. Syrjänen, J., Sivonen, K., Sivonen, O. Water quality – Guidance standard on monitoring freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera) populations and their environment. Esteellisen vesistörummun kunnostamisopas. Eloranta, A. Huusko, A., Jokikokko, E., van der Meer, O., Lahti, M. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2020. Tällaisen verkoston luominen ei onnistu yksittäisiltä toimijoilta, vaan se edellyttää valtakunnallista suunnittelua ja valtion rahoitusta. Versio: 18.5.2022. & Kangas, M. Alleco Oy 21.1.2019. European committee for standardization. Valuma-alueen kuormitus kertyy suurempiin vesistöihin purojen kautta, ja maankäytön muutosten lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa myös puroihin mm. Vesistökunnostusten seurantojen toteuttaminen. Karppinen, A. Tutkimuksia ja selvityksiä 9/2013
Olemassa olevien kalateiden toimivuuden seuranta ja tutkimus on tärkeää myös uusien kalateiden rakenneratkaisuja suunniteltaessa. K alatien rakentaminen on luontaisin ratkaisu kalan kulun turvaamiseksi, kun padon poisto ei ole mahdollista. Kalateiden tehokkuutta, eli kuinka suuri osa vaellusesteen alapuolelle nousseista kaloista lopulta nousee kalatiehen ja sen läpi, on selvitetty harvemmin. Työssään hän on tutkinut rakennettujen vesien vaelluskaloja. Kalatieratkaisuiden yhteydessä tulee nousuvaelluksen lisäksi huomioida myös alasvaellusreitit lajien koko elinkierron mahdollistamiseksi. Ennen kalateiden rakentamista Åminneforsin padon alapuolella liikkuvien potentiaalisten nousukalojen määriä arvioitiin TEPPO VEHANEN erikoistutkija, Luonnonvarakeskus teppo.vehanen@luke.fi Kirjoittaja on Luken Freshabit –projektin koordinaattori. Näistä kahteen alimmaiseen rakennettiin kalatiet vuosina 2018-2019. Freshabit -projektin yhteydessä valmistuivat tekniset kalatiet Mustionjokeen Åminneforsin (2020) ja Billnäsin (2020) voimalaitoksille, sekä Saarijärven reitille Hietaman (2020) ja Leuhun (2021) voimalaitoksille. Kiskonjoen Koskenkartanon koskeen (2022) ja Hålldamin (2022) patoalueelle tehtiin luonnonmukaiset kalatiet. 19 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Lisäksi osana Freshabit –hanketta poistettiin Isojoelta Villamon pato (2018). Billnäsin kalatie Mustionjoella, ja vaelluspoikasia ohjaavan aidan rakennustyö meneillään voimalaitoksen yläpuolella. Seuranta ja siitä saadut tulokset ovat tärkeä keino kehittää olemassa olevan kalatien toimintaa, sillä heti valmistuessaan kalatie harvoin toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Rakentamisen jälkeen kalateiden toimivuutta tulee seurata ja niiden toimintaa tarvittaessa kehittää. Joessa on neljä vaelluskalojen nousun estävää voimalaitospatoa, jotka ovat alavirrasta lukien: Åminnefors, Billnäs, Peltokoski ja Mustionkoski. Suomessa kalateiden toimivuutta on pääosin selvitetty seuraamalla kalatiessä kulkevien kalojen määrää, kokoa ja lajistoa erilaisin kalalaskurein. Mustionjoki: Åminnefors ja Billnäs Mustionjoki on Karjaanjoen vesistön alin osuus laskien Lohjanjärvestä Suomenlahteen. Kalateiden suunnittelun lähtökohtana oli mahdollistaa kalojen ylösvaellus. PETRI KARPPINEN tutkija, Kalaja vesitutkimus Oy petri.karppinen@kalajavesitutkimus.fi JUHA-PEKKA VÄHÄ hankepäällikkö, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry juha-pekka.vaha@luvy.fi LEENA RANNIKKO kalastusbiologi, Varsinais-Suomen ELY leena.rannikko@ely-keskus.fi Kalateiden seuranta niiden toimivuuden arvioimiseksi Freshabit –projektin yhteydessä rakennettiin kuusi kalatietä ja poistettiin yksi pato
Åminneforsin alapuolella saatiin suhteellisen runsaasti havaintoja yli 50 cm:n mittaisista kaloista, joista osa tunnistettiin lohiksi ja taimeniksi. Lohista ja taimenista tehtiin vuonna 2020 42 ja vuonna 2021 15 havaintoa. Havaintoja on tehty kahdestatoista eri lajista, joista ainakin vimpan tiedetään myös kutevan kalatien kivipohjalle. Saarijärven reitti: Hietama ja Leuhu Saarijärven reitti on yksi Keski-Suomen merkittävistä järvitaimenen vaellusväylistä. Turvallisemman alasvaelluksen takaamiseksi tarvitaan vähintään ohjausrakenteita ja myös erillisiä alasvaellusrakenteita. Kalatiet otettiin käyttöön vuonna 2020 ja ne ovat auki vuosittain 1.5. 2022). Vuonna 2021 kalahavaintojen määrä oli osin seurantalaitteiden käyttökatkoista johtuen pienempi (1148), mutta vuoden 2020 mukaisesti, havaituista liikkeistä suurin osa (78%) suuntautui ylävirtaan (Vähä ja Tammivuori 2022). Åminneforsissa kalatieseurantaa jatketaan vuonna 2022 aiempien vuosien tapaan, minkä lisäksi kuluvana vuonna on aloitettu vastaava seuranta myös Billnäsin kalatiessä. Työn perusteella rakennettavien teknisten kalateiden tulisi olla vesitettynä ainakin marraskuun loppupuolelle. Tässä jatkotutkimuksessa keskeneräiseksi jäänyt ohjausrakenne sekä kalojen huono terveydentila (vesihome) haittasivat tutkimuksen toteutusta ja vaikeuttivat tulosten tulkintaa, mutta ohjausrakenteen vaikutusta kalojen liikkeisiin voidaan pitää lupaavina. Leuhun (2020) ja Hietaman (2021) teknisten kalateiden valmistuminen avasi taimenille jälleen kulkuyhteyden tälle Keski-Suomen vesireitille. Voimalaitosten alakanavan kalamääriä seurattiin monikeilakaikuluotaimen avulla Hietamalla 2020-2021 ja Leuhulla Alaslaskeutuvien taimenen vaelluspoikasten radiolähetinseurantaa Hietaman kalatiessä ja ohitusuomassa. Tulosten perusteella vaelluskuolleisuuden vähentämiseksi tarvitaan alasvaellusratkaisuja, joilla turbiinija patoallaskuolleisuutta voidaan vähentää. 2017). Åminneforsin kalatien läpi uivien kalojen määrää ja lajijakaumaa seurataan VAKI-kalalaskurilla ja sen yhteyteen asennetulla videokameralla. DIDSON -luotaimella (Valjus ym. 2017). Runsaasti havaintoja tehdään myös lahnoista ja muista särkikaloista, kuten salakoista ja suutarista. Myös alasvaellusta on tutkittu. Kummallakaan voimalaitoksella kalatiehen ei mennyt yhtään kalaa. välisen ajan. Kalatiehen menevä virtaama ei ollut riittävä houkuttelemaan kaloja laskeutumaan kalatiehen. Tässä vaiheessa tulosten perusteella Åminneforsin kalatien voidaan todeta toimivan: monet kalalajit löytävät kalatien, hakeutuvat sinne ja läpäisevät sen. Ensimmäisen vuoden (2020) aikana kalatieltä tehtiin havainto 2231 kalasta, joista 73% kulki laskurin läpi ylävirtaan (Vähä 2021). Työ toistettiin Åminneforsissa ja Billnäsissä kalateiden rakentamisen jälkeen (Karppinen ym. Vesivoimalaitosten rakentaminen 1960-luvulla katkaisi taimenen luontaisen vaellusyhteyden reitillä. 30.11. Tavoitteena oli selvittää jokeen pyrkivien mahdollisten vaelluskalojen määrää sekä vaellusaktiivisuuden ajoittumista. Ennen kalateiden rakentamista lohen vaelluspoikasten käyttäytymistä ja kuolleisuutta alasvaelluksen aikana tutkittiin lähetinseurannan avulla kaikilla neljällä voimalaitoksella (Karppinen ym. 20 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia
Alasvaelluskuolleisuuden vähentämiselle on eniten tarvetta ja toisaalta myös parhaat mahdollisuudet juuri näihin asioihin liittyen. Potentiaalisten kalatiehen nousevien kalojen lukumäärää oli näin ollen vaikea arvioida. Vuonna 2021 virtaamat olivat alkukesällä edellisvuotta suurempia, ja vettä jouduttiin juoksuttamaan ohi turbiinien tulvakanavaan. 2021 (Raunio 2020, 2021a,b). Molempina vuosina valtaosa kalatien läpäisseistä oli lahnoja. Kalatien kautta meni 7 % lähettimellä merkityistä kaloista, ja 2,5–5,0 % PIT-merkityistä kaloista. Leuhulla tulisi kehittää kalojen ohjaamista alavirtaan kalatien kautta, ja Hietamalla parantaa kalojen kulkumahdollisuuksia ohijuoksutuskanavassa. 2022). Suurimmat vuorokausikohtaiset kalamäärät, yli 3000 kpl, olivat pientä 15-30 cm kokoluokkaa, mutta myös 30-50 cm kaloja tavattiin suhteellisen runsaasti. Kalateihin nousseiden ja niiden läpi uineiden kalojen määriä ja lajeja seurattiin videokameroiden avulla (Raunio 2020, 2021a,b). Näiden lajien lisäksi havaittiin myös pieni määrä ahvenia ja säyneitä. Kalojen kokonaiskuolleisuus oli melko korkealla tasolla: Leuhulla 60 % ja Hietamalla 39–55 %. Saarijärven kalatiet näyttävät toimivan ja niitä pystyy taimenen lisäksi käyttämään muut, heikomman uintikyvyn omaavat lajit. Hietaman kalatien läpi ui vuonna 2020 kaikkiaan 741 kalaa ja vuonna 2021 huomattavasti vähemmän, 155 kalaa. Maveplan 1/3 21 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Vaikka alakanavassa havaitut kalamäärät olivat vuorokausitasolla korkeita, todellisuudessa kalat liikkuivat aktiivisesti edestakaisin. Hietamankoskella taimenet eivät löytäneet kalatietä alasvaelluksen aikana: kalatiehen ei mennyt yhtään lähettimellä merkittyä kalaa ja vain yksi PIT-merkityistä havaittiin kalatiessä. Suurimpia kaloja (50–100 cm) havaittiin vähemmän, pääosin kuhia ja haukia. Reitti on ollut pitkään suljettuna, eikä vaeltavaa taimenkantaa ole jäljellä. Kalojen alasvaellukseen liittyvä kuolleisuus oli ennakoitua suurempaa Leuhun voimalaitoksessa ja Hietaman ohijuoksutuskanavassa. Hietaman voimalaitoksella 74 % kaloista meni alas voimalaitoksesta ja 26 % ohijuoksutusluukkujen kautta. Kalatien läpi nousi viisi taimenta, ja lisäksi kalatien yläja alaosassa havaittiin taimenia, jotka eivät kuitenkaan kulkeneet kalatien läpi. Todennäköisesti ohijuoksutusten vuoksi kalat eivät löytäneet turbiinivirtaaman yhteyteen rakennettua kalatien suuaukkoa. Taimenen alasvaellusseurannassa Leuhun voimalaitoksella pääosa kaloista (93 %) seurasi päävirtaamaa ja laskeutui alakanavaan voimalaitoksen ja ohijuoksutuskanavan kautta. Lisäksi kalatien alaosalla tai yläosalla tavattiin haukia ja kuhia, jotka eivät kuitenkaan nousseet kalatien läpi. Taimenia nousi 2020 14 kpl ja 2021 kuusi kappaletta (suurin kokoluokka 30-50 cm). Leuhun kalatien läpi nousi vuonna 2021 kaikkiaan 201 kalaa, joista myös valtaosa oli lahnoja. Erilaiset virtaamatilanteet näyttävät vaikuttavan kalateiden toimivuuteen ja siihen tulisi pystyä reagoimaan esimerkiksi houkutusvirtaamaa lisäämällä ohijuoksutusten aikana. Muista lajeista kalatiessä havaittiin ahvenia ja kuhia sekä haukia, joista etenkään kuhat eivät kuitenkaan nousseet kalatien yläosalle asti. Molemmilla voimalaitoksilla tutkittiin taimenen vaelluspoikasten alasvaelluskäyttäytymistä ja kuolleisuutta lähetinseurannan ja PIT-merkinnän avulla vuonna 2021 (Karppinen ym. Tämän vuoksi kalateiden tehokkuutta on vielä vaikea vielä arvioida. Kalat olivat todennäköisesti pääosin ahvenia ja särkikaloja (lahna, särki, säyne)
2022. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 537/2021 Valjus, J., Vähä, J.-P., Vehanen, T. LänsiUudenmaan vesi ja ympäristö ry. Selvityksen perusteella voimalaitos on muodostanut lähes täydellisen vaellusesteen myös alavirran suuntaan uiville kaloille. Kiskonjoki: Hålldam ja Kosken koski Kiskonjoki on entinen lohen ja taimenen kutujoki, josta alkuperäinen lohikanta on hävinnyt. Raunio, J. 2017. Kalojen DIDSONkaikuluotaustutkimus Mustionjoen Åminneforsin voimalaitospadon alapuolella. Hålldammin kalatie suunniteltiin pelkästään kalojen kulkuväyläksi, mutta alueen toimimista myös lisääntymisalueena kehitetään jatkossa. 2021. Kiskonjoen Kosken luonnonmukainen kalatie. Samalla vaelluskaloille avautui vapaa nousuväylä mereltä joen latvavesiin. Tutkimusraportti a146/2017. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2022. Lohen vaelluspoikasten käyttäytyminen ja kuolleisuus Mustionjoen voimalaitoksilla. Kalaja vesitutkimus Oy. ja Hynninen, M. (Kuva Ville Kangasniemi) 22 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Julkaisu 1/2021. ja Tammivuori, J. Kalaja vesijulkaisuja nro 294. Åminneforsin kalatien vaelluskalaseuranta vuonna 2021 Julkaisu 3/2022. Raunio, J. 2022. Kiskonjoen uomaan on suunnitteilla vinosti uoman poikki kulkeva ohjuri, joka johdattelee joessa alavirtaan liikkuvia kaloja kalatien suulle. ja Vehanen, T. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 536/2021. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Karppinen, P., Vähä, J.-P. Karppinen, P., Hynninen, M., Helminen, J., Vehanen, T., Vähä, J.-P. Kosken vanha koski myös kunnostettiin koko pituudeltaan ja uuden vesityksen ansiosta se toimii kalojen elinympäristönä. Julkaisu 1/2022. Vain kaksi kalaa laskeutui padosta alas ohijuoksutusvirtauksen mukana. Kalamäärien arviointi Hietaman voimalaitoksen alakanavassa ja kalatiessä vuonna 2020. Kosken koskella tutkittiin lähettimien avulla lohen vaelluspoikasten käyttäytymistä ennen kalateiden rakentamista vuonna 2020 (Karppinen ja Hynninen 2020). Kalamäärien arviointi Hietaman voimalaitoksen kalatiessä vuonna 2021. Lähettimellä merkityt lohen vaelluspoikaset etenivät vapautuksen jälkeen päävirtausta myötäillen ja päätyivät voimalaitokselle johtavaan yläkanavaan, ohijuoksutuksen suuruudesta riippumatta. 2020. ja Tammivuori, J. Vesistöalueen ylemmissä osissa kuitenkin sinnittelee paikallisena kantana Kiskonjoen oma taimenkanta. Vähä, J.-P. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 500/2020. 2017. Hålldammin säännöstelypadon ohi kalatie rakennettiin vanhaan historialliseen sulkukanavaan, ja kalatien vesimäärä säätyy luontaisesti Kiskonjoen pinnankorkeuden mukaisesti. Kirjallisuus Karppinen, P. Kalateiden merkitys alasvaelluksen kannalta Mustionjoen voimalaitoksilla -testivaiheen tuloksia Billnäsin ohjausrakenteesta. Kosken kalatien läpi nousevien kalojen seuranta aloitetaan syksyllä 2022 automaattisella kalalaskurilla. Lähes kaikki merkityt poikaset kuolivat joko yläkanavassa tai turbiinin läpi kuljettuaan. Tarkoituksena on käyttää kalatietä alasvaellusuomana. Mustionjoen Åminneforsin kalatien vaelluskalaseuranta vuonna 2020. Hålldammin kalatiehen ei järjestetä seurantaa, sillä sitä ei pidetä hidasteena kalojen kululle: kalat pääsevät siitä kulkemaan helposti, kunhan joen vedenpinta ei laske liian alas. LänsiUudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kiskonjoella alasvaelluksen turvaaminen on keskeisessä asemassa, jotta luonnonmukaisen lisääntymiskierron käynnistyminen olisi mahdollista. Vähä, J.-P. Lohen vaelluspoikasten alasvaellusseuranta Kiskonjoen Koskenkosken voimalaitoksella. Vuonna 2022 valmistuivat luonnonmukaiset kalatiet Kosken voimalaitokselle ja Hålldammin säännöstelypatoon. Kalamäärien arviointi Leuhun voimalaitoksen alakanavassa ja kalatiessä vuonna 2021. Raunio, J. Ohjurin toimivuutta seurataan kalalaskurin avulla. ja Lilja, J. 2021a. Julkaisu 281/2017. 2021b
23 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. P arhaimmillaan elinympäristökunnostuksella palautetaan koko eliöyhteisön toiminta lähelle luonnontilaa. Voiko kaloja käyttää pienten virtavesien tilan määrittämisessä. Pienvesien tilan turvaamiseen ja tilan arviointiin tarvitaan kuitenkin systemaattisia lähestymistapoja. 2021). Lisäksi kalat esiintyvät lähes kaikissa jokiympäristöissä, niiden tunnistaminen on verrattain helppoa ja nopeaa, ja kaloihin kohdistuu runsaasti yleistä mielenkiintoa, joten kalat ryhmänä on helposti käytettävä ja ymmärrettävä indikaattori suurelle yleisölle. Tärkeää on myös, että kalojen ekologiset vasteet eri paineille tunnetaan. Kalasto virtavesikunnostusten seurannassa TEPPO VEHANEN erikoistutkija, Luonnonvarakeskus teppo.vehanen@luke.fi TAPIO SUTELA tutkija, Luonnonvarakeskus tapio.sutela@luke.fi MIKKO HYNNINEN Kalaja vesitutkimus Oy mikko.hynninen@ kalajavesitutkimus.fi Elinympäristökunnostusten seurannassa on tärkeää seurata määrän lisäksi vaikuttavuutta: mitä kunnostetuilla hehtaareilla, kilometreillä tai lisätyillä sorakuutioilla on saavutettu kohdeympäristössä. Vesipuitedirektiivin mukaisessa, jokikaloihin perustuvassa ekologisessa luokittelussa käytetään FiFI (Finnish Fish Index) -indeksiä, joka koostuu viidestä muuttujasta (Vehanen ym. ennenjälkeen seurantaa). Myös kalaston näytteenotto indeksin laskemista varten, sähkökalastus, on yhdenmukaistettu ja ohjeistettu. Virtavesikunnostusten kohdelajeina ovat usein lohikalojen poikaset, ja kunnostusten onnistumisen mittarina on käytetty näiden lajien esiintymisen ja tiheyden muutosta. Purot ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta, mutta vesipuitedirektiivissä ne ovat jääneet pääosin huomioimatta (alle 10 km² valuma-alueen vesimuodostumat). 2010): •Kesänvanhojen (0+) lohien ja taimenten tiheys •Särkikalojen tiheys •Ympäristömuutoksille herkkien (intoleranttien) lajien osuus •Ympäristömuutoksille kestävien (toleranttien) lajien osuus •Kalalajien lukumäärä FiFI indeksi on sovitettu yhteen muiden vastaavien kalaindeksien kanssa, joten sillä tehty ekologinen luokittelu on vertailukelpoinen muiden EU maiden kanssa. Joen ekologinen tila määritetään yksittäistä lajia laajemmin, ensisijaisesti perustuen biologisiin laatutekijöihin (esim. Näiden yhteisöjen tilaa verrataan olosuhteisiin, joita ihmistoiminta ei ole muuntanut. Kalat soveltuvat hyvin ihmistoiminnan aiheuttamien muutosten seurantaan virtavesissä, niin veden laadun kuin myös jokien rakenteelliseen tilan muutosten suhteen. Freshabit -projektissa kehitettiin valtakunnallisesti yhdenmukaisia menetelmiä pienten virtavesien ekologisen tilan arviointiin (Aroviita ym. piilevät, pohjaeläimet ja kalat). Vaikuttavuuden arviointi edellyttää mittareiden lisäksi soveltuvaa seuranta-asetelmaa (esim. Samassa yhteydessä on testattu, että indeksiarvoista laskettu ekologinen laatusuhde (ELS) reagoi tärkeimpiin ihmistoiminnan aiheuttamiin paineisiin, eli hydrologis-morfologisiin muutoksiin ja rehevöitymiseen. Purovesien kalastoon perustuvan ekologisen tilan arvioinnin kehittämiseen koottiin 1130 pääasiassa pienten virtavesien sähkökalastustulosta yhteensä 591:stä erillisestä sähkökalastuspaikasta. Esimerkiksi vaelluskalojen esiintyminen ja lisääntymiskierto ovat suorassa yhteydessä jokisysteemin esteettömyyteen, uoman tilaan ja veden laatuun. Näiden paikkojen yläpuolinen valuma-alue oli rajattu ja maankäyttötiedot tiedossa
Luonnontilainen puro on monimuotoinen elinympäristöltään ja sisältää yleensä runsaasti puuta. FiFI4indeksiä suositellaan käytettäväksi valuma-alueeltaan yli 5 km²:n purovesissä ja niin, että vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen laatusuhteen (ELS) laskelmissa valuma-alueeltaan 5-10 km² purokokoluokassa käytetään tämän kokoluokan referenssipuroja. Ala-Koitajoella Sähkökalastus on kalaston näytteenottomenetelmä virtavesissä. Aivan pienimmissä puroissa tai noroissa (valumaalue <1 km²) kalaston käyttöä ekologisen tilan arvioinnissa ei suositella ja 1-5 km² valuma-alueen puroissa kalastoa suositellaan käytettäväksi vain varauksin. Metsäojitusten kiintoainekuormituksen aiheuttama latvapurojen hiekottuminen heikentää kalojen elinympäristön laatua ja soveltuvuutta lisääntymiseen. Tornionjoen sivujoen Naamijoen valuma-alueen ennallistamisessa vähennettiin ravinneja kiintoainepäästöjä jokeen, mutta todennäköisesti lyhyen seurantajakson takia vaikutusta taimentiheyksiin ei havaittu. Kalalajien lajilukumäärä päätettiin pudottaa pois indeksistä., mutta indeksin neljän muun muuttujan todettiin kelvollisiksi myös pieniin puroihin. Varsinkin kivisimppua, ahventa ja särkeä tavattiin runsaammin vasta suuremmissa puroissa. Keskeisimmäksi pienten virtavesien sekä habitaattien, että kalalajiston tilaa heikentäväksi tekijäksi nousi metsäojitus. Ojituksista aiheutuu ravinneettä kiintoainekuormitusta ja uomien pohjarakenne yksipuolistuu, minkä johdosta pienten virtavesien luonnontilainen eliöstö taantuu. Kun puron koko kasvoi, lajisto monipuolistui lähelle normaalia jokilajistoa. Vaikutus ei kuitenkaan vielä näkynyt vanhempien ikäluokkien tiheyksissä. Kolmipiikki, puronieriä ja kymmenpiikki näyttivät vahvimmin suosivan pieniä puroja. Pienimmässä purokokoluokassa noin kolmasosassa sähkökoekalastuksista ei saatu saalista. Näin saatiin FiFI-indeksin 4-muuttujainen versio FiFI4, jota käytettiin tutkimuksen indeksilaskelmissa. 24 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Isojoella Pohjanmaalla kunnostukset yhdessä vaellusesteen poiston kanssa olivat lisänneet kesänvanhojen (0+-ikäiset) ikäluokkien taimentiheyksiä. Kokonaan ilman saalista jäätiin useimmiten pienissä puroissa. Erityisesti taimenella oli merkkejä taantumisesta ojitusalueiden puroissa: taimenen esiintyminen vaikutti vähenevän valuma-alueen turvemaiden ojitusosuuden lisääntyessä. Lisäksi hiekkapohjalta ei löydy kaloille suojapaikkoja eikä pohjaeläimiä ravinnoksi. Kunnostusten vaikutusten arvioinnissa on panostettava seurantaan Freshabit -hankkeessa tehtiin useita virtavesiin kohdistuvia elinympäristökunnostuksia vuosina 2016–2021 (Hynninen ja Vehanen 2022). Lajien pieni määrä pienissä puroissa aiheutti tarpeen muokata FiFI -indeksiä
Happamuuden seurauksena maaperästä liuenneista Suurten jokien elinympäristökunnostuksissa tarvitaan konevoimaa. Erityisesti pienissä puroissa, joissa hydrologiset olosuhteet aiheuttavat voimakasta vaihtelua lajitiheyksissä, tarvitaan myös pitkiä aikasarjoja mahdollisten trendien havaitsemiseksi. Tämän seurauksena maaperän pH laskee hyvin alas, ja happamuus liuottaa metalleja maaperästä. 25 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Pohjois-Karjalassa vesisammaleen (Fontinentalis sp.) tulokset viittaavat siihen, että vesisammalsiirroista voisi olla hyötyä 0+-ikäisten järvilohien selviytymiselle, mutta tätä ei kuitenkaan voitu vahvistaa tilastollisesti. Niiden vaikuttavuus kohdelajeihin jäi puutteellisen seurannan toteutuksen vuoksi kuitenkin monin paikoin avoimeksi. Happamien sulfaattimaiden virtavesien kunnostus Suomessa on Euroopan laajin pinta-ala happamia sulfaattimaita, mikä tekee niiden aiheuttamien haittojen ehkäisystä ja ennakoinnista erityisen tärkeitä. Muutokset kohdelajien, erityisesti taimenen eri ikäluokkien pyydystettävyydessä uoman rakenteellisten muutoksien seurauksena voivat aiheuttaa vääristymiä seurantatuloksiin. Runsaiden sateiden tai kevään sulamisvesien mukana happamuus ja metallit huuhtoutuvat vesistöön. Erityisesti kesänvanhojen (0+) lohikalojen esiintyminen ja ympäristömuutoksille herkkien lajien osuus kärsivät happamuudesta. Tämä voi johtua kunnostuksen seurauksena tehtyjen syvempien altaiden ja piilopaikkojen lisääntymisestä, mikä on muuttanut elinympäristöä paremmin vanhemmalle taimenen poikaselle sopiviksi. Valuma-alueen happamien sulfaattimaiden määrä ja maankäyttö vaikuttavat jokien happamuustasoon ja metallipitoisuuksiin, jotka edelleen vaikuttavat eliöyhteisöjen, kuten kalaston, rakenteeseen (Vehanen ym. Karjaanjoella Uudellamaalla ennallistamisen jälkeisissä tiheyksissä oli nähtävissä vuositasolla nousevia trendejä, mutta riittävän tarkkailun puute ennen restaurointia esti johtopäätösten tekemistä. Isojoen esimerkki osoittaa, että vahvoja hyödyllisiä vaikutuksia voidaan kuitenkin havaita myös lyhyemmillä seurantajaksoilla. Projektissa tehtiin kunnostuksia valuma-alueella tai jokiuomissa vähintään suunnitellun verran, usein ylikin. Kuivatuksen johdosta näiden entisten merenpohjien sisältämät sulfidiyhdisteet hapettuvat ja muodostavat rikkihappoa. Tulokset painottavat riittävän tarkkailun merkitystä. Tulosten mukaan FiFI reagoi myös happamuuden aiheuttamiin muutoksiin kalastossa: mitä enemmän happamia sulfaattimaita valuma-alueella oli, sitä alhaisempi oli keskimääräinen pH ja sitä heikompaa ekologista tilaa kalaindeksi yleensä ilmaisi. Siksi kunnostuskohteilla olisi hyvä noudattaa kolmen poistopyynnin menetelmää, jossa pyydystettävyys arvioidaan vuosittain uudelleen. Karvianjoella kesänvanhojen taimenten (0+-ikäiset) tiheydet vähenivät jonkin verran kunnostusten jälkeen, kun taas vanhempien ikäluokkien tiheydet kasvoivat. Kuva Vuokselta. Maankohoamisen myötä happamia sulfaattimaita alettiin aikanaan kuivata ihmisen käyttöön. Äkillisten pH:n laskujen yhtenä näkyvimpänä seurauksena ovat kalakuolemat. Indeksissä on myös kehitettävää happamuuden ollessa pääasiallinen paine: särkikalojen tiheys on indeksissä ilmentämässä erityisesti rehevöitymistä, mutta monet särkikaloista ovat herkkiä happamuudelle. Yksi keskeinen kysymys oli, miten happamien sulfaattimaiden kuormitus näkyy ekologisessa luokittelussa: tarvitaanko happamuudelle spesifisiä indeksejä nykyisten käytössä olevien indeksien tilalle. 2022)
eDNA-näytteet kerätään vesinäytteistä suodattamalla tarvittava vesimäärä tiheän suodattimen läpi. DNA:n sisältämä näyte säilötään erikseen tai itsesäilyttävä suodatin toimitetaan laboratorioon, jossa DNA eristetään ja analysoidaan. and Vuori, K.-M. Ecological Indicators 141, 109085. Natural resources and bioeconomy studies 45/2022. ja Virtanen, R. Kuvassa Smith & Rootin laite. 2021. 26 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Ecology and Evolution 11 (15), 10457-10467. Tätä tietoa tarvitaan esimerkiksi FiFi indeksin laskemisessa (kesänvanhojen lohien ja taimenten tiheys). Tarkoitukseen soveltuvia kaupallisia sovelluksia veden pumppaamiseen ja näytteen suodattamiseen on jo tarjolla. Sutela, T. 2022. Kehitystyötä tehdäänkin maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Species– environment relationships of fish and map-based variables in small boreal streams: Linkages with climate change and bioassessment. Ympäristö-DNA:lla eli eDNA:lla tarkoitetaan kalaston kyseessä ollessa kalojen aineenvaihdunnastaan vesistöön levittämää DNA:ta. Stream restorations and their impacts for brown trout and salmon in FRESHABIT LIFE IP-projects. 2021. Menetelmän heikkoutena on, että eDNA ei kerro kalojen koosta tai iästä, joten sillä ei voida erotella eri ikäluokkia toisistaan. Parhaillaan Lukessa on meneillään tutkimus, jossa vertaillaan perinteisten menetelmien (sähkökalastus, koeverkkosarja) tuloksia eDNA:n antamiin tuloksiin rakennetuissa vesissä. eDNA-näytteiden suodattamiseen on kaupallisia sovelluksia. Happamien sulfaattimaiden päästöjen mukana jokivesiin huuhtoutuu runsaasti myös muita metalleja, joiden vaikutusmekanismit jokieliöyhteisöjen taantumisessa kaipaavat edelleen lisätutkimuksia. Lisätietoa tarvitaan myös siihen, miten luotettavasti eDNA kuvaa eri lajien osuuksia erilaisissa vesistöissä. ja Vehanen. 2017. Esimerkiksi sähkökalastukseen verrattuna menetelmän etuna on nopeus ja kustannustehokkuus, ja saatu lajilista kattaa myös lajit, joita ei virtavesien sähkökalastuksella saada esille. Kirjallisuus Aroviita, J., Ilmonen, J., Rajakallio, M., Sutela, T., Mykrä, H., MartinmäkiAulaskari, K., Karttunen, K., Kuoppala, M., Leinonen, A., Jyväsjärvi, J., Ulvi, T., Vehanen, T. T 2022. Saaduille DNA-tuloksille haetaan vastaavuutta tietokannoista, ja näin saadaan tietoon lajit, jotka esiintyvät kohteena olevassa vesistössä. The effects of acidity and aluminium leached from acid sulphate soils on riverine fish assemblages. Happamuuden aiheuttamista haitoista johtuen alueen virtavesille tulisi myös asettaa omat ympäristötavoitteensa ekologisessa luokittelussa, jotka poikkeavat vastaavista vesimuodostumista ilman luontaisia happamuuspaineita. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Land use in acid sulphate soils degrades river water quality – Do the biological quality metrics respond. Sutela, T., Vehanen, t., Jounela, P. eDNA tulee myös kalaseurantoihin Perinteisten seurannan näytteenottomenetelmien rinnalle tai niitä korvaamaan on tulossa ympäristö-DNA:n käyttö. Suomen kalatutkimuksessa eDNA näytteitä kerätään jo varsin rutiininomaisesti. Tehty kartoitustyö happamien sulfaattimaiden esiintymisestä ja laajuudesta voidaan hyödyntää kunnostustöiden suuntaamisessa. Standardoituja seurantoja varten menetelmä vaatii kuitenkin vielä kehitystyötä. Vehanen, T., Sutela, T., Aroviita, J., Karjalainen, S.-M., Riihimäki, J., Larsson, A. metalleista alumiini on kaloille erityisen haitallista (Sutela ja Vehanen 2017). and Aroviita, J. Boreal Environment Research 22, 385-391. Happamien sulfaattimaiden alueella kunnostustoimenpiteet on ensisijaisesti suunnattava sinne mistä päästöt ovat peräisin, eli valuma-alueelle ja sen maankäyttöön. Hynninen, M. Uuden menetelmän käyttöönotto vaatii tietysti vielä paljon kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä menetelmien yhteensovittamiseksi ja standardoimiseksi. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021. and Vehanen, T
Tuloksena on monta elinympäristöiltään kohennettua lintujärveä, kokemuksia ja tietoa kunnostusten onnistumiselle tärkeistä seikoista sekä alustavia tietoja kunnostusten vaikutuksista linnustoon ja muuhun kosteikkoluontoon. Freshabit LIFE IP -hankkeen Vanajaveden alueen lintuvesikunnostukset ja niiden vaikutusten seurannat tarjoavat mahdollisuuden etsiä vastauksia näihin kysymyksiin. Freshabitin Vanajaveden aluehankkeessa keskityttiin Hämeen ja Pirkanmaan tärkeimpien lintuvesien kunnostukseen ja niiden tilan arviointiin. Entäpä lintuvesien muu luonto, hyötyvätkö vai kärsivätkö harvinaiset kasvit, hyönteiset ja muut selkärangattomat sekä sammakkoeläimet kunnostuksista. Tärkeimpinä syinä tähän pidetään elinympäristöjen muutoksia. Lintuvesien elinympäristöjä voidaan kunnostaa ja hoitaa, mutta onko toimilla tavoiteltuja vaikutuksia. FRESHABIT-hankkeessa Vanajaveden alueella toteutetut lintuvesikunnostuksen toimenpiteet. M onien vesija kosteikkolintujen kannat ovat taantuneet viime vuosikymmeninä. Hankkeen pitkä kesto on mahdollistanut luontoselvitykset ennen kunnostuksia ja niiden jälkeen. Lintuvesien kunnostuksen vaikutukset linnustoon ja kosteikkoluonnon tilaan Taulukko 1. Pystytäänkö niiden avulla edes hidastamaan lintujen pesimäkantojen taantumista saatikka vakauttamaan tai jopa kääntämään kannat nousuun. Umpeenkasvu ja pensoittuminen on hävittänyt myös avoimet rantaniityt monin paikoin. Saarekkeilla ja kanavia kaivamalla on tehty linnuille turvallisempia pesäpaikkoja ja saalistusta on yritetty vähentää metsästämällä supikoiria ja minkkejä. Ahtialanjärvi Ansionjärvi Hattelmalanjärvi Saarioisjärvi Tykölänjärvi Vanajanselän lintuluodot Ruoppaamalla syntyneen uuden rantaviivan pituus – 1 900 m 558 m 1 455 m 1 180 m – Rakennettujen / luhdasta ero tettujen pesimä saarekkeiden lkm 10 kpl 2 kpl 3 kpl 3 kpl 2 kpl – Vesi kasvillisuuden niittoala 20 ha 1 ha – 0,5 ha 1 ha – Pensaikon raivaus, pintaala – 2 ha 7 ha – 3 ha 0,5 ha Pienpetopyynti toteutettu x x x x 27 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Lintujärvemme ja matalat merenlahdet ovat umpeenkasvaneet ja rehevöityneet, mikä on johtanut niiden linnuille tarjoamien pesimäja levähdyspaikkojen heikentymiseen ja yksipuolistumiseen. Vesilinnuille pesimäaikaista suojaa tarjoavat naurulokkija kalatiirayhdyskunnat ovat harventuneet ja vieraspedot supikoira ja minkki ovat lisänneet muniin ja poikasiin kohdistuvaa saalistusta. Rantaniittyjä ja luhtia on raivattu puista ja pensaista sekä laidunnettu. EEVA EINOLA vesistöasiantuntija, Vanajavesikeskus eeva.einola@vanajavesi.fi JUKKA RUUHIJÄRVI tutkija, Luonnonvarakeskus jukka.ruuhijarvi@luke.fi Vesija rantalintujen elinympäristö on taantunut viime vuosikymmeninä ja lintujen parimäärät ovat laskeneet. Yleisimmät toimenpiteet ja niiden laajuudet on esitetty taulukossa 1 . Kunnostustoimien tavoitteena on ollut parantaa lintujen elinympäristöä lisäämällä ilmaversoisen vesikasvillisuuden aukkoisuutta niitoilla ja rantaviivan ruoppauksilla
Kunnostustoimia kuudella järvellä Vanajaveden alueella lintuvesikunnostuksen toimenpiteitä toteutettiin kuudella kohteella. Neljän lintulajin vuosittaisia parimääriä Ahtialanjärvellä hankkeen aikana. Lokkien ja töyhtöhyypän pesät kuitenkin tuhoutuivat ilmeisesti supikoiran saalistuksen takia. Pienemmille pesimäkarikoille asetettiin pesälaatikoita, jolloin karikkokohtaista pesäpaikkojen määrää saatiin lisättyä. Paikalle ajettiin talvisin jäätä pitkin suuret määrät kiviainesta, josta Lokkisaari ry:n aktiivit rakensivat eri kokoisia pesimäkarikoita. Pääosa uusista pesistä sijaitsi varta vasten kalatiiralle rakennetuilla pesimäkareilla. Hattelmalanjärvellä lintuvesikunnostuksilla ei hankkeen aikana ollut havaittavissa myönteistä vaikutusta lintujen parimääriin. 2900 2750 2675 2700 2700 3000 76 89 143 187 200 210 38 43 40 50 65 78 13 12 13 13 24 17 1 10 100 1000 10000 Pesiviä pareja Ahtialanjärvellä 2016-2021 2016 Naurulokki Kalatiira Sinisorsa Punasotka 2017 2018 2019 2020 2021 28 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Saarioisjärvelle perustettiin lisäksi hiehojen rantalaidun. Ahtialanjärven hoitotoimenpiteisiin kuului myös isosorsimokasvustojen niitto viikatteella ja sen jälkeinen kasvustojen näivettäminen peittämällä ne pressuilla. Suotuisaa kehitystä oli havaittavissa myös monen muun Ahtialanjärvessä esiintyvän vesilintulajin parimäärissä (Kuva 1 ). Kaivuutyöt tehtiin vuodenvaihteessa 20182019, ja kesällä 2019 ehdittiin hetkellisesti jo ilahtua kun kuusi naurulokkiparia, töyhtöhyyppäpari ja jopa punasotkapari aloittivat pesinnän uudella saarekkeella. Ahtialanjärveltä ja Hattelmalanjärveltä saatiin lisäksi vuosittaiset pesimälinnustotulokset paikallisilta lintuharrastajilta (Ahtialanjärvellä Lokkisaari ry ja Hattelmalanjärvellä Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry). Hankkeen alkaessa osalle järvistä oli jo laadittuna kunnostussuunnitelma, ja vesilupahakemus laadittiin sen perusteella. Lisäksi rantaluhdalle kasvanutta pensaikkoa ja vesaikkoa raivattiin. Järein ja suuritöisin toimenpide oli ruoppaus, joka vaati Aluehallintoviraston vesiluvan. Hankkeen ensimmäisenä vuonna tehdyt linnusto-, viitasammakkoja direktiivikorentokartoitukset liitettiin hakemuksiin. Muutamille luodoille asennettiin lisäksi pesimälaatikoita ja osalle tuotiin soraa parantamaan naurulokkien ja kalatiirojen pesintämahdollisuuksia. Laajimmat pesimäkarikot rakennettiin kalatiiraa ajatellen. Tykölänjärven pesimäsaarekkeelle asennettiin pesälaatikoita ja saarekkeen lähelle rakennettiin kelluva pesimälautta. Kunnostuksien vaikutukset linnustoon ja muuhun kosteikkoluontoon Pesimälinnusto kartoitettiin lintujärvillä kesinä 2016 ja 2021, eli hankkeen alkaessa ja kunnostustoimenpiteiden valmistuttua. Huomioi y-akselin logaritminen asteikko. Saarioisjärven kaivuilla pyrittiin sekä lintujen että sahalehden elinympäristön parantamiseen. Saarioisjärvellä ja Ansionjärvellä kunnostettiin pääosin kaivamalla uomia ja allikoita. Hämeenlinnan Hattelmalanjärvellä rantaluhdan niemekkeitä erotettiin saarekkeiksi kaivamalla luhdalle avovesiuomia. Ahtialanjärvellä on erityisesti huomattavissa kalatiiran parimäärien kasvu hankkeen aikana. Pienpuuston poistoa toteutettiin myös parilla kymmenellä Vanajanselän lintuluodolla. Lempäälän Ahtialanjärvellä hankkeessa rakennettiin pesimäkarikkoja Lokkisaaren läheisyyteen. Kuva 1
Myös viitasammakkokartoitukset toteutettiin hankkeen alkaessa ja päättyessä. Kartoituksessa havaittiin viitasammakon reviirejä myös järville kaivettujen uomien yhteydessä. Kuva3. Myös pensaikon raivauksilla oli positiivinen vaikutus, esimerkiksi muutamalla raivatulla Vanajanselän lintuluodolla havaittiin uusia naurulokkikolonioita. Pesimälintujen parimäärä lintujärvillä hankkeen alussa ja lopussa. Vaikka parimäärissä on muutaman järven kohdalla havaittu jopa laskua, raportissa todetaan puolisukeltajasorsahavaintojen runsastumista kaikkien kunnostettujen järvien kaivetuissa uomissa ja allikoissa. Kuva 4. Viitasammakoiden lukumäärät kohdejärvillä vuosina 2016 ja 2021. Kuva 2. Ansionjärvellä, Saarioisjärvellä ja Tykölänjärvellä alkuja lopputilanteen pesimälintulaskennat teki eri kartoittaja, mikä saattaa vaikuttaa tuloksiin. Neljän lintulajin vuosittaisia parimääriä Hattelmalanjärvellä hankkeen aikana. Vertailtaessa hankkeen toimenpiteiden jälkeisiä pesimälintujen parimääriä alkutilanteeseen, selkeä kasvu havaitaan ainoastaan Ahtialanjärvellä (Kuva 3 ). Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei lintuvesikunnostuksista ollut haittaa lajin esiintymiselle. 2 4 6 8 10 12 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pesiviä pareja Hattelmalanjärvellä 2016-2021 Naurulokki Sinisorsa Nokikana Härkälintu 272 207 195 182 207 200 219 184 100 200 300 Pesimälintujen parimäärä 2016 2021 3197 3485 400 112 88 375 5 77 7 168 35 142 100 200 300 400 500 Havaittujen viitasammakoiden määrä vuosi 2016 vuosi 2021 29 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Lajin havaittiin olevan runsaslukuinen kaikilla hankkeen järvillä (Kuva 4 )
Lintujen munapesien ja poikasten saalistajia pyritään myös vähentämään aiempaa tehokkaammin. Lintuvesien kunnostus on käynnistynyt laajassa Helmi-ohjelmassa Heikentyneitä elinympäristöjä kunnostava Helmi-ohjelma on jatkanut kunnostusta usealla Freshabitin lintuvedellä ja suurella joukolla muitakin vesilinnuille tärkeitä elinympäristöjä. Niiden pyynnin pitäisi olla säännöllistä, koska etenkin supikoira lähes kaikissa elinympäristöissä menestyvänä ja nopeasti lisääntyvänä lajina täyttää nopeasti vapaat reviirit. Ansionjärvi Hattelmalanjärvi Saarioisjärvi Tykölänjärvi Ahtialanjärvi Lummelampikorento x x UUSI x x Täplälampikorento x x UUSI x x Idänkirsikorento x UUSI Viherukonkorento x x Taulukko 2. Viherukonkorento uros ja naaras. Freshabitin tuottama katsaus ”Vesienhoidon ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen – uhkaako vesistökunnostus viitasammakkoa” on hyvä yhteenveto lintuvesien kunnostuksen oikeasta prosessista ja muiden suojeltavien lajien huomioon ottamisesta. Muun kosteikkoluonnon ei todettu kärsivän kunnostustoimista. Sen kartoitusja runsaudenarviointimenetelmissä olisi kehittämisen varaa. Sama koskee siitä riippuvaista viherukonkorentoa. Luontodirektiivin liitteen 4 sudenkorentolajien esiintyminen kohdejärvillä. Se tarjoaa ravintoa esim. Lintuvesien kunnostusta Saarioisjärvellä. Ilman suotuisia pesimäalueita lintukantojen nousu ei ole mahdollista, minkä vuoksi lintuvesien kunnostaminen on tärkeää. Vesilintujen kanssa samaa ravintoa käyttäviä kaloja vähentämällä pyritään parantamaan etenkin lintupoikueiden ravintotilannetta. Muutamilla järvillä runsaimmat direktiivikorentoesiintymät sijoittuivat erityisesti kaivettuihin kunnostusuomiin. Sahalehti menestyy parhaiten virtaavissa uomissa, joiden kaivaminen tarjoaa sille uusia elinpaikkoja. Auttavatko kunnostukset taantuvia lintukantoja. Kahdella lintujärvellä havaittiin hankkeen lopussa uusia direktiivikorentolajeja (Taulukko 2 ). Kaivetut uomat ja allikot ovat saattaneet parantaa myös korentojen elinympäristöjä, sillä monien direktiivilajien todettiin myös esiintyneen runsaslukuisempina jälkimmäisessä kartoituksessa. Riittävää suojaa pesinnälle petoja vastaan tarjonnevat vain kaukana rannasta sijaitsevat saaret tai saarekkeet sekä suuret naurulokkitai kalatiirayhdyskunnat. Havainnot monien vesija kosteikkolintujen heikosta poikastuotannosta kertovat kuitenkin kiistatta pesimäympäristöjen heikentymisestä. Onnistunut hoitokalastus voi myös kirkastaa vettä, jolloin uposkasvillisuus voi runsastua. Viitasammakko on yleinen ja runsas laji Hämeessä eikä se näytä häiriintyvän kunnostustoimista. Supikoiraa ja minkkiä voidaan haitallisina vieraslajeina pyytää myös metsästysajan ulkopuolella. Lintujen esiintymisen vaihtelut ovat suuria ja riippuvat monista asioista. Keväinen pyynti ennen lintujen pesimäaikaa on erityisen tärkeää lintuvesien ympäristössä. nokikanalle, ja uposkasvillisuudessa elää myös paljon selkärangattomia, jotka ovat vesilintujen poikasille tärkeitä ravintoeläimiä. 30 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Hoitokalastus on otettu käyttöön uutena kunnostusmenetelmänä myös lintujärvillä. Nyt tulokset ovat kovin riippuvaisia käytetystä menetelmästä ja myös säästä. Lintukantojen laskulle on myös muita syitä, etenkin muuttomatkojen ja talvehtimispaikkojen elinympäristöt ja metsästys. Uomien arvioitiin tarjoavan sekä suojaa avoveden tuulisimmilta reunoilta että saalistusja reviirialueita. Varmuutta nopeista vaikutuksista ei ole, mutta jos lintuvedet muuttuvat kelvottomiksi pesimäympäristöiksi, on niillä pesivien lajien taantumisen jatkuminen varmaa
Erityisesti metsävaltaisilla valuma-alueilla merkitys on aikaisempia arvioita suurempi (esim. Puuston, pintakasvillisuuden ja karikeNIINA KOTAMÄKI Suomen ympäristökeskus niina.kotamaki@syke.fi AURA SALMIVAARA Luonnonvarakeskus MARIE KORPPOO Suomen ympäristökeskus ANTTI LEINONEN Maaja metsätalousministeriö SEPPO HELLSTEN Suomen ympäristökeskus Arviot metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta ovat viime vuosina tarkentuneet. VEMALA (Huttunen ym. Freshabit LIFE IP -hankkeessa testattiin kuormitusja vaikutusmallien yhteiskäyttöä ja simuloitiin vaihtoehtoisten maaja metsätaloustoimenpiteiden sekä ilmastonmuutoksen vaikutusta järviin. VEMALA ja NutSpaFHy tuottavat tietoa fosforikuormituksista ja LLR linkittää kuormitustiedot vastaanottavan järven fosforipitoisuuksiin (Kuva 1 ). Ravinnetase lasketaan kuukausitasolla hilakohtaisesti ja ravinteiden kulkeutuminen lasketaan 4. jakovaiheen valuma-alueen purkupisteeseen huomioiden kulkeutumisetäisyys ja ravinteiden osittainen sitoutuminen. Maatalouden kuormitusta on tutkittu pitkään, mutta metsätalouden kuormituksen suuruus on tarkentunut vasta viime aikoina. metsävaroista. Maaja metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus on merkittävä vesien tilaa heikentävä tekijä. Tulosten perusteella tulevaisuuden ilmasto haastaa lisäämään ponnisteluja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Mallien yhteiskäytöllä lisäarvoa vesiensuojelun tietotarpeeseen 31 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Kuormitus valuma-alueelta järviin malliketjun avulla Freshabit-hankkeessa yhdistettiin valtakunnallisen tason kuormitusmalli VEMALA, tarkemman skaalan metsätalouden kuormitusmalli NutSpaFHy ja järvien kuormitusvaikutusmalli LLR. NutSpaFHy on spatiaalinen ravinnetasemalli (Laurén ym. Päivittäiset kuormitusluvut lasketaan yhteen VEMALA valuma-aluemallissa 3. Metsätalouden aikaskaalat ovat pitkiä; puhutaan kymmenistä, jopa sadoista vuosista. Finer ym. Tällöin skenaarioita luomalla voidaan haarukoida vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja varautua näihin mallinnuksen tuottaman tiedon avulla. 2021), jossa lasketaan päivittäinen hydrologia 16 m × 16 m hilassa käyttäen säätietoja ja paikkatietoaineistoja mm. Tähän tiedontarpeeseen voidaan vastata yhdistämällä useita eri tietolähteitä ja mallinnusta. Peltojen kuormituksen laskennassa käytetään peltolohkokohtaista ICECREAM-mallia, jolla voidaan tarkastella peltolohkojen ominaispiirteiden, viljelykasvien, muokkausmenetelmien, lannoitusmäärien ja lannan käytön vaikutusta ravinnekuormaan. Vesien tilan seuranta, tilan luokittelu, kuormituksen ja vaikutusten arviointi sekä tehokkaimpien toimenpiteiden tunnistaminen ovat asettaneet valtavan tiedontarpeen vesienhoidon suunnittelulle. 2016) on koko Suomen kattava operatiivinen laskentajärjestelmä, jolla voidaan kuvata ravinteiden ja kiintoaineksen kuormitusta, pidättymistä ja kulkeutumista sekä pitoisuuksia vesistöissä. 2019). Malliketjua testattiin Puruveteen laskevan Kuonanjoen valuma-alueella. E U:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) tavoitteena olevan vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen pyritään turvaamaan vesienja merenhoidon suunnittelun ja toimenpideohjelmien toteuttamisen avulla. Ravinteiden ja kiintoaineksen lähteinä huomioidaan luonnonhuuhtouma, peltoviljely, metsätalous, haja-asutus, pistekuormitus sekä ilmakehän laskeuma. jakovaiheen valuma-aluetasolla
Kaaviokuva Kuonanjoen valuma-alueella sovelletusta malliketjusta. Jotta lämpötilan ja sadannan mahdollisista kehityskuluista saatiin kattava kuva, hyödynnettiin Kuva 1. Ravinteiden sitoutuminen mikrobimassaan arvioidaan kalibroitujen parametrien avulla. NutSpaFHyn kuukausittaisista 4. Metsän kasvu simuloidaan annetun simulointijakson aikana Motti-mallin puuston kasvukäyrien perusteella. VEMALA-mallia ajettiin yhtenäisenä jaksona 1960–2100 kaikille ilmastonmuutos-, hakkuuja maatalousskenaarioille, NutSpaFHyn antamat tulokset interpoloitiin puuttuville ajanjaksoille. Malli operoi vesimuodostumatasolla ja aika-askeleena on veden viipymäaika. VEMALAn tuottamat ravinnekuormitukset ja –pitoisuudet syötetään LLR-malliin, joka tuottaa kokonaisfosforipitoisuuksien todennäköisyysjakaumat. Globaalit päästöja ilmastoskenaariot skaalataan alueellisiksi ja syötetään VEMALAja NutSpaFHy-malleihin. LLR-mallilla voidaan laskea vesimuodostumaan kohdistuvan ulkoisen ravinnekuormituksen vaikutus sekä hyvään tilaan tarvittava kuormituksen vähennystarve. Kokonaisravinteiden laskenta perustuu yksinkertaisiin ravinnetaseyhtälöihin. jakovaiheen valumaalueelle. Lake Load Response (LLR) -malli on vesienhoidon suunnittelun tarpeisiin räätälöity järvien kuormitusvaikutusmalli (Kotamäki ym. 2015). jakovaiheen valumaaluekohtaisista tuloksista laskettiin keskimääräinen vuosittainen kokonaisfosforikuormitus (kg/ha) 3. tuotannon sitomat sekä orgaanisen aineksen hajoamisesta vapautuvat ravinnemäärät mineraalija turvemailla lasketaan kokeelliseen tutkimukseen perustuvilla yhtälöillä. Mallissa hakkuut kuvataan päivittämällä hakkuualueiden hilapisteiden puustotiedot, mikä huomioidaan myös hydrologian ja ravinnetaseen laskennassa. Valitut skenaariot haarukoivat tulevaisuuden kehityskulkua Kuonanjoen valuma-alueen tarkastelussa ilmastonmuu tosskenaariot perustuivat alueelliseen ilmastomalliin, jota ajettiin kahden eri globaalin ilmastomallin tuottamalla datalla (Had = Hadley Centre ja MPI = Max Planck Instituutti) sekä kahdella erilaisella päästöja pitoisuusskenaarioilla (RCP). A-klorofyllivaikutus arvioidaan valtakunnalliseen a-klorofyllin ja ravinnepitoisuuksien havaintoaineistoon sovitetun hierarkkisen Bayes-mallin avulla. Lisäksi LLR tuottaa kokonaisravinteiden ja a-klorofyllin tilaluokituksen todennäköisyydet eri kuormitustasoilla. 32 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. VEMALA-mallin metsien luonnonhuuhtouma ja metsätalouden kokonaisfosforikuormitus on laskettu NutSpaFHy-mallin avulla
maltillisempaa RCP 4.5 -skenaariota sekä voimakkaan päästöennusteen skenaariota RCP 8.5 (Taulukko 1 ). Näiden välillä olevassa Had RCP8.5 -skenaariossa kuormituksen kasvu on 14–17 % nykyisestä. Sadannan ja lämpötilan muutokset ilmastonmuutosskenaarioissa eri ajanjaksoilla vuosittain sekä talvija kesäkausina Puruveden valuma-alueella. Jatkuvan kasvatuksen skenaarioon sisällytettiin kohteet, jotka soveltuvat todennäköisesti jatkuvan kasvatukseen (kuusivaltaiset turvemaat, joiden ravinteisuusluokka on tarpeeksi rehevä ja tilavuus tarpeeksi suuri) ja BAU:ta vastaava puumäärä täydennettiin mineraalimaiden avohakkuilla. Vuosisadan loppujaksolla eri hakkuuskenaarioilla kuormitus pienenee maltillisessa Had RCP 4.5 -ilmastoskenaariossa 1–5 % ja kasvaa voimakkaan päästöennusteen (MPI RCP 8.5) -skenaariossa 26–30 %. ‘BAU+30’ skenaario sisältää 30 % suuremman hakkuukertymän kuin BAU-skenaario. Jatkuvan kasvatuksen kohteilta saadaan vähemmän puuta, jolloin puuta on hakattava suuremmalta alueelta. Nykyisten hakkuumäärien mukainen (Business-AsUsual, ‘BAU’) skenaario perustuu alueella yleisesti toteutuneeseen hakkuumäärään erikseen turveja kivennäismailla. Tämän vuoksi hakkuupinta-ala oli jatkuvan kasvatuksen skenaariossa BAU-skenaariota suurempi. VEMALAssa tarkasteltiin maatalouden osalta BAU-skenaariota ja lisäksi maatalouden tehostamis skenaariota (‘agri’), jossa erilaiset lannoitukseen liittyvät toimenpiteet vähentävät ravinnekuormia. Agri-skenaario ajettiin vain metsätalouden BAU-skenaarion kanssa, muiden hakkuuskenaarioiden kohdalla käytettiin maatalouden BAU-skenaariota. Pääasiallinen maankäyttö on metsätalous, josta noin neljännes on 1950–70-luvuilla ojitetuilla turvemailla. Edellisten lisäksi ääriskenaarioina laskettiin tilanteet, jossa kaikki kehitysluokkansa pohjalta hakkuihin soveltuvat kohteet hakattiin (‘kaikki hakkuut’) ja toisaalta tilanne, jossa ei tehdä uusia hakkuita (‘ei hakkuita’). Oletuksena jatkuvan kasvatuksen skenaariossa käytettiin myös leveitä vesistöjen suojavyöhykkeitä siten, että hakkuut ja harvennukset rajattiin 30 m päähän 2-5m leveistä virtavesistä. NutSpaFHyssa tarkastellut viisi erilaista hakkuuskenaa riota on tuotettu Metsäkeskuksen metsävaratiedon perusteella. Kuonanjärvi on välttävässä luokassa. VEMALA-mallin tulosten mukaan muutos kokonaisfosforikuormituksessa on suurinta vuosisadan lopun jaksolla (2080–2100) ja suurimmat kuormituserot aiheutuvat ilmastonmuutoksesta (Kuva 3 ). Maataloutta harjoitetaan noin 4 %:lla valuma-alueesta ja noin viidennes alueesta on vesialueita. Malliketjun testaus Kuonanjoen valuma-alueella ja Kuonanjärvessä Kirkasvetiseen Puruveteen laskevan Kuonanjoen valumaalueella (7300 ha, Kuva 2 ) olevien järvien ekologinen tilaluokka vaihtelee erinomaisesta välttävään. Eniten (noin 8 %) fosforikuormitus pienenee maatalouden tehotoimilla maltillisessa ilmastoskenaariossa (Had RCP 4.5). Taulukko 1. 2021–2050 2041–2070 2071–2100 Lämpötilan muutos (°C) Sademäärän muutos (%) Lämpötilan muutos (°C) Sademäärän muutos (%) Lämpötilan muutos (°C) Sademäärän muutos (%) Had RCP4.5 vuosittain 1,8 7,0 2,6 9,9 2,9 7,3 talvi 2,2 7,8 3,4 12,6 3,6 9,6 kesä 1,2 11,7 1,8 15,5 1,9 3,3 Had RCP8.5 vuosittain 1,5 5,5 3,0 13,0 4,7 15,3 talvi 1,5 3,1 3,4 11,2 5,3 21,0 kesä 1,3 6,9 2,3 17,7 3,7 10,4 MPI RCP8.5 vuosittain 1,5 8,5 2,2 10,7 3,9 26,4 talvi 1,6 ?1,4 2,3 3,8 4,8 28,7 kesä 1,0 13,2 1,5 12,2 2,6 19,6 33 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia
VEMALA-mallin simuloimat vuosittaiset keskimääräiset kokonaisfosforikuormituksen muutokset (%) jaksoilla 2020-2049, 2050-2079 ja 2080-2100 verrattuna ajanjaksoon 2012-2019 kunkin skenaarioyhdistelmän osalta. Simulointien perusteella paras lopputulos vedenlaadun kannalta saavutettaisiin maatalouden tehotoimilla maltillisen ilmastoskenaarion (RCP 4.5) vallitessa, jolloin hyvän fosforipitoisuuden saavuttaminen on 17–56 % todennäköisempää kuin muissa skenaarioissa. Kuonanjärven hyvän fosforitason (alle 40 µg/?) saavuttaminen vaikeutuu tulevaisuuden ilmastossa ja todennäköisyys hyvän fosforipitoisuuden saavuttamiselle pienenee (Kuva 4 ). Esimerkiksi äärimmäinen hakkuuja ilmastoskenaarioyhdistelmä (MPI RCP 8.5 ’kaikki hakkuut’) johtaisi todennäköisyyden pienentymisen 55 prosentista 20 prosenttiin. Kuonanjoen 4.jakovaiheen valuma-alueen 33 osavaluma-aluetta ja järvien ekologinen tila. Kuva 3. 34 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. Metsätalouden toimista jatkuvan kasvatuksen skenaario tuottaa muita toimia pienemmät fosforipitoisuudet. LLR-mallin perusteella Kuonanjärven kokonaisfosforin vaihtelu eri skenaarioilla on noin 30–55 µg/?. Kuva 2
Kuitenkin nykyilmaston tuloksia tarkastelemalla voidaan huomata, että hakkuiden lisääminen kasvattaa ravinnekuormituksen määrää, ja hakkuun sijainti vaikuttaa ravinnekuorman suuruuteen. Ilmastonmuutoksen myötä valunta ja lämpötilat kasvavat erityisesti kasvukauden ulkopuolella, jolloin ravinnekuormitus lisääntyy. Ilmastonmuutoksen vaikutus ylittää hakkuiden vaikutuksen. Hyvän tilan raja-arvo (40 µg/?) on merkitty pystyviivalla. Kuonanjoen valuma-alueen tulosten perusteella metsätalouden eri toimenpiteillä voidaan vaikuttaa syntyvään ravinnekuormaan, mutta ilmastonmuutos kasvattaa kuormia niin paljon, ettei vedenlaatua voida parantaa merkittävästi pelkästään hakkuiden vesistökuormitusta vähentämällä. Vesien lähellä olevat alueet korostuvat alueina, jotka jo nyt muodostavat merkittävän osan ravinnekuormasta. Mallilinkitys vaatii tietojen ja skaalojen harmonisointia Tässä työssä pystyimme käyttämään NutSpaFHy-tuloksia vain 3. jakovaiheen valuma-alueille, vaikka tulokset tuotettiin 4. jakovaiheen alueille. Jatkuvan kasvatuksen hehtaarikohtaiset ravinnekuormat saattavat olla pinta-alayksikköä kohden pienempiä avohakkuuseen verrattuna (Routa & Huuskonen, 2022), mutta tällöin on huomioitava myös hakattavan puumäärän pienempi määrä. Vihreä väri kuvaa todennäköisyyttä, jolla pysytään raja-arvon alapuolella, keltainen kuvaa raja-arvon ylitystodennäköisyyttä. Edelleen VEMALAja LLR-mallien ketjuttaminen tuotti lisätietoa ilmastonmuutoksen sekä metsäja maataloustoimenpiteiden vaikutuksista Kuonanjärven fosforipitoisuuteen. Lisäksi NutSpaFHymallia ajetaan säämalleista suorilla päivittäisillä datoilla, kun taas VEMALAssa ilmastonmuutosskenaario toteutetaan ns. Mallissa ei huomioida avohakkuiden yhteydessä usein tehtävää maanmuokkausta ja sen aiheuttamaa ravinnekuormaa, vaan ravinnetaloutta katsotaan puuston ja aluskasvillisuuden poistuman ja maan hajotustoiminnan kautta. Usean mallin linkitys mahdollistaa kokonaisvaltaisemmat tarkastelut Kuonanjoen valuma-alueen tarkastelussa VEMALAmallin tuottamaa kuormitusta pystyttiin tarkentamaan NutSpaFHy-mallin avulla metsien luonnonhuuhtouman ja metsätalouden osalta. Tämä riittää Kuonanjärven kuormitusmuutosten analysointiin, mutta pienempien vesistöjen kuormitusskenaariot edellyttäisivät mallien tarkempaa spatiaalista kytkentää. Avohakkuisiin liittyvän maanmuokkauksen ravinnekuormitusvaikutukset ovat toisaalta tämän tarkastelun ulkopuolella, ja siksi arvioitu jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hyöty saattaa olla aliarvioitu, sillä usein vastaavaa maanmuokkausta ei jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa tarvita. NutSpaFHy-mallin tulokset on esitetty kuvassa 5 . Fosforikuormaan vaikuttaa erityisesti mineraalimailla puuston tilavuuden muutos ja sen seurauksena vähentynyt ravinteiden sitoutuminen. 35 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. delta-muutosmenetelmällä, jolloin hydroloKuva 4. LLR-mallin tuottamat Kuonanjärven kokonaisfosforipitoisuuksien todennäköisyysjakaumat eri skenaarioilla
Malliketjussa LLR-malli tuotti liian alhaisia kokonaisfosKuva 5. Metsävaroja ei yleisesti pystytty simuloimaan vuosisadan loppuun vaan metsävaroista käytettiin vuoden 2020 tilaa, jolle eri hakkuuja sääskenaariot kohdistettiin. gian päivittäinen simulointi on erilainen mallien välillä. Näin ollen NutSpaFHy-mallin tuottamaa vuotuista metsäkuormituksen ajallista vaihtelua ei voitu esittää VEMALAlla. 1,2–2,4 kg / 10 vuodessa (keskimääräinen lähtevä kuorma ilman hakkuita 2006–2016: 1,2 kg / gridi / 10 v) > 2,4 kg / 10 v hakkuualue (alle keskimääräinen kuorma) 1,2–2,4 kg / 10 v hakkuualueella > 2,4 kg / 10 v hakkuualueella metsä ojat ja uomat 36 www.vesitalous.fi Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia. NutSpaFHya voitiin saatavilla olevien tietojen perusteella ajaa vain noin 10 vuoden jaksoilla. Kartat a-d näyttävät alueet, joilta tulee keskimääräistä enemmän fosforikuormaa nykyilmastossa 2006–2016 ja MPI-RCP8.5-skenaariolla vuosina 2070–2080 ’jatkuva kasvatus’ ja ’kaikki hakkuut’ -skenaarioilla. Kuukausittaisista metsäkuormituksista laskettiin keskiarvo ajanjaksoille 2006–2016, 2040–2050 ja 2070–2080, jotta sitä voitiin soveltaa koko 2000–2100 jaksolle VEMALAssa. Hilakohtainen keskiarvo on laskettu ajanjakson 2006–2016 perusteella skenaariosta, jossa ei tehty hakkuita
https://doi.org/10.1007/s00267-015-0514-0. Mallien ketjuttaminen vaatii kuitenkin kehittämistä ja tässä erittäin hyödylliseksi koettua tiivistä yhteistyötä malleja kehittävien tutkimuslaitosten välillä ja edelleen mallintajien ja mallitulosten loppukäyttäjien välillä. 776848) hankkeiden toimesta. Kiitokset Työ on rahoitettu EU:n LIFE IP FRESHABIT ja Horizon 2020 OPERANDUM (grant agreement No. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 40/2022. Julkaisussa: Vesitalous 5/2019, 29–32. Jatkossa LLRja VEMALA-mallien linkityksessä tullaan käyttämään uudempaa, VEMALA v.3-versiota (Korppoo et al. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus: Synteesiraportti. 2022. 2017). (toim.). Huttunen, I., Huttunen, M., Piirainen, V., Korppoo, M., Lepistö, A., Räike, A., Tattari, S., Vehviläinen, B., 2016. Muiden metsätoimenpiteiden osalta erot ovat pieniä eri ilmastoskenaarioiden sisällä. Kemira foripitoisuuksia Kuonanjärven todelliseen tilaan verrattuna. Statistical dimensioning of nutrient loading reduction LLR assessment tool for lake managers. Malliketjun avulla pystyttiin tuottamaan aikaisempaa kokonaisvaltaisempi, ajallisesti ja alueellisesti kattavampi arvio ilmastonmuutoksen ja toimenpiteiden vaikutuksista järviin. 132 s. Environmental Modelling and Assessment 21(1), 83–109. Routa, J. 37 Vesitalous 6/2022 Freshabit LIFE IP – kokemuksia ja tuloksia Fosfori Talteen! HALUATKO TIETÄÄ MIKÄ ON KESTÄVIN JA LUOTETTAVIN MENETELMÄ OTTAA FOSFORI TALTEEN JÄTEVEDENPUHDISTUKSESSA. WWW.KEMIRA.COM/P-RECOVERY. 2015. Suurimmat myönteiset vaikutukset saavutettaisiin maatalouden tehotoimilla ja suurimmat negatiiviset vaikutukset kaikilla hakkuilla. 2019. Korppoo M., Huttunen M., Huttunen I., Piirainen V., Vehviläinen B., 2017. & Malve O. Metsätalouden vesistökuormituksen arviointimenetelmiä on kehitettävä. Simulation of bioavailable phosphorus and nitrogen loading in an agricultural river basin in Finland using VEMALA v.3. Tulosten perusteella voitiin kuitenkin arvioida eri skenaarioiden aiheuttamaa vaikutusta suhteessa toisiinsa. A national scale nutrient loading model for Finnish watersheds – VEMALA. Environmental Management 56: 480–491. KÄY TUTUSTUMASSA KANSAINVÄISESTI PALKITTUUN KEMIRAN VIVIMAG ® MENETELMÄÄN, JOKA VIE FOSFORIN TALTEENOTON SEURAAVALLE TASOLLE. Yhteistyöllä eteenpäin Metsätalouden toimenpiteiden vaikutusten arvioimisessa on otettu tämän malliketjutuksen myötä merkittävä edistysaskel. NutSpaFHy—A Distributed Nutrient Balance Model to Predict Nutrient Export from Managed Boreal Headwater Catchments. Forests 2021, 12, 808. Luonnonvarakeskus. Journal of Hydrology 549 (2017) 363–373. & Huuskonen, S. Lauren, A.A.; Guan, M.; Salmivaara, A.; Leinonen, A.; Palviainen, M.; Launiainen, S. Helsinki. Kirjallisuus Finér, Leena; Huttunen, Markus; Härkönen, Laura; Kortelainen, Pirkko; Lepistö, Ahti; Mattsson, Tuija; Piirainen, Sirpa; Sarkkola, Sakari; Sallantaus, Tapani; Tattari, Sirkka & Ukonmaanaho, Liisa. Tämä on tärkeää erityisesti useiden eri paineiden hallitsemisessa ja erilaisiin kehityspolkuihin varautuessa. Käytännön vesienhoidon kannalta on tärkeää varmistaa, että LLR:n simuloimat pitoisuudet vastaavat paremmin todellista tilaa ja vedenlaadun vaihtelua. DOI: 10.1007/s10666-015-9470-6 Kotamäki N., Pätynen A., Taskinen A., Huttula T
Kirjoituksessa tarkastellaan paineiskun vaimennusta hyödyntämällä interferenssi-ilmiötä, joka tarkoittaa paineaaltojen keskinäistä vaikutusta toisiinsa. Interferenssi-ilmiötä hyödyntäen voidaan käyttää suuria virtausnopeuksia ja nopeaa pumppauksen pysäytystä sekä nopeaa venttiilin sulkemista aiheuttamatta vaarallista paineiskua. Molemmat aallot kohdatessaan heikentävät toisiaan, jolloin maksimipaineet interferenssin vuoksi putkilinjalla alenevat. Pysähtyvä pumppaamo lähettää laskevan paineen aallon alavirtapuolelleen ja sulkeutuva venttiili lähettää nousevan paineen aallon ylävirtapuolelleen. Paineet pisteissä D ja E on esitetty oheisessa kuvassa, josta voidaan todeta varsin korkeita painetasoja 14 ja 17,5 bar. Huomattakoon, että tässä tapauksessa pumpun pysäyttäminen ennen venttiilin sulkemista aiheuttaa voimakkaan paineiskun linjan alussa (vesipatsaan katkeaminen ja putkistokavitaatio), joten pumppu pysäytetään vasta kun venttiili on sulkeutunut. kohdassa tapahtuvan muutoksen seurauksena. • Tapaus B . Putkilinjat ovat terästä ja pikasulkuventtiili täytettävän säiliön luona on palloventtiili. 1 000 m/s nopeudella ko. Venttiili suljetaan säiliön täytyttyä viidessä sekunnissa pumpun jäädessä käymään. •Tapaus A . Tutkittavassa tapauksessa säiliöstä pumpataan nestettä toiseen säiliöön suurella virtausnopeudella. Tarkasteltavana on kaksi tapausta. Esimerkki havainnollistaa, kuinka sopivalla loogisella lukituksella voidaan interferenssi-ilmiötä hyödyntämällä käyttää nopeita muutoksia virtaustilassa ilman vaarallisia paineiskuja. Paineet pisteissä D ja E ovat 6 ja 9 bar. Interferenssin käyttö paineiskun vaimennuksessa MARTTI PULLI marttipulli@hotmail.com 38 www.vesitalous.fi TEKNIIKKA. Kuvat järjestelmästä ja tapausten A ja B paineenvaihteluista ovat kopioita kirjasta ”Flow Technology, Modern Functional Design of Water Transmission Systems” (kirjoittaja Martti Pulli, kustantaja Tammertekniikka 2021). Nopeat muutokset virtaamatiloissa aiheuttavat paineenvaihteluita, jotka voivat pahimmillaan kehittyä vaarallisiksi paineiskuiksi. Vesitalous 6/2016). P aineiskuja voidaan vaimentaa monin tavoin, joiden optimaalinen valinta riippuu järjestelmän ominaisuuksista. Tapaus B:n pienemmät arvot voidaan selittää paineaaltojen interferenssi-ilmiön avulla. Laskenta on tehty soveltamalla karakteristika menetelmää (ks. Venttiilin sulkeuduttua 60 % asteeseen pysäytetään pumppaus. Molemmista putkilinjan päistä lähtee paineaalto n
Mene sivulle https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/vesitalous. Jatkossa jäsenetuhintaan kuuluu lehden digitaalinen näköisversio, joka on luettavissa Lehtiluukun kautta. Vesitalous-lehden lukemista varten tarvitaan erillinen tilaajatunnus, joten (jos et ole tätä vielä tehnyt) toimi seuraavasti: 1. Luo itsellesi käyttäjätunnus sivulla http://www.lehtiluukku.fi 2. Tässä vaiheessa tarvitaan tilaajatunnus, joka on seitsemän numeron mittainen numerosarja painetun lehden takakannen osoitetiedoissa. HUOM.: ilmoita paperilehden tilauksestasi sihteerille (jari.koskiaho@syke.fi) a j a n ko h ta i s ta v e s i y h d i s t y k s e ltä 39 Vesitalous 6/2022 SUOMEN VESIYHDISTYS RY Water Association Finland. Jos edelleen haluat lehden kotiin kannettuna paperiversiona, niin voi tilata sen lisähintaan 35 euroa/ vuosi, jolloin jäsenyyden yhteishinta vuodesta 2023 alkaen on 95 euroa/vuosi. Työn tavoitteena oli tunnistaa verkostosaneerausten hiilijalanjäljen merkittävimmät tekijät ja löytää keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen. DI Juuli Haapakoski valmistui Tampereen yliopiston ympäristöja energiatekniikan koulutusohjelmasta ja työskentelee FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. VESITALOUS JATKOSSA DIGITAALISENA Vesiyhdistyksen jäsenetuna on ollut Vesitalous-lehti kotiin kannettuna alennettuun hintaan. Saneerauksissa on tärkeää valita kohteeseen sopiva rakenne, jotta putkesta saadaan mahdollisimman pitkäikäinen. Vesihuollon verkostosaneerausten hiilijalanjäljen pienentäminen Koon DN150 vesijohdon ja DN300 jätevesiviemärin saneerauksen hiilijalanjälki eri saneerausmenetelmillä. Voit tarvittaessa kysyä tilaajatunnustasi sihteeriltä (jari.koskiaho@syke.fi). Diplomityö on luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/140361. Saneerausmenetelmiä vertaileva hiilijalanjälkilaskenta tulee tehdä tapauskohtaisesti, sillä kokonaispäästöt riippuvat esimerkiksi putkikoosta ja kaivannon massojen määrästä. V erkostosaneeraus on välttämätöntä, mutta aiheuttaa päästöjä esimerkiksi polttoaineen kulutuksen vuoksi
Kaikissa haastatelluissa vesihuoltolaitoksissa oli kuitenkin jo aiemmin tehty investointeja energian säästämiseksi ja energiaomavaraisuuden parantamiseksi, joten tilanne on monilta osin valoisampi kuin monet pelkäävät. kiertäviä sähkökatkoja siinä tilanteessa, että sähköä ei riitä kaikille kuluttajille. Millaisia vaikutuksia energiamarkkinoiden tilanteella on vesihuoltolaitosten toimintaan. Vesitalous-lehti kysyi vesihuoltolaitoksilta, miten energian hintojen nousu ja mahdollinen sähköpula on vaikuttanut ja mahdollisesti jatkossa vaikuttaa niiden toimintaan. Sen sijaan jätevesien pumppaamisessa varavoimakoneita ei ole kaikilla pumppaamoilla, joten häiriötilanteissa on mahdollista, että viemäriverkostossa tapahtuu ylivuotoja. Vesihuoltolaitokset ylläpitävät yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria ja siten poikkeustilanteisiin varautuminen tulee rutiininomaisesti kuulua niiden tehtäviin. Esimerkiksi koko maata koskevaa yleistä sähköpulaa pidetään yhtenä tulevan talven uhkakuvana, ja eri organisaatioita ja kansalaisia on kehotettu varautumaan. Lisäksi vesitorneista tuleva vesi virtaa painovoimaisesti kiinteistöihin, joten vedenjakelu toimii jonkin aikaa myös kokonaan ilman sähköä, niin kauan kuin vesitornin säiliössä riittää vettä. Selvityksen perusteella on lähdetty toteuttamaan aurinkoenergiaratkaisuja yhteensä 16 eri kohteeseen”, kertoo Joensuun Veden johtaja Juha Lemmetyinen . Myös Suomessa on mahdollista, että otetaan käyttöön suunnitelmallisia ns. ”Suurimmassa energiankäyttökohteessamme Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla on lämmön talteenottoratkaisuilla ja biokaasun käytön hyödyntämisellä päästy noin 70 prosentin omavaraisuuteen lämmönja sähköntuotannossa. Miten vesihuoltolaitokset ovat varautuneet mahdollisiin sähkökatkoksiin ja kuinka veden kuluttajien tulisi ottaa epävarma tilanne huomioon. Energiaomavaraisuuteen on investoitu Vastauksia antaneilla vesihuoltolaitoksilla suorien energiakustannusten osuus kokonaiskustannuksista vaihteli viiden ja kymmenen prosentin välillä. Polttonesteiden ja sähkön markkinahintojen nousu on ollut kuluneen syksyn puheenaiheita. Talousvettä tulee, käyttäjiä informoitava Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet sähkökatkoihin siten, että vedenkäsittelyssä ja talousveden pumppauksessa on käytössä varavoimaa, jonka avulla talousveden toimitus on varmistettu mahdollisten sähkökatkojen ajan. Jo toteutuneiden korkeampien hintojen perusteella tämä johtaa muutaman prosentin korotuspaineeseen veden hinnassa ensi vuonna. Ylivuotojen estämiseksi jäteveden muodostumista tulisikin minimoida, ja tärkeäksi tehtäväksi muodostuu asiakkaille viestiminen ja toimintaohjeiden antaminen poikkeustilanteissa. Aurinkosähkön tuotantoon on vuonna 2020 toteutettu 140 kWp aurinkosähkövoimala, jonka kokemusten perusteella laadittiin laaja aurinkoenergiaselvitys. 40 www.vesitalous.fi AJANKOHTAISTA. Esimerkiksi Tampereen Vesi on antanut yksityiskohtaista tietoa eri järjestelmien toiminnasta sähkökatkoissa ja siitä, kuinka asiakkaan tulisi toimia vedenkäytössään sähkökatkojen aikana. Yhtenä keinona parantaa huoltovarmuutta onkin vesitornien pitäminen normaalia täydempänä ympäri vuorokauden. K ansainvälinen poliittinen tilanne sekä Euroopassa tehdyt energiapoliittiset päätökset ovat johtaneet epävakaaseen tilanteeseen monilla raaka-ainemarkkinoilla ja myös eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Esimerkiksi Joensuussa hyödynnetään lämmön talteenoton ratkaisuja, biokaasua ja aurinkosähkön tuotantoa. Yhteistyötä viestinnässä Vesilaitosyhdistys on antanut ohjeita vesihuoltolaitosten viestintään sähköpulan sattuessa (www.vvy.fi) ja monet vesihuoltolaitokset ovat jo antaneet ohjeita ja ennakkovaroituksia asiakkailleen. Tilanne on kehittynyt monissa maissa siihen pisteeseen, että energiaa säännöstellään kohtuullisen saatavuuden varmistamiseksi talvella
Poikkeustilanteessa voidaan myös lähettää tekstiviestejä suoraan asiakkaiden puhelimiin”, kertoo Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela . . Tampereen kaupungin, Pirkanmaan pelastuslaitoksen, Tampereen Veden ja Tampereen Sähkölaitoksen sekä useiden muiden tahojen edustajat tapaavat ja keskustelevat säännöllisesti, seuraavat aktiivisesti energiamarkkinoiden kehittymistä sekä koordinoivat mahdollisia toimenpiteitä, jos tarve vaatii. Pidä osana kotivaraa juomavettä sekä puhtaita kanistereita ja ämpäreitä veden säilytykseen . Kehitteillä on myös kaupungin organisaatioiden yhteinen verkkosivu, johon ajankohtaiset tiedotteet kootaan. Vältä veden käyttöä sähkökatkon aikana, jotta jätevedet eivät pääse tulvimaan . Seuraa vesihuoltolaitoksen tiedotuskanavia mahdollisissa vesihuollon häiriötilanteissa . ”Tampereella on järjestetty kaupungin eri organisaatioiden kesken yhteistyötä poikkeustilanteiden varalta. energianyrkki, jossa mm. Estä tulviminen, legionellan kasvu ja vesimittarin jäätyminen kiinteistöllä Ohjeita veden käyttäjille sähkökatkoksen sattuessa (Lähde: Vesilaitosyhdistys, www.vvy.fi) 41 Vesitalous 6/2022 AJANKOHTAISTA. Perustettiin ns
Jyrki Katainen Sitrasta, OlliMatti Verta maaja metsätalousministeriöstä, Pasi Valkama Suomen ympäristökeskuksesta Eija Hagelberg BSAG:sta sekä Minna Mäkelä Salaojayhdistyksestä. Innovaatiokilpailun ensimmäinen palkinto jaettiin työryhmälle Heidi Salo, Kielo Isomäki, Elina Paavonen, Aleksi Salla ja Lassi Warsta. Lehti ilmestyy 3. Seminaarin päätti Maaja vesitekniikan tuki ry:n toiminnanjohtaja Minna Maasilta . Kansallismuseoon auditorioon oli paikan päälle ilmoittautunut yli 100 osanottajaa, mutta enemmän osanottajia oli etäyhteydellä. Työryhmän Heidi Salo , Kielo Isomäki , Elina Paavonen , Aleksi Salla ja Lassi Warsta voittivat sekä ensimmäisen että yleisöäänestyksen palkinnon. helmikuuta 2023. Seminaarissa esiteltiin 12 aiheeseen liittyvää posteria. Uutta seminaarissa oli innovaatiokilpailu, jolla tavoiteltiin ratkaisuja ilmaston muutokseen sopeutumiseen ja sen haitallisten vaikutusten minimoimiseen. Seminaari on osa Salaojituksen Tukisäätiön Itämeri-sitoumusta, jossa säätiö on sitoutunut edistämään tiedonvaihtoa ja hyviä käytänteitä maaseudun vesienhallinnassa ja ympäristökysymyksissä tavoitteena puhtaampi Itämeri. Neljä parasta ehdotusta palkittiin seminaarissa ja seminaariin osallistujat pääsivät äänestämään parasta ehdotusta. Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Gustav Rehnberg avasi seminaarin ja muita seminaarin esiintyjiä olivat mm. https://www.youtube.com/watch?v=BbnwJko375Y S eminaarin järjestivät yhteisesti Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maaja vesitekniikan tuki ry, Baltic Sea Action Group (BSAG) ja Salaojayhdistys ry. Palkintoa on jakamassa toiminnanjohtaja Seija Virtanen Salaojituksen tukisäätiöstä. Maatalouden kestävä vesienhallinta seminaari Maatalouden kestävä vesienhallinta seminaari järjestettiin 13.10.2022 Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä, ja siihen oli mahdollista osallistua myös etänä. Seminaarin kaikki esitykset videoina ja pdf-muodossa sekä posterit löytyvät Salaojituksen tukisäätiön verkkosivuilta www.tukisaatio.fi. 42 www.vesitalous.fi AJANKOHTAISTA. Seminaarista kootaan Vesitalous-lehden teemanumero 1/2023 ”Maatalouden kestävä vesienhallinta ”
Jari Koskiaho ja Sirkka Tattari: Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta maatalousvaltaisella valumaalueella tehtyjen kuivatustoimien vaikutusten arvioinnissa Laura Höijer: Hyväksy monimutkaisuus VESITALOUS 2/2022 Anna-Kaisa Ronkanen ja Hannu Marttila: Soiden ainutlaatuista luontoa sekä hydrologiaa voidaan palauttaa ennallistamistoimilla Eerika Tapio: Hydrologia-LIFE aktiivisia ennallistamistoimia suoja pienvesiekosysteemeissä 43 Vesitalous 6/2022. Mikko Tolkkinen ja Jukka Aroviita: Rantametsät parantavat maatalousjokien ekologista tilaa Maria Kämäri, Antti Räike ja Antti Taskinen: Jatkuvatoimisen seurannan mahdollisuudet tarkentaa jokikuormitusarvioita Jukka Aroviita, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela ja Annika Vilmi: Metsätalouden kuormittamien vesistöjen ekologinen tila – Mitä MaaMet-seurannan 2008–2020 tulokset kertovat. Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela ja Jukka Aroviita: Hajakuormituksen vaikutukset jokien ja järvien kalastoon Pia Högmander, Katri Siimes, Tapio Sutela, Anssi Teppo ja Jukka Aroviita: Metallit happamien sulfaattimaiden virtavesissä Janne Juvonen: Maaja metsätalouden kuormituksen vaikutukset pohjaveden laatuun Ritva Britschgi, Samuli Joensuu, Janne Juvonen ja Sirpa Piirainen: Tietopaketti metsätalouden pohjavesivaikutuksista valmistui, lisää seurantatietoa kaivataan Anne-Mari Rytkönen, Eeva Nuotio ja Olle Häggblom: Tietoisku hallitusohjelman vesienhallinnan toimenpidekokonaisuudesta Tero Luukkonen: Geopolymeerit vedenja jätevedenkäsittelyssä: mitä, miksi ja miten. V E SI TA L OUS 2 22 SIS Ä LT Ö VESITALOUS 1/2022 Jukka Aroviita ja Lauri Ahopelto: Maaja metsätalouden hajakuormituksen vesistövaikutuksia seurataan kattavasti Jukka Aroviita, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela ja Annika Vilmi: Maatalouden kuormittamien vesistöjen ekologinen tila – Mitä MaaMet-seurannan 2008–2020 tulokset kertovat
Katri Siimes: Torjunta-aineet virtavesissä 2007-2021 Samuli Joensuu: Vesien palauttaminen suojelusoille lisää yhteistyötä valuma-alueella eri toimijoiden kesken VESITALOUS 3/2022 Osmo Seppälä: Vesihuoltolaitosten varautumisen ja resilienssin merkitys korostuu Anna Vilén, Noah Peysson ja Panu Laurell: Aktiivihiilisuodatuksen sosiaalinen vastuullisuus ja ympäristöjalanjälki Kati Blomberg ja Anna Kuokkanen: Typpioksiduulipäästöt jätevedenpuhdistuksessa Anne-Mari Aurola, Riitta Kettunen ja Heikki Syrjälä: Vesihuoltolaitosten omaisuudenhallinta: kohti suunnitelmallista saneerausja investointiohjelmaa Joni Koskikala ja Aleksi Kiiski: Kokemuksia vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämisestä Matti Ojala ja Sakari Kuikka: Viemäreiden kunnon tutkiminen, visuaaliset tutkimusmenetelmät Vuokko Laukka, Jyrki Laitinen, Janne Juntunen, Niina Kotamäki, Katri Siimes, Arto Laikari, Maria Dubovik, Ville Rinta-Hiiro, Ilkka Miettinen ja Päivi Meriläinen: Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen valtakunnallinen tarkastelu 44 www.vesitalous.fi. V E SI TA L OUS 2 22 SIS Ä LT Ö Anna-Kaisa Ronkanen, Hannu Marttila, Lassi Päkkilä ja Lauri Ikkala: Soiden ennallistamisen hydrologiset vaikutukset Mika Nieminen, Tapani Sallantaus, Sakari Sarkkola ja Markku Koskinen: Soiden ennallistamisen vaikutukset valumavesien laatuun Tapani Sallantaus, Mika Nieminen, Sakari Sarkkola ja Jukka Turunen: Ojittamattomien soiden vaikutus veden laatuun – suon nielut Lauri Ikkala, Anna-Kaisa Ronkanen, Aleksi Räsänen, Hannu Marttila, Jari Ilmonen ja Timo Kumpula: UAS-menetelmät soiden ennallistamisen vesitalouden tutkimisessa Aleksi Räsänen: Ilmaja satelliittikuvat soiden tilan seurannassa Teemu Tahvanainen: Aapasoiden vesitalous on muuttumassa ilmastonmuutoksen myötä Anne Tolvanen ja Artti Juutinen: Ekosysteemipalvelumallinnus ja soiden ennallistaminen Paavo Ojanen: Näkökulmia ennallistamisen kannattavuuteen: mitä alueita kannattaa ennallistaa
V E SI TA L OUS 2 22 SIS Ä LT Ö Martti Latva, Aino Pelto-Huikko ja Tuija Kaunisto: Tutkimus kupariputkien pistekorroosiosta Ari Kangas ja Paula Lindell: Yhdyskuntajäteveden puhdistamisen green deal -sopimus Anne Kuulas ja Eero Makkonen: Vesihuoltolaitosten laatujärjestelmän malli Maija Vilpanen ja Johanna Herttuainen: Suunnitteluohjeet kemiallisen saostuksen toimintavarmuuden parantamiseksi vesihuollossa Ritva Laitala: Vesihuollon häiriötilanteiden toimintakorttien uudet mallipohjat on julkaistu Laura H. Martti Pulli: Säätöventtiilien virtaustekniikasta Tuomo Häyrynen: Kansallisen vesihuoltouudistuksen askelmerkit tarkentuvat Katri Liekkilä: CER-direktiivi asettaa yhteiset minimitasot kriittisten toimintojen häiriönsietokyvylle VESITALOUS 4/2022 Eliisa Lotsari: Paikkatieto keskeisessä osassa vesistöjä koskevassa tutkimustyössä Jari-Pekka Nousu, Pertti Ala-aho, Samuli Launiainen, Hannu Marttila ja Kersti Leppä: Kansallisten avointen paikkatietoaineistojen hyödyntäminen hydrologisessa mallinnuksessa Marko Kärkkäinen, Virpi Pajunen, Juha-Matti Välimäki ja Eliisa Lotsari: Konenäkömenetelmät ja hydraulinen mallinnus työkaluina sedimentin kulkeuman analyysien kehittämiseksi Petteri Alho, Linnea Blåfield, Karoliina Lintunen, Mikel Calle, Carlos Gonzales-Inca ja Elina Kasvi: Digitaalinen siirtymä virtavesien tutkimuksessa Jari Silander, Anton von Schantz, Vesa Hölttä, Xiaoli Liu ja Ella Rauth: Neuroverkot vesiriskien hallinnassa Harri Kaartinen ja Antero Kukko: Monikanavainen laserkeilaus jokiympäristöjen 3D-kartoituksessa Mika Jalava: Vesi ja paikkatieto Freshwater Competence Centre: Uusi vesistötutkimuksen osaamiskeskus ottaa digiloikan suoraan syvään päähän 45 Vesitalous 6/2022. Härkönen, Kristiina Vuorio, Satu Estlander ja Sanna Korkonen: Soveltuuko ultraääni sinileväkukintojen torjuntaan
Härkönen, Ahti Lepistö, Sakari Sarkkola, Pirkko Kortelainen ja Antti Räike: Vesistöjen tummumisen hillintä edellyttää systeemistä muutosta turvemaiden metsätalouden toimintatavoissa Elina Peltomaa, Jenni Miettinen, Mari Könönen ja Kari Hyytiäinen: Mikä on vesien tummumisen hinta. Inese Huttunen ja Kimmo Kahilainen: VEMALA TOC: Kohti täsmällisempiä orgaanisen hiilen valtakunnallisia huuhtoutumisestimaatteja Jenni Attila, Eeva Bruun, Hanna Alasalmi ja Sampsa Koponen: Vesien tummuminen – mitä lisäarvoa saadaan satelliittihavainnoista. V E SI TA L OUS 2 22 SIS Ä LT Ö Sanna Paavilainen: Paikkatiedot vesihuollon digimurroksessa Veera Korteniemi ja Harri Koivusalo: Ovatko talvet muuttuneet hiihtokeskuksissa. Härkönen, Antti Taskinen ja Pirkko Kortelainen: Eteneekö Suomen vesistöjen tummuminen. Meeri Karvinen, Osama El Asri, Suvi Ojala ja Marko Keskinen: Vesija ympäristötekniikan alalla tarvitaan elämänlaajuista oppimista: esittelyssä Lifewide WAT -hanke Heli Härkki: Vesistöjen orgaaninen hiili pintaveden käsittelyn näkökulmasta 46 www.vesitalous.fi. Satu Estlander, Salla Rajala ja Jukka Horppila: Uusia mittareita humuskuormituksen seurantaan Anne Ojala, Heli Miettinen ja Jukka Pumpanen: Hiilen prosessoituminen vesistöissä ja vesistöjen kasvihuonekaasut Jussi Jyväsjärvi ja Timo Muotka: Ruskistuminen uhkaa virtavesien ravintoverkkoja ja monimuotoisuutta Kristiina Vuorio, Sami Taipale ja Marko Järvinen: Järvien tummumisen vaikutus kasviplanktonyhteisöön Kimmo Kahilainen, Sami Taipale, Mikko Olin, Ossi Keva, Jukka Ruuhijärvi ja Martti Rask: Järvien tummuminen ja kalat Laura H. Timo Huttula: Pyhät paikat ja Waltarin kivi VESITALOUS 5/2022 Antton Keto ja Laura Härkönen: Tummuminen haastaa vesiensuojelun vaikuttavuuden – toimenpiteitä tarvitaan Antti Räike, Ahti Lepistö, Laura H
Seppo Hellsten, Laura Härkönen, Jari Ilmonen, Jukka Ruuhijärvi, Saija Koljonen, Kristiina Vuorio, Antti Leinonen, Pekka Sojakka, Eeva Einola ja Teppo Vehanen: Kunnostusten seurannan sudenkuopat – kokemuksia Freshabit LIFE IP -hankkeesta Liisa Ukonmaanaho, Natalia Korhonen ja Pekka Sojakka: Veden laatua ja määrää seurataan jatkuvatoimisesti Puruveden Kuonanjoella Jari Ilmonen, Saija Koljonen, Pauliina Louhi, Pirkko-Liisa Luhta ja Janne Tolonen: Purokunnostusten seurantaa tarve tehostaa Teppo Vehanen, Petri Karppinen, JukkaPekka Vähä ja Leena Rannikko: Kalateiden seuranta niiden toimivuuden arvioimiseksi Teppo Vehanen, Tapio Sutela ja Mikko Hynninen: Kalasto virtavesikunnostusten seurannassa Eeva Einola ja Jukka Ruuhijärvi: Lintuvesien kunnostuksen vaikutukset linnustoon ja kosteikkoluonnon tilaan Niina Kotamäki, Aura Salmivaara, Marie Korppoo, Antti Leinonen ja Seppo Hellsten: Mallien yhteiskäytöllä lisäarvoa vesiensuojelun tietotarpeeseen Martti Pulli: Interferenssin käyttö paineiskun vaimennuksessa Tuomo Häyrynen: Millaisia vaikutuksia energiamarkkinoiden tiulanteella on vesihuoltolaitosten toimintaan. Risto Saarinen: Uudistuuko vesihuolto. YT23 1/2 VESITALOUS 6/2022 Jari Ilmonen: Onko koolla merkitystä vesiensuojeluhankkeissa. V ESI TALOUS 2022 SISÄLT Ö 47 Vesitalous 6/2022 Alan parhaat yhdessä Yhdyskunta tekniikka 2023 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto Ke 10.5.2023 klo 9–17, asiakasja kutsuvierasilta osastoilla klo 18.30–21 To 11.5.2023 klo 9–16 www.yhdyskuntatekniikka.fi
ja lietteenkäsittelylaitteet Hydropress Huber AB | Puh 0207 120 620 info@huber.fi | www.huber.fi www.kaiko.fi Kaiko Oy Henry Fordin katu 5 C 00150 Helsinki Puhelin (09) 684 1010 kaiko@kaiko.fi www.kaiko.fi • Vuodonetsintälaitteet • Vesimittarit • Annostelupumput • Venttiilit • Vedenkäsittelylaitteet Lastausväylä 9, 60100 Seinäjoki Pirjontie 3, 00630 Helsinki Puh. LIIKEHAKEMISTO Slatek (80 x 80) Auma Finland (80 x 85) Huber (80 x 50) Kaiko (80 x 50) Fennowater (80 x 60) Pa-Ve (80x100) b AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT b JÄTEVESIENJA LIETTEENKÄSITTELY b VESIHUOLLON KONEET JA LAITTEET b VEDENKÄSITTELYLAITTEET JA -LAITOKSET Tehdään yhdessä maailman parasta vettä. 06 – 420 9500 www.fennowater.fi TUOTTEITAMME: Välppäysyksiköt Hiekanerotusja kuivausyksiköt Lietekaapimet Sekoittimet Lietteentiivistysja kuivausyksiköt Kemikaalinannostelulaitteet Flotaatioyksiköt Lamelliselkeyttimet Sähkö-, instrumentointija automaatiolaitteet Ruuvipuristin FW250/750/0.5, Q= 80 kgTS/h hydraulinen kapasiteetti 6 m³/h. www.slatek.fi Jäteveden
afry.fi fi.ramboll.com Vesihuollon suunnittelun ykkönen LIIKEHAKEMISTO VESITALOUS-LEHDEN Kysy tarjousta! ilmoitus.vesitalous@mvtt.fi Tuomo Häyrynen 050 585 7996. www.johanlundberg.. Puhtaan veden asiantuntija Autamme asiakkaitamme pohjaveteen ja vedenhankintaan, jätevedenpuhdistukseen, vesihuoltoverkostoihin, hulevesiin ja vesilaitosten johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. LIIKEHAKEMISTO Sweco (80 x 40) AFRY (80 x 85) Ramboll (80x60) johanlundberg b SUUNNITTELU JA TUTKIMUS Kaivamattoman (no-dig) tekniikan asiantuntijakonsultit Kaikki uudisasennusja saneerausmenetelmät info@johanlundberg.
However, the resources for projects are not usually sufficient for long-term monitoring. Risto Saarinen: Will the water utility sector be renewed. 50 www.vesitalous.fi FINNISH JOURNAL FOR PROFESSIONALS IN THE WATER SECTOR Published six times annually | Editor-in-chief: Minna Maasilta | Address: Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki, Finland ABSTRACTS. Verifying the ecological effects of restorations often requires longterm monitoring. It can also be used to develop restoration methods and detect the needs for additional restoration actions. Niina Kotamäki, Aura Salmivaara, Marie Korppoo, Antti Leinonen and Seppo Hellsten: Combined use of models adds value to the need for data on water protection A ssessments of contamination by the forest industry have become more precise in recent years. Additionally, manual samples were taken next to the monitoring station almost monthly. Following the construction, the functionality of the fish passes should be monitored and their operation should be improved if necessary. The results are many bird lakes being improved as habitats, experiences and information on factors of importance to restorations, and also preliminary information on the impacts of restorations on the bird population and other wetland nature. The monitoring and study of existing fish passes’ functionality is also important for the planning of structural solutions for new fish passes. Other articles Jari Ilmonen: Does size matter in water protection projects. Based on the results, the future climate will challenge us to step up efforts to attain a good state for bodies of water. The assessment of effectiveness requires not only benchmarks but also an applicable monitoring setup, such as before-and-after monitoring. The Freshabit Vanajavesi area project focused on restoring the main waterfowl habitats in Tavastia and Pirkanmaa and on assessing their condition. In addition to upstream migration, downstream migration routes should also be taken into account in fish ladder solutions to facilitate the whole life cycle of species. The Freshabit LIFE IP project tested the combined use of loading and impact models and simulated the impact on lakes of alternative agricultural and forest industry activities as well as those of climate change. Monitoring and impact assessments are required in most programmes financing restorations. Eeva Einola and Jukka Ruuhijärvi: The effects of restoring water bodies on the bird population and on the wetland environment T he habitat for waterfowl and shore birds has deteriorated in recent decades and the number of mated pairs has declined. (Editorial) Martti Pulli: The use of interference in cushioning water hammer Tuomo Häyrynen: How energy market situation is affecting water utilities’ operations. Liisa Ukonmaanaho, Natalia Korhonen and Pekka Sojakka: Continuous monitoring of water quality and quantity at Kuonanjoki, Puruvesi A continuous monitoring station for water quality and flow rate was set up in connection with the Freshabit and Operand projects at Kuonanjoki in autumn 2019. Nevertheless, they are often neglected or implemented incompletely. What are the pitfalls and bottlenecks of monitoring. Monitoring can also be used to improve restoration methods and to increase operational acceptability to the public, policymakers and financial backers. Jari Ilmonen, Saija Koljonen, Pauliina Louhi, Pirkko-Liisa Luhta and Janne Tolonen: Need to boost monitoring of stream restorations T he restoration of streams has become widespread, partly due to the Helmi habitat programme. Seppo Hellsten, Laura Härkönen, Jari Ilmonen, Jukka Ruuhijärvi, Saija Koljonen, Kristiina Vuorio, Antti Leinonen, Pekka Sojakka, Eeva Einola and Teppo Vehanen: Pitfalls in monitoring restorations – experiences from the Freshabit LIFE IP project T he efficiency of restoration and water protection measures is impossible to assess without comprehensive monitoring. Continuous monitoring is used to monitor the flow rate, chlorophyll-A, the quantity of cyanobacteria, electrical conductivity, water temperature, total and dissolved organic carbon content, and turbidity, as well as the oxygen, solid matter and total phosphorus content. Teppo Vehanen, Petri Karppinen, Jukka-Pekka Vähä and Leena Rannikko: Monitoring fish passes to assess their functionality A s part of the Freshabit project, six fish passes were constructed and one dam was dismantled. Teppo Vehanen, Tapio Sutela and Mikko Hynninen: The fish population in the monitoring of flowing waterway restorations I n addition to quantity, it is also important to monitor effectiveness in the restoration of habitats: what has been achieved in the targeted environment with the restored hectares, kilometres or cubic metres of gravel added. Boosting of monitoring will require the inclusion of monitoring in all restoration projects, expanding collaboration, and the adoption of new methods
Vesihuoltotoiminta on yhteiskunnan kannalta tarpeellinen palvelu. Haastetta lisää se, että henkilökunnan ikärakenne heijastelee yleisesti väestön ikärakennetta. Kapeilla hartioilla on raskasta kantaa isoa vastuuta. RISTO SAARINEN Kirjoittaja on toiminut vesihuollon parissa eri työnantajien palveluksessa, viimeksi Porvoon veden toimitusjohtajana. Vesihuoltopalvelut on järjestetty meillä erityisen hyvin, mutta viime vuosina on taivaalle kertynyt tummia pilviä. Yhteiskunta odottaa entistä parempia palveluita. Uudistuuko vesihuolto. Ollaan kieli keskellä suuta, ettei ärsytettäisi kollegoita. Muilla paikkakunnilla olisi myös ryhdyttävä toimiin aika pian. Vaikuttaa selvältä. Seuraamme mielenkiinnolla, onko tulossa sellaisia uudistuksia, joilla todellisuudessa käännetään trendikäyriä. Myös osuuskunnissa on samanlaisia toiveita. Alalla toimivat eivät mielellään lähde ”keikuttamaan venettä” ja ryhdy kritisoimaan asioiden hoitoa. 51 Vesitalous 6/2022. Maamme on tunnettu puhtaista vesistä ja vesiosaamisesta. Vesihuollon ammattilaisina meillä on osaaminen asioiden eteenpäin viemiseen, kunhan vain ryhdymme toimeen ja saamme siihen tarvitsemamme tuen. Vesihuolto voidaan määritellä siten, että iso joukko ihmisiä lainaa veden luonnosta. M aaja metsätalousministeriön johdolla on käynnissä kansallinen vesihuoltouudistus. Näiden lisäksi on muitakin ratkottavia asioita. Vanhoissa kaupungeissa tarve on tässä ja nyt. Vesihuoltoalan on uudistuttava. Kyseessä voi olla verkostosaneeraustahdin tuplaaminen, ison prosessihäiriön kanssa painiminen, henkilöstöä piinaava tautiaalto tai muu haastava tilanne. Toive on perusteltu ja kannatettava. Pienemmillä laitoksilla jopa työnjohdon kapasiteetti voi tulla vastaan, kun tapahtumia kasaantuu. Isoimmat vesilaitokset voivat olla hyvin omavaraisia, mutta nekin tarvitsevat tuekseen laiteja materiaalitoimittajia ja urakoitsijoita. Toimintavarman vesihuollon ylläpito edellyttää hyvää suunnittelua ja poikkeustilanteiden harjoittelua. Vesilaitosyhdistyksen piirissä on toivottu, että valtiovalta kannustaisi organisaatioiden yhdistämiseen. Leveämpiä hartioita – isompia organisaatioita – on esitetty ratkaisuksi vesihuollon pulmien ratkaisemiseksi. Parasta varautumista on tehdä arjessa asioita yhdessä ja opetella toistemme toimintatapoja. On osoitettava askelmerkit. Myrsky ei kuitenkaan vielä ole puhjennut. Taloudellisesti vakavarainen, monialaisen osaamisen omaava, riittävän laaja organisaatio pystyy vastaamaan moniin odotuksiin. Vesi tulee ja vesi menee, kunhan käytössä on kilometrikaupalla vesijohtoja ja viemäreitä. On perustellusti kysytty, olemmeko valmistautuneet tuleviin muutoksiin vai yllätetäänkö meidät housut kintuissa. Otamme parhaan saatavilla olevan raakaveden ja puhdistamme sitä sen mukaan, mihin tarpeeseen sitä aiotaan käyttää. Organisaation kyky punnitaan silloin, kun asiat eivät etene tasaisesti toivottuun suuntaan. Nyt on uskallettava kertoa, mitä pitää tehdä. Ja kuten asiaan kuuluu, puhdistamme käytössä likaantuneen veden ennen sen palauttamista luontoon. Osaajia poistuu ansaittuja eläkevuosia viettämään. Vettä tarvitaan ruokajuomaksi, suihkuvedeksi, vessan huuhteluun, yritysten tarpeisiin ja niin edelleen. Kansalaisten keskuudessa ei haluta herättää huolta. 1970-luvulla alkoi massiivinen verkostonrakentaminen, minkä takia saneeraustarpeet puskevat päälle. Monissa pienissä kunnissa vesihuollon järjestäminen annettaisiin mielellään naapurin tai alueellisen vesiyhtiön hoidettavaksi. Nykyisin hän on Itä-Inkoon vesiosuuskunnan hallituksen jäsen. Hankalimmat tilanteet ovat sellaisia, joita ei edes ole osattu arvata
Uponor Blue -putkilla on samat laatuja käyttöominaisuudet kuin perinteisillä tuotteilla. UPONOR BLUE -TUOTTEET AUTTAVAT PIENENTÄMÄÄN HIILIJALANJÄLKEÄ JOPA 70 % Uponor Blue 210x265 VT.indd 1 30.6.2022 16.28.44. Putket täyttävät Nordic Poly Markin korkeat laatuvaatimukset, ja niiden odotettu käyttöikä on yli 100 vuotta! Kestävän kehityksen arvoja korostamme sinisellä tunnusvärillä. uponor Uponor on kestävän kehityksen edelläkävijä talotekniikkaja yhdyskuntatekniikkaratkaisuissa. Uponor Blue -putkien raaka-aineista yli 50 % on uusiutuvia. Uponorilla Blue is the new Green. Menetelmillä ja päästöluokituksilla on ISCCja EPD-sertifikaatit