SISÄLTÖ 1/2005 Info-sivu ............................................................ k: (05) 367 4056, m: 0400-780641, fax: (05) 367 4056 e-mail: salme.lehtinen@luukku.com Osmo Mikkonen Varaslammenkatu 8, 80200 Joensuu Puh. YHTEYSTIEDOT Postiosoite: VetKu, Toimitus, PL 48, 36201 Kangasala sähköposti: info@vetku.fi telefax (03) 3791 397 (sihteerille) Kansi:Pertti Lähivaaran Patanokka-Volvo/1955 & Joutsa-nosturi, alkuper. 22-23. kuvat Olli Blomberg. 13 Cottereau .................................................................. Julkaisua tuotetaan vähintään neljä numeroa vuodessa. 14 Muistitko tämän ......................................................... 19 Pienoismallit .............................................................. 2 VETERAANIKUORMA-AUTOJEN SEURA RY PL 48, 36201 KANGASALA Y-tunnus: 1549 562-4 Pankki: 451 075-225 537 www.vetku.fi sähköpostit: info@vetku.fi sekä sihteeri@vetku.fi Puheenjohtaja: Veikko Hoppula Pikilangantie 7, 36200 Kangasala puh. Lehti julkaisee ainoastaan tavara-autoperinteeseen ja sen tallennukseen liittyviä ilmoituksia. 5 Vanhat valokuvat kertovat ......................................... 3 Anjalan muistelmia ................................................... 0400 449 009, e-mail: markku.koskinen@lkolumbus.fi Liikenneneuvos Raimo Stenvall Ketunlinnantie 2, 04300 Tuusula puh. k: (017) 613 152, m: 0400-576381, fax: (017) 61 3142 e-mail: erkki.makinen@makisenkuljetusliike.fi Sture Palmgren PL 864, 07930 Pernå Puh. ARTIKKELIT Lehden toimituksellista sisältöä tuotetaan talkoohengessä. t: (09) 2744 4044, k: (09) 275 3011, m: 0400 450 585, fax: (09) 275 5002, e-mail: raimo.stenvall@r-stenvall.fi Antti J Kaura Topeeka 132, 61850 Kauhajoki Puh. 4 Puheenjohtajajalta .................................................. 10 Bergman löytyi Kalajoelta ......................................... Jalasrekka: Rauno Tuovinen. 21 Osto / Myyntipalsta .................................................... k: (03) 377 2610, m: 044-551 8743, fax: (03) 377 2610 e-mail: antti.prusi@jippii.fi Onni Sarjomaa Urheilukentäntie 15, 24910 Halikko Puh. 20 Näin vuonna 1929 ..................................................... k: (019) 636 204, m: 0500-315271, fax: (019) 636 204 Antti Prusi Korpiniityntie 11, 36200 Kangasala Puh. k: (013) 313 004, m: 0500-271721 Erkki Mäkinen Marja-ahontie 1, 73500 Juankoski puh. 2 Sisällysluettelo ....................................................... Numero 2.2005 ilmestyy Huhtikuun 2005 lopulla ja siihen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksen käytettävissä 10.4.2005 mennessä. 040 506 4205, fax. 500 kpl VetKu on Veteraanikuorma-autojen seura ry:n jäsenjulkaisu, jonka tarkoituksena on toimia jäsenistön keskinäisenä yhdyssiteenä ja informaatiokanavana sekä toteuttaa Seuran ulkoista viestintää web-sivuston ( www.vetku.fi ) ohella. 18 Totta ja tarua DDR:n hyötyajoneuvoista .................... (03) 3791 397 e-mail: sihteeri@vetku.fi Varapuheenjohtaja: Jari Ala-Ilomäki Boxintie 158 04130 Sipoo Puh.k: (09) 2344 020, m: 044 310 0680 e-mail: jari.ala-ilomaki@metla.fi Jäsenet: Markku T Koskinen Kirveskoskentie 485, 07170 Pornainen puh. 16 Sisukasta kuljetusta Suomessa ............................... ILMOITUKSET Takakannen ilmoitustila on varattu Seuran yhteistyökumppaneiden lunastettavaksi erillisen sopimuksen mukaan. 11 Kevätpäivän tasaus 2005 ....................................... 18 Vanhat Sisut ja Vanajat -tapahtuma .......................... Toimitus ottaa mielellään vastaan vinkkejä sisällön kehittämiseksi sekä tekstija kuva-aineistoa julkaistavaksi. 6-9 Berliet ........................................................................ k: (06) 231 4444, t: (06) 231 1532, m: 0400-751 800 Reino Lehtinen Yrttisuontie 3, 46810 Anjalankoski Puh. 15 Linja-auto 100 vuotta Suomessa .............................. 12 Pekka Mäkinen in memoriam .................................. k: (02) 7362 559, m: 0400 821 180 VetKu 1.2005 ISSN: 1795-4452 Julkaisija: Veteraanikuorma-autojen seura ry, Päätoimittaja: Veikko Hoppula Kangasala Painos n. Tekstisivujen Osta-Myy-Vaihda ˆpalstalla Seuran jäsenistön ilmoitukset julkaistaan veloituksetta, muiden halukkaiden ilmoitushinnat sopimuksen mukaan. k: (03) 3790 715, m: 0400 411 952, fax: (03) 3139 19 23 e-mail: info@vetku.fi Sihteeri: Niina Kauranta, PL 48, 36201 Kangasala puh. telefaxilla toimitetut kuvat eivät ole julkaisukelpoisia). Jakelu toteutetaan postitse Seuran jäsenistölle ja kannattajajäsenille sekä myös yhteistyökumppaneille ja alaan liittyville viranomaistahoille. 2 Päätoimittajan porinat ............................................ (Huom. 14 Moottorilämmittimet .............................................. 17 Meidänkö kuorma-auto museoajoneuvoksi ..............
Tällöin kaivataan luottamusta toimijoiden pelitaitoihin. Avoimuuden toteuttaminen ei kuitenkaan aina ole yksinomaan myönteistä. Ensimmäisiä viitteitä työryhmän selvityksestä lienee odotettavissa lähiaikoina ilmestyvässä Automobiili -lehdessä. Julkisuutta on joskus tarpeen ihan käytännön syistä jopa rajoittaakin, esimerkiksi asioiden valmistelun aikana. SAHK:n hallitus on nimennyt työryhmän selvittämään tiedotuksensa tavoitteita ja mahdollisia puutteita, sekä laatimaan “Klubille” tiedotusohjelman. Brandi tunnistetaan siihen liittyvän viestinnän avulla, lähinnä visuaalisen identiteetin kautta. Kevättä odotellen wexi Päätoimittajan porinat. Yritysmaailmassa tuotetai yrityskuvan avulla markkinoidaan oman yrityksen tuotetta. Onhan usein varmaankin niin, että hallitus ja sen puheenjohtaja tekevät aivan oikeita asioita ja tekevät ne vieläpä aivan oikein, mutta tietämättömyys saa aikaan monenlaisia epäilyjä “kähmimisestä”, oman edun tavoittelusta tai muusta asiaan kuulumattomasta. Tilannetta vain pahentaa, ellei esitettyihin kysymyksiinkään saada vastauksia. Avoimuus siis luo luottamusta hallituksen toimiin ja voi myös estää sitä tekemästä vääriä päätöksiä tai sellaisia päätöksiä, joiden takana ei ole jäsenistön yleinen tuki, koska kentän palautteelle on luotu mahdollisuus riittävän ajoissa. Meidän tuotteemme on tavara-autoihin liittyvän perinnetiedon ja historian tallentaminen. Viestinnän vastaanottajan näkökulmasta brandi on aina lupaus jostakin, esimerkiksi tuotteen tai palvelun laadusta. Yleisestihän brandi on nimi, joka tunnetaan jossakin kohderyhmässä. Esimerkiksi yrityksen, tuotteen tai palvelun tunnus ja visuaalinen tyyli ovat tällöin tunnistamisen kohteena. Ei riitä, että vuosikokous kuulee ja saa arvioitavakseen, onko hyväksytty toimintasuunnitelma toteutunut hyväksyttävällä tavalla, vaan informaatiota tulee jakaa säännöllisesti. Työryhmään on kutsuttu mukaan myös Vetkun puheenjohtaja. Jäsenistön valitsemien luottamuselinten tulee pitää valitsijansa isäntänsä -riittävässä määrin tietoisina toiminnastaan myös toimikauden aikana. Toivon mukaan laadittava viestintästrategia, tai millä nimellä työryhmä/SAHK:n hallitus sitten aikaansaannostaan tuleekin nimittämään, tulee lopullisesti poistamaan kauan kentällä velloneen ikuisuuskeskustelun SAHK:n hallituksen salamyhkäisyydestä. Merkittäviä muutoksia on tapahtumassa myös kattojärjestömme, Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry:n tiedotustoiminnassa. Hyvälle päätökselle välttämätön kunnollinen ja perusteellinen valmistelu voi sotkeutua pahasti, jos kaikkia syntyviä työpapereitakin joutuisi selittelemään useille tahoille. Viestintä on myös osa tuotekuvan brandin rakentamista. 3 Tiedotuksen avoimuudesta Jäsenistön aktivoitumisen myötä avoimuus on noussut entistäkin tärkeämmäksi teemaksi myös Veteraanikuorma-autojen Seuran yhteisten asioiden hoidossa. Hyvin suunniteltu näkyminen, näyttäytyminen ja vaikuttaminen ovat avainasemassa minkä tahansa organisaation agendassa näin myös Vetkun! Muistetaanpa tämä taas kun kokoonnumme Kevätpäivän Tasaukseen. Se voi olla mikä tahansa organisaatio, yritys, tuote, tuoteryhmä, palvelu tai henkilö
Sisuauton repsikka, Salme. 4 Niin kuin laulussa sanotaan “Kuin silloin ennen, silloin ennen” näitä menneen ajan tapahtumia muistellaan nyt Kymenlaaksosta päin. Rahtiajoon kaivattiin järeitä rahtiautoja myös vuoden 1955 Anjalassa, siellä autoilivat silloin mm. Suu hymyyn ja autot Anjalaan työtehtäviin, joita silloin kyllä riitti kun vain kalustoa oli tarpeeksi. Toinen autoista oli pitkäkeulainen ja toinen bulldog mallinen. ja näin tulee jatkumaan. kaksi uutta Bussingia. Rahakin oli tiukalla, mutta asiat saatiin hoitumaan autoliikkeen rahoitusjärjestelyn ansiosta. Sitten pohdittiin, kumpi ottaa pitkäkeulaisen. Suuret mäet eivät ole rasitteena täällä Etelä-Suomessa. Näistä aiheista on paljon kerrottavaa jälkipolville. Mannerheim (ei tosin Marsalkka -). Itselle nämä muistot ovat koettuja hetkiä silloin joskus ennen lapsena, mutta tällaisia tarinoita eivät lapsenlapset ota uskoakseen. Tästä alkoi tahti vain kiihtyä, kuljettajilta ei silloin kysytty muuta kuin ajokorttia, aina ei sitäkään. He aikoivat hankkia uudempaa kalustoa ja niin lähdettiin kohti Helsinkiä katsastelemaan uutta kuorma-autoa. museotie) on todellinen ralliautoilijan unelma vielä nykyäänkin. Tänä päivänä autoja tulee ja menee teillä, on erilaista rahtia, on öljyäpostiakiitoapuuta ym. Päädyttiin, että bulldog tulee Lehtiselle ja pitkäkeulainen Soikkelille. Lehtisen auto ajoi ensin Petkon öljyä ja siirtyi myöhemmin Nesteen ajoihin. Tämän on kertonut appeni Arvo Lehtinen, hän oli aikoinaan perustamassa myös säiliöautoliittoa maahamme. Tie Hamina-Virojoki (nyk. Monenlaisia autoasioita sai pieni tyttö kokea, ja muistot tulevat aina säilymään mielessä. Ulkomaan liikenne ja öljyajot olivat alkua rahtareille. Autoja näkee nyt niin paljon. Silloisen Petkon johtajana oli G.G. Kaikille hyvää pyörien päällä kulkemista jatkossa. Ensiksi mentiin Korpivaaran maahantuontiliikkeeseen ja olihan niitä autoja siellä, mm. Kuvat: Salme ja Reino Lehtisen kotialbumista Kirjoittaja muistelmiensa tunnelmissa.. Öljyajojen maksut liikennöitsijöille haettiin itse henkilökohtaisesti Helsingistä viisikymmenluvun puolesta välistä aina kuusikymmentä luvulle asti. Historiasta muistamme, että Kymijoki oli valtakunnan itärajana Ruotsin vallan aikana. Tiet olivat mutkallisia ja arvaamattomia, mutta “automies” tiesi joka mutkan ja jo edeltäkäsin ja arvioi vaaran paikat. Ensimmäinen oma kokemukseni autoista oli se, kun kuulin auton ääntä Ummeljoen suoralla, joka on noin reilun kilometrin pituinen. Leveän Kymijoen kahta puolta ovat kauniit maisemat ja isot paperitehtaat sijoittuvat Kymijoen varrelle. Se moottorin ääni oli sitä jotakin ja sitä juostiin kovalla vauhdilla katsomaan! Silloin sitä ihmeteltiin, mutta myöhemmin, kun autoja tuli yhä enemmän, aloimme kerätä rekisterinumeroita. Autot olivat tosin eri malleja, mutta mielenkiinto näitä autoja kohtaan vain lisääntyi. Soikkeli ja Lehtinen. Joskus saattoi nähdä Nesteen pääkonttorilla Kaivotalossa itse pääjohtaja Uolevi Raaden käytävällä, ja hän kyseli kuulumisia Anjalasta
Tämän yhteistyön antia pystymme varmasti hyödyntämään entistä laajemmin myös tulevaisuudessa. Kehittämistarvetta sen sijaan on kuorma-autojen valmistusja maahantuontiorganisaatioiden, kuten myös tarviketuottajien ja Vetkun välisissä yhteyksissä. Kokouksen jälkeen on luvassa mielenkiintoinen alustus, mitä kuorma-autoperinteen tallennuksessakin olisi tiedettävä liikennehistorian vaikutuksista yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tarkasteltuna. kiinteällä yhteistyöllä ja yhteydenpidolla alan asiantuntijoiden, sisarjärjestöjen, viranomaisten sekä hyötyajoneuvojen parissa toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa.” siis verkostoitumaan. Nykyisin vallitsevien tuottavuustrendien velvoittamana yhtiöt joutuvat poistamaan varastoistaan heikosti kiertävät artikkelit varsin nopeasti. Myös toimimalla aktiivisesti kattojärjestömme, Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry:n toiminnan kaikinpuolisessa kehittämisessä saamme varmasti paljon aikaan ajoneuvohistorian tallennuksen saralla. Vastasiko toiminta omia odotuksiani. Mitä sitten voisivat olla ne yhteisöt tai järjestöt, joiden kanssa Vetku voisi verkostoitua ja joiden kanssa syntyvästä yhteistyöstä tulisi selvää lisäarvoa Vetkun toiminnalle. Näiden asioiden arvioinnin avulla lähdetään taas toteuttamaan uusia haasteita alkaneella toimikaudella. Kevätkokouksessa käsitellään säännöissä mainitut asiat: 1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. Verkostoitumisella tarkoitetaan eri osapuolten yhteistoimintaa, jossa osapuolten välillä vallitsee luottamus ja kaikki osapuolet katsovat hyötyvänsä jollain tavalla yhteistyöstä. Siinä katoavat samalla mahdollisuudet harrastajienkaan hyödyntää osia entistämistyössään. kysyy Wexi KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Veteraanikuorma-autojen seura ry:n jäsenet kutsutaan täten sääntöjen 9 §:ssä mainittuun kevätkokoukseen, joka pidetään Loimaalla, Hotelli Seurahuoneen kokoustiloissa sunnuntaina 20.3.2005 klo 9.00 alkaen. 5 PUHEENJOHTAJALTA Hyvää huomenta, uusi toimintavuosi! Talviunet on sitten taas karisteltu lopullisesti myös tavara-autoperinteen tallentajien silmistä. Nummela on laaja-alainen Suomen taloushistorian tuntija, joka on tutkinut mm. Ehkä selkein esimerkki toteutetusta verkostoitumisesta on taustayhteisösopimuksemme Mobilian (jo sitä edeltäneen Vehoniemen Automuseosäätiön) kanssa. taloudellista eriarvoisuutta, toisen maailmansodan aiheuttamaa taloudellista rasitusta Suomessa, hintoja ja palkkoja Hämeessä vuosina 1541 1617 sekä Kuopion kaupungin taloushistoriaa.. Mobilialla on tänä päivänä hyvä brandi kansallisena erikoismuseona, osana liikennemuseoiden laajamittaista Trafiikki-ketjua. Saimmeko talletetuksi kuorma-autoihin liittyvää historiaa. Kevätkokouksessa jäsenistö katsoo taustapeiliin; millaista vakoa syntyi viime kyntökaudella tällä omalla kulttuurisarallamme. Verkostoituminenhan sinänsä ei ole tavoite se on pikemminkin väline tai tapa jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Onhan ymmärrettävää, että yli 4200 jäsentä käsittävän järjestön sanalla on kansallista painoarvoa enemmän kuin 467:n jäsenen yhdistyksellä. 2) esitetään vuosikertomus ja tilinpäätös sekä vahvistetaan tilinpäätös 3) esitetään tilintarkastajien kertomus ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle ja muille tilivelvollisille 4) käsitellään jäsenistön esitykset ja 5 ) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Kukahan viisas keksisi keinon arvokkaiden osien pelastamiseksi ison luudan saapuessa autoliikkeen epäkuranttivarastolle. Seuran syyskokouksen vahvistama toimintasuunnitelma velvoittaa mm “Toteuttamaan tavara-autoperinteeseen liittyvän hiljaisen tiedon siirtämistä ja -tallentamista mm. Olemme taltioineet ansiokkaasti kaikkia maassamme saatavilla olevia hyötyajoneuvoja, niiden osia ja päälirakenteita sekä keränneet niihin liittyvää tietoutta jopa innokkaammin kuin kyseisten merkkien maahantuojat omista tuotteistaan. Onnistuimmeko perinnetallennustyömme. Ottaen kokemuksista opiksi. Aiheesta luennoi taloustieteen professori Ilkka Nummela Jyväskylän Yliopistosta. Vain yksi kuunkierto, ja käsillä on jo Seuran kevätkokous. Kirjanpidosta poistetut osat työnnetään pikapikaa sulatettavaksi kierrätysmetalli kun on hyvässä hinnassa. Entä yhteiskunnallisia
(Buddy Stewart ñautoja valmisti Stewart Motor Corporation, Buffalo N.Y. Eino Valkonen, Väinö ja Viktor Inkiläinen. 6 Kuolajärven savotta 1937-38 talvella. 3.037 cm3, vaihteet 3+1). Toivo Sallisen R.E.O. Buddy Stewart Raivolassa v. “Suomen suurin tukkikuorma” Vanhat valokuvat kertovat -sarjassa muistelemme tällä kertaa puutavarankuljetusta “siihen aikaan kun isä lampun osti.” Valokuvat Vehoniemen Automuseon ja Olavi Sallisen kokoelmat. Auton omistaja Jaakko Vaara GMC /1936. Pääedustaja Suomalainen Osakeyhtiö Daimler-Mercedes, Bulevardi 3, Helsinki. USA. Speed Wagon /1929 Raivolan asemalla.. 1928. Moottori 6-syl
Vuosalmen lossilla Pölläkkälässä vuonna 1939. Gold Grown Power/1938. R.E.O. Juho Pyykön Federal/1937 Puukuorma 1930-luvulta. 1912 mallisella Scania-Vabis autolla. Kuormana 1 m:n mittaisia “Enqvistin pölkkyjä”. Lokasuojalla istumassa Toivo Sallinen. Kuvassa R.E.O./1926, kuljettajat Otto Sallinen ja Einar Honkanen.. Tukinajoa Ruotsissa n. 7 S Huotarin R.E.O
Työväentalon ravintolan Chevrolet komeassa halkokuormassa.. Halkokuormassa 35 m3. Kuljettaja Toivo Lehtimäki, rekkaopissa Olavi Sallinen. R.E.O. 147 hv bensiinimoottori. Chevrolet /1928 + Ansio -perävaunu. White Half Track M2A1 4x4/ 1944. Whitessä, joka oli muutettu telavaunusta pyöräautoksi, oli 6-syl. Speed Wagon /1938 halkojen ajossa Lavajärvellä 1950. Enson pojat Tarmo Kymäläinen, Lauri Heikkilä ja Sulo Huotari Ruoholahden Pohjalankilassa. Speed Wagon. 8 Chevrolet /1928 rekka (entisöity). Kuvassa vuonna 1950 Toivo Sallinen, Veikko Aulén ja Matti Kivi. Auto R.E.O
Toivo Sallisen R.E.O. V Tuupanen Ford Värtsilästä kuvattuna vuonna 1939. Omistaja Olavi Riekkinen.. Kuvattu 1967 ent. Kuljettajana Toivo Sallinen kuorman päällä Olavi Sallinen. 9 Hämeen Faneritehtaan koivutukkikuormassa GMC/1944 (“sota-Gemssu”) Ante Soudunsaari Aholanvaaran savotta talvella 1935-36. Speed Wagon 1935 lautakuormassa Kangasalan Suinulassa Markkulan talon luona. Auto on Jaakko Vaaran Diamont T. Kymin kartonkitehtaan pihalla. Kuvattu 1946 Magirus Deutz 200 D 16 AK 4x4/4680 /1966
Pienempi T 100 vieraili myös Suomessa Ranskan teollisuusnäyttelyssä vuonna 1957. ALCOn väki oli jo aikaisemmin käynyt Euroopassa ja todennut sikäläisen autoteknologian olevan huomattavasti yhdysvaltalaista edistyksellisempää. Korvauksena lisenssisopimuksesta Marius Berliet sai 50 000 kultafrangia (kunkin kolikon kultapitoisuus oli tuolloin 322,5 milligrammaa). Sitä sekä sen vuonna 1957 valmistunut 600-hevosvoimainen “pikkuveli” olivat käytössä Algerian öljykentillä vuoteen 1975. Yhteensä valmistui runsaat 6 000 Berlietpohjaista autoa nimillä American Berliet tai ALCO. Berliet toimitti aluksi Ranskasta käsin kaikki valuja taososat “koska amerikkalainen teollisuus ei pystynyt omaksumaan samaa korkeaa laatutasoa”. Samalla autot saivat hieman “ a m e r i k k a l a i semman” ulkonäön ja nimeksi tuli kaikessa lyh y k ä i s y y d e s sään ALCO. New Yorkissa 5. Loppu on historiaa. Sellaisena se pysyi aina siihen saakka, kunnes Berlietin tuotanto (viimeisinä vuosina vain kuorma-autoja) vuonna 1980 liitettiin Renault Vehicules Industrielsíiin (nykyisin Volvoon kuuluva Renault Trucks -ryhmä). 10 Vuonna 1905 amerikkalainen kiskokalustotehdas ALCO (American Locomotive Company) valmisti yli 35 000 höyryveturia! Mutta jo saman vuoden kesällä yrityksen johto aavisti veturimarkkinoiden pian hiipuvan. Tuotanto jatkui sen jälkeen kokonaan ALCOn huomassa. Chrysler sanoutui irti Buick Motor Car Companyn palveluksesta, osti Maxwell-Chalmers ñnimisen autotehtaan ja antoi sille nimeksi Chrysler Corporation. Rahat Berliet käytti omien, Lyonissa sijaitsevien tehtaidensa modernisointiin. Jo heinäkuun 1. ALCO-autojen laatu oli kummankin osapuolen mukaan alusta alkaen niin korkea, että sitä kunnioittaakseen Marius Berliet vuonna 1906 omin luvin otti American Locomotive Companyn tunnuksen ñ symbolinen, edestäpäin kuvattu veturi ñ myös Ranskassa valmistettujen Berliet-autojen keulamerkiksi. päivänä vuonna 1905 Marius Berliet ja ALCO allekirjoittivat 3-vuotisen lisenssivalmistussopimuksen neljästä Berliet-tyypistä (22-, 40-, 60ja 80-hevosvoimaiset mallit). Alkusopimuksen umpeuduttua Berlietin väki palasi Ranskaan. Chrysler, joka mainittuna vuonna siirtyi Buickin palvelukseen. USA:n tuontilisenssiviranomaisille ALCO perusteli valintaansa seuraavasti: “Valittu automobiilityyppi on osoittanut kestävyytensä ja luotettavuutensa Ranskassa, Rhüne-laakson rinteiden vuoristoteillä. Sopimukseen kuului, että ranskalaiset insinöörit valvovat autojen tuotantoa Providencen kaupungissa, Yhdysvaltain pienimmässä osavaltiossa Rhode Islandissa. Vuoden 1909 alusta lisenssisopimus kuitenkin sanottiin irti, jotta ALCO Yhdysvaltain standardisoimislaitoksen vaatimuksesta voisi käyttää tuumamitoitusta. Keulassa näkyy selvästi Berlietin USA:sta omima veturisymboli. Vuonna 1923 Walter P. ALCOn autotuotantoa johti vuoteen 1911 saakka ei enempää eikä vähempää kuin Walter P. Teksti & kuvat: Olli Blomberg. Katseet suuntautuivat autoalalle. Edessä oli siis uusien tuotteiden etsintä työllistämään tehtaan väkeä seudulla, jossa se oli ainoa työnantaja. Moottorina kummassakin oli Cumminsin 30-litrainen V12-veturimoottori. Veturitehdas halusi valmistaa autoja omi tavaramerkin Tämä 700-hevosvoimainen Berliet T 100 valmistui vuonna 1959. avenuella alkukesästä 1905 olleesta eurooppalaisten autojen näyttelystä ALCO valitsi muutaman auton omiin testeihinsä tarkoituksena löytää sopiva lisenssivalmistustuote. Lisenssisopimukseen sisältyi hieman omituinen ehto siitä, että kaikissa Yhdysvalloissa valmistettavissa Berliet-pohjaisissa autoissa tuli noudattaa metristä mittajärjestelmää. Näille autoille tunnusomaista on yksinkertaisuus, voima, luotettavuus ja suorituskyky”. Valinta osui ranskalaiseen Berlietiin, jonka uskottiin kestävän myös Pohjois-Amerikan teillä
Joskohan tämä sittenkin olisi Bergmann. Neljän kesän ajan Oulun Auto Oy:n Rainier kuorma-auto kuljetti matkustavaisia Oulun ja Oulujoen välisillä reiteillä. Reijo Valta on julkaissut mm. Kuva esittää samaisen Santaholman kuorma-autoa ja oikealla puolella olevan ratin takana istuu kalajokelainen autonkuljettaja Kalle Niemelä, jonka tiedetään juuri Bergmannia ajaneen. Lisätiedot: Reijo Valta, 050 517 1770 Bergmannko löytyi siis Kalajoelta?. Tekstiä toimittaessaan Reijo Valta pahoitteli, ettei ollut saanut mistään käsiinsä valokuvaa kyseisestä 1920 -luvun alussa Kalajoella liikennöineestä autosta, joka sittemmin siirtyi oululaiselle Santaholmalle. 11 VetKu 4.2004 numerossa julkaistiin artikkeli “Kalajoen Bergmann”, jonka oli kirjoittanut oululainen historiakirjailija Reijo Valta. Teos on miniatyyrihistoria yhdestä varhaisesta autoalan yrittäjästä, jonka toimintaa eri näkökulmista tarkasteltaessa syntyy kuva koko 1920-luvun alun liikkumismahdollisuuksista ja autoilun infrastruktuurin rakentumisesta pohjoisessa Suomessa. Kuvan aiheeksi on aikojen saatossa joku kirjaillut “Hupmopiili, Santaholman Kalle ratissa”, mutta, mutta.. Jos valmisti, poikkesiko maski ja muu ulkomuoto noin paljon saman aikakauden henkilöautoista. teoksen “Lavakyytiä Rainierilla hurstiautokauden liikennöitsijä Oulun Auto Oy 1920-1924”. Loppukesästä ja syksyllä 1920 Rainier kulki Kuusamoon saakka. Valmistiko Hupmobil myös kuormaautoja. Lehden ilmestyttyä aina aktiivisena tunnettu seuramme jäsen Reijo Priuska Kalajoen Tynkältä kertoi löytäneensä arkistojensa kätköistä asiaan mahdollisesti liittyvän vanhan valokuvan
Teollista toimintaa Eurassa on ollut yhtäjaksoisesti yli 300 vuoden ajan. Kokouksen jälkeen on luvassa akateeminen näkemys siitä, mitä kuorma-autoperinteen tallennuksessakin olisi tiedettävä liikennehistorian vaikutuksista yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tarkasteltuna. Maatalousmuseo tukee ja järjestää alan tutkimustoimintaa ja ylläpitää tätä tarkoitusta varten arkistoa ja kirjastoa. Kauttuan Ruukin alue syntyi vuonna 1689, kun vapaaherra Lorenz Creutz sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Joihinkin autoihin tulee mahdollisesti myös “virallista” kuljetettavaa Suomen Maatalousmuseolle. Poikkeuksellisen runsaat, erityisesti rautakautiset löydöt tekevät Euraa tunnetuksi ympäri maailmaa. VAMPULA Vampulan puolella kohtaavat menneisyys ja tulevaisuus, kun vanhan ajan kulkuvälineet piipahtavat tervehtimään Suomen uusinta yksityistä lentoasemaa, Vampulan Tuulikkia. Puodissa piipahdettuamme jatkamme matkaamme Loimijoen rantoja seuraillen kohti saviseudun elämänkeskusta, Loimaata ja siellä avaamistaan valmistelevaa Suomen maatalousmuseota. Euran kunnan edustaja ottaa meidät vastaan. Museokuormurit ajavat radalla kunniakierroksen, ennen Alastaron kunnan järjestämää lounastarjoilua. Alastaron keskustaajamassa vanha alastaron kauppa. Lentopaikan päällikkö, Leevi K Laitinen (myös huolintaliike Varova Oy:n johtaja) on lupautunut esittelemään meille kenttäänsä ja kalustoaan. Talouskauppa on idyllinen yksityinen kauppamuseo, jossa voi aistia hyvin viime vuosisadan alun tunnelman. Museokuorma-autolla osallistujia pyydetään valitsemaan autonsa kuormaksi teemaan sopivaa rekvisiittaa (esim. paikallismoottori, traktori, maataloustyövälineitä, maitotonkkia, halkotai heinäkuorma mielikuvitusta saa käyttää). Tutustuttuamme maatalousmuseon rakennusmiljööhön ja tulevaisuudensuunnitelmiin, onkin aika siirtää automme turvalliseen yöpysäköintiin Vilakone Oy:n piha-alueelle. Sen varrella avautuvat laakeat viljelysja järvimaisemat, laidunhaat, kirkkoja kartanonäkymät sekä Suomen pisin koivukuja. Radan taustalta löytyy Seuramme kannatusjäsenen, menestyneen ratakisakuskin, Kari Isotalon jykevä hahmo. EU-rahoitteisena projektina on kunnassa toteutettu esihistoriasta kertova näyttely: http://www.eura.fi/ esihistoria Naurava lohikäärme, joka toimii kokoontumispaikkanamme. Museo tulee myös välittämään maatalouteen liittyviä perinteitä ja tapoja sekä toimimaan maataloushistorian tietopankkina. Nummela on laaja-alainen Suomen taloushistorian tuntija, joka on tutkinut mm. Keskeisen sijaintinsa ansiosta siitä on kehittynyt suosittu testija kilparata monenlaiselle moottoriurheilutoiminnalle. Paikallinen yritys, Euran erikoispaperit Oy kertoo aamukahvin lomassa kaikkia tavaraautojen omistajia koskevasta tuotteestaan, ajopiirturipaperista. 12 KEVÄTPÄIVÄN TASAUS 2005 19 -20.3. Se pyrkii menneisyyteen painottuvasta toiminnastaan huolimatta myös sillaksi tulevaisuuteen. Loimaalaiset talkoomiehemme ovat hankkineet jopa bussikyydin siirtymiseen hotelliimme Loimaan Seurahuoneelle. Luovutustilaisuus tulee olemaan näyttävä mediatapahtuma. Iltaruokailumme kustannuksia keventämään ovat auttavan kätensä ojentaneet yhteistuumin Loimaan kaupunki ja vampulalainen Kari Isotalo KEVÄTKOKOUS Sunnuntai-aamun aamiaisen jälkeen alkaa Veteraanikuorma-autojen seura ry:n sääntöjen mukainen kevätkokous. Rautaruukista alkanut teollisuus on synnyttänyt Kauttualle mielenkiintoisen asumisja teollisuusympäristön, Kauttuan Ruukinpuiston, jonka läpi ajoreittimme kulkee siirtyessämme Säkylään. Kokouksessa käsitellään säännöissä mainitut asiat. Majoituttuamme ja saunottuamme siirrymme viettämään iltaa paikallisväritteisen ohjelman pariin. Näyttely kertoo kuvin, kartoin ja runsaiden esineiden avulla taistelusta ja torjuntavoitosta Karjalan kannaksella ja Ilomantsissa kesällä 1944. Tänne puramme nostalgiset tuliaiskuormamme -eri paikkakuntien lähettämät maatalouden historiaan liittyvät museoesineet. Milpro Oy on 15 vuotta toiminut Sotilasvarustemyymälä Säkylän Köörnummella ja sen yhteydessä toimii myös Säkylän Talvija jatkosotamuseo. 2005 Huom! Tämänkertaisen kevätajomme teema on maatalouden kuljetukset. LOIMAA Suomen maatalousmuseo tähtää valtakunnalliseksi oman alansa erikoismuseoksi joka tallentaa maatalousaiheista esineistöä, konservoi ja säilyttää sitä tuleville polville. Aiheesta luennoi taloustieteen professori Ilkka Nummela Jyväskylän Yliopistosta. taloudellista eriarvoisuutta, toisen maailmansodan aiheuttamaa taloudellista rasitusta Suomessa, hintoja ja palkkoja Hämeessä vuosina 1541 1617 sekä Kuopion kaupungin taloushistoriaa.. Kesäkuussa 2004 avatun uuden näyttelyn teema on TORJUNTAVOITTO 1944. KÖYLIÖ Matkamme jatkuu historiallisen Köyliön kirkkosaaren kautta, jossa kulkee todella kaunis ja omaleimainen tie. MUISTA ILMOITTAUTUA AJOISSA! EURA Tämänvuotinen kevätkokoontumisemme kutsuu meidät alkajaisiksi tutustumaan Satakuntalaisiin joenvarsimaisemiin Euraan, joka on Suomen merkittävimpiä kuntia esihistorialtaan. Esillä on useita isoja tykkejä, panssarintorjuntatykkejä sekä panssarinyrkkejä, joilla oli ratkaiseva osuus torjunnassa. ALASTARO Alastaron moottorirata on monipuolinen moottoriurheilukeskus Etelä-Suomessa
Yleisötilaisuus 12.30 Matkusjoentie -Vampulan keskusta -Horna -Moottoriurheilukeskus 12.45 -14.15 Alastaron Moottoriurheilukeskus Yleisötilaisuus. Pekka oli värikäs persoona, joka muistetaan kivenkovana kauppamiehenä ja tiukkana johtajana, mutta myös kulttuuriarvoja ymmärtävänä ja fyysisestä kunnostaan hyvin huolta pitävänä miehenä. Kokouksen jälkeen, prof. 10.00 Eurantie Turuntie -Sepäntie (Ruukinpuiston läpi) Turuntie. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa Wille monitoimikoneita sekä Vila työlaitteita. Kokouksen päätyttyä on n. 13 SUNNUNTAINÄYTTELY Vilakone Oy:n piha-alueella ovat automme loimaalaisyleisön ihasteltavina kokouksemme ajan. 10.15 -11.15 Oy Milpro Ltd Säkylä, Kiertotie 2, (Köörnummen teollisuusalue). Hevoset vaihtuivat kuitenkin varsin pian autoihin. 11.15 Kiertotie -Vetikontie -Säkyläntie Peipohjantie -Kepola -Kirkkosaari Yttilä -Vankila -Matkusjoentie Lentokenttä Tuulikki 12.00 -12.30 Lentopaikka Vampulan Tuulikki. Hän oli kuollessaan 78 -vuotias. 100 metallialan ammattilaista työllistävä Vilakone Oy lupautunut vielä esittelemään kevätkeikan osallistujille monipuolista tuotantoaan. Kuorma-autokaupan legenda on poissa Lauantai 19.3.2005 9.00 Kokoontuminen Esihistorian Opastuskeskus Eura, Eurantie 18 9.00 -10.00 Lounasravintola apIdylli Yleisötilaisuus. sivu Autotalo Pekka Mäkisen esitteestä 1960 ˆluvulta. Vaihtoautovaraston viivasuorissa riveissä oli tuolloin parhaimmillaan lähes 1500 käytettyä autoa! Pekka Mäkinen aloitti kauppiasuransa varsin nuorena, kun hevoskauppias-isän äkillinen kuolema keskeytti hänen opiskelunsa Tampereen Klassillisessa Lyseossa. Nummelan luento. 200 konetta sekä työlaitteet. AJO-OORTERI. 14.15 Moottoriurheilukeskus-Alastaron keskusta (Pysähdys Talouskaupalla) -(joenvarsitie) Kurittula Hirvikoski 15.00 -17.00 Suomen Maatalousmuseo SARKA, Autonäyttely ja yleisötilaisuus 17.00 SARKA -Loimaan keskusta -Vilakone Oy. Vuosittainen tuotanto käsittää n. 1960 -luvulla Autotalo Pekka Mäkinen oli pohjoismaiden suurin raskaiden ajoneuvojen liike. 9.00 -11.00 Veteraanikuorma-autojen Seura ry:n kevätkokous. Suomalaisen kuorma-autokaupan legenda, toimitusjohtaja Pekka Mäkinen kuoli Tampereella 5.1.2005. Suomalaisen yhteiskunnan rakentaminen oli kovassa vauhdissa ja kuorma-autokalustolle kysyntää sen mukaisesti. Pohjois-Suomen suurilla vesivoimalaitos-työmaillakin valtaosa kuljetuskalustosta oli Mäkiseltä ostettua. Autotalo Pekka Mäkinen ja sen värikäs johtaja tulivat tutuksi 60-70 luvulla sadoille suomalaisille kuormaautoilijoille, olihan toiminta maanlaajuista. Tämän kulttuurija perinnepitoisen paketin jälkeen onkin jo hyvä suunnata museokuorma-auton etupuskuri kohti kotikontuja. 18.00 Hotelli Seurahuone Loimaa Illanvietto Sunnuntai 20.3.2005 9.00 -12.00 Autonäyttely / Vilakone Oy:n piha-alueella
Tämän jälkeen valmistettiin jäljellä olevista osista konkurssipesän ohjauksessa vielä muutama sata autoa jälleen nimellä Cottereau. Lisäksi erityisenä kiinnostuksen kohteena on Erikssonin Konepajalla Paraisilla kootut, Ford AA-kuorma-auton tekniikkaan perustuneet Ideal -autotraktorit. Kottero. Ikävä kyllä suomalaisen maahantuojan, jos sellaista ylipäätänsä koskaan on ollut, löytäminen on tähän mennessä ollut ylivoimainen tehtävä. Tiedoksi vanhojen ajoneuvojen ystäville: VR on kirjoittamassa vanhoista traktoreista kertovaa, Alfamer Oy:n kustantamaa kirjaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja Vesa Rohila Kokemäeltä. 14 Suomen kieleen on iskostunut koko joukko ulkomaista perua olevia sanoja. Brysselin Autoworld-museossa on esillä sekä alkuperäinen, entisöimätön Cottereau että viimeiseen jälkituotantosarjaan kuulunut Cottereau vuodelta 1914. Asiayhteys tuttuun “kotteroon” on siis selvääkin selvempi, etenkin, kun Brysselin Autoworld -museossa esillä olevassa taulussa on lueteltu maita, Suomi niiden joukossa, joihin Cottereau-autoja on viety. Hedengren Oy:n historiankirjat kertovat, että yritys alkoi valmistaa Hedoy -merkkistä lämmitintä vuonna 1951 ja Ammattiautoilijassa vuodelta 1953 kerrotaan, että joensuulaisen Jouko Vatasen Autoliikkeen omistaja ja johtaja J. Koljosen kanssa valmistanut uudenmallisen moottorinlämmittäjän. Uutisen mukaan moottorin alimpaan vesiletkuun asennettava laite oli valmistettu kevytmetallista ja sen pituus oli vain 10 senttiä, josta noin 4 cm jäi vesiletkun sisäpuolelle. Milloin ensimmäiset sähkökäyttöiset moottorilämmittimet ilmestyivät markkinoille, siitä kirjoittajalla ei ole tarkkaa tietoa. Vatanen on yhdessä koneteknikko Y. jonkin entisajan traktorin ominaisuuksista, huollosta tai muista seikoista, allekirjoittanut ottaa mielellään vastaan pienetkin tiedonmuruset. Homman juju Suomen kannalta on siinä, että tehtaan ja siis myös auton nimi lausutaan “kotteroo”. Se valmisti pieniä henkilöja pakettiautoiksi luonnehdittavia ajoneuvoja, joiden teknisenä ja ulkonäöllisenä herätteenä voidaan pitää saksalaista Benziä. Vuonna 1912 Cottereau-autojen valmistusoikeudet siirtyivät samoin Dijonissa toimineelle yritykselle nimeltään Construction Industrielles Dijonaises. Laitteelle oli haettu myös patenttia, joka kuitenkin raukesi myöhemmin. Autojen nimeksi tuli uuden omistajan nimestä johdettu lyhenne C.I.D. Selitys on kuitenkin varsin yksinkertainen ja juontaa juurensa 1900-luvun alkuvuosille. Yksi, jonka alkuperää eivät edes kielitieteilijät tähän mennessä muka ole kyenneet selvittämään on “kottero”. Teksti ja kuva: Olli Blomberg Ensimmäiset sähkökäyttöiset moottorinlämmittimet Monenlaisia keinoja lienevät käyttäneet 1950-luvun automiehet, kun he käynnistelivät kankeita moottoreita pakkasaamuina. tourer-landaulette -kori). Näiden autojen valmistus loppui vuonna 1914 tehtaan konkurssin myötä. Niitä valmistettiin noin 50 kappaletta, arviolta vuosina 1937-1948. Se, että sana “kottero” Suomen kielen perussanakirjan mukaan omaa tarkoituksen “huonokuntoinen auto tai -rakennus, rähjä, röttelö” (suora lainaus kirjasta), voitaneen siis jatkossa jättää aivan omaan arvoonsa. Jos haluatte kertoa omia kokemuksianne esim. Öljyisten moottoreiden lämmittäminen ei aina päättynyt hyrisevään moottorin käyntiääneen, vaan toisinaan tarvittiin palokuntaakin apuun. Uutukaisen laitteen kerrottiin lämmittävän auton moottorin yhdessä tunnissa. Yhteydenotot sähköpostilla traktorikirja@luukku.com tai kännykkä 0500 470 760 Huolellisesti entisöity, 22-hevosvoimaisella, 4-sylinterisellä luistiventtiilimoottorilla varustettu “uusi” Cottereau vuodelta 1914 (ns. Ranskan Dijonissa toimi vuosina 1898-1910 autotehdas nimeltään Cottereau & Cie. Ainakin hehkuvan hiilipannun asettaminen öljypohjan alle oli eräs tunnettu lämmityskeino ja onpa vanhoissa mainoksissa vilahtanut kevytbensiinillä toimiva säteilyuunikin. Mikäli lukijakunnalla on lisätietoa ensimmäisistä moottorilämmittimistä tai muista mielenkiintoisista talviautoiluvarusteista, kuten vaikkapa Defroster -huurrelaseista, joita Autola myi 1950-luvulla, ottakaapa kernaasti yhteyttä, että saadaan autoilun historiaa talteen tältäkin saralta
Seinustan hyllyssä näytti olevan kutakin automerkkiä varten tehtaan omilla logoilla varustetut kiintolenkit, silmukka-avaimet ja jakoavaimet. Siellä olivat hyvässä järjestyksessä niin Mercedes-Bentz, Peugeot, Fiat kuin Austinkin. Ja totta kai Ford siinä kuin Fordsonkin, vieläpä FK-renkain varustettu Ford-työkalu. Onhan mies tavattu esimerkiksi Kaunisvarmistanut uravalintansa autotekniikaksi jo pelkästään filmin nähtyään. 15 Tulimmepa päivänä muutamana piipahtaneeksi Arne Åvallin entisöintiverstaalla Nurmijärvellä. Itse olin jo lähes unohtanut, että entisajan automerkin imagoon kuuluivat usein oman valimon tuottamat työkalutkin. Eivätkä kaikki ole minnekään lähteneet, vaan monet odottavat kiltisti kotitallissa isäntänsä kutsua mitä haastavampiin ajotapahtumiin. Tai Vetkun juhlakeikalla Tatran, tuon Tsekkiläisen tekniikan ihmeen kera, jonka tarinan monttööri itse kertoo juhlakeikan videokoosteessakin niin selkein sanoin, että moni nuori on Muistitko tämän?. Historiallisen tiedon tallenne siis tämäkin, kiitos Arnen! pään tunturin huipulla 1931 mallisella Ford AA -kuormurilla, jolla matka pääkaupunkiseudulta oli taivallettu “yhtä soittoa” kuten sanonta kuuluu. Olihan pajalla nytkin työn alla useampikin aihio, mutta vieraan huomio kiinnittyi tällä kertaa työkaluihin. Sen jätti mestari kertomatta, hylkivätkö Mersun mutterit jollakin tavoin esimerkiksi Renault-logon kanssa valettua kiintoavainta, vai irtoaako tiukkakin saksalaiskierre myös ranskalaisin välinein. Arnen tallista on lähtenyt vuosien varrella toinenkin laadukkaasti entisöity auto poikineen
Linja-autohistorian seminaari, Mobilia Mobilia toteuttaa vuonna 2005 yhteensä yli miljoonan euron investoinnit. Lisätietoja: http://www.mobilia.fi ja Kimmo Levä (03 3140 4011, 040 900 6641). Uusin auto on Ikaalisten Auton väreissä oleva Scania Deltan korilla vuodelta 1978. Autojen tekninen kohentuminen 1910-luvun kuluessa antoi linja-autoliikenteelle kasvun mahdollisuuden, minkä satoa alettiin korjata 1920-luvulta lähtien. Kokoelmatilojen rakennushankkeen suunnitteluvaihe saatiin loppuun tammikussa 2005. Aika Tapahtuma Järjestäjä Toukokuu: Linja-autoaiheisen postimerkin julkaiseminen Suomen Posti 14.6. Näyttely tuo esiin linja-auton ja suomalaisen linja-autoliikenteen keskeisimmät piirteet ja merkkipaalut. Uudistamisen jälkeen Mobiliassa on myös ruokailun osalta mahdollista hoitaa usean sadan hengenkin ryhmät. Vuosi täynnä tapahtumia Vuonna 2005 linja-auton suomalaista maihinnousua juhlistetaan Maantien ässät -näyttelyn lisäksi monin eri tavoin. Alku oli hankala, mutta alku kuitenkin. Urakkakilpailutuksen jälkeen rakennustyöt pyritään aloittamaan maaliskuussa ja valmiina tilat ovat lokakuussa 2005. Tilat tulevat lisärakennuksena vuonna 2002 valmistuneen kokoelmien säilytystilan kylkeen. Lisätietoja: http://www.mobilia.fi LINJA-AUTO 100 VUOTTA SUOMESSA Maantien ässät Mobiliassa MOBILIALLA MERKITTÄVIEN INVESTOINTIEN VUOSI. 16 Ensimmäinen linja-auto saapui laivarahtina Turkuun 9.12.1905. Toukokuussa 1906 auto siirrettiin Turkuun, jossa se palveli kaupunginliikennettä kesäkauden. Juhla-ajo Uusikaupunki-Turku, SLHS 15.6.-16.6. Kaukoja paikallislinja-autoliikenne tältä osin loppui. Scheiblerin teknisten ongelmien vuoksi liikennöintiä ei kuitenkaan voitu aloittaa sen enempää joulukuussa 1905 kuin myöhemminkään. Mobilian kokousja tapahtumapalvelut ovat olleet viimevuodet mukavassa kasvussa. Syksyllä auto myytiin Pietariin. Auto oli merkiltään Scheibler ja sillä oli tarkoitus aloittaa liikennöinti Uudenkaupungin ja Turun välillä vielä joulukuussa 1905. Museolinja-autonäyttely Linja-autoliiton SLHS, Mobilia liittokokouksen yhteydessä 7.8. Palvelujen monipuolistamiseksi Mobilia uudisti vuosien 2004 ja 2005 taitteessa keittiön noin 130†000 euron investoinnilla. Suurin investointikohde on kokoelmatilojen laajentaminen noin 1400 neliöllä. Mobiliassa 30.4.2005 yleisölle avattava “Maantien ässät” -näyttely kertoo linja-auton 100-vuotisesta taipaleesta Suomen kaduilla ja maanteillä. Näyttelyn vanhin linja-auto on Oulun Automuseosta vierailulla oleva Vomag vuodelta 1919. Linja-auton päivä, Mobilia 9.12. Molemmmat kokoelmat sisältävät myös kuorma-autokalustoa. Pääosa tiloista tullaan käyttämään Tampereen Museoiden ja Postimuseon ajoneuvokokoelman tallentamiseen. Kokoelmatilan laajennus mahdollistaa uusien kokoelmien vastaanottamisen. Uudistuneesta keittiöstä toki tulee hyötymään myös museon yksittäiset näyttelyvieraat aikaisempaa laajemman menun muodossa
En tiedä ketä muita kuvassa on, mutta kuva välittää hyvin sen ajan tunnelmia. 17 Omat kokemukseni autoilusta raskaalla kalustolla rajoittuvat pääasiassa armeija-aikoihin. Käytössä oli jo tuolloin yhdistelmissä muutama SM-sarjalainen, mutta täysperävaunukoulutus 1. Kannessa julkaistussa kuvassa Chevroletin perässä on reki, Otto istuu autossa sisällä. Haasteita riittää yrittäjille ratkottaviksi edelleen, tosin toisenlaisia kuin silloin ennen. Niin sillasta selvittiin ja hän jatkoi matkaansa nopeasti; saattoihan vihollinen olla väijyksissä. Jo edesmennyt mummoni siskonmies Otto Leinonen teki pitkän päivätyön autoilijana. Ei tainnut reki olla autossa vielä tuohon aikaan kovinkaan harvinainen. Sillasta tuli entinen, mutta suomalainen Sisu ja sen sisukas kuljettaja jatkoivat matkaansa. Ennen selvittiin sisulla ja nokkeluudella. Auton perä oli räjähdyksen voimasta ponnahtanut ilmaan, mutta Otto ei ollut löysännyt vauhtiaan. Venäläiset olivat kerran miinoittaneet sillan, jonka yli hän oli ajanut. Otto jäi mieleen mainiona tarinankertojana, jonka juttuja kuuntelin mielelläni. Tutuksi tulivat niin maasto Sisut (A-45) kuin uudemmat Masit. Usein istuttiin iltaa ja pelattiin samalla korttia. Tutuiksi tulivat myös Renaultit, Fordin Customit sekä tietenkin kaikki tallissa olevat venäläiset ajopelit. ErAutoK:ssa hoidettiin vuonna -86 pääasiassa Karhuja Kontio Sisuilla. Eräs tarina, mikä on jäänyt mieleen, koskee Oton palvelusaikaa sota-aikana. Räjähteet pamahtivat siinä vaiheessa kun Sisu oli jo lähes ylittänyt sillan. Niin ne vain kuormat ovat noinkin kulkeneet. Miinoitus oli kuitenkin ollut “suutari”. Samalla tietysti juttu kulki ja monen monta tarinaa sainkin kuulla. Hän oli ajanut Sisulla kenttäpostia sekä huoltokuljetuksia “siellä jossain”. Rakennemuutoksessa on tänä päivänä kuljetusalakin. Uskon että sitä samaa löytyy suomalaisesta autoilijasta edelleen. Valitettavasti noita tarinoita ei tullut laitettua mihinkään ylös, joten muistinvaraisesti niitä minullakaan ei ole paljon kerrottavana. Tavallisesti pelattiin “paskahousua” jossa Otto tavallisesti pärjäsi hyvin. Rauno Tuovinen, Oulu Sisukasta kuljetusta Pohjolassa LEINOS-OTON TUKKIREKI-LETUKKA. Sen sijaan paljon armeija-aikojani rankempia olivat autoilijoiden olosuhteet, kun mennään ajassa taaksepäin
Illan aikana mm. Tämä käytäntö on aloitettu v. Muutosten tekeminen museorekisterissä olevaan kuorma-autoon edellyttää uutta museoajoneuvotarkastusta, mikäli ilmiasu muuttuu. Oleellista on, että tarkastajat ovat perehtyneet raskaaseen kalustoon ja pystyvät tuottamaan täydellisen arvioinnin autosta tarkastushetkellä, sillä ajoneuvosta kirjoitetaan museoajoneuvotarkastuslausunto, joka sisältää yli 50 tarkastuskohdetta. Lisätietoja: Wanhat Sisut ja Vanajat -kerhon koordinaattori Hannu Kettunen Juankoski puh. Jäsenille on järjestetty yhteinen illanvietto Jätkänkämpällä. Museokuorma-autojen määrä ylittää 600 kappaleen todennäköisesti tänä vuonna. Wanhat Sisut ja Vanajat -kerho järjestää yhteistyössä Sisu Auto Oy:n kanssa vanhojen Sisu Vanaja autojen harrastajien kokoontumisen Kuopiossa 20.5-21.5.2005. Kerhon jäsenille postitetaan vielä erilliset kutsut ohjelma-aikataulujen varmistuttua. Tällä lomakkeella on paljon painoarvoa vahinkotapausten ja myöhempien arvonmääritysten ratkaisuissa. Jätkänkämppä on tunnelmallinen hirsikämppä Kylpylähotelli Rauhalahden kupeessa Kallaveden rannalla. Tarkoittaa lähinnä ulkopuolisia osia kuten lavarakenteita, nosturia, kippiä jne. Mitä pitää muistaa tarkastukseen tultaessa: varaa riittävästi aikaa ota mukaan tekniset tiedot, ja 4 kpl samanlaisia valokuvia, joissa ajoneuvo on kuvattuna kuljettajan puolelta siten, että se on valokuvassa n. (017) 622 101 / 0400 278 963 Vanhat Sisut ja Vanajat MEIDÄNKÖ KUORMA-AUTO MUSEOAJONEUVOKSI ?. Kuormuriharrastajan erityisesti kannattaa valvoa etujansa ja vaikuttaa ajoneuvonsa ma-tarkastukseen. 2005 alusta. Tämä tarkoittaa, että valmistusvuosi 1981 voidaan hyväksyä v.2007 loppuun asti. 18 Museoajoneuvo määritellään ajoneuvolaissa seuraavasti: “Museoajoneuvo on valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön hyväksymä ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaiseksi.” Museoajoneuvon ikäraja muuttuu nykyisestä 25 vuodesta 30 vuodeksi 1.tammikuuta 2008. Museoajoneuvoksi rekisteröity kuorma-auto soveltuu vain harrastekäyttöön, hyötyajossa se tuskin säilyy ma-kuntoisena. Kotimaisten kuorma-autojen harrastajat nyt nyt ensi kertaa yhteiseen suurtapahtumaan. Museoajoneuvotodistus ei kerro auton kunnosta yksityskohtaisesti, lausuntolomakkeessa on eri kohteet ajoneuvosta eriteltyinä. Ajokauden alkua odotellessa Arto Rantala Vetkun vast. ma-tarkastaja Koko valtakunnan Vanhat Sisut ja Vanajat kohtaavat toisensa Kuopiossa. Oy Sisu Auto Ab:n johdon tervehdys sekä harrastajien yhteistä ohjelmaa. Määräaikaiskatsastuksen yhteydessä tehtävä jarrusovitusmittaus koskee vuoden 1973 ja sitä nuorempia kuorma-autoja. Vanhempi auto jonka papereissa on puutteita voidaan mahdollisesti rekisteröidä Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) erivapaudella. Veteraanikuorma-autojen Seuran tarkastajien hyväksymiä kuorma-autoja rekisteröitiin museoajoneuvoiksi vain alun toistakymmentä. Kerholaisten Sisut ja Vanajat ovat mukana Kuopion Seudun Kuorma-autoilijoiden suuressa Vanhojen kuorma-autojen näyttelyssä 21.5.2005 klo 9.00 alkaen. 11 cm pituinen, sekä taustatietoa ajoneuvon historiasta auto on puhdistettu sekä sisältä että moottoritilasta rungon ja moottorin numerot ovat selvästi nähtävissä alustassa ei saa olla likaa eikä isompia ruostepisteitä maalipinnan pitää olla ehjä ja yhtenäinen ajoneuvossa ei saa olla osapuutteita Ajoneuvon omistusoikeusselvityksen tulee pääsääntöisesti sisältää katkeamaton omistusoikeusketju viimeisestä rekisteriin merkitystä omistajasta lähtien. Katsastusmaksu on normaalia kalliimpi. Aidolla 50-luvun tukkilaisten kämpällä pääsee kokemaan entisajan tukkilaiskulttuuria, herkuttelemaan maistuvilla perinneruuilla tunnelmallisessa tuvassa ja huuhtomaan päivän pölyt eräässä “mualiman suurimmassa” savusaunassa. Kumpikin lomake löytyy SA-HK: n arkistosta, vastaavalta tarkastajalta ja katsastusasemalta tarvittaessa. Joihinkin automerkkeihin pitää mittausta varten asentaa sovitusliittimiä mittauksen onnistumiseksi. Jos kyseistä selvitystä ei voida antaa, tulee ajoneuvon vaiheista Suomessa esittää omistusoikeusselvitys vähintään kymmenen vuoden ajalta
Autoja on yritetty “tukuttain” kaupata eri kehitysmaihin, mutta huonolla menestyksellä. Tehdas sai nyt nimekseen VEB Kraftfahrzeugwerk Ernst Grube Werdau ja auton nimeksi tuli aluksi Sachsenring S 4000, sittemmin IFA Sachsenring S 4000-1. Vuodesta 1987 Ludwigsfelden tehdas asteittain siirtyi kapitalistiseen järjestelmään ja liitti nimensä perään kirjaimet GmbH kuvaamaan osakeyhtiömuotoista toimintaa. Jo seuraavana vuonna nimi Sachsenring pudotettiin pois merkistä. Auton tuotanto jatkui vuoteen 1967. Vuosina 195964 tuotannossa oli myös nokaton, matalarunkoinen malli S 4000-1 TSW 11, jonka merkkihistoria noudatti nokallisen version vastaavaa. Nokkamalli IFA Horch H 3 A näki päivänvalon vuonna 1950. OLB Ilmoituskuva v. Kumpaakin valmistettiin vuoteen 1990 saakka. H 3 -malliston valmistus siirrettiin vuonna 1958 Werdau-nimseen kaupunkiin, jossa sijaitsi entinen LOWAtehdas. Sen modernisoidun version valmistus alkoi vuonna 1984. Sitä valmistettiin sittemmin myös Werdaussa, Ernst Grube -tehtaassa, jonne tuotanto siirrettiin yhtä aikaa H 3 -mallin kanssa. DDR:n viimeiset omat “raskaat” kuorma-autot olivat Ernst Grube tehtaassa valmistettu, 4,5-tonninen IFA W 45 LA 4x4 (vain vuonna 1962) sekä Ludwigsfeldessä valmistetut 5tonninen IFA W 50 (vuodet 1965-90) ja 6-tonninen IFA L 60 (vuodet 198690). Autossa oli Vomagin perua oleva 80-hevosvoimainen dieselmoottori. Sittemmin Sachsenring-merkin eteen lisättiin kirjaimet IFA. Ohjaamot valmisti VEB Karosseriewerk Halle. 19 Totta ja tarua DDR:n hyötyajoneuvoista VetKu -lehden numerossa 4.2004 otsikolla “Mikä merkki?” pohdittiin IFA merkin syntyjä syviä. Valmistus jatkui vuoteen 1956. Vuonna 1974 tuotantoon tuli 3-tonninen Robur LO/LD 3000 (LO = kaasutinmoottori 75 hv; LD = dieselmoottori 68 hv). Viimeisimmissä, vuosina 1986-90 valmistuneissa L3004 -tyypeissä oli Deutzin ilmajäähdytetty nelosdiesel teholtaan 90 hv. Autot siirtyivät vuonna 1990 yksityisen liikkeenharjoittajan omistukseen, kun Daimler-Benz AG otti takaisin haltuunsa aikaisemmin Daimlerin lentokonemoottoritehtaana toimineet Ludwigsfelden laitokset. Tuotantoa oli myös muissa tehtaissa. Se kuuluisa DDR:ssa valmistettu nokallinen kuorma-auto, joka Suomessa tunnettiin joko merkillä IFA tai Sachsenring, koki vuosina 1947-67 lukuisia muodonja nimenmuutoksia. Nelivetoisia tyyppejä Robur LO/LD 1800 A, 1801 A, 2002 A ja 2202 A valmistettiin vuosina 1961-1990. Vuonna 1957 valmistettiin sarja näitä 3-tonnisia autoja merkillä Sachsenring sen kunniaksi, että tehtaan nimi VEB Horch muutettiin muotoon VEB Sachsenring Kraftfahrzeugund Motorenwerk Zwickau ja yhdistettiin entiseen Audi-tehtaaseen, jonka “DDR-nimi” tähän saakka oli ollut VEB Autombilwerk Zwickau.. Uudelleen organisoitu IFA-Werk Zwickau esitteli vuonna 1952 isonveljen H 3 -tyypille. Autoa valmistettiin aluksi puolibulldogtyyppisenä perinteikkäässä Horch-tehtaassa Zwickaussa nimellä Horch H 3 (vuodet 1947-49). “Juhlamallin” tyyppi oli H 3 S. Vuonna 1957 esitellyt nelivetoinen, nokaton AZ 57 -malli ja 7-tonninen rekkaveturi N 7 jäivät prototyyppiasteelle Vuosina 1953-60 ja 1963-64 Werdaussa valmistettiin 6x6-vetoista pitkänokkaista mallia IFA G 5. Joissakin yksilöissä oli georgialaisesta KAZ-autosta lainattu lasikuituinen ohjaamo. Aivan viimeisissä yksilöissä oli Mercedes-Benzin 180hevosvoimainen kuutosdiesel. Edelleenkin Saksan Demokraattisen Tasavallan (Itä-Saksan) eli DDR:n autoteollisuudesta käydään, erityisesti koskien pakettija kuorma-autojen nimiin liittynyttä melkeinpä “juupas-eipäs”tason saavuttanutta “mutu-jutustelua”. Tarkoituksena oli ottaa käyttöön sama “Vierer Club” -ohjaamo, jota Berliet, DAF, Magirus-Deutz ja Volvo käyttivät, mutta projekti kaatui rahaongelmiin kuinkas muuten. On siis paikallaan tarkastella hieman lisää historiallisia, tarkoin dokumentoituja faktoja. Ludwigsfeldeläisiä “isoja” autoja on vielä myymättä tuhansia kappaleita. Autossa oli sama 9-litrainen suora kuutosdiesel teholtaan 150 hv kuin H 6 -mallissa. Tarjolla oli erilaisia takaja nelivetoisia malleja bensiinitai dieselmoottorilla. Vuosina 1961-73 DDR:n “pääkuorma-auto” 2,5 tonnin luokassa oli IFAAutomobilwerk Ludwigsfelde -tehtaassa valmistettu Robur LO/LD 2500 ja sen seuraaja LO/LD 2501 (LO = kaasutinmoottori 70 hv; LD = dieselmoottori 70 hv). Autosta oli myös nokaton bussiversio H 3 B, jota valmistettiin vuosina 1952-53. 1955.. Auto oli alun pitäen tarkoitettu armeijakäyttöön, mutta siitä tuotettiin myös yhteensä noin 500 yksilöä maansiirtoja pelastuskäyttöön. Kyseessä oli 6tonninen auto, joka tunnettiin nimellä IFA H 6
1:32 Yleisesti Traktorit ja muut maatalouskoneet. Seuraavassa lehdessä esittelemme / koeajamme jonkin kuormaauto-pienoismallin kuvien kera. Autojen arvo nousee vuosien varrella niiden pienten valmistusmäärien ja poikkeuksellisten hienojen yksityiskohtien takia. esimaalatut koottavat (yleensä auton kori valmiiksi maalattu, mutta muuten joutuu itse kokoamaan auton, kuten normaalin koottavan), sekä 3. Paitsi kokojen, voidaan jako tehdä myös hinnan perusteella. On huomioitavaa, että pienoismallit ovat tarkoitettuja niitä harrastavien henkilöiden keräilykohteiksi. Myös vihjeet ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. 20 Vetkun Loska-ajon 2004 ”starttijuhlassa” Vehoniemen Automuseolla Jari Korkiakoski esitteli ansiokkaasti yksittäisten ja piensarjatuotantoisten pienoismallien valmistusta. Joissain valmiiksi tehdyissä saattaa joutua itse asentamaan merkit paikalleen. Yleistäen mitä hienompi ja tarkempi pienoismalli, sitä hintavampi. Koolla ei niin paljoa ole merkitystä hinnan suhteen mikäli kelpuuttaa yleisen kokosuhteen. 1:24 / 25 Yleisesti muovisia rakennussarjoja mutta myös valmiita malleja. Vastaan mielelläni pienoismalleja koskeviin kysymyksiin joko henkilökohtaisesti tai seuraavan VetKu ˆlehden palstoilla. On myös mahdollista rakentaa pienoismalleja sarjavalmisteisista rakennussarjoista. Pienoismalleja on montaa kokoa. koottavat (itse on puhdistettava osat, maalattava kaikki ja asennettava merkit paikalleen), 2. 1:43 Henkilöautokoko, viime vuosina alettu valmistamaan myös kuorma-autoja. valmiiksi tehdyt mallit, joihin ei tarvitse välttämättä tehdä enää mitään lisäyksiä tai muutoksia. Pienoismallisarjoja on olemassa 3:lla tavalla valmistettuja: 1. 1:50 Yleisin koko maailmalla kuorma-autoissa ja työkoneissa ja yleisesti metallia. 1:16 / 18 Yleisimmin metallisia malleja. Yleisimmät koot ovat: 1:87 ( H0) Pienoisrautatie-koko ja yleisesti muovia. Terveisin Matti Vinha jäsen 88 Tervalahdentie 7 34240 Kämmenniemi 040-900 6642 matti.vinha@mobilia.fi matti.vinha@kolumbus.fi
Reino Wallenius Keijutie 5 C 15700 Lahti (03) 752 6275, 0400 810 778 Näin vuonna 1929 Ford AA 1929.. Kuormaja pakettiautojen suurin sallittu nopeus olkoon: a) kun auton bruttopaino on enintään 1700 kg sama kuin omnibusautolla b) kun auton bruttopaino on korkeintaan 3 t, 2 km/h c) kun auton bruttopaino on yli 3 t, 15 km/h d) jos kuorma-autossa on ilmarenkaat, voidaan tuntinopeutta lisätä korkeintaan 5 km/h. Koneelliset suunnanosoittajat tulivat luvanvaraiseksi riippuen siitä, minkä laatuisella moottoriajoneuvolla ajokoe on suoritettu, annetaan ajokortteja, jotka oikeuttavat ajamaa: 1) henkilöautoa yleensä 2) kuormaja pakettiautoa 3) jaloin vaihdettavaa Ford autoa 4 1 omnibusautoa 4) moottoriajoneuvoa, jonka käyttövoimana on sähkö tai höyry 5) sivuvaunutonta moottoripyörää, tahi 7) sivuvaunullista moottoripyörää Soveltaen teiden luokituksesta annettuja ohjeita, olkoon moottoriajoneuvon suurin bruttopaino: a) kaupungeissa ja viertoteillä ajettaessa 6 t b) I luokan maanteillä ajettaessa 4,5 t c) II-luokan maanteillä ajettaessa 3 t Milloin moottoriajoneuvon kaikissa pyörissä on ilmarenkaat, voidaan mainittuja painoja ylittää enintään 1,5 t:lla, paitsi kyläteillä 1 t:lla Moottoriajoneuvolla, joka kuormineen on 210 cm leveämpi, älköön ajettako kadulla tai yleisellä tiellä Maaherra on oikeutettu, kuultuaan tie ja vesirakennushallitusta, eri anomuksesta sallimaan edellä mainittuja raskaampien ja leveämpien moottoriajoneuvojen liikenteen jollakin tiellä tai tien osalla Katsastuksesta mm: Moottoriajoneuvon katsastuksessa on katsastusmiehen tai jonkun muun hänen mukana ollessaan suoritettava ajoneuvolla ajokoe. b) että käänteissä tai pehmeällä tiellä tai missä tie on epätasainen taikka kuoppainen taikka esteet peittävät näköalan kuin myös pimeässä ja sumussa on nopeutta pienennettävä sen mukaan kuin liikenteen turvallisuus ja tien säästäminen vaatii. 21 Moni asia maailmassa muuttuu ja tekniikka varsinkin erityisen nopeasti Seuraavassa mm muutamia vuonna 1929 voimassa olevien Lakien ja asetusten määräyksiä meillä koti Suomessa: vuoden 28 lopussa rekisterissä oli 32.190 autoa ja 4.905 mp (Juuri korotettu) enintään 7 henkilön auton suurin ajonopeus on avoimella maantiellä 65 km/h sekä kaupungissa ja maaseudun asutuskeskuksissa 35 km/h. Kuljettaja älköön polttako tupakkaa ajaessaan omnibusautoa tai ajaessaan muuta moottoriajoneuvoa kaupungissa, kauppalassa tai maaseudun asutuskeskuksessa teiden ja katujen risteyksissä ja käänteissä sekä muulloinkin, kun tie ainoastaan lyhyeltä on näkyvissä, tulee kuljettajan tarpeen vaatiessa antaa lyhyt varoitusäänimerkki (määräys muuttunut siten, että äänimerkki on nyt lyhyt ja annetaan vain tarpeen vaatiessa). Omnibusautojen nopeus on avoimella maantiellä 40 km/h ja kaupungeissa ja maaseudun asutuskeskuksissa 25 km/h. Älköön kukaan yleisellä tiellä tai muulla yleisellä paikalla ajako tai ratsastako vallattomasti tai huolimattomasti, niin että siitä saattaa aiheutua vaaraa liikenteelle. Maaseudulla ajettaessa on huomioonotettava: a) että suurinta nopeutta saadaan käyttää ainoastaan täydellä päivänvalolla ja kuivalla, kovalla ja tasaisella tiellä, jonka vieressä ei ole mitään rakennusta, muuria, tiheää aitaa tai muuta näköalaa peittävää estettä, ja missä kuljettaja saattaa nähdä vähintään 100 m pitkältä lähinnä edessä olevaa tietä
Vehoniemen Automuseo puh. Näillä autoilla Suomi rakennettiin. Yhteydenotot: 050-553 6118 kari.nikali@kopteri.net 6.00 R 16 10 PR pinnoitettuja renkaita 2 kpl / tarjous, 09-3455656 Peltonen Sisu LV-131 CIT/4400 -79. 0400-630 753 Hyväkuntoinen museorekisterissä oleva KONTIO-SISU, VOLVO tai MB, -60 luvun alkupuolelta. p.0400 975073, Timo Volanen, Mäntyharju Hinurin lava ja laitteistorunko n. Viitat ovat toimintakuntoiset (testattu). Kauko Välimäki, Pentinmaantie 363 39150 Pinsiö puh.050 351 8263, k:(03)3490 675 Kuorma-auton alumiiniset MERKIT: Kärppä-Sisu ja Karhu-Sisu. HUIKARINEN PEKKA 040-5441330 KIRKKONUMMI MYYDÄÄN Ford Thames kuorma-auton hytin aihio,Dodge vm 1948-51 Kauko Välimäki puh. Paperit on olemassa. Auto katsastettu toukokuussa 04, mutta poistettiin kilvistä ajon puutteessa. Väriltään auto on army-vihreä. Varustuksena PV:n kappaletavaralava pressukatteella. Näitä ei tarjota joka päivä! tiedustelut: Antti Prusi Kangasala 044-5518743 antti.prusi@jippii.fi Studebaker M 16 vm. Ajettu vain 300 tkm, jonka jälkeen suoritettu täyshuolto. Tied. Saattavat olla Vanajan, mutta noita samoja on ollut monissa tuon aikakauden kuormureissa. 0400 994 309 ilomaki4@luukku.com OSTETAAN /VAIHTO ostetaan Vanaja 505 etulokasuojat, ojaviitat (takaveto, Kiitokorin hytti m-69) mahdollisesti vaihto uusiin nelivedon lasikuituisiin lokasuojiin. 50 luvulta, puuosat pehmenneet ja poistettu, rautaosat kunnossa, toimitetaan hiekkapuhallettuna ja pohjamaalattuna. 0400 681 578 / M. Mielestäni ainutlaatuinen tilaisuus asiaan vihkiytyneelle harrastajalle. Hinta parille 20,+ toimituskulut. Hinta vain 1000,00e Antti Prusi, Kangasala,044 551 8743 antti.prusi@jippii.fi Opel Blitz ´41, entisöity alkuperäiseen sotakuntoon. On ollut useassa sotaelokuvassakin viimeksi Åke Lindmanin jatkosodassa ja Hitlerin päämajan kukistumisessa joka kuvattiin Pietarissa. mutteri@jippii.fi puh. Taulu on kulmikas ja siinä on nopeusmittari keskellä. uralrane@luukku.com. Jos tiedät jossain tällaisen olevan, niin vihjeetkin kiinnostaa. 050 351 8263, k: (03) 3490 675 Kontio-Sisun rapakaaret. Jos ei kokonaista mittaristoa löydy, niin löytyykö nopeusmittaria???. Tiedustelut: Hannu Luukinen, Oulu 040 8311 005 haluukin@paju.oulu.fi Kaksi kappaletta SWF-merkkisiä suuntaviittoja, 12 volttiset. Tiedustelut: Antti Prusi Kangasala 0445518743 antti.prusi@jippii.fi Nokia yhtiöitten vanha Kärppä-Sisu. 22 OSTETAAN Osia kuorma-autoon Borgward B 4500B535/1956 (ks.kuva) Kaikki vihjeet ovat myös tervetulleita. Auto on kaikin puolin nätissä kunnossa ja sen saanee varsin pienellä laitolla museokilpiin. Sijainti: Oulussa. Auto on lavaa vailla mutta muuten lähes täydellinen. Hp.1000,00e/tarjous. Viitat nousevat ylös ja niissä on valo. Mercedes-Benz 111 3/1965 70. -46, 3,8 litran kuutonen, 4 vaihteinen, tuplaperä, ajettu vain 40tkm, täydellinen historia tiedossa, Täys-entisöinti tehty -90 luvun alussa. kaikki huomioidaan. Myydään tarjousten perusteella. “Pahviset”, uudet. Myydään osina tai kokonaisena, paperit mahdollisesti löydettävissä. Auton historia tiedossa. Tekniikka hyvä, hytin maalauksessa käytön jälkiä. Peltikuoret ehjät, mutta vaativat maalauksen. Säännöllisesti huollettu (täydellinen huoltokirja). Matti Ilomäki, seppä Iittalan Numminmäestä harrasteena kuorma-autojen entisöinti. Nykänen SÄILIÖAUTO ENTISÖITÄVÄKSI Haluaisin ostaa vanhan polttainekuljetuksissa olleen säiliöauton (VM 50-70), myös pelkkä säiliö kiinnostaa. avolava, tikapuukippi, hyvät 9.00-20 renkaat. Untamo Säteri, 050-65413 untamo.sateri@kolumbus.fi Jos jollakulla on (tai tietää kellä olisi) Natikan (puolitonnisen) vm 1938 tyyppi D30 mittaritaulua. Kippiin myös varakoneisto
18. puh. Scania ulosotto puh. Virranjakaja tehdas-uusi 9. Tällä isolla moottorilla olevia kai tehty vain 3kpl ????. Termostaatti tehdas-uusi 10. tiivistepinta hiottu 5. 3. Jäähdytin käyt. Ford AA kuorma-auton 4+1 vaihteisto 21. käynnistinmoottori tehdas-uusi 7. 4. White imusarjan tiiviste Myös muita osia (mm. Ford kuorma-auton taka-akse listo puh. latausgeneraattori käyt 8. 0400 630 753 / Olavi 17. 22. 50-52. 16. 1942 il majäähdytteinen 4-sylinterinen bensiinimoottori. puh. MYYDÄÄN (ks iso kuva). Etuakselisto käyt. 2. Ford AA kuorma-auton vaihteis to voiman ulosotolla. 0400 630 753 / Olavi 20. erittäin hyvät 6. Vaihteisto käyt. Sylinterikansi käyt. Myydään tarjousten perusteella Myös tiedot kyseisestä autosta kiinnostaa. Koko n. Raidetangon päät käyt. Pyörintäkunnossa oleva Phänomen Granit vm. STRV-MOTOR 118 kv. 0400 630 753 / Olavi 19. Kannattaa kysyä. Varaosia IFA Granit moottoriin. 12. 23 Sisu K-143SP/4000 -63 kuorma-auto, valmiste nro 14727 Moottori 11,10 lit suora kuutonen 4v laatikko Hiab 173 nosturilla (ollut uudesta saakka) 2-syl kippi Omamassa 7400kg kantavuus 5200kg Ollut edellisen omistajan mukaan Helsingin kaupungilla. Hinta 30 euroa Kari Tuominen Satamakatu 5 B 38, 33200 Tampere 040 82 00 758 tuominen.kari@kolumbus.fi WHITE M21 A1 Puolitela-auton osia: 1. Ulosotto käyt. Mittaristo uusi 13. Auton kunnosta kertoo myös se että ajoimme auton kotiin saakka Ostopaikalta (300km) Salo Tommi Karjasillantie 16 28220 Pori,040-518 8072, mopo72@jippii.fi Vanha Kruunu Pukineen valmistama sarkainen ajurintakki. 11. imuja pakosarjan tiivisteet, mäntäja laakerisarjat ym.) uusia ja käytettyjä löytyy. Kaasuttimen korjaussarja uusi 15. 0400 630 753 / Olavi. Scania-Wabis käyttämätön 6-sylinterinen bensiinimoottori vm 1943. Rele käyt. Etulokasuojat käyt. Kierroslukumittari 14