Viherpiha 01/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KUIN ITALIASSA KAUPUNKIPIHA VÄLIMEREN TYYLIIN ISTUTA POHJOISEEN KOMEAT PUUT JA PENSAAT OMA TERRAARIO MEHIKASVEISTA JA KAKTUKSISTA Näitä kasveja himoitsemme! meilläkotona.fi | ?1/2022. | ?9,90 € VERSOO HYVÄÄ Ilmastopuutarha: Näin teet pihastasi hiilinielun Vuoden Vuoden SUOSIKIT 2022
Rohkea. › Tilaa uudistunut Eeva: lue.eeva.fi/uusi Roolien takana. Sydämensivistynyt. Kaunis
11 Vihertöissä Kasvihuonepuutarhuri Seija Williamsin työpäivät kuluvat trooppisessa kuplassa. n : o 1 SISÄLLYS TAMMIKUU 7 Kuukauden kasvi Keltakatkero on uljas näky talvellakin. 8 Juuri nyt Biologista tuholaistorjuntaa ja upea kukkapilvi. 20 Ruukuttaja Kiehtovat istutukset mehikasveista ja kaktuksista. V IHERPIHA. 10 Kasvit nyt Kesäkukkien kiinnostavimmat siemenuutuudet. 3. 50 Taimistojen suosikit Pohjois-Suomessa kukoistavia puita ja pensaita
PIHOJA JA IHMISIÄ 12 Italian lumoissa Yrttien tuoksua ja turkoosia vettä. 65 Adrianin kolumni. 4. 66 Sparraava puutarhavalmentaja Helsingin Olympiakylässä pihoja hoidetaan porukalla. TEEMA: PUUTARHAVUOSI 2022 ALKAA! 32 Halutuimmat kasvit Asiantuntijoiden omat suosikit. 24 Yhteinen harrastus Englantilaisyylinen puutarha Oulussa on runsauden sarvi. 61 Mullan alla Semihydro sopii viherkasveille. 59 Hyötykasvi Muhkea pihvitomaatti rakastaa valoa ja lämpöä. 44 Ilmastopuutarhateemavuosi: Millainen on hiiliviisas puutarha. 62 Viherpiha vastaa Varmoja kukkijoita etelän puolelle. JOKA NUMEROSSA 5 Pääkirjoitus 74 Kukkaterapiaa 75 Ensi numerossa 32 24 55 12 V IHERPIHA. SISÄLLYS LISÄÄ TIETOA JA TAITOA 55 Sisällä nyt Idättämistä, sipulin versoja ja ensimmäisiä kylvöjä
Näin syntyi Ilmastopuutarha-teemavuosi. JOKU SAATTAA AJATELLA , että mitä pieni pihanlaittaja voi yksinään tehdä. Me Viherpihassa ajattelemme, että paljonkin. 44. Kun jotain asiaa toistaa, siitä tulee tapa. Aihe pulpahtaa joka kokouksessa pintaan kuin korkki kylpyammeessa. Välittömät vaikutukset eivät ehkä ole suuria, mutta tilkku siellä, toinen täällä, tiedäthän. Se tarkoittaa hedelmällisempää maaperää, koko kesän kukoistavia kerroksellisia istutuksia ja helppohoitoisempia pihoja. Joka numerosta löydät yhden tai useamman teemavuoteen liittyvän jutun, jotka tunnistat Ilmastopuutarha-merkistä. Ilmastoviisaat puutarhurit Mikä tekee hyvää luonnolle, tekee hyvää myös ihmiselle. 5. Se on äkkiä kokonainen tilkkutäkki. Ilmasto, ilmastonmuutos, ilmastokriisi. Pitkällä tähtäimellä merkittävä vaikutus on myös tavoilla ja tottumuksilla sekä niiden kautta muovautuvilla asenteilla. Ilmastoystävällinen pihanhoito on myös ihmisystävällistä pihanhoitoa. Se tarkoittaa vähemmän kaivamista, vähemmän nurmikonleikkaamista ja vähemmän haravoimista. Ja samalla hiilen sitominen maaperään on avainasemassa ilmastokriisin hallinnassa. Hauskinta tässä on (jos ilmastokriisistä voi näin sanoa), että se mikä tekee hyvää luonnolle, tekee hyvää myös ihmiselle. Teemavuotemme aloittaa toimittaja Henna-Kaisa Rannan juttu hiilitarhuroinnista, s. Viherpihan aiheet ovat toki ennenkin käsitelleet luontoon liittyviä teemoja, mutta tänä vuonna haluamme antaa tilaa nimenomaan ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia ehkäiseville aiheille. K U V A J O H A N N A M Y L L Y M Ä K I J A A O P PÄ ÄKIRJOITUS JENNY BRANDT pä ätoimittaja P K un viime kesänä suunnittelimme tulevan vuoden sisältöjä, ei ollut epäilystä siitä, mikä olisi tärkein teemamme. Ja siitähän muutoksessa on kyse. HIILIVIISAS PUUTARHA on kaikkea tätä. V IHERPIHA
meko.fi/osallistu Palkinnon arvo on 48–95 euroa. Yksi palkinto on puolen vuoden tilaus valitsemastasi lehdestä. Päätoimittaja Jenny Brandt Toimituspäällikkö Liisa Häkli AD Hanna Linnamaa Toimitus Sinimaria Halonen, Henna-Kaisa Ranta, Elsa Savaloja Toimituksen assistentti Päivi Ahonen Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi ja viherpiha@a-lehdet.fi Internet meillakotona.fi/puutarha Mediamyynti Myyntipäälliköt, mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Marika Jauhiainen KANNEN KUVAT AOP, Lehtikuva/GAP ja A-lehtien kuva-arkisto Kustantaja A-lehdet Oy Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Sisältöjohtaja, asuminen Maija Koski Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Viherpiha, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy, Heidi Asplund Painopaikka Deviz Aikakausmedia ry:n jäsen Viherpiha ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. TILAUKSET: WWW.A-LEHDET.FI/TILAA Jatkuvan tilauksen edut Asiakaspalvelu Digiarkisto kaupan päälle Lahjalehti ilmaiseksi Osallistut automaattisesti kaikkiin arvontoihin Verkossa www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu Puhelimitse 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Hinta 0,98 € / min + pvm. Osoitteenmuutos: Virallinen osoitteenmuutos postille tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Osallistut samalla arvontaan. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Virallinen osoitteenmuutos Postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. VALITSE SUOSIKKISI NÄISTÄ: Avotakka, Kotivinkki, Maku, Meidän Mökki, Meidän Talo, Unelmien Talo&Koti ja Viherpiha Voita lukemista puoleksi vuodeksi! Osallistu 28.2.2022 mennessä ja olet mukana viiden palkinnon arvonnassa. Anna palautetta – saat paremman lehden! Kerro, mikä on lehden paras juttu. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 29. vuosikerta. ISSN 1236-990X Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset asiakaspalvelu.a-lehdet.fi 09 7596 600 (ma–pe klo 8–18) Asiakaspalvelussa tarvittava tilausnumero löytyy lehden takakannen osoitetiedoista. Automaattinen puhelin palvelu 0600 96363 Toimii tilausnumerolla 24/7. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Voit katkaista tilauksen voimassa olevan laskutusjakson loppuun
Kasvin pääjuuresta uutetaan likööriä, joka ei jätä ketään kylmäksi. L II S A H Ä K L I K U V A T E IJ A T U IS K U TAMMIKUU Gentiana lutea V IHERPIHA. Kasvin nimi Yhä pystyssä Tanakkavartinen, reilun metrin korkeuteen kohoava keltakatkero on todellinen talvipihan ilo: miten uljaasti se yhä jaksaa kannatella kesästä muistuttavia hedelmystöjään! Monivuotista rohtokasvia ei meillä puutarhoissa kovin usein tapaa, mutta alppiniityillä kulkeville patikoijille kasvi on tuttu näky – ja kenties makukin. 7
Suurin osa uusista alueista on Ylä-Lapin saamelaisia kulttuurimaisemia. – Yhteydenottojen perusteella eniten vaivaa viherkasveilla aiheuttavat ripsiäiset. KOTONA KUKOISTAA T E K S T I L II S A H Ä K L I, H E N N A -K A IS A R A N TA J A E L S A S A V A L O J A K U V A T TA P IO H E IK K IL Ä , A D O B E S T O C K J A V A L M IS TA J A T JUURI NY T Ötökät riviin, järjesty! Ammattilaisten kasvihuoneissa torjuntaeliöiden käyttö on tuttu juttu, mutta viime vuosina myös viherkasviharrastajat ovat löytäneet biologisen torjunnan apurit ei-toivottujen hyönteisvieraiden häätämiseen. 8. Voiko kasvilta enempää toivoa. Rakentamisen pitää aina sopia kulttuurimaisemaan, kertoo inventointia koordinoinut ympäristöneuvos Tapio Heikkilä Ympäristöministeriöstä. Skärlandetin saaristokulttuurimaisemaa Raaseporissa. Aiemmassa, vuoden 1995 luettelossa oli mukana 156 aluetta, nyt niitä on 186. Myös harsosääskipetopunkkeja tilataan Leinon mukaan paljon. Eliöt eivät muodosta pysyvää kantaa, vaan kuolevat usein pois jo muutamassa viikossa, viimeistään kun ravinto loppuu. Arvokkaita maisemia halutaan vaalia. Tarkkaile uutta kasvia erillään ennen kuin tuot sen huonekasvikokoelmaasi. – VAMA-kohteet on otettava huomioon kaavoituksessa. ARVONSA ANSAINNEET Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat (VAMA) on maassamme toistamiseen kartoitettu. Niitä torjutaan ripsiäispetopunkkien voimin. VAMA-statuksen taustalla on elinvoimainen maaseudun kulttuurimaisema, joka on luontoja kulttuuripiirteiltään sekä maisemakuvaltaan edustava kokonaisuus. Begoniakasvattaja I’Conian upea ’Aroma Peach’ -begonia palkittiin koristekasviteollisuuden kansainvälisen etujärjestön Fleuroselectin FleuroStar-kilpailussa. V IHERPIHA. Torjuntaeliöitä myyvän Biotuksen Katrianna Leino kertoo tilausmäärien kasvaneen nopeasti vuosi sitten avatussa verkkokaupassa. TAMMIKUUSSA TARHURI HOITELEE VIHERKASVEJA MUTTA SUUNNITTELEE JO PUUTARHAN KEVÄTTÄ JA LUONTORETKIÄ. HURMAAVA VOITTAJA Kaksiväriset kerrannaiset kukat ja makea persikkainen tuoksu
40 €, Veke.fi. V IHERPIHA. LISÄVALON TARVETTA. KANSALLISPUISTOT KARTALLA Puiseen karttaan on kaiverrettu Suomen kansallispuistot. Linnuillakin kestää aikansa löytää uusi, juuri paikalleen ripustettu asumus. 55 €, Plantagen. Merkitse puistot, joissa aiot seuraavaksi vierailla tai ne, joissa olet jo käynyt. Valaisinosan korkeutta on helppo säätää kasvien mukaan 14–47 senttiin. Syvyys ja korkeus ovat 60 cm ja leveys 140 cm, 499 €, Ellos. Kasvata taimia valoisassa ja viileässä tilassa. Aluslautasia ei tarvita, kun valaisimessa on kätevä tarjotin (leveys 45 cm). Karttoja on kolmea eri korkeutta, 60–110 cm. Muista napsia kuihtuneet kukat pois, niin orvokki jaksaa kukkia! LUMOAVA KUKKAPILVI Tuoksuton, ripustettava kuivakukkapilvi kestää aikaa ja katseita. Näyttävä asetelma kohottaa kodin ilmeen hetkessä. 9. TÄLTÄ HÄN NÄYTTI TAIMENA Jos orvokkeja haluaa ihastella jo kevätistutuksissa, ne kannattaa kylvää tammi-helmikuussa. 92–270 €, Papurino.com. MUODONMUUTOS ...JA TÄLTÄ ISONA Karaise taimet ja istuta orvokit ulos penkkiin tai ruukkuun yöpakkasten mentyä. Pöntöt paikoilleen Jos pönttöön ei tule ensimmäisenä vuonna asukkaita, ei hätää. Ecofurn-pöntön lentoaukon halkaisija on 28 mm
Siemen-sarja, pakkauttaja Schetelig. Sopii erinomaisesti leikkokukaksi. 10. 4. ISOAURINGONKUKKA ’VELVET QUEEN’ on runsaasti haarautuva lajike, joka kasvaa 1,8-metriseksi. Aloita esikasvatus helmi-maaliskuussa. T E K S T I L II S A H Ä K L I K U V A T H Y Ö T Y K A S V IY H D IS T Y S , IM P E C TA , N E L S O N G A R D E N , S C H E T E L IG KASVIT NY T 1. Sopii kukkapenkkiin, ruukkuun sekä kimppuihin ja asetelmiin. Nelsongarden.fi. Aloita esikasvatus maaliskuussa. Hyotykasviyhdistys.fi. JOKO HAAVEILET UUSISTA SIEMENHANKINNOISTA. 5. TORVIKUKKA ’CAFÈ AU LAIT’ kukkii läpi kesän suurilla torvimaisilla, lämpimän sävyisillä kukinnoillaan. 1 2 3 5 6 4 KOTOISIN TROPIIKISTA Värinokkosenakin tunnettu iso kirjopeippi oli suosiossa jo 1800luvun lopulla ja on jälleen kohonnut trendikasvin asemaan. 2. 6. KESÄLEIMU ’CHERRY CARAMEL’ kukkii läpi kesän roosan-aprikoosinkeltaisin kukin. PILKKUJA PENKKIIN Isoleijonankita ’Purple Twist’ kukkii keväästä jopa pakkasiin saakka, jos vain muistat poistaa kuihtuneet kukat ja jatkaa lannoitusta. ISOKIRJOPEIPPI ’WIZARD CORAL SUNRISE’ kasvattaa koristeelliset sammalenvihreän ja roosan kirjavoittamat lehdet. Mustilapuutarha.fi. Kokeile tuuheaa kasvia myös ruukussa ja kimpuissa. Luomusiemen. Katso jälleenmyyjät: puutarhasielamaan.fi. Värit ovat voimakkaimpia aurinkoisella kasvupaikalla. Exoticgarden.fi. ISOLEIJONANKITA ’PURPLE T WIST’ F1 on elegantti lajike, jonka kukkien raidoitus tulee parhaiten esiin viileässä kasvupaikassa. KESÄKUKAT MIELESSÄ V IHERPIHA. Mahongin punaiset terälehdet keräävät katseet. Hieno yksin ruukussa tai kukkaryhmän reunuskasvina. 3. Korkeat ja tukevat varret. RUSOIKIKUKKA ’DOUBLE BRILLIANT ROSE’ säväyttää sekä penkissä että kuivakukkakimpuissa. Nelsongarden.fi. TARJOLLA ON ENTISTÄ ENEMMÄN IHANUUKSIA RUUKKUUN JA MALJAKKOON. Kerää kuivattavaksi, kun kukat ovat juuri auenneet
Kaikki vihreys, valo ja vapaina lentelevien papukaijojen äänet todellakin piristävät pitkänä ja pimeänä vuodenaikana. Aikaisemmin, kun työskentelin täällä kesät kausitöissä kivikkojen hoitajana, vietin talvet puutarhatöissä Uudessa-Seelannissa. 11. Haaveilen, että meillä olisi niille ja muille Uuden-Seelannin kotoperäisille lajeille oma alue. Jaksatko paapoa viherkasveja vielä kotona. Onko sinulla suosikkikasveja. Juuri tänään otin pistokkaita aaloesta, joka on ollut kokoelmassa vuodesta 1956. Myös vanhat kasvit ovat erityisiä. Mutta on tämä suljettu kupla kuitenkin aivan eri asia kuin oikea tropiikki. Näkyykö viherkasvibuumi kasvihuoneissa. Ehdottomasti, meille on tullut sen myötä uusia asiakkaita nuorista aikuisista. Puusaniaiset ovat ehdottomia ykkösiä. Tiedän, mitkä kasvit ovat trendikkäitä, kun vierailijat alkavat pyöriä niiden ympärillä ja kysellä niistä. Esimerkiksi kirjoköynnösvehkojen taimet menevät ihan käsistä. Selvitä, millaisessa ympäristössä kasvi viihtyy kotiseudullaan ja yritä sitten luoda sille mahdollisimman samanlaiset olot. Innostus näkyy taimien myyntipisteessämmekin. V IHERPIHA. Lisäksi hänelle kuuluu papukaijojen hoito. Olen ollut vakituinen kasvihuoneen hoitaja vuodesta 2014. Miltä tuntuu työskennellä ikikesässä keskellä talvea. Moni laji menestyy talvella parhaiten viileissä ja valoisissa olosuhteissa, harva pitää keskuslämmityksestä. Olen itsekin tuonut maasta siemeniä, joita olemme saaneet itämään. Totta kai, tosin suosin aika helppohoitoisia mehikasveja. H E I D I HA APAL AH TI VIHERTÖISSÄ VIHERKASVIBUUMI NÄKYY TURUN YLIOPISTON KASVITIETEELLISESSÄ PUUTARHASSA. K U V A S U V I E L O Kasvihuonepuutarhuri Seija Williams ”Haaveilen puusaniaisista” Seija Williams hoitaa kolmea kasvihuonetta: uuden maailman tropiikkia, subtropiikkia ja mehikasveja. Testaan myös usein kotona eri lajien soveltumista huonekasveiksi, ennen kuin niistä otetaan pistokkaita myyntiin. Mikä on paras vinkkisi eksoottisten kasvien hoidossa
Suojaisa ja vehreä lekottelualue syntyi turkoosivetisen uima-altaan ympärille. 12. V IHERPIHA. Patikointiloma Italiassa innosti Merja Heinosen luomaan pihalleen välimerellisen keitaan. TEKS TI Outi Tynys K U VAT Satu Nyström PIENI PALA ITALIAA Tähkälaventeli kukkii kumkvatin ja matalan kalamondiinin välissä
Helteellä uima altaan vesi lämpiää noin 25asteiseksi. 13. V IHERPIHA. Pieni suihkulähde pumppu solisee rentouttavasti. Lämmittämättömään altaaseen pulahde taan vuoden ympäri
Helteisenä heinäkuun iltapäivänä voisi kuvitella olevansa Etelä-Euroopassa, vaikka olemmekin juuri saapuneet Merja Heinosen puutarhaan Turussa. Runsaita kukkapenkkejä ja huolella hoidettuja puutarhoja. Välimerellisen pihatyylin siemen kylvettiin vuonna 2016, jolloin Merja ja hänen miehensä Hannu Hynninen kävivät patikoimassa Italiassa. Kivillä katettu alue sijoittuu terassin ja altaan väliin. – Täällä on kuumaa kuin Italiassa, ja kärähtänyt nurmikkokin sopii tunnelmaan, Merja vitsailee. Välimeren maissa puutarhatontun mieleen hiipii kaiho ja kaipuu. 14. – Sitrusten kukat ja yrttien lehdet tuoksuvat ihanasti, mutta nautin myös valtavasti vain niiden katselusta. V IHERPIHA. Laakerista, rosmariinista ja sitruuna-ajuruohosta napsin lehtiä ruoanlaittoon tämän tästä. Kasvien lisäksi pajusermit ja muut keveät rakenteet tarjoavat suojaa ja yksityisyyttä. Kasvit talvehtivat kasvivalojen turvin viileässä autotallissa. Saisipa palan tätä ihanuutta siirrettyä omaan puutarhaansa!’’ JA KYLLÄHÄN SITÄ sai. Vuosien myötä kasveja on täydennetty muillakin Välimeren lajeilla: ajuruohoilla, myrtillä, laakerilla sekä sitruskasveista kalamondiinilla ja kumkvatilla. Vanha kasteluvettä varten hankittu tammitynnyri löysi paikkansa altaan kupeesta, samoin kuin ruukkuihin istutetut laventeli, oliivipuu ja rosmariini. P almun lehdet heilahtelevat terassilla, ruukuissa kasvavat sitrukset kypsyttävät hedelmiään, ja turkoosina kimalteleva uima-allas kutsuu houkuttelevasti. Altaan ruukkukasvit ovat ulkona syyskuun loppuun saakka, terassin kuitupalmu vielä kuukauden niitä pitempään. Lähtökohdan tarjosi puutarhan 1960-luvulla rakennettu, jo parhaat päivänsä nähnyt uima-allas, jonka ilmettä kohennettiin tyyliin sopivaksi ulkoreunaa kiertävillä puurimoilla. Reissun aikana Merja tunnelmoi Puutarhatontun päiväkirja -blogissaan: ’’Upeasti kukkivia pensaita, tuoksuvia yrttejä, eksoottisia hedelmiä kantavia puita. Välimerellinen tyyli ulottuu myös keittiöpuutarhaan ja omalla sadolla herkutteluun. – Turkoosina väikkyvä vesi antaa kasveille hyvän taustan ja sopii Välimeren henkeen, Merja perustelee
Mikä: Merjan ja Hannun piha Turussa Vyöhyke: Ib Koko: 1 300 m 2 Erityistä: Välimerelliseen tyyliin perustettu kaupunkipuutarha V IHERPIHA. 15
4 ”Keijumaa” syntyi rikkoutuneeseen saviruukkuun. Kapeat lehdet kuuluvat päivänliljalle. V IHERPIHA. 3 Chili ”Sugar Rush Stripey” (Capsicum baccatum) maistuu makean hedelmäiseltä. 1 3 4 2 1 Riippahernepuu kohoaa tuivioiden keskeltä. 2 Pihan ainoa perennapenkki sijoittuu oleskelupihalle. 16
Lämpivät värit hehkuvat helteisen heinäkuun iltavalossa. 17. V IHERPIHA. Helppohoi toinen ja sitkeä kuitu palmu kestää lyhyt aikaisesti muutamia pakkasasteita
Kesäkurpitsa ’Lungo di Firenze’ on herkullinen luottolajike. Viljelylaatikossa ilahduttavat herkulliset italialaiset vihannekset, kuten kesäkurpitsa ’Lungo di Firenze’ ja palmukaali eli lehtikaali ’Nero di Toscana’. Korvaa puksipuu helpoilla pensailla, kuten palloiksi saksituilla pensasangervoilla ja japaninhappomarjoilla. PERENNAT EIVÄT MERJAA paljoa kiinnosta, ja hän myös kutsuu niitä heikoksi lenkikseen. VALITSE SOPIVAT VÄRIT. Kasvihuoneessa ja piharuukuissa Merja kasvattaa useita eri lajikkeita chilejä ja tomaatteja. Merja kertoo halunneensa perustaa altaan lähelle selkeän ja avoimen tilan, joka ei katkaise näkymiä terassilta altaalle. V IHERPIHA. Altaan ja terassin välistä uutta istutusaluetta elävöittävät matalat ilmeikkäät pensaat, kuten japaninhortensia ’Little Lime’, kääpiöhappomarja ’Tiny Gold’ ja seppelvarpu ’Crispa’. Pihan vehreys onkin syntynyt lähes omillaan pärjäävillä havukasveilla ja pensailla. – Olen mestari valitsemaan huonosti pärjääviä ja paikkaansa sopimattomia perennoja, hän toteaa ja esittelee uusimpia kokeiluvuorossa olevia lajejaan, keijunkukkia ja päivänliljoja. Leveäkasvuisia tuijia voit pitää sopivan kokoisina leikkaamalla. ISTUTA VÄLIMEREN KASVEJA. Keskellä asutusta oleva pihakin tarjoaa rentouttavan lomatunnelman, kun hyödynnät näkösuojia havukasveista köynnössäleiköihin ja piharakennuksiin. Käytössä on kaikki mukavuudet, palvelut ovat lähellä, ja uimaankin pääsee. – En voisi kuvitella tätä parempaa kesäpaikkaa. Värit sopivat tekstiileihin, ruukkuihin, rakenteisiin ja laattoihin. ILTA-AURINGON VALOSTA JA lämmöstä saa pihalla nauttia pitkään, sillä oleskelupaikka sijaitsee talon länsipuolella. Turkoosi vesi, terrakottaruukut ja kasvien vihreys vievät ajatukset etelän lämpöön. Merja ja Hannu viettävät suojaisassa ja vehreässä keitaassaan miltei kaikki lämpimät kesäillat. Aluetta halkomaan Merja on asetellut betonilaattoja, jotka ovat saaneet pintaansa tummaa kivikuullotetta. Samalla savinen, ison osan vuodesta niljakas nurmikko korvattiin kiviaineksella. 18. Merjan KORVAA ARKAJALAT. Tehosta vaikutelmaa ruskealla, poltetulla oranssilla ja sinisellä. Viimeistele rento lököttelypaikka keveillä pajuja kaislasermeillä, joita on helppo pystyttää lähes minne tahansa. Allas on hellepäivien ilo, saatan pulahtaa veteen useita kertoja päivässä, Merja sanoo. ’Smaragd’-timanttituija sopii kapeakasvuisena sypressin korvikkeeksi. LUO SUOJAA KATSEILTA. VINKIT VÄLIMEREN TUNNELMAAN Siperianlehtikuusi on kymmeniä vuosia vanha. Laatat lämpenevät auringossa, joten niitä pitkin on mukavaa astella altaalle vielä auringon laskettuakin. Kauriilta visusti suojatulla kasvimaalla kasvaa salaattia ja kurkkua, mutta ennen kaikkea italialaisia perinnelajikkeita, kuten ’Nero di Toscana’ -lehtikaalia ja raidallista ’Lungo di Firenze’ -kesäkurpitsaa. Kasvata ruukuissa rosmariinia, laventelia, timjamia ja tomaattia. Italian-matkan innoittama paikka on lieventänyt heidän matkakaipuutaan tuntuvasti
3 Terassin nurkassa olevalta sohvalta – Merjan lempipaikalta – avautuu suora näkymä altaalle. 19. 2 Kasvihuoneen lattiaa koristaa turkulaisen Terraviivan koristelaatta. 1 2 3 V IHERPIHA. ”En voisi kuvitella tätä parempaa kesäpaikkaa.” 1 Supermakea kirsikkatomaatti ’Tomatoberry’ F1 kasvaa kasvihuoneessa joka kesä
Kallista pulloa varovasti ja annostele hiekkaa kaktusten ympärille niin, että se valuu lusikasta kaktusten viereen, ei päälle. Laita astian pohjalle sentin parin kerros kevytsoraa salaojitukseksi ja ripottele sen päälle lusikalla hienojakoista kuivaa hiekkaa. AAVIKON KUNINGATTARET Istuta pienet mehikasvit ja kaktukset lasin suojaan ja nauti helppohoitoisesta terraariosta. Asettele kaktukset yksitellen paikoilleen syömäpuikkojen avulla. Lisää muutama kivi hiekan pinnalle koristeeksi. 20. TEKS TI JA K U VAU S JÄRJ ES TE LY T Johanna Vireaho K U VAT Annabelle Antas V IHERPIHA. Pullossa ovat syyläkaktus Mammilaria ja pallokaktus Helianthocereus poco. PULLOON VANGITTU Pulloasetelma on täydellinen lahja kaktusten ystävälle
Laita astian pohjalle kevytsoraa salaojitukseksi, keskiosaan kaktusmultaa ja reunoille hienoa hiekkaa. Istuta kasvit multaan ja lisää hienoa hiekkaa kaktusten ympärille ja katteeksi. Kastele mehikasveja sumuttelemalla sumupullolla. RUUKUSSA V IHERPIHA. Maljan sisällä toppakaktuksiin kuuluva Matucana polzii, täpläpiispanhattu Astrophytum myriostigma, mansikka pallerokaktus Gymnocalycium mihanovichii ja perunpylväskaktus Cereus hildmannianus subsp. ERÄMAAKSI MAISEMOITU Kalamaljatyyppisestä astiasta saat oivallisen mehikasviterraarion. 21. uruguayanus. Viimeistele aavikkomaisema kivillä tai vaikkapa pienillä puunkappaleilla
Myös kosteutta imevästä hohkakivestä tehty Viherkasvisora on kaikille juuristonsa kosteudesta herkille kasveille mieleen. 22. Astia Granit V IHERPIHA. SUOJAAN PIIKEILTÄ Jänönopuntia Opuntia microdasys var. VÄRIÄ HELPOSTI Toisin kuin useimmat kaktukset ja mehikasvit, anopinkielet ja -hampaat (Sansevieria) selviävät myös hajavalossa ja jopa varjoisilla paikoilla. Leikittele näiden helppohoitoisten kasvien erilaisilla lehtimuodoilla ja -väreillä istuttamalla samaan ruukkuun esimerkiksi kupariin vivahtava lajike ’Star Canyon Granite’ ja tummanvihreä ’Comet Amazon Green’. Anna kasvualustan kuivua kastelujen välillä. albispina näyttää suloisen untuvaiselta. Varo liikakastelua! Anna kasvualustan kuivua kastelujen välissä. Sen piikit ovatkin pehmeät, mutta ne tarttuvat sähäkästi ja ovat pisteliäät. Kaikkien kaktusten tapaan myös jänönopuntia menestyy ilmavassa, hiekkatai sorapitoisessa kasvualustassa. Pienen taimen voikin istuttaa kasveille tarkoitettuun terraarioastiaan, jonka kannessa oleva reikä edesauttaa ilman vaihtumista
MUODOT ESILLE Ota vanhat lasipurkit todelliseen hyötykäyttöön! Istuta purkin pohjalle lisättyyn Viherkasvisoraan kiehtova parivaljakko: rautakaktus Ferocactus glaucescens inermis ja perunkalliokaktus Cereus hildmannianus subsp. 23. Karhulan lasipurkki kirpputorilta V IHERPIHA. uruguayanus ’Monstrosus’. Viimeistele erilaisilla rantakivillä. Istutus sujuu kätevästi syömäpuikoilla tai kaktuspihdeillä. Lisää astian reunoille ja kaktusten väliin hitusen kaktusmultaa tai Viherkasvisoraa
Veden solina on tärkeä osa puutarhan äänimaisemaa. Valtavan terijoensalavan katveessa pieni putous myös vangitsee katseet. 24. V IHERPIHA
25. Päivi ja Tapani Mäkisen runsas englantilaistyylinen puutarha Oulussa on pariskunnan yhteinen harrastus. V IHERPIHA. Siihen käytetyt viikkotunnit antavat enemmän kuin ottavat. He kirjaavat aina tärkeimmät pihanhoitoon liittyvät ideansa ylös puutarhavihkoon. Vinski-koira viihtyy isäntäväen seurana. TEKS TI Anne Korkala K U VAT Elina Siira BOHEEMI Hallitusti Suurin osa Päivin ja Tapanin vapaa-ajasta kuluu puutarhassa
– Aktiiviaikoina juoksimme 150 kilometriä viikossa, ja pihalla kukkivat kesäkukat. Niiden jälkeen kukintavuoroon siirtyvät lumipalloheisi ja kookas tähtijasmike sekä esimerkiksi kiinanpionit ’Jan van Leeuwen’, ’Sarah Bernhardt’ ja ’Coral Charm’. Ne myös samalla mukavasti johdattavat katsetta ylöspäin. Loppukesän kukkaloistosta vastaavat muiden muassa mustilanhortensia, hanhikit, ruusut, lumikärhö sekä perennoista syysleimut ja nauhukset. Puuston muodostavat terijoensalava ja sembramänty sekä kapeat pilaritervaleppä, pylväshaapa ja pylväspihlaja. Nyt suunnistamme muutaman kerran viikossa ja muu vapaa-aika menee puutarhassa, pariskunta kertoo. Tontin omia kiviä on hyödynnetty puutarhassa. KASVEJAAN MÄKISET ovat hankkineet ja ryhmitelleet niin, että puutarhassa kukinta jatkuu kesän alusta syksyyn. Niiden ympärillä komeilevat muun muassa viiruhelpi, palavarakkaus ja keijunkukka. 26. Kaikki tämä joka kesä ja hyvillä mielin. Kasvillisuus on monilajista, runsasta ja kerroksellista, jopa näyttävää. Alppiruusut, atsaleat ja isabellansyreeni kukkivat valtoimenaan alkukesästä. Talousalalla työskentelevät Päivi ja Tapani Mäkinen jakavat kaikki harrastuksensa. Sekä puutarhalle että suunnistukselle annetaan tarpeen mukaan aikaa. Ne on kaikkien puutarhan perennojen tapaan istutettu noin 50 senttiä syvään multakerrokseen. Niiden alle siivilöityvässä valossa perennat, pensaat ja köynnökset kurottelevat kohti taivasta. Puolivarjossa viihtyvät keijunkukka ja tähtiputki ovat suloinen parivaljakko. – Olemme käyttäneet puita ja pensaita sekä pergoloita ja portteja tilojen rajaamiseen. T uhat litraa multaa, parikymmentä säkkiä Pollen Puhtia, tuhkaa, kiveä, hiekkaa ja singeliä, monta kärryllistä kuorikatetta, kasapäin käpyjä ja satoja tunteja töitä. Kolmeen tasoon porrastetun vitosvyöhykkeen puutarhan neliöt on käytetty tehokkaasti. Viidenkymmenen metrin päässä suolla kukkii hilla, mutta Mäkisten talo on rakennettu hiekkaharjulle loivaan rinteeseen, mikä on Oulussa harvinaista. Päivin ja Tapanin tavoitteena on ollut luoda englantilaistyyppinen, runsas ja hivenen boheemi puutarha, joka erilaisiin huoneisiin ja tiloihin jaettuna tarjoaa paljon katseltavaa ja koettavaa. MÄKISET PÄÄTYIVÄT TONTILLEEN tonttiarpajaisten myötä vuonna 2001. V IHERPIHA
Punainen betonikivi sointuu hienosti pihan muuhun väritykseen. Panostus kesäolohuoneen rakenteisiin, perustuksiin ja viihtyvyyteen kannatti, sillä oleskelua varten rakennetusta kasvihuoneesta on tullut yksi pihan suosikkipaikoista. Vyöhyke: V Koko: 600 m 2 Erityistä: Englanti laistyylinen piha, jossa useita huoneita. 27. Mikä: Päivin ja Tapanin puutarha Oulun Kaakkurin Kiviharjussa. V IHERPIHA
Vanhat purkutiilet olivat inspiraation lähteenä boheemille englantilaistyyliselle rauniopuutarhalle, joka sijaitsee sopivasti hieman piilossa puutarhan kätköissä. 28. V IHERPIHA. Muuria vasten kiipeilevät romanttisesti ruusut ja erilaiset köynnökset, taustalla on keijunmekkoa ja intianminttua sekä siniviuhkaa
VUOSIEN SAATOSSA PÄIVI ja Tapani ovat kehkeytyneet kokeneiksi puutarhaihmisiksi, vaikka he kertovat olevansa lähtötasoltaan amatöörejä. Kuunliljojen yläpuolella kurottelevat komeat ritarinkannukset. Kukassa ’Sarah Bernhardt’. V IHERPIHA. Tärkein oppi on ollut kasvien huolellinen istutus. He kertovat haluavansa rohkeasti yhdistellä lehtien ja Puutarhassa on runsaasti erilaisia oleskelualueita ja kauniita kulkureittejä. Kasveilla pitää Mäkisten kokemusten mukaan olla riittävän iso ja syvä kasvualusta, hyvälaatuista multaa, syyslannoitetta istutuskuopan pohjalla sekä paljon vettä juurtumista ja kasvuunlähtöä varten. Uusia istutuksia suunnitellessaan Päivi ja Tapani pohtivat kasvien yhdisteltävyyttä, etenkin korkeuksia ja värejä. – Olemme epäonnistuneet etenkin kasvija kasvupaikkavalinnoissa, mutta niistäkin oppii. Päivi ja Tapani lisäävät kiinanpioniensa juurenniskaan syksyisin hiekkaa tai karkeaa singeliä, jotta kosteudelle arka kasvi ei mätäne. – Valtaosan kasveista olemme istuttaneet vesisateessa. 29. Kesäköynnös keijunmekko kukkii aina pakkasiin saakka. Puiden ja pensaiden istutuskuoppaan kaadamme 10–20 litraa vettä, perennoille ja pienille kasveille riittää viitisen litraa. Valtaosa kasveista on istutettu vesisateessa
SUUNNITTELE TYÖT. Muista ajatella puutarhaa kolmiulotteisena paikkana: pensaat, puut ja rakenteet tuovat rytmiä ja korkeuseroja myös talviseen puutarhaan. Mäkiset ovat pyrkineet luomaan pensasryhmien ja puiden avulla suojaisia pihaalueita, jotka tarjo avat otollisen pienilmas ton perennoille ja aremmille kasveille. Vihkosta on helppo myöhemmin tarkistaa kausikohtaiset työt. Päivin ja Tapanin TARJOA EVÄÄT KASVUUN. MÄKISET OVAT TEHNEET pihansa mahdolli simman helppohoitoiseksi. Suunnittele laajoja aluekokonaisuuksia kerrallaan yhtenäisesti. Puutarhasta voisi olla ammatiksikin, Päivi pal jastaa. Kirvat lähtevät kylmällä vedellä suihkuttamalla. – Puutarha on meille molemmille hyvin rakas harrastus, ehkä enemmänkin. Pyyntöjä auttaa kavereita pihahommissa tulee usein. Kalkitse maata tarvittaessa. Kantatut reunat estävät nurmikkoa leviämästä istutusten ympärille ja antavat istutusalueelle myös viimeistellyn ilmeen. Kasvit kasvavat terhakkaasti, kun lannoitat niitä hevosenlannalla sekä kevätja syyslannoitteella. 30. Puut ja pensaat on istutettu suojaamaan arkoja lajeja. Kevääseen ja syksyyn kannattaa tehdä omat listansa kasvien leikkauksista, lannoituksista ja jakamisista sekä pihan hankinnoista ja muista tarpeista. Myös pergolarakenteet ja niihin liittyvä kasvilli suus suojaavat tuulilta. Jätä kasvit talveksi törröttämään ja pilko keväällä maahan. V IHERPIHA. Ota puutarhavihko käyttöön ja kirjaa säännöllisesti ylös havaintosi kasvien ja pihan tarpeista. Esimerkiksi kellokukat, ritarinkannukset, purppurapunalatvat, kuun liljat ja tähtiputket kestävät tuulta hyvin, Päivi kertoo. PUUTARHAVINKIT kukintojen värejä. Istutusalueet on katettu kuorikatteella, kävyillä ja maanpeite kasveilla, mikä vähentää rikkaruohojen kasvua ja auttaa pidättämään kos teutta kasvualustassa. OULUSSA TUULEE PALJON, mutta erityisesti myrskytuulet ovat pahen tuneet viime vuosina. Puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset täy tyy puutarhassa suunnitella huolella, koska niillä on välitön vaikutus puutarhan pienilmas toon. HÄÄDÄ KIRVAT VEDELLÄ. Inspiraatiota kasvien yhdistelyyn värien ja muotojen avulla löydät kirjoista, puistoista ja esimerkiksi Avoimet puutarhat -tapahtumien yksityispihoista. Paviljongissa kasvaa tähtiputkea, väriminttua ja kurjenpolvea. Kasvien lehdissä väri skaala ulottuu kirkkaanvihreästä tummaan purppuranpunaiseen. – Lapsilla taiteellisuus purkautuu sivelti men ja kynän kautta, meillä se puhkeaa kuk kaan täällä puutarhassa, toteaa Päivi. Kukinnoissa taas kaikki värit saavat loistaa. Älä turhaan turvaudu kemiallisiin torjunta-aineisiin. – Kanttaamme kaikki istutusalueet vähintään joka toinen vuosi, Mäkiset kertovat. – Kokeilemalla olemme löytäneet täällä menestyviä lajeja. Pihan kasvivalinnoissa kannattaa siksi myös huo mioida muutokset ilmas tossa. Mutta kuka laskee euroja, jos temmellyskenttänä on oma piha ja intohimona puutarhanhoito. Maatuvat kasvit ja kasvinosat ovat pien eliöiden mieleen. RAKENNA LAAJOJA ALUEITA. Puutarhan vuosittaisia kuluja voisi verrata pariskunnan ulkomaanmatkaan. – Pensaiden tarjoama tuulensuoja häviää, jos ne täytyy leikata kokonaan alas, Tapani muistuttaa. RAVITSE PIENELIÖITÄ
2 Varjolilja on sitkeä ja suloinen perinnekasvi. 4 Pergola ja koristesäleikkö ovat itse tehtyjä. 31. Ympärillä kasvaa loppukesällä kukkiva rehevä perhoangervo. 3 Hopeahärkki viihtyy päivänliljojen kaverina. 2 4 5 3 1 1 Kesähuoneessa on ihana levähtää säällä kuin säällä. V IHERPIHA. Hurmehappomarjan ja muiden istutusten katteena on käytetty kuorikatetta, singeliä tai käpyjä. 4 Isotähtiputki kestää hyvin tuulta
32. Tuloksena lista, josta löydät monta uutta sykähdyttävää kasvituttavuutta! TEKS TI Elsa Savaloja ja Henna-Kaisa Ranta K U VAT AOP, Adobe Stock, CAP/Lehtikuva ja A-lehtien kuva-arkisto 65 suosikkiKASVIA Adrian Evans Hortonomi Sari Lampinen Puutarhasuunnittelija Kairi Meos Maisemaarkkitehti Saara Nevala Floristi, puutarhuri Nina Riihimaa Puutarhuri, toimittaja Kirsi Tuominen Hortonomi ja puutarhaopettaja Suvi TuokkoHarmoinen Maisemasuunnittelija ja hortonomi Anu Riikonen Vanhempi asiantuntija, MMT Maisemasuunnittelu V IHERPIHA. Kysyimme asiantuntijoilta, mitkä kasvit ansaitsisivat aplodit ja paikan puutarhoissamme
KM ?, 3–6 m, . 3–4 , I–III 5| RAITA Salix caprea subsp. Tertuissa kasvavia marjoja peittää punainen karvoitus. Lehdet ovat erilaiset kuin muilla vaahteroilla: niissä on yleensä viisi lehdykkää. Lehtipuut 1| SAMETTISUMAKKI Rhus typhina on eksoottinen pieni puu, joka saa syksyllä komean ruskan. Kuvan melko aralla 'Sensation'-lajikkeella on komein ruska. AE ?, 10–20 m, . Talvenarka laji kannattaa istuttaa suojaiselle paikalle. Puusta tekee erityisen näyttävän sen suuret, jopa 40–90 senttiä pitkät ja kauniit lehdet. 4–5 , I–VIII 6| PUNATAMMI Quercus rubra kasvaa nopeammin kuin tavallinen tammi. S T H ?-??, 1,5–2,5 m, . AR, S TH ?-??, 5–15 m, . 5 , I–III(IV) 1 2 3 4 5 6 V IHERPIHA. 6–7 , I–II 2| IDÄNJALOPÄHKINÄ Juglans mandshurica on suuri kokoinen puu, joka kukkii alkukesällä. Laji viihtyy tuoreessa, keskitai runsasravinteisessa maassa. Oksat haarautuvat tasaisesti, ja puusta tulee siksi kauniin ovaalin muotoinen. caprea on tuttu, mutta aliarvostettu puu tai pensas, joka kukkii kauniisti keväällä. Nopeakasvuisena sillä saa kätevästi näkösuojaa puutarhaan. Sillä on myös isommat lehdet. Siitä on paljon iloa myös pörriäisille. 5 , I–VI 4| RIIPPARAITA Salix caprea ’Curly Locks’ on hauska puu kihartuvine oksineen. Riippamuotojen oksat painuvat niin voimakkaasti alaspäin, että latvuksesta kehittyy nopeasti lapsille mieluinen salamaja puutarhaan. Raidoista on saatavilla kauniita ja koristeellisia riippamuotoja, jotka mahtuvat hyvin pieneenkin pihaan. 33. AE ?, 6–19 m, . KM ?, 10–20 m, . Siemenet kypsyvät syys-lokakuussa. Puu kasvattaa juurivesoja. Raita on helppohoitoinen ja maanlaadun suhteen vaatimaton laji. 5–6 , (I)II–V 3| SAARNIVAAHTERA Acer negundo on nopeakasvuinen, kaksikotinen laji
34. Nostaisin pihlajan kuitenkin yhdeksi parhaimmaksi luonnonpuutarhaan sopivaksi puuksi kompaktin koonsa, kauniin muotonsa ja koristeellisuutensa ansiosta. Niistä on tarjolla paljon vaihtoehtoja, erityisen kaunis on mielestäni valkomarjainen kasmirinpihlaja Sorbus cashmiriana." S U V I T U O KKO HAR M O I N E N , MAI S E MAS U U N N IT TE LIJA , H O R TO N O M I PIHLAJAT NOUSUUN ” 11 Kasmirinpihlaja K U VA K I N N A L A N TA I M I S TO 7 8 9 10 7 | JAPANINMAGNOLIA Magnolia kobus 'Vanha Rouva' on kotimainen kanta halutuista ja suosituista magnolioista. 5–6 , I–IV(V) V IHERPIHA. S TH ?-??, 3–6 m, . 5 , I–III(V) 8 | PIKKUSYREENI Syringa meyeri 'Palibin' on näyttävä ilmestys kukkiessaan. Lehdet keväällä harmaan kuparinruskeita, syksyllä räiskyvän punaisia. 6 , I–IV 9 | RUSOTUOMIPIHLAJA Amelanchier lamarckii sopii monenlaisiin kasvupaikkoihin ja on kaikkien tuomipihlajien tapaan helppohoitoinen. Pihlajat ovat tuttuja, mutta melko unohdettuja puita. Se on muiden vartettujen pikkupuiden tapaan hyvä vaihtoehto, kun pihassa tai puutarhassa on vähän tilaa tai haluaa korkeutta perennaistutusten keskelle. Heinäkuussa kypsyvien marjojen maku on mukavan mustikkainen. Monenlaisissa elinympäristöissä viihtyvät pihlajat sopivat pienillekin pihoille. Joskus viljelykarkulainen. Sen kukat ovat puhtaanvalkoiset. 2–5 m, . 5–6 , I–V 10 | SIROTUOMIPIHLAJA Amelanchier laevis kukkii lehtien puhkeamisen aikaan. Koristeellinen kukinta alkaa lehtien puhjettua. N R ?-??, 1–1,5 m, . Tuomipihlajien mutkittelevat oksat ja siro kukinta sopivat koristamaan luonnonpuutarhaa. Kasvatettavissa joko isoksi pensaaksi tai monirunkoiseksi puuksi. AR ?, 3–6 m, . Joskus viljelykarkulainen. K T ?-?. Viihtyy suojaisessa ja lämpimässä paikassa, happamassa ja ravinteikkaassa maassa
Pensassembraa voisi istuttaa vuorimäntyjen sijasta – tai niiden lisäksi. Se kasvaa savisessakin maassa, mutta ei siedä sei sovaa vettä. Sen neulaset siirottavat viehättävästi eri suuntiin. AR ?, 15–33 m, I–VI 14 | VUORIHEMLOKKI Tsuga mertensiana on kaunis pieni ainavihanta puu puutarhan varjoisalle ja suojaisalle paikalle. Matalaksi jäävän, 2–3 metriä leveän pensaan neulaset ovat päältä kauniin sinivihreitä ja alta vihreitä. Se saa syksyllä komean keltaisen tai kel lanruskean syysvärin. Kasvutapa tällä kääpiövuo rimännyn lajikkeella on luonnostaan tuuhean pallomainen. Neulaset säilyvät puussa joulukuulle saakka. S L ?, 3,5–8 m, I–VI 12 13 14 15 16 17 V IHERPIHA. Harjaantumattoman silmän voi olla vaikea erottaa kasveja toisistaan. Havupuut ja -pensaat 12 | HERNESYPRESSI Chamaecyparis pisifera on oiva vaihtoehto tuijalle. Hernesypressin avulla saa pihalla kasvatettua havujen lajirunsautta ja samalla lisättyä niiden monimuotoi suutta vaikuttamatta juurikaan havu istutuksen ulkonäköön. Muodoltaan se muistuttaa italian sypressejä. mugo ’Winter Gold’ on puutarhan pirteä väriläiskä, kuten muutkin havujen keltalehtiset lajikkeet. AR ?, 5–10 m, I–II(III) 15 | PENSASSEMBRA Pinus pumila on aihavihanta laji, jonka soisi yleistyvän puutarhoissamme. K T ?, 0,5–1,5 m, I–V(VI) 17 | KATAJA Juniperus communis 'Louhi' on nopeakasvuinen, koti maisen katajan erikoismuoto. Hidaskasvuinen laji viihtyy tuoreessa maassa. 35. N R ?-??, 1–3 m, I–VI 16 | KULTAVUORIMÄNTY Pinus mugo subsp. AR ??-?, 5–8 m, I–III 13 | KURIILIENLEHTIKUUSI Larix kamtschatica on melko nopea kasvuinen, leveälatvuksinen havupuu, joilla on hieno ja persoonallinen olemus
Syvän tummanpunaisen violetit, soikean muotoiset lehdet muuttuvat punertaviksi syksyllä. S N ?, 1,5–2 m, . 4–5, I–VII 27 | PUNAPERUUKKIPENSAS Cotinus coggyria 'Royal Purple' on saanut nimensä kukinnan jälkeen kehittyvistä siemenhahtuvistaan. 5–6, I–VII(VIII) 30 | LÄNNENHOPEAPENSAS Elaeagnus commutata on jo pitkään viljelyssä ollut pensas, jonka lehdet ovat molemmilta puolilta hopeansävyiset. N R ?-??, 1,5 m, . KM ?, 1–3 m, . Kokeilunarvoinen on vaikkapa vaaleanpunainen 'Aili'-punaherukka. Kukinta on vaatimaton, mutta siemenkodat ovat koristeelliset. ?, 2 m, . 7–8, I–II 23 | TARHAPENSASHANHIKKI Dasiphora friticosa tunnetaan monista erivärisistä lajikkeistaan, jotka kukkivat runsaasti pitkälle syksyyn saakka. KM ??, 0,8–1,5 m, . 6, I–V 21 | KELTAHEISIANGERVO Physocarpus opulifolius ’Tiny Wine Gold’ ja muut matalat, värikäslehtiset heisiangervot ovat kestäviä, terveitä ja helppohoitoisia pensaita. 8–9, I–IV 26 | MARJASINIKUUSAMA Lonicera caerulea var. edulis kannattaa istuttaa pihaan, jos etsii kasvatettavaksi herkullista syötävää. 7–8, I–VI 19 | EUROOPANSORVARINPENSAS Euonymus europaeus tuo syysväriä helposti hankalaankin paikkaan, koska se ei ole vaatelias kasvupaikkansa suhteen. 6, I–V 22 | TAMMIHORTENSIA Hydrangea quercifolia on yksi uusista huomioinarvoisista hortensiauutuuksista. Se on kestävä ja helppohoitoinen. Helppohoitoinen laji viihtyy vaatimattomallakin kasvupaikalla. KM ?, 1–1,5 m, . Vaaleanpunaisten kukintojen jälkeen tulevat hienot siemenkodat. 36. 7, I–IV 20 | PURPPURAHEISIANGERVO Physocarpus opulifolius ’Lady in Red’ on nopeakasvuinen pensas, jonka lehdissä on upea tumman punertava väri. Pensaat 18 | PIKKUPIHLAJA-ANGERVO Sorbaria sorbifolia 'Sem' on yksi monikäyttöisimmistä ja koristeellisimmista luonnonmukaisen puutarhan kompakteista pensaslajeista. Herukat puhkeavat lehteen aikaisin keväällä ja ovat yllättävän monikäyttöisiä. K T ?-??, 1–1,5 m, . S TH ?-??, 1 m, . AR ?-??, 2–4 m, . K T ?, 0,5–1,5 m, . 6, I–VII(VIII) 29 | HERUKAT Ribes rubrum ovat saaneet runsaasti uusia lajikkeita. 6–7, I 28 | NORJANANGERVO Spiraea ’Grefsheim’ kukkii vuolaasti alkukesästä ja on loppukesästä hyvä leikkovihreä harmahtavan vihreine pienine lehtineen. Kasvattaa juurivesoja. Heinä-elokuussa kypsyvät marjat ovat kuin pitkulaisia pensasmustikoita, joissa on makuvivahteita myös vadelmasta ja mustaherukasta. S L ?-??, 1 m, . Viihtyy suojaisella paikalla. Helppohoitoisia ja terveitä pensaita voi uudistaa leikkaamalla alas. Hortensioita kannattaa istuttaa lähes joka puutarhaan, sillä ne tuovat hienosti väriä loppukesän puutarhaan. S N ?-?, 1,5 m, . Hyvä imupinta ja lämmin vesi ovat tärkeitä kaikille leikkoina käytettäville puuvartisille lajeille. Valkoiset kukat saavat myöhemmin vaaleanpunaisia sävyjä. Talvisuojausta arvostava laji säväyttää suurilla liuskoittuneilla lehdillään. 7–10, I–VI(VII) 24 | SULKAMUSTASELJA Sambucus nigra ’Black Lace’ on tummine lehtineen ja hienoine vaaleanpunaisine kukkineen todellinen katseenvangitsija. Ne sopivat paitsi hyötytarhaan, myös aitaja koristepensaiksi. 6–7, I–VI 18 19 20 21 23 24 27 28 V IHERPIHA. Ne sopivat hyvin yhteen perennojen kanssa. 7, I–II 25 | SY YSHORTENSIA Hydrangea paniculata 'Bobo' sopii pieneenkin pihaan eikä häviä kukinnassa isommille syyshortensioille. Sadon varmistamiseksi kannattaa istuttaa useita lajikkeita, esimerkiksi 'Hilmaa' ja 'Onnia'. N R ?-??, 0,9 m, . Pensas viihtyy suojaisella, vettä läpäisevällä kasvupaikalla. Koristeellinen lehdistö ja valkoinen hattaramainen kukinto ovat hurmaavia, puhumattakaan leimuavasta syysväristä
37. 19 21 22 24 25 26 28 29 30 K U VA P U U TA R H A TA H VO S E T K U VA P U U TA R H A TA H VO S E T V IHERPIHA
38. 31 32 34 36 37 38 40 41 42 V IHERPIHA
Hupaisan näköinen kasvi on kuitenkin kestävä ja helppohoitoinen. 7–8 32 | HERTTAMERIKAALI Crambe cordifolia ansaitsee ehdottomasti paikan istutusryhmän taustakasvina: sen uskoo viimeistään, kun valkea kukkapilvi kohoaa jättimäisten tummanvihreiden lehtiruusukkeiden ylle. 7–8 34 | SINITUIKKI Amsonia hubrichtiin alkukesän kukinta vaaleansinisine tähtimäisine kukintoineen on kaunis, mutta parasta ovat neulasmaiset lehdet, jotka muuttuvat syksyn myötä kultaisiksi. Kestävä vanhanajan kasvi. Hyvä mehiläiskasvi. Kasvi on myrkyllinen. Ilmava katseenvangitsija kukkii runsaasti. Näky on vertaansa vailla! Kestävä ja helppo kasvi. AE ??-?, 30–50 cm, . Kiva myös leikkona. AE ??-?, 80–120 cm, . Nuppuja voi valmistaa ja syödä latva-artisokan tapaan. 8–9 43 | KIRAHVINKUKKAA Cepha laria gigantea tapaa harvoin, sillä moni luulee sitä araksi. AE ?-??, 150–250 cm, . Äärettömän kestävä ja pärjää melkein millaisella kasvupaikalla tahansa. 6–7 33 | JALOÄNGELMÄ Thalictrum delavayi 'Elin' avaa pienistä helmimäisistä pisaroistaan herkät vaaleanliilat kukinnot. Kuvassa on hienostunut ja hillitty valkovarjohiippa Epimedium youngianum ’Niveum’. S T H ?-??, 100–120 cm, . 5–6 42 | SULKAPIISKA Perovskia atri plicifolia on elegantti tapaus. AE . 5–6 36 | SORMIVALEANGERVO Rod gersia aesculifolia kukkii valkoisin tai vaaleanpunaisin, tähdenmuotoisin kukin, mutta vangitsee katseen jo suurilla, seitsensormisilla lehdillään. S TH , S N ?, 100–120 cm, . Näyttävä leikkoja kuivakukkana. S TH ?-??, 60–80 cm, . S TH ?, 90 cm, . Kaunis kasvi on vähitellen saanut jalansijaa puutarhasta. 8–10 38 | ISOARTISOKKA Cynara cardunculus kurottelee ryhdikkäänä korkeuksiin ja on pysäyttävä ilmestys liiloine, ohdakemaisine kukkineen ja hopeanharmaine lehtineen. S T H ?, 100 cm, . 7–9 40 | ETELÄNHERNE Baptisia on pensasmaisesti kasvava kaunotar, jota löytyy niin valkoisin, keltaisin, vaaleanpunaisin kuin sinisin lupiinimaisin kukin. Kestävä ja loisteliaasti kukkiva perenna. Ne ovat huiskiloissa pystyjen varsien latvoissa ja kestävät pitkään. S TH ?-?, 150–220 cm, . 7–8 37 | HERTTA-ASTERI Aster cor difolius ’Little Carlow’ kukkii pitkään ja ahkerasti. Perennat 31 | JALORITARINKANNUS Delphi nium 'Percival' huokuu ajatonta charmia ja on romantikon must-valinta puutarhaan. Erityisen ihastuttava koristeheinien kumppanina. 8–9 39 | SINIPALLO-OHDAKE Echinops bannaticuksen metallinhohtoiset siniharmaat kukkapallot ovat kiehtovat ja koristeelliset. Parhaimmillaan ilmavien koristeheinien kanssa. 150–240 cm, . Aromaattisen tuoksuisen perennan laventelimaiset kukat ovat unelmankeveät. Sijoita kosteaan paikkaan, vaikkapa veden äärelle. on yksi parhaista metsäpuutarhan maanpeittäjistä. Huimasta korkeudesta huolimatta kukkavarret pysyvät pystyssä ilman tuentaa. Mainio kasvi pensaiden ja puiden alle. Suojaa talveksi. Yksi puutarhaguru Gertrude Jekyllin lempikasveista. Se on näyttävä maanpeitekasvi penkkien etualalle, varjoisia paikkoja valaisemaan tai metsäpuutarhan polkuja reunustamaan. Hyvä perhosja mehiläiskasvi. Korkea lajike tuo niittymäisyyttä istutuksiin ja sopii myös luonnonmukaisiin istutuksiin. S T, K T ?, 80–100 cm, . 6–8 41 | VARJOHIIPPA Epimedium spp. 7–8 33 35 39 43 V IHERPIHA. 6 35 | ROTKOLEMMIKKI Brunnera macrophylla 'Jack Frost' hurmaa sydämenmuotoisilla hopeankirjavilla lehdillään. Talvenarka. AR, AE ??-?, 15–30 cm, . 39. Sillä on sydämenmuotoiset lehdet ja herkät kukat. S T H ?, 150–250 cm,
Suomessa aletaan pikkuhiljaa innostua monilajisista ja kerroksellisista dynaamisista istutuksista, jotka jäljittelevät luonnon kasviyhdyskuntia. 5–6 45 | TÖRMÄKUKKA Scabiosa on ihanan herkkä, erittäin helppohoitoinen kasvi. AE , S L , KM ?, 70–80 cm, . Se muodostaa näyttävän, ryhdikkään, iirismäisen lehtikimpun, ja vaaleankeltainen kukinta kruunaa komeuden. 40. 7–8 47 | JUOVASILMIÖ Sisyrinchium striatum 'Aunt May' on brittipuutarhoissa ihasteltu, mutta meille lähes tuntematon perenna. Värija lajikekirjo on suuri: kukkia löytyy puhtaanvalkeista lähes mustiin, monivuotisia ja yksivuotisia! Kuvassa yksi pisimpään kukkivia perennoja, kivikkotörmäkukka Scabiosa columbaria ’Pink Mist’. AE ?, 30–50 cm, . Kylväytyy viihtyessään. Suomalaisten kannattaisi ehdottomasti kasvattaa enemmän heiniä ja kokeilla myös Kanadan preerialta kotoisin olevia perennoja. 6–9 46 | ETELÄNRUUSURUOHO Knautia macedonican pörheät viininpunaiset kukinnot ovat vastuttamattomia perhosille ja mehiläisille. AE ?-??, 30 cm, . Sopii loistavasti perennaniitylle ja koristeheinien kaveriksi. Nuokkuvat kukat ihastuttavat, mutta vielä kauniimmat ovat höyhenenkevyet, silkkilankaiset siemenkodat. Kasvivalikoima voisi meillä kuitenkin olla laajempi. KM ?, 30–40 cm, . Olisi hienoa nähdä lisää kattaroita, saroja, kastikoita, marunoita ja preeria-apiloita." AD R IAN E VAN S , H O R TO N O M I HEINÄT HEHKUMAAN 44 | SULKAKELLUKKA Geum triflorum on harvinainen kellukkalaji Kanadan preerialta. 7 ” 48 Timanttikastikka Calamagrostis brachytricha 44 45 46 47 V IHERPIHA
Tarvitsee kunnon lumipeitteen talvehtiakseen. 6–7 53 | HAKONEHEINÄ Hakonechloa macra ’All Gold’ raikastaa istutusaluetta läpi kesän heleällä, keltaiseen kallellaan olevalla värillään. Koristeellinen vaalea juova kulkee vihreiden lehtien keskellä. 9–10 52 | KORISTEKASTIKKA Calamagrostis . Muodostaa muhkean mättään. Elegantti heinä muodostaa pikkuhiljaa muhkean pyöreän kasvuston. KM ?-??, 40 cm, . Istuta omaksi ryhmäkseen tai toisten heinien ja korkeiden perennojen taka-alalle. 8–9 54 | PREERIAKARISTEHEINÄ Sporobolus heterolepis on juuri sellainen heinä, jonka hiuksenhienoilla lehdillä ja hennoillä tähkillä tekee mieli juoksuttaa kättään. Lajikkeita löytyy erikokoisia, myös todella korkeita. 7–9 HEINÄT HEHKUMAAN 49 50 51 52 53 54 V IHERPIHA. Pohjois-Amerikan preerialla kasvava heinä saa syksyllä kellanoranssin värin. Koristeheinät 49 | JAPANINSARA Carex morrowii on tyylikäs ainavihanta heinä pihan varjoisampaan kolkkaan tai vaikkapa vesiaiheen äärelle. Laji tunnetaan myös preeriaheinänä. acutiflora ’El Dorado’ on kirjavalehtinen versio suositusta 'Karl Foerster' -lajikkeesta. Vaikuttava ryhmänä mutta kaunis myös yksittäiskasvina. KM ?-??, 90–250 cm, . 7–9 51 | ELEFANTTIHEINÄ Miscanthus sinensis on hauska ja tuuhea katseenvangitsija. Väritys on parhaimmillaan valoisassa paikassa. 7 50 | HURMESILKKIHEINÄ Imperata cylindrica 'Rubra' on säväyttävä lisä puutarhaan pystykasvuisine, verenpunaisine lehtineen. AE ?-??, 150 cm, . Upea myös ruukussa. K T ??-?, 30 cm, . KM ?-??, 30 cm, . 41. Kaunis myös ruukussa! KM ?-??, 30–60 cm,
S N ?, 80–120 cm, . Daalioiden lajikekirjo on valtava, uusia lajikkeita riittää kokeiltavaksi joka vuosi. Nyt on saatavilla ihania pastellisävyjä, ja kuivakukatkin ovat taas suosiossa. S L ?, 45 cm, . 42. 7–9 58 | ISO-OLKIKUKKA Xerochrysum bracteatum on todella kestävä ja helppo leikkokukka. 7–10 56 | KEHÄKUKKA Calendula 'Bronzed Beauty' on kaunis ja erikoisen näköinen lajike. Kehäkukkia kannattaa kasvattaa niin paljon, että niitä riittää maljakkokukiksi. S L ?-??, 20–150 cm, . Kukinnoltaan se muistuttaa hieman olkikukkaa. Jos kukat jää keräämättä kimppuihin tuoreina, ne kannattaa kuivata. Erittäin hyvin leikkokukiksi sopivat daaliat viihtyvät ravinteikkaassa maassa. KM ?-??, 50–60 cm, . Perennojen lomassa voi kasvattaa esimerkiksi luonnonkasveja tai kylvää joukkoon yksitai kaksivuotisia kukkia, jotka tuovat puutarhaan alati vaihtuvia kasviyhdistelmiä." SAR I L AM P I N E N , P U U TAR HAS U U N N IT TE LIJA 59 55 56 57 58 Rohtosormustinkukka Digitalis purpurea K U V A N E L S O N G A R D E N ” V IHERPIHA. Kun puutarhassa on toimiva pohjaratkaisu ja rakennetta tuovat kasvit, muilla kasveilla voi hyvin leikitellä. Sitä ei voi koskaan olla liikaa. Leikkokukat 55 | SIROKESÄKYNTTILÄ Gaura lindheimeri on nimensä mukaisesti siro ja hento kesäkukka, joka sopii hienosti yhteen heinien ja matalampien kesäkukkien kanssa. 6–9 57 | DAALIA Dahlia 'Viking' on erittäin hyvä ja kestävä pompondaalia. 7–9 LISÄÄ YLLÄTYKSIÄ! Toivoisin pihoihin huolellisen suunnittelun ja yllätyksellisyyden rinnakkaiseloa. Syyskylvö aikaistaa runsasta kukintaa. Halutessaan niiden juurakoita voi myös talvettaa
Sopii hyvin kimppuihin ja kuivattavaksi. 7–8 63 | KOSMOSKUKKA Cosmos bipinnatuksella on pensasmainen kasvusto, jossa on herkkiä kukintoja. Pölyttäjien suosiossa. 60 | KIINANASTERI Callistephus chinensis on kestävä ja näyttävä leikkokukka, joka vaatii esikasvatuksen. 7–9 64 | JÄTTIVERBENA Verbena bonariensis on korkea mehiläisten ja perhosten suosikkilaji. 7–10 61 | KORISTEPORKKANA Daucus carota 'Dara' kasvattaa hienot purppuran, roosan ja valkoisen sävyiset sarjakukinnot. Talvehtii meillä huonosti, joten kasvatetaan yksivuotisena. S N ?, 30–300 cm, . Kestävä leikkona, kun sen kerää oikeassa vaiheessa: juuri auenneena, ennen pölyttymistä. 7–9 60 61 62 63 64 65 V IHERPIHA. Viihtyy niukkaravinteisella ja vettä läpäisevällä kasvupaikalla. Valitse leikoiksi mahdollisimman pitkävartisia lajikkeita. Siemenkaupoista löytyy onneksi jo persikansävyisiä, vaaleanpunaisia ja muita hempeitä värejä perinteisten värikkäiden kukkien rinnalle. KM ?, 70–120 cm, . Kaksivuotinen, mutta esikasvatettuna kukkii jo ensimmäisenä vuotena. Haaroittuviin lajikkeisiin saattaa kehittyä jopa kymmenen kukkavanaa. KM ?, 90 cm, . Nätit liilat kukat. Paljon lajikevaihtoehtoja, kerrannaisia, kuppimaisia ja yksinkertaisia muotoja sekä upeita sävyjä! S N ?, 40–120 cm, . Kukkii runsaasti ja on helppohoitoinen. 43. Helppo kasvattaa. Kuvassa 'Tower Blue'. 6–8 62 | OOPIUMIUNIKKO Papaver somniferum 'Hungarian Blue' on sinertävän värinen yksivuotinen unikko, jolla on kauniit yksinkertaiset kukat ja hienot siemenkodat. S N ?, 30–70 cm, . Siemenet voi kylvää myös syksyllä. KM ?, 80 cm, . 6–9 65 | AURINGONKUKKA Helianthus annuus tarjoaa leikkokimppuihin upeita vaihtoehtoja, joista kannattaa kokeilla haaroittuvia, punasävyisiä ja siitepölyttömiä lajikkeita
TEKS TI Henna-Kaisa Ranta K U VAT Johanna Myllymäki K U V I E N S O M M IT TE LU Elsa Savaloja V ehreä piha. Keveitä mutta ahnaita henkäyksiä. Samaan aikaan, kun maa sitoo hiiltä, se myös hönkäilee hiilidioksidia ilmaan. VAIKKA HOUKUTUS on suuri jäädä ihastelemaan tuulessa teutaroivia lehtiä, on sukellettava syvemmälle. Myös maa hengittää. Hiiliajattelu vaatii vain pientä näkökulman muutosta. Jopa metsässä hiiltä on enemmän varastoituneena maassa kuin puissa. Kasveja monessa kerroksessa ja kasvun kohinaa keväästä pakkasiin asti. Maa ei lillu vettä tai kärvistele kuivuuttaan. Ota hyvä asento. Kukin omassa rytmissään, sarat, kurjenpolvet, angervot, pikkutalviot, hortensiat, männyt. Ilmarakoja, jotka liikkuvat, kun hiilidioksidi virtaa sisään ja happi sekä vesihöyry kulkevat ulos. Jos mietit puutarhaasi ja nyökyttelit näiden lauseiden kohdalla, onnittelut! Sinulla on oma pieni hiilinielu. Ryhdytäänpä siihen. Lyhyesti sanottuna kasvit muuntavat ilmasta sitomansa hiilidioksidin veden kanssa hiilihydraateiksi, varastoivat sitä itsessään ja syöttävät sitä juuriensa kautta maahan. Ensisijaista onkin lopettaa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen tupruttaminen ilmakehään, mutta sen lisäksi hiilidioksidia pitää saada ilmasta pois ja hiili pidettyä maassa. Miten hiili kulkee puutarhassa, ja miksi siitä pitäisi välittää. Hiilen kannalta asian ydin on nimittäin maa. Valtamerten jälkeen planeettamme suurin hiilivarasto on maaperä. Miten ilmastokriisi, apilat, lahoaidat, kompostit ja puudelit liittyvät asiaan. Se on kolme kertaa enemmän hiiltä kuin koko ilmakehässä. Vaikka suurin osa meistä nauttii puutarhastaan kauneuden vuoksi ja kasvattamisen riemusta, maapläntti voi merkitä jotain myös tälle maapallolle. Sisään, ulos. Metrin kahden syvyydessä sen arvioidaan varastoivan huimat 1 500–2 400 gigatonnia hiiltä. KUVITTELE, ETTÄ JOS olet aivan hiljaa, kuulet kasvien hengittävän. Kukkia ja HIILENSIDONTAA ILMASTO PUUTARHA V IHERPIHA. Ilman niitä hukkuisimme eloperäiseen ainekseen. Tämä taas johtuu hajotustoiminnasta, eli siitä, että pieneliöstö herkuttelee kuolleilla kasveilla ja juuristoilla. Me kerromme. Jos pystyisit tarkentamaan kasviin aivan likelle, näkisit, että lehdet ovat täynnä pieniä reikiä, satojatuhansia, miljoonia. 44. Tätä toimintaa voimme auttaa ja helliä. Puutarhasi tekee siis sitä, mitä maapallo kipeästi tarvitsee: imee ilmakehästä hiilidioksidia. Hiili kiertää luontaisesti maapallolla, mutta nielut eivät enää pysy päästöjen vauhdissa ihmisen toiminnan vuoksi
45. V IHERPIHA
– Pieni asia. Kun mikrobit kuolevat, niistä muodostuu hiilimassaa, joka sitoutuu maahiukkasten pinnoille. Me säädämme niittokoneen korkeammalle. – Voi kun sen maan hiilimoottorin voisi nähdä, niin sitä voisi ajatella hoitavansa kuten kissaa tai puudelia! henkäisee Hämeen ammattikorkeakoulun viheralan tutkijayliopettaja ja tekniikan tohtori Outi Tahvonen. Siihen, että henki kulkee. – Meillä viljelijöillä on iso vaikutusmahdollisuus, koska hallinnoimme maata. Sen Malin ja kumppanit haluavat muuttaa. Hyvinvoiva kasvi sitoo hiiltä. Kerääjäkasvin käyttö on vain yksi hiiliviljelyn keinoista. Viljelijällä voi olla satoja hehtaareita, joilla hän voi huolehtia, että yhteytystä maksimoidaan ja maata suojataan, sanoo Malin. 46. 2 Peitä multa. Poiketaan siis hetki pellolla, ennen kuin palataan hiilimoottorin hellimiseen puutarhassa. Lisäksi kasvi parantaa maan rakennetta, mikä vaikuttaa suoraan viljelijän kukkaroon. HIILIVILJELIJÄ ELIISA MALIN kokee tekevänsä tärkeämpää työtä kuin koskaan. Osana Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hanketta hän kanavoi sen tuottamaa tutkimustietoa noin parille tuhannelle viljelijälle ja toisaalta myös vie palautetta viljelijöiden kokemuksista takaisin tutkijoille. Käytä maanpeitekasveja, baby-leaf -kasveja (kasvimaalla) tai eloperäistä katetta, kuten silputtuja lehtiä tai haketettuja oksia. Kasvi jää myös suojaamaan peltoa talveksi, ja ravinteet jäävät peltoon eivätkä huuhtoudu vesistöihin. Asialla alkaa olla kiire, sillä nykyisillä, vallitsevilla viljelymenetelmillä pelloilta karkaa ilmaan enemmän V IHERPIHA. Valitse kuhunkin kasvupaikkaan sopivia kasveja. Usein kyse on tällaisesta hienosäädöstä. Sekä ilmasto, luonto että viljelijä voittavat. 7 VINKKIÄ HIILIVIISAASEEN PUUTARHAAN Voi, kun maan hiilimoottorin voisi nähdä ja hoitaa kuin puudelia! Kasvit pidättävät hiiltä itsessään ja maan pintakerroksessa väliaikaisesti, mutta vasta viime vuosina on ymmärretty, että pysyvämpi hiilensidonta tapahtuu mikrobien – siis sienten ja bakteerien – kautta. Tahvonen on mukana laajassa, monialaisessa Co-carbon -tutkimushankkeessa, jossa keskitytään hiilensidontaan kaupungin viheralueilla ja pientalopihoilla. Kasvata monessa kerroksessa ja monenlaisia kestäviä kasveja. hiiltä kuin niihin varastoituu, eli pellot ovat päästö, eivät nielu. Harkitse, ennen kuin kaadat puita. Avoin mullos päästää hiilidioksidin ja kosteuden karkuun. Käytännössä homma toimii niin, että esimerkiksi kauran kanssa yhtä aikaa kylvetään niin sanottu kerääjäkasvi, esimerkiksi apila. Samoja asioita pohditaan myös maatalouden puolella, ja silloin puhutaan hiiliviljelystä tai uudistavasta viljelystä. 1 Maksimoi pihan kasvimäärä ja kukoistus. Se taas vähentää lannoitustarvetta. Hankkeessa on myös huomattu, että nurmi kannattaa niittää yli kahdestatoista sentistä tavallisen viiden kuuden sentin sijaan. Pellot myös kynnetään syksyn sijaan keväällä ja silloinkin totuttua kevyemmin, jolloin hiiltä pääsee karkuun huomattavasti vähemmän. Kerää sadevesi ja kastele hanasta vain tarpeeseen. 3 Paranna maan vesitalout ta: hyvässä maassa vesi pääsee imeytymään maahuokosten väleihin ja pysyy siellä hetken, jotta kasvien juuret ehtivät apajille. Kun kaura puidaan elo-syyskuussa, peltoon olisi ennen jäänyt pelkkä sänki, mutta kerääjäkasvia käytettäessä jo viikon päästä puinnista pelto on täysin vihreä. Ei muuteta sitä, mitä tehdään vaan sitä, miten tehdään. Silloin kasvu ei pysähdy, juuristo heikkene eikä kasvi lakkaa syöttämästä hiiltä maahan. Yhteytyksen maksimointi liittyy juuri ilmarakojen määrään. – Pelto jatkaa yhteyttämistä jopa marraskuulle, kolme neljä kuukautta pidempään kuin ilman kerääjäkasvia. Ratkaisevat toimenpiteet hiilensidonnassa Suomessa tehdään metsissä ja pelloilla, mutta periaatteet ovat pitkälti samoja kuin puutarhoissa tai kaupungin puistoissa. Sen lisäksi, että hän viljelee puolisonsa Mikan kanssa luomumaatilaa Vihdissä, hän on viestinviejä. Silloin puhutaan hiilestä, joka jää maahan
6 Tutustu biohiileen maanparannusaineena. Pihan aarre, 30-vuotias Sepe-kompostori, on projektin myötä saanut rinnalleen toisen lämpökompostorin, ja niiden viereen nikkaroitiin avoin lehtikomposti. Kuivatislaamalla (pyrolyysi) eloperäisestä aineesta valmistettu biohiili on keino sitoa hiili maahan lähes pysyvästi, ja sen kyky pidättää vettä ja ravinteita maassa on suuri. Kompostoi lehdet tai silppua ne nurmikolle tai pensaiden alle. Projekti on alussa, joten tuloksia vasta odotellaan. Omalla tontilla syntyvä kasvijäte pyritään kierrättämään pihassa sen sijaan, että se vietäisiin jätesäkissä kaatopaikalle tai poltettaisiin, jolloin hiili vapautuu ilmaan heti. Lannoita ensisijaisesti eloperäisellä lannoitteella, kuten kompostilla tai lannalla. – Innostuin heti hankkeesta, sillä olen ollut jo aiemmin intohimoinen kompostoija. Hän ruokkii toista lämpökompostia ruoantähteillä aina vuoden verran, toisessa pidemmälle kompostoitunut jäte muhii samalla mullaksi. Kompostointi on yksi hiilitarhuroinnin toimenpiteistä. – Hiilen kannalta komposti pitäisi olla joka tontilla, mutta sitä ei tarvitse tehdä vakiomuotoisena vaan sovittaa perheen toimintatapoihin. Älä käytä kemiallisia torjunta-aineita. Siitä, että hiilimoottori saadaan kehräämään. 7 Mieti, mitä ostat pihaan. Tutkijat mittaavat vaikutuksia muun muassa maanäytteillä. 47. Kysele turpeettomien kasvualustojen perään. Mitä elävämpi ja parempi maa, sitä hienommin kasvavat kasvit. Iivosia voisi kutsua hiilitarhureiksi, sillä he ovat mukana Tahvosen vetämässä pihavalmennusringissä, joka on osa Co-carbon -hanketta. Kyse on myös maan kunnon parantamisesta ja mikrobien ruokkimisesta. V IHERPIHA. 5 Jätä naatit kasvimaalle ja silppua perennanvarret kasvupaikalle. MYÖS HÄMEENLINNALAISTEN ANNIINA ja Mauri Iivosen reilun 700 neliön puutarhassa nurmikko saa kasvaa pitkäksi, ja syksyn lehdistä ne, jotka eivät mahdu kompostiin, silputaan antamaan nurmelle ravinteita. He saavat tutkijoilta neuvoja, miten hoitaa 1930-luvulla rakennetun omakotitalonsa puutarhaa ja mökkipihaa hiiliviisaasti. Lisäksi Anniina sekoittaa lämpökompostorin puoliksi kompostoitunutta ainesta lehtikompostiin. Ne kannattaa pitää tontilla, selventää Tahvonen. Käytä risut ja oksat lahoaitaan tai haketa ne kompostiin tai katteeksi. Innostavaa on se, että maan kasvukunto, veden pidättävyys, hiilimoottori ja kukoistava puutarha ovat täysin kytköksissä toisiinsa. Ja totta kai minäkin olen huolissani siitä, millaisen maailman jätämme lapsenlapsillemme, kertoo Anniina Iivonen. Vältä polttomoottorilaitteiden hankkimista. Keväällä multakomposti tyhjennetään, ja kompostien osat vaihtuvat. Komposti voi 4 Kompostoi ja ruoki kompostilla maan mikrobeja. Anniinan kompostointisysteemi on pitkälle viritetty. Systeemi toimii niin hyvin, että se tuottaa kaiken pihalle tarvittavan mullan ja ravinteet. – Eloperäinen komposti on sikamaisen hyvä maanparannusaine, sillä se toimii sekä tiiviissä savimaassa että kuivassa hiekkamaassa, kehuu Tahvonen. Ota rakenteissa huomioon materiaalien kestävyys ja hiilijalanjälki. Saat kierrätettyä kasvijätteen omalla tontilla ja parannettua maata. – Hiiltä on puiden oksissa ja lehdissä ja vaikkapa leikatussa ruohosilpussa
Kerroksellisuus on tapa saada neliöille mahdollisimman paljon ilmarakoja. HIILINÄKÖKULMASTA TAHVOSTA HIEMAN tuskastuttaa pari pihasuunnittelun nykysuuntausta. Toki monivuotinen kasvusto on erityisen tärkeää, ja puuvartisilla kasveilla on juurissaan suuri sieniyhteisö, joka sitoo rihmastoonsa hiiltä. Keveästi mutta ahnaasti. Silloin se sitoo hiiltä pitkään. Näin on Eliisa Malinin mukaan myös pelloilla. On lannistavaa, jos heti pitäisi olla täydellinen hiilensitoja. Ehkä voisimme irrottaa hieman kontrollista ja hyväksyä, että kasvit eivät aina pysy rooleissa, jotka olemme niille istutuksissa suunnitelleet. Ehkä hoidettu alue voi muodostaa vain osan pihan pinta-alasta ja leikatuista risuista pinottu lahoaita olla paitsi hiilivarasto ja monimuotoisuuden vaalija, myös pihan kaunistaja. Ehkä tulevaisuudessa osa ilosta syntyy tiedosta, että se sitoo hiiltä. – Kun katsomme yksittäisen kasvin sijaan kasviyhdyskuntaa, ei haittaa, jos ajan myötä joku alkaa dominoida tai taantua. Oleellista ei ole kotipuutarhassa selvittää, mikä kasvi sitoisi eniten hiiltä, vaan tutkiskella omaa maaperää ja valo-olosuhteita. Olisi hyvä, että tehtäisiin järjellisen kokoinen terassi ja jäljellä jäävä alue varattaisiin monikerroksiselle kasvillisuudelle. Juttua varten on haastateltu myös Luonnonvarakeskuksen tutkijaa Sannakajsa Velmalaa, joka tutkii muun muassa kasvien ja mikrobien yhteistyötä ja maan mikrobiologiaa. – Kyse on siitä, miten tiivistäminen tehdään ja miten talot sijoitellaan. TÄRKEINTÄ ON ALOITTAA jostakin. Ehkä yllättäen nurmikkokaan ei ole letkeästi hoidettuna pahis. Jos me haluamme, että ihmiset heräisivät hiilipuutarhurointiin, he tarvitsevat siihen tilaa. Kuvittele, että kuulet kasvien hengittävän. – Minulle hiilinieluajattelu on tuonut lisää innostusta pihaan ja kasveihin. V IHERPIHA. Sen kaiken ytimessä on maan hyvinvointi. 48. olla vain lehtiä ja puutarhan perkuujätteitä sisältävä kehikko, joka käännetään kerran vuodessa, rohkaisee Tahvonen. Jussi Heinonsalo, Baltic Sea Action Group 2020, How to Garden the Low Carbon Way, Sally Nex, RHS 2021. Pihapuu kannattaa myös valita huolella: niin, että siitä tykkää vielä vuosien päästä ja se mahtuu kasvamaan sille valitussa paikassa. Muutos on mahtavaa! Yhdyskunta elää! Sama pätee hoitotoimenpiteisiin. Kasvien olisi hyvä antaa kasvaa rauhassa ja muodostaa kasviyhdyskunta. Se kun yhteyttää aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Toinen asia ovat television pihamuutosohjelmista tutut jättiterassit, jotka ovat lyöneet meillä isosti läpi. – Jos omalla pihalla näemme, miten hiiltä sidotaan ja teemme kasvun tukemisen kanssa töitä, muuttuvatko kulutustottumuksemme muillakin rintamilla kestävämpään, hiiliviisaampaan suuntaan. – Suurin haaste on se, että pitäisi pysähtyä miettimään, eikä tehdä niin kuin on aina ennen tehty tai kuten naapurit tekevät, tiivistää Tahvonen. – Kasvien pitäisi oikeasti menestyä kasvupaikalla. Jos puutarhan ”siistinä” pitäminen tarkoittaa jatkuvaa surruttelua polttomoottorilaitteilla, onko se sellaista puutarhanhoitoa, jota tässä ajassa pitäisi tehdä. Hiiliajattelu on yhtenevä myös luonnonmukaisen puutarhanhoidon ja monimuotoisuuden tukemisen kanssa. Jos kasvi ei kasva hyvin, se ei myöskään sido hiiltä. Hän ymmärtää, että kaupunkeja pitää tiivistää, mutta kysyy samalla, kuinka pieneksi pihat voivat mennä, että niille mahtuu kasvillisuutta eikä pelkkä autonkääntöpaikka. Valitse siis asia, joka tuntuu merkitykselliseltä ja jonka ajattelet toimivan sinun pihallasi. Outi Tahvosen Co-carbon -hankkeessa yksi kiinnostava tutkimuskysymys kuuluu, voisiko hiilitarhurointi rönsyillä myös ulos puutarhasta. – Hiiliviljely on win-win -toimintaa. Hiilipuutarharhurointi ei ratkaise kaikkea suoraan, mutta voisiko se tietämys ja kokemus auttaa, kun näpeissä on fiilis, miltä tuntuu hyvä maa. – Terassin ei pitäisi olla lähtökohtaisesti 80 neliötä, vaan koon pitäisi tulla käyttäjän tarpeista ja paikan mahdollisuuksista. Jossain on raja, mitä pienemmäksi esimerkiksi maavaraisen puun kasvutila ei voi mennä. Tuntuu, että ei tämän tarvitsekaan olla hirveän vaikeaa! miettii Anniina Iivonen. Oma puutarha on tutkitusti suuri mielihyvän lähde. Kasvivalinnoissa pätee ikivanha sääntö: oikea kasvi oikeaan paikkaan. Suomalainen nurmi on myös usein monilajinen ratamoineen ja voikukkineen. Vesistöjen hyvinvointi, luonnon monimuotoisuus ja ilmasto-ongelmat nivoutuvat toisiinsa, ja jos me parannamme näistä jotakin, parannamme myös niitä muita. Kun kasvillisuutta on paljon, se tarkoittaa myös runsaasti erilaisia juuristoja, mikä johtaa kiivaampaan hiilensyötteeseen. Monikerroksisella kasvillisuudella Tahvonen tarkoittaa puita, pensaita, perennoja, pikkupensaita, maanpeittokasveja ja sipulikukkia. Lähteet: Hiiliopas, katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin, toim
49. V IHERPIHA
50. Tornionlaakson taimitarha 3. Puutarha Tahvoset Punakoivu on luonnonvaraisen hieskoivun muunnos. POHJOISEN AATELIA Etsitkö kestävää puuta tai pensasta. TE KS TI Minna Hietakangas K U VAT Taimistot, A-lehtien kuva-arkisto, Matti Lahtinen ja Adobe Stock V IHERPIHA. Paratiisin taimitarha 2. TAIMISTOJEN SUOSIKIT Ia Ib II III IV IV/V V V/VI VI VI/VII VII VIII KASVUVYÖHYKKEET JA TAIMISTOT 1 3 2 1. Nämä komeat lajit soveltuvat erityisen hyvin pohjoisen oloihin
Tätä hapankirsikkaa saa sekä rungollisena että pensasmaisena. ”Pensaskirsikka ’Pohjolan Helmi’ on tarjonnut satoa Sallassa saakka.” Sanna Elo | Paratiisin taimitarha | paratiisintaimitarha.fi Pori | Vyöhyke II Pensaskirsikka ’Pohjolan Helmi’ MIKÄ. MIKSI. Runkosuojat auttavat torjumaan rusakoita. Tätä FinE-pensasta ei juurikaan tarvitse leikata, mutta halutessasi voit typistää versoja ennen kasvuunlähtöä. Kun istutat idänsinililjaa sen juurelle, saat keväällä pihaasi Suomen lipun värit. 7 , I–VII Peittopaju ’Tuhkimo’ MIKÄ. Helppo ja huoleton peittopaju ’Tuhkimo’ muistuttaa kiiltävine tummanvihreine lehtineen matalia tuhkapensaita, mutta pärjää sitä paremmin Pohjois-Suomessa. ?-??, 200 cm, . Nopeakasvuisen pensaan valtti on mattomainen kasvutapa: rikkaruohoista ei tarvitse huolehtia. MINNE. MIKSI. Satoa tulee runsaasti – ja sitä on saatu jopa Sallassa saakka! MINNE. Pallomainen pensas ei kaipaa muotoilua. Matala lajike on helppo suojata harsolla tai verkolla, jotta linnut eivät syö marjoja. Koivuangervo sopii istutusryhmään lehtipuiden, havujen ja perennojen kanssa. Kumppaneiksi sopivat vuorija kääpiövuorimänty sekä koivuangervo. 5, I–VI Koivuangervo MIKÄ. 51. MINNE. Keltainen ruska ilahduttaa syksyllä, ja voimakkaan punaruskeat versot säväyttävät talvella. ?-??, 50–100 cm , . Kauneimmillaan valkoinen kukinta on aurinkoisella kasvupaikalla, jossa se saa myös komeimman oranssinpunaisen syysvärin. Lajikkeen valkoinen kukinta hurmaa aikaisin keväällä. Valoisasta kasvupaikasta pitävä lajike on itsepölytteinen, mutta sato paranee, jos pihassa on toinen pölyttäjä, esimerkiksi suklaakirsikka. 5 , I–VI (VII) V IHERPIHA. Se tunnetaan myös nimellä ’Schedraja’. Tiheäkasvuinen ’Tuhkimo’ käy reunuskasviksi istutusryhmiin ja rinteisiin. ?-??, 40–50 cm , . Nuorennusleikkaukset ovat helppoja, sillä pensaan voi leikata viiden vuoden välein alas. Koivuangervo (Spiraea betulifolia) on helppohoitoinen pihan peruspensas. Salix . Ryhmässä voi olla korkeampi puu, etualalla kääpiökatajan kaltaista matalaa havua ja taaempana koivuangervoa. Koivuangervo sopii myös rinteeseen, sen tiheä juuristo pitää maan kasassa. Venäjältä kotoisin oleva pensaskirsikka (Prunus cerasus) ’Pohjolan Helmi’ kestää Pohjolan talvet erinomaisesti. MIKSI. aurora ’Tuhkimo’ voi parissa vuodessa venyä parin metrin levyiseksi. Talvea hyvin kestävän koivuangervon kasvutapa on kauniin tiivis ja pyöreä
Pylväshieskoivu sopii mainiosti kujanteeksi sisäänkäyntiin ja muutaman puun ryhmäksi. Kaunis, säännöllinen kasvutapa ja auringonpaisteessa kiiltävät lehdet herättävät huomion. ”Kapea pylväshieskoivu on PohjoisSuomessa mainio vaihtoehto pylväshaavalle.” Axel Kroschel | Tornionlaakson taimitarha | tornionlaaksontaimitarha.com | Tornio | Vyöhyke VI Punakoivu Pylväshieskoivu Talvikkipaju MIKÄ. Talvikkipaju (Salix pyrolifolia) on suuri pensas tai puu. Jo vastapuhjenneissa lehdissä näkyy punainen reuna. Punaisten lehtien kontrasti valkoiseen runkoon on huikea. MINNE. Pylväshieskoivu (Betula pubescens ’Columnaris’) on löydetty luonnosta Oulusta ja on hieskoivun muunnos. Muiden pajujen tapaan sen kukat toimivat kevään ensimmäisenä ruokapöytänä mehiläisille. Kapea pylväshieskoivu on Pohjois-Suomessa mainio vaihtoehto pylväshaavalle. Paksut, pyöreähköt lehdet ja punaruskeat versot ovat näyttävä yhdistelmä. Sain löytövuonna puusta muutaman oksan, jotka vartettiin ja taimet istutettiin taimistollemme. Puu saa vielä tulenpunaisen ruskavärin. Tätä raidan tyyppistä lajia kasvaa luonnonvaraisena vain muutama, Rovaniemellä ja Tervolassa. MINNE. Koska pylväshieskoivu kelpaa jäniksille, se on syytä suojata verkolla varsinkin nuorena. MINNE. MIKSI. ?-??, 15 m, I–VII MIKÄ. Laji kasvaa jopa seisovassa vedessä jonkin aikaa. Länteen avautuvalla pihalla laskeva aurinko korostaa lehtien väriä. Joku voi ajatella, että koivut ovat tylsiä puita, mutta minä arvostan niiden monikäyttöisyyttä. Pylväshieskoivu on menestynyt ainakin Rovaniemellä saakka ongelmitta. MIKSI. Istuttaisin punakoivun aina avaraan paikkaan. Sen lehdet ovat kuitenkin pienemmät kuin hieskoivulla. Se on kaunis erityisesti maaseudun perinnemaisemassa. 52. 5–6, I–VIII V IHERPIHA. ?-??, 10 m, I–VII MIKÄ. ?-??, 2,5–5 m , . Talvikkipaju on täydellinen puu pihan märkään paikkaan, kuten painaumaan, jossa vesi seisoo. Talvikkipaju sopii minusta varsinkin luonnonmukaiseen pihaan. Seuraksi istuttaisin pienilehtisiä pensaita, esimerkiksi norjanangervoa. Kosteaan paikkaan sen kaveriksi käy perennoista vaikkapa konnantatar. rubra) on myös luonnon oma muunnos hieskoivusta. Esimerkiksi villaja paljakkapaju ovat nappivalintoja punakoivun kumppaneiksi. Oulun läheltä Ylikiimingistä 1978 löydetty punakoivu (Betula pubescens f. MIKSI. Kuukauden kuluttua lehdet alkavat muuttua punaisiksi. Se on pärjännyt hyvin Naruskan kylässä Sallassa saakka
Paahteeseen tai liian kuivalle paikalle sitä ei kan nata istuttaa. ?-??, 1,5–2 m , . 6, I–V MIKÄ. ?-??, 2 m , . ’Alfredo’ avaa kesäkuussa nätit valkoiset kukinnot, joissa on isot laitakukat. Sellaisia ovat esimerkiksi lehtevät vuohenkuusamat, kuten ruso ja iso vuohenkuusama. Varaa puulle vähintään 60–80 senttiä multaa ja runsaasti kasvutilaa. MINNE. MIKSI. Yhdistäisin sen kanssa muita eri aikaan kukkivia pensaita tai matalia havuja. Ylikiimingistä kotoisin oleva lajike on vaatimaton valon ja kas vualustan suhteen. Amerikanheisi (Viburnum opulus ssp. 5–6, I–V MIKÄ. ’Makamik’ on komea yksit täispuu pihaan, mutta sen voi myös istuttaa muiden eri väreissä kukki vien koristeomenapuiden kanssa. ?, 3–4 m , . Purppuraomenapuun alle voi istuttaa matalia punalehtisiä heisian gervoja, pensasangervoja, sinihar maata pensassembraa tai kääpiövuo rimäntyjä. Naa puriksi tarvitset melko voimakaskas vuisen pensaan, joka pitää puoliaan. trilobum) ’Alfredo’ on kestävä ja helppo pensas. Syysväri on kellertävä tai punaiseen vivahtava. Kiiminginangervo ’Martti’ on perusvarma FinEkasvi eli pohjoisiin oloihimme hyvin soveltuva terve pen sas. 53. Moni niistä menestyy Vvyöhykkeellä saakka, toinen punakukkainen lajike ’Hopa’ pohjoisempanakin. Syksyisin huomion kiin nittävät koristeelliset marjatertut. Muista suojata varsinkin nuoret puut rusakoilta. Amerikanheisi on lehtomai sen kasvupaikan kasvi, joten rehe vimmin se kasvaa kosteahkossa, kuohkeassa maassa. MIKSI. MIKSI. Kirkkaanpunaisten syötävien mar jojen hedelmäliha on kirpeän mau kasta. MINNE. Ilpo Koivu | Puutarha Tahvoset | tahvoset.fi Raasepori | Vyöhyke Ib ”Ylikiimingistä kotoisin oleva ’Martti’ on vaatimaton valon ja kasvualustan suhteen.” Purppuraomenapuu ’Makamik’ Amerikanheisi ’Alfredo’ Kiiminginangervo ’Martti’ MIKÄ. Valkokukkainen Spiraea chamaedryfolia ’Martti’ kukkii runsaasti edellisen vuoden versoilla. MINNE. Pystykasvuisen, tuuhean kasvin versot ovat polvekkeittain mutkaiset. Huomioi leviä minen, kun valitset istutuspaikkaa, ja rajaa pensasta tarvittaessa. Alku kesällä avautuvat kukat ovat upean ruusunpunaiset. 6, I–VII V IHERPIHA. Seuraan sopivat pikkukeijuangervo ja syksyllä kukki vat hortensiat, minulla kasvaa pihal lani sen kaverina seppelvarpua. Runsaasti kukkiva purppura omenapuu (Malus PurpureaRyhmä) ’Makamik’ on talvenkestävin puna kukkainen koristeomenapuu. Koska ’Martti’ tekee juurivesoja, se on hyvä kasvi sitomaan loivia luiskia
Pöydän hinta on 290,50 €. 6 3. Pöydän muoto on lainattu mata lasta kulhosta, ja kannen alla voi säilöä pari kirjaa odottamaan sopivaa luku hetkeä. Toisin kuin upottavassa laiskanlinnassa, tässä tuo lissa lukija pysyy ryhdikkäänä napakan selkänojan tukiessa asentoa, 279,50 €. Katso suosikkimme ja osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista! Lukunurkkaus M A I N O S K U V A T H Ü B SC H , M A A H A N T U O JA T JA V A L M IS TA JA T Osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista meko.fi/lukunurkkaus PÖYTÄ ONKIN KIRJAPIILO Bloomingvillen sympaattinen pikku pöytä on valmistettu massiivitammesta, jossa on eläväinen, puunsyykuvioitu pinta. Villapeitto toimii samalla tuolin pehmusteena. ROMAANIN LUMOISSA Jos olet lukenut Elena Ferranten Napoli sarjaa, haluat ahmaista tämän kin teoksen. TYYNY PEHMIKKEEKSI Kirja on kiva tukea sylissä lepäävään pehmoiseen tyynyyn. RENTOUDU ROTTINKITUOLISSA Sika Designin käsityönä valmistettu rottinkituoli on klassikko, joka solahtaa eri tyylisiin sisustuksiin. TAIPUISAA TEOLLISUUSTYYLIÄ Hübschin niiaava, eri suuntiin kääntyvä pöytävalaisin antaa parhaan luku valon. Ferrante on mestarillinen tarinankertoja, joka yllättää lukijansa lähes joka lauseessa. Viihtyisä lukunurkkaus syntyy keveillä kalusteilla ja sisustustuotteilla, joissa on lämpöisiä sävyjä ja ripaus retrotyyliä: lokoisalla rottinkituolilla, kätevällä pöytävalaisimella ja lämpimällä torkkupeitolla. Madam Stoltzin hapsutyynynpäällinen hehkuu ihanaa lämpöistä terrakotan sävyä. Metallivalaisimen yksityiskohdat koros tavat valaisimen retrotyylistä ulko muotoa, joka suorastaan houkuttelee siirtymään dekkarin kanssa valokeilan ääreen, 239,50 €. Tyynynpääl lisen mitat ovat 40 × 60 cm ja sen voi ostaa 60,30 €:n hintaan. Aikuisten valheelli nen maailma kirja kuvaa nuoren naisen siirtymää aikuisten maailmaan, 34 €. Scandi Livingin sinapinsävyinen, moderni villahuopa on trendikäs yhdistelmä vaaleansinisten ja harmaiden tekstiilien kanssa, 79 €. 1 2 4 5 VILTIN SYLISSÄ AIKA LENTÄÄ Mikä onkaan mukavampaa kuin uppou tua hyvän kirjan juonenkäänteisiin vil tin lämmössä
Myös ensimmäisten kylvöjen aika lähestyy. Idätys on helppoa ja nopeaa. SISÄLLÄ NYT Sarviapilan idut ovat mausteisia, mungpavun rouskuvan rapsakoita. Esimerkiksi chilien siemeniä voi pikapuoliin peitellä multaan, kunhan taimien apuna on kasvivalot. V IHERPIHA. 55. T E K S T I O U T I T Y N Y S K U V A T T E IJ A T U IS K U OUTI TYNYS Hortonomi, jolle pihan luonnonmukaisuus ja rentous on ulkonäköä tärkeämpää. Siemenet kehittyvät herkullisiksi ja terveellisiksi rouskuteltaviksi 2–5 päivässä lajista riippuen. Siemenet iduiksi ja taimiksi Pimein vuodenaikamme on kuin luotu itujen kasvattamiseen – valoa ei siihen tarvita
Voimakkaan makuisia lajeja ovat esimerkiksi retiisi ja sango-retikka. PIHALLA NY T Pikaruokaa KOKEILE erilaisia siemeniä, jotta löydät makusuosikkisi. IDÄTÄ siemeniä pienissä erissä, jotta voit syödä ne heti tuoreeltaan. Kuinka kauan idut säilyvät. HERKUT TELE idut, kun valkoiset juuret ovat 1–5 sentin mittaiset. V IHERPIHA. Huuhtele idätysastiassa olevia siemeniä kraanan alla 2–4 kertaa päivässä ja ravistele ylimääräinen vesi kevyesti pois. Idätykseen sopivat myös herne, tattari, vihreä linssi, parsakaali, rohtosarviapila ja auringonkukka, muiden muassa. Pese astiat aina ennen käyttöä. Kiinnitä purkin suuaukkoon kumilenkillä harsokangas ja nosta purkki alassuin kuivauskaappiin 45 asteen kulmaan. Pidä siemenet jatkuvasti kosteina. MONESSA TASOSSA Idätysastian kaksi tasoa ja valutusastia auttavat kasvattamaan raikkaita ituja. Idut sopivat niin salaattiin, smoothieen kuin wokiinkin. HUUHTELE JA LIOTA Ennen kuin laitat idätettävät siemenet idätysastiaan, huuhtele ne huolellisesti puhtaalla vedellä ja liota sen jälkeen vedessä 6–12 tuntia. HANKI idätysastia tai idätä siemenet lasipurkissa. Huuhtele ituja päivittäin jo ennen käyttöä. 56. Huuhtele itäneet siemenet myös aina ennen käyttöä. Herneet itävät luonnonsavesta valmistetussa Kerafiikan idätysruukussa. Idut voivat myös sisältää taudinaiheuttajia, ja siksi Ruokaviraston mukaan ne on turvallisinta kuumentaa ennen syömistä. Lue lisää ruokavirasto.fi. Savi helpottaa siementen pitämistä kosteina. VASTAUS: Itse kasvatetut idut säilyvät jääkaapissa korkeintaan +6 asteessa enintään kolme päivää. Germline idätysastia, 21,95 €, ruohonjuuri.fi. Voit nostaa astian idätyksen lopuksi hetkeksi valoisaan paikkaan, jolloin idut vihertyvät. Itujen klassikkoja ovat mieto ja nopeasti itävä sinimailanen eli alfalfa sekä rapea mungpapu
5 Kylvä siemenet riviin. Peittele kylvös ilmavasti lasilevyllä tai muovilla. 3 Kylvä chileistä ensimmäiseksi havannapaprika (Capsicum chinense), rokotopaprika (C. 1 2 3 4 5 OTSIKKO 1 Ripottele hitaasti taimettuvien lajien siemenet laatikkoon tai minikasvihuoneen kasvusammalnappeihin, joissa ne on helppo pitää kosteina. latva-artisokka, chilit, pelargoni, miinanköynnös, keijunmekko, rosmariini, laventeli ja jättisipuli. Se parantaa kasvuoloja ja nopeuttaa pikkutaimien koulimista. Mullan pinnalle siroteltu vermikuliitti heijastaa valoa edistäen pienten tainten kasvua. 57. Ensimmäisiin kylvettäviin kuuluvat mm. pubescens) ja C. Niiden esikasvatusajaksi sopii nelisen kuukautta. Aloita varhaiset kylvöt V IHERPIHA. 2 Idätä keijunmekon siemenet valossa. baccatum -laji. Voit myös ripotella siementen päälle ohuelti vermikuliittia. 4 Anna taimille ainakin helmikuun loppuun saakka sinertävää lisävaloa (6000–6700 K)
V IHERPIHA. Pssst! 1. Kraanaveden pH on yleensä korkea, joten lorauta kasteluveden joukkoon tilkkanen kahvia. Kasvupisteitä, lehdistöä ja varsia kannattaakin pitää silmällä ötököiden varalta. Huolettomin runkosuojus on tiheäsilmäinen myyräverkko, joka saa olla paikoillaan ympäri vuoden. Valitse sipulin kokoinen astia ja lisää vettä sen verran, että vedenpinta vain hipoo sipulin pohjaa. Sitruslannoite on eduksi maaliskuusta lähtien, sillä se sisältää rautaa, jonka puute näkyy lehtien kirjavoitumisena. Anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä. Sipuli voi hyvinkin kasvattaa toisen lehtisadon. VEDESSÄKIN KASVAA. Lievästi hapan juoma alentaa ainakin hieman mullan pH-lukua. 4. KASVATA SIPULIN VERSOJA Hoivaa sitrukselle Sitrukset, kuten kuvan ryppylimetti eli kafferilimetti, ovat alttiita tuholaisille. 2. SATOA SAKSIMALLA. Leikkaa versot noin viiden sentin korkeudelta, kun ne ovat parinkymmenen sentin mittaisia. Tiivistynyt multa puolestaan aiheuttaa lehtien kellastumista. SIINTÄVÄ SATO. Saat söötin sipuliruukun peittelemällä sipuleista vain kolmanneksen multaan. Kupponen kukkasille Ota kahvinporot talteen! Ne sisältävät pieniä määriä fosforia ja kaliumia, jotka ovat kukinnalle tärkeitä. Talvisäät koettelevat kasvien suojaverkkoja. Vihreää pukkaavat ruokasipulit sopivat mehukkaiden versojen kasvatukseen. 58. MULTAAN JA RUUKKUUN. 3. Ovatko suojat kunnossa. Eläimille maistuvien kasvien kanssa kannattaakin olla tarkkana ja varmistaa, että esimerkiksi nuorten hedelmäpuiden runko ja oksisto ovat visusti suojassa eläimiltä. Lehtien alapintojen sumuttelu ja suihkuttelu auttaa torjumaan punkkeja, mutta ripsiäisiä kosteus hyödyttää. Muuten ne kuivettuvat vähitellen syömäkelvottomiksi. Vaihda vesi muutaman päivän välein
MAKEAN HERKULLINEN Pihvitomaatin hedelmän malto on yleensä tiivistä ja täyteläistä. V IHERPIHA. PITKÄ KASVUAIKA Lajikkeet alkavat tuottaa satoa ainakin pari viikkoa perustomaatteja myöhemmin. HYÖTYKASVI PIHVITOMAATTI MUHKEAT HERKULLISET hedelmät ja uurteiset möhkäleet innostavat kasvattamaan pihvitomaatteja, vaikka ne ovat perustomaatteja vaativampia ja tuottavat yleensä vähemmän satoa. Ulkosalla kannattaa viljellä ainoastaan aikaisimpia lajikkeita. Kasvatus onnistuukin parhaiten aurinkoisessa kasvihuoneessa. 59. TE KS TI Outi Tynys K U V IT U S Tanja Pellikka JÄNNIÄ LAJIKKEITA Tarjolla on F1-hybridejä ja perinnelajikkeita, joiden väri, koko, muoto ja uurteisuus vaihtelevat
Vähennä hyväkuntoisia alalehtiä harkiten, sillä kookas lehdistö yhteyttää tehokkaasti. Myös tertut saattavat kaivata tukemista. JEMMAA penkkiin varastolannoitteeksi hidasliukoista hyötykasviravinnetta, lantarakeita tai bokashimultaa. Viileys voi myös aiheuttaa epämuodostuneita kukkia ja hedelmiä. ISTUTA taimi, kun kukkatertuissa on avonaisia kukkia tai pieniä raakileita. VALITSE kasvatukseen penkki, kasvusäkki tai istutusallas. Se keventää myös terttuja vähentäen niiden repeilyä. V IHERPIHA. Esikasvatus kannattaa aloittaa tätä aiemmin vain, jos taimille on hyvät tilat lisävaloineen sekä lämmitettävä kasvihuone. POISTA runkotomaatista aina varkaat. Kookkaat hedelmät jälkikypsyvät sisällä vasta, kun niissä näkyy väriä kunnolla. Aikaista punaista hybridilajiketta voi kasvattaa myös ulkona. kylvö (lisävalo) kylvö (ilman lisävaloa) istutus (lämmitettävä kasvi huone) istutus (kausihuone) sadonkorjuu TAMMI DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD HELMI MA ALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SY YS LOK A *K A IK K I L A J IK K E E T O V A T R U N K O T O M A A T T E J A Pihvitomaatin hedelmässä on runsaasti maltoa ja ainakin viisi lokeroa. Lyhennä sen jälkeen kukkaterttua poistamalla uloimmat kukat. Vaalea perinnelajike kasvattaa suuret, maultaan täyteläiset hedelmät. NÄIN ONNISTUT! • Rajoita satomäärää, jos kasvusto kehittää runsaasti kukkia ja raakileita. Tomaatti on hyvissä oloissa nopeakasvuinen, joten aikaisen kylvön hyöty voi jäädä vähäiseksi. Maaliskuun puolivälissä kylvetyistä taimista voi odottaa kasvihuoneesta satoa elokuun aikana. Puna-keltaisen perinnelajikkeen herkullisuus korvaa satomäärän. TAIMIKASVATA valoisassa paikassa ja anna tarpeeksi kasvutilaa. • Poista kukkaterttuja, jos taimi kehittää ylen määrin raakileita. Odota että kukkatertussa on 3–5 hedelmöitynyttä kukkaa, joissa näkyy pienet pyöreät hedelmänalut. Satorasitus näkyy pieninä lehtinä, ohuena latvana ja kasvun hiipumisena. Tunnettu punainen ja litteänpyöreä lajike maistuu voimakkaalta. 60. • Kokeile pitkien terttujen typistämistä, jos haluat kasvattaa kookkaita hedelmiä. Alkuvaiheessa lannoitus voi olla typpivoittoista. Pihvitomaatti vaatii paljon voimaa. LAJIKKEITA* ’Country Taste’ ’Black Russian’ ”Pineapple” / ”Ananas” ’White Beefsteak’ / ’Great White Beefsteak’ ’Buffalo steak’ F1 ’Marmande’ Runsassatoinen lajike, pyöreät punaiset hedelmät eivät korkkiudu ja halkeile herkästi. PIHVITOMAATTI KYLVÄ siemenet 8–11 viikkoa ennen aiottua istutusaikaa. Voit ravita kasveja myös kastelulannoitteella tai nokkoskäytteellä. KIEPUTA tukinaru taimen ympärille lähes jokaisen lehden välistä, jottei varteen jää hedelmien painosta taittuvaa mutkaa. Karaise taimia huhti-toukokuusta alkaen kasvihuoneessa tai ulkona kasvuharson suojissa. Tomaatti on kylmänarka keväällä. • Karsi kasvustosta syyspuolella raakileita, jos sadon kypsyminen näyttää heikolta. Poista huonokuntoiset lehdet ja harvenna rehevää kasvustoa. AROMIKKAIDEN JA MAKEIDEN HEDELMIEN KYPSYTTÄMINEN VAATII PALJON VALOA JA LÄMPÖÄ. Mahonginvärinen perinnelajike sopii myös lämpimään paikkaan ulos. Isojen hedelmien tuottamiseen tarvitaan laaja juuristo. Myös ulos
Tämä turvaa juuriston hapensaannin. Tarkkaile soran tai rouheen kosteutta kastelumittarilla ja lisää vettä tarvittaessa. Puhdista sora tai rouhe huuhtelemalla sitä vedessä kerran tai pari vuodessa. Epäorgaaninen väliaine säilyttää rakenteensa eikä tiivisty mullan tapaan. SOPIIKO SE KAIKILLE. Juurruta semihydroon tulevan kasvin pistokas vedessä. Myös huonekasveille tarkoitetut mineraalilannoitteet sopivat vesiviljelyyn, kunhan ravinneliuos on tarpeeksi mietoa. RAVINTEET OVAT KÄYTÖSSÄ SAMAN TIEN KASTELUMITTARI AUTTAA HOIDOSSA KEVYTSORA TEKEE KASTELUSTA TARKKAA VEDESSÄ JUURRUTETULLA PISTOKKAALLA ON HELPPO ALOITTAA V IHERPIHA. Ruukun täytteenä on mullan asemasta väliainetta, joka nostaa veden juuriston ulottuville ja pitää kasvin pystyssä. Näin saat myös korjattua mahdollisen ravinteiden epäsuhdan. Kasteluväli riippuu kasvilajista, olosuhteista ja väliaineesta. Huuhtele tavallisen huonekasvin juurista multa pois ennen kuin istutat sen. Sijoita laji sille sopivaan kasvupaikkaan ja viritä hämärässä paikassa lisävalo kasvin avuksi. MITÄ HYÖTYÄ SIITÄ ON. Kun ravinteiden saanti ja kasvuolot ovat kohdillaan, kasvu on nopeampaa kuin mullassa. Ravinteet ovat kasville suoraan käytettävissä olevassa muodossa. 61. • Vesi. • Väliaine. Istuta kasvit väliaineeseen samaan tapaan kuin multaan. Huomioi kasteluveden määrä. MIHIN SEMIHYDRO PERUSTUU. Mehikasvit ja muut kuivuudesta pitävät lajit kannattaa kuitenkin istuttaa hiekkaiseen multaan. • Ravinteet. Kevytsora taas imee vain vähän vettä, joten juuret kärsivät nopeasti sen kuivamisesta. Versojen leikkaaminen, lehtien sumuttelu ja kasvin muu hoito on kuten multaan istutetulla samalla lajilla. Savirouhe pidättää vettä, mikä pidentää kasteluvälejä. Istuta kasvi vesiviljelyyn tarkoitettuun verkkopottiin tai suoraan pohjareiättömään ruukkuun. Semihydro helpottaa tasaista kosteutta ja paljon vettä vaativien huonekasvien kastelua. Pidä astia puhtaana levästä, joka viihtyy seisovassa vedessä ja hyötyy päivänvalosta. A S IA N T U N T IJ A N A J A R N O R A N TA N E N / P A V U N V A R S I MULLAN ALLA SUOSITTU SEMIHYDRO ON VESIVILJELYTAPA, JOKA HELPOTTAA VIHERKASVIEN HOITOA JA SOPII USEIMMILLE LAJEILLE. Viljelytapa sopii useimmille huonekasveille. • Astia. Semihydro eli passiivihydro on helppo ja yksinkertainen vesiviljelytapa. Anna kasville vesiviljelyyn tarkoitettua ravinnetta. • Muu hoito. Voit laittaa kasvin myös lasiastiaan, joskin valo lisää levän kasvua. Täytä ruukku väliaineella, kuten kevyteli ruukkusoralla tai savirouheella. ILMAN MULTAA TEKS TI Outi Tynys K U VA AOP HOIDA NÄIN • Kasvi. Lisää astiaan vettä niin paljon, että se peittää kasvin juuriston. Jos lisäät vettä usein tai runsaasti, varo liikalannoitusta! • Puhdistus. Huuhtele kevytsorasta pöly huolellisesti ennen käyttöä
62. — nea V IHERPIHA. — lea PENTTI ALANKO VASTAA: Kasvisi on posliinihopeaviini, ruotsiksi flikbladigt glaspärlevin (Ampelopsis brevipedunculata var. Ne tuovat kukinnoillaan väriä loppukesään ja syksyyn. Päivänliljat sopivat multavaan penkkiin ja savimaahan. y K O O N N U T L II S A H Ä K L I K U V A T L U K IJ A T, A -L E H T IE N K U V A -A R K IS T O J A A D O B E S T O C K SARI LAMPINEN VASTAA: Jos varmalla kukkijalla tarkoitat tervettä ja runsaasti kukkivaa perennaa, niin sinua ilahduttamaan löytyy monia vaihtoehtoja. KESÄT SE KASVAA ULKONA, TALVEKSI VIEN SEN VIILEÄÄN VARASTOON. ’Rozanne’ sopii monenlaiseen maaperään, mutta ei pidä talvimärkyydestä. Eri lajeja yhdistelemällä luot kesäkuun puolivälistä aina alkusyksyyn kukkivan istutusalueen. Helppohoitoinen jalokurjenpolvi ’Rozanne’ kukkii useita kuukausia tuoreessa ja läpäisevässä kasvupaikassa. PUUVARTISET KASVIT Lotta Lindholm-Normaja hortonomi, puunhoitaja HUONEKASVIT Visa Lipponen kasvitieteilijä, filosofian maisteri KASVITAUDIT JA TUHOLAISET Leena Luoto biologi, filosofian maisteri KORISTEKASVIT Pentti Alanko hortonomi, maa talousja metsä tieteiden maisteri PUUTARHASUUNNITTELU Sari Lampinen puutarha suunnittelija, MSGD KASVITIEDE Kurt Fagerstedt kasvifysiologian dosentti, professori ME VASTAAMME VIHERPIHA VASTA A MIKÄ KASVI TÄMÄ ON. Koko kasvukauden näyttävät komeamaksaruohot kuten ’Brilliant’ tai ’Herbstfreude’ kestävät hyvin paahdetta ja kuivuutta. Aurinkoiseen paikkaan savimaalla sopii myös loppukesällä perhosia houkutteleva kallionauhus ’Desdemona’, jolla on tummanviininpunaiset lehtien alapinnat. Tee sille runsasmultainen kukkapenkki, niin lehdistö säilyy raikkaana koko kesän. Keski-Euroopassa tätä kirjavalehtistä, viiniköynnöskasveihin kuuluvaa lajia tapaa useammin, vaikka ei se sielläkään ole ihan talvenkestävä, sillä se paleltuu jo 12–15 pakkasasteessa. y Jalokurjenpolvi ’Rozanne’ Kallionauhus ’Desdemona’ Komeamaksaruoho ’Herbstfreude’ Kiinanpioni ’Jadwiga’ KORISTEPUUTARHA Tuovi Mutanen hortonomi kirjoita meille: » viherpiha@a-lehdet.fi » Viherpiha vastaa 00081 A-LEHDET Mitkä lajit ovat varmoja kukkijoita eteläisellä pihalla. Sitä näkee meillä melko harvoin ulkona kesäisissä kukkalaatikoissa tai muissa astioissa viljeltynä. Monen unelma, kiinanpioni, hurmaa runsaalla kukinnallaan, kunhan et istuta sitä liian syvään. Sen vahvan sinivioletista kukinnasta voit nauttia nelisen viikkoa juhannuksesta eteenpäin. maximowiczii) ’Elegans’
Hurmehovikaktuksella se on aina piikitön, huonehovikaktuksella siinä on aina piikkejä. Pensaat ovat kohopenkissä, aurinkoisella paikalla. Hurmehovikaktuksen lehtimäiset versot ovat lähes poikkeuksetta litteitä, ja selvästi osittain kolmisärmäisiä versoja kehittyy vain harvoin. Satoa on siis odotettavissa lähivuosina. Aurinko ja läpäisevä maa ovat eduksi, joten kuvaamasi paikka kuulostaa juuri sopivalta. Istutuksen jälkeen pensas keskittyy aluksi kasvattamaan juuristoa ja versostoa, ja ensimmäiset marjat ilmaantuvat usein vasta 3–5 vuoden kuluttua. Se on luonnonlaji, joka ei ole koskaan ollut yleinen huonekasvi, eikä sitä nykyään juuri mistään saa. Istutin kolme vuotta sitten kaksi marjatuomipihlajan taimea juurivesoista. Lisäksi kummallakin on kukan kehälehtien alla pitkä, vihreä ja suomuinen torvi, jolla kukka on versossa kiinni. Myös lajikkeiden välillä on hieman eroja, ’Northline’ tuottaa satoa melko nuorena. y V IHERPIHA. Neidonhovikaktuksesta hurmehovikaktuksen erottaa kukan värin perusteella, joka neidonhovikaktuksella on haaleamman punainen, hieman vaaleanpunaiseen vivahtava. Kuvan kaltaiset pienehköt vioitukset eivät haittaa kasvin kasvua. Kukkien samankaltaisuuden takia huonehovikaktusta myös myydään ja jaetaan pistokkaina väärällä hurmehovikaktuksen nimellä. Nimestään huolimatta rantatyräkki viihtyy puutarhassa myös kuivahkoilla kasvupaikoilla. Huonehovikaktuksella taas sekä litteät että osittain tai kokonaan kolmisärmäiset versot ovat yleisiä. Tämä ei kuitenkaan estä nauttimasta kestävästä perennasta ja sen kauniista syysväristä. phyllanthoides) välinen risteymä. Lehtien reiät voivat olla esimerkiksi lehtikuoriaisten tai korvakärsäkkäiden nakertamia. Luonnossa laji on harvinainen ja rauhoitettu, joten varmimmin sen tapaa taimistoissa tai puutarhoissa. y MIKÄ KAKTUS TÄMÄ ON. 63. × hybridus), joka on hurmehovikaktuksen ja neidonhovikaktuksen (D. — reijo TUOVI VASTAA: Kasvi on rantatyräkki. Hurmehovikaktus muistuttaa suuresti huonekasvina melko yleistä huonehovikaktusta (D. Pensaat ovat lähteneet melko hyvin kasvamaan, mutta eivät kuki eivätkä siis tee marjoja. Lehdenreunan pyöreä syöntijälki on tyypillinen aikuiselle kärsäkkäälle, kuoriaisia taas voi löytää ruokailemasta lehdeltä sekä aikuisettä toukkavaiheessa. Mikä on syynä. Useimmat Suomen yksilöt lienevät ikivanhoja kantoja, joista kannattaa ehdottomasti pitää hyvää huolta. — hanna TUOVI MUTANEN VASTAA: Marjatuomipihlajilla ei ole erityisen suuria kasvupaikkavaatimuksia. Miksi marjatuomipihlajat eivät kuki. Mikä hyönteinen syö niiden lehtiä joka vuosi. — pirjo VISA LIPPONEN VASTAA: Kasvisi on hurmehovikaktus (Disocactus ackermannii), joka tunnettiin ennen hovipojankaktuksen nimellä. Hurmehovikaktuksen erottaa huonehovikaktuksesta kuitenkin helposti. y MIKÄ KASVI TÄMÄ ON. Muiden tyräkkien tapaan laji on myrkyllinen, ja haavoista vuotava maitiaisneste voi ärsyttää voimakkaasti ihoa
Aika harvoin niitä vastaan tarvitaan kovin järeitä torjuntatoimia. Marjapensaita ei ole tarpeen hävittää, koska ensi kesänä tilanne voi olla ihan toinen. Todennäköisesti marjapensaissanne oli kyse tästä. Mullan pinnalle lisätty kevytsora myös vähentää pintamullan kautta tapahtuvaa haihtumista. Veikkaan, että multa on pysynyt liian pitkään märkänä. Kummassakin tapauksessa ruukun käyttö hankaloittaa sopivan kastelun arvioimista. Ne eivät valtaa puutarhan kaikkia kasveja vaan pysyttelevät isäntäkasveiksi kelpaavilla kasveilla. Voivatko ne siirtyä pensaisiin. 64. Monet puilla ja pensailla elävät hyönteiset ovat hyvin tarkkoja isäntäkasvistaan, joten hyvin tärkeää on tunnistaa, mistä hyönteislajista on kyse. Luulen lehtien varisemisen liittyvän pikemminkin kasteluun. Myöskään pihlajista ei tarvitse hankkiutua eroon. Ensin pitkää vartta kasvaneet lehdet alkoivat nuokkua, sitten tippua yksitellen. — sini VISA VASTAA: Kilpipiilea kestää hyvin varjoa. Niiden seurauksena lehdet varisevat alhaalta lähtien. Marjapensaiden kasvuoloja kannattaa joka tapauksessa parantaa huolehtimalla lannoituksesta ja, jos on kovin kuiva maaperä, kastella keskikesällä. Kilpipiilea ei pidä jatkuvasta märkyydestä eikä pahasta kuivumisesta. Kilpipiileani kasvatti keväällä ja kesällä paljon lehtiä, mutta alkoi karistaa niitä syksyn tullen. Viime kesänä tunnistamattomat tuhohyönteiset valtasivat ne, emmekä saaneet yhtään satoa. — tytti Karviaispistiäinen V IHERPIHA. Miksi kilpipiilea tiputtaa lehdet. Piilea on ollut noin neljän metrin päässä ikkunasta. Tuomissa elävän tuomenkehrääjäkoin toukat eivät siirry muille puutarhakasveille. Päinvastoin, jos pihallanne on omenapuita, niin marjovat pihlajat vähentävät pihlajanmarjakoiden vioituksia omenoissa, koska pihlajanmarjakoiden ensisijainen isäntäkasvi on pihlaja. Kuvastasi en osaa sanoa, kasvaako kasvisi suoraan isossa betoniruukussa vai käytätkö ruukkua suojaruukun tavoin. y LEENA LUOTO VASTAA: Viime kesänä oli runsaasti karviaispistiäisiä, ja lämpimän kesän ansiosta ne tuottivat kaksi melko runsasta sukupolvea. Kun valon määrä vähenee syksyllä, kasvi käyttää paljon vähemmän vettä. Neljä metriä ikkunasta on kuitenkin aika kaukana, mutta paljon riippuu siitä, mihin suuntaan ikkuna on ja kuinka iso se on. Mökillämme kasvaa viinimarjapensaita ja karviaisia. Tähän kasvi on reagoinut lehtiään varistamalla. y Pitääkö marjapensaista tai tuomista hankkiutua eroon. Pari kesää voi olla vioituksia, mutta sitten toukkia on hyvin vähän ja puu toipuu ennen kuin seuraava runsaampi kehrääjäkoipopulaatio syntyy. Tuomi ja tuomenkehrääjäkoit ovat eläneet yhteiseloa jo satoja vuosia. Tuomi ei kuole, se muuttaa koostumustaan niin, että toukat eivät kehity kunnolla. Juhannuksen aikaan kannattaa katsoa, onko pensaissa vihertäviä toukkia ja poimia ne pois tai suihkuttaa alas vesisuihkulla. Tontilla kukoistavat myöst lukuisat tuomet ja pihlajat, mutta ötökät valtaavat tuomen joka kesä
Sisätiloihin tuotu vihreys taas auttaa meitä rentoutumaan ja tarjoaa mielenrauhaa kiireisen elämämme keskellä. Uusia rakennuksia on noussut kuin kiiltäviä hirviöitä, jalat upotettuina läpäisemättömään asvalttiin tai kiveykseen. Tämä psykologinen tausta-ajatus on minusta äärimmäisen kiehtova, sillä se auttaa suunnittelijaa ymmärtämään maiseman, rakennuksen tai puutarhan paikaksi, joka tarjoaa yhtä aikaa sekä inspiroivan että kokemuksellisen elämyksen. Kasvavat kaupunkimme tarvitsevat enemmän vihreitä rakennuksia ja ympäristöjä torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. MAISEMASUUNNITTELUSSA ESTEETTISY YDEN ja käytännöllisyyden välillä on mielestäni aina ollut hiuksenhieno ero. V IHERPIHA. BIOFIILISTA SUUNNITTELUA ohjaa italialaissyntyisen psykologin Eleonora Gullonen määrittelemä hypoteesi, jonka mukaan meillä ihmisillä on synnynnäinen tarve olla yhteydessä luontoon ja luonnon eliöihin, sillä ne ovat evoluution saatossa auttaneet meitä selviytymään ja saamaan merkitystä elämällemme. Tietyt kasviyhdistelmät kykenevät yhä laukaisemaan meissä tunnereaktion, joka herättää sisällämme piilevän kollektiivisen muiston luonnosta. ESI-ISILLÄMME OLI KIINTEÄ yhteys kasveihin, joita he käyttivät paitsi ravinnokseen myös navigointiin ja lääkintään. Vaikka rakennuksia ja maisemia suunnittelemalla voi saada mainetta ja mammonaa, nykyarkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu ovat myös välttämättömiä jokapäiväisten ympäristöjemme vihreyttämisessä. Voisiko biofiilinen suunnittelu rantautua tänne. K U V A S A N N A L E H T O Adrian Evans on englantilaissyntyinen hortonomi, jonka mielestä kaikki alkaa mullasta. BIOFIILISTA SUUNNITTELUA KÄYTTÄVÄT eniten arkkitehdit, jotka hyödyntävät rakennuksissaan luonnon elementtejä, kuten valoa, kasveja ja vettä, sekä erilaisia luonnonmateriaaleja. 65 V iimeisen vuoden aikana kotikaupunkini horisonttia ovat hallinneet nostokurjet, jotka äänettömästi nostavat ja siirtävät betonielementtejä, metallisia julkisivuja ja tummasävyisiä ikkunoita. ILMASTO PUUTARHA. KOLUMNI Adrian hämmästelee, minne kaupunkiemme vihreys on hävinnyt. Luonnon kanssa Tietyt kasviyhdistelmät laukaisevat meissä tunnereaktion. Miksei myös täällä. Yksi suosikeistani, italialainen Stefano Boeri, on tullut tunnetuksi Bosco Verticalesta eli vertikaalisesta metsästä – kahdesta Milanoon rakennetusta asuinkerrostalosta, joiden terasseille, parvekkeille ja katoille on istutettu 800 puuta ja 20 000 muuta kasvia. Missä on kaikki vihreä. Eurooppalaisten kaupunkisuunnittelijoiden ja arkkitehtien parissa biofiilinen suunnittelu kattopuutarhoineen, hulevesien keruujärjestelmineen ja vihersisustuksineen valtaa alaa. Ajattele esimerkiksi preeriatyylin istutuksia – mehän usein liitämme ne mielikuvissamme osaksi paljon suurempaa luonnonmaisemaa. Avaraa ja aurinkoista paikkaa muistuttava matala ruohikko voi saada sykkeemme alenemaan, kun taas tiheää metsää muistuttava pimeä polku herättää pelkoa tai ahdistusta
66. V IHERPIHA
Helsingin Olympiakylässä asukkailla on yhteinen puutarhavalmentaja, joka kannustaa naapureita pitämään vehreistä pihapiireistä huolta yhdessä. 67. TE KS TI Kaisa Viitanen K U VAT Johanna Myllymäki PIHAPORUKKA ANTAA JA SAA Kesäkaudella Untamontie 9:n edusta pursuaa asukkaiden istuttamia ja hoitamia kasveja. Vaikea kuvitella, että aiemmin tässä rehottivat lähinnä rikkaruohot. V IHERPIHA. Perennaporukan jäsenten Virpi Koivusalon (vas.), Tarja Härkösen, Laila Nuotion ja Riitta Naulapään tavoitteena on lisätä kukkapenkkiin lajeja, joiden ansiosta sisäänkäynnin luona kukkisi aikaisesta keväästä lumentuloon asti
– Me taisimme tehdä aika monta asiaa väärin, koska useimmat niistä kukista kuolivat, Eija muistelee. Hän oli jo aikaisemmin ryhtynyt Olympiakylän taloyhtiöiden omistaman huoltoja isännöintiyhtiön toimitusjohtajaksi. Monet alkuperäiset kasvilajit katosivat ja oleskelualueet pusikoituivat. Parin löytämä kolmen huoneen asunto oli juuri toiveiden mukainen: parvekkeen ja lautalattioiden lisäksi huoneistossa oli valoisa näkymä pihalle. Muuttokuormassa muun irtaimiston joukossa matkusti entisestä pihasta nostettuja iiristen, pionien ja taponlehtien taimia, jotka Virpi istutti uutta kotitaloa reunustavaan kukkapenkkiin. Osa muutoksista tapahtui todennäköisesti hyvää tarkoittaen, mutta samalla kun liuskekivisiä polkuja ja kivituhkaisia pihateitä asfaltoitiin, alueen henki muuttui. Pihaparannuksen aikakauden voi ajoittaa vuoteen 1998, jolloin alueelle muutti Eija Maja. M uutto rivitaloasunnosta kerrostaloon oli Virpi Koivusalolle ristiriitainen kokemus. Naapureidensa kanssa Eija alkoi vapaa-ajallaan kamppailla pihan heinikoitumista vastaan ja istutti naapureidensa kanssa pihaan kukkivia kasveja. Tervetuloa taloon, toivotti Laila Nuotio uudelle naapurilleen ja kutsui tämän mukaan taloyhtiön kasvustoa hoitavaan perennaporukkaan. Jotta kasvit olisi saatu pysymään elossa, Eija alkoi etsiä apua. Hänelle oli tärkeää, ettei pihoja pyrittäisi muuttamaan liian nopeasti. OLYMPIAKYLÄ KOOSTUU 17 kerrostalosta. 68. Samaan aikaan Virpi tunsi kauhua siitä, että rivitalosta lähtiessään hän joutuisi jättämään hyvästit omalle pihalle ja puutarhahommille. Vuosikymmenten mittaan ne joutuivatkin huonoon kuntoon. Alun perin alue rakennettiin vuodelle 1940 suunniteltuja olympialaisia varten, mutta sodan takia kilpailut siirtyivät vuoteen 1952. – Työ kuulosti minusta äärettömän kiehtovalta, koska pihoista alettiin luoda uudenlaisia kohtaamisen paikkoja, Leena sanoo. V IHERPIHA. Siitä on 25 vuotta, kun puutarhuri ja kasvatustieteilijä Leena Lahtinen tuli ensimmäisen kerran Olympiakylään auttamaan asukkaita pihatöissä. OLYMPIAKYLÄN ALKUPERÄISET pihasuunnitelmat löytyivät kaupunkisuunnitteluviraston arkistoista. – Tietysti pihat olisi voitu muuttaa kerralla alkuperäisen tyylisiksi, mutta se olisi tullut kalliiksi eikä asukkaille olisi syntynyt pihoihin minkäänlaista suhdetta. Asukkaiden osallistuminen pihanhoitoon ja yhteisöllisyyden kasvattaminen olivat hänestä vähintään yhtä tärkeitä kuin pihan kasvuston saaminen kukoistavaksi. Hän oli kyllä vuosien ajan puhunut puolisonsa kanssa, että kun lapset lentävät pesästä, he hankkivat kodin Käpylän Olympiakylästä. Talojen arkkitehtuuria on usein ylistetty, mutta pihoista on puhuttu vähemmän. Syyshortensia on yksi asukkaiden kestosuosikki. Virpi pisti innolla merkille, että niinä vuosina, jolloin hän oli asunut muualla, Olympiakylässä oli käynnistynyt varsinainen piharenessanssi. Niiden laatija Elisabeth Koch on Suomen ensimmäisiä naispuoJokaisen jäsenen mieltymyksiä kuunnellaan. Siellä he olivat asuneet suhteensa alkuvuosina, ja alueeseen liittyi hyviä muistoja. Olympiakylässä suositaan lajeja, joita taloyhtiön pihaan istutettiin talojen valmistuessa 1940-luvulla. – Kun kauppoja tehdessä asuntomme myyjä sitten mainitsi, että tässä talossa saa nykyisin osallistua yhteisen pihan hoitamiseen, huoleni helpotti heti, Virpi kertoo
Niiden avulla hänen ajatuksensa luonnonmukaisista ja ympäri vuoden kauniista pihoista toivat tilaustöitä laajemmalle. Eija sekä taloyhtiöiden hallitukset olivat samaa mieltä. Olympiakylän taloyhtiöille Koch oli luonut alkuperäisen luonnon mukaan kolmen tyyppisiä pihoja: metsä-, kallioja puistopihoja. Parissa vuosikymmenessä Olympiakylään on syntynyt elävä pihakulttuuri. Tänään Untamontie 9:n perennaporukka on kokoontunut pihaan katsomaan, kuinka kasvusto voi. – Täällä saa itse vaikuttaa siihen, millaisessa ympäristössä elää. Eija muistelee 1990-lukua, jolloin talon päädyssä rikkaruohot rehottivat reiteen asti. 69. Leena ehdotti, että pihoja alettaisiin ennallistaa kohti alkuperäistä suunnitelmaa. lisia pihasuunnittelijoita ja tunnettu etenkin helsinkiläisten siirtolapuutarhojen suunnittelijana. Leenan tausta kasvatustieteilijänä vaikuttaa siten, että hän haluaa asukkaiden ajattelevan pihanhoitoa itse, ilman autoritääristä ohjeistamista. K U V A M U S E O V IR A S T O V IHERPIHA. Elisabeth Koch uudisti suomalaisia pihoja kirjoittamalla useita puutarhakirjoja. Minulle piha on kuin ylimääräinen huone, Virpi kertoo. Kunkin talon pihaan löytyi omat kasvisuosituksensa. Nyt niiden paikalla on hallittu kimara kuunliljoja, erilaisia hortensioita, maksaruohoa ja päivänliljaa. Kochin laatimat pihasuunnitelmat ja kasvilistat ovat taloyhtiöiden aarteita. Leena Lahtinen (vas.) kertaa istuttamisen perussääntöjä Riitta Naulapäälle ja Virpi Koivusalolle: kuopan tulee olla riittävän syvä. – Aika usein Leena vastaakin, että miten sinä itse tämän tekisit, Tarja Härkönen huomauttaa
– Mitä tuonne parvekkeiden alle kannattaisi laittaa, Tarja kysyy. Eijaa asukkaat kehuvat harvinaisen näkemykselliseksi isännöitsijäksi, koska Eijaa ei kiinnosta ainoastaan talotekniikka vaan hän haluaa hoitaa aluetta kokonaisvaltaisesti ja ymmärtää myös asukkaiden esteettiset ja sosiaaliset tarpeet. Yleensä Leena vastaa, että tilataan tarpeeksi. 70. Yhdessä huoltoliikkeen kanssa hän tilaa myös taloyhtiöiden kukkasipulit, multakasat ja lannoitteet. Mutta ei Olympiakylä silti ole museo, vaan pihat saavat heijastaa asukkaiden toiveita. Toki väärinymmärryksiä työnjaosta toisinaan sattuu. Leena suosittelee varjossa viihtyviä perennoja. V IHERPIHA. Helsingin kaupungin tekemä rakennustapaohje velvoittaa asukkaat säilyttämään ympäristön alkuperäisessä asussaan. Olympiakylässäkin huoltoyhtiö toki auraa lumet, leikkaa nurmikot ja pesee pihat, mutta asukkaat istuttavat kasvit ja kitkevät rikkaruohot. Tavallisesti kerrostaloissa asukkaat ovat tottuneet siihen, ettei heiltä odoteta osallistumista pihanhoitoon. – Toisinaan asukas haluaisi tuoda pihaan itse valitsemiaan taimia, mutta jos ne eivät sovi alueen henkeen, niitä ei voi istuttaa. ASUKKAAT OVAT TY YTYVÄISIÄ, että heidän taloissaan on haastettu kerrostalojen perinteistä työnjakoa, jossa huoltoyhtiö hoitaa kaiken. Toisinaan asukkailla on ehdotuksia, vaikkapa kaipuuta keltaiseen väriin tai toiveita tietystä kasvista. Leena toimii yhteyshenkilönä taimistoihin ja pyytää heitä hankkimaan ja kasvattamaan alueen alkuperäisiä perinnetaimia. Mutta useimmiten työnjako toimii. – Joskus me kysymme aika varovasti, kuinka paljon saamme tilata. Kevättalkoissa Leena kiertää kaikki pihat ja käy läpi muutosta vaativat asiat. Leenan mielestä on luonnollista, etteivät kaikki asukkaat ole pihanhoidosta samaa mieltä. Näin kasvusto vältti isot vahingot. Valmentaja ei tule kalliiksi, kun kulut jaetaan. Sellainen voi kuulostaa helpolta, mutta usein toimettomuus passivoi ihmisiä. Eija kiittää kehuista ja sanoo, että perinteisillä isännöitsijöiden mittareilla onkin mahdotonta arvioida, millainen arvo pihapuuhilla ja niiden ansiosta syntyvällä yhteishengellä on asukkaiden elämässä. Vuoden 2015 jälkeen pihojen ennallistamisessa on noudatettu aiempaakin tarkemmin Kochin suunnitelmia, koska tuolloin Olympiakylän rakennukset ja pihat suojeltiin asemakaavalla. Ennen ikkunaremonttia asukkaat nostelivat perennapenkkien kasvit väliaikaiseen siirtopenkkiin ja taivuttivat pensaiden oksat telineiden tieltä. PERENNAPORUKAN NAISET ovat vakuuttuneita, että pihoja on helppo hoitaa, kun heillä on isännöitsijän ja sitä kautta myös taloyhtiön rahakirstun vartijoiden tuki. Ei se mukavaa ole, mutta näistä pitää keskustella avoimesti. Asukkaat saattavat myös luulla, ettei pihalla saakaan tehdä mitään. – Taidan toistella aika moneen kertaan, että uudet taimet tarvitsevat syvän kuopan ja reippaasti multaa, hän sanoo ja nauraa. Yleensä jo lopputalvesta ensimmäiset asukkaat alkavat kysellä Leenalta tulevista kasvivalinnoista. Pihoilla suositaan vanhoja kasvilajeja. – Kerran huoltomies leikkasi pensaat ihan nysiksi, vaikka olimme päättäneet antaa niiden kasvaa. Monenlaisia hommia palkattu puutarhavalmentaja, isännöitsijä ja asukkaat tekevät yhdessä, kuten järjestävät pihatalkoita ja hoitavat yhteydenpitoa. Tänä keväänä istuma-alueen pohja on tarkoitus päällystää liuskekivillä, kuten 1940-luvulla oli tapana. Isännöitsijä Eija Majan mielestä hyvä taloyhtiö ei keskity vain talotekniikkaan vaan tukee myös asukkaiden sosiaalisia suhteita ja henkistä hyvinvointia. – Mutta se arvo on suuri
Kesäkukkia ruukuissa vai monivuotisia perennoja penkeissä. ALOITA PIHAPARANNUS KERROSTALOSSA NÄIN • Tee taloyhtiösi hallitukselle tai vuokrayhtiölle vapaamuotoinen aloite yhteisen pihan parantamisesta. Olympiakylässä 15 taloyhtiötä maksaa Leena Lahtisen palvelun yhdessä. Hyödyt tulevat monivuotisesta sitoutumisesta ja molemminpuolisesta tuntemisesta. • Vuokrayhtiöissä on mahdollista käyttää asukastoimikunnan rahaa, taloyhtiöissä hallitus voi maksaa kustannuksia yhteisistä varoista. LEENALLE OLYMPIAKYLÄ on yksi monista töistä. Hän kannustaa kerrostaloasukkaita vähentämään pihoilta turhia väliaitoja ja perustamaan yhteisiä pihoja. – Jos jotakuta meistä ei vähään aikaan näy, muut laittavat jo viestiä, että olethan elossa, kertoo Laila. V IHERPIHA. 71. Sen katselemiseen ei vain väsy, Virpi sanoo. – Ei näitä kustannuksia taloyhtiöiden isossa kuluvirrassa edes huomaa, Eija sanoo. Hän arvelee keskittyvänsä alueen asioihin vuodessa 100–150 tuntia riippuen, kuinka monen taloyhtiön aktiivit hänen apuaan tarvitsevat. – Kyllä tämä on terapeuttista, sanoo Virpi. – Meidän piha on kaunis kuin vaihtuva maalaus. Niin Elisabeth Koch sen aikoinaan halusi. Ne eivät sopineet julkisivun edustalle, mutta Lailan toiveesta niille perustettiin oma alue pihan puolelle. • Olisiko naapuritaloissa kiinnostusta yhteisen viljelysuunnitelman ja neuvontapalvelun ostamiseen ammattilaiselta. Leena Lahtinen on toiminut jo parikymmentä vuotta Olympiakylän puutarhavalmentajana. Pihat kukoistavat, kun hiiden hoito on suunnitelmallista, asiat tehdään oikeassa järjestyksessä ja aikataulussa. • Keskustelkaa naapureiden kesken asukkaiden toiveista: kiinnostaako hyötyviljely, kuten vihannesten ja yrttien viljeleminen, hedelmäpuut ja marjapensaat, vai kaipaatteko enemmän kukkia. Laila Nuotio rakastaa kultapalloja. Yhteishankinnat pienentävät kustannuksia. Hän varmistaa, että oikeaan paikkaan valitaan oikea kasvi ja sille valitaan oikeanlainen multa, lannoitus ja kastelu, Eija sanoo. Taloyhtiöiden kokonaisbudjetista ulkoalueiden hoitoon liittyvä neuvonta on häviävän pieni summa. Perennaporukan jäsenet vakuuttavat saavansa pihapuuhista enemmän kuin niille antavat. Isännöitsijä korostaa, ettei puutarhavalmentaja missään nimessä tule taloyhtiöille kalliiksi. Onko talossa halukkuutta ympärivuotiseen kiertovedellä toimivaan sisäviljelyyn. – Ilman Leenaa me emme onnistuisi. Nyt kannattaa aloittaa keskustelu siitäkin, voisiko talojen tonttien väliaitoja purkaa ja saada siten kaikille suuremman pihan
Tarttee auttaa. E I TA R T T E A U T TA A . Periaate on ollut: pitää pärjätä, ei tartte auttaa. Mitä jos katsomme tulevaisuutta uusin silmin. Katso Juha Hurmeen käsikirjoittama filmi maasta, jonka on aika muuttua: apu.fi/tarttee-auttaa. S I TÄ TA R V I T S E E J O K A I N E N
Mitä jos katsomme tulevaisuutta uusin silmin. E I TA R T T E A U T TA A . Katso Juha Hurmeen käsikirjoittama filmi maasta, jonka on aika muuttua: apu.fi/tarttee-auttaa. Periaate on ollut: pitää pärjätä, ei tartte auttaa. Tarttee auttaa. S I TÄ TA R V I T S E E J O K A I N E N
Anita Kuurainen poimulehti. KUKKATERAPIA A PUUTARHAN KASVIT TARJOAVAT RUNSAASTI ILONAIHEITA MYÖS TALVELLA. Tiina Lähetä meille oma ihana kukkakuvasi osoitteeseen viherpiha@a-lehdet.fi tai liity Facebookissa Viherpihan Kukkaterapiaa-ryhmään ja jaa kuvasi siellä. Riikkis Talventörröttäjän raskas kuorma. KUURAN KIMALLUSTA V IHERPIHA. 74. Sokerikuorrutetut pihlajanmarjat. Marjut Kesäpäivänhattu ’Sahara’ on yhtä ihana myös huurteisena. P irjo Valkea koivuherra mökkitien varrella. Tiina Kevätatsalea on upea kaikkina vuodenaikoina
75 K U V A T E IJ A T U IS K U. T Seuraava ilmestyy 2.2. Ilmastopuutarha: Kompostiviljelyä uudella tavalla Tunnista ja torju huonekasvien yleisimmät ötökät Perhepäivähoitajan puutarha kutsuu seikkailemaan TERVEISIÄ STRÖMSÖSTÄ! Poimi hersyvät ideat ja vinkit V IHERPIHA
Joka jaksossa Sohvaryhmän seuraan saapuu uusi, kiinnostava vieras ja aiheet vaihtuvat kierrätyksestä suruun ja asuntokauppoihin.. Kuuntele Sohvaryhmää täällä – nyt uusi kausi: Tervetuloa Avotakan sohvalle! Avotakan tekijät puhuvat podcastissa siitä, mistä sisustuslehdet eivät kirjoita. Sisustaminen on kaikkea muuta kuin pinnallista Miia Kauhasen ja Kari-Otso Nevaluoman käsittelyssä